järj., katveavustin., avaimeton käyn., nahkaverh., nopeusraj. DODGE Ram 2024 1500 Regular Cab 5.7 SLT Hemi 4x4, mäkilähtöavustin, airbag, per.kamera, vanteet, vetokoukku, ajonvak. ist. muistilla., ajonvak. Lisäksi taidamme muidenkin amerikkalaisten autojen huollot ja korjaukset! Voit myös jättää renkaasi säilytykseen rengashotelliimme. DODGE Ram 2022 1500 Classic Warlock Crew Cab 5.7 Hemi 4X4, 124L-polttoainetankki, Suomi-auto, Level 2, Rambar, Retrax-lavarulo, lisäpitkä, ajonvak. DODGE Challenger 2023 SRT Hellcat Jailbreak Redeye 807HP, ajonvak. ist. CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS CADILLAC Escalade 2024 ESV Sport Platinum 6.2 V8, 10 000 km, 24-tuumaiset Dub-vanteet, nahkaverh., rengaspainevalv. järj., p-tutka, mukautuva vakionop. järj., katveavustin., ledit, p-kamera, avaimeton käyn., rengaspainevalv. ajovalot, avaimeton käyn., nahkaverh., p-tutka, sähkös. järj., katveavustin., avaimeton käyn.,nahkaverh., nopeusraj. 158 527 € sis.alv. DODGE Charger 2024 SRT 6.4 Scat Pack, aut., avaimeton käyn., katveavustin, navig., sähkös. järj., katveavustin, led-valot, p-avustin., avaimeton käyn., nahkaverh., sähkös. järj., rengaspainevalv., 3-hengen ohjaamo, ym. LINCOLN Navigator 2019 L Reserve 4WD 3.5, 8-hengen, 66 000 km, Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, sumuv., alut, älypuh.integr., sadetun., kaadettavat takaist., ym. 114 900 € sis.alv. DODGE Ram 2024 1500 Crew Cab Longhorn 5.7 Hemi 4x4, ajonvak. 96 900 € sis.alv. ist. Avoinna Ma-Pe 9–17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi JENKKIAUTONÄYTTELY BANGKOK HOT ROD CUSTOM SHOW BUICK GRAND NATIONAL ’87 • CHEVROLET BROOKWOOD ’58 CHEVROLET CORVETTE 427 ’66 FORD ROADSTER ’32 • FORD GALAXIE 500 4D ’62 PONTIAC STAR CHIEF 4D HT ’64 HARLEY-DAVIDSON PANHEAD CHOPPER ’49 LISÄKSI ESITTELYSSÄ SEMA SEMA SHOW SHOW Las Vegas Las Vegas 2024 2024 70 02 45 -2 40 8 PAL VKO 2025-04 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta R a utaan • 8/ 2 02 4 • 11 ,9 € vaparinorsu 700 hepan Ei Mercury vaan Monarch MONARCH KUSTOM COUPE ’49 DODGE CORONET R/T 528 HEMI ’67 i AM ER IK AN RA UT A 8/ 20 24 NR O 96 ”E LÄ M ÄN I EN SIM M ÄIN EN M UIS TIK UV A O N , KU N O LIN KO LM EV U OT IA S, JA M EN IM M E O ST AM AA N ’66 EL O KU US SA M EID ÄN PE RH EE LL E UU TT A DA RT IA KO N AL AS TA .”. tunnistin, rengaspainevalv., ym. DODGE Ram 2024 1500 Longhorn Crew Cab 5.7 Hemi 4X4 A, ajonvak. tunnistin, rengaspainevalv., ym. 179 900 € sis.alv. muistilla. 113 900 € sis.alv. 77 900 € sis.alv. DODGE Ram 2022 1500 TRX Crew Cab 6.2 V8 Supercharged 4x4, 711 hv, Suomi-auto, 44 000 km, Level 2, Rambar, Retrax-lavarulo, lisäpitkä, ajonvak. säädin. Valtuutettuna Dodge ja Ram -huoltona pidämme autosi kunnossa vuoden ympäri. järj., adapt. 66 900 € sis.alv. 265 526 € sis.alv. 149 900 € sis.alv. adapt. ajovalot, kaarrevalot, törmäysvar., ym. muistilla., äänentoistojärj., ym
Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Sähkömekaaniset lukot, jotka vapautuvat ohjauspaneelin kautta. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. ALV € 59 sis. renkaiden vaihtoon ja työskentelyyn auton sivuilla. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” 40-220NM Momenttiavain 1/2”-karalla. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Nostokorkeus 1000mm. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ILMOITTAUTUMINEN ON AUKI! www.americancarshow.fi 18.-20.4.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS. Tarkkuus/väli 1,0 Nm. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. Tarkkuus/väli 0,1 Nm. #543483 MOMENTTIAVAIN 3/8” 6-30NM Momenttiavain 3/8” -karalla. Mukana lattiajalusta. Mattamusta pinta. Pulverimaalattu rakenne. Paino: 1355 kg. kotimekaanikolle. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV € 75 sis. ALV ISOMPI ISOMPI KOKEMUS HALUATKO AJONEUVOSI NÄYTTELYYN. #498003 HUOLTONOSTIN 3000KG Laadukas huoltonostin esim. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Nostoaika alhaalta maksimikorkeuteen vain 30 sekuntia. ALV € 99 sis. ALV sis. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Tarkkuus/väli 1 ,0Nm. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Tarkkuus/väli 0,2 Nm. #543484 MOMENTTIAVAIN 1/4” 3-15NM Momenttiavain 1/4”-karalla. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV € 699 sis. € 2490 € 2290 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. ALV € 59 sis. Nostokapasiteetti: 4200 kg. ALV € 89 sis. Mattamusta pinta. ALV € 5090 sis. Digitaalinen syvyysilmaisin. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Mattamusta viimeistely. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. Nostokorkeus (mm): 1880. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. ALV € 1290 sis. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. ALV € 279 sis. Mattamusta viimeistely. #543482 MOMENTTIAVAIN 3/8” 20-100NM Momenttiavain 3/8” -karalla. ALV € 1290 sis
Molemmat selvisivät, ja autokin on valtavan korjausurakan jäljiltä nyt hienompi kuin koskaan. Niistä lisää seuraavassa numerossa, tässä lehdessä on mukana raportti itse näyttelystä, joka oli tuttuun tapaan valtava. Yksi asia lehdessä esiteltyjen autojen tarinassa on kuitenkin yhteistä – niissä edetään vaikeuksien kautta voittoon, tavalla tai toisella. On myös hyvä muistaa, että peli ei jatku ikuisesti. Tommi Tikanojan ’32 Roadsterin kohdalla taas sattumat seurasivat toisiaan, ja ikään kuin puhtaalta pöydältä syntyi komea, aikakaudelleen uskollinen rodi, joka kuitenkin erottuu joukosta omaperäisellä värivalinnallaan ja yksityiskohdilla, joilla on tarina. Heikin ensimmäiset muistot Mopareista ovat taaperoiältä 60-luvulta, ja mies ehti omistaa yhden samankorisen jo yli 30 vuotta takaperin, mutta päätyi silloisen elämäntilanteen takia myymään sen pois. Tärkeää tässä harrastuksessa ovat myös ihmiset, ja kumma kyllä, suuresta koosta huolimatta SEMA:ssa törmää jatkuvasti tuttuihin – niin Suomesta kuin ulkomailta. Helppoa ei ollut tässä numerossa esiteltävän 427-Corvetten omistavalla Jukka Juopperillakaan. Olen pyrkinyt välttämään tuota jo vuosia, ja mennyt sinne, minne on ehtinyt ja huvittanut. Vaan ei ollut. Nyt, kun aikaa, budjettia ja kontakteja oli aivan eri tavalla kuin silloin, ja osien ja tiedon hankkiminenkin helpottunut kummasti internetin ja sosiaalisen median ansiosta, luulisi kaiken olleen helppoa. Tärkeämpää on itse peli. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi. Ihmisistä puheenollen, tiedättekö muuten, mikä hot rod -taiteilija Max Grundylle oli jäänyt viime reissullaan Suomesta erityisesti mieleen. Sanotaan, että pitäisi osata nauttia matkasta, eikä vain ajatella sitä päämäärää, ja viime aikoina on taas joutunut miettimään, että näin se vaan on. Löydettyään ja saatuaan hankittua sen kauan himoitsemansa automallin, vieläpä varsin asiallisessa kunnossa, hän joutui karmivaan onnettomuuteen, josta olisi voinut tulla kohtalokas niin autolle kuin kuljettajallekin. 3 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Pääkirjoitus Vaikeuksien kautta U sein, tai ainakin parhaimmillaan esiteltävien autojen tarinoissa toteutuu klassinen draaman kaari. Niin kävi tälläkin kertaa SEMA Show -reissulla. Melkoista draamaa on ollut myös tämän lehden kantta koristavan Heikki Höltän Coronetin rakentaminen. Cityjänikset, jotka olivat ”koiran kokoisia”. Monet puhuvat autopelistä, jolla on alkupää ja loppupää, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole väliä, saatko sen HemiChargerin tai hotellin Erottajalle. Monesti varsinkin kauemmas suuntautuvilla ulkomaanreissuilla on läsnä se riski, että homma menee suorittamiseksi, eikä mistään jää aikaa todella fiilistellä. Ehkä otetaan kuvat someen tai kavereille esiteltäväksi, ja ruksataan muutama kohta bucket listiltä. Ja monta todella mielenkiintoista tilannetta ja kohtaamista on tullut vastaan juuri siksi. Ensin kerrotaan, mistä kaikki alkoi, sitten alkaa varsinainen tarina, ja seuraavaksi tapahtuu jotain yllättävää, joka saattaa jopa muuttaa koko tarinan kulun
Tilaajapalvelu Puh. Mikkonen, Petteri Hautamaa, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Sari Mantila Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Avustajat Tuukka Erkkilä, Jussi Löppönen, Pasi Kekarainen, Janne Kutja, Eero Kumanto, Olli Lehtinen, Petri Ruokamo, Pekka Lähde, Ville Sievers, Robert McCarter, Beto Mendoza, Kari B. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 4 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Toimitus. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
47,11-5701-20. 28,MD2210 PEILI OVEN MOPAR E-B BODY 71-73 VASEN KROMATTU ..............................2 37,ME1642 PEILI ULKO MOPAR E-BODY 1970 OIKEA kromi, ei säädettä ......................... 58,GM5977791 TAKAVALO CAMARO 97-02 VASEN OE GM .............................................. 89,CX1147 PEILI SUORAKAIDE 6X8” STAINLESS TRUCK 47-72 ei vartt ........................... 9-17 Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo / Juvanmalmi p.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi • Radiot • Kaiuttimet • Antennit • Vahvistimet • Vaimennus • Asennustarvikkeet • Radiot • Kaiuttimet • Antennit • Vahvistimet • Vaimennus • Asennustarvikkeet Myymälä/Asentamo, Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo/Juvanmalmi Ark. 69,13-201-32 PEILI OVEN DODGE RAM 1994-97 sähkö-vasen-kiiltävä po ...................... 79,23-200-32 PEILI EXPRESS-GMC VAN 03-07 SÄHKÖ VASEN ei vilkkua ....................... 98,2170212 PEILI OVEN CHE C/K 88-02 OIKEA MANUAL-SPORTTI MUS .......................... 88,11323901 TAKAVALO DODGE RAM 94-02 VASEN EI SPORT musta ............................. 30,SEK Ä PEILEJ Ä 23-200-12 PEILI OVEN ULKO CHE EXPRESS 03-10 VASEN MANUAL ........................... TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA, Avoinna arkisin 8.30-17.00. 89,30-201-31 PEILI FORD EXPLORER 95-03 OIKEA SÄHKÖ MOUNTAINEE ....................... 9-17 Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo / Juvanmalmi p.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi • Radiot • Kaiuttimet • Antennit • Vahvistimet • Vaimennus • Asennustarvikkeet Modern Sound For Your Classic Car Katso lisää: sk-autosound.fi Myymälä/Asentamo Ark. Phone. 010 29 22 800, info@sk-autosound.fi. VALOJA VANHAAN JA EI NIIN VANHAAN Modern Sound For Your Classic Car Katso lisää: sk-autosound.fi Myymälä/Asentamo Ark. 49,CX4877 PEILI OVEN ULKO C-K P UP -SUBU 72-87 OIK/VASEN ................................... 88,T70084 AJOVALO SUB/BLA/TAH/YUKON 88-02 C-10/92-00 VASE .............................. 19,19-5399-00 PARKKI VALO/VILKKU PON BONNEVILLE 00-05 OIKVAS ....................... 29,12-1274-13 PARKKIVALO FORD F TRUCK+BRONCO 80-86 ETU OIK-V ........................ (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info WEBSTORE OPEN 24/7 T70083 AJOVALO SUB/BLA/TAH/YUKON 88-98 C-10/92-00 OIKE ............................... 154,SAATAVILLA MYÖS... 9-17 Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo / Juvanmalmi p.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi • Radiot • Kaiuttimet • Antennit • Vahvistimet • Vaimennus • Asennustarvikkeet Modern Sound For Your Classic Car Katso lisää: sk-autosound.fi Myymälä/Asentamo Ark. POHJA TAKAVALO POLTTIMOT DODGE RAM 1500-3500 ...................... ru ........................ 98,CM3005 PEILI ULKO CAMARO 1967/NOVA 1966-72 SEN PYÖREÄ .............................. 59,3877975 PEILI ULKO IMPALA 1965-66 OIKEA bow -tie logolla, sis. 9–17, p. 288,11-3189-01 TAKAVALO FORD F150-250 97-04/05 oikea ...........................................
56 Ford Galaxie 500 4D HT ’62 Lukijoista moni tunnistaa tapahtumaketjun, jossa muksuna nähty auto jää mieleen niin tehokkaasti, että sellainen täytyy saada itsellekin. Näin kävi myös salolaiselle Jere Roppsfeldtille. Nyt on Janin kustomoiman ’49 Coupen vuoro. kannessa: Dodge Coronet R/T Hemi ’67 Nro 96. 62 Buick Grand National ’87 Joensuulainen Allu Mutanen hankki turboBuickinsa aivan uutena, 37 vuotta sitten. ESITTELYSSÄ 10 Dodge Coronet R/T Hemi ’67 Riihimäkeläisen Heikki Höltän Super Stockia henkivä Coronet on tinkimättömästi läpikäyty niin päältä kuin altakin, eikä tekniikka koreaa ulkokuorta häpeä. 8/2024 68 Panhead Chopper ’49 20 Ford Roadster ’32 10 Täs s ä num e ro ss a 6 AMERIKAN RAUTA 8/2024. 26 Monarch Club Coupe ’49 Elokuun lehdessä esiteltiin Mercury-mies Jani Huhtamäen säilymäihme ’50 avo. 20 Ford Roadster ’32 Parhaimmillaan autoprojekti on kuin tyhjä taulu, johon saa piirtää vapaasti oman näkemyksensä aiheesta. 42 Pontiac Star Chief ’64 Ei arvannut ylivieskalainen Jari Sailokoski, kuinka pitkäksi perheelle ahtaaksi käyneen pickupin tilalle hankittu Pontiac-projekti venyisi. 68 Harley-Davidson Panhead Chopper ’49 Tommi Korjonen on prätkämies, jonka historiaan mahtuu toki kevyt sekakäyttökokeilukin 60-lukuisen Buickin muodossa. Torniolainen Jukka Juopperi päätti rakentaa lähes toivottomasta romusta paremman kuin se oli ollut koskaan. 48 Chevrolet Brookwood ’58 Amerikanautoharrastus ei välttämättä tarkoita auton omistamista, vaan kulttuuria voi elää ja hengittää tapahtumien ja lehtien välityksellä, kuten Juha Pihkon tapauksessa. Panhead Chopperin taru Tommin osalta starttasi 2016. Tommi Tikanojan rodin kohdalla kävi tosiaan niin. 32 Chevrolet Corvette 427 ’66 Kun pitkään etsitty ja Amerikasta saakka haettu auto tuhoutuu, kysyy tilanne suomalaista sisua
Osittain mysteeriksi jäänyt onnettomuus pakotti kuitenkin aloittamaan kaiken puhtaalta pöydältä. 80 Jenkkiautonäyttely Vuosien mittaan sekä Helsingissä, Lahdessa että Järvenpäässä järjestetty Jenkkiautonäyttely pidettiin tällä kertaa Hämeenlinnassa Loimua ja Säästöpankki Areenoilla. 84 Bankok Hot Rod Show Järjestyksessään viides Bangkok HRC täytti useamman hallin jättimäisessä Impact-messukeskuksessa. 40 Tarinan takana: Chevrolet Corvette 427 ’66 Jukka Juopperin Corvette oli ostettaessa varsin siistikuntoinen, valmis auto. ARTIKKELIT 18 Tarinan takana: Dodge Coronet R/T Hemi ’67 Heikki Höltän Coronetin kohdalla projekti ei todellakaan edennyt nopeasti eikä suoraviivaisesti – saati helposti. VAKIOT 8 Rauta-annos Uutisia näyttelyistä niin Suomessa kuin naapurimaissakin. 88 Kutjan kuva Jannen piirustuspöydälle päätyi tällä kertaa ’64 Pontiac Bonneville. 87 Muumio muistelee Tällä kertaa Ville Sievers muistelee kohtaamistaan Tabe Slioorin kanssa. 80 Jenkkiautonäyttely 72 SEMA Show 32 Chevrolet Corvette 427 ’66 TAPAHTUMAT 72 SEMA Show Las Vegasin näyttelyjätti kipusi näytteilleasettajien lukumäärässä tämän vuosikymmenen ennätykseen. Kurkataan, mitä ovien takaa löytyy. 53 Keräilijä Juha Pihko Juha Pihko kiteyttää, että tavaraa on pakostakin paljon, kun on koko ikänsä sitä kerännyt. 53 Keräilijä Juha Pihko 7 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Nyt on kerrottavaksi iloisia uutisia, sillä tuttuun aikaan heinäkuun puolivälissä vuonna 2025 Haapsalussa järjestetään American Beauty Summer Meet, jollainen pidettiin yksipäiväisenä jo toisena koronavuonna 2021. Käytännössä Motorsportja Tuning-hallit vaihtavat paikkaa keskenään”, näyttelypäällikkö Martti Luoso kertoo. Myös Summer Meetin ohjelmassa luvataan olevan mukana musiikkia, cruisingia ja kiihdytysajoa, joten Car Show on kuollut, mutta American Beauty elää! American Beauty Summer Meet Haapsalussa 12.–13.7.2025. Tulevan vuoden American Car Show’n järjestelyt ovat jo käynnissä, ja FHRA:sta kerrotaan, että itse näyttelykaluston suhteen ollaan hyvässä mallissa ja kesän promokiertueelta on saatu näyttelyyn mukaan useita hienoja ajoneuvoja. 8 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Uutispalsta Toimittanut: Tomi Eronen. ”Näyttelyn yhtenä suurena teemana tulee olemaan Suomi Drag Racing 50 vuotta, johon pyritään keräämään suomalaista kiihdytyskalustoa vuosien varrelta. Näyttelyn aikana myös kouluja kutsutaan viikon aikana tutustumaan Hot Rod ja Kustom -maailmaan, tavoitteena innostaa nuoria niin harrastuksen kuin mahdollisen urankin kautta sukeltamaan syvemmälle näihin ainutlaatuisiin aloihin. Suomi Drag Racing 50 vuotta Yhtenä 2025 Helsingin American Car Show’n erikois teemana on 50 vuotta suomalaista Drag Racingia. Tuol loin yhden päivän mittaisena järjestetty näyttely laajenee nyt alkuperäisen konseptinsa mukaiseksi 10 päivän tapahtumaksi, sisältäen kaksi viikonloppua. Jatko jäi hieman mysteeriksi, kun tapahtuman organisaattorit kertoivat tapahtuman olevan viimeinen ainakin nykyisessä muodossaan. Reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen näyttely jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin, ja esittelee alan tärkeimmät ajoneuvot ja trendit vuodesta 1965 aina tähän päivään saakka. Tukholman Hot Rod Kustom Show palaa! Tukholman legendaarinen Hot Rod Kustom Show palaa näyttävästi maaliskuussa 2025, kun juhlitaan näyttelyn 60-vuotista taivalta. Suomesta tullaan järjestämään ryhmämatkoja edelliskerran tapaan Nacka Strandissa pidettävään näyttelyyn, tarkemmat tiedot sekä päivämäärät julkaistaan kuluvan syksyn aikana. Näyttelyyn työstetään myös näyttävää Kustom Mercury -aluetta, johon pyritään saamaan niin projekteja kuin valmiita laitteitakin.” Muut näyttelykokonaisuudet saavat myös vahvan huomion kuten Motorsport/Drifting. ”Joitain hallimuutoksia on tulossa, eli vaihdetaan eri osa-alueiden paikkoja. FHRA American Car Show Helsingin Messukeskuksessa jälleen 18.–20.4.2025 American Beauty Car Show’sta Summer Meetiksi Monet tapahtuman ystävät olivat huolissaan, kun keväällä kerrottiin, että vuodesta 2001 vuoteen 2024 kahta koronavuotta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti järjestetty Haapsalun American Beauty Car Show järjestettäisiin tänä vuonna viimeistä kertaa. Vii mek sihän näyttely järjestettiin Nackassa vuonna 2014
Tämä Taben Corvette on vienyt täysin miehen mennessään”.. Silver Satin -värinen matching numbers -yksilö on varustettu 300-hevosvoimaisella L75-optiokoodin mukaisella 327-moottorilla ja on kolaroimaton sekä juuri huollettu. ”Kaikki hauska päättyy aikanaan ja toivottavasti löydän tälle uuden kotimaisen harrastajan jatkamaan mielenkiintoista työtäni. Tällä Corvetella on iso tarina sekä Suomi-historia”, auton pitkään omistanut Ari Leppälä toteaa. Autossa on nykyään myös COR-64-erikoiskilvet, vaikka toki kokonaisuuteen sopisivat parhaiten ne 60-luvun lehtikuvista tutut mustapohjaiset California-kilvet. Hienokuntoisella autolla on ajettu vasta 80 000 mailia, ja se on museorekisteröity vuonna 2011. Taben Corvette kaupan Tämän lehden muumion muisteluissakin käsitelty seurapiirijulkkis Tabe Slioorin entinen Corvette on nyt kaupan. ”Corveten sekä Taben historiaa olen aktiivisesti selvittänyt 15 vuoden ajan sekä kerännyt mittavan kokoelman rouvalle kuulunutta henkilökohtaista rekvisiittaa ja kirjallisuutta. Presidentti Kekkoseenkin yhdistetyn aikakautensa kohujulkkis Tabe Slioorin aikoinaan omistama, näyttelyissäkin palkittu ja monista lehtijutuista tuttu Corvette Sting Ray ’64 olisi nyt ostettavissa
700 hepan 10 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Riihimäkeläisen Heikki Höltän Super Stockia henkivä Coronet on tinkimättömästi läpikäyty niin päältä kuin altakin, eikä tekniikka koreaa ulkokuorta häpeä. vapari norsu Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Clarissa Pajukoski Dodge Coronet R/T ´67 . Muskelia löytyy konehuoneesta, siellä nimittäin työskentelee 528-kuutiotuumainen alumiininorsumotti
vapari norsu 11 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Sen rakentamisesta vastuun sai Tuumacid, jolla oli hyvä maine jenkkimoottoreiden rakentajana. Tuli energiakriisi ja sen peräkin alkoi vonkua. ”Auto oli tullut Arizonasta, ja joku oli jo ostanut sen, mutta kun siihen ei ollut ollut papereita, niin ostaja oli tuonut tämän takaisin. ”Ilvesniemen Markun kanssa Kari rupesi sitä rakentamaan sitten minulle. Se on mun eka muistikuva, kun se myyjä heilutti sitä rattia näyttäen, kuinka hyvin ohjaus toimii”, Hölttä jatkaa nauraen ja lisää sitten: ”Se oli muuten tullut vaihdossa ’66 Coronetiin.” Juuret Mopareihin ja erityisesti tähän ikäluokkaan juontuvat siis pitkälle – melkein 60 vuoden taakse, kun perheen käyttöautoksi ei tullutkaan uutta Dartia, vaan vuoden ikäinen isompikorinen. Takakaaret siihen uusittiin, ja takakontin pohjaan hitsattiin pari paikkaa.” Sauru esitteli Heikille myös nurkissaan sijoituskohdetta vailla ollutta alumiinista Hemilohkoa, joka Coronetin keulalle päätyikin. Autosta olisi sitä mukana katsomassa ollut Saurun Karikin ollut kiinnostunut, mutta sanoin, että minä voisin ottaa sen.” Rullaavana kaupan olleesta ja lähinnä oranssimustasta R/T:stä tehtiinkin kaupat, ja aihio kiikutettiin Saurun pajalle Nurmijärvelle. ”Siksihän minä uskalsin viedä sen tehtäväksi sinne, kun Teppo oli vasta tehnyt Lyytikäisen Tompalle sen Chargerin Hemin”, Heikki selittää tarkoittaen sitä samaa vihreää ’69:iä, joka esiteltiin Amerikan Raudassa Juha Pykälisen omistuksessa. Saabin shifteri siihen oli kuitenkin jo ehditty laittaa”, Hölttä kertoo nauraen. Kovin mätä se ei ollut, mutta ensimmäisenä kori nostettiin grilliin, jossa se hiekkapuhallettiin. California Flashin inspiroimana. Se jysähti ihan heti, että se on siinä. ”Kyllä siitä taidettiin sopia heti se homma. Elämäni ensimmäinen muistikuva on, kun olin kolmevuotias, ja menimme ostamaan ’66 elokuussa meidän perheelle uutta Dartia Konalasta. ”Se Custom oli meillä vuoteen 1973 saakka. Punainen tuli jutun kohteestakin. Lattiassakin olisi ollut vähän hitsaamista, ja niin tuo IFD-34-kilpinen Dodge meni vaihdossa Volvoon.” Rullaava Arizona-aihio. Sitten tuli hankittua siinä 80-luvun lopulla myös ’66-mallinen Coronet, kilviltään NHH-8, josta hajosi melkein heti laatikko, kun ensimmäistä kertaa ajettiin tuossa Hämeenkatua. ”Se oli kesällä 2013, kun käytiin siellä Falkkerssonilla tätä ’67:aa katsomassa”, Hölttä kertoo lupsakkaan tyyliinsä tarkoittaen Lapinjärvellä vaikuttavaa Guy Falkstedtiä. Tuo autohan meni sittemmin Hollantiin, ja sen RT-69-rekisteritunnus koristaa nykyisin punaista Chargeria. Ainakin sille piti lähteä katsomaan korvaajaa parikymmentä vuotta myöhemmin. ”15-vuotias systerini Pirkko huomasikin, että siellä oli vuoden vanha Custom 880, jota kyllä Monacoksi sanottiin, ja lähdimmekin koeajolle sillä. Se oli valkoinen ja mustaksi massatulla katolla, mutta se leikki loppui tosiaan nopeasti, ja auto lähti sitten muutaman vuoden päästä lahjahintaan eteenpäin.” Tuo neljännesvuosisata myöhemmin Amerikan Raudassa tummanharmaana esitelty Coronet taisi jäädäkin vaivaamaan Heikin mieltä enemmän kuin mies silloin itselleen pystyi myöntämään. ”Kari sanoi, että noissa on ollut semmoisia hienoja kaksivärisiä maalauksia, ja satuin sitten bongaamaan tuon ihan itse netistä. Auto vietiin Saurun tallille silloin lokakuun lopulla. ”Ensimmäinen oma kunnon auto mulla oli tuo ’88 ostettu kaksiovinen ’72 Monaco, joka on minulla edelleen. Kuten arvata saattaa, tuli Heikistä vähän Volvo-mieskin, mutta Dodget olivat painuneet mieleen lähtemättömästi. Ajattelin vielä, että Super Stock -mallin WO23 Scoop tuli eBayn kautta Hemi Ediltä Jenkeistä, ja oli todella hyvälaatuinen lasikuituosa. 12 Dodge Coronet R/T 528 Hemi ’67 AMERIKAN RAUTA 8/2024. ”E lämäni ensimmäinen muistikuva on, kun olin kolmevuotias, ja menimme ostamaan ’66 elokuussa meidän perheelle uutta Dartia Konalasta”, Heikki Hölttä kertoo, kun kysyn, mistä kaikki alkoi hänen kohdallaan amerikankaluston suhteen
Lealin autohan ei oikeasti ollut edes R/T, vaan se oli tehty tehtaan WO23 Super Stock -autosta, vaikka siinä R/T:n merkit olikin.” Kolmen vuoden tauko. ”Näin netissä silloin California Flashin pienoismallinkin, jollaisen päätin hankkia. Coronet maalattiin Viper Redillä ja Stone Whitella samaan tapaan kuin Butch Lealin ”California Flash” -nimellä tunnettu ’67 Hemi Coronet. ”Halusin ne ehdottomasti maalattuna, eikä teipillä. Lopulta Coronet odotteli kuitenkin maalauksen jälkeen keskeneräisenä lähes kolme vuotta, kunnes Heikki haki sen omaan talliinsa. Vaihteistoksi uusista osista kootun 528-kuutiotuumaisen alumiini-Hemin perään oli hankittu täysin remontoitu ja vahvistettu 727, ja alustakin oli rakennettu koko lailla uusiksi rungonyhdistäjineen kaikkineen. Ensin myös valkoisista raidoista tuli esikuvaa kapeammat, joten ne maalattiin kertaalleen uudestaan.” Maskin erikoinen maalausidea tuli sekin tuosta Lealin vanhasta kilpa-autosta. Vissiin viisi vuotta minä sitä pienoismallia etsin, kunnes löysin oikean eBaystä.” Lealin auton inspiroimana Heikin Coronetiin hankittiin myös Cragarin 15-tuumaiset S/S-vanteet. Ainoastaan kylkien Dodgelogot on maalattu esikuvaa tummemmalla sinisellä. pitää tehdä se äkkiä ennen kuin joku muu ehtii tekemään tuollaisen”, Heikki selittää hymähtäen. Väritysidean Heikki bongasi netistä, ja se mukailee Butch Lealin vanhaa ”California Flash” -kilpuria. 3-tuumaisen keraamisesti pinnoitetun putkiston ovaalinmuotoiset ulostulot on tuotu takapyörien etupuolelle. ”Siinä oli muuten maskin R/T-merkkikin laitettu väärään paikkaan. Siinäkin oli kuitenkin geometriat pielessä, eikä siihen mahtunut ohjausakselikaan paikalleen.” Siinä välissä olikin keräiltävä parisen vuotta motivaatiota, kunnes auto vietiin heinäkuun 2018 alussa rakenneltavaksi Jaska Hussolle. Maskin erikoinen maalaus on kopioitu myös California Flashistä. Sen verran muutosta alkuperäiseen tuli, että kylkien Dodge-tekstit tehtiin tummemmalla metallinhohtosinisellä, esikuvassa kun ne olivat kirkkaansiniset. Siihen rakensi silloin ”Mopar-Matti” itse samantyyppisen etupään, kuin mikä siinä nyt on. ”Oli siinä mottikin paikallaan jo, mutta paljon oli vielä tekemättä”, hän kertoo. 13 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Varsinaisen mallin sain kyllä vasta loppuvuodesta 2019, kun oikea auto oli jo maalattu. ”Siihen oli kuitenkin asennettu vääränlevyinen E-Bodyn taka-akseli, jonka takia takapyörät eivät mahtuneet pyörimään. Olisi voinut kuvitella, että auto oli kevyttä loppukasausta vailla
Jukka maalasi myös penkkien rungot”, Heikki selittää. Joulukuun alussa 2020 auto tosiaan katsastettiin, ja tammikuun ’21 lopussa siihen saatiin nykyiset RT67-rekisteritunnukset. Alun perinhän sisusta oli musta. Sulakkeet ja releet on piilotettu keskikonsolin sisään. Saman vuoden syyskuussa Coronet vietiin jälleen uuteen paikkaan rakennettavaksi. Uudet verhoilut tulivat Legendary Interiorsilta ja ne asensi paikalleen Lyytikäisen Tomppa. Jukka maalasi sen sitten oikeanvärisellä punaisella. Jaska myös kaventeli perän, jotta takapyörät mahtuivat pyörimään.” Coronetiin tuli siis Reilly Motorsportsin Mustang II -tyyppinen AlterKtion-etuakselisto nopeavälitteisine hammastanko-ohjauksineen ja säädettävine coilovereineen. ”Jaakko totesi, että ei sitä tuolla etupäällä voi rakentaa Suomen liikenteeseen. Loota poikki ja kone jumiin. Tai no, sillä saatiin ajettua huhtikuussa oman talon ympäri. Kojelaudan alle asennettu mittariteline on kotimaista valmistetta. Sisustan väri vaihtui mustasta tummanpunaiseen. Löysin eBaystä sellaisen Belvederen konsolin, jossa oli rundikellokin mukana. Noihin aikoihin alettiin suunnitella Coronetin kuvaamista Amerikan Rautaan ensimmäisen kerran, mutta matkalle tuli pari muuttujaa. Etuakselisto uusiksi. Tällä kertaa Lyytikäisen Tompalle, joka näperteli auton katsastuskuntoon ja rakenteli sisustan. Takapäätä tukevoittamaan hankittiin uudet Superstock-lehtijouset. ”Tomppa purki penkit ja asensi niihin uudet päälliset. Viimein, vuodenvaihteessa 2020 auto oli ajokunnossa. 14 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Dodge Coronet R/T 528 Hemi ’67. Hän tilasi tuon RMS:n keulan sitten tähän ja asensi sen paikalleen nostalgia-Matin viritelmän tilalle. Jukka teki paneelista ensin pahvimallin, jonka pohjalta kojelaudan alkuperäistä kuviointia mukaileva osa 3D-tulostettiin
Syvempi öljypohja siihenkin vaihdettiin.” Jukka puhdisti myös moottorin kokonaan maaleista ja suihkutti siihenkin uudelleen Hemioranssin värin. Taka-akselille asennettiin myös Caltracsit ja kynäjouset. ”Ei sitä kuitenkaan ollut putkitettu, vaan sieltä oli vedetty vain kasikymppisellä hiomapaperilla se yksi sylinteri. Se vaan rilahti, ja tarkemmin tutkittaessa kävi ilmi, että siellä oli mennyt venttiili poikki ja mäntään tullut reikä”, Hölttä jatkaa. Takaiskarit olivat myös niin lyhyet, ettei niissä ollut ulosjoustoa ollenkaan”, Jukka hämmästelee. Snurrasin imusarjan sisäpuolelta vanhan Hemi-virityskirjan ohjeiden mukaisesti ja hitsasin sinne väliseinän, joka jakaa sen kahteen osaan”, Jukka valaisee. 15 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Siihen oli tilattu sinällään oikeilla numeroilla uusi mäntä, mutta siinä olikin osanumerot muuttuneet, ja tilattu mäntä oli ihan erilaisella domella. Toiset 120 mailia Heikki ehti ajaa Coronetilla kesällä 2021, kunnes laatikon häntä meni poikki moottoritiellä heitetyllä ajolenkillä. Kun niin ikään toiselta tekijältä kesken jäänyt Heikin ’72 Monaco valmistui Jukan käsissä kesäksi 2022, päätyi hän purkamaan korjauksesta palannutta moottoria kuitenkin ihan varmuuden vuoksi, että kaikki olisi varmasti tällä kertaa kunnossa. ”Se on nyt pinnapulteilla kiinni ja tasopinnat on kaikki koneistettu. ”Erikoisena juttuna kävi ilmi, että uudet Superstock-lehtijouset oli koottu paikalleen vanhoilla puslilla. ”Tuomisen Makelta löytyi onneksi sopiva varaosa, ja Jukka korjasi sen askin”, hän muistelee epäonneaan. ”Se kavennettu kasikolmevarttinen perä päädyttiin lopulta vaihtamaan kokonaan uuteen”, Heikki kertaa viimeisimmän läpikäynnin yhteydessä tehtyjä muutoksia. Syyskuun lopussa Jukka nostikin Hemin ylös konehuoneesta ja se kiikutettiin korjattavaksi maineikkaalle kisakoneiden rakentajalle, jota moni oli Heikille suositellut. ”Todennäköisesti se oli leikannut kiinni venttiilinohjureihin”, noihin aikoihin Coronetin rakentelusta päävastuun saanut Jukka Leppäniemi pohtii. Ainoat, mitä Jukka ei lopulta autosta purkanut, olivat tuulilasi, takalasi, kattoverhoilu ja takapuskuri. Sit kun mä purin koneen kokonaan, niin paljastui, että siellä oli jo Tuumacidin jäljiltä veivejä väärinpäin.” Tällä kertaa moottoriin tilattiin kaikki uudet männät, ja kaikki pyörivät tasapainotettiin. Myös painoero vanhoihin oli huomattava”, Jukka kertoo ihmeissään. Kaksi sylinteriä putkitettiin myös ja se toinen kansi hitsattiin kuntoon. On toki mahdollista, ettei se ollut edes sen akselin puntituslappu. Kun öljypohja otettiin irti, sieltäkin löytyi ylimääräinen mutteri. ”Kansikin piti myös hitsata, mutta ei sitä ollut hitsattu, sieltä oli vain snurrattu korkeat kohdat pois venttiilin pyörimisen jäljiltä, ja lyöty nippuun. ”Ensimmäisessä konstruktiossa oli Quickfuelit ja semmoiset kolmenkympin putsarit. Huono tuuri jatkuu. Strangen ysituumaisen muokkasi Coronetiin sopivaksi Holmin Jaffu, ja Jukka hitsasi siihen lehtijousien korvat sekä tarvittavat kiinnikkeet. Sieltä puuttui pusliakin, joita ei saanut tietysti mistään, joten niitä sitten sorvailtiin nailontangosta.” Ostettaessa Coronetissa oli huonokuntoinen maski, jonka tilalle Heikki etsi parempaa pitkään. Aikaa oli vierähtänyt kuitenkin jo kahdeksan vuotta. ”Esimerkiksi ikkunanmekanismit oli purettava vielä kertaalleen, etteivät lasit putoilisi paikoiltaan. ”Sinne piti tulla vain yksi mäntä ja lohko piti putkittaa tarvittaessa, koska pariin sylinteriin oli tullut ruostetta auton seistyä Sixpackscooppeineen korjaamon pihalla talven yli”, Heikki selittää. Vaihteisto oli muuten ihan kunnossa, muttei siellä ollut suodattimia ollenkaan. Kaksiosaiseen imusarjaan vaihdettiin Chromedomen jakoon sopiva uusi kansi, joka sattui löytymään Heikiltä. Tyhjää moottoritilaa katsellessaan Leppäniemi tuumasi, että eiköhän vedetä samalla sen maalaus uusiksi, kun on niin sumuiset pinnat. ”Sekin oli jo kertaalleen teetetty, mutta se kampura oli aivan epätasapainossa. Se kavennettu kasikolmevarttinen perä päädyttiin lopulta vaihtamaan kokonaan uuteen”, Heikki kertaa viimeisimmän läpikäynnin yhteydessä tehtyjä muutoksia. Paljoa autolla ei maileja päässytkään ensimmäisinä vuosina kertymään, sillä tuon toukokuun loppuun mennessä mittariin oli ehtinyt tulla niitä vain 120 oston jälkeen. Chromedomea mä siihen kuitenkin halusin alusta asti”, Heikki jatkaa. ”Maalasin sen jokainen osa irrallaan niin, ettei kiinnityspinnoille tullut maalia, ja sen pystyy nyt purkamaan ja kokoamaan ilman, että maalit lähtevät.” Vielä kerran uusiksi. ”Kun se laatikko ehdittiin saada kuntoon, meni moottori jumiin tuossa Prisman kulmilla ihan rauhallisessa ajossa. 650 cfm Quickfuelien tilalle vaihdettiin 825:t Edelbrockin AVS -kaasuttimet
Kiitos: Jukka, Tommi, Make, Harri, Jaffu, Hara, Sami, Roadmachine Jyrki, Jukka Ojala moottorin säädöstä ja hyvistä neuvoista. Olin eBaystä jonkun tonnin kokoelman ostanut, ja lopulta niistä löytyi semmoiset palikat, joista sai tehtyä hitsaamalla, paklaamalla ja kromimaalaamalla hyvät.” Maskin asennuksen yhteydessä kävi myös ilmi, että etulokarit olivat kuuskutosesta, minkä takia valonpohjat eivät mahtuneet paikalleen. 16 Dodge Coronet R/T 528 Hemi ’67 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Kori: California Flashin mallin mukaan maalattu maski, auton yli kulkevat raidat sekä kylkitekstit, WO23 Super Stock -mallin scooppi. Heikillä onkin vihdoin syytä hymyyn. Tai no, kärrystä ajamalla. Teho: noin 700 hv. Loppusilauksena Jukka vaihtoi konepellin toiseen ja sovitteli siihen scoopin sekä tietysti maalasi sen. Alusta: Reilly Motorsportsin AlterKtion Coil-Over kit edessä, Superstocklehtijouset, Caltracsit ja QA1:n säädettävät iskarit takana, rungonyhdistäjät. Jarrut: Levyjarrut edessä ja takana. Ajamalla auto saatiin vihdoin vietyä 2024 American Car Show’hun. Voimansiirto: Vahvistettu TorqueFlite 727 -automaatti, Cheetah-koneisto, B&M:n syvä öljypohja, Hughes 3000 rpm stallin turbiini, Jaffu Holmin kardaani isoilla ristikoilla, Ford 9" Strange, 35-uraiset vetoakselit, Eatonin Truetrac-lukko. Todettiin sitten, että myydään se meidän ’10 mallin Challengerkin, jos ei muu auta, että saadaan vaikka vittuillakseen tämä nippuun.” Ja kyllähän se lopulta nippuun saatiin. Ennen remonttia ja parantelua moottorista jarrutettiin 646 hevosvoimaa, mutta silloin kone kävi aivan liian laihalla”, Heikki selittää ja summaa sitten: ”Välillä vaimoni Tarjan kanssa jo ihmeteltiin, ettei tästä vaan tule mitään. Faktat Dodge Coronet R/T ’67 • Omistaja: Heikki Hölttä, 61 • Paikka: Riihimäki Moottori: 528 cid BB V8, World Productsin Mopar-alumiinilohko 4,5" porauksella, Eaglen kampiakseli ja kiertokanget, Cleviten racelaakerit, Diamond Pistonsin männät, Mopar Performancen alukannet, Ferrea Competition -venttiilit, Comp Camsin venttiilijouset, Cometicin kansitiivisteet, Schneider Camsin 296/296-asteinen mekaaninen rullanokkaakseli, Schneiderin mekaaniset rullanostimet, Indyn rullakeinuvivut, Edelbrock Rat Roaster -imusarja, 2 x Edelbrock AVS2 825 -kaasuttimet, TTI:n pakosarjat keraamipinnoitteella, 3" keraamipinnoitettu putkisto Spintec-vaimentimilla, Pertronix Ignitor 3 -sytytys, 7qt öljypohja, Milodon Hi-Volume -öljypumppu, Flowcooler-vesipumppu, 26" uudestaan kennotettu jäähdytin, Deralen 16" sähköflekti alumiinisella tunnelilla ja ”ilmaläpillä”, Aeroflow Stealth -polttoainepumppu upotettuna polttoainetankkiin, AN10-alumiiniputkipolttoainelinjat, Holleyn pa-paineensäädin. Korjaukseksi riitti kuitenkin, kun porasi pistehitseistä ylimääräiset pohjapellit alta pois. ”Auto käytettiin American Car Show’n jälkeen Ojalalla säädössä, mutta sillä kertaa tehonmittaus ei onnistunut, kun dynosta oli kortti rikki. Keraamisesti pinnoitetut TTI:n pakosarjat ovat Jukan kiillottamat. Vanteet: Cragar S/S 7x15" edessä ja 8x15" takana. Renkaat: edessä 245/60 R15, takana 275/60 R15, ”varatakarenkaat” M&H Streetmaster 275/60 R15. Coronetin rakentelussa tuntui pitkään kaikki menevän pieleen, mutta lopputulos palkitsee. Eikä ensimmäisestä näyttelystä ollut tuloksena vähempää kotiin tuotavaa kuin Top 10 -palkinto, ja pokaaleja on tämän vuoden mittaan sitten kertynytkin vähän joka puolelta. Ennen moottorin viimeistä asennuskertaa myös konehuone maalattiin vielä kerran uudelleen. ”Jukkahan senkin viimeselt rakensi. ”Edellispäivänä asennettiin penkki kiinni, ja lisämittaritelinekin ruuvattiin vain paria päivää ennen messuja”, Jukka huokailee niin tyypilliselle kiireelle. Ojalan perstuntumalla tehoa on kuitenkin tällä kertaa varmasti se 700. Sisusta: Väri vaihdettu punaiseen, Legendary Interiorsin verhoilut ja matot, Alkuperäinen kierroslukumittari rattiputkessa, Autometer Sport Comp vedenlämpö-, vaihteistonlämpö-, moottorinlämpö-, öljynpaine-, bensanpaineja volttimittarit 3D-tulostetussa custom-paneelissa, Innovate DLG-1 tuplalaajakaista, Retrosoundin soitin ja kaiuttimet. 528-kuutiotuumainen alumiini-Hemi tuottaa kahden 825 kuutiojalan Edelbrock AVS2-kaasuttimen ruokkimana seitsemisensataa hevosvoimaa
nouto Purutie 47, (Partola) PIRKKALA puh: (03) 266 2818, avoinna: ark 9–17 tampere@southwesttrade.fi • Purkuosat, koneet, vaihteistot, jne. EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN www.southwesttrade.fi www.southwesttrade.fi • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta HÄMEENLINNA: Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 HML puh: (03) 61 50 50, avoinna: ark 9–17 hameenlinna@southwesttrade.fi VANTAA: Uudet osat + käyt. • Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta • Laadukkaat autolasit (tuuli/sivu/ taka) suoraan varastosta. nouto Tiilitie 16, 01720 VANTAA puh: (09) 2210 0024, avoinna: ark 9–17 helsinki@southwesttrade.fi PIRKKALA: Uudet osat + käyt
2. Tarkempi tutkiminen paljasti, että yksi venttiili oli tehnyt mäntään reiän. Yksi männistäkin oli nimittäin sen jäljiltä erilainen kuin muut. Heikki Höltän Coronetin kohdalla projekti ei todellakaan edennyt nopeasti eikä suoraviivaisesti – saati helposti – mutta lopputulos palkitsee. Kolmannen remontin yhteydessä moottori myös maalattiin uudestaan kaikki osat irrallaan. Vaikeuksien kautta 18 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Dodge Coronet R/T ’67 1 2 3 5 4 6. 4. 3. 5. Ostettaessa Coronet oli lähinnä musta-oranssi ja rullaava, mutta varsin hyväpeltinen aihio. Alumiini-Hemi päätettiin remontoida uudelleen kunnolla, vaan eihän sekään ensimmäisellä kerralla onnistunut. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Jukka Leppäniemi ja Heikki Hölttä 1. Korjausta vaativat vain takakaaret ja takakontin pohja. 6. Tarkempi tutkiminen paljasti, että yksi venttiili oli tehnyt mäntään reiän. Noista ostokuvista kuvanottohetkeen mittariin ei ehtinyt kuitenkaan kertyä kahdeksassa vuodessa kuin 240 mailia. Hieman liian leveäksi osoittautunut 8 ¾" taka-akselikin korvattiin samalla uudella Strangen 9-tuumaisella, jonka sovitteli autoon paikalleen rakentelusta viimeisimmällä kerralla päävastuun saanut Jukka Leppäniemi. Onneksi moottori tarkistettiin ensimmäisen remontin jäljiltä, koska sen ansiosta vältyttiin pahemmilta vaurioilta. Siihen mennessä kertaalleen grillissä läpikäydystä autosta oli ehtinyt hajota kertaalleen laatikko ja sitten perään uusista osista rakennettu moottori, jota tässä nostetaan ylös konehuoneesta
14. 12. Kun kerran auto päätyi vielä kerran isommin työn alle, hankittiin siihen myös esikuvanmukainen scoop, jonka Jukka istutti konepeltiin. Heikki etsi pitkään parempaa kokonaisuutta, mutta lopulta Jukka sai kunnostettua Heikin eBaystä ostamasta osakasasta siistin maskin hitsailemalla, paklaamalla ja kromimaalilla. Kokonaisuus on erittäin siisti alustaa myöten. 19 AMERIKAN RAUTA 8/2024 7 8 9 10 11 13 12 14. Ulostulot lähtevät epätavallisesti vaimentimilta ensin eteenpäin kunnes kaartuvat pyöränaukkojen eteen. Pakoputkisto on mielenkiintoisen näköinen kokonaisuus. Konehuoneen Jukka maalasi uudelleen ennen moottorin asennusta takaisin paikalleen. 11. 7. Ilmanputsarin alalevyä oli muokattava, jotta se saatiin sopimaan yhteen nykyisen imusarjan ja kaasuttimien kanssa. Maskin kunnostuksessa oli melkoinen urakka. 8. Moottori viimeisimmän remontin jäljiltä valmiina Chromedome-putsareineen ja uusine kaasuttimineen. 13. Alapuolelta otetussa kuvassa näkyy uusi etuakselisto hammastankoohjauksineen ja putki tuki varsineen. Uuden maalipinnan sai myös kertaalleen korjausta vaatinut vaihteisto. 10. 9
20 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Parhaimmillaan autoprojekti on kuin tyhjä taulu, johon saa piirtää vapaasti oman näkemyksensä aiheesta. TYHJÄ TAULU Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Ford Roadster ’32. Tommi Tikanojan tapauksessa projekti lähti tosiaan puhtaalta pöydältä, ja koko autosta tuli liidunvärinen – ja erittäin tyylikäs. 21 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Ja sittenkin lopulta vähän vahingossa. Mercury-projektin sivutuote. Siitä se ajatus kuitenkin sitten lähti, ja pian Tommi oli haalimassa tavaraa omaa rodia varten. Hollywood Accessoriesin takarekisteri kilvenkehys on sekin aito vanha osa. 22 Ford Roadster ’32 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Syynä siihen oli se, että mies oli hankkinut projektikseen ’50 Mercury avon, joka eteni hyvää vauhtia. Sitten niitä alkoi kertyä ja ajateltiin, että laitetaan tämä ensin pyörille, että sitä on helpompi liikuttaa, ja sitten tämä lopulta tehtiinkin valmiiksi ensin.” Takavalot ovat aidot vanhat ’50 Pontiacin valot, eivät mitään reprotavaraa. ”En muista, kuka se oli, ehkä se oli Luntamon Jussi, joka ehdotti minulle Mercuryyn Cadillacin konetta, ja sain naiivin ajatuksen, että käyttäisin ylimääräiset osat Mercurystä ja tekisin niistä rodin. Tuota projektia voi lyhyesti kuvailla tinkimättömäksi, moottorinakin autossa on ruiskulla ruokittu Buickin naulapää. Amerikanautoja Tommilla oli kyllä ollut 80-luvulta saakka, mutta kalusto oli pickup-voittoista. ”M ä oon pikkujätkästä asti käynyt kaupungissa koulua, mutta asuin siellä Jollaksessa, jonne meni tunnin välein busseja. No, siitä olis varmaan tullut tosi hyvännäköinen”, Tommi toteaa jälkikäteen idealleen nauraen. ”Sieltä se on jäänyt, kun se oli melkoisen pitkä matka kulkea bussilla niitä lehtiä lueskellen.” Kyse oli siis 1970-luvusta, joten paljon ehti vettä virrata Vantaanjoessa ennen kuin se kouluaikaisen kuvaston amerikanihme muuttui todellisuudeksi. Mukaan mahtui muiden muassa Amerikan Raudassakin myöhemmän omistajan aikaan esitelty ’58 Edsel -avo, jonka Tommi osti sittemmin takaisinkin, ja myi kuitenkin lopulta pois. Siinä odotellessa kävin aina Akateemisessa, ja ostin sieltä Colorodin ja Start & Speedin tai Wheelsin, ja niissä oli niitä keltaisia tai punaisia tai sinisiä Ruotsi-rodeja, jotka oli kuvattu nurmikolla rivissä, ja tytöt oli kauniita”, Tommi Tikanoja muistelee sitä, mistä kaikki hänen kohdallaan alkoi. ”Periaatteessa oli tosiaan tarkoitus, että tehdään se Mercury eka, ja mä keräilen samalla osia tähän
Lokariton, truck-mallin droppietuakselilla ja ’40 Fordin taka-akselilla sekä ’39:n kolmilovisella manuaalilla varustettu, ja peruskoriltaan oikeastaan koskematon. ”Se on ollut kolme vuotta sitten, kun iski se huuma alkaa kerätä osia rodiin. ”Paljon sitä tavaraa kerääntyikin, ja osa niistä oli aivan vääriä, kun amatöörinä oli liikkeellä”, Tommi kertoo päätään puistellen. Kuvan mittareista keskimmäinen kertoo vaihteistoöljyn lämpötilan. ”Oli minulla semmoinen 356-Porschekin”, mies myöntää. Heikko aihio tuli laatikoissa, ja peltitöistä vastuun annoin Mercuryäkin minulle rakentaneelle Lumo Automotivelle”, Tommi kertoo. Sisusta verhoiltiin mustalla nahalla ja ovipahvit kiinnitettiin ruuveilla aikakaudenmukaisuuden nimissä. Liekö sen seurausta, että rodinkin väriksi tuli juuri Porschen kartasta löytynyt harmaa. Siinä kohtaa budjetista mentiinkin Tokion pikajunalla ohi”, Tikanoja toteaa. Siitä vanhasta koneestahan ei voitu käyttää kuin lohko ja kannet. Eikä Tommia nyt ihan aikuisten oikeasti miksikään aloittelijaksi voi hommassa kutsua, kun taustalla on kaikenlaista kalustoa aina avo-Kuplasta ja junakeula-Volkkareista lähtien. ’46–48-mallinen ratti on aito vanha Ford-osa, jonka pinnassa näkyvät ajetut mailit. ”Moottorin tekemisen suhteen ei ollut muita vaihtoehtoja kuin Jämsenin Timo, joka toimii tuossa meidän naapurissa. Moottoriksi tuli se iso lättäpää, josta koko juttu alun perin lähti. ”Emmä tiedä yhtään, mitkä sen speksit on, mutta sellaiset nokat on mulla, Luntamon Jussilla ja Timolla. Lättäpään ympärille. 23 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Sitten niitä alkoi kertyä ja ajateltiin, että laitetaan tämä ensin pyörille. Perusresepti oli hyvin perinteinen. ”Moottori oli täynnä kaikkea kuraa kusesta hiirenpaskaan. Sen Tommi pelasti muistoksi Rukajärven Tie -elokuvan kuvauksissa poltetusta talosta yli 25 vuotta sitten, ja nyt sille löytyi oikea käyttökohde. Kaikki muu oli ihan paskaa. Kopan maalauksesta vastuun sai Saurun Kari Nurmijärvellä. Kun sitä putsattiin täällä tallilla, niin täällä haisi ihan kaikki. Se oli niin jumissa, että sitä jyskittiin kaikella lekasta lähtien.” Vaihdekepin nuppi on metallia, vaikka erehdyttävästi puulta näyttääkin. Periaatteessa oli tosiaan tarkoitus, että tehdään se Mercury eka, ja mä keräilen samalla osia tähän. Siitä tuli kyllä hyvä, kun Timo on kelloakin tarkempi noissa.” Vanha erikoinen Y-mallinen imusarja löytyi niin ikään Timon Vintage Motorsilta hyllystä, ja nokka tuli Geoff Herbertiltä. Kojelaudan pyöröhiottu paneeli syntyi kuvi ointeineen käsityönä Lumo Automotivella
Päätettiin tehdä kokomusta nahkasisusta ja laittaa ruuveilla verhoilut kiinni, kun noin ne on ollut niissä vanhoissa kuvissa, vaikka moni on niitä sitten arvostellut, että pitäisi olla klipseillä. Kaikkihan aina sanoo, että kyllä tuollaisen rodin helposti rakentaa, että sen kun vain lyö nippuun, mutta tavalliselle ihmiselle se on hyppy kaivoon ja vielä pää edellä. Pisin matka on ollut tuohon Malmin kentälle, ja siihenkin piti äiskän tehdä eväät”, Tommi tunnustaa itselleen nauraen. ”Tuo Hollywood Accessoriesin rekisterikilven kehys oli roikkunut vuosia tuossa Jouskan seinällä, ja se tuli sitten tähän. Kun saatiin se ekan kerran tossa Timon kanssa käyntiin, niin laitoin viestin Oskille, joka sanoi, että ei kun pellit kiinni ja tänne Turkuun kyläilemään. Takavalot ovat oikeat vanhat ’50 Pontiacin valot, jotka tulivat Jackiltä samoin kuin nuo mittaritkin.” Ratiksi tuli niin ikään oikea ’46–48 Fordin malli, pyöröhiottu kojelauta taas tehtiin Lumossa käsityönä. Sitten vasta tajuttiin, että sehän on yksi halutuimpia roditavaroita”, hän selittää ja jatkaa: ”Vaihdekepin nupin poimin mukaan muistoksi Rukajärven Tie -elokuvaa tehdessä räjäytetystä talosta vuonna 1998. Penkkikin on yritetty muotoilla selkänojineen samaan malliin kuin niissä vanhojen kirjojen kuvissa. Aikakaudelle uskollinen. Osia, joilla on tarina. ”Se on ollut opettavainen retki. Sen olen huomannut, että bolt-on-osat ei käy näissäkään mitkään suoraan paikalleen.” Pitkälti kauan vanhaa erikoistavaraa haalineiden kerhokavereiden ansiosta Tommi onkin saanut hankittua Roadsteriinsa perus Kiina-tavaran sijaan paljon aitoja vanhoja ja harvemmin nähtyjä osia. Niitä kaivoonhyppyjä ehkä 10”, mies summaa. Vaikka resepti on hyvinkin period correct ja siten perinteinen, on Tommi halunnut tehdä autosta sellaisen, jolla voi oikeasti ajaakin. On siinä sitten niitä järjettömiä onnistumisen tunteitakin, joita on onneksi 90 prosenttia. ”Etulamput ovat vanhat Guide-malliset tarvikkeet, jotka sain ostettua Latvan Kaukolta. Eikä siinä aina mennä vain eteenpäin. ”Ohjaus päivitettiin Vegan simpukkaan, joka löytyi tuosta naapurista, ja uskon, että se on parempi kuin ne vanhat F-1:n simpukat”, Tommi pohtii. Tuoreen Porschen kartasta poimittu liidunvaalea Chalk-sävy tekee Tommin Roadsterista massasta erottuvan, vaikka ratkaisut ovatkin kautta linjan hyvin perinteisiä. Sisustan verhoili Jore Pitskussa”, Tommi selittää. 24 Ford Roadster ’32 AMERIKAN RAUTA 8/2024. ”Auto toimii hyvin, täytyy itseä potkia vähän perseelle siinä. Sen, mitä olen osannut, niin on tullut luettua vanhoja rodikirjoja ja imettyä inspiraatiota niistä. Samasta syystä Roadsterissa on myös sivupeilit. Joka kerta, kun olen siivonnut laatikoita, olen meinannut heittää sen pois, mutta nyt sille löytyi käyttö, kun se sopi tuon ratin kanssa yhteen.” Niin, Tommilla tosiaan on takana pitkä ura elokuvamaailmassa kameroiden toisella puolella – siellä, missä tehty työ ei näy yleisölle, mutta lopputulos näkyy. Sama se on monesti autoprojekteissakin – etenkin se juuri oikeiden osien valintaan ja kokonaisuuden suunnitteluun käytetty tuntimäärä unohtuu – vain lopputulos nähdään, vaikka matka siihen on ollut monesti pitkä ja mutkikas. ”Vaikka on kauan näitä harrastanut, mutta ei ole ikinä ollut tuollaista mäkiautoa, niin siinä on omat kommervenkkinsä. Itse en ihan niin reipas ollut, että olisin sinne asti lähtenyt testailematta enempää.” Vaikka on kauan näitä harrastanut, mutta ei ole ikinä ollut tuollaista mäkiautoa, niin siinä on omat kommervenkkinsä. ”Tolla autollahan mä oon ajanut tosi vähän, lähinnä ympäri Tattarisuota. ”Seposta on ollut korvaamaton apu kokeneena rodimiehenä”, Tommi kiittelee tarkoittaen Kerma CC -tallikaveriaan Nissisen Seppoa. ”Se mikä siinä on itselle tärkeätä, niin on se, että se on pidetty periodikorrektina
Kori: Tuulilasin karmia chopattu. Jarrut: Rumpujarrut edessä ja takana, yksipiirinen pääsylinteri. Voimansiirto: ’39 Fordin 3-vaihteinen manuaali, putkikardaani ja ’40 mallin perä. Guide-tyyppiset ajovalot, ’50 Pontiacin takavalot. Alusta: Truck-mallin 4" droppaava akseli, kromatut wishbonet, Vegan ohjaussimpukka, poikittainen lehtijousi takana, sammakkoiskarit joka nurkassa. 25 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Vintage Motorsin Timpan hyllystä löytynyt imusarja on erikoinen Y:n mallinen, jossa kaasuttimet ovat vierekkäin. Mercuryn 255-kuutiotuumainen lättäpää oli se juttu, jonka ympärille kokonaisuus rupesi rakentumaan. Sisusta: ’46–48 Fordin ratti, penkki ja ovipahvit verhoiltu mustalla nahalla, Stewart Warnerin mittarit custom-mittaripaneelissa, rumble seat -valmius. Renkaat: Firestone 4.50/4.7516 ja 7.50-16. Vanteet: 16" peltivanteet. Faktat Ford Roadster ’32 Omistaja: Tommi Tikanoja Paikka: Helsinki Moottori: 255 cid Flathead V8, Y-mallinen imusarja, Stromberg 97 -kaasuttimet, Geoff Herbertin nokka, Stromberg Speed Partsin kärjetön E-Fire-sytytys, omatekoiset pakosarjat
Ei Mercury, vaan Monarch 26 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Nyt on Janin klassiseen tyyliin kustomoiman ’49 Coupen vuoro – vaan sepa. Ei Mercury, vaan Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Monarch Club Coupe ’49. Elokuun lehdessa. esiteltiin Mercury-mies Jani Huhtama?en sa?ilyma?ihme ’50 avo. ei olekaan Mercury, vaan Kanadassa valmistettu Monarch! Monarch 27 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Se näytti kuvissa hyvältä patina aihiolta, mutta täytyy sanoa, että oli hyvin kuvattu. Sisustan verhoili alkuperäissävyjä mukaillen Janin luottoverhoomo TiCaBo. Sellaisena päivänä kovakattoinen Mercury voisi olla mukavampi cruisailla. Olisikohan se ollut 2021 syyskuussa. 28 Monarch Club Coupe ’49 AMERIKAN RAUTA 8/2024. ”Tutulta myyntipalstalta tämäkin löytyi. S en pitkään haaveissa olleen elokuun Amerikan Raudassa esitellyn säilymäihme ’50 avon löydettyään Jani ei malttanut pysyä poissa myyntipalstoilta, vaan jatkoi edelleen mielenkiintoisten aihioiden katselua, jos vaikka sade pääsisi Suomessa yllättämään. Pesijäkaverilta kysyin sitten puhelimessa, että miltä se näyttää, niin se vastasi, että hyvältähän ovenkahvoihin asti. Tämä oli yksi huonoimpia aihioita koriltaan, mitä olen ostanut. Teknisesti ja peruskoriltaan autot olivat täysin identtisiä, mutta Monarchissa oli aivan oma maskinsa ja suuri keulakoristeensa, ja ympäri autoa oli Mercuryn logot korvattu tietysti Monarch-logoilla. Eihän avo ollut edes ehtinyt lähteä seilaamaan kohti Suomea, kun tuli vastaan tarjous, josta ei voinut kieltäytyä – ehjän näköinen alkuperäiskuntoinen 2-ovinen Monarch, eli Kanadan ”Mercury”. Voisi sanoa, että on sama, kuin olisi Keravalta ostanut, eli ei ollut niin sanottu Arizona-auto. Kojelaudassa käytettiin vaaleampaa metallinhohtosinistä sekä hiekanruskeaa. Pop-niiteillä kiinnitetyt pellin suikaleet oli taiturimaisen kauniisti muotoiltu bondolla kauniisiin muotoihin”, Huhtamäki toteaa ja täsmentää sitten: ”Täähän tuli siis sieltä Kanadasta.” Kyseessä ei tosiaan ollut se kaikkien tuntema Mercury, vaan sen Kanadassa valmistettu sisarmerkki Monarch, jota on valmistettu huomattavasti vähemmän kuin jenkkisisarmerkki Mercuryä
Runko hiekkapuhallettiin, minkä jälkeen siihen vedettiin epoksi sekä puolikiiltävä musta. ”Pesijäkaverilta kysyin sitten puhelimessa, että miltä se näyttää, niin se vastasi, että hyvältähän se näyttää ovenkahvoihin asti. Kanadan-mallissahan oli alun perin erilainen maski samoin kuin etulokarin listatkin.” Jani päätyi jättämään käyttömukavuuden nimissä ja vähän omaperäisenäkin ratkaisuna bensaluukun alkuperäiselle paikalleen. 29 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Katosta kovapeltinen. Monarch madallettiin perinteiseen tapaan rautajousilla. ”Auto näytti tosi ryhdikkäältä, ja oli patinoituneen sininen, mutta osoittautui tosi huonoksi. Eihän se auttanut kuin nostaa rungolta, ja kori lähti sitten vesipiikkaukseen”, Jani kertaa. Jenkeistä saapuivat uudet takaneljännekset, ja asensin paikalleen ne sieltä niin ikään löytyneet ’50-malliset etulokarit, hiekkapellin ja maskin ympäryspellin. Katto oli siis ok.” Se puhelu kertoi, että odotettavissa olisi paljon peltitöitä. Tosin muisto oli jäljellä enää näistä gurun tekeleistäkin”. Kapseleiksi Jani valitsi klassiset Fiestat. Helmat olivat oikeat Kanadan peltigurun taidonnäytteet, alle oli jätetty vanhat haperot helmat, joista oli vain jäljellä muisto. Jenkkikavereidensa avustuksella Jani löysi onnekseen uudet takaneljännekset NOS-osina, jotka kaveri kävi USA:ssa reilun sadan mailin päästä hakemassa ja paketoi sekä lähetti ne Suomeen. Alkuperäisen erittäin hienokuntoisen maskin löysin Jenkeistä valmiiksi kromattuna, ja se on myös erittäin hyvälaatuinen. Mittavien peltitöiden jälkeen pohja sai sisäpuolelle epoksipinnan, jonka jälkeen vedin koko pohjaan mustan Raptor-pinnoitteen. Vaikka ovenkahvat poistettiin, Jani halusi jättää autoon kylkilistat, koska koki kylkilinjasta tulevan raskaan näköisen ilman niitä. ”Luukut olivat kuitenkin hyvät, samoin ovet olivat kuin uudet, en tiedä miten ihmeessä. ”Koko takakontin lattia piti leikata pois, samoin pyöränkotelot ja paljon muuta. Korin ja keulan peltikorjaukset oli messingillä juotettu ja pop-niiteillä pienistä paloista parsittu. ”Samassa kuormassa lähtivät Suomeen tulemaan ’50 Mercuryn etulokasuojat, hiekkapelti, maskin kehys, ja ’51 Mercuryn orkkis fender skirtsit.” Vartaassa pyöritelty kori alkoi pikkuhiljaa muuttua taas kovaksi. Sen alta paljastuu takaluukun avausvipu. Janihan ehti käydä rakentelemaan myöhemmin hankkimaansa Monarchia jo ennen sen avon kimppuun käymistä, sen maahantulo kun viivästyi ja viivästyi. Siihen oli tehty esimerkiksi helmat vain taittelemalla käsin peltiä alkuperäisen helman mukaisesti
”Sisällä käytettiin alkuperäistyylisiä sävyjä, mähän hain tähän vähän semmoista tehdaskustommeininkiä. Niitä vääntelin viimeisillä viikoilla ennen Tampereen näyttelyä, kun tuli tämä sinne ilmoitettua”. ”Heidän työnjälkeensä voi aina luottaa. Itse penkit olivat tosi hyvät ja niiden rungot tässä jostain syystä olivat ihan kiiltävässä maalissa, vaikka tämä oli muuten ihan mätä. Väriksi tuli 90-lukuisen Audin kartasta löytynyt tumma sininen, joka kuitenkin osoittautui lopulta liian violetiksi, joten päädyin parantamaan värin syvyyttä sinisellä candyharsolla maalauksen huilittua ensin vuoden verran”, Jani kertoo. Avauksen toteutin asentamalla ulkopuolelle toiset sisälukkonupit. Takalasin ympäryksen pellit tein kokonaan uusiksi. 30 Monarch Club Coupe ’49 AMERIKAN RAUTA 8/2024. ”Se sininen värivalinta tuli oikeastaan siitä, että auto oli ollut sininen alun perinkin, vaikka eihän tästä nyt samansävyinen tullut.” Tehdaskustommeininkiä. ”Kun siitä mun vuosia sitten neliovisesta rakentamassa vihreässä ’50 Mercuryssä oli kylkilistat kokonaan poistettu, ja se oli jotenkin raskaan näköinen, niin tähän päädyin ne jättämään. Sain Heikki Heinolta Kangasalta hankittua’49 Mercuryn kylkilistojen etupäät, joita lyhennettiin niin, että ne päättyvät etupyöränaukkojen taakse. Joskus uudelleen kromatut puskurit olivat nimittäin autossa kiinni jo tullessa. Kojetaulun ja takapään sähköjohdot oli hyllyssä nossina, joten laitoin niin sanotusti ”hyllystä uudet”. Lasit tulivat uudet Pika-Pekalta PikaLasista sävytettyinä. Verhoilut tekivät TiCaBon pojat”, mies virnistää. Korista poistin konepellin listan ja keulamerkin, takaluukun listat sekä ovenkahvat. Kustomin alustaa madallettiin yleismaailmallisesti hyväksi todetulla menetelmällä, eli hankkimalla eteen Ford Aerostarin jouset sekä asentamalla takaakselille kolmen tuuman madalluspalat. Eipä näissä nyt mitään ihmeellistä elektroniikkaa ole, mikä tarvitsisi välttämättä 12 voltin sähköjä”, Jani naurahtaa. ”Kattoa choppasin nelisen tuumaa edestä ja 6,5 takaa. Värisävy sen sijaan ei tullut ensimmäisellä kerralla mieleiseksi, joten Jani päätyi sävyttämään sinistä jälkikäteen candyharsolla. Joutuihan sen lukon purkamaan palasiksi, että sai muutettua ne mekanismit toimimaan painomekanismina edelleen”, mies listaa. Jani sai kuin saikin kustomin valmiiksi ennen tämän kevään Hot Rod & Rock Show’ta, vaan Katon choppaus on erittäin onnistunut. Kaiken pystyy siis edelleen purkamaan osiksi, jos haluaa. Vahva suositus. Kyseisessä verhoomossahan työskentelee tosiasiassa vain kaksi voimanaista, Tiiti ja Henriikka. Sivulasien kehykset väänsin omin pikku kätösin rosterista. Alaosa syntyi kahdesta TIG:illä yhteen hitsatusta palasta”, Jani kertoo. ”Auto maalattiin Böökin Kaken hallilla Keravalla kaikki osat irrallaan takaneljänneksiä myöten. Mä itse tykkään enemmän Mercuryn orkkis etuvalojenkehyksistä, joten tein tämänkin auton niillä. ”En halunnut niiden ilmajousien kanssa ruveta vemppaamaan, sain niistä jotenkin tarpeekseni sen vihreän ’50:n kanssa. Muuten Monarchin kylkilista oli sama kuin Mercuryissäkin.” Ja olihan siinä aihiossa jotain muutakin hyvää kuin ne ihmeen hyväkuntoiset luukut. ”Kyllä siitä piti muutaman kerran mallailla katon linjaa, ennen kuin se rupesi itseä miellyttämään. Sähköt säilytettiin 6-volttisina. Klassisesti kustomoitu
Voimansiirto: 3-vaihteinen manuaali, alkuperäinen perä. Sisusta: TiCaBon uudelleen alkuperäisiä sävyjä mukaillen verhoilema. Jarrut: Rumpujarrut edessä ja takana. Alusta: Aerostarin jouset edessä, 3" madalluspalat takana. Mitään virityksiä siitä ei löydy. vielä jäi lopulta jotain tehtävää näyttelyn jälkeenkin. Kiitos: Erityiskiitokset US-Parts Finn Am Oy/ Hagle, Ribis, Jömi ja Hagle, Vintage Motors/ Timo Jämsen, TiCaBo/ Tiiti ja Hensku, ”Esu” Esa Lindfors, R-Koneistus, Tero Teräs, Kake Böök, Roni Huhtamäki ja jos oli joku muu, niin se myös. Siinä on kyllä joku vika, josta soitinkin Esulle. 31 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Kaasariksi vaihdoin tuollaisen uuden kynttilämallin”, Jani selittää kesäisestä moottoriremontista. Faktat Monarch Club Coupe ’49 • Omistaja: Jani Huhtamäki • Paikka: Haarajoki Moottori: 255 cid Flathead V8. ”Ei tällä nyt ihan hirveästi itse ole tullut ajeltua. ”Kampiakselin kauloille riitti kiillotus, eli päästiin stanukokoisilla laakerilla, mutta kaikki liikkuvat laitettiin uusiksi. ”Siitä iso kiitos Esulle. Vanteet: 15" peltivanteet, Fiesta-kapselit. Lättis pidettiin ihan vakiona, jotta se olisi mahdollisimman toimintavarma ja toimiihan se erinomaisesti. Lindforsin Esu auttoi kesällä moottorin remontoimisessa sillä aikaa kun Jani itse oli Norjassa tekemässä muita töitä. 255-kuutiotuumainen lättäpää remontoitiin täydellisesti tänä kesänä. Lättis pidettiin ihan vakiona, jotta se olisi mahdollisimman toimintavarma ja toimiihan se erinomaisesti. Ajoon nuo on tehty”, mies kuittaa. Kundi kyllä tykkää ajella tuolla, just soitti Norjaan mulle, että saako ottaa Mercuryn tallista. Renkaat: Kontio WhitePaw Classic 215/75 R15. Auton alkuperäinen lättäpää nimittäin oli sen verran loppu, että se kaipasi erityishuomiota osakseen. Se ei nimittäin vuoda öljyä, kuten isot pojat ovat kertoneet lättäpäiden yleensä tekevän.” Sylinterit porattiin .030" ylikokoon ja uudet venttiilit istutettiin lohkoon koneistamossa. Kori: Kattoa chopattu 4/6,5", keula parturoitu ja muutettu Mercuryn näköiseksi, etulokareissa ’49 Mercuryn listat, ovenkahvat poistettu, takaluukku parturoitu, ’51 Mercuryn Fender Skirtit
PAREMPI KUIN KOSKAAN ENNEN Teksti ja kuvat: Petri Ruokamo Chevrolet Corvette ’66. Torniolainen Jukka Juopperi päätti rakentaa lähes toivottomasta romusta paremman kuin se oli ollut koskaan. Kun pitkään etsitty ja Amerikasta saakka itse haettu Corvette tuhoutuu, kysyy tilanne suomalaista sisua. 32 AMERIKAN RAUTA 8/2024
33 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Osasyynä vuosimalliin päätymiselle oli myös oma syntymävuosi. Laitoin ehkä vuonna 2009 työhuoneeni seinälle kuvan C1 ja C2 Vetteistä”, Jukka kertoo kokeilustaan turvautua asiassa myös korkeampiin voimiin. Jukka laittoi Amerikassa Wisconsinin osavaltiossa sijainneen auton myyjälle saman tien viestiä. Huoltoasemapysähdyksillä Corvette herätti muissa positiivista huomiota ja useat kysyivät, minne ollaan matkalla. Tämä ohjeistus Corvetten pyöränkaaret oli aikoinaan levitetty hyvällä maulla, eikä ratkaisua lähdetty uudelleenrakennuksessakaan muuttamaan. Kauppa kiinni. Parissa viikossa olivat matkustusasiakirjat kunnossa ja töistä hankittu tarvittava vapaa. Sen jälkeen loppumatka saatiinkin ajaa ilman teknisiä vastoinkäymisiä. Omalta tuntuvaa yksilöä ei kuitenkaan tullut vastaan, vaikka vuonna 2007 käytiin tarjontaa katsomassa Los Angelesissa saakka. Kotiintuomisiksi reissulta jäi kuitenkin vahva tunne siitä, että nimenomaan kovakattoinen, mustalla sisustalla oleva 427-koneinen vuoden 1966 C2 on se, mitä haetaan. Tämän suomalaisjuuristaan ylpeän myyjän isovanhemmat olivat nimittäin muuttaneet Amerikkaan 1920-luvulla. Ennen lähtöä hän tuli kuitenkin vielä kerran googlanneeksi ”1966 427 Corvette coupe for sale”, ja esiin pomppasi se kaivattu kokomusta Corvette 427-isolohkolla ja manuaalilla. Vuosituhannen alkupuolella hänellä heräsi kiinnostus erityisesti vuosimallien 1958 ja 1966 Corvetteihin, joiden myynti-ilmoituksia seuraili aktiivisesti. Vajaan kahden tunnin ajon jälkeen jäätiinkin sitten jo tien varteen bensapumpun kalvon repeydyttyä, mutta auto saatiin parsittua takaisin ajokuntoon sähköisen bensapumpun asennuksella. 34 Chevrolet Corvette ’66 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Koska auton todellinen ajokunto oli vielä arvoitus, päädyttiin reittivalinnassa vuorokautta lyhyempään vaihtoehtoon ja suunnaksi otettiin New York. Rekisterikilpi CVY-66 on puhdas sattuma. Kaupat tehtiin ja myyjä Larry teki autoon vielä tarvittavat huollot ja koeajot – se kun oli pitkään seisonut tallissa muiden helmien seassa. Myyjä tuli vastaan Duluthin lentokentälle, josta kahden tunnin ajon jälkeen saavuttiin Kanadan rajalle Suurten Järvien rantaan. Corvette oli iskeytynyt koivuun oikea kylki edellä ja koko auto oli ikään kuin taittunut 45 asteen kulmaan. ”Sattumalta törmäsin itämaiseen uskomukseen, että jos laitat kuvan haaveestasi sellaiselle paikalle, jossa törmäät siihen usein, niin se viimein toteutuu. Autokorjaamoyrittäjän poika vietti kaiken oman aikansa tallissa ja ensimmäinen moottoriswappi tehtiin Sunbeam Imp 900 Delux een jo 12–13 vuoden iässä. ”S ynnyin ja kasvoin autokorjaamolla”, muistelee Jukka Juopperi kulkeutumistaan autoharrastuksen pariin. Vastaan tuli kuitenkin Ruotsin puolelta Luulajasta kiinnostava ’71 C3 avomallin Corvette 454 LS5 -tekniikalla. Jukka päätti lähteä sitä vakavissa ostoaikeissa katsomaan. Elettiin vuotta 2010 eikä halutun mallista Corvettea ollut vielä löytynyt. Amerikan halki. Hivenen yllättäen vastauksena tulikin sähköpostiin hyvin kattava selonteko autosta ja viestin viimeinen lause kuului: ”btw I am Finnish”. Herralla oli kaksi isoa tallia täynnä täysin kunnostettuja klassikkoautoja, mutta hän oli päättänyt myydä 15 vuotta omistamansa Corvetten keskittyäkseen peltikorisiin autoihin. Lähes poikkeuksetta kaikki kehottivat muukalaista välttämään Chicagoa näin erikoisen auton kanssa. Yhteinen sävel kaupantekoon oli löytynyt. Corvette oli ollut myös edellisellä omistajallaan toiset 15 vuotta, joten sen historia oli 30 vuoden ajalta hyvin tiedossa. Kotimatka starttasi Wisconsinista ja suunnitelma oli ajaa Amerikka läpi joko pystysuunnassa Miamiin tai vaakasuunnassa New Yorkiin. Ensimmäisen Corvetten Jukka osti uutena vuonna 1989 työskennellessään ulkomailla ja tuo C4-korinen olikin hallussa kahdeksan vuotta. 70–80-lukujen taitteessa Corvetteen oli asennettu sivuputket, lokasuojien levikkeet sekä 10" leveät ”hottentottivanteet”
Toinen ajopäivä piti sisällään muun muassa Appalakkien ylityksen, jossa tiet onneksi pysyivät kuivina, vaikka lämpötila oli vajonnut pakkasen puolelle. Kylkiluita meni poikki neljä, rintalasta murtui ynnä muuta.” Corvette oli iskeytynyt koivuun oikea kylki edellä ja koko auto oli ikään kuin taittunut 45 asteen kulmaan. ”Lähdin ajelemaan hierojalta kotiin ja olin yhtäkkiä menettänyt tajuntani. Näkyvyys hiipui olemattomiin ja liikenne puuroutui. Alusta kuntoon ja täystuho. Tarvittavia lisämittareita asennettiin hansikaslokeroon, jotta ne saa halutessaan piilotettua. Kyseisellä tieosuudella sitten yllättikin lumimyrsky. Penkkien verhoilut ovat vuotta vanhemmasta, ne tullaan vielä korvaamaan ’66:n verhoiluilla. Hatara muistikuva on, että koivu lähestyy vänkärin ovea kovaa vauhtia. Runkoon vaihdoin kaikki kulutusosat eli nivelet, puslat, jouset, iskarit ja vakaajat”, Jukka summaa ensimmäisiä Corvetten rakenteluja. Sitten makaan maassa ja ympärilläni on ihmisiä. Oikeista liittymistä ajettiin sokkona ohi ja kohta oltiinkin jo menossa suoraan Chicagon keskustaan. Tein vahvistukset ja jäykistykset sinne, mistä C2:n rungot ovat löysiä. Pari ensimmäistä kesää Jukka ajeli Corvettellaan sellaisena, kun se ostettaessa oli. Sheriffit myös saattoivat Jukan takaisin ohitustielle, josta kurvattiin heti ensimmäisen vastaan tulleen tienvarsimotellin pihalle pitkien rekkojen sekaan ja jatkettiin matkaa vasta, kun tiet alkoivat kuivua seuraavana päivänä. päätettiin huomioida ja reitti suunniteltiin kulkemaan Chicagon kohdalla vain ohitustietä. Jukalle auton kohtalo pysyi epäselvänä onnettomuuden jälkeiset viikot: ”Sairaalassa tai sieltä päästyänikään en vielä tiennyt, mihin kuntoon auto oli mennyt, koska vaimoni kielsi ketään kertomasta minulle auton kohtaloa”. Teknisesti se oli hyvä. 35 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Kolmannen päivän iltana alkoivatkin sitten jo New Yorkin pilvenpiirtäjät nousta horisontista. Vasen ovi oli käytännössä ainoa korin osa, joka törmäyksessä säilyi ehjänä – joskin sekin oli auton taittuessa auennut ja Jukka lentänyt oviaukosta kaaressa pihalle. ”Auto oli hyvässä kunnossa, eikä olisi kaivannut juurikaan mitään. Yksissä liikennevaloissa alkoi auton ympärille kertyä hämärän oloista porukkaa ja uhkaavasta tilanteesta selvittiin, kun hämärämiesten liikkeitä lähistöltä seuranneet poliisit väläyttivät valoja. Ennen lentoa kotimaahan käytiin Corvettella vielä ajelemassa Manhattanin Broadwayllä, tsekattiin Vapaudenpatsas ja haettiin tuliaisia Long Island Corvette Supplystä, joka tunnettiin tuolloin jenkkilän suurimpana C2-koristen alkuperäislaatuisten osien valmistajana ja toimittajana. Musta sisusta haluttiin pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Tein kuitenkin täydellisen rungon korjauksen eli nostin korin pois rungolta ja korjasin siitä kaikki ruosteet. Sairaalassa makasin kaksi vuorokautta teholla, jonka jälkeen olin vielä reilun viikon tehotarkkailussa suurienergisen iskun vuoksi. Koko totuus valkeni vasta viikkojen kuluttua, kun mies oli toipunut sen verran, että liikkuminen jo vähän paremmin onnistui. Tässä kunnossa ehdittiin ajella yksi täysi kesä, kunnes sitten syyskuussa 2015 rysähti
Hän päätti suhtautua onnettomuuteen mahdollisuutena rakentaa auto paremmaksi kuin se on ollut koskaan ennen. Onnettomuudessa tuhoutuneen Kelsey-Hayesturbiinivanteen tilalle ei ensin löytynyt korvaavaa yksilöä mistään, vaikka sellaista etsittiin Amerikkaa myöten. Jukka pyrki käyttämään Corvetten kunnostuksessa mahdollisimman paljon alkuperäisiä osia ja esimerkiksi korvaavat lasit löydettiin vieläpä juuri tähän yksilöön sopivilla päiväyksillä. Kului vuosia, kunnes Googlen kuvahaulla löytyi Etelä-Ruotsissa myynnissä ollut vastaava setti. Korvaamattomana apuna osien hankinnassa toimi amerikkalainen Rich Thomas, joka kiikutti Jukan ostamia osia pitkiäkin matkoja New Jerseyn satamaan laivattavaksi. 2016 Jukka kävi tätä herraa moikkaamassa paikan päällä ja miehellä oli varovaisestikin arvioiden yli 10 miljoonan dollarin arvoinen kokoelma mitä harvinaisempia C1ja C2-Corvetteja. Suurimman määrän osista Jukka osti New Yorkissa Long Islandilla asuneelta herrasmieheltä, jolle oli kertynyt varsin mittavasti C2-koristen osia. Jukka pyrki käyttämään Corvettensa kunnostuksessa mahdollisimman paljon alkuperäisiä osia ja esimerkiksi korvaavat lasit löydettiin vieläpä juuri tähän yksilöön sopivilla päiväyksillä, eli ”time correct”. Tässä korvaamattomana apuna oli New Jerseyssä asuva Richard ”Rich” Thomas, johon Jukka oli tutustunut jo aiemmin. ”Kun siirsin peitteet pois ja näin auton, niin tuli aivan epäuskoinen tunne, että ei voi olla totta se on s…tana aivan romuna. Kokoelmaan kuului muun muassa ’67 L88, jollaisten on nähty vaihtavan omistajaa huutokaupoissa liki neljän miljoonan dollarin hintaan. Osien metsästystä. Nopeasti edenneen sairauden vuoksi Rich ehti menehtyä vuosi ennen auton valmistumista. 36 Chevrolet Corvette ’66 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Rich kävi noukkimassa osia pitkienkin välimatkojen päästä ja kiikutti ne New Jerseyn satamaan Suomeen laivattavaksi. Kaiken kattava v*tutus valtasi jokaisen solun, mitä minusta löytyi. Hän ei huolinut mitään korvausta vaivannäöstään, mutta pyysi tarjoamaan lounaan, kun hän saapuu Suomeen katsomaan Jukan Corvettea sen valmistuttua. Valitettavasti se oli lounas, mitä ei koskaan päästy nauttimaan. Viikon välein tehtyjen hakujen jälkeen vanteet ilmestyivät uudelleen myyntiin muutaman kuukauden kuluttua. Autossa ostohetkellä olleet 10" leveät vanteet olivat Kelsey-Hayesin valmistamat, kuten alkuperäisetkin knock-off-vanteet. Kunnostustyö alkoi osien hankkimisella. Ilmoitus oli kuitenkin vanhentunut, eikä yhteystietoja ollut enää saatavilla. Kyseessä oli käyttämätön sarja, joista yksi oli jopa valettu samana päivänä kesäkuussa 1981 kuin se tuhoutunut vanne. Vanteista yksi tuhoutui kolarissa ja vastaavaa yritettiin etsiä Amerikkaa myöten, tuloksetta. Se oli aivan käsin kosketeltavaa se valtava pettymys ja epäusko, että se unelmien auto on menetetty pienessä hetkessä, eikä paluuta ole.” Muutaman päivän mietinnän jälkeen Jukan onnistui muuttaa lähestymiskulmaa asiaan. Valitettavasti Rich ehti menehtyä nopeasti edenneeseen sairauteen ennen matkan toteutumista. Hän kieltäytyi ottamasta vastaan korvausta vaivannäöstään, mutta pyysi tarjoamaan lounaan, kun hän Corvetten valmistuttua saapuu Suomeen. Sitten Ruotsissa putkahti esiin kokonainen käyttämätön sarja, joista yksi oli jopa valettu samana kesäkuun päivänä vuonna 1981 kuin tuhoutunut vanne
Tämän työvaiheen ympärillä vierähti aikaa parisen vuotta. Kun jig oli valmis ja todettu riittävän tarkaksi, niin he alkoivat käyttää pelkästään jigiä. Mittapiirustukset ovat tuolloin kadonneet, eikä niitä ole enää saatavilla mistään”. Rungon valmistuttua siihen koottiin akselistot ja se käytettiin nelipyöräsuuntauksessa. Ylipainetta isolohkolle tarjoilee ProCharger D-1SC -ahdin. Kyseisen häkin mitat täytyvät olla oikein, jotta mikään koripaneeli autossa istuu kunnolla paikalleen – mutta tässä onkin se ongelma: ”Tehtaalla tekivät aikoinaan mitoituksen mukaan jigin, johon häkit kasattiin. Kori kuntoon. Koripaneelien korjaus otti toki myös oman aikansa ja niiden liimaaminen onnistuneesti vaati kovan pohjatyön sekä tarkat esiasettelut. Tämän jälkeen alkoi koko projektin vaativin vaihe, eli lintuhäkin korjaaminen. Tein joitakin muutoksia konstruktioon, koska näissä rungoissa on tiettyjä ruostumisongelmia ja jäykkyyskään ei ole paras mahdollinen. Jäykistin kaikki runkopalkit sisäpuolelle hitsatuilla vääntövastustusta lisäävillä levyillä. Kun sen jälkeen päästiin sovittelemaan korjattuja koripaneeleita paikalleen, alkoi palapeli hiljalleen näyttää taas autolta. Ensimmäisenä kursittiin lattia kasaan korottaen samalla kardaanitunnelia 30 mm, jotta kardaanikulmat saatiin säädettyä halutuiksi Tremec T56:n kanssa. Koria ei kasattu mihinkään jigiin, vaan auton oman rungon päällä, jotta vältyttiin mahdollisilta jännityksiltä. Varsinainen kunnostustyö aloitettiin jo kertaalleen rakennetusta rungosta. ”Runko on nyt suorempi ja tarkemmin mitoissaan kuin se oli ennen kolaria, tai ehkä koskaan. Pyrkimys oli säilyttää niin paljon alkuperäistä kuin mahdollista, ja välttää erityisesti uustuotanto-osia. 37 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Käytin 3 mm S355-teräslevyä, mutta jäykkyyttä ja lujuutta vaativissa kohteissa paksumpaakin, jopa 8 millin paksuista”. Rungon kunnostuksen yhteydessä takajousitus muokattiin 6-linkkiseksi ja alatukivarsien sisäpää muutettiin pikasäädettäväksi. Kaikki näkymättömätkin yksityiskohdat, kuten tuulilasinpyyhkijöiden ja tuuletusikkunoiden mekanismit, Remmiahdetun 427 cid isolohkon päällä komeilee koneen spekseille tehty Rob Mix E85 Q750-BAN Race -kaasutin. Myöskään hyvää käytettyä häkkiä ei löytynyt, vaan ainoastaan ruostuneita ylihintaisia. Kaikki hitsit on nyt hitsattu täysmittaisina, eli ei pätkähitseillä, kuten alkuperäinen runko on ollut. Sen mahduttaminen Corvetten matalaan konehuoneeseen oli kohtalainen urakka. Vaati siis suuren määrän oikomista ja lukemattomia koesovituksia ennen kuin häkki oli saatu korjattua takaisin oikeaan muotoon. Seuraavaksi siirryttiin korin kimppuun ja sehän näissä koostuu teräksisestä ”lintuhäkistä” ja lasikuidusta. Korjattuun koriin uusittiin kaikki sähköt ja esimerkiksi jokainen kojelaudan katkaisija purettiin osiin ja puhdistettiin. Avuksi Jukka hankki käytetyn Auto Robot -oikaisupenkin, mutta joutui pian huomaamaan, ettei pelkällä oikomisella selvitä ja niinpä koko runko tehtiin käytännössä uusiksi. Palapelin kasaaminen
38 Chevrolet Corvette ’66 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Sisusta: Alkuperäinen musta vinyylisisusta. Fiilis olikin aika epätodellinen, kun autolla vihdoin pääsi takaisin tien päälle. Faktat Chevrolet Corvette ’66 • Omistaja: Jukka Juopperi, 58 • Paikka: Tornio Moottori: BBC Mark IV 427 cid, 3,76" iskuinen taottu teräskampiakseli, Scat I-beam 4340 -takoveivit, ARP-pultit, Iconin takomännät, staattinen puristussuhde 8:1, ATIdampperi, portatut oval port -kannet, Edelbrock Torker 2 -yksitasoimusarja, Comp Cams Ultra Pro Magnum XD 1,7-vipusuhteen rullakeinut, Comp Cams XS262S mekaaninen laahurinokka, Comp Camsin jakopää, ProCharger D-1SC -ahdin, Rob Mix E85 Q750-BAN Race -kaasutin, MSD Pro Billet -jakaja, 6BTM boost controller, Aeromotive A1000 -bensapumppu, Hooker Super Competition -sivuputkisarjat. Kova työ palkitaan. Vanha tekniikka hyllytettiin lähes kokonaisuudessaan ja uusi 427 cid kone rakennettiin Mark IV -isolohkon pohjalle. Sytytyksenä on MSD Pro-Billet -jakaja sekä 6BT -boksi, joka niin ikään seuraa ahtopainetta ennakonsäädössä. Kunnostusprojekti otti lopulta aikaa kahdeksan ja puoli vuotta. Työtunteja ei varsinaisesti ole laskettu, mutta varovaisestikin arvioiden niitä on kertynyt tuhansia. Kori: ’67 Sting Ray -mallin konepeitto, pyöränkaaret levitetty. Nykyinen perävälitys on 3,55, mutta saattaa vielä vaihtua 3,73:een, jos alkaa 6-vaihde tuntua liian pitkältä. Renkaat: 265/50 R15 edessä, 295/50 R15 takana. on purettu alkutekijöihinsä ja kunnostettu. Ohjenuoraksi otettiin noin 900 hevosvoiman tehotavoite, lisäksi puristussuhde mitoitettiin toimimaan sekä ahdettuna että vaparina. Sävy näyttikin yllättäen niin hyvältä Corvetten päällä, että Jukka haki samaa sävyä myös pintaväriksi ja ideoi autoon race-henkiset teippaukset. Kaasuttimeksi valittiin E85:lle sopiva 750 cfm blow-through ja sitä ruokkii Aeromotiven A1000 -bensapumppu sekä ahtopaineen mukaan toimiva paineensäädin. Jarrut: Alkuperäiset levyjarrut joka nurkassa. Samalla mielen valtasi haikeus – mitä nyt harrastetaan. Kiitos: Amerikkalaiset ystävät Larry, Rich ja Phil avusta osien hankinnassa. Huolellisten pohjatöiden jälkeen pintaan vedettiin eristeeksi vaaleanharmaa polyuretaanimaali, jota oli sattunut jäämään pannuhuoneremontista. Jukka teki Corvetteen pintavärin ruiskuttamista ja pulverimaalauksia lukuun ottamatta kaiken itse. Vanteet: Kelsey-Hayesin 15x10" turbiinivanteet. Koneen jatkoksi valittiin 6-vaihteinen Tremec Magnum, jossa kuutonen on peräti 0,50-välitteinen. Autossa ei yksinkertaisesti ole yhtään osaa, jota ei olisi läpikäyty. Ei tehostinta. Race-henkiset teippaukset punaisilla aksenttiraidoilla sopivat kokonaisuuteen, kuin nyrkki silmään. Kyseessä ei kuitenkaan ole lopullinen väri, vaan todennäköisesti auto maalataan vielä uudelleen muutaman vuoden kuluttua, jahka kuidut ovat varmasti kuivuneet. Niin, ja se C1:n kuva on yhä työhuoneen seinällä… Puolikiiltävä vaaleanharmaa tuo Corvetten muodot yllättävän hyvin esiin. Toki tekemistä ’66:ssakin Jukan mukaan vielä riittää, kuten alustan päivittämistä sekä alukansien asennusta. Alusta: Edessä 550 lbs kierrejouset, Bilstein HD -iskarit, takana 360 lbs poikittainen kuitulehtijousi, paksummat vakaajat edessä ja takana, Borgeson 12,7:1 nopeampi ohjaussimpukka, takatukivarret 6-linkkiset pikasäädettävät, uivat vetoakselit, uniball CroMo-nivelet. Koneen kylkeen asennettiin ProCharger D-1SC -ahdin, jossa maksimiahtopaine on 32 psi ja tuotto riittää 925 hevosen tienoille. Kiitokset myös torniolaiselle PJMetalli ja Faumek konepajoille yhteistyöstä. Lopullinen sävy saattaa olla Milano Maroon, joka on ollut kyseisen Corvetten alkuperäinen väri. Vaihtovalo ja MSD 6BTM boost controller -ohjaus, hanskalokerossa piilotettuna ahtopainelambdaja bensanpainemittarit. Jukan Corvette on alkuperäinen 427-auto. Kaikki sisuskalut ovat takotavaraa ja ne on tasapainotettu huolellisesti. Penkeissä toistaiseksi vielä ’65 vinyylit. Voimansiirto: Tremec T56 Magnum 6-vaihteinen manuaalivaihteisto, RAM Billet Steel -vauhtipyörä, Centerforce dual friction -kytkin, QuickTime SFI -kytkinkoppa, ’79 Corvetten 10 bolt 8,2" perä 3,55:1 välityksellä ja lukolla, Denny’s Nitrous Ready kardaani ja vetoakselit. Perä on ’79 Corvetten 8,2" kymppipulttinen lukolla. Maksimitehoja ei lähdetty etsimään, vaan koneen piti toimia myös katuajossa ja maantiellä. Pakosarjat ovat Hooker Super Competition -sivuputkisarjat
??. 15 500 € • A-FORD 1930, 19 900 € • PLYMOUTH BELVEDERE 1954, Harvinainen herkku. 27 900 € • CHEVROLET CAMARO SS 2010, 41 700 € • DODGE CHALLENGER RT 2009, Tax free • OLDSMOBILE DELTA 88 SUPER ROCKET 1965, 26 900 € • CADILLAC ELDORADE TOURING COUPE 1996, 6 300 € • DODGE CHALLENGER R/T 2012, 36 300 € Purkaamo 040 7332 493 • Korjaamo 040 5107 493 • Automyynti 040 8234 100 • 68410 Alaveteli, WWW.BACKFALT.FI AUTONOSAT EDULLISESTI MERIRAHTINA USA:sta USARAHTI.fi. ??. ??. 38 400 € • PONTIAC GRND PRIX 1966, museorek. . 52 000 € • MERCURY MONTERY 1960, museorek. TÄYDEN TÄYDEN PALVELUN PALVELUN TUONTITALO TUONTITALO www. 28 100 € • A-FORD TUDOR 1928, 16 900 € • T-FORD 1926, museorek. ??. Meiltä löytyy myös kattava valikoima varaosia autoihin ja muihin moottoreihin. 33 700 € • DODGE CHALLENGER RT 2012, Tax free, 23 300 € • DODGE CHALLENGER RT 1970, museorek. ??. ??. USA-CARS .fi Puh. ??. ??. . ??. Pajakatu 10, 20320 Turku • 040 557 1147 / 040 588 8131 • turunsuperkoneistus.fi Moottorikoneistamo since 1979 www .back falt.fi Tsekkaa nettisivuillamme MYYTÄVÄT JENKKIAUTOT • CHEVROLET CAMARO ZL1 2017, Tax free, 34 900 € • PONTIAC FIREBIRD TRANSAM 1979, 22 600 € • CHEVROLET CAMARO SS CAB 2013, 39 900 € • DODGE CHALLENGER RT 2009 • DODGE CHALLENGER 1970, 54 500 € • CHEVROLET CORVETTE 1976, 15 800 € • FORD MUSTANG MACH 1 1970, 46 600 € • FORD MUSTANG MACH 1 1969, 66 800 € • FORD MUSTANG MACH 1 1970, 47 300 € • FORD MUSTANG MACH 1 1973, 36 500 € • DODGE CHALLENGER SRT 2011, Tax free,takapää kolaroitu, uusi mukaan purkuautosta, 13 800 € • CHEVROLET IMPALA 1962, museokats. 040 506 9008 arto@usa-cars.fi • Kaikki merkit ja mallit • 155-kohdan autotarkastus (kuusi sivuinen raportti, koe-ajo ja 50–100 kuvaa ei velvoita ostamaan) • Varaosat (kontissa ja nopeana lentotoimituksena) • Kontteja lähtee joka viikko! Myös: huollot, korjaukset ja maahantuontikatsastukset AVAIMET KÄTEEN PALVELU WWW.USA-CARS.FI Arto Seppänen Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2025! Varaosat ja tarvikkeet amerikkalaisiin autoihin Tule myymälään Salitunkatu 3, Salo tai tilaa verkkokaupasta: www.jenkkiosat.com myynti@jenkkiosat.com, 045 202 1536 TURUN SUPERKONEISTUS Monipuolinen konekantamme mahdollistaa miltei kaikki alaan liittyvät koneistukset ja korjaukset. . . ??. ??. ??
Pelkkä oikaisu penkki ei riittänyt, vaan käytännössä lähes koko runko jouduttiin tekemään mallin mukaan uusiksi. Täystuhosta tien päälle 40 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Chevrolet Corvette 427 ’66 1 2 6 5 4 3. 5. Siitä hiottiin molemmilta puolilta vanha hartsi pois kuituun asti ja kuidutettiin uudestaan molemmilta puolilta. 6. Jälleenrakennus alkoi purkamisen jälkeen rungon korjaamisella. Kotimatka Wisconsinista Tornioon on alkanut. Takana ex-omistaja Larry. Säpäleiksi mennyt lattia näytti rekonstruoinnin jälkeen tältä. Suomessa Corvettea ehdittiin jo kertaalleen rakentaa tekniikan, rungon ja alustan osalta, kunnes onnettomuus tapahtui. Puuttuvat palaset lensivät törmäyksessä mahdollisesti Kaupungin lahteen. Yllättävän tajunnan menetyksen vuoksi Corvette iskeytyi koivuun vänkärin kylki edellä. Ulospäin eroja ei huomaa. Corvette oli ostettaessa varsin siistikuntoinen, valmis auto. 3. Osittain mysteeriksi jäänyt onnettomuus pakotti kuitenkin aloittamaan kaiken puhtaalta pöydältä ja rakentamaan auton läpikotaisin uudestaan. Samalla vaihde laatikolle tehtiin 30 mm korotus. Jukka tuoreena C2:n omista jana. Vaikka vauhtia ei liiemmin ollut, meni 60-luvun lasi kuitu korinen auto varsin lohduttomaan kuntoon ja on hyvää tuuria, että Jukka selvisi törmäyksestä hengissä. Samalla korjattiin tehtaan suunnitteluvirheitä sekä parantamalla korroosionkestävyyttä että lisäämällä runkoon huomattavasti jäykkyyttä paksuntamalla aine vahvuutta ja rakentamalla jäykisteitä rungon sisään. Mahdolliselle kyytiläiselle ei sitä vaihtoehtoa olisi ollut tarjolla. Chicagon kohdalla yllätti lumisade. Korjaamisen yhteydessä tuli huomattua, että 60-luvulla valmistettu lasi kuituinen lattia oli jo aika haurasta tavaraa. 4. 2. Teksti: Petri Ruokamo • Kuvat: Jukka Juopperi 1
10. Katon liimaus oli tarkkaa puuhaa. Väriksi valikoitui vaalean harmaa. 11. tehtaalla hieman sivuun 14. Korjattu runko uusitulla tekniikalla. 9. 16. Kaikkein suurin työ projektissa oli saada lasi kuitu korisen auton luu rankona toimiva ”lintuhäkki” (birdcage) takaisin oikeaan muotoon. 8. Symmetria varmistettiin ristilaserilla ja nyt mm. Kyseiseen osaan ei ollut saatavilla tehtaan mittoja, mikä nosti korjaus työn haastavuuden aivan eri luokkaan. Projektissa suurena apuna oli Phil, jonka loputtomalta tuntuvasta C2-osa varastosta Jukka osti suuret määrät tarvittavia alku peräisiä osia. 15. Jukka kävi moikkaamassa herraa paikan päällä 2016 ja Philillä oli tallissaan varsin huomattava kokoelma mitä harvinaisempia C1ja C2-korisia Corvetteja. 41 AMERIKAN RAUTA 8/2024 7 8 10 11 12 13 14 15 16 9. Vaihde vivustoa sai myös muokata, jotta Tremecin vaihde keppi saatiin hieman sivuun, kuten se Corvettessa kuuluu olla. Lintu häkki ei itsessään ole kovinkaan jäykkä, vaan rakenne jäykistyy vasta, kun siihen liimataan kori paneelit kiinni. Korin osien saumat täytettiin ja hiottiin tarkasti tehtaan spekseihin. Projektin loppu suora häämöttää. 12. Hopean värinen yksilö etualalla on aito vuoden 1967 L88, joita on valmistettu 20 kappaletta. Korjattu lintuhäkki rungon päällä. Tämä on niistä se ensimmäinen. Rusentunut lintu häkki jouduttiin ensiksi purkamaan pistehitseistä alkutekijöihinsä ja korjaamaan kappaleiden vauriot. 13. Takaripustus muutettiin 6-linkkiseksi ja alatuki varsien sisäpää tehtiin pikasäädettäväksi. Kardaanitunnelin nostaminen vaati kabiinin puolella omat sovittelunsa. 7. Kaikki sähköt uusittiin myös. Tässä vaiheessa Corvette-pala peli alkoi taas näyttää kokonaiselta autolta, kun kaikki korin paneelit oli liimattu paikalleen
15 vuoden urakka Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Nivala Pontiac Star Chief ’64. Lopputulos kuitenkin palkitsee. Ei arvannut automaalaamoa työkseen pyörittävä ylivieskalainen Jari Sailokoski, kuinka pitkäksi perheelle ahtaaksi käyneen pickupin tilalle hankittu Pontiac-projekti venyisi. 42 AMERIKAN RAUTA 8/2024
vuoden urakka 43 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Kintaat hukkaan. Classic’s tuonut joskus 2009 Floridasta Suomeen”, Jari Sailokoski kertaa Star Chiefinsä tunnettua historiaa ennen auton päätymistä hänelle. Viime syksynä kävin leimalla ja tälle kesälle se tuli varsinaisesti ajoon”, Sailokoski huokaa. Kävi ilmi, että siitä oli neljä mäntää poikki männänrenkaiden välistä. Oulaisissa pari kaveria pyöritti semmoista HTS Import -firmaa, ja ne jostain purkamolta sen touhusivat.” Vähitellen kokoon päin. Se kävi vähän nelihenkiselle perheelle pieneksi se Chevrolet, joten tekaistiin kaupat.” Ajatuksena Jari oli, että Pontiacista tehtäisiin pikaisesti ajopeli, jolla mahtuisi cruisailemaan koko perheen kanssa, mutta toisin kävi. Sitten siihen vedettiin epoksit pintaan ja sitten se jäi”, Sailokoski selittää. Moottori valmistui 2016 vuoden alussa, ja 2018 talvella laskettiin kori rungolle ja ruvettiin tekemään pohjatyöt, kittihommat ja muut jutut.” 44 Pontiac Star Chief ’64 AMERIKAN RAUTA 8/2024. ”Sen joku kaiffari osti tuonne Pörsänmäkeen silloin saman vuoden aikana ja ilmeisesti totesi sen itselleen liian kovaksi hankkeeksi, joten se tuli sitten minulle. Minulla oli itsellä silloin semmoinen ’89 Chevroletin Sportside, jonka vaihdoin päikseen tähän. ”Kyllähän minä auton heti pistin ihan muttereiksi, kun se mulle tuli, ja kori soodapuhallettiin kirkkaalle pellille. Sen huomasin kyllä jo silloin kauppaa tehdessä, mutta päätin tehdä vaihtokaupat kuitenkin, kun kerran näin oli puhuttu. ”Siinähän kävi niin, että tyttö ehti muuttaa pesästä ennen kuin auto tuli valmiiksi. Kalajoen maisemissa on auringon laskiessa annos Kaliforniaa. ”Onhan tässä monennäköisiä projekteja mennyt välissä. ”Ei siinä tarvinnut kuin peräkontin pohja uusia ja helmoihin hitsata muutama pieni paikka, mutta runko siinä oli aivan loppu. Ulkokuoren sävyä mukailevat tereet sekä napit ovat tyylikäs verhoiludetalji. Se runkohomma siinä venyttikin kaikkein eniten, kun oli aluksi ajatuksena, että teen itse sen koko rungon siihen.” Melko lailla kättelyssä Jari purkikin Pontiacin osiin ja kiinnitti korin grilliin runko-operaatiota varten. Kannet remontoitiin samalla niin, että sillä pystyy ajamaan nykybensalla. Lopulta se jäikin vartaaseen roikkumaan viideksi vuodeksi, ja sinä aikana suunnitelmat muuttuivat sen verran, että hän päätyi hankkimaan autoon kokonaan toisen, ehjemmän rungon. Jarin Star Chief tuli kuitenkin maahan Floridasta. Se tehtiin uusiksi vakio-osilla. Jos en väärin muista, niin 303-heppainen versio tuo on alun perin ollut. Sellainen siitä kuitenkin lopulta tuli. ”Se tuli autolle 50-vuotislahjaksi Teksasista 2014, ja oli kevyessä pintaruosteessa, mutta muuten todella hyvässä kunnossa. ”Moottori huohotti melko voimakkaasti, sen minä teetin Rajaniemi Motorsportilla. ”Vaihteisto on ihan alkuperäinen samoin kuin peräkin, niihin ei ole tarvinnut kuin öljyt vaihtaa ja vetoja vaan.” Korista maalattiin ensin grillissä alusta, ja sen jälkeen kiinnitettiin peltivalmis kori runkoon. ”Runko tuli tehtyä ensin ihan valmiiksi kasaan ja laitettua tekniikka kiinni siihen. Ei ihme, että Tapsa Kansakin lauloi Kalajoen hiekoista California Dreaminin sävelellä. 15 vuotta siihen meni. ”S en on ilmeisesti tämmöinen yritys kuin J. Aihio oli sikäli hämmentävä, että se oli koriltaan ihan kohtuukuntoinen, mutta rungoltaan aivan mätä. Kaasarikin on alkuperäinen, siihen on remppasarja vain laitettu”, hän jatkaa. Sisustasta ei missään nimessä pitänyt tulla valkoista, sellaisen puhtaana pitäminen kun on maalarin työssä raskasta. Siinä meni kintaatkin jo hukkaan tämän vehkeen kanssa”, mies tunnustaa
Ja aitoa nahkaa ne on. Ratin kehä on alun perin läpinäkyvä, joten vedin siihen päälle oranssin candyn, jolla siitä tuli auton sävyinen.” Uusi, auton ulkoväriin sopiva lattiamatto tuli korsnäsläiseltä Westfixiltä. Se vedettiin mustalle pohjalle”, korikorjaajana ja maalarina leipänsä ansaitseva Sailokoski valaisee. Rungosta tuli semmoinen tummanharmaa. Ei itseä silleen hirveästi säväyttänyt. Hauskat mulikat olivat, en ole aikaisemmin nähnyt sellaisia.” Sittenkin valkoiset verhoilut. penkin rungotkin olivat 10 vuotta verhoomolla odottamassa”, Sailokoski toteaa huvittuneena. Puoli kiekkoa niistä lähti”, rakentaja selittää. ”Heti alkuun oli selvää, ettei siitä enää sen väristä tule. Tarkoitus on ollut, että olisin siihen pussit vielä laittanut jossakin vaiheessa, mutta en ole siihen sen kummempaa toistaiseksi tehnyt kuin uudet iskarit, puslat ja nivelet ja siivu pois jousista. Tämä väri päätettiin kuitenkin vasta silloin, kun autoa ruvettiin maalailemaan. Siinä oli kuitenkin vain lähtenyt väärä paketti matkaan. Sanoin, että saat vapaat kädet, kunhan et tee valkoisia, kun se on liian hankala pitää puhtaana minulle näissä hommissa. Ei vaaleansiniselle. Siinähän on laikka-alusta. ”Grillissä kun se tuli pyöriteltyä, niin siinä on alustakin korin värissä rungon osia lukuun ottamatta. Se oli hyvä, kun löytyi noin lähellä auton sävyä ollut matto, se passaa kyllä kuin nenä päähän”, Jari kiittelee. Vuoden välein verhoilija kyllä aina kyseli, että joko penkeillä on kiire. ”Verhoilija kysyi, että millaiset niistä tehdään. Sehän ei ole mikään väri oikeastaan, vaan siinä on vain yhtä helmiäissävymixiä, ja se on helkatin huonopeittoinen, kun rupeaa sillä tekemään pintaa. 45 8/2024 AMERIKAN RAUTA. ”Verhoilut valmistuivat nyt ihan viime metreillä, vaikka 18-tuumaisten Barzettojen keskiosat Jari maalasi korin oranssilla helmiäissävyllä. Aihio oli sikäli hämmentävä, että se oli koriltaan ihan kohtuukuntoinen, mutta rungoltaan aivan mätä. Pontiac oli alun perin väriltään metallinhohtovaaleansininen sisustaa myöten. ”Tuossa oli itse asiassa paikallaan jotkut mielenkiintoiset alumiiniset räikällä säädettävät korotuspalat, ne jouset olivat jo valmiiksi sen verran kuoleentuneet. ”Se oli hauska juttu tuo lattiamattoepisodi, että ensin tuli vihreä Fordin matto, vaikka tuon oranssin tilasin. Lopulta jossain kohtaa pyörsin puheeni siitä, ettei niistä saa tehdä valkoisia, ja sellaiset niistä tehtiin. Kojelaudassa näyttäisi äkkiseltään olevan kaksi radiota vierekkäin, mutta toinen onkin lämmityksen säätöpaneeli! Ja kyllä, ihan alkuperäinen sellainen. MG-Verhoomo ne tässä Ylivieskassa teki
Pisimmän ajanhan auto seisoi ihan purettuna.” Tilanne olikin lopulta se, että Pontiac piti saada Jarin työpaikan hallista ulos tilaa viemästä, ja hän oli jo työntämässä sen pihalle pressun alle. Kun rupesin autoa sitten ensimmäistä kertaa kasaamaan joskus 2022, niin eihän ne listat sopineet tuohon uuteen väritykseen ollenkaan. Vanteet: Barzetta America 8x18" ja 9x18", keskiosat maalattu korin värillä. ”Se harmittaa myös, että sen alkuperäisen kojelaudan alle tulevan kromisen nessutelineen ja yhden kynnyslistan onnistuin hukkaamaan siinä 15 vuoden aikana. ”Spesiaalikiitokset Tiinasen Petrille ja Kulosen Villelle ja toki emännälle Minnalle, joka hänkin on ollut projektissa mukana”, Jari kehuu ja toteaa sitten juttutuokion loppuun: ”Olen minä autoon hankkinut jo varmaan 10 vuotta sitten vaikka mitä stereoitakin, mutta into niiden asenteluun on jotenkin karissut tässä vuosien varrella pois. Kori: Listat sheivattu, maalattu oranssilla helmiäisellä. ”Alun perin olin laittamassa siihen 20-tuumaisia umpinaisia peltivanteita, mutta kun autolle tuli kiire valmistua Kalajoen surullisen kuuluisaan juhannusnäyttelyyn 2023, niin aloin miettiä, että eivät ne ehdi ajoissa. ”Minä en poistanut niitä kaikkia Star Chiefin listoja alkuun, mutta siinä menin vipuun. Teho: 303 hv. Jarrut: Alkuperäiset rummut edessä ja takana, tehostin. Sitten tuli hankittua nuo Barzettat.” 8 ja 9 tuumaa leveät 18-tuumaiset vanteet maalattiin keskiosiltaan korin värillä, ja auto saatiin niiden kera valmiiksi tapahtumaan, jonne ei kuitenkaan tullut yleisöä lopulta juuri lainkaan. Minun mielestä se näytti lähinnä oksennukselta, kun siihen laittoi ne listat paikalleen”, Jari kertoo kaksinkertaista työtä harmitellen. 46 Pontiac Star Chief ’64 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Faktat Pontiac Star Chief ’64 Omistaja: Jari Sailokoski, 43 Paikka: Ylivieska Moottori: 389 cid 4 BBL V8. Sitten totesin kuitenkin, että siinä se valmistuu itsestään, ja päätin hammasta purren tehdä sen valmiiksi. Sisusta: Oranssilla candyllä maalattu ratti, oranssi lattiamatto, penkit ja ovipahvit verhoiltu valkoisella nahalla korinvärisin terein. Sehän on musiikkia tuo ääni, joka moottorista tulee.” Malliston parempaa päätä edustava Star Chief oli tehtaan jäljiltä runsaasti listoitettu, mutta Jari päätyi poistamaan kylkien listat nähtyään kokonaisuuden kertaalleen valmiina. Listat hukassa. Voimansiirto: Hydramatic-automaatti, alkuperäinen perä. Pontiac on erittäin siististi viimeistelty, katseli sitä mistä päin tahansa. 389-moottori on remontoitu vakio-osilla, alkuperäisestä poikkeavat oikeastaan vain venttiilikopat, jotka nekin olivat koneessa paikallaan jo auton tullessa projektikuntoisena Jarille. ”Sitten totesin kuitenkin, että siinä se valmistuu itsestään, ja päätin hammasta purren tehdä sen valmiiksi.” Ja valmistuihan se. Otin sen sitten uudestaan työn alle, poistin listat ja hitsailin ja kittailin kyljet ja maalasin ne uudelleen. Niitä ei ole löytynyt mistään. Ei tosin tälläkään kertaa olisi varmasti valmistunut ilman lähipiirin apua. Alusta: Jousia lyhennetty puolella kierroksella. Kiitos: Minna-vaimo, Petri Tiinanen, Ville Kulonen
BELKUT PELLOLLA Maa musteni Belaruskerhon kyntöpäivässä MUSEOHINURI Ilkka Ala-Maakalan entisöity Scania L 111 NELOSTIETÄ TEHNYT Piilosen veljesten komea Kormikki 74 50 00 -2 40 8 • PA L VK O 20 25 -0 4 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT KUMMA LLINEN KULTAM AHA 11 4 8 / 20 24 • Ch ev ro le t 36 09 • Fe rg us on 35 • In te rn at io na l M cC or m ic k T-6 • Ku lle rv o T.B . • M F 11 55 • Sc an ia L 11 1 • Te rm it UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V
Tarkkaan Tarkkaan harkittu harkittu 48 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Autoilukulttuuria voi elää ja hengittää tapahtumien ja esimerkiksi lehtien välityksellä. Amerikanautoharrastus ei välttämättä tarkoita auton omistamista. Moni meistä on aloittanut harrastuksen juuri tällä tavoin. Tarkkaan Tarkkaan harkittu harkittu Teksti: Eero Kumanto • Kuvat: Tuukka Erkkilä Chevrolet Brookwood ’58. 49 8/2024 AMERIKAN RAUTA
1980-luvun alussa miehenalku saa ensimmäistä kertaa käsiinsä Veekasin ja on aivan myyty. Mies kuvaileekin aiempaa rooliaan harrastekentässä tarkkailijaksi. Mitään eksoottisempaa ei edes harkittu. John päivitti konepellin alle 350-kuutiotuumaisen kasikoneen ja laatikoksi tuli TH400-automaatti. Alkuvuodesta 2021 netin myyntipalstalta se sitten kolahti. Tarinamme Chevrolet Brookwood ’58 on tuotu Suomeen EteläKaliforniasta vuonna 2011 muun muassa Vintage Valtakunnasta tutun Mike Kaireniuksen toimesta John Jäderholmille. Brookwood sijoittuu tähän väliin. Ratkaisu oli käytössä ensimmäisenä vuosimallin 1957 Cadillacissa. Vuodesta 1982 lähtien Juha on käynyt melkein jokaisessa Helsingin American Car Show’ssa. Juhalle alkoi muodostua etsittävän auton kriteeriksi X-runkoinen Chevy, sillä hän halusi auton olevan ajoltaan ehdottomasti hyvä. X-runkoinen Chevrolet Brookwood ’58 sopivassa patina-asussa ja tontissa. Chevrolet oli merkkinä järkevä valinta, sillä osien saatavuus on järkevällä tasolla. Juha on myös innokas keräilijä ja aktiivinen rompetorien penkoja, joten jenkkiauton hankinta oli tavallaan kypsynyt reilun 40 vuoden ajan. Lehdistä on vuosikymmenien kuluessa imetty paljon faktaa autoista ja alan ilmiöistä. Vaikka Juha oli tavallaan pikkupojasta asti elänyt jenkkiautojen maailmassa, ei oman amerikkalaisen auton hankinta ollut oikein koskaan edes käynyt mielessä. Brookwood vaihtoi pian omistajaa, joka vuorostaan vastasi auton ensirekisteröinnistä Vuonna 1958 Chevroletin farmarimallistoa oli saatavana kolmena eri varusteversiona: hienoin varustetaso oli Nomad, vaatimattomin puolestaan Yeoman. Se jenkkiautokuume alkoi kuitenkin jokunen vuosi sitten nostaa päätään, eikä kuumetta suinkaan laskenut se seikka, että Mauton Tallin Pete on Juhan kaveri ja erilaisten vehkeiden kyydissä on tullut sitä kautta istuttua paljon. GM kehitteli 50-luvulla jämäkämmän alustaratkaisun, jota kutsutaan X-rungoksi. Alkoi olla selvää, että oman amerikkalaisen harrasteajokin hankinta oli otettava vakavaan harkintaan. Chevy oli tässä vaiheessa varustettu vielä alkuperäisellä kuutoskoneella. Verhoilija Ari Mäkinen laittoi istuimet uuteen ryhdikkäämpään kuosiin. 16-vuotiaana hankittiin PV-Volvo, koska sellainen mattamusta oli bongattu Helsingissä liikennevaloissa näyttelyreissulla. Hyllystä onneksi löytyi vielä samaa materiaalia, millä ovipahvit on verhoiltu jokunen vuosi aiemmin. Kuume iskee. Melko tuttu kaava varmasti monelle. J uha Pihkon tausta harrastajana noudattelee tuota tuttua kaavaa. PV:stä oli tarkoitus tehdä se oma ensiauto, mutta projekti venyi lopulta sen verran, että auto valmistui vasta omaksi hääautoksi. Ensimmäinen auto hänellä oli jo alle 10-vuotiaana, kun peltoauton virkaa toimitti Ford Anglia. Vuonna 1999 Volvon perään haettiin Ruotsista SMV-munavaunu, Juhan mukaan munavaunuharrastus oli noihin aikoihin melko pienen piirin puuhaa. Kaliforniasta tuotu. Huonompi homma vain, että auto ehti mennä Juhan ostohousujen edestä. Juhalla ei tässä vaiheessa ollut varsinaisesti kiikarissa mitään tiettyä merkkiä tai mallia. 50 Chevrolet Brookwood ’58 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Ulkomuistiin on takertunut autojen tarinoita ja teknisiä yksityiskohtia. Ajohalut taltutettiin Volvolla. Molemmat ovat edelleen tallessa ja hyvässä kunnossa, sekä PV että morsian. Tästä alkaa ahkera autolehtien haaliminen ja niistä on kertynyt ajan mittaan Juhalle mittava kirjasto
Brookwood on sisätiloiltaan varsin avara ja valoisa. Salminen asensi autoon AccuAirin ilmajousituksen. Hänen aikana Chevyyn on tähän mennessä teetetty penkkien verhoilut. Sitä varten Juha nikkaroi autoon vetokoukun. Hypätään nyt kesään 2022, kun Chevy nyt toistamiseen osuu Nettiautossa Juhan verkkokalvoille. Samalla istuinten rungot ja jousitukset saivat pientä huomiota osakseen. Brookwood onkin osoittautunut erittäin luotettavaksi reissuvehkeeksi ja sillä on kierretty paitsi lähitienoiden cruisingit, niin Chevyn perään on myös sovitettu se munavaunu. Hyvänä esimerkkinä ennakkoluulottomista projekteista on pihapiirissä seisova vanha Roitton grillivaunu, josta voi lukea tarkemmin Klassikoiden numerosta 3/2024. Melko yleinen ulkopuolisten huolenaihe kuitenkin kuulemma on se, milloin auto tultaisiin maalaamaan. 51 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Pihko kertookin ajavansa autolla paljon. Parin kilometrin koeajo kuitenkin alleviivasi vuosikymmenten hauduttelun: Chevy kulki kuin juna ja Juha tajusi, että tässä olisi hänen ensimmäinen amerikkalaisvalmisteinen harrasteautonsa. Nyt ei auttanut viivyttely, vaan tapaaminen sovittiin nopealla tahdilla. Lopputulokseen voi olla tyytyväinen, sillä ulkonäön lisäksi myös istumismukavuus koheni huomattavasti. Suoraviivaisesti ja nopeasti. Järjestelmässä on kaksi kompuraa ja säiliötä sekä e-Level-ohjaus. Tavoitteena oli ovipahvien kaltainen materiaali. Juha kertoo, että tietoisesti petti itseään ajatellessaan, että tässähän ollaan nyt vain menossa autoa katsomaan. Kuinka ollakaan, verhoilijan hyllystä kuitenkin löytyi vielä rulla tuota materiaalia. Suomeen. Ajoauto. Ulkoasun osalta patinoitunutta pintaa edesautettiin vesihionnalla, katto sen sijaan sai näyttävän candya ja flakea sisältävän pitsimaalauksen. Verhoilija Ari Mäkinen Huittisista otti verhoilun työn alle ja totesi heti alkuun, että kyseisen väristä kerniä ei enää valmisteta. Auto on vieläpä rekisteröity kuudelle, joten tarvittaessa vaimo ja aikuiset lapset kumppaneineen mahtuvat nauttimaan vakaasta kyydistä. Myös sisusta koki suuren muutoksen, ainoastaan penkkien verhoilu jäi alkuperäiseksi. Ulkoasun osalta Juha on Chevyyn erittäin tyytyväinen, eikä hän osaisi kuvitella omaan silmäänsä mitään parempaa väritystä autoon. Chevy ei vieläkään kasvattanut juuria, vaan vaihtoi vielä pari kertaa omistajaa. Nykyiselläänkin auto pelaa hyvin, mutta Juhan tavoitteena on hieman taloudellisempi ja vielä luotettavampi reissuauto. Piikkiöläinen Juha-Matti Salminen otti auton hieman tarkempaan syyniin ja hänen omistuksessaan Chevy saavutti nykyisen ilmiasunsa. Kauppojen jälkeen Juha huomasi ihmettelevänsä, ettei koskaan ollut varsinaisesti himoinnut farmarimallista autoa. Kun Juha-Matti laittoi auton myyntiin, elettiin hetkeä, kun Juha Pihko sen ensimmäistä kertaa bongasi. Patinoitunut ilmiasu on sitä paitsi jatkuva prosessi, sillä jokainen painepesukerta tuo jostain kohtaa esiin erivärisiä maalikerroksia. Juha on kiinnostunut paikallishistoriasta ja vanhasta tavarasta. Koeajon jälkeen siirryttiin viivyttelemättä herrasmiesmäiseen kaupantekovaiheeseen, joka eteni Chevyn tavoin kuin juna. Vielä vaadittiin kuitenkin yksi omistaja väliin ennen kuin Juhasta tuli auton omistaja. Hankinta on kuitenkin osoittautunut loistavaksi valinnaksi, sillä autoon mahtuu rompetorilöytöjä riittävästi. Talven aikana on tarkoitus asentaa tehdasuusi Edelbrockin kuussatanen kaasutin. Kauppojen jälkeen Juha huomasi ihmettelevänsä, ettei koskaan ollut varsinaisesti himoinnut farmarimallista autoa
”Jokaisen painepesukerran jälkeen paljastuu lisää vanhoja maalikerroksia”, Juha nauraa. Juhalla on omien sanojensa mukaan jonkinlainen peräkärryfiksaatio, johtunee ehkä miehen agraaritaustasta. Kori: Osittain aitoa patinaa, osittain jalostettu. Juha Pihko on ensimmäiseen jenkkiautoonsa erittäin tyytyväinen. Ari Mäkisen verhoilemat istuimet. Vanteet: 15-tuumaiset peltivanteet, Wheel Vintiques 4003-15 pölykapselit. ”Vene vain näyttää pirun hyvältä auton perässä”, Juha päättää. Vetoauto. 52 Chevrolet Brookwood ’58 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Sisusta: Täysin läpikäyty. Faktat Chevrolet Brookwood ’58 • Omistaja: Juha Pihko, 53 • Paikka: Vanttila Moottori: 350 cid V8. Katossa pitsikuvioitu maalaus. Renkaat: 215/75 R15. Tilaa on hyvin niin kuudelle henkilölle kuin rompetorilöydöillekin. AccuAirin kompurat ja säiliöt on soviteltu varapyöräkoteloon. Oli siis selvää, että SMV-vaunu sovitettaisiin Chevyn perään. Tärkeintä on visio hienosti yhteensopivasta kokonaisuudesta. Näin ollen Juha aloitti sopivan veneen metsästämisen ja pienten sattumusten kautta talliin päätyi saman aikakauden vuoden ’60 Swish. Miehen ideointikyky on ihailtavaa ja ennakkoluulotonta, sillä Juha alkoi pohtia, että farmarimallisen Chevroletin perään sopisi myös moottorivene kuin nakutettu. Voimansiirto: TH400automaatti, alkuperäinen perä. Alusta: AccuAir-ilma-alusta, kahdella kompuralla ja säiliöllä, sähköinen e-Level-ohjaus Jarrut: Alkuperäiset rummut edessä ja takana. Patinoitunut ulkokuori on jatkuva prosessi. Ideoinnista erityisen ennakkoluulotonta tekee se, että Juha ei koskaan ole veneillyt ja kertoo, että tuskin tulee Swishilläkään sitä tekemään. Haastatteluhetkellä työn alla on kokonaisuuteen sopiva traileri – enää pitäisi löytää kokonaisuuteen sopivat vesisukset ja perämoottori
Koulun lähellä sijaitsi Väinö Rajalan romunkeräyspiste ja sieltä löytyi ties mitä aarteita. Juha Pihko kiteyttää, että tavaraa on pakostakin paljon, kun on koko ikänsä sitä kerännyt. ”Huonolla menestyksellä”, mies kuitenkin toteaa. On sitten kyseessä pölynimuri tai polttoainemittari. Jonkinlaista johdonmukaisuutta hän pyrkii keräilyssä silti pitämään, eli kiinnostuksen kohteet tyypillisesti liittyvät johonkin suurempaan kokonaisuuteen. 53 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Herkullisia valomainoksia on kertynyt niitäkin hieno kokoelma. Kaikki on hankittu Suomesta. Ljungmans Star-pumput on vuodelta 1957 ja ne ovat olleet perimätiedon mukaan toiminnassa Härmälän lentokentällä. Seuraava löytö oli paikallisesta kylän huutokaupasta hankittu putkiradio, joka sittemmin on saanut muutaman muun yksilön seurakseen. J uha Pihkon keräilyharrastus alkoi jo alaasteella. Juhan onnistui hankkia itselleen Loimaan Seudun Puhelimen viimeinen kioski itselleen. Juhalla on myös aina ollut periaatteena, että kun suuri yleisö kiinnostuu jostain artikkelista, niin hän siirtyy sitten seuraavaan aihepiiriin. Kurkataan, mitä ovien takaa löytyy. Myös ääntä tuottavat kapistukset ovat Juhan keräilyn ydintä. 10-vuotiaan Juhan ensimmäinen kauppa tuolta oli moottoripyörän tankki. Tämä suuri aarre kuljetettiin kotiin Pentti Niemisen dieselöidyllä Volga-taksilla, jossa oli Suomen ensimmäinen suksiboksi, eli vetokoukun yhteyteen asennettu 200 litran tynnyri. Miettiessään, miten kiteyttäisi kokoelmaansa mies löytää yhteiseksi nimittäjäksi ainakin kaiken moottorilla käyvän kaluston ja niihin jotenkin liittyvät artikkelit. Elämäntapana keräily Punkalaitumen Vanttilan kylästä löytyy mittava ja henkeäsalpaava kokoelma nostalgista esineistöä. Juha kysyi pumppuja ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten ja viime kesänä onnistui liittämään ne kokoelmaansa. Juha luonnollisesti painottaa esineiden muotokieltä ja värimaailmaa. Radioiden lisäksi talteen on laitettu jukebokseja ja äänilevyjäkin on karttunut muutama tuhat kappaletta. Hyvänä esimerkkinä hän 15 vuotta sitten havahtui, että puhelinkioskit alkavat kadota maailmasta. Hän arvostaa aikakautta, jolloin tavarat valmistettiin niin, että niitä on nykyäänkin mahdollista korjata ja huoltaa. Nykyään Juha yrittää selkeyttää keräilyharrastustaan. Juha on siis osannut ajoissa laittaa talteen mielenkiintoisia kohteita ennen kuin markkinahinnat ovat kohonneet. Teksti ja kuvat: Eero Kumanto Tuttuja logoja löytyy tallin seinältä niin emalisina kuin valomainoksinakin. Juha painottaa keräilyssä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Jukebokseista puhelinkioskeihin. Suuri aarre paljastui Jawan tankiksi. Näin alkoi Juha Pihkon elämänmittainen keräilyharrastus. Polttoainemittareita löytyy lukuisia ja emalikylttejä Juha laskee keränneensä 40 vuoden ajan
Keräilijä – Juha Pihko 54 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Esineen voi säilyttää alkuperäisenä vain kerran, mutta entisöidä vaikka kuinka monta kertaa. Harrastamisen filosofia. Pitää jaksaa kysellä ja tiedustella, mutta myös odottaa, että hetki on oikea. Hän uskoo, että melkein kaikki on saavutettavissa, kunhan sitä tarpeeksi haluaa. Kyselemällä ja penkomalla voi tehdä hyviä löytöjä. Entisöinnissä kuitenkin kadotetaan mahdollinen mielenkiintoinen tarina. Vaikka mielenkiintoisia kohteita olisi isolla rahamäärällä maailmalta saatavana, hän miettii sitä, ettei halua hinnalla millä hyvänsä kartuttaa kokoelmaansa. Juhan ajatus nykyisen tavaramäärän keskellä on se, että kaikkea mielenkiintoista ei enää voi haalia. Toki liikkeellä pitää olla asiallisesti ja myyjäosapuolta pitää ymmärtää. Juha arvostaa enemmän alkuperäisiä tavaroita, kuin entisöityjä. Juhan tallissa vallitsee esimerkillinen järjestys. Tunturi-skootteri on suomalaista valmistetta, kyseessä on melkoisen harvinainen vekotin, sillä Juhan tietojen mukaan näitä on valmistettu vain 200–300 kappaletta. Juhalle venemerkki Swish oli täysin uusi tuttavuus, mutta kun muodoiltaan ja väritykseltään sopiva siivillä varustettu vene sattui kohdalle, oli selvää, että se jatkaisi Chevroletin tarinaa. Coca-Cola-aiheiset esineet ovat nekin olleet pitkään Juhan kiinnostuksen kohteena. Esineiden tarinat ovat hänelle tärkeitä. Miehen filosofia keräilyssä on se, että hyvää kannattaa odottaa. Mynämäenlahden Höyrylaiva Oy:n kyltti löytyi huittislaisen ulkohuussin sisäseinältä. Jos ostaja on riittävän innostunut ja myyjä saadaan vakuutetuksi siitä, että ostaja on tavaran arvoinen, niin kaupat on usein saatu vietyä maaliin asti. SMV-munavaunu on ollut Juhalla jo 1990-luvulta. Tavaran haluajan pitää siis usein nimenomaan osoittaa, että on sen arvoinen. Esineen voi säilyttää alkuperäisenä vain kerran, mutta entisöidä vaikka kuinka monta kertaa. Juha kiteyttää, että jos et ole saanut haluamaasi esinettä, oletko kysynyt ja pyytänyt sitä tarpeeksi. Pumppukärryjen päällä lepäävä preservatiiviautomaatti on toimittanut virkaa ravintola Kimaran seinällä Punkalaitumella. ”Ostaminen kun on paljon helpompaa kuin hienojen esineiden myyminen”, Juha pohtii
Tässä tulee esille myös keräilyharrastuksen fokuksen tarkentaminen, sillä grillivaunun yhteyteen on ollut luontevaa etsiä siihen kuuluneita tai muuten tyyliin sopivia esineitä. Juha näki mielessään, että Letukan perään sopisi mainosti aikakauden vene. Pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden lisäksi systemaattinen keräily vaatii hyviä hoksottimia. Vaunu on Juhalle jo sinällään nostalginen, koska sillä on vahva paikallishistoria. Radioita onkin kertynyt jokunen sen ensimmäisen huutokauppalöydön jälkeen. Juha keksi hyödyntää viestintäjärjestelmää keräilyyn, ja laati kollegojen nähtäväksi vanhan tavaran ostoilmoituksia. Juha on siis jalostanut harrastuksen pisteeseen, jossa isommassa kuvassa kyseessä on projekti, jonka sisällä voi toteuttaa itse keräilyä. Tarinoiden ympärillä. Polttoainepumppujen osalta Juha päätti eräänä kesänä kartuttaa kokoelmaansa tosissaan. Omistaja yhytettiin ja mainos siirtyi Juhan kokoelmaan. Juhan kadotukselta pelastamassa grillivaunussa on säilytetty paljon vanhaa ja alkuperäistä. Vanhaan polttoainesäiliöön kehitettiin fiktiivinen tarina, kun artikkelin kirjoittaja kävi toteuttamassa patinoituneet maalaukset. Kun sopiva Swish löytyi, jatkuu tarina luonnollisesti sopivan trailerin työstämisellä. 50-vuotislahjaksi junailtu Roitton grillivaunu on tästä hieno esimerkki. Luonnollisesti sulavan muotokielen omaavia jenkkikaappejakin on kokoelmiin kertynyt muutama. Juha Pihko pitää tärkeänä keräilyharrastuksessa tarinoita, joita on mahdollista myös luoda itse. Juha toteaa, ettei keräilyssä voi olla tarkkaa suunnitelmallisuutta. Juha onnistui löytämään vanhan ’84 Honda MBX-kevarinsa 27 vuoden jälkeen. Toimituksen huomio, Juha on vasta reilut 50-vuotias. Takaisinoston jälkeen hän ajoi sillä pihassa pienen lenkin, ajamista tärkeämpää on nostalgia ja oman vanhan kevarin saaminen kokoelmaan. Keräily on elävä prosessi ja kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat, niistä voi muodostua laajojakin jatkumoita. Chrysler-Simca-kyltti on peräisin paikallisen autoliikkeen konkurssihuutokaupasta 90-luvun alusta. Saagaa on kuitenkin jatkettu sijoittamalla vaunu tontin laitaan kaikkien nähtäville, jolloin sen tarina jatkuu. Oma projektinsa on myös tässä lehdessä esitelty Chevrolet Brookwood, josta siitäkin on kehkeytynyt oma jatkumonsa. Trailerin jälkeen hakusessa on periodikorrekti perämoottori ja aikakauteen sopivat vesisukset. Juha muistaa lapsuudesta sen mystiikan, miten putkiradio alkoi lämmetä ja sieltä alkoi kuulua muitakin kanavia kuin Yleisradio. Juha oli 90-luvulla töissä Paraisilla. 55 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Shellin valomainos löytyi erään Osuuskaupan takapihalta. Hänen työhönsä kuului tuolloin maatalouskauppojen kiertäminen, ja siihen aikaan monet kaupat sijaitsivat viljavarastojen yhteydessä. Juha laskeskeleekin kiertäneensä kaikki Etelä-Suomen viljavarastot ja kertoo tehneensä niistä huomattavan määrän löytöjä. ”Tavaraa on paljon, koska olen vanha ja olen kerännyt aina”, Juha toteaa. Yrityksen käyttöön otettiin sisäinen intranet-järjestelmä yhteydenpitoa varten
Fifty Sha des of Blue 56 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Näin kävi myös salolaiselle Jere Roppsfeldtille. Tämän lehden lukijoista moni varmasti tunnistaa tapahtumaketjun, jossa muksuna liikenteessä nähty auto jää mieleen niin tehokkaasti, että sellainen täytyy saada itsellekin. Fifty Sha des of Blue Teksti ja kuvat: Iiro Mattila Ford Galaxie 500 ’62. 57 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Sen pitää olla metallihohtosininen, sen pitää olla neliovinen hardtop, ja sen pitää olla 390-koneella. Galaxie ei ole ehtinyt olla Suomessa kauaa, vaan on uitettu tänne vasta uudella vuosituhannella. ”M ahdoinko olla vielä edes kymmenen vuoden iässä, kun kaupungilla liikkui usein ’64 avo-Galaxie. Kauhtunut maalipinta ei ostettaessa pelottanut, ja kun mukaan tuli huomattava nippu kuitteja vaihteiston ja moottorin kansien remontista, auton uskalsi ostaa. Kattoon maalattu kimalteinen kuvio herää eloon auringonpaisteessa. Nykyajassa tavoitteet voi speksata hyvinkin tarkkaan, koska ei eletä enää Kekkoslovakiassa. Aitoa elämää ja kulumaa siis, ei feikkipatinaa maalipurkista tai teippirullasta. Kuten monesti käy, tavaraa oli varastoitu kaikille mahdollisille vaakapinnoille myös Fordin päälle, jonka takia maalipinnassa on naarmuja ja kolhuja. Myöhemmin ajateltuna myyjän tallissa olisi voinut odottaa huonompikin aihio, ja kaupat olisivat silti saattaneet syntyä, koska ostopäätös taisi olla tehty jo 15 vuotta aiemmin pikkupoikana. Kuten monesti käy, tavaraa oli varastoitu kaikille mahdollisille vaakapinnoille myös Fordin päälle, jonka takia maalipinnassa on naarmuja ja kolhuja. Maski on vintageinen Cal Custom -osa. Kun alkaa haaveilla tietynlaisesta autosta tarpeeksi aikaisin, tarjoutuu alaikäisyyden myötä kuin itsestään aikaa miettiä, minkälaisen lullan haluaa. 58 Ford Galaxie 500 ’62 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Lapsikin ymmärsi että tuo yksi keltainen auto on jotain muuta, kuin nuo tavalliset kehonkiikuttimet”, Jere Roppsfeldt selittää. ”Ostin auton neljä vuotta sitten itselleni synttärilahjaksi, kun täytin 22.” Aitoa kulumaa. Ilmeni, että Jere onkin vasta auton kolmas omistaja Suomessa. ”Tiesin, että haluan nimenomaan Galaxien. Kotimaassaan auto oli jäänyt seisomaan autotalliin nuorena, jo parikymppisenä 80-luvulla, vain alle 100 000 mailimittarissaan. Jostain joutuu tinkimään, tämä on 352:lla”, Roppsfeldt jatkaa
Alkuperäisten linssien päälle istutettiin vielä luodinkärjen malliset valojen kuvut. ”Toisin kuin moni ehdottelee, nämä kuvut eivät ole ’59 Cadillacista. Nehän sopivat sinne niin hyvin, että ilmoitin, että nämä eivät ole enää tulossa takaisin. 59 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Jari Kedonperä otti työn tehtäväkseen. Samana iltana, kun pakosarjat nostettiin tehtaan pahvilaatikosta, pyörähti rälläkän laikka putkien pinnasta läpi. Päälle teipattiin Watson -tyyppiset kiemurtelevat scallopit, joihin ruiskutettiin sinistä candya. Vanttuukomeron kanteen ruuvatut mukit pysyvät mukana, vaikka luukku suljetaan. Ne eivät tietenkään sopineet heittämällä paikoilleen. Nopea homma parilla lauseella selitettynä, mutta todellisuudessa putkistoon tuli yhteensä 11,4 metriä tigattua saumaa. Linssit on 3D-tulostanut kouluaikainen teknisen työn opettajani Kylmäniemen Jake, jolla on tähän mahdollisuus, koska nykyään teknisen työn tunneilla ei enää veistellä puulusikoita, vaan opetellaan näitä nykyaikaisempia taitoja. Huomaa myös varapyörän mekanismi. Näissä ei ole sitä kromikehystä, nämä ovat ohuemmat, mutta myös pidemmät. Auto oli leimassa ja ajokunnossa, joten kotiin päästiin ajamalla. Pakosarjat muokattiin sopimaan siten, ettei sisälokareita tarvinnut teurastaa tai apulaitteiden kiinnikkeitä uudistaa. Kuvion reunat rajattiin toisen sävyisellä sinisellä. Lopuksi putket luikertelevat auton alta pois takapyörän aukon takaa helmaan. Ilmastoinnin puhallin on alkuperäinen. Kedonperän pensselistä kääriytyi ulos myös takaluukun teksti ”Fifty Shades of Blue” koska autossa on tällä hetkellä yli 25 erilaista sinisen metallihohdon sävyä. Telineisiin pysäköitynä pullot pitävät liemensä sisällä, kun tölkki avataan. Yhteen ajanjaksoon suomalaisessa kustomoinnissa kuului keskeisesti continental kit, tai täällä pohjolassa tutummin mattolaituri. Hän on ollut muutenkin paljon avuksi, esimerkiksi ratin korjaamisessa ja maalaamisessa. Tästä oli hyvä jatkaa pakoputkiston tekemiseen, ja nyt auton alla kulkee 2,5 tuuman rosteriputkesta itse tehty hormisto, jossa on vain yhdet Simonsin läpihuiluvaimentimet per putki. Katsottiin vanteiden hinta kohdalleen ja kiedottiin ne rättirenkaisiin. Suomikustomin jäljillä. Ensimmäiseksi laitettiin kipinävehkeet kuntoon, ja seuraavaksi laitettiin palanut seos poistumaan paremmin hengittävillä rosteripakosarjoilla. Ne Kääkän takavalot ovat kustomkikka, joka pelattiin pois jo vuosikymmenet sitten. Heti hommiin. Sain kaverilta lainaan nämä Supremet, että pääsen testaamaan, miltä ne Galaxiessa näyttäisivät. Tulevaisuuden suunnitelmat näkyvät kuvassa. Laituri on aikoinaan ollut’61 Galaxiessa, joten ihan heittämällä ei sekään sopinut vuotta uudempaan autoon. Klassinen kikka 60-luvun alun Bellflowerista, Californiasta. Jere onnistui löytämään varapyörätelineen, joka on rakennettu vanhaan suomikustomiin jo 90-luvulla. Jake on aina ollut GM:n miehiä, ja yritti aikoinaan kouluttaa siihen suuntaan, mutta itse ostin silti Fordin”, Jere nauraa. Sellaiset tilattiin, mutta paketista löytyikin pikappiin tarkoitetut pakosarjat. Päädyt vaativat muokkaamista, jotta takavalot saatiin näkymään kokonaan. Ajoominaisuudet ovat nyt, sanotaanko vaikka alkuperäisemmät, mutta auton ulkonäkö edellä mennään.” Lisää Bellflower kustomia! Oikeanlaisten vanteiden, renkaiden ja Bellflower tips -putkien lisäksi valittuun tyyliin kuuluu tietenkin Larry Watson -tyylinen katon maalaus. Uudet kiinnikkeet rakennettiin siten, ettei mitään ole hitsattu auton runkoon kiinni, vaan koko keksintö on kiinni neljällä pultilla. Tuon ajan saman alueen tyyliin kuuluivat myös tietynlaiset vanteet. Se on eri näköistä kuvastoa kuin nykylowridereissa, vaikka molemmissa 60-luvun alun autojen kattoja maalataankin. ”Tässä oli ostettaessa Mangelsit ja mustat teräsvyörenkaat ilman minkäänlaista valkoista reunaa tai raitaa. Ensimmäiseksi kattoon ruiskutettiin valkeaa helmiäistä ja eri värisiä flake-kiteitä
Autoon järjestetään myös lisää pituutta. Tuuman napsaisulla päästiin lähemmäs lattiaa menettämättä etuistuimen säädön mahdollisuuksia. Samalla pellin alle tulee uutta maalija kromipintaa. Työt jatkuvat. Kori: Vanha Cal Customin putkimaski, Jari Kedonperän Bellflower-tyyliin flakemaalaama katto, Bellflower-putket, continental kit. Maalaaminen tai ilmapussit eivät kuitenkaan kuulu niihin. ”Mä oon static drop -miehiä”, Jere tuumii. Kiitos: Kedonperän Jarille ja Kylmäniemen Jakelle. Retrosoundin soitin hukkuu kojetauluun kuin se olisi siellä aina ollutkin, mikä tällaisen soittimen tarkoitus tietysti onkin. Sohvan päätyihin sovitettiin ’58 Fordin sohvasta peltikotelot, jotka peittävät liukukiskon. Ilmastoinnin alkuperäinen kompressori on kulkenut auton mukana näihin päiviin asti. Ne puskurinkävyt nimittäin valmistuivat nopeammin kuin tämän artikkelin teksti. Vaikka Galaxie on jo hyvässä cruisailukunnossa ja ulkonäkökin alkaa vastata omistajan omaa ajatusta, on mielessä vielä lisää muutoksia. ”Mittasin sen olevan nyt 5,80 metriä pitkä. Voimansiirto: Cruise-O-Matic-automaatti, 8" perä. Jarrut: Alkuperäiset rummut edessä ja takana. Tätäkin autoa on chopattu, ei tosin katosta, vaan etuistuimen kiinnikkeistä. Renkaat: 7.75-14 rättirenkaat. Putkimaski oli nimittäin aikoinaan Ari Sinkkosen ”Azteca” Galaxiessa, joka oli ehkä ensimmäinen Bellflower-tyylinen kustom Suomessa. Näin klassinen renkaiden ja vanteiden yhdistelmä on aina ajankohtainen. Alusta: Volvo V70:n coiloverit. Alkuperäinen ratti ei miellyttänyt, joten nyt tilalla on vuoden ’63 ratin kehä ja vuoden ’64 keskiö, vuoden ’62 autossa. Faktat Ford Galaxie 500 ‘62 • Omistaja: Jere Roppsfeldt, 26 • Paikka: Salo Moottori: 352 cid FE V8, rosteripakosarjat, rosterinen tuplaputkisto. Vanteet: Supreme 14x6". Samaa Aqua-väriä on katon scalloppien reunoissa. 60 Ford Galaxie 500 ’62 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Sille tullee remmi ensi talvena, kun konehuonetta aletaan siistimään Larry Watsonin tyyliin maalattu katto ja takana helmassa kulkevat putket ovat keskeistä Bellflowerin henkeä. Mattolaituri on keskeistä suomikustomin kuvastoa. Mellilän Autoverhoomo hoiti penkit ja ovien verhoilut kuntoon ja lattiamatto vaihtui mustasta meren turkoosiksi. Kyseessä on vanha Cal Customin osa 60-luvulta, ja siirtyi tähän nyt, kun Ari halusi omaansa takaisin alkuperäisemmän naamarin. Rautajousia ei ole tarkoitus vaihtaa ilmapusseihin. Laiturin mukana tuli myös skirtsit takapyörien piilottamiseksi, vanhasta suomikustomista nekin. Sisusta: ’63 ja ’64 Galaxien rateista rakennettu ohjauspyörä, uudet verhoilut ja matot. Myös maski on kulkenut aiemmin toisessa suomalaisessa kustomissa, muttei suomikustomissa. Silloin tästä autosta tulee pidempi kuin ’59 Cadillac!” Salonseutulaisella autoharrastuksella näyttäisi olevan tulevaisuus hyvissä käsissä. Teen takapuskuriin rosterista puskurinkävyt, jolloin päästään yli 6,05 metrin pituuteen. Sisältäkin muokattu. Sen sijaan pellin alle on tulossa virtaavampi imusarja ja sen vaatima kuussatanen Holley. Ratin muokkaamista ei taida havaita kuin toinen tämän ikäisiin Fordeihin perehtynyt harrastaja
Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot vuodesta 2012 alkaen. TERVETULOA NETTIKAUPPAAMME Kysy lisää: usaosat@kauharacing.fi Puh. 8 90. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI PIENOISMALLI: Honda Monkey Benetton edition TULEVA KLASSIKKO: Omaperäinen Renault Avantime MP-ROMPETORIT: Lappeenranta & Forssa PERTTI SANEVUORI & SUNBEAM ALPINE GT HARRASTAJAN PAKEILLA AHDETTU PAINOS FERRARI GTS TURBO ’86 OPEL ON POP RALLIVÄKI SAPPEELLA 8/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi BMW 320 ’82 UUTEEN LOISTOON 8/ 20 24 BM W 32 ’82 • Ca dill ac Se rie s 62 Se da n ’52 • Fe rra ri GT S Tu rb o ’86 • M erc ed esBe nz SL 30 ’93 • Su nb ea m Alp ine GT ’70 • Ho nd a M on ke y Be ne tto n Ed itio n -p ien ois m alli 36 84 80 -2 40 8 • PA L VK O 20 25 -0 4 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoita kameralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot Supermarket.. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. 4L-80E HELSINKI AUTOMATIC CENTER OY Jaakko Husso: Hiihtotie 7 B, 01280 Vantaa, Rajakylä Puh. 0400 563 522 Marko Pohjalainen Myös huollot ja isommat työt vanhempiin jenkkeihin SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA www.kauharacing.com AUTOMAATTI VAIHTEISTOT KAIKKI MERKIT USA-MOOTTORIT JA PERÄT VAIHTEISTOJEN, MOOTTORIEN JA PERIEN KORJAUKSET SEKÄ HUOLLOT Vaihtovaihteistot Varaosien maahantuonti ja myynti Varaosien mukana neuvontapalvelu Dacco turbiinit Erikoisalana TH-700 R4 vahvistukset ja korjaukset, sekä Electroniset vaihteistot esim. (09) 302 847, 050 330 5780, Fax (09) 340 1073 jaakko.husso@pp.inet.fi AUTOMAATTIEN AMMATTILAINEN • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. Alk
Joensuulainen Allu Mutanen hankki turbo-Buickinsa aivan uutena, 37 vuotta sitten. Sen jälkeen mittariin on kertynyt vasta vajaat 38 000 mailia. 62 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Uudesta asti Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Buick Grand National ’87
Uudesta asti 63 8/2024 AMERIKAN RAUTA
”Nopeushan siinä kiinnosti, niitä varttimailiaikoja ja numeroita sitä silloin katsottiin. Camaro oli tullessa tavallinen ruskea ja se maalattiin candyruskealla, ja oviin tuli kullanväriset Camaro-tekstit. Penkit ovat 37 vuoden jälkeenkin uudenveroisessa kunnossa, mikä ei tietysti ole sikäli ihme, että mittarissa on vasta 38 000 mailia. Kaikki perusmallien kiiltävät koristeosat oli GN:ssä mustattu. Ratti on 80-luvun alkuperäisvarusteeksi varsin sporttisen näköinen. ”Sitten oli lehtijuttu Tekniikan Maailmassa, että tämmöisiä Buickeja on tullut Suomeen, ja siitä kiinnostuttiin sitten ja alettiin sellaista kyselemään. 245 hevosvoimaahan sille ilmoitettiin tehoksi, mutta siihen aikaan ne pelasi niiden vakuutusten kanssa Amerikassa, niin olen kuullut, että todellinen teho olisi ollut ehkä 350 hevosvoiman luokkaa.” Turboahdetulla 3,8-litraisella V6-moottorilla varustettuun T-Type Regaliin perustunut Grand National oli tosiaan 1980luvun lopulla vapaiden ja rohkeiden maan nopein tuotantoauto ainakin, jos sitä mitattiin 0–60 mph tai 0–402 m kiihtyvyydellä. 1987 marraskuussa sen sain, ja talvirenkaatkin siihen hankittiin. Kyllä niitä tuli siihen aikaan Preludeita ja muita vastaavia liikennevaloissa rinnalle, mutta kyllä ne Grand Nationalin olemus on jo tehtaanjäljiltä mustanpuhuva. Nopeampi kuin Corvette tai Testarossa”, Mutanen muistelee tapahtumia pian 40 vuoden takaa. ”Alun perin nollasta 60 mailiin ajaksi luvattiin alle 6 sekuntia, kotimaassa Tekniikan Maailma mittasi Grand Nationalille nollasta sataseen 6,5 sekuntia. Ensimmäinen talvi sillä kai silloin ajettiin, sen jälkeen se on seissyt talvet tallissa”, Allu kertoo. Huomaa pääntukiin kirjailtu kuva, joka vihjaa, että putkesta löytyy mutka. Laakkosen kautta tämä tuli, ja se Camaro meni tähän vaihdossa.” Kyseinen Buick oli viimeinen, joka oli myymättä siitä 10 kappaleen Suomeen tuodusta erästä – kyllä, Grand Nationaleja tosiaan tuotiin niin monta uutena Suomeen. 64 Buick Grand National ’87 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Kesäkäyttöauto se oli, taisi se olla joskus Joensuun näyttelyssäkin kerran.” Mutanen tarkoittaa nyttemmin toimintansa lopettaneen, mutta 1980ja 1990-luvuilla varsin aktiivisesti toimineen Joensuun Hot Rod Driversin perinteisesti äitienpäivänä järjestämiä näyttelyitä. ”Ne oli kaikki samanlaisia, Targa-katolla. Tavallisista Regaleista se erosi jo ulkoisesti selvästi, Grand Nationalit kun olivat aina kokomustia, ja niissä oli aikalaisekseen sporttinen sisustus musta-harmaine erillispenkkeineen ja urheilullisine ohjauspyörineen. ”´78 Camaro oli ensimmäinen jenkkiauto minulle”, Allu Mutanen muistelee. ”Auto on peto”. ”Se tuli rekalla Joensuuhun silloin marraskuussa, niin siihen oli penkille kirjoitettu lappu, että ”tallaa varovasti, auto on peto”. ’Se oli 305:lla ja automaatilla, ostettiin se autoliikkeestä Helsingistä. Sehän oli siihen aikaan nopein amerikkalainen tuotantoauto. Ja kyllähän se kylmillä ja kosteilla asfalteilla melkoista liukkaan kelin harjoittelua olikin alkuun. Varttimailille lehti mittasi 13,2 sekuntia. Se taisi olla vuotta 1985
”15 vuotta se oli käytännössä seisonnassa. Jarrut siitä käytiin läpi, mutta kaikkihan siinä toimi, kun se on niin vähän ajettu. Ostin sitten Jenkeistä toisen kokonaisen sarjan, joten mulla on nyt kahdet alkuperäisvanteet siihen.” Eikä autolla kovin paljoa ole koskaan ajettukaan, Allulla kun työkiireet rajoittivat harrastamista melkoisesti pitkälle 2010-luvulle saakka. ”Niistä alkuperäisistä tipahti joskus yhdestä keskikuppi. jäivät. Ensimmäiset 20 metriä se menee lappu lattiassa nätisti, ja sitten perä irtoaa”, Allu kuvailee Buickin turbopotkua. 65 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Vähillä maileilla. Ja olihan Grand National sikäli erikoinen tuttavuus Joensuun leveyksillä jo uutuuttaankin, että se oli myös paikallisessa American Car Show’ssa näytillä keväällä 1988. Ensimmäiset 20 metriä se menee lappu lattiassa nätisti, ja sitten perä irtoaa”, Allu kuvailee Buickin turbopotkua. Sitten lopulta säikähdin sitä, kun eräs useamman Grand Nationalin omistanut varoitteli, että älä vaan mene virittämään, että siinä menee vaihteistot sun muut rikki, ja otin sen lastun pois.” Muuten Buickia ei ole koskaan rakenneltu mitenkään lukuun ottamatta Westernin tarvikevanteita, jotka Allu hankki autoon joskus 90-luvulla. Hyvässä tallissa se oli säilössä suojattuna, eikä siihen ollut tullut seisoessa mitään vaurioita. Varovasti sillä nykyään ajelen. Siinähän on ihan erilainen turboviive kuin näissä nykyturboissa, vaikkei se suorituskyky nyt ole niin ihmeellinen enää niihin verrattuna. Kolme vuotta takaperin se taas otettiin ajoon ja museokatsastettiin. Se on niin kauan minulla, kuin minä elän.” T-Top-katon palat ovat irrotettavat samaan tapaan kuin Corvetteissa. Nyt, kun jäin pois työelämästä, vein sen Niemeläisen Terolle huollettavaksi. ”Toiset kantoi sieltä Floridasta matkalaukussa painavia viritysosia, minä toin peukalonkynnen kokoisen virityksen. Siinä on 38 000 mailia mittarissa. ”Kävi minulla jonkun aikaa siinä teholastu paikallaan, toin Jenkeistä semmoisen Superchipsin lastun matkalaukussa 1989”, Mutanen vastaa kysyttäessä, onko autoa koskaan viritelty mitenkään
Autojakin on kertynyt pikkuhiljaa lisää, ja kokoelma on melkoisen komea. Se Coupe chopataan vielä tämän vuoden puolella. Vanteet: Western Wheel Mag Sprinter II. Faktat Buick Grand National ’87 Omistaja: Allan Mutanen, 60 Paikka: Joensuu Moottori: 3.8 SFI Turbo V6. Allulla on varastossa myös kaksi sarjaa GN:n alkuperäisvanteita. Tallia laajensin seitsemän vuotta sitten, kun jäin työelämästä pois. Alusta: Alkuperäinen GN, jäykempi Gran Touring -jousitus, ja nopeampi ohjaus. Minä silloin vajaat kahdeksan vuotta sitten 52-vuotiaana sairastelin, niin ei tuo kytkinjalka toimi ihan moitteettomasti. Minulla on se Vengasahon vanha neloskoneinen Römö-kilpuri ’31 sekä Anaheimista hankkimani ’31 Coupe 327:lla ja automaatilla. Kori: Alkuperäinen GN TTop-katolla. Saa nähdä, minkä värityksen se saa. ”2010 ostin Saksasta tuon Cadillacin XLR:n, kovakattoisen avoauton. Renkaat: BF Goodrich Radial GT. Tehdas ilmoitti 1987 vuosimallin 3,8-litraisen turboahdetun veekutosen tehoksi 245 hevosvoimaa, mutta on arveltu, että todellinen lukema olisi vakiokunnossa lähempänä 350 hevosvoimaa. Jarrut: Edessä levyt ja takana rummut, jarrutehostin. Elän ja asun omasta halustani yksin, niin nyt on aikaa kierrellä tapahtumia”, Allu toteaa. Sitten 7–8 vuotta takaperin loppuvuodesta ostin Selänteen Teemulta sitten tuon Z06-tekniikkaisen ’63 avoCorvetten, joka on parasta aikaa uudelleen maalattavana. Piti sitten toistakymmentä vuotta sitten rakentaa tuommoinen amerikantyylinen talokin. 66 Buick Grand National ’87 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Oviraot eivät olleet tasaiset, ja pohjat oli tehty huonosti, joten tehdään se nyt uudelleen”, mies kertoo. Piti sitten toistakymmentä vuotta sitten rakentaa tuommoinen amerikantyylinen talokin. Turbo oli 80-luvulla SE juttu, joten siitä muistutetaan myös konepellin tekstissä. Siilinjärveltä löytyi Väänäsen Jukalta tuo ’51 Cadillac, joka on museoauto niin kuin tämä Grand Nationalkin.” Eikä se siihen päättynyt, vaan kalustoa kertyy vaan koko ajan lisää. Amerikanmies. Tallia laajensin seitsemän vuotta sitten, kun jäin työelämästä pois. Western Wheelsin Mag Sprinter II -vanteet ovat kovin samannäköiset kuin American Racingin Outlaw II:t. ”Kyllä se amerikanautoharrastus ja muutenkin amerikantyyli vei jo 80-luvulla mukanaan. ”Corveten jälkeen ostin sen Amerikan Raudassa esitellyn ’55 Bel Air -avon, ja seuraavaksi tuli tuo Playboy Club tv-sarjassa mukana ollut ’58 Buick. Nyt tässä on vanhempi 160 neliön osa rakentelutilana ja uudempi samankokoinen säilytysja harrastetilana”, Mutanen selittää. Voimansiirto: TH200R4-automaatti, 8,5" 10-bolt perä 3,42:1 välityksellä ja kitkalukolla. ”Nyt tuolla seinän takana rakennetaan ’54:sta GMC-hinuria kahden hiekkakilpurin kuljettimeksi. Kun silloin kahdeksan vuotta takaperin sain yritystoiminnan myytyä, olen tehnyt, mitä olen halunnut. Sisusta: Alkuperäinen GN erillispenkein
Tallilla pidettiin kuluvan vuoden kesäkuussa myös Allun 60-vuotissynttärit, jonne saapui 130 vierasta. Allu tunnustautuu amerikanmieheksi, joka ihailee paitsi sikäläisiä autoja, myös rakennuskulttuuria. Taka-alalla näkyvä Raptor taas on Allun harrastekäyttis. Viime aikoina Allu on innostunut hiekkakisoista, ja on aikeissa lähteä tällä Fordilla Römöön tulevana vuonna. Työn alla on myös ’31 Coupe. Allu on rakentanut tallilleen oman dinernurkan. Paikalla oli esiintymässä myös bändi. ’51 avo-Cadillac edustaa Allun viimeisimpiä hankintoja. ’58 Buick tuli vastikään Jenkeistä, ja on tv:stä tuttu auto. Harvemmin nähdyn Cadillac XLR:n Allu hankki vuonna 2010. 67 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Yksi Allun kokoelman aarteista on Teemu Selänteeltä tullut ’63 Corvette, jonka nokalla on tuoreemman Z06-Corvetten moottori
68 AMERIKAN RAUTA 8/2024
69 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Teksti ja kuvat: Marko Salmi Harley-Davidson Panhead ’49. Tommi Korjonen on prätkämies, jonka historiaan mahtuu toki kevyt sekakäyttökokeilukin 60-lukuisen Buickin muodossa. Tämän Panhead Chopperin taru Tommin osalta starttasi 2016
Sitä vastoin rengastus muuttui totaalisesti, 200-millinen motskarin rengas takaa muuttui 15-tuumaiseksi ja 195 leveäksi autonrenkaaksi. Uusi lekkeri löytyi eBaystä ja sopi runkoon pienin polttoainelinjamuutoksin Tommin pyörät ovat noudattaneet totuttua kaavaa – keulan on oltava riittävän pitkä yltääkseen eturenkaaseen. Runkomuutoksia ei juurikaan tarvittu, vain pientä viilausta omaa silmää paremmin miellyttämään. Bensatankki luovutettiin takaisin Jaskalle muistoksi pyörästä, tankkiin kun oli vuosia aiemmin maalauksen yhteydessä ikuistettu ex-omistajan Arttu-pojan kämmenen jäljet ja ne tulkittiin vaalimisen arvoisiksi. Karu MC, Tommin joukkue, tulee niin ikään ilmi öljytankista. Pannu hakuun. Merkki on omistajan omaa valmistetta. Swedish Chopper. 70 Harley-Davidson Panhead ’49 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Lokasuoja meni myös tätä myötä uusiksi. Nuolemalla motskarin rengasta seurannut takakurasuoja korvattiin perinteisellä flat fenderillä, joka työstettiin istumaan irvistelemättä käyttöön tulevaa rengasta myötäillen. Panhead-kuume valtasi miehen 2016 siinä määrin, että sopivaa projektia alettiin etsimään. Edessä 16" paksu rengas vaihtui sirompaan 19-tuumaiseen niin ikään 80-pinnaisella vanteella. T ommin elämä polttonesteen katkuisessa maailmassa sai alkunsa matkatessa enon ’73 GT Moto Guzzin tarakalla pitkin ja poikin Suomea halkoen. Nykyinen 49-merkki on tallikaveri Matti Happosen valmistetta. Pinnoja vanteen tutkittiin tarvitsevan 80 kappaletta. Orkkis alaputkien jatkona löytyy +20 tuumaa liukuputkea. Öljytankki on osa, joka toistaiseksi pyörässä on kulkenut mukana ostosta asti. Ameriikan pyörää oli saatava ja pääasiallisesti Tommin pyörät ovat noudattaneet totuttua kaavaa – keulan on oltava riittävän pitkä yltääkseen eturenkaaseen ja se on Tommilla usein ollut hieman totuttua kauempana. Pyörä pysyi siis ”perheessä” ja laitteen historiakin oli hyvin tiedossa. Usein, kuten tässäkin tapauksessa metsää ei välttämättä nähdä puilta, ja sopiva pyörä löytyi lopulta tallikaverilta Puotiniemen Jaskalta. Tpalat ovat säädettävät ja kuulopuheiden mukaan kotoisin Lahdesta 90-luvun alkupuolelta asti aktiivisesti rakentelua harrastaneelta siipi-Mopar sekä Chopper-hahmolta. Kipinä lajiin jäi kytemään, mikä tietysti poiki rahankulua niin ajoon vaadittavan lisenssin kuin ajoneuvonkin osalta. Tarinan aloitti ’61 BSA 250cc T15, eli Tommi hyppäsi kerralla syvään päähän ja brittipyörien maailmaan. Soikeaa upotusta koristi ennen Tommin mukaan helvetin ruma vanha H-D-vyönsolki. Chopperiin ei kuulu etulokasuoja, ja siksi tässäkin suojan tilalla keulaa jäykistämässä on alumiinista jyrsitty mummorauta. Kauppoja hierottiinkin alkuun etelän suunnalla olleista ehdokkaista. Tästä toipuessa etunojassa on virta-avaimen vieressä olevasta valokytkimestä kytkettävissä valaistusta, jos pohjoisessa olisi joskus ajokauden aikana pimeää. Tyylisuunnaltaan reilulla kädellä muunneltu Panhead oli jo osittain rakennettu kohti Tommin ajattelemaa stuukkia. Myöhemmin brittejä on ollut miehellä useita ja edelleen sydämessä riittää tilaa myös kuningaskunnan kulkuneuvoille. Käynnistys hoidellaan Heavy Duty -kiksillä sopivalla viiltäjän ilmeellä pääasiallisesti yhden potkun taktiikalla. Eka kesä meni kuitenkin totutellessa ja hyvin toimivalla Chopperilla kilometreistä nauttien. Syksyn tullen suunnitelmat olivat tietä lyödessä selkeytyneet, perinteinen Swedish Chopper -tyyli miellytti silmää ja suunta tässä risteyksessä oli selvillä
Satasen vauhdissa pakoventtiili poikki, kohtuullisen hurjan kuuloinen kolina ja räminä koneesta. Muutoksen tuulet puhaltavat joskus maltillisemmin ja näin ollen projekti venyikin aina kevääseen 2024, jolloin prätkä tuomittiin valmistuneeksi. Kesä tässä kuosissa sujui mallikkaasti, kilometrit nieltiin hymyssä suin sekä työettä lomamatkoilla. Tässä vaiheessa tutustuttiin myös vaihteistoon, sille kun ei koskaan ollut öljynvaihtoja kummempaa tehty. Bensatankin kruunuina ovat retrot satelliittikorkit. 71 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Syksy 2021 toi revontulien lisäksi melkoista sähinää omistajan ajatuksiin pyörän osalta. Verhoilut hoiteli Minna Kallunki. Se todettiin ehjäksi ja tekniikka oli valmis asennettavaksi pyörään. Sissybar väännettiin 16 mm rosterista ja sille sorvattiin istutukset runkoon. Nokkajumppaa aloitettiin Leineweberin kepillä, mutta lyhyen testauksen jälkeen käsiin kulkeutunut Siftonin sataysi korvasi sen. Penkin pohja väännettiin pellistä ja päällinen mustasta keinonahasta mattapinnalla. Tommin mitoilla oleva tanko valmistui tuumaisesta kolmen millin seinämällä olevasta putkesta. Muutos on kuitenkin ikuista ja Chopperit tuskin valmistuvat koskaan. Kylkimerkit ovat postimyyntiä kaukoidästä. Selväksi tuli heti, ettei tästä remontista Leathermannilla selvitä.” Siispä kone purkuun ja rakkautta lompakon täydeltä. Jalkahallintalaitteet lienevät omavalmisteet, jotka ovat kulkeutuneet pyörän mukana Tommille. Näin ollen selkänoja on saumattomasti osana runkoa. Erityisesti tallikaverin käyttämättä jääneet Stroker-limput sylinterimäntä-yhdistelmänä alkoivat polttelemaan keskivaikeasti. Ruby Red Candy -väritys toi pyörälle täysin uuden ulkonäön omistajan itsensä toimiessa ruiskumestarina maalaustyömaalla. Seppo Pyöret otti Veekakkosen hoiviinsa ja moottori perattiin läpi miehen tuntien supertarkalla seulalla. Ensimmäisessä variaatiossa Pannu Chopper kuorrutettiin mustalla värillä lisäten siihen mustaa flakea. Ainakin tältä erää... ”Auttikönkäällä vajaat 100 kilsaa Rovaniemeltä ajelureissulla Ollilan Jupen ja Jaanan (vaimon) kanssa kaasarin alimmainen pultti löystyi ja kone meni ilmeisesti laihalle seokselle helteisessä säässä. Sarvet tietysti menevät yleensä kuskin vaihtuessa uusiksi, ja niin tässäkin tapauksessa. Kansien kunnostuksesta huolehdi Hessu Dock MC:llä. Tyhjä raami ilman tekniikkaa houkutteli kutsuvasti kuitenkin pistämään loputkin säleiksi ja viilaamaan takaraivossa hautoneet muutokset toteutusasteelle. Yllätysten kesä 2018. oivallisesti. Chopperin tehotarve mielletään yleensä suht’ maltilliseksi mutta onko joskus jollain ollut liikaa tehoa. Kokemuksen tuomaa faktaa – jos bensis on viittäsataa metriä kauempana, niin se, että siihen on näköyhteys ei auta, jos tankissa on pelkät höyryt. Koko alakerta läpikäytiin, samoin pytyt ja männät uusittiin. Tommista ei ehkäpä ulospäin näy tyytyväisyys pyörää kohtaan, mutta hymy kätkeytyy sieluun ja sisimpään. Ruostumattomat pakoputket ovat Keinäsen Jarskilta sosiaalisoidut, ja sopivat hienosti pikku muokkauksen jäljiltä. Valmista. Ovat hienot, muuten ne olisi korvattu toisenlaisilla. Kesän 2018 rakentelukausi alkoikin hieman yllättäen jo kesän puolivälissä. Nyt, kun hana sijaitsee siellä matalimmalla kohdalla kahdeksan litran vetoinen säiliö kiidättää laitetta 150 kilometrin matkan. Tommin mukaan ihan järetön maalaus, mutta kun jotain iskostuu päähän, täytyy se toteuttaa. Jarskan kanssa siis kaupoille ja kone hoitoon Haukiputaalle niin ikään tallikaverille. Tokkopa
Tämä huikean hieno Redrum-nimeä kantava ’64 Impala on maineikkaan De Alban perheen viimeisin tuotos. Uuteen Uuteen nousuun nousuun Carney ja Donnie Limbockin House of Kolorin Kandy Brandywinellä maalattu ’31 A Pickup osoitti, että voi se olla hieno korkeakattoisenakin. Siitä yleisimmästä reseptistä poikkesi myös auton tekniikka, joka koostuu Borlan 8-stackruiskulla ruokitusta Fordin 408-pikkulohkosta, C6-automaatista ja Currien ysituumaisesta perästä. Andrew’n kovakattoinen karkki ei isä Albertin ”El Rey” ’63-avolle juuri häpeä. Tänäkin vuonna muuten vain ammattilaisille suunnattuun näyttelyyn oli tarjolla rajoitettu määrä lippuja muulle yleisölle perjantaina, ja väkeä todella riitti. Lowridereiden suosion uusi nousu on ollut näkyvillä selvästi niin näyttelyissä kuin kaduillakin jo vuosia, eikä loppua näy. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Las Vegas, 5.–8.11. SEMA Show’n näytteilleasettajien määrä saavutti tänä vuonna viisivuotisen huippunsa, kaikkiaan niitä oli nyt 2 400. 72 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Autoa nimittäin liikuttaa Tesla Model S Performancen sähkömoottori, joka vetää edestä alkuperäiseen tapaan. Parhaasta Custom Truck -sisustuksesta palkittu auto on tribuutti Earlin menehtyneelle pikkuveljelle. 22-tuumaiset vanteet ovat Racelinet. Altered Customsin rakentaman ’62 Continentalin konehuone oli 750-hevosvoimaisine Whipple-ahdettuine Gen III Coyote-moottoreineen yksi koko näyttelyn kliineimpiä. Hopposin osastolla olleen Impalan takakontti oli upea. Lowrider-kaunotar Georjah jakoi nimikirjoituksia sekä Derale Performancen että Hoppos Hydraulicsin osastolla nimikirjoituksia jakoi. Ehkä hienoin Squarebody tällä kertaa oli Earl Brignacin juuri valmistunut ”Hermano”, ’86 C10. Kullanväriset vanteet pukivat Full Throttle Garagen patinakuosista Sportsroofia upeasti. 73 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Ysärinostalgiasta ollaan pikkuhiljaa siirtymässä jo 2000-luvun alun fiilistelyyn. Revoltin ”Green Flash” ’36 Cordin vihreä väri antoi vinkin tekniikasta, joka oli todella yllättävä. Millenium-vibat olivat vahvat tässä PRV Audion hifejä esittelemään tuodussa Astrossa
Auton levitysten symmetrisyys on varmistettu 3D-skannauksella, ja sen alla kulkee hiilikuituinen aerodynamiikkapohjalevy! Yksi allekirjoittaneen ehdottomia suosikkeja tänä vuonna oli Cade Broskyn ’61 Rambler Classic Cross Country, joka kätki kuoriinsa Corvetten erillisjousitutetut akselistot sekä LS1-tekniikan 6-vaihteisen Tremec-manuaalin kera! Ratakelpoiseksi rakennetun Ramblerin 20-tuumaiset aluvanteet ovat itse tehdyt. Pot O’Gold Customsin Zack Hughesille rakentama ’51 Mercury oli aivan ihana kokonaisuus. Blazin Rodzin ’70 Chevelle widebody ”Doughboy” oli ehkä koko tämänvuotisen näyttelyn härskein muskeli. ACE Racing Enginesin rakentama 540-kuutiotuumainen tuplaturboisolohko nimittäin tuottaa peräti 2800 hevosvoimaa. Tuulahduksen 70-luvulta toi Brett ja Darinda Suttonin ’74 Dodge 200 Tradesman ”Orange Krate”. Ei pelkästään ulkokuorensa, vaan myös tekniikkansa puolesta. Chip Foosen nimikirjoitukset ovat haluttua tavaraa vuodesta toiseen. Näitä näkisi mielellään enemmänkin. Eikä ihme, kokonaisuus on todella maukas. Steve Shepardin Hellcat-tekniikkainen ’68 Valiant tuntui kiinnostavan väkeä melkoisesti. Klassisen kustomin tekniikkana on Blueprint Enginesin 383 cid stroker Holleyn Sniper-ruiskun kera, eikä autoa ole parturoitu kaikista listoista, ovenkahvoja ole poistettu tai ajovaloja frenchattu. 74 SEMA Show 2024 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Axaltan hillityn tyylikkäällä European Gray -sävyllä maalatun auton maski on ’52 DeSotosta
Leveille peltivanteille asennetut läskirenkaat tekivät patinakuosisesta kokonaisuudesta varsin kisaisen näköisen, ja Nascar-tyyliin rakennettu yli 500-heppainen 302-pikkulohko saa avolavan myös liikkumaan ripeästi. Myös G-bodyt tuntuivat tänä vuonna olevan suosiossa, ja Monte Carlojakin näkyi monilla osastoilla. 75 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Nineonine Speed Companyn ’71 Ford F100:ssa on jotain todella maukasta. AFR:n alukansilla ja imusarjalla varustetun moottorin juju on Anderson N-91 Ford Motorsport -nokka, joka tekee kierrosalueesta varsin raikkaan. Mopar esitteli myös oman sähköautoprojektinsa, ’67 Plymouth GTX:ään pohjautuvan Electromodin, joka esitteli yleisölle uutta e-Crate-konseptikittiä. Tehtaalta GMT400-mallisarjana tunnetut OBS eli Old Body Style truckit ovat aina vaan suositumpia rakentelukohteita. Jättimäisillä Forgiaton vanteilla oli kokoa peräti 24 tuumaa. Tekniikaksi vaihtui Texas Speedin rakentama 432-kuutiotuumainen ja 1000-heppainen TVS2650-ahtimella ruuditettu LS. Muiden crate-tekniikoiden mukaan täydellisenä pakettina myytäväksi kaavailtu sähkömoottori tuottaa 335 hevosvoiman tehon ja toimintasäteeksi lupailtiin 250 mailia eli noin 400 kilometriä. Voimaakin löytyy, nimittäin keulalla on 418-kuutiotuumainen Whipple-ahdettu strokerpata. Valaistut renkaat olivat osa Goodyear-yhteistyötä. Jemail Swearengenin ’87 SS ”King Coupa” edustaa harvinaista isolla takalasilla varustettua Aerocoupe-korimallia, vieläpä TTop-katon kera. Autonomiseksi suunnitellusta autosta löytyy myös televisio. Nykyään Klairmont Kollectionsin museossa oleva ja täysin entisöity auto oli kaikkine villeine juttuineen oikeasti aikoinaan ajokelpoinen, ja on sitä periaatteessa nytkin. Roadkill-sarjasta tutun Mike Finneganin ’98 GMC Sierra W/T oli ostettaessa vain 12 300 mailia ajettu ja rakennettiin vakiosta tähän kuntoon kuukaudessa. Nostalgiaosastoa edusti edesmenneen George Barrisin luomus Golden Sahara II, jonka perustana on ollut ’53 Lincoln Capri
Nyt auto esiteltiin valmiina, eivätkä odotukset jääneet turhiksi. Auto myytiin aiemmin tänä vuonna Palm Beachin Barrett-Jacksonin huutokaupassa 330 000 taalalla. Tiedä sitten, kumpi on häijympi. Viattoman näköinen ulkokuori kätkee nimittäin sisuksiinsa ’23-mallisen SRT Demon 170 -moottorin, joka tuottaa hurjat 1025 hevosvoimaa! Syvänturkoosi väri on Jeepin Bikini Pearl. Todella härskin auton keulalta löytyy myös yhtä lailla härski tekniikka, Nelson Racing Enginesin tuplaturbosetillä ylipaineistettu Mast Motorsportsin 427-kuutiotuumainen LS7 Bowlerin 4L80E-automaatin kera. ”Darlene Demon” ’58 Fury on kuin Christinen sisar. Pinnavanteita oli tarjolla monilla eri firmoilla ja kaikissa eri väreissä. Vetoja löytyy kuitenkin varmasti mukavasti, sillä tekniikkana on Dick Landyn rakentama 440. Punaraitarenkain varustettu ”Evel Knievel” Van oli todella herkullinen kokonaisuus. 76 SEMA Show 2024 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Alustaa myöten kullalla ja kromilla kuorrutettu ja kaiverruksin koristeltu pickup ei ole kuitenkaan pelkästään näyttelykoru, vaan sen Cumminsin dieselistä on kutiteltu 1700 hevosvoiman vetopyörätehot! Angelo Vespin ’87 Buick Grand National oli esillä SEMA Show’ssa jo pari vuotta takaperin, tuolloin peltipuhtaana. ”Joe Dirt” -leffasta tuttu patina-Charger ei oikeastaan ole oikea ’69 Daytona, vaan entisöidystä XP29-koodin Chargerista rakennettu ja patinakuosiin todella onnistuneesti relikoitu. Liberty Forged -vannefirman osastolla esillä ollut ohiolaisen Garret Nissin candypunainen kolmannen polven Ram on uskomattoman hieno laite. Mielenkiintoisiin detaljeihin lukeutuivat mustavalkoisin Evel Knievel -kuvin päällystetty sisäkatto sekä EK-logoilla varustetut takavalot
C4-Corvetten kovin ysärihenkinen kuosi herätti huomion ensimmäisenä, mutta varsinainen shokki tuli siinä vaiheessa, kun tajusi, mikä moottori nokalla on – Mercedes-Benzin OM606-superturbodiesel! Näitä monien mielestä roskalaatikolta näyttäviä laitteita oli myös näytillä monella osastolla. Efrain ”Bugs” Gonzalesin maalaaman auton upea väritys jatkaa korisseuran pelipukujen värimaailmaa, ja auto kantaakin nimeä ”El Valle”. Yksi useista Buick Grand Nationaliin pohjautuvista rakennelmista oli Ringbrothersin ’87 GN ”Invadr”. Jordan Costellon puhtaanvalkoinen ’71 olikin mukava poikkeus. Allekirjoittaneen lowrider-suosikki oli tällä kertaa Phoenix Sunsin promootiokäyttöön rakennettu ’57 Bel Air. 77 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Tekniikkana on Duttweiler Performancen rakentama peräti 1246-hevosvoimaiseksi piristetty 3,8-litrainen tuplaturbokutonen. Dustereita ei ole paljoa SEMA Show’ssa näkynyt. Ripeästä liikkumisesta vastaa ahdettu Hellcat-moottori, jonka jatkona on Tremecin 6-lovinen T56-manuaali. Tesla Cyber Truckista tehty ”lowrider” oli tuotu keräämään huomiota Luxorin pinnavanteille. Yli 4900 työtuntia vienyt projekti sisältää paljon hienoja detaljeja, kuten pyöreämmiksi muotoillut puskurit
Yksi yllättävimpiä näkyjä tämän vuoden Semassa oli tämä. Ei se sentään Kadett silti ollut, vaan myös Brasilian Chevrolet Chevettenä tunnettu Vauxhall T Car. Nostalgia Hot Rodsin ravintolaketju Senior Frogsin omistaja Omar Schmittille rakentama ’70 Chevelle on kokenut muodonmuutoksen alkuperäisestä isolohkoautosta Whipplen 3.0 -ahtimella varustetulla LSX 408:lla varustetuksi pro touring -laitteeksi. Todella kauniisti modernisoidun auton konehuone on yhtä lailla virheettömän tyylikäs LS3moottoreineen ja Racelinen isot vanteet sopivat restomodattuun kokonaisuuteen hienosti. Sheivailtua ulkokuorta ei ole viety liian pitkälle, vaan auto näyttää edelleen oikealta E-Bodyltä. Upean paneelimaalauksen sävyt eivät ole mitä tahansa värejä, vaan ne symboloivat eri syöpiä, sillä auton omistaja Daniel Martinez menetti vaimonsa syövälle seitsemän vuotta sitten. Max kertoi, että hänelle olivat viime kerralla Suomessa jääneet mieleen erityisesti Helsingin kaupunkijänikset, jotka olivat kuulemma koiran kokoisia. Detroit Speedin alustalla varustettu auto kulkee yli 1000-heppaisen Hellephantin voimin, ja sen vaihteistona on Tremecin kuusivaihteinen 6060-manuaali. Kuin suoraan 90-luvun Suomesta. 78 SEMA Show 2024 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Marshall Gayn ”Barbarric” ’71 Cuda edustaa Salvaggio Designin käsialaa. Monokromaattisen sinisävyinen kokonaisuus 22-tuumaisine Budnik-vanteineen ei välttämättä ole jokaisen mieleen, mutta käänsi kyllä katseet tehokkaasti. COE:t kuuluvat hot rod -taiteilija Max Grundyn tavaramerkkeihin. Homer Zamoran ’57 Pontiac Safari oli näytillä Speedway Motorsin tontilla. CTEK:in osastoa komisti ”WhippleD”. Tämä ’23 ”C” Cab kantaa nimeä ”Wild Orchid”. Myös viimeisimmän siivekkään luomuksen Legacy Blue -sininen väri kuuluu Grundyn omiin Signature-sävyihin
Tuplaturbotekniikan kerrottiin tuottavan 1500 hevosvoimaa. Maski on billetalumiinia ja etuja takapuskureita on kavennettu ja ne on viety kiinni koriin. TMI:llä on tarjolla jos jonkinlaisia verhoilukuoseja sisustoihinsa. Moottorina on 807-hevosvoimainen Hellcrate Hemi, ja auton akseliväliä on jatkettu 1,5 tuumalla siirtämällä etupyöriä eteenpäin. 79 8/2024 AMERIKAN RAUTA. ’96 GMC oli saanut lokareihinsa melkoisen kokoiset levitykset ja puhtia pellin alle. Harvemmin tulee vastaan 1000-heppaisella blower-tekniikalla varustettuja lowridereita. Zach Pennockin ’63:n skomattoman hienosti viimeistelty moottori varasti huomion, eikä monikaan tainnut edes tajuta auton olevan laikka-avo. Garrett Randallin armeijanvihreä ’69 Camaro kantaa nimeä ”Commando”. Ringbrothersin ”Infected” on veljesten näkemys aiheesta ’70 Cuda, joka tekee kirkkaanpinkillä värityksellään kunniaa Moparin muskeliaikojen alkuperäisväreille. Kotimainen Kontio Tyres esitteli SEMA:ssa tutun WhitePawrenkaansa uusissa, entistä kapeammissa klassisissa kooissa. Auto myytiin keväällä Barrett-Jacksonin huutokaupassa uskomattomaan 750 000 dollarin hintaan. Osastolla tuli vastaan myös Gas Monkey Garagen maalarimestari Mike Coy. Tämä ruudullinen oli sieltä maukkaammasta päästä. 427 cid LS7:n voimin liikkuvassa autossa oli paljon mielenkiintoisia juttuja, esimerkiksi sen raidat eivät olekaan mustat, vaan hiilikuitupintaa. Erittäin onnistunut teippaus toi uuteen Fordiin mukavasti retrolookia. Gas Monkey Garage toi sekin näytille OBS-pikkiksen. GMG:n käsialaa on myös tämä todella härski 6x6 Humvee
Auto olikin matkalla tekniikan dynosäätöön suoraan näyttelystä. Jari Ikkelän pitkä Camaro-projekti tuli näyttelyyn vielä keskeneräisenä, mutta kärrystä ajamalla. Mukana oli perinteiseen tapaan myös musiikkiviihdettä että lauantai-illan cruising, unohtamatta ulkomaista tähtivierasta, joka oli tällä kertaa kanadalainen Bad Chad vaimonsa Jolenen kanssa. Kuskinpenkiltä löytyi jopa se tyttö valkoisessa T-Birdissä… Tapahtuma oli jaettu kahteen halliin, Säästöpankki Areenaan sekä Loimua Areenaan. Vieressä olleeseen vakiokoriseen vertaamalla saattoi hahmottaa hyvin, kuinka laajat korimuutokset Camaro on Tero’s Garagen käsissä kokenut. Samat vibat tulivat vahvasti janakkalalaisen Juha Kanervan ’56 Thunderbirdistä. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Hämeenlinna, 28.–29.9. Heti Säästöpankki Areenan oven suussa näyttelykävijöitä tervehti Ruotsin Varbergistä tulleen Ingvar Eklöwin kirkastakin keltaisempi Ford ’32 5w Coupe, joka toi varmasti monille mieleen American Graffitin. Perinteiseltä pikkulohkolta näyttävä ahdinmoottorihan on oikeasti sellaiseksi naamioitu LS-polven pata. Vuosien mittaan sekä Helsingissä, Lahdessa että Järvenpäässä järjestetty Jenkkiautonäyttely pidettiin tällä kertaa Hämeenlinnassa, vierekkäisillä Loimua ja Säästöpankki Areenoilla. Hämpton Straight outta 80 AMERIKAN RAUTA 8/2024
Unu Vinhava toi ’48 lätyskänsä näytille todella komean somistuksen kera. Marko ja Sofia Rahmbergin upea ’59 Impala palkittiin ansaitusti Lowrider-luokan ykkösenä. Miikka Liljedahl toi Amerikan Raudassa pari vuotta takaperin esitellyn LT1-koneisen ’70 Camaronsa näytille kevyesti uudistuneena. Lehtiesittelyn aikaanhan auto oli vielä sisältä musta. Markon omaa kädenjälkeä edustava maalaus säihkyi komeasti spottivalojen loisteessa, eikä virheettömästä kokonaisuudesta uskoisi, että LS1-tekniikkaisella autolla on ajettu tänä kesänä jo 7 000 kilometriä! Poudan perheen ’31 A Tudor oli tällä kertaa näytillä Halloweenrekvisiitan kanssa. Komeaa autoa katsellessa ei ihan heti uskoisi, että heikkokuntoisessa aihiossa oli muun muassa 69 luodinreikää. Coyote-moottorin koppaa hyödyntämällä äkkiseltään tunnistamattomaksi naamioitu Hellman Racingin rakentama stroker-pikkulohko tuottaa Sniperin ruokkimana yli 440 hevosvoimaa, joten kulkua riittää vanhan liiton tekniikan turvinkin. People’s Choice -palkitun kokonaisuuden kruunasi Mikan rakentama Cokis-kärry. Auto palkittiin Patina-luokan ykköspytyllä. Keulalle on sitten esittelyn tullut spoileri, ja Rockarolina on verhoillut sisustan kauttaaltaan upeasti uusiksi. Kokonaisuus oli sikäli viimeisen päälle huoliteltu, että olisi suonut Unulle Decor -luokan kolmossijaa kirkkaammankin palkinnon. Näyttelyn kovimpiin kotimaisiin uutuuksiin kuului ehdottomasti Anu ja Mika Santalan ’35 Ford Coupe, joka sai BAD-35-kilpensä perjantaina juuri ennen näyttelyyn tuontia. 81 8/2024 AMERIKAN RAUTA
Pasi Savian ’47 Ford COE sai Hämeenlinnasta Truck-luokan ykköspalkinnon. Lowrider bomb -osastoa edusti Mikael Fredrikssonin ’39 Chevy Master Deluxe, joka kuitenkin palkittiin jostain syystä Mild Custom -luokassa. Projektiluokan parhaana palkittiin Juhani Härkösen ’70 Dodge Super Bee. 82 Jenkkiautonäyttely AMERIKAN RAUTA 8/2024. Herkullisenvihreä väri yhdistettynä riittävään madallukseen sai auton näyttämään avaruusalukselta – 50-luvun malliin. Hudiksvallista Hämeenlinnaan tulleiden Jonas Westerbergin ja Emelie Grannasin ’54 Chevy 3100 Pickupin patinakuoriin kätkeytyy kimaltelevalla flakella viimeistelty konehuone. Norjasta tuli näytille Arild Sandin maukkaan suklaanruskea ’32 Dearborn Deuce Roadster, joka sai kuitenkin Hot Rod -luokan pokaalien sijaan Autorama-luokan kolmospalkinnon. Toki näissä laitteissa tyylien raja on usein veteen piirretty viiva, ovathan kaikki lowriderit oikeastaan customeja, vaikkeivät kaikki customit ole välttämättä lowridereita. Nätin ’61 Dodge Senecan näyttelykylttiä lukiessa joutui miettimään, että minkä muun värinen auto Julia Lilalla voisi olla. Yksi allekirjoittaneen suosikeista oli ehdottomasti moralaisen Leif Rådhin ’53 Nash Golden Airflyte Statesman
Mukavan oloinen mies oli hyvin vaikuttunut näyttelyn autojen tasosta. 83 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Tokan Bjelkelöv toi Tukholmasta näytille nepparilevikkeisen ’73 De Tomaso Panteran, joka oli erittäin tyylipuhdas kokonaisuus. Tämä Mad Max -henkinen laite on orimattilalaisen Hämäläisen perheen ’75 AMC Pacer X, jonka 360:stä ja 727-automaatista koostuvan voimalinjan jatkona on Jaguarin erillisjousitettu perä! Somistus palkittiin Decorkakkospytyllä. Carvista toi näytille muiden jenkkiuutuusmallien ohessa myös tämän Sublime Green -värisen Scat Pack Chargerin. Ford valittiin näyttelyn Top 10:een. Koko näyttelyn eniten hämmästystä herättänyt laite saattoi olla tämä ’29 Dodge Brothers, jonka suurin erikoisuus ei suinkaan ollut sen The Blower Shopin isolla remmiahtimella ruuditettu isolohkomoottori. Tekniikaksi Jorkki on vaihtanut Y-Blockin näköiseksi naamioimansa Letukan LS-tyyppisen. Korhosen Jorkki sai juuri ennen näyttelyä valmiiksi tuoreimman ison projektinsa, ’59 Ford F100:n, joka on aikoinaan pelastussukeltajienkin käytössä ollut vanha Suomi-auto. Autoa nimittäin ohjataan perältä, ja alkuperäinen kuskin paikka kuuluukin matkustajille! Näyttelyn ulkomaisena tähtivieraana nähtiin Youtube-videoillaan tunnetuksi tullut ja nykyään Discoveryltäkin tuttu kanadalainen Bad Chad Jolene-vaimoineen. Classic-luokan ykköspytyn vei karkkilalaisen Pertti Toikan hieno ’63 Cadillac S&S Ambulance
Mukana oli swappialue, bändejä, burleskia ja näytteilleasettajia ympäri maailmaa. Teksti ja kuvat: Marco Planting Järjestyksessään viides Bangkok HRC täytti useamman hallin jättimäisessä Impact-messukeskuksessa. Thaimaan tapaan Myös messuhallien ulkopuolella oli asiallisia laitteita, kuten tämä symppis COE. Huippua oli tietenkin, että tapahtuma oli ilmastoidussa messuhallissa. Maalauksiin panostetaan Thaimaassakin.Uusia laitteita valmistuu kuitenkin sen verran harvakseltaan, että Hot Rod Custom Show järjestetään vain joka toinen vuosi. Harrastus on kuitenkin kovassa kasvussa monissa eteläisen Aasian maassa ja kuten Japanissakin, parhaat ovat sitten todella hienoja ja taidolla rakennettu. Jos suunnittelet lomamatkaa Thaimaaseen 2026, kannattaa ajoittaa se toukokuulle ja vierailla samalla näyttelyssä. Varsinkaan USA-valmisteisia hot rod ja kustom-autoja. Ruokakojuja oli rivissä toistakymmentä, joten nälkäisten ei tarvinnut poistua muualle syömään, vaihtoehtoja riitti jokaiselle. Edelliset näyttelyt olivat ulkotiloissa, joten esimerkiksi pinstraippaaminen olisi ollut aika haastavaa niissä kosteissa vajaan 40 asteen löylyissä. 84 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Kuten nämä maukkaat Thor Chops & Kustomsin ’38 Ford ja ’50 Mercury. Tapahtuma kokoaa saman katon alle niin kustomoidut autot ja moottoripyörät, kuin myös entisöidyt klassikot valmistusmaahan katsomatta. Ajoneuvoja oli esillä kolmisensataa. Heti, kun meni ulos, niin vaatteet kostuivat ja rillit menivät huuruun. Lennot ovat siihen aikaan edullisia, eikä muutenkaan ole pahin turistiryysis päällä. Näyttelyssä oli mukana myös useita edellisen vuosien menestyjiä, arvosteltavien luokkien ulkopuolella totta kai. Kaksipäiväinen show keräsi tänä vuonna 30 000 kävijää. I han heti ei tulisi monellekaan mieleen, että Thaimaassa tai muuallakaan siellä päin olisi muuta ajoneuvokulttuuria kuin kaksipyöräisiä
Viimeistely olikin huipputasoa. Auto valittiin koko näyttelyn parhaaksi. Mooneyes Bangkokin ja Fat Boy Designin Mark omistaa aika häijyn näköisen Camaron. Hoy Mahachumroen oli rakentanut hienon Chevy Apachen ja sen huomasi myös tuomaristo. 85 8/2024 AMERIKAN RAUTA. Carventure – Custom Digital -alueella oli esillä 9 autoa, joiden rakenteluun oli saatu inspiraatio eri hahmojen kulkupeleistä. Kuten nämäkin ’55 Dodge panel ja ’52 Cadillac. Joe Hawaiin tyylikäs tudor sai Best Rat Rod -pystin. ’69 International ei ehkä ole ihan yleisin kustomointikohde. Joe omistaa hot rod -pajan Thaimaassa. Kypäränmaalauskisassa nähtiin monenlaisia tyylejä ja aiheita. Rakentaja Pao pokkasi tällä Best Wagon -palkinnon. Hieman villimpää rakentelutyyliä edusti ”Pan Phuch”, Nissan King Cab vuosimallia 1987. Tekniikkapuoli jäi arvoitukseksi
Tämänkin maalauksen olisi saanut omaksi noin 100 €:lla!Harmillisesti oli suurempi kuin meikäläisen iso matkalaukku... Olin myös mukana kansainvälisessä tuomaristossa muutamissa luokissa ja omaksi suosikikseni valitsin tämän Little Boy Cyclen rakentaman Yamaha SR 650:n. Aasialaisten taso oli huikea ja hinnat meidän mittapuun mukaan melko huokeita. Tämä namu kuului keräilijälle, joka omistaa mielenkiintoisen Rod’s Antique -antiikkiliikkeen Bangkokissa. Japanista oli kutsuttuina näytteilleasettajina useita pyöränrakentajia laitteineen, mutta myös Mooneyes ja heidän ’61 Buick LeSabre ”Moonblessing”. Chevrolet Colorado 2,5-litraisella turbodieselillä. Carventure – Custom Digital -alueella oli esillä 9 autoa, joiden rakenteluun oli saatu inspiraatio eri hahmojen kulkupeleistä. Pyörä saikin tapahtumassa ainakin uskomattomat seitsemän ”Guest pick” -palkintoa ja valittiin Juryn toimesta parhaaksi moottoripyöräksi! Taiteilijoita oli omilla osastoillaan eri puolilta maailmaa. ’59 El Caminoja oli näytillä useita. 86 Bangkok Hot Rod Custom Show 2024 AMERIKAN RAUTA 8/2024. Lowrider-kulttuuri kukoistaa myös autopuolella ja 60-luvun alkupuolen Letukoita oli useita, hydrauleilla tietenkin. Toki paikalla oli myös itse Shige ja kuvassa poseeraava Emi Suganuma. Mini Trucking on suosittua Thaimaassa. Kuten nämäkin ’55 Dodge panel ja ’52 Cadillac. Näyttelyn swap-alueella oli tarjolla paljon vanhaa ja uutta, kuten vaikkapa upeasti kaiverrettuja moottoripyörän osia
Silloin pihaan laskeutui ufo. Teksti ja kuvat: Ville Sievers Valokuvia ei pikku-Vile vielä Slioorin Corvettesta saanut otettua, mutta vuonna 1967 piirretyissä kuvissa on vahvasti näkyvissä Vetten vaikutus. Se ambulanssi oli punainen International. Syyskuussa 1966 jäin nimittäin pyörällä ajaessani Kotkassa auton alle. Tuon ajan tunnetuimpiin kotimaisiin seurapiirijulkkiksiin kuulunut Tabe oli talon alakerrassa asuneen opettajaperheen tuttu. Katkaisin jalkani ja pääsin ambulanssilla sairaalaan. Eikä siinä kaikki, vaan me lapset pääsimme Taben kanssa ajelulle! Tuttavaperheen lapsi pääsi etupenkille ja minut istutettiin muiden kanssa taakse ison lasi-ikkunan alle. Tabe Slioor ja Corvette vuonna 1967. Ennen Taben Corveten kyytiin pääsemistä olin kyllä jo saanut esimakua jenkkiautoilusta. 87 8/2024 AMERIKAN RAUTA Muumio muistelee Taben Corvetten kyydissä. Uskomaton kokemus se oli, mutta minua harmitti kyllä, kun leidi ajoi todella rauhallisesti. Vette oli siihen aikaan Suomessa käsittämätön näky Ifojen, Mossejen ja kuplavolkkareiden seassa. Ambulanssi tuo potilaat sairaalaan, eikä kyse ollut mistä tahansa ambulanssista, vaan amerikkalaisesta Internationalista. Hän opiskeli alaa myös Pariisissa ja päätyi jopa New York Timesiin, jossa kaunotarta tituleerattiin Suomen johtavaksi malliksi. Persialaissukuinen Slioor oli syntynyt Suomessa, Helsingissä, ja perusti vuonna 1951 Helsingin mannekiinikoulun. Kyseessä oli Tabe Slioor ja hänen ’64 Corvettensa. Lapsijoukko toljotti näkyä silmät tapillaan ja suut auki. Tai sitten ruokimme siellä vapaana liikkunutta kulkukoiralaumaa. Tabe heitti Corvetella muutaman kilometrin lenkin. Tapahtuma on jäänyt minulle elävästi mieleen ja sillä on varmaan merkitystä sille, että olen harrastanut amerikkalaisia autoja jo noin 45 vuotta. Rataspää kun olin jo silloin, autoista ja vauhdista tavattoman kiinnostunut. Hopeanvärinen, upea amerikkalainen urheiluauto, josta astui ulos amerikkalainen filmitähti. Monet muistavat myös vuonna 1967 julkaistun Jallu-miestenlehden kansikuvan, jossa Slioor poseerasi Kalifornian-kilpisen Corvettensa konepeiton päällä. K esällä 1967 olin kuusivuotias. Slioor kuoli 79 vuoden iässä vuonna 2006, ja hänen Corvettensa on nykyään Vantaalla täysin entisöitynä Ari Leppälän hellässä hoidossa. Ei tainnut kotimaan teillä juuri muita noin kiilamaisia autoja tulla vastaan. Ajelun jälkeen ryntäsin tohkeissani sisälle posket punaisena ja kerroin äidille, mitä tapahtui ja että hänenkin pitäisi hankkia sellainen hopeanvärinen pusero missä on tötteröt edessä. Touhusimme pienkerrostalon pihalla muiden lasten kanssa, ja yritimme muistaakseni pyydystää pikkulintuja metallisesta ostokorista tehdyllä ansalla siinä sen paremmin onnistumatta. Kukaties Ville Sieversistäkään ei olisi tullut ”Windsorin herttuaa” ellei hän olisi lapsena jäänyt auton alle ja päätynyt Tabe Slioorin Corvetten kyytiin. Asuimme vanhempieni työn takia Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Tötteröt edessä. Toimittajanakin tunnettu Slioor asui 60-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa amerikansuomalaisen helikopterilentäjämiehensä kanssa. Ensi kosketus amerikanautoihin näkyy tässäkin piirroksessa. Monet myöhemmän iän toimintamallit juontavat juurensa varhaislapsuuteen
Tyylin päällikkö Teksti ja piirros: Janne Kutja Piirroksen ’64 Pontiac Bonneville Coupe on melkein kuin suoraan 60-luvun Los Angelesin lähiöiden kaduilta. 88 AMERIKAN RAUTA 8/2024 Kutjan kuva
Korin siivoamisen jälkeen pintaan on vedetty siniseen taittava metallinhohtolila värisävy katon ollessa vaalean hopea. Vetovoimaa riitti myös muihin Pontiac-malleihin Full Size -versioita myöten, ja sellainen myös otettiin tällä kertaa aihioksi. Ja toimiihan se. Bonneville-suolajärven mukaan nimetty malli valittiin lähtökohdaksi helman listoituksen vuoksi, ja se onkin yksi selvä tunnusmerkki, mistä mallin erottaa halvemmista sisarmalleistaan. Se kun on yksi merkittävistä tekijöistä, kuinka autoja rajataan näyttelyluokkiin esimerkiksi ison veden takana Amerikassa. Auto menee vielä mild customista, vaikka kattoa onkin laskettu. Alustaa on madallettu reilusti ilmajousituksen turvin, voisi jopa olla, että pienimuotoinen ”California Rake” on havaittavissa, eli keula on hieman perää alempana. Suorituskyky ja merkin nuorekas imago olivat tosiasioita, mitä vuonna 1963 julkaistu ensimmäiseksi muskeliautoksi sanottu GTO ei ainakaan vähentänyt. Vanteille on laitettu kapeilla valkosivuilla varustetut alkuperäisiä pienemmät renkaat. Mainittakoon vielä, että tässä kaksiovisessa ht-mallissa on sama katto kuin saman vuoden Impaloissa toisin kuin Grand Prix -mallissa, jossa oli kokonaan omanlaisensa katto. Ensi silmäykseltä näyttää, ettei kattoon ole koskettu, mutta en malttanut kokeilla, miltä noin tuuman choppaus näyttäisi. Vanteet ovat 60-luvun alun kustomiin tyypilliset OEM-tyyliset (Original Equipment Manufacturer) Chrome reverset käännetyllä kehällä, jolloin huulta tulee reilusti. Muita korimuutoksia ovat merkkien ja ovenkahvojen poisto. 89 8/2024 AMERIKAN RAUTA. P ontiacin kurssi oli kovassa nousussa 60-luvun alkupuolella
Detroitin muskelit kuuluvat niihin aikakauden tunnetumpiin, mutta myös Kenoshassa valmistettiin kauniita sporttimalleja. Pete Karjalaisen matala squarebody valmistui kahden ja puolen vuoden ahkeran rakentelun tuloksena. Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 23.1.2025 Mopar Muscle se u raa va ss a nume ro s s a työkalu KENOSHAN kaunotar Chevrolet C10 Custom ’79. Sen todistaa porvoolaisen Kari Anttosen 415-heppaiseksi kutitellulla 343:lla varustettu musta kaunotar. Raportti jo 33. AMC Javelin SST ’69. Yokohama Hot Rod Custom Show Plymouth 'Cuda ’73. Kaikista työvaiheista vastasi mies itse, aina Caterpillarin työkonekeltaista maalausta myöten. Tyylikäs Madness 90 AMERIKAN RAUTA 8/2024. kerran järjestetystä japanilaisen rakentelun kermaa esittelevästä näyttelystä. Helsinkiläisen Ari Martin pirteän keltainen ’Cuda ei ole mikään matching numbers -keräilymalli, vaan rehellisesti sekalaisista hyvistä osista koottu muskelimörkö, jonka pellin alta löytyy 630 heppaa pyörille tuottava 505-kuutiotuumainen stroker-kone
Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Pulverimaalattu rakenne. renkaiden vaihtoon ja työskentelyyn auton sivuilla. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. € 2490 € 2290 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Nostokorkeus (mm): 1880. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. ALV € 5090 sis. #498003 HUOLTONOSTIN 3000KG Laadukas huoltonostin esim. Mukana lattiajalusta. ALV € 99 sis. #543483 MOMENTTIAVAIN 3/8” 6-30NM Momenttiavain 3/8” -karalla. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Vaunun mitat: 700x455x975mm. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” 40-220NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Nostokapasiteetti: 4200 kg. ALV € 59 sis. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Mattamusta viimeistely. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. Tarkkuus/väli 0,2 Nm. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. ALV € 75 sis. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. Paino: 1355 kg. Sähkömekaaniset lukot, jotka vapautuvat ohjauspaneelin kautta. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. ALV € 59 sis. Tarkkuus/väli 0,1 Nm. #543484 MOMENTTIAVAIN 1/4” 3-15NM Momenttiavain 1/4”-karalla. Nostoaika alhaalta maksimikorkeuteen vain 30 sekuntia. kotimekaanikolle. Digitaalinen syvyysilmaisin. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Tarkkuus/väli 1 ,0Nm. ALV € 89 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ILMOITTAUTUMINEN ON AUKI! www.americancarshow.fi 18.-20.4.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS. Tarkkuus/väli 1,0 Nm. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. ALV € 1290 sis. ALV € 699 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Mattamusta pinta. ALV € 279 sis. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV € 1290 sis. #543482 MOMENTTIAVAIN 3/8” 20-100NM Momenttiavain 3/8” -karalla. Mattamusta viimeistely. ALV ISOMPI ISOMPI KOKEMUS HALUATKO AJONEUVOSI NÄYTTELYYN. ALV sis. Mattamusta pinta. Nostokorkeus 1000mm. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME
muistilla., äänentoistojärj., ym. 113 900 € sis.alv. Lisäksi taidamme muidenkin amerikkalaisten autojen huollot ja korjaukset! Voit myös jättää renkaasi säilytykseen rengashotelliimme. järj., katveavustin., ledit, p-kamera, avaimeton käyn., rengaspainevalv. DODGE Ram 2022 1500 TRX Crew Cab 6.2 V8 Supercharged 4x4, 711 hv, Suomi-auto, 44 000 km, Level 2, Rambar, Retrax-lavarulo, lisäpitkä, ajonvak. tunnistin, rengaspainevalv., ym. järj., katveavustin, led-valot, p-avustin., avaimeton käyn., nahkaverh., sähkös. järj., adapt. ist. säädin. järj., rengaspainevalv., 3-hengen ohjaamo, ym. 66 900 € sis.alv. CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS CADILLAC Escalade 2024 ESV Sport Platinum 6.2 V8, 10 000 km, 24-tuumaiset Dub-vanteet, nahkaverh., rengaspainevalv. 158 527 € sis.alv. Valtuutettuna Dodge ja Ram -huoltona pidämme autosi kunnossa vuoden ympäri. DODGE Ram 2024 1500 Regular Cab 5.7 SLT Hemi 4x4, mäkilähtöavustin, airbag, per.kamera, vanteet, vetokoukku, ajonvak. LINCOLN Navigator 2019 L Reserve 4WD 3.5, 8-hengen, 66 000 km, Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, sumuv., alut, älypuh.integr., sadetun., kaadettavat takaist., ym. 114 900 € sis.alv. DODGE Ram 2022 1500 Classic Warlock Crew Cab 5.7 Hemi 4X4, 124L-polttoainetankki, Suomi-auto, Level 2, Rambar, Retrax-lavarulo, lisäpitkä, ajonvak. Avoinna Ma-Pe 9–17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi JENKKIAUTONÄYTTELY BANGKOK HOT ROD CUSTOM SHOW BUICK GRAND NATIONAL ’87 • CHEVROLET BROOKWOOD ’58 CHEVROLET CORVETTE 427 ’66 FORD ROADSTER ’32 • FORD GALAXIE 500 4D ’62 PONTIAC STAR CHIEF 4D HT ’64 HARLEY-DAVIDSON PANHEAD CHOPPER ’49 LISÄKSI ESITTELYSSÄ SEMA SEMA SHOW SHOW Las Vegas Las Vegas 2024 2024 70 02 45 -2 40 8 PAL VKO 2025-04 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta R a utaan • 8/ 2 02 4 • 11 ,9 € vaparinorsu 700 hepan Ei Mercury vaan Monarch MONARCH KUSTOM COUPE ’49 DODGE CORONET R/T 528 HEMI ’67 i AM ER IK AN RA UT A 8/ 20 24 NR O 96 ”E LÄ M ÄN I EN SIM M ÄIN EN M UIS TIK UV A O N , KU N O LIN KO LM EV U OT IA S, JA M EN IM M E O ST AM AA N ’66 EL O KU US SA M EID ÄN PE RH EE LL E UU TT A DA RT IA KO N AL AS TA .”. järj., p-tutka, mukautuva vakionop. adapt. 149 900 € sis.alv. DODGE Charger 2024 SRT 6.4 Scat Pack, aut., avaimeton käyn., katveavustin, navig., sähkös. ist. muistilla., ajonvak. ist. 179 900 € sis.alv. ajovalot, avaimeton käyn., nahkaverh., p-tutka, sähkös. 77 900 € sis.alv. järj., katveavustin., avaimeton käyn.,nahkaverh., nopeusraj. DODGE Ram 2024 1500 Longhorn Crew Cab 5.7 Hemi 4X4 A, ajonvak. tunnistin, rengaspainevalv., ym. muistilla. 265 526 € sis.alv. DODGE Ram 2024 1500 Crew Cab Longhorn 5.7 Hemi 4x4, ajonvak. DODGE Challenger 2023 SRT Hellcat Jailbreak Redeye 807HP, ajonvak. ajovalot, kaarrevalot, törmäysvar., ym. järj., katveavustin., avaimeton käyn., nahkaverh., nopeusraj. 96 900 € sis.alv