100 sivua! Amerikan Rauta 02/2014 ”Työkiireistä kumpuavat motivaatio-ongelmat kasvavat yllättävän suuriksi, kun harrastevehkeestä hajoaa odottamatta jotain.” Pro g n i r u to i k k e i l e m i L esta Rautaan • 2/2014 • 8,90€ Rakkaud ine ´51 l t e e l F let Chevro Plymouth duster ´71 PUUHANURKKA: PENKIT KUNTOON! LISÄKSI Esittelyssä: Dodge Custom 880 STW ´65 • Chevy Camaro ´67 Ford Tudor ´28 • H-D bobber • Pontiac Bonneville ´64 Edsel Pacer Convertible ´58 • Cadillac Sedan DeVille ´60 Jenkkivanteet 2014 katsauksessa Kesän kuumimmat kiekot Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi PAL VKO 2014-15 Viipale mediat 6 414887 002455 14002 700245-1402 NRO 10 Pikkuisen enemmän tunnetta Kustom Kulture Show Grand National Roadster Show
Suom alaist a työtä 14001 PAL VKO 2014-09 Viipale mediat 6 4148 87 0024 55 TOISENLAINEN HarrastetaLLI lisäksi esittelyssä: Dodge Custom 880 STW ´65 • Chev y Camaro ´67 Ford Tudor ´28 • H-D bobber • Pont Edsel Pacer Convertible ´58 • Cadil iac Bonneville ´64 lac Sedan DeVille ´60 at autot Jesau nkk ivanteet 2014 ow kat sh M o st Cu es ey ksessa kesän kuumimmat kiek n o o M ot g in is u Cr aw sh Cren Suomal aista työtä • www.am erikanra uta.fi PAL VKO 2014-15 Viipale mediat nyt 2190€ Penkit kuntoon! e ´51 t Fleetlin Chevrole Teemu Selänteen uusimm Chevy 427 short block 4 bolt-oe teräs akseli, oe veivit/puslilla, tako männät..2590€ 6 414887 002455 14002 Kustom Kulture show Grand national roadster show Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. amer ikanr auta. hinta alk 995€ esim chevy 4 bolt ja ford 302 995€, ford 460 1070€ 2695€ DODgE coronet ´69 8 nume roa ChEvy BeL aIr BeauvILLe ´55 esTä hajoaa odoTTamaTTa joTain VALMIIKSI KONEISTETTU LOHKO: Chevy 383 1pc koneistettu lohko 4 bolt , 030 takomännät-teräs akseli, pro stock veivit(cap screw) 2999€ eTTu kokonaan.” kohTa kori olikin jo pur VALMIS SHORT BLOCK Koneistetut lohkot, valmiit short blockit, long block... sis-AC-laturi-tensiner-hihna... Phone. Toimipisteet Los Angelesissa Kaliforniassa ja Teksasissa. (05) 3557 289 ja 0400 755 098 myynti@tradeparts.info tai tradeparts428@gmail www.tradeparts.info TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.fi PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Kaikki ilmestyneet Amerikan Rauta -lehdet nyt myös iPadissa! SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.fi Lataa Amerikan Rauta -sovellus App Storesta QR koodin avulla Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi. POLTTOAINE ANTURIT Mustang 64-73 55€ 49€ T-bird Ford 55-66 75-120€ KATON REUNA TIIVISTEET AVO-HT-FB ´94 ´62 •Ford Thunderbird Chrysler New Yorker ´42 dan ose Aer let vro Ford A Racer ´29 • Che • H-D Sportster ´93 Chevrolet Corvette ´65 tible ´68 Pontiac Firebird Conver 700245-1401 Ford 342 1pc UUSI lohko std ,takomännät, teräs akseli, h-beam veivit,p-proput 3190€ LISÄKSI ESITTELySSÄ: .” porattu-hoonattu-runkolinja ja dekkitaso oikaistu, nokkalaakerit, stoker kit tila koneistettu... 59Pt,o9 ruroi0 ng i k k e i l Lime 700245-1402 NrO 9 Nyt myös nopea DHL lentorahti KestoAAKA R Pikkuisen enemmän tunnet tila ta 100 sivu ua!s PELI 100 SIvuA! TA N TuNNET PIKKuISEN ENEmmÄ AC DELCO HUOLTO-KORJAUS OSAT Mustang 64-66/67-68 ht 35€ T-bird 58-66 290-360€ T-birdiin T-bird 58-64 neutral switch 30-75€ T-bird 58-66 vaaihdekepin “lukko” detent 45€ Katkaisijat, ABS anturit, cam crank sensorit, suodattimet, ecm... vetolevyt, stroker sarjat, dampperit, pultit, tiivisteet,nokat... Laivaukset joka viikko. Rekisteröi meiltä tilausosoite USA:han ja nettikauppojen mahdollisuudet avautuvat. Chevy SM moottorin apulaite setti moniurahihnalle. Akselisto/jakolaatikko yms öljyt alk 12€ Akut 78 truck series 150e, 75 car series 120€ Alipaine pumput 6,2-6,5 diesel 275€ UUSI Lämmöm säätimet alk 240€ Happianturit alk 55€ 290 hp moottori 4 bolt 2800€ 210hp moottori 4 bolt 2395€ LS 1-3-5 tiivisteet, kansipultit... 2690€ 2250€ Trade Parts Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. n a a t u a R a t s e d u Rakka 2765€ Chevy 454 short block osina 060”(sonic chekattu) oe akseli+veivit, tako männät,laakerit..valmiina kasattavaksi 2990€ 2590€ Rakkaudesta Rautaan • 2/2014 • 8,90€ Plymouth duster ´71 PUUHANURKKA: fi • www. Ford SB 302/351W, Chevy 350, 454, Ford 460, Mopar 360 nro 10 Los Angeles, Kalifornia Petteri Kervinen, Puhelin +1 310 291 1710 info@finn-us.com Houston, Texas Ilkka Halmari, Puhelin +1 832 279 1071 ilkka@halmari.com S Ta samalla ovenväliT, muT Hal-Mari International Logistics Inc. Täydellinen noutopalvelu koko USA:ssa. n laine a m o u laTa sisusTus uusiksi ja maa www.finn-us.com taan • 1/2014 • 8,90€ udesta Rau Rakka amerikan rauta 02/2014 ”Työki ireisTä kumpuavaT moTivaaTioongelmaT kasvavaT ylläTTävän suuriksi, kun harrasTevehke Tehdä 014 ”TarkoiTus oli vain AmErIKAN rAuTA 01/2 Autojen, moottoripyörien ja laatikkorahdin laivaukset edullisesti ja luotettavasti yli 20 vuoden kokemuksella
Mistä lie johtuu, mutta silloin 30 vuotta sitten näyttelyissä näki somistuksia paljon enemmän kuin nykyisin. Yllätyksenä minulle tuli se, kuinka tärkeä auto oli ollut nuoremmalle tyttärelleni, joka purskahti itkuun, kun kuuli S10:n lähtevän pihasta uudelle omistajalle. Olin kai 16, kun päätin hankkia oman puhuvan, että jenkkiautoharrastus on vanhojen ukkojen juttu. Joka puolelle piti liimailla etelävaltioiden lippuja ja ralliruututeippiä, ja auton ulkonäkökin siistiytyi kummasti, kun maalasi kirkkaanpunaisella sprayllä fiksaillut takakaaret oikealla värillä ja vaihtoi alle oikean kokoiset, pillerikapselein varustetut mustat peltivanteet. Minulle yksi oli joitakin viikkoja sitten, kun myin ensimmäistä kertaa elämässäni jo toiseen kertaan auton, jota en ole ostanut kuin kerran. Ensimmäisen oli myyjän tyttöystävä lukinnut isänsä talliin velkojen pantiksi, eikä sillä koskaan päästy edes koeajolle, vaikka Mikkeliin asti sitä ajeltiin ihmettelemään. Ymmärrän hyvin sen, että kauempaa autonsa näytille tuovien voi olla hankalaa kuljettaa rekvisiittaa mukanaan, mutta on kurjaa nähdä autoja näyttelyssä huonosti valaistuna paljaalla betonilattialla. Minä siitä lopulta kaupat tein erään tuttavan kanssa, ja kukaties näemme auton vielä kasikoneisena. on totta, että hienoimpien näyttelyautojen omistajat ovat jo taloudellisista syistä usein jotain muuta kuin parikymppisiä. Lopulta tuli vastaan ’66 Rambler Classic, kahdeksan hengen Cross Country -farmarina. Sen rattikarahkan vivusto oli kuitenkin hirveän väljä, eikä siinä ollut kasikonetta, joten täytettyäni 18 hankin sen tilalle kaksiovisen Hornetin. jenkin, ja myin pois moponi. Joitakin päiviä sitten laatikoita penko- Monesti kuulee alaan perehtymättömien essani löysin kuvan ensimmäisen oman autoni etupenkiltä. Kaikki ovat kuitenkin aloittaneet jostain, eikä sille tosiasialle voi mitään, että tämän päivän 30-vuotiaat autot ovat kovin toisenlaisia kuin olivat sen ikäiset autot 80-luvulla. Näin vuosien päästä mietittynä sekin oli oikeastaan ihan hyvä, vaikka lähinnä linttana sitä silloin pidettiin, paljon ajettu vanha Lapin-taksi kun oli. No, siinähän kävi niin, että myin viime keväänä auton serkkupojalleni, joka päätyi nyt lähellä vuodenvaihdetta laittamaan auton kuitenkin myyntiin. Amerikan Rauta 2/2014 3. Vieläkin on epäselvää, keneltä jäi se koru, joka roikkui pitkään sen taustapeilissä. Sehän oli vain muovilla kuorrutettu laatikko, ei ollenkaan oikean auton näköinen kuten Valiant. Pääkirjoitus Ensimmäisiä kertoja K aikelle on ensimmäinen kertansa. Ai miten tuo on mahdollista. Toinen taas oli niin kamalassa kunnossa, että sen paras puoli oli vielä ’73-mallissa käytetty nätimpi takapuskuri. Joillekin se seuraava näyttely on se ensimmäinen kerta, joten kai siitä voi tehdä oikeasti näkemisen arvoisen. Kyse oli siitä valkoisesta Chevy S10:stä, jolla ajelin vielä toissa kesänä. Eihän se niin ole, vaikka tietysti Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Niin, kun viimeksi näin sen Ramblerin, auto oli maalattu lehmän näköiseksi ja pitkälti purettu, liekö jo viimeistä kertaa. Tarkoituksena oli ostaa Dart tai Valiant, ja paria kävinkin katsomassa. Jonkun kauemmin perheessä olleen auton kohdalla sitä olisin osannut kyllä odottaa, muistan itsekin saaneeni melkoisen kohtauksen kuusivuotiaana, kun isä vaihtoi Valiantin uudempaan Granadaan. Samoihin aikoihin minä tulin myyneeksi jälleen talvikäyttikseni, joten S10 palasi minulle ajoon laina-autona
Nro 10. 32 Chevrolet Camaro ´67 Kouvolalaisen Petri Liljan Camaro ei ole vain supernätti, vaan myös nopea. 26 Ford AR Tudor ´28 Hara Kosken Tudorissa on nykyisellään vahva 60-luvun henki. 50 Dodge Custom 880 STW ´65 Hyvinkääläinen Vesa Kuusela teki patinoituneesta jättifarmarista melkoisen sleeperin. 38 Edsel Pacer Convertible ´58 Oskin Edsel kuuluu ehdottomasti kotimaisen amerikanautoskenen eläviin legendoihin. 20 Plymouth Duster ´71 Petri Niemen Pro Touring -henkeen rakennettu pöllyttäjä on miehen ensimmäinen oma auto. 2/2014 12 Kannessa: Chevrolet Fleetline ´51 Esittelyssä 12 Chevrolet Fleetline ´51 Markus Salinin terapiapeliksi hankkimasta luiskaperästä jalostui yksi maan komeimmista näyttelyautouutuuksista. 44 Pontiac Bonneville ´64 Taivalkoskelaisen Marko Koivurinteen ilmajousitettu luksuscoupe on saanut onnistuneesti modernia otetta ulkonäköönsä. 56 Cadillac Sedan DeVille ´60 Siilinjärvellä asuva JP Pitkänen rakensi siipisedaninsa lipumaan hiljaa ja matalalla. 62 H-D Bobber Tony Raita rakensi itselleen komean ajo-bobberin pitkälti omista ja kavereiden nurkista löytyneistä ylijäämäosista. 44 Pontiac Bonneville ´64 4 Amerikan Rauta 2/2014 66 Jenkkivanteet 2014
38 Edsel Pacer Convertible ´58 72 Grand National Roadster Show 76 Tapahtumat 90 Toisenlainen talli Jokelan seudulla asuva Jani Isokääntä teki tavallisen näköisestä omakotitalon tallista varsinaisen harrastemaailman. Ei siis ihme, että se sai jatkoa. ArtikkeLit 66 Jenkkivanteet 2014 Esittelyssä kauden mielenkiintoisimmat vanneuutuudet Suomessa. 72 Grand National Roadster Show Legendaarisessa Oaklandin näyttelyssä valittiin jälleen kerran Amerikan kaunein roadster. 32 Chevrolet Camaro ´67 Amerikan Rauta 2/2014 5. 96 Kutjan kuva Jannen käsittelyyn päätyi tuttu malli, jota nähdään yleisemmin pikkumuskelina tai kiihdytyspelinä kuin kustomina. 86 Kustom Kulture Show Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli menestys. 10 Pelit ja vehkeet Tarjolla muun muassa lokareita Dusteriin. 82 A-Bomber Old Style Weekend Ruotsalaiset osaavat järjestää bileet vanhan ajan malliin. 94 Muumio muistelee Manon albumeista kaivettiin jälleen kuvia vuosien takaa. Petersen Automotive Museum Vakiot 8 Rauta-annos Kotimainen tapahtumakalenteri alkaa täyttyä hyvää vauhtia. 92 Puuhanurkka Tomi kertoo, kuinka Fairlanen penkit saatiin uuteen uskoon. 76 Petersen Automotive Museum Vierailimme Los Angelesin maailman hienoimpiin kuuluvassa automuseossa, jossa oma sijansa on myös hot rodeilla ja kustomeilla
Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Toimitus Tilaajapalvelu Puh. 6 Amerikan Rauta 2/2014. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi www.amerikanrauta.fi > Palaute Päätoimittaja Tomi Eronen Toimitus Kimmo Janhunen, Olli Lehtinen, Tuukka Erkkilä, Petteri Hautamaa Avustajat Veli Vartiala, Janne Lepola, Janne Kutja, Markku Pahkajär vi, Robert McCarter, Anders Odeholm Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Ilmoitusmyynti Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Kustantaja Viipalemediat Oy, PL 350, 65101 Vaasa Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN-L 2243-4550 Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman lehden kirjallista lupaa on kielletty. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Materiaali: Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 06-2810 170 Fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä
Ota yhteyttä ja tuo helmesi näytteille! Ilmoittautumiset 4.4.2014 mennessä. Omistatko näyttelykuntoisen Klassikon, Rodin, Customin, Muskelin, Harrikan tai Tuningin
Myyjäliikkeen Hertz Gold -kullanvärissä tilaama, usean omistajan käsien kautta kulkenut ja jonkun aikaa vuokrakäytössäkin kulumaa ottanut CSX-3047 Cobra on kertaalleen sipaistu siniseksi, mutta aikanaan uuden maalipinnan lähdettyä irtoilemaan, vanha kultapinta ”kaivettiin” esille sinisen alta vuonna 2005, ja kyljet osoittautuivat suoriksi ja tärvelemättömiksi. Bränäriä ’32:ta Fordin ’32 5-window coupe -koreja saa pian taas tehtaan linjalta, mikä ainakin yhdysvaltalaisharrastajille on ilouutinen. Cobra parhaimmillaan. Keula on kavennettu rankasti ja pakun nokkakromi on vähentynyt noin kolmasosaan tai sen alle, mutta nätiltä näyttää. Ja mikä parasta: korilla on kolmen vuoden takuu, ja se on Ford Official Licensed Product. Ostaja saa myös valita umpinaisen ja aukinaisen kattopellin väliltä. Tämä lieneekin juuri sellainen ajopeli, jonka restauroiminen pilaisi sen: kaikki raappeet ovat kuin taisteluarpia, ja auton palauttaminen uuden kaltaiseen loistoon palauttaisi sen kuin puhtaalle paperille, takaisin lähtöruutuun. Nyt se on menossa uudemman kerran vasaran alle, ja päällisin puolin laite vaikuttaisi edelleen ajamattoman kuntoiselta. Kori tulee tilaajalle mustassa pohjamaalissa, ja siihen kuuluvat luukut, mutta tulipellistä ja kojelaudasta saa maksaa ekstraa. Lisätietoja saa valmistajan sivuilta, www.uapac.com. Tässäpä ajatus: mikäli alkuperäinen Shelby Cobra 427 on säilynyt alkuperäiskunnossa, hienona ja virheettömänä, sitä ei ole ajettu sillä lailla kuin Shelby itse olisi tarkoittanut. Ja jos on – no, restaurointia on voitu tarvita jo useampaan otteeseen kuluneiden 50 vuoden aikana. Millähän se menee tällä kertaa kaupaksi. 261 cid kuutoskone on turbotettu, ja laatikko on nelivaihteinen manuaali. Uutispalsta Toimittanut: Antti Kautonen ’49 ”Cabstar” Tämä vuoden 1949 Chevy-pakusta rakennettu ”Cabstar”-rodi ansaitsi Good Guysin Lone Star National Class -voiton vuonna 2013, ja se myytiin syyskuussa huutokaupassa Dallasissa 29 000 dollarin hintaan. Teknisesti auto on kovassa iskussa.. On helppo ajatella sitä paljon arvokkaampana nyt kuin virheettömäksi kunnostettuna. United Pacific Industries valmistaa halukkaille uudet ’32 kopat vanhojen piirrosten perusteella, joten rodiaihioihin käypää peltiä kelpaa mallailla. Siksipä Los Angelesin Petersen Museumilla nähty huippu-originaali, erittäin patinoitunut mutta varsin käyttökuntoinen Cobra on 8 Amerikan Rauta 2/2014 varmasti ainoita lajissaan
Daytona Bike Week Daytona Beach, Florida, USA 15.3. Tampere Bike Show Pirkkahalli, Tampere Tapahtumat Hot Rod Miata 2.3. Västerås Custom & Hot Rod Show Västerås, Ruotsi 16.-20.4. Julkaisemme oman rajoittuneen näkemyksemme perusteella mielestämme parhaat. Mustang 50th Anniversary Celebration Charlotte Motor Speedway, Pohjois-Carolina & Las Vegas Motor Speedway, Nevada 17.-20.4. En ihmettelisi, jos ajovalot olisivat ne alkuperäiset pyöreät. Tulevassa Captain America: Winter Soldier -elokuvassa iki-ihana Scarlett Johansson ajelee pikimustalla Corvette C7 Stingrayllä, ja leffa-autosta on nyt julkaistu uusimmat promootiokuvat. Kaiken kruunaa hämähäkinseittimaski. American Car Show Messukeskus, Helsinki 18.-21.4. Koppa on poikkaistu tulipellin kohdalta, ja siitä eteenpäin ajokkia venyttää putkirunko. Peräkin on muotoiltu uusiksi, ja lähtökohdan tunnistaminen saa hymyn huulille. Yrittää ainakin kannattaa. FHRA Swap Vermon raviradan totohalli, Helsinki 21.-23.3. osoitteessa Keiteleentie 12, Helsinki. Bilsport Performance & Custom Motor Show Jönköping, Ruotsi 26.-27.4. Winter Van Run Hotelli Jämi, Jämijärvi 29.3. Ja jos uutukainen musta Corvette ei ole syy hipsiä elokuvateatteriin, ehkä Scarlett on. Rodi-Miataa esiteltiin Tokyo Auto Salonissa. Vinkkaa uutisaihe! Jos tormäät netissä tai muualla esittelemisen arvoiseen asiaan tai ilmiöön, voit vapaasti laittaa toimitukselle aiheesta sähköpostia. Mukana on niin Ollin tuoreita kuin vähän vanhempiakin kuvia. Messu- ja Kongressikeskus, Turku 7.-16.3. Winter Swap Meet Teivon ravirata, Tampere 11.-13.4. Voiko kaikkea rodata. Hot rod -kuvia galleriassa Platun pyörittämän Kustom Kulture Galleriaan kootaan maaliskuun puolivälissä näytille Amerikan Raudan tekijäkaartiin kuuluvan Olli Lehtisen hot rod -valokuvataidetta. Talvi-Heikki 2014 12.-13.4. Hot Rod & Rock Show Messu- ja urheilukeskus, Tampere Black Widow Vette ”Product Placementin” , eli autojen ja muiden tuotteiden vaivihkainen mainostus elokuvissa on aina mielenkiintoista seurattavaa. Lähtökohtakaan ei aina ole amerikkalainen auto, vaikka asenne olisi ehdoton: ota työn alle se mitä käsiisi saat. Kovakatto on saatu aika lailla patinoituneen näköiseksi, ja korin pommikoneenvihreä mattamaali sopii hienosti lopputulokseen. Nopealla vilkaisulla saa yleensä käsityksen, mikä valmistaja on maksanut tuotteidensa käytöstä esimerkiksi elokuvan hero car -roolissa; ja ovatpahan sitten muutkin näkyvät autot yleensä samalta konsernilta. Viva Las Vegas Las Vegas, Nevada 18.-21.4. Voimanlähde on alkuperäinen DOHC-nelonen, mutta siinä on rodityyppinen pakosarja vailla loppuputkea. Japanilainen Motor Mechanic Factory rakensi NAkorimallin Mazda MX-5:stä oman rodiversionsa, ja lopputulos on hervottoman näköinen laite. Näyttely on avoinna Kustom Kulture Shopin aukioloaikoina 15.3.-16.4. Lehdentekijät tavoittaa osoitteesta toimitus@amerikanrauta.fi Amerikan Rauta 2/2014 9
Laadukas, tunnettu amerikkalainen fillarimerkki Schwinn valmistaa upeita cruising-tyylisiä pyöriä myös lapsille. Tuoteuutuudet Toimittanut: Kimmo Janhunen Ohjaus- ja jarrupalikkaa GM-tuotteisiin Junioritrike Kevät tulee taas ihan kohta ja on aika laittaa jälkikasvun fillarikalusto kuosiin. Simpukat sisältävät 14:1 tai 16:1-välityssuhteen ja niiden kaikki sisäiset osat ovat uusia. Pituus 62, leveys 37 ja korkeus 31 cm. Hinnat alkaen 14,88 €. Äänimerkkipainike Deluxe rattiin 139,00 €. www.jarimaki.fi. Karderoobista löytyy vermeitä sekä merkkikohtaisina että yleisesti amerikkalaiseen elämäntapaan liittyen. Esimerkkinä jokaisen pikkismiehen pakkohankintapaita ”My Pick Up Lines” hintaan 18 €. www.tradeparts.info Luksusta Mach 1 Mustangiin Scott Draken valikoimiin on tullut täysin ’69 Mustang Mach 1:n alkuperäistä vastaava Deluxe Rim Blow -ratti. välitykset, lukot, yoket, asennussarjat sekä muut tarvikkeet. www.roadmachine.fi Classic Performance Products tarjoaa laadukkaita OE-tyylisiä osia jarru- ja ohjausjärjestelmään. Hintaesimerkkejä: Mustang/ Ford ’61-67 tehostettu 450 €, Classic Chevy ’55-57 499 € ja Camaro ’67-69 459 €. Nippaa löytyy AN-10- ja AN-12-koossa ja siihen sopii oivasti painamalla kiinni pysyvä push-lock-letku. Keskiön väri on musta ja kehä on puuta. Hinta 660,00 €. www.hakalaperformance.fi 10 Amerikan Rauta 2/2014 Vaatteet aatteen mukaan Jari Mäen varastoon on tullut iso satsi uusia jenkkiautoaiheisia t-paitoja. Lisäksi valikoimaan kuuluvat mm. www.jarimaki.fi Näppärä nippa Aeroflow’lta löytyy kätevä venttiilikoppaan pultattava nippa huohotinletkulle. Trade Partsin varastosta löytyy esimerkiksi jarrujen jakoventtiilit GM ’64-65 A-bodyihin (rumpu/ rumpu) 1- ja 2-piiriseen järjestelmään sekä ’68-69 A-bodyihin ja ’67-69 F-bodyihin (levy/rumpu). Hinnat alkavat 39 eurosta. Hinta 129 €. Strange Engineering on ollut jo pitkään markkinajohtaja voimansiirron Drag Racing- ja Hi-Performance-osissa. CPP 400- ja 500 -sarjojen nykyaikaiset ohjaussimpukat korvaavat täydellisesti alkuperäiset osat. www.tradeparts.info Strange 50 vuotta Nykyään moottoreista saadaan niin suuria tehoja, että ne ylittävät helposti alkuperäisen voimansiirtokokoonpanon keston. Kolmipyöräinen 12-tuumainen Schwinn Roadster on saatavilla punaisena ja hopeanharmaana. Kattavasta valikoimasta löytyy taka-akselit, vetoakselit sekä kromimolybdeenikardaanit joko pulttaa kiinni -osina tai mittojen mukaan valmistettuina
Kuvaaja on vieraillut myös tikibaareissa, tatuointisudioilla, taiteilijoiden työhuoneilla ja rakentelijoiden talleissa. Lisäksi se antaa erinomaisen tartuntapohjan kaikille primereille ja maaleille. Performance-jarrupaloilla saadaan kasvatettua huomattavasti vakiojarrujenkin suorityskykyä. Ainetta on saatavilla nestemäisenä ja geelinä. Muutamana poimintana esimerkiksi Voodoo Vixenin Red polka laukku 42,90 €, brodeerattu Skelebird-toppi 22 € ja Mary Bethin räväkkä minimekko polkadotkuvioilla ja brodeeratuilla lintukuvioilla 35 €. Rustyco ei vahingoita muoveja, puuta, kumia, lasia, kromia eikä kuparia. Hinta 68 €. ’70-71 Dodge Challengerin ja ’68-71 Dartin lokasuojat. www.blackgroup.fi Amerikan Rauta 2/2014 11. www.kustomkulture.fi Rustyco on uusi tuote taistelussa ruostetta vastaan. Nestemäinen versio soveltuu kohteille, jotka voi upottaa seokseen ja geeli puolestaan pinnoille, jotka eivät mahdu altaaseen, tai joita ei muuten pysty upottamaan. Tuotetta myydään hyvin varustetuissa varaosa- ja tarvikeliikkeissä. www.hakalaperformance.fi Ruostepeikolle kyytiä Grease & Cream Californissa alkunsa saanut, m aailmanlaajuiseksi levinnyt kustomkulttuurikäsite on saanut upean oman valokuvateoksen. Se soveltuu ruosteen poistamiseen rauta- ja teräspinnoilta sekä mm. Monissa jarrusarjoissa käsijarrun teho ei riitä Suomen katsastuksessa vaadittaviin arvoihin, mutta Wilwoodin takajarrusarjojen teho täyttää kaikki vaatimukset. Kovemmassa ajossa jarruneste joutuu koville. Ensimmäinen erä saapuu US-Partsin varastoon maaliskuun loppupuolella. www.rustyco.fi Kledjuja leideille Blackgroupilla on upeita uutuuksia kauniimmalle sukupuolelle, varsinkin mikäli fiftari- tai pin-up-tyyli kiinnostaa. Rustyco ei muuta ruostetta toiseen muotoon, kuten konvertterit, vaan poistaa ruosteen 100-prosenttisesti myös huokosista. hapettumien poistoon alumiinipinnoilta. EXP 600 Plus Racing -jarrunesteellä on korkein mahdollinen kiehumispiste, 330 celciusastetta. Isokokoinen, yli 190 valokuvaa käsittävä teos esittelee kattavasti kulttuurin eri osa-alueita - hot rodeja, kustomeita, moottoripyöriä ja pinup-tyttöjä. Jarrusatulamalleja on yli 300 ja jarrupalamateriaalejakin löytyy toista kymmentä. www.uspartsperformance.fi Lisää jarrutehoa Wilwood Engineeringiltä löytyy kustannustehokkaita High Performance Bolt-On -levyjarrusarjoja useimpiin automalleihin ja erilaisiin tarpeisiin katuautosta ratakäyttöön. Moparien peltiongelmien kanssa kamppaileville tiedoksi, että US-Partsin hyllystä löytyvät suoraan mm. Peltiä Mopareihin Auto Metal Direct o n ottanut tuotantoon ’70-74 Plymouth Dusterin etulokasuojat
k e i l e m i L 12 Amerikan Rauta 2/2014
Markus Salin hankki jutun luiskaperän omien sanojensa mukaan terapiapeliksi, kun projektien seistessä jollain piti päästä ajamaankin. Viimeisten kymmenen vuoden rakentelun tuloksena oli yksi viime vuoden komeimmista näyttelyautouutuuksista. i k k Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Chevrolet Fleetline ´51. Amerikan Rauta 2/2014 13
juurensa tuonne saakka. Vaikka aurinko hämää etuviistosta katsottaessa, keulan helmiäisvihreä sävy on sama kuin peräpäässäkin. Isoin plussa koko yksilössä oli oikeastaan tuo alumiininen aurinkolippa, jonka edellinen omistaja oli ehtinyt hankkia.” Tekninen virhevalinta. Toukokuussa 2004 kävin sitten Hyvinkään tallilta hakemassa tämän luiskaperän.” Fleetline oli tullut vuodenvaihteessa maahan, ja siitä oli jo hitsailtu Suomessa lattioita. Tein ennätysnopean kytkinremontinkin poraamalla reikiä kytkinkoppaan, kytkin kun ui koneesta vuotaneessa öljyssä, eikä pitänyt. ”Ensin minulla oli Scottsdale, jonka läpikävin ja maalasin kullanväriseksi ennen kuin sain ajokortin, joten olihan sekin jonkinasteinen harrasteauto. ”Keväällä 2005 maalasin tämän keulaan liekit, ja se oli joitakin vuosia liikenteessä, aina kun oli ehjä”, Markus jatkaa tarinaa. Silloin autoon tuli uudempi 250-rivikutonen, TH350-automaatti ja farmari-Malibun perä.” Markus ajatteli, että kutonen sopisi tämäntyyppiseen kustomiin hyvin, ja olisi vieläpä pieniruokainen ja luotettava. ”Jo ennen sitä olin kyllä hankkinut projekteiksi pari 30-luvun Chevyä kovan rodikuumeen poltellessa, mutta kun ei niillä koskaan tien päälle ollut päässyt, piti saada joku terapiapeli, jolla pääsisi oikeasti ajelemaankin. Keulalla oli astetta uudempi 235-kutonen ja kolmilovinen manuaali, ja pinnassa parhaat päivänsä nähnyt ei-alkuperäinen metallinharmaa väri. Vaan totuus oli vähän toisenlainen. Syksyllä, kun ajokelit loppuivat, oli otettava moottoripuoli taas työn alle. Vanteet maalattiin jo siinä vaiheessa vihreiksi. Maalipintakin alkoi auringossa kuplia, joten totesin, että sillekin olisi tehtävä jotain.” Etupää oli joka paikasta väljä, eikä auto ollut hyvä ajaa, joten Markus päätyi jonkin aikaa Todella onnistuneisiin vihreäsävyisiin liekkeihin on käytetty samaa vihreää, jolla vanteet on maalattu. ”Letukka ehti seistä pari vuotta, kunnes 2012 aloin vaihtaa tekniikkaa. Luiskaperästä tuli kuitenkin ensimmäisellä maalauskerralla musta. Sisustakin oli irrallaan, mutta auton sai kuitenkin ajamalla siirrettyä trailerille.” Vaikka se ’49 Letukka olikin saanut vain odotella pääsyä työn alle, ei tämä ’51 Markuksen ensimmäinen ajojenkki ollut. ”Itse asiassa maalikerroksia taisi lopulta löytyä peräti 11, alkuperäinen väri on ollut tummansininen. 14 Amerikan Rauta 2/2014. ”Autossahan oli alun perin ollut 6 voltin sähköt, jotka oli niin sanotusti muutettu 12 voltin sähköiksi, joten kaveri teki ne uusiksi. Työkiireistä kumpuavat motivaatio-ongelmat kasvavat helposti yllättävän suuriksi, kun harrastevehkeestä hajoaa odottamatta jotain. Se on ollut joku pakkomielle Vanista lähtien, kai se tuli siitä, kun vihreästä eivät kovin monet niihin aikoihin tykänneet.” Suurin piirtein kuukauden yöttömien öiden viettämisen tuloksena autolla päästiin kuin päästiinkin saman kesän Do-Dadseihin kuten Markus oli suunnitellut. Chevrolet Fleetline ´51 ”M ullahan ei ollut noita harrastepelejä juuri ollut, tuo ’49-projektikin on odottanut vuoroaan jo aika kauan”, leipänsä muiden autoja jo 90-luvulta saakka maalaamalla ansainnut Markus Salin muistelee. ”Kutonen oli tosi laiska ja työnsi öljyä sylintereihin niin paljon, että auto alkoi stumppailla kaupunkiajossa risteyksiin. Niin Fleetlinekin päätyi lopulta seisomaan sen vähän vanhemman projektiserkkunsa lailla. Sitten oli oranssi farmari-Caprice ja sen kanssa samaan aikaan oli yksi diesel-Vanikin, kunnes hankin tuon minulla edelleen olevan Vanin, jonka maalasin vihreäksi.” Fleetlinen pintaan päätynyt väri juontaa siis Työkiireistä kumpuavat motivaatio-ongelmat kasvavat yllättävän suuriksi, kun harraste vehkeestä hajoaa odottamatta jotain. Ensin mietin vaihtavani koneen vain toiseen, ehjään kutoseen, mutta lopulta päätin hankkia keulalle saman tien kasin. ”Helmat oli vaihdettu jo ennen auton tuloa minulle. Sen jälkeen hankin Suomen HiTechin vanhan Sportsiden, johon tuli violettikeltainen kynäruiskumaalaus. Itse hitsailin kaksiosaisen konepellin yhteen ja poistin kylkilistat, minkä jälkeen vedin nopeasti pintaan puolikiiltävän mustan
”Otin sen saman tien tehostimella varustettuna versiona, kun ei se maksanut kuin jonkun satasen enemmän.” Malibun taka-akseli oli myös ensimmäisessä versiossa ollut tuettu alkuperäisillä lehtijousilla, joten sinne rakennettiin nelipistetuenta. Vanista poimittiin Amerikan Rauta 2/2014 15. Kun eteen vaihtuivat levyjarrut, päivitettiin pysäyttimiä muutenkin Vanista lainatulla tehostetulla pääsylinterillä. Samalla runko notchattiin, jotta perä saatiin putoamaan alemmas. Kardaanitunnelin päällä on myös pilkullinen paneeli peittämässä maton halkaisukohtaa, alkuperäiskokoinen matto kun ei enää yltänyt automaatille suurennetun tunnelin yli. mietittyään hankkimaan etupäähän Heidtsin Mustang II -tyyppisen akseliston. Jousiksi tulivat joka kulmaan Airliftin Dominator-ilmapalkeet. Penkkien keskiosissa ja ovipahveissa käytetyllä leopardikankaalla päällystettiin lopulta myös katonreunan tiivistelistat
Pienemmät luodit ovat perinteisiä tarvikkeita, isommat taas NippeliTepolta hankkimiani feikkihakuvalon kuuppia. Aiemmin vanteet olivat astetta räikeämmän vihreät, ja renkaina olivat vähän nykyisiä Firestoneja leveämmät Cokerin G78:t, jotka olivat loppuun kuluneet sen väljän etupään takia.” Kun maalipinnasta tuli vihdoin kiiltävän limetinvihreä, oli aika tehdä varsinaisille kiiltoosillekin jotain. Verhoilutyöstä sai vastuun Markuksen enemmänkin verhoilutöitä vuosien mittaan tehnyt kaveri, eikä jäljessä ole moittimista. kuvioiset kankaat olivat olleet penkkien päällä jo vuodesta 2004, kun minulla oli visio, että johonkin autoon niistä pitäisi penkit teettää. Shifteri ja käsijarrukahva tulivat Lokarilta.” Ennen uutta ulkomaalausta edessä oli myös vähän peltitöitä. Tuollaisen lopulta sekoittelin itse, ja päälle tuli Dekovärin Mystic-helmiäistä. Näyttävä maski syntyi yleismallin kromibulleteista ja feikkihakuvalon kuupista. 16 Amerikan Rauta 2/2014. ”Mietin pitkään sopivaa vihreää sävyä, kun tuo käyttöautoihin ruiskuttamani vihreä näytti liian nykyaikaiselta. En halunnut mitään pahkoja takalokasuojiin, joten päätin upottaa niihin ’50 Pontiacin valot. Kun kuuntelee Markuksen jatkavan juttua siitä, mitä Fleetlinelle pitäisi vielä tehdä, jotta hän olisi siihen tyytyväinen, ei voi välttyä miettimästä, että eiköhän nyt voisi jo vaihteeksi hyvillä mielin keskittyä siihen terapeuttiseen ajeluun. Jäähdytin on rodimallin Griffin. Edellinen omistaja oli hitsannut jo tankinkorkin umpeen, mutten halunnut tankkailla enää kontista, joten sillekin oli jotain tehtävä. Liekit tehtiin kahdella eri vihreällä, joista toinen on tuo vanteiden väri. ”Laitoin ne neliysiä varten hankkimani uudelleen kromatut puskuritkin lopulta tähän autoon, kun se ´49 on vain lojunut tuossa, enkä ole ehtinyt tehdä sille mitään. Teppo kyllä vähän ihmetteli, mitä aion moisella määrällä lampunosia tehdä”, Markus naurahtaa. Löysin tämän osittain messinkisen korkin sitten eräältä prätkäosakauppiaalta.” Vaikka oli heti alkuun selvää, että värin piti olla tällä kertaa vihreä, ei se sävyn valinta niin helppoa ollut. Kanterin lattiamatto odotti laatikossa asentamista neljäysiin, mutta laitoin sen lopulta tähän. ”Päätin vaihtaa takavalotkin, kun ne viisykkösen valot eivät olleet minun silmääni istuneet koskaan. ” Leopardi- Tankinkorkkina on messinkipiikeillä varustettu prätkäosa. Ikkunan alapuolella kulkevat listat olivat oikaistavana ja kiillotettavana Orimattilassa.” Markuksen itse väsäämää mielenkiintoisen näköistä grilliä voisi periaatteessa kutsua lisävalomaskiksi, vaikka se onkin aika kaukana niistä 80-luvun tuonnimisistä tuotteista. ”Tuon oikeansävyisen vihreän keinonahan metsästämisessä oli iso työ. ”Olisin oikeastaan halunnut ensin Stewart Warnerin mittarit, mutta niitä ei sillä hetkellä ollut hyllyssä. Reilusti tuoreempaa pikkulohkoa on vanhennettu Cadillac-tyylisellä ilmanputsarilla, Weiandin rivoitetuilla kopilla ja pukinsarvipakosarjoilla. ”Maski on parin vuoden suunnittelun tulosta. Viime talvena päätin lopulta ompeluttaa sellaiset verhoilut tähän. Se olikin todella kätevä, sain itse tehtyä sen avulla sähköt kuntoon päivässä, vaikken muuten niistä hommista tajua mitään.” Liekkejä ja leopardikuvioita. Koska kardaanitunnelia joutui suurentamaan automaatin asentamisen vuoksi, tehtiin keskeltä halkaistun maton päälle leopardikankaalla verhoiltu paneeli.” Mittareiksi hankittiin uudet So-Cal Speed Shopin tuotteet, kutosen aikana kun nopeusmittari ei toiminut ollenkaan. Jouduin tosin ostamaan uudet kankaat, koska olin vetänyt ne edelliset sprayliimalla penkkeihin, kun ne aina lasten kanssa tuppasivat irtoilemaan”, Markus selittää. Tarkoitus oli ensin tehdä Kuplan pystykävyistä hammasmaski, mutten saanut niitä istumaan paikalleen suunnitellusti, joten päädyin rakentamaan bullet-maskia. ”Tekniikan vaihdon myötä sähköihin piti tehdä niin paljon muutoksia, että totesin helpoimmaksi hankkia Hersti AutoShopin kautta Rebel Wiren johtosarjan. Chevrolet Fleetline ´51 myös ohjausakseli
Alusta: Heidtsin Mustang II -etuakselisto, takarunko notchattu, Airliftin D2500 -palkeet joka nurkassa, 4 manuaaliventtiiliä, 5 gallonan painesäiliö, Viairin 480 C-kompressori. F aktat Chevrolet Fleetline ´51 • Omistaja: Markus Salin, 37 • Paikka: Nummi-Pusula. Voimansiirto: TH350-automaatti, farmari-Malibun 10-bolt perä 4-link-tuennalla. Kori: MS Street Artin erikoismaalaus, itse tehty maski, kylkilistat sheivattu, ´50 Pontiacin valot, prätkän custom-tankinkorkki, TiNin tekemät pinstripet. Vanteet: Alkuperäiset 15” peltivanteet, kapseleista reunaosat maalattu vanteenvärisellä vihreällä. Myyjä ihmetteli, mihin Markus tarvitsee isoa laatikollista feikkihakuvalojen kuuppia. Kiitos: Perheelle kärsivällisyydestä, kun miestä/ isää ei ole kotona näkynyt ja kavereille, jotka ovat auttaneet osien hankinnassa. Niistä syntyi Fleetlineen persoonallinen bullet-maski. Moottori: Chevy SB V8, Carterin 600 cfm kaasari, pukinsarvipakosarjat. Jarrut: 11” levyt edessä, Malibun rummut takana, ´79 Vanin jarrutehostin ja pääsylinteri. Renkaat: Firestone 6.70 R15 miljonäärivalkosivut. Sisusta: Penkit ja ovipahvit verhoiltu vihreällä kei- nonahalla ja leopardikuvioisella kankaalla, Grantin banjoratti ´79 Vanin ohjausputkessa, So-Cal Speed Shopin mittarit, Lokarin shifteri ja käsijarrukahva, Moonin matot. 17
2: Markus halusi saada auton kuntoon kesän 2004 Do-Dadseihin, joten tapahtumaa edeltäneen kuukauden öinä ei paljoa nukuttu. 4: Koska autosta piti tulla tällä kertaa oikeasti ajettava, hankki Markus autoon uuden Mustang II -tyyppisen etuakseliston levyjarruineen päivineen. Kuvassa uusi etupalkki paikallaan. Kuva on Northern Newland Cruisersin arkistosta. 5: Takapään notchaukset tehtiin paksusta rautalevystä, joten saumat saatiin hitsattua sekä sisä- että ulkopuolelta toisin kuin valmista profiilia käytettäessä. 1 2 1: Tässä luiskaperä juuri Suomeen tulleena, ennen kuin Markus sen osti. 3 4 6 5 3: Seuraavana keväänä Markus maalasi keulaan vihreät liekit. Kuvassa auto ensimmäistä kertaa ”valmiina” kesällä 2004. 18 Amerikan Rauta 2/2014. 6: Markus päätyi vaihtamaan yhden kesän ajelujen jälkeen loppuunajetun tuoreemman kutosen tilalle perinteisen pikkulohkokasin. Tarinan takana Vähitellen vihreämmäksi Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Markus Salin Hankittuaan Fleetlinen 10 vuotta takaperin Markus Salinilla oli kova kiire saada se kuntoon kesän tapahtumiin. Auto oli kuitenkin aika karu ja kamala ajaa, joten toissa syksynä mies päätti läpikäydä sen täysin. Suurin piirtein tässä kunnossa auto säilyikin ulkoisesti kesään 2012 saakka, kunnes Markus päätti päivittää kerralla sekä tekniikan että ulkoasun. Tässä konetta sovitellaan keulalle
Kuva on otettu 25.6.2013, ja autolla piti päästä festareille 13.7. 9: Ensimmäisen testiajon jälkeen ulkona toinen lokasuoja vain heitettynä paikalleen. 8: Tässä on jo soviteltuna paikoilleen ilmajousituksen painesäiliö ja kompressori sekä uudet takavalot. 15 16 14: Auto valmiina ilman straippeja. 10: Maskin rakentelu käynnissä. Etuovissa näkyvät raidat ovat hiekkapuhalluksen jälkiä, listojen kohdat kun olivat päässeet ruostumaan jonkin verran. 7 8 9 10 7: Notchauksen jälkeen madallusta rajoitti renkaiden ottaminen kiinni lokasuojiin, joten niitäkin piti nostaa noin 15 senttiä. 13: Tästä näkyy selvästi, kuinka liekit toteutettiin kahdella eri vihreällä. Tästä näkee selvästi, miten paljon straipit vaikuttavat kokonaisuuteen, ilman niitä jälki näyttää melkoisen keskeneräiseltä. 12 11 13 14 11: Kun tekniikka oli valmis, Markus hioi korin peltipuhtaaksi. Amerikan Rauta 2/2014 19. 15: Uuden mittariston pahkat muotoiltiin lasikuitukitillä pellistä tehtyjen hylsyjen ympärille. 12: Liekit tehtiin perinteiseen tapaan voipaperille kopioiden, jotta niistä saatiin symmetriset. Tässä rajat teipattuna ja maalausvalmiina. 16: Vielä on vähän kasausta jäljellä. Kuvassa takalokasuojissa on jo lasikuitukitti. Kuvasta näkyy selvästi, kuinka paljon rungon notchaus vei tilaa takakontista
u e pp ll u o l Lhaavei 20 Amerikan Rauta 2/2014
Teksti: Kimmo Janhunen • Kuv at: Tuukka Erkkilä Plymouth Duster ’71. Kuinkas nyt noin. Talvella 2011– 2012 elämäntilanteeni oli sell ainen, että päätin pistää tuumasta toim eksi. ”E n kai ole kos kaa n ollu t mikään autoilija sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä pär jäsin pitk älti yli kolmekymppisek si ilman autoa”, Pet ri Niemi tuumii. Petr i Niemen ja hänen Duste rinsa tarina on sikäli erikoinen, että kyse essä on miehen ensimmäi nen auto. Dusterin hankinnan jälkeen tosin hankin itselleni käy ttöautonkin talv ia var ten.” On kieltämättä har vinaista, että mies pärjää ilman omaa autoa noi nkin pitkälle, mutta lähes ennenkuulumatto maksi asian tekee se, että ensimmäisen oma n auton valinta kohdistuu 70-luvun mu skelijenkkiin. Siis ei ensimmäinen harrasteau to, vaan ylipäätään hänen ensimmäinen oma nelipyöräisensä. ”Olen aina tykännyt amerik kalaisista muskeliautoista, erit yisesti ensimmäisen sukupolven Mustangeista , ja haaveillut omistavani sellaisen joskus. Ei la inkaan hassumpi pelinav aus. Haaveet on tehty toteuttamista var ten , suosittelen Amerikan Rauta 2/2014 21. ”Suurin syy siihen lienevät lyhyet työmatkat ja se, että laina-autoja on aina ollut saatavilla , kun sellaista ole n tar vinnut
Samalla myös pakosarjat oli pitänyt muokata uusiksi, kun tehdastekoiset eivät sopineet enää paikoilleen. Sytytyspuoli oli hoidettu MSD:n boksilla ja puolalla. Alkuperäinen 198-kuutiotuumainen kuutoskone oli vaihdettu 360 Police Specialiin, jota oli siirretty paremman painojakauman saamiseksi viitisen senttiä taaksepäin. Kun kyseessä oli ensimmäinen auto, hän ei halunnut aloittaa projektikuntoisella yksilöllä, vaan etsi autoa, joka oli mahdollisimman valmis ajettavaksi. Ulkoisesti auto oli hyvin pitkälti samassa asussa kuin nykyäänkin. Moottori vaikutti hyvin rakennetulta, mutta silti puhti tuntui olevan kateissa. Käynti tuntui lähinnä vakiokoneelta. Moottori vaikutti hyvin rakennetulta, mutta silti terävyys ja puhti tuntui olevan kateissa. sitä muillekin.” Petri aloitti unelmiensa auton etsimisen netin kautta, mutta totesi varsin pian valmiiksi rakennettujen Mustangien hintojen olevan hiukan korkeampia kuin hän oli kuvitellut. Peränä oli Moparin kavennettu lukollinen 8?¾, jonka välitys oli 3,50:1. Vanteina oli ostohetkellä 15-tuumaiset Centerlinet. Myös samoilla värisävyillä verhoiltu sisusta oli kestänyt aikaa hyvin. ”Autossa oli valmiiksi paljon hyvää, mutta halusin kuitenkin muokata sitä hiukan enemmän omia visioitani vastaavaksi”, Petri kertoo.. Pieni tyylirikko oli keulaan asennettu ’73 Dusterin maski, joka sai auton näyttämään Aspenilta. Imusarjana oli yksitasoinen Torker ja kaasarina 750 Holley. Lopulta Petri törmäsi myynnissä olleeseen Dusteriin, ja kun sekin on kuulunut jo pidemmän aikaa hänen suosikkimuskeliensa joukkoon, hän päätti katsoa kortit loppuun saakka. Moottorikonstruktio piti sisällään palotiloiltaan ankarasti avarretut valurautaiset trukkikannet, kupumalliset takomännät ja 310-asteisen mekaanisen nokan Harland Sharpin rullakeinuvivuilla. Laatikkona oli 727 TorqueFlite manuaalikoneistolla, käännetyllä kaaviolla ja turbiinilla, jonka stall speed oli noin 2?500 kierrosta. ”Muistelin nähneeni saman auton myynnissä jo joitakin vuosia sitten ja epäilin aluksi autossa olevan jotain vikaa, kun se oli taas kierrossa. Koska autossa oli käytetty varttimaililla kookkaita takaslicksejä, niin akselia oli kavennettu, rungot yhdistetty ja takapyöränaukkoihin tehty lisää tilaa. Parhaaksi ajaksi autolle oli mitattu 12,8 sekuntia. Autoa oli jalostettu varttimailin rykäisyjä varten. Plymouth Duster ’71 Musta/harmaa sisusta on tikkailtu paikoilleen jo edellisen omistajan aikana, mutta se on edelleen ryhdissään ja istuu hienosti kokonaisuuteen. Pintaan oli ruiskutettu mustilla grafiikoilla tehostettu hopeanharmaa pinta, mitä ennen koko kori oli hiekkapuhallettu ja läpikäyty. D usterilla oli varttimailimenneisyys, ja sen entinen omistaja oli jalostanut sitä nopeampia 400 metrin rykäisyjä silmällä pitäen. Lopulta se osoittautui kuitenkin asialliseksi, varsin pitkälle rakennetuksi yksilöksi, jonka 22 Amerikan Rauta 2/2014 hintakin tuntui olevan alennusmyyntiluokkaa, ainakin vastaavan kuntoisiin Mustangeihin verrattuna.” Entinen varttimaileri
Petrin Dusterin takavanteiden leveys on poikkeuksellisen miehekäs 12,5”. Penkissä konetta ei käytetty, mutta koneen kokoonpanijan takapuolituntuma kertoo nykytehojen olevan 400:n paremmalla puolella.” Vaihdelaatikon Harri totesi toimivaksi sellaisenaan, eikä katsonut tarpeelliseksi koskea siihen lainkaan. Kokonaisvaltaisen huollon yhteydessä hän vaihtoi koneeseen uudet kampilaakerit, sillä vanhat olivat täysin loppuun ajetut. B&M:n räikkäshifterin varressa on line-lock-kytkin. Vanhan nokka-akselin Harri korvasi uudella Comp Camsin Thumper Retro-Fit -rullanokalla. Nukuttuani yön yli päätin venyttää budjettia sen verran, että autoon saatiin hankittua 10-puolaiset ZX3P:t, jotka tilattiin tehtaalta millilleen omilla spekseillä.” Takapyörien aukkojen levitys ulottuu runkopalkkeihin saakka, joten tilaa leveille takaAmerikan Rauta 2/2014 23. Varttia oli siis todella ajettu. ”Tehdyillä muutoksilla saavutettiin arviolta noin 100 hevosvoiman tehonlisäys. Mittaripaneelissa on bensa-, voltti, vedenlämpötila-, kierrosluku- ja öljynpainemittarit. Näin ollen ne päätettiin jättää koneeseen sellaisenaan ja luopua alkuperäisestä ajatuksesta vaihtaa ne alumiinisiin. Isoilla palotiloilla varustetut trukkikannet oli portattu aikoinaan hyvin; puristuksia oli riittävästi ja kanavat olivat hyvänkokoiset. Kardaanissa sen sijaan ilmeni kovemmilla nopeuksilla tärinää ja tarkempi silmäys osoitti myös vetareiden kiertyneen korkkiruuville. ”Aluksi mietin huomattavasti hillitympiä perinteisiä 5-puolavanteita, mutta en oikein löytänyt mieleisiä. K oneen nuhaisuuden Pro Touring -rakentelun peruspilareihin kuuluvat isot vanteet ja jarrut. Kolmipuolainen sporttiratti istuu modernisoituun sisustaan saumattomasti. ”Alustan osalta projekti on vielä hiukan kesken, mutta voimansiirron palikat on tarkoitus korvata uusilla Strangen tuotteilla”, Petri huomauttaa. Budjetti uusiksi. V anteiden ja rengastuksen suhteen Petri oli ensin kahden vaiheilla. Nopeusmittari loistaa poissaolollaan, mutta paneeli on tarkoitus päivittää 6-mittariseksi, jolloin sillekin tulee tilaa. Hankkiako autoon uusi taka-akseli, jolloin sopivilla spekseillä varustettuja vanteita olisi ollut tarjolla enemmän, vai pitääkö kavennettu akseli, joka vaati joko todella leveitä vanteita tai ainakin messevän kokoisia adaptereita pyörännavan ja vanteen väliin. Wilwoodin jarrut on varustettu 14” levyillä. Kun Harri lopulta ehdotti Forgelinen 3-osaisia, taottuja mittatilausvanteita, niin ajattelin asian uusiksi. parantamiseksi Petri otti yhteyttä Hakala Performanceen, jossa Harri Hakala purki sen ensi töikseen tsekatakseen, mitä padasta löytyy. ”Päällimmäisenä mielessä oli koneen piristäminen sekä rengas- ja vannesetti, joka toisi autolle lisää näköä ja modernia otetta.” Tehonmetsästystä
’71 vuosimallin maski on ollut etsinnässä jo pidemmän aikaa ja tuntui todella hankalalta löytää, kunnes viime vuoden SEMA Show’n uutuustuoteosastolla komeili sellaisia uustuotantoversioina. Jarrupäivityksen yhteydessä asennettiin Wilwoodin 1 1/8” pääsylinteri. Sillä periaatteella minä sen hankin.”. Dusteri ei kuitenkaan tule myyntiin koskaan. S uurempia ongelmia Petri ei kerro Dusterinsa kanssa kohdanneensa niiden kahden kesän aikana, joina hän on päässyt autollaan ajelemaan. Nykyisessä, jälkikäteen asennetussa versiossa on viiden mittarin paikat, eikä kojelaudasta löydy lainkaan nopeusmittaria. Sisälle on tarkoitus vaihtaa uusi mittaripaneeli, johon mahtuu kaikkiaan kuusi mittaria. ”Kun autoon oli hankittu uudet, näyttävät vanteet, niin C-korisesta Moparista adoptoidut, vahvassa pintaruosteessa olleet takarumpujarrut ja kulahtaneet etulevyt eivät enää oikein sopineet kuvioon. nakeille oli kerrankin yllin kyllin. Näin ollen päätin modernisoida samaan syssyyn myös jarrut, 24 Amerikan Rauta 2/2014 mikä toi autolle lisää modernia pro touring lookia”, Petri selvittää. Huolellisten mittausten jälkeen autoon tilattiin 20-tuumaiset vanteet, joiden leveys on edessä 9 ja takana huikeat 12,5 tuumaa. Harri syynäsi vanteille todella tarkan mitoituksen ja laskeskeli nykyisen koon olevan aivan maksimi, jonka autoon sai mahtumaan siten, että sillä pystyy vielä ajamaan. Wilwood toimitti autoon myös 1 1/8” pääsylinterin sekä takajarrujen paineensäätimen. Uusia kujeita kohti. Siellä sitten etsin pimeässä puolen tunnin ajan sulakkeita kännykän valossa kiroten ja väsymyksen painaessa päälle”, Petri naureskelee jälkeenpäin tuskaiselle reissulleen. Jossain vaiheessa edessä on myös koko auton uudelleenmaalaus, mutta värisävyn Petri aikoo pitää samana. Olin palaamassa töistä kotiin iltakymmenen jälkeen, kun Dusterista pimenivät yllättäen valot keskellä pimeää ja mutkaista maantietä. Alustaan vaihdettiin uudet nivelet, uretaanipuslat ja QA1:n säädettävät Stocker Star -vaimentimet, joilla auto laskettiin niin lähelle maankamaraa kuin suinkin mahdollista ilman, että pakosarjat ja -putket raapivat maata. Harri bongasi uutuuden ja pian Petrin auto saa takaisin keulan ilmeen, joka sille kuuluu. Auton jalostus jatkuu jo edellä mainittujen Strangen kardaanin ja vetareiden asentamisella, joiden lisäksi haussa on myös lasikuituinen, keskiosaltaan korotettu nokkapelti. Kun yhden haaveen toteuttaminen saadaan aikanaan päätökseen, on Petrillä jo seuraava valmiina: ”Mustangi vielä kutittelee mielessä, eli sellainen on pakko hankkia jossain vaiheessa. Se hiukan säikäytti, kun 70 kilsan vauhdissa tuli yhtäkkiä totaalinen pimeys. Plymouth Duster ’71 360-kuutiotuumaisen Police Specialin sisältä löytyy Comp Camsin Retro-Fit Thumper -rullanokka. Aiemmat normi-iskarit osoittautuivat toivottoman vempuloiksi. ”Ensimmäiseltä keväältä muistuu mieleen tapaus, kun ajelin autolla ihan ensimmäisiä viikkoja. Uusiksi jarruiksi hän tilasi Hakalan kautta 14-tuumaiset Wilwoodit 6-mäntäisillä etu- ja 4-mäntäisillä takasatuloilla. Harri huomioi muun muassa sen, että takana olevat lehtijouset elävät hiukan sivusuunnassakin, jättäen niille riittävän liikkumavaran
Korimuutokset: Takasisälokasuojia kasvatettu runkopalkkiin saak- ka. Amerikan Rauta 2/2014 25. Voimansiirto: 727 TorqueFlite -automaatti käännetyllä kaaviolla ja manu- aalikoneistolla, kavennettu 8 ¾ -lukkoperä, perävälitys 3,50:1. Peräkontista löytyy turvatankki, joka on asennettu autoon jo villeinä varttimailerivuosina. Säädettävillä Stocker Star -iskareilla Duster laskettiin niin lähelle maankamaraa kuin suinkin mahdollista. Renkaat: Edessä 245/30 R20, takana 345/25 R20. Alusta: Rungot yhdistetty, säädettävät QA1 Stocker Star -iskunvaimentimet, uretaanipuslat. Sisusta: Korin sävyjen mukaan toteutettu verhoilu, uusittu mittaripaneeli, B&M-räikkäshifteri, jonka varressa line lock -kytkin. Moottori: 360 LA Police Special V8, Comp Cams Retro-Fit Thumper -rullanokka, Harland Sharp -rullakeinut, portatut valurautakannet, taotut kupumännät, yksitasoinen Torker-imusarja, Holleyn 750 cfm kaasutin, MSD-sytytysboksi ja -puola, muokatut peltipakosarjat, moottoria siirretty 5 cm taaksepäin. Vanteet: Mittojen mukaan teetetyt 3-osaiset Forgeline ZX3P -takovanteet, koko edessä 9x20” ja takana 12,5x20”. Jarrut: Wilwoodin 14” levyjarrut, edessä 6- ja takana nelimäntäiset satulat, Wilwoodin 1 1/8” pääsylinteri, Wilwoodin takajarrujen paineensäädin. F aktat Plymouth Duster ’71 • Omistaja: Petri Niemi, 36 • Paikka: Porvoo. Kiitos: Hakala Performance
26 Amerikan Rauta 2/2014
Hara rakenteli Tudoria aluksi tallikaverilleen, kunnes tarjoutui tilaisuus ostaa projekti itselle. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Olli Lehtinen Ford AR Tudor ´28. Amerikan Rauta 2/2014 27. Sen jälkeen matala AR on nähty useammassa eri lookissa, joista viimeisintä leimaa vahva 60-luvun tyyli
Sen Caminon vaihdoin sitten ’85 Iroc-Z Camaroon, johon törmäsin sattumalta Niemen Kimmon vaihtoautohallissa.” Aikanaan mainittu Camaro sai väistyä ’93 Firebirdin tieltä, jonka tilalle Road Pilotsien kerhotallilla valmistuu paraikaa oikeasti vanha käyttöauto – kaksiovinen, nostalgisen kisahenkinen ’55 Chevy. 80-luvun lopulla Hara hankki sitten ’59 Impalan, joka hänellä olikin yli 20 vuotta. Siinä kun oli tilaisuus saada maksettua auto osittain ikään kuin työpalkoilla”, Hara selittää. 28 Amerikan Rauta 2/2014 Odotin kortin saatuani useamman kuukauden, kunnes löysin oman jenkkiauton. Ford AR Tudor ´28 ”H olstin Samillehan minä tätä alun perin rakentelin, piti pudottaa koria rungolle ja sellaista. Samin ’28-mallisena hankkima Tudor oli vanha Suomiauto, joka osoittautui itse asiassa vuonna 1927 valmistetuksi alkupään vehkeeksi. Sinällään rodikuumetta kauemmin minulla on ollut tuo ’55 Chevy -fantasia, mutta sellaisen sain hankittua vasta nyt.” Muita jenkkejä Haralla ehti olla ennen oman rodin hankkimista melkoinen liuta. Suomeen on ilmeisesti tullut näitä ’27-Fordeja vain yksi kappale jokaista korimallia”, Hara kertoo kuulleensa. ”Auto on ensimmäisen polven A, eli AR, jossa on käytetty T-mallin osia, kuten sen käsijarrua. Kun sillä lähdettiin kerran Olarista risteyksestä pitkässä sivuluisussa, totesin, että se kasi varmaan pitäisi saada.” Ja kyllä niitä kasivehkeitä tulikin. Tudorin aiemmin omistanut Pistons-kerhon Pete oli jo chopannut sen katon, mutta alusta oli vakiokorkeudessa.. ”Choppasinkin sen lopulta, ja se alkoi olla kokoamista vaille valmis, kun vaihdoin sen Turusen Tompan kanssa ’30 Coupeen. Yhdessä välissä 90-luvun lopulla käyttöautoina oli ’59 Cadillac ja ’60 El Caminokin. ”Ensimmäinen oma autoni oli 80-luvun puolivälissä hankkimani ’62 Lancer GT 2D HT. Siitä Impalan hankkimisesta lähtien minulla on aina ollut kaksi jenkkiä, toinen käyttöautona ja toinen harrasteautona. Niihin aikoihin tutustuin Seppo Mäkelään, jonka veljellä oli vastaava Lancer, mutta 340-kasilla. ”Rodit tulivat kyllä tutuksi jo aikoinaan Löfbergin Karin kanssa samalla tallilla ollessa, mutta ne olivat aina niin kalliita, että tuntuivat olevan tavoittamattomissa. Sitten Sami löysi itselleen ’32:n, ja päädyin ostamaan tämän itselleni. Ensimmäisen polven Suomi-AR
Moottorina oli alkuperäinen nelonen, joka vaihdettiin korin laskun yhteydessä ’36-malliseen 21-pulttiseen lättäpäähän. Kesäksi 2009 väri vaihtui vaaleaan metallinhohtosiniseen ja katosta tuli kermanvärinen. Pakosarjat olen tehnyt itse.” Tekniikkamuutosten lisäksi Tudor ehdittiin korin laskun ohessa maalata tiilenpunaiseksi, kun sitä vielä rakenneltiin Samille. ”Siitä piti tulla sellainen oikein ruma mattapintainen tiilenruskea, mutta maalipinnasta tulikin vahingossa kiiltävä. Vedinkin autoon sprayllä uuden kuparinruskean pinnan.” Ei Tudor kauaa ehtinyt siinäkään värissä olla, kun Hara jo maalasi sen taas. ”Kone on muuten vakio, mutta siinä on ne 10 heppaa lisätehoa tuovat 77A-kannet, Fentonin imusarja ja Strömbergin 97:t. Eihän siinä auttanut Viimeisimmässa versiossa keulalle asennettiin Saksasta löytyneet tuplavalotelineet ja ’32 Fordin maski, joka sai koristeekseen punaisia ruutuja. ”Kaasisen Uki verhoili lasikuituiset kuppipenkit valkoisella ja kullanvärisellä flake-keinonahalla. Luotin Ukin näkemykseen ja annoin vain sen ohjeen, että haluan 60-luvun kustom-tyyliä.” Penkeistä tulikin sen verran hienot, että tarkempi ohjeistaminen olisi ollut turhaa. Amerikan Rauta 2/2014 29. Rattina on aito vanha penkkien sävyyn sopiva Superior 500. Aidosti vanhoihin osiin kuuluu myös Stewart Warnerin mittaripaneeli. ”Se oli niin korkea, että kun ajoin tuolla käyttö-Firebirdilläni sen vieressä, en nähnyt sisälle ollenkaan”, Hara nauraa. Eteen tuli perinteinen droppiakseli, taka-akselille soviteltiin coiloverit. Lasikuituiset kuppipenkit verhoili valkoisella sekä kullanvärisellä flakekeinonahalla Kaasisen Uki. Ratin suhteen Haralla kävi melkoinen tuuri, kun tuttavalta löytyi yllättäen sisustan sävyihin täydellisesti sopiva, aito vanha flake-pintainen Superior 500. kuin hioa ja maalata se uudelleen. Ovien ristinmerkkikahvat ovat Haran itse tekemiä. Muutenkin Hara on käyttänyt Tudorissaan mahdollisimman paljon aitoja vanhoja osia, joihin kuuluvat esimerkiksi ’39 Fordin takavalot ja ilmanputsareiden messinkiset suodattimet, jotka ovat kotoisin Chris Craft -veneestä. Se oli vaihteistoineen ja perineen jo tallilla odottamassa oikeaa kohdetta
Sisusta: Superior 500 -ratti, lasikuituiset kuppipenkit, Stewart Warnerin mittaripaneeli ja mittarit, itse tehty vaihdekeppi, itse tehdyt polkimet. Jarrut: ´40 Lincolnin rummut edes30 Amerikan Rauta 2/2014 sä, ´40 Fordin nestejarrut. ”Viimeisin muutos meni itse asiassa niin, että piti saada autoja vuoden 2011 X-treme Car Show’hun näytille. Vanteet: ´40 Fordin kromatut 15”. Haluan rakentaa siitä kerran oikein hienon, minkä jälkeen se saa vanhentua arvokkaasti. Tuo talviautoksi rakentamani ’55 sopii sinällään hyvin rodien seuraksi, kun ne olivat aikoinaan niitä autoja, jotka päihittivät rodeja katukisoissa”, Hara selittää ja jatkaa: ”Kyllä se 60-luvun showrodityyli oli tämän Tudorinkin kohdalla jo heti alkuun mielessä, mutta auto jalostui tällaiseksi vähitellen. Niinpä jo jonkin aikaa mielessä olleiden muutosten kanssa tuli kiire.” Keulalle asennettiin Saksan-reissulla löytyneet 60-lukua henkivät tuplavalot, ja maski vaihtui ’32:n uustuotantoversioon. ”Vanteet tulivat alun perin Ruotsista Kaljalle yhden ’39 Fordin alla, ja niitä soviteltiin tallilla toistemme autoihin, kunnes ne lopulta saivat jäädä tähän.” Kun pyöränsyvennykset oltiin saatu fiksattua, Hara maalasi kopan – jälleen sprayllä – kullanväriseksi ja katosta tuli punainen. Renkaat: Firestone 5.60-15 edessä 5.75-15 takana. ”Sisustan ja alustan osia olen muuten kromauttanut Virossa, mistä ei ole kyllä kuin hyviä kokemuksia”, Hara kiittelee. Pyöränkaaret oli myös tehtävä uusiksi, koska alle hankitut ’40 Fordin kromivanteet menivät aiempia käännettyjä syvemmälle. ”Täytyy kyllä olla tyytyväinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus työpaikallani Aalto-yliopistolla tehdä kaikennäköisiä metalliosia, kun siellä rakennetaan päivät kaikkia prototyyppejä ja koneita.” Omatekoisia osia näkyykin autossa joka puolella. Ajattelin, että voisin viedä tuon Tudorin, mutta kun se oli jotenkin niin nähty. Niinhän niille autoille väkisin käy, jos niillä oikeasti myös ajetaan.” e Kyllä s un 60 -luv tyyli i d o r w sho inkin r o d u T oli la kohdal uu n heti alk ä.” mieless F aktat Ford AR Tudor ´28 • Omistaja: Hara • Paikka: Helsinki. Nythän minulla on työn alla se ’30 5-ikkuna-coupe, josta tulee myös 60-luvun tyylinen, tosin vähän pidemmälle vietynä. Alusta: droppiakseli edessä, junakeulaVolkkarin ohjaussimpukka, coiloverit takana. ”Pari talvea sitten laitoin kaasarien alle korotuspalat, joilla tuli todella paljon lisää vääntöä. Vaikka tällä hetkellä sen massasta erottuvan käyttöauton rakentelu viekin pitkälti Haran vapaa-ajat, jalostuu Tudorkin jatkuvasti. Helpoimmin niistä silmiin osuvat ehkä vaihdekeppi, polkimet ja ovien sisäkahvat. Noihin aikoihin myös aiemmin kirkkaaksi jäänyt tuulilasi vaihdettiin siniseen sävylasiin. Kori: chopattu, channeloitu, ´32 Fordin maski, tuplavaloteline, ´39 Fordin takavalot, siniset sävylasit. Kiitos: Juha Turuselle paljosta avusta koko projektin ajalta, Sami Holstille monista hinausavuista ja Sari Holstille, joka vastaa osien tilauksista ja taisi maalata rungon ja katon pariin kertaan.. Minulla on etukuppien kaltaiset takapenkitkin valmiina odottamassa, mutta niitä ei ole vielä verhoiltu. Ford AR Tudor ´28 Enemmän 60-luvun tyyliä. Voimansiirto: ´39-vuosimallin manuaali, ´38 perä. Moottori: 21-pulttinen ´36 lättäpää V8, 77A-kannet, Fentonin imusarja, Strombergin 97:t, itse tehdyt pakosarjat
Liput: pe, la, su 30 €, ma 25 €, kokoaikaranneke 50 €. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa. ja sunnuntai 20.4. Maakuljetukset kaikkialta USA:sta. klo 10-18, maanantai 21.4. Puh. Järjestäjä: FHRA, Finnish Hot Rod Association ry. klo 12-18, lauantai 19.4. SUPERCARS OF CALIFORNIA LLC INFO@SUPERCARSCA.COM • Puh: 044 502 8859 • USA: 1-714 608 3144 WWW.SUPERCARSCA.COM Yksi lippu - kolme näyttelyä! Heaven Aina nä! pääsiäise GIN HELSIN KUS S E K U S S ME Näyttelyt avoinna: perjantai 18.4. klo 10-16. Supercars of California RAHTI- JA HUOLINTAPALVELUT Autot, mp:t, veneet ja muutot joka viikko Los Angelesista ja New Yorkista. 0207 430 750. Voit myös itse tilata autot ja osat meidän toimipaikkaamme. Autamme eBay-ostoissa, julkisissa ja dealereiden huutokaupoissa
o r r Ptoure 32 Amerikan Rauta 2/2014
Hän on näet omistanut jutussamme esiintyvän Camaron jo parikymmentä vuotta. Amerikan Rauta 2/2014 33. Teksti: Kimmo Janhunen • Kuvat: Veli Vartiala Chevrolet Camaro ’67. Tommi Lilja on niin sanottu pitkän linjan Camaro-harrastaja. Nykyasussaan auto edustaa pro touringia puhtaimmillaan
Nuori mies oli harrastanut aiemmin lähinnä japsiautoja, mutta kipinä jenkkeihin syntyi hänen liityttyään kotikuntansa Kouvolan FHRA-kerhoon. Tällä hetkellä koneena on 383-kuutiotuumainen stroukkeri, joka on tehty lohkoa myöten uusista osista. Myös muiden ulkoisten komponenttien eri versioita on testattu. Auto oli tuotu Kouvolaan eräälle toiselle kaverille, mutta hän ei kuitenkaan syystä tai toisesta lunastanut sitä itselleen”, Tommi muistelee elämänsä käännekohtaa, jossa nousevan auringon maan ajokit vaihtuivat luvatun maan tuotteisiin. Lopputuloksen pitäisi kestää kulutusta samoin kuin alkuperäisenkin”, Tommi selvittää nahan korjaukseen ja entisöintiin erikoistuneen putiikin mainostamaa menetelmää. Tommi tilasi Jenkeistä alkuperäistyyppiset penkinpäälliset, jotka Riihiluoman Maukka asensi paikoilleen vahvisteltuaan ensin penkkien jousituksen. Sisusta taas oli ihan totaalisen räjähtänyt kaikilta niiltä osin, joihin auringonsäteet olivat yltäneet.” Perusasiat kuntoon. ”Myin käyttöautoni pois ja ostin Bremerin Ykältä Camaro-projektin, joka oli uitettu Suomeen San Josesta, Kaliforniasta. Ennen maalausta ja pohjatöitä Tommi vaihtoi peltiseppäkaverinsa Tirkkosen Lassen kanssa oikean takakyljen, joka paljastui jossain vaiheessa kolaroiduksi. Penkit olivat hyvät istua, mutta niiden selkänojat olivat mielestäni Camaroon liian korkeat. Talven askareisiin kuului lisäksi myös sisustan ehostaminen. Vauriota ei ollut korjattu kanaverkolla ja pakkelilla, kuten ameriikanmiehillä on toisinaan tapana, mutta kaasulla hitsattu sauma oli sen verran rujon näköinen, että Tommi halusi fiksata sen kuntoon. Tilasin englantilaisen Furniture Clinicin Suomen maahantuojalta nahanvärjäyssarjan, jolla saa poistettua alkuperäisen värin päällä olevan suojakerroksen ja sen jälkeen imeytettyä uuden värin tilalle. T ommin Camaron tarina alkoi rullaavasta aihiosta keväällä 1994. Samassa yhteydessä vaihtui taas kerran myös nokka. Silti siitä ei löytynyt edes pintaruostetta mistään. Camaron 350:ssä ehti olla vuosien varrella useita eri viritysasteita, eikä Tommi edes muista, kuinka monta eri nokka-akseliversiota sen kanssa tuli kokeiltua. Myös vaihteisto sai osakseen peruskunnostuksen. Kori sen sijaan oli houkuttelevan ruosteeton ja alustaa oli jo alettu tekemään. Myös lattiamatto vaihtui uuteen. Muutosten jälkeen tehoja ei ole mitattu.” Pari vuotta sitten Tommi päätti asentaa ko-. Tilalle tulevat Cosworth Escortissa palvelleet Recaron nahkapenkit. Värin Tommi bongasi Fordin värikartasta nähtyään erään asiakkaansa uudessa Mondeossa saman sävyn. Itseoppivan oppimisvaikeudet. Moottori osoittautuikin niin kuluneeksi, että se joutui työn alle heti seuraavana talvena. ”Aloitin koneen tekemisen vuonna 2009 ja aluksi se oli tilavuudeltaan 377 kuutiotuumaa. ”Takapenkissä on edelleen sama verhoilu, mutta edessä on ollut parikin eri penkkivaihtoehtoa. Tommi aloitti auton työstämisen isänsä kotipaikan tallissa. Tuolloin kone oli vielä kaasarilla varustettu ja käytin sen Eagle Racingin dynossa, jossa siitä mitattiin 542 heppaa tehoa ja 682 newtonmetriä vääntöä. Vaihdoin siihen männät ja porautin sen 383:ksi viime talvena. Ensi töikseen hän hankki Camaroon käytetyn 350-pikkulohkon ja TH350-automaatin, uusi 34 Amerikan Rauta 2/2014 alustan nivelet ja puslat, rakenteli jarruputket ja polttonestelinjat sekä pakoputkiston. Camaro oli lähtenyt tehtaalta kuutoskoneella ja manuaalilla, mutta ostohetkellä kone ja voimansiirto loistivat poissaolollaan. Ne ovat tummanharmaat, ja ynnäiltyäni uudelleenverhoilun kustannuksia päätin kokeilla niiden värjäämistä mustaksi. ”Valmistajan mukaan sillä pitäisi saada värjättyä vaikka musta penkki beigeksi”. Alusta oli puhdistettu ja maalattu mustaksi, ja jarruputkistot sekä bensalinjat oli poistettu. ”Punainen, Kalifornian auringon polttama maalipinta oli täysin matta ja näytti lähinnä Ferrexillä maalatulta. Työkseen hän teki autoasentajan hommia ja tarpeen tullen käytettävissä olivat myös työpaikan tilat. Camaron nykyisen maalipinnan ruiskutti Turki- an Henri jo talvella 1996, mitä ei uskoisi millään pintaa tarkastellessaan. Viimeisimmät olivat Sparcon R100:t, jotka kuvissakin näkyvät, mutta myin ne pois syksyllä. ”Muutama vuosi sitten vesihioin ja kiillotin maalipinnan, jotta sain ruiskutusjäljet ja pesuissa syntyneet naarmut poistettua”. Näiden toimenpiteiden jälkeen hän pääsi tutustumaan auton ajo-ominaisuuksiin vielä saman vuoden syksyllä. Chevrolet Camaro ’67 Camarossa ehti olla vuosien varrella useita eri viritysasteita, eikä Tommi edes muista kuinka monta eri nokka-akseliversiota tuli kokeiltua
V uosien varrella Camaron moottorin ulkonäkö on kokenut paljon muutoksia. Paluulinja tulee takaisin kerääjäsäiliöön ja siitä tankkiin. neeseen FAST:in itseoppivan ruiskusysteemin. ”En oikeastaan osaa sanoa, miksi se piti siihen laittaa, kiinnosti vaan kokeilla sekin kuvio. Sen sisällä on siirtopumppu, joka siirtää polttoaineen takapaksissa olevaan kerääjäsäiliöön, josta matka jatkuu Aeromotiven pumpun kautta koneelle. Olin FAST:ille yhteydessä ensin sähköpostitse ja lopulta reaaliaikaisen chatin välityksellä, missä oli toisessa päässä useampikin valmistajan asiantuntija neuvomassa, mitä testata ja kokeilla. Huomio kiinnittyy ensimmäiseksi omavalmisteiseen imukoteloon, joka on kuin samaa sarjaa venttiilikoppien kanssa. Ruiskusysteemin imukotelon Tommi on valmistanut itse parin kaverin avustuksella täysin omalla mallillaan. Paluulinja tulee niin ikään kerääjäsäiliöön ja sitä kautta takaisin tankkiin. Tommi hankki ruiskuautoon tarkoitetun bensatankin, joka on päällisin puolin alkuperäisen näköinen. Uusi muotoiltiin suorasta alumiinipellistä ja putket sekä adapterit suodattimille hankin eBayn kautta.” Toinen konehuoneen ulkonäköä merkittävästi siistivä tekijä on tulipelti. Lopulta hän teki minulle nykyisen nokan juuri oman moottorikombinaationi speksien mukaisesti.” Vastoinkäymisistä oli tällä kertaa siis konkreettista hyötyäkin. Konehuone kuin leikkaussali. Moottoriin tuli kiinni vain lämpötila-anturi ja sen lisäksi pakosarjan kollektoriin lambda-anturi, jonka avulla ruisku joko säätää itse itsensä tai sitten sille voi antaa halutessaan tiettyjä omia lukuja, joihin se tähtää lambda-arvojen avulla.” Ruiskuun siirtyminen vaati toki myös polttoainejärjestelmän muutoksen pumppuineen ja paluulinjoineen. ”Hankin ensin Spectre Performancen kylmän imuilman sarjan, mutta en oikein tykännyt sen ulkonäöstä, kun se oli sellainen litteä pannukakku. Koska moottori oli tuolloin paikoillaan, Tommi ei ryhtynyt silottelemaan alkuperäistä tulipeltiä, vaan teki sen päälle peitepellin alumiinista. Lopulta, kun mikään ei auttanut, he pyysivät lähettämään koko tuotteen takaisin ja toimittivat uuden sarjan. Amerikan Rauta 2/2014 35. Kaasuttimen tilalle vaihdettiin läppärunko, jossa on kiinni suurin osa antureista. Tutustuin siinä samalla minua jeesanneeseen kaveriin niin hyvin, että hän kertoi itse suunnittelevansa nokka-akseleita Comp Camsille. Nykyversio vetää vertoja jopa SEMA Show’ssa nähdyille kliineille toteutuksille, joissa kaikki mahdollinen on siloteltu ja piilotettu. ”Vika jäi arvoitukseksi, mutta neuvonta toimi hienosti. Se toimi, kun vain laittoi paikalleen”, Tommi kertaa projektin vastahankaista etenemistä. Kun neuvojen mukaiset toimenpiteet eivät tuottaneet tulosta, he lähettivät testattavaksi joukon uusia komponentteja, kuten ECU:n ja käsiohjainyksikön johtoineen. Sen asennuksen yhteydessä muun muassa pyyhkijöiden moottori jäi piiloon. Asennus ei sinällään ollut kovin työläs projekti. Tommin Camaron konehuone on siistimpi kuin allekirjoittaneen keittiö. Huoliteltua ilmettä korostaa myös se, etteivät Bensatankin sisällä oleva siirtopumppu lähettää polttoaineen kontissa sijaitsevaan kerääjäsäiliöön, josta Aeromotiven pumppu potkaisee löpön moottorille. ”Aluksi ruiskun kanssa oli hiukan ongelmia, tai oikeastaan se ei toiminut lainkaan, enkä saanut autoa edes käyntiin
Laatikkona Camarossa on edelleen sama TH350, joka siihen asennettiin jo 90-luvulla. Tosin sille on tehty vuosien mittaan kaikki temput, mitä vahvistuksen suhteen voi tehdä. ”Itse asiassa se on yli- ja alivaihde, sillä se puolittaa vaihteita myös alaspäin. Ne teki ammattitaidolla Vileniuksen Jappe. Ruisku kun on aika arka hyppysähkölle ja koneessa alkoi esiintyä pieniä käyntihäiriöitä.” Herkuttelua ajettavuudella. Käyttö vaatii vähän harjoittelua, mutta se on osoittautunut ihan toimivaksi peliksi.” Kardaani on Holmin Jaffun tekemä ja varustettu isoilla ristikoilla. 36 Amerikan Rauta 2/2014. Perä on Currie Enterprisesin Muutama vuosi sitten kävin kokeilemassa menohaluja ratapäivillä ja sain varttimalin ajaksi 11,60 s./192 km/h. piuhat juoksentele konehuoneessa valtoimenaan. Sittemmin sitä on päivitetty Grantin nahkaratilla, B&M:n Megashifterillä ja Auto Meterin Ultra Lite -mittaripatteristolla.Keskikonsolin ilmettä on piristetty hiilikuituteipillä. Turbiini on B&M:n valmiste ja laatikon jatkeeksi on asennettu Gear Vendor, eli sähköinen ylivaihde. Tulpanjohdot olivat ennen enemmänkin piilossa, mutta jouduin siirtämään ne hiukan kauemmaksi ruiskun johtosarjasta. Chevrolet Camaro ’67 Musta nahkasisusta on verhoiltu jo 90-luvulla. ”Johtoja olen pyrkinyt piilottamaan mahdollisimman paljon
Puslat on vaihdettu uretaanisiksi lukuun ottamatta tukivarsien puslia, jotka ovat nylonia. Kuvaushetkellä paikoillaan oli Sparcon R100:t, mutta Tommi tuomitsi ne liian korkeiksi. Moottori: 383 cid V8, GMPP:n lohko, AFR 195 Eliminator Street -kannet, Mahle PowerPak -takomännät, Scatin kampiakseli ja kiertokanget, Comp Camsin nokka-akseli, keinuvivut ja työntötangot, FAST EZEFI-ruisku, MSD Pro Billet -jakaja, MSD Digital-6 Plus -sytkäboksi, MSD Blaster HVC -puola, Edelbrock RPM Air-Gap -imusarja, Milodonin öljypohja, ARP:n pultit, Doug’s 1 ¾” pakosarjat, MagnaFlow’n 2,5” ruostumaton pakoputkisto X-putkella. Takajouset ovat alkuperäisen kaltaiset yksilehtiset. Auto kulkee tiukasti kiinni tiessä olematta silti mikään kivireki.” Rumpujarrut Tommi päivitti jo vuosia sitten alkuperäistyyppisellä levyjarrusetillä. Vanteet: 17” Centerline Retro, leveys edessä 8” ja takana 9,5”. Ajettavuus on nyt vähän kuin mikroautossa. Kun homma alkoi mennä totisemmaksi, he vaihtoivat jarrut kevyempiin ja minä ostin nämä omaan autooni.” Sittemmin Tommi on päivittänyt jarrut vielä kertaalleen uusiksi. Seuraavana kokeiluvuorossa ovat Recarot. Renkaat: Edessä 225/50 R17, takana 275/40 R17. 3,50-välitteinen 9-tuumainen levylukolla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän osaisi ottaa iloa irti autostaan. Mutkaratasessioni samaisilla ratapäivillä päättyi pieneen hässäkkään. 2000-luvun loppupuoliskolle ajoittuneen moottoriprojektin myötä tuli sitten uutta intoa toteuttaa muitakin parannuksia.” Nykyisellään Tommi kertoo ajeluiden painottuvan enimmäkseen omille nurkille ja satunnaisiin tapahtumiin. ”Omistusajalleni mahtuu tosiaan liki kymmenen vuoden seesteisempi ajanjakso, jolloin autolle ei tapahtunut juuri mitään ihmeempää. kohti nykyistä kokoonpanoa. Ajettavuutta autoon tuovat Cal-Tracsin tukitangot, subframe connectorit, Hotchkisin etu- ja takavakaaja, putkitukivarret, Unisteerin hammastanko-ohjaus sekä QA1:n säädettävät coiloverit. Amerikan Rauta 2/2014 37. T ommi on tehnyt Camaroonsa kaiken itse lukuun ottamatta maalausta ja laatikon vahvistusta, toki kavereitakin on tarpeen mukaan ollut avustamassa. Yhden miehen taidonnäyte. Voima tuntui loppuvan kesken ja korin ilmanvastus ottavan vastaan aika rajusti. ”Muutama vuosi sitten kävin kokeilemassa auton menohaluja ratapäivillä ja sain varttimailin ajaksi 11,60 s. En saanut ajettua kunnon aikaa, mutta kipinä jäi kytemään. Sisusta: Sparco R100 -penkit, Grantin nahkaratti, B&M Megashifter, Camlock-nelipistevyöt, Auto Meter Ultra Lite -mittarit. Kiitos: Perheelle ja kaikille vuosien mittaan apuna olleille ystäville. Viime kesänä taas kävin Lappeenrannassa kokeilemassa mailin loppunopeutta, joksi mitattiin 235 km/h. Jarrut: CPP Big Brake Kit 13” etulevyillä ja 12” takalevyillä, tehostin ja säädettävä jarrupaine. ”Eräällä kaverilla oli taannoin samanlainen Camaro kiihdytysautona ja ne palvelivat silloin siinä. Tuolloin ei vielä ollut Gear Vendoria eikä ruiskutekniikkaa ja nokkakin oli hiukan miedompi. Vuosien varrelle on mahtunut niin toimeliaita kuin hiukan toimettomampiakin vuosia, mutta kehitystyö on silti kulkenut päämäärätietoisesti Alkuperäispenkkien paikalle Tommi on kokeillut useita eri vaihtoehtoja. Olin ehtinyt ajaa vasta yhden nopean kierroksen, kun ohjaustehostimen letku irtosi ja kusaisi öljyt pakosarjan päälle paksun savun saattelemana. Alustan suhteen Tommi on tyhjentänyt koko herkkukaupan. Voimansiirto: Vahvistettu TH350-automaatti Gear Vendorilla, B&M Holeshot 3200 -turbiini, Currie Enterprisesin 9” perä 3,50-välityksellä ja levylukolla. Näyttävätpä autot näyttelyihin puunattuina kuinka hyviltä tahansa, niin omassa elementissään ne ovat kadulla ja radalla, joissa myös tekniikka pääsee oikeuksiinsa. Vanteet ovat Centerlinen Legend-sarjaan kuuluvat 17” Retrot, joiden leveys on edessä 8” ja takana 9,5”. ”Lisäksi olen tehnyt eteen niin sanotun Guldstrand modin, jossa muutetaan ylätukivarsien kiinnityspistettä siten, että ohjauksen geometria muuttuu paremmaksi. Kuten Kummelin legendaarinen ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainenkin taannoin totesi – autolla pitää ajaa, koska auto tykkää, että sillä ajetaan. Alusta: CalTracs-tukitangot, subframe connectorit, Hotchkis 1 1/8” etuvakaaja, 1” takavakaaja, putkitukivarret, tehostettu Unisteer-hammastanko-ohjaus, Guldstrand mod, QA1:n coiloverit, uretaanipuslat. ja 192 km/h katurenkailla suditellen. Kahdensadan jälkeen keulassa alkoi tuntua myös pientä leijumista.” Niin se vaan on. Nykyään vauhtia hidastavat CPP:n Big Brake Kit 13” etulevyillä ja 12” takalevyillä. F aktat Chevrolet Camaro ’67 Omistaja: Tommi Lilja • Paikka: Kouvola
ä v Elä a d n e Leg 38 Amerikan Rauta 2/2014
Oskin Edsel kuul uu kotimaisen amer ikanautoskenen el äv iin legendoihin. Amerikan Rauta 2/2014 39. Ajetta viksihan autot on tehty. Teksti ja kuvat: Olli Lehtinen • Malli: Tii Alasimi Edsel pacer Convertib le ´58. Lent okonehenkeen 1990 -luvun alussa maala tussa autossa näky y joka puolella eletty elämä, mutta pellin alta lö ytyy tuoretta voimaa
Hiljattain Hesaan muuttanut maalaispoika oli tietysti valmis lähtemään stadilaisten rokkarien matkaan. Oma Edsel hakuun. Kaikki alkoi Oskin kohdalla kuitenkin jo paljon aikaisemmin leffateatterin hämärässä. Suomi oli niihin aikoihin sulkeutunut maa Neuvostoliiton kainalossa ja mahdollisuudet amerikanautoharrastukseen hyvin rajoitetut, kunnes 80-luvun puolivälissä avautui mahdollisuus tuoda vanhempaa kalustoa maahan aikaisempaa täyttä autoveroa huomattavasti edullisemmalla verolla. Muuna miehityksenä olivat Imu ja Oski. Kontti rantautui Helsinkiin kesällä 1986 ja sitä lähdettiin oitis purkamaan. Edsel Pacer Convertible ´58 I so E oli vaihtanut majaa Gracelandista yläkerran soittokuntaan tasan 10 vuotta aikaisemmin, joten Billy kutsui minut mukaan Packardilla tehtävälle kyseisen herran muistokiertueelle. 40 Amerikan Rauta 2/2014 Tullimieskin tunsi myötätuntoa nuorukaista kohtaan, jolta oli nyhdetty romuautosta kohtuuton summa. Oski oli jo ennestään ulkonäöltä minulle tuttu musta-vihreästä ´58 avo-Edselistään sekä Stadin cruisingkuvioista. Kolmiväriset verhoilut ompeli aikoinaan Halosen Jyrki. Tullausta varten ilmoitettu summa ei ollut suuren suuri, kuten siihen aikaan oli tapana. Retkemme suuntautui Jyväskylään ja lähiseudulle, ja sen aikana tavattiin Matti Nykänen sekä koettiin muitakin seikkailuja (niistä ehkä myöhemmin). Pian tulikin ilmoitus, että Edseleitä olisi tarjolla kaksin kappalein, avo ja kaksiovinen hardtoppi. Oski oli silloin 11-vuotias nassikka, mutta leffassa esiintynyt ´58 Edsel paloi lähtemättömästi aivojen kuorikerroksiin, joissa alitajunnan syvimmät kerrokset sijaitsevat. Eräs kaveri Stadista oli muuttanut Kaliforniaan hieman aiemmin, ja hän sai toimeksiannon. Kun Edsel vapautui tullihäkistä, oli jo torstai, ja auto kiikutettiin pikaisesti kaverin tallille tavoitteena seuraa-. Itselläni sinne etsaantui Milnerin ´32 coupe ja Laakson Kimmolle Falfan ´55 Chevy. Oikeastaan penkit piti alun perin verhoilla nahalla samaan tapaan kuin kojelauta ja ovet, mutta parinkymmenen vuoden takaisen käteisvajeen vuoksi sohvat ovat edelleen väliaikaisessa kuosissa. Molemmat autot olivat pitkään seisseitä mutta hyväkorisia, sisustat ja kromit olivat saaneet seisotuksessa eniten siipeensä. Siltikin kun kontti avattiin ja autot rullattiin ulos, tunsi toimitusta valvonut tullimies syvää myötätuntoa nuorukaista kohtaan, jolta oli nyhdetty romuihin nähden hänen mielestään aivan kohtuuton summa! Suoraan cruisingiin. Rainana oli tietysti Svengijengi ´62, kuten niin monella muullakin. Saman tien kun homma muuttui, marssi Oski pankkiin, tyhjensi asuntosäästötilinsä ja rupesi tutkimaan mahdollisuutta hankkia oma Edsel – nimenomaan vuosimallia ´58 ja mieluummin avo. Hinta oli sen verran sopiva, että molemmat pääsivät matkaan kohti Suomea
Sen jälkeen siitä ei olekaan havaintoa. H ardtop, joka tuli samassa kontissa, sai seuraavan talven aikana luovuttaa osiaan avoon. Kellokosken tallissa avon pintaan vedettiin puolikiiltävä musta väri limenvihreillä scallopeilla. Öljyjä emme nuoruuden optimismissa olleet huomanneet katsoa, puhumattakaan, että ne olisi vaihdettu. Pikkuhiljaa alkoivat lamput syttyä kuin tappajaauto Christinessä ikään, eikä niihin jouduttu perehtymään sen enempää. Todellisuudessa neito elää rauhallista perhe-elämää toisella puolen Suomea –mutta omastakin perheestä löytyy 50-luvun alun Letukka! van päivän cruising. Parhaissa mallisarjoissa se oli vakio, Pacerissa optio. Renkaat sen sijaan eivät tulleet itsestään kuntoon, vaan seuraavan päivän ajossa ne yksi kerrallaan pamahtelivat. Kiertelyä ja korjailua. Oskin autossa yhteys Cruise-o-maticiin on hukattu jo ammoin, vaihteet vaihtuvat pienesta lattiavalitsimesta. Akku, tulpat ja johdot vaihdettiin ja Edsel heräsi uniltaan seisottuaan vuodesta 1972. Amerikan Rauta 2/2014 41. Sen mittarit, listat ja puskurit olivat parempikuntoisia, joten ne siirrettiin, ja operaation jälkeen varaosa-auto jatkoi matkaansa seuraavan harrastajan hoteisiin. Tekniikkaa paranneltiin ja uudet renkaatkin hankittiin tavoitteena saada luotettava cruisingpeli. Mannerheimintien Esson lipan alta oli hyvä seurata kattokankaattomasta autosta cruisingin etenemistä sadekuurojen aikana. Varoitusvalo syttyi palamaan, mutta ilta saatiin kuitenkin kunnialla loppuun. Välillä jäimme kyllä sadekuuroonkin ilman kattoa, hymy kuitenkin huulilla. Jalkapatikassa haimme sitten Leppäsuon Essolta paikka-ainepulloja ja cruisingiinkin päästiin. Mikään sähkölaite ei toiminut, mutta sen ei annettu haitata menoa, vaan lähdettiin kaikessa rauhassa ajelemaan. Seuraavana kesänä reissut laajenivat jo Edsel oli aikoinaan ainoa FoMoCon merkki, jossa lähdettiin painonappivaihteistolinjalle. Tii näyttää siltä kuin olisi erottamaton osa Edselin lentokonekuosia
”Suunnitelma muotoutui, ja yön sydämellä lähdettiin pudottelemaan kohti etelää. Traktorilla Edsel hinattiin hänen maatilalleen, jossa oli tarvittavia työkaluja, muttei kuitenkaan osia. Englantiin tullessa sää muuttui kokonaan ja seuraavat kaksi viikkoa olivatkin kolmenkympin helteitä. Edsel Pacer Convertible ´58 muihin Pohjoismaihin, ja Powerit ynnä muut Ruotsin riennot tulivat tutuiksi. Oski mainosmiehenä leikkeli itse sapluunat lentokonetyyliseen maalaukseen. Reissu alkoi Power Meetistä, jossa startti antautui. ”Keula suunnattiin kohti Tanskaa, missä käytiin sekä idässä että lännessä. Halosen Jyrki otti tehdäkseen kolmivärisen nahkasisustuksen, mutta rahat loppuivat ennen kuin penkit ehdittiin saada työn alle, joten ne ovat edelleen “väliaikaista” keinonahkaa. Paikalle tuli myös joku paikallinen Edsel-fani, jonka autosta löytyi käytetty ylimääräinen puola, vieläpä ilman korvausta. Oski hyppäsi jonkun muun autokunnan kyytiin, ja pääsi startti kainalossa Helsinkiin. Heille kerrottiinkin, että paikkakunnalla oli jenkkiosiin erikoistunut kauppa, josta laakeri varmasti löytyisi. Vihreään vasaralakkaan ruudutetulla peräpeilillä teki Mannermaa straipit. Kerran Stockholm cruisingissa, keskellä Sveavägeniä, kuului konepellin alta kova jysäys ja kone sammui saman tien. Aamun koittaessa oli tultu Ruotsin läpi sopivasti lautalle joka vei Tanskaan, ja sieltä matka jatkui Penkit ovat edelleen ”väliaikaista” keinonahkaa, kun rahat pääsivät loppumaan ennen verhoiluremonttia. Kaverit saivat myös kuulla, että eräällä paikallisella hepulla oli samanlainen Edsel. Kiitollinen auton omistaja tunki kuitenkin auttajalle käteen laivalta ostetun sixpackin Elefanttia ja matka jatkui. Paikalle saapunut Suomi-ryhmä tutki vaurioita ja kävi ilmi, että virtavehkeistä uupui puolan etuvastus, joka sitten takaluukusta löytyikin. Myös muita ulkomaan turneita tuli ajettua, seuraavanakin kesänä reissattiin Englantiin ja Tolosen veljesten kanssa tehtiin Pohjoismaiden retki, jolla etupyörän laakeri alkoi rahista jossakin pikkukylässä Norjassa.” Pojat pysähtyivät huoltsikalle ja kyselivät paikallisilta, olisiko mahdollista saada osia esimerkiksi Oslosta. Pian herrat olivatkin matkalla lentokentälle korjattu startti muovipussissa. Pidemmille reissuille. Kun Oski ihmetteli huoltsikan pihassa starttia, saapui paikalle vanhempi herra, joka oli aikanaan tullut sotalapseksi Ruotsiin. Seuraavana talvena oli taas vuorossa ulkokuoren päivitys sekä sisustushommia. Atlantin rannikon hiekkarannoilla ajellessa tuli vastaan tanskalaiseen tapaan alasti kylpenyt tyttökolmikko, joka kutsui seurueen samana. Paikallisten avulla Edsel saatiin parkkiin McDonaldsin eteen, ja kun konepelti avattiin, nähtiin, että puola oli räjähtänyt. 42 Amerikan Rauta 2/2014 seuraavaan lauttasatamaan ja aina Hulliin saakka. Seuraavan viikon aikana startti korjattiin ja kun oli tarkoitus lähteä hakemaan autoa, hän soitti Billylle ja kyseli miestä mukaan reissuun. Homma meni siis aivan liian helpoksi, joten paikalta poistuttiin laakeri rahisten. V asaralakkamaalauksella reissattiin sitten taas hiukan pidemmälle. ´58 Edselin muodot jäivät pysyvästi Oskin mieleen hänen nähtyään ensimmäisen kerran Suomessa Svengijengi ´62:na tunnetun American Graffitin. ”Niissä merkeissä tuli käytyä Lontoon lähellä rokkibileissä sekä monessa muussa paikassa. Kohta oli Edselkin taas iskussa ja oli aika istuutua miettimään seuraavaa liikettä. Koko Tanskan läpiajo oli melko viluinen autossa, jossa ei ollut rättiä lainkaan, eikä takalaatikkoon varatusta lainapeitteen puolikkaastakaan oikein ollut hyötyä”, Oski muistelee
Amerikan Rauta 2/2014 43. Niistä leikattiin sabluunat ja laitettiin spraymaalia perään. F aktat Edsel Pacer Convertible ´58 • Omistaja: Oski • Paikka: Helsinki Moottori: 352 cid FE V8. Pettymys bileissä oli kuitenkin kova, kun neitoja ei lopulta juhlijoiden seasta löytynyt.” Laakeri rahisten oli lähdettävä kohti kotia, jonne kaverukset ilman enempiä vastoinkäymisiä pääsivätkin. Tarinat sen ymparillä eivät suinkaan lopu tähän, vaan auto on ollut liikkeellä lähes joka kesä myös 90-luvun alun jälkeen. Renkaat: 15” mil- jonäärivalkosivut. Alkuperäinenhän oli samaan lohkoon perustuva 361-kuutiotuumainen Edselin oma E-400. Vanteet: 15” peltivanteet, ´59 Dodge Custom Royal -tarvikekapselit. iltana läheisessä kaupungissa järjestettyihin mökkikauden päättäjäisiin. ”Katselin kirjoista toisen maailmansodan lentokoneiden kuvia ja bongailin niistä yksityiskohtia, jotka sitten kopioitiin. Konehuoneessakin on ruutua. Vanhan ilmanputsarin alla piileskelee remontoitu 352 FE -kone. Alumiinipintaa jäljittelevään maaliin tehtiin levyjen saumoja ja niitinpäitä maalaamalla. Sisusta: kolmivärinen keinonahkainen tuck´n ´roll -verhoilu, lattia shifteri. Samaiset Tolosen veljekset olivat myös 1990-luvun alussa mukana maalaamassa auton pinnassa tänäkin päivänä olevaa väritystä. Teho: 300 hv. Oski arveleekin, että kilometrejä on tullut mittariin hänen omistuksessaan jo useampia kymmeniä tuhansia. Maalaus lentokonehengessä. Niihin aikoihin tuli kuvaan mukaan Fucking Hippies -niminen bändi, jonka keikoille Edselillä myös kuljettiin, milloin ei oltu liikkeellä hippibussilla.” Näin Oskin Edselistä pääpiirteissään tuli sellainen kuin se nyt on. Saimme 25 vuoden jälkeen tilaisuuden muistella Elvis-kiertuettamme cruisaillen pitkin Maarianhaminaa, tavaten vanhoja ja uusia tuttavuuksia, ja vaikka Oski joutuikin aikoinaan sisäsiisteihin pikkukenkähommiin, yksi asia ei ole muuttunut: Edselin rattia hän pyörittää edelleen samaan malliin rinta rottingilla kuin aikoinaan ekassa cruisingissa. Viime vuosina miehen huomiosta ovat kilpailleet klassiset puuveneet, kuten Chris-Craftit ja kotimaisetkin, mutta Edsel ei ole kuitenkaan jäänyt unholaan, vaan Nätkinin aikoinaan remppaamaan laatikkoon pultattiin pari vuotta sitten uusi 352 FE-kone. Voimansiirto: Cruise-O-Matic
44
suurta ja kaunista Teksti: Kimmo Janhunen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Pontiac Bonneville 2d Hardtop ’63. Ilmajousitetulla ja kevyesti kustomoidulla Bonnevillellä kelpaa paahtaa pitkin kylänraittia. Sen tietää ainakin Taivalkoskella asuva Marko Koivurinne, joka on tehnyt niin jo vuodesta 2005 saakka. 45
”Niin siinä sitten kävi, että Kiiminkiin oli tehtävä uusi reissu, jolta palasin kotiin Pontiacilla.” Bonnevillen kohtaamisen jälkeen Markon addiktio vanhempiin amerikkalaisiin tuntuu vain pahentuneen, sillä tällä hetkellä hänen tallissaan lepäilee myös Pudasjärveltä hankittu Mikä olisikaan maukkaampi aihio kustomointiin, kuin isolla koneella varustettu oman aikansa luksusmalli. Ensisilmäys. M arko Koivurinne hankki Bonnevillensa toukokuussa 2005. Sillä edustettiin tai vähintäänkin haluttiin näyttää, että pankkitilillä on jemmarahaa. ”Lähdin hakemaan Kiimingistä Halosen Henryltä varaosia ja hänellä oli tämä kyseinen auto siellä myytävänä. Kun kookas auto vielä varustettiin öljykriisin jälkeiseen aikaan suhteutettuna miehekkään kokoisilla 389- tai 400-kuutiotuumaisilla koneilla, niin kyllä siinä kohosi itsetunto ratin takana huminalla. Ennen sitä hänen vapaa-ajan ongelmiensa ratkaisijana olivat toimineet ’84 Chevrolet Blazer sekä ’94 Silverado 2500. Viimeistään sisustan pähkinäpuiset koristeet alleviivasivat sen faktan, ettei kyseessä ollut perusperheenisän käytännöllinen monitoimivankkuri, jolla kuskataan kuraisiin polvisukkiin sonnustautunutta jälkikasvua baseball-kentän laidalle. Kolmannen sukupolven Bonnevillet poikkesivat malliston huokeammista Catalinasta ja Star Chiefista muun muassa lähes luodinkestäväksi mainostetulla Morrokide-verhoilulla, joka oli käytännössä myös Naugahydenä tunnettua kangastaustaista keinonahkaa. Bonnevillen luonne oli toinen. Ja mikäpä olisi maukkaampi aihio kustomointiin, kuin isolla koneella varustettu oman aikansa luksusmalli. En minä varsinaisesti ollut uutta autoa etsimässä, mutta tämä oli niin hyvänmallinen ja vaikutti sen verran erikoiselta, että tunsin pakottavaa tarvetta hankkia sen itselleni”, Marko muistelee välitöntä ihastumistaan korskeaan 60-lukulaiseen. Pontiac Bonneville ’63 V uodesta 1957 vuoteen 2005 markkinoilla ollut Pontiac Bonneville kuuluu niihin automalleihin, joilla on pitkä ja kunniakas historia. 46 Amerikan Rauta 2/2014. Kun mallia tarkastelee 40 vuotta sen markkinoille tulon jälkeen, niin voi vain todeta, ettei hohto ole kadonnut vuosien varrella minnekään. 70-luvun jälkeisistä malleista voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta vielä 60-luvulla Bonneville edusti suuren kokonsa, yltäkylläisen varustelunsa ja lähes cadillacmaisen hintansa kanssa parasta mitä rahalla sai. Päinvastoin, sehän on jopa haluttavampi kuin uutena
Kellertävän kuparinen värisävy löytyi Volvon värikartasta. Pellit olivat kohtalaisen ruosteettomat, eivätkä huutaneet hitsipilliä muualle kuin takalokareiden kaariin. ”Sen näkee sitten valmiina, millainen siitä tuli. ”Vuonna 2009 vein moottorin Kemppaisen Pekalle, joka porttasi kannet ja vaihtoi kokoonpanoon kireämmän nokan sekä uuden imusarjan ja kaasarin. Samalla hän kunnosti alkuperäisen Hydra-Matic-vaihteiston ja matka jatkui.” Tekniikkaremontin jälkeen Marko kerrytti Bonnevillen mittariin kilometrejä kolmentuhannen vuositahdilla käyttäen sitä arkiajokkinaan aina keväästä syksyyn. Muutaman vuoden päästä hän alkoi kuitenkin kaipailla 6,4-litraiseen koneeseen lisää löylyä. Kun auto sai uuden maalipinnan, päätti Marko toteuttaa haaveensa ilmajousituksesta saadakseen hoidettua ylimääräiset maavarat pois päiväjärjestyksestä. Auto oli maalattu uudelleen hiukan samantyyppisellä sävyllä, joka siinä on pinnassa nykyäänkin, mutta pinta oli hilseillyt sieltä täältä. ”Autot vaan näyttävät niin hyviltä, kun ne on lyöty kunnolla linttaan”, kuten Marko asian osuvasti kiteyttää. ´69 Pontiac Firebird -projekti. Amerikan Rauta 2/2014 47. Nuorennusoperaatio. Tomi toimitti Markolle setin, joka sisälsi ilmasäiliön, kompuran, venttiilit ja linjastot sekä ohjausautomatiikan, jolla saa säädeltyä erikseen keulan ja perän korkeutta. Oikeat komponentit löytyivät Suomen ilmajousikeisarilta, eli Lowtoysin Tomi Ollilta. Alusta hiekkapuhallettiin ja kori hiottiin pellille. Verhoiluilla on ikää, ja niiden toteuttaminen ajoittuu edellisten omistajien aikakaudelle, jolloin korikin oli eri värinen. Joku riski moottori siihen pitäisi ainakin laittaa.” Kiuas kuntoon. ”Autolla tuli ajeltua ensimmäinen kesä ihan sellaisenaan, mutta sitten alkuperäiskuntoinen 389 alkoi savuttaa siihen malliin, että vein sen takaisin Henrille, joka aukaisi koneen ja uusi siihen muun muassa männät. Bonneville oli saapunut Suomeen vuonna 1987 ja oli ostohetkellä toimivassa käyttökunnossa. T ekniikan kuntoon saaminen toi uutta pontta ja intoa auton rakentamiseen, joten Marko päätti ottaa työn alle myös korin ja alustan. Värinsä puolesta kankaat sopivat hienosti korin nykyiseenkin sävyyn, mutta kuluneisuutensa vuoksi ne joutuvat pian vaihtoon. Sen tulevasta ulkoasusta Markolla ei kuitenkaan ole vielä paljoa kerrottavaa. Tehoja ei mitattu penkissä, mutta eiköhän siihen jokunen ekstrahevonen tullut tehtaalta lähteneiden reilun kolmensadan lisäksi.” Samassa päivityksessä Marko vaihdatti laatikon uudempaan TH400-automaattiin, johon Kemppainen uusi kaikki sisuskalut
Menohaluja on riittänyt niin miehellä kuin autollakin, mutta jottei harrastaminen menisi liian mielenkiinnottomaksi, on matkan varrelle mahtunut muutamia mutkiakin. Vanhat Mangelsit eivät enää sopineet matalamman profiilin kokonaisuuteen, vaan tilalle oli saatava suuremmat ja näyttävämmät valssit. Mutkat suoriksi. Laskevan auringon kanssa kilpaa hehkuva Bonneville suuntaa keulansa kohti uusia seikkailuja, vaikka sillä olisi edellisistäkin kerrottavanaan tusinoittain tarinoita.. Myhäilin tilannetta hetken aikaa itsekseni, ennen kuin näytin kontissa jemmassa olleen varalaturin ja vaihdoin sen paikalleen.” Sisustan verhoilut ovat päässeet reissujen kuluttamina siihen jamaan, että Marko on suunnitellut uusivansa ne lähiaikoina. Kiihdytettyäni reippaaseen 200 kilometrin tuntinopeuteen totesin, ettei maaliviivan jälkeinen jarrutusmatka ollut yhtään liian pitkä. En kuitenkaan tullut maininneeksi asiasta kenellekään kyytiläisistä. Leppoisampia reissuja Bonnevillellä on tehty muun muassa Saariselällä vuosittain järjestettävään Rautaa Rajalle -tapahtumaan. Jatkotoimien suhteenkin sävelet kuulostavat selviltä: ”Muutaman vuoden päästähän sitä pitää kai ruveta entisöimään. Eikös kaikki vehkeet pidä aina vanhemmiten entisöidä?” Se, oliko kyseessä totuus vai pala autenttista koillismaalaista sarkasmia, jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi. Yhdellä kerralla kyykähti ilmajousituksen kompressori ja se reissu ajettiin sitten maata raapien. Marko iski silmänsä Chip Foosen suunnittelemiin Nitrous-vanteisiin ja otti yhteyttä niitä maahantuovaan G-C Wheelsiin, jossa Avellánin Iiro pisti tilaukseen auton spekseille mitoitetut 20-tuumaiset kiekot. ”Alkuperäiset rumpujarrut on uusittu, mutta silti ne ovat ajoittain osoittaneet merkkejä päivitystarpeesta, varsinkin kovempaan käyttöön jouduttuaan. Sen jälkeen se palasi takaisin ruotuun, eli Markon kesäkäyttikseksi. Ilmajousisetti osoittautui toimivaksi kerrasta ilman minkäänlaisia lastentauteja. 48 Amerikan Rauta 2/2014 sopivasti 2010 Oulun American Car Show’hun ja esiintyi siellä edukseen. Ekalla polkaisulla jarrut vielä löytyivät, mutta sen jälkeen oli hiljaisempaa”, Marko naureskelee jälkeenpäin tilannetta, josta huumori oli juuri sillä hetkellä kaukana. Bonnevillen 2000-luvulle tuodun ilmeen viimeistelivät 245/35-kokoiset matalaprofiilikumit. ”Niillä reissuilla aina sattuu ja tapahtuu. Marko askarteli niiden paikalle palkeet ja muokkasi etupään iskareiden paikkaa setuppiin paremmin sopivaksi. Erästä toista reissua valmistellessamme laturi alkoi vedellä viimeisiään, mutta ehdin onneksi hankkia varalaturin matkaan. Yksi edellä mainituista kerroista oli Taivalkosken Moottorikerhon järjestämä testipäivä, jossa kävin huvikseni kokeilemassa mailin huippunopeutta. ”Setti osoittautui toimivaksi heti kerrasta ilman minkäänlaisia lastentauteja”, hän kehaisee. Kun laturi sitten Sallan kohdalla vetäisi viimeiset henkosensa ja lopetti lataamisen, niin hermostunut reissuryhmä alkoi noitua kohtaloaan ja kaljapullot alkoivat avautua kiihtyvään tahtiin. Pontiac Bonneville ’63 Bonnevillessä oli alkuaan kierrejouset joka nurkalla. Bonneville valmistui 20-tuumaiset Nitrous-kromivanteet ovat saaneet alkunsa amerikkalaisen rakentelijakonkari Chip Foosen kynästä
Amerikan Rauta 2/2014 49. F aktat Pontiac Bonneville 2d Hardtop ’63 • Omistaja: Marko Koivurinne • Paikka: Taivalkoski Moottori: 389 cid V8. Renkaat: 245/35 R20. Kiitos: Kaikille auton laitossa kaverina olleille, erityisesti Timo Pitkäselle, Jari Hutulle ja Pekka Kemppaiselle. Kori: Maalattu puskureita myöten Volvon kellertävän kuparisella sävyllä. Alusta: Lowtoysin ilmajousitus, säätö erikseen keulalle ja perälle. Voimansiirto: TH400-automaatti. Vanteet: 20” Foose Nitrous -kromivanteet. Kiihdytettyäni reippaaseen 200 kilometrin tuntinopeuteen totesin, ettei maaliviivan jälkeinen jarrutusmatka ollut yhtään liian pitkä. Jarrut: Alkuperäiset rumpujarrut
r e p e e l S STW 50 Amerikan Rauta 2/2014
Ennen sitä minulla oli ’77 Chrysler Town & Country, ja sittenhän tuli taas kauhea farmarikuume. I sokoriset Mopar-farmarit eivät kuulu niihin yleisimpiin harrastuskohteisiin, ja täytyy tunnustaa, että itsekään en muista edes nähneeni tämänikäistä Custom 880 -farmaria ennen kuin Vesa Kuuselan yksilö tuli vastaan. Vesa Kuusela rakensi patinafarkkunsa keulalle päätyneen 390-kuutiotuumaisen stroukkipadan ihan vaan siksi, kun ei 318-pikkulohkosta kuulemma saanut tehoa. Koneen korvakkeet oli hitsailtu siihen malliin, että ne näyttivät Amerikan poikien tekosilta.” Patinoitunut kori oli kuitenkin kova ja sisustuskin ehjä ja siisti revennyttä etusohvaa lukuun ottamatta. Auton piti olla nimenomaan täysikokoinen ja 8-paikkainen, joten vaihdokki kävi hyvin”, Vesa muistelee Customin päätymistä hänelle. Amerikan Rauta 2/2014 51. Tuo hevosmiesten tietotoimiston totuus osoittautui vääräksi, kun koneesta dynotettiin 422 hevosvoimaa. Yleensähän nämä isokoriset 60-luvun puolivälin Dodget ovat malliltaan Polaroita, eikä niitäkään farmarina ole juuri eteen tullut. ”Auto on ilmeisesti ollut alun perin varustettu 383-isolohkolla, mutta minulle tullessa sen keulalla oli 318. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Katja Karhu Dodge Custom 880 STW ´65. Kun Veskun farmari vielä näytti sopivasti elämää nähneeltä, muttei kuitenkaan tahallaan lintatulta, en voinut olla kysymättä, saisiko auton esitellä. ”Se tuli minulle Kuopiosta vaihdossa ’65 GT-Dartiin, joka ehti olla minulla vuoden päivät. Vaihteistona oli TCI:n 727 ja peränä alkuperäinen lukoton kasikolmevarttinen pitkällä 2,73-välityksellä
Jakaja on MSD:n kärjetön, ja paketin luotettavuuden varmistamiseksi konee-. Ison Griffinin syylärin kyljestä löytyy vaihteistoöljynjäähdytin. Se oli myös ensimmäinen vuosi kun täysikokoista farkkua sai sekä Polara- että Custom 880 -varustetasolla, joista jälkimmäinen oli se paremmin varusteltu. 1965-vuosimalli oli vuosikausiin ensimmäinen, jolloin Dodge-farmaria ylipäätään sai puukylkiversiona. ”Edelbrockin alumiinikannet löysin käytettynä ja sopivasti viilailtuna OD:ltä, ja niissä oli jo paikallaan jäykemmät venttiilinjouset, joiden tarkempia speksejä en muista.” Vesku pohti sopivia palikoita hissukseen, ja kokonaisuus selkeni Racer’s Placen Make Laakkosen kanssa keskustellessa. Tuumacidissä koottiin alakerran pyörivät osat, itse kokosin moottorin muuten”, Vesa jatkaa. Autohan oli alkuun minulla tosiaan myös talviajossa, ja lämmin se ainakin oli.” Himmentyneen metallinhohtosininen farmari oli tehtaan jäljiltä varustettu puukyljillä, joista tosin oli auton tullessa Vesalle jäljellä vain muisto. ”Ajelin sillä sellaisena yhden talven ja puoli kesää. Seuraavalle vuodelle malli poistui valikoimista, ja jäljelle jäivät täysikokoisissa vain tutummat Polara ja Monaco. Se oli ihan sivuprojekti, jota kasaillessa meni melkein vuoden päivät”, Vesa selittää. ”Lohkon koneistukset teki Konepaja Mankinen. ”Pakosarjat tein itse sellaisiksi, että ne sopivat paikalleen. Scatin neljän tuuman iskun kampiakseli tuli riihimäkeläiseltä Tuumacidiltä, Eaglen I-profiiliset veivit, Iconin takomännät sekä alakerran laakerit löytyivät US-Partsilta. Käsissä oli siis laiskahkolla pikkulohkolla varustettu entinen isolohkofarmari. Jo ennen farmarin hankkimista Vesa oli ottanut työn alle ´70-vuosimallin 52 Amerikan Rauta 2/2014 318-koneen aikomuksenaan stroukata se 390-kuutiotuumaiseksi, kun yleinen ajatus tuntui olevan, ettei 318:sta mitään tehoa saa. Se meni ihan kuin palapelin rakentaminen, ei niitä sen kummemmin mitoiteltu. Dodge Custom 880 STW ´65 Konehuone ei ehkä ole näyttelykuntoinen, mutta voimaa 390-kuutiotuumaiseksi stroukatusta pikkulohkosta todistettavasti löytyy. Minulla sattui olemaan ylimääräisiä A-koppaisen sarjoja, joista aloin rakennella sopivia, eikä vänkärin puolelta tarvinnutkaan muuttaa kuin yhtä putkea.” Jo prepattuihin kansiin Vesa ei kokoamisvaiheessa koskenut, mitä nyt keinuvivut vaihdettiin rullatyyppisiin. Nokaksi hankittiin kohtuullisen mieto Comp Camsin 274-asteinen, ja strokeria ruokkimaan valjastettiin Edelbrockin 750 kuutiojalan nelikurkkuinen kaasutin, joka kiinnitettiin Professional Productsin 2-tasoisen imusarjan päälle. Kun dyno alkoi näyttää nelosella alkavia lukemia, osoittautuivat epäilykset tämän konetyypin hengitys ongelmista turhiksi. ”En minä sitä sen kummemmin mihinkään tiettyyn autoon alkanut rakentaa, rupesinpahan vaan näpertelemään, kun minulle oli yksi ylimääräinen kone päätynyt. Peltisarjat Vesku muotoili A-bodyn sarjoista. Sivuprojekti nokalle
seen on asennettu suurtehoöljypumppu ja -vesipumppu. Oven avauskahvojen muotoilu on vähintäänkin persoonallinen, ellei jopa omituinen. Dodge on muuten oikeasti aika korkea, mallina toiminut Amerikan Raudan messuosastoilta tuttu Katja on työkengät jalassa 180-senttinen! Amerikan Rauta 2/2014 53. Griffinin syylärin hain Southwest Tradelta, kun alkuperäisen kanssa ilmeni lämpöongelmia. Lumberjack-henkisen raaka farmari istui Rajamäen vanhan tehdasalueen miljööseen täydellisesti. Vaihteistoöljynjäähdytin taas löytyi sopivasti kaverilta, ja se oli helppo kytkeä toimimaan, kun autossa oli sille putket valmiina. Näissähän on alun perin sellainen vaihteistoöljyn jäähdytyskotelo syylärin alalaidassa.” Isolohkoja tehokkaampi. S yksyllä 2012 moottori oli vihdoin siinä vaiheessa, että se voitiin viedä Racers´ Placen jarruun. ”Putkiston tein 2,5-tuumaisesta Simonsin vaimentimilla, ja hitsailin siihen myös x-putken. ”Dynotettaessa vaihdettiin vielä kaasariin pykälää isommat suuttimet, ja huipputehoksi mitattiin 422 hevosvoimaa 5?500 kierroksella ja väännöksi 640 Nm.” Lukemat eivät kuulosta välttämättä ihmeellisiltä, jos niitä verrataan ison maailman näyttelyautojen nelinumeroisiin tehoarvoihin, mutta kun muistetaan, että tehokkain Alkuperäinen verhoilu on metallinhohtoista turkoosia keinonahkaa. Itse arvelin, että kyllä siitä yli neljänsadan pitäisi saada”, Vesa muistelee. Kun dyno alkoi kuitenkin näyttää nelosella alkavia lukemia, osoittautuivat epäilykset turhiksi. ”Laakkonen arveli, ettei noilla kansilla 400 hevosvoimaa saa, kun ne eivät hengitä tässä koneessa riittävästi
54 Amerikan Rauta 2/2014 Mustat peltivanteet paksuine renkaineen sopivat työkalumaiseen ilmeeseen täydellisesti. Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla San Franciscosta tulleen Dodgen kori oli sekin pelleiltään hyvässä kunnossa, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään. Hetken nimeä muisteltuaan Vesku vahvistaa epäilyksen. Sellaista ei löytynyt, mutta sitten Tuusulassa tuli vastaan siistikorinen ’65 GT Dart, johon vaihdoin farmarin.” Kun Vesa mainitsee Dartin yhteydessä Tuusulan, alkaa päässä raksuttaa, ettei vaan olisi kyse eräästä Amerikan Raudan sivuilta jo useampaankin otteeseen tutusta perheestä. Päätin sitten lyödä hyllyssä lojuneet pillerit niihin kiinni, ja samalla hieman leveämmät poliisivanteet siirrettiin taka-akselille, toinen kun oli tullessa edessä ja toinen takana.” Uuden moottorin myötä Custom jäi pois talviajosta, ja lopulta siinä kävi niin, ettei sillä viime kesänäkään tullut ajettua tuhatta kilsaa enempää. ”Joo, kyllä se Suojasaloille meni.” Paikkamaalaukset vihreällä maalilla eivät menneet ihan nappiin. Vaikka kyseessä on äveriämpää päätä edustava Custom 880 -malli, on tässä yksilössä jopa veivi-ikkunat. Kun menin ostamaan autoon uusia renkaita alla olleiden surkeiden valkosivujen tilalle, kävi ilmi, että kokopeittävien kapselien alta löytyi pari poliisimallin vannetta ja kaksi tavallista. Niinpä Vesa alkoikin katsella uusia projekteja. Silti mikään ulkonäössä ei kieli konehuoneen voimavaroista.. ”Minulle tuli visio, että haluan Chevyn tai Fordin, jossa on kutonen ja manuaali. Viime vuonnahan lehdessä nähtiin Miki Suojasalon sittemmin kovia kokenut ´75 Dart sekä samaisen nuoren miehen chopattu ´65 Dart. TCI:n 727-askin Vesku arveli kestävän kyllä lisääntyneen väännön. ”Spraymaalisävyn valinta hämärässä ei taida kuulua vahvuuksiini.” Etupenkin suojana on perinteikäs meksikoviltti. Dodge Custom 880 STW ´65 muskeliaikojen 440-isolohko tuotti yhdellä nelikurkkuisella 375 SAE bruttohevosvoimaa, saa luku oikeat mittasuhteet. ”Mitä nyt paikkamaalailin sitä tuolla vihreällä sävyllä, joka osoittautuikin joksikin muuksi kuin Matching Numbers -sävyksi”, Vesku naurahtaa ja jatkaa: ”Spraymaalisävyn valinta hämärässä ei taida kuulua vahvuuksiini. Voimansiirron osalle riitti tässä tapauksessa se, että turbiini vaihdettiin B&M:n 2800 stall speedin versioon, kun vetoalue muuttui reilusti
ja Tommi T. Amerikan Rauta 2/2014 55. Takapenkki on säilynyt erittäin siistissä kunnossa. Kiitos: Tommi A. Renkaat: 235/75 R15. Mittariston pahkojen pyöreät muodot luovat hauskan kontrastin korin suoraviivaisen kulmikkaille linjoille. Teho: 422 hv, vääntö 640 Nm. F aktat Dodge Custom 880 STW ´65 • Omistaja: Vesa Kuusela, 29 • Paikka: Hyvinkää. Vanteet: 15” peltivanteet. Moottori: 390 cid V8 (stroukattu ´70 318 cid), Scatin 4” iskuinen kampiakseli, Eaglen I-profiilikiertokanget, Iconin takomännät (puristussuhde 10,5:1), Edelbrockin alukannet, Comp Camsin 274-asteinen nokka, rullakeinut, suurtehoöljypumppu, Professional Productsin 2-tasoinen imusarja, Edelbrock 750 cfm kaasutin, MSD ready to run kärje- tön jakaja, itse tehdyt peltisarjat, 2,5” putkisto x-putkella, suurtehovesipumppu, Griffinin syyläri. Voimansiirto: TCI TF 727, B&M 2800 stall speedin turbiini, 8 ¾ perä 2.73 -välityksellä
Coroneteja ja Darteja seurannut ’60 Cadillac lienee se poikkeus, joka vahvistaa säännön. & w Lo Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Cadillac Sedan DeVille ’60. 56 Amerikan Rauta 2/2014. Hiljaa ja matalalla cruisailu ei tule ensimmäiseksi mieleen, kun käy läpi Siilinjärvellä asuvan JP Pitkäsen harrasteautoiluhistoriaa
Furya seurasi pari ’76 farkku-Coronetia sekä kuminpolttotarkoitukseen valjastettu, 383 Magnumilla varustettu ’70 Coronet. Jonkin ajan kuluttua istuinkin sitten itse auton puikoissa kuskina jätkille. Eräänä kesänä kaksikon leppoisa sunnuntai cruisailu johti siihen, että JP bongasi KehvoRäimä-akselilla osittain maahan uponneen vanhan jenkin peräpään. w o l S & J P Pitkänen aloitti amerikkalaisten autojen harrastamisen Plymouth Furylla vuonna 2004 pian ammattikoulusta valmistumisensa jälkeen. Tuolloin auto oli vielä työn alla, mutta valmistumassa hiljalleen ajokuntoon. ”Siinä vaiheessa harrastaminen oli vielä niin alussa, etten osannut itse kauheasti rassata. ”Sanoin hänelle, että jos tarvitset joskus kuskia, niin kerro. ”Totesin Jarkolle, että tuo pitää käydä katsomassa! Puskasta löytyi onnettomassa kunnossa ollut kuutoskoneella varustettu ´75 Dart Amerikan Rauta 2/2014 57. Roudasin Furyn kuitenkin Vuorelassa sijainneelle kimppatallille ja siitä se lähti”, JP muistelee. Tykästyin kyytiin niin kovasti, että kehotin Jarkkoa puolitosissani soittelemaan, mikäli auto tulisi joskus myyntiin.” Aikaa kului ja JP sekä Jarkko jatkoivat harrastusta niin omilla tahoillaan kuin kimpassakin. Ensi kosketuksen juttumme Cadillaciin JP sai jo 18-kesäisenä tutustuttuaan sen silloiseen omistajaan, Laitisen Jarkkoon. Alku oli paikoitellen kankeaa, eikä hän loppujen lopuksi päässyt ajamaan autolla metriäkään
Sininen sisusta oli edelleen alkuperäinen samoin kuin vanteet kapseleineen. Kaadoimme sisään uudet nesteet ja vedimme Swingerin traktorilla ylös sijoiltaan. 58 Amerikan Rauta 2/2014 Ring ring. Swinger. Pellin alla oli Caddyn alkuperäinen nelikurkkuisella kaasarilla varustettu 390-kuutiotuumainen vinkkeli, jonka Jarkko oli kunnostanut toista kymmentä vuotta sitten. Auto oli ollut Jarkolla kauan, työn allakin viidestä kuuteen vuotta. Tunnustelin varovaisesti, että jonkinlaiset jarrutkin autosta tuntuivat löytyvän, ja kun kokeilin huvikseni pykälää silmään, niin sehän nykäisikin autoa eteenpäin. Alkuperäinen sininen väri oli vaihdettu Maaningalla Imperial Red -sävyiseksi punaiseksi, jota raikasti valkoinen katto. JP ja Jarkko pääsivät hinnastakin yhteisymmärrykseen ja JP pääsi ajamaan käkkylän kotiin. Cadillac Sedan DeVille ’60 Auton alkuperäinen sininen väri oli vaihdettu Maaningalla Imperial Red -sävyiseksi punaiseksi, jota raikasti valkoinen katto. Sähköt olivat luonnollisesti aivan hapettuneet, mutta laitoimme koneeseen virtaa suoraan startin päästä ja saimme kuin saimmekin sen pyörimään. Verhoilija teki huipputyötä ja hinta-laatusuhde oli todella kohdallaan. Alkuperäinen sininen sisustus ei luonut harmonisinta mahdollista värikombinaatiota punavalkoiseksi uusitun ulkokuoren kanssa, joten asialle oli tehtävä jotain. Kulku oli edelleen moitteetonta, joten kone ei. Mitään poppiautoa ei ollut tarkoitus tehdä.” Cadillac-lisää. Tilanne kehittyi lopulta siihen pisteeseen, että ruuvasimme ikkunat auki ja ajelimme ”latolöydöllä” pitkin pikkuteitä.” JP lunasti auton itselleen, hitsasi pohjaan kuusi neliötä uutta peltiä ja katsasti sen pikkulohkokasille. Eräänä päivänä JP:n puhelin soi. Cadillacin pulttijaolle ne sai istutettua sopivien adapterien avulla. Saimme yhytettyä omistajan paikalle ja ei aikaakaan, kun olimme jo elvyttämässä autoa käyntiin. 20-tuumaiset Velocity -kromivanteet palvelivat ennen AMG Mersun alla. Semmoinen simppeli hifipaketti, että rokki soi sopivasti. Sittemmin tuo väliprojekti on vaihtanut omistajaa, mutta liikkuu edelleen Kuopion tuntumissa. JP suunnitteli uuden, korin kanssa rimmaavan kaksivärisen sisustan, jonka sai toteutettavakseen Verhoomo Asko Hämäläinen Rautalammilta. Samalla asensin kabiiniin vähän kaiuttimia ja konttiin vahvistimen sekä subbarin. Jarkko oli päättänyt laittaa Cadillacin kiertoon ja muisti JP:n olleen autosta aidosti kiinnostunut taannoisten kuskinpestiensä jälkeen. ”Se oli aika iso projekti, sillä kaikki ovipahvit ja penkkien rungot uusittiin samalla
Metsästin uutta tukilaakeria Suomesta, mutta ei sellaista löytynyt mistään. Lopulta apu löytyi kesällä 2010 Ruotsista Power Big Meetistä. Seuraavana vuonna serkkupojan häät sattuivat juuri Powerin aikaan, enkä päässyt lähtemään sinne, mutta kesän 2012 reissulle otin vanhan laakerin mukaan ja etsin myyjän käsiini. Punavalkoisen sisustuksen ideoi JP ja tikkaili kasaan Verhoomo Asko Hämäläinen. ”Olen tässä vuosien varrella vaihtanut siihen bensapumppua ja laturia, mutta mitään suurempaa remonttia se ei ole kaivannut. Päätin sitten laittaa ne Cadillacin alle.” Amerikan Rauta 2/2014 59. vaatinut perushuoltoa kummempaa. Hän muisti minut, mutta kertoi, ettei vanhalle valitettavasti ollut enää käyttöä. ”Se oli ensimmäinen ilmapussivehje meidän kaveripiirissä, ja kun Jari alkoi päivittämään systeemiään hifistellympään suuntaan, häneltä jäi ylimääräiseksi Air Riden kompura, säiliö, venttiilit ja ohjainboksit. Ja ajettu on ihan perkeleesti, kierrelty ja cruisailtu. Hydramatic-automaatillekaan en ole tehnyt muuta kuin vaihtanut kahdesti öljyt.” Isoimpia JP:n tekemiä huoltotoimenpiteitä on ollut kardaanin tukilaakerin vaihto, mikä osoittautui yllättävän työlääksi projektiksi siitä yksinkertaisesta syystä, ettei uutta tahtonut löytyä. Vielä suurempi yllätys oli se, että häneltä löytyi etsimäni osa, tosin sen hinta oli 450 euroa. Toinen osa, jonka hinta syljetti, oli vesipumppu. Cadillacin pumpun hinta oli 500 euroa kun Chevyyn saat osan satasella. Cadillac ei jättänyt lähtemätöntä jälkeä JP:n sydämeen, sillä auto vaihtoi syksyllä omistajaa. Mietin ensin, että onpa hiton kallis paketti, mutta sitten myyjä lupasi palauttaa satasen ensi kesänä, mikäli toisin rikkoutuneen osan hänelle ikään kuin vaihdossa. Minähän en puhu sanaakaan ruotsia ja englantiakin hyvin huonosti, mutta muutaman oluen rohkaisemana lähdin sitten torille kyselemään, että ”Cadillac sixdi gardan laager”. Puolenkymmentä myyjää pyöritteli vaan päätään, mutta viimeisellä kojulla sönkätessäni kaveri vastasi, että voidaan me puhua suomeakin. Hän kun tiesi firman, joka kunnosti vanhoja galvanointeja. Matkustusmukavuutta lisää simppeli, erillisellä vahvistimella ruuditettu hifipaketti. Powerista sellainenkin löytyi, mutta kun hinta oli niin suolainen, niin ajattelin korjauttaa vanhan.” Ilmat Biscaynesta. Markkinoille kun oli tullut uusi valmistaja, joka teki vastaavia palikoita uustuotantona, eikä vanhojen kunnostaminen ollut enää kannattavaa”, JP tarinoi. ”Nelisen vuotta sitten kardaani rupesi ravistamaan rajusti ja syyksi osoittautui galvanoidun kumin irtoaminen. Cadillacin hankkimisen aikoihin JP:n tallikaveri Jari Tissari toi itselleen Jenkeistä ilmajousitetun ’62 Chevrolet Biscaynen. Käsivarteen autosta jäi kuitenkin ikuinen muisto. ”Varaosissa on monesti tuntunut olevan Cadillac-lisää
Kun Jussi luopui Mersusta, niin valssit jäivät hyllyyn ja JP sai ajatuksen mallailla niitä Cadillaciinsa. Varaosien hinnoissa JP kohtasi Cadillac-lisää, mutta välillä autoa saatiin rakennetuksi edullisestikin. Moottori: 390 cid V8. Tekniikkaan pitäisi tehdä hieman uudistuksia voiman toivossa ja sisustankin tipautin jo verhoilijalle. Johtotähti kuului JP:n kaverille Jussille, joka pitää Kuopiossa Race & Streetcar Center -nimistä vauhtiputkaa. Sisusta: Verhoomo Asko Hämäläisen toteuttama punavalkoinen nahkaverhoilu, kontissa vahvistin antamassa potkua kaiuttimille.. Paineilmaletkut ja liittimet löytyivät Kuopiosta Paineteholta. Sitten olisi voinut vaih- della lookkia mielensä mukaan.” Pinnavannesuunnitelma jäi JP:ltä kuitenkin toteuttamatta, sillä viime syksyn aikana mies päätti palata harrastuksessaan vanhoille uomille. Takapää koostuu tavallisista kaksipalkeisista pusseista ja ilma-alustalle tarkoitetuista iskareista. Vanteet: 20” Ve- 60 Amerikan Rauta 2/2014 locity -kromivanteet. Cadillacin korskeat kromivanteet palvelivat aiemmin AMG-Mersun alla. Välillä autoa on siis onneksi saanut rakennettua edullisestikin”, naurahtaa JP tyytyväisenä. Suunnitelmissani oli hankkia noiden rinnalle toinen rengas/vannesetti orkkispinnavanteilla ja leveillä valkosivuilla. Tärkeintä oli kuulemma se, että saisimme systeemin toimimaan. Cadillac löysi uuden kodin Nilsiästä erään kaverin tallista ja hieman ennen joulua pihaan ilmestyi vaaleankeltainen, mustalla vinyylikatolla varustettu ´69 Dodge Charger. F aktat Cadillac Sedan DeVille ’60 • Rakentaja: JP Pitkänen • Paikka: Siilinjärvi. Voimansiirto: Hydramatic-automaatti. Alusta: Air Ride -ilmajousitus. Renkaat: 245/35 R20. ”Kun menimme hakemaan laippoja ammattikoululta ja kyselin, mitä ne maksavat, niin opettaja totesi niiden olleen vain harjoitustyö ja kun käyttötarkoituskin oli hyvä, niin ei hän tohtisi niistä mitään veloittaa. Cadillac Sedan DeVille ’60 390-kuutiotuumainen, nelikurkkuisella kaasarilla varustettu V8 on kunnostettu toistakymmentä vuotta sitten, eikä ole vaatinut omistajaltaan perushuoltoja kummempaa. ”Ostin ne itselleni ja tilasin niihin adapterit, joilla sain muutettua pulttijaon sopivaksi. Siitä pitäisi leipoa sellainen nopeahko katuauto”, JP kertoo vaikuttaen selvästi tyytyväiseltä päätökseensä palata juurilleen. Teho: 325 hv. KORI: Maalattu Imperial Red -sävyiseksi punaiseksi valkoisella katolla. Palkeiden kiinnityslaipat leikattiin Jarin Chevyn mallien mukaan ja ne polttoleikkautettiin Kuopiossa ammattikoululla, minkä jälkeen JP hitsasi ne itse kiinni runkoon. ”Olen jo ottanut sen työn alle. JP tilasi Jenkeistä uudet McPherson-tyyppiset etutolpat, joissa ilmapussi tulee iskarin ympärille
Kirjassa on Tuhti tietopaketti raottaa ovea veteraania tietoa heidän 50 ajoneuvostaan. 774 (09) itse puhelim tilaa ostoksia itselle ja pukinkonttiin! Tai Janita Jutila leimattu Trabant 6 414883 684808 Kirjoittaja Jukka Vesterinen 144 sivua, til.nro S312 Suos.hinta 35,80 Saab 96 ´75 30 vuotta taltioitu työkalu jälleen liikenteessä tö Kakstahtijatyt museo- Viipale mediat SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND Neljäs Aikamatka jatkaa Alfamerin kirjasarjaa Nostalginen vuosikirja. Lada 1500S ´79 & Toyota Corolla DX ´83 08/13 Jokaisella autolla on tarina. Olennaista on historian tallentaminen jälkipolville. Kirjoittaja Erkki Vanhanen 272 sivua, til.nro S315 Suos.hinta 38,80 Lataa Klassikot App Storesta QR-koodilla Suomalaista Motorsport Made in Finland moottoripyöräilyä t.fi • 08/13 • Hinta 8,50 € ampisean lkoinen LSin iv Patinapaku • Plymouth Valiant V100 ’69 • Saab Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi • Lancia Delta HF integrale Evo1 ’91 klassikko-n harrastaja ! aarreaitta autoilun ajankuvaa • www.klassiko 01/14 joneuvojen maailmaan. (03) 318 5440 PUH. märtäminen sekä ajoneuvojen ja niiden Kirjoittaja Juha Vartiainen 208 sivua, runsas kuvitus Til.nro S317, suos.hinta 36,50 Datsun Finn ’72 • Fiat croma 2.0ie ’89 Harrastuksena museoajoneuvo KLASSIKOT NYT MYÖS IPADISSA. Pääpaino on suomalaisen moottoriurheilun tähdistössä. Ojanen 168 sivua, til.nro S218 Suos.hinta 31,50 96 V4 ’75 • Simca 1000 ’63 • Trabant Kirja tarjoaa läpileikkauksen suomalaiseen moottoriurheiluun kokonaisuutena. Tule 2810. harrastajien tarinoita ja mielenkiintoista ä ole harrastuksen tärkein pointti, Näillä vehkeillä ajaminen ei välttämätt ylläpitäminen ja niiden edustaman vaan sitä on myös niiden rakentaminen, muotoilun ja teknisen kauneuden ymaikakauden tuntemus. Verraton lahja vuosina 1953, 1963 ja 1973 syntyneille! Corolla DX ´83 • VW Pritschenwagen Kivihoviin. DaTSun Finn & Simca 1000 Arkipäivän sankareita 6 414883 684808 14001 368480-1401 • PAL VKO 2014-10 Viipale mediat ´65 SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND 13008 368480-1308 • PAL VKO 2014-03 P601 ’65 kauppamme iemenkatu 13, Helsinki, sekä verkko Kirjakauppamme osoitteessa Kaisan än onnistuneita tutustumaan valikoimaamme ja tekemä www.alfamer.fi palvelevat sinua. (03) 318 5426 KAUHAKORVENKATU 24 33720 TAMPERE WWW.SOINICARPARTS.NET | USAOSAT@SOINICARPARTS.NET. AikAnsA suosikit Vauhdin takana Vauhdin takana Kilpamekaan Kilpamekaanikko Timo Saariston tarina le Tuleva klassikko Po kappa ist itteluet Harjo ut Joona Hammin metsä 1479 kilometriä ajettu Fiat Croma ikko Timo Saariston tarina, osa 2 ja laatua autokutyyliä via malliin Japanin Tuleva klassikko Kuuma 80-luku Harrasteikään ehtinyt iso Saab GTI-autoja ja outoja erikoisuuksia Verkkokauppa e l l e s i a Jokotakin j WWW.PAIMELANPARONITAR.FI USA AUTOJEN VARAOSAT, KORJAUKSET JA HUOLLOT. Kirjoittaja Jukka Vesterinen 208 sivua, til.nro S239 Suos.hinta 30,20 Aikamatka 1953•1963•1973 t.fi • 01/14 • Hinta 8,50 € VW Pritschenwagen ´65 ´67 • Peugeot 203 Berline ´58 • Toyota Kirja kertoo suomalaisen bensiinikaupan lähes satavuotisen historian Viipurin Revonhännän bensapumpusta Suomusjärven autoilun ajankuvaa • www.klassiko ´63 • Lada 1500S ´79 • Opel Admiral Huoltoasemakirja Alfa Romeo GTV ´81 • Ford Falcon Futura Moottoripyörän tie 40-luvun lopun arkisesta kulkuneuvosta 60-luvun lopun harraste- ja urheiluvälineeksi. JO 33 VUOTTA PALVELUA! AVOINNA MA-PE 9-17 | LA 10-14 PUH. Kirjoittaja Olli J
Frisco 62 Amerikan Rauta 2/2014
Bobber Teksti ja kuvat: Olli Lehtinen Tony Raita on tunnettu vuosikaudet taitavana stunttiprätkäkuskina ja tatuoijana, jona mies on tullut myös suurelle yleisölle viime aikoina teeveestä tutuksi. Tony on kuitenkin myös pitkän linjan ruuvaaja, jonka omia pyöriä ei ole rakennettu isolla rahalla, vaan vahvalla näkemyksellä. Amerikan Rauta 2/2014 63
Friscon tyyliä. Sen vakiokasvona nähtiin lahtelainen tatuoija Tony Raita. Kohtuullisen ylhäällä pyörässä sijaitsevana se on katsottu parhaaksi kääriä eristeeseen palovammojen välttämiseksi.. Tonyssa ei kuitenkaan ole minkäänlaista trendisurffarin vikaa, vaan hän on aito pitkän linjan tatuoija ja motskariukko. 64 Amerikan Rauta 2/2014 Pakoputkisto on itse tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ilman kommervenkkejä. Tonyn resepti on yksinkertainen: mahdollisimman halvalla, parhailla mahdollisilla ajo-ominaisuuksilla varustettu pyörä, jossa ulkonäköseikkojakaan ei ole unohdettu. Pyörän ehkä hallitsevin yksityiskohta on 23-tuumainen speedway-eturengas, jollaista harvemmin on Pikkuinen etulamppu on peräisin 30-luvun Fordista, kiinnekohta toiseen Tonyn intohimoon eli hot rodeihin. Koska taustaa ruuvaamiseen löytyy, ovat miehen kaksipyöräiset itse rakennettuja, ja myös muille on tullut pyöriä tehtyä. Yksi näistä on tatuointistudion toiminnasta kertonut HelsINK. Tonyn ura kaksipyöräisten parissa alkoi crossipuolella, jossa hän alkuun ruuvaili muiden pyöriä ja toimi kilpatiimeissä mekaanikkona. Stunttihommissa hän onkin kierrellyt ympäri Eurooppaa ja vähän muuallakin, vuodesta 2007 alkaen BMW-tehtaan sponsoroimassa tiimissä. Sitä kautta miehen tie johti stunttipyöräryhmään ruuvaamaan, ja kuten tällaisissa tapauksissa monesti, hän löysi pian itsensä stunttipyörän ohjaimista. Rungon etuaisoja on väännetty vakiosta poikkeavasti, jotta 23” speedway-eturengas mahtuu pyörimään. V H-D Bobber iime aikoina ovat tv-trendien aallonharjoilla ratsastaneet erilaiset lifestyle-ohjelmat, jotka ammentavat ennen alakulttuuria edustaneista ilmiöistä. E sittelyssä olevassa pyörässä, joka on saanut innoituksensa Frisco stylestä, ovat nämä elementit osuneet kohdalleen. Tonyn omaa sydäntä ovat kuitenkin lähimpänä kaikki vanhan liiton Amerikan vehkeet: klassiset hot rodit ja Harrikat
Tuo lienee samaa sarjaa uskomuksen kanssa, että jos pesee laitteen, siitä seuraa sadekeli. Tony on itse taiteilija jo tatuointiammatinsakin takia ja tehnyt kynäruiskuynnä muita maalauksia, mutta koskapa suutarin lapsella olisi kenkiä nähty. Satula on erään Tonyn kaverin tekemä, eikä ihan heti uskoisi, että se on hänen ensimmäinen yrityksensä kyseisellä saralla. nähty katu-bobberissa. Jalkatappien sijoittelu poikkeaa perinteisestä jalkapohjat edellä -ajoasennosta. Tankin päällä on häivemaalaus, joka näyttää kuin se olisi toisesta maailmasta. Tony haluaa kiittää kavereitaan avusta projektissa: Judelle kuuluu kiitos maalauksista, Vanniselle satulasta, Kapalle koneistuksista ja Jarkolle sähköduuneista. Paketti on sen verran hyvän näköinen, ettei sitä edes raaskisi koteloida. Takarengasta aistinvaraisesti tarkastellessa huomaa, että tällä pyörällä on menty muutenkin kuin suoralla tiellä arvokkaan rauhallisesti. Mattamustalle pohjalle on tehty kullanväriset Microflake-paneelit ja tankin päälle kynäruiskulla häivytysmaalaus. Jude Pakalén sai Tonylta päävärin, mutta muuten vapaat kädet toteuttaa itseään. Akun kyljessä oleva polkupyörän alkuperäistyökalua muistuttava vehje on myönnytys taikauskolle: jos mukana ei ole ainuttakaan työkalua, hajoaa pyörä varmasti. Takarengasta tarkastellessa huomaa, että tällä pyörällä ajetaan stunttioppien mukaan, välillä rajustikin. Suutarin lapsi. Amerikan Rauta 2/2014 65. Etulamppu on mystisen näköinen pienehkö bullet, jota aivan kaikki eivät tunnista, paitsi jos on pelannut ennen sotaa tehtyjen Fordien parissa. Niinpä tämänkin pyörän on maalannut hänen tuttavansa Jude Pakalén, joka sai suunnitteluun vapaat kädet Tonyn valitsemaa pääväriä lukuun ottamatta. Muuten se on perinteinen jäykkä, mutta etuputket vaativat hieman muotoilua, jotta saatiin riittävästi tilaa eturenkaalle. Tony kun ei säästele laitetta, vaan käyttää sitä stunttioppien mukaan. Stonga ja käsihallitsimet ovat lainaa crossipyörästä, jalkatapit ja polkimet omaa valmistetta osittain messingistä. Yhdessä pari tuumaa lyhennetyn Sportsterin keulan kanssa se vaati hieman erilaisen lähestymistavan runkoon. Muut uudet palikat ovat ISR-takajarru ja koneen kärjetön Ultima-sytytys. Tekniikkapuoli on vakiota ’96-mallista, 1?340-kuutionen kone ja 5-vaihteinen laatikko. Koneen ja laatikon välissä on harvoja pyörään uutena hankittuja osia: Ultiman 2-tuumainen Oldschool-kytkin ja ensiöveto. Jalkatapit ovat omistajan itse osittain messingistä valmistamat. Sama teema jatkuu satulassa, joka oli tekijänsä ensimmäinen, vaikka sitä ei jäljestä heti arvaisi. Takarengas on 16-tuumainen 130 milliä leveä pyöreäolkaisella profiililla kuten edessäkin, ja jos jossakin, niin tässä pyörässä sillä on merkitystä. Jarrupääsylinteri ei ole H-D:n tuotantoa, vaan sovellettu muista laitteista. Muuten on menty niillä, mitä on oman ja kaverien tallien nurkista löytynyt. Ultiman 2” beltti ja kytkin ovat harvoja pyörään kaupasta hankittuja osia. Tankki on vakio uudemman Sportyn versio, jonka runkotunneli on poistettu, jolloin se istuu korkealla rungon päällä aivan kuin vanhemmissa vuosimalleissa. Tony ja hänen kaverinsa Palmi rakensivat itse rungon jigissä
Enkä tässä nyt tarkoita niitä viime vuosikymmenen jättikokoisia ja todella painavia bling bling -kromikiekkoja, vaan klassisesti muotoiltuja Pro Touring -henkisiä vanteita, jollaisia näkyy tunnettujen jenkkirakentajien kuten Kindig-itin luomusten alla. M onet meistä ovat mieltyneitä klassisimpiin vannemallehin niin kovasti, etteivät halua muita katsellakaan. 14x6” - 20x10” American Racing Classic Torq Thrust VN215 Pulttijaot: 5x4,5”, 5x4,75” ja 5x5” Uutta: Ei enää vain Custom-vanne, tulee varastoon 2014 aikana Hinta: 209-390 € ydet 4,5– 15” leve17 14” ja ” 7–9” Unique Supreme Pulttijaot: 5x4”, 5x4,5”, 5x4,75” ja 5x5” Offset: ET -76- +13 Hinnat alk. 02 14 n a v i k k n e J Teksti ja kuvat: Tomi Eronen, Malli: Lotta Kilponen Katsauksessa kotimaan vannemarkkinoiden uutuudet. Mukana on tällä kertaa myös muutama vanhempi malli, joita saa nyt uusina kokovaihtoehtoina. 225 €/ kpl 66 Amerikan Rauta 2/2014. Yhtä kaikki, selvästi jenkkivannekentälläkin on tultu tilanteeseen, että se perinteinen kolmioreikäinen trukkivanne tai Centerline-kopio ei enää kaikille kelpaa, vaan vanteet halutaan valita oikeasti auton muuhun tyyliin sopiviksi. Näissä maasturivanteissa trendinä ovat futuristisen kulmikkaat muodot ja musta väri – tuttua jo useamman vuoden ajalta amerikkalaisista tapahtumista ja tv-ohjelmista, ovathan isot avolavat myös monien jenkkijulkkisten suosiossa. Toinen juttu on se, että mitä paremmin erilaisiin vanteisiin perehtyy, sitä enemmän löytyy mielenkiintoisia malleja, joista ei aiemmin ollut kuullutkaan. Tämä pätee yhtä lailla vanhoihin jo markkinoilta kadonneisiin vanteisiin kuin uutuusmalleihin, joista monet tuovat klassista muotoilua uusiin tuumakokoihin. Viime vuosina kotimaan markkinoillakin on ollut selkeästi nähtävillä jo pidempään Amerikassa pinnalla ollut trendi entistä isommista ja leveämmistä vanteista. Ja sitä ajatellen on mukava nähdä, että valikoimaa kotimaisilla maahantuojilla riittää. Oma lukunsa ovat sitten nostalgiavanteet, joissa niissäkin tarjonta kasvaa koko ajan. Viimeisten 10 vuoden sisällä maahantuodut täysikokoiset nelivetopick-upit ovat tuoneet meillekin käytännössä kokonaan uuden markkinan – kotimaisilta vannetukkureiltakin kysellään yhä enemmän 6- ja 8-pulttisten van- teita, joiden tuumakootkin ovat luonnollisesti ihan jotain muuta kuin mihin on totuttu vanhemmissa avolavoissa. Tosiasia on kuitenkin, että kaikkeen kyllästyy
t e e t n Amerikan Rauta 2/2014 67
Ford, Dodge, Chevy Silverado 8-pulttiset. 90 €/ kpl Sultan ZL-1 15x7” - 17x8” CS69 17-20” 20x9” Delux 69 17” ja 20” Cragar Eagle Alloys Eagle Alloys Eagle Alloys 5x4,5”, 5x4,75” & 5x5”. 8x170 mm / 8x6,5”. ET 25, sopivuus mm. Pulttijaot ja ET mittojen mukaan Tilauksesta valmistettava takovanne, laaja värivalikoima 1300-2500 €/ kpl. 300€/ kpl Eliminator 500 Gray 20x10” 20x8”ujaja tak a) (et #016 18-22” #018 18-22” #015 9x20” ja 9,5x22” Foose Forgeline Forgeline Gear Alloy 5x4,5”. ET -88 - +13 Musta, täysin umpinainen teräsvanne. Värit Chrome ja Black Chrome 469 €/ kpl. ET 0 - +6 mm Harmaa keskus, kiillotettu reuna Hinta vahvistamatta 5-, 6- ja 8-pulttiset Leveys 8-10” Väri: Musta/ kiillotettu Alk. Leveys: 8” ja 9” Väri: Musta/ kiillotettu Alk. ET 0 Hopea tai titanium-harmaa keskiosa Hopea 119,95 €/ kpl, Titanium 129,95 €/ kpl 5x4,5” ja 5x4,75” Hinnat lasketaan aina tapauskohtaisesti Torq Thrust 2.1 ”-17x11” 15x6”-15x14”, 17x7 VN47 Vector 20x8” ja 20x9” America 18x9,5-20x10” Junkyard Dog ” 15x4,5” - 15x14 Boyd Coddington Camaro Carrol Shelby Wheels Cragar Hinnat lasketaan aina tapauskohtaisesti 5 x 120 mm. Bullet caps & trim rings -optiot Alk. 300€/ kpl 5-, 6- ja 8-pulttiset. Sisältää vannekeskiöt 20” 420 €/ kpl, 22” 485 €/ kpl Black Machined Wheel 68 17-20” 17x8” Amerikan Rauta 2/2014 RB3C Concave CF3C Concave 715 C. Backspace 4” & 5” Antrasiitti tai musta 189 €/ kpl 5x4,5” ja 5x4,75”. Jenkkivanteet 2014 14x6” - 20x10” 15x7” - 15x8,5” American Racing American Racing Barzetta Boyd Coddington 5x4,5” - 5x4,75” - 5x5” Uudet koot 18x7” ,18x8”, 18x9”, 18x10”, 20x8”, 20x10” 209-390 € 5x4,5” - 5x4,75”. 2005 ja uudempiin Ford Mustangeihin Hinta 479 €/ kpl Pulttijaot ja ET mittojen mukaan Tilauksesta valmistettava takovanne, laaja värivalikoima 1300-2500 €/ kpl. 4,5” Hinta vahvistamatta 5x4,5”, 5x4,75” & 5x5”. 300€/ kpl 5-, 6- ja 8-pulttiset Väri: Musta/ kiillotettu Alk
Maahantuojat G-C Wheels www.g-c.fi/wheels Boyd Coddington, Carroll Shelby Hakala Performance www.hakalaperformance.fi Forgeline, Lexani Jari Mäki Oy www.jarimaki.fi Gear Alloy, Velocity Wheel SouthWest Trade www.southwesttrade.fi SouthWest Trade Tradeparts www.tradeparts.info Eagle Alloys, Show Wheels USA Cars & Trucks www.usa-cars.fi Foose, MT US-Parts www.usparts.fi American Racing, BF Goodrich, Cragar, Helo, KMC, Maxxis, Unique Vannetukku www.vannetukku.fi Barzetta, Jack Wheeler, Nankang Amerikan Rauta 2/2014 69
ET -44- +18 Kiiltävä musta, osin kiillotettu. ET 0-35 Mattamusta. ET 0 - 18 Musta/kiillotettu tai kromattu Alk. 65,00 €/ kpl 5x4”, 4,5”, 4,75” ja 5” 210 €/ kpl Sidebiter Matte Black 17”, 18”, 20” Black D-Window Rally Trashstar Renkaat ” 9x20”ja 10x22 Useita 14-15” 14” ja 15” Show Wheels Velocity Wheel BF Goodrich Nankang 5x 4”, 4,5”, 4,75”, 5”, 5x115 ja 5x120 mm Leveys: 7 - 10” Kiillotettu ja harmaa/ kiillotettu Alk. 89,95 € Streeter 70 17x9” - 20x10” 17x8” - 24x12” Amerikan Rauta 2/2014 U2 90 Radial T/A N-605 Toursport. Musta ja kiillotettu reuna Alk. ET -24-38 Satiininmusta. 155 €/ kpl Edullinen kapealla valkosivulla varustettu rengas Alk. Saatavilla eri keskikuppeja, irrotettavat ”puolat” Alk. Jenkkivanteet 2014 17x8” - 22x9,5” 15x7”-15x10” sekä 16x7”-16x10” Helo Jack Wheeler KMC KMC 6-, ja 8-pulttiset jaot. Sisältää vannekeskiöt 20” 395 € / kpl, 22” 420 € / kpl Amerikkalainen klassikko, valkoiset kohokirjaimet toisella kyljellä. 330 €/ kpl Custom-vanne, leveydet 9-10,5”. 195 €/ kpl 5x4,75” ja 5x127. SUV, 4x4 -vanne Alk. Leveydet: 9 -10,5”, soveltuu Mustang ´05-, Challenger ´05-, Charger ´05- ja Camaro ´05-. 45,00 €/ kpl 14” ja 53,00 €/ kpl 15” Useita eri jakoja Alk. Värit musta/koneistettu mustalla tai kiiltävä RST-reunalla, Custom-värioptio Alk. 259 €/kpl HE835 Rocky AT 16x8” - 20x10” XD811 Rockstar 2 17”, 18” ja 20” 20-22” 18-26” XD813 Battalion KMC Lexani Lexani MT 5-, ja 6-pulttiset jaot. 259 €/ kpl 5-, 6-, ja 8-pulttiset jaot. SUV, 4x4 -vanne Alk. 195 €/kpl Custom-vanne, leveydet 7,5-10”. ET -20 tai -44 Saatavana mustana ja valkoisena 45,95-64,95 €/ kpl 5-, 6-, ja 8-pulttiset jaot. Värit kromi, musta/koneistettu mustalla tai kiiltävä RST-reunalla, Custom-värioptio Alk. 190 €/ kpl 8x165 mm Sopivuus: Chevrolet / Dodge / Ford 8-pulttiset. Alk. 500 €/ kpl 5 x 4,5”, 5 x 115, 5 x 120 mm. ET 1545. 249 €/ kpl XD818 Heist 15-17, ja 20”, LSS-10 ” 14x6”, 15x7” ja 15x8 CVX-44 Concave 15x7” ja 15x8” SC-5 17x7” ja 17x8” MT SouthWest Trade SouthWest Trade Show Wheels 5 x 4,5”, 5x5”, 5x5,5”, 8x6,5” ja 8 x 170 Hinta vahvistamatta Useita eri jakoja Alk. ET 15-45
050 532 3220 • michael.harry@michaelsgarage.fi www.michaelsgarage.fi KAIKKI MERKIT JA MALLIT PUHELINMYYNTI 05-535 4519 WWW.PARTSGARAGE.FI MYLLYKOSKEN AUTOTARVIKE OY. JENKKI KORJAA JENKKEJÄ Espoon Kauklahdessa Michael’s Garage huoltaa ja korjaa kaikkia autoja, mutta erikoisosaamisaluettamme on jenkkiautojen huolto ja korjaus. Hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia-asia. Yli 20 vuoden kokemuksella! Varaa aika nyt! Michael's Garage Oy TUKKUMYYNTI USA-VARAOSAT TARVIKKEET HUOLTO YLI 20-VUODEN KOKEMUKSELLA TOIMITUKSET POSTI JA MATKAHUOLTO Dodge Chevrolet Jeep Corvette Hummer Cadillac Buick Ford GMC Oldsmobile Chrysler Myntinsyrjä 3 A 1, 02780 ESPOO Puh
Tammikuu tuo myös mukanaan Grand National Roadster Show’n. niin, siis lainaamiseksi. Paikan päällä oli useampi remmiahdettu lättäpää, mutta tämä on varmasti pitkälle matkalle niistä mukavin. Joka vuonna GNRS:llä on uusi teema, ja tämän vuoden teemaksi oli valittu kunnian osoitus Bonnevillelle. Tapahtuma on yksi suosikeistani ideoiden vohkimiseksi... Tästä ’39 Ford convertiblesta tulee valmiina häikäisevä cruiseri. Ehdotan, että ensi vuonna kun lumi tukkii kaiken ja on vähän turhan kylmä ahkeroida pajalla, buukkaa ihmeessä lento Kalifor niaan lämpimän sään ja hienojen autojen pariin. 72 Amerikan Rauta 2/2014. Yritän ehtiä joka vuosi Bonneville Speed Weekille, joten olen nähnyt suurimman osan näistä autoista ennenkin, mutta kaikkien näkeminen kerralla sisäti loissa hyvin valaistuna oli kyllä jotakin – puhumattakaan siitä, että juuri äskettäin kilpailuissa olleet ajokit oli aseteltu juuri niitä inspiroineiden näyttelyautojen vie reen. Grand National Teksti ja kuvat: Robert McCarter Uuden vuoden myötä on hieno mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Lisäbonuksena kaiuttimista raikasi Bonnevillen ennätysvetojen ääniä ympäri rakennusta, joten tunnelma oli kuin Speed Weekillä, ilman suolaa silmissä. Mikä olisikaan parempi aloitus vuodelle, kuin nähdä automaailman parhaista parhaat ja tavata tuttuja ympäri maata, tarinoiden ja kertoen projektien viimeisimmistä vaiheista. C ustomeja, hot rodeja, muskeli autoja: mikä onkaan oma juttu, löytyy show’sta aina jotakin joka joko motivoi nykyistä projektia tai inspiroi aloittamaan uutta
Näiden konepeltien alta ei löydy billetiä. Auto on Foosen suunnittelema ja Rad Rides by Troyn rakentama. Tämä ´28/29 esittelee roddauksen perusteita. Alkuperäinen Munro Special oli esillä myös. Pitsi ja feidaukset, valkoinen vinyyli ja kromipelti tekevät tästä ’34 Fordista ehdottoman 60-lukuisen showauton tyylisen. Amerikan Rauta 2/2014 73. Suede Palacessa on aina parhaat vintage-autot. Takapuskuri oli vedetty kiinni koriin, sivuikkunat yhtenäiset ja Edelbrock-remmiahdetulle moottorille tehty tilaa konepeittoon käsin muovatulla peltiscoopilla. Suora kuutonen kolmella kaasarilla riittää mainiosti. Ken Thurmin ahdetulla lättäpäällä varustetun ’32 sedanin kauttaaltaan alumiinilevyllä verhoillussa sisustassa huomion kiinnittävät tyylikkäästi tehdyt koristemoldaukset sekä pommikonepenkit. BS Industriesin moddaama ’65 Mustang oli vakion näköinen, mutta kattavasti rakenneltu. Jep, tämä ei ole vain Roseville High Schoolin oppilaiden rakentama, mutta lisäksi alle kuudessa kuukaudessa tehty! Tämän vuoden America´s Most Beautiful Roadster -voittaja on Wes Rydellin ’35 Chevy Phaeton. Vaatteet, musiikki ja autot ovat kaikki aikaisien rodien ja customien kulta-ajalta. Varsinkin kun mukana ovat vielä pleksiset konepeiton sivut, laatikon koppa ja ikkunat. Kokopeittävät kapselit oli maalattu esittämään normaaleita kolmiosaisia kilpavanteita. Käytä sitä mitä on saatavilla ja tee nopea ja matala riisuttu ajokki. Burtin vuoden ’67 ennätys, 183,586 mailia tunnissa on yhä voimassa. Projektissa oli juuri oikeat ihmiset mukana tavoittelemassa yhtä halutuimmista palkinnoista, minkä autolle voi myöntää. Kunpa oman koulun auto-osastolla olisi tehty tällaisia projekteja. Palaceen sisään käveleminen on kuin pieni aikamatka muihin rakennuksiin verrattuna. Big Red, mahdollisesti planeetan kovin ’69 Camaro, oli paikalla täydessä ajovarustuksessa
Valetut harmaat vanteet antavat kliinin ulkoasun, ja vaaleassa satulanahkasisustassa on hyötyauton tunnelmaa. Monikaan paikka tässä ’72 Camarossa ei ole jäänyt koskemattomaksi. Pellin alla on tuplaturbopikkulohko, joka näyttää enemmän NASA:n kuin Nelson Racing Enginesin tekemältä. Grand National Tämän ’33 coupen konepellissä luki Riding with the Devil. Pajalla pitää olla oma shop truck, oli se sitten 30-, 40-, 50- tai 60-luvulta. Liekö hyvä tai paha, mutta 666-numeroitu coupe näytti pirun kovalta joka suunnasta. PureVision tietää, milloin tarpeeksi on juuri sopivasti. 74 Amerikan Rauta 2/2014. En tiedä montako ’32 sedan deliveryä George Poteetilla on, mutta tämä on yksi kelpo esimerkki ”less is more” -ajattelusta. Niitä ei ollut olemassakaan ennen tätä Brizion tekemää. Oletko ennen nähnyt neliovista Vickyä
Tässä ’56 Chevyssä oli lukematon määrä muutoksia. Ainoa paikka, missä voi nähdä yhtä paljon ennätysautoja on suola-aavikko. Lisäksi muutosten piti olla ollut tehtävissä ennen vuotta 1955. Paul Gommisin lähtökohta AMBR-autonsa rakentamiseen oli se, että jokaisella muutostyöllä pitää olla järkevät perustelut – muutenkin kuin että ulkonäkö oli kohdallaan. Tri-Five-Chevyt ovat äärimmäisen hankalia chopata niin, että lopputulos näyttää hyvältä, mutta tässä siinä onnistuttiin. Ryan Reed muistuttaa, ettei mopon tarvitse lähteä hanskasta, jotta Deuce saadaan erottumaan joukosta. Tavaramerkki-stancen lisäksi ajokista löytyi 409:iin perustuva 500 cid W-moottori kenkälusikalla pellin alle sovitettuna. Tässä näkyy pidättyväisyys hienosti: takakenoon asetettu chopattu tuulilasi, syvät isoreikäiset vanteet takana ja täydellinen stance... Ronnie ja Debra Goodwinin ’32 Fordia voi ihan oikeasti käyttääkin sitten kun sisätilanäyttelykausi on ohi. Eikä haittaa, että maalipinta ja paneelien sovitukset ovat virheettömät. On tosi hieno juttu, että suurin osa America´s Most Beautiful Roadster -kisailijoista rakentaa perinteisempiä autoja. Tämän vuoden teemana olivat Bonnevillen nopeusautot, eikä niistä kiinnostuneen tarvinnut pettyä. 369 cidistä 800 heppaa! 40 % pintakaasulla päästiin 228 mailia tunnissa viime Speed Weekillä... Yksityiskohdista ei uskoisi, että tämä raketti on tehty ennätysten rikkomiseen. Näyttelyautoista tuoresuolattuihin, oli montaa eri luokkaa esillä. Lokasuojilla tai ilman, Brizion osastolta löytyy mieleinen ’32 roadster. Alan Johnson oli mukavalla tuulella ja kierrätti ympäri uutta Studebaker-streamlineriään. Amerikan Rauta 2/2014 75. Allowayn tuomien komeiden autojen joukossa oli tämä ’51 Chevrolet Fleetline
Melkoinen museo Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Kimmo Janhunen Miracle Milella Los Angelesin miljoonakaupungin ytimessä sijaitseva lehtikustantaja Robert E. Petersenin vuonna 1994 perustama museo esittelee takavuosien tunnettujen rodien ja kustomien sekä filmitähtiautojen ohessa amerikkalaista autoilukulttuuria tavalla, joka hakee vertaistaan. Museon my ymälää koristi Ed ”Big Daddy” Rothin lasikuitukorinen Outlaw. Katutason näyttely on omistettu Los Angelesin autohistorialle, jota esitellään autoilun alusta tähän päivään. Somistukset hakevat vertaistaan. ´50-lukulaisten kavalkaadiin kuului esimerkiksi hienokuntoinen ´51 Ford Country Squire. 76 Amerikan Rauta 2/2014
Perän mo Mercedesten ja Peugeotien ton -au Prix nd Gra sen edellisvuoden myös suuresti Mercedek ettei sitä ole. Museosta löytyi myös vanhan liiton kustompaja, jossa oli ”työn alla” mikäpä muu kuin sämpylä-Mercury. Kaiser Darrinin vierestä oli paikkansa löytänyt John D´Agostinon Sophia. Huolto-aseman kupeesta löy tyi myös rivi hienokuntoisia bensapumppuja. Amerikan Rauta 2/2014 77. Sen nelisylinterine ottoria. Sehän ei ole vanha luomus vaikka nostalgiatyylinen onkin – auto debytoi 2013 Grand National Roadster Show’ssa. en – voisi melkein sanoa, toin kiin len mie on ilu muoto Mielenkiintoinen Streamlinerluomus ter vehti vierailijoita parkkihallin suulla. jen, maan kehittyneiden Delage 1915 rakennettiin kilpaile tti on” adr istu mu Squ ori hite ott ”W -mo tz Stu n OHC kanssa. Sisätiloista löytyy täysikokoinen vanha bensa-asema
´30 Nashin erikoisuutena on twin spark -tyyppinen kaksoissytytys. 78 Amerikan Rauta 2/2014. Kaupan parkkipaikkamiljööseen sijoitetuista autoista etummainen on Juan ja Evita Peronin käyttämä ´39 Packard Super Eight Phaeton. Powell Motor Companyn sisälle ei sentään päässyt kävelemään, vaikka lähemmin tutkittavaa sieltäkin olisi varmasti löytynyt. Kukapa ei haluaisi huippukuntoista ´32 Ford -hinuria. Petersen Automotive Museum Heti museon aulasta löytyi ZZ Topin Billy Gibbonsille 90-luvun alussa rakennettu CadZZilla
Hyllyistä löytyi vanhaa viripalikkaa ja tallissa oli työn alla hot rod. Courtney aloi tti auton rakentam isen vuonna 1954 ja se esiteltiin nä yttelyissä ja le hdissä kahta vuotta m yöhemmin. Varsin onnistunut luomus. Ron Courtneyn Ford X-51 kustom issa oli siivet jo enne n kuin ne tulivat tuotantoautoih in. Vaikka kyse on automuseosta, on jopa ruokakauppa lavastettu hienosti hedelmiä ja asiakkaita myöten. Amerikan Rauta 2/2014 79. ´56 Lone Star Meteor on Cadillac-tyylisine peräevineen varsin sympaattisen näköinen pikkupaatti. Speed Shopiin pääsi myös sisälle. Tämä Mystery Car rakennettiin tiettävästi vuonna 1956 ´33 Ford roadsterin rungolle
Museon sisältä löy tyvä Johnny Rockettes -pikaruokaravintola sopii kokonaisuuteen täydellisesti. 80 Amerikan Rauta 2/2014 ´37 Delage Aerosport on yksinkertaisesti huikean näköinen auto. Se on Spohn Palos Cabriolet, joka rakennettiin vuonna 1952 Saksassa ´40 Fordin alustalle. Yläkerrasta löytyi Chryslerin Turbine Car ´63, joka oli komeassa entisöimättömässä kunnossa. ´63 Studebaker Lark Daytona Wagonairea voisi kutsua tavalliseksi kummajaiseksi. Kyljestä löytyi jopa pieni käytöstä kertova kolhu. Näyttääkö tutulta. Tyylikäs samppanjan kullan sävy tuo sen muodot hienosti esiin. Auton historia ei ole tarkasti tiedossa, mutta se tuli tiettävästi USA:han jo 50-luvulla. Päältä Turbine Car on kuin mikä tahansa 60-luvun auto, mutta keskikonsolin vipstaakit näyttävät hieman vierailta... Ei ihme, jos ei. Sen kattoratkaisu on vähintäänkin mielenkiintoinen.. Petersen Automotive Museum Yksi olennainen osa Kalifornian autoilukulttuuria ovat tietysti muotoilustudiot
”Possessed” ´33 Ford voitti America´s Most Beautiful Roadster -palkinnon vuonna 2010. Pin stripet autoon veti aikoin aan Ed Roth. Nykykuntoon Camino valmistui 1983, joskin sen rakentaminen alkoi jo 10 vuotta aiemmin. Foosen vuonna 2006 rakentamasta Hemisteristä voi olla montaa mieltä, mutta ainakaan se ei jää huomaamatta. Fuel Inje cted -teksti ei valehtele, pellin alla on 283-ruiskutekniikka. ´41 Studebaker Champion Coupe Delivery on esimerkki siitä, kuinka kätevästi coupesta saa avolavan. Paul ja Erik Hansenin ´52 Buick Riviera kantaa nimeä ”Resilience”. ”Blind Faith” -nimellä tunnettu ´64 El Camino on siitä erikoinen custom, että se toimi jo ennen rakentamistaan nykyasuunsa prototyyppinä uudelle ´68 El Caminolle. ´53 Chevy Ice Cream Truck rakennettiin kunnioittamaan enkelten kaupungin latinoperinteitä. Amerikan Rauta 2/2014 81. Auto toimi myös Hot Wheels -pikkuautojen inspiraationa Bradleyn työskennellessä Mattel Toys -lelufirman palveluksessa vuonna 1966. Doyle Gammelin ´32 Coupe on upea, mutta vielä huikea mman siitä tekee tieto, että aut o rakennettiin tähän kuo siin jo 60-luvun alussa. Auton moottorina on taakse asennettu ´67 Olds Toronadon Super Rocket. Huikea kustom valmistui tähän asuun vuonna 2009
Neuvoja tulijalle. billet-vanteet eivät tule kysymykseen. Autojen lisäksi voi yleisöstä bongailla tyylikkäitä asukokonaisuuksia. Tarkoitus on ajaa kaksi mahdollisimman samaa aikaa, lähimmäksi ajanut voittaa. Varsinainen alue täyttyy jo varhain perjantaina ja kun se on täynnä, jopa kohtuullisen hienonkin aikakaudenmukaisen kustomin voi joutua jättämään yleisöparkkiin. Paluu yleensä maanantaina Tukholmasta lähtevällä laivalla. Karsintaa suoritetaan portilla. Kilpailu ajetaan neljässä luokassa: Hot rod, Custom, Bike ja Original, jossa kussakin kahdeksan kilpailijaa. Mökkejä, hotelleja tai vastaavaa majoitusta ei ole kuin noin 15 kilometrin päässä kohteesta, mutta homma toimii silti.. Lauantaina suuri osa porukasta siirtyy 30 kilometrin päähän Uddevallaan Devils Peak -mäkikilpailuun. Edellä mainituista syistä hienoja kulkuneuvoja löytyy myös virallisen pre-’56-alueen ulkopuolelta. Myös aivan ääriään myöten täynnä olevat parkkikset ovat ennen vuotta 1956 valmistetuille. kerran. Tapahtuma sijaitsee Backamossa noin 65 kilometriä pohjoiseen Göteborgista, johon ajomatkaa kertyy Tukholmasta vajaa 450 km. Muutamia saapuu paikalle jo keskiviikkoiltana. Alueelle ei saa laittaa telttoja eikä tuoda matkailuvaunuja. Live-musaa on tarjolla 4–5 bändiä per ilta sekä lisäksi tanssikoulua ynnä muuta ohjelmaa päivisin. Kyseessä on nimensä mukaisesti varsinainen aikahyppy menneeseen aikaan, 1940- ja 1950-lukujen Amerikkaan. bändilava sijaitsee. Tämän vuoden mäkikilpailu jäi itseltä väliin erittäin tiukan aikataulun takia, joten siitä ei ole kuvia tällä kertaa. O ld Style Weekendin konseptiin kuuluu koko elämäntapa: autot, moottoripyörät,musiikki ja pukeutuminen. s r e b m AOl-dBStoyle Weekend Perustyylikäs ’32 3w . Kaikki tapahtumaan tulevat ajavat 82 Amerikan Rauta 2/2014 sisään, minkä jälkeen ajetaan joko yleisöparkkiin leirintäalueelle tai varsinaiselle tapahtuma-aluelle jossa mm. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään hidastelua vaan aika reipasta menoa (muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta) kulkuneuvot huomioon ottaen. Ennakkoilmoittautumisia ei oteta vaan ainoastaan paikan päällä voi ilmoittautua, suomalaisiakin on nähty monena vuonna. Väkeä saapuukin ympäri Eurooppaa sekä muutamia Amerikasta ja jopa Australiasta asti. Teksti ja kuvat: Janne Kutja A-bombers-kerhon Old Style Weekend järjestettiin viime kesänä 18. Jos suunnittelet matkaa Old Style Weekendiin, paikalla kannattaa olla jo perjantai-aamusta. Varsinaiselle tapahtuma-alueelle pääsee vain ennen vuotta 1956 valmistetulla autolla, joka ainakin suurin piirtein on aikakauden mukainen (60-luvun alun laitteet huomioidaan vielä), joten esim
Ajatuksena on ollut luoda ennemminkin ’38 (Mercuryn valmistus alkoi vasta 1939) mallinen konsepti-auto kuin täysin perinteinen kustom, siksi muuta kustomointia ei ole suoritettu alustan madalluksen lisäksi. ’32 5w Coupe edustaa tuoreempaa tyyliä tapahtuman puitteissa ehkä eniten juuri vanteidensa osalta. Useimmat pitävät Wolfin autoa hienoimmin chopattuna ht Mercurynä jopa koko maailmassa, vieläpä vuosimallin omalla takaikkunalla. Vetoautona trailerilla oli Auburn Speedster -replica. Tanskalaisen Tim Kirkegaardin ’39 Mercury on uutuuksia tälle kaudelle. Auto myös maalattiin, minkä jälkeen se osallistui heti alkuvuodesta järjestettävään Grand National Roadster Show’hun. Bert Gustavssonin ’40 Buick laikka-avo, joka on edennyt vuosi vuodelta kustomimpaan suuntaan. Näyttääkö tutulta. Hyvät perät! Etualalla pari ’51 Mercureita, etummaisena Palle Johansenin ja taaempana superhienolla choppauksella Ulf ”Wolf Christianssonin ht. Amerikan Rauta 2/2014 83. Se on chopattu Kevan Sledgen toimesta Kaliforniassa viime talvena. Glenn Billqvistin 27-litraisella lentokoneen V12-moottorilla varustettu maanopeuskilpuri. Ei ihme, herran samanlaisia piirteitä omaava pari pykälää pienempi Forgatti Model A-racer esiteltiin edellisessä numerossa. Hieno norjalainen chopattu ’37 Ford Woody sombrerokapselein. Maski on ’46 Packardin, etupuskuri ´41 Cadillacin
Varsin reilusti muokattu ’50 Ford. Arvasit oikein, ’53 Kaiserista. Toivottavasti tuo ”vannehopea” puskureissa ja maskissa on väliaikaisratkaisu. Leirintäalueelta bongattu madallettu ’58 Pontiac näytää aika kustomilta sellaisenaan. Verrattain pienillä muutoksilla kustomoi tu ’49 Ford coupe Cadillacin sombrerokapseleilla. Muutoksina frenc hatut valot, merkkien poisto, kylkilistan lyhentäminen ottam alla etuoven lista kokonaan pois sekä tietenkin katseita keräävä vihreä sävy. npäin etee auto ajossa ja rakennella sitä Atle Eriksen Norjasta laivautti keväällä 2013 Amerikasta tämän ’50 Mercuryn, jossa näyttivät ainakin tarvikepölärit vaihtuneen ’50-53 Oldsin rosterisiin sitten viime näkemän. 84 Amerikan Rauta 2/2014. ’55 Pontiac kylkilista, ’51 etupuskuri, ’53 Chevyn maski kahdella ekstrahampaalla sekä ’54 parkeilla ja lampunkehykset jostain mistä. istä Jenke usta. Cadillac, jonka hän osti Tanskalaisen Palle Johansenin ´47 avot (choppaus ja Carson top) on okse muut set nasti Tähä 2012. Tunnistusvinkki: ’51 oli ensimmäinen vuosi tuuletusikkunoilla ja vika alaskäännettävillä ovenkahvoilla. Ehkä osittain siksi, että aika harvakseltaan näitä näkyy. tuo maskinpuola voisi olla jatkettu alkuperäisestä. Tarkoituksena on pitää laiva n enne lla inezi teetetty David Mart pikkuhiljaa. Erikoinen 3w Coupe on tehty 40-luvun Chevy Aerosedanista. Aihio vaurioitui pahoin hurrikaani Katrinan aikana kontissa. ’55 Chryslerin keulaan on luotu kokonaan uusi ilme poistamalla ylempi maskinaukkopari sekä korottamalla jäljelle jäänyttä ja muotoilemalla siihen ”huuli”. Käytettyjä osia mm. Old Style Weekend ’51 Chevy 5-window Pick-Up hohtaa ilta-auringossa. Alkuperäiset ulkonevat kromatut siipimallin takavalot ovat olleet poistolistalla useiden merkkien ja listojen ohella. Omistaja ei jäänyt tuleen makaamaan vaan jäljelle jääneestä romusta sekä muista käteen sattuneista osista, kuten tuo Esso-peltikyltti, syntyi tämä varsin kokeellinen tuotos
OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN! LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA! KUUSJOKI • Puh. www.american-parts.net PUH. + • osien maahantuontiin, myyntiin • muutostöihin, entisöintiin • asennuksiin huoltoihin RAHTIJA HUOLINTAPALVELUA YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE VERKKOKAUP PA AUKEAA MAALISKUUS SA! 1# WWW.FALCO NT.FI GSM: (0400)563 522 PUHELIN: (06)231 2737 USAOSAT@KAUHARACING.FI WWW.KAUHARACING.FI TUULILASIT SUORAAN TEHTAALTA! SEURAAVA HANKINTAMATKA MAALISKUUSSA! • Tuulilasit suoraan varastosta myös vanhempiin autoihin. palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. 02-7347 673 Puh. T VARRAVOIKSKA EET Tähtiportinkatu 18. 0500-789 692 • 03 6171 018 Kuttilan Autolasi Oy WWW.TLAUDIO.FI TUULILASEJA JO VUODESTA 1970. 45,95 € JA TA Rocky AT EN 33 VUUOKD SELLA 5 x 4,5” 5 x 4,75” 5 x 5” 5 x 5,5” 6 x 5,5” 8 x 6,5” ET: -44 -+ 13 KOKEM Pl 19 • 66901 Uusikaarlepyy Puh 06-7221517 Email: american.parts@multi.. Hakala Performance on erikoistunut Mustangien & Muskeliautojen ym. 050-523 9955 WWW.FALCONT.COM Tiedustelut: INFO@RUSTYCO.FI Jälleenmyynti: SALES@RUSTYCO.FI 019-614959 WWW.RUSTYCO.FI. Ja kauppa käy vilkkaana. • Mobileihin ja rakennettuihin autoihin lasit mallin mukaan. WWW.CARKOIVISTO.COM CAR.KOIVISTO@GMAIL.COM Puurtajantie 15, 60510 Seinäjoki TL-Audio HIGH-END KOTITEATTERI TARVIKKEET Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. 13130 Hämeenlinna alk. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima
G ja Makoto paikalle. Kustom Kulture Show Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Platun järjestämät kustomkulttuurikinkerit pidettiin Helsingin Kaapelitehtaalla toista kertaa 15.–16. Sopivasti underground-henkistä tapahtumaa oli muovattu viime vuodesta entistä hämyisemmäksi ja mukavan olohuonemaiseksi bilehenkiseksi kokoontumiseksi, josta nautti noin 4500 vierasta. Auton oli tarkoitus ensiesiintyä yleisölle Verhoomo Priman osastolla, kun Vänttisen Lasse on tehnyt siihen aivan huippuhienon sisustan. Kohde tuntui koskettavan jokaista, ja kaksituntiseksi venähtäneen huutokaupan aikana innokkaimmat osallistujat korottivat jopa omia huutojaan. Vanha Koskivirta-kustom, ’60 Desoto Fireflite, on kokenut matkan varrella yhtä sun toista. Sehän tässä tapahtumassa on erityisen kivaa, että ihmiset löytävät toisensa, homma kasvaa ja saa uusia ulottuvuuksia”, Platu huikkaa, korkkaa ansaitun oluen ja lähtee nauttimaan kanssaharrastajien kanssa rokkipumpun nostattamasta tunnelmasta. Baarien määrää olikin viime vuodesta kasvatettu, mikä tuntui vaikuttavan positiivisesti jengin mielialaan. Ja se on tietysti hienoa, että saatiin Japanista Mr. ”Sunnuntai on Kustom Kulturessa enemmän sellainen chillailupäivä. Kaikki kalusto tuli, mitä oli sovittu, paitsi oman Rivieran kanssa tuli Jupi Tannisen ”Denova” niitti mainetta jo viime vuoden Helsinki Bike Show’ssa. Tämä häkellyttävä Volkkarin ja prätkän sivuvaunukombinaatio edustaa out-ofthe box -ajattelua parhaimmillaan. Katon maalaus meni kuitenkin mönkään, kun maalit kuoriutuivat pois isoina läntteinä. Mikä meininki. Baarin sijainti oli asemoitu samalla uusiksi siten, että yön pimeinä tunteina anniskelualueelta pääsi suoraan ulko-ovelle. Heidän mukanaan tuli myös Nash, joka tekee japanilaista kustomkulttuurilehteä nimeltä Burnout.” Vaikka Platu ylistääkin tähtivieraitaan, niin juuri tällä hetkellä hän näyttää olevan eniten innoissaan hyväntekeväisyyshuutokaupan odotukset ylittäneistä tuotoista, jotka menevät kokonaisuudessaan uudelle Lastensairaalalle. ”Sen muutoksen tein ihan oman mielenrauhan takia. Viime vuonna siinä oli omat haasteensa, että maistissa olleet vieraat saatiin ohjattua tapahtuman päätyttyä näyttelyalueen läpi ilman aineellisia vahinkoja.” Mitkäs sulle on henkilökohtaisesti olleet tämän vuoden kohokohdat. ”Nooh, väsynyt, mutta onnellinen. Juomien jonottaminen kun tekee äreäksi. ”Ei oikeastaan. K ello on kymmenen lauantai-iltana, kun saan kaapattua Platun hetkeksi syrjään yhä intensiivisemmäksi muuttuvasta ensimmäisen tapahtumapäivän illasta. Tänään myyjät ovat tehneet todella kovan urakan ja vetäneet pitkän päivän. Eläkepäivinään auto on saanut astetta klassisemman asun ja kuuluu nykyään Pia Salmiselle.. Viime vuonna oli hienoa nähdä, kuinka näytteilleasettajat ja taiteilijat tapasivat sunnuntain aikana paljon toisiaan ja loivat uusia kontakteja. Tyypit on kovia staroja kotimaassaan, Makotokin on straipannut elääkseen jo 17 vuotta. helmikuuta. Käytävät ovat olleet päivän mittaan mukavan täynnä ja baaritkin pursuvat porukkaa”, Platu tuumaa samalla kun juuri lavalle astunut Daryl Haywood Combo virittelee ensimmäisiä sointujaan ennen Shoebox Revueta ja illan pääesiintyjää, ruotsalaista The Go Gettersiä. Tästä tapahtumasta selvittyäni kohdistan kaikki paukut siihen, että auto on valmiina kevään Elmian näyttelyssä yhdessä D’Agostinon Sophian ja Elvis III:n kanssa.” Okei, no milläs mielellä kohti huomista. Ne poikivat uusia projekteja, joista mainittakoon vaikka Temalin Tattoo Your Bath -teräsemalialtaat, joita saa nykyään viime vuonna paikalla olleiden artistien kuvituksilla. 86 Amerikan Rauta 2/2014 pieniä vastoinkäymisiä. ”Laskimme, että tuottoa tuli yli 5600 euroa, eli viime vuoden tulos ylitettiin yli tuplasti.” No onkos mitään takaiskuja ilmaantunut päivän mittaan. Go Getters heittää varmasti hyvän keikan, kuten he aina tekevät. ”Musta on nastaa, että saatiin ruotsalainen rakentajaguru LeBeef tänne koko settinsä, eli firmansa LeBeef Kustom Metal Worksin sekä pyörien ja auton kanssa
Amerikan Rauta 2/2014 87. Kustom Kulturessa sai nähdä yhden jos toisenkin ennennäkemättömän toteutuksen. Ruotsin tunnetuimpiin Pin-Up-malleihin kuuluva Elegy Ellem (vas.) ilahdutti kävijöitä yhdessä suloisen valokuvaajavirtuoosi Emmelie Åslinin kanssa. Flying Choppersin osastolla edustanut ”Polynesian Pop” Triumph kuuluu straipparisankari TiNille. Saksa ei ole paska maa. Miehellä oli tapahtumassa myös toinen vähintään yhtä hieno pyörä - ”Cafe del Mar” -rautapääsportsteri. Kustom Kulturessa germaaneja edustivat kuvassa näkyvä Michael ”JahPix” Schönherr sekä omintakeisesta Fancy Art Club -meiningistään tunnettu Mario Turiaux. Päinvastoin, siellä kustomkulttuuri on jopa kukkeampaa kuin Suomessa. Rajana on vain mielikuvitus. Tämä pistämättömällä tyylitajulla rakennettu Shovelhead kuuluu ahvenanmaalaiselle Conny Johnsille. Maalaus on Robin Backmanin käsialaa. Kustomfillareiden rakentamisessa on se hyvä puoli, ettei katsastusinsinöörien mielipiteistä tarvitse välittää. G olivat erityisen mielissään Amerikan Raudan viime numerossa olleesta artikkelista Yokohaman Mooneyes Show’sta. Japaninvieraat, Makoto ja Mr. Kustom Kulturen korein show-auto oli ruotsalaisen Johan Belinin omistama, lukuisilla kristalliosilla koristeltu Juxtapod, jonka toi paikalle auton rakentanut Mattias ”LeBeef” Andersson. Edvard ”Segu” Segerin upean Atom Nucleus -pyörän takaa löytyy SnowFlake Customs
yisen kivaa, että it er on sa as um ht pa ta ä ss Sehän tä saa uusia ja aa sv ka a m m ho , sa en is ihmiset löytävät to ulottuvuuksia. G:n straipit. Yksi näyttelyn odotetuimpia kotimaisia autouutuuksia oli Mika Kuntun chopattu ja channeloitu Hemi Coupe. Auto sai tapahtumassa pintaansa japanilaisen Mr. Mr. Blast from the past! Green Yard Ford Galaxie on myyty uutena Ruotsiin vuonna 1959. Mooren Viridian edusti takavuosien hyvin säilyneitä ja mieleen painuneita laitteita. Pitkäkeula on rakennettu kymmenen vuotta sitten. Jussi ”Jude” Pakalénin taiturointia hänen ’76 Shovelinsa tankissa. Karun patinoitunut ulkokuori kätkee sisälleen upeasti viimeistellyn sisustan. Ola Backerin etuvetoiseksi muutettu ja muutenkin radikaalisti rakennettu Vespa on ehkä härskein skootteri ikinä. Melkoinen aikakone. Bertil Carlson osti sen vuonna 1976 ja rakensi sen tuolloin parikymppisenä mieleisekseen pienellä budjetilla ja niillä osilla, mitä saatavilla oli. Amerikan Rautaa edustivat lehden sivuilta tutut Sini ja Noora. Tapahtuma Tomahawk Townin vaikutuspiiriin kuuluvan Timo Jämsenin Dodgessa on paitsi nasakka käyntiääni, myös lukuisia hienoja yksityiskohtia. Pin-Up Garagen upeat daamit järjestivät tarinallisen muotinäy töksen, johon oli haalittu kotimaamme Pin-Up-kerma. Kuvassa etualalla lehdestämmekin tuttu Elisa Day ja taustalla kissamainen Pussy C’Outure. Auto on hänellä samassa kunnossa edelleen. Hiljattain valmistunut pyörä kulkee nimellä Bacteria. 88 Amerikan Rauta 2/2014
• Auton suojapeitteet kaikkiin malleihin. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. 045 202 1536 myynti@jenkkiosat.com Korsnäs Bil- och Båtinredning Meiltä myös Gulf voiteluaineet Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs Puh. (06) 364 1406 www.west?x.. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat utoja www.backf alt.fi • Duett, PV, Amazon, 140-sarjan uudet osat. Autoverhoiluharrastajan verkkokauppa • materiaalit • tarvikkeet • työkalut www.verhoilutarvike.fi EXPORT USA JO 15. Jokaisella autolla on tarina. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! Varaosat ja tarvikkeet amerikkalaisiin autoihin Örninkatu 8, 24100 Salo Ma–pe 9.00–17.00, La–su suljettu p. • Nyt myös Klassikko Mustangien uusia osia! 68410 ALAVETELI • WWW.BACKFALT.FI • Purkaamo: 040-7332 493 • Korjaamo: 040-510 7493 • Automyynti: 040 8234 100 ackfältin autohuolto & autopurkaamo America 17” 5 x 4,5” 5 x 4,75” 5 x 5” ET: 0 119,95 €. Amerikan autot, 4x4 Pick-upit, Moottoripyörät, Varaosat, Tuning, Erikoisvanteet, Ebay. • Meiltä myös muita autonsisustustarvikkeita. Osta suoraan ilman välikäsiä! Hae lähimmästä Lehtipisteestä tai tilaa kotiisi: www.klassikot.fi WWW.BENZBOY.COM Tapani Iivanainen +1561 632-5154 • Seija Iivanainen +1561 632-5153 Office 1 803 796 5183 Email: benzboy@benzboy.com AUTOVERHOILUT UUSI VERKKOKAUPPA KAIKKIIN USA-AUTOIHIN! www.jenkkiosat.com • Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. AUTOMAATTIEN myytävät AMMATTILAINEN autot! Jenkki a Tsekkaa nettisivuillamme • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. | west?x@netikka.. VUODEN KOKEMUKSELLA KONTTIKULJETUKSET, LENTORAHDIT YM
Olihan muuten vettä välikatolla, mutta imuroimalla ne sai pois. Hyvin lensivät huovat tuulessa, kun ikkunasta katselin. Tällä hetkellä tallitilan täyttää yksi auto ja pari moottoripyörää. ”Olin juuri kerennyt naulata alushuovan katolle paikalleen, kun myrskyn perkeles yllätti. Seinien pohjat Jani maalasi telalla vanhan vihreäksi ja taiteili niihin lyijykynää, teippiä ja spraymaalia käyttäen keltamustan ralliruudutuksen. Rascal Garage Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Jokelan seudulla asuva Jani Isokääntä päätti jo nuorena, että jonain päivänä hän rakentaa itselleen omannäköisensä tallin. Niin, ja mistäs tallin nimi juontikaan juurensa. Nyt pihassa seisoo kahden auton talli lattialämmityksellä, omalla baarilla ja kuntosalinurkkauksella. Kahden autopaikan lisäksi Jani on saanut järjesteltyä sisälle väliseinällä erotetun pubin baaritiskeineen, jääkaappeineen ja karaokelaitteineen. Niiden lisäksi Jani on saanut soviteltua yhdelle seinälle kuntoiluvälineet. Patinoituneesta raakalaudasta tehtyä väliseinää värittävät hänen nuoresta saakka 90 Amerikan Rauta 2/2014 keräämänsä rock’n’roll-bilemainokset ja ulkoseinien sisäpintoja eri tapahtumista ostetut peltikyltit. Säilytystilaa löytyy lisää välikaton käyttöullakolta, jonne kulku tapahtuu ulkokautta. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty muotoon The Rose of the Rascal”, Jani selvittää.. Villat ja Gyprocit jouduin uusimaan.” Tallin puolella on katossa neljässä pisteessä lenkit, joissa roikkuu tilanteesta riippuen joko nyrkkeilysäkki tai auton moottori. Ikkunaseinän Jani joutui rakennusvaiheessa tekemään kahteen kertaan. ”Olen suuri Irwin-fani ja idea tallin nimeen tuli Timo Koivusalon ohjaamasta Rentun Ruusu -elokuvasta. ”Talostamme ei löydy sisältä tapetoituja seiniä, mutta pubin seinät päätin päällystää, kun löysin paikallisesta Kodin Terrasta erinomaisesti aiheeseen sopivia tapetteja takavuosien filmitähtineen ja Road 66 -aiheineen”, Jani kertoo. R ascal Garage on ulkomitoiltaan noin 8 x 8 -metrinen lämmitetty ulkorakennus, jonka sisämitasta 2 x 2,5 metriä haukkaa varastoksi lohkaistu osa
Amerikan Rauta 2/2014 91. Kun tallissa majailee tällä hetkellä vain yksi nelipyöräinen, on toinen puolisko valjastettu kuntosalikäyttöön. Seiniltä löytyy mielenkiintoisia mainoksia ja brosyyreitä, muun muassa takavuosien liikennevalistusta. Baarin puolen teemaan sopivat tapetit olivat löytö paikallisesta Kodin Terrasta. Tallin ja baarin erottava väliseinä syntyi patinoituneesta raakalaudasta samoin kuin baaritiskikin. Seiniä koristavat vuosien varrella keräillyt kyltit ja mainokset. Rascal Garagen nimi juontaa juurensa Irwinistä kertovaan Rentun Ruusu elokuvaan, joka on englanninkielelle käännettynä The Rose of the Rascal
Selkänojan yläreuna on jo joskus korjattu vääränvärisellä keinonahalla ja jousitus on kuskin kohdalta niin kärsinyt, että kuski joutui istumaan kesän ajeluissa aina irtotyynyjen päällä. Ne voivat yhtä lailla olla hyvin löysätkin”, Volanen kertoo. Työ alkoi poistamalla vanhat verhoilut mahdollisimman ehjinä, jotta niistä saadaan otettua kaavat uutta varten. kuskin paino kunnolla. Aika usein olen kuullut niin sanottuja valmisverhoiluja vietävän ammattilaiselle asennettavaksi, kun ne eivät tiukkuutensa vuoksi mene päälle tai eivät peitä koko sitä alaa, minkä niiden luulisi peittävän. Takapenkki oli hyvässä kunnossa, joskaan ei niin virheetön kuin kuva antaa ymmärtää. Ensin harkinnassa oli vain sohvan jousituksen korjailu ja Jenkeistä tilattujen irtoverhoilujen asennus, mutta niiden puutteellisuuden takia päädyimme kuitenkin teettämään autoon ihan kotimaassa uuden verhoilun. Varsinaisiin istuinosiin haluttiin aitoa nahkaa sen paremman hengittävyyden vuoksi, kulutuksen kestoltaan uusionahka saattaa olla jopa sitä parempaa. Kun penkit purettiin, kävi ilmi, että etusohvan jousitus oli odotettuakin huonommassa kunnossa. ”Yleensä ottaen ne eivät vain istu. Myös alkuperäisessä verhoilussa oli pystytikkaukset, vaikkeivät ne erottuneetkaan kovin selvästi mustasta kankaasta.. Materiaaleiksi päätettiin musta aito nahka ja kermanvaalea uusionahka, joka on 40-prosenttisesti nahkamurskaa ja 60-prosenttisesti keinotekoisia materiaaleja. Kun toisinaan kuulee kerrottavan verhoilijoiden haluttomuudesta uusia vanhojen autojen penkkejä, taustalla on yleensä juuri pelko odotettua huonommassa kunnossa olevista istuimien rungoista, joiden korjaukseen joutuu käyttämään omaa luovuutta. Puuhanurkka Tomi Ford Fairlane 500 ’61 Yleensä palstalla on käsitelty omien autojen parissa puuhastelua, mutta tällä kertaa on touhuttu faijan auton parissa. Kaavojen mukaan leikattuihin nahkapaloihin laminoitiin ohut vaahtomuovi, joka pitää verhoilun ryhdissään. Takapenkki näytti hyvältä vielä verhoilun irrottamisen jälkeenkin. Penkin jousitukselle oli siis tehtävä jotain. Sanomattakin on selvää, että hinta moninkertaistui, mutta toisaalta ei niiden irtopäällistenkään asentaminen aina kovin helposti käy. Lahtelaisen Autoverhoomo Customin Mika Volanen sitoi katkenneet jouset yhteen sekä tuki rakennetta huovalla ja vaahtomuovilla, joiden avulla sohva saatiin taas kantamaan toistasataakiloisenkin Etusohva oli rähjäisen näköinen, eikä kuva kerro koko totuutta. Aina vaan tuntui, että onhan se vielä ihan ok, vaikka verhoilu olikin kuskin paikan kohdalta repeillyt ja monesta kohtaa nuhruinen. ´61-mallisen Fairlane 500:n sisustus oli jo vuosia ollut ”siinä rajalla”. 92 Amerikan Rauta 2/2014 Sen jälkeen päästään ompelemaan paloja yhteen. Viime juhannuksena alkoi kuitenkin tuntua siltä, että kuskin paikka on liian muhkurainen ja epämukava mexico-viltin alle viritellyistä irtotyynyistä huolimatta. Se oli pettänyt monesta kohtaa ja sitä oli yritetty korjailla epämääräisesti
Sohvat valmiina. Ylä- ja alalaitoihin tuli kermanvaaleaa uusionahkaa, keskiosaan taas mustaa aitoa nahkaa mustien terenauhojen ja valkoisten tikkausten kera. Koska uusia jousia ei ollut helposti saatavilla, eikä niiden hitsaaminen kokemuksen mukaan tahdo onnistua, päädyttiin katkenneet jouset sitomaan mahdollisimman hyvin yhteen. Amerikan Rauta 2/2014 93. Ovipahvit verhoiltiin samaan malliin kuin sohvatkin. Terenauhan värin vaihto reunamateriaalin värisestä mustaan tuo näköä huomattavasti, vaikka verhoilumalli on siltä osin muuten täysin alkuperäinen. Jousia oli katkennut monesta kohtaa, ja pettänyttä rakennetta oli yritetty tukea muun muassa naruilla. Tässä valmistuu etupenkin verhoilu. Etuistuimen alta paljastui syy jousituksen tehottomuuteen. Istuinosan reunoihin lisättiin pehmustetta, jolla saatiin suoristettua jonkin verran painunutta istuimen etureunaa. Sen jälkeen ylemmän jousikerroksen alle laitettiin tukeva huopa, joka estää jousien tulon läpi, ja sen ja alempien jousien väliin reilu kerros vaahtomuovia. Alkuperäiset ovipahvit olivat kutakuinkin ehjät, mutta sen verran kosteudesta vääntyilleet, että uutta verhoilua varten päädyttiin leikkaamaan kokonaan uudet pahvit
’48 ja ’60 Fordit odottavat liikkeellelähtökäskyä. Ahvenistolla pidetyn Power Meetin sateessa riutuva Keravan kollien leirialue. Kerran kesälomalla Koskenkorvalla suoritettu tunnelmallinen tankkaustuokio. 94 Amerikan Rauta 2/2014 Jari Ourilan Pistol Grip Ford 2D HT Räyskälän kisoissa 1984. Vuonna 1984 ei tunnettu vielä termiä liikenneasema. Autokaunottaria Tampereen Kaukajärvellä 80-luvun puolivälissä. Muumio muistelee Matkan varrelta Teksti ja kuvat: Markku Pahkajärvi Tällä kertaa albumeista kaivettiin jonkun tietyn reissun kuvien sijaan muita kuvamuistoja vuosien takaa. Kalajoen upeilla hiekkarannoilla oli 1984 jenkkiautojen kokoontumisajot. Myöhemmin autosta tuli punavalkoinen.. Sherwood Fenders
Matkalaisten uhratessa omia sihijuomia palonalun sammutukseen vältyttiin vaahdotukselta. Vuosi taisi olla 1988. Vuosi taisi olla 1990. Kossun Impala ’60 paikallisten viranomaisten kiinnostuksen kohteena. Kuvan otti Liisa Tuominen. Iloista hääseuruetta 1993 Salojoen sillalla. Muotoilussa on yhtäläisyyksiä. Amerikan Rauta 2/2014 95. Alla Huttusen Mikan ’62 Galaxie. Kenworth kiertueella Rovaniemen Shellillä kerran 80-luvun alussa. Power Meet 1992. Mano Forsmanin Packard Clipper oikealla ja toisen Manon Merkkuri vasemmalla. Maria Jiminezin jäljiltä Kaliforniasta Suomeen saapunut Chevy Brookwood ’59 antautui Turun ohitustiellä 20 kilometrin ajon jälkeen. Min bil är inte lik din bil, Buick ’52 kerran Power Meetissä. Keravalaista kaappikulttuuria 90-luvun alussa. Tiukkaa tekivät preerian valloittajalle paikalliset ahtaat liikenteenjakajat. Syynä liian iloiset matkalaiset ja koripinnan ulkopuolella heiluvat raajat juomineen. Rovaniemeläisessä hajottamossa ruttarina ollut kymppipyörä-Intikka odottaa nälkäisenä uutta paalattavaa. Tänä päivänä auto odottaa samaa kohtaloa Rovaniemen lähimaastossa. Tämän jälkeen matka saattoi jatkua. Kimmo Laakson, RIP, kartturina kirjoittajan Merkkurilla Kuusamon korkeudella keskellä poronkusemaa. Mano F:llä on ollut myös Merkkuri ’55. Tulevaksi talveksi tiedossa koneremonttia ja peltitöitä. Poliisin puhuttelun yhteydessä huomattiin rättikaukalosta tulevan savua ja saatiin ilmoitus palokunnan saapumisesta paikalle
Kutjan kuva Pikku kustom Käsittelyyn päätyi tuttu malli, jota nähdään yleisemmin pikku muskelina tai kiihdytyspelinä kuin kustomina. Teksti: Tomi Eronen • Piirros: Janne Kutja 96 Amerikan Rauta 2/2014
Maskia kiertävä lista poistettiin ja korvattiin hyvin miedosti jatketulla mutta muuten alkuperäisiä muotoja noudattavalla pellillä. Renkaina ovat aikakauden mukaiset kapeat valkosivut ja alustaa on madallettu reilusti. Väri on hyvin tumma sininen, mahdollisesti candy, mutta tavallinen metallivärikin saattaisi tulla kyseeseen. Vanteina ovat 60-lukuiseen stuukkiin sopivat kromatut alkuperäistyyliset peltivanteet, mahdollisesti jopa käännetyllä offsetillä. Etuvaloja upotettiin lievästi, ja alkuperäisen maskin pystyrivat maalattiin mustaksi. Sisusta on valkoista helmiäiskeinonahkaa, joka luo tummalle yleisvärille hyvän kontrastin. ´65 -mallisen Chevy Novan koria ei muutettu kovinkaan paljoa, mutta luukkujen istuvuuteen ja viimeistelyyn on panostettu erityisesti. Katossa on hopeanhohtoinen flake-pinta, jonka rajaus on hieman alempana kuin Novan alkuperäisessä kaksivärimaalauksessa. Merkit, ovenkahvat ja kylkilista on poistettu ja bensantäyttöaukko siirretty takakonttiin. Amerikan Rauta 2/2014 97
Christine -keulainen kauniisti auringon paahtama siipifarmari ei tee poik keusta, vaik ka krominkiiltoa löyt yykin monia pati nalaitteita enemmän. Ennen kuin joku ehtii harmitella tyyliin kuulumattomia pinnavanteita, muistutettakoon, että ne ovat 15-tuumaiset aidot Daytonit – eivät mitkään kiinalaiset 100-spoket. Bomba Chevrolet Aerosedan ´47. Kangasalla asuvan Mika Siveniuksen luiskaperä on puhdasverinen vanhan liiton lowrider bomb. A näyttely uto kuntoon Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 10.4.2014 Moderni a pinnan alt 4,6-litraisell a tupl anok kaFord Mustang Fastback ´65. 98 Amerikan Rauta 2/2014. Jaak kolan Hannu on tullut viime aikoina erity isesti tunn etuk si vahv an patinan omaavista laitt eistaan. Patinan viehätys Plymouth Suburban STW ´58. Opas puun tamme, k aat uin esitt helposti ka auto elyke n l kunt poiseen oon. varustet tu Pekka Anttilan illa uaal man 600TKO ja koneella ta on teknisesti täysin mut lta, sise fast back näyt tää klas modernisoitu alustaa myöten
59Pt,o9 ruroi0 ng i k k e i l Lime 700245-1402 NrO 9 Nyt myös nopea DHL lentorahti KestoAAKA R Pikkuisen enemmän tunnet tila ta 100 sivu ua!s PELI 100 SIvuA! TA N TuNNET PIKKuISEN ENEmmÄ AC DELCO HUOLTO-KORJAUS OSAT Mustang 64-66/67-68 ht 35€ T-bird 58-66 290-360€ T-birdiin T-bird 58-64 neutral switch 30-75€ T-bird 58-66 vaaihdekepin “lukko” detent 45€ Katkaisijat, ABS anturit, cam crank sensorit, suodattimet, ecm... Suom alaist a työtä 14001 PAL VKO 2014-09 Viipale mediat 6 4148 87 0024 55 TOISENLAINEN HarrastetaLLI lisäksi esittelyssä: Dodge Custom 880 STW ´65 • Chev y Camaro ´67 Ford Tudor ´28 • H-D bobber • Pont Edsel Pacer Convertible ´58 • Cadil iac Bonneville ´64 lac Sedan DeVille ´60 at autot Jesau nkk ivanteet 2014 ow kat sh M o st Cu es ey ksessa kesän kuumimmat kiek n o o M ot g in is u Cr aw sh Cren Suomal aista työtä • www.am erikanra uta.fi PAL VKO 2014-15 Viipale mediat nyt 2190€ Penkit kuntoon! e ´51 t Fleetlin Chevrole Teemu Selänteen uusimm Chevy 427 short block 4 bolt-oe teräs akseli, oe veivit/puslilla, tako männät..2590€ 6 414887 002455 14002 Kustom Kulture show Grand national roadster show Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. Chevy SM moottorin apulaite setti moniurahihnalle. Toimipisteet Los Angelesissa Kaliforniassa ja Teksasissa. (05) 3557 289 ja 0400 755 098 myynti@tradeparts.info tai tradeparts428@gmail www.tradeparts.info TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.fi PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Kaikki ilmestyneet Amerikan Rauta -lehdet nyt myös iPadissa! SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.fi Lataa Amerikan Rauta -sovellus App Storesta QR koodin avulla Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi. 2690€ 2250€ Trade Parts Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. Rekisteröi meiltä tilausosoite USA:han ja nettikauppojen mahdollisuudet avautuvat. POLTTOAINE ANTURIT Mustang 64-73 55€ 49€ T-bird Ford 55-66 75-120€ KATON REUNA TIIVISTEET AVO-HT-FB ´94 ´62 •Ford Thunderbird Chrysler New Yorker ´42 dan ose Aer let vro Ford A Racer ´29 • Che • H-D Sportster ´93 Chevrolet Corvette ´65 tible ´68 Pontiac Firebird Conver 700245-1401 Ford 342 1pc UUSI lohko std ,takomännät, teräs akseli, h-beam veivit,p-proput 3190€ LISÄKSI ESITTELySSÄ: .” porattu-hoonattu-runkolinja ja dekkitaso oikaistu, nokkalaakerit, stoker kit tila koneistettu... n a a t u a R a t s e d u Rakka 2765€ Chevy 454 short block osina 060”(sonic chekattu) oe akseli+veivit, tako männät,laakerit..valmiina kasattavaksi 2990€ 2590€ Rakkaudesta Rautaan • 2/2014 • 8,90€ Plymouth duster ´71 PUUHANURKKA: fi • www. Laivaukset joka viikko. n laine a m o u laTa sisusTus uusiksi ja maa www.finn-us.com taan • 1/2014 • 8,90€ udesta Rau Rakka amerikan rauta 02/2014 ”Työki ireisTä kumpuavaT moTivaaTioongelmaT kasvavaT ylläTTävän suuriksi, kun harrasTevehke Tehdä 014 ”TarkoiTus oli vain AmErIKAN rAuTA 01/2 Autojen, moottoripyörien ja laatikkorahdin laivaukset edullisesti ja luotettavasti yli 20 vuoden kokemuksella. sis-AC-laturi-tensiner-hihna... Täydellinen noutopalvelu koko USA:ssa. vetolevyt, stroker sarjat, dampperit, pultit, tiivisteet,nokat... Akselisto/jakolaatikko yms öljyt alk 12€ Akut 78 truck series 150e, 75 car series 120€ Alipaine pumput 6,2-6,5 diesel 275€ UUSI Lämmöm säätimet alk 240€ Happianturit alk 55€ 290 hp moottori 4 bolt 2800€ 210hp moottori 4 bolt 2395€ LS 1-3-5 tiivisteet, kansipultit... Ford SB 302/351W, Chevy 350, 454, Ford 460, Mopar 360 nro 10 Los Angeles, Kalifornia Petteri Kervinen, Puhelin +1 310 291 1710 info@finn-us.com Houston, Texas Ilkka Halmari, Puhelin +1 832 279 1071 ilkka@halmari.com S Ta samalla ovenväliT, muT Hal-Mari International Logistics Inc. amer ikanr auta. Phone. hinta alk 995€ esim chevy 4 bolt ja ford 302 995€, ford 460 1070€ 2695€ DODgE coronet ´69 8 nume roa ChEvy BeL aIr BeauvILLe ´55 esTä hajoaa odoTTamaTTa joTain VALMIIKSI KONEISTETTU LOHKO: Chevy 383 1pc koneistettu lohko 4 bolt , 030 takomännät-teräs akseli, pro stock veivit(cap screw) 2999€ eTTu kokonaan.” kohTa kori olikin jo pur VALMIS SHORT BLOCK Koneistetut lohkot, valmiit short blockit, long block..
100 sivua! Amerikan Rauta 02/2014 ”Työkiireistä kumpuavat motivaatio-ongelmat kasvavat yllättävän suuriksi, kun harrastevehkeestä hajoaa odottamatta jotain.” Pro g n i r u to i k k e i l e m i L esta Rautaan • 2/2014 • 8,90€ Rakkaud ine ´51 l t e e l F let Chevro Plymouth duster ´71 PUUHANURKKA: PENKIT KUNTOON! LISÄKSI Esittelyssä: Dodge Custom 880 STW ´65 • Chevy Camaro ´67 Ford Tudor ´28 • H-D bobber • Pontiac Bonneville ´64 Edsel Pacer Convertible ´58 • Cadillac Sedan DeVille ´60 Jenkkivanteet 2014 katsauksessa Kesän kuumimmat kiekot Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi PAL VKO 2014-15 Viipale mediat 6 414887 002455 14002 700245-1402 NRO 10 Pikkuisen enemmän tunnetta Kustom Kulture Show Grand National Roadster Show