Amerikan Rauta 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

www.amerikanrauta.fi PAL VKO 2013-26 Viipale mediat 6 414887 002455 13003 700245-1303 NRO 5 Uusi lehti amerikanautojen ystäville! Mercury Custom ´50 Chevy Brookwood ´58 Chrysler New Yorker ´74 Ford Galaxie Convertible ´70 JUPITER Chopper . 8,90? Rakkaud 100 sivua! Plymouth Coupe ´47 Miehemme Amerikassa LA Mission, osa 2 Chevrolet Camaro LS1 ´68 Esittelyssä myös: Spesiaalit: AUTON kevätfiksaus autotatuoinnit Suomalaista työtä . Amerikan Rauta 03/2013 ?Janne päätti toteuttaa kunnolla alkuperäisen ajatuksensa amerikanautosta, joka toimii myös mutka-ajossa.? esta Rautaan . 3/2013 . Woodster Hot Rod Kevään Näyttelyt American Car Show, Hot Rod & Rock Show Bilsport Elmia & Gasoline Kustom Show
Tässä tapauksessa tuli kiireessä uskottua, että vika oli alun perin vain katkaisijassa, eikä myös huonoissa johdoissa. Tarinan toinen opetus on siinä, ettei kannata koskaan heittää vanhaa paikallaan ollutta osaa menemään ennen kuin on aivan varmaa, että uusi on todella ehjä ja sopiva. Firmasta kerrottiin, ettei hinta voi olla oikea, mutta kun maksan luottokortilla, he veloittavat siltä vain sen todellisen hinnan, kunhan rahtikulut selviävät. Kuulosti oudolta, mutta eihän siinä auttanut muu kuin tilata klipsit siitä huolimatta, kun ei noita vääränmallisiakaan voi paikallaan pitää ja katkenneet alkuperäiset hävisivät maalausreissulla. Ajeluja ikkunaoireilut sentään eivät suuremmin ole häirinneet, mutta onpahan tullut huomattua, että moinen pikkuvika alkaa ärsyttää äkkiä aika paljon, kun se on sellaisessa paikassa, että siitä pitää muistuttaa autoon tulevia joka kerta ovea suljettaessa. Kevään suuret näyttelyt ovat tältä vuodelta takana, ja niistä löytyy juttua jäljempää lehdestä. Ongelma ratkesi helposti uudella katkaisijalla, Supremeen kun sopi melkein suoraan tavallinen vanimallin osa. Tai oikeastaan luulin sen ratkenneen. Kun muutama vuosi sitten ostin Cutlassin, sen kuskin puolen lasinnostin ei toiminut. Alkuperäistä knööliä en siihen hätään löytänyt, joten arvelin samantapaisten hoitavan asiansa ja vähentävän suhinaa maantieajossa. Pääkirjoitus Pienestä kiinni E npä olisi uskonut, kuinka paljon harmia voi aiheuttaa yksi temppuileva sähköikkuna. Sekään ei aluksi sen suuremmin haitannut, mutta lopulta klipsi tönäisi lasia niin huolella, että mekanismin stoppari pääsi luiskahtamaan väärälle puolelle. Sitten se taas toimi . Selvää oli siis se, ettei ongelma enää korjaantunut ikkunannostimen johtojen läpikäynnillä. Lopulta aloin taas etsiä ulkomailta niitä ohjuriknöölejä, joiden englanninkielisestä nimestä minulla ei suoraan sanottuna ollut hajuakaan. Lasi alkoi oikutella jo, kun avasin sen ensimmäisen kerran hallin pihalla. Lopulta oikeannäköinen osa löytyi, ja nimi oli kuin olikin window blow out clip. No, niitä näytti kauppaavan G-bodyihin enää tasan yksi amerikkalainen firma, muttei hinta ollut mitenkään älytön . Clip. Ikkuna nimittäin temppuili satunnaisesti myöhemminkin, mutten tietenkään jaksanut kiinnittää siihen suuremmin huomiota ennen kuin auto tuli takaisin maalauksesta. Guide. Joka tapauksessa uutuuskaluston määrä oli sielläkin komea. Tuolla kohtuuttoman pitkällä sähkölasivuodatuksella ajoin takaa sitä, että kannattaa korjata vika kerralla kunnolla eikä ajatella, että nyt se toimii, joten sen voi fiksata paremmin sitten myöhemmin. joten ei siinä sen kummempaa. Kotona kävi kuitenkin ilmi, että nostin pätki taas, ja nyt pikku ongelmasta olikin tullut entistä suurempi. Maalauksen jälkeen autoa koottaessa ikkunan yläkulmien tiivistekiskoihin vaihdettiin uudet ohjurit, tai mikä osan virallinen nimi lieneekään. Se ei tuntunut mitenkään isolta ongelmalta, mutta ensimmäistä kertaa parkkihalliin ajettaessa ymmärsin sen olevan suurempi kuin olisi ensin ajatellutkaan. Aukeamaton ikkuna pitkän oven kanssa muodostaa portilla lippua otettaessa mahdottoman yhtälön. vajaa 10 taalaa kappaleelta. Seuraava hämäryys tuli lähetystapavalinnan suhteen, verkkokauppa kun antoi rahdiksi noille kahdelle 10 gramman painoiselle osalle 115 dollaria. Vaan eipä hoitanut. Ilmeisesti Camaroon tarkoitetut klipsit olivatkin liian tiukat, minkä vuoksi lasin yläreuna pys- tyi lävähtämään sitä vasten ovea lujaa kiinni lyötäessä. Mikään ei tuntunut tuottavan tulosta. Se uusi kun ei aina ole edes vanhaa parempi. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi AMERIKAN RAUTA 3/2013 3. Sisällöllään positiivisesti yllättänyt Oulun American Car Show jäi aikataulusyistä seuraavaan numeroon, se kun järjestettiin juuri ennen lehden painoon menoa
3/2013 Kannessa: Chevrolet Camaro ?68 Esittelyssä 12 Chevrolet Camaro ?68 Jotain uutta, jotain vanhaa . 12 Nro 5. Janne Mäkisen Pro Touring Camaro hakee vertaistaan. 22 Plymouth Special Deluxe ?47 Hillitysti modernisoitu resto mod coupe Jussi Purujärven tapaan. 28 Mercury Custom Coupe ?50 Pekka Toivasen tyylipuhdasta tinarekeä on rakennettu kolmessa maassa. 34 Chevrolet Brookwood ?58 & Flying Fish ´58 Hank Jacobin hämmästyttävä puukuosinen kustom samaa aikakautta edustavine veneineen. 40 Chrysler New Yorker ?74 Mikko Silvennoisen asennetta uhkuva käyttö auto syntyi full-size Moparista. 44 Ford Galaxie Convertible ?70 Chevy-miehen heräteostoksesta syntyi maukas kesäcruiseri. 48 Wood Rod & Woodster Katsaus Laurin veljesten tallissa syntyneeseen omavalmistekaksikkoon. 54 Jupiter Chopper Alpo Variksen uutuuspyörä on tribuutti hänen ensimmäiselle prätkälleen. 34 Chevrolet Brookwood ?58 4 Amerikan Rauta 3/2013 64 American Car Show 2013
Osallistu kilpai luun, ja voit voittaa sellaisen! 88 LA Mission, osa 2. Miehemme maailmalla jatkaa seikkailujaan muun muassa mielenkiintoisen työtarjouksen merkeissä. Ajokausi starttasi myös Ruotsissa pääsiäisenä. 76 Hot Rod & Rock Show Tampereen näyttelytarjonta jatkoi tutun tasokkaalla linjalla. 80 Gasoline Kustom Show Seinäjoen näyttely alkaa nousta suurten joukkoon. Ruosteen- ja maalinpoistoa Vakiot 8 Rauta-annos ja tapahtumakalenteri Hyviä ja huonoja uutisia niin kotimaasta kuin maailmaltakin. 10 Pelit ja vehkeet ArtikkeLit 58 Auton kevätfiksaus Kootut niksit harrasteauton talviunilta herättämiseen. 82 Weird Antiques Tavaraa, jota et tarvitse, mutta haluat. 84 Kemiallista ruosteen- ja maalinpoistoa Osatarjontatärppejä amerikanautoilijoille. 94 Kutjan kuva Modattavana hiukan harvinaisempi muskeliaikakauden malli. 96 Puuhanurkka Petterin Chargerista fiksattiin sähköjä ja simpukkaa ennen ajokauden alkua. Lipeä on kätevää tavaraa pienimuotoisessa ryönänpoistossa. 44 Ford Galaxie ?70 Amerikan Rauta 3/2013 5. 28 58 Mercury Custom Coupe ?50 Auton kevätfiksaus 84 Tapahtumat 64 American Car Show Helsingin perinteinen pääsiäisnäyttely käynnisti kauden. 70 Bilsport Custom Show 85 Harrasteautotatuoinnit Oletko harkinnut uutta auton kuvaa iholle
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi www.amerikanrauta.fi > Palaute Päätoimittaja Tomi Eronen Toimitus Kimmo Janhunen, Olli Lehtinen, Tuukka Erkkilä, Petteri Hautamaa Avustajat Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi, Janne Kutja, Robert McCarter, Jani Kunnari, Jussi Löppönen Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Ilmoitusmyynti Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Kustantaja Viipalemediat Oy, PL 350, 65101 Vaasa Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. MATERIAALI: Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN-L 2243-4550 COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman lehden kirjallista lupaa on kielletty. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 6 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Toimitus Tilaajapalvelu Puh. 06-2810 170 Fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa
Nyt myös nopea DHL lentorahti Autojen, moottoripyörien ja laatikkorahdin laivaukset edullisesti ja luotettavasti yli 20 vuoden kokemuksella. Laivaukset joka viikko. Rekisteröi meiltä tilausosoite USA:han ja nettikauppojen mahdollisuudet avautuvat. www.finn-us.com Hal-Mari International Logistics Inc. Los Angeles, Kalifornia Petteri Kervinen, Puhelin +1 310 291 1710 info@finn-us.com Houston, Texas Ilkka Halmari, Puhelin +1 832 279 1071 ilkka@halmari.com TÄYDEN PALVELUN PAKOPUTKILIIKE Kaikki automerkit ja -mallit, myös USA-autot, matkailu- ja pakettiautot. LE U T I A T A T SOI ! N Ä Ä M Y KÄ ? ? ? ? Tehdasvalmiit pakoputket Ruostumattomat- ja sport-pakoputkistot Katalysaattorit ja joustojen vaihdot Mobil1 -öljynvaihdot Palvelemme: Ma-To 8-17, Pe 8-16 La & Su suljettu p. Täydellinen noutopalvelu koko USA:ssa. Toimipisteet Los Angelesissa Kaliforniassa ja Teksasissa. Tikkurilantie 98, Vantaa Verkkokauppa e l l e s i a in Jok jotak WWW.PAIMELANPARONITAR.FI. 010 321 5640 . e-mail: info@eurostainless.fi
Richard Ellisin kokoelmassa vuosikausia säilynyt auto on kertaalleen restauroitu hyvin kevyesti, mutta sillä on ajettu kaikkineen vain 26 000 mailia.. Takaakseli, perävälitys ja vaihteisto olivat myös tarkkaan valitut. Pieni ulkoinen koristelu erotti auton vielä ?tavanomaisista? Shelby GT500:ista. Shelbyn pääinsinööri Fred Goodell ajoi tällä GT500 Super Snakella 8 Amerikan Rauta 3/2013 Goodyearin Thunderbolt-renkaat alla 500 mailin testin, 142 mailin keskimääräisellä tuntinopeudella. Autoaiheisen kirjallisuuden lomassa voi bongata pin-upia, burleskia, surffausta ja tatuointitaidetta. Auton 600-hevosvoimaiseksi kehuttu moottori on käytännössä sama kuin kilpakäyttöön rakennetussa, edellisenä vuonna Le Mansin voittaneessa GT40 MkII:ssä; 427-kuutiotuumainen alumiinisilla osilla paranneltu kasi, jossa on vahvistettu kampiakseli ja Le Mans-spesifikaation mukaiset kanget. Liike löytyy osoitteesta Keiteleentie 12. Ainoa koskaan rakennettu vuoden 1967 Shelby GT500 Super Snake huutokaupataan Mecumin Spring Classic -huutokaupassa toukokuun puolivälissä. Tämän valmistenumeroltaan 544 olevan GT500:n historia on varsin erikoinen: aikoinaan Carroll Shelby edusti länsirannikolla myös Goodyearin renkaita, ja syystä tai toisesta Shelby valitsi Goodyearin uusien kohtuuhintaisten Thunderbolt-renkaiden näytösluontoiseen testaamiseen käytettäväksi GT500:n, joka rakennettaisiin uusiksi rengastestiä varten. Aloitusvuorossa oli Janne Kutjan autografiikka-aiheiset työt, jota seurasivat Don Hammartin maalaukset, veistokset ja muut kädentyöt. Kesällä luvassa on vielä ainakin Miia ?M-art. Myös öljynjäähdytykseen kiinnitettiin erityistä huomiota lisäcoolerin ja lisäsuodattimen avulla. Myyjä spekuloi myös, että mikäli autoja lähtee purkamaan osiksi ja osia myymään eteenpäin, on teoreettisesti saatavilla ?useiden miljoonien dollareiden. Aiemmin hän kauppasi alan kirjallisuutta Tuusulassa Hersti AutoShopin kanssa jakamissaan tiloissa, mutta nyt valikoima on suurempi kattaen yhä suuremman osan alakulttuurin haaroista. Apache Junctionissa sijaitsevalla pihalla lepäävistä autoista noin 97 prosentissa on moottorit ja muu tekniikka tallella, joten projektiautoja on varmasti hyvin saatavilla . Autojen jättämisestä paikalleen voi myös myyjän mukaan neuvotella, joten trailereita 550 projektikuntoiselle jenkkiraudalle ei tarvitse lähteä välttämättä erikseen sopimaan. Käärme vailla vertaa Helmikuussa Helsingin Kaapelitehtaalla pidetyn Kustom Kulture -tapahtuman ja Primerlehden takaa löytyvä, straipparinakin tunnettu Marco ?Platu. könttänä. Koko paketilla on hintaa 500 000 dollaria, ja tarjouksia otetaan vastaan toukokuun loppuun saakka. ja Arizonan auringossa pelti on ainoastaan paahtunut. Samoissa tiloissa hoituvat myös Platun straippaustyöt sekä Primerin toimittaminen. Kirjojen ja lehtien lisäksi myymälän valikoimaan kuuluvat straippaustarvikkeet, vaatetusta sekä muuta alaan liittyvää. Varsin kodikkaaksi sisustetun liikkeen seinillä on taidenäyttely, joka vaihtuu kuukausittain. voitot. Myös Carroll Shelby itse käytti kokeen demo-kierroksilla auton 170 mailin tuntivauhdissa, ja kaikkineen paketti kesti kokeen hienosti: renkaiden kulutuspinnasta oli 500 mailin testin jälkeen jäljellä vielä 97 prosenttia. Planting ryhtyi kokopäivätoimiseksi kustomkulttuurin sanansaattajaksi ja avasi Helsingin Vallilaan Kustom Kulture -nimeä kantavan kirjakaupan. Marttisen töitä. Kymmenpuolaisille Shelbyn 15-tuumaisille alumiinivanteille laitetut 7,75 tuuman levyiset renkaat olivat kapeimmat koskaan Shelbyyn asennetut renkaat, ja autossa on nytkin juuri kyseisenlainen sarja alla. GT500 Super Snakeja oli tarkoitus valmistaa ja myydä 50 auton sarja, mutta kaksinkertaisen pyyntihinnan takia tämä nimenomainen auto jäi ainoaksi kappaleeksi. Koneen sisuskalut oli periaatteessa tehty kestämään jatkuvan 6000 kierroksella käyttämisen, ja Goodyearin viisimailista ovaalirataa varten auton jousitus rakennettiin hieman toispuoleiseksi, matkustajan puolelta jäykemmäksi. Uutispalsta Toimittanut: Antti Kautonen & Kimmo Janhunen Alan kirjakauppa avasi ovensa 550 auton paketti Arizonalainen 60-luvun puolivälistä toiminnassa ollut hinausliikkeen autopiha laittaa kerralla kamppeet kiertoon ja myy 550 erilaista 1940?1980-lukujen aikana kertynyttä autoa eBayssä
Amerikkalaiset autot saavat oman näyttelynssä, joka pidetään Lahden Messukeskuksessa 12.?13. lokakuuta. Mopar Meet, Finnish Mopar Association Heimari, Ristiina 7.?9.6. Carlisle Ford Nationals Carlisle, Pennsylvania, USA 8.6. Kesäheikki, Ajoneuvoharrastus- ja keräilytapahtuma Mobiilimäen piha-alue, Turku 9.6. lokakuuta, on puolestaan tuningin ja motorsportin vuoro. By The River Koljonvirta Camping, Iisalmi 28.?30.6. FoMoCo Freak Race Nokian testirata ja Viinikanniemi Camping 4.-6.7. Destino on siitä erikoinen kehitelmä, että sitä laatiessa heittää valmistaja koko Fiskerin hybriditekniikan romukoppaan ja korvaa sen 6,2-litraisella V8:lla. Hän vakuuttaakin nyt, että vaikka Fisker menisi nurin, Destinoja kyllä saa jatkossa. Reno Rockabilly Riot Reno, Nevada, USA 15.6. Harley-Davidson 110th Anniversary Meeting Suomen Moottoripyörämuseo, Lahti 25.5. Olemassaolevia Fisker Karmojakin on tarkoitus konvertoida Destinoiksi, sikäli mikäli V8-tekniikka kiinnostaa joitakin Karman omistajia enemmän. Classic Sportscars Concours D?Elegance Harjattulan kartano, Turku 28.?29.6. HeMa Show, harrasteajoneuvonäyttely 1933-2013 Yhdysvaltalainen kustomoija Dean Jeffries on kuollut 80 vuoden iässä. Ensiviritelmät Destinoista käyttivät voimanlähteenä Corveten 6,2-litraista remmiahdettua ZR1-mallin 638-hevosvoimaista LS9-konetta, mutta jatkossa Destinon on tarkoitus myydä tuotantomalleja Cadillac CTSV:n 6,2 litran 556-hevosvoimaisella padalla. Custom Bike Show Norrtälje, Ruotsi 1.?2.6. Mutta kieltämättä mielenkiintoisen vivahteen Fiskerin tulevaisuuteen antaa Karmasta Yhdysvaltain päässä jalostettu VL Destino -urheiluauto, joka esiteltiin jo viime vuoden puolella. Ulkoisesti nämä autot eroavat Karmasta maltillisesti, mutta Fiskerin keulan ?viiksisäleikkö. Autoille on olemassa noin satakunta tilausta, enimmäkseen Lähi-Idästä. Thunder in the Valley Show & Shine Lincoln, Kalifornia, USA 1.6. Jeffries muistetaan erityisesti The Monkees -yhtyeen Pontiac GTO -pohjaisesta nimikkoauto Monkeemobilesta sekä muista Hollywood-elokuviin ja TV-sarjoihin tilatuista autototeutuksista. Power Big Meet Västerås, Ruotsi 6.7. Detroitissa kasattavien Destinoiden asiakastoimituksien on tarkoitus alkaa syksyn puolella. Tapahtumat Destino - F iskerin kohtalo? 24.?26.5. Landspeed Racing Event El Mirage Dry Lake, Kalifornia, USA 14.?15.6. Fisker Karmat hybriditekniikalla ja GM:n kaksilitraisella Ecotec-moottorilla maksavat 100?110 000 dollaria. Rockin. Helsinki Bike Show Taivalsaaren kenttä, Hietaniemi, Helsinki 8.6. Julkaisemme oman rajoittuneen näkemyksemme perusteella mielestämme parhaat. Oldtimer Run Visulahti, Mikkeli 29.6. Cadillac Club of Finland Summer Meet Himos, Jämsä 7.?8.6. Muutostyö maksaa 85?95 000 dollaria, ja avaimet käteen -hintainen Destino on 185 000 dollarin arvoinen. EC Car Show Jäähalli, Mikkeli Amerikan Rauta 3/2013 9. DePalma Hot Rod Mayhem Säträ/Tukholma, Ruotsi 31.5. Goodguys Summer Get-Together Pleasanton, Kalifornia, USA 2.6. Liberty Bike Fest Motel Road 66, Kotka 29.6. GM-Cruisers, Summer Meet Sappee, Pälkäne 7.?9.6. Corvette 60th Anniversary Celebration Turku 15.6. on korvattu rauhallisemmalla toteutuksella. Destino-hankkeen taustalla on yhdysvaltalaisen autoteollisuuden legendaarinen päällysmies Bob Lutz. Road Rockets American Car Meeting & Krantz Challenge Juthbacka Camping, Uusikaarlepyy 14.?16.6. Kahta viikkoa myöhemmin, 26.?27. Karkkilan rompetori Harjunkenttä, Karkkila 16.6. Power Park Weekend Alahärmä 9.6. Jokers Car & Bike Show Tidaholm, Ruotsi 7.?9.6. Turku Cruising Dean Jeffries Metsämäen Ravirata, Turku 8.6. Visaisissa pulmissa pyöriskelevän hybridiautovalmistaja Fiskerin tilanne näyttää huonolta, myös täältä Suomesta katsoen. -teksti ja kilpanumero 130 tulivat pinstripe-tyylittelyvelho Jeffriesin kynästä. Irti tuning-näyttelyn leimasta Tähän asti samojen seinien sisällä sekä jenkki- että tuning-näyttelyn kattanut X-treme Car Show jaetaan kahdeksi erilliseksi tapahtumaksi. Mikäli tuningautot eivät tähänastisessa X-treme Car Showssa ole miellyttäneet, on erikseen jenkeille pyhitetty Lahden show nannaa. Vinkkaa uutisaihe! Jos tormäät netissä tai muualla esittelemisen arvoiseen asiaan tai ilmiöön, voit vapaasti laittaa toimitukselle aiheesta sähköpostia. Myös James Deanin huono-onnisen Porschen ?Little Bastard. Corvette ja F-Body ratapäivä Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna 7.?8.6. AMC Cruising & Camping Poroholma, Rauma 14.?16.6. Atmosphere Destroyers Lintta Meet Kallioranta Camping, Kyyjärvi 24.?26.5. Lehdentekijät tavoittaa osoitteesta toimitus@amerikanrauta.fi Loimaa 8.?9.6. Niiden näyttely pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
. Jari Mäki Oy tarjoaa niitä täydellisenä repropakettina sisältäen johdot, polttimon, punaisen linssin ja kromatun kehyksen. H. Merkkeinä Firestone, American Classic ja Coker. . Suositun American Racing Torq Thrust D (VN105) -vannesarjan tarjonta monipuolistuu, kun perinteisen harmaan lisäksi vanne on jatkossa saatavissa myös mustalla keskiöllä. Uutuusvannetta on tulossa varastoon tämän kesän aikana. 38 . Myös valkosivurenkaille tarkoitetut pesuaineet ovat nyt varastossa. www.usparts.fi Klassista kustomilmettä Klassisiin kustomtarvikkeisiin kuuluvat ehdottomasti Cadillac 1959:n rakettitakavalot. 15 tuuman vannetta on tulossa leveyksillä 6, 7, 8, 8,5 ja 10. ja 5x5?. Rengasvalikoima laajenee myös kysyttyihin valkosivurenkaisiin. jaoilla 5x4,5?, 5x4,75. 59 . Terracotta-maaleilla saa aikaan näyttävän saviruukkumaisen pinnan. Värivaihtoehtoja ovat punainen, sininen ja ruskea. Frosted Glass -kuurankukkalakka antaa laseille näyttävän näkösuojan estämättä valon kulkua, eli se toimii samoin kuin varsinainen huurrelasi. Sapluunaa käyttämällä sillä saa kätevästi tehtyä myös koristekuvioita lasipintoihin. Granite Effect -graniittipintamaalilla saa puolestaan tehtyä mistä tahansa pinnasta upean rosoisen kivipinnan. www.crcind.com Kesä 2013 tuo näyttäviä uutuuksia US-Partsin rengas- ja vannevalikoimiin. www.jarimaki.fi (06) 4229 888 De nada ?Jerald tidwell Jerald Tidwell on tunnettu ja arvostettu kustomkulttuuritaiteilija. Saatavilla on sekä ristikudos- että vyörenkaita kapealla (1?1,6?) tai leveällä (2,5? 4,25?) valkosivulla. Hänen töitään näkee muun muassa tatuoinneissa, skeittilaudoissa, julisteissa, videopeleissä ja pinstraippeina. Nyt Jeraldin parhaat työt on koottu upeaksi 174-sivuiseksi kirjaksi, joka ei jätä ketään kustomkulttuuritaiteesta kiinnostunutta kylmäksi. H. Tuoteuutuudet Toimittanut: Tomi Eronen Vanne- ja rengasuutuuksia Erikoisia efektejä CRC:n spraymaalivalikoimasta löytyy myös efektimaaleja moneen lähtöön. www.kustomkulture.fi 10 AMERIKAN RAUTA 3/2013
. Vaihtoehto tulpille Bensiini- ja kaasukäyttöisten moottorien toiminta on perustunut sylinterien seoksen sytyttämiseen sytytystulpan sähkökipinällä siitä asti, kun Étienne Lenoir valmisti ensimmäisen sytytystulpan vuonna 1860. Sytytystulppa oli vuosikymmenien ajan yksi bensiinimoottorien heikoista kohdista, joka vaati säännöllistä huoltoa moottorin luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Tavallisen perheauton omistajalle investointi maksaa siis 80 euroa. 340? 542060 POB/gm 8,2 3,36:1 UP 340? CE-5019 vahvistettu levylukko ford 9. 350? 542072 Mopar 8 ¼. Erit- täin voimakas sähköpurkaus sytyttää polttonesteseoksen laajalta alueelta, ja tuloksena on moottorin parempi taloudellisuus ja teho. Phone. täydet 200?/kpl Mustangiin ja cougariin Takajouset STD 64-73 310?/pr Takajouset STD 67-70 Cougar 350?/pr Takajouset 4,5leht 1? madallus64-73 390?/pr Kick panel kaiuttimella 64-68 149. 15?kpl PC2318/2321 Keinuvipu roller tip-street ford-chevy sb 129?/sarja PC2411/13 Studi pultit 3/8/7/16. Käytännön kokeissa pulssisytyttimillä kerrotaan päästyn keskimäärin 6 prosenttia pienempään kulutukseen kuin uusilla alkuperäisillä sytytystulpilla. Pulstar-pulssisytyttimet maksavat alkaen 20 euroa kappaleelta. 28spl 445? Spool Ford 35 spl 160? Vetoakselit ford 8 ja 9. Pinstriping Finlandin valmiiksi kokoama Deluxe-aloituspaketti sisältää Mack Sword Striper -siveltimen, Typhoon Scroll -siveltimen, Mack Lettering Quill -tekstaussiveltimen, kaksi purkkia 1Shot Lettering Enamel -maalia, Wipe Out Toolin pienten virheiden korjaamiseen, rasvaliitua ja arkin Saral-paperia hahmotteluun sekä suojaöljyn siveltimen säilytykseen. Setin hinta on 80 . pr/musta MUISTA VAnTEET REnKAAT Trade Parts Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. www.pinstriping.fi SUMMER IS HERE ARE YOU READY Toimivat viritys/ hot rod osat rakenteluun Voimansiirtoon helpotustaerä Auburn lukkoja ale! PC06715/02195 ilmanputsarin pohja ja kansi ?race style. Silti bensiinimoottorien polttoaineseoksen sytyttämiseen tarvittava kipinä hoidetaan edelleen sytytystulpalla kuten jo yli 100 vuotta sitten. Pulstar-pulssisytytin on sytytystulpan näköinen ja kokoinen laite, joka kierretään sytytystulppaa varten tehtyyn aukkoon moottorissa ja johon sopii moottorin sytytysjärjestelmän liitos. Pulstarissa on pulssikondensaattori kytkettynä sarjaan auton sytytysjärjestelmän suurjännitepiirin kanssa, minkä ansiosta Pulstarista kerrotaan purkautuvan hyvin suuren, yli 1000 ampeerin virran ja suuren yli 1 MW tehon, minkä ansiosta polttoaineseoksen sytyttämiseksi syntyy voimakas ja laaja plasmaydin. sarja 26?/sarja Jakopään koppa ford sb 66-80 90? PC0511/12 Johtosarja 20 tai 22 sulaketta 340? Sylinterin kannet alu 2,02/1,6 venttiilit Ford ja Chevy SB 175-190cc imu 895. Lyijytön bensiini sekä jalometallien ja muiden materiaaliratkaisujen käyttö on parantanut sytytystulppien luotettavuutta ja pidentänyt niiden käyttöikää. pr/täydet Venttiilikopat korkea alumiini sileä tai urallinen chevy ja ford SB 95? Kardaani aihiot Chevy-Ford 250? Kardaani pääty lenkit alk. 45?/kpl Yoke billet/race C4-Th350-Th400/jerico 160? 542062 corvette 63-79 2,41-3,7:1 310? 542051 Mopar 8 ¾ . Koska iridium-kärkisten sytyttimien ikä on parhaimmillaan 160 000 kilometriä, on niiden käyttöikä tavallisen suomalaisen autoilijan käytössä helposti kuusi tai seitsemän vuotta. www.kaasutinexpertti.fi Aloittelevalle straipparille Mikäli straippaaminen kiinnostaa, mutta et oikein tiedä mitä tarvitsisit päästäksesi alkuun, on tässä sinulle oikea tuote. (05) 3557 289 myynti@tradeparts.info tai tradeparts428@gmail www.tradeparts.info AMERIKAN RAUTA 3/2013 11
12 Amerikan Rauta 3/2013
Maantieteellisesti hänen kiinnostuksenkohteensa jakautuvat kahdelle eri mantereelle . kaikki hänen rakentamansa autot ovat olleet joko vanhempia saksalaisia tai jenkkejä. Jannen ensimmäiset autot olivat Volkkareita, joita löytyi niin henkilömalleina kuin pakuinakin. Janne oli edelleen mieltynyt oranssiin, joten myös pickup sai sitä pintaansa. Lisäksi auto tontitettiin ja varustettiin tyyliin sopivilla billet-vanteilla. Piirrokset: Janne Kutja Chevrolet Camaro ´68 . Janne Mäkisen Camaron päätyminen ojan pohjalle juuri valmistuttuaan vuonna 2011 oli tavallaan onni. Ensimmäinen tähän ajattelutapaan viittaava rakennelma oli hänen 90-luvun puolivälissä rakentamansa oranssi VW Typ 3 Variant, johon hän adoptoi tekniikan Porsche 911:stä. Variantin jälkeen oli ?82 Chevy Scottsdalen vuoro. Pikkistä seurasi neliovitolpasta kaksioviseksi muutettu ?65 Nova, jonka Janne kuitenkin laittoi varsin pikaisesti eteenpäin todettuaan sen toivottoman kehnoksi tapaukseksi. Kuvat: Tuukka Erkkilä . Se nimittäin johti projektin viemiseen seuraavalle asteelle ja synnytti todella harkitun ja viimeistellyn pro touring -laitteen. J anne Mäkisen rakenteluideologiaa leimaa ennakkoluuloton ote, koulumestarimaisen pedantti ajattelutapa ja se, että hän pyrkii tekemään kaiken mahdollisen itse. Yksi auto, josta Janne muistetaan, oli hänen junakeulainen valko-lila VW Sonderbus, joka menestyi näyttelyissä 90-luvun lopulla. Hän omaksui jo melko varhai- sessa vaiheessa eräänlaisen pro touring -ajattelutavan, jossa ulkoisesti suhteellisen originaaleja vanhempia autoja varustetaan modernimmalla tekniikalla ja alustakomponenteilla. Kyseessä oli yksi maamme ensimmäisiä konehuonetta myöten näyttelykelpoiseksi rakennettuja Volkkari-pakuja. Amerikan Rauta 3/2013 13. Teksti: Kimmo Janhunen
Moottori ei ollut huippuvireessä eikä maalipintakaan priima, mutta se ei Jannea haitannut. Auto sai totaalisen läpikäynnin yhteydessä Volkkarin kaksilitraiseen pohjautuvan virikoneen. ?Porschen hankkimisen aikoihin amerikkalaisilla nettisaiteilla rupesi näkymään pro touring -vehkeitä ja tyylisuunta alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Kyseessä oli sininen Yenko lookiin rakennettu isolohkoauto, joka oli tuotu Yhdysvalloista saman vuoden keväänä ja leimattu Suomeen. Coys Wheelsin viisipuolavanteiden sisään. Sain samana iltana viestiä pajan pääjohtajalta, joka vakuut-. Siitä Janne sai kipinän oman Porschen hankkimiseen ja 2000-luvun alussa tontille ilmestyikin ?65 912. Kun tietokoneen ruudulle lävähti Pro-Touring.com, niin paluuta ei enää ollut.? Janne iski kiinni eBayssa myynnissä olleeseen ?99 Camaron tekniikkaan, joka sisälsi LS1-koneen ja nelivaihteisen 4L60-E-automaattilaatikon. Setti laivattiin Suomeen ja Janne swappasi sen tiensä päähän tulleen isolohkon paikalle talven 2009?2010 aikana. Moottoritila ja tulipelti eivät kaivanneet uuden tulokkaan myötä mainittavia muutoksia. Riitti, kun koneen kylkeen pultattiin sopivat adapterit runkoon kiinnittämistä varten. Edessä oli siis myös uusien vanteiden hankinta. ?Olin mieltynyt Rushforth Wheelsin vanteisiin, mutta niille ei tuntunut löytyvän helposti jälleenmyyjiä edes Jenkkilästä. Sitten tuli hankittua Porsche ja kävin sen kanssa polun loppuun?, Janne muistelee. Jenkin modernisoinnin vuoro. Näin ollen hän alkoi miettiä uusia jarruvariaatioita ja samalla myös uutta taka-akselia tulevan talven askareiksi. Wilwoodit olisivat olleet Jannen mieleen, mutta koska ne ovat kohtalaisen hintavat, hän päätti jälleen kerran tarkistaa, mitä eBaylla oli tarjottavanaan. Janne osti setin pois ja se matkasi kontissa Suomeen. Y ksi asia, joka Jannelle tuli kesän ajoissa selväksi, oli jarrutehon riittämättämyys. Näillä eväin hän ajeli kesän 2010 ja kerrytti matkamittariin reilut 6?000 kilometriä. Remontti johtaa toiseen. Vastapainoksi mies toimi mekaanikkona myös Mika Särkelälle, joka ajoi rataa 914-Porschella. Suunnittelin tuolloin mielessäni ykköskoppaista Camaroa isoilla jarruilla, IrocZ-viisipuolavanteilla ja LT1-moottorilla. A jatus pro touring Camarosta jäi itämään ja Porschen rakentelun ohella visiot jalostuivat entisestään. Lopulta se kummitteli Jannen mielessä siinä määrin, että kuuden Porsche-vuoden jälkeen ei auttanut kuin hoitaa asia kuntoon. Ennemminkin hän etsi projektia, joka oli pisteosiltaan täydellinen. ?Ajattelin ensin ajella hetken isolohkolla, mutta kuumana käydessään auto jätti taakseen niin sinistä savua, että tulin varsin nopeasti toisiin aatoksiin. Chevrolet Camaro ?68 Kun tietokoneen ruudulle lävähti Pro-Touring.com, niin paluuta ei enää ollut. Kutiteltujen koneiden kanssa Janne pääsi pelaamaan toden teolla ruuvatessaan Allhell Drag Race -tiimissä Hannu Hellmanin Corvettea. Muita merkki- tai mallivaihtoehtoja ei ollut, ja Camaroistakin kelpasivat vain kahden ensimmäisen valmistusvuoden yksilöt. ?Ulkonäöllisesti pidän eniten ?69-mallista, mutta ratkaiseva seikka oli varhaisempien vuosimallien kojelauta ja mittaristo, joihin olen erityisen mieltynyt?, Janne selvittää. ?Kokonaisuutena pidän ?68 Camaroa historian 14 Amerikan Rauta 3/2013 kaikkien aikojen onnistuneimpana.? Sopiva yksilö löytyi Nettiauton kautta Espoosta syksyllä 2009. Kun kone avattiin, niin sehän oli männänrenkailtaan aivan väljä. Päästessään mallailemaan uusia jarruja paikoilleen hän joutui kuitenkin toteamaan, etteivät 14-tuumaiset etujarrulevyt mahtuneet Camarossa olleiden 18. Kuinka ollakaan, sieltä löytyi ajamattomat ?10 Camaro SS:n Brembot, jotka joku oli riisunut uudesta autosta isompien jarrujen tieltä. Vaihteistotunnelia sen sijaan oli muokattava, koska koneen kulmaa muutettiin hiukan. Tämän lisäksi Janne vaihtoi eteen uretaanipuslat. Pohdin tuolloin edelleen LT1-moottoria, mutta juteltuani aiheesta Hellmanin Hannun kanssa hän potki minua amerikansivuille katselemaan LSvaihtoehtoja. Lopulta otin yhteyttä suoraan pääkallopaikalle ja kyselin, saiko vanteita mittatilauksena. Yhtä projektikuntoista autoa kävin katsomassakin, mutta pidin sitä vähän kalliina, enkä lopulta lähtenyt siihen. Camaroon oli jo Amerikan aikoina vaihdettu Stainless Steel Brakesin rummuista levyiksi -sarja, joka ei kuitenkaan Jannea vakuuttanut, varsinkaan kovemmissa nopeuksissa. Kun Janne pääsi peltitöiden makuun, hän uusi samalla myös alkuperäiset lattiapellit, jotka olivat ruostuneet paikoitellen kelvottomiksi. Moottorinvaihdon lisäksi autoa madallettiin ensimmäisen talven aikana QA1-coilovereilla ja ajettavuutta korjattiin niin sanotulla Guldstrand Modilla. Käytännössä ylätukivarsia siirrettiin alaspäin ja pyöränkulmia muutettiin hiukan nykyaikaisemmiksi
Shifterin virkaa ajaa B&M Stealth Pro Ratchet ja rattina on Momo Gotham. Laskettuaan laakerikuormia ja otettuaan huomioon 10 tuumaa leveiden vanteiden 4,75. Innostuksissaan hän lähti risteyksestä aavistuksen liian raskaalla kaasujalalla, mikä johti siihen, että perä lähti heittelemään. Tummanpuhuva sisusta on verhoiltu kauttaaltaan mustalla nahalla. Perään Janne vaihtoi alkuperäisen 2,73-välityksen tilalle 3,50-välityksen ja asensi Detroit Truetracin Torsen-tyyppisen lukon. Paketin viimeistelivät Currie Enterprisesiltä hankitut mittatilausvetoakselit. Taka-akselin tuennan Janne hoiti Chassisworksin G-linkillä. Lisämittarit ovat Stewart Warnerin Maximum Performance -sarjaa. Amerikan Rauta 3/2013 15. Takajarrujen suhteen hän päätyi lopulta kuitenkin Wilwoodin tuotteisiin, sillä ne osoittautuivat käsijarrun suhteen kätevämmiksi. He kun innostuivat siitä, että pääsivät ensimmäistä kertaa lähettämään vannesetin Suomeen.? Odotellessaan vanteita, joiden toimitusaika oli kolme kuukautta, Janne hankki Fordin 9-tuumaisen perän ja uuden taka-akselin. Janne kirmasi ensimmäiselle koeajolle kuin varsa kevätlaitumille. Asiaa väänneltiin ja käänneltiin sähköpostitse ja lopulta laitoin sopivilla mitoilla speksatut kiekot tilaukseen. Päätöstä helpotti se, että sain vanteet aika sopivaan hintaan. omavalmisteinen keskikonsoli, johon modattu käsijarru Modatut Recaro Specialist S -etupenkit Modattu ja uudelleenverhoiltu takapenkki Momo Gotham -ohjauspyörä Lasikuidusta valmistetut kustom-kickpanelit Stewart Warner Maximum Performance -mittarit Sparcon nelipisteturvavyöt teli, että homma onnistuu. backspacet, hän päätyi kaventamaan akselia tuuman per puoli. Recaron Specialist S -penkit on muokattu tarkoitukseen sopiviksi ja varustettu Sparcon nelipistevöillä. Janne näet päätti korvata alkuperäisen kojelaudan alla olevan, polkimella toimivan seisontajarrun perinteisellä auton keskellä kulkevalla käsijarrulla. Hänen tarkoituksenaan oli vaihtaa Wilwoodin takajarruihin Camaron jarrusetissä tulleet Brembon takasatulat yhtenäisen ulkoasun nimissä, mutta kevään koittaessa projekti jäi vaiheeseen. Mustan lesken puraisu
Uuden eturungon myötä Janne muokkasi myös etusisälokasuojia siten, että Heidtsin pakettiin kuuluneet tukivarret asettuvat sisälokarin aukkoon nähden keskelle. Samalla hän teki renkaiden yläpuolelle lisää tilaa, jotta auton saa mahdollisimman tonttiin. Janne vaihtoi kolarissa vääntyneet peltiosat uusiin ja korjasi muiltakin osin koripellit priimaan kuntoon. Tähän Janne ei tohtinut ryhtyä. Myös uudet rosteripakoputket ja vanteet selvisivät kuin ihmeen kaupalla. ?Päästyäni harmittelemasta tapahtunutta tajusin, että minulla on harrasteajoneuvovakuutus Tapiolassa, ja täytyy sanoa, että tässä kohtaa vakuutusyhtiö hoiti homman todella hienosti. Vahinkotarkastaja tuli käymään tallilla, totesi korjaustarpeet, tsekkasi osien hinta-arvion ja vaadittavien työtuntien määrän. En myöskään halunnut korkeiden penkkien jakavan sisätilaa kahtia autossa, jossa on muutenkin matala kattolinja?, Janne perustelee valintojaan. Sopivan retrohenkiset ja matalat penkit löytyivät Jannen surffailtua Detroit Speedin nettisivuilla, jossa jengi tuntui suosivan Recaron Specialist S -istuimia. Väriksi hän valitsi syvääkin syvemmän mustan, Super Blackin. Vaikka apurunko oli vääntynyt, moottori, jäähdytin ja jopa ajovalot säilyivät ehjinä. Lopulta hän löysi Saksan eBaysta varsin sopuhintaiset 80-luvun Specialistit ja osti ne aihioiksi. Ongelma oli siinä, että penkit olivat kohtalaisen tyyriit ja niitä olisi pitänyt hiukan silpoa täydellisen soveltuvuuden saavuttamiseksi. Paketissa tuli muun muassa konehuoneen osia, konepellin saranat, ovenkahvat ja lukkotapit. jarrulevyt. 16 Amerikan Rauta 3/2013. Kolarissa vääntynyttä apurunkoa hän ei lähtenyt elvyttämään, vaan päätti hankkia tilalle Heidtsiltä Pro-G-eturunkopaketin hammastanko-ohjauksineen kaikkineen. Ohjauksesta tuli huomattavasti aiempaa nopeampi, kun ratti pyörii enää kaksi kierrosta laidasta laitaan. Moottorin puolien päälle Janne teki viimeistellyt peltikotelot ja moottoritilan etureunaan kliinin peltikatteen. Auto valmistui keväällä 2012, jolloin se ensiesiintyi Tampereen Hot Rod & Rock Show?ssa. Näyttelyä varten straippari Timo Lindholm teki Jannen speksien mukaan näyttävän infokyltin varustettuna Black Widow -tekstillä, joka esiintyy myös juttumme otsikkona. Kaikki keulan pellit olivat mennyttä kalua lukuun ottamatta konepeltiä, joka oli noussut pystyyn ja säilynyt vahingoittumattomana. Janne ei jäänyt surkuttelemaan kohtaloaan, vaan tyrkkäsi saman tien projektissa seuraavaa vaihdetta silmään. Nyt hän päätti toteuttaa kunnolla alkuperäisen ajatuksensa amerikanautosta, joka toimii myös mutka-ajossa. Rated-X vanteen puolien välistä pilkottaa ?10 Camaro SS:n Brembo-satulat ja 14. Camaro rysähti savisen ojan pohjalle keula edellä ja kaatui siitä toiselle kyljelleen. ?Tiesin, että toinen takakylki oli leivottu kitistä ja se oli tarkoitus korjata seuraavana talvena koko auton maalaamisen yhteydessä. Harmi vaan, ettei se kaatunut juuri sille kyljelle.? Onni onnettomuudessa oli se, että matkustajat selvisivät säikähdyksellä. Janne teki pohjatyöt itse samoin kuin lopullisen maalauksenkin. Lokasuojat kestävät siis katseet myös sisäpuolelta ja myös katon alapuoli on maalattu. Autokin liikkui hinurin tullessa vielä omin voimin, vaikka apurunko olikin saanut siipeensä ja renkaat harittivat. Saatuaan auton tallille Janne pesi savet pois ja ryhtyi tutkimaan vaurioita tarkemmin. Etulokasuojat olivat iskeneet vekit molempiin oviin. Huolella tehtyjen peltitöiden jälkeen maalauksen pohjatöihin ei kulunut kittiä juuri nimeksikään. Chevrolet Camaro ?68 ?Yksi rataheppu epäili, että syynä saattoi olla uudet renkaat, joiden kiiltävässä pinnassa ei vielä ollut kunnon pitoa. Syksyn X-treme Car Show´hun lehtemmekin sivuilta tuttu autosuunnittelijavelho Janne Kutja piirsi näyttelyyn kolme erillistä kuvitusta, jotka kunnolla Janne päätti toteuttaa nsa alkuperäisen ajatukse a toimii myös k jo , a st to u a n a ik er m a mutka-ajossa. Rushforth Wheelsin 17. Takapenkin miehet muotoilivat kokonaan uusiksi vanerista ja muotoiltavasta vaahtomuovista. Lopuksi Janne tilasi Ring Brothersilta kasan tavaraa Camaron viimeistelyyn. Renkaissahan oli vielä laputkin päällä.? Camaron renkaiden kääntäminen laidasta laitaan vaati neljä täyttä ohjauspyörän kierrosta, mikä takasi sen, että ohjaamo oli hetken aikaa täynnä käsiä miehen vääntäessä rattia ja yrittäessä pysyä alkuperäisillä penkeillä, jotka eivät tarjonneet minkäänlaista sivuttaistukea. Vauhtia ei ollut paljoa, olihan vaihde pakkoykkösellä, mutta siitä huolimatta auto päätyi tien pientareelle ojaan. Maalauksessa asiantuntija-apuna toimi Stirwell Oy. Samaan syssyyn Janne muokkasi myös sisätilat uusiksi. ?En halunnut autoon kuppipenkkejä, koska halusin, että kulku takapenkille säilyy vaivattomana. Välikohtauksesta olisi selvinnyt huomattavasti pienemmillä vahingoilla, ellei oja olisi ollut neljä metriä syvä. Pelkän ylimaalauksen sijaan Janne ruiskutteli maalin kaikkien peltipintojen molemmille puolille. Vanhan tuttavansa Kaitsun kanssa Janne sitten madalsi selkänojia ja lyhensi istuinosia, minkä jälkeen harrasteenaan verhoiluja tekevä Kaitsu sipaisi niiden pintaan uudet, mustat nahat. Neljä päivää myöhemmin korvaussumma oli tilillä.? Täysillä eteenpäin
ja takana 10?. Omistaja: Janne Mäkinen, 37 . perä, 3,50-välitys, Detroit Truetrac Torsen-lukko, Currie Enterprises -mittatilausvetoakselit. Voimansiirto: Nelivaihteinen 4L60-E-automaatti, Ford 9. Korimuutokset: Etusisälokasuojia muokattu Heidtsin eturungolle, omaval- misteinen etuspoileri, kylkivalot, listat ja merkit poistettu. Rushforth Wheels Rated-X, smoked titanium/polish, leveys edessä 8. Sisusta: Muokatut Recaro Specialist S -penkit, Momo Gotham -ohjauspyörä, Stewart Warner Maximum Performance -mittarit, B&M Stealth Pro Ratchet -shifteri, Sparcon vyöt. Alkuperäiset ovipahvit kun eivät minun mielestä oikein istu muilta osin modernisoidun sisustan ilmeeseen.? Menneen talven aikana Jannen suunnitelmiin kuului 4L60-E-laatikon vahvistaminen, mutta projekti siirtyi seuraavalle rakentelukaudelle, koska tälle talvelle ilmaantui yllättäen talonvaihtoprojekti. Alusta: Heidts Pro-G -eturunko, hammastanko-ohjaus, Chassisworks G-link -taka-akselin tuenta, Varishock coiloverit, uretaanipuslat. Kiitos: Stirwell Oy, Ergoworks Oy, Järvenpään Lukko Oy, Hellman Racing, Mika Saxa, Harri Karvonen ja oma perhe. Amerikan Rauta 3/2013 17. 5,7-litrainen LS1 on peräisin ?99 Camarosta kuten nelivaihteinen automaattilaatikkokin. Renkaat: Hankook RS-2 235/40 R18 ja 265/35 R18. levyillä, takana Wilwood Dynalite 12,5. Konepellin saranat ovat Ring Brothersilta. F aktat Chevrolet Camaro ?68. Toivottavasti pahamaineisen niveljalkaisen luonne on nyt kesytetty, ja auto pysyy jatkossa tiukasti kiinni tiessä. Kliini konehuone kätkee sisäänsä modernin ruiskukoneen. Jarrut: Edessä ?10 Camaro SS Brembo 14. Vanteet: 18. Seuraamme mielenkiinnolla, mihin suuntaan Musta Leski jatkossa jalostuu. levyillä. omavalmisteinen lämmityslaitteen omavalmisteiset puolien suojat C5 Corveten kotelo jarrupääsylinteri Jarrulinjat rosteriputkea Ring Brothersin konepellin saranat Heidtsin eturunSiloitellut koa ja ripustuksia tulipelti ja varten muokatut jäähdyttimen sisälokasuojat tukirauta omavalmisteinen konehuoneen etureunan kate Oomavalmisteinen flektikotelo esittelevät auton muutokset niin sisältä, päältä kuin konehuoneestakin. ?Jatkossa ajattelin hyödyntää Kutjan ammattitaitoa sisustan jatkosuunnittelussa. Paikka: Sipoo. Moottori: ?99 LS1 5,7 l V8, Stainless Steel Worksin peltisarjat, Fastin fuel railit
Ostohetkellä Camaron konepellin alta löytyi isolohkotekniikkaa. Auto kätkee sisäänsä kosolti yksityiskohtia, jotka eivät näy päälle päin, mutta joihin on kulutettu melkoisesti talliaikaa. 1 1. Vaihtaessaan autoon ?99 Camaron tekniikan, Janne joutui muokkaamaan vaihteisto- ja kardaanitunnelia uusiksi. Samalla hän pellitti uudelleen ruostevaurioista kärsineet lattiat. 5. Tarinan takana Mustan lesken synty Teksti: Kimmo Janhunen . Tällainen Camaro oli Yenko lookissa ostohetkellä. Vaikka kunto näyttää kuvassa hyvältä, olivat pohjapellit vaihtokunnossa ja kyljet kitillä korjattuja. 2 3 2. Uusi lattia ja apurunkojen yhdistäjä. 18 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Kuvat: Janne Mäkinen Suurin osa Jannen Camaron työvaiheista on miehen itsensä käsialaa. Janne on tehnyt itse esimerkiksi koneen ja vaihteiston swappaamisen, peltityöt, maalauksen pohjatyöt ja varsinaisen maalauksen. Sisusta oli hankintahetkellä alkuperäisasussa. 4 5 4. Kone osoittautui männänrenkailtaan väljäksi ja jätti taakseen paksua sinistä savua. 3
6 7 6. Janne muokkasi etusisälokasuojia ulkoreunastaan kulmikkaammiksi, mikä mahdollistaa renkaan uppoamisen syvemmälle lokasuojan sisään. 14 13. Kaikki peltiosat on maalattu molemmin puolin lokasuojia ja kattoa myöden. 15. Kappaleet on hitsattu toisiinsa myös halkion kohdalta, mikä aikaansaa akseliin suuremman vääntöjäykkyyden. 10. Camaro kesällä 2010 madallettuna ja varustettuna LS-moottorilla sekä SS-konepellillä. 7. Rushforth Wheelsin vanteet hankittiin suoraan tehtaalta mittatilauksena. Tilauksen yhteydessä tehtiin tarkat laskelmat, joissa huomioitiin mm. Kesän 2011 ajot alkoivat ja päättyivät samana päivänä, kun Camaro päätyi ensimmäisellä koeajolla ojan pohjalle. Stainless Steel Brakesin jarrulevyssä on melkoisesti kokoeroa verrattuna ?10 Camaro SS:n Brembon jarrulevyyn. 9 8 8. Huomaa halkiot Fordin 9. Eturunko meni uusiksi samoin kuin kaikki keulan pellitkin. 13 15 11. perän ja taka-akselin saumakohdassa. Etusisälokasuojia muokattiin myös moottoritilan puolelta, jotta Heidtsin etupään mukana tulleet pyöränripustukset saatiin asettumaan täsmällisesti keskelle lokasuojan aukkoa. 14. Kolarikorjausten yhteydessä auton väri vaihtui mustaksi. Tässä kuvassa Heidts Pro-G -eturunko on jo asennettu paikalleen. 12. uusien isojen jarrulevyjen ja -satuloiden mahtuminen optimaalisesti vanteen sisään. 10 12 11 9. Kojelaudasta poistettiin alkuperäiset kaiutinpaikat. AMERIKAN RAUTA 3/2013 19
Janne muokkasi syvennyksen oikeanlaiseksi ruiskukoneelle. 21 21. Janne korvasi alkuperäisen kojelaudan alta polkimella toimivan seisontajarrun perinteisellä käsijarrulla. Konepellin sisäpuolella oli alun perin pyöreä reikä kaasarikoneen ilmanputsarille. Jäähdyttimen tukiraudan ja konepellin etureunan väliseen aukkoon Janne suunnitteli useamman erilaisen peitelevyn. Lopullisen version hän taivutteli pellistä. 24. Puolien päälle tulevista suojista Janne teki kaikkiaan viidet versiot. Taka-akselin tuenta on toteutettu Chassisworksin G-linkillä. 18 19 18. Uudelleen sinkittyjä osia. 20. Tekniikka paikallaan ja stance hierottuna alustavaan korkeuteen. 19. Tätä varten hän suunnitteli ja valmisti käsijarrulle uuden rungon, joka kiinnittyy keskikonsoliin.. Ensin hän suunnitteli suojat CAD:illä ja sen jälkeen laserleikkasi sopivat kappaleet millisestä pellistä. 23 23. Taka-akselin ja iskunvaimentimien paikalleen sovittelua. Iskarit mallattiin ilman jousia, jolloin ne on helppoa saada molempiin ääriasentoihinsa. 17. Corveten pääsylinteri asennettuna paikalleen. 20 22 22. 17 16 16. Ruiskukoneen ruokinta tapahtuu auton alle sijoitetulta pumppupatteristolta käsin. Pienempi ruiskupumppu pumppaa bensan kerääjäsäiliöön, josta painepumppu imee sen kohti konehuonetta. 24 25. Ruiskukoneen asentamisen myötä bensatankille oli tehtävä myös paluulinja. Janne veti kaikki linjat uusiksi rosteriputkesta. 26 25 20 AMERIKAN RAUTA 3/2013 26
YOUNGTIMERAJOT 0400 -317 082 MUSEOAJONEUVONPÄIVÄ DYNASET OFFROAD AREENA YLÖJÄRVI MANSEN MASINISTIT KESÄHEIKKI MOBIILIMÄEN PIHA-ALUE HITSARINKATU TURKU 02-238 5775 KATSO AJANTASAINEN TAPAHTUMAKALENTERI: WWW.MOBILIA .FI Lukitus- ja heloitustuotteet, hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmät, avainpalvelu, kiinteistötarvikkeet ja kaikki alan työt. Asiantunteva suunnitelupalvelu. (03) 3140 4000 . Myös ajonestoavaimet. 9.6. AHS:N 9. WWW.MOBILIA.FI . KV KOKKO-TREFFEN (MP) SAUTINKARI HIMANKA 040 -554 7063 8.6. KANSALLISEN MUSEOAJONEUVOPÄIVÄN PÄÄTAPAHTUMA KLO 11-14 MOBILIAN AUTOKYLÄ KANGASALA 044- 090 66461 PIENOISMALLIPÄIVÄ KLO 11-16 VEHONIEMI KANGASALA 03-376 7795 IV MAISEMATIE.FI-AJELU NOKIA-HÄMEENKYRÖ KLO 17 KOKOONTUMINEN NESTE NUIJAMIES NOKIA 050 -310 0899 SUUR-JÄMSÄN PERINNEPÄIVÄT & AJOT SUUR-JÄMSÄN MOOTTORIKLUPIN RATA POMONA JÄMSÄ 050 -322 0160 ROMPETORI JA VANHAT VEHKEET KLO 9 -16 SORSAKOSKENTIE 12 SORSAKOSKI MRHOKEMA@GMAIL .COM MUSEOAJONEUVONPÄIVÄ VAASAN VETERAANIAUTOSEURA TURKU CRUISING METSÄMÄEN RAVIRATA TURKU HELSINKI BIKE SHOW TAIVALSAAREN KENTTÄ HIETANIEMI HELSINKI MODIFIELD MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND, ALIENS MC ONKO SINULLA ONGELMA LÖYTÄÄ AVAIMIA AUTOOSI. ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING TANHUHOVI LOHJA . 09-274 4260 Avoinna: ma-pe 8-18, ja la 10-14 www.tuusulanlukko.fi MOBILIAN AUTOKYLÄ KUSTAA KOLMANNEN TIE 75 (KISARANTA), KANGASALA PUH. Tuote- ja asennustakuu. Hyrylänkatu 6, Tuusula | Puh. FACEBOOK/MOBILIA.FI. ROMPETORI KLO 9 -15 TANHUHOVI LOHJA 050 -320 8484 ROMPETORI JA WANHAT WEHKEET-NÄYTTELY KLO 9 -15 KYLÄSAARENKOULU MÖRTINTIE 4 PORI 0400 -226 234 8.-9.6. PERINTEINEN ROMPETORI OULUN AUTOMUSEO OULU POWERPARK WEEKEND ALAHÄRMÄ 020 743 0750 Autamme mielellämme! Valikoimassamme on avainaihioita useimpiin ajoneuvoihin. TORPARRIAN TENHOLA SPORTCAR BREAKFAST CLUB MOOTTORIKAHVILA NIKKILÄ SIPOO HEMA SHOW . 8.-9.6.2013 LÄHDE LIIKKEELLE OMAN AUTOTALLISI AARTEELLA! MUS-3O KANSALLINEN PÄIVÄ MUSEOA JONEUVO 7.-8.6. SAHK:N VALTAKUNNALLINEN RETKEILYAJO HÄMEENLINNAN SEUTU HÄMEEN MOBILISTIT 7.-9.6. CCOF SUMMERMEET (CADILLAC) HIMOS JÄMSÄ CADILLAC CLUB OF FINLAND XVI LOHIRANNAN ROMPEPÄIVÄT JA SUVIAJOT LOHIRANNAN LOMAKYLÄ SUKEVA 044- 088 3988 Automa automa alit, ala tarvikke use ja paras t palvelu! Stirwell Oy Isonkivenkuja 2K, 04300 Tuusula Avoinna arkisin 9-17 | Puh. 09-273 1343 myynti@stirwell.fi | www.stirwell.fi | www.nettimaalikauppa.fi GM SUMMERMEET SAPPEE PÄLKÄNE GM-CRUISERS MOPAR MEET 2013 LOMA- JA KOKOUSHOTELLI HEIMARI RISTIINA FMA 43. HARRASTEAJONÄYTTELY VOIMAKATU 1 LOIMAA 040-585 7397 HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA RAGNAR GRANITIN AUKION P-ALUE RIIHIMÄKI RIIHIMÄEN HOT ROD ASSOCIATION OPEL-HARRASTAJIEN KESÄTAPAHTUMA KLO 9 -15 TEOLLISUUSTIE 7 HARTOLA AUTOLIIKE RAIMO ASIKAINEN 040 -715 1765 AHS:N 24
i t s ä ä k k i l y y T alostettu j 22 Amerikan Rauta 3/2013
Lahtelaisen Jussi Purujärven resto mod -henkistä coupea on muutettu ja paranneltu sopivasti joka puolelta nykyaikaista tekniikkaa myöten, mutta kaikki on tehty niin hienovaraisesti, että asiaa tuntematon saattaisi luulla autoa entisöidyksi museopeliksi. Amerikan Rauta 3/2013 23. Teksti ja kuvat: Olli Lehtinen Plymouth Special Deluxe Coupe ´47
Joitakin vuosia sitten Jussiin iski kuitenkin into tarttua ensimmäiseen isoon autoprojektiin, ja silmää miellyttävää aihiota alettiin etsiä. Siinä kun oli ylimääräisiä reikiä vaikka millä mitalla, koska autossa oli ollut useita eri lämmityslaitteita aikojen saatossa. Vielä uusia sellaisia ei ole sattunut kohdalle. 24 Amerikan Rauta 3/2013 2006, kun ?47 Plymouth Special Deluxe Coupe tuotiin trailerilla tontille Auto Bajan Masan kanssa, joka auttoi monessa muussakin kohdassa projektissa. Autoa lähdettiin katsomaan ja kaupoillekin päästiin. Ei täysin ruosteeton. Leveät peltivanteet kavaltavat sen myös tarkkasilmäiselle. Rekisterikilven kehys on myös itse tehty ja sen alle kätkeytyy levennyksen vaatima sauma. Muita korjaushitsauksia ei tarvinnut tehdä, mutta takalokareita levitettiin molemmin puolin kymmenkunta senttiä. Plymouth Special Deluxe Coupe ´47 Tästa kulmasta voi huomata takalokarien levennyksen. Uutta jouduttiin hankkimaan vain keulamerkki, sisäkahvoja, Deluxe-merkit sekä takavalot. Kotavuopion Isto, jonka nimi on yleensä totuttu yhdistämään näyttelyvoittaja-Harrikoihin, korjasi ja oikoi rosteriset listat. Useita vaihtoehtoja tutkailtiin ison veden takaa, mutta yhdenkään kohdalla eivät palat loksahtaneet kohdalleen. A uto oli saapuessaan lähes täydellinen, koristeosatkin olivat kaikki tallella vain hiukan kolhuja saaneena. Elettiin kevättä Jussi ei ole vielä aivan sataprosenttisen tyytyväinen auton ulkonäköön, vaan hän vaihtaisi mielellään etu-umpiot vanhemman näköisiin kuperalasisiin. Lähimpänä sydäntä ovat olleet vanhukset, joita Jussilla on ollut entisöitynä useita. Jussi sattui mainitsemaan innostaan myös Lahden rodikummisetä Eikka Viinikaiselle, joka tiesikin pari vuotta aiemmin maahantulleen Plymarin erään paikallisen harrastajan tallissa. Myös maski kiillotettiin ja puskurit kromattiin sen jälkeen kun takapuskuria oli levitetty sen sovittamiseksi takalokareihin. Automaalaamo Konttinen Mikkelistä hoiti kaiken maalaukseen liittyvän niin ulkoa kuin sisältäkin aina kojetaulun ootrauksia myöten.. Ensimmäinen pyörä oli pannupää, jonka hän hankki heti kun uustuonti teki sen mahdolliseksi. Jussi ei vain keräile museopyöriä, vaan myös ajaa niillä. Vanhuksista pisimpään omistuksessa on ollut ´37 sininen UL, joka on ollut myös näytteillä Riku Roudon moottoripyörämuseossa. Jussi tekee pyöränsä itse ja kuuluu myös lahtelaisen Jim Dandy -motskariklubin perustajiin. Autopuolellakin kalusto on aina ollut Yhdysvalloista, vaikkakin enemmän käyttöpainotteista. Leditakalamput tulivat Speedway Motorsilta. P urujärven Jussi on Harrikkapiireissä tuttu nimi, hän kun on touhunnut niiden parissa lähes kolme vuosikymmentä. Takalokarin etureunan rosteriset kiveniskusuojat on väännetty itse, aikanaan niitä sai sekä kumisina että kiiltävinä tarvikkeina. kovettuneet ovitiivisteet, sadevesi ja kumimatto ovat huono yhdistelmä. Jussi hitsaili reiät pikaisesti umpeen ryhmätyönä Jykän kanssa ja samalla tehtiin tulipeltiinkin uusi pellinpala. Kuten mallin nimikin paljastaa, on kyseessä tehtaan parempi versio eikä takapenkitön ja köyhempilistainen Business Coupe. Vaikka auto oli tuotu Kaliforniasta, siinä pesi silti hieman ruostetta, tosin vain oviaukkojen kohdalla lattiassa ja kynnyksissä . Myös Jussin ajokortti-iän projektin aikana saavuttanut poika Jaska oli innolla mukana rakentelun kaikissa vaiheissa saaden samalla hyvää oppia omiin tuleviin harrasteisiin. Pinnat kiiltämään. Eniten tekemistä oli keulan oikean puolen listoissa
80-luvun alun GM:n G-body sai toimia luovuttajana, ja siitä riistettiin etujarrut, ohjaustehostin ja pumppu sekä jarrutehostin, taka-akseli ja ohjauspylväs. Laatikon remontoi Kari Koskinen Hartolasta. Uusi ruiskutekniikka toi muassaan nipun muita modifikaatioita lähinnä bensa- ja sähköpuolelle. Kapeaan konehuoneeseen ei mahdu mikään standardisyyläri, joten Eikka teki uuden jäähdyttimen mittojen mukaan. Mittaristo on yleensä se kohta, jossa oiotaan kurveja suoraksi, mutta ei tässä autossa. Lopputulos todistaakin vankkaa ammattitaitoa. ne kun olivat reunoistaan kuplineet, kun aika sekä kuumuus olivat tehneet tehtävänsä laminoinnin välissä. Kokonaan kovettuneen sisäverhoilun uusimisen hoiti verhoilija Korpimaa. Samalla alun perin kankaiset pinnat korvattiin penkeissä aidolla nahalla, ovissa ja katossa saman sävyisellä keinonahalla. Vanhaan mittaristoon on istutettu koneenluovuttajaauton instrumenttien sisuskalut ja niihin teki Väänäsen Jussi silkkipainolla uudet julkisivut. Kaikki mittarit toimivat, joten kojelaudan alla roikkuviin tarvikemittareihin ei ole tarvinnut turvautua. Ajettavaksi tehty. Alkuperäiset harmaat liituraidatkin korvattiin paremmin ulkokuoren uuteen sävyyn sovitetuilla tehosteilla. Reilusti modernimpaan tekniikkaan. lusta asti Jussille oli selvää, että tekniikka A tulisi vaihtumaan nykyaikaisempaan. Kuvissahan kaikki kiiltävät maalipinnat näyttävät hyviltä, mutta Jussin auton maalipinta todella sietää tarkastelun myös lähietäisyydeltä . se ei ole näitä tyypillisiä appelsiinimaalauksia. Viininpunainen metallinhohtoväri löytyi 80-luvun alun Chevyn värikartasta. Uudet kumitiivisteet tilattiin Steele Rubberilta, joka tekee tiivisteitä ja muita kumiosia sellaisiinkin autoihin, joita ei pysty kokonaan kasaamaan uustuotanto-osista. Kone on 90-luvun puolivälin Capricesta kotoisin oleva toisen sukupolven Chevyn monipisteruiskupikkulohko ja laatikko ylivaihteellinen elektronisesti ohjattu automaatti 4L60-E. Painless Wiringin sähkösarja kytkee yhteen moottorin ja tietokoneen, joka ohjaa ruiskua ja muita toimintoja. Kone on Jussin itsensä peruskorjaama, koneistukset teki Lahden Kansityö. M yös alustaan tehtiin mittava päivitys. Sulakerasian sai luovuttaa moottorinluovuttaja-auto ja siihen liitettiin uudet johdot. Niinpä alkuperäinen sivuventtiilikutonen ja manuaali, joiden juuret olivat 20-luvun puolella, nostettiin pois ja korvattiin kutakuinkin puoli vuosisataa tuoreemmalla paketilla. Uusi bensatankki on pystyssä takapenkin takana ja siihen on asennettu ruiskutekniikan edellyttämä sähköinen pumppu. Auton maalipinta kestää oikeasti lähemmänkin tarkastelun, eikä lukeudu niihin sitrushedelmätyyppisiin suihkuttelunäytteisiin. Ne teki maalaamossa ruiskutetun pinnan päälle nuorukainen, joka halusi päästä kokeilemaan taitojaan. Jussi mittasi ja sovitteli valmiiksi kaikki runkoon tehtävät Amerikan Rauta 3/2013 25. Lasit leikkasi Lahden Autolasikeskus vanhojen tilalle
Ratkaisu antaa mahdollisuuden säätää perän asentoa parhaan mahdollisen ajettavuuden saavuttamiseksi Tehtaalta Plymari lähti pinstripe-tyyppisellä harmaalla kankaalla verhoiltuna, vaikka olikin Deluxe -mallia. Runsaat kiillotetut kojelaudan koristeosat muodostavat oivan kontrastin uusille ootrauksille. Samalla poistettiin ilmastoinnin kompressori, jolle ei tässä autossa ollut tarvetta. Etupään madallus toteutettiin droppiolkaakselien ja lyhyempien jousien yhdistelmällä. Takapäätä pudotettiin aluksi madalluspaloilla sekä takomalla jousia suoremmiksi, mutta Jussi ei ollut tyytyväinen takajousituksen toimintaan varsinkaan kiihdytyksissä, jolloin lehtijouset vääntyivät ja perä pyrki pomppimaan ja soutamaan puolelta toiselle. Teiskinä tunnettu kaveri kävi liittämässä ne luokkasaumalla kokonaisuuteen. Pientä askartelua puskurin kromaus ja listojen oikominen sekä kiillotus kuitenkin vaati. muutokset ja heftasi ne kiinni. Ensimmäisen ajokauden jälkeen ripustukset tehtiinkin kokonaan uusiksi nelilinkillä ja coilovertolpilla. Ohjaustehostimen pumppu jouduttiin ottamaan elintenluovuttaja-autosta, koska jarrutehostimena on Hydro boost -tyyppinen yksikkö, joka säästää tilaa ahtaassa konehuoneessa. Plymouth Special Deluxe Coupe ´47 Keulan kiiltävät osat olivat ostaessa onneksi täydelliset, sillä Plymouthiin ei juuri uustuotantolistoja ole saatavilla. Nykyinen nahasta ommeltu, ulkopinnan mukaan sävytetty sisustus näyttää paljon paremmalta. Moottorin oman pumpun tuotto kun ei olisi riittänyt molemmille tehostajille. Tämä modifikaatio aiheutti melkoisesti lisätyötä, sillä koneen apulaitteiden kiinnikkeet menivät uusiksi. Yhtään pyöreää mittaria ei ole tarvinnut lisatä, vaan alkuperäiset on laitettu toimimaan. 26 Amerikan Rauta 3/2013
Jarrut: GM G-Bodyn levyt edessä, G-Bodyn rummut takana. Johdot on kuvauksen jälkeen siistitty ja laitettu kulkemaan mustissa kuorissa. sekä jousituksen jäykkyyttä mukavuuden ja ajo-ominaisuuksien kompromissina. Vanteiksi Jussi valitsi Smoothie-tyyppiset maalattuna korin väreihin ja varustettuna Baby Moon -kapseleilla ja Volvon kromirenkailla. 255/60-kokoiset takarenkaat täyttävät hyvin levennetyt lokasuojan aukot, ja myös etupään ilme on nyt tukevampi kuin alkuperäiskokoisilla 16 tuuman renkailla . Vanteet: 15? Smoothie, Baby Moon -kapselit. ajettavuudesta puhumattakaan. Toinen ajokausi uudelle vuosituhannelle päivitetyllä Plymouthilla on juuri pyörähtämässä käyntiin ja Jussi nauttii silminnähden sen ratin takana. Kori- muutokset: takalokasuojia levennetty 10 cm per puoli, takapuskuria levitetty sopimaan lokareihin. Voimansiirto: 4L60-E-automaatti, GM GBodyn perä. Sisusta: Täysin uusittu tummanpunainen nahkasisusta Tässä peltityöt on jo tehty ja pohjaväriä pinnassa. Käynnissä on takapuskurin mittailu sen sovittamiseksi levennettyjen lokarien linjaan. Amerikan Rauta 3/2013 27. Alusta: Droppiolka-akselit ja lyhyemmät jouset edessä, coiloverit ja GM G-Bodyn taka-akseli nelipistetuennalla takana. Paikka: Lahti. Moottori: Chevy Gen II EFI V8. Renkaat: 215/70 R15 ja 255/60 R15. Hän ei kuitenkaan olisi kunnon moottorihullu, jos ei seuraavasta projektista olisi jo hajua. Sivuventtiilikutoselle tarkoitettu konehuone täyttyy melko tarkkaan nykytekniikasta. Voi olla, että sen myötä siirrytään jo suuren laman aikoihin (enkä tarkoita tällä 90-lukua) tai vähän aiemmaksikin. Alkuperäisen oloinen Plymouth päivitettiin teknisesti täysin uudelle vuosituhannelle. Auto saapui Suomeen osiltaan lähes täydellisenä ja kohtuullisen hyvapeltisenä mutta kuitenkin armottomana työmaana, jonka parissa Jussilla vierähti viitisen vuotta. Myös sisustus oli melkoisen nuhjuinen ja ajan kuluttama. F aktat Plymouth Special Deluxe Coupe ´47 Omistaja: Jussi Purujärvi . Hydro boost -jarrutehostin onkin melkoinen tilansäästäjä, alipainetehostinta tänne ei varmasti olisi saanut sopimaan
ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA MERCURY COUPE CUSTOM ?50 . Kun auto rakennetaan käyttäen osia ainakin tusinasta eri automallista, voi lopputulos olla sillisalaatti. Pekka Toivasen klassisen kustom-Mercuryn kohdalla toteutus on onnistunut harvinaisen harmonisesti. 28 AMERIKAN RAUTA 3/2013
Tämä malli sopi hyvin Willen suunnitelmiin. Kuinka ollakaan, myyntiin ilmestyi neliovinen ?50 Mercury Sedan. Sen kustomointi oli aloitettu, mutta joko innon tai taitojen lopahdettua homma oli jäänyt kesken. Autosta oli leikattu katto irti choppausta silmällä pitäen ja muutostyöt neliovisesta kaksioviseksi oli aloitettu, mutta sitten työt olivat tyssänneet. Katosta oli edellisen omistajan aikana napattu edestä viiden ja takaa kuuden tuuman siivut pois. K ouvolalainen Pekka Toivanen on pitkän linjan autoharrastaja, jonka menneisyydestä löytyy niin muskeli- kuin rodikalustoakin. Autolasien parissa elantonsa hankkiva mies on valmistanut mittatilauksesta ikkunoita moniin kotimaisiin harrasteautoihin, joista mainittakoon muiden muassa kotimaisten kustomkonkareiden Marko Tuunasen ja Petri Terhon viimeisimmät näyttelyvetonaulat. Ensimmäisen oman kustominsa, juttumme Mercuryn, Pekka hankki vuonna 2007. Kaliforniassa rakennettu auto on kulkeutunut Suomeen Ruotsin kautta. Sen tarina juontaa juurensa 2000-luvun alkupuolelle, kun Eddie & the Flatheads -bändissäkin vaikuttanut Wille Svensson sai tarpeekseen Pohjolan kylmästä ilmastosta ja lähti tuulta Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen ja tuiskua pakoon aina yhtä lämpimään ja aurinkoiseen Oaklandiin. Siellä asuessaan Wille tutustui autoharrastuksensa myötä Swanx-autokerhon porukoihin, joiden motivoiva ja kannustava asenne sai myös hänet harkitsemaan oman kustomin hankkimista. ?Itse asiassa kerhoon ei hyväksytty jäseneksi, ellei tallista löytynyt kustomia joko valmiina tai ainakin projektina?, selvittää Wille. S opiva auto löytyi Willen selailtua paikallisia automyynti- ilmoituksia. ?Näin ollen päätin laittaa tuumasta toimeen ja toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni.? Fordin lättäpään nimeen vannovan rockabilly-miehen valinta kohdistui viisikymppiseen Mercuryyn . tinarekien kruunaamattomaan kuninkaaseen. Stuukki kuntoon. Seuraavana vuorossa oli oviprojektin saattaminen AMERIKAN RAUTA 3/2013 29. Moottorikin puuttui, mutta muuten auto oli osiltaan melko täydellinen. Wille ei käynyt aihoon käsiksi heti sen hankittuaan, vaan antoi ideoidensa hautua ja suunnitelmien jalostua muutamien kuukausien ajan
Kojelauta mittaristoineen on ?52 Mercurysta ja psykedeelinen flake-ratti on peräisin 50-luvun kilpaveneestä. ?Löysin sen kerran romutorilta ja ajattelin sen sopivan tähän palapeliin täydellisesti?, Wille muistelee. ?55 Nashista poimittu etupenkki ja ?55 Packardin luovuttama takapenkki verhoiltiin mustalla sekä kullanvärisellä keinonahalla. V uonna 2005 Ruotsissa, Skellefteån kaakkoispuolella Ursvikenissä asuva Curt Gustavsson myi ?39 Chevy rodinsa pois ja alkoi etsiä tilalle kustomia täyttääkseen harrasteauton mentävän tyhjiön elämässään. Tuuletusikkunat muokattiin sopiviksi ?53 Cadillacin aihioista.? Näyttävät fenderskirtsit Wille teki ?54 Mercuryn takakyljistä. Lopulta etuovet pitenivät 51 sentillä alkuperäiseen verrattuna samalla, kun takaovien taru tuli tiensä päähän. ?Suunnittelin aluksi Hirohata-tyyppistä hard top -ratkaisua sirolla kaartuvalla b-pilarilla, mutta lopulta päädyin tolpattomaan toteutukseen, johon hyödynnettiin paloja ?51 Ford Victoriasta. S isusta on koottu lähes yhtä monesta elimenluovuttajasta kuin ulkokuorikin. Suunniteltuaan toteutuksen huolellisesti, mies selvisi varsinaisesta työvaiheesta runsaan neljän kuukauden rypistyksellä. Uutta tekniikkaa kätköön. paloilla. ?53 Buickin maski ja puskurit istuvat Mercuryn ilmeeseen niin saumattomasti, että niiden olisi voinut kuvitella kuuluneen siihen jo alusta alkaen. Osa sieltä, toinen täältä. Viimeisenä oljenkortenaan Curt lähetti sähköpostin Willelle rapakon taakse, jos siellä markkinat olisivat suotuisammat. ?Wille ei osannut auttaa, mutta totesi puhelun 30 AMERIKAN RAUTA 3/2013 ?55 Nashista peräisin oleva muhkea sohvapenkki kutsuu syliinsä. Wille löysi sopivan ?53 Fordista peräisin olevan 239-kuutiotuumaisen aihion sopuhintaan ja hankki sen kylkeen koko joukon herkkuja, kuten Offenhauserin kannet ja imusarjan, Fentonin pakosarjat, Iskyn jyrkemmän nokka-akselin sekä tuplakaasarit. Ulkoasu viimeisteltiin suhauttamalla pintaan värisävy, joka oli sekoitus kuparia ja kultaa ryyditettynä flake-kiteillä. Curtilla oli haussa nimenomaan Mercury, mutta vaikka hän tiedusteli asiaa niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin, ei sopivaa autoa vaan ilmaantunut myytäväksi. Ovipahvit ovat ?54 Lincolnista ja sisäkatto löytyi alkuperäisenä 50-luvun NOS-osana. Ikkunalistat ovat yhdistelmä ?54 Fordia ja saman vuoden Mercurya. Sekä etu- että takapuskurin luovutti ?53 Buick. Mercury Coupe Custom ?50 loppuun. Alkuperäiset säätönupit on vaihdettu astetta kustomhenkisempiin.. Tulihan jo edellä mainittua, että mies on nimennyt bändinsäkin Fordin lättäpään mukaan. Lopuksi sisusta koristeltiin runsain pinstraipein. Sopivan voimanlähteen valitseminen ei aiheuttanut Willelle suurta päänvaivaa. Koko komeuden päälle vedettiin kerros mattalakkaa. Vauhtiin päästyään Wille rakensi auton kertarysäyksellä. Myös maski otettiin Buickista. ?Kohtalaisen suurten korimuutosten jälkeen oli ilahduttavaa, että Buickin puskurit istahtivat paikoilleen suoraan sellaisinaan. Jopa pulttien reiät osuivat kohdilleen ilman minkäänlaisia modauksia?. Madalluksen Wille hoiti edessä Fatmanin 2? droppispindleillä ja takana 3. Erikoinen flake-ratti on 50-luvun kilpaveneestä
Sisustaa on toistaiseksi ehostettu uudella lattiamatolla sekä kattoverhoilulla, joka on Mauri Riihiluoman käsialaa. Auto ehti olla siellä noin puolitoista vuotta, kun Pekka huomasi sen olevan myynnissä ja vaihtoi sen itsellään olleeseen ?31 Roadsteriin. ?Mercury oli jäänyt katsastamatta ja seisomaan, koska sen peräkontin sähköisen avausmekanismin solenoidi oli irronnut, eikä konttia saanut auki. ppistä Suunnittelin aluksi Hirohata-tyy yin lopulta hard top -ratkaisua, mutta pääd tolpattomaan toteutukseen. Kookkaat Fendeskirtsit on tehty ?54 Mercuryn takakyljistä. Kojelautaan tuli omat kytkimet etu- ja takapään säätämiseen. Miehillä oli samansuuntainen käsitys auton sen hetkisestä arvosta, joten kaupat lyötiin lukkoon ja auto laivattiin Ruotsiin. Saatuaan auton käsiinsä, Curt aloitti sen jalostamisen lähes välittömästi tavoitteenaan tehdä Mercurysta entistä mukavampi reissuauto koko perheelle. Myös jenkkipoikien parikymmensenttisistä pätkistä ?57 Cadillacin kromikapselit ovat klassinen kustomvaruste ja näyttävät ehdottomasti parhaimmilta yhdistettynä leveisiin valkosivurenkaisiin. AMERIKAN RAUTA 3/2013 31. Koristelistat on poimittu vanhasta skootterista. lopuksi, että ehkä hän voisi luopua omastaan ja näin lopulta kävi?, muistelee Curt. Ilmanpainemittarit asennettiin piiloon tuhkakuppiin. Autoon asennettiin myös stereot vahvistimineen ja subwoofereineen, mutta ne laitettiin niin ikään piiloon katseilta. Ensimmäinen päivitys oli ilmajousituksen asentaminen. Pekka purki auton palasiksi ja sovitteli korin peltiosat paikoilleen entistä täsmällisemmin. Moderni soitin on hansikaslokerossa ja subbari on takapenkin selkänojan takana. Kulta-aika päättyy. Tällä kertaa väriksi valikoitui syvä lila, joka on kautta aikojen kuulunut Pekan suosikkisävyihin ja jota on nähty hänen aiemmissakin autoissaan. Curt piilotti 10-litraisen ilmasäiliön vararenkaan paikalle ja teki peräkontin sivuille paneelit, joiden taakse mahtuivat kompura, jakotukit sun muut hilppeet. Bensatankin täyttökorkki sijaitsee kontin sisällä, eikä autoa näin ollen saanut tankattua?, Pekka selittää. Ensimmäinen toimenpide olikin purkaa takapenkki tieltä pois ja laittaa pienikokoisin kaveri ryömimään sisäkautta konttiin. Maalauksen toteutti Korialla toimiva Seppo Nyström. Sivulasit olivat palasina, mutta ne Pekka sai hoidettua kätevästi kuntoon ihan virkansa puolesta. K auaa Curt ei Mercuryn kyydeistä kuitenkaan nautiskellut saatuaan sen valmiiksi, sillä jo vuotta myöhemmin se päätyi Suomeen Turun seudulle. Kullansävyinen maalipinta oli nähnyt parhaat päivänsä, ja koska se ei muutenkaan kuulunut Pekan lempiväreihin, hän päätti maalauttaa koko auton uusiksi
KORIMUUTOKSET: Kattoa chopattu edestä 5. Tallin nurkassa odottaa valmiina ?93 Mustangin 5-litrainen ruiskukone, jonka lohkokin on jo maalattu Mercuryn kanssa sävy sävyyn. Mustangista on tarkoitus ottaa kokoonpanoon myös automaattilaatikko. VAIHTEISTO: 3-vaihteinen manuaali overdrivellä. Silloin tuntui siltä, ettei Korian suoran leveys meinannut riittää?, tokaisee Pekka. Siitä huolimatta hän on ajanut autolla pitkähköjäkin lenkkejä muun muassa Tampereelle näyttelyyn ja Ellivuoreen FSRA:n rodinatikoihin. ?Rod Runkin vedettiin sinnikkäästi läpi alusta loppuun saakka, vaikka välillä tuli vettä ja taisi siellä tulla rakeitakin?, Pekka naureskelee. Väriksi valikoitui syvä lila, joka on kautta aikojen . kuulunut Pekan suosikkisävyihin F aktat MERCURY COUPE CUSTOM ?50 . PAIKKA: Kouvola. Tällä hetkellä Mercuryn pellin alla on nostalgisilla vauhtiosilla viritetty lättäpää, mutta tallin nurkassa odottaa asennusta 90-luvun Mustangin viisilitrainen ruiskukone. ja takaa 6?, muutettu 4-ovisesta 2-oviseksi, Etuovia jatkettu 51 cm, ?54 Mercuryn takakyljistä tehdyt fenderskirtsit, ?53 Buickin puskurit ja maski. OMISTAJA: Pekka Toivanen . ALUSTA: Ilmajousitus. Se tuo kulkupuolen lähemmäksi nykypäivää. 32 AMERIKAN RAUTA 3/2013 MOOTTORI: ?53 Fordin 239 cid Flat Head V8, Offenhauserin kannet ja imusarja, Fentonin pakosarjat, Iskyn nokka-akseli, tuplakaasari. SISUSTA: ?52 Mercuryn kojelauta ja mittaristo, 50-luvun kilpaveneen ratti, ?55 Nashin etupenkki, ?55 Packardin takapenkki, ?54 Lincolnin ovipahvit.. RENKAAT JA VANTEET: 15? Firestone-valkosivurenkaat ?57 Cadillacin kromikapseleilla. Mercury Coupe Custom ?50 kokoama pakoputkisto tehtiin kokonaan uusiksi. Jatkossa Pekka on suunnitellut päivittävänsä Mercuryn lättistekniikan lähemmäksi nykypäivää. Ohjausta Pekka aikoo päivittää tehostetulla simpukalla, mikä kasvattaa ajomukavuutta entisestään. ?Muistan, kun lähdin ajamaan autolla ensimmäistä testilenkkiä
040 912 8272 www.overpaint.fi . Automaalaustyöt . 8-17 tai sopim. On The Road Again. AUTOMAALAAMO OVERPAINT . NEW YORK - HELSINKI Autot, mp:t veneet ja muutot joka viikko Los Angelesista. Maakuljetukset kaikkialta USA:sta. Vahinkotarkastukset EXIDE-akut ja -varaajat vaativiin harrasteajoneuvoihin! . USA: 1-714 608 3144 KLASSIKOT ILMESTYY NYT MYÖS IPADISSA. WWW.SUPERCARSCA.COM. Entisöinnit ja kustomoinnit . Ylimaalaukset . Autamme ebay- ostoissa, julkisissa ja dealereiden huutokaupoissa. Voit myös itse tilata autot ja osat meidän toimipaikkaamme. SUPERCARS OF CALIFORNIA LLC INFO@SUPERCARSCA.COM . Takuutyönä kaikki merkit ja kaikkien vakuutusyhtiöiden työt ® MARINE & MULTIFIT By Exide Technologies www.exide.fi Jokaisella autolla on tarina. Käytämme vain huippuluokan tuotteita ja menetelmiä. Maalaus suoritetaan ympäristöystävällisesti uudessa maalauskammiossa, autoille säilytystilat lämpimässä hallissa. Hitsaajankuja 2, 04500 Kellokoski Ark. Asennukset . Puh: 044 502 8859 . Kolari- ja muovikorjaukset . Puh. Facebookissa: OverPaint Finland Supercars of California RAHTIPALVELUT JA HUOLINTAPALVELUT LOS ANGELES - HELSINKI . mukaan
Hankw 34 Amerikan Rauta 3/2013
Kuvat: Tuukka Erkkilä Chevrolet Brookwood ´58 . Hank Jacobina tunnettu Jaakkolan Hannu ansaitsisi ehdottomasti Suomen tuotteliaimman rakentajan palkinnon. Yksi hänen tuoreemman pään rakennelmistaan on Hankwoodiksi nimetty farmari, joka jatkaa tyylikkäästi miehen ennakkoluulotonta linjaa. Amerikan Rauta 3/2013 35. wood Teksti: Tomi Eronen
K orille ei tehty mitään isompia muutoksia, vaan Hannu tyytyi parturomaan pois kylkilistat ja ovenkahvat lukuun ottamatta kuskin kahvaa, joka ootrattiin puunväriseksi. aikaa oli siinä vaiheessa toista viikkoa per auto. Joidenkin autojen suhteen Hannulla on valmiina suunnitelma, toiset vaan muokkautuvat persoonallisemman näköisiksi päädyttyään hänen haltuunsa. ?Huomasin tämän Brookwoodin vuoden vanhan Mobilisti-lehden myyntipalstalta joskus 2008, ja ajattelin kysäistä, olisiko auto vielä kaupan. Siinä sivussa mies kertoi, että kiirettä pitää, kun Tampereen näyttelyyn piti saada rakennettua esille viisi uutta autoa . Takimmaiset sivulasit korvattiin vanerilla, minkä myötä autosta tuli ehkä maailman ainoa neliovinen ´58 Delivery. Olisikin voinut kuvitella, että tämäkin auto olisi ollut muutamassa viikossa valmis. Vaan eipä ollut. Jälkimmäiseen kastiin kuuluu Virroilla majaansa pitävä Jaakkolan Hannu, joka tunnetaan laajalti myös Hank Jacobina autojensa kylkiä usein koristavan amerikannimensä mukaan. Varmasti maamme ahkerimman rakentelijan käsien kautta on kulkenut lukematon määrä jenkkejä, joista toiset ovat saaneet osakseen enemmän, toiset vähemmän Hannun mielikuvituksen seurauksia. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, sain kuulla, että vasta ostamani GMC S15 oli joskus 90-luvulla juuri hänen mintunvihreäksi maalaamansa ja verhoilemansa. Joka kulmaan kierrejousien tilalle Ostin tämän vähän sillä varjolla, että siitä tehdään alkuperäinen, Hannu selittää nauraen.. Kaverilla kun tuntuu olevan tapana myös tehdä eikä vain puhua tekemisestä. Siitä on nyt pari kuukautta, kun puhelimeni soi, ja siellä oli Hannu. ´58 oli tuolloin väriltään punainen ja täysin ajokuntoinen joutilaana seisomisesta huolimatta. ?Se oli ollut ajossa viimeksi 2002, ja oli navetan ylisillä kauhean pölyn peitossa.? Tekniikaksi oli jossain vaiheessa vaihdettu perusvarma uudemman pikkulohkon ja TH350:n yhdistelmä, joten sille Hannu ei kokenut tarpeelliseksi tehdä mitään kummempaa. Pikkufiksien jälkeen auto katsastettiin vain viikkoa myöhemmin. ?Auto oli hitsailtu ja tehty jo joskus 70-luvulla kertaalleen, joten ei siihen tällä kertaa tainnut mennä edes täyttä neliötä peltiä?, Hannu naurahtaa. ?Purin sen osiin pian katsastuksen jälkeen. Sitten innostuinkin rakentamaan joitain muita laitteita, ja tämä jäi pariksi vuodeksi seisomaan nurkalle.? Kori puupinnalle. Pohjamaali ehti olla pinnassa jo tovin, ennen kuin Hannu muisti joutilaana lojuvan Brookwoodin ja päätti ottaa sen taas työn alle viime talvena parin vuoden odottelun jälkeen. Alustan madalluksen Hannu hoiti ilmajousilla. Chevrolet Brookwood ´58 & Flying Fish ´58 J otkut meistä hankkivat autoja, joillekin niitä vaan tulee. Se oli ollut Ylä-Tuuhosen suvulla uudesta asti, ja ostin sen vähän sillä varjolla, että siitä tehdään alkuperäinen?, Hannu selittää nauraen. Tv- ja radiotoimittajana työskentelevä Meeri Ylä-Tuuhonen oli saanut Brookwoodin sedältään, ja osiakin sen ehostelua varten oli Takimmaiset ikkuna-aukot on peitetty levyillä, joihin on maalattu Hank Jacobs Hot Rod Shopin logot. 36 Amerikan Rauta 3/2013 jo hankittu, joten Hannu pääsi aloittamaan rakentelun suoraan
Ja komeahan laite on. Siivekäs vene Mercury-perämoottoreineen on samaa vuosikertaa kuin autokin, ja Hannu maalasi sen kauttaaltaan uudelleen alkuperäiseen malliin. Ootrattu kori karkealla flakella maalattuine oransseine kattoineen jatkaa Jaakkolalle jo tunnusomaiseksi tullutta ennakkoluulotonta linjaa. Komea paatti ei sopinut sellaisenaan aiemmalle omistajalleen oikein hyvin, isokokoisen Arsin nyrkki kun meinasi ottaa käänneltäessä tuulilasiin. Myös ootrattu peräkärry on oikealta aikakaudelta. Amerikan Rauta 3/2013 37
Tavaratilan matkalaukun sisään kätkeytyy ilmajousituksen painesäiliö. 38 Amerikan Rauta 3/2013. Tässä tapauksessa kyse ei siis tosiaan ole hakaneulavirityksistä vaan ihan oikeista verhoiluista. Chevrolet Brookwood ´58 & Flying Fish ´58 Verhoilut tehtiin Mexico-vilteistä lattiaa myöten
Hannun vanha tuttu verhoilija ompeli värikkäistä vilteistä uudet pinnat niin penkkeihin, sisäkattoon kuin lattiaankin. ?Autossa jo tullessa olleelle tekniikalle ei ole tarvinnut tehdä mitään laturinvaihtoa isompaa. Hannuhan oli jo maalannut esimerkiksi Studebaker-rodinsa nuotiopannumaisella mattalakatulla kuparinvärillä. Ensimmäisenä Brookwoodista käsittelyyn otettiin katto, joka sai pintaansa karkean oranssin flake-pinnan. ?Se fleikkihän vedettiin niin, että toinen meni fleikkiruiskulla edessä ja toinen tuli lakkaruiskun kanssa perässä. Ei toki, uutta työnsarkaa kertyy koko ajan tavallaan puolivahingossa. Maalasin niin veneen kuin kärrynkin kokonaan uudelleen.? Vuosimallia ´58 on tosiaan myös veneen 40-heppainen Mercury-perämoottori. kyllä, tässä tapauksessa matkatavara-asennus on kiinteä. Maalipinnan suhteen piti keksiä taas jotain sellaista, mitä ei oltaisi ennen nähty ainakaan Suomessa. Tätä juttua kirjoitettaessa, yhden päivän aikana, mies ehti niiden viiden auton rakentelun lomassa maalata yhden auton ja käydä katsomassa erään kuolinpesän Country Squirea ostettavaksi. Jatkoa seuraa siis aivan varmasti. Tuskin kukaan Hankin tietävä olisi uskonut hänen keskittyvän Brookwoodin valmistumisenkaan jälkeen vain veneilyyn ja nautiskeluun. F aktat Chevrolet Brookwood ´58 . Sisusta: Penkit, katto ja lattia verhoiltu Mexico-vilteillä, metallipinnat ootrattu. Jarrut: vakiot, rummut ootrattu. Sitten vaihdettiin puolta, kun kädet väsyivät?, Hannu selittää. Samalla tavalla toteutettiin myös korin alaosan maalaus, jonka Hannu päätti hoitaa perinteiseen tapaan ootraamalla. ?Hautamäen Simppa ootrasi toisen puolen ja minä toisen. Kiitos: Perheelle ja tukijoukoille pitkästä pinnasta ja kärsivällisyydestä sekä kaikille mukana olleille. Hankin Wood-varustukseen kuuluu myös ootrattu custom-polkupyörä. Paikka: Virrat. Moottori: Chevy SB V8. Vuonna ´59 Mercuryt olivat nimittäin jo väriltään mustia, joten ainakaan uudempi kone ei voi olla. ?Vene on niin matala, että jos sillä ajaa luu ulkona, kyynärpää kastuu?, Hannu kertoo nauraen. Vaikka ne Tampereen näyttelyyn rakennetut laitteet olisivat jääneet aiemmin mainitsematta, tuskin kukaan Hankin tietävä olisi kuitenkaan uskonut hänen keskittyvän Brookwoodin valmistumisenkaan jälkeen veneilyyn ja nautiskeluun. asennettiin kaksimakkaraiset palkeet sekä kaksi magneettiventtiiliä, jotta kaikkia nurkkia pystyy nostelemaan erikseen. Omistaja: Hannu Jaakkola, 44 . Renkaat: 205/65 R15. Kori: Puukuvioinen erikoismaalaus, ovenkahvat ja kylkilistat sheivattu, takasivulasit tukittu, katto maalattu karkealla flakella, Platun tekemät pinstripet, Timo Lindholmin tekstit. Mattamustan värin päälle tuli ensin oranssia, sitten pensselillä kuviot ja läpikuultavalla ruskealla pinta, ja lopuksi mustalla candyllä oksat, puun lahoviat ja varjostukset.? Saman käsittelyn saivat sisustan metallipintojen lisäksi jopa jarrurummut, joten into ei ukoilta ainakaan loppunut kesken. ?Straippaukset teki Platu, Hankwoodtekstit Timo Lindholm.? Oikean ikäinen vene. Vanteet: American Racing VN420 Classic 200S 15?. Voimansiirto: TH350-automaatti, alkuperäinen perä. Alusta: 2-makkaraiset palkeet joka nurkassa, 8 magneettiventtiiliä, 25 litran painesäiliö, Viairin 480 C-kompressori. En edes ole tullut selvittäneeksi minkä ikäinen kone se on?, Hannu kiittelee toimivuutta. Massasta erottuvasta kokonaisuudesta tuli kuitenkin täydellinen vasta sattuman kautta, kun vastaan tuli juuri oikeaa vuosimallia edustava hauskannäköinen vene moottoreineen päivineen. ?Tuo Flying Fish tuli kärryineen minulle vaihtokaupassa Arsi Harjulta. Ilmaa pumppaamaan tuli toimivaksi tiedetty Viairin 480C-kompura, 25 litran painesäiliö taas piilotettiin tavaratilaan asennettuun vanhaan matkalaukkuun . Ootraus tehtiin pensselillä, ja päälle vedettiin useita, useita kerroksia lakkaa. Brookwoodin puukuviointi jatkuu jopa jarrurummuissa. Amerikan Rauta 3/2013 39. ? Sisäverhoilu koostuu kaikkiaan kahdeksastatoista Mexicoviltistä?, Hannu kertoo. Kyseessä on siis tosiaan ihan täydellinen muotoon ommeltu verhoilu, eikä mikään hakaneulaviritys, jollaisia usein vilteistä loihditaan
Erilainen Custom 40 Amerikan Rauta 3/2013
Mikko ei tunnetusti ole koskaan ollut mikään Mopar-mies, joten alun perin kiikareiden linssit oli tarkennettu Lincoln-, Ford- ja Chevy-asetukselle. Kaikesta Moparvastaisuudesta huolimatta visiointia sivusta kuunnellut harrastajakollega viskasi ajatuksen ilmaan yhteisen tutun saraanissa seisseestä Chrysler New Yorkerista. Hetken mietinnän jälkeen välähdys Mikon nuoruudesta toi mieleen New Yorkerin, joka kiersi kaupungin katuja ahkerasti 90-luvun alussa. Päässä pyöri visio Mikon mielestä sinällään tylsän 70-luvun neliovisen full-size-laitteen rakentamisesta. Projektikuvat: Mikon albumi Chrysler New Yorker ?74. Eräs tarina liittyi siihen, kuinka virkavalta puuttui cruisailuun kuskin vedettyä salakännit. Sen seurauksena kanttorin pukille istuutui poliisin edustaja siirtääkseen autoa. Takapenkillä loikoillut harrastaja ei havainnut koppalakin syytä kuljettajalla, vaan pyysi tomerasti ?Baariin, James?, mikä ei selvästi takakireää poliisia miellyttänyt, ja putkareissu oli lähellä. Amerikan Rauta 3/2013 41. Löppönen . 70-luvun puolivälin jättikokoinen edustusauto ei ole se tavallisin custom-aihio, joten hommassa luulisi haastetta riittävän. Auto lipui aina matalalla, kuulosti pahalta ja oli porukkaa täynnä. New Yorker oli tuolloin iso osa mon- taa legendaarista tarinaa paikallisten harrastajien keskuudessa. Savonlinnalainen Mikko Silvennoinen päätti viedä haasteen kuitenkin vielä askeleen pidemmälle loihtimalla autosta talvikäyttöön soveltuvan kauppakassin. E lettiin syksyä 2010, kun Mikko keräili työkaluja pakkiin juuri valmistuneen talo- ja talliremontin jäljiltä. Touhuilun lomassa hän tuumi kaverilleen Pukelle nyt jäävän aikaa käyttöharrastimen hankkimiseen. Teksti ja kuvat: Jussi ?Silicone
Aikeesta todisteena auton osissa killuvat edelleen katsurin aikanaan tekemät blommit. Muutaman vuoden ahkeran liikennöinnin jälkeen New Yorker jäi Vesalta seisomaan vapun alla ?97, kun aika ei riittänyt katsastuksen vaatimiin rituaaleihin. Takaluukun ja lasin välinen kannas on tehty uusiksi.. Kuten tavallista, ilma oli sopivan rapsakka vanhuksen henkiin herättelyyn: pakkasta oli kahdeksan astetta. Kaikkien yllätykseksi isolohko heräsi henkiin varsin helposti. Pikaisten hintaneuvotteluiden jälkeen Chrysler vaihtoi omistajaa, ja selviytyi reippaan 40 kilsan kotimatkasta ongelmitta tunnelman ollessa katossa. 42 Amerikan Rauta 3/2013 Oikeasti ajokuntoon. Edellisen omistajan aikomus oli perimätiedon mukaan uhrata New Yorker korinvaihdon alttarilla. Puhelimessa saatujen tietojen perusteella mukaan napattiin kaasutoho, kannu bensaa, akku ja lainarenkaat, vanhat kun olivat tuhoutuneet vuosien seisonnassa. Auto pysäköitiin pellon laidassa olleeseen kylmään avosaraaniin. Hörppy, startti ja tassut. Mittasuhteet ovat sopusuhtaiset ja auton olisi voinut luulla tulleen tällaisena jo tehtaalta. varattiin myös Itseluottamusta uhkuen mukaan o heräsi pellon hk lo iso tä et , vi kä in va in ni ja , tarrakilvet niltaan. laidasta vuosien pituisilta talviu Auton omisti tuolloin Vesa Rajalahti, jolle Chrysler oli kantautunut lähitienoon toiselta harrastajalta. Kuullessaan auton pääsevän takaisin liikenteeseen oman kylän harrastajan huomassa, Vesku innostui myynnistä. New Yorkeria lähdettiin katsomaan itsenäisyyspäivänä 2010. Katsastustarkastuksessa huomio kiinnittyi haljenneeseen tuulilasiin, joka oli vaihtokunnossa. Ensimmäisiin tehtäviin kuului saada auto huolettomaan ajokuntoon ja tuore leima paperiin. Chrysler New Yorker ´74 New Yorkerin choppaus on onnistunut. Ruostetöitä autossa oli ilahduttavan vähän, katsastusta varten pohja vaati vain muutaman paikan hitsauksen. Vielä kun tuulilasin hinnaksi selvisi 350 euroa, Mikko päätti, ettei autoon täysikorkeaa lasia tule. Itseluottamusta uhkuen mukaan varattiin myös tarrakilvet. Paikan päällä tankkiin kaadettiin tuoretta bensaa, kaasutoholla öljypohja kuumaksi, ryyppy kaasariin ja starttaamaan. ja autohan tuntui toimivan kohtalaisesti. Uudet renkaat alle ja koeajoa tekemään . Chrysler talliin ja laikka laulamaan. Ihan ensi kertaa hän ei katonlaskuhommissa ollut, kokemusta oli haettu jo kolmen choppauksen verran aikaisempien projektien parissa. Kokenein ottein uusi kattolinja muotoutuikin ihan omin voimin. Mikko toteutti choppauksen takatolppia kallistamalla ja leventämällä kattoa neljän tuuman verran. Joulun pyhinä Mikolla oli joutilasta aikaa, jonka toiminnan mies päätti hyödyntää mieltä painaneen katto-ongelman ratkaisemiseen. Katolle oli tehtävä jotakin. Katon choppauksessa A-pilarit pysyivät alkuperäisessä asennossaan, mutta niitä jouduttiin paksuntamaan, jotta alkuperäiset sivulasit voitiin hyödyntää. Choppaus. Samalla autoa katsellessa silmiin pisti kattolinja, joka muistutti korkeudeltaan Dodge Aspenia, ollen liian korkea muuhun olemukseen nähden. N uoruusmuistot saivat Mikon lämpeämään ajatukselle Moparista ja soittamaan Veskulle. Koko hankinnan taustalla oli ajatus talviharrastimesta, joka toisi lohtua pitkään ja pimeään kaamokseen aikana, jolloin varsinaiset silmäterät nukkuvat syvää talviuntaan. New Yorkerille tehtiin täydellinen huolto, kuten Mikko itse asian ilmaisee. ?Autoon vaihdettiin kaikki öljyt, nesteet ja suodattimet sekä muut kulutusosat, jotka vaihdettavissa oli, kuten jarrupalat.? Ulkoista habitusta ehostettiin huolellisella pesulla ja paikkojen putsauksella. A-pilarit säilyivät alkuperäises- Takalasi on alkuperäisessä koossaan, mutta kallistettu voimakkaasti eteenpäin
Tässä kuvassa choppauksen määrä alkaa hahmottua. New Yorkerin tekniikka koostuu perinteisestä monimonikymppisestä, kuten Mikko 440 cid isolohkoa nimittää. Saatujen tietojen mukaan moottori on peräisin 80-luvulta, jolloin alkuperäisestä pannusta oli katkennut kampiakseli ja tilalle oli hankittu tehdasuusi voimanlähde. perä. Siitä lähtien auto on ollut Silvennoisen perheen aktiivisessa käytössä joka talvi. Koska ajatus oli toteuttaa choppausprojekti kustannustehokkaasti, kaikki muut ikkunat tuulilasia lukuun ottamatta säilyivät alkuperäisinä ilman muokkausta. Choppauksen vaatimiin peltitöihin taitavalta peltisepältä kului vain kolme päivää, kunnes auto oli jälleen siirtokunnossa. Mikko halusi säilyttää ikkunoiden alkuperäiset listoitukset ja muokkasi ne itse sopiviksi. perä. Koneeseen ei ole tehty sen suurempia remppoja jo mainitun täyshuollon lisäksi. Pakkasominaisuuksia ei kukaan ole moittinut. ?Tarennut on kovillakin pakkasilla, vaikkei 440 cid bensa-webastoa voi kiukaan veroiseksi lämmönlähteeksi kehua. Laatikon jatkeena on lukollinen 9 ¼. Tällä hetkellä entisen edustusauton kabiinissa on nähtävissä lievää käytön jälkeä, joten asiaan on tarkoitus paneutua jossakin kohtaa kauppareissujen lomassa. Tehoa koneessa pitäisi olla 230 hummaa. Hyvin on toiminut pelkällä öljynvaihtohuollolla. Etupään ilmettä on päivitetty ?77 New Yorkerin luukkulampullisella keulalla. Mikko Silvennoinen on tyytyväinen käyttökustominsa talviominaisuuksiin. sä asennossaan, mutta takalasia kallistettiin reilusti eteenpäin. Katosta lähti neljän tuuman siivu. Choppauksen yhteydessä kattoa levitettiin 4 tuumaa, mutta sitä ei jatkettu. Huima parannus kulutukseen ja toimivuuteen oli kaasarin vaihtuminen Edelbrockin 750:een?, Mikko selittää. Leimaan ja menoksi. Seuraavana listalla ovat leveämmät, enemmän asennetta huokuvat vanteet ja sisustan ehostaminen. Alusta: madallettu. Tämä oli mahdollista laskemalla sivulasien karmeja alaspäin oven sisään. Samalla ikkunalinja lyheni, mitä kompensoitiin paksuntamalla Apilareita hieman. Varsinaisiksi ajovaloiksi valikoituivat tallin hyllystä löytyneet tarvikeumpiot. tallin kaapissa sattui olemaan reilumpi määrä. Siitä se ajatus sitten lähti. ?Homma karkasi käsistä kuin pärekaton kulotus ja lopulta koko auto oli maalattu?, Mikko nauraa. Väri on kuulemma väliaikainen ja vaihtuu jossakin kohtaa johonkin muuhun tummanpuhuvaan. Choppaus ei tuottanut katsastuksessa mitään ongelmia, ja leima painui paperiin tammikuussa 2011. Paikka: Savonlinna. Moottori: 440 cid V8. Mikko on itsekin yllättynyt, kuinka hyvin vanhus toipui pitkästä seisonnasta ilman sen suurempia harmeja. Koska kyseessä on käyttöcustomi, jatkuu sen jalostaminen myös tulevaisuudessa. Alkuun se savusi ja söi öljyä, mutta hiljattain tehdyn Forte-käsittelyn ja useamman öljynvaihdon jälkeen ongelma on pienentynyt ja toiminta parantunut koko ajan. C hoppauksen seurauksena katto kaipasi uutta väriä, ja mattamusta tuli vastaan hetken mielijohteesta, kun sitä Monimonikymppinen. Talviajossa kulutuslukemat ovat olleet riittävät, alimmillaan on päästy kahdenkympin kantturoille. Kannattaa siis pysähtyä tutkailemaan Mikon kauppakassia tarkemmin, jos sen marketin parkkikselta sattuu bongaamaan. F aktat Chrysler New Yorker ´74 Omistaja: Mikko Silvennoinen, ikä: 39 . Laatikkona on Torque Flite eli TF727, joka on samassa kunnossa kuin Mikolle tullessaan. Kori: ´77-mallin luukkulamppukeula, kattoa chopattu 4?, A-pilareita paksunnettu, C-pilareita kallistettu. Projektin vaiheita Vasemmasta yläkulmasta myötäpäivään kiertäen: Alkuperäinen kattolinja oli Mikon makuun aivan liian korkea. Näin ollen takaluukun ja lasin välinen kannas piti muokata kokonaan uusiksi. Peltityön jälki on todella siistiä. Katto takaisin paikallaan, takalasi kallistettuna voimakkaasti eteenpäin. Amerikan Rauta 3/2013 43. Kriittisemmille lukijoille tekijä haluaa korostaa, että kyseessä ovat ensimmäiset koeversiot. Uuteen kattolinjaan paremmin sopivaa custom-ilmettä Mikko lisäsi hankkimalla muutamaa vuotta tuoreemman ´77 New Yorkerin niin sanotun Imperial-keulan, jossa on vaakatasossa olevat luukkulamput. Voimansiirto: TF727-automaatti, 9 ¼. Uusi tuulilasi tilattiin Kuttilan Autolasista Mikon antamien mittojen mukaan, ja se on muuten alkuperäisen kaltainen, mutta ylälaidastaan choppauksen verran eli 100 millimetriä vakiota matalampi. Lasi istuikin paikalleen kerrasta
a a v a l a P a u k h e H 44 AMERIKAN RAUTA 3/2013
alkuperäinen tummanpunainen maalipinta oli huono ja oikeanpuoleisessa etulokasuojassa sekä ovessa oli kolhuja. Seinäjoella asuvan Ossi Kivimäen aiempi harrasteautohistoria koostuu puhtaasti Chevrolet-tuotteista. Hiljattain hän on kuitenkin avartanut maailmankatsomustaan Fordien suuntaan, minkä seurauksena Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla lipuu auringon kanssa kilpaa hehkuva tulenpunainen avo-Galaxie. O ssi on kuunnellut veekasin hörinää pikkupojasta saakka, kiitos isänsä Vesan, joka otti pojan mukaan autoharrastukseensa pienestä pitäen. Autossa oli huonokuntoinen rättikatto muovisella takaikkunalla. AMERIKAN RAUTA 3/2013 45. Varttuessa sopivasti stimuloivassa ympäristössä, tulivat amerikanautot osaksi Ossin elämää heti hänen autoilunsa alkumetreiltä saakka. Aluksi kiinnostus kohdistui lähinnä sporttisempiin Chevrolet-tuotteisiin, joista miehen omistukseen päätyivät ?85 ja ?94 Camaro sekä ?92 Corvette. Kuvat: Tuukka Erkkilä Ford Galaxie XL Convertible ?70 . Tällä hetkellä perheestä löytyy ?90 Caprice, ?76 Corvette ja ahdettu ?65 Impala Coupe. Kuinka vannoutuneelta Chevy-mieheltä kuulostava kaveri sitten päätyi jutun Fordin omistajaksi? ?Se oli heräteostos?, Ossi toteaa. ?Olin tilaamassa isäni kanssa Floridasta osia muihin harrasteautoihimme, kun kävi ilmi, että tällainen Galaxie olisi tarjolla. Mielenkiinto heräsi, kun hinta rupesi aset- tumaan asiallisen houkuttelevaksi. Ulkoasussa sen sijaan oli sanottavaa . Teksti: Kimmo Janhunen . Lopulta päätimme isän kanssa, että hankitaan se vaikka yhteisprojektiksi.? Kyseessä oli suomalaisen yrityksen omistuksessa oleva auto, joka oli teknisesti todella hyvässä kunnossa
Väriksi hän valitsi mustan ja päätti samalla korvata muovisen takaikkunan lasisella . Siellä täällä siinä oli reikiäkin ja toppaukset olivat kelvottomat. Maalarille candy ei ole niitä helpoimpia vaihtoehtoja, mutta ruiskumestarina toiminut Mika Knuuttila suoriutui tehtävästä kunnialla. O ssilla oli visio näyttävästä ja tyylikkäästä kesäcruiserista, joka toteutettaisiin kohtuullisilla kustannuksilla. Galaxien tekniikka koostui 390-kuutiotuumaisesta veekasista, kolmivaihteisesta Cruise-O- Matic-automaatista ja 9-tuumaisesta perästä. Hyvässä alkuperäiskunnossa olleen 6,4-litraisen padan 265 hevosvoiman tehoreservi oli Ossin näkemyksen mukaan täysin riittävä, eikä hän katsonut muutenkaan tarpeelliseksi ryhtyä korjaamaan toimivaa tekniikkaa. Verrattuna alkuperäiseen 75-profiiliin ja 15-tuumaisiin vanteisiin ero on melkoinen. Rättiä ja nahkaa. Jo ostohetkellä oli ollut selvää, että auto täytyy maalata kokonaan uudelleen, mutta lopullinen värivalinta osoittautui yllättävän vaikeaksi. Pohja maalattiin uudelleen ja kotelot massattiin. Kun uusi maalipinta oli valmis, Ossi vei Galaxien Korsnäsiin Westfixille, jossa otettiin työn alle rättikatto. Saatuaan asiantuntevaa ohjeistusta muun muassa kantavuuksiin liittyen hän päätyi rengaskokoon 255/35. Mittavien pohjatöiden jälkeen hän vietti maalausuunissa puoli vuorokautta eri kerroksia suihkutellen. ?Kun väriksi tuli valittua erikoisempi candysävy, niin samalla istumalla tuli mieleen, että kokonaisuus vaatii myös isot kromivanteet. Pian me jo sovittelimmekin alle Enkein DUBhenkisiä 20-tuumaisia kiekkoja, vaikka autossa oli vasta pohjaväri päällä.? Renkaiden suhteen Ossi kääntyi Seinäjoella sijaitsevan Rengastien Autotarvikkeen puoleen. Ford Galaxie XL Convertible ?70 Väriltään se oli joskus ollut valkoinen, mutta muuttunut aikojen saatossa lähinnä likaisen ruskeaksi. Autosta ei ollut tarkoitus tehdä kilpuria, vaan huoleton ja varmatoiminen nautiskeluvehje. Galaxieta rakennettiin syksystä kevääseen. Ensimmäiseksi työn alle otettiin kori, josta oiottiin kolhut. Katon sähköinen avausmekanismi sen sijaan toimi hienosti napista painamalla. Myös. muovisella kun oli taipumus rypistyä katon ollessa alhaalla. Uuden uutukainen katto riiteli kauhtuneiden alkuperäisverhoilujen kanssa, joten Ossi verhoilutti penkit uudelleen mustalla nahalla ja hankki autoon samalla uudet matot. Alusta säilytettiin vakiona, mutta kaikki kulutusosat läpikäytiin ja uusittiin. Kaupanteko suomalaisen myyjän kanssa sujui mallikkaasti ja lopulta Kivimäen perheen varaosatilauksen kylkeen liittyi kokonainen auto. Karkkia ja kromia. Käytyään läpi useita eri sävyjä Ossi päätyi Harley-Davidsonin värikar- ärivalinta v n e n i l l u p Lo aksi, e k i a v i u t u osoitta iettiä m t y n i t h e oli vaikka sitä aakka. s ä t s e k t e h hankinta 46 AMERIKAN RAUTA 3/2013 tasta poimittuun candypunaiseen
PAIKKA: Seinäjoki. MOOTTORI: 390 cid (6.4 L) FE V8. Kesän aikana autoon uusittiin vielä pakoputkisto suorasta tavarasta. Tulevan kesän mies meinaa vetää samalla kaavalla kuin edellisenkin, mutta suunnittelee parhaillaan stereoiden asentamista maksimoidakseen cruisailusta nauttimisen. RENGASKOKO: 255/35R20. KORI: Vakio, maalattu Harley-Davidsonin Candy Red SunGlo -sävyllä. Jatkossa Ossi aikoo päivittää Galaxien matkustusmukavuuttaa hifiasennuksilla. F aktat FORD GALAXIE XL CONVERTIBLE ?70 . SISUSTA: Alkuperäinen, verhoiltu uudelleen mustalla nahalla, uusi musta rättikatto lasisella takaikkunalla. VOIMANSIIRTO: 3-vaihteinen CruiseO-Matic-automaatti, 9. OMISTAJA: Ossi Kivimäki, 25 . perä. VANTEET: 20. ALUSTA: Vakio, kuluvat osat vaihdettu uusiin. KIITOS: Maalari Mika Knuutila, Rengastien Autotarvike Seinäjoki, mukana olleet harrastajat. AMERIKAN RAUTA 3/2013 47. Myös rättikatto päivitettiin yhtenäisen lookin nimissä mustaksi. JARRUT: Edessä levyt, takana rummut. TEHO: 265 hv. Jatkossa Galaxie siis päästelee sulosointuja muualtakin kuin konepellin alta. Alkuperäinen sisusta on verhoiltu uudelleen mustalla nahalla. jarrut uusittiin joka nurkassa. Kevään koittaessa Galaxie oli saanut uuden ilmeen ja epävakaista säistä huolimatta Ossi päästeli sillä viime suvena yhteensä lähes 5?000 kilometriä. Enkei kromi- vanteet
TYHJÄSTÄ TEHDYT 48 AMERIKAN RAUTA 3/2013
Yhteisessä rakennusfirmassa elantonsa ansaitseva kaksikko tekee vapaa-ajan harrastuksinaan ajoneuvoja pienellä budjetilla ja lähes sataprosenttisella oman työn osuudella. AMERIKAN RAUTA 3/2013 49. Torniolaiset Laurin veljekset, Harri ja Sami, ovat melkoisia kyläseppiä. Kuvat: Jani Kunnari WOOD ROD & WOODSTER . Teksti: Kimmo Janhunen
Wood Rodiksi nimetyn kaksipyöräisen tarina alkoi vuonna 2009, kun Harri sai ajatuksen hotrod-vivahteita sisältävästä pyörästä, jonka kantavana ajatuksena olisi puu. Sähköjen vetäminen jäi Samin huoleksi: ?Se oli aika simppeli homma tuollaisen näyttelypyörän kohdalla?, Sami tyytyy tokaisemaan. Satulan lisäksi Harri muotoili puusta muun muassa akkukotelon, matkatavaralaukun sekä hiukan erikoisempana ratkaisuna ilmanputsarin torvet. Värin pyörälle valitsi Harrin tyttöystävä: ?Hän esitteli minulle kolme eri värikombinaatiota, ja lopulta päädyin siihen, jonka ensimmäiseksi tyrmäsin?, Harri muistelee. Maalauksen pohjatöineen hän teki itse ja kaveri viimeisteli valmiin kaksivärisen maalipinnan pinstraipein. Leveän takarenkaan vuoksi Harri laittoi pyörään oikean puolen vedolla varustetun vaihdelaatikon ja voimanlähteeksi hän valjasti Harrikan Evo-koneen. Wood Rod & Woodster ?M eillä tämä homma menee sillä lailla, että Harri on visionääri, joka vastaa muodoista ja linjoista. Minun osaamisaluettani ovat tekniikka ja sähköt?, selvittää Sami Lauri heti kärkeen. Kuulostaa varsin toimivalta työnjaolta. ?Joo, siinä vaiheessa kun minun täytyy puuttua koneen kasaamiseen tai sähköjen vetämiseen, niin pieleen menee?, Harri komppaa. Veljesten kiinnostus erilaisten kaksi- ja nelipyöräisten rakentamiseen sai alkunsa Harrin moottoripyöristä. Ainoat täysin valmiina ostetut osat olivat keula sekä Omavalmisteissa pidän siitä, että käteni eivät ole sidotut, vaan voin lähteä liikkeelle aivan puhtaalta paperilta. Woodsterin takaosassa on havaittavissa piirteitä Kuplan konepellistä. Lähes kaikki muu on taivutettu suorasta pellistä. 50 AMERIKAN RAUTA 3/2013 vanteet renkaineen. Myös ovet ovat Kuplan peruja, mutta asennettu ?väärille puolille?, jolloin autoon saatiin kaappariovet. Harri innostui straippauksesta siinä määrin, että alkoi harjoitella viivojen vetämistä itsekin. Aluksi hänellä oli perinteisiä kaupasta ostettuja pyöriä, joita toki muokattiin mieleisiksi, mutta pikkuhiljaa kiinnostus karkasi kokonaan omavalmisteisten pariin. Viime vuosina hän on erikoistunut puhtaasti itse rakennettuihin. ?Omavalmisteissa pidän siitä, että käteni eivät ole sidotut, vaan voin lähteä liikkeelle aivan puhtaalta paperilta?, Harri avaa rakentelufilosofiaansa. ?Visioni kehittyvät pitkälle jo päässä, minkä jälkeen alan tehdä hahmotelmia ja väännellä alustavia muotoja. Rodimaisuus tuli silmiinpistävimmin esiin rungon etukehtoputkien alle syntyneestä maskia muistuttavasta ritilästä. Prätkien kohdalla lähden yleensä liikkeelle rungosta, joka luo pyörälle hengen.? Harrin pajalla on englanninpyörä, ilmavasara, TIG-hitsauslaitteet sekä runkojigi, mutta hän ei ole koskaan varsinaisesti kouluttautunut pelti- tai metallihommiin, vaan opetellut menetelmät itse vastapainona timpurin hommille. Puupyörä. Ensi silmäyksellä pyörä vaikuttaa jäykkäperäiseltä, mutta siinä on Softail-tyyppinen, vaihdelaatikon alle kätketty pitkittäisillä iskunvaimentimilla toteutettu jousitus. Woodster-rodin valmistuttua taidot olivat kehittyneet siihen. Käytännössä hän siis maustaisi pyörän ulkoasua itse veistämillään puisilla osilla. Samalla hän loisi kokonaisuuden, jossa hänen hallitsemansa materiaalit yhdistyisivät entistä kattavammin harmoniseksi kokonaisuudeksi. Tällä kertaa Harri ei aloittanutkaan urakkaansa rungosta, vaan teki ensimmäiseksi puisen satulan, jonka ympärille pyörä alkoi rakentua
Sen jälkeen hän veti pohjalle mustan happovärin. Sopivan mittaisen kardaanin työsti paikallinen sorvaajavelho. omassa tallissa. Pyöröterästä kului yhteensä 50 metriä. Kun kori oli linjoissaan, Harri hioi ja kittasi sen Harmoninen sisustakin on omaa käsialaa, kuinkas muutenkaan. Penkki syntyi puisesta rungosta ja vaahtomuovista, joka verhoiltiin keinonahalla. pisteeseen, että mies maalaili koristeet itse. Sivuvaunu ei alun perin kuulunut suunnitelmiin, mutta kun rodin rakentamisessa oli päästy pellitysvaiheeseen, niin Harri tarvitsi jonkin välityön pitääkseen mielensä virkeänä. Lopputuloksena syntyi putkesta ja pellistä taivuteltu vaunu, joka tuplasi pyörän henkilökuljetuskapasiteetin. Teräspalkkia ja tallilöytöjä. Harri teki niille runkoon kiinnikkeet, minkä jälkeen tekniikka saatiin mallailtua kohdilleen. Alun perin tarkoituksenani oli, että katon pitäisi mahtua peräkonttiin, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että kontista tulisi siten liian leveä.? Takaosan reunat muodostuivat Kuplan konepellin reunoista ja niiden väliosa on tehty suorasta tavarasta. Luin jostakin, että sillä voisi saavuttaa merkittävää parannusta ajettavuuden suhteen ja päätin kokeilla venyttämistä.? Runko syntyi RHS-teräspalkista. Seuraavana vuorossa oli suorasta pellistä muotoiltu tulipelti ja nokkapellit. Kattopeltiin Harri käytti palat Kuplan kattoa ja teki loput itse. ?Tein irrotettavan kovan katon, jonka saa helposti irti siipimuttereilla. Samin tallin nurkasta löytyi muutaman vuoden käyttämättömänä lojunut Chevyn 350-kuutiotuumaisen veekasin lohko ja TH-350-automaattilaatikko. Ratti on Vanista ja mittaristo Valiantista. AMERIKAN RAUTA 3/2013 51. Aihioiksi hän otti Kuplavolkkarin ovet, mutta laittoi ne väärille puolille saadakseen rodiin kaappariovet. Maskiritilän muotokieli toistaa Wood Rodin runkoon toteutettua mallia ja se muotoutui nykyisenlaiseksi jakkaralla istuen ja taivutellen. Woodsterin rakentamisen veljekset aloittivat vuonna 2010 ja puolentoista vuoden projektin tuloksena syntyi omaperäinen 30-lukulaista muistuttava laite. ?Olimme miettineet pitkään, että rodi olisi kiva, mutta esimerkiksi ?32 Fordien hinnat ovat nousseet sille tasolle, että sellaisesta meidän ei tarvitse edes haaveilla?, Harri selittää. Näin ollen hän päätti suunnitella uniikin kulkineen, joka toteutettaisiin pienellä budjetilla ja jonka rakentamisessa käytettäisiin enemmän perinteistä käsityötaitoa kuin kalliita osia. Vaikka Harri ei pahemmin kaavoihin kangistele, niin rungon lähtökohdaksi hän otti valmiin netistä löytämänsä ?32 Fordin runkopiirustuksen. ?Sen verran muokkasin kolmekakkosen rungon mittasuhteita, että jatkoin akseliväliä seitsemällä sentillä. Lisäksi hän kallisti ovia yläreunastaan voimakkaasti ulospäin. Takakulmat valojen reikineen on väännetty pellistä. Nelilinkit mies valmisti itse samoin kuin Mustang-tyyppisen etuakselin. ?Katselin etuakseleiden hintoja netistä ja tulin siihen tulokseen, että sellaisen ostaminen haukkaisi aivan liian suuren siivun käytettävissä olevista rahavaroista.? Monet alustan komponentit, kuten levyjarrut, tukivarret, puslat sekä ylä- ja alapallonivelet ovat Volvojen osia. Perään Harri mallasi Volvon taka-akselia, joka osoittautui juuri sopivan levyiseksi. K orin muotoilemisen Harri aloitti ovista. Lopullinen värimaailma kopioitiin Wood Rodista. Harrin pakertaessa korin parissa Sami kävi koneen kimppuun. ?Löysin pihavarastosta kampiakselin, joka kasvoi heinää, mutta osoittautui lopulta kokoonpanoon ihan passeliksi?, kuittaa Sami. Kuplaa ja Camaroa
Volvon käsijarrukahva kelpasi sellaisenaan. Kun Harri kyhäsi sisustaa, viritteli Sami autoon uudet sähköt. S ekä Wood Rod että Woodster ovat vielä toistaiseksi kilvittämättä, mutta Sami ja Harri ovat suunnitelleet hoitavansa asian kuntoon tulevan kesän aikana. ?Olen kuullut varsinkin etelän näyttelyissä ihmisten epäilleen rakennelmiemme tieliikennekelpoisuutta, mutta lähtökohtana meillä on tehdä kaikki niin asianmukaisesti, että ne saisi kilpiin Suomessakin?, toteaa Harri. Hän on asunut jo jonkin aikaa Ruotsin puolella Haaparannassa, joka on vain kivenheiton päässä Torniosta. Mittaristo löytyi romisreissulta tiensä päähän tulleesta Valiantista ja senkin mies muokkasi uuteen tarkoitukseen paremmin soveltuvaksi. Vahvistuksia ei ainakaan vielä toistaiseksi tehty. Sovittelua ja viimeistelyä. Sivuikkunoihin on vielä tarkoitus asentaa sähkönostimet. Ruotsin kilpiin. Erityisen tyytyväinen hän tuntuu olevan tuulilasiin, josta piti ehdottomasti saada kaksiosainen. Koko sisusta penkkeineen ja ovipahveineen on Harrin käsialaa. Eteen valikoituivat repromalliset ajovalot, joiden päällä on vilkku, ja takavalokokonaisuudet koottiin tarvikevaloista. ?Sähköjen vetäminen ei ollut kovin monimutkainen operaatio tämänkään rakennelman kohdalla, mutta halusin vetää ne tyylikkäästi ja siten, että ne jäävät kauttaaltaan mahdollisimman piiloon. Sohvapenkki syntyi puurungon päälle kuviosahalla muotoillusta vaahtomuovipehmusteesta, jonka päälle tikattiin keinonahkaverhoilut. Tilttiratti ja rattiputki ovat peräisin Vanista, raidetanko puolestaan kakkoskopan VW Golfista. Myös sen etuosassa toistuu sama maskimuoto kuin pyörässä ja autossa. 52 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Hyvinhän sekin onnistui, kun ei edes tulipaloa saatu aikaiseksi.? Ikkunalasit Harri teetti kaverinsa lasifirmassa. Tallin nurkassa lojuneen bensatankin alkuperästä ei ole tietoa, mutta Woodsterissa sekin sai uuden elämän. Pohjapellityksen ja tulipellin sisäpuolen päälle Harri veti äänieristemattoa, minkä jälkeen oli sisustan rakentamisen vuoro. Wood Rod & Woodster Suuri osa koneen puuttuvista osista löytyi eräästä ?75 Camarosta, jolla oli aikoinaan kiihdytelty 11,5 sekunnin varttimailiaikoja. Näin ollen hän voi yhtä lailla kilvittää ajoneuvonsa myös Ruotsiin, jolloin Wood Rodin sivuvaunu oli välityö, joka toteutettiin mielen pitämiseksi virkeänä, kun Woodsterin peltityöt alkoivat maistua puulta. Vaikka runko ja keulan pellit oli mitoitettu lohkon ollessa paikallaan, oli tila peltisarjojen, apulaitteiden sekä ohjausakselin ja -nivelten sovittelussa kortilla. A sentaessaan tekniikkaa paikalleen Sami ja Harri saivat todeta, että yhtään ylimääräistä tilaa konepellin alle ei jäänyt. Se luovutti projektiin muun muassa Edelbrockin Performer RPM -kannet sekä männät ja veivit. ?Ensimmäiseen kehitysversioon mallailin mikkikansia, mutta tuumin, että kokoonpanosta tulee niillä liian vaisu?, Sami toteaa. ?Lopulliseen versioon tuli sitten rullanostajat ja vipat. Ohjausniveliä on poimittu hiukan molemmista. Penkkiin en ole vielä päässyt, mutta se olisi tarkoitus tehdä pikimmiten, jotta koneen saa lopullisiin säätöihin.? Vaihdelaatikolle Sami teki perushuollon ja läpikäynnin
Kupla luovutti projektiin konepellin ja ovet, joista tehtiin kaapparimalliset yhdellä keskisaranalla. Olen kuullut ihmisten epäilleen rakennelmiemme tieliikennekelpoisuutta, mutta lähtökohtana on tehdä kaikki niin asianmukaisesti, että ne saisi kilpiin Suomessakin. lainsäädäntö ei ole omavalmisterakennelmien suhteen yhtä tiukkapipoinen kuin Suomessa. Itse valmistettujen ajoneuvojen rekisteröinti tapahtuu Ruotsissa SFRO:n (Sveriges Fordonbyggares Riksorganisation) kautta, joka on hiukan vastaavanlainen instanssi kuin MMAF (Modified Motorcycles Association of Finland) Suomessa. ?He tarjoavat jopa oppaita, kuinka omavalmiste tulisi rakentaa?, Harri kertoo. ?Ilmapiiri ja asenne itse tekemiseen ovat kannustavia toisin kuin Suomessa.? Omavalmisteisen ajoneuvon katsastaminen on Ruotsissa kaksiosainen prosessi, jossa suoritetaan ensimmäiseksi silmämääräinen rakennekatsastus. Loput pelleistä on taivuteltu suorasta tavarasta. JARRUT: Volvon levyjarrut. OMISTAJA: Sami ja Harri Lauri . Liikkeelle lähdettiin ?32 Fordin runkopiirustuksista. Näin ollen esimerkiksi Samin ja Harrin ajokit tulevat olemaan vuosimalliltaan 2013, mikäli ne rekisteröidään tämän vuoden aikana. Mielenkiintoinen piirre omavalmisteen rekisteröinnissä Ruotsissa on se, että autosta tulee ?uusi. Taka-akseli, jarrut ja kasa muita alustan osia adoptoitiin Volvosta. Täällä Kekkoslovakiassa on pikemminkin sellainen mentaliteetti, että tee ensin väärin, niin me saadaan sitten naljailla sinulle ja tekeleillesi?, hän harmittelee. F aktat WOODSTER . VOIMANSIIRTO: TH350-automaattivaihteisto, Volvon perä. Edelbrockin Performer RPM -kannet, rullanostajat ja -vipat. ja näin ollen sille myönnetään neljän vuoden leima, eli rekisteröintikatsastusta seuraa neljä katsastusvapaata vuotta. Harrille Ruotsin malli on tullut tutuksi hänen aiempien rakennelmiensa myötä ja hän kiittelee kovasti sen toimivuutta: ?Siinä olisi Suomen lainsäätäjille mallia, kuinka hommat hoidetaan asiallisesti. SISUSTA: äänieristetty lattia ja tulipelti, omavalmisteinen sohvapenkki verhoiltuna keinonahalla, omavalmisteiset ovipahvit, kattoverhoilu ja niskatuet, Chevy Vanin tilttiratti, muokattu Plymouth Valiantin mittaristo. Woodsterin taustalla on puolitoista vuotta kovaa tallipuurtamista, jonka laajuutta on vaikea kuvitella, ellei näe lähtökohtia ja eri välivaiheita. Tämä tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun ajokki on rakennettu siihen pisteeseen, että se on teknisesti toimiva. Kun toinen vaihe on läpäisty, voi Tarinan takana mennä valtionkonttorille suorittamaan virallisen rekisteröinnin ja katsastaa ajoneuvon tavallisella katsastuskonttorilla, minkä jälkeen siihen annetaan rekisterikilvet. Omavalmisteajoneuvon valmistusvuodeksi merkitään se vuosi, jolloin se on ensimmäisen kerran rekisteröity tieliikenteeseen. ALUSTA: ?32 Fordin runkoa mukaileva omavalmisteinen runko, jossa akseliväliä pidennetty 7 cm, omavalmisteiset nelilinkit ja Mustangtyyppinen etuakseli., Vanin rattiputki, Vanin ja VW Golfin ohjausnivelet, Golfin raidetanko. KORIMUU- TOKSET: Omavalmisteinen itse suunniteltu kori, jossa hyödynnetty VW Kuplan ovet ja konepelti, irrotettava kova katto, omavalmisteinen pyöröteräksestä taivuteltu maski. PAIKKA: Tornio. MOOTTORI: Chevyn 350 cid V8. Myös maalaus pohjatöineen on toteutettu omin voimin. AMERIKAN RAUTA 3/2013 53. Kun kyseisen vaiheen läpäisee, saa samalla luvan viimeistellä ajoneuvon valmiiksi. Toisessa vaiheessa autolle tehdään tarkemmat ajo-, hallittavuus- ja jarrutestit sekä punnitus. Tässä yhteydessä ajoneuvolle luodaan myös identiteetti
i v i K s e d a i i t V ringos u A 54 AMERIKAN RAUTA 3/2013
Rungon takapää on jätetty tehtaan mittoihin. Voimanlähteenä toimii S&S:n uusi 93-tuumainen pannupääkone. Runko on perinteinen jäykkä malli, jota omistaja on modifioinut jatkamalla etuputkia noin 10 tuumaa ja muuttamalla emäputken kulmaksi 51 astetta. Tuolloin valmistui Alpon ensimmäinen chopperi, joka perustui ?52-malliseen BSA 350:een. Tämä yhdessä 25 tuumaa pidennetyn keulan kanssa tuo vahvan tuulahduksen 70-luvun rakentelutyylistä. Sen jälkeen MP-harrastus jatkui japsipyörien parissa. Helsinkiin muutto ja sen mukanaan tuoma huono seura saivat miehen siirtymään amerikkalaiseen merkkiin. Harrastajana mies ei kuitenkaan ole niin tuore, sillä homman juuret ulottuvat 70-luvun loppuun ja Joensuuhun. Teksti ja kuvat: Olli Lehtinen JUPITER CHOPPER. Mieleen tuli oma vanha BSA ja samanhenkisen pyörän toteuttaminen uudelleen nykyajan suomin mahdollisuuksin ja kokemuksen tuomilla taidoilla. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman siro ja kapea pyörä ja lisätä reseptiin teknisiä ratkaisuja, joista 70-luvulla ei osattu vielä edes uneksia. Klassista palikkaa, uutta tekniikkaa. Vaikka moottori näyttää vanhalta, on sen sisällä uudempaa tekniikkaa, ja se vastaakin sisuskaluiltaan AMERIKAN RAUTA 3/2013 55. Alpo Variksen ?Jupiter? syntyi eräänlaisena tribuuttina hänen ensimmäiselle itse rakentamalleen chopperille, joka rakentui BSA:n ympärille jo 70-luvulla. A liens-motskariklubiin kuuluva Alpo on asunut Helsingin seudulla kymmenkunta vuotta, ja sinä aikana hänellä on ollut viisi eriasteisesti rakennettua Harrikkaa. Jossakin vaiheessa kavereiden pyöränrakentelua seuratessa Alpolle syntyi idea rakentaa jotakin oikeasti omintakeista. Pyörän pääkomponenteiksi valikoitui klassikoita Harleylta ja tarvikevalmistajilta
Haastavassa toteutuksessa oli apuna Turusen Tomppa, Suomen rosteripakoputkiguru. Itse valmistettuja osia ovat myös molemmat lamput. mahdollisimman näyttävä ulkonäkö ja hyväksi todetut uudemmat ratkaisut hyvällä varaosasaatavuudella. Kytkimen kuori ja päätylevy, koneen vetorattaan suoja sekä laturin kuori ovat kaikki omassa sorvissa pyörineitä osia. Tähän pyorään ne tehtiin mittatilauksena 16. Lootaan on vaihdettu S&S:n valmistetta oleva käynnistyspolkimen puoleinen poski, joka muistuttaa enemmän alkuperäisiä tehtaan pyöreitä muotoja. Koneesta ja laatikosta löytyy paljon omistajan itse tekemiä yksityiskohtia. Väriin sopivat kangaspäällysteiset tulpanjohdot tuovat lisää vintage-fiilistä. 56 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Sisäkalut siihen on lainattu ISR:n 2-mäntäisesta puristimesta. Takaratas ja jarrulevy ovat myös omaa tekoa. Alpo vei tuon työn kunniakkaaseen päätökseen. Vaihteiston ja takalokarin välissä pilkistävät pakoputken pyöristetyt päät, joiden poistoreiät osoittavat alaspäin. enemmän H-D:n Evo-konetta. K eula on Girdertyyppinen, jollaisia käytettiin brittipyörissä ennen teleskooppikeulojen yleistymistä. Alpo on valmistanut sen suurimmaksi osaksi itse. Samoin kuin jarrunesteet, myös öljyt siirtyvät tankkiin katseilta piilossa rungon sisällä. Putket ovat haponkestävää terästä ja T-kappaleet alumiinia. Bensatankki on myös Daytona-löytö, joka on modattu kokonaisuuteen sopivaksi. Lisää uniikkeja ideoita. Vanteiksi Alpo valitsi Invader-klassikot, joita on ollut saatavilla vuodesta 1975 saman pajan valmistamina. Esimerkiksi pakoputkien lähdon pultattavat laipat ovat parannus alkuperäiseen klemmarityyppiseen ratkaisuun. Nyt säätöreikien siisteys on aivan omassa luokassaan. Jarruputki sukeltaa stongan sisään lähtiessään pääsylinteristä ja kulkee koko matkan piilossa siten, että itse keulaputki toimii samalla jarruputkena. ja 21. Rusinat voi poimia pullasta tälläkin tavalla . uusi Revtechin laatikko on paranneltu versio pannupääajan H-D:n vaihteistosta. PM:n etupuristimeen ei mene näkyvää jarruputkea, vaan se on toteutettu piiloon poratuilla kana- villa puristimen rungossa ja keulan alapäässä. Myös takajarru on samoilla linjoilla, paitsi että omistaja on tehnyt koko puristimen itse saadakseen laadittua omaa silmää miellyttävän kiinnityksen. Vaihteistopuolella ollaan samoilla linjoilla . Koneen yläkiinnike, josta bensaletku menee läpi, on myös Alpon omaa tuotantoa. Jarruputket piiloon. Jupiter Chopper Takajarrun puristin on omaa valmistetta, mitkään valmiina saatavat eivät kelvanneet Alpolle. Sytytyspuolen hoitaa Morris-magneetto ja konetta ruokkii S&S:n Shorty-kaasari. Kapean yleisilmeen kannalta pakoputket ovat isossa roolissa ja tässä pyörässä niiden reitti onkin hyvin tavallisesta poikkeava. Takalampun lasi on Harleyn 30-luvun malli ja edessä on Marchall-sumuvalon kolmioksi leikattu linssi. Jalkatapit ja hallitsimet ovat Alpon ensimmäinen chopperi oli 70-luvulla rakennettu BSA. S&S:n kone on oiva kopio pannupäästä, vain pikku yksityiskohdat paljastavat mistä on kysymys. Öljytankin aihio on saatu lahjoituksena Daytona Beachin swapissa ja on Bling Cyclesin Bill Dodgen vaimon ensimmäinen kesken jäänyt harjoitustyö aiheesta Sportyn öljytankin kustomointi. Katsomalla kuvia tarkkaan voi huomata, että ne loppuvat vaihteiston ja takalokarin väliin runkoputkien sisäpuolelle poistoaukkojen osoittaessa alaspäin. Ensiövedon paljaana pyörivä ketju on yleensä rottapyöräratkaisu, mutta tässä toteutuksessa ei ole mitään rottamaista, vaan se auttaa osaltaan saavuttamaan tavoiteltua kapeutta. klassisissa chopperkoissa
Kaikki hallintalaitteet ovat myös omaa valmistetta ja siroudessaan ja minimalismissaan loppuun asti harkittuja ja viimeisteltyjä. AMERIKAN RAUTA 3/2013 57. Tekniikan valinnassa on poimittu rusinat pullasta: näyttävä ulkonäkö yhdistyy luotettaviin ratkaisuihin. myös samalta pajalta. Satula-Ilkka Lempäälästä tikkasi istuimen rauskun nahkaa jäljittelevästä tekomateriaalista. Kevään American Car Show´ssa pyörälle tuli jo ansaitusti palkinto ja suunnitelmissa on suunnata kesäkuun alussa Norrtäljeen, joten pysykää kuulolla. Takajarrun pääsylinteri on Kustom Techin käsialaa. Maalauksen Alpo ulkoisti espoolaiselle Sonja Ekbomille, joka sai suunnitella myös toteutuksen. Tuskin Alpo osasi 70-luvulla ensimmäistä chopperiaan rakentaessa kuvitellakaan, miten omat rakentelutaidot tulevat kehittymään ja että joskus tulee vielä rakennettua pyörä, jota ei häpea esitellä rinnan Skandinavian ja vaikkapa maailman huippupyörien kanssa. Satulan etureunassa olevan ruuvin avaamalla pääsee tarkistamaan öljyn satulan alla sijaitsevasta Sportsterin modifioidusta tankista. Ajovalon lasi on leikattu kolmion muotoon ja Alpo on itse tehnyt sille sopivan kuoren. Keulan T-kappaleet on jyrsitty alumiinista ja kiillotettu, keulaputket ovat haponkestävää paksuseinämäistä putkea. Etujarruputki sukeltaa itse taivutetun stongan sisään heti pääsylinteriltä lähdettyään, eikä tule enää näkyville, vaan putket kulkevat puristimelle saakka kokonaan katseilta piilossa. Kytkimen rummun ja sen sen päätylevyn on Alpo itse sorvannut alumiinista
Ajan patinaa sekään ei korjaa, mutta pinttyneen lian poistaminen kirkastaa valkoisuutta joka tapauksessa. Seuraavaksi lähdin testailemaan villan ominaisuuksia muihinkin tilanteisiin, se toimii hienosti myös valojen ja vilkkujen pinttyneisiin muovilinssipintoihin. Konetilan puolelta löytyy myös usein puhdistussarkaa. Nuhruiset valkotekstit kohenevat kummasti saippuavillalla jynssäämällä. Pinttynyt takavalo koki kirkastumisen saippuavillalla. Saippuavilla on osoittautunut näppäräksi puhdistusvälineeksi autotallissa. Takavuosina jotkut käyttivät todellisen näyttelykiillon aikaansaamiseen Plediä, nykyisin suositeltavampia ovat suihkepulloissa myytävät pikavahat kuten Autoglymin Rapid Detailer. Saippuavillasta on moneksi Liesien, uunien, kattiloiden ym. kyökkitamineiden putsaamiseen tarkoitettu saippuavilla näyttää kyntensä myös autotallin puolella. Hiuksenhieno teräsvillasuttura vaahtoaa kasteltuna, eikä tällöin naarmuta kovia pintoja, kuten teräsosia. Maalipinnat ja muut herkät paikat on parempi jättää jynssäämättä. Kasteltuna se vaahtoaa ja puhdistaa tehokkaasti. 58 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Viitseliäisyys ja oikeat hoitoaineet tuovat siistin yleisilmeen lisäksi pidempää käyttöikää. Pienellä puuhatuokiolla saa miltei ihmeitä aikaan. Kuivaaminen on erityisen tärkeää auringonpaisteella, koska silloin ikään kuin suurennuslasina toimivat pisarat saattavat pahimmassa tapauksessa ?polttaa. Kromipintoja ei myöskään yleisesti suositella hiomaan, mutta kyllä Pata-Pata toimii erinomaisesti ruostetöhkän poistossa jo ikää nähneistä kromivanteista. Käsittelyn jälkeen pinta kannattaa vahata huolellisesti, ettei ruoste tule takaisin yhtä nopeasti kuin lähtikin. Ensin käytin saippuavillaa renkaan valkotekstien putsaamiseen. Yhdellä villalla hankaa auton rengastukset putipuhtaaksi. Tallilla . Projekti AUTO SIISTIKSI Teksti ja kuvat: Petteri Hautamaa, Tomi Eronen Mikäli jalkatilassa pyörivät tyhjät oluttölkit ovat osa autosi somistetta, ylitsepursuava stögis antaa wunderbaumin rinnalla tarvittavan aromimaailman ja kaikinpuoleinen kulahtaneisuus kuuluu asiaan, niin hyppää suosiolla tämän artikkelin yli. Sesonkisiivouksen ohella samat puunaukset ja sipistelyt pätevät tietysti positiivisessa mielessä auton jälleenmyyntitilanteessa. Ensimmäinen asia on tietysti huolellinen pesu, jonka yhteydessä auto kannattaa myös kuivata käsin, ettei pintaan jää täpliä vesipisaroista. Yleisesti ottaen voi sanoa, että kaikki tunnettujen valmistajien vahat ovat hyviä, ja niistä tarvitsee vain valita käyttötarkoitukseen sopivin. Jos taas koet yhteenkuuluvuutta siihen harrastajakuntaan, jolla on tapana vahailla autoaan ja joskus tarttua imuriinkin, niin jatka lukemista, sillä luvassa on liuta puunausvinkkejä niksipirkan hengessä. V iimeistään kevään kynnyksellä on aika vilkaista harrastekiesin ulkoista olemusta. pintaan läiskiä. Tavallisena autovahana toimivat hyvin esimerkiksi Autoglymin perinteiset punainen ja kulta, joita saa hyvin tavallisista autotarvike- liikkeistä
ja Viitseliäisyys in e e t oikeat hoitoa yleis n i t s i i s t a v o tu i pidempää s k ä s i l n e e m il käyttöikää. 59
Ennen ajokauden alkua kannattaa suorittaa peruspuhdistus. Suihkutettavat kotisiivouskäyttöön tai varta vasten auton ikkunoihin tarkoitetut lasipintojen puhdistusaineet tarjoavat tähän tehokkaan avun, ja pinnat saa nopeasti puhtaaksi pyyhkimällä esim. Vinyylinhoitoaineiden kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei niitä roisku vääriin paikkoihin. Matta maalipinta ei niistä välitä (nimimerkillä kokemusta löytyy) eikä niitä pidä käyttää nahkaan. Vinyylikatto kiiltää parin minuutin operaation jälkeen. Käsittelyn jälkeen pitää varata aikaa, että tropit saavat imeytyä kunnolla. Nahanhoitoaineissa on huimia hintaeroja. Huonekaluliikkeen tai merkkiputelihyllyn hoitoaineesta saa pulittaa pitkän pennin, verrattuna vaikka Motonetin tai Bilteman valikoimista löytyviin vastaaviin mehiläisvahapohjaisiin Inhottavat liimatahrat Lasipinnat puhtaaksi Tuskailin pitkään erinäisten tarrojen jättämien liimatahrojen kanssa, kunnes hoksasin, että niiden poistoon löytyy varta vasten suunnitellut kemikaalit. Samassa yhteydessä kannattaa kaikki ikkunapinnat käydä läpi ikkunanpuhdistussuihkeella tai lasivahalla. 60 AMERIKAN RAUTA 3/2013 mömmöihin. lika tarraa kenkusti kiinni lattiamattojen huokoiseen materiaaliin. Nahanhoitoaine levitetään tasaiseksi ohueksi kerrokseksi vaikka sienellä. Projekti Vinyyli kiiltämään Autossa on yllättävän paljon muovi- ja vinyylipintoja, jotka nekin kaipaavat ajoittain hoitoa, vaikka melko kestäviä materiaaleja ovatkin. Silti etenkin tuulilasin sisäpinnan puhtaus tulee laiminlyötyä helposti, ja viimeistään auringonpaisteessa tahrat paljastuvat häiritsemään näkyvyyttä. Huomaa myös nahanhoitoaineella käsitellyt penkit ja uudet kumimatot. Hoida penkkiverhoiluja Ei liene Nobel-palkinnon arvoinen briljantti oivallus, että kulutukselle alttiit penkinpäälliset kestävät ajan hammasta, mitä paremmin niistä pitää huolta. Sapluunana toisen auton sopivanmalliset matot.. kyllä, luit oikein. Tarran ja teipin ohella se puree piki- ja asfalttitahroihin. Puiden alla kesällä parkkeerattu auto on altis erilaisille pihka- ja mahlaläikille ja näihinkin tökötti tepsii. Muutama kokeilemani iso ja häiritsevä suttu lähti lähes välittömäsi rievulla pyyhkäisemällä, kun ainetta oli suihkaistu siihen hetkeä aiemmin. En tiedä ovatko tehoeroavaisuudet maata mullistavia, olen ollut jälkimmäisiin oikein tyytyväinen auton nahkapintojen ja kotisohvanhoidon osalta. Muillekin penkkimateriaaleille löytyy omat puhdistus- ja hoitoaineensa. Vaihtoehtoisesti siitä voi helposti leikata saksilla haluamansa muotoiset ja kokoiset kuramatot jalkatiloihin. Sapluunana voi myös hyödyntää hyväksi havaittuja valmiita mattoja vaikka kaverin autosta. Tarvikelakumatosta saksimalla syntyy hetkessä jalkatilan tai takakontin lattiamatot. Usein lopputuloksen kirkkauteen voi vaikuttaa käsittelytekniikalla: kirkkaaseen pintaan riittää aineen tasainen levitys maltillisella annostelulla. Kabiinin puolelta käyttösarkaa löytyy erilaisista vinyyliverhoiluista, kuten ovipaneeleista ja kojelaudasta. Annostelussa sattuu helposti virhe yläkanttiin päin, jolloin aine ei välttämättä imeydy kunnolla. Tärkein näistä on säälle ja uv-säteilylle altis kattovinyyli. Nahkapinta kuivuu ajan myötä ja muuttuu tällöin heikoksi ja halkeilevaksi. Vähintään vuosittainen käsittely nahanhoitoaineilla ylläpitää syvän värin ja kiillon, samalla nahka pysyy pehmeänä. Ennen käsittelyä lika pestään nahanpuhdistusaineella tai miedolla saippuavedellä kostealla pyyhkien ja annetaan kuivua. siivousliinalla. Tuulilasin ohella kannattaa käydä samalla läpi auton muutkin ikkunapinnat, peilit sekä valot ja vilkut. Hankalampaan likaan toimivat erinomaisesti lasivahat, kuten Autoglymin Glass Wax . Esimerkiksi Autoglymin Tar Remover osoittautui päteväksi. Vajaalla kolmella kympillä kaupattava 120x150 cm uritettu rullatavara taipuu mallikohtaisesti leikkaamalla tavaratilaan. Tallilla . Raitainen ja töhryisen näköinen lasi, joka ei puhdistunut edes reippaasti alkoholia sisältäneillä aineilla, sai näyttelykiillon pikaisella kertakäsittelyllä. Liimanpoistoaine puri tuulilasissa paistaneeseen keljuun tarratahraan hetkessä. Tekstiiliset penkinsuojana toimivat päälliset voi vaikka pestä koneessa vuosittain. Kumimatoilla suojaa Kengistä kulkeutuva hiekka ym. Parempi hieroa ensin ohuelti ja tarvittaessa uusia käsittely edellisten imeydyttyä. Hanakampien haasteiden kohdalla aineen tulee antaa vaikuttaa jonkun tovin ja käsittelyä voi joutua toistamaan. Kunnollinen näkyvyys on ajoturvallisuuden perusta. Normaali imurikaan ei välttämättä saa sellaista puhtaaksi ja ajan kanssa jalkatila pinttyy kurjan näköiseksi. Pahasti pinttyneeseen mattoon tarvitaan tekstiilinpuhdistusvaahtoa tai muuta vastaavaa kuivapesun mahdollistavaa ainetta. Pienten tahrojen poistoon niin kangas- kuin nahkapinnoiltakin sopivat yllättävän hyvin markettien vauvatarvikeosastolta löytyvät vauvan puhdistuspyyhkeet, jotka puhdistavat jopa öljyn ja rasvan hämmästyttävän hyvin. Helposti puhdistettava kuminen kuramatto antaa suojaa, mutta kaikki eivät niistä lämpene. Vanhemman auton sisustaan ei yleensä istu mikä tahansa yleismallin ruutukuralärpäke. Ei ulkonäön, eikä muotoilun puolesta. Aika passeli ja edullinen kompromissi syntyy Bilteman mustasta ?lakumatosta?. Vinyylikatto on syytä käsitellä vähintään vuosittain tähän tarkoitukseen suunnitelluilla tropeilla, joko sienellä levitettävillä tai suihkutettavilla/pyyhittävillä aineilla. Vinyylikäsittely on erittäin nopea ja tulos häikäisee välittömästi, täytyy vain muistaa puhdistaa katto, niin kuin aina muutkin pinnat, aina ennen hoitoaineiden levitystä
Kumien käsittely kuuluu ehdottomasti auton kevät fiksaukseen, jos mielessä on näyttelyreissu. 61
Aine sopii myös muovi- ja kumipintojen käsittelyyn, ja sillä saisi varmasti renkaat mainioon näyttelykuntoon. Väriaine ei kuivuttuaan tarttunut käsiin, mutta miettisin silti tarkkaan mihin paikkoihin sitä hyödyntäisin auton sisäosissa. Bilteman vinyylinhoitoaine on hyvä esimerkki siitä, että halpakin tuote voi olla toimiva.. Erilaisia mittaristoa tai katkaisijoita kehystäviä ohuita ?krominauhoja. Kyseessä ei siis ole sukupolvia kestävä ratkaisu, vaan lähinnä tilapäinen parin ajokauden riemu. Mihinkään puskurinlaajuiseen savottaan teipillä ei voi ryhtyä, mutta sisustan muoviosien kromipinnan pienet lohkeamat saa suhteellisen nätisti häivytettyä teipinpalalla. Sen sijaan äärimmäisen ohut kiiltävä alumiiniteippi natsaa aika kivasti kromipinnan kanssa ja taipuu kuperiin muotoihin pieninä paloina painellessa. Kumien käsittely kuuluukin ehdottomasti auton kevätfiksaukseen erityisesti, jos mielessä on vienti näyttelyyn tai tapahtumaan. Ennen vanhaan renkaat kiillotettiin silikonisprayllä, mutta nykyisin markkinoilla on maalipintojen kannalta vähemmän haitallisia tuotteita, jotka myös sumuavat vähemmän, eivätkä siten leviä yhtä paljon käsiteltävän kohteen ympäristöön. Väriaineen ansiosta pinta saadaan tasaiseksi ja sen voisi kuvitella herättelevän tilapäisesti vähän haalistuneempaakin kattoa. kiinnityshihnalla. Mikäli laatikon habitus ei sellaisenaan miellytä, voi autonlogotarroilla ynnä muilla tuunauskeinoilla vähän piristää ilmettä oman harrasteauton mukaiseksi. Valikoimasta löytyy mustalle ja tummanharmaalle pinnalle tarkoitettua ainetta. Olen varustanut omat jenkit tällaisilla laakeilla lodjuilla, jolloin kaikki mukana kuljetettavat liemikanisterit öljyistä jäähdytinnesteisiin pysyvät järjestyksessä ja yleensä pystyasennossa. Hyvin on väliaikaisratkaisu pysynyt paikoillaan jo pari vuotta. Bilteman vinyylinhoitoaine Erilaisia vinyylinhoitoaineita testaillessa huomasin, että suihkutettavat nestemäiset aineet muodostivat huolimattomasti levitettynä laikukkaan ja epätasaisen pinnan, kun käsittelyn kohteena oli vinyylikatto. Ai niin, varusta laatikko myös kätevällä ja edullisella renkaan paikka-ainesprayllä. Auton sävyyn sointuva säilytyslaatikko pitää takakontin putelit järjestyksessä. Renkaat mustiksi TSI-miehen teippifiksailut Siistinnäköiset renkaat ovat yllättävän merkittävä osa auton ulkoasua. Nimittäin alumiiniteipin mahdollisuuksia pikkuruisissa kromisiistimisissä. Testasin joskus kromispraymaalia huonolla menestyksellä, eikä rullatavarana myytävä tuningheebelikromilistateippikään tuntunut tarttuvan eikä taipuvan mihinkään. Lisäksi valuminen hankaloitti tarkkaa levittämistä. Löysin Bilteman valikoimassa edullisen sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitetun levitettävän autovahamaisen sävytetyn vinyyliaineen. Seassa kulkee sopuisasti aina tarpeelliset rievut, tratit ja must-työkalut. Laatikon turvissa ei tarvitse stressata, jos jonkun putelin korkki saattaisi vähän falskata, tavaratilaa se ei pääse tahrimaan. Teipin tarttuvuus on hyvä, mutta irrotus luonnistuu tarvittaessa. Huolellisella ja tarkalla näpertelyllä lopputulos kestää katsomisen ja päihittää hopeatussifiksaukset mennen tullen. ?70 Chargerin mustan sokkomaskin vaakarivoitukset tehtiin alkuperäistä kulahtanutta hopeanharmaata maalipintaa näyttävämmiksi alumiiniteipin avulla. Järjestys takakonttiin Kodin säilytykseen löytyy jos jonkinlaisia muovilaatikoita. Toimiva on esimerkiksi Prestan Radiant Non-silicone Dressing, jota myydään ponnekaasuttomassa suihkepullossa. Olenkin malttamattomana halunnut päästä mainostamaan suosikkifiksailuperversiotani. Hieman pienentuntuinen sie- 62 AMERIKAN RAUTA 3/2013 niosa, jos kohteena on laaja kattopinta, mutta levityksen voi tehdä toki muullakin välineellä. Annostelun kannalta pullon levityssieni on näppärä ja tarkka. Levityksen jälkeen aine saa kuivua muutaman minuutin, minkä jälkeen se kiillotetaan puuvillaliinalla autovahojen tapaan. Musta 325 millilitran puteli kustantaa vain 4,99 euroa ja tummanharmaa 50 senttiä enemmän, kaatonokka on varustettu levityssienellä. Uusintakäsittelykään ei välttämättä kohentanut tilannetta. voi myös loihtia halvalla. Laakea laatikko ei kaadu, mutta paikallaan pysymistä voi varmistaa vaikkapa mustekalalla tms. Osan ulkonäkö miellyttää autoharrastajankin silmää
KAIKKI MERKIT JA MALLIT, ERITYISESTI JENKKI-AUTOT . 050 919 5968 WWW.CARCLEANINGCENTER.FI Arto Seppänen: Puh. 040 506 9008 Ota yhteyttä sähköpostilla: arto@usa-cars.fi Yli Myös varaosat, MP:t jne. 30v. kokemuksella! Kun haluat autosi nopeasti ja luotettavasti! | USA CARS & TRUCKS OY | Tuusula. 040-0130 313 CAR CLEANING CENTER AUTOJA AMERIKASTA Autojentuontiliike WWW.USA-CARS.FI Car Cleaning Center on oitoon moottoriajoneuvojen pintah erikoistunut yritys. Tuotamme palveluita niin . yksityisille kuin yrityksillekin Hiukan erilainen verkkokauppa. WWW.COVERLINEFILMS.FI Puh. P STO PERMANENTLY! UUSI VERKKOKAUPPA www.jenkkiosat.com Varaosat ja tarvikkeet amerikkalaisiin autoihin Örninkatu 8, 24100 Salo Ma?pe 9.00?17.00, La?su suljettu p. 045 202 1536 myynti@jenkkiosat.com Meiltä myös Gulf voiteluaineet Authorized Distributor WWW.MVE-ONLINE.COM MOBITIVE Automotive Tools and Techniques WWW.AUTOTRANSMISSION.FI Pekka Nätkin Puh. 02-648 6677 (arkisin 9-17) Pori AUTOMAATTIVAIHTEISTOJEN KORJAUS, HUOLTO JA VARAOSAMYYNTI. ISTA ERILA UPPAA! AUTOKA NÄETKÖ JO MITEN KAUNIIN TÄSTÄ SAA! WWW.LENINGRADAUTOMOBILE.COM HUOLTO- JA KORJAUSPALVELUT
Huoli oli kuitenkin turhaa, sillä ainakin allekirjoittaneen mielestä kyseessä oli paras American Car Show miesmuistiin. Tässä tapauksessa sillä tosin tarkoitetaan noin kolmea vuotta. 50?60-lukujen taitteen show-customien hengessä rakennettu Cosmotron on tehty lasikuidusta BMW Z3:n pohjalle. Se sai myös Top 10 -palkinnon. Brittein saarilta näyttelyyn tuodun ´64 Gasser-Dartin Identity Crisis -nimi juontaa juurensa auton tekniikasta, joka on kotoisin Chevystä 383-strokeria ja TH350-askia myöten. Robin´s Garagen ´87 GMC Caballeron keulalta löytyy Corveten LT-1. olisiko 6-hallissa tänä vuonna autoja ollenkaan. Kuvat: Kimmo Janhunen Viimevuotisen palju- ja paviljonkinäyttelyn jälkeen moni odotti pääsiäistä sekavin tuntein . Ulkoasultaan auto edustaa perinteista Camino-tyyliä. American Car Show´n People´s Choicen vei tällä kertaa Pekka Kropsun ´47 Buick hienoine Constructam-vaunuineen. 64 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Teksti: Tomi Eronen
jostain syystä onnistunut somistus jäi tällä kertaa palkinnoitta. Ruotsalaisen Jan Petterssonin ´52 Hudson Hornet oli peräkärryssä olleine Forslund Ess -veneineen yksinkertaisesti upea. Entisöidyn oloisen auton pellin alta löytyi hienosti detaljoitu tuoreempi pikkulohkokasi. Viinikaisen Eikan ?Hot 32. Vai miltä kuulostaa perinteisellä pumppuisolohkolla varustettu E-body, jossa on modernin tyyliset vanteet, ilmajouset, isot stereot neonvaloineen ja joka on tribuutti Elvikselle. Petteri Leinosen Suomi-raadosta rakennettu ´35 Ford valmistui juuri ennen näyttelyä. Tyylikäs esillepano ei aina vaadi ihmeitä. Kari Ojalan ´68 SS-Camaron tapauksessa nostaminen pyörien alle tehdyille korokkeille sai sen vaikuttamaan varsinaiselta näyttelyvetonaulalta, vaikka hieno auto oli toki muutenkin. Ford Freakien osastolla oli esillä myös annos patinaa . Top 10:een päässyt norjalaisen Alf Andreassenin ´70 Cuda on epäilemättä hienosti rakennettu, mutta kokonaisuudessa oli jotain häiritsevää. Auto makaa ilmapusseineen kirjaimellisesti aivan maassa. AMERIKAN RAUTA 3/2013 65. oli esillä uudessa tummemmassa värissään. Virolaisen Evens-Marco Vallnerin ´66 Charger valittiin myös Top 10:een. Siististi rakennetusta autosta löytyikin omaperäisiä ratkaisuja, kuten sisustan punainen käärmeennahkaverhoilu! Lönnqvistin Pera oli juuri ennen näyttelyä myynyt maahantuomansa ´65 Caddyn Lahden suunnalle
Se voitti 15 ykköspalkintoa 20 näyttelystä ja myytiin Brittein saarille 1968. 80-luvulla auto katosi lähes 30 vuodeksi, kunnes se palautettiin alkuperäiseen loistoonsa Dave Haskellin toimesta.. Harvinainen auto on muutenkin, kattoluukullisena niitä on valmistettu vain 500 kpl. Melkoisen annoksen uniikkia Suomi-nostalgiaa tarjosivat Juha Liukkosen ´53 Ford Special Eltsu -kilpuri sekä Jani ja Esko Vahdon vuonna 1929 valmistunut Sikari-vene. Peltipuhtaana mattalakattu auto on teknisesti täysin läpikäyty, ja piristetyn ´84 Vetten 350:n ja TH700R4:n ohella autosta löytyy Mustang II:n keula, 4-link ja coiloverit joka nurkasta. 66 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Coffee Grinder ´34:n rakensi alun perin pennsylvanialainen Adam Coffee jo vuonna 1959. American Car Show 2013 Tommi Liljan Camaron konehuone on kliiniäkin kliinimpi. Kokonaisuutta ei voi kuin ihailla. Seppo Malmin ´87 Grand Nationalin isot peltivanteet olivat mielenkiintoinen ratkaisu mallissa, joka on yleensä totuttu näkemään 15-tuumaisilla alkuperäisaluillaan. Kummatkin ainoita lajissaan maailmassa. Amerikan Raudan osastolla katseita keräsi Katrin ja Sarahin ohella Sarpaneva Watches -kellojen taustalta löytyvän Stepan Sarpanevan pitkälavainen ´57
Cutlass tuotiin näyttelyhalliin suoraan talviunilta. AMERIKAN RAUTA 3/2013 67. Kaireniuksen Miken T-Hot sopii täydellisesti antiikkikauppiaan imagoon. Kari Saurun paksukuonoDodgen pellin alta löytyy miehelle perinteeksi muodostuneeseen tapaan mikäs muu kuin iso Hemi. Offenhauserin kansilla varustetun lättäpään jatkona on nykyaikainen Borg Warnerin 5-lovinen T5-manuaali. Näyttelyn säväyttävin laite oli ehdottomasti Petri Terhon ´48 Caddy, joka sai Top 10 -pokaalin lisäksi myös Best in Show -tunnustuksen sekä Wehnyn muistopalkinnon. Tuoreesta Mersun värikartasta poimittu helmiäisharmaa loi autoon tyylikästä tehdascustomhenkeä ja kätki upeasti auton lukuisat hienosti toteutetut korimuutokset. Myös allekirjoittaneen harrasteautoilukausi pärähti käyntiin pääsiäisen näyttelyn myötä. Muu tekniikka jatkaa samaa rankkaa linjaa Dana-perineen. ´58 Buickeja ei näe koskaan liikaa. Etualan HT-farmari kuuluu Vainionpään perheelle, taustalla näkyvä 2-ovinen taas Leo Haapalaiselle. V8-grillit kuuluivat näkyihin, joita en olisi odottanut tulevan messuhallissa vastaan. Remmiahdetulla lättiksellä varustettu ´49 Club Coupe kuuluu riihimäkeläiselle Ari Korvelle
Valot ovat Bemareista tuttua Angel Eye -tyyppiä. Joitakin näyttelyvieraita kuului puhututtavan näyttelyyn ensimmäistä kertaa osallistuneen FDVA:n osaston Dart-pari, toinen kun oli hienosti entisöity, toinen taas kuraisena suoraan käytön jäljiltä. American Car Show 2013 Ehkä prätkäpuolen oudoin ilmestys oli tämä lihasvoimalla liikkuva fillari. Ensiövedon kiristimenä toimii rullalaudan rengas. Kari Kääriäisen Triumph Speed Twin 500 ´51 on harvinaisen tyylipuhdas kokonaisuus. Iivo Inveniuksen ´05 H-D Bagger edustaa valtameren takana nykyisin niin suosittua tyyliä mataline perineen. Janne Högströmin ´74 Swingerin siisteydestä sen sijaan oli vaikeaa löytää moitteen sijaa. Itävaltalaisen Mex Schatzin ´32 Tudor on puhdasverinen showauto. Ihan läheltä löytyi myös Roadrunner-levyn kannesta tuttu Cadillac.. Tekniikkana on 286-kuutiotuumaiseksi stroukattu sivuventtiilikone T5-manuaalin kera. 68 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Cisse Häkkisen vanha ´76 Buick Century JET-LINE Finlandin tontilla
Kari Kääriäinen MC HEAVEN PEOPLE´S CHOICE H-D Starduster . Janne Ruohonen Kawasaki ZZR 1400 . Joni Kauvo H-D FLH ´78 . Jan Pettersson Plymouth Cuda ´70 . Keulan Trans Am -tyylinen alumiininen spoileri on kokonaan omistajan omaa käsialaa. AMERIKAN RAUTA 3/2013 69. Lasse Lemberg Omavalmiste Chopper . Joni ?Immu. Juuso Kulmala Suzuki TL 1000 R . Tommi Ala-Kokko Kawasaki Z1000J . Ara Kinnunen| Jari Ahlqvist H-D Panhead ´51 . Brian Gibson Cadillac Coupe ´48 . Paul Bacon Dodge Dart Gasser ´64 . Nähtiin parkissa kuitenkin myös esimerkiksi tämä ´60 Courier, jolla luvattiin tarjota avioerokuljetuksia. Jaska Husson Chrysler 300 ´66 valmistui parahiksi näyttelyä varten. FHRA Kouvolan osaston kauniisti patinoituneessa Chrysler-limossa oli kaikkea muuta kuin hillittyä charmia. WEHNYN MUISTOPALKINTO KOPTERI-LEHDEN TUNNUSTUSPALKINTO Cadillac Coupe ´48 . Petri Terho MC HEAVEN TOP 10 H-D Softail ´89 . Alf Andreasson Dodge Charger ´66 . Syy siihen löytyi ohjaajien lisäksi kovin talvisesta säästä, joka sai varmasti monet tulemaan paikalle käyttöautoillaan. Sami Heteaho/ Jouni Hytti Ford Mustang Boss ´69 . Pekka Kropsu The Cosmotron . Evens-Marco Vallner Plymouth Hemi Cuda ´70 . Alpo Varis H-D Starduster . Krigsholm PV/ Kawa . Timo Harjunpää Cadillac Convertible ´47 . Petri Terho Hudson Hornet ´52 . Ara Kinnunen| Jari Ahlqvist Palkitut lavalla. Tapio Ikävalko oli rakentanut uskomattoman upean Firebirdinsä nykykuosiin alle puolessa vuodessa. Helge Snabb Liikenteenohjaajat kuuluivat väittäneen harrasteparkkia jatkuvasti täydeksi, mutta harvoin siellä tilanpuutetta oli. PALKITUT: TOP 10 Buick Super Sedanette ´47 . Petri Terho BEST IN SHOW Cadillac Coupe ´48 . Gustaf Andreasson Kawasaki Z750 . Jani Malka Triumph 5T ´51
Bilsport Custom Show Bilsport Custom Show Teksti: Tomi Eronen . Erikoista näyttelyn järjestelyissä on se, että siellä jaetaan perinteisten Best Engine -, Best Paint - ja Best Interior -tyyppisten palkintoluokkien lisäksi Top 10 halleittain, joita on yhteensä kolme. Auto sai palkinnot myös hallin parhaasta maalauksesta ja 2. Yamaha-moottoripyörän rivinelonen!. Kuvat: Janne Kutja Jönköpingin Elmia-messukeskuksessa Ruotsissa järjestettävä näyttely kerää vuosi vuodelta enemmän myös suomalaisia autoja, muista näyttelykävijöistä puhumattakaan. Sen lisäksi joka hallista palkitaan vielä 10 laitetta Runner Up -pokaalein. Per Lagerstedtin ´38 Chevyn villit liekit on maalannut legendaarinen ruotsalaismaalari Ingemar Becker, jonka tyyli on hyvin tunnistettava. Pacemaker-Kupla näytti ulkoisesti nostalgiaGasserilta, mutta sen moottoritilasta löytyi yllätys . Taka-alalla Olof Grönqvistin ´38 Business Coupe ja edessä Timo Herstin ´41. 70 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Metallican James Hetfieldin Lincoln Zephyr. parhaasta sisustuksesta sekä Bernt Karlssonin jakaman erikoispalkinnon. Näyttelyn Lincoln Zephyreistä kaksi oli asetettu hauskasti vierekkäin. Perinteikkään show´n taso on totutusti korkea, ja tälläkin kertaa esillä oli ulkomaisina vetonauloina Bernt Karlssonin Camaro-Holden ja Ranskalaisen Romain Roulléaun ´66 Corvair lowrider valittiin B-hallin Top 10:een
Edellä kyydissä Herstin Timpan Zephyr. ´62 Bel Airissa yhdistyi mielenkiintoisesti perinteinen Trans Am -tyyli ja moderni jenkkirakentelu. Itse asiassa niin hyvin, että tähän ´73 Mach 1:een olisi vaikea keksiä mitään muutettavaa. A-Bombers-kerhon osasto palkittiin D-hallin parhaasta somistuksesta. Suola-aavikkoteeman rakentamiseen oli todella nähty vaivaa, ja kokonaisuus oli aidosti period perfect. AMERIKAN RAUTA 3/2013 71. Ei huono. Ferrari 360 Modena -pyörän kimpussa keinuneet neitokaiset olivat kaikesta päätellen alansa ammattilaisia. Sopii se moderni tyyli Mustangiinkin. Taustalla näkyy myös lehden avustaja Janne Kutjan osasto. Suomalaisten kustomien matka perille Jönköpingiin taittui tällä kertaa turvallisesti trailerilla ja autonkuljetusautolla. Vidar Aasin Pro Touring -henkinen ´68 Camaro oli täydellisen tyylipuhdas kokonaisuus pellin alta löytynyttä modernia LS-pataa myöten. Miikka Salmisen ´36 Dodge oli toinen näytillä olleista suomalaisista kustomeista
Autenttisen 1970-luvun tyylin viimeistelevät 14 tuuman Rocket-vanteet sekä ohuilla valkoraidoilla varustetut renkaat. 72 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Peltipuhtaita autoja näkyi tänä vuonna erityisen paljon. on aito Jenkeissä rakennettu hydraulilowrider. Bilsport Custom Show Vanhoja Ruotsi-Customeja edusti myös tämä ´55 avo, jonka sisustus oli vähintäänkin jäätävä. Valittiin myös Top 10:een. Simon Salmonssonin ´30 A-Coupen voimanlähteenä on harvinaisempi Dodgen 241 cid Red Ram Hemi. Tommy Karlssonin ´67 Cutlass Supreme ?Hush Hush. Amazon Gasser oli erityisen härski näky.. Talja rättikaton suflettina kruunaa kokonaisuuden. The Sonicbird on A-mallin cowlin ympärille rakennettu show-tyylinen luomus, jonka maskin valuosat lienevät olleet peräisin ´55 Chrysleristä. Kauttaaltaan flakella maalattu Customline lienee aito vanha Ruotsi-Custom. Anders Jacobssonin ´59 El Camino on yksinkertaisesti ihana
ja tyyli isoine vanteineen täyttä hi-techia. Eikä mitenkään ansiotta. AMERIKAN RAUTA 3/2013 73. nähtiin Elmiassa 10 vuotta takaperin lokarittomana ja väriltään harmaana. Nämä kolme pääsiäisenkeltaista ´60 Letukkaa kuuluivat kaikki samalle omistajalle. Nykyinen Hollywood-kustomtyyli näytti kyllä ainakin minun mielestäni paljon paremmalta, ja auto keräsikin useamman palkinnon: People´s Choice Custom, Rick Dore Award ja hallin Top 10. SSRA:n osastolla esillä ollut Tudor noudatti pleksikonepeittoineen, Edsel-maskeineen ja Chrysler-tyylisine vinoine tuplavaloineen täydellisesti 50?60-luvun taitteen show rod -tyyliä. Rick Doren Metallican James Hetfieldille rakentama ´37 Zephyr oli toinen näyttelyn Jenkeistä rahdatuista vetonauloista. Takimmasena avo-Impala, keskellä El Camino ja etummaisena Impala Coupe, vieläpä korkeusjärjestyksessä. Kent Jonssonin ´34 Ford ?Dreamster. Silloin nimi oli ?Wheelster. Herrat kuuluvat samaan Beatnikskerhoon, joka koostuu taiteilijoista ja käsityöläisistä. Uutta ruotsalaisvalmisteista ´32 5W Coupe -koria tarjotaan koripeltisarjana, johon saa lisähinnasta myös lattiapellin, lokasuojat ja kojetaulun. Norjalaisen Svein Thore Fossheimin huikea ´36 Plymouth ?Emotion? sai Top 10 -, Best Interior 1 - ja Best Paint 3 -palkintojen ohella myös Boyd Coddington Memorial Awardin
Täysin kloonista ei ole kyse sillä designiin on tehty muutamia harkittuja parannuksia.. No niin, mutta eipä se edes ole Vett e, vaan Saabin alustalle rakennettu repli ca! 74 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Andreas Åbergin ?Panoramic Ford. on tribuutti samannimiselle, monien mielestä kaikkien aikojen hienoimmalle shoebox Ford kustomille. Tai ei ihan, paikallinen sarja tunnetaan nimellä V8 Thunder Cars ja sitä ajetaan ihan täydellinen kuuden osakilpailun Ruotsinmestaruuskausi. Paikallisten raggareiden osastolla olivat bileet käynnissä lähes koko messujen ajan. Auto sai myös hallinsa Best Engine -kakkospalkinnon. Tämä roadster oli näytillä vakuutusyhtiön osastolla! Voisiko tätä tapahtua Suomessa? Tämä kustom-korinen ´36 La Salle Roadster oli esillä JS-Toolsin osastolla. ´63 Impala lowlow vaihteeksi farkkuna. Katon maalaus oli komea. ´32:n saa nykyään Ruotsistakin täysin uutena peltivalmiina autona runkoa myöten. Diner-rekvisiitta ei siis ollut pelkästään näytteillä, vaikka siitä onnistuikin ottamaan kuvan ilman rytmiryhmää. Ajattelit ehkä, että onpa Corvetessa ruma siipi. Tälle hieman tarkemmin alkuperäistä noudattavalle amerikkalaiskorille jopa Ford on antanut siunauksensa. Tiesitkö että Ruotsissa ajetaan Nascaria. Bilsport Custom Show Pink Lady Kuplan rakentajana ja yhtenä Boyd Coddingtonin pajan työntekijöistä tunnetun Bernt Karlssonin Camaro-keulainen Holden 8R Pick-Up voitti Custom-luokan Best In Show -palkinnon. Sven Billredin ´27 Chevy ei ehkä edusta kulmikkaine kattoineen mitään allekirjoittaneen suosikkirakentelusuuntaa, mutta onpahan hienosti tehty laite
00620 Helsinki . 20,- ..JA MAALAUSKUNTOON! Rae-, lasikuula- tai hiekkapuhalluksella eroon ruosteesta ja vanhasta maalista. Esim. OSAT PUHTAAKSI.. Ultraäänipesulla eroon vaikeasta liasta. Fax. Esim. irto-osat ja vanteet. t.kettunen@kolumbus.fi Huollot USA, Japsi ja Euro Tuulilasinvaihdot Vara- ja viritysosat Maahantulokatsastukset Ikkunantummennukset Ruuvikatu 3, 48770 Karhula GSM. HINNAT ALK. 20,- ..TAI VALMIIKSI PULVERIMAALAUKSELLA! Niittylänpolku 7 . HINNAT ALK. Puh. 05-215 349 . 050-5595061 . 050-498 8898 Puh. 8-17, la 9-14 puh. 05-215369 speed.corner@kymp.net WWW.SPEEDCORNER.FI USA-autojen osat & varusteet Huoltokorjaamo Muutostyöt Webasto- ja Defa -asennukset Nopeudenrajoittimet Ilmastoinnin huollot Renkaat, vanteet Myymälä avoinna ark. kaasuttimet. (06) 422 9888 www.jarimaki.fi
Tiedä häntä, mutta nähtävää oli Pirkkahallillakin, vaikka D-halliin siirretyt bändit jäivätkin tällä kertaa kokonaan kuulematta. Esko Kallion ´72 Vetten maalaus on lehteemme Los Angelesin seikkailuistaan kirjoittelevan Lepolan Jannen käsialaa. Amerikan Raudan messutytöt Sari ja Tanja tuntuivat olevan miesväen mieleen. Näyttelyn kovimpiin kotimaisiin kustomuutuuksiin kuului jyväskyläläisen Esa Hytösen ´50 Chrysler Windsor, jonka viimeistelytaso kesti lähemmänkin tarkastelun. Auto saikin peräti kolme pokaalia: Ladies Choice, Kustom Car 2. Kuvat: Kimmo Janhunen Tampereen näyttelyä on vuodesta toiseen kehuttu Helsingin show´ta paremmaksi. ja Decoration 3. 76 AMERIKAN RAUTA 3/2013. & D O R HOT SHOW K C O R Tapahtuma Teksti: Tomi Eronen
Kari Sydänmaanlakan täysin alkuperäiskuntoinen yksilö oli näytillä FHRA Kouvolan seudun osastolla. Muhoslaisen Veli-Matti Backmanin ´29 A-kuupan liekit olivat hauska yhdistelmä tru-flame-kynäruiskumaalausta ja perinteistä liekkirajausta. Onnistunut toteutus, kuten myös auto kokonaisuutena. Miikka Salmisen ´36 Dodge Kustom jäi tällä kertaa palkinnoitta, mutta LaSalle-keulainen auto on kyllä huikean komea. Lowrider-kerho Rollerz Only Sweden toi näyttelyyn hydrauleilla varustetut ´63 Bel Air -farmarin ja ´62 Impalan. John Löfbacka toi näytille viimeisimmän rakennelmansa, Slimcolniksi ristityn matalan ´63 Continentalin. Jukan aiemmista autoista tuttuun tapaan omaperäisiä ratkaisuita ei oltu unohdettu, vai miltä kuulostaa tuplakonepelti. Auto nimittäin kärsi melkoisia nokivaurioita tallipalon yhteydessä, ja oli siksi mukana vakuutusjutun kuvissa. Nyt 509-isolohkolla ja 5-lovisella manuaalilla varustettu laite oli kuitenkin jo palautettu loistoonsa. AMERIKAN RAUTA 3/2013 77. Kotiin vietäväksi tuli tällä kertaa palkinto parhaasta somistuksesta. Jari Mäkelän ´68 Vette nähtiin edellisen Amerikan Raudan sivuilla vähän ikävämmässä yhteydessä. Koska näit viimeksi ´72 Gran Torino -farmarin
Tekniikkana on Letukan matkalaukkukutonen ja Powerglide. Alasalmen Jussin ´98 Bobberissa on enemmän käsityötä kuin ensi näkemältä uskoisi. Lowrider-tyylinen flake-maalaus on lyöntimetallointeineen huikean hieno. Vanhan ajan vanimeininkiä edusti jyväskyläläisen Jouni Salosen ´76 Beauville lokinsiipiovineen ja monivärisine erikoismaalauksineen. 78 AMERIKAN RAUTA 3/2013. Tapahtuma Kuopiolaisen Timo Kuosmasen Elephant Hunter II -etumoottoridragsteri toi halliin More American Graffitin tunnelmaa. Jaakkolan Hannu toi tällä kertaa näytille peräti viisi sellaisenaan ennen näkemätöntä autoa. Aidosti patinoituneen ´59 Rancheron californiatyyli oli täydellinen surffilautoineen päivineen. Spare Parts Special -nimeä kantaa Teemu Harjun ´20 Willys Overland Hot Rod
Kyllä, Nascar-tyylisiä Imperialeja on miehellä kaksi. Timba ja Sirkku Pelkosen ´64 Vetten stuukissa on jotain kovin 70-lukuista, vaikka auto on rakennettu nykyasuunsa vasta pari vuotta sitten. t u t i k l a P DECORATION 1. Slimcoln Continental ´63, John Löfbacka, Pietarsaari 2. Dodge Eight ´31, Timo Jämsen, Vantaa 3. Chrysler Windsor ´50, Esa Hytönen, Jyväskylä Javelin on kuulunut aina allekirjoittaneen muskeliautosuosikkeihin. Erittäin mielenkiintoinen laite. SPECIAL AWARDS ? The Flying Chopper, Andy Niemi, Piikkiö ? Bopper, Jussi Alasalmi, Hyllykallio ? HD ´79, Lasse Lemberg, Somero ? BSA Lowrider, Jussi Pakalen, Helsinki ? Baby Chopper ?13, Juha Salmi, Hattula OLD CLASSIC 1. Ford Fairlane 500 Club Victoria ´57, Matti Laurila, Tampere 2. DeSoto Firesweep ´59, Ari Kyösti, Parkano 3. Ford Thunderbird ´59, Tuire Mäkinen, Parkano NEW CLASSIC 1. Buick GS 455 Convertible ´70, Olli Martikainen, Lappeenranta 2. Dodge Challenger ´70, Ville Järvenpää, Tampere 3. Dodge Charger 426 Hemi ´68, Esa ja Minna Liikanen, Kiiminki STREET CAR 1. Chevrolet Bel Air ´55, Ove ja Maria Gustavsson, Ruotsi 2. Chevrolet Chevelle SS ´70, Pasi Mahlamäki, Pori 3. Shelby Cobra 427, Mika Kosola, Tampere STREET ROD 1. Ford A Tudor ´30, Jukka Hakala, Tampere 2. Ford Tudor ´35, Petteri Leinonen, Lepsämä 3. Ford A Coupe ´30, Jari Kujala, Turku Jaakkolan ´62 Imperialit taas oli rakennettu muistuttamaan kilpurireliikkejä. Weiandin blowerilla ruuditetusta 383-strokerista irtoaa yli 700 hevosvoimaa, joten auto myös kulkee rivakasti. HOT ROD 1. Ford Roadster ´32 Blue Angel, Kjell Mattson, Ruotsi 2. Ford Golden A ´30, Jan-Olov Blomster, Ruotsi 3. Ford Roadster ´32, Lars-Göran Larsson, Ruotsi KUSTOM CAR 1. Cadillac Custom ´57, Per Jonsson, Ruotsi 2. Chrysler Windsor ´50, Esa Hytönen, Jyväskylä 3. Cadillac Sedanette ´48, Petri Terho, Lahti TUNING CAR 1. BMW E21, Jussi Juhala, Tampere 2. Ford P100 Latela Edition, Jukka Kamala, Nokia 3. Mazda 626 Sport Saloon, Kristian Vadi, Tampere TRUCK 1. Mercedes Benz Actros ´12, Kuljetus Auvinen Oy, Helsinki PICK UP & VAN 1. Chevrolet Stepside ´57, Leif Wallin, Ruotsi 2. Chevy Van ´88, Henry Merisaari RACE 1. Top Fuel Front Motor Dragster ´69, Caj Carlsson, Ruotsi 2. Plymouth Cuda ´70, Mikko Saarinen, Mikkeli 3. Chevrolet Gasser ´56, Tonny Jönsson, Ruotsi SPECIAL AWARDS ? Volkswagen type 1 ´70, Kari Takamäki, Espoo ? Dreamster ´13, Kent Jonsson, Ruotsi ? Buick Super Sedanette ´47 + Constructam ´65, Pekka Kropsu, Seinäjoki ? Ford ´53, Kjell Mattsson, Ruotsi ? Citroen 2 CV ´49, Olli Erkkilä, Helsinki ? Ford RPU ´29, Jouni Utriainen, Siuro ? Volvo 245 California, Peder Manelius, Espoo LADIES CHOICE ? Chrysler Windsor ´50, Esa Hytönen, Jyväskylä BEST BIKE ? Cloud9 Chopper BEST CAR ? Ford Fairlane 500, Club Victoria ´57, Matti Laurila, Tampere PEOPLES CHOICE ? Dreamster ´13, Kent Jonsson, Ruotsi Hankin ´62 Cadillac Superior Hearse taas edustaa nykyisellään jo aitoa Suomi-nostalgiaa, vaikka uustuontiauto onkin. Oranssi pukee ensimmäisen polven koria hienosti. Klassikko-Chevyt ovat aina hienoja, mutta täytyy myöntää että Ove ja Maria Gustavssonin ´55 Bel Air oli ehkä allekirjoittaneen makuun hieman liiankin karkki. VENDORS 1. Vannetukku.fi, Kouvola 2. Keep on Trucking Ky, Lahti 3. FdBDRA, Vantaa CLUBS 1. Corona MC Club, Tampere 2. Broken Wheels MC, Tampere 3. Radalle.com, Helsinki CLASSIC CUSTOM 1. HD ´56, Sami Lahtinen, Laukaa 2. HD ´06, Johanna Seijari, Helsingby 3. HD ´94, Marko Kalliomäki, Tampere CHOPPER 1. Cloud9 Chopper 2. HD Chopper ´12, Markus Pulkkanen, Laukaa 3. Chopper, Alpo Varis, Helsinki CUSTOM BIKE 1. Big Inch Bike ´05, Charles Ruther Ford, Tampere 2. HD Night Rod ´06, Kai Tikkala, Tampere 3. HD ´01, Håkan Storm, Vaasa TRIKE 1. Rover V8 Trike, Tarmo Salo, Ruotsi Tamperelaisen Matti Laurilan ´57 Fairlane 500 Club Victoria valittiin näyttelyn parhaaksi autoksi. Se voitti myös Old Classic -luokan. Timo Jämsenin (nimi ei muutettu) ´31 Dodge Eight -rodin keulalta löytyy kolmella kaasarilla varustettu Fordin Y-block. Auton historia 80-luvun lopulta nykypäivään on nimittäin lievästi sanottuna värikäs, vaikka sen korista ei enää paljoa väriä löydykään. AMERIKAN RAUTA 3/2013 79
Lisäksi tarjontaa täydensivät kustom-fillarit, näyttelyrekat sekä joukko kotimaisia straippareita ja muita alan taiteilijoita. Harvemmin nähty Dodge Coronetin korimalli - ?70 STW. PALKITTUJE LISTA Pala kotimaista jenkkiautohistoriaa. Tapahtuma gasoline kustom show Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Seinäjoki Areenalla viidettä kertaa järjestetty Gasoline Kustom Show alkaa pikkuhiljaa vakiinnuttaa paikkansa kovien kotimaisten näyttelyiden kastissa. Tapahtuma kasvoi viime vuodesta yli puolella ja tällä kertaa käytössä oli koko areena viime vuotisen yhden kolmasosan sijaan. Näyttelyautoja oli paikalla 110 kappaletta ja moottoripyöriä 60. Pekka Mannermaan entinen, uniikin maalauksen omaava Riviera elää ja voi hyvin. Anders Nilssonin ?65 Kastenwagen voitti patinaluokan ykköspytyn ja olisi varmasti voittanut myös parhaan somistuksen palkinnon, mikäli sellainen olisi jaettu. 80 AMERIKAN RAUTA 3/2013 N on nähtävill ä kokonaisuu dessaan tapahtuman FACEBOOK -sivulla.. Halli oli onnistuttu täyttämään todella kovatasoisella ja monipuolisella kalustolla
Toimittajalle aiheutti puntin vipatusta Juha Markkulan nostalginen ?Fellow?. Sami Koskelan ?27 Essexistä ei puutu asennetta, kuten ei myöskään jälkikasvun apupyörillä varustetusta minichopperista. Mattilan Jukan ?26 T-Kupee savusi kuin stripillä ikään. Hooligan. Autolle myönnettiin Race-luokan kakkossija. Tuomo Erkkilän ?70 Ford Torino GT:n 460-kuutiotuumaista isolohkoa avittaa voimantuotannossa 8-71 remmiahdin. Pietarsaarelaisen Danny Hagenin 241 Hemillä varustettu ?32 Roadster tunnettiin ennen nimellä ?Blown Hurricane?. -keinumopo. Sven-Håkan Backmanin retrooranssi ?72 Mustang Mach I tuo muskelituulahduksen 70-luvulta. Takana Pauli Ala-Kortesmaan ?70 Sportsroof. AMERIKAN RAUTA 3/2013 81. Uusi ulkoasu toi autolle rodiluokan kakkospalkinnon. Miedosti kustomoitu ?63 Chrysler Newport raikkaana mintunvihreänä. Näyttelyn puuhamiehenä toimineen Tomi Kankaan jälkikasvulla on asiat hyvin. Siipiautojen kermaa: vasemmalla Olav Andtfolkin ?58 Chrysler 300D, keskellä Ville Vuorenmaan ?60 De Soto Adventurer ja oikealla Pekka Ala-Havusen ?61 Imperial Crown Convertible. Kustom-fillarit ovat tulleet jäädäkseen. Yhtenä osoituksena siitä nähtiin ?Lil
Yritys . Weird Antiques WEIRD ANTIQUES Tarjolla olisi esimerkiksi lentokoneen potkuria, hopan maskia, täytettyjä elukoita, Essolub-kylttiä, traktorinpenkkiä, peltiautoja ja vanhoja instrumentteja. Mitäs laitetaan? 82 AMERIKAN RAUTA 3/2013 säaikaisiin kiinno uvat Miken pitk n ki na to ko Jukeboksit kuul niitä n ja hänellä on tarjonnasta. tuksen kohteisii osa myymälän ä ss Tä e. al pp useampi ka
kauan ennen Suomeenkin levinneitä television vanhantavaranmetsästysohjelmia sekä muita rahantekokilpailuja, jotka on naamioitu hassuihin formaatteihin ja paisutettu muoti-ilmiöiksi. Asialle omistautuminen näkyy putiikissa. Sisään astuessa törmää välittömästi Stockmannin tavaratalon vanhaan 10 pennin Sky Ranger -rakettiin. Siinä vaiheessa kysyin, että häh. Näky, joka hiljentää paatuneimmankin romunkerääjän. Vitriinit notkuvat mitä ihmeellisintä pien esineistöä. Miken käytössä on nähty viime vuosina useita erimerkkisiä jenkkejä, mutta parhaillaan hänen kesäkäyttiksenään toimii ?64 Chevy Van. utuminen a t s i m o e ll a i As ssa. näkyy putiiki löytyy Valikoimasta lä leveys il ä n ä r ä ä m n lukemato avaraa. t a o t u o a l il e ast Loppukevennykseksi heitettäkoon muistista esiin hiipinyt tapaus valovuosien takaa. Outoa, kummallista ja joskus myös weirdoa. WEIRD ANTIQUES Tyynenmerenkatu 6, 00100 Helsinki www.weirdantiques.fi Mike ja Tomppa hilpeinä uuden liikkeen avajaistunnelmissa. Vanhat peltikoriset polkuautot ovat nykyään suosittu keräilykohde. eilen eikä toissapäivänäkään, vaan innostuneet aiheesta jo vuosia sitten . Tompalla on pari Hudsonia, vuosimalleiltaan ?46 ja ?50. Oolrait, hommiin vain. Piirua oudompi artikkeli on niin ikään Stockan varastoista löytynyt röntgenlaatikko, jolla tutkittiin ai- toon avaruusajan tyyliin, sopiiko uhrin jalka valittuun spittariin tai korkkariin. Ne kuuluvat oleellisena osana oudon antiikkikaupan tarjontaan. Ravintolasisustusten parissa töitä tehnyt Tomppa on panostanut esillepanoon. Lippakioskit olivat takavuosina tuttu näky katukuvassa. Vai uskaltaisitko sinä ottaa riskin ja lähteä kanakopilla liikenteeseen ilman tällaista taikakalua? Kummallisuuksien kauppiaat. Lisäksi kaupasta löytyy lukematon määrä muutakin näillä leveysasteilla outoa tavaraa, kuten mykistävä rivi vanhoja jukebokseja. Bensiskamaa on moneen lähtöön. merkitsevän outoa, salaperäistä, kummallista ja poikkeavaa. Voitte vain kuvitella kuljetuksen kiitettävän huomioarvon saavuttuamme Helsinkiin. Jees jees vastasi Tomppa jatkaen, että eiköhän se onnistu, onhan meillä naruja mukana. Lopulta koneen runko köytettiin pickupin lavalle ja katolle ja siivet paketoitiin määrätietoisin ottein peräkärryyn. Herrat eivät ole havahtuneet ?romusteluun. Helsingin Jätkäsaareen avattu Weird Antiques -liike on kaikkea tätä. T omppa Kekäläinen ja Mike Kairenius ovat siirtäneet aiemmin Sipoon vanhalla asemalla sijainneen liikkeensä kaupungin sykkeeseen entistä suurempiin ja näyttävämpiin tiloihin. Kuvat: Kimmo Janhunen Suomi-Englanti-Suomi-sanakirja kertoo sanan ?weird. Tomppa soitti minulle ja kysyi, ehtisinkö lähteä assistentiksi lentokoneen hakureissulle Kormusta. Siis perusperäkärryllä. No totta kai, vastasin minä! Matkalla selvisi, että olimme menossa hakemaan suomalaista 30-luvun Tuisku-hävittäjälentokonetta. Esimerkkinä mainittakoon tavara, jota ilman yksikään hotroddari ei voi tulla toimeen: kutistettu pääkallo. Siihen, jonka jokainen helsinkiläinen 60-luvulla lapsuutensa elänyt poika ja tyttö muistaa. Kaupan sisällä olevaan kioskiin on koottu kotimaista kauppanostalgiaa. Valikoimasta löytyy myös useampia moottoripyöriä. Pumppuja löytyy varastosta kymmeniä samoin kuin erilaisia pelti- ja emalikylttejä. AMERIKAN RAUTA 3/2013 83. Teksti: Billy . Sekä Tomppa että Mike ovat molemmat pitkän linjan amerikanautoilijoita
Myös a pölinä oli melkoista, aess itett sillä ainakin porakonevispilällä seko nhengitettynä. sisää ltä ellise terve isen erity nut eikä aine tuntu Testikappaleeksi valitsin vanhan valurautaisen pumpunkuoren, jonka ulkopinnassa oli ruostetta ja ainakin kaksi kerrosta maalia. Sinkittyjä teräsosia voi käsitellä, mikäli haluaa vaikkapa liuottaa vaurioituneen sinkityksen pois. Drake Chemicalsin tuotteita tuo Suomeen Heavy Clean Oy. Arkielämässä myös etikka tunnetaan lipeän neutralisoijana, mutta käyttöohjeen mukaan vesihuuhtelu ajaa saman asian. Lopputulos ei juuri häviä hiekkapuhallukselle. Pinta on puhdas ja valmis jatkokäsiteltäväksi.. Pienten osien kohdalla aineen käyttö on siistiä ja kätevää kotioloissakin. K un projekti tuo eteen osia, joiden kohdalla hiekkapuhallus tuntuu ylimitoitetulta ja maalinpoistoaineen tai sitruunahapon kanssa tuhraaminen liian työläältä, voi oikea ratkaisu olla Drake Chemicalsin valmistama Strip All. Projekti RYÖNÄT POIS! Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Strip All on kemiallinen puhdistusaine, joka poistaa yhdellä työvaiheella ruosteen, maalin, lakan, karstan ja pinttyneen rasvan. Aine ei kuitenkaan sovellu kevyt- ja seosmetalleille, kuten alumiinille ja magnesiumille, sillä se syövyttää niitä. Samoin käy sinkille, messingille ja nikkelille, jotka lisäksi vapauttavat syöpyessään liuokseen ei-toivottuja ioneja tehden siitä tehottoman. Lian alta paljastunut pyörivä keskiosa näytti puhdistuksen jälkeen messinkiseltä, mutta kylpy ei kuitenkaan ollut vaurioittanut sitä mitenkään, ainakaan silmämääräisesti. Liuos ei ole kertakäyttöistä, vaan sitä voi käyttää useampaan kertaan. Veteen sekoitettuna liuoksena se poistaa tehokkaasti ruosteen ja maalin lisäksi paksut karsta- ja rasvakerrokset. Strip All on erityisen näppärä aine ruosteen poistamiseen putkista sekä koneiden ja moottoreiden osista, joiden sisäpinnoille ja onkaloihin ei yllä mekaanisella pintakäsittelyllä kuten hiekkapuhalluksella. Myös polttoainetankkien sisäpuolien puhdistamisessa Strip All on melko lyömätön keksintö. Sisäpuolen liikkuvat osat olivat jumiutuneet siihen kiinni karstan, rasvan ja ruosteen muhittua yhdessä vuosikymmeniä. Sekoitin liuokseen yhden osan Strip All -jauhetta ja neljä osaa lämmintä vettä. 10 kg astia Strip All -jauhetta maksaa 130 euroa ja riittää 50 litraan käyttövalmista liuosta. Kyseisen aineen teho perustuu natriumhydroksidiin, joka tunnetaan paremmin lipeänä. Käytännössä ainoa rajoittava tekijä on se, kuinka suuri kannellinen astia hommaa varten löytyy. Strip Allilla voi käsitellä useimpia rautapohjaisia seoksia sekä kuparia, tinaa ja jopa kumia ja muovia. Tallilla . Tosin teho heikkenee vähitellen siihen liuenneiden epäpuhtauksien myötä. 84 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Käsittelyn jälkeen osat tulee huuhdella huolellisesti lämpimällä vedellä, mikä neutraloi natriumhydroksidin vaikutuksen. Jauhe tulee lisätä veteen hiljalleen jatkuvasti sekoittaen, jottei se kasaannu astian pohjalle. Astia voi olla terästä, ruostumatonta terästä tai useimpia muoveja ja siihen on oltava kansi haihtumisen estämiseksi. Noin 12 tunnin uppokäsittelyn jälkeen osa näytti ylösnostettaessa tältä. Ruosteesta, maalista tai liasta ei ollut tietoakaan. Aineella voi toki käsitellä suurempiakin osia. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.heavyclean.fi. kannellinen astia ja mitta. Liuoksen sekoitusta varten tarvitaan suosittelen lämpimästi kujoten ihoa, asti akka voim tää Liuos ärsyt nta kannattaa harkita, uojai ityss heng mihanskojen käyttöä
Toki näihin pitää suhtautua tietyllä suodatuksella, mutta ihan hyvää osviittaa ne varmasti tarjoavat. Tatskaliikkeiden kotisivujen kuvagalleriatkaan eivät ihan koko totuutta kerro. Toki menneisyyden kuvani ovat saaneet ylleen muutenkin ajan patinaa, niin aiheiden kuin värien haalistumisen myötä. Tatuointi ei tunnetusti minnekään ihosta liukene, joten hyvään kannattaa satsata. Yleisesti taso on noussut huimasti 10?20 vuoden takaa, mutta sekaan mahtuu silti monenmoista yrittäjää. Laatu tietysti maksaa, mutta tatuointi on aivan väärä kohde lähteä kilpailuttamaan halvinta hintaa. Lisäksi artistille haalittiin pohjamateriaaliksi erilaisia kuvia omasta autokatraasta. Ideat kirjattiin lyhyesti sähköpostiin, mutta varsinainen visiointi käytiin kasvokkain liikAMERIKAN RAUTA 3/2013 85. Tämän päivän tatuointia ei valita muutamasta liikkeen seinällä komeilevasta valmiista mallivaihtoehdosta. Standardiruusun ja -ankkurin sijaan yhä useampi kuva on käynyt läpi uniikimman räätälöinnin ja tatuoitsijalle saatetaan antaa hyvinkin vapaat kädet idean toteuttamiseen. Ottajalla saattaa olla tarjota osa elementeistä ja tatuoija suunnittelee sen loppuun ja tuo esille yksityiskohtia sekä keinoja, joita tilaaja ei ehkä itse tulisi ajatelleeksi. Toinen vaihtoehto on miettiä kuva loppuun asti valmiiksi, netistä kuvahaullakin löytää ideoita toisensa perään. Jos tällaisia parantuneita kuvia on jollain liikkeellä erityisen paljon esillä, on se ainakin merkki, että asiakkaat ovat palanneet liikkeeseen myöhemminkin. Todellinen tatuoinnin onnistuminen näkyy vasta vuosien päästä, sillä esimerkiksi liian syvälle neulottu väri leviää rumasti. Mikäli jo kuvagallerian tekninen laatu herät- Tässä ollaan jo voiton puolella. Se on pidetty varattuna muskeliautoteemaista tatuointia silmällä pitäen, idea on saanut muhia ja muotoutua rauhassa tähän pisteeseen. E nsikosketus tatuointien kiehtovaan ja vangitsevaan maailmaan sattui kohdalleni 90-luvun puolivälissä. Silloin tatuoimiseen liittyvä osaaminen, välineet, värit ja studiot olivat vähän eri levelillä kuin nykyään. Tämä projekti ei siis ollut ensimmäinen jenkkiautoja liippaava, vaan vastaavalla teemalla on kuvitettu myös vasenta kättäni. Valitse tatuoija huolella. Parhaan loiston hiivuttua vuosikymmenten saatossa, voi pieni restaurointi olla tarpeen. Ideoita kehiin. Sinne on valittu paras kerma ja usein ne on kuvattu uunituoreesta tatuoinnista, jolloin terävät ääriviivat sekä kirkkaat värit punottavine ihoineen eivät vastaa todellista. Kuvakokonaisuudet ovat alkusysäyksestä lähtien suhteellisen tasaisin väliajoin kasvaneet palapelimeiningillä, vailla kunnollista suunnitelmallisuutta. Suosikkiaiheeni tatuoinneissa liittyy itselle tärkeisiin harrastuksiin musta-harmaana toteutuksena. Huonon kuvan korjaus, poistattaminen (erittäin pitkä ja kallis prosessi) tai peittokuva kustantaa joka tapauksessa paljon enemmän, myös mielipahan osalta. Hyvä on huomioida, etteivät tatuoinnit säilytä parasta teräänsä ikuisesti. Tuttavapiiristä löytyvä suositus on erityisesti plussaa. Autotatuointi Erilainen jenkkiprojekti MOPARMUSKELIA IHOLLE Teksti ja kuvat: Petteri Hautamaa Tässä autoprojektissa ei tarvinnut väännellä jämähtäneitä ruostemuttereita saatikka sohia hitsipillillä korjauspeltejä! Neljän vuoden tatuointitauon jälkeen päätin täyttää tyhjäksi jääneen oikean olkavarren sisäpinnan. Parantunut kuva haalistuu tästä huomattavasti. Kuvahausta poimittiin vielä muutamia logoja mahdollisesti hyödynnettäväksi. Tekijää etsiessä ammattitaito on tärkeä valintaprioriteetti ja korostuu tietysti sitä enemmän, mitä vaativammasta tatuoinnista on kyse. Hyvää esimakua tarjoavat tatuointipajojen kuvagalleriat ja kustakin artistista liikkuvat kokemukset. Tekijän ammattitaidosta riippuen tatuoinnin ei tarvitse olla kovin yksinkertainenkaan, sillä jopa valokuvamaisen tarkka kuva on mahdollista. Oman muskeliautoprojektin tärkeä palanen, Dodgen Scat pack -tiimin maskottipörriäinen googlattiin netistä. Netti on pullollaan erilaisia arvosteluja ja mielipiteitä, keskustelupalstojen ohella näitä löytää vaikkapa sivustolta www.puskaradio.net. Jäljellä vielä taustat ja valkoisen värin lisäys muutamiin kohtiin. tää epäilyksiä, etsi tekijä suosiolla muualta. Valinnanvaraa nimittäin riittää tänä päivänä ja tiettyyn tatuointityyliin erikoistuneen tekijänkin voi valita
Käytetyt tatuointikoneet suojattiin huolella ennen käyttöä. Kaikki kuvat eivät toimi ihan joka kohdassa, siksi etukäteissommittelu on tärkeää. Asiallisessa tatuointiliikkeessä hygienia edustaa huipputasoa, esimerkiksi koneenosat käyvät autoklaavikuumennuksessa ja kaikki neulat ja neulavarret ovat kertakäyttötavaraa. Valinnanvaraa riittää tänä päivänä ja tiettyyn tatuointityyliin erikoistuneen tekijänkin voi valita. Taso on noussut huimasti 10?20 vuoden takaa. keessä. Mallit painettiin huolellisesti siirtokuvana iholle ja sijoittelua muutettiin vielä hieman. Sitten päästiin asiaan! Tatuointikynän terävä surina täytti huoneen ja aika pian mieleen muistui, kuinka kenkku paikka käden sisäpinnan pehmeä iho on tatuoida, etenkin laajana sessiona. Värityksessä päädyttiin musta-harmaaseen, mutta pörriäistä maustettiin keltaisella. Tällainen herättää aina luottamusta ja antaa selkeän kuvan lopputuloksesta. Tällaisessa vuorovaikutuksessa taitava suunnittelija osaa lypsää tarvittavat pohjatiedot asiakkaalta ja syntyneitä ideoita voidaan muovata yhdessä. Tärkeä osa tekijän ammattitaitoa on kyky sijoittaa kuva iholle lihasten muoto ja muut mahdolliset tatuoinnit huomioiden. Sijoittelua tarkasteltiin vielä peilin kautta käden asentoa vaihdellen. Perinteisistä autoprojekteista poikkeavaa työkalustoa. Superbee-mehiläinen syntyi hetkessä vapaalla kädellä. Kuvat jäljennettiin iholle siirtokuvan avulla. Käytetty menetelmä on kullanarvoinen isommissa kuvakokonaisuuksissa tai uuden kuvan nivomisessa osaksi vanhoja tatuointeja. Tatskakoneen surinaa. Haastetta projektiini toi hankala tatuointikohta olkavarren sisäpinnalla, jossa autokuvat eivät parhaalla tavalla pääse esille ja kaareva muoto luo pientä vääristymää. Minä yllätyin, kun Camo Tattoon Tarmo valokuvasi käteni ja sijoitti kuvasuunnitelmat 86 AMERIKAN RAUTA 3/2013 siihen Photoshop-kuvankäsittelyohjelman avulla. Piirroksista tulostettiin erikokoisia versioita ja haettiin vielä niiden avulla lopullinen koko ja tarkat sijoittelukohdat iholle. Tarmo piirsi viime metreillä pörriäisestä uuden version, joka toimi tatuointina paremmin kuin hakemani esimerkkikuva. Dodge Demonin alkuperäinen kuva esiintyi Amerikan Raudassa sitä esittelevässä artikkelissa loppuvuodesta 2012. Tarmo jäljensi siirtokuvat, kun olimme valinneet oikeat koot. Autotatuointi Tarmo käsitteli lähettämäni autokuvat tietokoneella ja siirsi ne muokkauksen jälkeen ihon väriä muistuttavalle pohjalle. Tarmo käytti vaihdellen kolmea. Ihan hetken mielijohteesta tatuointeja ei pääse ottamaan, sillä suosituilla artisteilla saattaa olla kuukausien jonot. Tässäkin projektissa annettiin ajanvarauksen jälkeen aikaa huolelliselle suunnittelulle. Laajaan kuvakokonaisuuden tekemiseen varattiin koko päivä, jotta se saatiin kerralla kasaan
Jo ensimmäisen tatuoinnin ottaja saattaa ottaa kokonaisen käsivarren tai helposti näkyvälle paikalle. Hinnoista kiinnostuneille tiedoksi, että projekti kustansi suunnitteluineen noin 500 euroa. u ja ka! Osalloisitta tats v HOT ROD TATUOINTIKILPAILU Tällainen siitä sitten tuli! On aika avata juhlallisesti Amerikanraudan ensimmäinen lukijakilpailu! Ei, emme pyydä valitsemaan lehden parasta juttua tarvikeliikkeen pölykapselisarjaa vastaan. Nyt haetaan lukijoiden mielenkiintoisinta hot rod -teemaa liippaavaa tatuointia. Rodeja, customeja, pin up -tyttöjä, logoja, tekstejä, fiftariaiheita, yksittäisiä kuvia, kokonaisuuksia, pieniä, isoja... Tatuoinnit ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi ja niihin törmää nykyään kaikissa medioissa. Miten tatuointiala on muuttunut samassa ajassa? Tatuoijien määrä on kasvanut valtavasti. Huomaa varsinkin oppiin kysyjien määrästä, kuinka moni on kiinnostunut rupeamaan tähän ammattiin. 2000-luvun taitteessa suosiossa olleita tribaaleja halutaan enää harvoin. Aika valmista kauraa oli ihokin, montaa viivaa en olisi hammasta purematta enää ottanut. Annoin punoittavan kuvan vielä parantua huolella pari viikkoa, ennen kuin napsin siitä valokuvat tähän juttuun. Tuomariston virkaa tuuraa toimitus ja voittaja tai voittajat julistetaan joulukuun kynnyksellä vuoden viimeisessä numerossa. TARMO KOSKINEN CAMO TATTOO Tatuoiminen vaatii vakaata kättä ja tarkkuutta. Työn alla mehiläisen varjostukset. Pörriäistä maustettiin hieman keltaisella värillä, muuten kokonaisuus toteutettiin musta-harmaana. Huomaa taustassa hyödynnetty Moparin logo. tatuointikonetta, joista kukin oli varustettu toisistaan poikkeavalla kärki/neulasetillä eri tilanteisiin, kuten ääriviivoihin ja varjostuksen tekemiseen. Tunti tunnilta kokonaisuus muodostui iholle. Tatuoiminen on taitolaji ja todellista tarkkaa käsityötä, joka luonnistuu vain harvoilta. Eli taivas rajana, kunhan kuva vain on omalla ihollasi. Ykkösprioriteettina ei suinkaan ole pelkkä tekninen toteutus tai näyttävyys. Ammattiin päädyin, kun minua pyydettiin suunnittelemaan tatuointimalleja muutamille kavereille. Laita mukaan yhteystietosi. Kauan olet ollut tatuointialalla ja miten päädyit uravalintaasi? Tatuoimisen aloitin vuonna 1997, toukokuussa tulee 16 vuotta täyteen. Onko kuvallasi mielenkiintoinen tarina, juontavatko sen juuret kauas menneisyyteen kosteaan Västeråsin reissuun hottentottiratsulla? Kenties kuvasi on erityisen valtavirrasta poikkeava tai sen suunnitteluun on nähty paljon vaivaa, ehkä siinä on pitkäaikainen sulavalinjainen silmäteräsi (siis auto) vai paistaako asenne siitä muuten vain kilometrien päähän. Ei tarvitse selostaa mitään elämäntarinaa, mutta jonkinlainen napakka tiivistys. Antakaa palaa, sillä haluamme myös julkaista parhaat kuvat tarinoineen. Neljäntoista tuuman muovipölärisetin sijaan palkintopöydästä löytyy 350 euron lahjakortti Camo Tattoo -tatuointiliikkeeseen. Kilpailuaikaa on tästä hetkestä heinäkuun loppuun ja kiinnostavimmat kuvat julkaistaan syyskuussa ilmestyvässä 5/13 -numerossa. Minulla on asiakkaana tällainen pariskunta, joille molemmille tehdään isoja kokonaisuuksia. Minkälaisia tatuointeja tykkäät etenkin suunnitella ja tehdä? Itse tykkään tehdä enemmän realistiseen suuntaan olevia tatuointeja, musta-harmaana sekä väreissä. Mikä on ollut erikoisin tekemäsi tatuointi? Yläselkään tehty iso teksti, jossa luki ?Mitä vittua tässä pitäis lukee?!?. Harkitsin kyllä pitkään suostunko tatuoimaan sitä, mutta koska ottaja oli miettinyt ideaa puolitoista vuotta, se ei ollut mikään hetken mielijohde... AMERIKAN RAUTA 3/2013 87. On huomattu hyvin, että lähestulkoon mikä tahansa onnistuu iholla. Aiheet, tatuointien koko ja sijainti on paljon uskaliaampaa. Silloin suunnitelmissa oli mennä opiskelemaan taidetta, mutta kun kiinnostus tatuointeja kohtaan heräsi, oli alusta asti selvää että siitä tulisi ammatti. Miten tatuoinnit ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana? Nykyään ajatellaan hyvin avarasti tatuoimisen mahdollisuuksia. Itse olen tehnyt viimeaikoina paljon muotokuvia ja realistisia tatuointeja. Mistä tunnistaa hyvän tatuointiartistin? Tatuoijaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota artistin tekemiin töihin. Virheisiin ei ole varaa, joten ketä tahansa Ozzya en päästäisi toteuttamaan luomisvimmaansa nahkaani. Kuvat ja niihin liittyvät kertomukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen toimitus@amerikanrauta.fi. Jotain tämänkaltaista on siis hakusessa. Hyväresoluutioisen julkaisukelpoisen digikuvan lisäksi peräänkuulutamme tarinan tärkeyttä! Mistä idea tuli, koska se tehtiin, liittyikö siihen kommelluksia vai heräsitkö peräti se kädessäsi rodikerhon pikkujoulujen jälkimainingeissa. Näyttävätkö tatuoinnit siltä, että niitä voi kantaa lopun elämäänsä mukanaan. Viiden tunnin päätteeksi kuvakokonaisuus komeili valmiina. Tatuointien suosion myötä moni on ruvennut alalle ilman tarvittavaa kokemusta. Sen näkee varsinkin tehtävien peittotatuointien määrässä. Näkyykö jenkkiautoharrastajat tai ?fiftarit? asiakasryhmänä ja minkälaisia kuvia he ottavat? Etenkin fiftarit näkyvät, he ottavat pääasiassa old school -tyylisiä värikuvia. Camo Tattoo on ollut olemassa 4 vuotta. Myönteisenä asiana alalle on tullut paljon tekijöitä, joilla on taiteellista taustaa ja moni on erikoistunut jonkin tietyn tyylisuunnan edustajaksi. Minkälaiset tatuointityylit ovat tällä hetkellä suosituimpia? Suosiotaan ovat nostaneet realistiset tatuoinnit ja old school -tyyli, myös isokokoisia japanilaistyylisiä (oriental) kuvia otetaan paljon
Siinä kun kolmannen kerran koitti ymmärtämättömälle myyjälle lausua ananasta mahdollisimman amerikaksi, niin samassa valahdin ihan kalpeaksi ja tajusin, et se olikin lontooksi PINEAPPLE! . se tarkoitti tietenkin piraattileffoja, mutta sain vahvan mielikuvan siitä, miten kaveri itse näyttelisi kaikki Rambot sun muut. Niitä on moneen lähtöön, mutta melkein jokaiseen, jossa olen käynyt, on vahvasti liittynyt syöminen. Kerran pizzaa tilatessa tuli pikku moka: I take one with ham, pepperoni, and ananas... Ruoat on joko haettu ulkoa tai sitten tehty takahuoneessa. Edellisyönä oli ollut tallibileet, eikä Brad tainnut olla ajokuntoinen. LA Mission LA MISSION Teksti ja kuvat: JVL Kun se ensimmäinen kerta Los Angelesissa meni suunnilleen kuten olin haaveillut, pitihän sinne päästä mahdollisimman pian uudestaan. P aluu Amerikkaan tapahtui lähes vuoden tauon jälkeen, vaikka olinkin uhonnut kaikille lähteväni takaisin ennen kuin menee lunta kenkään. Soitin Masterson Kustomsin Bradille, joka heräsi jostain kaveriltaan. niin siellä kujalla nainen kysyi moneen kertaan, että meinaanko oikeasti jäädä tänne. Että onko turvallista, ja onko varma, että osoite on oikea. Eräs päivä kauppaan mennessäni tuli semmoinen musta puolihampuusin näköinen laiha nuori mies isoin elkein kauppaamaan itse tekemiaan elokuvia. otan taksin. Sanoin, että ei haittaa . Siinä välissä olin oppinut arvostamaan tiettyjä asioita Suomessa, kuten vahvaa amerikanautokulttuuria, joka kuulosti monen oikean amerikkalaisen korviin oudolta, koska heille ne ovat vain vanhoja autoja. Oli sunnuntaiaamupäivä, kun saavuin kentälle. neuvoin sen pajan takaovelle . Kun viimein päästiin perille . Sen sai kentältä helposti, mutta Torillekin voi mennä tyylillä. 88 AMERIKAN RAUTA 3/2013 kuski puhui minua huonommin englantia ja taisi tuntea kaupunkiakin vähemmän. Meksikolaisnainen ei sitten millään tajunnut, vaikka näytin käyntikortista osoitteen. Lopulta piti soittaa neuvoa. Tiedä vaikka menisi paremmin kaupaksi kuin ne oikeat... Yöelämää. B aarit Losissa ovat oma juttunsa. Minua rupesi vähän huvittamaan
Tiedän kyllä kotimaasta Nämä pinnavanteet sain ostettua sattumalta baarissa eräältä kaverilta. useammankin, joka olisi viihtynyt niissä ?bileissä. Silloinen tyttöystäväni Annakin pääsi hommiin maalaamaan Masterson Kustomsin seinää. Anna ihastui ´64 Galaxieen niin paljon, että auto tuli lopulta Suomeen. Bill Hinesin apurin keskeneräinen custom pick-up. Taaempi taustalla näkyvistä palmuista on oikeasti naamioitu puhelinpylväs. Dakota Wentz on Darryl Starbirdin pojanpoika ja kustomrakentaja jo kolmannessa polvessa. Viva Mexico on sisältä punainen paikallinen lähibaari, jonka nimestäkin voi päätellä asiakaskunnan koostumuksen. Jotain kertoo myös se, että ostin yhdeltä tyypiltä sarjan lowrider-pinnavanteita ja kerran siellä oli valkoihoinen kaveri, joka piti mulle hirveää saarnaa, ettei siellä kannattaisi olla. Siellä soi aina humppahenkinen klunssi lentää suoraan tuubaan. Se hyvä puoli on olla alueen ainoita valkoihoisia, että poliisin ennakkokuva on positiivinen. Kerrankin oltiin kolmen kustomin voimin liikenteessä ja yksi halusi et otetaan kuva vanhan hautausmaan edessä, ihan siinä kaistojen välissä. Paikka oli Arki oli erilaista kuin Suomessa, koska joka viikonpäivälle löytyy autotapahtuma ja romutorejakin on ainakin kerran kuussa. musiikki niin lujalla, että jopa minä laittaisin sitä vähän pienemmälle. Eikä se mitään, välillä sisälle marssii muutaman tyypin orkesteri, johon kuuluu yleensä rumpali, läskibasisti ja pari puhallinsoittajaa. Näille ei ainakaan tarvitse selittää, että musiikin pitää kuulua, sitä ei pidä kuunnella. Kävimme yhtenä iltana yhden miehen tallibileissä . Siellä se soitti umpitunnelissa paria biisiä uudestaan ja uudestaan ja välissä tuputti kaljaa kaapista vieraille. Samalla hetkellä kun seistiin selkä suorana keskellä tietä, paikalle kurvaa poliisiauto ja vetää pillit päälle. Me mentiin ensin vähän hämilleen, mutta nää sanoi vaan, että ei mitään hätää, ne pitää liikenteen pois taustalta! Uusivuosi vastaanotettiin Bradin naisen tallibileissä. Mulle se omisti Cherlie Feterssin biisin, joka sekin tapahtui noin neljä kertaa. Että osaa Amerikassa ainakin joku ryypätä kuin Suomessa. Aluksi jotkut katsoi mua kaksi kertaa, kun olin pukeutunut kokonaan mustaan ja saatoin muutenkin erottua siitä punk/rock- ja meksikaaniporukasta, mutta AMERIKAN RAUTA 3/2013 89. hienosti baari-illan jälkeen. Eräänä päivänä paikallisessa kahviossa istuskellessani huomasin sivusilmällä, että joku tuli suht´ lähelle seisomaan. siis kirjaimellisesti yhden miehen. Bileet oli aika pienet, taisi olla melko lailla sisäpiirin juttu, mutta meno oli sitäkin rennompaa. Kun käännyin katsomaan, vieressä seisoi poliisi vyöstään kiinni pitäen, nyökkäsi ja kysyi hymyillen ?how are you doing?. Musiikki oli tietenkin niin lujalla kuin sen saa... Ne tosiaan soittaa sitten vielä lujempaa niin, että jos tiskillä kääntyy ja yskäisee niin perusomakotitalon autotalli, jossa oli yksi siistikuntoinen Beverly Hills kyttä -mallin Nova
Taisi olla melkein mun mittanen! Siinä nopeasti annoin tuomion autolle ja kysyin ihan normaalisti, että oliko hinta 2500 taalaa. Yhdellä tyypillä oli Children Of Bodomin paita päällä eikä se tiennyt mistä kyseinen nimi tulee. Oli kuin haamun nähnyt, kun vähän valaisin aiheesta. Yksi jannu tenttasi mua Suomesta niin paljon, että hetken jo ajattelin sen olevan maahanmuuttovirastossa töissä. toinen noin 60- ja toinen 70-vuotias. No, hommat rupesivat kummasti sujumaan muistivihkoni avulla. Silloinen tyttöystäväni Anna pakkasi pian myös kassinsa ja tuli perässä Amerikkaan. Oli mukavaa näyttää tutuksi tulleita paikkoja jollekin, joka koki ne ihan ekaa kertaa. Anna kantoi oman kortensa kekoon muun muassa maalaamalla pajan julkisivua ja aut-. Kun lähimme menemään, Brad sanoi, että saan jatkossa hoitaa kaikki niiden autokaupat. Kaupanteko on muutenkin erihenkistä kuin Suomessa, hinnoissa on reilusti ilmaa ja koko ajan joku käskee tarjoamaan jotain. LA Mission Mastersonin pajalla tehtiin myös pin-u Taidolla ja klassisella otteella tehty kustomMercury. illan mittaan moni tuli jutulle. Osatarjonta pisti aluksi vähän hymyilyttämään, ja koetinkin selittää paikallisille, kuinka erilaista se on... Kerkesi tulla pimeä, joten iskimme paikalle kuin LAPD taskulamppu välkkyen. Niistä oli kovin hauskaa, kun mun terminaattorienglannilla töksäyttää auton hinnan ja vaan tuijottaa, niin kukaan ei kuulemma voi olla tinkimättä. Arki oli hieman erilaista kuin Suomessa, koska joka viikonpäivälle löytyy lähistöltä autotapahtuma ja romutorejakin on ainakin kerran kuussa. Kyseessä oli 2d HT Monte Carlo, sellainen, jolla Jim Carrey kurvailee lemmikkidekkarissa. Kaveri hoiti soittelupuolen ja menimme katsomaan autoa. No, kahden auton paikanvaihdon takia piti siirtää neljää muuta, eikä yksikään liikkunut omin voimin. Alkuun oli kyllä vähän kommunikointivaikeuksia, kun Bill ei kuule kunnolla enkä minä puhu englantia ihan täydellisesti. Se kertoi, että sille oli suomalaiset kertoneet, ettei Suomeen kannata tulla, koska siellä ei ole kuin v*tusti puita. Siinä meni koko päivä, ja kerkesin vähän tutustua vanhaan mieheen. Hyvin sopiva kuvaus. Niin, ja ainoat jotka Losissa ampui raketteja, oli kaksi valkoihoista miestä . Oli hauska katsella, kun ukot kirmasivat kuin pikkupojat rakettiensa kanssa... Kaverille autoa katsomaan. Kai se on eri homma, kun on niin paljon tarjontaa, että kama jää pöytään, jos ei tingi. Toisin kuin p-kuvauksia. Hot Rod -museoon pääsi ilmaiseksi, kun voitti portilla olleen kaverin kädenväännössä. Suomessa, kun joku keulamerkki voi olla kuin Graalin malja, hinnasta ei tingitä ja asenne on ettei tätä ole pakko myydä. Amerikassa se ei vaan kerta kaikkiaan toimisi niin. Eikä ole koskaan tarvinnut tyhjin käsin pois lähteä, aina on löytynyt jotain kiinnostavaa. Eräänä päivänä Bradille tuli puhelu, että Bill Hines tarvitsisi apua autojen siirtoon. Myyjä oli nuorehko, yllättävän 90 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Tämän siistin oloisen ´58 Fordin olisi saanut omakseen 3?000 dollarilla. pitkä meksikaani. Mies meni ihan vaikeaksi ja alkoi niskaansa hieroen selitellä, että kyllähän siitä tingataan..
Tämä Ford oli melko mielenkiintoine n yhdistelmä klassista Street Rodia ja kiihdytysautoa. Pin-up-kuvauksissa meinasi tulla kuuma... Tranny Johnnyn Lincoln kustom. Tälläista kalustoa näki viikkocruisingeissa Drive-Inin pihalla. Mukana on esimerkiksi ´60 Ford Starliner ja ´55 Chevy Nomad. AMERIKAN RAUTA 3/2013 91. Taso on melkoisen kova, eivätkä aihiotkaan ole ihan yleisimmästä päästä
Eräänä päivänä Billin pajalla ollessamme mies sanoi, että tarvitsisi apua saadakseen autojaan eteenpäin, ja että vastineeksi voisi hetkeksi majoittaa meidät pajalla olevaan taloon! Arki Hinesin pajalla oli sitä, että heräilin tuntia ennen kuin Bill saapui paikalle, ruokin kissat, laitoin valot, kompuran, lämppärin (ulkona!) päälle, avasin portin ja seuraavaksi sitten pikkuhiljaa hommiin. Vanhaa miestä auttaessa tarvitsi usein pitkäjänteisyyttä, kun asiat tehdään välillä moneen kertaan vaikkei siihen olisi tarvetta. ei sen käyttö onnistunut vaikka Bill yritti haarukallakin painella numeroita. Samana päivänä haettiin vielä uusi entisenlainen läppäpuhelin. Päivät alkoivat käydä taas vähiin ja Bill kysyi, että suostuisinko kuskiksi hänelle kesällä pidettävään kustomtapahtumaan, jos ajettaisiin melkein mantereen halki? No totta kai! Mutta siitä lisää seuraavassa numerossa.. Alle sata... Samassa poliisi ajoi rinnalle, huusi Jaska Jokusen opettajan äänellä jotain megafoniin ja ajoi kaasu pohjassa pois. ja menin katsomaan että mikä nyt, kun se on sen tapa kiroilla. Tätä samaa pitkäjänteisyyttä tarvitaan kyllä myös juoppokuskina, jota olen kanssa joskus kokeillut... Äkkiä edettiin kuitenkin siihen tilanteeseen, että Bill vain sanoi minulle ?Jamie you know what to do to fix that?. Eräs ruotsalainen, joka oli asunut pidem- 92 AMERIKAN RAUTA 3/2013 Kaksiovinen ´51 Mercury on choppaamattomana melkoisen harvinainen näky. pään Amerikassa, vei meidät Psychobillybileisiin. Meno oli Suomen keikkoihin verrattuna ihmeen hienostunutta ja sisäänpääsykin oli vaikeaa, kun olin unohtanut paperini kämpille ja mulla oli linkkari taskussa. Myöhemmin hän ihastui paikallisessa nettiautossa ´64 2d HT Galaxieen sen verran pahasti, että auto löytyy nykyisin Suomesta. Tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Kun katsoimme eteenpäin oli Crown Victoria jo kadonnut horisonttiin. Yhtenä päivänä Bill hoki pöytänsä luona ?oh boy, oh boy. Sanoin, että nyt olisi korkea aika ostaa uusi puhelin, kun se oli himoinnut sellaista tulevaisuuden puhelinta, jossa oli kosketusnäyttö. Vastasin vain, että ne takavarikoi jo mun puukon... Kaverilla oli muuten hyvä ilme, kun mentiin ulos ja ovimies antoi linkkarin takaisin. Eräällä pitkällä matkalla nukahdin hetkeksi ja Antti tökki mua hereille: Hei katso vasemmalle. Oli kuulemma luullut juttua vitsiksi. Suomesta tuli kaverini Antti käymään, ja hienoa oli kaverin näkemisen lisäksi myös se, että mies oli vuokrannut tuliterän Mustangin, jolla pääsimme kiertämään San Diegossa, San Franciscossa, Sacramentossa ja Las Vegasissa. Sillä oli perusläppäpuhelin kahdessa osassa, joita se koitti painaa takaisin yhteen. Bill vaan selitti mulle, että kyllä tää vielä toimii kun näppäimissä palaa valo, näyttö vaan on pimeenä. LA Mission Pääsin kuvaan myös itsensä Vic Edelbrock Jr:n kanssa. Nämä perät saavat jokaisen vauhdista pitävän veren kiertämään. tamalla juoksevissa asioissa. Katottiin Antin kanssa toisiamme, että mitähän se mahtoi sanoa. Päivät menivät nopeasti ja olivat aina tavalla tai toisella mielenkiintoisia. Mihin minä just heränneenä: Vuoria, niin mitä sitten? Tää jatkaa: Eiku enemmän vasemmalle... Sittem näin poliisiauton ja kysyin, paljonko meillä oli oikein ollut vauhtia. Keikan aikana puhuttiin ruotsalaisen kanssa siitä, kuinka rauhallista porukkaa jenkit ovat ja se totesi, että eikös suomalaiset aina puukota tappelun tullen. Ne haaveet sitten kariutuivat, kun Antti antoi kokeilla omaansa
Asennus kuuluu myös meidän palveluun! LÄHDEMME USA-HANKINTAMATKALLE PIAKKOIN OTA YHTEYTTÄ! S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat 68410 ALAVETELI . Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. . Nyt myös Klassikko Mustangien uusia osia! WWW.BACKFALT.FI ackfältin autohuolto & autopurkaamo . 050-523 9955 . Purkaamo: 040-7332 493 . Auton suojapeitteet kaikkiin malleihin. . 03-2251 948 . Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. . Korjaamo: 040-510 7493 . Duett, PV, Amazon, 140-sarjan uudet osat. . WWW.FALCONT.COM LISÄTIETOJA: JANI.KANKAANPAA@KANROSS.FI . (06) 364 1406 www.west?x.. Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. . | west?x@netikka.? WWW.CARKOIVISTO.COM CAR.KOIVISTO@GMAIL.COM iht sä n! Le eis aa st m pi tta u ka RAUTAISTA MENOA! Tilaajapalvelu puh. www.jamant.fi AUTOVERHOILUT KAIKKIIN USA-AUTOIHIN! Jenkki autoja Tsekkaa nettisivuillamme www.backf alt.fi myytävät autot! . Automyynti: 040 8234 100 Korsnäs Bil- och Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs Puh. www.vanhatkoneet.? KANROSS OY TOTEUTTAA YHTEISTYÖSSÄ FALCONTIN KANSSA LIIKE- JA TOIMITILAA SEINÄJOELLE. HAEMME AMERIKKALAISHENKISIÄ YRITYKSIÄ tuleviin tiloihimme osoitteeseen Uurastajantie 1. Tilat voidaan suunnitella yrityksenne tarpeiden mukaan. Rakennusoikeutta 5000m2. RAHTIJA HUOLINTAPALVELUA YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE PYYDÄ KONTITUSPAI KAN OSOITE JA AL OITA TAVAROIDEN OSTO USA:STA! RAKENTAMINEN ALKAA SYKSYLLÄ 2013. PUH. 050-523 9955 Puurtajantie 15, 60510 Seinäjoki. Meiltä myös muita autonsisustustarvikkeita.
Kutjan kuva Ei vain about sporttinen Tällä kertaa uudistuskohteeksi päätyi muskeliaikakauden malli, jota moni ei edes muskeliautoksi miellä. Muodoissa on silti potentiaalia, ja kyllä malliin saa helposti riittävästi ruutiakin. Teksti: Tomi Eronen . Piirros: Janne Kutja 94 AMERIKAN RAUTA 3/2013
N iin, jos et tunnistanut kuvan autoa, niin kyseessä on AMC Hornet Sportabout, vuosimalliltaan 1970?72. Kuitenkin linjoissa on muutamia epäkohtia, joihin puutuimme. Ovenkahvat poistettiin ja sporttifarmari muutettiin kaksioviseksi. Sitten ei enää tarvittukaan kuin reilu madallus ja leveät 20-tuumaiset vanteet, ja Sportaboutista tuli oikeasti tyylikäs Pro Touring -farmari. AMERIKAN RAUTA 3/2013 95. Tämä onnistuisi todellisessa elämässä helpoiten käyttämällä kaksiovisen Hornetin pidempiä ovia. Pyöränaukkojen suhteen tehtiin hankalampi muutos, niitä nimittäin suurennettiin ja siirrettiin eteenpäin. Puskurit sovitettiin lähemmäs koria, ja takalamppujen sekä maskin rakoja koriin pienennettiin. Hornetin linjoissa on jo vakiona paljon hyvää, ja pulleat pyöränaukot edustavat muskelimaailmaa parhaimmillaan
Herra Murphy hyppäsi peliin viimeisiä pultteja paikoilleen työntäessä ja latisti liiankin mallikkaasti sujuneen asennuspäivän. Pienillä säädöillä vivusto toimi hyvin ehjässä putsarissa, mutta siis kuka oli keksinyt ratkaista ongelman tuhoamalla koko ilmanputsarin toimintaidean? Täydellisen purkamisen, tiivisteiden uusimisen ja muutamien neulalaakerien vaihdon kokenut ohjaussimpukka saapui lopputalvesta. Epämääräisesti toimiva takavalopaneeli saatiin kuntoon oikeilla kytkennöillä. Puuhanurkka Petteri Dodge Charger 500 ´70 Lohduton piuhaviidakko Auton sähköjärjestelmän rooli on kiistattoman tärkeä luotettavan ajamisen varmistamiseksi. Öljyä vuotava ohjaussimpukka piti saada irti lähetettäväksi osaaviin käsiin. Yksittäisiä kulahtaneita tai pikkupätkistä liittämällä toteutettuja johtoja vaihdettiin siinä sivussa. Selkeät ja toimivat johdot niputettiin yhtenevän teippauksen alle vähän siistimmän yleisilmeen luomiseksi. Pitäisikö amerikkalaisen tavan mukaan hyödyntää nämä jonkun toisen auton sähkötöissä, ainakin liittimiä ja ryöstäjiä riittää... 96 Amerikan Rauta 3/2013 (hieman juosten kusten) mattamustaa. Hapertuneen akkutelineen tilalle löytyi (kerrankin) hyllytavarana järkihintainen uustuotanto-osa. Pientä piristystä nuhruiseen kiukaaseen luotiin sosialisoimalla toisesta Chargeristamme edellisen omistajan haalimat uutuuttaan kiiltelevät kromihilppeet. Tässäkin tuli vastaan mielenkiintoinen korjausta vaatinut patenttiratkaisu, kun vanha ilmanputsari oli leikattu alapuoleltaan laajasti auki, jotta kummallinen kaasarinvivusto mahtui liikkumaan. Eriväristä johtoa vain ryöstäjillä kiinni sinne sun tänne, jos joku piuha lakkaa toimimasta, niin uusi veto viereen. Tai olisikohan pitänyt rälläköidä vähän liikkumatilaa ilmanputsarisepän oppien viitoittamana... Kun auton nosti puoli metriä ilmaan, upposivat Moparin tehostimilla varustettuun isolohkoon tarkoitetut Flowtechin peltisarjat yllättävän kivuttomasti paikoilleen, mikä ei koukeroisilla putkisykkyröillä yleensä ole itsestäänselvyys. Jatkotyöstöä vaativat niput jätettiin vielä odottamaan. Mittaristo on vielä aikalailla pimeänä, mutta oleellinen nopeusmittari saatiin henkiin vaijerinvaihdolla. Konetilassa käynnistyi alkutalvesta pieni ketjureaktionomainen purku. Turvallisuussyistä auton virrat pidettiin päällä ainoastaan kun oli tarve, sillä muutkaan johtopatentit eivät herättäneet syvää luottamusta. siis sellaista johtoa, jossa sähkö ei kulje tai piuha ei edes johda mihinkään. Hansikaslokeroon voi aina väsätä uuden sulaketaulun aaltopahvipalan päälle... Kuten arvata saattaa, hanskalokeron ylläri savusi jo autonoston alkumetreillä. Käryävä pahvinpala laitettiin luonnollisesti vaihtopenkille välittömästi. Niin isoja kuin jenkkien konetilat ovatkin, tarvittiin tässäkin tetristaitoja simpukan ja peltisarjojen luovimiseksi paikoilleen. Konetilan seinämien rapisevaa maalipintaa hiottiin pois ja tilalle ruiskaistiin Viikonlopun talkoissa romukoppaan kertyi kymmenmetrinen piuhavyyhti. Suosittelen kaikille vaikka akunkenkään kiinnitettävää yksinkertaista ja halpaa virrankatkaisijaa, ettei epävarma sähköjärjestelmä aiheuta mitään tuhoa. Piuhaviidakkoa setvittiin tärkeysjärjestyksessä. Pakosarja taas oli sen verran kehnossa kunnossa, että uusi sarja haettiin odottamaan tilalle. Kun molemmat pakosarjat olivat poissa, niin konetilan siistimiseen piisasi tilaa... Konehuoneen sipistely päätettiin toteuttaa jonkinlaisena väliaikaisratkaisuna, sillä 70-luvun puolivälin lohkoa ei tulla säilyttämään näillä näkymin hamaan tappiin saakka. -meiningistä. Chargerimme sähköviritykset olivat malliesimerkki amerikkalaisesta ?tee se itse, vaikket tiedä hölkäsen pöläystä. Parit kuskin puolen pultinreiät eivät natsanneet kohdilleen, joten peltisarjat piti hivuttaa uudelleen irti reikien työstämistä varten. Kevään konttorikäyntiä ajatellen suoritettiin vielä pari tärkeää odottanutta toimenpidettä. No sitä ennen piti poistaa tieltä kuskinpuoleinen peltipakosarja. Kuskin puolen väljä yläpallonivel vaihdettiin uuteen osaan. Paria puuttunutta pohjaanlyöntikumia ei jaksettu metsästää, vaan tilalle loihdittiin jostain Bilteman yleismallista korvaava. Mikäli viimeisetkin puuhalistan hommat saadaan läjään suunnitelmien mukaan, niin R/T-kloonimme pitäisi kirmata kylänraitilla tämän lehden pudotessa postiluukusta. Jos kiesiämme ei kuitenkaan ala näkyä Heurekan cruisingeissa, niin kenkun katsastusmiehen haukankatse järjesti lisää kesäisiä tallitunteja! Samoissa talkoissa päivitettiin myös ohjauksen osia.. Kymmeniä metrejä tarpee- tonta johtoa kaikissa sateenkaaren väreissä karsittiin pois ympäri autoa
www.amerikanrauta.fi PAL VKO 2013-26 Viipale mediat 6 414887 002455 13003 700245-1303 nro 5 n a ta u a R ta s e d u a Rakk Mercury Custom ´50 Chevy Brookwood ´58 Chrysler New Yorker ´74 Ford Galaxie Convertible ´70 JUPITER Chopper . 8,90? Rakkaud plymouth Coupe ´47 Miehemme Amerikassa la mission, osa 2 chEvrolEt Camaro ls1 ´68 EsittElyssä myös: spEsiaalit: AUTON kevätfiksaus autotatuoinnit Suomalaista työtä . 3/2013 . uusi lEhti amErikanautojEn ystävillE! amErikan rauta 03/2013 ?Janne päätti toteuttaa kunnolla alkuperäisen aJatuksensa amerikanautosta, Joka toimii myös mutka-aJossa.? o t s Ke tilaus 0 9 , 46 100 sivua! oa r e m 6 nu esta Rautaan . Esittelyt kattavat niin amerikkalaiset autot kuin moottoripyörätkin laidasta laitaan, tyylisuuntaan katsomatta. Tilaajalahjaksi hieno metallinen avaimenperä, arvo 14,90? Kevään näyttelyt amErican car show, hot rod & rock show Bilsport Elmia & GasolinE kustom show Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.fi www.amerikanrauta.fi Viipale mediat. Woodster Hot Rod Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia
Pian alkoi tä aihtei 6-pikkulohkosta ja neliv ilmajouset ja kireästä 40 98 Amerikan Rauta 3/2013. Liperiläinen Tero mään autonsa varsin yy m t ne hä i sa o en m Chevrolet Malibu eijaan yli 20 vuotta sitten. Arm ta sitten auto palasi ot vu en is lm ko tä et , kerran Los Angelesista n verran ola jäi janottamaan se i uuden värityksen, sa u ib al M a en ks lo pian, mutta vanha su tu jonka ydellinen läpikäynti, ostuvan voimalinjan. ko ta tis aa m to au a st se takaisin. Chargerin alkuperäiset hintelät hauikset on korvattu Hemillä, joka on vielä doupattu ilokaasuilla. Hemin tahdittamana Alkukesän cruisingit Ford Roadster ´32. Tyylikkään kokonaisuuden kruunaa nokalta löytyvä nostaglnen Dodgen 241 cid Red Ram Hemi. a l o u s a h Van ibunsa ensimmäisen al M ki nk ha n ne äi el Niem ´65. Ilokaasua viihdekäyttöön Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 27.6.2013 Dodge Charger Hemi ´69. Kouvolan kupeessa Myllykoskella asuva Jussi Forsström on mieltynyt muskeliMopareihin. Pietarsaarelaisen Danny Hagenin roadster kuuluu ehdottomasti kauden kovimpiin rodiuutuuksiin
8,90? Rakkaud 100 sivua! Plymouth Coupe ´47 Miehemme Amerikassa LA Mission, osa 2 Chevrolet Camaro LS1 ´68 Esittelyssä myös: Spesiaalit: AUTON kevätfiksaus autotatuoinnit Suomalaista työtä . Woodster Hot Rod Kevään Näyttelyt American Car Show, Hot Rod & Rock Show Bilsport Elmia & Gasoline Kustom Show. 3/2013 . Amerikan Rauta 03/2013 ?Janne päätti toteuttaa kunnolla alkuperäisen ajatuksensa amerikanautosta, joka toimii myös mutka-ajossa.? esta Rautaan . www.amerikanrauta.fi PAL VKO 2013-26 Viipale mediat 6 414887 002455 13003 700245-1303 NRO 5 Uusi lehti amerikanautojen ystäville! Mercury Custom ´50 Chevy Brookwood ´58 Chrysler New Yorker ´74 Ford Galaxie Convertible ´70 JUPITER Chopper