Pelastuneet aarteet VIIPURIN HOPEAT Taidetutkimukset Väärennökset saavat kyytiä! Viro 100 Tarbeklaasin lasi oli edelläkävijä 25 vuotta! ARI KUPSUKSEN LINNA UNKARISSA ”Ostin antiikkia saleihin Suomestakin” SISUSTUSARKKITEHTI KERSTIN ENBOM Koti kuin luovuuden ihmemaa MUOTITAITEILIJA KATRI NISKANEN ”Posliinikoirat ovat kotini yllätys” VII PU RIN H O PE AT BE RT EL G AR D BE RG AR I KU PS U KS EN LIN N A AN TII KK I & D ES IG N 167 2/2 018 2/2018 Hinta 12,50 € KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE Designikoni Bertel Gardberg
ti–su 11–18 Ryhmille sopimuksen mukaan, tiedustelut: 040 831 4054. Museo Milavida Näsilinna Milavidanrinne 8, Tampere www.museomilavida.fi. pe–su klo 11–18 2.5.–30.9. Avoinna: 1.1.–30.4
Taiteilija ja hopeaseppä on monelle hyvin tuttu. Bertel Gardberg opiskeli Tanskassa ja työskenteli useita vuo sia Irlannissakin. Gard bergin kirkkohopeita nostavat huulilleen ehtool lisella kävijät. Nykytaidetta huutokaupasta s. Painopaikka Kroonpress, Tartto 2018 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 25. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Hän halusi käydä katsomassa Pohjanku russa talvitelakalla olevaa venettämme, ja minäkin innostuin matkaan, sillä lähellä on Fiskars ja siellä Bertel Gardbergin näyttely. Kuten Gard berg itse totesi, voiko ihmistä päästä lähemmäs kuin mene mällä hänen suuhunsa. 26. On kuitenkin vain hetki, kun kevät herättää ruukinmiljöön eloon. Muotoilija viittasi suunnittelemiin sa aterinsarjoihin. julkaisujohtaja Maija Toppila Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki Levikkimyynti Johanna Mikkonen Mediamyynti Sirpa Toivoniemi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Niitä ovat 1950luvun Lion ja 1960luvun Carelia, joista etenkin Careliaa on hankittu koteihin ja ravin toloihin. 11. Sieltä hän toi mukanaan monenvärisiä luon nonkiviä, jotka muotoutuivat hyönteisveistoksiksi ja hopeisten kaulakorujen korukiviksi. Katsopa vaikka Jaanis Kerkiksen ottamia kuvia ja lue toimittajamme Antti Kaijalaisen kiinnostava juttu sivuilla 20–25. KOKO KUVA Talvisena lauantaina ajomme mieheni kanssa Fiskarsiin länti selle Uudellemaalle. Tule mukaan, katso sivut 47 ja 77! Näistä Gardberg tunnetaan s. Antiikki & Design 3. Gardberg teki ateljeepajassaan myös puuesineitä, mutta mihin hän tarttuikin, tuloksena oli vank koja ja selkeitä muttei koskaan tylsiä muotoja. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Fiskarsissa sorsat pulikoivat hyisessä vedessä ja kylä uinui talven sylissä. Kun kävelimme Fiskarsinjoen vartta kosken partaalla ole van Kuparipajan näyttelyyn, kuvittelin tietäväni aika lailla täs tä akateemikosta, mutta kokonaisuuden avautuminen yllätti. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi Lukijamatkamme suuntavat nyt Tonavan risteilylle ja Tarttoon. Keräilijät ja antiikin ystävät ajattelevat jo kaiholla heinäkuisia Fiskarsin antiikkimessuja. Valon toivossa pääkirjoitus maija.toppila@fokusmedia.fi Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Vt
helmikuuta 2018 numero 167 10 Luovuuden ihmemaa K Kerstin ja Sten Enbomin koti on värikäs yhdistelmä vanhaa, modernia ja käsin tehtyä. 28 ”Kuningatar oli kenkiinsä tyytyväinen” Perinne elää -sarjassa kengäntekijä Sanna Palosaari. 32 Hopean taitajia Viipurista K Tuore tutkimus kartoitti viipurilaisten hopeaseppien työtä. 38 Kartanohullun unelma Unkarissa Ari Kupsus vuokrasi ja sisusti K antiikilla unkarilaisen linnan. 47 Lukijamatka Lähde Tonavan-risteilylle ja vierailulle Ari Kupsuksen linnaan! 48 Tarbeklaasin lasin jäljillä K Sisältö Ari Kupsuksen unelma toteutui Unkarissa. 20 Luonto innoitti modernia käsityöläistä K Muotoilija ja hopeaseppä Bertel Gardbergin näyttelyssä Fiskarsissa. 19 Janne Koskinen Kolumnisti kävi Goethen työhuoneessa. 14. 26 Kivijalasta verkkoon Lehtemme täyttäessä 25 vuotta kerromme alan muutoksista. Sivu 38 Antiikki & Design 4
77 Lukijamatka Lähde Tarttoon ja Viron kartanoihin! 78 Löytöretkeilijän paratiisi Messulöytöjä Helsingin Kaapelitehtaalta. 64 Pintaa syvemmälle K Recenart tutkii taideteosten saloja uusimman tekniikan avulla. 62 Huutokaupat Nykytaidetta markkinoilla. 68 Uuninluukkujen pelastaja Paavo Orre keräilee vanhoja suomalaisia uuninluukkuja. K Kannessa Sokerisirotin on viipurilaista hopeaa. Sanna Palosaari tekee kenkiä Lontoossa. KANNEN KUVA: PIA INBERG Kerstin ja Sten Enbomin kotona moderni ja talonpoikainen kohtaavat, s. 80 Vastaa ja voita! Arvomme Lapuan Kankureiden upeita tekstiilejä. Sivu 32 Pelastuneet aarteet VIIPURIN HOPEAT Taidetutkimukset Väärennökset saavat kyytiä! Viro 100 Tarbeklaasin lasi oli edelläkävijä 25 vuotta! ARI KUPSUKSEN LINNA UNKARISSA ”Ostin antiikkia saleihin Suomestakin” SISUSTUSARKKITEHTI KERSTIN ENBOM Koti kuin luovuuden ihmemaa MUOTITAITEILIJA KATRI NISKANEN ”Posliinikoirat ovat kotini yllätys” VII PU RIN H O PE AT BE RT EL G AR D BE RG AR I KU PS U KS EN LIN N A AN TII KK I & D ES IG N 167 2/2 018 2/2018 Hinta 12,50 € KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE Designikoni Bertel Gardberg Antiikki & Design 5. 68. Hänen asiakkaidensa joukossa on kuningatar Elisabet, s. 79 Minne mennä Kevättalven antiikkitapahtumia. 28. JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Koko kuva. Paavo Orre haluaa pelastaa ne, s. 7 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat ja löydöt 72 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 12. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 82 Minun antiikkini K Katri Niskasen posliinikoirat. Suomessa on valmistettu noin 500 erilaista uuninluukkua. sisältö Kaia Kask innostui virolaisen Tarbeklaasin tehtaan lasista. Nykytaide on tärkeä osa Lars Swanljungin kotia. Huonekaluista moni on Artekin, s. 54. 54 ”Taide on minulle itseisarvo” Lars Swanljungin kotona näkyy hänen keräämänsä nykytaide
Täysistuntosalin täyspyöreä muoto oli parlamenttitaloissa harvinainen ja kansainvälisesti uusi ratkaisu. Vuonna 2015 alkanut talon peruskorjaus valmistui tämän vuoden syyskuussa. Monesti tietokirjallisuus jää pimentoon kirjaesittelyissä, mutta tämän palstan kautta olen tehnyt hyviä kirjalöytöjä, kuten kadonneista maista kertova Kartalta kadonneet -kirja. Anna palautetta, yhteystiedot s. Onnekkaat tilaajamme ovat Marjatta Ahola Jyväskylästä, Alexandra Berestova Vantaalta, Merja Collanus Nummelasta, Marketta Heinävaara Parkanosta ja Matti Partio Ristiinasta. Sen voitti Miia Ollqvist. Tilasin lehden taas uudelleen. – Päältä kaikki näyttää hyvin samanlaiselta kuin ennenkin, mutta muun muassa logistiikka eli ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on muuttunut paljon. Ymmärrän, miten vaikeaa on ollut saada kerättyä näin laaja kokoelma. Ihailen ja arvostan ja jossain määrin myös keräilen lasitaidetta, joka vaatii hyvää yhteistyötä myös muiden osaavien ammattilaisten kanssa. Vuosien kuluessa tietämys ja kiinnostus historiaa ja vanhoja tavaroita kohtaan on kasvanut valtavasti. Toiseksi tuli Kari-Paavo Kokin ja Erja Lempisen ”Kiirehdin hitaasti”, joka kertoo Jarmo Tiihosen kodista. 3. Oikea kuvateksti sivun 23 kuvaan: ”Kurki oli kaikkein korkeimman virkamieskategorian tunnuslintu.” LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT nron 11–12/2017 parhaaksi Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Jaanis Kerkiksen kuvaaman Eduskuntatalosta kertovan jutun ”Nuoren tasavallan taidonnäyte”. Se eheytti suomalaista yhteiskuntaa. PARAS JUTTU 11–12/2017 suomi 100 suomi 100 Nuoren tasavallan taidonnäyte ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS E duskuntatalo rakennettiin vuosina 1926–31, aikana jolloin sisällissota tuntui edelleen poliittisena hermostuneisuutena. Kaikilla vähemmistökansoilla on omat pukunsa ja tekstiilinsä, ja olisi jo aika Kiinan herätä suojelemaan ja arvostamaan niitä. Tällä kertaa lahjana on viisi Tamminiemisarjan saunakinnasta. Sali on tyyliltään klassistinen: pylväät ovat lähinnä korittilaista tyyppiä ja kupolikatto tuo mieleen Rooman Pantheonin. Sen tavoitteena oli varmistaa rakennushistoriallisesti arvokkaan parlamenttitalon säilyminen tuleville sukupolville. Kun tilasin lehteänne ensimmäisiä kertoja, en tiennyt antiikista juuri mitään. Huonekalut ja salin kiinteät kalusteet tehtiin eksoottisesta jakarandasta, joka oli 1920ja 30-luvun vaihteen muodikas puulaji. Jopa niin, että aiomme käydä katsomassa pankkisalin paikan päällä. Lehden 25-vuotisjuhlavuonna palkinnot tulevat Kansallismuseon eri mu seoista. Onnea! KIRJOITA MEILLE Mitä mieltä olet lehdestämme. Talosta tuli myös aiempaa toimivampi. Nyt se on peruskorjattu hienosti alkuperäiseen henkeen. Valitsin parhaaksi jutun nykytaiteilijasta Sini Majurista, jolla on jo kansainvälistä kuuluisuutta. Jutussa oli virheellinen kuvateksti. Peruskorjauksessa jakarandapinnat puhdistettiin ja lakattiin uudelleen. Hakolan Lempi-hyllyn voittivat Nikolas Uso Helsingistä ja Hilkka Männynsalo Järvenpäästä. Muutosten ansiosta saimme esimerkiksi pääaulan palautettua lähemmäksi alkuperäistä pelkistettyä asuaan, kertoo Eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken Ville Hännisen kirjan Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia. Suurin kiitos siitä kuuluu lehdellenne. Pankkisalin taideaarteet nousi tällä kertaa yli muiden. Ihmettelen, miten hän on saanut ja löytänyt nämä upeat käsityön taidokkaat vaatteet ja tekstiilit. Yhteiskunnallisesti merkittävä rakennus oli myös maamme mittavin kokonaistaideteos. Toivottavasti maassamme säilyy ammattitaitoa valmistaa korkealaatyista lasitaidetta jatkossakin. Arvomerkeistä ja niissä olevista eläinsymboleista olin lukenut jo aiemmin Lähetysseuran julkaisemasta Pieni silkkikirja -nimisestä kauniista kirjasta, ja oli ilahduttavaa lukea niistä tästä Mikko Raution kokoelmaa käsittelevästä artikkelista. Myös tässä numerossa oli paljon luettavaa. Pirkko Iivarinen, Varkaus ERITYISKIITOKSET ajankohtaisesta kirjapalstasta. Miia Ollqvist, Alaveteli TAMMIKUUN NUMERONNE oli taas täynnä mielenkiintoisia juttuja. Onnea voittajille! ANTIIKKI & DESIGNIN ensimmäinen numero vuodelle 2018 oli iloinen yllätys. Eniten ilahduttivat kaksi Kiinaa käsittelevää artikkelia: Silkkiin kirjottu arvojärjestys sekä Miao-kansan taidonnäytteet. › Antiikki & Design Antiikki & Design 17 16 Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Lyhyet esittelyt sisältävät toisinaan myös toimittajan kritiikkiä, joten pelkästä mainostamisesta ei ole kyse. Miao-kansan upeista tekstiileistä Soile Korhonen voisi vielä kertoa lisääkin. Eduskuntatalon rakentaminen oli itsenäistyneelle Suomelle tärkeä saavutus. Eila Kilpiö, Espoo OIKAISU Numerossa 1/2018 kerroimme Mikko Raution kiinalaisten virkamerkkien kokoelmasta. lukijalta Antiikki & Design 6. Raili Merta, Vuonislahti HIENO LEHTI kaikkiaan. Siksi oli tärkeää, että uusi Eduskuntatalo kokosi tasa-arvoisesti yhteen kansan koko poliittisen aatekirjon vasemmalta oikealle
4. Materiaaleina alpakka ja puu, 18 e, Momono. Kukkamaalauksin koristeltu metallinen tarjotin on kansi tarjoilupöydästä (ei kuvassa), 200 e, Art.fi. Mukana on myös metallinen teesiivilä. Edes Liisan teekutsuilla Ihmemaassa ei ollut näin hullunkurista pannua. 7. Pannun sisään sujahtaa kätevä spriikeitin, jolla teeveden saa kuumaksi. 6. Neuvostoliittolainen 1900-luvun puolivälin teelasin pidike on valmistettu filigraanitekniikalla, 50 e, Toisto. 5. Ti ed us te lu t: A rt .f 40 55 4 89 18 , Ka un is A rk i ka un is .a rk i@ an ti kde si gn .f i, M om on o 40 72 6 50 4, O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6, To is to 44 99 8 40 44 TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO Tapio Wirkkala suunnitteli teepannun. Kauniisti koristehiottu kristallinen punssimuki 16 e, Kaunis Arki. 2 3 5 4 7 8 1 6 LUMILEIKKIEN LÄMMIKKEET Kupillinen kuumaa lämmittää, ja talven juomat voi tarjota tyylillä. Biskviistä valmistetun teepannun hinta on yhdessä kupin kanssa 95 e, Kaunis Arki. Punssin lämmittimen keskellä on paikka pullolle. 8. 3. 1. Tapio Wirkkalan vuonna 1962 suunnittelema Variations-teekannu on Rosenthalin tuotantoa, 120 e, Momono. Pitkä mehulusikka on Aarikan designia 1970-luvulta. Saisiko olla lasillinen teetä vai sittenkin tujaus lämmintä punssia hernerokan kyytipoikana. Antiikki & Design 7 ostoksilla. Pannun kahvassa on sarana, ja se taittuu kannen alle. Saksalaisen WMF-tehtaan valmistaman punssinlämmittimen keskellä on paikka pullolle ja reunoilla syvennykset laseille, 200 e, Toisto. Matkailijan unelma. 2. 135 e, Old Times
Egypti: Simun-tuuli autiomaassa, 1844–47. KAKSI MESTARIA ITALIASTA SINEBRYCHOFFIN museon kevätkaudella kohtaavat italialaiset taiteilijat 1800ja 1700-luvuilta, Ippolito Caffi (1809–66) ja Giovanni Battista Piranesi (1720–78). Tässä fajanssiteos Perhosten tutkija, 1950 (yksityiskohta). (AM) Italian ja Orientin lumo – Ippolito Caffi 27.5. Näitkö Rut Brykin Taikalaatikkonäyttelyn Espoon EMMAssa 2016. Hän oli myös pianisti ja pianonsoitonopettaja ja toteutti luovuuttaan tekemällä käsitöitä, kuten oheisessa maalauksessa. Osallistuessaan Venetsian kansannousuun Itävaltaa vastaan hän menehtyi meritaistelussa vuonna 1866. Bryk (1916–99) oli omaperäinen keramiikkataiteilija, jonka tyyli vaihtui uran aikana herkästä kuvasta suuriin abstrakteihin reliefeihin. Samaan aikaan, kun Caffi esittäytyy päänäyttelytilassa, Punaiseen kellariin on koottu museon omista kokoelmista Piranesin grafiikkaa. Akseli Gallen-Kallela: Mary kutoo, 1905. Hän oli yksityiskohtaisen veduta-maisemamaalausperinteen jatkaja ja uudistaja, joka kuvasi taitavasti valon ja sään luomia vaikutelmia. Caffi oli kaupunkinäkymien ja romanttisten, eksoottistenkin maisemien maalari. Giovanni Battista Piranesi: Gaius Cestiuksen hauta Roomassa. Jos et, nyt on uusi tilaisuus, sillä EMMAn tuottama näyttely on esillä Turun taidemuseossa 13.5. Rakkain paikka kuitenkin oli Venetsia, jonka puolesta hän halusi toimia muutenkin kuin taiteellaan. Ku va A ri Ka rt tu ne n / EM M A Ku va Ph ot o A rc hi ve Fo nd az io ne M us ei C iv ic i di Ve ne zi a Ku va Ph ot o A rc hi ve Fo nd az io ne M us ei C iv ic i di Ve ne zi a Ku va Ka ns al lis ga lle ri a / Ki rs i H al ko la Ku va G KM / Pe tr i Su m m an en . Mallina on taiteilijan isä. Caffi tutustui myös uuteen tekniikkaan valokuvaan, ja sekin antoi hänelle vaikutteita. asti. saakka Gallen-Kallelan museossa Espoossa, www.gallen-kallela.fi. Myös sellaisten, joista häntä ei tunnista: esimerkiksi Aino-tarua varten hän poseerasi niin Ainon kuin Väinämöisenkin paikalla. Antiikki & Design näyttelyt 8. Ippolito Caffi: Venetsia: Lunta ja sumua, 1842. Yksityiskokoelma. Piranesi opiskeli ensin arkkitehdiksi, sitten taidegraafikoksi. (AM) Yhtä säätöä – Mary Gallénin elämää 2.9. Seikkailijaluonteinen taiteilija matkusti paljon, erityisesti häntä kiehtoi eksoottinen itä, orientti. asti sekä Piranesi – Rauniot puhuvat 16.2.–27.5. Slöör 1868–1947) avusti taiteilijapuolisoaan milloin missäkin, ja sen lisäksi hän hoiti perheen vaihtelevan arjen eri kodeissa ja matkoilla. Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi. Kun tähän yhdistelmään lisätään hänen mielikuvituksensa, tuloksena oli uudenlaisia näkemyksiä Rooman perinteisistä kohteista. MARY GALLÉNILLA on tutut kasvot, sillä Akseli Gallen-Kallelan vaimo toimi monen teoksen mallina. Mary Gallén (os. Talvi ottaa hetkeksi valtaansa Välimerenkin rannat. Ippolito Caffi oli myös seikkailija
Erityisen hyvä on Antti Nymanin artikkeli rakenteiden hengittävyydestä, mutkikkaasta aiheesta, josta väitellään jatkuvasti esimerkiksi alan Facebook-ryhmissä. Antiikki & Design kirjat 9. Kirpilä menestyi urallaan reumalääkärinä. Ne on valittu kuvaamaan potilaiden ja henkilökunnan kokemuksia oman aikansa sairaaloista. Nyman selittää perusteellisesti, mitä hengittävyys tarkoittaa: ei sitä, että tuulee läpi, vaan sitä, että materiaali on hygroskooppinen eli pystyy imemään itseensä kosteutta ja sitten taas kuivumaan. VANHOJEN TALOJEN kunnostuksesta kiinnostuneen kannattaa hankkia Tuuma-lehden uusin teemanumero. Tutki ja tuumaile – Vanhan talon toiminta ja kunto, Rakennusperinteen ystävät ry. KOKOELMAAN kertyi teoksia kaikkiaan 529. (AM) Johanna Ruohonen (toim.): Taiteen koti – Juhani Kirpilän taidekokoelma, SKS. Hoidossa viivyttiin joskus hyvinkin pitkiä aikoja, ja yhteyksiä omaisiin ja ystäviin pidettiin postin välityksellä. (AM) Taidekoti Kirpilä Helsingin Pohjoisella Hesperiankadulla on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Siinä hirsi on erityisen hyvä. TERVEISIÄ SAIRAALASTA! -kirja kertoo postikorttien välityksellä Helsingin ja Uudenmaan sairaaloiden muutoksesta 1800-luvun lopulta lähtien. Teos kertoo myös sairaala-arkkitehtuurin historiasta eli siitä, kuinka arkkitehtuurin avulla on edistetty parantumista. Useat kirjoittajat käsittelevät kokoelmaa eri näkökulmista: alastonkuvia, eläinaiheita, eri taiteilijoita ja Kirpilän keräilyä. Terveisissä kerrottiin hoitomuodoista ja lääkärien lausunnoista. Kortit ovat psykiatri Heikki Pihan laajasta yksityiskokoelmasta. Hänen pitkäaikainen kumppaninsa oli antiikkikauppiaanakin toiminut Karl Rosenqvist, jonka valinnat näkyvät taidekodin kalustuksessa. Se on sisustettu esittelemään laajaa taidekokoelmaa, joka Kirpilä lahjoitti Kulttuurirahastolle. Taiteen koti -kirja kertoo taidekodin taustan. Vaikka Kirpilä muuten eli vilkasta seuraelämää ja toimi monissa luottamustehtävissä, hän ei pyrkinyt taiteen sisäpiireihin, vaikutti vain ostamalla. Lisätietoa taidekodista www.taidekotikirpila.fi. (Elina Lassila) JUHANI KIRPILÄ, KERÄILEVÄ LÄÄKÄRI TAIDEKOTI KIRPILÄ Helsingissä ei ole tarkkaan ottaen kotimuseo, vaikka se keräilijä Juhani Kirpilän (1931–88) entinen koti onkin. Juhani Kirpilällä oli jo lapsuudenkotinsa peruja sekä kiinnostusta kulttuuriin että varallisuutta, ja molemmat karttuivat aikuisiällä. Kirjan kannessa on teoksia Kirpilän kokoelmasta. Kirpilän nimi näkyy usein myös esimerkiksi näyttelyiden teoslainoissa, mutta kuka hän oli. Ensimmäinen taideostos jo opiskeluaikana oli Maria Wiikin Ohdakkeita. Kirjassa nostetaan esiin myös Kirpilän homoseksuaalisuus, josta on aiemmin enemmän vaiettu, vaikka hän ei sitä itse eläessään piilotellutkaan. Eniten töitä on Åke Mattakselta, Ku va Ta id ek ot i Ki rp ilä n ar ki st o Ku va Pa av o Le ht on en Yrjö Saariselta ja Kain Tapperilta. Sanna Ihatsu, Riitta Lehtonen, Heikki Piha, Seppo Seitsalo: Terveisiä sairaalasta! Maahenki. Häntä miellyttivät esittävät aiheet, varsinkin henkilökuvat ja maisemat, sekä voimakkaat värit. Siinä käsitellään hyvin toimitetussa paketissa aiheita ullakolta perustuksiin, ilmanvaihdosta asbestiin. Juhani Kirpilä ja Teemu Luodon teos Gorilla Suvi-Pinxissä 1976. Kirpilä keskittyi kotimaiseen 1900-luvun alkupuoliskon taiteeseen, jota hän hankki monipuolisesti
Antiikki & Design 10. Kauniisti veistetyt pohjalaiset ulko-ovet ovat alkuperäisen väriset. Kerstin Enbom on marmoroinut vihreät vuorilaudat
Taloa ryhdyttiin laajentamaan, ja tontille alkoi nousta myös Sten Enbomin isän keräämiä rakennuksia. Sälgkullan tila Sipoossa on ollut 30 vuotta Kerstin ja Sten Enbomin koti. kotona Luovuuden ihmemaa BETTINA WULFF KUVAT PIA INBERG O n säkenöivän kaunis talvipäivä, kun ajamme Sipoon mutkaisia teitä myöten Sälgkullan tilalle Immersbyhyn, missä asuu ja työskentelee taidekäsityöläinen Kerstin Enbom miehensä Sten Enbomin kanssa. Tontilla on kallion kyljessä kaiverrus 1747, ja täällä tiedetään 1800-luvulla olleen talo, luultavasti pieni mäkitupa eli maatilan alueella ollut vuokra-asumus. Nykyisten asukkaiden suvun omistuksessa paikka on ollut 1930-luvun puolivälistä. Antiikki & Design 11. Lisäksi Sälgkullassa on sepän paja, kasvihuone ja huvimaja. Sen jälkeen rakennusta on laajennettu ja se on saanut myös kuistin. Sälgkullan historia on pitkä. He ovat asuneet Sälgkullassa (nimen voisi suomentaa Raitakummuksi), vakituisesti 30 vuotta ja muuttaneet tilan luovien ihmisten ihmemaaksi. Siitä tuli perheen kesäpaikka. Vanhasta talosta on muodostunut värikäs kokonaisteos, jossa kohtaavat talonpoikaiskalusteet, Kerstin Enbomin taidekäsityöt ja esineet hänen Marimekon-vuosiltaan. Nykyisin siellä on muun muassa Pohjanmaalta siirretty luhtiaitta, suola-aitta, sotilastorppa, riihi vuodelta 1791, savusauna, tuulimylly ja nukkemuseo. Silloin Sten Enbomin vanhemmat sattuivat ohi ajaessaan huomaamaan pienen talon, joka oli myytävänä. Koristellusta talonpoikaisovesta astutaan sisään omintakeiseen boheemiin maailmaan. Joka puolella on patinoituneita huonekaluja, tekstiilejä, keramiikkaa ja › Sten Enbomin vanhemmat ostivat 1930-luvulla pienen talon Sipoosta
Nalle Puhin liivi on kansallispukukangasta. Öljylamppu on sähköistetty. Seinän alaosan Kerstin Enbom on itse marmoroinut. Marimekon peitto ja huopa ovat 1960-luvulta. Antiikki & Design 12. Kerstin Enbom viihtyy vaaleassa, valoisassa keittiössä. Savivati ja kynttilänjalat ovat suomalaista barokkityyliä. Aviomies Sten Enbom rakensi kaapistot ja huuvan. Kirjaston kustavilaistyylinen talonpoikaissohva on 1800-luvun alusta samoin kuin tuoli, jossa on barokkipiirteitä. Kerstin Enbom teki ensimmäisen nallensa vuonna 1976 pojalleen. kotona Ruokasalin barokkipöydän ympärillä on erikokoisia Bellman-tuoleja. Raidallinen tyyny on ommeltu kansallispukukankaasta
Pöytä, arkku ja vakka ovat suomalaista talonpoikaista alkuperää, 1970-luvun kattovalaisimen on muotoillut Taisto Kuha. Antiikki & Design 13. Vanha höyläpenkki toimii keittiön laskutasona. Pienet kaapit seinällä kuuluivat Marimekon ensimmäisen liikkeen sisustukseen, silloin ne olivat keltaisia
Anna hallitsi Isoa-Britanniaa ja Irlantia 1700-luvun alussa. Suomalaisen talonpoikaispöydän ääressä on kuningatar Annan tyyliset tuolit. Olohuoneessa vanhat ja uudet tavarat muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Antiikki & Design 14. Ben Thompson -sohva on verhoiltu uudelleen monta kertaa. Valaisin on italialaisten Achille & Pier Giacomo Castiglionin vuonna 1961 muotoilema Splügen Bräu
Voi hyvin ajatella, että Kerstin Enbom on saanut siitä inspiraatiota. Suuri osa kodin esineistä on peritty tai saatu lahjaksi, tuotu matkoilta tai tehty käsin. Värien harmonia tuo rauhaa tavarapaljouteen. Valaisimen jalka on tehty puisen kärrynpyörän navasta. He avioituivat 1964. Kaipiainen oli läheinen perheystävä 1960-luvulta lähtien. Kaikkea piti olla paljon. Pöydällä ikkunan edessä on Enbomien ystävän Birger Kaipiaisen keramiikkaa sekä Nanny Stillin, Kaj Franckin ja Ristomatti Ratian muotoilemia lasiesineitä. Marimekossa ja KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Taidekäsityöläinen Kerstin Enbom miehensä Sten Enbomin kanssa. – Olen ommellut koko elämäni ajan ja ompelen edelleen vaatteita itselleni, Kerstin Enbom sanoo. – Kun Birger Kaipiainen näki sen täällä meillä, hän heitti sen saman tien lattiaan, koska hänestä se oli ruma, Kerstin Enbom kertoo nauraen. – Siitä opista on ollut nyt hyötyä, kun pidän omaa Sälgkullan puotiani, jossa myyn tekemiäni tuotteita. Vaatteiden ja muotoilun parissa Marimekossa hän työskenteli kaikkiaan 14 vuotta tutustuttaaan Ristomatti Ratiaan vuonna 1961. › Antiikki & Design 15. TALO 1800-luvulla rakennettua puutaloa on laajennettu 1900-luvulla. Sen Sten Enbom osti kerran Kaipiaiselta. ERITYISTÄ Sälgkullan sisustuksessa kohtaavat talonpoikaisuus, Enbomin käsityötaito ja hänen taustansa Marimekossa. Vaikka tavaraa on kaikkialla, vaikutelma ei ole kaoottinen, sillä kaikki värit ovat harmoniassa. kotona erikoisia esineitä koristeellisiksi ryhmiksi sommiteltuina. Myynnissä on seppeleitä, peltisiä käyttöesineitä, betonivalukoristeita, paperikukkia ja tietenkin Kerstin Enbomin kuuluisia nallekarhuja, joilla on elinikäinen takuu. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suuntauksessa pidettiin arvossa käsityötaitoa ja käyttöesineiden perinteistä koristelua. anoppinsa Armi Ratian kanssa työskennellessään Enbom oppi tekemään rehevästi ja runsaasti. KERSTIN ENBOMILLA on sisustusarkkitehdin koulutus, ja hän on opiskellut myös vaatetusja tekstiilisuunnittelua Englannissa. Sivupöydillä hohtelevat Birger Kaipiaisen uniikit keramiikkatyöt. Useimmat värikkäistä, runsaasti koristelluista vadeista ja keramiikkaesineistä ovat lahjoja taiteilijalta, paitsi yksi kulho, joka on liimattu kokoon. Kodin sisustuksessa on aavistus englantilaista Arts and Crafts -henkeä. Puoti on auki kesäisin ja joulun alla
Oviaukon yläosaa kehystävä koriste on peräisin vanhasta kaapista. Antiikki & Design 16. Kerstin Enbom sai Armi Ratialta lahjaksi nukkekodin, joka on seinällä pianon yllä. Etualalla näkyy vanha reki, josta on tehty divaani. Sininen enkeli on Birger Kaipiaisen keramiikkatyö
Jalallinen vihreä lasimaalaus esittää Turun linnaa. Tinavati on suomalainen. Suupuhallettu pullo on saanut koristeekseen messinkiruusun. Antiikki & Design 17. Kerstin Enbom on ommellut patjakankaasta pitkulaisen tyynyn pitämään vedon poissa
Enbomit pyrkivät yksinkertaiseen elämäntapaan tyyntä harmoniaa henkivässä talossaan. kotona Enbom ompelee nallet joko raidallisesta patjakankaasta tai alpakka-mohairkankaasta, täytteenä on luonnonkuituflokkia. Uusien tavaroiden ostamisen sijasta Kerstin Enbom haluaa kunnostaa vanhoja tai Työhuoneessa Kerstin Enbom valmistelee kurssejaan. Iso työpöytä on palvellut Marimekon liikkeessä. Makuuhuoneen vaatekaapit hän on marmoroinut siniharmaiksi. Antiikki & Design 18. Kuuratulle lankkulattialle levitetyt räsymatot hän on itse kutonut Sipoon kansalaisopistossa. – Jos minulta kysytään, mikä inspiroi eniten, vastaan, että kaikki mikä on kaunista. Takan edessä seisoo reki, joka on pehmustettu divaaniksi ja peitelty Kerstin Enbomin tekemällä tilkkutäkillä. Tyyli on talonpoikainen, ja monessa huonekalussa on jäljellä alkuperäinen väri tai koristelu. – Koristemaalattu pinta on kestänyt jo 30 vuotta, hän toteaa tyytyväisenä. Jakkara on tehty traktorin istuimesta. Työhuoneen ison pöydän ääressä Kerstin Enbom valmistelee kurssejaan, joilla opitaan ompelemaan tilkkutäkkejä, tekemään lampunvarjostimia paperista tai valamaan betoniesineitä. Sälgkullaboden: www.facebook.com/ salgkulla/ sekä Instagram kerstinenbom. Suomalainen tuoli on barokkia. Taisto Kuhan vuonna 1973 suunnittelema valaisin kuului Ristomatti Ratian Décembre-yrityksen mallistoon. Kun pariskunta oli muuttanut Sälgkullaan 1987, Kerstin Enbom kävi marmorointikurssin, jonka tulokset näkyvät esimerkiksi ruokasalissa. Kerstin Enbomilla on oma luova työnsä, ja Sten Enbom kirjoittaa yritysten ja paikkakuntien historiikkeja. Kerstin Enbom kasvattaa innokkaasti vihanneksia, juureksia ja tietenkin rakastamiaan kukkia. Keittiön takana on lisäksi pienempi työhuone, jonka hyllyt pursuavat lankarullia ja kangastilkkuja. Giacomo Castiglionin valaisinklassikko 1960-luvun alusta. Vanhojen esineiden vastapainoksi valaisimet ovat modernia tyyliä. Hän on maalannut seinien alaosan marmorikiven näköiseksi. Monella nallella on kierrätyskankaista tehty yksilöllinen puku, ja joillakin on maineikkaaseen esikuvaan viittaava nimi, kuten Setä Topelius tai Johan Lurvig Runeberg – lurvig tarkoittaa pörröistä. KODIN KALUSTEET ovat peräisin muun muassa Marimekon liikkeistä, edellisen avioliiton ajan kodista sekä Helsingin lähiseudun antiikkiliikkeistä. Se on nallepaja ja tilkkutäkkien ompeluhuone. Kaikkialla näkyy emännän luomisvoima ja taito. Pariskunnan yhteinen työhuone on myös kirjasto. Olohuoneen pöydän yllä riippuu italialaisten Achille ja Pier keksiä niille uutta käyttöä. Kesäaikaan tärkeää on myös puutarhanhoito. Eri puolilta taloa löytyy valaisimia, joita Taisto Kuha suunnitteli Armi Ratian perustamalle Décembrelle
Goethe keräsi esineitä saadakseen tietoa näkö aistin avulla.. Goethe ei kerännyt tavaroita omistamisen ilosta, vaan saadakseen uutta tietoa näköaistin avulla. Goethe itse totesi, että liian miellyttävä työskentely-ympäristö olisi saattanut hänet passiiviseen mielentilaan ja estänyt häntä ajattelemasta. Jos tulee pohjoisesta, on ylitettävä Harz-vuoristo. Goethen keräämät majolikat, medaljongit, piirrokset, painokuvat, kolikot ja veistokset muodostavat noin 26 000 esineen uuvuttavan kokoelman. Olin jo unohtaa, että työhuonettahan tänne tultiin katsomaan. Weimarissa kannattaa seurata hevoskärryjä Frauenplanille ja sitten astua sisään vaaleankeltaiseen kaupunkitaloon. Keskellä on pieni pöytä ja neljä tuolia, vasemmalla seinällä vetolaatikosto ja oikealla pitkä kirjoituslipasto. Antiikki & Design 19 ANTIIKKIHARRASTAJAN TYÖHUONE HARMITTELIN, ETTEI työpöydälleni mahdu kirjojen ja tietokoneen lisäksi mitään inspiroivaa antiikkihassutusta. Silloin on saapunut Goethen kotiin, jossa vieraita tervehtii kynnyksen teksti ”Salve” (Terve). Sellaiseen havainnointitapaan ei sovi työpöydän koristelu hopeasuolakolla. Mutta mikä esine oli hänen työpöydällään. Se ei olekaan paraatikerroksessa, vaan reitti sinne löytyy mutkaisesta portaikosta. Ajattelen häntä hellästi kääntelemässä Viktoria-patsasta. Sitten kävin runoilija Johann Wolfgang von Goethen (1749 –1832) kotona. Alakerrasta ahtaan välikön sivusta avautuu matala huone, johon valo siivilöityy puutarhaan antavista ikkunoista. Saksankielisen runon ytimeen päästäkseen on nähtävä vaivaa. Yksi rakkaista esineistä on pieni siivekäs Viktoria-pronssipatsas, jota Goethe katseli sen jalustana toimivan maapallon tasalta. Luen selityksiä. Goethe toimii esikuvana antiikkiharrastajalle, joka haluaa ahkeroida kirjoitustyön parissa. Majolikaa Goethe alkoi kerätä juuri silloin, kun kaikki muut himoitsivat kreikkalaisia vaaseja. Tulisi se pahuksen artikkelikin valmiiksi. Hänen yksityiskohtainen esseensä majolikasta vuodelta 1804 oli ensimmäinen aiheesta julkaistu saksankielinen kirjoitus. USKOTTAVA SE ON: täällä Goethe työskenteli, pitkän matkan päässä rakkaista taide-esineistään. Uskottelen itselleni, että se riittää. KOKO ASUINKERROS hälisee keltaista ja sinistä väriä. Ku va Ja nn e Ko sk in en kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja. Työpöydällä voi nähdä ainoastaan muutamia käyttötavaroita, kuten tyynyn, jolla runoilija lepuutti kättään lukiessaan pitkiä aikoja. ”Kun patsasta liikuttelee hieman edestakaisin, uskomattoman ihana liike tuntuu herättävän henkiin patsaan joka osan”, hän kuvaili. Goethe keräsi pääasiassa mytologisia ja kristillisiä aiheita ja teetti esineille lasivitriinejä. Inspiraatio herätköön askeesista – ja ehkä vihreästä tapetista. Katsominen oli Goethelle tietoista toimintaa, tapa saada uutta tietoa maailmasta. Nuori Felix Mendelssohn soittaa, suurherttua Kaarle August nauttii olostaan Cupidon ja Psyyken vieressä. Weimar opettaa. Goethen työhuoneen seinien väri on vihreä, mikä tietenkään ei ole sattumaa, sillä Goethen väriopin mukaan vihreä on hyödyllinen ja tuottaa todellista tyydytystä silmälle. Jos muualta, sankkoja lehtoja. Leskeksi 66-vuotiaana jäätyään hän valloitti taidekokoelmallaan yhä uusia asuinhuoneita. Keräilyharrastus vauhditti häntä kirjoittamaan, tutkimaan, filosofoimaan ja piirtämään. Fortepiano ja ruoka-astiat kalisevat. Joku suola-astia tai täytetty isokoskelo olisi omiaan vauhdittamaan kirjoitustyötä. Rustiikkiset huonekalut ja esineet on jätetty samoille paikoilleen kuin mihin ne jäivät Goethen henkäistyä viimeisen kerran viereisen kamarin nojatuolilla
Antiikki & Design 20. Tausta on tehty Gardbergin Irlannissa ottamasta valokuvasta. Taitettu reuna antaa ryhtiä esineille, joihin on myös yhdistetty jalopuuta. Bertel Gardbergin hopeamuotoilu on tunnistettavaa
Taustalla on alkuperäisen mallin mukaan rakennettu Bertel Gard bergin työpaja, jossa Gardberg itse näkyy valokuvana. Näyttelyn esineistä osa tulee Dan ja Carina von Koskullin kokoelmista. Gardbergin monipuolista tuotantoa on parhaillaan esillä Fiskarsissa. design Luonto innoitti modernia käsityöläistä ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS Bertel Gardberg tunnetaan suunnittelemistaan aterimista, mutta hänen todellinen persoonansa hehkuu uniikeissa ja piensarjoina tehdyissä hopeaesineissä ja koruissa. Nykyisin Pohja kuuluu Raaseporin kaupunkiin. › Antiikki & Design 21. Näyttelyn kruununa on uskollisesti rakennettu kopio Gardbergin työpajasta, joka ihan kuin odottaa mestaria takaisin työnsä ääreen. Vanhempana isä oli entistä vapaampi tekemään mitä halusi, olemaan taiteilija, Carina von Koskull sanoo. Osa näyttelyn noin 400 esineestä on lainassa Bertel Gardbergin tyttären Carina von Koskullin ja hänen miehensä Dan von Koskullin kokoelmista. Näyttely esittelee pitkän uran tehneen muotoilijan tuotantoa monipuolisesti uniikeista taideteoksista, koruista ja hopeaesi neistä teollisessa sarjatuotannossa valmistettuihin teräksisiin tarjoiluastioihin ja aterimiin. T uskin on osuvampaa paikkaa muotoilija ja hopeaseppä Bertel Gardbergin (1916–2007) uran esittelylle kuin Kuparipaja Fiskarsissa. – Isä ei jäänyt oikeastaan koskaan eläkkeelle. Hän meni pajalleen vielä viimeisiin vuosiin saakka. Pohjan kuntaan, johon Fiskars kuului, Gardberg myös perusti 1971 työpajansa ja kotinsa. Kuparipaja oli se paikka, jossa Gardbergin suunnittelemat ja Fiskarsin 1950–70-luvulla valmistamat Triennale-aterimet viimeisteltiin
Kivet tulivat korujen materiaaliksi erityisesti Irlannissa vietettyjen vuosien aikana. design ON YLLÄTTÄVÄÄ, että Bertel Gardbergista ja hänen tuotannostaan ei ole tehty kattavaa julkaisua. Lehtikirjoituksia ja esittelyjä tietokirjoissa on lukuisia, ja niistä pieni osa on kerätty näyttelyyn vitriiniin. – Alkuperäiset aterimet olivat kooltaan pienempiä kuin uustuotannossa olevat, Carina von Koskull huomauttaa. Vuonna 1963 suunniteltu Carelia-sarja on yhä tuotannossa Hackmanilla, ja 1958 suunniteltu Lion otettiin vuonna 2010 uudelleen Hackmanin tuotantoon. Joskus kiven muoto on ulottunut muiTaotun kultakorun erikoisuus on, että kiven voi vaihtaa. BERTEL GARDBERG valmistui hopeasepäksi Helsingin kultaseppäkoulusta 1941. Bertel Gardberg asui perheineen vuosina 1966–71 Irlannissa, jonne hän muutti perustamaan muotoilun tutkimusja kehityskeskusta Kilkennyn Design Workshopia ja toimimaan sen taiteellisena johtajana. Sodat keskeyttivät opinnot Gardbergin ollessa rintamalla. – Uniikit esineet on merkitty BRG-leimalla, sarjatuotannon leimassa on BG tai Gardberg ja valmistaja, Dan von Koskull kertoo. Sisimmiltään Gardberg ei kuitenkaan ollut massojen muotoilija, vaan uniikkia ja pieniä sarjoja tehnyt moderni taidekäsityöläinen. – Isä oli ihastunut etenkin meren hiomiin kiviin, joita löytyi rannoilta Irlannissa. Gardbergin aterimet ja teräsastiat palkittiin kultamitalilla Milanon triennaalissa 1950-luvulla. Se puoli on jäänyt monille vieraaksi, mutta näyttely Fiskarsissa korjaa asian Näyttelyn ovat suunnitelleet teolliset muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori, jotka ovat olleet viime vuosina monen muunkin hienon näyttelyn takana. Koruissa yhdistyvät hopea, jalopuut ja erilaiset kivet, myös tavalliset luonnonkivet. Gardbergin töitä, kuten koruja ja hopeaesineitä, myytiin muun muassa Artekissa, mutta suurin osa tuotannosta tilattiin häneltä suoraan. › Antiikki & Design 22. Hän sanoi keräävänsä rannoilta kauneutta. Gardbergin laaja korutuotanto voi yllättää monet. komeasti. Se näkyi entistä vaativampana käsityönä ja viimeistelynä ja ulottui myös estetiikkaan, sanoo teollinen muotoilija Antti Siltavuori, joka on kuratoinut näyttelyn yhdessä vaimonsa, teollisen muotoilijan Barbro Kulvikin kanssa. Kun palasimme Suomeen, mukana kontissa seurasi satoja kiloja kiviä, Carina von Koskull sanoo. Myöhemmin hän täydensi kultasepän taitojaan työskentelemällä Tanskassa vuosina 1946–47. Koru on tehty Kilkennyssä Irlannissa 1968. Kun kauppasuhteet sinne katkesivat, Gardberg alkoi käyttää paikallisia kiviä. Bertel Gardberg keräsi Irlannin rannoilta kauniita kiviä. – Hän sai Tanskasta lisää valmiuksia hopeasepäntyön tekniseen osaamiseen. Irlannissa hän teki aluksi koruja, joissa käytettiin Rhodesiasta (nykyään Zimbabwe) tuotuja timantteja ja muita jalokiviä. Valittavana on seitsemän erilaista kiveä. Suuri yleisö tuntee Gardbergin parhaiten juuri ruokailuvälineistä
Noormarkun Käsityöt valmisti Bertel Gardbergin suunnittelemat tiikkikulhot 1960-luvulla. Gardbergin veistos Lentävät rantaharakat, 1985, on tehty hopeasta ja silikaatti lius kekivestä. design Hopeisen kastemaljan Bertel Gardberg teki vuonna 2000, kun hän oli 84-vuotias. Kastemaljaa on käytetty Gardbergin lasten Carina von Koskullin ja Måns Gardbergin lasten kastajaisissa. Antiikki & Design 23. Ne valmisti Björkboda, joka toimi Dragsfjärdissä, nykyisessä Kemiönsaaren kunnassa. 1950-luvulla suunnitellut pronssiset litteät kynttilänjalat muistuttavat litteitä kiviä
Materiaa leina ovat hopea ja erilaiset kivet. Vanhat ankkuriketjut olivat hänelle huippudesignia. Salaattiottimet kuuluvat vuonna 1958 suunniteltuun Lion-sarjaan. Gardberg suunnitteli pyöreäistuimisen ja nelijalkaisen jakkaran Noormarkun Käsitöiden pientuotantoon 1961, myöhemmin se oli Artekin tuotannossa. Antiikki & Design 24. Hackman otti sen muunnettuna uudelleen tuotantoon 2010. Hopeisissa 1950–90-lukujen ranneketjuissa näkyy Gardbergin mieltymys mereen ja laivoihin. Aterinten päät ovat muovia. design Hyönteisveistokset syntyivät 1980ja 90-luvun taitteessa. Muut jakkaraversiot toimivat työistuimina pajassa
BERTEL GARDBERGIN perusmuodoille perustuva muotokieli on selkeää ja linjakasta. Mikä tahansa kivi saattoi olla arvokas, sen ei tarvinnut olla ”jalo”. design BERTEL GARDBERG • Syntyi 1916 Tammisaaressa. – Eniten kysytään ja on tarjolla Fiskarsin ja Hackmanin aterimia, Björkbodan pronssisia kynttilänjalkoja ja Hopeatehtaan tinapurkkeja. Opin, miten esineet on tehty ja miten materiaalit käyttäytyvät, esimerkiksi kuinka pehmeään materiaaliin hopeaan saadaan jännite, joka säilyy. ”Aivan liian monet ovat sisäistäneet kauneuden jonakin sellaisena, jota voitaisiin muka mitata raha mittayksikkönä”, hän sanoi. Tai miten ”keittää” tiikkiesineet kuumassa öljyssä, jotta niistä saa veden pois, hän kertoo. Se muistuttaa täydellistä ”leipäkiveä”, sellaista, joka heitettäessä loikkii pitkin meren tai järven pintaa. Se antoi esineelle ryhtiä, Dan von Koskull sanoo. – Tein Gardbergin kanssa koruja ja hopeaesineitä. • Avioitui muotitaiteilija Anne-Charlotte Saurénin kanssa 1962. Kävimme usein retkillä luonnossa, mutta myös museois sa, Carina von Koskull sanoo isänsä tekemä kaunis simpukka-aiheinen hopeakoru kaulallaan. Akateemikon arvo 1982. – Näistä tiedoista on ollut valtavasti apua nykyisessä työssäni. Gardberg suunnitteli useita suosittuja aterinsarjoja, tässä Fiskarsin Triennale. Luonto oli hänelle kuin ammatillinen oppi-isä: se on tulvillaan geometrista kurinalaisuutta, eivätkä sinne kuulu löysät, irralliset ja hajoavat muodot. Esineet ovat teknisesti taidokkaita, ja toiminnalliset yksityiskohdat ovat osa niiden estetiikkaa. Hän on siis oikea henkilö kertomaan, mitkä Gardberg-esineet kiinnostavat keräilijöitä ja mitä niistä liikkuu markkinoilla. Käsillä tekemisen taito oli hänelle enemmän kuin pelkästään tekniikkaa, se ulottui ajatteluun ja inhimillisyyteen. Molemmat ammensivat muotoiluunsa luonnosta ja vaalivat käsityön perinteitä. NÄYTTELY ON OIVA tilaisuus verrata Bertel Gardbergia toiseen ajankohtaiseen muotoilijaan, Tapio Wirkkalaan, jonka retrospektiivinen näyttely on esillä Espoon EMMAssa 22.4. Seuraavina Suomen tarkistusleima, Tammisaaren kaupunkileima (tammi), hopeapitoisuus 925 vuosileima 1975 X7. Monet muistavat hänet Bukowskisilta, mutta nyt hän vetää Helena Laakson kanssa viime vuonna avattua Stockholms Auktionsverketin Helsingin-toimipistettä. • Palkintoja Milanon triennaalissa 1954, 1957 ja 1960. Gardberg taittoi reunan niin, että se näytti paksulta. – Bertel Gardberg ei pitänyt Tapio Wirkkalan suunnittelemien hopeaesineiden terävistä reunoista. Kivet muovautuivat koruiksi, hyönteisiksi ja kaloiksi sekä lähes abstrakteiksi veistoksiksi, joissa niissäkin luonto oli läsnä. Gardberg oli käsityöläinen, jolle oli tärkeää valmistaa esineitä itse. • Valmistui kultasepäksi 1941. Muotojen käsittelyssäkin oli eroja. Gardberg oli muotoilijana oman tiensä kulkija, jolle raha ei ollut tärkeintä. Gardberg suri käsityön perinteen häviämistä. Hän pysyi tunnistettavassa tyylissään johdonmukaisesti 1950-luvulta 2000-luvulle. saakka, www.fiskarsvillage.fi. Kaksi lasta. Erikoisuutena hänen esineissään on leimojen käyttö: ne ovat poikkeuksellisen isot ja näkyvillä paikoilla, ei siis pohjassa, kuten tavallisesti. Bertel Gardberg 101 -näyttely Fiskarsin Kuparipajassa 2.4. – Luonnon kauneuden ja merkityksen hän opetti meille lapsillekin. Dan von Koskull tietää mistä puhuu, sillä hän oli appensa opissa parikymmentä vuotta sitten. LUONTO OLI Gardbergille kaiken tekemisen lähde. saakka. Pohjoismaisten muotoilijoiden Lunning-palkinto sekä Pro Finlandia-mitali 1961. Hän pelkäsi, että kulttuuri kuolee, jos esineet suunnitellaan ja tehdään vain koneilla, nappia painamalla. Gardberg käytti omissa töissään aina korkeapitoista hopeaa, sterlinghopeaa. Ku va Bu ko ws ki s Antiikki & Design 25. Hän korosti itsenäistä yrittäjyyttä, omaa tekemisen tapaansa, vapautta ja sitä tyydytystä, jonka omien käsien työn tuloksien näkeminen tuotti. BRG-leima kertoo, että esine on Gardbergin itsenä tekemä. – Koruja ja hopeaakin on liikkeellä aika vähän. DAN VON KOSKULL on työskennellyt pitkään huutokaupoissa. Wirkkala oli myös taitava käsistään ja saattoi tehdä prototyyppejä itse, mutta lopulliset esineet valmistuivat muotoiluyrityksissä tai ne teki Martti Lindqvist, joka oli Wirkkalan luottopuuseppä. Ripaus mannermaisuutta ja ylellisyyttä ovat perintöä työskentelystä hopeasepänpajoissa Tanskassa ja Ranskassa. Tällainen leimaaminen korostaa käsityöläisyyttä, ja sillä on myös esikuvia vanhassa venäläisessä hopeassa. • Työskenteli Tanskassa 1946–47, Ranskassa 1953–54 ja Irlannissa 1966–71. ”Luonnosta vieraantuminen merkitsee kauneudesta luopumista”, hän sanoi. Nehän ovat usein uniikkeja tai pienten sarjojen esineitä, hän sanoo. • Opetti metallitaidetta Taideteollisessa oppilaitoksessa 1951–53. Myös Noormarkun Käsitöissä valmistettuja tiikkiastioita näkee. hinkin esineisiin, kuten pronssiseen litteään kynttilänjalkaan. Oma työhuone Helsingissä 1949–66 ja Fiskarsissa vuodesta 1971 kuolemaan 2007 asti. Gardberg oli kuitenkin enemmän todellinen käsityöläinen, sillä hän valmisti suuren osan hopeaesineistä ja koruista itse
Aika oli eräällä tavalla maan esineellisiin juuriin tutustumista. Valikoimiin kuului muun muassa kotimainen talonpoikaisantiikki ja Arabia. Yksi oli Tampereelle 1990-luvulla AnnaStiina-liikkeen perustanut Terhi Virta. Taustalla oli edellisellä vuosikymmenellä syntynyt antiikkibuumi. Kivijalasta verkkoon Antiikkimarkkinat ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun lehtemme perustettiin vuonna 1993. Kivijalkaliikkeistä moni on siirtynyt nettiin, ja 25 vuotta sitten suosiossa ollut talonpoikaisuus on vaihtunut eurooppalaiseen makuun. Uusien liikkeiden esittely oli lehden vakiouutisointia. Se on minulle todellinen henkireikä. Tuon ajan hitti oli kotimainen talonpoikaisantiikki. Lehtemme pyrki valistamaan, että arvokkaimmillaan talonpoikaisantiikki oli mahdollisimman alkuperäisenä. ANTTI KAIJALAINEN U usia antiikkiliikkeitä nousi 1990-luvulla kuin sieniä sateella. On myös nautinnollista puhdistaa esineet liasta ja nähdä, kuinka niiden kauniit värit ja pinnat hiljalleen paljastuvat.” Talonpoikaisantiikin suosio on laskenut 1990-luvulta. Antiikki & Design 26. Kaapissa on päiväys 1864, lähtöhinta 200 e, Bukowskis. Antiikki-nimellä 1993 syntynyt ja vuonna 1995 Glorian Antiikiksi muuttunut lehtemme seurasi tiiviisti alan markkinoiden kasvua. Jopa lipeässä puupuhtaiksi pestyt huonekalut menivät kuin kuumille kiville. antiikki & design 25 v Kerromme alan muutoksista lehden historian aikana. Juttu on vuodelta 1994, kun Glorian Antiikki kävi tutustumassa Hämeen antiikkiliikkeisiin. Esimerkiksi juttu Antiikkiretkellä Hämeen sydämessä 1994 kertoi, että pelkästään Tampereella oli 1990-luvun puolivälissä kymmenkunta antiikkia ja muuta vanhaa Kotimainen talonpoikaisantiikki oli trendikästä 1980ja 90-luvulla, mutta nyt se ei ole ostajien suosiossa. Terhi Virta perusti Anna-Stiina-liikkeen 1993. tavaraa myyvää kivijalkaliikettä. Sen osa kauppiaistakin ymmärsi. Hän kertoi myöhemmin, vuonna 2007 tehdyssä jutussa, näin: ”On antoisaa käydä antiikin hankintamatkoilla esimerkiksi maatiloilla ja puhua ihmisten kanssa talonpoikaisesineistä ja niiden käyttötarkoituksista
ANTIIKKIKAUPPAA VOI kuitenkin pyörittää vielä puhtaasti kivijalkamyymälänä. Astuminen sisään perinteiseen antiikkiliikkeeseen on monella tavalla sykähdyttävä elämys ja irtiotto nykyajan elämänmenosta. En halua toimia netissä, sillä antiikin ostamiseen tarvitaan kaikkia aisteja, Morelius sanoo. Niin tekee Bernt Morelius Old Times -liikkeessään Helsingissä. Arthur Aminoff oli vasta 25-vuotias, kun hänet valittiin 1994 Vuoden antiikkikauppiaaksi. – Alussa myimme melkein pelkästään talonpoikaisantiikkia. Seuraamme tarkasti trendejä, ja olemme viime aikoina tuoneet wieniläistuoleja, yksinkertaisia kaappeja ja senkkejä, kromihuonekaluja ja -valaisimia. antiikki & design 25 v Aldo Londin italialaiselle Bitosille suunnittelemaa keramiikkaa olisi tuskin näkynyt antiikkiliikkeissä 1990-luvulla, mutta nyt se miellyttää kotien sisustajia. Niin ovat tehneet varsinkin kotimaiseen muotoiluun keskittyneet kauppiaat, joiden asiakaskunta on kansainvälistä. Old Timesia voi kutsua antiikin yleisliikkeeksi, mutta erikoisalojakin löytyy, kuten ruokakulttuuriin liittyvää esineistöä. Kysyttyjä ovat myös näyttävät kristallikruunut, peilit ja kynttilänjalat, samoin kotimainen muotoilu, josta Virta mainitsee valikoimissa olevat Lisa Johansson-Papen kattolampun ja Artekin tuolisarjan. Hän on vetänyt harvinaisen monipuolista Old Times -liiket tään Helsingissä vuodesta 1987. Nykyään sisustustrendit vaihtuvat nopeammin ja vaikuttavat vahvemmin. Muutos oli kuitenkin jo alkanut: ”1990-luvun jälkeen hyvä talonpoikainen tavara on vähentynyt lähes vuosi vuodelta.” Toinen suosikki 1990-luvulla oli kustavilaisuus. – Asiakkaamme ovat enimmäkseen sisustajia, hän sanoo. Suomen vanhimpiin kuuluvan antiikkikaupan tarjonnasta saisi varmasti kiinnostavan verkkokauppasivuston, mutta silloin jäisi vaille Moreliuksen huikeaa tietämystä. Liikeellä on verkkokauppa, mutta kivijalkaliikekin on edelleen tärkeä. Myös uudet verkkosivut avautuvat silloin. Nyt käy kaupaksi sisustukseen sopiva muotoilu. Käänne näkyy monipuolistuneena tarjontana. Helmenharmaat, suoralinjaiset kustavilaiset huonekalut miellyttivät suomalaisten sisustusmakua. Liikkeessä on varmasti Helsingin laajin lasivalikoima. Olemme jo vuosia tuoneet tavaraa etupäässä Ranskasta. Nyt se ei käy enää kaupaksi. Hel singissä yhä toimiva Galerie Donner on keskittynyt 1700-luvun ja 1800-luvun alun antiikkiin. – Useimmat ihmiset haluavat nähdä tuotteet ”luonnossa”, Virta sanoo. Nyt on enemmän taidetta ja barokkia, Aminoff sanoo. Rimini Blu -sarjan keramiikkaa 1960-luvulta, 160 e, Hagelstam & Co. Liikkeen tarjonta myötäilee antiikkimarkkinoiden yleistä muutosta. Sisustustrendit vaihtuvat yhä nopeammin. Se on myös paras tapa tutustua esineisiin. Antiikki & Design 27. Anna-Stiinaa vetää nyt Terhi Virran poika Mikko Virta. Kauppa on ollut suljettuna putkiremontin takia, mutta avautuu taas maaliskuussa. TOINEN MUUTOS on kivijalkaliikkeiden siirtyminen joko kokonaan nettiin tai verkkokaupan pitäminen liikkeen rinnalla. – Olen halunnut säilyttää linjani. Vuonna 1998 onnittelimme Bernt Moreliusta, joka valittiin Vuoden Antiikkikauppiaaksi. – Tarjonta on meilläkin laajentunut vuosien varrella. Hän on omistanut liikkeen vuodesta 1987. Toinen pitkään Helsingissä toiminut perinteinen antiikkiliike on Arthur Ami noffin Galerie Donner. Ennen antiikkia ostivat enimmäkseen keräilijät, nyt kasvava joukko ovat sisustajat
Lestityspihdit ovat Sanna Palosaaren rakkain työkalu. Hän sai ne Lobbin vanhalta kenkämestarilta oppilasaikanaan. – Opiskelin tekstiilitaidetta Kuopion käsija taideteollisuusakatemiassa, kun vaihtelun ”Asiakkaat maksavat kenkien laadusta.” › Miesten kävelykenkiin tarvittava materiaali odottaa kengäntekijää. Jamesin palatsin kupeessa sijaitseva John Lobb Bootmakers on valmistanut mittatilausjalkineita käsityönä jo melkein kahden vuosisadan ajan. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Kuningatar oli kenkiinsä tyytyväinen” Kengäntekijä Sanna Palosaari työskentelee Lontoon arvostetuimmassa jalkineita käsin valmistavassa liikkeessä. Se on alallaan kaupungin vanhin ja arvostetuin. ANNELI LENKKERI KUVAT ILPO MUSTO L ontoossa St. Suomalainen Sanna Palosaari on yksi tämän maineikkaan perheyrityksen kengäntekijöistä. Miten innostuit alasta. John Lobb Bootmakers on tehnyt kenkiä käsityönä Lontoossa jo melkein 200 vuotta. Antiikki & Design perinne elää 28. Palosaari onnistui saamaan työpaikan melkein heti valmistuttuaan artenomiksi Kuopiosta keväällä 1997. Lontoo oli hänelle jo tuttu, sillä hän oli suorittanut siellä opintoihinsa kuuluvan puolen vuoden harjoittelun, ensin suomalaisen kenkäsuunnittelijan Hedi Raikamon luona ja sitten kenkiä käsityönä tekevässä James Taylor & Sonin liikkeessä. Vuosien saatossa liike ei juuri ole muuttunut. Kun hän harjoittelujakson jälkeen sai ensimmäisen asiakastyönsä, tilaajana oli kuningatar Elisabet II. Tästä vaiheesta alkaa Sanna Palosaaren työ
Antiikki & Design 29. Palosaari sai vuonna 2002 ensimmäisenä ulkomaalaisena kuningatar Elisabetin QEST-säätiön apurahan, jolla tuetaan perinteisten käsityötaitojen ylläpitämistä ja kannustetaan nuoria jatkamaan ja viemään eteenpäin näitä perinteitä. Sanna Palosaari vasaroi juuri ommellun nahkareunan tasaiseksi
Mitä taitoa kengäntekijältä ennen kaikkea tarvitaan. Kuningatar oli kenkiinsä tyytyväinen, ja hän kuuluu yhä vakioasiakkaisiini. Siitä jäi kipinä palata opintojen jälkeen takaisin ja oppia näiden kenkien tekeminen kunnolla juuri Lontoossa. Jännitin, mutta hyvin mielelläni valmistin kuningattarelle kaksi paria kävelykenkiä. Kuinka jalkineparin hinta muodostuu. Tehtäviini kuului myös tilata nahat ja muut materiaalit kengäntekijöille, joten näin jälkikäteen ajatellen sain hyvän opin nyt työssäni käytettäviin materiaaleihin ja niiden käsittelemiseen. – Joskus asiakas tuo mallikappaleen, mutta yleensä aloitamme siitä, että hän valitsee liikkeemme kenkäja nahkamalleista mieleisensä. Työpöydällä on muun muassa naskali, ompeleiden merkkauskynä ja pellavasta valmistettavan ompelulangan tekemiseen käytettävää vahaa. – Olen tehnyt kenkiä myös Brunein sulttaanille, jalkapallotähti David Beckhamille, koomikko David Walliamsille ja laulajatähti Madonnalle. Työskentelin kengäntekijän opissa yhteensä viisi vuotta. – Aloitin nahkojen leikkaajana, sillä liikkeen johtajan herra Lobbin mielestä nainen ei sopinut kengäntekijäksi. Työ on hyvin pikkutarkkaa, kenkien on oltava viimeisen päälle tehdyt. Sitten jalkineet saavat kiillottajan käsissä lopullisen loiston”Herra Lobbin mielestä nainen ei sopinut kengän tekijäksi.” Antiikki & Design perinne elää 30. Sen päätteeksi herra Lobb tuli luokseni ja kertoi minun olevan hänen mielestään valmis tekemään ensimmäisen asiakastyöni. Hintaa tulee roimasti lisää, jos kengät valmistetaan esimerkiksi krokotiilinnahasta. Kurssilla valmistamani kengät vein herra Lobbille ja kysyin kelpaako. Millaisia vaiheita kenkien tekemisessä on. Vuosikymmeniäkin vanhat kengät, joista esimerkiksi pohjat ovat kuluneet tai menneet rikki, voidaan korjata ja paikata. Lobb Bootmakers on kuninkaallinen hovihankkija. Onko sinulla ollut muita kuuluisia asiakkaita. – Äiti, siskot ja tädit. – Kengäntekijänä saan käsiini valmiit päälliset yhdessä pohjanahkojen, reunanahan, sisänahkojen sekä kärkija kantakovikkeiden kanssa. Tuona aikana saavutin perusteellisen ammattitaidon ja aloin myös luoda omaa asiakaskuntaani. Täällä kun on pitkät perinteet herrasmiespukeutumisessa. – Kaksi suurinta hintaan vaikuttavaa tekijää ovat kenkiin käytettävä nahka ja kenkämalli. Jätin tekstiilitaiteen ja vaihdoin opiskelemaan kokonaan kenkäpuolelle. – Monet asiakkaat eivät tilaa vuosiin uusia jalkineita, vaan lähettävät ratsastussaappaansa tai kenkänsä tänne korjattaviksi. Korjaatko rikkoutuneita kenkiä. Tykästyin nahkaan materiaalina ja tein parin nahkakenkiä. Tekeekö koskaan mieli heittää rukkaset naulaan. – Joskus työssä mustuneita käsiäni katsoessani tulee mieleen, että olisipa hienoa olla siistissä työssä vaikkapa apteekissa. Toiset olivat nauhalliset ja beigen väriset, toiset kumipohjaiset. Läheskään kaikki asiakkaamme eivät ole varakkaita kuuluisuuksia. Lady Dianakin teetti kenkänsä Lobbilla. He maksavat kenkien laadusta ja pitkäikäisyydestä. Kaavojen mukaan leikataan kenkien päälliset, ja ne ommellaan täällä tai lähetetään muualle ommeltaviksi. Monet haaveilevat käsintehdyistä kengistä ja säästävät niihin vuosia. – Tein pelkästään harjoituskenkiä oppipoikajaksoni aikana. Jos esimerkiksi pohjasta halutaan 1/8 tuuman vahvuinen, sen on myös oltava täsmälleen se. Olen pienestä pitäen nähnyt perheeni ja sukuni naisten tekevän käsillään paljon. Jaloista otetaan mitat, joiden mukaan lestintekijä valmistaa lestit ja kaavantekijä luo kaavat. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäväsi. Onko sinulla esikuvia. – Työn ohessa suoritin kengäntekemisen iltakurssin Cordweiners Collegessa. vuoksi päätin tehdä siellä yhden nahkatöiden kurssin. Jalkineparin tekemiseen kuluu yleensä aikaa kuudesta yhdeksään kuukautta. Tuo ensimmäinen asiakkaani oli kuningatar Elisabet II. Osaltani valmiisiin kenkiin jätän lestit vähintään viideksi päiväksi, jotta nahka kuivuu ja asettuu hyvin. Näin myös kengän muoto säilyy. Kiillottajan työpajan pöytä ja seinät ovat täynnä voiteita, harjoja, nauhoja ja nahkapohjallisia. Miesten tavalliset kävelykengät maksavat noin 3 500 puntaa eli reilut 4 000 euroa, saappaat noin 6 000 puntaa. Miten opit nykyisen työsi. Harjoittelujaksollani Lontoossa tutustuin niin sanottujen herrasmieskenkien valmistukseen. Sain vakuutettua herra Lobbin siitä, että myös nainen voi olla hyvä kengäntekijä, ja pääsin oppilaaksi Lobbin kengäntekijämestarille. – Tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Sinnikkyyteni palkittiin
Miesten kengät ovat aika lailla samanlaisia, sillä suuri osa asiakkaistamme on pukumiehiä, joiden asuun sopivat ruskeat tai mustat standardikengät. 20.15 Pojat menevät nukkumaan, ja minä hääräilen mieheni kanssa kotiremontin parissa. Tarkistan Lobbilta viikon mahdolliset uudet tilaukset. 13.15 Kenkäparin valmistuessa tilaan lähetin viemään sen Lobbin liikkeeseen. Vain veitsiä ja joitakin teriä olen ostanut uusina. Mikä on rakkain työvälineesi. – Työskentelemällä joka päivä. – Lestityspihdit, jotka Lobbin vanha kenkämestari lahjoitti minulle oppilasaikanani. 23.00 Toivottavasti on jo aika vetää rullaverho alas ja sanoa: ”Hyvää yötä Lontoo!” Sanna Palosaari Kengäntekijä Kenkien reunanahka painellaan veitsellä ja luusta tehdyllä työkalulla tasaiseksi, jotta siihen on hyvä ommella ja liimata pohja kiinni. Mieheni on freelance-muotoilija, jonka työt jatkuvat joskus illallisajan yli. sa, ja niihin lisätään nauhat ja pohjalliset. ”SOVITIN TYÖNI POIKIEN KOULUAIKAAN” 6.45 Kello soi. Antiikki & Design perinne elää 31. Leikimme, askartelemme tai katsomme tv:tä. Viime aikoina olen jonkin verran alkanut myös opettaa kengäntekoa. Omat, henkilökohtaiset työkalut ovat kengäntekijälle tärkeät. Kaksi energistä poikaa kömpii sänkyymme, aukaisemme rullaverhon ja tarkistamme sään ja miltä Lontoo näyttää tänään. Sitten aloitan uuden kenkäparin tekemisen sisäpohjan ja kovikkeiden preppaamisella. Aloitan lestittämällä, ompelemalla tai viimeistelemällä kenkäparin riippuen siitä, mihin edellisenä päivänä jäin. 15.00 Lopetan työt, siistin työhuoneeni, vaihdan vaatteet ja haen pojat koulusta. Erikoisten nahkojen kanssa työskentely on myös aina hieno kokemus. Tuntuu hyvältä, että muutkin ovat yhä kiinnostuneita vanhasta käsityöläisammatista. Käytän niitä työssäni yhä joka päivä. Viimeiseksi vielä herra Lobb tarkistaa jokaisen parin. Heidän kenkänsä voivat myös olla nahan lisäksi vaikkapa kankaasta, esimerkiksi hääkengät kiiltokankaasta. Olen vuosien varrella kolunnut paljon markkinoita ja vanhojen tavaroiden liikkeitä kerätessäni sopivia työkaluja, sillä nykyään valmistetut työkalut eivät ole yhtä laadukkaita ja kestäviä kuin vanhat. 12.30 Pikainen lounas ja takaisin työhön. 9.15 Tennistä, juoksulenkki tai heti pihassamme sijaitsevaan työpajaani. Olen sovittanut työtuntini poikieni koulunkäyntiin: teen 5,5-tuntista työpäivää yleensä kotona. Miten pidät taitoasi yllä. 18.00 Laitan ruuan ja syömme, toivottavasti koko perheen voimin. Naisten pukeutuminen puolestaan on monivivahteisempaa. Kahvi ja puuro, aamupesu, pojat sonnustautuvat koulu-univormuihin ja vien heidät kävellen yhdeksäksi kouluun. Millaisesta työtehtävästä haaveilet. – Naisten kenkiä tekisin mielelläni enemmän. Välipalan jälkeen on yleensä harrastuksen vuoro; uinti, tanssi, tennis, pyöräily tai ihan vain lähipuistossa ulkoilu
Yksityiskokoelma. Barokkikannussa on valetut ja kullatut pallojalat ja peukaloripa. Kantta koristavat barokkikukat, Kaarle XI:n kruunajaismitali vuodelta 1675 sekä kannun ensimmäisten omistajien nimet: Jacob Carlquist ja Christina Cornelia. Yksityiskokoelma. Kukkakoristeisen, osittain kullatun rasian valmistaja on Zacharias Heideman (1754– 1761). Kansallismuseo. Nathanael Heideman (1702–10) teki osittain kullatun juomakannun todennäköisesti mestarityökseen 1702. Pieniä rasioita käytettiin makeisja toilettirasioina sekä kirkoissa öylättirasioina. Sven Fabritius (mestarina 1700–25/27) teki 18,5 cm korkean juomakannun noin vuonna 1700. Koristeellinen peukaloripa avasi juomakannun. Kannu kuului Pietarissa ruhtinaalliselle Jusupov-suvulle. Ku va M us eo vi ra st o/ Ila ri Jä rv in en Ku va Pe r Bo rg Antiikki & Design 32. Suomalaiseen kokoelmaan se hankittiin 1950-luvulla. Jalkoina ja peukaloripana on kullatut joutsenet, valettua jalkakilpeä koristaa saippuakuplia puhaltava putto
PITOPÖYTIEN näyttävimpiä hopeaesineitä olivat oluenjuontiin tarkoitetut kookkaat juomakannut. 1704 muistolusikka. Varsinkin 1600ja 1700-luvun viipurilaismestareiden työt herättävät ihastusta edelleen. Mahtipontinen barokkityyli oli huipussaan 1650–1720, ja aikakauden komeileva ruokapöytäkulttuuri sopi mainiosti Viipurin Viipurissa on toiminut eri aikoina taitavia hopeaseppiä, joiden työtä ei ole paljoa tutkittu. Viipurissa tehty hopeasepäntyö on kiinnostava mutta vähän tutkittu osa kulttuurihistoriaamme. Kädensijassa on barokin suosimaa kukkaja hedelmäaiheista pakotuskoristelua. Alempi pääkallokuvioinen on Sven Fabritiuksen (1700–1725/27) tekemä raatimies Boismanin hautajaisten 28.8. Kaupungissa oltiin syystäkin ylpeitä taitavista kultaja hopeasepistä, jotka perustivat oman ammattikunnan vuonna 1695, toisena Suomessa Turun jälkeen. Kukoistusaikaansa Ruotsin vallan aikana kaupunki eli 1600-luvulla, jolloin siellä oli noin 3 500 asukasta ja siitä tehtiin Viipurin läänin pääkaupunki. Kansallismuseo. Nathanael Heidemanin tekemä kannu, mestarityö vuodelta 1702, poikkeaa hauskasti muista. Hopean taitajia Viipurista MARKETTA TAMMINEN KUVAT KATJA HAGELSTAM V aikka Viipuri ei tänä päivänä kuulu Suomeen, sen historia on meidän historiaamme. Esineistöä on sekä Kansallismuseossa että muissakin museoissa ja luonnollisesti yksityiskokoelmissa. Viipurilaiset juomakannut ovat Itämeren piirissä suosittua ruotsalaista tyyppiä. rotanhäntä pesän alla ja suipentuva varren yläpää. › vauraalle porvaristolle. Marketta Tammisen tuore kirja kertoo Viipurin hopeasta, jossa näkyvät niin Suomen historian vaiheet kuin antiikin tyylikaudetkin. Ne ovat sylinterimäisiä, sileäpintaisia, saranakantisia ja pallojalkaisia. Ylemmän on tehnyt luultavasti Johan Christoffer Hillman (1688–97). Loistokauttaan kaupungin hopea eli barokin aikaan. Juhlissa oli tapana levittää pöydille ja seinähyllyille nähtäviksi talon hopeat, upeat pakotuskoristeiset vadit, laakeat jalalliset kulhot, erikokoiset pikarit, lusikat ja kynttilänjalat. Pallojalat ovat valetut, ja samankaltainen pallo toimii usein peukaloripana. Kannujen korkeus vaihtelee noin 13 ja 22 cm:n välillä. Kansi on tavallisesti kaiverruskoristeinen, ja sen keskellä on joko monogrammi tai upotettu raha tai mitali. Säilyneiden kannujen tekijöiksi tiedetään Joachim Danckwart, Johan Grummelier, Sven Fabritius, Fredrik Dammert ja Henrik Rosenius. Viipurissa tiedetään olleen hopeaseppiä jo keskiajan lopulla, mutta heidän tuotantonsa on jäänyt tuntemattomaksi. Kaksi barokkilusikkaa ovat 1600ja 1700-lukujen vaihteesta. Siinä on pallojalkojen ja pallomaisen peukalorivan tilalla valetut joutseAntiikki & Design 33. Joissakin taloissa niistä tarjottiin paloviinaakin, jota ryypättiin lusikalla ammentamalla. Kannun sisäpuoli on lähes aina kullattu, ja kultausta on myös ulkopuolella yksityiskohdissa. Joskus kannessa on erillinen ruuvilla kiinnitetty, ihmisfiguureja esittävä kansilaatta. Barokkiajan juomakannuja on Viipurista säilynyt enemmän kuin muista Suomen kaupungeista yhteensä. Niissä on ns. Barokkiaikana juomakannuja tehtiin myös mestarityönä
SUUREN POHJAN SODAN aikana tsaari Pietari Suuri valtasi Viipurin keväällä 1710, ja vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa Viipuri ja itäisin osa Suomea siirtyivät Venäjän hallintaan. Uusi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että yksittäisistä lainapiirteistä huolimatta viipurilainen hopeasepäntyö ei ole korostetusti erilaista kuin Tukholman vaikutuspiirissä olleessa muussa Suomessa. Heidemanin joutsenkannu on ainoa laatuaan. Viipurissa harvinaista uusklassismia (1780–1810) näkee vain Carl Christian Forss manin töissä. Reitzin säätiö. Teekannun kaatonokka on linnunpään muotoinen. Rokokooajalla (1750–80) suosittu esine viipurilaiskodeissa oli kukkaja kiehkurapakotuksin koristettu sokerirasia – sokerikin yleistyi, ja sille tarvittiin isompia tarjoiluastioita. Kaupunki oli pahoin tuhoutunut, mutta asukkaat jäivät paikoilleen ja elämä jatkui. Heideman oli tullut Viipuriin Dantzigista (nyk. Runsaasti kullattu kannu kulkeutui aikoinaan Venäjälle ruhtinaallisen Jusu pov-suvun kokoelmiin, mutta nykyään se on suomalaisessa yksityiskokoelmassa. Kahvi ja tee olivat uusia nautintoaineita, ja Viipurista on säilynyt Carl Christian Forssmanin tekemä kahvikannu sekä Lo rentz Roseniuksen teekannu. Antiikki & Design 34. Vaikka Pietarin kaupunki oli lähellä, veKahvi ja tee olivat 1700-luvun uutta muotia. Tuotteliaita rokokoomestareita olivat Ruotsista muuttanut Jacob Binborg sekä Henrik Petman. Gda´nsk Puolassa), jossa juomakannut olivat rengasjalkaisia, mutta kannen keskinuppina oli eläin, usein juuri joutsen. Myöhäisbarokin ajalta (1720–50) Viipurista tunnetaan muutamia ryhdikkäitä pikareita, joissa on keskellä kaiverretun lehtiseppeleen ympäröimä monogrammi ja jalassa on tyypillinen pystykupurarivi eli godronnointi. Myöhäisbarokin teekannussa nokka lähtee rungon leveästä osasta. net, siivet kohollaan, kultakruunu kaulassa ja ylimmällä joutsenella vielä kultasormus nokassaan. Uusklassismin ruotsalainen muoto kustavilaisuus ei koskaan saanut Viipurissa jalansijaa. Siselöidyssä ja kullatussa koristelussa on alkavan rokokoon rocaille-ornamentiikkaa. Kädensija ja kannen kruunukoristeinen nuppi ovat norsunluuta. 21 cm korkean kannun teki Lorentz Rosenius (mestarina 1729–1762). Hopeaseppien asiakaskuntaan tuli venäläisiä. VIIPURILAISEN hopeasepäntyön yhteydessä on vanhastaan puhuttu saksalaisista ja balttilaisista tai venäläisistä vaikutteista
näläinen vaikutus hopeaan jäi vähäiseksi. Viipurilainen esinevalikoima kylläkin painottuu eri tavalla kuin muista Suomen kaupungeista säilynyt hopeaesineistö. UUSI KUKOISTUSKAUSI Viipurille koitti Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla, ja hopeasepäntyö käynnistyi uudelleen. Yksityiskokoelma. Viipurin merkittävät hopeasepät taas olivat lähes kaikki suomalaisia ja olivat hankkineet oppinsa suomalaisissa työpajoissa. Saranakantiset rasiat tulivat 1700-luvun puolivälissä. Pietarilaisia piirteitä alkoi yleisesti erottua › Sokerisirottimen parina oli usein sinappitölkki. Pietarin kultaja hopeasepät olivat suurelta osin eri puolilta Eurooppaa sinne asettuneita ja edustivat vuosikymmenien ajan lukuisia eri tyylisuuntia ja traditioita. Sokerisirotin ja sinappitölkki ovat yllättävän isoja, 20,5 ja 21 cm korkeita. Niinpä 1700-luvun viimeisinä vuosina Viipurissa hopeasepäntyö hiipui ja lopulta lakkasi kokonaan. Carl Christian Forssman (1753–97). Kädensija ja nuppi ovat puuta. Suurkaupunki veti puoleensa sekä asiakkaita että alalla uraa luovia käsityöläisiä. Yksityiskokoelma. Soikeat, pulleat sokerirasiat ovat tyypillisiä viipurilaiselle rokokoolle. Niiden koristelu on tyypillistä myöhäisbarokkia pystyharjanteineen ja kaiverruksineen. Ku va Pe r Bo rg Antiikki & Design 35. Valmistaja Carl Christian Forssman (1753–97). Jacob Binborg (1761–87) teki 1772 rasian, jonka koristelu on pakotettu ja siselöity. Yksityiskokoelma. Kahvikannussa on myöhäisbarokille ominaiset pystyharjanteet, jotka jatkuvat kannen kuviointina. Rasiassa on myös venäläinen kruunattu monogrammi. Pietarin läheisyys ilmeni kuitenkin odottamattomalla tavalla
Kansallismuseo. Reitzin säätiö. Lasikivet nousivat suosioon kansanomaisissa sormuksissa 1800-luvulla. Qvarnbergin käsialaa on myös lyyran muotoinen lankakerän pidin. Antiikki & Design 36. l860–80-lukujen sormusten tekijät ovat Johan Illberg, Jonas Lampén, Otto Wilh. Matalan kaluston muodossa on pietarilaisvaikutteita. Pietarilaivaikutteista empireä edustava teekalusto on kuulunut Viipurissa vaikuttaneelle kirjailijalle Jaakko Juteinille (1781–1855). Kansallismuseo. Laurén ja Wilhelm Porthan. Ketju laitettiin ranteeseen ja lankakerä ripustettiin alas koukkuun. Sen on tehnyt Henrik Qvarnberg (1819–47) luultavasti 1820luvulla
Tarkiaisen työt. Suomalainen design ei Viipu riin koskaan ehtinyt. Antiikki & Design 37. Viipurin leima oli Ruotsin valtakunnan aikana kruunattu W. Harvoja Pietarissa opiskelleita hopeasep piä oli Henrik Qvarnberg, jonka joissakin töissä voi nähdä oppivuosina omaksuttua kepeää tyylikkyyttä. Historismin eli kertaustyylien aikana (1830–1900) kahvipöytien yleisin hopea esine oli pulleakylkinen kermakannu. A. J.A. Silloin leimaksi tuli kruunattu Wkirjain. Tuotteliaita hopeaseppiä olivat Johan Illberg, Matts Golin, Jonas Lampén ja Wilhelm Porthan. Vasta vuoden 1812 jälkeen, kun Vanha Suomi oli liitetty muuhun Suomeen, Viipu rin hopeaan lyötiin valtakunnanleima, Suo men suuriruhtinaskunnan kruunu. KIRJOITTAJA ON Porvoon museon entinen johtaja, joka on kirjoittanut ja toimittanut useita tietoteoksia. Viipurissa ei koskaan käytetty Ruotsin valtakunnan kolmen kruu nun leimaa, joka tuli voimaan 1752. Hopean leimaus Viipurissa poikkesi muusta Suomesta. Tarkiaisen 1930luvun kirkol lisissa töissä. Silloin kaupunginleima oli pelkkä W ja mukaan tuli myös suomalainen vuosileima. Viipurilaista alkavaa modernismia edustavat kultaseppä J.A. suurelta osin säilyneet. Niiden perusteella tiedetään muun muassa useita mestaritöitä sekä kaikki mestareitten sisäänkirjoittamat oppipojat vuosilta 1701–1861. Ruotsissa vaadittiin mestarinleiman lisäk si kaupunginleimaa jo 1596, mutta Viipu rissa sen käyttö näyttää yleistyneen vas ta 1700luvun alussa. Alkava moderni muotoilu näkyy muun muassa J. Tek ninen kehitys ja mekanisointi alkoivat muuttaa hopeasepäntyön luonnetta, ja vii purilainen hopea oli samanlaista kuin kaik kialla Suomessa. Nykyään kynttilänjalat omistaa Kallion seurakunta Helsingissä. LR-leima oli Lorentz Roseniuksen (1729–62) mestarinleima. Viipurin kulta ja hopeaseppien tutki muksen kiinnostavimman lähteen muodos tavat ammattikunnan asiakirjat, jotka ovat UUTTA TUTKIMUSTA MARKETTA TAMMISEN kirja Viipurin hopeat (SKS) kartoittaa suomessa säily neitä viipurilaisia hopeaesineitä ja kertoo uutta tietoa myös niiden tekijöistä. suomalaisessa empiressä ja myöhäisempi ressä (1810–50), eikä vain hopeassa vaan myös muun muassa huonekalutuotannossa. HOPEAN LEIMAUKSEN käytäntö poikke si Viipurissa pitkään Suomessa käytetystä. Jokaiseen on kaiverrettu valoon liittyvä raamatunlause. Tarkiainen oy (1916–39) valmisti Viipurin tuomiokirkkoon vuonna 1930 seitsemän alttarikynttilänjalkaa
Antiikki & Design 38. linna Juhlasali on Ari Kupsuksen suosikkihuone. Kalustus on valtaosin venäläistä empireä. Pompejin ja Herculaneumin mallin mukaan niissä on marmoriimitaatiota, koristeellisia pilastereita ja grisailleeli harmaasävytekniikalla maalattuja friisejä. Unkarin valtio entisöi vuoden 1986 restaurointitöiden yhteydessä freskot, jotka paroni György Bajzáth maalautti 1820. Henkeäsalpaavan tilan pinta-ala on 100 m 2 ja korkeus yli 5 m
Huutokauppaan astuu elegantisti pukeutunut mies. Seuraavaksi hän haaveilee jonkin kulttuurihistoriallisen rakennuksen pelastamisesta ja hymyilee: – Minä olen tällainen kartanohullu. Antiikki & Design 39. Hän kertoo Budapestin vieneen sydämensä: – Sinne perustan linnani. Sen jälkeen hän matkusti usein Pietariin ihailemaan palatseja ja haaveilemaan elämästä yhtä upeiden esineiden keskellä. Kupsuksesta on tullut kulttuurin mesenaatti. › Ari Kupsuksen rakkaus antiikkiin syttyi, kun hän kävi ensimmäisen kerran Pietarin Eremitaasissa 1994. Ikkunasta näkyy tuttu hahmo, Ari Kupsus. linna Kartanohullun unelma Unkarissa TUIJA PELTOMAA KUVAT ARI KUPSUS O n vuosi 1999. meille antiikkikokoelmaa ja nuoria unkarilaisia taiteilijoita. Alakerran galleriassa hän esittelee Unkarin historian käänteet ovat jättäneet paljon vanhoja linnoja tyhjilleen. Sitten siirrymme yläkertaan nauttimaan salonkikonsertista. Yhdelle niistä on uuden elämän antanut suomalainen Ari Kupsus, joka on kulttuurityöllään lunastanut paikkansa sukulaiskansan keskuudessa. Nyt hänellä on Unkarin suurin venäläisten antiikkikalusteiden kokoelma. Hyväntekeväisyysjärjestönsä kautta hän avustaa paikallisia taiteen ja musiikin opiskelijoita. Kymmenen vuotta myöhemmin koputan oveen Brody Sandor utcalla Budapestin keskustassa
Vuonna 1800 linnan osti Veszpremin piispa, paroni József Bajzáth, joka rakennutti linnankappelin. VUONNA 2012 Ari Kupsus löysi oman kruununjalokivensä Länsi-Unkarista, seudulta, jolla sijaitsee maan suurin järvi Balaton. Se on kuulunut unkarilaisille Amadéja Bajzáth-aatelissuvuille sekä frankkilais-svaabiaiselle (nyk. Arvorakennuksen herättäminen eloon olisi paitsi suuri haaste myös merkittävä teko, koska Unkarin valtion omistamista sadoista linnoista vain harvat ovat asuttuja tai museokäytössä. Tämä laajensi ja modernisoi rakennuksia vuonna 1820 sekä maalautti Kulttuurityöllä Ari Kupsus lunasti paikan yhteisössä. Valtio oli vuonna 1986 tyhjentänyt rapistuneen linnan ja kunnostanut sen osittain, mutta kun käyttöä ei löytynyt, linna jäi jälleen autioksi. Häneltä paikka siirtyi perintönä veljenpojalle paroni György Bajzáthille. – Arvonsa tuntevat unkarilaiset piirit eivät helposti hyväksy ulkomaalaisia tasaveroisina joukkoonsa, mutta he arvostavat sivistyneisyyttä. Arvorakennuksen vanhin osa on barokkia ja kreivi Antal Amadén noin vuosina 1726– 35 rakennuttama. Linna käsittää päärakennuksen, kaksi sivusiipeä, pikkueli lastenlinnan, hevostallit ja entisen palvelijoiden siiven. Näin hänestä tuli lähes 300 vuotiaan Amadé Bajzáth Pappenheim -linnan isäntä. Hänen perillisensä lisäsivät siihen toisen kerroksen ja pikkusiivet. Ari Kupsuksen työ kulttuurin hyväksi tunnettiin, ja vuokrasopimus linnasta solmittiin. Kulttuuriperinnön vaaliminen on antanut minulle paikan tässä yhteiskunnassa, hän kertoo. eteläsaksalaiselle) von Pappenheimin suvulle, joka edustaa Euroopan vanhinta ylhäisaatelia. Iszkan Pyhän Yrjön eli Iszkaszentgyörgyn kylässä uinui noin vuosina 1726–35 valmistunut linna. LINNAN MENNEISYYS on vaikuttava. Kun entinen Unkarin suurlähettiläs Jari Vilén kuuli paikasta, hän kertoi siitä Kupsukselle. Pääsisäänkäynnin ylle tuli kappeli, nykyinen biedermeiersalonki. Nykyisen pääsisäänkäynnin rakennutti paroni György Bajzáth, joka toimi Veszpremin piispana. linna Linnan vanhimman osan rakennutti noin vuoden 1700 aikoihin kreivi Antal Amadé, toinen kerros on hänen perillistensä ajalta. › Antiikki & Design 40
Linnan edessä avautuu viiden hehtaarin laajuinen barokkipuisto. Antiikki & Design 41. linna Päärakennuksen vasemmalla puolella on uusbarokkia edustava pikkueli lastenlinna, jonka taakse jäävät hevostallit ja entinen palvelijoiden siipi. Pyöreä torni ”Cecilia Metella” oli kreivi Siegfried von Pappenheimin huomenlahja kreivitär Erzsebetille. Päärakennuksesta oikealle on keittiösisäpiha. Sen nimi viittaa Rooman ulkopuolella Via Appian varrella sijaitsevaan mausoleumiin, josta torni lainasi muotonsa. Lisäksi linnan sivuilla on 40 hehtaarin englantilainen maisemapuutarha. Muotopuutarhan (jardin à la française) käytävien, terassien, puurivien ja vesialtaiden kunnostamiseen ovat osallistuneet Kempeleen puutarhaoppilaitoksen opiskelijat. Lastenlinnassa toimi Suomen suurlähetystö 1944
Ari Kupsukselle sohvakalusto päätyi kalustuksen vaihdon yhteydessä. Antiikki & Design 42. Sen tuoleilla ovat istuneet kahvittelemassa kaikkien Euroopan kuningashuoneiden jäsenet Englannin kuningatarta lukuun ottamatta. Uusbarokkisalongin vuonna 1870 valmistettu wieniläistyylinen sohvakalusto on palvellut Suomen Itävallan suurlähettilään residenssin kultaisessa salongissa
Uskonnollista taidetta on esillä linnan entisessä kappelissa. linna Entinen kappeli on nyt sisustettu biedermeiersalongiksi. Piippuleimatussa lautasessa on Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna. Se on veistetty hiekkakivestä noin 1450. Antiikki & Design 43. Paroni György Bajzáthin entisen työhuoneen, nykyisen uusbarokkisalongin, seiniä kiertää kirsikanlehtiboordi. Talvella se muistutti paronia hänen rakkaasta kesäkodistaan Istrian niemimaalla Adrianmeren pohjoisrannikolla. Kappelin rakennutti linnaan Veszpremin piispana toiminut paroni József Bajzáth vuonna 1800, ja siinä käytössä se toimi toiseen maailmansotaan saakka. Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -veistos kuuluu linnan vanhimpiin esineisiin. Arabian pieni lautanen on uskomaton löytö Budapestin Ecserilta, Euroopan suurimmilta viikoittaisilta antiikin ulkoilmamarkkinoilta
Aristokraattisen kasvatuksen mukaisesti lapset tuotiin tapaamaan van hempiaan joka aamu, eikä hyviin tapoihin kuulunut puhua ilman lupaa. Esimerkiksi vuosina 1800–1944 käytössä olleen vanhan linnan kappelin paikalla on nyt biedermeiersalon ki, jonka seinillä on uskonnollisia maalauk sia 1600luvulta alkaen. Autiossa linnassa ei ollut yhtään huonekalua. Lopputulos on Kupsuksen sanoin ”kes kieurooppalainen aristokraattinen linna, joka on osittain sisustettu suomalaiseen kartanotyyliin”. Kokonaisuus hioutuu yhä paremmaksi si tä mukaa, kun uusia sopivia esineitä löytyy. Rokokoosalongin heleisiin värisävyihin sointuu silkkikankaalla verhoiltu Ludvig XVI -tyylinen kalusto 1800-luvun puolivälistä. Henkilökohtaisista muistoista kunniapai kan juhlasalissa on saanut isoisoäiti Tyyne Matildan brysselinpitsistä, silkkistä ja da mastista ommeltu hääpuku vuodelta 1912. Linnan perivät paronitar Valerie Baj záth de Pészak ja hänen puolisonsa krei vi Alexander von Pappenheim, joiden jälkeen paikkaa isännöi heidän poikansa Siegfried von Pappenheim yhdessä vai monsa, kreivitär Erzsebet Károlyi von Nagykárolyin kanssa. Kreivittären valtavien myötäjäisten avulla valmistui vuonna 1903 uusbarokkia edus tava pikkulinna. Antiikkiesineitä Kupsus hankkii Suomes ta, Ruotsista ja Unkarista. – Unkarin historian tapahtumien vuoksi paljon aristokraattista esineistöä on tuhou tunut eivätkä kaikki säilyneet esineetkään ole enää koskemattomassa saatikka alkupe räisessä kunnossa. Kesäkuukau siksi hän siirtyy Budapestista maaseudun rauhaan ja järjestää linnassa konsertteja, taidenäyttelyitä, mestarikursseja, seminaa reja, juhlia, vastaanottoja ja kansainvälisiä taideleirejä. Esimerkiksi vaatekaappi on kuulunut ”Suurimpana unkarilaisena” tunnetulle kreivi István Széchenyille, jonka suku on maan vanhimpia ja vauraimpia. Rakennus tunnetaan ni mellä ”lastenlinna”, koska siellä asuivat vain pariskunnan neljä lasta, näiden kaitsijat ja kotiopettajat. Kun Kupsus astui sisään ensimmäisen kerran, yhtään huonekalua ei ollut jäljellä. Muotokuvassa on Marie Antoinette, Ranskan kuningatar mutta myös Unkarin prinsessa, jonka äiti Maria Teresia oli Itävallan, Unkarin ja Böömin hallitsija. Se löytyi käytöstä pois tettuna Wienistä Suomen Itävallan suur lähetystöstä, jonne se oli hankittu vuonna 1960, kun presidentti Urho Kekkosen en simmäistä virallista valtiovierailua maahan valmisteltiin. Ensimmäinen hankinta oli itävaltalainen uusbarokkikalusto. Kalusteita on löytynyt huutokaupoista, tauluja ja ihastuttavia pienesineitä antiikki liikkeistä ja Eceseristä Budapestin viikoit taisilta antiikkimarkkinoilta. linna juhlasaliin ja koko yläkertaan uudet seinä freskot. Kolmetoista salia on nyt sisustettu. ARI KUPSUS ON LUONUT linnaan sekä museon että oman asuntonsa. Vuosina 1791–1860 elänyt valtiomies ja kirjailija sai aikaan muun muassa Unkarin kansallisteat terin sekä Budan ja Pestin kaupunkeja yh distävän Széchenyin ketjusillan Tonavan yli. KERTOESSAAN SISUSTUKSEN yksityis kohdista Ari Kupsus johdattaa kuulijaansa kuin historiallisessa romaanissa kreivien, paronien, prinssien, prinsessojen ja palveli jattarien keskellä. › Antiikki & Design 44. Säilyttääkseen paikan alkuperäisen hen gen Kupsus valikoi linnaan ennen vuotta 1860 valmistettuja ja sinne sopivia esineitä, joista hän itsekin pitää
Veistos löytyi Ecserin antiikkimarkkinoilta. Koristeveistoksen lemmekäs aihe Le Baiser – siivettömien puttojen suudelma – sointuu salin valoisaan tunnelmaan. Rokokoosalongin alkuperäiset freskot rocaille-ornamentteineen ovat 1750–60luvulta. Lipasto ja kynttilänjalat ovat 1800-luvun alkupuolelta ja hankintoja Bukowskisin huutokaupasta. Antiikki & Design 45
Kaikki avaran huoneen esineet ovat vuosilta 1800–30. Tuolloin Suomen suurlähetystön muistohuoneiden avajaisiin saapui 500 vierasta 16 maasta. Nyt linna on jälleen suosittu hääjuhlapaikka. Sosialismin aikana linnassa toimivat koulu, posti, kirjasto, elokuvateatteri, hedelmäkauppa, autokorjaamo, kunnantoimisto ja avioliitonsolmimissali. seurasivat makedonialaisten sotalasten turvakoti ja kaivostyöläisten majapaikka. Museon avasi presidentti Sauli Niinistö. Näin hän myös pelasti kotinsa diplomaattisen koskemattomuuden suojiin. Paronitar oli vain 18-vuotias, kun hän lähti perheineen evakkomatkalle lokakuussa 1944. Historiallisilla teoillaan Ari Kupsus on lunastanut paikkansa Unkarissa ja omaa ”linnanherraansa” arvostavan Iszkaszentgyörgyn kylän asukkaiden sydämissä. Lipputangossa liehui Ari Kupsuksen isoäidin Sylvia Augustan Viipurin Kupsuksen talosta pelastama siniristilippu, jota ei ollut nostettu salkoon sitten vuoden 1944. s. Venäläistä empireä on kirjoituslipastokin, jonka yllä oleva naisen muotokuva löytyi Marché aux puces -kirpputorilta Pariisista vuonna 1990. linna LINNAN VIIMEISET aristokraattiset asukkaat jättivät Unkarin toisen maailmansodan aikana, mutta sitä ennen Suomen valtion ja Amadé Bajzáth Pappenheim -linnan tiet kohtasivat. Pietarilaiset mahonkikalusteet on tuotu Suomesta. Kun Budapestia pommitettiin, kreivitär Erzsebet von Pappenheim tarjosi pikkueli lastenlinnan turvapaikaksi sukukansan lähettiläälle. Linna jäi Neuvostoliiton ja Saksan joukkojen väliselle taistelutantereelle. Venäläinen empirepeili ja konsolipöytä ovat saaneet seurakseen wieniläisen pöytäpendyylin. Paluuta ei ollut. Samalta ajalta oleva kehys on Pannonhalman benediktiiniluostarista Unkarista. Juhlasalissa ja rokokoosalongissa oli opettajien työsuhdeasuntola. Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun lähetystö muutti pois, kreivillinen perhe pakeni Saksaan Dorothea-tyttären puolison kreivi von Schönborn-Wiesentheidin suvun suojiin. Myös linnan aristokraattinen historia heräsi eloon, kun Kupsus sisusti paronitar Sibil von Manteuffel Szoegin makuuhuoneen ja kutsui tämän vierailulle kotilinnaansa. UUSI SIVU LINNAN tarinassa kääntyi syyskuun 5. 47. Se pakkolunastettiin ja sosialisoitiin valtavine tiluksineen vuonna 1945, minkä jälkeen sinne sijoitettiin neuvostojoukkojen sotasairaala ja sitten saksalaisten komentokeskus. Työhuone on sisustettu Ari Kupsuksen suosikkityylillä empirellä. Nyt 91-vuotiaana hän yöpyy vanhassa makuuhuoneessaan jokaisella Unkarin-vierailullaan. päivänä 2012. Antiikki & Design 46. Lähde mukaan Tonavan-risteilylle! Lukijamatkalla vierailemme Amadé Bajzáth Pappenheim -linnassa, lue lisää. Suomen suurlähetystö siirtyi linnaan vuonna 1944 ja toimi siellä kuusi kuukautta. Niitä Linnassa toimi sotasairaala, sitten koulu, posti ja kirjasto
RISTEILYN HINTA 1. BRATISLAVA Pääsemme Oldtimer XL-turistijunan kyydissä kukkulalla sijaitsevan keskiaikaisen linnan pihalle, mistä aukeaa vaikuttava näkymä Bratislavan kaupunkiin ympäristöineen. MAANANTAI 3.9. NOVI SAD Saavumme aamulla Novi Sadiin, Serbian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin, ja tutustumme opastetulla kävelykierroksella kaupungin vaiheikkaaseen historiaan ja nykypäi vään. Puolen yön aikaan laiva suuntaa kohti Bratislavaa. s. Antiikki & Design -lehden lukijaedun, erikoisretken Budapestistä, saat vain koodilla ANTIIKKI. LAUANTAI 1.9. Sieltä lähdemme Pécsin kaupunkiin, joka oli 2010 yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista ja on tunnettu gallerioistaan, museoistaan sekä historiallisista nähtävyyksistään. Erityisohjelmana Antiikki & Designin lukijoille on vierailu Ari Kupsuksen Amadé-Bajzáth-Pappenheimin linnassa, ks. Illalla serbialainen kansanperinne-esitys laivalla. HINTAAN SISÄLTYVÄT RETKET • Vain Antiikki & Design -lehden lukijoille: Budapestin päivänä vierailu Amadé-Bajzáth-Pappenheimin linnaan, kokopäiväretki sis. Antiikki & Design lukijamatka 47. BELGRAD – HELSINKI Laivasta nousu, kuljetus keskustaan ja aikaa tutustua kaupunkiin omatoimisesti. kansi 2 hh 1 985 e/hlö, 1 hh 2 485 e/hlö 2. Juhlailta laivalla. Iltapäivällä Der Kleine Prinz risteilee Rautaporttisolan rotkomaisemiin. BUDAPEST Budapestiin saavutaan aikaisin aamulla. TORSTAI 30.8. Aamupäivän kaupunkikierroksella tutuiksi tulevat muun muassa katedraali, Prinsessa Ljubican kartano ja raatihuone. Iltapäivällä retki Fruska Goran vuorelle Krushedolin luostariin, joka on kuuluisa 1400-luvulla maalatuista freskoistaan. TIISTAI 4.9. • Kaikille yhteiset retket: Wienin kaupunkikierros, Junakyyti Oldtimer XL-turistijunalla Bratislavassa, Pécsin kaupunkikierros, Novi Sadin kävelykierros, Fruska Gora ja Krushedolin luostari, Orshovan kaupunkierros sekä Belgradin kaupunkikierros. Kuljetus kentälle ja lento Helsinkiin. Laivan ravintolassa nautit ruoasta ja vaihtuvasta maisemasta. 38–46. kansi 2 hh 2 065 e/hlö, 1 hh 2 525 e/hlö HINTAAN SISÄLTYY • Risteily m/s Der Kleine Prinz ***+ -laivalla, reittilennot turistiluokassa Helsinki – Wien, Belgrad – Helsinki (koneen vaihto sekä menoettä paluulennolla), kenttäkuljetukset, ohjelma ja täysihoito laivalla, juomapaketti laivalla, lounas serbialaisella maatilalla, matkaohjelman mukaiset retket, jotka tulkataan suomeksi, sekä Kristina-matkanjohtajien palvelut. Hän luennoi matkan aikana aiheista: • Suomalaiset taiteilijat Unkarissa ja unkarilaiset Suomessa, Akseli Gallen-Kallelasta Nandor Mikolaan. Kaupunkikierros Wienissä. Antiikki & Design -lehden lukijoille erikoisretki Amadé-Bajzáth-Pappenheimin linnaan Ari Kupsuksen isännöimänä. BELGRAD Belgrad, Serbian pääkaupunki, on yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista. Lisämaksusta: Unkarilainen ilta, iltaretki 54 e. Kaupunkikierroksella käymme myös katedraalissa. Jatkamme Vojvodinan alueelle Jarakin kylään ja nautimme lounaan maatilan puutarhassa. Gustav Klimtin Suudelma, Oscar Kokoschkan lapsikuvat ja Egon Schielen radikaalit alastomat. ASIANTUNTIJA VIERAANA on mukana taidehistorioitsija Tuija Peltomaa. Iltapäivällä laiva lähtee Bratislavasta. ORSHOVA, BAILE HERCULANE JA RAUTAPORTTI Aamiaisen jälkeen saavumme Romanian Orshovaan. LISÄTIEDOT JA VARAUKSET Puhelimitse 05–211 44 (ma–pe klo 10–16) tai sähköpostilla info@kristinacruises.com. OHJELMA TIISTAI 28.8. KESKIVIIKKO 29.8. Jokiristeily Tonavalla Lähde 28.8.–4.9.2018 mukaan eteläisen Tonavan risteilylle, joka vie viiden valtion hurmaaviin maisemiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä Kristina Cruises Oy Tonava virtaa upean Rautaporttisolan läpi Serbian ja Romanian rajalla. HELSINKI–WIEN Lento Wieniin ja kuljetus Der Kleine Prinz -laivalle. Lisämaksusta: Wieniläisen Hofburg-orkesterin klassisen musiikin konsertti, iltaretki 58 e. Historialliset rakennukset, kuten barokkiaikaiset palatsit, Pyhän Martin tuomiokirkko sekä kaupungintalo aukioineen luovat vanhankaupungin erityisen tunnelman. MOHÁCS & PÉCS Aamulla laiva lipuu Mohácsin satamaan. PERJANTAI 31.8. Suomalaisen Ari Kupsuksen linna Unkarissa kutsuu Antiikki & Designin lukijoita. Muista mainita etu varauksen yhteydessä. lounaan. SUNNUNTAI 2.9. • Wien 1908–18
Pilvi Ojamaan suunnittelema Valli-setti vuodelta 1971 on keräilijöiden erityisessä suosiossa. Antiikki & Design 48
G. Tuotannossa suosittiin erityisesti stalinistista tyyliä eli raskaita, geometrisin kuvioin tai kukkakuvioin koristeltuja kristallitai puolikristalliesineitä. Siellä syntyi myös lampunvarjostimia moniin teattereihin ja valtion julkisiin laitoksiin eri puolille Neuvostoliittoa. Koko tehtaan tuotantosuunta muuttui hänen aloitettuaan työnsä siellä. Myös tehtaalla vain vähän aikaa työskennellyt Ingi Vaher oli lahjakas. 1960-luvulla tehtaan suunnittelijoiksi liittyivät Pilvi Ojamaa ja Eino Mäelt. Kaia Kask on kerännyt Tarbeklaasin lasia ja etsinyt siitä tietoja viidentoista vuoden ajan. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, hänellä on yksi Viron laajimmista tehtaan tuotteiden kokoelmista. – Virolaiset lasitaiteilijat ottivat oppia suomalaisilta kollegoiltaan, joiden tuotteita palkittiin tuohon aikaan Milanon triennaaleissa. Amelung perusti Rõika-Meleskin peilitehtaan Põltsamaan kaupunkiin Keski-Viroon 1794. Siitä alkoi hänen innostuksensa Tarbeklaasin tuotantoon. Tehtaalla oli myös taitavia muotoilijoita. Ph. MARJATTA HIETANIEMI KUVAT PRIIT HALBERG T allinnalaisella Kaia Kaskella oli jo muutamia virolaisen Tarbeklaasin lasitehtaan esineitä isoäitinsä perintönä, ja sitten ystävä toi hänelle lahjaksi mehulasisetin. Neuvostoliiton miehittäessä Viron Lorupin tehtaaseen yhdistettiin Meleskin tehdas sekä 1931 perustettu Tarton lasitehdas. Hän suunnitteli yksinkertaisia, elegantteja laseja, Kaia Kask kertoo. Esimerkiksi Taškentin teatteriin Uzbekistaniin tilattiin 1 500 kristallista lampunvarjostinta ja Moskovan yliopistoon 6 000 maitolasivalaisinta. TARBEKLAASIN ensimmäiseksi taiteelliseksi suunnittelijaksi palkattiin 1953 Helga Kõrge ja pari vuotta myöhemmin Ingi V aher ja Mirjam Maasikas. Alkuaikoina tehtaalla valmistettiin taloustavaroita ja pulloja. – Helga Kõrgellä oli hyvä maku. Tarbeklaasin tehdas toimi 1941– 2007, mutta senkin takana on pitkä lasitehtaiden historia. Kaia Kask esittelee Helga Kõrgen suunnittelemaa Ilo-sarjan karahvia, joka oli yksi tehtaan ensimmäisistä modernia muotoilua edustaneista esineistä. 1960ja 70-lukujen vaihteessa taiteellisina suunnittelijoina aloittivat Tiia-Lena Vilde Pilvi Ojamaan suunnitteleman maljakon nimi on Kulkunen, 1971. › Antiikki & Design 49. keräilijä Tarbeklaasin lasin jäljillä Virolaisen Tarbeklaasin lasitehtaan tuotanto oli aikoinaan tavallista kodeissa ja suosittua ympäri Neuvostoliittoa. 1941 toimintansa aloittaneen tehtaan nimeksi tuli Tarbeklaas (suomeksi Tarvetai Käyttölasi). Virossa on valmistettu lasia 1500-luvulta saakka. Ennen toista maailmansotaa lasitehdas vuokrasi tilansa Tallinnassa vuodesta 1934 toimineelle, Johannes Lorupin perustamalle lasitehtaalle
Pinkit jälkiruokakulhot, 1959, suunnittelija Helga Kõrge. keräilijä Maljakot ovat niin sanottua studiolasia, ja ne on suunnitellut Ingi Vaher vuonna 1964. Antiikki & Design 50. Kaiverretun savulasisen maljakon on suunnitellut Mirjam Maasikas vuonna 1966. Jalalliset Kosmos-lasit on suunnitellut Helga Kõrge 1969. Helga Kõrge on suunnitellut Juku-karahvin ja siihen kuuluvat lasit 1963
Siinä oli myös aiemmin valmistettuja laseja. Neljä vuotta myöhemmin tehdas paloi, ja samalla tuhoutui suurin osa sen arkistosta. VIRON ITSENÄISTYMISEN jälkeisten tuotantovaikeuksien takia tehdas myytiin 1994 Skankristall Oy:lle. keräilijä › (s. Vuosina 1943–45 toiminta oli pysäytyksissä sodan takia. Keräämiseni on tavallaan pelastamista. – Ensin keräsinkin yksinomaan savulasia, ja vasta myöhemmin innostuin myös muista lasiesineistä. Erityisen paljon vaivaa on ollut ennen vuotta 1960 valmistettujen lasien alkuperän selvittämisessä, sillä ensimmäinen luettelo ilmestyi vasta 1964. Viimeinen Tarbeklaasille palkattu suunnittelija oli Elve Tauts. Korkean punaisen Pohjoisrannikko-maljakon on suunnitellut Eino Mäelt 1985. TARBEKLAASIN LASITEHDAS TEHDAS PERUSTETTIIN 1941. Tehdas lopetti toimintansa 2007, ja rakennukset purettiin. – 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi, monet heittivät miehitysajasta kertovia esineitä roskiin ja paljon tuhoutui. ”Ensin keräsin vain savulasia, sitten innostuin muustakin.” Antiikki & Design 51. Toisaalta olen myynyt kaksoiskappaleita, jotta voisin ostaa harvinaisia esineitä, hän sanoo Tarbeklaasin esineet ovat suomalaiseen designlasiin verraten toistaiseksi edullisia. VUONNA 2005 tuotanto jatkui Glasston Glass -yhtiönä ja tehdas sai nimen Glasstone. Kuvastoja ilmestyi 1990-luvulle asti. Uusi tehdasrakennus valmistui 1978. Matala punainen Mummo-maljakko, 1984, ja kulmikas Merikivi-malja, 1987, ovat Pilvi Ojamaan muotoilua. SAMANKALTAISIA laseja on valmistettu monissa muissakin neuvostoliittolaisissa tehtaissa, joten Kaia Kask on joutunut tekemään paljon työtä saadakseen selville, mitkä esineet ovat Tarbeklaasissa tehtyjä. Nykyisin saan pitää itseäni kurissa, etten ostaisi liikaa. TOIMINTA MODERNISOITIIN 1959. Sen nimellä toimittiin vuoteen 2004, jolloin alettiin uudelleen käyttää Tarbeklaas-nimeä. Haug) ja Peter Rudaš. Kaia Kaskin lahjaksi saama mehulasisetti kannuineen oli savulasia, jota Tarbeklaasin tehtaalla alettiin valmistaa 1959. – Suomalaiset rakastavat suunnittelijoitaan, ja se näkyy myös hinnassa, Kask sanoo
Antiikki & Design 52. – Neuvostoliittolaiset palkkasivat virolaisia lasisuunnittelijoita eri puolille valtakuntaa, koska näiden suunnittelemat lasit olivat suosittuja. Niitä minulla on kokoelmissani vain pari kappaletta. Toistaiseksi hän aikoo jatkaa keräämistä. – Rumimpia minusta ovat 1980-luvun lasit silkkipainokuvioineen. Tarbeklaas / Local Beauty. KOSKA KAIA KASKILLE on ajan mittaan kertynyt runsaasti asiantuntemusta Tarbeklaasin tuotannosta, hän on auttanut ystäviään esineiden tunnistamisessa. Varoituksestani huolimatta parista heistä on tullut keräilijöitä. – Olen kyllä varoittanut heitä, että tauti voi viedä mennessään. – Olen istunut Kansallisarkistossa ja tutustunut tehtaaseen liittyvään valokuva-aineistoon. Kaia Kask näyttää punaista jalkalasia, jonka suunnittelija on virolainen, mutta joka on valmistettu valkovenäläisessä lasitehtaassa. KUVASTOT auttavat tunnistamaan esineitä. – Aina löytyy löytyy uusia hiontoja ja kaiverruksia, joita minulta puuttuu – puhumattakaan esineistä, joita kokoelmassani ei ole vielä ollenkaan. – Lapset saavat päättää, myydäänkö se vai sijoitetaanko johonkin museoon, hän sanoo. Museosta loppuunmyytyä luetteloa löytyy vielä nettikaupoista. Kask itsekin pitää erityisesti 1950ja 60-luvun laseista. Kerääminen on mielentila, hän sanoo. – Minun kokoelmastani oli mukana peräti 200 esinettä, ja suuri osa niistä kuvattiin myös näyttelyluetteloon. Kuvien avulla olen saanut paljon tietoa. Lisäksi olen auttanut Helga Kõrgen ja Ingi Vaherin näyttelyiden järjestämistä Järvakandin lasimuseoon. keräilijä VINKKEJÄ KERÄILIJÄLLE TARBEKLAASIN esineitä löytyy parhaiten netistä, mutta myös kirpputoreilta sekä antiikkikaupoista ja -markkinoilta. Sitä Kaia Kask ei ole vielä miettinyt. Glass Factory Tarbeklaas. Helga Kõrgen puristelasinen kolmiomainen kulho vuodelta 1964. Erityisesti 1950ja 60-luvun vaihteessa Tarbeklaasin täysin erilainen, moderni muotoilu oli suosiossa koko Neuvostoliiton alueella. Sininen maljakko on tunnistettu arkistokuvista Tarbeklaasin tehtaalla 1957 valmistetuksi. Esimerkiksi Helga Kõrge -näyttelyssä oli kokoelmastani mukana yli 80 esinettä. JOS HALUAT pitää kokoelmasi kurissa, päätä jo aluksi, minkä aikakauden tai kenen suunnittelijan lasia haluat kerätä. MYÖS VIRON Kansallisarkiston ja mu seoi den valokuva-arkistot ovat hyviä mutta työläitä lähteitä. Hyvän käsityksen tehtaan tuotannosta saa Viron taideteollisuusja designmuseon 2017 ilmestyneestä luettelosta Kohalik ilu. ”Keräily on tauti, joka voi viedä mennessään.” Mitä suurelle kokoelmalle tapahtuu keräilijän jälkeen. Kask oli mukana järjestämässä Viron taideteollisuusja designmuseossa pari vuotta sitten esillä ollutta Tarbeklaasin näyttelyä. Aina ei muotoilun tunnistaminenkaan auta lasiesineiden alkuperän selvittämisessä
Helmikuu 2–3/2018 9,50 e 3 6 Hyvän olon koti K A U N I I TA S U O M A L A I S I A K O T E J A UU DIS TUN UT ARJEN KAUNISTA ELEKTRONIIKKAA KEVÄT STARTTAA TAIMIKYLVÖISTÄ MATKA Valon ja värien Venetsia sivua RUOKA VIIDEN RUOKA-AINEEN SIMPPELIT KOTIRUOAT SIVUN EKSTRA 3 X KEITTIÖ JA UPEAT UUTUUDET 1 6 kotijakeittio.fi TILAA UPEA LEHTI!
Lattiavalaisimen suunnitteli Alvar Aalto vuonna 1959. Antiikki & Design 54. Iidu Tikkasen maalauksellinen teos sopii hyvin olohuoneeseen. Puuveistos on Pasi Karjulan Paha kalkkuna, ja sen yllä on Karjulan tussipiirros samasta teemasta
Hautala (s. 1941) on Swanljungin sukupolvea. 1983), jonka kookas maalaus on löytänyt paikkansa olohuoneen seinältä. Intensiivistä maalausta vastapäätä Swanljung on sijoittanut Jorma Hautalan yhtä suuren mutta viileän ja abstraktin maalauksen. Swanljung on suunnitellut musiikkija elokuvakokoelmalle nerokkaan säilytysjärjestelmän, johon mahtuu paljon: hyllyt kääntyvät kuin ovet, ja takaa paljastuu lisää hyllyjä. Nykytaide tuntuukin aukeavan paremmin, kun Lars Swanljung on kerännyt Suomen suurimpiin kuuluvan yksityisen kotimaisen nykytaiteen kokoelman. Swanljung vierastaa ajatusta taiteella sisustamisesta, mutta Tikkasen interiööriaiheinen teos sopii olohuoneeseen erityisen maukkaasti. Hänen tunnetaan nykytaiteen keräilijänä. Taide ei täytä seiniä lattiasta kattoon. Elokuvien lajityyppejä on Hollywood-leffoista ranskalaisiin taide-elokuviin. Swanljung vierastaa ajatusta taiteella sisustamisesta, mutta juuri taide luo hänen kotiinsa mieltä ja silmiä kutkuttavan ilmapiirin. Lars Swanljungilla on kotonaan vielä osa Kuntsin säätiölle lahjoitetusta kokoelmasta. › Antiikki & Design 55. Maalaus oikealla ylhäällä on Jussi Nivan varhainen työ. Takana nurkassa on Tommi Toijan teos Poika ja puu, jossa esiintyy taiteilijan tunnusmerkiksi muodostunut isopäinen mieshahmo. Swanljung on keskittynyt oman sukupolvensa tai sitä nuorempaan taiteeseen. Musiikki on pääasiassa jazzia, johon hän hurahti jo nuorena, sekä klassista, johon kiinnostus on kasvanut iän myötä. Tämän päivän tekijöitä edustaa Iidu Tikkanen (s. kotona ”Taide on minulle itseisarvo” ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS K uin alustuksena taiteen keräämiseen Lars Swanljung esittelee elokuvaja musiikkikokoelmansa. – Olen keräilijäluonne, Swanljung sanoo
Pop-taiteeseen ja -muotoiluun kuuluu arkisten asioiden estetisointi muun muassa liioittelemalla niiden kokoa. Ruotsalaisen ja varsinkin islantilaisen nykytaiteen ansiosta kokoelma on huomattava myös skandinaavisesti. – Mutta kun Kuntsin modernin taiteen museo ilmoitti ottavansa sen ilolla vastaan, se oli myös suuri helpotus. Ei sellaisesta voikaan helposti luopua, Swanljung vastaa. ERITYISTÄ Nykytaiteen keräilijän kodissa teokset määräävät huonekalujen paikat. KIINNOSTUS TAITEESEEN heräsi 1980-luvun lopulla, kun Swanljung sai kutsun Forsblomin galleriaan näyttelyyn, jossa oli esillä abstraktia taidetta. Olen kerännyt sitä intohimolla niin kauan, että siitä on tullut osa minua. sillä on ympärillään tilaa. Materiaali on maatuvaa paperimassaa. Swanljung jatkoi keräilyä aktiivisesti vuoteen 2014, jolloin hän lahjoitti kokoelmansa Kuntsin säätiölle Vaasaan. TALO Vuonna 1911 valmistuneen helsinkiläisen kerrostalon suunnitteli arkkitehti W.G. – Lähdin sieltä aikoinaan uhmakkaana, enkä aikonut tulla takaisin. › Pop-henkiset valaisimet on suunnitellut saksalainen Ingo Maurer vuonna 1966. Miten tuollaisesta elämäntyöstä voi luopua. Täällä on vanhojen kerrostalohuoneistojen tapaan katto korkealla, joten seinäpinta-alaa maalauksille ja valokuville riittää. Kokoelmaan kuuluu noin tuhat teosta, ja se on suurimpia yksityisen keräämiä suomalaisen nykytaiteen kokoelmia Suomessa. Swanljung on kotoisin Vaasasta. Ihmettelin, miksi en ollut huomannut nykytaidetta aiemmin. Antiikki & Design 56. – Kokoelma on minulle rakas. kotona Takan reunalla on muoviin käärittynä tuhkauurna, jonka on tehnyt keraamikko Karin Widnäs. Sen jälkeen taiteen keräily täytti merkittävän paikan hammaslääkärin elämässä. – Havahduin siellä, että tämähän on minua varten. Mutta nyt vanhemmiten olen ymmärtänyt Vaasan merkityksen elämässäni. Takan oikealla puolella on Jussi Kiven, Tuomo Saalin ja Mika Vesilahden työt. Suuren kokoelman hallitseminen ja varastoiminen on vaikeaa. Palmqvist (1882–1964). Tiesin, että kokoelma saa hyvän kodin, ja sen lisäksi se saa museossa laajempaa yhteiskunnallista merkitystä kuin yksityisen hallussa. KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Taiteenkeräilijä Lars Swanljung, joka on eläkkeellä hammaslääkärin työstä. Keräilyinto syttyi Forsblomin galleriassa. Halusin kokoelmani lahjoituksella antaa kaupungille jotain takaisin. Talon tyylissä on piirteitä myöhäisjugendista ja klassismista
Valaisin on Juha Leiviskän. Sen oikealla puolella on Carolus Enckellin maalaus Xenor. Alvar Aallon tarjoiluvaunun (malli 900) muotokieli on yhä yhtä ajankohtainen kuin suunnitteluvuonna 1937. Olohuonetta hallitsee Jorma Hautalan abstrakti teos. Antiikki & Design 57. Aaron Heinon veistos Perception on vuodelta 2012, materiaali polystyreeni ja lasikuitu
Antiikki & Design 58. Kaksiosainen ruokapöytä ja valaisin sen yläpuolella ovat Alvar Aallon muotoilua. Tuolit, joissa on klassisia tyylipiirteitä, ovat perintö Lars Swanljungin isovanhemmilta
Työhuoneeseen on tallennettu elokuvaja musiikkikokoelma. Antiikki & Design 59. kotona Kapteenintaulu 1800-luvulta esittää raahelaista Arion-parkkia, jonka kapteenina oli C.A. Tämä huutaja on puhallettava ja hankittu museokaupasta. Taulun yllä on luonnon taidetta: potilaalta lahjaksi saatu juuripahka. Hahmo nurkassa on tuttu Edvard Munchin teoksesta Huuto. Niin tallenteita mahtuu kaksikertainen määrä verrattuna tavalliseen hyllyyn. Tukholmassa 1778 valmistettu hopeamalja on kuulunut Swanljungin suvulle 1800-luvulta. Talonpoikaiskaapissa on vaikutteita barokista ja kustavilaisuudesta. Lars Swanljung on suunnitellut musiikille ja elokuville säilytysjärjestelmän, jossa on kääntyvät hyllyt. Taustalla taulussa näkyy Vesuvius. Kauman. Kirjoituslipasto on uusrenessanssia 1800-luvun lopulta
Paljastuu, että se on tuhkauurna, jonka on tehnyt keraamikko Karin Widnäs. Myös kotiin jäänyt taide kuuluu lahjoituskokoelmaan ja menee aikanaan Vaasaan. – Olen luonteeltani muutosvastarintainen. Olohuoneessa tämä tarkoittaa, että Alvar Aallon tarjoilupöydän on oltava tarkasti linjassa Jorma Hautalan maalauksen kanssa. Suoralinjaisen pöydän vieressä on Aaron Heinon kiiltävä veistos, joka houkuttelee koskettamaan. Hammaslääkärinä sain taloudellisesti helpon elämän, mutta varsinaisen sisällön elämälleni on antanut taide. Olen kieltämättä tarkka taideteosten paikoista suhteessa muuhun sisustukseen. Viihdyn täällä kirjojen, taiteen, musiikin ja elokuvien parissa hyvin. Kolmikko muodostaa jännittävän kokonaisuuden, jossa kukin puhuu omaa kieltään silti ymmärtäen toisiaan. Taiteella on monet kasvot, ja se voi olla myös syvästi merkityksellistä kodin sisustusta. kodissa. Vaikka taide ei ole hänelle sisustuselementti, juuri taiteen ansiosta koti on paitsi asujansa näköinen myös kiehtova. Sieltä suku muutti Suomeen 1700”Sisustuksessa viivojen pitää sopia yhteen.” Makuuhuoneen maalaukset on tehnyt Edna Svanljung 1943 ja 44. Huonekalut ja tavarat päätyivät suunnilleen samoille hyviksi todetuille paikoille kuin vanhassa asunnossa. Ajallisia kerrostumia tuovat isovanhemmilta perityt huonekalut ja tavarat, jotka kertovat suvun historiasta muun muassa merenkulkijoina. – Taide on kallista, ei siihen ole eläkkeellä varaa, mutta tuskin tiikeri koskaan pääsee raidoistaan, Swanljung sanoo. Lars Swanljung nostaa takan päältä valkoisen laatikon ja kysyy: – Arvaatko, mikä tämä on. Yhdysvaltalaisen pop-taiteilijan Jim Dinen grafiikanteos vuodelta 1989 on hankintoja keräilyn alkuajoilta. Kotona on vielä runsaasti taidetta, vaikka yli 90 prosenttia on jo Kuntsin säätiöllä. Olen enemmän humanisti kuin ammattini antaisi olettaa. Antiikki & Design 60. Swanljung on nimestään huolimatta suomenkielinen, mutta suku on peräisin Ruotsista. SISUSTUKSEN PERUSTA on 1970-luvulta, ja koti henkii ajan kulttuurikodin tyyliä koivuisine Artek-huonekaluineen. kotona HAMMASLÄÄKÄRIN työstä eläkkeelle jäänyt Swanljung on muuttanut asuntoonsa noin vuosi sitten. Hän eli Tukholmassa, mutta Lars Swanljungin mukaan työt on saatettu tehdä sota-aikana Vaasassa. – Taide on minulle henkinen itseisarvo. – En ole miettinyt sisustamista kovin tietoisesti, mutta viivojen pitää sopia yhteen. Nykytaide yllättää ja kutkuttaa mieltä joka puolella luvulla ja asettui asumaan Pohjanmaan rannikkokaupunkeihin Ouluun ja Raaheen. Edellinen asunto oli samassa talossa ja nykyisen peilikuva, paitsi 30 neliötä suurempi. Miksi esimerkiksi sisustusta pitäisi muuttaa, jos se toimii. Keräily jatkuu satunnaisesti. Artekin huonekalut kestävät käyttöä ja aikaa, ja ne ovat ajalta, jolloin perustin perheen, Swanljung sanoo
Yksityiskokoelma. Kolmenistuttava sohva ja kaksi nojatuolia olivat 30 euron huippulöytö. Niistä maineikkain oli Paavo Tynellin johtama Taito Oy, josta kehittyi valaisintehdas. Eva Gyldénin simpukankuorikameen kultasepäntyön teki Suomen Kulta seppä Turussa 1930. Suomalainen uusrokokootyylinen piianpeili 1800-luvun lopulta 190 e ja 2. Pihlin suvussa oli Pietarin suomalaisia kultaja hopea seppiä, ja hän ehti suunnitella Fabergélle ennen kuin muutti Suomeen 1921. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO M uhkea Bonanza-sohva upottaa mukavasti. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Valitsin taustaseinään lämpimän mustan sävyn, josta koiran pikimusta korva erottuu. Vakuutusarvo on 200 e. Pronssinen rintakoru Leppäkerttu edustaa Paaerin omaa 1940-luvun suunnittelua Kalevala Korulle. Myös lasia käytettiin korukivenä siten, että sen alla oli värillistä paperia. Taidetakoja Eric O.W. Myös Näsilinnana tunnettu, museona toimiva rakennus on nyt restauroitu 1890-luvun henkeen. Vinkeään 60-luvun kotimekkoon pukeutunut Julia Vähäkangas silittää olohuoneen nojatuolin leveää käsinojaa tyytyväisenä. Vintage kolahti Julia › Kodin hyvä tunnelma on tärkeää Daniel, Lenni ja Julia Vähäkankaalle. Arvostettu verstas oli myös Frans Nykäsen Viri Oy. Hopeakuuta näkyy markkinoilla eniten, Puolikuu on harvinainen. Monet niistä ovat kirpputorilöytöjä. Tehtaita oli koko joukko: Turussa toimivat Suomen Kultaseppä Oy ja Auran Kultaseppä Oy, Hämeenlinnassa Kultakeskus Oy ja Helsingissä Hopeatehdas Oy. Antiikki & Design 40 61435_.indd 40 8.9.2016 10:32:36 antiikkikoulu Maamme kauneimmat korut Muodit ja muotoilijoiden ideat, vaikutteet naapureista ja kotimaiset korukivet, pula-aika ja nousukaudet, niistä on suomalainen koru tehty. Antiikki & Design 55 61437_.indd 55 7.9.2016 14:46:06 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija 1 2 Mikä missä milloin Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Ehrström oli vuosisadan alun suomalaisen metallija korutaiteen uranuurtaja. Tillander. Kaupun kilaiset kaipasivat kuitenkin palatsiaan ja museotaan. Näyttely kertoo sen rakennuttajan Peter von Nottbeckin surullisen tarinan. Hänen Elvi-miniänsä sai 1928 vihkiäislahjakseen tämän riipuksen, kultaa, emalia ja värikiviä, valmistaja A. 3. maakuntataide Antiikki & Design 61 61438_.indd 61 8.9.2016 8:38:21 ”Toin kaksi koiraa Australiasta” Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen kodin sisustuksen lähtökohtana toimii 1920-luvun peltimainos. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Hän myös opetti metallitaidetta Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämässä Taideteollisuuskeskuskoulussa, josta kehittyi Taideteollinen korkeakoulu. Tässä seinälaatassa näkyy 1970-luvun rehevä ja suurieleinen tyyli, myös värit ovat ajalle tyypilliset. Julia Vähäkangas on keräillyt erityisesti kankaita, mekkoja, tuoleja ja Helena Tynellin Pala-vaaseja. kaunis koti Antiikki & Design 22 61397_.indd 22 8.9.2016 13:10:44 Milavidan Näsijärven puoleinen julkisivu. Julia Välikankaan uusia keräilykohteita ovat tanskalaiset ja saksalaiset 1960–70-lukujen keramiikkaesineet. Oskar Pihlin 1930-luvulla A. Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku, tunnetuimpana Pekka Halonen (1865–1933), jätti suomalaiseen kulttuurielämään 1800ja 1900-luvun vaihteessa kauas ulottuvat jälkensä. Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Ainoa sääntöni on, että ympäröin itseni tavaroilla, jotka antavat hyvän tunteen. Myös museon esineitä sär kyi tai katosi. HAUSKASTI JA HARKITEN sisustetussa kodissa on helppo hengittää ja nauttia harkituista silmäniloista. Se on koko sisustuksen lähtökohta: seinien, kattojen ja listoitusten sävyt on poimittu siitä. roikkumassa 130 e, AntikWest. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 18 7, A nt ik W es t (0 9) 17 5 73 6, H el en a O ra va D es ig n Pr oj ec ts 40 64 6 45 6, Je an Ve rn et 40 41 5 64 77 , Ka un is A rk i 40 58 8 99 98 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG 1. – Tavaroiden ei tarvitse sopia yhteen. VARSINAINEN HARPPAUS uutta luovaan suunnitteluun tapahtui pienissä metalliverstaissa. Kuopion Haminalahdella Ferdinand von Wright (1822–1906) maalasi savolaismaisemia, jotka nousivat kansallisiksi taideaarteiksi. Nykyinen kotini on 1870-luvulla rakennetussa kivitalossa, jonka tunnelmaan mainos sopii täydellisesti. Restauroinnissa palautettiin talon alkuperäinen kermanvaalea väri tummemman keltaisine listoituksineen ja konsoleineen. Sisällissodan aikaan 1918 palatsi oli myös Punaisen ristin sairaalana ja punaisten tu kikohtana. › Antiikki & Design 41 61435_.indd 41 8.9.2016 10:32:38 5 vinkkiä RAHOJEN HOITOON SUUNNITTELIJA TEEMU MUURIMÄKI ”Toin Australiasta historiallisen mainoskyltin” KUOPIOLAISET VÄRIN MESTARIT Maakuntataid e-sarja jatkuu OLIVER BACKMAN JA IMARIPOSLIINI Uusi asiantuntijam me esittäytyy Suomi-design Tampere kutsuu Milavidan palatsiin! Huutokaupat Onko kaikki kohta verkossa. Sen nimi muutettiin silloin Näsilinnaksi ajan kansallisessa hen gessä. (AK) 2. Myyjä arveli mainoksen olevan 1920-luvulta. Gramofoni päätyi makuuhuoneeseen ja vain koira olohuoneeseen. Uusi etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Bonanza-kalusto sai raikkaan ilmeen uudella verhoilulla, joka tuli entisen beesin sametin sijaan. Tuolloin arkkitehdit ja taidemaalarit innostuivat suunnittelemaan myös esineitä, ja metallitaiteen edistyminen vaikutti koruihin. SYYSKUUSSA ILMESTYNEEN kirjan kirjoittajia ovat Ulla Tillander-Godenhielm, Tuula Poutasuo, Helena Pahlman, Esko Timonen ja Päivi Ruutiainen. Tekstiilitaiteilija Heli Vuori voitti Tähkäkääty-ehdotuksellaan Kalevala Korun suunnittelukilpailun 1947. Se on Museo Milavida, joka on avannut ovensa yleisölle suuren remontin jälkeen. Tulijoiden joukossa olivat muun muassa Aleksander Tillander ja Georg ja Voldemar Buchert. Julia Vähäkankaan mekko on hankittu kirpputorilta Facebookista. KORUJEN TARINA SU O M AL AIN EN KO RU RE N ES SA N SS ITA ID E M IL AV ID A 9/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 153 9/2 016 61373_.indd 1 7.9.2016 13:17:28 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus ” l s n n ii ,. Keraamisen seinälaatan suunnittelija on Raija Uosikkinen (1923–2004), joka tunnetaan erityisesti hienovaraisesta Emilia-sarjasta (Arabian tuotannossa 1957–66) sekä selkeäkoristeisista Pomona-purkeista (1965–75). Mikä on sen vakuutusarvo. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Kustantaja on Tammi. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Nyt pidän tumman puun ja vaaleiden pintojen kontrastista. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 61398_.indd 82 1 3 2 4 KAMPAUSPÖYDÄN AARTEET Kaunistautumiseen tarkoitettu kampauspöytä yleistyi Euroopan yläluokan piirissä 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se oli osa tavallistakin makuuhuoneen kalustoa. Ostohetkellä se oli yhdistetty kahdeksi isoksi kappaleeksi. Vaaleanpunaiset makeanvedenhelmet tasolla 320 e ja 4. Modernismin tuulet ylsivät Pohjois-Savoon ja nostivat uuden taiteilijasukupolven lentoon. Kuvia ei palauteta. String-hyllyt on hankittu uusina. Hänellä on yli 40 retromekkoa. Kävin katsomassa sitä monta kertaa ennen kuin päätin lopulta ostaa sen. Nykyään se on jäänyt käytöstä, mutta vanhanajan kampauspöydän hurmaavat esineet tuovat yhä iloa asetelmana pöydällä kuin pöydällä. Mukana on sekä kansansuosikkeja että uniikkikappaleita. Jo 1920 näyttelyt saatiin taas avattua yleisölle. Tillanderilla valmistettiin myös suomalaisten muinaiskorujen mukaelmia. Onneksi keskellä oli sauma, sillä kun vein sen kotiini, värit eivät sopineetkaan olohuoneen sisustukseen. › Ku va Pe r Å ke Pe rs so n Ku va Ka le va la Ko ru n ku va -a rk is to Ku va M at ia s U us ik yl ä/ Bu ko ws ki s Antiikki & Design 25 61428_.indd 25 8.9.2016 14:22:51 kulttuurimatka Kauniin näkymän palatsi Näsijärven maisemissa Tampereella kohoaa palatsi, jonka nimi Milavida viittaa kauniiseen näkymään. Tasakattoa reunustaa pylväiden muodostama balustradi, ja koristeina on kahdeksan suurta uurnaa. Ku va Ka tj a H ag el st am Ku va Se rl ac hi us -m us eo t Ku va Ka tj a H ag el st am Antiikki & Design 24 61428_.indd 24 8.9.2016 14:22:49 antiikkikoulu S uomalaisen korun oma ilme alkoi syntyä 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, jugendin aikaan. › Tauno Gröndahl: Laulurinne, 1957. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Kun kiipeää kalliolle, puistosta järvimaiseman ja Finlaysonin tehdasalueen välistä löytyy hämmästyttävä rakennus, joka voisi olla italialainen palat si. Tiedän sen olevan Tapio Wirkkalan suunnittelema, mutta onko se harvinainen ja missä se on valmistettu. Alueen pääkaupungissa Kuopiossa syntyi Juho Rissanen (1873–1950), josta kasvoi yksi suomalaisen kultakauden mestareista. Ivan Aivazovskin maalaus Grande Marine, 1875, on kuulunut Nottbeckeille. Askon 1970-luvun suosikkisohvakalusto näyttää uudelleen verhoiltuna raikkaalta ja modernilta. Tampereen kaupunki on tehnyt kulttuuri teon restauroimalla palatsin upeasti sen ra kennusajan 1890luvun henkeen. Avarassa kodissa ympärille katsellessa huomaa, että keräilyssä on selvä linja. Tampereen museotoimintaa uudelleen järjestettäessä rakennus suljettiin. Rakennuksessa toimi Hämeen museo 1906–98. Jalometallialan teollisuuskin kiinnostui taiteilijoiden käytöstä suunnittelijoina. Se on maalattu käsin ja koottu niiteillä. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy lasku ta sekä lehden takakannesta. Metallitaiteen opetusta sai Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Kultaseppäkoulussa, joka perustettiin 1938. Milavida on ollut kaupungin omistukses sa jo vuodesta 1905. Se vaurioitui pahasti taisteluissa: taloon osui yli 4 000 ammusta tai sirpaletta, ja lähes kaikki ikkunat, ovet ja kaakeliuunit rikkoutuivat. Olga ja Peter von Nottbeck ovat uudessa näyttelyssä läsnä nukkeina tutkimassa palatsinsa piirustuksia. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Hopeaesineet ja helmet yksityisko koel masta. ANTTI KAIJALAINEN P ohjois-Savo on ollut taidehistoriallisesti merkittävä maakunta. maakuntataide Antiikki & Design 60 61438_.indd 60 8.9.2016 8:38:20 Modernistien Kuopio Kuopiossa kuvataide-elämä vilkastui sotien jälkeen niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Kultasepäntyö Oskar Lindroos 1917. PARASTA mainoksessa on, että se muistuttaa kahdesta Australian-vuodestani. Germund Paaer toimi Kalevala Korun ensimmäisenä taiteellisena johtajana. Koruissa oli itsenäisyyden alkuvuosina monia vaikutteita: pietarilaisia, ruotsalaisia, klassisia kertaustyylejä ja yleiseurooppalaista koristeellisuutta. Paikallishistoriallisesti kiinnostava teos kertoo sotien jälkeisestä rakentamisesta Kuopiossa. Taidon suunnittelijoita olivat muun muassa taidemaalari ja koristetaiteilija Henry Ericsson ja suomalaisen taidekäsityön uranuurtaja Runar Engblom sekä metallitaiteilija Gunilla Jung, joka suunnitteli myös Virille. Tillanderille suunnittelema kaulakoru, platinaa, helmiä ja timantteja, yksityiskokoelma. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO ”SAIN hankittua tämän vintage-ulkomainoksen Sydneystä vuonna 2010. Sisäkkäisistä hopeakaarista koostuvan riipuksen Antiikki & Design kysy esineestä 66 61434_.indd 66 8.9.2016 14:51:58 Tauno Gröndahl: Orkka, 1961. cloisonné-emaloitu ruukku 1800-luvun lopulta 240 e, Old Times. 2013 aloitetun suuren perus korjauksen jälkeen se on jälleen avattu ylei sölle Museo Milavidana. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Nykyisessä Helsingin-kodissani mainos pääsee vihdoin oikeuksiinsa. Tuore kirja esittelee maamme kiehtovimmat korut ja niiden tekijät. Se kertoo myös suunnittelijoista, kultasepistä ja valmistajista. Puolikuu on yksi Tapio Wirkkalan kolmesta Kuutamo-korusta. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puole ta kohtaa Lue tilaajatunnuksella”. Wirkkalan Puolikuu Etsin tietoa korusta, jonka olen saanut 1977. Olen tutkinut netistä His Masters Voicen mainosjulisteita, mutta en ole löytänyt samanlaista. Myöhemmin hän suunnitteli hyvin pelkistettyjä koruja. Koti on muutenkin täynnä hyviä ostoksia. Kaikki kolme mallia ovat sarjatuotteita. Materiaaleina olivat kulta, hopea, ulkomaiset kivet ja helmet. Minusta se lähestyy taidokkuudessaan taideteosta. KIRJA KORUN HISTORIASTA SUOMALAINEN KORU -KIRJA esittelee itsenäisyytemme ajan kauneimmat ja kiehtovimmat korut. Suurin ero on gramofonin torvessa, joka on tässä erilainen kuin HMV-logossa yleensä. Gylden teki toistasataa kameeta, joista suosittuja olivat erityisesti luontoaiheet eteerisine naishahmoineen. Laulurinteen rintamiestalojen taustalla näkyy uusi Haapaniemen kansakoulu. Pellille maalattu His Masters Voice -gramofonimainos oli myynnissä antiikkihallissa, jonka nimi oli Mitchell Road Antique & Design Centre. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT JAANIS KERKIS T ampereen Hämeenpuiston päästä nousee rinteenä Näsin puisto suihkulähteineen. Kuvien teokset ovat Kuopion taidemuseon Kuopion kaupungin kokoelmasta, ellei toisin mainita. Muita vuosina 1970– 1971 suunnitellun sarjan riipuksia ovat Hopeakuu ja Kuunsirppi, joihin tehtiin myös korvakorut. Hyvien, siis kiinnostavien ja puhuttelevien löytöjen tekeminen on Vähäkankaan retroharrastuksen suola. Seuraa saamiasi ohjeita pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. Uosikkisen seinälaatta Mitä voisitte kertoa Arabia seinälaatasta (koko 30 x 45 cm). Toivoisin myös, että kotini sähköremontti valmistuisi ja saisin teokseen kunnollisen kohdevalaistuksen.” Peltimainoksella on pituutta neljä metriä ja korkeutta lähes kaksi. Ehrströmin korut olivat aluksi jugendhenkisiä, myöhemmin rikasilmeisempiä, kuten tämä juhlava kaulakoru, kultaa, safiireja ja savukvartseja. TOIVOISIN saavani lisää tietoa mainoksen historiasta. Eric O.W. Kultaseppäala sai merkittävän lisän, kun Venäjän vallankumouksen pyörteistä tuli joukoittain Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kultaja hopeaseppiä. Käädyssä on vaikutteita muinaiskoruistamme ja kansallisromantiikasta. Sarjassa esitellään alueellisesti merkittäviä taiteilijoita. Mainos on alun perin tehty neljästä palasta. – Olisin alun perin halunnut kaluston vaaleammalla puurungolla, mutta kun tämä tummaksi petsattu kalusto tuli vastaan paikallisessa kierrätyskeskuksessa Retrossa, tartuin heti tilaisuuteen. Antiikki & Design 54 61437_.indd 54 7.9.2016 14:46:05 kotona ”Vanhassa viehättää huippulaatu” Pietarsaarelaisen Vähäkankaan perheen kotiin pääsevät vain esineet, jotka luovat hyvää tunnelmaa. Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki toi Australiasta myös Jasperin, joka on kuusivuotias prahanrottakoira. TUULA POUTASUO Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli koruja perheenjäsenilleen. Yksityiskokoelma. Sanon leikilläni, että toin sieltä kaksi koiraa: tämän peltikoiran ja lemmikkini Jasperin. Perinteisissä malleissa pysyteltiin pitkään, sillä niille riitti ostajia, ja koneellistetuin työmenetelmin pystyttiin sarjatuotantoon. Kirjahyllyn päällä on kokoelma Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelemia Pala-maljakoita
5. VALOKUVAN LUMOA 1. 2. Johanna Lecklin, She had seven dresses for the trip, just in case they would meet, 2012, 2/5, 2 100 e, Bukowskis. Ola Kolehmainen tunnetaan kansainvälisesti suurista valokuvistaan, jotka perustuvat arkkitehtonisiin yksityiskohtiin. Taneli Eskola, Kaivopuisto, Helsinki 2008, lähtöhinta 500 e, Hagelstam & Co. 4. 1 3 2 5 6 7 4 NYKYTAIDE ESITTÄÄ Nykytaide ei ole perinteisesti kuulunut huutokauppojen tarjontaan, koska myyntikanavina ovat olleet galleriat. Exchange of Plates with Kristjan II, 2006, 2/3, lähtöhinta 1 300 e, Bukowskis. Tämän vuosituhannen trendeihin nykytaiteessa kuuluvat esittävyyden ja valokuvataiteen nousu. Stefan Bremer, Tilkkutäkki, sarjasta Helsinki, 2010, 2/6, lähtöhinta 1 000 e, Hagelstam & Co. Jorma Puranen, Travels on canvas, #1, 2004, 2/6, lähtöhinta 2 230 e, Bukowskis. Modernista taiteesta nykytaiteen erottaa lähinnä tekoaika, eli se on aikalaistaidetta. 6. ANTTI KAIJALAINEN Elina Brotherus on kuvannut paljon Ranskassa. 3. Elina Brotheruksen valokuvateoksia oli viime vuonna esillä yksityisnäyttelyssä Pariisin Pompidou-keskuksessa. huutokaupassa Antiikki & Design 62. Susanna Majuri, Insuline, 2/5, koko 90 x 130 cm, 2 000 e, Bukowskis. Kysyntä näkyy hintojen nousuna. Marseille, 1999, 2/6, 2 800 e, Bukowskis. Viime vuosina se on kuitenkin lisääntynyt huutokaupoissa, mikä on luonut sille jälkimarkkinat. 7
1 4 3 2 6 7 8 5 VÄRIÄ, POPPIA JA MAALAUKSELLISUUTTA 1. Sampsa Sarparanta, Viluinen, öljy, lähtöhinta 1 500 e, Hagelstam & Co. Jiri Gellerin pop-henkinen taide on menestynyt myös maailmalla. Katja Tukiainen, Pilatus 2, öljy, 600 e, Hagelstam & Co. Elämä, 2009, öljy kankaalle, 6 200 e, Bukowskis. Pekka Jylhä taitaa hauskan ja vakavamman. Dunkelheit IX, maalattu hartsi, 1/3 + 1 ap, kork. Turenki, 2001, öljy, 4 050 e, Bukowskis. 3. 2. Surun sormenjälki (small), öljy, 2004, 9 000 e, Hagelstam & Co. Nanna Suden ekspressiiviset teokset käyvät hyvin kaupaksi. 6. huutokaupassa Antiikki & Design 63. Heikki Marila sai huomattavan Carnegie Art Award -palkinnon 2011. 5. 31 cm, 10 800 e, Bukowskis. Osmo Rauhala kuuluu Suomen kansainvälisimpiin nykytaiteilijoihin. Pekka Jylhä on toteuttanut monia merkittäviä julkisia veistoksia, kuten Urho Kekkosen muistomerkin Helsingissä. 7. 4. 8. Tässä kevyempää linjaa: Maailma, maalattu pronssi, leveys 80 cm, 3 400 e, Hagelstam & Co. Jenni Hiltunen, Light Head, 2013, akryyli kankaalle, 1 600 e, Bukowskis
Antiikki & Design 64. Mikko Laitinen vertailee maalauksen kuvaa hyperspektrikuvaan tietokoneen ruudulla
Keitä he ovat ja mitä on tapahtunut. Kaksi muuta naista tukee häntä. Uusi tutkimus paljasti osan sen salaisuuksista. Silloin he veivät teoksen tutkittavaksi taidetutkimuskeskus Recenartiin, joka yhdistää taidehistoriallisen osaamisen tämän päivän huipputeknologiaan. ystävät, taiteilijat ja taideasiantuntijat ovat arvuutelleet, mistä teoksessa on kyse, mutta vasta viime keväänä Hasut saivat luotettavia vastauksia kysymyksiinsä. Seija ja Pentti Hasun taidekokoelmaan kuuluva teos on herättänyt kysymyksiä siitä lähtien, kun pariskunta osti sen 40 vuotta sitten. Selvisi, että teosta on 1800-luvulta lähtien konservoitu rajulla kädellä. Vuosikymmenten aikana sukulaiset ja Vanha maalaus oli askarruttanut omistajiaan pitkään. Sille tehtiin myös pigmenttianalyysi. – Maalaus muistuttaa tyyliltään italialaisen taiteilijan Guido Renin (1575–1642) teoksia, mutta koska vanhimmat löytyneet Seija ja Pentti Hasun kokoelmaan kuuluva, tuntemattoman italialaisen 1700-luvun taidemaalarin maalaama teos on ensimmäinen työ, jonka tutkimiseen Recenart käytti uutta hyperspektrikameraansa. Näin pystytään vastaamaan kysymyksiin teosten ajoituksesta, aitoudesta ja alkuperästä. Teos esittää Neitsyt Marian äidin, Pyhän Annan kuolemaa. Asetelmassa on jotakin raamatullista, mutta naisilta puuttuvat kaikki attribuutit eli tunnusmerkit, joiden perusteella heidät voisi tunnistaa. Recenartin monitieteellisellä tiimillä on tällä hetkellä käytössään 13 kemian ja fysiikan sekä kuvantamisen menetelmää, joiden avulla he pääsevät tutkimaan teoksia pintaa syvemmältä. taide Pintaa syvemmälle SELINA VIENOLA KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI S uurikokoisen öljyvärimaalauksen keskiössä on nainen, joka on poissa tolaltaan. Entä kuka on maalannut teoksen, milloin ja missä. – Aluksi teimme teokselle peruspakettiimme kuuluvan taidehistoriallisen esitutkimuksen ja otimme siitä UVja IReli ultraviolettija infrapunakuvat, joiden avulla selvitämme, onko teoksessa restaurointeja tai eri aikojen merkintöjä, hän kertoo. ENSIKOHTAAMINEN Hasujen teoksen kanssa oli arvoituksellinen myös Recenartin toimitusjohtajalle Tiina Koivulahdelle. Hyperspektritekniikan ansiosta teoksen oikeasta yläkulmasta saatiin näkyviin kuollut nainen, minkä ansiosta maalauksen aihe selvisi. Jyväskylässä toimiva Recenart tutkii taideteoksia monitieteisesti taidehistorian, kemian, fysiikan ja tietotekniikan keinoin. Ku va t R ec en ar t › Antiikki & Design 65
Suomessa taidekauppiaat ovat rikosoikeudellisesti velvollisia ostamaan myymänsä väärennökset takaisin 10 vuoden ajan. – Olemme myös ketteriä, sillä meillä on mobiililaboratorio, joka kulkee mukanamme mihin vain, Koivulahti sanoo. On ollut hienoa huomata, miten he tutkimuksen myötä saivat taideharrastukseensa uuden ulottuvuuden ja kiinnostuivat entistä syvemmin taiteen historiasta, Nurmenniemi kertoo. Yksi suosion syistä on selvä: millään muulla taiteentutkimuskeskuksella ei tällä hetkellä ole käytössään yhtä laajaa valikoimaa tutkimusmenetelmiä. Niinpä Koivulahti kannustaa taiteenostajia tutkituttamaan ostamiensa teosten aitouden jälkikäteen, jos epäilys aitoudesta herää. Recenartin tutkimuksen jälkeen teos kantaa nimeä Pyhän Annan kuolema. Sen sijaan taiteilija on mahdollisesti joku hänen oppilaistaan. Asiakkaan toiveesta taiteilijan jäljittämistä jatkettiin, ja teos kuvattiin hyperspektrikameralla. Teoksen naiset ovat siis Pyhän Annan kolme tytärtä, jotka surevat äitiään tämän kuolinvuoteella, Tiina Koivulahti kertoo. Hasujen teoksen maalikerroksista paljastui jälkiä, jotka saattavat olla signeerauksen osia. – Harvoin tutkimus kuitenkaan vastaa kaikkiin kysymyksiin. Viime aikoina tapetilla olleet taideväärennökset ovat lisänneet ihmisten kiinnostusta taideteosten aitoutta ja alkuperää kohtaan. taide Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti tutki aiemmin natsien anastaman taiteen kulkeutumista Suomeen. Tässä tapauksessa olisi kiinnostavaa tietää, miksi kuollut nainen on myöhemmin peitetty. Teoksen tutkiminen oli alun perin Hasujen tyttärentyttären Linda Nurmenniemen idea. VALTAOSA RECENARTIN asiakkaista on Hasujen kaltaisia keräilijöitä tai yksityisiä ihmisiä, jotka kaipaavat lisätietoa esimerkiksi suvussa kulkeneista teoksista. – Löytö johdatti meidät oikeille jäljille, ja oivalsin, että maalaus kuvaa Pyhän Annan eli Neitsyt Marian äidin kuolemaa. ”Pystymme tunnistamaan väärennöksen hyvin suurella varmuudella.” Antiikki & Design 66. HYPERSPEKTRIKUVAN avulla selvisi kuitenkin maalauksen aihe, kun teoksen oikeaan yläkulmaan maalatun verhon takaa paljastui kuollut nainen. Lisäksi Recenart palvelee museoita, säätiöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja viranomaisia. Alun perin kaivosteollisuuteen kehitetyllä laitteella voidaan näin tutkia jopa maalauksen aluspiirustuksia ja saada näkyviin lähes poispyyhittyjä kirjoituksia. – Isovanhempani ovat pitkän linjan taiteenkeräilijöitä ja tietävät paljon taiteesta. Koivulahti huomauttaa, että aitouden aukoton todistaminen on sen sijaan huomattavasti vaikeampaa. Siinä missä nykyaikaisen digikameran kuva rakentuu pikseleistä eli kuvapisteistä, hyperspektrikamera kuvaa myös jokaisen kuvapisteen spektrin. Nyt se on pysyvästi esillä Moision kartanossa, osana Seija ja Pentti Hasun yleisölle avointa taidekokoelmaa. Nykyisillä tekniikoilla pystymme toteamaan teoksen väärennökseksi hyvin suurella varmuudella. pigmentit ovat vasta 1700-luvun alusta, tekijä ei voi olla hän. Vaikka Recenart on yrityksenä vasta puolitoistavuotias, se on jo löytänyt jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta. – Teemme paljon aitoustutkimusta, ja meillä on yhteistyötä myös poliisin kanssa. Hän huomasi, ettei Pohjoismaista löydy kaiken kattavaa, kaupallisesti toimivaa taidetutkimuskeskusta, ja päätti perustaa sellaisen. Mahdollista tekstiä ei kuitenkaan saatu esiin, joten tekijä jäi edelleen tuntemattomaksi
Spektrikuvantamiseen erikoistunut tutkija Mikko Laitinen mittaa säteilyyn perustuvalla XRF-laitteella Etelä-Kiinan meren hylystä nostetun, Ming-dynastian keramiikkavadin alkuainejakaumaa. Antiikki & Design 67. TUTKIMUKSEN HINTA riippuu tavoitteesta. Recenartissa tutkitaan myös arkeologisia esineitä. – Vaikka olisimme varmoja jonkin teok sen aitoudesta, asiakas saa tutkimuksesta tieteellisen tutkimusraportin. – Teos on luultavasti jossain vaiheessa päätynyt myyntiin Venäjällä, ja se on ”venä läistetty”, koska venäläisistä taiteilijoista on maksettu ranskalaisia paremmin, Tiina Koi vulahti päättelee. Kaivosteollisuuden yleisesti käyttämä kamera kuuluu hiukkaskiihdyttimen ohella Recenartin vakuuttavimpiin tutkimusvälineisiin. Usein riittää 950 euron taideteostarkastus optisin menetelmin (UVja IR-kuvaus, mikroskooppi). Samalla kun alun perin luultavasti ranskalainen teos on väärennetty venäläiseksi, taustan puun tilalle on maalattu venäläinen sipulikupolinen ortodoksikirkko. Recenartin työ on kuin salapoliisin työtä, jossa mysteerit selviävät seuraamalla johtolankaa toisensa jälkeen. taide TEOS TUTKITTAVAKSI RECENARTIN TOIMINTA alkoi Jyväskylän yliopiston ja Tekesin rahoittamana hankkeena. Teoksen rikosoikeudellinen prosessi on jo loppuun saatettu, joten sen kuvaaminen tähän An tiikki & Designin juttuun on sallittu. Mikko Laitinen valmistelee hyperspektrikameraa kuvausta varten. Sininen lasitepigmentti osoittautuu koboltiksi. Sitten päätetään mahdollisesta jatkosta. Tuntuu hullunkuriselta kuulla, että venä läisen Mikhail Klodtin (1832–1902) nimiin väärennetyn maalauksen onkin mahdolli sesti maalannut Ranskassa arvostettu tai demaalari Emile van Marcke de Lummen (1827–90). Jokaisesta tutkittavasta teoksesta piirtyy esiin oma tarinansa. Kolmaskin signeeraus saatiin osittain näkyviin, mutta sen tulkinta on vie lä kesken. 1800-luvun teos on signeerattu ainakin kolmesti. Lisätietoa www.recenart.com. Kuvattavana on poliisin takavarikoima 1800luvun maalaus, joka on kulkenut pe räti kolmen eri taiteilijan nimissä. Näin voi selvitä esimerkiksi signeerauksen alkuperäisyys. Aitoustodis tuksia emme kirjoita, hän selittää. Monitieteisessä tutkimusryhmässä on taidehistorian, luonnontieteiden ja tietotekniikan tutkijoita. Pilottivaiheen jälkeen Recenart Oy perustettiin 2016. SPEKTRIKUVANTAMISEEN erikoistunut tutkija Mikko Laitinen valmistelee hyper spektrikameraa kuvausvalmiuteen Recenar tin laboratoriossa. Lehmät laiduntavat kaikessa rauhassa metsäisessä maalaismaisemassa, ja venäläi sen pikkukaupungin ortodoksikirkon kupo lit kimmeltävät kaukaisuudessa
Roomalaiset sotavaunutkin ovat päässeet uuninluukkujen koristeeksi. Antiikki & Design 68. Luukut ovat 1800ja 1900lukujen vaihteesta
– Talon muuratussa hellassa ja leivinuunissa oli Högforsin valurautaiset luukut. Samalla kuitenkin tunsin, että suomalaisten valimoiden ja puulämmitteisen asumisen kulttuuria täytyy saada säilytettyä. Työskentelin ammattikoulussa parturi-kampaamo-osaston opettajana, ja on aina sykähdyttävää nähdä kauniita kuvioita, olivat ne sitten hiuksissa tai kovassa raudassa. – Ne ovat aina jonkun käden tuottamia ”leonardoja”. Vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta, pääosa on 1920–40-luvuilta. Niissä on tuhansia kiloja rautaa. Ymmärsin, että luukkuja ei enää valmisteta, ja otin ne talteen, Orre kertoo. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO V anhoja uuninluukkuja ei varmaankaan moni pidä keräilyn kohteena, mutta hämeenlinnalainen Paavo Orre on ymmärtänyt niiden arvon. Sen tehtävä on toimia uunin tuuletusventtiilinä. Minusta ne olivat taidetta. Hän pitää niitä paitsi osana asumisen historiaa myös taideteoksina. Valurautainen runsaasti koristeltu tähtiventtiili on 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. › Antiikki & Design 69. Paavo Orre pitelee yhtä suosikkiaan, Högforsin 1800-luvun lopun uuninluukkua, jota hän nimittää Koruksi. Se oli samalla tontilla, jolle Orre oli 1980-luvun alussa rakennuttamassa perheelleen omakotitaloa. – Kerran, kun vein rakennusjätettä kaatopaikalle, huomasin siellä lähes kymmenen pystyuunin luukkua. Olisi kauhean sääli, jos siitä ei jäisi mitään merkkejä, hän sanoo. KUN SÄHKÖLIEDET sekä öljyja keskuslämmitys yleistyivät, puilla lämmitettävät uunit ja hellat jäivät kodeissa tarpeettomiksi. Ihailin niiden kauneutta ja otin ne mukaani, vaikka tiesin, että en niitä tarvitse. Niiden pariin hänet johdatti purkua odottanut puutalo. keräilijä Uuninluukkujen pelastaja Hämeenlinnalaisella Paavo Orrella on harvinainen keräilyn kohde, vanhojen uunien ja hellojen luukut. Uunit tuhoutuivat, mutta valurautaiset luukut sentään säilyivät paremmin. – Uuninluukkujen valmistuksen tekniikkaan minua on perehdyttänyt mallipuuseppä Kari Pohjalainen, mistä on ollut paljon apua keräilyssä. Orren omakotitalon kellarin hyllyissä on siisteissä riveissä noin tuhat uunien ja hellojen valurautaluukkua. – Viehätys tähän erikoiseen keräilyyn on varmasti osaksi tullut ammatistani. Varsinkin taloudellisen nousukauden aikana 1980-luvulla uuneja purettiin ja luukut heitettiin surutta kaatopaikalle muun purkujätteen mukana. Kaatopaikoilta Paavo Orre onkin löytänyt monta hienoa uuninluukkua
VALURAUTAISTEN luukkujen keskeiset valmistajat Suomessa olivat Rosenlew (Porin Konepaja) Porissa, Högfors Karkkilassa, Salon Valimo sekä JWR Järvenpäässä. Elegantti jugendaiheinen koristelu Högforsin 1900-luvun pystyuunin pariovellisissa luukussa. Högfors alkoi valmistaa 1880-luvulla luukkuja, joiden koristelussa on uusklassismin elementtejä, kuten kypärä ja laakerilehtiseppele. Antiikki & Design 70. Kun ne ovat kiinni uunissa, niitä vain aukoo ja sulkee, korkeintaan ihailee niiden täydellistä toimivuutta. Minulla on kokoelmissa noin 300 mallia, Paavo Orre kertoo. – Eläinaiheiset luukut ovat Suomessa harvinaisia, mutta niihin oli erikoistunut Suomalaisia uuninluukkuja on noin 500 eri mallia. – Harva tietää, että Suomessa on valmistettu valurautaisia uuninluukkuja noin 500 erilaista mallia. Luukut ovat kokeneet renessanssin, kun vanhojen talojen muurattuja takkoja, helloja ja uuneja ei enää pureta. Silloin saa kuulla sen pienen mukavan äänen, kun luukku lonksahtaa paikoilleen. Luukuissa näkyvät myös aikakausien tyylit ja muodit. Klassisimin tultua uudelleen muotiin 1920-luvulla luukkuja koristeltiin roseteilla ja köynnöksillä. Vähäeleisesti koristeltu hellanluukku on helsinkiläisen Almin konepajan tuotantoa 1800ja 1900-luvun vaihteesta. ON JÄNNITTÄVÄ HUOMATA, että luukkujen koristeisiin ja ornamentteihin kiinnittää tarkemmin huomiota irrallisina. Malleja on noin 300. Niitä päinvastoin entisöidään ja pystytetään uudelleen ja niihin etsitään mahdollisimman alkuperäiset luukut. Jugend toi 1900-luvun alussa luukkuihin tyyliteltyjä geometrisiä tai kaarevia kasviaiheita. Koristeaiheita on kuitenkin runsaasti. Vaimea kitinänäkin kuuluu asiaan. keräilijä Paavo Orren kokoelmissa on tuhansia kiloja valurautaisia uuninluukkuja hyvässä järjestyksessä. Porin Valun valmistamat hellanluukut ovat 1920–40-luvulta. Uusrenessanssi 1800-luvun lopulla suosi runsasta koristelua. Hän on huomannut, että uuninluukkuihin suhtaudutaan nykyään toisin kuin parikymmentä vuotta sitten. Funktionalismin aikana 1930-luvulla koristelu oli tyyliteltyä ja vähäistä. Niin, mikä onkaan kotoisampaa kuin sytyttää tuli vanhaan uuniin ja sulkea luukku. Komea kaksiovinen, jugendvaikutteinen uuninluukku on Högforsin tuotantoa 1900luvun alusta. Silloin ne ovat osa kokonaisuutta, eikä niitä välttämättä ihaile yksilöinä. – Valmistajan yleensä näkee luukusta, Paavo Orre sanoo. – Kiinnostus on kasvanut viime vuosikymmeninä huomattavasti
Runsaasti koristelluissa 1800-luvun lopun kertaustyylisissä kakluuneissa on voinut olla yksinkertaiset luukut. Punaruskeat leivinuuninluukku ja tuhkaluukku ovat Wärtsilän tuotantoa. Orre on nimennyt osuvasti monta muutakin luukkua niiden koristeiden mukaan, kuten Kravatti, Soihtu, Lapin kuusi, Seppele ja Laihat sammakot. Sen korumainen koristelu on ajan muodin mukaan yltäkylläinen. Niiden valmistaja on Porin Valu. Viime vuosina suosituiksi nousseisiin peltikuorisiin pönttöuuneihin taas sopivat esimerkiksi 1920–30-luvun luukut, joissa on tyyliteltyjä funkishenkisiä koristeaiheita. Muilla valmistajilla ne olivat harvinaisia. Paavo Orre myös myy vanhoja uuninluukkuja, mutta vain niitä, joista hänellä kaksoiskappale. byggnadsapoteket.fi. Paavo Orre on antanut 1920–40-lukujen pystyuunin luukuille nimen Lapin kuusi. Kokoelmaan kuuluu myös uuninluukkujen vetimiä. Esimerkiksi Helena Soiri-Snellmanin Turun Kaakelin kakluunit -kirjasta (Turun maakuntamuseo 2004) saa kattavan kuvan, millaisia luukkuja 1800ja 1900-luvun kaakeliuuneissa käytettiin. Kuvan luukut on emaloitu, mikä tekee niistä harvinaisia. yksi tehdas, salolainen Leinon Valu, jonka tyypillinen aihe oli hirvi. Salolainen Leino Valu oli erikoistunut hirvija muihin eläinaiheisiin uuninluukkuihin. Hänelle voi myös tarjota vanhoja valurautaluukkuja. Lisäksi hänellä on myynnissä vanhoja hellan tasoja, -keittolevyjä, -vesisäiliöitä ja arinoita sekä nykyajan luukkuja. Antiikki & Design 71. Esimerkiksi paljaspintaiset messinkiluukut ovat niissä tyylikkäitä. Orre neuvoo, että kun valitsee uuniinsa luukkua, kannattaa säilyttää kokonaisuus mahdollisimman alkuperäisenä. keräilijä VINKKEJÄ KERÄILIJÖILLE KAAKELIUUNIEN Suomen Perinneyhdistyksen nettisivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa, ja sieltä voi myös ostaa uuninluukkuja, www.kaakeliuuni.com. Paavo Orren kotisivut: www.takkaluukut.net. TIETOA saa myös kirjallisuudesta. PAAVO ORREN SUOSIKKI on Högforsin 1800-luvun lopulla valmistama luukku, jota hän kutsuu Koruksi. VANHOJA ja vanhojen mallien mukaan tehtyjä uuninluukkuja myyvät myös perinnerakentamiseen erikoistuneet liikkeet, kuten Domus Classica, www.domusclassica.fi, Metsäkylän Navetta, www.metsankylannavetta.fi ja Rakennusapteekki, www
Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Näitä on vaikea erottaa kuvasta. Minkä ikäinen kello on ja mikä on sen vakuutusarvo. Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Pullo lienee uniikkikappale. Kääröön on kirjattu kuninkaan tunnettu lause ”Tout est perdu, fors l’honneur” (Kaikki on kadonnut, paitsi kunnia). Karhulan taskumatti Olisin erittäin kiitollinen, jos saisin jotain tietoa tästä Karhulan pullosta. Uskon pullon olevan 1920–30-luvulta. Lehto-kaiverruksella. Empirekello Pariisista Olen huutanut perikunnan huutokaupasta kellon (kork. Kuvia ei palauteta. 42cm), ja siihen kuuluu myös lasikupu. 1. Lähetä meille oma kysymyksesi! 2. Teksti on sitaatti kirjeestä, jonka hän lähetti äidilleen, kun Ranskan armeija oli hävinnyt Pavian taistelun Italian joukoille 1525. Antiikkikelloihin erikoistunut kelloseppä Vesa Hyvärinen helsinkiläisestä Longitudi-liikeestä kertoo, että veistos kellossa kuvaa Ranskan kuningasta Henrik IV:ttä (1553 –1610). (KK) Vakuutusarvo 90 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Kello on polttokullattua pronssia ja valmistettu noin 1815 Pariisissa. Puhaltajat ja hiojat ovat tehneet tavallisesti tällaisia pulloja tai karahveja vapaa-aikanaan esimerkiksi lahjoiksi. Se on koristeltu kaivertamalla tai hiottu ns. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Joka tapauksessa pullo on suupuhallettu. Usein niissä on saajan nimi tai merkkipäivän päivämäärä, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa ei. Vakuutusarvo on 3 000 e. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. (AK) Antiikki & Design kysy esineestä 72 1. Pullomalli lienee pohjasta päätellen puhallettu tavallisen taskumatin muottiin, mutta yläosa on vapaasti muovattu
Aulanko-nojatuoli Onko tuoli kotimaista tuotantoa, ja miltä ajalta se on. Lönnrotinkatu 4) kohtasivat kulttuurin edustajat Eino Leinosta ja Toivo Kuulasta Eliel Saariseen. Svinhufvudista Sailo teki 1931 eduskuntatalon kokoelmiin. Molempia veistoksia on valettu sekä kipsistä että pronssista. (AK) 4. Art decoa ja funkista Pyytäisin arviota Arabian maljakosta (kork. Aulanko-tuolimalli huomioitiin myös kansainvälisesti, ja sitä voi nähdä myynnissä kansainvälisissä huutokaupoissa. Samana vuonna valmistui tämä 70-vuotiasta Svinhufvudia, Suomen tasavallan kolmatta presidenttiä juhlistava kokovartaloveistos. Miltä vuosikymmeneltä se on, kenen suunnittelema ja minkä arvoinen. Rintakuvan P.E. 3. Hän oli suunnittelemassa myös Hotelli Aulankoa Blomstedt & Lampén -arkkitehtitoimistossa. Arkkitehti Blom stedtilla oli keskeinen rooli funktionalismin leviämisessä Suomessa 1930-luvulla. Tuolia on tehty sekä pallojaloilla että matalilla tolppajaloilla. (HK) Vakuutusarvo on 80 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Hän teki muotokuvia kulttuurihenkilöistä ja runonlaulajista, tunnetumpana Larin Parasken patsas Helsingissä. Reliefikoristelun art deco -muotokieli viittaa Keski-Eurooppaan ja vie ajatukset ennen kaikkea 1920-luvun Wieniin, joten tarjoan suunnittelijaksi Friedl Holzeria (myöhemmin Kjellberg), joka varttui ja opiskeli Itävallassa ennen Suomeen muuttamista. Sailon tuotantoa leimaavat karelianismi ja suomalaisuusaate. Kirja viittaa lakimiestaustaan ja jalustan teksti ”Herra maata varjelkoon” virkaanastujaispuheeseen, jonka Svinhufvud piti 2.3.1931. Sailo vaikutti 1900-luvun ensimmäisellä › Kello on polttokullattua pronssia. Märta Blomstedt (1899–1982) suunnitteli sen 1939 Hämeenlinnaan Hotelli Aulangon seurustelutiloihin. Hyväkuntoisena tuolin vakuutusarvo on 1 500 e. Antiikki & Design kysy esineestä 73 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 2 3 4 5. Pikkuinen pullea funkismaljakkonne on Arabian tuotantoa 1930-luvun alkupuolelpuoliskolla suomalaismielisissä piireissä, mutta painui sotien jälkeen ystävänsä Aarno Karimon tavoin taiteemme varjoon. Muodokas nojatuoli on nimeltään Aulanko. Siksi teosten hintataso on vaatimaton. Albin Enlund, 1877–1955) ja hänen taiteilijavaimonsa Nina Sailo ovat hyviä keräilykohteita kansallisromanttisesta taiteesta kiinnostuneelle. Myös Tyra Lundgren suunnitteli tämän tapaisia maljakoita 1930-luvun alussa ennen kuin keskittyi uniikkitöihin, eikä Greta-Lisa Jäderholmin tyylikään ole kaukana. Opettajansa Akseli Gallen-Kallelan rinnalla hän toteutti Porissa sijaitsevan Juseliuksen mausoleumin pronssiset reliefiovet. 16cm). Svinhufvudia esittävästä pronssipatsaasta. Kuvanveistäjä Alpo Sailo (synt. Taiteilijan ateljeessa eli ”Sailon Salongissa” Helsingin Antinkadulla (nyk. Koska pronssiversioita on vähemmän ja materiaali valmistuskustannuksineen on kalliimpi, liki ta. Esine on valettua sarjatuotantoa eikä siis uniikki. 5. Svinhufvud-veistos Mitä voisitte kertoa tästä P.E. Koska esinettä tuotettiin sarjana, sitä ei luonnollisestikaan signeerattu, vain tehtaan nimi lisättiin pohjaan kauniisti käsin kirjoittaen
(TP) 7. 1960-luvun henkeä En ole löytänyt mitään tietoja tästä mielestäni tyylikkäästä kermakko ja sokerikko -parista. Arabian ruotsin kielellä nimetty Svala-koriste (suomeksi Pääskynen) on suunniteltu 1905. puoli metriä korkean patsaan vakuutusarvo on 1 000 e. Valitettavan vähän tiedetään siitä, mitkä Idmanin valaisimista todella olivat Gunnel Nymanin suunnittelemia. Mikä on arvo. Valtaosa niistä ei ollut. Ne olivat erityisen muodikkaita rokokooaikana, kunnes 1800-luvun edetessä taiteenlajin suosio hiipui. Kustavilainen kehys ajoittuu 1700–1800-lukujen vaihteeseen, joka vastaa myös miniatyyrin ikää. Sen voi kuitenkin kertoa, että ne on todennäköisesti tehty 1960-luvulla. Mielestäni se voi olla Gunnel Nymanin suunnittelema kupu. Materiaali on kuparia ja puuta, leimoja ei ole. Rakastetuimpien italialaisten, ranskalaisten ja englantilaisten tekijöiden mallina poseerasivat tunnetut kaunottaret, säätyläisneidot ja kulttuuris-taiteellisten salonkien seurapiiriväki. Ajoitusta helpottaa, että kuva on tehty vesiväreillä norsunluulevylle. Leiman mukaan se on ollut tuotannossa vuosina 1893–1917. Ilmeisesti valaisinkuvut puhallettiin Kauklahden lasitehtaalla. Elegantin kokonaisuuden vakuutusarvo on 300 e. (AK) 9. Nuoren naisen asu, kampaus ja näyttävät helmikorut edustavat 1760–80-lukua. Tämän miniatyyrin mallilla on kädessään kirje. Ilman leimaa niiden valmistaja jää tuntemattomaksi. Mahdollinen Gunnel Nyman Osaatteko kertoa, kuka voisi olla tämän valaisimen suunnittelija. Ainakin ruotsalainen Rörstand on käyttänyt samaa koristetta. Hän suunnitteli Idmanille valaisimia vuodesta 1945 kuolemaansa vuoteen 1948 saakka. Esikuvana lienevät olleet Tapio Wirkkalan 1960-luvulla suunnittelemat kupariset kahvikalustot. Siihen viittaavat muotokieli sekä materiaalit tiikki ja kupari. Todennäköisesti molemmat ovat olleet käytössä muissakin eurooppalaisissa keramiikkatehtaissa. Olen nähnyt samanlaisia myytävinä kirpputoreilla ja netin myyntipalstoilla. Gunnel Nyman on suunnitellut tämän tapaisia säännöllisellä kuplaverkostolla koristeltuja lasivalaisimia, joissa kuplat olivat harvemmassa kuin hänen Nuutajärven esineissään. Rokokoonainen miniatyyrissä Miniatyyri (kork. Mikä on sen arvo. (AK) 8. Paperilla näyttää olevan kirjaimia, kenties signeeraus, joka ei valitettavasti ole luettavissa. Miniatyyrit ovat olleet myös suosittuja matkamuistoja. Lautasen malli AQ on vanhempi. Vakuutusarvo 50 e. Vakuutusarvo hyväkuntoisena 30 e. Miniatyyrien kultakausi kesti renessanssista empireen. Esineissä näkyy hyvin ajan muotoilun henki. (KK) Antiikki & Design kysy esineestä 74 8 9 6 7. Arabian Svala Haluaisin tietää, milloin lautanen on tehty. (TP) 6. Kuvista ei pysty päättelemään kuvun tarkkaa muotoa. Mikä se mahtaa olla, taideteos vai koru. Moni tuntee italialaiset norsunluulla kehystetyt miniatyyrit, joiden taakse on liimattu kirjan sivu. Norsunluun hinta laski 1700-luvulla, minkä jälkeen sen käyttö miniatyyreissa yleistyi. 11 cm) on maalattu luun tapaiselle pinnalle. Myös Maija Heikinheimo suunnitteli Artekille kuparia ja tiikkiä yhdistävän kahvikannun, jossa on samanlainen muotokieli. Sekä mallin että koristeen suunnittelija on tuntematon. Se kertoo joko romanssista tai kirjallisista harrastuksista
10. Sohvanne näyttää olevan ns. Materiaali on loimukoivu, joka mahongin ja pähkinäpuun ohella oli empireaikana muodissa. bankettityyppiä, joka tuli muotiin kustavilaisena aikana. Herkkä, kaunista krakelyyriä eli särölasitusta tietoisesti hyödyntävä koristevatinne on keraamikko Hilkka Säynäjärven varhaistuotantoa noin vuosilta 1945–46. Hän luopui kuitenkin maalauskoristelusta siirtyessään taideosastolle, jossa hän ehti valitettavasti vaikuttaa vain muutaman vuoden. › Valaisimen vakuutusarvo on 2 000 e, jos se on Gunnel Nymanin, ja muuten 300 e. Tässäpä taas yksi varsin tuntemattomaksi jäänyt osaaja modernin taideteollisuuden sodanjälkeiseltä nousukaudelta. Arvio Antiikki Maini ja Veli. (HK) Vakuutusarvo on 110 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Vakuutusarvo 100 e. Toisinaan on voitu myöhemmin lisätä jonkinlainen selusta. Hilkka Mekrin kulho Kaapista löytyi tällainen kulho (21 x 21 cm, kork. Hän otti valoksia oikeista eläimistä, kuten matelijoista ja simpukoista, ja valmisti niiden pohjalta luonnonmukaisia keramiikkaesineitä. Sohva oli tarkoitettu seinää vasten, jolloin irtonaiset tyynyt nojasivat seinään. Palissy kehitti esineisiinsä myös luonnonmukaisia värejä myötäileviä lasituksia. Kaupungin keramiikassa käytetään paikallista savea. Tyypissä oli vain kiinteät päädyt eikä varsinaista selustaa. Esine on pelastettu toisen maailmasodan rytinöissä palavasta sahasaaresta. Sohva on siisti ja hyväkuntoinen. Hänen tyyliään jäljiteltiin 1800-luvun lopulla muun muassa Rörstrandissa ja Arabiassa. Pohjassa lukee Arabia, H Mekri. Empiresohva Mikä on sohvan ikä ja arvo. Joskus on vaikea erottaa sänkyä ja bankettisohvaa, niin toistensa kaltaisia ne ovat. Tyynytkin ovat painavia, sisällä on varmaan sahanpurua. (AK) 12. Antiikki & Design kysy esineestä 75 10 11 12 13. 11. Se on tehty portugalilaisessa Caldas da Raihnan kaupungissa, joka tunnetaan 1800-luvulla kehittyneestä värikkäästä, lasitetusta keramiikasta. Pinnan viivat vaikuttavat siihen maalatuilta. 13. Se on ostettu Raumalta kirpputorilta, loimukoivua ja hyvin painava. Palissy-tyylinen koristevati Olen perinyt rapuaiheisia keraamisia koristetauluja, jotka on tuotu Portugalista noin 35 vuotta sitten. (K-PK) Vakuutusarvo 800 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Olen saanut sen isoisältäni, joka sai sen omalta isältään. Nuori keraamikko, tuolloin vielä tyttönimellään Mekri, aloitteli uraansa Arabian taideteollisuusosastossa ja oli mitä ilmeisimmin saanut vaikutteita Rut Brykiltä. Välillä kysymyksiä tulee esineistä, joiden vaiheet suvussa tiedetään tarkoin. Tämän Loimukoivu oli empiren muotia. 15 cm), kenties tuhkakupin, alkuperästä ja arvosta. Kangas on pellavaa, kuin kansallispuvun kangasta. Onko niillä mitään arvoa. 6 cm), josta toivoisin tietoja. Koirakoristeinen tuhkakuppi Toivoisin tietoa posliiniesineen (lev. Teidän sohvanne on kuitenkin valmistettu 1820 –30-luvulla empireaikana, ja tuolloin muodissa olivat usein arkkitehtoniset aiheet, joista päätyjen pylväät kertovat. Kulho on hyväkuntoinen. Koristevati on majolikaa eli huokoista tinalasitettua ja maalattua keramiikkaa. Koristevati on varmastikin tehty 1970–80-luvulla, mutta sen lähes naturalistinen muotokieli perustuu ranskalaisen 1500-luvulla toimineen Bernard Palissyn keramiikkaan. Sohvanne voi hyvinkin olla kotimaista työtä
Sormus on melko uusi, mutten voi sanoa ikää tarkkaan, koska samanlaisia on tehty 1800-luvulta asti. Yhdessä kynttilänpesässä on sivulla aavistus tummuutta, muuten virheetön. Ajoittaisin esineen 1920-luvulle. Tähän viittaavat pohjamerkinnät ja tiedossa oleva esinehistoria. (V-JJ) 14. 1800-luvun alussa böömiläiset granaattikorut olivat hienoja ja käsintehtyjä, biedermeieraikana 1840-luvulla ne olivat huippumuodikkaita. (HK) Vakuutusarvo on 150 e, Arvio Antiikki Maini ja Veli. Granaatti kuuluu silikaattimineraaleihin. Antiikki & Design kysy esineestä 76 14 15 16 17. Sisustusesineenä se tuntuu janoavan ympärilleen talonpoikaista tyyliä ja joulua. Osaisiko kukaan lukijoistamme sanoa, mitä tällä työkalulla on tehty. Granaattisormus Mitä sormuksen kivet ovat, ja kuinka vanha sormus on. 17. 15. (KK) Vakuutusarvo 50 e. Siinä ei ole mitään merkintöjä. tuhkakupin tarinan omistaja tuntee varmuudella 1930-luvun alkuun asti. Rakkolanjoen kynttelikkö Kynttelikkö (kork. Miltä ajalta kynttelikkö on ja mikä on sen arvo. Maljakon on suunnitellut Mattias Ingman. (UT-G) Vakuutusarvo 100 e, Arvio Antiikki Maini ja Veli. Hauska tuhkakuppi on mitä ilmeisimmin kotoisin Saksasta 1920-luvulta. Pohjassa on valmistajan leima Rakkolanjoki. Tunnetko esineen. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvolisävero. Vaikka tällaisilla käyttöesineillä on harvoin suurta rahallista arvoa, esineen suhteellinen harvinaisuus tekee siitä kiinnostavan. Böömiläiset granaattikorut olivat ja ovat edelleen suosittuja nykyisen Unkarin, Tsekin ja Slovenian alueella. Maljakko on Mattias Ingmanin vuonna 1987 suunnittelema Jet, Iittalan tuotenumero 2704. 16. Tuhkakuppi on varsin hyvässä kunnossa, lasite vain on hieman säröillyt pohjapuolella. Valmistajaa on lähes mahdotonta saada selville, vastaavia keramiikkaesineitä on tehty kymmenissä tehtaissa. Markkinoilla tuosta varmaankin maksettaisiin muutama kymppi, mutta suvussa säilytettynä sen arvo on jotakin aivan muuta. Hän suunnitteli palkitun Intersectio-maljakon lisäksi muutaman muunkin maljakon Iittalan tuotantoon. Tunnistatko esineen. Jouluhenkinen kynttelikkönne edustaa lähinnä kansanomaista tyyliä, jota Rakkolanjoen tuotteissa esiintyy krouvin jugendtyylin ohella. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Ingman sai vuonna 1986 Iittalan ja Avotakan järjestämässä tuotesuunnittelukilpailussa lahjaesinesarjan kolmannen palkinnon. 25 cm) ihastutti yli 10 vuotta sitten ostoja myyntiliikkeen ikkunassa, ja ostin sen. Hänellä on suunnittelutoimisto Tampereella. Metalli ei juuri koskaan ole hopeaa tai kullattua hopeaa, mutta tässä se saattaa olla hopeaa. Tämä sormus näyttää kuvan perusteella tyypilliseltä 1900-luvun granaattikorulta, sellaiselta joita on ollut markkinoilla koko vuosisadan. Osaatteko sanoa, mikä maljakko voisi olla kyseessä. Mattias Ingman on sisustusarkkitehti ja valmistunut 2006 myös arkkitehdiksi. Jet-maljakko Sain lasimaljakon 1988 lahjaksi Iittalan tehtaalla työskentelevältä
Vierailemme muun muassa Tarton yliopistossa, jonka Kustaa II Aadolf perusti 1632, sekä Eliel Saarisen 1913 suunnittelemassa Paavalin kirkossa. hanaviini/olut/vesi) • bussimatkat Virossa • majoitus jaetussa standard-luokan 2 hengen huoneessa hotelli Londonissa**** • hotelliaamiaiset, 2 lounasta ja 2 illallista, (22.5 illallinen sis. Lounaan jälkeen bussiretki Moosten kartanoon, jolla on upeita luonnonkivisiä sivurakennuksia. Vierailemme myös Kõuen ja Moosten kartanoissa ja Alatskiven linnassa. HINTA 585 e / hlö. Vierailemme myös Alatskiven linnassa, joka on pienoismalli Balmoralin linnasta Skotlannissa. Tartossa majoitumme vanhankaupungin London-hotelliin. Iltapäivä vapaata, läksiäisillallinen. Viron uusi kansallismuseo Tartossa on ollut valtava menestys. Matkan huippu kohteena on uusi Viron kansallismuseo. Lisämaksu 1 hengen huoneesta 125 e. MA 21.5. vanhauskoisten venäjänkielisten ortodoksikylien Varnjan, Kasepään ja Kolkjan kautta. 2 lasia viiniä tai olutta) • suomea puhuvan paikallisoppaan palvelut • mukana lehden päätoimittaja VARAUKSET Matka-Agentit, vapaa-ajan matkat, puh. Yksin matkustavan on varattava 1 hengen huone. Paluumatka ns. Se on rakennettu uusklassiseen tyyliin. Ilta vapaata. Yhteinen illallinen. Antiikki & Design lukijamatka 77. Palvelumaksu: 20 e, nettivaraukset ilman palvelumaksua. 010 321 2800, www.matka-agentit.fi/matkakalenteri Tule lukijamatkalle Tarttoon 20.–23.5. Matkalla Tarttoon tutustumme entisöityyn Kõuen kartanoon. HINTAAN SISÄLTYY • laivamatkat Hki–Tallinna–Hki kansipaikoilla, menomatkalla salaattibuffet (sis. Tutustumme Tarton nähtävyyksiin LÄHDE MUKAAN TARTTOON JA VIRON KARTANOIHIN! kaupunkikierroksella. Koko ohjelma Matka-Agenttien ja Antiikki & Designin verkko sivuilla: www.matka-agentit.fi/matkakalenteri ja www.antiikkidesign.fi/matkat OHJELMA SU 20.5. Tutustumme myös Räpinan 1700-luvulla avattuun paperitehtaaseen. Lounaan jälkeen jatkamme Tallinnaan, josta Viking XPRS lähtee klo 17.00 ja saapuu Helsinkiin klo 19.30. Tarton Raatihuoneentori on vanhankaupungin sydän. Vierailemme uudessa Viron kansallismuseossa, joka on entisen Raadin kartanon ja lentotukikohdan alueella. TI 22.5. Laivamatka Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS:llä klo 10.30-13.00. KE 23.5
5. Marja-Leena Nieminen myi kauniita 1900-luvun alun postikorttialbumeita. Seepraraitaiset kupit ovat keräilysuosikkeja. Tällainen on ollut haaveissani jo pitkään, eikä näitä tule ihan joka messuilla vastaan. Minulle antiikkimessut ovat hauskaa ajanvietettä, rakastan katsella kaikkea kaunista. Toini Muonan 1950-luvulla suunnittelema graafinen kuvio Toini on yksi Arabian suosikkikoristeistani. 2. Kauppiaat ja keräilijät kertovat auliisti esineistään, kunhan rohkenee vain kysyä. 3. Löytöretkeilijän paratiisi -blogi www.antiikkidesign.fi/blogit. Ne ovat myös paikkoja, joissa voi oppia uutta. 165 e, Antiikki Maini ja Veli. Taxco oli modernin hopeasuunnittelun innovatiivinen keskus, jonka taiteilijoiden töissä näkyy voimakkaasti myös latinalaisperinne. 1. 5 6 7 TOINI JA TIMANTTI Laatumessujen tammikuiset Antiikki-, taideja keräilymessut Helsingin Kaapelitehtaalla ovat yhdet suosikkimessuistani. Minua kiehtoi Josef Manuelin naisen pää vuodelta 1955. Seepraraitaisia B-mallin kuppeja valmistettiin vuosina 1956–66, ja ne ovat erittäin haluttua keräilytavaraa. Saara Hopean värikäs lasisetti odottaa kesäisiä kahvihetkiä terassilla. Albumit sisältöineen 75 e / kpl. 4. Hintapyyntö oli 350 e yksityisellä myyjällä. Jospa aloittaisi postikorttien keräilyn. Taiteen, keräilyn ja designin maailmassa on parasta se, ettei koskaan ole nähnyt kaikkea. Kuka ottikaan vaikutteita ja keneltä. Birger Kaipiaisen Ruotsin-vuosinaan (1954–58) Rörstrandille tekemä kolmiosainen seinälaattasarja oli yksi messujen mieleen painuvimmista esineistä. 1 3 2 4 Birger Kaipiainen suunnitteli laatat Ruotsissa. Kuppi ja tassi 90 e, Designaitta. Hän esittelee vintageja designlöytöjään.. Kaunis rannekoru on mahdollisesti Adan Alvaradon Meksikon Taxcossa suunnittelema. Tämä kaunokainen olisi lähtenyt matkaani 2 200 eurolla yksityiseltä myyjältä. löytöretkeilijän paratiisi Antiikki & Design 78 Katja Weiland-Särmälä on lehtemme blogisti. Valkoinen laatta myytiin jo ensimmäisten tuntien aikana. 6. Nanny Stillin upean Timantin muotokieli tuo mieleeni Aimo Okkolinin lumpeenkukat. 7. Kaunottaren hinta oli 250 e, Aarreaitta. 1 100 e / kpl, Toivo Niskakosken osasto
Antiikki & Design on mukana kahdella nimikkoluennolla. 044 5758 056, Tapahtumat Lisää tapahtumia www. klo 13.15–13.45 Antiikki & Design -lehden erikoisasiantuntija, taidehistorioitsija Tuija Peltomaa kertoo aiheesta Roskiin vai rahaksi – koti-irtaimiston yllättävät arvoesineet. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 0500 660 948, www.mediapromessut.fi. 044 5758 056, www. Ilmoita tapahtumastasi meille antiikkidesign@fokusmedia.fi. Helsinki • 14.2. 0400 621 039, www.annmaris.fi. Modern + Design -huutokauppa. Kuukausihuutokaupat. Veronmaksajien Vero2018-tapahtuma 13.–14.3. Laatumessut, p. (09) 354 26700, www.auktionsverket.fi. Tiistaina 13.3. Antiikki-, taideja keräilymessut, Elenia Areena, Härkätie 17. Lahti • 3.–4.3. Tarkista tiedot järjestäjiltä. Jyväskylä • 7.–8.4. Annmari’s huutokauppakamari, p. 02900 319 50, www.helander.com. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Antiikkija keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6. MIKÄ ARVO ANTIIKILLA. ExpoNova, p. entisöintiin ja helat esim. • 18.–23.4. klo 16.15–16.45 Bukowskisin asiantuntija Johanna Lindfors puhuu aiheesta Taiteen, antiikin ja designin huutokaupan trendit – perinnön arvo nyt. Mediapro Messut, p. Modern huutokauppa. Helander, p. Antiikkimessut, Jyväskylän Paviljonki, Uno Savolan katu. Helsinki today – Contemporary art, näyttö ja online-huutokauppa. Keskiviikkona 14.3. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. antiikkidesign.fi www.kerailykuume.fi. Stockholms Auktionsverk, p. ExpoNova, p. Kahden päivän aikana eri alojen asiantuntijat pitävät luentoja, ja heitä voi myös tavata kasvokkain. Taiteen, antiikin ja designin rahallinen arvo koskettaa sijoittajaa, keräilijää, perinnön antajaa ja perinnön saajaa. Johanna Lindfors Tuija Peltomaa Antiikki & Design 79 minne mennä juvikauppa.fi 2 2 värillä on väliä Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO Kehä III Länsiväylä Kunnon puuta Puusepän tekemät keittiöt, vaatekaapit, pöydät, tuolit.. Antiikkija Keräilymarkkinat, Kauppaoppilaitos (TREDU), Sammonkatu 45. • 24.2. Tampere • 18.2. Antiikkija keräilymessut, Järvenpää-talo, Hallintokatu 4. Iltahuutokauppa. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. kerailykuume.fi. Bukowskis, p. • 31.3.–1.4. VEROT2018 on talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtuma. ExpoNova, p. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Puuvalmiina heti mukaan Minkä värisenä tahansa Myös pintakäsittelyaineet ja helat esim. Scandinavian design -huutokauppa. Marina Congress Center, Helsinki, www.verotapahtuma.fi. • 14.–19.3. entisöintiin Petikontie 1 Suomalaistentie 1 1000 m 500 m 2 2 p. • 22.3. ExpoNova, p. 09 855 62 10 juviposti@juvi.fi www.juvi.fi. Hämeenlinna • 10.–11.3. • 27.–28.2. 050 5257 464, www.laatumessut.com. Järvenpää • 17.–18.2. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. Retro & Vintage + Design Expo, Kaapelitedas, Merikaapelihalli
Vastaajien kesken arvotaan Lapuan Kankureiden USVA-tekstiilejä, arvo 194,80. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 3. Ensimmäisenä tapahtumapäivänä on Veronmaksajien ja Pörssisäätiön järjestämä Pörssi-ilta. Lisätietoja tuotteista www.lapuankankurit.fi. Monipuolisesta ohjelmasta ja osastoista löytyy jokaiselle jotakin: talousammattilaiselle, yrittäjälle, aloittelevalle tai kokeneelle sijoittajalle, metsänomistajalle, taiteenharrastajalle. VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. LAPUAN KANKUREIDEN USVA-sarjan tekstiilit ovat Anu Leinosen suunnittelemia ja Lapualla kudottuja, materiaali on 100% eurooppalaista pellavaa. Arvomme kaksi palkintoa. TI 13.3 .– KE 14.3 .201 8 13.-14.3.2018 2018 Taidesijoittaminen Perintöja lahjaverotus Sijoituskoulut & Pörssi-ilta Talouden ja sijoittamisen suurtapahtuma Vero2018 Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan. Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki Avoinna ti 13.3. Yhden palkinnon arvo on 194,80 e. Värivaihtoehtoja on useita, ja voittaja saa valita niistä haluamansa. Palkintona on monikäyttöinen setti, johon kuuluu USVA pöytäliina/peitto, koko 150x260cm, sekä 2 tyynynpäällistä. Muista kertoa omat yhteystietosi! 80 Antiikki & Design Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi. klo 9 18 Sisäänpääsy messukutsulla tai ennakkoon rekisteröitymällä www.verotapahtuma.fi Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto www.veronmaksajat.fi Fokusmedia-Vero2018-112x297.indd 1 16/01/2018 0.39. Verotapahtuma tarjoaa hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Kahden päivän aikana tapaat asiantuntijat, joilta saat neuvoja verotukseen, talouden hoitoon ja sijoittamiseen. klo 9 17, Pörssi-ilta klo 17 19, ke 14.3
045 122 5305 ANTIIKKI.FI Rovastinkatu 1, Lohja | Puh. Antiikki & Design 81 Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Niin lukijammekin. Myynti: Jorma Viitanen, p. (019) 369 4204 | www.lohja.fi/museo Maailman ihanin nukke Lohjan Museo 14.2.-3.6.2018 Hideki Iinuma, Ilmatar, 2017 AJAN KAIKUJA Taiteilijoiden Kalevala 27 .1. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. –1 5.4 .20 18 Tokio | Berliini | Kerava Yusuke Asai | Christine Candolin | Tatiana Echeverri Fernandez Oliver Godow | Paavo Halonen | Mathilde ter Heijne | Hideki Iinuma Jussi TwoSeven | Tomoko Konoike | Shiriagari Kotobuki Yuji Ohta | Kustaa Saksi | Ayumi Tanaka Marjatta Tapiola | Jorinde Voigt Taideja museokeskus Sinkka | Kultasepänkatu 2, Kerava | 040 318 4300 sinkka@kerava.fi | www.sinkka.fi | Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 12–19, la-su 11–17
Koiraparit olivat suosittuja merimiesten perheissä, joissa ne katsoivat merelle tai sisätiloihin sen mukaan, oliko isäntä kotona. Olisi mukavaa, jos ne voivat ilahduttaa minun jälkeeni muitakin ihmisiä samoin kuin ne ovat ilahduttaneet jo yli vuosisadan ajan ennen meidän tuttavuuttamme. Tyyliltään ne eroavat muusta kodistani. Poikkeukseksi nousevat posliinikoirat, joita hän rakastaa, vaikkei niillä funktiota olekaan. Nämä posliinikoirat kuitenkin valtasivat sydämeni. Suosin ennen kaikkea modernia ja 1960?70-lukujen vaihteen muotoilua. Kolmevuotiaan pojan äitinä luonnollisesti myös toivon, että ne pysyvät ehjinä.” Posliinikoirat tuovat terveiset historiasta muotitaiteilija Katri Niskasen moderniin kotiin. PARASTA posliinikoirissani on niiden kaunis, käsin maalattu pinta ja koiraparin peilautuva symmetrisyys. Kodin sisustuksessa pitää olla myös yllätyksiä ja aikakerroksia, ja siksi koirat ovat asettuneet hyvin erkkerin ikkunalle. Työssäni vaatesuunnittelijana mieleeni on iskostunut ajatus vain käytettävän muodin luomisesta. – Muuten en ole varsinaisesti koiraihminen, pidän toki eläimistä, mutta omia ei ole, hän sanoo. ”Posliinikoirat, rakas turhake” Muotitaiteilija Katri Niskanen ei yleensä hanki kotiin koriste-esineitä. Ajatus sopii meillekin, koska mieheni Niklas Varisto on keikkaileva muusikko. MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG ”SAIN näköpiiriini nämä posliinikoirat, kun vierailin helsinkiläisessä Art-antiikkiliikkeessä muutamia vuosia sitten. Ison-Britannian Staffordshiressä valmistettujen posliinikoirien yleisin rotu oli cavalier kingcharlesinspanieli, jota kuningatar Viktoria rakasti. Yleensä en edes katso koriste-esineitä, sillä kaikella pitää mielestäni olla funktio, käyttötarkoitus, ja pyrin välttämään turhia esineitä. Käsinmaalatut kasvot tekevät koirista yksilölliset. Koirakaksikko on kotoisin Englannista, joissa posliinihaukkuja alettiin valmistaa 1800-luvulla kiinalaisten esikuvien mukaan. TOIVOISIN, että nämä koirat pysyvät aina yhdessä, eikä niitä eroteta toisistaan. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä
Vierailu Reitzin kotimuseoon Keräily Arabian eksoottinen Sing Fo Design Loistava Timo Sarpaneva TUNNELMAA KATTAUKSILLA Pääsiäinen tulee! Antiikki & Design ensi numerossa 83. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Uusi lehti ilmestyy 14.3. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta
Online-huutokaupassamme on jatkuvasti tuhansia esineitä myynnissä, designista koruihin ja taiteesta militariaan. Bukowskilla on: • Markkinoiden korkeimmat keskihinnat • 33 yli 100.000 euron kauppaa vuonna 2017, eniten Pohjoismaissa • 1,6 miljoonaa vierailua sivuillamme kuukausittain • Merkittäviä kansainvälisiä kokoelmia ja teoksia • Eniten asiantuntijoita Pohjoismaissa Ota yhteyttä ja pyydä arvio, myyminen Bukowskilla on helppoa ja tehokasta! Näyttö ja arviointi on avoinna arkisin klo 13–17 osoitteessa Iso Roobertinkatu 4. Online-arviointi osoitteessa www.bukowskis.com/valuation Bukowskis – Pohjoismaiden johtava huutokauppatalo. Antiikki&Design 6 414881 689300 18001 PAL.VKO 2018-07 16 89 30 -1 80 1 6 414881 689300 18002 PAL.VKO 2018-11 16 89 30 -1 80 2 6 414881 689300 18003 PAL.VKO 2018-16 16 89 30 -1 80 3 6 414881 689300 18004 PAL.VKO 2018-21 16 89 30 -1 80 4 6 414881 689300 18005 PAL.VKO 2018-27 16 89 30 -1 80 5 6 414881 689300 18006 PAL.VKO 2018-33 16 89 30 -1 80 6 PAL.VKO 2018-38 16 89 30 -1 80 7 6 414881 689300 18007 PAL.VKO 2018-42 16 89 30 -1 80 8 6 414881 689300 18008 6 414881 689300 18009 PAL.VKO 2018-48 16 89 30 -1 80 9 6 414881 689300 18010 PAL.VKO 2018-XX 16 89 30 -1 81 6 414881 689300 17011 PAL.VKO 2018-02 16 89 30 -1 71 1 Venny Soldan-Brofeldt, Kalastavat pojat, myyty 6 435€ Bukowskin hallitseva asema Pohjoismaisilla huutokauppamarkkinoilla perustuu laatuun, asiantuntemukseen ja kansainväliseen verkostoon