Värikäs 60-luvun sarja riemastuttaa yhä 18 1950-luvun TAITEILIJATAPETTIA Kulttuurimatka Ilja Repinin huvilalle Kaunis koti Asettele posliinihahmot tarinoimaan Ajankuva Makuuhuoneet valokuvissa PÄ ÄS IÄ IS PÖ YD ÄS SÄ VE N Ä JÄ N TA ID E TA ITE ILI JA TA PE TIT AN TII KK I & D ES IG N 14 8 3/2 016 3/2016 Hinta 12,50 € IDEAT PÄÄSIÄISPÖYTÄÄN S. 22 ILOA TAITEESTA • Keräilijä kertoo • Hannu Palosuon koti • Venäläiset mestarit. SIRPA KÄHKÖSEN KIRJA ”Muisto apestani ja upseerin elämästä” TUNNETKO FISKAMIN-MUOVIASTIAT
lukijatapahtuma. Esillä on upeita koruja maailman tunnetuimmilta jalokivitaloilta sekä yksityisistä kokoelmista. PAIKKA: A. ILMOITTAUTUMINEN: 6.4. Naistenkenkien käsin valmistamista esittelee Otso Mäensivu. Paikkoja on rajoitetusti. Tillander, Aleksanterinkatu 17, Helsinki. klo 17.30–20.00. Illan juontaa tyyliasiatuntija ja kirjailija, FT Mirva Saukkola, joka kertoo tarinoita jalokivitaloista. Illan aikana vanhojen korujen maailmaan johdattavat Suomen jalokivilaboratorion gemmologi Alf Larsson (F.G.A.), Linnan juhlien koruista tunnettu A. Tillanderin oma kultaseppämestari Jouni Salo sekä A. Säteilevä ilta tarjoaa korujen erikoisesittelyn, gemmologin ja kultasepän tietoa sekä kahden kengäntekijän tapaamisen. Tillanderin asiantunteva henkilökunta. 2 Tule upeaan koruiltaan! TERVETULOA tutustumaan ennakkoon A. Alf Larsson Jouni Salo A. Balettitanssijasta käsityöläiseksi kouluttautunut Kare Länsivuori puolestaan kertoo käsintehdyistä miestenkengistä. Mirva Saukkola Antiikki & Design A. Elegantteja pikkupurtavia nautimme kuohuviinin kera. Tillanderin ylelliseen vanhojen korujen myyntinäyttelyyn. Sydämellisesti tervetuloa! AIKA: Keskiviikkona 13.4. mennessä shop@alexandertilllander.fi tai p. Pikkupurtavia nautitaan kuohuvan kera. Tillander kutsuu Antiikki & Design -lehden tilaajat vintagekorujen myyntinäyttelyn. Tillanderin toimitusjohtaja Katja Warborn sekä Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Maija Toppila. Mukana ovat myös A. Tapaamme myös kengäntekijöitä. 020 7000 620. Tillanderin liike levittäytyy kahteen kerrokseen
Tillanderilla. Niiden kautta tulevien suurten nimien käsiala tuli tutuksi niissäkin kodeissa, joihin ei ollut mahdollisuutta hankkia heidän taidettaan – ajatellaan vaikka Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapettia, makuuhuoneiden suosikkia. Hänelle taide on koko elämä! Venäjä ei olisi suuri ilman suuria kirjailijoita, säveltäjiä, teatterin uudistajia ja kuvataiteilijoita. Maaliskuun Antiikki & Design on siis suorastaan taiteen erikoisnumero. Helsinkiläisen Johan Wulffin kodin seinillä olisi autiota. Sieltä puuttuisivat hänen itse huolella valitsemansa maisemat ja muotokuvat sekä keräilijä-isoisän Einar Wulffin perintö. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign www.antiikkidesign.fi Lukijatapahtumia on nyt runsaasti: Huippumatkat Pietariin ja Itä-Uudellemaalle, upea koruilta A. Ja ainakin maailma ilman taidetta olisi lattea ja väritön, hemmetin tylsä.” Jos tästä numerostamme poistaisi taiteen, mitä jäisi jäljelle. Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2016 ISSN 1238-5654 23. Jopa designjuttumme esittelee 1950-luvun kotimaisten taiteilijoiden luomia tapettikuoseja. Teemme kulttuurimatkan Repinin ja hänen elämänkumppaninsa Natalia Nordmannin Penaty-huvilaan Kuokkalassa. Valoisaa kevättä, iloitse taiteesta sivuillamme! pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Tarja Hasan / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Kustantaja Markku Hurmeranta Mediamyynti Esko Kontio esko.kontio@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Siellä on tietenkin esillä myös Ilja Repiniä. Mitä katselisimme taidemaalari Hannu Palosuon kauniissa kodissa, jos sekä taiteilijan omat teokset että hänen sukunsa hankkimat taide-esineet katoaisivat taivaan tuuliin. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. maija.toppila@fokusmedia.fi TAIDETTA, TAIDETTA Kun näyttelijä Tommi Korpelalta talvella kysyttiin Taideyliopiston nettisivujen haastattelussa, millainen maailma olisi ilman taidetta, hän sanoi: ”Pelottava! Minusta taide on kansakunnan yhteinen sydän. Tunnettuja klassikkomaalareita meille esittelee taidehistorioitsija Tuija Peltomaa jutussaan, joka liittyy Sinebrychoffin taidemuseossa paraikaa olevaan näyttelyyn. Ilja Repinin taiteilijakodissa s.62 Posliinifiguurit esille, s.21 Antiikki & Design 3. Sen salaperäisten lintujen ja orvokkien katseluun on moni uinahtanut
3 Pääkirjoitus Taidetta, taidetta. maaliskuuta 2016 numero 148 2 Lukijatapahtuma Upea koruilta A. 7 Lukijatapahtuma Lähde taidematkalle Pietariin! 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, esineet. 12 ”Kotimme sisustus on syntynyt vaistomaisesti” K Johan Wulffin perheen koti on täynnä taidetta, sekä perittyä että itse kerättyä. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. K 20 Kaunis koti K Kerää asetelmaksi erilaisia posliiniesineitä. Sivu 62.. 28 ”Joskus maalatessa unohtaa hengittää” Perinne elää -sarjassa ikonimaalari ja konservaattori Antti Narmala. Sisältö Taiteilija elämää Ilja Repinin huvilassa. kylässä Antiikki & Design 4 16. 27 Hannu Väisänen Kolumni pyhimysveistoksesta. Tillanderilla. 22 Pääsiäispöytään uutta, vanhaa ja lainattua K Pia-Maria Lehtolalle pääsiäinen on kauniin kattauksen juhlaa
48.. K Posliinikoira etsii kavereita kaapin päälle. 40 1950-luku toi tapetteihin taiteilijoiden kuviot K Suomalaisten tapettien kulta-aika on taas muodissa. Sivu 20. sisältö 32 Taiteilijan yksiöön mahtuvat omat valinnat ja suvun historia K Aikakaudet ja kulttuurit kohtaavat taiteilija Hannu Palosuon kotona. 69 Mikä missä milloin Kysy esineistä asiantuntijoilta! 72 Janne Koskinen Kolumnisti taidekeräilijän kodissa. 44 Fiskamin tuo muistoja muovihuumasta K Mikko Aalto keräilee värikästä 1960-luvun astiasarjaa. 75 Lukijatapahtuma Kartanokierros Itä-Uudellamaalla. 81 Minne mennä Kevään antiikkitapahtumia. Pastellivärit ja kevään kukat tuovat tunnelmaa Pia-Maria Lehtolan pääsiäispöytään, s. 22. Ks. 62 Ilja Repinin Penaty oli valon ja juhlien huvila K Kulttuurimatka taiteilijakotiin Karjalankannakselle. sivu 20. 56 Venäjän taiteen kultainen vuosisata K Sinebrychoffin taidemuseo esittelee klassikkomaalareita. 40. 75 Vastaa ja voita! Arvomme Holmegaardin maljakoita. Rut Brykin lintutapetti oli yksi 1950-luvun kotimaisista taiteilijatapeteista, s. 73 Luupin alla Lähikuvassa sota-ajan puhdetyö. 78 Messut Löytöjä Älvsjön antiikkimessuilta Ruotsista. 82 Minun antiikkini K Sirpa Kähkösen kirjan tarina. 48 Kellohameiden kulttuurikoti Retrofiili-sarjassa 1950-luvun muotiin ihastunut Elina Teerijoki. 50 Makuuhuone arkistui perheen suljetuksi tilaksi K Ajankuva-sarjassa sänkykamareita. Hopeapeili-blogin pitäjä Elina Teerijoki pukeutuu ja sisustaa 1950-luvun tyyliin, s. Kannessa KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Luo asetelma vanhoista ja uusista posliinifiguureista
Lukemista riittää useammalle lukukerralle. Toimitus OIKAISU Numeron 2/2016 Kansalliskirjastosta kertovassa jutussa oli virhe kuvatekstissä sivulla 70. Onnittelut! kylässä Antiikki & Design Antiikki & Design 13 12 J ulia ja Samu Langia onnisti, kun he löysivät huonokuntoisen asunnon Helsingin Uudenmaankadulta. Julia Lang sanoo olevansa ovifetisisti. Tällä kertaa kirjapalkinnon voitti Anne-Maarit Partti. Säästän kaikki numerot, ja meillä niitä käyvät lukemassa vanhempanikin. Unioninkadun puoleisessa päädyssä on vertauskuvallinen esitys lääketieteestä. Kaapin päällä on sarja Linda Linkon klubiljulisteita. Langit näkivät kuitenkin heti, että asunto oli oikea helmi. Hänen sukunsa naisilla ovat pensseli ja vasara aina ”Minua viehättää ajatus, että kotini on ollut jonkun muun koti” Lapset, kissat ja viherkasvit kuuluvat Julia Langin kotiin yhtä itsestään selvästi kuin 1700ja 1800-lukujen antiikkikalusteet ja -esineet. Onneksi tunnelman kannalta merkittävät asiat, kuten olohuoneen alkuperäinen ruutuparketti ja vanhat ovet, olivat säilyneet. Asunnosta tulisi täydellinen uusi koti kasvavalle perheelle ja erityisesti Julia Langille, joka ei voinut kuvitella asettuvansa asumaan muuhun kuin vanhaan taloon. Sellaista tarvitaan hektisen some-elämän vastapainona. Keskellä oleva peili on myöhäiskustavilaista tyyliä 1700-luvun lopulta. lukijalta 6 Antiikki & Design KIRJOITA MEILLE OLEN OLLUT tilaaja ja lahjatilauksien saaja yli 10 vuotta, ja odotan jokaista lehteä hartaudella. Anne-Maarit Partti LEHDEN KOKO voisi olla kapeampi, sillä ranteista kipeissä käsissä leveää lehteä on hankala pitää eikä lehteä viitsi taitella. Pohjoissalin lunetit on omistettu ihmiselle, hänen ruumiilleen ja sielulleen. Iloinen lukija 33 v. Siihen on sovitettu sekä vastasyntynyt lapsi että ruumiinavaus. Se oli kuvitettu huutokauppaliikkeiden esinein. Edessä oli isohko pintaremontti. Myös Mikä missä milloin -sivuja voisi olla enemmän, vaikka joskus erillisena teemanumerona varsinaisen lehden välissä. Tietysti tällaisena keräilijänä toivoisi juttuja esimerkiksi kirjoista, äänilevyistä jne. Uusi tilaaja-arvonta! Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Severin Falkmanin lunettimaalaus ei esitä runouden eri lajeja. Keittiön kiiltävä valkoinen kaapisto sai seurakseen elämää nähneen astiakaapin, joka löytyi Huuto. Taiteen harrastajana toivoisin vielä enemmän kirjoituksia taiteesta. Mukavaa, että taidetta esitellään myös, vaikka itselleni 50 –70-lukujen designhuonekalut ja -esineet ovat se juttu. Lehtihän on niin hyvä että voisi ilmestyä vaikka joka viikko. Timo Rantanen VASTAUS Timo Rantaselle: Ehdotus Mikä Missä Milloin -teemasivuista on kiinnostava! Toistaiseksi lukijakysymyksiä ja vastauksia esinekuvineen voi käydä tutkimassa nettisivuillamme osoitteessa www.antiikkidesign.fi. Arabian 24h-astiasetin voitti Laura Piirto Tampereelta. Onnekkaat tilaajamme ovat Pirjo Aarnio Helsingistä, Maija Aatelo Porvoosta, Janita Björklund Loviisasta, Pauliina Eklund Joensuusta ja Hannele Wink Rovaniemeltä. Hän rakastaa vanhoja ovia ja huomaa herkästi huonolaatuiset ovet. Asunto remontoitiin siten, että tilan vanha henki säilyi. Uudessa kodissa hän puhdisti ja maalasi kaikki korkeat täyspuiset ovet omin käsin. IRENE WICHMANN KUVAT RIITTA SOURANDER Keittiön ruokanurkkauksen sohva on 1700–1800-lukujen vaihteesta ja hankittiin Bukowski’s Marketista. Tarvittavaa tietoa löytyi kirjoista ja kyselemällä. Onnea voittajille! Paras juttu nro 1/2016 LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT Antiikki & Designin numeron 1/2016 parhaaksi jutuksi Irene Wichmannin kirjoittaman ja Riitta Souranderin kuvaaman jutun Julia ja Samu Langin kodista. (töissä designin parissa) OLEN OLLUT alusta alkaen lehtenne lukija, jolta puuttuu vain muutama numero. LEHTENNE on aiheiltaan ihanan rauhallinen keskittyessään pysyvään, aina mielenkiintoiseen ja arvonsa säilyttävään antiikkija designmaailmaan. kotona. Erittäin yleissivistävä lehti kaikenikäisille. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana arvonnassa. Vanhoista valokuvista koottu Ajankuva-sarja on kiva. Tarja Pohjalainen Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot löydät sivulta 3. netistä. Sohvan päällä on Julia Langin äidin ja sisaren, kuvittajien Maria Munsterhjelmin ja Linda Linkon töitä sekä yksi pieni Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) piirros alimmassa rivissä toisena oikealta. Arvomme palautetta antaneiden kesken Ateneumin taidemuseon julkaiseman teoksen Japanomania. Toiseksi eniten ääniä sai toimittaja Antti Kaijalaisen Antiikkikoulu-sarjaan kirjoittama juttu Intarsia on puuviilujen taidetta. Asunnon tummat värit ja kylpyhuoneen vesivahinko olivat lannistaneet useimmat ostajaehdokkaat. Tällä kertaa lahjana on viisi Finlaysonin Muumi-aiheista patakinnasta. Lehti on vain lisännyt antiikkikeräilyni innostusta. 170-neliöinen huoneisto sijaitsi pieteetillä entisöidyssä, vuonna 1891 rakennetussa kerrostalossa, ja se oli edellisen kerran remontoitu 1960-luvulla
17.00 Kuljetus Verikirkolta satamaan. Oppaana toimii taidehistorioitsija Tuija Peltomaa. 7.00 alkaen à la carte -aamiainen. 17.00 Tervetulomalja Commodore loungessa, Tuija Peltomaan esitelmä Venäjän taiteesta. 19.00 Laiva lähtee paluumatkalle. Tuija Peltomaa Maija Toppila Vietämme kesäkuisen perjantain taiteiden Pietarissa. OHJELMA TORSTAI 9.6. lukijamatka. Suomenlahden yli meidät vie St. LAUANTAI 11.6. 8.30 Laiva saapuu Pietarin Morskoy Vokzalin satamaan. Lähistöllä ovat mm. 8.00 Saapuminen Helsingin Länsisatamaan. Mihailin puutarhan puisto, Rynok suverinov -tori maatuskanukkeineen sekä Nevski Prospekt, jonne voi kävellä kaunista Grobojedovan kanavan rantaa pitkin. Peter Linen Princess Maria. Peter Line, p. MENNESSÄ St. (09) 6187 2050 tai sähköposti: ryhmat@stpeterline.com, viite: antiikki & design lukijamatkat Matkalla mukana suomenkielisen oppaan lisäksi taidehistorioitsija Tuija Peltomaa ja päätoimittaja Maija Toppila. Aleksanteri II:n murhapaikalle rakennettu kirkko on kuuluisa upeasta mosaiikkikoristelusta, johon on käytetty yli 20:ta kivilajia. 9.30 Bussikuljetus keskustaan ja pieni kiertoajelu suomenkielisen oppaan johdolla. MATKAAN SISÄLTYY • Edestakaiset laivamatkat valitussa hyttiluokassa, viisumivapaus sekä satamaja polttoainemaksut • Tervetulojuoma Commodore loungessa Peltomaan esitelmän aikana • 3 ruokalajin illallinen viineineen (2 lasia viiniä ja kahvi + avec) • Omat pöydät varattuna laivan klo 22 iltashown aikaan läheltä lavaa • A la carte -aamiaiset Pietariin ja Helsinkiin saapuessa • Bussikuljetukset laivalta Pietarin keskustaan ja takaisin • Suomenkielinen opas koko päivän ajan • Lounas Pietarissa Demidov-ravintolassa HINTA • 275 euroa / hlö A-Premium-luokan ikkunallisessa 2 hengen hytissä • 295 euroa / hlö Commodore-luokan ikkunallisessa 2 hengen hytissä • Kysy myös yhden hengen hintoja HUOMAA Venäläisen taiteen museon, lounasravintolan ja Verikirkon väliset matkat kuljetaan kävellen. 13–14.30 Lounas ravintola Demidovissa. 15–16 Vierailu Verikirkossa eli museona toimivassa Kristuksen ylösnousemuksen katedraalissa. Peter Linen alus Princess Maria. 7.00 alkaen à la carte -aamiainen. 10.30–12.30 Tutustuminen Venäläisen taiteen museoon, yhteen maailman parhaista venäläisen taiteen kokoelmista. Viisumivapaalla kahden yön laivaristeilyllä vietämme päivän tutustumassa Venäjän taideaarteisiin. ILMOITTAUTUMINEN 4.5. 19.00 Yhteinen kolmen ruokalajin illallinen viineineen Explorers-ravintolassa. 14.00 alkaen matkustajat pääsevät laivaan Helsingin Länsisatamassa. Pietariin vie St. Antiikki & Design 7 Lähde taidematkalle Pietariin! Tule mukaan upealle lukijamatkallemme kesäiseen Pietariin 9.–11.6. PERJANTAI 10.6. 16–17 Omaa aikaa
Museo Milavida on kertaustyylinen, arkkitehti Karl August Wreden 1897 suunnittelema palatsi, jonka Finlaysonin omistajasukuun kuulunut Peter von Nottbeck rakennutti kodikseen. Se toimi Suur-Merijoen hallin sohvan sivupylväänä. Hallista oli pääsy kaikkiin suuntiin, mutta se ei ollut vain läpikulkutila vaan toiminnan keskus: sali, ruokasali ja oleskelutila. asti, www.ateneum.fi. Rakennusta esiteltiin kotija ulkomaisissa lehdissä. Ku va Sa an a Sä ily no ja Neljä naista -veistoksen on tehnyt Loja GeselliusSaarinen yhdessä Ateneumin oppilaiden kanssa 1903. Kalusteita teettää uusi Avarte Group. Arkkitehdit saivat suunnitella ylellisen, jugendin ihanteiden mukaisen kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Rakennuksessa näkyivät goottilaisen linnan ja keskiajan vaikutteet; siinä oli torneja, luonnonkivisokkeleita ja -muureja sekä suippenevia ikkunoita. Niin japanilainen ja niin suomalainen. Näyttelyn paikkana toimii toinen hieno historiallinen rakennus, joten samalla käynnillä voi ihastella kahta kohdetta. Ehrströmin Luminen pihlajanmarjaterttu, 1908, Ateneumin taidemuseo. JAPANOMANIA-NÄYTTELY avaa silmät: jopa Suomen kultakauden taide on japanilaisen estetiikan läpitunkemaa! Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheet, Pekka Halosen käkkyräiset männynoksat, Eero Järnefeltin tomaatinvarret, niistä löytyy japanilaisista puupiirroksistakin tututtuja piirteitä: ääriviivat, erikoinen perspektiivi, tyhjän tilan käyttö. Yrjö Kukkapuron klassikkokalusteista on teetetty sarja, jonka erinomaisen ergonomian, mieleenpainuvien värien ja muotojen uskoisi kiinnostavan nuoriakin. Erik O. Sen omistajiin kuuluu muun muassa professori Anne Stenroos. W. (MT) Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 Ateneumin taidemuseossa 15.5. näyttelyt 8 Antiikki & Design JUGENDIA HIENOIMMILLAAN VIIPURIN MAALAISKUNTAAN 1903 valmistunut Suur-Merijoen kartano oli suomalaisen jugendarkkitehtuurin helmi, joka tuhoutui jatkosodassa. Nyt sen tarinaan voi tutustua näyttelyssä Tampereella. Myös Näsilinnana tunnettu Milavida on toiminut museona aiemminkin, mutta viime vuonna se avautui uudelleen kunnostuksen jälkeen. (AM) Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi Museo Milavidassa Tampereella, www.museomilavida.fi. Kartanon suunnitteli silloinen lupaavien nuorten arkkitehtien kolmikko: Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Eliel Saarisen luonnos Suur-Merijoen halliksi, taustalla musiikkihuone, 1902. www.avartegroup.com. Heidät pestasi töihin pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller, joka halusi kesähuvilan perheelleen. Alkuperäisestä luonnoksesta tehty litografia, Tampereen museoiden kokoelma. Ku va Ka ns all isg all er ia / Je nn i N ur m in en. Pohjoismaista japanomaniaa esittelevä kansainvälinen näyttely kuvaa, miten hyvin juuri Pohjolan taiteilijat sisäistivät japanilaisen luonnonläheisyyden ja tiettyyn rajaan yksinkertaisen kauneusihanteen. Se oli kuulu varsinkin suuresta ristiholvatusta hallistaan, joka muistutti kirkon päälaivaa matalampine sivukappeleineen. Esillä on myös hienoja jugendajan posliiniesineitä, ja nekin ovat aivan Japania aina vaasien muotoa ja tyyliteltyjä iiriksiä myöten. Tampereen museoiden kokoelma. Esillä on huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia, arkkitehtisuunnitelmia ja valokuvia, joita on koottu museoiden ja yksityisten kokoelmista
Venäläinen teeastia on puristelasia 1800ja 1900-lukujen vaihteesta, 130 e, Old Times. Vanhat rasiat ovat yhä käyttökelpoisia, ja sopivat myös vaikka kahvin säilytykseen tai vain koristeiksi. 2. 4. 5. 3. Tee yleistyi Suomessa Venäjän vallan aikana, ja antiikkimarkkinoilla näkeekin usein venäläisiä teerasioita. Antiikki & Design 9 1 3 2 5 4 TEETÄ JA SILMÄNRUOKAA Tee oli aikoinaan arvokasta, ja se säilyttiin kodeissa hienoissa rasioissa. Saksalaisessa posliinirasiassa on käsin maalattuja kukkia, valmistaja KPM eli Königliche PorzellanManufaktur Berlin noin vuonna 1900, 90 e, Antiikki Maini ja Veli. Ti ed us te lu t: A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 87 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6 ANTTI KAIJALAINEN KUVA KRISTIINA HEMMINKI Tiivis kansi säilyttää aromit ostoksilla. 1. Hiotussa kristallirasiassa on liukuva messinkikansi, Saksa 1800-luku, 60 e, Antiikki Maini ja Veli. Klassisen kaunis teerasia on puhallettua lasia, johon on hiottu kukkakoristelu, Venäjä 1800-luvun puoliväli, 230 e, Old Times, josta myös Pietarissa 1866 tehty hopeinen teesiivilä, 160 e. Niitä tehtiin eri materiaaleista, mutta tiivis kansi oli tärkeä, jotta aromit säilyivät. Suomalaiseen 1900-luvun alun kristalliseen teerasiaan on hiottu tähtikoristelu, 75 e, Old Times
mistä monet Helsingin kaupunginosat ovat saaneet nimensä ja muotonsa. Antiikki & Design 10 kirjat VIIKKI, PUOTILA, MUNKKINIEMI... Väitöskirjan kuvitusta. – Toinen uhka on kaupungin kartanokiinteistöjen myynti yksityisille toimijoille. Ranja Hautamäen väitöskirja Kartanot Kaupungissa kertoo, kuinka kartanomaisemat muuttuivat kaupungiksi ja mitä kartanoista on jäljellä. Siten asukkaat ja matkailijat pääsevät hyvin nauttimaan kartanomiljöiden elävästä historiasta. Verrattuna maan merkittävimpiin suurtiloihin Helsingin kartanot ovat siten melko pieniä ja nuoria. (AM) Ranja Hautamäki: Kartanot Kaupungissa. Vaaroina ovat alueiden yksityistyminen ja historiallisiin ympäristöihin soveltumattomat käyttötarkoitukset. Viikin kartanossa toimii ravintola. Kartanomaiseman väljyyttä on säilytetty uudisrakentamisen rinnalla. Herttoniemen kartanon muotopuutarha on kunnostettu 1800-luvun asuunsa. Ku va t R an ja H au ta m äk i. mien piirteet näkyvät yhä kaupunkirakenteessa: rakennuksina, puistokatuina ja virkistysalueina, hän sanoo. Helsingin kartanoissa on Suomen oloissa erityistä, että ne muodostavat tiheän, hyvin säilyneen verkoston. Ranja Hautamäki huomauttaa, että jos vertaa Suomen muihin kaupunkeihin, Helsingissä on erityisen paljon kartanoita kaupungin omistuksessa ja julkisessa käytössä. Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen. Niiden tulevaisuus ei kuitenkaan ole taattu. Väitöskirjassa mainitaan 27 nykyisen Helsingin alueella sijaitsevaa tai sijainnutta kartanoa. – Esimerkiksi Tuomarinkylä-Haltialan kartanomaisema on eheänä säilynyt kulttuurimaisema, jossa on edelleen peltoja ja toiminnassa olevat talouspihat eläimineen. Ne johdattavat historiaan, aikaan kun asuinalue oli kartanon maata, tiellä kulkivat hevoskärryt ja puistossa käyskenteli kartanon väki. Väitöskirjan kuvitusta. – Niiden historia kytkeytyy Viaporin rakentamiseen 1700-luvun puolivälissä ja pääkaupungin syntyyn. Monet niistä olivat luonteeltaan kesähuvilan tyyppisiä kartanoita, joihin kuuluivat vain suppeat viljelykset. Kartano on nykyään museo. – Kartanot muodostavat useiden helsinkiläisten kaupunginosien juuret. Tullisaari, Herttoniemi ja Stansvik edustavat Helsingille ominaista merenrantakartanotyyppiä ja kertovat Helsingin pitäjän säätyläiselämästä ja puutarhakulttuurista. KartanomaiseKARTANOIDEN JÄLJET KAUPUNGISSA – Kartanoalueet ovat monipuolisia virkistysalueita ja olennainen osa pääkaupunkiseudun historiaa, Ranja Hautamäki sanoo. Tämä ei koske pelkästään kartanoita, vaan yleisemminkin kulttuuriympäristöjen suojelua. Aalto-yliopisto. Toisaalta myynti voi olla myös hyvä ratkaisu, jos uudella toimijalla on halu vaalia paikan historiallisia ja yhteisöllisiä arvoja, Ranja Hautamäki sanoo. Osan kartanoiden jäljistä huomaa vain jos tietää, mutta maisemassa on säilynyt myös selkeitä kartanokokonaisuuksia. – Kaupunkirakenteen tiivistyminen on tuonut 2000-luvulta lähtien entistä suurempia paineita erityisesti laajojen kartanomaisemien ja peltojen säilyttämiselle
Kaulariipus, hopea, 150 e. Sormus, kulta ja korukivi, 250 e. Hänen korujaan oli hyvin tarjolla talven huutokaupoissa. Antiikki & Design 11 huutokaupassa 1 3 2 5 4 MODERNI KORU EI OLE KARU Elis Kaupin (1921–2004) suunnittelemat korut ovat nyt suosittuja. Sormus, kulta ja musta korukivi, 180 e. Sormus, kulta ja väritön korukivi, 180 e. Kauppi kuului suomalaisen modernin korusuunnittelun keskeisiin nimiin. 5. 4. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ANNMARI’S, BUKOWSKIS MARKET Klassisenkin korun ystävälle 7 6. 6. Korvakorut, valkokulta ja timantit, 150 e. 1. Sormus, ametisti ja kulta, Kupittaan Kulta, Turku 1959, 130 e, Bukowskis Market. Rannerengas, hopea, 90 e. Numerot 2.–7.Huutokauppakamari Annmari’s. 3. 7. Ei ihme, sillä ne ovat näyttäviä ja kohtuuhintaisia. 2
Seinällä vasemmalla Åke Hellmanin Sininen tyttö, oikealla Lennart Segerstrålen luonnos freskoon Suomi herää (Finlandia). kotona 12 Antiikki & Design Olohuoneen kaakeliuunin päällä on Jussi Mäntysen pronssiveistos Rosvoritari. Ajallisia kerrostumia rakentavat biedermeiertuoli, messinkinen kynttiläkruunu jugendin ajalta sekä Alvar Aallon nojatuolit. Itämaista mattoa koristavat tarantellakuviot, jotka ovat tyypillisiä Kaukasian ja Turkmenistanin matoille.
ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI J ohan Wulffin nelihenkinen perhe löysi kymmenen vuotta sitten kodin, joka on kaupunkiasumista parhaimmillaan. Suurten ikkunoiden ansiosta huoneistoon tulvii valoa. Vuonna 1890 perustetun Wulff-yrityksen keskeisiä hahmoja oli kauppaneuvos Einar Wulff (1888– 1978), Johan Wulffin isoisä, joka tunnettiin myös taiteen keräilijänä. Johan Wulff kuuluu Helsingissä hyvin tunnettuun paperija toimistotarvikkeiden alalla toimineeseen sukuun. Hän jatkaa isoisänsä jälkiä taiteen keräilijänä, mutta linja on modernimpi. JOHAN WULFFILLE on päätynyt joitakin Einar Wulffin kokoelman teoksia. 13 Antiikki & Design kotona ”Kotimme sisustus on syntynyt vaistomaisesti” Johan Wulffin kodissa ajalliset kerrostumat kohtaavat rennon hurmaavasti. Huoneiston katto on korkealla ja tilantunne huikea. Entistä punkkaria kiehtoo vanhasta taiteestakin löytyvä kapinahenki. – Suhdanteet määräävät markkinahintoja vähän liikaakin. Tyyliin kuuluvat leveät ikkunalaudat. Einar Wulff hankki teoksia kotimaisen 1880–1940-lukujen taiteen tärkeimmiltä nimiltä, kuten Akseli Gallen-Kallelalta, Werner Holmbergilta, Helene Schjerfbeckiltä, Tyko Salliselta, Maria Wiikiltä ja Marcus Collinilta. Hänen suosikkitaiteilijoihinsa kuuluvat muiden muassa Hugo › Johan Wulff on seurannut taidemarkkinaa melkein 30 vuotta ja työskennellyt Bukowskisin huutokauppatalossa. Hän jätti kokoelmansa suvulleen. Vanha hopea, antiikkihuonekalut ja vanha kotimainen taide ovat nyt edullisia, hän sanoo. Taustalla Cris af Enehielmin (osittain näkyvissä), Alice Kairan ja Ernst Mether-Borg strömin maalaukset.. Suuret seinät ovat kuin tehdyt taiteelle, ja sitä Wulff kerää
Töissä on voimaa ja liikettä, josta pidän, Johan Wulff sanoo. Pyrin ostamaan laatua. Wulff kysyy. Yhtye soitti uudeksi aalloksi nimitettyä energistä musiikkia, jonka juuret ja asenne tulivat aitoja kaataneesta punkrockista. Eikö sama periaate ole myös hyvän taiteen tunnusmerkki. › Santeri Salokiven Alaston on vuodelta 1916, Berndt Lindholmin maisema 1896. Onhan se hienoa katsella jonkun klassisen taiteilijan teosta, jossa näkyy virtuoosimainen ote ja taito! Se oikea asenne ja ilmaisu voi löytyä myös tunnelmaltaan rauhallisista teoksista, eikä sitä takaa taiteilijan nimi. Mieltymys dynaamiseen ja valtavirrasta poikkeavaan taiteeseen taitaa olla muisto nuoruudesta: 1980-luvun alun punkkarielämästä ja Slem and the Actionmen -bändistä. Sen vieressä on toinen Salokiven teos, joka on kuulunut Einar KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Johan Wulff ja Matilda Hellman sekä heidän kaksi lastaan Elias ja Karin. Kuusi alkuperäistä kaakeliuunia. ERITYISTÄ Sukujen historia yhdistyy omaan taiteen keräämiseen. – Myönnän, että iän kartuttua arvostan hyvin paljon taiteilijan teknistä osaamistakin. Lipaston päällä Åsa Hellmanin keramiikkakulho. – Punkissa minua viehätti eniten taiteellinen vapaus ja rajojen rikkominen. PERINTEITÄ RIKKOI myös Santeri Salokiven sata vuotta sitten maalaama alastonkuva. Vuonna 1916 maalattu öljytyö olisi varmasti ollut Einar Wulffinkin mieleen, mutta se on Johan Wulffin hankinta Åmellin taideliikkeestä Ruotsista. ASUNTO Kuuden huoneen ja keittiön asunto Helsingin Ullanlinnassa 1901 valmistuneessa, Ricardo Björnbergin piirtämässä kivitalossa. Olohuoneen myöhäiskustavilainen 1800-luvun lipasto on peräisin Johan Wulffin suvulta. Pöydällä on nykytaiteilija Riku Riipan keramiikkaveistos ja sen vieressä Saara Hopean 1950-luvulla suunnittelema Pantteri-maljakko. – Kaikki taiteilijat ovat tehneet myös yhdentekeviä töitä. Antiikki & Design 14 kotona Simberg, Alvar Cawén, Sam Vanni ja Anitra Lucander. Maalaukset ovat Juhani Linnovaaran, Karin Hellmanin ja Marcus Collinin.. Tärkeintä ei ollut soittotaito, vaan asenne ja kyky ilmaista itseään. Alastomia naisia oli maalattu ennenkin, mutta Salokiven teoksessa häveliäisyyden ja avoimen eroottisuuden yhdistymisessä oli jotain hyvin tuoretta ja suomalaista. – Taiteilijat kuuluvat eri aikakausiin ja koulukuntiin, mutta heidät teoksiaan yhdistää tietty jännite
Se on kansallisromanttiseen henkeen koristeltu männyn kävyillä. kotona Antiikki & Design 15 Ruokailuhuoneen vihreä lasitteinen kaakeliuuni on suunniteltu Gesellius, Lindgren, Saarinen arkki tehtitoimistossa. Tasolla Johan Wulffin keräämää hopeaa: sokerikko Pietarista 1700 ja 1800lukujen vaihteesta, kynttilänjalat Berliinistä noin vuodelta 1800 ja kulhopari todennäköisesti KeskiEuroopasta 1960–70luvulta.
Jalkalamput ovat Alvar Aallon muotoilua.. Teoksia sitoo yhteen sininen väri, tekijöinä mm. Felix Nylund, Max Salmi, René Magritte ja Juhani Linnovaara. Nurkassa komeilee näyttävä uusrenessanssikakluuni. kotona Antiikki & Design 16 Kirjastohuoneessa on modernista taiteesta koottu ryhmä
Olohuoneen matto on persialainen.. Antiikki & Design 17 kotona Elias Wulff poseeraa yhteiskuvassa äidistään ja isästään tehtyjen nuoruuskuvien kanssa. Arkkitehdin välineet ovat 1900-luvun alusta, kirjevaa’at 1930–40-luvulta. Matilda Hellmanin muotokuva on maalannut Åke Hellman, Johan Wulffin ikuisti Håkan Brunberg. Kirjastohuoneesta johtaa suora näkymä ruokailutilaan. Wulff tunnetaan paperija toimistotarvikkeiden kauppana, joka aloitti Helsingissä 1890. Friedl Holzer-Kjellbergin Arabialle 1930-luvulla muotoilema keraaminen naamio on harvinaisuus
Sisustuksessa on hienovaraista uusempireä, näyttävää uusrenessanssia ja kansallisia aiheita painottavaa jugendia. Ikäerosta ja käsinojien kaarien erilaisista linjoista huolimatta tuolien kieli on yhteinen. Niitä on valitettavan usein purettu tilaa viemästä, mutta Johan Wulffin kotona on säilynyt peräti kuusi alkuperäistä kakluunia. Myöhäiskustavilainen lipasto tuo keskusteluun suoruutta ja korea jugendkakluuni kaunopuheisuutta. Ne käyvät lyhyestä tyylihistoriasta: on Vanhat öljymaalaukset kannattaa puhdistuttaa. – Vanhojen öljytöiden puhdistaminen kannattaa paitsi esteettisesti myös taloudellisesti: se nostaa arvoa. Eri aikakausien yhdistäminen tekee kodista kiinnostavan. Kaakeliuunin luukkuja ympäröivä koristelu muistuttaa aamunkoittoa säteineen, ja se on kuin vertauskuva kodissa leijailevasta energiasta. Kaakeliuuni edustaa suoraryhtistä uusempireä.. Vanhin hopeaesine on kustavilaiselta ajalta 1780-luvulta. Pieni maalaus on aiheeltaan perinteisempi, saaristomaisema. Olohuoneessa Alvar Aallon nojatuolit ja 1800-luvun biedermeiertuolit kohtaavat toisensa kuin ystävykset vuosikymmenten jälkeen. Johan Wulff on perinyt isältään myös muutamia antiikkihuonekaluja, mutta vanhaa – ja modernia – hopeaa hän on kerännyt itse. Saaristomaiseman värit olivat himmentyneet parhaimmasta loistostaan. Kaakeliuunit olivat yli sadan vuoden takaisissa kaupunkiasunnoissa tärkeitä lämmöntuottajia ja myös sisustuselementtejä. Kirjastohuoneessa vuoropuheluaan käyvät seinälle ripustetut modernit taideteokset ja nurkassa patsasteleva uusrenessanssikakluuni. – Sisustus on rakentunut enimmäkseen vaistomaisesti, siltä pohjalta, mikä on tuntunut ja näyttänyt meistä hyvältä, Wulff sanoo. Vuosikymmenien sikarinsavu ja muut ilman epäpuhtaudet olivat tehneet tehtävänsä. Wulff päätti puhdistuttaa maalauksen konservaattorilla. Aika pettämätön menetelmä. – Salokivi rikkoi perinteitä myös siten, että hän panosti valoon voimakkaammin kuin oli tapana sen ajan suomalaisessa taiteessa. muutenkin yhdistetty vanhaa ja uutta. Häntä kutsuttiin ”Aurinkomaalariksi”. En kuitenkaan kerää taidetta sijoitusmielessä, siihen tarkoitukseen moni muu asia sopii paremmin. Antiikki & Design 18 kotona Wulffin kokoelmaan. Puhdistuksen jälkeen teokseen tuli lisää syvyyttä ja kesä hehkui jälleen. PERITYT TEOKSET sekä Wulffin omasta että hänen puolisonsa Matilda Hellmanin suvusta istuvat luontevasti itse kerätyn modernin taiteen rinnalle. Åke Hellmanin alastonmaalaus luo aistikkaan tunnelman makuuhuoneeseen
Maalaus on Anitra Lucanderin. Antiikki & Design 19 Näkymä ruokailuhuoneesta. Tarjoiluvaunun hopeaesineet ovat 1780–2010-luvuilta, esimer kiksi kahvallisen makeiskulhon on valmistanut Elias Modig Pietarissa 1829. Olohuoneessa näkyy Santeri Salokiven alastonmaalauksen vieressä toinen Salokiven työ, Saaristomaisema.
2. Ti ed us te lu t: A rt .f i 40 55 4 89 18 , Le s Ti ss us C ol be rt (0 9) 66 3 66 7, M om on o 40 72 6 50 4, R it va ’s 40 82 3 80 85 , R oy al C op en ha ge n, R oy al D es ig n. 3. 4. 1. Kaappiin unohtuneet eripariset posliinihahmot alkavat kertoa tarinoita, kun ne pääsevät toistensa seuraan. Yhdistele figuureja asetelmaksi vaikka värin mukaan. Friedl Holzer-Kjellbergin Arabialle suunnittelemaa riisiposliinikulhoa valmistettiin 1950–74, 52 e, Momono. 5. fi 80 11 3 8, Sc hu lm an in Ta id el iik e 40 52 4 77 73 , V ill er oy & Bo ch (0 9) 67 6 97 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG. Posliinilintu on yksityiskokoelmasta. Neuvostoaikainen Lomonosovin posliinityttö 140 e, Art.fi. Koira on tanskalaisen Bing&Gröndalin tuotantoa ja mahdollisesti 1940-luvulta, 35 e, Ritva’s. Keltaiset tyynyt, torkkuhuopa ja tilauksesta valmistettu varjostin Les Tissus Colbert. kaunis koti Antiikki & Design 20 2 3 1 5 4 POSLIINIKOIRALLE KAVERI Tyttö laskeskelee sormillaan, koira vartioi. Vanhan tavaran liikkeistä ja uusistakin valikoimista löytyy lisää kavereita. Kauniit astiatkin sopivat joukkoon. Kaarina Ahon Arabialle suunnittelema Harlekiini-maljakko on valkoiseksi mattalasitettua valuposliinia. Mallia 379 valmistettiin 1959–65, hinta 54 e, Momono
Espanjalaisen posliinitehtaan Lladrón Summer serenade on rajoitetusta erästä vuodelta 1995, suunnittelija Regino Torrijos, 370 e. Heljä Liukko-Sundströmin posliininen nukenpää, 90 e hintaan kuuluvat myös tossut, Ritva’s. 2. 5. Hydrangeaeli hortensiavaasi 69 e, Royal Copenhagen. 1800-luvun posliinifiguureja on toinenkin samanlainen, hinta 260 e / pari, Schulmanin Taideliike. 3 ja koira s. 4. 3. 5, kaikki Royaldesign.fi. Lladrón ovat myös ballerina s. 7. Audun Ferme -kahvikannu 129 e, Villeroy&Boch. Posliinihahmot olivat 1800-luvun sisustusmuotia Aune Siimes työskenteli Arabialla 1932-1964 7. 6. Antiikki & Design 21 kaunis koti 1 3 4 2 6 5 1. Aune Siimeksen Arabialle suunnittelemaa, jälkiruualle tarkoitettua crème-kuppia valmistettiin 1960–64, 275 e, Momono. Posliininen suojaruukku on mahdollisesti venäläinen, 50 e, Ritva’s
Antiikki & Design 22 pääsiäinen Vaalea sinivalkoinen pääsiäispöytäni symboloi kirkkautta ja valoa. Kolmen ruokalajin päivällinen tarjotaan Villeroy & Boch Mettlachin Perle-astioista.. Ylösnousemuksen riemujuhlaan sopii puristelasista valmistettu kaksiosainen kana, jossa on hyvä säilyttää kananmunia
› pääsiäinen. Valkoinen, puristelasista 1950-luvulla valmistettu kaksiosainen kana symboloi isoäitieni anteliaisuutta ja lempeyttä. Hän kertoo kotinsa koristelusta suureen juhlaan. Sen hienostunut reunakuvio ja sinivihreä väri kuvaavat kevään elämänvoiman paluuta. Kana on laina Ritva Blomquistin antiikkiliikkeestä. Pääsiäinen on ollut minulle lapsesta asti runsauden, kirkkauden ja rakkauden juhlapyhä. Tänä pääsiäisenä haluan muistaa sukuni naisia. Olen koristanut pöydän eri Kynttilää sytyttää jutun kirjoittaja Pia-Maria Lehtola, joka on tuttu Yleisradion ruotsinkielisestä tv-toimituksesta. Antiikki & Design 23 Pääsiäispöytään uutta, vanhaa ja lainattua Pia-Maria Lehtola on pääsiäisihminen. Pöytää koristamaan pääsee myös tuorein antiikkihankintani, Villeroy & Boch Dresdenin sata vuotta vanhat Nellike-pesuvati ja kannu. KATAN PÖYDÄN omalle perheelleni. Keittiöstä kuului, kuinka karjalainen Mummini leipoi jo rahkapiirakoita. PIA-MARIA LEHTOLA KUVAT TOMI PARKKONEN P ääsiäissunnuntaina heräsin lapsena kukonlaulun aikaan. Se on löytö Katja Hagelstamin Lokal-liikkeestä. Tämä oli isämmekin lapsuuden perinne. Pöydillä on vanhoja ja uusia antiikkilöytöjä sekä rakkaita muistoja isovanhemmista. Minun ja siskoni sänkyjen vieressä, omissa villamyssyissämme, oli pääsiäismunista tehty pyramidi. Eteiseen kannan kustavilaistyylisen pikkupöydän. Astioiksi valitsen kaikkein vanhimman, Villeroy & Boch Mettlachin Perle-sarjan. Tuore kahvi tuoksui. Kahvipöytää koristavat talvella löytämäni käsinmaalatut taivaansiniset kahvikupit. Isovanhempieni asunto Lars Sonckin suunnittelemassa kivitalossa Hangon torin laidalla kylpi kananpojankeltaisessa valossa. Niitä käytettäessä on tarjottava vaaleanpunaisia bebeleivoksia, jotka olivat toisen isoäitini lempileivonnaisia. Puhtautta symboloiva pari sopii kantamaan valkoisia neilikoita
Uushopeinen mausteikko on 1920-luvulta. Uushopeinen kananmunateline on hauska löytö englantilaiselta antiikkikauppiaalta, joka piti puotia Hangossa. Antiikki & Design 24 Herkät helmihyasintit kurottavat kohti valoa antiikkisessa hopeapikarissa. pääsiäinen. Samppanjaa tarjoilen läpi aterian, ja se juodaan häälahjaksi saaduista kristallilaseista. Ihastuin sen pelkistettyyn muotoiluun ja siihen, että kaikki lasiosat olivat säilyneet ehjinä. Helmiäispäiset hopea-aterimet ovat aikoinaan ihastuttaneet vieraita Nokian kartanossa
› pääsiäinen. Pöytää koristaa myös vanha venäläinen samovaari ja käsittä maalattu venäläinen pääsiäismuna, jossa on Kristuksen kuolinnaamio. Antiikki & Design 25 Saksalaiset biedermeierhenkiset kupit ovat 1920-luvulta, bebeleivokset lepäävät Limogesin posliinivadilla. Espressokahvi tarjotaan saksalaisesta kaakaokannusta
Suklaanruskeassa 1800-luvun lopun posliinikulhossa lepäävät tsaarin pääsiäismunia jäljittelevät Fazerin metallimunat. Nyt pääsiäiskotimme kylpee valossa ja vanhanaikaisten, puuterimaisen keltaisten pääsiäisliljojen makeassa tuoksussa. Berliiniläispiano kuljetettiin sodan aikana hevosvaunuilla Tammisaaresta Hankoon. Valkoinen tyttöpatsas on biskviiposliinia ja löydetty helsinkiläisestä Nitafairista. Isoäitini berliiniläinen piano sai sodan aikana hevoskyydin Tammisaaresta Hankoon. MINUA viehättävät asetelmat, jotka saavat katsojan pysähtymään elämän pyhyyden edessä. Uusrenessanssityylisen pianon päällä on biskviiposliininen tyttö ja 1800-luvun lopulta oleva makeiskulho. Juhla voi alkaa! Empireä ja muita tyylivaikutteita yhdistävä peili on löytö kruununhakalaisesta Anne’s Past & Present -liikkeestä. Ne muistuttavat isoisästäni, joka oli Fazerilla karamellimestarina – pääsipä mukaan siis yksi isoisäkin. Tänä pääsiäisenä asettelen isoäitini mustan pianon päälle hänestä muistuttavia esineitä. Antiikki & Design 26 aikakausien kaunottarilla: Arabian majolikaruukulla, vanhalla rakkaalla madonnapatsaalla ja kultakehyksisellä peilillä. Madonnapatsas on Götan Maailmasta, Arabian vanha majolikaruukku on lainassa Ritva Blomquistilta. pääsiäinen. Sen edessä on pienempi, vanhempaa rouvaa esittävä biskviivaasi, jossa on nuukahtaneita lumikelloja
Varat tomien aatelisten nimi oli tietysti salaisuus. Sain tietää, että kyseessä on Pyhä Benedictus. Solognen alue tunnetaan eri tyisesti lammistaan, metsästyksestä ja tarte fine omenatortustaan. Hikiliinalla itseäni löyhyt täen katselin näyteikkunan antimia. Saavuttuaan pai kalle antiikkikauppias kertoi murheellisen tarinan varattomista aatelisista, joiden oli pakko luopua aarteistaan ja pyhimyksis tään maksaakseen loputtomia velkojaan ja voidakseen pitää pystyssä linnaansa. Ajoimme ystäväni kanssa Pariisista S ologneen, oikeastaan täysin sattumalta. Suomessa se sijoittuu Pentin päivään. Antiikki & Design 27 NENÄLIINAPÄÄHINE SAATUANI valmiiksi joskus viime vuosi tuhannen lopussa Uudenkaupungin seu rakuntakeskuksen maalaussarjan ja vastaanotettuani asiaankuuluvat haukut – ainoastaan suntio piti alttaritaulusta – pää tin pitää lomaa. Hänen juh lapäivänsä katolisissa maissa on 21. Varsinkin kun helle porottaa. En koskaan saanut tietää, mistä pyhimys todella oli kotoisin. kolumni Hannu Väisänen on Ranskassa asuva kirjailija ja kuvataiteilija.. Olin jo mielessäni tehnyt hankintapäätöksen, hin taa tietämättä, edes miettimättä. Tässä olisi palkkio huonoonnisesta alttaritaulustani. Oli tietysti sun nuntai, öylätti juuttuneena kitalakeen ja kaikki mahdollinen kiinni. Juuri sen vuoksi hänet usein kuvataan kirja kädessään. Opin muiden tietojen mukana myös monen erilaisen tupajumin nimen ranskaksi. Veistos on alun perin ollut polykromaattinen eli yltä päältä maalattu. Huomasin olevani paikallisen antiikki liikkeen edessä. Suora tie vei. Näyteikku nassa oli kuitenkin puhelinnumero. Olihan sunnuntai, kauppias syömässä ihanaa lou nastaan perheineen kotipuutarhassaan, kohta olisi omenatortun vuoro. Hän määritteli iän ja py himyksen henkilöllisyyden. Mutta on siellä jo ku pikkukaupunkikin. Näiden muo dollisuuksien jälkeen pyhimykseni suljettiin muovihuppuun, jonne ohjattiin tuholais myrkkyä. Edes hetkeksi. Hinta oli varsin koh tuullinen, koska pyhimys ei ollut enää prii makunnossa sekään. Alkuperäisestä maalista ei kuiten kaan ole jäljellä kuin rippeet. Pyhimys seisoi pystysuoraa linjaansa noudattaen arvokkaasti kaiken laisten vanhojen ruukkujen ja korien keskel lä ja saarnasi niille. Mutta näyteik kunassa oli jotakin, joka sysäsi liikkeelle suuren tunnepuuskan. Mutta kun se sitten parin viikon odottelun jälkeen kuorittiin säkistään, mi nusta näytti että se hymyili. Pääsiäisen alusviikolla vien – kuten tapoi hini kuuluu – pyhimyksen ulos aurinkoon. Hän kirjoitti edelleen käytössä olevan luostariohjeiston. Pariisiin palattuani kuljetutin patsaan konservaattorille. Jotenkin säälitti muovisäkkiin suljettu pyhimys, jonka sisällä mylläsi tuho laisarmeija. Soitin kauppiaalle. Benedictus on, kuten nimikin kertoo, benediktiiniläisen luostarilaitoksen perus taja. Ja samalla katsoi minua puisilla pyhimyksen silmillään aivan kuin olisi pyytänyt: ”Vie minut heti pois!” ”Pyhimys katsoi kuin pyytäen: Vie minut heti pois!” Mutta antiikkipuoti oli kiinni. PYHÄ BENEDICTUS on veistetty 1600lu vulla. Ferté SaintAubinin kaupungin keskellä on aukio, juuri sellainen tyhjä ja toimeton, joka aiheuttaa torikam moa kenelle tahansa. Sen oikea käsi on myöhempää, si rompaa tekoa, luultavasti 1700luvun lisäys rikki menneen käden tilalle. Sisälle liikkeeseen ei ollut asiaa. maalis kuuta. PUUSTA veistetty patsas, joka esitti jotain minulle tuntematonta pyhimystä, katseli minua kaihoten. Kulkeuduimme varjoon. Ja asettelen sitomani nenä liinapäähineen sen tonsuurin, munkkien kuuluisan, kaljuksi ajellun laen päälle, jotta Benedictus saisi sekä valoa että suojaa
Valamon konservointilaitos ateljeineen sijaitsee Valamon luostarissa, pääkirkkoa vastapäätä. Joitakin maalauksia on käsitelty huolimattomasti, toiset ovat kärsineet lämpötilojen vaihteluista ja muutamat ovat turmeltuneet tuhohyönteisten tai homeen iskiessä. Ikonimaalauksessa tärkeää on Konservointilaitoksen ateljee on täynnä eri-ikäisiä ikoneita ja taiteilijoiden apuvälineitä. ”Ikonimaalaus on sanattoman rukouksen tila.” › perinne elää Esittelemme mestarillisia kädentaitajia. Siellä pääkonservaattori Antti Narmala pelastaa työkseen vanhoja ortodoksiseen jumalanpalvelusperinteeseen liittyviä taideteoksia. Kun siihen sekoittaa valkoista, syntyy kauniita sinisiä. Antti Narmala valmistaa itse väripigmenttejä muun muassa koivun hiilestä. Hitaan ja pikkutarkan työn tuloksena ajan tuomien tummentumien alta paljastuu ikonien kirkas ja heleä värimaailma näyttävine kultauksineen. Antiikki & Design 28 ”Joskus maalatessa unohtaa hengittää” Valamon luostarin pääkonservaattori Antti Narmala huolehtii vanhojen ikonien säilymisestä. Teoksia puhdistetaan, irtoavia värejä kiinnitetään, halkeamia liimataan ja repeämiä paikataan. Kaiken konservoinnilta liikenevän vapaa-ajan Narmala käyttää uusien ikonien maalaamiseen. Se on harppiin liitettävä terä, jonka avulla piirretään sädekehät. Hän myös maalaa itse ikoneja. Konservointi tarkoittaa sananmukaisesti säilyttämistä, ja sen tarkoituksena on saada teokset säilymään mahdollisimman alkuperäisessä asussa. MAIJA LIELAHTI KUVAT VILLE LEHVONEN K orkea, valoisa ateljee on täynnä pyhiä kuvia, joita aika on kohdellut kaltoin. Se on intohimo, joka syttyi jo lapsena. Tehokas valaistus auttaa työssä. Innostus niihin syttyi jo lapsena. Sivellinkokoelma kulkee ikonimaalarin mukana, samoin vetopiirrin
Antiikki & Design 29 perinne elää Antti Narmalan työssä ikonien materiaalituntemus on tärkeää. Teoksia puhdistetaan ja paikataan harkiten. Taustalla pilkottaa hänen oma keskeneräinen maalauksensa.
– Rakastan hyviä työvälineitä, ja minulla on mustasukkainen suhde niihin. Mikä on työfilosofiasi. – Ikonimaalaus on rukousta, se on sanattoman rukouksen tila. Missä työsi tuloksia näkee. Luen aiheen historiaa ja mietin arjen rutiineissa, kuten esimerkiksi lenkillä ja saunassa, koko väriskaalan valmiiksi. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja siunattua huolimattomuutta. Usein hinta kattaa materiaalikulut ja vähän päälle. Ennen konservaattorit signeersivat työnsä, nykyään konservoinnin jälki häivytetään. Silloin se henkinen tila, mikä on ollut maalausta aloittaessa, on ollut oikea. Kun olin 12-vuotias, soitin Rauman ikonimaalauspiirin opettajalle ja vinguin niin kauan, että hän suostui ottamaan minut ryhmäänsä. Ortodoksiseen perinteeseen kuuluu riisa, ikonia peittävä metallisuojus. Antiikki & Design 30 yhtä lailla henkinen tila kuin pieteetillä tehdyt materiaalija värivalinnat. Lisäksi olen opiskellut teologiaa Joensuun yliopistossa sekä maalaustaiteen konservointia Metropoliassa. Silloin keskittyy niin kovasti, että voi unohtaa hengittää. Toisen kohdatessaan ihminen katsoo ensin silmiin, ja samalla tavalla kuvassa katsotaan silmiin. – Hintaan vaikuttaa ikonin koko sekä aiheen ja sommitelman vaativuus. Millainen Valamon luostari on työskentelypaikkana. Päivä konservointilaitoksella menee todella nopeasti, koska työhön uppoutuu totaalisesti. On oltava huolellinen, mutta toisaalta liika huolellisuus voi pilata työn, siitä tulee nyhrätyn näköinen. – Kasvojen ja silmien maalaaminen. Miten työn hinta muodostuu. Mitä vähemmän työstä näkee, että konservointia on tehty, sitä taitavampi konservaattori on kyseessä. Henkinen tila vaikuttaa työn lopputulokseen. Siveltimien lisäksi ikonimaalarille tärkeä väline on toimiva vetopiirrin. Hyvinkin kansanomaisesti maalattu ikoni voi olla hirveän puhutteleva ja vahva. Miten hengellinen ulottuvuus näkyy työskentelyssä. Ikonien konservointi on pikkutarkkaa työskentelyä, joten suurennuslasit kuuluvat peruskalustoon. Yleensä en osaa pyytää tarpeeksi. Pitää olla rohkeutta jättää joitakin kohtia sommitelmasta kesken, jotta kokonaisuus säilyy tuoreena ja raikkaana. Yhtä henkilöä esittävään ikoniin menee minulta vähintään 45 maalaustuntia. – Kaikki tai ei mitään. Miten innostuit alasta. Henkinen puoli on iso osa työskentelyä, ja siksi opettaja-oppilassuhde on tärkeä. Mitä taitoja ennen kaikkea tarvitaan ikonimaalauksessa. – Ikonimaalauksessa pitää luoda suhde aiheeseen ennen kuin alkaa maalata. – Lapsena kiinnostuin isoäitini seinillä olevien ikonien muotokielestä ja maailmasta. Valamo-säätiön kokoelmaan kuuluvia puisia figuureja sekä vanha käsisuitsutusastia. Mistä olet saanut oppisi. Ikonimaalaus on rukouksellista työtä, ja hintalapun laittaminen sille on hyvin vaikeaa. Joskus ikoni voi olla loistava teknisesti, mutta silti siitä tuntuu puuttuvan jotakin. Olen kuitenkin niin maallinen ihminen, että minun pitää asua kaupungissa, jotta pääsen tarpeen vaatiessa leffaan ja kahvilaan. – Olen opiskellut ikonimaalausta nuoresta pitäen eri opettajien johdolla. Kuinka kauan aikaa kuluu työhön. Silmien maalaaminen on kaikkein herkin vaihe. Kuuden vuoden päästä vedin jo ryhmää itse, kun opettaja jäi eläkkeelle. Kemioiden pitää olla kohdallaan, se on vähän niin kuin terapeuttisuhde. Joko teen täysillä tai en ollenkaan – se on sekä työfilosofiani että elämänfilosofiani. – Kärsivällisyyttä. Ikonimaalaus on ollut harrastus, josta on tullut työ ja elämäntapa. Ikonissa pitää olla vahvat silmät, koska ne luovat yhteyden kuvattuun hahmoon. – Työskentelyrauha on erilainen kuin missään muualla. Mitkä on tärkeimmät ja rakkaimmat työvälineesi. Maalaus on valmiina päässäni ennen kuin kajoan valkoiseen pohjaan. Työskennellessä suljen kaikki häiriötekijät pois. Olen myös tarkka työpisteen siisteydestä, pöydällä ei saa olla roiskuneita värejä tai kaatuneita pigmettipurkkeja. Täytyy jaksaa istua, keskittyä ja korjata, kunnes työ on valmis. Se on harppiin liitettävä terä, jolla saadaan aikaan ympyrä sädekehää varten. Konservoiduista ikoneista suurin osa on Valamon kokoelmissa. ”Teininä katkaisin monta sivellintä suuttuessani.” perinne elää. Mikä on tärkein työvaihe. – Maalaamiani ikoneja on lähinnä yksityishenkilöiden kodeissa. Lainaan niitä välillä oppilaille, ja jos siveltimet palautetaan huonosti pestyinä, saan primitiivireaktion
Ateljeehen palatessa pysähdyn katsomaan, mitä kollegani Anna Lehikoinen puuhaa kankaalle maalattujen teosten parissa naapurihuoneessa. 11.30 Syön lounasta taukotilassa ja käyn samalla postin läpi. Inhoan dekoratiivisuutta, krumeluuria, jalokiviä ja helmiä. Milloin koet onnistumisia työssä. perinne elää. – Joka päivä! Etenkin nuorena tuskastuin usein. 21.00 Nukkumaan. 14.00 Juon ison kupillisen yrttiteetä taukotilassa ja teen paperitöitä, kuten kirjaan ylös päivän aikana tekemäni konservointitoimenpiteet. 8.00 Aloitan työpäivän kupillisella yrttiteetä ja luen sähköpostit. Työmatka Joensuusta Valamoon kestää säästä riippuen 50–60 minuuttia. Millaisten hahmoja mieluiten maalaat. Niiden tehtävä on auttaa keskittymään rukoukseen. Käyn kaupassa, ja kotiin päästyäni on aikaa omalle työskentelylle: maalaan, piirrän tai tutkin jotakin ikoniaihetta. Valamon konservointilaitos tarjoaa palveluja myös mm. Konservoitavana on aina useita ikoneita samanaikaisesti: kun yksi kuivuu, jatkan toista. Suurin onnistumisen tunne tulee usein vasta siinä vaiheessa, kun huomaa, että tässä on idea ja tämä toimii. Silloin pitää laskea sivellin ja mennä pihalle huutamaan tai kiertämään taloa. Monet värija materiaalitekniset ideat tulevat liikkuessa. Askeettien maalaaminen on herkullista, siinä saa harrastaa siunattua huolimattomuutta. Teen erityistä tarkkavaisuutta vaativat työvaiheet aina aamupäivällä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat erämaassa kohdanneet Jumalan kasvoista kasvoihin ja saaneet rauhan. 20.00 Pään tyhjennys, katson telkkaria tai jotakin sarjaa läppäriltä. Pojille kehittyy motoriikka hitaasti, pää sanoi miltä ikonin pitäisi näyttää, mutta kädenjälki ei totellut. Teininä katkaisin monta sivellintä suuttuessani. 15.15 Kimppakyytimme lähtee kohti Joensuuta. Antti Narmala Ikonimaalari ja konservaattori Ikonit esittävät yleensä Jumalanäitiä, Kristusta, pyhää ihmistä, enkeliä tai jotakin ortodoksisen kirkkovuoden juhla-aihetta. Työskentely jatkuu lenkillä päässäni, usein tiedostamattomasti. 19.00 Lähden lenkille. Tekeekö joskus mieli heittää rukkaset naulaan. Siirryn ateljeehen, laitan radion päälle ja tarkistan eiliset työvaiheet. Lisätietoa antti.narmala@valamo.fi, www.valamo.fi. Siitä olen tasoittunut, mutta nykyäänkin hermot menee usein. – Askeettisia pyhiä, riutuneita henkilöitä, joilla kuitenkin on valoisat kasvot. museoille ja yksityisille tilaajille. Antiikki & Design 31 ”TEEN TARKAT TYÖT AAMUPÄIVÄLLÄ” 6.00 Kello soi, pesen hampaat, pukeudun ja kävelen kimppakyydin tapaamispaikkaan. – Kun työ on valmis, se pääsee asiakkaan seinälle, ja vuoden päästä maalauksen kuivuttua haen sen takaisin vernissausta varten
Isän äidin lapsuudenkodin ruokasalista peräisin oleva kattokruunu painaa hulppeat 40 kiloa ja on toiminut mallina Hannu Palosuon kattokruunu maalauksille.. kotona 32 Antiikki & Design Ateriat nautitaan Eero Saarisen Tulppaanipöydän ääressä. Sami Kallion In Between -tuolit esiteltiin pari vuotta sitten Milanon huonekalumessuilla
Tämä sen sijaan edustaa vain minua, Palosuo kuvailee yksiötään. Aiempi asuntoni Suomessa taas oli siirtynyt minulle perintönä, joten siinä olivat säilyneet myös edellisten asukkaiden valinnat. Pian hän suuntaa työasioissa Pariisiin. Halusin myös tehdä omia valintojani ja sisustaa nyt asioilla, jotka kiehtovat mieltäni. Väliin onnekseni mahtui piipahdus kakkosasunnossa Helsingin Mechelininkadulla. Hannu Palosuo on seuratuimpia nykytaiteilijoitamme. ›. MIRVA SAUKKOLA KUVAT JAANIS KERKIS K uvataiteilija Hannu Palosuo on vauhdikas herra. 33 Antiikki & Design kotona Taiteilijan yksiöön mahtuvat omat valinnat ja suvun historia Taiteilija Hannu Palosuon asunto Töölössä on pieni ihme: 23 neliössä kohtaavat hänen omat teoksensa ja sukunsa menneisyys sekä kulttuurit Aasiasta Italiaan. Hän jakaa aikansa Rooman ja Helsingin välillä. Roomassa luonnollisesti myös Italon kädenjälki näkyy kodissamme vahvasti. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kokonaan oma kotini. – Luovuin liki kaikista perintöhuonekaluistani muuttaessani, ja ne jäivät vuokralaisten käyttöön. . Monet olivat niin massiivisia, ettei niitä olisi saanut mahdutettua tähän pieneen asuntoon millään taikatempulla. Edeltävä viikko on hujahtanut Roomassa, jossa hän on asunut puolisonsa, oopperaohjaaja Italo Nunziatan kanssa jo parisenkymmentä vuotta. Hän osti 23 neliön asunnon pari vuotta sitten ja majailee siinä yleensä muutaman yön kuukaudessa
Alahyllyn Jukka-nuken yksivuotias Hannu sai luovuttuaan tutista. Kirjahyllyn yllä on muotokuva Palosuon esi-isästä kreivi Johan Liljenstedtistä, Mouhijärven kirkkoherran pojasta, joka kipusi ulkoministerin tehtävää vastaavaan vastuuseen Kaarle XII:n ja Ulrika Eleonoran hovissa. ERITYISTÄ Taiteilijan oma tuotanto ja aasialaisen antiikin keräily yhdistyvät värikkääseen sukuhistoriaan. Pihan perällä olevien puuhuussien ja puulla lämmitettävien uunien Helsingissä se oli ennennäkemätöntä. Antiikki & Design 34 kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU taiteilija Hannu Palosuo, jonka puoliso, Italo Nunziata myös vierailee usein kodissa. Kasviaiheita Hannu Palosuon omassa keramiikassa ja maalauksessa. Myös vitriinit pursuavat muistoja. Lähestyvä putkiremontti tulee mahdollistamaan hyvästien heittämisen nykyiselle parketille ja alkuperäisten lattialautojen kaivamisen esiin. Muotokuvassa on Hannu Palosuon esi-isä, kreivi Johan Liljenstedt. Hannu Palosuo on halunnut säilyttää asunnossa mahdollisimman paljon alkuperäistä, kuten sisäänrakennetut komerot. ASUNNON seinillä on tietenkin taiteilijan omia maalauksia, mutta myös paljon taidemuistoja Palosuoksi nimensä suomentaneen Branderin suvusta. Silti lilliputtikeittiössä on valmistettu ruhtinaallisia italialais aterioita jopa puolelle tusinalle vieraalle. PALOSUON TOINEN KOTI Roomassa on esitelty edeltäjämme Glorian Antiikin numerossa 6/2012. Keittokomero piileksii visusti liukuverhon takana, sillä Hannu Palosuo ei halua tuntea asuvansa hellahuoneessa. Kynttilänjalat ovat italialaiset ja elefanttijumala Intiasta, puinen kaupan kyltti taas Kiinasta. YKSIÖÖN mahtuvat käytännössä kirjahylly, ruokailuryhmä ja vuoteeksi avautuva sohva. ›. Uurnien sisäpinnan lasite on voimakkaan punainen. Vuonna 1928 valmistunut talo edusti aikanaan modernin elämänmenon huippua, sillä se oli kokonaan keskuslämmitteinen eikä uuneja ollut. Alueen moderniudesta hurmaantuivatkin aikanaan muun muassa ikkunoita Eurooppaan auki temponeet Tulenkantajat, jotka viihtyivät naapuritaloissa sijainneessa Minna Craucherin salongissa. ASUNTO 23 neliön yksiö vuonna 1928 valmistuneessa, ajan klassismia edustavassa kerrostalossa Helsingin Taka-Töölössä. Hyvää ei myöskään aina kannata muuttaa, sillä esimerkiksi kylmäkomero pitää elintarvikkeet viileinä jopa kesähelteillä
kotona Antiikki & Design 35 Lahjakas ruoanlaittaja tarjoaa illallisen itse valmistamistaan astioista. Sirot juomalasit ovat Markku Salon Diva-sarjasta, lautasliinoina toimivat Venetsiasta hankitut keittiöpyyhkeet. Itse tehdyn kukka-asetelman tärkeänä osana on artisokka, Rooman tunnusvihannes.. Keittolautasten kuvion Palosuo on kehittänyt buranolaisten pitsiliinojen avulla
Säröt syntyivät Suomen Kuvalehden kuvauksissa 1952. Italialaista väriä tuovat Muranon lasisaarella valmistetut hammastikkutelineet vasemmalla. kotona Antiikki & Design 36 Taiteilijan lasikokoelman ytimen muodostavat Markku Salon ja tämän ohjaaman Nuutajärven lasikoulun oppilaiden työt. Lasisarja valmistettiin kuningas Kustaa IV Adolfin vierailua varten. Nyman itse ei halunnut kuitenkaan puuttua kopioimiseen.. Hannu Palosuon maalauksessa on lasit silloin pudottanut isoisoisä puolisoineen. Osa vaaseista on Gunnel Nymanin, osa hänen lasinpuhaltajansa tekemiä kopioita
Eteisen seinää koristaa Englannissa vuonna 1808 painettu kartta, jossa Suomi esiintyy vielä Ruotsin osana ennen liittämistä Venäjään. Kirja koostuu Kotilieden sidotuista vuosikerroista 1966?1967. Silloin vuoden vauvaksi valitun Hannun elämää seurattiin lehdessä. Puhelin on isovanhempien jäämistöstä.. Sen alla on suvulle kuulunut Suomalaisen Oopperan perustamisosakekirja vuodelta 1917. Antiikki & Design 37 kotona Espanjasta ostetut, käsin väritetyt painokuvat esittävät Ranskan kuninkaiden rakastajattaria. Sulokas art deco -naisveistos on Kauko Räsäsen käsialaa
Osa italialaisesineistä on ostettu, osa peritty Italo Nunziatan calabrialaiselta isoäidiltä. Antiikki & Design 38 kotona – Isoisäni isä, kansanedustaja ja ministeri Akseli Brander piti arvokkaimpana omaisuutenaan lasisarjaa, jonka hänen sukunsa oli valmistuttanut viimeisen Suomea hallinneen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin viimeistä Suomen vierailua varten vuonna 1804, Palosuo kertoo. Kukkaastioina on isovanhemmilta perittyjä kattiloita.. Siksi niissä näkyy nyt korjausjäljet, kun hän liimautti palat uudelleen yhteen. Anopinkieli on sinnitellyt siitä asti, kun Hannu Palosuo sai sen seitsentoistavuotiaana. Iältään ne ovat noin satavuotiaita tai vähän nuorempia. Oman lisänsä asuntoon tuovat Hannu Palosuon rakkaus aasialaiseen antiikkiin ja muistot matkoilta. Hannu Palosuo on kerännyt japanilaisia hinamatsurin eli tyttöjen päivän hina-ningyo-nukkeja. Kun lasit kuvautettiin Suomen Kuvalehteä varten vuonna 1952, isoisoisä kompastui ja lasit rikkoutuvat. Japanilaiset nuket kohtaavat sulassa sovussa beniniläiset patsaat. – Sarjaan kuului kolme snapsilasia sekä yksi maitolasi, sillä raskasmielisyyttä sairastava kuningas nautti aina aterialla snapsit vahvistaakseen verta ja maitoa torjuakseen myrkyt. Luonnollisesti myös Italian henki on kodissa vahvasti läsnä
Satavuotiaan kiinalaisen säilytysarkun päällä on Palosuon keramiikkaa. Antiikki & Design 39 Vuodesohvan takana ikkunalaudalla kurkistaa Hannu Palosuon Rooman biennaalia varten tekemä Sale de Musique -veistos, joka toistaa hänen maalaus tensa kattokruunuteemaa. Japanilaiset kirjoituskääröt ja savinen kiinalainen riisisäiliö on hankittu Roomasta, pahoilta hengiltä suojelevat puuhahmot taas Beninistä, jossa Palosuo on ollut Villa Karon taiteilijaresidenssissä.
1950-luku toi tapetteihin taiteilijoiden kuviot. TAITEILIJATAPETIT olivat osa sodanjälkeistä muotoilun ja sisustuksen modernisaatiota. Samaan tapaan kuin muussakin tavaratuotannossa, myös tapeteissa nuori suunnittelijapolvi astui esiin ja vei suunnittelua ennakkoluulottomasti uuteen suuntaan. Silloin kuitenkin makutottumukset muuttuivat modernimpaan suuntaan. Ne löysivät nopeasti asiakkaansa. ANNA-KAISA HUUSKO KUVAT JARNO KOVAMÄKI T apeteilla on Suomessa pitkät perinteet. Tapettiteollisuus vastasi haasteeseen tuomalla markkinoille nuorten mutta nimekkäiden muotoilijoiden ja taiteilijoiden suunnittelemia niin sanottuja taiteilijatapetteja. Vuodesta 1953 lähtien suurimmat suomalaiset tapettitehtaat, etunenässä Pihlgren & Ritola, Sandudd sekä Tampereen Tapettitehdas Osakeyhtiö, järjestivät kaikille avoimia suunnittelukilpailuja. Päällimmäisenä Lisa JohanssonPapen Poikilo, sen alla Rut Brykin Fenix-lintu ja Annikki ja Ilmari Tapiovaaran 2+3. Uutta oli myös se, että mallit valittiin suunnittelukilpailuiden kautta. Vaikka funktionalismi nosti sisustusihanteeksi vaaleaksi maalatut seinät, koteja tapetoitiin Suomessa innokkaasti vielä 1950-luvullakin. Nyt vuosikymmenen tyyli on taas muodissa suomalaisessa sisustuksessa. design Hillittyjen tapettien ohella tehtiin myös räväkämpiä tehostetapetteja. Suomi oli tapettiteollisuuden kärkimaita jo 1800-luvun lopulla, ja 1900-luvun alussa tapetoiminen oli joka kodin harrastus. Antiikki & Design 40 Muotoilijat ja taiteilijat suunnittelivat 1950-luvulla moderneja malleja tapettitehtaiden järjestämiin kilpailuihin
Tampereen Tapettitehtaan Arkkitehti-mallistoa, neljä eri väriä. Se kuului Artekin mallistoon 1958–1959, Tampereen Tapettitehdas Oy. Olga Buktkevitschin ehdotus nimeltä 28.3.1954 (5219-7) lunastettiin suunnittelukilpailussa, Tampereen Tapettitehdas Oy 1955. Tampereen Tapettitehdas Oy 1955–1958. Ruudut ja raidat olivat suosittuja. Graafikko Erik Bruunin herkkä kasviaihe Linneus, Pihlgren & Ritola. Li Uotila-Englundin Kixia kuului Artekin mallistoon (5328-2 ja 5328-5). Keraamikko Rut Bryk käytti lintuaiheita keramiikkatöissään, mutta myös tapettikuvioissaan. Tapetti 5303-5:n lennokkaiden kuvioiden suunnittelija ei ole tiedossa. Elissa Aalto piirsi tapetin H 55 (5331-9) Göteborgin H55-näyttelyyn. Lia Tikkasen Ruutu (5220) lunastettiin Tampereen Tapettitehtaan suunnittelukilpailussa 1955. Fenix-lintu, Pihlgren & Ritola 1958. Sitä valmistettiin 11 väriä 1957–1958, Tampereen Tapettitehdas Oy. Valaisinmuotoilija Lisa Johansson-Papen piirtämä Poikilo edusti 1950-luvun selkeää sisustuslinjaa, Pihlgren & Ritola. Antiikki & Design 41 › Ann-Mari Holmbergin Betula (5213-3) on yksinkertainen, mutta samalla kotoisa. design
Kiurujen yö 1950-luvulta, Pihlgren & Ritola. Antiikki & Design 42 Pentti Hartelinin Ruutu (5239-4) yhdistelee ajalle tyypillisiä murrettuja värejä. Annikki ja Ilmari Tapiovaaran 2+3-tapetti leikittelee numeroilla, Pihlgren & Ritola. Keraamikko Birger Kaipiaisen suunnittelemat tapetit olivat värikkäitä ja runsaita. Tampereen Tapettitehdas Oy 1955. 1950-luvun tapeteissa oli myös räiskyviä ja värikkäitä malleja. Pihlgren & Ritolan malli 1098, 1957–1958, kuusi eri väriä. Pentti Hartelin Palloruutu (1081) enteilee jo 1960-luvun muotokieltä, Pihlgren & Ritola 1957–1958. Herkkä väritys Birger Kaipiaisen 1950-luvun tapetista Ken kiuruista kaunein, Pihlgren & Ritola. Li Uotila-Englundin Finlandia (5329-4) kuuluu Artek-kokoelmaan, Tampereen Tapettitehdas Oy 1957–1958. Matti Mykkänen ehdotus Kultakutri (5211-13) lunastettiin Tampereen Tapettitehtaan kilpailussa vuonna 1954. design. Brita Sandmanin Magnoliassa (5222-10) on ajan henkeen tyylitelty kasviaihe, Tampereen Tapettitehdas Oy 1955
TUTKIJA Minna Tuulas-Inkinen työstää parhaillaan väitöskirjaa näistä suomalaisista 1950-luvun taiteilijatapeteista. Työskentelitkö tapettien parissa 1950-luvulla tai onko sinulla jokin hauska tapettimuisto, jonka haluaisit jakaa. Myös designyritykset teettivät 1950-luvulla omia tapettimallejaan. – Kilpailuja järjestettiin vuosien 1953 ja 1968 välisenä aikana. Tapeteissa näkyi vaikutteita ajan muusta muotoilusta. Kärkisijoille kilpailuissa kirivät nuoret, uransa alussa olevat muotoilijat. Antiikki & Design 43 AUTA TUTKIJAA! Onko sinulla hallussasi aitoja, vanhoja 1950-luvun tapetteja tai kokonaisia mallikirjoja. Niillä tapetoitiin vain huoneen yksi seinä. design. Vaikutteet aikakauden muusta muotoilusta, kuvataiteesta ja muiden pohjoismaiden tapeteista näkyvät selvästi, Minna Tuulas-Inkinen sanoo. Pelkistettyjen mallien lisäksi tehtaat ottivat valikoimiinsa myös räväkämpiä ja värikkäämpiä tehostetapetteja. Tutkija Minna Tuulas-Inkinen ottaa mielellään vastaan aiheeseen liittyviä esineitä ja tietoja sähköpostiosoitteeseen minna.tuulas@gmail.com. Heidänkin osuutensa on hyvin mielenkiintoinen, Tuulas-Inkinen sanoo. Palkittuja oli kymmenittäin ja heidän joukossaan oli paljon muilta aloilta tuttuja sunnittelijanimiä. – Osa suunnittelijoista on jäänyt tuntemattomiksi. tuminen tapettien kaltaiseen koristeellisuuteen oli kuitenkin kaksijakoista. He piirsivät yksinkertaisia malleja: viivoja, ruutuja, raitoja ja pehmeän orgaanisia ornamentteja. – Tapettikilpailut saivat kyllä näkyvyyttä mediassa, ja sisustamisen ”hyvän maun vartijat” suosittelivat niitä. Aihetta ei ole aiemmin laajalti kartoitettu tai tutkittu. Sanduddin vuonna 1968 pitämä suunnittelukilpailu jäi viimeiseksi. 1950-LUVUN tapettisuunnittelussa oltiin hyvin ajan hermolla. Niiden suunnittelijoina olivat yritysten omat muotoilijat tai luottosuunnittelijat. Innostus tapeteilla sisustamiseen ja tapettisuunnittelukilpailuihin hiipui 1960-luvulla. Lista on vaikuttava: tapeteistaan palkittiin muiden muassa keraamikot Birger Kaipiainen ja Rut Bryk, kalustemuotoilijat Ilmari Tapiovaara ja Olof Ottelin, tekstiilisuunnittelijat Kirsti Ilvessalo, Eva Taimi ja Ritva Kronlund, graafikko Erik Bruun, valaisinmuotoilijat Yki Nummi ja Lisa Johansson-Pape sekä muotoilijat Börje Rajalin, Tapio Wirkkala, Antti ja Vuokko Nurmesniemi, Kaj Franck ja Eero Rislakki. Esimerkiksi Artekilla ja Marimekolla oli omat mallistonsa. Artekille malleja piirsivät muiden muassa Elissa Aalto ja Li Englund, Marimekolle Maija Isola. Silti tapetteja ei kelpuutettu esimerkiksi muotoilun virallisiin edustusnäyttelyihin, ja niitä kritisoitiin joissakin lehtikirjoituksissa. Vaikka suunnittelijakunnassa oli mukana suomalaisen muotoilun kärkikaarti, suhtauTampereen Tapettitehdas Osakeyhtiö mainosti julisteessaan yhteistyötään ”parhaitten tapettitaiteilijain kanssa”
Antiikki & Design 44 keräilijä Iloiset värit piristivät jokapäiväistä elämää. Fiskaminit voi munakuppia lukuun ottamatta pinota päällekkäin.
Fiskamin puhutteli minua, koska sen pelkistetty muotokieli muistutti minua lapsuudestani ja nuoruudestani, Mikko Aalto kertoo. SELINA VIENOLA KUVAT PIA INBERG K ipot ja kupit hehkuvat tuttuakin tutumpaa oranssia, eivätkä muodotkaan näytä vierailta. Funktionaalisuus ja tuotannon tehokkuus viitoittivat muotoilua, joten Fiskaminit ovat muodoiltaan yksinkertaisia ja siten myös helppoja valmistaa. FISKARS ALKOI valmistaa melamiinisia Fiskamin-astioita Tammisaaren tehtaassaan 1960-luvun alussa. Lähes kaikkia niitä löytyy myös Aallon kokoelmasta. Suorakaiteen muotoiselle kupin asetille mahtuu myös syötävää. Oranssi väri ujuttautui Fiskaminien myötä osaksi suomalaisten arkea jo vuosia ennen kuin maailman kuuluisimmat sakset tulivat markkinoille vuonna 1967. Mikko Aalto on koonnut Fiskamineistaan näyttelyn, joka on esillä helsinkiläisessä Astialiisa-liikkeessä. Kokko) ja Mattias Ingman, jotka jalostivat Beckströmin ideat valmiiksi tuotteiksi. – Olen aina ollut esteetikko, mutta vaikka vartuin designesineiden ympäröimänä, kiinnostuin muotoilusta keräilymielessä vasta 50 vuotta täytettyäni. Mikko Aalto on kerännyt vinon pinon Fiskarsin melamiinisia Fiskamin-astioita, joiden värisävy tuo välittömästi mieleen Fiskarsin sakset. › keräilijä. Beckströmin lisäksi tiimiin kuului kaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta valmistunutta nuorta suunnittelijaa, Gittan Landström (nyk. Pastori ja työyhteisövalmentaja Mikko Aalto on kerännyt niitä kokoelman, joka lienee maailman kattavin. On iloinen yllätys löytää uusia osia tai värimuunnelmia, joita en tiennyt olevan olemassakaan, Aalto hehkuttaa. – Fiskaminiin kuuluu ainakin 120 erilaista osaa marmeladirasiasta tuhkakuppeihin, mutta osien tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Kotoisan oranssin lisäksi Fiskamineja on valmistettu lukuisissa muissa väreissä. Tuotteiden muotoilusta vastasi Olof Beckströmin kokoama tuotantoryhmä. Sitten Fiskamin vei mennessään, ja nyt Aallon lähes tuhannen esineen kokoelma lienee maailman kattavin. Antiikki & Design 45 Fiskamin tuo muistoja muovihuumasta Fiskarsin Fiskamin-astiat heijastelevat 1960-luvun tulevaisuudenuskoa. Ensimmäiset Fiskamininsa Aalto osti kymmenisen vuotta sitten kirpputorilta. Sarja on todellinen runsaudensarvi. Tämä näkyi myös edulFiskaminia valmistettiin eniten oranssina. Aivan täydellistä kokoelmaa tuskin edes pystyy keräämään, ja juuri siinä piilee Aallon mukaan Fiskamin-keräilyn kiehtovuus
Jotkut kuviot ovat ruotsalaisen Stig Lindbergin kynästä, jotkut taas saksalaista perua. Se oli Ornamin-Fabrikation für Kunststoffverzierungen GmbH -tehtaan kehittämä patentoitu tekniikka, jossa melamiinituotteisiin tehtiin koristekuvioita erityiskalvon avulla. Arki haluttiin täyttää kirkkailla väreillä, ja tähän tarpeeseen Fiskamin vastasi, Aalto kuvailee. Valkoinen väri otettiin tuotantoon alun perin Finlandia-taloa varten. Erittäin harvinaisia värejä ovat puolestaan marjapuuronpunainen ja neonvihreä, Aalto luettelee, ja vielä lisääkin värejä löytyy. Edulliset ja riemunkirjavat Fiskaminit levisivät etenkin etelärannikon tuntumassa asuvien suomalaisten koteihin. Siitä huolimatta tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkain mielin. Munakuppia lukuun ottamatta kevyet Fiskaminit ovat pinoutuvia, joten ne mahtuvat pieneen tilaan. Yrityksen lisenssioikeuden vuoksi astioihin merkittiin Fiskarsin logon yhteyteen ”Yksi hienoimmista hetkistä oli, kun löysin uniikin väri yhdistelmän.” Originaalipakkaus nostaa Fiskaminien hintoja, jotka muuten vaihtelevat mallista ja väristä riippuen 10–70 euron välillä. Munakupista tuli liiankin tilava, sillä mallina ollut kananmuna sattui olemaan suuri. – Oranssi, lime, punainen ja valkoinen olivat yleisimmät värit, keltainen, ruskea, grafiitinharmaa, tummanvihreä ja sinertävänvihreä sekä violetti niin sanottuja erikoisvärejä. Niinpä niistä tuli suosittuja kesämökki-, veneja asuntovaunukäytössä. Osa koristekuvioinneista on Mattias Ingmanin käsialaa. Kulhon muodon on suunnitellut Mattias Ingman. Moni yritys teetätti Fiskamineja omalla logollaan. Astiat valmistettiin ajan muotimateriaalista, edullisesta muovista, ja niiden värit heijastelevat ajan riemukkaan tulevaisuudenuskoista ilmapiiriä. Originaaliluonnos suurta lumpeenkukkakoristetta varten. Aallon kokoelmasta löytyy esimerkiksi Raision tehtaan kuppeja ja Boston-savukemerkin tuhkakuppi. Kyse voi olla värivirheestä, kokeilusta tai yksittäisen työntekijän päähänpistosta. Suuri osa koristekuvioinneista oli Mattias Ingmanin käsialaa. En tiedä, miksi tällainen värimuunnos on tehty. Yksi jos toinenkin suomalainen muistaa särpineensä konsertin väliajalla kahvia muovikupista, jonka asettina toimi suorakaiteen muotoinen leivokselle sopiva lautanen. – Yksi hienoimmista hetkistä Fiskaminin parissa oli, kun löysin uniikin väriyhdistelmän. Sarja on monessa mielessä aikansa lapsi. Kuviot siirrettiin astioihin saksalaisella Ornamin-tekniikalla. Arjen lisäksi Fiskaminit ovat liittyneet Uniikki vihreäkeltainen kulho on Aallon kokoelman ”kruununjalokivi”. Antiikki & Design 46 lisena kuluttajahintana – Fiskaminit olivat kaikkien ulottuvilla. Yritysten logoilla varustettujen astioiden lisäksi Fiskarsin omaan tuotantoon kuului keräilijä. juhlahetkiin. FISKAMIN-SARJALLA oli kymmenen perusväriä. OIVALLINEN JA AJANMUKAINEN Fiskamin kiinnosti paitsi kodeissa myös yrityksissä. kuvioituja astioita. Fiskamineja tehtiin myös yritysten logoilla, tässä Raision. Sotakorvaukset oli maksettu, ja viimein oli aika elää normaalielämää. Vihreän ja keltaisen sävyissä loistava kulho on kokoelmani kruununjalokivi. – 1960-luvun Suomessa elettiin kylmän sodan aikakautta pelottavan suurvallan naapurissa
Silloin ne tuovat väriä elämään ja toimivat kuin pieni piristysruiske. Fiskaminit puhuttelivat myös lapsia. -näyttely Mikko Aallon kokoelmasta 31.3. Nykyisin Aalto etsii ainoastaan virhepainoksia ja muita harvinaisuuksia. Sitä ennen Fiskaminia ehdittiin kuitenkin tuottaa valtavia määriä. Antiikki & Design 47 ORANSSI VÄRI SAKSIIN PERIMÄTIEDON mukaan maailmankuulujen Fiskarsin saksien väristä on kiittäminen sattumaa – ja ehkä myös Fiskamineja. aina myös teksti Fiskars-Ornamin. Mallikappaleita valmistettaessa koneeseen oli kuitenkin jäänyt Fiskaminien tai valko-oranssin mehulingon jäljiltä oranssia väriä, joten myös tämä väri kelpuutettiin mukaan äänestykseen. – Moni saattaa ostaa niitä kirpputorilta mökkija retkikäyttöön, mutta laajemmassa mitassa tämä taitaa olla ennen kaikkea harvojen keräilijöiden juttu, Aalto kertoo. Kattaus, kaatis vai koriste. Nykyään oranssi väri symboloi Fiskarsia. Tuotanto tyssäsi vuoden 1973 öljykriisiin, jonka seurauksena öljypohjaisen muovin hinta nousi liian korkeaksi. saakka Astialiisassa Helsingissä, www.astialiisa.fi. Lastenastiaston suloiset koristekuviot tehtiin Ornamin-tekniikalla. Väri tuotesuojattiin myöhemmin. Oranssikahvaiset sakset tulivat myyntiin vuonna 1967. Fiskamin-sarjan kuppeja liikkuu markkinoilla paljon, mutta violetit kupit ovat harvinaisia. Maalla käytän Fiskaminejani päivittäin. Hän itse jakaa intohimonsa hyvän ystävänsä kanssa ilman kilpailua. keräilijä. Retrobuumin myötä ihmiset ovat kuitenkin löytäneet jäljelle jääneet Fiskaminit uudelleen. VÄRIRAADISSA istui 16 henkilöä, jotka valitsivat oranssin voittajaksi äänin 9–7. OLOF BECKSTRÖMIN suunnittelemista saksista oli alun perin kaavailtu punaisia, mustia tai vihreitä. – Fiskaminien keräilemiseen liittyy kuitenkin olennaisesti myös se, että jo olemassa olevista esineistä voi nauttia. Kovin yleinen keräilykohde Fiskamin ei kuitenkaan ole. MUOVIN ARVOSTUS laski vuosien saatossa, ja eilisen suosikkiastioita alettiin kärrätä kaatopaikoille. Aallon aktiivinen keräilyvaihe päättyi hänen kirjoittamaansa kirjaan Fiskamin – värien synty (My Generation Oy 2014), jota varten hän haastatteli sarjan suunnittelijoita
Antiikki & Design 48 Elina Teerijoki 1950-luvun Stockmannin leningissä Hopeapeili-lehden kera. retrofiili. Valaisimellinen sivupöytä löytyi Raision Ekotila -kierrätys keskuksesta
Vanha korsettilaatikko kätkee sisälleen kesäkautena käytettävät korvakorut. Kellohameiden kulttuurikoti Elina Teerijoki viehättyy 1950-luvun muodin naisellisesta pastellimaailmasta ja Hopeapeili-lehdestä. A. Rakastan vuosikymmenen siroja huonekaluja ja pastellivärejä. Näyttävän, helmija höyhensomisteisen boleron Elina Teerijoki bongasi turkulaisesta Boutique Minne -vintageliikkeestä. Asunnon omistivat aikoinaan Hiiskun naimattomat sisarukset Aune, Kyllikki ja Helka. Kun aloitin vintageen keskittyvän blogini viitisen vuotta sitten, nimesin sen lehden mukaan. • Käytä korjausompelijan palveluita varsinkin vaativammissa korjauksissa. Nykyinen koti Turun rautatieasemaa vastapäätä luontuu Elina Teerijoelle kuin nakutettu alkuperäisine, pastelliturkooseine keittiökaappeineen. Kirjailijan nimikkoseura peri heidän kulttuurikotinsa ja käytti sitä pitkään vain vuosikokoukseensa. Vähitellen keräilyn painopiste keskittyi 1950-luvulle, joskin Teerijoki yhdistää mieltymystensä mukaan sekaan myös 1960ja 1970-lukua. Kirjailijoina ja toimittajina Turun kulttuurielämässä vaikuttaneet neidit kuuluivat V. Muotikeräilijän kaapissa vintage-leninkejä on reilusti yli 60. Elina Teerijoen blogi: hopeapeili.blogspot.fi retrofiili. En edes omista farkkuja! Sen sijaan Elina Teerijoki lähtee kaupungille leidimäisesti kynähameeseen ja villakangastakkiin sonnustautuneena. MIRVA SAUKKOLA KUVAT KATRI LEHTOLA E lina Teerijoen ja hänen aviomiehensä Juri Nummelinin turkulaiskoti pursuaa 1950-luvun tunnelmaa enemmän kuin aikakauden aito lyhyttavaraliike. . Kun muutimme tänne, saimme lunastaa monia Hiiskun neitien tavaroista. . Helmoja kohottavat alushameet, hatturasiat sekä kaulakoruun sointuvat muoviset korvanapit edustavat juuri sitä eleganssia, jota Hopeapeili-lehti suomalaisnaisille esitteli. Antiikki & Design 49 ELINA TEERIJOEN VINTAGEVINKIT • Kiinnitä huomiota saumanvaroihin. Molemmat mummolani sijaitsivat 1950-luvun kerrostaloissa, ja sellaisiin asuntoihin olemme aina uutta kotia etsiessämme päätyneet. Luovaa työtä tekevä aviopari arvostaa asuntonsa menneisyyttä. Parhaat löydöt Teerijoki on tehnyt kirpputoreilta, jotka kannattaa ratsata liki päivittäin arjen asioinnin lomassa. • Hihattomat ja holkkihihaiset 1950-luvun mekot sopivat lihaksikkaammille nykynaisille. Ne ovat myös mainio paikka kierrättää omia virheostoksia. Hattujen ohella hallussani on muun muassa heidän nappirasiansa. Hopeapeili-naistenlehti ilmestyi vuosina 1936?1971, ja Aune Hiisku kirjoitti siihen. Laita hyvä kiertämään! Kahvikattaus syntyy Figgjo Flintin norjalaisesta keramiikasta ja hempeistä liinoista. Käytän hyvin harvoin nykyvaatteita. On hauska hykerrellä ajatuksesta, että Hiiskun neidit olisivat tyytyväisiä entisen kotinsa nykyisen emännän tyylitajuun. Kirpputoriharrastus tuli 15-vuotiaan Elina Teerijoen elämään yksilöllisyyttä haikailevan kiltin tytön kapinana. Tuolloin asuimme edellisessä kodissamme enkä vielä tiennyt Hiiskuista yhtä paljon, vanhojen aikakauslehtien vaalijaksi tunnustautuva Teerijoki kertoo yllättävästä sattumasta. MISTÄ INTOHIMO 1950-lukuun kumpuaa. . . • Facebookin vintage-kirpputoriryhmistä voi tehdä loistavia löytöjä. Koskenniemen kirjalliseen piiriin. Hinnakkaammissa second hand -liikkeissä hän ei raaski kuluttaa lapsiperheen budjettia – poikkeuksena on turkulainen VintagEija’s erityisinä hemmotteluhetkinä. ELINA TEERIJOKI vaalii neitien perintöä myös Hopeapeili-blogissaan. Usein niitä on niin paljon, että vaatteen saa muokattua istuvammaksi. Vyötärönauhaa kannattaa usein pidentää. Kaksilapsinen, toimittajan ja tietokirjailijan töitä tekevä pariskunta tunnetaan intohimoisina keräilijöinä
ajankuva Antiikki & Design 50 1 Ku va M us eo vir as to
Nämä helsinkiläisen makuuhuoneen sängyt ovat uuskustavilaista tyyliä, jolle on ominaista sorvatut jalat ja musta väri. Vaikka parisänkyä pidettiin avioitumisen tunnuksena, käytännössä moni säätyläispari nukkui omissa makuuhuoneissaan. Makuuhuoneessa eletään vielä kynttilöiden valossa, mistä kertovat katon kynttiläkruunu ja kynttilänjalat pöydällä. Sänkyjen yllä on makuuhuoneille tyypilliset suojelusenkelitaulut. 2. Vaimon sänky on todennäköisesti oikealla, minkä voi päätellä yöpöydän runsaasta kosmetiikkavalikoimasta ja seinällä olevis2 Ku va H els in gin ka up un gin m us eo ›. Nukkumistilaksi makuuhuone alkoi varakkailla eriytyä 1800-luvulla. ANTTI KAIJALAINEN 1. Kustavilainen edustustila Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin kartanon 1800-luvun kustavilaistyyliin kalustettu makuuhuone kertoo ajasta, jolloin aatelissäädyn makuuhuoneet olivat edustustiloja. Kartanon makuuhuoneeseen on päätynyt ajan uutuus, alkoviin sijoitettu sohvasänky. Helsinki, noin 1900 Tapa sijoittaa kaksi sänkyä yhteen on lähtöisin Ranskasta. Molemmat saattoi sulkea verhoin, jotka pitivät nukkumatilan lämpimänä. Nukkuminen oli paljolti alisteista muille elämän toimille, vaikka tarve yksityisyyteen näkyi niin aatelisten makuualkoveissa kuin pohjalaisissa kerrossängyissäkin. Päivisin se toimi istuimena ja öisin vuoteena. ajankuva Antiikki & Design 51 Makuuhuone arkistui perheen suljetuksi tilaksi Makuuhuone oli 1700-luvulla aateliskartanoissa paraatihuone, jossa otettiin vieraat vastaan ja seurusteltiin. Englantilaisen perinteen mukaan sängyt pidetään erillään. Modernin ajan makuuhuone on perheen yksityisaluetta
Huoneen seinältä katselevat todennäköisesti apteekkarin esi-isät. Upeat Finlaysonin päiväpeitteet ovat tyyliltään jugendia, ja koristeellinen lattia on tuohon aikaan yleistä linoleumia. 3. teekkari Idman on vaalinut kodissaan tarkkaa hygieenisyyttä. Peseytymistä varten on komuutti eli kannellinen pesukaappi. Kalustus rakentuu 1800ja 1900-luvun vaihteessa muodissa olleesta jugendista. Sen varustuksiin kuuluivat moniosainen pesuastiasto ja yöastia, potta. Pesusetin malli tai koristelu ei viittaa Arabian tuotantoon. Muodikasta jugendia, 1890–1910 Helsinkiläinen makuuhuone on kuulunut mahdollisesti Fritz tai Julius Hirnille ja hänen vaimolleen. Herran puoleisella yöpöydällä on saattanut olla vesikarahvi laseineen ja taskukello telineessään. ajankuva Antiikki & Design 52 ta pussukoista, jotka ovat ajalle tyypillisiä käsitöitä. Se on tyypillinen 1920-luvun porvariskodin makuuhuone, joka on sisustettu edustavasti: salonkikelpoisen tyylikkäällä istuinryhmällä, komealla jugendkruunulla ja öljyvärimaalauksilla. Ku va Ty öv äe nm us eo W er sta s / Ku ur oje n m us eo n ko ko elm a. Huone on muuta huoneistoa alempana. Ovatko jugendhenkisissä terässängyissä nukkuneet apteekkarin pojat tai apteekin työntekijät. 4. Jykevät sängyt voivat hyvinkin olla tuore hankinta avioparin makuuhuoneeseen. Koti on selvästi varakas, sillä tavallisella väellä ei ollut tuolloin mahdollisuutta erilliseen makuuhuoneeseen. Ne näyttävät suorastaan statusesineiltä; ehkä niillä on haluttu kertoa onnellisesta avioliitosta. Idmanin kodissa on ollut myös toinen makuuhuone, joka on todennäköisesti ollut apteekkarin ja hänen vaimonsa käytössä. Tuskin kuitenkaan isäntäpari, sillä sängyt ovat erillään ja huoneeseen tullaan alas portaita pitkin. Kuin sairaalassa, 1920-luku Vesipiste lavuaareineen kiinnittää huomion, sillä sellainen ei ollut yleinen suomalaisissa makuuhuoneissa 1920-luvulla. Juokseva vesi ja tietynlainen sairaalamainen kliinisyys voivat selittyä sillä, että helsinkiläinen ap3 Ajanmukaisella jugendilla kalustettu makuuhuone kertoo varakkuudesta. Makuuhuoneessa ei ole mitään naisellista, vesipisteen kosmetiikkakin näyttää miehille tarkoitetulta, kölninvesiltä ja vastaavilta
4 5 Ku va Er ic Su nd str öm / H els in gin ka up un gin m us eo Ku va Pi et in en / M us eo vir as to ›. ajankuva Antiikki & Design 53 5. Geometrisesti kuvioitu funkismatto on todennäköisesti kotimais ta työtä. Ylellinen makuuhuone, 1931 Makuuhuoneen kalustus ja muu sisustus runsaine tekstiileineen on ylellinen ja yh tenäinen. Kaikki on hankittu ehkä kerralla uuteen helsinkiläisasuntoon. Näkymä voisi olla jostain 1930luvun Hollywoodelokuvasta, ja kosmetiikkaa pursuavan peilipöydän ääreen saattaisi ku vitella Jean Harlow’n kaltaisen vetyperok sidikuningattaren. Huonekaluissa sekoittuvat klassiset, art decon ja funktio nalismin piirteet. Tämä makuuhuone on kuulunut varakkaalle perheelle ja ollut var masti vaimon valtakuntaa. Sängyt on sijattu juhlallisesti, ja putkimaiset tyynyt ovat kuin empiren ajan (noin 1805–15) vuoteista
Sj öb lom / So ta m us eo. Ne toivat vanhemmille kahdenkeskeistä rauhaa. Näin ahdas asuminen muistuttaa vuosikymmenten takaista aikaa, jolloin työläisperheissä kaikki nukkuivat samassa huoneessa. Varsinaisessa kodissa Helsingin Kaivopuistossa Mannerheimille riitti vuoteeksi kenttäsänky. lässä Helsingissä. Ku va K. Työläiskodin ahtautta, 1970 Kirvesmies Mettäsen perheen koti sijaitsi sittemmin puretussa Koskelan parakkiky6 Mannerheimin sodan ajan makuuhuone oli karun käytännöllinen. Marskin makuuhuone oli hänelle luontaiseen tapaan yksinkertaisesti sisustettu. ajankuva Antiikki & Design 54 6. Sisustus on pääasiassa funktionalismia, joka tarkoituksenmukaisuudessaan tietysti sopi sotilaalle. Marskin sänky, 1940-luku Marsalkka Mannerheim asui sodan aikana Mikkelissä tohtori Dahlströmin huoneistossa niin sanotussa Graniittitalossa. Erilliset makuuhuoneet alkoivat yleistyä Suomessa 1930-luvulla, kun elintaso nousi. Vuoteen tuli olla kova, sillä se oli lääkärin mielestä hyväksi reumatismia sairastavalle miehelle. Pehmeyttä huoneeseen tuova ryijy on saattanut kuulua Dahlströmeille. 8. Kuvassa on tytär Sirkka-Liisa. Vauva makuuhuoneessa, 1970 Makuuhuone Helsingissä on sisustettu 1960–70-lukujen vaihteen huonekaluil7. Perhe asui ahtaasti, ja kolmesta sängystä päätellen kaikki nukkuivat samassa makuuhuoneessa. Näyttää siltä, että makuuhuone on erotettu muusta huoneistosta myöhemmin rakennetulla seinällä. Myös Mikkelin-makuuhuoneen sänky näyttää karulta niin kuin huone muutenkin
7 8 Ku va Ka ri H ak li / H els in gin ka up un gin m us eo Ku va Ka ri H ak li / H els in gin ka up un gin m us eo. Vauva pinnasänkyineen on tuonut huoneeseen poikkeus tilan, jossa vaipat ja lastenvaatteet ovat vallanneet Muuramen lipastot. Statusesineenä ja yhteiskunnallisen aseman merkkinä voi pitää perheen lääkäri-isän vaaterenkiä, puvun ja muiden vaatteiden säilyttämiseen tarkoitettua telinettä. ajankuva Antiikki & Design 55 la. Se on väljä, mutta eroaa karuudessaan 1900-luvun alun varakkaiden kotien rikkaasti sisustetuista makuuhuoneista. Asiantuntijana tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta. Nukkamatot olivat ajan muotia; niitä sekä tehtiin itse että hankittiin ostettuina. Makuuhuoneesta on tullut perheen omaa tilaa, jota ei esitellä vieraille
Ilja Repin (1844–1930), Aateliston kesäjuhla, 1894, Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelma, Ateneumin taidemuseo. Opetusohjelma perustui uusklassismiin. Antiikki & design 56 venäläinen taide Venäjän taiteen kultainen vuosisata Venäläinen kulttuuri on suomalaisille tuttu ja tun te maton, läheinen ja vieras. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin vie meidät keisarilliselle Venäjälle suomalaisissa kokoelmissa olevien maalausten ja 1800-luvun taiteilijoiden johdattamana. Kuvakulttuurista kesti vain ikonitaide, jonka tekijöistä tunnetuin oli 1400-luvun alussa Andrei Rublev. Italia ja Ranska nostettiin maalaustaiteen esikuviksi, kun Kolmen jaloimman taiteen eli maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin akatemia aloitti Moskovassa keisarinna Elisabet Petrovnan aikana 1757. Bysanttilaiset ja muinaisvenäläiset kulttuuripiirteet saivat väistyä, kun Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin 1703 ja käänsi katseen kohti eurooppalaista tyyliä. Romanovien dynastian valtaannousu vuonna 1613 käänsi maan historiassa uuden lehden. Kultaisen ordan alistamista ruhtinaskunnista säästyi vain Novgorod. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen 1. Vuonna 1764 Katariina Suuri siirsi akatemian Pietariin ja antoi sille virallisen aseman Keisarillisena taideakatemiana. Loistelias Kiova kuoli. TUIJA PELTOMAA V enäjän taide vaipui ruususen uneen yli sadaksi vuodeksi mongolivalloittajien vyöryttyä maahan vuonna 1240
Koska konservatiivisilta mestareilta ei herunut ymmärrystä taiteen vapaudelle ja kaunistelemattomalle todellisuudelle, 14 loppututkintoa suorittavaa taiteilijaa erosivat akatemiasta ja perustivat Pietarin taiteilijaosuuskunnan. Vuoden 1836 Pietarin taideakatemian näyttelyssä Aleksandr Puškin ennusti suurta tulevaisuutta Ivan Aivazovskille. Repin maalasi sujuvasti ja näennäisen vaivattomasti. Maaseudun köyhyys ja yhteiskunnan osattomat paljastuivat kaikessa karuudessaan, kun keisari Aleksanteri II kumosi maaorjuuden vuonna 1861. Tämän maalauksissa iltarusko kultasi talonpoikaisidyllit ja merimiehet kamppailivat luonnonvoimia vastaan. 2. Tšugujevissa Itä-Ukrainassa syntyneen taiteilijan perhe kuului väheksyttyihin sotilassiirtolaisiin. Ilja Repin ”Aamun tunnit, jotka omistan taiteelle, yhdestätoista kahteentoista taulun ääressä, ovat elämäni parhaita hetkiä,” sanoi Ilja Repin, jota Maksim Gorki kutsui lumotuksi mestariksi. Henkilöhahmot kerjäläisistä siniverisiin, kirkkoisiin, kasakoihin ja älymystöön olivat läpileikkaus keisarillisesta Venäjästä. Uudistusliikkeistä kauaskantoisin oli 1870 perustettu Peredvižnikkeinä eli Vaeltajina tunnettu Kiertävien taidenäyttelyiden yhdistys. Talonpoikaisväestö haki turvaa perheestä, kirkosta, luostareista ja ikoneista. Antiikki & design 57 venäläinen taide › Mihail Clodt (1832–1902), Volgan jokimaisema, 1881, yksityiskokoelma. Väreilevä viiva vangitsee kankaalle ilman, valon ja naisten juhlaeleganssin. Repinin teokset herättivät alusta alkaen keskustelua sekä suuren yleisön että intelligentsian piirissä. Nuorena harrastettu ikonimaalaus toi hänen elämäänsä kirkkaat värit. Kuva Sanna Liimatainen 2 1800-LUVUN alussa Karl Brjullovista tuli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu venäläinen taidemaalari. Yläluokka tukeutui keisariin ja perinteisiin. Kun viralliset näyttelyt sulkivat heiltä ovensa, he vaelsivat tauluineen maaseudulle. Vaeltajiin 1878 liittynyt Ilja Repin porautui maalauksissaan venäläisyyden ytimeen. Aateliston kesäjuhla -maalauksessa siveltimen jälki on kevyt. Se ihaili historiamaalauksia, kuvitteellisia maisemia ja jalosukuisia muotokuvia. Mihail Clodt Maisemamaalaus nousi Venäjällä arvoasteikossa kansanelämän rinnalle 1880-luvulla. Asiaa edisti Mihail Clodt, joka pani alulle. 1. Düsseldorfin taideakatemiasta välittynyt romantiikka herätti kiinnostuksen oman maan maisemiin. 1860-luvulle tultaessa akateeminen täydellisyys ja romanttinen paatos olivat auttamattomasti loitontuneet laajan Venäjänmaan todellisuudesta. Jo lapsena Repin näki yhteiskunnan etuoikeutetut ja arvottomat. Rakkaus musiikkiin toi Repinin yhteen säveltäjä Modest Musorgskin ja Nikolai Rimski-Korsakovin kanssa. Iltapuvut hehkuvat jalokivien lailla, mosaiikkimainen väri leijuu kuin parfyymin tuoksu tai musiikki. Brjullov maalasi kaunopuheisia aiheita taiturimaisella tekniikalla. Kiinnostus ihmisyyteen yhdisti hänet kirjailija Leo Tolstoihin ja Fjodor Dostojevskiin. Nyt se sai rinnalleen kirjailijat ja vaatimattomista oloista tulevat taiteilijat. TAITEEN KAPINA alkoi Pietarissa lokakuussa 1863. Sen piirustusilloissa käytiin kiivaita keskusteluja, joihin nuori Ilja Repin osallistui. Sen taiteilijat alkoivat tehdä taidetta kansasta ja kansalle
Varakkaiden maanomistajavanhemKuva Kansallisgalleria / Janne Mäkinen Ivan Shishkin (1832–1898), Maisema, ajoittamaton, Ateneumin taidemuseo. Selkeä piirustus, tilajako ja valaistus tekevät tunnelmasta levollisen. Suomessa vastaavat aiheet kiehtoivat Berndt Lindholmia, joka kutsuttiin Pietarin taideakatemian jäseneksi 1873, samana vuonna kun Shishkin nimitettiin maisemamaalauksen professoriksi. Hän hakeutui puiden siimekseen kaikkialla missä liikkui Venäjällä, Düsseldorfissa ja Valamon saarella. Niiden pienuus korostaa joen majesteettisuutta. Monet Ivan Shishkinin ja hänen toisen vaimonsa taiteilija Olga Ladoga-Shishkinan maalauksista ovat syntyneet samoilla niitynreunoilla ja metsäpoluilla. Clodt on ikuistanut Volgan jokimaisema -maalauksessaan vuolaan virran ilman suuria kertomuksia. Nikolai Kuznetsov Erottuaan Pietarin taideakatemiasta kesken opintojensa Nikolai Kuznetsov asettui sukutilalleen Stepanovkaan Etelä-Ukrainaan. Mihail Clodtin Volga näyttää katsojalle äiti-Venäjän kasvot siinä missä hänen sisarenpoikansa ja oppilaansa Eero Järnefeltin Koli mäntyineen, järvineen ja vaarajonoineen edustaa kuvaa Suomen isänmaankasvoista. Rantatörmällä laiduntaa kaksi lehmää. 3. Maaperä on köyhä, hiekkaa ja ruohikkoa. Tunnusomaiseen venäläiseen maisemaan kuuluu joki, sen aukeat rannat ja yllä kaartuva avara taivas. Peredvižnikkien perustajajäsenen maisemat tulivat läheisiksi kaikille kansankerroksille. 4. Antiikki & design 58 venäläinen taide Pietarin taideakatemian maisemamaalausluokan ja johti sitä viisitoista vuotta. Kun detaljit siirtyvät kankaalle, siveltimen kosketusjälki ja hienovarainen sävyvaihtelu herättävät eloon koiranputkien pitsimäiset kukinnot ja puiden lehvästön. Luonnonmaisemaa täydentävät ihmishahmot ja veneet. 3 Vaeltajat kuvasivat oman aikansa tapahtumia, venäläistä ihmistä, elämäntapaa ja maisemaa.. Ivan Shishkin ”Venäläisen metsän jättiläinen” Ivan Shishkin syntyi suurten metsien seudulla Jelabugan pikkukaupungissa Volgaan laskevan Kama-joen varrella. Shishkin lähestyi yhtäläisellä rakkaudella vuosisataisia mäntyjä, kuusia, suunnattomia metsänsisustoja ja vaatimattomia metsänreunoja. Hän poimi esiin luonnon yksityiskohdat ja teki näkemästään huolellisia tutkielmia. Kaikista Venäjän joista juuri Volgassa kiteytyy kansan ja maan henki
Kuva Kansallisgalleria / Janne Mäkinen 4 Nikolai Kuznetsov (1850–1929), Sikoja, 1889, Ateneumin taidemuseo. Kansan totuudellinen ja kaunistelematon kuvaaminen oli osa Peredvižnikkien periaatteita, joihin kuului myös moraalinen, eettinen ja 5 Vasili Polenov (1844–1927), Vanha mies, 1871, Ateneumin taidemuseo. Vaeltajiin hän liittyi 1883. asti Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi. asti Helsingissä Didrichsenin taidemuseossa, www.didrichsenmuseum.fi.. Kuva Kansallisgalleria / Kari Soinio › TAIDETTA VENÄJÄLTÄ JA NEUVOSTOLIITOSTA • Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin -näyttely jatkuu 8.5. Niiden kauneus on nöyrää ja teeskentelemätöntä. Hän etsi ihmistyyppejä historiallisiin ja raamatullisiin aiheisiin kirkoista, luostareista ja juutalaiskortteleista Venäjältä ja Lähi-idästä. • Uudempaa 1900-luvun neuvostovenäläistä kuvataidetta moskovalaisen keräilijän Mihail Arefjevin kokoelmasta voi nähdä 15.5. Hän tarkkaili ympäristöään lempein silmin, huomasi kyyhkyslakan ja katolla majailevat haikarat. • Näyttelyn ohjelmaan kuuluu luentoja, esimerkiksi 30.3. Jouduttuaan onnettomuuteen vuonna 1889 taiteilija kulki tiluksillaan kainalosauvojen varassa. Tiikerijuovikas bokseri kertoo hyvinvoinnista. Antiikki & design 59 venäläinen taide pien toiveita uhmaten hän solmi avioliiton tilan palkollisen kanssa. klo 18 Eero Järnefeltin seuran puheenjohtaja Leena Lindqvist puhuu aiheesta Eero Järnefelt ja Mihail Clodt. Vanhuksen kasvoissa näkyvät elämän jäljet ja kokemusten muovaama karaktääri. Hyväntahtoista huumoria arkeen tuo sikojen ja haukkuvan koiran kohtaaminen. Rotukoirien kasvatus oli 1800-luvun lopulla osa Venäjän vauraimpien elämäntapaa. 5. Vasili Polenov Vaeltajiin kuulunut Vasili Polenov ei ollut talonpoikainen ”musikkataiteilija”, vaan aatelismies, taidetta ja oikeustiedettä opiskellut akateemikko ja professori. Sydäntä koskettava muotokuva toteuttaa Polenoville läheisen Leo Tolstoin näkemystä taiteesta tunteita herättävänä voimana, joka voi yhdistää ihmiset
Vrubelin satuaiheet edustavat 1890-luvun symbolismia, ja dekoratiivinen maalaustyyli l’art nouveauta. Aivazovskin romanttinen taiteilijanlaatu kukoisti tunteita liikuttavissa ja tavallisesta poikkeavissa aiheissa. 1897, Ester ja Jalo Sihtolan Taidesäätiön lahjoituskokoelma, Ateneumin taidemuseo. Vuonna 1873 hän erosi Pietarin taideakatemiasta, muutti Pariisiin ja avasi kotinsa ovet venäläiselle kulttuuriväelle. Siellä vieraili myös Pietarin taideakatemiassa opiskellut suomalainen merimaalari Oscar Kleineh. Turner lausui näkevänsä hänen töissään ”nerouden innoittamaa kauneutta ja voimaa”. Aivazovski maalasi muistinvaraisesti ilman luonnoksia. Mihail Vrubel eli keskellä kirjallisuuden, musiikin, baletin ja oopperan maailmaa. Englantilainen maisemamaalari J.M.W. Kun Nikolai Rimski-Korsakovin säveltämä Sadko sai ensi-iltansa Sergei Mamontovin yksityisessä oopperassa Moskovassa 26.12.1897, Vrubelin vaimo Nadezhda Zabela-Vrubel esiintyi miehensä luonnosten mukaan tehdyissä puvuissa Volkhovan, meren kuninkaan nuorimman tyttären ja prinsessan roolissa. Valöörien eli tummien ja vaaleiden sävyjen vaihtelu korvaa ääriviivat. Hänen nopeutensa ja tuotteliaisuutensa perustuivat alla prima -tekniikkaan, eli maalaukset syntyivät pohjustetulle kankaalle ilman Mihail Vrubel löysi aiheita kansan perinteestä, uskonnosta ja mystiikasta.. Koska hän yhdisti näkömuistin mielikuvitukseen, perspektiivi, valo ja yksityiskohdat poikkeavat totutusta. Utuinen atmosfääri kertoo auringon laskevan. Bogoljubov kuvaa Kronstadtin ankkuripaikan luonnonvalossa välittömään ranskalaiseen tapaan. Tehokeinoina toistuvat auringon ja kuun valo, aallot ja vaahtopäät. 6. Aleksei Bogoljubov Akateemisen koulutuksen saanut Aleksei Bogoljubov solmi alusta alkaen läheiset siteet Vaeltajiin. Ilmaperspektiivi pehmentää horisontin, jossa erottuu kullattu kupoli, Pyhälle Nikolaille omistettu laivaston kirkko. Hän etsi aiheita kansanperinteestä, uskonnosta ja mystiikasta samaan aikaan kun Akseli Gallen-Kallela Suomessa antoi kasvot Kalevalan sankareille. Hallitsevana väriaksenttina on Venäjän lippu. 8. Ivan Aivazovski Ivan Aivazovskin elinaikana hänen yksityisnäyttelynsä kiersivät 55 kertaa lähes koko Euroopan. 7. Venäjän taiteessa kaksi meriaihetta ovat ylitse muiden: Mustameri ja Pietarin edustalla sijaitseva Kronstadtin merilinnoitus. Mihail Vrubel Mir Iskusstva eli Taiteen maailma -liikkeessä taiteilijoiden työkenttä laajeni 1890-luvulla grafiikkaan sekä lavastusja pukusuunnitteluun. Antiikki & design 60 Mihail Vrubel (1856–1910), Meren prinsessa (Nadezhda Zabela-Vrubel Rimski-Korsakovin oopperassa Sadko), luonnos, n. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen venäläinen taide 6 oikeudenmukainen suhtautuminen kanssaihmisiin. Kaunis sopraano lumosi säveltäjämestarin, joka teki hänestä yhden oopperoidensa tähdistä
Antiikki & design 61 venäläinen taide Aleksei Bogoljubov (1824–1896), Kronstadtin ankkuripaikka, ajoittamaton, Sinebrychoff. Maisema on Galatasta kohti Kultaisen sarven suuta, taustalla Hagia Sofia ja Sultanahmet eli Sininen moskeija. Konstantinopolilla oli Venäjälle suuri symbolinen ja strateginen merkitys. Vierailut eivät jääneet tähän, olihan matka taiteilijan kotiseudulta Krimin niemimaan Feodosiasta lyhyt. Tämä on houkutellut kopioijia ja väärentäjiä niin, että maailmalla liikkuu paljon enemmän Aivazovskeja kuin ne yli 6 000 teosta, jotka taiteilija on arvioinut tehneensä. Kuva Kansallisgalleria / Janne Mäkinen Ivan Aivazovski (1817–1900), Näkymä Konstantinopolista, 1860, Lappeenrannan taidemuseo. Kuva Sanna Liimatainen 7 8 pohjamaalausta tai erillistä viimeistelyä. Se oli entinen Bysantin pääkaupunki, jonka seuraajaksi ”kolmanneksi Roomaksi” Moskova oli julistautunut vuoden 1453 osmanivalloituksen jälkeen. Konstantinopolissa Aivazovski kävi ensimmäisen kerran vuonna 1845. Näkymä kaupungista minareetteineen muistuttaa, kuinka lähellä venäläinen kulttuuri on aina ollut itää ja etelää, Aasiaa ja islamin maailmaa.. Mustanmeren ja Välimeren solmukohtana se oli elintärkeä Venäjän laivastolle ja kaupalle
Rakennus tuhoutui sodassa, ja se on rakennettu uudelleen.. Etualan lasiveranta oli rakennuksen vanhimpia osia. kulttuurimatka 62 Antiikki & Design Repinin ostama huvila oli alun perin pienempi, mutta sitä laajennettiin perheen ja taiteenteon tarpeisiin. Kattoikkunat toivat valoa maalaamiseen
Nordmannilla oli talviverannan vieressä työhuone, jossa hän kirjoitti novelleja ja romaaneja. Hän oli työskennellyt valokuvaajana ja kirjoittanut nimellä Natalia Severova. 63 Antiikki & Design kulttuurimatka Ilja Repinin Penaty oli valon ja juhlien huvila Voisiko olla parempaa huvilaa taiteilijalle: kattorakenteet päästävät paljon valoa ateljeehen, ja vieraille on suuri pyöreä pöytä. Sodassa tuhoutunut huvila on rakennettu uudelleen kotimuseoksi. Maalaus toisessa telineessä esittää Vesuviusta, ja oikealla näkyy kirjailija Aleksandr Puškinin muotokuva.. Hän osti Kuokkalasta huvilan Nordmannin nimiin. Ilja Repin ja Natalia Nordmann viettivät Kuokkalassa Karjalan kannaksella iloista taiteilijaelämää. Yli 500 neliön huvilassa on kahdeksan huonetta, joista suurin toimi Repinin ateljeena. Huvilan seinillä on Repinin oppilaiden ja ystävien töitä, mutta hänen omista › Ateljeessa on esillä viimeinen Ilja Repinin maalaama omakuva vuodelta 1920. Se tarjosi rauhallisen asuinja työympäristön, joka ei kuitenkaan ollut liian kaukana Pietarista. ULLA MIETTUNEN KUVAT ERJA LEMPINEN K un Ilja Repin asettui vuonna 1899 Terijoen Kuokkalaan, hän oli jo maailmankuulu taiteilija. Nordmann oli moderni ja itsenäinen nainen. Vaimonsa ja lapsensa jättäneellä Repinillä ja Nordmannilla oli vapaa suhde, joka oli molempien ihaileman Leo Tolstoin moraalisten periaatteiden mukainen. Pariskunnan huvila sai nimekseen Penaty muinaisten roomalaisten kotijumalien penaattien mukaan. ILJA REPIN MAALASI useita teoksia samanaikaisesti, ja suurten maalausten teossa auttoivat hänen oppilaansa, joita usein asui talossa. Opettajana Pietarin taideakatemiassa toimiessaan hän osallistui aktiivisesti kaupungin taide-elämään, ja siellä hän oli tavannut Natalia Borisovna Nordmannin, suomalaissukuisen amiraalin tyttären, joka oli häntä lähes 20 vuotta nuorempi
VUODESTA 1918 Suomen kansalainen. Jos joku unohti säännöt ja tarjoili toiselle, rangaistuksena oli yleensä se, että joutui pitämään hauskan puheen ruokasalin portaikossa. – Natalia Nordmann hyväksyi terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta yhden epäterveellisen asian: viinin. Hänen tunnetuimpia maalauksiaan ovat Volgan lautturit ja Iivana Julma surmaa poikansa Ivanin. ENSIMMÄINEN puoliso Vera Ševtsova vuodesta 1872, lapset Vera, Nadešda, Juri ja Tatjana. UKRAINASTA SUOMEEN ILJA JEFIMOVITŠ REPIN syntyi 1844 Tšugujevissa Venäjän keisarikunnassa, nykyisen Ukrainan alueella. Silloin huvilan ulkopuolelle ripustettiin kello 15 vaaleansininen lippu, joka viesti siitä, että kaikki olivat tervetulleita. REPIN kuului Vaeltajiin eli Peredvižnikkeihin, Venäjän maalaustaidetta uudistaneeseen realistiseen ryhmään. – Hän lanseerasi kasvisruokavalion, gramofonin tahtiin tanssimisen, valokuvaamisen ja keskiviikkoiset vastaanotot. Hän matkusti keräämässä esineitä, joiden ajatteli sopivan maalauksiinsa, kertoo Penatyn museon varajohtaja Juri Balatsenko. Nordmann oli Tolstoin tapaan vakuuttunut siitä, että maailman voisi pelastaa nälältä kasvissyönnillä. NATALIA NORDMANNILLA oli paljon ideoita siitä, miten tässä talossa oltiin ja elettiin, museonjohtaja Tatjana Borodina kertoo. › Ajan sisustusmuotiin kuuluivat turkkilaistyyliset intarsiakoristeinen tupakkapöytä ja plyysiverhoiltu nojatuoli hapsureunuksineen sekä tuolilla oleva, käsin solmittu itämainen tekstiili. Antiikki & Design 64 kulttuurimatka maalauksistaan hienoimmat ovat nykyään Venäläisen taiteen museossa Pietarissa ja Tretjakovin galleriassa Moskovassa. Hän kutsui sitä juomaksi, joka antaa juojalle auringon energian. Kuoli 1930 Kuokkalassa, joka sai neuvostoaikana 1948 nimen Repino. – Vuonna 1888 hän etsi Etelä-Venäjältä materiaalia tunnettuun maalaukseensa Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. Monet taulun esineistä voi löytää täältä ateljeesta. Keskiviikot olivat vierailupäiviä. Tuolin selkänojassa on koristeelliset kaiverrukset. Pyöreän pöydän ympärillä kaikki ottivat ruokaa itse. Toisen maailmansodan aikana kaikki Penatyn taideteokset ja esineet vietiin turvaan Pietarin taideakatemian kellariin Vasilin saarelle.. – Ilja Repin oli hyvin tuottelias ja samalla myös tarkka teostensa yksityiskohtien aitoudesta. Hän opiskeli Pietarin taideakatemiassa ja asui sen jälkeen Pariisissa ja Moskovassa. Tämän rangaistuksen saattoi saada myös itse Repin, Juri Balatsenko kertoo
Repinin veistos vasemmalla esittää Leo Tolstoita.. Wieniläistuolit ovat todennäköisesti Jacob & Josef Kohnin valmistamat. kulttuurimatka Antiikki & Design 65 Alakerran talvipuutarhassa vietettiin muun muassa teehetkiä
Pieni rantamaisema lapsikuvan alla on esityö Repinin maalaukseen Mikä vapaus!. Lapsia kuvaavassa maalauksessa ovat Repinin tyttäret Vera ja Nadešda, ja sen oikealla puolella oleva taulu esittää Natalia Nordmannia. kulttuurimatka Antiikki & Design 66 Penatyn pyöreän pöydän ympärillä kestittiin vieraita keskiviikkoisin
Ateneumin taidemuseo. Ku va Ka ns all isg all er ia / Ju kk a Ro m u & Jo uk o Kö nö ne n Repin teki myös veistoksia. Näön huononnuttua hän käytti pitkävartisia siveltimiä.. Kun Repinin oikea käsi kipeytyi, hän ryhtyi maalaamaan vasemmalla. Maalaus oli Repinin aikana Penatyssä. Natalia Nordmannin muotokuva on esillä Penatyssä. kulttuurimatka Antiikki & Design 67 Ilja Repin: Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva, 1903
Repin kuoli 86 vuoden iässä syyskuussa 1930. Taiteilijasta tuli tahtomattaan yksi monista venäläisistä emigranteista Suomessa. Kuokkalan ja Terijoen välillä on 30 kilometriä hiekkarantaa. Kyläilyjen ja isojen illallisten aika kesti vuoteen 1914, jolloin Natalia Nordmann sairastui ulkomaanmatkalla ja kuoli Sveitsissä. Hänen oikea kätensä oli kipeä ja näkönsä huonontunut, joten hän maalasi vasemmalla kädellään ja käytti lähes metrin pituisia siveltimiä, Juri Balatsenko kertoo. Vuonna 1944 vietettiin Repinin 100-vuotisjuhlaa, ja silloin päätettiin, että Penaty rakennetaan uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaan. kulttuurimatka Antiikki & Design 68 Vierailijoiden joukossa oli kuuluisuuksia, kuten kirjailijat Maksim Gorki ja Leonid Andrejev sekä kulttuurivaikuttaja, kriitikko ja realismin puolustaja Vladimir Stasov. Lisätietoa ja aukioloajat www.eng.nimrah.ru/musrepin/ Ilja Repinistä tuli 1917 tahtomattaan yksi Suomen venäläisistä emigranteista. Taiteilijoiden aikoinaan suosimaa aluetta sanottiin Karjalan Rivieraksi.. – Elämä Kuokkalassa oli hyvin niukkaa. Huvila tuhoutui täysin toisen maailmansodan aikana. Hän yritti luoda yhteyksiä suomalaisiin taiteilijoihin ja lahjoitti 1919 seitsemän omaa maalaustaan ja 23 muuta venäläisten taiteilijoiden maalausta Suomen Taideyhdistykselle. – Talossa olleet tavarat vietiin turvaan Pietariin jo vuonna 1941. Nyt kaikki, mitä saatiin pelastettua, on taas täällä. Repinillä ei ollut tarpeeksi rahaa lämmittää koko huvilaa, ja sanotaan, ettei hänellä aina ollut varaa ostaa ruokaakaan. Yhdessä museon huoneista näytetään lyhytelokuvaa, jossa Ilja Repin ja hänen tyttärensä Vera lapioivat lunta ja heittelevät lumipalloja huvilaan johtavalla kujalla. ILJA REPIN KÄVI kotimaassaan Venäjällä viimeisen kerran 1917; sen jälkeen itsenäistyneen Suomen ja Venäjän raja suljettiin. Hänet haudattiin Penatyn puistoon pienelle kukkulalle, paikkaan, jota hän oli kutsunut kotikylänsä Tšugujevin nimellä. Katsoja voi melkein kuulla hänen kuiskaavan: ”Täällä olin onnellinen.” Ilja Repinin kotimuseo Penaty, Primorskoe Shosse 411, Repino. Vaikka filmillä näkyy vanha mies, hän on myös nuorekas ja leikkisä taiteilija
Kuvan perusteella tämä maljakko on punaista opaalilasia. Maljakon vakuutusarvo on 300 e. kysy esineistä Antiikki & Design 69 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja 1 2 1. Maljakko vuodelta 1915 on mielenkiintoinen ja melko harvinainen esimerkki varhaisesta suomalaisesta studiokeramiikasta. Kenen muotoilema se voisi olla. Maljakkoa on tehty kolmessa koossa vuosina 1972–73, ja kuvassa on niistä suurin, korkeus noin 30 cm. (HK) Ruukun vakuutusarvo on 100 e, Old Timesista arvioidaan. Lähetä meille oma kysymyksesi!. Hakkaraisen Taidetakomon perusti vuonna 1921 Antti Hakkarainen Helsingin Kamppiin. Kuvia ei palauteta. Pohja on kuulattu eli punttelin jälki on hiottu pois. kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Se valmisti monenlaisia valaisimia ja koriste-esineitä tinasta, takoraudasta ja messingistä. Mikä olisi hinta-arvio. Tummaksi poltettu punasavi ja orgaaninen, myöhäisjugendin ihanteita vapaamuotoisesti soveltava koristelu liittää työn A. W. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Kotimaista studiokeramiikkaa Mitä voisitte kertoa ruukusta. 3. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Monille Hakkaraisen esineille Mikä missä milloin 3 Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti. Varsinainen löytö kahdella eurolla! Maljakon on suunnitellut Heikki Orvola Nuutajärvelle. Signeerausta ei ole. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Oliivia muistuttava kuvio on mustaa opaalilasia. (AK) 2. Hakkaraisen peili Tinapeilissä (koko 29 x 30 cm) on Taidetakomo Hakkaraisen leima. Kuka on sen tekijä ja mikä on arvo. Maljakkoa on valmistettu pyörittäen puhalletusta punaisesta opaalilasista sekä kirkkaasta vihreästä lasista. Arvelisin, että tekijä on Finchin oppilas Gitti Heikel, josta ei koskaan tullut kovin tunnettua. Finchin oppilaiden ”koulukuntaan”. Orvolan opaalilasimaljakko Ostin kirpputorilta maljakon kahdella eurolla
Maljakko ei vaikuta suomalaiselta. (K-PK) Valaisimen vakuutusarvo on 400 e, Old Timesista arvioidaan. Materiaali on todennäköisesti sinkkilejeerinkiä, joka on pronssattu ja patinoitu. Onko sillä minkäänlaista arvoa, vai meneekö vain koristeena. Samanlaista peiliä ei löydy 1930-luvun kuvastoista, mutta muotokieli on hyvin lähellä ajan henkeä. Ostajan löytyminen voi olla hankalaa, mutta jos sellainen jostakin putkahtaisi, 500 e voisi olla vakuutusarvo. Lampputyypin öljypoltin oli amerikkalaisen Benjamin Sillimanin keksintö vuodelta 1855. Henkilökuntaa sillä oli vuonna 1912 kaikkiaan 420. Siihen kuuluva lasikuuppa on ehjä. Kaikissa malleissa ei ollut varjostinta. 90 cm). Yrityksen tarina päättyi konkurssiin 1932. Tyyliltään se on uusrokokoota, mutta mukana on muitakin tyylivaikutteita. Kaulassa on kaiverrus vuodelta 1945. (K-PK) Peilin vakuutusarvo on 300 e, arvio Old Times. Materiaaleina käytettiin paljon juuri sinkkilejeerinkiä mutta myös kullattua pronssia. (V-JJ) 6. Usein kattoon tarkoitetuissa valaisimissa oli yksinkertainen peltivarjostin, mutta ne saattoivat olla myös hyvin suuria, monihaaraisia ja kristallein varustettuja. Lamppu on 1800-luvun lopulta. 7. 1800-luvun lopussa perustettu yhtiö toimi laaja-alaisesti: se valmisti höyrypannuja, voimansiirtolaitteita ja jopa laivoja. Oletpa saanut komean ja ilmeisesti tuhottoman painavan mankelin. Mankeli Kotkasta Talokaupan yhteydessä saimme vanhan mankelin. 43 cm), onko se kotimainen. (KK) Maljakon vakuutusarvo on 50 e, arvio Old Times. Niissä ei ole minkäänlaista leimaa tai vuosilukua Onko tarjotin varmasti kuulunut osana kokonaisuuteen. Pikarisetti Välimereltä Sain pikarit ja tarjottimen joskus pikkutyttönä isopapalta. Maljakko on ehkä tehty karahvin aihiosta, mahdollisesti sellaisesta, joka on rikkoutunut kaulasta. Kulumisesta voi päätellä, että se on ollut hopeoitua messinkiä, mutta hopeointi on käynyt kovin vähiin. Metalliosat ovat selvästi valurautaa, ja laitteen valmistaja on Kotka Järnaktiebolaget, Kotkan Rauta Oy 1900-luvun alussa. Tina oli 1920ja -30-lukujen muotimateriaali. Kertaustyylinen öljylamppu Toivoisin tietoja valaisimestani (kork. Koristeellinen hionta Mitä voisitte kertoa maljakosta (kork. Esi5 4 7 6. Valkometallisten pikarien kuviointi on käsin pakotettu. Tätä hiontaa ei löydy Riihimäen Lasin tai Karhulan lasitehtaan 1930-luvun kuvastoista. Tällaisia mankeleita näkee aika harvoin myynnissä, ja tämä on kyllä komein näkemistäni suomalaisista. Hionta näyttää hienommalta ja monimutkaisemmalta kuin 1945 todennäköisesti olisi tehty, sillä tavarapulan aikana yksinkertaisempikin meni kaupaksi. Pikarit sitä vastoin ovat hyvin säilyneitä, eikä niissä juuri näy kulumista. 4. Varjostimet olivat usein etsattua lasia ja maalauksin ja kultauksin koristettuja. Vuonna 1945 ei muutenkaan valmistettu lyijykristallia raaka-ainepulan takia. kysy esineistä Antiikki & Design 70 on ominaista 1920-luvun klassisismi ja art deco ”kantti ja kaari” -aiheineen. Tällaisia valaisimia valmistettiin esimerkiksi Saksassa monen kokoisina ja näköisinä ja kaikissa kertaustyyleissä. 5. Voi myös olla, että maljakko on tehty rikkoutuneesta vanhemmasta karahvista, ja lasin hionta on siis vanhempi
Yhtäläisyyksistä näkee myös, että he tekivät yhteisiä maalausretkiä. Linjakas lepotuoli on kromattua metallia ja mustaa nahkaa. Priimakuntoinen kangastai nahkaverhoiltu 1970-luvun Luisa-lepotuoli voi maksaa 600–1 000 e. ”Mobel Italia design Marcello Cuneo” -leimatuista yksilöistä on maksettu nettohuutokaupoissa 200– 400 e. Taulujen aiheet ja tyyli muistuttavatkin paljon isä-Arthurin maisemamaalauksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän värväsi vapaaehtoisia jääkärikoulutukseen Saksaan, ja huhtikuussa 1918 hän oli mukana Helsingin valtauksessa. Ateljeetalo sijaitsi Munapirtin saarella Tuuskin kylässä. Kun yrität erottaa aidon vintagetuolin muista samankaltaisista malleista, katso tarkasti yksityiskohdat ja mitat. Kunto on tyydyttävä ja koko kehyksineen 102 x 83 cm. Estin tyrskymaalaus Olen saanut perintönä Jon Oskar Estin maalaaman taulun. Rantatyrskyt vuodelta 1926 on myyntiarvoltaan vaatimattomat 100 e. Paul oli ammatiltaan puolustusvoimien topografiaosaston kartografi. Kaikki neljä vaakasuoraa metallitankoa ovat pyöreitä. Paul Heickell (1893–1955) on yksi taiteilija Arthur Heickellin neljästä pojasta. (TP) 8 9 10 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi Metallitankojen muoto kertoo, onko vintagetuoli aito. Haluaisin tietää sen arvon. (TP) 10. Paul, Torsten ja Harald syntyivät hänen ensimmäisestä avioliitostaan ja Oso toisesta avioliitosta taiteilija Alli Talpon kanssa. Muoto ja materiaali muistuttavat Marcello Cuneon suunnittelemaa Luisa-lepotuolia, mutta yksityiskohdat poikkeavat alkuperäisestä. Selkänojan nahkaverhoilussa on kaksi reikää niskatyynyn kiinnitystä varten. (V-JJ) 8. Yksi veikkaus voisi olla Marcello Cuneo. Myöhemmin hän teki elokuvamainoksia (1935–41). Valitettavasti esineillä ei ole kovin korkeaa markkina-arvoa, joten ne on paras pitää muistona isopapasta. Istuinta ja selkänojaa kehystävät kulmikkaat metallirungot kiinnittyvät toisiinsa sylinterinmuotoisilla kappaleilla, jotka mahdollistavat tuolin kokoon taittamisen. Jon Oscar Esti (ent. Leimoja ei ole. Kuvan perusteella ei voi sanoa sen tarkemmin. 1940-luvun alussa Esti omistautui maalaustaiteelle ja asettui asumaan Itä-Uudenmaan Pyhtäälle, isänsä kotiseudulle. Tuuskas, 1887–1955) sai taidekoulutuksen yksityisesti Edvard Istolta ja H. Esti osallistui 1905 SS John Graftonilla Suomeen tuotujen aseiden salakuljetushankkeeseen. Isän asiakassuhteiden avulla Paulin teoksia on päätynyt kotimaisten yksityiskokoelmien lisäksi Ruotsiin ja Kanadaan. (TP) 9. Ahtelalta. Oso kouluttautui muotokuvamaalariksi. Taiteilijan opin hän sai isältään. Linjakas lepotuoli Minua kiinnostaa tietää, kenen suunnittelema tuolini on. Jos tuoli on vain mallimukaelma, sen viehätys sisustusesineenä saattaa olla jälleenmyyntiarvoa suurempi. kysy esineistä Antiikki & Design 71 neiden alkuperä lienee jossakin Välimeren ympäristössä, ehkä Pohjois-Afrikassa. Heickellin Rantamaisema Perintönä on jäänyt Paul Heickellin maalaus (koko 30 x 40 cm). Paul ja Torsten maalasivat maisemia päätoimensa ohessa. Uraa jarrutti poliittinen aktiivisuus. 2000-luvulla kiinnostus niin Arthur kuin Paul Heickellin tunnelmallisia järvimaisemia kohtaan on laskenut, ja nyt Paul Heickellin Rantamaiseman myyntiarvo on 100–150 e. Cuneon vuonna 1972 suunnitteleman tuolin syvyys on 88 cm, leveys 67 cm ja korkeus 90 cm. Ensimmäisten näyttelyidensä ohessa hän toimi Helsingin ruotsalaisen teatterin lavastajana (1905–15). Halutuimmat Estin maalauksista ovat maisemia Munapirtistä: Hinkabölen kartanosta sekä Rasin, Mattaksen ja Björkaksen tiloilta
Guggenheimin säätiön yhteistyönä. Ei oltu enää ruutukaavalla, vaan kaarevalla pikkutiellä, joka siinä kohtaa noudatteli talojen takana piileskelevän järven muotoa. Jokin sellainen, jota on hankala monistaa. Vaikka kuinka yritän olla kyyninen ja vähän kateellinenkin, minun on vaikea löytää yksityisestä taiteenkeräilystä huonoja puolia. Kolme vuotta sitten suljettiin loistopaikalla Unter den Lindenillä sijainnut Guggenheim-museo, jota ylläpidettiin Deutsche Bankin ja Solomon R. Vaatimattoman näköinen sisäänkäynti johti ylelliseen yksityiskotiin, jonka valkoisia seiniä värittivät 1900-luvun arvokkaimmat taideteokset. Olisinpa ollut tarkkaavaisempi! Kun Pietzschit eivät enää ole teoksiaan katselemassa, niistä saavat heidän päätöksellään iloita kaikki uuden museon vieraat. Istuimme paikallisbussissa, joka sukelsi vehreiden jalavien ja kaksikerroksisten kivitalojen reunustamalle kadulle. Ruokasali oli omistettu Frida Kahlolle ja Diego Riveralle, portaikko Balthusille ja Picabialle, yläkerran galleria Max Ernstille. Pariakymmentä vierailijaa tervehtivät mukava vanha herra ja hänen varautuneen oloinen vaimonsa. Ehkä siinä menee kauemmin, sillä kaupungin kaikki rakennusmiehet ovat edelleen töissä lentokentällä. Jos vaurastunut ihminen lahjoittaa kokoelmansa vieläpä museolle, on kai keräilijä ansainnut nimensä taidehistoriaan. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Berggruen-museo symboloi anteeksiantoa, Saksan yhdistymistä ja Saksan uudelleen yhdistymistä muuhun maailmaan. ”Ymmärsin vasta myöhemmin, mitä näin sinä iltana.” kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja ja kirjoittaa myös Herrasmiehen päiväkirja -blogia.. Siellä voi nähdä, miten lyhyt on matka kongolaisesta pyhäinjäännöksestä Pablo Picasson naismalliin. Siellä voi ihailla nigerialaista pääveistosta ja ymmärtää, miten sekin liittyy juuri tähän kaupunkiin ja tähän aikaan. Falloksen lailla sojottava Giacomettin naishahmo on kuin tehty keskelle portaikkoa. HEINZ BERGGRUEN – niin, hän oli ehkä suurin kaikista. Uuden museon toivotaan avautuvan Kulturforumille Berliinin Philharmonien viereen vuonna 2020. Oman tarinansa sekin kertoi: kiinnostavan museon idea voisi kernaasti olla jollakin tapaa ainutlaatuinen. Niistä tärkeimmän ovat keränneet Heiner ja Ulla Pietzsch – juuri se pariskunta, jonka talossa vierailin. Oikoluvussa täytyy jatkossakin tarkistaa sellaisia nimiä kuin Hans Heinrich Thyssen-Bornemisza, Peggy Guggenheim ja Heinz Berggruen. Samppanjaa maistellessamme he esittelivät taideteoksiaan ja Hundekehle-järvelle avautuvaa näköalaa. Berggruenin käyttämä sininen piirustussalkku päätyi Henri Matissen maalaukseen. Selkeä kokoelma kertoo keräilijänsä syvästä taiteenrakkaudesta. Antiikki & Design 72 TAITEENKERÄILIJÄN PERINTÖ SIITÄ ON JO VUOSIA, mutta olen vasta hiljattain ymmärtänyt, mitä sinä iltana näin. Ulla Pietzsch pitää surrealisteista, Heiner Pietzsch abstraktista expressionismista. Juutalaistaustaisena Berggruen joutui pakenemaan synnyinmaastaan 1936, mutta palasi kuusikymmentä vuotta myöhemmin ja myi kokoelmansa valtiolle nimelliseen hintaan. Kaverini oli varannut ilmaisliput jollekin vierailulle ”hienoon taloon” Berliinissä. Kaikki museot eivät ole Berliinissä menestyneet. En muista tauluista paljoakaan olin silloin paljon kiinnostuneempi kirjaston Tiffany-lampuista ja levykokoelmasta. Berggruenin (1914–2007) nimeä kantava museo kohoaa Berliinissä Charlottenburgin linnaa vastapäätä, entisen upseerikasinon uusklassisessa pikkulinnassa. VIERAILU PALAUTUI MIELEENI, kun luin uutisia Berliiniin suunniteltavasta uudesta 1900-luvun taiteen museosta. Sellainen tarvitaan uusien teoslahjoitusten vuoksi
Tie du ste lut : Ar t.fi 04 55 4 89 18 Tekijä on kirjoittanut puhdetyö hön nimensä tai mahdollisesti lahjan saajan nimen. Suomen maakuntavaakunoilla koristeltu rasia kertoo myös pettämättömästä muo don ja estetiikan tajusta. Tekijä on ollut tai tava ja voinut hyvinkin tuntea esineiden tyylihistoriaa, sillä rasia on kuin puusta teh ty versio vanhoista hopeisista sokerilippais ta. PUUSTA VEISTETTY rasia on suomalai nen eri koisuus, Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan aikana rintamalla tehty puhdetyö. Sotilaat jalostivat rintamalta löytä määnsä materiaalia mitä kekseliäimmillä ja taidokkaimmilla tavoilla. Polttaminen oli yleinen keino värjätä, ja sillä sai myös visakoivumaista pintaa. Puhdetyö kunnioittaa isänmaata Sodan aikana 1940-luvulla rintamalla tehty puhdetyö 750 e, Art.fi. Antiikki & Design luupin alla 73 Kantta koristaa Mannerheim-risti, joka perustuu Akseli Gallen-Kallelan 1918 suunnittelemaan Vapaudenristiin. Korsutöille löytyi aikaa var sinkin rauhallisessa asemasodan vaiheessa, vuoden 1941 talvesta kesään 1944. Sellaisia ei juuri tehty muualla maailmassa. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI Antiikki & Design 73. Niiden tekeminen oli varmasti mitä parhainta ter apiaa riekaleiksi menneille hermoille. Yleisiä puhde töitä olivat erilaisten puurasioiden ohella pahkasta veistetyt kupit, astiat ja jopa huonekalut sekä lentokoneiden alumiinista tehdyt puukontupet ja työkalut. Koristelu peittää lähes koko esineen. Olisiko hän voinut olla vaikkapa arkki tehti. Puhdetöiden tekeminen paisui rinta mal la jopa pienimuotoiseksi teollisuu deksi. Hämeen vaakuna ilveksineen on yksi rasian kymmenestä Suomen maakuntavaakunasta. Sillä oli koko maan laajuinen myyntiverkosto, jonka kautta myydyt esineet merkittiin kolmiomaisella leimalla ja Rintamatyötekstillä. Niitä markkinoi Lotta Svärdin jär jes tä mä nä PPM eli Puolustusvoiman Puhdetyöesi neiden Myyntikeskus. Rasia on todennäköisesti tarkoitettu korulippaaksi, kenties lahjaksi vaimolle
MINNA JA MIEHET Radio Novan aamuissa arkisin kello 6 – 10 JANNE KATAJA ARTTU HARKKI AKI LINNANAHDE EPPU SALMINEN MINNA KUUKKA
Lasissa olevat ilmakuplat ovat olennainen osa suupuhalletun lasin viehätysvoimaa. VARAUKSET 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja www.lomalinja.fi/ Palvelumaksu 19 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. Talossa on toiminut kievari jo 80 vuoden ajan. 11.30 Loviisan Komendantintalo, jossa on kustavilaisia huonekaluja sekä hopeaja tinaesineitä. OHJELMA 8.00 Lähtö Helsingistä Kiasman turistipysäkiltä. Matkan varrella pidetään yksi omakustanteinen kahvitauko. www.antiikkidesign.fi/kilpailut Mikä on lehden paras juttu. Itä-Uuden maan kartanoihin! Malmgårdin kartanon linnamainen päärakennus tukeutuu 1800-luvun historismiin, Loviisan Komendantin talossa näemme kustavilaista tyyliä. Päivän kruunaa historiallisesti arvokas Tervikin kartano. Malmgård on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn, kartanomatkailuun ja oluttuotantoon. Tänä päivänä Holmegaard valmistaa niin käyttökuin taidelasia sekä sisustusesineitä. Kerro siellä mielestäsi parhaan jutun sivunumero. Arvomme kaksi palkintoa. Asiantuntijaoppaamme on kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Kartanon puodissa on mahdollisuus ostoksiin. Yhden palkinnon arvo on 230 e. Samoin kuin Malmgård, on Tervikin kartanokin kuulunut samalle suvulle koko historiansa ajan. Bussimatkan aikana asiantuntijaoppaamme Kari-Paavo Kokki kertoo tarkemmin päivän teemasta. 12.30 Lounas Loviisan vanhimmassa puurakennuksessa Degerby Gillessä. 34 cm korkea maljakko on suupuhallettua lasia. Muista kertoa kortissa omat yhteystietosi. 14.00 Tervikin kartano, jonka empiretyylinen talouskeskus puistoineen on ainutlaatuinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Erikoisuutena tinanvalajan verstas muotteineen ja työkaluineen, joita käytettiin noin 1750–1880. Palkintona on Holmegaardin 2LIPS-maljakoita. KARTANOKIERROKSELLE! Tule mukaan päiväretkelle 11.6. Holmegaard on 1825 perustettu tanskalainen lasitehdas. Jokainen suupuhallettu lasiesine on ainutlaatuinen. Näin osallistut Täytä vastauslomake nettisivuillamme. 2LIPS maljakon suunnittelija on Maria Kariis. Sen on tehnyt lasinpuhaltaja, joka puhaltaa varovasti oikean määrän ilmaa ohuen putken läpi. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.. 9.30 Tutustuminen Malmgårdin kartanoon oppaan johdolla. HINTA 159 e/hlö, johon sisältyy bussikuljetus Helsingistä lähtien • ohjelman mukaiset sisäänpääsyt ja ruokailut (1 x lounas) • asiantuntijaopas Kokin sekä paikallisoppaiden palvelut matkan aikana Malmgårdin kartanon juuret ulottuvat 1600luvulle. 16.00 Lähtö paluumatkalle. Kierroksen jälkeen ostosaikaa kartanopuodissa. Antiikki & Design 75 lukijamatka Valitse suosikkisi ja osallistu arvontaan VOITA 2LIPS-MALJAKKO! Vastaa 19.4. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle saakka. Voit osallistua myös lähettämällä postikortin osoitteeseen Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. mennessä, niin olet mukana arvonnassa
8 000 e, Kurt Ribbhagen.. messut 76 Antiikki & Design Barokista vaikutteita saaneen hopeisen juomakannun on tehnyt suomalainen August Holmström (1829–1903) Fabergélle Pietarissa 1859. Hauska yksityiskohta on piipunpolttaja kannennuppina
Hän työskenteli puuseppämestarina Tukholmassa 1802–16 ja Turussa 1817–20. ›. Siinä kuitenkin on Torniota esittävä maalaus, joka on tehty Anders Fredrik Skjöldebrandin 1799 maalaaman akvarellin pohjalta. Se ei ollut niin juhlallista kuin muualla Euroopassa, mutta juuri siksi niin tyylikästä. Kustavilaisuus oli 1700-luvun lopulla vaikuttanut ruotsalainen versio uusklassismista. Galerie Donnerin Arthur Aminoff otaksuu, että kaapin on tilannut torniolainen kauppias. 40 000 e, Galerie Donner. Monesti on vaikea sanoa, onko kustavilainen esine tehty Suomessa vai länsinaapurissa. Helsinkiläisen Galerie Donnerin osastolla oli myöhäiskustavilainen lipasto Bergin Tukholman-ajalta. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ERJA LEMPINEN T ukholman Älvsjössä pidetään vuosittain Pohjoismaiden suurimmat antiikkimessut. Tarjolla oli myös vintagevaatteita. Länsinaapurin antiikki on meillekin tuttua, mutta moderni muotoilu ehkä hieman aistikkaampaa. Tyyli rantautui elinvoimaisena myös Suomeen, olimmehan samaa valtakuntaa. Osa käsityöläisistä toimi mestareina molemmissa, kuten Johan Petter Berg. Helmikuisilla messuilla oli tietysti kustavilaista antiikkia, ja kierrellessä kävi selväksi, että ruotsalaisen modernin muotoilun keskeisiä nimiä ovat lasin taitajat Edward Hald, Simon Gate ja Nils Landberg sekä hopean mestari Wiwen Nilsson. Yli 200 kauppiasta tarjoaa siellä kansainvälistä antiikkia, muotoilua, sisustustavaraa ja vintagea. Kaappia koristaa kaksi maalausta, joista toinen esittää Torniota keskiyön auringossa. Maidemme yhteiseen historiaan liittyivät myös taburetit eli jakkarat FreidenfeltLehtemme asiantuntija Kari-Paavo Kokki ihastui Johan Petter Bergin 1802–1806 valmistamaan myöhäiskustavilaiseen kirjoituskaappiin. 77 Antiikki & Design messut Suomalainen maisema Tukholmassa Suomalaisella oli kotoisaa Älvsjön antiikki messuilla Tukholmassa
Josef Hoffmanin 1905 suunnittelema istuinkone (Sitzmaschine), valmistaja Jacob & Josef Kohn. Ari Tervon (Ari’s Design) sekä Sanna Raudaskosken ja Kari Lähteisen (Wanha Tammitori) yhteisosastolla ostajia kiinnostivat erityisesti Birger Kaipiainen, Oiva Toikka ja muumit. Erik Edelstam on Ruotsin taideja antiikkikauppiaiden yhdistyksen (SKAF) puheenjohtaja. noin 50 cm) nimi viittaa taidemaalari Jackson Pollockin roiskemaalaustyyliin, 4 600 e, Bo Knutsson Konst & Antikhandel. Taburetit ovat kuuluneet laivanrakentaja Fredrik af Chapmanille (1721–1808), 9 000 e / 4 kpl. Antiikki & Design 78 messut Hurmaavat keramiikkajänikset ovat Kiinasta Han-dynastian ajalta (206 eKr.–220 jKr.), 20 000 e, AntikWest. Peter Hermanssonin (s. Nojatuolin on muotoillut ruotsalainen Elias Svedberg 1940-luvulla, 10 000 e / pari, tanskalaisen Hans J. Italialainen Gio Ponti suunnitteli komean rottinkituolin 1950-luvulla, 800 e, von Platen Modern Form. 45 400 e, Antikhandel Thunér.. Kustavilaisen lipaston taidokas maalauskoristelu on Falunissa toimineen raatimiehen ja koristemaalarin Johan Nils Asplindin (1756–1820) käsialaa. 12 000 e, Studio Agram. 1975) Pollock-lasiveistoksen (kork. Freidensfeltsin osaston tähti oli myöhäiskustavilainen katossänky, 5 800 e. Wegnerin 1960-luvun sohvapöytä 5 100 e, Nordlings. Käsin paperille maalattu kustavilainen tapetti 3 200 e / 3 kpl, Berglöfs Antikhandel
Carl Malmsten ja Elias Svedberg muotoilivat laiskanlinnoja, joiden mukavuutta lisäsivät muhkeat toppaukset. Itävaltalainen Josef Hoffman suunnitteli 1905 nojatuolista futuristisen vision nimeltä Sitzmaschine, istuinkone. Funktionalismi sai 1930–40-luvulla Ruotsissa paljon pehmeämmän ja aistikkaamman ilmeen kuin Suomessa. Ne ovat kuuluneet Fredrik af Chapmanille (1721–1808), ruotsalaiselle amiraalille ja laivanrakentajalle. Italialaisen Gio Pontin 1950-luvun rottinkituoli puolestaan on saanut vaikutteita 1700ja 1800-luvun englantilaisista korkeaselustaisista tuoleista, jotka suojasivat istujaa viimalta ja takkatulen kuumuudelta. Tuolin valmistaja Jacob & Josef Kohn tunnetaan wieniläishuonekaluista, joita Hoffmanin tuolikin edustaa. messut Antiikki & Design 79 sin osastolla. Hän suunnitteli Suomen saaristolaivaston vuosina 1760–64 Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensvärdin palkkaamana. Vintageen erikoistuneen Herr Judit -liikkeen rennot herrat Carl Pers ja Christian Quaglia ovat klassisen pukeutumisen lähettiläitä. Kellon polttokullattu Suudelma-pronssiveistos on ranskalaisen Claude Gallen työ noin vuodelta 1800, 13 300 e, Lundgrens Antikhandel. Ruotsalaisessa 1920–50-luvun designissa on säilynyt vahva side perinteeseen, jopa barokkiin asti. KANSAINVÄLISESTÄ muotoilusta voi poimia kaksi nojatuolia. Suomen ja Ruotsin väliset erot esinekulttuurissa näkyvät antiikkia selvemmin modernissa muotoilussa. Kengät vasemmalta: Alden (malli derby) 300 e, Crocket & Jones (bosswell) 280 e, Crocket & Jones (oxford) 250 e, Herr Judit.. Englantilaisen kriitikon Morton Shandin 1930 lanseeraama käsite swedish grace kuvaa osuvasti ruotsalaisen muotoilun sulokkuutta ja kodikkuutta
ANTIIKKI.FI HURAHDA ANTIIKKIIN! ¿ www.antiikkidesign.fi www.facebook.com/ antiikkijadesign OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT 26.-27.3.2016 Lahden Antiikkija Keräilymessut Pääsiäinen, lauantai sunnuntai kello 10 16 Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6, Lahti 2.-3.4.2016 Helsinki Retro & Vintage Design Expo Lauantai sunnuntai kello 10 16 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, Helsinki 5.5.2016 Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat Helatorstai kello 10 16 Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 6, Hyvinkää 18.-19.6.2016 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 2.-3.7.2016 Vääksyn Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14, Vääksy, Asikkala 6.8.2016 Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat Lauantai kello 9 15 Vitsiälän lava + Vitsiälä Sali Vitsiälänraitti 124, Hauho, Hämeenlinna www.keräilykuume.. Exponova ilmoitus_uusi ulkonako.indd 1 18.2.2016 14:35:45 Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305
Turku • 19.–20.3. alk. alkaen. • 5.–6.4. Interiöörinäyttely esittelee 1800–1950-lukujen materiaaleja ja työtapoja. Lisää www.antiikkidesign.fi. • 14.4. Antiikki-keräily-sisustusmessut, Kajaanihalli, Ratakatu 2. Rikalan alue tunnetaan rautakautisesta asutuksestaan. Taideja Antiikkimessut, Turun Messuja Kongressikeskus, p. (AM) Perinnepäivät 23.–24.4. A&K-messut, p. Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehden painoon menon jälkeen. Kajaani • 2.–3.4. • 9.–10.4. 0207 701 200, www.kerailymessut.fi. A te ne um , ko k. ExpoNova, p. Tampere • 15.–17.4. Tarkista tiedot järjestäjiltä. Modern+Designhuutokauppa. 050 531 8016, www.akmessut.com. • 10.4. Ku va : Ka ns all isg all er ia | H an nu Pa ka rin en Yhteistyössä JAPANOMANIA pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 18.2.–15.5.2016 SUOMEN TAITEEN TARINA 18.3. Mid Century Modern -huutokauppa. 050 531 8016, www.akmessut.com. Asehistoriallinen yhdistys Arma Aboa, www.armaaboa.fi. (02) 337 111, www.turunmessukeskus.fi. Helsinki • 2.–3.4. Mediapro Messut, p. • 3.–4.5. Kuukausihuutokauppa. Arma Asemessut, Turun Messuja Kongressikeskus. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Salossa, ohjelma www.antiikkiverstas.com. Lahti • 26.–27.3. Tapahtumat KLASSIKOT UUDESSA VALOSSA A ks el i G al le nKa lle la : D ém as qu ée , 18 88 , yk sit yi sk oh ta . Antiikkija Keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6. Antiikki-keräilymessut, Raittiustalo, Minna Canthinkatu 52–54. Kuukausihuutokauppa, Militaria ja Numismatiikka. Antiikkimessut, Jyväskylän Paviljonki. Bukowskis, p. A&K-messut, p. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Tapahtuma näkyy myös Rikalan Krouvin menussa. Helander, p. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 81 minne mennä PERINNEPÄIVÄT RIKALANMÄELLÄ SALON RIKALANMÄEN historialliseen miljööseen muuttanut Perinnerakentamisenkeskus Antiikkiverstas järjestää huhtikuussa Perinnepäivät. Kuopio • 19.–20.3. 02900 319 52, www.helander.com. 0500 660 948, www.mediapromessut.fi. ExpoNova, p. Keräily-messut, Tampereen Messuja Urheilukeskus, p. A nt el l. Jyväskylä • 9.–10.4. Wilma Patomäen Antiikkiverstaan lisäksi mukana on muita kauppiaita, ja ohjelmassa on muun muassa työnäytöksiä ja luentoja. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi
MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä SAIN J. Mannerheimia myöten. Rintamalinjojen sijaan se keskittyy ihmisiin ja jopa eläimiin tapahtumien keskellä. Osa kirjan arvosta on käsityössä. TOIVOISIN, että tyttäreni Aino säilyttää tämän isoisänsä kirjahyllystä löytyneen teoksen muistona ja luovuttaa sen tulevaisuudessa mahdollisille omille lapsilleen. I. Siinä komean mustan orin ihaileminen johdattaa upseerit yhdessä paikallisten kanssa myrttimajaan nauttimaan virvokkeita ja ylistämään egyptiläisen paššan tyttären kauneutta. Minusta on kiinnostavaa, miten monet suomalaiset loivat silloin uraa Pietarissa aina C.G.E. Warénin kirjoittaman Upseerin muistelmia sotaretkeltä (WSOY 1895) muistoksi muutamia vuosia sitten edesmenneestä apestani Erkki Poroilasta. Warénin muistelmateos kertoo Venäjän sotaretkestä Turkkiin ja Bulgariaan vuosina 1877?1879. Taskuun mahtuva J. Pietari oli tuolloin myös Suomen keskus, ja niinpä esimerkiksi sotilaskoulutus hankittiin siellä. PARASTA kirjassa ovat kiinnostavat tuokiokuvat ja eri kulttuurien kohtaamiset. Kirjailija Sirpa Kähköstä kiehtoo Suomen historian ohella Pietari.. Yksi kiehtovimmista luvuista kertoo hevosesta puhemiehenä. Viisaana miehenä appeni vei ohuet niteet kirjansitojalle, ja näin ne saivat suojakseen kauniit nahkakannet kullattuine kirjaimineen. Olen kirjoissani käsitellyt Pietaria ja Leningradia, ja myös nämä muistelmat saattavat johdattaa miettimään romaanin aihetta. Hän oli esimerkki vanhan ajan upseerista ja herrasmiehestä. Useita vuosia kattava nidekokoelma käsittelee suomalaistaustaisen upseerin kokemuksia Venäjän armeijan sotaretkeltä Bulgariaan ja Kaukasukselle. Antiikki & Design 82 ”Sotakirja on muisto apesta” Kirjailija Sirpa Kähkönen vaalii kirjakokoelmansa helmenä upseerin muistelmia, jotka palauttavat mieleen suoraryhtisen apen. I. Sellaisia ei nykyään enää juuri näe
Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Kulttuurimatka ASTRID LINDGRENIN KOTIMUSEOON Uusi Antiikki & Design ilmestyy 20.4. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Antiikki & Design ensi numerossa Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Kevään vintagehupsutukset! Wedgwoodin upea posliini Design & taide Björn Weckström uudisti korukielen Antiikkikoulu 83. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti
huhtikuuta Huutokauppa 25—26. Haemme nyt teoksia ja esineitä muun muassa seuraavilta tekijöiltä: Suomalainen taide: Reidar Särestöniemi, Tove Jansson, Unto Koistinen, Lars-Gunnar Nordström, Sam Vanni, Elvi Maarni, Kain Tapper, Yrjö Edelmann, Veikko Marttinen, Reino Hietanen ja Rafael Wardi ym. Sisäänjättö Helsingin Modern + Design huutokauppaan on käynnissä. Myyty €9 200 PAL.VKO 2016-16 1 6 3 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 60 3. Kansainvälinen taide: Alexander Calder, Roy Lichtenstein, Andy Warhol, Paul Jenkins ym. Design: Alvar Aalto, Timo Sarpaneva, Eero Aarnio, Tapio Wirkkala, Rut Bryk, Kyllikki Salmenhaara, Kaj Franck, Paavo Tynell, Birger Kaipiainen, Mikael Schilkin ja Bertel Gardberg ym. huhtikuuta Lars-Gunnar Nordström. Bukowskis Modern + Design näyttö järjestetään Helsingin Punavuoressa ja kohteet esitellään onlineluettelossa laajalle kansainväliselle keräilijäkunnallemme. www.bukowskis.com Ota yhteyttä asiantuntijoihimme Moderni suomalainen taide: Laura Pohjola, 0400 464 576, laura.pohjola@bukowskis.com Moderni kansainvälinen taide: Helena Laakso, 045 12 46 116, helena.laakso@bukowskis.com Design: Dan von Koskull, 040 5270 119, dan.vonkoskull@bukowskis.com Näyttö ja huutokauppa 20.—26. Suomalaisen ja kansainvälisen modernin taiteen ja designin kysyntä on jatkuvassa kasvussa