Kevätkotiin VÄRIKKÄÄT DESIGNVAASIT Ostajan opas Opi tuntemaan taidekeramiikka Matka Kuopioon Upea ortodoksimuseo Riisa BALETTITANSSIJAT ERIKSSON JA AHJOLINNA ”Kotimme on täynnä muistoja molempien uralta.” TAITEILIJA KATI TUOMINEN-NIITTYLÄ ”Sain pietarilaisen nukkekodin kaapin mummilta.” Katso ihanat PÄÄSIÄISKORISTELUT! O ST AJ AN O PA S: KE RA M IIK KA O RT O D O KS IM U SE O RII SA SA TA KU N N AN TA ID E 3/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 158 3/2 017
K A N S A L L I S M U S E O N AT I O N A L M U S E U M Avoinna: ti–su klo 11–18 / ma suljettu / Mannerheimintie 34, Helsinki K A N S A L L I S M U S E O. 4 .. F I Esihistoria on tässä! U U S I E S I H I STO R I A N N ÄY TT E LY AU K E A A 1
Kansallisbaletissa tanssineen avioparin Aku Ahjolinnan ja Saga Erikssonin kodissa Ahjolinnan suvun perinteet näkyvät ikoneissa ja pääsiäispöydässä. Antiikki & Design 3. Esikot, tulppaanit, krookukset ja jopa talviteloilta esiin nostetut värikkäät maljakot tuovat kotiin lupauksen uudesta elämästä. pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Kustantaja Markku Hurmeranta Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Lukijatapahtumamme jatkuvat: Tervetuloa Sarpaneva Galleriaan ja Tukholmaan! Katso sivut 7 ja 75. Riisassa on uskomaton määrä loisteliasta uskonnollista antiikkia, kuten ikoneita, tekstiilejä ja ehtoollisastioita jopa 1300ja 1400-luvuilta. Maljakko tuo kevään. Kaikki on vielä edessä, toivo tiivistyneenä valon säteeseen. Ortodoksisuus on suomalaisten yhteys Bysanttiin, Rooman valtakunnan itäiseen puoleen. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Itäinen kulttuuriperinne on keväällä vahvasti esillä, onhan pääsiäinen ortodoksien suurin juhla. Lääkäri Sauli Siekkiselle ortodoksisuus on yksi henkisen elämän kulmakivistä, muita on esimerkiksi jooga. maija.toppila@fokusmedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2017 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 24. Tietokirjailija Marianna Flinckenberg-Gluschkoff puolestaan kertoo pääsiäismunista, joita hän sai lapsena pietarilaiselta isoäidiltään ja kummitädiltään. Antiikki & Designin ilmestyessä pääsiäiseen on vielä matkaa, mutta jo nyt mieltä liikuttaa kevään eteneminen, voimistuva valo ja ensimmäiset vihreät lehdet talojen seinustalla. Kuopiossa sijaitsevassa museossa näkee muun muassa Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareiden aarteita, jotka sodan alla ja aikana evakuoitiin Suomeen. Siekkisen pääsiäiseen valmistuvan kodin näet sivuilla 30–37. KEVÄÄN MERKIT Suomi on ainutlaatuinen paikka lännen ja idän välissä, sen totesimme jälleen kerran, kun kokosimme tätä numeroa. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi Ja muna tuo pääsiäisen. Toimittaja Antti Kaijalainen on tehnyt kulttuurimatkan ortodoksimuseo Riisaan
22 Bysantin perintö selvisi sodasta K Ortodoksimuseo Riisa Kuopiossa kertoo myös evakuoinnin historiasta. Sisältö Asetelma maljakossa tuo pääsiäisen. 20 Kaunis koti K Valitse kukille iloinen lasimaljakko. Sivu 12 Antiikki & Design 4. 30 ”Antiikilla on helpo sisustaa” Lääkäri Sauli Siekkisen runsas ja värikäs koti on kuin 1800-luvulta. 27 Hannu Väisänen Kolumni unohdetuista lahjoista. 15. 7 Lukijatapahtuma Tule Sarpaneva Designin ja Fenno Optiikan lukijailtaan! 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 38 ”Paras pääsiäismuna on ystävän lahja” Marianna FlinckenbergGluschkoff kertoo ortodoksisesta pääsiäismunaperinteestä. 12 Koti täynnä tanssia ja taidetta K Tanssijapariskunnan Saga Erikssonin ja Aku Ahjolinnan pääsiäinen. maaliskuuta 2017 numero 158 3 Pääkirjoitus Kevään merkit
62. 42 Maailmanmatkaaja Sakari Pälsin aarteet Kirjailija-tutkimusmatkailija toi perheelleen eksoottisia esineitä. Sivu 22 Keraamikko Eeva Jokinen ihastui valoa läpäisevään riisposliiniin, s. 66 Sisäkanteen kätkettyä Erkki Tuominen on kerännyt Suomen suurimman exlibriskokoelman. 80 Vastaa ja voita! Arvomme Kultaseppä Kulmalan korvakorut. 81 Minne mennä Kevään antiikkitapahtumia. Ks. Kevätkotiin VÄRIKKÄÄT DESIGNVAASIT Ostajan opas Opi tuntemaan taidekeramiikka Matka Kuopioon Upea ortodoksimuseo Riisa BALETTITANSSIJAT ERIKSSON JA AHJOLINNA ”Kotimme on täynnä muistoja molempien uralta.” TAITEILIJA KATI TUOMINEN-NIITTYLÄ ”Sain pietarilaisen nukkekodin kaapin mummilta.” Katso ihanat PÄÄSIÄISKORISTELUT! O ST AJ AN O PA S: KE RA M IIK KA O RT O D O KS IM U SE O RII SA SA TA KU N N AN TA ID E 3/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 158 3/2 017 101502_.indd 1 27.2.2017 10:04:56 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Väri-ilo kaksinkertaistuu, kun laitat kevään kukkakimpun värikkääseen lasimaljakkoon. 75 Lukijamatka Lähde linnakierrokselle Ruotsiin! 76 Liikkeessä Antiikkilöytö Valli & Selin Tampereella. sivu 20. 48 Lasitusten lumoissa K Tuija Peltomaa antaa Ostajan oppaassa neuvoja taidekeramiikan keräilyyn. 74 Janne Koskinen Kolumni Englannin hovin aarteista. 78 Luupin alla Lähikuvassa jugend-öljylamppu. 54 Huonekaluja Stockmannille Margaret T. Ortodoksimuseo Riisa lumoaa loistollaan. 62 ”Riisiposliini puhuu hiljaa” Keraamikko Eeva Jokinen taitaa vanhan riisiposliinitekniikan. 48. Kannessa K Antiikki & Design 5. 82 Minun antiikkini K Kati Tuominen-Niittylä kertoo nukkekodin kaapista. Sauli Siekkinen on sisustanut kerrostalokotinsa 1800-luvun tyyliin, s. 56 Taiteen vahva Satakunta Maakuntataide-sarjassa esittelemme Sinikka Räikkeen, Immo Tuomisen ja Into Linturin Satakunnasta. Ostajan opas neuvoo taidekeramiikan hankinnassa, Rut Bryk on yksi keräilijöiden suosikki, s. 70 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 30. Nordman oli Suomen ensimmäinen nainen huonekalusuunnittelijana
Pirkko Luoto-Rimo, Luumäki IHANA LEHTI , kaipaan vain niitä kiiltäviä luksuskansia. › Antiikki & Design Antiikki & Design 25 24 KIRJOITA MEILLE KIITOS LEHDESTÄNNE , niin mukavia juttuja täynnä! Nyt oli heti kansikuvassa tuttu Tuutikki-figuuri. Kiitos hyvästä lehdestä! Elina Lundén, Turku Kiitos palautteesta. 90-vuotiaana hän työskentelee yhä kotonaan Suomenlinnassa. 2/17 oli vähän liian taidepainotteinen. Erik Bruunin tunnetuimpiin töihin kuuluvat Hartwall-virvoitusjuomatehtaalle tehdyt Jaffa-julisteet. Se sai aikaan hauskan viestiketjun, kun muistin, että sellainen oli yhdellä lapsellani. Kun olet tilaajamme, olet automaattisesti mukana. Erik Bruunin ja hänen puolisonsa Sinikka Bruunin Suomenlinnan-kodin oloja ruokailuhuoneen ikkunoista avautuu maisema merelle. Päivi Pihkakoski, Suolahti HARVA LEHTI nykyään täyttää kauneudenkaipuutani. Kiitos! Marjatta Puustinen, Kemi OLEN TILANNUT ja lukenut lehteä sen alkuajoista lähtien, ja lehti on säilyttänyt tyylinsä vuosien varrella. Halusin piirtää karhun kahdella jalalla. Erityisesti pidän maakuntien tarjonnan esittelyistä, kuten viime numeron jutusta Raahen museon barokki-ihme. Karhu valittiin ja minua pyydettiin piirtämään se. Arvomme palautetta antaneiden kesken kirjan, joka tällä kertaa on Maahengen kustantama Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin Ikoni puhuu – tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä. Teoksen saa Anu Nousiainen. Paras juttu 1/2017 elävä legenda Norpan ja Jaffan piirtäjä Erik Bruun on käyttögrafiikan mestari, jonka kuvat ovat jo yli 60 vuotta kuuluneet suomalaisten elämään eri muodoissa seteleistä julisteisiin. – Kansallislintumme laulujoutsen oli jo valittu. Tämä lehti tekee sen. Jokainen aamu on omanlaisensa, maisema ikkunasta aina erilainen. Onhan kalakukko tunnettu maassamme, ja muikun mätikin taitaa olla herkullisempaa kuin kaviaari, Suomen luonnon kuvaajana tunnetuksi tullut Bruun sanoo. Olin varma, että hän olisi myynyt sen eurolla tai peräti markalla kirpputorilla nuoruusaikojen rahantuskissa, mutta kuinkas sitten kävikään! Kännykän näyttöön lävähti kuva figuurista seisomassa muumiastian päällä saatesanoin: ”Tuossahan tuo.” Nuorimmainen oli aikoinaan huomannut vanhemman myyntiaikeet ja kinunnut Tuutikin itselleen. Nyt se yhä koristaa hänen kotiaan näköalapaikalla – ja kumppanikin Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. 3. Aamulla hän on jo ehtinyt piirtää hopeana välkkyvän muikkuparven uutta julistetta varten. Pirkko Salo, Turku Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Toimitus KARTANOIDEN esittelyyn ei koskaan kyllästy, ja 1800-luvun sisustustyylejä ahmin intohimolla. Asiaa on kannesta kanteen. Onnea! LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeron 1/2017 parhaaksi jutuksi Anneli Lenkkerin kirjoittaman ja Ilpo Muston kuvaaman jutun ”Norpan ja Jaffan piirtäjä”, joka kertoo Erik Bruunista. Työhuoneen seinältä meitä tarkastelevat hänen piirtämänsä tuikeakatseinen huuhkaja ja havunoksa kainalossa kahdella jalalla seisova karhu. Nyt lahjana on pääsylippu kahdelle Mannerheim-museoon. – Saamme asua ainutlaatuisessa paikassa. Tämä palmu on vuodelta 1959. Onnittelut! Ku va Pi a In be rg lukijalta Antiikki & Design 6. Toiseksi tuli Sara Bergströmin kirjoittama ja Linus Lindholmin kuvaama juttu ”Unelma talosta, jolla on sielu”. – Ajattelen, että käyttögraafikon tulee olla ammatissaan leikkimielinen keksijä, Erik Bruun sanoo. Olen keräilijä, ja minua kiinnostavat muut keräilijät Suomessa. Kahden lipun arvo on yhteensä 24 e. sattuu olemaan muumifani. On ilo kertoa, että kesällä Päikki Priha kirjoittaa monen suosikkikankaan takana olevasta suunnittelijasta Eva Taimista. Arvonnassa liput kahdelle saivat Eliisa Ahokas Heinolasta, Teija Airissalo Tampereelta, Marjatta Jeussonen Helsingistä, Anne Koskamo Kittilälästä ja Tuula Pesonen Kaarinasta. Anu Nousiainen, Paimio HUIPPUJUTTU Dora Jungista! Nostakaa muutenkin taideja käyttötekstiilejä esille – tuntuu, että ne jäävät aina vähän jälkeen tunnettuudessa ja arvostuksessa. Raahen museo on osa lapsuuttani, vierailin siellä usein ja siksi oli kiva löytää lehdestä myös minulle jotain todella tuttua ja tärkeää. Ennen kuin paneudun aamulehden lukemiseen katselen merta ja lintuja. – Muikut ovat niin suomalaisia ja herkullisia. Suunnitteilla olevassa postimerkissä liehuu tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Suomen lippu. Yrjö Kukkapuron keinutuolin A-509 voitti Irma Sarkkinen Helsingistä. LUONTO JA ERITYISESTI eläimet ovat aina olleet Erik Bruunille rakas inspiraation lähde. Toivon lisää arviointeja vanhoista esineistä ja niiden nykyisistä hinta-arvioista! Kaipaan myös juttua vanhoista parfymipulloista. ANNELI LENKKERI KUVAT ILPO MUSTO G raafikko Erik Bruunin kodin työhuoneen pöydän täyttävät kynät ja piirustukset. Myös kansalliseläin piti saada
Titan-kehysten koko malliston esittelee optikko Erik Nyman Fenno Opticalista. Antiikki & Design lukijatapahtuma 7. Fenno Optiikka on suomalainen optikkoyrittäjien yhteenliittymä, joka haluaa erottua palvelun ja linssien sekä kehysten korkealla laadulla. Paikalla myös päätoimittaja Maija Toppila. PROFESSORI Timo Sarpaneva (1926– 2006) on yksi kansainvälisesti merkittävimmistä muotoilijoistamme. Sarpaneva Designin ja Fenno Optiikan lukijatapahtuma Katso kirkkaasti Tervetuloa ainutlaatuiseen lukijailtaamme! Tutustu Timo Sarpanevan tuotantoon Sarpaneva Designin uudessa galleriassa ja kuule myös uutta silmälasien maailmasta. Tutustumme myös Titan-kehyskokoelmaan, jolle on myönnetty arvostettu DFF (Design from Finland) -diplomi. Fenno Optiikan ja sen maahantuontiyrityksen Fenno Opticalin asiantuntijat kertovat uusista linssityypeistä ja keinoista lievittää silmien kuivuutta. Tarjolla on pientä syötävää, ja lukijoillamme on myös mahdollisuus ostaa galleriakaupasta Timo Sarpanevan suunnittelemia tuotteita 15 %:n alennuksella. Kaikkea tätä on esillä uudessa valoisassa Sarpaneva Designin galleriassa, joka perustuu Sarpanevan perheen yksityiskokoelmaan. Oppaina Marjatta Sarpaneva ja Fenno Optiikan asiantuntijat. klo 17.30–19.30 Heikkiläntie 8 B, Lauttasaari, Helsinki ILMOITTAUDU johanna.sarpaneva@sarpanevadesign.com. 19.30 Tilaisuus päättyy. AIKA JA PAIKKA Tiistai 28.3. optom., Fenno Optical • Oikeat linssit liikkujalle – näkömatka ratkaisee, Ilkka Liukkonen, senior adviser • Parhaat linssityypit eri asiantuntijoille, Karri Wiman, Fenno-optikko, Helsinki Ruoholahti 18.00 Marjatta Sarpanevan asiantuntijaopastus Sarpaneva Designin galleriaan 19.00 Tutustumista Timo Sarpanevan taiteeseen ja mahdollisuus ostoksiin kaupassa. Mukaan pääsee 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta. OHJELMA 17.30 Tervetuliaissanat ja Fenno Optiikan asiantuntijoiden tietoiskut: • Apua kuiville silmille, Taru Korja, B.SC. Hän loi niin taidetta kuin käyttöesineitä lasista, posliinista ja puusta ja suunnitteli myös tekstiilejä ja valurautaesineitä. Sen meille esittelee gallerian suunnittelija ja taiteilijan puoliso Marjatta Sarpaneva
Yksityiskokoelma. Antiikki & Design näyttelyt 8. asti Tampereen taidemuseossa, www.tampereentaidemuseo.fi. Hän edusti hollantilaista klassismia, jossa kuva-aiheet ovat selkeitä, sommitelmat tasapainoisia, detaljit tarkkoja ja pinta aivan sileä, niin että siveltimenvedot eivät erotu. Haastattelimme näyt telyyn valmistautuvaa Pentikiä numerossa 5–6/2016. Mihin he katosivat. Van Everdingen (1616/17–1678) maalaTÄÄLTÄ TULLAAN! -näyttely Tampereella kysyy, miksi 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoista vain muutama nimi on nykyään suurelle yleisölle tuttu, vaikka jo silloin suuri osa taideopiskelijoista oli naisia. (AM) Caesar van Everdingen 14.5. si muotokuvia sekä asiakkaidensa tilausten mukaisia mytologisia ja historiallisia aiheita. Caesar van Everdingen: Amor ja lasipallo, noin 1655–1660, öljy kankaalle. Niissä näkyy van Everdingenin taituruus. MESTARI REMBRANDTIN AJALTA TUNNETKO NIMEN Caesar van Everdingen. Ei ihme jos et, ei tuntenut moni hollantilainenkaan ennen kuin taitelijan kotikaupungissa Alkmaarissa järjestettiin viime vuonna uuteen tutkimukseen pohjautuva näyttely. Ku va R iih im äe n ta id em us eo , Ta tj an a ja Pe nt ti W äh äj är ve n ko ko el m a NÄYTTELYN KURAATTORI, Christi Klinkert Alkmaalrin Stedelijk Museumista, kehotti näyttelyä esitellessään katsomaan läheltä ja kiinnittämään huomion yksityiskohtiin. Caesar van Everdingen: Omakuva, noin 1670, Stedelijk Museum Alkmaar. Keramiikkataiteilija Anu Pentikin tilateokset ovat val lanneet Helsingin Taidehallin. Helsingissä esillä oleva 28 teoksen näyttely on todellinen taidehistoriallinen harvinaisuus, joka vanhasta taiteesta kiinnostuneen kannattaa nähdä. Näyttelyn on kuratoinut naistaiteilijoita paljon tutkinut professori emerita Riitta Konttinen, ja siihen liittyy samanninminen, Siltalan kustantama kirja. Hän oli arvostettu taiteilija Hollannissa omana aikanaan, 1600-luvulla. (AM) Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa -näyttely 28.5. Esimerkiksi aidon näköiset varjot iholle ja kankaiden poimuihin syntyvät tarkkaan valituista värisävyistä. Yksi vastaus on, että modernismia pidettiin taiteessa miesten alueena, ja juuri itsenäistyneessä Suomessa myös arveltiin, ettei naisista voinut tulla taiteilijoita, joilla olisi sanottavaa kansakunnalle. asti Sinebrychoffin taidemuseossa, sinebrychoffintaidemuseo.fi. Lue juttu ja katso video www.antiikkidesign.fi. Elga Sesemann: Omakuva, ajoittamaton. Klinkert arvelee, että tässä nähtävä van Everdingenin omakuva on jäänyt aikoinaan kesken, sillä sen kasvot ovat onnistuneet, mutta käsi on hyvin vaatimattomasti toteutettu taiteilijan muihin teoksiin verrattuna, kuin se olisi vasta luonnosteltu. Tämä tyyli jäi uudenlaisen mestarin, dramaattisemmin maalaavan Rembrandtin varjoon
Vedettävä kukko Neuvostoliitosta 20 e, Ritva’s. Pajunkissa on kotoisa palmunlehvämme. Pesässä hautovan kanan muotoinen astia on perinteistä keittiöantiikkia, 65 e, Antiikki Maini ja Veli. 6. Munankuorimaljakko on ruotsalaista keramiikkaa 1970-luvulta, 20 e Ritva’s. Gunvor Olin-Grönqvistin koristelema pikkuruinen Arabian lautanen sopii kattaukseen vaikka munankuorille, 10 e, Antiikki Maini ja Veli. Antiikki & Design ostoksilla 9. Jalallista 1800-luvun munakuppia koristaa valunut sininen lasite, 35 e, Ritva’s. Ti ed us te lu t: A nt iik ki lii ke R . 1 2 3 6 5 7 8 4 UUDEN ELÄMÄN SYMBOLIT Pääsiäisen kunniaksi koti koristellaan kauniiksi. Martta Wendelinin piirtämää korttia on myyty tuberkuloosityön hyväksi vuonna 1948, 5 e, Antiikki Maini ja Veli. Pikkulautasella voisi tarjoilla pieniä suklaamunia. 5. 1. 4. Pääsiäisen kukka on narsissi, jonka nousu maan alta viittaa ylösnousemukseen. Tiput, munat ja puput symboloivat uutta elämää. Muuri. Koristeltu puumuna kuuluu ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen, 80 e, Antiikkiliike R. 7. Meissenin posliinitehtaan lautaseen on kuvattu pääsiäislilja eli keltanarsissi, 75 e, Antiikki Maini ja Veli. M uu ri 40 55 3 13 78 , A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 87 , R it va ’s 40 82 38 85 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Hautovia kanoja on tehty paljon lasista ja keramiikasta. 3. 8. 2
Dekkariarvoitusten tai Suomen – ja erityisesti Turun – historian ystäville! (AM) Antiikki & Design kirjat 10. Tuomo Sepon kokoelma, Ateneum. Tällaisia tapauksia kohtaavat luutnantti Wennehielm ja kaupunginviskaali Appengren Jyrki Heinon kolmannessa historiallisessa dekkarissa. Sitten vei mukanaan Ina Colliander, joka ihmetteli nuoren miehen kirjeen saatuaan, että kuinka joku niin kaukaa voi tietää hänet. Juoni mutkittelee sujuvasti, mutta varsinaisessa pääosassa kuitenkin on maamme kustavilainen aika. Jyrki Heino: Kelmit, S&S. Ja nämä kokoelmat ovat keräilijöidensä näköisiä: heidän makunsa MUSTION KARTANON syksyllä edesmennyt omistaja Magnus Linder ehti onneksi nähdä isoisästään Constantin Linderistä tilaamansa kirjan toteutuneena. Charlotta Wulff: Keisarin mies, Siltala. Itse hän sommittelee värejä kutoessaan mattoja. Hallitsijan pyrkimyksiin samastuminen sai hänet vastustamaan Suomen autonomian puolustajia ja itsenäisyysliikettä. Yksityiset keräilijät Herman Frithiof Antellista Sara Hildéniin ovat hankkineet taidetta, josta on tullut tärkeä osan monien museoiden kokoelmia. Sepon ensimmäiset hankinnat olivat Tuulikki Pietilän grafiikkaa. KOKOELMAN KESKEISIÄ nimiä Collianderin lisäksi ovat Reino Hietanen, Pentti Kaskipuro, Tapani Raittila, Nina Terno ja Ellen Thesleff. Timo Huuskon taiteilijakohtaiset tekstit valottavat muun muassa Ina Collianderin, Reino Hietasen, Pentti Kaskipuron, Tapani Raittilan, Nina Ternon ja Ellen Thesleffin merkitystä Tuomo Sepon kokoelmassa. Moni heistä on ollut varakas, mutta Seppo kertoo pystyneensä hankkimaan taidetta palkallaan ”valitsemalla pois” elämästään muita asioita. *9789527067437* TUOMO SEPON KOKOELMAN TARINA ATENEUMIN TAIDEMUSEOSSA on parhaillaan esillä näyttely kokoelmasta, jonka on museolle on lahjoittanut Tuomo Seppo. OLIKO PIIKA SYYLLINEN , kun kirjankuvittaja kuoli rautapadan pudotessa päähän. Constantin Linder (1836–1908) omisti Kytäjän ja Mustion kartanot. Seppo ystävystyi Collianderin, kuten monien muidenkin taiteilijoiden kanssa. Ku va Ka ns al lis ga lle ri a / H an nu Pa ka ri ne n mukaista taidetta saamme nykyään katsella. (AM) Susanna Pettersson ja Timo Huusko: Valo muuttaa kaiken. Linder edusti virkamiehenä keisaria Suomessa sortokausien aikana. Teos auttaa ymmärtämään vihatunkin mutta kiinnostavan kosmopoliitin valintoja. VALO MUUTTAA KAIKEN TUOMO SEPON KOKOELMA SUSANNA PETTERSSON TIMO HUUSKO VA LO M U U TT AA KA IK EN • TU O M O SE PO N KO KO EL M A Runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo sisältää Susanna Petterssonin artikkelit keräilyn kiehtovasta historiasta sekä Tuomo Seposta keräilijänä. (MT) Tuomo Sepon koti on täynnä taidetta, jota hän kerännyt vuosikymmenten ajan. Seppo tekee valintansa varmalla intuitiolla: ”Tiedän sekunnin murto-osassa kuuluuko teos minulle vai ei.” Värit ja valo ovat hänelle tärkeitä niin taiteessa kuin elämässäkin. Se on ollut hänen valintansa, ja kokoelma on hänen kokonaistaideteoksensa. Menestys liikemiehenä ja muun muassa avioliitto Aurora Karamzinin sukulaisen kanssa johdattivat hänet hovipiireihin ja keisarin suosioon. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 1800 Turkuun sekä Naantaliin, mihin seurapiirit kokoontuvat kaivohuoneelle terveellistä vettä nauttimaan. Näyttelyyn liittyvä kirja kertoo, miten – ja miksi – kajaanilainen lehtori keräsi 2 000 teoksen taidekokoelmansa. Onko henkien kanssa seurustelevan okkultistin toimissa jotain hämärää. Muita kokoelman taiteilijoita ovat muun muassa Ahtela, Niilo Hyttinen, Väinö Kamppuri, Anitra Lucander, Elga Sesemann, Kain Tapper, Rafael Wardi ja Veikko Vionoja. ”En ole taiteilija, mutta olen kuitenkin luova ihminen.” Ateneumin museonjohtajan Susanna Petterssonin katsauksessa kirja lavenee Tuomo Seposta yleisemmin taiteen keräilyn historiaan Suomessa. Helene Schjerfbeckin ystävänä tunnetun Einar Reuterin luona. Tuomo Seppo tutustui nuorena kuvataiteeseen Kajaaniin muuttaneen metsänhoitajan ja taidevaikuttajan, mm
6. 1 3 2 5 9 10 6 7 8 4 MIEKKA KUIN ASUSTE Monet vanhat aseet ihastuttavat kauneudellaan. Ruutisarvi on barokin ajalta 1600ja 1700-lukujen vaihteesta, 1 050 e, Bukowskis Online. R. Wahlman, 1900-luvun alku, 280 e, Hagelstam & Co. 3. Runebergille. Kaksintaistelupistooli, Belgia 1800-luvun puoliväli, 650 e, Bukowskis Online. Akseli Gallen-Kallelan 1922 suunnittelema upseerimiekka, 420 e, Annmari’s. Venäläisen virkamiesmiekan terä on peltiä, 220 e, Annmari’s. Ne ovat vaativaa käsityötä taidokkaine puuja metallitöineen. 1. 9. 10. L. Virkamiesten pukuun kuului 1700ja 1800-luvulla miekka samaan tapaan kuin nykyään solmio. Pukumiekka 1700-luvun lopulta 300 e, Bukowskis Online. Runebergille kuulunut, Belgiassa noin 1840 valmistettu mustaruutihaulikko, hopealyötteet Isak Carlstedt, Porvoo 1848, 5 500 e, Bukowskis Online. ANTTI KAIJALAINEN Upseerinhattuja valmistettiin Helsingissä. Coltilla valloitettiin Länsi, Colt Army -malli 1860-luvulta 1 430 e, Bukowskis Online. 4. J. 5. 8. 2. Laivastoupseerin hatun valmistaja on helsinkiläinen E. huutokaupassa Antiikki & Design 11. Se oli symbolinen ase, jonka terä saattoi olla peltiä – olihan jo heidän työssään, kuten sanonta kuuluu, kynä miekkaa mahtavampi. 7. Ratsupoliisin sapeli on Gallen-Kallelan suunnittelema, 1950 e, Annmari’s. Mont Blanc -täytekynä, kultaa 585/1000, 340 e, Annmari’s. Haulikko on kuulunut J.L
Kokoelmaan kuuluu kymmeniä munia, jotka säilyvät ehjinä pahvisissa munakennoissa. Antiikki & Design 12. Käsinmaalatut munat on ostettu lukuisilta Prahan matkoilta. Lysterilasinen maljakko on peräisin 1930-luvun Neuvostoliitosta
Päinvastoin, kaikki ovat olleet samoin ryhmiteltyinä kaikissa asunnoissamme. – Kaikkiin teoksiin liittyy muistoja ja tarinoita. PÄÄSIÄISEN ALLA ortodoksikodin koristelu noudattaa perinteitä. AhAku Ahjolinnan ja Saga Erikssonin pääsiäisen kahvipöytään katetaan pashaa, appelsiinikastiketta sekä kuubalaista banaanilikööriä. – Olimme syksyllä asiantuntijaoppaina matkalla Havannan kansainvälisillä balettifestivaaleilla, joiden taiteellinen johtaja on Alicia Alonso, tähtiballerina jo 1950-luvulta. Jo eteisessä tauluja ja erilaisia taide-esineitä on lähes kattoon asti. Pääsiäisen koristeet kertovat yhteisistä matkoista ja Ahjolinnan ortodoksisuudesta. kotona Koti täynnä tanssia ja taidetta Aku Ahjolinnan ja Saga Erikssonin koti Helsingissä on täynnä muistoja ja tarinoita pariskunnan pitkältä balettiuralta. Ahjolinna ja hänen puolisonsa Saga Eriksson tanssivat Kansallisoopperan baletissa koko aikuisuransa. Edes muutoissa ei ole karsittu mitään. Myös muiden huoneiden seinät ovat täynnä eri aikakausien ja tyylisuuntien taidetta, sulassa sovussa. › Antiikki & Design 13. Olen ollut hänen tyttärensä opetuksessa. Niin vanhat kuin uudemmat työt käyvät ikuista vuoropuhelua keskenään, Aku Ahjolinna selvittää. Tanssijat jäävät eläkkeelle jo nelikymppisinä, minkä jälkeen he toimivat yleensä opettajina, vierailijoina ja koreografeina. – Tanssi on edelleen osa elämäämme, vaikka emme enää tanssikaan, Ahjolinna sanoo. Kauniit liköörilasit ovat tšekkiläistä kristallia. MAIJA-RIITTA RIUTTAMÄKI KUVAT PIA INBERG S isään astuessa huomaa tulleensa taiteilijakotiin. Niin täälläkin. Niin tekivät Ahjolinna ja Erikssonkin 1990-luvulle asti
Kuvanveistäjä Marjatta Weckströmin tekemä herkkä rintakuva Saga Erikssonista on 1970-luvulta. kotona Vanha saksalainen posliiniveistos on Saga Erikssonin 40-vuotissyntymäpäivälahja Aku Ahjolinnalle. Veikko Myllerin pronssiveistos Kumppanukset on Erikssonin antama ensi-iltalahja Ahjolinnalle tämän ensimmäisestä omasta ohjauksesta Seinäjoen Kaupunginteatteriin vuonna 1994. Pariskunnan hyvä ystävä Birger Kaipiainen teki uniikkilautaset Erikssonille lahjaksi tämän jäätyä eläkkeelle Kansallisoopperasta. Antiikki & Design 14
Von Swetlikin maalaukseen on kuvattu Aleksanterin teatteri, jossa ooppera toimi aiemmin. Antiikki & Design 15. Saga Erikssonin opettajalta Lucia Nifontovalta perityn sohvakaluston ylle kuuluvat oopperan pianistin Cyril Salkiewitzin kukkamaalaus, Birger Kaipiaisen uniikkilautaset sekä niin ikään Nifontovalta peritty Georges von Swetlikin maalaus vuodelta 1935
jolinna on perinyt ortodoksisen uskonnon Karjalasta lähtöisin olevilta vanhemmiltaan, mutta uskonto ei kuulu pariskunnan jokapäiväiseen elämään. ASUNTO Huoneisto vuonna 1939 valmistuneessa kerrostalossa Helsingin Punavuoressa. Pasha tarjoillaan appelsiinikastikkeen ja kuubalaisen banaaniliköörin kera. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Kansallisoopperan eläkkeellä olevat tanssijat Aku Ahjolinna ja Saga Eriksson. Tšekkiläiset kristallipikarit on ostettu pariskunnan lempikaupungista Prahasta. Pääsiäispöytään katetaan Kuznetsovin posliinitehtaan lautaset. › Antiikki & Design 16. Uspenskin katedraalin keskiyön jumalanpalveluksen jälkeen nautitaan juhla-ateria ystävien kesken. Nykyisin se tapahtuu ravintola Wellamossa, joka on saanut erikoisluvan olla auki myöhempään. Perinteitä noudatetaan vapaasti soveltaen. Kotona olohuoneen pöydällä on pääsiäisenä lysterilasinen maljakko, jossa on koivunoksia ja käsin maalattuja munia. Ahjolinnan mukaan vanhat rouvat tulevat maalta myymään itse puhaltamiaan ja koristelemiaan munia suoraan matkalaukuista. Taulut on ryhmitelty kokonaisuuksiksi kalusteiden kanssa. Akvarellit ovat Lasse Wagerin, Leif Wagerin isän pariisilaismaisemia vuodelta 1961. Pääsiäisyön rituaaleja ei kuitenkaan jätetä väliin, vaikka Eriksson ei ortodoksi olekaan. Maljakko tai oikeammin pokaali on 1930-luvulta Stalinin ajan Neuvostoliitosta Munat on ostettu tšekkiläiseltä torilta. Pääsiäisen perinteitä sovelletaan vapaasti. Eri materiaaleista tehtyjä koristeellisia munia on hankittu niin Helsingistä kuin maailmalta. ERITYISTÄ Asukkaat ovat sisustaneet kaikki kotinsa samoilla kalusteilla samalla tavalla. Kuvauspäiväksi Ahjolinna oli valmistanut ”Tsaarin pashaa”, jonka reseptin hän Kristallilasit ovat tšekkiläiset. Pöydälle katetaan pääsiäisen aikaan myös Erikssonin lapsuudenkodista peräisin olevat Arabian 1930-luvun kahvikupit. Pariskunta säilyttää munia pahvisissa munakennoissa, eikä yksikään kymmenistä munista ole mennyt rikki. sai opiskellessaan Leningradin tanssiakatemiassa 1970-luvulla
Jouko Järvisalon tuoli on 1980-luvulta. Grafiikkaseinällä on hyvien ystävien, muun muassa Kimmo Kaivannon, Pauli Vuorisalon ja Erkki Hervon töitä. Artekin siniset nojatuolit ja tarjoiluvaunu ovat seuranneet mukana jo edellisestä asunnosta. Antiikki & Design 17. Tarja Teräsvuori antoi Ahjolinnalle 20-vuotistaiteilijajuhlan kunniaksi veistoksen, joka esittää Ahjolinnan roolihahmoa Federico Garcia Lorcan oopperasta Bernarda Alban talo. Kirjasto sijaitsee makuuhuoneessa, jonka ikkunalaudalle on koottu Markku Salon ja Oiva Toikan lasiesineitä. Pariskunta viettää onnellisia eläkepäiviä ja nauttii toistensa ja ystäviensä seurasta. kotona Pariskunnan työ-tv-huone on valoisa ja moderni niin kalustukseltaan kuin taideteoksiltaan
Saga Eriksson esittelee harvinaista Birger Kaipiaisen vuonna 1946 tekemää tarjoilupöydän kantta. Yhdessä huonekalujen kanssa niistä syntyy kokonaisuuksia, jotka ovat pysyneet samoina, vaikka asunto on vaihtunut. kotona PARISKUNNAN KOTI on pysynyt samoilla Etelä-Helsingin kulmilla lähes aina. Kodin monet taide-esineet ovat joko ystävien antamia tai pariskunnan toisilleen ostamia lahjoja. Vuonna 2009 myyntiin tuli vanhan kotitalon toisen kerroksen huoneisto, identtinen aiemman asunnon kanssa, ja muuttopäätös oli selvä. Kaipiaiselta tilattiin viisi vanerille kaiverrettua levyä, joita ei koskaan käytetty. – Kaikki asuntomme ovat olleet pohjakaavaltaan samantyyppisiä, joten vanhoista tavaroista ei ole tarvinnut luopua, vaikka karsinta tekisi hyvää, Eriksson toteaa. Siksi kotimme on sekoitus vanhaa ja hyvin vanhaa sekä aivan modernia tyyliä, Ahjolinna toteaa. Huonekalut soljahtivat entisille paikoilleen, samoin taulut. Pariskunnan sisustusarkkitehtiystävä on käynyt ripustamassa samat taulut paikoilleen jokaiseen asuntoon. Kalusto on rakas muisto karismaattisesta opettajasta. Muun asunnon vanhahtavalle tyylille antaa vastapainoa työja televisiohuoneen vaalea ja keveä tunnelma. Antiikki & Design 18. Ikkunaseinällä on Mauri Heinosen akvarelli Kuusikko. Katso Aku Ahjolinnan pashaohje nettisivuiltamme www.antiikkidesign.fi. Sohvaryhmän takana on Ahjolinnan ikoSisustuksen kokonaisuudet ovat pysyneet asuntojen vaihtuessa. Sinne Ahjolinna ja Eriksson eivät kuitenkaan koskaan kotiutuneet, oopperan läheisyydestä huolimatta. Väliin mahtui viiden vuoden retki Töölöön putkiremonttia pakoon. – Emme aina edes selvitä kalusteiden alkuperää tai tyylisuuntaa. Sielläkin taulut noudattavat huonekalujen tyyliä, mikä tekee kokonaisuudesta yhtenäisen. Pariskunta on saanut hankittua niistä neljä. Ahjolinna opiskelee kreikan kieltä Suomi-Kreikka-yhdistyksen kurssilla, ja pariskunta matkustaa kurssilaisten ja opettajan kanssa pieneen Plataniaksen kylään Kreetan saarelle vähintään kerran vuodessa. Molempien lapsuudenkodit sijaitsevat muutaman korttelin päässä nykyisestä Punavuoren-talosta, jossa he ovat asuneet kahdessa jaksossa yhteensä 21 vuotta. Päiväkävelyillä he pistäytyvät kotikulmien antiikkiliikkeissä ja vanhojen tavaroiden kaupoissa. Kalusto on peritty Erikssonin opettajalta Lucia Nifontovalta, joka oli Suomen ensimmäinen kansainvälinen tähtiballerina 1930-luvulla. ninurkkaus, jossa lampukka palaa etenkin sunnuntaisin. Tuoli on osa olohuoneen venäläistä uusrokokookalustoa. – Kolmiyhteyteen sen kanssa kuuluvat oopperan pianistin Cyril Salkiewitzin, Repinin oppilaan, kukkamaalaus sekä Birger Kaipiaisen lahjoittamat uniikkiteokset. Taidetta on sijoitettu myös makuuhuoneeseen. Eriksson on hankkinut kirjoituslipaston jo 1960-luvulla. Siinä ne keskustelevat eri aikakausien tyylit sekoittaen sulassa sovussa, Ahjolinna sanoo. Ikoneita on hankittu Kreikan matkoilta sekä antiikkiliikkeistä Helsingistä. OLOHUONEEN katseenvangitsija on suuri biedermeieria edustava sohvaryhmä
Siitä muodostui odottamaton seikkailu tuntemattoman vanhan naisen elämään. Pakkauksista päätellen niitä oli tuotu joskus 1950ja 60-luvuilla, Ranskasta, Italiasta, Amerikasta. Joka päivä tunkeuduin yhä syvemmälle, yhä sisemmälle ummehtuneisiin huoneisiin. Menin istumaan talon vanhimpaan, täysin tyhjään huoneeseen. OLIN VUOKRANNUT TALON omia hankkeitani varten. Se ei ole antiikkia eikä se ole aivan uuttakaan. Kuten niin usein Japanissa, talo kääntyy sisäänpäin ja vaatimattoman näköinen tönö saattaa osoittautua palatsiksi. Huoneen perukoilla vielä ryppäinä huiveja, saaleja, erilaisia suoria ja taiteltavia peilejä, aurinkolaseja, rannerenkaita, sähköisiä kynsilakan kuivattimia. Kaikilla muinainen matkaväsymys yllään. Ja kuitenkin sanoin itselleni: Huomenna nousen vintille. Avaamattomien lahjojen määrä kasvoi vuosi vuodelta, ja huone huoneelta naisen elinpiiri kapeni. Ja jokaisessa huoneessa lisää ja lisää noita outoja vieraita, outoine nimineen, uusia käherryspihtejä, uusia käsilaukkuja. Tuolla käsilaukkuja epämääräisinä rykelminä, nekin pölyn peitossa. Kaikkialla kasoittain avaamattomia lahjoja, lajittelemattomina, paperisten liukuovien takana, huoneissa, joita ei voi enää käyttää, koska hyljätyt, avaamattomat lahjat ovat vallanneet lähes koko talon. Mutta jos Klondike on aivan jalkojen alla, sitä on parasta alkaa kaivaa esiin. Antiikki & Design 19 JAPANILAISEN TALON AARTEET AIVAN JALKOJENI JUURESSA korkea pino käyttämättömiä sateenvarjoja, edelleen avaamattomina, pölyyntyneissä paketeissaan. Huomaan, miten niiden suojapapereita on hieman raotettu, ja sitten kuitenkin kaikki paketit on jätetty uinumaan. Eikä vanha nainen siltikään halunnut jättää vanhaa perinteistä taloaan, vaikka talo oli käynyt huonokuntoiseksi ja olisi tarvinnut huolellisen peruskorjauksen. kolumni Hannu Väisänen on Ranskassa asuva kirjailija ja kuvataiteilija.. Tavallaan se oli sopimatonta. Sekavia ajatuksia päässäni suljin joka päivä kaikki liukuovet perässäni. Katsellessani pölyisiä pinoja noissa hämärissä huoneissa mietin, miten monta kirpputoria tuolla tavaramäärällä voisi täyttää. Miksi tuollaista tavaraa olisi kutsuttava. Mutta hänen äitinsä ei halunnut mistään hinnasta jättää taloa, jossa oli syntynyt, elänyt miehensä kanssa ja jossa myös tuleva lakimies oli syntynyt. Lakimies matkusteli paljon Euroopassa ja toi jokaiselta matkaltaan huonon omatuntonsa kyytiläisinä lahjoja leskeksi jääneelle äidilleen. Tuossa hyljätty helmikukkaro. Mutta samalla muistin japanilaisten erityisen suhteen lahjoihin ja niihin liittyvän luopumisen tabun. TALO OLI ULKOA KATSOTTUNA pieni, mutta sisältä yllättävän tilava. Kenties siellä on joku esine, valokuva tai jokin muu henkilökohtainen tavara, joka kertoo noiden hyljättyjen aarteiden koko tarinan. Avaamattomien lahjojen määrä kasvoi vuosi vuodelta. Periaatteessa edelleen kelvollista tavaraa, ja silti sellaisen murheen kuorruttamaa, että sen kenties onkin paras vain levätä hämärissä, pölyn vuoraamissa huoneissa. Lakimies, paljon Euroopassakin matkustellut, ei koskaan viihtynyt talossa, vaan rakennutti itselleen uuden, modernin talon Naraan. Monta. Mutta olihan minulle sanottu: talon kymmenestä huoneesta sinulla on käytössäsi vain kolme. Siellähän on vielä pari huonetta, joissa en ole käynyt. Hyljättyjä toiveita, somisteita joilla hinataan elämää hieman ylemmäksi. Se on likellä elämää eikä sitten oikein kosketa sitäkään. Talon oli omistanut osakalainen suhteellisen varakas lakimies ja hänen sukunsa jo 1800-luvulta lähtien. Tiesin, että avatessani jonkin lukuisista, riisipaperilla päällystetyistä liukuovista minua odottaisi kasa mennyttä, pölyyntynyttä elämää. Tatamilattiat irvistelivät, liukuovien riisipaperit olivat palkeenkielillä
3. 1 2 3 4 5 KEVÄÄN VÄRI-ILOA KOTIIN Värillisessä lasimaljakossa kevään kukat ovat iloisimmillaan, ja ilman kukkiakin maljakot toimivat kodin energisoivana väriruiskeena. 2. Lysteripintainen muna 95 e, 1800ja 1900-lukujen vaihde, Old Times. Kumelan pieni hyasinttilasi 25 e, Retronomi. Nanny Stillin Riihimäen Lasille suunnittelema kaksivärinen Pajazzo-maljakko 230 e, Ritva’s. 5. Punainen kullanvärisin maalauksin koristeltu lasimuna 130 e, 1800ja 1900lukujen vaihde, Old Times. 1. Ti ed us te lu t: Bi sa rr i 50 87 2 92 2, La si ka m m ar i 40 73 70 45 4, M om on o 40 72 6 50 4, O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6, R et ro no m i 50 38 88 38 2, R it va ’s 40 82 3 80 85 IRENE WICHMANN KUVA PIA INBERG kaunis koti Antiikki & Design 20. Lasinen pieni muna 15 e, Ritva’s. Kotimaiset lasimaljakot ovat myös keräilykohde, josta saa monenlaisia kokoelmia: alkaisiko etsiä Nanny Stilliä vai kaikkea keltaista. 4
5. Tamara Aladinin suunnittelema Tuulikki oli Riihimäen Lasin tuotannossa vuosina 1972–76, 76 e, Lasikammari. 1 2 4 3 6 7 8 9 5 1. Ainoleena Hakatien vuonna 1997 suunnittelema Iittalan Pro Arte -sarjan Kupla-maljakko 145 e, Lasikammari. Ahkeraliisa on maljakko kuin hymiö. Kaj Franckin Kevät-maljakko oli tuotannossa Nuutajärvellä vuosina 1953–56, 52 e, Momono. 7. Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelema Päivänkukka on kuin lasiveistos, 140 e, Retronomi. kaunis koti Antiikki & Design 21. 9. 2. 8. Yksi kukka pysyy pystyssä kapeassa maljakossa. Oiva Toikan Nuutajärvelle suunnittelema Kotkan Ruusu 1970-luvulta on kuin tehty yhdelle kukalle, 76 e, Momono. Elegantti harmahtavan sävyinen Saara Hopean Hattu-maljakko on vuodelta 1953, Riihimäen Lasi, 480 e, Bisarri. Muotokieleltään hieman legopalikkaa muistuttava hauska maljakko on Erkkitapio Siiroisen Pablo, Riihimäen Lasi, 130 e, Retronomi. Helena Tynellin Ahkeraliisa-maljakko, 1968, kuuluu Pirtti-sarjaan, joka tunnetaan myös nimellä Vanha kartano, Riihimäen Lasi, 110 e, Retronomi. 4. 6. 3. Tamara Aladinin kirkkaan keltainen Amuletti-maljakko 1970-luvulta, Riihimäen Lasi, 70 e, Retronomi
kulttuurimatka Antiikki & Design 22
Toisessa vitriinissä on esillä sen peite. Vitriinissä takana on Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi eli muistoarkku. Niissä ei ole säästelty kultaa, ho peaa, emalia, helmiä tai jalokiviä. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT RIISA E i tarvitse olla ortodoksi tutustuakseen Riisaan. Metallia soluemalikoristelulla. Riisan kauneimpia tiloja on huone, jossa on alttari ja sen edessä ikonostaasi. Teresa Töntsin mukaan Riisa on yksi merkittävimmistä kulttuu rihistoriallisista erikoismuseoista Suomessa. Taidehistorioitsijoille, taiteilijoille ja käsityöläisille museon ko koel mat tarjoavat ainutkertaisen tilaisuuden tutustua ikonitaitee seen sekä tekstiili ja jalometallitöiden tekniikoihin. kulttuurimatka Bysantin perintö selvisi sodasta Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa Kuopiossa tarjoaa elämyksiä kaikille. › Antiikki & Design 23. – Kirkkomuseon tehtävänä on välittää vuosituhantista by sant tilaista traditiota ja ortodoksista elämäntapaa. Yksi vaikuttavimmista on kookas hautamuistomerkki eli kenotafi, joka on tehty hopeasta ja kullatusta hopeasta. Riisa on museo, jossa voi peilata omaa maailmankatsomus taan ortodoksisuuden kautta, toteaa museonjohtaja Teresa Töntsi. Sen loisteliaan kokoelman perustana ovat sodassa evakuoidut kirkkojen ja luostarien aarteet. Yksi tavoitteemme onkin juuri ennakkoasenteiden mur taminen. – Ortodoksisuus koetaan joskus vieraaksi, jopa pe lottavaksi. Ikonilampukka Kristuksen kirkastumisen kirkosta Viipurista, 1880-luku. Suhde ortodoksiseen kirkkoon on kiinteä, sillä se omistaa pääosan museon kokoelmista. Esineet ovat huikeaa nähtävää
Kousa, pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen pahkakuppi, 1300luku, Konevitsan luostari. Yksi taiteilijoista oli Veikko Marttinen (1917–2003), joka maalasi ikoneja muun muassa Mikkelin, Suonenjoen, Kemin, Muhoksen ja Ivalon ortodoksisiin pyhäköihin. LOISTON TAKANA on myös kääntöpuolensa: talvija jatkosota Neuvostoliittoa vastaan 1939–44. Samalla tavoin kirkkomuseo suojaa kansallista kulttuuriperintöämme. Hopea, kullattu hopea. RIISA-NIMI OTETTIIN käyttöön 2014, ja Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttely avattiin seuraavana keväänä. Evakkoon joutuneet asukkaat menettivät vielä enemmän: kotiseutunsa ja hengelliset juurensa. Pyhäkköihin maalasivat ikoneja myös ammattitaiteilijat, koska Suomessa ei tuolloin ollut vakiintunutta ikonimaalausperinnettä. Jälleenrakennuskaudella uudet kirkot ja rukoushuoneet varustettiin pääasiassa luovutetun alueen seurakunnista ja luostareista pelastetuilla esineillä. Riisa paljastaa allaan olevasta ikonista kasvojen, käsien ja jalkojen yksityiskohtia. Moderni rakennus on arkkitehti Dag Englundin piirtämä. Museon toimintaa hyvin kuvaava nimi tarkoittaa ikonia suojaavaa ja koristavaa metallista vaippaa, joka on usein tehty hopeasta tai kullatusta hopeasta. Riisa tarkoittaa ikonia suojaavaa metallivaippaa. Pähkinäpuu, hopea, vuorikide. Evakkojen kotouttamiseen liittyi myös ortodoksisen kirkkomuseon perustaminen Kuopioon 1957. kulttuurimatka Pyhittäjä Arsenin, Konevitsan luostarin perustajan kenotafi, Konevitsan luostari, 1842. Asettuminen Kanta-Suomeen oli monesti kivuliasta, ja ilman elävää suhdetta tuttuun uskontoon varmasti vielä lohduttomampaa. Sodan jälkeen siirtokarjalaisten uusille asuinalueille alettiin järjestelmällisesti rakentaa kirkkoja ja rukoushuoneita. Kenotafi ei ole arkku, vaan se on tehty muistomerkiksi. Museo muutti nykyisiin tiloihin 1969. Suomen ortodoksinen kirkko menetti sodissa lähes 90 prosenttia omaisuudestaan. Koristeena safiiri-, rubiinija smaragdiupotuksia sekä moniväristä emalia. Mittaamattoman arvokkaat esineet saivat museossa asianmukaiset tilat, jotka takasivat niiden säilymisen tuleville sukupolville. Kauppias Feodor Iljitsh Tjumenev lahjoitti kultaisen ehtoollisastiaston Valamon luostarille 1865. › Antiikki & Design 24. Riisat suojaavat maalattuja ikoneja tuohusten, suitsukkeiden ja lampukoiden savulta
Ikonin riisa vuodelta 1787 on kullattua hopeaa helmija jalokivikoristeluineen. Antiikki & Design 25. Tempera puulle. kulttuurimatka Jumalanäiti Ennusmerkki eli Orantti (rukoileva), Konevitsan luostari, 1700-luku
Antiikki & Design 26. Suomalaiset kuitenkin löysivät sen myöhemmin neuvostosotilaiden korsusta, jossa sitä oli käytetty ovena. Luodinreiät kertovat, että ikonia ei ehditty evakuoida ennen vihollisen hyökkäystä. kulttuurimatka Ikonin aiheena ovat apostolit Matteus, Pietari ja Tuomas. Pyhän Nikolaoksen kirkko, Salmi, 1800-luku
Kultaja hopeabrokadi. Jumalanpalveluspuvun alimmaiseksi puettava vaate, alus stikari, on lahjoitettu Valamon luostarille 1810. Käsinkirjottua kultabrokadia, vuori ikat -värjättyä kangasta. Pelena, ikonin alapuolella riippuva koristeliina, on koristettu silkkilankaja metallikirjonnalla, ja alun perin se on ollut standaari eli pieni ratsuväen lippu. Kangas on käsin kirjottua kiinalaista atlassilkkiä, niin sanottua maisemakangasta Qianlongin aikakaudelta (1736–95). Papin puku, feloni, Valamon luostari, 1800-luku. Valamon luostarin muinaismuistokokoelma, 1640. kulttuurimatka Kenotafin peite on keisari Aleksanteri II:n puolison Maria Aleksandrovnan lahjoitus Konevitsan luostarille 1850-luvulla. Antiikki & Design 27
Esineitä on noin 10 000, niistä ikoneja yli 800. Mutta kuin jonkinlaisena johdatuksena, ikoni löytyi myöhemmin: se oli päätynyt neuvostosotilaiden korsun oveksi. taideteos on vastikään päässyt osaksi Riisan kokoelmanäyttelyä. RIISAN KOKOELMIEN perusta on Karjalan ja Petsamon seurakunnista sekä Konevitsan, Valamon ja Petsamon luostareista evakuoidussa esineistössä. Antiikki & Design 28. Hänen vaikutuksensa elää edelleen suomalaisessa ikonitaiteessa. Heille museo ja sen esineet voivat vastata tärkeään kysymykseen: kuka olen. Museo toimii arkkitehti Dag Englundin 1969 piirtämässä modernissa rakennuksessa. Korsuikoniksi nimetty upea RIISA SUOMEN ORTODOKSINEN kirkkomuseo Kuopiossa. Yhtä Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonia ei ehditty pelastaa, sillä se sijaitsi ikonostaasin kolmannessa kerroksessa hankalasti monen metrin korkeudella. Vastaa ortodoksisen kirkon aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, tutkimuksesta, opetuksesta ja tiedonvälityksestä. Vanhimmat esineet ovat 1300ja 1400-luvuilta. Sen on lahjoittanut keisari Aleksanteri II:n puoliso Maria Aleksandrovna Konevitsan luostarille 1850-luvulla. Hänen ansiostaan ikonit säilyivät. Peitettä ei ensi näkemältä uskoisi kirkolliseksi tekstiiliksi. – Riisa on museo, jolla on sielu, Teresa Töntsi sanoo. TOUKOKUUSSA avautuvassa Kohtaamisia – Suomalainen usko -näyttelyssä Suomen kultakauden ja moderni taide kohtaavat vuosituhantisen bysanttilasen uskon. Rukoushuone tuhoutui myöhemmin jatkosodassa. Kavaljeerirykmentin lakki ja säämiskäkäsineet olivat Keisari Aleksanteri II:lla päällä pommi attentaatissa 1881. Siihen kuuluu jumalanpalveluspukuja, peitteitä ja liinoja pääosin 1700ja 1800-luvuilta, vanhimmat ovat 1500-luvulta. 0206 100 266. Tekstiili hätkähdyttää kauneudellaan, mutta pelkkä valokuva ei tavoita sen suurenmoisuutta. Sahaaja oli Vilho Kiiski, joka kirjoitti ikonien taakse nimensä ja otti näin teosta vastuun. Ruusu on kuitenkin myös uskonnollinen aihe, se on ollut keskiajalta Neitsyt Marian symboli. Ehkä ikoni on sielläkin antanut voimaa ja turvaa sotilaille, vaikka oli saanut luodinreikiä pintaansa. Salmin seurakunnan Räimälän rukoushuoneen kallisarvoiset 1700-luvun ikonit ehdittiin pelastaa vain sahaamalla ne lyhyem miksi. Museon kokoelmat ovat merkittävä osa suomalaiskansallista kulttuuriperintöä. Esineet kertovat kouriintuntuvasti ja dramaattisesti evakuointitilanteista ja selviytymisestä sodan jaloista. Hienoimmat tekstiilit on koristeltu ylenpalttisilla kulta-, hopeaja helmikirjonnoilla. Haluamme madaltaa kynnystä astua museoon, sanoo museonjohtaja Teresa Töntsi. Riisa, Karjalankatu 1, Kuopio, p. Peite on nähtävä. Ortodoksisuus ja Bysantin yli tuhatvuotinen perintö tarjoaa ulkoista ja henkistä kauneutta ja sisältöä kaikille kävijöille. www.riisa.fi. Museo kertoo myös Karjalan ja Petsamon evakuoinnista. Yksi häikäisevimmistä on ruusukuvioinen muistoarkun eli kenotafin peite. Suomalainen ikonimaalaustraditio alkoi 1970-luvulla, kun Suomeen saapui japanilaissyntyinen ikonimaalari Petros Sasaki (1939–99). MYÖS TEKSTIILEJÄ ON Riisassa huomattava kokoelma. – Riisaan ovat kaikki tervetulleita. Sitä peittävät ruusukimput, ja samanlaista koristelutapaa voi nähdä vanhoissa itämaisissa bidjar-matoissa sekä suomalaisissa ryijyissä. Ne eivät mahtuneet pakkauslaatikoihin, eikä uusien tekemiseen ollut aikaa. Kirkollisten esineiden lisäksi kokoelmiin kuuluu keisarillisia lahjoituksia. kulttuurimatka Marttisen pelkistetty moderni tyyli näkyy myös ikoneissa. Valamon luostarin muinais muistokokoelma. Osalla Riisan kävijöistä on evakkojuuret. Modernin rakennuksen koristelussa näkyy bysanttilainen runsaus
Tempera puulle, lasihelmija korukivikirjonta. kulttuurimatka Neitsyt Marian syntymä, Valamon luostari, 1700luku. Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen, Petsamon luostari, 1800-luku. Ikonin ympärille asetettu liina eli käspaikka on Mantsinsaaresta 1800luvun lopusta. Antiikki & Design 29. Tempera puulle
Ruokasalin pääsiäiskat tauksen päävärit ovat punainen ja valkoinen venäläisen ortodoksisuuden mukaan. Antiikki & Design 30. Pasha on keskeinen osa pöydän antimia. Pöydän keskellä on huikea maljakolla varus tettu tarjoilumalja 1800luvun lopulta. Taustalla näkyy ikoninurk kaus ja yksi Sauli Siekkisen maalaama ikoni
Huonekaluissa on taidokkaita yksityiskohtia, kuten lukkoja ja viilutuskuvioita. Kodin sisustus on vaikuttava sekoitus uusklassismia 1700ja 1800-lukujen vaihteesta, myöhäisempireä 1830–50-luvuilta ja kertaustyylejä 1800-luvun lopulta. Hänen intohimonsa on 1800-luku ja kotinsa kuin kunnianosoitus vuosisadan asumiselle ja sisustustyyleille. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS E n pidä itseäni keräilijänä. En osaisi sisustaa moderneilla huonekaluilla, koska minusta tuntuu, että niiden suunnittelussa on lähtökohtaisesti puuttunut ajatus kokonaisuuden luomisesta, Siekkinen sanoo. Arvostan puuta materiaalina. Sauli Siekkinen viihtyy 1800-luvun sisustuksessa. Tuoreinta kerrostumaa ovat jugendin ajan eli 1800ja 1900-lukujen vaihteen esineet, kuten Hellaksen piano ja majolikakattokruunu olohuoneessa. › Antiikki & Design 31. En kerää mitään yhtä tavaraa, Sauli Siekkinen sanoo. Moneen ehtivä lääkäri ei keräile tiettyjä esineitä, vaan koko aikakautta. Antiikki on nyt myös edullista. kotona ”Antiikilla on helppo sisustaa” Sauli Siekkisen koti Helsingin Töölössä on kunnianosoitus 1800-luvun asumiselle ja sisustamiselle. Sitä vastoin Siekkistä voisi pitää kokonaisen aikakauden keräilijänä. – Antiikkikalusteet ovat laadukkaita, 1800-luvun puoliväliin asti ne tehtiin käsityönä. – Antiikilla sisustaminen on mielestäni helppoa, koska 1700ja 1800-luvun tyylikausien huonekalut eivät riitele keskenään. Hellaksen pianolla vuodelta 1904 on traaginen historia, mutta se soi sulosävelin Siekkisen soittimena. Ylenpalttinen tavararunsaus on taas ominaista 1800-luvun lopun sisustusmuodille eli kertaustyylien ajalle
kotona Vehkat olivat tyypillisiä 1800-luvun huonekasveja. Ruokasalin erikoisuus on mahtava karhuntalja, jonka Sauli Siekkinen on hankkinut Virosta. Teekannun on tehnyt helsinkiläinen hopeaseppä Eric Öhman vuonna 1839. Näyttävät kyntteliköt ruokapöydällä ovat 1870-luvulta. Ruotsalaisessa hopeisessa kahvikannussa vuodelta 1883 on vaikutteita viikinkiajasta. Ortodoksinen pääsiäiskattaus on värikäs ja runsas. Uusrenessanssikaapin valmistaja on turkulainen Bomanin höyrypuusepäntehdas. Antiikki & Design 32. Kattokruunu on ruotsalaista Kaarle Juhanan tyyliä (noin 1810–30). Keramiikkanauha tuli hedelmäkoreihin jo 1700-luvulla. Posliiniset kahvikupit ovat venäläisen Kuznetsovin tuotantoa 1800-luvun lopulta
1820luvun peili samoin kuin tuolit ovat venäläistä empireä. Ruokasali on sisustettu empire mahongilla. Antiikki & Design 33. Pieni kirjoituslipasto on ranskalaista direktoriotyyliä (noin 1795–1805). Barokki tyylisen 1700luvun jälkipuoliskolla tehdyn kirjastokellon on signeerannut wieniläinen kelloseppämestari Johann Kohlhaas
Näkymä ruokasalista olohuoneen läpi makuuhuoneeseen. Antiikki & Design 34. Kodin sisustus on lähes hengästyttävän runsas mutta eri tyyleistä huolimatta yhtenäinen
Olohuoneen jugendtyylisestä pianosta paljastui melkoinen kertomus. Punaisena hehkuva uusrenessanssityylinen tapetti taas istuu hyvin olohuoneen esinerunsauteen. Hän on omaksunut itämaisen filosofian, Antiikki & Design 35. He perustivat sinne 1904 Continental-hotellin, jonne piano oli mahdollisesti tarkoitettu. Asunto on ollut tyypillinen porvarillisen perheen kaupunkikoti. ESINEIDEN TARINAT kiinnostavat Sauli Siekkistä, sillä niissä historia muuttuu eläväksi. Ensimmäinen hankinta on edelleen käytössä, se on tamperelaisesta antiikkiliikkeestä ostettu ruotsalainen Kaarle Juhanan tyylinen (n. ERITYISTÄ Sisustus on kuin 1800-luvun lopun porvarillisesta kaupunkikodista, jossa näky vahvasti ortodoksisuus. Rahavaikeuksissaan Johan Ander teki 1910 pankkiryöstön, jonka yhteydessä hän Olohuoneen venäläinen sohva on myöhäisempireä. ASUNTO Kolme huonetta, 55 neliötä, arkkitehti Ole Gripenbergin piirtämässä, 1929 valmistuneessa rakennuksessa. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Lääkäri Sauli Siekkinen. Valokuvassa on Siekkisen intialainen, edesmennyt joogaopettaja Shrii Shrii Anandamurti. Talo on osa 10 taloyhtiön muodostamaa umpikorttelia Helsingin Töölössä, ja sen tyyli on 1920-luvun klassismia. Venäläisen Kuznetsovin kahvikuppi on 1800-luvun lopulta. SAULI SIEKKINEN ON tämän ajan renessanssi-ihminen, jonka koti säteilee loputonta uteliaisuutta elämän eri alueita kohtaan. HUONEIDEN VÄRIT ON valittu niiden tunnelman ja kalustuksen tyylien mukaan: ruokasalin vihreät seinät sopivat uusklassismin mahonkikalusteisiin ja makuuhuoneessa violetti raitatapetti antaa ikoneille kauniin taustan. Hotelli meni pian konkurssiin, ja aviopari palasi Ruotsiin. – Viehätys antiikkiin kehittyi sen pohjalta, että olin jo lapsena kiinnostunut historiasta. Komea jugendin ajan kattokruunu toimii sekä kynttilöillä että öljyllä. Öljysäiliö on majolikaa eli maalauksin koristeltua fajanssia. Silloin sisustus muodostui ajallisista kerrostumista, joista vanhimmat olivat perintökalusteita 1800-luvulta, Siekkinen kertoo. – Täällä on voinut hyvinkin olla samanlaista ensimmäisen asukkaan aikana 1920-luvun lopulla. Hellaksen piano numero 37 on valmistettu 1904. Pianolla on traaginen tarina, mutta nyt se on isännän soittimena. Pääkallo on lääkärin ammatin vanha symboli. Samana vuonna sen osti Julia Ander, joka oli muuttanut miehensä Johan Anderin kanssa Ruotsista Hankoon. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta, kun giljotiinia käytettiin Ruotsissa. › ”Haluan tietää esineiden tekijät ja entiset omistajat.” surmasi pankkivirkailijan. Ander tuomittiin kuolemaan, joka toimeenpantiin giljotiinissa 1910. – Haluan selvittää mahdollisimman hyvin esineiden tekijät ja edelliset omistajat. Aluksi minua kiehtoi muinainen Egypti, myöhemmin Napoleonin Ranska ja Aleksanteri I:n Venäjä. Tampereelta kotoisin oleva Siekkinen on kerännyt antiikkia opiskeluajoistaan 1990-luvulta lähtien. 1810–30) tuoli
Mahongilla vaneroidun kaappikellon koneiston on tehnyt Robert Mills Lontoossa noin 1790. Kulitsoissa tavoittelemisen arvoista on korkeus. – Esteettisesti ihanin aika minusta oli 1700ja 1800-lukujen vaihde, siis uusklasrin juhla, johon seitsemän viikon paasto päättyy. Lampukan valo kuvaa taivaallista valoa, jonka Jeesus toi synnin pimentämään maailmaan. Pääsiäisen juhlaruokailu aloitetaan kulitsoilla ja pashalla. Siekkinen on itse maalannut ikoneja 1990-luvulta lähtien. Muhkeapartaisessa ja huolitellusti pukeutuneessa Siekkisessä voi nähdä sukulaisuutta steampunkiksi (höyrypunk) kutsuttuun suuntaukseen. kotona johon kuuluvat kasvisyönti, meditointi ja hyveellisen elämän noudattaminen. Katso Sauli Siekkisen kulitsaohje nettisivuiltamme www.antiikkidesign.fi. Julkaisemme jutun kartanosta syyskuun numerossamme. Tiede alkoi silloin kehittyä ja maailma avautua, matkustaminen oli junien ansiosta aikaisempaa helpompaa. Jokaisessa huoneessa on ikoninurkkaus lampukoineen. Hän osti 2011 huonoon kuntoon ajautuneen, vuonna 1822 rakennetun Nuutajärven kartanon. Esimerkiksi sairauksien hoito perustui taikauskoon. Ortodoksille pääsiäinen on vuoden suuSauli Siekkinen sytyttää makuuhuoneen ikoninurkkauksen eli kotialttarin lampukan eli öljylampun. Ikoneja on myös ovien yläpuolella, mikä juontaa juurensa bysanttilaisesta tavasta ripustaa ikoni kaupunginportin ylle siunaamaan kulkijoita. Elämä oli silloin kuitenkin rajatumpaa ja ankarampaa. Korinttilaiset pylväät olivat suosittu aihe Yrjöjen ajan (1714–1830) Englannissa. Yli 20 vuotta joogaa harrastanut Siekkinen on kansainvälisen tason joogaopettaja. Yhdessä parin ammattilaisen kanssa hän kunnostaa kartanoa mahdollisimman alkuperäiseen asuun ja etsii sinne esineitä, joista muodostuu kartanon historiaa ja aikakerroksia myötäilevä sisustus. Heitä viehättää aikakauden ja sen teknisten innovaatioiden, kuten höyrykoneiden, yhdistäminen nykytieteen ja -tekniikan saavutuksiin. – Minusta olisi hyvin mielenkiintoista elää 1850–60-luvuilla. ORTODOKSISUUS ANTAA kodille omat erityispiirteensä. Pukeutumisen esikuvana on usein viktoriaaninen muoti. Kellotaulu on hopeoitu. Siekkinen viettää pääsiäistä nyt valmiiksi sisustetussa kaupunkikodissaan, mutta seuraava kohde on odottamassa. sismi, jota Suomessa edustivat kustavilaisuus ja empire. Tekniikka helpotti elämää, mutta silti oli sijaa kauneudelle ja hyville arvoille, Siekkinen sanoo. Pasha valmistetaan rahkasta, kermasta, kananmunista ja voista, mausteena voi olla rusinoita, sukaatteja ja mantelirouhetta. Bysantin usko luo ilmapiirin, josta länsimaiseen koti-ihanteeseen tottuneelle välittyy jotain salaperäistä. ”Minusta olisi kiinnostavaa elää 1850–60luvuilla.” Antiikki & Design 36. Sen harrastajat ovat innostuneet 1800-luvun Englannin viktoriaanisesta ajasta. Hän on länsimaalaisen lääketieteen lisäksi perehtynyt homeopatiaan sekä antroposofiseen ja kiinalaiseen lääketieteeseen. Näiden energiapommien jälkeen on vuorossa pääruoka, perinteisesti lampaanviulu. – Kulitsa on pyöreäksi muotoiltu, hiivataikinasta valmistettu vehnänen, joka kuuluu ortodoksiseen perinteeseen
Kattokruunu on uusrokokoota 1800-luvun lopulta. Kaunis 1800-luvun lopun uusgoottilainen sänky on päästä vedettävä. Antiikki & Design 37. Pieni ruotsalainen lipasto on myöhäiskustavilaista tyyppiä. Empiretuolit ja myöhäisempirepeili ovat venäläisiä
Perityt, lahjaksi saadut ja itse hankitut pääsiäismunat edustavat kaikkia mahdollisia koristetyylejä. Antiikki & Design 38. Munan sisällä on kahdeksan pienempää munaa. Alhaalla vasemmalla olevan suuren Moskovassa valmistetun munan pieni Marianna sai venäläiseltä mummiltaan Tämä oli aikanaan saanut sen Pietarissa
Niitä pidetään kaulassa pääsiäisestä helatorstaihin. Marianna Flinckenberg-Gluschkoffissa elävät venäläinen, suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri sulassa sovussa. Ensimmäisen korumunan viisivuotiaalle Mariannalle antoi Babuška, joka oli saanut sen omilta vanhemmiltaan Pietarissa. Ensimmäinen Babuškan tyttärentyttärelleen lahjoittama pääsiäismuna oli poikkeuksellisen hieno, suuri puumuna. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntalaiset antavat pääsiäislahjoja samojen toivotusten saattelemana niille ystävilleen, joita he eivät tapaa pääsiäisen aikaan. – Sitäkin ihanampaa oli herätä aamuyöllä kolmen maissa pidettävälle pääsiäisaterialle. MAIJA TOPPILA KUVAT MARKO MÄKINEN / MAAHENKI K un venäläissyntyisen äidin ja suomenruotsalaisen isän ainokainen Marianna Flinckenberg oli pieni tyttö Helsingissä, hän eli keskellä venäläisten ortodoksien yhteisöä. Rakkaimmat munista ovat kaukana asuvien ystävien lahjoja. Laskiaisesta alkanut paasto murtuu, ja juhla huipentuu pääsiäis yön jumalanpalveluksessa, jossa pappi lausuu sanat ”Kristus nousi kuolleista” ja seurakunta vastaa ”totisesti nousi”. – Oli jännittävää odottaa, millaisen munan tänä vuonna saisin. ”Paras pääsiäismuna on ystävän lahja” Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on ortodoksi, ja hän on saanut pääsiäismunia lahjaksi lapsesta asti. ORTODOKSIEN vuoden tärkein juhla on pääsiäinen. – Melkein joka vuosi mummi tai kummitätini lahjoitti minulle uuden munan. Varhaislapsuuden kieli ja kulttuuri olivat hyvin venäläisiä, sillä isä kuoli sodassa 1944. Vuonna 1940 syntynyt Marianna ei vielä ihan pienenä päässyt mukaan pääsiäisjumalanpalvelukseen. Siellä iloittiin, syötiin notkuvan pöydän antimia, vaihdettiin pääsiäistervehdyksiä poskisuudelmineen ja jaettiin lahjoja. PÄÄSIÄISLAHJOIHIN kuuluivat myös viiriäisenmunaakin pienemmät korumunat, jotka kiinnitettiin kaulanauhaan. › Ku va : Ki ra G lu sc hk of f Antiikki & Design 39. Tämä kaikki oli hellää ja ihmeellistä, ja ortodoksiaan liittyminen oli luonnollista. Lahjat voivat olla maalattuja kananmunia, puumunia tai etenkin lapsille suklaamunia. Moskovassa tehty taidonnäyte oli koristettu puuleikkauksin ja maalauksin, ja sen sisällä oli kahdeksan sisäkkäistä eriväristä munaa. Pääsiäislahjaksi annetaan myös korumunia. Kun isäni Jarl Flinckenberg 1930-luvulla kosi äitiäni Irina Butusoffia, äidinäitini vaati, että heidän lapsensa on kastettava ortodoksiksi. Munia otetaan esille vain pääsiäisenä. Se on yhdessä muiden FlinckenbergGluschkoffin koristemunien kanssa esillä kotona vanhassa lasivitriinissä. Ensimmäisen hänelle antoi Pietarissa syntynyt mummi eli Babuška. – Sain uskonnon äidinmaidossa, Marianna Flinckenberg-Gluschkoff sanoo. Syvimmin tätä kulttuuriperintöä avasi ja kantoi äidinäiti, syntyjään baltiansaksalainen Paula Butusoff. Hän oli vaihtanut luterilaisen uskonsa ortodoksisuuteen mennessään naimisiin pietarilaisen Kirill Butusoffin kanssa. Varsinaiset pääsiäislahjat, kuten korut, annetaan yöllä juhla-aterialla tai pääsiäispäivänä. – Se, että minustakin tuli ortodoksi, oli Babuškan ansiota. 18-vuotiaana minulla oli jo kolmetoista pientä munaa hopeaketjussa. – Isäni, joka oli tutustunut äitiini heidän opiskellessaan Ateneumissa, olisi antanut kastaa lapset mihin uskontoon tahansa, niin ihastunut hän oli Irinaan, Marianna Flinckenberg-Gluschkoff kertoo. Olisiko se vihreää malakiittia vai moniväristä emalityötä. Käännynnäisen tapaan hän oli ylen hurskas ja tunsi uskon säännöt
Niinpä munissa saattoi lukea poliittisia iskulauseita, mutta koristeiden lomaan oli pienellä kirjoitettu XB, kirkkoslaavin lyhenteet sanoista ”Kristus nousi kuolleista”. – Sanotaan, että muna hakeutuu munan luokse. Viimeisen yllätysmunan tilasi Nikolai II vuonna 1917. • Pietarilainen polkuhevonen, Tammi 2013. Niitä maalattiin ja päällystettiin silkillä, helmillä ja pienen pienellä petit point -kirjonnalla. Olen saanut niitä myös emigranttien jälkeläisiltä Pariisista ja Tel Avivista. Pääsiäismunan merkitystä voi punnita sen harvinaisuudella ja rahallisella arvolla, mutta Marianna Flinckenberg-Gluschkoffille tärkeintä on sen antaja. Koko slaavilainen kulttuuripiiri tiukkuu erilaisia tekniikoita, joista tunnetuimpia on ukrainalainen pisanka-batiikki-vahavärjäys (ks. Kansainvälisyys vain laajenee: tulevana pääsiäisenä Marianna Flinckenberg-Gluschkoff hakee pojanpoikansa Yhdysvalloista viettämään juhlaa tädin ja mummin luokse Suomeen. Kansanomaisten munien koristeet taas kumpusivat ikiaikaisista hedelmällisyyden ja hyvän onnen symboleista, Marianna Flinckenberg-Gluschkoff kertoo. – Hienojen munien koristeaiheita olivat ikonit, kasvit, maisemat ja arkkitehtuuri, ne olivat siis taidetta. MARIANNA Flinckenberg-Gluschkoff on saanut lahjana tai ostanut kymmeniä munia, ja hän on maalannut niitä itsekin. Omat venäläiset juuret, työ Helsingin yliopiston venäjän kielen lehtorina ja avioliitto emigranttiperheen pojan Kirill Glusch koffin (1937–2006) kanssa ovat luoneet ystäväverkoston, jonka antamista lahjoista on kertynyt arvokas kokoelma. Kun ensimmäinen muistelmateos ulottuu kouluajan loppuun Lahdessa, seuraava, julkaisuaan odottava kirja kertoo aikuisesta naisesta ja elämästä, joka vei perheen matkoille Siperian paimentolaisten pariin. VENÄJÄLLÄ pääsiäismunia on annettu lahjaksi vuosisatojen ajan, mutta arvokkaita posliinisia ja lasisia munia alettiin valmistaa vasta 1700-luvulla Keisarillisen posliinitehtaan ja lasitehtaan perustamisen myötä. FLINCKENBERGGLUSCHKOFFIN KIRJOJA • Pääsiäinen – juhlien juhla (Liisa Heikkilä-Palon kanssa), Maahenki 2013. Marianna FlinckenbergGluschkoffin Tapiolan-kodin ikoninurkan lampukassa pääsiäismuna kuitenkin riippuu koko ajan. – Asuimme mieheni työn vuoksi useita vuosia Moskovassa, ja siellä näimme neuvostoajan kissa ja hiiri -leikin: maalaiset myivät torilla munia, joissa ei saanut näkyä uskonnollisia merkkejä. ELÄMÄSTÄÄN KOLMEN – venäläisen, suomalaisen ja suomenruotsalaisen – kulttuurin leikkauspisteessä Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on kertonut teoksessa Pietarilainen polkuhevonen, ja ortodoksiperinteistä hän on taas kirjoittanut kirjaan Pääsiäinen – juh lien juhla. Pääsiäismunat ovat ortodoksikodeissa esillä yleensä vain pääsiäisenä. Ikonin yläpuolella on siunattuja virpomavitsoja. – Yhden rakkaimmista aarteistani, hanhenmunan, jonka sisällä on kananmuna, on lahjoittanut venäjänjuutalainen ystävä New Yorkista. Kauniita ja loputtoman kekseliäitä munia tehtiin ja tehdään paitsi kananmunan kuorista, myös esimerkiksi puusta, paperimassasta ja mehiläisvahasta. Perinne alkoi, kun Aleksanteri III lahjoitti 1885 keisarinna Maria Fjodorovnalle valkoisella emalilla päällystetyn kultamunan, jonka sisällä oli kultainen kana ja sen sisällä vielä kultainen riipus ja miniatyyri kultaisesta kruunusta. • Ikoni puhuu, Maahenki 2014, uusi painos 2015. ”Sanotaan, että muna hakeutuu munan luokse.” Antiikki & Design 40. Kuuluisimpia niistä ovat Fabergén mestareiden yllätysmunat. Pääsiäismunia tehtiin jokaiselle säädylle ja kukkarolle, mutta hienoimmat kuuluivat tsaariperheen jäsenille. Glorian Antiikki 3/2014)
Tilaa Plaza Koti nyt edulliseen tutustumishintaan www.fokusmediatilaus.fi/plaza Hyvää suunnittelua, laatua arkeen. S u o m e n t y y l i k k ä i n S i S u S t u S l e h t i
1 Antiikki & Design 42
Ramstedtin kanssa Mongoliaan tekemäänsä tutkimusmatkaa. J. historia Maailmanmatkaaja Sakari Pälsin aarteet Sakari Pälsi oli arkeologi ja kansatieteestä kiinnostunut tutkimusmatkailija, joka nykyään tunnetaan parhaiten kirjoistaan. Lähes kaikilta matkoilta syntyi kirja, ja niissä on myös hänen itse ottamansa valokuvat. Pieni koukku ja puolipallo ovat tupakointivälineistöä. Vaimo Aino Pälsi (os. 1. Anttila) sai hopeisen rannerenkaan. Ramstedt sekä heidän mongolipalvelijansa Dardza ja Baldzir. JUKKA RELAS KUVAT NOOMI L JUNGDELL A siakirjasalkku mursunnahasta, koruja vaimolle, heliseviä kulkusia lapselle, buddhalaisia esineitä koristeeksi… Sakari Pälsin perheen kotiin kertyi 1900-luvun alkupuolella kiehtovia matkatuliaisia samalla, kun Pälsi toi maailmalta esineitä myös museoiden kokoelmiin. Esittelemme suvulla säilyneitä esineitä, joita hän toi maailmalta muistoksi itselleen ja perheelleen. J. Sakari Pälsi (1882–1965) syntyi Lopella vauraan Pälsin talon nuorimmaksi lapseksi. Pälsin vaiheista kertoo perusteellisesti tuore kirja. Tässä esittelemme hänen matkojaan harvoin nähtyjen henkilökohtaisten esineiden kautta. Runsaan vuoden ikäinen Liisa-tytär sai puolestaan kauniisti helisevät kulkuspallot ja luusta veistetyt helmet. Pälsi oli kotonaan niin Suomessa kuin koko pohjoisella pallonpuoliskollakin: pitkät ulkomaanmatkat olivat olennainen osa hänen elämäänsä. Ruokatauko Mongoliassa 1909, Pälsi (oikealla) ja hänen matkakumppaninsa, kielitieteilijä G. Mongolia 1909 Sakari Pälsi piti matkoistaan tärkeimpänä kielitieteilijä G. Elämäntyönsä Pälsi teki Muinaistieteellisen toimikunnan palveluksessa, viimeksi esihistorian osaston intendenttinä. Hän hankki matkalta museokokoelmia varten monenlaista pienesineistöä ja tekstiilejä. Sakari Pälsi tallensi matkansa valokuviin. › Ku va Sa ka ri Pä ls i, Yl ei se tn og ra fi ne n ku va ko ko el m a, M us eo vi ra st o Antiikki & Design 43. Niitä sai tuliaisina myös perhe. Eläkkeelle hän jäi 1946 ja toimi sen jälkeen varsin tuotteliaana kirjailijana. Tässä buddhalaisia esineitä edustavat messinkiset kolmijalkainen suitsukeastia, jonka pohjassa on avio-onneen viittaava merkki, sekä pieni veistos, joka esittää Kiinassa Tang-dynastian aikaan vaellellutta maallikkoveli Pu-tai Ho-shangia. Hän lähti opintielle Helsinkiin ja väitteli tohtoriksi Karjalankannaksen kivikaudesta 1915
2 Antiikki & Design 44
Ikiaikainen korujentekotraditio alkoi tuolloin olla jo hiipumassa, mutta hienoja vanhoja koruja sai vielä ostettua melko helposti. Kahdella ensimmäisellä matkalla mukana olleelle Aino Pälsille hankittiin koruja ilmeisesti pääosin Dubrovnikista. Häntä viehätti kulttuurillisen risteyspaikan eri kansojen ja uskontojen tuolloin sopuisa rinnakkaiselo. Kahdesta pienestä mursunhampaasta on tehty rasia. Mongoliassa Pälsi sai kipinän alkaa havainnoida eri kulttuurien ja kansojen työntekoa, johon esineellinen maailma kiinteästi liittyy. 2. Bosniasta ja Kroatiasta Pälsi keräsi Suomen kansallismuseon vertaileviin kokoelmiin vanhoja koruja ja vaatteita, muun muassa loisteliaita aatelispukuja, jotka ovat kuin suoraan Tuhannen ja yhden yön saduista. Koruista kauneimmat ovat pienillä helmillä koristellut kultaiset korvakorut. Sinne Pälsi matkusti kolmesti. Häntä kiinnosti heidän alkukantainen elämäntapansa ja tekniikkansa, koska hän halusi elävää vertailuaineistoa Suomen kivikautisen kulttuurin ymmärtämiseksi. Oikean ylänurkan rannerenkaissa on puolestaan filigraanikoristelua, joka on tehty korun pintaan hopealangasta. Alueella oli myös säilynyt paljon ikiaikaisia tapoja. Peurannahkasäämiskästä jännerihmalla ommellut ja helmillä koristellut sääskihansikkaat on tehnyt lamuuttipäällikkö Trifun Solotikovin vaimo. Isoon sormukseen on upotettu karneoli. Myös kauniisti muotoiltu veitsenkahva on mursunluuta. Aihepiiristä syntyikin mestarillisia esseitä, joissa hän hahmottelee laajoja kaaria eri kulttuurien välille. Niissä voi vielä nähdä häivähdyksen antiikin ajan perinnöstä, joka eli Dalmatian alueen koruissa ilmeisen pitkään. Isossa mursunhampaassa on tšukšitaiteilija Rošlanin piirroksia kansansa elämästä. Pälsille kuulunut asiakirjasalkku on teetetty matkalla hankitusta mursunnahasta. Kamtšatkan niemimaalla Beringin salmen rantamilla asuvat alkuperäiskansat tšuktšit ja lamuutit olivat Koillis-Siperiassa Pälsin varsinainen tutkimuskohde. Vasemmalla olevassa rannekorussa on erivärisistä metalleista tehtyä niello-koristelua. › 3 Antiikki & Design 45. 3. Balkan 1920–30-lukujen vaihde Pälsi kävi 1920–30-luvuilla useita kertoja Keskija Etelä-Euroopassa, jossa mieluisimmaksi kohteeksi tuli Balkan. historia Eri kansojen työnteko kiinnosti Sakari Pälsiä. Koillis-Siperia 1917–1919 Tunnetuin Sakari Pälsin matkoista suuntautui Koillis-Siperiaan, Japaniin ja Alaskaan
Kanada 1927 Sakari Pälsin passi on hankittu vuoden 1927 Kanadan matkalle, joka oli hänen kolmas pitkä matkansa. Pälsi lähti Kanadaan yhdessä puolisonsa Aino Pälsin kanssa tarkoituksenaan tutkia amerikansuomalaisia ja heidän kulttuuriaan. Toisin sanoen hän ei suhtautunut valokuvaukseen mitenkään juhlallisesti, vaan pyrki tavoittamaan ”ratkaisevan hetken” vangitakseen filmille milloin minkäkin hauskan tilanteen. Pälsi teki myös kansatieteellisiä elokuvia. Hän oli kansainvälisestikin valokuvauksessa aikaansa edellä. historia 4. INTO Kustannus 2017. Kirjoittaja on FT, lehtemme avustaja ja toinen Sakari Pälsi – elämä ja työt -kirjan toimittajista. ELÄMÄ JA TYÖT KIRJASSA SAKARI PÄLSIN seuran aloitteesta koottu kirja kertoo kattavasti Pälsin monipuolisesta elämästä. Elämä ja työt. Sen sijaan häntä inhotti ympäristöstä piittaamaton rujo teollisuuskulttuuri ja ylipäätään kaupungistuneen yhteiskunnan vieraantuminen luonnosta, joka oli tuohon aikaan Kanadassa huomattavasti pitemmällä kuin Suomessa. Pälsi oli matkalla vaikuttunut intiaaneista ja Kalliovuorten jylhästä luonnosta. Noin 6 000 negatiivia valottanut Pälsi oli suomalaisen ”näppäily-valokuvauksen” uranuurtaja. Samana vuonna ilmestynyt matkakirja saikin ristiriitaisten matkakokemusten mukaan nimekseen Suuri, kaunis ja ruma maa. Toisaalta Pälsi otti myös hienoja maisemakuvia. Eri alojen asiantuntijat käsittelevät hänen toimintaansa muun muassa arkeologian, kansatieteen, kirjallisuuden ja valokuvauksen näkökulmista. Pälsistä tuli silloin melkein maailmanympärimatkaaja: hän kävi Alaskan etelärajan tuntumassa, mutta pari tuhatta kilometriä jäi kuitenkin uupumaan vuoden 1917 matkan ääripisteestä Nomesta, joka sijaitsee Alaskan pohjoisosassa. Mattsson) käsilaukusta. Sen elämäntapa muistutti Pälsin mielestä kommunismia. Kirjassa on esimerkiksi nuoren Pälsin ja hänen tulevan vaimonsa Aino Anttilan kirjeenvaihtoa. Tieteellistä tutkimusta ei matkalta kuitenkaan syntynyt. KIRJEET JA MUUT Pälsin omat tekstit tuovat mukaan hänen oman äänensä. 4 5 Antiikki & Design 46. He kävivät muun muassa länsirannikon Malkosaarella, jonne suomalainen Matti Kurikka oli perustanut utopistisen yhteisön Sointulan. Kamera aina mukana Kamera kulki aina Sakari Pälsin mukana – niin kaukomatkoilla kuin arkipäivän ruokatunneilla Helsingissä. Nerokkaat otokset eivät kalpene esimerkiksi Pälsiä nuoremman Henri Cartier-Bressonin (1908–2004) valokuvien rinnalla. Pälsi teki sille itse nahkakotelon toisen vaimonsa Elsa Pälsin (os. Sakari Pälsi. Tämä Korelle-kamera on 1930-luvulta. Niistä ensimmäinen ja tunnetuin on 40 minuutin pituinen Arktisia matkakuvia, jonka kuva-aineiston Pälsi kuvasi ja kehitti Koillis-Siperiassa sata vuotta sitten. Mirja Metsola & Jukka Relas (toim.). 5. Sakari Pälsi oli valokuvaajana aikaansa edellä
Pronssinen rintakoru Leppäkerttu edustaa Paaerin omaa 1940-luvun suunnittelua Kalevala Korulle. Hyvien, siis kiinnostavien ja puhuttelevien löytöjen tekeminen on Vähäkankaan retroharrastuksen suola. Muita vuosina 1970– 1971 suunnitellun sarjan riipuksia ovat Hopeakuu ja Kuunsirppi, joihin tehtiin myös korvakorut. Ku va Ka tj a H ag el st am Ku va Se rl ac hi us -m us eo t Ku va Ka tj a H ag el st am Antiikki & Design 24 61428_.indd 24 8.9.2016 14:22:49 antiikkikoulu S uomalaisen korun oma ilme alkoi syntyä 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, jugendin aikaan. Taidetakoja Eric O.W. Tuore kirja esittelee maamme kiehtovimmat korut ja niiden tekijät. Suomalainen uusrokokootyylinen piianpeili 1800-luvun lopulta 190 e ja 2. VARSINAINEN HARPPAUS uutta luovaan suunnitteluun tapahtui pienissä metalliverstaissa. Eva Gyldénin simpukankuorikameen kultasepäntyön teki Suomen Kulta seppä Turussa 1930. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puole ta kohtaa Lue tilaajatunnuksella”. String-hyllyt on hankittu uusina. KORUJEN TARINA SU O M AL AIN EN KO RU RE N ES SA N SS ITA ID E M IL AV ID A 9/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 153 9/2 016 61373_.indd 1 7.9.2016 13:17:28 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus ” l s n n ii ,. Se vaurioitui pahasti taisteluissa: taloon osui yli 4 000 ammusta tai sirpaletta, ja lähes kaikki ikkunat, ovet ja kaakeliuunit rikkoutuivat. roikkumassa 130 e, AntikWest. › Antiikki & Design 41 61435_.indd 41 8.9.2016 10:32:38 5 vinkkiä RAHOJEN HOITOON SUUNNITTELIJA TEEMU MUURIMÄKI ”Toin Australiasta historiallisen mainoskyltin” KUOPIOLAISET VÄRIN MESTARIT Maakuntataid e-sarja jatkuu OLIVER BACKMAN JA IMARIPOSLIINI Uusi asiantuntijam me esittäytyy Suomi-design Tampere kutsuu Milavidan palatsiin! Huutokaupat Onko kaikki kohta verkossa. Kuvia ei palauteta. Suurin ero on gramofonin torvessa, joka on tässä erilainen kuin HMV-logossa yleensä. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Toivoisin myös, että kotini sähköremontti valmistuisi ja saisin teokseen kunnollisen kohdevalaistuksen.” Peltimainoksella on pituutta neljä metriä ja korkeutta lähes kaksi. Sen nimi muutettiin silloin Näsilinnaksi ajan kansallisessa hen gessä. Nykyisessä Helsingin-kodissani mainos pääsee vihdoin oikeuksiinsa. Jo 1920 näyttelyt saatiin taas avattua yleisölle. maakuntataide Antiikki & Design 61 61438_.indd 61 8.9.2016 8:38:21 ”Toin kaksi koiraa Australiasta” Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen kodin sisustuksen lähtökohtana toimii 1920-luvun peltimainos. Seuraa saamiasi ohjeita pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. Tiedän sen olevan Tapio Wirkkalan suunnittelema, mutta onko se harvinainen ja missä se on valmistettu. Uosikkisen seinälaatta Mitä voisitte kertoa Arabia seinälaatasta (koko 30 x 45 cm). Kuopion Haminalahdella Ferdinand von Wright (1822–1906) maalasi savolaismaisemia, jotka nousivat kansallisiksi taideaarteiksi. ANTTI KAIJALAINEN P ohjois-Savo on ollut taidehistoriallisesti merkittävä maakunta. 3. A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 18 7, A nt ik W es t (0 9) 17 5 73 6, H el en a O ra va D es ig n Pr oj ec ts 40 64 6 45 6, Je an Ve rn et 40 41 5 64 77 , Ka un is A rk i 40 58 8 99 98 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG 1. Se on Museo Milavida, joka on avannut ovensa yleisölle suuren remontin jälkeen. Perinteisissä malleissa pysyteltiin pitkään, sillä niille riitti ostajia, ja koneellistetuin työmenetelmin pystyttiin sarjatuotantoon. Pihlin suvussa oli Pietarin suomalaisia kultaja hopea seppiä, ja hän ehti suunnitella Fabergélle ennen kuin muutti Suomeen 1921. Antiikki & Design 40 61435_.indd 40 8.9.2016 10:32:36 antiikkikoulu Maamme kauneimmat korut Muodit ja muotoilijoiden ideat, vaikutteet naapureista ja kotimaiset korukivet, pula-aika ja nousukaudet, niistä on suomalainen koru tehty. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT JAANIS KERKIS T ampereen Hämeenpuiston päästä nousee rinteenä Näsin puisto suihkulähteineen. Sarjassa esitellään alueellisesti merkittäviä taiteilijoita. Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku, tunnetuimpana Pekka Halonen (1865–1933), jätti suomalaiseen kulttuurielämään 1800ja 1900-luvun vaihteessa kauas ulottuvat jälkensä. Yksityiskokoelma. Julia Vähäkangas on keräillyt erityisesti kankaita, mekkoja, tuoleja ja Helena Tynellin Pala-vaaseja. Antiikki & Design 55 61437_.indd 55 7.9.2016 14:46:06 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija 1 2 Mikä missä milloin Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Se on koko sisustuksen lähtökohta: seinien, kattojen ja listoitusten sävyt on poimittu siitä. Tässä seinälaatassa näkyy 1970-luvun rehevä ja suurieleinen tyyli, myös värit ovat ajalle tyypilliset. Keraamisen seinälaatan suunnittelija on Raija Uosikkinen (1923–2004), joka tunnetaan erityisesti hienovaraisesta Emilia-sarjasta (Arabian tuotannossa 1957–66) sekä selkeäkoristeisista Pomona-purkeista (1965–75). Hänellä on yli 40 retromekkoa. › Tauno Gröndahl: Laulurinne, 1957. Kolmenistuttava sohva ja kaksi nojatuolia olivat 30 euron huippulöytö. Koruissa oli itsenäisyyden alkuvuosina monia vaikutteita: pietarilaisia, ruotsalaisia, klassisia kertaustyylejä ja yleiseurooppalaista koristeellisuutta. Ivan Aivazovskin maalaus Grande Marine, 1875, on kuulunut Nottbeckeille. Myös Näsilinnana tunnettu, museona toimiva rakennus on nyt restauroitu 1890-luvun henkeen. Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Taidon suunnittelijoita olivat muun muassa taidemaalari ja koristetaiteilija Henry Ericsson ja suomalaisen taidekäsityön uranuurtaja Runar Engblom sekä metallitaiteilija Gunilla Jung, joka suunnitteli myös Virille. Avarassa kodissa ympärille katsellessa huomaa, että keräilyssä on selvä linja. 2013 aloitetun suuren perus korjauksen jälkeen se on jälleen avattu ylei sölle Museo Milavidana. Pellille maalattu His Masters Voice -gramofonimainos oli myynnissä antiikkihallissa, jonka nimi oli Mitchell Road Antique & Design Centre. Hänen Elvi-miniänsä sai 1928 vihkiäislahjakseen tämän riipuksen, kultaa, emalia ja värikiviä, valmistaja A. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Nyt pidän tumman puun ja vaaleiden pintojen kontrastista. maakuntataide Antiikki & Design 60 61438_.indd 60 8.9.2016 8:38:20 Modernistien Kuopio Kuopiossa kuvataide-elämä vilkastui sotien jälkeen niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Eric O.W. Kun kiipeää kalliolle, puistosta järvimaiseman ja Finlaysonin tehdasalueen välistä löytyy hämmästyttävä rakennus, joka voisi olla italialainen palat si. Tillanderilla valmistettiin myös suomalaisten muinaiskorujen mukaelmia. Milavida on ollut kaupungin omistukses sa jo vuodesta 1905. Arvostettu verstas oli myös Frans Nykäsen Viri Oy. Restauroinnissa palautettiin talon alkuperäinen kermanvaalea väri tummemman keltaisine listoituksineen ja konsoleineen. Hopeakuuta näkyy markkinoilla eniten, Puolikuu on harvinainen. Niistä maineikkain oli Paavo Tynellin johtama Taito Oy, josta kehittyi valaisintehdas. Jalometallialan teollisuuskin kiinnostui taiteilijoiden käytöstä suunnittelijoina. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Tampereen kaupunki on tehnyt kulttuuri teon restauroimalla palatsin upeasti sen ra kennusajan 1890luvun henkeen. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Valitsin taustaseinään lämpimän mustan sävyn, josta koiran pikimusta korva erottuu. Onneksi keskellä oli sauma, sillä kun vein sen kotiini, värit eivät sopineetkaan olohuoneen sisustukseen. Metallitaiteen opetusta sai Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Kultaseppäkoulussa, joka perustettiin 1938. Ainoa sääntöni on, että ympäröin itseni tavaroilla, jotka antavat hyvän tunteen. Hopeaesineet ja helmet yksityisko koel masta. Rakennuksessa toimi Hämeen museo 1906–98. Myös museon esineitä sär kyi tai katosi. Monet niistä ovat kirpputorilöytöjä. Oskar Pihlin 1930-luvulla A. Sisäkkäisistä hopeakaarista koostuvan riipuksen Antiikki & Design kysy esineestä 66 61434_.indd 66 8.9.2016 14:51:58 Tauno Gröndahl: Orkka, 1961. Paikallishistoriallisesti kiinnostava teos kertoo sotien jälkeisestä rakentamisesta Kuopiossa. Materiaaleina olivat kulta, hopea, ulkomaiset kivet ja helmet. cloisonné-emaloitu ruukku 1800-luvun lopulta 240 e, Old Times. Ostohetkellä se oli yhdistetty kahdeksi isoksi kappaleeksi. Ehrström oli vuosisadan alun suomalaisen metallija korutaiteen uranuurtaja. Mikä on sen vakuutusarvo. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 61398_.indd 82 1 3 2 4 KAMPAUSPÖYDÄN AARTEET Kaunistautumiseen tarkoitettu kampauspöytä yleistyi Euroopan yläluokan piirissä 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se oli osa tavallistakin makuuhuoneen kalustoa. TOIVOISIN saavani lisää tietoa mainoksen historiasta. Myöhemmin hän suunnitteli hyvin pelkistettyjä koruja. HAUSKASTI JA HARKITEN sisustetussa kodissa on helppo hengittää ja nauttia harkituista silmäniloista. Mukana on sekä kansansuosikkeja että uniikkikappaleita. Myös lasia käytettiin korukivenä siten, että sen alla oli värillistä paperia. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy lasku ta sekä lehden takakannesta. Gramofoni päätyi makuuhuoneeseen ja vain koira olohuoneeseen. – Tavaroiden ei tarvitse sopia yhteen. Kirjahyllyn päällä on kokoelma Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelemia Pala-maljakoita. Uusi etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Bonanza-kalusto sai raikkaan ilmeen uudella verhoilulla, joka tuli entisen beesin sametin sijaan. kaunis koti Antiikki & Design 22 61397_.indd 22 8.9.2016 13:10:44 Milavidan Näsijärven puoleinen julkisivu. Antiikki & Design 54 61437_.indd 54 7.9.2016 14:46:05 kotona ”Vanhassa viehättää huippulaatu” Pietarsaarelaisen Vähäkankaan perheen kotiin pääsevät vain esineet, jotka luovat hyvää tunnelmaa. (AK) 2. Ehrströmin korut olivat aluksi jugendhenkisiä, myöhemmin rikasilmeisempiä, kuten tämä juhlava kaulakoru, kultaa, safiireja ja savukvartseja. Tillanderille suunnittelema kaulakoru, platinaa, helmiä ja timantteja, yksityiskokoelma. Se kertoo myös suunnittelijoista, kultasepistä ja valmistajista. Modernismin tuulet ylsivät Pohjois-Savoon ja nostivat uuden taiteilijasukupolven lentoon. Kävin katsomassa sitä monta kertaa ennen kuin päätin lopulta ostaa sen. Vinkeään 60-luvun kotimekkoon pukeutunut Julia Vähäkangas silittää olohuoneen nojatuolin leveää käsinojaa tyytyväisenä. – Olisin alun perin halunnut kaluston vaaleammalla puurungolla, mutta kun tämä tummaksi petsattu kalusto tuli vastaan paikallisessa kierrätyskeskuksessa Retrossa, tartuin heti tilaisuuteen. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO ”SAIN hankittua tämän vintage-ulkomainoksen Sydneystä vuonna 2010. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. TUULA POUTASUO Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli koruja perheenjäsenilleen. Hän myös opetti metallitaidetta Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämässä Taideteollisuuskeskuskoulussa, josta kehittyi Taideteollinen korkeakoulu. Olen tutkinut netistä His Masters Voicen mainosjulisteita, mutta en ole löytänyt samanlaista. Julia Välikankaan uusia keräilykohteita ovat tanskalaiset ja saksalaiset 1960–70-lukujen keramiikkaesineet. Yksityiskokoelma. Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki toi Australiasta myös Jasperin, joka on kuusivuotias prahanrottakoira. Nykyinen kotini on 1870-luvulla rakennetussa kivitalossa, jonka tunnelmaan mainos sopii täydellisesti. Tampereen museotoimintaa uudelleen järjestettäessä rakennus suljettiin. Myyjä arveli mainoksen olevan 1920-luvulta. Sisällissodan aikaan 1918 palatsi oli myös Punaisen ristin sairaalana ja punaisten tu kikohtana. Olga ja Peter von Nottbeck ovat uudessa näyttelyssä läsnä nukkeina tutkimassa palatsinsa piirustuksia. Minusta se lähestyy taidokkuudessaan taideteosta. Puolikuu on yksi Tapio Wirkkalan kolmesta Kuutamo-korusta. Kultasepäntyö Oskar Lindroos 1917. Kustantaja on Tammi. Tekstiilitaiteilija Heli Vuori voitti Tähkäkääty-ehdotuksellaan Kalevala Korun suunnittelukilpailun 1947. Tuolloin arkkitehdit ja taidemaalarit innostuivat suunnittelemaan myös esineitä, ja metallitaiteen edistyminen vaikutti koruihin. Germund Paaer toimi Kalevala Korun ensimmäisenä taiteellisena johtajana. Vakuutusarvo on 200 e. Näyttely kertoo sen rakennuttajan Peter von Nottbeckin surullisen tarinan. › Ku va Pe r Å ke Pe rs so n Ku va Ka le va la Ko ru n ku va -a rk is to Ku va M at ia s U us ik yl ä/ Bu ko ws ki s Antiikki & Design 25 61428_.indd 25 8.9.2016 14:22:51 kulttuurimatka Kauniin näkymän palatsi Näsijärven maisemissa Tampereella kohoaa palatsi, jonka nimi Milavida viittaa kauniiseen näkymään. Kultaseppäala sai merkittävän lisän, kun Venäjän vallankumouksen pyörteistä tuli joukoittain Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kultaja hopeaseppiä. Wirkkalan Puolikuu Etsin tietoa korusta, jonka olen saanut 1977. Kaupun kilaiset kaipasivat kuitenkin palatsiaan ja museotaan. SYYSKUUSSA ILMESTYNEEN kirjan kirjoittajia ovat Ulla Tillander-Godenhielm, Tuula Poutasuo, Helena Pahlman, Esko Timonen ja Päivi Ruutiainen. Tehtaita oli koko joukko: Turussa toimivat Suomen Kultaseppä Oy ja Auran Kultaseppä Oy, Hämeenlinnassa Kultakeskus Oy ja Helsingissä Hopeatehdas Oy. Tillander. Kaikki kolme mallia ovat sarjatuotteita. Kuvien teokset ovat Kuopion taidemuseon Kuopion kaupungin kokoelmasta, ellei toisin mainita. Askon 1970-luvun suosikkisohvakalusto näyttää uudelleen verhoiltuna raikkaalta ja modernilta. Julia Vähäkankaan mekko on hankittu kirpputorilta Facebookista. Koti on muutenkin täynnä hyviä ostoksia. Käädyssä on vaikutteita muinaiskoruistamme ja kansallisromantiikasta. PARASTA mainoksessa on, että se muistuttaa kahdesta Australian-vuodestani. Vintage kolahti Julia › Kodin hyvä tunnelma on tärkeää Daniel, Lenni ja Julia Vähäkankaalle. Se on maalattu käsin ja koottu niiteillä. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO M uhkea Bonanza-sohva upottaa mukavasti. Gylden teki toistasataa kameeta, joista suosittuja olivat erityisesti luontoaiheet eteerisine naishahmoineen. Sanon leikilläni, että toin sieltä kaksi koiraa: tämän peltikoiran ja lemmikkini Jasperin. KIRJA KORUN HISTORIASTA SUOMALAINEN KORU -KIRJA esittelee itsenäisyytemme ajan kauneimmat ja kiehtovimmat korut. Tulijoiden joukossa olivat muun muassa Aleksander Tillander ja Georg ja Voldemar Buchert. Nykyään se on jäänyt käytöstä, mutta vanhanajan kampauspöydän hurmaavat esineet tuovat yhä iloa asetelmana pöydällä kuin pöydällä. Alueen pääkaupungissa Kuopiossa syntyi Juho Rissanen (1873–1950), josta kasvoi yksi suomalaisen kultakauden mestareista. Mainos on alun perin tehty neljästä palasta. Laulurinteen rintamiestalojen taustalla näkyy uusi Haapaniemen kansakoulu. Tasakattoa reunustaa pylväiden muodostama balustradi, ja koristeina on kahdeksan suurta uurnaa. Vaaleanpunaiset makeanvedenhelmet tasolla 320 e ja 4. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1
Antiikki & Design ostajan opas 48. Hyllyssä Toini Muonan kasvipainanteilla koristeltuja laattoja, joiden suosituin väri oli turkoosi. Tuija Peltomaa ihailee Designliike Kruunassa sen hienostunutta muotoa ja vedenväristä lasitusta. Kyllikki Salmenhaaran tunnetuimmasta tuotannosta erottuva maljakko on keräilijän unelma. Seinällä on kaksi Hilkka-Liisa Aholan piparkakkureunaista tinalasitteista vatia, alimmaisen fajanssivadin on signeerannut Gunvor Olin (Grönqvist) 1955. Takana keramiikkaa 1950-luvulta
Kiinnostavia keräilykohteita ovat myös alan uranuurtajan Alfred William Finchin oppilaat ja kotimaiset studiokeraamikot. Tärkeä kriteeri on taiteellinen laatu. Taidekeramiikka ei kuitenkaan tarkoita vain yksittäiskappaleita. Lasitusten lumoissa Suomalainen taidekeramiikka on kiehtova ja suosittu keräilykohde. Myös valuneen lasitteen tuottamat sävyt ovat kiinnostavan uniikkeja. KIINNOSTUS KASVUSSA: HilkkaLiisa Ahola, Kurt Ekholm, Dorrit von Fieandt, Annikki Hovisaari, Anja Juurikkala, Greta-Lisa Jäderholm-Snellman, Taisto Kaasinen, Ritva Kaukoranta, Liisa Hallamaa-Walden (Larsen), Heljä Liukko-Sundström, Tyra Lundgren, Francesca MascittiLindh, Lea von Mickwitz, Gunvor OlinGrönqvist, Raija Tuumi, Aja Unonius. ARABIAN NIMIÄ KESTOSUOSIKIT: Rut Bryk, Friedl Holzer-Kjellberg, Birger Kaipiainen, Toini Muona, Kyllikki Salmenhaara, Michael Schilkin, Aune Siimes, Thure Öberg. 1930-luvulta alkaen se oli mahdollista Arabian taideosastolla ja Ateneumin keramiikkaosastolla. KUN ETSIT SUOSIKKIASI, tutki, millaisia luonne-eroja valmistustavoilla on. Kuparioksidi tuottaa syvän verenpunaisen ”häränveren”. Olennaista siinä on, että materiaalia on käytetty taidokkaasti ja omaperäisesti. Silloin käsityönä toteutettu viimeistely, lasitus ja koristelu tekevät jokaisesta tuotteesta yksilöllisen. Valmistusvaiheen viat voi antaa anteeksi, jos esine on muuten ehjä, erityisen suurikokoinen ja lasitus on onnistunut. Poltto on kriittinen hetki. Kun uunin lämpötila ja hapen määrä vaihtelevat, esineen muoto voi elää ja lasite saattaa käyttäytyä odottamattomasti. Mitä enemmän käsityötä ja mitä vaativampia menetelmiä on tarvittu, sitä halutumpi on lopputulos. Muodon ja viimeistelyn taidokkuus ja poikkeuksellinen koko ovat arvostettuja. Yksilöllisissä taide-esineissä lopputulos voi olla yllätys jopa tekijälle itselleen. Taidekeramiikkaa voi tehdä dreijaamalla, muovailemalla, rakentamalla, nauhaja levytekniikalla, kaulimalla tai valamalla. Happipitoisessa poltossa tuloksena on vihertäviä sävyjä. Koristelun voi lasittaa, maalata, ruiskuttaa, painaa, nipistää, piirtää, kaivertaa, leikata tai rei’ittää. Sitä löytyy myös pieninä sarjoina. Taidekeramiikassa sallitaan pienet valmistusvaiheen viat. Miten onnistunut esine on omassa lajissaan. Taidekeramiikkaesine voi olla vati, kulho, ruukku, maljakko, kannu, laatta, reliefi tai veistos. Hienot aasialaisperäiset taidelasitukset syntyvät pelkistävässä poltossa, jonka pystyy toteuttamaan vain liekkiuunissa. Kun arvioit taidekeramiikan kuntoa, erota toisistaan valmistusviat ja myöhemmät vauriot. Polttoon on puu-, kaasu-, öljyja sähköuuneja, joissa syntyy omanlaisensa lopputulos. Tässä keskitymme 1930–70-lukujen suomalaiseen taidekeramiikkaan eli Arabian taideosaston kulta-aikaan. Pelkistyspoltossa hapen määrää vähennetään, jolloin savunsekainen ilma ja kemiallinen reaktio muuttavat lasitteen ja massan sävyä. Osa taidekeramiikasta sopii myös käyttöön. › Koska Kyllikki Salmenhaaran vati on erityisen kookas ja muuten onnistunut, valmistuksessa syntyneet reunamurtumat voi antaa anteeksi. Onko tekijän tyyli tunnistettavissa. Opi tunnistamaan taiteilijat ja tekniikat! TUIJA PELTOMAA KUVAT SANNA LIIMATAINEN K eramiikka on yleisnimitys käyttö-, koristeja taideesineille, jotka on tehty savesta ja poltettu korkeassa lämpötilassa. Tämä tekee taidekeramiikasta uniikkia. Koska savimassan, lasitteiden ja värien käyttäytyminen poltossa ei ole täysin kontrolloitavissa, lopputulos on aina arvaamaton. Antiikki & Design ostajan opas 49. ARVOA MÄÄRITELTÄESSÄ ensimmäinen kysymys on, lasketaanko tuote enemmän standardiesineeksi vai harvinaisuudeksi. Toini Muonan posliinikulhon pohjahalkeama on kuivumisvaurio, joka ei lävistä esinettä eikä vähennä arvoa. Miten omintakeinen se on taiteilijan tuotannossa. Esimerkiksi Dorrit von Fieandtin tuotannosta suosikkeja ovat kokonaan käsin maalatut vadit ja terriinit
Vihertävä celadon-lasitus vai ylikiehunut häränveri. KERAMOS (1937–81, Turku): Valentina Modig-Manuel, Josef Manuel. Uunin liekit ja lasitteen metallioksidit ovat loihtineet Francesca Mascitti-Lindhin vateihin koboltinsinistä ja turkoosia. STUDIOKERAMIIKKAA EMMEL (1938/1947–57, Kauniainen): Marita Lybeck. Valmistaja on Kupittaan Savi. Aune Siimeksen pienen maljan epäsymmetrisyys, pohjalle valunut lasite ja kiteytynyt täplikäs pinta eivät kerro täydellisestä onnistumisesta, mutta tosiharrastajalle tämä on löytö. SAVITORPPA (1951–86, Nurmijärvi): Holger Granbäck, Saul Nordqvist, Erkki Stenius. Friedl Holzer-Kjellbergin kulho on joka tapauksessa kaunis. Leikattu reliefikoristelu vie ajatukset Keskija Etelä-Amerikkaan. Lasituksen taiteellinen kiehtovuus syntyy usein yllättävästi, sillä polton tapahtumia on vaikea tarkkaan ennakoida. Toisen vadin erikoisuus on intensiivisen värilasituksen keskeltä erottuva lehtikuvio ja toisen eloisasti kuroutunut pinta. Punainen värilasi tus ja puukansi täydentävät Heidi Blomstedtin käytännöllisen taide-esineen eleettömän muodon. GRANKULLAN SAVITEOLLISUUS/ KERA (1924/1936–58, Kauniainen): Rauha Ahonen, Hilkka Allonen, Eva Corander, Eva Dromberg, Anneli Hautaa, Ines Häggqvist, Elsa Jämsä, Viola Lindroth-Grönmark, Marita Lybeck, Valentina Modig, Maire Pietikäinen, Terttu Salonen, Kerttu Suvanto. Antiikki & Design ostajan opas 50. Keramiikka on ”tulen taidetta”. Arabian taideosaston luojan Kurt Ekholmin suuri kivitavararuukku, Rörstrand 1931, on harvinaisuus. Muotoa on hyvä arvioida suoraan sivulta. Jalkarenkaaseen valunut paksu lasitekerroskaan ei ole virhe vaan sattuma. Annikki Hovisaaren maljan harmonisen muodon kruunaa rautaoksidilla tummennettu jalkarengas
Iris-tehdas ja Alfred William Finchin oppilaat suosivat kotimaista rautapitoista punasavea, joka muuttui poltossa terrakotanpunaiseksi. AJOITUKSESSA TÄYTYY usein turvautua tyylipiirteisiin, koska vuosilukua ei aina löydy. TAIDEKERAMIIKAN MERKINNÖISTÄ ei ole yleispäteviä sääntöjä. Vaativan tekniikan käyttö lisää arvoa. Uniikit taide-esineet merkitään vain taiteilijan nimellä, vaikka työhön olisi osallistunut avustajia. Antiikki & Design ostajan opas 51. Taiteilijoilla on tapana poimia pois epäonnistuneet ja kakkoslaaduksi luokiteltavat esineet. 1970-luvulla Hilkka-Liisa Aholan kukkavadeissa nähtiin › Kiinnostavat sattumat valmistuksessa nostavat arvoa. Se tarkoittaa usein myyntitai näyttelykokoelman ulkopuolelle jätettyä laatua. Arvoa alentavat reunaviat, koristelusta puuttuvat palat ja näkyvät pintavauriot. Aluksi kivitavarasta dreijattiin jämeriä muotoja, jotka viimeisteltiin paksulla valuvalla ja kuroutuvalla maasälpälasituksella. Kun muotiin tulivat yksinkertaiset dreijatut muodot, samottimassan karkea pinta jätettiin näkyviin. Vadin tekijä Aino Anttila, signeeraus ”AA Arabia”, toimi myös Rut Brykin assistenttina. Taiteilijan hyväksymät esineet on tapana signeerata hänen nimellään, nimikirjaimillaan tai monogrammillaan. Esimerkiksi metalliset ripustustelineet kuluttavat keramiikan pintaa. Rut Bryk ja Birger Kaipiainen keskittyivät muodon sijasta koristeluun. 1940JA 1950-LUVUT olivat romantiikan aikaa. Orientin ja Bysantin loistoa. Esimerkiksi Kupittaan Saven esineissä ne on ilmoitettu vinoviivan erottamilla nimikirjaimilla. Aasialaisesta perinteestä omaksutut muodot ja taidelasitukset valtasivat alan 1930–40-luvuilla. Niiden korkea polttolämpötila mahdollisti vaativimmatkin värilasitukset. Rut Brykin perhosreliefissä on käytetty kauniisti vastavärejä. Punainen häränveri on taidelasitusten kuningatar. 1900-luvun alun taidekeramiikka on käsityömäisesti valmistettua. Massan kuivumista seurannut halkeama on merkittävä, jos se ulottuu esineen läpi. Puuttuuko signeeraus kokonaan. Arvo laskee, kun vati tai laatta on haljennut ja korjaussauma näkyy selvästi. Käsin maalatusta sarjatuotannosta löydät sekä taiteilijan että koristemaalarin nimet. Koristeornamentit on kaiverrettu ja käsitelty mustanruskeiksi. Rustiikin materiaalin suosio kasvoi 1950–60-luvuilla. Tyyliin kuuluivat pastellin sävyinen tinalasitus ja figuratiivinen maalauskoristelu: Hilkka-Liisa Aholan muodikkaat naiset, Rut Brykin naivistiset tarinat, Birger Kaipiaisen harlekiinit ja eteeriset neidot. Huomaat tämän vertaillessasi Birger Kaipiaisen vatien jälleenmyyntiarvoja. Sattumat ja tekniikan oikut, kuten valuva lasitus ja erilaiset pintaefektit, nostavat keräilyarvoa, jos ne ovat esteettisesti kiinnostavia. Mestareita olivat Aune Siimes, Toini Muona ja Friedl Holzer-Kjellberg. 1950– 1970-lukujen kuluessa Bryk vaihtoi linnut ja perhoset geometrisiin kuvioihin. Korjaukset vaikuttavat arvoon sitä enemmän, mitä näkyvämpiä ne ovat. Birger Kaipiaisen koristekukan mustaa väriä on korjailtu päälle maalaamalla ja takana merkintä ”Kaipiainen Arabia” on kulunut. KAIKKI POIKKEAMAT eivät ole vikoja. Niitä ovat Gerda Thesleffin toskanalaismaisemat ja Elin Juseliuksen engobe-väreillä eli savilietteellä koristamat maljakot. Edullisen vaihtoehdon tarjosivat Kupittaan Savi ja Laila Zinkin suurisilmäiset naishahmot. Esineen pintaan sivellyt metallioksidit tuottivat nyt koboltinsinistä ja vihreitä väriläiskiä. Epäsymmetrisyys kertoo käsityöstä. Lasituksista epäonnistuneena voidaan pitää esimerkiksi elottomaksi tummunutta häränverta. Koristelu maalattiin vapaalla kädellä. Massaan kaiverrettu tai pintaan kirjoitettu taiteilijan nimi vadin tai laatan pohjassa voi olla assistentin käsialaa, kun taas signeeraus etupuolella on taiteilijan kirjoittama esimerkiksi Kaipiaisen ja Brykin tuotannossa. Francesca Mascitti-Lindh sekoitti erivärisiä keramiikkamassoja ja loi niistä marmorimaisia pintoja. Niitä on kuitenkin päätynyt taiteilijoiden ja työntekijöiden koteihin, ja joskus niitä tulee myyntiin. Samotti on tullut tutuksi Michael Schilkinin käsin muovailluista veistoksista. Kyllikki Salmenhaara viimeisteli ruukut ruskealla rautaoksidilla ja puoliksi poispyyhityillä lasitekerroksilla. Samotti oli myös Raija Tuumin ja Liisa Hallamaan tavaramerkki, mutta 1960–70-lukujen vaihteessa sen maanläheiset sävyt saivat väistyä. Etsi merkintöjä esineen pohjasta, takaa tai veistoksen alareunasta. Hinta laskee, mutta viehättävä, ehjä esine ei menetä arvoaan. Tehtaissa ja studiopajoissa tehtyihin esineisiin merkitään tavallisesti myös valmistaja. 1920-luvulla yleistyi vaalea fajanssi. Se vaikuttaa leimalla tai valmistajan tarralla merkityn sekä tehdastyönä signeeratun ja sarjanumeroidun keramiikan hintaan. Tarkat keräilijät asettavat etusijalle taiteilijan omakätisesti signeeraamat esineet. Kun ulkomailta tuotujen hienoimpien raaka-aineiden valikoima kasvoi, esineitä dreijattiin ja valettiin posliinitai kivitavaramassasta
Suurten esineiden valmistus on vaativaa, joten elegantti, virheetön esine on ilman signeeraustakin kiinnostava. Craqueléeeli särölasitteisessa lampunjalassa on vain Arabian massaleima. JOS ETSIT EDULLISEMPAA keräilykohdetta, tutustu kotimaiseen studiokeramiikkaan. Kuvien esineet Kruuna ja Bukowskis. KUPITTAAN SAVI: Heidi Blom stedt, Atso Eskola, Gusti Franzén, Orvokki ”Okki” Laine, Viljo Mäkinen, Artturi Numminen, Marjukka Pääkkönen-Paasivirta, Kerttu Suvanto-Vaajakallio, Laila Zink. Rut Brykin seinälaatan etupuolella on taiteilijan omakätinen kaiverrettu signeeraus BRYK. Joskus valamalla tehtyjä veistoksia väitetään käsin muovailuiksi, vaikka esimerkiksi Taisto Kaasisen piensarjoina tehdyt eläinhahmot ovat kiinnostavia valettuinakin. Pienet valmistusmäärät takaavat kuitenkin löytämisen ilon. KERÄILIJÄN KIIKARISSA ENNEN ARABIAN TAIDEOSASTOA: Ellen Borenius, Elsa Elenius, Alfred William Finch, Sigrid Granfelt, Maija Grotell, Anna Grönroos, Karl Hildén, Tamara Laurén, Elin Juselius, Gerda Thesleff, Aili Warén, Sigrid Wiljomaa. UUTTA: Erna Aaltonen, Milja Aarnio, Paul Envalds, Åsa Hellman, Airi Hortling, Outi Leinonen, Inkeri Leivo, Anna-Maria Osipow, Zoltan Popovits, Kristina Riska, Howard Smith, Kati Tuominen-Niittylä, Kim Simonsson, Liisa Tarna. Etsi Marita Lybeckin punasavesta valmistamaa ML-signeerattua eleetöntä käyttökeramiikkaa. Suuria keramiikkalevyjä käytettiin muodikkaissa teepöydissä. Vaurioita ja korjauksia on peitelty sivelemällä niiden päälle värikerroksia. Antiikki & Design ostajan opas 52. Opettele tunnistamaan Kera Oy:n taiteilijat. Suurempi ongelma on vilppi, eli signeeraamattomia esineitä kaupataan tunnetun tekijän nimissä. Ehkä tunnet jo Josef Manuelin pienoisveistokset ja Valentina Modig-Manuelin taide-esineet. Jos signeeraus on kirjoitettu massan tai lasituksen pintaan, se on saatettu lisätä jälkeenpäin. VÄÄRENNÖSTEN TEKEMINEN taidekeramiikasta ei yleensä kannata, koska kyse on uniikkiesineistä, jotka vaativat sekä taitoa että teknisiä resursseja. Tutki signeeraukset tarkkaan! Laatan etupuolella on Birger Kaipiaisen omakätinen signeeraus, Arabian tehtaan nimi ja vuosi 1941. Viimeisimpiä yllättäviä nousijoita ovat Savitorpan taiteilijoiden signeeraamat lysterilasitteiset esineet. Kulmista pyöristetty suorakaide, taivutettu reuna ja profiilissa kuvatut neidot ajoittuvat 1940-luvulle. Itsenäisten keraamikkojen pienissä pajoissa tekemät taide-, koristeja käyttöesineet ovat omaleimaisia. 1960-luvulla mukaan tulivat metallisuoloilla aikaansaadut lysterit, kupari ja kulta sekä katselukulman mukaan elävä helmiäismäinen irisoiva lasitus. Ne saattavat näyttää vaatimattomilta, sillä pajanuunit soveltuvat harvoin tehtaiden käyttämiin hienoimpiin massoihin ja lasitteisiin. Kaipiaisen kukat, hedelmät ja linnut kasvoivat vadeille maalatuista sommitelmista keramiikkahelmillä ja peilin palasilla koristelluiksi paratiiseiksi ja plastisiksi veistoksiksi. Varo massan pintaan lisättyjä jälkisigneerauksia. Taakse massaan kaiverretut ”BRYK ARABIA 728” ja ”BRYK I” ovat Arabian käsityöläisten merkintöjä. Koska jokainen taidekeraaminen esine on yksilöllinen, vain kokemus, katsominen ja kosketteleminen auttavat soveltamaan tietoa arviointiperusteista käytäntöön
Vieressä sama maljakko sivulta. FAJANSSI: Läpinäkymätöntä, huokoista, vaaleaa. Soi heleästi. Lasittamattomana läpäisee kosteutta. Kupittaan Saven 1950-luvun tussimerkintä MP/ IS kertoo, että suunnittelija on Marjukka Pääkkönen-Paasivirta ja koristemaalari Irja Suova. Jos Aholan signeeraaman viereisen kuvan vadin koristelu ei olisi hänen itsensä maalaama, pohjassa lukisivat vinoviivalla erotettuina sekä hänen että koristemaalarin nimikirjaimet. Ruskea jättiläiskukka ajoittaa Hilkka-Liisa Aholan kivitavarasta dreijatun vadin 1960–70lukujen vaihteeseen. SAMOTTI: Painavaa ja karkeaa. KERAMIIKKAMASSAT SAVI: Poltetaan alhaisessa lämpötilassa. Läpinäkymättömän maidonvalkoista ja hiukan huokoista. Huokoista, herkkä säröille ja kolhuille. Heidi Blomstedtin Kupittaan Savelle vuonna 1962 suunnittelemat tuotteet saivat oman HB-massaleimansa. Nelikulmaiset maljakot on lasitettu herkullisin värein. POSLIINI: Vahvaa, tiivistä, läpikuultavan lasimaista, yleensä valkoista. Värit ja koristelut auttavat esineen tunnistamisessa. Sen viivaornamentit on tehty sgraffitoeli raaputustekniikalla. Pienet roiskuneet pisarat ovat harkittu tehokeino. PIIPOSLIINI: Kevyempi ja kestävämpi versio fajanssista. Samotti oli muodissa 1950-60-luvuilla. Pinnassa usein vaalea pohjalasitus ja maalattu koristelu. Tie du ste lut ja hi nn at : Bu ko ws kis , M od er n & Co nt em po ra ry -h uu to ka up pa , F1 74 ke vä t 20 15 , Kr uu na 04 55 90 01 Käyttöja taide-esineen raja on joskus häilyvä, kuten tässä Kupittaan Saven pienessä kannumaljakossa. Salmenhaaran dreijattu samottimaljakko näyttää maan läheiseltä ja tuntuu karkealta. KIVITAVARA: Kestävää ja kovaa, harmaata tai ruskeaa. Kolhiintuu helposti. Antiikki & Design ostajan opas 53. Uniikkiesineissä oli kaiverretut nimikirjaimet. Keramiikkaan lisätään korkeassa lämpötilassa poltettua savimursketta vähentämään kutistumista ja halkeilua. Poltetaan korkeassa lämmössä, jolloin materiaali sintrautuu eli sulaa ja tulee vesitiiviiksi. Taiteilijoilla on keramiikkamassoissa omat suosikkinsa. Kyllikki Salmenhaaran samottimaljakon kaiverrus ”KS Arabia” on tehty valmistusvaiheessa. Materiaalin näkee parhaiten esineen pohjasta, jossa ei ole lasitusta
Strandberg siirtyi tekstiilitaiteilijaksi. Margaret Nordmanilla oli kaunis koti Töölössä Museokadulla, mutta siitä ei ole säilynyt valokuvia. TYÖ STOCKMANNILLA oli monipuolista. Stockmannin piirustuskonttori perustettiin Helsinkiin 1919, ja se oli ensimmäinen huonekalujen suunnittelijoita vakituiseen työsuhteeseen palkannut yritys maassamme. Hän oli yhdeksäs vuonna 1915 perustetulta huonekaluosastolta valmistunut huonekaluarkkitehti. Nordman teki opintomatkoja Italiaan, Ranskaan ja Englantiin ja tutustui vuoden 1930 Tukholman näyttelyyn, joka oli läpimurto funktionalismille. Useimpien sisustusammattilaisten toimeentulo tuli sieltä täältä murusista, joten pääsy Stockmannin piirustuskonttoriin töihin 1928 oli Nordmanin uralle tärkeä askel. sisustuksen 100 vuotta Huonekaluja Stockmannille Stockmannin piirustuskonttori ei markkinoinut huonekalujaan muotoilijoiden nimillä. Nordman. Näyttelyihinkin osallistuttiin Stockmannin nimellä. Tyttären huoneen ja emännän sopen yksinkertaiset, helposti valmistettavat kalusteet esiteltiin vuonna 1933 Suomalaisia huonekaluja I -mallikirjassa, jonka Valtion Kotiteollisuustoimisto julkaisi erityisesti oppilaitoksille ja pienille puusepänliikkeille. Nordman. Askon huonekalutehtaasta tuli Suomen suurin huonekalujen valmistaja ja kotien kalustaja. Monia moderneja kalustoja siellä suunnitteli sisustusalan ensimmäinen suomalainen nainen Margaret T. Ku va Be ri t N or dm an in yk si ty is ar ki st o Stockmannilla ei kuitenkaan ollut tapana markkinoida huonekaluja suunnittelijoiden nimillä, ja siksi Nordmanin työ on jäänyt varsin tuntemattomaksi. 1918 perustetun lahtelaisen Asko Avoniuksen ohella se oli merkittävä huonekalualan pioneeri. Stockmann taas oli eräänlainen varhainen Artek, jossa alettiin jo 1920-luvulla suunnitella uusia moderneja huonekaluja. Sarja esittelee suomalaisia sisustusarkkitehteja Antiikki & Design 54. Valmistajana toimi Keravan Puusepäntehdas. Hän oli hyvin perillä 1920-luvun kansainvälisen funktionalismin ihanteista ja sovelsi sen oppeja. Aiemmin oli valmistunut kaksi naista, Sigrid Greta (Margareta) Strandberg ja Alli Kyllikki Wartiovaara, mutta kumpikaan ei jäänyt alan töihin. SUSANNA AALTONEN E nsimmäinen Suomessa sisustusalalle työllistynyt ja alalle jäänyt nainen oli Margaret T. Margaret Nordman sai suunnitella sekä huonekalumalleja että kokonaisia sisustuksia ja osallistua myös näyttelyihin, kuten Pariisin maailmannäyttelyyn 1937 ja New Yorkin maailmannäyttelyyn 1939. Siellä hän työskenteli lähes koko uransa
Stockmannin piirustuskonttorin alkuvuosien tärkein työ oli 1931 valmistuneen Stockmannin tavaratalon, uudenlaisen kulutuskulttuurin temppelin, sisustus. Suomen asuntomessuilla 1939 esiteltyyn Nordmanin makuuhuoneen kalustoon kuuluivat rottinkipunospäätyiset sängyt, tuolit ja seinään kiinnitettävä kampauspöytä, jonka yllä oli suorakaiteen muotoinen peili. Ku va St oc km an nm us eo Ku va Ko lm io O y / Ke ra va n M us eo KEITTIÖIDEN SUUNNITTELU kiinnosti 1920-luvun funktionalisteja erityisesti, sillä kotityöt piti ajan ihanteiden mukaisesti standardoida tehokkaiksi. • Opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulun huonekaluosastolla vuosina 1918–21. Antiikki & Design 55. sisustuksen 100 vuotta MARGARET T. Kovapuunatusta koivusta valmistettu kalusto edusti yksinkertaisuudessaan ja suoralinjaisuudessaan kaunista funktionalismia. • Aloitti uransa Arttu Brummerin sisustusarkkitehtuuritoimistossa ja teki myös freelancertöitä. Erityisesti piirustuskonttorin johtajan Werner Westin hienostunut tupakkaosasto ja Margaret Nordmanin kampaamo-osasto edustivat 1920-luvun funktionalismia. Esimerkiksi 1933 suunniteltu Atlantic-niminen makuuhuoneen kalusto on nimeään myöten moderni. Sen osat sopivat niin yksityisiin koteihin kuin hotelleihin. Kotitalousopettaja Maiju Gebhard lanseerasi sittemmin 1940-luvulla astiankuivauskaapin, suomalaisen keittiön suurimman innovaation. • Voitto Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisten päävoittojen suunnittelukilpailussa 1920, 1927 ja 1936, toinen sija Taideteollisuusyhdistyksen tyyppituolikilpailussa 1931. Puhuttiin laboratoriokeittiöistä. • Työskenteli Stockmannin piirustuskonttorissa 35 vuotta, 1928–63. Margaret Nordman suunnitteli jo 1920-luvulla astiankuivaustelineen maalaistalon keittiöön. Kuuluisa esikuva oli Margarete Schütte-Lihotzkyn suunnittelema Frankfurtin minimikeittiö. Nordmanin Elvija Anna-nimiset kalustot taas lienevät nimiensä perusteella tarkoitetut erityisesti koteihin. Talon suunnittelija, rationalismia ihaillut arkkitehti Sigurd Frosterus kirjoitti interiööreistä: ”Muuten on uskollisesti noudatettu periaatetta, että tavarat itse hyllyineen, myyntipöytineen ja näyttelykaappeineen saavat vastata koristelusta.” Lähteenä on käytetty Leena Karttusen kirjaa Nykyaikaisia huonekaluja: Stock mannin piirustuskonttorin muotoilua; Keravan puusepäntehtaan töitä (Keravan taidemuseo 2014). NORDMAN • Margaret Travers Nordman syntyi 1898 Helsingissä. • Työlleen omistautunut Nordman pysyi naimattomana. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1981. Kalustoon kuului sängyn ja yöpöydän lisäksi pöytä ja nojatuoli, kirjoituspöytä ja tuoli sekä kampausjakkara peileineen. Vuonna 1931 avautuneen Stockmannin tavaratalon kampaamo-osasto oli Margaret Nordmanin suunnittelema ja edusti funktionalismia. Osaston opettaja oli arkkitehti Max Frelander vuoteen 1928
maakuntataide Antiikki & Design 56. Pyhäpäivä, 1994, akryyli. Sarjassa esitellään alueellisesti merkittäviä taiteilijoita. 1 Sinikka Räike käytti värejä hienostuneesti, ja tässä voi nähdä pyhäpäivän rauhallista tunnelmaa. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo
1946). 1 1 Puhtaat värit ja pinta korostuivat Sinikka Räikkeen maalaustyylissä konkretistisen suuntauksen mukaisesti. Heidän lisäkseen Satakunnassa on vaikuttanut monia taiteilijoita, jotka tunnetaan lähinnä paikallisella tasolla. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. Maakunnan nimekkäimpiä taiteilijoita Gallen-Kallelan (1865–1931) ja Danielson-Gambogin (1861–1919) lisäksi ovat Dora Wahlroos (1870–1947), Emil Cedercreutz (1879–1949), Taisto Ahtola (1917– 2000) sekä nuoremman polven edustajat Leena Luostarinen (1947–2013), Ilkka Lammi (1976–2000), Fritz Jakobsson (s. Sen kokoelmat pohjautuivat Maire Gullichsenin lahjoittamiin teoksiin. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ERKKI VALLI-JAAKOLA / PORIN TAIDEMUSEO A kseli Gallen-Kallela on syntynyt Porissa, sen tietää moni, mutta yhtä tuttua ei ole se, että Elin Danielson-Gambogi oli kotoisin Noormarkusta. Kankaanpään taidekoulun paniSinikka Räike oli sekä taidemaalari että kuvanveistäjä. maakuntataide Antiikki & Design 57. Porin taideyhdistys perustettiin 1947, mutta taidemuseota saatiin odottaa vuoteen 1979. vat alulle 1965 kuvanveistäjä Kauko Räike ja taidemaalari Juhani Tarna. Esittelemme kolme kiinnostavaa nimeä. Satakunta on ollut ja on edelleen vireä taidemaakunta. 1940) ja Kerttu Horila (s. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. Rautaveistos Ristikko, 1966. Hänen taiteellinen lahjakkuutensa kanavoitui piirtämiseen silloin, kun oli aikaa. Pohjoinen, 1971, öljy. Hän syntyi Parkanossa, joka kuului ennen Satakuntaan, ja maalaistalon tyttärenä joutui osallistumaan tilan töihin. Sinikka Räike (1925–2009) Taiteilijan ura voi alkaa vaikka hatuista. Ylitörmä). Raumalla taiteilijat yhdistyivät 1962, ja taidemuseo valmistui 1970. Ensimmäiseksi veistoksekseen Räike mainitsee muotoilemansa hattutukin, huopahattujen valmistuksessa muottina käytetyn pölkyn. Raumalla on myös 1990-luvulla avattu Lönnströmin taidemuseo. Niin kävi Sinikka Räikkeelle (os. › 1. Tiesitkö Sinikka Räikkeen, Immo Tuomisen tai Into Linturin. Hän kävi modistikurssin Helsingissä 1952 ja avasi sen jälkeen Kankaanpäähän muotiliikkeen, jossa loi hattuja. Taiteen vahva Satakunta Satakunnasta on lähtöisin useita kuuluisia taiteilijoita, mutta moni on myös jäänyt lähinnä paikallisesti tunnetuksi taiteensa korkeasta tasosta huolimatta
Kuvanveistäjänä Räike irtosi puhtaasta Sinikka Räike ateljeessaan Keskuskadulla Kankaanpäässä 1965. Suomeen konkretismi juurtui 1950-luvulla, ja sen tunnetuimpia kotimaisia edustajia olivat Sam Vanni (1908–1992) ja Lars-Gunnar Nordström (1924–2014). Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. maakuntataide Antiikki & Design 58. Meren ja maan syleily, 1964, öljy. 2 2 1 Rauman saaristo oli Immo Tuomisen lempiaiheita, mutta hän muutti sen sisäisten mielikuviensa näkymäksi. Työssään hän oppi käsittelemään muotoa sekä yhdistämään värejä ja koristeita, hahmottamaan kompositioita, taiteellisia kokonaisuuksia. Suuntauksessa korostuvat puhtaat värit, viiva ja pinta, kaksiulotteisuuden vaikutelma selkeine värikenttineen. Ku va Ka nk aa np ää n ka up un gi nm us eo Immo Tuomisen teoksissa voi nähdä kubismin tapaa hajottaa aihe eri näkökulmiin ja tunnelmiin. Teoksessa voi kuitenkin hahmottaa meren sinisyyden ja rantakallioita. Hän onkin todennut, että hattujen tekemisellä on yhteys kuvanveistoon. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. Räikkeen maalaustyylin voi lukea osaksi konkretismia. Kun Räike maalasi, hänen päässään soi musiikki. Taide veti kuitenkin puoleensa, ja 1957 Räike pääsi opiskelemaan kuvanveistoa Taideteolliseen oppilaitokseen Helsinkiin. Metsän valo, 1983, akryyli. Maalaaminen ja värit avasivat uusia ulottuvuuksia, ja Räikkeestä kehittyi taitava ja hienostunut värien käyttäjä. Hän opiskeli myös Kankaanpään taidekoulussa, joka johti hänet maalaustaiteen pariin. Immo Tuominen hajotti luonnon väreiksi ja muodoiksi
Hänen veistoksissaan voi nähdä myös luonnon muotoja, joista hänen miehensä, kuvanveistäjä Kauko Räike (1923–2005) käytti nimitystä biologinen muoto. Puolustan samalla luonnon puhtautta ja elinkelpoisuutta mahdollisimman pitkälle vietynä nautittavana elämänkokemuksena, puhtaina väreinä ja muotoina”, hän kertoi Raumalla pidetyn Biennale Balticumin näyttelyluettelossa 1985. Immo Tuominen Upottajien performanssissa Rauman Otanlahdessa 1982. konkretismista. Immo Tuominen (1934–85) Synnyinpaikan Rauman saariston luonto oli Immo Tuomisen taiteen lähtökohtana, mutta ei jäljitellen, vaan hajottaen, pelkistäen ja käsitteellistäen. Hänen taiteessaan on kuitenkin myös esittäviä aiheita, kuten rantakallioita, kasveja ja meren sinisyyttä. Tuominen kävi Taideteollisen oppilaitoksen iltakoulun 1957–58 ja Suomen Taideakatemian koulun 1959–60, mutta ehkä tärkein oppi tuli itseopiskelusta. Maalauksen aiheena voi silloin olla saaristo kaikkina vuodenaikoina, mielikuvia ja tunnelmia yhdistäen. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. 2. Hän käytti hehkuvia ja kirkkaita värejä vahvoin siveltimenvedoin. ”Luonto saa uuden elinmuodon. Se oli hänen mielestään muoto, jonka tunsi kourissaan. Häntä pidettiin ekspressiivise› Ku va H ei kk i H or ila Immo Tuominen: Vuodenajat, 1979, akryyli. 2 2 maakuntataide Antiikki & Design 59. Aivan kuin teoksessa olisi kuvattu kaikki vuodenajat kerralla, lämmöstä kylmyyteen. Tuomisen teoksissa maisema ikään kuin syntyy uudelleen
”Hevonen on kaunis eläin. Luonto on paikoin karua varsinkin maakunnan koillisosassa, jota kutsutaan Satakunnan Lapiksi. 3 maakuntataide Antiikki & Design 60. Linturin teokset perustuivat aina luonnosta tehtyyn piirrokseen. Kaunis ja hallittu kompositio yksinkertaisesta, jopa karusta aiheesta. Ennen kaikkea Linturi tunnetaan satakuntalaisen maiseman ikuistajana. Akseli Gallen-Kallelan hän sanoi olleen parhaimmillaan maisemien tekijänä, ei niinkään Kalevala-aiheissaan. Hänelle ovat tyypillisiä voimakkaat värikontrastit, joissa punainen, keltainen ja sininen kohtaavat. Hän oli esittävän taiteen tekijä, taitava piirtäjä, joka mielellään maalasi hevosia. Ekspressionismi on 1900-luvun alussa kehittynyt taidesuuntaus, jossa taiteilija pyrki välittämään omia tunteitaan. ”Itseni luen abstraktiksi ekspressionistiksi, jonka teoksissa on surrealistisia piirteitä”, hän määritteli. Itsestään Linturi ei pitänyt meteliä, vaikka tiesi itsensä hyväksi piirtäjäksi. Mutta se kuului satakuntalaiseen luonteeseen: ”Ettei kehu itseään kamalasti.” Into Linturi, Metsätie, 1956, vesiväri. Hän aloitti aina piirtämällä aiheen ja eteni siitä joko öljytai vesivärein valmiiseen työhön. Tuomisen teoksia kannattaa tarkastella pitempään, sillä nopeasti katsoen niiden monikerroksisuus voi jäädä avautumatta. Linturi kertoi saaneensa vaikutteita laajalti, muun muassa hollantilaisen Frans Into Linturi oli maakunnan maisemien kuvaaja. Into Linturi (1902–89) Köyliössä syntynyt Into Linturi opiskeli Suomen Taideteollisuuskoulussa 1921–24, Suomen Piirustuskoulussa 1924–26 ja Vapaassa taidekoulussa 1947. Piirtäminen oli hänen mielestään maalauksen perusta ja runko. Ester Heleniuksen värien käyttö teki Linturiin vaikutuksen, ja Tyko Sallista hän kuvasi väriniekaksi. Hän ei kuitenkaan antanut sen lannistaa, vaan ankaran harjoittelun jälkeen oppi maalaamaan uudelleen siten, että vasen käsi tuki ja ohjasi halvaantunutta kättä. En halunnut maalata lehmää tai koiraa”, hän sanoi eräässä haastattelussa. Satakunnan maantieteellisiä ominaispiirteitä ovat meri, joet ja harjut, mutta pääosin maakunta on alavaa. Tuominen antoi sisimpänsä näyttäytyä kankaalla milloin valuvina väreinä, milloin pisaroina tai paksuina massoina tai hyvin ohuina pintoina. nä koloristina. Halsin (1582–1666) eloisista henkilökuvista sekä 1800-luvun lopun impressionistien luontovaikutelmista. 3. Linturin oikea käsi halvaantui 1970-luvulla. 65 e, Bukowskis Market. Lisäksi hän hajotti sommitelmia eri näkökulmiin kubismin tapaan. Surrealistisuus saattoi ilmaantua ranta-aiheisen maalaukseen urbaaneina elementteinä, kuten kerrostalojen parvekenäkyminä ja kahviloina. Hän ei voinut hyväksyä tapaa, jossa maisema maalattiin suoraan valokuvasta. Kotiseutunsa lisäksi Linturi maalasi maisemia monilla Italianja Ranskan-matkoillaan. Into Linturi maalasi myös muotokuvia, joissa näkyy pelkistyneisyyden tavoittelu samaan tapaan kuin Linturin ihaileman italialaisen taiteilijan Amedeo Modiglianin (1884–1920) henkilökuvissa
Into Linturi: Kesämaisema, 1971, öljy kankaalle. Porin kaupungin taidekokoelma / Porin taidemuseo. Into Linturi: Joki, 1948, öljy. 260 e, Hagelstam & Co. Into Linturin ominta aiheistoa olivat satakuntalaiset maisemat eri vuodenaikoina. 3 3 3 maakuntataide Antiikki & Design 61. Paksut siveltimenvedot ovat lennokkaita, mutta kokonaisuus on hallittu. Satakunnan alavaan maisemaan kuuluvat myös harjut. Teoksessa voi nähdä impressionismin vaikutteita. 190 e, Hagelstam & Co. Maisema, 1945
Esineiden uniikki ilme syntyy reikien poraamisesta käsin. – Ala hiipi minuun vähitellen. Astian paksuus muodostuu muotin pintaa vasten, kun ylimääräinen savi kaadetaan pois. Antiikki & Design perinne elää 62. Kynän jälki palaa pois poltossa. Kuviot hahmotellaan raa’an kupin pintaan lyijykynällä. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Riisiposliini puhuu hiljaa” Keraamikko Eeva Jokinen taitaa vanhan riisiposliinitekniikan. Miten innostuit alasta. Erikoista niissä on, että ne ovat riisiposliinia, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Friedl Kjellbergin suunnittelemasta Arabian tuotannosta. Pikkuhiljaa opintojen aikana syntyi keraamikon ammatti-identiteetti. MAIJA-RIITTA RIUTTAMÄKI KUVAT PIA INBERG E eva Jokisen pienessä keraamikon työhuoneessa on kuppi poikineen. Poraaminen vaatii keskittymistä, eikä sitä pysty tekemään pitkiä jaksoja kerralla. – Taideteollisen korkeakoulussa ja valmis”Yhdessä uunillisessa voi olla jopa 20 000 reikää.” › Valusavi kaadetaan kipsimuottiin. Pyrin pari kertaa Taideteollisen korkeakoulun muille osastoille, kunnes pääsin sisään keramiikkaja lasisuunnittelun koulutusohjelmaan. Missä olet saanut oppisi. Hän valmistaa studiossaan pieninä sarjoina esineitä, joilla haluaa tuottaa kauneutta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Uunillinen teekuppeja on menossa raakapolttoon nurkassa hohkaavaan uuniin
Antiikki & Design 63. Taustalla näkyvät teekupit ovat yksi hänen suosituimmista malleistaan. Riisiposliiniastioita syntyy pienimuotoisena sarjatuotantona aina uunillinen kerrallaan. Eeva Jokinen viimeistelee poraamisen jälkeen kupin pinnan kostealla sienellä, jolloin reikien reunat siliävät
Yhdessä uunillisessa voi olla jopa 20 000 reikää, joiden poraamiseen menee kaksi päivää. Kiinalaiset alkoivat valmistaa riisiposliinia 1700-luvulla. Ja kaikkeen keramiikanvalmistukseen tarvitaan tietenkin uuni. Niitä on myös jälleenmyyjillä eri liikkeissä sekä omassa nettikaupassani. – Se kun asiakas palaa ostamaan kaverin jo aiemmin hankkimalleen esineelle. Sitä varten tekemäni lukuisat materiaalikokeilut opettivat paljon tekniikasta ja sen soveltamisesta keramiikan piensarjavalmistukseen. – Riisiposliiniesineen seinämissä on lasitteella täytettyjä aukkoja. Tiuhaan rei’itetyt työt vaativat erityistä huolellisuutta porausja lasitusvaiheessa, mikä hidastaa työtä. Riisi ei liity tekniikkaan muuten kuin että reiät ovat riisinjyvän muotoisia. Valkoisen esineen läpi hohtava valo johdattaa ajatukset kohti jotain suurempaa. Valamisen jälkeen esineen pitää kuivua seuraavaan päivään, sitten se viimeistellään ja porataan reiät. Nykyään myös opetan Aalto-yliopistossa ja opin itse paljon opiskelijoilta. Seuraavana päivänä lasitetaan pinnat. – Toisin kuin usein uskotaan, se ei ole alun perin Kiinasta vaan Lähi-Idästä. Millainen on hyvä työtila. Se loi uskoa, että tekniikan pohjalta voi luoda oman uran. – Tärkeimmät ovat omat kädet. Kupit odottavat raakapolttoa. Miten kauan yhteen työhön kuluu aikaa. Lasiteliete siivilöidään tarkasti tasaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Mikä on vaikein työvaihe. Jokainen kuppi on yksilöllinen ja siinä näkyy käsityön jälki. Uniikkikappaleita valmistan usein näyttelyihin. Mikä on työfilosofiasi. – Avara tila, jossa on runsaasti säilytystilaa. Riisiposliini on täynnä hiljaista puhetta. Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän reikiä, sitä kalliimpi. Mitä taitoja alallasi tarvitaan. Kuinka hinta muodostuu. Olen koko päivän kuurona muulle maailmalle. Kokeilin maljakoihin pelkistetympiä ja seesteisem”Pitää osata heittäytyä työhön ja tehdä valintoja.” Antiikki & Design perinne elää 64. – Pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, yrittäjän rohkeutta ja uskoa tulevaan. – Pitää osata heittäytyä työhön ja tehdä valintoja joskus intuitiivisestikin. Vuonna 2002 tein riisiposliinista taiteen maisterin lopputyöni. Pidin yksityisnäyttelyn Tukholmassa vuonna 2013. Muotit ja raaka-aineet vievät paljon tilaa, samoin eri työvaiheissa olevat esineet. Lasituspoltossa menee kaksi päivää. Pidän ajatuksesta, että voin tuottaa jokapäiväisen esineen kautta ihmisten elämään kauneutta. – Esineen koon ja siihen käytetyn ajan mukaan. Persian ja Syyrian alueilta on löydetty 1000–1400-lukujen esineitä, joiden reikäkuviot on täytetty lasitteella. Myöhemmin 1980-luvulla tekniikkaa yritettiin koneellistaa, mutta sen vaikeus teki esineistä liian kalliita, ja niistä oli kadonnut käsityön jälki. Yllättävän paljon käytän pientä metallista lastaa, ”munuaista”, kaikenlaiseen viimeistelyyn ja työstöön. On myös ekologista, että uuniin saadaan mahtumaan mahdollisimman paljon tuotteita kerralla. Mitä erityistä on riisiposliinissa. – Laajin valikoima tuotteitani on myynnissä Taidekäsityöliike Okrassa, jossa olen osakkaana. Riisiposliinitekniikassa myös pora on olennainen työväline. Arabia valmisti riisiposliinia 1942– 74. Polton aikana lasite sulaa aukkoihin muodostaen valoa läpäisevän ikkunan. – Työläin vaihe on reikien poraaminen. Lopuksi taas viimeistellään. Dreijatut esineet ovat kalliimpia kuin valetut, koska niissä on enemmän työvaiheita. Olin vuonna 2001 työharjoittelussa japanilaisessa perheyrityksessä, jossa tehtiin kaikki itse käsityönä. Itse poraaminen on aika kevyttä, mutta koska teen esineet sarjassa ja poraan kerralla uunillisen verran esineitä eli noin 50, kuuloja hengityssuojaimet ylläni, se on fyysisesti aika raskasta. Suomessa itävaltalaissyntyinen keraamikko Friedl Kjellberg kehitti Arabialla teolliseen valmistukseen soveltuvaa riisiposliinitekniikkaa. Yksittäisten esineiden teossa ei ole järkeä, valmistus pitää ajatella uuneittain. Mitkä ovat tärkeimmät työvälineet. Minulle riisiposliinin ornamentiikka ei ole vain koristekuvio esineen pinnassa vaan olennainen osa esineen identiteettiä. Mistä tekniikka on peräisin. He kutsuvat sitä nimellä Paholaisen työ, jolla viitataan vaikean tekniikan herättämään ihmetykseen. Raakapoltossa kupit voivat olla uunissa tiiviisti, lasituspoltossa ne eivät saa koskettaa toisiaan. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäväsi. Raakapoltossa menee päivä, ja sen jälkeen esine hiotaan ja reiät lasitetaan. – Töiden valmistaminen näyttelyihin on kiinnostavinta, siinä saa tehdä uusia kokeiluja ja täyttää koko tilan. – Useita päiviä. Missä työsi tuloksia näkee. tumisen jälkeen itse oppien. Mikä on paras saamasi palaute
– Ei. Aamu alkaa perheen koululaisen rytmissä, aamupalan ja kouluunlähdön lomassa luen päivän lehden ja juon kupillisen vahvaa mustaa teetä. Lisätietoa ja verkkokauppa www.eevajokinen.com. On toki päiviä, jolloin kaikki menee pieleen ja uunista tulevat esineet on täynnä virheitä. 21.00 Patistelen lasta nukkumaan, vahdin iltapesut ja luen unikirjan. ”VALMISTELEN TAVAROITA KESÄN MYYNTIIN” 7.00 Herätys. Seuraamalla alan ilmiöitä ja näkymiä. Suunnittelemme tulevia kursseja ja höpöttelemme niitä näitä. – Isosta julkisesta teoksesta. Haaveilen kyllä töiden koon kasvattamisesta, siihen pitäisi hankkia isompi uuni. 16.00 Lopettelen työt ja käyn kotimatkalla kaupassa. Viime keväänä tein sarjan värillisiä maljakoita. 9.00 Työhuoneelle. Aina ensimmäiseksi Radio Helsinki soimaan ja kuppi teetä hautumaan. 23.00 Nukkumaan. Antiikki & Design perinne elää 65. Eeva Jokinen Keraamikko Riisiposliinin herkkä pinta tulee parhaiten esiin, kun valo pääsee paistamaan sen läpi. Laitan lautasia valautumaan ja alan viimeistellä eilen valettujen esineiden pintoja sienellä. Tekeekö joskus mieli heittää rukkaset naulaan. Millaisesta työstä haaveilet. – Kokeilemalla jatkuvasti uusia työskentelytapoja ja reseptejä. piä, osin realistisiakin maisemakoristeluja ja tein niistä erilaisia installaatioita. 13.00 Takaisin työhuoneelle, jatkan valuhommia koko päivän. Tänään on perheen pizzapäivä, joten kotona laitan taikinan kohoamaan. (09) 624 250, www.okra.fi. Tämä työ on niin vaihtelevaa ja mielenkiintoista, että tosissaan ei koskaan tee mieli lopettaa. Sen ympärille rakentamalla pärjää alalla kuin alalla. Miten pidät yllä ammattitaitoasi. Olen kuitenkin tehnyt tätä sen verran kauan, että tiedän että haasteet ovat voitettavissa ja virheistä oppii. Työskentelyn lomassa pidän välillä pienen tauon, juon taas kupillisen teetä ja käyn somessa katsomassa, mitä ihmisille kuuluu tänään. Työni ovat tosin sen verran pieniä, että ehkä installaatiomainen esineryhmä voisi toimia sellaisena. – Pitää löytää oma ääni ja asia, jossa tuntee olevansa omimmillaan. 12.00 Tapaan ystävän ja opettajakollegan lounaalla. Tällä viikolla valmistelen tulevan kesän myyntiin tulevia tavaroita Suomenlinnan kesäkauppaan. Eeva Jokisen keramiikkaa myy Taidekäsityöliike Okra, Aleksanterinkatu 26, Helsinki, p. 22.00 Aikuisten yhteistä aikaa, usein sohvalla kirjan tai tv-sarjan parissa. Maljakot ovat yksi Eeva Jokisen tuoteperheen suosituimista tuotteista. 18.00 Perheen yhteistä aikaa, paistetaan pizzaa, pelataan korttia, lueskellaan, roikutaan netissä, jutellaan ja oleillaan. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle
Antiikki & Design 66. Kirjailijoiden exlibrikset viittaavat usein kirjoittamiseen: esimerkiksi Eila Pennasella ja Helga Nuorpuulla on merkissään kirja, Arvo Salolla siivekäs runoratsu
– Aloin pohtia, mitä kuvan salaperäinen symboliikka mahtoi kertoa kirjan entisestä omistajasta. Tästä kaikki alkoi. – Sain selville, että Pore oli filosofian maisteri, joka oli toiminut teosofisen Ruusu-Risti-järjestön puheenjohtajana. Nimikirjaimet P.K. LATINANKIELISEN ex libris -termin suora käännös on ”kirjoista”, ja suomalaisissa merkeissä tavataan toisinaan myös tätä kirjoitusasua. › Antiikki & Design 67. Nyt sama merkki on osa yli 20 000 suomalaisen exlibriksen kokoelmaa. Taustalla sädehtii aurinko tai jokin muu kirkas valonlähde, jota vasten kuvastuu ruusukkein kehystetty krusifiksi. Hyvä exlibris kertoo omistajansa nimen lisäksi jotakin tämän persoonasta. Useimmiten merkeistä löytyy symboliikkaa, joka kuvastaa omistajansa sosiaalista asemaa tai mielenkiinnon kohteita. Pia Katerman piirtämä Uuno Poreen exlibris teki Tuomisesta keräilijän. Merkin paikka on perinteisesti ollut kirjan sisäkannen vasemmassa yläkulmassa, mutta koska nykykirjojen paperikannet taittuvat siihen, voi exlibriksen liimata myös oikeaan reunaan. Kiinnostuksen sytytti salaperäinen Uuno Pore. kuuluivat taide– Exlibristraditio elää yhä, mutta nykyään se on ennen kaikkea kirjojen rakastajien juttu. Kyseessä on exlibris eli kirjanomistajamerkki, joka, kuten alalaidan teksti osoittaa, on aikoinaan kuulunut Uuno Pore -nimiselle miehelle. Tutkimustyönsä edetessä Tuominen sukelsi syvälle henkilöhistorian maailmaan, ja vähitellen Poreen exlibris alkoi aueta. Vaakasuuntaiseen merkkiin on kuvattu polvistunut mies, joka on virittänyt jousensa ampuakseen nuolensa kahden vedessä uivan joutsenen yli. keräilijä Sisäkanteen kätkettyä Suomen laajimman exlibriskokoelman kerännyt Erkki Tuominen jäljittää merkkien taakse kätkeytyvää mikrohistoriaa. SELINA VIENOLA KUVAT PIA INBERG A ntikvariaatista ostetun kirjan sisäkanteen liimattu merkki herätti Erkki Tuomisen mielenkiinnon 1970-luvulla. Hän oli myös omistautunut järjestön piirissä keskeiselle Kalevala-tutkimukselle, mikä selitti jousiampujan kalevalalaisen päähineen, virrassa uivat joutsenet ja ristiä kehystävät ruusukkeet! Jäljitystyöstä kertominen saa Tuomisen silmät säteilemään vielä 40 vuoden jälkeenkin. Piirros on päivätty vuodelle 1945 ja siitä löytyy myös tekijän signeeraus P.K. Asiaa oli tutkittava lisää, Tuominen kertoo. Kirjanomistajamerkki on hyvä idea myös valmistujaislahjaksi, Erkki Tuominen sanoo. Myöhemmin hän selvitti myös merkin tekijän
Hugo Simberg teki exlibriksen koulua käyvälle pikkuveljelleen Guidolle vuonna 1899. Muinaisessa Egyptissä papyruskääröt merkittiin keraamisilla omistajalaatoilla, Babyloniassa savitauluilla. EXLIBRIKSEN SYMBOLIIKAN ja tekijän selvittäminen tarjosi minulle niin jännittävän tutkimusmatkan taide-, kulttuuri-, ja henkilöhistorian maailmaan, että aloin systemaattisesti kerätä suomalaisia kirjanomistajamerkkejä ja jäljittää niiden taakse kätkeytyviä tarinoita, Erkki Tuominen sanoo. Ex libris -tekstiäkään ei ole, sitä alettiin käyttää vasta 1800-luvun lopulla. Sen sijaan tekstin CruciFixus Amor Meus (ristiinnaulittu rakkauteni) sanojen alkukirjaimet vastaavat omistajan nimikirjaimia. Yksi kokoelman aarteista on Suomen vanhin kuvallinen painettu exlibris. Paperi keksittiin Kiinassa jo vuoden 105 tietämillä, mutta saatiin odottaa 900-luvulle asti ennen kuin ensimmäinen tunnettu nykymuotoinen exlibris painettiin Japanissa paperille. Hän on lahjoittanut kokoelmansa Suomalaisen kirjan museo Pukstaaville, mutta kartuttaa sitä edelleen. Nyt, liki 40 vuotta myöhemmin, Tuominen on Suomen Exlibrisyhdistyksen puheenjohtaja. He tähyilevät kuistilta kohti hautapaikkaa. Tuomisen mukaan 1890-luku oli kuitenkin suomalaisen exlibriksen kulta-aikaa, koska silloin grafiikan kokeilut ja lisätulon tarve innoittivat merkittävimpiä kultakauden taiteilijoitamme exlibristen pariin. Kultakauden taiteilijat tekivät myös exlibriksiä. Turun piispan Carl Fredrik Aeneas Mennanderin exlibris 1700-luvulta on tiettävästi Suomen vanhin kuvallinen painettu exlibris. Kuva-aiheena on ristiinnaulittu Jeesus. Exlibriksen historia kulkee käsi kädessä kirjan ja kirjoitustaidon historian kanssa. Helene Schjerfbeckin kaunis exlibris taidemesenaatti Gösta Stenmanille 1946 historioitsijalle ja taidekasvatuksen pioneerille Pia Katermalle, jonka vuonna 1954 julkaistu väitöskirja Maria Wiikistä oli ensimmäinen naisen tekemä kultakauden naistaiteilijoita käsittelevä tutkimus. KIRJAT OLIVAT PITKÄÄN ylimystön ja papiston yksinoikeus. keräilijä Akseli ja Mary Gallen-Kallelan exlibrikseen sisältyy surullinen tarina lapsen kuolemasta. Euroopan ensimmäiset kirjat kirjoitettiin käsin luostareissa, ja niiden kannet koristeltiin sukuvaakunoin tai monogrammein niin sanotuiksi superexlibriksiksi. Ennen vuotta 1900 painettuja kirjanomistajamerkkejä on maassamme vain satakunta. Erityisesti Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg ansioituivat tällä saralla. – Muualla maailmassa keräilijät keskittyvät vain originaalipainoksiin, mutta minä kerään ensisijaisesti kirjapainojen painamia merkkejä, niitä lopullisia tuotteita, joilla ihmiset ovat kirjansa todellisuudessa merkinneet, Tuominen perustelee rajaustaan. Antiikki & Design 68. Se kuului Turun piispalle Carl Fredrik Andreas Mennanderille (1712–86), joka toimi ennen pappisuraansa Turun Akatemian kemian professorina. Ajan naistaiteilijoista ainakin Helene Schjerfbeck teki merkkejä tilaustöinä. Harvoista suomalaisista superexlibriksistä tunnetuin lienee Mikael Agricolan (1510–57) kirjan koristeellinen kansi. Ajan tapaan merkissä ei lue Mennanderin nimeä
Suru oli elin ikäinen osa pariskunnan elämää ja sai paik kansa myös exlibriksessä. Erkki Tuominen on tehnyt itse yli 300 exlibristä, tämän vaimolleen Irja Tuomiselle vuonna 2002. – Kirjanomistajamerkin henkilökoh taisuus tulee tässä riipaisevan hyvin esille, Tuominen toteaa liikuttuneena. Tarrat irtoavat huonosti, mutta jos liima on kuivu nut, tarra saattaa irrota puhaltamalla. keräilijä SAAKO MERKIN IRROTTAA KIRJASTA. TUOMINEN POIMII arkistostaan exlibrik sen, jonka Akseli GallenKallela suunnitteli vuonna 1896 itselleen ja vaimolleen Mary Gallen-Kallelalle. – Keräilyssäni hienointa on se, kuinka monenlaisia maailmoja ja näkökulmia avautuu näinkin pienen ja näennäisesti vaa timattoman merkin kautta. Exlibrikset kannattaa liimata paperiliimalla kartongille ja säilyttää aakkostetuissa kansioissa valolta suojattuina. Suurin osa Tuomisen kokoelman mer keistä kuuluu porvarissukujen vesoille ja virkamiehille, mutta myös maanviljelijöille ja tehdastyöläisille. RIITTÄVÄN VANHOJA merkkejä ja tai teilijoiden kiertoon lähteneitä grafiikantöi tä koskee eri etiketti, ja ne liikkuvat mark kinoilla vapaasti, usein keräilijältä toiselle. GallenKal lela on kuvannut itsensä ja vaimonsa kuis tille tähyilemään järven selän yli rakennus ta, joka on heidän pienenä menehtyneen Marjattatyttärensä hauta. – Viime vuosisadan alun jälkeen kirjat ja sitä myöten myös exlibrikset alkoivat yleis tyä tavallisten ihmisten keskuudessa, ja tai teilijoille suorastaan sateli tilaustöitä. Aiemmin niiden myyn tiä ei pidetty sopivana, mutta nykyään niitä liikkuu markkinoilla jonkin verran. Vaikeampaa mutta sitäkin hauskempaa on selvittää tavallisten ihmis ten elämäntarinoita. GallenKallelan kaltaisten merkkihenki löiden ja suurmiesten elämä on usein hyvin dokumentoitu. Antiikki & Design 69. PARHAITEN vanhoja exlibriksiä löytää antikvariaattien tai kirpputorien kirjoista. Vanha merkki lähtee höyryt tämällä, jos liima on vesiliukoista. Tässä palotarkastaja Ilmari Weckmanin exlibris. EXLIBRIKSEN henkilökohtainen luonne vaikeuttaa keräilyä. Näin kirjan historia laajenee. Oman merkin voi liimata sen viereen, pari milliä vanhan merkin kul man päälle. Jos kirja on jo tiensä päässä, voi exlibrik sen irrottaa. HYVÄKUNTOISESTA kirjasta exlibristä ei tulisi irrottaa
2. Pylvään massaan painettu leima Ivory viittaa Arabian 1880-luvulla kehittämään materiaaliuutuuteen, joka oli parannettua fajanssilaatua. Venäläinen tarjotin Tarjotin on tullut sukuumme 1900-luvun alussa. Sitä on kutsuttu myös puoliposliiniksi. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Milloin tarjotin on tehty ja mikä on sen arvo. Ruukku on Arabian tuotantoa vuosilta 1897–1907. Fajanssi on huokoista keramiikkaa, joka on esipolton jälkeen silattu läpinäkymättömällä, useimmiten valkealla tinalasituksella. Venäläisen tarjottimen kahdeksansivuinen muoto on tyypillinen 1800-luvun alulAntiikki & Design kysy esineestä 70. Kokonaisuuteen kuului yleensä ruukku, mutta tässä ruukku ei ole samaa sarjaa. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. 1800-luvun kukkapylväs Haluaisin tietoja Arabian kukkapylväästä ja ruukusta. Myös arvo kiinnostaa. Tarinan mukaan se on kuulunut Venäjältä vallankumousta paenneelle Alexsandr Lopouchin-Deminoffin perheelle. Kuvia ei palauteta. Liitä mukaan tarkka valokuva esineestä kokonaisena, mielellään vaalealla taustalla. Arvio Old Times. 1 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Niin myös tämän kukkapylvään malli, mutta Rörstrand teki sitä erivärisiksi lasitettuina ja myös majolikana (tinalasitettua, maalauksin koristelua fajanssia). Vastaamme vain lehdessä julkaistaviin kysymyksiin. Pylväs on 1800-luvun lopulta, jolloin Arabian esineiden mallit olivat pääosin peräisin ruotsalaiselta Rörstrandin keramiikkatehtaalta. (AK) Pylvään ja ruukun vakuutusarvo yhteensä 1 200 e. Se on maalattua peltiä, jossa on pieniä ruostumia, koko 77 x 55 cm. Tällaisia näyttäviä esineitä tehtiin usein taideteollisuusnäyttelyihin
Ihmisiä keväässä Yrjö Ollilan 1914 signeeraaman Kevät öljytyön arvoksi oli 1985 arvioitu 26 000 mk, noin 4 370 euroa. Arvio Antti Kaijalainen, Antiikki & Design. Myös reunoja koristava kullattu girlandiornamentti on suosittu 1800-luvun alun tarjottimissa. Kyse on kuitenkin sokeriastiasta, jollaisia on valmistettu varsinkin Englannissa. Vihreä väri viittaa 1930-luvulle. Kasvattivanhemmiksi tulivat äidin sisar ja tämän puoliso, taidemaalari Alex Rapp. Erikoinen sokeriastia Mikä tämä huutokaupasta ostettu esine mahtaa olla. › Antiikki & Design kysy esineestä 71. Koko ke hyksineen 68 x 88 cm. 2 3 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi le, mutta muoto on säilynyt 1900-luvulle asti. Siveltimen jälki on luonnosmainen ja vapautu4 5 1900-lukua, ja olettaisin tämänkin astian olevan 1900-luvun puolelta. Riihimäen lasikulho Onko lasikulhoni kotimaista tuotantoa. Esine kannattaa ottaa käyttöön, mutta ennen kiillottaa hopean kiillotusaineella. Vanhempien kuoltua 11-vuotias Yrjö ja hänen kolme veljeään jäivät orvoiksi. Taitavasti toteutettu, todennäköisesti käsin maalattu maisema haravaa pitelevine maalaisnaisineen on romanttinen, yleinen aihe 1800-luvun taiteessa ja sisustusja käyttöesineissä. Maljan muotoa saattoi puristamisen jälkeen muovata vaikkapa tällaiseksi neliömäiseksi. Tarjottimen romanttinen maalaus vie 1800-luvulle. Vihreä malja on Riihimäen lasitehtaan puristelasia. Halkaisija 11,5 cm. Kalliilla puristelasimuoteilla tehtiin, jos mahdollista, useita malleja: malja oli perusmuoto, josta sai levittämällä helposti lautasen. Samana vuonna Ollila teki läpimurron Septem-ryhmän näyttelyssä ja toteutti ensimmäisen seinämaalauksensa Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä. (AK) 4. Mahtaako nykyarvo olla samaa luokkaa. Niitä on kuitenkin tehty pitkälle 5. En ole koskaan nähnyt vas taavaa. Taulun aihe on huoleton, ihmisiä luonnon helmassa. Yrjö Ollilan (1887–1932) isä piti yhtä Helsingin hienoimmista suutarinliikkeistä Aleksanterinja Sofiankatujen kulmassa. Girlandi on lehvistä, kukista ja hedelmistä sommiteltu köynnösaihe. (AK) Vakuutusarvo 500 e. Sokeriastia on juuri sellainen esine, joita syntyi teollisen tuotannon kiihtymisen ja keskiluokkaistumisen myötä 1800-luvun lopulla. Siitä tulee hauska erikoisuus kahvipöytään. (KK) Vakuutusarvo 40 e. Kasvatti-isä ja kirjailija Yrjö Veijola kannustivat nuorta miestä taiteilijaksi. Perusmalli on jo tehtaan ensimmäisessä kuvastossa 1915 nimellä Riihimäki. Muovaus oli käsityötä. 3. Vakuutusarvo 45 e. Öljyvärityö Kevät on valmistunut 1914. Tukea antoi myös lapsuudenystävä, teollisuusmies ja keräilijä Jalo Sihtola. Se on epäsäännöllinen, onko se siis se kundaa vai onko tekomenetelmä ollut jo tenkin erikoinen. Ensi alkuun esine näyttää viinipullon telineeltä. Arvio Old Times. Mikä voisi olla arvo. Tämän tarjottimen voi ajoittaa noin 1800-luvun puoliväliin
Materiaali on läpikuultavan ohutta posliinia. nut, mutta kirkkain väripaletti on jo taittunut. Vuonna 1920 he lähtivät takaisin Ranskaan seitsemäksi vuodeksi. Niistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa. Usein tämän kaltaisissa hedelmämaljoissa 8 9 6 7 Abba-sillin mainoslautaset on tehty Espanjassa. Myös hinta-arvio kiinnostaisi. Toikka) kanssa Ranskassa ja Italiassa, kunnes joutui palaamaan Suomeen maailmansodan takia. Vihreä-kultakoristeinen kahvikuppi on selvästi jugendin ajalta 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. Kupin herkkä olemus ja elegantti koristelu ei vaikuta suomalaiselta, ja uskonkin, että se on valmistettu jossakin keskieurooppalaisessa tehtaassa, mahdollisesti Saksassa. Moderni kruunu Miltä aikakaudelta ja kenen suunnittelema tämä erikoinen lamppu on. Kuvasta ei voi varmasti päätellä, onko sisäosa ollut kullattu. Lautasten tyyli vaikuttaa 1980 –90-luvulta, joten ne ovat tulevaa retroa. Ranskalaisvaikutteisen väritaiteen edustajana ja teatterilavastajana Ollila on kuitenkin kiinnostava. Pisaranmuotoisia lasitai kristallikoristeita tehdään edelleen. Jos valaisimessa ei ole leimoja, valmistajaa on hyvin vaikea sanoa. Lautasissa on suomenkielinen ohje uuniperunoiden valmistukseen, eli ne on suunnattu Suomen markkinoille. Kevät-maalauksen realistinen arvo tänä päivänä on 1 000–1 500 e. Häälahja vuodelta 1917 Varsinaissuomalaisen maatilan saunarakennuksen remontissa löytyi komerosta malja. Hinnat ovat pysyneet vaatimattomina. Ollila oleskeli 1914 taiteilijavaimonsa Lyylin (o.s. Valaisin voisi kuitenkin olla 1950–60-luvulta. Keskikuvio voi myös olla hopeoitu, mutta tällaisissa kohokuvioissa on käytetty tinaakin. Antiikki & Design kysy esineestä 72. Kuppi jugendin ajalta Missä ja milloin kahvikuppini on valmistettu. Se on hyvin ohutta, läpikuultavaa posliinia. Maljan materiaali kiinnostaisi. Pitkä poissaolo ja epätasainen tuotanto verottivat yleisön suosiota kotimaassa. Pohjassa olevan kaiverruksen perusteella (25.8.1917 A&L) on selvinnyt, että malja on ollut häälahja talon silloiselle isäntäparille. (AK) 7. Vakuutusarvo näillä tiedoilla 150 e. Materiaali on valkometallia (tinan tai lyijyn, antimonin ja kuparin seos) tai muuta metalliseosta, joka on maljan ulkoreunoilla ja kahvoissa hopeoitu. Missä painatukset on tehty, ja minkä arvoisia lautaset ovat. (AK) 9. Se saattaa olla myös uudempaa aikaa, mutta ei varmaankaan kotimaista tuotantoa. (AK) 8. (TP) 6. Vakuutusarvo 12 e / kpl. Kesäisten kattauksien ilopillerit ne kuitenkin ovat jo nyt. Moni-ilmeisesti koristettu jugendmalja on 1900-luvun alusta. Vakuutusarvo 30 e / kpl. Sinänsä hauska ja näyttävä moderni kruunu. Hauskat sillilautaset mainostavat ruotsalaista Abba-silliä, mutta niiden valmistusmaa on kuitenkin Espanja. Esimerkiksi WMF, Württembergische Metallwarenfabrik, toimitti tuotteitaan kaikkialle Eurooppaan. Abba-lautaset Kalalautaset on joskus tehty Abballe. Kuppeja on yhdeksän kappaleen sarja. Vihreä väri on tyylille ominainen, samoin kolmijakoinen pystysuora koriste. Sen muotokieli viittaa Saksaan, missä tämän luonteisia esineitä valmistettiin tuohon aikaan runsaasti
Arvio Old Times. 12. Ajoittaisin esineen 1930-luvun alkuun, sillä siinä on jo aavistus orastavaa funktionalismia. 10 11 12 13 oli lasisisus, siihen viittaa myös reunojen tasainen kallistus, mutta toisaalta sitä vastaan sotii keskustan plastinen kuvio, esineen varsinainen huomiopiste. Ajoittaisin figuurin 1960-luvulle, mutta tarkempia valmistustietoja on vaikea sanoa ilman merkintöjä. Ilmeikäs veikko asentoineen vie ajatukset Yhdysvaltain pop-kulttuuriin, modernin ajan tv-länkkäreihin tai Keskiyön cowboy -elokuvaan. Mikä on arvo. Vakuutusarvo on 25 e / kpl. Gerda Thesleffin malja Äitini sai Ruovedellä 1932 kihlajaislahjaksi ystävättäreltään Gerda Thesleffiltä kannellisen keramiikkamaljan. Kannen ekspressiivis-naivististinen maalaus on hyvin viehättävä. Paljonko niillä on arvoa. Hinta-arvio kannattaakin kysyä etukäteen, minkä jälkeen voi päättää mitä tekee. Rento figuriini Voisiko figuriini olla Kupittaan Saven tuotantoa. Litteä kansi tekee esineestä erityisen kiinnostavan. Pöydän palauttaminen alkuperäiseen asuun maksaa, varsinkin jos sen teettää ammattilaisella. Kannellinen malja on erikoinen ja harvinainen esimerkki varhaisesta studiokeramiikasta. Gerda Thesleff jäi aikoinaan siskonsa, taidemaalari Ellen Thesleffin varjoon, mutta suomalaisen keramiikan historiassa hänellä on kiistaton paikkansa, ja tämän kaltaiset esineet nousevat arvossaan. Hauska figuuri ei vaikuta suomalaiselta, ainakaan se ei ole Kupittaan tuotantoa. Mikä voisi olla maljan arvo. Malli tuli Ruotsista ja oli Askon tuotannossa 1953–61. (AK) 13. Maalaus vähentää pöydän arvoa. (AK) 11. Onko sillä maalaamisen jälkeen mitään arvoa. Askon Raimo Minulla on Askon 1950-luvun pöytä. Lautasten mallia on yllättävän vaikea selvittää kuvan perusteella. Arvio Antti Kaijalainen, Antiikki & Design. Pöytä on hyvässä kunnossa. Askon sohvapöytä on nimeltään Raimo (nro 3405). Koriste on todennäköisesti Arabian oman seripainon valmistama. Tätä esinettä kannattaa pitää hyvänä. Siinä on mielestäni samanlaista henkeä kuin Kupittaan punasavisissa pienoisveistoksissa. Vakuutusarvo on 150 e. Syvä lautanen voisi olla Kaarina Ahon suunnittelema FC, joka oli tuotannossa 1964–74, matala lautanen näyttää Kaj Franckin Killalta (1953–73). Maljan kannen halkaisija on 22 cm ja korkeus ilman kantta 9,5 cm. Antiikki & Design kysy esineestä 73. Mahdollinen suunnittelija voi olla Esteri Tomula, jonka serikuviokoriste Eveliina on samanhenkinen. Alkuperäiseen asuun palauttaminen on hyvä ratkaisu, varsinkin jos myöhempi maalaus estää pöydän käyttöä. Pohjan leima kertoo, että lautasten tuotantoaika on 1967–73. Vakuutusarvo on 180 euroa. Maisema-aihe on luultavasti luonnosteltu Ruoveden Muroleessa. (HK) Vakuutusarvo on 30 e. Arabian seripainokoristeet Mitä voisitte kertoa näistä Arabian lautasista. (V-JJ) 10. Maalaus on muuttanut merkittävästi pöydän 50-luvun henkeä, mikä tarkoittaa arvon alenemista. Hahmossa on myös 1950 –60-lukujen lättähattua. (HK) Vakuutusarvo 500 e. Pöydän runko on koivua, mutta levy on viilutettu joko jalavalla, mahongilla tai pyökillä
Takan suulle aseteltu sähkölämmitin kertoo siitä, että palatsin lämmitysjärjestelmiä ei ole ollut varaa korjata. Kansainvälisen taidekokoelman keskeltä voi viestiä kansalaisille, ettei EU:ta tarvita mihinkään. Luulen, että sekin oli laskelmoitua. Se on enemmän kuin kukaan aikaisempi brittimonarkki, mutta vähemmän kuin Ranskan Ludvig XIV (72 vuotta) tai Thaimaan Bhumibol (70 vuotta). Pari vuotta sitten julkaistiin valokuva kuningattaren yksityisolohuoneesta Windsorin linnasta, joka aiemmin oli pysynyt julkisuudelta piilossa. Antiikki & Design 74 KUNINGATAR HALLITSEE, VAIKKEI PUHU ISON-BRITANNIAN kuningatar Elisabet II ottaa vieraansa usein vastaan Buckinghamin palatsin audienssihuoneessa. Buckinghamin palatsia aletaan viimeinkin peruskorjata. Sisäänkäynnin vasemmalla puolella on ranskalaisen Pierre Langlois’n 1760 rakentama lipasto. Ja mihin kuningashuoneen viesti päättyy, siitä sanomalehdet jatkavat. Vastalahjaksi kuninkaan täytyi tyytyä Elisabetin lahjoittamaan hopeatarjottimeen, valokuvaan ja kunniamerkkiin. Vasemmassa kädessään hänellä on kultainen vihkisormus ja timantein koristettu kihlasormus. Saimme tarpeellisen välähdyksen ”tavallista” elämää: lähinnä monarkkia näkyvät silmälasit, kaukosäädin ja Radio Times -lehti, joka kuitenkin on nahkakansiin sidottu. Canaletto maksaa vähintään kaksi miljoonaa puntaa, lipasto sata tonnia. Ja mehän rakastamme ristiriitoja. Julkisuuteen levisi onneksi tieto, että valokuva oli saudikuninkaalle mieluinen. Ranskalainen on myös ylellinen matto. Takan päällä tuijottaa kaksi 1700-lukulaista posliinifasaania eli aasialaista peltokanaa. Luulen kuitenkin, että niillä vaikutetaan mielipiteisiin. Windsorien hallitsijasuvusta on annettu sellainen mielikuva, että raha olisi heille yhdentekevä aihe. Sisäänkäynnin viereiseltä seinältä avautuu näkymä Venetsian San Marcon aukiolle Canaletton maalauksessa. Epäilen. Niiden välittämältä poliittiselta ja taloudelliselta viestiltä voi sulkea korvansa ja ihailla näkemäänsä pelkkinä taideesineinä ja historiallisina aarteina. BRITANNIA YRITTÄÄ pullistella varakkuudellaan, mutta totuus paljastuu, kun vierailulle tulee todella rikkaan maan päämies. Ne olisivat epäkäytännöllisiä paljossa kättelyssä. Koristeena on kiinalaista posliinia, hevosenkenkä ja sotilasfiguriineja. Tiedetään, että kaksi naispuolista kuninkaallista on teettänyt lahjaksi saamistaan arvokoruista kopiot ja lunastanut kultasepältä niiden erotuksen rahana. Rahapulan takia Buckinghamin palatsia näytetään nykyään loppukesästä pääsymaksua vastaan yleisölle. Esineet viestivät, että yhteydet merten yli ovat voimissaan. Kuningattaren oikeassa kädessä ei ole sormuksia tai koruja. Elisabet on kiehtova hahmo, josta kirjoitetaan paljon, mutta josta sittenkin tiedämme todella vähän. Ku va PA Ph ot os / Le ht ik uv a / C hr is R ad bu rn kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja ja kirjoittaa myös Herrasmiehen päiväkirja -blogia.. Että vuosisataiset yhteydet merten yli olisivat yhä voimissaan. Salin antiikkija taide-esineet ovat tuttuja tvja lehtikuvista. Kuningattaren taidekokoelmaan ja esineistöön suhtautumisessa voi valita helpon strategian. Ne kertovat auliisti jokaisen lehtikuvissa näkyvän esineen arvon. Saudi-Arabian kuningas antoi kerran Elisabetille lahjaksi puhdasta kultaa: lautasen, pikarin ja kotkan, joka oli täytetty ametisteilla. Audienssihuoneen vieras on usein jonkin toisen maan suurlähettiläs tai päämies, joka saa koskettaa monarkin puhdasta kättä. Siinä kuningatar keskustelee kukkasohvilla Uuden-Seelannin pääministerin John Keyn kanssa. Se, mitä Britannian politiikassa milloinkin tapahtuu, johtaa ranskalaiselle matolle. Elisabet on syntynyt vuonna 1926, mikä ei ole ikä eikä mikään verrattuna kunnon kirjoituslipastoon. KUNINGATAR EI PUHU julkisuudessa politiikasta, mutta vaikuttaa siihen kyllä esineiden, tapaamisten ja kunniamerkkien kautta. Elisabet on ollut 65 vuotta vallassa
(03) 2533 963, www. Myöhemmin lähdin opiskelemaan restaurointia ja erikoismaalausta Pohjanmaalle sekä taidehistoriaa yliopistoon. Erityisesti pienikokoiset tiikkihuonekalut ovat kysyttyjä. Pieni, viehättävä liiiketila toimii Juha Vallin ja hänen liikekumppaninsa omistaman Antiikkilöytö Valli & Selinin näyteikkunana kaupungin keskustassa. Klassikoita ja vintagelöytöjä Juha Valli tutustui jo lapsuudessaan antiikkiesineiden maailmaan. – Tällä hetkellä 1930-luku ja funkiskauden huonekalut ovat hyvin suosittuja. Myös laadukkaille talonpoikaishuonekaluille löytyy aina oma ostajakuntansa. Antiikkilöytö Valli & Selin, Huikkaanaukio 1, Tampere. KOTIMAISIA designhuonekaluja, valaisimia ja valloittavia vintage-esineitä. Kaj Franckin suunnittelemat Häränsilmä-tuhka-astiat alkuperäislaatikossaan 70 e. Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin Mandariini-tuoli on saanut Juha Vallin taitavissa käsissä uuden nahkaverhoilun, 1 200 e. Nyt hän jatkaa äitinsä perustamaa Antiikkilöytöliikettä Tampereella. – Myymme paljon erityisesti kotimaisten muotoilijoiden tuotantoa 1950ja 60-luvuilta. Antiikki & Design 76 liikkeessä Vierailemme erilaisissa vanhan tavaran kaupoissa.. Miten olet tullut alalle. Esimerkiksi Askon vähemmän tunnetut nimet ovat kasvattaneet suosiotaan. Opintojen jälkeen perustin oman entisöintipajan Tampereelle. 1980-luvulla äitini alkoi tuoda sieltä huonekaluja Suomeen ja pääsin mukaan hakureissuille. Tällaisia löytöjä voi tehdä Tampereella Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Muoto Vintagessa. P. Yhtiökumppanin myötä toiminta on laajentunut, ja nyt myymme myös vanhaa kirjallisuutta. antiikkiloyto.fi. Juha Valli on koulutukseltaan restauroija, ja hän on myös opiskellut taidehistoriaa yliopistossa. MARI IMMONEN KUVAT RIINA PEUHU Mitä nyt kysytään. Muoto Vintage -showroom, Hämeenpuisto 14. Lisäksi tarjoamme asiakkaille entisöintipalveluja ja restauroimme verstaassamme vanhoja antiikkija designhuonekaluja. Veri kuitenkin veti antiikin pariin ja ryhdyin lopulta jatkamaan äitini liikettä. Varsinainen antiikkiliike sijaitsee Tampereen itäpuolella, Huikkaanaukion laidalla, jossa se on palvellut asiakkaitaan jo useita vuosikymmeniä. Oli hienoa päästä tutustumaan antiikkialaan jo pienenä poikana. – Äitini sisko perusti aikoinaan pari isoa huutokauppakamaria Ruotsiin, Malmöhön ja Lundiin. Valikoimastamme löytyy huonekaluja, valaisimia sekä erilaisia antiikkija vintage-esineitä. Mitä liikkeessä myydään. Talonpoikaishuonekalut ovat oma suosikkini, ja myös niitä löytyy runsaasti. Klassikkosuunnittelijat, kuten Alvar Aalto ja Paavo Tynell, pysyvät pinnalla aina, mutta pikkuhiljaa kiinnostus muihinkin kotimaisiin suunnittelijoihin on lisääntynyt
Itä-Saksassa valmistettu Nukkumatti-nukke on yksi Juha Vallin lempiesineistä. Liikkeen valikoimissa on runsaasti kotimaisia lasiesineitä. Riihimäen lasin mittakannu 80 e. Saara Hopean Nyppylä 25 e. Edessä Erkki Vesannon Lappi, 80e, ja Aimo Okkolinin violetti maljakko, 80 e. 1950-luvun jalkalampusta löytyy ihastuttavia yksityiskohtia, 220 e, Itä-Suomen Sähkön kattovalaisin 1950-luvun lopulta 220 e. Lapin takana vasemalla Timo Sarpanevan Orkidea, 550 e. Japanilainen keittiövaaka on yksi liikkeen erikoisimmista esineistä, 60e. Antiikki & Design 77 liikkeessä. Olof Ottelinin suunnittelema Duetto-sohva 1950-luvulta on liikkeen väripilkku, 3 000e
Laakeriköynnös on muistuma uusklassismista, 1700ja 1800-luvun vaihteen muotityylistä. Valkoinen lasikupu on vuosisadan vaihteessa eli jugendin aikana yleistynyttä mallia. Kupua kiertää messinkinen runsasmuotoinen koristenauha, joka sekin on lainaa 1800-luvulta. JUGEND OLI VALAISINTYYPIN viimeinen vaihe, öljylamppujen eräänlainen joutsenlaulu, sillä pian valaistuksessa siirryttiin sähköön. Kuvan öljylamppu on kiistatta jugendia. Uusi tyyli ei kuitenkaan välttämättä hillinnyt koristelua. Kolme pystysuoraa linjaa ovat ominaisia jugendille. Esimerkiksi Itävallassa suosittiin geometristä muotoilua, Ranskassa lempeästi polveilevaa. Seppelekoriste on uusklassisimin suosimia aiheita, mutta se on toteutettu jugendin tapaan. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO Antiikki & Design luupin alla 78. Yleisilme on geometrinen ja jäntevä, varsinkin jalkaosassa. Öljylampun koristeina on yllättäen laakeriköynnöksiä ja -seppeleitä, jotka ovat 1700ja 1800-luvun vaihteessa vaikuttaneen uusklassismin aiheita. Öljysäiliön ympärillä olevat kahvat ovat tuttuja myös jugendmaljakoista. Jalkaosassa on jugendille tyypillistä kulmikkuutta ja suoria uurteita. Jugendin lempimateriaali oli messinki, ja siitä tehtyjen pöytälamppujen muotoilussa näkyi usein paremmin jugendin moderni luonne. Se ei kuitenkaan merkinnyt hienojen öljylamppujen hävittämistä, vaan monet niistä sähköistettiin myöhemmin niin kuin tämäkin lamppu. Se merkitsi vähemmän koristeellista muotoa, joka saattoi olla pehmeästi taipuileva tai geometrinen. Yksityiskohtia aiemmista tyyleistä on kuitenkin mukana. Varsinkin majolikalamput olivat yltäkylläisen värikkäitä ja runsaita. Kun jugend tuli muotiin vuosisadan vaihteessa, se näkyi öljylamppujen muodoissa ja koristeluissa. Jugendia vanhoin tyylimaustein Öljylamppu 1800ja 1900-lukujen vaihteesta on myöhemmin sähköistetty, 950 e / pari, Schulmanin Taideja Antiikkiliike. ÖLJYLAMPUT VAKIINTUIVAT kodeissa 1800-luvun lopussa, jolloin elettiin kertaustyylien aikaa. Tie du ste lut Sc hu lm an in Ta ide ja An tii kk ilii ke 04 52 4 77 73 Lasikuvussa on helminauhaa sekä voluuttamainen kierteinen koriste, jollainen oli suosittu empiren ja myöhäisempiren ajalla 1800-luvulla
Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Niin lukijammekin. 044 5264 847 www.tamminaula.fi Eilisen esineitä tämän päivän tarpeisiin S U O M E N L A S I M U S E O T H E F I N N I S H G L A S S M U S E U M F I N N I S C H E S G L A S M U S E U M 24.2.–30.4.2017 Edition Gernheim Saksalaisen Kasselin Taidekorkeakoulun lasiprojekteja Glass Projects of the Kunsthochschule Kassel Glasprojekte der Kunsthochschule Kassel Suomen lasimuseo • The Finnish Glass Museum Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. Myynti: Jorma Viitanen, p. / tel. 09 855 62 10 www.juvi.fi juviposti@juvi.fi Kehä III Länsiväylä JT-Collection Petikontie 1 Suomalaistentie 1 Kailinniituntie 15 1000 m 500 m 400 m Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO HALIKKO Täyspuiset keittiöt, vitriinit, vaatekaapit ym. +358 (0)19 758 4108 Avoinna ti-su / Open Tue-Sun / Geöffnet Di–So 10-18 www.suomenlasimuseo.fi Suomen Antiikki ja Keräily Oy www.suomenantiikki.fi ANTIIKKI.FI p. 045 122 5305 Valpperintie 20, Nousiainen p. Minkä värisenä tahansa Puuvalmiina heti mukaan Osta myös netistä: juvikauppa.fi OSTA JA MYY ANTIIKKI SHOPISSA www.antiikkidesign.fi IRTAIMISTOJEN HUUTOKAUPAT SEINÄJOELLA www.KOLMASKERTA.fi Antiikki & Design 79. puh
VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. ”Keräsimme satoja symboleja ja uppouduimme satuihin, jotka olivat tuttuja lapsuudesta. Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on 480 e. KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT 15.-16.4.2017 Lahden Antiikkija Keräilymessut Pääsiäinen, lauantai – sunnuntai kello 10–16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti 25.5.2017 Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat Helatorstai kello 10 – 16 Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 – 6, Hyvinkää 10.-11.6.2017 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 1.7.2017 Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat Lauantai kello 9 – 15 Hauhotalo, Kirkkotie 5, Hauho, Hämeenlinna 30.9.-1.10.2017 Lahden Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti Exponova muutettava ilmoituspohja_2016.indd 8 1.2.2017 10:11:57. BUTTERFLY-KORVAKORUT Kultaseppä Kulmalan uudesta 1805mallistosta ovat hopeaa ja 14 karaatin kultaa. www.worldoftre.com. Antiikki & Design 80 Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 www.keräilykuume.. Muista kertoa omat yhteystietosi! HYVÄ SUOMI! Suomi 100 -juhlavuonna palkintomme ovat kotimaista muotoilua. Heitimme kultaseppien tiukat tavat ja tekniikat hetkeksi romukoppaan ja kokeilimme uudenlaisia tapoja lähestyä koruja”, kertoo Kultaseppä Kulmalan toimitusjohtaja ja Creative Force Anniina Dunder-Berg. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake ja kerro parhaan jutun sivunumero 18.4. Rajunkauniissa Butterfly-korvakoruissa perhoskokoelmista tuttu kultainen neula lävistää korvalehden. Voit myös osallistua postikortilla, osoite sivulla 3. Vastaajien kesken arvotaan Kultaseppä Kulmalan korvakorut, arvo 480 euroa. Valinnoissa yhteistyökumppanimme on designja lifestylemyymälä TRE, jonka liikkeestä ja verkkokaupasta voi samoja tuotteita myös ostaa: Mikonkatu 6, Helsinki. Korumalliston lisäksi 1805 on verkossa asteittain julkaistava interaktiivinen satukirja, www.1805story.com, instagram @1805story. mennessä osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut. Kultaseppä Kulmalalle tyypillisen klassisen muotokielen sijaan yhdeksän korun mallisto ammentaa inspiraationsa vanhoista mytologioista, klassikkosaduista ja karusta luonnosta
Motivaatio löytyy, kun lyöt homman leikiksi! Osmo Rauhala: Kriisi paljastaa piilevät voimat Tunteista kuviksi Intuitio ohjaa valokuvaaja Anni Leppälää Sudenkorento Saalistaa, syö ja paritteleekin ilmassa Käsityöperinteet elävät vahvoina Kiotossa JAPANI G LO KA KU U 10 /2 01 6 Lokakuu 10/2016 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g Amsterdam Sopuisa soppa historiaa ja hyvää tuulta DESIGNPURKKEJA JA BAMBUSALKKUJA Kioton viisikko päivitti taidot ja ateljeet TAANTUMASTA FUKUSHIMAAN Selviääkö Japani kriisistään. A&Kmessut, p. • 8.4. Keräilymessut Supermessujen yhteydessä, Tampereen Messuja Urheilukeskus, p. antiikkidesign.fi Antiikki & Design 81 minne mennä Tilaa omasi fokusmedia.fi/tilaa-lehti LU O N TO · M AT K A I LU · H I S TO R I A · K A N S AT J A K U LT T U U R I T · T I E D E Uusi ikkuna maailmaan Vehreä Jordanjoki Loppumetrit vain pahainen oja – mitä matkalla tapahtuu. Turun Messuja Kongressikeskus, p. Lumoava Aavasaksa Unohdettu vaaramaisema avaa Suomi 100 vuotta -sarjan Herkkuja ötököistä Friteeratut hämähäkit ovat arkea jo 2030-luvulla Filippiinien puhdas paratiisisaari PALAWAN G TA M M IK U U 1/ 20 17 Tammikuu 1/2017 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g VIIMEISET SADEMETSÄT Syrjäinen saari on säästynyt hakkuilta KORALLIKOLMIOSSA KUHISEE Pala rikkainta merenpohjaa HELMIVILJELMÄT LUONNON ONNI Simpukoille kelpaa vain kirkkain vesi Amerikan viikingit Villit kuvat roolileikeistä – koko kylä juhlii 112_x_146_Antiikki_Plaza.indd 1 27.1.2017 12.07 Avoinna ke ja su 15–17. Antiikkija Keräilymarkkinat, Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4–6. mukaan! Apollonkatu 23 B 64, Etu-Töölö p. Ryhmät til. ExpoNova, p. FIL IPP IIN IEN PA LA W AN · Pa tag on ian luo nto · He rkk uja hy ön teis istä · An tik yth era n hy lky · Su om i 10 vu ott a: Aa va sak sa · Ilo ise t roo lile ikit US A:s sa ja Eu roo pa ssa Antiikin Titanic Huipputekniikka ratkoo hylyn arvoituksia Merja Salo: Olen oikeassa – oletko sinäkin. Kuukausihuutokauppa. Taidemaalariliiton teosvälitys, Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C. Suomen lasimuseon ystävät ry, p. Ahvenanmaa Leena Saraste tallensi katoavat lehtoniityt Kvanttiyllätys! Hiukkaset keskustelevat matkojenkin takaa ITALIA G M AR RA SJO U LU KU U 11 -1 2/ 20 16 Marras-joulukuu 11-12/2016 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g NAPOLINLAHDEN PROCIDA Kalastajakylän idylli loistaa väreissä TULINEN ISCHIA Sekoitus kansoja ja kylpylöitä LAMPEDUSA Kaukainen saari keskellä kriisiä Saapasmaan ihanat pikkusaaret Leif Schulman: Afrikka opetti tyyneyttä vaikeuksien edessä ITA LIA N SA AR ET · Kv an ttim ek an iik ka · Elä m ä Jor da njo en va rre lla · Va lok uv aa ja Le en a Sa ras te ja Ah ve na nm aa -ku va t · Na ali Utelias naali Tundrien valkea kettu lumosi valokuvaajan P A L .V K O 2 1 7 -0 2 246 595 -16 -11 UU SI JA PA NI JA KIO TO N KÄ SIT YÖ PE RIN TE ET · Su de nk ore nn ot · M oti va atio · Va lok uv aa ja An ni Le pp älä · Am ste rda m Taas siivouspäivä... Lasija keräilytapahtuma, Suomen lasimuseon pihaalue, Tehtaankatu 23. Taideja Antiikkimessut sekä Turun Rahan Päivä, Turun Nukkekotija Nukkemessut ja Old Toy Swap -leikkikalumarkkinat. Antiikkimessut, Jyväskylän Paviljonki, Uno Savolan katu. Antiikkija keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6. • 4.–5.4. Helsinki • 11.–19.3. (02) 337 111, www.turunmessukeskus.fi. 044 363 0959, www.suomenlasimuseonystavat.fi. Riihimäki • 10.6. alkaen Design + Art Helsinki -verkkohuutokauppa, näyttö 5.–10.4. Lahti • 15.–16.4. Antiikki-, keräily-, sisustusja harrastemessut, Kajaanihalli, Ratakatu 2. Antiikkija keräilymessut, Ailav-Sali (Viikkarin Valkama), Juhana Herttuankatu 17. Mediapro Messut, p. Turku • 18.–19.3. ExpoNova, p. Tarkista tiedot järjestäjiltä. Kuukausihuutokauppa. Hyvinkää • 25.5. 044-231 9026, www.facebook.com/ kerailytapahtumat. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. 0207 701 200, www.tampereenmessut.fi, www.kerailymessut.fi. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Kajaani • 1.–2.4. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. • 23.3. Taidemaalariliitto, www.painters.fi. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Iltahuutokauppa, Helander, p. Bukowskis, p. Modern-huutokauppa. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. • 30.3. 09 442 501 www.reitz.fi REITZIN SÄÄTIÖN KOKOELMAT. 0500 660 948, www.mediapromessut.fi. 050 531 8016, www.akmessut.com. Jyväskylä • 8.–9.4. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. • 22.3. Tampere • 21.–23.4. Pori • 8.4. Tapahtumat Lisää tapahtumia www. 02900 319 50, www.helander.com. Kuukausihuutokauppa, Helander, p. Ilmoita tapahtumastasi meille antiikkidesign@fokusmedia.fi. • 9.–10.5. alkaen Art & Antiques Helsinki -verkkohuutokauppa, näyttö 17.–22.5. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Ajasta aikaan, p. Bukowskis, p. 02900 319 50, www.helander.com. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. • 11.5
”Kaappi on palanen historiaa” Keramiikkataiteilija Kati Tuominen-Niittylä vaalii mummonsa nukkekodin antiikkikaappia, joka on peräisin Pietarista. Se on 20 cm korkea, 12 cm leveä ja 4,5 cm syvä ja kuvastaa tuon ajan oikeita huonekaluja. Olisi myös tärkeää kirjoittaa historiikkia tämänkaltaisista esineistä. Kaappi voi edelleen säilyä pitkäänkin, jos sitä hoidetaan hyvin. TEKSTI JA KUVAT SUVI RUOTSI ”SAIN TÄMÄN antiikkisen nukkekodin vaatekaapin lapsena mummoltani. Lapsena viikkasin kaappiin äitini virkkaamia nukenvaatteita. Nykyisin tehdään teollisesti kaikenlaista pikkutarkkaakin esineistöä, mutta tämä ajan patinoima kaappi on kokonaan käsityötä koristemaalauk sista käsinsorvattuihin jalkoihin. Kasvi antiikkikaapin takana kuului aikoinaan keramiikkataiteilija Michael Schilkinille ja on vähintään yli 55-vuotias. Kaapin sisällä on kaksi hyllyä ja toinen alkuperäisistä vaatekoukuista. Lapsena se edusti minulle ihanaa, ylellistä kauneutta. Puinen, maalattu peilikaappi on valmistettu käsityönä 1800-luvun lopun Pietarissa. Nyt harmittaa, etten ole säilyttänyt niitä. En enää leiki sillä, mutta en myöskään anna sitä lapsenlapsilleni – ainakaan vielä. En itsekään saanut leikkiä kaapin kanssa ennen kuin ymmärsin arvostaa sitä. TOIVOISIN, että nukkekodin vaatekaapin historia jatkuu, säilyy ja herättää ajatuksia ajankulusta. Sillä on seuranaan ikivanha, kalastajaisää ja poikaa esittävä yksityiskohtainen kiinalainen puuveistos, jonka mieheni on saanut isoäidiltään. PARASTA vaatekaapissa on sen välittämä ajankuva, palanen historiaa. Kangas on kaapin oven sisäpuolelta. Saranoilla varustetun peilioven kääntöpuolelle on liimattu kukkakuosista huonekalukangasta. Meillä kotona vaatekaappi seisoo pianon päällä. Kansallismuseolla on muuten aivan mahtavat nukkekotikokoelmat, joita kannattaa käydä katsomassa.” Kati Tuominen-Niittylä sai lapsena leikkiä hienolla kaapilla vasta, kun ymmärsi olla hajottamatta sitä. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä
Elävä legenda Keramiikan ja lasin taituri Heikki Orvola Kuvittajan kodin satumaiset huoneet Taiteilijakoti Lallukka palasi funkiksen loistoon 1900-LUVUN VAATEMUOTI Teemana vintage! Antiikki & Design ensi numerossa 83. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Uusi lehti ilmestyy 19.4. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä
Ota yhteyttä jo tänään ja pyydä arvio! Art & Antiques Helsinki Näyttö ja huutokauppa: 17. Haemme nyt suomalaisten ja ulkomaisten mestareiden tekemiä taideteoksia, hopeaesineitä, koruja ja huonekaluja. Tarjoamme mainion kanavan tavoittaa kuukausittain verkkosivullamme vierailevat yli 300 000 erillistä kävijää. Hyödy laajasta, kansainvälisestä ostajakunnastamme sekä asiantuntijoidemme monipuolisesta tietämyksestä. PAL.VKO 2017-16 1 7 3 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 70 3 Bukowskis on Suomen ja Pohjoismaiden johtava huutokauppatalo. – 22. toukokuuta www.bukowskis.com Myy kanssamme hurmaavaa antiikkia ja taidetta Amelie Lundahl, Tyttö Lehtimetsässä, myyty 103 147€ Lattiamaljakko, Pietari, myyty 36 753€ Lipasto, Gottlieb Iwersson, väitetty, myyty 22 543€ Kousa, emalia ja hopeaa, Feodor Rückert, myyty 10 055€ Pavel Nikolaevich Filonov, Päät, myyty 74 971€ Korvakorut, vanhahiotut timantit, kultaa, myyty 18 379€ Pekka Halonen, Taimilava, myyty 36 998€ Korut, kellot: Nina Westerlund 050 577 2620 nina.westerlund @bukowskis.com Suomalainen ja kansainvälinen taide: Helena Laakso 045 1246 116 helena.laakso @bukowskis.com Hopea, huonekalut, antiikki: Joachim Borgström 040 555 1334 joachim.borgstrom @bukowskis.com