Lukijamatka Laukon kartanoon VIN TA G E-T EE M A RU T BR YK LA U KO N KA RT AN O 5–6/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 150 5– 6/2 016. KATSO HÄÄPUVUT 1890–1970! Nyt 36 sivua VALLOITTAVA VINTAGE Hauskaa keräilyä Värikkäät peltipurkit Anu Pentik: ”Onnellisin olen kädet savessa” Ekspertin neuvot Asutko aarteiden keskellä
H U O N E T T A 5 . – 1 1 . +358 (0) 207 181640 Avoinna joka päivä 11–19 | www.aboavetusarsnova.fi HISTORIAN JA NYKYTAITEEN MUSEO TA IT EIL IJA A KO KO ELM AT EO ST A. 5 . 9 . 2 1 6 O tto M äk ilä : M aa hin en (lu on no s) , 1 9 4 -lu ku , ölj y le vy lle , 6 1 x 5 cm U lla Jo kis alo : Vis -à -vi s, 2 1 , pig m en ttiv ed os , 1 3 8 x 9 4 cm A nd y W arh ol: M ao , 1 9 7 2 , se rig ra fia ja pig m en tti, 9 2 x 9 2 cm Itäinen Rantakatu 4-6, Turku | puh
Yksi heistä on Lassi Patokorpi, joka kerää 1920–1930-luvun vaatteita ja asusteita. Keittiöön on hankittu aidot 50-luvun kalusteet, olohuoneeseen sopivat sohvat ja matot, ja ajan henki ulottuu pienimpiin yksityiskohtiin. Tässä vintagen ja retroilun teemanumerossa on monta muutakin vanhaan tavaraan hurahtanutta. maija.toppila@fokusmedia.fi Antiikki & Design 3. Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2016 ISSN 1238-5654 23. Tuija Peltomaa kertoo sivun 34–35 jutussaan, että tavallinen suomalaiskoti voi olla vintagen aarreaitta. Katsopa vain sinne kaapin perälle, sinne ihan taakse... Kun ostan vaatteita, aion käyttää niitä.” Vaikket itse olisi keräilijä tai vanhan kunnostaja, pidä kuitenkin varasi, hurahdus voi odottaa nurkan takana. HURAHTANEET Mikä yhdistää 1950–60-luvun kotiaan sisustavaa kaupunkiperhettä ja 1800-luvun talon ostanutta pariskuntaa. He ovat kerta kaikkiaan hurahtaneet harrastukseensa. Molemmat kodit ovat taitavien ja ahkerien ihmisten syvän intohimon kohde. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign www.antiikkidesign.fi Tätä päivää vai 50-lukua. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Liisa ja Sakari Korpisen talo Lintilä taas on ihan eri maata. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. numero! Vinkkejä vintagehäihin. 1800-luvun keltainen päärakennus huokuu menneen maailman idylliä. Pihapiirissä on renkitupa 1700-luvun alusta, ja antiikkia on kertynyt makasiiniin myytäväksi asti. Molempiin sopivat Sakari Korpisen sanat: ”Jotta voi nauttia, pitää nähdä vaivaa.” He paitsi tuottavat iloa itselleen myös tallentavat kulttuuriperintöämme jälkipolville. Nimettömänä pysyvän perheen helsinkiläiskoti on hulvaton. pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Kustantaja Markku Hurmeranta Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Kristallikruunut välkehtivät, vanhat huonekalut tarinoivat. Niiden kauneutta ja laatua ihaileva Patokorpi sanoo: ”En milloinkaan tee hankintoja vain kartuttaakseni kokoelmaani. Levyautomaatti, jukebox, johtaa värikkäiden tapettien säestämää svengaavaa menoa. Kädessäsi on aikaisemmin nimillä Antiikki ja Glorian Antiikki ilmestyneen lehtemme 150
34 Kaappeihin kätkeytyy keräilyn ihmemaa V Tuija Peltomaa esittelee kodin vintageaarteet huone huoneelta. 30 Muistojen karusellissa V Mitä löytyi Kaapelitehtaan retroja vintagemessuilta. Antiikki & Design 4. 8 Ajankohtaista V Näyttelyt, kirjat, kauppojen löydöt ja huutokaupat. Sisältö Lintilän kunnostus on rakas harrastus. V 20 Kaunis koti V Peltipurkkeja hyllyyn ja lahjapaketeiksi. 12 ”En voisi asua värittömässä tilassa”, tunnustaa 1950-lukuun hurahtanut sisustaja. Ja muutakin vintagea. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. toukokuuta 2016 numero 150 3 Pääkirjoitus Hurahtaneet. 7 Lukijamatka 1. 25. Viisumiton laivamatka Pietariin. 22 Pentik valloitti luonnonläheisyydellään V Tapasimme keraamikko Anu Pentikin Posiolla. 29 Hannu Väisänen Kolumnisti kirjoittaa kannuista. Sivu 56
42. Vintage-teema! V Antiikki & Design 5. 52 Hääpuvun vuosikymmenet V 9 hääkuvaa 1890–1970-luvuilta. 36 Suomalaisten kalustajat V Huonekaluteollisuutemme kultaaika kesti 1950-luvulta -70-luvulle. 1950–1960-luvun aidoilla kalusteilla sisustetun kodin olohuoneessa tahtia antaa aito jukebox, s. 68 Laukon kartano avaa ovensa Vierailimme Laukossa, joka on koti ja samalla uusi matkailunähtävyys. 78 Pidä huolta Hoida nahkaesineitä oikein. 84 Janne Koskinen Kolumnisti Venetsia-näyttelyssä. 47 Lukijamatka 2. Lukijamatka Laukon kartanoon VIN TA G E-T EE M A RU T BR YK LA U KO N KA RT AN O 5–6/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 150 5– 6/2 016 32908_.indd 1 11.5.2016 13:20:54 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Vanhat metallipurkit ovat kauniita hyllyllä, ja niitä voi käyttää vaikka lahjapakkauksina. Lähde päiväretkelle Laukkoon! 75 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat. 64 Perinne elää Karen Bit Vejle tekee uskomatonta paperileikkaustaidetta. Ks. 56 ”Halusimme paikan, jossa voi harrastaa” Liisa ja Sakari Korpinen kunnostivat vanhan Lintilän kodikseen. sivu 20. 86 Minne mennä V Kesän antiikkitapahtumia. Lassi Patokorpi kerää 1930-luvun vaatteita ja kenkiä – mutta ei koristeiksi vaan käyttöön, s. 48. 48 Kauluksia myöten herrasmies V Lassi Patokorpi käyttää vanhoja, kauniita ja kestäviä vaatteita. Rut Bryk täyttäisi tänä vuonna 100 vuotta. Tule syyskuiselle matkalle Viroon ja sen seitsemään kartanoon. Sivu 36. KATSO HÄÄPUVUT 1890–1970! Nyt 36 sivua VALLOITTAVA VINTAGE Hauskaa keräilyä Värikkäät peltipurkit Anu Pentik: ”Onnellisin olen kädet savessa” Ekspertin neuvot Asutko aarteiden keskellä. 79 Luupin alla Mitä vanha pinnatuoli opettaa. Hänestä kirjan tehnyt Harri Kalha kertoo taiteilijasta, s. 42 Keraamiikan herkkä modernisti Asiantuntijamme Harri Kalha kertoo Rut Brykin juhlanäyttelystä. Haimi osasi lasikuidun 1960-luvulla. 90 Minun antiikkini Balettitanssija Minna Tervamäki ja isoisän sota-ajan kirstu. 12. 74 Lukijamatka 3. 85 Vastaa ja voita Arvomme Juvin Bellman-tuolin. 80 Keräilijä V Kari Elkelä rakastaa lehtien kansia
Muutenkin tämä numero on erittäin hyvä, parhaan jutun valinta oli vaikeaa. Tilasin aikoinaan Glorian Antiikki -lehteä, mutta tämä nykyinen lehti on mielestäni paljon parempi. Ilja Repin ja Natalia Nordmann viettivät Kuokkalassa Karjalan kannaksella iloista taiteilijaelämää. suomalaisilla vanhoilla kartanoilla tai maatiloilla. Päivi Pullinen, Kolho KIITOS HIENOSTA LEHDESTÄ. Marja Suokas, Salla lukijalta Antiikki & Design 6. Maalaus toisessa telineessä esittää Vesuviusta, ja oikealla näkyy kirjailija Aleksandr Puškinin muotokuva. Hän oli työskennellyt valokuvaajana ja kirjoittanut nimellä Natalia Severova. Rakennus tuhoutui sodassa, ja se on rakennettu uudelleen. Vaimonsa ja lapsensa jättäneellä Repinillä ja Nordmannilla oli vapaa suhde, joka oli molempien ihaileman Leo Tolstoin moraalisten periaatteiden mukainen. Onnittelut! VENÄJÄN KIELEN OPETTAJANA haluan kiittää numeron 3/2016 Venäjän taiteeseen keskittyneistä jutuista (Ilja Repin ja Venäjän taiteen kultainen vuosisata). ULLA MIETTUNEN KUVAT ERJA LEMPINEN K un Ilja Repin asettui vuonna 1899 Terijoen Kuokkalaan, hän oli jo maailmankuulu taiteilija. Yli 500 neliön huvilassa on kahdeksan huonetta, joista suurin toimi Repinin ateljeena. Se tarjosi rauhallisen asuinja työympäristön, joka ei kuitenkaan ollut liian kaukana Pietarista. Tällä kertaa lahjana on viisi pääsylippua kahdelle Fiskarsin Antiikkitapahtumaan. Toiseksi eniten ääniä sai Johan Wulffin kodin esittely. Holmegaardin upeat maljakot voittivat Kaisa Kaukinen Heinolasta ja Virpi Louhimies Kouvolasta. Muutenkin lehti on historiasta ja taiteesta kiinnostuneelle aivan ihana. Onnekkaat tilaajamme ovat Leena Ahvonen Espoosta, Riitta Alanen Oulusta, Ahri Hirvonen Joensuusta, Raili Hurme Kaarinasta ja Marjatta Kunnaton Jämsästä. Niistä oli paljon iloa ja hyötyä kansalaisopisto-opetuksen tukena. Arvomme palautetta antaneiden kesken Ateneumin taidemuseon kirjan Rodin. Opettajana Pietarin taideakatemiassa toimiessaan hän osallistui aktiivisesti kaupungin taide-elämään, ja siellä hän oli tavannut Natalia Borisovna Nordmannin, suomalaissukuisen amiraalin tyttären, joka oli häntä lähes 20 vuotta nuorempi. Sen kirjoitti Antti Kaijalainen ja kuvasi Kristiina Hemminki. Tällä kertaa kirjapalkinnon voitti Heini Tiainen. Huvilan seinillä on Repinin oppilaiden ja ystävien töitä, mutta hänen omista › Repinin ostama huvila oli alun perin pienempi, mutta sitä laajennettiin perheen ja taiteenteon tarpeisiin. KIRJOITA MEILLE Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot sivulla 3. Etualan lasiveranta oli rakennuksen vanhimpia osia. Mervi Kuusivuo-Aaltonen, Sastamala LEHTI ON MONIPUOLISTUNUT melko lailla. Pirkko L K Virtanen, Oulu KYLLÄ OVAT LEHTENNE ulkoasu ja sisältö muuttuneet melko vaatimattomiksi... Kaiholla muistelen vanhojen lehtien kiiltäväpintaisia kansia ja sivuja sekä laadukkaita artikkeleita. Sodassa tuhoutunut huvila on rakennettu uudelleen kotimuseoksi. Retrofiili-sarja, joka käsittelee usein aikakauden muotia, on mainio. Susanna Korvenperä TÄSSÄ NUMEROSSA käymme kahdessa erilaisessa kartanossa, Laukossa ja Lintilässä, kesällä muun muassa Bosgårdin tilalla. Paras juttu nro 3/2016 kulttuurimatka 63 62 Antiikki & Design Antiikki & Design kulttuurimatka Ilja Repinin Penaty oli valon ja juhlien huvila Voisiko olla parempaa huvilaa taiteilijalle: kattorakenteet päästävät paljon valoa ateljeehen, ja vieraille on suuri pyöreä pöytä. Ateljeessa on esillä viimeinen Ilja Repinin maalaama omakuva vuodelta 1920. Nyt näytitte rakennuksen upeat sisätilat. Olen ollut tilaaja jo kauan. Hän osti Kuokkalasta huvilan Nordmannin nimiin. Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Heini Tiainen, Uukuniemi KIITOS, numero 3/2015 oli todella hyvä: luin kiinnostuneena jokaisen artikkelin. Toimitus OLEN KÄYNYT llja Repinin Penatyssa Oulun yliopiston taideopiskelijoiden kanssa, mutta emme päässeet sisälle. Nordmannilla oli talviverannan vieressä työhuone, jossa hän kirjoitti novelleja ja romaaneja. Minua eivät kiinnosta linnat tai kartanot, vaan se, miten antiikkia, designia ja taidetta rakastavat ”tavalliset” ihmiset nykyään elävät kodeissaan. Kattoikkunat toivat valoa maalaamiseen. Nykyään juuri mikään ei ole kestävää vaan poisheitettävää, jälkipolville ei jää mitään. Onnea voittajille! LEHDEN PARHAIMMAKSI JUTUKSI lukijat äänestivät Ulla Miettusen kirjoittaman ja Erja Lempisen kuvaaman jutun Ilja Repinin kotimuseosta. ILJA REPIN MAALASI useita teoksia samanaikaisesti, ja suurten maalausten teossa auttoivat hänen oppilaansa, joita usein asui talossa. Soile Ritakallio-Tähtinen, Littoinen HYVÄN LAADUN ARVOSTUS on asia, joka asettaa arvot järjestykseen ja suojelee luontoa. Pariskunnan huvila sai nimekseen Penaty muinaisten roomalaisten kotijumalien penaattien mukaan. Kiitos, että edes yritätte. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana. Yksi suosikkini oli tapettijuttu – meillä kotona oli Kiurujen yö. Jokaiselle jotakin; keräilijöille, taiteen ja kulttuurin harrastajille, kirpparifriikeille, historian harrastajille. Nordmann oli moderni ja itsenäinen nainen. Olisikohan mahdollista joskus jonkinlainen ”vierailu”-sarja tms
Peter Line, p. 8.00 Saapuminen Helsingin Länsisatamaan. 17.00 Kuljetus Verikirkolta satamaan. PERJANTAI 19.8. lukijamatka Pienryhmille muitakin räätälöityjä matkoja! Antiikki & Design 7. 10.30–12.30 Tutustuminen Venäläisen taiteen museoon, yhteen maailman parhaista venäläisen taiteen kokoelmista. 7.00 alkaen à la carte -aamiainen. Oppaanamme toimii taidehistorioitsija Tuija Peltomaa. 13–14.30 Lounas ravintola Demidovissa. 15–16 Vierailu Verikirkossa eli museona toimivassa Kristuksen ylösnousemuksen katedraalissa. Viisumivapaalla kahden yön laivaristeilyllä vietämme päivän tutustumalla Venäjän taideaarteisiin. Peter Linen alus Princess Maria. MATKAAN SISÄLTYY • Edestakaiset laivamatkat valitussa hyttiluokassa, viisumivapaus sekä satamaja polttoainemaksut • Tervetulojuoma Commodore loungessa Peltomaan esitelmän aikana • 3 ruokalajin illallinen viineineen (2 lasia viiniä ja kahvi + avec) • Omat pöydät varattuna laivan klo 22 iltashown aikaan läheltä lavaa • A la carte -aamiaiset Pietariin ja Helsinkiin saapuessa • Bussikuljetukset laivalta Pietarin keskustaan ja takaisin • Suomenkielinen opas koko päivän ajan • Lounas Pietarissa Demidov-ravintolassa HINTA • 275 euroa / hlö A-Premium-luokan ikkunallisessa 2 hengen hytissä • 295 euroa / hlö Commodore-luokan ikkunallisessa 2 hengen hytissä • Kysy myös yhden hengen hintoja HUOMAA Liikumme keskustassa jalkaisin. Aleksanteri II:n murhapaikalle rakennettu kirkko on kuuluisa upeasta mosaiikkikoristelusta, johon on käytetty yli 20:ta kivilajia. 19.00 Laiva lähtee paluumatkalle. Suomenlahden yli meidät vie St. 7.00 alkaen à la carte -aamiainen. 8.30 Laiva saapuu Pietarin Morskoy Vokzalin satamaan. Mihailin puutarhan puisto, Rynok suverinov -tori maatuskanukkeineen sekä Nevski Prospekt, jonne voi kävellä kaunista Grobojedovan kanavan rantaa pitkin. Pietariin vie St. 16–17 Omaa aikaa. LAUANTAI 20.8. Tuija Peltomaa Maija Toppila Vietämme elokuisen perjantain taiteiden Pietarissa. (09) 6187 2050 tai sähköposti: ryhmat@stpeterline.com, viite: antiikki & design lukijamatkat Mukana myös taidehistorioitsija Tuija Peltomaa ja päätoimittaja Maija Toppila. 19.00 Yhteinen kolmen ruokalajin illallinen viineineen Explorers-ravintolassa. Lähistöllä ovat mm. Peter Linen Princess Maria. OHJELMA TORSTAI 18.8. 17.00 Tervetulomalja Commodore loungessa, Tuija Peltomaan esitelmä Venäjän taiteesta. ILMOITTAUTUMINEN St. 9.30 Bussikuljetus keskustaan ja pieni kiertoajelu suomenkielisen oppaan johdolla. Lähde taidematkalle Pietariin! Tule mukaan upealle lukijamatkallemme Pietariin 18.–20.8. 14.00 alkaen matkustajat pääsevät laivaan Helsingin Länsisatamassa
PIIPAHTELU SALLITTU HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO on vast ikään avannut ovensa perusteellisen remontin jälkeen. (AK) Helsingin kaupunginmuseoon, Aleksanterinkatu 16, on vapaa pääsy, lisätietoa www.helsinginkau punginmuseo.fi. Antiikki & Design näyttelyt 8. Helenius syntyi 1875 Lapin järvellä kirkkoherran tyttäreksi. REMONTISSA VIISI vanhaa rakennus ta yhdistettiin niiden keskelle rakennettuun uudisosaan siten, että syntyy jännittäviä tiloja, soppia ja tunnelmia. (AM) Ester Helenius 10.6.–2.10. Entistä useampia museon tiloja voi myös vuokrata juhlakäyttöön. Museoon on vapaa pääsy. Hämeenlinnan taidemu seossa, www.hameenlinna.fi/taidemuseo Omenankukkia, 1947, Hämeenlinnan taidemuseo. www.kansallismuseo.fi/fi/ hameen-linna. Ku va H el si ng in ka up un gi nm us eo Ku va H äm ee nl in na n ta id em us eo / R ei m a M ää tt än en Ku va U ni ve rs al m us eu m Jo an nu m , La nd es ze ug ha us , G ra z, It äv al ta Kesän ehdottomasti kovin näyttely on Heavy Metal, joka esittelee Hämeen linnassa haarniskoja ja aseita. Tänne voi tulla myös kahville, tekemään töitä tai syömään eväitä sisäpihalla ja samalla kokea museoelämyksen. VÄRIHURMION ja kulttuurin palvoja”, niin luon nehti kriitikko Onni Okkonen osuvasti taidemaalari Ester Heleniusta 1933. Ikkunoista avautuu uusia ja yllättäviä näkymiä Engelin piirtämään empire ajan monumentaalikeskukseen eli Senaatinto rille ja muihin vanhoihin kaupungin kortteleihin. Piipahtelu sallittu! sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Pitkän uran aikana omimmiksi aiheiksi kehittyivät kukat sekä harlekiinit ja tanssijat. Hän opiskeli Suo men Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Pariisissa. Tavoitteena on ollut museo, jossa kävijä kohtaa uudenlaisen julkisen, erilaisille kohtaamisille ja tekemisille avoimen tilan. Henkilökunta toivoo, että kaupunginmuseo on kävijälle kokonaiselämys, joka alkaa kadul ta, jatkuu sisäpihoilla ja läpäisee kaikki tilat. – Museo ei koostu ainoastaan näyttelyistä. Nyt kävijät pääsevät ennen yleisöltä suljet tuihin tiloihin, kuten taiteilija Severin Falkma nin (1831–89) ateljeeseen ja sisäpihalle. Mitä uutta se nyt tarjoaa. Ateljee sopii vaikkapa persoonalliseksi tapaamispaikak si, johon luovat tunnelmaa pompejinpunaiset seinät, ja piha on jo sinänsä näkemisen arvoi nen ”salainen helmi”. Senaatintorilla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo on avattu entistä monipuolisempana. Oheinen maalaus on monille suomalaisille tuttu kotien seiniltä, sillä se jaettiin taideliitteenä Kotilieden tilaajille Heleniuk sen kuolinvuonna 1955. Tässä hevosen haarniska ja renessanssieli maksimilian-tyyppinen haarniska ajalta 1505–1510. Lapsiperheille tiedoksi: Lasten kaupunki jat kaa edelleen, ja sinnekin on luotu uutta nähtä vää, koettavaa ja puuhasteltavaa
4. Sitä valmistettiin 1966–79, 78 e, Kaunis Arki. 2. 39 e, Momono. Kupittaan Saven pisaramainen maljakko, 27 e, Momono. 6. Uurnamainen Arabian ARA-keramiikkamaljakko oli tuotannossa 1949–54, 35 e, Momono. Rottinkikahvaista, sileäpohjaista Kupittaan Saven 1950-luvun maljakkoa voi pitää pöydälläkin, 68 e, Kaunis Arki. Nykysisustajan silmää söpöt maljakot viehättävät ryhmänä, ja niissä voivat kukkia elävätkin seinäruusut. 1 3 2 5 6 7 4 RIIPPUVA PUUTARHA Seinämaljakot ja niihin asetetut kuivakukat olivat muodissa erityisesti 1940ja 50-luvuilla. Antiikki & Design ostoksilla 9. Kaj Franckin Sargasso-sarja on Nuutajärven puhallettua rakkolasia. Muotoja mereltä vai maalta. Nimikirjaimin koristeltu metallinen seinämaljakko on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelta, 12 e, Nasta. Kupittaan Saven maljakko 37 e, Momono. 7. Ti ed us te lu t: Ka un is A rk i ka un is .a rk i@ A nt iik ki -d es ig n. 1. 3. 5. Kupittaan Saven käsinmaalattu maljakko, malli 409, kukkii aina. fi , M om on o 40 72 65 4, N as ta 40 70 2 79 73 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Maljakko on antiikin Kreikan amforan muotoinen
(MT) vollisuutesi on auttaa niitä, joille samaa onnea ei ole suotu.” Venetsiaa hallinneilla ylimyksillä oli valta, mutta heidän velvollisuutensa oli palvella tasavaltaa. Muut kirjoittajat ovat paroni Alberto Franchetti ja historioitsija Alex Snellman, jotka kirjoittavat Venetsian itsenäisestä tasavallasta ja sen historiasta. Taidekuviin ei luonnollisesti liity kuvatekstejä, jotka kieltämättä moninkertaistaisivat kirjan tiedollisen annin. Tämä näkymä on rajattu laajasta panoraamakuvasta, jossa ylellistä huonetta näkyy paljon enemmän. Kuvat kuitenkin houkuttelevat hankkimaan lisäoppia. Usean kirjoittajan teksteistä koottu kirja avaa mainiosti Eero Aarnion pitkää elämää ja yhä jatkuvaa uraa. Valokuvat ovat Kansallismuseossa elokuun loppuun. Antiikin Rooma säilyy siis edelleen ajankohtaisena ja kiehtovana, moneen suuntaan säteilevänä aiheena. nia-projektiaan varten 2005. Pop-henkinen, neonvärejä hallitusti käyttävä taitto sopii Aarnion tyyliin. ANTIIKIN YSTÄVÄÄ kuvissa kiehtovat satojen vuosien aikana palatseihin kerrostuneet eri aikojen seinämaalaukset, huonekalut, taideteokset ja kattokruunut. LOISTON JA RAPPION VENETSIA Hänen ylhäisyytensä Mario Zorzi palatsinsa barokkityylisessä makuutilassa. Vääriä mielikuvia, väittää Helsingin yliopiston latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos uudessa kirjassaan. (AK) Aila Svenskberg: Eero Aarnio, Värin ja ilon muotoilija, WSOY ja Designmuseo. Mies oli sanonut: ”Jos sinulla on onni syntyä rikkaaksi, sinun velTeos on Maahenkeen kuuluvan Musta taide -kustantamon ja Kansallismuseon yhteishanke. Avainkokemus on keskustelu Dernmidjianin kanssa sydämen aateluudesta. Omaan kirjahyllyyn, nuoren valmistujaislahjaksi. Antiikki & Design kirjat 10. PARHAAT TIETOKIRJAT syntyvät nykyään näyttelyiden oheisprojektina, niin tämäkin Designmuseon Eero Aarnio -näyttelyn avajaisten aikaan julkaistu teos. Nyt kuihtunut aristokratia sinnittelee upeissa mutta rappeutuvissa palatseissaan. Hän pohtii kutkuttavasti ajatusta Roomasta nykyajan Venäjänä tai Yhdysvaltoina, eri kansallisuuksien tilkkutäkkinä. Suomenja englanninkielisen tekstiosuuden aloittaa Jaakko Heikkilän runomuotoinen kertomus kohtaamisista venetsialaisten kanssa. Intendentti Minerva Keltanen taas muistelee yötä Venetsian karnevaaleissa. Erityiskiitos kuvatoimitukselle ja graafiselle suunnittelulle, sillä sivuilla on runsaasti loistavia kuvia niin Aarnion yksityiselämästä kuin hänen tuotannostaan. Teos julkaistiin Kansallismuseon Veden kätkemiä huoneita -näyttelyn avajaisten yhteydessä. Siellä Heikkilä kertoi, että ovet avasi Venetsiassa asuva armenialaiseen aateliin kuuluva Garo Dernmidjian, jota hän oli kuvannut ArmeANTIIKIN ROOMAN tuhoon johtaneista syistä on esitetty monia teorioita aina moraalisesta rappiosta vesijohdoista levinneeseen lyijymyrkytykseen. Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät, Otava. Kirjassa ne säilyvät, kovin pieninä tosin, joten alkuperäiset vedokset kannattaa ensin käydä katsomassa omin silmin. (MT) Jaakko Heikkilä: Veden kätkemiä huoneita, Musta Taide ja Kansallismuseo JAAKKO HEIKKILÄN kirjaa katsellessa voi vain ihmetellä, miten valokuvataiteilija on päässyt näin intiimisti kuvaamaan venetsialaisen aristokratian palatseja ja niiden asukkaita. Dernmidjian oli vakuuttunyt taiteilijan kyvyistä, palatsien ovet avautuivat ja 10 vuoden projekti käynnistyi
5. 3. Tulitikkuaski, Helsinki 1952, OY G.W Solhberg AB, lähtöhinta 100 e (ei myyty), Bukowksis Market. Toimitsijamerkkejä vuoden 1952 olympialaisista, 5 kpl, 500 e, Hagelstam & Co. 7. Olympia-karhu patinoidusta metallista, Helsinki 1940, kork. 4. Eri lajeissa oli eri väriset merkit. Kokoontaittuva jakkara, Helsinki 1952, 150 e, Hagelstam & Co. Antiikki & Design huutokaupassa 11. 13 cm, 290 e, Bukowskis Market. Tästä kertoo sekin, että niihin liittyvää tavaraa kerätään maailmanlaajuisesti. Helsingin 1952 kisojen pääsylippuja, noin 100 kpl, 460 e, Hagelstam & Co. 1. 6. 2. 1 3 2 5 6 7 4 VIIDEN RENKAAN HUUMA Rion kesäolympialaiset ovat ovella, mutta monien keräilijöiden mielestä Helsingin olympialaiset 1952 olivat viimeiset kunnon kisat. Helsingin 1940 olympialaisiin tehty lasikulho (15 x 15 cm), 390 e, Bukowskis Market. Helsingin vuoden 1940 kisojen liina 30 e, Hagelstam & Co. Markkinoilla on myös järjestämättä jääneiden vuoden 1940 Helsingin olympialaisten tuotteita. ANTTI KAIJALAINEN Esineet kertovat pitämättömistä kisoista
Huoneet ovat korkeat ja valoisat, ikkunalaudat leveät. Antiikki & Design 12. Keittiön lattia maalattiin kirkkaan punaiseksi Betoluxilla. Pöytäryhmä löytyi Fidasta
Räväkkä punaisen ja vihreän yhdistelmä hallitsee värimaailmaa. Meille tärkeitä kriteerejä olivat paitsi alkuperäisenä säilynyt tunnelma, myös keskeinen sijainti ja viihtyisä piha, talon emäntä kertoo. Koska alakerta on kokonaan kivirakenteinen, on myös perinteisiltä puutalon alimpien hirsien lahovaurioilta vältytty. 1950-luvun kukkateline ja puutuoli antavat vieraalle vihjeitä kodin tyylistä. Alakerran ovelle johtavat leveät kiviportaat, joiden kapea tasanne täyttyy klassisista kesäkukista. Luunvalkoinen rapattu pinta säkenöi aamupäivän auringossa. Alaja yläkerta ovat aina olleet jaettuna omiksi asunnoikseen, joten sisäänkäyntien paikkoja ei tarvinnut muutella. Yläkerrassa asuu isännän veli perheineen. – Etsimme yhdessä mieheni veljen perheen kanssa vähän isompaa vanhaa taloa pääkaupunkiseudulta. Tervetuloa 1950-luvulle kahden keräilijän kotiin! TEKSTI JA KUVAT SUVI SEGERCRANTZ R yhdikäs vanha kivitalo piileskelee vehreän pihan suojissa keskellä tiheään asuttua kerrostaloaluetta. Remonttiin tarttuminen ei perheitä pelottanut, vaan kaikki puhkuivat innosta. Kaikkiin huoneisiin tehtiin kuitenkin pintaremontti, › Perheen asunto sijaitsee kaksikerroksisen talon alakerrassa, johon on oma sisäänkäynti. Unelmien täyttymys tuli vastaan neljä vuotta sitten. Antiikki & Design 13. kotona ”En voisi asua värittömässä tilassa” Rahiseva jukeboksi soittaa letkeää svengiä, ja kahvit on katettu sirolle sohvapöydälle Arabian Eira-kuppeihin. Vuonna 1914 rakennettu kahden asunnon talo piti sisällään korkeat valoisat huoneet, leveät ikkunalaudat ja roppakaupalla ainutlaatuista tunnelmaa. Talon rakenteet olivat hyvässä kunnossa, eikä kosteusvaurioita remontin aikana löytynyt
Kipsilattia raavittiin pois raudalla, ja alta löytynyt lautalattia hiottiin ja maalattiin syvän punaiseksi. KEITTIÖSTÄ REMONTTI jatkui makuuhuoneeseen, saliin ja olohuoneeseen, joista poistettiin muovimatot sekä niiden alta löytyneet tasoitekerrokset. PERHE HALUSI keittiöön ehdottomasti aidot 1950-luvun kaapit, ja he saivat juuri sopivasti kaverilta vihiä roskalavalle menossa olleesta kokonaisesta keittiöstä. – Kaapit sopivat talon henkeen ja keittiöön niin täydellisesti, että on vaikea uskoa niiden olevan toisesta talosta. Modernit koneet halutaan pitää asunnossa mahdollisimman piilossa, koska niiden muotoilu ei hivele silmää. Aivan museokeittiöstä ei kuitenkaan ole kyse, vaan kaapinovien taakse sijoitettiin arkea helpottamaan myös astianpesukone ja mikro. Kaapit irrotettiin huolellisesti, hiottiin sekä maalattiin uudelleen aikakaudelle tyypillisellä harmahtavan vihreällä. Puhelinpöytä on kirpputorilöytö ja peili Fidasta. Oviaukon paikka sai siirtyä kaappien tieltä. TALO 1914 rakennettu kolmekerroksinen kivitalo Helsingissä. Keittiön retrotunnelman kruunaa päätyseinän uusi lakattu sormipaneeli, jota on käytetty kekseliäästi myös toisen seinän kaapistojen välitilan suojana. Seinää suojaa Enso-levy, jota on haalittu paloina purkutavarakirppareilta. ERITYISTÄ Sisustus on tehty yhtenäisesti 1950-luvun tyyliin ja mahdollisimman pitkälle aidoilla ajan esineillä. › Huoneiden alkuperäiset rapatut katot saatiin kunnostettua maalaamalla, ja jokaiseen huoneeseen tapetoitiin rohkeita tehosteseiniä. Työ aloitettiin keittiöstä. 1950-luvun keittiö ei ehkä ole maailman käytännöllisin, mutta meillä mennään kauneus edellä, emäntä kertoo. Koska kaikki talon seinät ovat hieman vinoja eri suuntiin, oli tapetoinnissa ja Antiikki & Design 14. koska lattioita peittivät muovimatot, alkuperäiset peiliovet oli levytetty näyttämään modernimmilta ja seinillä komeilivat sekalaiset tapettikerrokset. 70 neliötä. Sitten vanhat lautalattiat hiottiin ja maalattiin vaaleanharmaiksi. Keittiön katon huonokuntoinen rappaus päätettiin peittää puupaneelilla. Arabian Finelin keltaiset Primavera-kattilat ovat mummin kesäpaikasta. Emäntä kerää Finelin emalia, kuten Esteri Tomulan Vegeta-sarjaa. Puupaneelin elävä pinta yhdistyy sävyiltään kauniisti uuteen kaiteeseen, 1960-luvun istuinryhmään ja vanhaan radioon. Kolmannessa kerroksessa asuu isännän veljen perhe. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Nelihenkinen perhe. Lattia päällystettiin Bauhausin ruutukuvioisella muovimatolla. Pohjakerroksessa ovat suihkuja saunatilat sekä kahden teinitytön huoneet ja toisessa kerroksessa perheen muut asuintilat, n. Eteisen persoonallinen muoto on tuotu esiin maalaamalla seiniin peilimäiset neliöt
Antiikki & Design 15. Sormipaneeli sopii tyyliin, ja retrotunnelman viimeistelee Oka-kahvin mainos, jonka vasemmanpuoleisena mallina keimailee emännän isoäiti. Kattolamppu on Lival Kumelan. Perhe kunnosti itse roskalavalle menossa olleen 1950-luvun kaapiston. Vintagekeittiö on kodin helmi
Antiikki & Design 16. Siro 1950-luvun kynttiläjalka on kirpputorilta. Salista on käynti vanhempien makuuhuoneeseen, joka noudattaa myös räväkkää punavihreää värimaailmaa. Vanha keilapeli on saatu huonossa kunnossa tuttavalta. Nyt se toimii taas. Saliksi ristityssä oleskeluhuoneessa voi tuntea ajan pysähtyvän
Kupit ovat emännän isän perintöä. Tapetti on hankittu skotlantilaisesta nettikaupasta ja 1950-luvun matto Fidasta. Valokuvassa on emännän isoäiti. Yöpöydän lamppu on italialaisen Aldo Londin Rimini blue -sarjaa. kotona Sohva ja nojatuolit löytyivät kierrätyskeskuksesta ja siro kahvipöytä Fidasta. Jukeboksi saatiin kaverilta laatikoihin purettuna. Arabian 1950-luvun kupeissa on Raija Uosikkisen suunnittelema Eira-koriste, kuppimalli on Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin OC. Antiikki & Design 17. Makuuhuoneen yhtä seinää koristaa Tapettitalon Hahtuva-kuosi
Isäntä haluaisi mieluummin löytää tai saada tavaraa ilmaiseksi, niin kuin olemme onneksi paljon saaneetkin, emäntä naurahtaa. Perheelle on tärkeää tietää myös esineiden suunnittelija ja valmistaja. En kuitenkaan usko, että voisin koskaan asua värittömässä tilassa. Emäntä kaipailee seinille välillä muutamia tauluja, mutta toteaa kuitenkin aina, että vaaleat seinäpinnat ja tapetit ovat niin kauniita, etteivät ne tarvitse rinnalleen muuta. String-hylly löytyi Huuto.netistä. Yksi asia on ainakin varma: keräilyharrastusta emme aio lopettaa, kodin emäntä painottaa. VINTAGETYYLI ON viehättänyt pariskuntaa jo 1990-luvun lopusta lähtien. Jo varhaisessa vaiheessa väripaletiksi muodostui kahden voimakkaan vastavärin, punaisen ja vihreän, ennakkoluuloton yhdistelmä. – Pastellisävyt eivät ole minun juttuni, mutta valkoiset sisustukset kiehtovat joskus kuvina ja ajatuksena. kotona listojen kiinnittämisessä omat haasteensa. Nykyään 1950–60-luvun huonekalujen ja esineiden hinnat ovat hirvittäviä, mutta keräily jatkuu edelleen, jos jotain oikein ihanaa tulee vastaan. Joka ikkunalla on perinteisiä huonekasveja. Raskasta oli myös lukuisien tapettija maalikerrosten raapiminen seinistä. Ideat tyyliin kumpuavat esimerkiksi vanhoista elokuvista. Juuri sopivan levyinen 1960luvun kukkateline on hankittu haagalaisesta Kodi-nimisestä ostoja myyntiliikkeestä. Keräilyharrastus on tärkeää pitää hallin”Mittasuhteiden sirous ja aidot materiaalit kiehtovat.” Olohuoneen pönttöuuni on talvisin ahkerassa käytössä. joukossa 15 vuotta sitten, roskalavoilta ja kirpputoreilta saattoi tehdä huikeita löytöjä. Halot odottavat vuoroaan sirossa mutta tukevassa lehtitelineessä. Antiikki & Design 18. Vielä remonttivuoroaan odottelevat wc ja suihkutilat. Varsinkin sisäkattojen pesu ja maalaaminen kolmeen kertaan sai niskat jumiin ja uskon koetukselle. Uudistuotantoa ei tähän kotiin kelpuuteta, koska se ei vain näytä asukkaista oikealta. KODIN SISUSTUS on todellinen aikamatka menneeseen pienintä yksityiskohtaa myöten. Väripari toistuu pitkin asuntoa seinäpinnoissa, tekstiileissä, pienesineissä ja jopa kasveissa. – Kun aloitimme keräilyn ensimmäisten nassa, jotta kauniit esineet eivät häviä tavarapaljouteen. Pari pyörittelee usein kalusteiden paikkoja ja sommittelee uutta. Myös kaikkien huoneiden ikkunalautojen lohkeileva maali on tarkoitus uusia. – Alakerran remontti kesti pääosin omin voimin tehtynä yhteensä kolme vuotta ja koetteli välillä hermoja. Koko 1950-luvun elämäntyyli, estetiikka, sirot mittasuhteet, aidot materiaalit ja vahvat värit kiehtovat heitä yhä vuodesta toiseen
Sohva on kodin ainoa uusi huonekalu. Olohuone on sävyiltään muuta asuntoa pelkiste tympi. Puuta ja lasia yhdistävä 1960luvun sohvapöytä on löytö Tori. Hauska vihreä tuoli pisti pariskunnan silmään roskala valta. Kahdella seinällä on KRaudan Ecomal liston retrohenkinen tapetti. fi:stä ja vanha matto Huuto.netistä. Antiikki & Design 19
7. 6. 2. Aarikan Tuliainen 15 e, Fargo Vintage. Kuplavolkkari 45 e, Weird Antiques. Käytä vanhoja rasioita vaikka lahjapakkauksina! 1. 5. 1960–70-lukujen tyyli näyttää jälleen modernilta. Maija Isolan Marimekolle 1968 suunnittelema Muija-purkki 1970-luvulta 15 e, Momono. 8. Huhtamäen lakritsipurkki1930-luvulta, yksityiskokoelma, Art.fi. 3. Brandmann-suklaarasia 18 e, Moonk. 10. 4. 1 3 2 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 4 PURKILLINEN ILOA Esineillä on voimaa. Kukallinen pyöreä säilytyspurkki 25 e, Moonk. Ti ed us te lu t: A rt .f i 40 55 4 89 18 , C hr st in e’ s 50 34 4 97 10 , Fa rg o V in ta ge 40 50 6 70 4, Fa sa an i (0 9) 26 99 70 , Ko oP er nu 40 70 9 18 27 , M om on o 40 72 6 50 4, M oo nk 44 52 5 23 65 , V uo kk o (0 9) 62 8 44 4, W ei rd A nt iq ue s 40 81 9 77 3 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG kaunis koti Antiikki & Design 20. 13. Pyöreä mintturasia 14 e, Moonk. Kukallinen peltirasia 14 e, Moonk. Menneiden vuosikymmenten peltipurkit ja muut arkitavarat herättävät eläviä muistoja, ja niiden raikkaat värit ja kuviot vetoavat myös uusiin sukupolviin. 11. 9. Oka-maustepurkki neilikalle 10 e, Art.fi. Aarikan Tuliainen-purkki 1970-luvulta 30 e, Momono. 12. Venäläinen kahvipurkki 90 e, Art.fi. Pauligin maustepurkki 10 e, Art.fi. Teerasia 14 e, Moonk. Kaakaojauhepurkki 10 e, Art.fi
Pyöreä sifoni 38 e, Weird Antiques. LM Ericssonin Ericofoni eli Cobra-puhelin, 1953, 47 e, Fasaani. Valinte-valaisin 1950-luvulta 250 e, Christine’s. Messinkinen tarjoilupöytä 325 e ja kristallinen cocktailsekoitin 1960-luvulta 95 e, KooPernu. 5. Antti Nurmesniemen 1957 Wärtsilälle suunnittelema emalinen Pehtoori-pannu on uustuotannossa, 169 e, Vuokko. 7 8 1 2 4 3 6 5 Cobra yhdisti luurin ja puhelin laitteen. 6. 2. Kiekoista voi koota erilaisia väri yhdistelmiä. Kaija Aarikka suunnitteli 1969 Discus-tilanjakajan. 7. Marjatta Metsovaaran Mexico-kangas 1960-luvulta, 55 e, Fargo Vintage. Muovikiekot kiinnikkeineen 1,50 e/kpl, Momono. 1. 3. 4. Atomium vuodelta 1958 on Brysselin maailmannäyttelyn maamerkin pienoismalli, 180 e, Weird Antiques. kaunis koti Antiikki & Design 21. 8. Kaj Franckin suunnitteleman Kilta-sarjan tarjoiluastiat rottinkipidikkeessään olivat tuotannossa 1953–74, 85 e, Christine’s
Lattialla on hänen tekemiään keramiikkakiviä, jotka tulevat esille maaliskuussa 2017 avattavaan Taidehallin näyttelyyn. Antiikki & Design 22. Anu Pentikin työhuoneesta avautuu näkymä Kitkajärvelle
design Pentik valloitti luonnonläheisyydellä Maailman pohjoisin keramiikkatehdas Pentik on nyt myös Suomen ainoa keramiikkatehdas. Näyttely vetää keramiikkaa kuitenkin niin valtavasti, että jo nyt on ahkeroitava lujasti. Kansain välisyys näkyy kuitenkin kodin esineissä: vuoteen taakse on kiinnitetty puulle tehty maalaus, vanha intialaisen palatsin salin Suuri vati on Pentikin ateljeekeramiikan tuotantoa 2000-luvulta. Teen omaa taidettani muutaman tunnin ja lähden sitten tehtaalle. Työpäivän jälkeen jatkan vielä pitkää iltaa. Koristeissa on kepeä, akvarellimainen jälki. Ulkona täydellinen hiljaisuus, silmien al la puolukan ja suopursun varvut. – Herään aamuneljältä, kuntoilen tunnin verran ja alan töihin. MAIJA TOPPILA KUVAT KATRI LEHTOLA O len onnellinen aina, kun saan käteni saveen, sanoo Anu Pentik. › Antiikki & Design 23. Onnestaan hän saa nyt nauttia täysin siemauksin, sillä keväällä 2017 Helsingin Taidehalli on varattu hänen taiteelleen. Kapean niemen päähän rakennettu koti ja studio on eteläisen Lapin sydämessä Po siolla. Suuret salit täyttyvät keramiik kainstallaatioista. Vuosi aikaa, mikä kiire tässä on. Anu Pentikin työhuoneen ikkunoista avautuu kahteen suuntaan näkymä Kitkajärvelle. 45 vuotta täyttävän posiolaisyrityksen perustaja Anu Pentik on yhä siveltimineen vahvasti mukana ja valmistautuu Taidehallin suurnäyttelyyn. Ahertamisen puitteet ovat huikeat. Kukkaniityt ja taivaalliset pilvet johdattavat kävijät pohjoisen luonnon ja mielikuvituksen maailmaan
Antiikki & Design 24. Kermanvalkoista valkoisella sopi ajan henkeen. Anu Pentikin sormet viihtyvät savessa. Kuvittajana tunnettu Katriina Viljamaa-Rissanen suunnitteli 1986 Muikku-astiaston, jota on myyty myös nimellä Salvia. Riekko-sarja (1973–95) on yksi suosituimmista. Uusin paluu luontoon: heleä Kallio-sarja ja tummat Kivi-astiat ovat viime vuodelta, suunnittelija Anu Pentik. Kaj Franck kehotti ottamaan veden rautapitoisuuden aiheuttamista pilkuista kaiken irti. design Röpöliäiset Kaamoskivi-kynttilänjalat 1970luvun alussa iskivät Pentikin maailman tietoisuuteen ihmeellisillä muodoillaan. Suku Parkin 1987 suunnittelema Novus oli äärettömän hienostunut, mutta se ei sulattanut kansan sydämiä. Tässä syntyy keramiikkakivi tulevaa näyttelyä varten. Tehtaan senior designerina työskennelleen Raino Rannan Kevät, 1988, on lennokkaan moderni. Lapin mystiikkaa henkivä Hiisi-sarja oli Pentikin ensimmäinen astiasto. Sen loi Risto Paatero ja viimeisteli Peter Winquist. Anu Pentikin 1996 valmistunut klassikko Vanilja on edelleen tuotannossa
Pentikit ymmärsivät nopeasti, että täysverinen keramiikkayritys tarvitsee ammattilaisia sekä tuotantoon että suunnittelijoiksi. Juuri tämä sarja on nyt myös keräilijöiden suosiossa. Sen kodikkuus vetosi lama-Suomeen ja sananmukaisesti pelasti Pentikin. Nyt Suku Park on pysyvästi muuttanut Posiolle ja tekee omaa taidettaan keramiikkatehtaan tiloissa. design katto. – Aino pelasti meidät, sanoo Topi Pentikäinen. Ne olivat kuin suomalainen vastaus ajan hippiliikkeen ihanteelle: paluu luontoon. 1970ja 1980-luvulla tehdas laajeni ja tuotanto kasvoi kahden kivijalan, keramiikan ja nahkavaatteiden lisäksi Artzan-huonekaluihin. Nyt oli Anu Pentikin vuoro tarttua suunnitteluun. Ruotsissa opiskellut Peter Winquist oli tutustunut Tukholmassa eteläkorealaiseen keraamikkoon Suku Parkiin, joka muutti Posiolle 1980-luvun alussa. Tämä muutti vaimonsa Anja Winquistin kanssa Posiolle ja toimi Pentikin taiteellisena johtajana 1974–1983. Keramiikkatehdas laajeni edelleen. Enimmillään liikkeitä ja jälleenmyyjiä oli pari sataa, osa Ruotsissa ja Norjassa. Kupeissa oli tunnusomainen kahden sormen korva. Seinillä on taidetta ja esineitä työmatkoilta Intian lisäksi muun muassa Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta. Keramiikassakin Pentik etsi uutta suuntaa. ROHKEAT YRITTÄJÄT avasivat jo 1976 myymälän Helsingin ykköspaikalle Pohjoisesplanadille. Moderni Novus oli liian kaukana Pentikin linjasta. Ensimmäisen astiaston, Hiisi-sarjan (1973) suunnitteli Risto Paatero ja viimeisteli Arabian tehtaan suunnittelija Peter Winquist. Yrityksen piti leikata rönsyt pois ja keskittyä vain kannattavimpaan, keramiikkaan. Alussa siihen kuului myös nahkavaatteita. Hiiden kyljessä oli salaperäisiä saamelaismerkkejä, pulleat muodot näyttivät käsintehdyiltä. Askarteluohjaajaksi kouluttautunut nuori Anu Pasi kohtasi tansseissa Topi Pentikäisen. Sitten tuli 1990-luvun lama. Sen jälkeen syntyi monta kaunista astiastoa, suunnittelijoina muun muassa Katriina Viljamaa-Rissanen ja Raino Ranta, joka teki suunnittelutöitä Pentikille aluksi freelancena, myöhemmin kymmenisen vuotta senior designerina. Hän teki Posiolla taidekeramiikka – moni muistaa ikään kuin litistetyt ämpärit – ja johti Pentik Novus -sarjaa. Novus-astiaston. Silti Posio on tärkein: – Helsingin muotoilupiirien keskellä en olisi voinut onnistua. Hän oli jo 1972 luopunut opettajan ja Posion koulun rehtorin töistä, opiskellut Jo nimet, kuten Halla, Hiisi ja Riekko, henkivät Lapin mystiikkaa. MATKA UNELMIEN täyttymykseen on ollut pitkä. Kodin yhteyteen syntyi 1970 pieni savipaja, jonka omaperäiset ja nyt jo vähän hupaisatkin kynttilänjalat, Kaamoskivet, merkitsivät lähtölaukausta omalle tuotannolle. Niin upea kuin sarja olikin, se ei mennyt kaupaksi. Hän loi 1994 nostalgisen Aino-astiaston. Täällä olet saanut olla vapaasti oma itseni, sanoo Anu Pentik. Pariskunta perusti perheen, päätti lähteä Lappiin ja muutti miehen voimistelunopettajan paikan vuoksi sattumoisin juuri Posiolle. 1987 Park suunnitteli hienostuneen, ohuesta posliinista valmistetun valkoisen › 1990-luvun suuri menestystarina oli Anu Pentikin suunnittelema maalaisromanttinen Aino. Muita rustiikkisia 1970-luvun sarjoja olivat Riekko, Miilu, Pirtti ja Kanerva. Hiisi ja Peter Winquistin Halla kertovat jo nimellään, millaisesta mystisestä Lappi-romantiikasta oli kyse. Antiikki & Design 25
Akvarellimaista edustaa tänä vuonna lanseerattu 45-vuotisjuhla-astiasto Usva. Kaikkein uusimmissa astiastoissa kisaa kaksi linjaa. Omena-sarja 1995 sekä Mansikka ja Viinimarja 1997 jatkoivat Ainon hengessä. Menestystä siivitti uusi oma jakelujärjestelmä ja Pentik-sisustusliikkeiden verkosto. Siinä on ainesta klassikoksi, ”tulevaisuuden antiikiksi”. Keramiikkatehtaan ympärille on syntynyt matkailunähtävyys, Pentik-Mäki myymälöineen, gallerioineen ja museoineen. Hatun kokoinen kukka on yksi sadoista Taidehalliin tulevan installaation osista. Kädet tarttuvat saveen, muovaavat keramiikkakiviä tulevaa näyttelyä varten. Anu Pentik tunnisti, mitä epävarmuuden ajassa elävä ihminen kaipasi: lämpöä ja kodikkuutta. Anu Pentik pääsi vauhtiin ja loi toisen kestosuosikin, edelleen tuotannossa olevan Vanilja-astiaston 1996. Enemmistö on omia, kaikki ulkomaiset franchise-pohjaisia. Valtavat viinirypäletertut ovat Anu Pentikin uniikkitaidetta. Jokainen Taidehallin näyttelyyn kivistä on käsityötä, omanvärisensä ja -muotoisensa. – Taidehallin näyttely on suuri kunnia. 0207 220 330, www.pentik.com. design liikkeenjohtoa ja ryhtynyt johtamaan yritystä. Käsin muovaaviensa kivien pintaan Anu Pentik sivelee posliinimaalin, joka muuttaa poltettaessa väriään. UUDET SARJAT osoittavat, että Anu Pentikin luomisvoima jatkuu myös keramiikkatehtaan puolella. Vuonna 2004 pojasta Pasi Pentikäisestä tuli Pentik Oy:n toimitusjohtaja. Apuna on assistentti Asko Luosujärvi. Annan sille kaikkeni. Siellä on myös suuri logistiikkakeskus. Kun tilaustyöt on tehty ja hoidettu tuhat ja yksi asiaa, Anu Pentik ajaa kotiinsa ja aloittaa taas taiteilijan työpäivän. Samanlaisia toiveita lähettävät myymälät eri puolilta Suomea. Pentik-Mäki, Maaninkavaarantie 3, Posio, p. Vaikka nämä esineet eivät ole täysin uniikkeja, niissä näkyy kuitenkin Anu Pentikin oma kädenjälki ja signeeraus pohjassa. Niissä ollaan lähellä Pentikin alkuaikojen karuutta ja luonnonläheisyyttä, nimeä myöten. MAALAISROMANTTINEN Aino-astiasto oli valtava menestys. Nyt Pentikin myymälöitä on Suomessa on 71, Pietarissa kaksi, Luulajassa ja Prahassa yksi, lisäksi omat shopit Stockmannin ja Sokoksen tavarataloissa. Keramiikka tehdään edelleen Posiolla, jossa se työllistää yli 50 ihmistä. Luonnonmuotoja ja käsityön jälkeä tavoittelevat Anu Pentikin Kallio ja Kivi. Kun vierailimme Pentikin tehtaalla huhtikuussa, taiteilija tarkasteli tilauslistaa, jossa oli pietarilaisen myymälän toive: kolme maljakkoa, joissa on punaisia kukkia mustalla pohjalla. Se on Pentikin nuoren suunnittelijan Liina Harjun käsialaa. Muoto on kuin suoraan luonnosta, väreissä on satua. ”Keramiikkataiteeni näyttely Taidehallissa on minulle suuri kunnia.” Antiikki & Design 26. Ainoon verrattuna Vanilja on kaupunkimaisempi, värinään kermanvalkoista valkoisella. Niitä syntyy monta päivässä, ja päiviä on monta edessä. Taiteilija heilautti sivellintä ja loihti esimaalatun vaasin kylkeen lennokkaita kukan oksia ja terälehtiä
Topi Pentikäinen, koirat ja Anu Pentik katselevat Kitkajärven selälle, taustalla on Intiasta tuotu vanhan palatsin salin katto maalauksineen. Antiikki & Design 27. Vaikka Pentikin kera miikka tehdään kokonaan Suomessa, sisustustavaraa tilataan myös Kauko idästä
Toinen, Bank Antiques -niminen uusi tapahtuma järjestetään syksyllä Helsingissä. Myytävänä on tarkoin valikoitu kattaus niin antiikki-, taide-, designkuin vintage-esineitäkin. Fiskarsin Vanhalla veitsitehtaalla. Asiantuntevilta kauppiailta saa tietoa ja vinkkejä muun muassa esineiden arvosta ja entisöinnistä. AIKA 7. Sisustaja saa inspiraatiota osastoille rakennetuista interiööreistä. Kauniissa Fiskarsin ruukkimiljöössä on myös paljon muuta katseltavaa ja tekemistä, näyttelyjä ja ravintoloita kesäpäiviä viettävälle. Fiskarsin Antiikkipäivät on samannimisen yhdistyksen päätapahtuma. Torstaista sunnuntaihin kestävä tapahtuma kokoaa yhteen yli 70 alan kokenutta ammattikauppiasta. klo 10–17 PAIKKA Fiskarsin Ruukki, Vanha veitsitehdas, Peltorivi 7 HINTA 10 e (lapsille maksuton) JÄRJESTÄJÄ Fiskarsin Antiikkipäivät ry www.fiskarsinantiikkipaivat.fi Facebook: Fiskarsin Antiikkipäivät – Fiskars Antikdagar Osastojen sommitelmat antavat ideoita antiikkiesineiden käyttöön osana sisustusta ja kattausta. Tutustu tarjontaan: www.fiskarsvillage.fi. Fiskarsin kylä on Antiikkipäivien kaunis ympäristö. –10.7. Antiikki & Design 28. Vuosien varrella kasvanut kauppiaiden ryhmä on esittäytynyt Raaseporin seudun antiikkitapahtumissa jo neljännesvuosisadan ajan. KESÄN SUURIN ANTIIKKITAPAHTUMA tarjoaa laadukkaan valikoiman sisustajien ja keräilijöiden rakastamia huonekaluja, taidetta, pienesineitä ja tekstiilejä 1700-luvun antiikista 1900-luvun designiin. MAINOS Fiskarsin Antiikkipäivät 2016 Antiikin, taiteen, designin ja vintagen monipuolinen kesätapahtuma Fiskarsin Antiikkipäivät järjestetään jälleen 7.–10.7
Ja ennen kaikkea asetelman tekijää minussa. Joko tulos on koominen tai sitten joku kannun kylki, epäonnisen polton jäljet, pysty, ylpeä nokka, pulleat muodot, tärkeilevä emäntä piian asento tai muu vastaava naurattaa. Otan kannu jen joukosta kiinnostavimmat, asettelen ne eteeni voimakkaaseen sivuvaloon ja alan maalata. Opin ai koinaan että oikeaan asetelmaan tarvitaan aina viisi erilaista elementtiä. Ja joku vain haluaa katsella kaik kein hienointa, rikottua, sittemmin korjat tua mustaa kannuvanhusta, jossa ei voi säi lyttää mitään ja joka kuitenkin on kaikkien kannujeni johtohahmo. Vanhoja ne kyllä ovat, lounaisranskalaisia kaatimia, aitoja junttikannuja, koomisia ja kyhmyisiä. Viini valuu aina paidalle ja kesäleningille. Kaadoin pesuvadin täyteen hiekkaa, jossa palaset saattoi liimata toisiinsa niitä liikuttelematta. Ja kesää. Kaiken lisäksi jokainen haluaa oman juomansa ja oman tutun kannunsa. Vai pitäisiko tuollaisia nimittää populääridesigniksi. Joku käy lopulta aina hakemassa kaapista uuden supermarketti kannun. Ku va H an nu Vä is än en kolumni Hannu Väisänen on Ranskassa asuva kirjailija ja kuvataiteilija.. Varsinkin kun katselin omien sormieni kärkiä, joita sya noakrylaatti oli kummasti pureksinut. MONESTA KANNUSTA olen jo maalannut asetelmia, joko yksin tai yhdessä. Parin päivän kuluttua hioin kannun ko ko pinnan ja hinkkasin kiillotusaineella. Sen jälkeen en ole nauranut enkä huvitellut kannujeni kustannuksella. Ja hyvä niin. Haukuin särkyneen kannuni, mutta eihän se sillä eheydy. Kesä ja kesä vieraat ovat tulossa, ja vieraat ovat janoi sia. Maalaaminen on tietysti vakavaa puuhaa, mutta silloin tällöin tulostani tai kohteitani tarkastellessani en voi olla hirnumatta. Kannuja on kerääntynyt huusholliini kymmenen viime vuoden aikana. Toimin kuten vanha herra kylän rautakaupassa neuvoi. Ei niitä kukaan ole osannut kun nolla ajoittaa, mutta minua vanhempia ne ovat, joten jonkinlaista antiikkia. Pari vuotta sitten, näinä samoina aikoina, keräsin taas kerran kaikki kannuni valmis tellakseni ne kesää varten. Hankin erityistä keramiikkaliimaa, jotain syanoakrylaat tia. Tarkistin, että palaset asettuivat siivosti kohdilleen, ja hioin saumapinnat pienellä metalliharjalla. Toden sanoakseni yksikään noista kan nuista ei ole kovin kätevä kaatamiseen. Se päästi ilkeän rääkäisyn ja hajosi. Se oli korjattava. Näitä kaatimia vain ihastellaan, ja ajatellaan kauniita asetelmia. Joku lirittää punaviiniä pikkunokkaisesta, jota meil lä myös pissaajattareksi kutsutaan. Ja samalla olla mitä syvällisin. Vettä loiskahtaa pöydälle ja pastista on kaikkialla muualla kuin lasissa. Mutta eihän kan nu sellaisesta eheydy. Antiikki & Design 29 KANNUJA JA ASETELMIA NE ON SAATAVA kaikki heti puhtaiksi! Ruukut, kannut, karahvit. Joku janoaa kirkasta vettä raidallisesta kannusta. Kun kannu näytti taas ko konaiselta, laastaroin korjatut saumat ja panin potilaan vielä hetkeksi uuniin, jotta syanoakrylaatti kuivuisi ja hieman paisui si. Ne ovat kaikki paikallista käsityötä. Joku kaataa valkoviiniä hedelmäterttua muis tuttavasta valkeasta kannusta. Ja se oli hieno kuin kuolleista herännyt. Sitten pesin kaikki palaset ja asettelin ne varovasti uuniin kuivumaan. Kyllä esinekin saa naurattaa. Toimin jotenkin hätäisesti, ja vaikka en olekaan suoranai nen mämmikoura, yksi kannuista putosi, se isoin, vanhin ja arvokkain. Tärkein tä on, että ne puhuttelevat minua. Joku haluaa limukkaa vahvempaa, esimerkiksi pastista, pienestä leilistä, joka kuitenkin on pohjaton. Sen sijaan että olisin sättinyt itseäni, haukuin särkyneen kannuni kymmenin eri nimityksin. SÄRKYNEET PALASET olivat onneksi mel ko isoja
Antiikki & Design 30. Helsinkiläiset Leenu Juurola ja Anni Juurola harrastavat vintagea ja kiertävät ahkerasti alan messuja ja kirpputoreja
Joku on saanut vanhemmiltaan Arabian Aprikoosi-lautasia muuttaessaan ensimmäiseen omaan kotiinsa. Ensimmäinen lottoarvontalähetys oli 1971. Messuvieraita puhutteli varsinkin 1950–70-luku. Lotto-tyttönuken esikuvana lienee ollut Hilkka Kotamäki, joka oli Suomen ensimmäinen Lotto-tyttö 1971. › Antiikki & Design 31. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO H elsingin Kaapelitehtaalla järjestetyt messut tiesivät monille matkaa lapsuuteen tai nuoruuteen. Ne ovat somia, aivan kuin nukketalosta, mutta niiden muovisessa värikkyydessä voi nähdä pop-taiteenkin vaikutusta. Käsin kosketeltavia muistojen lähteitä oli messuilla tarjolla yllin kyllin. Vanhoihin astioihin, koruihin, vaatteisiin ja leluihin sisältyy valtavasti muistikuvia. Lottoamaan pääsi pienellä panoksella, lottorivi maksoi 50 penniä, noin 10 senttiä nykyrahassa. Muoviset lasinaluset 5 e / kpl, leikkelehaarukat 5 e / 12 kpl, Oivallus. Nuken valmistaja on Vihdissä toiminut Dollytex 1970luvulla, 50 e. Lotto-lähetysten tyyli oli korostuneen muodollinen virallisine valvojineen, mutta kotikatsomoissa koettiin suurta draamaa. Liike oli tullut messuille Norrköpingistä Ruotsista. messut Muistojen karusellissa ”Meillä oli tuollainen kotona” -lauseen kuuli usein ExpoNovan keväisillä retron ja vintagen erikoismessuilla Helsingissä. Toinen herkistyy nähdessään lapsuudestaan tutun nuken tai kalossit. Itse muistan pienet ja värikkäät muovipäiset leikkelehaarukat, jotka ovat jääneet mieleeni lapsuuteni ajan sukulaisvierailuista 1970-luvulla. RAHAPELIT OVAT nykyään arkisia, mutta toisin oli 1970-luvun alussa, kun Lotto tuli televisioon
Nämä kapeat solmiot ovat 1930luvulta, 30 e / kpl, Alles Gute Vintage. Jesperi-lasisarjan muotoili Erkkitapio Siiroinen, ja sitä valmisti Riihimäen Lasi. Valmistaja kotimainen Para, 15 e. Tytön kalossit 1940–50-luvulta, koko 5 sopii noin viisivuotiaalle. Antiikki & Design 32. Solmioissa muoti on näkynyt selvimmin leveydessä. Syvät lautaset 15 e / kpl, Tmi Satu Natunen. Vantaalainen Lotta Kivistö ihasteli Aarikan purkkia: ”Pidän sen yksinkertaisesta mutta tyylikkäästä ja ajattomasta ulkoasusta.” Purkki maksoi 15 e Muijan osastolla. Työn laatu ja materiaali, hopeoitu pronssi, kertovat korkeasta tasosta. Lasit 10 e / kpl, kannu 68 e, Ajanpatinaa. Emalisessa valurautapadassa ei ollut merkintää valmistajasta, mutta todennäköisesti se on kotimainen, ehkä Antti Nurmesniemen 1960luvulla muotoilema. Miesten romanttista korumuotia 1970-luvulta: helmiäiskoristellut kalvosinnapit, joiden hinta oli 40 e Pauli Pohjolan pöydällä. Lastenjakkara 50–60-luvulta 32 e. messut Seinälle ripustettava tiikkinen maustekaruselli on tanskalaisen Digsmedin tuotantoa 1960luvulta, 150 e, Wanha Tammitori. Kaarina Ahon 1963 suunnittelema FC-mallin (Palapeli) Aprikoosi-sarja oli Arabian tuotannossa 1964–74. 860 e, Ajan-Muisto. Hevosveistoksen tekijää ei tiedetä, mutta siinä on 1930-luvun art decolle ominaista tyylittelyä. 28 e, Seppo Korhonen. Molemmat Hilda ja Hulda. Sarjassa näkyy 1960–70-luvun röpelöinen tyyli
Alkuperäistä kissatyyliä havitteleva hankkii tietysti aidot ajalta olevat kehykset, siis 1950-luvun pokat. Lotolle houkuteltiin lisää katsojia hemaisevalla Lotto-tytöllä. – 1950-luvun huonekalut ovat kestäviä ja monesti vielä kohtuullisen hintaisia. Ensimmäinen Lotto-tyttö oli Hilkka Kotamäki, joka ajan muodin mukaisesti niukkaan vaateparteen pukeutuneena houkutteli ainakin miesväkeä television ääreen. Silmälasien kehyksissä on kuulemma muotia kissamainen tyyli. messut Muija-liikkeen Taina Vuorela esitteli Tenavakerhon käsinukkeja ja kangaslokerikkoa 1970ja 80-luvun vaihteesta. Amerikkalaiset kehykset alkuperäisine pakkauksineen ovat 1950-luvulta, 400 e, Helsingin Optiikka. NOSTALGIAN LISÄKSI vanhat huonekalut ja esineet ovat myös ehtaa käyttötavaraa, ja 1970-luvulle asti valtaosa kodin käyttöja koristetavaroista oli kotimaassa valmistettuja, Made in Finland. Messuilla bongaamani Dollytexin valmistama Lotto-tyttönukke oli pukeutunut pitkiin farkkuihin, mutta keltainen tunika oli kuin alkuperäisellä tytöllä. Ne ovat usein myös kätevän kokoisia, Anni Juurola sanoo ja näyttää tyypillistä pehmeälinjaista 1950-luvun koivuista puhelinpöytää, jonka saisi 250 eurolla. Suosikkejamme ovat Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma ja Kirpputorihalli Pirkkis Jämsässä, myös Kirpputori Kisälli Lahdessa on ollut monien löytöjen paikka, Leenu Juurola kertoo. Antiikkimessuja ja kirpputoreja ahkerasti kiertävät Anni Juurola ja Leenu Juurola kertovat harrastavansa vintagen keräämistä juuri sen käyttökelpoisuuden takia. Molempien kotoa löytyy uusien huonekalujen rinnalla vanhoja kalusteita. – Käymme paljon myös maakunnissa katsomassa ja vertailemassa, millaista vanhaa tavaraa siellä on ja mihin hintaan. Lokerikko ja nukkien vaatteet ovat Marimekon kangasta, yhteensä 50 e. Antiikki & Design 33. Ti ed us te lu t: A ja nM ui st o 50 56 6 53 50 , A ja np at in aa 45 32 6 91 51 , A lle s G ut e V in ta ge 46 90 8 29 59 , H el si ng in O pt iik ka (0 9) 69 4 36 68 , H ild a ja H ul da (0 9) 58 6 41 82 , Ko di 50 41 8 30 3, M ui ja 41 54 8 84 38 , O iv al lu s +4 6 70 47 9 18 15 , Pa ul i Po hj ol a 40 30 6 93 , Se pp o Ko rh on en 40 77 6 79 77 , Tm i Sa tu N at un en 40 59 4 42 6, W an ha Ta m m it or i 0 40 50 26 55 Vauhtiraidalla varustettu 1950luvun moottoripyöräkypärä sopii nykyään paremmin sisustusesineeksi, 120 e, Kodi. Sellaiset olisi voinut ostaa Helsingin Optiikasta, joka oli tullut kertomaan messuille, että liikkeessä on tarjolla uusien lisäksi myös alkuperäisiä vintage-kehyksiä
Suurimpia yllättäjiä se cond hand markkinoilla on 1950–1970lu kujen elektroniikka. Second handia tyylik käimmillään ovat savukkeensytyttimet ja rannekellot. Retrorekvisiitaksi kelpaavat puiset ja muoviset oviverhot. Kirjahyllystä poimimme erikoisalat: ka lastus, metsästys, ruoanlaitto ja puutar hanhoito. Mustekynät ovat himoit tua keräilytavaraa. Mekaaniset herätyskellot ja säästölippaat, Roope Ankka, Säästöpeikko, Muumi ja Kultapossu kultaavat kouluvuo sien muistot. Keräilijäsisustajaa saattaa sen sijaan kiinnostaa kaunis gramofoni, soittorasia ja varsinkin jukebox. Samaa ennustan Laatumuoti eli vintage menestyy huutokaupoissa. Matkailujulisteista hittejä ovat valtameriris teilijät ja rantalomat. Aloitamme kierroksen olohuoneesta. G Wetterholmin kokoelma Atlantin höyrylaivoista Älvsjön messuilla. Asan Futuratv ja minivisio ovat pop! Modernien 1900luvun ryijyjen arvoa osataan jo kysyä, mutta minne unohtuivat keittiöpellavat ja painokankaat. Soittimis ta pianot ja viulut ovat niin yleisiä, että vain maineikkaiden valmistajien virheettömille yksilöille on toivoa löytää maksuhaluinen ostaja. Niitä ovat esimerkiksi huonekalu ja valaisinvalmistajien tuote luettelot. Vuodet tuovat huo maamatta mukanaan second handia, vintagea, keräilyku rio siteetteja, sisustuskapineita ja arkitava raa. Myös valokuvaalbumit selaillaan, koska selfie ja Instagramkulttuuri alkaa näkyä vanhojen valokuvien kysynnässä. Asiantuntijamme Tuija Peltomaa kertoo, mitä arkisia aarteita kannattaa säilyttää, lahjoittaa, myydä tai kierrättää. KIRJOITUSPÖYDILTÄ löytyy hauskoja käyttöesineitä. Retrobuumi on nostanut menneiden vuosikymmenten värit uudelleen muotiin. Myyntiin saattavat kelvata myös erityisalojen vihkoset mehiläistenhoidosta valokuvaukseen. Designkeräilijät kiittä vät pienpainatteista. vintage Kaappeihin kätkeytyy keräilyn ihmemaa Tavallinen koti on täynnä tavaraa, joka kiinnostaa keräilijöitäkin. Graafiset ornamentit, värikkäät printit ja sympaattiset keittiön tai lastenhuoneen kuviot ovat kirp putoreilla supersuosittuja. Minä noukkisin talteen myös 1920–1950 luvun kirjojen kansikuvataiteen, jos signee rauksen takana on Toivo Vikstedt, Wäinö Aaltonen, Aarne Nopsanen, Matti Björk lund (Visanti) tai Ina Behrsen (Colliander). Kehyksiin sopivia pienoistaideteok sia ovat myös vinyylilevyjen kannet. Hyllyyn jäävät Raamattu ja virsikirja. Jos mukaan on tarttu nut klassikkohotellille nimikoituja tavaroita tai paikallisen elintarvikemerkin mainos kylttejä ja pakkauksia, kirpputorien metsäs täjät iloitsevat. Graafisesti upeaa on 1920–1930lukujen urheilujulisteiden ja mainosten art deco ja funkis. TEKSTI JA KUVAT TUIJA PELTOMAA A stumme sisään. Nippu sotavuosina päivättyä postia nostaa tai laskee keräilykuumeen kirjoit tajan, vastaanottajan ja sisällön mukaan. Puhumattakaan 1960luvun villahuovista, jotka pehmentä vät kauniisti minkä tahansa sisustuksen. Mennei den vuosikymmenten lentokoneissa, autois sa, laivoissa ja junissa on tyyliä ja glamouria. laadukkaille kotimaisille 1920–1930luku jen klassismia edustaville tinaesineille. C. Varsinkin pitkään asutut kodit ovat kiehtovia. Käytetyt vaatteet eli second hand on paras myydä itse tai kierrättää. Nurkassa seisoo piano. Tärkeitä Antiikki & Design 34. MATKAILUTEEMA on muodissa. Muovikuoriset televi siot, matkaradiot ja puhelimet löytävät uuden kodin, jos hintaodotus on realistinen. Sillä on kokoa ja nä köä, mutta harvoin suurta arvoa. Vaikka monet esineistä ovat käyneet vanhanaikaisiksi, niiden koristear vo voi muuttua rahaksi. Käyttökelpoisia ovat Arabian kukkaruukut. Matkailujuliste saattaa olla taiteilijan käsialaa. Nii den painosmäärät ovat niin valtavia, ettei edes hienolla kuvaRaamatulla ole taloudel lista arvoa perheen ulkopuolella. Yllättävän arvokkaiksi saattavat osoittautua historiallisiin hetkiin liittyvät kirjeet. Lajittelemme vielä loputkin paperitava rat, kuvaaiheiltaan tavanomaisesta poik keavat joulu ja uudenvuodenkortit ja kiil tokuvat
Värikäs emali ja muovi kierrätetään perheen nuorisolle, kirpputorille, nettimyyntiin tai huutokauppaan. Poimi peltilelut, pannumyssyt ja mustekynät! Antiikki & Design 35. Tee huutokaupan tai kauppiaan kanssa sopimus arvotavaroista ja myy loput netissä tai kirpputorilla. Kattilat, kahvipannut ja vanha valurauta löytävät tiensä avokeittiön koristeiksi. Suomalaisille suosikeille on kysyntää vain kotimaassa. Koska muoti ja arvostukset vaihtelevat, se mitä haluat myydä ei aina ole sitä, mitä muut tahtovat ostaa. LOPUKSI KÄYMME ULLAKOLLA. Älä unohda pannumyssyjä! Kaikki katoavaan tapakulttuuriin liittyvä voi olla pieni tai suuri keräilykohde. KEITTIÖSSÄ odottavat yllätykset, koska kodikas ”mummolanostalgia” taikoo arjesta aarteita. • Klassiset keräily koh teet myy turvallisimmin erikoisliike tai -huutokauppa, jossa tunnetaan sotilasesineet eli militaria, meriantiikki eli nautica, rahat ja postimerkit eli numismatiikka ja filatelia sekä jalometallit. Kansainvälistä kauppaa käydään Beatlesilla, perässä seuraa jo Abba. Siellä pölyttyvät tilaa vievät ja painavat, aikansa eläneinä syrjään sysätyt vekottimet. Totta kai muistamme Aarikan puiset ja Raija Rauanheimo-Koljosen keraamiset korut. Alan väripilkkuja ovat erikoisuuksiin, kuten etniseen tai luonnontieteelliseen esineistöön suuntautuneet kauppiaat. Metalliaterimilla täydennetään perittyjä ruokailuvälinesarjoja. Urheilussa fanitavaran ykkösiä ovat jalkapallo, jääkiekko ja nyrkkeily. Vaikka hinta jäisi Suomen markkinoilla pienemmäksi, menneisyyden tekniikkaa kannattaa aina tarjota siitä kiinnostuneille. Uteliaisuutta herättävät kiikarit, kaukoputket, kamerat ja tieteelliset instrumentit. Moni aikuiskeräilijä halajaa leikkiautojen lisäksi polkuautoa. MISTÄ APUA. tapahtumia ja paikkoja dokumentoivilla kuvilla on lisäksi paikallisarvoa. vintage MITEN MYYN. Memorabilia eli populaarimusiikin ja elokuvien ihailijatuotteet 1950-luvulta alkaen ovat nyt myyntikohteista kuumimpia. Emme ylenkatso edes egyptiläisiä metallikirjailtuja shaaleja, ennustetaanhan orientaalityylistä yhtä tulevaisuuden trendeistä. Myyntipöydillä näkyy jopa työkaluja ja leivänpaahtimia. Nuoruusvuosien idolit saattavat poikia pitkän pennin. Erilaisille juomille tarkoitettuja laseja etsitään, koska vastaavia malleja ei uusista lasistoista löydy. Viitseliäs hakee niille ostajaa internetissä. Pääkaupunkiseudulla varjoon jäävä Pappa-Tunturi saattaa maakunnan huutokaupassa olla uuden keräilytaivaan aurinko. • Osa kotimaisista keräilykohteista myy paremmin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. Nukeista uusia aluevaltauksia olisivat nukketeatterija käsinuket, etniset ja kaksosnuket, poliittiset muotokuvanuket ja itämaiset nuket. Jos kohde puhuttelee yli sukupolvien, sille on vain löydettävä oikea myyntipaikka. Rahaa saa ehjistä esineistä ja kotimaisista valmistajista. Kysy, kuka hoitaisi koko irtaimiston ja mitä kulut ovat suhteessa esineiden arvoon. Pakkausrasioista sommitellaan hyllyasetelmia. • Kattavin apu löytyy kauppiaalta tai laaja-alaisesta huutokauppatalosta. Jopa emaloidusta valuraudasta valmistetut kotimaiset 1960-luvun Nako-pyyhekoukut voi kierrättää. Myös biljardija kalastusvälineet ovat harrastekeräilijöiden kiikarissa. Monissa huutokaupoissakin valikoima on laajentunut arvotaiteesta ja -antiikista keräilykuriositeetteihin, löytölaatikoihin ja käyttötavaraan. Harvinaisuuksilla ja teknisillä edelläkävijöillä on eniten kysyntää siellä, missä kyseinen vempele keksittiin tai patentoitiin. TOIMI AJOISSA • Kutsu arvioija viimeistään pari viikkoa ennen kuin kodin on oltava tyhjä. Kiire ei ole hyväksi. Keräilykaupan mahdollisuudet ovat loputtomat. TEE ITSE • Onko sinulla paljon aikaa ja omatoimisuutta. Älä hävitä ”arvottomia” pien esineitä ennen asiantuntijan käyntiä. Star Wars -figuurit ovat ylittäneet suosiossa Barbiet. Tarjouksia voi sadella vanhoista maapalloista, lääketieteellisistä välineistä, rahapeleistä tai savukeja purukumiautomaateista. Vintagevaatteista halutuimpia ovat mekot, asusteista käsilaukut, huivit ja näyttävät pukukorut. Rahaa voit odottaa vain hyväkuntoisista esineistä. Memorabiliasta netissä liikkuvat kansainväliset kohteet, kuten Beatles. Nallelle tulee lisäarvoa, jos valmistaja on Steiff, Bing, Chad Valley, Chiltern, Deans, Farnell tai Merrythought. Nalleja rakastavat kaikki. MAKUUHUONEESSA avaamme vaatekaapit. Vieterija peltilelujen lisäksi kauppaa hierotaan koottavilla pienoismalleilla ja neppisautoilla. Tunnettujen ranskalaisten ja italialaisten muotitalojen luomuksille löytyy ostajia kaikkialta. Vintage-unelmia olisivat suomalaisten muotisalonkien luomukset tai pitsit ja brodeeraukset, joita niissä työskennelleet naiset tekivät kotitöinä. Polkuompelukoneelle uutta paikkaa tuskin löytyy, mutta osa kirjoituskoneista sekä kassaja laskukoneista käy kaupaksi
Mainoksen alla saman vuosikymmenen tekstiilisuunnittelua, Marjatta Metsovaaran Aalto-kangas. Ta us ta ku va H ei kk i R au ti o Antiikki & Design 36. Iskun mainos vuoden 1968 Kaunis Koti -lehdessä
ANTTI KAIJALAINEN Antiikki & Design 37. Kotimaisen huonekaluteollisuuden kulta-aikaa elettiin 1950-luvulta 1970-luvulle. Niin saatiin hyvää laatua, mutta se oli uuden ajan ihanteiden mukaan auttamattoman hidasta ja kallista. Porilainen Oy Ekwall Ab ja turkulainen Huonekaluja Rakennustyötehdas (myöh. Samalla ne alkoivat itse markkinoida ja myydä tuotteitaan. Kyse on Olavi Hännisen 1958 suunnittelemasta Juha-tuolista. Kotimainen huonekaluteollisuus kasvoi reippaasti 1940–50-luvuilla jälleenrakentamisen myötä. Schauman Oy edisti menestyksekkäästi taivutetun ja muotoon puristetun vanerin käyttöä huonekalujen materiaalina. Oli pitkälti Huonekaluja Rakennustyötehtaan perustajan Otto Korhosen ansiota, että Alvar Aallon suunnittelemien huonekalujen tekniset ideat saatiin toteutettua sarjatuotannossa. Korhonen Oy) puolestaan kehittivät menetelmää, joilla taivutetusta koivusta voitiin valmistaa huonekaluja. Kaupunkirakentaminen 1950 › Mäntyisen Pirkka-sarjan jakkara, Laukaan Puu, 1950-luku, suunnittelija Ilmari Tapiovaara, 400 e, Bukowskis Market. Keravan Puusepäntehtaan 1950-luvulla valmistama sohva, suunnittelija Olof Ottelin, 320 e, Bukowskis Market. Jyväskyläläinen Wilh. SARJATUOTANTOON huonekalutehtaat siirtyivät hiljalleen 1940-luvulta alkaen, ensimmäisinä Sopenkorpi Oy (myöhemmin Sope), Askon tehtaat, Oy Helylä, Keravan Puusepäntehdas ja Muuramen tuolitehdas. Suomalaisissa huonekalutehtaissa ihannetta kohti mentiin hitaasti, sillä vielä 1950-luvulla huonekalut syntyivät paljolti käsityövaltaisesti. Nupposen mainos vuoden 1958 Kaunis Koti -lehdessä. Tehtaat koneistettiin juuri huonekalujen valmistukseen sopivilla puuntyöstökoneilla. design Suomalaisten kalustajat Suomalaisia huonekaluja katsotaan usein muotoilijakeskeisesti, mutta vähintään yhtä suuressa roolissa ovat olleet valmistajat eli huonekalutehtaat. Pyrkimystä liukuhihnatuotantoon oli jo 1930-luvulla. H uonekalujen moderni teollinen valmistus merkitsi mahdollisimman suurta koneiden käyttöä ja mahdollisimman vähäistä käsityötä. Tuolin suunnittelijaa ja nimeä ei mainita
Se oli tehty männystä, jonka osaajana keskisuomalainen Laukaan Puu oli edelläkävijä Suomessa. KAUNEUTTA ARKEEN -ajattelun uranuurtajia oli myös Keravan Puuteollisuus Oy. SUOMALAINEN huonekalujen valmistus perustui vielä 1950-luvulle paljolti käsityövaltaiseen tekemiseen. Kokonaisten kalustojen tilalle tulivat tyyppihuonekalut: yleispöydät ja pikkutuolit, jotka sopivat niin ruokailuun kuin työskentelyynkin. Vuonna 1918 Lahteen perustettu Asko on hyvä esimerkki modernista yrityksestä, joka tuotannon kovasta järkeistämisestä ja standardisoimisesta huolimatta on pystynyt valmistamaan hyvälaatuisia kalusteita. Tämä tuoli oli taivutetusta vanerista tehty Domus-tuoli, joka suunniteltiin Domus Academican asuntolaan yleisistuimeksi. Tehtaan tuotantolinjalta ilmestyi 1946 tuoli, johon tiivistyivät kotimaisen modernin huonekaluteollisuuden tavoitteet: sarjatuotanto, korkea tekninen ja esteettinen taso, pinottavuus sekä mahdollisuus kuljettaa osina ja koota paikan päällä. Tehtaat uusivat koneitaan vasta 1950-luvulla, jolloin laatu parani. Asko mainosti Ilmari Lappalaisen muotoilemaa Columnaa terveystuolina Kaunis Koti -lehdessä 1957. Huonekaluteollisuuden suureksi haasteeksi tuli valmistaa modernin ajan ihanteiden mukaisia edullisia mutta kestäviä ja kauniita huonekaluja – mahdollisimman rationaalisesti. Tehdas palkkasi suunnittelijakseen Ilmari Tapiovaaran, ja tärkeää oli, että hän toimi tehtaalla myös teknisenä johtajana. Tämä ihanne kiteytyi Laukaan Puun valmistamassa ja Ilmari Tapiovaaran suunnittelemassa Pirkka-kalustossa. Niitä pidettiin laadultaan heikompina kuin puusepän tekemiä, usein perustellusti, sillä tehtaissa oli käytössä vielä paljon 1930-luvun koneita, joiden jälki oli karkeaa. Männyn yhdistäminen modernisti perinteiseen ja kansanomaiseen huonekalutyyppiin, pirttikalustoon, teki kalustosta klassikon, joka on edelleen kysytty. Keravan Puuteollisuus oli alun perin rakennuspuusepäntuotteisiin erikoistunut tehdas, mikä antoi sille valmiudet valmistaa huonekaluja sarjatuotantona. Syytä olikin, sillä elintason kasvun ja lisääntyvän kaupungistumisen myötä ihmiset halusivat uusiin koteihinsa ajanmukaisia, hyvin tehtyjä huonekaluja. Schauman Oy:lle. Antiikki & Design 38. Se oli luonteva siirto, sillä Schaumanilla oli pitkät perinteet vanerikalusteiden valmistajana. Kun Keravan Puuteollisuuden toiminta loppui 1965, tuolin valmistus siirtyi Wilh. Vuonna 1945 perustetun Laukaan Puun myöhempiä mäntykalustoja olivat 1960-luvun Hongisto ja 1970-luvun Kirsikka, jossa mäntyä oli ensimmäistä kertaa taivutettu Isot kalustot vaihtuivat yleispöytiin ja pikkutuoleihin. VALISTUNEEN KODIN sisustus rakentui huonekaluista, joita pidettiin luonnollisina, pelkistettyinä ja käytännöllisinä. Tarpeen mukaan laajenevat elementtikalusteet olivat ajan uutuuksia. Huonekalutehtaat keskittyivät kuitenkin enemmän määrään kuin laatuun. Vakiopuun Palatuoli, 1950-luku, suunnittelija Tanu Toiviainen, 100 e, Bukowskis Market. design Keravan Puuteollisuuden Domus-tuoli, 1950-luku (tuotannossa vuodesta 1946), suunnittelija Ilmari Tapiovaara, 300 e / 2 kpl, Bukowskis Market. Domus-tuolista kasvoi suomalaisen modernin yhteiskunnan vertauskuva, jonka yksinkertaisen kaunis muotokieli puhuttelee yhä. › 1950 oli kiivasta, ja uusiin asuntoihin tarvittiin huonekaluja. 1950-luvun kaupunkiasunnot vaativat aikaisempaa matalampia ja kapeampia kalusteita, joilta toivottiin myös monikäyttöisyyttä. Teollisesti valmistettuihin huonekaluihin suhtauduttiin epäluuloisesti
Haimi (myöhemmin Avarte) oli lasikuidun innovatiivinen käyttäjä 1960-luvulla. design Askon Bonanza-sohvaryhmä oli suosittu 1960ja 70-luvuilla, suunnittelija Esko Pajamies 1965. Iskun 1960-luvulla valmistama tiikkiviilutettu senkki, 145 e, Bukowskis Market. Lahden Puukaluston (Isku) 1960-luvun tuolit, suunnittelija Kurt Hvitsjö. 1960-luvun matalaa tuolityyliä lahtelaisen Vilkan valmistamana, mallin nimi Siesta, suunnittelija Oiva Parviainen, 160 e / pari, Bukowskis Market. Lasikuidusta valmistettua Kantarelli-pöytää valmisti Artkeno Askolle 1960-luvulla, suunnittelija Eero Aarnio, 420 e, Bukowskis Market. Ryhmä sai nimensä suositusta television Bonanza-lännensarjasta. Mustan värin yhdistäminen jalopuuhuun tuli muotiin 1950-luvulla, ja tyyli jatkui 1960luvulla. 1960 Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Tässä Yrjö Kukkapuron suunnittelema Junior-tuoli, 980 e / 2 kpl, Hagelstam & Co. Pyörivällä metallijalalla varustettu televisiotuoli kuului 1960-luvun uutuuksiin, tässä Iskun valmistamana Rosario, jonka suunnitteli Kurt Hvitsjö, 35 e, Bukowskis Market. Tiikki oli muotia 1950ja 60-luvuilla, mutta Suomessa oli yleisempää käyttää sitä viiluna kuin kokopuuna. 8 tuolia ja ruokapöytä yhteensä 650 e, Bukowskis Market. Antiikki & Design 39
Niiden uskottiin jopa korvaavan puun. Isku oli suuren tuotantomääränsä takia keskeisiä lastulevykalusteiden valmistajia, mutta materiaalia käyttivät melkein kaikki tehtaat. Statussohvien johtava valmistaja 1960–70-luvuilla oli lahtelainen Peem Oy, mutta sohvakalustoihin erikoistuneita yrityksiä syntyi varsinkin Pohjanmaalle. Myös lasten tarpeet huomioitiin. Askon lasikuidusta tehty Amigo oli 1970-luvun muodikas ruokailuryhmä, jota sai monissa väreissä. Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Lasten kasvava arvostus liittyi suomalaisen elintason nousuun. Isku ja Skanno houkuttelivat nuoria aikuisia perustamalla myymälöitä, jotka oli rakennettu tarkoituksellisen epämuodollisiksi. Askon Pallotuoli ja muut Eero Aarnion muotoilemat pop-henkiset muovitai lasikuitutuolit eivät vielä 1960-luvulla olleet joka kodin kalusteita, mutta sitä jo oli 1970-luvulla markkinoille tullut Askon Amigo-ruokailuryhmä. Niitä valmistivat lähes kaikki ajan kotimaiset huonekaluyritykset. Yhteiskunnallista asemaansa korostava hankki kotiinsa nahkaisen sohvaryhmän ja sen kaveriksi tummaksi petsatun kolmiosaisen kirjahyllyn lasiovineen ja valaistuine baarikaappeineen. design 1970 samaan tapaan kuin koivua. Sitä oli helppo muotoilla, se oli tasalaatuista, eikä se elänyt ympäristön olosuhteiden vaikutuksesta kuten kokopuu. Vaikka muotoilijasta tuli huonekalutehtaille tärkeä niin tuotannon kuin markkinoinninkin kannalta, tehtaan kannattavuus perustui paljolti niiden tekniseen osaamiseen ja maineeseen. Huonekalutehtaiden maine laatuun kykenevinä valmistajina parani kunnolla vasta 1960-luvulla. Ulkomaista kilpailua ei juuri ollut, ja koteja sisustetiin runsaalla kädellä ja monella tyylillä. Sen jälkeen ulkomaiset huonekalut ovat vääjäämättä vallanneet suomalaiset markkinat ja kodit. LASTULEVY viilutettuna ja lakattuna tai laminaatilla päällystettynä oli 1970-luvun suomalaisen huonekaluteollisuuden symboli. Vaikka lastulevy muuttui myöhemmin kirosanaksi, tuolloin se oli huonekalutehtaille kultakimpale. 1970-luvun demokraattiseen henkeen istui hyvin huonekalujen pitkälle viety massatuotanto, mutta silloin elettiin jo suomalaisen huonekaluteollisuuden viimeisiä aikoja. ASKON VALTTEJA olivat Tapio Wirkkala, Eero Aarnio ja Jussi Peippo, Isku markkinoi Kurt Hvitjsön ja Risto Halmeen nimillä, Stockmannilla eli Keravan Puusepäntehtaalla oli muotoilijatähtenä Olof Ottelin, Nupposella Carl-Gustaf Hiort af Ornäs, Muuramella Pirkko Stenros, Tehokalusteella Olli Mannermaa ja Haimilla Yrjö Kukkapuro. Asumisesta pyrittiin tekemään entistä mukavampaa. Onneksi antiikkimarkkinoilta voi löytää vielä paljon huonekaluja suomalaisen huonekaluteollisuuden kulta-ajoilta. Samaan aikaan tehtaat alkoivat aikaisempaa määrätietoisemmin markkinoida tuotteitaan suunnittelijoiden nimillä. Muovi ja lasikuitu olivat tehtaille käteviä materiaaleja, sillä niitä pystyi koneellisesti prässäämään monenlaisiin muotoihin. Pelkästään aiempi menestys ei riittänyt, vaan tehtaan tuli olla edistyksellinen ja mukana ajassa. Muovi ja lasikuitu olivat 1960ja vielä 1970-luvun alussa materiaaleja, joissa valmistajat näkivät huonekaluteollisuuden tulevaisuuden. Viihtyisyyttä haettiin muhkeista sohvakalustoista, jotka näyttävimmillään olivat nahkaverhoiltuja ja jalopuujalkaisia. Lastenkalusteiden osaajaksi kohosi Muurame, joka teki niiden lisäksi järkeviä moduulikalusteita makuuhuoneisiin. Antiikki & Design 40. Huonekalutehtailla oli 1970-luvulla hyvät ajat. ENSIMMÄISEEN OMAAN asuntoonsa muuttaneista nuorista aikuisista muodostui 1970-luvulla huonekalutehtaiden kohderyhmä, joiden rentoon elämäntapaan ne valmistivat edullisia ja käytännöllisiä elementtikalusteita, kuten kulmasohvia. Pohjalaiset yritykset tunnettiin myös tyylihuonekaluista, joita valmistaa edelleen vuonna 1932 perustettu Laitala Oy Jurvassa. Rennon tupakulttuurimuodin yhteydessä puolestaan suosittiin Lappi-eksotiikkaa, joka näkyi pirttikalustojen ja sohvaryhmien nimissä: Vilka valmisti Seitaa, Isku Lapponiaa ja Asko Saanaa. Lähteenä on käytetty Minna Sarantola-Weissin kirjaa Suomalaisen puusepänteollisuuden historia (Puusepänteollisuuden liitto ry, 1995). Viihtyisyyttä haettiin muhkeilla sohva kalustoilla
Tyyli oli romanttinen, kuten tässä Vakiopuun valmistamassa makuuhuoneen kalustossa. Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Suuret kirjahyllyt olivat 1970-luvun olohuoneen statuskalusteita, joihin mahtuivat niin matkamuistot, valokuvat kuin televisiokin. design KLASSIKKOJA 1950-LUKU Laukaan Puun Pirkka-sarja (Ilmari Tapiovaara), Keravan Puuteollisuuden Domus (Ilmari Tapiovaara), Askon Tale-jakkara ja Mademoiselle-tuoli (Ilmari Tapiovaara) sekä rytmivaneripöydät (Tapio Wirkkala). Lahtelainen Peem valmisti 1970-luvun uhkeimmat nahkaiset sohvaryhmät. Sen ääressä nautittiin herkuista television katselun lomassa. Sohvapöytä oli 1970-luvun olohuoneen keskeisiä huonekaluja. 1960-LUKU Haimin Ateljeeja Saturnus-sarjan kalusteet sekä Karuselli-lepotuoli (Yrjö Kukkapuro), Askon Pallotuoli (Eero Aarnio), Rondo-televisotuoli (Olli Borg) ja Bonanza-sohvaryhmä (Esko Pajamies). Elementtiajattelua kehittänyt Muurame keskittyi 1970-luvulla lastenja makuuhuoneen kalusteisiin ja käytti markkinoinnissa luontevasti lapsia. Antiikki & Design 41. 1970-luvulla kokonaiset kalustot tulivat taas muotiin. 1970-LUKU Avarten Remmi (Yrjö Kukkapuro), Artekin tuoli 411 eli safarituoli (Ben af Schultén, valmistaja Huonekalutehdas Korhonen), Askon Sheriffi-tuolit (Eero Aarnio). 230 e, Bukowskis Market. Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Iskun viilutetun pöydän sokkopuuna on ajan käytetyin huonekalumateriaali, lastulevy. Ku va La hd en ka up un gi nm us eo . Neliosainen Vakiopuun valmistama hylly edusti tyyppiä näyttävimmillään
design Antiikki & Design 42
Bryk valmistui Ateneumista graafikoksi toisen maailmansodan tuoksinassa. Taideteollisilla aloilla oltiin avarakatseisia. Hänestä kirjoittaa Espoon EMMAssa esillä olevan 100-vuotisnäyttelyn kuraattori Harri Kalha. Oliko Bryk kuvataiteilija vai teollinen suunnittelija. Yksi tekee kunniaa koko tuotannolle, toinen hakee särmikkäitä näkökulmia. Hän suhtautui julkisuuteen varauksella eikä selitellyt tekosiaan. HARRI KALHA KUVAT ARI KARTTUNEN JA ELLA TOMMILA / EMMA O n kaksi tapaa esitellä klassikko. Raja-aitoja uhmannut tekijä unohtuu helposti taiteen ja muotoilun väliselle harmaalle alueelle. Nykypolvi ei tunne hänen työnsä laajuutta eikä osaa sijoittaa sitä historialliseen kehykseen. Tunnelma on herkkä ja harras, mutta ei lainkaan ylevä, siitä pitävät huolen kerronnan vilpittömyys ja suloisenkarkeat viivat. Itse hän ei välittänyt saivarrella käsitteistä. Rut Brykin (1916?1999) kohdalla ensin mainittu strategia tuntuu edelleen luontevalta. Eihän Gunnel Seitsemästä laatasta koostuva Corpus Domini, 1953, yhdistää lapsuuden fantasian ja muiston uskonnollisesta kulkueesta Italian Taorminassa. Kyösti Kakkosen kokoelma. › Antiikki & Design 43. design Keramiikan herkkä modernisti Rut Bryk oli suomalaisen keramiikan uudistaja, jonka taiteessa kohtasivat herkkä kauneus ja tinkimätön modernismi
Molemmat siivekkäät edustivat kauneuden hetkellistä liikettä. Lintu on luotu alkujaan osaksi Lintumuuri-reliefiä, 1953. Kyösti Kakkosen kokoelma. Bryk oli naimisissa muotoilija Tapio Wirkkalan kanssa, ja he saivat kaksi lasta, sisustusarkkitehdiksi kouluttautuneen Sami Wirkkalan ja kuvataiteilija Maaria Wirkkalan. Keramiikan värit syntyivät sokkona: kun Bryk siveli laatalle vihreitään ja turkoosejaan, liilojaan ja purppuroitaan, hän näki vain limaisenharmaan pinnan. Modernisoidut Madonna-aiheet heijastivat omaa äitiyttä; toki niihin vaikutti taiteilijan ihailema vanha taidekin. design Lintuaihe oli Brykille tärkeä, niin kuin myös perhoset myöhemmin. Brykin koruttomia viivoja säestää henkilökohtaisuus. TWRB säätiö. Rut Bryk työn äärellä 1950-luvulla. Antiikki & Design 44. Äiti ja lapsi, 1950, Kyösti Kakkosen kokoelma. Enkeli, 1950-luvun alkupuoli
Ilmaisun pelkistyessä Bryk liittyi kansainvälisen modernismin virtaan. Näiden kulttuurisymboleiden voimalla kovia kokenut maamme kurotti kohti kauniimpaa huomista. Vastaus on nimittäin perin yksinkertainen: hän oli molempia, ja lisäksi kolmiulotteisesti ajatteleva kuvanveistäjä ja tilan tekijä. Kaupungista, 1958, esittävät elementit puuttuvat jo, silti koko teos on tavallaan esittävä. Käytännöllisyys ja demokratia jäivät taka-alalle, kun valikoitu taiteilijajoukko syventyi luomaan harmaan arjen yläpuolelle kohoavia teoksia. Suomen kaupunkiliitto. Ahmedabad II, 1968. Antiikki & Design 45. TWRB säätiö. Pinnasta tuli kosketettavaa arkkitehtuuria, joka edelleen tarinoi ikään kuin iholle pyrkien. SUOMESSA ELETTIIN epävarmoja, materiaalisesti köyhiä aikoja, mutta taideteollisuutta siivitti itsepäinen taidetahto: unelma kauneudesta. Onkin ehkä turha kysyä, oliko Bryk kuvantekijä vai keraamikko. Sille tielle hän jäi, muttei koskaan antanut kutsua itseään keraamikoksi – kunnioituksesta alan koulutuksen saaneita kollegoitaan, Toini Muonaa ja Kyllikki Salmenhaaraa kohtaan. Niitä Bryk sopeutti yhä uusiin työtapoihin. Rut Bryk oli sekä kuvantekijä että keraamikko ja vielä kuvanveistäjä. Arkkitehdin uraa tähynnyt taiteilijanalku esitteli linovedoksiaan Nuorten näyttelyissä, kun hänet kutsuttiin kokeilemaan siipiään Arabian taideosastossa. Designmuseon Taikalaatikko-näyttelyssä Arabian tehdasta esitellyt lyhytelokuva Savi elää (1943) palauttaa mieleen sotavuodet. design Nymankaan ollut lasi-, vaan huonekalusuunnittelija; Timo Sarpaneva oli graafikko; Michael Schilkin ei ollut saanut koulutusta lainkaan! Lahjakkuus, ahkeruus ja kunnianhimo painoivat vaa’assa enemmän kuin koulutus. Samaan aikaan syntyneissä varhaisteoksissa ihastuttaa lempeä kuvakerronta ja hehkeä kolorismi. Elokuvan optimistinen kauneususko herkistää Brykin uran lähtökohdille. › Intian-matka räjäytti hetkeksi taiteilijan väripankin
Brykin taide palauttaa mieliin aikakauden, jolloin taide ja teollisuus kulkivat käsi kädessä. Uran varhainen huipennus oli Milanon triennaali 1951: Brykin uudella tekniikalla luomat, lämpöä henkivät seinälaatat palkittiin Grand Prix’llä. 1960-luvun loppu oli taiteilijan nuorekkainta aikaa; siitä kielii Candy-nimikkeen alla syntynyt teosryhmä. NÄYTTELYN YHTEYDESSÄ ilmestyy kirja Rut Bryk – Elämän taide, jonka on kirjoittanut lehtemme asiantuntijanakin toimiva näyttelyn kuraattori, FT, dosentti Harri Kalha. emma.museum. Uudistuminen tapahtui suurin piirtein 7?10 vuoden välein. NÄYTTELY JA KIRJA RUT BRYK – Taikalaatikko -näyttely 4.9. design MIKÄ RUT BRYKISSÄ koskettaa. BRYK UUDISTUI useaan otteeseen perinpohjaisesti – se ei ole mikään selviö, kun puhutaan keramiikasta. Moderneinkin muotokieli säilyttää aistillisen ja intiimin pohjavireen. Loppukauden teoksissaan Rut Bryk siirtyi väreistä ja ornamentiikasta työstämään valoa ja varjoa. Ideoitahan maailmassa riittää, mutta niiden toteuttaminen on toinen asia. Kauneus on yksinkertainen avainsana. Hauraassa taiteilijassa piili myös tekniikan varma taitaja. Vaikka tekniset haasteet eivät pidä itsestään ääntä, jokaiseen uuteen vaiheeseen liittyi loputon määrä kompastuskiviä, jotka piti vierittää teosten edestä. Muistamme Brykin taiteen ääripäät: syvinä hehkuvissa sävyissä tarinoivat 1950-luvun seinälaatat sekä 1960?70-lukujen modernistiset kaakelisommitelmat. Kaakelisommitelma, n. Näyttelyitä oli vuosittain, ja niissä paljastettiin uusimmat valttikortit. Se perustuu pääosin EMMAan talletettuun Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiön kokoelmaan. Pontimena olivat tulevat näyttelyt Suomessa ja ulkomailla sekä monet ulkomaanmatkat. asti Espoon modernin taiteen museossa Emmassa, Ahertajantie 5, Tapiola. Teokset näyttäytyivät seinillä häilyvinä tunnelmina. Nämä kaksi modernin keramiikan ääri-ilmiötä ovatkin keräilymaailman kiintotähtiä. Se viihtyy materiaalisissa tekijöissä – aistillisissa väreissä ja pintatekstuureissa – mutta se lymyilee myös taiteilijan yksityisessä sielunmaisemassa. Antiikki & Design 46. 100-VUOTISJUHLANÄYTTELY esittelee ennennäkemättömän laajasti Rut Brykin tuotantoa. Brykin modernismi on tunnelmallista, jopa leikkisää. Vaikka Bryk oli tinkimätön modernisti, hänen taidettaan siivitti vahva henkilökohtaisuus. Siirtymä abstrakteihin reliefeihin ja tilaa jäsentäviin teoksiin oli vahva kehityskaari, joka vaati määrätietoista uudistumista. 1969. Kevään tulo pohjoiseen, 1984, Suomen suurlähetystö, New Delhi. Kollegoiden välinen kilvoittelukin inspiroi. TWRB säätiön kokoelmat. www. Bryk oli ihmisenä ujo, jopa hauras, mutta hänessä piili myös haasteista nauttiva, itsevarma teknikko. Syksyllä näyttely jatkaa Oulun taidemuseoon. Molemmat veljet olivat insinöörejä, joten matemaattinen taipumus ja isojen teknisten prosessien ymmärrys lienevät verenperintöä. Arabian maineikkaasta taiteilijajoukosta vain yksi on yltänyt samaan: Kyllikki Salmenhaara kuusi vuotta myöhemmin
Palmse on ehkä Viron tunnetuin ja ensimmäinen täysin kunnostettu kartanokokonaisuus puistoineen. VARAUKSET 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja lomalinja.fi/antiikki-ja-design Palvelumaksu 23 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. LAUANTAI 17.9. Hintaan sisältyy • laivamatkat Tallinkin laivoilla kansipaikoin • ohjelman mukaiset kuljetukset ja tutustumiskäynnit • majoitus 2 hengen huoneessa • ohjelman mukaiset ruokailut (1 x aamiainen, 2 x lounas, 1 x illallinen) • matkaemännän ja suomenkielisen paikallisoppaan palvelut LISÄMAKSUSTA • 1 hengen huone 45 e • aamiaisbuffet laivalla 10,50 e • illallisbuffet laivalla 25 e Antiikki & Design 47 lukijamatka SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Bulevardi 40 | 2.6.–4.9.2016 | 10–12 € | Opastus lauantaisin klo 14 | www.siff.f i Tiepolo Venetsialaisia fantasioita Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma. Pohjois-Viron kauniissa kansallismaisemissa! Matkanjohtajana päätoimittaja Maija Toppila, paikallisoppaana Katrin Roomet. 7 KARTANON MATKA VIROON Lähde syysretkelle nauttimaan seitsemän kartanon tunnelmista 16.–17.9. 20.30 Paluu Tallinnaan ja laivamatka Helsinkiin, jossa 22.30. vasta kunnostetussa uusgoottilaisessa Keila-Joan kartanossa. OHJELMA PERJANTAI 16.9. Se toimii nykyisin museona ja näyttelytilana. Opas ryhmää vastassa Tallinnassa, josta matka jatkuu uusgoottilaiseen Keila-Joan kartanoon. Illallisbuffet lisämaksusta. 10.30 Tallink Express lähtee Länsisatamasta Tallinnaan, aamiaisbuffet lisämaksusta. HINTA 349 e. Illaksi saavumme 1500-luvulta peräisin olevaan Vihulan kartanoon, jossa 3 ruokalajin illallinen ja majoittuminen. Aamiaisen jälkeen tutustumme Lahemaan kansallispuistossa sijaitseviin Sagadin ja Palmsen kartanoihin. Sagadissa on Viron ainut rokokootyylinen päärakennus. Vierailu ja lounas Viron vanhimmassa, 1200-luvulta peräisin olevassa Kõuen kartanossa. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Vierailemme mm. Lounas Padisen kartanossa ja tutustuminen ainutlaatuiseen Kõltsun kartanoon
Antiikki & Design 48. Lassi Patokorpi on ostanut ranskalaisen paidan saksalaiselta keräilijätuttavaltaan. Takki on kotimainen löytö, housut vanhan mallin mukaan tehtyä uustuotantoa. Solmio tuli kaupanpäällisenä
Englantilaisen filologian ohella hän on opiskellut muun muassa museologiaa ja työskentelee tällä hetkellä Seurasaaren ulkomuseossa. Nykyään 25-vuotiaan herrasmiehen omimmaksi muotiaikakaudeksi on noussut 1900-luvun alku. Vanhat esineet vetoavat minuun lähinnä esteettisyytensä ja laatunsa vuoksi. MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG K un tulee sisään Lassi Patokorven kotiin Helsingin Kruununhaassa on kuin sukeltaisi aikakapseliin. En milloinkaan tee hankintoja vain kartuttaakseni kokoelmaani. Kun ostan vaatteita, aion käyttää niitä. Kansio kätkee sisälleen kiehtovia yksityiskohtia tuotteiden valmistajista, myyntipaikoista ja jopa edellisistä käyttäjistä. . . Tuntuu liki hullunkuriselta, että voin saada laadukkaana käsityönä valmistettuja vaatteita tai huonekaluja halvemmalla kuin nykyajan kertakäyttötuotteita, hän kertoo. Kun tänne tulee vieraita, minulta usein kysytään vintage-keräilyharrastuksestani, koska kotini on sisustettu 1900-luvun alun kalusteilla. › Antiikki & Design 49. LASSI PATOKORVEN vaateja asustekokoelma tekee vintage-harrastajaan vahvan vaikutuksen. Lassi Patokorpi ei kuitenkaan kaihoa menneisyydessä elämistä, ja niinpä olohuoneen nostalgisen harmonian rikkookin litteä tietokoneruutu. Liikkeen tavoitteena oli taiteen tarjoaminen kaikille teollisen tuotannon turruttavuuden sijaan. Tampereella toimineen Attilan kenkätehtaan art deco -koristeiset kengät ovat Lassi Patokorven kokoelman helmi. Myös Lassi Patokorven tyttöystävä, baskimaalainen Amaia Apellaniz rakastaa vintagea. . Pariskunnasta kuitenkin juuri herra on innokkaampi sisustaja. Minulla ei juuri Tärkätty pellavainen irtoetumus on ollut juhlakäytössä. Silti Lassi Patokorpi ei koe itseään keräilijäksi. Jos sen haluaa pesettää, se täytyy lähettää Englantiin. . Silmille ei pomppaa mitään muovista tai keinotekoista, sillä asunnon sisustus edustaa puhdaslinjaista jugendia seinävaatteineen ja hapsuvarjostinvalaisimineen. Olen aina arvostanut jugendia, sillä siinä ornamentaalisuus yhdistyy moderniuteen tyylikkäästi, hän arvioi. Opinnäytetyössään hän rakensi sillan menneisyyden ja tulevaisuuden välille tutkimalla, miten nykyteknologiaa edustava 3D-tulostaminen voi jatkaa John Ruskinin ja William Morrisin perustaman Arts & Crafts -liikkeen ihanteita. keräilijä Kauluksia myöten herrasmies Lassi Patokorpi on sonnustautunut vanhan ajan tyyliin lukioikäisestä asti. Itse en kysy Ikea-keräilyharrastuksesta, vaikka astuisin pelkästään sen huonekaluilla sisustettuun kotiin, hän vitsailee. Hän on luetteloinut museoluokittelun kriteerit täyttävään kansioon tiedot kokoelmastaan, joka sisältää sisustus esineiden ohella myös kenkiä, solmukkeita ja šakettitakkeja
. Arjesta voi tehdä kaunista edullisesti vanhoilla ja kiinnostavilla tavaroilla. Rakkaussuhde entisajan tyyliin syttyi lukiossa, kun silloinen tyttöystävä innosti Lassin pohtimaan tyyliään. muutamia vanhan mallin mukaan uustuotantona tehtyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. . Hiihtolenkkejä varten varastossa on 1930-luvun sarkainen ”Vanhoilla tavaroilla arjesta voi tehdä kaunista edullisesti.” Antiikki & Design 50. Kalossinimikointinappien ansiosta herrasmies löysi omansa eteisen jalkinepaljoudesta. Irtokaulukset sopivat illanviettoihin, ja jalkapalloa voi pelata mainiosti 1960-luvun polvihousuissa sekä seuraavan vuosikymmenen Nokia-nappiksissa. Ammunetin pukimon merkki on viereisen sivun takista. Ensin komeroon kulkeutui 1960-luvun pukuja kirpputoreilta, mutta sittemmin ne vaihtuivat ennen toista maailmansotaa valmistettuihin vaatteisiin. Yhdysvaltalaisia solmioita on selvinnyt eurooppalaisia paremmin sodan yli. Siellä käydään keskustelua aiheesta ja täydennetään tietoja. Sen helmiä ovat muun muassa turkulaisen S. Solmioita löytyy paljon, samoin irtokauluksia. Siitä ei tiedetä paljon eikä ole myöskään kirjoitettu juuri mitään, joten se kiehtoo tutkijaluonnetta. 1910-luvulla muotiin tulivat miestenpaidat, joiden etumuksessa käytettiin kuoseja ja värejä. Ehkä juuri siksi Lassi Patokorpi tuli perustaneeksi Fintage-verkkoportaalin alan harrastajille. KURKISTUS VAATEKAAPPIIN on kuin visiitti Tauno Palon Suomi-filmeissä esittämien sankarien elämään. Itseäni kiinnostaa silti enemmän monien väheksymä suomalainen vaatturintaito ja kenkätehtaidemme tuotanto. Virosta löytynyt olkihattu on käsitelty lakalla ryhdikkääksi. ole nykyajan vaatteita . keräilijä S. Lassi Patokorpi on kuitenkin löytänyt jopa Suomesta oman aikansa elegantteja edustajia. Pieni bakeliittirasia kätkee sisälleen joukon kaulusnappeja. Jälkimmäisiä tulee harvoin mutta isoina ryppäinä vastaan kirpputoreilla ja myyntitapahtumissa. SUOMALAINEN MIESTEN vintage on se, joka on ennen kaikkea vanginnut Lassi Patokorven mielen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa, joiden maaperillä ei käyty sotaa 1900-luvulla, on säilynyt paremmin vanhoja miesten vaatteita. Ammunetin vaatturinliikkeen vuosisadan alussa valmistama bonjour-puku ja eurolla seinäjokelaiselta kirpputorilta löytyneet tamperelaistehdas Attilan valmistamat art deco -kengät 1930-luvulta. Lipastoon on järjestetty siististi myös monia muita nykykäytöstä jo kadonneita miesten asusteita, kuten sukkanauhoja ja kalossien nimikointinappeja. Hän alkoi myös järjestää alan tapahtumia, kuten entiseen kotikaupunkiin Tampereelle piristysruiskeen tuovia Vapriikkija Suvi-Vintagea. Silloin niitä kannattaa hankkia useita kerralla, koska pesetys ja tärkkäys on vaikeaa. VANHAN AJAN vaatteilla pärjää Lassi Patokorven mielestä hyvin modernissa elämänmenossa
keräilijä ARKIVAATTEITA KANNATTAA ETSIÄ ARKIPUVUT OVAT kiinnostavampia harvinaisuuksia kuin juhla-asut, Lassi Patokorpi vinkkaa. Antiikki & Design 51. Bournemouthia lähempää ei erikoispesulaa löydy. Šaketti on kotimainen, Turussa 1900luvun alussa toimineen S. En erityisemmin harrasta vanhaa musiikkia, mutta minulla on kuitenkin kaksi kohtuuhintaan löytynyttä gramofonia. Vanhat irtokaulukset, -etumukset ja frakkipaidat kun pitää lähettää pesetettäviksi englantilaiseen Barker-pesulaan, joka tunnetaan myös Downton Abbey -sarjan puvustajien luottoapurina. . Atlas-urheiluasu. Piknikille gramofoni luo hauskaa entisajan tunnelmaa. toukokuuta tunnettiin olkihattupäivänä, jona sen käyttösesongin saattoi aloittaa. . Tyttöystävän ompelema lätsä täydentää 1930-luvun sarkakankaisen hiihtoasun. Aina toki vintage-asujen huolto ei ole kovin helppoa. Vanhoja juhla-asuja on säilynyt enemmän kuin arkivaatteita. Silintereitä liikkuu markkinoilla paljon. Arjen vaatteita sen sijaan on säilynyt vähemmän. Jopa pellavainen, jäykäksi tärkätty irtoetumus on Lassi Patokorvella usein käytössä. KIRPPUTOREILTA ja myyntitapahtumista löytyy yhä runsaasti miesten vintage-vaatteita. Ammunetin pukimon valmistama. Olkihattukauden kunniaksi eväsretkelle voi pakata myös gramofonin. Tukholmassa käydessä Lassi Patokorpi suosittelee vierailemaan Old Touch -liikkeessä (Upplandsgatan 43, oldtouch.se). HINNAT OVAT usein edullisia, sillä tietämys miesten vintage-vaatteista on vähäistä. Entisaikaan 15. Minulla on kaksi hyväkuntoista 1900luvun alun olkihattua, joista toisen olen hankkinut Virosta ja toisen Englannista. Usein ne ovat ylihinnoiteltuja. Kesän tullen Lassi Patokorpi painaa päähänsä olkihatun
Pihlman) Lindströmin häitä vietettiin Uudessakaupungissa 1900-luvun alussa. 2. Muotia musta, Porvoo 1890-luku Edla Maria (os. Morsiamen päässä on myrttikruunu, myös sulhasella on rintapielessään myrttikoriste. 1 2 Mustan puvun käyttö jatkui varsinkin maaseudulla 1900-luvulle. Wijkberg) ja Axell Fallströmin hääkuva on otettu mahdollisesti Porvoossa. 3. Puvun rintapieltä koristaa morsianta myötäillen myrttikoriste. ajankuva Hääpuvun vuosikymmenet Morsiamen valkoisen hääpuvun perusmalli syntyi 1900-luvun alussa, mutta eri aikojen muodit ovat lyöneet siihen leimansa. Poimi tästä vinkit vintagehäihin! ANTTI KAIJALAINEN KUVAT FINNA 1. Valtaosa 1800-luvun morsiamien hääpuvuista oli valkoisia, mutta myös musta hääpuku valkoisella hunnulla oli muodikas. Huntu, joka ilmaantui hääpukuun 1800-luvun alussa, on yhtä pitkä kuin laahus. Morsiamen puku on ajalle tyypillinen, siinä on kapea vyötärö, korkea tuettu kaulus ja puhvihihat sekä juhlava pitkä laahus. Jotain vanhaakin on säilynyt: huntu on edellisten vuosikymmenten tapaan pitkä. Myrttiseppele kuului ajan häämuotiin, ja sitä tehtiin myös vahasta. Miehen asun perustana on ollut tumma puku. Mies meni vihille klassisesti pukeutuneena: tumma puku, valkoinen paita ja solmuke. Ku va Ka re ll, A xe l A le ks an de r Pe tt er ss on , Ke ra va n m us eo , El na G ra nq vi st in ko ko el m a Ku va U ud en ka up un gi n m us eo › Antiikki & Design 52. Klassinen puku, 1900-luvun alku Severin ja Cecilia (o.s. Jazz-ajan tuulet, Helsinki 1927 Helsinkiläisen morsiusparin hääkuvassa modernin ajan uutuudet näkyvät ennen kaikkea morsiamen tyylissä: polkkatukka, aikaisempaa suoralinjaisempi ja lyhyempi puku, otsaripa sekä suuri morsiuskimppu
3 Ku va Er ic Su nd st rö m , H el si ng in ka up un gi nm us eo Antiikki & Design 53
Upseerin häät, Helsinki 1928 Kapteeni Jönnick ja hänen morsiamensa on kuvattu todennäköisesti kotioloissa. 7. Tilannekuva kirkossa, 1962 Vielä 1960-luvun alussa morsian astui vihille 1950-luvulta periytyvässä selkeälinjaisessa kellomaisessa puvussa. Siveyden kruunu, Lahti 1949 Tauno ja Nina Marjala menivät naimisiin 1949. Miehen tyypillinen hääpuku oli tumma puku. Sulhanen, Johan 4 5 Wolfgang Martin, on pukeutunut tummaan pukuun, miehen yleisjuhlapukuun. Ku va Er ic Su nd st rö m , H el si ng in ka up un gi nm us eo Ku va Pi et in en , M us eo vi ra st o Antiikki & Design 54. Ajan häämuodista kertoo morsiamen kruunu, joka on neitsyyden vertauskuva. Muhkeat morsiuskimput olivat yhä muotia. 9. Puku on ballerinapituinen ja hiuksia somistaa pieni päähine tai panta. Tapio Saran ja Raija Nukarisen vihkitilaisuus Jalasjärven kirkossa. Metallikruunut jäivät pois käytöstä 1700-luvulla, kun tilalle tulivat myrttitai appelsiininkukkakruunut. Ne palasivat muotiin 1930-luvulla, ja niitä teki muun muassa Kalevala Koru 1940-luvulla. Irrallista kädessä pidettävää morsiuskimppua ryhdyttiin käyttämään 1870-luvulla, ja 1920–40-luvuilla ne olivat erityisen näyttäviä. Pitkä helma palaa, Helsinki 1934 Helsinkiläinen maisteri Saariaho on pukeutunut vihkikuvaansa epämuodollisesti ja jopa arkisesti: jalassa on sakettihousut, mutta ei etiketin mukaista polviin ulottuvaa takkia. Kruunu on morsiamen hääkoruista vanhin, ja raamatullista perua itseltään Neitsyt Marialta. Samalla vuosikymmenellä muotiin tulivat jopa minimekot. Romantiikka elää, 1970-luku Hääperinteet vaatteineen arkistuivat 1970-luvulla, mutta epämuodollisuuden rinnalla eli romanttinen häämuoti. 6. Ballerinamuotia 1950-luvulta Morsian Riitta Liisa Penttisen hääasu seuraa 1950-luvun iltapukeutumisen tyyliä. Se tukeutui perinteeseen morsiamen valkoisine pitkine pukuineen, huntuineen ja kukkakimppuineen. 5. Valkea neilikka oli sulhasen rintapielessä suosittu. 8. Morsiamen hääpuvuissa palattiin taas pitkiin helmoihin. Upseerit käyttivät vihkipukunaan juhlaunivormuaan, joka samalla oli merkki yhteiskunnallisesta asemasta. Morsiamen puku on 1920-luvun muodin mukaisesti lyhyt ja suoralinjainen. Jorma Kiiskin ja Kaija Salosen häät 1962 kertovat kuvaamisen kehittymisestä ja arkistumisesta: hääkuvia voitiin nyt ottaa myös kirkossa. Puku on varmasti ollut sulhasen mielestä käytännöllinen, mikä korostuikin 1930-luvun pukeutumisessa. Miesten häämuodissa näkyivät ajan virtaukset, joista selvimpiä olivat leveät lahkeet. Päätä koristaa huntu ja otsaripa. Ajan morsiuskimput ovat aikaisempaa pienempiä ja muodoltaan pyöreämpiä. ajankuva Frakki oli 1920-luvulla paremmissa piireissä miehen perushääpuku. 4
ajankuva 6 8 7 9 Ku va Ku va si sk ot , M us eo vi ra st o Ku va Ilo m an ts in M us eo sä ät iö Ku va Pe kk a Ky yt in en , M us eo vi ra st o Ku va Ja la sj är ve n m us eo Antiikki & Design 55
Peili on sekoitus empireä ja kustavilaista tyyliä. Antiikki & Design 56. Liisa Korpisen kunnostamat salin tuolit ovat peräisin Sakari Korpisen kotipappilasta Someron Rankkulasta, jonne ne hankittiin 1940–50lukujen vaihteessa. Kattokruunu on koottu osista. Pöytä on 1700-luvulta
Kaupungissa pelkkä auton renkaiden vaihto oli hankalasti järjestettävissä, huonekalujen kunnostamisesta puhumattakaan, pappina työskennellyt Sakari Korpinen kertoo. Lintilän nykyinen päärakennus valmistui 1800-luvulla. › Antiikki & Design 57. – Halusimme paikan, jossa voisimme harrastaa ja puuhastella. – Lähentelimme kuuttakymmentä, ja jos talo olisi pitänyt alusta alkaen rakentaa uudestaan, emme olisi ikinä saaneet sitä valmiiksi. Toistakymmentä vuotta Korpiset kiersivät pitkin Etelä-Suomea ja etsivät paikkaa, jossa voisivat toteuttaa itseään. Isännälle rötiskökin olisi kelvannut, mutta vaimolla oli realistisempi näkemys. Puistomaisessa puutarhassa on riittänyt töitä. Joidenkin mukana olisi tullut maata hehtaaritolkulla. Haave vanhasta talosta maaseudulla johti Korpiset Varsinais-Suomeen. Korpiset uusivat ulkolaudoitusta ja maalasivat talon Uulan maalilla. Kriteereiksi pariskunta listasi, että piti olla ainakin 200 vuotta historiaa sekä ympäröivää puistoa. Lintilä, hyväkuntoinen 1800-luvun kartano Perniössä, oli unelmien täyttymys. Molemmat olivat kiinnostuneita antiikista, ja huutokauppoja kierrettiin peräkärryn renkaat savuten. TEKSTI JA KUVAT KATRI LEHTOLA V uosien ajan Helsingissä asuessaan Liisa ja Sakari Korpinen nauttivat kaupungin kulttuuritarjonnasta mutta kaipasivat luontoa ja kävivät ahkerasti retkeilemässä muun muassa Nuuksiossa. Pariskunta on lisännyt jo valmiina kasvaneiden perennojen joukkoon luonnonkukkia. Se oli säilynyt hyvässä kunnossa. Myytäviä kohteita kyllä oli, mutta monet olivat todella huonossa kunnossa tai vääränlaisilla remonteilla pilattuja. kotona ”Halusimme paikan, jossa voi harrastaa” Liisa ja Sakari Korpinen etsivät pitkään taloa, jossa olisi historian havinaa, puistoa ympärillä sekä tilaa puuhailla kaikenlaista ja sisustaa antiikilla
Hän myös kuljetti Pohjanmaalta ison, arviolta 1700-luvun aitan. Talousrakennuksista paloilta ja purkamiselta olivat säästyneet makasiini ja aitta. Pihan laitaan Sakari Korpinen rakensi kesäsaunan uskonnonopettajana työskennelleelle vaimolleen. Korpisten hankkiessa paikan hehtaarin tontilla oli 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus ja 1700-luvun alkupuolen drenktupa eli väentupa. Liisa Korpinen oli vaikuttunut, talo oli hyvässä kunnossa ja peruskorjattu oikeilla menetelmillä. Pappi ja kirjailija Erik Gustaf Ehrströmin muotokuva on 1800-luvun kopio Johan Erik Lindhin teoksesta. – Välillä tuntuu siltä, kuin ihmiset teki› Antiikki & Design 58. Hornin suvun lähdettyä Ruotsiin Lintilä toimi talonpoikaissuvun rusthollina. Putket oli uusittu, talon kahdeksan tulisijaa kunnostettu ja katto korjattu. Kustavilainen lipasto löytyi edullisesti, sillä sitä oli säilytetty sikalassa. Ympärillä pariskunnan vierailua tarkkaili tukeva joukko iäkkäitä tammia ja vaahteroita. Göran Hongellin suunnittelemaa lasimaljaa käytettiin Sakari Korpisen kastemaljana. Ponnistelut ovat olleet raskaita, mutta palkitsevia. – Talvella tie on jo aamulla aurattu, kun Helsingissä saimme taistella lumikaaoksessa pitkälle iltapäivään, hän nauraa. Ympäröivät pellot oli myyty jo aiemmin. Talo oli kohdannut remontissa vain muutamia menetyksiä: eteisaulan kattomaalaus oli purettu ja drenktuvan alkuperäisiä lattialautoja hävitetty. Venäläinen kahviastiasto Kuopion Haapalahdesta on Liisa Korpisen isoäidin kihlajaislahja. Ensimmäinen tiedetty omistaja oli valtaneuvos, Joensuun kartanon herra Klaus Henrikinpoika Horn. Lattiatkin oli nostettu ylös ja kunnostettu, mutta näki selvästi, että pintaremonttia tulisi riittämään uusillekin asukkaille. Hajun takia se oli hiottava ja maalattava uudelleen. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Liisa ja Sakari Korpinen sekä Bertha-koira. TALO 1800-luvun alussa rakennetussa kartanossa on reilut 200 neliötä. LOPULTA VUONNA 2004 perheen lasten jo muutettua omilleen Korpiset ajelivat Perniön Lintilään, jossa myynnissä oli vanha puurakenteinen kartano piharakennuksineen. Lintilän (entinen Lindilä) historia ulottuu ainakin 1500-luvulle. TALO MAALATTIIN sisältä ja ulkoa. Sakari Korpista epäilytti talon edustalta kulkevan hiekkatien läheisyys, mutta sekin osoittautui hyväksi. Hopeisen vaasin samainen isoäiti sai aikoinaan Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuralta. Hopeinen 1700-luvun kermakko on venäläinen. Aluksi pariskunta teki remonttia töidensä ohella, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen aikaa on ollut enemmän. Ulkolaudoitusta uusittiin. Sisäverhoiluissa oli yleisen lastulevyn sijasta käytetty puukuitulevyä ja ulkomaalauk sessa perinnemaaleja. ERITYISTÄ Iso 1700-luvulta oleva drenktupa ja päätalon kulttuurihistoriallinen kirjasto
Taaempana kirjastossa näkyvä purjevene on Naantalin kirkkolaivan kopio. Votiivilaivoja lahjoitettiin kirkoille muun muassa kiitokseksi merihädässä olleiden merimiesten pelastumisesta. Eteisaulan kaappikello on huutokauppalöytö. Sakari Korpinen sai sen erään rippikoululaisensa isältä, joka oli merimies ja votiivilaivojen tekijä. Antiikki & Design 59
Tässä piilosilla lapsenlapset Aaron ja Iisak. Kattokruunu edustaa empiretyyliä. Vanhat kartat kiehtovat historiaa harrastavaa pariskuntaa. Makuuhuoneen venäläinen kaappi ostettiin huutokaupasta palasina ja koottiin uudelleen. Ylväs veistos on tuotu Abruzzosta Italiasta. Lintilässä on aina elämää, sillä lähipiiri vierailee tiheästi. Antiikki & Design 60
Hyvärinen oli Liisa Korpisen isän sukulainen. Antiikki & Design 61. Rapattua pintaa vasten vanhat tinaesineet tulevat esiin kauniisti. Vuonna 1994 sen entisöi Hannu Sinervo. Keittiön puuhellaa lämmitetään joka päivä. Osa niistä on kunnostuksen jälkeen asennettu Lintilään. Salin kattomaalauksen teki 1800-luvun puolessa välissä Tammisaaren kirkkomaalari. Helvi Hyvärisen veistos saatiin aikoinaan Liisa Korpisen vanhemmilta. kotona Ostoja myyntiliikkeistä on vuosien aikana tarttunut Korpisten matkaan pilkkahinnalla kymmeniä vanhoja lukkoja
Antiikki & Design 62. Drenktuvan huonekalut ovat pääosin olleet siellä aina. Vaalean sininen kustavilainen kaappi on Sakari Korpisen löytö huutokau pasta. Suurin osa kuparipannuista on peräisin Sakari Korpisen mummolasta Sippolan Hohdilta
Molempien vanhempien kuoltua suvus sa kulkeneita tavaroita periytyi Korpisille ja tuntui, että seinät alkoivat notkua liitoksis taan. Historiatietoa ja sivistystä pariskunnalle on kerääntynyt kunnioitettavasti. Kun pintaremontti valmistui, alkoi sisus taminen. 050 494 1710. – Vähällä rahalla, kovalla vaivalla ja et sien oikeista paikoista pystyy luomaan kau nista. Korpiset ovat aloittaneet uutena harrastuk senaan pienet viikonloppumatkat Euroop paan, jonne he ottavat aina mukaan yhden tai pari lastenlastaan, kunkin vuorollaan. Nautimme ”Ihmisten pitäisi iloita kättensä saavutuksista.” 1700-luvun alusta oleva drenktupa on yksi tilan vanhimmista rakennuksista. Sitä halu taankin jakaa myös seuraaville sukupolville. Nyt nautimme suunnattomasti, kun Säterin Antiikissa voimme paitsi päästä ylimääräisistä tavaroista eroon myös tavata samanhenkisiä ihmisiä ja jutella antiikista, Liisa Korpinen iloitsee. Antiikki & Design 63. – Tiedostamme, että elämämme on lop pusuoralla. kotona sivät vain tunteja eivätkä iloitsisi kättensä saavutuksista. Matkoja tehdään vuosittain ainakin pari. Ylläpidämme saavutettua unelmaamme, Sakari Korpinen pohtii. Sen kellarin on arvioitu olevan jopa Hornien ajoilta 1500-luvulta. Vuosia sitten hankitut talonpoikaiskalusteet olivat jo aiemmin saaneet osittain väistyä kaupunkikotiin kunnostettujen tyylikalus teiden tieltä. Säterin Antiikki Lindilä, Lintiläntie 74, Perniö, p. – Lintilään päätimme tuoda ne kalusteet Lintilän rauhasta, käymme kansalaisopiston luennoilla, musiikkijuhlilla, usein hurau tamme Helsinkiin sukuloimaan ja messuun. – Luonto ja kauniit maisemat, historia, kirjojen lukeminen ja läheisemme, niistä me elämme. Korpiset keksivät perustaa makasiinirakennukseen Säterin Antiikin, jossa he myyvät pikkuhiljaa pois antiikkiaarteita, jotka eivät Lintilään mahdu. Kaiken puuhastelun ja remonttitöiden lomassa pariskunnan on pitänyt muistuttaa itselleen, että muutakin pitää tehdä, jotta tasapaino säilyy. Huutokaupoista vuosien saatossa hankittuja tavaroita oli jopa siinä määrin, että suurta osaa piti säilyttää varastossa. PARISKUNTA KEKSI perustaa pihapiirin vanhaan makasiiniin Säterin Antiikin, jos sa he myyvät ylijääneitä vanhoja tavaroita ja huonekaluja, joille heillä ei enää ole käyttöä. Paikanpäällä sitten nautimme tunnelmas ta, erilaisista ruuista, nähtävyyksistä ja mu seois ta, Liisa Korpinen kertoo. ja esineet, jotka merkitsivät meille eniten historiansa ja estetiikkansa kautta, Sakari Korpinen kertoo. Jokaisena päivänä haemme kontakteja, ihmisiä, luontoa. – Pappina ja opettajana olemme eläneet aina melko nuukasti ja opetelleet kunnosta maan itse. – Ennen matkaa tutustumme yhdes sä kirjojen ja muiden tietolähteiden avulla kohteeseen, sen historiaan ja kulttuuriin. Jotta voi nauttia, pitää nähdä vaivaa, Sakari Korpinen painottaa
Satusetä Hans Christian Ander sen tunnetaan myös paperileikkauksistaan. Tanskalaisnorja laisen Karen Bit Vejlen (s. ANNUKKA OKSANEN U nelmankevyitä pitsiku vioi ta, valojen ja varjojen leikkiä. Psaligrafialla on Tanskassa vahvat perinteet. Paperi leikkaus, psaligrafia, on perinteikäs Kiinas ta alkunsa saanut taiteenlaji. Andersen. Vieläkin paperileikkaukset ovat Tanskassa suosittuja kortteina ja koristeina. N ør ga ar d Ku va : A da m G rø nn e Antiikki & Design perinne elää 64. Keltatii lisessä rivitalossa, skandinaavista eleganssia henkivässä kodissa olohuoneen seinällä ko meilee koboltinsininen, soikion muotoinen, tarinoita rönsyilevä paperileikkaus. Sakset siveltimenä -näyttely on kiertänyt maailman gallerioita eri laajuudessa vuodesta 2009, Joensuun taidemuseossa elokuun loppuun. C. Paperileikkaus on peräisin Kiinasta. › Valtavat paperityöt ripustetaan näyttelyssä lasien väliin. Karen Bit Vejlen työt syntyvät Nivåssa, Sjellannin rannikolla Kööpenhaminasta pa rikymmentä kilometriä pohjoiseen. Paperileikkauksia teki jo satukirjailija H. Työtasoksikin kelpaa oman kodin ruokapöytä. Tanskassa paperileikkauksella on vahva perinne. Paperi on aivan tavallista ”A-nelosta”. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Paperileikkaus on tarinan kertomista” Tanskalais-norjalainen Karen Bit Vejle leikkaa paperista herkkää taidetta. Ku va : M et te K. 1958) värisevän herkät paperileikkauk set ovat kuin satua. Hänen näyttelynsä on parhaillaan esillä Joensuussa
Munanmuotoinen teos kuuluu sarjaan China Dialogue, jonka Vejle on tehnyt kiinalaisen Xiaoguang Qiaon kanssa. He esittelivät lohikäärmeisiin liittyvää omaa perinnettään. Linnut symboloivat kristinuskoa. Avain on tärkeä vallan symboli. Norjassa niitä näkyy muun muassa keskiaikaisissa sauvakirkoissa. Ku va : A da m G rø nn e Antiikki & Design 65. Tämä kuva esittää Urnesin kirkossa lohikäärmevaltaistuimella istuvaa, viljavarastojen avainta käsissään pitävää kuningatarta
Kesäkuussa töitäni on ensimmäisen kerran myytävänä Lontoossa. Mitä taiteesi on opettanut sinulle. Työ oli kiireistä, ja lopulta sairastuin krooniseen väsymysoireyhtymään (CFS, chronic fatique syndrome). – Näyttelyni kiertää maailmaa. Ballerina Bulldog seikkailee useissa teoksissa. Entä paperisi, millaista se on. Minusta valmiin paperileikkauksen avaaminen oli kuin taikuutta! 16-vuotiaana näin Tivolissa paperinleikkaajan työssään, ja ymmärsin, että sehän on taidetta. Sakset pelastivat minut. Miten työsi syntyvät. Bit Vejlen töistä löytyy niin tanskalaisfilosofi Søren Kierkegaardin pohdintoja kuin Norjan ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60-vuotisjuhlan kunniaksi leikattua ”paperivuoropuheluakin”. Andersenin vanhoilla saksilla! Hän on esikuvani. Parhaat sakset ovat äidin pienet ompelusakset. Silti häpesin leikkelyä pitkään ja piilotin työni maton alle. Minulla on myös varasakset, jotka otan mukaan matkoille. Millaisia saksia käytät. Sen hän teki yhdessä Kiinan ja maailman johtavan paperileikkaajan professori Qiaon kanssa. Tein niin jo lapsena. Olen opettanut ryhmiä, ja niissä näkee, kuinka terveellistä leikkaaminen on. En kuitenkaan näyttänyt töitäni kenellekään ennen kuin entinen kollega näki niitä yllätyskäynnille tullessaan vuonna 2008. Töissäni on aina tarina. Isot työt maksavat 130 000–154 000 euroa, pienemmät noin 15 000 euroa. Miten innostuit alasta. Teoksissa seikkailee myös usein Ballerina Bulldog, Bit Vejlen symboli sisäisille voimille, joita meissä kaikissa on. – Tässä ruokapöydän ääressä. Bit Vejle on suunnitellut sisustustuotteita tanskalaisen hopean ja designin suurelle nimelle Georg Jensenille ja tehnyt muitakin tilaustöitä, mutta paperileikkaustaide on hänen intohimonsa. Tanskalainen Bit Vejle on asunut elämästään 30 vuotta Norjassa. Siinä pitää keskittyä ja käyttää käsiä. Iltaisin sängyssä maatessani ajattelen töitäni. Minulla ei ole työhuonetta. Seattlen pohjoismainen taidemuseo on juuri tilannut minulta työn aulaansa. En ole koskaan teroittanut niitä. Työt ovat niin kevyitä, että näyttelyissä niitä esitellään lasilevyjen välissä. Neurologisen sairauteni takia en voinut palata vanhaan työhöni. Olen tehnyt töitä myös ranskalaiselle Hermès-luksusmerkille. Mikä sai sinut ryhtymään taiteilijaksi. – Paperi on halpaa, mutta yhden ison työn tekemiseen menee 9–12 kuukautta. – Olen leikannut lumihiutaleita jouluksi ja ”kotkotuskirjeitä” pääsiäiseksi aivan pienestä lähtien. – Suunnittelen ne päässäni aivan valmiiksi, koko kuvion. –Nopeus ei ole terveellistä. Muut nuoret harrastivat urheilua ja muita ”normaaleja” lajeja. Kuva ja siihen liittyvä tarina valmistuvat pienintä yksityiskohtaa myöten ennen leikkaamista. – Olen ensimmäinen, joka on saanut leikata H. – Työskentelin Norjan yleisradioyhtiön viihdetoimituksen toimituspäällikkönä. Kustannukset tulevat siis työajasta. Niitä ei ole koskaan tarvinnut teroittaa. Sanotaan, että jos saksien nivelruuvia pitää sydäntä vasten, niitä ei tarvitse teroittaa. Kun kuva on päässäni täysin valmis, hahmottelen paperille tukilinjoja ja alan leikata. Paperileikkausta ei voi kiirehtiä, se on slow artia. Miten teoksen hinta muodostuu. Missä työskentelet. En tarvitse mitään erikoistilaa. Tanskassa lähetetään pääsiäisen alla paperista leikattuja nimettömiä kirjeitä, joiden saajan pitää arvata lähettäjä. Suosittelen paperileikkausta terapiaksi. Töitäni on myytävänä kesällä ensimmäisen kerran. Niissä on kuitenkin usein painava tarina. Olen huomannut, että se on ominaisuuksiltaan parasta leikkaamiseen. C. Minua viehättää hänen tapansa kertoa tarinaa, ja paperileikkaus on minulle tarinankertomista. ”Sain ensimmäisenä leikata H.C.Andersenin saksilla!” Ku va : M ar ja an a M al ka m äk i Ku va Bj ør n Si gu rd H ov e Ku va : A da m G rø nn e Antiikki & Design perinne elää 66. – Aivan tavallista paperia, samanlaista kuin aaneloset ovat. Hän hälytti paikalle Trondheimin taideteollisuusmuseon, ja pian minulla oli näyttely. Missä töitäsi voi nähdä. Paperileikkaus eroaa maalauksesta siinä, että virheitä ei voi korjata. Äitini sakset pysyvät aina täällä kotona, enkä käytä niitä mihinkään muuhun kuin paperiin. Onko sinulla esikuvia. – Äitini pieniä ompelusaksia. Toukokuussa olen mukana London Craft Weekin avausnäyttelyssä. Minulla on Norjassa valtava paperirulla, mutta se on tosiaankin ihan tavallista paperia. Niin olen tehnyt. Lääkärini sanoi, että paperileikkaus nopeutti parantumistani. Se symboloi herkän kuoren alle kätkeytyvää voimaa
Alhaalla Frank-hiiri ihmettelee puuhunsa ilmestyneitä lintuja, eläimiä ja ihmisiä, joista jokaisella on oma tarinansa. Olen kuin kello, sillä työni vaatii sotilaallista kuria. Kuuntelen leikatessani musiikkia. A nd er se n Antiikki & Design perinne elää 67. Sairauteni takia väsyn helposti. Karen Bit Vejlestä on 2013 tehty englanninkielinen kirja, Master of Paper-Cut. 12.00 Lounasaika. asti Joensuun taidemuseossa, www.joensuu.fi/ taidemuseo. Kotisivut: www.papercutart.no Facebook: Karen Bit Vejle Instgram: Karenbitvejleofficial ja ballerinabulldog Sakset siveltimenä -näyttely 28.8. Mikä on tärkein työsi. Oletko koskaan halunnut heittää sakset seinään. Yritän matkoillakin seurata mahdollisuuksien mukaan aikatauluani. Se on kuin matematiikkaa tai palapelin kokoamista. Ilta kuluu levätessä. Kirjoittaja on professori Qiao Xiaoguang ja kustantaja ruotsalainen Arvinius + Orfeus. Tiedän jo tarkkaan, mikä saksien kulman pitää olla ja mitä paperi kestää. Pystyn leikkaamaan 20 minuuttia kerrallaan, sitten minun pitää levätä. Ku va : H el le S. Enää en leikkaa väärin. Parasta on arki kotona. Aiemmin haaveilin esimerkiksi alttaritaulusta, mutta sellaisen olen jo tehnyt. Olisi hienoa tehdä työ jonkun suuren suomalaisen arkkitehdin rakennukseen, leikkiä lasiseinän avulla tilalla, valoilla ja varjoilla. – En ole koskaan ollut turhautunut työhöni, vaikka ennen leikkasin paljon pieleen. Lumbyen Samppanjagaloppia kuunnellen. Kysyn heiltä, mitä he luulevat lastenlastensa ajattelevan heistä. ”PARASTA ON ARKI KOTONA” 5.00 Herään aikaisin. Karin Bit Vejle Paperileikkaustaiteilija Sirkuttava satupuu syntyi säveltäjä H.C. Millaisen työn tekemisestä haaveilet. – Haaveilen siitä työstä, jota teen. Juuri nyt teen vakavaa työtä vallasta: miten vallanpitäjät käyttävät valtaa ja rahaa siihen, että he keräävät enemmän valtaa ja rahaa, sen sijaan että parantaisivat maailmaa. Se on tehty Royal Copenhagen -posliinitehtaan näyttelyyn. Viiteen mennessä olenkin jo aivan poikki. – Aina se, jota teen parhaillaan. Aamun tunnit käytän konttoritöihin, sähköpostiin ja muuhun pikku puuhailuun. 17.00 Lopetan työn. 8.00 Juon teetä ja aloitan työt. Pitsireuna viittaa Blue Fluted -vatiin
Tämän kesän ohjelmassa on monia tapahtumia, muun muassa Kesäilta kartanossa 20.8. kulttuurimatka Kauppaneuvos Rafael Haarla rakennutti vuonna 1931 Laukon päärakennuksen, joka edustaa pohjoismaista klassismia. Antiikki & Design 68
Tällä kertaa syödään muun muassa parsaa, korvasieniä ja possua rosmariinikastikkeessa. Muitankin asukkaita Laukossa on: kartanon rakennuksiin on kunnostettu vuokra-asuntoja. Liisa Lagerstam asuu puolisonsa Jouni Minkkisen ja pariskunnan Nelli-tyttären kanssa sivurakennuksessa ja hänen äitinsä Leena Lagerstam päärakennuksessa. Sellainen on Laukon kartanon emännän Liisa Lagerstamin idea alkavasta kesästä. ARJA MAUNUKSELA KUVAT ERJA LEMPINEN K esävieraat piknikillä kartanon puistossa, kiertelemässä päärakennuksen huoneissa, lounaalla vanhaan talliin tehdyssä ravintolassa, konsertteja kuuntelemassa... Viime vuosina sinne on otettu vastaan ryhmiä, mutta nyt ovet avautuvat myös suurelle yleisölle. Hänen isänsä Juhani Lagerstam kasvatti hevosia, joista tunnetuin oli Suomen menestyneimpiin ravureihin kuu› Antiikki & Design 69. Kävijöitä odotetaan ensimmäisenä vuonna 30 000. JUHLATALLIIN eli entiseen talliin on katettu lounaspöytä kauden herkuista. Nyt pöydässä ei ole Laukon peuraa eli valkohäntäpeuraa, joka tuotiin 1930-luvulla Amerikasta Laukon maille, mutta keittiömestari Jarkko Pekonen lupaa, että sitäkin löytyy. kulttuurimatka Laukon kartano avaa ovensa Tuoko Laukko mieleesi Kurkien suvun, Elinan surman, barokin, hevoset vai peurat. Sille löytyy selityksensä historiasta, mutta aloitetaan nykyhetkestä. Samalla kartano pysyy omistajaperheen kotina. Eri rakennuksia riittääkin, kaikkiaan 30 kappaletta, ja niiden yhteinäinen uusklassinen tyyli kiinnittää huomion. Vesilahdella sijaitseva, yksityisomistuksessa oleva Laukko on Suomen tunnetuin historiallinen kartano. Tarjoilujen äärellä Liisa Lagerstam kertoo: – Kun kartano siirtyi minun ja mieheni omistukseen 2013, oli mietittävä, miten saamme kunnostettua rakennuksia ja pidettyä miljöön elävänä. Kartanon historiaan mahtuu paljon, ja nyt se avautuu vierailijoille
Edesmenneen isännän Juhani Lagerstamin uusrenessanssia edustavan työpöydän yllä on hänen suosikkitaulunsa, Helge Dahlmanin Passio, 1961. Laukosta löytyy mittava historiallinen tinakokoelma. Kurkien aikaisia tina-astioita esitellään nyt juhlavuonna suuressa barokkikaapissa. Rafael Haarla rakennutti uusklassisen viljamakasiinin 1934 pihapiirin keskipisteeseen omaksi muistomerkikseen. kulttuurimatka Kolme polvea Lagerstamin naisia Goldie-koiran kanssa kartanon puistossa: Liisa Lagerstam ja hänen tyttärensä Nelli sekä äitinsä Leena Lagerstam. Antiikki & Design 70
Se valmistui vuonna 1889 kartanon silloisen omistajan, paroni Standertskjöld-Nordenstamin talliksi. LIISA LAGERSTAMIN kirjoittama juhlakirja Laukko – Kuusi vuosisataa kertoo kartanon pitkän, kiehtovan historian kohokohdista ja nykypäivästä. kulttuurimatka BUSSILLA JA LAIVALLA LAUKON KARTANO osoitteessa Laukontie 32 Vesilahdella on avoinna vierailijoille 1.6.–20.8 ti–su klo 11–18. Hevoset eivät olleet uusien omistajien alaa. Jykevät kiviseinät jäivät pystyyn tulipalossa, kun punaiset polttivat pihapiirin rakennukset paronin torpparihäätöjen jälkeen. Suunnitteilla on esimerkiksi bed & breakfast sekä työtiloja taiteilijoille. Hienoimpia löytöjä on kolmipäistä kotkaa kuvaava koru, joka on peräisin noin 1 300 vuoden takaa Uralilta. Hän työsti Laukossa Kalevalaa ja keräsi lähikylistä talteen 1400–1500-luvuilta peräisin olevan Elinan surma -balladin, jossa surmaaja on Klaus Kurki. Tulipalo selittää nykyisten rakennusten yhtenäisyyden ja tyylin, 1920-luvun klassismin. NYKYISISTÄ RAKENNUKSISTA Juhlatalli on vanhin. Museoviraston luvalla seinään puhkaistiin nyt suuret ikkunat ravintolalle, Liisa Lagerstam kertoo. Maineikkaalle Kurkien suvulle Laukko päätyi tiettävästi 1200-luvulla, kun pirkkalaispäällikkö Matti Kurki sai läänityksen kuninkaalta. AVAJAISKESÄÄN osuu sopivasti juhlavuosi. RYHMÄT VOIVAT vierailla Laukossa ympäri vuoden. – On kulunut 600 vuotta siitä, kun Laukko mainittiin 1416 ensimmäistä kertaa historiallisissa asiakirjoissa, Lagerstam kertoo. – Sen jälkeen, kun vanhempani ostivat Laukon 1968, tallissa on ollut lihakarjaa sekä ratsuja ravihevosia. Kartanon alueella, Kokemäenjoen vesireitin varrella, on kuitenkin asuttu arkeologisten löytöjen perusteella paljon pitempään. Ajatusta matkailusta puolsi myös se, että Laukko sijaitsee Pirkanmaan kauniilla järviseudulla, ja tiloja riittää monenlaisiin toimintoihin. Kurkien aika päättyi, kun kartano myytiin 1817 Törngreneille. Ku va Ju ss i V ilj an en Antiikki & Design 71. – Olen koulutukseltani historioitsija ja innostunut antiikista ja taiteesta. Laukon kartanon laaja ja yhdenmukainen, 1930-luvulla rakennettu pihapiiri sijaitsee kapealla kannaksella Pyhäjärven suurten selkien välissä. Talli korjattiin Haarlan työhevosille. Laukon vuodesta 1929 omistanut liikemies Rafael Haarla halusi kartanomiljöönsä muistuttavat Engelin arkkitehtuuria. Liisa Lagerstam teki väitöskirjansa 1600ja 1700-lukujen vaihteen isännän Gabriel Kurjen elämästä. Siltä pohjalta tuntui luontevalta lähteä tekemään matkailuja kulttuurikartanoa. Mahtavimmillaan Laukko oli 1600-luvun barokkiaikana. Juhlatallissa toimii lounasravintola ja kesäterassi. › lunut Houston Laukko. Laukkoon pääsee Tampereelta bussilla sekä laivalla Laukontorilta Pyhäjärven yli. Syksystä alkaen on myös mahdollista vuokrata tiloja juhlia ja kokouksia varten. Sen pohjalta on nyt teetetty koru myyntiin. Kirja on kuvitettu Erja Lempisen valokuvin, joita on myös esillä valokuvanäyttelynä Laukossa. Heillä toimi kotiopettajana nuori ylioppilas Elias Lönnrot. Tarkemmat tiedot www.laukonkartano.fi
kulttuurimatka Laukon suuressa salissa on massiivinen 1700-luvun saksalainen salikaappi. Gerard Peemansin työpajassa Brysselissä noin 1660 kudottu gobeliini. Antiikki & Design 72. Haarniskan takana Jöns Kurjen (1590–1652) muotokuva. Harvinainen 1500-luvun gobeliini on Mooseksen historiaa esittävästä sarjasta. Emil Rautalan maalaus kuuluu uusvanhaan muotokuvagalleriaan, jonka Rafael Haarla teetti uuteen päärakennukseen. Justus von Egmontin suunnittelema tapetti on osa sarjaa, joka kuvittaa kuningatar Kleopatran ja Caesarin historiaa
Renessanssi-interiöörien inspiroiman Kurjen kamarin keskipisteenä on intarsiaja veistokoristeltu barokkipöytä, jonka yläpuolella on suomalainen 1600-luvun messinkikruunu. Antiikki & Design 73
Päärakennuksen portaikossa kotimaisen barokkikaapin yläpuolella on muotokuvassa Gabriel Kurki (1630–1712), josta kertoo Liisa Lagerstamin väitöstutkimuksensa pohjalta kirjoittama elämäkerta Laukon herra. – Kun vanhempani ostivat kartanon, täällä oli kalusteita, joita Rafael Haarla oli teettänyt Tampereen Höyrypuusepäntehtaassa. Yläkerrassa on esillä taidekokoel maa, muun muassa Juhani Lagerstamin suosikkeja Helge Dahlmania ja Kauko Lehtistä. Tänä kesänä päärakennuksessa on esillä erityisesti Liisa Lagerstamin isän Juhani Lagerstamin elämäntyö. KESÄPÄIVÄ LAUKOSSA Laukon kartanossa kuullaan myös Janne Koskisen Crusell-kvartetin puistokonserttia. Niitä on nyt kunnostettu kesän 2017 näyttelyä varten. Elävyyteen ja toimivuuteen kuuluu myös muutos. Antiikki & Design 74. Matkanjohtajana päätoimittaja Maija Toppila. 10.30 Saapuminen Laukon kartanoon. Tämä ei ole museo, vaan elävä koti ja toimiva suurkartano 600 hehtaarin maineen. lukijamatka Tänä kesänä on esillä Juhani Lagerstamin elämäntyö. 11.30 Kartanon emännän filosofian tohtori Liisa Lagerstamin juhlakierroksella tutustumme Laukon historiaan ja nykyisyyteen – taidetta, antiikkia ja arkeologiaa unohtamatta. OHJELMA 8.00 Lähtö Helsingistä Kiasman turistipysäkiltä. LIISA LAGERSTAM kertoo, että vierekkäiset huoneet, joilla nyt on kullakin taideteemansa, olivat lastenhuoneita: hänen omansa ja hänen kolmen veljensä. Kahvi/tee, täytetty maalaisleipä ja makea herkku kartanon kahvilassa. HINTA 159 e/hlö, johon sisältyy • bussikuljetus Helsingistä lähtien • ohjelman mukaiset sisäänpääsyt ja ruokailut (1 x kahvit, 1 x lounas) • asiantuntijaopas Liisa Lagerstamin kierros kohteessa VARAUKSET 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja lomalinja.fi/antiikki-ja-design Palvelumaksu 23 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. 16.00 Lähtö paluumatkalle. – Kyllä, minulla oli Dingo-julisteita seinällä, hän nauraa. 18.30 Saapuminen Helsinkiin. tutustumaan upeaan Laukon kartanoon! Huikea historia, tenhoava taide ja viihdyttävä musiikki kohtaavat kauniissa kartanomiljöössä. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Lounastamme kartanon ravintolassa Juhlatallissa. Lähde mukaan 27.7. Kierroksen jälkeen omaa aikaa ostoksiin ja näyttelyihin tutustumiseen. Antiikkiesineistämme hienoimpia ovat gobeliinit 1500-luvun alun Belgiasta. Silloin kartano palaa 1930-luvulle, Haarlan ja Suomi-filmin aikaan. Lagerstam on pohtinut, mikä erottaa Laukon matkakohteena muista kartanoista: – Suomessa on hienoja kartanomuseoita. 14.30 Myöhäinen lounas kartanon noutopöydästä. Alakerran mahtavat renessanssibarokkikalusteet ovat lähes samoilla sijoilla kuin perheen käytössä ollessaan, mutta keskilattioille on järjestetty tilaa kulkea. Siitä kertovat niin Houston Laukon pokaalit kuin talon antiikkisisustuskin. – Isä oli mieltynyt renessanssiruhtinastyyliin, joka sopii tänne, sillä huoneet ovat suuria. Jotta ihmiset tulisivat uudelleen, Lagerstam aikoo tarjota joka vuosi uutta nähtävää, ja kartanon historiassa riittää siihen aineksia. kulttuurimatka LOPUKSI NOUSEMME portaat arkkitehti Veikko Kallion piirtämään päärakennukseen, johon vierailijat saavat kesällä tulla sisään muutenkin kuin opastetuilla kierroksilla. Silloin sisustus oli varmaan vähän erilainen. 13.00 Klassinen konsertti kartanon vehreässä puistossa, esiintyjänä kolumnistimme Janne Koskisen Crusell-kvartetti
Isoisäni on saanut maljan lahjaksi. 2. Lähetä meille oma kysymyksesi! Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 3 › Antiikki & Design kysy esineistä 75. Malja tuli tuotantoon vuonna 1903 erään tukkukaupan toivomuksesta. Karhula-sarjaan kuului myös lautasia, vateja ja muita Mikä missä milloin Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti. Puristelasinen sarja on saanut vieläpä nimekseen Karhula. Setin vakuutusarvo on 150 e, arvio Antti Kaijalainen, Antiikki & Design. 3. Mitä ja minkä arvoisia pullot ovat. Pullot 2000-luvulta Löysin kirpparilta kolme vanhaa pulloa. kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Arvio Antti Kaijalainen. Karhulan malja Toivoisin tietoa maljan valmistajasta ja iästä, ja arvokin kiinnostaa. Jokaisen alareunassa on 9 pientä palloa, jotka on sijoitettu eri tavalla. B ympyrän sisällä on amerikkalaisen Brockwayn lasitehtaan merkki. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja 1 2 1. Päiväys voi olla myös mallin päiväys, jolloin pullot olisivat tätäkin uudempia. Pullot eivät ole vanhoja, veikkaan että ne on tehty 29.11.2001. Pronssisen korusetin malli perustuu viikinkiajan eli noin 800–1000-luvun koruihin, ja patinasta päätellen se on Kalevala Korun 1960–70-luvun tuotantoa. Pisteet ovat auttamassa koneellista etiketin kohdistamista. Pullot ovat täysautomaattikoneella puhallettuja. Pohjassa on numeroita. Tehdas on myyty vuonna 1988 Owens Illinoisille, mutta merkki on ilmeisesti vielä käytössä. Jalallinen malja on mitä todennäköisimmin Karhulan lasitehtaan tuote. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. (KK) Pullojen arvo on 10 e / kpl. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Muut numerot ovat muotin tai mallin numeroita. Kuvia ei palauteta. Kalevala Korun setti Isoäitini haluaisi tietää korusettinsä tekijän, iän ja arvon
(HK) Maljakon vakuutusarvo on 120 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. En muista nähneeni tällaista tuoppia antiikkimarkkinoilla, joten sitä voi pitää harvinaisena. Haluaisin tietää kalusteiden iän ja mahdollisesti suunnittelijan. Mary Gregory -tyylinimike sitoo löyhästi yhteen erilaisia, yleensä vaalealla lakkamaisella värillä puhalletun lasin pintaan maalattuja koristeita. Mallin alkuperäinen valmistaja oli ranskalainen Baccarat’n lasitehdas, josta malli oli kopioitu Ruotsiin. Puristelasista tehtyä tuoppia myytiin Finnlines-yhtiön laivoissa matkamuistona 1970-luvun alkuun. Useimmiten aiheena on viktoriaanisen aikakauden suosimia lapsia, enkeleitä tai siroja Belle Époquen kaunottaria, kuten tässä. Kokonaisuus on hyväkuntoinen. Maljakko on käsin maalattua lasia yli sadan vuoden takaa. Nanny Stillin Fregatti Tuoppi on kirpputorilöytö vuosien takaa. Olen uusinut kankaan ja jousitukset. Sen pituus on noin 20 cm. Mikä on sen nykyinen arvo. Antiikki & Design kysy esineistä 76. (AK) Tuopin vakuutusarvo on 60 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Koristelussa antiikin klassismi yhdistyy jugendin koristeelliseen viivaan. Mary Gregory -maljakko Mitä osaisitte kertoa tästä maljakosta. Lomonosovin koira Minkä arvoinen on Lomonosovin keramiikkatehtaan tekemä saksanpaimenkoira. Sen vakuutusarvo on 70 e. Tehtaan tunnetuimpia tuotteita ovat figuriinit eli pienoisveistokset, joista yleisimpiä ovat erilaiset eläimet. 5. Mutta koiran muoto on ylväs. 7. Tämän saksanpaimenkoiraa esittävän figuriinin tunnistaa Lomonosovin tuotannoksi vaisusta väristä ja lasituksesta, joka tekee hahmoista hieman kiiltokuvamaisia. (AK) 6. (KK) Maljan vakuutusarvo 80 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. 5 6 4 7 Tuoleissa näkyy Werner Westin muotokieli. Koira on tehty 1900-luvun lopulla. Malli oli tuotannossa vielä 1920-luvullakin, mutta se ei ole mukana vuonna 1934 julkaistussa Karhulan puristelasikuvastossa. maljoja. Pietariin 1744 perustettu Lomonosovin posliinitehdas on edelleen toiminnassa. 4. Tuoppi on Fregatti, jonka Nanny Still suunnitteli tilauksesta Finnlines-laivayhtiölle 1960-luvun lopulla. Tuttavani liitti siihen nimen Mary Gregory, mutta mitä se tarkoittaa. Werner Westin muotoilua Olen ostanut kaksi nojatuolia 1980-luvulla. Linjakas maljakko näyttää harvinaisen hyväkuntoiselta, ja vaikka tämän kaltaisia koristetuotteita on tavattu pitää viktoriaanisen kitsin huipentumana, niitä keräillään nykyään ahkerasti
Esite antaa myös suuntaa ajoitukselle, sen nurkassa on nimittäin Arabian tuttu piippuleima (1932–49). Schauman Oy:n 1930-luvulla valmistamat, ja niin todennäköisesti myös kuvan pöytä. Tavaravalikoima on laaja, kynistä leluihin ja laukuista avaimenperiin. Hyväkuntoisena tällaisen hinta olisi noin sata euroa. Ainakin kuvassa näkyvät nojatuolit ovat Werner Westin muotoilemat ja Wilh. (AK) 8. 1976 Sanrio CO. Vakuutusarvo 25 e. Noin kolhuisena sen romuhopeahinta on noin 10 e, eli enemmän sillä on tunnearvoa muistona. Hopeapikarissa on yksi N-kirjain nurin, mutta sen merkinnät eivät ole venäläisiä. 830 S on hyvin yleinen hopean pitoisuusmerkintä, mutta alkuperästä se ei kerro. Schaumanin huonekalutehtaan muotoon puristetun vanerin käytöstä huonekaluissa. Esite on norjankielinen, ehkä tuotekin (utslagsvask no 300) oli ainakin osittain tähdätty Norjan markkinoille. Erikoisen, käyttämättömän pesualtaan selvittäminen osoittautui aika kovaksi pähkinäksi. Pikarin malli ja koristelu viittaa 1800-luvun loppuun. Onko se venäläistä hopeaa. Tuolien ja pöydän vakuutusarvo on yhteensä 1 200 e. Harvinainen pesuallas Löysin vanhan Arabian lavuaarin, jonka erikoista massaleimaa ei löydy Arabian valmisteleimojen mallistosta. Tämä yhdistetty Hello Kitty -aiheinen hammasharjaja hammasmukiteline, josta todennäköisesti puuttuu muki, ei sellaisiin summiin yllä, mutta se on silti mukava käyttöesine brändin alkuajoilta. Pitkän etsimisen jälkeen esine löytyi Kansalliskirjaston pienpainatteista. LTD Made in Japan. Varsinkin varhaisen tuotannon esineistöstä voidaan pyytää markkinoilla jopa useita satoja euroja. Mielestäni lavuaarin tyyli on 1900-luvun alusta, jolloin vesijohdot alkoivat yleistyä asunnoissa. Tuolit ovat hieno esimerkki Westin modernista muotokielestä ja Wilh. Antiikki & Design kysy esineistä 77. (V-JJ) 8 9 10 Hello Kitty -hahmo on jo keräilykohde. Mikä on sen arvo. 8,5 cm), joka on naarmuinen, ja siinä on lommojakin. Pohjassa on merkintä: Corp. Harvinaisen altaan vakuutusarvo on 200 e. (V-JJ) 10. Kertaustyylinen pikari Olen perinyt pikarin (kork. Japanissa 1974 syntynyt, Sanrion valmistama ja Yuko Shimizun suunnittelema Hello Kitty -hahmo on jo keräilykohde. Altaan omat syväleimat jäävät kuitenkin toistaiseksi arvoitukseksi, sillä tiettävästi yhtiön saniteettituotteiden leimoista ei ole erillistä luetteloa. Hello Kitty 1970-luvulta Minkä arvoinen on Hello Kitty -aiheinen hammasharjaja hammasmukiteline. (AK) 9
Vaahtomaista hoitoainetta ei tule helposti käytettyä liikaa. Kestävin parkitus saadaan kromiparkituksella, joka on nykyään yleisin menetelmä. • Varo altistamasta nahkaa kosteuden muutoksille. 78. Imuroi pöly ja irtolika kevyesti nahan pinnalta. Kosteuden muutokset ovat haitallisia myös, jos esineessä on na han lisäksi muita materiaaleja. Liian kuiva ilma aiheuttaa nahan haurastumista ja kovettumista. Varminta on käyttää luonnollisia öljytai vahapohjaisia tuotteita, mielellään vaahtomuodossa. elisanet.fi/elzbieta.djupsjobacka/ Antiikki & Design pidä huolta Viisi vinkkiä vanhojen esineiden hoitoon. Vanha nahka on yleensä kasviparkittua, jolloin se on Vanhat nahkavaatteet ja -esineet säilyvät parhaiten, kun kosteus ja lämpötila ovat sopivat. Nahka pitää myös ihmisen kosketuksesta, koska käsissämme oleva rasva on luonnollista nahalle. Parkitseminen tekee nahasta pehmeän ja säilyvän. Silloin nahka voi kutistua tai venyä eri tavoin kuin muut esineen osat. VARO • Älä säilytä nahkaesineitä suorassa auringon valossa tai liian lämpimässä tilassa. herkkää kosteuden muutoksille. Kasviparkituksessa nahka kastetaan parkitusliemeen, joka on tehty keittämällä puunkuoria vedessä. Kiillota nahka lopuksi varovasti mikrokuituliinalla hangaten. Repeämien ja kulumien korjaukset on kuitenkin parempi jättää konservaattorin tehtäväksi. • Vältä silikonipohjaisia hoitoaineita, jot ka muodostavat nahan pinnalle kalvon. TANJA PAANANEN Nahka pitää huoneenlämmöstä TEE NÄIN • Säilytä nahkaesineitä tasalämpöisissä olosuhteissa. 3 Vanha nahka kannattaa puhdistaa kuivana. Puhdista tahrat ja likaiset alueet pehmeällä lateksisella puhdistussienellä. • Puhdista lika ja pöly kevyesti imu roi malla. Jos nahka murenee pieniksi paloiksi ja 1 Säilytä nahkaesineitä tilassa, jossa ilman kosteus on tasainen ja lämpötila noin 18–20 astetta. 2 Nahan kestävyyteen vaikuttaa, kuinka se on parkittu. 5 Paikkaa pienet naarmut nahalle tarkoitetuilla akryyliväreillä. Toisin kuin monille muille esineille, nahalle tekee hyvää myös ihmiskäden kosketus. Silloin nahkaa ei usein enää voi pelastaa. Asiantuntija: Elzbieta Djupsjöbacka, Teks tiili ja nahkakonservointistudio, www. • Käytä öljy tai vahapohjaisia puhdistus aineita. Liian kosteassa ilmassa taas nahka saattaa homehtua. Teollisuudessa kaikki värjättävät nahat parkitaan kromisuolojen avulla. 4 Jos käytät puhdistusaineita, kokeile niitä aina ensin pienelle ja näkymättömälle alueelle. on punertavaa, se kertoo, että parkitus ei enää toimi
Pinnatuolista on tehty lukemattomia muunnelmia, eikä tyyppi ole oikeastaan koskaan ollut poissa muodista. Se kertoo, että tuolia on ehkä joskus säilytetty kosteassa paikassa. Väriyh distelmä oli tuolloin suurta muotia, ja sillä maalattiin myös aikaisempien vuosisatojen kalusteet. Niitä alettiin myöhemmin kutsua windsortuoleiksi. Mustan suosimiseen vaikutti Eng lannin kuningattaren Viktorian suru aika. Antiikki & Design luupin alla 79 Tyylitelty lehtisauva-aihe ja pystyuurteet jaloissa kuuluvat kustavilaisten tuolien tunnusmerkkeihin. MUSTA JA KORISTEIDEN pronssi tai kultaväri ovat 1800luvun lopulta. Moderneja suomalaisia pinnatuoliklassikkoja ovat Ilmari Tapiovaaran 1940–60luvuilla suunnittelemat Fanett, Mademoiselle ja Crinolettetuolit, joista kaksi jälkimmäistä ovat uustuotannossa. Tuoleja mahdollisesti tuotiin Lontooseen myyntiin Windsorin kaupungista. Selkänoja on vaatinut puun taivuttamista höyryttämällä. Ne ovat tyypillisiä ruotsalaiselle uusklassismille eli kustavilai suudelle 1700luvun lopulla. Tämä tuoli on kuitenkin tehty Ruotsissa, ja ruotsalaista siinä ovat koristeet: helmi ja lehtisauvaornamentit sekä kanneluurit eli pystyuurteet jaloissa. PINNATUOLISSA YHDISTYVÄT englanti laiset ja ruotsalaiset huonekaluperinteet. Tuoli voi olla myöhäisempikin, sillä kustavilaiset tuoli tyypit elivät 1800luvulle. Tekniikkaa sovellettiin tuoleihin ensimmäisen kerran Englannissa 1600-luvulla. Tie du ste lut O ld Tim es (0 9) 60 4 60 6 Helmisauva, joka on peräisin antiikin ajan rakennustaiteesta, on yleisimmin käytettyjä koristeita uusklassismin huonekaluissa. Puolisonsa prinssi Albertin kuoltua 1861 Viktoria alkoi pukeutua mustiin ja sisusti Windsorin linnan mustilla kankailla. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI Antiikki & Design 79. Muoti maalasi tuolin mustaksi Ruotsalainen 1800-luvun tuoli on käyttöantiikkia parhaimmillaan ja sopii hyvin vaikkapa kirjoituspöydän istuimeksi, 550 e, Old Times. Pinnaselustaiset tuolit kehittyivät Eng lannissa jo 1600luvulla. Istuimen alaosassa näkyy tupajumin toukan tekemiä reikiä
Antiikki & Design 80. Vuosina 1937–1963 julkaistun lukemistolehti Seikkailujen Maailman kansikuvat oli yleensä lainattu amerikkalaisista lehdistä
Kansikuvassa laatikosta esiin ponnahtaa tarinoitten kirjoittaja Alan Geoffrey Yates. ALEKSI AHTOLA KUVAT PIA INBERG K ari Elkelä innostui kuvista ja keräilystä jo nuorena. Kotiin tilattiin Aku Ankka heti, kun aloitin kansakoulun. – Lapsena luin paljon sarjakuvia. SARJAKUVISTA KIINNOSTUS laajeni menneiden vuosikymmenien kirjankansiin ja kuvituksiin. Jo silloin säästin kaikki omistamani lehtien numerot. Lännenlehti Pecos Bill tuli vuodesta 1961 lähtien, ja vanhempia numeroita sain lainaksi kaupungissa asuvilta serkuilta. Näiden arvokkaimpien harvinaisuuksien sijaan Elkelän kokoelmiin on kertynyt vuosikerroittain vanhaa, suomeksi käännettyä sarjakuvaa, kuten Mustanaamioita, Taika-Jimiä ja Rip Kirbyä. › Piirroskansien kulta-aika oli 1920–50-luvuilla Kari Elkelän kansikuvaja sarjakuvakokoelma on Suomen suurimpia. Elkelä on keräillyt vanhoja kioskikirjoja, esimerkiksi Puuma-, Ilves-, Manhattanja Carter Brown -sarjoja. Seuraavan kerran kiinnostus heräsi 1990-luvun alussa, jolloin keräilyharrastus sanan varsinaisessa merkityksessä pääsi vauhtiin. Sen yli 30 taiteilijan joukossa olivat muiden muassa Toivo Fahlenius, Eeli Jaatinen, Otso Melkka, Carita Roden, Kari Suomalainen ja Erkki Tanttu. Hän esittelee sitä mielellään kokoamissaan näyttelyissä. – Eniten suomalaisia kuvittajia työllisti 1930-50-lukujen aikana Seura-lehti. Jonkin ajan kuluttua kiinnostus laajeni scifiin, kauhuun ja jopa romantiikkaan, hän kertoo. – Aluksi ostin paljon lännensarjakuvia, ensin puuttuvat Pecos Billit, sitten muun muassa Texasit ja Lännen korkeajännitykset. Kokoelmassa on muun muassa Apu-, Kalleja Viikkosanomat-lehtiä sekä Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun maineikkaita Kotilieden kuvituksia. Tänä kesänä Sahalahdella nähdään sota-ajan kansitaidetta. Antiikki & Design keräilijä 81. Kalleimpien suomalaisten 50-luvun sarjakuvien hinnoissa on kolmetai nelinumeroisia lukuja. – Kalleimpia 1950-luvun lehtiä en kuitenkaan lähtenyt metsästämään, koska mielestäni niiden hinta ei vastannut laatua. Viikkosanomiin kansia tekivät Erik Bruun ja Björn Landström, joista jälkimmäisestä on kehkeytynyt suosikkini. Tämän vuoden kesänäyttely Sota-ajan kuva kertoo erityisesti sota propagandasta. Hän kerää myös vanhoja suomalaisia lehtiä, varsinkin 1920-luvusta 1950-lukuun, joka oli piirroskansien kukoistuskautta. Australialaista Carter Brown -pokkaria julkaistiin Suomessa 1957–1970. Kari Elkelä on esitellyt kokoelmiaan näyttelyissä. Elkelä alkoi kerätä sarjakuvaa. Ensimmäinen keräilykohde olivat sarjakuvalehdet
Nykytekniikoissa kaikki värit painetaan useimmiten kerralla. . Vuosina 1950–1956 julkaistun Kallen kannet olivat yleensä amerikkalaisia pinup-kalenterimaalauksia, tämän taiteili Ernest Chiriaka. Kehitykseen vaikutti taloudellisen tilanteen paraneminen. Amerikassa 4-väriä käytettiin laajasti jo paljon aiemmin kuin Suomessa. Yksi tärkeimmistä kuvittajista oli Henrik Tikkanen, joka oli välillä myös päätoimittajana. – Ensimmäinen näyttely vuonna 2013 esitteli kioskikirjojen kansia otsikolla Kaunottaria ja pyssymiehiä. Antiikki & Design keräilijä 82. Vähemmillä väreillä painettiin siksi, että lisävärien vuoksi paperit piti ajaa useamman kerran koneen telojen läpi. On mukavaa, kun on saanut tehdä kaiken itse täysin oman mielensä mukaan, hän kertoo. Sotavuosina syntyi sotilaille tarkoitettuja lehtiä, kuten Korsulukemisto. Selvästi seksilehdeksi Jallu muuttui 1960-luvun lopulla, jolloin porno yleensäkin valtasi miestenlehtien sivut. – Nykymittapuun mukaan Kalle, Ville ja varhainen Jallu olivat lähinnä perhelehtiä. – Olen järjestänyt näyttelyitä eri osista kokoelmaani. – Se oli sota-ajan siistiä huumoria. – Säästösyistä Suomessa käytettiin vielä 1960-luvullakin moniväriä jäljittelevää 2-väripainatusta ja varsin yleinen oli myös 3-väripainatus, josta puuttuivat syvät mustan sävyt. Amerikkalaisen EC-kustantamon 1950-luvun kauhuja scifi-sarjakuvia julkaistiin suomeksi 1980-luvun Verta ja väristyksiä -lehdessä Underground-sarjojen ykkösnimi on Robert Crumb, jonka sarjakuvia on julkaistu 1960luvulta lähtien monilla kielillä, myös suomeksi. KARI ELKELÄN LAAJAA kokoelmaa täydentävät oheistuotteet ja näyttelyitä varten hankittu rekvisiitta, kuten puvut, nuket ja lelut. VIIHTEELLINEN kirjallinen kulttuuri oli Suomessa hyvässä vauhdissa 1930-luvulla. Vaikka kuvien taiteellinen taso oli suomalaisissa lehdissä hyvä alusta alkaen, tekninen taso kohosi hitaasti ajan mukana. Kannessa oli humoristinen kuva sotilaista, sillä amerikkalaissotilaita ilahduttaneita pin-up-tyttömaalauksia uskallettiin Suomessa julkaista vasta sotien jälkeen. Pin-up-kuvien tultua 1945 muutettiin lehden nimeksi Ystäväni Korsulukemisto. Päällimmäinen on Alexander Lindebergin. Lehden pilakuvaja pin-up-kansista suurimman osan maalasi Alexander Lindeberg, jonka tunnetuimpia töitä on sota-ajan TK-piirtäjänä tehty kuvasalkku ”Vainolaista vastaan”. Vaikka kannet olivat sensuelleja, oli sisältö varovaista. Suomeen vakiintui sotien jälkeen muitakin pin-up-kuvia julkaisevia miestenlehtiä, kuten Aatami, Coctail ja Miesten mies. Vuoden 2014 AnPin-up kuvat tulivat Suomeen vasta sotien jälkeen. Tove Jansson kuvitti ruotsinkielistä Garm-pilalehteä. Elkelä on pitänyt kuvitustaidenäyttelyitä jo kolmena vuonna synnyinseudullaan, Pirkanmaan Sahalahdella, kirkonkylän museomakasiinissa. Monissa oli tyylikkäät amerikkalaisista esikuvista ammentavat kannet. Silloin kirjoitti ensimmäisiä tarinoitaan esimerkiksi Outsider, jonka hahmoista tunnetuin lienee 40-luvulla syntynyt Pekka Lipponen. Vuonna 1933 perustettu Apu julkaisi monivärisiä maalauskansia vain 1950ja 60-lukujen tait teessa
Antiikki & Design keräilijä 83. Tietoa löytyy netistä, mutta kannattaa myös kysellä antikvariaattien pitäjiltä sekä Suomen Sarjakuvaseurasta. TUNNETUIMMAT suomalaiset kuvittajat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu työskentelivät 1930–40-luvuilla. Elkelä jäi eläkkeelle viime kesänä tehtyään 36 vuoden uran ”Postissa eli entisessä Itellassa”, kuten hän hieman velmuillen toteaa. Tänä kesänä järjestän näyttelyn Sota-ajan kuva kahtena juhannuksen jälkeisenä viikkona. Lisätietoa näyttelystä ja Kari Elkelän kokoelmasta osoitteesta www.sci.fi/~karielk/kallelive.htm. kasta Anarkiaan -näyttelyn aiheena olivat sarjakuvat. Työ oli pääasiassa markkinatutkimusta, josta hän teki myös väitöskirjansa. Sota-ajan kuva -näyttely 29.6.–10.7. elokuuta 1949. Pariskunta tunnelmoi täydenkuun hohteessa Seura-lehdessä, joka ilmestyi 24. EUROOPPALAISEN SARJAKUVAN kulta-aika alkoi 1930-luvulla, jolloin suosioon nousi muun muassa Hergen Tintti Belgiassa. Kari Elkelä vaihtaa mielellään kokoelmansa kaksoiskappaleita. SÄILYTÄ KUIVASSA KERÄÄ SITÄ, mikä itseäsi kiinnostaa. Kuka arvaisi, että tämän kannen on tehnyt poliittisen pilapiirroksen mestari Kari Suomalainen. VARASTOI lehdet mieluiten lämpimässä ja kuivassa paikassa, esimerkiksi pahvilaatikkoon pakattuina. Kari Elkelä järjestää tänä kesänä näyttelyn kokoelmaansa sisältyvistä sota-ajan kuvista. Taide ja Tähdet -näyttely toi 2015 näytille aikakauslehtien kansitaiteen. Sahalahden museomakasiinissa, Vanha Pakkalantie 35, Kangasala. Helsingin Sanomat aloitti Mikki Hiiren julkaisemisen 1931. Kylmässäkin lehdet säilyvät, mutta suojaus kosteudelta on tärkeää. Seuran kansi on marraskuulta 1941. Materiaalia on jo valtavasti, eikä täydennystä välttämättä enää juuri tarvita, mutta yksi haave Elkelällä on: – Olisi hienoa tehdä näyttely vaikka Tampereelle tai Helsinkiin ja esitellä kokoelmaa laajemmalle yleisölle. Eläkkeellä kokoelmalle on entistä enemmän aikaa. Häneen voi ottaa yhteyttä karielk@sci.fi
Kaupunkia vuosisadat hallinneiden patriisisukujen jälkeläisiä on elossa vajaa sata, ja muutamat asuvat vielä sukujen kaupunkipalatseissa. BERGMANIN VENETSIALAISAARTEET ovat saaneet levätä vuosikymmeniä Kansallismuseon varastossa, josta ne vasta tänä keväänä nostettiin ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville. Olen oppinut, että näitä grotto-tyylisiä huonekaluja pidetään rumina. Sisus on puuta, päällys joko hopeaa tai alumiinia. MALIPIERON PALATSISSA Heikkilä tapasi palvelijansa kanssa asuvan leskirouvan. Norstedtin hankinnat ovat hillittyjä: niissä on kuultavia värisävyjä, lasinauhapoimutusta ja vain yksi lohikäärme. Näissä palatseissa kaikki on keskeneräistä, hallitsematonta ja liiallista. Grotto-nojatuolin voi kuvitella syyskesällä kartanon vilpolaan, homunculuksen ja lihansyöjäkasvin viereen. Ne ovat peräisin insinööri ja keräilijä Claës Norstedtin vuonna 1937 lahjoittaman lasikokoelman pienestä yhdeksän esinettä käsittävästä venetsialaissiivusta. Tuossa tulee kylmä, vaikka saisikin pitää vieressä istuvaa seuralaista kädestä. Siinä istuu vanha ihminen, joka on äidin puolelta sammunutta aatelissukua. Vieläkin oli joku museon henkilökunnasta parahtanut, että voiko näitä esitellä. Venetsia-näyttelyn lasiesineet sopivat pohjoismaiseen makuun paremmin. Nojatuoli kuuluu Arvid Bergmanin noin 2 500 huonekalua käsittäneeseen kokoelmaan, jonka hän vuonna 1940 lahjoitti Suomen Kansallismuseolle. Muranolaisluomusten tyyli on niin lujasti kaupungin koukeroiseen historiaan kiinnittynyttä, että niillä on hankala sisustaa järkeviä kerrostalohuoneita. Mutta miksi venetsialaissisustuksesta on tullut huonon maun esikuva. Se on kuin jättimäinen uudenvuoden tina, luonnonvastainen epäkäs, josta voi ennustaa kuoleman. Tuntuu, että nimenomaan tyyliasioihin perehtyneet ihmiset ylenkatsovat sitä. Lucia Titon palatsissa yksityiskohtien paljous loi jo kauhutunnelmaa. Sen pariksi on sopinut kokoelman samantyylinen keinutuoli, jossa on vain yksi istuin, mutta kaksinkertainen määrä lohikäärmeitä ja pari muuta satuolentoa. Venetsian Muranon saarella hehkuva lasinvalmistus tuottaa edelleen hurjempiakin ilmestyksiä. Yksinäisen naisen hidas kävely tummien maalausten keskellä kertoi Heikkilälle historian raskaudesta. Niihin pääsi hiljattain vierailulle valokuvaaja Jaakko Heikkilä kameroineen, ja kuvia on nyt esillä Kansallismuseossa. Kaiken keskeltä tuijotti vihainen kukko keskeneräisessä maalauksessa, kuivettuneiden hortensioiden lomasta. Selitystä voi etsiä näkinkenkien alkuperäiseltä esiintymisalueel ta, venetsialaisista aateliskodeista. Antiikki & Design 84 VENETSIALAINEN, KUMMAJAINEN KATSON VENETSIALAISTA 1800-luvun lopun nojatuolia ja yritän löytää siitä kauneutta. Luokittelemme sen rumaksi. Tyylien selkeys heijastaa modernia yhteiskuntajärjestystä, joka perustuu luokitteluun. Ikään kuin se yhtäkkisellä lohikäärmeen hännän leiskautuksella haluaisi herätä eloon! Mutta mehän puolustaudumme niin kuin parhaiten osaamme. Grotto tarkoittaa luolaa ja tuo mieleen kaikki välitilat: se ei ole sisällä eikä ulkona, se ei ole elävä muttei kuollutkaan, se on hämäränhetki ennen täydellistä yönpimeyttä. Ne eivät sovi nykyaikaan, joka suosii selkeyttä: pöydän on oltava pöytä, tuolin tuoli, vanhuksen vanhus. Kahdessa toisiinsa kiinni sulatetussa tuolissa istutaan kampasimpukan kuorien päällä, nojataan selkää vähän pienempiin kampasimpukoihin ja lasketaan käsi lohikäärmeen häntää muistuttavalle käsinojalle. Ku va Ka ns al lis m us eo kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja ja kirjoittaa myös Herrasmiehen päiväkirja -blogia.. Grotto-tyyli ei sovi selkeään nykyaikaan, jossa tuolin on oltava tuoli. Siksi tuntuu kamalalta, että nojatuoli ei tyydy toteuttamaan ainoata tarkoitustaan olla nojatuoli. Olen ollut siellä matkailijaseurueessa, josta kukaan ei ostanut mitään
Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on pintakäsittelystä riippuen 440–490 e. JUVI®-Production on perheyritys, joka vaalii suomalaisten täyspuuhuonekalujen perinnettä. Voit osallistua myös lähettämällä postikortin osoitteeseen Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Lisätietoa www. Kerro siellä mielestäsi parhaan jutun sivunumero. +358-400 638 210 Videot: www.youtube.com/user/BahamasPavillon/ pavillon@pavillon.fi Barbados 10 Barbados 15 Pavillons 5 100 m2. mennessä, niin olet mukana arvonnassa. Valitse suosikkisi ja voita JUVIN KARTANO BELLMAN -TUOLI Vastaa 5.7. Näin osallistut Täytä vastauslomake nettisivuillamme. Tehtaanmyymälöissä tuotteet esitellään pääasiassa puuvalmiina eli maalaamattomana. Kaikki tuotteet ovat puusepän valmiiksi kokomia. Antiikki & Design 85 Elämyksiä omassa pihapiirissäsi-Pavillonissa, Sinulle, Perheellesi ja Ystävillesi Tervetuloa Bahamas Pavillonsin interiööriin, unelmiesi maailmaan! Bahamas Pavillons myynti: SpaDealers Lovisa www.lysthus-lusthus.se spadealers@sulo.fi tel. Nyt arvottavaan palkintoon sisältyy tuolin pintakäsittely voittajan valitsemalla värillä. JUVIssa suunnitellaan huonekalut itse, ja ne valmistetaan käsityönä puusta. www.antiikkidesign.fi/kilpailut Mikä on lehden paras juttu. Muista kertoa kortissa omat yhteystietosi. Palkintona on JUVIn Kartano Bellman -tuoli, jolle voit valita värin. +358-400 631 461 www.huvimajani.fi puh. juvi.fi
Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Antiikkija Keräilymessut, Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14. Kauklahden lasia oli 2015 tarjolla Marika Kuittisen osastolla Billnäsin antiikkipäivillä Raaseporissa. Helander, Hernepellonkuja 8–10, p. ExpoNova, p. Kuukausihuutokauppa, Designvalaisimet, Tehtaankatu. Kuukausihuutokauppa. • 7.–8.6. • 9.6. MadPopArt-verkkohuutokauppa, Bulevardi. Kesämessuilla tarjolla on tavallista enemmän kesäkalusteita ja maalaisromantiikkaa. Jos tapahtumasi ei näy listallamme, voit lähettää tiedon siitä Antiikki & Designin Facebook-sivulle, jossa tavoitat asiakkaita juuri tapahtuman alla. Pohjanmaalla liikkuessasi muista, että Seinäjoen asuntomessuilla on tänä vuonna muistettu konservointia ja perinnerakentamista, siitä lisää ensi numerossamme. (MT) Nalle keinui viime kesänä Antik Helénin osastolla Raaseporissa, Fiskarsin antiikkitapahtumassa. Maalla sydän sykkii vanhalle kristallille – ja yhtä lailla nostalgisille 1960-luvun kahvikupeille. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. KESÄ KUKKII TAPAHTUMIA Asikkala • 2.–3.7. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. • 18.–19.6. Tapahtumat Ku va t H ei kk i R au ti o KESÄKAUSI INNOSTAA antiikin ja vintagen harrastajat liikkeelle. Helsinki • 26.5. Classic huutokauppa, Bulevardi. Mökille voi myös ostaa jotakin rennompaa, hassuja esineitä. minne mennä. 02900 319 52, www.helander.com. Eri puolilla Suomea järjestetään monta perinteikästä tapahtumaa, joiden tarjonta on joka vuosi ihan pakko käydä katsastamassa
Kokkola • 28.–29.5. Niin lukijammekin. Myynti: jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. 0400 585 926 www.antikeclub.blogspot.com. Turku • 30.6.?3.7. Kustavi • 13.–17.7. Asuntomessut, www.asuntomessut.fi. Lisää tapahtumia www. UUTUUSNÄYTTELYISSÄ Taiteen tähtitaivaat – tähtitiedettä taiteessa 8.1.2017 saakka Feminiininen sensibiliteetti – Noora Schroderus 4.9.2016 saakka Mark Wallinger Mark – ennennäkemätön Mark Wallinger 28.5. • 16.7. Tampere • 31.5. Fiskarsin Antiikkipäivät, Fiskarsin Vanha veitsitehdas. ExpoNova, p. www.loviisanwanhattalot.fi. Raasepori • 7.–10.7. Huutokauppa, Annmari’s huutokauppakamari, p. Lasivitriini, uuden ja vanhan lasin tapahtuma, Nuutajärven lasikylä. www.billnasantiikkipaivat.fi. Tarkista tiedot järjestäjiltä. alkaen Make: pystejä ja muuta krääsää – Markku Valtosen humoristisia veistoksia Maisema – rakenna oma maisemasi JÄÄ YÖKSI! MÄNTTÄ-PAKETTI alk. Keskiaikaiset markkinat, Turun Vanha Suurtori. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, Kustavin kirjallisuusyhdistys, 044 591 2396, www.vkkustavissa.fi. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. Isonkyrön 1700-luvun markkinat, kotiseutumuseon ja Vanhan kirkon alue, Museotie 4. Lisää tapahtumia www.antiikkidesign.fi. 040 558 8579, www.suomenlasimuseonystavat.fi. Billnäsin antiikkija perinnepäivät, Billnäsin ratsastuskoulun alue. www.simpeleenantiikki.fi. Kuva: Greg Mort. 040 194 8770, www.1700-lmarkkinat.net. Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, Simpeleen Kivijärven koulu, Simpeleentie 40. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. Urjala • 27.8. • 27.–28.8. AntiKe Club, p. Aitoon Antiikkija Keräilymessut, Aitoon Honkala, Honkalantie 4. Loviisa • 2.–3.7. • 7.–10.7. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Sastamala • 1.–2.7. Voimassa 11.6.–31.8.2016 Mänttä | (03) 488 6800 |serlachius.fi Puhtaiden makujen ravintola Gösta ravintolagosta.fi Serlachius-bussilla Tre Mänttä Tre suoraan museoihin! KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE! Greg Mort, osakuva teoksesta Zero G Apples, 2008. Savo Vintage, Vintageja retrokulttuurin messut, Kulttuurikeskus Poleeni, www.savovintage.info. Ruusuja & puutarhoja Loviisassa, www.loviisanwanhattalot.fi. Loviisan Wanhat Talot, avoimet ovet kaupungin vanhoissa taloissa. antiikkidesign.fi Antiikki & Design 87. Pieksämäki • 2.–3.7. majoitus 2hh:ssa (Mäntän Klubi, ArtHotel Honkahovi, Hotelli Alexander, Rapukartano) ja liput (Serlachius-museot, Kuvataideviikot, Taidekeskus Honkahovi). Antiikkia ja löytöjä Häkkilän tilalla, Heinälammentie 50, Venetmäki. P. Lasija keräilytapahtuma, Suomen lasimuseon piha, Tehtaankatu 23. Rautjärvi • 16.–17.7. Tietoja tapahtumista voi lähettää osoitteeseen antiikkidesign@fokusmedia.fi. Suomen lasimuseon ystävät ry, p. Pälkäne • 18.–19.6. www.hakkilantila.fi. /hlö/yö 67e Sis. www.vanhankirjallisuudenpaivat.com. Nuutajärven Galleria osuuskunta NuGO ja huutokauppahuone Piijuska Ky, www.lasivitriini.fi. Noora Schroderus, Suojaväri, 2016 Hämeenlinna • 6.8. Riihimäki • 11.6. 0400 621 039, www.annmaris.fi. Vanhan kirjallisuuden päivät, Sylvään koulu,Ojansuunkatu 8. www.keskiaikaisetmarkkinat.fi. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Seinäjoki • 8.7.–7.8. ExpoNova, p. Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat, Vitsiälän lava ja Vitsiälä Sali, Vitsiälänraitti 124, Hauho. Antiikki-keräilymessut, Wanha Tullipakkahuone, Tullikamarinkatu 1. Isokyrö • 12.–14.8
www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt. Exponova ilmoitus_uusi ulkonako.indd 2 30.3.2016 19:31:05 OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! Kaikkien aikojen ihanuuksia nyt netissä joka päivä. Antiikki & Design 88 Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT 5.5.2016 Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat Helatorstai kello 10 16 Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 6, Hyvinkää 18.-19.6.2016 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 2.-3.7.2016 Vääksyn Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14, Vääksy, Asikkala 6.8.2016 Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat Lauantai kello 9 15 Vitsiälän lava + Vitsiälä Sali Vitsiälänraitti 124, Hauho, Hämeenlinna 17.9.2016 Tampereen Antiikkija Keräilymarkkinat Lauantai kello 10 16 Kauppaoppilaitos (TREDU), Sammonkatu 45, Tampere 1.-2.10.2016 Lahden Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti www.keräilykuume.
Suomen Minimaailma Oy, puh. 050 548 26 70 s-posti: kurki-suonio@minimaailma.. SUOMEN LASIMUSEO Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki Avoinna ti-su 10-18 www.suomenlasimuseo.fi Alma Jantunen Maria Jutila Toni Kokkila Susanne Koskimäki Joonas Laakso Kaappo Lähdesmäki Johannes Rantasalo Kimmo Reinikka Helmi Remes Matti Vilppula 10 SUOMALAISTA LASITAITEILIJAA 20.5.-31.12.2016 Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Perinneja antiikkipäivät Traditionsoch antikdagar 7.–10.7.2016 Avoinna joka päivä Öppet alla dagar klo 10-17 ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY! GRATIS INTRÄDE! Yli 100 kauppiasta www.billnasantiikkipaivat.fi Maalaustaiteen ja kehysten konservointi www.kollaasi.fi ANTIIKKI.FI www.lape.net/AD Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 Postimerkkiliike LAURI PELTONEN Oy Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien! Keräilijän tavaratalo Antiikki & Design 89 Uusi nukkekoti NK-15 Katso koko mallisto www.minimaailma.. Nukkekodit ja kalusteet Suomen Antiikki ja Keräily Oy www.suomenantiikki.fi puh. 050-5181 311. Katso koko mallisto www.minimaailma.
”Isoisä toi arkun Aunukselta” Balettitanssija Minna Tervamäen olohuoneen aarre on kaunis mäntypuinen kirstu, jonka koristeet kielivät sen valmistuneen Aunuksella. Koristemaalaukset kertovat selkeästi, että kirstu on tehty Aunuksessa vuonna 1944. Nyt olen täyttänyt sen kaksivuotiaan tyttäreni leluilla. Mäntypuinen arkku toimii nykyään lelujen säilytyspaikkana. Kullankeltaiset helmet ovat muisto tyyliniekkana tunnetusta isänäidistä Elli Karistosta. Syömme mummilta perimiltämme Arabian lautasilta ja tunnelmoimme polttamalla kynttilöitä vanhoissa kynttilänjaloissa. Muutenkin haluan käyttää perimiäni vanhoja tavaroita arjessamme. PARASTA perimässäni kirstussa on sen käytännöllisyys. Antiikki & Design 90 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. Käytän jopa isoäidin villahuiveja ja karvahattuja. M.-R.V., joka on jäänyt arvoitukseksi. Tiettävästi äidinisäni, joka kuljetti sen kotiinsa Helsinkiin, ei tehnyt sitä itse. Ihailen syvästi heidän sukupolvensa naisten käsityötaitoja ja toimeliaisuutta. MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG SAIN tämän arkun, kun rakas äitini Riitta Tervamäki menehtyi. Se ei ole pelkkä koriste, vaan kotimme tärkeä käyttöesine. Koristemaalaukset kertovat historiasta mutta kätkevät sisälleen myös kysymyksiä. TOIVOISIN, että jatkossa voisin vapauttaa arkun leluilta ja käyttää sitä esimerkiksi äidinäidiltäni Elvi Virtaselta ja isänäidiltäni Elli Karistolta perittyjen, taidokkaasti virkattujen pitsiliinojen, lakanapitsien ja muiden käsitöiden säilyttämiseen. Lisäksi sisäkantta koristaa kuva kanteleesta ja kirjainyhdistelmä A. Sentimentaalinen puoli minusta luonnollisesti myös haaveilee, että lapsenlapseni lelut täyttävät vielä jonakin päivänä perintöarkkuni. Olisi hienoa saada tietää, kuka kirstun veisti ja millaisissa tunnelmissa korsussa silloin elettiin. En tiedä, kuka kirstun on tehnyt. Balettitanssija Minna Tervamäki arvostaa vanhoja tavaroita. Hän oli ollut aina isän tyttö, ja tämä kirstu oli muistuttanut häntä isästään Toivo Virtasesta
Uusi Antiikki & Design ilmestyy 6.7. ensi numerossa Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Keittiöantiikki Tee ja tarjoile jäätelö tyylillä Designsuosikki Helena Tynell ja lasin taide UNELMIEN VANHA TALO Kauneimmat kesäkodit Asuntomessuilla Antiikki & Design 91. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki