Antiikkikoulu HURMAAVA ROKOKOO Design Suomalaisen värilasin tarina Kulttuurimatka Louhisaaren 1700-luvun puutarhaan KIRJAILIJA ANNA KORTELAINEN ”Mummini maisterinsormus kuului feministille.” KULLAN KARTANO JA LEIKKIMÖKKI ”Kaikki tehtiin rituaalien mukaan.” 5 menovinkkiä PORVOON LIIKKEISIIN ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • TAIDE • SISUSTUS • VINTAGE KU LL AN KA RT AN O AN TIIK KIK O U LU SS A RO KO KO O LA SIN VÄ RIT AN TII KK I & D ES IG N 16 5– 6/2 017 PAL.VKO 2017-27 1 7 5 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 70 5 5–6/2017 Hinta 12,50 €
ti–su klo 11–18 11.9.–31.12. yksityiskokoelmista. 040 831 4054 www.museomilavida.fi Avoinna: 8.5.–10.9. 03 5656 6966 12/6¤ / AVOINNA TI–SU 10–18 / WWW.VAPRIIKKI.FI 15.06 15.10 20 17 V alentinon pukuja F ANTASTICA ! Museo Milavida, Näsilinna Milavidanrinne 8, Tampere Puh. ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. pe–su klo 11–18 Suljettu 23.6.–25.6
Puutarhan iloja rokokoossa. Tule mukaan lukijamatkalle Louhisaaren linnaan ja Kankaisten kartanoon, ks. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi Antiikki & Design 3. Yksi komeimmista Suomen kartanoista taas on Kansallismuseolle kuuluva Louhisaari. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Valokuvaaja-toimittaja Heikki Rautio vieraili siellä loppukesästä, ja nyt puutarhan istutuksia voi katsella sivuilla 60–65. Tuorein oma museokokemukseni on Visavuori Sääksmäellä. Keskellä suurkaupungin valtaväyliä se on suurenmoinen keidas jalopuineen, rahisevine hiekkateineen ja istutuksineen. Viime kesänä sinne perustettiin 1700-luvun ihanteiden mukainen hyötypuutarha valistuksen ajan henkeen. Museot ovatkin kokeneet ennennäkemättömän menestyksen vuoden, sillä kortilla on käyty museoissa jo yli miljoona kertaa. Paikat, joihin Museokortilla pääsee, löytyvät nettiosoitteesta museot.fi. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. maija.toppila@fokusmedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2017 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 24. Joka vuosi käyn Herttoniemen kartanon puistossa vain lepuuttamassa sielua. Taiteilija Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti on uskomattoman hieno paikka, jota voi esitellä vaikka ulkomaalaisille vieraille siinä missä Hvitträskiä. Museoliitto lanseerasi loistavan keksinnön Museokortin vuosi sitten toukokuussa. Tunnetko suunnittelijan. Löytämisen iloa! pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Julkaisujohtaja Katriina Palo-Närhinen Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Enää ei ole mikään ongelma löytää etäisiäkään kohteita, kun meillä on navigaattorit, jotka etsivät oikean reitin autolle, polkupyörälle tai vaikka jalankulkijalle. KESÄ JA KARTANOT Kesäpäivä ja vanha puisto, ah onnea. Teemme Louhisaareen myös lukijamatkan. Ympärillä on järvimaisema vailla vertaa. s. Sivuston kartasta näkee mukana olevien museoiden sijainnit. 65. Tässä Fleming-suvun rakennuttamassa barokkilinnassa on myös Gustav Mannerheim syntynyt
8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 32 Eva Taimin iloiset kuviot Painokankaiden pioneeri suunnitteli monet suomalaisista kodeista tutut kuosit. 12 Kartano kuin tietopankki K Kullan kartano Ruotsinpyhtäällä kertoo menneen maailman elämäntavasta. 24 Pullonvihreästä turkoosiin K Suomalaisen lasin värikkäät vuosikymmenet. toukokuuta 2017 numero 160 3 Pääkirjoitus Kesä ja kartanot. Sisältö Kullan kartanossa vaalitaan perinteitä. Sivu 12 Antiikki & Design 4. 22 Kaunis koti K Arabian nostalgiset maitokannut. 24. 18 Mökki oikeisiin leikkeihin K Kullan kartanossa on säilynyt viimeisen omistajan leikkimökki. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 30 Rumasta sodasta kauniiseen arkeen Sisustusarkkitehteja esittelevässä sarjassamme 1940-luvulla aloittanut Lasse Ollinkari
38 ”Tummilla huonekaluilla on enemmän luonnetta” Entinen antiikkikauppias Maxie Sundberg esittelee kotinsa. 52 Taistelu maamme uskonnosta Reformaation 500-vuotisjuhlanäyttely Turun linnassa. Kannessa K Antiikki & Design 5. 65 Lukijamatka kartanoihin Lähde mukaan kartanokierrokselle Louhisaareen ja Kankaisiin! 66 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 51 Hannu Väisänen Kolumni taiteesta ja esineistä. Finchin lautanen, s. 44 Rokokoo – järkeä ja luonnonromantiikkaa K Kari-Paavo Kokin antiikkikoulussa rokokoon tyylipiirteet. 73 Suomen kuninkaan esineitä etsitään! Monarkiasta tehdään näyttely Ritarihuoneelle. 74 Liikkeessä K Porvoon parhaat antiikkiliikkeet. 78 Vastaa ja voita! Arvomme Made by Choicen Lonnasateenvarjotelineen. 70 Janne Koskinen Kolumni luonnon rakennustaiteesta. Staffordshire-koirat, rokokoopeili ja kustavilaislipasto kohtaavat Maxie Sundbergin kodissa, s. 56 ”Paanukatto on tehty kestämään” Perinne elää -sarjassa tapaamme paanukattoyrittäjä Tom Nylundin. Antiikkikoulu HURMAAVA ROKOKOO Design Suomalaisen värilasin tarina Kulttuurimatka Louhisaaren 1700-luvun puutarhaan KIRJAILIJA ANNA KORTELAINEN ”Mummini maisterinsormus kuului feministille.” KULLAN KARTANO JA LEIKKIMÖKKI ”Kaikki tehtiin rituaalien mukaan.” 5 menovinkkiä PORVOON LIIKKEISIIN ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • TAIDE • SISUSTUS • VINTAGE KU LL AN KA RT AN O AN TIIK KIK O U LU SS A RO KO KO O LA SIN VÄ RIT AN TII KK I & D ES IG N 16 5– 6/2 017 PAL.VKO 2017-27 1 7 5 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 70 5 5–6/2017 Hinta 12,50 € 101968_.indd 1 8.5.2017 12:54:27 sisältö KANNEN KUVA: ANNA HUOVINEN TYYLI: ARJA LÖFSTRÖM Kerää kesäinen kukkakimppu vanhaan Arabian maitokannuun. Louhisaaren linnan puistoon rakennettiin Pehr Kalmin oppien mukainen hyötypuutarha, s. Sivu 24 Irma Kosken Jokikadun Antiikki -liikkeestä Porvoosta löytyi A.W. 82 Minun antiikkini K Anna Kortelainen kertoo mumminsa maisterinsormuksesta. 38. 74. 60. 60 Valistusajan hyötypuutarha syntyi uudelleen K Louhisaaren linnaan perustettiin 1700-luvun hyötypuutarha. sivu 20. Ks. Suomalainen lasi oli 1960-luvulla värikästä. 72 Minne mennä Kesän antiikkitapahtumia
Selasin sitä hetken ja päätin ostaa lehden. Priha kertoi, että Masalin oli tekstiilitaiteilija Dora Jungin täti, hänen äitinsä sisar. Artikkelit Lallukasta, Diakonissalaitoksesta, Kaarina Kailan kodista ja Heikki Orvolasta hienoine kuvineen saivat minut peruuttamaan peruutukseni. Onnea! lukijalta Antiikki & Design 6. Marja-Liisa Flinkman, Lahti HYVÄ LEHTI, ei vanhene koskaan. Moneen ehtivä lääkäri ei keräile tiettyjä esineitä, vaan koko aikakautta. Pöydän keskellä on huikea maljakolla varus tettu tarjoilumalja 1800luvun lopulta. Sauli Siekkinen viihtyy 1800luvun sisustuk sessa. PIDIN HUHTIKUUN numerossa eniten taiteilija Kaarina Kailan kodista kertovasta jutusta. Tuoreinta kerrostumaa ovat jugendin ajan eli 1800ja 1900-lukujen vaihteen esineet, kuten Hellaksen piano ja majolikakattokruunu olohuoneessa. Lisää samanlaisia juttuja persoonallisista kodeista, joissa antiikki on luonnollinen ja kaunis osa keskellä arkea ja elämää. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS E n pidä itseäni keräilijänä. Lehteänne lukiessani todella hetkeksi uppoudun kauneuden ja lumon maailmaan. Toivottavasti jokainen Antiikki & Design on hintansa väärtti! Thea Riikkala, Lieto MINUA MIELLYTTÄÄ lehden nerokas tapa löytää silta ajankohtaisuuden ja menneen ajan välille. Valaisinsuunnittelija Lisa Johansson-Papen mukaan Ebba oli antanut Doralle cochenille-väriä (se saadaan kaktuksen lehdillä elävistä kirvoista), joilla Dora Jung värjäsi punaisia lankoja teokseensa ”Kymmenen neitsyttä”. Hellaksen pianolla vuodelta 1904 on traaginen historia, mutta se soi sulosävelin Siekkisen soittimena. Antiikki on nyt myös edullista. Pasha on keskeinen osa pöydän antimia. PARAS JUTTU 3/2017 kotona ”Antiikilla on helppo sisustaa” Sauli Siekkisen koti Helsingin Töölössä on kunnianosoitus 1800-luvun asumiselle ja sisustamiselle. En osaisi sisustaa moderneilla huonekaluilla, koska minusta tuntuu, että niiden suunnittelussa on lähtökohtaisesti puuttunut ajatus kokonaisuuden luomisesta, Siekkinen sanoo. Kultaseppä Kulmalan korvakorut voitti Anette Katajainen Jyväskylästä. Taustalla näkyy ikoninurk kaus ja yksi Sauli Siekkisen maalaama ikoni. Kodin sisustus on vaikuttava sekoitus uusklassismia 1700ja 1800-lukujen vaihteesta, myöhäisempireä 1830–50-luvuilta ja kertaustyylejä 1800-luvun lopulta. Samalla värjäytyi punaiseksi perheen kylpyamme! Toimitus LUKIJAT VALITSIVAT numeron 3/2017 parhaaksi jutuksi Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Jaanis Kerkiksen kuvaaman Sauli Siekkisen kodista kertovan jutun ”Antiikilla on helppo sisustaa”. Toiseksi eniten ääniä sai Maija-Riitta Riuttamäen kirjoittama ja Pia Inbergin kuvaama juttu Saga Eriksonin ja Aku Ahjolinnan kodista. 3. – Antiikilla sisustaminen on mielestäni helppoa, koska 1700ja 1800-luvun tyylikausien huonekalut eivät riitele keskenään. Liisa Salo, Lammi AVUSTAJAMME, tekstiilitaiteen professori Päikki Priha kommentoi meille numeron 4/2017 juttua kasvitaulujen tekijästä, taiteilija Ebba Masalinista. Onnea voittajille! KIRJOITA MEILLE PERUUTIN TILAUKSENI taloudellisista syistä. Pekka Savolainen, Lahti NÄIN KAUPASSA Antiikki & Designin huhtikuun numeron. Päätin heti tilata lehden itselleni. Arvomme vastanneiden kesken kirjan, joka tällä kertaa on Magnus Londenin suomalaisista matkailujulisteista ja niiden taustatarinoista kertova Come to Finland. Kirjalahjan saa nyt Marja Kalliala. Hänen intohimonsa on 1800-luku ja kotinsa kuin kunnianosoitus vuosisadan asumiselle ja sisustustyyleille. Huonekaluissa on taidokkaita yksityiskohtia, kuten lukkoja ja viilutuskuvioita. Ruokasalin pääsiäiskat tauksen päävärit ovat punainen ja valkoinen venäläisen ortodoksisuuden mukaan. Sitä vastoin Siekkistä voisi pitää kokonaisen aikakauden keräilijänä. › Antiikki & Design Antiikki & Design 31 30 Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. En kerää mitään yhtä tavaraa, Sauli Siekkinen sanoo. Ylenpalttinen tavararunsaus on taas ominaista 1800-luvun lopun sisustusmuodille eli kertaustyylien ajalle. Marja Kalliala, Helsinki Kirjoita meille, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. Mutta sitten sain vielä huhtikuun numeronne. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana. Onnekkaat tilaajamme ovat Inkeri Aarnio Espoosta, Marjatta Ahola Jyväskylästä, Paula Ahonen Hämeenlinnasta, Päivi Anttila Kempeleestä ja Heikki Kuhlman Kotkasta. Arvostan puuta materiaalina. Tällä kertaa lahjana on 5 vapaalippua kahdelle Fiskarin heinäkuisille antiikkimessuille. – Antiikkikalusteet ovat laadukkaita, 1800-luvun puoliväliin asti ne tehtiin käsityönä. Tai jos vanhenee niin vain paranoo. Kotona luin lehden kannesta kanteen ja tykästyin siihen välittömästi. Kiitos
mandatumlife.fi/tulevaisuus M an da tu m H en ki va ku ut us os ak ey ht iö. Pääoma valitsee aina oikean suunnan. Se, mikä on oikein, on tuottavaa. Siksi se virtaa kohti vastuullisempia sijoituskohteita
W. Ku va Va pr iik ki Ku va M at ia s U us ik yl ä Ku va V ill a G yl le nb er g Ku va Se rl ac hi us -m us eo t / R au no Tr äs ke lin Gyllenberg oli perehtynyt antroposofiaan ja Rudolf Steinerin ajatuksiin. Se toimii nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin kotimuseona, jonka lisärakennuksena on 1980 avattu galleria. Antiikki & Design näyttelyt 8. Ehrström (1881– 1934) suunnitteli ja teki paljon koruja, jotka edustavat suomalaisessa korudesignissa harvinaista art nouveauta. Signe ja Ane Gyllenberg Rodoksella vuonna 1955. Villa Gyllenberg rakennettiin 1950-luvulla Kuusisaaren kärkeen. saakka Vapriikissa, www.vapriikki.fi. Vaikka hän oli ammatiltaan sijoittaja, hän osti sitä mikä häntä itseään kosketti, myös nuorilta ja tuntemattomilta taiteilijoilta. asti Villa Gyllenbergissä, Kuusisaarenpolku 11, Helsinki, www.gyllenbergs.fi. Galleriaan on ripustettu yli sata merkkiteosta. Esillä on loisteliaita esineitä huonekaluista vaatteisiin ja kalligrafiasta koruihin. Häntä kiinnosti henkisen vaikutus keholliseen, ja säätiön yhdeksi tehtäväksi tulikin edistää psykosomaattisen tutkimusta lääketieteessä. Modernin neitsyen teeman kuvissa nainen on irtautumassa madonnan kaavasta ja itsenäistymässä hänkin. Juhlanäyttely on jaettu neljään teemaan. (AM) Kielletty Kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa 1.10. Oman kokoelman aarteiden lisäksi näyttelyyn on saatu lainaksi 47 huipputyötä eri museoista. Taiteilija Eric O. (Nette Grön) Ane Gyllenberg – keräilijän itsenäisyys 29.10. Nykyään se on Unescon maailmanperintökohde, ja parhaillaan sen ihmeisiin voi tutustua näyttelyssä Tampereella. ITSENÄISYYDEN MIELIKUVAT KOTIMUSEO VILLA GYLLENBERG on koonnut historiansa suurimman näyttelyn satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarinaa kertovat muun muassa Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Ellen Thesleffin ja Magnus Enckellin maalaukset. Melankolian huoneet -teema heijastelee 1880-luvun kansallisromantiikkaa, symbolismia ja kaipuuta toiseen todellisuuteen. Kuolleen Lemminkäisen kanssa. Gallen-Kallelan alttaritaulumainen Ad Astra (toisinto 1907) nähdään ripustettuna allekkain KIELLETTY KAUPUNKI Pekingissä oli viiden vuosisadan ajan palatsialue, jonne pääsivät vain harvat ja valitut. Ne ovat saattaneet olla alun perin yksi maalaus, jonka taiteilija jakoi kahtia. Suomen henkistä syntyä tarkastellaan myös kansallismaiseman ja lapsikuvauksen kautta. Korujen ja niiden luonnosten mielikuvituksellisia muotoja voi nyt ihailla Serlachiusmu seoi den verkkonäyttelyssä, www.serlachius.fi/fi/ nayttelyt/verkkonayttelyt/korulipas. Qing-dynastian aikainen maalaus keisari Qianlongista (1711–99) hoviasuisena. klo 14–19 vapaa pääsy, opastuksia ja musiikkia. KERÄILIJÄN ITSENÄISYYS näyttelyn nimenä korostaa suurkeräilijän itsenäistä näkemystä. Se rakennettiin keisarin asuinsijaksi 1408–20, ja viimeisenä sitä hallitsi keisari Pu Yi vuoteen 1911. Elegantti nainen (Dora) -maalauksessa, noin 1928, Helene Schjerfbeck on yhdistänyt Dora Estlanderin piirteisiin vaikutteita japanilaisista puupiirroksista. Avoinna ke 15–19 ja su 12–16, Helsinki-päivänä 12.6. Ane Gyllenbergiä ohjasi intuitio. Modernilla naisella on muodikkaasti leikatut hiukset
1. 2. Antiikki & Design 9 ostoksilla. 4. Siro ja linjakas 1960-luvun käsipeili on tummaa puuta, 18 e, Antiikki Maini ja Veli. Vaaleasta lehtipuusta veistetty soikea käsipeili, 1900-luvun puoliväli, 30 e, Antiikki Maini ja Veli. Elegantti nimikirjaimilla ja kruunulla koristettu hopeapeili, Birmingham 1916, 75 e, Antiikki Maini ja Veli. Hopeinen peili on tehty Helsingissä vuonna 1931, ja sitä koristavat nimikirjaimet CT, 90 e, Old Times. Ruotsalaisen uushopeisen art deco -käsipeilin muodossa on jotain egyptiläistä, 260 e, Toisto. Hopeitu peili edustaa 1920–30-lukujen pienieleistä koristeellisuutta, 45 e, Antiikki Maini ja Veli. 1 3 2 5 6 4 KEN ON MAASSA KAUNEHIN Jo muinaisten aikojen kaunottaret ja komistukset ihalivat itseään kiiltävistä metallisista käsipeileistä. Ti ed us te lu t: A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 87 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6, To is to 44 99 8 40 44 TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO Peililasin reunassa on viisto fasettihionta. 6. Barokin ajalla opittiin valamaan lasia, ja hiotusta ja kiillotetusta tasolasista syntyi entistä parempia peilejä. 3. Heijastavaksi lasi saatiin, kun sen takaosa peitettiin elohopeaa sisältävällä amalgaamilla, joka myöhemmin korvattiin hopealla ja alumiinilla. Kruunukoristeinen peili sopii prinsessalle. 5
(AK) Silja Koskimies: Hyvin pakattu, puoleksi myyty. Toinen ajan kansainvälinen tyylivirtaus, art deco, jätti pakkauksiin ylellisen ilmapiirin. Hyvin pakattu – puoleksi myyty Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2016 / 80 ISBN 978-951-595-195-3, ISSN 1797-9641 Julkaisun ovh. fatabur.turunlinna@turku.fi Silja Koskimies HYVIN PAKATTU – PUOLEKSI MYYTY MAKEAA PÄÄLTÄ JA SISÄLTÄ KAUNIIT PAKKAUKSET houkuttelevat ostamaan. Niiden toinen tarkoitus on suojata itse tuotetta, mutta kuinka moni ostopäätös onkaan tehty pelkästään pakkauksen perusteella. Suomalaisen lasin vuosikirja 2017, Suomen lasimuseon ystävät ry. Kirja on runsas tietopaketti kuluttamisen vuosisadan vilkkaista alkuvuosikymmenistä, jolloin merkkituoteajattelu syntyi ja kansalaisia alettiin houkutella tuotteiden ostajiksi käyttäen pakkausta mainoksena. Lisäksi kirja esittelee muun muassa Alvar Aallon lasia Pietisen valokuvaamon tyylikkäin 1950-luvun kuvin. Tehtaiden makeispakkauksissa ja -kääreissä, niiden muodoissa, kuvissa ja typografioissa, näkyvät ajan tyylit ja muodit. Aistikkailla pakkauksilla houkuteltiin ostajia jo näyteikkunoissa, joiden somistuksista tuli suosittua 1930-luvulla. Niiden vastakohtana ovat 1940-luvun RaNa-tuotteet, jotka kertovat omaa karua kieltään pula-ajasta, jolloin pakkauksilta vaadittiin erilaista näkyvyyttä. Vesanto (1915–90) toimi Iittalan lasitehtaan muotoilijana, ja hänen Lappi-sarjansa maljakoita on valittu tämänvuotisen Suomalaisen lasin vuosikirjan kanteen. Silja Koskimiehen osuvasti nimetty Hyvin pakattu, puoleksi myyty -kirja kertoo makeistehdas Hellaksen ja sen edeltäjien pakkaus muotoilusta 1900-luvun alussa ja 50-luvulla. Kirjan värikkäät pakkaukset esittelevät nimien, kuvituksen ja koristelun kautta eri aikojen ajankohtaisia aiheita. Sodan jälkeen makeisten kysyntä kasvoi ja mainonnan painopiste siirtyi myymälämainontaan. (AM) kaus voi myös nostaa tuotteen arvoa: kuusi Iittalan 1950-luvun i-sarjan juomalasia maksavat antiikkimarkkinoilla alkuperäispakkauksessa tuntuvasti enemmän kuin ilman sitä. Antiikki & Design kirjat 10. 1920–30-luvulla innostuttiin orientalismista eli eksoottisina pidetyistä itämaista, ja niinpä makeispakkauksiin ilmestyi mustaihoisia, parrakkaita ja turbaanipäisiä miehiä. Pakkausten lisäksi Hellaksen taidetoimistossa suunniteltiin myös näyteikkunoita. Teos valottaa pakkausten merkitystä myynnille esittelemällä Suklaatehdas Hellaksen ja sen edeltäjien pakkaussuunnittelua 1900-luvun alkupuolella. Elämäkerta paneutuu Wikströmiin monesta kulmasta: ei kerrota vain taiteilijasta aikansa kansallisena merkkihenkilönä, vaan myös siitä, miksi hänestä kehittyi sellainen. Tätä kaikkea on Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Kuvat nostalgisista makeispakkauksista ovat vastustamattoman ihania katsella. Siksi onkin hienoa, jos pakkaus on niin kaunis, että sen haluaa säilyttää. TUNNETKO Erkki Vesannon lasia. Samalla kerrotaan pakkaussuunnittelijan ammatin kehittymisestä ja nostetaan esille eräitä Hellaksella ja Ipnoksella vaikuttaneita suunnittelijoita kuten Marja Vuorelainen, Eva Wichman ja Valma Hakanen. Kotimaista lasimuotoilua ja alan tutkimusta seuraava vuosikirja toimii tällä kertaa myös kahden Suomen lasimuseon näyttelyn julkaisuna. (AK) Hellaksen suklaa pasteijan etiketti suunniteltiin 1920luvulla art decon hengessä. Wikström (1864–1942) oli luomassa maamme kansallista identiteettiä veistämällä ikonisia teoksia, kuten Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla, Elias Lönnrotin muistomerkki Helsingissä ja Mikael Agricolan muistomerkki Turussa (alun perin Viipurissa). 21 €, josta jälleenmyyjille -30% alennus. Mystistä tunnelmaa tehostettiin moskeijan kupoleilla ja minareeteilla. Kirjaa on saatavilla Turun linnan museokauppa Fataburista. Julkaisu perustuu FM Silja Koskimiehen pro gradu -työhön. Toinen näyttelyistä on Vesannon, toinen Sakari Pykälän, joka on paitsi lasimuotoilija myös kuvanveistäjänä. Ne puhuttelivat ihmisiä aikanaan ja puhuttelevat yhä edelleen. Samalla pakkausten merkitys kasvoi edelleen. Turkulaista makeispakkaussuunnittelua ja suunnittelijoita värikkäiden pakkausten takana. Mari Tossavainen: Emil Wikström – Kuvien veistäjä, SKS. Mielenkiintoisia, nostalgiaa herättäviä Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia useilta vuosikymmeniltä. HELLAKSELLA OLI OMA taideosastonsa, jossa pakkausten lisäksi suunniteltiin näyteikkunoita. Turun museokeskus, 2017. PakKUVANVEISTÄJÄ Emil Wikströmillä on juhlissa merkittävä rooli, kun Suomi viettää sadannetta itsenäisyyden vuottansa. Ne kuitenkin kertovat myös vakavampaa tarinaa kiihtyvästä kulutuksesta, markkinoinnista ja turhastakin pakkaamisesta, joka uhkaa ympäristöä. Väreissä suosittiin kultaa ja hopeaa, koristeluaiheet tyyliteltiin geometrisiksi. Pakkaussuunnittelussa näkyvä tuotannon ja kulutuksen välinen suhde peilaa samalla koko yhteiskunnan muuttumista aikana jolloin asiakkaasta tuli kuluttaja. Aivan omaa luokkaansa ovat olleet Ipnoksen kekseliäät, monimuotoiset pakkaukset, joita kirjassa esitelläänkin runsaasti. Valitettavan usein alkuperäispakkauksia ei ole säilytetty. Makeiskääreitä on harvoin säästetty sen jälkeen, kun herkku on popsittu. Julkaisu perustuu hänen pro gradu -työhönsä. Teoksen värikkäästä graafisesta ilmeestä vastaa graafinen suunnittelija Ulla Kujansuu. 95 sivua, nidottu. Tästä huolimatta makeisten pakkauksia on suunniteltu korkeatasoisesti jo kauan
Vähäeleisen tyylikkään Patek Philippe Geneve Calatrava -kellon kuori ja osoittimet ovat 18 karaatin kultaa, 7 500 e, Hagelstam & Co. 8. Naisten Siro-korukello on sterlinghopeaa vuodelta 1965, 240 e, Hagelstam & Co. Tissotin kvartsikello on 1970ja 80-lukujen vaihteesta, alkuperäinen rasia, 200 e, Hagelstam & Co. 1. 4. Japanilainen tyylikäs Seiko Hi-beat 3600 on 1960-luvulta, 420 e, Bukowskis. 2. ANTTI KAIJALAINEN Alkuperäinen pakkaus nostaa arvoa. Naisten Tissot-rannekello on 18 karaatin kultaa, 1 200 e, Hagelstam & Co. Huutokaupoissa tarjonta keskittyy sveitsiläisiin perinteisten merkkien automaattikelloihin. Banana-nimitys tulee keltaisesta väristä. Myös laadukkailla kvartsija japanilaisilla kelloilla on keräilijänsä, ja niiden suosio todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Autourheilukellojen klassikko on Tag Heuerin Monaco, 1 300 e, Bukowskis. 3. 7. Jyhkeä digitaalinen Omega Constellation 1970-luvulta 540 e, Bukowksis. huutokaupassa Antiikki & Design 11. 1 3 2 5 6 7 8 4 BANANA RANTEESEEN Rannekellot ovat pieniä esineitä, joihin mahtuu laaja ilmaisun kirjo hienostuneesta jykevään. 6. Sukelluskello Omega Seamasterin lempinimi on Banana, 1970-luku, 1 750 e, Bukowskis. 5
kulttuurimatka Antiikki & Design 12
kesäkuuta. Päärakennus ilmestyy näkyviin pienen nousun jälkeen. › Antiikki & Design 13. Kukkapenkkiin kuului agaaveja, ja se reunustettiin suurilla merisimpukan kuorilla vanhaan harraskartanotapaan. Rauha ja koskemattomuus yllättävät. Ympärillä on rehevä puisto, jossa varjoa luovat korkeat saarnet, tammet ja lehtikuuset. Parvi kurkia käyskentelee peltoaukealla, ja taivaalla kaartelee yksinäinen haukka. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja Anna-Ulla Grahn-Wallen (1911–2005) muistetaan Ruotsinpyhtäällä voimanaisena, joka vastasi yksin suuren maaja metsätilan hoidosta miehensä, agronomi Gunnar Wallenin kuoleman jälkeen, vuodesta 1968. Tähden muotoinen kukkapenkki hiekkakäytävän keskellä kunnostettiin Gerda Grahnin syntymäpäiväksi, jota vietettiin 10. Kullan päärakennus edustaa paikallista myöhäisempireä. Meri on vuosisatojen varrella vetäytynyt kauemmas maan kohoamisen vuoksi, ja kartanon puisto rajautuu nykyisin Tesjoen rantaan. Se on valmistunut silloisen kartanonrouvan veljen Carl Fredrik von Bornin piirustusten mukaan 1863. ANTTI NUORTIO KUVAT ERJA LEMPINEN T ie Kullan kartanoon, Kulla Gårdiin, kulkee halki Itä-Uudenmaan vanhan viljelymaiseman, jossa peltoaukeat ja kivikkoiset metsäalueet vuorottelevat. kulttuurimatka Kartano kuin tietopankki Ruotsinpyhtäällä Itä-Uudenmaan rannikolla sijaitseva Kullan kartano on Suomen vanhimpia maatiloja. Myös Anna-Ullan äiti Gerda Grahn Osa kartanon esineistä odottaa vielä tarkempaa tutkimusta, kuten tämä art nouveau -tyyliin kehystetty kaunottaren valokuva. Siellä herraskartanoperinne ja elämäntapa säilyivät muuttumattomina viimeisten omistajien, äidin ja tyttären, ylläpitäminä
kulttuurimatka Salin huonekalut on ostettu 1906 Anjalan kartanosta. Kullan kartanolla oli vuosisatojen varrella useita omistajia, vanhin omistajatieto on vuodelta 1419. Vuodesta 1919 lähtien Kullassa oli myös oma laulukuoro, nuorisoyhdistys ja koulu. Päärakennuksen lisäksi oli useita erilaisia piharakennuksia, muun muassa Suomen vanhimpiin kuuluva ulkokäymälä, privé, vuodelta 1857. Testamenttia toteuttamaan perustettiin säätiö Stiftelsen Kulla Herrgård. Kartanoyhteisöön kuului satakunta ihmistä, maanvuokraajia oli kymmenisen ja torppia 17. Hisingerit joutuivat kuitenkin luopumaan kartanosta 1877, minkä jälkeen sillä oli useita omistajia ja tilanhoito rappeutui. Vuodesta 1968 äiti ja tytär viljelivät tilaa yhdessä. Munckin aikana kohennettiin puistoa, johon istutettiin muun muassa lehtikuusia ja sembramäntyjä ja rakennettiin romanttiset tekorauniot. RUNSAAT SATA VUOTTA sitten Kulla oli Ruotsinpyhtäällä monen toiminnan keskus. Tytär Gerda peri kartanon ja tarttui aviomiehensä Ragnar Grahnin kanssa tarmokkaasti tilan hoitoon. Siellä toimi myös meijeri ja tiilitehdas. (1886–1986) joutui miehensä Ragnar Grahnin kuoleman jälkeen 1927 ottamaan tilan ohjat käsiinsä. Knut Munck (1807–69) rakennutti nykyisen päärakennuksen vaimonsa Charlotte Munckin veljen Carl Frederik von Bornin, Sarvilahden herran, piirustusten mukaan vuonna 1863. Ryijymatto on kudottu kansatieteilijä U.T. Kartanon kukoistuskausi oli 1800-luvun puolivälin jälkeen. Pariskunnan tytär Elise Munck avioitui kaartinkapteeni Fredrik Hisingerin kanssa. Sireliuksen vuonna 1924 ilmestyneessä ryijykirjassa olleen mallin mukaan. Kaikki merkittiin muistiin, ja mitään ei heitetty pois. Kartanon kokoelmiin kuuluu noin 400 pukua. Ne ovat kuuluneet ruhtinas Alexander Menschikoffille, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1831—1855. › Antiikki & Design 14. ONNELLINEN KÄÄNNE kartanon vaiheissa tapahtui, kun porvoolaista yrittäjäsukua oleva agronomi Gustaf Simolin, Gerda Grahnin isä, osti Kullan vuonna 1884. Häiden muistona on puistossa kaksirunkoinen kuusi, jossa runkojen oksat kietoutuvat yhteen. Gerda Grahn alkoi tehdä muistiinpanoja jo nuorena rouvana 1911, ja Anna-Ulla Grahn-Wallen jatkoi perinnettä. Maata oli kaikkiaan 2 200 hehtaaria, josta viljeltyä 250 hehtaaria. Anna-Ulla Grahn-Wallenin viimeinen tahto oli, että Kullan kartano pysyisi viljeltynä tilana ja kartanon kokoelmat ja perinteet säilyisivät ja kertoisivat jälkipolville menneen maailman kartanoelämästä. Kartano oli merkittävä karjanjalostuksen edelläkävijä, lehmiä oli 95 ja hevosia 40
Kartanon rouvan Gerda Grahnin puku noin vuosilta 1909–10 sekä hänen miehensä Ragnar Grahnin käyttämä suojeluskunnan johtajan univormu vuodelta 1917. Gerda Grahnin 1919 kutoma verhoilukangas uusittiin 1990-luvulla. Sohvan päädyssä on uusklassiseen tyyliin kuuluva runsaudensarvi kuin kartanon vaiheikkaan historian vertauskuvana. kulttuurimatka Kahvikupit ovat muisto Ragnar ja Gerda Grahnin häämatkalta Venetsiasta vuonna 1907. Levollinen myöhäisempiren tunnelma viipyy myös kartanon salin viereisissä pienemmissä huoneissa. Kartanon kokoelmiin kuuluu noin 400 pukua. Antiikki & Design 15. Pitsimäinen koriste on poltettu kiinni posliinin pintaan. Komeat kaakeliuunit ovat alkuperäiset
Yläkerran vierashuoneessa viipyy vielä romanttinen 1800luvun tunnelma. Täällä on äänitetty Yleisradion ääniarkistoon muun muassa portaissa nousemista ja oven avaamista, sillä teollisuuden ja liikenteen äänet eivät tänne kantaudu. Antiikki & Design 16. Kullassa on myös filmattu televisiolle Anton Tšehovin Lokki 1971 ja Arvoisa rouva Marie 1980luvulla
KARTANOON otetaan vastaan ryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita kokoelmista sekä vanhojen rakennusten ja puiston hoidosta. Rannassa on sauna ja tekosaari, jossa herrasväki nautti piknikkejä ja päiväkahvituokioita. Taitavasti kirjottu tyyny salin sohvalla muistuttaa siitä, että Gerda Grahn ja Anna-Ulla Grahn-Wallen olivat käsityöihmisiä. SÄÄTIÖN johtokunnan puheenjohtajana on laamanni Harri Äimä ja asiantuntijajäsenenä kulttuuriantropologian tutkija, professori emeritus Bo Lönnqvist. Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtien koulutuslinja on inventoinut puiston kasvillisuuden ja laatinut sen entistämissuunnitelman dosentti Eeva Ruoffin johdolla. Säätiön päämääränä on kartanon säilyttäminen elävänä maatilana ja kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena. Ullanpäivää vietetään yhä musiikkiesitysten ja tarjoilun merkeissä. Lisäksi säätiön tuottoa käytetään ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi Ruotsinpyhtäällä. Saunaan mentiin talvisin reellä. Kierros Bo Lönnqvistin opastuksella päärakennuksen 14 huoneessa on syvällinen johdatus kartanon menneeseen maailmaan, jossa jokaisella esineellä on tarina ja kaikkien alkuperä tunnetaan. – Kaiken kaikkiaan näiden Kullan naisten aktiivisuus oli hämmästyttävä, Lönnqvist toteaa. Tekstiilejä on konservoitu Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtori Anna Häkärin johdolla, ja kokoelmista on järjestetty näyttelyitä Loviisan ja Kotkan museoissa. Uintikerrat merkittiin saunan seinään. Kartanon tilanhoitaja Roger Kiljander asuu päärakennuksen vieressä vanhassa päärakennuksessa. Äiti ja tytär matkustelivat paljon, ja he koostivat matkoiltaan parikymmentä albumia, joissa on valokuvia, kuitteja, lehtileikkeitä, matkalippuja, päiväkirjamerkintöjä, jopa kuvauksia hotellihuoneiden sisustuksista. KULLA ON NYT kuin tietopankki, joka kertoo vanhojen rakennusten, kokoelmien ja puiston hoidosta ja entistämisestä sekä kartanon rituaalisesta elämäntavasta, joka säilyi loppuun saakka. Tiedustelut vierailuista Loviisan museo, p. Valokuva on esillä kirjastohuoneen pöydällä. Herraskartanon elämään kuului myös puisto. He olivat myös paikallisen Marttayhdistyksen keskeisiä vaikuttajia. Kullan kartanon voimanaiset tytär ja äiti, Anna-Ulla Grahn-Wallen ja Gerda Grahn, pitivät yllä kartanon perinteitä yhteensä yli sadan vuoden ajan. Se on kuin koti, josta asukkaat ovat hetkeksi poistuneet ja jonka sisustuskin on suojelukohde, Lönnqvist sanoo. Antiikki & Design 17. Kulttuuriantoropologian professori emeritus Bo Lönnqvist on tutkinut kartanon ainutlaatuista perinteiden säilymistä, rituaalista arkipäivää ja kokoelmia jo vuodesta 1963. – Kulla ei kuitenkaan ole museo eikä massaturismin kohde. Hän haastatteli Gerda Grahnia ja Anna-Ulla Grahn-Wallenia useita kertoja, kun Svenska Littertursällskapetiin kuuluva Folkultursarkiv aloitti kartanoperinteen tutkimuksen. He tekivät myös leikekirjoja ajankohtaisista asioista ja henkilöistä, muiden muassa Mannerheimista, Ruotsin kuninkaallisista, jopa musiikkikriitikko Seppo Heikinheimosta, joka tunnetusti ei ollut Suomessa puhutun ruotsin kielen ystävä. Arkisetkin asiat tehtiin aina perinteitä noudattaen. Jouluaattona tee juotiin aina keltaisessa salongissa. Diakuviakin on kertynyt 4 500 kappaletta. 044 450 5009 ti–su klo 11–16. Kesällä tietyssä huoneessa piti olla huoneen verhojen värin sopivia kukkia. KARTANOSSA ON SÄILYNYT myös 400 pukua, joista vanhimmat ovat 1840-luvulta. – Rituaalinen elämäntapa merkitsee sitä, että arkisetkin asiat tehtiin perinteitä noudattaen aina tietyllä tavalla, vaikka palvelusväki saattoi pitää tapoja outoina ja hymyilläkin niille, Bo Lönnqvist täsmentää. kulttuurimatka KIERROKSIA RYHMILLE KARTANOA YLLÄPITÄÄ Stiftelsen Kulla Herrgård
Leikkimökissä on oikea muurattu hella, jonka uunissa on paistettu kakkuja kahvikesteihin. Antiikki & Design 18. Mökin kaikki tekstiilit, kuten verhot, on tehty varta vasten pienen rakennuksen mittasuhteisiin sopiviksi. Käyttöesineet ovat oikeita, osa itse valmistettuja ja osa ostettuja. Sinivalkoiset lautaset ovat Villeroy & Bochin. kulttuurimatka Ulleboksi kutsuttu leikkimökki mansardikattoineen ja vihreine ikkunaluukkuineen sijaitsee Kullan kartanon puistossa. Näkymä ovesta sisään
Hän haastatteli Anna-Ulla Grahn-Wallenia mökistä vuonna 1992. Signe Hinknäsin torpasta oli hoitajani, ja hänkin leikki kanssani”, Grahn-Wallen kertoi. TEKSTI JA KUVAT ERJA LEMPINEN P ienessä talossa kaikki on oikeaa ja toimivaa, tavallista pienempää vain. Jopa pieni rukki on valmistettu mökin mittakaavaan sopivaksi. Neljänä kesänä leikkitoverina oli saksalainen tyttö, joka oli Kullassa sotalapsena. Anna-Ulla Grahn, sittemmin Grahn-Wallen, syntyi vuonna 1911 kartanon silloisten omistajien Gerda ja Ragnar Grahnin ainoana lapsena. kulttuurimatka Mökki oikeisiin leikkeihin Kullan kartanon pihalla on säilynyt alkuperäisessä kunnossaan satavuotias leikkimökki, joka tehtiin kartanon viimeiselle omistajalle, Anna-Ulla Grahn-Wallenille. Kartanon elämää tutkinut Lönnqvist tuntee myös leikkimökin tarinan. Äiti kiusoitteli siitä myöhemmin.” KUN SERKUT VIERAILIVAT kartanossa, lapset leikkivät mökissä ja tekivät esityksiä. ”Myös tilan lapset, keittäjättären Sylvi, kartanon voudin tytär Ellen, kuskin tytär Gerda ja muut lapset leikkivät kanssani koulupäivän päätyttyä. Hän suunnitteli myös mökin kiinteän sisustuksen ja huonekalut. ”Miten siivosinkaan, rakastin lattian pesemistä, oikein hinkkasin! Aikuiset tulivat useasti kylään ja keitin heille oikeaa kahvia, olihan mökissä hella”, Grahn-Wallen muisteli Lönnqvistille ”Kerran minun ja ystäväni Synnöven piti nukkua yö mökissä, mutta pelästyimme joelta kuuluvaa humalaisten miesten laulua. Mittasuhteet näyttävät hieman oudoilta, kun leikkimökin pöydän ääreen istuu emeritusprofessori Bo Lönnqvist, mutta kaikki onkin suunniteltu kuusivuotiaalle Anna-Ulla Grahnille. › Antiikki & Design 19. Eva Kuhlefelt piirsi hollantilaistyylisen mökin, jossa on sievät vihreät ikkunaluukut ja mansardikatto. Leikkimökin sisustus on kuin oikeassa kodissa, mutta lapsen kokoisena. Vanhemmat pyysivät ystäväänsä arkkitehti Eva Kuhlefeltiä (myöhemmin Kuhlefelt-Ekelund ) piirtämään tyttärelleen leikkimökin 1917. Leikkimökki sijoitettiin kartanosta itään, joen puolelle
Grahn-Wallen muisti myös leikkimökin esineiden tarinoita. On kuin pieni Anna-Ulla Grahn olisi vain sulkenut oven ja jättänyt leikin kesken. Leikkimökki näkyy syksyisen puiston keskellä. Mökki, jota äiti kutsui Ulleboksi, on säilynyt kaikkine esineineen koskemattomana ja alkuperäisenä, ja se on nykyään Museoviraston suojelukohde. Emeritusprofessori Bo Lönnqvist on tutkinut ja koonnut Kullan kartanon pitkää historiaa. Tätieni nimet olivat Aline, Jenny ja Naema Grahn, ja he olivat kuin Elsa Beskowin sadun Täti Ruskea, Täti Vihreä ja Täti Sinipunainen. Kullan kartanon arkistossa on mökin alkuperäiset piirustukset. Ainoalla lapsella riitti siis seuraa. kulttuurimatka Anna-Ulla Grahnilla oli paljon nukkeja. Siihen kuului valkoinen batistilakki, sininen pumpulileninki ja käsinkudottu sini-ruskea-punainen esiliina. Osa esineistä, esimerkiksi rukki, on valmistettu varta vasten lapsen kokoiseksi. Anna-Ulla Grahn-Wallenin äiti Gerda Grahn ompelutti tyttärelleen hollantilaistyyliseen mökkiin sopivan hollantilaisen puvunkin. Maiseman on maalannut Hjördis Nyberg, loviisalainen taidemaalari ja perheen ystävä. Mökkiin laitettiin sinivalkoruutuiset verhot, mutta matot kudoin itse ollessani kahdeksanvuotias.” SINIVALKOISET LAUTASET ovat Villeroy & Bochin, ja leikkimökissä on myös Royal Copenhagenin posliinia ja Delftin fajanssia. Kaikki on ennallaan, kuin leikki olisi juuri jäänyt kesken. Antiikki & Design 20. ”Kolme tätiäni Haiharan kartanosta lahjoittivat astiaston ja hopeiset mokkalusikat ruokalusikoiksi. Joitakin niistä on vielä jäljellä. He lahjoittivat myös mökkiin varta vasten tehtyjä pyyheliinoja, joissa oli nimi Ulla
Vain Fennosta. Näemme ihmisen. Suomessa suunniteltu Titan-kehysmallisto on maalattu käsin. www.fennooptiikka.fi Käsityönä, sinulle. Rodenstock Multigressiv Ergo® 2 lähityölinssit on suunniteltu erityisesti aikuisnäköisille entistä mukavampaan näkemiseen työssä ja harrastuksissa. Muotoilu ja materiaalit tekevät klassikon. Ku va n ke hy ks et Ti ta n PT 61 23 F Ka llio. Suomessa reunahiotut linssit parantavat työtehoa ja ehkäisevät niskaja hartiaseudun särkyjä
KANNULLINEN KESÄÄ Maitokannu oli joka kodin käyttöesine aikana, jolloin maito haettiin tonkalla naapurin tilalta tai ostettiin kaupasta irtomaitona. Kukkakimpussa on vaaleaa liilaa mariankelloa, valkoista leijonankitaa, laventelia, liilaa sininuppia, luutahirssiä, pionia ja isotähtiputkea, Kukkakauppa Inbloom. Nyt maitokannut kiinnostavat keräilijöitä, ja esteetikko käyttää kaunista kannua hurmaavissa kukka-asetelmissa. Tässä valikoima Arabian kannuja. Kukka-aiheisilla siirtokuvilla koristettu Arabian vanha maitokannu 155 e, Astiataivas. Ti ed us te lu t: A rt .f i 40 55 4 89 18 , A st ia ta iv as 40 54 5 90 60 , Ku kk ak au pp a In bl oo m 40 35 39 36 3, O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6, R et ro no m i 50 38 88 38 2, W an ha t Ku pi t 40 32 1 75 IRENE WICHMANN JA ARJA LÖFSTRÖM KUVAT PIA INBERG JA ANNA HUOVINEN kaunis koti Antiikki & Design 22. Vielä 1960-luvulla se oli arkikäytössä
Fasaani-koristeinen kannu 1930-luvulta on AU-mallia, 140 e, Old Times. 2. 1 2 4 3 6 8 9 10 7 5 1. Rypälekannusta voisi tarjota mehua. 7. Yksinkertaisella raidalla koristettu Reinhard Richterin AS-kannu 40 e, hieman virheellinen, Astiataivas. 8. Selkeän E-mallin kannun muoto on hieman litistetty, 56 e, Wanhat Kupit. kaunis koti Antiikki & Design 23. 10. Esteri Tomulan Aamu-koriste, 1970-luku, 98 e, Retronomi. Rypälekuvioisen kannun malli on IO, 150 e, Art.fi. 9. BE-malli tuli Arabialle Rörstrandilta. 3. 5. 48 e, Wanhat Kupit. Kaj Franckin 1940-luvulla suunnittelema kannu on Arabian ARA-keramiikkaa, 110 e, Old Times. Göran Bäckin suunnittelemassa A-mallin kannussa on Esteri Tomulan Primavera-koriste, 89 e, Wanhat Kupit. Satavuotiaassa kannussa on tornileima APA. 6. 4. Valkoisessa kannussa on kohokuvio. Kaj Franckin FA-kannu 1950-luvulta on koristettu siirtokuvalla, 45 e, Old Times. Kukkakannu 1950-luvulta, malli IO, 115 e, Astiataivas
Helena Tynellin Aurinkopulloa ja Palaa valmistettiin Riihimäen lasitehtaassa vuosina 1964–74. Ku va Ti m o Ju nt ti la Antiikki & Design 24. Niitä tehtiin eri kokoisina, ja niissä näkee liki kaikkia Riihi mäen lasin käyttämiä värejä
raaka-aineiden epäpuhtauksien aiheuttama väri ja tehdä lasista valkoista eli väritöntä. Funktionalismin ihanteena oli sävytetty mutta koristelematon lasi. 415 e / 30 kpl, Bukowskis. Halusiko hän kenties sillä korostaa vaasin modernin muotoilun demokraattisuutta funktionalismin ihanteiden mukaisesti. SUOMALAISTA LASITUOTANTOA tehostettiin 1930–40-luvuilla vähentämällä kalKaj Franckin Nuutajärvelle suunnittelemaa juomalasia (malli 5023) tehtiin 1953–68 monen värisenä, mutta ei värittömänä. Puolivalkoinen lasi on vihertävää tai harmahtavaa, koska siihen ei ole lisätty vastaväriainetta. Savoy-vaasia valmistettiin 1938 maailmannäyttelyyn kuitenkin myös kirkkaana. Aineen tarkoituksena on poistaa Alvar Aallon 1937 suunnittelema Savoy-malja on Karhulan 1930-luvun tuotantoa. design Pullonvihreästä turkoosiin Suomalaisilla lasitehtailla on ollut omat vahvuutensa ja erikoisuutensa lasin värjäyksessä. Ne olivat tyypillisiä värejä Karhulan funkiksen ajan lasille. ANTTI KAIJALAINEN S uomalaisen lasimuotoilun ikonisimpia esineitä on Alvar Aallon 1937 suunnittelema Savoy-vaasi. Aalto kuitenkin halusi maljakkonsa edullisesta lasista. Sodan jälkeen valmistus siirtyi Iittalaan, jossa malja tuli sarjatuotantoon 1953. Väristä voi tunnistaa aikakauden ja jopa tehtaan. Sen muoto oli valmistuessaan vallankumouksellinen, mutta väri ei. Muita värejä olivat savunväri, vaaleansininen, merivihreä, rionruskea ja puolivalkoinen eli vihertävä. Karhulan johto olisi ollut valmis tekemään Savoy-vaasin lyijykristallista. 1 800 e, Bukowskis. Vaasi nimittäin puhallettiin Karhulan lasitehtaassa samasta lasista kuin pullot ja puristelasiesineet, siis halvasta puolivalkoisesta lasista. Väritön koristehiottu lyijykristalli oli 1900-luvun alussa ollut Karhulan näyttelyesineiden ja hienojen lasiesineiden valmistusmateriaali, josta se tunnettiin kansainvälisesti. › Antiikki & Design 25. Karhulan maljakot ovat signeeraamattomia, ja niiden värit, kuten tässä vihertävä, olivat samoja kuin halvoissa pulloja puristelaseissa
Pian myös Riihimäen ja Iittalan lasitehtaat ryhtyivät valmistamaan värillisiä puristelaseja, ja levisipä moniväristen lasien idea myös Ruotsiin ja Saksaan. Lasitehtaat osasivat kääntää puutteen myös esteettiseksi valinnaksi. › Antiikki & Design 26. Värillisestä lasista tekee erityisen tenhoavaa se, että lasi läpäisee valoa. Vanhan lasin vihreä, sininen tai ruskea väri syntyy pääasiassa hiekan rautaoksideista. MODERNIN LASIN esikuvaksi nousi ehkä yllättäen vanha suomalainen käyttölasi: 1700ja 1800-luvun viilivadit, pullot ja juomalasit. Värillinen lasi oli Nuutajärven uutuus, josta tuli kaupallinen menestys. Hienompi lasi kirkastettiin mangaanilla. 140 e / 17 osaa, Bukowskis. Värittömälläkin lasilla on vuosien saatossa tapana muuttua auringonvalon vaikutuksesta joko violetin sävyiseksi (liikaa mangaania) tai kellertäväksi (liian vähän mangaania). Epätoivottua väriä voi poistaa lisäämällä lasimassaan mangaania, mutta halpaan talouslasiin sitä ei kannattanut käyttää. Kaj Franckin 1940-luvulla suunRuskea lasi oli tyypillistä 1970-luvulla. Käyttölasin koristeeksi saivat riittää yksinkertaiset muodot sekä värit. Ne olivat kauniin arkitavaran idean mukaisia: iloisen kodikkaita, halpoja ja kestäviä. Kirkasta ei tehty, koska tehtaan muottien laatu ei kelvannut siihen. Värit vaihtelivat vuosittain: vuoden 1956 värit olivat keltainen, liila, orvokinsininen, savunvärinen, turkoosi ja sammalenvihreä. Jälleenrakennusajan tyypillisiä lasin värejä olivat vihreä ja ruskea, sillä ne oli helppo valmistaa kotimaisesta rautapitoisesta hiekasta. Timo Sarpaneva suunnitteli pehmeän väriasteikon i-sarjan, joka oli Iittalan tuotannossa 1956–66. Franckin suunnittelemaa juomalasia (malli 5023) myytiin kuuden lasin pakkauksessa, jossa jokainen lasi oli erivärinen. Lasin malli on i-102, 147 e / 16 kpl, Bukowskis. nittelema Tupa-sarja oli kunnianosoitus tälle vanhalle metsälasille. Esimerkiksi Erkki Vesanto suunnitteli 1940-luvulla Iittalalle kristalliesineitä, joiden sininen väri sai syntyä suomalaisen hiekan epäpuhtauksista. Lasin raaka-aineista oli pulaa 1940-luvulla ja vielä 50-luvun alussa. Kattauksen ei enää 1950-luvulla tarvinnut rakentua samanvärisistä astioista, vaan päinvastoin, nykyaikainen henki syntyi moKaj Franckia inspiroi vanha suomalainen käyttölasi. design lista käsityötä, kuten koristeiden hiontaa. Kun hänet palkattiin 1953 Nuutajärvelle, ensimmäisiä tehtäviä oli suunnitella puristelasisarja. Tupa-sarjan tummanvihreä väri ei kuulunut Iittalan muuhun valikoimaan, vaan sen suunnitteli Franckia varten Håkan Söder ström. Kaj Franckilla oli keskeinen merkitys suomalaisen värillisen lasin kehittäjänä. Kaj Franckin suunnittelemaa Luna-sarjaa valmisti Nuutajärvi
Still sai idean intensiivisen väriseen sarjaansa Italian Caprilta löytämästään lasinpalasesta. Kulho 78 e, Bukowskis. design Nanny Stillin Harlekiini-sarja oli Riihimäellä tuotannossa 1958–71. Kaksiosainen karahvi öljylle ja viinietikalle 370 e, Bukowskis. Tamara Aladinin suunnittelema maljakko 65 e, Bukowskis. Antiikki & Design 27. Sarjaa valmistettiin 1948–54. Tummanvihreä väri, joka muistutti vanhaa pullonvihreää, suunniteltiin Iittalassa erikseen Franckille. Kaj Franckin Tupa-sarjan esikuvana oli vanha suomalainen lasi. Riihimäen Lasi tunnettiin 1960-luvulla värikkäästä lasista
510 e, Bukowskis. Lähtöhinta 800 e / 6 kpl (ei myyty), Bukowskis. Violetti sävy tulee neodyymistä, joka on harvinainen maametalli. Göran Hongell suunnitteli pullon ja maljakon 1930-luvulla Karhulalle, 140 e, Bukowskis. Göran Hongellin 1930-luvulla Karhulalle suunnittelemissa kulhoissa oli funkiksen suosimia värejä, jotka olivat myös tehtaan standardivärejä. Heleiden värien rinnalla Karhulassa tehtiin myös funktionalismin aikana muodikasta mustaa lasia. Aimo Okkolinin 1960 suunnittelema Lumpeenkukka oli Riihimäen Lasin tuotannossa 1960–76. Sarjatuotannossa oli myös keltainen (cerium) ja kirkas. design Maire Gullichsenin 1950 suunnittelema opaalilasisarja oli Iittalan tuotannossa 1952–59 ja sen jälkeen Artekin erikoistilauksessa. 135 e / 8 osaa, Bukowskis. Antiikki & Design 28. Valkoisen lasin Gullichsen keksi lasten maitolaseista
Lasin valmistus on Suomessa dramaattisesti vähentynyt, mutta Iittala sentään jatkaa kunniakkaita perinteitä tekemällä lasia sekä modernismin että tämän ajan väreissä. 1960-luvulla lasiin tulivat vahvat, kirkkaat värit. Sarpaneva kehitti ne Iittalan kemisti-insinöörin Keijo Laitisen kanssa. RIIHIMÄEN LASITEHTAAN erikoisuus oli harvinaisten maametallien, kuten neodyymin, uraanin ja ceriumin, käyttö kristallilasin värjäämisessä 1950–70-luvulla. Aurinkopulloja on kuutta pääväriä (väritön, keltainen, vihreä, sininen, ruskea ja punaharmaa) sekä parikymmentä sävymuunnelmaa. Hän suunnitteli 1956 Iittalalle i-lasisarjan ohuesta puhalletusta värillisestä lasista. 1960-luvulla käyttölasissa suosittiin vahvempien värien, kuten turkoosin ja oliivin, rinnalla myös väritöntä lasia. design nivärisistä lasija keramiikka-astioista. Aina ei värillä ole ollut niin väliä. Värit ovat heleitä kuin akvarellit ja suomalaisen lasin kauneimpia. Kolehmainen, joka oli tehtaan toimitusjohtaja 1965–76. Ideana oli, että värit ovat sukua toisilleen ja laseilla voi kattaa pöydän harmonisesti. Antiikki & Design 29. Innovaatio tuli tunnetuksi erityisesti Aimo Okkolinin suunnittelemissa hiotuissa taidekristalleissa. Siellä jokaisella vieraalla oli kutsuilla erivärinen cocktaillasi. Puhallettu ja käsityönä hiottu tai muovattu kristalliesine oli lasiteollisuuden vaativin ja kallein tuote. Punainen väri vaatii esiin tullakseen uudelleenlämmityksen, joka on kokonainen työvaihe. Puristelasissa on suhteellisen tumma väri, mikä johtuu lasin paksuudesta. Toikan mukaan Suomessa on aina arvostettu enemmän muotoa kuin väriä. Bambu, Nuutajärvi 1960-luvun loppu, 440 e, Bukowskis. Suomessa kultaa on käytetty vain kokeiluina. Saara Hopean Nuutajärvelle 1963 muotoilema kulho 105 e, Bukowskis. Oiva Toikan lasimuotoilu perustuu väriin. Mahdollisesti myös kadmiumia on käytetty, mutta todennäköisesti siitä on luovuttu sen myrkyllisyyden takia. Hän oli saanut idean vieraillessaan Italiassa Paolo Veninin kodissa. Aikaa myöten värivalikoima kapeni, esimerkiksi Nuutajärven 1970-luvun sarjatuotantoväreiksi vakiintuivat smaragdinvihreä ja ruskea. Punaista saa myös kullasta, mutta sitä meillä ei ole käytetty kuin kokeiluina. Oivallus monivärisistä laseista ei kuitenkaan ollut puhtaasti Franckin oma. Värien suunnittelu onnistui niin hyvin, että niistä tuli Iittalan standardivärit pitkäksi aikaa. Aiheesta teki diplomityönsä Antti O. Värillisen lasimuotoilun elinvoimaisinta aikaa oli 1930– 60-luku. Hienostuneemman väriestetiikan kehitti Timo Sarpaneva. Nykyään värjäysmenetelmät ovat liikesalaisuuksia. Maavärit tuovat lasiin viileän, hohtavan sävyn. RUBIININPUNAINEN VÄRI saadaan lasiin kullasta, kuparioksidista tai seleenistä. Niiden kirkuvissa karamelliväreissä voi nähdä pop-taiteen vaikutteita. Punainen väri on Suomessa saatu perinteisesti seleenistä. KULTAINEN VUOSIKYMMEN suomalaisessa lasimuotoilussa oli 1950-luku. Toisiinsa pehmeästi sointuvien, murrettujen värien asteikko oli harmaa, siniharmaa, liilanharmaa ja vihreänharmaa. Ajan suomalaiset kansainväliset tähdet, kuten Tapio Wirkkalan Jäävuori (Iittala 1952–69) ja Timo Sarpanevan Orkidea (Iittala 1954– 72), olivat väritöntä kristallia. Toista olivat värit Riihimäen 1960-luvun maljakoissa. Ylimääräinen työ nostaa esineen hintaa. Siitä kertoo Helena Tynellin Riihimäelle suunnittelema Aurinkopullo, jonka väriskaala on laajimpia Suomessa. Meillä lasi on värjätty punaiseksi seleenillä, jota on käytetty 1920–30-luvulta nykypäiviin asti. Monipuolisuus perustuu ylijääneisiin ja eriväristen lasimassojen sekoituksista syntyneisiin väreihin, jotka eivät ole ”virallisia”
Ollinkarin töissä näkyi sodanjälkeinen kauneuden kaipuu. Puolison Irma Ollinkarin merkitys Lasse Ollinkarin työlle oli suuri. Se oli Suomen ensimmäisen kokonaan elementeistä rakennettu talo. Ahkera Ollinkari myös kirjoitti Kotilieden käsityöohjeita julkaisseeseen Omin käsin -liitteeseen, joka myöhemmin itsenäistyi Omin käsin -lehdeksi. Käsityöohjeita ja -malleja esitellyt lehti liittyi tee-se-itse-aatteeseen, joka oli vahva useissa maissa toisen maailmansodan jälkeen. Ervin toimistossa Ollinkari osallistui muun muassa Helsingin yliopiston Porthanian sisustamiseen. LASSE OLLINKARIN lahjakkuudesta ja hyvästä työtilanteesta kertoo se, että jo opiskelijana hän teki suunnittelutehtäviä myös itsenäisesti. Työt kuvastavat hienosti sodanjälkeistä kauneuden kaipuuta. Ku va Pi et in en / D es ig nm us eo Ku va H ei kk i H av as / D es ig nm us eo . SUSANNA AALTONEN K un nuorena opiskelijana pääsin professori Aarne Ervin toimistoon töihin, ensimmäisenä sisustusihmisenä arkkitehtuuritoimistoon, oli toimenkuvamme huomattavasti rajoitetumpi kuin nykyään.” Näin muisteli Lasse Ollinkari (1921–93) työnsä alkua sotien jälkeen. Oma koti oli Ollinkarille tärkeä ammatillisen osaamisen käyntikortti. 1948 hän loi sisustuksen Jouko Ylihannun suunnittelemaan Pallastunturin matkailumajaan, joka edusti suomalaiskansallista pula-ajan ehdoilla toteutettua arkkitehtuuria. 1947 Ollinkari suunnitteli Helsingin Kaupunginkellarin huonekalut arkkitehti Lauri Pajamiehen alaisuudessa. Lumihiutale-valaisimet suunnitteli Paavo Tynell. Arkkitehdit alkoivat hyväksyä nuoren ammattikunnan edustajat rakennuskohteidensa sisätilojen suunnittelijoiksi. Varhaisia töitä esiteltiin Arkkitehti-lehdessäkin. Ku va Fo to R oo s / D es ig nm us eo to käyttää muotoilussa suomalaisia aiheita. Jäätelöbaarit olivat olleet uusi ilmiö ennen sotia 1930-luvun lopulla. Ollinkari suunnitteli yhdessä kollegansa Seppo Paateron kanssa baarista pienen kokonaistaideteoksen, jonka kruunasivat taiteilija Henrik Tikkasen seinäpiirustukset eskimoista, igluista ja jääkarhuista. Pariskunta teki muun muassa yhteisiä lomaja ekskursiomatkoja autolla Eurooppaan. Vuonna 1950 Helsinkiin valmistunut Eskimo-jäätelöbaari kertoi myös rauhan palaamisesta. sisustuksen 100 vuotta Sarja esittelee suomalaisia sisustusarkkitehteja Antiikki & Design 30. Huonekalujen päälliset ja pöytäliinat suunnitteli tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo. Rumasta sodasta kauniiseen arkeen Sisustusarkkitehti Lasse Ollinkari sai nuorena tärkeää oppia arkkitehti Aarne Ervin toimistossa, ja myöhemminkin hän halusi kehittää ammattikuntien yhteistyötä. Molemmissa näkyi ajan isänmaallinen henki ja inHuumorintajuinen Lasse Ollinkari antoi huonekaluilleen mielellään hauskoja nimiä, kuten Nukkumattigrogituoli, Lassen oma Bunkku tai Terassimercedes. Helsingin kaupungintalon ravintolassa Kaupunginkellarissa, 1947, oli parikymmentä erilaista huonekalua. Erviä voi pitää Ollinkarin ammatillisena esikuvana, jonka työmetodeita Ollinkari sovelsi perustettuaan oman toimiston vuonna 1954. Ollinkarin 40-vuotisen uran aikana 1940-luvun puolivälistä 1990-luvulle tapahtuikin sisustusarkkitehdin ammattikuvassa muutos
• Perusti Lasse Ollinkari & Co Oy:n 1954. Ku va Su om en M at ka ili ja yh di st ys / A rk ki te ht uu ri m us eo Ku va D es ig nm us eo Ku va D es ig nm us eo sisustuksen 100 vuotta OLLINKARIN TOIMISTO sisusti 1950-luvulta 1990-luvulle muun muassa KOP:n pankkikonttoreita. • Opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa 1945–1950. Lasse Ollinkarin piirustus Eskimo-jäätelöbaariin. • Vapaaehtoisena sodassa muun muassa Karjalankannaksella. Hän suomalaisti sukunimensä Ollinkariksi 1935. Potilaan näkökulman Ollinkari kertoi ymmärtäneensä jouduttuaan itse sairaalaan 1980-luvulla. Ollinkarin toimisto suunnitteli sisustukset muun muassa Helsingin Auroran sairaalan lastenosastolle (1956), Helsingin yliopistollisen keskussairaalan HYKSin syöpäosastolle (1960–61) ja Jyväskylän (1952–54) ja Tampereen (1958– 1961) keskussairaaloihin. Professorin arvo 1992. Sairaalojen sisustuksessa tarvittiin sisustusarkkitehtien, arkkitehtien ja sairaalan asiantuntijoiden ryhmätyötä. Valaisimet ovat Paavo Tynellin, verhot Kaj Franckin. • Työskenteli arkkitehti Aarne Ervin toimistossa 1946–1954. • Opetti Taideteollisessa korkeakoulussa 1978–1990. • Pro-Finlandia -mitali 1974, taideteollisuuden valtionpalkinto 1976 ja 1988. Ollinkari oli aktiivinen puhuja, joka teki työtä sisustusarkkitehdin aseman parantamiseksi. Hän halusi kehittää sisustusarkkitehtien ja arkkitehtien suhdetta, sillä hänelle sisustusarkkitehtuuri oli arkkitehtuurin erityisosa, ei siitä irrallinen muotoilun alue. Toimistossa suunniteltiin modernistisen urbanisoitumisen hengessä KOP:n pankkiauto, joka vei palveluja Helsingin uusiin lähiöihin. Pieni Eskimo-jäätelöbaari Helsingin Yrjönkadulla kertoi 1950 elintarvikepulan hellittämisestä. Humoristiseen tapaansa hän pohdiskeli, että olisi pitänyt joutua potilaaksi aikaisemmin, sillä siinä tajusi monia asioita suunnittelusta. Arkkitehtien tarjoamista töistä taloudellisesti tärkeitä ja aikaa vieviä olivat suuret sairaalat, jotka kuuluivat hyvinvointivaltion rakentamisohjelmaan. • Avioitui 1946 keraamikko Irma Johanna Wendelinin kanssa. Ollinkari piti sairaala-alalla työskentelevien ammattilaisten kuuntelemista tärkeänä. Antiikki & Design 31. LASSE OLLINKARI • Lasse Arvid Ohlsson syntyi 9.12.1921 Valkeakoskella. Neljä lasta. Seinän taideteoksen teki Henrik Tikkanen. Artekissa näyttely elämätyöstä 1987. Pallastunturin majalla, 1948, käytettiin nojatuolien päällisinä poronahkaa pula-ajan takia, mutta samalla se rakensi Lapin imagoa. Toimistosiipi valmistui kodin yhtey teen Helsingin Vartioharjuun 1955
Antiikki & Design 32. Kaloriataulukko-pellavapyyhe oli suosittu lahjaesine 1960-luvun alussa. Laihduttamisen tarve lisääntyi 1950-luvulla, kun ihmiset alkoivat lihoa sotavuosista toivuttuaan
Pitkällä uralla syntyi valloittavia värikkäitä kankaita suomalaiskoteihin. TEKSTI JA KUVAT PÄIKKI PRIHA J o pikkutyttönä helsinkiläinen Eva Taimi (1913?1991) tiesi olevansa taiteilija, ja sen huomasi myös hänen opettajansa. Oppikoulussa tyttöä kiinnostivat ainoastaan piirustustunnit, mikä näkyi myös todistuksessa; piirustus 10, mutta huolellisuus 6. Linoleumpainannan opetuksesta syttyi kuitenkin kipinä, joka johti Taimin painokangassuunnittelijan työhön. Kudonta tuntui ajoittain yksitoikkoiselta ja sai miettimään, olisiko sittenkin pitänyt hakeutua graafiselle osastolle. design Eva Taimin iloiset kuviot Tekstiilitaiteilija Eva Taimi oli ensimmäinen suomalaisen painokangasteollisuuden palkkaama mallisuunnittelija. › Antiikki & Design 33. Myös sairaalan peittokangas oli Eva Taimin suunnittelema. Hänen opiskelutovereitaan olivat muiden muassa Tapio Wirkkala, Birger Kaipiainen, Uhra Simberg ja Armi Airaksinen (Ratia). Isän työtoveri, taiteilija Hannes Malisto ehdotti Eva Taimin osallistumista Ateneumin tekstiilitaiteen osaston pääsykokeisiin, mistä aukesikin ovi tulevaan ammattiin. Sillalle painetusta kankaasta ommeltiin Helsingin Lastenklinikan verhot ja sängynpeitteet. Ei ihme, että koristemaalari-isä huolestui tyttärensä tulevaisuudesta. Tekstiilitaiteilijan työstä ei Taimilla vielä pyrkiessä ollut käsitystä, ja kangaspuiden näkeminen ensimmäistä kertaa lähes pelästytti hänet. Opiskelurahoja Taimi ansaitsi piirtämällä lehtikuvituksia ja osallistumalla kilpailuiPiirileikki vuodelta 1945 lunastettiin Mölnlycken painokangaskilpailussa. Kun Taimi oli taas kerran tullut myöhässä kouluun, oli opettaja todennut: ”Oo, sieltähän saapuu se Eva Myöhänen – arvaahan sen, kun on semmoinen taiteilija”
› Antiikki & Design 34. Tuolloin hänelle kuitenkin tarjottiin painokangassuunnittelijan paikkaa Helsingin Taidevärjäämössä, josta alkoi hänen mittava uransa. Piirustuspöytä sijaitsi pienellä parvella, ja siellä syntyi monta kukka-, sydänja satuaiheista kangasmallia, jotka löysivät tiensä suomalaisten kotien verhoiksi, sängynpeitteiksi ja pöytäliinoiksi. Taimi oli näin ensimmäinen teollisuuden palkkaama mallisuunnittelija. JOULUN ALLA iloisenpunaisia joulukuusija tonttuliinoja siivotaan kotien komeroista myyntiin. Viimeksi mainitun suunnittelukilpailun hän voitti 1934. Sotavuosien materiaalipula ei pysäyttänyt Taidevärjäämön tuotantoa. VALMISTUTTUAAN 1937 Eva Taimi aikoi kurssitoveriensa tavoin perustaa oman kudontatoimiston. Kuviot painettiin paperille tai sillalle, joka oli selluloosapohjainen kuitu, ja värien käyttö pyrittiin minimoimaan. Se palveli myös yksityisasiakkaita, jotka tilasivat esimerkiksi verhoja tai toivat omia kankaitaan kuvioitavaksi. Esimerkiksi Baletti-verhot sai parilla eurolla kierrätyskeskuksesta. Taidevärjäämön käsinpainomenetelmät mahdollistivat mitä erilaisimpien kankaiden painamisen, ja yritys teki omia mallistoja muun muassa Artekille ja Stockmannille. Illuusion luominen rehevistä ja värikkäistä kuvioista onnistui kuitenkin. Hinta on kunnosta riippuen noin 15 eurosta ylöspäin. Kuvassa kuosit Piha, Rinki ja Flora. Painomallien suunnittelijoita ei tekstiiliteollisuudessa vielä ollut, vaan kuosit oli ostettu tai kopioitu ulkomailta. Suunniteltavana oli milloin ryijy, kahvipannunmyssy tai viinapullo. Liinoissa voi olla kahvitai steariinitahroja tai kynttilän polttamia reikiä, mutta hinta on sen mukainen, muutama euro. TAIDEVÄRJÄÄMÖSSÄ Eva Taimi sai 1940 työtoverikseen Kaj Franckin. Kun heleät ja romanttiset painokankaat olivat tuolloin erityisen suosittuja, kuviot muodostettiin pienistä pisteistä täysväripintojen sijaan, mikä säästi väriä, mutta asetti suunnittelijalle omat vaatimuksensa. design KANKAITA LIIKKUU KIRPPUTOREILLA EVA TAIMIN KANKAITA voi löytää kirpputoreilta, kunhan ne vain tunnistaa. Siipi-kankaan, 1947, tunnelma on kukoistava ja paratiisimainen. Kukka-, sydänja satuaiheet löysivät tiensä koteihin. PAINETUT PYYHKEET, joissa näkyy Eva Taimin nimi, ovat siirtyneet vanhojen tavaroiden kauppoihin ja nettimyynteihin. Ei ihme, että siitä tuli suosittu verhokangas. hin. Vihreäpohjaisessa kankaassa on kukkien lomassa lintuja ja riikinkukkoja. Paratiisi-puserokankaan Taimi suunnitteli Helsingin Taidevärjäämölle 1943. Erityisesti Cocktail-, Kaloriataulukko-, Kokkija kansallispukuaiheet ovat suosikkeja. Franck joutui aluksi sotarintamalle, mutta palasi takaiKu va D es ig nm us eo Eva Taimi Vaasan Puuvilla Oy:ssä 1948 esittelemässä suunnittelemiaan kankaita
Modernihenkinen Virva on suunniteltu jo 1951. Saha-kankaan, 1957, painojälki muistuttaa linoleum-laatoilla painettua pintaa. Punaja sinikuvioiset kankaat oli tarkoitettu saksalaisten korsujen verhoiksi. Terävät mustat sahaviivat edustivat ajan hengen mukaista kuviomaailmaa. Jouluksi syntyi lukemattomien tonttujen, joulukuusien ja lumihiutaleiden täyttämiä iloisia joululiinoja. Perinteisen joulunpunaisen värin lisäksi kuusenalusliinasta, 1957, painettiin myös sininen versio. Valkoiset kuviot on saatu aikaan etsaamalla eli painamalla yksiväriseen kankaaseen niin sanottu etsiväri, joka poistaa pohjavärin, muttei vahingoita kuitua. Antiikki & Design 35. Se valittiin näyttelyyn Victoria & Albert -museoon Lontooseen 1956, mikä uutisoitiin muun muassa Uusi Suomi -lehdessä. Sydän, 1937, on Taimin varhaisimpia malleja Taidevärjäämössä. Lappi-kankaat on suunniteltu vuonna 1944. design Hyvin pienikuvioinen Matti ja Maija oli taideteollisuusliike Kotiahkeruus Oy:n 1942 tilaama malli sekä kangasta että tapettia varten
Pyyhe palkittiin kultamitalilla Sacramentossa Yhdysvalloissa California State Fair an Exposition -näyttelyssä. Tampella painoi sen 1961. Etelä-Pohjanmaan Käsija Pien teollisuusliiton matkamuistokilpailussa 1960 palkittiin ehdotus Anna Maijan aitan avain. Antiikki & Design 36. Niihin on kuvattu myös asuun kuuluvia koruja tai työvälineitä. Tampellassa painettiin pellavaisia cocktail-alustoja, joita käytettiin kutsuilla drinkkilasien alla. Se on oletettavasti tarkoitettu pannumyssyn päälliskankaaksi. design Cocktails-pellavapyyhkeestä löytyy erilaisten drinkkien reseptejä. Kansallispuku-pyyhkeistä tuli kesätuliaisten hittituotteita. Eura
Vaikka sota-ajan materiaalipula alkoi helpottaa, sillaa käytettiin edelleen paljon painopohjana. design sin 1944, jolloin hänestä tuli Taimin tavoin kuukausipalkkainen. Yllättävän erilainen aihe oli vuonna 1951 syntynyt Baletti-kangas, jossa tyylitellyt tanssijattaret taipuvat plastisesti eri asentoihin. ”En olisi tekstiilitaiteilija, ellen olisi ryhtynyt kutomaan paperiakin” totesi hän itse viimeisistä töistään. Tehtävään ehdotettiin Eva Taimia, joka ensin epäröi muuttoa Vaasaan. Antiikki & Design 37. KIRJAILIJA Eeva Joenpelto oli Taidevärjäämön yksityisasiakkaana kiinnittänyt huomiota Eva Taimin pyrkimyksiin painokangaskuosien tason parantamiseksi. 1960-LUVULLA hän suunnitteli Tampellalle ja Helsingin Taidevärjäämölle pellavapyyhkeitä, joissa oli erilaisia tietoiskuja: kaloritaulukko, cocktailreseptejä tai kansallispukuja. Malli sai nimekseen Kero, 1950. Taimi myös piirsi puhtaaksi Franckin mallit ja teki niihin työpiirrokset Franckin toimiessa pikemminkin myyntimiehenä. He pyrkivät samalla kehittämään Taidevärjäämöstä korkeatasoisen taideteollisuusyrityksen nostamalla sen taiteellista tasoa. Väriyhdistelmissä alettiin suosia myös mustaa väriä. Kumpikin suunnitteli malleja, joita eri yritykset, erityisesti hotellit, ravintolat, laivat ja sairaalat tilasivat. Siellä hän työskenteli vapaana taiteilijana ja suunnittelijana. Franck oli huutaen ja kiroillen ilmoittanut, että seuraava ”emmäosaa” aiheuttaisi välirikon. Vaasan Puuvillassa alkoivat painokankaiden kuviot muuttua ajan hengen mukaisesti graafi semmiksi. Lupaus kolminkertaisesta palkasta, asunnosta ja kunnon työtiloista sai taiteilijan kuitenkin lähtemään lähes pelottavan kauas Helsingistä. Kangas syntyi Taimin aloitettua ennakkoluulottomasti balettitunnit lähes neljäkymmenvuotiaana. Näin heistä tuli tasavertaiset ystävät ja suunnittelijakollegat. Toimeentulo ei vakituisen työsuhteen jälkeen ollut helppoa, mutta hän oli jo opiskeluaikana tottunut mitä erilaisimpiin tehtäviin ja laaja tuttavapiiri auttoi monenlaisten töiden järjestymisessä. Vaasan Puuvillalle suunniteltujen kankaiden aiheet olivat edelleen peräisin suomalaisesta luonnosta, mutta 1950-luvulla alkoivat myös ajan hengen mukaiset graafiset kuviot lisääntyä. Taimi irtisanoutui Vaasan Puuvillasta 1957 ja palasi Helsinkiin. Muotitaiteilija Riitta Immoselle Taimi valmisti tekstiilikoruja ja kirjontatöitä, lisäksi hän kirjoitti käsityöja taideteollisuusalan lehtiin. Siihen asti tehtaan mallit olivat olleet lähinnä kopioita tai muunnoksia valmiista kankaista. Mikään työ ei tuntunut olevan mahdoton ahkeralle, ennakkoluulottomalle ja seuralliselle taiteilijalle. Eva Taimin suunnittelemien mallien määrä ei ole tarkalleen tiedossa, mutta Designmuseon varastoon talletetut suuret tilkkulaatikot ja pitkät malliluettelot antavat olettaa kokonaismäärän olevan satoja. Franck oli Taimin mielestä ensin etäinen, hieno, huoliteltu ja tuoksuva. Aivan viimeisinä vuosinaan Eva Taimi osallistui Taideteollisen korkeakoulun järjestämälle paperikurssille ja innostui tekemään Helsingin Sanomien viikkoliitteiden sivuista punottuja paperikollaaseja. He testamenttasivat koko omaisuutensa taideteollisuudelle, mistä alan ammattilaiset saavat nauttia muun muassa Eva ja Maija Taimin rahastosta jaettavien stipendien muodossa. Franck siirtyi Arabiaan 1945, ja Taimillekin tarjottiin sieltä paikkaa, mutta hän halusi jatkaa työtään painettujen kankaiden parissa ja siirtyi Vaasan Puuvillaan 1947. Mutta etäisyys karsiutui, kun Franck oli suuttunut Taimille tämän toistettua jälleen kerran ”emmäosaa” jonkin suunnittelutehtävän äärellä. Kuvien kankaat ovat yksityiskokoelmasta. SEKÄ TAIDEVÄRJÄÄMÖSSÄ että Vaasan Puuvillassa valmistettuja kankaita esiteltiin lähes vuosittain järjestetyissä Taideteollisuusnäyttelyissä Helsingissä sekä lukuisissa muissa taideteollisuusalan tapahtumissa ja näyttelyissä. Samanaikaisesti Ruotsista oli levinnyt ”Vackrare vardagsvara – Kauniimpi arkitavara” -ideologia, jota Artekin Maire Gullichsen erityisesti tuki. Niistä hän kokosi vielä vuotta ennen kuolemaansa 1990 näyttelyn, joka edusti taas uutta ja ennakkoluulotonta Evaa. Eva Taimin sisar, sisustusarkkitehti Maija Taimi (1915?1989) oli Evan tavoin naimaton, ja sisarukset muuttivat vanhemmiten yhteiseen lapsuudenkotiinsa Töölöön. Ystäväjoukkoon kuului eri alojen taiteilijoita, kulttuurityöntekijöitä ja vaikuttajia. Baletti-kangas syntyi, kun Eva Taimi meni itse balettitunnille. Eva Taimi innostui balettitanssista ja sai siitä aiheen Baletti-verhokankaaseen 1951. Kun Joenpelto vieraili Vaasan Puuvilla Oy:n tehtaalla, jonka johtaja oli perhetuttava, hän ehdotti taiteilijan palkkaamista yritykseen. Ensimmäisen palan kangasta sai tanssija Heikki Värtsi, joka totesi kaikki liikkeet oikein kuvatuiksi. Päikki Priha tekstiilitaiteilija ja Taideteollisen korkeakoulun emeritaprofessori
rukoushuoneen lamppu. Vanhat puutikkaat ovat tuore ostos Fiskarsin antiikkimessuilta. Kesällä ruokaillaan lasiveranalla, jonka Maxie Sundberg rakennutti taloon muuton jälkeen. Antiikki & Design 38. Klaffipöytä on 1800-luvulta. Ruotsalainen öljylamppu on ns. Hän on itse kutonut siniraitaisen maton ja päällystänyt myöhäiskustavilaiset tuolit sen sävyihin
Tässä hän solmii tupsuja ompelemaansa istuintyynyyn. MAXIE SUNDBERGIN kotona oli paljon biedermeierhuonekaluja, mutta kiinnostus antiikkiin syttyi vakavammin vasta, kun hän sai hoitaakseen juuri perustetun Bukowskisin huutokaupan kirjanpidon 1980-luvun alussa. Silloin Vessön niityillä laidunsi lehmiä ja hevosia. kotona ”Tummilla huonekaluilla on enemmän luonnetta” Antiikin ystävä ja entinen antiikkikauppias Maxie Sundberg on täyttänyt uuden kesähuvilan antiikkikalusteilla, jotka ovat hänen vanhasta liikkeestään. Ruokapöydällä pari belgialaisia puristelasisia kynttilänjalkoja ja kiinalalaishenkinen Rörstrandin terriini 1800-luvulta. Lill-Kroksnäsin naapurissa on StorKroks näsin kartano, jonka omisti antiikkikauppias Carola ”Maxie” Sundbergin isoisä. Kesäpaikka on suvun hallussa edelleen, mutta Maxie Sundberg haaveili omasta talosta. Viiden kauniiden esineiden keskellä vietetyn vuoden jälkeen kypsyi ajatus oman liikkeen perustamisesta. BETTINA WULFF KUVAT HEIKKI RAUTIO P orvoon saaristossa, noin 70 kilometrin päässä Helsingistä on Vessön saari. › Antiikki & Design 39. Kun sinne ajaa sillan yli, on yhtäkkiä keskellä vanhaa kulttuurimaisemaa. Tilasta lohkotussa suvun kesäpaikassa hän vietti lapsuuden lomia 1940-luvulta alkaen. Mutkaisen hiekkatien varrella olevista kartanoista yksi on Lill-Kroksnäs, jossa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg vietti kesiä 1800-luvun puolivälissä. Saarelle tultiin Helsingistä joko junalla ja vuokrakyydillä tai höyrylaivalla. Sen nuppina on Fo-koira. Sundberg keräsi esineitä hyvän aikaa, kunnes sopiva liiketila Maxie Sundberg on tehnyt kotiinsa monet tekstiilit. Vaaleita huoneita kaunistavat tummat huonekalut, joista useimmat ovat Ruotsista. Sininen veistos on Timo Solinin
Hän osallistui ah kerasti kotimaisille antiikkimessuille ja oli muutaman kerran myös Tukholman Älv sjön messuilla. ERITYISTÄ Monet kodin huonekaluista ovat ruotsalaisia ja peräisin Maxies Antikista. löytyi Helsingin Kapteeninkadulta läheltä hänen kotiaan. Itse verhoillut tuolit ja itse kudotut matot ovat kodin ylpeys. Myin vain sellaisia tavaroita, joista itse pidin. Vanhan talon kunnostuksen si jaan piti alkaa sisustaa uutta taloa antiikilla. TALO Vuonna 2010 rakennettu kesähuvila, kaksikerroksinen omakotitalo Vessössä, Porvoossa. Uskollinen asiakaskunta osti laa dukkaita huonekaluja, erityisesti tuoleja. Asuinpinta-ala 120 m 2 . Liike, jonka näyteikkunassa rakas beag le Vinny aina loikoili, oli Maxie Sundbergin tukikohta yli 20 vuotta. Maxies Antik avasi ovensa 30 vuotta sitten, 1987. Antiikki & Design 40. – Niitä valitsin ehkä lapsuudenkoti ni vuoksi, ja 1990luvulla myös asiakkaa ni kiinnostuivat mahongista. Vuonna 2010 rakennettu huvilatyylinen Planiatyyppitalo sijaitsee kukkulalla lahden › Talonpoikaisuus kohtaa eteläafrikkalaiset värit ja muodot. Puunaamion Sundberg on tuonut Etelä-Afrikasta. Antiikkikauppias, helsinkiläisen Maxies Antik -liikkeen entinen omistaja. – Vuoden verran lähes hypin seinille toi mettomuuttani, mutta sitten aloitin kutoa kankaita työväenopistossa. Oli posliinia, valaisimia ja vähän huonekaluja, lähinnä uusrokokoota, hän muistelee. VAKAVA AJATUS oman talon hankkimi sesta ja sisustamisesta syntyi liikkeestä luopumisen jälkeen. Lamppu on valmistettu vanhasta pullosta. Värjätyin lasiprismoin koristellut kynttilälampetit ovat empiren ajalta 1800-luvun alusta. Suosittuja olivat myös peilit ja yksittäiset sisustusesineet. Myöhemmin oma makuni samoin kuin asiakkaiden miel tymykset alkoivat pikku hiljaa suuntautua kustavilaisuuteen ja maalattuihin huoneka luihin. Vessössä on jopa 1700luvulta peräisin olevia maa laistaloja, jotka sopisivat loistavasti vanhaa arvostavalle. Nurkkapöytä on 1800-luvulta ja kuin tehty omalle paikalleen. Useimmat kodin antiikkiesineet ovat Maxie Sundbergin entisestä antiikkiliikkeestä. – Minulla ei ollut mitään linjaa aloit taes sani. Hän on käynyt useita verhoilukurssejakin ja verhoi lee itse tuolinsa, joista myös rapsuttaa esille alkuperäisiä värejä. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Carola ”Maxie” Sundberg. Oma linja muotoutui hiljalleen, ja Sund berg alkoi välittää biedermeierkalusteita. Sundberg myi liikkeensä vuonna 2008. Halu jatkaa antiikki esineiden parissa oli vahva, ja vanhan talon hankkiminen tuntui luonnolliselta. Siitä työstä Maxie Sundberg nauttii edel leen, ja kädentaidot näkyvät kotona. Toisin kuitenkin kävi, kun vanhan kesä kodin viereen rakennettu uudistalo tuli myyntiin
Antiikki & Design 41. Alakerran huoneita yhdistää käsin maalattu boordi. Ootrattu kustavilainen lipasto on Maxie Sundbergin lempiesine. Rokokoopeili on ruotsalainen, samoin kuin katosta roikkuva lyhty. Lipaston päällä on Harri Koskisen Block-valaisin, raidallisia lasipulloja, Staffordshire-koirapari, puinen houkutuslintu sekä hopeoitu empirekulho
Antiikki & Design 42. Nimi viittaa selkänojan viiteen soikioon, ”nollaan”. Tuntemattomia ihmisiä esittävät muotokuvat tuntuvat Maxie Sundbergin mielestä rauhoittavilta. Myöhäiskustavilainen ruotsalainen tuoli on ns. Oikealla olevan pikkutuolin alkuperäisen värin Sundberg on rapsuttanut esille uudempien maalikerrosten alta. nollatuoli
Siksi en halua tapetteja, hän sanoo. Yläkerran olohuoneessa eri maailmat kohtaavat levollisesti. Tunnelma on toinen tärkeä asia. UUTTA JA VANHAA yhdistäessään Maxie Sundberg ei noudata erityisiä periaatteita, kunhan lopputulos on harmoninen. Keinotekoista patinointimaalausta hän ei ole koskaan arvostanut. – Sisustan hyvin vaistomaisesti, mutta huoneessa täytyy aina olla tasapaino. Sohva ja kaksi turkispäällysteistä jakkaraa ovat Ikeasta. Sitä löytyy niin vanhoista huonekaluista kuin tuntemattomien ihmisten muotokuvista, joiden keskellä on helppo rauhoittua. Nyt Maxie Sundberg on iloinen siitä, että hän säästi entisestä liikkeestään lempiesineensä itselleen. – Tummilla huonekaluilla on enemmän luonnetta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huonekalut on hankittu ruotsalaisilta antiikkimessuilta ja ruotsalaisista huutokaupoista. Sundbergin lempikaluste on kustavilainen lipasto, jossa on alkuperäinen punaruskea väri. kotona poukamassa. – Pidän vaaleista väreistä ja valkoisista seinistä, joita vasten huonekalut ja esineet piirtyvät kauniisti. Usein huonekaluja pitää siirrellä, ennen kuin ne löytävät oikean paikan. Sundberg poistatti monta väliseinää saadakseen lisää tilaa ja rakennutti meren puolelle lasiverannan. Ostettaessa talossa oli parkettilattiat ja seinät oli maalattu vihreiksi, mutta Sundberg vaihtoi parketin kuultomaalatuksi lankkulattiaksi ja maalautti seinät sekä yläkertaan johtavan portaikon valkoiseksi. Ne olivat odottaneet varastoituina pääsyä uuteen kotiin. Ruotsalaisella talonpoikaispöydällä on valkovenäläinen šakkipeli, pöydän alla kelimmatto. Hän on kiintynyt ennen kaikkea kuluneisiin ja käteen hyvältä tuntuviin materiaaleihin. Kustavilaislipastossa häntä puhuttelevat värien ohella myös huonekalun linjat: – Hyvät mittasuhteet ovat vangitsevia. Tai vanhat peruukkitukit, hänen toinen keräilykohteensa. Kotiin on tullut tekstiilejä ja naamioita Etelä-Afrikasta. Sieltä hän on tuonut tekstiilejä, tyynyjä ja naamioita. – Myös se, mitä en ole saanut myydyksi, on löytänyt sataman täältä luotani, hän hymyilee onnellisena. Kalusteet ovat entisestä omasta liikkeestä. Vaikka Maxie Sundberg ostaa paljon tavaroita, kaikki kodin esineet ovat huolella valittuja ja persoonallisia. Antiikki & Design 43. Murrettuja ja lämpimiä värejä Sundberg on ihastellut matkoillaan Etelä-Afrikassa. Arvokkaan mahongin oikeaa värisävyä tavoiteltiin tuolloin pigmenttejä tarkkaan sekoittaen. Jotta alakerran huoneet olisivat näyttäneet hieman matalammilta ja tila yhtenäiseltä, hän tilasi koristemaalarilta kaikkiin seiniin kustavilaistyylisen koristenauhan. Vetoavia esineitä ovat myös kolhitut figuurit, joilta usein puuttuu nenä, sekä tinaesineet ja ranskalaiset kattovalaisimet. Kiinalaisilla pikkupöydillä on korkeat valaisimet, joiden rungot on tehty vanhoista portaanpylväistä. Nautin eniten syksyisestä väripaletista, kuten poltetusta savesta ja okrasta. Niitä hän löytää muun muassa keräilemistään pienistä biedermeierajan puurasioista
Malli on pukeutunut muodikkaaseen aamupäiväpukuun. tyylikoulu Kari-Paavo Kokki kertoo historiallisista tyylisuunnista. Veistetty kehys on koristettu rocaille-aiheilla ja erityisesti ruotsalaisen arkkitehdin Carl Hårlemanin suosimalla lohikäärmeensiipiaiheella. Antiikki & Design 44. Hiuksia ja miehustaa koristavat kukat, ja tukka on puuteroitu valkoiseksi. Osa 2: Rokokoo Ruotsalaisen Gustaf Lundbergin maalaama Christina von Heidenstamin (1734–69) muotokuva, pastelli. 12 800 e, Bukowskis
ROCAILLE, KALLIORAKENNELMA SANAA ROKOKOO alettiin käyttää 1790-luvulla ensin väheksyvästi. Aikakautta leimasivat kepeys, elämänilo ja aistien nautinnot, mutta myös luonnontieteet ja ennen kaikkea uudet valistusaatteet. MEILLE vaikutteet tulivat Ruotsista, jonne käsityöläiset tekivät kisällinvaelluksia. Muodissa oli paimenromantiikka. Myöhemmin tyyliä alettiin väheksyvästi kutsua rokokooksi. ENGLANNISSA rokokoosta puhutaan usein chippendalena arkkitehti Thomas Chippedalen (n. KARI-PAAVO KOKKI KUVATOIMITTAJA ANTTI KAIJALAINEN R okokoo syntyi Ranskassa jo 1730-luvulla vastapainona barokin juhlallisuudelle, seremoniallisuudelle ja tiukalle klassisoivalle symmetrialle. Ikkunoiden muoto on uusittu 1800-luvulla. Valistus korosti tietoa, yksilönvapautta ja rationaalisuutta. Sen kulta-aikaa olivat vuodet 1750–75. Mansardikatto tuli muotiin rokokooaikana. Eu› Kauppias Johan Sederholm (1722–1805) rakensi kivitalonsa Helsingin nykyisen Senaatintorin varrelle vuonna 1757. ROKOKOO INNOITTUI luonnosta ja orgaanisista muodoista: simpukankuorista, oksista, kukista, linnuista ja lehdyköistä. 1718–79) mukaan. Sana tuli puutarhojen rocaille-koristeista, jotka oli muurattu simpukankuorista, koralleista ja kivistä. Filosofi ja kirjailija Jean-Jacques Rousseau (1712–78) selitti, että ihminen osaa elää onnellisena ja vapaana vain luonnon ympäröimänä. Talon piirsi mahdollisesti saksalainen arkkitehti Samuel Berner. Ku va H el si ng in ka up un gi nm us eo Antiikki & Design 45. Tärkeä osa rokokoon aatemaailmaa ja muotokieltä oli eksotiikka ja erityisesti kiinalainen taide ja esinekulttuuri, jota alettiin Euroopassa kutsua chinoiserieksi. Se johdettiin ranskan sanasta rocaille, joka tarkoitti kivestä, simpukoista ja koralleista tehtyä kalliotai luolarakennelmaa. Tyyliä alettiin Ranskassa kutsua hallitsevan kuninkaan mukaan Ludvig XV:n tyyliksi. Aistien nautinnot pääsivät irralleen, mutta samalla kehittyivät luonnontieteet ja uudet valistusaatteet. RANSKANKIELISISSÄ maissa käytetään nimitystä Ludvig XV:n tyyli, Louis quinze. tyylikoulu Rokokoo – järkeä ja luonnonromantiikkaa Rokokoota leimasi kepeyden ja elämänilon ilmapiiri. Niin kirjallisuuden kuin kuvataiteiden aiheina olivat paimenidyllit, lemmenkohtaukset ja ihanteellisessa valossa nähty luonto
Kaartuva otsalauta ja jalat ovat tyypillisiä rokokoolle. Muodon esikuva on Ranskasta. Lähtöhinta 1 000–1 500 e, Bukowskis. 114 e, Bukowskis. Pöytiä valmistettiin vaneroituina ja maalattuina, tässä on pähkinäpuuvanerointi ja upotuskoristelua. Tukholmassa 1770-80-luvulla tehty pöytä on ranskalaista tyyppiä, jonka toisessa päässä on lokerikko eli hurtsi papereille. Salinkaapissa pidettiin hienoimpia astioita ja liinavaatteita. 12 000 e, Bukowskis. Koristeena Sja C-kaaria, kukkia, lehdyköitä ja lohi käärmeensiipiaiheita. Willkom (mestari 1763–66) Tukholmassa. Tukholma 1770–80-luku, 400 e, Bukowskis. Levy harmaata Öölannin kalkkikiveä, polttokullatut epäsymmetriset messinkihelat. Tukholmassa 1781 tehty seinäkello on veistettyä, kullattua ja pronssattua puuta. Ruotsi, 1760–70-luku, lepänjuurivanerointi, intarsiaa, polttokullatut messinkihelat. Tukholma, 1770–80-luku, 6 700 e, Bukowskis. Vaneroitu eri puulajeilla, intarsiakoristeluja. Lähtöhinta 1 600 e, Hagelstam & Co. tyylikoulu Pelit olivat suosittua ajanvietettä. Antiikki & Design 46. Lepästä tehty tuoli on ollut alkuaan maalattu. Kirjoituspöydässä on nahalla päällystetty levy ja polttokullatut messinkihelat. Kristallikruunussa on häkin muotoinen messinkirunko, hiottuja tammenlehvän ja vinoneliön muotoisia kristalleja, rihlattuja lasipillejä, valettuja kukkia ja päärynän muotoinen riipus. Yöastia sijoitettiin kaappiin, josta palveluskunta sen tyhjensi. Ranskalaistyyppinen kiinteästi pehmustettu tuoli on maalattua lehtipuuta, Tukholma, 1760–70-luku. 2 100 e, Bukowskis. 5 500 e, Bukowskis. Pelipöytä on Tukholmasta 1770-luvulta. Ruotsi, 1770–80luku, 625 e, Bukowksis. Pottakaappi/yöpöytä on vaneroitu eri puulajeilla, polttokullatut messinkihelat, levy Öölannin kalkkikiveä. Maalattu myöhemmin valkoisella ja pronssilla, jotka tulivat muotiin vuoden 1900 paikkeilla. Hienostuneen lipaston on tehnyt C.G. Ruotsalaisen tuolityypin jaloissa on tukiristikko. Ruotsalaista tyyppiä, etusarjassa veistetty simpukankuoriaihe, selustan balusterilaudassa avaimenreikäkuvio, pehmustettu irtoistuin
Varaava kaakeliuuni toi taloihin lämpöä. POHJOISMAIDEN tunnetuimpia rokokoorakennuksia on C.F. Sen ansiosta talojen ikkuna-aukkoja voitiin suurentaa ja huoneet muuttuivat siis sekä lämpimämmiksi että valoisammiksi. Niitä oli yleisempää hollantilais-englantilaista ja harvinaisempaa ranskalaista tyyppiä. Työhön linnaan oli kutsuttu myös joukko ranskalaisia taidekäsityöläisiä, ja tyylin alkuvaihe oli siksi varsin ranskalaishenkinen. Uusi huonetyyppi oli förmaaki, joka oli eräänlainen salonki tai oloja seurusteluhuone. Hienoimmissa saleissa oli kankaalle maalatut, kenttiin jaetut tapetit, joissa aiheina oli usein puutarhanäkymiä ihmisineen, kukkaköynnöksiä, lintuja ja perhosia. Puulajeina käytettiin leppää tai koivua, ja tuolit maalattiin usein vihertävän tai sinertävän harmaiksi, oljenkeltaisiksi tai punaruskeiksi. ROKOKOO ILMENI selvemmin sisätilojen koristelussa kuin ulkoarkkitehtuurissa. 3 000 e, Bukowskis. Asumismukavuuteen vaikutti suuresti se, että vuonna 1767 keksittiin varaava kaakeliuuni. Ikkunoissa oli tavallisesti 2 x 8 ruutua ja luukut. Antiikki & Design 47. tyylikoulu MANSARDIKATTOJA JA KIINALAISUUTTA ARKKITEHTUURISSA tyyli oli meillä klassisoivan yksinkertaista mansardikattoineen ja pieniruutuisine ikkunoineen. Schröderin (1722–89) piirtämissä Fagervikin ja Paddaisten kartanoissa. › Puusta veistetty ruotsalainen 1770–80-luvun penkkisohva on ollut alkuaan maalattu. Ranskalaistyyppisessä tuolissa istuin ja selusta ovat molemmat pehmustettuja. Koneisto on hovikelloseppä Jacob Kockin (mestari 1737–1805, Tukholma). Kaappikellossa on balusterin päärynämäisiä muotoja. rooppalaisten käsitys kiinalaisuudesta oli romant tinen: ikuinen kesä, perhoset, linnut ja hymyilevät ihmiset luonnon keskellä. Se maalattiin usein harmaan tai keltaisen eri sävyillä, joskus peilitykset marmoroitiin. KAUPUNGEISSA puiset talot usein punamullattiin ja ikkunat maalattiin harmaiksi. 750 e, Bukowskis. Jalat kaartuvat S-muotoisesti eikä niissä ole tukiristikkoa. Pehmustettu istuin on sarjaan upotettava. Etujalat kaartuvat S-muotoisesti, takajalat on sorvattu ja jalkoja yhdistää H-tukiristikko. Kaakeliuuni seisoi tavallisesti matalilla sorvatuilla puujaloilla. Adelcrantzin piirtämä Kiinalainen paviljonki (1753) Drottningholmin linnan puistossa Ruotsissa. Irtotyynyin pehmustettu umpiselustainen penkkisohva (trågsoffa) on ajan uutuus saKaappikellon alkuperäinen maalaus on otettu esille. Istuinhuonekaluissa kiinnitettiin huomiota mukavuuteen. Sohvatyyppiä tehtiin Suomessakin. Ruotsalaisessa tuolityypissä, joka perustui hollantilais-englantilaisiin esikuviin, on lenkinmuotoinen selusta ja toisinaan balusterinmuotoinen selkälauta, jossa voi olla pieni avaimenreikäkuvio. MEILLÄ UUSI TYYLI esiteltiin Tukholman linnan sisustuksessa, jota uusittiin 1730ja 40-luvuilla arkkitehti Carl Hårlemanin (1700–53) johdolla. Seinien alaosaa kiersi ikkunapenkin korkeudella rintapaneeli, jossa saattoi olla sama peilijako kuin ovissa. Balusterin muotoinen kaappi on koristettu kiinalaisaiheilla, kukilla ja lehdyköillä. Kuningas Adolf Fredrik (1710–71) ja kuningatar Lovisa Ulrika (1720–82) pääsivät muuttamaan kuninkaanlinnan uusiin tiloihin vuonna 1754. PELKISTETTY rokokooarkkitehtuuri näkyy hyvin saksalaissyntyisen C.F. Voimakaskuvioiset ja -väriset paperitapetit olivat ajan uutuus. Etusarjassa on lehdykkäaihe, ja kaukalomainen selusta ja istuin on pehmustettu irtotyynyin. Kapeista sivuverhoista ja rypytetystä kapasta muodostuvat ikkunaverhot alkoivat yleistyä. ROKOKOO TOI tullessaan myös uusia huonekalutyyppejä. Perunkirjojen mukaan se sisustettiin mukavasti ja edustavasti pehmustetuilla istuinhuonekaluilla, monenlaisilla pöydillä ja lipastolla sekä peileillä. Niitä painettiin ja maalattiin Suomessakin
Siellä valmistettiin myös polttokullattuja messinkiapplikkeja eli seinäkynttelikköjä, joiden epäsymmetrinen koristelu koostui lehdyköistä ja C-kaarista. Hienoimmissa lipastoissa saattoi kuitenkin olla lukuisia eri puulajeja. Suomessakin valmistettiin muodikkaita ja laadultaan korkeatasoisia hopeisia teeja kahvikannuja, kermakkoja ja sokerirasioita. kylpyammesohva, jossa oli voimakkaasti sisään kaartuvat päädyt. Ennen kaikkea rokokoo jäi pitkäksi ajaksi elämään talonpoikaishuonekalujen värikkäissä kukkamaalauksissa. Talonpoikaisissa esineissä rokokoo näkyi kaappien kaartuvien otsalautojen voimakkaissa profiloinneissa ja ovien peilityksissä. Niissä oli balusterin muotoinen kaappi ja veistettyä tai papier mâché -koristelua, moniväristä maalausta ja kultausta. Posliinitehtaista esimerkiksi Meissen ja Villeroy & Boch valmistavat yhä vanhoja rokokoomallejaan. Kannen ja maljaosan muoto on kuin simpukankuori, rasiaa kannattelevat lehdykkäjalat ja nuppina on veistoksellinen kukkaoksa. Hopeisen sokerirasian on 1780 tehnyt Anders Norman Tukholmassa. Myös tina oli tärkeä arkisten käyttötavaroiden valmistusmateriaali. Istuinhuonekalujen verhoiluun käytettiin nahkaa, isoruudullista tai raidallista pellavaa, painettuja puuvillakankaita eli kattuuneja ja ylellisimmillään jopa silkkidamasteja. 3 300 e, Bukowskis. Sokeriastian on valmistanut Suomen Kultaseppä Oy Turussa 1935–36. Suomessa mm. Ruotsiin perustettiin Rörstrandin tehdas 1726 ja Mariebergin tehdas 1758. POSLIINI JA FAJANSSI olivat ajan muotimateriaaleja. Pullea, joka suuntaan kaartuva kolmilaatikkoinen lipasto oli ajan muotihuonekalu. Se vaneroitiin usein puuintarsiana, tavallisimmin pähkinäpuulla ja pähkinänjuurella. Peilit yleistyivät, ja niissä oli lehdyköin, Cja S-kaarin ja kukin koristetut kullatut kehykset, joiden koristeluun toisinaan käytettiin papier mâchéta, paperimassaa. SUOMALAISTEN hopeasepänyritysten tuotteisiin kuuluu yhä rokokoohenkisiä malleja, kuten Chippendale-pöytähopeat. TAKAISIN MUOTIIN ROKOKOO tuli uudelleen muotiin 1830–40-luvuilla. Pöytätavat alkoivat veitsen ja haarukan myötä hienostua. moin kuin kokonaan kiinteästi pehmustettu ns. Ylellisyysveroasetusten vuoksi peileissä oli useimmiten kaksiosainen lasi. Uusrokokoon esineet saivat pelkistävän tai liioitellun muodon. Jopa Ikea teetti 1990-luvulla 1700-luvun mallien mukaisia astioita ja kalusteita. Luonnon muotoja jäljittelevä tyyli soveltui hyvin hopeaan. KANKAISSA rokokoosta tutut paimenidyllit ja ruutuja raitakuosit toistuvat yhä uudelleen. tyylikoulu Muotijuomat kahvi ja tee saivat omat astiansa. Uudet muotijuomat kahvi ja tee tarvitsivat omat tarjoiluastiansa. Luonto inspiroi rokokoon muotokieltä. Huoneet valaistiin yksinkertaisilla peililampeteilla. KORKEAJALKAISET kirjoituslipastot eli sekretäärit, salinkaapit ja pottakaapit olivat suosittuja, samoin kuin monenlaiset pienet, helposti siirrettävät pöydät, joita käytettiin kahvin ja teen juontiin, käsitöihin ja pelaamiseen. Myös kaappikellot yleistyivät. Lipastojen runko on tavallisesti mäntyä. Ranskalaiset ja italialaiset silkkikutomot ovat jo yli 250 vuotta valmistaneet rokokooajan silkkidamasteja. Varakkaammissa kodeissa saattoi myös olla suurin tammenlehväriipuksin varustettuja messinkirunkoisia kristallikruunuja, joita valmistettiin Tukholmassa. Antiikki & Design 48. Ylelliset, veistetyt ja kullatut konsolipöydät sijoitettiin förmaakiin tai makuukamariin. ESINEITÄ kopioitiin ja niitä tehdään edelleen. Lipastoihin kuuluivat myös polttokullatut, ajan tapaan usein epäsymmetriset messinkihelat. Juvi ja Laitala tekevät rokokootuolien kopioita. Ruokapöytänä toimi usein barokista periytyvä yksinkertainen laskulevypöytä. Posliinia toi Kiinasta valtavia määriä vuonna 1731 perustettu Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania, mutta myös Eurooppaan oli alettu perustaa posliinitehtaita: Meissen 1710, Pietarin Keisarillinen posliinitehdas 1744, Sèvres 1745 ja Tanskan Kuninkaallinen posliinitehdas 1775. Kolmiosainen kahvikalusto 600 e, Bukowskis. Niitä tehtiin niin jalopuisina kuin maalattuina
Tukholma, 1770-luku. Peilin kullattu kehys on veistettyä puuta ja paperimassaa eli papier mâchéta. Osa koristelua on kaiverrettu liitupohjaan eli kredeeraukseen. Ruokaveitsen hopeakahva on koristettu pakotetulla simpukankuorija lehdykkäaiheella, ja sen on val mistanut Johan Collin mahdollisesti Tukholmassa 1770. tyylikoulu Hopeisen kahvikannun on valmistanut A.J. Muoto perustuu ranskalaisiin esikuviin. Kädensija on mustattua puuta. 9 570 e, Bukowskis. 5 600 e, Bukowskis. Monivärinen niin sanottu saksilaiset kukat -koriste kehitettiin Meissenissa. 335 e / pari, Bukowskis. Antiikki & Design 49. 327 e / 4 kpl, Bukowskis. Se on balusterin muotoinen, ja siinä on kaiverruskoristelua. Hopeakahvassa on simpukankuorija lehdykkäkoriste. Siinä on polvekkeinen reuna ja korinpohjakoristelua. Ruotsalainen 1700-luvun lopun pesukalusto on tinaa. Terä on myöhäisempi. Kukkakoristeinen fajanssiterriini on tehty ruotsalaisessa Rörstrandin tehtaassa 1766. Ruokalautanen on Meissenin posliinia 1700luvun jälkipuolelta. Peililasi on kaksiosainen. Sitä suosittiin arkipäivän käyttöesineissä kuten tarjoiluastioissa, kynttilänjaloissa ja kirjoitustelineissä. Pronssinen kynttilänjalka 1760–70-luvulta on todennäköisesti ollut hopeoitu. Terriinissä on lehdykkäjalat ja kannessa kukkakaali ja muita vihanneksia. 440 e, Bukowskis. Jalka ja varsi ovat kierteisharjanteiset. 1 800 e, Hagelstam & Co. Limnell 1764, Växjössä Ruotsissa. 460 e / 11 kpl, Bukowskis. Muoto on päärynämäinen, laidassa pakotuskoristelua ja nuppina kukkaoksa
Tarjolla on laaja valikoima esineistöä 1700-luvun antiikista 1900-luvun moderneihin designklassikoihin, mielenkiintoisia keräilyja vintage-esineitä sekä suomalaista ja ulkomaista taidetta. FISKARSIN ANTIIKKIPÄIVÄT PAIKKA: Fiskarsin Vanha veitsitehdas, Peltorivi 7, Fiskars AIKA: To–su 6.–9.7.2017 klo 10–17 LIPUT: 10,00 e (lapset ilmaiseksi) Paikalla ravitsemispalvelut, Fiskarsin Panimo ja Ägräs Tap Room terasseineen www.fiskarsinantiikkipaivat.fi www.facebook.com/fiskarsinantiikkipaivat www.instagram.com/fiskarsinantiikkipaivat MAINOS Antiikki & Design 50. kello 10–17. Antiikkiliike R. Asiakas saa asiantuntevaa palvelua, ja kauppiailta voi kysyä myös omien esineiden arvoa. Muurilta löytyy edustava valikoima astioita, laseja ja muuta kaunista kesän juhlakattauksiin. ANTIIKIN, DESIGNIN, TAITEEN ja vintagen perinteikäs kesätapahtuma Fiskarsin Antiikkipäivät järjestetään jälleen torstaista sunnuntaihin 6.–9.7. Galerie 1900 tunnetaan laadukkaista art nouveau -sisustusesineistä ja valaisimista. TÄÄLLÄ TAPAAT yli 70 alan ammattikauppiasta, joista jokaiselle on vuosien varrella kertynyt oman erikoisalueensa syvällinen tuntemus. Tapahtumapaikkana säilyy Fiskarsin Vanha veitsitehdas, jonka rosoinen teollisuushenkinen miljöö jokirannassa luo tapahtumalle upeat puitteet. Antiikkiliike Occasionin kauniilta osastolta löytyy kotoisia ja tyylikkäitä esineitä sisustukseen. Antiikkikesän mansikkapaikka on heinäkuun alussa Fiskarsissa. ANTIIKKIPÄIVILLÄ voit tehdä ekologisia, kestäviä ja yksilöllisiä löytöjä itsellesi tai lahjaksi. Kaipasitpa aitoja antiikkihuonekaluja, taidetta, värikästä käyttötavaraa menneiltä vuosikymmeniltä tai hienostunutta kotimaista designia, kaikki on ulottuvillasi. Bisarri on erikoistunut suomalaiseen designlasiin ja -astioihin. Helsinki Secondhandin hyllyt notkuvat käyttödesignia. Fiskarsin Antiikkipäiville! Longitudi myy vintagekelloja, klassikkomerkkejä
Tässä tapauksessa se oli englantilaisen Robin Dayn viisikymmentäluvulla suunnittelema tuoliklassikko. Juuri tuo punainen väri houkutti minua sijoittamaan sen kotini tarvekalujen viereen. Merivaaran tuotantoa. Tuolin viereen asettui kuin itsestään pyörillä kulkeva, loimukoivuinen tarjoilukaappi, joka on kotoisin Helsingistä, kuulua J. Silti aion jatkossakin lavastaa ja kysellä kotini aarteilta, mitä mieltä ne ovat hengentuotteistani. OMAN TAIDETEOKSEN asettaminen erilaisiin installaatioihin on myös eräänlaista keskustelua, jota vailla yksin toimiva taiteilija niin usein on. Ettei ole mitään syytä tehdä taideteoksesta pelkkää sisustuselementtiä. Ettei taideteos tarvitse seurakseen yhtään mitään. Nykytietämyksen valossa epäilen suuresti koko jakoa taiteisiin ja sovellettuihin taiteisiin. Minun on tuotava se jonkin toisen tarvikkeen viereen, jotta etäisyys äskeiseen luomishurmioon kasvaisi. Kaiken lisäksi tuollaiset ohikiitävät ripustukset antavat taiteilijalle mielikuvan, millaiselta teos vaikuttaa kaukana ateljeesta, jossakin näyttelytilassa tai kodissa. Antiikki & Design 51 TAIDE JA SOVELTAVAT TAITEET JOSKUS KÄY NÄIN: jotta ymmärtäisin äsken syntyneen taideteokseni todellisen luonteen, sen sisältämän säätilan, sen värit, sen toimivuuden, se on rinnastettava johonkin. Tarjoilukaapin päällä on Japanin tuliaisia, Isamu Noguchin valaisin, riisipaperista tehty geometrinen ihme. Todellisuuden ruumiillistajana toimii usein jokin tuoli, lamppu tai muu esine, johon olen kiintynyt. Jotta näkisin, onko maalaamani punainen tarpeeksi napakka. Ja jotta käsittäisin, mikä on rikkonaisen ja ehjän muodon suhde. Jotta huomaisin, että teos on nyt osa kolmiulotteista todellisuutta. Maalauksessa esiintyy särkynyt ruukku voimakkaan punaista pohjaa vasten. Sen seurauksena on – liian kauan – ajateltu, että vain taiteilijat ovat ylimaallisia, kun taas suunnittelijat, joiden ideat tähtäävät näkyvään, kestävään, käytännölliseen muotoon ovat ”arjen realisteja” ja niin ollen henkisesti alempaa kastia. Ymmärtääkseni teokseni minun pitää rinnastaa se johonkin. Joku tietysti sanoisi, että tällainen toiminta on arvojen sotkemista. MAALAUS, JOTA YRITIN mallata kalustettuun todellisuuteen, liittyy tulevaan suurempaan maalaussarjaan, jonka teemana on hienon venäläisen runoilijan Anna Ahmatovan (1889–1966) tuotanto ja elämä. Robin Dayn tuoli, jolla päivittäin istun (kuten nytkin), on erinomaista keskusteluseuraa. Aina siitä lähtien, kun täysrenessanssi lahjoitti taiteilijalle jakamattoman yksilöllisyyden ja irrotti oksat luovuuden yhteisestä puusta. Merivaaran tarjoilukaappi. Kaappi on hankittu joskus opiskeluvuosina jostakin Helsingin ostoja myyntiliikkeestä. Ja mieluusti liimaisi otsaani lapun: Esteetti! Minä olen toista mieltä. Ei työhuoneessani todellakaan ole näin siivoa, vaikka pyrin pitämään työtilani vapaana törystä. kolumni Hannu Väisänen on Ranskassa asuva kirjailija ja kuvataiteilija.. Ja väittäisi, että taideteoksen alistaminen sisustukselle on pelkkää poroporvarillista leikkiä. Vaarana on sysätä muotoilu ja design karkeaan estetiikan koppaan ja kohottaa luova taide etiikan reliikkikaappiin. Tietysti tämä on lavastus. Hävettävän halvalla, kun otetaan huomioon sen sisältämä kulttuurihistoria. Aivan liian kauan on toteltu jakoa taide – soveltavat taiteet. Ja niin on myös J
Taustan vitriinin tiilet ovat puretusta Kuusiston piispanlinnasta. seuraavilta sivuilta) sekä ciborium eli ehtoollisleivän säilytysastia vuodelta 1509 Turun tuomiokirkosta. Etualan vitriinissä loistavat muun muassa Lempäälän alttariristi ja Seilin kalkki ja pateeni (ks. Ku va Tu ru n m us eo ke sk us / R aa kk el N är hi Antiikki & Design 52. Turun linnassa on esillä reformaation ajan esineistöä. Viiriin on kuvattu kuninkaat Kustaa Vaasa ja Eerik XIV, joka oli Turun linnassa vankina jouduttuaan Juhana-veljensä syrjäyttämäksi
Se on valmistettu puisen rungon ympärille taivutetusta kullatusta kuparista ja koristettu vuorikristallein. Sama risti on viereisen sivun kuvassa vitriinissä oikealla. Ne kiinnostivat Kustaa Vaasaa, joka nousi Ruotsin kuninkaaksi 1523. Turun tuomiokirkosta takavarikoitiin 1555 peräti 95 naulaa eli reilut 40 kg hopeaa. Mukana on paljon harvinaisuuksia asiakirjoista veistoksiin ja aseista shakkinappuloihin. Opiskelijoita lähettiin muun muassa Wittenbergiin, heidän joukossaan Mikael Agricola, jonka suomentama Uusi testamentti ilmestyi 1548. Katolisella kirkolla riitti rikkauksia. Ensi töikseen hän irrotti maansa pohjoismaisesta valtioliitosta Kalmarin Unionista. Hän halusi itsenäisen, vahvan valtion, ja reformaatiossa hän näki mahdollisuuden siirtää kirkon varoja kruunulle. Reformaation 500-vuotisjuhlanäyttely Turun linnassa kertoo, millaisten vaiheiden kautta meistä tuli luterilaisia. TURUN LINNAN näyttelyssä on esillä reformaation ajasta kertovaa esineistöä Turun museokeskuksen, Turun tuomiokirkkomuseon, Suomen kansallismuseon, Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Tuolloin Suomi oli Ruotsin itäinen osa, jonka itsenäisyyttä ei vielä ajateltukaan. näyttely Taistelu maamme uskonnosta Jos historia olisi 1500-luvulla mennyt toisin, Suomesta olisi saattanut tulla osa katolista Puolaa. Uskontoon kietoutui maallinen valtapeli, ja kyse oli myös – tai jopa ennen kaikkea – rahasta. Ristin takana on luukku reliikeille, jotka kuuluivat katolisuuteen. Samalla päätettiin, että Jumalan sanaa tuli saarnata puhtaasti Ruotsin valtakunnassa. On kulunut puoli vuosituhatta siitä, kun Martin Luther julkisti 1517 Saksan Wittenbergissä teesinsä, joissa pyrki uudistamaan katolista kirkkoa. ARJA MAUNUKSELA T änä vuonna vietetään reformaation 500-vuotisjuhlaa. Ku va Su om en ka ns al lis m us eo / St in a Bj ör kl un d › Antiikki & Design 53. Kuningas, joka oli ottanut kirkollisten virkojen nimitysoikeuden itselleen, valitsi tärkeille paikoille reformaation kannattajia. Suuri osa kirkon jalometalleista kerättiin valtion tarpeisiin. Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527 päätettiin, että piispojen oli luovuttava poliittisesta roolista ja kirkkojen, luostareiden, tuomiokapitulien ja piispojen tuli luovuttaa valtiolle ylimääräinen omaisuutensa. Kullan kimallusta on yllättävän vähän, ja siihen on karu selitys. Jumalanpalveluksen muutos tuki rikkauksien Alttariristi on Lempäälän kirkosta 1400-luvun alusta. Turun linnassa esillä oleva näyttely kertoo ajanjaksosta, jona Ruotsin valtakunnan uskonto vaihtui
Juhanan puoliso oli katolisen Puolan prinsessa Katariina Jagellonica. Tuosta ajasta kertoo linnassa muun muassa nykyinen Nunnakappeli, joka aikoinaan sisustettiin Katariinalle katoliseksi kappeliksi. Hänelle taattiin avioliittosopimuksessa katolisen uskon säilyttäminen ja myös lasten kasvatus katolisiksi. Sitä sanotaan Kristiinan Raamatuksi julkaisuaikana vallassa olleen hallitsijan mukaan. Kustaa Vaasan poika Eerik XIV nousi kuninkaaksi 1560 ja jatkoi isänsä linjoilla, mutta hänen veljensä, vuodesta 1568 hallinnut Juhana III, lähentyi taas katolisuutta. Niiden kuva-aiheita ovat Saksin vaaliruhtinas Johann Friedrich I, joka oli tunnettu reformaation kannattaja, sekä hänen puolisonsa Sibilla Kleveläinen. Vitriinissä loistavat Seilin kalkki ja pateeni eli ehtoollismalja ja -lautanen, jotka ovat kullattua hopeaa. Ku va C za rt or ys ki Fo un da ti on , Kr ak ov a Ku va Tu ru n m us eo ke sk us / M ik ko Ky yn är äi ne n Ku va Tu ru n m us eo ke sk us / M ar tt i Pu ha kk a Ku va Tu ru n m us eo ke sk us viemistä: kun luterilaisessa kirkossa oli vain yksi pääalttari, vanhojen sivualttarien esineitä voitiin pitää tarpeettomina. Koko Raamattu julkaistiin ensimmäistä kertaa suomenkielisenä 1642, sata vuotta ruotsinkielisen käännöksen jälkeen. Joitakin esineitä sentään säilyikin. Kirkon vallan riisumiseen liittyi käsky piispanlinnojen purkamisesta, ja niin Kuusiston piispanlinnan tiilet päätyivät Turun linnan uudistuksen materiaaliksi. Siksi Juhana III lähti hakemaan uskontojen välisiä kompromisseja muun muassa liturgian muodoissa. Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi. Välejä paaviin pyrittiin parantamaan myös siinä toivossa, että Katariina saisi itselleen italialaisen äitinsä suuren perinnön. Katolisen ajan esineitä säästyi myös piilotettuina. Näyttelyssä on esillä myös reformaation ajan taisteluiden aseita ja varusteita. Turun tuomiokirkosta umpeen muuratusta komerosta löytyi vuonna 1924 kokoelma katoliselle kirkolle tärkeitä reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä. Vähemmät arvokkaat esineet saivat jäädä seurakuntiin. Ne kuuluivat Turun Pyhän Yrjänän hospitaalille, joka siirtyi 1620-luvulla Seilin saareen. Turun linnan Juhanaherttuan ajan, 1560-luvun kaakelit viittaavat luterilaisuuteen. Katolinen kirkko pyrki voittamaan ruotLuterilainen Kaarle voitti katolisen Sigismundin. Sellainen oli esimerkiksi Lempäälän alttariristi, joka on puinen ja vain päällystetty kullatuilla metallilevyillä. Muotokuvan on maalannut Lucas Cranach noin 1565. Saksalainen burgonetkypärä vuodelta 1570 oli tyypillinen ratsuväelle. Heidän pojastaan Sigismundista oli määrä tulla sekä Ruotsin että Puolan hallitsija. Antiikki & Design 54. Kaakeliuunitkin kertovat uskonnosta ja politiikasta. Kun he avioituivat 1562, Juhana asui Turun linnassa ja hallitsi Suomen herttuakuntaa. USKONNON VAIHDOS ei kuitenkaan ollut lopullisesti selvä ennen 1500-luvun loppua. näyttely Katariina Jagellonica, kuningas Juhana III:n puoliso, oli Puolan prinsessa. Näyttelyssä on myös tavallisen näköisiä tiiliä, kirkolta valtiolle vietyjä nekin
Esimerkiksi markkinoita järjestettiin pyhimyskalenterin päivämäärien mukaan, vaikka pyhimysten kunnioittaminen olikin kielletty. Kun Sigismund jäi menestyksekkään alun jälkeen tappiolle, Kaarle nousi valtionhoitajaksi 1599 ja valtasi Suomen ja Viron takaisin Sigismundin kannattajilta. Seuraavana oli vuorossa luterilaisen puhdasoppisuuden aika. Meri Heinonen ja Marika Räsänen) sisältää uutta tutkimustietoa aiheesta. Kun kirkkojen arvoesineitä takavarikoitiin, tavallisesti jätettiin yksi kalkki ja pateeni eli ehtoollismalja ja -lautanen. Suomi nimittäin pysyi käskynhaltijansa Klaus Flemingin johdolla uskollisena Sigismundille, jonka Kaarle pyrki syrjäyttämään. TUCEMEMSIN ja Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisema kirja Pohjoinen reformaatio (toim. Antiikki & Design 55. Reformaatio oli täällä sikäli erilainen kuin esimerkiksi Saksassa, että kirkko ei jakautunut kahtia. Turun linnan näyttelysalin kertomusten keskeltä on hyvä jatkaa kierrosta muualle linnaan. Kuninkaaksi Kaarle IX kruunattiin 1607. Maalaus perustuu Zachris Topeliuksen Maamme kirjan tarinaan, jonka mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan avauttanut Flemingin arkun varmistaakseen, että tämä oli kuollut. Suunnitelma raukesi Flemingin kuolemaan. Tässä kohdassa Suomen historia olisi voinut saada uuden suunnan. Monelle nykysuomalaiselle hän lienee tutuin Albert Edelfeltin maalauksesta Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. VAIKKA VALTAKUNNAN herruudesta ja samalla uskonnosta taisteltiin, tavallisten ihmisten elämässä muutokset tapahtuivat hitaasti. Sigismundin setä, Kustaa Vaasan nuorin poika, herttua Kaarle asettui puolustamaan luterilaisuutta. NÄYTTELY on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskuksen (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies – TUCEMEMS) kanssa. Uppsalan kirkolliskokous julisti 1593 luterilaisuuden ainoaksi sallituksi uskonsuunnaksi, ja Sigismund joutui myöntymään siihen ehtona kruunaamiselleen. Täällä kaukainen historia on lähellä: näiden samojen, vielä pystyssä olevien kiviseinien sisällä Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica pitivät loistokasta renessanssihoviaan. Vielä oli kuitenkin edessä taistelu. Ku va Tu ru n m us eo ke sk us / A le ks Ta lv e salaiset takaisin puolelleen. Heräsi ajatus, että ellei koko Ruotsista enää saataisikaan katolista, Suomi ja Viro voitaisiin liittää Puola-Liettuaan. Valtataistelu huipentui 1598, kun Sigismundin joukot nousivat maihin Ruotsissa. Kun se muuttui vähitellen, ylhäältä määrättynä kokonaisuutena, se ei jakanut kansaa. Pateeniin on kaiverrettu koristeeksi Jumalan siunaava käsi. Mitä he mahtoivatkaan keskustella uskonnosta. Kylän keskuksena säilyi sama tuttu kirkko tuomassa turvaa elämään. Tämä Missio Sueticaksi kutsuttu yritys ei kuitenkaan onnistunut. Monet tavat säilyivät pitkään. JUHANA III:N KUOLTUA 1592 valtaan nousi katolinen Sigismund, joka oli jo Puolan kuningas. Nykyään taas voimme ihailla maallisesti hallitussa Suomessa myös katolisen ajan restauroitua kirkkotaidetta, kuten Hattulan Pyhän Ristin kirkon tai Lohjan Pyhän Laurin kirkon seinämaalauksia. Monipuolinen kirja valaisee sitä, miten reformaatio vaikutti niin kirkolliseen elämään kuin kansan arkeen ja Turun kaupunkikuvaankin. Katariina kuoli, paavi torjui Juhanan uudistukset harhaoppisina ja luterilaisuus näytti voittavan. Seilin kalkki ja pateeni ovat kullattua hopeaa ja turkulaisen Sven Guldsmedin 1440luvulla valmistamat. näyttely NÄYTTELY JA KIRJA VALTAPELIÄ – Reformaatio Suomessa -näyttely on esillä 4.3.2018 saakka Turun linnassa, www.turku.fi/turunlinna
› Antiikki & Design perinne elää 56. Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema jugendin ajan puukirkko saa uudet kauniit paanut. Kuinka olet tullut alalle. Tom Nylund katsoo keskeneräistä työmaataan tyytyväisenä. Nykyisin toimin yrittäjänä yhdessä veljeni Karl-Erik Nylundin kanssa Uudenkaarlepyyn Paanukatto -nimisessä yrityksessä, joka veistää paanuja, asentaa paanukattoja sekä huoltaa valmiita paanukattoja tervaamalla. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Paanukatto on tehty kestämään” Paanukattojen uusiminen ja korjaaminen on ollut uusikaarlepyyläisen Tom Nylundin työnä jo 25 vuotta. Säätiedotus on luvannut lisää aurinkoisia päiviä. Kihniön kirkon satavuotias katto on osittain peitetty vihreiden pressujen alle. Kuluneesta paanusta näkee selvästi mikä osa on ollut sään armoilla. – Tekemällä oppii muun muassa sen, millaista puumateriaalin on oltava ja miten sitä ”Paanuissa riittää sentin tarkkuus.” Verstaalla on tallessa eri projekteihin vanhan mallin mukaan tehtyjä paanuja. Vanhat kuluneet paanut ovat ohutta kuin näkkileipä. Pitkä ja päästä koristeellinen paanu on Pomarkun vanhan kirkon räystään reunasta. Lohkopaanuihin erikoistuneelle miehelle riittää kysyntää niin kotimaassa kuin Ruotsissakin. Aurinko ja vesi syövät paanua lähes sananmukaisesti. Kihniön kirkon katossa on jo alkujaan ollut sahapaanut. Kattotyömaan vieressä on siistissä lavoissa satavuotiaasta männystä veistettyjä paanuja. Ne tulivat käyttöön 1700-luvun lopulla sahojen myötä. Missä olet saanut oppisi. – Olen kirvesmies ja muurari, ja kiinnostuin paanurakentamisesta 1980-luvun lopulla. Tom Nylund tarkistaa paanujen sahapintaa. Katon lapetta rytmittää kärjellään seisovien kolmioiden muodostama kuviointi. Paanukatto on tehty kestämään, paanu on perinteinen kirkkojen ja tapuleiden katemateriaali. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO K atolta kuuluu tasaista pauketta
Kihniön kirkon kattoon tulee sekä päästään viistottua että suoraa paanua. Torni on saanut jo uudet paanut. Koko kattoa ei pureta kerralla, vaan työssä edetään noin neljän metrin levyinen kaistale kerrallaan. Antiikki & Design 57. Valmis katto suojataan tervalla UV-säteiltä ja kosteudelta
Mikä on työfilosofiasi. Parasta on, jos saan pihaan tukkikuorman, josta voin valita paanuiksi parhaiten sopivat puut. Karkaisussa naula kuumennetaan noin 300 celciusasteeseen ja upotetaan sitten kuumaan tervaan. Sekin vaikuttaa, käytetäänkö sahavai lohkopaanuja. Lisäksi olemme tervanneet tai paikanneet noin sadan kirkon paanukatot Suomessa ja Ruotsissa. Ensimmäinen paanukattoni oli Vöyrin kirkon katto, josta vaihdoimme yhdessä veljeni kanssa yli 30 000 paanua uusiin. Pintapuu puolestaan sinistyy nopeasti. Lohkominen säilyttää solukon puun pinnassa ehjänä, sahaaminen rikkoo sen. Isoimmat pöllit painavat lähes 100 kiloa ja niiden halkaisija on jopa 70 senttimetriä. työstetään oikein. Sydänpuu on parasta paanuihin, koska se on kuollutta puuta. Ei siis ole yhtä neliöhintaa kaikille katoille. Lohkopaanun tekeminen alkaa pöllin lohkomisella. – Yleensä mäntyä tai haapaa. Koneen terä halkaisee pöllin samalla tavalla kuin kirves halkaisee halon. Lohkotun paanun pinta on kauniin elävä ja luonnollinen. Sahauksen jälkeen paanut saavat kuivua 2–4 viikkoa. Mitä työkaluja asentamisessa tarvitaan. Munsalassa kiinnostavaa oli myös paanujen materiaali: osa niistä oli ”Lohkominen säilyttää puun solukon ehjänä.” Antiikki & Design perinne elää 58. Minkä kokoisia valmiit paanut ovat. Paanun sivuprofiili on kiilamainen, eli sen toinen pää on ohut ja toinen paksu. Onko sinulla esikuvia. Ne tehdään sydänpuusta, jonka tunnistaa siitä, että se punertuu päivänvalossa. Olin vuonna 2010 tekemässä Ruotsissa Dikanäsin kirkon kattoa. – Paanuja työstettäessä kaikkein tärkeintä on tutkia, miten pölliä lähtee lohkomaan. Pääosa käyttämästämme puusta tulee Venäjältä, jossa se on saanut kasvaa tiheässä metsässä erityisen tiiviiksi, isoksi ja vanhaksi. – Niitä on useita. Ensin pölli lohkotaan neljään osaan ja sitten jokaisesta neljänneksestä lohkotaan pintapuut pois. – Ei suoranaisesti. Käyn asentamassa ja korjaamassa paanukattoja myös Ruotsissa. – Yksi on jäänyt erityisesti mieleen. Paanut naulataan paikalleen lankanauloilla jotka tervakarkaistu. Keskiaikaisten kivikirkkojen katot ovat keskimäärin 1 200–1 400 neliötä. Esimerkiksi perinteisen ristikirkon katossa on sisäjiirejä, joiden tekeminen on hidasta. Puun ydin on punervaa sydänpuuta. Mieleeni on jäänyt myös Purmon 1775 rakennetun pohjalaistyyppisen kellotapulin haastava kupera katto sekä Munsalan kivikirkon paanujen erikoinen, koristeellinen muoto. Sitten paanu sahataan päältä päin oikeaan muotoonsa. Tekemämme paanut ovat olleet 30–70 senttimetriä pitkiä ja leveydeltään 10–20 senttiä. Ensimmäinen korjaamani paanukatto oli Vöyrin kirkon katto, ja muistan hyvin sieltä auenneet kauniit maisemat. Vasaralla ja kirveellä paanuja voi veistää muotoon kulloisenkin tarpeen mukaan. Mikä on tärkein työvaihe. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäsi Suomessa. – Paanuja on hyvin erimittaisia. – Käsityöhön pitää olla intohimo. – Katon koko ja muoto ratkaisevat, kuinka paljon menee työaikaa. Missä työsi tuloksia näkee. Se sopii käytettäväksi sisätiloissa, ei katolla. Kuinka kauan kirkon katon tekeminen kestää. Mikä on paras saamasi palaute. Olin ennen työhön ryhtymistä saanut neuvoja oikeisiin työmenetelmiin Ruotsin Museovirastosta. Kun katto oli valmis, projektin valvoja sanoi minulle, että tämä oli kummallinen projekti, koska hän ei löytänyt siitä mitään moitittavaa. Sileä sahapinta tulee asennettaessa alapuolelle. – Työmaalla tarvitaan akkuporakonetta, jolla tehdään paanuun naulanreiät katolla. Miten hinta muodostuu. Pienen kirkon katto on 500–1 000 neliötä. Haluaisin tehdä työni parhaalla mahdollisella tavalla, eli esimerkiksi käyttää sahapaanujen sijaan lohkottuja paanuja, jotka ovat vanhempi keksintö kuin saha. Olen saanut neuvoja Erkki Hiipakalta, joka oli yksi Suomen tunnetuimmista kirkkojen restauroijista ja paanukattojen tekijöistä. Paanuja menee neliölle noin 25–60 kappaletta. Olemme korjanneet osittain tai vaihtaneet kokonaan noin viidenkymmenen kirkon katon. Pöytäsirkkelilä tarvitaan paanujen lyhentämiseen. Myös kuviollisen katon tekeminen on hitaampaa. Tämän Kih niön kirkon katto on vain 850 neliötä, mutta katon tekemiseen menee viisi viikkoa, koska siihen tehtävä kuvio hidastaa työtä. – Keskimääräinen kattoprojekti vie noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Pöllistä saa 30–40 paanua. – Eri puolilla Suomea ja Ruotsia. Mitä puuta paanut ovat. – Lohkottu paanuaihio sahataan sivusta viistosti halki. Toiselta puolelta paanu on sahattu. Esimerkeinä voisi mainita Finströmin, Piippolan ja Tornion kirkkojen katot. Miten paanun työstö etenee
Verstas näkyy keittiömme ikkunasta, ja työmatka kestää kolme minuuttia. Ei saa olla äkkiväärä, vaan pitää olla pitkä pinna. Entä ulkomaan projekteistasi. Tom Nylund Paanukattojen tekijä ja korjaaja Paanut ladotaan paikalleen limittäin. Alalla on menty oikeaan suuntaan. Nykyisin aluskate on oikeaoppisesti koivuntuohta tai paanukatto tehdään suoraan aluslaudoituksen päälle. Borlängen kunnassa Taalainmaalla sijaitseva hirsirakennus on peräisin 1500-luvun alusta. Talomme lämpiää verstaalta kerätyillä hukkapaloilla. Haen puita huomisaamuksi talon lämmitykseen. – Ehdottomasti Ruotsin vanhimpiin museoi hin kuuluvan Ornässtuganin paanukaton lohkopaanujen valmistaminen. Ala sopii ihmiselle, jolla on käsityötaitoa. Asennus lähdetään tekemään alhaalta ylöspäin. Vaimoni Harriet Nylund on laittanut meille ruuan. Tämä kesänä käyn tervaamassa katon. Aamulla aikaisin on lähtö Pomarkun vanhan kirkon kattoa uusimaan. (06) 722 1362, www.paanukatto.fi. Meillä on viisi pönttöuunia, joitten lämmittäminen vie oman aikansa. 6.30 Lähden verstaalle tekemään paanuja. 17.00 Kävelen kotiin. Tervaleppää on käytetty kirkkojen katoissa 1700-luvulla rannikkoseuduilla Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Jos olisin lähtenyt ajamaan kauemmas työmaalle, olisin lähtenyt aamulla viiden maissa. – Ei vielä. 21.30 Tyytyväisenä päivän saldoon menen nukkumaan. – Pitäisi olla kiinnostusta vanhaan rakennuskulttuuriin ja kirveen pitää pysyä kädessä. Kattojen asennuksessa joutuvat polvet ja selkä koetukselle. Antiikki & Design perinne elää 59. Talvella meitä on vähemmän, määrä riippuu tilauksista. Puusepät tekevät työnsä millilleen, paanukattojen tekemisessä tarkkuudeksi riittää sentti. 15.00 Juon kahvit verstaalla ja jatkan töitä. Verstaalla on kevään ja kesän sesonkiaikaan seitsemän työntekijää. Mikä on neuvosi alalle pyrkivälle. ASENNUS VAATII HYVÄN ILMAN 5.00 Herään ja syön aamiasta. 6.00 Teen kotikonttorissa töitä tietokoneella: luen sähköposteja, teen tarjouksia ja sovittelen työprojekteja kalenteriin. Esimerkiksi vielä 80-luvulla paanujen alla käytettiin bitumihuopaa, joka mädätti paanut alta. Mikä olisi unelmatyö. Uudenkaarlepyyn paanukatto, p. Asumme 1800-luvun hirsitalossa. Hyvä lopputulos palkitsee tekijän. – Kaikki projektit ovat unelmatöitä. Onko joskus tehnyt mieli lyödä rukkaset naulaan. Haluaisin jatkaa niin kauan kuin terveyttä riittää. – Käyn joskus katsomassa muiden tekemiä paanukattoja. 18.00 Soitan pari työpuhelua ja sovin muun muassa huomisen aikataulua. 11.00 Käyn lounaalla kotona. Paanun alle tulee yleensä aluskatteeksi koivuntuohi. tervaleppää, joka on hyvin kestävä puulaji. Olen aamuihminen. Syömme päivällistä, puuhastelen kotiaskareita ja luen päivän lehden. Miten pidät yllä ammattitaitoasi. Paanukaton asennus vaatii hyvän ilman, ja silloin olen työmaalla pitkää päivää aamuseitsemästä iltayhdeksään. Olisi mukavaa, jos työlle löytyisi nuoria jatkajia
Taustalla Louhisaaren kartanolinna. Kalm antoi muun muassa tarkat ohjeet kasvilaatikoiden tekemisestä ja sijoittamisesta. Etualalla on iisoppiaidanne, Hyssopus officinalis, jota Kalmin aikaan kutsutiin Pohjolan puksipuuksi. Antiikki & Design 60. kulttuurimatka Kalmilainen hyötypuutarha on toteutettu Pehr Kalmin Turun akatemiassa pitämien luentojen pohjalta
Kesäsade on hetkessä ohi, ja heleän kaunis iltavalo saa kartanolinnan ja sen puutarhan loistamaan. kulttuurimatka Valistusajan hyötypuutarha syntyi uudelleen Louhisaaren kartanolinnaan perustettu 1700-luvun hyötypuutarha noudattaa Pehr Kalmin oppeja. Ennen kasvilaatikkojen aarteisiin sukeltamista kerrataan, kuka oli puutarhalle nimensä antanut Pehr (Pietari) Kalm, joka eli 1716–79. Kalmilaisista puutarhoista väitöskirjaa tekevä Aaja Peura on osallistunut puutarhan suunnitteluun ja toteutukseen ja esitellee sitä nyt meille. Marsalkka Gustav Mannerheimin synnyinkotina tunnettu Louhisaari sai puistoonsa uuden historiallisen puutarhan viime kesänä. Carl von Linné oli tunnettu nuuskaaja. – Kalm oli aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies, luonnontutkija Carl von Linnén lempioppilas, joka teki kasvienkeräysmatkan Amerikkaan. Carl von Linnén oppilas Kalm oli aikanaan Suomen tunnetuin tiedemies. Hän matkusti Amerikkaan etsimään uusia meille sopivia kasveja. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO L ouhisaaren kartanon julkisivu piirtyy dramaattisena taivaalla vyöryviä sadepilviä vasten. Linnén tupakan, Nicotiana glutinosan, nimen sana glutinosa tarkoittaa tahmaista, tarttuvaa. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori, Peura kertoo. Museopuutarhuri Aaja Peura komentaa ”puutarhakoira” borderterrieri Ninaa alas kasvilaatikosta. Tupakkaviljelmien saaminen Suomeen oli yksi tärkeistä ajan hankkeista. › Antiikki & Design 61
Tavoitteena oli Ruotsin omavaraisuuden lisääminen. Entä miten Louhisaari ja kalmilainen hyötytarha liittyvät toisiinsa. Lopulta hän saapui Amerikkaan viiden viikon merimatkan jälkeen. Kasvi on yksivuotinen. – Niiden koettelemusten jälkeen Ruotsissa innostuttiin tutkimaan ja hyödyntämään oman valtakunnan resursseja. Miksi tuoda esimerkiksi kallista silkkiä Kiinasta, jos voisi tuoda valkomulperipuita ja silkkiperhosen toukkia Pohjolaan ja perustaa omaa silkkiteollisuutta! Ruotsin kuningatar Loviisa Ulriika piti erinomaisena ajatuksena, että Pehr Kalm lähetettäisiin tutkimusmatkalle Amerikkaan. › Antiikki & Design 62. Hän toteutti oppejaan omassa kartanossaan. Eksoottinen uusi manner oli tiedemiehelle aluksi lamaannuttava kokemus: miten tarttua työhön, kun joka päivä kohtasi sadoittain uusia lajeja. Ensin matka vei Lontooseen, jossa Kalm viivähti lähes vuoden ennen Atlantin ylitystä. Taustalla Mannerheimien vaaleanpunainen leikkimökki ja komea kuusiaita. Siitä on uutettu hoitavaa vettä sinisille silmille. Ruotsin itäisessä osassa Suomessa koettiin 1700-luvun alkupuolella kaksi Venäjän miehitystä, isoja pikkuviha. Mannerheim edusti fysiokratiaa eli talousteoriaa, jonka mukaan kansakunnan varallisuus tulee maanviljelyksestä. Selitys löytyy historiallisesta tilanteesta. Tavoitteena oli omavaraisuuden lisääminen ja maahantuonnin vähentäminen, Peura kertoo. C.E. Hän oli merkittävä valtiomies ja hyötyviljelyn edistäjä Suomessa. Hyödyn ajaksi kutsutun aikakauden hengen mukaisesti lähdettiin etsimään Pohjolaan sopivia uusia ruokaja lääkekasveja Museopuutarhuri Aaja Peura haistelee tuoksuresedaa, Reseda odorataa, joka tuoksuu ihanasti. ympäri maailmaa. Nykyajan ihmiselle ei kuitenkaan tule heti mieleen, kuinka nämä kasvilaatikot olisivat tehokkuuden ja edistyksen airuita. YLVÄÄT SORMUSTINKUKAT ja loistavan siniset ruiskukat ihastuttavat puutarhassa. kulttuurimatka Ruiskaunokki, Centaurea cyanus, on kotoisin Eteläja Kaakkois-Euroopasta. Siispä matkaan! PEHR KALM lähti kohti Pohjois-Amerikkaa vuonna 1747. – Louhisaaren ensimmäinen Mannerheim-sukuinen omistaja oli Carl Erik Mannerheim 1700-luvun lopussa
Avomaankurkku Cucumis sativus ’Turun valkoinen posliini’ oli vielä 1960-luvulla Turun seudulla yleisesti viljelty kurkkulajike. Iisopilla maustettiin viinaa, jota käytettiin lääkkeenä keuhkotaudeissa. Nyt harvinaistunut lajike halutaan jälleen elvyttää. Mentha spicataa eli viherminttua on käytetty edistämään ruoansulatusta ja poistamaan ilmavaivoja. kulttuurimatka Latva-artisokka on monivuotinen kasvi, joka ei talvehdi ulkona Suomen oloissa. Kasvista syödään sen käpymäisiä nuppuja, ja niitä pidettiin jo 1700-luvulla suurena herkkuna. Antiikki & Design 63. Huulikukkaisiin kuuluva iisoppi, Hyssopus officinalis, on mehiläistenja kimalaisten suosikki
Kalmin tavoitteena oli päästä Kanadaan, ja se onnistuikin seuraavana kesänä. Pukkilan kartanon omistaja Johan Leche oli Kalmin kollega, lääketieteen professori. Koiruohoa, Artemisia absinthium, käytettiin ennen kaikkea häätämään koita. Antiikki & Design 64. Sen englantilainen nimi oli marshmallow, ja siitä on tehty myös vaahtokarkkeja. Matkan aikana hän oli kirjeenvaihdossa opettajansa Linnèn kanssa. kulttuurimatka 1700-luvulla mustasta salkoruususta Alcea rosea ’Nigra’ uutettiin mustetta, ja kasvia käytettiin myös limaa irroittavana lääkkeenä. Aluksi Kalm keskittyi kartoittamaan New Swedenin eli Philadelphian ympäristöä, sitten hän laajensi tutkimuksiaan New Jerseyhin ja New Yorkiin. Lääkkeenä arvostetumpi oli kuitenkin rohtosalkoruusu Althea officinalis. Sillä on myös madotettu hevosia ja parannettu ihmisten ruokahalua, ja se on ollut tärkeä viinan mauste. Hän kirjoitti matkapäiväkirjaa, joissa kuvaa Amerikan kasvistoa ja eläimistöä sekä alkuperäiskansojen perinteistä kasvien käyttöä muun muassa sairaanhoidossa, Aaja Peura kertoo. – Siemeniä jaettiin eri puolille Ruotsia koeviljelyyn. Hänen tarkoituksensa oli istuttaa Pukkilaan rohtosalkoruusua, mutta hän istuttikin vahingossa harmaamalvikin, Lavatera thuringianan. Molemmat kasvit kuuluvat Malvaceae-sukuun. Kalmilla oli Turun ympäristössä useampi tila, joita hän viljeli. Pehr Kalm palasi Suomeen vuonna 1751 muassaan vaimo, kaksi lasta ja satojen eri kasvien siemeniä. Matkapäiväkirja En Resa til Norra America julkaistiin myöhemmin useampana niteenä. – Kalm keräsi matkalta siemeniä. Kasvit tuotiin Louhisaareen Pukkilan kartanosta
1650-LUVULLA valmistunut päärakennus on osittain 1600-luvun asussa, sisustus on osittain 1700ja 1800-lukujen asussa. Ku va Ka tj a H ag el st am Antiikki & Design 65. 10.30 Saavumme Kankaisten kartanoon, joka kuuluu maamme vanhimpiin kivirakennuksiin ja on ollut aateliston asuinlinnana jo keskiajalta lähtien. 12.30 Jatkamme Louhisaaren linnaan, joka tunnetaan parhaiten marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Museovirasto avasi sen museona 1967. KARTANOLINNA JA PUISTO LOUHISAARI kuului yli 300 vuotta Fleming-suvulle ja yli 100 vuotta Mannerheim-suvulle. Kierroksen jälkeen yhteinen buffetlounas. Opastettu kierros johdattaa upean kartanomiljöön historiaan. HINTA 169 e / hlö HINTAAN SISÄLTYY bussikuljetus Helsingistä lähtien, ohjelman mukaiset sisäänpääsyt ja ruokailut (1 x lounas, 1 x kakkukahvit), asiantuntijaopas Kari-Paavo Kokin sekä paikallisoppaiden palvelut matkan aikana. Esimerkiksi amerikkalainen punamulperi ei menestynyt Suomessa. kulttuurimatka lukijamatka OHJELMA LA 19.8. Kaikella on tässä puutarhassa syynsä. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. – Pukkilan kasvimaa oli tehty kalmilaisen puutarhaihanteen mukaan. Suomen marsalkka Gustav Mannerheim syntyi siellä vuonna 1867. 0295 336 971, www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari. KARTANOLINNAAN kuuluu laaja englantilainen puisto, jonka alueelle perustettiin 2016 kalmilainen hyötypuutarha. Hän suositteli sen pikaista kääntämistä ruotsiksi. Erikoiskasvimarkkinat su 28.5. Silkkiäistoukkia ruokkiva mulperi oli yksi syy siihen, että Kalmin matka suuntautui juuri Pohjois-Amerikkaan. – Kalm ohjeisti luennoillaan istuttamaan kortteerin kulmiin ja kulmien väleihin matalakasvuisen hyötypuun. – Puhdistimme Kalmin ohjeiden mukaan puistosta 20 x 40 metrin kokoisen alueen, johon kasvilaatikot aseteltiin omaan ruutukaavaansa: viisi rinnakkain ja kymmenen peräkkäin. Puut ja pensaat suojelevat kasvaessaan kasvilaatikoita tuulelta ja liialta auringonpaahteelta, ja onhan puutarha myös kaunis katsoa. Aluetta ympäröi ihanasti kukkiva iisoppi-aidanne. Museoon pääsee opastetuille kierroksille kesäkaudella. klo 11–17. Laatikoita on yhteensä 34. Tule elokuiselle matkalle Louhisaaren kartanolinnaan ja sen puistoon, Askaisten kirkkoon ja Kankaisten kartanoon. Kirkon hautausmaalta löytyy myös Mannerheim-suvun hautakappeli. Lue lisää Louhisaaresta edellisiltä sivuilta! Iltapäiväkahvit nautimme kartanon viehättävässä kahvilassa. 18.30 Paluu Helsinkiin. Kaksi kartanolinnaa ja hautaus vaakunoiden komistama kirkko ovat sukellus Suomen 1500–1600-luvun historiaan. PUISIIN KASVILAATIKOIHIN istutettu puutarha on sotilaallisesti järjestetty. Puutarhaa katsellessa näkee, että Kalmilla on ollut silmää kauneudelle. 8.00 Lähtö Helsingistä Kiasman turistipysäkiltä kohti Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Maskua. – Kalm kirjoittaa hankkineensa kirjan itselleen jo ollessaan Englannissa ja ottaneensa sen mukaansa Amerikkaan. Louhisaaren upea makuukamari. Opastetun kierroksen jälkeen lähtö paluumatkalle. Koeviljelyjen tulokset olivat hyvin vaihtelevia. Ruudussa voi olla joko laatikko tai puu. 14.45 Siirrymme läheiseen Askaisten kirkkoon, jonka Louhisaaren omistaja Herman Klaunpoika Fleming rakennutti kartanon kappelikirkoksi 1600-luvulla. Jo aikanaan maineikas teossarja antoi seikkaperäiset ohjeet maanviljelyyn ja puutarhanhoitoon. Kalmin tiedetään Lontoossa tutustuneen Chelsea Physics Garden -puutarhaan ja sen johtajan Philip Millerin Gardeners Dictio nary -teokseen. – 1700-luvulta olevan lähteen mukaan Louhisaaressa olisi kasvanut 200 mulperipuuta. Kasvien suojelu ennen Louhisaareen istuttamista oli usean vuoden projekti, Peura sanoo. Keskelle on istutettu syreenimaja ja reunoille kahdeksan valkomulperipuuta. 1700-luvun sisustustyyliä Kankaisten kartanossa. PUUTARHAN 72 KASVILAJISTA pääosa on siirretty Pukkilan vuonna 2012 suljetusta kartanomuseosta. KESÄMATKA LOUHISAAREEN VARAUKSET 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja lomalinja.fi/antiikki-ja-design Palvelumaksu 23 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. Istutusvaiheessa jokaisen laatikon pohjalle tuli paksu kerros hevosenlantaa ja sen päälle multapatja, aivan kuten Kalm oli luennollaan neuvonut. 5 x 5 ruutua on yksi kortteeri, joten Louhisaaren hyötypuutarhan koko on kaksi kortteeria. Asiantuntijaoppaamme on kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Louhisaari, Louhisaarentie 244, Askainen, Masku, p
Karahvissa on Iittalan kullanvärinen tarra. Sen on signeerannut Valentina Modig-Manuel 1966. Mikä voisi olla sen arvo. 1 2 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. 35 cm). Jos suuosa on hopeaa, kultasepänliike selviää leimoista. Häränverikeramiikkaa Minulla on häränverikeramiikkalautanen (halk. Karahvi ja lasit Pappani sai 1950 lahjaksi setin, jossa on kuusi juomalasia ja karahvi. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1927–30, työskenteli Grankullan Saviteollisuudessa 1930–36 ja Kupittaan Savessa 1936–39. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. Tekniikka tunnetaan nimellä kelpetsi (saksaksi Antiikki & Design kysy esineestä 66. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Upean vadin suunnittelija on nykyisen Valko-Venäjän Minskissä syntynyt Valentina Modig-Manuel (1907–2005). Hän perusti miehensä Josef Manuelin kanssa oman keramiikka-ateljeen Keramosin Turussa 1937. Yhden lasin reunassa on lohkeama. 1930-luvun lopulla karahveja tehtiin Karhulassa, sotien jälkeen Iittalassa. Malli on hengeltään aika böömiläinen, ei siis suoranaisesti suomalaista muotoilua. Keltainen väri on maalattu ja poltettu puhallettuun aihioon, ja sitten esine on hiottu. Vastaamme vain julkaistaviin kysymyksiin. (AK) Vakuutusarvo 200 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Modig-Manuel kehitti ateljeessaan aikansa ainoana Arabian ulkopuolisena keraamikkona häränverilasitetta, josta kuvan vati on hieno esimerkki. Yritys toimi vuoteen 1981. Liitä mukaan tarkka valokuva esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. 2. Kuvia ei palauteta. Karahvi on tehty kultasepänliikkeelle joko Karhulan tai Iittalan lasitehtaalla
(AK) 4. Isomman pikarin korkeus on 11 cm ja pienempien 5,5 cm. Pohjassa on vain merkintä QA. Oikea verhokristalli on huomattavasti kalliimpi tekniikka. Maalatuissa hopeakoristeissa on 1920-luvun klassismille ja art decolle tyypillisiä aiheita. Gustavsbergin valmistama sarja oli suosituimmillaan 1940–50-luvuilla. Parin vakuutusarvo on 200 e. Argenta-kynttilänjalat Olen saanut perintönä kaksi Gustavsbergin Argenta-kynttilänjalkaa (kork. Ompelukset olivat tyypillisiä porvarisnaisten ja nuorten tyttöjen vapaa-ajan harrastuksia 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Kesällä se häipyy metsän suojiin. Applikaatiokirjonnalla eli päällikeompelulla toteutettu kirjontatyö on todennäköisesti kotona tehty ja mahdollisesti suomalainen. Pohjan A-kirjaimen perusteella tämän kieloilla koristellun kynttilänjalan pitäisi olla 1930-luvulta. Pintaa koristavat kasviaiheiset reliefit, ja astiastoa on tehty myös versiona, jossa reliefien ääriviivat on kullattu. Kuva on hieman tumma, mutta voi sanoa, että kirjonta on tehty ja sommiteltu taitavasti. Malli on tullut ruotsalaiselta Rörstrandin tehtaalta. Tarjotin on kuvan perusteella marmoria. Kannu on Arabian AQ-mallin pesuastiaston kannu, jonka materiaali on fajanssi. Pieni vati ei tyylillisesti vaikuttaisi kuuluvan samaan settiin, joten voi olla, että se on lisätty jälkeenpäin. Punatulkku mansikassa Haluaisin tietoja tekstiilitaulusta, joka on uniikkityö 1900-luvun alusta. Ovatko ne ehtoollisesineitä. Ruotsalaisen keraamikon Wilhelm Kågen (1889–1960) 1920-luvulla suunnittelema Argenta on tunnetuimpia ruotsalaisia keramiikkasarjoja. Uusrokokoomallista astiastoa valmistettiin 1800-luvun lopulta vuoteen 1931. Mikä on niiden arvo. Lintu on selvästi punatulkku, jota näkee pihapiireissä talvisaikaan. Se on tehty Venäjällä 1800-luvun lopulla tai 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Tupakkatarjotin Ostin hopeaesineet huutokaupasta. 3. Mikä on niiden käyttötarkoitus ja mistä ne ovat kotoisin. (AK) Vakuutusarvo 100 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Vakuutusarvo 100 e. Hienoa käsityötä karahvi joka tapauksessa on. 5 6 › Antiikki & Design kysy esineestä 67. Marmopunaisena ja ruskeana. 5. (AK) Vakuutusarvo on 500 e, Old Times -liikkeestä arvioidaan. Pesukaluston kannu Milloin posliinikannu on tehty ja onko se Arabiaa. Tarkka vuosiluku on niin kulunut, että siitä ei saa selvää. 3 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi Gelbeize), ja keltaisen pinnan on tarkoitus antaa vaikutelma verhokristallista. Isoin pikari on savukkeille, kaksi saman kokoista ovat tuhkakuppeja. 16 cm). 4 rialustan leveys on 23,5 cm. Eivät ole ehtoollisastioita vaan tupakointiin liittyviä esineitä, tupakkatarjotin. Aakkosiin perustuvaa valmistusaikamerkintää käytettiin 1950-luvulle, sen jälkeen tuli markkinoille uusi Argenta Nova -sarja. (KK) Vakuutusarvo 200 e, AK. Tunnistettavin Argenta on vihreälasitteisena, mutta sitä on valmistettu myös sinisenä, Argentakeramiikka on tunnetuinta vihreänä. (AK) 6
Olen nähnyt samanlaisen kansainvälisillä designia myyvillä internetsivuilla, joilla suunnittelijaksi kerrotaan Jakobsson. Pannua on valmistettu myös yksivärisenä, jolloin sen viisteinen muoto erottuu paremmin. Se voi olla yhtä hyvin suomalainen kuin tuontitavaraakin. Korkeutta telineellä on 112 cm, paino noin 6 kg. Tänä päivänä sillä voisi olla selvä markkinarako. Koriste on yksi tuhansista nimettömistä kasviaiheista siirtokuvista, joita käytettiin 1930–40-luvuilla. Ruotsissa Jakobssonin 1950–60-luvun suurien messinkisten kattokruunujen loppuhinnat ovat huutokaupoissa korkeimmillaan olleet noin 3 000 e. Mikä voisi olla arvo. Friedl Kjellbergin suunnittelema MR-mallin teepannu oli Arabian tuotannossa 1939– 50. Mitat kehyksineen: leveys 36 cm, korkeus 40 cm. noin 51 cm) ja noin 8 000 e (kork. (AK) 10. 7. Viit8 9 Valaisin muistuttaa Hans-Agne Jakobssonin tyyliä. Vanha valokuva Ostin valokuvan 1987 huutokaupasta, jossa myytiin emigranttiperhe ThiessStewartin jäämistö Littoisissa. Siinä kuva muodostuu valoherkälle hopeapinnotteiselle kuparilevylle. (AK) 8. Kuvassa on ilmeisemmin perheen isoäiti. Koska suunnittelijasta ei ole varmuutta, vakuutusarvo on 500 e. Arabian teepannu Kuka on Arabian pannun suunnittelija. 61 cm). Tämä valokuva on todennäköisesti 1800-luvun lopulta. Levylle tallentunut kuva saadaan näkyviin elohopeahöyryllä ja kiinnitettyä suolaliuoksella. Siinä ei ole mitään merkintöjä. Hintapyynnöt ovat olleet noin 5 000 e (kork. Leimoja ei löydy. Ritva Kaukorannan vati Vihreän epäsymmetrisen kulhon (halk. 7 Antiikki & Design kysy esineestä 68. Ne tuntuvat reippaasti ylimitoitetuilta. Telineen alkuperää on vaikea selvittää, ellei siinä ole mitään merkintöjä valmistajasta. Hinta määräytyy ostajan innokkuuden mukaan, mutta tuskin siitä alle sadan euron kannattaa luopua. Ne olivat yleisiä 1800-luvun puoliväliin, kunnes halvemmat menetelmät tulivat laajempaan käyttöön. Perheeseen kuuluivat vanhemmat John ja Eleanor sekä lapset Benjamin Victor, kaksoset Eleanor ja Irene, Marion ja Edna. (V-JJ) 9. Raamista puuttuvat kolme kulmakoristetta ovat tallella. Korttiteline Minua kiinnostaisi tieto korttitelineen iästä, alkuperästä ja arvosta. 8 cm) pohjassa on kaiverrus RK-45. Valaisin muistuttaa hyvin paljon Hans-Agne Jakobssonin tyyliä, mutta koska merkintöjä ei ole, varmuutta ei voi saada. (AK) 11. Vakuutusarvo 50 e. Thiessin perhe pakeni Pietarista Suomeen 1916. Tällainen valokuva on arvokkain osana suvun historiaa, eikä sillä ole suurta arvoa antiikkiesineenä. Dagerrotypiat ovat kosketusherkkiä, ja siksi ne suojataan lasilla. Kuvan perusteella kunto on varsin hyvä. Perhe asettui Villa Solgårdiksi kutsuttuun puuhuvilaan Littoisiin. Tämä on selvästi kirjakaupoissa käytetty pyörivä postikorttien myyntiteline, mahdollisesti 1930-luvulta. Kuva näyttää dagerrotypialta, 1830-luvulla kehitetyltä valokuvausmenetelmältä. Settiin kuului myös vesipannu. Mikä on arvo. Messuilla käy nimittäin runsaasti postikorttikauppiaita, ja teline olisi myyntiosastolla hyvä huomion herättäjä, jossa voisi esitellä myytävää tavaraa. Messinkivalaisin Onko valaisimen suunnittelija ruotsalainen Hans-Agne Jakobsson. Vakuutusarvo 45 e
Kansilevy näyttää kuvan perusteella marmorilta. Tyylin piirteitä ovat kolmijakoiset pystysuorat rihlaukset ja kaareilevat messinkivetimet. Leimaa käytti valmistaja, jonka nimen suomennos on suurin piirtein ”Ukrainan Krimin alueen taiteellinen osasto”. Mikä mahtaa olla sen arvo. Mitä leimat kertovat. Vakuutusarvo 350 e. Myöhemmin Arabialla hän kehittyi lasitusten taituriksi. Tänä päivänä tuollaisen jännittävän purnukan vakuutusarvo on ehkä 60 euroa. Kaapissa on säilytetty yöastiaa eli pottaa ja hyllyllä pesukalustoa. Norsunluinen veistos Meillä on tämmöinen norsunluupatsas (kork. Yöpöytä on jugendia 1900-luvun alusta. Parisänkyyn yöpöytiä kuului pari. Mikä on vadin arvo. Lupaava ura jäi kuitenkin kesken, kun hän päätti keskittyä perhe-elämään. Patsas on tuotu vuonna 1984 Tansaniasta. Alasarjassa on jousimainen aihe, joka on lainaa uusrokokoosta. On ilo nähdä noin kaunis ja huolellisesti viimeistelty norsunluuveistos. (V-JJ) VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Norsunluu sai vuonna 1989 koko maailman kattavan käyttökiellon, josta kuitenkin useat maat lipsuivat. Vakuutusarvo 80 e. Mikä on sen arvo. Keittiöpurkki Ukrainasta Ostin kirpputorilta ison purkin, ja minulla on myös samanlainen pienempi purnukka kotona. Kaukoranta palkittiin töistään kultamitalilla Milanon triennaalissa 1951. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvolisävero. (V-JJ) 14. 21 cm). Kaukoranta käytti myös signeerausta RR. Hienon patsaan vakuutusarvoksi annan 800 e. Monesti yöpöytä oli samaa kalustoa sängyn kanssa, ja kokonaisuuteen saattoi kuulua myös lipasto ja pari tuolia. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1947. Keittiöön tarkoitettu suuri säilytysastia on valmistettu 1963–73 Ukrainassa. 1926), joka valmistui keraamikoksi Taideteollisuuskeskuskoulusta (nyk. (AK) 13. Kuvan patsas on hankittu selvästi ennen kieltoaikaa, eikä siinä siis ole mitään arveluttavaa. Vati on Ritva Kaukorannan keramiikkaa taako se suunnittelijaan. Tänä vuonna Kiina liittyy vihdoin kiellon noudattajiin. Yöpöytä on kehittynyt 1700-luvun rokokooajan pottakaapeista. Yöpöytä jugendin ajalta Mitä voisitte kertoa ”pesukaapistani”. Norsunluuta on kautta aikojen, tiettävästi jo kivikaudesta alkaen, käytetty materiaalina veistoksissa. Pienen viehättävän vadin suunnittelija on Ritva Kaukoranta (s. Hän jatkoi keramiikan parissa freelancerina ja oli perustamassa keramiikkatyöhuone Pot Viaporia Suomenlinnaan 1970-luvun alussa. (AK) 12. Hän työskenteli Arabian taideosastolla vuosina 1948–52. Antiikki & Design kysy esineestä 69. Leiman muut osat antavat ykkösluokan ja kakkoslaadun hinnat, jotka tuona aikana näyttivät olleen aika korkeita. Tehdas valmisti kuitenkin pääasiallisesti taloustarpeisiin tehtyä fajanssia, ja sellaisesta tässäkin on kysymys. Tämä 1945 valmistunut pieni vihreälasitteinen ja maanläheinen vati on syntynyt Kaukorannan opiskelutyönä, mutta siinä on jo selvästi hallittu ote. 1800–1900-luvulla ennen muovin aikaa siitä tehtiin muun muassa biljardipalloja, pianon koskettimia ja aterimien kahvoja. 10 11 12 13 14 Patsas tehtiin ennen norsunluun käyttökieltoa
Eläimiä matkiessaan ihminen ei ole vieläkään tarpeeksi hyvä. Käsitykseni arvorakennuksia ympäröivistä puistoista mullistui, kun löysin kirjan, joka kertoo eläinten arkkitehtuurista. Ne myös koristavat pihansa ja majansa värikkäillä hedelmillä, marjoilla ja kukilla. Mutta kuka keksi elementtitalot. Pääseekö Euroopassa minnekään kohtaamatta kömpelösti piirrustettua akanthuslehteä. Puutarhan olemassaolon huomaa jotenkin vahingossa, koska varsinaisena käyntikohteena on rakennus. Tuolla keskellä, lautarakennelman sisällä, taitaa kohota suihkulähde, jossakin loputtomassa remontissa. Erakkoampiaisten luo ei silti kenelläkään olisi pääsyä, koska ne rakentavat pesäänsä savisen savupiipun, joka estää vihollisia ja loisia pääsemästä sisään ja samalla suojaa pesää sateelta. Termiitit. Entä holvikaaren. Vaan viis käytännöllisyydestä. Tämän voi muistaa linnan vinoja seiniä ihmetellessä. Kennon seinämien paksuusvaihtelu on 0,002 millimetriä. Bengalinkutojat ja viirukutojat käyttävät kukkakoristeita naaraiden houkuttelussa. Ihminen ei ole ainoa koristautuva tai turhamaisuuteen taipuvainen eläin. Se on puolison houkuttelun tapa, aivan kuin lavastajalinnuilla, jotka herättävät kiinnostusta luomalla suuria ja värikkäitä rakennelmia. Edustuspuutarhojen multakerrokset ja pensaikot kätkevät sisäänsä luonnon suuren design-tavaratalon. Vahanokkakoiras pitää höyhentä nokassaan kosiessaan naarasta. Olisimmepa edes yhtä taitavia kuin majavat ja termiitit, jotka osaavat rakentaa toimivan ilmanvaihdon asumuksiinsa. Ja laulu jatkuu. Olen ehkä Drottningholmissa, ehkä Belvederessä tai Schönbrunnissa. Suurten ikkunoiden takana risteilee mykkiä pensasaitoja ja leveitä sora-aukioita. Puistopatsaista saa yleensä hyviä kuvia, koska luonnonvaloa riittää. Puutarhat näyttävät silmääni samanlaisilta, koska en erota nauhuspuksikoristelua enkä tunnista leukoijaa. Kun tarhaan laskeutuu kuljeskelemaan, parterrikenttien symmetria katoaa ja uupumus jäykistää jalat. Tapeteista tursuaa hedelmiä ja kukkia, intarsiakoristeisiin on vangittu mehiläiskennoja, hämähäkinseittejä ja lintusia. Otan kuitenkin kuvan Urania-patsaasta. Vesiperhoset. Jos matkailija on pienikokoinen ja kunnollisesti suojautunut, voi hän kaivautua puun sisään ampiaisten koloon, katselemaan paperimassatöitä, jotka vahvaleukainen ampiaiskuningatar on sylkensä avulla luonut lahopuista, heinänkorsista ja putkikasveista. Naapuripuun sisästä voi onnekas matkailija löytää paperimuurahaisen pesän, jonka onkaloissa piilee taidokkaita tilanjakajia. KUN ELÄMÄÄ KIHISEVÄSTÄ puutarhasta palaa linnaan, tajuaa, että ihminen on vain matkinut luontoa. Antiikki & Design -lehden lukija saattaa elää tässä maailmassa siksi, että myös hänen vanhempansa olivat viehättyneet kauniista esineistä. Seinämiä vahvistaa niiden läpi kasvava sienirihmasto. Olisimmepa edes yhtä taitavia kuin termiitit! kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja ja kirjoittaa myös Herrasmiehen päiväkirja -blogia.. Hassua ihailla vain kolmesataa vuotta vanhaa linnaa, kun eläimet ovat saavuttaneet rakennustaidossa kaiken jo tuhansia vuosia sitten. Antiikki & Design 70 RAKENNUSTAITEEN SALAINEN PUUTARHA NÄKYMÄ ON OUDOLLA tavalla tuttu, vaikka ensimmäistä kertaa juuri tässä kesälinnassa vierailenkin. Siellä ne karvaiset veitikat leuoillaan ja tuntosarvillaan luovat kennojen kulmista juuri sen kokoiset, että niihin kuluu mahdollisimman vähän vahaa. Ne on rakennettu pienistä puupalasista, jotka on liimattu toisiinsa kirvoilta kerätyillä sokerisilla eritteillä. Mutta voihan sitä linnaakin ihailla. MATKAILIJAN KANNATTAISI heti lennähtää mehiläisen perässä kennostoihin, joiden mittasuhteet ja käytännöllisyys vetävät vertoja mille tahansa ihmisen luomalle tyylisuunnalle. Että se on ihmisen rakentama ja säilynyt siinä sentään kolmesataa vuotta
mukaan! Apollonkatu 23 B 64, Etu-Töölö p. Avoinna ke ja su 15–17. 10.9.2017 HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO. Ryhmät til. Avoinna: ti-to 11-18, pe-su 11-17 www.hameenlinna.fi/taidemuseo W ERNER H OLMBERG 3.6. 09 442 501 www.reitz.fi REITZIN SÄÄTIÖN KOKOELMAT Viipurintie 2, 13200 Hämeenlinna Puh. (03) 621 2669
MARIE ANTOINETTEN AJAN MUSIIKKIA Valistusajan festivaali Les Lumières vie jälleen kesäkuisessa Helsingissä 1700-luvun maailmaan. Ilmoita tapahtumastasi meille antiikkidesign@ fokusmedia.fi. Tarkista tiedot järjestäjiltä. Oulu • 18.–20.7. Rautjärvi • 15.–16.7. Helsinki • 31.5. ExpoNova, p. Turun Suurtorin keskiaika ry, www.keskiaikaisetmarkkinat.fi. Helander, p. Helander, p. Turku • 29.6.?2.7. ExpoNova, p. Lions Club Simpele, www.simpeleenantiikki.fi. ExpoNova, p. Aitoon Antiikkija Keräilymessut, Aitoon Honkala, Honkalantie 4. Kuukausihuutokauppa. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. (AM) XV Les Lumières 17.–18.6., ohjelma www.lumieres.fi. antiikkidesign.fi Mänttä | serlachius.fi | (03) 488 6800 | Puhtaita makuja ravintolagosta.fi Huom! Serlachiusbussilla Tampereelta suoraan museoihin! ESILLÄ YLI 10 NÄYTTELYÄ – TUTUSTU ESIMERKIKSI NÄIHIN UUTUUKSIIN: Tehdas on ulkopuolella – Esther Shalev-Gerz 1.4.2018 saakka Kesäpäiviä, Summer Days – pohjoismaalaisia nykytaiteilijoita 1.10.17 saakka Nautinto – Jukka Korkeila, Elina Merenmies, Anna Retulainen ja vanhaa eurooppalaista taidetta 10.6. www.loviisanwanhattalot.fi. Modern huutokauppa. www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. Loviisa • 26.–27.8. Antiikkimarkkinat, Maikkulan kartanon alue. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. • 6.–7.6. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii pianisti Marja Rumpunen. Pälkäne • 26.–27.8. Pieksämäki • 22.7. Bling Bling – Kimmo Schroderus 10.6. Hämeenlinna • 1.7. TAIDEJA MAKUNAUTINTOJA! Teoskuvat: Troels Wörsel, Nimetön, 2016, Maurice Brianchon, Uimaranta (osakuva), 1938, Esther Shalev-Gerz, Erottamattomat, 2000, Kimmo Schroderus, Fleskepanne (osakuva), 2015. Lasija keräilytapahtuma, Suomen lasimuseon piha, Tehtaankatu 23. Classic & Modern -huutokauppa. alk. 0400 585 926, www.aikaloyto.fi. Hyvinkää • 25.5. Fiskarsin antiikkipäivät, Fiskarsin Vanha veitsitehdas, Peltorivi 7. Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat, Hauhotalo, Kirkkotie 5. Tapahtumat Lisää tapahtumia www. Kuukausihuutokauppa. Antiikki & Design 72 minne mennä. Wanha Tammitori, 040 500 2655, www.billnasantiikkipaivat.fi. Aikalöytö, p. • 8.6. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Tampere • 25.5. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 044 5758 056, www. Les Lumières -festivaalin sunnuntain konsertti on Ritarihuoneella. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. 02900 319 50, www.helander.com. Esiintyjiä ovat Les Agrémens -barokkiorkesteri kapellimestari Guy Van Waasin johdolla, baritoni Pierre-Yves Pruvot, sopraano Amélie Renglet sekä näyttelijät Joachim Wigelius, Linda Zilliacus ja Tobias Zilliacus. 02900 319 50, www.helander.com. kerailykuume.fi. • 6.–9.7. Suomen lasimuseon ystävät ry, p. alk. 0400 621 039, www.annmaris.fi. Keskiaikaiset markkinat, Turun Vanha Suurtori. Raasepori • 6.–9.7. Lauantaina pääosassa ovat Ranskan vallankumouksen rohkeat naiset, kuten kirjailijatar Olympe de Gouges, joka omisti julistuksensa naisen ja kansalaisen oikeuksista kuningatar Marie Antoinettelle. Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, Simpeleen koulu, Matomäenkatu 4. Huutokauppakamari Annmari’s, p. 044 363 0959, www.suomenlasimuseonystavat.fi. Riihimäki • 10.6. Loviisan Wanhat Talot, Perinneja korjausrekentamisen päivät. Antiikkija Keräilymarkkinat, Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4-6. Savo Vintage, www.savovintage.info. Savo Vintage, Big Wheels -tapahtuman yhteydessä, Poleenin puisto. Billnäsin perinneja antiikkipäivät, Billnäsin ratsastuskoulun alue. Sunnuntaina seurataan Marie Antoinetten ja hänelle läheisen ruotsalaisen kreivin Axel von Fersenin tarinaa. Iltahuutokauppa. • 17.–18.6. Suomessa von Fersen omisti Vuojoen ja Harvialan kartanot. Festivaalin ohjelmassa musiikkiin yhdistyy historia
STOCKMANNIN TAVARATALON palveluksessa työskennelleet arkkitehti Gustaf Strengell ja sisustusarkkitehti Harry Röneholm kutsuttiin ajanmukaistamaan entinen Keisarillinen palatsi. Näyttelyn järjestää Aatelisliiton avustusjärjestö ry – Adelsförbundets understödsförening rf, ja sen tuotto käytetään kokonaisuudessaan yhdistyksen harjoittamaan sosiaaliseen työhön. Antiikki & Design 73 ALVAR AALTO TAIDE JA MODERNI MUOTO 11.5.–24.9.2017 KLASSIKOT UUDESSA VALOSSA Global sponsor. Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, ja prinssi kieltäytyi Suomen kruunusta jo 4.12.1918. KARI-PAAVO KOKKI I tsenäistyneessä Suomessa monarkiaa kannattivat muun muassa J.K. Sitä muistellaan marraskuussa Ritarihuoneen näyttelyssä, johon nyt etsitään aiheeseen liittyviä esineitä, valokuvia, kirjeitä ja muuta materiaalia. Tietoja mahdollisista esineistä ja arkistomateriaalista ottaa vastaan näyttelytoimikunnan jäsen Eva Ehrnrooth, puh. Suomen kuninkaan esineitä etsitään! Suomesta olisi vuonna 1918 saattanut tulla kuningaskunta. Kuninkaanvaali suoritettiin 9.10.1918, ja Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi ja myöhemmin maakreivi Friedrich Karl (1868–1940). Paasikivi ja P.E. Suunnitelman kaaduttua esineet jäivät Stockmannin tavaratalolle, jonne 1920 perustettiin antiikkija taideteollisuusesineiden osasto. Luonnollisesti saksalaiset esineet, kuten barokkija rokokookaapit, uusklassiset lipastot ja rokokootuolit, olivat hyvin edustettuina. Stockmannin omaan museoon jäi joitakin huonekaluja, ja esineitä päätyi myös suomalaisiin koteihin. Linnaa varten ostettiin myös suomalaisia kansanomaisia ryijyjä, ruotsalaisia kustavilaisja rokokoolipastoja sekä kaksi kullattua pietarilaista empirenojatuolia. Osasto ei osoittautunut kannattavaksi, ja se lopetettiin jo 1921. Professori Karl Hedman osti kullatut empirenojatuolit Pohjanmaan museon kokoelmiin ja vuorineuvos Amos Anderson osti kartanoonsa Kemiön Söderlångvikiin ranskalaistyyppisen rokokookaluston. Onneksi se oli kuitenkin ehditty valokuvata. Stockmannin tavaratalo sai tehtäväkseen sisustaa tulevan kuninkaanlinnan, ja niinpä Euroopasta hankittiin huonekaluja, peilejä, lampetteja, kynttelikköjä, hopeaa ja posliinia. Kahden kuukauden kuningas – Hessenin prinssi Friedrich Karl -näyttely on esillä Ritarihuoneella Helsingissä marraskuussa. OSA ESINEISTÄ EHDITTIIN myydä. Monarkistit ajoivat vuoden 1772 kustavilaista hallitusmuotoa, jossa kuninkaalla oli hyvin vahva asema. Suomen kuninkaan kruunun kopio Kemin Jalokivigalle riassa. Svinhufvud sekä monet tiedemiehet. Hän oli naimisissa Saksan keisarin Wilhelmin sisaren Margarethen (1872–1954) kanssa. Juuri niitä näyttelyyn nyt etsitään. 0400-493 783 tai sähköposti: tipi1946@hotmail.com
Mukulakivikatuja kävellessä kuulee tuon tuostakin venäjää, japania ja kiinaa. Antiikkikauppias Anja Kortejärvi tietää kaiken kattamiskulttuurista ja kotimaisista astioista. Rahlingissa on tarjolla kotimaista lasia, Antique House -liikkeen Ulla Sundström esittelee Ilmari Vuoren 1921 tekemää akvarellia Porvoon vanhasta kaupungista, 200 e. Arabian Myrna ja Ruska kuuluvat heidän suosikkeihinsa, Sundström jatkaa. Niiden tarjonta on ulkomaalaisten turisten takia laaja, mutta pääpaino on kotimaisessa käyttömuotoilussa. Finchiltä ja Jalmari Ruokokoskelta. – Turistien takia en ole erikoistunut mihinkään, vaan tämä on vanhojen esineiden sekatavarakauppa. Löytyipä yksi A. – Japanilaiset tykkäävät kuitenkin erityisesti suomalaisesta designista. W. W. Ne voi pestä myös astianpesukoneessa, kun valitsee lyhyen ohjelman ja matalan lämpötilan ja käyttää pesuaineena korkeintaan 1–2 tippaa käsitiskiainetta, kotitalousopettajana uransa tehnyt Kortejärvi painottaa. Liikkeen klassikko ja silmänruoka on juhlapöytä, jonka kattauksen kauppias vaihtaa vuodenaikojen mukaan. Tuulan-Aitan erikoisuuksia ovat Porvoon Antiikki -nimisen liikkeen jäämistön tavarat, kuten 1800-luvun kynttilänjalat ja katossa roikkuvat kruunut. Kysyttyjä ovat etenkin Arabian 1970– 74 valmistamat Sotka-astiat, joiden koristeen suunnitteli Raija Uosikkinen. Asiantuntevilta kauppiailta saa myös paljon tietoa. JOKIKADUN ANTIIKIN valikoimien pääpaino on kotimaisessa 1960–70-luvun lasissa ja keramiikassa. Marjatta Leppikorpi emännöi Tuulan-Aittaa Porvoonjoen rannalla. Hän on vastikään avannut Köökki-Rahlingin, arkisempaa keittiötavaraa myyvän puolen Rahlingin talon toiseen päähän. Kokonaisia astiastoja ei enää juuri kysytä. Antique Housessa on tarjolla myös jotain paikallista, nimittäin Porvoo-aiheisia akvarelleja, maalauksia ja grafiikantöitä Frans Nybergilta, A. Ne ovat harvinaisia Porvoonkin antiikkiliikkeissä, vaikka Finchin johtama Iris-tehdas toimi kaupungissa. Arabiaa ja vanhoja pitsejä Porvoon vanhan kaupungin antiikkiliikkeet ovat kätevästi lähellä toisiaan. Esimerkiksi kiinalaisille Suomi on sama kuin Eurooppa, ja siksi heille kelpaa yhtä lailla suomalainen, venäläinen kuin ranskalainenkin keramiikka, Antique House -liikettä Raatitorin laidalla pitävä Ulla Sundström sanoo. Mielenkiintoisia esineitä löytyy moneen makuun. Bongasin art deco -tyylisen keramiikkalaatan (35 e), jonka oli suunnitellut Greta-Lisa Jäderholm-Snellman 1930-luvulla sekä Marita Lybeckin rustiikkia keramiikkaa. Myös maineikkaan tanskalaisen Herman Kählerin (1846–1917) jugendhenkinen keramiikkamaljakko (95 e) ihastutti. Finchin keramiikkavatikin. astiat. Se on sääli, sillä astiastot ovat nyt edullisia. Liikkeen pääosassa ovat 1960–80-luvun kotimaiset P orvoon vanhassa kaupungissa on kansainvälinen meno. Porvoon Antiikin pitäjä oli legendaarinen ja omaperäinen Evi Söderlund, joka joskus saattoi kieltäytyä 74 Antiikki & Design liikkeessä Vierailemme erilaisissa vanhan tavaran kaupoissa.. Matkailijat ovat tärkeitä myös vanhan kaupungin antiikkiliikkeille. – Parhaiten kaupaksi käyvät 1970-luvun lasit ja astiat. KATTAMISESTA KIINNOSTUNEEN kannattaa suunnata torin toiselle puolelle Galleria Rahlingiin, joka on saanut nimensä talon 1700-luvulla omistaneen kauppias Berndt Rahlingin mukaan. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO sekä yksittäisiä laseja että lasistoja, mutta myös tarkasti valittuja Arabian, saksalaisten Meissenin ja Rosenthalin sekä ranskalaisen Limogesin astioita. Keraaminen pesusetti on mahdollisesti saksalainen tai ranskalainen ja tyyliltään jugendia 1900-luvun alusta, 2 000 e, Antique House
Suomalai› 75 Antiikki & Design liikkeessä. Uusrokokoosohva on Helsingistä 1860-luvulta, 2 100 e, kustavilainen pöytä 450 e. Maija Aatelo kertoo, että pitsit saapuivat Suomeen ensin merimiesten mukana rannikkokaupunkeihin, ja Raumasta kehittyi meillä tunnetuin pitsikaupunki. Tuulan-Aitan Marjatta Leppikorpi esittelee 1800-luvun loppupuolen peiliä, jossa on vaikutteita 1800-luvun alun empirestä, 350 e. Arabian ohuenohuet posliiniset kupit ovat kuin luotuja kesäiseen kello viiden teehen, 85 e / kpl, Galleria Rahling. Galleria Rahling tunnetaan monipuolisista ja tarkoin valituista astioista. Evi Söderlund perusti Porvoon nukkeja lelumuseon, jota nykyään pitää hänen poikansa Jorma Söderlund. Siellä on esillä juhlapöytä, jonka kattaus vaihtelee sesongin mukaan. Galleria Rahlingin Anja Kortejärven Veikko-koiraa ujostuttaa. Museo toimii edelleen samassa pihapiirissä kuin Tuulan-Aitta. Erikoinen mutta kaunis valaisin on puristelasia 1940-luvulta, 590 e, Tuulan-Aitta. Maija Aatelo aloitti niiden keräämisen kymmenen vuotta sitten, ja hänelle on karttunut kokoelma, joka on Suomen suurin. Raija Uosikkisen Arabialle 1969 suunnittelema Sotka-koriste on käsin maalattu, lautaset 35–40 e / kpl, Tuulan Aitta. myymästä esineitään. VANHOJEN TALOJEN JA aittojen ympäröimästä suojaisesta pihapiiristä löytyy Pitsileidi Maija. Liike on erikoistunut nimensä mukaisesti vanhoihin pitseihin, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta
klo 13 Yleisöopastukset la 10.6. 76 Antiikki & Design liikkeessä KUUTTI LAVONEN Hypnos ja Thanatos 11.5.–20.8.2017 Avoinna ti–pe 11–18, la-su 12–17, ma suljettu Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Liput 7/5 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy www.poikilo.fi Sacral del Monte, 2017 Kuva: Rauno Träskelin Varjojen maailmassa, 1992, Tuusulan taidemuseo Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma Kuva: Rauno Träskelin Taiteilijatapaamiset la 27.5. klo 13 museot museot museot museot m us eo t m us eo t m us eo t m us eo t. Nanny Stillin turkoosi jalallinen Harlekiini-malja 355 e, Saara Hopean suunnittelemat suuret maljamaiset liilan ja vihertävän väriset lasit 78 e / kpl. Finchin vihreälasitteinen lautanen maksaa 480 e. ja 1.7. W. Heinz Erretin ruotsalaiselle Gustavsbergille suunnitteleman keramiikkataulun aiheena ovat kielot, 1970–80-luku, 135 e, Jokikadun Antiikki. Finchin keramiikka on harvinaista Porvoossa, vaikka Iris-tehdas täällä toimikin, sanoo Irma Koski Jokikadun Antiikista. A. ja 5.8. Jokikadun Antiikin näyteikkuna houkuttelee asiakkaita kotimaisella modernilla lasilla
050 512. Myytävät tekstiilit on kunnostettu, ja ne ovat suoraan käyttövalmiita. Maija Aatelo esittelee englantilaista pöytäliinaa noin vuodelta 1900, 160 e. 050 584 2455. VALLEN AITTA, kotimaista 1960–70-luvun käyttömuotoilua, Jokikatu 20, p. 1665, www.pitsileidi.fi 77 Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo Antiikki & Design liikkeessä Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo. PORVOON WANHA RAUTAKAUPPA, tavaraa perinnerakentamiseen, Asentajantie 8, www.porvoonwanharautakauppa.fi. KÄY MYÖS NÄISSÄ DORIS & DUKE, vintagevaatteita ja -asusteita sekä uusia vintagehenkisiä vaatteita. Pitsileidin valikoimista löytyy myös antiikkija vintagepöytäliinoja sekä muita vanhoja tekstiilejä ja käsitöitä. Galleria Rahlingista ainakin olisi saanut mukaansa kiinnostavia yksittäisiä tuoleja 1700–1800-luvulta. Tuulan-Aitta, Jokikatu 14, p. 040 582 0019, www.galleriarahling.fi Jokikadun antiikki, Jokikatu 12, p. Hellävarainen ja toimiva pesutapa on liottaminen. Porvoon antiikkiliikkeet antavat paljon mahdollisuuksia keräilijöille, sisustajille ja kaikille kauniista esineistä pitäville. 040 350 7768. 040 765 3999. Kirkkokatu 3, p. Pitsileidi Maija, Sillanmäki 6 C, p. Pitsit olivat aluksi miesten etuoikeus, mutta 1700-luvulla ne tulivat myös naisten muotiin. Tekstiilistä lähtevä lika voi suorastaan hämmästyttää. PORVOON NUKKEJA LELUMUSEO, Jokikatu 14 C (sisäpihalla), www.lelumuseo.com. Diplomi-insinööriksi kouluttautunut Aatelo varoittaa, että herkkiä pitsejä ei pidä pestä koneessa. sia pitsejä enemmän Aateloa kuitenkin kiinnostavat vanhat brittiläiset nyplätyt pitsit. Pieni 1800-luvun pöytäliina on englantilaista pitsiä, 125 e, Pitsileidi Maija. Nämä irlantilaisesta pellavasta valmistetut pitsit tunnetaan maailmalla laadustaan. PORVOON KIRPPUTORIT: www.kirpputorihaku.com/kirpputori/porvoo Helmikirjailtu iltalaukku 1930-luvulta 185 e, Doris & Duke. Galleria Rahling, Välikatu 9, p. PEHTOORIN PERIKUNTA, nostalgista ja vintagetavaraa, Jokikatu 37, www.pehtoorinperikunta.fi. Antique House, Jokikatu 22, p. – Pitsejä liotetaan neljä vuorokautta kylmässä vedessä, ja vesi vaihdetaan kerran päivässä. 050 379 4193. Pitsien tekijät ovat aina olleet naisia, ja niiden tekemistä kodeissa voi pitää varhaisena etätyönä. 040 531 8245. Huonekaluja vanhan kaupungin antiikkiliikkeisiin ei kannata varta vasten lähteä etsimään, mutta niitäkin voi pikkutavaran varjosta löytää, jos on tarkkana. – Minua kiehtoo myös pitsin historia
Valinnoissa yhteistyökumppanimme on designja lifestylemyymälä TRE, jonka liikkeestä ja verkkokaupasta voi samoja tuotteita myös ostaa: Mikonkatu 6, Helsinki. www.worldoftre.com. Made by Choice, www.madebychoice.com, tekee huonekaluja suomalaista puusepänperinnettä kunnioittaen, mutta modernisti ajatellen. Sateenvarjotelineen ovat suunnitelleet Lasse Laine ja Sebastian Jansson. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 3. Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT 25.5.2017 Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat Helatorstai kello 10 – 16 Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 – 6, Hyvinkää 1.7.2017 Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat Lauantai kello 9 – 15 Hauhotalo, Kirkkotie 5, Hauho, Hämeenlinna 26.-27.8.2017 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 30.9.-1.10.2017 Lahden Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti 14.-15.10.2017 Helsinki Retro & Vintage Design Expo Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, Helsinki Exponova muutettava ilmoituspohja_2016.indd 9 16.3.2017 10:39:38 Antiikki & Design 78. LONNA-SATEENVARJOTELINE on osa Made by Choicen Lonna-sarjaa. Tuotteet kehitetään ja valmistetaan Salossa Choicen omassa tehtaassa, joka työllistää kymmenen artesaania. Sarja on saanut inspiraationsa samannimisestä Helsingin edustan saaresta. Muista kertoa omat yhteystietosi! HYVÄ SUOMI! Suomi 100 -juhlavuonna palkintomme ovat kotimaista muotoilua. Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on 595 e. Inspiraatiota tuotteisiin ammennetaan perinteistä ja skandinaavisesta urbaanista elämäntyylistä. Huonekalusarjan T-muotoisen tukirakenteen idea löytyi Lonnan entisen sotilastukikohdan tarpeistosta. VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Telineen materiaaleina on käytetty eurooppalaista massiivitammea ja kuparia. www.keräilykuume.. Vastaajien kesken arvotaan Made by Choicen sateenvarjoteline, arvo 595 e
Kesälauantaisin draamaopastuksia kl.12.00 KOHTAAMISIA Suomalainen usko 12.5.30.12.2017 www.riisa.fi Taidekoti Kirpilä Kesän mittaisissa kastanjankukkajuhlissa nykytaide kohtaa kultakauden aarteet “Kohtauksia pöydillä” 28.5.–30.8.2017 Pohj. Tiistaisin ja perjantaisin klo 11-16, muina päivinä klo 12-15, maanantaisin suljettu. Hesperiankatu 7, Hki Vapaa pääsy Avoinna ke 14–18 ja su 12–16 www.taidekotikirpila.fi Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305. Antiikki & Design 79 VIHREÄ MAA KUKKIVA KAUPUNKI 1.4-2.7.2017 Kultasepänkatu 2, Kerava ti, to, pe klo 11–18 ke 12–19 la-su 11–17 www.sinkka.fi Je nn ife r St ei nk am p, Bo ta ni c 3, 20 16 Ett hem-museo Piispankatu 14, 20500 Turku etthem@abo.fi www.etthem.fi 020 786 1470 Avoinna 2.5-30.9.2017 Muina aikoina sopimuksen mukaan
Myynti: Jorma Viitanen, p. – 3.12.2017 vanhankirjallisuudenpaivat.com Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa 30.6.–1.7. Antiikki & Design 80 Perinneja antiikkipäivät Traditionsoch antikdagar 6.–9.7.2017 Avoinna joka päivä Öppet alla dagar klo 10-17 ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY! GRATIS INTRÄDE! Yli 100 kauppiasta www.billnasantiikkipaivat.fi Museo avoinna: Kevät& syyskaudella 1.2.– 30.4., 1.9.– 30.11. | ti – su 11 – 16 Keskiviikkoisin konsertit klo 19, lippukassa avataan klo 18 Kesällä 2.5.– 31.8.2017 | ti ja to – su 11 – 16, ke 10 –18 SIBELIUS-NÄYTTELY SoITINNÄYTTELY KoNSERTIT kevätja syyskaudella – kapellimestarit musiikin viestinviejinä 1917 – 2017 1.2.2017– 7.1.2018 Piispankatu 17, Turku | www.sibeliusmuseum.fi Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä Puh. Pääsymaksuton kirjallisuustapahtuma OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! Kaikkien aikojen ihanuuksia nyt netissä joka päivä. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt Niin lukijammekin. 014 266 4370 www.craftmuseum.fi www.kansallispuvut.fi SUOMALAINEN KANSALLISPUKU 20.5. 045 122 5305
09 855 62 10 www.juvi.fi juviposti@juvi.fi Kehä III Länsiväylä JT-Collection Petikontie 1 Suomalaistentie 1 Kailinniituntie 15 1000 m 500 m 400 m Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO HALIKKO Täyspuiset vaatekaapit, keittiöt... ROM PETO RI ANTI IKKI A 19. Antiikki & Design 81 ANTIIKKI.FI p. Puuvalmiina heti mukaan puusepän tekemä värin päätät sinä Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Museokortti • museot.. PALETIN PINNALLA -NÄYTTELY * HUUTOKAUPPA LAUANTAINA, MEKLARINA HUUTOKAUPPAKEISARI * ENTISÖINTIÄ JA PERINNENÄYTÖKSIÄ * KOTIELÄINPIHA * LAPSILLE OMAA OHJELMAA * BUFFET JA PALJON MUUTA!. NOPPERLAN ANTIIKKIMARKKINAT 1.-2.7.2017 VARA A OMA MYY NTIPAIK KASI ! PAIKKAVARAUKSET: 040 566 9705 LISÄTIEDOT: WWW.NOPPERLA.FI // NOPPERLANTIE 1, LOKALAHTI * TV:STÄ TUTTU ARVIOITSIJA HANS TRITZSCHLER ARVIOI ANTIIKKIA * JOHANNA ORAS 25V
Mummi päätyi lehtoriksi Yrjönkadun suomenkieliseen tyttökouluun. Siihen kertyneet tarinat siirtyisivät taas eteenpäin, kun hän antaisi sormuksen lapselleen tai jollekulle toiselle tärkeälle ihmiselle.” Muisto ”emansipeeratusta” mummista korostaa kultaisen sormuksen merkitystä Anna Kortelaiselle. ”Mummista tuli maisteri 1927” Kirjailija Anna Kortelainen käyttää suurissa juhlissa akateemisen mumminsa maisterinsormusta. Mummi opiskeli saksaa mutta kävi myös taidehistorian luennoilla. Mummi sanoi painokkaasti, että Paavolainen oli varsin hauskannäköinen mies. Hän synnytti viisi lasta mutta meni jokaisen synnytyksen jälkeen takaisin töihin. Samoilla luennoilla istui Olavi Paavolainen. Se oli aika erikoista vielä 1930-luvulla. Uskon, että vanhat esineet voivat toimia antenneina ja lähettiminä, joiden kautta säilyy yhteys edesmenneisiin läheisiin ihmisiin. Viimeksi mummi pääsi sormuksen myötä todella juhlalliseen tilaisuuteen Smolnaan, kun minulle annettiin Pro Finlandia -mitali. TOIVOISIN, että kun ylioppilaaksi valmistuva tyttäreni saa minulta suomalaisen hopeasormuksen, se merkitsisi hänelle yhtä paljon kuin mummin sormus minulle. Minulla on tohtorinhattu ja -miekka mutta ei omaa maisterinsormusta. PARASTA tässä sormuksessa on siihen tallentunut muisto akateemisesta Lahja-mummista, joka kutsui itseään emansipeeratuksi naiseksi. Löysin yllätyksekseni samanlaisen sormuksen Albert Edelfeltin 1878 maalaamasta Ida Aspelin-Haapkyla?n muotokuvasta. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. TEKSTI JA KUVAT SUVI RUOTSI ”SAIN TÄMÄN maisterinsormuksen perinnöksi mummiltani Lahja Tuoviselta (os. Harmittaa, kun en tullut kysyneeksi tarkemmin. Hyytiäinen), joka valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1927. Maisterinsormus on viestinyt akateemisesta arvosta jo 1800-luvulta lähtien. Esineet eivät ole vain materiaa, vaan niihin sitoutuu tunteita, ajatuksia ja muistoja
| Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Retki Vallilan siirtolapuutarhaan Hääpäivät ja niiden jalokivet Taide & design Itsenäisen Suomen modernismi RIIHIMÄELTÄ TAMMISAAREEN Ihanat kesäkodit Antiikki & Design ensi numerossa 83. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Uusi lehti ilmestyy 5.7. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä