Keräilyaarre KUPITTAAN SAVEN LUMO Helsingin helmet Siirtolapuutarha keidas kaupungissa Design Näin luotiin Suomi-kuva OOPPERALAULAJA JOHANNA RUSANEN ”Isoäitini pakeni Venäjältä risti mukanaan” SUOMALAISPARIN KOTI PROVENCESSA ”Talo tipahti syliin!” 3 KESÄISTÄ KOTIA KU PIT TA AN SA VI SU O M I-D ES IG N M AA ILM AL LA SII RT O LA PU U TA RH AT AN TII KK I & D ES IG N 161 7/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE 7/2017 Hinta 12,50 €
Sillä ei viitata virtajohtoon tai muihin televisioon liitettyihin laitteisiin kuten Soundbariin. Lue lisää gigantti.fi/samsungframe * Invisible Connection viittaa ainoastaan läpinäkyvään optiseen kaapeliin jolla One Connectliitäntäyksikkö liitetään televisioon. Televisiossa on valmiina harjatusta metallista valmistetut kehykset, mutta lisävarusteena on saatavana eri materiaalija värivaihtoehtoja. Etäisyys seinään voi vaihdella asennuksesta ja seinän tyypistä riippuen. asennuksen varmistamiseksi. Tyylikkyys viimeistellään huomaamattomalla johdotuksella (Invisible Connection * ). 1506_Gigantti_PlazaKoti_460x297.indd 1 22/05/17 14:14. 15 metrin kaapelin voi hankkia erikseen lisävarusteena. • Samsungin uusin Smart TV -versio takaa runsaan valikoiman kotimaisia ja kansainvälisiä sovelluksia sekä suoratoistopalveluja. Asennus onnistuu kaikilta. The Frame 55” 4K UHD UE55LS003AT • Kaksi toimintoa yhdessä Art mode (taulu) ja Smart TV (televisio) • No Gap Wall-Mount ja Invisible Connection * sujuvan ja tyylikkään. asennuksen varmistamiseksi. The Frame 65” 4K UHD UE65LS003AT • Kaksi toimintoa yhdessä Art mode (taulu) ja Smart TV (televisio) • No Gap Wall-Mount ja Invisible Connection * sujuvan ja tyylikkään. The Framen voi muokata omaan tyyliin sopivaksi erilaisilla vaihdettavilla kehysvaihtoehdoilla. Television mukana tulee 5 metriä pitkä optinen kaapeli. Ei siis enää epäsiistejä kaapelikasoja esillä. 2200€ 3000€ www.gigantti.fi Seuraa meitä Facebookissa! Löydät meidät Instagramista! Puhelun hinta on 8,8 snt/min Myyntija asiakaspalvelu 020 321 321 Samsung The Frame – saatavilla Gigantista. * Television taaimmaisesta pisteestä mitattuna. Lisäksi television asentoa voi säätää taulun tavoin ja kallistaa eteenpäin enintään 10 astetta. • Samsungin uusin Smart TV -versio takaa runsaan valikoiman kotimaisia ja kansainvälisiä sovelluksia sekä suoratoistopalveluja. Tyylikkäämpi seinäkiinnitys No Gap Wall-Mount – uusi kätevä seinäkiinnike, jonka avulla television voi sijoittaa erittäin tiukasti kiinni seinään, sillä koko kiinnike taittuu television taustapuolen sisään
Sillä ei viitata virtajohtoon tai muihin televisioon liitettyihin laitteisiin kuten Soundbariin. Tyylikkyys viimeistellään huomaamattomalla johdotuksella (Invisible Connection * ). • Samsungin uusin Smart TV -versio takaa runsaan valikoiman kotimaisia ja kansainvälisiä sovelluksia sekä suoratoistopalveluja. The Frame 55” 4K UHD UE55LS003AT • Kaksi toimintoa yhdessä Art mode (taulu) ja Smart TV (televisio) • No Gap Wall-Mount ja Invisible Connection * sujuvan ja tyylikkään. Television mukana tulee 5 metriä pitkä optinen kaapeli. • Samsungin uusin Smart TV -versio takaa runsaan valikoiman kotimaisia ja kansainvälisiä sovelluksia sekä suoratoistopalveluja. 2200€ 3000€ www.gigantti.fi Seuraa meitä Facebookissa! Löydät meidät Instagramista! Puhelun hinta on 8,8 snt/min Myyntija asiakaspalvelu 020 321 321 Samsung The Frame – saatavilla Gigantista. Lisäksi television asentoa voi säätää taulun tavoin ja kallistaa eteenpäin enintään 10 astetta. The Frame 65” 4K UHD UE65LS003AT • Kaksi toimintoa yhdessä Art mode (taulu) ja Smart TV (televisio) • No Gap Wall-Mount ja Invisible Connection * sujuvan ja tyylikkään. Ei siis enää epäsiistejä kaapelikasoja esillä. asennuksen varmistamiseksi. asennuksen varmistamiseksi. Lue lisää gigantti.fi/samsungframe * Invisible Connection viittaa ainoastaan läpinäkyvään optiseen kaapeliin jolla One Connectliitäntäyksikkö liitetään televisioon. Televisiossa on valmiina harjatusta metallista valmistetut kehykset, mutta lisävarusteena on saatavana eri materiaalija värivaihtoehtoja. Etäisyys seinään voi vaihdella asennuksesta ja seinän tyypistä riippuen. Asennus onnistuu kaikilta. * Television taaimmaisesta pisteestä mitattuna. 15 metrin kaapelin voi hankkia erikseen lisävarusteena. The Framen voi muokata omaan tyyliin sopivaksi erilaisilla vaihdettavilla kehysvaihtoehdoilla. Tyylikkäämpi seinäkiinnitys No Gap Wall-Mount – uusi kätevä seinäkiinnike, jonka avulla television voi sijoittaa erittäin tiukasti kiinni seinään, sillä koko kiinnike taittuu television taustapuolen sisään. 1506_Gigantti_PlazaKoti_460x297.indd 1 22/05/17 14:14
21.6.2017–7.1.2018 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA, ESPOO WWW.EMMA.MUSEUM Ern st M eth erBo rg str öm : N ap pip eli, 19 61 (yk sit yis ko hta ) Ern st ja Eila M eth erBo rg str öm in ko ko elm a, K an sa llis ga lle ria / A te ne um in ta id em us eo
On paljon kivempi hankkia kotiin joku jo vähän tuttu kuin tuoda kotiin aivan outo sokkotreffeille. Kerro siitä meille: antiikkidesign@fokusmedia.fi. Järjestätkö antiikkitapahtuman tänä kesänä. EI SOKKOTREFFEILLE Hän on ehkä heti siinä oven vieressä. Toinen on muuttanut avioliiton myötäjäisinä Tanskasta ja päätynyt Vaasan kautta Turkuun ja sieltä nyt Fiskarsiin. Kauppiasta kiinnostaa paitsi se, olisiko sinusta tämän antiikkituolin ystäväksi, myös se, oletko mieleltäsi avoin ja utelias. Iloa kesään! pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Julkaisujohtaja Katriina Palo-Närhinen Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Helmi juhlistaa 30. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi 5 Antiikki & Design. maija.toppila@fokusmedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2017 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 24. Kannattaa mennä lähemmäs, silittää vähän ja tutkia kädestä pitäen. Lomamuisto purjehtijalle s.13. Tai sitten hän on kätkeytynyt kynttilöitä ja muuta pikkutavaraa täynnä oleva korin alle, jollekin kesän antiikkitapahtuman osastolle. Hänellä voi olla kuluneet jalat ja pientä pintavauriota, mutta kenelläpä ei, jos ikää on jo 100–150 vuotta. Yhteen tuoliin voi liittyä mitä mielikuvituksellisinta tarinaa. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. hääpäivää. Katsopa kolmea tämän numeron kotia, joissa jokaisessa on perittyä tai saatua ja ostettua antiikkia. Joku on voinut tullut Suomeen Venäjän vallankumousta pakeneen perheen mukana. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Jos haluat lisätietoa, sitä asiantuntevalta kauppiaalta irtoaa. Vanhat esineet tarinoivat, ja siksi ne ovat niin haluttua seuraa. Jos vieressä sattuu olemaan kauppias, pitää avata suu ja kysellä. Kun kiertelet kesän antiikkitapahtumissa, ota aikaa, katsele ja kysele. Esineissä on vielä sekin hupi, että ne keskustelevat talon kanssa
42 Monopoli Turussa Sisustusarkkitehteja esittelevä sarjamme kertoo 1950-luvun voimanaisesta Carin Bryggmanista. 28 Raikas tuulahdus maalta Maailmannäyttelyissä Suomi on aina esittäytynyt luonnonläheinen design edellä. heinäkuuta 2017 numero 161 14 Huvila meren rannalla Marika Hackman löysi meren ääreltä tunnelmallisen talon suvun antiikille. 44 ”Talo putosi syliin” K Upea kivitalo Provencessa on nyt Fjalar Sundvikin ja Matti Korhosen Ranskan-koti. Sivu 14 Antiikki & Design 6. 50 Hääpäivän muistoksi Mikä jalokivi sopii juhlistamaan häiden vuosipäivää. 24 ”Punojalla pitää olla sisua” Perinne elää -sarjassa tapaamme kaislanpunoja Eva Hellströmin. 5. 36 ”Maljakosta se alkoi” K Reko ja Pirjo Leino ovat keränneet valtavan kokoelman Kupittaan Saven keramiikkaa. 22 Kaunis koti K Uusi ja vanha maalaisromantiikka. Sisältö Avoverannasta tuli leppeä kesähuone
Sivu 50 JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus Ei sokkotreffejä. 44. Entinen silkkitehtailijan talo on nyt suomalaisparin antiikin täyttämä Provencen-koti, s. Heillä on sitä suuri ja monipuolinen kokoelma, s. 77 Minne mennä Kesän antiikkitapahtumia. Keräilyaarre KUPITTAAN SAVEN LUMO Helsingin helmet Siirtolapuutarha keidas kaupungissa Design Näin luotiin Suomi-kuva OOPPERALAULAJA JOHANNA RUSANEN ”Isoäitini pakeni Venäjältä risti mukanaan” SUOMALAISPARIN KOTI PROVENCESSA ”Talo tipahti syliin!” 3 KESÄISTÄ KOTIA KU PIT TA AN SA VI SU O M I-D ES IG N M AA ILM AL LA SII RT O LA PU U TA RH AT AN TII KK I & D ES IG N 161 7/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE 7/2017 Hinta 12,50 € 101976_.indd 1 15.6.2017 12:07:33 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Ruiskaunokit ja mansikat matkalla kesäpöytään. Reko ja Pirjo Leinon intohimo on Kupittaan Savi. 82 Minun antiikkini K Johanna Rusanen-Kartano ja mummin risti. 52 Harmaa talo riihien mäellä Tiina ja Aarno Yrjö-Koskinen ovat kunnostaneet Riihimäen kartanon, jonka riihet ovat ehkä antaneet nimen koko paikkakunnalle. K Kannessa Antiikki & Design 7. Kultaa ja helmiä hääpäivän kunniaksi. 76 Luupin alla Mitä tyylikäs 1960-luvun puku kertoo. 78 Pidä huolta Näin hoidat bakeliittia. Gurli Koskinen puuhailee Ruskeasuon siirtolapuutarhapalstallaan keskellä Helsinkiä, s 62. Lisää maalaisromantiikkaa sivulla 22. 72 Janne Koskinen Kolumnisti kaipaa vanhoja ruokaohjeita. 9 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 62 Pieni pala unelmaa Ruskeasuon ja Vallilan siirtolapuutarhat ovat keitaita keskellä Helsinkiä. 74 Autoilijan aikamatka Retrofiili-sarjassa Naisten Automobiiliklubin puheenjohtaja Sari Juutilainen. 61 Isa Kukkapuro Kolumnisti haaveilee luostarin puutarhasta. 36. 68 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 80 Vastaa ja voita! Arvomme Muoto2:n seinäkellon. 8 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta
Olin tuolloin toimittajana oululaisessa Kalevassa ja tiesin hankkeesta. Juttukeikallani kävi ilmi, että jopa kruunun piirustukset olivat ammoin kadonneet ja kultaseppämestari Ypyä teki kruunua sellaisen museovirastolta saamansa kuvan perusteella, joka muistutti suurpiirteisyydessään klubiaskin kanteen tehtyjä luonnoksia. Summittaisessa kuvassa luki ruotsiksi, että Emil Nestor Setälä on alkuperäisen vienyt eikä koskaan palauttanut. Onnekkaat tilaajamme ovat Lotta Sjöblad Kristiinankaupungista, Hetta Torpo Hirvensalmelta, Sirpa Marsch Kuusamosta, Virve Lahti Helsingistä ja Antti Hyryläinen Tuusulasta. Onnea voittajille! KIRJOITA MEILLE SALAPERÄISYYDEN verhon suojissa elävistä kuninkaallisista kertovat jutut ovat aina kiehtovia, siksi Janne Koskisen kolumni kuningatar Elisabetistä kiinnitti huomioni. Andersenin klassikkojen, kuten Pienen merenneidon ja Villisorsien kuvitukset. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä silloiseen valtionarkistoon, mutta soitto ei tuottanut tuloksia. päiväksi 1988, jolloin se juhlallisesti ja iloisesti julkistettiin. Kaisu Mikkola, Kulttuuritoimittaja emerita, Oulu TOIVOISIN , että esittelisitte kokonaisia lasisarjoja, eli kuvat kaikista sarjan osista ja väreistä. Onnea! lukijalta Antiikki & Design 8. Samalla sain kehotuksen kertoa löydöstä kultasepälle, jotta tämä osaisi valmistaa oikeannäköisen kruunun. Andersenista. Kukaan ei tuntunut kuullenkaan koko kruunusta. Paljon jäi taakse, mutta yhä mukana kulkevat Venetsian muistot ja lukemattomat pienet esineet, inspiraation lähteet. Takaseinällä on jäljellä ullakon alkuperäistä tiiliseinää, ikkunan alapuoli on muurattu uusista tiilistä. Arvomme vastanneiden kesken Maahengen kustantaman hienon ympäristötaiteeseen ja luontoon paneutuvan kirjan Vihreä päänsärky! Sen saa Kaisu Mikkola. Yhdistetyssä olohuoneessa ja työhuoneessa on valoa, sillä suuri viisto ateljeeikkuna antaa etelään. – En ole keräilijä, sillä vanhat esineet ovat minulle enemmänkin inspiraation lähde ja nuket kuvien malleja, sanoo Kaarina Kaila, jonka sivellin kastuu useimmiten vesiväreihin. Kaappien hyllyillä enkelit ja leijonanpäät, kipsijäljennökset ja nukkekodin kalusteet muodostavat kuin itsestään toisensa löytäneitä asetelmia, sadun katkelmia. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana. Kailan tyyli on tunnistettava; taianomaisen utuisesta maisemasta nousee herkkiä hahmoja, pieniä tyttöjä, eläimiä ja kasveja. Sotaajan ja sodan jälkeisen pula-ajan lapsena nukkeja olen toki hankkinut ihan ”nukkenälkääni”, mutta olen käyttänyt niitä myös satuhahmojeni malleina. Tällä kertaa lahjana on viisi Pentikin keittöpyyhettä, joihin on painettu mustikkapiirakan ohje. Pikkuesineitä löytyy antiikkikaupoista, ja niitä Kaila on saanut lahjaksi ystäviltä, jotka tietävät, millaiset tavarat häneen vetoavat. Ehrströmin suunnitelman pohjalKerro toimitukselle, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. Kruunun toteutti 1988 kultaseppä ja Kemin jalokivigallerian silloinen omistaja Teuvo Ypyä, kun oli kulunut 70 vuotta siitä, että Suomesta piti tulla kuningaskunta. Soitto tuttavapiirini yleissivistyneimmälle henkilölle Anto Leikolalle johti viimein oikeaan osoitteeseen. ta valmistettu. Seuraavana päivänä minulle kuitenkin soitettiin, että tarkka piirustus kruunusta oli kuin olikin löytynyt entisen monarkistin Emil Nestor Setälän perhevalokuvien seasta. Diiva-sarjan karahvin ja viinilasit voitti Marjaana Snabb Espoosta. – Rakastan Andersenin satuja, sillä ne on kirjoitettu yhtä lailla aikuiselle kuin lapselle. Satujen kuvittamisesta Kaarina Kaila tunnetaankin. Se ei ole kopio vaan ainoa tai ainakin ensimmäinen Eric O.W. Helena Solansuu, Helsinki LUKIJAT VALITSIVAT numeron 4/2017 parhaaksi jutuksi Maija Toppilan kirjoittaman ja Jaanis Kerkiksen kuvaaman Kaarina Kailan kodista kertovan jutun ”Helsingin taivaan alla”. – En ole keräilijä, nämä esineet ovat enemmänkin inspiraation lähteitä. Kiinnostavia olisivat esimerkiksi Oiva Toikan Flora ja Fauna ja Nanny Stillin Harlekiini ja Sulttaani ja moni muu. Jutussa pohdittiin mielenkiintoisella tavalla valokuvissa näkyvän esineistön antamaa viestiä. PARAS JUTTU 4/2017 kotona Helsingin taivaan alla Lastenkirjojen kuvituksista tunnettu taiteilija Kaarina Kaila muutti suuresta omakotitalosta keskustan ullakkoasuntoon. Hänelle tuli valtava kiire, jotta hän sai kruunun valmiiksi helteiseksi heinäkuun 15. Hän on tehnyt kymmeniä satukirjoja, joista tunnetuimmat ovat H.C. Aloitin puhelinrallin ympäri Suomen. › Antiikki & Design Antiikki & Design 13 12 Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. 5. Tuula Siimes, Helsinki JUTUSSANNE, jossa peräänkuulutatte Suomen kuninkaan esineitä, käytätte kuvana Suomen kuninkaan kruunua, jota kutsutte kopioksi. Kemin Jalokivigalleriassa on siis Ehrströmin piirustusten mukaan 70 vuotta myöhemmin toteutettu alkuperäinen kruunu. Kaarina Kaila on tehnyt kuvituksen moniin hänen satuihinsa. Jotakin saattaa löytyä joutomaalta, vanhalta vintiltä tai vaikka tienposkesta, kuten muumioitunut kokonainen sammakko, monen sadun sankari. Maalaustelineellä on teos Kailan viime syksyn taidenäyttelystä. Seinälle on kiinnitetty 1700luvulta peräisin oleva naista ja leijonaa esittävä, Venetsiaan viittaava puuveistos, jonka vieressä valokuva satukirjailija H.C. Toiseksi eniten ääniä sai Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Pia Inbergin kuvaama Elävä legenda -sarjan juttu muotoilija Heikki Orvolasta. MAIJA TOPPILA KUVAT JAANIS KERKIS P erhosia, nukkeja, koruja, vanhoja nuotteja, ruostuneita peltipurkkeja … Kuvittajan ja kuvataiteilija Kaarina Kailan koti on täynnä pieniä, hapertuneita tavaroita – kaikki siististi lasiovien takana
6. 4. Shanghai-sarjan mansikoiden tarjoiluastia on englantilaisen Keeling & Co:n Staffordshiressä 1912–36 valmistama. Aarikan 1972 valmuistama boolikauha yhdistää alpakan ja puuhelmen, 58 e, Momono. 2. Mansikoille on myös omat astiansa. 1 3 2 5 6 7 4 KATA KAUNIS MANSIKKAPAIKKA Onko mansikkaa ihanampaa. Herkullinen punaposki saa pöydässä seurakseen kermavaahtoa tai jäätelöä. 7. Posliininen nukenastiasto on todennäköisesti Keski-Euroopasta, ja sitä on leikin jäljiltä korjattu. Kannu, kermakko, sokerikko ja kuppi yhteensä 40 e, Galleria Rahling. Oiva Toikan Mansikkapaikka-pulloja ja -malljakoita valmistettiin Nuutajärvellä 1984–87. Se kruunaa marengin ja maustaa boolin. 5. Ti ed us te lu t: A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 87 , G al le ri a R ah lin g 40 58 2 19 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6, M om on o 40 72 6 50 4, Pi ts ile id i M ai ja 50 51 2 16 65 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Nukenastiat ovat kuin mansikoita. 1. Pomona-sarjan Mansikka-kuvio on Raija Uosikkisen suunnittelema. Aarikan kauhaa koristaa puuhelmi. 3. 120 e, Old Times. Aluslautasen päällä on tarjoilulautanen jonka pohjassa on reikiä. Arabian 1900-luvun alun käsinmaalatut jälkiruokalautaset ovat kuin Elsa Beskowin satukirjasta, 130 e / 6 kpl, Old Times. Konekirjailtu 1950–80-luvun mansikka-nenäliina 5 e, Pitsileidi Maija. Mansikka-kuviolla tehtiin 16 astian kokonaisuus. 75 e, Antiikki Maini ja Veli. 56 e, Momono. Antiikki & Design ostoksilla 9
(MT) Muotitaiteilija Jukka Rintala, Didrichsenin taidemuseo 27.8. Se koostuu 13 pohjoismaisen nuoren muotisuunnittelijan tuotannosta. Didrichsenin alakerrassa esillä olevat Rintalan suunnittelemat puukorut ovat Aarikan. Näyttely kertoo osaltaan siitä, että muodista on meilläkin tullut vakavasti otettavaa taidetta, mitä se ollut muualla jo pitkään. JOS KOTIMAA ei riitä, lisää näkee Lontoossa: Kensingtonin palatsissa on prinsessa Dianan pukumuotia esittelevä näyttely 28.2.2018 asti, Victoria & Albert -museossa Cristobál Balenciagan muotitalon näyttely 7.1.2018 asti. MUOTI VALLOITTAA KESÄN Ku va M ai ja To pp ila Ku va G io rg io Be nn i Ku va M ai ja To pp ila Ku va A ri Ka rt tu ne n/ EM M A JUKKA RINTALAN (s. www.museomilavida.fi. For fashion’s sake, Espoon modernin taiteen museo EMMA 3.9. Valentinoa (s. Valentino tuli 1960-luvun alussa tunnetuksi punaisista puvuistaan. Antiikki & Design näyttelyt 10. Ja Pariisissa Le Musée des Arts Décoratifs kunnioittaa näyttelyllä 70-vuotiasta Diorin muotihuonetta 7.1.2018 saakka. Koristeellisia muotikuvituksiaan esittelee Laura Laine, joka on työskennellyt muun muassa Ellelle, Voguelle, The New York Timesille ja monelle muotibrändille. Näyttelyä täydentää eräänlainen muotilehden ja kirjan välimuoto, jonka on päätoimittanut Sami Sykkö. asti. Suomesta heitä on viisi. Fantastica! Valentinon pukuja yksityiskokoelmista, Museo Milavida 15.10. 1952) taidokkaat iltapuvut ja taideteokset täyttävät tänä kesänä Didrichsenin taidemuseon Helsingissä. Jukka Rintalan suunnittelemat iltapuvut sopivat upeasti Didrichsenin taidemuseoon. asti. www.emma.museum. Valentino on kuuluisa punaisesta väristään, mutta jäädessään eläkkeelle 2007 hän loi täysin valkoisen haute couture -kokoelman. EMMAn nuorten suunnittelijoiden For Fashion’s Sake -muotinäyttelyyn pääsee ilmaiseksi. ESPOON EMMAKIN on ensimmäistä kertaa muodin asialla ja esittelee pukeutumisen ja kuvataiteen välisiä rajapintoja For Fashion’s Sake (Muodin vuoksi) -näyttelyllä. Muoti esittäytyy Didrichsenillä ensimmäistä kertaa. TAMPERE RÄVÄYTTÄÄ italialaisen Valentinon juhlapuvuilla, jotka ovat tulleet Museo Milavidaan yksityiskokoelmista – Roomassa vaikuttavan taiteilijan Hannu Palosuon myötävaikutuksella. Nuoret venyttävät asuja taiteen suuntaan, ja muutamat tutkivat muodin ekologista ja eettistä puolta radikaalistikin kantaa ottaen. 1932) sanotaan muodin viimeiseksi keisariksi. Nyt pääsee katsomaan ylellisiä muotiluomuksia lähietäisyydeltä ja tutustumaan myös italialaisen käsityöperinteen taidonnäytteisiin. saakka. Tiettyä kirkkaanpunaista väriä alettiin kutsua Valentinon punaiseksi. www.didrichsenmuseum.fi. Monet iltapuvuista ovat tuttuja Linnan juhlista, kuten valtioneuvos Riitta Uosukaisen veistoksellinen kultainen puku. Viljo Revellin suunnittelema moderni omakotitalo ja galleria on täydellinen ympäristö puvuille, joiden voisi kuvitella kaunistavan talon vieraita
Ku va H ei no la n m us eo t Ku va Ka ns al lis ga lle ri a / Ju kk a R om u Ku va R iih im äe n ta id em us eo PITSIN HISTORIA esittäytyy Salon taidemuseon kesänäyttelyssä. Kyse ei ole kuitenkaan vain muodeista ja elintason kasvusta, vaan taustalla on ajatus lapsuuden itseisarvosta: siitä että lasten kuuluu leikkiä eikä tehdä työtä. Näyttelyssä on pitsejä sisältäviä taideteoksia 1600luvulta nykyaikaan sekä eri tekniikoin valmistettuja pitsejä, kuten liinoja ja kauluksia, museoista ja yksityiskokoelmista. (AM) Pienet piimäsuut – Lapsen 100 vuotta Suomessa 20.11. Siitä on suuri muutos muovisiin, massatuotettuihin leluihin ja peleihin, joita markkinoidaan viihdeteollisuuden avulla. salontaidemuseo.fi. fi/museoiden-nayttelyt-ja-tapahtumat. Suuri muutos itsenäisyyden alussa oli kansakoulun tulo pakolliseksi kaikille suomalaisille. Nykyään käsityöharrastajien kiinnostus pitseihin on jälleen kasvussa. Maaseutu-Suomessa leikkikaluja oli vähän, ja ne olivat lähinnä itse valmistettuja. Isak Wacklin: Miss Heckford, noin 1757, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Esillä on leluja eri ajoilta, mutta esineet kertovat myös muista lapsen elämään vaikuttaneista asioita, kuten koulutuksesta ja sairaanhoidosta. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki teki kansakoulusta pakollisen kaikille. (AM) Pitsi on pop -näyttely 17.9. saakka Heinolan museoissa, www.heinola. Koulutaulut seinällä olivat tärkeitä opetusvälineitä. Seuraavaksi kehittyivät sairaalasynnytykset ja äitiysneuvolatoiminta. 1700-luku suosi pitsejä. (AM) Pentti Wähäjärven Kiina-kokoelma Riihimäen taidemuseossa, www.riihimaentaidemuseo.fi. PIENET PIIMÄSUUT -näyttely Heinolan museoissa kertoo suomalaisesta lapsuudesta viimeisen 100 vuoden ajalta. Aikoinaan pitsit olivat ylhäisön tekstiilejä, kuten vanhoista muotokuvista näkyy. Esimerkiksi kuvan veistokset esittävät kolmea taolaisuuden kahdeksasta kuolemattomasta: Lan Cai-he on muun muassa kukkien kasvattajien ja Ho Hsien-ku kodin suojelija, Chang Kuo-laon hahmon taustalla on Tang-kaudella noin 700-luvulla elänyt erakko-alkemisti. Valmistuksen teollistuminen laski pitsien arvoa, ja 1900-luvun modernistisena aikana niiden koristeellisuudelle ei ollut sijaa. Antiikki & Design näyttelyt 11 Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo Antiikki & Design Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, Järvenpää, 040 315 3881 taidemuseo@jarvenpaa.fi, www.jarvenpaa.fi/taidemuseo touko–syys ti–su 11–18 11.2–1.10.2017 Järvenpään taidemuseo. saakka Salon taidemuseo Veturitallissa, www. Buddhalaiset ja taolaiset veistokset, hautauhrit ja -astiat kertovat aikansa tapakulttuurista ja uskomuksista. Koululuokka 1900-luvun alusta on sisustettu Heinolan näyttelyyn. Sota-aika kosketti myös lapsia, sekä kotimaassa että ulkomaille sotalapseksi lähetettyjä. Kolme kuolematonta, keramiikkaveistoksia Pentti Wähäjärven lahjoituskokoelmasta. KIINALAISTA ANTIIKKIA antiikkikauppias Pentti Wähäjärven (1912–1999) museolle lahjoittamasta kokoelmasta on esillä Riihimäellä
Suomessa keskiaikaa elettiin noin 1100–1500-luvuilla. Kiehtova aihe. KOLMIKIELISEN kirjan tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, joten se on omalla tavallaan ihastuttava johdanto Suomeen. (AK) Postimerkkien Suomi on tehty yhteistyössä Postimuseon kanssa. Signe Hammarstenin 1940-luvun postimerkit kuvaavat sodasta toipuvaa Suomea. SUOMI MINIATYYRI KOOSSA TIESITKÖ, KUKA OLI Suomen ensimmäinen ammattimainen postimerkkitaiteilija. Tekstit on kirjoittanut postimerkeistä useita kirjoja tehnyt Raimo Autio. Jouluja pääsiäismerkit herättävät muistoja markka-ajalta. Kyseessä on Tove Janssonin äiti, Signe Hammarsten. Postimerkit ovat kuin miniatyyrikuva Suomesta. Bjørn Berge: Kartalta kadonneet. Yksi kartalta kadonneista maista on Helgoland, joka oli kahden pikkuruisen saaren muodostama valtakunta Pohjanmeressä vuosina 1807–90. Kirja sopii erinomaisesti myös lahjaksi nuorelle tai ulkomaalaiselle. Selkeä ja kaunis kirja on kiinnostavaa historiaa myös lukijalle, joka ei ompele itse. Pyhä maa joutui suurvaltojen ja sotien pelinappulaksi. Viitseliäs aloittaa keräämällä nokkosta, joka oli tärkeä kangaskuitu. Kirja neuvoo, kuinka valmistetaan asuja aina alushousuista päähineisiin, kurpposista (kenkämalli) neulakintaisiin. Euroopan hovien muodit kulkeutuivat jo tännekin, mutta maaseudulla vaatteet muistuttivat yhä rautakauden muinaispukuja. 1800ja 1900-luvun unohdetut maat, Art House. (AM) nollisesti mukana on Suomen luonto kasveista eläimiin, unohtamatta kulkuvälineitä, lentokoneita, autoja ja junia. (MT) Postimerkkien Suomi, Posti Oy. Hän kuvasi levollisella tyylillään muun muassa jälleenrakennusajan ihmisiä. Saarivaltiolla oli oma postimerkki niin kuin muillakin viidelläkymmenellä kartalta kadonneella maalla, jotka tässä kirjassa esitellään. Se oli todella miniatyyrinen maa, asukkaita parisen tuhatta, pinta-ala 1,7 km². Satu Hovi, Hannele Maahinen, Katri Niemi: Keskiajan puvut, Art House. Mukana ovat niin presidentit kuin urheilijat, tutkijat ja taiteilijat. Kadonneet haihtuvat mielistä, mutta tässä kirjassa niihin voi palata. Kulttuuri, kuten kuvataiteet, musiikki, elokuva sekä kirjallisuus saavat oman lukunsa, ja luonMAITA SYNTYY ja häviää. Teos onkin varsinainen runsaudensarvi. Hän syntyi Ruotsissa. Erik Bruunin suunnittelema kurkiaiheinen pienoisarkki ilmestyi elokuussa 2007. KESKIAJASTA ON tullut suosittu harrastus, johon kuuluu myös ajan tyyliin pukeutuminen. Kirjan lopussa esitellään Signe Hammarstenin ohella myös muita postimerkkejä piirtäneitä taiteilijoita, kuten rakastettu Erik Bruun ja sellaiset tuotteliaat taiteilijat kuin Klaus Welp ja suunnittelijapari Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Antiikki & Design kirjat 12. Postimerkkitaiteemme laadusta kertoo se, että tämä käyttögrafiikka on voittanut lukuisia kansainvälisiä kilpailuja. Ura käynnistyi 1929 ja jatkui vuoteen 1962. Tämä ja paljon muuta kiinnostavaa tietoa avautuu Posti Oy:n ja Postimuseon julkaisemasta kirjasta, jossa Suomen sata itsenäisyyden vuotta käsitellään aiheittain
Santeri Salokivi: Rantavaja, 1931, 800 e, Hagelstam & Co. Helmi Kuusi: Lehtimetsää, 1977, 100 e, Annmaris. 4. F. Maalaismaisema marraskuu laisittain. 5. 1 3 2 5 6 7 4 KOTIMAISIA TEKIJÖITÄ Suomalainen 1900-luvun taide ei nyt ole erityisen muodikasta, mutta silti se on tutustumisen arvoista. Huutokaupoissa on tarjolla paljon kuolinpesistä kulkeutuneita teoksia, joiden joukosta löytyy helmiä. Ali Munsterhjelm: Tuuloksen kirkko, 800 e, Huutokauppakamari Annmaris. Eemu Myntti: Rakastavaiset, 1921, 950 e, Hagelstam & Co. Wiklundin maalauksen purjevene näyttää ”kuutoselta”, virallisemmin 6mR-luokan veneeltä, 50 e, Annmaris. Marcus Collinin pastelli vuodelta 1916, 400 e, Hagelstam & Co. huutokaupassa Antiikki & Design 13. 3. Näytöissä käyminen on myös hyvä tilaisuus oppia tuntemaan taidetta. 1. 7. 6. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HUUTOKAUPAT Pääosassa kaupunki, ihmiset pieniä. Olavi Ahlgrenin kaupunkinäkymä on todennäköisesti 1930–40-luvulta, 30 e, Annmaris. 2
Merelle katsova kuisti sai suojakseen ikkunat 2009. kotona Harjakattoinen osa rakennusta on vuodelta 1896 ja etualan matalampi lisäosa 1913. Antiikki & Design 14. Pihapiirin kalliot ja syreenit on säilytetty
Hän oli perinyt isovanhemmiltaan sukutalon. Rakennusta oli laajennettu kahden huoneen siipiosalla 1913. Muutaman vuoden jatkunut etsiminen päättyi. Tietön loppumatka ei häntä lannistanut, ja kun hän pääsi perille, oli ratkaisu tehty. Sana kiiri, Marika Hackman kuuli huvilasta ja lähti katsomaan paikkaa. Vuonna 1896 rakennettu metsästyshuvila sai uuden tulevaisuuden, kun se remontoitiin perinteisin menetelmin Hackmanin ostettua sen kymmenisen vuotta sitten. Se oli käynyt liian suuritöiseksi huoltaa ja pitää vapaa-ajan asuntona, mutta hän halusi säilyttää talon esineistöä. Nyt kunnostus tehtiin vastaamaan nykyisiä säädöksiä, kuitenkin › Antiikki & Design 15. ULLA SOLASAARI-POHJANPALO KUVAT PEKKA JÄRVELÄINEN V anhassa huvilassa asui vanha rouva, joka ei sinne enää oikein jaksanut kulkea. Siksi hän etsi itselleen paikkaa, joka olisi lähempänä ja jossa olisi riittävästi tilaa. Marika Hackman näki jo ensi käynnillä, että kunnostusta vaatinut talo olisi hänen unelmiensa paikka. – Näin kyllä välttämättömän kunnostuksen määrän, mutta talon sijainti ja tunnelma sekä riittävä koko vakuuttivat, Hackman muistaa ajatelleensa. kotona Huvila meren rannalla Vanhassa huvilassa Inkoon merellisissä maisemissa on säilynyt 1800-luvun lopun viipyilevä tunnelma
Huvilan avoveranta muuttui suojaisaksi, kun se rakennettiin umpinaiseksi uusilla, vanhoista ikkunoista mallinsa saaneilla ikkunoilla. kotona Uuden sisävessan puolipaneeli, kukkatapetti Marickenin Sandberg-mallis tosta, fasettihiottu peili sekä sukuvalokuvat tuovat ripauksen romantiikkaa. Se löytyi Tammisaaresta päivä hevosen kuoleman jälkeen. Marika Hackman on vieraanvarainen emäntä, joka iloitsee hyvin onnistuneesta vanhan huvilan ”pelastusretkestään”. Antiikki & Design 16. Hevospatsas tekee kunniaa vanhalle, rakkaalle Carisma-ratsulle
Sisääntuloverannalla on kokoelma Hackmanin suvun keräämiä esineitä. Hyllyn vasemmalla puolella on taloon kuuluneita ovikylttejä. Hyllyssä on muun muassa Arabian voipyttyjä ja mittakannuja sekä niiden alla Gustavsbergin Allmogeastiastoa. Talonpoikaistuolit ja puukulhot ovat Pohjanmaalta. Antiikki & Design 17. Puinen houkutuslintu on entiseltä asukkaalta
Antiikki & Design 18. Verhot ja matot ovat suvun vanhasta talosta. kotona Valoisa sali tapetoitiin Rakennusapteekista hankitulla ruotsalaisen Lim & Handtryckin paperitapetilla, jonka malli on 1800-luvulta. Hackmanin isoäiti on tehnyt pöytävalaisimen varjostimen työskennellessään Hemflit-yhdistyksessä. Marika Hackmanin isovanhempien pöytä ja heidän Inkoon huutokaupasta hankkimansa keinutuoli saivat seurakseen Antiikkiliike Fasaanista ostetun sohvan, joka verhoiltiin valkoisella pellavalla
Ideoin tiin ja suunnitteluun osallistui ystäväni, korjausrakentamiseen erikoistunut sisustusarkkitehti Pirkko Kaartinen. › Antiikki & Design 19. Pikkuinen keittiön hella tehtiin paikalla, ja makuuhuoneeseen rakennettiin pönttöuuni. Vanhaan komeroon saatiin rakennettua wc ja makuuhuoneen viereen ”buduaari”. ValiSukutalon kalusteet saivat täältä uuden kodin. – Sain taitavan, nyt jo eläkkeellä olevan degerbyläisen Alf Hindersonin tekemään verannan ikkunoiden kunnostustyöt. Olohuoneeseen etsittiin vanhan valokuvan mukaista kakluunia, mutta kun sellaista ei löytynyt, hankittiin samantyylinen uusvanha malli. Tulisijat ovat välttämättömät tunnelman luojat ja kuivattavat meren äärellä kosteuden sisätiloista. Hän teki uudet ikkunapuitteet puusta täysin talon vanhojen puitteiden mukaisiksi. Myös ruutujako mitattiin vanhoista ikkunoista. Aiemmin taloon ei tullut eikä mennyt vesi. – Suuri urakka kesti parisen vuotta. kotona säästäen kaikki vanha ja tekemällä uusi sen mukaan. Keittiö uusittiin kokonaan. – Tapetit valitsin Rakennusapteekin ja Tapettitalon paperitapettimallistoista. MERELLE KATSOVA avoin veranta sai vielä muutama vuosi remontin jälkeen lasituksen ja uuden ulko-oven. Sinne tuli taitettu valkoinen Ikean ovimalli, jossa on pystypanelointia muistuttava kuvio. – Vanha omistaja kävi kesäisin vieraisilla 92-vuotiaaksi ja vähän harmitteli, ettei ollut tullut aikanaan ajatelleeksi verannan sulkemista ikkunoilla. Nyt merelle on kaunis katsoa lasin läpi, kun sade ja tuuli pysyvät ulkona, Hackman iloitsee. Entinen ruokavarasto muutettiin kylpyhuoneeksi suihkuineen. Sopiva ovi ja vanhanmalliset saranat ja kahvat niin ikkunoihin kuin oveenkin löytyivät Rakennusapteekista. Toiseen sisääntuloeteiseen oli rakennettu ”kuiva” pesuhuone, joka nyt purettiin. Muuten riitti tekemistä. TALOSSA IKKUNAT olivat kunnossa, samoin ovet heloineen
Ne on ostettu Fasaanista ja verhoiltu tapetteihin sopivalla kankaalla. Portaat vievät toisen kerroksen makuuhuoneisiin. Salin jykevän portaikon eteen mahtuu 1920-luvun tuolien ja pöydän muodostama seurusteluryhmä. Antiikki & Design 20. Komea puulintu on huvilan entiseltä omistajalta. Pöydällä on taiteilija Timothy Personsin lahjaksi tuoma keramiikkatarjotin
Osa jäi suvun vanhaan, arkkitehti Gripenbergin piirtämään taloon, jonka uusi omistaja sattui olemaan arkkitehdin sukulainen. Lattialankut irrotettiin, kun laitettiin maalämpöputkistoa. SISUSTUKSESSA ON paljon suvun vanhoja esineitä. Hänen mukaansa esineet olisi pitänyt jättää alkuperäisille sijoilleen. Marika Hackmanin isä taas oli vähän paheksunutkin keräilyintoa. – Tänne tullessani laitan tulta uuneihin, kietoudun talvella vällyihin lukemaan tai kuljen pihapiirissä ja rannalla. Kaikkein suurimmat huonekalut eivät kuitenkaan lähteneet mukaan tänne, vaan ne jatkavat elämää muualla. Yläkerran toisessa makuuhuoneessa on Marika Hackmanin lapsuuden esineistöä, kuten painokuvia Tove Janssonin vesiväritöistä ja isovanhempien keräämää pohjalaista talonpoikaisantiikkia. Antiikki & Design 21. Myös isovanhemmat olivat keräilijöitä ja innostuneita erityisesti pohjalaisista esineistä ja kalusteista. Alakerran toinen makuuhuone on kalustettu kepeään huvilatyyliin vierashuoneeksi. Jo Marika Hackmanin isoisän isä Alfred Hackman keräili talonpoikaisantiikkia. Oman penkin salaatit ja yrtit riittävät vierasvaraksi saakka. kotona tut kuosit vastaavat rakennuksen aikakautta, Marika Hackman kertoo. Kolme lasta ystävineen ja kasvavine lapsiperheineen ovat mieleisiä kävijöitä oman ystäväpiirin lisäksi. On hienoa nähdä, miten hyvin suunniteltu ja tehty remontti pitää paikat kunnossa, Marika Hackman sanoo. Eri sukupolvien näkemykset ovat kiehtovaa kuultavaa, ja täällä vanhat esineet saavat jatkaa arvoisessaan ympäristössä. HAAVE PAIKASTA, jossa voisi halutessaan käydä ympäri vuoden, on nyt toteutunut. Mari– Koska matka on lyhyt, käyn täällä kaikilla keleillä. Vanhat lankut käytettiin uudestaan ja maalattiin. Kesällä on puutarhassa sen verran koristeja hyötykasveja, että rapsutettavaa riittää. Hän työskenteli Suomen kansallismuseon intendenttinä ja arkeologina. Tännekin riitti vanhan talon verhoja, mattoja ja vuodetekstiilejä. – Vaikka kaipaan omaa aikaa täälläkin, niin iloitsen myös vieraista, Hackman sanoo. Pihlgren & Ritolan valmistama paperitapetti on Tapettitalosta. ka Hackmanin elämään ne ovat kuuluneet aina. Huvila on viihtyisä kaikkina vuodenaikoina. Pihapiirissä on kunnostettu myös pihatalo saunoineen, autotalli ja venevaja, ja rannassa on viehättävä, pikkuinen vierastalo. Onhan talollekin hyväksi, ettei sitä unohdeta liian pitkäksi aikaa. Loppukesän sadonkorjuu sujuu jo mallikkaasti. Perustukset kaivettiin esiin, oikaistiin ja uusittiin tarpeellisilta osin
4. Monia maalaisromanttisia esineitä saa myös uustuotantona. Mansikat ja luonnonkukat vanhoissa astioissa tai vaikka ruudulliset keittiöpyyhkeet tuovat raikasta nostalgiaa moderniinkin kotiin. 3. Arabian taideosaston maljakko 155 e, Astiataivas. 1. Ti ed us te lu t: A nt iik ki lii ke Fa sa an i (0 9) 26 99 70 , A nt ik Li nd be rg 40 54 37 27 , A st ia ta iv as 40 54 5 90 60 , D om us C la ss ic a 44 71 5 42 , H yv än M ie le n Pu ot i 50 36 3 44 38 , Ju vi -P ro du ct io n (0 9) 85 5 62 10 IRENE WICHMANN KUVA PIA INBERG kaunis koti Antiikki & Design 22. 1 3 2 4 VANHAN AJAN ROMANTIIKKAA Kesä ja maalaisromantiikka kuuluvat yhteen. Pinnatuoli 100 e ja 2. viilikuppi 14 e, Antiikkiliike Fasaani. Vanha pellavapyyhe 4,50 e, Antiikkiliike Fasaani
Lampetti heijastaa kynttilän valon. Suloinen Arabian kukkamaljakko tuo kesän pöydälle, 70 e, Astiataivas. kaunis koti Antiikki & Design 23. Läkkiämpäri puukahvoineen suomalaista perinteistä käsityötä, 27,50 e, Domus Classica. Heitä se sängyn viereen lattialle matoksi tai täytä se tyynyksi, 65 e, Antik Lindberg. 6. 2. Vanhasta jauhosäkistä on moneksi. Läkkipellistä valmistetun kynttilälampetin voi kiinnittää myös seinään, 19 e, Domus Classica. Emalisesta vesikannusta tulee hieno maljakko kesäkukille, 70 e, Antik Lindberg. Puinen ruukunsuojus sopii moneen tyyliin, 220 e / pari, Antik Lindberg. 3. Hinta maalattuna 590 e, puuvalmiina 399 e, Juvi-Production. Vanhan mallin mukaan valmistettu komuutti on tehty tervalepästä, leveys 55 cm, syvyys 38 cm, korkeus 85 cm. Ennen tehtiin jauhosäkitkin kauniiksi. 4. 7. 1 2 3 5 6 7 8 4 1. Vanhan tyyliseen ruutuikkunan kehykseen sijoitettu peili on uustuotantoa, mutta myös loistava askarteluidea vanhojen ikkunankehysten käyttöön, 49 e, Hyvän Mielen Puoti. 5. 8
Työ vaatii tekijältään pitkää pinnaa ja hyviä käsivoimia. Aloitin mattojen kutomisen 1960-luvulla. Mieheni Fredrik Hellström on lähtöisin Kruunupyystä, ja hänen kodissaan tehtiin kaislatöitä sodan jälkeen. › Antiikki & Design perinne elää 24. Hän punoo järvikaislasta muun muassa erilaisia koreja ja rasioita sekä kutoo mattoja. Niitä on tehty taloissa varsinkin syksyisin ja talvisin, kun kalastukselta ja maanviljelykseltä oli aikaa. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Punojalla pitää olla sisua” Järvikaisla on perinteinen Pohjanmaan rannikon käsitöiden materiaali, jonka käsittely vaatii taitoa. ”1940-luvulla poiminta alkoi nimismiehen lähtölaukauksella.” Järvikaisla poimitaan alkukesästä ennen kukintaa. Maineikkaimpia tuotteita olivat matot, joita myytiin 1800-luvulla niin Vaasan, Oulun kuin Helsinginkin toreilla. Silloin oli materiaalipula, mutta kaislaa oli tarjolla. Olen opetellut muut tekniikat pikku hiljaa seuraamalla muiden työskentelyä. Eva Hellström on yksi kaislatöiden nykyisistä taitajista. Ensimmäiset tiedot kruunupyyläisistä kaislanpunojista ovat 1700-luvulta. Kruunupyyläinen Eva Hellström on punonut kaislatöitä lähes 60 vuotta. Materiaalipulan helpottaessa kaislatuotteiden kysyntä ja tekeminen hiipuivat. Kaislojen merestä nostamisessa Eva Hellströmiä auttaa hänen pojantyttärensä yhdessä kaverinsa kanssa. Mistä olet saanut oppisi. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO K aislatöiden tekemisellä on pitkät perinteet Pohjanmaan rannikkoseudulla. – Minulla oli kansakoulussa Purmossa käsityönopettaja joka opetti neliskanttisen laukun tekemisen. Oppien kaislan käsittelyyn uskotaan tulleen laivanrakennusseuduille Pohjanlahden yli Ruotsista. Nykyisin on jälleen herännyt kiinnostusta, ja olen päässyt opettamaan taitoa uusille ihmisille. Se saa kuivua rauhassa varjossa ennen talvivarastointia. Eva Hellströmin tottuneet kädet ovat punoneet kaislaa jo lähes 60 vuotta
Björnholmfjärdin lahden kaisloissa riittää punottavaa. Punojakollega Siv Tallroth kiskoo kaislaa veneestä. Venettä ohjaa Fredrik Hellström. Antiikki & Design 25. Eva Hellström poimii kaislaa vedessä kahlaten
Lapsuutensa Kruunupyyssä asunut ystäväni Siv Tallroth on kertonut, että 1940-luvulla kaislan poiminta oli säädeltyä. Kuivumisen aikana kaisloja pöyhitään ja käännellään päivittäin homehtumisen estämiseksi, eivätkä ne saisi kastua sateessa. Esimerkiksi piirakkavuoan korin punominen alkaa siten, että ensimmäiset kaislat naulataan pyöreän muotin keskelle ristikkäin. – Yhden leipäkorin punomiseen menee 1–2 tuntia. Nykyisin täällä ei enää ole samanlaista kilpailua. – En osaa sanoa yhtä tiettyä tehtävää. Missä työsi tuloksia näkee. Kun korresta on punomatta 10 senttiä, liitän sen jatkoksi uuden. Nuijalla litistetään punottu pinta sileäksi. – Aika maksaa. Käytän apuna pikku nauloja. – Ehkä kangaspuut. – Punojalla pitää olla sisua ja pitkä pinna. Punominen jatkuu pyörittämällä alustaa ja liittämällä samalla uusia kaisloja koripunokseen. Mikä on rakkain työvälineesi. Punottavat kaislat tuodaan sisään edellisenä iltana. Muuten pinnasta voi tulla epätasainen ja laikukas. Kaisla nykäistään irti pohjassa olevasta tupestaan tai leikataan viikatteella. Merkin jälkeen merenlahdille kävi vipinä, kun poimijat keräsivät kaislat varastoon. Kaislat kootaan aluksi lautoiksi, ja niistä tehdään lyhdemäisiä nippuja, jotka uitetaan rantaan tai nostetaan veneeseen. Olen ylpeä Keski-Pohjanmaan käsija taideteollisuuden mestarikäsityöläispalkinnosta, jonka sain vuonna 2006. – Sekä punomisessa että kutomisessa aloittaminen ja lopettaminen ovat tärkeitä vaiheita. Sain kultaisen mitalin samalla kertaa kun järvikaislanpunoja Hans Holmqvist, joka on auttanut minua”Uusia hittituotteita ovat Crocsien pohjalliset.” Antiikki & Design perinne elää 26. Se alkoi nimismiehen ampumasta lähtölaukauksesta. On tärkeää olla kärsivällinen ja huolellinen. Millainen on hyvä työtila. Se poimitaan joko vedessä seisten tai veneestä. Mikä on tärkein työvaihe. Kaislat ovat vasemmalla puolellani lattialla säkissä, josta niitä on helppo ottaa. Punomisen lisäksi olen kutonut kangaspuilla paljon kaislamattoja. En tarvitse punomiseen isoa pöytää, vaan käytän pientä penkkiä, jonka edessä istun. Aamuun mennessä kaisla on pehmentynyt ja notkistunut punottavaksi. – Kaislan ulkokuivatus kestää kaksi–kolme viikkoa. – Poimimme tarvitsemamme kaislat itse merestä. Miten kauan yhden työn tekemiseen kuluu aikaa. Valitseminen vaatii tarkkuutta. Uuden kaislan tulee olla saman vahvuinen kuin kaisla, jonka jatkoksi se tulee. – Järvikaisla pitää kerätä ennen sen kukintaa eli juuri ennen juhannusta. Muotin päälle punoessa käytetään puunuijaa ja pieniä nauloja. Mistä saat kaisloja. Pyöreän piirakkavuoan korin punonta lähtee keskipisteestä ja laajenee siitä kehämäisesti ulospäin. Mikä on ollut mieleenpainuvin työsi. – Työtila ei saa olla liian kuuma, sillä muuten kaisla kuivuu liikaa. Ulkokuivatuksen jälkeen niput tuodaan sisälle ilmavaan ja kuivaan paikkaan odottamaan jatkojalostusta. Miten esineen punominen tapahtuu. Fyysistä voimaa tarvitaan kaislojen poiminnassa. Mattoihin voi sommitella kuvioita yhdistämällä kullanväristä ja vihreää kaislaa. – Esimerkiksi leipäkoria punoessa on todella tärkeää valita juuri oikean paksuisia ja värisiä kaisloja. Käsien voima kehittyy punomisessa, kun kaisloja pitää vetää ja työntää. Nelikulmaisen rasian kannen suorat ja tiukat kulmat vaativat tarkkuutta. Mikä on vaikein työvaihe. Punomisessa ei saa hosua! Mitä taitoja alallasi eniten tarvitaan. Voiko kaisloja poimia koko kesän. Kansi saa kuivahtaa mallin päällä, kunnes kaisla on taipunut muotoonsa. Leipäkori maksaa noin 10 euroa. Kauanko kaislaniput saavat kuivua. – Töitäni on ollut myynnissä muun muassa Artekissa Helsingissä, Kankurin Kammarissa Kokkolassa, Pietarsaaressa olevassa Hem slöjdensvänner-käsityöläiskaupassa sekä täällä Kruunupyyssä Ninas Handsarbete -käsityöliikkeessä. Työtä motivoi oma kiinnostus käsitöihin, ei se, että laskee tuntipalkkaa. Siistit kantit viimeistelevät esineen. Jos en puno, kudon sukkia. Ne kostutetaan muovin sisässä kevyesti sumutuspullolla. Mikä on työfilosofiasi. Halkaisijaltaan 20 cm kokoiseen, 5–6 cm korkeaan koriin menee noin 12 kaislaa, riippuen niiden laadusta. Kuinka hinta muodostuu. Minun pitää nostaa kaisla merestä, kuivata ja varastoida se, punoa esine ja myydä se. – Apuna käytetään punomisalustoja ja muotteja. Työssä pitää olla tarkka ja täsmällinen. – Ennen kaikkea hitaasti ja harkiten. Rannassa niput viedään varjoon kuivumaan ja sitkistymään. Viikon kuluttua niput nostetaan lappeeltaan pystyyn
”KAISLAT OVAT SOPIVAN NOTKEITA PUNOTTAVIKSI” 6.00 Herätys. – Harjoitus tekee mestarin. Tv:n katselua. 7.00 Menen kodin yhteydessä olevaan työhuoneeseen. 22.00 Menen nukkumaan. Alan valmistella päivällistä, jota syömme kello 17. – Punomalla. En itse tee niitä, mutta esimerkiksi ystäväni Siv Tallroth punoo pohjallisia. Antiikki & Design perinne elää 27. Eva Hellström kaislanpunoja Ruoko taipuu moneen muotoon, ja pöytäliinakin on siitä punottu. Millaisesta työtehtävästä haaveilet. Ikä painaa, mutta haluan tehdä kaislatöitä niin pitkään kuin mahdollista. Olen edellisiltana tuonut työhuoneeseen kaislanipun ja kostuttanut sen. Hittituote ovat kengänpohjalliset, joita ostetaan muovisiin Crockseihin. – Ei. Siivoilen ja järjestelen paikkoja ja aloitan lounaan valmistamisen. Kaislatöitä myy muun muassa Ninas Hand arbete, Kruunupyyntie 11, Kruunupyy, p. Aina jos on ollut jotain, mitä en ole osannut, olen kysynyt muilta punojilta. Miten pidät taitoa yllä. Nyt kaislat ovat sopivan notkeita punottavaksi. Syömme lounasta keittiössä. Maton Eva Hellström on kutonut kangaspuissa. On tärkeää, että uskaltaa kysyä. 06 834 5613. 19.00 Juomme kahvit, syömme viiliä ja voileipää. 15.00 Teen puutarhatöitä ja hoitelen kukkasia. Kaunis laukku ja pyöreä kannellinen rasia ovat Siv Tallrothin taidonnäytteitä. Ovatko työt muuttuneet ajan kuluessa. Olen ollut pitämässä työnäytöksiä muun muassa Ruotsissa, ne ovat jääneet mieleen. Siellä on myyty töitäni ympäri maailmaa tulleille asiakkaille. Olen myös iloinen pitkään jatkuneesta yhteistyöstä Artekin kanssa. Minusta olisi tärkeää, että tämä perinne säilyisi myös jälkipolville. Kiitokset artikkelin teossa mukana olleille Siv Tallrothille, Åsa Tallrothille ja Kerstin Westerlundille. Pitää vain tehdä, sillä punoessa oppii koko ajan. Syömme aamiasta yhdessä mieheni Fredrikin kanssa. 10.00 Lopetan punomisen pariksi tunniksi ja teen kotitöitä. Tekeekö joskus mieli heittää rukkaset naulaan. kin punomisen tekniikassa. Haen lehden postilaatikosta ja keitän kahvit. – En enää haaveile sen suuremmista. Kostutan työhuoneessa huomiselle kaisloja. 14.00 Kahvitauko, ja koska selkään sattuu jo, lopetan punomisen tältä päivältä. – Nykyisin punotaan muun muassa serviettitelineitä, margariinirasian suojuksia sekä piirakkavuoan koreja, jotka ovat nykyajan tarpeiden luomia uusia esineitä. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. 12.00 Palaan työhuoneeseen ja jatkan punomista. Avaan radion ja otan esille tarvittavat työvälineet, eli muotin ja punomisalustan
Alvar Aalto suunnitteli New Yorkin maailmannäyttelyyn 1939 vanerista ja puurimoista rakennetun Revontuliseinän. Se esitteli Suomen modernina kansakuntana, ja siitä tuli näyttelyn vetonauloja. Ku va Ei no M äk in en / A lv ar A al to -m us eo Antiikki & Design 28
Se oli ensimmäinen funktionalistiseen tyyliin toteutettu kokonaisuus Suomessa. Suuret näyttelyt HAMissa ja Ateneumissa kertovat, millaista modernia, edistyksellistä ja luonnonläheistä kuvaa nuori valtio loi itsestään kansainvälisillä näyttämöillä. Pariisissa 1900 pidetty maailmannäyttely oli väkevä osoitus Suomen kansallisesta ja omaehtoisesta kulttuurista. Oma menestyksekäs linja hahmottui funktionalismin myötä muutamaa vuotta myöhemmin, kun Alvar Aalto ja Erik Bryggman piirsivät vuoden 1929 Turun messujen näyttelyarkkitehtuurin. Itsenäistyneen valtion ensimmäiseen mittavaan kansainväliseen esittäytymiseen, Pariisin vuoden 1925 maailmannäyttelyyn, lähdettiin rinta rottingilla. Ku va H an na Ku ko re lli / H A M › Antiikki & Design 29. Sinne lähetettiin monumentaaliasia töitä, kuten Laila Pullisen kupariveistos Aurinko tunturissa ja Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin tekstiiliteos Metsä. design Raikas tuulahdus maalta Taideteollisuudesta tuli tärkeä Suomi-kuvan edistäjä 1930–50-luvuilla. MODERNISMI OLI luonnostaan kansainvälinen liike. Funktionalismista tuli johtava arkkitehtuurisuuntaus 1930-luvun Suomessa, ja sen ottivat omakseen myös monet muut nuoret eurooppalaiset valtiot, kuten Puola, Tšekkoslovakia ja Unkari. ANTTI KAIJALAINEN S uomi-kuvan tietoinen rakentaminen alkoi jo silloin, kun Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Aallon suunnitteleman, Otto Korhosen johtaman Huonekaluja Rakennustyötehtaan valmistaman kolmijalkaisen jakkaran kestävyyttä testattiin heittelemällä sitä lattialle. Näyttelyesineistö oli kuitenkin jäänyt ajan muotivirtauksista jälkeen, eikä huomioarvo ollut häävi. Funktionalismia markkinoitiin myös tieteellisenä tyylinä, mutta esimerkiksi moni Alvar Aallon huonekalu on syntynyt enemmän käytännön tekemisestä kuin tarkasta etukäteissuunnittelusta. Ensimmäisen sortokauden ajan kansallisromanttinen paviljonki sai Akseli Gallen-Kallelan johdolla paljon kaivattua kansainvälistä huomiota. Vanha maailma haluttiin jättää taakse. Siihen liittyi usko tasa-arvoon, edistykseen ja uudistamiseen. Miten suomalaiset sitten esittelivät noSuomalaisen modernismin viimeinen ponnistus oli vuoden 1967 Montrealin maailmannäyttely
Aino Marsio-Aalto suunnitteli Karhula-Iittalan kilpailuun 1932 Bölgeblick-puristelasisarjan, joka oli Suomen ensimmäinen modernistisen ja rationaalisen ihanteen mukainen lasisarja. Ku va Se rg io U rb in a / D es ig nm us eo Ku va A rt ek / A lv ar A al to -m us eo Ku va M ai ja H ol m a / A lv ar A al to -m us eo Ku va Tu ru n ka up un gi n ta id ek ok oe lm a / Tu ru n m us eo ke sk us / W äi nö A al to se n ar ki st o Antiikki & Design 30. Vuonna 1935 perustettu Artek oli modernismin airut Suomessa. design Jorma Suhonen oli 1930-luvulla julistetaiteen edelläkävijöitä Suomessa. Yrityksen päätavoite oli markkinoida ja myydä Alvar Aallon huonekaluja. Wäinö Aaltosen Suomen neidon (1929) lähettämistä New Yorkiin 1939 vastustettiin säädyttömyyden vuoksi, mutta teos valittiin näyttelyn kauneimmaksi. Tourists’ Fair and Shipping Exhibition Helsinki -juliste, 1936. Se on edelleen Iittalan tuotannossa Aino-nimellä
design New Yorkiin perustettiin vuonna 1948 Finland House edistämään Amerikan-vientiä. Tilan suunnitteli Aarne Ervi. Milanon vuoden 1933 triennaalissa ei vielä päästy yksimielisyyteen, esitelläänkö käsityövaltaisesti tehtyjä vai teollisesti valmistettuja esineitä. Ku va A rk ki te ht uu ri m us eo / A rn e Er vi n ko ko el m a › Antiikki & Design 31. Aallon puu oli vaihtoehto metalliselle modernismille. Le Corbusier piti puuta myös mielikuvitusta ruokkivana. Suomi sai kuitenkin kansainvälistä näkyvyyttä juuri muotoilun ansiosta. Modernistien mielestä Suomi hukkasi tilaisuuden antaa itsestään kuvan nykyaikaisena, tehokkaana yhteiskuntana. ALVAR AALLON kansainvälinen ura aukesi kunnolla vuonna 1933 Lontoossa Fortnum & Mason -tavaratalossa pidetyssä myyntinäyttelyssä. Italialaiset toimittajat kuitenkin kiittivät Alvar Aallon ja Werner Westin huonekaluja eksoottisen loimukoivun käytöstä sekä suunnittelijan ja puuseppien yhteistyöstä. Kun kansainvälinen modernismi, International Style, suosi koneajan materiaaleja, terästä ja bakeliittia, puu saattoi näyttäytyä modernismin johtohahmolle yllättävänä ja kiehtovana. Tässä ajan hengessä Suomi valmistautui Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyyn paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Mukana oli myös Westin huonekaluja, Enson tapetteja, Tornatorin puisia lasten rakennuspalikoita ja Aino MarsioAallon lasiastioita, mutta tähtinä loistivat Alvar Aallon taivutetusta vanerista valmistetut huonekalut. Kuva esittelee Paavo Tynellin valaisimien näyttelyä vuonna 1952. Näyttelyn esineistä kirjoitettiin, että niissä oli raikas tuulahdus maalta, kukkakedoilta ja metsistä. Maineikas arkkitehti ja muotoilija Le Corbusier vieraili Suomen osastolla ja kiinnitti huomionsa puun teemalliseen käyttöön. peasti omaksuttua modernismia. Teollisuuspiirit tosin olivat tyytymättömiä Aallon ratkaisuihin antaa tilaa taiteelle ja taideteollisuudelle teollisuuden kustannuksella. Lopulta näytteillä oli molempia ja osaston yleisilme sekava. Taloudellisesti onnistunut näyttely nosti Aallon yhdeksi modernismin johtohahmoksi maailmalla ja vaikutti myös Artekin perustamiseen 1935. Paviljongin suunnitteli jälleen Alvar Aalto, jota kiitettiin osaston kokonaisvaltaisesta, yhtenäisestä ilmeestä. Suomalaisen muotoilun ominaispiirteille, luonnonläheisyydelle ja käytännöllisyydelle, oli herätty. Tunnustusta annettiin myös niiden tarkoituksenmukaisuudesta jokapäiväisessä käytössä. Hänestä puu oli inhimillistä, kaunista ja luonnollista, ja sitä oli hauska koskea. 1930-luvun länsimaisen sivistysvaltion ihanteisiin sopi taideteollisuuden pyrkimys luoda sekä kauniita että tarkoituksenmukaisia esineitä
Matti Pietisen kuvassa vuodelta 1955 kohtaavat näyttelijä Heidi Krohn ja Timo Sarpanevan muotoilema Orkidea-maljakko. design Pietisen valokuvaamo oli tärkeä Suomi-kuvan luoja. Sama kuva on myös Modernia elämää -näyttelyjulkaisun kannessa. Antiikki & Design 32. Ku va Su om en va lo ku va ta it ee n m us eo
Menestys tuotti kotimaassa uusia muotoilijoita ja teollisuuden työpaikkoja. design AMERIKAN VALLOITUS alkoi juuri ennen talvisotaa. Aarne Ervi suunnitteli sinne puuhun perustuneen sisustuksen apunaan Lasse Ollinkari ja Helvi Mether-Borgström. Kansainvälisessä lehdistössä kirjoitettiin suomalaisesta taideteollisuudesta ja samalla koko maasta enemmän kuin koskaan ennen. Artekin, Arabian ja lasitehtaiden yhteistyö muotoilijoiden kanssa tuotti poikkeuksellisen runsaan ja laadukkaan sadon. Alvar Aalto ja Aino Marsio-Aalto suunnittelivat Suomen osaston New Yorkin maailmannäyttelyyn 1939. Silti moni patruuna oli jälleen tyytymätön teollisuuden vähäiseen näkyvyyteen, ehkä juuri viitteellisen – modernistisen – näyttelyarkkitehtuurin takia. Osasto saikin paljon huomiota osakseen. Miten se onnistui. Suomen vahvuuksiksi luettiin sekä pelkistävä yksinkertainen muotokieli että vahva mielikuvitus. VALOKUVILLA PAIKATTIIN materiaalipulan takia takkuillutta vientiä. He luottivat viitteelliseen ja symboliseen esitystapaan. Sam Vannin Contrapunctus, 1959, oli ensimmäinen abstrakti maalaus, joka voitti avoimen, julkisesti rahoitetun taidekilpailun. Suomi oli 1950-luvulla muotoilun mallimaa. Kun suomalaisten arkkitehtien joukko matkusti Saksaan 1943 tutustumaan stadardisointiin, Aalto piti matkan lopuksi illallisilla puheen, jossa totesi: ”Me suomalaiset emme ole natseja, emmekä bolsevikkeja vaan olemme metsäapinoita eskimoitten maasta.” KUN SODAN AIKANA ensimmäinen suomalaista muotoilua laajasti esittelevä näyttely pidettiin Ruotsissa, kriitikko Gotthard Johansson ylisti jälleen Suomen taideteollisuuden tuoreutta ja ilmaisuvoimaa, nerokasta yksinkertaisuutta, karuuden ja loisteliaisuuden liittoa. Niitä tilattiin suuriin rakennuskohteisiin, kuten hotelleihin ja ravintoloihin. ”Modernismi oli läntisen markkinatalou› Suomessa maalaustaide modernisoitui hitaammin kuin esinemuotoilu. Muutamaa vuotta myöhemmin Alvar Aalto antoi varsin erikoisen lausunnon modernista Suomesta. Katselmus järjestettiin Kansallismuseossa Tukholmassa 1941, ja ilmassa oli paljon myötätuntoa sotaa käyvää Suomea kohtaan. Tärkeä kohde oli Yhdysvallat, ja New Yorkin Manhattanille avattiin suomalaista vientiä tukeva ”kulttuuritalo” Finland House 1948. Kuviin oli ladattu suomalaisia hyveitä: luonnonläheisyys, vähäeleisyys, käytännöllisyys, ahkeruus, puhtaus, uudistusmielisyys, elinvoimaisuus, osaaminen. SUOMALAISEN MUOTOILUN kulta-aika huipentui vuosien 1951 ja 1954 Milanon triennaaleissa. Läpimurto vaati myös aktiivista tiedotusta ja markkinointia. Sodan kynnyksellä oleva Suomi halusi New Yorkissa korostaa olevansa itsenäinen ja moderni kansakunta. Ruotsalainen kriitikko Gotthard Johansson kirjoitti Svenska Dagbladetiin Suomen osastosta: ”Jokainen, joka on astunut jalallaan Suomen paviljonkiin, on saanut mukaansa Suomen tuoksua elinikäiseksi muistokseen, eikä mikään puuteollisuuden mainos voisi olla tehokkaampi kuin tämä arkkitehtoninen runo.” Johansson viittaa Aallon suunnittelemaan vanerista ja puurimoista rakennettuun lavastukseen, luonnonmuodot mieleen tuovaan Revontuliseinään. Maamme design vahvisti asemaansa osana skandinaavista muotoilua mutta samalla siitä erottuvana. Ku va H an na Ku ko re lli / H A M Antiikki & Design 33. Valokuvat auttoivat, kun materiaaleista oli pulaa. Sodan jälkeen Suomi halusi vielä voimallisemmin edistää vientiä muotoilulla. Kun 1920-luvulla Suomi urheiltiin maailmankartalle, 1950-luvulla se muotoiltiin sinne. Niillä rakennettiin kuvaa Suomesta edistyksellisenä, länsimaisena hyvinvointivaltiona. Pietisen valokuvaamon taiteellisesti kunnianhimoisilla valokuvilla oli lopulta jopa suurempi merkitys Suomi-mielikuvien luomisessa kuin itse esineillä. Finland House teki Yhdysvalloissa tunnetuksi Paavo Tynellin suunnittelemat ja Taito Oy:n valmistamat messinkivalaisimet. Täällä osattiin 1930–50-luvulla yhdistää taide ja teollisuus oman näköiseksi taideteol lisuudeksi ehkä paremmin kuin missään muualla. Yksittäisiä esineitä tärkeämpää oli kokonaisuus ja elämyksellisyys. Helsingin suomenkieliseen työväenopistoon tehty yli nelimetrinen teos kuvaa kaaoksen järjestymistä, ja se on kuin vertauskuva Suomen jälleenrakentamisen ajasta
Kuva HAMin Modernia elämää -näyttelystä. Marimekon vaatteiden käytännöllisyys iski amerikkalaisiin, ja niistä kirjoitettiin älymystön univormuna. 40 osaa / 260 e, Bukowskis. Timo Aallon maalaukset ovat 1960luvulta. Antiikki & Design 34. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis. Rationaalisen suunnittelun rinnalla eli myös runollisempi taideteollisuus, josta Aune Siimeksen Arabialle 1950-luvulla suunnittelema posliinimalja on hyvä esimerkki. Iittalan valmistamia laseja käytettiin New Yorkin -lennoilla. Ku va H an na Ku ko re lli / H A M Ku va A ar ne Pi et in en / D es ig nm us eo Luontoihmisenä maailmalla tunnettu Tapio Wirkkala suunnitteli Ultima Thule -lasisarjan Finnairille 1968. Antti Nurmesniemen saunajakkarassa yhdistyvät perinteet ja moderni muoto. design Olympiavuonna 1952 Helsinkiin valmistunut Viljo Revellin ja Keijo Petäjän Palace oli ikkuna suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun
Mielikuvaan Suomesta liitettiin aitous ja asiallisuus. Muita laatusanoja olivat asiallisuus ja puhtaus. Tapio Wirkkala tunnettiin maailmalla ”luontoihmisenä”, joka ammensi juurevat muotonsa milloin sienimetsästä (Kantarelli), milloin Lapista (Ultima Thule). design den arvomaailmaa. Yhdeksänmetrisessä teoksessa on kaksi miljoonaa keramiikkahelmeä. Kuten aiemminkin, innoittajana oli suomalainen luonto. Antiikki & Design 35. Suomalainen koruton mutta tyylikäs muotokieli osui eurooppalaisten modernismille myönteisten kriitikoiden makuun. Puu huonekalujen materiaa lina oli pohjoinen ja luonnonmukainen – inhimillisenäkin pidetty – vastaus kansainvälisen modernismin ankaralle koneestetiikalle teräsputkikalusteineen. Ku va M au ri J. asti, www.hamhelsinki.fi. ALVAR AALTO – Taide ja moderni muoto -näyttely Ateneumissa kertoo, kuinka Aallon orgaanien muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa modernismin kuvataiteen kanssa. Timo Sarpanevan suunnittelemalla osastolla teokset olivat monumentaalisia: Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin yli 40 neliömetrin tekstiiliteos Metsä, Laila Pullisen räjäyttämällä syntynyt kupariveistos Aurinko tunturissa, Birger Kaipiaisen Orvokkimeri, johon oli upotettu kaksi miljoonaa keramiikkahelmeä, Tapio Wirkkalan yhdeksän metriä leveä lentovanerista tehty Ultima Thule ja Timo Sarpanevan yli neljästäsadasta lasiosasta rakennettu Ahtojää. Suomalaisen muotoilun kulta-ajan viiLähteet: HAMin näyttelyjulkaisu Modernia elämää – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys (Parvs 2017) ja Pekka Suhonen: Ei vain muodon vuoksi (Otava 2000). Näyttely on esillä Helsingin taidemuseo HAMissa 30.7. Suomen ’mitalisaalis’ Milanon 1950-luvun triennaaleissa oli ällistyksensekaisen ylpeyden aihe, ja siitä tuli heti myös markkinointivaltti”, kirjoittaa Harri Kalha HAMin Modernia elämää! -näyttelyjulkaisussa. Ka le va / Ta m pe re en ta id em us eo Birger Kaipiaisen Orvokkimeri osallistui Montrealin maailmannäyttelyyn 1967. Esillä on Aallon muotoilua ja arkkitehtuuria pienoiskoossa, valokuvia sekä modernismin mestareiden teoksia 24.9. meinen suuri voimanponnistus oli Montrealin maailmannäyttely 1967. asti, www.ateneum.fi. MODERNISMI NÄYTTELYISSÄ MODERNIA ELÄMÄÄ – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys -näyttelyssä viisi suomalaista museota (Alvar Aalto -museo, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, HAM ja Suomen valokuvataiteen museo) esittelevät, kuinka arkkitehtuuri, muotoilu, kuvataide ja valokuva rakensivat modernia, kansainvälistä Suomea vuosina 1917–68. Alvar Aallon Savoy-vaasin muodossa voi nähdä ylhäältä kuvatun järven ääriviivat. Teokset esittelivät Suomen teollisuuden pääaloja – lasi-, metalli-, keramiikkaja metsäteollisuutta – aikaisempaa painokkaammin, mutta samalla ne olivat täysiveristä taidetta ja muotoilua. SUOMI ESITTÄYTYI kansainvälisissä näyttelyissä tuhansien järvien ja loputtomien metsien maana. Muotoilun kautta Suomeen liitettiin aitous, ja sellaisena kansainväliset kriitikotkin kokivat Tapio Wirkkalan rakentaman vuoden 1951 Milanon triennaaliosaston
Seinällä on etualalla kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelemia Keinumorsian-seinälautasia, jotka tulivat tuotantoon 1924, sitten muun muassa Kerttu Suvanto-Vaajakallion reliefejä, lattialla on suuria Kupittaan ruukkuja. Näkymä eteisestä kohti tvja kokoelmahuonetta kertoo keräilykohteen. Antiikki & Design 36
Kokoelma on yksi Suomen laajimmista. Niistä Reko Leino aloitti keräilemisen 70-luvun puolivälissä, ja nyt hän hieman harmittelee, ettei niitä tullut hankittua enempää. Kupittaan Saven lampunvarjostin on Irja tai Helmi Suovan maalaama. Pirjo Leinolla on käsissä Kupittaan maljakko, johon hän ihastui jo nuorena myyjäisissä. Kupittaan Saven viehätys kuitenkin voitti, ja siitä tuli pääkohde. Hämmästyttävä määrä keramiikkaa on mahtunut esille kauniisti. Kupittaan Saven maljakoita on kertynyt noin 800, ja kaikkiaan Kupittaan Saven Antiikki & Design 37. Olohuoneessa taas tajuaa, että myös seinäkelloja ja Turun kristallin kattokruunuja on enemmän kuin tavallisessa kodissa. keräilijä ”Maljakosta se alkoi” Vierailu Reko ja Pirjo Leinon kotona Turussa on oppitunti siitä, kuinka monimuotoista Kupittaan Savi voi olla. Hän kerää kotikaupunkinsa omaa keramiikkaa, turkulaisen vuosina 1921–69 toimineen Kupittaan Saven tuotantoa. – Kaveri oli saanut kyltin tehtaan seinältä, ja sain ostaa sen häneltä, Reko Leino kertoo. Kupittaan Saviosakeyhtiö Turku puh 2608. Kotikaupungin keramiikan keräily alkoi yhden maljakon huutamisesta, nyt esineitä on yli 2 000. ARJA MAUNUKSELA KUVAT KATRI LEHTOLA K ylttiä ei huomaa ensimmäiseksi, vaan vasta kun katse ehtii kiertää Reko ja Pirjo Leinon kerrostaloasunnon eteisessä ympäri, seinälautasten, reliefien, ruukkujen ja figuureja täynnä olevan hyllyn kautta oven päälle. – Se lähti yhdestä maljakosta, kun olimme huutokaupassa Rymättylässä kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ostoksilla on kuljettu yhdessä, ja Pirjo Leino löytää esineille kotoa paikat. › PARISKUNNAN VARSINAINEN keräilijä on Reko Leino, mutta puolison tärkeä osuus tulee keskustellessa vähitellen esiin. Sen jälkeen maljakoista ei ole ollut pulaa. Kupittaan Saven tiilistä ehdittiin rakentaa esimerkiksi Helsingin postitalo 1938. Tehdas meni konkurssiin, kun uusi elementtirakennustekniikka vähensi tiilien kysyntää. – Minä en ole keräilijätyyppiä, mutta olen aina tykännyt Kupittaan Saven esineistä, Pirjo Leino sanoo. Pirjo piti siitä ja sanoi, että meillä ei ole maljakoita, Reko Leino muistelee. Siitä keräily alkoi. Vitriineissä on myös parvi Oiva Toikan lasilintuja. Veljesten Kaarlo, Olavi ja Kalervo Koposen johtaman Kupittaan Saven päätuote olivat tiilet, vaikka nykyään nimi tunnetaankin sivutuotteesta, käyttöja koristekeramiikasta. Reko Leino pitelee ensimmäistä huutamaansa maljakkoa. Kupittaan Savi hyödynsi Aurajoen rannan saviesiintymää, jota käytti jo vuonna 1755 samalla paikalla toiminut Koroisten tiilitehdas. Hyllyillä on maljakoita väreittäin järjestettynä
Tehtaan tiiliä leimattiin muun muassa Piispa Henrik -leimasimella. Paperilappu liittyy tehtaan luettelonumerointiin. Käsin muovailtu pää on Mäkisen uniikki pienoisveistos. Viljo Mäkinen on Reko Leinon suosikki Kupittaan Saven taiteilijoista. Antiikki & Design 38. Kupittaan tuotantoa ei ole merkitty yhtenäisesti. Piippukoristeinen rasia edustaa Kupittaan alkuaikoja, jolloin vaikutteita otettiin eri tyyleistä. Pieniä eläinfiguureja löytyy monista suomalaiskodeista. Makaava kauris on todennäköisesti Anja Salonen-Rantasen suunnittelema. keräilijä Humoristiset ihmishahmot ovat tyypillisiä Kupittaalle. Master-vaatturin tekijästä ei ole tietoa, parturi on mahdollisesti Viljo Mäkisen. Terrierit on tehty Sidoste-Sukalle, jonka mainoksista tuttuja hahmoja ne ovat. Piippu on tehty Merikiito Oy:lle. Puretun tehtaan seinältä pelastettu kyltti on saanut uuden kodin Leinojen ulko-oven päältä. Kultaisia ja hopeisia Piispa Henrik -tarroja käytettiin 1950–60-luvuilla. Kannut ja maljakot hyllyllä edustavat Kupittaan sodanjälkeisen ajan kodikasta arkitavaraa
Kun Reko Leinon Kupittaa-keräily pääsi vauhtiin, aluksi kelpasi melkein kaikki. Hän muistaa Kupittaan Saven maljakon jo lapsuudenkodistaan. Kaikista ei kuitenkaan voi olla varma, Reko Leino sanoo. Ehkä hänen työpöydältään, kun tehdasta tyhjennettiin. Jossain vaiheessa keskityin figuureihin ja patsaisiin. Toisia on tehty vähemmän, ja on myös yritysten liikelahjoiksi tilaamia hahmoja, joita ei ole ollut myynnissä. Laine oli tehtaan taiteellinen johtaja vuosina 1969–64. – Sitä ei tiedetä, mistä ne ovat peräisin. JOS EI TIETÄISI, voisi luulla että Leinojen kotona on monen valmistajan keramiikkaa, niin eri tyylisiä esineet ovat, art decosta kansanomaisuuteen ja kotoisasta koristeellisuudesta pelkistettyyn modernismiin. Ystäväni on käynyt siellä kopioimassa niitä minulle, Reko Leino kertoo. – Kupittaan esineitä voi joskus sekoittaa Turun Kaakelitehtaan tai espoolaisen Keran tuotantoon, maljakoita myös Arabiaan. Hyvä esimerkki tutkimattomasta aineistosta on suuri pahvikansio, joka tuotiin Leinoille siksi, että heillä on muutenkin Kupittaata. Josef Manuelin eläinhahmot muistuttavat Kupittaan eläimiä, mutta hänellä oli oma yritys Studio Keramos. – Joka aamu lähdemme kiertämään 2–3 paikkaa, ja samalla tapaamme kavereita. Kupittaan erilaisia esineitä yhdistääkin juuri materiaali: tehdas käytti punasavea ja fajanssia, jotka sopivat vähemmän pienipiirteiseen muotoiluun kuin esimerkiksi Arabialle tyypillisempi posliini. Harrastusta saa jatkamaan myös sen sosiaal isuus. keräilijä esineitä oli yli 2 000, kun Leinot lopettivat niiden laskemisen. – Siellä voi olla esineitä, joita monet eivät tunne. – Myöhemmin olen ostanut seinälautasia, koska niille on ollut parhaiten tilaa. Löytöjen mahdollisuus on nyt kirpputoreilla. Vaikka mitään merkintöjä ei olisi, pohjan hionnasta ja sieltä näkyvästä massasta voi tunnistaa. – Eläimetkin ovat söpöjä ja hauskoja. Nykyään metsästän kokoelmasta puuttuvia figuureja, joita ovat esimerkiksi hääpari ja kuulantyöntäjä. Aiemmin he kiersivät paljon huutokauppoja, mutta niissä on Kupittaalta nykyään lähinnä kalleimpia esineitä. Toinen Kupittaan tuotantoa yhdistävä tekijä on käsinmaalaus, siirtokuvia ei käytetty. Leikin lapsena Kupittaan norsulla, ja kun keräilyn alettua muistin sen, löysin sen tyttären lelujen joukosta, hän kertoo. – Tehtaan luettelot on lahjoitettu Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKAan Mikkeliin. Tunnistusta vaikeuttaa sekin, että Kupittaan Savea ei ole paljoa tutkittu. Leimoja tai signeerauksia ei aina ole ollenkaan. Sen hinta on yleensä 150 euroa, Reko Leino kertoo. Mistä keräilijä tunnistaa Kupittaan Saven. Lempitaiteilijani on Viljo Mäkinen, kuvanveistäjä, joka sai tehdä Kupittaan tehtaalla uniikkia taidekeramiikkaa, hän kertoo. VAIKKA OSTAMINEN on jo vähentynyt, keräily on yhä Leinoille elämäntapa. IHASTUKSELLA HUUTOKAUPAN maljakkoon oli juurensa Pirjo Leinon nuoruudessa. Myös maustehyllyjen päällä olevat esineet ovat Kupittaan tuotantoa, samoin lampunjalka, jonka on suunnitellut Viljo Mäkinen. Se Kupittaan puutyöosastolla valmistettiin keramiikkaan yhdistettäviä tuotteita, kuten maustehyllyjä, jotka ovat Orvokki ”Okki” Laineen 1960-luvun modernia designia. › ”Joka aamu lähdemme kiertämään kipputoreja.” Antiikki & Design 39. – Vuosikymmenien aikana oppii, kun esineitä pitää kädessä. Joitakin esineitä on tehty massoittain, niin kuin Kupittaan ehkä tunnetuinta figuuria, pesusoikkoon nojailevaa pariskuntaa Mattia ja Maijaa. Viimeisin hieno löytöni oli Viljo Mäkisen suurikokoinen lintumaljakko 5 eurolla kierrätyskeskuksesta. Kansiossa on Orvokki ”Okki” Laineen luonnoksia, kauniita akvarelleja. – Ostin ensin laidasta laitaan
Laila Zinkin töiden hinnat ovat nyt nousussa. Antiikki & Design 40. – Sielläkin meillä on paljon tavaraa, mutta keramiikka on lähinnä Arabiaa, Pirjo Leino tunnustaa. Muuttokin olisi hankalaa, kun seiniin pitäisi taas porata reikiä kaikelle ripustettavalle. Myös maljakko on alkuajan tuotantoa. Tyttö-niminen figuuri, numero 174, oli Kupittaan Saven kuvastossa jo 1921. VINKIT ALOITTELIJALLE KUPITTAAN SAVESTA saa kokoelmia moneen makuun. Leinot eivät tiedä, mitä kokoelmalle tapahtuu heidän jälkeensä, sillä tytär ei ole siitä innostunut. TAVALLISIMPIEN esineiden hinnat ovat muutamasta eurosta muutamaan kymppiin, harvinaiset tai suositut maksavat 100 eurosta ylöspäin. – Ihmettelen sitä, ettei Turun kaupunki ole kiinnostunut perustamaan Kupittaan Savi -museota, Reko Leino sanoo. Mutta ei heidän elämänsä sentään pelkkää Kupittaan Savea ole. Valitse tyyli, esinetyyppi, väri tai suunnittelija, josta pidät. Eniten sekä tarjontaa että kysyntää on Turun seudulla. Laila Zink työskenteli Kupittaan Savella 1947–65. HYVÄ LÄHDETEOS on Tuula Salakarin ja Harri Kalhan Keräilijän aarteet – Kupittaan Savi (WSOY 2011). Leinoilla on niitä asetelmana television yllä. Kesällä he viettävät paljon aikaa siirtolapuutarhamökillään. Toistaiseksi pariskunta jatkaa asumista kokoelman kanssa. ETSIÄ voi vanhan tavaran liikkeistä, messuilta, huutokaupoista ja netistä, mutta edullisimmat löydöt ovat yleensä kirpputoreilla. keräilijä on oma maailmansa, ei sinne osaa olla menemättä. Hänen tyylitellyt naishahmonsa 1950–60-luvuilta ovat parhaillaan suosittuja. Nyt nousussa on esimerkiksi Laila Zink. He olisivat tyytyväisiä, jos aarteet päätyisivät esille julkiseen kokoelmaan
Viljo Mäkisen suunnitteleman lintumaljakon on maalannut Esko Akkola, signeeraus EA. Kerttu-Suvanto-Vaajakallion norsu, takana Hendrik Cornelius van Riemsdijkin maljakon mallikappale, signeeraus hcvr/59, ja oikealla Irja Suovan maljakko. Okki Laineen akvarelliluonnoksessa on todennäköisesti toteutumaton suklaarasia. Kupittaalla on tehty mitä erilaisimpia eläimiä, kuten nämä kissa ja lintu. Laila Zinkin maljakon muoto noudattelee kuvan ihmishahmon asentoa. Viereisen kuvan maljakon pohjassa näkyy Irja Suovan IS-monogrammi sekä Made in Finland -massaleima, jota käytettiin 1930-luvulla. Ne on maalattu vihreän sävyllä ja tyylillä, joka on tunnusomainen Kupittaalla työskennelleille sisaruksille. Geometrisesti koristetut maljakot ovat Kupittaan 1960-luvun tuotantoa. Antiikki & Design 41. keräilijä Mosaiikkilaatat ovat Irja tai Helmi Suovan töitä. Kauniit kannelliset keramiikkapurkit ovat Laila Zinkin suunnittelemia
sisustuksen 100 vuotta Monopoli Turussa Carin Bryggman perusti ensimmäisenä naisena Suomessa oman sisustusarkkitehtuuritoimiston vuonna 1949. Turun linnan kuningattaren salin valaisimet. Carin Bryggman suunnitteli kenkäkaupat Turkuun Arvo Koski Oy:lle, Lindfors et Kumppaneille, Kenkä Oy:lle ja Korko Oy:lle. SUSANNA AALTONEN C arin Bryggman (1920–93) oli arkkitehti Erik Bryggmanin tytär, ja Turku oli hänen kotikaupunkinsa, jossa isän kädenjälki näkyy. Ku va Es ko A ht i / Tu ru n m us eo ke sk us Ku va Tu ru n m us eo ke sk us Ku va Tu ru n m us eo ke sk us Ku va A ar ne Pi et in en / Tu ru n m us eo ke sk us Ku va Tu ru n m us eo ke sk us Sarja esittelee suomalaisia sisustusarkkitehteja Sisustusarkkitehdin työnkuvasta suhteessa arkkitehteihin hän totesi: ”Vaikka arvostan arkkitehteja hirveästi, niin kyllä siinä on sellainen vaikeus. Linnassa on yhä käytössä Bryggmanin suunnittelemia valaisimia ja moderneja huonekaluja. Hänestä tuli Turun yksityisten ja julkisten tilojen sisustaja vuosikymmeniksi. Siellä hän työskenteli arkkitehtitoimistoissa, ja hänestä tuli moderni, itsensä elättävä nainen. Ravintola Itämeri ja Hotelli Maakunta ovat esimerkkejä töistä, jotka siirtyivät isän Antiikki & Design 42. Ilo kasvot kaunistaapi, juhla arkisen elämän oli Bryggmanin ideoima Itämeri-ravintolan uusi tunnus. Tärkeimpiä töitä oli Turun linna. Carin Bryggmanin Ravintola Itämeren sisustussuunnitelma. Vain opiskeluvuotensa Carin Bryggman vietti Helsingissä ja valmistumisensa jälkeiset kolme vuotta Ruotsissa. Se sujuu, kun tottelee heitä, mutta ei saa toteuttaa itseään.” Hän alkoi varhain työskennellä myös isänsä kanssa: aluksi avustajana ja lopulta yksin sisustuksista vastaten. Kuvassa on jokin hänen kenkäkauppasisustuksistaan. Vuoden 1950 Taideteollisuusnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa oli esillä Bryggmanin huonekaluja, muun muassa SAB-tuoleja
Kuningattaren salin lasikuvut olivat suurimpia Iittalan lasitehtaalla puhaltamalla tehtyjä lasitöitä. CARIN BRYGGMAN OLI ennen kaikkea tilojen ja uniikkien kalusteiden suunnittelija, jonka töitä ei juuri löydy sarjatuotantona. Työ oli Carin Bryggmanille kaikki kaikessa. Bryggman käytti valaisimissa lasia, kuparia ja tummennettua messinkiä ja eteishallissa muovia valoa pehmentämässä. Molemmat sijaitsivat Alvar Aallon funktionalistisessa Lounais-Suomen Maalaistentalossa, ja niitä sisustettiin 1949–70. Siellä hän vietti heinäkuut. Erik Bryggmanin piirtämistä taloista Carin Bryggman sisusti muun muassa Åbo Akademin oppilasasuntolan Studentkårenin ja Turun Yliopiston oppilaskunnan talon. Bryggmanin ainoa harrastus oli lapsuudesta periytynyt kesäpaikka Kulhon saaressa. Isän kuoltua 1955 Carin Bryggman vei loppuun tämän kesken jääneet projektit: Lohjan siunauskappelin ja Puistolan (nykyisin Honkanummen) siunauskappelin. Niihin Bryggman suunnitteli myös modernit huonekalut. Hieno yksittäinen esimerkki on Taideteollisuusnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa 1950 esitelty SAB-tuoli, joka oli saanut selvästi vaikutteita Eero Saarisen Womb-tuolista. Bryggmanin turkulainen asiakaskunta oli moninainen. Televisiota ei ollut, ja kirjastossakin oli vain ammattikirjallisuutta. • Työskenteli Ruotsissa arkkitehtien Albin Stark, Nils Ahrbom&Helge Zimdahl sekä Sture Frölen toimistoissa 1945–1948. Valtion taiteilijaeläke 1989. TURUN LINNA oli pitkäaikaisin ja historiallisesti arvokkain Bryggmanin työ. Esimerkiksi 1950-luvun alussa Bryggman suunnitteli Kupittaan Saven tehtaalle konttori-, kokouslaboratorioja keramiikkanäyttelytiloja sekä tehtaan johtajan, insinööri Olavi Koposen kodin. Bryggmanin huonekalut ovat kauniita aikakautensa edustajia, mutta eivät kovin omaperäisiä. Yksityisissä tilaajissa oli paljon oli korkeasti koulutettuja miehiä, kuten lääkäreitä, tuomareita ja agronomeja, joille koti oli myös edustamisen paikka. Bryggman vaikutti sisustuksen pienimpiinkin yksityiskohtiin, kuten astioiden ja pöytäliinojen valitsemiseen. • Perusti oman toimiston Turkuun 1949. sisustuksen 100 vuotta CARIN BRYGGMAN • Syntyi Helsingissä 1920, perhe muutti Turkuun 1923. • Avioliitossa 1952–61 turkulaisen taiteilijan Uolevi Nuotion kanssa, piti tyttönimensä. Turun linnan juhlallisia avajaisia vietettiin vuonna 1961. Joskus sama asiakas tilasi suunnitelmia sekä yrityksen tiloihin että kotiin. Se kuuluu elämään.” Antiikki & Design 43. Hän asui lapsuudenkodissaan, jonka yhteydessä oli toimisto. • SIO ry:n kunniajäsen 1986. Ku va Yh ty ne it te n ku va to im is to / Fo to N ou si ai ne n / Tu ru n m us eo ke sk us piirustuspöydältä pikkuhiljaa tyttärelle. Hänen kalusteitaan valmisti muun muassa turkulainen huonekalutehdas Boman. • Valmistui Taideteollisesta Keskuskoulusta 1944. Omien sanojensa mukaan hän oli ”Turun Bryggman -poliisi”. Jatkosodassa pommitetun linnan sisustaminen alkoi 1949. Matkat Euroopassa olivat opintomatkoja tai yhdistettyjä lomaja työmatkoja. Carin Bryggman työpöytänsä ääressä 1960-luvun alussa. Vaikka Carin Bryggman oli elämänsä loppuun Turussa tunnettu alansa auktoriteetti, hän suhtautui työhönsä käytännönläheisesti: ”Kirjallisuus säilyy ja musiikki säilyy, mutta tämä minun työni huonommin. Bryggman vaali isänsä rakennuksia koko uransa ajan. Huonekalut valmistettiin ammoniakkihöyryllä käsitellystä tammesta. Työ jatkui 1970-luvulla, ja linna oli myös viimeisenä huolenaiheena 1990-luvun alussa vakavasti sairastuneen Bryggmanin työpöydällä. Lasinpuhaltajat kutsuivatkin niitä ”hikisiksi” kuvuiksi. Taustalla näkyy kodin olohuone. Bryggman näkyvin kädenjälki olivat uudet valaisimet eteishalliin ja kuninkaan ja kuningattaren saleihin eli tiloihin, joita muokattiin yleisön tarpeisiin. • Suomen valkoisen ritarikunnan risti Turun linnan sisustustyöstä 1961, Valtion taideteollisuuspalkinto 1983
Puutarha oli lähes umpeen kasvanut Fjalar Sundvikin ja Matti Korhosen muut taessa tänne seitsemän vuotta sitten. Wisteria eli sinisade kukoistaa pääoven edustalla. Antiikki & Design 44. kotona Vuonna 1860 valmistunut kivitalo toimi aikoinaan silkkitehtaan omistajan kotina
Uzèsin kivestä ja punaisesta tiilestä tehty La Rouge valmistui vuonna 1860 silkkitehtaan kylkeen tehtaan patruunan asuinrakennukseksi. Sisustuksessa suomalaiset talon poikais kalusteet kohtaavat ranskalaisen tunnelman. kotona ”Talo tipahti syliin” Etelä-Ranskan Uzèsin kaupungissa sijaitseva 150 vuotta vanha talo puutarhoineen on Fjalar Sundvikin ja Matti Korhosen toinen koti ja kunnostuskohde. La Rouge ikään kuin tipahti syliimme. Ajattelimme, että tämähän on sitten meidän juttumme ja ostimme talon. – Haimme taloa ystäväpariskunnalle ja ihastuimme tähän, Matti Korhonen kertoo. ANNELI LENKKERI KUVAT ILPO MUSTO F jalar Sundvik ja Matti Korhonen olivat ehtineet asua ja kunnostaa kahta kaupunkitaloaan Ranskan Uzèsissa parin vuosikymmenen ajan, kun he seitsemän vuotta sitten sattumalta löysivät uuden kodin kaupunkia ympäröivältä maaseudulta. 1950ja Matti Korhonen ja Fjalar Sundvik kierittävät auki taidemaalari Yngve Bäckin suurikokoisten töiden rullaa. – Ystäviemme mielestä talo oli kuitenkin heille liian iso ja työntäyteinen. › Antiikki & Design 45. Pohjalaisella 1700ja 1800-lukujen vaihteen talonpoikaispöydällä olevat vanhat vyyhdinpuut ovat kuin veistoksia. Me emme olleet ostamassa itsellemme mitään, mutta paikka oli niin maaginen ja teki niin vahvan vaikutuksen, ettemme voineet unohtaa sitä. Ensimmäiset sata vuotta asuinkäytössä oli talon ensimmäinen kerros, jonka yläpuolella oli vain korkea ullakkotila. VUODESTA 1963 asuintilat ovat sijainneet La Rougen toisessa kerroksessa, minne edelliset omistajat rakensivat neljä makuuhuonetta, kolme kylpyhuonetta, keittiön ja olohuoneen käsittävän asunnon
Kolme niistä myytiin Suomessa Fiskarsin antiikkimessuilla, kaksi Sundvik halusi pitää. Tuntisin varmaan olevani eksyksissä, jos lähtisin tyhjästä. Kivilattiakin on hieno, Fjalar Sundvik toteaa. Päivällispöydän takana on yksi viidestä gobeliini-aiheisesta painetusta tekstiilistä, jotka Sundvik osti Barjacin antiikkimarkkinoilta neljä vuotta sitten. OLOHUONEEN YHTEYDESSÄ sijaitsevaan päivällisnurkkaukseen on jätetty alkuperäinen 1960-luvun suurikuvioinen tapetti. Suomalaisia talonpoikaishuonekaluja löytyy kaikkialta talosta. Värien valinta huoneiden seiniin osoittautui yllättävän vaikeaksi. Vihreästä makuuhuoneesta tuli ensin liian vahvan värinen, sitten synkkä. – On suuri etu olla antiikkikauppias, kun sisustaa. – Mieleinen väri löytyi lopulta, kun ystävämme, taiteilija Ludovic Isidore teki vihreän maalin päälle kokeeksi muutaman siveltimenvedon valkoisella maalilla. 50 vuoden keräilyn ja kauppiasuran myötä varastoihini oli jäänyt, tai olin › Antiikki & Design 46. Juuri niiden kunnostamisen yhteydessä Sundvik alun perin huomasi haluavansa säilyttää jo olemassa olevan. kotona Suomalainen talonpoikaispöytä ja ranskalainen keramiikka kohtaavat porrastasanteella. – Huonekalujenkin tunnelma on hyvin herkkä ja voi helposti hävitä. VINTILLÄ OLEVA talonpoikaispöytä on peräisin isosta varastosta, jonka Sundvik osti 1980-luvun alussa antiikkipiireissä tunnetulta Alavetelin Storbackalta. Edellisen omistajaperheen vanhemmille kuuluneen makuuhuoneen rokokootyylinen tapetti ja kylpyhuoneen vaaleanroosat kaakelit tekevät tiloista hyvin romanttiset. Kukkaruukkuina toimivat keraamiset vesiputket. Myös vuosia sitten ostettu, veistetty pähkinäpuinen rokokoopöytä Provencesta on löytänyt kotinsa täältä olohuoneesta. Seinällä on ranskalaisen Ludovic Isidoren maalaus. Niissä on oman puutarhan violettina kukkivan juudaksenpuun ja keltaisen pallerokerrian oksia. – Olen Ranskassa aina ihaillut näitä rokokookalusteita. ”Huonekalujen tunnelma on herkkä ja voi hävitä.” 60-lukujen tunnelmaa yhä henkivä kerros toimii nyt Sundvikin ja Korhosen kotina. – Vaikka tapetti ja kaakelit eivät vastaakaan meidän makuamme, emme ajatelleet, että ne täytyisi poistaa, Sundvik sanoo. Ennen kuin opin sen, jouduin usein pettymään, kun jokin huonekalu tuli kunnostajalta muutettuna ja aivan erihenkisenä. – Lähden sisustuksessa mielelläni jo olemassa olevasta ja mietin, miten sitä voi soveltaa, varsinkin jos tilassa on persoonallinen oma henki. Minusta huonekalujen pitää olla vanhoja tai ainakin kierrätettyjä, mutta en ole koskaan sitoutunut yhteen tiettyyn tyyliin. Kaikki rakkaat huonekalut pääsivät tänne niiden tyylistä riippumatta. – Edellisen omistajan tyyli oli onneksi neutraali ja moderni, ilman liikaa koristeellisuutta
Liina on Marimekon Paratiisi-kangasta. Valaisimet ja malja sen päällä ovat ranskalaisia. Makuuhuoneen koivulipasto on tuotu Suomesta. Ikkunalaudalla oleva marmorinen miehen pää ja seinälle ripustettu antiikkinen matto ovat Ruotsista Älvsjön antiikkimessuilta. kotona Portaikkoa koristaa taiteilija Sirkka-Liisa Longan simpukka-aiheinen öljyvärimaalaus. Antiikki & Design 47. Päivällispöydän ympärille löytyi kymmenen myöhäisbarokin tyylistä tuolia
Antiikki & Design 48. Sohvan yllä on Marjukka Paunilan espanjalaisen hotellin sisäpihalta maalaama öljyvärityö vuodelta 1988. Olohuoneen talonpoikaissohvan Fjalar Sundvik on ostanut Munsalasta Pohjanmaalta lapsuudenkotinsa naapurilta, joka oli antiikin keräilijä ja opetti Sundvikin alalle
La Rougeen tulevat esille myös taiteilija Yngve Bäckin (1904–90) Helsingin kodin vintin tyhjennyksestä hankitut suurikokoiset guassiharjoitelmat. Kun hankimme tämän ison talon, täytin Suomesta lähtiessäni pakettiauton muun muassa sellaisilla huonekaluilla, jotka eivät erikoisuutensa tai suuren kokonsa vuoksi olleet menneet kaupaksi, Sundvik kertoo. Fjalar Sundvik vuokraa historiallisen Uzèsin keskustassa sijaitsevien kaupunkitalojensa huoneistoja. Yöpöytä on ranskalainen puu tarhapöytä, pitsipeitto löytö ranskalaisilta antiikkimarkkinoilta. Samalla perintölistalla on myös tilan rajana kulkevan L’Alzon-joen rannassa sijaitseva, 1700-luvulla rakennettu mylly. – Heti muutettuamme huomasimme katon vuotavan. Näin tilasta tuli asuinkelpoinen ja sinne tehtiin kaksi makuuhuonetta. – Tehdassiiven kunnostus auttaa myös turvaamaan sen alla olevat kiviholvit kosteudelta. Ne tuovat yllätyksiä, ja niiden avulla voi luoda kontrasteja. Mukana seuraa Sundvikin Ranskasta hankkimia puutarhakalusteita, peilejä ja muuta antiikkia Billnäsin Taimiston yhteydessä toimivaan kesämyymälä Antiikkiriiheen. Ranskalainen peltivalaisin täydentää ”Matissen kylpyhuoneen” tunnelmaa. Pidän hänen 1960-luvun töittensä raikkaista ja vahvoista väreistä, opiskeluajoista lähtien taidetta hankkinut Sundvik sanoo. Maalaus on hänen teoksensa Niittykukkia. MATTI KORHONEN kertoo La Rougen taidevintin syntyneen kattoremontin kaupanpäällisenä. – Täällä asutut seitsemän vuotta ovat kuluneet nopeasti. ”Taulut ja patsaat tuovat yllätyksiä ja kontrasteja.” Antiikki & Design 49. Sama väriyhdistelmä löytyy Matissen tauluista. Holvit on listattu osaksi Ranskan teollista perintöä, Korhonen kertoo. Ykköskoti sijaitsee yhä Helsingissä, jonne miehet tuttuun tapaan matkaavat kesäksi. Kylpyhuoneen vaalean roosan väristen kaakeleiden kanssa sopi vahvan kel tainen seinämaali. Taiteilija Ludovic Isidore löysi oikean sävyn vihreän makuuhuoneen seinään. – Täällä on vihdoinkin tilaa levittää Bäckin rullalle käärityt työt ja tutkia, miten hän oli kehittänyt ideoitaan. Tarkemmat tiedot: patruuna@welho.com. Siitä pois kantamaansa tulvien tuomaa maata Korhonen on käyttänyt tilan puutarhan kunnostamisessa. Emme oikeastaan uskalla ajatella seitsemää vuotta eteenpäin. – Taulut ja patsaat ovat kodin varsinaisia katseenvangitsijoita. Myös 1960-luvulla tehty välikatto oli hyvin heikko. Etenemme projekti projektilta ja nautimme sisustamisesta ja kunnostustöistä. kotona tietoisesti jättänyt, puhuttelevia esineitä. Remontissa ullakko sai uuden katon lisäksi kunnon lattian, eristykset ja sähköt. Toista taiteelle omistettua tilaa, ehkä ateljeeta, Sundvik ja Korhonen suunnittelevat asuintalon viereiseen vanhaan tehdassiipeen
Rakkauden symbolina pidetyn, kantajaansa pahalta suojaavan ametistin antiikin kreikkalaiset luottivat estävän myös humaltumista. Bukowskisin nettihuutokaupassa myynnissä ollut ruotsalainen rintaneula yhdistelee keltakultaa helmiin 1960-luvun moderniin tyyliin. Tillanderilla myynnissä ollut ametistiriipus yllättää, sillä edullista ametistia harvemmin yhdistetään timanttiryöppyyn. 1900-luvun alussa aikana brittiseurapiireissä hummailevat miehet mieltyivät ametistikalvosinnappeihin. YLI VUOSIKYMMEN avioliittoa on luksuslahjan arvoinen. avioliittovuotta juhlistavaksi korukiveksi. hääpäivää taas kristallihäinä. Kahden vuosikymmenen liittoa eli posliinihäitä symboloi smaragdi. Antiikin aikana tosin smaragdikorun lahjoittamista nuorikolle ei odotettu yhtä pitkään, sillä kiven uskottiin vahvistavan hedelmällisyyttä. Hääpäivän muistoksi Jos omista häistä on kulunut 12 vuotta tai jos hopeahäät ovat lähestymässä, mikä koru sopisi niitä juhlistamaan. Nimet viittaavatkin särkyviin materiaaleihin: ensimmäiseen hääpäivään pumpulihäinä, kolmanteen nahkahäinä ja viidenteen puuhäinä. Häiden vuosipäivään liittyvät arvolahjat aina helmistä timantteihin. Loistokauttaan Suomessa ne elivät 1900-luvun alkupuoliskolla. A. Alkutaipaleen kiviä ovat edullisemmat granaatti, ametisti ja onyksi, joiden on otaksuttu kätkevän taikavoimia. Eläviä ne suojelivat painajaisunilta. Avioliiton ensimmäiset vuodet nähtiin hauraina, sillä entisaikaan moni nuori vaimo menehtyi lapsivuoteeseen. Vaikka moni hääpäiväkivistä liittyy juuri perinteisiin uskomuksiin, osa kivistä on saanut 1900-luvun mittaan roolinsa kaupallisista syistä. Ehkä siksi 1800-luvulla ja Timanteilla koristettu jaderiipus on kultaseppämestari Jouni Salon suunnittelema ja myynnissä A. MIRVA SAUKKOLA H ääpäiviä on vietetty Euroopassa ainakin jo 1400–1500-luvulla, ja merkintöjä niistä löytyy antiikin Roomastakin. Onyksin uskottiin keskiajalla tuovan onnea, sillä ensimmäisessä Mooseksen kirjassa sitä mainitaan olleen paratiisissa. Yhdysvaltojen jalokivialan kauppiaiden etujärjestöt suosittelevat juuri jadea 12. Kristallihäiden kivenä säkenöi rubiini. Koru on ollut myynnissä Bukowskisin nettihuutokaupassa. Ensin mainitun nimikkokivi on jade, jonka onnea tuoviin ominaisuuksiin Aasiassa yhä uskotaan. Tillanderilla. Smaragdilla ja helmillä somistettu riipus hurmaa orgaanisilla muodoillaan. Hopeahäitä eli 25 vuoden yhteistä taivalKultaa kullalle, kun häistä on 50 vuotta. Niinpä tusinaa aviovuotta juhlitaan silkkihäinä, 15. Hääpäivinä aviomiehen oli tapana muistaa vaimoaan kunkin vuosipäivän nimikkokivellä somistetulla korulla. Aasiassa erityisen arvostettu, väkevän punainen kivi symboloi vaurautta. Egyptissä granaatteja laitettiin mukaan matkaan tuonpuoleiseen. Lahjakivet vaihtelevat kulttuurin ja maan mukaan, mutta useimpiin liittyy ikivanhoja uskomuksia. Antiikki & Design 50
Ehkä siksi prinssi Charles valitsi neitsytmorsiamensa Dianan kihlasormuksen keskuskiveksi sinisafiirin. Pumpulihäät: kulta 2. Keramiikkahäät: sininen topaasi 5. Kultahäitä seuraavat smaragdihäät, jolloin yhteistä taivalta on takana 55 vuotta. Kattauksessa käytettiin hopeaa, ja väri toistui avioparin asuissa. Kuukivihäät: kuukivi Rubiinikaulanauhaa täydentää irrotettava rannekoru. A.Tillander. Kruununtimanttihäät: tähtisafiiri 70. Puuhäät: safiiri 6. Vai muistelevatko jälkipolvet niissä edesmenneitä isovanhempiaan. A. Sinisafiiri symboloi värinsä vuoksi pyyteetöntä rakkautta – onhan sininen Neitsyt Marian väri, samoin kuin viattomuuden väri. Norsunluuhäät: opaali 15. Lähteet: George Frederick Kunz: The Curious Lore of Precious Stones (Halcyon House). Tinahäät: timantti 11. Rubiinihäät: rubiini 45. Tillanderilla myynnissä olleen kokonaisuuden arvo on peräti 1 800 000 euroa! Sormuksessa päärynänmuotoinen keskustimantti on ympäröity pienemmillä tovereillaan. Saksalaisen Winedenin kaupungin pormestari Erasmus Grunninger vaimoineen juhli tiettävästi kultahääpäivää vuonna 1547. Sokerihäät: ametisti 7. Juhlimisperinteen selitetään usein lähteneen liikkeelle kultahäistä, joiden taustalla on katolisen kirkon perinne viettää riemuvuotta aina puolen vuosisadan umpeutuessa. Vaikka hiilestä säihkyväksi kiveksi puristunut timantti on aina kiehtonut ihmismieltä, vasta 1930-luku ja nokkelat amerikkalaiset mainosmiehet nostivat sen kivien keisariksi. Rautahäät: timantti 75. Ennen 1900-luvun alkua ja viljelymenetelmän keksimistä helmet olivat harvinaisia ja kalliita. Renessanssiaikana tiedot ovat kuitenkin tarkempia. Bruce G. Tiettävästi jo keskiajan Saksassa neljännesvuosisadan pituista liittoa pidettiin juhlan arvoisena. Pitsihäät: sitriini tai kuukivi 14. hääpäivään eli kristallihäihin että rubiinihääpäivään, 40 vuoden rajapyykkiin. Villahäät: onyksi 8. Mutta kuinka moni elää juhliakseen kuukivihäitään 85 vuoden jälkeen. Toisaalta merkintöjä aiheesta on jo antiikin ajoilta ennen kristinuskoa. Tosin moni vieraista on ehtinyt poistua avioparin elämästä, ja uusia on ehtinyt syntyä. Paperihäät: granaatti 3. Niihin kopioitiin alkuperäisten häiden ruokaja vieraslista sekä istumajärjestys. Timantti on tinaja timanttihääpäivän kivi. Timanttihäät: timantti 65. Helmihäät: helmi tai norsunluu 35. Nuorena avioituneen ja pitkäikäisen avioparin arvokas kivi symboloi kestävää liittoa. HÄÄPÄIVÄKIVIEN joukossa on eläinperäisiä materiaaleja, joiden käyttöä ei nykyään hyväksytä. hääpäivää juhlistava safiiri sopii lahjaksi jo viidentenä hääpäivänä. Platinahäät: platina 85. Korallihäät: koralli 40. Koska hääpäiväkivien listat perustuvat myytteihin ja uskomuksiin, ne ovat epäloogisia ja myös vaihtelevat eri maissa. HÄÄPÄIVÄT SUOMESSA JA NIIDEN NIMIKKOKIVET 1. Tällöin vaimo seppelöitiin kuin nuori morsian. Hopeahäät: hopea 30. Malmitai briljanttihäät: timantti 80. Safiirihäät: safiiri tai aleksandriitti 50. Kristallihäät: rubiini 20. Esimerkiksi meillä rubiini kuuluu sekä 15. Kultahääpäivän ohjelma muistuttaa hopeahääpäivää. Silkkihäät: jade tai akaatti 13. Nykyään herttuatar Catherine kantaa samaa sormusta. Nahkahäät: helmi 4. Teräshäät: turkoosi 12. Norsunluuta riitti paremmin. AVIOITUMISIÄN kohottua ja ehkä myös avioerojen yleistymisen vuoksi yhä harvempi pääsee viettämään 60-vuotishääpäiväänsä eli timanttihäitä. Sirkka Lassila: Uusi käytöksen kultainen kirja: hyvät tavat – luonteva käytös (WSOY) Antiikki & Design 51. Posliinihäät: smaragdi 25. De Beersin jalokivi-imperiumin mainoksen lause ”timantit ovat ikuisia” sai morsiamet uskomaan, että sulhasen on osoitettava rakkautensa kestävällä kivellä. Smaragdihäät: smaragdi 60. Knuth: Gems in Myth Legend and Lore (Jewelers Press). Antiikkija vintagekorut ovat enää ainoa sallittu tapa kantaa korallia kaulallaan. Kultahäät: kulta 55. 30 vuoden yhdessäoloa juhlistavia helmihäitä saatettiin muistaa helmillä tai nykyään paheksutulla norsunluulla. Savi-, pellavatai pajuhäät: lasuriitti 10. hääpäivä tunnetaan korallihäinä. Samoin 45. Upea rubiini juhlistaa 15:ttä yhteistä vuotta. ta on yhä tapana juhlia, mutta nykyjuhlat ovat kaukana sadan vuoden takaisista hopeahääpäivällisistä. Pronssihäät: turmaliini 9. Nykyään koralliriuttojen ryövääminen korumateriaaliksi on rikos. 35. 70-vuotishääpäivä tunnetaan rautahäinä ja 80 vuotta platinahäinä
Pihaa suojaavat vanhoille suomalaisille pihoille tyypilliset syreenipensaat. Antiikki & Design 52. Talon puutarhanpuoleisella sivulla on lasiveranta, josta on tehty valoisa olohuone
HARMAAKSI MAALATTU talo on saanut takaisin alkuperäisen 1800-luvun ilmeensä. He ostivat 20 vuotta sitten vanhan Riihimäen kartanon kaupungista, jossa Aarno Yrjö-Koskisen suku vaikutti Paloheimojen kautta jo toista sataa vuotta sitten. Ennen kuin taloa päästiin sisustamaan, edessä oli kuitenkin rankka kunnostusvaihe. Kartanon isäntä Axel Nordenswan oli päättänyt laajentaa viljelysmaitaan, ja varmasti myös rautatieTiina ja Aarno Yrjö-Koskinen ovat palauttaneet talonsa alkuperäisen hengen. Pariskunta kerää talon aikakauteen sopivia 1800-luvun huonekaluja ja hopeaa. Taustalla vartioi Jade, joka on japanilaista akita inu -rotua. Kalusteita on peritty Yrjö-Koskisen ja Paloheimon suvuista, mutta valtaosan esineistä pariskunta on yhteisen antiikkiharrastuksensa innoittamana ostanut antiikkiliikkeistä ja huutokaupoista. Kodin sisustus on samaa aikakautta kuin itse talokin, 1800-lukua. Mansikoita ruotsalaisessa hopeisessa empirekulhossa. Rakennus syntyi niihin aikoihin, kun Riihimäen-Pietarin radasta tuli merkittävä koko maan elinkeinoelämälle. kotona Harmaa talo riihien mäellä Kun Tiina ja Aarno Yrjö-Koskinen ostivat 150-vuotiaan talon 1997, rakennus oli kokenut kovia. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT KATRI LEHTOLA R iihimäellä Tiina ja Aarno Yrjö-Koskisen kotona kohtaavat suvun ja kaupungin historiat. › Antiikki & Design 53. Rataa alettiin rakentaa 1867, ja sen valmistuttua 1870 Riihimäestä tuli risteysasema ja kasvukeskus, jolle rautatie antoi pitkäksi ajaksi voimakkaan leimansa. Nyt suurella rakkaudella korjattu ja sisustettu Riihimäen kartano on heidän kotinsa kaupungissa, jossa suvun historia ulottuu 1900-luvun alkuun. Talo nousi 1860-luvulla hausjärveläisen Karan kartanon takamaille
kotona Antiikki & Design 54
Talon kaksi riihtä antoivat nimen koko paikkakunnalle. Ajan tavan mukaan rakennus koki perusteellisen ”saneerauksen”, jossa katot laskettiin, väliseiniä purettiin, seinät oikaistiin, koolattiin ja levytettiin, vanhoja ovia vaihdettiin ja tulisijat purettiin. Tyttäret Jasmin ja Sofia asuvat jo omillaan. Samoihin aikoihin, kun Yrjö-Koskiset hankkivat talonsa, myös Valtionrautatiet myi omistamallaan alueella sijaitsevat eri-ikäiset talot yksityisille henkilöille. ERITYISTÄ Muutettuaan taloon 1997 perhe teki suuren, alkuperäistä palauttavan korjauksen ja kalusti kodin talon henkeen sopivalla 1800-luvun antiikilla. Yritys muutti rakennuksen omaksi työterveysasemakseen ja konttoritiloiksi. Vuonna 1974 talon osti sukulaisille kuulunut Paloheimo Oy. Myöhemmin talon nimeksi vakiintui Riihimäen kartano. Sohvan yläpuolella on Lennart Segerstrålen maalaus. Kristallikruunu on 1870-luvulta. › Antiikki & Design 55. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Hammaslääkäri Tiina Yrjö-Koskinen ja valtiotieteen maisteri Aarno Yrjö-Koskinen. Rakennuksiin kuului myös kaksi riihtä, jotka todennäköisesti antoivat nimen koko paikkakunnalle – Riihimäelle. TALO Myöhäisempireä edustava hirsitalo on rakennettu 1860-luvulla, ja sitä on muuteltu ja korjailtu eri aikoina. Uudesta alueesta tuli voudin hoitama ulkotila, ja hänen talonsa rakennettiin nykyiselle paikalleen, jolloin mäkeä alettiin kutsua Voudinmäeksi. Eri vaiheitten jälkeen taloon perustettiin Riihimäen apteekki, ja Voudinmäkeä alettiin kutsua Apteekinmäeksi. suunnitelmat vauhdittivat asiaa. – Samanlaista laatua ei enää saa, toteaa Aarno Yrjö-Koskinen. Ainoastaan vanhat ikkunat säilytettiin, ja siihen nykyiset omistajat ovat tyytyväisiä. Tuolloin vuoden 1988 kaavassa suojeltu Riihimäen Rautatienpuisto sai uuden elämän uusien innokkaiden asukkaiden kunnostuttaessa ränsistyneet talonsa. Sali on sisustettu perityillä ja hankituilla mahonkisilla myöhäisempirehuone kaluilla. Seinän yläosaa kiertää empiretyylinen sabloonaboordi
Paloheimolle Santamäen kartanossa. Aarno Yrjö-Koskisen isosedän, suurlähettiläs Aarno Yrjö-Koskisen hankkima astiasto on Meissenin, ja kustavilaistyyliset kandelaaberit ovat ruotsalaista hopeaa. kotona YRJÖ-KOSKISET halusivat palauttaa talon alkuperäisen hengen. Käsistään taitavan emännän kädenjälki näkyy myös muun muassa teeastiastossa, jonka osiin hän on maalannut suvun aatelisvaakunan. Ikävät laakaovet saivat väistyä peiliovien tieltä. Äidin mukaan Pikku-Aarno purki kiukkuaan vain ranskaksi. › Ruokasalin kansallisromanttiset karvieli lovileikkauksilla koristetut tuolit 1880–90-luvulta ovat kuuluneet H.G. – Vietämme aktiivista sosiaalista elämää, joten kutsuja ja isompiakin juhlia on usein. Värimaailma tulee talon vanhoista tapeteista. Huoneiden ilmeen viimeistelyksi teetettiin listoitukset, jotka ovat olennainen osa vanhan talon kiinteää sisustusta. Yrjö-Koskisen muotokuvan on maalannut Eero Järnefelt. Salin 1950-luvun takka toki säilytettiin. Koti on Tiina Yrjö-Koskisen varmalla maulla sisustettu, ja hän on myös suunnitellut ja ommellut talon verhot. Hän asui isänsä sahateollisuuden johtotehtävien takia lapsuutensa Brysselissä. Täälläkin on Tiina Yrjö-Koskisen suunnittelemat ja ompelemat verhot. Antiikki & Design 56. Monille perityille ja itse ostetuille astioille on tässä perheessä käyttöä. Sisäpuolen 1970-luvulle tyypilliset rajut korjaukset poistettiin, ja huoneet saivat takaisin alkuperäisen korkeutensa. Kotona puhuttiin suomea ja ruotsia, kavereiden kanssa ranskaa. Arkkitehtuuriltaan talo edustaa myöhäis empireä, joka eli maaseudulla vielä 1860ja 70-luvuilla. Y.S. Saliin ja ruokasaliin maalattiin talosta löytyneen mallin mukaan myöhäisempiretyyliset sabloonaboordit. Juoma maistuu paremmalta kauniista laseista, vakuuttaa Aarno Yrjö-Koskinen. VAPAAHERRALLISEN Yrjö-Koskisen aatelissuvun päämies Aarno Yrjö-Koskinen on valmistunut Åbo Akademista. Molempien vanha opiskelukaupunki Turku on pariskunnalle Riihimäen ohella tärkeä kaupunki. T-muotoiset ikkunat lienee uusittu 1800-luvun lopulla, jolloin tyyppi tuli muotiin. Hammaslääkäri Tiina Yrjö-Koskinen on kotoisin Turusta. – Vanhat lasit, niin Riihimäen kuin Nuutajärven kokoelmista, ja erityisesti kauniit samppanjaja viinilasit ovat ahkerassa käytössä. Värimaailma on suunniteltu talosta löydettyjen vanhojen tapettien mukaan. – Lämpöeristimme puutarhan puolen lasiverannan, joten siitä tuli oikein mieluisa kokovuotinen oleskeluhuone, Aarno Yrjö-Koskinen kertoo
Tyyli on tuolloin muodissa ollutta uusbarokkia, ja muoto perustuu paljolti englantilaisiin esikuviin. Yrjö-Koskisen ensimmäisen vaimon Sofia Fransiskan (os. Sen on valmistanut helsinkiläinen mestari Roland Mellin 1876. Hopeinen kahvikalusto on perintökalleus. Antiikki & Design 57. Friberg) nimikirjaimet. Esineisiin on kaiverrettu Y.S
Lasiverannan uuskustavilainen salonginkalusto on 1880-luvulta. Pöydällä on riihimäkeläisen lasitaiteilijan Pekka Paunilan värilliset samppanjalasit. Alkuaan se on ollut musta, mutta hankittaessa jo valkoiseksi maalattu. Väri säilytettiin, koska se soveltui hyvin verannan aurinkoiseen ilmeeseen. Antiikki & Design 58
Tiina Yrjö-Koskisen maalaamassa posliinilautasessa on suvun aatelisvaakuna ja tunnuslause: Vapaa, valpas, vilpitön. Sen on valmistanut turkulainen Nicolai Bomanin Höyrypuusepäntehdas. kotona Sinappiastiaan ja suolakkoon on maalattu Meissenissa 1700-luvulla kehitetty värikäs, niin sanottu saksilainen kukka-aihe. Pienessä salongissa on osa Y.S. Suvun vaakunalla koristetun suuren lasiston on valmistanut Riihimäen lasitehdas ja suunnitellut Henry Ericsson 1930-luvulla. Uusrokokookahvikupit ovat saksalaiset ja 1800-luvun lopulta. Yrjö-Koskiselle kuuluneesta 1880-luvun uuskustavilaisesta salonginkalustosta. Antiikki & Design 59
Yrjö-Koskisen saavutuksista ja perimästämme sukunimestä. Suvun suomalainen kantaisä tuli 1600-luvulla Pohjanmaalle, ja hänestä polveutuvat maamme historiaan monin tavoin vaikuttaneet Forsman-, Koskimiesja Yrjö-Koskinen-suvut. Georg Zacharias Forsman (1830–1903) oli Hämeenkyrön kirkkoherran poika. Sukuvaakunan tunnus kuuluu ”Vapaa, valpas, vilpitön”. Niin Yrjö-Koskiset kuin sukuyhdistys Forsman–Koskimies–Yrjö-Koskinen kokoontuvat usein. Puutarha kutsuu kesäisin omenapuiden, marjapensaiden ja syreenien keskelle kahville ja syömään. J.V. Paloheimo oli pappi ja menestynyt suurliikemies, jonka Riihimäelle perustama perheyritys toimii edelleen kaupungissa. – Olemme luonnollisesti ylpeitä senaattori Y. S. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston historian professoriksi ja myöhemmin senaattoriksi. Vaalimme suvun perintöä nykyaikaan sopivin muodoin pitäen mielessä sukuvaakunan tunnuslauseen ’’Vapaa, valpas, vilpitön’’. Kukkaverhot siivilöivät tunnelmallista valoa keittiöön, joka on sisustettu talonpoikaiskalusteilla. Vapaaherralliseen säätyyn senaattori korotettiin 1897. Antiikki & Design 60. Aarno Yrjö-Koskisen isoisä ja isä Yrjö työskentelivät molemmat isoäidin Kaisu Yrjö-Koskisen isän H.G. Keisari Aleksanteri III aateloi Koskisen 1884, jolloin hän otti sukunsa uudeksi nimeksi Yrjö-Koskisen. Fennomaanina hän ajoi suomen kielen oikeuksia säätyvaltiopäivillä, aluksi pappisja vuoden 1884 jälkeen aatelissäädyssä. Nimellä Yrjö Koskinen hän julkaisi useita historiallisia teoksia suomeksi. Vanhojen pappissukujen tapaan Yrjö-Koskinenja Brander-Paloheimo-suvut liittyvät toisiinsa. – Yhteydenpito on nykyään varsin rentoa nuorempien suvun jäsenten kesken. Yrjö-Koskinen) on Aarno Yrjö-Koskisen isoisän Jaakon isä. kotona Yrjö-Koskisen suku polveutuu hyvin vanhasta pappissuvusta, jonka jäseniä oli jo ennen uskonpuhdistusta pappeina Ångermanlandissa Ruotsissa. Snellmanin kansallisuusaatteen innoittamana hän otti kielekseen suomen. Vanhempien seurassa jälkipolvet saavat perimätietoa suvun vaiheista ja kaskuista. AARNO YRJÖ-KOSKINEN on senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Paloheimon yrityksessä. Hänen vanhin poikansa Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen (Y.K. Villeroy & Bochin astiastoa käytetään päivittäin. Pitkä pöytä riittää monelle vieraalle
Siksi tutkin ja vertailen erilaisia puutarhatyylejä. Niiden tullessa loistoonsa ei auta katua. Tätä ihanuutta hoitaisin japanilainen puutarhaessu edessäni, norjalainen villatakki harteilla. Haaveilen pitkästä pergolasta, jonka yli kasvaisivat villiviini ja köynnöshortensia. Ympäristö oli täydellisessä hallinnassa, vaikka näennäisen villi ja vapaa. Antiikki & Design 61 RAPARPERI VAI BONSAI. Ku va H en ri k En bo m kolumni Isa Kukkapuro on muotisuunnittelijan koulutuksen saanut toimittaja ja tuottaja–suunnittelija.. Mietin, mitä sieltä haluaisin tuoda mukanani. Missään ei papattanut pensasleikkuri tai ulvonut lehtipuhallin. PUUTARHAN RAKENTAMINEN on pitkäjänteistä hommaa. Nykyisen puutarhavajani katossa roikkuu parikymmentä koria, joita voi käyttää eri tarkoituksiin kitkemisestä sienestykseen. Kimppuihin kelpaavat yllättävät kasvit, kukkiva raparperi on upea sinisen ritarikannuksen, pionin ja fenkolinkukan kanssa. Ehkä puutarhurien armeijan, joka kitki ja leikkasi käsin jokaisen ruohomättään ja pusikon. Puutarhan suunnittelu tuottaa suurta mielihyvää. Niiden kokoaminen on luostaritradition mukaan ylistyslaulu Jumalalle. Mehiläiset olisivat hieno lisä, mehiläistarhauksen pienoisarkkitehtuuria voi seurata aina muinaiseen Mesopotamiaan asti. Työkalut olisivat tietenkin rautaisia, puuvartisia ja klassisen vihreitä. LUOSTARIPUUTARHOISTA sain uuden näkökulman kukkakimppuihin. Upeissa keramiikkaruukuissa kasvavat bonsaipuut, harkitut puronvarsipensaikot ja ylhäällä vehreässä oksistossa visertävät linnut loivat epätodellisen tunnelman. Olen jo jonkin aikaa kerännyt rekvisiittaa ja kirjallisuutta, joilla kannustan itseäni kohti kesäunelmaani. Majan ympärillä kukat, koristeheinät ja hyötykasvit saisivat kasvaa sekaisin kohopenkeissä. Punotut pajuaidat ja pajutuet ovat ihania, ja tontillamme riittää pajua raaka-aineeksi. Olimme keväällä matkalla Kiinassa, jossa puutarhoihin liittyvä korkeakulttuuri on kukoistanut jo tuhansia vuosia. Pensaat ja puut kasvavat hitaasti. Pala kulttuuriluontoa, jota saa itse sisustaa mieleisekseen. Järvellä lipuvat kapeat veneet bambuhattuisine kalastajineen olivat kuin maalauksesta. Kalusteet siellä olisivat tietenkin valikoitua vintagea tai mahdollisesti itse tehdyt. Olen valellut rumia kukkaruukkuja piimällä saadakseni ne sammaloitumaan nopeammin. Mielestäni tämä on hieno suvaitsevaisuuden metafora. Keskipäivän aikaan romanttiseen tauluun putkahtanut turistien tulva palautti minut takaisin todellisuuteen. Harmaantuneet lauta-aidat toimisivat meidänkin kotoisia jäniksiämme vastaan. Suuret metallilyhdyt kynttilöineen valaisisivat elokuun pimeitä iltoja. Varhaisaamuinen puistokävely oli museokäynnin veroinen. Hangzhou on järvistään ja vuoristaan tunnettu paikkakunta, jonne kuuluisat filosofit ja runoilijat kerääntyivät asumaan ja tunnelmoimaan klassisen maiseman keskelle. Puutarhan suunnittelu tuottaa minulle niin suurta mielihyvää, että taidan jatkaa sitä vielä seuraavaan kesään ja istua lukemassa terassilla ison pinon innostavia puutarhakirjoja. Ruotsalaisen Lena Israelssonin kirjasta Klosterträdgården (Luostarin puutarha) olen ammentanut monia ajatuksia. Pergolan yhteen päähän haluaisin pystyttää tyylikkään lasimajan, josta voisin kesäkaudella nähdä koko puutarhavaltakuntani. Oranssit kalat vilahtelivat vuorilta virtailevan puron kristallinkirkkaassa vedessä. PUUTARHA ON KESÄLLÄ olohuoneen jatke. Suomen lyhyt ja pahimmillaan kolea kesä houkuttaa sisustamaan ulkotilaa, jossa on mahdollisuus nauttia kasvien ja kukkien voimaannuttavasta seurasta
Sen lehtien valkoiset läiskät muuttuvat loppukesällä punaisiksi. Porttikaaressa rehevöi kiinan köynnös. Vanhan Helsingin kesäidylli viipyy yhä Ruskeasuon siirtolapuutarhassa, jossa Gurli Koskisen palsta edustaa siirtola puutarhakulttuuria parhaimmillaan. Antiikki & Design 62
– Puutarhojen yleiset alueet ovat avoimia yleisölle silloin, kun portit ovat auki, Apajalahti sanoo. Ku va H el si ng in ka up un gi nm us eo / Er ic Su nd st rö m › Antiikki & Design 63. kulttuurimatka Pieni pala unelmaa Siirtolapuutarhat syntyivät 1800-luvun lopulla tarjoamaan vähävaraisille kaupunkilaisille mahdollisuuden viljelyyn ja luonnossa oleskeluun. Kaikissa on sisääntuloportit, hiekkakäytävät, keskiaukiot ja mökkipalstat, kertoo Helsingin kaupungin katuja puisto-osaston puistovastaava Päivi Apajalahti. ANTTI NUORTIO KUVAT HEIKKI RAUTIO K un sadat omenapuut puhkeavat kukkaan Helsingin siirtolapuutarhoissa, häikäisevä näky on monelle kaupunkilaisellekin yllätys. Kuva on vuodelta 1928. Mökit saivat olla vapaamuotoisia. Vanhoista siirtolapuutarhoista löytyy muun muassa vanhoja marjapensasja omenalajikkeita, joita ei enää saa taimistoista. Kiinnostus siirtolapuutarhoja kohtaan on viime aikoina kasvanut, ja mökkiläisten lisäksi ne tuottavat iloa muillekin. – Yleensä Helsingin kaupunki pyrkii säilyttämään siirtolapuutarhoissa sen ajan tyylin, jona ne on perustettu, Päivi Apajalahti sanoo. Ne ovat kuitenkin rakenteeltaan ja tilojen järjestelyiltään lähes samanlaisia. Siirtolapuutarhat ovat kaupungin vihreitä keitaita, joihin voi tulla ihailemaan kesän kukkaloistoa. Vierailimme Vallilan ja Ruskeasuon siirtolapuutarhoissa, jotka ovat saaneet tunnustusta urbaanin siirtolapuutarhaperinteen säilyttämisestä. Nykyään pieni palsta mökkeineen keskellä kaupunkia on monen helsinkiläisen unelma. – Helsingin siirtolapuutarhat edustavat tyyliltään omaa syntyaikaansa, esimerkiksi Ruskeasuo 1920-lukua ja Vallila 1930-lukua. Uusin alue on Klaukkalanpuiston ryhmäKun Ruskeasuon siirtolapuutarha perustettiin, ympärillä ei vielä ollut kerrostaloja
VALLILAN ALKUPERÄISET puutarhamökit piirsivät Väinö Tuukkanen ja Birger Brunila 1932, ja jälkimmäinen on piirtänyt myös alueen kaavan. Kesäaamut auringon noustessa ovat raikkaita, ja illan viileydessä alueen täyttää syreenien ja kuusaman tuoksu. Hiekkakenttineen ja muotoon leikattuine pensasaitoineen se on kokonaisuus, joka edustaa 1930-luvun klassista puutarhataidetta, esikuvina linnojen ja kartanoiden muotopuutarhat. Mökkien pinta-alaa on myöhemmin laajennettu ja tyyliäkin päivitetty, mutta alue on pyritty säilyttämään ilmeeltään yhtenäisenä. Puutarhakonsulentti Elisabeth Koch laati Vallilan puutarhasuunnitelman. Hän vaati, että kaupunkien oli varattava vähävaraiselle työväestölle mahdollisuus vihannesten viljelyyn ja oleskeluun luonnossa kesäkuukausina. Kaikki kasvaa hyvin, heinäkuussa nostetaan ensimmäiset perunat, Eija Salminen sanoo. Alue sijaitsee Paavalin kirkon ja yliopiston kasvitieteellisen puutarhan välisessä laaksossa, joka on ihanteellinen puutarhaviljelylle. Aikoinaan Kumpulan kartanon maihin kuuluneella alueella vallitsee suotuisa mikroilmasto, jossa kaikki kasvaa hyvin. – Vastaavia 1930-luvun puistomaisia kokonaisuuksia on Helsingissä vain vähän. Erityisen komea on muotoon leikattu unkarinsyreenikaari. – Tilli, kehäkukka ja orvokki siementävät ja valitsevat joka vuosi itse oman kasvupaikkansa, mutta sipulit, kesäkurpitsat, perunat ja punajuuret istutan ja kylvän aina samoille määräpaikoille, hän kertoo. Hänen ehdotuksestaan syntyi ensimmäinen siirtolapuutarha Leipzigiin jo 1870. Schreber. ELISABETH KOCHIN puutarhasuunnitelmista voi lukea Maria Kariston kirjasta Kysykää Essiltä (Maahenki 2015). Vallilaan on viime vuosina istutettu vanhoja Helsingin puistoista löytyneitä syreenikantoja, jotka lähivuosina kukkivat, Päivi Apaja lahti kertoo. Vallilassa museomökin puutarha on sen mukainen, ja muillakin palstoilla on piirteitä Kochin ihannepuutarhasta. Päivikki Kallion palstalla hyötykasvien ja koristekasvien kokonaisuus muistuttaa tyyliltään Kochin piirtämää ihannepuutarhaa. Vallilan erikoisuus on itä–länsi-suuntainen puistoakseli, jonka sivussa betoniuomassa virtaa Kumpulanpuro. kulttuurimatka 1930-luvun valokuvassa Vallilan siirtolapuutarhan tyyppimökin edessä poseeraa perhe pyhäpuvuissaan. Tekemistä täällä on koko ajan. Nykyisin asemakaava määrittää tarkasti uusien tyyppimökkien koon, yksityiskohdat ja ulkoseinien värit. Mökeissä yöpyminen sallittiin Vallilassa 1938. EIJA JA VELI SALMINEN ostivat kolme vuotta sitten mökin Vallilan siirtolapuutarhasta. puutarha, jossa on perustamisajankohdan 1970-luvun muotikasveja, kuten Terijoen salavaa ja pihlaja-angervoa. Viljelmiä on hoidettava, paikkoja kunnostettava ja satoa korjattava. Vallilassa puutarhamökissä yöpyminen sallittiin vuodesta 1938 alkaen, mutta puutarhamaja ei saa olla ainoa osoite. Mökkipalstan vuokraamisen edellytyksenä on, että on kirjoilla Helsingissä. Vallilassa on vaikutteita linnojen muotopuutarhoista. – Vieraat yleensä yllättyvät, sillä vain harvat tietävät, että tällainen paikka on Helsingissä olemassa. Palstoille sai myöhemmin rakentaa myös ”puutarhamajan”, jossa yöpyminenkin tuli mahdolliseksi. SIIRTOLAPUUTARHA-AATE ON 1800-luvun lopulla alkanut kansainvälinen vihreä liike. Idean isä oli saksalainen lääkäri D.J. Vallilan siirtolapuutarha sai Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton tunnustuksen Golden Rose -kunniakirjan perinteen säilyttämisestä vuonna 2014. Kaupungin puisto-osasto päättää muotoon leikattujen pensasaitojen korkeudet. Pariskunta on kunnostanut ja laajentanut 1930-luvun mökkiään, jossa he viihtyvät vapusta siihen asti, kun vesijohtoveden tulo lokakuussa päättyy. HELSINGIN SIIRTOLAPUUTARHAT HELSINGISSÄ toimii 9 siirtolapuutarhaa, joita on perustettu eri vuosikymmenillä: Ruskeasuo 1918, Kumpula 1926, Vallila 1932, Herttoniemi 1934, Tali 1936, Oulunkylä 1940, Marjaniemi 1945, Pakila 1948, Klaukkalanpuisto 1977. Hän piirsi myös ehdotuksen ihannepuutarhaksi yksittäisille palstoille. Gunnar Taucher suunnitteli Kerhotalo Toimelan, jossa siirtolapuutarhayhdistyksen kokoukset ja muut tilaisuudet pidetään. › Ku va H el si ng in ka up un gi nm us eo Antiikki & Design 64
Yleisimpiä lajikkeita siirtolapuutarhoissa ovat Sarah Bernhard ja Karl Rosenfeldt. Puutarhan osoite, Elisabeth Kochin tie 1, on saanut nimensä alueen suunnittelijasta. Antiikki & Design 65. Viljelylle suotuisa mikroilmasto on yllättänyt heidät. Hiekkakäytävät ja geometriseen muotoon leikatut pensasaidat kuuluvat klassistiseen 1930luvun puutarhataiteeseen, ja ne ovat Vallilan siirtolapuutarhan tyylipiirteitä. kulttuurimatka Pioni levisi vasta sotien jälkeen 1940-luvulla kartanoiden puutarhoista siirtolapuutarhoihin, sillä niiden taimet olivat kalliita. Terassin portaan edessä on hiekoitettu alue, ja hiekkapolku johtaa palstan portille. Vallilan siirtolapuutarhan museomökin palsta on Elisabeth Kochin 1930-luvun ihannepuutarhapiirustuksen mukainen. Eija ja Veli Salminen ovat korjanneet ja laajentaneet alkuperäistä 1930-luvun mökkiä Vallilan siirtolapuutarhassa
Gurli Koskinen on dokumentoinut kaikki oman palstansa kasvit ja myös mökin yksityiskohdat Ruskeasuon siirtolapuutarhassa. Taustalla aidan toisella puolella näkyy lähinaapurin Rea Annerin mökki. Antiikki & Design 66
RUSKEASUON siirtolapuutarha sijaitsee keskellä urbaania kaupunkirakennetta. MUSEOMÖKKI Vallilassa on avoinna su klo 13–15 ja kahvilaterassi kioskin asiakkaille keskikäytävällä viikonloppuisin. Runar Finnilän suunnittelemat mökit ovat keskenään erilaisia ja vapaamuotoisia. asti klo 9–21. Ensin sipulikasvit, sitten alppiruusut, pensasangervot, hurmehappomarjat ja syreenit. Alueiden portit ovat avoinna 15.9. Koskinen on ollut siirtolapuutarhayhdistyksen tilaisuuksissa tarjoiluista vastaavana emäntänä. – Myös Ranskassa asuvat lapsenlapseni viihtyvät erinomaisesti täällä, vaikka tila on pieni, hän sanoo. Kalle Saarinen on viljellyt palstaa Vallilassa jo 20 vuotta. Camilla Rosengren on halunnut säilyttää palstallaan alkuperäisen yksinkertaisen työläispuutarhan luonteen. Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalin suunnitteli Ruskeasuon siirtolapuutarhan kauppaneuvos Julius Tallbergin lahjoittamalle metsäiselle tontille 1918. Mökkiä oli laajennettu ja korjattu jo 1960-luvulla. Camilla Rosengren on laatinut luettelon Ruskeasuon siirtolapuutarhan alkuperäisistä kasveista. Antiikki & Design 67. Omenapuiden ja vihannesmaan lisäksi hän odottaa satoa myös mökin eteläseinustalle istuttamastaan viiniköynnöksestä. – Alueen tulevaisuus siirtolapuutarhana oli epävarma, kun tulin tänne vuonna 1996, sillä Helsingin kaupunki ei ollut vahvistanut vuokrasopimuksen jatkoa, Saarinen kertoo. Perennat ovat enimmäkseen naapureilta ja ystäviltä saatuja perinnekasveja. Kerhotalon ympärillä metsää on vielä jäljellä. kulttuurimatka TUTUSTU SIIRTOLAPUUTARHOIHIN YLEISÖLLE AVOIMIA tilaisuuksia järjestetään eri puutarhoissa muun muassa kansainvälisenä siirtolapuutarhapäivänä 29.7. Elokuussa vietetään elojuhlia myyjäisineen. – Ne ovat kestäneet paleltumatta monet pakkaset ja tuottavat yhä satoa, vaikka vain puolessa rungossa on kuorta jäljellä, hän sanoo. Kalle Saarinen on saanut viinirypäleen kasvamaan Vallilan siirtolapuutarhassa. Hän on korjannut itse mökkinsä, vanhasta on jäljellä vain runko. Siirtolapuutarhaan tuo omat erityispiirteensä palstalaisten yhteinen toiminta. Satunnaiselle kulkijalle on yllätys, että korkeiden kivitalojen tuntumasta löytyy tällainen rehevä keidas, jossa vanhan Helsingin idylli on säilynyt korkeiden kivitalojen keskellä Mannerheimintien tuntumassa. Vallilan siirtolapuutarha Elisabeth Kochin Tie 1, Helsinki, Ruskeasuon siirtolapuutarha Nauvontie 1, Helsinki. Nyt siirtolapuutarhojen tulevaisuus näyttää turvatulta, ja Pakilaan ja Klaukkalanpuistoon on kaavoitettu jopa huomattavat laajennukset. Päivikki Kallio kokeilee palstallaan Vallilassa muun muassa tattaria, johon hän tutustui ja ihastui opiskeluaikana Tallinnassa. Ruskeasuon idylli yllättää kerrostajojen välissä. Camilla Rosengrenin punainen mökki Ruskeasuon siirtolapuutarhassa on suurten Antonovka-omenapuiden varjossa. Aina jokin perenna on kukassa parhaimmillaan. Palstoja vuokrattiin ruotsinkielisille. TIETOJA ERI KAUPUNKIEN siirtolapuutarhoista ja niiden ohjelmasta www.siirtolapuutarhaliitto.fi. Hän viljelee myös perunaa, kesäkurpitsaa ja yrttejä. VANHIMMAT MÖKIT on rakennettu yleensä höyläämättömistä laudoista ja kierrätystavarasta, katto oli lautaa tai pärettä, värit tummaa punaista, harmaanruskeaa tai vihreää ja ikkunanpuitteet valkoiset. Kallio on taidegraafikko, ja vaikka hänellä on työtila raitiovaunumatkan päässä mökiltä, hän rakentanut toiseksi työtilakseen mökin viereen sääntöjen salliman lisärakennuksen. – Aloitin siirtolapuutarhaviljelijänä 1989. Gurli Koskinen on hoitanut Ruskeasuolla jo lähes 13 vuotta palstaa, jossa jokainen sentti on käytetty taidokkaasti viljelyyn
Lamberg teki varsinaisen leipätyönsä VR:n palveluksessa Porissa ja Kankaanpäässä. Kuvan koko ilman kehyksiä on 36 x 49 cm. 1. Satama-aiheisen maalauksen on tehnyt Ensio Lamberg 1952. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Valaisin on toimiva ja käytössä. Kuvia ei palauteta. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Materiaali ei erotu kunnolla kuvasta, mutta se on joko messinkiä tai kuparia. Myöhemmin hän opiskeli taidetta itsenäisesti sekä jonkin aikaa Vapaassa Taidekoulussa ja lyhyen aikaa myös Unto Pusan opissa. (AK) 1 2. Valaisin on todennäköisesti Saksasta. Materiaalia on vaikea sanoa, mutta oletamme, että se olisi kuparia. Sortavalan maalaiskunnassa syntyneen Lambergin (1922–86) taideopinnot keskeytyivät sodan alkamiseen. Taiteilija on kertonut tehneensä 50-luMikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Tyyppi eli hivenen muuttuen 1940-luvulle. Mikä on teoksen arvo. Se edustaa yhtä tyylin perustyyppiä, jolle ovat ominaisia pehmeät linjat, kasviaiheiset messingistä tai kuparista tehdyt metalliosat ja kukkaa jäljittelevät lasivarjostimet. Vakuutusarvo 400 e. Valaisin on jugendia 1910–20-luvulta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Satakuntaa kuvaavasta grafiikastaan, mutta 1950-luvulla syntyi paljon myös öljyväritöitä. Talvinen satama Halusin tietoja taiteilijasta ja maalauksesta. Ensimmäiset sähköllä toimivat valaisimet tehtiin jugendin aikana. Lähetä meille oma kysymyksesi! Antiikki & Design kysy esineestä 68. Jugendkruunu Vanha kattokruunu tuli 1920-luvulla rakennetun talon mukana kaupassa 1980-luvulla. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla
Eipä ole koskaan tullut vastaan tuollaista pikkuvatia. Leimoista kyllä selviää jotakin. Vakuutusarvo 200 e. Arvon kannalta olisi oleellista, että esine koostuisi alkuperäisistä osista. Maljakossa on vaikutteita ranskalaisesta 1700luvun lopun uusklassismista, Ludvig XVI:n tyylistä, mutta se on tehty nykyaika na. (OB) 6. KerLux oli suomalainen, Mäntässä sijain nut valaisintehdas, joka valmisti valaisimia Kari Ruokosen johdolla vuosina 1971–86. Vaakunaleima oli käytössä 1893–1917, mutta toinen huomaamattomampi syväleima rajaa ajan vuosien 1897 ja 1907 välille. vun öljymaalaukset automatismimenetel mällä, jossa sattuma saa paljon tilaa teoksen luomisessa. Maljakon valmistaja on nimittäin Wong Lee Productions Co Hong Kongissa. Tästä satama näkymästä, joka on mahdollisesti Porin Mäntyluodosta, on vaikea sanoa, mikä siinä on noussut tiedostamattoman uumenista. routavuosille, ensimmäisen sortokauden aikaan 1899–1905. Pohjassa on Arabian leima, jonka mukaan se olisi vuosilta 1863–1917. N:o 12. Jollei sellainen sitten ole etualalla korostu va kalastajaalus valkoisine pelastusrenkai neen, jotka tuovat mieleen tuijottavat sil mät. Tarkoituksena on, että tekijän alitajunnasta kumpuavat sisällöt vaikut tavat työhön merkittävästi. Vaaseja on alun perin ollut kaksi. Ilkikurinen vati Mikä mahtaa olla tämän kipon salaisuus. (AK) 3. Varjostin ei ole ilmeisesti alkuperäinen vaan 2 3 4 5 6 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi › Antiikki & Design kysy esineestä 69. Ovatko ne kirpparitavaraa, vai maksaisiko joku niistä jotain huutokaupassa. Maljakko on uusi, vaikka siinä on leima 1895. (VJJ) 4. Leimaa esiintyy sinisenä, punaisena ja mustana, ja sitä on käytetty vientituotteissa 1999 alkaen. Kuvio on tuon ajan esineessä aivan odottamaton, jän nittävä ja ilkikurinen. Ruokonen tunnetaan ehkä parhaiten hänen Hotelli Vaakunaan suunnittelemistaan mes sinkivalaisimista. Upea kahvikannu ja siihen kuuluvat so kerikko ja kermakko ovat ajoitettavissa ns. Lampun jalassa on teksti Ker-lux, Mänttä. Ker-Luxin jalkavalaisin Ostin muutama vuosi sitten toimivan jalkalampun kierrätyskeskuksesta. Tässä kunnossa jalkalampun vakuu tusarvo on 70 e. Kahvikannu routavuosilta Isovanhempien kaapista löytyi kannu, sokerikko ja kermakko. Voisiko esine olla lah jaksi annettu, tilatulla koristeella varustettu leikkimielinen visiittikorttikulho, vai sitten Pentikin liikkeestä. (AK) 5. Sokerikossa säröjä. Kuvan jalkalamppu on 1970luvun tuotantoa. Vakuutusarvo 75 e. Leimoja en löydä. Harvinainen se joka ta pauksessa on. Uustuotantoa Hong Kongista Haluaisimme tietää appivanhempien maljakon alkuperän. Vaikka posliiniselta näyttävä maljakko on sinänsä laadukasta työtä, se on puhtaasti sisustusesine, ja arvo, noin 100 e, määräytyy sen mukaan. Jäljelle jäänyt yksilö on virheetön ja noin 40 cm korkea, leimassa on vuosiluku 1895. Made in Finland. Vuoden 1899 helmikuun manifestin tuomat venäläistämistoimen piteet synnyttivät Suomessa sekä aktiivista kin jotakin muuta
Alvar Aalto suunnitteli 69-tuolin vuonna 1935 Viipurin kirjastoon. Koko 16 x 12 cm, paino 600 g. (V-JJ) 9. Osa passiivisesta vastarinnasta näkyi suomalaisten symbolien esillä pitämisenä esimerkiksi postikorteissa ja erilaisissa esineissä. Siellä pidettiin silloin tällöin tilaisuuksia, joissa taiteilijat maalasivat kuvioitaan erilaisille lautasille. Aallon tuoli sormiliitoksella Saimme talokaupan yhteydessä vanhan Artekin tuolin. Sellaisena ne minulle myytiin. Mikä on niiden arvo. Onko se pronssinen ja missä ja milloin se on tehty. Vakuutusarvo 60 e. Yhdestäkään Kumelan hinnastosta sellaista ei ole osunut silmään, mutta vuoden 1960 kuvastossa mainitaan selityksissä kuiSormiliitoksia tehtiin sota-aikana. Pohjassa on nimikirjaimet A Z, mutta tekijää ei kuitenkaan saa selville. Mikä tämä siis on. Toikan uniikki koristelu Ovatko nämä lautaset Oiva Toikan suunnittelemia. Materiaali on todennäköisesti pronssia, mutta täysin varma siitä ei voi olla. Lautaset ovat siis uniikkeja 1980–90-luvulta. Tuolissa käytettiin L-jalkarakennetta, joka mahdollisti puun taivutuksen kaarevaksi. Tuhkakupit ovat kadonneet antiikkija keräilymarkkinoilta lähes kokonaan, mahdollisesti tupakkalain muutosten lieveilmiönä. (V-JJ) 7. Ne on maalattu Arabian tehtaan yhdeksännessä kerroksessa. Näiden astioiden vaakuna ja havukoristeet olivat tyypillisiä passiivisen vastarinnan merkkejä. (AK) 8. Pienet viatkaan tuskin häiritsevät. Joitakin keräilijöitä niille vielä löytyy. Maija Carlsonin mustaraita Samanlaisia lasivateja löytyy internetistä paljon valkoisena, mutta ei tällaisena mustana. Pituus 18 cm. Siinä on sormiliitos jaloissa. Vakuutusarvo 200 e. 8 9 10 7 Antiikki & Design kysy esineestä 70. Sopivaksi vakuutusarvoksi katson 300 e. Tuhkakupissasi on hauskan tervehenkinen aihe. Sortokausikeräilijöitä meillä on runsaasti, ja tällaisille historiallisille astioille löytyy varmasti kysyntää. Kysyin asiaa muotoilija Heikki Orvolalta, joka kertoi, että lautaset ovat Kaj Franckin suunnittelemaa Teema-sarjaa, mutta niiden koristelut ovat Oiva Toikan itsensä maalaamia. Liitos ei ollut Aallon mieleen, mutta nyt sormiliitostuolit taitavat olla hieman arvokkaampia kuin sarjan tavalliset tuolit. Pyöräilijä tuhkassa Pelastin roskalavalta tuhkakupin. Kulmikasta sormiliitosta tuolien jaloissa käytettiin sodan aikana eli muutaman vuoden, kun oikeanlaisesta liimasta oli pulaa. Tiedän, että näitä Maija Carlsonin suunnittelemia, Kumelan valmistamia lasinauhakoristeisia vateja ja maljoja on valmistettu myös mustaraitaisina versioina. Polkupyörä on malliltaan 1910–20-lukuinen, mutta se ei valitettavasti vielä anna varmuutta esineen iästä. 10. että piilotettua vastarintaa. Koska Artek vaihtoi tähän liitostyylin, ja kuinka vanha tuoli on. (AK) Vakuutusarvo on 60 e / kpl, mutta harvinaisuuden ja keräilyarvon vuoksi joku voisi maksaa niistä enemmänkin, kerrotaan Momono-liikkeestä. Valetuissa esineissä on käytetty muitakin metalliseoksia. Astioiden alkuperä on ilmeisesti Saksa, ja koristelu on voitu tehdä myös siellä tilaustyönä
Kuvan alkuperämaa on Saksa ja tekijä tunnettu Carl Martin Feuerstein, joka keskittyi vahvasti uskonnollisten kuvien tekemiseen. Kumelan maalattua lasia Minkä tehtaan tuotantoa tämä snapsilasi on. Vakuutusarvo 30 e. (AK) 12. (V-JJ) 13. Se teki lakkaa monen värisenä moneen tarkoitukseen, muun muassa mustaa lakkaa puusepille ja punaista hienoa lakkaa kirjeiden sulkemiseen. Kuva on aika lailla perinteinen suojelusenkelikuva, jollaisia tehtiin paljon 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Uskonnollinen painokuva Sain kuvan 1990-luvun alussa Oulussa vanhan lastentarhan johtajalta. Toivottavasti kuvan tunnearvo korvaa olemattoman kaupallisen arvon. tenkin sekä valkoraita että mustaraita. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvolisävero. Tuoli on Askon tuotantoa ja kuuluu Ilmari Lappalaisen 1968 suunnittelemaan Pulkkasarjaan. (KK) Vakuutusarvo 15 e, arvio AK. Mikä on sen arvo. Metallipulkka kävi materiaalinsa puolesta myös ulkokäyttöön vaikkapa uima-altaan reunalle. 11. Kumelan lasitehdas toimi 1937–85. Tehdas oli Suomen ensimmäinen lakan valmistaja. Valitettavasti tämän kaltaisilla uskonnollisilla painokuvilla ei juuri ole markkinoita. Tässä lasta suojaava enkeli varottaa synnin vaarasta, jota maassa mateleva käärme kuvaa. Johtaja kertoi, että se oli ollut tarhan seinällä 40 vuotta, mutta tiukentuneet säännöt uskonnollisen materiaalin esillä pitämisestä vaativat kuvan poistamista. Askon tuoli kuuluu Pulkkasarjaan. 11 12 14 13 VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. (AK) 14. Pohdimme, olisiko se Askon mallistoa, sillä mummolassa oli muutenkin paljon Askon huonekaluja. Lappalaisen Metallipulkka Poikaystäväni mummolasta löytyi vanha nahkanojatuoli, jossa ei ole merkintöjä valmistajasta. Vakuutusarvo 450 e. (KK) Vakuutusarvo 100 e, arvio AK. Hän perusti Tammisaareen 1886 tehtaan, jossa valmistettiin väkiviinaa, lakkaa ja pulituuria, joka oli nimitys puusepänlakalle. Kumelan veljekset perustivat 1934 maalaamon, joka muutaman vuoden kuluttua laajeni tehtaaksi. Pulloon muotissa puristettu etikettimerkintä FH viittaa Frans Höijeriin (1851–1930). Tässä pienessä pullossa on voitu myydä vaikkapa pulituuria. Mitä todennäköisimmin se on peräisin 1940-luvun lopulta tai 1950-luvun alusta. Mikä se on, missä valmistettu ja mikä on arvo. Itse pullo on valmistettu jossain kotimaisessa lasitehtaassa. Antiikki & Design kysy esineestä 71. Lasi on Kumelan lasitehtaan maalattua lasia. Maalattu lasi oli siis heidän erikoisuutensa, mutta 1950-luvun kuluessa maalaaminen käsityönä kävi kannattamattomaksi. Löytö pihamaasta Löysin kesäpaikkani pihalta mullan alta pienen pullon. Siihen kuului ainakin yhdeksän kalustetta: Seniorija Junioripulkka ja niiden rahi, Vasapulkka, lasikantinen pöytä, kuvan Metallipulkka ja sen rahi, metallirunkoinen pöytä sekä divaani
Laitoimme hänen kanssaan säveltäjien mieliruokia radioja tv-sarjaan Syötävät sävelet. ”Kourallinen.” Kenen koura. Spelttijauhojen sekaan tulevan veden otamme iloisina hanasta. Olipas hyvää, ja niin kauniisti katettuna! Vanhojen, 1800-luvun reseptien mukaan valmistetut ruoat saavat astiat laulamaan. Koska milloin tahansa voi suussamme maistua manteli. kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja.. Ulkomailta voi aitoa tavaraa kuitenkin tuoda, sillä sitä käytetään niin pieni määrä, että sinihappoa suurempi vaara on manteliliköörin sisältämässä alkoholissa. Vanhaa ruokadesignia opin loppukeväästä Susanna Välimäeltä, joka on monipuolisesti kulttuurihistoriasta kiinnostunut musiikkitieteen yliopistonlehtori Turun yliopistosta. Vaarallisuuden vuoksi ruokailussa on paljon sääntöjä. Veistä ja haarukkaa ei turhaan kutsuta aseiksi. Siksi meillä on tarkat säännöt siitä, millä kädellä pidetään mitäkin välinettä, missä järjestyksessä antimet nautitaan ja minkälaiset ruumiinliikkeet tai ilmeet ovat pöydässä sallittuja. ”Lusikallinen.” Mikä lusikka. Paitsi muutamat. Kukkalautasten äärellä yritämme ateria aterialta siirtää kuolemaa kauemmas itsestämme. RUOKALEVOLLA TUUMISKELEN, miksi niin monella antiikinystävällä on pinoittain tietämystä vanhoista keittolautasista, mutta ei likimainkaan samaa vertaa kiinnostusta entisaikain reseptiikkaa kohtaan. Monet ennen niin kalliit mausteet ovat onneksi nykyään helposti saatavilla. ”Tämähän maistuu aivan mantelilta”, kuuluu tuttu repliikki komisario Palmu -elokuvasta. Koko koura, vai vain sen pohja. Ne olivat ennen pienempiä. Resepteissä on myös paljon tulkinnanvaraa. Yleinen mieltymys pelkkien astioiden keräilyyn johtunee siitä, että tietoja vanhoista ruokatavoista on hankala löytää. Esimerkiksi vanhan kunnon mantelimaidon valmistuksessa tarvittavaa aitoa karvasmanteliöljyä ei löydy suomalaisista kaupoista. Onko ruokaelämys niin hankalasti tallennettavissa oleva hetken huuma. Se voi sisältää myrkyllistä amygdaliinia, joka mahalaukussa muuttuu sinihapoksi. Sama keittolautanen säilyy helpommin sukupolvelta toiselle. Vanhojen astioiden äärellä kannattaa muistaa, että ruokailuun on aina liittynyt vaara. Mutta turvallinen ja puhdas juomavesi on moderni luksustuote. ”Kolme kananmunaa.” Montako siis. Niinpä Suomesta saa lähinnä karvasmanteliaromia, yleensä synteettisesti tuotettua bentsaldehydiä. Jälkiruoaksi kumoamme itse tehdyn jäätelökakkusen Kastehelmi-vadille. Sosiologien mielestä juuri vaarallisuuden takia ruokailutilanne sisältää niin paljon vuosisatojen takaa periytyviä tarkkoja sääntöjä. Jäät olemme tuoneet Suomenlahdesta, säilöneet sahanpuruihin ja hakanneet pieneksi vasaralla ja naulalla. Ne ovat yleensä tiedonmurusia kirjeistä ja kuiteista, kun taas astiastot ja kahvipannut on pikkutarkasti kirjattu perunkirjoihin. Siksi mantelimaitoon tai muihinkaan juomiin ei laiteta jääpaloja, vaan juoma jäähdytetään jääastiaan upotettuna. Valkoviini nautitaan avonaisesta kristallilasista, joka taittaa imelyyden. Unkarilaisen paprikajauheen puna muuttaa sinisellä maalatun pastoraalikuvion sateenraikkaaksi. Antiikki & Design 72 VANHAA RUOKAA KUINKA KAUNIILTA näyttääkään vastavalmistunut gulassi Arabian Maisema-sarjan vanhassa terriinissä. Kirjeissä saatetaan mainita ruokia silloin, kun ne ovat olleet poikkeuksellisia – arjesta ei niin kerrota. HILDEGARD BINGENILÄISEN pipareihin murskaamme muskottipähkinää, joka suurempina määrinä käytettynä voi aiheuttaa euforiaa ja pelkotiloja. Suussa maistuu kohta kastanja, joka kastehelmien läpi antaa lupauksen pian koittavasta kauniista kesäpäivästä. Eloonjäämisen kannalta tärkeimmän asian, ruoan, jakaminen saattoi milloin tahansa puhjeta riidaksi
KAIKKI TEMPUR-patjat tarjouksessa (paksuudet 19-27 cm). TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. SÄÄTÖSÄNKY TARJOUS Maailmanmestari Eva Wahlström suositteli Tempuria jo ennen kuin hän suunnitteli Kajo-vuoteen Tempurille: ”Toimi kuin lääke, sen avulla pystyin jatkamaan harjoittelua”. TEMPUR KAJO -SÄÄTÖSÄNKY esim. TEMPUR ® ORIGINAL TAI CLOUD -IRTOPATJAT 80 x 200 x 19 cm (1249 €) 999 € 90 x 200 x 19 cm (1349 €) 1079 € 160 x 200 x 19 cm (2498 €) 1998 € TEMPUR ® BASE -SÄNKYPAKETIT* 90 x 200 cm (1783 €) 1426 € 160 x 200 cm (3306 €) 2644 € 180 x 200 cm (3566 €) 2852 € * sis. 19 cm Original tai Cloud -patjan, kotimaisen Base-vuoderungon ja 12 cm jalkasarjan (59 €/118 €). Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät, best in test, paras selälle ja unelle, yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa Tempuria, mm. MYÖS SÄNKYPAKETIT KOTIMAISILLA Base-vuoderungoilla erikoishinnoin. 80x200 cm nyt 1999€ (2499 €) ja 160x200 cm nyt 3998€ (4998€). Kajon pääty tarjoaa tilaisuuden personoida vuoteen aivan oman näköiseksi, sillä päätyyn voit valita mieleisesi kuvan. 756€ (945€). Pääty myydään erikseen. Otatko huomioon sen, että TEMPUR ® on ainoa patjaja vuodevalmistaja Suomessa, jota hyvän unen ja terveen selän asiantuntijat kuten Uniliitto sekä Selkäliitto suosittelevat. Muut pehmustemateriaalit, kuten tavallinen vaahtomuovi sekä jouset, ovat kimmoisia, jolloin ne lisäävät kehoon kohdistu vaa painetta. Päädyt alk. TEMPUR ® -ergonomiset tyynyt alk. Tyynyn tai ergonomisen tuen ostajalle kaupan päälle myös 30 € ALENNUSSETELI UNIVALMENNUKSEEN! Verkkovalmennuksen kesto 4 viikkoa ja sen hinnaksi jää vain 19€ (norm 45€). MILLÄ PERUSTEELLA SINÄ VALITSET SÄNGYN. UNILÄÄKÄRIN VINKKI Vastaa lyhyeen kyselyyn ja saat heti unilääkärin neuvot juuri Sinun nukkumiseesi: www.tempur.fi Sänkykokonaisuuden ostajalle 120 päivän selän tyytyväisyystakuu! Tiedemiehet kehittivät 1970-luvulla uuden pehmustemateriaalin helpottamaan astronauttien kokemaa G-voimaa. Tempurilla 1.sija* laadussa, designissa, nukkumisen laadussa, Tempur on paras selälle ja allergikoille! TEMPUR 25 VUOTTA! SUOMI 100 VUOTTA! TEMPUR JUHLAVUODEN TARJOUKSET TYYNYTARJOUS 99€ Tilaamalla uutiskirjeen tempur.fi -sivulta, saat 20€ alennuskoodin ergonomisesti muotoilluille TEMPUR Original ja Millennium-tyynyille. Vai tuhlaatko rahaa sellaiseen, joka ei pärjää tutkimuksissa, eikä kykene tarjoamaan tuotteilleen kattavaa ja pitkää laatutakuuta kuten TEMPUR. Tämä materiaali tunnetaan nykyään nimellä TEMPUR. krs Puhelin 09 5868 360 TEMPUR HELSINKI TEMPUR SLEEP CENTER Eerikinkatu 6 TEMPUR TURKU BRAND STORE & OUTLET Eerikinkatu 9 TEMPUR JOENSUU BRAND STORE & OUTLET Torikatu 25 TEMPUR TAMPERE TEMPUR SLEEP CENTER Näsinlinnankatu 31 ISKU • VEPSÄLÄINEN KALUSTE METROPOLI www.tempur.fi *Taloustutkimus 2015 ja 13 maan tutkimus Va lik oi m a ja ta rjo uk se t vo iv at va ih de lla er i jä lle en m yy jil lä . Vain aito TEMPUR vähentää tutkitusti epämu kavia painepisteitä erityisesti selän ja lantion seudulla näin tehden yöunesta rauhallista ja levollista.
retrofiili Sari Juutilaisen kukkahaalari on kotoisin samalta ajalta kuin ajopeli. Antiikki & Design 74
Kävimme myös Taidekeskus Salmelassa. • Verkostoidu. • Autoharrastajissa on monen ikäisiä ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Lapsuuden idoleista muistuttava Abba-laukku löytyi kirpputorilta. Kesäautomme on vuoden 1996 avomersu E200. – Hyväntekeväisyystoiminnan ohella meillä on monia tapahtumia. Unelmissa siintää myös 1950-luvulla valmistetun Mercedes-Benz 190SL -mallin metsästys. Minulle se merkitsee 1970-luvun boheemia muotia. SEURAAVANA PROJEKTINA pariskunnalla on 1960-luvun Mercedes-Benzin kunnostaminen. . Suomen Mercedes-Benz Klubin kautta löytyi nurmijärveläisten naismobilistien rinki. . Myös 1990-luvun luomukset Sari Juutilaisen kannattaa säilyttää kaapissaan. Erityisen hauskaa autoilusta sukeutuu, kun siihen yhdistää vintagemuodin harrastamisen. Tärkeimpiä on kesäinen ajotapahtuma, jossa viimeksi ajoimme pääkaupunkiseudulta Mäntyharjulle ja Voikoskelle. Ystävien kautta haltuuni on päätynyt muun muassa eräästä kuolinpesästä 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun leninkejä, jotka istuivat minulle ilman mitään korjauksia. NAISTENPÄIVÄNÄ vuonna 2007 perustettiin Naisten Automobiiliklubi, joka kerää autoilusta innostuneet leidit yhteen, nyt kolmatta vuotta klubin puheenjohtajana toimiva Sari Juutilainen kertoo. retrofiili Autoilijan aikamatka Sari Juutilainen nauttii retromersun kehrätessä keskellä kaunista maisemaa. Joskus pukeuduimme mieheni kanssa molemmat lapsuuteni idolien Abban tyyliin, Sari Juutilainen nauraa. . Aviomiehen mersukuume tarttui Sari Juutilaiseen, joka oli aina iloinnut ajamisesta. Se järjesti naisille ajotapahtumia, joihin miehet hyväksyttiin mukaan apukuskin paikalle. Ajoihin kuuluvat aina kulttuurikohteet. Hopeanharmaa vuoden 1974 Mercedes-Benz kiiltää virheettömänä. Joitakin se kiehtoo, kun taas toiset – kuten minä – nauttivat enemmän ajamisesta ja autojen estetiikasta. Tästä kaunottaresta pankkialalla työskentelevän Juutilaisen autoharrastus lähti liikkeelle vuonna 1999. Hänen muotikokoelmastaan löytyy muun muassa jonkun innokkaan fanin loihtima, kirpputorilta löytynyt hapsulaukku, jonka NAISMOBILISTIN VINKIT • Älä säiky teknisyyttä. Sari Juutilainen odottaa sitä innoissaan, sillä vuosikymmenen kotelomekkojen elegantti selkeys vetoaa hänen esteettiseen silmäänsä. Niitä ihanuuksia varten tulisi vielä hankkia auto. Ajotapahtumissa vintage-auton rattiin tarttuvat daamit ovat sonnustautuneet menopelinsä vuosimallin mukaisesti kiireestä kantapäähän. Vielä se ei ole lähellä museoauton ikää, mutta hellästi hoidettuna se on yhtä kaunis – ja harvinaisuudessaan myös mainio sijoituskohde vuosikymmentenkin kuluttua. Myös auton punaiset nahkapenkit heijastavat 1970-luvun estetiikkaa. toisella puolella on Abbaja toisella Boney M -painatus. Mieheni Anssi Juutilainen on aina arvostanut Mercedes-Benzin ajattomuutta, tyyliä ja laatua. MIRVA SAUKKOLA KUVAT LIISA TAKALA U ljas vuoden 1974 MercedesBenz 280 SEL kiiltää virheettömänä Sari Juutilaisen autotallin edessä Espoossa. . Antiikki & Design 75. Myös helsinkiläisestä vintageliikkeestä bongattu kukkahaalari punottuine hapsuvöineen huokuu vuosikymmenen vapauden kaipuuta. Naisten Automobiiliklubin, www.naistenautomobiiliklubi.fi, lisäksi on esimerkiksi eri automerkkien kerhoja. Kerhot ovat mainio paikka saada uusia ystäviä! Sari Juutilainen kaasuttelee taas Mersullaan Naisten Automobiiliklubin kesäajoissa Hämeenlinnassa sunnuntaina 23.7. Kun hän asui lapsena Saksassa, perhe toi Suomeen palatessaan mukanaan Mersun. Jo niiden muistojen vuoksi tämä auto oli pakko hankkia
Nepparit ovat pitäneet rintaliivien olkaimet piilossa puvun alla. Materiaali on raakasilkki. Asu on niin sanottu ateljeepuku. Kauluksen takaosaa koristaa tärkätyistä kukista tehty kimppu. Se tarkoittaa, että leninki on tehty mittojen mukaan ja hienosta materiaalista pääosin käsityönä. Pinkkiä eleganssia Senni Parikan ompelimon cocktailpuku 1960-luvulta, koko 36, materiaali raakasilkki, 62 e, Ansa. Vastaavan teettäminen nyt maksaisi vähintään 300 euroa. Senni Parikan ateljeeompelimo toimi Lahdessa 1950–60luvulla. Tällaista asua kutsutaan usein cocktail puvuksi, ja se käy rentoihin juhliin tai vaik ka häihin. Mutta on se vaatinut kantajal taan myös tiukkoja linjoja. Siinä on yksityiskohtia, jotka puuttuvat tavallisista asuista, kuten jo mai nittu vyötärönauha ja rintaliivien olkaimet paikallaan pitävät nepparit sekä tietysti käsityön jälki saumoissa. Nauha ei ole joustava, joten mekon on istuttava jotakuinkin täydellisesti. KYLLÄ 1960-LUVULLA osattiin pukeutua tyylikkäästi. Tässä puvussakin on merkkejä haurastumisesta, muttei niin paljon, että se estäisi käyttöä. Vielä selvemmin ateljeepuvun mekosta tekee suunnittelutyön hienous, joka pääsee oi keastaan oikeuksiinsa vasta puvun takana. Tämän leningin vyötäröä kiertää nimit täin nauha, joka pitää mekon ryhdikkäänä kun se on päällä. Vanhoissa silkkipuvuissa tämä näkyy sau mojen haurastumisena. Koko on 36. Sieltä paljastuu erikoinen mutta viehättävä, sifonkikukin somistettu selkämys ja sen jat kona helmaan asti jatkuva kapea ”laahus”. Silkille on luontaista, että se alkaa aikaa myöten ikään kuin syödä itse itseään. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO Antiikki & Design luupin alla 76. Takaa paljastuu yllätys. Tie du ste lut An sa 05 59 9 72 83 Ateljeevaatteet ovat usein ”signeerattuja”. Leninki maksaa vintagevaattei siin erikoistuneessa helsinkiläisessä Ansassa 62 euroa. Hinta on edullinen, kun ottaa laadun huomioon. Joustamaton vyötärönauha tekee puvusta ryhdikkään. PUKU ON TEHTY Senni Parikan ompeli mossa Lahdessa 1960luvulla
ExpoNova, p. Avoinna kesävieraille 26.6.–13.8.2017 joka päivä klo 11–18. 02900 319 50, www.helander.com. (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Raasepori • 6.–9.7. Savo Vintage, www. Loviisa • 26.–27.8. www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. Tapahtumat Fiskarsin Antiikkipäivät, Fiskarsin Vanha veitsitehdas, Peltorivi 7, to–su 6.–9.7. • 16.8. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Inkoon Antiikkipäivät, Ola Westmanin puistotie 1. Helander, p. Pieksämäki • 22.7. Antiikkimarkkinat, Maikkulan kartanon alue, Aikalöytö, p. Aitoon Antiikkija Keräilymessut, Aitoon Honkala, Honkalantie 4. Vinstage, vintage-sisustamisen tapahtuma. Vanhaan veitsitehtaaseen saapuu myyjiksi yli 70 ammattikauppiasta, joilta löytyy antiikkia, designia, taidetta ja vintagea 1700-luvulta 1900-luvulle. Wanha Tammitori, p. Isokyrö • 11.–13.8. Iltahuutokauppa. ANTIIKKIPÄIVILLE FISKARSIIN KESÄISILLE OSTOKSILLE Fiskarsin ruukin tunnelmalliseen miljööseen pääsee taas jo perinteisessä Fiskarsin Antiikkipäivät -tapahtumassa. Pälkäne • 26.–27.8. Lions Club Simpele, www.simpeleenantiikki.fi. OSOITE: LAUKON KARTANO, LAUKONTIE 32, 37370 VESILAHTI. Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, Simpeleen koulu, Matomäenkatu 4. Savo Vintage, Poleenin puisto. Fiskarsin antiikkipäivät, Fiskarsin Vanha veitsitehdas, Peltorivi 7. Iltahuutokauppa. Tampere • 12.–13.8. • 15.–16.8. P. klo 10–17, www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. Oulu • 18.–20.7. Hagelstam & Co, p. Hiedanranta, Lielahdenkatu 10–12. Helander, p. savovintage.info. Tarkista tiedot järjestäjiltä. www.loviisanwanhattalot.fi. Inkoo • 22.–23.7. 044 240 4906, www.1700-lmarkkinat.net. 0400 585 926, www.aikaloyto.fi. Kuukausihuutokauppa. 02900 319 50, www.helander.com. • 6.–9.7. Antiikki & Design 77 minne mennä Tervetuloa Laukon kartanoon! Tervetuloa Laukon kartanoon! www.laukonkartano.fi www.laukonkartano.fi RAVINTOLA TERASSIT PUISTO KONSERTIT OSTOKSET PUISTOKINO ANTIIKKI HISTORIA TAIDE Suomen loistavin kesäretkikohde Tampereen kauneimmalla järviseudulla. Rautjärvi • 15.–16.7. Vinstage ja Pop Up Vintage FI, www.vinstage.fi. Billnäsin perinneja antiikkipäivät, Billnäsin ratsastuskoulun alue. 0400 168 693, www.antiikkipaivat.com. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. P. Loviisan Wanhat Talot, Perinneja korjausrekentamisen päivät. Ilmoita tapahtumastasi meille antiikkidesign@fokusmedia.fi. Isonkyrön 1700-luvun markkinat, kotiseutumuseon ja Vanhan kirkon alue, Museotie 4. (AM) Helsinki • 26.7. Tapahtumassa panostetaan asian tuntevaan palveluun, ja kauppiailta voi kysyä myös omien esineiden arvoa. 040 500 2655, www.billnasantiikkipaivat.fi
Ne saattavat murtua. Sarvis palkittiin tuotteistaan kultamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä 1937. Joskus niissä näkee kuitenkin murenemista, jolle ei voi tehdä mitään. VARO • Käsittele varovasti esinettä, jossa on ohuita bakeliittiosia. Pese ne käsin, ei astianpesukoneessa. Aterimet, Ruotsi 1950–60-luku, teräs ja bakeliitti, 36 osaa, 60 e, Bukowskis Online. Värikästäkin bakeliittia valmistettiin, esimerkiksi korujen materiaaliksi. • Vettä ja saippuaa vahvemmat puhdistus aineet voivat pilata bakeliitin ominaisen kiillon, ja muovikirkasteet voivat jättää pintaan kalvon. Bakeliitista tehtiin virtaviivaista muotoilua funktionalismin ihanteiden mukaisesti. Siksi bakeliittiesineet ovat tavallisesti hyvin kestäviä. Se sopi funktionalismiin, ja kovin yksityiskohtaisia muotoja bakeliittiesineisiin ei kannattanut tehdä myöskään murtumisvaaran vuoksi. Suojaa esineet suoralta auringonvalolta. Muoviin lisättiin lujittavia täyteaineita, kuten puujauhetta, puuvillaa, tekstiilejä ja asbestia. • Sähköturvallisia bakeliittisia 1930-luvun tyylisiä pistorasioita ja valokytkimiä saa kotiin uustuotantona val mistet tuna. Bakeliittia käytettiin kahvikannujen kädensijoissa, koska se ei kuumentunut. Likaantuneen esineen puhdistaminen onnistuu tavallisesti haalealla vedellä ja saippualla. Antiikki & Design pidä huolta Viisi vinkkiä vanhojen esineiden hoitoon. 1 Modernin ajan materiaali bakeliitti, varhainen muovi, oli suosittua 1920–50-lukujen muotoilussa. Murtunutta tai lohjennutta bakeliittia ei voi korjata. Kiiltävä pinta on herkkä naarmuille. • Älä käytä bakeliitin puhdistukseen hankaavia aineita, kuten hammastahnaa, sillä kiiltävä pinta on herkkä naarmuuntumaan. Bakeliitti sopi myös ajan vaatimuksiin hygieenisyydestä, sillä siihen ei helposti tartu lika. 78. Kiiltävä bakeliittikuorinen kello oli muotia keit tiön seinällä. Se on kovaa ja kestävää, mutta myös herkkää. 2 Bakeliitti syntyi kovassa paineessa puristamalla. ANTTI KAIJALAINEN Älä hankaa bakeliittia TEE NÄIN • Monet bakeliittiesineet, esimerkiksi bakeliittikahvaiset aterimet, sopivat edelleen käyttöön. Tyylikkäät bakeliittiesineet sopivat yhä sisustukseen, mutta älä sijoita niitä suoraan auringonvaloon, sillä se haalistaa materiaalia. Suomessa tehdyt bakeliittiesineet olivat aluksi yleiseurooppalaisia, mutta hiljalleen kotimainen suunnittelu kehittyi. 5 Autojen virtaviivainen muotoilu siirtyi bakeliitista valmistettuihin kodinkoneisiin, kuten radioihin, tuulettimiin, silitysrautoihin ja puhelimiin. 4 Yleensä bakeliitti on mustaa tai ruskeaa, pinnaltaan tasaista ja kiiltävää. 3 Bakeliitin materiaaliominaisuudet suosivat esineitä, joissa oli kaarevia ja pelkistettyjä muotoja. Sileisiin, virtaviivaisiin esineisiin tiivistyi funktionalismin estetiikka. Bakeliitin ulkonäkö säilyy parhaiten pyyhkimällä siitä säännöllisesti pölyt huiskulla ja sen jälkeen kostealla liinalla. • Bakeliittimuotoilu on nykyään keräilykohde
Riika on ihastuttava sekoitus hansa-aikaa, gotiikkaa, klassismia, barokkia ja etenkin jugendin aarteita. (03) 621 2669. Yhteinen illallinen kaupungilla. Riika on täynnä mannermaista jugendia, art nouveauta. Se on portaikosta olohuoneen astiastoon täydellinen jugendtyylin esimerkki. Jugendin maailmasta siirrytään latvialaisen taiteen pariin ja Design-museoon, minkä jälkeen vapaa-aikaa. SU 1.10. Kävelykierros, jolla nähdään jugendin aarteita. 010 321 2800, www.matka-agentit.fi/matkakalenteri/ Antiikki & Design 79 Viipurintie 2, 13200 Hämeenlinna Puh. LA 30.9. RIIKAAN JA LATVIAN PALATSEIHIN! Rundalen loistelias barokkilinna on puistoineen kuin Kuurinmaan pienois-Versailles. Linnaa pidetään Kuurinmaan pienois-Versaillesina. HINTAAN SISÄLTYY • reittilennot Hki-Riika-Hki • majoitus jaetussa 2 hengen classic-luokan huoneessa Semerah Hotel Metropolessa, vanhan kaupungin kupeessa • hotelliaamiaiset, 2 lounasta, 1 illallinen (2 lasia viiniä/olutta) • ohjelman mukaiset retket ja tutustumiskäynnit • suomea puhuvan paikallisoppaan palvelut • matkalla mukana myös päätoimittaja Maija Toppila. Mezotnesta lentokentälle, ja lento Riika-Helsinki klo 17.45-19.00. VARAUKSET Matka-Agentit, vapaa-ajan matkat, puh. Yksinmatkustavan on varattava 1 hengen huone. OHJELMA PE 29.9. Palvelumaksu: 20 e, nettivaraukset ilman palvelumaksua. 10.9.2017 HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO. Lähde matkallemme Riikaan 29.9.–1.10. Vierailu Jugend-museossa, joka toimi arkkitehti Konstantins Peksensin asuntona. Majoittuminen ja vapaata aikaa. Vierailu loisteliaassa Rundalen barokkilinnassa, jonka on suunnitellut maailmankuulu Bartolomeo Rastrelli. Upea historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. lukijamatka HINTA 685 e / hlö Lisämaksu yhden hengen huoneesta 80 e. Avoinna: ti-to 11-18, pe-su 11-17 www.hameenlinna.fi/taidemuseo W ERNER H OLMBERG 3.6. Kaupunkikiertoajelu, vanhan kaupungin kävelykierros sekä lounas. Maaseutumaisemia ja barokin ja klassismin aarteita. Retken aikana lounas. Keskustan rakennuksista lähes puolet on jugendia. Lento Helsinki-Riika klo 9.30-10.40. Vierailemme myös maaseudulla upeissa Rundalen ja Mezotnen palatseissa. Sieltä Mezotnen palatsiin, joka edustaa klassismia
2,5 cm, väri valinnainen. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Vastaajien kesken arvotaan kolme Muoto2:n koivuista Kiekko-seinäkelloa, arvo 119 e. Kaikki tuotteet valmistetaan Muoto2:n omalla tehtaalla Lahdessa. Palkintona olevan Kiekko-kellon halkaisija on 27 cm, paksuus n. Huonekaluja ja piensisustustuotteita valmistava Muoto2 pitää tärkeänä suomalaisten materiaalien ja osaamisen käyttämistä. Harkittu design ja hienostunut väri tekevät siitä sisustuksen kiintopisteen. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 5. Kellossa on laadukas ja äänetön saksalainen Junghans-koneisto. Arvomme kolme seinäkelloa. Kello on saatavilla mustana, valkoisena sekä tiilen ja korallin värisenä, reunus on koivua. VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Yhden kellon arvo on 119 e. Valinnoissa yhteistyökumppanimme on designja lifestylemyymälä TRE, jonka liikkeestä ja verkkokaupasta voi samoja tuotteita myös ostaa: Mikonkatu 6, Helsinki. KIEKKO-SEINÄKELLO on skandinaavisen muotoilun esimerkkitapaus. Muoto2 on Kirsi Pasasen ja Mikko Kentan yritys, jonka lähtökohtana on ollut suunnittelun, valmistuksen ja tuotteiden kehittämisen yhdistäminen saman katon alle. Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT www.keräilykuume.. Muista kertoa omat yhteystietosi! HYVÄ SUOMI! Suomi 100 -juhlavuonna palkintomme ovat kotimaista muotoilua. www.worldoftre.com. 26.-27.8.2017 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 30.9.-1.10.2017 Lahden Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti 14.-15.10.2017 Helsinki Retro & Vintage Design Expo Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, Helsinki Exponova muutettava ilmoituspohja_2017.indd 10 8.6.2017 14:51:39 Antiikki & Design 80. Trendikäs ja tyylikäs kello on koivua, kellotaulu on laminoitu
www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt Antiikki & Design 81 p. Aikalöytö www.aikaloyto.fi 0400-585926 18.-20.7.17 TI-KE-TO KLO 10-20 100 lasissa 100 vuotta – 100 esinettä 18.5.–5.11.2017 SUOMEN L ASIMUSEO Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki • www.suomenlasimuseo.fi • Avoinna ti-su 10–18 Ka ap po Lä hd es m äk i 20 12 : G ia nc ar lo , La si sm i. Puuvalmiina heti mukaan puusepän tekemä värin päätät sinä Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Niin lukijammekin. ANTIIKKI.FI OULUN ANTIIKKIMARKKINAT Maikkulan Kartanon alueet täyttyvät Antiikkimarkkina myyjistä heinäkuussa, upeassa miljöössä! Myytävänä antiikki-keräilyyn liittyvää esineistöä Nähtävillä vanhoja autoja, mopoja, traktoreita Työnäytöksiä vanhoja työmenetelmiä kunnioittaen Maikkulan ravintolasta maukasta ruokaa Alueelle vapaa pääsy, parkkimaksu 2 Järj. 09 855 62 10 www.juvi.fi juviposti@juvi.fi Kehä III Länsiväylä Petikontie 1 Suomalaistentie 1 1000 m 500 m 2 1000 m 500 m 2 1000 m 500 m Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO Täyspuiset vaatekaapit, keittiöt... 045 122 5305. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! Kaikkien aikojen ihanuuksia nyt netissä joka päivä. Myynti: Jorma Viitanen, p
Tyttöjen piti odottaa siellä muuta perhettä, joka kuitenkin jäi Venäjän puolelle, kun raja pian suljettiin. Hän saapui Suomeen 1920-luvun alussa. Se on vieraillut esiintymässä jopa Kansallisoopperan lavalla. Mummoni oli harras uskovainen ja kuunteli vain hengellistä musiikkia, ei koskaan oopperaa. Hän kasvoi ortodoksiksi mutta kääntyi Kuhmossa asuessaan luterilaiseksi. Silloin hänen nimensä oli Ulli Tichanova. Ehkä juuri hänen taustansa vuoksi kerään ikoneja. Siksi en ole ottanut ristiä onnenamuletiksi esityksiini. Paljon on jäänyt mielikuvitukseni varaan. TOIVOISIN, että saisin ristin avulla jakaa yhdeksänvuotiaalle Aleksanteri-pojalleni palasen sukuni mystistä menneisyyttä. Ilmeisesti hänen vanhemmillaan oli kestikievari, ja ehkä sinne saapui kulkukauppias, joka myi ristin. ensi-iltansa saavassa Kullervossa. Rusanen-Kartano käyttää sitä harvoin, sillä hän pelkää hukkaavansa riipuksen. ”Risti jää mysteeriksi” Siro hopearisti palauttaa sopraano Johanna RusanenKartanon mieleen tarinan äidinäidin matkasta Suomeen. Hän eli yli 90-vuotiaaksi saamatta tietää, mitä hänen läheisilleen tapahtui. ” Johanna Rusanen-Kartano nähdään 7.?18.6. Niissä on samaa salaperäisyyttä kuin ristissä, jonka mysteerejä tuskin pystyn koskaan selvittämään. PARASTA RISTISSÄ on sen tarina, jossa tosin on salaperäisiä aukkoja. Sopraano Johanna Rusanen-Kartano viihtyy flyygelinsä ääressä Don Carlos -koiran seurassa. MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG ” SAIN RISTIN äidinäidiltäni 1980-luvulla. Isoäitini ei puhunut menneisyydestään. Kun mummoni oli noin kymmenenvuotias, hänen isänsä Feodor Tichanov siirsi hänet Karjalasta yhdessä Alexandra-sisarensa kanssa suomalaiseen lastenkotiin venäläistämistoimia pakoon. Venäläisvastaisen ilmapiirin vuoksi isoäitini muutti nimensä Ulla Tiihoseksi. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. Ilmajoella kantaesitettävässä Mannerheim-oopperassa ja Savonlinnassa 8.7. Siro risti muistuttaa koskettavasta ihmiskohtalosta
Uusi lehti ilmestyy 16.8. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Design Asko kalusti Suomen kodit Taide Muotokuvat kertovat Elävä legenda Keraamikko Heljä Liukko-Sundström IHANTEENA KIERRÄTYS Vintagekoti Antiikki & Design ensi numerossa 83
03 5656 6966 12/6¤ / AVOINNA TI–SU 10–18 / WWW.VAPRIIKKI.FI 15.06 15.10 20 17 V alentinon pukuja F ANTASTICA ! Museo Milavida, Näsilinna Milavidanrinne 8, Tampere Puh. PAL.VKO 2017-33 1 7 7 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 70 7 ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. ti–su klo 11–18 11.9.–31.12. yksityiskokoelmista. pe–su klo 11–18 Suljettu 23.6.–25.6. 040 831 4054 www.museomilavida.fi Avoinna: 8.5.–10.9