LUE PAKKAUSMALLIN TARINA VINTAGE KOTOISAT KAHVIPURKIT VENÄLÄISEN POSLIININ JÄLJILLÄ KERÄILIJÄLLE KELPAA VAIN PARAS SIVUA AARTEITA 10 HABITAREN PARHAAT ITÄMAINEN ANTIIKKI LUKIJAILTOJEN ANTIA IT ÄMAINEN ANTIIK K I K ERT TU NURMISEN L ASIT AIDE BA TENININ POSLIINI 8/2015 HINTA 12,50 € ANTIIK K I & DESIGN 143 8/2015. LÖYTÖJÄ SUOMESTA TALO TÄYNNÄ KOTIMAISTA ANTIIKKIA Upea Kerttu Nurminen LASITAITEILIJAN ARVO NOUSUSSA Sun Maid -tyttö 100 v
Untitled-1 1 10.9.2015 12:57:18
Tuollainen noin 250 vuotta vanha esine on kuin taideteos. Itämainen eksotiikka vetoaa edelleen, mitä todistaa toimittajamme Antti Kaijalaisen juttu nyt myynnissä olevasta itämaisesta antiikista sivulla 40–44. Kauniit kodit hehkuvat lämpöä ja tyyliä. NO, MITÄ SE MAKSOI. ANTIIKKI & DESIGN 3. Moni suree sitä, että pienet antiikkikaupat sulkevat ovensa, mutta mikä avuksi. Näin voi yhdestä tuolista sinkoilla tarinoita. Jarmo Tiihonen on hankkinut järjestelmällisesti kotimaisia, muun muassa iittiläisiä ja loviisalaisia kalusteita upeaan taloonsa. Minkä arvojen nimeen vannookin, kauniit puheet eivät enää riitä. Yhteiskunnan tukea eivät myöskään jääneet odottamaan ”kolme kustavilaista”, Arthur Aminoff, Kari-Paavo Kokki ja Bernt Morelius, jotka antoivat omista kokoelmistaan 1700-luvun esineistöä Suomenlinnan Ehrensvärd-museon pysyvään näyttelyyn. Vähemmän kuin kehystetty keskinkertainen grafiikanlehti. Ei siis paljoakaan, joten voi vain ihmetellä, miksi ainutlaatuisia vanhoja huonekaluja pidetään kalliina. Paikalliset maajussit perheineen saivat lisäansioita puusepän töillä. Modernilla kankaalla verhoiltu harmaa tuoli sopii meille kuin valettu. Käykää konserteissa, ostakaa teatterilippuja, hankkikaa taidetta ja antiikkia. Siellä kynnet kuuluvat lohikäärmeelle, joka pitelee otteessaan helmitai jalokivipalloa. Tässä numerossa voi ihailla kahta kotia, joiden isännät ovat suomalaisen antiikin keräilijöitä. Tuolini on tehty Ruotsin länsirannikolla, jossa 1700–1800-luvulla huonekaluja rakennettiin ennen kaikkea Lindomen pitäjässä Göteborgin eteläpuolella. Tukholmalaismestarien leimoin varustetut kalusteet ovat toki arvokkaampia, mutta tämä yksilö on kyllä kaunotar. ¿ pä ä k i r j o i t u s maija.toppila@fokusmedia.fi OMA AARTEENI OSALLISTU LUKIJATAPAHTUMIIMME! SUOSITTU ANTIIKKIETSIVÄT-KOULU ALKAA TAAS, TILLANDERILLA ON KORUILTA, JA LOMALINJAN KANSSA LÄHDEMME TUKHOLMAAN. Tätä kirjoittaessani luon silmäyksiä kauniisti kaartuvaan selkänojaan, taitaviin kaiverruksiin ja tomeriin etujalkoihin, jotka päättyvät palloihin. Kun kulttuuri ja taide ovat taloudellisesti tiukkoina aikoina tulilinjalla, yksityisten ihmisten aika osoittaa tukeaan. Kynsien pitämä pallo, claw and ball, oli suosittu koriste englantilaisessa rokokoossa, johon se puolestaan lennähti Kiinasta. Voin suositella Antiikki & Designin omaa AntiikkiShopia, josta voit lukea lisää sivulta 78. OMA MAA MANSIKKA, kuitenkin. KUVAT PIA INBERG OSTIN SEN, 1700-luvun varhaisrokokootuolin! Ensi tapaamisemme antiikkimessuilla heinäkuussa kypsyi ostopäätökseksi elokuussa kauppiaan luona. Kari-Otso Nevaluomalla taas on kotimainen myöhäisempirekalusto ja kustavilaispeili kerrostalokodissaan. Kauppaa voi käydä myös verkossa. Lindomen huonekalut olivat niin suosittuja, että niitä vietiin muun muassa Britanniaan, josta myös imettiin vaikutteita. Ei muuta kuin ostamaan antiikkia, vanhempaa tai uudempaa
Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. LÖYTÖJÄ SUOMESTA TALO TÄYNNÄ KOTIMAISTA ANTIIKKIA Upea Kerttu Nurminen LASITAITEILIJAN ARVO NOUSUSSA Sun Maid -tyttö 100 v. 4 ANTIIKKI & DESIGN. 040 586 7781 TOIMITUSSIHTEERI, VERKKOTUOTTAJA ARJA MAUNUKSELA TOIMITTAJA ANTTI KAIJALAINEN ULKOASU FAKTOR / SUSANNA LEHTO ERIKOISASIANTUNTIJAT KARI-PAAVO KOKKI TUIJA PELTOMAA JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA MARKKU HURMERANTA MEDIAMYYNTI ESKO KONTIO Puh. PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu 2015 ISSN 2342-7655 22. 0400 997 622 LEVIKKIMYYNTI JOHANNA MIKKONEN Puh. LUE PAKKAUSMALLIN TARINA VINTAGE KOTOISAT KAHVIPURKIT VENÄLÄISEN POSLIININ JÄLJILLÄ KERÄILIJÄLLE KELPAA VAIN PARAS SIVUA AARTEITA 10 HABITAREN PARHAAT ITÄMAINEN ANTIIKKI LUKIJAILTOJEN ANTIA IT ÄMAINEN ANTIIK K I K ERT TU NURMISEN LASIT AIDE BA TENININ POSLIINI 8/2015 HINTA 12,50 € ANTIIK K I & DESIGN 143 8/2015 S A isältö 23. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti WWW.ANTIIKKIDESIGN.FI SEURAA MEITÄ MYÖS FACEBOOKISSA! www.facebook.com/ antiikkijadesign Kannessa 12 LÖYTÖJÄ SUOMESTA 22 Upea Kerttu Nurminen 54 Venäläisen posliinin jäljillä 52 Sun Maid -tyttö 100 v. 044 973 2055 POSTIOSOITE Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. 020 7354 130* * Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 66 Kotoisat KAHVIPURKIT KANNEN KUVA RIITTA SOURANDER Entisöijä Jarmo Tiihonen on etsinyt kotiinsa erityisesti Lahden ja Heinolan seudun antiikkia. SYYSKUUTA 2015 | NUMERO 143 12 PÄÄTOIMITTAJA MAIJA TOPPILA Puh
70 JOULUKUUSSA TUKHOLMAAN Lukijamatka Tukholman Vanhankaupungin joulutunnelmaan. 27 TUIJA PELTOMAA Kolumnisti puutarhojen lumoissa. 70 VASTAA JA VOITA! Arvomme Pentikin astiaston. 65 TULE UPEAAN KORUILTAAN! Lukijatapahtuma A. 32 TAIDELASI KOHTAA ANTIIKIN Kari-Otso Nevaluoman kodissa vanha ja uusi yhdistyvät kauniiksi asetelmiksi. 12 KUSTAVILAISET VAHVAT VÄRIT Entisöijä Jarmo Tiihonen sisusti kotinsa Lahden ja Heinolan seudun antiikilla. 80 MINNE MENNÄ Syksyn antiikkitapahtumia. 46 USKO SILMIÄSI, ÄLÄ TRENDEJÄ Bäcksbackan suvun galleria Taidesalonki viettää 100-vuotisjuhlaansa. 72 TROIKAN VAUHDISSA Lähikuvassa venäläinen lakkarasia. 67 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Vastaamme lukijoiden kysymyksiin esineistä. 6 LUKIJALTA Palautetta lehtemme lukijoilta. Mondo-lasiston suunnittelija on tehnyt myös paljon upeaa uniikkia. DESIGN JA VINTAGE KOTONA JA KYLÄSSÄ KERÄILIJÄN TAIVAS 54 Reima Lehtonen esittelee posliinikokoelmansa, joka on kuin pala Venäjän keisarien hovien loistoa. 3 PÄÄKIRJOITUS Oma aarteeni. 7 TUSINA 12 ajankohtaista asiaa iloksi ja inspiraatioksi. 73 NYT ANTIIKKIKOULUUN! Antiikkietsivät-koulumme alkaa jälleen. 54 POSLIINI VIE TSAARIEN PALATSEIHIN Reima Lehtonen kerää vain hienointa venäläistä posliinia. 28 ”KONSERVAATTORI HIDASTAA TUHOA” Perinne elää -sarjassa tekstiilikonservaattori Anna Häkäri. ANTIIKKI JA TAIDE JUURI NYT 40 KAUKOMAIDEN KAIPUU Itämaista antiikkia on suosittu Euroopassa 1700-luvulta asti. 60 NÄIN ASUI 1700-LUVUN UPSEERI Suomenlinnan Ehrensvärd-museo sai uuden upean antiikkisisustuksen. 82 MINUN ANTIIKKINI Pirkko Wirzenius kertoo astiakaapistaan. Tillanderin korunäyttelyssä. 52 100-VUOTIAS KAUNOTAR Sun-Maid-rusinapakkauksen tytön tarina. 78 NYT VERKKO-OSTOKSILLE! Antiikki & Design avasi AntiikkiShopin. 22 LASITAITEEN TARINANKERTOJA Kerttu Nurmisen lasissa hurmaavat värit ja kuviot. ANTIIKKI & DESIGN 5. 71 JANNE KOSKINEN Kolumnistia huolettaa kulttuurihistorian jääminen suljettujen ovien taakse. 66 KAHVILLE! Vanhat kahvipurkit keräilykohteena. 28 Tekstiilikonservaattori ja alan opettaja Anna Häkäri tuntee vanhojen tekstiilien materiaalit ja käsityötekniikat. 22 Tunnetko Kerttu Nurmisen värikkään lasin. 74 VAALEANPUNAINEN TORNADO Löytöjä Habitaren Antiikkitapahtumasta
Päivän ihanuus! Antiikki & Designin Facebook-sivulla julkaistaan Päivän ihanuus -kuvia, joista seuraajamme kovasti tykkäävät. Tuija Peltomaan kirjoitukset ovat selkokielisiä, ja niissä on aina laajasti oikeaa, luotettavaa tietoa. Flyygelin kannella on pyöreissä koteloissa onnitteluadresseja ja seinällä syntymäpäiväonnitteluina saatuja laakeriseppeleitä. Kiitokset muuten erinomaisesta ja mielenkiintoisesta lehdestä! PEKKA VOUTILAINEN WANHA REPPU OY 6 ANTIIKKI & DESIGN. Siitä on jo toistakymmentä vuotta, kun siellä viimeksi ihastelin käsityöläisten kädenjälkiä. ”Tämä talo on taiteelleni välttämättömyys”, Sibelius kirjoitti. Pidin paljon myös Loviisa-jutusta. Lautaverhoilun rakennus sai 1915 ja pärekatto korvattiin punaisella tiilikatolla 1932. Onnea! Sibeliuksen koti ilahdutti l u k i j alta Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. OSMO KIRKKOLA k i i t o s l o i s tava s ta Antiikki & Design -lehdestä, joka tuli tänään. Toimittaja Katri Lehtolan elävästä kerronnasta innostuneena olenkin suunnitellut matkaa Käsityöläismuseoon. Apilanlehden Sininen kartano -astiaston voitti Miika Koppelo Oulusta. Näkymä Tuusulanjärvelle on nykyisin lähes kokonaan puiden peitossa. Wanha Reppu sijaitsee Kuopiossa, jossa yritys on toiminut jo yli 30 vuotta, eikä suinkaan Siilinjärvellä. Onnittelut! KIRJANPAINAJA HEIKKI JOKIOISESTA kertova juttu ”Kiireellä tulee vain kirjoitusvirheitä” oli minulle mieleen. Olin lukenut päätoimittajan hellyttävän pääkirjoituksen hänen sisustusongelmistaan ja sisällysluettelon, kun jo meinasin lähteä kiittämään hienosta lehdestä. Mielenkiintoista kirjoituksessa on ajatus, että keräilijällä ei ole välttämättä kauppiaan sielua. Arvomme vastanneiden kesken teoksen SIBELIUS JA TAITEEN MAAILMA (Ateneum). 4. a i n o l a valmistui Kielomäki-nimiselle rinnetontille 1904. Se innosti käymään vanhojen taloja tapahtumassa monen vuoden haaveilun jälkeen. Elokuun suosituin kuva oli vapaaherra Göran Åkerhielmin Kökarin huvilalla oleva kreikkalaistyylinen puutarhapatsas. Ikkunan edessä oleva matala sohva hankittiin Kammiokadun asuntoon Helsinkiin (nykyisin Sibeliuksenkatu 11), jota Sibeliukset käyttivät kaupunkiasuntona ennen talvisotaa ja jonkin aikaa myös 1940-luvulla. Albert Edelfeltin piirtämä muotokuva Sibeliuksesta oli tupaantuliaislahja Ainolaan. Paljasjalkaisena turkulaisena muistui mieleen 60-luvun Turun päivän ilmaiset museokäynnit ja ratikalla-ajot, ja sitähän me lapset tehtiin koko päivä. ARJA AALTO n u m e r o s s a 7/2015 artikkelissa ”Ruukkien parhaimmistoa” sivulla 79 olevan kuvan nro 13 kuvatekstissä on virhe. ANTIIKKI & DESIGN 63 62 ANTIIKKI & DESIGN Anna palautetta! PARAS JUTTU NRO 6/2015 Lukijat äänestivät Antiikki & Designin numeron 6/2015 parhaaksi jutuksi Antti Nuortion kirjoittaman ja Erja Lempisen kuvaaman ”Sävelten synnyinkoti”. Olen oppinut paljon antiikista, taiteesta, muotoilusta ja niiden tekijöistä lehden avulla. Kakkoseksi tuli Antti Kaijalaisen ja Heikki Raution ”Keittiössä kolistellaan”. > s t e i n way -flyygelin Sibelius sai 50-vuotislahjaksi ystäviltään. v i e r a i l u l l a ANTTI NUORTIO KUVAT ERJA LEMPINEN SÄVELTEN SYNNYINKOTI jean sibeliuksen ainola on osa Suomen taiteen suurta kertomusta. Sen on kuvannut Erja Lempinen. Tällä kerralla kirjapalkinnon voitti Osmo Kirkkola. HEINI KAIRENIUS t u i ja p e lt o m a a n kolumni oli numeron paras juttu. Ja saanut paljon tietoa tapahtumista – ja arvokasta yleissivistystä. Siellä valmistui merkittävä osa 150 vuotta sitten syntyneen säveltäjän tuotannosta
ANTIIKKI & DESIGN 7. Myöhäiskustavilaistyylisellä pöydällä on kiinalainen Famille Rose -lautanen keisari Qianlongin ajalta (1736–95) sekä kolme Kerttu Nurmisen uniikkiesinettä: taidelautanen Paprikaverhot, punavalkoinen filigraanimalja ja korkea monivärinen filigraanimalja. Vanhan kirjan päällä on 1930-luvun hopeinen sikarirasia. . Myöhäisempiretuolilla on Hermèsin silkkihuivi, joka on ostettu Pariisista 1980-luvulla. 32–39. 1 T A usina Yhdistä antiikkia ja modernia kauniiksi asetelmiksi! Kannen kuva on Kari-Otso Nevaluoman kotoa, lue juttu s. 22–26. KUVA RIITTA SOURANDER 12 A JANKOHTAISTA ASIAA ILOKSI JA INSPIRAATIOKSI. Täytetty närhi löytyi Götan Maailma -liikkeestä. Kerttu Nurmisen lasitaiteesta kerromme s
v ä r i va pa u t u u – Suomen taiteen uudistajia -näyttely Didrichsenin taidemuseossa esittelee 1900-luvun alun taiteen murrosta, jossa Suomen taide liittyi lopullisesti kansainvälisen taiteen virtauksiin. Näyttely on Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin perustaman taidemuseon 50-vuotisjuhlanäyttely. Sehän on Kansallismuseon uusi logo. Avajaisviikonlopun kruunasi vintagemuotinäytös. Väri vapautuu – Suomen taiteen uudistajia 31.1.2016 asti Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä, www.didrichsenmuseum.fi. Suunnittelija on Patrik Prusak Apparel & Loversista. Tuolloin tärkeää oli puhdas väri, joka ilmeni sekä raikkaana ulkoilmamaalauksena että voimakkaana tunneilmaisuna. Syksyllä jatkuvat myös keväällä aloitetut ”Iltama”-huutokaupat. Lokakuun huutokauppa 17.–18.10., www.helander.com. Lokakuun huutokaupasta on tulossa ehkä enemmän äijä-huutokauppa, sillä silloin myydään nyt jo näytössä esillä ollut vuoden 1986 Ferrari Testarossa. 81. Hatun kokoa C. Ympyrän halkaisijaa kartalla Meklari Mika Sirén esittelee Modern Toys Japanin kaukoohjattavaa autoa, joka on todennäköisesti 1940-luvulta. – Tässä kuussa meillä oli paljon kiinnostavaa erityisesti naisille. Viime vuonna museossa valmistui perusteellinen kunnostus, ja sen jälkeen esillä ollut Edvard Munchin näyttely veti ennätykselliset 70 000 kävijää. Syyskuun huutokaupassa oli myynnissä ennätykselliset 2076 kohdetta, kodin irtaimistosta Akseli Gallen-Kallelan puupiirrokseen ja Chanelin käsilaukkuun. Tällä laitteella mitattiin 1800-luvulla A. Näyttelyn taiteilijoita ovat muiden muassa Verner Thomé, Magnus Enckell, Alfred William Finch, Juho Mäkelä ja Tyko Sallinen. (HR) . – Väljemmissä tiloissa meillä on nyt mahdollisuus uudenlaiseen toimintaan. Small talkin aiheita tarjoaa museon uusi tuotesarja, johon kuuluu myös paitoja ja huivi. (AM) . 8 ANTIIKKI & DESIGN. Oikea vastaus s. Käden puristusvoimaa B. h u u t o k a u p pa h e l a n d e r avasi uudet tilansa Helsingin Viikissä syyskuun alussa. Ajatuksissa on muun muassa yleisöluentojen järjestäminen, kertoo Helanderin omistaja ja meklari Mika Sirén. 3 2 4 Arvaa mikä Jalmari Ruokokoski: Tyttö, 1911, Hämeenlinnan Taidemuseo, Ludvig & Aija Wennervirran testamenttikokoelma. (AM) K UV A FINNA / TURUN MUSE OK ESK US e s i n e on Turun museokeskuksen kokoelmasta, josta tutkija Kari Hintsala poimii joka numeroomme esineen ihmeteltäväksi. Syyskuun loppuun asti on myös esillä museon veistospuistossa Kaarina Kaikkosen vaatteista tehty tilateos Valssi elämälle. K UV A REIMA MÄÄ TT ÄNEN / HÄMEENLINNAN T AIDEMUSE O 5 K UV A HEIK K I RA UTIO VÄRIEN AIKA HELANDER SAI UUDET TILAT Mikä kuvio sukissasi on
IKUISIA MUOTOJA Uusissa maalauksissaan Merja Heino yhdistää aiempien töidensä aineksia: väripintoja, ornamentteja, pohjapiirroksia ja uuden ajan järjestykseen viittaavia ruudukoita. i h m i s e t t u n t u vat olevan kyllästyneitä tavaraan. Sitä toivomme nykykodiltakin. m e r ja h e i n o n näyttelyn nimi Brunelleschin kukka viittaa Firenzen Duomon kupolin muotoon. t ä l l a i s e n k a lu s t u k s e n hankkiminen on nykykotiinkin mahdollista. Siinä kaikki. 6 Tuoli, myöhäisbarokki/rokokoo, 1700-luku, loppuhinta 60 e, Bukowskis Market. (AM) . Nyt on hyvä aika ostaa antiikkia. Mistä rakennustaiteen historia tuli nykytaiteilijan työhön. Hienoissa kodeissa oli jopa omat kirjastonsa. – Ne ovat vahvasti länsimaisessa kulttuurisessa muistissamme. 7 ta i t e i l i ja Merja Heino ammentaa maalauksiinsa inspiraatiota muodoista, jotka ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosisadasta toiseen. Hänen maalauksissaan antiikin Kreikan pylväänpäiden kasviornamentit ja renessanssin kirkkojen pohjapiirrokset kohtaavat elävän, vanhoja kalkkimaaliseiniä muistuttavan väripinnan. Brunelleschin kukka, Merja Heino 4.10. j o s tav o i t t e l e e sisustuksessaan yksinkertaisuuden ihannetta, esikuvaksi voisi ottaa vaikkapa kustavilaisen ajan kodin. Ennen vanhaan, jolloin turhaa krääsää ei kodeissa ollut, kirjat olivat arvokkainta kodin irtaimistoa. Kustavilainen peili (42 x 24 cm), vasarahinta 300 e, Hagelstam & Co. Tuolloin arkihuoneen kalustus syntyi sohvasta, kääntöpöydistä, nojatuoleista, peilistä, tarjoilupöydästä ja lipastosta. Lipasto myöhäiskustavilaiselta ajalta 1800-luvun alusta, loppuhinta 700 e, Bukowskis Market. Mutta sitä voi vain ihmetellä, että kirjat näyttävät olevan niitä ensimmäisiä tavaroita, joista halutaan eroon. Mutta miksi juuri näitä antiikin, barokin ja renessanssin rakennuksissa suosittuja muotoja pidetään yleisesti kauniina. asti Galleria Brondalla Helsingissä, www.bronda.fi ANTIIKKI ON KAUNISTA Sisustamisen trendejä ovat ekologisuus, henkiset arvot ja yksinkertaisuus. – Opiskelin arkkitehtuuria 1980-luvulla, ja tutustuimme historiaan muun muassa Firenzessä. Antiikkimarkkinoilla myydään nyt edullisesti sekä kustavilaisia huonekaluja että kalusteita empiren ajalta, jolloin sisustaminen pysyi yhä pelkistettynä mutta toimivana ja kauniina. (AK) ANTIIKKI & DESIGN 9. Hän haluaa taiteessaan luoda kauneutta ja positiivisia ajatuksia. Kun sitten aloin opiskella taidetta, kaipasin irtiottoa modernista arkkitehtuurista ja päätin antaa periksi kiharoille, Heino kertoo. Tyylejä voi myös sekoittaa; barokista, rokokoosta ja kustavilaisuudesta voi saada hyvin kauniin kokonaisuuden. Olisiko jopa geneettistä, että luonnon orgaanisen, vapaan muodon yhdistäminen järjestykseen kiehtoo ihmistä, onhan kaikkien kulttuurien ornamenteissa toistuvia systeemejä, Heino pohtii. Monet aidot vanhat kalusteet ovat edullisempia kuin uudet
Maustesetti, Saksa 1900-luvun alku, 55 e, Old Times. Impressionistit hehkuttivat omenien herkullisia värejä koko kyllyydeltään. Mutta mitä kuvan omenoista on tarkoitus tarjoilla. Omena on varmasti yksi ihmiskunnan vanhimpia visuaalisen kulttuurin aiheita ja vertauskuvia. Gladiaattorit – kuolema ja voitto Colosseumilla 26.9.–27.3. Myös kuunneltavaa ja haisteltavaa on tarjolla, ja tietysti nähtävää. Rintakuvan henkilö on tuntematon, mutta viitan perusteella hän saattaa olla roomalainen konsuli. Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa, www.espoonkaupunginmuseo.fi. (AM) . 8 10 Rooman Colosseum on parhaillaan remontissa. (AM) K UV A MUSE O CIVIC O ARCHE OL OGIC O , BOL OGNA , IT ALIA K UV A MUSE O ARCHE OL OGIC O NAZIONALE , NAPOLI , IT ALIA 10 ANTIIKKI & DESIGN. Jos kuulut niihin aikuisiin, joita on harmittanut, että mu seois sa järjestetään syntymäpäiviä vain lapsille, nyt on tilaisuutesi: näyttelyssä voi viettää aikuisten synttäreitä. Vanhassa asetelmataiteessa se on saanut olla milloin hedelmällisyyden milloin elämän turhuuden symboli. Ei kanelia, vaan sinappia, suolaa ja pippuria. (AK) OMENAA JA SINAPPIA K UV A HEIK K I RA UTIO TIEDUSTEL UT OLD TIMES (0 9) 60 4 60 6 Silitä Kerttu Horilan keramiikkapässiä! Tikanojan taidekodin Kaikilla aisteilla! -näyttelyssä Vaasassa saa nyt koskea pienoisveistoksiin. Hillityn tulkinnan omenasta puolestaan loi Tapio Wirkkala suunnitellessaan 1972 hopeisen Omena-riipuksen. Korjauksen yhteydessä on esitetty suunnitelma puulattian palauttamisesta areenalle pohjan tunnelien ylle, jolloin Colosseumilla voitaisiin järjestää tapahtumia. Tätä odotellessa Colosseumin gladiaattoreiden historiaan voi tutustua näyttelyssä Espoossa. GLADIAATTORIT ESPOOSSA 9 o m e n a on kuin syksy pienoiskoossa: kirpeänmakea, pirteän kuulas ja värikäs. Kuvan kypärä on löytynyt Pompejista
Lasten ymmärtäminen erityisryhmäksi ja omien tuotteiden suunnitteleminen heille liittyy lasten asemaan ja yhteiskunnassa. (AM) Sara Medberg: Holhokki, Books on Demand. Into-kustannus. ANTIIKKI & DESIGN 11. Pohjoismaat ovat olleet uranuurtajia lasten elinympäristön suunnittelussa. m i k ä olisi tulevaisuuteen suuntautuneempaa muotoilua kuin suunnittelu lapsille. Designmuseo on tuottanut näyttelyn yhteistyössä ruotsalaisen Vandalorum-museon ja tanskalaisen Designmuseum Danmarkin kanssa. Kustavilaisen ajan aatelisneidon elämä on ylellistä, mutta siitä puuttuu vapaus päättää asioista itse. Näyttelyn nimi Lapsen vuosisata on peräisin ruotsalaisen Ellen Keyn vuonna 1900 julkaisemasta pamfletista, joka nimeää 1900-luvun lapsen vuosisadaksi. (AM) . Designmuseossa avautuva näyttely kokoaa pohjoismaista lapsille suunnattua muotoilua 1900-luvun alusta tähän päivään. (AK) Päivi Hovi-Wasastjerna: Arkkitehti Karl Lindahl ja levollinen asiallisuus. Alla: Ruotsalaisen BabyBjörnin valmistama Babysitter vuodelta 1961. Juoni, jossa sovinnaisuuksia vastustava neito saa holhoojakseen ylimielisen kreivin, tuntuu ennalta arvattavalta, mutta kirjaa voi suositella lukijalle, joka nauttii historiallisesta romantiikasta ja miljöön, pukujen ja tapakulttuurin kuvailusta. Kirja vie aikaan, jolloin moderni Suomi rakennettiin. Luovan työn takana on yritysjohto, jonka ymmärrys nostaa tai kaataa suunnittelijoiden työn. Minulle läheisin Lindahlin töistä on Oulun kauppahalli (1901), helsinkiläiselle ehkä Otavan toimitalo (1906) tai Helsingin Työväentalo (1908). Lindahlin Hahkialan kartanosta voi lukea Antiikki & Designista 5/2015. Design ei tässä teoksessa ole keskiössä, mutta nykydesignilla on Marimekon vaiheista paljon opittavaa. (MT) Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto: Marimekko – Suuria kuvioita. Näyttelyyn tulee muun muassa huonekaluja, leikkikaluja, kirjoja, vaatteita, koulurakennusten arkkitehtuuria, leikkipuistoja, julisteita ja mainontaa. Journalistijoukon yli sataan haastatteluun perustuva kirja antaa kuitenkin hyvän kuvan yrityksen vaiheista. MUISTOJEN RAKENNUKSIA Monia rakennustaiteellisia maamerkkejä piirtänyt ruotsalaissyntyinen Karl Lindahl (1874–1930) on jättänyt muistojälkiä eri puolilla Suomea varttuneisiin ihmisiin. K UV A TUUK KA K OIVIST O Jos kasvaa Aallon ja Mari mekon designin keskellä, siitä ehkä pitää aikuisenakin – tai sitten ei. 11 12 DESIGNIA LAPSILLE K UV A BAB YBJÖRN AATELISNEITO SUOMESTA Sara Medberg tutkii tyttöjen kasvatusta 1700ja 1800luvuilla, ja hän on tehnyt aiheesta myös romaanin. paivi.hoviwasastjerna@gmail.com MARIMEKON TARINA Marimekkoa on lähestytty viime aikoina kirjojen ja elokuvien merkeissä, joten voi kysyä, mitä uutta enää voi sanoa. Lapsen vuosisata – Pohjoismainen muotoilu ja lapset 1900–2014 -näyttely 9.10.–10.1. Designmuseossa Helsingissä, www.designmuseo.fi. Yllä: Möhköelefanttilelu on Marimekon 1970-luvun tuotantoa, Designmuseon kokoelma
Ruotsalaiset 1800-luvun tinaterriinit ovat löytyneet Suomesta antiikkimessuilta. Hän on sisustanut kotinsa Lahden ja Heinolan seudun kustavilaisilla kalusteilla, jotka on itse kunnostanut kauniisti alkuperäiseen, yllättävän värikkääseen asuun. Kukkakimppu on poimittu omasta pihasta. Tina on luonteeltaan ystävällisempää kuin hopea, ja sen himmeä hehku sopii kaikkialle. KUSTAVILAISET VAHVAT VÄRIT Hollolassa asuvan entisöijä jarmo tiihosen intohimo on oman kotiseudun antiikki. p i d ä n e n e m m ä n tinasta kuin hopeasta, Jarmo Tiihonen sanoo. ANTTI NUORTIO KUVAT ERJA LEMPINEN 12 ANTIIKKI & DESIGN
Kustavilainen sohva on loviisalaisen mestarin käsialaa. s a l i s s a vallitsee selkeä, kustavilainen ryhti, jota pehmentävät harmaan vihreä tapetti ja ilmavan kevyet ikkunaverhot. > ANTIIKKI & DESIGN 13. Kaksi samanlaista kustavilaista tuoliparia löytyivät erikseen. Rokokoopöytä sohvan edessä on 1700-luvulta ja valkoinen kappikello 1800luvun alkupuolelta
Okrankeltainen talo Hollolassa sulautuu syysmaisemaan lähes huomaamattomasti, mutta sisällä yllättää kodikas, lämmin kustavilaisen herraskartanon tunnelma. – Valmistuin alun perin muurariksi Lahden ammattikoulusta 1988. Talossa on tehty suurehko remontti 1930-luvulla. k a i v o l a edustaa hyvää perinteistä vuosisadanvaihteen puurakentamista. Jo ennen ostopäätöstä Tiihonen oli huomannut purkutuomion saaneen talon hyvän kunnon. Hän oli kuitenkin niin taitava, että kaikki onnistui loistavasti. e r i t y i s t ä Huonekalut ovat aitoja kotimaisia 1700-luvun ja 1800-luvun esineitä, joiden alkuperäisvärit on palautettu. Hän pelasti talon ja sisusti sen vähitellen aidoilla kotimaisilla antiikkihuonekaluilla, joista useimmat ovat Lahden–Heinolan alueen kustavilaiselta ajalta. Talo on vuodelta 1901, mutta avoin, tilava veranta pääsisäänkäynnin yhteydessä on talon nykyisen isännän suunnittelema. Sitten olin töissä antiikkiliikkeessä, jossa perehdyin korjaamiseen ja restaurointiin. Ajatteli kai, että tuo kaveri tulee uudelleenkin, ja niin kävi. Äitini isä oli suutari, ehkä sieltä on peräisin taipumus käsityöhön. ja r m o t i i h o n e n on tehnyt Kaukolan kansallispuvun itse, vain hattu on ostettu valmiina. – Ihastuin 13-vuotiaana Aino Aallon suunnittelemaan lasikannuun. 14 ANTIIKKI & DESIGN. Tiihonen rakensi pääsisäänkäynnin yhteyteen uuden avoimen verannan. – En tiedä mistä innostus tulee, sillä lapsuuskodissani ei ollut antiikkia. Oli kuitenkin saatava myös muodollinen pätevyys, Tiihonen kertoo. Nykyiset timpurit eivät välttämättä ole tottuneet korjaamaan vanhoja taloja. Kaivola-niminen talo sai kaksikymmentä vuotta sitten isännäkseen monipuolisen antiikin ammattilaisen. Sitten hän kävi myös verhoilijakurssin ja perusti vanhan korjaamiseen ja restaurointiin keskittyvän yrityksen vuonna 1997. – Varoitin etukäteen timpuria, että olen yksityiskohdissa todella tarkka. > KODIN AVAIMET t ä ä l l ä a s u u Entisöijä, rakennusrestauroija Jarmo Tiihonen. JARMO TIIHOSELLE antiikki on enemmän kuin ammatti, se on kutsumus, haaste ja esteettinen intohimo, jonka tuloksena hänen kotinsa on vuosien kuluessa muotoutunut häikäisevän elegantiksi antiikkikodiksi. Hän valmistui artesaaniksi Ilmajoen käsija taideteollisesta oppilaitoksesta 1994. Se maksoi 100 markkaa, mutta kauppias antoi sen 80 markalla. – Viimeksi täällä asui kaksi vanhaa neitiä, joilla oli rohdoskauppa Lahdessa. Jarmo Tiihonen työskentelee huonekaluentisöijänä ja rakennusrestauroijana omassa yrityksessään. Muistan kyllä mummolan koristeellisen pronssatun öljylampun jalkaosan, jota aina lapsena ihailin. Keräilyn Tiihonen aloitti jo nuorena. Kaivolan rakennutti vuonna 1901 varakas puutavarakauppias, ja se on uhmannut aikaa hyvin. Itse olen tehnyt vain pintaremonttia, sillä talon perustukset ovat hyvät. ta l o Vuonna 1901 rakennettu Kaivolan talo Hollolassa
MAALAISKARTANON TUNNELMA ALKAA ETEISESTÄ. ANTIIKKI & DESIGN 15. a i d o t e s i n e e t pysäyttävät vieraan jo eteisessä: talonpoikainen hämäläinen biedermeier tuoli, rokokoota edustava pilaripöytä, joka on lähtöisin Kalannista, käsityönä tehdyt räsymatot sekä isoisän kumiteräsaappaat
Muotokuvapari, tinakynttiläjalat ja kiinalainen terriini eli liemimalja luovat pohjoismaisen kustavilaisen tunnelman. 16 ANTIIKKI & DESIGN. Senkkiin on palautettu alkuperäinen mahongin punainen väritys. s e n k i n puuleikkaus koristeissa on kolmion muotoisia tyyliteltyjä pisarakoristeita, ”Heinolan tippoja”, jotka ovat tyypillisiä Lahden ja Heinolan seudun kustavilaisille huonekaluille
k a i v o l a n kahvipöydässä on usein tarjolla herrasväen pikkuleipiä. Kustavilainen peili on ystävien antama syntymäpäivälahja talon isännälle. Kahvikannu, sokerikko ja kermakko ovat kustavilaistyylisiä. r o ko ko o t u o l i s s a oli keinutuolin jalakset, jotka poistettiin, kun tuoli kunnostettiin. > KUSTAVILAISSENKIN KORISTEET OVAT PAIKALLISTA TYYLIÄ. s a l i s s a ko h ta a kustavilaisen sisustuksen ja elämäntyylin keskeisiä symboleja: lipaston, boolimaljan ja peilin. Lintuaiheilla koristellut posliinikahvikupit ovat ruotsalaisia ja peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kotitonttu on löytänyt tuolista paikkansa. ANTIIKKI & DESIGN 17. Heleät värit ja ikkunoista tulviva syysvalo täydentävät tunnelmaa. Myöhäiskustavilainen lipasto on alun perin ollut maalattu mahongin sävyiseksi
Iittiläisen Jacob Nygrenin (1768–1836) tekemä korkea kaappi on yksi Jarmon Tiihosen parhaista löydöistä. KORKEAN KAAPIN ON TEHNYT IITTILÄINEN MESTARI. 18 ANTIIKKI & DESIGN. Jääkaapin harmaa metalliovi peittyy makuuhuoneen oven taakse eikä häiritse kokonaisuutta. k e i t t i ö n tunnelman luovat kustavilaiset pinnatuolit
> ANTIIKKI & DESIGN 19. s a l i n v i e r e i s e s s ä pienessä huoneessa, förmaakissa, seinät on jaettu kenttiin. Huoneen tyyli on biedermeieria. Klahvipiirongin yläpuolella ikkunaseinällä merkkausliina vuodelta 1844
En uskaltanut kertoa kotona, mitä se maksoi. Olen kyllä valmis uhraamaan melkeinpä viimeiset siemenperunatkin, jos kohde on sen arvoinen. Saadakseen hankittua kaapin hän otti lainaa. – Ehkä tärkein tekijä on värit, Tiihonen vastaa. VÄRILASI-IKKUNOISTA TULI IDEA VERANTAAN. Elän vaatimattomasti. – Annamme mielellämme, kun osaat tätä arvostaa, minulle sanotaan usein. Vastasin, että vasta sitten kannattaa huolestua, jos lopetan, sillä tiesin, että antiikki on minun alani ja kutsumukseni. Kustavilaisen sohvan selkänojan pinnoja ei ole sorvattu koneella, vaan ne on veistetty käsin. Sellainen löytö, joka oli pakko saada, oli kustavilainen sänky. Tiihonen on kerännyt paljon tekstiilejä ryijyistä pöytäliinoihin, mutta myös ompelee itse. Iittiläinen piironki on vuodelta 1792. Sitten alkoivat huonekalut kiinnostaa. Jopa lipeällä pestyistä huonekaluista on löytynyt jostakin raosta pieni pala alkuperäistä väriä, jonka perusteella värin on voinut suurella työllä palauttaa. Kunnon kylpyhuonekin saa vielä odottaa, sillä veranta oli tärkeämpi. Tiihonen on myös saanut lahjaksi esineitä, joiden antaja tietää, että hänellä on niille käyttöä. – Merkittävimmät huonekalut ovat tulleet minulle usein kuin kohtalon johdatuksesta, parhaimmat niistä noin 20 vuotta sitten. r a k e n n u s a p t e e k i s ta löytyneet värilasi-ikkunat antoivat idean laajentaa vanha pieni porrashuone lasiverannaksi. Mikä on hänen oman kotinsa tunnelman salaisuus. Jopa työni kannalta välttämätön auto minulla on ollut vasta 10 vuotta. – Lopeta jo, sanoi äiti huolestuneena, kun esineitä alkoi karttua. Kansallispukunsa hän on ommellut kokonaan käsin, vain hattu on ostettu. – Mahonginpunainen on ollut tyypillinen väri suomalaisissa kustavilaisen ajan esineissä, ja niistä löytyy myös oranssia ja turkoosia. – Olin juuri saanut rahaa, kun se oli 2002 helsinkiläisessä huutokaupassa tarjolla. – Olen ottanut alkuperäiset värit esille. Sillä tavalla olen saanut esimerkiksi Kaivolan salin matot takaisin. Monen asian taitaja suunnittelee nykyään myös sisustuksia. Niihin kuuluu keittiön korkea astiakaappi, joka on iittiläisen puusepän Jacob Nygrenin (1768–1836) käsialaa, Tiihonen kertoo. Seuraava hankinta oli Arabian voipytty. – Jaoin mainoslehtisiä ja palkkiorahoilla ostin ensimmäisen klahvipiirongin. – Minulla ei suinkaan ole ollut runsaasti rahaa käytettävänä. 20 ANTIIKKI & DESIGN. Niiden omistaja tiesi mattojen olevan lähtöisin täältä. NYKYISEN KODIN SISUSTUS on vuosikymmenten keräilyn tulos ja entistäjän taidonnäyte. u u d e n avoimen sisääntuloverannan tuolit ovat vanhoja kunnostettuja pappilan tuoleja, jotka ovat lähtöisin Turusta, sekä saman mallin mukaan teetettyjä uusia. Tiihonen kertoo, että kustavilaisen ajan alkuperäinen väriskaala on runsaampi kuin usein on luultu. . KAUKOL AN KANSALLISPUKU, johon Jarmo Tiihonen on pukeutunut kuvausta varten, kertoo hänen tekstiiliharrastuksestaan. Tilaisuus oli ainutlaatuinen, ja päätin, että numerolappuni ei laske ennen kuin sänky on minun. Hänen hankkimansa huonekalut ovat usein olleet paksusti päälle maalattuja. Käytän valkoista vain ikkunanpokissa, katossa ja muurissa
k u s tav i l a i n e n sänky on yksi Kaivolan aarteista. ANTIIKKI & DESIGN 21. Vuodekatoksen verhot ovat puuvillakangasta, kattuunia, joka on ostettu Tukholmasta kuninkaanlinnan myymälästä
22 ANTIIKKI & DESIGN. d e s i g n KAISA KOIVISTO KUVAT INDAV LASITAITEEN TARINANKERTOJA kerttu nurminen tunnetaan Mondoja Verna-lasistojen suunnittelijana. Hänen uniikkituotannossaan hallitsee kiehtova, luonnosta ja naisen elämästä kertova kuvasto. Lasi kuin viidakko Hieno Salava (halkaisija 40 cm) on tehty verholasista hiekkapuhaltamalla Helsingissä vuonna 2001 järjestettyyn yksityisnäyttelyyn
Nurminen hiekkapuhalsi kuviot itse. Koska Nuutajärven lasitehtaalla oli useita muotoilijoita, oli tehtäviä jaettu jonkin verran tekniikoittain. Syksyllä lainsäädännön muutos toi uuden työtilaisuuden: teollisuuslaitoksissa piti hoitaa sisäistä tiedottamista, ja Kerttu Nurminen sopi tehtävään hyvin, ”koska oli merkonomi ja osasi kirjoittaa koneella”. Ensimmäiset Nurmisen käyttölasiesineetkin tulivat tuotantoon: puristelasinen Tipu-munakuppi ja suupuhallettu Tipu-sirotin. Tiedotuslehti Nuutisten toimittaminen oli sivutoimista. TEHTAAN JOHTA JAKSI tuli vuonna 1975 Jorma Tallgren, jonka tehtävänä oli saada Nuutajärvi selviämään lasiteollisuutta erityisen pahasti koetelleesta energiakriisistä. KUVA ON GRAALTEKNIIKASSA LASIKERROSTEN VÄLISSÄ. Seuraavana kesänä Nuutajärven lasitehtaalla oli suuri näyttely Tampereen nykytaiteen museossa, ja Kerttu Nurminen toimi näyttelyemäntänä, jonka työhön kuului näyttelystä huolehtimisen lisäksi opastaminen. 1980-luvulla kuvallisuus korostui entisestään. Vuonna 1975 markkinoille tuli erityinen Art-kokoelma, johon kuului lyhyinä sarjoina tehtyjä taide-esineitä. Kerttu Nurmisen Akilleijaja Hilla-sarjat (1975–1976) olivat osa ensimmäistä Art-kokoelmaa. Jäädessään eläkkeelle Nuutajärveltä 2007 hän oli viimeinen muotoilija, joka työskenteli vakituisessa työsuhteessa suomalaiseen lasitehtaaseen. Taidehistoria ja mielikuvitus tuovat aiheisiin lisää tasoja, eivätkä työt ole koskaan arkisen yksiulotteisia. Tallgren halusi myös saada lisää itsenäisyyttä Nuutajärven markkinoinnille. LAHDESTA KOTOISIN oleva Kerttu Nurminen piirsi innokkaasti jo lapsena. MUOTOILIJAN TYÖ oli erittäin monipuolista, ja ideoille oli tilaa nykyistä enemmän. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa keramiikkaa, ja valmistuttuaan pääsi kesällä 1970 harjoittelijaksi Nuutajärven lasitehtaalle. Markkinointi oli kulkenut Arabian kautta. > Kerttu Nurminen on värilasin taitaja, se on selvää jo suositun Mondo-lasin jalkaa katsellessa, mutta hänen uniikkituotantonsa värit ja kuviot muodostavat aivan oman maailmansa. Hän asuu yhä Nuutajärven lasikylässä ja jatkaa uniikkituotantoaan. Kerttu Nurmisen tehtävänä oli 1980-luvun alussa suunnitella puristelasia. Vaikka muotoilumaailman kansainvälinen trendi on nyt lämmittää suurten nimien töitä uudelleen tuotantoon, Nurminen uskoo, että materiaalilähtöinen käsityö on yhä se, jolla suomalainen muotoilu voisi menestyä maailmalla. Graal-tekniikalla toteutetut maljat vuodelta 1984 kiersivät maailmaa Suomen taideteollisuusyhdistyksen uniikkilasinäyttelyssä vuosina 1984–1985. Tallgren näki, että Nuutajärvellä olisi tulevaisuutta toisaalta käyttölasin tekijänä, toisaalta suupuhalletun tuotannon, käsityön, korostamisessa. Jo tämä edellytti perusteellista paneutumista niin Nuutajärven lasitehtaan tuotantoon kuin lasitekniikoihin. Sarjatuotannon muotoilu ei vielä kuulunut Nurmisen tehtäviin, mutta taide-esineitä hän sai tehdä silloin tällöin. Lasin tuntemus kasvoi kokeilujen myötä. Tekninen jako ei ollut ehdoton, ja vuosien varrella Nurminen ehti suunnitella maljakoita, tuikkukynttilänjalkoja ja muita koriste-esineitä, joita tehtiin mitä moninaisimmin tekniikoin. Oli kuitenkin itsestään selvää, että suunnittelussa otettiin huomioon, mitä tehtaalla käytössä olleilla koneilla pystyi tekemään. Nuutajärven tuotteetkin myytiin Arabian tuotemerkillä, joka oli käytössä 1971–1977 ja uudelleen 1983–1987. Kerttu Nurminen on tehnyt lasia jo reilusti yli 40 vuotta. ANTIIKKI & DESIGN 23. Syntyi laaja Rosita-astiasto ja aamiaisastiasto Pauliina, myöhemmin Kuru (1985) ja Verna (1998). Nurmisen lasitaiteelle on ominaista jo 1970-luvulla alkanut kerronnallisuus. Aiheet ovat usein lähipiiristä: luonnosta, Nuutajärven lasiruukin maisemista, naisen elämästä miesten maailmassa. Esineitä tehtiin monikerroksisesta värilasista, josta tunnelmat ja mielikuvat välittyvät tarkkaavaiselle katsojalle vaikuttavalla tavalla
Nuutajärven ja Iittalan lasitehtaat yhdistettiin Iittala-Nuutajärveksi 1988 ja myytiin Hackmannille 1990. Oikealla: Nuutajäven lasitehtaan ja kartanon maisemat ovat antaneet aiheen graal-tekniikalla vuonna 1995 toteutettuihin maljoihin Pruukki ja Kartano. n u u ta j ä rv e n l a s i t e h ta a n muotoilijana Kerttu Nurminen toimi 1971–2007. Se tuli tuotantoon juuri Nuutajärven ja Iittalan yhdistyessä, ja Iittalan puolella ei juuri uskottu sen mahdollisuuksiin. 1793 perustetun Nuutajärven lasitehtaan tuotanto päättyi 2014. Kaikille Nuutajärvellä sittemmin muotoilijoina ja taiteilijoina työskennelleille taidelasin ja uniikkien tekeminen muodostui tärkeäksi osaksi luovaa prosessia. Yllä: Akilleija-maljat ja -maljakot ovat pilkkufiligraania. k e rt t u n u r m i n e n , os. Mondo edustaa selkeää pohjoismaista muotoilua. Esimerkiksi Artekille otettiin myyntiin tavallisesti vain kirkasta lasia. NUUTAJÄRVELLÄ valmistettiin taidelasia jo ennen kuin Wärtsilästä tuli tehtaan omistaja 1950-luvun alussa. d e s i g n UNIIKKITYÖT TOIVAT LUOVUUTTA MYÖS SARJATUOTANTOON. Kerttu Nurminen pyrki siinä monikäyttöisyyteen Kaj Franc kin hengessä, eikä aina ilahtunut markkinoinnin vaatiessa yhä useampia kokoja. Esineitä valmistettiin näiden liikkeiden toisistaan poikkeavien toiveiden mukaan. Samalla tekniikalla tehtiin myös vuosina 1982–1984 tuotannossa ollut sinivalkoinen Pro Arte Poutapilvi -sarja. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) keramiikan osastolta 1970. Hänen ensimmäisiin uniikkitöihinsä kuuluvat sulatettuista Coca-Colaja olutpulloista muovatut esineet. Muotoilijat osallistuivat näyttelyiden ja messujen suunnitteluun. n u r m i n e n on saanut Eurooppalaisen studiolasipalkinnon Coburger Glaspreis 1977 -näyttelyssä, valtion taideteollisuuspalkinnon 1991 ja Kaj Franck -muotoilupalkinnon 1996. Kerttu Nurminenkin sai kokeilla uniikkiesineiden tekemistä jo harjoittelijana kesällä 1970. He myös esittelivät työtään lehdistölle ja kuvauttivat esineensä pakkauksia ja mainontaa silmällä pitäen. Kuumaan lasiin muotoilijat eivät koskeneet itse, vaan sen käsittelyyn oli kaksi taidelasiverstakkoa eli lasia valmistavaa työryhmää. > Yhteistyö tekniikan ja markkinoinnin kanssa kompromisseineen on oleellinen osa muotoilijan työtä. Hän meni naimisiin lasinpuhaltajamestari Olavi Nurmisen kanssa 1972. Sen sijaan hio mista, kaivertamista ja hiekkapuhaltamista sai kokeilla. 1970-luvun alkupuolen uniikit, joita kaikki Nuutajärven muotoilijat tekivät, eivät tarkkaan ottaen olleet aivan uniikkeja vaan pienenä sarjana tehtyjä esineitä. Kuva-aiheet on ”piirretty” valkoiselle aihiolle, joka on lämmitetty uudellleen, päälle on otettu kirkasta lasia ja esine on puhallettu valmiiksi. Kerttu Nurmisen muotoilemista lasistoista ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin on suupuhallettu Mondo. Tänä vuonna hän lahjoitti laajan kokoelman prototyyppejään ja tilaustöitään Suomen lasimuseon kokoelmiin. Pitkä ura Nuutajärvellä 24 ANTIIKKI & DESIGN. Uniikkeja möivät vain tietyt liikkeet, ennen kaikkea Stockmann, mutta myös muun muassa Vuorelma Lahdessa. Vaikka sarja oli kallis, siitä tuli kuitenkin menestys. Akilleijat olivat Art-tuotantoa 1975–1976. Rantanen syntyi 1943 Lahdessa ja valmistui Taide teol lisen oppilaitoksen (nyk. Kaj Franck piti taidelasin merkitystä suurena, ja vuonna 1953 alettiin hänen aloitteestaan tehdä myös uniikkiesineitä. Vuodesta 2007 Iittala Groupin on omistanut Fiskars. Tällainen tekemisen vapaus oli merkittävä myös muotoilun kannalta. Kerttu Nurminen kehitti tekniikan yhdessä miehensä Olavi Nurmisen kanssa
Alla oikealla: Puristelasinen Pauliina-sarja muodosti monipuolisen ja käytännöllisen aamiaisastiaston. Yllä vasemmalla: Lampi-sarja oli Kerttu Nurmisen osuus Pro Arte 200 -kokoelmaan Nuutajärven lasitehtaan 200-vuotisjuhlavuonna 1993. Yllä oikealla: Taiteen vaikutus ja naisen elämä yhdistyvät EulaSofa Guernica -nimisessä verholasina toteutetussa työssä vuodelta 1999. Se oli tuotannossa 1982–1985, mutta näyttää edelleen ajankohtaiselta. Muut kolme, joista yksi on tämä Giardini Segreti, kuuluvat Suomen lasimuseon kokoelmiin lasimuseon ystäväyhdistyksen lahjoituksena. Neliosaisen työn yksi osa (Talvi) myytiin. Värit yhdistyvät Nuutajärven maisemaan, metsään ja järven sineen. Alla vasemmalla: Venezia Aperto Vetro -näyttelyn teemana oli vuonna 1998 neljä vuodenaikaa. Lampi jatkaa Mondoa varten kehitettyä, pitkälle hiottua monivärisyyden tekniikkaa. ANTIIKKI & DESIGN 25
Tekniikkaa on käytetty vain harvoin sarjatuotannossa. Ensin puhalletaan pallomainen aihio, johon kuva tehdään hiomalla, kaivertamalla, hiekkapuhaltamalla tai kuumankestävällä materiaalilla piirtämällä. Kaikki Nuutajärven lasitehtaan taiteilijat ovat käyttäneet filigraania, kukin omaan tapaansa. Parhaat työt saivat palkintoja. Hän käytti myös graal-tekniikkaa, jossa kuva tulee kahden lasikerroksen väliin. Alla: Nuutajärven filigraaniperinne juontaa 1850-luvun lopulta, ja sitä alettiin valmistaa uudelleen Kaj Franckin aloitteesta 1960-luvun alussa. Nurminen teki monien lasiesineidensä kuviot hiekkapuhaltamalla. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran aikansa arvostetuin kansainvälinen studiolasinäyttely Coburgissa Länsi-Saksassa. Sitten aihio lämmitetään, päälle otetaan kirkasta lasia ja esine muovataan valmiiksi. Toistaiseksi viimeinen Nurmisen yksityisnäyttely järjestettiin vuodenvaihteessa 2006–2007, jolloin hän jäi eläkkeelle. KANSAINVÄLISTÄ KUNNIAA Kerttu Nurmisen lasitaide sai jo vuonna 1977. Hän alkoi opiskella italiaa jo taideteollisessa oppilaitoksessa ja sai siellä keramiikan puolelta apurahan, jolla pääsi ensimmäiselle Italian-matkalleen Faenzaan. . Uusia töitä Nurminen on tehnyt eläkkeelle jäämisen jälkeenkin muun muassa vuosittaisiin Nuutajärven galleriaosuuskunnan NuGon kesänäyttelyihin. Kerttu Nurmisella oli yksityisnäyttely Venetsiassa vuonna 1998. ITALIAN VAIKUTUS näkyy Kerttu Nurmisen taiteessa monin tavoin. Italian taidosta oli paljon iloa 1990-luvulla, kun Nuutajärvellä järjestettiin useita workshopeja, joihin kutsuttiin opettajiksi venetsialaisia lasinpuhaltajamestareita. Seitsemästä suomalaisesta ainoa palkittu oli Kerttu Nurminen. Menetelmä kehitettiin juuri Mondoa varten, ja sääri toi sarjaan käsityön leiman. Kerttu Nurmisen Palazzo oli tuotannossa 1998–2003. d e s i g n Yllä: Mondon kaksiväristä säärtä ei voi tehdä täysautomaattikoneilla. MONDO-LASIEN TUNNUSMERKKI ON KAKSIVÄRINEN SÄÄRI. Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo ovat tavallisesti puhaltaneet Nurmisen työt, jotka hän on sitten itse tehnyt valmiiksi hiekkapuhaltamalla lasitehtaan tiloissa. Arvovaltainen raati valitsi näytteille pääsevät työt, ja jo mukana olo oli saavutus. Ne syntyivät yhteistyössä Nuutajärvellä työskentelevien Sara Hulkkosen ja Marika Kinnusen kanssa. Samana vuonna hän osallistui myös suureen kansainväliseen Venezia Aperto Vetro -näyttelyyn. Tehtaan lopetettua toimintansa viime vuonna sen tilojen käyttöön ei kuitenkaan ollut enää mahdollisuutta, ja siksi Nurminen teki tämän kesän näyttelyyn pienikokoisempia graal-töitä. Värien rajalla ei näy minkäänlaista saumaa. 26 ANTIIKKI & DESIGN. Mondo oli tuotannossa 1988–2006. Vaikka Nuutajärven tehtaan pitkä historia päättyikin, lasikylässä asuu ja työskentelee edelleen monia lasintekijöitä
HÄN ON LEHTEMME SIVUILTA, TELEVISIOSTA JA KIRJOISTA TUTTU ANTIIKIN, TAITEEN JA DESIGNIN ASIANTUNTIJA. Myöhemmin kuulin, että se kaikki on luvallista tuossa yhdessä Euroopan suurimmista kaupunkipuistoista. Kun innostun julistamaan, että täydellisessä puutarhassa on puukuja ja vettä – allas, suihkulähde tai soliseva puro – ystäväni parkaisee: Mitenpä toteutat puutarhan kaupunkiyksiöön! Ei ongelmaa, vastaan. Puutarhapuodista löytyvät elämäntapaan sopivat olkihattu, puutarhakäsineet ja ruusukori. Siitä kertoo pettämätön materiaalinja muodontaju niin ihmisen luomien kuin luonnon muovaamien asioiden äärellä. Vai elätkö mieluummin à la finlandaise, verhot ja ikkunat kiinni, sisätiloihin keskittyen. Vastaukseni kuultuaan hän haluaa näyttää minulle jotain vieläkin upeampaa. Pääsen kierrokselle talon japanilaiseen puutarhaan. . Kaivan esiin kuvia roomalaisista luksuskodeista ajalta ennen ajanlaskumme alkua. Niiden muodot ja värit hipovat täydellisyyttä aivan kuten seinälle ripustettu hienoin koskaan näkemäni Toini Muonan keramiikkavati. Burnettin Salaiseen puutarhaan ja astun nuoruuteni mielikuvitusmaailmaan. Pompejissa Faunin talon lattiamosaiikit kaloineen ovat kuin merenranta askelten alla. Kun seinät olivat käytännössä ikkunattomat, taide avasi tien luontoon. Oliko se täydellinen. Tahdotko nähdä sisältä ulos, seurata päivän ja vuoden kiertoa. Ennen kuin kiirehdimme perustamaan uusia urbaaneja puutarhaunelmia, kattoviljelmiä, ehtisimmekö viivähtää hetken maan kamaralla ja aloittaa pitämällä yhteiset puistot ja puutarhat siisteinä. Vuosia myöhemmin istutan pionia ja huomaan koko Suomen hullaantuneen puutarhoihin. Nauramme puistokokemukselleni Münchenin Englischer Gartenissa, jossa törmäsin japanilaisen teehuoneen lisäksi aaltosurffaajiin ja Aatamin asussa kirmaileviin frisbeenheittäjiin. Puutarhasta on tullut trenditietoisen kodin peili, omistajansa persoonan kuvastin, kodin näyteikkuna ja jopa statussymboli. Kun lattialle levittää käsin solmitun maton tai modernin ryijymaton, jalkojen alle ilmestyy kudottu kukkaniitty, graniittikallio tai sammalmätäs. Asutko sinä samalla tavoin kuin minä à la hollandaise, verhot aina auki. OJALA Alhambrasta Hämeen sydämeen, puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnitelman mukaan toteutettuun Hahkialan kartanopuutarhaan. Jos näköala typistyy vastapäisen talon seinään, ikkunan paratiisiin voi loihtia Birger Kaipiaisen tai Dorrit von Fieandtin keramiikalla. Rooman Palatinus-kukkulalla Livian talossa on huone, jonka seiniä peittää puutarha-aiheinen freskomaalaus: puita, pensaita, kukkia, hedelmiä ja lintuja. TUIJA PELTOMAA ON TAIDEHISTORIOITSIJA, JOKA MM. Puuttuiko sieltä mitään. ME ONNEKKAAT saamme nauttia suurista ikkunoista. Isäntäni rouhean ulkokuoren alla asuu sivistynyt esteetikko. Puiden lomasta pilkistää huvimaja, oma pieni tempietto. Nyökkään. Hän on tuonut suuret veden pyöreiksi hiomat lohkareet Turun saaristosta. Kyllä puuttui – roskat: juoksukahvimukit, tupakka-askit, juomatölkit ja jogurttipullot. Viherpeukalo toteuttaa itseään à la française eli ranskalaisittain harkittuihin sommitelmiin istutetuilla kukilla, muotoon leikatuilla pensailla ja tasaisentuuhealla nurmikolla. KIVIÄ JA PUUTARHAUNELMIA Seinällä on Otto Mäkilän ja Helene Schjerfbeckin maalauksia, mutta minä tuijotan lattialle aseteltuja kiviä. ANTIIKKI & DESIGN 27. Avaan portin kirjailija F.H. PÄIVÄNKUKKIEN KESKELLÄ ylistän ystävälleni puutarhojen ihanuutta Espanjan Granadan t u i j a p e lt o m a a ¿ VEHREÄ PARATIISI MAHTUU VAIKKA KAUPUNKIYKSIÖÖN. OPETTAA AALTO-YLIOPISTOSSA. WWW.TUIJAPELTOMAA.COM KUVA ARI K. Romantikko lukee kirjaa puutarhassa à l’anglaise, ympärillään englantilaiseen tyyliin vapaasti rönsyileviä pensaita ja monivärisiä kukkalajitelmia. Isäntäni katsoo hämillään ja kysyy, pidänkö minäkin kivistä. Olipa elämämme painopiste ulkona tai sisällä, huolenpito kodin ympäristöstä on sivistyksen merkki. Menneinä aikoina tyylin kruunasi valkokirjailtu myssy, päivänvarjo ja eväskori
Loppusilauksena Anna Häkäri ompelee irronneet metallilangat alkuperäisille paikoilleen. 28 ANTIIKKI & DESIGN. SÄILYTTÄÄKSEEN TUNTUMAN TYÖHÖN HÄN TARTTUU VÄLILLÄ ITSEKIN NEULOIHIN JA LANKOIHIN. p e r i n n e e l ä ä ¿ Keskiaikaisen messukasukan konservointityö on viimeistelyä vaille valmis. SANNA TAKALA KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI ”Konservaattori hidastaa tuhoa” TEKSTIILIKONSERVOINNIN LEHTORI ANNA HÄKÄRI OPETTAA JA KEHITTÄÄ KANSAINVÄLISTÄ ALAA
– Lukion jälkeen kotikaupunkini Vaasa tuntui pieneltä paikalta. – Palasin Pohjanmaalle ja opiskelin Isonkyrön kudontapainotteisessa käsija taideteollisuusoppilaitoksessa kudonta-alan artesaaniksi. – Tällä alalla ei ole ammattisalaisuuksia. Viikonloppuisin hän suuntaa kotiinsa Vaasaan. Mistä olet saanut oppisi. KurssillaYllä: Konservoitavien töiden säilytyksessä on omat niksinsä. Ymmärsin, että konservaattorina voisin toteuttaa itseäni monipuolisesti. Ansioitunut opettaja tuntee kollegansa Suomessa, ja myös kansainvälisiä kontakteja on paljon. Alla: Tekstiilikonservaattorin työvälineet kestävät aikaa ja kulutusta. Häkärin työviikot Helsingissä vierähtävät ajoittain ympäripyöreiksi. Pölyyntyminen ja likaantuminen estetään suojakankaalla ja hapottomalla silkkipaperilla. > ANTIIKKI & DESIGN 29. Teimme opintomatkan Ranskaan, Aubussoniin, jossa tutustuimme vanhojen kuvakudosten konservointiin ja restaurointiin. Vasemmalla: Granaattiomena oli yksi keskiajan suosituimpia kangaskuvioita. Siellä on 1886 rakennetun merenrantatalon yhteydessä työhuone, jossa Häkäri tekee sivutoimisen yrityksensä konservointitöitä. Syksyllä hän matkaa opiskelijoineen kolmatta kertaa Turkin Izmiriin konservoimaan vanhoista synagogista peräsin olevia tekstiilejä. Tieto jaetaan, ja työmenetelmät ovat yhteisiä. Seuratessani tekstiilikonservaattorien työskentelyä koin jonkinlaisen valaistumisen. Hän keskittyy yrityksessään arvotekstiileihin, jollaisista hieno esimerkki on työn alla oleva Mustasaaren ruotsinkielisen seurakunnan keskikainen messukasukka. Viime syksynä Metropolia Ammattikorkeakoulussa juhlittiin konservoinnin koulutuksen 30-vuotista taivalta, kertoo tekstiilikonservoinnin lehtori Anna Häkäri. Lähdin Ruotsiin töihin ja aloitin ranskan opinnot Uumajan yliopistossa. Miten innostuit alasta. – Otamme uusia opiskelijoita ainoastaan joka neljäs vuosi, kymmenen opiskelijaa kullekin linjalle, Häkäri kertoo. Jatkoin opintojani Lontoon yliopiston alaisuudessa toimineessa Textile Conservation Centressä, joka sijaitsi Henrik XIII:n palatsissa Hampton Courtissa. Koulutus antoi erinomaisen pohjan tekstiilikonservaattorin ammattiin. – Jotta tuntuma käytännön työhön säilyy, on hyvä tehdä myös itse. Suuntautumisvaihtohehtoja on kuusi: esine-, huonekalu-, interiööri-, maalaustaide-, paperija tekstiilikonservoinnin ohjelmat
Ihastelen ikiaikaisia käsinkudottuja ja kirjailtuja tekstiilejä, jotka on valmistettu ilman sähkövaloja ja muita nykyajan vempaimia. Arvostan kollegojani. Missä työsi tuloksia näkee. – Ergonomia on tärkeää, joten työtuolien ja pöytien on oltava säädettäviä. Ratkaisut syntyvät usein omalla painollaan aiemmin omaksutun pohjalta, konservoinnissa käytettyjen periaatteiden ja työmenetelmien mukaisesti. Miten pidät yllä ammattitaitoasi. Mitkä ovat tärkeimmät työvaiheet. – Valmiita vastauksia ei ole. Historiantuntemuksesta ja kärsivällisyydestä on suuri apu. Alla: Monissa vanhoissa tekstiileissä on käytetty aikojen saatossa haurastuvaa ja irtoavaa metallilankaa. Osallistun alan kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä luen uusinta ammattikirjallisuutta. Ala kehittyy jatkuvasti, ja kannan korteni kekoon tässä työssä. Miten kauan yhden työn tekemiseen menee. Kun sellaisen työn konservointiin keksii sopivan ratkaisun, se palkitsee. – Seurakunnissa, museoissa ja yksityiskodeissa. Työ tekijäänsä neuvoo. Kastemekko voi valmistua päivässä. Vaativa kuvakudos saattaa olla kangaspuissa toista vuotta. Tekstiilejä on osattava havainnoida ja tulkita, jotta osaa valita parhaat työmenetelmät. p e r i n n e e l ä ä Yllä: Mikroskooppi on tärkeä työväline tekstiilikuidun tunnistamisessa. – Teen opetustyön ohella käytännön konservointityötä. Kankaan tukemisessa käytetään eri vahvuisia kankaita ohuista silkkikankaista paksuun huopaan. Mitä taitoja alallasi tarvitaan. Ennen työhön ryhtymistä teen tuntisuun30 ANTIIKKI & DESIGN. – Kädentaitoja, materiaalituntemusta, kemian osaamista, huolellisuutta, hahmotuskykyä sekä luovaa ongelmaratkaisutaitoa. Onko sinulle esikuvia. Opettajana suurin saavutukseni on, että olen kouluttanut tekstiilikonservaattoreita, jotka jatkavat ja kehittävät alaa. – Muutamasta tunnista useampaan kuukauteen. Mitä työvälineitä tarvitaan. Pääajatus on konservoida mahdollisimman vähillä toimenpiteillä. Mikä on vaikein työvaihe. ni oli kahdeksan opiskelijaa eri puolilta maailmaa. – Hauraiden tekstiilien käsittely on vaativaa. Millainen on hyvä työtila. Teen myös materiaalija menetelmätestauksia, joiden perusteella suunnitelmat saattavat joskus muuttua. Ohjaan oppilaitani säilyttämään kulttuuriperintömme mahdollisimman alkuperäisenä. Muistan, miten kerran konservoin vanhaa silkkiviuhkaa ja tuntui, että herkkä materiaali murtuu jo kosketuksesta. Valaistuksen on oltava riittävä ja paikkojen järjestyksessä. Konservaattorin tehtävä on hidastaa tuhoutumista. – Ei varsinaisesti. Mikä on työfilosofiasi. On tärkeää muistaa, että lopulta kaikki tuhoutuu. – Monenlaisia neuloja, pinsettejä, suurennuslasi, mikroskooppi, lankaa, lankojen ja kankaiden värjäämiseen käytettäviä synteettisiä väriaineita, pölynimuri ja siveltimiä. – Esivalmistelut: materiaalin tunnistaminen, vaurioiden kartoittaminen ja konservointisuunnitelman laatiminen. Oikealla: Tekstiilikonservaattorit suosivat synteettisiä pigmenttejä, koska luonnon väriaineet haalistuvat helposti. Monet tärkeät kontaktini ovat siltä ajalta
Kullakin opiskelijalla on kaksi hyvin erityyppistä tekstiiliä konser voitavanaan. Tekstiilikonservointistudio Anna Häkäri, Vaasa, 040 524 1274, anna.hakari@metropolia.fi. Kansainvälisellä alalla kielitaito on tarpeen. 14.00 Luennoin tekstiilinäyttelyyn liitty vistä tukiratkaisuista ja keskustelemme opis kelijoiden kanssa erilaisista vaihtoehdoista. a n n a h ä k ä r i työskentelee tekstiili konservoinnin lehtorina Metropolia Ammatti korkeakoulussa Helsingissä sekä tekstiili konservaattorina omassa yrityksessään. Siihen kuuluu 1800luvun loppupuolen ja 1900luvun alun hattujen ja alusvaatteiden konservointi ja esil lepano kartanoon, näyttelyratkaisujen mietti minen ja toteuttaminen. . Katson tv:stä tanskalaista laatusarjaa 1864. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäväsi. Vanhojen töiden äärellä on mielenkiintoista pohtia, miten ja millaisilla välineillä työ on tehty. 9.15 Ohjaan opiskelijoita aamupäivän. 21.00 Ilta sujuu rauhallisesti. – Sain konservoitavaksi Mustasaaren ruotsalaisen seurakunnan omistaman keskiaikaisen messukasukan. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. 15.30 Vastaan sähköposteihin, suunnitte len seuraavan päivän töitä ja työstän Pohjois maista Nordplusrahoitushakemusta vuodelle 2016. Ennen oppilaiden saapumis ta silmäilen sähköpostit ja orientoidun päivän ohjelmaan. Värjäyksessä käytettävät pigmentit punnitaan ja mitataan vetokaapissa, jotta pigmenttipöly ei leviäisi. Millaisesta työstä haaveilet. 19.15 Suljen tietokoneen ja lähden junalla keskustaan kaupunkiasunnolleni. Haluan juoda aamukahvini ilman kiirettä. ”Konservoimme hattuja kartanoon” 6.30 Herään aikaisin Helsinginasunnossa ni. – Tässä työssä ei voi olla liian huolellinen, Anna Häkäri toteaa. Ihailen tanskalaisten kykyä loihtia autenttisen näköi siä puvustuksia ja interiöörejä. . Kukaan ole koskaan valmis ja kaikkitietävä. On oltava avoin ja valmis oppimaan uutta. – Materiaalien, erilaisten tekniikoiden ja kemian tuntemus luovat hyvän pohjan. Alan opinnoissa saa perustiedot ja -taidot, mutta oma aktiivisuus ratkaisee, miten niitä hyödyntää. Ohjaan työn alla olevia konservointitöitä. Yksityisasiakkaiden työt antavat vastapainoa opetustyölle. nitelman näkyvien vaurioiden ja konservointisuunnitelmaan kirjaamieni työvaiheiden perustella. Nordplussasta voi saada tukea opiskeli joille ja opetushenkilökunnalle yhteispohjois maisiin projekteihin ja työharjoitteluun. ANTIIKKI & DESIGN 31. Meneillään on yhteistyöprojekti loviisalai sen Kullan kartanon kanssa. – Ammatilliset unelmani ovat toteutuneet. Olen saanut tehdä monipuolisia töitä sekä luoda työstäni ja työnkuvastani sellaisen, jossa viihdyn ja josta nautin. Ala kehittyy jatkuvasti. Taidokkaasti tehdyn vaatteen valmistukseen oli käytetty satoja työtunteja, ja käsialasta saatoin päätellä, että kirjojia oli ollut useita. 8.20 Matkaan junalla työpaikalleni Tik kurilaan, jossa Metropolia Ammattikorkea koulun Konservoinnin tutkintoohjelmamme tilat sijaitsevat
KODIN AVAIMET t ä ä l l ä a s u u Päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma puolisoineen. e r i t y i s t ä Eri-ikäisten ja -tyylisten kalusteiden ja taideesineiden yhdistelmät. 32 ANTIIKKI & DESIGN. a s u n t o Kaksio Helsingissä rakennusmestari Vilho Lekmanin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa kerrostalossa
Seinäkyntteliköt ovat empireä, ja punssi malja on kiinalainen keisari Qianlongin kaudelta vuosilta 1736–95. KARI-OTSO NEVALUOMA KUVAT RIITTA SOURANDER Taidelasi kohtaa antiikin PARAS TAPA SISUSTAA KOTI VANHASSA KAUPUNKITALOSSA ON KÄYTTÄÄ VANHOJA TAVAROITA, ANTIIKKIHUONEKALUJA, TAIDELASIA, GRAFIIKKAA, ITÄMAISIA MATTOJA JA KIRJAJA LEHTIPINOJA, KIRJOITTAA ESTEETIKKO KARI-OTSO NEVALUOMA. Peilissä on Niclas Falkengrenin kaksoissigneeraus NFG, ja kultauksessa on käytetty useaa eriväristä kultaa. Falkengren toimi peilitehtailijana ja lasi mestarina Jönköpingissä, jossa hän aloitti työnsä vuonna 1776. VANHA JA UUSI KÄYVÄT VUOROPUHELUA JUGENDTALOSSA ANTIIKKI & DESIGN 33. > Vasemmalla: Eteisessä on klassinen asetelma, jonka hillittyä tunnelmaa rikkoo Markku Salon pieni maljakko. Oikealla: Suosikkitaiteilijoiden työt hehkuvat kilpaa auringon valossa. Etualalla ovat Markku Salon lasiveistos Talvipalatsi ja Kerttu Nurmisen malja Amsterdam, ja niiden ääreen on polvistunut Kim Simonssonin keramiikasta muotoilema veistos
Alla: Kodin komein istuin on ranskalainen uusklassinen nojatuoli, jolla istuisin enemmänkin, ellei sen silkkikangas olisi niin liukasta. Oikealla: Kustavilais tyylisellä pöydällä on Markku Salon Kruununjalokivisarjan teos, Kerttu Nurmisen työ Ohdake sekä malja, joka on osa hänen aakkosten mukaan nimeämäänsä uniikkiesineiden sarjaa. Kaikki muukin alkuperäinen – ovet, ovenkahvat ja leveät ikkunalaudat – miellyttää esteetikon silmää. Tuon joukon jatkoksi liityin jokunen vuosi sitten, kun halu asua kauniisti ikääntyneessä jugendtalossa kävi ylitsepääsemättömäksi. Voi sitä tunnetta, kun sai ensi kerran kuljettaa kättä pitkin rappukäytävän notkeaan kiekuraan päättyvää käsijohdetta. Myöhemmin nuohooja muistutti, että uunit tulee kunnostaa ennen kuin niihin saa virittää tulen, mutta lämmittämättöminäkin ne luovat tunnelmaa. VANHASSA KAUPUNKITALOSSA sijaitsevan kodin voi sisustaa monin tavoin, mutta minusta paras tapa on käyttää vanhoja tavaroita, antiikkihuonekaluja, taidelasia, grafiikkaa, itämaisia mattoja ja sinne tänne muodostuneita kirjaja lehtipinoja. Tyylikkäät piirteet ovat talon perustajaosakkaisiin kuuluneen rakennusmestari Vilho Lekmanin käsialaa. Tuolit ovat 1840luvulta ja mahdollisesti kotimaiset. Hänen kädenjälkensä tunnistaa eri puolilla eteläistä Helsinkiä, sillä hän suunnitteli seudulle 31 rakennusta. Oikealla: Kakluuni luo aidon tunnelman vanhaan taloon, ja vaikka Turun kaakelitehtaan Mäntyuuni edustaakin jugendia, se sointuu värien puolesta muuhun sisustukseen. Silloin olivat muodissa tummat sävyt, kun minä tavoittelen valoi34 ANTIIKKI & DESIGN. > Ylikonduktööri Albert Salonius, ompelija Bertha Löfman, telefonisti Maria Feodoroff, kalakauppias Frans Albin Backman, arkkitehti Lars Sonck… Vuonna 1908 valmistuneen Asunto Oy Korkeavuoren ensimmäiset asukkaat olivat kirjavaa väkeä. Yllä oikealla: Olohuoneen yhteydessä on ruokailutila, joka on kalustettu myöhäisempiren hengessä. Veikkaan kyllä, että tyyli poikkeaa aika lailla alkuvuosien jugendkalusteiden täyttämistä kodeista, saati asunnossani 1930-luvulla viihtyneen ompelijatar Malmströmin tyylistä. Suurinta iloa taisi tuottaa hetki, jolloin avasin kaakeliuunien luukut, sillä olin valinnut kotini kahden Turun Kaakelitehtaan muotoileman kaunottaren tähden. Heitä tuli ja meni, sillä asuntomarkkinat kävivät kuumana ja iso osa talon huoneistoista oli tarkoitettu vuokrattavaksi. Uunin reunalla istuu täytetty närhi
ANTIIKKI & DESIGN 35. JOKAINEN VAPAA TASO ON OTOLLINEN PAIKKA ASETELMALLE. Hopean kerääminen on jäänyt vähiin, mutta Niclas Warneckin (toimi vuosina 1727–1780 Karlstadissa) pikari saa olla kunniapaikalla. Olohuoneen espanjalaisella tarjotinpöydällä on vaihtuva kokoelma esineitä, jotka tuottavat jatkuvaa silmäniloa. Erityisen paljon viehättää Kerttu Nurmisen iso kulho Back to Eden
Ida Pimenoffin kromogeeninen värivedos sarjasta Yksinäisyyttä ei ehkä sittenkään ole tuo sopivasti kepeyttä. Nojatuolit ovat myöhäiskustavilaiset, sametilla verhoillun englantilaisen Knole-sohvan esikuva on 1600-luvun alusta. Seinällä on myös kreikkalaisia jumalhahmoja esittävää grafiikkaa vuodelta 1733, ihastus Wanhan Sataman antiikkimessuilta. 36 ANTIIKKI & DESIGN. Olohuoneen oleskeluryhmä muodostuu erityylisistä ja eri-ikäisistä kalusteista, jotta kokonaisuus pysyy eloisana
Makuuhuoneen nurkassa on pieni oleskelupaikka, jossa moderni kohtaa perinteisen. > ANTIIKKI & DESIGN 37. Oikealla pilkistää Jonas Friskin peilitehtaan myöhäiskustavilainen peili, jonka yhteyteen on alun perin kuulunut konsolipöytä. Sebastian Herknerin käsin puhallettua lasia olevalla pöydällä on Kerttu Nurmisen uniikkeja filigraaniesineitä sekä Veninin maljakko. ERI TYYLIEN YHDISTELMÄSTÄ SYNTYY ELOISA KOKONAISUUS. Se muistuttaa lasintekemisen pitkästä ja kansainvälisestä historiasta
Makuuhuone hehkuu punaisena, koska väri on lämmittävä ja kodikas. Pikkuruisen peilikokoelman helmiä on kustavilainen peili, joka antiikkikauppias Arthur Aminoffin mukaan saattaa olla suomalaista alkuperää. Pieni ompelupöytä ajoittuu vuosille 1790–1810. 38 ANTIIKKI & DESIGN
JOKAISEN ELÄMÄÄ PITÄISI SULOSTUTTAA KULLATTU PEILI. Väripilkkuna ovat suomalaisen taidelasin mestarit, joista suurimpia suosikkejani ovat leikkisä Markku Salo sekä hienostunut Kerttu Nurminen. ANTIIKKI & DESIGN 39. Tilantuntua antaa suuri peili ja kontrastia myöhäisempirekalustoon kuuluva nojatuoli. . Vasemmalla: Makuuhuoneen ikkunan edessä on Billnäsin kirjoituspöytä tuoleineen. Taidelasin, grafiikanlehtien ja muutamien taidevalokuvien ansiosta mennyt ja tämä päivä käyvät kodissa jatkuvaa, antoisaa vuoropuhelua. Yllä: Edes keittiön tasot eivät ole säästyneet asetelmavimmalta. Tavaramäärän karttuessa huomaa, että sisustus on kaikkea muuta kuin kepeä, väljästä puhumattakaan. Siksi olen alkanut kutsua sitä intiimiksi. saa ja ajatonta kepeyttä ripauksella kansainvälistä tunnelmaa. Maksoin itseni kipeäksi tuoleista, jotka eivät ole erityisen mukavia ja jotka mieluiten kantavat alle 50 kilon painoisia ihmisiä. Osa kauneimmista Nurmisen esineistä on näyttelykierroksella, ja kaipaan niitä koko ajan takaisin kotiin. Myös omat juureni ovat näkyvissä, niin vanhoissa valokuvissa kuin olohuoneen kaakeliuunin reunalla, jonne on laskeutunut sinikylkinen närhi. Ensimmäisiä antiikkihankintojani taitaa olla miehenmittainen myöhäiskustavilainen peili, joka on tukholmalaisen Jonas Friskin (mestarina 1805–24) peilitehtaasta noin vuosilta 1806–10. Antiikin arvokkuutta loiventavat modernit taide-esineet. Kun näin veistettyjen joutsenten elävöittämät myöhäisempiretuolit, tiesin heti, että ne on saatava ruokapöydän ympärille. Hänen mielestään jokaisen elämää pitäisi sulostuttaa kullattu peili, joka hoikentaa peilaajansa ihannemittoihin. Suuren susia kuvaavan taidelautasen nimi on mielikuvitusta kutkuttavasti Reviiri. Sittemmin kullattuja peilejä on kertynyt lisää. Vanhaa kunnioittavaan elämäntapaan kuuluu sekin, että käytössä on isovanhempieni astiasto. Taidelasiesineet ovat Kerttu Nurmisen käsialaa, ja ne tehty Nuutajärvellä. Täytetty, aavistuksen haalistunut lintu muistuttaa suvun vanhasta sukunimestä ja sukuun liittyvistä tarinoista. Vasemmalla: Keittiö on alkuperäisellä paikalla ja suunniteltu mahdollisimman ajattomaksi. Hankin peilin helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä, jonne minut johdatti ystäväni, Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki. Enää muutamia uniikkiesineitä vuosittain tekevällä Nurmisella on ylittämätön kyky sukeltaa vatiensa ja maljakoidensa kuvioinneissa syvälle luonnon ja ihmisen mysteereihin. MONI SISUSTUSOSTOS on perustunut enemmän hullaantumiseen kuin tarpeeseen. Värikkäässä kokonaisuudessa on niin 1700-luvun kiinalaista sinivalkoposliinia, Oiva Toikan vuosikuutio kuin Anja Juurikkalan Arabialla tehtyjä lautasia, joita en raaski enää käyttää. Sillä on aika veitikkamainen katse
Toista suurta itämaisen muodin aaltoa kutsutaan orientalismiksi tai eksotismiksi, ja se levisi Eurooppaan 1800-puolivälin jälkeen. Suosio jatkuu, tässä huutokaupoista poimittuja aitoja itämaisia sekä eurooppalaisia esineitä. Varsinkin vanhoissa kelimeissä on ikääntymisen tuomaa charmia, joka puuttuu uusista vaikkakin perinteisin menetelmin tehdyistä kelimeistä. Tuolta ajalta on jäänyt elämään varsinkin kiinalainen sinivalkoinen posliini. Ne olivat hyvin suosittuja 1800-luvun lopun herrainhuoneissa, jotka sisustettiin turkkilaishenkisiksi tupakkahuoneiksi. Suomalaiset keraamikot opiskelivat ikivanhoja kiinalaisia lasitustekniikoita. Kelimit ovat käteviä mattoja, sillä nukattomina ne ovat keveitä ja ohuita. Art nouveaussa on paljon japanilaista estetiikkaa, art deco käytti varsinkin muinaisen Egyptin mystiikkaa. 40 ANTIIKKI & DESIGN. Orientalismin tyypillisiä ilmentymiä ovat turkkilaiset kelim-matot. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HUUTOKAUPAT KAUKOMAIDEN KAIPUU Itämainen eksotiikka on noussut muotivillitykseksi Euroopassa monesti vuosisatojen varrella. Sitä on tarjolla lähes jokaisessa antiikkiliikkeessä ja tiuhaan myös huutokaupoissa. Buddha-veistos nykykodissa toimii sekä eksoottisena koriste-esineenä että länsimaisen elämänmenon rauhoittajana. Moderniin henkeen kuuluu sekin, että kotiin valitaan idän uskontoihin liittyviä esineitä ja patsaita. Moderni muotoilu 1930–50-luvulla sai vaikutteita kiinalaisesta ja japanilaisesta keramiikasta. Itämaisuuteen on ihastuttu myöhemminkin. Sinivalkoisen posliinin satoja vuosia kestäneen suosion salaisuus piilee sisustukE |2| |1| sellisuudessa: sen hillitty ja raikas olemus sopii monenlaisiin koteihin, niin klassisiin kuin moderneihinkin. uroopassa itämaisuus nousi suureksi muotivillitykseksi rokokoon aikana 1700-luvulla, ja se nimettiin chinoiserieksi. Ihmiset hullaantuivat orientalismissa ornamentiikan ja koristeaiheiden runsauteen sekä värikylläisyyteen
12 cm), Sakyamuni, kullattua pronssia, Tiibet 1800-luvun loppu, 2 850 e, Bukowskis. Kolmen sohvan kokonaisuus 7 900 e, Turkkilaisen TUPAKKAHUONEEN SISUSTUKSEEN KUULUIVAT NUKATON KELIM-MATTO JA TUPAKKAPÖYTÄ. 6. Buddha-veistos (kork. Stockholms Auktionsverk. Turkkilainen kelimmatto (147 x 510 cm), Rashwan, 1880–90-luku, 1 400 e, Hagelstam & Co. Vihreään väriperheeseen (famille verte) kuuluva vati, Kiina 1700-luku, 420 e, Hagelstam & Co. Divaanisohva turkkilaisesta huoneesta, 1800-luku. 5. |3| |4| |6| |5| |7| ANTIIKKI & DESIGN 41. Norsunluusta valmistettu oopiumpiippu, myöhäinen Qing-dynastia (1644– 1912), 520 e, Bukowskis. 7. Tupakkapöytä oli turkkilaistyylisen tupakkahuoneen vakiokaluste, 1900-luku, 40 e, Bukowskis Market. 2. > 1. 4. 3. Viuhka, lakkatyö ja guassi, Kiina noin 1800, lopullinen hinta 1 035 e, Bukowskis
Qianlong (1736–95), 1 230 e, Bukowskis. 4. ANTIIKKI & DESIGN 43. Kiinassa kehitettyjä vanhoja lasitustekniikoita onkin jäljitelty ahkerasti Euroopassa. > |5| |6| |7| Kiinalainen seladonposliininen (vihreä lasitus) maljakko 1900-luvulta, 2 960 e, Stockholms Auktionsverk. Kiinalaisia lasitteita ovat esimerkiksi seladon, häränveri, persikka, käärmeennahka, maitokahvi, kiiltomusta, koboltinsininen sekä puhallussini ja -tee (powder blue ja tea). 5. Myös Kyllikki Salmenhaaran, Toini Muonan ja Friedl Kjällbergin keramiikassa voi nähdä vaikutteita kiinalaisista lasitusmenetelmistä. k i i n a l a i s e s s a keramiikassa saa usein hämmästellä lasitusta, joko sen yksinkertaisuutta tai upeita värejä, jotka saattavat hehkua metallien ja jalokivien tavoin. Krakeloitu lasitus oli muodissa 1930-luvun keramiikassa Suomessa, mutta tekniikka tunnettiin Kiinassa paljon aikaisemmin. Kiinalainen vaasi Kiinalaista YLI SATA VUOTTA VANHAA POSLIINIA VOI SAADA EDULLISESTI ANTIIKKIMARKKINOILTA. 6. Kiinalainen tarjoiluastia Qianlongajalta (1736–95), 360 e, Bukowskis Market. 7. Lähes tuhat vuotta vanhan ruukun lasitus tuo mieleen suomalaisen 1950-luvun modernin keramiikan. Vaasi (noin 45 cm) 1800ja 1900-luvun vaihteesta, 850 e, Old Times. Itä-Intian kauppakomppaniat toivat Eurooppaan miljoonia posliiniesineitä Kiinasta, tässä ruotsalaista komppaniaposliinia, boolimalja, josta tarjottiin tyypillisesti punssia. Sinilasitteinen uurnapari, Kiina, Jiaquing (1796–1820), 4 200 e, Stockholms Auktionsverk. 1. Posliiniruukkua koristavat leikkivät lapset, Kiina, Qianlong, 746 e, Bukowskis Market. Teen värisen lasituksen (powder tea) väriaine on puhallettu vaasiin bambuputkella. Kiinassa 1700-luvulla tehdyssä kahvikannussa on rokokoolle tyypillinen päärynän muoto, lähtöhinta 200 e (ei myyty), Bukowskis Market. Lasituksen mestarit s u o m a l a i s i s ta keraamikoista esimerkiksi Greta-Lisa Jäderholm-Snellman haki inspiraatiota vanhasta kiinalaisesta keramiikasta, kuten krakeluurieli särölasituksesta. Japanilainen kaappi, lakkatyö, kullatut lyötteet, 1800-luvun loppu, 1 952 e, Bukowskis Market. on myöhäiseltä Qing-dynastian ajalta (1644–1912), 2 460 e, Bukowskis. 3. 2
LÄNSIMAISSA BUDDHA ON EKSOOTTINEN KORISTE. |1| |3| |4| |2| 44 ANTIIKKI & DESIGN
Tiibetiläisiä mattoja: 1800-luvun lopun matot (55 x 75 cm ja 48 x 71 cm) sekä Tiibetiläiset VÄRIKKÄÄT, USEIN KOKO PINNALTAAN KORISTELLUT MATOT OVAT KODIN PIRISTYKSIÄ. 4.–6. Kiinalainen taittosermi 1950luvulta, lakkatyötä, helmiäis-, kivija luuintarsia, loppuhinta 400 e, Bukowskis Market. Japanilainen pronssinen Buddha-patsas (kork. Modernilta näyttävä ruukku on 1200-luvulta Song/Yuan-dynastian ajalta, 1 300 e, Bukowskis. Kannellinen posliinipurkki, Satsuma, Japani, 1800ja 1900lukujen vaihde, 55 e, Bukowskis Market. 9. . Mahdollisesti kiinalaiset kupit on tehty hopealla vuoratuista kookospähkinän kuorista, 1700-luku, 1 370 e, Stockholms Auktionsverk. Uurna, Japani 1800-luku, imariposliinia, 400 e, Hagelstam & Co. Imariposliini sai nimensä japanilaisen satamakaupungin mukaan. 10 cm), Meiji-kausi (1868–1912), 460 e, Stockholms Auktionsverk. 3. 8. 2. |5| |6| |7| |8| |9| ANTIIKKI & DESIGN 45. 1. 7. lohikäärmekuvioinen 1800-luvun matto (55 x 59 cm), kolme mattoa yhteensä 1 160 e, Bukowskis
Bäcksbackasta ei tullut luonnontieteilijää. Nyt satavuotias galleria toimii Bulevardilla, jonne se asettui muutaman muuton jälkeen vuonna 1964. Ensimmäisen näyttelyn hän piti vanhempiensa vinttikamarissa. Menestyksen takana on luottamus omaan näkemykseen. T Christina Bäcksbacka on taidehistorioitsija, jolle oli jo nuorena selvää, että hän tulee päätymään töihin suvun galleriaan. Kun Leonard ja Katarina Bäcksbackan poika Ingjald Bäcksbacka ja hänen puolisonsa Irina Bäcksbacka de Maestro lahjoittivat kokoelman Helsingin kaupungille 1976, siihen kuului 430 teosta. Kuva H annu Aaltonen / K ansallisgalleria Kuva V iggo W allensk öld 46 ANTIIKKI & DESIGN. Hän aloitti varattomana nuorena miehenä, joka rakasti taidetta ja rakensi vähitellen sen ympärille liiketoimintansa. Monen merkittävän museokokoelman takana on mesenaatin lahjoitus, mutta toisin kuin nämä lahjoittajat usein, Leonard Bäcksbacka ei ollut muulla alalla vaurastunut liikemies tai perijä, joka olisi ryhtynyt käyttämään rahojaan taiteeseen. Vuonna 1914 hän sai 300 markan apurahan luonnontieteiden opiskeluun, mutta käyttikin koko summan siihen, että osti Stenmanin salongista Tyko Sallisen Sateenkaari-maalauksen. Galleristi Christina Bäcksbacka edustaa suvun kolmatta polvea Taidesalongin johdossa Leonard ja Ingjald Bäcksbackan jälkeen. Leonard Bäcksbackan ystäviin kuului taiteilijoita, kuten Ragnar Ekelund, Marcus Collin ja Alvar Cavén. Taidehankinta oli alku kokoelmalle, joka nykyään muodostaa Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelman perustan. 1915 hän panttasi kultakellonsa, vuokrasi ateljeehuoneiston ja perusti Taidesalongin. Tyko Sallinen: Sateenkaari, 1914 Arvid Souranderin lahja, Ateneumin taidemuseo. ta i d e > ARJA MAUNUKSELA USKO SILMIÄSI, ÄLÄ TRENDEJÄ Taidesalonki-galleria Helsingissä viettää 100 vuotisjuhlaansa. Sen omistajasuku, Bäcksbackat, tunnetaan myös suuresta lahjoituksestaan Helsingin taidemuseolle. Kun hän ei pitänyt itseään taiteellisesti lahjakkaana, hän halusi ryhtyä edistämään taidetta kauppiaana. Taidesalongin perustaja Leo nard Bäcksbacka (1892–1963) oli helsinkiläinen rakennusmestarin poika
Kuva K ari S iltala / Amos Andersonin taidemuseo ANTIIKKI & DESIGN 47. Sallinen osti vaimolleen tavaratalosta leningin ja maalasi kokovartalokuvan, jonka sitten pienensi rintakuvaksi. Leonard Bäcksbacka oli Tyko Sallisen ystävä, ja kirjoitettuaan 1960 ilmestyneen kirjan T.K. Hänen opintovuotensa ja koloristinen läpimurtonsa 1905–1914 Bäcksbacka tunsi hyvin taiteilijan varhaisvaiheet. Juhlanäyttely ja -kirja nostavat esiin kokoelman ulkopuolelta maalauksen, jonka säilymisessä ja vaiheiden selvityksessä Leonard ja Ingjald Bäcksbackalla oli tärkeä osuus. Sieltä mahdollisesti on peräisin myös tämä Mirri, joka myytiin restauroituna Taidesalongista Amos Andersonin taidemuseoon 1964. Sallinen tuhosi sen leikkaamalla kahtia, ilmeisesti siksi, ettei pitänyt sitä myöhemmän tyylinsä mukaisena. Ensimmäisen Mirrin arvoitus Tyko Sallinen: Mirri, 1909 AmosAndersonin taidemuseo. Pariisissa 1909 maalattu teos on tiettävästi ensimmäinen Sallisen Mirri-maalauksista, joiden mallina oli hänen vaimonsa Helmi os. t y ko s a l l i n e n (1879–1955) on Taidesalongin historian keskeisiä taiteilijoita, ja Bäcksbackan kokoelmaan kuuluu 20 hänen teostaan. ”Sallinen oli siihen aikaan tutkinut (hollantilaisen taiteilijan Kees) van Dongenin värikäsittelyä ja erikoisesti ihastunut hänen vaaleaan ruusuviolettiinsa. van Dongenin vaikutteita kuvassa on erityisesti ääriviivamaisessa sinisessä olkapään takana. Vartiainen. Itsepäinen kun oli, hän tahtoi kokeilla omalla tavallaan,” Leonard Bäcksbacka kirjoittaa. Christina Bäcksbacka muistaa, että hänen isänsä Ingjald Bäcksbacka oli löytänyt 1940-luvulla Sallisen ateljeessa käydessään Äiti ja lapsi -maalauksen vuodelta 1910 roskalaatikosta halki leikattuna. Sallinen. Bäcksbackan mukaan Sallinen kiinnostui 1909 Pariisissa fauvismista, joka pyrki voimakkaaseen tunteiden ilmaisuun värillä
Gallen-Kallela teki samasta aiheesta neljä versiota. Muut Keiteleet ovat Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä, Lahden taidemuseossa ja suomalaisella yksityishenkilöllä Espanjassa. GALLERIAN YLPEYS OVAT SEN MYYMÄT TAIDETEOKSET. Taidesalongin kautta kulkenut Keitele meni yksityishenkilön ja Sotheby’sin kautta 1999 National Galleryyn. – Hänen maalauksissaan on koskettavuutta, Christina Bäcksbacka perustelee Tuomelan nimeämistä yhdeksi suosikikseen gallerian taiteilijoista. Hän pysyi sivussa taidemaailman muutoksista ja kuvasi omaan rehelliseen, hieman kömpelöön tyyliinsä arkisia, usein yhteiskunnasta syrjäytyneitä ihmisiä. Heikki Tuomela: Mustalaisnainen, 1981 Ateneumin taidemuseo. Koskettavat ihmiskuvat h e i k k i t u o m e l a (1923–91) on hyvä esimerkki siitä, miten Taidesalonki on valinnut taiteilijansa trendeistä riippumatta. ta i d e Keitele Lontoosta ta i d e s a l o n g i n historian ylpeydenaiheita on Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) Keitele, joka on Lontoossa National Galleryn kokoelmissa, Christina Bäcksbacka kertoo. Kuva The N ational G aller y, L ondon Kuva H annu K arjalainen / K ansallisgalleria 48 ANTIIKKI & DESIGN. Hän aloitti maiseman maalaamisen 1904 Konginkankaalla Keiteleen rannalla ja jatkoi seuraavina vuosina. Tuomela sai ensimmäisen näyttelynsä Taidesalonkiin 1970, ja sen jälkeen hän alkoi vähitellen saada arvostusta muuallakin. Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1905 National Gallery, Lontoo
Näkökulma ei kuitenkaan ole vuoden 1920 kesäpaikalta, vaan nuoruuden huvilan suunnalta. – Thesleffiltä oli meillä vain yksi puupiirrosnäyttely 1919, mutta hänen teoksiaan hankittiin lisää, ja isoisä kirjoitti hänestä elämäkerran, Christina Bäcksbacka kertoo. ”hän siirsi kankailleen vain visioita siitä, mitä hän oli nähnyt, unikuvia, joita hänen rikas mielikuvituksensa loihti esiin”, Leonard Bäcksbacka kirjoitti Thesleffin 1920-luvun maisemista. Thesleffin maalauksia on kokoelmassa 9, ja juhlanäyttelyssä lisää muualta. s u u r i osa Bäcksbackan kokoelman töistä on peräisin Taidesalongissa esillä olleista näyttelyistä. Tyko Sallisen ohella Ellen Thesleff (1869– 1954) on ollut erityisen tärkeä. Ellen Thesleffin mielenmaisema Ellen Thesleff: Maisema, 1920 Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö > Kuva M atias U usikylä ANTIIKKI & DESIGN 49. Kokoelmaa on kuitenkin myös suunnitelmallisesti täydennetty hankkimalla lisää tiettyjen taiteilijoiden teoksia. Maisema, 1920, kuvaa näkymää Näsijärven Murolekoskelta, jossa Thesleff tuolloin vietti kesäänsä lähellä perheensä entisen huvilan paikkaa
– Ala on suhdanteiden armoilla, mutta jos tulee vastaan hyvä esine, en anna sen mennä ohi, Christina Bäcks backa sanoo. Taidesalongissa nähdään nykytaidetta ja Sinebrychoffin taidemuseo esittelee vanhempaa taidetta, antiikkiesineitä ja persialaisia miniatyyrejä. ta i d e Galleriassa näkyvät sen pitkät perinteet: antiikilla kalustettu huoneisto erottuu nykygallerioista, ja kutsukortteja koristaa viehkeä art deco -logo. Suomessa hän teki esimerkiksi kirjojen kansia. Taidesalongin tunnus on Maria Lagorion suunnittelema. 1971) näyttely Taidesalongissa 2010. – Toivoisin, että katsomalla näyttelyt voi todeta sen, että kestäviä juttuja voi nousta sellaisesta toiminnasta, joka ei jonkun mielestä ole ollut trendien mukaista. – Tennispalatsin Taidesalonki 100 vuotta -näyttely ja sen yhteydessä ilmestyvä kirja Satavuotisen toiminnan jälkiä (SKS) esittelevät teoksia, jotka ovat 100 vuoden aikana menneet Taidesalongin kautta. Tunnuksen tekijä on taiteilija ja kuvittaja Maria Lagorio (1893–1979), joka ilmeisesti sai suunnittelutehtävän pitäessään näyttelyä galleriassa. Maria Lagorio: Nainen ja gaselli, noin 1920, yksityiskokoelma. Varsovassa syntynyt Lagorio päätyi Suomeen Pietarin kautta. Miten Christina Bäcksbacka valitsee heidät. Juhlavuoteen liittyy myös kaksi muuta näyttelyä. – Ihan oman käsitykseni mukaan. Toivoisin myös näyttelyiden rohkaisevan ihmisiä katsomaan taidetta omin silmin ja uskomaan omaan näkemykseensä. Joskus sellaista ei ole muuten hyvin taitavassa työssä. Lahjoitukseen sisältyi ehto kokoelman esillä pitämisestä, ja kaupunki rakennuttikin kokoelmalle Meilahden taidemuseon, joka kuitenkin 2012 suljettiin kosteusongelmien vuoksi. Toisaalta Taidesalonki esittelee jatkuvasti myös uusia nykytaiteilijoita. . Ennakkoluuloton oman ajan taiteen seuraaminen on itse asiassa juuri Taidesalongin perinteiden mukaista. ta i d e s a l o n g i n art deco -tunnus on ollut käytössä vuodesta 1920. Taidesalonki 30.9.–20.12., Paavo Paunu, Tomas Regan ja Viggo Wallensköld: Uudisrakennus, www.taidesalonki.com. Tiina Laitasen (s. Jos seuraisi muoteja, saisi muuttua koko ajan. Hän tuntee hyvin erityisesti 1700-luvun esineistöä tehtyään väitöskirjan vara-amiraali Carl Olof Cronstedtin kodista Herttoniemen kartanosta. Taidesalonki 100 vuotta -näyttelyt: Helsingin Taidemuseo HAM 25.9.–10.1., hamhelsinki.fi. Sinebrychoffin taidemuseo 8.10.–10.1., www.sinebrychoffintaidemuseo.fi. Nyt perinteikäs logo ja miljöö antiikkikalusteineen ovat vetonaulamme, josta nuoretkin taiteilijat pitävät, Christina Bäcksbacka sanoo. Teoksia tulee esille lähinnä museoista, mutta myös yksityisiltä. Mitä Christina Bäcksbacka toivoisi näiden juhlanäyttelyiden antavan nykykatsojalle. Hyvä esimerkki hänen löydöistään on Viggo Wallensköld, joka sai ensimmäisen näyttelynsä Taidesalonkiin 2000 ja valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2005. Leonard ja Katarina Bäcksbackan lahjoituskokoelma Helsingin kaupungin taidemuseossa saa tänä syksynä uuden kodin Tennispalatsista, jossa avataan taidemuseon uudistetut tilat. . Toisaalta taas ensin avuttomalta näyttävässä saattaakin olla sitä jotakin, Bäcksbacka vastaa. Kun Leo nard Bäcksbacka teki ensimmäisen taidehankintansa, hän ei sijoittanut vakiintuneeseen nimeen, vaan nuoreen, kohua herättäneeseen Tyko Salliseen. ja logon. Taidesalonki on aina myynyt myös antiikkia. Kuva Jussi Tiainen Kuva Jouk o V atanen 50 ANTIIKKI & DESIGN. – 1980–90-luvulla jotkut taiteilijat olisivat halunneet modernimmat julisteet Tunnus vuodelta 1920 KOKOELMA SAA KODIN TENNISPALATSISTA. Heidän taiteessaan on jokin asia, joka on esittämisen arvoinen. Onneksi emme ryhtyneet siihen. Moni taiteilija on tehnyt yhteistyötä Taidesalongin kanssa pitkään, esimerkiksi Rafael Wardin ensimmäinen näyttely galleriassa oli 1963 ja tuorein tänä vuonna
Tilaa itsellesi tai lahjaksi Suomen suurin neulelehti. Vain 29 € / 4 numeroa.
Niinpä Sun-Maid-myssykän tuli vastedes olla väriltään aurinkoon sopivampi punainen, päätti yrityksen johtomies Leroy Payne. Kerran Collett huomasi äitinsä vastaavanlaisen punaisen hilkan ja pani sen päähänsä. Pakkaus näyttää pysyneen aina samana, mutta tarkemmin katsoen tyttö on hieman muuttunut. 52 ANTIIKKI & DESIGN. Saman tien Collett palkattiin messuille maistiaisia jakelemaan. Taiteilija Fanny Scafford maalasi Collettista kuvan rypäleiden kanssa aurinkoa vasten, ja maalauksen pohjalta syntyi pakkauksen Sun-Maid-Girl. P l o r r a i n e c o l l e t t palkattiin 1915 messuille jakamaan rusinamaistiaisia. Tämän päivän rusinapaketin tyttö on peräisin vuodelta 1970. Aluksi hän käytti tehtävässä sinistä hilkkaa, mutta keksi sitten ottaa äitinsä punaisen hilkan, ja punainen jäi käyttöön. akkauskuvissa tuote on vanhastaan yhdistetty naishahmoon. Sadan vuoden aikana kuvaa on ehostettu kolmen naismallin avulla. Panaman kanavan avaamista juhlistanut messunäyttely San Franciscossa, Panama Pacific International Exposition, kesti kuukausia. v i n ta g e IRMELI TANTTU KUVAT KIRJASTA RAISINS & DRIED FRUITS 100-VUOTIAS KAUNOTAR Aurinkoinen Sun-Maid-tyttö keksittiin rusinoita mainostamaan Yhdysvalloissa vuonna 1915. Alussa olivat Kalifornian auringossa kylpevät viinirypäletarhat ja siellä häärivä 18-vuotias Lorraine Collett. Tuona aikana taiteilija Fanny Scafford maalasi Lorraine Collettista taulun punaisessa hilkassa aurinko taustalla. Amerikkalainen Sun-Maid-tyttö sai alkunsa vuonna 1915. Kaikkiaan kahdeksan Sun-Maid-tyttöä oli messuilla pukeutuneina valkeaan vaatteeseen, pikku essuun ja siniseen hilkkaan. Tuolloin taiteilija halusi laatia ”puhdistetun version” edeltäviin verrattuna. Tällaisena ikuistui ensimmäinen kuva aurinkoneidosta eli Sun-Maidistä loppuvuonna 1915. Tällainen mainoskikka näkyi kotimaisissa klassikoissa, kuten Paula-kahvitytössä vuodelta 1926 ja hieman myöhemmässä Elovena-kauraneidossa. Hän hurmasi rusinayhtiön nokkamiehen sukiessaan tukkaansa aamuauringossa kotipihalla Fresnossa
Vuonna 1970 hoikemmaksi uudistettu ikimalli on globaalin ajan vaatimusten paineessa ylikansallisesti katsoen kaunis. Pakettikuvan seuraavassa ajanmukaistamisessa vuonna 1970 nuori näyttelijätär Liz Weide eläytyi Sun-Maid-poseeraukseen sanfranciscolaisen John Lichtenwalnerin ateljeessa. Siinä aurinkoa näkyy enemmän neidon oikealta puolelta, myssykkä luo varjon kasvoihin, rannekoru on tallella. Seuraavan vuoden puolella Scaffordin vesivärimaalaus koristi jo tuotepakkausta, ei kuitenkaan kopiona vaan tietyin muutoksin. Kiharat ovat muuttuneet ruskeiksi, kasvot ovat entistä aikuisemmat, naurunväre syvempi. Seitsemän vuotta myöhemmin 1923 tehtiin ensimmäinen päivitys. 1915 1923 1956 1970 ANTIIKKI & DESIGN 53. Taiteilija on kertonut tähdänneensä ”puhtaaseen versioon” edellisten variaatioiden pohjalta. Edellisiä pakettikuvia yhdistävää symbolista lenkkiä, rannerengasta, ei enää ole. Sun-Maid-Girl-kaunotartarina on muutosleikin uudessa vaiheessa, vaikka muuttua ei saisi niin paljoa, että kuluttaja huomaa. Havaittavaa muutosta neljän vuoden takaiseen päivitykseen ei kuitenkaan juuri tullut. Piirrosfilmin toteutti Massachusettsissa Synthespian Studios. Rehevyys on karsittu, hymy hillitty, tukka uudelleen musta. 58-vuotiaan Lorraine Collettin ura Sun-Maid-mallina oli nyt tiensä päässä, mutta elinvoimainen aurinkotyttöperinne kukoisti paraateissa ja tapahtumissa. Viimeksi vuonna 2012 paketteihin lisättiin firman, nykynimeltään Sun-Maid Growers of California, perustamisvuosi 1912. Hän samoilee rypäletarhoilla ja puhelee eri kielillä tuotteensa terveellisyydestä. Tämä rusinalähettiläs joogaa, golfaa ja käy elokuvissa. . Viljelijöiden yhteisyritys The California Associated Raisin Company piti riittävänä kertoa, että muutokset myötäilivät Lorraine-asetelmaa. Aurinko on isompi, kasvot eri asennossa, poskipäät kalpeammat ja hymy hillitympi. Niistä löytyi rusinayrityksen työntekijä Delia von Meyer, joka istahti vuorostaan taiteilijan malliksi vuonna 1960. Pakettikuvan tyttö sai rinnalleen mainosanimaation vuonna 2006. Tuolloin Sun-Maidin hallussa jo oli hänen lahjoittamansa alkuperäinen punainen hilkka ja Fanny Scaddorfin maalaus. Aurinkotytön kasvot kertovat toisenlaista tarinaa kuin vuosina 1915, 1916, 1923 ja 1956. NYKYISEN RUSINATYTÖN KASVOT OVAT KAPEAMMAT. Lichtenwalner loi nykyisen neidon 45 vuotta sitten. Väritys on terävää, tuotenimi keltaisella. Seuraava muuntelu oli vuorossa vasta 1956. Tuloksena oli uuden ajan rusinaneito, pakettikuvan pienikokoisin niin, että hahmo mahtuu auringon sisälle. Alkuperäinen rusinatyttö Lorraine Collett, avionimeltään Petersen, kuoli 90 vuoden ikäisenä 1987. Mainosalan periaatteen mukaan onkin niin, että merkitystä on vain tuotteen, ei taiteilijan nimellä. Tänä päivänä rusinapaketin kyljestä katsoo yhä pienikokoisempi ikoni entistä suurempien herkkurypäleiden ja -rusinoiden yläpuolella. Tyttö ja tuote -mainoskikka on kääntynyt ensisijassa tuotteen kuvaksi. – Kuvan visuaaliseen ilmeeseen ei ole nyt juuri tulossa muutoksia, tietää Sun-Maidin maahantuojan Lejos Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Kaisa Kiintonen
Esineisiin on ikuistettu Romanovien, keisarillisten palatsien ja jahtien loisto sekä empiren mahtipontinen tyyli. |1| 54 ANTIIKKI & DESIGN. k e r ä i l i j ä ANTTI KAIJALAINEN KUVAT PIA INBERG POSLIINI VIE TSAARIEN PALATSEIHIN reima lehtosen posliinikokoelma kertoo 1700ja 1800-lukujen keisarillisesta Venäjästä
Kultakoristeinen lautanen näyttää myös ylelliseltä. Se oli viimeinen keisarillinen astiasto, joka tilattiin hovin käyttöön Tsarskoje Selon Katariinan palatsiin. – Se oli sellaista harjoittelua, joka on kaiketi aika yleistä keräilyharrastuksen alkuvaiheessa, Lehtonen sanoo. Bateninin yrityksen tuotantomäärät jäivät pieniksi, sillä se ehti toimia Pietarissa vain kolmen vuosikymmenen ajan. Kahvikuppi Kremlin palatsin astiastosta, joka tilatiin Keisarillisesta posliinitehtaasta 1837–38 Nikolai I:n aikana. Reima Lehtonen innostui venäläisestä posliinista, sillä se avasi oven Venäjän historiaan sekä tsaarien ja hovin elämään. Yksityisistä on kokoelmassa parhaiten edustettuna Bateninin tehdas. P ANTIIKKI & DESIGN 55. Lehtonen hyväksyy myös rikkinäisen tai korjatun esineen, jos se on kokoelman kannalta tärkeä. Ei ihme, sillä ruokalautanen kuuluu Ropshan palatsissa käytettyyn Keisarillisen posliinitehtaan niin kutsuttuun Ministrerial-astiastoon. Keisarillinen posliinitehdas on näistä kahdesta huomattavasti tutumpi suomalaisille keräilijöille. Olen tutustumassa Reima Lehtosen venäläisen posliinin kokoelmaan. Se tuntuu painavalta kädessäni, raskaammalta kuin odotin. Samassa astiastossa oli siis osia useiden keisarien ajalta. Tuohon aikaan Venäjää hallitsi Nikolai I (keisarina 1825–55). Valtaosa Lehtosen kokoelmasta koostuu Keisarillisen posliinitehtaan esineistä, mutta se sisältää myös yksityisten venäläisten posliinitehtaiden tuotantoa. Leimasta voi tunnistaa, kenen hallitsijan aikakaudella mitäkin astiastoa oli käytet|2| |3| |4| > 1. Samoin Pietarissa toiminut Keisarillinen posliinitehdas ehti puolestaan valmistaa astiastoja ja muita esineitä 173 vuotta, eli vuodesta 1744 vuoden 1917 vallankumoukseen. Vuonna 1814 Sergei Bateninin omistukseen siirtyneen tehtaan toiminta päättyi tulipaloon 1838. osliininkeräilijä Reima Lehtonen ojentaa minulle lautasen. Keisarillisille astiastoille oli tyypillistä, että niitä täydennettiin ja laajennettiin jatkuvasti. Se tehtiin alun perin Talvipalatsiin 1827. 2. 4. Myöhemmin keräily tarkentui ja kokoelmaan alkoi kertyä vain laadukasta ja harvinaista venäläistä posliinia. Lähikuva 1830-luvun koristemaljakosta. Keisarillisen posliinitehtaan harvinainen lautanen Aleksanteri II:n ajalta (1855–81) kuuluu Pyhän Aleksanteri Nevskin kunniamerkkiastiastoon. Aivan alkuun Lehtoselle kelpasi jotakuinkin kaikki Venäjällä tehty posliini. Batenin-posliini on jäänyt tuntemattomaksi, mutta sitä onkin harvoin myynnissä missään päin maailmaa. REIMA LEHTONEN KERÄÄ Keisarillisen posliinitehtaan tuotantoa tehtaan koko toiminnan ajalta, mutta yksityisten tehtaiden tuotannossa hän on keskittynyt empireajan (noin 1810–40) esineisiin. 3. Hän pitelee Purppura-astiaston (1904–06) lautasta Nikolai II:n ajalta. Bateninin posliinit on usein kokonaan kullattuja ja rehevin kukkamaalauksin koristeltuja. Hän on kerännyt sitä jo 18-vuotiaasta
Keisarillisen posliinin rinnalla Batenin näyttää koristeiltaan selvästi rehevämmältä. Venäjän keisari Pietari Suuri (1672–1725) näki posliinia ja lumoutui siitä Euroopan-matkoillaan. > ty. Tehk e r ä i l i j ä |5| EMPIRE OLI VENÄLÄISEN POSLIININ KULTA-AIKAA. Varsinkin keisarillinen posliini pyrki olemaan yleiseurooppalaista hienostunutta hoviposliinia. Vihdoin 1744 Venäjällä opittiin posliinin valmistamisen salat, ja Keisarillinen posliinitehdas pääsi käyntiin 1753. Se valmisti käytännössä astioita vain hovin käyttöön, mutta 1800-luvun alusta tuotantoa myytiin myös ulkomaille. Posliini oli laadukasta ja usein ”taiteellisesti” vapaampaa kuin keisarillinen posliini. BATENININ TEHTAAN tuotteita osti Venäjän muu varakas väki. 56 ANTIIKKI & DESIGN. Venäläisten posliiniesineiden esikuvat olivat Euroopassa. Leimana käytettiin nimittäin keisarin alkukirjainta ja järjestysnumeroa. Resepti osoittautui kuitenkin käyttökelvottomaksi. Hän oli niin innokas posliinin perään, että lähetti edustajansa Kiinaan tarkoituksenaan ostaa posliinin valmistusohje. Posliinin valmistus opittiin Euroopassa ensimmäisenä pienessä Meissenin kaupungissa historiallisen Saksin alueella aivan 1700-luvun alussa. Kauppa ei kuitenkaan käynyt kovin hyvin, sillä ulkomaalaiset pitivät esineitä liian kalliina. POSLIINI OLI STATUSMATERIAALI eurooppalaisten hallitsijoiden hoveissa 1700-luvulla, puhuttiinhan siitä valkoisena kultana. Niissä seurattiin ranskalaisen Sèvresin astioiden rokokoon muotoja tai niihin maalattiin italialaisia maisemia
Lähdekirjallisuus on Reima Lehtosella ahkerassa käytössä. Monigetti, Aleksanteri II:n aika. 11. Erittäin harvinaiset jälkiruokalautaset keisarilliselta Tsarevna-jahdilta. Bateninin koristemaljakko 1830luvulta on venäläistä empireä juhlavimmillaan. 10. lautanen on valmistettu Royal Copenhagenin posliinitehtaassa 1880–90. Derzhavajahdin tyylikkään astiaston (1871–73) on suunnitellut hoviarkkitehti Ippolit A. Astiasto annettiin Nikolai I:lle jouluna Talvipalatsiin 1832. Astiastoa täydennettiin kaikkien Venäjän keisarien hallituskausilla. 8. Keskellä Keisarillisen posliinitehtaan lautanen vuodelta 1892. |6| |7| |8| |9| |10| |11| ANTIIKKI & DESIGN 57. Aleksanteri III:n vaimo, Maria Fjodorovna (prinsessa Dagmar), oli syntyjään tanskalainen. 6. 9. 5. 7. Goottilaiseen astiastoon kuuluva kahvikuppi. Lähikuva Cottage-palatsin astiaston (alun perin tilattu Nikolai I:lle, 1827–29) lautasesta Aleksanteri III:n ajalla, 1881–83. Vaakunassa lukee: Uskollisuudelle, Tsaarille ja Isänmaalle. Alun perin Talvipalatsiin 1827 tilatun Ministerial-astiaston Ropshan palatsin lautanen vuodelta 1895, Nikolai II:n aika. Keskeisiä kirjoja on noin tusinan verran, ja osa niistä on venäjänkielisiä. Ylin ja alin Venäläinen posliini ON SUOMALAISTEN KERÄILIJÖIDEN KESKUUDESSA SUOSITUINTA KOTIMAISEN JÄLKEEN. VALLANKUMOUKSEN jälkeen Suomeen kantautui emigranttien mukana runsaasti venäläistä laadukasta posliinia
Lähikuva Keisarillisen posliinitehtaan kuuluisasta Gurijevin astiaston suolakosta (1809–16), joka tilattiin alun perin Talvipalatsiin. Uusia biskviiveistoksia (lasittamatonta posliinia) on tehty vanhojen mallien mukaan ja leimattu vanhoilla leimoilla. Reima Lehtosen kokoelmassa on paljon lautasia. Maallikon voi olla vaikea erottaa keisarillista posliinia muusta saman ajan eurooppalaisesta tuotannosta. Aitojen lautasten värit ovat eläviä, jäljennöksissä värit ovat kuolleita. Varsinkin koristelussa ja ornamentiikassa on venäläinen luonne, slaavilainen runsaus. 12. Keisarillisessa hovissa on varmasti ollut varaa vaihtaa huonokuntoiset aina uusiin. KOSKA ASTIASTOT pysyivät käytössä hallitsijoiden vaihtuessa, saman astiaston eri osista saattaa löytyä eri keisariin viittaavia leimoja. |10| |11| |12| k e r ä i l i j ä taan tavaramerkkinä olivatkin mahtipontiset kultakoristeet ja pursuavat kukkakimput. Ylinnä vasemmalla on Keisarillisen posliinitehtaan Bankettiastiaston (Kaalinlehti) lautanen Pietarhoviin (1848–53). Lautasia on valmistettu niin paljon, et tä osa on jäänyt käyttämättä. Bateninin posliinitehtaan valmistamat kokonaan kullatut astiat olivat suosittuja 1800-luvun alussa. Lautanen Astiastoihin tehtiin TÄYDENNYKSEKSI LISÄÄ OSIA ERI HALLITSIJOIDEN AIKANA. Katariiina II:lle tehdystä metsästysastiastosta, jota on täydennetty myöhempien keisarien aikoina. Myös antiikkiliikkeistä voi löytää. NEUVOT ALOITTELIJALLE |12| |13| |14| |15| 58 ANTIIKKI & DESIGN. Onko lautasia edes aikoinaan käytetty. Propagandalautasia, joita tehtiin 1917 jälkeen, on myöhemmin paljon väärennetty. 14. 16. Mitä kannataa varoa. Mistä venäläistä posliinia löytää. Minullakin on monta lautas ta, jotka ovat kuin pakasta vedettyjä. Reima Lehtonen kertoo, että laadukasta venäläistä pos liinia löytyy nyt antiikkimarkkinoilta Suomesta vähemmän kuin aikaisemmin. Lasituksessa ei näy esimerkiksi aterimien ai heut tamia naarmuja. Monet lautaset näyttävät ihmeen hyväkuntoisilta yli sata vuotiaiksi. Hän voi sitten ottaa yhteyttä, kun sopiva esine on näköpiirissä. 13. 15. . Tämäkin lautanen on Aleksanteri II:n aikakaudelta (1855–81). Muuten Bateninin tuotantoa on vaikea tunnistaa, sillä si tä ei ole aina leimattu, tai leima voi olla niin hento, että sitä on lähes mahdoton erottaa. Siksi on pakko kysyä, käytetäänkö niitä Lehtosen perheessä. Joskus olemme kattaneet pöytään kahvikupit kahdelle ikään kuin tunnel man luomiseksi, hän vastaa. Mistä vanhan venäläisen posliinin tunnistaa. – Suomessa kansainvälisistä huutokaupoista, joita pidetään muutama vuodesssa. – Emme ole koskaan käyttäneet niitä. Jalallinen malja (tazza) on kuulunut Pavlovskin palatsin astiastoon, jonka Nikolai I tilasi 1827 äidilleen, leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle. – Keisarillisen tehtaan 1700-luvun posliinimallit perustuivat paljolti Meissenin ja muiden eurooppalaisten, etenkin ranskalaisten posliinitehtaiden esineisiin. – Ei välttämättä. – Väärennöksiä. Hyvä tapa on kertoa antiikkikauppiaalle, mitä etsii ja haluaa. Keisarillisen posliinitehtaan leima Aleksanteri III:n hallituskaudelta. 2000luvun alussa sitä oli tarjolla useita samassa huutokaupassa, nyt keräilijää kiinnostavia esineitä tulee myyntiin vain muutama vuodessa. Vanhoja lautasia on voitu koristella ”myyvämmällä” aiheella, esimerkiksi maisemalla tai sotilailla
|16| MONET ASTIOISTA OVAT KUNNOLTAAN KUIN UUSIA. ANTIIKKI & DESIGN 59
Yllä: Salin kalustus on rokokoota. Maineikkaan hovipeilintekijän Nicolas Meunierin peilissä on Tukholman hallileima vuodelta 1775. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT PETER AF HÄLLSTRÖM NÄIN ASUI 1700-LUVUN UPSEERI Uudistunut ehrensvärdin museo kertoo Ruotsin vallan aikaisesta Suomesta ja Viaporin rakennuttajan Augustin Ehrensvärdin elämästä. Kaakeliuuni on Turun Kaakelitehtaan 1930-luvun kopio rokokoouunista. Lipasto ja sen sivuilla olevat tuolit ovat tukholmalaista työtä 1770-luvulta, tuolien esikuvana ovat ranskalaiset tuolit. v i e r a i l u l l a Yllä vasemmalla: Augustin Ehrensvärdin haudalla on kuvanveistäjä Tobias Sergelin toteuttama monumentti, jonka yhtenä suunnittelijana oli kuningas Kustaa III. Keltaiset nahalla verhoillut tuolit ovat ruotsalaista tyyppiä, jonka esikuvat ovat hollantilais-englantilaisia. Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna on yksityisin ponnistuksin saanut arvoisena museon, jossa rokokoo ja kustavilaisuus kukoistavat. 60 ANTIIKKI & DESIGN
ANTIIKKI & DESIGN 61. > NÄIN ASUI 1700-LUVUN UPSEERI Ehrensvärdmuseo on kuin aikamatka 1700-luvun säätyläiskotiin
Viaporissa asui 1700-luvulla enemmän väkeä kuin Helsingissä, mutta valtaosa ihmisistä oli linnoituksen rakennustöissä olevia sotilaita. Hän oli myös lahjakas piirtäjä ja maalari, joka tallensi näkemäänsä ahkerasti. Augustin Ehrensvärd on ikuistettu rintakuvaan, joka on kipsikopio Johan Tobias Sergelin alkuperäistyön mukaan. Kreiviksi ja sotamarsalkaksi ylennetty Ehrensvärd oli monitahoinen persoona ja valistusajan kasvatti, joka oli kiinnostunut suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Monelle saarelle levittäytynyt Viaporin linnoitus on kuin näyteikkuna Suomen puolustushistoriaan Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarivallan ja itsenäisyyden aikana. Komendantti on linnoituksen tai varuskunnan yleisestä järjestyksestä vastaava upseeri. 62 ANTIIKKI & DESIGN. Lahjakas mies sai tehtäväkseen Viaporin ja Loviisan linnoitusten rakentamisen ja Ruotsin sotalaivaston kehittämisen. Vasemmalla toilettihuone, oikealla käynti palvelijanhuoneeseen. Nelisen vuotta sitten kunnostetun komendantintalon sisätilat olivat hyvässä kunnossa, mutta kalustus oli puutteellinen. 60. Heidän arkensa oli ankea, mutta upseereille Viapori oli vilkas ja ajan muotivirtauksia seuraavan seurapiirin keskus. Rakennustöitä tuli johtamaan ruotsalainen tykistöupseeri Augustin Ehrensvärd, joka oli myös laatinut suunnitelman tästä kansainvälisestikin huomattavasta merilinnoituksesta. Keskellä oikealla: Kahvi ja posliini olivat rokokooajan uutuuksia, jotka tulivat nopeasti muotiin säätyläisten parissa. Pian alkoi tapahtua, ja nyt komendantintalon salit ovat saaneet upeita huonekaluja, taidetta ja esineitä. Sen toiminta on ollut hiljaista, mutta viime keväänä museota ylläpitävässä Ehrensvärd-seurassa virisi halu tehdä museosta Suomenlinnan houkuttelevimpia käyntikohteita. Uudenkaupungin rauhaan 1721 päättyneen Ruotsin suurvaltakauden jälkeen säätyläiset siirtyivät mahtailevasta edustusasumisesta pienempään ja intiimimpään asumiseen. Niitä ovat museoon tallettaneet eli deponoineet Heinolan kaupunginmuseo, Kansallismuseo, antiikkiliikkeet Galerie Donner ja Old Times sekä joukko yksityishenkilöitä. Äidillä Anna Margaretalla oli suomalainen tausta, hän kuului aateliseen Mannerheim-sukuun. Hän oli ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja, joka suunnitteli 1760–64 Ehrensvärdin rakennuttaman saaristolaivaston laivatyypit. Isä, eversti Johan Jakob Schäffer aateloitiin Ehrensvärd-nimellä 1717. Ehrensvärd opiskeli tykistöja linnoitusalaa monissa upseerikouluissa Euroopassa. RUOTSI-SUOMEN VALTAKUNTA menetti 1700-luvun alussa tärkeitä linnoituksia idässä sodassa Venäjää vastaan. Ehrensvärd asettui asumaan 1753 valmistuneeseen virka-asuntoonsa komendantintaloon. kuva s. Valtakunnan itäosa tarvitsi siis parannuksia puolustukseen, mikä johti Suomenlinnan eli Viaporin (ruotsiksi Sveaborg) merilinnoituksen rakentamiseen Helsingin edustalle. Valistusajan kasvatti Kuva N inaM aria Oförsagd Augustin Ehrensvärd, Olof Areniuksen maalaus, Ehrensvärd-museo. Taloa pidetään Helsingin vanhimpana asuinrakennuksena. Keskellä vasemmalla: Makuukamaria hallitsee barokin ajalle tyypillinen mahtipontinen ja runsailla tekstiileillä varustettu katossänky, jollaisia käytettiin pitkälle 1700-lukua. Tarinoiden mukaan Helsingistä Viaporiin johtanut jäätie oli ajoittain suorastaan ruuhkainen, kun Helsingin säätyläiset kulkivat juhliin ja niistä pois. v i e r a i l u l l a > VIEREINEN SIVU Yllä: Kustavilainen huone. MILLAISISSA OLOISSA korkea-arvoinen upseeri asui Suomessa 1700-luvun puolivälissä. Hautamonumentin on luonnostellut Kustaa III, viimeistellyt Carl August Ehrensvärd ja toteuttanut kuvanveistäjä Johan Tobias Sergel, ks. Hänen pojastaan kreivi Carl August Ehrensvärdistä (1745–1800) tuli merisotilas, taiteilija ja arkkitehti. Joukko seuran jäseniä ja yksityishenkilöitä, etunenässä kamarineuvos Kari-Paavo Kokki ja antiikkikauppiaat Arthur Aminoff ja Bernt Morelius alkoivat pohtia, miten saada museoon 1700-luvun sisustus. Komendantintalo rakennettiin luonnollisesti kivestä, olihan se osa linnoitusrakennelmaa. Augustin Ehrensvärd on haudattu komendantin talon eteen. Komeat gravyyrit ovat kuuluneet Fredrik af Chapmanille. Oliko koti sotilaallisen käytännöllinen ja karu, vai oliko siellä tehty asumisesta mukavampaa ajan uutuuksin. Asuntoihin ilmaantui vapaaseen oleskeluun tarkoitettuja tiloja. Alla: Salin kalustus on pääosin rokokoota, mutta seinäkoristelut kustavilaiseen tyylin tehtyjä. Koristeet on suunnitellut ja maalannut 1930-luvulla taiteilija Tyra Lundgren, joka suunnitteli keramiikkaa myös Arabialle 1920-luvulla. Pöytäliinat olivat yleensä pellavadamastia. Ruotsalaisajasta saarella kertoo linnoituksen rakennuttajan ja komendantin Augustin Ehrensvärdin museo. Siellä käy vuosittain noin 750 000 matkailijaa. a u g u s t i n e h r e n s v ä r d (1710– 72) syntyi Västmanlandissa Keski-Ruotsissa
ANTIIKKI & DESIGN 63
Ehkä yllättävää, mutta niihin kutsuttiin naisiakin. Ehrensvärd-museo on talvikaudella avoinna tilauk sesta, tiedustelut guidebooking@suomenlinnatours.com, p. Yllä: Rokokoo korosti istumamukavuutta, ja yksi tyylin uutuuksia oli penkkisohva, joka pehmustettiin irtotyynyillä. v i e r a i l u l l a ROKOKOO TOI VIINILASIT JA MUKAVAMMAT ISTUIMET. Pöytään on katettu viinilasit, jotka olivat tässä vaiheessa 1700-lukua korvanneet aiemmin yleisesti käytetyt hopeapikarit. Mitä Ehrensvärd tarjosi vierailleen. . Vasemmalla: Kopio Viaporin saaristolaivaston miehistön puvusta, jollaista käytettiin kustavilaisella ajalla 1700-luvun lopulla. Juhlissa ainakin punssipoolia, muotijuomaa, joka tarjottiin suuresta maljasta. Ilmiselvästi myös Ehrensvärdillä on ollut huoneita seurustelulle ja viihtyisyydelle. Paremmin hän kuitenkin viihtyi Hämeenlinnassa kälynsä luona. Myös kahvi ja tee olivat säätyläisten suosiossa. Mausteitakin oli moneen makuun, sahramista inkivääriin ja manteleihin. Tällaisten uunien ansiosta kodeissa voitiin pitää aikaisempaa useampia huoneita lämmitettyinä. Kun saleihin ja förmaakeihin saatiin lämpöä varaavat kaakeliuunit, ihmiset siirtyivät seurustelemaan niihin, ja aiemmin seurusteluhuoneena toiminut makuuhuone jäi yksityiseen käyttöön. Siellä oli hyvä tanssahdella vaikkapa menuetin kepeiden askeleiden tahdissa. Punottua koria muistuttavat fajanssiset hedelmäkulhot olivat suosittuja säätyläiskodeissa rokokooajalla. Asumisen mukavuutta pohjoisen ankarassa talvessa, varsinkin Viaporin kaltaisessa meren ympäröimässä paikassa, lisäsi 1760-luvulla kehitetty kaakeliuunityyppi, joka perustui kiertäviin lämpökanaviin. Jäsenet kokoontuivat toistensa koteihin illanviettoihin ja ohjelmallisiin juhliin. Makuukamarin yhteydessä on ollut myös käynti komendantin henkilökohtaisen palvelijan pieneen huoneeseen. Museon ruokasaliin katettu pöytä kertoo, että 1700-luvun säätyläisille maistuivat makkarat ja paistit sekä parsat ja muut satokauden vihannekset. Ehrensvärd kuului todennäköisesti johonkin veljeskuntaan tai salaseuraan, jollaisia korkea-arvoiset upseerit, aateliset ja varakkaat kaupunkilaiset harrastivat 1700-luvulla. Hänellä oli tapana järjestää viikoittain illanistujaisia upseeritovereilleen ja varmasti tanssiaisiakin, joihin komendantin talon suuri sali sopi mainiosti. . Täytyy kuitenkin muistaa, että makuukamari oli pitkään 1700-luvulla myös yleisenä seurusteluhuoneena. Pikkuruinen toiletti kustavilaisine tuoleineen herättää hilpeyttä, mutta 1700-luvulla se oli Suomen oloissa harvinainen ylellisyys. Alla: Valkoinen väri oli kattauksessa tärkeä, sillä se heijasti valoa. Ehrensvärd on varmasti nauttinut myös yksityisestä toiletistaan, jollainen hänellä oli makuukamarinsa yhteydessä. AUGUSTIN EHRENSVÄRDIN VAIMO Catarina Elisabet Arosell (1715–84), aateloituna Adlerheim, asui aika ajoin Viaporissa. Muotokuva vasemmalla alhaalla esittää amiraali Fredrik af Chapmania. Lisätietoa www.suomenlinnatours.com/ehrensvard-museo/ 64 ANTIIKKI & DESIGN. Jos upseeri oli naimisissa, oli yleistä, että vaimo asui omassa huoneistossaan toisella puolella virkataloa. Lautasliina oli tapana taittaa pyramidin muotoon. Salin rokokoolipaston päällä voi nähdä boolimaljan, joka on tehty 1700-luvulla Kiinassa. Ehrensvärdillä on siis saattanut olla komendantintalossaan hyvinkin viihtyisät oltavat. (09) 684 1850. Makuunhuoneen kokoa voi sitä vastoin tämän päivän ihminen vain ihmetellä
l u k i j ata pa h t u m a Tule upeaan koruiltaan! A. Illan aikana vanhojen korujen maailmaan johdattavat Suomen jalokivilaboratorion gemmologi Alf Larsson (F.G.A.), Linnan juh lien koruista tunnettu A. Tillander, Aleksanterinkatu 17, Helsinki. PAIKKA: A. Lehdistölle 3.5.2012 Jalokiviseppä Alexander Tillanderin korunäyttely 2012Helsinki200 by Kaisa Vuorinen 7.-12.5.2012 Jalokiviseppä Alexander Tillanderin 2012Helsinki200-uniikkikorukokoelma on kunnianosoitus 200-vuotiaalle, vuoden 2012 designpääkaupungille Helsingille. Säihkyvään iltaan kuuluu gemmologian, kultasepäntaidon ja entisöinnin asiaa, pikkuherkkuja – ja samppanjaakin. Illan juontaa tyyliasiantuntija ja kirjailija, filosofian tohtori Mirva Saukkola. Paikkoja on rajoitetusti. PERINTEIKKÄÄSSÄ koruliike A. A. ANTIIKKI & DESIGN 65. Korukoelmassa kohtaavat toisensa oman aikamme design ja historiallinen Helsinki. Korujen suunnittelijan kultaseppä, taiteen maisteri Kaisa Vuorisen (44) innoituksen lähteinä ovat olleet historia ja nykyaika. Kokoelman kolmessa ryhmässä Aleksanterinkatu, Esplanadi ja Suomenlinna on yli 20 korua. Lisätietoja toimitusjohtaja, jalokiviasiantuntija Ilse Gröndahl-Ahlqvist puh. Vaativan 2012Helsinki200uniikkikorukokoelman aikaansaaminen on yrityksen tietotaidon uusi näyte. Paikalla on myös lehden päätoimittaja Maija Toppila. Tarjolla on myös perinteikkään Cafe Ekbergin herkullisia pikkusyötäviä. Musiikista vastaa palkittu sopraano Marion Melnik. Sydämellisesti tervetuloa! AIKA: Torstaina 8. 2012Helsinki200-korut sopivat monenlaiseen pukeutumiseen arkija juhlakäytössä. Tillanderin vanhojen korujen myyntinäyttelyssä on esillä upeita koruja maailman tunnetuimmilta jalokivitaloilta, kuten Van Cleef & Arpelsilta ja Bulgarilta, sekä yksityisistä kokoel mista. ILMOITTAUTUMINEN: 2.10. Jalokiviseppä Alexander Tillander on aina tunnettu jalokivien asiantuntijana ja korkeatasoisten korujen valmistajana. Mokume-gane on kerrosmetallitekniikka, jossa käytetään monia eri värisiä metallilevyjä kerroksittain. 020 7000 620. lokakuuta klo 17.30–20.00. Lopputuloksena syntyy puun syiden näköinen metallilevy, josta tekniikan nimi mokume-gane eli puunsyiden näköinen metalli”, kuvailee Kaisa Vuorinen tekniikkaa. Tilaisuus on maksuton. Vaativalla mokume-gane tekniikalla on saatu aikaan omannäköinen graafinen korumallisto, jossa yhdistyvät suuret eri väriset jalokivet eläväpintaisiin jalometalleihin tuoreella ja koristeellisella tavalla. Polttamisen, vasaroinnin ja valssaamisen jälkeen pinta kuvioidaan eri tavoin. Tillanderin oma kultaseppämestari Jouni Salo ja hopeaesineiden entisöintiin erikoistuneen Monimetalli J & J -yrityksen asiantuntijat sekä A. Korut ovat nuorekkaita, lennokkaita ja nykyaikaisia, joihin japanilainen 1600-luvulta peräisin oleva mokume-gane korunvalmistustekniikka on antanut oman leimansa. Tillanderin liike on Helsingin Aleksanterinkadulla. ”Tutustuin mokume-gane tekniikkaan jo opiskeluaikanani ja sittemmin Japanissa. mennessä shop@alexandertilllander.fi tai p. 020 700 0620 iga@alexandertillander.fi www.alexandertillander.fi Alf Larsson Jouni Salo Ian Warborn-Jones Monimetalli J & J on erikoistunut hopeaan. Tillanderin asiantunteva henkilökunta. Pääset tutustumaan Ian Warborn-Jonesin johdolla englantilaisen AWC Fine Winen nimikkosamppanjaan. Tillander kutsuu Antiikki & Designin tilaajat vanhojen korujen myyntinäyttelyyn
Kahvipurkit olivat käteviä, sillä purkeissa ja rasioissa saattoi kahvin loppumisen jälkeen säilyttää keksejä, jauhoja, ompelutarvikkeita ja muuta kodin pientä tilpehööriä. Kilpailu asiakkaista toi kauppojen hyllyille runsaan valikoiman yksityisten ja tukkukauppojen paahtimoiden logoilla varustettuja peltisiä kahvipakkauksia. 7. 1. 5. Okan Kutsu-kahvi 45 e, Kruuna. 6. Niissä voi säilyttää paljon muutakin kuin kahvia. 4. Tiedustelut: K aunis Arki www .antik -design.fi, K ruuna 040 550 9001, Toisto 044 998 4044 k e r ä i ly |1| |3| |4| |5| |2| |7| |8| |6| 66 ANTIIKKI & DESIGN. k a h v i n s u o s i o nousi Suomessa huippuunsa sotien jälkeen 1950-luvulla. Arabian keraaminen tip-tip-kahvinsuodatin 98 e, Kruuna. . Pauligin paahtamaa Jubileums-kahvia 45 e, Kruuna. Veekoo oli turkulaisen Tirrosen paahtimon tuotemerkki, 45 e, Toisto. 3. Ruotsalaista kahvipurkkiestetiikkaa, Kalas Kaffe, 55 e, Kruuna. Keskon Lady Coffee 16 e, Kaunis Arki. ANTTI KAIJALAINEN KUVA HEIKKI RAUTIO KAHVILLE! Nostalgiset KAHVIPURKIT ovat suosittuja sisustusesineitä ja keräilykohteita. Stockmann-kahvipurkkia koristaa naivistinen maalaus tavaratalosta, 1900-luvun loppu, 20 e, Toisto. Tunnettuja paahtimoita olivat Paulig, Kesko, Oka ja Veekoo. Pauligin kahvia Linnanmäki-aiheisessa purkissa, 68 e, Kruuna. 2. 8. Turkulaisen Fredriksonin tukkukaupan Mokkasekoitus 85 e, Kruuna
Senkki on kuvan perusteella 1900-luvun alkupuolelta, ehkä 1910–20-luvulta. Lähetä tarkka valokuva esineestä kokonaisena (mahdollisimman suuri tiedosto, 300 dpi) mielellään vaalealla taustalla ja kuva leimoista, jos niitä on. Osa vetimistä on vaihdettu ajan saatossa. > MIKÄ | MISSÄ | MILLOIN TÄLLÄ PALSTALLA ANTIIKKI & DESIGNIN ASIANTUNTIJAT JA TOIMITUS VASTAAVAT LUKIJAKYSYMYKSIIN ESINEISTÄ. Useimmiten tyypin huonekalut olivat ruskeaksi petsattua ja kiillotettua koivua, joskus petsattua ja vahattua tammea. Tyyli oli Pohjois-Euroopassa yleinen; tämäntyyppistä koristelua harrastettiin myös Arabian tehtaalla 1930-luvulla, mutta valitettavasti pohjasta ei valokuvan perusteella erotu selkeitä tehtaan leimoja. Kysymysten ja vastausten arkisto löytyy nettisivultamme www.antiikkidesign. (K-PK) Vakuutusarvo 1 000 e. Reunoilta hälvenevä oranssi koristelu on toteutettu modernisti puhaltamalla tai suihkuttamalla, arvokkuutta korostavat kultatähdet on todennäköisesti lisätty käsin maalaamalla. Voi olettaa valkoisen värin olevan myöhäistä perua. (HK) Vakuutusarvo on 60 e, Old Timesta arvioidaan. v e l i -jorma j u u s e l a VTK, M. fi. ANTIIKKI & DESIGN 71. Maljakko on ehjä. Tyylikäs maljakko edustaa art decoa tai klassishenkistä funkkista 1930-luvulta. Suuri senkki kuului ruokasalin kalustoon, ja usein niitä oli kaksi erikokoista. 1920-LUVUN MUOTISENKKI Mitä voisitte kertoa vanhasta tammilipastosta, joka on maalattu valkoiseksi. Asiantuntijat eivät vastaa kuvien perusteella esittämiensä arvioiden tarkkuudesta. Kuvia ei palauteta. Siellä voit myös kommentoida! ART DECO -MALJAKKO Onko maljakko kotimaista tuotantoa, ja mikä on sen arvo. Phil, antiikkikauppias h a r r i k a l h a FT, dosentti Helsingin yliopistossa a n t t i k a i ja l a i n e n FM, Antiikki & Designin toimittaja t u i ja p e lt o m a a FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija k a i s a ko i v i s t o FT, Suomen lasimuseon intendentti k a r i -paavo ko k k i Heinolan kaupunginmuseon johtaja u l l a t i l l a n d e r goden hielm FT, tutkija LÄHETÄ KYSYMYKSESI: Antiikki & Design, Mikä/Missä/Milloin, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostitse: antti.kaijalainen@fokusmedia.fi. Monet suomalaiset puusepänverstaat ja tehtaat valmistivat tyypin huonekaluja. Arvio Old Times. Tämäntyyppiset eri tyyleistä ammentavat huonekalut (tässä esimerkiksi ovien barokkityyliset peilitykset, kaartuvat rokokoojalat ja otsalaudan uusklassinen nuppi) tulivat muotiin juuri tuolloin. Missä ja milloin lipasto on valmistettu, ja mikä on sen arvo
Puristelasinen tuhkakuppi on Heikki Orvolan suunnittelema Omena, joka on ollut tuotannossa Nuutajärvellä (tuolloin osa Wärtsilän konsernia) 1969–72. Vaikka teos on suuri, sadat eurot ovat todennäköisempiä kuin tuhannet. Teos on persoonallinen, eikä vastaavia ilmesty myyntiin juuri koskaan. MIKÄ | MISSÄ | MILLOIN TÄLLÄ PALSTALLA ANTIIKKI & DESIGNIN ASIANTUNTIJAT JA TOIMITUS VASTAAVAT LUKIJAKYSYMYKSIIN ESINEISTÄ. Alkuperäislaatikko ja tuhkakuppi ovat kuin uusia. Lasilandia ei kuitenkaan ole suuri keräilykohde eikä Pasanen ole lasitaiteilijana laajalti tunnettu. Nuutajärvi Notsjö 61 aito, ja mikä mahtaa olla esineen nimi. 72 ANTIIKKI & DESIGN. Nimi on ehkä jossain vaiheessa tulkittu väärin. Jos kultaus on kunnossa, vakuutusarvo on 20 e / kuppi alusvateineen (AK) PIRJO PASASEN LASITAIDETEOS Tahtoisin tietää Pirjo ”Pirre” Pasasen lasitaideteoksen (52 x 167 cm) arvon. Nuutajärven lasitehtaan tuotannosta ilmestyi 1960-luvun alussa vain kaksi kuvastoa, vuosina 1960 ja 1963. Pohjassa on leima vuosilta 1964–71. Pirre on Pertti ”Spede” Pasasen tytär ja Pirjo viihdelegendan ex-vaimo. En löydä mistään niiden kuvia tai nimeä, samantyylisiä kylläkin. Kummassakaan ei ole tätä mallia. Malja on savunharmaa, jalka kirkas. Korkeus on 17,5 cm, halkaisija 17 cm ja lasimassan paksuus 3–4 mm. Vuonna 1982 Pirjo Pasanen piti taidenäyttelyn Galerie Pelinillä Helsingissä yhdessä viihdetaiteilijana, kuvanveistäjänä ja lasitaiteilijanakin tunnetun Simo Salmisen kanssa. Näyttävän lasireliefin vaiheista ei ole säilynyt dokumentteja, joten oletus tekijästä perustuu suulliseen tietoon. Pelkkiä nimikirjaimia käytettiin tietyissä tapauksissa 1950-luvun alussa. (TP) HEIKKI ORVOLAN OMENA Minkä arvoinen on Wärtsilän tekemä tuhkakuppi Haikon kartanon logolla. Tuon ajan esineillä ei tavallisesti ollut nimiä. Pirjo ja Pirre Pasanenhan ovat kaksi eri henkilöä. Pelkkä KF viittaa sarjatuotantoon, lähes talouslasiin. (KK) Vakuutusarvo on 130 e, arvio Antti Kaijalainen, Antiikki & Design. Kuka on suunnittelija ja mikä on hinta-arvio. Tuhkakuppi on numeroitu, No 127. Onko signeeraus K.F. Arabian kupin malli on EC, mutta suunnittelijaa sille ei tunnu löytyvän kirjallisuudesta. Pasasen kukka-aiheinen lasireliefi on tehty Laukaan Lievestuoreen lasitehtaalla, Lasilandiassa. Olisi myös kiinnostavaa tietää Pirjo Pasasen muista lasiteoksista. Siirtokuvakoristetta on kutsuttu Hentoruusuksi. Malli on minulle tuntematon. Sitä on valmistettu myös muissa väreissä. Väri vaikuttaa aidolta Nuutajärveltä ja signeerauskin kuvasta päätellen aidolta. Siksi ostajaehdokkaat ovat harvassa ja hintaodotukset kannattaa virittää kohtuullisiksi. (KK) Tuhkakupin vakuutusarvo on 30 e, arvioidaan Old Times -liikkeestä. Myöhemmin en muista pelkkiin nimikirjaimiin törmänneeni. TUNTEMATON FRANCK Leiman mukaan lasiesineen suunnittelija olisi Kaj Franck ja tehdas Nuutajärvi. Luonteeltaan vaatimaton Kaj Franck ei halunnut korostaa nimeään muotoilussaan HENTORUUSU Minulla on tällaiset Arabian kupit
Vaikka kannu on kulunut, sillä on kuitenkin keräilyarvoa, ja niinpä vakuutusarvo on 50 e. Sitä valmisti Riihimäen Lasi, jossa taideja käyttölasin valmistus päättyi 1976. rihlamuottiin, jolloin pintaan tulee kuviointi. ANTIIKKI & DESIGN 73. Malleja on ollut useita hiukan samantapaisia. Kuvan tuolin verhoilu ei tee oikeutta suunnittelijan hakemalle ilmeelle. Tuolin valmistaja on Puunveisto OY / Nupponen. (AK) HITTISUUNNITTELIJAN TUOLI Kenen suunnittelema tämä tuoli on. Mikä on sen arvo. Milloin se on valmistettu. Kannu on ajalta 1900–20. Se on puhallettu ns. SUOSITTU VINETA Voisitteko kertoa tästä Arabian kannusta: kuinka vanha se on ja onko sillä suunnittelijaa. Malja on myös driivattu, mikä tarkoittaa, että reuna on muovattu lopulliseen muotoonsa käsityönä. Lennokkaat muodot ja jännittävä jalkarakenne ovat Hiort af Ornäsin tavaramerkkejä 1960-LUVUN TUNNELMAA Voisitteko kertoa, kuka on tämän tarjottimen muotoilija. Wirkkala on suunnitellut mallin vuonna 1947. Eri kokoja on ollut ainakin seitsemän. (KK) Vakuutusarvo on 200 e, Old Times -liikkeestä arvioidaan. Ornäsin nojatuolien kysyntä on noussut, ja markkinoilla tapahtuu nyt nopeitakin hinnan muutoksia. Kannun malli on AU, joka oli yksi suosituimmista ja pitkäikäisimmistä Arabian kaatimista. Se on ollut markkinoilla noin 40 erilaisella koristeella, ja niiden lisäksi siinä on ollut lukematon määrä nimettömiä koristeita. Tällä hetkellä rungon arvo noin 300–500 e. Malli oli suosittu 1950-luvulla. Helsingissä toimiva Erkki Stenius on erikoistunut Arabian vanhan keramiikan entisöimiseen, (09) 385 8866. Verhoilukangas ja verhoilutyö vaikuttavat merkittävästi modernien huonekalujen hintaan. Malli on Tapio Wirkkalan varhaista tuotantoa 1940-luvun lopulta. Suomalaiseen 1940–70-luvun muotoiluun erikoistuneen Kruuna-liikkeen Pasi Pusa kertoo, että tuoli on Carl Gustaf Hiort af Ornäsin suunnittelema. Kerrostarjottimen on suunnitellut Nanny Still, ja se kuuluu hänen 1968 markkinoille tulleeseen Grapponia-sarjaansa. Sitten esine muovataan valmiiksi, jolloin pinnasta tulee sileä. Kannussa on myös lohkeamia. Tämän suositun koristeen nimi on Vineta. Mittojen puuttuessa ei voi olla aivan varma, mutta maljakko näyttää Iittalan mallilta 3504, joka oli tuotannossa vuoteen 1951 saakka. Mikä on sen arvo. Lasite näyttää krakeloituneelta, minkä vuoksi sen alle on päässyt likaa. Vakuusarvo on 60 e. (AK) WIRKKALAN VARHAISTA LASIA Maljakon pohjassa lukee Tapio Wirkkala Iittala. . Onko kuluneella kannulla arvoa
Vapaaaikaa Tuk holman Vanhankaupungin joulumarkki noilla. Lisämaksusta muut hyttiluokat. Metsikkö on kotimaista keramiikkaa, joka valmistetaan Posiolla. Nautimme myös Vanhankaupungin joulumarkkinoista. 10. Opastettu kierros Hallwylin palatsi mu se ossa ja Kuninkaanlinnan prinsessa Lilianille omistetussa erikoisnäyttelys sä ”The Lilian Look”. Kuljetus satamaan, josta m/s Sil ja Serenade lähtee kohti Helsinkiä klo 16.45. Kirjoita viestin aihekenttään ”Lukijakilpailu”. Meriaamiainen. OSALLISTU! Lähetä meille mielestäsi parhaimman jutun sivunumero, omat yhteystietosi sekä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: A. OHJELMA t i 1.12. Tuija Peltomaa Kuva O leksiy M ark Kuva H allwylsk a M useet /I ngalill S nitt 70 ANTIIKKI & DESIGN. Ilta päättyy yhteiseen buffetillalliseen. Vastaa 20. B. Asiantuntijapuhuja laivalla on Tuija Peltomaa. Meriaamiainen. Klo 18.00 tervetulotilaisuus ja asiantuntija Tuija Peltomaan luento ”Tonttuja, olkipukkeja ja piparkakkupor saita – Ruotsi joulukeräilijän aarreaitta na”. Lähetä viesti osoitteeseen antiikkidesign@fokusmedia.fi. t o 3.12. Helsinki – Tukholma 17.00–09.45 . Yhteinen buffetillallinen. Hallwylin museo on upea palatsikoti ihan keskustassa. HINTA 295 e / hlö HINTAAN SISÄLTYY . Klo 10.30 m/s Silja Serenade saapuu Helsinkiin. Tukholma – Helsinki 16.45–10.30 HUOMAA Ilmoitathan matkaa varatessasi syn tymäaikasi (ppkkvv)! KOKO OHJELMA www.lomalinja.com/luki jamatkat Vanhakaupunki on joulun alla kuin satumaa. ANTIIKKI & DESIGN ARPOO Pentikin astiaston Arvo 500 e MIKÄ ON TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU. Risteily 2 hengen Promenadehytissä, ris teilyohjelma aterioineen, Tuija Peltomaan luennot, ohjelman tutustumis käynnit ja paikallisoppaan palvelut. Hvitträskin erämaaateljeesta inspiraatiota hakeneet suunnittelijat Minna Niskakangas (Metsikkökuvio) ja Lasse Kovanen (astiaston muotoilu) halusivat tuoda metsien kauneuden osaksi kaupunkilaistenkin arkea. SEURAA MEITÄ MYÖS VERKOSSA! www.antiikkidesign.fi l u k i j a m at k a Varaukset 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja www.lomalinja.com/lukijamatkat Palvelumaksu 19 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. Onko sinulla Pentikin tuotteita. Voit osallistua myös lähettämällä postikortin osoitteeseen Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on 500 e. Astiaston väri on tummanharmaa, ja siihen sisältyy 6 lautasta, Ø 25 cm, 6 syvää lautasta, Ø 24 cm, 6 kulhoa, 0,4 l, ja 6 mukia, 0,3 l. Klo 10.00 m/s Silja Serenade saapuu Tukholmaan. Mikä on lempiastiastosi. k e 2.12. 2015 mennessä, niin olet mukana arvonnassa! Palkintona on Pentikin Metsikköastiasto. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. LAIVAN AIKATAULU . Klo 18.00 Tuija Peltomaan luento ”Kerro, kerro kuvastin – peilin käyttö ja tyylihistoriaa”. Vierailemme 1800-luvun lopun yläluokan loistosta kertovassa Hallwylin museossa ja Kuninkaanlinnan näyttelyssä The Lilian Look. Joulukuussa Tukholmaan! Lähde adventtiristeilylle Tukholmaan 1.–3.12
Kaikkihan sen tietävät, mitä tällaisesta jakamisesta seuraa. Kirjaston aarteet himottavat, mutta hyvä on, puhutaan liiketoiminnasta. On tietenkin ymmärrettävää, että kodeista näytetään vain julkinen puoli, ja silj a n n e k o s k i n e n ¿ KUKA SAA NÄHDÄ KARTANOIDEN AARTEITA. YLEN KLASSISEN MUSIIKIN TOIMITTAJA JANNE KOSKINEN SEIKKAILEE UHKAROHKEASTI ANTIIKIN MAAILMASSA. Hän testamenttasi 1990-luvulla esi-isänsä Carl-Olof Cronstedtin esineistöä takaisin niiden omaan kotiin, Herttoniemen kartanoon, joka on yleisölle auki kesäsunnuntaisin. SULKEUTUVAT OVET Täällä emme sitten ota valokuvia, sanoo isäntä kohteliaasti. TIETOA TAI RAHAA EI OLE, MUTTA INTOA SITÄKIN ENEMMÄN. Toki komeita asumuksia on rakennettu myös omistajansa vallankäytön välineeksi. Ne sijaitsevat usein paikoissa, joissa tuntemattomat autot ja kulkijat pannaan merkille. Tämä hetki, vain minulle! Toisessa kartanossa ollaan varovaisempia. Ahmin silmilläni piirrosjälkeä ja taidokasta puukoristelua. Onneksi yhteiskuntamme voi vielä sen verran hyvin, että komeista rakennuksista tai perintöaarteista ei omistajien tarvitse tuntea häpeää. Kotiin palattuani selaan vanhoja kartanoiden historiasta kertovia kirjoja. Iloa. Uskon, että jopa sellaiset idioottimaiset sutkaukset, kuin ”Suomessa puhutaan suomea”, katoaisivat. Joissakin maissa varallisuus on niin epäoikeudenmukaisesti jakautunut, että rikkaat ovat lopullisesti sulkeutuneet omiin oloihinsa, eikä kansallisesti merkittävistä saavutuksista pääse nauttimaan kuin lähipiiri. Yksityisten omistajien ja julkisten laitosten väliin tarvitaan kamarineuvos Kari-Paavo Kokin tapaisia persoonia, joille omistajat uskaltavat tavaraansa lainata. ANTIIKKI & DESIGN 71. Kiinteistöjen valvontatekniikka on samaan aikaan kehittynyt ja tullut halvemmaksi. Suuri kunnia myös Ulla Cronstedtin tapaisille suurmiesten jälkeläisille. Kartanoilla tuntuisi olevan myös olevan valppaita naapureita. . Soisin heille siinä sivussa oikeuden kokea muutaman taide-elämyksenkin. Vain yhdestä salista saa ottaa kuvia, ja sieltäkin pelkkiä laajakuvia. Löydän myös aikakauslehden, jonka sivuilla edellinen kartanonherra istuu kirjastossaan. Harmillista, jos kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yksityistilat alkavat maassamme yhä useammin sulkea oviaan. Ammattilaisten käsissä esineet ovat hyvässä hoidossa ja oikeilla tiedoilla esiteltyjä. HYVÄ TAPA TARJOTA suurelle yleisölle pääsy yksityisten aarteiden äärelle on lainata niitä silloin tällöin museonäyttelyihin. Ylellisestä teekalustosta riittää osia edelleen myös sukulaisten yksityiskäyttöön. Tämä hirren ja marmorin käyttötapa ei liene vieläkään täysin kadonnut – voimakkuuksia ja värisävyjä historia kuitenkin tuntee monenlaisia. Näen omin silmin Pekka Halosia, Hjalmar Munsterhjelmejä ja kuningasmuotokuvia, mutta niistä ei saa kertoa radiossa. Toimet kertovat varkaiden pelosta, vaikka rikostilastojen mukaan murrot ovat Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana vähentyneet. Eihän Suomessa sentään vielä näin ole. IHMISTEN OLISI TÄRKEÄÄ saada tietoa oman asuinpaikkansa historiasta. Panisivatpa vain nykyäänkin hallitsijat rahansa rakennustaiteeseen eikä sotimiseen. Yllätyksekseni niiden mustavalkoisissa kuvissa salaiset taulut kyllä komeilevat, samoin kuin monet tänä päivänä suljetut salongit. Mutta sellaisiakin kartanoita on, joihin pääsee tuskin näköetäisyydelle. Ollaan suomalaisen arvokartanon salissa, sellaisten taideaarteiden äärellä, jotka kiinnostaisivat muitakin. KUVA ARI K. Totuuteen perustuvan tunnetiedon varaan voisi rakentaa tervettä ja moni-ilmeistä tulevaisuutta. Kuvauskiellot ovat laajentuneet, suljettujen tilojen määrä lisääntynyt. OJALA loinkin yksityiskohdista on paikallaan sopia toimittajan ja kuvaajan kanssa
Nykyään käytetään myös sellakkaa tai kumilakkaa, joka ei tee yhtä kovaa pintaa kuin lakkapuun neste. Vaikka rasiat vaikuttavat puusta tehdyiltä, ne on tehty paperin laminointitekniikalla. Lakkatyönä koristellut rasiat, munat, korut ja purkit ovat perinteistä venäläistä taidekäsityötä, josta tuli suosittua myös Euroopassa 1800-luvulla. l u u p i n a l l a ¿ SUOSITTU vanha lakkatyötekniikka ei hävinnyt Venäjältä vuonna 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeenkään, niin kuin tämä 1920-luvulla tehty lakkarasia osoittaa. Bolševikkien Venäjän neuvostotasavallassa ja myöhemmin Neuvostoliitossa myös lakkatöiden aiheet saivat pysyä samoina kuin keisarikunnan aikana. TROIKAN VAUHDISSA Venäläiset perinteet ovat kunniassaan lakkarasiassa, vaikka se on tehty vallankumouksen jälkeen. r a s i a on sisältä lakattu vahvan punaiseksi. r at ta i l l a ajava talonpoikaisnuoriso on venäläisten lakkarasioiden perinteinen aihe. YKSI KLASSINEN lakkatöiden aihe rasioissa on hevosten vetämillä rattailla matkaavat ihmiset, usein talonpojat. p o h ja n l e i m a kertoo, että lakkatyön on tehnyt Fedoskininossa sijaitseva Trudovin artteli (käsityöläisyhteisö), joka oli aikaisemmin Lukitin tehdas. . Tiedustelut: Antiikki M aini ja V eli 040 543 7187 Lakkarasia, Neuvosto-Venäjä 1920-luku, 200 e, Antiikki Maini ja Veli. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO LAKKATYÖ on tekniikka, jossa koristelu maalataan pintaan kerroksittain lakkapuun punaisella tai värjätyllä nesteellä. t r o i k k a on venäläinen kolmivaljakko, jossa kolme hevosta juoksee rinnakkain. Tekniikka kehitettiin Kiinassa jo noin 200 eKr. Lakkatöitä tehdään Venäjällä edelleen. Perinteisessä venäläisessä kolmivaljakossa eli troikassa on valjastettu kolme hevosta rinnakkain. MYÖS VENÄLÄISET lakkatyöt tunnetaan korkeasta tasostaan. 72 ANTIIKKI & DESIGN
Jalokivien luomoava maailma. Bukows kisin huonekaluasiantuntija Joachim Borg ström opastaa, miten tunnistaa tuolin aikakauden ja tyylin. Jokaisen illan aluksi kahvija teetarjoilu. Yleisö osallistuu keskusteluun ja tutustuu teoksiin. Vanhojen tuolien tyylit. Huippusuositut Antiikkietsivät-illat jatkuvat syksyllä. t i i s ta i 3.11. Saat ilmoittautumisen yhteydessä maksutiedot, ja maksun suoritus vahvistaa varauksesi. Opettajamme ovat Suomen huippuja. Nyt antiikkikouluun! l u k i j ata pa h t u m a Laura Pohjola Altti Kuusamo Kaisa Blomstedt Joachim Borgström ANTIIKKI & DESIGN 73. Erikoistutkija Seppo Hornytzkyj kertoo erilaisista jalokivistä ja siitä, mikä tekee jalokivistä arvokkaita ja miten niiden laadun tunnistaa. Antiikki & Design -lehden ja Bukowskisin viihtyisissä illoissa tutkitaan antiikkija designesineitä sekä taidetta. Maksu kattaa kaikki neljä iltaa. Professori Altti Kuusamo ja Bukowskisin nykytaiteen asiantuntija Laura Pohjola keskustelevat nykytaiteen roolista yhteiskunnassa ja siitä, mikä tekee nykytaiteesta hyvää ja arvokasta. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen sähköpostitse Bukowskisille: annika.larres@bukowskis.com. Kello 18–20. Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt kertoo, miten 1900-luvun alun ja nykyajan sisustusesineitä kannattaa kotona yhdistellä ja tuoda kauniisti esille. PAIKKA JA AIKA Bukowskis, Iso Roobertinkatu 12, Helsinki. Yhdistele uutta ja vanhaa sisustuksessa. t i i s ta i 1.12. Käyvätkö nämä aina käsi kädessä. Mukana myös Antiikki & Designin päätoimittaja Maija Toppila. OHJELMA t i i s ta i 20.10. HINTA Antiikkietsivät-kurssin hinta on 75 e. Mitä nykytaide onkaan. t o r s ta i 3.12. Etsivät oppivat tunnistamaan tuoleissa käytettyjä historiallisia rakennusja koristelumenetelmiä
|1| m a r k k i n o i l l a 74 ANTIIKKI & DESIGN. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO VAALEANPUNAINEN TORNADO Antiikki-messujen tarjonta Habitaren kyljessä oli kuin lyhyt oppimäärä suomalaisen muotoilun historiaan. Sisustajallekin oli paljon nähtävää
2. 6. 4. Eero Saarisen suunnittelema Tulppaani-sarjan (suunnitteluvuosi 1955, valmistaja Knoll) 60–70-luvun kalusteryhmä (6 tuoli ja pöytä) 8 000 e, Marita Lybeckin keramiikkavati 350 e, maljakko on italialaisen Fantonin 60–70-luvulla muotoilema, 600 e, Antiques Helsinki. ANTIIKKI & DESIGN 75. Empiretyylinen lamppu 1800-luvun lopulta on todennäköisesti alun perin valaissut kynttilöiden voimalla, 3 500 e, Ajan-Muisto. Dorrit von Fieandtin ja Gunvor Olin-Grönqvistin yhteistyöstä syntynyt herkullisen värinen keramiikkateos vuodelta 1988, hinta 1 300 e, Bisarri. Italialaisen Aldo Londin 1950-luvulla suunnittelemaa ja Bitossin valmistamaa Rimini Blu -keramiikkaa: vati 85 e, kynttilänjalka 49 e, kannu 75 e, hevonen 450 e, Wanha Tammitori. 5. Tapio Wirkkalan 1950-luvulla suunnittelema uniikki taidelasi, ”vaaleanpunainen Kantarelli”, oli esillä Tolkontiikin osastolla. AntikWestin Tuva Helling oli tuonut messuille näyttävän ja klassisen kiinalaisen Peking-maton (seinällä, koko 2,5 x 3 m) 1800-luvulta, 9 000 e. Esine oli myyty jo ennen messuja. 3. > |2| |3| |4| |5| |6| 1
Esine oli myyty jo ennen messuja. Funkispeili 150 e, Taidetakomo Hakkaraisen kynttelikkö 30-luvulta 180 e, tuhkakuppi marmorista 30-luvulta 25 e, Punavuoren Antiikki. Kokonaan nyplätty liina (38 x 62 cm), joka on harvinaisesti kolmivärinen. 9. |9| |8| |10| |11| |12| |7| Tiedustelut: AjanM uisto 040 72 346, Anita Antik 040 33 2582, Antique H elsinki 0400 953 229, Antik W est 0400 5 11 313, B isarri 050 087 2922, D essein (09 ) 637 745, F ar go 0400 506 704, G alleria E ur o Art & Antik 0400 252 158, H ilda ja H ulda 050 306 1909, P itsileidi M aija 050 5 12 1665, P unavuor en Antiikki 045 127 2809, Liisa ’s 0400 600 235, Schulmanin Taideliik e 040 52 4 77 73, Tolk ontiikki 050 40 7 1983, W anha Tammitori 040 500 2655. Se oli helppo huomata Habitare Antiikissa, kun moni kauppias oli satsannut hänen tuoleihinsa, jotka tunnistaa lennokkaasta jalkarakenteesta ja pehmeistä kurveista. Pari vuotta sitten hitiksi nousseen, muodoiltaan lennokkaan nojatuolin myötä af Ornäsistä on tullut muotoilun kuumimpia nimiä antiikkimarkkinoilla. Idea on hyvä, sillä antiikki, vintagemuotoilu ja muut vanhat esineet ovat mitä suurimmassa määrin myös sisustustavaraa. 11. Funkispöytä, petsattua koivua, 680 e, maljakko 30-luvulta 110 e, Liisa’s. . Muutama vuosi sitten tämän sisustusarkkitehdin tunsivat vain asiaan vihkiytyneet, eikä hänen suunnittelemiaan huonekaluja liikkunut antiikkimarkkinoilla. Kävijälle se näkyi ennen kaikkea siisteinä osastoina. 10. Siinä oli 40-luvun suomalaisen muotoilun hyvä henki. Myyntihinta jäi salaisuudeksi. Sellaista messuilla edusti italialaisen Bitossin sinisenä hehkuva 1950–60-luvun keramiikka. Yksi suomalaisen muotoilun viimeaikaisia menestystarinoita on ollut Carl Gustaf Hiort af Ornäs. Kaulakoru on mustaa lasia, kultalukon tekijä on Gustaf Hagström (Tukholma 1795–1809). Tavaran perusteella kauppiaat uskovat edelleen vahvasti 1940–60-luvun kotimaisen muotoilun voimaan. Tällaisessa kaapissa on pidetty todennäköisesti kirjoja. 12. Messujen huippuesineitä oli Tapio Wirkkalan 1950-luvulla suunnittelema uniikki ”vaaleanpunainen Kantarelli”, joka muistutti myös voimissaan olevaa tornadoa. Verrattuna viimevuotiseen oli Habitare Antiikki tänä vuonna merkittävästi huolellisemmin järjestetty. Friedl Kjellbergin harvinaisen FK-astiaston (Arabia 1953–56) kahvikuppi vateineen 110 e, Anita Antik. 76 ANTIIKKI & DESIGN. 5 800 e, Schulmanin Taideliike. Eräällä osastolta löytyi jopa af Ornäsin suunnittelema kaappi. Huonekalu-, sisustus ja designtapahtuma Habitaren yhteydessä on muutama vuosi järjestetty myös antiikin myyntitapahtuma. Kotimaisen hillityn muotoilun rinnalle näyttäisi hiljalleen tulevan kansainvälisen designin näyttävyys. m a r k k i n o i l l a 8. Englanti 1920-luku, 115 e, Pitsileidi Maija. Tällaisia mustia koruja kutsutaan surutai hautajaiskoruiksi, 1 480 e, Dessein. Myöhäis kustavilaisessa vitriinikaapissa on alkuperäiset lasit
|13| |14| |15| SOPII ISÄNP ÄIVÄLAHJAK SI. 15. Carl Gustaf Hiort af Ornäsin 1940-luvulla suunnittelema kaappi 1 800 e, Bomanin 1930–40-luvun sohvakalustoon kuuluvat nojatuoli ja sohva, 1 600 e, Lisa JohanssonPapen muotoilema valaisin, Orno 1950-luku, 850 e, Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin 30-luvun maljakko 550 e, Fargo. Opetus tauluja 1950–60-luvulta, 10 e / kpl, Ajan-Muisto. LÄMMIN HENKI SYNTYY ELÄMÄÄ NÄHNEISTÄ ESINEISTÄ. Kotimainen rottinkinen lastenkeinu 1950-luvulta 65 e, Hilda ja Hulda. 13. 14
Teollisuustaiteen liitto Ornamon viime vuonna tekemä tutkimus kertoi, että ihmiset haluaisivat ostaa taidetta, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Tarvitaan vain verkkoyhteys ja kamera, kännykkäkamerakin riittää. Ne yksityiset, joilla on esimerkiksi talo täynnä antiikkia ja vintagea, vanhaa taidetta tai uudempaa designia, voivat helposti myydä tavaraa yksi tai useampi kohde kerrallaan. . neeseen voi tutustua, miten maksu suoritetaan ja kuljetus hoidetaan jne. Valitettavasti kaikilla ei ole mahdollisuutta kierrellä gallerioita etsimässä mieleisiä teoksia. Lehti ei itse myy eikä osta vaan tarjoaa ilmoitustilaa, ikään kuin tuotteiden näyteikkunan nettisivuillamme. Siksi oman verkkokaupan perustaminen ei ole ollut kauppiaiden ykkösasioita, eikä sen tarvitsekaan olla – tavaraa voi myydä ja markkinoida valmiilla kauppapaikoilla. MAIJA TOPPILA VERKKO OSTOKSILLE Antiikki & Design on perustanut verkko kauppapaikan, jotta antiikin, vintagen ja designin myyjät ja ostajat voisivat kohdata. Suurilla verkkotoreilla vain on niin valtavat määrät tarjontaa, että haluamaansa etsivä saa haravoida satoja vähemmän kiinnostavia sivuja. AntiikkiShopiin rekisteröityneet kauppiaat ovat luotettavia ja asiantuntevia yhteistyökumppaneita. AntiikkiShop on yksi kanava saada suora yhteys taiteilijoihin. AntiikkiShop ei vastaa myytävistä tuotteista eikä peri välityspalkkiota. Seuraamalla lehteämme pysyy kärryillä siitä, missä mennään. Sinne myyjä voi laittaa ilmoituksen, siis kuvauksen esineestä tai taideteoksesta, hinnan, paikkakuntatiedon ja kuvia. Antiikkimarkkinoilla on tällä hetkellä mahdollisuus todellisiin löytöihin, sillä hintataso on edullinen verrattuna esimerkiksi uusiin huonekaluihin. Kasvaessaan AntiikkiShopista kehittyy antiikkija designkauppiaiden luonteva markkinointikanava, ja ostajille se avaa monipuolisen näkymän alan tarjontaan. Hinta on myös neuvottelukysymys. Esineistä kiinnostuneet ottavat suoraan yhteyttä myyjään, jonka kanssa sovitaan kaupan ehdoista; missä esiK MAINOS www.antiikkidesign.fi 78 ANTIIKKI & DESIGN. Samoin on turhauttavaa tarjota myyntiin arvokasta, joka hukkuu massaan. uten kauppa muutenkin, myös osa antiikin ja designin myynnistä on siirtymässä verkkoon. Näihin myyjän ja ostajan kohtaamisen ongelmiin päätimme Antiikki & Designissa vastata perustamalla oman, parempaan tavaraan vihkiytyneen verkkokaupan AntiikkiShopin. Ala on intohimoisten, aiheeseen perehtyneiden asiantuntijoiden bisnestä yksilöllisten esineiden ympärillä. Se, mistä itse on valmis luopumaan, voikin olla toisen aarre. Huomaa, että osoite on www.antiikkidesign. Sekä kauppiaat että yksityiset sitoutuvat yleisiin verkkokaupan ehtoihin, jotka kieltävät varastetun, väärennetyn tai myyntilupauksen vastaisen tavaran myynnin. Viereisellä sivulla on ohje sekä kiinnostavien esineiden etsimiseen että ilmoituksen jättämiseen. Yksityisille myyjille kaupankäynti on maksutonta. fi, ei antiikkishop.fi. AntiikkiShopista voi jatkossa ostaa myös uutta taidetta, designia ja taideteollisia tuotteita
Voit myös soittaa. Vinkki: o ta e s i n e e s t ä useita selkeitä kuvia. a n t i i k k i & d e s i g n i n verkkosivuilla www.antiikkidesign.fi voit nähdä ensimmäiset makupalat tarjonnasta. Ostajan yhteydenotto tulee sähköpostiisi. Voit muuttaa ilmoitusta myöhemmin. Ota kuvia myös yksityiskohdista, kuten heloista, leimoista, signeerauksista jne. Haluatko ostaa. Valitse, rekisteröidytkö yrityksenä vai yksityishenkilönä. Hae-toiminnolla voit etsiä suoraan hakusanalla esinettä, taiteilijaa tai tyylisuuntaa. Seuraa lomakkeiden ohjeita. Klikkaamalla esineen kuvaa tai linkkiä ”Katso kaikki ilmoitukset”. t ä y t ä e n s i n rekisteröitymislomake, johon löytyy linkki etusivulta. LUO ILMOITUS -LINKISTÄ pääset jättämään ilmoituksen. Valitsemalla uusimmat näet viimeksi jätetyt ilmoitukset. TUOTTEEN NIMI HINTA MYYJÄ LÄHETÄ VIESTI MYYJÄLLE yhteydenottolomakkeella. AntiikkiShopin etusivulla shop.antiikkidesign.fi näet kaikki ilmoitukset. siirryt AntiikkiShopiin. KARTTA kertoo myyjän sijainnin. ANTIIKKI & DESIGN 79. Saat rekisteröitymisestä vahvistuksen sähköpostiisi. Voit myös etsiä kategorioiden kautta. Haluatko myydä. Myös kuntoon vaikuttavat seikat on hyvä näyttää kuvissa. Jos olet rekisteröitynyt jo aiemmin, kirjaudu sisään
12.10. Keräily-tapahtuma, Turun kirjamessujen yhteydessä, Turun messukeskus. 10.–11.10. 31.10.–1.11. Antiikki-, taideja keräilymessut, Kaapelitehdas. Antiikkija taidemessut, Wanha Satama, www.antiikkijataidemessut.fi. 050 5257 464, www.laatumessut.com. 0400 585 926, www.antikeclub.blogspot.com. 17.–18.10. OULU . 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Laatumessut, p. VANTAA . Huutokauppa, Holmasto rahaliike, www.holmasto.com. ExpoNova, p. (09) 668 9110, www. 26.9. ExpoNova Tiedustelut: 044 5758 056 www.kerailykuume.fi Tapahtumakalenterista näet kaikki ExpoNovan kuluvan vuoden antiikkija keräilymessut ja -tapahtumat, joita järjestämme eri puolilla Suomea. SEINÄJOKI . 21.10. PORI . 0400 585 926 www.antikeclub.blogspot.com. 17.–18.10. AntiKe Club, p. Tarkemmat tiedot järjestäjiltä, joiden internet-osoitteet ja/tai puhelinnumerot julkaisemme tapahtumien ohessa. Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas. 2.–4.10. 17.–18.10. Antiikkija Keräilymessut, VPK-talo, Eskelinkatu 5. Rannikon Messut, p. Vantaan Antiikkija Keräilymessut Lauantai-sunnuntai klo 10–16 Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23, Vantaa 28.–29.11. KAJAANI . AntiKe Club, p. Katso nettisivuiltamme www.antiikkidesign.fi enemmän tapahtumia! ta pa h t u m at Minne mennä. . www.suurisnadi.fi. . Antiikki-keräilytaidemessut, Areena Oulu, Terminaali. 10.–11.10. . Antiikkikeräilymessut, Wanha Tullipakkahuone. 80 ANTIIKKI & DESIGN. 02900 319 52, www.helander.com. 3.–4.10. 20.10. . Heinolan Antiikkija Keräilymessut Lauantai–sunnuntai klo 10–16 Heinolan VPK-talo, Kymenkartanonkatu 2, Heinola Lisää tapahtumia vuodelle 2016 julkaistaan syksyllä 2015. TURKU . JOENSUU . alkaen Define Fashion -onlinehuutokauppa. Antiikkimessut, Kajaanihalli. Turun Antiikkija Keräilymessut Lauantai-sunnuntai klo 10–16 Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku 21.–22.11. 31.10.–1.11. 24.–25.10. bukowskis.com. Seuraa sivuja! ANTIIKKIJA Laadukkaita tapahtumia keräilijän intohimolla KERÄILY TAPAHTUMAT 2015 MAINOS HELSINKI . . . 17.–18.10. 17.–18.10. 0500 886 217, www.rannikonmessut.com. Rannikon Messut, p. (06) 423 5517, www.seinajoenmessut.fi. 050 531 8016, www.akmessut.com. ExpoNova, p. Antiikki ja Keräily -myyntitapahtuma, Seinäjoki Areena. KOKKOLA . Kuukausihuutokauppa, Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. A&K-messut, p. Nukkekoti-, pienoisrautatieja pienoismallitapahtuma Suuri Snadi, Vantaan Energia Areena. Antiikki ja Keräily -myyntitapahtuma, Joensuu Areena. 17.–18.10. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. . Antiikki-, taideja keräilymessut, Porin Lyseon Liikuntasali. Online-huutokauppa, Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 0500 886 217, www.rannikonmessut.com. . Bukowskis, p. 24.–25.10. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Huutokauppa, Helander, p. Seinäjoen Messut, p
Arvaa mikä o i k e a va s ta u s kysymykseen sivulla 8 on B. Myynti: nina.zitting@fokusmedia.fi, p. 040-533 6220 ANTIIKKI & DESIGN 81. Myös osat kuten mikrofonitorvet, kuulokkeet, luurit ja romupuhelimet mikäli ovat vanhoja. 045 1742 666. Soita puh. Myynti: nina.zitting@fokusmedia.fi, p. Kahvojen välinen asteikko antoi hatun koon kahdella eri kokonumerolla. OSTOKSILLA Niin lukijammekin. 045 1742 666 OSTETAAN ANTIIKKIPUHELIMIA JA NIITTEN OSIA Puisia ja metallisia seinätai pöytäpuhelimia. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö
Kaappi on tarkoitettu ruokasaliin astioiden ja tekstiilien säilytykseen. Se on valmistettu Tampereella vuonna 1931 ja sen on suunnitellut isäni Lauri Järveläinen. m i n u n a n t i i k k i n i 82 ANTIIKKI & DESIGN. Äitini oli koulutukseltaan koristetaiteilija. PARASTA kaapissa on, että se on vanhempieni yhteinen taidonnäyte. Alla: Pirkko Wirzenius säilyttää kaapissa lapsuudesta tuttuja astiastoja ja lasistoja, muun muassa englantilaisen Johnson Brothersin sinivalkoista sarjaa Old Britain Castles. Eloheimo) suunnittelemat ja valmistamat. Kalustoon kuuluu lisäksi ruokapöytä tuoleineen sekä pienempi vitriini. Heidän suunnittelemiaan esineitä on yhä tallella monissa tamperelaissuvuissa. Lisäksi hän opetti piirustusta ja posliininmaalausta. SAIN tämän astiakaapin perinnöksi vanhemmiltani. Kaapinovissa on kaksi hopeista reliefiä, jotka Lilli Järveläinen on suunnitellut ja toteuttanut pakottamalla pikipadan päällä. Kaapin suunnittelivat yhdessä hänen vanhempansa 1930-luvulla. Kolme kapeaa hyllyä ovat omiaan laseille ja kahvikupeille, syvemmät puolestaan lautasille ja isommille tarjoiluastioille. Isäni opiskeli koristeveistäjäksi ja sitten Ateneumin taideteollisuuskoulussa. Isäni oli sisustusarkkitehti, ja hän työskenteli 1920-luvulta aina kuolemaansa saakka paikallisen Höyrypuuseppä Oy:n taiteellisena ja teknisenä johtajana. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO m i n u n a n t i i k k i n i ¿ Yllä: Komea astiakaappi on tehty palisanterista ja eebenpuusta, upotukset ovat mahonkia, kirsikkaa ja eebenpuuta. Tämä on minun ja veljieni yhteinen toive. Se on ylellistä ja viimeisteltyä funkista, jossa on mukana art deco -vaikutteitakin. . Äitini suunnitteli ja valmisti metallipakotustöitä ja hopeaja kultakoruja. Näyttely olisi kunnianosoitus vanhemmillemme. Kaapin ovien tinaiset ja hopeisen koristeet ovat äitini, koristetaiteilija Lilli Järveläisen (os. TOIVOISIN, että vanhempieni töistä järjestettäisiin uusi näyttely, edellinen oli 1970-luvulla. ”KAAPPI ON VANHEMPIENI TAIDONNÄYTE” Linjakas ruokasalin astiakaappi on muisto PIRKKO WIRZENIUKSEN lapsuudenkodista. 1920-luvulla hänellä oli oma piirustusja koristeveistotoimisto Tampereella. Suuri laatikko on tehty pöytäliinoja ja muita kattaustekstiilejä varten, pienet laatikot ruokailuvälineille. Hän opiskeli Ateneumissa ja myöhemmin Pariisissa Académie Colarossissa. Reliefien aiheina on metsästys ja kalastus
Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. William Morrisin KOTIMUSEOSSA ENGLANNISSA MAAKUNTATAIDE-SARJA JATKUU MAALAREIDEN KESKI-POHJANMAA ERI VUOSIKYMMENIEN SÄHKÖVALAISIMET ANTIIKKI & DESIGN 83. ilmestyy 21.10. Helsingissä hänellä on tunnelmallinen kaupunkihuoneisto. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. ANTIIKKIKAUPPIAAN SUOMEN-KOTI Fjalar Sundqvist asuu osan vuotta Ranskassa, josta hän tuo myös antiikkia Suomeen. Uusi A Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä