5 vinkkiä HOPEAN HOITOON Teemana kunnostus Vierailulla Rakkaudella vaalittu talo Raumalla Design Suomalainen filigraanilasi MUSEONJOHTAJA PILVI KALHAMA ”Aarteeni on itse verhoilemani jugendtuoli.” LÄÄKÄRI SAULI SIEKKINEN ”Nuutajärven kartanon pysähtynyt aika kiehtoi.” PERINNEMAALIT KUNNIAAN! PE RIN N EM AA LIT FIL IG RA AN ILA SI KU ST AV IL AIS U U S 9/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 16 3 9/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE
020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 78 Haluaisitko opetella maalaamista perinteisillä maaleilla. AIHETTA ILOON Huokaamme kovin herkästi, että Suomessa kaikki vanha revitään ja tuhotaan. s. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Sivuilla 12–20 näet Paula ja Juhani Korpisen uskomattoman kauniisti kunnostetun kodin Rauman Naulamäessä. Päivänvarjo kesän muisto. Hopea kirkkaaksi! s. Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistyksen sihteeri ja Vanahoo Ossoo -korjausrakentamiskeskuksen yritäjä Maria Luostarinen kertoo työstään sivuilla 50–53. Facebookissa on ryhmä Pelastetaan vanhat talot, jossa talojen kunnostajat auttavat toisiaan ja jakavat kuvia aarteistaan. Tietoa, tarvikkeita, varaosia ja osaamista alkaa kuitenkin olla tarjolla. Pariskunta vakuuttaa, että maallikkokin pystyy korjaamaan omaa taloaan ja sen sisustusta, kun vain on halukas oppimaan uutta. pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Julkaisujohtaja Katriina Palo-Närhinen Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Minusta on taas alkanut tuntua, että vanhojen talojen ja esineiden arvostus on nousussa. Paula Korpinen on erityisen innostunut maalaamisesta, johon hänet rohkaisi Fredrika Runebergin esimerkki. Yhä useampien puutalokaupunkien kotien ovet avautuvat yleisölle. Myös Rauman pitsiviikolla järjestetään avointen ovien päivät. Vanha talo hehkuu kauneutta, jota uudesta ei voi saada. Siekkisen kohteesta lisää sivuilla 40–49. 57. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi Antiikki & Design 3. Sillä on jo liki 35 000 seuraajaa! Kiitokset kaikille Antiikki & Designille kotinsa avanneille. Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma on saanut seuraajia muun muassa Uudessakaupungissa ja Sastamalassa. Sauli Siekkisellä puolestaan on valtava urakka Nuutajärven kartanon vanhassa päärakennuksessa Urjalassa, eikä sitä tee helpoksi kunnostajan halu noudattaa perinteisiä menetelmiä. Tule JUVIn lukijailtaan, s. 71 maija.toppila@fokusmedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2017 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 24
28 ”Käytän pukujani jopa arkena” Keräilijä-sarjassa Mari Varonen. 20. 57 Lukijatapahtuma Sisältö Kartanon päärakennus heräsi Ruususen unesta. 21 Isa Kukkapuro Kolumnisti kirjoittaa Kiinasta. syyskuuta 2017 numero 163 7 Lukijatapahtuma Tule Kansallismuseon, Kalevala Korun ja Antiikki & Designin iltaan! 12 Maallikosta maalariksi K Paula ja Juhani Korpinen asuvat puutaloa Vanhassa Raumassa. 22 Filigraanimestari saapui K Suomeen Marja-Leena Salo kertoo Nuutajärven lasitehtaan mestareista. 40 Nuutajärven kartanon K uusi elämä Sauli Siekkinen kunnostaa Nuutajärven kartanon päärakennusta. Sivu 40 Antiikki & Design 4. 34 Kustavilaisuus ihaili antiikkia Tyylikoulu-sarjassa uusklassismi. 50 ”Talo kertoo, miten se on rakennettu” Perinne elää -sarjassa rakennusarkkitehti Maria Luostarinen. 54 Näin maalaat perinteisesti K Pieni johdatus perinnemaaleihin
75 Koskinen Kolumni Sven-Harryn museosta. 1800-luvulla Nuutajärven lasitehtaalle tuotu filigraanitekniikka elää edelleen, s. Huikea seinäkello on tyyliltään uusklassinen. Antiikki & Design 5. Tässä ruokailuhuone. 78 Minne mennä Syksyn antiikkitapahtumia. JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Aihetta iloon. 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. Sivut 12–20. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 82 Minun antiikkini K Pilvi Kalhama ja jugendtuoli. Mari Varonen keräilee kansallispukuja ja tähtää Suomen suurimpaan kokoelmaan, s. 76 Messut Piipahdus Luulajan suurkirppiksellä. Sivu 39 Sivu 14 vu 14 K Kannessa 5 vinkkiä HOPEAN HOITOON Teemana kunnostus Vierailulla Rakkaudella vaalittu talo Raumalla Design Suomalainen filigraanilasi MUSEONJOHTAJA PILVI KALHAMA ”Aarteeni on itse verhoilemani jugendtuoli.” LÄÄKÄRI SAULI SIEKKINEN ”Nuutajärven kartanon pysähtynyt aika kiehtoi.” PERINNEMAALIT KUNNIAAN! PE RIN N EM AA LIT FIL IG RA AN ILA SI KU ST AV IL AIS U U S 9/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 16 3 9/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE 109090_.indd 1 31.8.2017 12:45:56 KANNEN KUVA: ARTO VUOHELAINEN Korpiset ovat kunnostaneet ja sisustaneet Vanhan Rauman taloaan vuosien ajan. 60 Teollisen ajan kerroksia Matka Kauttuan ruukkiin. Alvar Aallon piirtämä Terassitalo on Kauttuan ruukinmiljöön nuorinta kerrostumaa, s. 68 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 78 Pidä huolta K 5 vinkkiä hopean kiillotukseen. 60. 28. 72 ”Vaatteet tekevät miehen” Retrofiili-sarjassa Mikko Kuusimäki. 22. 80 Vastaa ja voita! Arvomme kaksi puista Aarni Woodin XO-rannekelloa . sisältö Tule mukaan JUVIn ja lehtemme maalauskouluun! 58 Taiteellinen sisustusarkkitehti Sarja jatkuu Simo Heikkilällä
Vastaavanlaiset kädentaitajat ilahduttavat varmasti muitakin tästä Perinne elää -sarjan jutusta kiinnostuneita. Hän oli perinyt isovanhemmiltaan sukutalon. Anne Pulliainen, Oulu LUKIJAT VALITSIVAT numeron 7/2017 parhaaksi jutuksi Ulla Pohjanpalo-Solasaaren kirjoittaman ja Pekka Järveläisen Inkoossa kuvaaman jutun ”Huvila meren rannalla”. Liisa Salo, Hämeenlinna KORSUTUVAN AARTEET oli kiinnostava aihe (nro 8/2017). Marika Hackman näki jo ensi käynnillä, että kunnostusta vaatinut talo olisi hänen unelmiensa paikka. – Näin kyllä välttämättömän kunnostuksen määrän, mutta talon sijainti ja tunnelma sekä riittävä koko vakuuttivat, Hackman muistaa ajatelleensa. Myös se, että juttu oli Oulusta, teki tekstin merkitykselliseksi. Paikka ja nimi ovat vain muuttuneet. Siksi hän etsi itselleen paikkaa, joka olisi lähempänä ja jossa olisi riittävästi tilaa. Tällä kertaa lahjana on viisi Finlaysonin kahden pannulapun settiä. Suomen vanhin siirtolapuutarhayhteisö on syntynyt vuonna 1916, se on Tampereen Hatanpään siirtolapuutarha, joka on itse asiassa vieläkin olemassa. Pihapiirin kalliot ja syreenit on säilytetty. 3. Kaislapunontajuttu oli yllätys, tykkäsin siitä. Siirtolapuutarhojen juuret ovat Englannissa 1700-luvun loppupuolella. Hyvä lehtijuttu nostaa esille ja arvoon tiettyjen tavaroiden historiallisen merkityksen sekä niiden kauneuden. Sana kiiri, Marika Hackman kuuli huvilasta ja lähti katsomaan paikkaa. Muutaman vuoden jatkunut etsiminen päättyi. Tämä huomioi myös lehtenne laajan lukijakunnan. Toiseksi tuli Heikki Raution kirjoittama ja kuvaama juttu ”Punojalla pitää olla sisua”. Se toi esille edelleen monien suomalaisten kotien säilössä olevat esineet, sotaajan puhdetyöt. Sen saa Maija Kupsala. Onnea voittajille! KIRJOITA MEILLE ILOINEN YLLÄTYS oli juttunne 60 vuotta kaislapunontaa harrastaneesta rouvasta (nro 7/2017). Historiaa sekä kauniita esineitä ja paikkoja on myös muualla kuin Etelä-Suomessa. Se tunnetaan nykyisin Niihaman siirtolapuutarhana. Vuonna 1896 rakennettu metsästyshuvila sai uuden tulevaisuuden, kun se remontoitiin perinteisin menetelmin Hackmanin ostettua sen kymmenisen vuotta sitten. Niin myös tämä juttu. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana. Arvomme vastanneiden kesken Atenan kustantaman viihdyttävän tietokirjan Maailmanhistoria muutamassa minuutissa. Leena Korkeaoja, Vantaa MINUA OVAT AINA kiehtoneet vanhat esineet, niiden historia ja arvo. Se oli käynyt liian suuritöiseksi huoltaa ja pitää vapaa-ajan asuntona, mutta hän halusi säilyttää talon esineistöä. En ollut tiennytkään, Kerro toimitukselle, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. PARAS JUTTU NUMEROSSA 7/2017 kotona kotona Huvila meren rannalla Vanhassa huvilassa Inkoon merellisissä maisemissa on säilynyt 1800-luvun lopun viipyilevä tunnelma. Jutussa oli lisäksi hyvät ohjeet matti meikäläisellekin. Merelle katsova kuisti sai suojakseen ikkunat 2009. Maija Kupsala, Kannus VOI MIKÄ ONNENPÄIVÄ , kun harmaana sateisena päivänä löysin teidän lehden! Ihan kuulkaas virkistyin ja innostuin tästä lehdestä. Nyt katson niitä toisella tavalla. ULLA SOLASAARI-POHJANPALO KUVAT PEKKA JÄRVELÄINEN V anhassa huvilassa asui vanha rouva, joka ei sinne enää oikein jaksanut kulkea. Onnea! lukijalta Antiikki & Design 6. Itsekään en ole osannut aikaisemmin kiinnittää huomiota rintamalla tehtyjen esineiden sukuja tunnehistoriaan. Onnekkaat tilaajamme ovat Karin Aalto Helsingistä, Merja Aaltonen Porista, Hilkka Jonsson Jurvasta, Tom Karlsson Loviisasta ja Jorma Keskikiikonen Savonlinnasta. Rakennusta oli laajennettu kahden huoneen siipiosalla 1913. Nyt kunnostus tehtiin vastaamaan nykyisiä säädöksiä, kuitenkin Harjakattoinen osa rakennusta on vuodelta 1896 ja etualan matalampi lisäosa 1913. että myös kaislaa punotaan. › Antiikki & Design Antiikki & Design 15 14 Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Muoto2:n Kiekko -seinäkellon voittivat Sol-Britt Kärki Kirkkonummelta, Reijo Laaksonen Naantalista ja Ulla Viikilä Turusta. Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan oleva siirtolapuutarha on jutussa mainittu Ruskeasuon siirtolapuutarha. Tietön loppumatka ei häntä lannistanut, ja kun hän pääsi perille, oli ratkaisu tehty. Sari Zitting-Rissanen, Kuopio PIENI PALA UNELMAA -juttua haluaisin hieman kommentoida
Kalevala Koru juhlii 80-vuotispäiviään kiertonäyttelyllä, joka huipentuu Kansallismuseoon. lokakuuta klo 17–19. MITEN SUOMALAISET NAISET ovat koristautuneet muinaisuudesta nykyaikaan. Aluksi toinen ryhmä tutustuu Kalevala Korun näyttelyyn ja toinen museon uuteen esihistorian näyttelyyn, sitten ryhmät vaihtuvat. AIKA: Keskiviikko 11. Tutustumme Kansallismuseon uudistuneeseen esihistorian näyttelyyn asiantuntijaoppaiden johdolla. Lukijailtamme vastaa tähän monipuolisella ohjelmalla. PAIKKA: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki ILMOITTAUTUMINEN: ilmoittautuminen@kansallismuseo.fi/ Mukaan mahtuu 60 ensiksi sähköpostin lähettänyttä. 19.00 Tilaisuus päättyy. Kuulassarja on Kalevala Korun juhlavuoden koru. Kuulet myös asiantuntijaluennon suomalaisesta naisesta ja hänen koruistaan eri aikoina. Tule ainutlaatuiseen lukijailtaamme! Tutustut Kansallismuseon uuteen esihistorian näyttelyyn ja Kalevala Korun 80-vuotis juhlanäyttelyyn. Siirrymme kohti auditoriota, jossa on kahvija teetarjoilu. Näemme kaksi näyttelyä upeassa museorakennuksessa. Antiikki & Design lukijatapahtuma 7. 17.45 Mahdollisuus tehdä ostoksia Museokaupassa. 80-vuotista taivaltaan juhlivan Kalevala Korun juhlanäyttelyn esittelee Mari Kotka museon pop-up-tilassa. 18.15 Kuulemme auditoriossa intendentti Eero Ehannin luennon suomalaisesta naisesta ja korusta historian valossa. OHJELMA 17.00 Tervetuliaissanat, jonka jälkeen jakaannumme kahteen ryhmään. Antiikki & Designin maksuttomassa illassa on kahvitarjoilu. Suomalaisen naisen ja korujen ilta Kansallismuseossa avautui keväällä uusi esihistorian näyttely. Intendentti Eero Ehanti kertoo suomalaisesta naisesta ja hänen korustaan auditoriossa. Aikaa on myös ostoksiin Museokaupassa
Näyttelyn sata kuvaa on valittu Museoviraston Kuvakokoelmien yli 15 miljoonan kuvan joukosta. Samojen suunnittelijoiden, esimerkiksi Alvar ja Aino Aallon sekä Göran Hongellin, töitä saatettiin siis valmistaa molemmissa tehJULKINEN JA KÄTKETTY Suomi -valokuvanäyttely juhlistaa Kansallismuseossa 100-vuotiasta maatamme. (AM) Lasia kaikille – Karhula 1889–2009 -näyttely jatkuu 31.1.2021 saakka, Merikeskus Vellamo, Kotka, www.merikeskusvellamo.fi. A . Karhulan lasitehdas perustettiin 1889, ja se kuului vuodesta 1915 A. taissa. Kuvat kertovat tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, mutta myös muuttuvista arvoista sekä ilmiöistä, joita on haluttu unohtaa. klo 11–16 Antiikki & Design näyttelyt 8. TUSKIN LÖYTYY suomalaista, joka ei tuntisi jotakin Karhulan lasitehtaan tuotetta, ovathan siellä syntyneet niin Alvar Aallon Savoy-maljakko kuin vuonna 1970 tuotantoon tullut Tapio Wirkkalan Finlandia Vodka -pullo. Kotkassa on nyt näytteillä yli tuhat Karhulan lasitehtaan esinettä arkisista tölkeistä 1930-luvun maailmannäyttelyiden tähtiin. Vasemmalta Väinö Paasosen suunnittelema vakio-olutpullo vuodelta 1975, limonadipullo 1900-luvun alusta, Tapio Wirkkalan Finlandia Vodka -pullo, hajuvesipullo 1920-luvulta, Göran Hongellin cocktail-karahvi 1930-luvulta, väri rio, sekä Alvar Aallon Savoy-maljakko 1930-luvulta. Yhdysvaltalaiseen omistukseen siirtyneen tehtaan toiminta päättyi vuonna 2009. Hän kuului suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajiin. Niiden kuvaajia ovat tunnettujen lehtikuvaajien ja dokumentaristien lisäksi myös yksityishenkilöt. Kuvan lasit on annettu häälahjaksi 1931. Sen ideana on nostaa esiin sekä juhlittuja että vaiettuja asioita sadan vuoden ajalta. Bols-liköörilasit olivat tuotannossa jo 1900-luvun alussa. (AM) Julkinen ja kätketty Suomi 14.1.2018 asti Kansallismuseossa, www.kansallismuseo.fi. Ahlström Osakeyhtiölle, joka osti 1917 myös Iittalan lasitehtaan. Sa ar in en Ku va Ve sa A lé n yhdessä Suomen lasimuseon ystävien kanssa Tunnetko Karhulan lasin. Tapahtumaan voi tuoda Karhulan lasia myyntiin ja esineitä tunnistettavaksi. Mielenosoittajat Senaatintorilla suurlakon aikaan maaliskuussa 1956. 100 vuotta on kulunut myös taiteilija Ernst Mether-Borgströmin (1917–96) syntymästä. Designlasin kultakausi Karhulassa oli 1930–50-luvuilla. Mether-Borgströmin värikästä taidetta on esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 7.1.2018 asti, tässä Kaupungin yö, 1969. Alkuaikoina tehdas keskittyi talousja ikkunalasiin, ja viimeisinä vuosikymmeninä taas pakkauslasiin, kuten olutja vodkapulloihin. Näyttelyssä järjestetään la 14.10. JOKA KODIN LASIA Ku va M ai re G ul lic hs en in ta id es ää ti ön ko ko el m a / Po ri n ta id em us eo Ku va A rt o W iik ar i Ku va U . -tapahtuma, jonka ohjelmassa on monenlaista lasiasiaa
Francesca Lindhin Arabialle 1960luvulla suunnittelma valettu maustepurkki jäljittelee rouheaa artesaanitunnelmaa, 32 e, Kruuna. Purkkia valmistettiin 1959–71, 32 e, Kruuna. 2. Ripaus sitruksista makua. 5. 4. Jouluinen makumuisto. Ti ed us te lu t: A rt .f i 40 55 4 89 18 , Ka un is A rk i ka un is .a rk i@ an ti kde si gn .f i, Kr uu na 40 55 90 1 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Inkivääripurkki on tehty puusta. Purkit kertovat myös graafisesta suunnittelusta. Esteri Tomula koristeli EKpurkin 1970 luvulla mustavalkoisilla maustekasviaiheilla, 32 e, Kruuna. Pehmeää muotoilua 1900luvun alusta. 1 3 2 5 6 7 4 PIKANTIT PURKIT Laaja ja hyvin varusteltu maustehylly on oikea makujen ja tuoksujen puutarha. Inkivääripurkki on sorvattu puusta, 40 e, Art.fi. Neilikka on ollut SOK:n myynnissä, 10 e, Kaunis Arki. Arabian EKmaustepurkin ja sen leikkisän kukkakuvion on muotoillut Ulla Procopé. Oman lisänsä herkutteluun antavat kauniit maustepurkit, joiden suojassa maut ja tuoksut pysyvät ensiluokkaisina. 6. Kansallispukuisilla neidoilla koristellut 1920–30lukujen peltiset maustepurkit 180 e / 6 kpl sarja, Art.fi. 3. 1. 7. Peltinen Pome ranssimaustepurkki 6 e, Kaunis Arki. Antiikki & Design ostoksilla 9
(MT) Anto Leikola, Juhani Lokki ja Torsten Stjernberg: von Wright -veljesten linnut, Otava. Teoksen pääosan muodostavat eri lintulajeja esittävät kuvat kommentteineen. TAISTELEVAT METSOT. Mitä tulevaisuuden arkeologit mahtavat päätellä meidän ajastamme. (AM) VELJEKSET LINTUJEN TAKANA tekemään Svenska Foglar -lintukuvastoa, mikä avasi tien Ruotsiin myös muille veljeksille. Marja Lahelma: Hugo Simberg, Ateneumin taidemuseo. Kirjassa yhdistyvät taide ja lintutiede. Wilhelm jäi sinne lopullisesti, Magnus loi uran Helsingissä, kun taas juuri Taistelevien metsojen maalaaja Ferdinand asettui Haminalahteen. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright ATENEUMIN TAITEILIJAT -sarjan tarkoituksena on esitellä merkittäviä suomalaisia taiteilijoita uudessa valossa. joutuivat aluksi hankkimaan taideopetusta Ruotsista, sillä sitä ei tuolloin juuri Suomesta saanut, saati sitten Kuopiosta. Itsenäisen valtion sata vuotta ovat vain hetki siitä 11 000 vuodesta, jonka ajan täällä on jääkauden jälkeen ollut asukkaita. Marja Lahelma tarkastelee hänen tuotantoaan henkilöhistoriasta käsin mutta näyttää myös eurooppalaisen eri aikojen taiteen vaikutuksen. Paljon muitakin lajeja ovat Kuopion reunamilla Haminalahden kartanossa syntyneet von Wrightin veljekset ikuistaneet lintutaiteeseensa. Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen – 11 000 vuotta ihmisen jälkiä, Atena. Niistä kertoo kirja, joka on toinen, tarkistettu painos vuonna 2003 ilmestyneestä teoksesta. Heidän isänsä Henrik Wilhelm von Wright oli erikoislaatuinen entinen upseeri, intohimoinen luonnon tuntija ja taitava metsästäjä. Kiehtova kirja houkuttelee käymään muinaisjäännöspaikoilla, joita on ympäri Suomen. Lajeja ikuistaessaan taiteilijat samalla auttoivat ensi askeliaan ottavaa lintutiedettä: von Wrightien tieteellisen tarkat havainnot rakensivat osaltaan kuvaa lintujen värityksestä ja levinneisyydestä. Simberg eli klassisen taiteilijan elämän sydänsuruineen ja sairauksineen, ja lopullisesti hänen taiteensa sai ymmärrystä vasta hänen ennenaikaisen kuolemansa jälkeen. Kirjoittajat ovat kolme raskaan sarjan biologia ja tietokirjailijaa. Sarjassa toisena Helene Schjefbeckin jälkeen on vuorossa Hugo Simberg (1873–1917). Poikien vakava lintuharrastus oli kodin perua. Se antaa myös perspektiiviä nykyaikaan. Samaan aikaan ilmestyy myös Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Tunnettujen linnanraunioiden ja kalliomaalausten ohella myös monet huomaamattomammat merkit todistavat ihmisen toiminnasta Suomen alueella satoja ja tuhansia vuosia sitten. Kirjan alussa on lyhyet elämäkerrat kustakin veljestä. Ruotsissa vanhin poika Magnus pääsi Antiikki & Design kirjat 10. (AK) Tilhiä pihlajassa -maalauksen on tehnyt veljessarjan nuorin Ferdinand von Wright vuonna 1876. KASA KIVIÄ tai kuoppa maassa voi kertoa hämmästyttäviä tarinoita, jos niitä katsoo arkeologin silmin. Se on useimmille ensimmäinen mielikuva von Wrightien lintumaalauksista. Linnuista kerrotaan myös, miten ne olivat päätyneet kunkin veljeksen malliksi. Taide, tiede ja elämä. Ajankohtaiseksi tämän kirjan tekee Suomi 100 -juhlavuoden von Wright -näyttely, joka avautuu Ateneumissa 27.10. OIKEAT LINNUT OLIVAT tarkkojen kuvien esikuvina. Sujuva ja tiivis teksti pitää otteessaan, ja Simbergin teokset ovat mannaa sielulle
4. Sievien koristeiden rinnalla Kiinassa on tehty jo tuhat vuotta sitten suorastaan hämmästyttävän yksinkertaista keramiikkaa. Myös tämä värikkäästi koristettu vati kuuluu vihreään väriperheeseen, 1700-luku, 420 e, Hagelstam & Co. Se on ollut esikuvana moderneille suomalaisille keraamikoille. Sillä on edelleen kannattajansa, mutta kiinalaisesta posliinista löytyy muutakin ammennettavaa, kuten väriperheet: keltainen famille jaune, musta famille noire, vihreä famille verte ja roosa famille rose. 5,5 cm) on Song-kaudelta, lähtöhinta 210 e, Bukowskis. Famille verte -uurna 50 e, Hagelstam & Co. 6. Maljakko kuuluu mustaan famille noire -väriperheeseen, 1800luku, lähtöhinta 840 e, Bukowskis. 7. Sinivalkoinen ruukku on ollut alkujaan säilytysastia, 90 e / pari, Hagelstam & Co. Sinivalkoinen on sisustajien kestosuosikki. 1. 1 3 2 5 6 7 4 ANTTI KAIJALAINEN Sinivalkoinen kiinalainen posliini on ollut haluttua klassisessa sisustuksessa. KORISTEELLISTA VAI YKSINKERTAISTA. 5. 3. huutokaupassa Antiikki & Design 11. 2. Modernin näköinen tuhatvuotias. Ruskealasitteinen kulho, ”Temmuko”, niin sanottu jäniksenturkkilasitus, Song-kausi (960–1279), lähtöhinta 315 e, Bukowskis. Kannu on mahdollisesti Song-kaudelta, lähtöhinta 420 e, Bukowskis. Pieni kulho (kork
kotona Antiikki & Design 12
kotona Maallikosta maalariksi TAINA VUOHELAINEN KUVAT ARTO VUOHELAINEN K un Paula ja Juhani Korpinen avasivat ovensa vierailijoille Rauman pitsiviikolla, kävijöitä oli yli tuhat. Onneksi sentään eri aikoihin, sillä kerralla olisi tullut ahdasta. Kirjakaapiston sävy on perinneväri empireajalta, Taalainmaan sininen. – Meillä on varmaan yksi Vanhan Rauman pienemmistä tonteista, mutta se on hyvin käytetty katua nuollen, Paula Korpinen sanoo. › Salin seinien maalaus temperalla viiteen kertaan vei kolme viikkoa, mutta lopputulos on kaunis ja kestävä. Antiikki & Design 13. Tieto ja rohkeus kasvoivat kunnostuksen aikana. Munatemperamaalin perusemulsio on helppo ja nopea valmistaa, Paula Korpinen näyttää. Kun Paula ja Juhani Korpinen löysivät Vanhan Rauman Naulamäestä tulevan kotinsa, sisu ja hengen palo auttoivat heitä pelastamaan rappioituvan talon
– Ei voi sanoa, että talo olisi ollut aikanaan peruspilattu, vaan siinä oli vuosikymmenien kerroksia, Juhani Korpinen pohtii portailla. Kivillä on katettu suurin osa pihasta. Pihan kivetys oli Juhani Korpisen projekti. Antiikki & Design 14. Julkisivu maalattiin vuonna 2009 öljymaalilla. kotona Uusrenessanssin tullessa muotiin talojen kivijalat kasvoivat korkeutta ja ikkunat suurenivat
Tulisijan ootraus on Paula Korpisen tekemä, ja anopilta perityiltä kangaspuilla hän on louskuttanut räsymatot. Keittiö on sijoitettu vanhalle paikalleen. Katot ja seinät on kunnostettu varaosista. Antiikki & Design 15
Komea pöytä ja penkki ovat Paula Korpisen lapsuudenkodin perintöä. Seinän paneelit vaihtuvat rintapaneeleiksi. Kadunpuoleisen ruokasalin katosta piti vetää 1 500 naulaa. Antiikki & Design 16
– Siksi jätin nurkkiin kuvioiden kanssa säätövaran, Paula Korpinen kertoo. He muuttivat Raumalle työn perässä. ERITYISTÄ Pariskunta on itse kunnostanut talon perinteisin menetelmin. Uuniin olin tehnyt tulet, ja siinä se sitten olikin, Paula Korpinen kertoo. Salin vanhan lautakaton koristelu on Paula Korpisen käsialaa. Korpiset tiesivät pelastusoperaationsa suuruuden, mutta heillä oli nuoruuden lisäksi sisua ja hengen paloa. Talon kaksi asuntoa yhdistettiin moottorisahalla yhdeksi, ja keittiö istutettiin uudelleen vanhalle paikalleen. TALO 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu puutalo Rauman Naulamäessä, neljä huonetta ja keittiö. Jo 1980-luvulla, kun Korpiset tulivat kaupunkiin, suojelu oli jo niin varmaa, että he uskalsivat ostaa talonsa. – Olimme kuin ulkomailla, kielikin oli aluksi vierasta. Suljetulle sisäpihalle saatiin näin myös talousrakennukset. Kun lopulta pääsimme talon pihaan, mieleen pulpahti Veijo Meren lausahdus Hämeenlinnasta: ”yhtä menetetty kuin Viipuri”, Juhani Korpinen sanoo. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT eläkkeellä olevat ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen ja juristi Paula Korpinen. Pariskunnan koti on rakennettu lähes koko tontin leveydeltä lähelle katua. Mutta siitä se lähti, vuosikymmeniä kestänyt pelastustyö. – Pitää elää ymmärtäen, ettei vanha talo tule koskaan valmiiksi. Korpiset rohkaisevat hankkimaan van”Pitää elää ymmärtäen, ettei vanha talo tule valmiiksi.” Vanhan talon kulmat ovat jotakin muuta kuin 90 astetta. LASTULEVYJEN POISTOLLA palautettiin huoneiden alkuperäinen 2,8 metrin korkeus. – Kun usko omaan näkemykseen on vahva, voi sillä pysäyttää vaikka talon alkavan rappion. Entisaikaan perheen poika saattoi saada hirret mukaansa muuttaessaan kaupunkiin. – Ei niin minkäänlaista, alkeista lähdimme. Talon löytäminen oli todellista tuuria. › Antiikki & Design 17. – Kun vanhojen rakennusten suojeluajatus levisi, Raumallakin havahduttiin perustamaan vuonna 1974 Vanha Rauma Yhdistys vaalimaan muun muassa rakennushistoriallisia arvoja, Juhani Korpinen kertoo. ASUMISEN ALKUVAIHEITA Korpiset muistelevat huumorilla. Nykyään ei uskoisi, että Naulamäkeä pidettiin vielä 1960-luvulla Rauman slummina. Näkemystä on tullut vasta ajan kanssa, Paula Korpinen kuvailee. Vuonna 1991 Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kuulostaa siltä, että pariskunnalle oli karttunut kunnostuskokemusta jo ennen Raumalle muuttoa. Remontissa paljastuneet savupirtin seinät ja savuräppänät kielivät hirsien olleen peräisin maaseudulta. Sen naapuriksi ei kerrostaloja nousisi. Ensin meillä ei ollut odottamisen viisautta, vaan talo piti ottaa haltuun nopeasti pienen lapsen kanssa
kotona Antiikki & Design 18. Makuuhuoneen seinällä on ”Ameriikan mutterikello” (Waterbury), jonka Juhani Korpisen isoisä osti veturimiesten huutokaupasta 1900-luvun alussa
Muotokuvat tuovat kotiin ajattomuuden tunnun. Renessanssityylisessä talonpoikaiskaapissa on vuosiluku 1786. 1800-luku toi koteihin koristeellisuutta. Paraatieteiseen maalatun tapetin sabluunakuvio löytyi ruotsalaisesta kirjasta. Antiikki & Design 19. Paula Korpinen on maalannut tapetin sabluunakuvion. kotona Työhuoneen Billnäsin kirjoituspöydän yllä on muotokuva 1700-luvulta. Kirjaston talonpoikaiskustavilainen nojatuoli oli vuosisatojen aikana kokenut kovia ja vaati perusteellisen kunnostuksen. Empireaikaista sotilassoittajaa kuvaava vanha posliinifiguuri on kirppislöytö
Ranneliike ratkaisee, miltä Salissa on sadan munan temperalla maalatut seinät. Hän maalasi itse kotinsa seiniä ja teki koristekuviot sabluunalla. Parannettavaa jätämme seuraavillekin sukupolville, Paula Korpinen sanoo. Keskeneräisyyden hyväksymisestä on tullut osa elämäntapaamme, kun monet korjausideat odottavat toteuttamistaan. Nikkarointitaito ei tullut kummallekaan kodin perintönä, mutta tekemällä oppii. Lähempi tarkastelu paljastaa tapetit maalatuiksi, ne ovat Paula Korpisen kädenjälkeä. lopputulos näyttää. Raumalaisesta talosta löytyy tietysti pitsiä. Huolto on helppoa Fairylla ja vedellä, Korpinen kertoo. – Emme etsi emmekä hamstraa tavaroita, mutta matkoilta niitä voi tarttua mukaan. Kyllä tämä on ollut oppimisen paikka, Juhani Korpinen naurahtaa. Aloitteleva maalari löysi tietoa kirjoista ja teki kokeiluja. kotona han talon, jos kunnostukseen tuntee vetoa. Ajattomuuden tunne välittyy pariskunnan mielestä myös seinille ripustetuista vanhoista muotokuvista. KODIN SISUSTUS on kulkenut samanhenkisenä jo pariskunnan Helsingin Punavuoren yksiöstä, mutta se on jalostunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Antiikki & Design 20. Satoja vuosia sitten maalattu teos luo sillan menneen ja nykyajan väliin. – Toiset tekevät mitä osaavat, mutta minä haluan tehdä sitä, mitä en osaa. Eikä pidä hötkyillä, sillä jokainen talo on yksilö. Säilytystiloina palvelevat antiikkiset kaapit ja piirongit. – Vinkkeinämme ovat rautakaupan välttely, kierrätys ja uusiokäyttö sekä tiedonhankinta, joka on nykyisin paljon helpompaa. Antiikilla sisustetun kodin tunnelma on rauhallinen ja levollinen. – Salissamme on sadan munan seinät, niin paljon niitä meni. – Se oli hauskin projektini, suosittelen kokeilemaan. Talon kesä alkaa siitä, kun tuplat eli sisäikkunat kannetaan pois. Varaosapankkien ja purkutalojen materiaaleja kannattaa käyttää, jos niitä on saatavilla. Korpiset ovat nauttineet talonsa entisöinnistä ja sisustamisesta. Kun kodin pönttöuunit kaipasivat pintaansa uutta maalia, hän ryhtyi harjoittelemaan ootrauksen lisäksi marmorointia. NELJÄN HUONEEN ja keittiön kodissa on siniset puulattiat ja seinät, joiden pinnat houkuttelevat koskettamaan. Nykyaikaisia kiinteitä vaatekomeroja ei Korpisten kodista löydy. Munatemperalla maalaaminen on hidasta, sillä kerroksia tarvitaan useita. Sain kipinän perinnemaalien valmistamiseen kansalliskirjailijamme puolisosta Fredrika Runebergistä. Silloin niihin liittyy mukavia muistoja. Parasta temperassa on sen kaunis mattapinta. – Hauskaa meillä on ollut, vaikka hullulta kuulostaakin. – Niin vaan tavallinen tallaajakin oppii sekoittamaan maaleja ja käsittelemään pintoja, kun intoa riittää. Nykyajan ihmisillä on ongelmaksi asti liikaa tavaraa, Juhani Korpinen pohtii
Maapallon rajallisuus ja muotoilijan vastuu ovat suomalaisten erityisopetuksia, jotka toivottavasti juurtuvat tuon suurvallan designopiskelijoiden mieliin. Suomessa historia ei ole muotoilun rasitteena. Kun suomalaiset elivät noin 9 000– 1 300 eaa kivikautta keräilijä-metsästäjinä, Kiinassa kukoisti samaan aikaan maanviljelyskulttuuri, jonka ohessa jaden kaivertaminen oli kohonnut taidokkuuden tasolle. Tradition tunteminen on kaiken kiinalaisen taiteen tekemisen olennainen osa. Koko käsityöperinne perustuu toistoon. Suomella on Kiinassa mahdollisuus muovata maailmaa uuteen suuntaan ja toimia kestävän kehityksen soihdunkantajana. Kiinan käsityötaito on tuhansia vuosia vanhaa ja perustuu jäljittelyyn. Suomalaiset muotoilijat ovat arvostettuja opettajia kiinalaisissa yliopistoissa. Kulttuurien kehitys on edennyt hitaasti ryömien savupirttien uumenista kohti korkeakulttuuria. Kiinassa osattiin jo silkin ja keramiikan teko. Nuoret designerit koulutetaan Kiinassa arvostamaan menneisyyttä. Antiikki & Design 21 SUOMESTA SILKKITIELLE SUOMI JUHLII PIAN virallista satavuotista taivaltaan valtiona. Muutama tuhat vuotta myöhemmin Suomen alueella asuneet ihmiset oppivat viljelemään nokkosta ja pellavaa. Tuo tuoli on lisäksi upea puusepäntaidon näyte. Isäni lempipaikkoja Shanghaissa on historiallinen museo. Siksi olen yrittänyt tutustua Kiinan kulttuuriin ja historiaan, vain tajutakseni miten vähän tiedän. Miten se on mahdollista. Ihmiset ovat kuitenkin asustelleet tässä maailmankolkassa tuhansia vuosia. Lähes joka käynnillään hän käy ihailemassa Ming-dynastian aikaista eebenpuista taittotuolia, jonka pienoismalli hänellä on kotonaan. Näyttelyssä yllätin itseni miettimästä, miksi meripihkainen rukoushelminauha on niin tutun oloinen. Keisarien piti erottautua kansasta monimutkaisten asujen ja symboliesineiden avulla. Osatakseen tulkita vanhaa maalaustaidetta täytyy esimerkiksi tietää, mitä vuori, joki ja pilvi symboloivat. Suomalaiset ovat olleet vapaita luomaan oman tulevaisuutensa. Muotoilijamme kuvastavat töissään suomalaista sielunmaisemaa, eikä heitä hallitse historiallinen sääntöviidakko. Meidän vahvuutemme on realismi. Omaperäisyys ja käytännöllisyys ovat meidän hyveitämme. Minun on vaikea ajatella, että valtikka, jonka päässä on norsunluusta kaiverrettu lohikäärmeen pää ja väpättävät pronssiset tuntosarvet, tekisi kantajastaan jumalan. Suomessa historia ei ole muotoilun rasitteena. kolumni Isa Kukkapuro on muotisuunnittelijan koulutuksen saanut toimittaja ja tuottaja–suunnittelija.. Helmet voivat olla halpaa rihkamaa, mutta ulkonäkö on täsmälleen sama kuin 1 000 vuotta sitten. Toinen, arkisempi syy on isäni Yrjö Kukkapuron 20 vuotta kestänyt yhteistyö kiinalaisen kalustevalmistajan kanssa. Silti Suomi on maailmalla tunnettu designistaan. Siten, että meillä ei ole tradition taakkaa niskassamme. Tajusin, että Kiinassa myydään tämän näköisiä koruja vähän joka puolella. Tärkein syy on ihana tyttäremme, jonka geenit ovat suuren Kiinan lahja perheellemme. Täällä syntynyt perinne on nuori, historiallisesti vertailtuna taaperon iässä. Siinä ilmenevät hänen mielestään tuolin suunnittelun tärkeimmät elementit: ergonomia ja estetiikka. KIINAN TAIDE ON ladattu täyteen salamyhkäisiä merkityksiä ja sääntöjä. Olen perhesyistä sidottu tuhansin säikein Kiinaan. TAMPEREEN VAPRIIKISSA on lokakuun alkuun asti avoinna näyttely, joka esittelee Kiinan keisarien taideaarteita. Miten vapautua Ming-tuolin kahleesta. Se muodostaa isälleni eräänlaisen suunnittelun mittarin nollapisteen
Antiikki & Design 22. Pro Arte Filigraani -kokoelma, 1980–82. Ku va In da v O y Lasitaiteilija Heikki Orvola käytti klassista filigraanitekniikkaa kunnianosoituksena Nuutajärven pitkäaikaiselle filigraaniosaamiselle
Myös Iittalan, Riihimäen ja Humppilan lasitehtaissa on tehty joitakin filigraaniesineitä, eniten Riihimäellä 1930-luvulla. Salaris on päättänyt, että joskus tämä vielä taipuu tuotteeksi. Suomen lasimuseon näyttely ja tuore kirja kertovat suomalaisen filigraanilasin tarinan. Tuhatasteisen lasiuunin hehkussa hän suojaa lasinpuhaltaja Janne Rahusen käsiä tämän liikkeitä mukaillen. Välillä taito unohtui, 1950-luvulla sen elvytti Kaj Franck. Sinivalkoinen raidoitus on tyypillinen Nuutajärven filigraaniesineille. Rattailla istuu uupu nutta väkeä, sillä matka Keski-Euroopasta on ollut pitkä. Yhdessä hevoskuormassa matkustaa ranskalainen lasinpuhaltaja Charles Bredgem (1828–1903) vaimoineen ja 3ja 5-vuotiaine lapsineen. Rahunen muotoilee märällä sanomalehdellä oranssina hehkuvaa kuumaa monikiloista lasialoitusta. Heitä vastassa on hyinen lokakuu ja kansainvälistymisensä kynnyksellä ponnisteleva Nuutajärven lasitehdas. Tästä ne otetaan kuumaan, puhallettavaan lasialoitukseen. Ku va Su om en la si m us eo › Antiikki & Design 23. design Filigraanimestari saapui Suomeen MARJA-LEENA SALO N uutajärven vanha puusilta natisee liitoksissaan, kun hevosten vetämät rattaat ylittävät sen yksi toisensa jälkeen. SUOMESSA filigraanilasia on valmistettu pääasiassa Nuutajärvellä, jossa sitä alettiin tehdä 1850-luvulla. Filigraanilasin tekniikan toi Suomeen 160 vuotta sitten ranskalainen Charles Bredgem. Kun hän tutustui maamme vanFILIGRAANILASI TERMI tarkoittaa lasia, jossa ohuet lasitangot muodostavat yleensä spiraalimaisia kuvioita. Lasinpuhaltajamestari Charles Bredgemin tai hänen verstakkonsa 1850–60 -luvulla valmistama malja. TEKNIIKKA on kehitetty Venetsiassa Muranon saarella 1540-luvulla. Salaris ohjaa muotoilua. Tekeillä on valaisin filigraanilasista – versio yksi, kaksi tai kymmenen. Tänään, 160 vuotta Charles Bredgemin saapumisen jälkeen, samassa lasikylässä ponnistelee suomalainen muotoilija Gina Salaris Bredgemin jättämän perinnön, filigraanilasin, parissa. Gina Salaris on yksi niistä nykymuotoilijoista, joita vaativa filigraanitekniikka kiehtoo. Eriväriset lasitangot, filigraanipuikot, asetellaan joko muottiin pystyasentoon tai vapaasti vaaka-asentoon teräslevylle
Tässä kauppaja konttorirakennuksessa Stockmannin tavarratalon perustaja K.F. SAADAKSEEN OSAAJIA Adolf Törngren lähti rekrytointimatkalle keskieurooppalaisiin lasitehtaisiin. Tuolloin englantilainen tutkija nimittäin dokumentoi muottitekniikan julkaisuunsa. himpaan lasipaikkakuntaan Nuutajärven lasikylään, hänessä heräsi halu sekä ylläpitää että uudistaa merkittävää lasiperinnettä. (Lue Törngrenin tuolloin omistamasta Nuutajärven kartanosta s. Elegantti esineistö oli haluttua Keski-Euroopan hoveissa. Venetsia halusi kynsin hampain pitää tämän aarteen yksinomaan itsellään ja eristi lasinpuhaltajansa Muranon saarelle. Taito tihkui kuitenkin vähitellen Keski-Eurooppaan, ja siellä hitaasti työstettävää filigraanitekniikkaa kehitettiin kaupallisemmaksi. design Keskieurooppalaiset lasinpuhaltajat toivat uutta osaamista Nuutajärven lasitehtaalle 1850-luvulla. Valmistusta nopeutti ja yksinkertaisNuutajärvellä työskennellään yhä 1800-luvun rakennuksissa. 40). Siellä nämä työskentelivät käytännössä vankeina, sillä poistuminen saarelta oli kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. Lasikylästä rakennettiin viihtyisä ympäristö eri maista tulleille ammattilaisille. ti merkittävästi uusi muottitekniikka, joka oli Keski-Euroopassa käytössä ainakin 1849. Suomalaiset lasinpuhaltajat korvattiin Nuutajärvellä lähes kokonaan ranskalaisilla, saksalaisilla, ruotsalaisilla ja belgialaisilla lasinpuhaltajilla. Heidän joukossaan saapunut Charles Bredgem oli taitava hienoKu va In da v O y Ku va N uu ta jä rv en la si te ht aa n m us eo Ku va V ilh o A nn al an ki rj as ta N uu ta jä rv en la si te hd as 17 93 –1 94 3, O ta va 19 43 › Antiikki & Design 24. FILIGRAANILASIN MATKA Pohjolan perukoille alkoi Venetsiasta 1540-luvulla. Lasitaiteilija Oiva Toikan useissa teoksissa on filigraania osatekniikkana. Näiden matkojen ansiosta Nuutajärvelle saapui muun muassa kirjanpitäjäksi Georg Franz Stockmann, joka perusti myöhemmin Helsinkiin nimeään kantavan tavaratalon. Siellä se oli merkittävä valtion tulonlähde. 27-vuotias varatuomari oli päättänyt nostaa uinuvan ikkunalasitehtaansa kansainväliseen kukoistukseen. Tuskastuminen vanhanaikaiseen Nuutajärven lasitehtaaseen sai puolestaan sen omistajan Adolf Törngrenin matkustamaan 1850-luvun puolivälissä Keski-Eurooppaan. Stockmann aloitti uransa Suomessa
Ku va In da v O y Ku va In da v O y Antiikki & Design 25. Kerttu Nurminen suunnitteli Palazzo-filigraanikokoelman sarjatuotantoon vuonna 1998. design Kaj Franck kehitti klassisesta filigraanista 1950-luvulla omintakeista ”räsymattofiligraania”
Aatami ja Eeva, 1986. design Gina Salariksen filigraanivalaisinten prototyypit näytteillä Taidekeskus Gumbostrandissa. Helmi Remeksen merletto-tekniikalla toteutetut teokset tuovat uutta näkökulmaa klassiseen filigraaniin. Ku va Su om en la si m us eo / M uo to hu on e Ku va To ni Ko kk ila Ku va G in a Sa la ri s Antiikki & Design 26. Björn Weckström käytti usein filigraania jyhkeiden teostensa osatekniikkana. Remes työskentelee Riihimäellä
Ensimmäinen heistä, Alfred Sundell, oli tullut lasitehtaalle työhön, kun Charles Bredgem vielä vaikutti Nuutajärvellä. KIRJA JA NÄYTTELY KIEHTOVA KIERRE – filigraanilasi Suomessa -näyttely esittelee suomalaista filigraanilasia eri aikakausilta 1850-luvulta nykypäivään. Hänet oli palkattu Nuutajärven lasitehtaalle vuosikymmenen alussa tehostamaan tehtaan tuotantoa. Tuotantoa hankaloittivat entisestään 1900-luvun alun yhteiskunnallisesti ja poliittisesti sekavat olot. Aluksi Franck keskittyi kotitalouden lasistoihin mutta paneutui pian myös taidelasiin. Toisena tarinana kirjassa kulkee Gina Salarik sen tie lasitaiteilijaksi ja filigraanin pariin. Tarinan mukaan tehtaan tuotteita palkittiin ainakin pohjoismaisessa teollisuusnäyttelyssä 1866. He istuivat puupallilla lasihytin nurkassa, kun lasinpuhaltajat työskentelivät. design lasimestari, joka hallitsi suvereenisti muun muassa filigraanitekniikan. Sen herätti uudelleen henkiin muotoilija Kaj Franck 1950-luvulla. Lasitaiteilija Oiva Toikka on kertonut, ettei filigraanitekniikan käyttöönotto ollut aivan ongelmatonta: ”Se oli ikään kuin Kajn tekniikka, ja me muut taiteilijat arkailimme käyttää sitä. Ku va To ni Ko kk ila Antiikki & Design 27. Tekniikkaa ovat käyttäneet kaikki Nuutajärven muotoilijat pienen ensihapuilun jälkeen. Taito säilyi Sundellin lasinpuhaltajasuvussa. Sen jälkeen filigraanitekniikka on pysynyt varsinkin taidelasitekniikkana Nuutajärvellä, ja se innostaa myös nykypäivän muotoilijoita ja lasinpuhaltajia. Näyttely on avoinna 22.9.– 31.12. Mutta viimeistään kun Björn Weckström tuli tehtaalle ja käytti filigraania, vapauduimme me muutkin sen pariin.” Nykyään Nuutajärven Lasikomppanian hytissä valmistetaan filigraanilasia jatkuvasti. Näin on epäilemättä 15-vuotias Alfredkin tehnyt, ja hän oli varmasti nähnyt silloisen hämmästyksen aiheen, filigraanilasin, valmistusta. Franck halusi nostaa filigraanilasin uudel leen Nuutajärven tuotantoon, mutta osaajia ei enää ollut. Charles Bredgem palasi muutaman vuoden kuluttua takaisin Ranskaan, mutta hän oli ehtinyt juurruttaa filigraanilasin valmistustaidon Nuutajärvelle. Valtaosa heistä on saanut kipinän filigraaniin juuri Nuutajärvellä. Riihimäellä työskentelevän lasitaiteilijan Joonas Laakson geometrista filigraania Zig-zag -teoksessa. Sundellin suvun puhaltajat kantoivat filigraanilasin valmistustaitoa ikään kuin perhesalaisuutena sen noin sadan vuoden aikana, kun se vaikuttaa olleen kadoksissa. Nuutajärven lasitehdas huomioitiin Törn grenin toiveiden mukaisesti kotimaan rajojen ulkopuolella. Kesti kuitenkin 1960-luvun alkuun ennen kuin Kaj Franckin unelma toteutui ja Nuutajärven lasitehdas julkisti ensimmäiset sarjatuotteena valmistetut filigraaniesineet. Ulkomailta saapuville lasinpuhaltajille haluttiin tarjota viihtyisät olot, ja lasikylä rakennettiin arkkitehti G.Th Chiewitzin suunnitelmien mukaan käytännössä uudelleen. Filigraanilasin tuotanto hiipui ja katosi käytännössä lähes sadaksi vuodeksi. Ajan tavan mukaan vähän toisella kymmenellä olleet työhön tulijat opettelivat lasitehtaan tavoille katselemalla. SUNDELLIN PUHALTAJASUVUN jäseniä työskenteli Nuutajärvellä aina vuoteen 2003 saakka, joten ammattitaito on siirtynyt sujuvasti isältä pojalle. Kirjoittaja on Kiehtova kierre – Filigraanilasi Suomessa -kirjan tekijä. Selvisi kuitenkin, että Sundellin puhaltajasuku oli pitänyt omassa keskuudessaan taitoa yllä. MARJA-LEENA SALON kirja Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa (Nemo/ Otava) kertoo suomalaisen filigraanin tarinan Charles Bredgemistä alkaen ja esittelee alan tunnettujen mestareiden lisäksi nuoria tekijöitä. Alfred sai aikanaan kuusi poikaa, joista neljä ryhtyi lasinpuhaltajiksi. HIENOSTUNUTTA LASIA arvostettiin mutta ei lopulta myyty suuria määriä korkean hintansa takia. Maassamme on useita lasitaiteilijoita, jotka käyttävät teoksissaan tätä liikettä korostavaa lasin taidetekniikkaa. Ammatin perinteeseen kuuluu, että taitoa opetetaan vain omille jälkeläisille, ja niin Alfred oli epäilemättä tehnyt. Sitä myös opetetaan Nuutajärven lasikoulun opiskelijoille. Suomen lasimuseossa Riihimäellä, www.suomenlasimuseo.fi
Kansallispuvut ovat täynnä taidokkaita yksityiskohtia. Antiikki & Design 28. Katso koko puku sivulta 32. Laihian puvun kirjailtu tasku on kiinnitetty vyötärölle metallisella soljella
Haluan pelastaa puvut, hän kertoo. Vaaleanpunainen myssy on harvinaisuus, sillä nykysuositusten mukaan myssyn väri on vaaleansininen. Ryhdyttiin suunnittelemaan kansallispukuja, joista osa oli tarkasti esikuviensa mukaisia. Puvuilla alettiin korostaa suomalaisuutta. Samalla hänen eteensä avautuivat houkuttavat markkinat. Kolmekymppisenä hän ilmoittautui kansalaisopiston kurssille. Hän päätti sijoittaa auton vaihtoon varaamansa 15 000 euroa kansallispukuihin. Käsityöharrastajana ja innokkaana ompelijana näin myös sen taidon, joka pukuihin kätkeytyi. Tiedostan ajan rajallisuuden, ja se rohkaisee toteuttamaan unelmia. Kun Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Fjodorovna vierailivat › Vuorelman tehtaan kuvastossa on pienet, piirretyt kuvat, joista asiakkaat ovat tutkineet pukuja. Myynnissä oli paljon kansallispukuja hinnalla, jolla ei saisi edes tarvikepakkauksen hamekangasta. Nelikymmenvuotispäivän kynnyksellä kansallispuvut palasivat Varosen elämään mummon opettaman perinnekäsityöharrastuksen kautta. Antiikki & Design 29. – Ensimmäisenä vuonna hankin 60 pukua, joiden keskihinta oli 250 euroa. – Kehrään koirankarvasta lankaa. Minua kiehtoi niiden estetiikka. Tavoitteena oli oman kotiseudun, Jaalan, puvun valmistaminen. Innostuin vaihteeksi työstämään nokkosta, ja halusin Lemmikkilankaa-blogiini itsestäni kuvan loukkoamassa nokkoskuitua 1800-luvun välineillä kansallispuku päällä. – Monelle ikäiselleni kansallispuvut edustivat silloin puoluekokouksia, tanhua, kuorolaulua ja pönötystä. Mari Varosen yllä on ystävän valmistama tarkistamaton Keuruun puku. Kerään näitä kuin viimeistä päivää, osittain siksi, että minulla on parantumaton autoimmuunisairaus. Jo puvun rannekkeiden kirjonta osoittautui tavattoman vaikeaksi, joten urakka jäi kesken. Varonen haeskeli sopivaa asua netistä ja teki löydön sadalla eurolla. SANNA TAKALA KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI K ansallispukujen kauneus on kiehtonut jyväskyläläistä Mari Varosta siitä lähtien, kun hän oli nuori taidehistorian opiskelija. SUOMALAISEN KANSALLISPUVUN juuret ovat maalaisväestön 1700ja 1800-luvulla käyttämissä, alueellisesti tunnistettavissa juhlapuvuissa. keräilijä ”Käytän pukujani jopa arkena” Mari Varonen sijoitti auton vaihtoon varatut rahat kansallispukuihin. Kun rahvas luopui 1850-luvun jälkeen perinteisistä juhlavaatteistaan, ylemmät säädyt kiinnostuivat puvuista kansallisromantiikan hengessä. Kuvasto on vuodelta 1938. Nyt tavoitteena on Suomen suurin yksityinen kansallispukukokoelma
Peräpohjolan puvun tykkimyssy on kokoelman vanhimpia aarteita, peräisin 1920-luvulta. Antiikki & Design 30. Keski-Suomen tarkistamattomassa puvussa on pitsikaulus ja hapsureuna. Kirjasta on tehty myös värityskirja. keräilijä Humppilan puku on harvinaisuus, josta oli vaikea löytää tietoa. Järviseudun puvun kangas on vaikeasti valmistettava harvinaisuus, jota ei tällä hetkellä tehdä. Helsingen pitäjän tykkimyssyssä on musta pohja ja upeat kirjaillut. Suomenruotsalaisessa Pernajan puvussa on hehkuvat värit ja tyköistuva malli. Supikkaat ovat karjalaisten ja itäisten pukujen jalkineet. Koillismaan puvun liiviä somistavat hakassoljet. Kansallispukuja-kirjassa, 1957, on Alli Tuurin kuvitus
1970-luvun lopulla perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto ja kansallispukuraati, joka perehtyi pukujen tekotapoihin, materiaaleihin, kaavoitukseen ja unohtuneisiin käsityötekniikoihin. Suvussa kulkeneen kansallispuvun myyntiin liittyy usein suuria tunteita, ja moni toivoo puvun pääsevän hyvään kotiin. 1910-luvulla tekstiilitaiteilija Helmi Vuorelma aloitti kansallispukujen teollisen tuotannon. Myyjien käsitys hinnoittelusta voi olla epärealistinen, joten kaupanteossa keräilijältä ”Kun saan paketin, pulssini kiihtyy.” kysytään taitoa. Enimmillään Varonen on maksanut puvusta 350 euroa. Esimerkiksi tykkimyssyjä on valmistunut useampi. VAROSEN KOKOELMASSA on tällä hetkellä 100 pukua. Tämä on kuin metsästystä. Neuvosto myös dokumentoi ja tarkasti pukuja. Nykyään arvostetaan itse tehtyjä pukuja ja runsautta, Mari Varonen toteaa. Kansallispukujen paidat ovat aina valkoisia, essuissa on paljon variaatioita. Pyrin ostamaan mahdollisimman täydellisiä, puhtaita ja hyväkuntoisia kokonaisuuksia. Käsityötaidoista on ollut harrastuksessa suurta hyötyä, sillä Varonen muokkaa puvut itselleen istuvaksi. – Teollisesti valmistetut puvut ovat tärkeä osa historiaa, mutta eivät niin haluttuja. Suomenruotsalaiset puvut ovat oma maail mansa, jossa on valinnanvapautta vaikka tykkimyssyn värin valinnassa huomattavasti suomalaisia pukuja enemmän. Tavoitteenani on kerätä maailman suurin yksityinen suomalaisten ja suomenruotsalaisten kansallispukujen kokoelma. Keisarinnalle lahjoitettiin käsityötuotteilla koristeltu soutuvene, jota soutivat kansallispukuiset maakuntien edustajat. KIINNOSTAVAN PUVUN ilmaantuessa markkinoille Varonen tekee vastatarjouksen. Ostokriteerinä on koko 36, joka on solakalle naiselle sopiva. – Minua kiehtoo erityisesti se, miten puvut heijastelevat oman aikansa kauneuskäsityksiä. Edessä Närpiön puku. Vanhimmat puvuista ovat 1920-luvulta, uusimmat 2000-luvulta. – Kun saan paketin, pulssini kiihtyy ja kainalot hikoavat. Esimerkiksi 1960-luvun puvut ovat muita lyhyempiä. Vitkuttelu voi koitua kohtalokkaaksi, sillä muitakin keräilijöitä on liikkeellä. Takana Tuusulan puku. › Antiikki & Design 31. Kun neuvosto lakkautettiin, tehtävät siirtyivät Suomen kansallispukukeskukselle. – Kansallispuvut ovat tarkkaan mietittyjä kokonaisuuksia, mutta tykkimyssyn rusetisVasemmalla Puruveden puku. – Kaikkiaan suomalaisia kansallispukuja on noin 400. Vaillinaista pukua hän täydentää ompelemalla puuttuvat osat. keräilijä Lappeenrannassa 1885, heidät vastaanotti satapäinen kansallispukuisten joukko. – Tämä on etu, sillä monet puvuista ovat vuosikymmeniä kaapissa olleita mummojen vanhoja, jotka eivät enää mahdu kenellekään. Varonen hankkii tavallisesti yhden jokaista pukua, mutta esimerkiksi Kaukolan puvusta hänellä on sekä käsin ommeltu että Vuorelman teollisesti valmistettu versio. Varonen tutkii päivittäin muutaman nettikaupan sivuston
Humppilan puvun kanssa käytettävä levyriipus kuuluu moneen hämäläiseen pukuun. Kansallispuvun päivänä Jyväskylän kävelykadulla ja 18.11. Koti ei ole järin suuri, joten järjestyksen on oltava sitäkin parempi. NETISSÄ tietoa löytyy Mari Varosen Kansallispuvussa-sivuilta osoitteesta https://kansallispuvussa.wordpress.com ja Kansallispukukeskuksen sivuilta www.kansallispuvut.fi . Luultavasti minua tuijotettaisiin vähemmän, jos kulkisin alasti. – Omia pukujani käytän jopa arkena. – Minullakin on silloin tällöin pinteli päässä tai kansallispuvun liivi päällä. Varonen viikkaa puvut siististi Matkahuollon laatikoihin ja kirjoittaa niiden kylkeen pukujen nimet. Lisätietoa Varosen Kansallispuvussa-sivuilta. Itse puvun tekevän kannattaa hakeutua kansalaisopiston kursseille. keräilijä sa saa revitellä. Suomessa on myös käsityöalan ammattilaisia, joilta voi tilata puvun mittojen mukaan. Lappväärtin puvun puserossa on runsaat kirjailut. ”Eri pukujen osia en yhdistele, se on sääntö.” Laihian punavihreän puvun tasku on lähikuvassa sivulla 28. – Miehelläni on nämä omat juttunsa, joten hän on yllättävän pitkämielinen ja kannustava, Mari Varonen hymyilee. Antiikki & Design 32. Yksi mies ajoi pyörällä ojaan ihmetellessään. Kaikki puvut ovat säännöllisesti käytössä. Yleisin Varoselle esitetty kysymys on, missä hän säilyttää kokoelmaansa. Suuret kiitokset verkkopedagogi antaa internetissä toimiville keskusteluja Facebook-ryhmille, joissa aiheeseen liittyvää tietoa ja osaamista jaetaan intohimoisesti. Facebookissakin on kansallispukuryhmiä. ETSI PUKUJA NETISTÄ OPETTELE ensin hahmottamaan, mikä kansallispuku on ja mitä siihen kuuluu. Sitten alat huomata maantieteellisiä eroja. PARHAAT markkinat ovat netissä: Huuto. Koillismaan puvun vyötäröä koristavat avainkoukku ja pirtanauha. Antrean puvun rinnuksen kruunaa suurikokoi nen hopeinen rintasolki. Ruotsinkielinen hyvä lähde on Brages Dräktbyrån www.brage.fi. Eri pukujen osia en yhdistele. Lisäksi hän vuokraa pukujaan ja neuvoo niihin pukeutumisessa. Nuoremmat harrastajat käyttävät käsitettä sekakäyttäjä. Suomi 100 -juhlan kunniaksi järjestetyssä Kansallispuvussa Roadshowssa puvuissa marssitaan eri tapahtumissa: 7.10. Hyvä perusteos on Toini Inkeri Kaukosen Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (WSOY 1985). Se saa olla minkä värinen ja mallinen vain! VERKKOPEDAGOGIIKAN suunnittelijana ja opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskentelevä Varonen on ottanut tavoitteekseen kansallispukujen digitoinnin. Hänen luomansa ja ylläpitämänsä Kansallispuvussa-nettisivusto onkin mitä mainioin tietolähde. net ja Tori.fi. Suomen kädentaidot -messuilla Tampereen Messukeskuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että puvun osia yhdistellään arkivaatetukseen. Se on sääntö, jota en riko! Entä mikä tästä kaikesta tuumaa muinaisoluita tutkiva ja kotipanimoa pyörittävä puoliso
Bank Antiquesissa on esillä myös kiinnostavia huonekaluja ja designesineitä. Nähtävillä on tasokas valikoima esineitä ympäri maailmaa. Bank Antiques kutsuu jälleen A ntiikkialan syksyn kohokohta kerää yhteen noin 60 alan ammattikauppiasta Helsingin keskustaan. Voit tehdä pieniä ja suuria hankintoja talviseen sisustukseen tai esimerkiksi joululahjaksi tai kokoelmaasi kartuttamaan. Kysy etukäteen tai paikan päällä, niin kuulet, kenen puoleen kääntyä. 2017 klo 11–17 PAIKKA • Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, Helsinki HINTA • 12,00 e. Näytteilleasettajien sisustamat osastot inspiroivat ja antavat vinkkejä omaan kotiin. Tule viettämään syksyinen pyhäinpäivän viikonloppu antiikin, designin, taiteen ja vintagen tyylikkääseen tapahtumaan! Bank Antiques pidettiin ensimmäisen kerran viime syksynä, ja loistava menestys siivitti uuteen tilaisuuteen Tapahtumatalo Bankin kolmessa kerroksessa Helsingissä. Bank Antiquesin taustalla olevan Fiskarsin Antiikkipäivät ry:n päätapahtuma pidetään jälleen heinäkuussa 2018 Raaseporin Fiskarsissa. Täällä on hauska tavata ystäviä. MAINOS AIKA • 4.–5.11. Tarjolla on monipuolinen kattaus antiikki-, design-, taideja vintage-esineitä. Suomi 100 on esillä myös Bank Antiquesissa. Lapsille maksuton JÄRJESTÄJÄ • Fiskarsin Antiikkipäivät ry. Kaikkiin pääsee esteettömästi hissillä, ja vieraita palvelevat lisäksi kahvila ja ravintola. Tapahtumatalo Bankin näyttävät tilat levittäytyvät kolmeen kerrokseen: katutason Bank Pankkisaliin, moderniin Wall Streetiin sekä Kabinettitilaan. Voit ottaa mukaasi oman esineen tai kuvan esineestä, josta kaipaisit lisätietoja. Saat ideoita talviseen tunnelmavalaistukseen. yhteistyössä Suomen Antiikkikauppiaat ry:n kanssa Antiikki & Design 33. Näytteilleasettajat ovat oman alansa huippuosaajia, jotka antavat mielellään vinkkejä entisöintiin ja arvioivat esineitä
antiikkikoulu Johan Tobias Sergel (1740–1814) oli kustavilaisen ajan merkittävinpiä kuvanveistäjiä Ruotsissa. Veistos on Säbylundin kartanosta Ruotsista, 4 240 e, Bukowskis. Tämä kipsimuotokuva vuodelta 1795 esittää Gustaf Adolf Reuterholmia (1766– 1813), joka oli syntynyt Suomessa Suitian kartanossa. Kustaa III:n murhan jälkeen Reuterholmista tuli käytännössä Ruotsin diktaattori ja vihattu ”suurvisiiri”. Hän kuoli katkerana Kustaa IV Aadolfin karkotettua hänet maanpakoon. Antiikki & Design 34
C.F. Uuden tyylin kehitykseen vaikutti myös se, että ranskalaiset taidekriitikot olivat alkaneet arvostella rokokoon liikehtivää ja epätodellista muotomaailmaa. › Antiikki & Design 35. MEILLE vaikutteet tulivat Ruotsista, koska käsityöläiskisällit usein tekivät vaelluksensa Ruotsiin. Schröderin ja Eric Palmstedtin suunnittelemassa Mustion linnassa Karjaalla on kustavilaisen tyylin uutuus, korkeat ikkunat. NIMITYKSENÄ se esiintyy jo 1700-luvun lopulla perukirjoissa, esimerkiksi ”en gustaviansk säng”. ESINEIDEN MUODOT perustuivat jo rokokoon aikana muotiin tulleisiin, mutta koristeaiheet haettiin antiikista. Kartanon rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder 1787–92. Koko aikakautta nimitetään kuningas Kustaa III:n hallitusajan mukaan. antiikkikoulu Kustavilaisuus ihaili antiikkia KARI-PAAVO KOKKI KUVATOIMITTAJA ANTTI KAIJALAINEN N apolin läheltä löydettiin 1730ja 40-luvuilla kahden roomalaisen kaupungin, Herculaneumin ja Pompejin rauniot, jotka Vesuvius oli haudannut alleen 79 jKr. Syntyi uusklassinen tyyli, jota Ruotsissa nimitettiin kustavilaisuudeksi kuningas Kustaa III:n mukaan. Antiikin inspiroimaa uusklassista suuntausta alettiin Ranskassa kutsua hallitsevan kuninkaan Ludvig XVI:n mukaan (Louis Arkeologiset löydöt herättivät 1700-luvulla kiinnostuksen antiikin Rooman aikaan. RUOTSISTA SUOMEEN KUSTAVILAINEN TYYLI, noin 1775– 1810, perustuu Euroopassa muotiin tulleisiin uusklassisiin virtauksiin, ennen kaikkea ranskalaisiin ja englantilaisiin. Niistä kaivettiin esiin runsaasti esineitä ja taideteoksia, mikä aiheutti Euroopassa valtavan kiinnostuksen antiikin kulttuuria kohtaan. TYYLI ELI SUOMESSA pitkälle 1820-luvulle ja talonpoikaiskalusteissa ja -esineissä 1800-luvun loppupuolelle asti
Valmistaja hovipeilintekijä Niclas Meunier (mestari 1754–97), Tukholma. Myöhäiskustavilaisella tuolilla on englantilaiset esikuvat. Antiikki & Design 36. Ruotsalainen pelipöytä on valmistettu noin 1800. Tekijä Johan Öhrmark (mestari 1761–1780-luku), Tukholma. Tuolia koristavat lootuspienat. Jaloissa kaviot. 5 240 e, Bukowskis. Tekijä lienee Wilhelm Metzmacher Tukholmassa (mestari 1769–83). Tunnuksena suorat alas kapenevat jalat, sorvatut kulmarosetit ja H-tukiristikko. antiikkikoulu Peililampetit olivat suosittuja kustavilaisajan valoisissa sisustuksissa, sillä ne kertasivat kynttilän valon. 10 280 e / pari, Bukowskis. (mestari 1767–1825) noin 1800, Tukholma. Myöhäiskustavilaisen lipaston fasadi on jaettu kolmeen kerrokseen. 28 200 e, Bukowskis. Etusarjassa ja selustassa veistokoristeita. Kaksijakoinen fasadi ja eri puulajeista tehty intarsia kuuluvat varhaiskustavilaisuuteen. Tukiristikolla on kukkaköynnösten reunustama uurna. Antiikin klismostuoleihin perustunut gondolituoli tuli muotiin 1700-luvun lopussa. 1 470 e / 6 tuolia, Bukowskis. Pari 6 800 e, Bukowskis. Lipaston valmistaja on kuuluisa tukholmalaismestari, hovipuuseppä Georg Haupt (1770–84). Kullattu nojatuoli on ranskalaista tyyppiä: kiinteä pehmustus, ei tukiristikkoa jaloissa. Pari 6 420 e, Bukowskis. Päädyissä ulosvedettävät kynttilätasot. Lähtöhinta 51 000 e (ei myyty), Bukowskis. Myöhäiskustavilaisen kirjoituspöydän tyypillisiä piirteitä ovat alas kapenevat jalat ja paperien säilytykseen tarkoitettu veto-ovellinen hurtsi, erillinen laatikosto. 1 050 e, Bukowskis. Veistetty ja kullattu marmorilevyllinen konsolipöytä on hienoa tukholmalaista laatua 1780luvulta. Kolmikulmaiset jalat ovat tyypillinen myöhäiskustavilainen piirre. Kolmårdenin marmorilevy. 420 e, Bukowskis. Englantilainen malli. Tekijä Anders Hellman nuor. Valmistaja on raumalaissyntyinen, Ruotsissa vaikuttanut hovipuuseppä Ephraim Ståhl (1794–1820)
7 350 e, Bukowskis. Muotiin tulivat Pompejista löytyneet seinämaalaukset sekä keisari Neron Kultaisen talon koristelut. Adelcrantzin Vaasan hovioikeus eli nykyinen Mustasaaren kirkko, Kustaa III:n itsensä alkuaan suunnittelema pyöreä Hämeenlinnan kirkko, C.C. Gjörwellin Turun vanha Akatemiatalo sekä esimerkiksi C. Sohvat ja tuolit maalattiin harmaan eri sävyillä, joskus Huonekalujen muodot suoristuivat rokokoosta. KUSTAVILAINEN TYYLI näkyi niin sisäkuin ulkoarkkitehtuurissa. HUONEKALUTYYPIT eivät muuttuneet rokokoon ajasta. 12 670 e, Bukowskis. 1700-luvun jälkipuolen tukholmalaistyötä. Kaarevat muodot vain oikenivat ja saivat geometrisemman ilmeen. Istuimissa ja selustoissa oli KIRKKOJA JA KARTANOITA ARKKITEHTUURISSA kustavilainen tyyli jatkoi rokokoon pelkistävää perinnettä 2 x 6tai 8-ruutuisine ikkunoineen ja mansardikattoineen. Sohva edustaa ottomaanieli kylpyammetyyppiä, joka syntyi jo rokokooaikana. Vuonna 1791 valmistuneista sisätöistä vastasi Louis Masreliez. Kustaa III oli ensimmäisellä Ranskanmatkallaan tutustunut uuteen tyyliin ja antoi heti kuninkaaksi tultuaan arkkitehti Jean Eric Rehnille tehtäväksi sisustaa Tukholman linnaan itselleen ja kuningatar Sofia Magdalenalle muodin mukaiset paraatimakuuhuoneet. Seinien alaosaa kiersi edelleen rintapaneeli. SOHVAT OLIVAT penkkisohvia tai kokonaan kiinteästi pehmustettua ottomaaneja eli ammesohvia. Ruotsissa, johon Suomi tuolloin kuului, tyyli ja koko aikakausi nimitettiin kustavilaisuudeksi kuningas Kustaa III:n (hallitsijana 1771–92) mukaan. usein kiinteä pehmustus. Bassin kartanot ja puukirkot. Huonekalussa oli kaksi pääsuuntausta: ranskalainen ja englantilainen. Selustassa Amorin nuolikotelo ja soihtu, katoksessa rusetti ja plyymikimppu. Sarjaa koristavat veistetyt kukat, selustaa kaksi ruusua. PUISET KAUPUNKITALOT ja kartanorakennukset punamullattiin edelleen, mutta vaaleammat värit alkoivat yleistyä. › Sohva edustaa kylpyammetyyppiä. Istuinhuonekalut rakennettiin Tukholmassa lepästä tai koivusta, muualla voitiin käyttää myös mäntyä. Ranskalaisessa tuolityypissä oli alas kapenevat sorvatut tai veistetyt jalat ilman tukiristikkoa ja soikea tai suorakaiteen muotoinen selusta. Myöhäiskustavilaisen ajan hienoin esimerkki on Hagan paviljonki, jonka arkkitehti Olof Tempelman piirsi kuninkaalle Tukholmaan. Kuninkaan poliittiseen ohjelmaan kuului korkeatasoisen kansallisen kulttuurielämän luominen. Hänen hallitusaikanaan taide ja kulttuuri kokivat valtavan nousun. Istuinhuonekaluissa oli usein molempien piirteitä. antiikkikoulu Seize). Kustaa III:n Italian-matkan jälkeen 1783–84 tyyli innoittui yhä voimallisemmin antiikin Roomasta. Seinäpinnat oli jaettu kenttiin, mutta nyt pastoraalimaisemien tilalla oli antiikin Roomaa kuvaavia maisemia, symmetrisiä kukkaköynnöksiä, laakeriseppeleitä ja -köynnöksiä, antikisoivia eli antiikin tyyliä jäljitteleviä uurnia sekä medaljonkeja. Myöhäiskustavilaisen ajan uutuusuuni oli muodoltaan katkaistu, postamentilla eli jalustalla seisova pylväs. Tunnusomaisen ruotsalaisessa tuolityypissä oli soikea selusta ja selkälautana balusteri, päärynänmuotoinen pylväs. Kiinteät sisustuselementit maalattiin usein vaaleanharmaiksi. TYYLIN ALKUVAIHEESSA sisustukset noudattivat yhä rokokoon aikana syntyneitä ihanteita. Myös suuremmat 6-ruutuiset ikkunat alkoivat yleistyä. Selkälauta rakennettiin usein pienoista tai se oli lyhteen tai maljakon muotinen. Englantilaiset tyypit perustuivat Thomas Chippendalen, Thomas Sheratonin ja Georg Hepplewhiten laajalle levinneisiin mallikirjoihin. Antiikki & Design 37. Mestari Erik Öhrmark (1777–1813, Tukholma). Jaloissa oli sorvattu tai veistetty tukipienakehikko, selusta oli kilven tai lenkin muotoinen. Kaakelien koristeaiheiksi tulivat uurnat, laakeriköynnökset ja -seppeleet. Kaakeliuunit olivat edelleen jaloilla seisovia ja usein hyllyllä varustettuja. Kullattu katossänky, lit à l’anglaise (englantilainen vuode), on sivusta vedettävä. SUOMESSA kustavilaista arkkitehtuuria edustavat mm. Sorvattuja jalkoja yhdisti tukikehikko, ja istuin oli sarjaan upotettava. Sen lävisti rokokoosta periytyvä suuri avaimenreikäkuvio. Uutuutena oli sivusta vedettävä sohvasänky, jossa oli umpitai pienaselusta. C.F. Aiheina olivat hehkuvan väriset liehuvavaatteiset jumalattaret, uurnat, kandelaaberit (monihaaraiset kynttilänjalat), tripodit (kolmijalkaiset astiat) ja sirot amoriinien kannattamat kukkaköynnökset. Paperitapeteissa oli tasaraitoja, joiden välissä kiemurteli köynnöksiä
Talonpoikaisiin huonekaluihin ja esineisiin kustavilainen tyyli jätti paljon jälkiä. Peter Strand, 1798, Tukholma. Soittokoneisto ja 14 musiikkirullaa. Sama malli on ollut suosittu 1800-luvulta lähtien. Niitä olivat sivusta vedettävät sohvat, tuolien alas kapenevat jalat ja pienaselustat tai niin kutsutun bellman-tuolin X-muotoiset selustat. Koristeaiheina käytettiin helmija lehtisauvaa sekä medaljonkeja. Kirjoituspöytiin kuului usein hurtsi eli erillinen laatikosto. Kullattuja huonekalujakin valmistettiin. Huonekalut maalattiin usein mustiksi ja koristeet pronssattiin. Alinna oli useimmiten konsoli, jolla kello seisoi. Kultakeskus valmistaa edelleen kustavilaistyylistä pylväskynttilänjalkaa. HOPEASSA TYYLI näkyi antiikin ajalta periytyvinä klassisoivina muotoina ja aiheina. Myöhäiskustavilaisena aikana lipastot muuttuivat yksinkertaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Peilit koristeltiin tyylin alkuvaiheessa veistetyillä medaljongeilla, kukkaköynnöksillä tai lyhteillä, ja alaosassa oli usein konsoli, kannakkeena toimiva uloke. Sen rinnalle tuli 1780-luvulla niin sanottu Hagatyyppi, jossa oli vanteeseen kiinnittyviä kristalliketjuja, pohjana vesiputousta muistuttava kaskadi ja ylinnä plyymi, sulkamainen koriste. LIPASTOISSA oli aluksi intarsiaeli upotekoristelua ja hieman kaartuvat jalat. Kaappikellon arkkitehtoninen muoto on tyypillinen kustavilaisajalle. Näin syntyi erheellinen käsitys, että kustavilainen tyyli olisi ollut aina hyvin vaaleaa. Kristalliskruunuissa rokokooaikana muotiin tullut häkkimäinen Kungsholm-tyyppinen kruunu oli edelleen yleinen. Fasadi oli kolmiosainen ja muodostui samankorkuisista laatikoista. Myöhäiskustavilaisena aikana peilien veistetyt ornamentit katosivat. Maalatut koristeet muuttuivat tiukan symmetrisiksi mutta siroiksi kukkaköynnöksiksi ja seppeleiksi. Kahvikannu oli uurnan tai katkaistun ja pystyuurretun eli kanneloidun pylvään muotoinen. Antiikki & Design 38. Esimerkiksi Heinolan ja Loviisan seudulla kustavilaisuus eli vielä kauan, kun se muualta oli jo mennyt pois muodista. UUDELLEEN MUOTIIN KUSTAVILAISUUS tuli uudelleen muotiin historismin eli kertaustyylien aikaan 1870-luvulla. Myöhäiskustavilaisena aikana tuli muotiin punaruskea pintakäsittely jäljittelemään mahonkia. Koristeena ylinnä on palava uurna, ikuisuuden symboli. Kansien nuppeina oli plastisia kukkaoksia tai pinjankäpyjä. Vain helmija lehtisauvakoristeisen kehyksen yläja alaosaan sijoitettiin usein antiikin henkinen guassimaalaus lasin alle. Sokerikko sai uurnan ja kermakko kypärän muodon. 1800-LUVUN LOPUSSA uus-Ludvig XVI-tyylisissä huonekaluissa tuli muotiin valkoinen väri. VALAISIMINA oli yhä erilaisia suorakaiteen muotoisia ja soikeita peililampetteja, joita uusklassiseen tapaan koristivat rusetit, medaljongit tai ruusuköynnökset. Lipastoja myös maalattiin ja ootrattiin. Myöhäiskustavilaisuus suosi pylväiden kannattama palkistoa, jolla rusetin tai medaljongin koristama kellohuone lepäsi. Fasadi oli jaettu siten, että kaksi alinta laatikkoa muodostivat kokonaisuuden ja ylimmässä laatikossa oli oma koristelunsa. IKEA otti tuotevalikoimaansa 1990-luvulla kustavilaisia esineitä (esimerkiksi Meunierin peililampetti). Kirjoituslipastoja oli monta tyyppiä, tavallisia olivat vinokantiset sekä laatikoilla varustetut kaksiosaiset, joissa oli avattava suora kirjoitustaso. antiikkikoulu myös vaaleankeltaisella. Tämä uuskustavilaisuus tai uus-Ludvig XVI-tyyli käytti klassisoivia koristeaiheita, kuten uurrettuja, sorvattuja jalkoja, rusetteja, soihtuja, medaljonkeja ja antiikin sauvakoristeita. Heinolalaisen puusepän ja kirvesmiehen Jacob Nygrenin (1768–1836) ympärille syntyi koulukunta, joka hyödynsi omintakeisesti kustavilaisia koristeaiheita vielä 1820-luvulla ja sen jälkeenkin. Tyylin huonekaluja valmistetaan edelleen muun muassa Jurvassa. Kaappien ovet saivat usein rihlauksen, viivamaisiin uriin perustuva koristelun, ja Kaappien otsalista profiloitiin voimakkaasti. Ehrensvärd-museo, Galerie Donner. Posliiniin ja fajanssiin maalattiin kapeita kukkaja köynnösraitoja ja tiukkoja pieniä kukkakimppuja. HeinolanLoviisan alueella oli oma koulukunta. Ajan kuuluisin puuseppä oli kuninkaan hoviebenisti (taidepuuseppä) Georg Haupt, joka oli intarsian suvereeni mestari. Kehykset kullattiin, ja peililasi oli edelleen kaksiosainen. Ajan seinäkelloissa oli veistetty puinen, kullattu kuori. Tyyppi muuttui vuosisadan vaihteessa suljetummaksi, ja alinna oli usein niin sanottu korinpohja, joka koostui yhteen liittyvistä kristalliketjuista. Mahongilla vaneroituja lipastoja koristivat vain messinkilistat sekä pyöreät avainkilvet ja vetimet
Kustavilaiset kynttilänjalat saivat usein kanneloidun pylvään muodon, ja jalusta oli pyöreä tai neliömäinen. Puinen kädensija päättyy luunuppiin. Alaosassa ”kannattava” konsoli. antiikkikoulu Kahvikannun lieriömäinen muoto tuli muotiin kustavilaisena aikana. Alinna on kaskadipohja, ylinnä plyymi. Ruskeaksi lasitettu ruotsalainen pateeterriini on noin vuodelta 1800. Kannen nuppina on kukkaoksa. Lähtöhinta 1 540 e, Bukowskis. Sen on valmistanut tukholmalanen Olof Ljungdahl (mestari 1775–89). Kiinalainen lautanen on Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian tuomaa posliinia 1700-luvun lopusta. 2 050 e, Stockholms Auktionsverk. Myöhäiskustavilainen peili on tukholmalaistyötä 1700-luvun lopulta. Monogrammi viittaa kuninkaaseen. Lasin alle upotetun guassimaaalauksen aiheena on sadonkorjuu ja Amorin palvonta, muuten koristeluna on vain munaja helmisauvaa. 420 e, Bukowskis. Seinäkellon eli pendyylin muoto periytyy rokokoosta, mutta koristely on täyskustavilainen. Tukholmalainen peili on 1700-luvun lopulta. Se oli suosittu koristeaihe myös peilinkehyksissä ja huonekaluissa. 17 970 e, Bukowskis. 850 e, Hagelstam & Co. Emalivärillä on laitaan maalattu kukkaköynnös ja keskelle tiivis kukkakimppu. Carl Henrik Brolin (1801–32), Tukholma. Nils Tornberg 1792, Linköping. Peilin huipulla on viljalyhde. Tinakynttilänjalat, Isak Sauer (1763–1802/04), Tukholma. Lähtöhinta 270 e, Stockholms Auktionsverk. Yksityisomistus. Kruunussa on tyypillinen pussimainen muoto. Nuppina lepäävä leijona. Koristeet tulivat muotiin kustavilaisena aikana. 320 e, Bukowskis. 3 080 e, Bukowskis. Veistetty ja kullattu koristelu rusetteineen, viljalyhteineen, rihlattuine kilpineen ja helmija kierteissauvoineen on tyypillinen varhaiskustavilaisuudelle. Viinilasia koristaa kuningas Kustaa III:n monogrammi, kruunattu G III. Antiikki & Design 39. Runko on kullattua messinkiä. Koristereliefissä on kangasdraperiaa kannattavat enkelit ja laakeriköynnös
Ne on hankittu huutokaupasta Ruotsista. Antiikki & Design 40. Alkuperäiset pariovet ovat empireä. Tuolit ovat myöhäiskustavilaiselta ajalta 1800-luvun alusta. Yläkerran suuressa salissa viipyilee menneen elämän tunnelma
Engel. Sitten hän kohtasi rapistuneen Nuutajärven kartanon vanhan päärakennuksen. – Tulisin terveeksi jo siitä, että saisin nukkua tällaisessa huoneessa, sanoi eräs kollegani nähdessään talon yhden vierashuoneen, jonka sisustus oli pysynyt muuttumattomana sata vuotta. Rakennuksen vanha lempinimi oli ”Harmaa”. Kartanon seinät saavat harmaan värin, joka on 1800-luvun lopun asun mukainen. Suunnittelijaa ei tiedetä, mutta on arveltu jopa, että hän olisi C.L. Rakennus oli ollut asumattomana parikymmentä vuotta ja päässyt huonoon kuntoon. – Kartanon pysähtynyt aika ja yläluokkainen tunnelma kiehtoivat minua valtavasti. Siellä ei ole tarvinnut tehdä juuri mitään, eikä Siekkinen edes halua koskea alkuperäisiin interiööreihin. Kun Siekkinen teki kaupat talosta 2011, hän sai käsiinsä kulttuurihistorial lisesti merkittävän paikan. Sitten Siekkinen vieraili siellä. Yläkerrassa sen sijaan viipyili ainutlaatuinen tunnelma menneestä elämästä. Kylpyhuoneissa hammasharjat olivat siististi mukeissaan, Siekkinen kertoo. kotona Nuutajärven kartanon uusi elämä V uonna 2008 Sauli Siekkinen sai vinkin, että Nuutajärven kartanon vanha päärakennus Urjalassa oli myytävänä. Talo tuntui kuitenkin aivan liian isolta ja kalliilta. Siitä alkoi hellittämätön kunnostustyö. Oli viimeinen hetki kunnostaa se. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS Nuutajärven kartanon vanha päärakennus on vuodelta 1822. Ennen kauppoja Siekkinen oli varmistanut, että katto oli ehjä. Lääkäri Sauli Siekkinen etsi vuosia sopivaa paikkaa parantolalle, jossa voi yhdistää lääketieteen ja luontaishoidon. › Antiikki & Design 41. Kun kävimme talossa kuvaamassa viime syksynä, alakerta oli myllerryksessä ja täynnä rakennusmateriaaleja, kuten jykeviä lattialankkupinoja. Sängyt oli pedattu kuin odottaen yöpyjiä
kotona Antiikki & Design 42
kotona Hän on hankkinut antiikkiliikkeistä ja huutokaupoista huonekaluja ja esineitä, jotka istuvat talon henkeen ja sopivat yhteen alkuperäisen sisustuksen kanssa. Talossa on pidetty uuninmuurauskursseja. › Antiikki & Design 43. Yläkerran suuren salin uusrokokookalusto on alkujaan alakerran salista. Samalla siitä on tarkoitus tehdä nykyajan asumisen vaatimusten mukainen. Uunit toimivat taas hyvin, kun niistä on poistettu naakanpesät, nuohottu hormit ja puhdistettu savukanavat. Hirsirunkoinen kaksikerroksinen rakennus edustaa uusklassisimia. Korjauksia tehdään Museoviraston valvonnassa. Ruotsalainen empirekruunu on Sauli Siekkisen hankinta huutokaupasta. Kaakeliuuneja on säilynyt 19, joista vanhimmat ovat 1820-luvulta, nuorimmat 1910-luvulta. IKKUNAT JA OVET on entistetty tai vanhojen mallien mukaan on teetetty uudet. KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU Helsinkiläinen yleislääketieteen erikoislääkäri Sauli Siekkinen. Tavoite ja haaste on kunnostaa rakennus kunnioittaen sen historiaa ja säilyttäen alkuperäistä niin paljon kuin mahdollista. 1900-luvun alussa purettuja, ullakolle pakattuja uuneja on muurattu uudelleen alkuperäisille paikoilleen vanhojen valokuvien perusteella. TALO Nuutajärven kartanon vanha päärakennus on valmistunut vuonna 1822. Entisöintiprojekti on saanut avustusta Museovirastolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta. Kakluuni on kartanon rakennusajalta eli vuodelta 1822. Se tarkoittaa aikakausien kerroksia: vanhinta on 1820-luvun myöhäinen empire, keskikerrostumaa ovat 1800-luvun lopun kertaustyylit ja nuorinta 1900-luvun alun jugend. ERITYISTÄ Interiöörit ovat säilyneet osin muuttumattomina noin sata vuotta. Keittiön vanhentunut vedenlämmitysjärjestelmä sekä puhki ruostunut Högforsin liesi vaihtuivat Leinovalun valurautaiseen Kunnostusta tehdään historiaa kunnioittaen
Yläkertaan vievän portaikon tyyli muutettiin jugendiin 1900-luvun alussa. Se kuuluu Etelä-Suomen suuriin kartanoihin. lähes kaikissa on Ruotsin tai Venäjän valtakunnan leimat. – Minulle oli tärkeää saada valokuvat, kartat, päiväkirjat, kirjeet ja asiakirjat talteen. Liesi löytyi Pohjois-Pohjanmaalta yli 400 kilometrin päästä. Pienokainen kuoli vain nelivuotiaana 1901 todennäköisesti keuhkokuumeeseen. Nuutajärven kartanolla on pitkä ja kiehtova menneisyys. Eräästä pienestä lippaasta Sauli Siekkinen löysi hautajaisvalokuvan, hiuskiehkuran, kuivuneen kukkasen, lapsen piirustuksia ja numeroilla täytetyn lappusen. Niitä Siekkinen on jo julkaissut Valkea kartano -blogissaan. › Antiikki & Design 44. Ne kertovat Ragnhild Branderin lyhyestä elämästä. kotona keskuslämmityslieteen, josta keittiö ja kylpyhuoneet saavat lämpimän veden. SAULI SIEKKINEN LÖYSI kaapeista, hyllyistä, lipastoista ja ullakolta tavaraa kartanon entisestä elämästä: huonekaluja, mattoja, tekstiilejä, käsitöitä, tauluja, valaisimia, posliinia, puutarhasuunnitelmia, käsinkirjoitettuja ruokaohjeita. Engelin piirtämässä, vuonna 1822 valmistuneessa Valtioneuvoston linnassa Senaatintorilla Helsingissä. Siekkinen toivoo, että joku historiantutkija innostuisi asiakirjoista ja tekisi niistä tutkimuksen tai kirjan. On myös torpparija ruotumiessopimuksia, joissa Sauli Siekkinen on löytänyt kartanon vanhasta päärakennuksesta valtavan määrän tavaraa, joka kertoo menneestä elämästä iloineen ja suruineen. RAKENNUKSEN SUUNNITTELIJA on jäänyt tuntemattomaksi, mutta tyylissä on paljon samaa kuin C.L. Ne kertovat kartanon historiasta, ihmisistä, elämästä kaikkine vivahteineen, suruineen ja iloineen, juhlineen ja arkineen, Siekkinen sanoo. Tytön kuume mitattiin ja merkittiin pienelle lapulle, kuumelapulle, noin kuukauden ajalta päivittäin. Toinen kirjaprojekti on pidemmällä, nimittäin kirja kartanon ruokaohjeista. Tila perustettiin jo 1606, mutta nykyinen uusklassismia edustava päärakennus valmistui 1822. – Täältä on löytynyt kirjeitä, kiitoskortteja ja kutsuja, joiden allekirjoittajia ovat muun muassa Leo Mechelin, Albert Edelfelt, Wilhelm von Nottbeck, George Ramsay ja Gustaf Mannerheim. – On todennäköistä, että näin merkittävän kartanon päärakennuksen suunnitteli merkittävä arkkitehti, Siekkinen sanoo. Rakennuttaja oli kapteeni Johan Furuhjelm (1762–1840), joka on jäänyt historiaan osallistuttuaan Anjalan liittoon, kapinaan kuningas Kustaa III:tta vastaan. Kartanon vävy päivitti aulat jugendin tyyliin
Antiikki & Design 45. Myös huonekalut ovat todennäköisesti Neoviuksen piirtämät. Kartanoon vävymiehenä tullut arkkitehti Harald Neovius päivitti rakennuksen alaja yläaulat jugendin tyyliin
Molemmat ovat 1900-luvun alusta ja tyyliltään lähinnä jugendia. Antiikki & Design 46. Keraaminen pesusetti ja peilitai toilettilipasto ovat kartanon vanhaa esineistöä
Sängyt ovat kertaustyyliset, niissä on vaikutteita sekä uusrokokoosta että -renessanssista. Runebergin ja Topeliuksen kuvat seinällä kertovat asukkaiden kansallismielisyydestä. Seinävalaisin on ollut talossa 1910-luvulta, ja sen alkuperäinen polttimo toimii edelleen. Antiikki & Design 47. Vihreä makuuhuone on säilynyt sadan vuoden takaisessa asussaan. kotona Makuuhuoneen myöhäisempiretuolit ovat alkuperäiset, trymoopeili ja sänky samalta ajalta ovat Siekkisen hankintoja huutokaupasta ja antiikkiliikkeestä
kotona Kirjastossa on näyttävä Turun kaakelitehtaan uusrenessanssiuuni 1800-luvun lopulta. Matossa voi nähdä vaikutteita ranskalaisesta aubusson-matoista. Myös huonekalut ovat kertaustyylisiä. Kukkamatto on alkuperäinen, kuten muukin kalustus. Antiikki & Design 48
Jenny Neovius kiinnostui miehensä kuoleman jälkeen spiritismistä ja tuli tunnetuksi meediona. Kansallismielisyydestä kertovat myös suomalaisuusliikkeen keskeisten henkilöiden, kuten J.L. Runebergin ja Zachris Topeliuksen, kuvat seinillä. Yksi niistä soittaa öisin pianoa, toinen vetää vessaa, kolmas pitää majaansa sinisessä huoneessa. Kuisti tarvitsi kunnostusta perustuksia myöten. Hyvät liikemiesvaistot omistanut Adolf Törngren pyrki kehittämään lasitehdasta palkkaamalla sinne belgialaisia, ranskalaisia ja saksalaisia lasinpuhaltajia. Kuului pauketta ja sahausta, kun korjausmiehet kunnostivat hirsiseinää. Kummituksia kerrotaan olevan jopa kolme. Kartanossa on jo pidetty työhyvinvointipäivä, luentoja ja sukujuhlia. Yksi heistä oli ranskalainen filigraanin taitaja Charles Bredgem (lue lisää s. Heidän tyttärensä Marianne Bergrothin kuoltua 1990-luvulla rakennus jäi tyhjilleen ja irtaimisto jaettiin, myytiin tai jätettiin paikoilleen. Antiikki & Design 49. Tärkeintä kuitenkin on, että kosteusvau riot on korjattu. JENNY NEOVIUKSEN (1868 –1939) jälkeen kartano omistus jaettiin hänen Alma-sisarensa lasten kesken. Hän uudisti kartanon asumismukavuutta mutta myös tyyliä: yläja alakerran hallit muuttuivat jugendin asuun. Costianderit ja Neoviukset olivat kansallismielisiä ja kuuluivat Suomen itsenäisyyttä edistäneeseen ruotsinkieliseen salaseuraan. – Ei tällaisen korjaamisessa voi kiirehtiä, Sauli Siekkinen totesi tuolloin rauhalliseen tapaansa. 22). Nuutajärven lasitehdas kuului kartanolle. Kartanon peri 1904 leski Henrietta Costiander, mutta tilan otti hoitaakseen vävymies, Costianderien tyttären Jennyn puoliso, arkkitehti Harald Neovius (1863–1930). Sauli Siekkinen muuraa takaisin 1800-luvun puolivälin kaakeliuunia, joka on alkujaan kylmäkoskelaisen savenvalajan tekemä. kotona Furuhjelmin jälkeen kartanon omistajaksi tuli vuonna 1843 lääketieteen tohtori Johan Agapetus Törngren (1772–1859), joka omisti myös toisen mahtitilan, Laukon kartanon. TÄMÄN JUTUN KUVAUSTEN aikaan Siekkinen saattoi sanoa kunnostustöiden olevan siinä vaiheessa, että rakennus oli pelastettu. Majoittumaan mahtuu 15 henkilöä. Hänellä oli tapana kulkea kartanossa vain valkoisiin pukeutuneena, ja liekö hän siellä edelleen, yhtenä kartanon kummituksista. Mahdollisesti ensi vuonna hän pääsee toteuttamaan unelmaansa hyvinvointikeskuksesta ja juhlatilasta, jotka ammentavat voimansa täysihoidosta, taiteesta, luonnosta ja kartanoelämästä. Kartano sai 1869 uuden herran eversti Torsten Costianderista (1831–1904), josta myöhemmin tuli Hämeen maaherra. Ne ovat edelleen paikoillaan. Kartanoon voi tutustua nettisivuilla www.nuutajarvenkartano.fi. Rakennus oli hiljalleen nousemassa takaisin jaloilleen, vaikka näyttikin vielä ulkoa rapistuneelta. Päärakennusta alkoi isännöidä tohtori Einar Brander puolisonsa Anna Lisa Branderin kanssa. Kartanon tiluksiin oli aina kuulunut 1793 perustettu Nuutajärven lasitehdas, mutta vasta Adolf Törngren (1824–95) kiinnostui sen toiminnasta saatuaan kartanon perinnöksi isältään 1849
”Vielä on aikaa pelastaa rakennuksia.” Maria Luostarinen on aina pitänyt piirtämisestä. Päädyin kuitenkin suorittamaan teknisen opiston rakennusarkkitehdin tutkinnon. › Antiikki & Design perinne elää 50. Erityisesti tekninen piirtäminen on hänelle mieluista. Tässä erilaisten kuistimallien detalji piirustuksia. Upean myöhäisjugendia edustavan uuninluukun klassisoivaa koristeosaa on himoittu sisustus elementiksi. Alueella on monia vanhoja puukartanoita. Luukku on kuitenkin myynnissä vain kokonaisena. Hän toimii Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistyksen sihteerinä ja vuonna 2011 alkunsa saaneen korjausrakentamiskeskus Vanahoo Ossoon yrittäjänä. Miten päädyit alalle. Olen aina piirtänyt ja erityisesti Rakennusarkkitehti ja konservaattori Maria Luostarinen suunnittelee Etelä-Savon vanhojen rakennusten korjauksia ja myy niihin varaosia Vanahoo Ossoo -liikkeessään Rantasalmella. – Lapsena unelmoin lentäjän tai arkkitehdin työstä. Täällä asiakkaita ottaa vastaan aurinkoinen korjausrakentamisen monitoiminainen, rakennusarkkitehti ja konservaattori Maria Luostarinen. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Talo kertoo, miten se on rakennettu” HARRI HOLTERI KUVAT VILLE LEHVONEN K aakeliuunin tuliluukkuja, patinoituneita ikkunanpokia, vanhoja puhallettuja ikkunalaseja, yksilöllisiä ovia – näitä löytyy Rantasalmen yli satavuotiaasta kyläkaupasta. Monitoiminaiseksi itseään kutsuvan Luostarisen työhön ei varsinaisesti kuulu varaosien kunnosta minen, mutta sekin häneltä sujuu
Maria Luostarisen työhuoneen seinillä näkyy niin keskeneräisiä kuin valmistuneitakin projekteja. Antiikki & Design 51
Varaosavaraston ikkunat ja ovet on sijoitettu hyllyihin käytävän varteen lattiasta kattoon. Pohjois-Karjalasta matkustanut asiakas on kiinnostunut lähes 200 vuotta vanhasta empiretyylisestä luukusta. – Työ koostuu kauppatoiminnasta: myyntityöstä, tavaralogistiikasta, nettisivujen ja kiinteistön ylläpidosta. – Yhdistys osti ja korjasi purku-uhan alaisen kyläkaupan ja perusti tiloihin varaosapankin. Tosin näin vältytään myös ylikorjaamiselta, mikä on positiivista. Lunastin varaston yhdistykseltä ja aloitin korjausrakentamiskeskuksen kaupallisen toiminnan. Onko joskus tehnyt mieli lyödä rukkaset naulaan. Ne on järjestetty koon mukaan. Keskus myy puretuista rakennuksista lahjoitettuja osia ja kalusteita sekä tarjoaa vanhaan ja eteläsavolaiseen rakennusperinteeseen erikoistunutta suunnittelupalvelua. Millaista rakennusperinnettä on EteläSavossa. Päärakennukset ovat useimmille loma-asuntoja, joita ei korjata tarvittavissa määrin. Toisarvoiset maatalousrakennukset ovat jo valtaosin hävinneet. Mitä vähemmän konservointi näkyy, sitä paremmin olen onnistunut. – Uusi projekti on aina kiehtova. Täydensin koulutustani 1990-luvun syvän laman kourissa. – Uskon, ettei kukaan ole nuorena valmis ammatissaan. Mitä työ on sinulle opettanut. Haastavin työ tähän mennessä on ollut Ristiinan Brahenlinna, 1730-luvun everstintalo, jonka suunitteluvaihe on venynyt kohtuuttomasti. Mikä olisi unelmiesi kunnostettava kohde. Arvokohteissa teetetään vanhanmallisia tapetteja, mutta se on kallista. Huh, ihan hengästyttää! Missä töitäsi voi nähdä. tykkään teknisestä piirtämisestä. Vuonna 2007 perustetun Rakennusperintöyhdistyksen takana ovat Rantasalmen kartanoiden uusimman sukupolven isännät Janne Aaltonen ja Jorma Kaimio. Savonlinnalaiset ovet päätyivät Helsinkiin uuteen pakettitaloon. Töitä ei ollut, ja siskoni bongasi uuden rakennuskonservointilinjan Seinäjoelta. Kuinka Vanahoo Ossoo syntyi. Mitä kaikkea käytännössä teet. 1800-luvun Savon tapeteista löytyy monimutkaisia kuvioita ja yllättäviä värisävyjä, kanariankeltaista, vihreätä, sinistä. ”Mitä vähemmän konservointi näkyy, sitä paremmin olen onnistunut.” Schaumanin kemistin puretusta talosta pelastettu pariovi lasitettiin jugend-aiheisella lyijylasilla. – Etelä-Savo on rikasta kartanoaluetta, jonne perustettiin kruunun upseereille virkataloja. Mitä varaosia on vaikeata saada. Kohteessa paneudun, tutkin, nuuhkin, mietin ja annan sille aikaa. Suhtaudun uudistamiseen niin, että kaikki se, mitä voin tuoda mukaan, on hyväksi rakennukselle. Mikä on työsi suola. – Majakat ovat olleet unelmani, mutta myös vanhat puusiltarakenteet, tuulimyllyt ja kellotapulit kiinnostavat. Millainen tilanne Etelä-Savossa on kunnostuksen näkökulmasta. Ahti Karjalaisen kotitalo Hirvensalmella, Pien-Toijala Ristiinassa, Pattoi Juvalla sekä Pihlajaniemen kellotapuli ovat suosikkejani. Ilman heitä ja yhdistystä en täällä olisikaan. Luotan siihen, että kun menen kohteeseen ja kuuntelen, niin vastaus tulee itsestään. – Paljon olisi tehtävää. Nykyään ei valitettavasti päästä entiseen tunnelmaan. – Julkisia kohteita ovat esimerkiksi museot. Mikä on ollut vaativin projektisi. Maria Luostarisen työhön kuuluu asiakaspalvelu. Mistä haet inspiraatiota, kun aloitat uutta työtä. Siihen sisältyy myös asiakastyötä, yleisneuvontaa puhelimitse, kohdekäyntejä sekä korjausrakentamisen suunnittelua ja valvontaa. Lisäksi on vielä yhdistyksen sihteerin työ. Välillä jopa hävettää ohittaa omia nuoruuden kohteitani, joissa olen yrittänyt enemmän kuin osannut. – Olen suunnitellut arvokkaiden kirkkojen, tapulien ja maalaistalojen korjauksia. Antiikki & Design perinne elää 52. Talo kyllä kertoo, miten se on rakennettu. Lopputuloksen rauhallisuus ja ajattomuus ovat säilyttävän rakentamisen perusarvoja. – Vaikka projektit kestävät toisinaan vuosia rajallisten resurssien vuoksi ja tunnen hyytyväni ennen työn lopputuloksen näkemistä, lopulta kuitenkin janoan lisää ja lisää uusia projekteja sekä antoisaa yhteistyötä rakennustiimin kanssa. Ihmisten tulisi huolestua historian menettämisestä nyt, kun vielä on aikaa pelastaa rakennuksia. Niistä kehittyi ajan myötä itäsuomalaisia puukartanoita maalaismaustein. – Entisaikoja vastaavia tapetteja ei ole enää. Pääsin sinne sisään pääsykokeiden kautta ja suuntasin kahden tyttären kanssa kohti Pohjanmaata. – Olen valmis kävelemään projektista tarvittaessa, mutta onneksi niin ei ole vielä käynyt
7.30 Lähden aamulenkille koiramme Iinan kanssa kirkonkylän metsään. Tarkistan kysyttyjen osien mittoja ja pakkaan lähetettäviä osia. Jatkan vielä reippailua pyöräillen kaupalle. Yhdessä tiedustellaan halkaisijaltaan 60 cm:n pönttöuuniin sopivaa luukkua. 045 3429 201, rakennusperintoyhdistys@gmail.com, www.rakennusperintoyhdistys.net. Maria Luostarinen Rakennusarkkitehti ja konservaattori Ruotsalainen Lim & Handtryck -yritys tekee paperitapetteja vanhojen mallien mukaan. Pidän teetauon suvantovaiheessa. ”ASIAKKAAT ODOTTAVAT JO KAUPALLA” 6.45 Herään pöytäradion pauheeseen, jonka jälkeen syömme tee-leipäaamiaisen hyväntuulisen mieheni seurassa. Keskustelen ja teen kauppaa asiakkaiden kanssa. Skannaan asiakkaalle Högforsin luukkutaulukon vuodelta 1915. En ole varma, mahtuvatko ne varastoihimme, koska uudet osat liikkuvat vielä hitaasti. Aikakauden tapeteissa näkyy matkustamisen yleistyminen. Malliston aikajänne ulottuu 1700-luvulta 1950-luvulle. Kauppiaan olohuone tapetoitiin 1920-luvulla. Korjausrakentaminen Vanahoo Ossoo, Kylätie 56, Rantasalmi, p. Soitan vielä Ruukin tekniseen neuvontaan sinkityn peltikaton uudelleen pinnoittamisesta. 8.30 Tänään on kauppapäivä, jonka aloitan kotona sähköpostien läpikäynnillä. Antiikki & Design perinne elää 53. Illalla irtaannun ulkoilulla työasioista, mutta sängyssä ne vielä palaavat mieleen. 12.00 Olen hiukan myöhässä, ja asiakkaat odottavatkin jo kaupan aukeamista. 11.00 Ulkoilutan Iinan, joka sitten jää kotivahdiksi. 17.00 Suljen kaupan ja toimitan päivän lähetykset Matkahuoltoon. Sitten kipaisen lähikauppaan hakemaan hedelmiä, pähkinöitä sekä piirakan evääksi töihin. On kylmä päivä, joten lämmitän uunit sekä siivoan myymälän. Saamme erän 1950-luvun laakaovia. Teetauolla pönttöuunin lämmössä
Biofarbenin kalkki maalia myy Domus Classica. Antiikki & Design 54. Nyt muodikkailla niin sanotuilla kalkkimaaleilla saa lempeän värisiä mattapintoja
Vesiliukoisena se on kuitenkin herkkä vedelle. Muita perinteisiä huonekalumaaleja ovat tempera ja liimamaali. VANHAN HUONEKALUN maalaaminen uudelleen nykytrendien väriin vie helposti sen aidon luonteen. WANHAN RESTAUROINTI -yritystä Turussa pitävän Susanna Kaitilan mukaan alkuperäisen värin esiin ottaminen aloitetaan hyvin varovasti testaamalla huomaamattomasta paikasta. – Jos ei aio palauttaa alkuperäistä väriä, valkoiseksi maalatun kustavilaisen tuolin maalia ei mielestäni kannata poistaa. Lisää tehoa saa pienellä määrällä laimeaa astianpesuainetta. Hartsi (pihka) ja liuotin (tärpätti) paransivat maalin kestävyyttä ja nopeuttivat kuivumista. Pintakäsittely kannattaa valita huolella, jotta huonekalun alkuperäinen luonne ja arvo säilyvät. 1700-luvulla rokokoon ja kustavilaisella ajalla huonekalut maalattiin öljymaalilla, joka yksinkertaisimmillaan tehtiin keitetystä pellavaöljystä ja pigmentistä eli väriaineesta. Alkuperäinen maali on valkoisen alla todennäköisesti hyvässä kunnossa mutta voi tuhoutua varomattomassa maalinpoistossa. Tätä kutsutaan myös ranskalaiseksi kiillotukseksi. Vanhan huonekalun entisöinnissä on periaatteena, että alkuperäistä pintakäsittelymenetelmää ei vaihdeta. Jos valkoinen pinta ei ole sellaisenaan kaunis, sen voi hioa himmeäksi ja maalata uudelleen, neuvoo puuseppä ja restaurointimaalari Susanna Kaitila. Kunnostustyöt on hyvä tehdä mahdollisimman kevyesti vanhaa pintaa vahvistaen tai kirkastaen. 1800ja 1900-luvun vaihteessa oli muodikasta maalata vanhoja huonekaluja valkoisiksi, ja niin monen kustavilaisen kalusteen alkuperäinen helmenharmaa väri jäi valkoisen alle. Se syntyi sekoittamalla sinkkivalkoista, vihreää umbraa ja vähän mustaa. Nykyaikaiset akryylija alkydimaalit tekevät pinnasta muovimaisen ja peittävät helposti alleen pienet koristeet. Maalaus ehostaa vanhan tuolin, ja öljyäminen virkistää harmaantuneen tiikkilipaston. Ennen vanhaan maalattu huonekalu kertoi talon varallisuudesta, ja sitä pidetiin kunniapaikalla. Alkuperäisen värin voi myös palauttaa poistamalla myöhemmät värikerrokset. › Antiikki & Design 55. Sen sijaan jos talonpoikaiskaluste on puupuhtaaksi pesty, sen voi hyvin maalata uudelleen esimerkiksi punaruskeaksi pellavaöljymaalilla. Vanhoissa tuoleissa on usein monta värikerrosta, mutta joskus voi olla järkevää poistaa vain yksi kerros. Liimamaali sisältää vettä, liitua ja eläinliimaa ja on mattapintainen. Alun perin öljymaalilla maalattu kaluste maalataan siis öljymaalilla. Maalaus tulee tehdä perinteisesti siveltimellä, jotta pinta säilyy elävänä. Kustavilaisella ajalla suosittiin erityisesti helmenharmaata. Perinteinen huonekalumaali syntyy keitetystä pellavaöljystä eli vernissasta ja pigmenteistä. Maaleja voi myös itse sävyttää. Talonpoikaiset huonekalut maalattiin ja koristeltiin voimakkailla väreillä ja persoonallisilla ornamenteilla, jotka olisi sääli hävittää. Pellavaöljymaali sopi myös ulkokäyttöön. Se on parempi vaihtoehto kuin uuden pinnan tekeminen. Myös huonekalun käyttötarkoitus kannattaa ottaa huomioon: pöydänkansi tarvitsee enemmän suojaa ja hoitoa kuin jalkaosa tai senkki. Uudemmat kerrokset saattavat lähteä helposti alkuperäisen päältä, varsinkin jos ensimmäinen väri on esimerkiksi rasvaista munatemperaa ja käytössä kiillottunut. Lopuksi pinta kiillotettiin pulituurilla eli lakan ja ohenteen seoksella sekä öljyllä. Rokokoon muotiväreihin kuuluivat oljenkeltainen, marjapuuronpunainen, englanninpunainen, vihreä ja musta. Ruotsalaisen Ottossonin pellavaöljymaalit tunnetaan laadukkaina. Maalattujen ja lakattujen pintojen puhdistamiseksi voi riittää pelkästään pyyhki minen nihkeällä liinalla. 1700-luvun viilutettujen huonekalujen pinnat lakattiin luonnonhartsista tehdyillä aineilla, kuten sellakalla. Tempera on veteen sekoitettua peiteväriä, jonka sidosaineena on raaka kananmuna tai hunaja. kunnostus Näin maalaat perinteisesti ANTTI KAIJALAINEN K un huonekalun pinta kaipaa ehostusta, mitä tehdä. Tässä Uulatuotteen pigmenttejä
Sillä voi saada erityisen hienon pinnan kiillottamalla. kunnostus Pellavaöljymaalia voi ostaa valmiiksi sävytettynä, mutta sitä voi myös sävyttää itse. Sitten markkinoille tulivat nykyaikaiset lakat, joiden etuja olivat helppokäyttöisyys ja kestävyys. Myös vahaaminen kirkastaa ja suojaa huonekalua, mutta vahan on hyvä olla kevyesti sävytettyä. Suomessa mahongin sijasta lakattiin ja kiillotettiin kotimaista koivua. Se on nykyaikainen polyuretaanilakka, jonka etuna on kestävyys esimerkiksi sellakkaan verrattuna. Antiikki & Design 56. Vaaleat kosteusjäljet ovat Kaitilan mukaan yleensä pinnallisia. Susanna Kaitila kehottaa asioimaan erikoismaaliliikkeissä, entisöintiverstaissa ja taiteilijatarvikeliikkeissä, sillä niissä osataan antaa pintakäsittelyaineista tietoon ja kokemukseen perustuvia neuvoja. Tällaisten huonekalujen lakkavauriot vaativat huonekalukonservaattorin työtä. Kalmarsandin kalusteöljy levitetään pintaan lämmitettynä. – En suosittele teollisesti valmistettujen designkalusteiden pintakäsittelyä siveltimellä kotioloissa, vaan antaisin työn ammattilaiselle. Kotimaalarille ne ovat helppoja, sillä ne ovat vesiohenteisia ja nopeasti kuivuvia. Nämä ”kalkkimaalit” sopivat erityisesti huonekalujen tuunaukseen varsinkin, jos haluaa niihin elävän, romanttisen ja talonpoikaismaisen ilmeen. Ne saa pois esimerkiksi Liberonin Ring Removerilla. – Sitä vastoin tummat kosteuden tai kuumuuden jättämät jäljet ovat yleensä puussa MISTÄ MAALIT. Ne eivät vanhetessaan lohkeile vaan ikääntyvät pehmeästi. Arvokalusteet kannattaa viedä ammattilaiselle kunnostukseen. TIIKKI ON KESTÄVÄ puulaji, mutta sillä on tapana harmaantua, jos se pääsee kuivumaan. Puun alkuperäisen sävyn ja hehkun voi palauttaa tiikkitai kiinanpuunöljyllä, mutta jos pinta kovin kulunut, se ei kirkastu silläkään. Vahoja on vesija öljypohjaisia, ja yleisesti ne ovat läpikuultavia eli jättävät puun kuviot esiin myös sävytettyinä. Se sisältää mehiläisvahaa. Väritön vaha muuttuu kuivuessaan vaaleaksi ja näkyy ikävästi huonekalun koloissa ja saumoissa. – Jos tiikkipöydässä on kosteusjälkiä tai naarmuja, voi kokeilla pyyhkiä pintaa kostealla rievulla. TUMMAT KIILTÄVÄT mahonkipinnat nousivat suureen muotiin empiren aikana 1800-luvun alussa, ja ranskalainen kiillotus oli huipussaan. Lakkaus on pintakäsittelyistä vaativin, oli kyse empiren ajan korkeakiiltoisesta pöydästä tai 1900-luvun muotoilusta, kuten Alvar Aallon suunnittelemasta sohvapöydästä tai Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolista. • Annie Sloan Chalk Paint, www.anniesloan.fi • Antiikkiverstas, www.antiikkiverstas.com • Domus Classica, www.domusclassica.fi • JUVI-Productions, www.juvikauppa.fi • Kymen Palokärki, www.kauppa.kyminpalokarki.fi • Liberon, www.liberon.fi • Måla & More, www.malaetmore.fi • Osmo Color, www.osmocolor.com • Ottosson Färgmakeri, www.ottossonfarg.com • Rakennusapteekki, www.rakennusapteekki.fi • Uulatuote, www.uula.fi • Wanhan Restaurointi, www.wanhanrestaurointi.fi asti, eikä asialle aina ole tehtävissä mitään, varsinkaan viilupinnoissa. Siten niihin saa mahdollisimman alkuperäisen ja siistin ilmeen, Susanna Kaitila sanoo. Öljyä myy Kymin Palokärki. 1800-luvun loppupuolen kertaustyylien tummat huonekalut käsiteltiin edelleen perinteisillä lakoilla. Spriilakat olivat käytössä 1930-luvulle. TRENDIKKÄITÄ kalustemaaleja ovat mattapintaiset ja lempeän väriset niin sanotut kalkkimaalit, jotka useimmiten kuitenkin sisältävät liitua. Liberonin Antiikkivahaa käytetään vanhan ja kuivuneen puupinnan ehostamiseen. Maalattaessa pellavaöljymaalia käytetään vähän, mutta se lähes hangataan puun pintaan. Lipasto on lakattu Bistrot-lakalla. Maalattavat pinnat tulee ensin puhdistaa rasvasta ja pölystä. Kuivasta ohuesta lakkatai öljypinnasta jälkiä voi puhdistaa uudelleen öljyämällä. Vesipohjaiset vahat sopivat vain käsittelemättömään pintaan, ettei vesi pääse tuhoamaan vanhaa pintakäsittelyä. Spriilakkaus on herkkä, mutta pöydissä sitä voi suojata pöytäliinalla tai tableteilla ja lasinalusilla. Niiden halkeillutta tai krakeloitunutta lakkapintaa ei kannata korvata moderneilla lakoilla, jos haluaa säilyttää alkuperäistä vastaavan ilmeen. Pellavaöljymaalin laadusta saa jotain käsitystä haistamalla: hyvälaatuinen maali tuoksuu pellavaöljylle, huono liuottimille. Hiukan märkänä pinta näyttää kutakuinkin samalta kuin millaiseksi se öljyttynä muuttuu, Kaitila antaa vinkin. Antiikkitai designhuonekalujen maalaamiseen niitä kannattaa käyttää harkiten. Vanhaan kalusteeseen, esimerkiksi talonpoikaishuonekaluun, on paras käyttää kiinteää mehiläisvahaa. Kostealla pyyhkimisen jälkeen pinta pitää nopeasti kuivata
Saat myös alennuksen JUVIn huonekaluista ja maalaustarvikkeista. Mukana ovat myös toimitusjohtaja Aino-Maria Brotherus ja päätoimittaja Maija Toppila. Voit olla myös kuunteluoppilaana. JUVIssa usein historiallisiin esikuviin perustuvat huonekalut suunnitellaan itse ja valmistetaan käsityönä täyspuusta. Maalauskoululaiset saavat JUVIn huonekaluista 20 %:n alennuksen ja Ottossonin maaleista 10 %:n alennuksen. Tule JUVI-Productionin ja Antiikki & Designin lukijailtaan, jossa opit perinnemaaleista ja niillä maalaamisesta. Jos haluat kokeilla maalaamista, pue yllesi pikkuroiskeita kestävät vaatteet. Paikalla on myös pintakäsittelytekniikan insinööri Marjo Roininen vastaamassa teknisempiin kyselyihin. PAIKKA: JUVI Productionin tehtaanmyymälä, Petikontie 1, Vantaa. JUVIn huonekalut myydään yleensä puuvalmiina. Antiikki & Design 57 lukijatapahtuma. Vanhoista huonekaluista etsitään usein alkuperäistä väriä, uusien kalusteiden väri on vapaa. Illan kuluessa opit, millaiset maalausja pintakäsittelyt olivat suosittuja eri tyylikausina ja mitä värejä käytettiin. JUVI tarjoaa maksuttomaan maalauskouluun osallistuville kahvia, teetä ja pikkusuolaista. Pääosa huonekaluista on puuvalmiita, jolloin asiakas voi itse maalata tai vahata ostamansa kalusteen tai maalauttaa sen ammattimaalarilla kotiin sopivalla värillä. Pensseli käteen ja maalaamaan Huonekalujen maalaaminen perinteisin värein onnistuu, kun on oikeat aineet, välineet ja tekniikka hallussa. AIKA: torstai 12.10.2017 klo 17.30–19.30. Mukaan mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta. ILMOITTAUTUMINEN: juviposti@juvi.fi. Hän kertoo eri tyylisuuntien värihistoriasta sekä pellavaöljyja maitomaalauksesta. Käytännön maalaustyöhön opastaa puuartesaani Jesse Virtanen. Asiakas saa valita mieleisensä maalin ja teettää työn joko JUVI:lla tai tehdä maalauksen itse. JUVI-PRODUCTION on pieni perheyritys, joka vaalii suomalaisten täyspuuhuonekalujen perinnettä. Maalauskoulun pitää JUVIn pääsuunnittelija ja maalarimestari Kalle Vikkula
Heikkilä on vienyt suomalaista muotoilua kansainvälisille foorumeille ansioituneena näyttelyarkkitehtina. SIMO HEIKKILÄN TYÖHÖN ovat kuuluneet niin kollegoiden kanssa tehdyt yhteistyöprojektit kuin omat taiteelliset hankkeet. Sisustusarkkitehti Yrjö Viher heimon kanssa Heikkilä suunnitteli 1980-luvun vaihteessa Visio-tuolin. Hän suunnitteli vakituisesti palkattuna myymälöitä, näyttelyitä ja tehdastiloja vain muutaman vuoden, mutta työ jatkui freelancerina 1980-luvun puoliväliin. Heikkilä on heittäytynyt projekteihinsa poikamaisella innokkuudella, oli kyse sitten pienten sarjojen kokeellisista huonekaluista tai arkisista toimistoja julkisten tilojen kalusteista. Se otettiin uustuotantoon vuonna 2011. sisustuksen 100 vuotta Taiteellinen sisustusarkkitehti Muotoilun kolmeksi keskeiseksi E:ksi hahmottuivat 1970-luvulla ekologia, ergonomia ja etiikka. Heikkilä aloitti uransa Marimekon suunnittelijana. Tuohijakkara vuodelta 1998 edustaa perinteitä kunnioittavaa suomalaista muotoilua. Piirtäminen on oleellinen osa Simo Heikkilän suunnittelufilosofiaa. Hänen huonekaluilleen ja sisustusprojekteilleen on ollut luonteenomaista taiteilijahenkinen kokeilevuus ja totisuutta kaihtava leikkisyys. Jälkimmäisiin kuuluvat Antiikki & Design 58. SUSANNA AALTONEN KUVAT SIMO HEIKKILÄN YKSITYISARKISTO V uonna 1967 sisustusarkkitehdiksi valmistuneen Simo Heikkilän jo 50-vuotiselle uralle on mahtunut paljon erilaisia suunnittelutöitä. 40+1 on ekologinen äitiyspakkaus nuorille vuodelta 2012. Ku va Si m o H ei kk ilä Ku va Pe ri fe ri ad es ig n Ku va Se pp o A uv in en / Pe ri fe ri ad es ig n Sarja esittelee suomalaisia sisustusarkkitehteja Perintönä tuolta ajalta Heikkilällä on Armi Ratian läksiäislahjaksi antama, Charles Eamesin suunnittelema työtuoli. Hän on suunnitellut kaikkiaan yli 70 näyttelyä kotimaassa ja ulkomailla. Tavaran karsiminen minimiin oli Heikkilän KonMari-ajattelua jo paljon ennen KonMaria. Esimerkiksi 1970-luvulla suunnitellut, edelleen käytössä olevat metroasemien penkit hän suunnitteli yhteistyönä Yrjö Kukka puron kanssa. Taiteilijahenkiselle Simo Heikkilälle neljäs tärkeä E oli estetiikka. Henkisenä perintönä jäi kunnioitus 1950-luvulla syntynyttä Finnish design -käsitettä kohtaan sekä ajatus kansainvälistymisestä omaperäisen luovuuden avulla. Näytteillä on ollut myös hänen omaa tuotantoaan, sekä sarjatuotettuja kalusteita että uniikkeja kokeiluja
40 + 1 esinettä mahtuvat 1 x 1 x 1,6 metrin kokoiseen laatikkoon, joka voi kulkea nuoren mukana läpi elämän. Artzan-kalustesarja 1980-luvulta on monelle suomalaiselle tuttua mutta anonyymiä arjen suunnittelua. PIIRTÄMINEN ON Simo Heikkilän suunnittelun lähtökohta. Helsingin metron ulkokalusteet, roska-astiat ja penkit syntyivät yhteistyönä Yrjö Kukkapuron kanssa 1973–75. Simo Heikkilän lempihuonekalu on yksinkertainen penkki, jolla voi istua tai maata ja jota voi käyttää myös pöytänä. Sitä pitäisi Heikkilän mielestä olla joka kodissa. + 1 tarkoittaa taidetta. • Oma toimisto vuodesta 1971, nykyisin nimeltään Periferiadesign. Suunnittelijan ikuinen haastaja on tuoli. • Taideteollisen korkeakoulun puustu dion johtaja 2000–07, kalustemuotoilun professori 2008–11. • Lukuisia palkintoja, kuten Bruno Mathsson -palkinto 2003, Pro Finlandia -mitali 2006 ja Kaj Franck -muotoilijapalkinto 2011. Varhain sisustusarkkitehteja myös kutsuttiin huonekaluja sisustuspiirtäjiksi tai -sisustustaiteilijoiksi. Sen alkuperäinen nimi Tarzan ei kelvannut Patenttija rekisterihallitukselle. • Asuu ja työskentelee puolisonsa, taidehistorioitsija Teija Isohaudan kanssa Korpilahdella. Antiikki & Design 59. Nykyisen Cadin, Computer Aided Designin, aikakaudella Heikkilä on suunnittelijana ja opettajana korostanut Padia, Pencil Aided Designia eli piirtäen suunnittelua. • Valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta 1967. Piirtäminen ja kädentaidot osana Heikkilän ammattitaitoa ovat päässeet esiin myös yhteistyössä kuvataiteilijaveljen Jussi Heikkilän kanssa. Kuten Heikkilä itse toteaa, Artzan onkin parempi nimi huonekaluille, joiden suunnittelijalle taide on oleellinen osa suunnittelufilosofiaa. Neljä E:tä, estetiikka, etiikka, ergonomia ja ekologia ovat yhä haasteita suunnittelijalle. Ku va Kl ik ki , Ilm ar i Ko st ia in en Ku va H KL Vision lisäksi muun muassa 1970-luvun Ergoplan-sarja sekä 1980-luvulla Pentikille suunniteltu Artzan-sarja. Terveysasemilla, kirjastoissa, kouluissa ja vanhainkodeissa suosittu, helppohoitoinen ja muunneltava Artzan sisälsi 13 osaa: pöytiä, tuoleja ja sohvia. Lähteenä on käytetty Teija Isohaudan toimittamaa kirjaa Simo Heikkilä Works, 2016. • Valtion 15-vuotinen apuraha 1988 mahdollisti keskittymisen kokeilevaan suunnitteluun. Sisustusarkkitehtien samoin kuin muiden muotoiluammattien vaatimuksiin on kuulunut hyvä piirustustaito. Hän on suunnitellut kymmeniä penkkejä niin ulkokuin sisätiloihin. sisustuksen 100 vuotta SIMO HEIKKILÄ • Simo Heikkilä syntyi 1943 Helsingissä. Ekologisuuden hengessä Simo Heikkilä on suunnittelut eräänlaisen äitiyspak kauksen pois kotoa muuttavalle nuorelle. Yksinkertainen, kaunis ja eleetön Finnish design -esine on esimerkiksi saunaa varten suunniteltu Tuohijakkara vuodelta 1998
Antiikki & Design 60. Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1938 valmistunut Terassitalo eli Porrastalo katsoo kalliolta yli Kauttuan Ruukinpuiston ruskan. Taustalla häämöttää yhä toimivan paperitehtaan piippu
Nykyään se on hotelli-ravintola, jossa voi järjestää kokouksia ja juhlia. 1800-luvun alussa ruukinpatruuna valvoi työläisiä kartanostaan, 1930–40-luvuilla tehdasaluetta suunnitteli Alvar Aalto. Se käy myös oppitunnista uutta ja vanhaa yhdistävään rakentamiseen. kulttuurimatka Teollisen ajan kerroksia ARJA MAUNUKSELA KUVAT KATRI LEHTOLA S atakuntalainen Kauttuan ruukki on yllättävä arkkitehtuurinähtävyys. Antiikki & Design 61. Kartano oli aluksi ruukin omistajasukujen asunto, sitten se toimi konttorija edustustiloina. Villa Ahlström rakennettiin 1911 Ahlströmin tehtaanjohtajan asunnoksi. Kävely alueen läpi kiemurtelevia teitä on kuin tiivistetty aikamatka, jossa vuosikymmenet ja -sadat ovat läsnä yhtä aikaa. Nyt ovia on avattu matkailijoille. Omien aikojensa hyvät edustajat eivät riitele keskenään, vaan mahtuvat sovussa syksyn värjäämien vaahteroiden katveeseen. Nyt siinä toimii Pyhäjärvi-instituutti. Punamullatut puutalot tien varressa ovat työläisten asuntoja 1800-luvulta. Ruukit ovat usein idyllisiä, mutta täällä on erityistä eri aikakausien rinnakkaiselo, sanoo oppaanamme toimiva Minna Mäkinen. – Olemme ylpeitä siitä, että täällä ovat säilyneet ajalliset kerrostumat. › Kauttuan ruukinkartanon päärakennus valmistui vuonna 1802 ja edustaa aikansa uusklassista tyyliä. Kauttuan ruukissa Eurassa kohtaavat Suomen teollisen ajan aikakaudet. Teollisuuden ympärille kehittynyt ruukkialue levittäytyy kauniiseen maisemaan, jossa on ollut tilaa rakentaa uutta purkamatta vanhaa. Yhteen suuntaan avautuu näkymä 1800-luvun alun kartanoon, toiseen suuntaan katsoessa voi nähdä Alvar Aallon arkkitehtuuria, vähän matkan päässä 1900-luvun alun huvilan
Viime vuosina alueen kehittämiseen on aktiivisesti osallistunut myös Euran kunta. Aallon tuntijat tietävät kyllä nekin, mutta suurelle yleisölle alue ei ole ollut kovin tuttu. Sitä seurasi nykyinen, arkkitehti Gabriel von Bonsdorffin suunnittelema päärakennus, joka valmistui Anders Henrik Falckin aikana 1802. Uusi johtajan huvila nousi omaan rauhaansa, Mäkinen kertoo. Ajat muuttuivat, eikä paperitehtaan johtaja enää 1900-luvulla halunnut asua tehtaan vieressä. Se oli Ahlströmin tehtaan toimihenkilöiden käytössä ja muistuttaa nyt teollisuusyhteisön historiasta. Nykyään kartanosta eli Kauttuan Klubilta saa herkullista lounasta, ja tiloja voi myös vuokrata juhliin tai kokouksiin. Ruukin tarina alkaa 1600-luvulta. A. Seuraavat omistajat, Timmja Falck-suvut, laajensivat toimintaa, ja ruukki oli parhaimmillaan Suomen suurimpien joukossa. Historiaa opiskelleelle euralaiselle paikka on juuri sopiva. › Antiikki & Design 62. Minna Mäkisen työ liittyy tähän: hän on Pyhäjärviseudun kulttuurimatkailuhankkeen projektikoordinaattori. Kartanon alkuperäiseen tyyliin kunnostettujen tilojen joukossa yllättää 1950–60-lukujen asussa oleva baari. 1900-luvulle tultaessa ruukki oli käynyt kannattamattomaksi ja teollisuudenalaksi vaihtui paperi. kulttuurimatka Mukaan sopii myös joen toisella puolella yhä toimiva, entinen Ahlströmin, nykyään japanilaisessa omistuksessa oleva paperitehdas. Vanhempien ihmisten mielissä elää vielä tehtaan vanha hierarkia. Kauttualle Aalto suunnitteli arkisempia tiloja. Mäkinenkin muistaa lapsuudestaan, että kartano ei ollut samanlainen kaikille avoin ravintola kuin nykyään. Se tunnettiin tehtaan omistajien ja toimihenkilöiden paikkana – jossa lähistön lapset kävivät vain omenavarkaissa. – Vaikka taloon ja sen pihalle ei muutoin ollut menemistä, puutarhan omenapuut houkuttivat lapsia ylittämään raja-aitoja, hän kertoo. Rautaruukin ajoista muistuttaa lietso eli ilmapuhallin joen rannassa kartanon ikkunoiden alla. Ensimmäiset merkit asutuksesta alueella löytyvät rautakautiselta linnavuorelta. Ensimmäinen kartano alueelle nousi 1700-luvulla. – Kartanon ikkunasta oli näkymä kohti teollisuuslaitoksia, sillä vanhan ajan patruuna oli yhteisöään valvova isäntä. Työssä hän on päässyt tutustumaan entistä paremmin kotipaikkakunnan teollisuusyhteisön vaiheisiin. KAUTTUAN HISTORIA yltää maamme teollisuuden alkuun ja vieläkin kauemmas. Jarl Ekelundin piirtämä, vuonna 1911 valmistunut, ajan klassismia edustava huviKartanon sisustuksessa kohtaavat 1800-luku ja 1950–60-luvut. Ahlström Osakeyhtiö aloitti paperin valmistuksen Kauttualla 1908. Liikemies Antti Ahlström osti ruukin vuonna 1873. MATKAILIJOITA KAUTTUAN Ruukinpuistoon on ryhdytty houkuttelemaan vasta 1990-luvulta lähtien. Kauttua on Ahlströmin ruukeista toinen, kuuluisampi on lähiseudulla sijaitseva Noormarkun ruukkialue, jossa on Alvar Aallon Villa Mairea. Vapaaherra Lorentz Creuz hankki maata ja perusti sahan, sitten hän perusti vuonna 1689 rautaruukin. Vuosisadan vaihteessa sen toiminta lopetettiin kannattamattomana, ja edessä oli teollisuudenalan vaihdos
Kartanon juhlasalin uusklassiseen tunnelmaan yhdistyy talon modernin ajan historia. Kustavilaistyyliset, juhlavieraiden käytössä olevat huonekalut ovat uustuotantoa. Antiikki & Design 63. Kristallivalaisimet hankittiin saliin 1960-luvun remontin yhteydessä
Antiikki & Design 64. Nykyään ruukki on idyllinen asuinalue. kulttuurimatka Villa Ahlströmissä työskentelevät ympäristöntutkijat saavat nauttia 1911 valmistuneen talon alkuperäisistä yksityiskohdista, kuten kaakeliuuneista. Koski virtaa yhä olennaisena osana ruukinpuiston maisemaa. Ruukkialueen läpi kiemurtelevan tien varrella on 1800-luvun työläisille rakennettuja taloja. Eurajoen Kauttuankoski houkutteli aikoinaan paikalle teollisuutta
Ne kunnostettiin 2014, Kleemola esittelee. Huvila ei ole varsinaisesti yleisölle avoin, mutta siitä kiinnostunut pääsee kyllä kurkistamaan sisällekin. Alvar Aalto piirsi alueelle useita rakennuksia. Yläkerran juhlasalissa on upeat 1960-luvulla hankitut valaisimet. Vielä yllättävämpi näky on 1950-60-luvun asussa säilytetty baari, joka kertoo tehtaan virkailijakerhon historiasta. Herra Falk oli lähtenyt tapaamaan häntä vinttiin, ja paetessaan neito erehtyi kerroksesta, luuli olevansa alempana ja hyppäsi ikkunasta kohtalokkain seurauksin. Jatkamme portaita ylös, ja kartanon kunnostettuihin uusklassisiin tiloihin sekoittuu modernia. Niitä ovat A-talot ja Sähkötalot, joissa asutaan yhä, kuten Terassitalossakin. Niistä merkittävimpänä pidetään Terassitaloa, joka valmistui vuonna 1938 ylempien toimihenkilöiden asunnoksi. Ahlströmillä oli Varkaudessa puutalotehdas, joten Kauttualle tuli Aallon suunnittelemia elementtirakenteisia tyyppitaloja. Talossa toimii Pyhäjärvi-instituutti, joka pyrkii muun muassa edistämään järven suojelua. Sodan vuoksi osa Aallon suunnitelmista jäi toteutumatta ja Terassitalokin jäi ainoaksi, vaikka niitä piti tulla neljä. Lähes kaikki ovat jo ennen Terassitalon valmistumista suunniteltuja. – Tuntuu kuin tila olisi mitoitettu jo olemassa olleiden Aalto-kalusteiden mukaan, Pertti Männistö sanoo. – Hotellihuoneet ovat vuonna 1824 rakennetuissa siipirakennuksissa, joihin tehtiin 1930-luvulla vierashuoneet. › Alvar Aallon Terassitalon museoasunnon kalusteet ovat Pertti Männistön Festart-liikkeestä. Antiikki & Design 65. kulttuurimatka la Villa Ahlström löytyy hieman sivummalta Pyhäjärven rannasta. 1900-luvun alussa tilat otettiin toimistoja edustuskäyttöön, ja nykyisen hotelli-ravintolan sisustuksessa on säilytetty muistoja eri aikakausista. Sisustus taideteoksineen on vaihtuva näyttely, josta vastaa FestartTerassitalossa Alvar Aallon kalusteet ovat kuin kotonaan. Se on säilynyt paljolti alkuperäisessä asussaan. Terassitalo oli hidas ja kallis rakennettava, kun tarvittiin nopeasti paljon asuntoja, Minna Mäkinen kertoo. Minna Mäkinen vetää hanketta, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua. Hän kummittelee erityisesti huonosti käyttäytyville miehille, mutta jättää naiset rauhaan. AIKOJEN JA TYYLIEN muuttuminen näkyy paitsi ulkona myös kartanon sisällä. Sen asunnot porrastuvat rinteeseen niin, niin että yhden katolla on toisen terassi. 1930–40-LUVUILLA tehdasta ja sen asuinalueita laajennettiin, ja silloin arkkitehtuurissa oli taas uuden tyylin aika. Siellä meitä kierrättää myyntineuvottelija Kaisa-Maija Kleemola. – Kaikesta oli pulaa. YKSI TERASSITALON asunnoista on museokäytössä alkuperäisessä asussa, ja se on myös sisustettu ajan tyyliin, pääosin Aallon kalusteilla. Terassitalon keittiö on käytännölliseksi suunniteltu. – Kerholaisilla oli täällä lukolliset baarikaapit, joista he saattoivat nauttia juomia ja tarjota niitä vierailleen, Kleemola kertoo. – Tarinan mukaan Valkea neito on Falkin ajan kotiopettajatar. Huvilan kauniiden ikkunoiden ja kaakeliuunien keskellä työskentelevät nyt tutkijat. Yöpyjien on parasta käyttäytyä kunnolla, siitä pitää huolen kartanon kummitus
Valaisin on Valaistustyö Ky:n valmistama Alvar Aallon malli A203 vuodelta 1953. Antiikki & Design 66. Jokisaunan oleskelutilat on sisustettu alkuperäisen tyylin mukaisesti
kulttuurimatka design liik keen kauppias Pertti Männistö. kauttuanruukinpuisto.fi. Helander kertoo tarinaansa kahvin äärellä viihtyisällä terassilla, jolla tietysti on ALVARIN PÄIVÄN JUHLAA KAUTTUAN RUUKISSA järjestetään erilaisia tapahtumia pääasiassa kesällä. Hirsistä 1944– 46 tehty betoniperustuksinen sauna edustaa Aallon kareliaanista kautta. Osaan kohteista, esimerkiksi Terassitaloon, pääsee talvikaudellakin, tarkemmat tiedot www. Ohjelmassa on mm. Sauna rakennettiin tehtaan työläisille. Alvar Aallon Aurinko-sarjan puutarhakalusteet. – Aalto ajatteli, että hyvinvointia lisää asuntojen rakentaminen kauneimpiin mahdollisiin paikkoihin, Männistö sanoo. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat yhdessä työntekijöiden saunaja pesularakennuksen. Antiikki & Design 67. Samaan aikaan Aalto suunnitteli Villa Maireaa ja New Yorkin maailmannäyttelyä, ja hienoudet tulivat niihin. Isä työskenteli tehtaalla, ja saunan kunnostaminen oli hänen unelmansa, Eija Helander kertoo. Rakennus ehti välillä olla jalkapallojoukkueen käytössä. Asunto on funktionalismin hengessä käytännöllinen, esimerkiksi keittiön mittasuhteet ja säilytystilat ovat hyvin harkitut. Mutta olisiko parasta asunnossa sittenkin näkymä terassilta. luento ja kävelykierros, ja Jokisaunalla on mahdollisuus saunoa. alueen Aalto-rakennuksissa on avoimet ovet. – Pesutiloissa on alkuperäiset vaaleanpunaiset kaakelit, Aino Aalto on valinnut värit. Molempien nähtävyyksistä ja palveluista lisätietoa www.ahlstrominruukit.fi. Kalusteet sopivat siihen hyvin, ehjää seinäpintaa on paljon ja silti valoa tulee kolmesta suunnasta, Männistö kuvailee Terassitaloa. Saunan terassilla on Alvar Aallon Aurinko-puutarhakalusteet. AHLSTRÖMILLÄ on Satakunnassa kaksi ruukkia, Kauttuan lisäksi Noormarkussa. HOTELLI-RAVINTOLA Kauttuan Klubi kartanon päärakennuksessa sekä Jokisauna toimivat läpi vuoden. Nykyään se toimii Jokisauna-nimellä tilaussaunana, ja siinä on myös kahvila ja designmyymälä. KIERROS PÄÄTTYY tehtaan työläisten saunaja pesularakennukseen. Muistan, miten peltiämpäreiden kolina kaikui, kun olin täällä pikkutyttönä. – Asunto on helppo sisustettava. Suuren työn saunan kunnostamiseksi ovat tehneet sen 2000-luvun alkupuolelta omistaneet Eija Helander ja Petri Helander. Alhaalla kohisee koski, kaiken alku, joka houkutteli tänne Lorentz Creuzin lähes neljäsataa vuotta sitten. – Kun rakennus tuli myyntiin, ostin sen yhdessä veljeni kanssa. – Tämä on Aallon taloksi sikäli erikoinen, että hienoja yksityiskohtia ei ole, paitsi Paavo Tynellin suunnittelemat raitisilmaventtiilit. ALVARIN PÄIVÄNÄ 24.9. Alhaalla pesulatilassa on nyt designmyymälä. Näkymä on puiden katveessa virtaavaa jokea kohti
Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Äitinne kutoman ryijyn nimi on Onnenlehti, ja sen on suunnitellut Aino Keinänen-Baeckman (1883–1962), joka oli hyvin monipuolinen tekstiilitaiteen ammattilainen. Klassisoivat eli aiheeltaan antiikin Kreikkaan ja Roomaan liittyvät kipsireliefit tulivat uudelleen muotiin 1800-luvun kertaustyylien aikana. Sen jälkeen piirrokset piti palauttaa. Tämän reliefin signeeraus Franz 1869 johtaa Saksaan, mahdollisesti berliiniläiseen kuvanveistäjään nimeltä Julius Franz. Keinänen-Baeckman toimi opettajana ja suunnitteli kodintekstiilien malleja muiden muassa Fredrika Wetterhoffin Työkoululle ja Suomen Käsityön Ystäville sekä käsityölehdille. Italialaista veistotaidetta ihaillut mestari tunnetaan etenkin julkisista teoksista ja allegorisista aiheista. Olisi mukava saada siitä vähän tietoa! Koko on 180 x 115 hapsujen kanssa. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Painoa noin 50 kg, halkaisija 94 cm ja syvyys 13,5 cm. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Hintakin kiinnostaisi. Kuvia ei palauteta. (PP) Vakuutusarvo 250 e. Klassisoiva reliefi Osaatteko kertoa jotain tästä reliefistä. Yritys julkaisi ensimmäisen ryijymallien kirjan 1932. Sieltä sai vuokrata ryijyjen työpiirroksia ja ohjeita, joiden mukaan sai kutoa yhden ryijyn. Lisäksi hän kokosi ompeluja kutomamallien ohjekirjoja ja piti omaa kutomoa Helsingissä. Lisäopintoja oli kertynyt Taideyhdistyksen piirustuskoulusta ja taidekudontakoulusta Saksassa. Ryijy on ollut Neoviuksen mallistossa. Onnenlehti-ryijy Äitini on tehnyt ryijyn 1949. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Käteen nojaavan hahmon asu ja hänen ympärillään olevat esineet on lainattu roomalaisen Antiikki & Design kysy esineestä 68 1. Hän oli käynyt sekä Helsingin Käsityökoulun opettajatarosaston että Taideteollisuuskeskuskoulun ylemmän osaston. Tarinan mukaan se on peräisin kartanosta Karjalasta. Muistelen hänen sanoneen, että sen nimi olisi Onnenlehti tai Onnenapila. (AK) 2. Langat piti 1940-luvun lopulla vielä hankkia itse, sillä sotavuosien jälkeen niistä oli pula
Koru on kooltaan noin 9,5 x 3,5 cm. Sota-ajan puhdetyö Osaatteko kertoa, mikä on tämän rasian tarina ja arvo. 1700–1800-lukujen arkeologiset kaivaukset Italiassa ja Kreikassa olivat tyylin inspiraationlähteitä. En tunne MALFATT-nimeä, mutta ilmeisesti se on korun valmistaja. Hyvä ostos! Tuolin suunnittelija on Carl-Gustaf Hiort af Ornäs (1911–96). Vakuutusarvo 400 e. Siksi arvo on 1 000–1 500 e, vaikka kysyntää jarruttavat vaurioille herkkä kipsi, teoksen paino ja suuri koko. Vaikuttavan reliefin aihe on miellyttävä, työ on taitavasti tehty ja sen kunto on pintalikaa lukuun ottamatta hyvä. Tarina kartanosta Karjalassa voi pitää paikkansa. Korun arvo riippuu siitä, onko materiaali hopeaa ja kivet lapis lazulia. Rasia on rintamalla tehty puhdetyö jatkosodan eli vuosien 1941–44 ajalta. (UT-G) 4. Materiaalin, huomattavan suuren koon ja kiinnitystavan perusteella korkokuva on ollut osa jonkin suuren ja näyttävän julkisen rakennuksen tai aateliskartanon interiöörejä. (AK) 6. patriisinaisen elämästä. Tuolissa on hyvä istua. (TP) 3. Hän suunnitteli sen omistamalleen Puunveisto yritykselle vuonna 1956. Nimeltään tuoli on Lehti. Ne voisivat olla sitä varsinkin, jos koru todella on valmistettu hopeasta. Uhtuan › Antiikki & Design kysy esineestä 69 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 2 3 4 5 6. Uusarkeologinen koru Olen saanut perinnöksi tämän rintakorun. Se edustaa 1950-luvun kevyttä putkijalkaista pikkutuolia, jollainen kuului tuolloin kotien muotikalusteisiin. Osaatteko sanoa, kuinka vanha ja minkä arvoinen se on. Kaappi on barokkityylinen. Barokkityyliä 1900-luvulta Miltä ajalta kaappi on, missä se on valmistettu ja mikä on arvo. Materiaali näyttää tammelta. 1600ja 1700-lukujen barokki tuli uudelleen muotiin 1930–40-luvuilla. Mutta osaisitteko kertoa siitä enemmän, kuten mahdollisesti suunnittelijan. Annan vakuutusarvoksi 300 e. (AK) 5. Vakuutusarvo voisi olla 600 e, mutta tämän ajan suurilla huonekaluilla on niin vähän kysyntää, että realisointiarvo jää huomattavasti matalammaksi, noin 300 e, jopa alle. Kolmas leima on niin epäselvä, etten pysty tulkitsemaan sitä. Koru on esimerkki 1860–80-lukujen eurooppalaisesta muoti-ilmiöstä, korutaiteen uusarkeologisesta tyylistä. Kuvan perusteella ei voi varmuudella sanoa, ovatko kivet lapis lazulia. Pohjaan on merkitty Uhtuan suunta 1943. Melkoisella varmuudella kaappi ei ole suomalainen. Hiort af Ornäsin tuoli oli edullinen löytö. 925 on sterlinghopean leima, mutta valokuvassa kullattu pinta ei näytä kullatulta hopealta. Helsinkiläinen kultaseppä Otto Roland Mellin (1834–1907) edusti tätä tyyliä meillä Suomessa. Lehti-tuoli Ostin tämän tuolin 10 eurolla, mikä oli minusta hyvin pieni summa. Roomassa toiminut kultaseppä Fortunato Pio Castellani (1794–1865) jäljitti etruskien haudoista löydettyjä koruja jo 1800-luvun alkupuolella. Samanlaisia on tehty esimerkiksi Tanskassa, josta niitä on tuotu meille myyntiin. Takana on teksti MALFATT ja hopealeima 925
Rasia on taitavasti tehty ja koristeltu. Hopeinen esine saisi leiman, jossa on kolme tornia ja usein numeroita kertomassa valmistusvuoden. Tosin arvostus liittyi ennen kaikkea kristallin taidokkaaseen hiontaan, eikä aurinkopullo ole hiottua kristallia. Kehys on aiemmin ollut vanhalla koululla jonkun valtionpäämiehen valokuvan kehyksenä. suunta liittyy Suomen armeijan ryhmä F:n aikomukseen hyökätä Suomussalmelta Uhtuan suuntaan, josta olisi edetty Vienanmerelle. Lyijykristalli oli aikoinaan selvästi kalliimpi materiaali, ja sitä arvostettiin suuresti. (AK) 7. Näyttävä öljylamppu on 1800ja 1900-lukujen vaihteesta ja tyyliltään uusrenessanssia. Vakuutusarvo 20 e. (V-JJ) 9. Materiaali näyttää kuvan perusteella patinoidulta metallilta. On todennäköistä, että näitä kokoja on alkuvaiheessa on valmistettu myös lyijykristallista puhallettuna. Kristallinen Aurinkopullo Kysyisin hinta-arviota Aurinkopullol leni, joka on kirkas ja hyväkuntoinen. Vuonna 1964 tuotantoon tullutta Aurinkopulloa valmistettiin aluksi kolmen kokoisena: korkeus 170, 230 ja 320 mm. Oletan, että kysyjä tarkoittaa 230 mm:n pulloa. (KK) Vakuutusarvo on 200 e. Pulloni painaa 1,9 kg, kun tavallinen painaa noin 1,2 kg. Voisiko suorissa viivoissa nähdä jopa funktionalismia. 170 mm korkea painaa selvästi alle kilon. Tällaisissa kouluista peräisin olevissa kehyksissä on tyypillisesti pidetty presidentin valokuvaa. Mikä on arvo. 8. Tyylikehys Minulla on kipsikehyksinen peili, ja sen arvo kiinnostaa. Esine on sardiinihaarukka, jonka leveän kärkiosan ajatuksena on se, että pehmeä kala on nostettavissa rikkoutumatta. Tämä haarukka on valmistettu Tanskassa, sen kertoo haarukan selvemmin erottuva leima, jossa on kaksi tornia. Vakuutusarvo 30 e. Samalla siitä käy ilmi, että materiaali on uushopeaa. Paino on noin 3 kg, korkeus 66 cm. Koristelussa on käytetty kuumennettua naulaa tai vastaavaa metalliesinettä. Arvio Antiikki Maini ja Veli. Antiikki & Design kysy esineestä 70 8 9 10 11 7. Valmistusmaa voisi olla Saksa. Sardiinihaarukka Missä tämä haarukka on valmistettu ja mitä materiaalia se on. Tällaisiin öljylamppuihin on yleensä kuulunut liekkilasin lisäksi koristeellinen lasikupu, joka tästä näyttäisi puuttuvan. Painovertailusta voi päätellä, että pullo on lyijykristallia. Sota-ajan puhdetöiden arvostus on noussut viime vuosina. Vakuutusarvo 100 e. (AK) 10. 3/4 on keräilijöiden käyttämä mitta, eikä ole selvää, mitä kokoa sillä tarkoitetaan. Kehyksessä on vaikutteita 1800-luvun alun empirestä, esimerkiksi kulmien palmettikoristeet ja sisäreunan helmisauva (helminauhamainen koriste), mutta se on kuitenkin todennäköisesti 1920–30-luvulta. Suomalaisten hyökkäys kuitenkin pysähtyi noin 10 kilometriä Uhtuasta, ja ryhmä asettui puolustukseen. Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelemasta Aurinkopullosta on valmistettu mitä erilaisimpia versioita ja lisäksi ulkomaiset kopiot päälle. Rintamatyöt ovat jatkoa talonpoikaiskulttuurin puhdetöiden perinteelle. Tämän haarukan valmistusaika on luultavasti 1900-luvun alkupuoli. Kehys on puuta, mutta koristeet ovat kipsiä, Kehyksessä oli aiemmin ehkä presidentti. Öljylamppu 1800-luvulta Mistä öljylamppuni on peräisin ja mitä materiaalia se on. Pienintä (korkeus 125 mm) on valmistettu pääasiassa koneellisesti puhallettuna. Olen lukenut, että kristallinen ¾-kokoinen kirkas aurinkopullo on erikoismalli, ja sen erottaisi tavallisesta painosta
Kaikki osat ovat tallessa, mukaan lukien ohjekirja ja mainoskuva. Kaikki seinälautaset ovat erinomaisessa kunnossa. Materiaali on ilmeisesti samaa kuin paitojen valmistuksessa, eli pellavaa tai puuvillaa. Siinä lukee Turun sateenvarjotehdas Oy, Åbo paraplyfabrik Ab. 1958) vuonna 1990. Arabian keräilylautaset Mikä voisi olla Arabian Sadun totuus -sarjan arvo. Varjo on viehättävine romanttisine ruusukoristeluineen hauska 1900-luvun alun säätyläiskulttuurista kertova esine. Tässä tapauksessa myös siksi, että valmistaja on kotimainen. Maalaus on saatettu tuoda ulkomailta ja kehystää Ruotsissa. Kopio Rafaelin maalauksesta Mitä voisitte kertoa tästä maalauksestani. (TP) 14. Hauska esine kertoo, että Suomi on todella ollut maa, jossa muotoilu on ulottunut lähes kaikkialle. Vanhat päivänvarjot ovat toki säilyttämisen arvoisia. Kuuden kappaleen sarjan vakuutusarvo on 300 e. (AK) Veli-Jorma Juusela Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä kertoo, että esineelle on pienet markkinat, mutta joku keräilijä voisi hyvinkin siitä kiinnostua. Kauniisti kehystetyt kopiot renessanssimestari Rafaelin Madonna-maalauksista ovat suosittuja sisustustauluja. Sen takana oleva lakkasinetti vihjaa, että teos olisi kuulunut sivistyskodin irtaimistoon, mutta vastaavia sinettejä on käytetty myös markkinointikikkana. Päivänvarjon mahdollista entisöintiä kannattaa kysyä tekstiileihin erikoistuneelta konservaattorilta. Millainen antiikkiarvo esineellä on. Hiustenkuivaajan on nimittäin suunnitellut Olof Bäckström 1964 Fiskarsille. Hiustenkuivaaja on harvinainen, eikä vastaavaa varmaan saisi, jos sen hävittäisi. (AK) 11. (AK) Hiustenkuivaajan pakkauskin on säilynyt. Jos kuva on käsin maalattu, sen arvo on 300–600 e. 1900-luvun alussa säätyläiset pyrkivät välttämään rusketusta, siksi auringonvalolta suojauduttiin päivänvarjolla. Tässä on toisinto Rafaelin maalauksesta Madonna del Granduca. Onko tällaisten keräilijöitä, ja mikä on kuivaajan arvo. Wikipediasta löysin tiedon, että tehdas on ollut Turussa toimineen Juseliuksen paitatehtaan yhteydessä 1885–1945. Antiikki & Design kysy esineestä 71 12 13 14. Bäckström tunnetaan parhaiten Fiskarsin saksista. Alkuperäiset pakkaukset ja materiaalit nostavat arvoa. Siinäkin tapauksessa lopputulos saattaa näyttää maalatulta, mutta työn rahallinen arvo putoaa ja on 100– 200 e. Mikä on sen arvo. ja se on mahdollisesti maalattu pronssimaalilla. Vuonna 1504 valmistunut alkuperäisteos kuuluu Italian kansallisaarteisiin, ja se on esillä Palazzo Pittissä Firenzessä. Fiskarsin hiustenkuivain Mummon kesämökiltä löytyi melkein käyttämätön hiustenkuivaaja, jonka hän oli hankkinut 1960-luvulla. Päivänvarjo Toin päivänvarjon luovutetulta Pyhäjärveltä, Karjalan kannakselta. Vaikka pohjana käytetty puupannoo on haljennut, kuvan sileä pinta ei sulje pois puulle kiinnitetyn öljypainotyön mahdollisuutta. 13. Vakuutusarvo tässä kunnossa 50 e. (AK) 12. Hän on suunnitellut muitakin keräilysarjoja Arabialle. Arabian Sadun totuus -seinälautaset ovat tyypillisiä keräilylautasia. Vakuutusarvo on 200 e. Kuuden kappaleen sarjan on suunnitellut satuaiheisiin erikoistunut taiteilija Sussi Anna Åberg (s. Tämän taulun kehyksestä löytyy 1900-luvulla Göteborgissa Korsgatan 2:ssa toimineen kultaus-, taideja kehysliikkeen etiketti. Päivänvarjo on valmistettu Turussa. Hienoa, että laite on säilynyt täydellisenä myös ohjeineen ja pakkauksineen. Vakuutusarvo 150 e
Antiikki & Design 72. retrofiili Mikko Kuusimäki löysi 1940-luvun kaksirivisen liituraitapuvun berliiniläisestä vintage-liikkeestä. Kävelykeppi kuului aikanaan taidemaalari Teodor Schalinille. Mittatilaustyönä tehdyt 1940-luvun tyyliset kengät on valmistanut Left Shoe Company
Hänen Espoossa sijaitseva yksiönsä on koti herrasmiehen lisäksi myös parille tuhannelle äänilevylle, sadoille vanhoille kalvosinnappipareille ja kymmenille solmioille. RIIKKA PENNANEN KUVAT PIA INBERG V intage-harrastaja Mikko Kuusimäki on eräänlainen aarteenmetsästäjä. Tänään hän on pukeutunut Berliinistä löytyneeseen 1940-luvun ruskeaan liituraitapukuun. retrofiili ”Vaatteet tekevät miehen” Mikko Kuusimäen näyttävä herraintyyli kääntää taatusti päät. Taidemaalari Teodor Schalinille kuulunut kävelykeppi antaa viimeisen silauk sen tyylikkääseen asukokonaisuuteen. Eräänä kesänä hän löysi Hakaniemen torin kirpputorilta säkillisen 1940-luvun solmioita. Myöhemmin harrastus vei myös pukeutumisen pariin. Internet-kauppojen sijaan Kuusimäki suosii kivijalkaliikkeitä, joissa voi käytännössä testata vaatteen istuvuuden. Siitä kerääntyy kokonaisuus, eikä pääse pitkästymään. Hänelle parasta vintage-harrastuksessa on löytämisen riemu. Hän korostaa myös niiden laatua ja kestävyyttä. Kun ainutlaatuinen esine tulee kohdalle, se kannattaa ehdottomasti korjata talteen, sillä toista tilaisuutta ei välttämättä tule. Parasta vintage-harrastuksessa onkin Kuusimäelle juuri löytämisen riemu: se tunne, kun on löytänyt jotain, joka sopii juuri itselle. Keskity asukokonaisuuteen. Mikko Kuusimäen mukaan vintage-solmio kruunaa asun kuin asun. Pukeutumisessa hän miettii tarkkaan väriyhdistelmiä – ja saattaa jopa myöhästyä sen takia bussista. Rock’n’roll-artisti Jack Scottin levy ja 1960luvun hattu löytyivät Amsterdamista. Mikko Kuusimäen mukaan miesten puvut on aikanaan käytetty Suomessa kolmeen kertaan: ensin pukuina, sitten pölyrätteinä ja lopulta matonkuteina. MIKKO KUUSIMÄKI arvostaa vintage-vaatteissa tyylikkyyden lisäksi istuvuutta, mukavuutta ja näyttäviä kuoseja. • Katso aina peiliin ennen kuin lähdet ovesta ulos. Koskaan ei tiedä, missä seuraava helmi tulee vastaan. 1950-luvun puvut ovat kevyempiä, joten ne sopivat erityisesti kesäkäyttöön. – Huomasin ryhtini suoristuvan automaattisesti, kun puin ensi kertaa ylleni vanhan miesten puvun. • Panosta laatuun. Hinta ja laatu ovat vintage-vaatteen valtteja, uusi puku saattaa kulua kolmessa vuodessa puhki. Yhdestä väristä voi rakentua asukokonaisuus. Vaatteet selvästi tekevät miehen, ainakin tässä tapauksessa. – 1940-luvun puvuissa on mukava olla. MIKKO KUUSIMÄEN VINTAGE-VINKIT • Etsi ennakkoluulottomasti oman makusi mukaisia vaatteita. – Silloin tällöin on hyvä hullutella itsensä kanssa ja lähteä rakentamaan asua pienemmästä yksityiskohdasta. – Samanlaista vaatetta ei takuulla tule Espoon kadunkulmissa vastaan. Kuusimäki suosii vuosikertavaatteissa etenkin 1940ja 1950-lukuja. Raha on harrastuksessa sivuseikka. Vuosikymmeniä voi yhdistellä. Aarteita hän metsästää myös kirpputoreilta ja antikvariaateista. Kalvosinnappeja on satoja. Näyttävä solmio on aina ajankohtainen ja kääntää taatusti katseet. Kravatteja neljältä eri vuosikymmeneltä. Vanhoja miesten pukuja on tänä päivänä vaikea löytää. Antiikki & Design 73. Materiaalipula pakotti käytännölliseen ja yksinkertaiseen pukeutumiseen. Vaatteiden ohella kiinnostavat levyt. Hän on kuitenkin onnistunut löytämään miesten vintagea kotimaisista erikoisliikkeistä, joskin ällistyttävimmät löydöt ovat Berliinistä. Ensikosketuksensa vintageen Kuusimäki sai musiikin kautta: hän hurahti teini-ikäisenä Elvikseen ja rock’n’rolliin, eikä paluuta ole ollut. PULA-AIKA NÄKYY vahvasti 1940-luvun vaatteissa. Näyttävä vintage-solmio kruunaa asun kuin asun. Kuusimäki saattaa rakentaa asun esimerkiksi solmion tai kalvosinnappien ympärille
› Antiikki & Design 41 61435_.indd 41 8.9.2016 10:32:38 5 vinkkiä RAHOJEN HOITOON SUUNNITTELIJA TEEMU MUURIMÄKI ”Toin Australiasta historiallisen mainoskyltin” KUOPIOLAISET VÄRIN MESTARIT Maakuntataid e-sarja jatkuu OLIVER BACKMAN JA IMARIPOSLIINI Uusi asiantuntijam me esittäytyy Suomi-design Tampere kutsuu Milavidan palatsiin! Huutokaupat Onko kaikki kohta verkossa. Jo 1920 näyttelyt saatiin taas avattua yleisölle. Sanon leikilläni, että toin sieltä kaksi koiraa: tämän peltikoiran ja lemmikkini Jasperin. Tuore kirja esittelee maamme kiehtovimmat korut ja niiden tekijät. Alueen pääkaupungissa Kuopiossa syntyi Juho Rissanen (1873–1950), josta kasvoi yksi suomalaisen kultakauden mestareista. Se kertoo myös suunnittelijoista, kultasepistä ja valmistajista. Nykyisessä Helsingin-kodissani mainos pääsee vihdoin oikeuksiinsa. Avarassa kodissa ympärille katsellessa huomaa, että keräilyssä on selvä linja. Myös Näsilinnana tunnettu, museona toimiva rakennus on nyt restauroitu 1890-luvun henkeen. (AK) 2. Vinkeään 60-luvun kotimekkoon pukeutunut Julia Vähäkangas silittää olohuoneen nojatuolin leveää käsinojaa tyytyväisenä. Wirkkalan Puolikuu Etsin tietoa korusta, jonka olen saanut 1977. ANTTI KAIJALAINEN P ohjois-Savo on ollut taidehistoriallisesti merkittävä maakunta. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Germund Paaer toimi Kalevala Korun ensimmäisenä taiteellisena johtajana. roikkumassa 130 e, AntikWest. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. maakuntataide Antiikki & Design 60 61438_.indd 60 8.9.2016 8:38:20 Modernistien Kuopio Kuopiossa kuvataide-elämä vilkastui sotien jälkeen niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Ku va Ka tj a H ag el st am Ku va Se rl ac hi us -m us eo t Ku va Ka tj a H ag el st am Antiikki & Design 24 61428_.indd 24 8.9.2016 14:22:49 antiikkikoulu S uomalaisen korun oma ilme alkoi syntyä 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, jugendin aikaan. – Tavaroiden ei tarvitse sopia yhteen. Tässä seinälaatassa näkyy 1970-luvun rehevä ja suurieleinen tyyli, myös värit ovat ajalle tyypilliset. Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Kuvien teokset ovat Kuopion taidemuseon Kuopion kaupungin kokoelmasta, ellei toisin mainita. Myös lasia käytettiin korukivenä siten, että sen alla oli värillistä paperia. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy lasku ta sekä lehden takakannesta. Se on koko sisustuksen lähtökohta: seinien, kattojen ja listoitusten sävyt on poimittu siitä. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Myös museon esineitä sär kyi tai katosi. Materiaaleina olivat kulta, hopea, ulkomaiset kivet ja helmet. Se on maalattu käsin ja koottu niiteillä. Antiikki & Design 40 61435_.indd 40 8.9.2016 10:32:36 antiikkikoulu Maamme kauneimmat korut Muodit ja muotoilijoiden ideat, vaikutteet naapureista ja kotimaiset korukivet, pula-aika ja nousukaudet, niistä on suomalainen koru tehty. Taidon suunnittelijoita olivat muun muassa taidemaalari ja koristetaiteilija Henry Ericsson ja suomalaisen taidekäsityön uranuurtaja Runar Engblom sekä metallitaiteilija Gunilla Jung, joka suunnitteli myös Virille. Olga ja Peter von Nottbeck ovat uudessa näyttelyssä läsnä nukkeina tutkimassa palatsinsa piirustuksia. VARSINAINEN HARPPAUS uutta luovaan suunnitteluun tapahtui pienissä metalliverstaissa. Se vaurioitui pahasti taisteluissa: taloon osui yli 4 000 ammusta tai sirpaletta, ja lähes kaikki ikkunat, ovet ja kaakeliuunit rikkoutuivat. Kultaseppäala sai merkittävän lisän, kun Venäjän vallankumouksen pyörteistä tuli joukoittain Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kultaja hopeaseppiä. – Olisin alun perin halunnut kaluston vaaleammalla puurungolla, mutta kun tämä tummaksi petsattu kalusto tuli vastaan paikallisessa kierrätyskeskuksessa Retrossa, tartuin heti tilaisuuteen. Tekstiilitaiteilija Heli Vuori voitti Tähkäkääty-ehdotuksellaan Kalevala Korun suunnittelukilpailun 1947. Se on Museo Milavida, joka on avannut ovensa yleisölle suuren remontin jälkeen. Olen tutkinut netistä His Masters Voicen mainosjulisteita, mutta en ole löytänyt samanlaista. Arvostettu verstas oli myös Frans Nykäsen Viri Oy. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 61398_.indd 82 1 3 2 4 KAMPAUSPÖYDÄN AARTEET Kaunistautumiseen tarkoitettu kampauspöytä yleistyi Euroopan yläluokan piirissä 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se oli osa tavallistakin makuuhuoneen kalustoa. Modernismin tuulet ylsivät Pohjois-Savoon ja nostivat uuden taiteilijasukupolven lentoon. Vaaleanpunaiset makeanvedenhelmet tasolla 320 e ja 4. Kaupun kilaiset kaipasivat kuitenkin palatsiaan ja museotaan. Metallitaiteen opetusta sai Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Kultaseppäkoulussa, joka perustettiin 1938. SYYSKUUSSA ILMESTYNEEN kirjan kirjoittajia ovat Ulla Tillander-Godenhielm, Tuula Poutasuo, Helena Pahlman, Esko Timonen ja Päivi Ruutiainen. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT JAANIS KERKIS T ampereen Hämeenpuiston päästä nousee rinteenä Näsin puisto suihkulähteineen. Mukana on sekä kansansuosikkeja että uniikkikappaleita. Julia Välikankaan uusia keräilykohteita ovat tanskalaiset ja saksalaiset 1960–70-lukujen keramiikkaesineet. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Pellille maalattu His Masters Voice -gramofonimainos oli myynnissä antiikkihallissa, jonka nimi oli Mitchell Road Antique & Design Centre. Hopeaesineet ja helmet yksityisko koel masta. Rakennuksessa toimi Hämeen museo 1906–98. Hänen Elvi-miniänsä sai 1928 vihkiäislahjakseen tämän riipuksen, kultaa, emalia ja värikiviä, valmistaja A. Jalometallialan teollisuuskin kiinnostui taiteilijoiden käytöstä suunnittelijoina. 3. › Tauno Gröndahl: Laulurinne, 1957. Myyjä arveli mainoksen olevan 1920-luvulta. Suurin ero on gramofonin torvessa, joka on tässä erilainen kuin HMV-logossa yleensä. Milavida on ollut kaupungin omistukses sa jo vuodesta 1905. Tehtaita oli koko joukko: Turussa toimivat Suomen Kultaseppä Oy ja Auran Kultaseppä Oy, Hämeenlinnassa Kultakeskus Oy ja Helsingissä Hopeatehdas Oy. Julia Vähäkankaan mekko on hankittu kirpputorilta Facebookista. Mainos on alun perin tehty neljästä palasta. › Ku va Pe r Å ke Pe rs so n Ku va Ka le va la Ko ru n ku va -a rk is to Ku va M at ia s U us ik yl ä/ Bu ko ws ki s Antiikki & Design 25 61428_.indd 25 8.9.2016 14:22:51 kulttuurimatka Kauniin näkymän palatsi Näsijärven maisemissa Tampereella kohoaa palatsi, jonka nimi Milavida viittaa kauniiseen näkymään. cloisonné-emaloitu ruukku 1800-luvun lopulta 240 e, Old Times. Minusta se lähestyy taidokkuudessaan taideteosta. Toivoisin myös, että kotini sähköremontti valmistuisi ja saisin teokseen kunnollisen kohdevalaistuksen.” Peltimainoksella on pituutta neljä metriä ja korkeutta lähes kaksi. Taidetakoja Eric O.W. HAUSKASTI JA HARKITEN sisustetussa kodissa on helppo hengittää ja nauttia harkituista silmäniloista. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO M uhkea Bonanza-sohva upottaa mukavasti. Suomalainen uusrokokootyylinen piianpeili 1800-luvun lopulta 190 e ja 2. String-hyllyt on hankittu uusina. Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki toi Australiasta myös Jasperin, joka on kuusivuotias prahanrottakoira. Kaikki kolme mallia ovat sarjatuotteita. KIRJA KORUN HISTORIASTA SUOMALAINEN KORU -KIRJA esittelee itsenäisyytemme ajan kauneimmat ja kiehtovimmat korut. Kuvia ei palauteta. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Puolikuu on yksi Tapio Wirkkalan kolmesta Kuutamo-korusta. Nyt pidän tumman puun ja vaaleiden pintojen kontrastista. Vintage kolahti Julia › Kodin hyvä tunnelma on tärkeää Daniel, Lenni ja Julia Vähäkankaalle. Yksityiskokoelma. Oskar Pihlin 1930-luvulla A. Koruissa oli itsenäisyyden alkuvuosina monia vaikutteita: pietarilaisia, ruotsalaisia, klassisia kertaustyylejä ja yleiseurooppalaista koristeellisuutta. Pronssinen rintakoru Leppäkerttu edustaa Paaerin omaa 1940-luvun suunnittelua Kalevala Korulle. Eva Gyldénin simpukankuorikameen kultasepäntyön teki Suomen Kulta seppä Turussa 1930. Tillanderille suunnittelema kaulakoru, platinaa, helmiä ja timantteja, yksityiskokoelma. Muita vuosina 1970– 1971 suunnitellun sarjan riipuksia ovat Hopeakuu ja Kuunsirppi, joihin tehtiin myös korvakorut. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Hyvien, siis kiinnostavien ja puhuttelevien löytöjen tekeminen on Vähäkankaan retroharrastuksen suola. TUULA POUTASUO Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli koruja perheenjäsenilleen. Hopeakuuta näkyy markkinoilla eniten, Puolikuu on harvinainen. Kirjahyllyn päällä on kokoelma Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelemia Pala-maljakoita. Kun kiipeää kalliolle, puistosta järvimaiseman ja Finlaysonin tehdasalueen välistä löytyy hämmästyttävä rakennus, joka voisi olla italialainen palat si. Kolmenistuttava sohva ja kaksi nojatuolia olivat 30 euron huippulöytö. Tiedän sen olevan Tapio Wirkkalan suunnittelema, mutta onko se harvinainen ja missä se on valmistettu. Ivan Aivazovskin maalaus Grande Marine, 1875, on kuulunut Nottbeckeille. Tuolloin arkkitehdit ja taidemaalarit innostuivat suunnittelemaan myös esineitä, ja metallitaiteen edistyminen vaikutti koruihin. Tulijoiden joukossa olivat muun muassa Aleksander Tillander ja Georg ja Voldemar Buchert. Vakuutusarvo on 200 e. Uusi etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Bonanza-kalusto sai raikkaan ilmeen uudella verhoilulla, joka tuli entisen beesin sametin sijaan. Tillanderilla valmistettiin myös suomalaisten muinaiskorujen mukaelmia. Nykyinen kotini on 1870-luvulla rakennetussa kivitalossa, jonka tunnelmaan mainos sopii täydellisesti. Paikallishistoriallisesti kiinnostava teos kertoo sotien jälkeisestä rakentamisesta Kuopiossa. Sisällissodan aikaan 1918 palatsi oli myös Punaisen ristin sairaalana ja punaisten tu kikohtana. Tasakattoa reunustaa pylväiden muodostama balustradi, ja koristeina on kahdeksan suurta uurnaa. Eric O.W. Kultasepäntyö Oskar Lindroos 1917. Koti on muutenkin täynnä hyviä ostoksia. 2013 aloitetun suuren perus korjauksen jälkeen se on jälleen avattu ylei sölle Museo Milavidana. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO ”SAIN hankittua tämän vintage-ulkomainoksen Sydneystä vuonna 2010. Julia Vähäkangas on keräillyt erityisesti kankaita, mekkoja, tuoleja ja Helena Tynellin Pala-vaaseja. Tampereen museotoimintaa uudelleen järjestettäessä rakennus suljettiin. Onneksi keskellä oli sauma, sillä kun vein sen kotiini, värit eivät sopineetkaan olohuoneen sisustukseen. Ehrström oli vuosisadan alun suomalaisen metallija korutaiteen uranuurtaja. Kustantaja on Tammi. Keraamisen seinälaatan suunnittelija on Raija Uosikkinen (1923–2004), joka tunnetaan erityisesti hienovaraisesta Emilia-sarjasta (Arabian tuotannossa 1957–66) sekä selkeäkoristeisista Pomona-purkeista (1965–75). Valitsin taustaseinään lämpimän mustan sävyn, josta koiran pikimusta korva erottuu. Hänellä on yli 40 retromekkoa. Pihlin suvussa oli Pietarin suomalaisia kultaja hopea seppiä, ja hän ehti suunnitella Fabergélle ennen kuin muutti Suomeen 1921. Nykyään se on jäänyt käytöstä, mutta vanhanajan kampauspöydän hurmaavat esineet tuovat yhä iloa asetelmana pöydällä kuin pöydällä. Laulurinteen rintamiestalojen taustalla näkyy uusi Haapaniemen kansakoulu. Käädyssä on vaikutteita muinaiskoruistamme ja kansallisromantiikasta. maakuntataide Antiikki & Design 61 61438_.indd 61 8.9.2016 8:38:21 ”Toin kaksi koiraa Australiasta” Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen kodin sisustuksen lähtökohtana toimii 1920-luvun peltimainos. Yksityiskokoelma. Hän myös opetti metallitaidetta Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämässä Taideteollisuuskeskuskoulussa, josta kehittyi Taideteollinen korkeakoulu. Niistä maineikkain oli Paavo Tynellin johtama Taito Oy, josta kehittyi valaisintehdas. Askon 1970-luvun suosikkisohvakalusto näyttää uudelleen verhoiltuna raikkaalta ja modernilta. Antiikki & Design 54 61437_.indd 54 7.9.2016 14:46:05 kotona ”Vanhassa viehättää huippulaatu” Pietarsaarelaisen Vähäkankaan perheen kotiin pääsevät vain esineet, jotka luovat hyvää tunnelmaa. Kävin katsomassa sitä monta kertaa ennen kuin päätin lopulta ostaa sen. Mikä on sen vakuutusarvo. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puole ta kohtaa Lue tilaajatunnuksella”. Sarjassa esitellään alueellisesti merkittäviä taiteilijoita. Ostohetkellä se oli yhdistetty kahdeksi isoksi kappaleeksi. Tampereen kaupunki on tehnyt kulttuuri teon restauroimalla palatsin upeasti sen ra kennusajan 1890luvun henkeen. A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 18 7, A nt ik W es t (0 9) 17 5 73 6, H el en a O ra va D es ig n Pr oj ec ts 40 64 6 45 6, Je an Ve rn et 40 41 5 64 77 , Ka un is A rk i 40 58 8 99 98 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG 1. Antiikki & Design 55 61437_.indd 55 7.9.2016 14:46:06 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija 1 2 Mikä missä milloin Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Ehrströmin korut olivat aluksi jugendhenkisiä, myöhemmin rikasilmeisempiä, kuten tämä juhlava kaulakoru, kultaa, safiireja ja savukvartseja. Tillander. Monet niistä ovat kirpputorilöytöjä. Näyttely kertoo sen rakennuttajan Peter von Nottbeckin surullisen tarinan. Restauroinnissa palautettiin talon alkuperäinen kermanvaalea väri tummemman keltaisine listoituksineen ja konsoleineen. Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku, tunnetuimpana Pekka Halonen (1865–1933), jätti suomalaiseen kulttuurielämään 1800ja 1900-luvun vaihteessa kauas ulottuvat jälkensä. Ainoa sääntöni on, että ympäröin itseni tavaroilla, jotka antavat hyvän tunteen. KORUJEN TARINA SU O M AL AIN EN KO RU RE N ES SA N SS ITA ID E M IL AV ID A 9/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 153 9/2 016 61373_.indd 1 7.9.2016 13:17:28 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus ” l s n n ii ,. kaunis koti Antiikki & Design 22 61397_.indd 22 8.9.2016 13:10:44 Milavidan Näsijärven puoleinen julkisivu. Uosikkisen seinälaatta Mitä voisitte kertoa Arabia seinälaatasta (koko 30 x 45 cm). Perinteisissä malleissa pysyteltiin pitkään, sillä niille riitti ostajia, ja koneellistetuin työmenetelmin pystyttiin sarjatuotantoon. Myöhemmin hän suunnitteli hyvin pelkistettyjä koruja. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. Gramofoni päätyi makuuhuoneeseen ja vain koira olohuoneeseen. Sisäkkäisistä hopeakaarista koostuvan riipuksen Antiikki & Design kysy esineestä 66 61434_.indd 66 8.9.2016 14:51:58 Tauno Gröndahl: Orkka, 1961. TOIVOISIN saavani lisää tietoa mainoksen historiasta. Sen nimi muutettiin silloin Näsilinnaksi ajan kansallisessa hen gessä. PARASTA mainoksessa on, että se muistuttaa kahdesta Australian-vuodestani. Seuraa saamiasi ohjeita pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. Gylden teki toistasataa kameeta, joista suosittuja olivat erityisesti luontoaiheet eteerisine naishahmoineen. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Kuopion Haminalahdella Ferdinand von Wright (1822–1906) maalasi savolaismaisemia, jotka nousivat kansallisiksi taideaarteiksi
Se oli joulukuussa, eikä siitä uutisoitu naapurimaa Suomessa. Vierailijaa pälyää eteishallin seinältä heti Helene Schjerfbeckin punaposkinen Hiihtäjä. Taideteokset vetoavat, mutta mikä ihme on tuo kopio kartano. Ikävää, sillä ruotsalainen Sven-Harry Karlsson on tehnyt aika paljon työtä saadakseen huomiota. Anders Zorn -näyttelyn avajaisissa Sven-Harry esiintyi kirkuvankeltaisessa liivipuvussa. Kun hän oli riittävän vanha ja varakas, hän aloitti suunnitelmat yksityisen taidemuseon rakentamiseksi Tukholman Vasaparkenin laidalle. Sven-Harry käy kuulemma joskus itse makoilemassa kopiokirjastohuoneessaan ja katselemassa takkaan piilotettua televisiota. Museossa on tavanomaisten näyttelysalien ohella jotain eksentrisempää. Keltaisessa salissa komeilee ebenisti Georg Hauptin byroo, Pehr Ljungin konsolipöytä ja August Strindbergin maalaus Avomeri, jonka mustuuden taiteilija synnytti polttamalla. Kaupunki suostui, kunhan talosta yli puolet olisi asuntoja. Museossa käytyäni olen ymmälläni. Kopiokoti ei ole kenenkään koti. Näyttelyavajaisissa käyvät niin prinsessa Sofia, kirjailija Jonas Gardell kuin bisnesmies Elon Ekman. Eero Saarisen Tulppaani-pöytää reunustavat Giò Pontin Superleggera-tuolit, jotka nimensä mukaisesti ovat superkevyitä. Taideteokset vetoavat, mutta mikä ihme on kopiokartano. Hän on rakennuttanut kauniille paikalle Tukholmaan oman kullanhohtoisen taidemuseon, jossa on asunto myös hänelle itselleen. Kartanonsa Sven-Harry on nimittäin myynyt pois, sillä vanhemmiten hän on mieltynyt Kanariansaarten aurinkoon. Asiaa mietittyäni keksin selityksen Sven-Harryn ammatillisesta ytimestä. Se on jäljennetty ympäristö Sven-Harryn keräämille tauluille ja arvohuonekaluille. No, oikeastaan vain sen muutamasta salista, mutta tuskin suurempikaan kokonaisuus olisi luonut vahvaa vaikutelmaa 1700-luvun kartanomiljööstä. Lukihäiriö esti koulumenestyksen, mutta tekstien sijaan poika harjaannutti kuvataiteen lukutaitoa. kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja.. KOPIOKOTIKIERROKSELLE pääsee vain opastetun ryhmän kanssa, ja jalkoihin pitää laittaa siniset suojukset – ihan kuin oikeissa kodeissa. Kirjasto on omistettu pääosin Sven-Harryn lempitaiteilijan Carl Fredrik Hillin töille. Keltaiseen salonkiin löytyi kakluuni, jonka vihreät laikut ovat samanväriset kuin Edvard Munchin Synnin naisensilmät. Sven-Harry on rakennuttanut yläkerrokseen kopion Tukholman kupeessa sijaitsevasta Eksholmsnäsin kartanosta, jossa hän aikanaan asui. Talo avattiin kuusi vuotta sitten ja vaikuttaa suositulta. TIETENKIN MUSEON perustana on Sven-Harryn keräämä arvokas taidekokoelma. Sinisen ruokasalin katto on matalammalla kuin kartanossa, ja siksi Bror Hjortin puureliefi Kukka ei tahdo mahtua oven päälle. Kartanon kopiointi ei ollut taidehanke. Kutsutaan miestä tässä tuttavallisesti etunimillä, sillä se sopii ruotsalaiseen tapakulttuuriin, ja myös museo kantaa nimeä ”Sven-Harrys konstmuseum”. Se oli rakennustaidon mestarinäyttö, joka synnytti ennennäkemättömät kehykset hienolle taiteelle. Antiikki & Design 75 SVEN-HARRYN OMA TAIDEMUSEO SVEN-HARRY KARLSSONIN 85-vuotissyntymäpäivä meni monelta ohi. Toiselta sivulta katsoo Motoristi eli muotokuva veljenpojasta Måns Schjerfbeckistä. Seinien värisävyjä on hieman vaalennettu, jotta taideteokset tulisivat paremmin esiin. Rikastumaan muurari Sven-Harry pääsi perustettuaan rakennusliike Folkhemin vuonna 1968. Sven-Harrysta löytyy paljon lehtijuttuja, mutta taidemuseohanke tuntuu jäävän Sven-Harryn naurun taakse: mitä tuo mies oikein haluaa. Kauniina kesäpäivänä Anders Zorn -näyttelyn opastuskierroksella on niin paljon väkeä, että saleissa ei mahdu liikkumaan. Hyväntuulinen mies on sielultaan muurari, joka arvostaa hyviä taloja
Johanssonin myyntipöydän huhmare on huutokauppalöytö Etelä-Ruotsista. Sadat pöytäpaikat varataan hyvissä ajoin. – Suomalaiset täyttävät busseja ostoksillaan jo puoli tuntia avautumisen jälkeen, Tano kertoo. noo. Yksi myyjä tulee joka vuosi Tanskasta asti, kertoo messujen perustaja Anders Björken. Luulajasta löytyy vanhaa tavaraa laidasta laitaan. – Mieheni huusi tällaisen Pellon huutokaupasta 30 eurolla, Terhi Nikkinen kertoo. Kävimme katsomassa, mitä sieltä löytyy. Saaran Puoti -nimistä vanhan tavaran kauppaa Pudasjärvellä pitävä Saara Tauriainen löysi Luulajasta etsimänsä huhmareen. Antiikki & Design 76. – Tulin etsimään huhmaretta ja vanhoja kahvimyllyjä, toistaiseksi tyhjää vetolaukkua perässään vetävä Tauriainen kertoo. Hän toivoo löytävänsä myös Arabiaa ja Iittalaa. Kohta tarvitaan nimittäin Ruotsin kruunuja. Ihmisiä lappaa jo ulos hallista sylit aarteita täynnä. Saavun messupaikalle tunti porttien aukeamisen jälkeen, eli tunnin myöhässä. VANHAN TAVARAN PUOTIA Pudasjärvellä pyörittävä Saara Tauriainen on kiinnittänyt katseensa Ulf Johanssonin myyntipöytään. – Suomalaiset arvostavat myynnissä olevan tavaran laatua ja hintoja, Björken saRuotsin Luulajassa 25-vuotisjuhlaansa viettävä suuri kirpputoritapahtuma vetää säännöllisesti kävijöitä myös Suomesta. Naapurimaahan lähdetäänkin paitsi uteliaisuudesta, myös tarkat visiot mielessä. Bussit seisovat letkassa ja matkustajat odottavat pääsyä ensimmäiselle etapille, rajan takana häämöttävälle pankkiautomaatille. Haussa on kauniit samppanjalasit. messut Löytöjen perässä Suomesta Luulajaan TEKSTI JA KUVAT MARIA PALDANIUS T ornion ja Haaparannan välisellä rajanylityspaikalla on ruuhkaa. Pöydällä on kokoelma kupariastioita. Nikkiset etsivät messuilta tarpeistoa lakkiaisiin. – Miltei tuhat teitä aina tulee. Neljäsataa kilometriä bussilla Luulajaan matkustaneet Sanni-Ilona Hilla Ottiilia Nikkinen ja hänen äitinsä Terhi Nikkinen ihastelevat lasista hillaa, jonka on suunnitellut ruotsalainen Gunnar Muskos. Nyt samanlaisen hillan hintapyyntö on 650 kruunua eli noin 65 euroa. Pöytäpaikkoja oli satoja, ja valtaosa on varattu hyvissä ajoin etukäteen. – Kierrän Ruotsin huutokauppoja ja etsin hyvää tavaraa myyntiin tänne Luulajaan, Johansson kertoo. Hintalapussa lukee 50 kruunua eli noin viisi euroa, ja Tauriainen tinkii sen 40 kruunuun. – Vakiomyyjillä on samat pöydät vuodesta toiseen. Yhä ihmettelemme miksi, messujen toinen perustaja Bo Tano naurahtaa. Kävijämäärä on vakiintunut noin 5 000:teen, josta suomalaisten osuus on jopa viidennes. – Suomesta tulee väkeä aina Vaasasta ja Kokkolasta asti, Björken hämmästelee. Perustajien mukaan rajan taakse lähtee ainakin LP-levyjä, taidetta, designia, lasia ja antiikkia. Samalla paikalla ja konseptilla 25 vuotta pyörinyt Luulajan suurkirpputori vetää väkeä Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Luulajan Arcus-halliin. Kahdesti vuodessa järjestettävän tapahtuman asiakaskunta koostuu ruotsalaisista ja suomalaisista vanhan tavaran ystävistä
– Arviolta 25 miljoonaa esinettä on vaihtanut omistajaa 25 vuoden aikana, Tano laskee. – Tämä on kierrätystä parhaimmillaan, miehet toteavat kuin yhdestä suusta. SUURKIRPPIS viettää nyt 25-vuotisjuhlaansa. Juttu tehtiin tämän vuoden ensimmäiseltä kirppikseltä, joka järjestettiin huhtikuussa. Luulajan suurkirpputorilla onkin mitä otollisimmat apajat paitsi keräilyä myös entisöintiä ajatellen. LP-levylaarista löytöjä tehneet pudasjärveläiset Irene Illikainen ja Tuija Luukkonen olivat suurkirpputorilla ensimmäistä kertaa. – Ihastuin tähän vedenväriin, hän sanoo pienestä kaatimesta. Anders Björken ja Bo Tano arvelevat, että tieto kulkee puskaradiossa ja konkarit tuovat ensikertalaisia mukanaan. Suurkirpputori houkuttelee kahdesti vuodessa noin 5 000 kävijää. Illikainen kertoo harrastavansa huonekalujen entisöintiä. – Suomesta tulee nykyään 10–20 täyteen lastattua bussia joka kerta, suurkirpputorin perustajat Anders Björken ja Bo Tano iloitsevat. messut SYYSKIRPPIS LOKAKUUSSA RUOTSIN SUURIN KIRPPUTORI järjestetään Luulajassa kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. – Me näimme ilmoituksen paikallislehdessä, pudasjärveläiset Tuija Luukkonen ja Irene Illikainen kertovat. Kaupungin nähtävyyksiä ovat tuomiokirkko, Norrbottenin museo ja Taidehalli. GAMMELSTADIN kirkkokylä ja Alaluulajan kirkko kaupungin ulkopuolella kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Messuilta heille tarttui matkaan LP-levyjä: Elvistä ja Beatlesia. Keskustan kävelykadulla on kirpputoreja ja antiikkiliikkeitä. Antiikki & Design 77. Saara Tauriaista kiittää kaupoista luulajalainen Ulf Johansson, joka on ollut suurkirppiksellä myyjänä alusta asti. Syksyn kirppis on 28.10. LUULAJA sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Perämeren rannalla, asukkaita noin 47 000. Se on samalla ympäristöteko. Eri matkanjärjestäjät järjestävät tilauskuljetuksia Suomesta muun muassa Kittilästä, Pudasjärveltä, Oulusta, Vaasasta ja Kokkolasta. Lokakuussa Luulajan suurkirpputori juhlistaa 25. Kittilästä tilausbussilla tulleet Terhi Nikkinen ja hänen tyttärensä Sanni-Ilona Nikkinen ostivat muun muassa pienen lasikaatimen ja Gunnar Muskosin suunnitteleman hilla-tuikkulyhdyn. Äiti kertoo keräilevänsä myös ruotsalaista joulukeramiikkaa, tytär taas on löytänyt lasikaatimen. Järjestäjät ovat iloisia siitä, että suuria määriä hyvää tavaraa liikkuu yhä kädestä käteen. vuottaan. Kirkkokylässä on 424 kirkkotupaa, joissa Lapista jumalanpalvelukseen tulleet perheet yöpyivät. JÄRJESTÄJÄT EIVÄT mainosta tapahtumaa Suomessa. Luulajan Arcushallissa, www.arcusfyndmarknad.se. Luukkonen tinkasi itselleen myös antiikkisen seinähyllyn muutamalla eurolla
Niillä on helppo puhdistaa esine hallitusti, niin ettei esimerkiksi koristeiden patinointi irtoa. Hohto säilyy parhaiten, kun hopeita käyttää säännöllisesti. 5 Elektrolyyttinen menetelmä sopii erityisesti aterimien puhdistamiseen. Lisää tehoa antaa kirkas alkoholi. • Jätä vanhan arvohopean kiillottaminen ammattilaisen eli hopeasepän tehtäväksi. 4 Markkinoilla on hopeaesineiden puhdistukseen tarkoitettuja liinoja, esimerkiksi Hagerty Silver Duster. VARO • Älä käytä kiillotusaineita, joissa on hiovia aineita. N. • Astianpesukoneessa hopeat joutuvat alttiiksi kemialliselle ja mekaaniselle kulutukselle ja kuuma vesi voi rikkoa liitoksia. Jos vanhat hopea-aterimet ovat kaapissa tummuneet, ei huolta. Tummunut kahvi kalusto kaipaa puhdistusta. Lasiastiassa sekoitetaan lämmintä vettä ja ruokasoodaa (noin 1 litra vettä ja 1 tl ruokasoodaa). 3 Ennen kiillottamista hopeat pestään miedossa pesuainevedessä (esimerkik si Mini Risk) vaikkapa pehmeällä hammasharjalla. Sellaista on esimerkiksi hammastahna. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis. Liinoihin on lisätty valmiiksi korroo siolta suojaava aine. Arvokkai ta vanhoja hopeaesineitä on hyvä käsitellä puuvillahanskoin, sillä paljaista sormista lähtevä lika voi aiheuttaa syöpy mistä. Korroosio muuttaa hopean aluksi kellanruskeaksi, sitten siner täväksi ja lopuksi lähes mustaksi. • Älä käytä elektrolyysiä patinoiduille, ontoille tai muita materiaaleja (esim. • Puhdista kiillotusaine huolellisesti esineen kaiverruksista ja koloista. Pinnalle syntyvää korroosiota lisäävät lämpö ja kosteus. Niiden teho lisääntyy pisaralla vettä tai kirkasta viinaa. Antiikki & Design pidä huolta Viisi vinkkiä vanhojen esineiden hoitoon. 78 Antiikki & Design. 2 Kankaaseen käärittyinä hopeat ovat suojassa myös kolhuilta. A. Lievästi tummuneita esineitä voi puhdistaa öljytipalla kostutetul la pehmeällä mikrokuituliinalla. Dragsted, Kööpenhamina 1928-30. Kuivuttuaan se muuttuu valkoiseksi ja kivikovaksi. Pöytähopeita kannattaa kuitenkin käyttää huoletta, ja se onkin helpoin tapa niiden pitämiseen kauniisti hohtavina. kultaus) sisältäville hopeaesineille. • Kiillotus on helpointa hopeiden puhdistukseen tarkoitetulla liinalla. Kun esine on tarpeeksi kiiltävä, se huuhdellaan ja kuivataan hyvin. Liuokseen pannaan alumii nifoliota ja tummunut hopeaesine siten, että se koskettaa foliota. Ilmiötä voi estää käärimällä hopeat pellava tai puuvillakankaaseen ja panemalla paketti muovipussiin. 1 Hopeaesineitä tummentavat ilmassa olevat aineet, kuten rikkiyhdisteet. ANTTI KAIJALAINEN Palauta hopean hohde TEE NÄIN • Pese hopeat miedolla pesuainevedellä. Hopean kiillottaminen helppoa ja hauskaa. Puhdistumiseen vaikuttavat korroosion paksuus, veden lämpötila ja ruokasoodan määrä
09 442 501 www.reitz.fi REITZIN SÄÄTIÖN KOKOELMAT Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. ExpoNova, p. Lumoava Aavasaksa Unohdettu vaaramaisema avaa Suomi 100 vuotta -sarjan Herkkuja ötököistä Friteeratut hämähäkit ovat arkea jo 2030-luvulla Filippiinien puhdas paratiisisaari PALAWAN G TA M M IK U U 1/ 20 17 Tammikuu 1/2017 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g VIIMEISET SADEMETSÄT Syrjäinen saari on säästynyt hakkuilta KORALLIKOLMIOSSA KUHISEE Pala rikkainta merenpohjaa HELMIVILJELMÄT LUONNON ONNI Simpukoille kelpaa vain kirkkain vesi Amerikan viikingit Villit kuvat roolileikeistä – koko kylä juhlii 112_x_146_Antiikki_Plaza.indd 1 27.1.2017 12.07. Holmasto rahaliike, www.holmasto.com. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. Lahti • 30.9.–1.10. AntiikkiKeräilymessut, Liikuntakeskus, Närhitie 2. Espoo • 14.–15.10. Ylivieska • 30.9.–1.10. 0440-491826, www.marklinclub.fi. • 14.–15.10. Kotka • 14.10. Huutokauppa. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Keräily-messut Mega Outletin yhteydessä. Antiikki ja Keräily -myyntitapahtuma, Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Old Toy Swap -leikkikalumarkkinat Suuri Snadi -tapahtuman yhteydessä. Antiikki ja Keräily -myyntitapahtuma, Joensuu areena. Helsinki • 20.9. Helsinki Today – Contemporary Art -huutokauppa. antiikkidesign.fi Avoinna ke ja su 15–17. • 4.–5.11. Otahalli, Espoo. Tapahtumat Lisää tapahtumia www. Antiikki-KeräilyTaidemessut, Maikkulan kartano, Maikkulanrinne 21. Modern huutokauppa. Seinäjoki • 21.–22.10. Tampere • 2.–3.12. Joensuu • 28.–29.10. Seinäjoen Messut, p. Iltahuutokauppa, Helander, p. Ryhmät til. Oulu • 7.–8.10. Tarkista tiedot järjestäjiltä. FIL IPP IIN IEN PA LA W AN · Pa tag on ian luo nto · He rkk uja hy ön teis istä · An tik yth era n hy lky · Su om i 10 vu ott a: Aa va sak sa · Ilo ise t roo lile ikit US A:s sa ja Eu roo pa ssa Antiikin Titanic Huipputekniikka ratkoo hylyn arvoituksia Merja Salo: Olen oikeassa – oletko sinäkin. Tunnetko Karhulan lasin. (06) 423 5517, www.seinajoenmessut.fi. Tampereen Messuja Urheilukeskuksen TähtiAreena, www.tampereenmessut.fi, www.kerailymessut.fi. (06) 423 5517, www.seinajoenmessut.fi. ExpoNova, p. 02900 319 50, www.helander.com. Lasitapahtuma, mm. Ahvenanmaa Leena Saraste tallensi katoavat lehtoniityt Kvanttiyllätys! Hiukkaset keskustelevat matkojenkin takaa ITALIA G M AR RA SJO U LU KU U 11 -1 2/ 20 16 Marras-joulukuu 11-12/2016 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g NAPOLINLAHDEN PROCIDA Kalastajakylän idylli loistaa väreissä TULINEN ISCHIA Sekoitus kansoja ja kylpylöitä LAMPEDUSA Kaukainen saari keskellä kriisiä Saapasmaan ihanat pikkusaaret Leif Schulman: Afrikka opetti tyyneyttä vaikeuksien edessä ITA LIA N SA AR ET · Kv an ttim ek an iik ka · Elä m ä Jor da njo en va rre lla · Va lok uv aa ja Le en a Sa ras te ja Ah ve na nm aa -ku va t · Na ali Utelias naali Tundrien valkea kettu lumosi valokuvaajan P A L .V K O 2 1 7 -0 2 246 595 -16 -11 UU SI JA PA NI JA KIO TO N KÄ SIT YÖ PE RIN TE ET · Su de nk ore nn ot · M oti va atio · Va lok uv aa ja An ni Le pp älä · Am ste rda m Taas siivouspäivä... Retro & Vintage + Design Expo, Kaapelitehdas, Merikaapelihalli. • 30.9. mukaan! Apollonkatu 23 B 64, Etu-Töölö p. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. tunnistusta ja myyntiä. • 4.–10.10. Aikalöytö, 0400 585 926, www.aikaloyto.fi. Bank Antiques -messut, Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20. 050 531 8016, www.akmessut.com. Fiskarsin antiikkipäivät ry, www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. Antiikki-keräilysisustus-harrastemessut, Kajaanihalli, Ratakatu 2. Bukowskis, p. Seinäjoen Messut, p. A&K-messut, p. Ilmoita tapahtumastasi meille antiikkidesign@fokusmedia.fi. Kajaani • 4.–5.11. • 19.10. Antiikkija Keräilymessut, Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6. • 21.9. Antiikki & Design 79 minne mennä Tilaa omasi fokusmedia.fi/tilaa-lehti LU O N TO · M AT K A I LU · H I S TO R I A · K A N S AT J A K U LT T U U R I T · T I E D E Uusi ikkuna maailmaan Vehreä Jordanjoki Loppumetrit vain pahainen oja – mitä matkalla tapahtuu. Militaria ja numismatiikka -huutokauppa. Motivaatio löytyy, kun lyöt homman leikiksi! Osmo Rauhala: Kriisi paljastaa piilevät voimat Tunteista kuviksi Intuitio ohjaa valokuvaaja Anni Leppälää Sudenkorento Saalistaa, syö ja paritteleekin ilmassa Käsityöperinteet elävät vahvoina Kiotossa JAPANI G LO KA KU U 10 /2 01 6 Lokakuu 10/2016 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g Amsterdam Sopuisa soppa historiaa ja hyvää tuulta DESIGNPURKKEJA JA BAMBUSALKKUJA Kioton viisikko päivitti taidot ja ateljeet TAANTUMASTA FUKUSHIMAAN Selviääkö Japani kriisistään. Suomen Lasimuseon ystävät ry ja Merikeskus Vellamo, Kotka, www.merikeskusvellamo.fi, www.suomenlasimuseonystavat.fi. Märklin Club of Finland ry, p. Aikalöytö, 0400 585 926, www.aikaloyto.fi
Nuoruudessa metsän keskellä vietetyt hetket innostivat Aarni Woodin perustajia Pyryä, Niklasta ja Samulia valitsemaan tuotteidensa materiaaliksi puun. Kellossa on tarkka sveitsiläinen Ronda-koneisto, ja lasi on naarmuuntumatonta ja kestävää mineraalilasia. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 3. Vastaajien kesken arvotaan kaksi Aarni Woodin puista rannekelloa, arvo 199,90 e. VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Muista kertoa omat yhteystietosi! HYVÄ SUOMI! Suomi 100 -juhlavuonna palkintomme ovat kotimaista muotoilua. Aarni Wood käyttää vain parhaita materiaaleja, komponentteja ja valmistusmenetelmiä. Rannekkeen pituutta voi säätää. Uhanalaisia puulajeja ei käytetä. AARNI WOODIN puinen XO-rannekello on todellinen katseenvangitsija. Valinnoissa yhteistyökumppanimme on designja lifestylemyymälä TRE, jonka liikkeestä ja verkkokaupasta voi samoja tuotteita myös ostaa: Mikonkatu 6, Helsinki. www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt. Puu on kotimaista tai sertifioitua ulkomaalaista. Jykevä kello on materiaalinsa vuoksi kevyt ja lempeän näköinen. Antiikki & Design 80 OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! Kaikkien aikojen ihanuuksia nyt netissä joka päivä. Puun kuviointi ja sävy tekevät jokaisesta kellosta yksilöllisen. Tutustu osoitteessa www.aarniwood.com Palkintona olevan Aarni XO -rannekellon kellotaulun halkaisija on 43 mm ja rannekkeen leveys 21 mm. Arvomme kaksi rannekelloa. Yhden kellon arvo on 199.90 e. Kello on suunniteltu roiskevesitiiviiksi. www.worldoftre.com. Kellot suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Kiinassa. Puu on käsitelty vain kevyesti erikoisöljyllä
014 266 4370 www.craftmuseum.fi www.kansallispuvut.fi SUOMALAINEN KANSALLISPUKU 20.5. 09 855 62 10 www.juvi.fi juviposti@juvi.fi Kehä III Finnoo Petikontie 1 Suomalaistentie 1 Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO ANTIIKKI.FI Niin lukijammekin. – 3.12.2017 p. 100 lasissa 100 vuotta – 100 esinettä 18.5.–5.11.2017 SUOMEN L ASIMUSEO Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki • www.suomenlasimuseo.fi • Avoinna ti-su 10–18 Ka ap po Lä hd es m äk i 20 12 : G ia nc ar lo , La si sm i. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö. Myynti: Jorma Viitanen, p. 045 122 5305 Heidi Wirilander, konservaattori YAMK, FM Konservoinnin asiantuntijapalvelut www.konservointipalvelu.fi Konservointipalvelu Heidi Wirilander. Antiikki & Design 81 Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä Puh
Kädentaidot ja vanhojen huonekalujen kunnostaminen ovat kiehtoneet minua nuoresta asti. Moderni, hieman folklorehenkinen kangas on kalifornialaisen tekstiilisuunnittelijan Alexia Marcelle Abeggin käsialaa. Tämän tuolin olen verhoillut jugendin suosimalla matalalla täytteellä. Paljon on vielä kesken, mutta kun työ valmistuu, toivon voivani istahtaa tälle tuolille ja keskittyä hyvään kirjaan.” Pilvi Kalhama kertoo kalastajatilan kunnostuksesta blogissaan villaidur.blogspot.fi. Näin siinä houkuttelevan haasteen. Taidehistorioitsijana arvostan vanhoja esineitä, mutta sisustuksessa haluan yhdistää klassikot nykypäivään. Espoon taidemuseon EMMAn johtaja Pilvi Kalhama harrastaa huonekalujen kunnostamista. PARASTA tuolissani on se, että verhoilulla siinä voi yhdistää nykyja entisaikojen estetiikan. Museonjohtaja Pilvi Kalhaman työhuoneen seinällä EMMAssa on Jukka Rusasen Posing-teos. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. Jugendtuoli tulee kesäkotiin saaristoon. Jugendtyylinen tammituoli on valmistettu 1900-luvun alussa, mutta oman aikamme kangas tekee siitä tämän päivän käyttöesineen. Nuoren tekstiilisuunnittelijan Alexia Marcelle Abeggin kangas tuo jugendtuolin tähän päivään. Verhoilu on minusta kunnioittava tapa muunnella vanhoja esineitä, sillä se ei muuta esinettä peruuttamattomasti. Verhoilussa haluan käyttää perinteisiä menetelmiä ja tarveaineita, kuten juuttia ja hamppua. TOIVOISIN, että tuoli tulee palvelemaan saariasuntomme kirjastohuoneessa. ”Tuoli odottaa kirjastoa” MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG ”SAIN hankittua tämän tuolin huonokuntoisena muutamalla kympillä vanhan tavaran liikkeestä. On hienoa, jos vanhat esineet voivat palvella nykykodissa ja tuoda samalla terveisensä menneisyydestä. Kunnostusprojekti on myös mitä mainiointa vastapainoa leipätyölleni, johon kuuluu paljon palavereja ja hallintoa. Kunnostamme juuri vapaa-ajan asunnoksi 1900-luvun alun kalastajatilaa Tammisaaressa
Pekka Piekäisen korutaide Vierailulla Lapsiperhe sisustaa klassikoilla SUOMEN DESIGNIN VALIOT Huippukokoelma 1950-luvun ihanteiden Autotalo Antiikki & Design ensi numerossa 83. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Uusi lehti ilmestyy 18.10
PAL.VKO 2017-42 1 7 9 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 70 9 Alvar Aalto, maljakko ja vati, myyty 49 247€ ja 36 753€ Björn Weckström, kaulakoru, myyty 5 166€ Nina Terno, veistos, myyty 21 086€ Lars-Gunnar Nordström, ”Dimensionell funktion”, myyty 22 275€ Lisa Johansson-Pape, lattiavalaisin, myyty 5 380€ Reidar Särestöniemi, ”Kaamos alkaa, yöt jäävät”, myyty 82 882€ Alvar Aalto, nojatuoli, myyty 21 275€ Kevään Design + Art Helsinki oli todellinen menestystarina, loistavia tuloksia saavutettiin laajaalaisesti ja monet kohteet myytiin uusin ennätyshinnoin. Design + Art Helsinki: Näyttö ja huutokauppa: 8.–13. Asiantuntijoidemme monipuolinen osaaminen, kansainvälinen ostajakuntamme sekä laaja kontaktiverkosto varmistavat esineillesi parhaan näkyvyyden. marraskuuta 2017. Näyttö osoitteessa Iso Roobertinkatu 12, Helsinki Nyt on sisäänjätön aika Design + Art Helsinki Ota yhteyttä asiantuntijoihimme: Design Anna Rosenius 040 1284 977 anna.rosenius@bukowskis.com Moderni taide Laura Pohjola 0400 464 576 laura.pohjola@bukowskis.com Korut Nina Westerlund 050 5772620 nina.westerlund@bukowskis.com. Sisäänjättö on käynnissä, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Luettelo julkaistaan 2. marraskuuta 2017