Ajoita oikein ARABIAN LEIMAT Uusi sarja! Vintage-muoti 1900-luvulla KIRJAILIJA PIRKKO ARSTILA ”Aarteeni ovat luksusjunan astiat” BJÖRN WECKSTRÖM KOKOELMA ”Keräilemme mutta myös käytämme koruja” 1/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 176 1/2 019 KERÄILY • DESIGN • ANTIIKKI • SISUSTUS • VINTAGE • TAIDE Tyylikoulu Uusrenessanssi Vierailulla Ihana jugendkoti Greta Skogster-Lehtinen Tekstiilitaiteen voimanainen AR AB IA N LE IM AT LU U LA JA N G AM M EL ST AD G RE TA SK O G ST ER LE H TIN EN 98864_.indd 1 20.12.2018 13.14.57
Arvostan laatua ja nautin siitä, että kaikki kodin materiaalit olivat aitoja. Sen avulla pysyt ajan tasalla omien esineitteisi tai unelmiesi rahal lisesta arvosta. maija.toppila@fokusmedia.fi TEIN KOTIJUTUN Raatikaisten jugendilla sisustetusta kodista, jossa elää kaksi intohimoista jugendesineiden keräilijää. Mikä lehdessämme oikeastaan ei palvelisi keräilijää ja tieten kin muitakin. Lisäbonuksena pääsimme tutustumaan heidän upeaan kotiinsa, joka sekin oli hengästyttävä kokoelma designia eri aikakausilta. Gammelstadin tuvat eivät ole museoita vaan yhä hartaassa, perinteisessä käytössä. Esineiden ajoittamisessa auttaa Tyylikoulusarjamme, jos sa nyt on edetty 1800luvun uusrenessanssiin. Saija Saarelan ja Ilkka Mattilan kokoelma Björn Weckströmin koruja oli huikaiseva. Oli mahtavaa huomata, että antiikki ja lapsiperheen elämä eivät sulje toisiaan pois. KERÄILIJÄN ILOT Tule mukaan! Teemme lukijamatkat Tukholmaan ja EteläRanskaan. Juttu s. Sarja alkaa 1900luvun ensi kym menestä ja jatkuu aina 1980luvun lopulle. Kansainvälistä tasoa oleva Björn Weckströmin korujen kokonaisuus. Sulavan lumen ääni sekoittui mielikuvituksessani vuosisatojen aikana kujilla ja ikkunaluukuin suljetuissa huoneissa kaikuneisiin ihmisääniin. Juttu s. Ks. 12–19. 46–53. Opin paljon uutta jugendesineistä, kun haastattelin Raatikaisia sekä Galerie 1900:n asiantuntevaa ja avuliasta omistajaa Tomi Kääriäistä. Kolme avustajaa kertoo, millaista oli tehdä juttu tähän numeroon. Valokuvaaja Pia Inberg Toimittaja Irene Wichmann Antiikki & Design 3 pääkirjoitus 98866_.indd 3 20.12.2018 13.44.29. Tuon ajan vaatteet – usko tai älä – alkavat jo täyttää nostalgisen vintagen merkit. Arvokas, vuosi kymmeniä kartutettu vanhan hopean ja posliinin kokoelma. Tänä vuonna kouluun on tulossa ainakin jugend, art deco ja funktionalismi. Jutusta selviää myös, mitä monet muut astioiden kääntöpuolelta löytyvät merkinnät tarkoittavat. Ara bian ystäviä autamme julkaisemalla Arabian tehtaan leimat eri ajoilta. Ajatellaan vaikka Mikä Missä Milloin palstaa, josta saa asiantuntevaa tietoa mitä erikoisimmista esineistä, tällä kertaa ensimmäisen polven sähköskootterista! Rahanarvoista asiaa antiikin, taiteen ja designin hinnoista selviää uudelta Antiikkipörssipalstalta, jolla toimittajamme Antti Kaijalainen seuraa markkinoiden hintakehitystä. Keräilijän maailma on aina ainutlaatuinen – se ulottuu hallitusta kokoelmasta valtaisiin varastoihin eri vuosikymmenten tai -satojen esineitä. Olin kuulevinani odotuksen ja ilon ääniä, tirskahduksia, kikatuksia, naurua, mutta myös vakavaa puhetta, itkua ja kuiskauksia. VIERAILU LUULAJAN kirkkokaupunkiin viime talvena vei aikamatkalle. Valokuvaaja Erja Lempinen Kokonainen koti sisustettuna jugendilla. Tammikuussa esittelemme jälleen monta keräilijää. Juttu s. 42 KOKOELMA-SARJAN kuvaaminen on ihan suosikkikeikkojani. Onnellista uutta vuotta 2019! Tekijä esiin Vintagemuotisarja alkaa! s. 26–30. sivut 8 ja 72. Tyylikoulun rinnalla aloitamme uuden sarjan, joka kertoo vintagemuodin muutoksista
vuosikerta, 10 nroa vuodessa Antiikki & Design verkossa ja somessa antiikkidesign.. tammikuuta 2019 numero 176 Sisältö 8 Lukijamatka Helmikuussa Tukholman antiikkimessuille! 12 ”Jugend vei sydämeni” Kirsi Raatikaisen perhe asuu jugendilla sisustetussa jugendtalossa. Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. 31 Anna Kortelainen Kolumnisti kärsii taidemuseossa. antiikkidesign@fokusmedia.. Päätoimittaja Maija Toppila Toimittaja Antti Kaijalainen Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisujohtaja Laura Luoma Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki Levikkimyynti Riitta Elovaara Kustantaja Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 20 Mitä leimat kertovat. 26 Korujen sielu avautui saaristossa Saija Saarela ja Ilkka Mattila keräävät Björn Weckströmin koruja. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 17. puh. ISSN 2342-7655 Koti kuin jugendunelma Sivu 12 Trendinä Tynell Sivu 32 Antiikki & Design 4 98867_.indd 4 20.12.2018 13.20.06. Tutkimme Arabian tehtaan leimoja. Painopaikka Kroonpress AS, GTi Printall AS 26. Aikakauslehtien Liiton jäsen Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 B 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: lehtiluukku.
Uusrenessanssi! Sivu 54 32 Trendit Valaisinsuunnittelija Paavo Tynellin tuotanto on yhä suositumpaa. 42 Belle Époquen viime tahdit Vintagemuodin vuosikymmenet -sarjan 1. Tunnetko Arabian leimat. Sivu 20. 66 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat. 6 Lukijalta Palautetta lukijoilta. 60 ”Keräilijät ovat onnellisia ihmisiä” Forsténeilla on mm. 46 Potkukelkalla Gammelstadissa Luulajan kupeessa Ruotsissa on hieno Unescon maailmanperintökohde. 34. 72 Lukijamatka Lähde kanssamme Etelä-Ranskaan! 74 Minun antiikkini Pirkko Arstila kertoo aarteestaan. 11 Antiikkipörssi Markkinoiden hintaseuranta. 46. vanhaa hopeaa. Vuodet 1900–1909. 54 Uusrenessanssi – klassismin kansainvälinen perillinen Tyylisuuntia esittelevä sarja jatkuu. 26. 34 Tekstiilitaiteen voimanainen Greta Skogster-Lehtinen. Saija Saarela ja Ilkka Mattila keräävät Björn Weckströmin koruja ja käyttävät niitä, s. 6 Vastaa ja voita Palkintona BW-kosmetiikkaa. 73 Minne mennä Alkuvuoden tapahtumia. Gammelstadin kirkkokaupunki on Luulajan kupeessa Pohjois-Ruotsissa, s. 7 Ajankohtaista Löydöt, näyttelyt ja kirjat. osa. Greta Skogster-Lehtinen teki tekstiilejä niin kirkkoihin kuin Eduskuntataloon, s. KANNEN KUVA: FABIAN BJÖRK TYYLI: MIIA TASKINEN JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Keräilijän ilot. Antiikki & Design 5 SISÄLTÖ 98867_.indd 5 20.12.2018 13.20.27
KIRJOITA MEILLE PITKÄN lukutauon jälkeen: lehdessä on kaivattua nuorekkuutta, jopa töiden tekijöiden esittelyä. BM CosmeCeuticals Anti-age ihonhoitotuotteet vahvistavat ohutta ja herkkää ihoa. (Kuutio on säännöllinen kuusitahokas.) Lehtenne oli silti taas erittäin mielenkiintoinen, ja se säilyttää luettavuutensa vuosia. Mahtava perinneteko. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Nordic Swan Livingin kamelinvillaisen shaalin voitti Eeva Puustinen Inkeroisista. Onnittelut! VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Liisa Ranki Anna palautetta lehdestämme, yhteystiedot s. Ikoneja maalaavana löysin niistä paljon samoja piirteitä maalaustyylissä. Sen saa Kyllikki Partanen. Varpulan pelastus -juttu on mukavaa luettavaa. BM Night Cream Yövoide stimuloi ihon uusiutumista yöllä, kun ihon luonnollinen uusiutuminen on voimakkaimmillaan. Kiitokset! PARAS JUTTU 9/2018 LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT juhlanumeromme 9 parhaaksi jutuksi Ulla Tillander-Godenhielmin kirjoittaman jutun Minä ja Fabergé. Riitta Korhonen, Kerava LEHTENNE on muutoin yleensä kovinkin tasalaatuinen, joten en uskonut Finel-tuotemerkin oikeinkirjoituksen olevan teillekin haaste (10/2018, s. Tällä kertaa arvoimme vastanneiden kesken Ateneumin taiteilijat -sarjan teoksen Akseli GallenKallelasta. Tällä kertaa valitsin parhaaksi Katja Hagelstamin tulevaisuuden antiikista kertovan jutun. Se on ihanteellinen myös silmänympärysja kaulan ihon tehohoidossa. Sitä näkee myynti-ilmoituksissa ties miten väärin kirjoitettuna. Marja Suokas, Salla VARPULA -jutussa sanotaan, että himmelit koottiin peruskuutioista. Toiseksi tuli Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Katri Lehtolan kuvaama juttu Rettigin palatsista Turussa. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että nykyajan design ja käyttötavarat ovat kenties tulevaisuuden antiikkia. Sarjassa on hoitotuotteet rasvaiselle, suurihuokoiselle sekä epäpuhtaalle iholle. Muista kertoa omat yhteystietosi. 11 – Finell). Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. Ihanat värit. Lisäksi BM:llä on todettu olevan myönteinen vaikutus pigmenttiongelmiin, couperosaan ja atooppiseen ihoon. BM on kehitetty yhteistyössä ihotautilääkärien kanssa. PALKINTOMME on tuotepaketti, johon kuuluvat tehoseerumi ja yövoide. Ne kootaan oktaedreista eli kahdeksantahokkaista. Ensinnäkin upea värikäs, energiaa antava kansikuva, jossa oli punainen Saara Hopean aromilasimainen maljakko. BM Gel 28 Tehoseerumi kiinteyttää, uudistaa ja vahvistaa ihoa. Antiikki & Design 6 lukijalta 98868_.indd 6 19.12.2018 14.52.15. 4. Vastaajien kesken arvotaan kolme BM-tuotepakettia, joiden arvo on 100 euroa. On löytynyt uudempi design! Kyllikki Partanen, Kempele JUHLANUMERONNE oli taas täynnä mielenkiintoisia juttuja. Se sisältää ihoa vahvistavaa ja uusivaa lääkemolekyyliä sukralfaattia. Toivon jatkossa vielä enemmän tarkkuutta! Saara Fredriksson JOULUNUMEROSTA . Venäläisistä lakkarasioista kertova juttu oli myös kiehtova. Arvomme kolme palkintoa, joista kunkin arvo on noin 100 euroa
Suloinen puupallero on todennäköisesti 1800-luvun alkupuolelta. Oma rasia vaikka huiveille tai käsineille. Ulkoa puuta ja sisältä paperikangasta. (0 9) 60 4 60 6 1 5 2 6 3 7 4 8 4. 30 e, Maini ja Veli. 7 Antiikki & Design löydöt 98871_.indd 7 20.12.2018 10.41.44. 1900-luvun alun postimerkkirasian kantta koristaa soma ruusu-aihe. 24 e, Maini ja Veli. Puinen käsilaukku on sodanaikainen puhdetyö, jonka hihna on ajan saatossa hävinnyt. 1. 160 e, Old Times. 3. 145 e, Old Times. 40 54 3 71 87 O ld Ti m es , p. Rasia shakkinappuloille vai pelikorteille. PIENILLE AARTEILLE Kauniit puurasiat kätkevät sisäänsä aarteita. 2. Lennokkaasti muotoillussa puurasiassa on alunperin säilytetty ehkä nuuskaa. 160 e, Maini ja Veli. 70 e, Maini ja Veli. Puulaukku on tehty puhdetyönä. 5. Nyt rasioissa voi pitää mitä vain koruista nappeihin. Komean 1800-luvun puolivälin biedermeier-rasian kantta koristavat lintuja kukka-aiheiset intarsiaupotukset. Mahonkista rasiaa koristavat luusta veistetyt avainkilpi ja nuppi. 6. 28 e, Old Times. Vaalealla lehtipuulla intarsiakoristeltu rasia on 1800-luvun loppupuolelta. Omansa on tehty myös nuuskalle ja postimerkeille. Kansi kuin shakkilauta. 8. 7. 230 e, Old Times. 1700ja 1800-luvun kodeissa pienissä lukollisissa rasioissa säilytettiin tyypillisesti teetä tai tupakkaa. TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Ti ed us te lu t A nt iik ki lii ke M ai ni ja Ve li, p. 1900-luvun alkupuolen rasian kannen ruudukko tuo mieleen shakkilaudan mutta muoto pelikortit. Kannen sisäpuolella on pieni yllätys, lasin suojaama gravyyri
Vierailu Tukholman kansainvälisillä antiikkimessuilla onnistuu nyt helposti ja hyvässä seurassa. klo 17–18 • Lasi kuohuviiniä • Opastettu kierros ja sisäänpääsymaksu Möbeldesign-museoon • Messulippu Tukholman kansainvälisille antiikkimessuille • Bussikuljetus laivalta museoon ja messuille ja takaisin oppaan kanssa • Lisämaksusta: ateriat laivalla (buffetpäivällinen 38,5 e/hlö/suunta ja meriaamiainen 11,50 e/hlo/suunta) VARAUKSET JA LISÄTIETOA Matkapojat / Miia Pakkanen, p. HINTA 234 e/hlö 2 hengen A-luokan hytissä 354 e/hlö 1 hengen A-luokan hytissä 360 e/hlö jaetussa 2 hengen de luxe -luokan hytissä (parivuode), 600 e/hlö 1 hengen de luxe -luokan hytissä (parivuode) Huom: hinnat edellyttävät 50 matkustajaa. Ku va St oc kh olm s An tik m äs sa n / Pe r M yr eh ed Ku va St oc kh olm s An tik m äs sa n / Pe r M yr eh ed Maria Ekman-Kolari Antiikki & Design 8 lukijatapahtuma 98873_.indd 8 20.12.2018 12.16.53. Bussi ja opas odottavat satamassa. Lisätietoa: www.mobeldesignmuseum.se. 17–18 Maria Ekman-Kolari arvioi esineitä. Niin messuosastojen tarjonta kuin niiden sisustukset tarjoavat silmänruokaa. Siirtyminen laivaan ja hytteihin. Siirrymme lähellä sijaitsevaan Möbeldesign-museoon. Ilmoita lähtijän nimi, osoite, syntymäaika, puh.nro ja sähköpostiosoite. 17.00 Silja Symphony lähtee Helsingistä. 010 2323410 tai miia.pakkanen@matkapojat.fi. PERJANTAI Mahdollisuus lisämaksusta meriaamiaiseen 9.45 Laiva saapuu Tukholman Värtansatamaan. Laivamatkalla on mukana asiantuntija Maria Ekman-Kolari, ja käymme myös Möbelmuseumissa. Tämän jälkeen siirrymme oppaan kanssa bussilla satamaan. Tukholman kansainvälisille antiikkimessuille. 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin. LAUANTAI Mahdollisuus lisämaksusta meriaamiaiseen. Jos kyse on jaetusta hytistä, ilmoita myös toisen tiedot. 15.2. 16.45 Silja Symphony lähtee Tukholmasta. TORSTAI 16.00 Lippujen jako Matkapoikien pisteessä Helsingin Olympiaterminaalissa. Opas auttaa sisäänkirjautumisessa, mutta muuten messuihin tutustutaan omatoimisesti n. Tässä yksityiskokoelmassa on 500 huonekalua, joista pääosa 1900luvun designia. 16.2. klo 17–18 ja 15.2. OHJELMA 14.2. Satamasta siirrymme ensin Möbeldesign-museoon, jossa on 500 huonekalua pääosin 1900-luvulta. 3,5 tuntia. 17.00-18.00 Kokoustilassa Maria EkmanKolari johdattaa messujen tarjontaan. Pohjoismaiden suurimmilla antiikkimessuilla on 250 näytteilleasettajaa. Museolta matka jatkuu Lähde antiikkimessuille Tukholmaan! HINTAA SISÄLTYY Risteily valitussa hyttiluokassa • Kokoustilat 14.2
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin rintatähti on esillä Kansallisarkiston näyttelyssä. (MT) Le Forme de Vetro – Venetsialaista lasia 1900-luvun alusta 14.4. Lasitaiteilijat saivat inspiraation sa antiikista, mikä näkyi esimerkiksi amforan ja vaasien muodoissa. Toivottavasti saamme pian nähdä Muranon lasitaidetta seuraavilta vuosikymmeniltä. Näyttely päättyy 24.2. Nyt se juhlii tänä vuonna sata vuotta täyttävän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kanssa näyttelyllä. Kunniamerkkien käyttöä eri tilaisuuk sissa havainnollistetaan pukukokonaisuuksin. Vapauden ristin ritarikunnan kunniamerkkejä myönne tään sotilaallisista ansioista mutta myös siviili ansioista, kun ne liittyvät puolustusvoimiin. -yritykselle vuonna 1932. Monipuolinen Zecchin oli taide maalari, joka suunnitteli myös seinävaatteita ja kirjontaa. saakka. Monella taiteilijalla oli myös jokin muun alan, kuten kuvataiteilijan tai arkki tehdin koulutus. Tärkeitä nimiä olivat muun muassa Vittorio Zecchin (1878–1947) ja Napoleone Martinuzzi (1892–1977). Hyvinkäästä tuli kuitenkin hänen koti kaupunkinsa, ja Hyvinkää-aiheet herättävätkin muistoja osin jo menneistä näkymistä. Sen maineen ovat luoneet paitsi suuret taiteilijat myös merkittävät yrityk set ja ennen kaikkea taitavat lasinpuhaltajat. Antiikki & Design 9 näyttelyt 98870_.indd 9 19.12.2018 15.17.09. LASI ETSIYTYI ANTIIKKIIN Ku va t Lu ca M as ar á MURANON lasi on käsite, ja muutama suo malainenkin lasitaiteilija on tehnyt yhteistyötä tällä Venetsian edustan saarella, jolla on vuosi sataiset lasiperinteet. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Ku va Ka ns al lis ga lle ri a MAAMME ITSENÄISYYTEEN liittyvä Vapaudenristin ritarikunta ehti täyttää sata vuotta 2018. Näyttelyssä esitellään myös, miten Suomen Valkoisen Ruusun suurristi valmistetaan yli 400 osasta. Giuseppe Chiacighin vaasi Maschio & C. (AK) Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely Kansallisarkistossa Helsingissä 20.12. 1910-luvun alussa antiikin muodot palasivat lasitaiteeseen. Uudessa näyttelyssä on siirrytty 1900 luvun alkuun, jolloin pelkistyvät muodot ja värit alkoivat enteillä 1920luvun lopun, 1930luvun alun art decoa. Teokset ovat osin taidemuseon omista kokoelmista, mutta niitä etsittiin toukokuussa myös yksityiskokoelmista. Arkkitehti Carlo Scarpa (1906–1978) johti Veniniä 1934–1946. Martinuzzin vaasi. (MT) Kaapon galleria, www.hyvinkaantaidemuseo.fi. Yritys koki vuosien mittaan useita omistajan vaihdoksia, ja Zecchinin jälkeen Veninin taiteel lisena johtajana aloitti kuvanveistäjä Martinuzzi. Valkoisen Ruusun kunniamerkkejä voi puolestaan saada tunnustukseksi huomatta vista siviili ja sotilasansioista. www.suomenlasimuseo.fi Martinuzzi kehitti pienten kuplien täyttämän ja siksi läpinäkymättömän lasimassan. Ku va H yv in kä än ta id em us eo / El la To m m ila Hyvinkään taidemuseo esittelee kaupungin taiteilijaseuran yhden perustajajäsenen Tapio Hailin (1927–1986) maalauksia ja grafiikkaa. asti. Suomen lasimuseo, Riihimäki. Värigrafiikastaan tunnettu Haili oli syntynyt Viipurin lähellä Heinjoella. Vuonna 1921 hänestä tuli Cappellin Veninilasitehtaan taiteellinen johtaja. Suomen lasimuseo esitteli kolmisen vuotta sitten Muranon 1800luvun koristeellista lasia
Damasti vaati mankeloinnin, mutta sen jälkeen tekstiili hehkuu uskomattoman kauniisti. Aili Ranckenin värinäytteitä malliin 344 eli Verenpisara, joka oli tuotannossa 1922–56. (AK) Päivi Fernström ja Irja Satri: Pellavaliina. (MT) Elina Kuorelahti ja Nunnu Halmetoja: Museoseikkailu, n. Päivi Fernström on käsityötieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja väitellyt Dora Jungin damasteista – Jung oli Tampellan merkittävin suunnittelija. 23 e. Se sisälsi puoli tusinaa Dora Jungin Tampellalle suunnittelemia lautasliinoja. Mutta mistä aloittaa, mistä ne oikein tykkäisivät. Maahenki, 2018. Rancken palkattiin Tampellaan jo 1902. PERINPOHJIN DAMASTISTA Ku va Ta m pe re en m us eo t KOLUMNISTIMME Anna Kortelaisen uuden tietokirjan aihe on taidemesenaatti Sara Hildén. Nemo 2019. Ekologinenkin pellavaliina on, sillä se vain paranee pesussa. mattoman paketin. Olin juuri ottanut luettavaksi Tampellan damasteja käsittelevän kirjan, kun löysin komeroon unohtuneen avaaTampellan tuotekuva mallista 349. Sitä on osuvasti kutsuttu hohtokuvioiduksi pellavaksi, ja damastiliinat toivat aikoinaan huoneeseen lisää valoa. Ne olivat 10 euron löytö antiikkimessuilta. MUSEOKORTTI on mahtava juttu, ja moni aikuinen ottaisi mielellään nuoria museoon. Sara on tehnyt syvän vaikutuksen kirjoittajaan, ja sen elämäkerta tekee lukijaankin. Kauniskantinen teos esittelee kattavasti Tampellan pellavaliinat tietoineen ja kuvineen 120 vuoden ajalta. (MT) Anna Kortelainen: Hyvä, Sara! Noin 25 e, Gummerus 2018. Kirjan moniin ansioihin liittyy huolellinen taustoitus, joka avaa Tampeeen ja Suomen historiaa mutta myös Hildenin persoonaa. Kirjan ansiosta lautasliinat oli helppo tunnistaa: ne olivat Jungin Yrttitarhaa (mallinro 408), valmistettu puolipellavasta ja olleet tuotannossa 1959–79. Ku va Va pr iik in ku va -a rk is to Antiikki & Design 10 kirjat 98872_.indd 10 19.12.2018 15.25.25. Kirja auttaa ymmärtämään, että nuoret linkittävät näkemänsä aina omiin juttuihinsa, kuten fantasiaelokuviin tai peleihin. Tekijöiden asiantuntijuus näkyy. Kirja kertoi myös sen, että Yrttitarha oli Jungin oma suosikki. Mikä tietolähde keräilijälle! Siitä on iloa myös damastien tavallisille omistajille. Kirja voi kiinnostaa nuoriakin, jotka hoksaavat, että museossa on hauskaa tekemistä. Damasti on pellavatekstiili, jonka kuviot syntyvät loimi-ja kudesatiinin vuorottelulla. Irja Satri on Tampereen yliopistossa uransa tehnyt tietotekniikan ammattilainen mutta myös keräilijä ja tutkija. SATTUIPAS SOMASTI. Apuun rientää Museoseikkailu, kirja jossa savonmurretta viäntävä Aane (Aune) -mummeli kuljettaa kolmea koululaista Helsingin ja Turun museoihin, muun muassa Turun linnaan. Mutta se, että samasta naisesta kehkeytyy kansainvälisen modernin taiteen suurkeräilijä, hipoisi vaikkapa elokuvana uskottavuuden rajoja. Aane on vaikeaselkoisine murteineen vähän outo, mutta eritoten siksi hän vakuuttaa, että jokainen on tervetullut museoon juuri omana itsenään. Yksi hänen piirteistään säilyy elämän loppuun asti: halu auttaa muita ja tukea taiteilijoita. Tampellan damasti 1859–1977, hinta n. Maalaistytön muutto Tampereelle ja eteneminen kauppa-apulaisesta oman muotiketjun omistajaksi on ällistyttävä tarina. 42 e. 1810-luvun malli (tuotannossa 1921–1951), Aili Rancken. Liina on kauneimmillaan kynttilänvalossa, jossa kuviot hohtavat kolmiulotteisina. Myös Tampellan historia ja suunnittelijat käydään läpi. Ennen kaikkea se varmaan puhuttelee heitä museoon houkuttelevia aikuisia
Vasarahinta 380 e (600 e), Hagelstam & Co. Märta Blomstedtin Hotelli Aulankoon 1930-luvulla suunnitelluista lepotuoleista ja niiden versioista on viime vuosina tullut haluttuja. 4. Vasikka (pit. Antiikki & Design 11 ANTIIKKIPÖRSSI 98869_.indd 11 20.12.2018 12.41.16. guriinien keräily on vähentynyt. Tapio Wirkkalan suunnittelema tarjotin on tehty Kultakeskuksessa Hämeenlinnassa vuonna 1964. Huomattava nousija: Saara Hopean suunnittelema hopeinen kaulakoru on tehty vuonna 1981 Ossian Hopeassa Porvoossa, 4 400 e (800–1 000 e), Bukowskis. 2. Suomalaisten 1930-luvun funkismattojen tulemista on odotettu, mutta aika ei ehkä ole vielä kypsä. Kotimainen designhopea ei ole niin kysyttyä kuin moni muu muotoilu. 2. 18 cm) on tanskalaisen Royal Copenhagenin tuotantoa 1900-luvulta, ja se vasaroitiin Hagelstamilla 50 e (100 e). Nimetön (2012), keramiikka ja messinki, kork. 87 cm) 23 000 e (4 000–5 000 e), Stockholms Auktionsverkin Helsingin-huutokaupassa joulukuun alussa. Kun kiinnostavan tekijän laadukas työ tulee tarjolle, veistoksenkin hinta voi nousta yllättävästi. 4. Perinteiset maisemamaalaukset eivät mene kaupaksi, vaikka tekijä olisi tunnettu. Designhopea tulossa. 1 2 1 2 3 4 Nyt edullisesti 1. Professori Aarre Heinosen (1906–2003) laadukas talvimaisema (45 x 55 cm) vuodelta 1943 meni hintaan 30 e ( 100 e) Hagelstam & Co:n huutokaupassa marraskuussa. 3 TEKIJÄ ANTTI KAIJALAINEN 4 niiden versioista on viime vuosina Muun muassa korujen ja modernin taiteen hinnoissa on ollut kovaa nousua, mutta maisemamaalauksia saa nyt edullisesti. 3. Oliko syynä suuri koko: 390 x 295 cm. Nyt nousussa 1. Tommi Toijan mieshahmot ovat taiteenkeräilijöiden uusia suosikkeja. 33 cm, 7 600 e (lähtöhinta 2 500–3 000 e), Bukowskis. 2 200 e (2 000 e), Hagelstam & Co. 3. Tätä karvalankamattoa (lähtöhinta 1 500– 2 000 e) ei myyty Bukowskisin Modern Masters -huutokaupassa. Viktor Janssonin (1886–1958) Tyttö ja tulppaani -pronssiveistos (kork. Ennen niin suosittu posliini
Mäntykoris teisia uuneja tehtiin myös Salon ja Uuden kaupungin kaakeli tehtailla, ja siksi valmistajan nimi on epävarma. Tamminen jugendtarjoiluvaunu löytyi Ritva’sliikkeestä Helsingistä. Antiikki & Design 12 98874_.indd 12 19.12.2018 15.33.35. Kauniin käpyaiheen koristama kaakeliuuni on todennäköisesti Turun Kaakelitehtaan tuotantoa
Ta lon alakerrassa työskenteli aikoinaan muun muassa kipsinvalaja, modellööriksi kutsut tu Arthur Kortman, joka valmisti kuvan veistäjä Ville Vallgrenin veistosten kipsi työt. Kodin sisustus on löytöjä antiikkikaupoista, huutokaupoista ja ulkomaanmatkoilta. Kirsi Raatikainen ja perheen lemmikki, havannankoira Cuba. Sen pääportaikon komeista seinä maalauksista toisessa on kuvattu lavean tien ja kaidan tien kulkijoita, toisessa on tarun hohtoinen Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Arkkitehti Georg Wasastjernan (1865–1915) suunnittelema kaunis keltainen rakennus valmistui vuonna 1906 Helsingin Eiraan. TÄLLAISEN TALON huoneistojen huone kaluihin ja esineisiin sopii tietenkin jugend. › IRENE WICHMANN KUVAT RIITTA SOURANDER Jugendin luonnonläheisyyteen rakastuneella Kirsi Raatikaisella on onni asua lapsuuden kotitalossaan myös oman perheensä kanssa. Hänen käsissään ovat muovautuneet myös elokuvateatteri Astorian ja ravintola Kämpin kipsikoristeet. ”Jugend vei sydämeni” K eltaisessa jugendkerros talossa Kirsi Raatikainen asui jo lapsuudessaan, ja nyt siellä ovat hänen avio miehensä ja heidän kolme lastaan. Linnamaisella talolla on mielenkiintoinen historia. Myös mummi on lähellä: Raatikai sen äiti asuu naapurirapussa. Sittemmin sisäpihan rakennuksessa aloit ti 1910luvulla Suomen Punomotehdas, jos ta tuli myöhemmin Suomen Kaapelitehdas. Antiikki & Design 13 kotona 98874_.indd 13 19.12.2018 15.33.47. Rakennuksen historiaan liittyy erityisiä ihmisiä ja vilkasta yritystoimintaa Pauligin kahvipaahtimosta ja leipomosta lähtien
Antiikki & Design 14 kotona 98874_.indd 14 19.12.2018 15.33.56
Suomessa ja Saksassa siitä käytetään nimeä jugend, kun taas anglosaksissa maissa ja Ranskassa tyylisuuntaa kutsutaan art nouveauksi. Arvostan jugendia myös siksi, että se loi alun suomalaiselle designille. Avokeittiöratkaisu tuntui aluksi talon tyyliin sopimattomalta, mutta se toimi kuitenkin arjessa niin hyvin, että se päätettiin toteuttaa. Olohuoneen ja keittiö-ruokailutilan välinen seinä avattiin, mutta asunnon vanha Sisustuksen yksityiskohdissa ei ole tingitty. KUN RAATIKAISET remontoivat asuntoaan, heidän tavoitteensa oli säilyttää talon tyyli ja henki, mutta samalla luoda toimiva koti modernille lapsiperheelle. Suomessa kansallisromanttiset piirteet sulautuivat kansainväliseen art nouveau -tyyliin. Kirsi Raatikaisesta on hauska arvuutella, tunnistaako alkuperämaan esineen muotokielestä. – Olemme mieheni kanssa jo vuosia keräilleet jugendia, ja myös äitini on aina ollut sen innokas harrastaja, kertoo Raatikainen. Historiasta kiinnostuneelle Raatikaiselle suomalainen jugend kasvija eläinaiheineen kuvaa syvällisesti suomalaisuutta ja suhdettamme luontoon. Ruokapöydän päällä on saksalainen tai itävaltalainen kattovalaisin, jollaisia käytettiin nimenomaan ruokapöytien päällä. Kaikki mahdollinen entisöintiin vanhojen mallien mukaan. › Antiikki & Design 15 kotona 98874_.indd 15 19.12.2018 15.34.06. 1800–1900-luvun vaihteessa syntynyt tyylisuunta sai joka maassa omia kansallisia piirteitään. – 1900-luvun alku ja itsenäistymisen aika ihanteineen oli Suomessa aivan erityistä, ja ehkä juuri tämän takia jugend tyylinä puhuttelee minua. Kun olohuone ja keittiö-ruokailutila yhdistettiin, asunnon vanha henki säilytettiin rakentamalla tilojen välille jugendin muotokieleen sopivat pylväät ja kaariaukot. Luonnonmateriaaleista taidokkaasti käsin valmistetut esineet ja niiden pelkistetyt linjat viehättävät. Alakuvun korkeutta voi hissimekanismin avulla säätää oikealle korkeudelle
henki säilytettiin rakentamalla tilojen välille jugendin muotokieltä myötäilevät pylväät ja kaariaukot. Edellinen omistaja oli paloitellut kaapin matalammaksi moottorisahalla, mutta Kirsi Raatikaisen puoliso korjasi sen. Perhekuvat on sijoitettu ajan hopeakehyksiin. ERITYISTÄ on asunnon remontointi jugendin henkeen aidoin, perinteisin mate riaalein ja kodin kalustaminen jugendilla. TÄÄLLÄ ASUU Raatikaisten viisihenki nen perhe. Antiikki & Design 16 kotona 98874_.indd 16 19.12.2018 15.34.22. Ylätasolla on iso saksalainen tai böömiläinen art nouveau -posliinimalja, jota koristaa kaksi merenneitoa. Kirsi Raatikainen näki vaivaa löytääkseen keittiöön muitakin sopivia yksityiskohtia. Kaikki asunnon sisustusratkaisut on tehty aidoista materiaaleista, sillä Kirsi Raatikaisen aviomies kieltäytyi Ruokailutilan kaappi on suomalaista jugendia, luultavimmin Soukan Puuseppien tuotantoa. Käpykoristeinen kynttilänjalkapari on ruotsalainen. Fasettihiotut ruutuikkunat vitriinikaappien ovissa ovat tarkkaan mietittyjä yksityiskohtia, jotka sopivat asunnon tunnelmaan. 1920-luvun art deco -tarjotinvaunu on Hagelstamin huutokaupasta. Keittiön ranskalainen siro art nouveau -valaisin ja suurin osa muistakin asunnon valaisimista on löytynyt jugendiin erikoistuneesta helsinkiläisestä antiikkiliike Galerie 1900:sta. Ruokasalin ruotsalaisen kaluston tuoleissa on puuintarsiakoristeet. Tyyliä täydentävät messinkivetimet löytyivät Rakennusapteekista. Kermansävyiseksi maalatun keittiön kaapistot on teetetty puusta suomalaisella puusepällä mittatilaustyönä. Antiikkitorit kuuluvat aina matkaohjelmaan ulkomailla. Fontini-merkkiset valokatkaisijat ja pistokkeet on valmistettu posliinista. Istuimet on päällystetty vanhan mallin mukaan valmistetulla Backhausenin kankaalla. KODIN AVAIMET KOTI on suuri huoneisto jugend kerros talossa Helsingin Eirassa. Pöytään katettu juhla-astiasto on Arabian Hermes
Villeroy & Bochin lumpeenkukin koristellun astiaston kasviornamentiikka on tyypillinen art nouveaulle. Amphora-Werke oli böömiläinen posliinitehdas, joka sijaitsi ensin Itävalta-Unkarin alueella ja vuodesta 1918 Tšekkoslovakiassa. Leimat viittaavat valmistusvuosiin 1883– 1900. Antiikki & Design 17 kotona 98874_.indd 17 19.12.2018 15.34.48. WMF oli Euroopan suurin jugendin ajan pienesineiden valmistaja. › Rakkaus jugendiin ja art nouveauhon näkyy pienissä yksityiskohdissa. Vieressä Amphora-Werken majolikavaasi. Metallikehyksisen Villeroy & Bochin tarjottimen keskiosa on fajanssia. Keraaminen Amphora-Werken jardinieri, koristeellinen kukka-astia, on 1900-luvun alusta. Osa esineistä on kotimaisia löytöjä, osa ulkomaanmatkoilta. Sekä metallinen jardinieri että signeerauksella varustettu Claude Bonnefondin kynttilänjalka vuodelta 1900 ovat saksalaisen, vuonna 1853 perustetun Württembergische Metallwarenfabrikin tuotantoa
Antiikki & Design 18 98874_.indd 18 19.12.2018 15.35.08. Keskieurooppalaista art nouveauta edustavaa sänkyä on jatkettu nykyajan patjojen mittaiseksi. Kattovalaisin on ruotsalaisen, keräilijöiden suosiman Arvid Böhlmarks Lampfabrikin (1888–1964) valaisintehtaan tuotantoa. Hennon vaaleanpunainen seinä luo modernin kontrastin vanhoille puuhuonekaluille
– On ihan henkimaailman asia, millai set esineet puhuttelevat. Jos aviopuoliso haluaa hankkia jotain, mi kä Kirsin silmää ei miellytä, esine ohjautuu miehen työhuoneelle. Hänen periaatteensa on, että vaikka materiaalien kaikkia yksityiskohtia ei ehkä silmä näkisi, ne tuntuisivat asunnon hengessä. Jugendin keräily on ollut pariskunnan yhteinen har rastus jo 20 vuotta, joten monesta antiikki kauppiaasta jo tullut ystäviä. Australiasta tilattu metallinen maalattu art nouveau -puolipaneeli virittää asunnon tunnelmaan heti eteisessä. Maalaus on toisinto Väinö Blomstedtin maalauksesta. Ulkomaanmatkojen ohjelmaan kuuluu aina antiikkitoreilla kiertely. Niihin lisättiin itse suunnitellut lyijylasi-ikkunat, jotka toteutti Lisa Gerdt. Myös perheen kesäpaikka on sisustettu jugendesinein ja kalustein. KODIN TUNNELMA, vanhojen esineiden arvostus ja vanhempien keräilyharrastus on vaikuttanut lapsiinkin. Seinien värisävyt valittiin perinneväri kartasta, ja värivalintoihin vaikuttivat myös jugendkalusteiden sekä asunnon kaakeli uunien värisävyt. USEAT ESINEET on hankittu antiikki messuilta ja huutokaupoista. ehdottomasti muista vaihtoehdoista. Eteisen kaapiston ovet ovat alkuperäisiä asunnonovia. Ajan myötä maku on kehittynyt ja asiantuntemusta on tullut, mutta yhä päätös syntyy tunteella. Jugend kiinnostaa perheessä jo kolmatta polvea. Useimmiten mukaan tarttuukin koristeellisia pikkuesineitä, Kirsi Raatikainen kertoo. Raatikaiset ovat iloinneet huomatessaan, että kiinnostus an tikkia kohtaan on periytynyt jo kolmanteen polveen. Kirsi Raatikaisen puolison isä työskenteli aikoinaan Museovirastossa, jo ten poika oppi häneltä vanhan käsityön ja puun arvostuksen. Ei ole harvi naista, että kauppias soittaa ja kertoo, että nyt tuli myyntiin ”aivan teidän näköinen” esine. Mutta mistä mahtaa olla peräisin tinki mätön ihastus jugendiin. Seinällä raksuttaa saksalainen jugendkello. Ja koska Kirsi Raatikainen vietti osan lapsuuttaan jugendarkkitehtuurin ympä röimänä Helsingin Katajanokalla, hänenkin sisustusestetiikkansa sai vahvan tyylileiman. – On mielenkiintoista nähdä, miten ajan tyyli näkyy vaikkapa Ranskan pienesineis tössä, jollaista Suomessa ei tuohon aikaan vielä valmistettu. Vastaus löytynee vanhempien lapsuuden perheistä. Antiikki & Design 19 kotona 98874_.indd 19 19.12.2018 15.35.25. Puiset ikkunaluukut ovat verhoja raikkaampi ratkaisu tummien jugendesineiden rinnalle. Sen parina on todennäköisesti Hietalahden Höyrypuuseppien pöytä, jolla art nouveau -valaisin ja majolikasta valmistettu ruukunsuojus. . Yhteisen harrastuksen jalostamalle paris kunnalle ei juuri synny erimielisyyttä. Kun perheen vanhin poika muutti omilleen, hän pyysi kotoa mukaansa monta jugendesinettä, joilla hän sisustaisi tulevan kotinsa
Kupit ovat Astialiisasta ja yksityiskokoelmasta. Kahden kahvikupin pohjasta paljastuu valmistusajan kertova Arabian leima. Alempi leima oli käytössä 1949–64. Malli tuli Arabiaan ruotsalaiselta Rörstrandilta. Ku va Fa bia n Bj ör k. Tie du ste lut : As tia liis a (0 9) 24 1 04 90 Antiikki & Design 20 98977_.indd 20 20.12.2018 13.50.26. Kahvi kuppi on Olga Osolin suunnittelema RL-malli, joka on koristeltu Kesto-puhallusvärillä. Numero 27 on tuotantoon liittyvä koodi. Ylempi leima on MF-mallin kupissa, käytössä 1917–27
Lindqvist oli työskennellyt Arabialla 1919–66, jolloin hän yleni suurtalousastioiden sorvaajasta ja muottivalajasta muottiosaston ylityönjohtajaksi. leimoja ryhdyttiin luetteloimaan. Urakka oli silti vaikea, sillä Arabialla ei ollut pidetty järjestelmällistä kirjanpitoa leimoista ja muista merkinnöistä ennen Lindqvistiä. Mitä leimat kertovat. Esineet leimattiin tehtaanleimalla alusta alkaen. Arabia ehti valmistaa astioita yli sata vuotta ennen kuin tehtaan ANTTI KAIJALAINEN Arabian leima on yksi Suomen tunnetuimpia valmistajasta kertovia merkkejä. 120 e (3 kpl kuppeja, 2 kpl lautasia), Hagelstam & Co. Niinpä hän joutui tietojen puutteessa tekemään tulkintoja varsinkin tehtaan alkuajan tuotannosta, ja monia aukkojakin jäi. Työhön kävi vuonna 1963 Edvin Lindqvist, jolla oli laaja tuntemus tehtaan tuotannosta. Kahvikupin (malli OD) leimaa käytetty 1917–27, seitsemän kuppia 70 e, Hagelstam & Co. Keramiikkatehdas perustettiin 1873, ja tuotanto pääsi käyntiin vuotta myöhemmin 1874. Vuokaaiheinen leima kertoo, että astiat ovat uuninkestäviä. Kaj Franckin ja Raija Uosikkisen yhteistyönä muotoil lun Riikinkukko-sarjan astiat. Arabia on käyttänyt tähän mennessä 28:aa erilaista tehtaanleimaa, joista tunnetuimpia ovat ”piippuleima” (käytössä vuosina 1932–49) ja ”kruunuleima” (eri muunnelmina 1949–2014). › Antiikki & Design 21 design 98977_.indd 21 20.12.2018 13.50.36. Niin on toiminut Arabiakin. Tehtaanleima kertoo, milloin esine on valmistettu, mutta pohjan merkinnöistä paljastuu muutakin tietoa. Leima käytössä 1949–64, merkintä 3–66 on tuotantoon liittyvä koodi. Y ritykset ovat leimanneet valmistamiaan tuotteita laadun takeeksi
Leimojen tunnistaminen on keräilijöille tärkeää, sillä se antaa tietoa esineen iän määrittämiseen, vaikkakaan ei kovin tarkasti. Tehtaanleimoihin keskittyvä taulukko on siitä lähtien ollut Arabia-keräilijöiden ja kauppaiden raamattu. Astiamalli voi siis olla vanhempaa perua kuin sinä olevan leiman käyttöaika. Jotakin leimaa on nimittäin käytetty jopa kolmen vuosikymmenen aikana. Koristemaalatuissa esineissä on usein myös koristelijan signeeraus. Ne kertovat, että astia on valmistettu fajanssista. TAIDEKERAMIIKKA on merkitty eri tavalla kuin sarjatuotanto. Kaikesta huolimatta Lindqvistin ahkeruus johti taulukoihin tehtaanleimoista sekä muista merkinnöistä, ja ne julkaistiin Keramiikka ja lasi -lehden (kustantaja Wärtsilä-yhtymä Oy Arabia-Nuutajärven lasitehdas) Arabian 100-vuotisjuhlanumerossa 1973 sekä irrallisena lehtisenä. TEHTAAN MERKIT 1874–1890 1874–1930 1874–1882 1880–1890 1880–1910 1878–1910 1890–1910 1880–1910 1890–1910 1890–1910 1893–1907 1893–1917 1897–1907 1897–1907 1900–1920 1900–1920 1900–1917 1917–1927 1917–1927 1928–1932 1932–1949 1949–1964 1949–1964 1964–1971 1971–1975 1975–1981 1981–2014 2014– Antiikki & Design 22 DESIGN 98977_.indd 22 20.12.2018 13.50.54. Näiden merkintöjen tarkoituksena on ollut helpottaa tuotteiden käsittelyä valmistusprosessin eri vaiheiden aikana, mutta nyt ne tarjoavat keräilijöille kiinnostavaa tietoa. Tehtaanleiman lisäksi Arabian tuotannosta voi löytää joko massaan painettuja tai pintaan leimattuja numeroita ja kirjaimia. Myös Diamant-leima tarkoittaa fajanssia. Tehtaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun esineissä voi nähdä sellaisia merkintöjä kuin Opak ja Ivory. Uniikkiesineissä on, massassa tai pinnassa, suunnittelijan signeeraus ja Arabia-merkintä. LINDQVIST on kertonut muistelmissaan, että merkintöjen kartoittaminen oli valtava työ, vaativampi kuin hän oli etukäteen olettanut sen olevan. Moni merkintä tarkoittaa fajanssia. Leima ei kerro, milloin esine on suunniteltu tai tullut ensi kerran tuotantoon. Ne kertovat tarkempia tietoja valmistusajoista, laadusta, materiaalista, mallista, lasitteesta, koristeesta ja suunnittelijasta. Diamant oli Arabian ensimmäinen oman laboratorion kehittämä keramiikkamassa, ja sen leiman voi tavata 1920–50-luvun astioissa, kuten Diana-sarjassa
Osassa on koristeellinen, kansan suussa ”rotanhännäksi” kutsuttu leima, joka oli käytössä 1900–1920. Arabian ensimmäinen värileima, väreinä vihreä tai musta. Suojaruukku, majolika, leimaa käytetty 1880–1910. Uurnan Arabia-leimaa on käytetty 1897–1907. Lähtöhinta 100 e, Hagelstam & Co. 1 800 e, Bukowskis. Vaakunakoristeista leimaa käytettin 1890–1910. › Antiikki & Design 23 design 98977_.indd 23 20.12.2018 13.51.14. Kukkaköynnöksin koristeltu juhlava astiasto (malli A, koriste Feston) on leimattu kahdella leimalla. Astiastossa 23+24 osaa, lähtöhinta 200 e, Bukowkis
Kahvikuppien leima oli käytössä 1900–20. Niin sanottua piippuleimaa on käytetty 1932–49, ja numero 57 tarkoittaa massan laatua tai muuta tuotantotekniikkaan liittyvää. Vuonna 1910 suunnitellussa Pekka-astiastossa, malli FQ, on piippuleiman (1932–49) lisäksi massaleima Diamant (timanttifajanssi). Pari 120 e, Hagelstam & Co. Numerosarja 3211 viitannee valmistusaikaan eli vuoden 1932 marraskuuhun. Fennia-sarjan tuoppi, Arabia 1900–17. 50 e, Hagelstam & Co. 480 e, Bukowskis. Tällainen leima oli vain vientituotteissa. 42 osaa, lähtöhinta 200 e, Bukowskis. Pesukalusto, neljä osaa. Antiikki & Design 24 design 98977_.indd 24 20.12.2018 13.51.28
Gunvor Olin-Grönqvistin kukkaruukut. Harvoin käytettyä pariaaniposliinia, lähtöhinta 150 e (2 sarjan esinettä), Bukowskis. 11 osaa, lähtöhinta 150 e, Bukowskis. ENTÄ MITÄ tarkoittavat massaan painetut numerot, kuten 81 ja 3511. Se selittää, miksi antiikkimarkkinoilla liikkuu niin paljon kakkoslaadun Arabiaa. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Muumimuki ollut Arabian tuotannossa 1991–96. Fajanssin yleisyys selittyy sillä, että se oli Arabian astioiden keskeisin materiaali 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Kakkoslaadun esineissä ei siis normaalisti ole tehtaanleimaa. Sen tunnistaa merkinnästä II tai 2:a. Kahvikalusto Hopeakellon (1930–40-luku) leima kertoo, että se on kakkoslaatua. Lähteet: Arabia-kirja, kirjoittajat Marjut Kumela, Kristiina Paatero ja Kaarina Rissanen, julkaisija Oy Wärtsilä Ab Arabia 1987, sekä Helena Leppäsen ja Katri Lehtolan teos Arabian kahvikupit 1916–2016, WSOY 2016. Ferra on beesiksi värjätty fajanssilaatu, jota käytettiin 1930–60-luvulla. Siten 81 tarkoittaa vuoden 1908 tammikuuta, ja 3511 vuoden 1935 marraskuuta. mistuskuukauden. Arabia on leimannut myös kakkoslaadun esineitä. Leima oli käytössä 1982–2014. Näistä 2–4:n numeron sarjoista voi saada selville esineen tarkan valmistusajan: yksi tai kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat valmistusvuoden ja yksi tai kaksi jälkimmäistä valMyös kakkoslaatu on leimattu. Pohjassa on Suvi-sarjan nimi, leima on vuosilta 1975–81. Myös yksittäiset kirjaimet Z ja R astian pohjassa tarkoittavat nekin fajanssia. Esimerkiksi 1940-luvulla ykköslaatu meni pääasiassa vientiin ja kotimaan asiakkaat saivat tyytyä sekundaan. Valitettavasti numerot voivat tarkoittaa jotain muutakin, sillä merkintöjä ei Arabiassa ole käytetty johdonmukaisesti eikä niiden selvittämiseen löydy yleispätevää ohjetta. . Antiikki & Design 25 design 98977_.indd 25 20.12.2018 13.51.43. Kakkoslaatu oli yleistä 1930–40-luvuilla
Björn Weckström on korusuunnittelijana rikkonut perinteitä. Antiikki & Design 26 100457_.indd 26 20.12.2018 13.58.03. Hän oli ensimmäinen, joka yhdisti hopeaa ja akryyliä. Edessä Kilimanjaro-riipus, 1974, vihreä sisuksinen riipus on Jääsydän, 1971, takana kaulakoru Boma, 1988
Meri on Weckströmille kaik kein läheisin elementti, ja saaristossa oi valsin, kuinka olennainen osa se on hänen muotoiluaan, Saija Saarela sanoo. Ensin Saija Saarela hankki koruja käyttöön, sitten se ”riistäytyi” keräilyksi. Kukkiva muuri voitti vuonna 1965 Grad Prix -palkinnon Rio de Janeirossa. Ilkka Mattilan ranteessa Robotti Ruben, 1969. Kului vielä jonkin aikaa ennen kuin Weckströmin korutaiteen sielu paljastui. Antiikki & Design 27 keräilijä 100457_.indd 27 20.12.2018 13.58.26. Korujen sielu avautui saaristossa Hän huomasi heti sormuksesta erään Weckströmille ominaisen piirteen: muotoi lussa oli huomioitu anatomia. Korut tuovat heille iloa myös käytössä. Kulta, turmaliinikiteet, 1965. – Myöhemmin tutustuin Weckströmiin, ja ymmärrys hänen koruihinsa on yhä kasvanut. Kaikki korut ovat hopeaa. – Korut tuottavat minulle suurta iloa, sanoo Ilkka Mattila, joka on graafisen alan yrittäjä. Weckströmin ja nuoremman korumuo toilijan tuttavuus johti siihen, että Saija Saarela suomensi ruotsista viime vuonna ilmestyneen Björn Weckströmin omaelämä kerran Myyttien muotoilija (Bazar, 2018). Hän ymmärtää niin korujen tekemi sen tekniikan ja materiaalit kuin niiden eri aikojen tyylitkin. Siitä ei kuitenkaan tullut pää töntä ostamista vaan tietoista kokoelman luomista Weckströmin uran tärkeimmistä töistä. N yt voi sanoa, että keräili jä tuntee kohteensa. KERÄILY alkoi hiipien. Sormus oli heräteostos ja liittyi aikaan, jolloin Kalevala Koru osti yrityskaupassa Lapponian. Saija Saarelan ranteessa akryylitauluinen kello Aikarauta, 1975, kaulassa riipus X2O, 1970, etusormessa sormus Carina, 1970, ja nimettömässä Pegasus, 1974. Silloin hänen suhteensa Björn Weckströmin korutaitee seen oli lähinnä ammatillinen. Pari paitsi kerää koruja myös käyttää niitä kaikkia. Se nosti Björn Weckströmin ja Kruunu Korun (myöhemmin Lapponia Jewelry) maailmanmaineeseen yhdessä yössä. Myös puoliso Ilkka Mattila on Saarelan yötä innostunut Weckströmin koruista, ja niiden keräämisestä on tullut avioparin yh teinen harrastus. Weck ström kuului Lapponian suunnitteli joihin, ja Saija Saarela työskenteli Kalevala Korussa. Esimerkiksi kalvosinnapit sujah tavat hänen hihansuihinsa, kun on aihetta pukeutua juhlaan. Molemmat myös käyttävät koruja. › ANTTI KAIJALAINEN KUVAT PIA INBERG Saija Saarela ja Ilkka Mattila ovat keränneet kansainvälisen tason kokoelman Björn Weckströmin suunnittelemia koruja. Björn Weckströmin koruja keräi levä Saija Saarela on itsekin korumuotoilija ja kulta seppä. – Korujen luonne aukesi minulle kesä paikallamme. SAIJA SAARELAN ensimmäinen Weck strömhankinta, hopeinen Pegasussormus, on kymmenen vuoden takaa. Sormus oli kuin tehty hänelle. Kokoelma on kansainvälistä tasoa, kuuluuhan siihen sellaisia klassikkoja ja koru maailmaa havahduttaneita teoksia kuin Kukkiva muuri, Planetaariset laaksot ja Kivettynyt järvi
Hopea ja onyksi. Antiikki & Design 28 keräilijä 100457_.indd 28 20.12.2018 13.59.05. Tulipronssi-sarjan riipus Starfighter, 1971. Uniikki sormus. Useimmat Weckströmin korut ovat hopeaa tai kultaa, mutta 1970-luvulla syntyi myös pronssisia koruja. Loistelias Xanadu-kello (1994) on 18 karaatin kultaa, ja sen taulu on spektroliittimosaiikkia. Sormus Musta Ikaros, 2008, jatkaa 1960-luvulla syntyneen Avaruushopean veistoksellista linjaa. Hilda Ahon mittava tilaus Lapin kullasta vei Weckströmin kehityksen aivan uuteen suuntaan. Isamo, 2007. Lapinkulta, helmi, 1959. Sormuksen juju on koukku, joka kaartuu Bernd Munstheimerin hioman savukvartsin ylle
KULTASEPPÄ Pekka Anttila innostui Weckströmin Lapin kullasta tehdyistä koruista ja palkkasi Weckströmin suunnittelijaksi 1960 perustamaansa Kruunu Koruun. Akryyli tuli mukaan Weckströmin koruihin ilmentämään veden olomuotoja. Kukkiva muuri -korullaan Weckström voitti Grand Prix -palkinnon Rio de Janeiron korumuotoilukilpailussa vuonna 1965. Aito Lapin kulta uudisti ilmaisun. Rouva Aho tuli Weckströmin työhuoneelle viinapullollinen täynnä kultaa. Haaveissa on kartuttaa kokoelmaa jollakin Weck strömin suurista pronssiveistoksista, mutta veistoksen hankkiminen ei ole aivan yksinkertaista. Hopea, akryyli, 1971. Pariskunnan kotona on korujen lisäksi myös Weckströmin lasitaidetta ja pieniä pronssiveistoksia. Perinteitä kaatava koru räjäytti pankin ja teki Weckströmistä maailmankuulun. Korut eivät käyneet kaupaksi, sillä niiden symmetrian rikkova muotokieli oli aikaansa edellä, Saija Saarela sanoo. Saarelan ja Mattilan kokoelmassa on nyt noin sata korua, ja ne kattavat Weckströmin urasta tärkeimmät vaiheet: Lapin kullan korut ja niistä kehittynyt klassinen Lapponia-kausi, 1960-luvun lopun Avaruushopeasarja ja 1970-luvun alun Tulipronssi-sarja. Riipus Jääkieli. Se tuotiin markkinoille uskaliaasti vuonna 1973, vaikka kullan maailmanmarkkinahinta nousi yli 73 prosenttia. Jälkimarkkinoilla niitä liikkuu vain harvoin, ja uuden teettäminen vaatii melkoisia ponnisteluita. – Uuden tyylin saattaminen kaupalliseksi menestykseksi oli aluksi tuskallista. › Antiikki & Design 29 keräilijä 100457_.indd 29 20.12.2018 13.59.37. Jyhkeä Karhunhammas-rannekoru painaa 108 grammaa. Korukokoelman sydän ovat Lapin kullasta vuonna 1959 tehdyt sormus ja rintakoru. 1980-luvun koruja on kokoelmassa vähän, ja Saija Saarela myöntää, että tuon aikakauden korut ovat jääneet hänelle vieraammiksi. Koru on hyvä esimerkki Weckströmin taidosta piilottaa mekanismit: saranat ja lukko eivät erotu korusta kuin etsimällä. Pian yritys muutti nimensä Lapponiaksi, jossa Anttila ja Weckström kehittivät ainutlaatuisen, veistoksellisen ja luonnosta inspiroituneen muotokielen sarjatuotantoon. Mieltymykset voivat kuitenkin muuttua. Suurikokoisten korujen pinta on rosoinen, ja ne ovat kuin suoraan luonnosta löydettyjä isoja kultahippuja. Hän oli jopa kiusaantunut siitä, ettei ollut löytänyt omaa linjaansa, Saija Saarela kertoo. – Uusi persoonallinen ote löytyi sattumalta, kun rovaniemeläinen Hilda Aho halusi teettää Weckströmillä modernin korusarjan aidosta Lapin kullasta 1950-luvun lopulla. Voitto avasi ovet myös taloudelliseen menestykseen. – Ennen niitä Weckström teki pitkälti samaa kuin muutkin ajan kultasepät: skandinaavista puhdaslinjaista tyyliä. – Sitten tuli tämä koru, Saija Saarela sanoo ja ottaa vitriinistä rosopintaisen kultaisen kaulakorun. Hän näyttää Montana-kaulakorua ja kertoo, että se on hänelle hieman vaikea koru
Kun jaat toisille omaa tietouttasi, saat usein vastalahjaksi itsellesi uutta tietoa. . – Koruihin liittyy niin paljon: kultasepäntaidon ja korujen käytön historiaa, ja myös historiallisia käänteitä. Hän on mitä miellyttävin luonne ja aina valmis auttamaan. Ihmiset kertovat mielellään kantamistaan koruista. – Siinä on niin selvä 80-luvun leima, ja se on poikkeuksellisen geometrinen Weckströmin työksi. NYKYÄÄN kokoelma karttuu enimmäkseen ennen 2000-lukua tehdyillä koruilla. Sormus Liz, 2013. JAA KOKEMUKSIA . Kaulakoru Montana edustaa nousukauden ujostelematonta ylellisyyttä. Hänen ansiostaan koru päätyi kokoelmaan. Weckströmin koruilla on omistajalleen usein jokin erityinen merkitys, josta on kiinnostava kuulla. Minkkiturkkinen ketju puolestaan edustaa ajan kainostelematonta ja lähes röyhkeää ylellisyyttä. – Varhaiset korut lakattiin tummumisen estämiseksi, mutta uudemmissa on toisenlainen käsittely, Saija Saarela kertoo. Veistoksellinen hopeasormus Esine Vorgasta (1969) kuuluu Weckströmin Lapponialle suunnittelemaan Avaruushopea-sarjaan. Koruissa on välähtää myös värejä, tässä ametistin violetti. Silti päätökset tehdään yhdessä. Kultaja hopeakorut voi ajoittaa leimoista sillä varauksella, että vanhimmat uniikit KERÄILIJÄN NEUVOT KORJAUTA HARKITEN . Keräilijöille halutuinta on Weckströmin kunkin sarjan alkupään tuotanto: mitä lähempänä ensimmäistä, sitä kiinnostavampaa. Tiedot nivovat yksittäiset esineet kokoelmaksi. – Ilkka sai minut kokeilemaan sitä, vaikka vastustelin. Myös Björn Weckström henkilönä on tehnyt meihin suuren vaikutuksen. Ilkka Mattila haluaa tehdä keräilyssä nopeita siirtoja, kun taas Saija Saarela harkitsee pitkään, onko jokin hankinta välttämätön kokoelman kannalta. Koru alkaa säteillä vasta ihmisen yllä. Montana kuitenkin miellytti Ilkka Mattilaa, joka heti ihastui koruun huutokaupan näytössä Ruotsissa. Kulta, akaatti, turkis, 1988. Kulta, ametisti. hopeakorut saattavat olla kokonaan leimaamattomia. KÄYTÄ KORUJASI . Taitamaton ja asiantuntematon käsittely saattaa pahimmillaan tuhota kokonaan korun olemuksen ja arvon. Kullassa keräilijäpari suosii 18:aa karaattia, jota ulkomaillakin arvostetaan eniten. JUTTELE, TUTUSTU, KYSY . Antiikki & Design 30 keräilijä 100457_.indd 30 20.12.2018 14.00.03. Ei elämää ilman koruja, Saija Saarela sanoo hymyillen. He kaipaavat ennen kaikkea vastavalmistuneen kultasepän 1950-luvun tuotantoa, jonka löytyminen voi harvinaisuuden takia viedä aikaa. Kiven hioi Weckströmin luottomies Bernd Munsteiner. Esimerkiksi kokoelman Hilda Ahon korut on leimattu vasta muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Sieltä löytyvät perustiedot, kuten suunnitteluvuosi, materiaali, hankintapaikka sekä hankintapäivä ja -hinta. KIRJAA TIEDOT . Samalla karttuu koruihin liittyvä yleissivistys. Alkuajan töitä voi tunnistaa myös pintakäsittelystä. Korut vaativat ihmisen ja henkilökohtaisen kommunikaation, Saarela sanoo. Ne on suunniteltu ihmisen ylle, ei korurasiaan. – Emme kerää verenmaku suussa vaan niin, että se tuottaa iloa. – Excel on keräilijän paras ystävä, Saija Saarela hymähtää. Koru sopi kaulalleni täydellisesti. Pidä yllä kokoelmasi tietoja, sillä omaan muistiin ei kannata luottaa. TIEDOT koruista on dokumentoitu tietokoneelle
Kyllähän kaupassakin pitää koskea ja kokeilla, avoka dojakin puristelen aina reippaalla kädellä.” Mutta kun niitä samalla käsityksellä varus tettuja riittää ja piisaa. Talossa noudate taan talon sääntöjä. Henkilökunnan anne taan tehdä työnsä ja neuvoa. Helpotuksen huokaus. Paitsi että hän pakittaa kapeassa galleria maisessa tilassa taakseen katsomatta niin lähelle vastapäisellä seinällä olevaa maa lausta, että saan rytmihäiriön. Pulssi nousee, narskuttelen hampaita ja vilkaisen salivalvojaa. On luonnollista kunnioittaa taidetta silmil lään, kajoamatta siihen. Enkä ole mielestäni niin neuroottinen kuin miltä sydämentyky tykseni kenties kuulostavat. Ongel ma on se, että hän ei pysty puhumaan niistä ilman, että menee aivan lähelle maalausta ja työntää etusormensa sentin päähän jostakin antoisasta yksityiskohdasta. Teos ten annetaan nauttia rauhassa ihailustam me, niitä ei kähmitä. Valkoisia puuvillakäsineitä käyttävät kon servaattorit tietävät, mitä lääppiminen veis toksille ja sormella tökkiminen maalauksille Taidetta voi rakastaa siihen kajoamatta. Sehän pitää sillä ihka omalla kädellä kokeilla. Voi ei. On mukavaa sinänsä, että ystävä on hyvin kiinnostunut taideteoksista. Hellä rauha maassa, myös muse ossa. Ja joka kerta olen vaikuttanut nipottavalta taidehisto rioitsijalta, joka on virkaintoinen olematta edes viranhaltija. Kommentoin maalausta sanomalla painokkaasti, että ”tosiaan, siinä vasemmas sa laidassa on se hieno kohta, minä näen sen oikein hyvin täältä kauempaakin” (sii hen ei tarvitse tökätä sormea lähelle saati kiinni maalauksen pintaan). KAUHUSKENAARIO: käynti taidemuseossa sen erään ystävän tai tuttavan kanssa. Sitten ystävä vetäytyy ihailemaan maa lausta kauempaa. Aikamoinen tosikko, joka puuttuu seuralaisensa touhuihin. Kyllä, vain hän ainoana räplää mutta sinivalo häiritsee muuta ylei söä ja näkyy näyttämölle. TAIDEMUSEOPIINAA aiheuttavat. Antiikki & Design 31 98964_.indd 31 20.12.2018 8.59.18. Harva meistä ihastuu, jos vierustoveri haluaa käydä kes kustelua kesken konsertin tai räplää äly puhelintaan kesken teatteriesityksen. SEURAAVASSA SALISSA on veistoksia. Antiikki & Design 31 kolumni Anna Kortelainen on taidehistorioitsija ja kirjailija. OLEN ETSINYT ja kokeillut korrekteja tapoja huomauttaa asiasta (ja otan mielel läni vastaan vinkkejä): taideteoksiin ei saa koskea eikä saa työntää sormea likelle, kos ka voi sattua haaveri tai vähintäänkin sali valvojaa on turha kiusata niillä uhkaavasti lähestyvillä senttimetreillä. Joko ollaan niillä ra joilla. Tuntuuko marmori viileältä, miten pronssi onkaan patinoitunut, voiko pinta ol la noin ihanan kiiltävä ja sileä. Ei haittaa, kun vain hän arvostavasti hipaisee. ”Rakastan erilaisia materiaaleja, minun on ihan pakko sipaista. Näin pitkälle voi mennä kävijän käsitys siitä, mihin hänellä on muka erioikeus. Kyllä, vain hän ainoana kuiskuttaa mutta se häiritsee silti. Hermosota alkaa jo ensimmäisessä sa lissa. TAITEENRAKASTAJA hyväksyy, että taide teoksilla on oikeus koskemattomuuteen. Eräältä ystävältäni kuulin tositarinan miespuolisesta museoasiakkaasta, joka tönäisi aggressiivisesti nuorta salivalvojaa. Tie dän, että olet kokenut saman. Julistetaan toisillemme taidemuseo rauha ja opastetaan untuvikkoja lempeästi. Muille kävijöille annetaan syventymisen rauha, kun heidän ei tarvitse pelätä todis tavansa tapaturmaa. . Syynä oli se, että valvoja oli joutunut huo mauttamaan tämän vaimolle, ettei taide teoksiin saa koskea. Ounastelen jo, mitä seuraavaksi ta pahtuu. Yllättävän monella kokeneellakin museo kävijällä on vakaa käsitys, että kyllä hän voi koskea. Jok’ikisen käsissä ja sormissa on rasvaa ja likaa, myös tiedonjanoisen ystä väni kaikissa sormissa. Eikä säännöistä saa huomauttaa, sillä se ottaa ylpeydelle, ja asiakashan on ai na oikeassa
1 600 e, Bukowskis. Nykyään rakennuksen omistaa Stora Enso. Messinkikukin koristeltu kattovalaisin on Taito Oy:n tuotantoa 1940–50-luvulta. 13 000 e, Hagelstam & Co Modern. 2. TYNELL LOISTAA YHÄ Paavo Tynellin (1890–1973) suunnittelemat valaisimet ovat nyt kysytympiä kuin ehkä koskaan. 3. Tuotannossa näkyivät ajan muotivirtaukset 1920-luvun klassismista seuraavan vuosikymmenen funktionalismiin. Honkapirtti valmistui 1934 Outokumpu Oy:n kerhotaloksi Imatralle. 3 400 e, Bukowskis. 1. Yksi jäi onneksi Suomeen, Stora Enson haltuun. Taito Oy sai paljon seuraajia Suomessa, ja monista 1940–50-luvun valaisimista on päällepäin vaikea sanoa, onko se Taidon tuotantoa vai tehty esimerkiksi Itsu Oy:ssä. ANTTI KAIJALAINEN Ennätyshinta 1 2 3 PAAVO TYNELL tunnetaan parhaiten suurista ja näyttävistä, lähes runollisista Lumihiutale-valaisimista, joista ensimmäisen hän suunnitteli helsinkiläiseen ravintola Kestikartanoon 1946. Pöytävalaisimen mallinumero on 9209, Taito Oy, 1900-luvun puoliväli. Antiikki & Design 32 TRENDIT 98974_.indd 32 20.12.2018 12.47.46. Honkapirtissä oli neljä Lumihiutaletta, joista kolme myytiin huutokaupassa ulkomaiselle ostajalle. Hinta oli maailmanennätyshinta Tynellistä: huutomaksuineen 1,1 miljoonaa euroa kolmesta valaisimesta. Sen hän tietysti ansaitsee, olihan Tynellin perustama Taito Oy (1918–1954) Suomen johtava valaisimien valmistaja. Tamperelainen huutokauppatalo Annmari’s myi Stora Enson toimeksiannosta joulukuun huutokaupassaan kolme Tynellin Honkapirttiin 1947 suunnittelemaa Lumihiutaletta. Seinävalaisimen mallinumero on 9459/S, ja se on tehty Taito Oy:ssä 1900-luvun puolivälissä
10. 3 800 e, Annmari’s. Paavo Tynell suunnitteli paljon valaisimia tilauksesta. 2 700 e, Bukowskis. 7 500 e, Bukowskis. Alkuperäinen sälevarjostin. Myyty 11 700 e:lla Stockholms Auktionsverkissä Tukholmassa. 9. 7. 5. Tämä on tehty Taito Oy:ssä. 5 6 8 9 10 Harvinainen kattokruunu 7 Antiikki & Design 33 TRENDIT 98974_.indd 33 20.12.2018 12.48.42. Tämä on Taito Oy:n tuotantoa 1900-luvun puolivälistä. 4 4. 1 800 e, Hagelstam & Co. Amppelimaiset kattovalaisimet on suunniteltu Idmanille 1950-luvulla. Kattovalaisin hissimekanismilla (malli A1965) on maalattua alumiinia ja tehty Idman Oy:ssä 1900-luvun puolivälissä. 6. Tähtitaivas on yksi tunnetuimpia Tynellin valaisimia, ja se on ollut sekä Taito Oy:n että Idman Oy:n tuotannossa. Komea kattokruunu on valmistettu Taito Oy:ssä 1952. 25 000 e / pari, Bukowskis. Ravintola Savoyihin Helsinkiin 1937 suunniteltu valaisin (malli T1170) on alun perin Taito Oy:n tuotantoa, mutta tämä on valmistettu Idmanissa 1950-luvulla. 1 200 e, Hagelstam & Co. 8. Sorja lattiavalaisin (malli 9628) on Taito Oy:n tuotantoa 1900-luvun puolivälistä
Yhdistelemällä eri materiaaleja, sidoksia sekä kirjontaa on saatu ilmeikäs ja kertova lopputulos. Yksityiskohta Mikael Agricolan kirkkoon vuonna 1935 tilatusta messukasukasta. Ku va Ra un o Tr äs ke lin Antiikki & Design 34 98876_.indd 34 20.12.2018 9.10.04
S. T ekstiilitaiteilija, suunnittelija Greta Skogster-Lehtisen (1900?1994) kiihkeimmät työvuodet sijoittuvat 1930ja -40-luvulle. Vuoden 1933 kuvassa hän laatii työpiirrosta uuteen kudontatyöhön. Sotavuosina kudontamateriaalit vaihtuivat. Kuluneen kankaan tilalle on suunniteltu jo kaksi toisintoa. Greta Skogster-Lehtisen korvikemateriaalikankaita esiteltiin Omin käsin -lehdessä 1943. Ku va H . Tekstiilitaiteen voimanainen sia ja valtavien karvalankamattojen malleja. Päikki Priha esittelee tämän voimanaisen. Yllättävän moni hänen tekstiiliteoksistaan on edelleen paikallaan, esimerkiksi Eduskuntatalossa ja Helsingin Kristuskirkossa. Harva kuitenkaan tuntee tuotteliasta taiteilijaa niiden takana. Kotona Hämeenlinnassa vallitsi luova ilmapiiri, ja vanhemmat Felix ja Agnes Skogster kannustivat kolmea lasGreta Skogster perusti kollegoidensa tavoin oman tekstiilitoimiston heti valmistuttuaan. Oma vahva tahto näkyi Skogsterissa jo nuorena. J. Tuolloin hänen kutomossaan syntyi valtava määrä monumentaalisia kuvakudoksia, kirkkotekstiileitä, julkisten rakennusten kokonaissisustuk› PÄIKKI PRIHA Greta Skogster-Lehtinen mainitaan usein Eduskuntatalon yhteydessä, ja hänen karvalankamattonsa kiinnostavat keräilijöitä. Sirénin 1931 valmistuneen Eduskuntatalon Valtiosalin tuolin verhoilukangas tilattiin Greta Skogsterilta. Iffl an d, Su om en ar kk ite ht uu rim us eo Ku va N in a Sk og ste r Ku va Yk sit yis ko ko elm a Antiikki & Design 35 design 98876_.indd 35 20.12.2018 9.10.39
Ku va Bu ko ws kis Ku va An tti Pi rsk an en Ku va N in a Sk og ste r Ku va N in a Sk og ste r Antiikki & Design 36 DESIGN 98876_.indd 36 20.12.2018 9.12.19. Osittain läpikuultava pellavainen oviverho edustaa 1930-luvun tyylija värimaailmaa. Jääsken kirkkoon 1937 tilatun alttarivaatteen yksityiskohta. Aaltosen mattokutomossa 1930-luvulla kudottu Greta Skogster-Lehtisen karvalankamatto Unelma huudettiin Bukowskisilla syksyllä 1 000 eurolla. Näin pinta on elävä sekä läheltä että kaukaa katsottuna. Mikael Agricolan kirkon alttarivaate on kudottu eripaksuisista ja -sävyisistä kiiltolangoista. Greta Skogster oli mestari kuvaamaan ihmisiä ja eläimiä erilaisin kirjontapistoin. Värejä on runsaasti, mutta kokonaisuus on hillitty
Hänen työnsä niittivät palkintoja muun muassa Brysselin vuoden 1935, Pariisin 1937 ja New Yorkin 1939 maailmannäyttelyissä. Kotiahkeruudelle Skogster suunnitteli alan näyttelyissä palkittuja sisustuskankaita ja mattoja. HALU KOKEA ja nähdä muita kulttuureita vei Skogsterin erityisesti Ranskaan ja Italiaan. Vuonna 1925 valmistui kuva kudos Hämeenlinnan kaupungintaloon ja sen jälkeen moniin muihin julkisiin rakennuksiin. Jo 21-vuotiaana Skogster perusti Hämeenlinnaan oman kutomon, jossa valmistettiin verhoja huonekalukankaita sekä mattoja. Koristetaiteilijain liitto Ornamon toiminnassa Greta Skogster oli ahkerasti mukana. Suuret historialliset gobeliinit tekivät häneen vaikutuksen ja herättivät kiinnostuksen tekstiilitaiteeseen. S. Ku va N in a Sk og ste r Ku va N in a Sk og ste r Ku va An tti Pi rsk an en Antiikki & Design 37 DESIGN 98876_.indd 37 20.12.2018 9.12.59. . Koti ahkeruus Oy:n taiteellinen johtaja 1924?1930. Greta Skogster valmistui vuonna 1920 Taideteollisuuskeskuskoulun mallipiirustusosastolta, jossa ei vielä tuolloin ollut tekstiili taiteen osastoa. Hyvä maku ja mielikuvitus saivat kiitosta. Helsingin Etu-Töölöön 1928 rakennetun Kristuskirkon alttarivaate sai olla yhtäjaksoisesti paikoillaan 90 vuotta ennen kuin se siirrettiin suojaan kirkon peruskorjauksen takia tänä vuonna. TEKSTIILITOIMISTO menestyi hyvin. Tekstiileissä oli usein runsaasti taidokasta kultaja hopeakirjontaa, helmiä ja nauhoja. 1922 hän kävi Hämeenlinnassa Fredrika Wetterho n työkoulussa opiskelemassa vielä kudonnan perustaidot. Myös perhetuttava, arkkitehti Armas Lindgren puolsi ajatusta ja kehotti lisäämään opintoihin kudonnan. He eivät epäröineet päästää 16-vuotiasta tytärtään opiskelemaan Helsinkiin ”Ateneumiin”. Greta Skogsterin työpöydältä lähti sisustustekstiilien malleja myös laivojen hytteihin ja ruokasaleihin. Lopetettuaan Hämeenlinnan kutomon 1929 Skogster perusti Helsinkiin tekstiilitoimisto Greta Skogster Oy:n ja uuden kutomon, joka toimi vuosina 1929?1935. it . Eniten Skogsteria kiinnostivat mittavat hotellien, ravintoloiden ja kerhohuoneistojen sisustustekstiilien kokonaissuunnitelmat. Lisäksi hän suunnitteli esimerkiksi damastipöytäliinoja Tampellalle. Blomstedt, Erkki Huttunen, J. Kirkkotekstiileitä Skogsterilta tilattiin lähes 30 kohteeseen. Yhteistyö arkkitehtien kanssa johti kirkko tekstiilien, monumentaalisten julkisten rakennusten kuvakudosten, mattojen, verhojen ja huonekalukankaiden malleihin. Oman yrityksensä ohella Skogster oli myös Helsinkiin perustetun Ab HemVäinö Vähäkallio arvostivat hänen suunnittelutaitoaan, värisilmäänsä, mielikuvitustaan ja hyvää makuaan. Kutomoon kuului myös oma värjäämö. Tekstiilit olivat usein suuria, ja niitä tilattiin paljon. Sirén, Uno Ullberg, Aarne Ervi ja taan taiteeseen. Etu rivin arkkitehdit, kuten Alvar Aalto, Pauli E. Taiteilija ei itse kutonut tai ommellut vaan piirsi mallit, joiden toteuttajat olivat taitavia kutojia, ompelijoita ja kirjojia
Sirénin piirtämän, 1931 valmistuneen Eduskuntatalon lukuisat suuret matot, joista useat olivat Skogsterin suunnittelemia. Julkisiin rakennuksiin tilatut kuvakudokset esittävät yleensä paikkakunnan tai yrityksen toimintaa. Paikkakunnalla järjestettiin kutomakursseja, joilta tarvittavat työntekijät löytyivät. Erityisesti Skogsteria kiinnosti suurten karvalankamattojen suunnittelu. Eduskunnan ruokasaliin hankittiin Tampellan mallistosta Greta Skogsterin suunnittelemat valkoiset Karhunjahti-pellavaliinat. Yhteistyö johti pikaiseen avioliittoon, josta ystäväpiirikin sai tietää vasta jälkeenpäin. S. E. Suuret kokonaisuudet kiinnostivat eniten. Liina oli Tampellan tuotannossa 1931?68, ja nykyisin Lapuan Kankurit valmistaa niitä eduskunnan käyttöön. Talon peruskorjauksissa osa matoista on kunnostettu ja kankaita on kudottu uudelleen alkuperäisiä malleja noudattaen. Kun kutomo siirrettiin Ensoon 1935, sinne tarvittiin parikymmentä kutojaa. Suurin niistä on Kotkan kaupungintalon yli 8 x 4 metrin kokoinen kuvakudos vuodelta 1934. Svinhufvudin 70-vuotispäivän kunniaksi Presidentin liinana, mikä viittasi hänen metsästysharrastukseensa. ENSOON SYNTYI mattoja, huonekalukankaita ja suuri kuvakudos, mutta ennen kaikkea se toi suuren muutoksen Greta Skogs terin elämään. Ku va Ja an is Ke rk is Ku va Im at ra n ka up un gin m us eo Antiikki & Design 38 design 98876_.indd 38 20.12.2018 9.13.20. Aaltosen mattokutomossa Kiikassa kudottiin muun muassa J. EDUSKUNTATALOON Skogster suunnitteli myös huonekalujen verhoilukankaita. Niin sanotun diplomaattihuoneen matto piti kutoa kolmessa osassa, sillä sen koko oli yli 40 neliömetriä. Myöhemmin liinaa alettiin markkinoida P. Hän neuvotteli tilauksesta tehtaan kaupallisen johtajan William Lehtisen kanssa. Eduskunnan suuren valiokunnan matto on yksi monista Greta Skogsterilta 1931 tilatuista tekstiileistä. Enso-Gutzeit Oy teki 1935 tilauksen pääkonttorin ja kerhorakennuksen sisustamisesta Imatran lähellä sijaitsevan Ensoon (myöhemmin Svetogorsk). Rakennukset oli piirtänyt arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka tunnetaan monista Helsingin rakennuksistaan, kuten Yrjönkadun uimahallista ja Elannon pääkonttorista. Osasta tekstiileitä on tuoreen peruskorjausten yhteydessä valmistettu toisinnot, niin tästäkin
Enson johtokunnan huoneen kuvakudos sijoitettiin Imatran Honkapirttiin, joka oli ostettu Outokumpu Oy:ltä. Yksityiskohta luonnoksesta yllä olevaan kuvakudokseen. Tilaus johti taiteilijan ja talousjohtajan avioliittoon. Ku va N in a Sk og ste r Ku va H . Iffl an d, D es ign m us eo Ku va N in a Sk og ste r › Antiikki & Design 39 design 98876_.indd 39 20.12.2018 9.13.49. Enso-Gutzeitin pääkonttorin johtokunnan huoneeseen tilattiin 1935 mm. tämä kuvakudos. Greta Skogster piirsi itse luonnokset ja työpiirrokset, mutta kutojat toteuttivat teokset
Ensoon hän suostui muutta TALVISOTA 1939 pysäytti vain neljä vuotta Ensossa toimineen kutomon, kun alue rau han jälkeen luovutettiin Neuvostoliitolle. Greta ja William Lehtisen kodin ruokailutila Kuusisaaressa. Kutomossa työskenteli 24 kutojaa ja sen yhteydessä toimi myös värjäämö. Kollegat järjestivät jälkikäteen polteraben din Helsingin Taidehallissa. Ku va yk sit yis ar kis to Ku va N in a Sk og ste r Ku va An tti Pi rsk an en Ku va N in a Sk og ste r Antiikki & Design 40 design 98876_.indd 40 20.12.2018 9.14.24. Enson pahvei hin kääriytyneinä he lauloivat onnittelu laulun nuorelle rouvalle. maan sillä ehdolla, että myös kutomo siirtyy sinne. 1940 perhe kasvoi adoptiopoika Karilla. Kokeilu tuohinauhojen ja paperisuikaleiden paperinaruloimeen kutomisesta, Designmuseo. Kutomon tarvikkeet jäivät viimeisten jou kossa evakuoitaviksi, mutta kaikki kangas puut saatiin siirretyksi – viimeisessä junas sa. Sokoksen Vaakuna-hotellin sisustustekstiilit työllistivät Greta Skogster-Lehtisen sodan aikana. Korvikemateriaaleista syntyi tyylikkäitä sisustuskankaita, joiden kestävyys oli tavallisia kankaita heikompi. Tekstiili toimisto jatkoi Helsingissä. Sopivat tilat sekä kutojat ja ompelijat löytyivät paikallisen kotiteollisuuskoulun käyneistä nuorista naisista. Eduskunnassa on yhä käytössä Greta Skogsterin suunnittelemat Karhunjahti-pellavaliinat. Greta Skogster-Lehtinen oli suunnitellut sekä omenakuvioisen pöytäliinan että pula-ajan seinäratkaisun, tuohesta tehdyn tapetin. Avioliiton myötä 35vuotiaan Greta Skogsterin sukunimi muuttui Skogster Lehtiseksi
Seurusteluhuoneen seinä oli peitetty kutomon valmistamalla tuohitapetilla. Hotelliin tarvittiin 4 300 m 2 mattoja, 2 300 m 2 ikkunaverhoja ja 2 400 m 2 huonekalukankaita, joihin käytettiin muun muassa paperinarua ja hamppua. Urakka oli valtava. Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori siirrettiin Helsinkiin 1944, mikä tuotti suuria tilaustöitä Greta Skogster-Lehtiselle. • Yhteistyötä oman ajan merkittävimpien arkkitehtien kanssa. Sotavuosista huolimatta Greta SkogsterLehtinen teki koko ajan tilaustöitä; kirkkotekstiileitä, sisustustekstiileitä julkisiin rakennuksiin sekä käyttötekstiilien malleja teollisuudelle. tiin kankaalla, jossa oli paperinaru loimena ja sillakarvalanka kuteena. Tuohta olisi saatu vaikka kuinka paljon, mutta sen muokkaaminen kudontaa varten oli työlästä, eikä kutominen ollut helppoa. ”Greta Skogsterin työt ovat taiteellisesti ja teknisesti mitä korkeinta luokkaa”, kiitteli arkkitehti Huttunen. WILLIAM LEHTINEN jäi eläkkeelle Ensosta 1962. Tuohesta ommeltiin myös pannunmyssyjä, mikä oli vieläkin vaikeampaa. Loppuelämänsä hän asui Tampereella. Ei siis ihme, että monumentaalisten tekstiiliteosten monumentaalinen suunnittelija on jäänyt tuntemattomammaksi kuin ansaitsisi. HELSINKIIN Greta ja William Lehtinen olivat muuttaneet aluksi Töölöön kerrostaloon. Greta Skogster-Lehtinen luopui kutomostaan 1974 ja Kuusisaaren kiinteistös tä pari vuotta sen jälkeen, kun William Lehtinen oli kuollut 1975. Siitä Greta Skogster-Lehtinen onkin yhä kuuluisa. Helsingissä oli valtava asuntopula, mutta kutomolle löytyivät tilat ränsistyneestä puutalosta Vallilasta. Vieraat pääsivät samalla tutustumaan kodin kauniiseen sisustukseen sekä taidekokoelmaan. Kudontalangat riittivät vuoteen 1942 asti, minkä jälkeen kutomossa tehtiin kankaita ja tapetteja sekä lampunvarjostimia korvike materiaaleista, kuten paperinarusta, oljesta, tuohesta, voipaperista, jopa lehmänkarvoista. Kuvakudosten signeerauksista löytää hyvin nimikirjaimet GS ja GS-L. . Samalla on myös korostettu hänen vahvaa itsekuriaan ja tiukkuuttaan, mikäli tilanne sitä vaati. Arkkitehti Erkki Huttunen pyysi SkogsterLehtistä suunnittelemaan hotellin ja ravintoloiden kaikki tekstiilit. Skogster-Lehtisen omassa kutomossa Vaakunaan kudottiin satoja metrejä huonekalukankaita, mutta muut tekstiilit teetettiin eri yrityksissä. Greta SkogsterLehtinen on kuuluisa tuohitapetistaan. Helsinkiin alettiin vuonna 1939 rakentaa nykyistä Sokoksen tavarataloa, jossa sijaitsee edelleen hotelli-ravintola Vaakuna. Verhot ja sängynpeitot kudottiin selluloosasta valmistetusta sillasta ja tuolit verhoilGRETA SKOGSTERLEHTINEN (1900–1994) • Suomalainen tekstiilitaiteilija • Runsaasti teoksia kirkkoihin ja muihin julkisiin tiloihin, myös Eduskuntaan. hotelleihin ja laivoihin. Sen tuottaa Greta ja William Lehtisen Säätiö ja kustantaa Maahenki, 38,50 e. Kirjoittaja Päikki Priha on tekstiilitaiteen emeritaprofessori. Sotavuosien takia rakennus valmistui vasta 1949. • Kaksi omaa kutomoa ja värjäämöä, oma suunnittelutoimisto • Kansainvälisiä palkintoja 1930-luvun maailmannäyttelyissä. • Sisustustekstiilikokonaisuuksia mm. Pariskunta perusti 1968 Greta ja William Lehtisen Säätiön, jolla tuetaan kuvataidetta, muotoilua, arkkitehtuuria ja musiikkia. Menestyksestä ja sosiaalisesta asemastaan huolimatta Greta Skogster-Lehtinen pysyi luonteeltaan vaatimattomana koko elämänsä ajan. Ku va An tti Pi rsk an en Ku va N in a Sk og ste r Ku va yk sit yis ar kis to Ku va An u Vu or in en Antiikki & Design 41 design 98876_.indd 41 20.12.2018 9.14.43. Vuorineuvoksen ja tekstiilitaiteilijan kodissa järjestettiin paljon edustustilaisuuksia. Tuohitapetilla päällystettiin muun muassa Helsingissä sijainneen, Aarne Ervin suunnitteleman Kalevalaisten Naisten Liiton ravintolan Kestikartanon (1946?67) seinä. 1949 he ostivat Kuusisaaresta kiinteistön, jolla sijainnut talo ja puutarha kunnostettiin heidän käyttöönsä. Hotellissa oli 140 huonetta sekä kaksi ravintolaa, joista toinen oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin. Hän ja Designmuseon intendentti Leena Svinhufvud julkaisevat keväällä teoksen Greta Skogster-Lehtinen. Onnellinen nuoripari Ensossa 1935. Myös yrityksen vuonna 1962 Katajanokalle valmistunut Alvar Aallon suunnittelema pääkonttori tiesi uusia töitä. Taiteilija itse on sanonut: ”Vaikka mitään ei ole, niin sittenkin on vain tehtävä töitä.” TUOHITAPETTI on varmaan tunnetuin korvikemateriaalitekstiili. Gretan viehättävyys ja tyylikkyys säilyivät läpi elämän. Marmoripalatsin ylimmässä kerroksessa on edelleen lähes 30 neliömetrin kokoinen Skogster-Lehtisen suunnittelema karvalankamatto muistuttamassa tekstiilitaiteilijan ja Aallon monipuolisesta yhteistyöstä
Vaaleaa hipiää suojeltiin ajan muotiesineellä päivänvarjolla. Ku va Fo to lia Antiikki & Design 42 vintagemuodin vuosikymmenet 101251_.indd 42 20.12.2018 10.09.48. Tyylikäs pariskunta laukkakisoissa vuonna 1905
ASUSTEET . Huippunaisellinen, kapea uumainen Smallinen figuuri, joka suoreni 1910lukua lähestyttäessä. MUOTIESINE Päivänvarjo. Suomen suuriruhtinaskunnassa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa. Näyttävät korut, pitsit, turkikset ja strutsinsulat. V uosisadan vaihtuessa, 1900-luvun aamunkoitteessa siirtomaavalta ja luokkayhteiskunta olivat yhä voimissaan. Hän oli muotisuunnittelija ja omisti miehensä kanssa muotihuoneen, kun nainen aiemmin oli ollut ”vain” ompelijatar. Uutta vuosisataa sävyttivät suuret odotukset, mutta muutos niin sanotun viktoriaanisen aikakauden kodin hengettäreksi ”ylistämällä alistetusta” naisihanteesta kohti uutta vapaampaa naista ei käynyt kädenkäänteessä. Tyylipiirteitä oli1900-LUVUN ENSI VUOSIKYMMEN SILUETTI . Rintaja kaulakorujen tarkoituksena oli kiinnittää huomio rinnukseen. Oli poikkeuksellista, että naiselle suotiin tällainen vastuu. Muhvit. Suomen suuriruhtinaskunnassa aikakautta väritti ensimmäinen sortokausi, joka päättyi kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaan vuonna 1904. Nainen oli yhtäältä vielä suojeltava ansarinkukka, vaikka toisaalta juuri › KATJA WEILAND-SÄRMÄLÄ Uusi sarjamme kertoo paitsi muoti-ilmiöistä myös naisen emansipoitumisesta ja sukupuolten muuttuvista rooleista. 1900-luvun ensikymmen oli art nouveaun, suomalaisittain jugendtyylin innoittama. HIUKSET . Yksi aikakauden tunnetuimpia muodinluojia oli Jeanne Paquin (1869– 1936) joka sai kunnian valita osallistujat vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn muotiosastolle. Art nouveau oli kokonaistyyli, joka ulottui kaunotaiteista koristetaiteeseen, arkkitehtuuriin, grafiikkaan, huonekaluihin tekstiileihin ja muotiin. Talvella käsiä lämmiteltiin muhvin sisässä. Vuosisadan vaihdetta kuvaavat monet osin päällekkäiset, toisiaan vastaavat eri nimitykset: Ranskassa sitä kutsuttiin Belle Époqueksi, Englannissa viktoriaaniseksija vuodesta 1901 alkaen edvardiaaniseksi ajaksi, Saksassa vilhelmiiniseksi ja Ruotsissa oskariaaniseksi ajaksi. Kuuluisa muotisuunnittelija Paquin tosin ihastui muhviin niin, että otti sen myös kesäkokoelmaansa. Osa 1/9 vintagemuodin vuosikymmenet 101251_.indd 43 20.12.2018 10.09.55. Nyt katse kääntyy 1900-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen. Belle Époquen viime tahdit näinä vuosina itsenäinen nainen sai äänensä kuuluville ensi kertaa. Valtavat, koristellut hatut. VUOSIKYMMENEN tärkeimmässä kaupungissa Pariisissa kohtasivat taiteilijat ja kirjailijat, ja sieltä myös muoti haki innoituksensa. Pöyheät isot kampaukset, hiukset sidottu väljästi nutturalle. Ku va Ka tja W eil an dSä rm älä n ar kis to Ku va Bu ko ws kis Ajan ihannetta, pitkää ”joutsenkaulaa” koristi kaulapantakoru. Antiikki & Design 43 Sarja kertoo naisten muodin muutoksista 1900–1990. Tätä 1900-luvun alun monikäyttöistä kultarintakorua tai -riipusta koristavat vanhahiotut timantit. Varallisuutta esiteltiin ylellisin materiaalein, kuten strutsinsulin ja turkiksin
Korsetin sovittaminen on yltänyt studiovalokuvan aiheeksi vuonna 1900. Antiikki & Design 44 vintagemuodin vuosikymmenet 101251_.indd 44 20.12.2018 10.10.07. Tässä Sylvia Kjäldström, sukunsa ensimmäinen naisylioppilas 1908. Kampauksiin lisättiin irtohiuksia tuuheuden aikaan saamiseksi. MUOTISUUNNITTELIJOITA . Kiil tävät, hyvinhoidetut hiukset olivat naisen kruunu, ja hiuksia huollettiin, harjattiin ja pestiin entistä useammin. Vuonna 1901 naiset pääsivät yliopistoon samoilla ehdoilla kuin miehetkin. Kirjailija Colette (josta on juuri tehty elokuva), näyttelijä Sarah Bernhardt, tanssija Isadora Duncan, kirjailija Edith Wharton, vakooja Mata Hari, balettitassija Anna Pavlova, näyttelijä Ida Aalberg ja oopperalaulaja Aino Ackté. Arsenikkipohjaisilla voiteilla hoidettiin näppylöitä, ryppyjä ja musta päitä. Yhä useampi nainen hankki itselleen myös ammatin. Ku va Fo to lia Ku va Fo to lia Ku va Ka tja W eil an dSä rm älä n ar kis to Ku va Fo to lia vat kurvikkuus, epäsymmetrisyys, ”piiska maisuus”, vartalon slinja ja orgaaniset luonnon muodot. Koska vaalea, heleä iho oli muotia, aurinkoa vältettiin, mutta ihoa vaalennettiin myös vaalennusvoiteilla ja riisipuuterilla. ”MAALATTU NAINEN” oli aiemmin ollut niin sanotun puolimaailman naisen merkki, mutta asenne naisen meikkaamista kohtaan alkoi muuttua yleisemmin hyväksytyksi. Naisten kampaukset olivat suuria ja täyteläisiä. Niitä koristeltiin sulin, kukkasin ja ruusukkein, ja ne kiinnitettiin hattupinneillä, jotka olivat teräviä ja vaarallisia. Hatut olivat suurempia kuin koskaan. NAISIHANTEET JA MUODINLUOJAT TAITEILIJOITA . Tavarataloista tuli ”naisten paratiisi”, paikka, jossa käytiin paitsi viettämässä aikaa, myös näyttäytymässä. 1900-luvun alussa naisen oli soveliasta käydä ilman miesseuraa kahviloissa ja ”naisten paratiisissa” eli tavarataloissa. Näyttelijä Mabel Green 1907. Samaa kampaustyyliä noudattivat lähes kaikki eliittirouvasta työläisnaiseen. Paul Poiret, Jaques Doucet, Mariano Fortuny ja Jeanne Paquin. Kaiverruksin, helmiäisin, jopa aidoin timantein koristellut kammat täy densivät niin sanotut Pompadour tai Gainsboroughhiustyylit. Poskia korostettiin punalla, ja arpia pei tettiin peitevoitein. Korsetteihin käytettiin ylellisiä materiaaleja, kuten silkkiä, pitsiä ja norsunluuta. Ihanne oli vaalea, heleä iho. Mainoksessa tutkitaan alusvaatteita Pariisin Printempsilla. Lontoon Selfridgesin tavara talossa aseteltiin kauneustuotteet ensi ker taa esille vuonna 1909, kun niitä aiemmin oli häveliäästi saanut pyytää tiskin alta
Emansipoituneet naiset halusivat vapautua korsetista. Ku va Fo to lia Ku va Bu ko ws kis Ku va Fi nn a / H els in gin ka up un gin m us eo Suuri hattu Kapea uuma Pakollinen päivänvarjo Pitkä helma Suomessa maailman muotivirtaukset omaksuttiin pienellä viiveellä. Näyttelijättäret olivat suuresti ihailtuja maailmannaisia ja muodin edelläkävijöitä, joiden vanavedessä myös uusimmat tyylit omaksuttiin. Jo pelkkä vahingossa tapahtunut nilkan vilahtaminen riitti herättämään eroottista mielihyvää. guurin, joka piirtyy hatun ja rintamuksen kurvista kapean uuman kautta levenevään helmaan. Tähän toiveeseen vastasivat useat muotisuunnittelijat: Vuonna 1906 Jeanne Paquin suunnitteli empirelinjaisen asun ja samoihin aikoihin aikansa johtavassa muotitalossa Worthissa muotisuunnittelija Paul Poiret kehitti uuden suoremman rinnan alta laskeutuvan ”La Vagueksi” ristimänsä asun. Suomessa ihailtuja ja palvottuja tähtiä olivat muun muassa näyttelijä Ida Aalberg ja oopperalaulaja Aino Ackté. Naista kahlitsevat siteet alkoivat höltyä myös konkreettisesti. Antiikki & Design 45 VINTAGEMUODIN VUOSIKYMMENET 101251_.indd 45 20.12.2018 10.10.24. 1900-luvun alku oli korsettien luvattua aikaa: uumaa korostava tiimalasisiluetti oli ihanteena, mutta hiljalleen alettiin keskustella myös korsetin aiheuttamista terveysvaaroista. Hopeinen toilettisetti, jossa harja, hammasharja, kampa ja partasuti. Hiukset olivat naisen kruunu, miehillä se oli upea parta tai viikset. VARTALOA peitettiin enemmän kuin paljastettiin. Vuoden 1907 pariisittaren vartalo muodostaa S-. Sanottiin, että nainen on puettu kuin linnoitus, sillä alusvaatteitakin puettiin useita kerroksia jopa kesäkuumalla. Helsinkiläismuotia: suutarimestari Johan Edward Öberg teki varsikengät tyttärelleen Maria Wilhelminalle 1900-luvun alussa. Lue lisää ajan ilmiöistä blogissa osoitteessa www.antiikkidesign.. Katja Weiland-Särmälä on lehtemme bloggaaja. Vuonna 1907 Mariano Fortuny ja Henriette Negrin kehittivät antiikin pukua muistuttavan laskostetun ”Delphiläisasun”, joka yhtäältä peitti, mutta samalla paljasti kaiken
Antiikki & Design 46 98971_.indd 46 20.12.2018 10.33.36. Alaluulajan kirkon valkoiseksi rapattu kellotorni on rakennettu 1851. Tuvat olivat alunperin maalaamattomia ja vuoraamattomia hirsirakennuksia, joiden ikkunanpuitteet, ovet ja ikkunaluukut oli kuitenkin maalattu valkoiseksi. Punaisen värin tuvat saivat 1800ja 1900-luvulla
Se saattoi toimia merimerkkinä Perä meren matalien vesien purjehtijoille. Potkukelkalla Gammelstadissa L uulaja oli 1300-luvun alussa tärkeä kirkko-, käräjäja kauppa paikka. Se oli kuitenkin laajan pitäjän keskus. Se oli Uppsalan seurakunnan sivukirkko ja yli kolmasosan Ruotsin pinta-alasta käsittäneen historiallisen Norlannin maakunnan suurin kirkko. Antiikki & Design 47 kulttuurimatka 98971_.indd 47 20.12.2018 10.33.57. Kaupankäynti siirtyi jokisuuhun, mutta vanha kaupunki pysyi uskonnon ja kulttuurin keskuksena. Niihin asettui kirkkopyhien ja juhlien aikaan pohjoisruotsalaisia suurelta alueelta. Kirkko rakennettiin vanhalle markkinapaikalle ja vihittiin 29.6.1492. RUOTSISSA on 15 Unescon maailmanperintökohdetta. tettiin Alaluulajan kivikirkon rakennustyöt. Pohjoiseen tarvittiin kuitenkin suurempi ja lujempi kirkko, ja niinpä 1400-luvulla aloiTupia on yhteensä 408 ja ja niissä on yhteensä 553 kamaria. Gammelstad, silloin vielä nimeltään Luulaja, sai kaupunkioikeudet 1621, mutta jo 1649 kaupunki siirrettiin sen nykyiselle paikalle meren rantaan, sillä nopean maankohoamisen takia satamaa ei voinut enää käyttää. › TEKSTI JA KUVAT ERJA LEMPINEN Pohjois-Ruotsin Luulajassa on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde, Gammelstadin kirkkokaupunki. Luulajan Gammelstadin kirkkokaupunki ja Alaluulajan keskiaikainen kivikirkko ympäristöineen hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon 1996. Se sai nimen Gammelstad, Vanhakaupunki. Talvella Lapissa matkaileva voi tutustua alueeseen vaikka potkukelkalla. Kirkkovuori oli pieni saari Luulajanjoen suulla. Saaren keskellä ja korkeimmalla kohdalla sijainnut kirkko oli rakennettu puusta
Se on tuvista ainoa, joka on auki yleisölle. Tässä kamarissa on kaappisänky, joka yleistyi 1900-luvun alussa. Alunperin talon poikaiskauppiaan omistamassa talossa isompi huone oli kaupantekoa ja pienempi yöpymistä varten. Stockamyrstuganin kirkkotuvassa on kaksi erillistä kamaria. Tupien kalustukseen kuului pöytä, pari tuolia, arkku, vedettävä sänky, säilytyskaappi ja pesupenkki. Antiikki & Design 48 kulttuurimatka 98971_.indd 48 20.12.2018 10.34.19
Kirkkotupa oli eräänlainen Gammelstadin kakkoskoti. › Antiikki & Design 49 kulttuurimatka 98971_.indd 49 20.12.2018 10.34.32. Tuvat olivat aluksi vuoraamattomia hirsi rakennuksia, joiden ikkunanpielet ja luu kut sekä ovenpielet oli maalattu valkoisiksi. Kirkolle johtaa eri ilmansuunnista teitä, joiden varsille keskittyivät tietyltä suunnalta tulevien tuvat. Gammelstad on Ruotsin suurin ja par haiten säilynyt kirkkokylä, josta kehittyi kirkko kaupunki. Vuonna 1681 PohjoisNorlannin alueella säädettiin, että esimerkiksi kymmenen kilo metrin säteellä asuvan ihmisen piti käydä kirkossa joka sunnuntai ja 30 kilometrin päässä asuvan joka kolmas sunnuntai. Ensimmäiset tuvat rakennettiin arvattavasti jo 1500 lu vulla, mutta valtaosa on 1800luvulta. Sit ten ne tuotiin osina kaupunkiin ja koottiin uudelleen. Kirkossakäynti oli pakollista sunnuntaisin ja tärkeimpinä kirkkopyhinä. Se syntyi, kun pitkien etäisyyksien takaa kirkonmenoihin, pyhien viettoon, häihin, hautajaisiin, käräjille, veron maksuun ja markkinoille saapuvat seura kuntalaiset joutuivat rakentamaan itselleen eräänlaisen kakkoskodin, kirkkotuvan. YKSI KIRKKOKYLÄN syntymisen syistä oli Ruotsissa 1500 ja 1600luvulla yleistynyt kirkossakäyntivelvollisuus. 1900luvun alkupuolella tuvat on vuorattu ja maalattu punaisiksi. Vuonna 1828 Inarissa oli perä ti 70 kirkko tupaa. Ne rakennettiin kotipihalla ja purettiin, kun talot olivat asettuneet. Kirkkotupia alueella on yhteensä 408, ja niissä yhteensä 553 kamaria. Unescon mukaan tämä kohde ”yhdistää kaupunkimaisen ja maalaiskylien elämän erityisellä tavalla, ja siellä kirkkokyläperinne on onnistuttu säilyttämään elinvoimaisena ja autenttisempana kuin muissa säilyneissä kirkkokylissä.” Suomessa kirkkokyliä on ollut lähinnä vain pohjoisimmassa Lapissa ja ruotsin kielisellä Pohjanmaalla, mutta niitä ei ole juuri jäljellä
Ryhmissä voi opiskella esimerkiksi rieskan leipomista leivinuunissa ja kynttilöiden valamista. Gammelstadissa oli myös kestikievareita, vierastaloja, makasiineja ja pitäjäntalo, jossa pidettiin käräjiä. Tupien perintöä vaalitaan syvästi ja niitä käytetään yhä alkuperäisen tarkoitukseen, kirkkopyhien aikana asumiseen. Hevosten tallit olivat kaupungin ulkopuolella. Kirkkotupa on historiallinen tavallisten ihmisten vapaa-ajanasunto, ja se on sitä yhä. Se on siirretty Piitimesta, Piteåsta. PALVELIJAT JA RENGIT tulivat jo ennen pyhiä kirkkokylään lämmittämään ja siivoamaan tupia. Maalaistalon eteiseen oven yläpuolelle on rakennettu erikoinen, kauniisti koristeltu kaarirakenne. Kaupunkiin tulo merkitsi juhlaa monella tavalla. Tarjolla on myös esimerkiksi dramatisoitu kierros, jossa oppaat esiintyvät historiallisissa asuissa. Hägnanin Storgården on tyypillinen Pohjois-Ruotsin rannikkoseudun varakas talonpoikaistalo. Ovet avautuvat suoraan kadulle tai kujalle päin. Käytiin kirkossa mutta myös seurusteltiin, tehtiin kauppaa ja juotiin kahvia ryypyn kera. TÄSSÄ UNESCON maailmanperintökohteessa käy vuosittain kymmeniätuhansia matkailijoita. Maanviljelyyn liittyvät uutuudet levisivät. Aivan Gammelstadin vieressä on ulkoilmamuseo Hägnan, jonne on kerätty vanhoja rakennuksia. Hiihtoloman aikaan on ulkoilmaGammelstad irrotti asukkaat arkirutiineista. › Antiikki & Design 50 kulttuurimatka 98971_.indd 50 20.12.2018 10.34.54. Pyhien aikana kuultiin uutisia ja juoruja, ja saarnatkin antoivat ehkä uusia ajatuksia. Se antaa hyvän kuvan, miltä elämä näytti Norrbottenin rannikkoseudun kylissä. Tuvat periytyvät suvussa, mutta on niitä välillä myynnissäkin. Taloja hoidetaan ja kunnostetaan. Tuvat on rakennettu hyvin lähelle tosiaan, ne melkein nojaavat toisiinsa, ja jokainen on yksilö. Arkirutiinit saivat jäädä. Nuoret tapasivat toisia, kaukaisten ky lien nuoria, ja monta avioliittoa solmittiin. Vuoden kiertoon liittyviä tapahtumia ja juhlia ovat jouluja kesämarkkinat, vappukokko, juhannusjuhlat ja Tulijuhla 4. Eteisen ja salin tapetit ovat vanhaa mallia. Takapihat, joissa käymälät sijaitsivat, olivat pieniä. Siellä voi liikkua yksityisesti, ja ryhmät voivat varata opastettuja näytöksiä sekä kirkkokaupunkiin, kirkkoon että ulkoilmamuseoon. helmikuuta. Voi vain aavistaa vilinän ahtailla kujilla. Tuvissa säilytetyt pyhävaatteet ja vuodevaatteet tuuletettiin. Gammelstad on elävä esimerkki keskiaikaisesta kaupunkiarkkitehtuurista, joka syntyi ilman selkeää suunnitelmaa
Antiikki & Design 51 98971_.indd 51 20.12.2018 10.35.17. › Peri-Hanschan talo on Hägnanin ulkoilmamuseosta. Salin huikeat seinämaalaukset on tehnyt John Winberg 1920-luvulla
Komea kivikirkko on osoitus alueen vau rau desta, jota kertyi turkisten ja joesta pyydettyjen kalojen myyntituloista. Alaluulajan, ruotsiksi Nederluleån keskiaikainen kivikirkko on vihitty 1492. Antiikki & Design 52 98971_.indd 52 20.12.2018 10.35.31. Sitä ennen paikalla on ollut yksinkertainen puukirkko
Penkit koristeellisine päätyineen sekä marmorinen kastemalja ovat myöhäiskeskiajalta. Suomen puolella on samoihin aikoihin, todennäköisesti 1520-luvulla valmistunut Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkko, joka on tätä pienempi ja vaatimattomampi. Ne sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Luulajan keskustasta. Torniosta Luulajaan on matkaa 130 kilometriä. Juttu perustuu muun muassa Luulajan kaupungin julkaisemaan kirjaan ”Gammelstad: Kyrkstad och Världsarv”, jonka ovat kirjoittaneet Pär Domeij, Jan-Olov Nyström ja Maurits Nyström. +46 920 457 010 VISITOR CENTERISSÄ on näyttely alueen historiasta ja lahjaliike INFO-OPPAAN voi ladata ja printata pdf-muodossa myös suomeksi osoitteessa www.lulea.se RUOKAILUja yöpymispalvelut: www.visitlulea.se ohjelmaa. GAMMELSTADIN kirkko tai Nederluleån eli Alaluulajan keskiaikainen kirkko on rakennettu luonnonkivistä. Se on tehty Antwerpenissä noin 1520, ja sitä pidetään yhtenä hienoimmista Ruotsissa. Alttarikaapin puukaiverrukset kertovat Kristuksen kärsimyshistorian. Kirkon kuorin myöhäiskeskiaikaiset kalkkimaalaukset on tiettävästi tehty saksalaissyntyisen, Ruotsissa vaikuttaneen Albertus Pictorin koulukunnan piirissä. Kirkossa on hienoja maalauksia 1500-luvulta. Kirkon päädyissä on tiilikoristelut. NÄIN SINNE PÄÄSEE GAMMELSTADIN kirkkokaupunki ja ulkoilmamuseo Hägnan ovat auki ympäri vuoden. Antiikki & Design 53 kulttuurimatka 98971_.indd 53 20.12.2018 10.35.52. Se vihittiin 1492. . Kuorissa on maalauksia 1500-luvun alkupuolelta, ja ne lienee maalannut joku kuuluisan Albertus Pictorin koulukunnan piiristä. KIRKON, kirkkotuvan ja ulkoilmamuseon talojen aukioloajat selviävät nettisivuilta: www.lulea.se/gammelstad MATKAILUTOIMISTO Puh. Kirkon porteissa on ampuma-aukkoja, joten sitä on käytetty linnoituksena ilmeisesti Venäjän miehitysaikana 1700-luvulla ja Suomen sodassa 1800-luvun alussa. Vuonna 1909 ne otettiin esiin kalkin alta. Alaluulajan kirkon sisäseinät on kalkittu valkoisiksi. Tapahtumien painopiste on kesällä, mutta Gammelstadiin voi tutustua talvellakin vaikka kujilla potkukelkkaillen
Ruotsin renessanssiaikaan sijoittuvassa Johan Zacharias Blackstadiuksen (1816–1898) öljymaalauksessa on mahdollisesti Eerik XIV, Kaarina Maununtytär ja heidän poikansa. Bukowskis. Maalaus on vuodelta 1858. Lähtöhinta 8 000 e. Ruotsalainen Blackstadius asui Suomessa viisi vuotta alttaritauluja ja muotokuvia maalaten. Antiikki & Design 54 98972_.indd 54 20.12.2018 10.00.14
KANSAINVÄLISET maailmannäyttelyt levittivät kertaustyylejä tehokkaasti. K ERTAUSTYYLEIHIN lukeutuvan uusrenessanssin innoituksen lähde oli nimensä mukaisesti Italiassa 1400-luvulla syntynyt renessanssi. Uusrenessanssi – klassismin kansainvälinen perillinen Erityisen suosittu uusrenessanssi oli Saksassa, joka oli yhdistynyt uudeksi keisarikunnaksi 1871. Ku va Vi ce nt e Se rra Antiikki & Design 55 tyylikoulu 98972_.indd 55 20.12.2018 10.00.19. MATERIAALIJÄLJITELMÄT suosiossa: kipsiveistos marmoroitiin tai valurautakaide ootrattiin muistuttamaan tammea. Suomessa se näkyi pitkään niin arkkitehtuurissa kuin sisustuksessa, ja maakunnissakin tyyli omaksuttiin. › UUSRENESSANSSI VALTATYYLI Euroopassa 1870-luvulla, vaikutti 1910-luvulle asti. KOTIEN SISUSTUKSET kaupungeissa ja maaseudulla alkoivat samankaltaistua. Sen arkkitehtuuri, taide ja käsityö hakivat innoituksensa antiikin Kreikasta ja Roomasta. Uusrenessanssi näkyi jo 1851 Lontoossa. Uusrenessanssi otti käyttöön antiikin ajan aiheet ja koristeet – jälleen kerran, sillä antiikki oli ollut myös 1700-luvun barokin ja uusklassismin sekä 1800-luvun alku puolen empiren suuri ihanne. Siellä uusrenessanssi sai usein määrittelemättömän ritariromanttisen ilmeen. Kuopion kaupungintalo on yksi Suomen maakuntiin ja läänien pääkaupunkeihin rakennetuista komeista uusrenessanssirakennuksista. Suuntauksen arkkitehtuuria voi nähdä kaupungintaloissa eri puolella Suomea, vaikkapa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa. 1870–1910-lukujen valtatyyli suosi pylväitä ja pilastereita, vaaseja, uurnia, akanthuksenlehtiä sekä mytologisia tarustoja, jotka esitettiin kuitenkin tyyliteltyinä ja yksinkertaistettuina. Tyyli sai suosiota myös 1878 yhdistyneessä Italian kuningaskunnassa. KORISTEAIHEISSA aidon renessanssin aiheita käytettiin sellaisenaan, yksinkertaistaen tai tyylitellen. ARKKITEHTUURISSA uusrenessanssi jatkoi vaivattomasti uusklassisimin ja empiren tyyliperinteitä. Molemmissa maissa kulta-ajaksi koetun renessanssin perinteet olivat vahvat. Uutta tyyliä levittivät tehokkaasti maailmannäyttelyt, joista Lontoo järjestettiin jo 1851. KARI-PAAVO KOKKI Uusrenessanssi on yksi luku antiikista innoittuneiden tyylisuuntien jatkumossa
Rottinkiselkäinen tuoli on aivan 1800-luvun lopusta. Bukowskis. Bukowskis. Laatikostoa näkee myös ilman peiliä. Lähtöhinta 250 e. Antiikki & Design 56 TYYLIKOULU 98972_.indd 56 20.12.2018 10.00.34. Selkänojassa on läviste, joka osuu tuolia koristavan kasvon, maskaronin suun kohdalle. Bukowskis. Nojatuoleissa on alkuperäinen päällinen ja käsinojissa hapsut Tämä on yleinen tyyppi Suomessa. Bukowskis. Lähtöhinta 250 e. Bukowskis. Siro pöytä kukille. Tuttu monesta kodista. Bukowskis. Peililipasto 1800-luvun lopusta. Kirjoituspulpetti 1800-luvun lopulta. Kukkapöydän lohikäärmekoristeinen jalka on pronssattua valurautaa. 150 e. Lähtöhinta 200 e. Päästävedettävä sänky 1800-luvun lopulta, 1900-luvun alusta. Bukowskis. Pöytä 1800-luvun lopulta. Bukowskis. Bukowskis. Salonginpöytä. 1800luvun loppu, lh. Italialaisen renessanssituolin mukainen sgabello-tuoli
Tyyli oli erityisen suosittu ruokasalien, herrainhuoneiden ja salonkien sisustuksissa. Rakennuksissa usein hyvin säilyneitä tai restauroituja porraskäytäviä. Ruokasalien tuoleissa oli runsaita sorvauksia. Puhuttiin ”sieluttomasta kopioinnista” ja ”kipsirenessanssista”. KULUTUSTAVAROIDEN teollinen valmistaminen merkitsi kuluttamisen demokratisoitumista. Jälkimmäinen tyyppi oli tavallinen Uusrenessanssi tyylitteli antiikin koristeaiheita. Istuimissa oli usein rottinkipunos tai rei’itetty eli perforoitu ja koristeprässätty vaneri. Ruokasalin bu et-tyyppisen kaapin ovissa on veistettyä lyötekoristelua, sorvatut nupit ja otsa koristeena tyylitelty päätykolmio. Bukowskis. Myös huonekaluissa käytettiin tummia puulajeja, kuten petsattua tammea, mäntyä ja koivua sekä tummia ootrauksia. Yhä useammat saattoivat hankkia sellaisia esineitä, joihin aiemmin vain rikkailla oli ollut varaa. Antiikki & Design 57 TYYLIKOULU 98972_.indd 57 20.12.2018 10.00.49. Huoneiden hämäryyttä lisäsivät ikkunaseinille sijoitetut suuret huonekasvit, kuten palmut, . Bukowskis. Julkisia rakennuksia mm. ARKKITEHTUURISSA HELSINGISSÄ on paljon uusrenessanssiarkkitehtuuria esimerkiksi Bulevardilla, Esplanadilla ja Kruununhaassa. Selustat olivat usein matalia ja pehmustettuja hollantilaisten barokkiesikuvien mukaan. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita turkulaisen Nikolai Bomanin höyrypuusepäntehtaan, useissa kaupungeissa toimineen John Paische n huonekaluliikkeen ja Otto Thylinin teollisuuskaupan julkaisemat kuvitetut luettelot. Muodissa olivat tummat ja paksut ovija ikkunaverhot nyöreineen, hapsuineen ja tupsuineen. Onneksi jäljelle jääneitä rakennuksia on alettu arvostaa, ja taloyhtiöt ovat alkaneet entisöidä esimerkiksi niiden tummia, koristemaalattuja porrashuoneita. Purkutuomion saivat muun muassa Höijerin suunnittelemat Helsingin palokunnantalo (1889) ja Hotelli Kämp (1887), vaikka molemmat kuuluivat maamme historian keskeisiin rakennuksiin. Sjöström ja Josef Stenbäck, 1886) sekä Hämeenlinnassa (Alfred Cavén, 1888). Korkea barokin inspiroima selusta oli myös tavallinen. Voi hyvällä syyllä sanoa, että empire ja uusrenessanssi tekivät Suomen kaupungeista eurooppalaisen mittapuun mukaisia. A. Puusepäntehtaiden ja yritysten kuvitettujen myyntiluetteloiden myötä kaupunkien ja maaseudun kodit alkoivat samankaltaistua. Sohvan selustassa on uusrenessanssille ominainen arkki tehtoninen kaartuva otsalista. ikukset ja kiinanruusut. MAAKUNNISSA on komeita kaupungintaloja esimerkiksi Tampereella (Georg Schreck, 1890), Kuopiossa (F. Valitettavasti sotien jälkeen uusrenessanssin arkkitehtuuria ja esineitä alettiin kovaäänisesti arvostella ja halveksia. Huoneet sisustettiin täyteen lattiasta kattoon. Julkisista rakennuksista muun muassa Theodor Höijerin (1843–1910) suunnittelema Ateneumin taidemuseo on tyylisuunnan hieno esimerkki. Helsingin keskustan 1800-luvun lopun asuinkerrostaloissa uusrenessanssi oli lähes valtatyyli. PUUTALOARKKITEHTUURISSA näkee runsaita listoituksia, voimakkaita ikkunankehyksiä ja sorvattuja koristeita. Edustava on myös Porin kaupungintalo eli Junneliuksen palatsi (August Krook, 1895). Lähtöhinta 400 e. Ateneum (Theodor Höijer, 1887) ja Säätytalo (Gustaf Nyström, 1891). Ikkunoissa on T-jako
Jugendtyylin valtakausi alkoi jo 1800luvun lopussa, mutta uusrenessanssi jatkui sen rinnalla Vielä 1900-luvun ensivuosikymmenelle. ESINEISSÄ uusrenessanssi näkyi erityisen selvästi majolikan muotoilussa. Istuimien hartialautaa koristi usein päätykolmio ja sorvatut nupit. Pi irr os N iko lai Bo m an in lue tte lo Antiikki & Design 58 tyylikoulu 98972_.indd 58 20.12.2018 10.00.58. Kuva on Nikolai Bomanin luettelosta 1900-luvun alusta. Tavallisissakin arkipäivän esineissä, kuten pyyheliinatelineissä tai seinäkelloissa, esiintyivät samat aiheet. RUOKASALIEN kiinteissä sisustuksissa suosittiin korkeita paneeleja, joiden päällä oli hylly tinaja majolikatuoppeja, koristelautasia, juomasarvia ja muita koriste-esineitä varten. Antiikkimarkkinoilla uusrenessanssi ei ole juuri nyt kysyttyä, joten laadukkaita esineitä saa hyvin edullisesti. Jäljitelty kultanahka, joka oli tehty prässätystä paksusta paperista tai pahvista, oli hyvin muodikasta. Tavaran lisääntyminen kodeissa näkyi esimerkiksi niin sanotussa buffet-kaapissa, joka oli ruokasalien näkyvin huonekalu. Voimakkaasti profiloitu otsalista oli toisinaan varustettu suoralla tai katkaistulla päätykolmiolla ja sorvatuilla uurnamaisilla nupeilla. Paneelidivaaniksi kutsuttu huonekalu oli suunniteltu myös varavuoteeksi ulos kääntyvine käsinojineen ja vuodevaatelaatikkoineen. Paischeff myi sekä kotimaisten että venäläisten valmistajien huonekaluja, joista tuli niin suosittuja, että uusrenessanssihuonekalujen sanottiin olevan paischefftyyliä. Tapettien värit ja kuosit olivat vahvoja. Hopeisiin, uushopeisiin ja niklattuihin vateihin, kahvikalustoihin, maljakoihin sekä kynttilänjalkoihin ja kynttelikköhin samat klassiset ornamentit, kuten meanderit, ihmis päiset maskaronit ja akanthuksenlehdet, ilmaantuivat prässättyinä, pakotettuina ja kaiverrettuina. Ruokasalien ja herrainhuoneiden kalusteisiin kuului sorvauksin ja runsain listoituksin varustettu korkeaselustainen sohva, jossa ylinnä oli hylly. Bukowskis. Katot olivat tummia ja koristeltu runsain listoituksin, palkein, kasetein ja konsolein. Kaappi oli koristettu runsain sorvatuin pilasterein, veistetyin lyöteornamentein ja peilityksin. Sen avoin keskiosa oli tarkoitettu tarjoiluastioille tai koriste-esineille. Tavallisesti siihen kuului kaksi noja tuolia, pikkutuoleja, toisinaan keinutuoli, trymoopeili, pöytiä ja kukkapylväitä. Tyypillinen huonekalu oli sorvauskoristeinen korkea lipasto tai peililipasto, jota käytettiin etenkin makuuhuoneissa ja kamareissa. Myyntiluettelot yhtenäistivät sisustuksia. Tavallisin sänkytyyppi oli päästävedettävä, jonka päädyissä komeilivat kolmio ja sorvatut uurnamaiset nupit. Puusepäntehtaiden myyntiluettelot tarjosivat valmiita malleja ja yhtenäistivät kotien sisustuksia. myös virastoissa. Kalustot verhoiltiin voimakkaan värisillä plyyseillä tai villakankailla, nyöreillä ja hapsuilla. MUSTAKSI PETSATTU ja kiillotettu salonginkalusto oli erittäin suosittu Suomessa. Arabiakin valmisti monivärisiä suuria reliefikoristeisia maljakoita, hedelmämaljoja eli jardinieerejä ja kukkaruukkuja, jotka saivat muotonsa ja koristelunsa italialaisista ja ranskalaisista 1500-luvun esineistä. . Bomanin höyrypuusepäntehtaan ja Paischeffin huonekaluliikkeen kuvitetuissa luetteloissa on useita tällaisia kalustoja. Italialaisesta sgabellotuolista tuli erittäin suosittu lastenhuoneiden, ruokasalien ja julkisten tilojen istuin. Junghans-seinäkello, Saksa, 1900-luvun vaihde. Lähtöhinta 200 e
Lähtöhinta kahdelle noin 100 e. Pöytäkello pronssattua ja kullattua metallia sekä alabasteria. Stockholms Auktionsverk. Kahvikalusto Tukholmasta. Bukowskis. seinäpaneelien hyllyjä. Valettuja ja kullattuja pastellage-koristeita, tyylivaikutteita myös barokista. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis. Hopeinen 3-osainen kahviastiasto. Lähtöhinta noin 120 e. Bukowskis. Kynttelikkö on kullattu Antiikki & Design 59 TYYLIKOULU 98972_.indd 59 20.12.2018 10.01.17. Bukowskis. Lähtöhinta kahdelle vaasille noin 120 e. Kahvipöydän kukkaja tarjoiluteline 1800– 1900-luvun vaihteesta, uushopea ja lasi. Gustafsbergin majolikakoristevaasi 1800-luvun lopulta. Peili 1880-luvulta. Kynttelikkö 1880-luvulta, kullattua pronssia, Venäjä. Tuopit koristivat mm. Stockholms Auktionsverk. Valmistettiin myös uushopeisena ja niklattuna. Majolikatuoppi tinakannella 1800-luvun lopulta. Öljylampun jalka on sinkkilejeerinkiä ja siinä on arkkitehtonisia aiheita. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis. Lähtöhinta noin 170 e. Lähtöhinta noin 120 e. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis. Venäläinen kynttelikkö. Leima GAB, Tukholma 1890, paino 744 g. Bukowskis. Vaikutteita myös muista tyylisuunnista. Kullattu, kolmihaarainen seinäkynttelikkö 1800-luvun lopusta
Kultaseppämestari Herman Wistin tuotantoa, joka on leimattu sekä Uudellakirkolla (leima U) että Kokkolassa (tynnyri, josta nousevat liekit) vuosina 1920–1967. Ennen sitä Wist käytti jonkin aikaa Viipurin leimaa, mutta sellaiset esineet ovat harvinaisia. Kieloaihe oli kultasepälle tyypillinen. Antiikki & Design 60 98965_.indd 60 20.12.2018 9.26.21
”Keräilijät ovat onnellisia ihmisiä” kymmentä vuotta Espoon työväenopiston Wanhat tawarat & Design kurssia, jossa luennoivat antiikin ja muotoilun asiantun tijat. Antiikkimessuilla pariskunta sanoo käy vänsä 4–5 kertaa vuodessa. – Uudemmasta taiteesta meitä ovat pu hutelleet Tommi Tolja ja Kim Simonsson. Myös posliini on usein leimattua, Antero Forstén sanoo. Sammallahden mukaan keräilijät ovat yleensä onnellisia ihmisiä. Antero Forstén myös arvioi hopea esineitä kurssin järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. – On kiva tietää esineen käyttötarkoitus, kuka sen on tehnyt ja milloin. Sitä kannattaa nyt kerätä, jos taide kiinnostaa, Antero Forstén antaa vinkin. Forsténit luopuivat kurssin vetovastuusta pari vuotta sitten. Antiikki pitää mielen virkeänä. Siinä sivussa on kertynyt paljon muutakin, kuten Helsinkiaiheisia maalauk sia, kotimaisia designvalaisimia, italialaista Bitossin keramiikkaa ja pienoisveistoksia. He uskovatkin psykologi Pirkko Sammallahtea. Hän on todennut, että keräilijän vastakohta on alakuloinen ihminen, jon ka elämästä on kaikki mielenkiinto hävin nyt. – Ja onhan antiikki myös kaunista, Maila Forstén täydentää. Maila ja Antero Forsténin tuntevat jota kuinkin kaikki antiikin ammattilaiset ja harrastajat. Pöydällä venäläisen posliinitehdas Gardnerin suuri rasia 1800 luvun lopulta. Muoto kieleltään kermakko on myöhäisempireä (noin 1820–40), mikä kertoo, että mallit toistuvat ja muuttuvat kysynnän ja muodin mukaan. Kyse on tiedonhalusta, ja antiikissa tutkittavaa riit tää. Pariskunnan kodissa keräilyharrastuksen huomaa heti, sillä tavaraa on lattiasta kat toon. Maila Forstén puolestaan työskenteli valtion sektorin ammattiliitossa teknisenä sihteerinä. – Kotimainen keskitason taide on nyt edullista. Keräilijöillä on tapana laajentaa harrastus taan. Forsténit järjestivät pari › ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HANNA LINNAKKO Maila ja Antero Forstén ovat pitkän linjan keräilijöitä, joille vanhojen esineiden tutkiminen ja kauneus tuovat sisältöä elämään. Maila ja Antero Forstén ovat tuttuja antiikki harrastajien keskuudessa. Pariskunta käyttää keräämäänsä hopeaa, lasia ja posliinia, ja pöydän he kattavat vieraan mukaan. Tietoa Forsténit hankkivat kirjoista, valmistajien luetteloista, joita julkaistaan nykyään verkossakin, toisilta keräilijöitä, museoilta, tutkijoilta ja antiikkikauppiailta. Kermakko on tehty Moskovassa 1880. Kummallakin on oma erikoistumis alueensa: Anterolla hopea, Mailalla lasi ja posliini. Antiikki & Design 61 keräily 98965_.indd 61 20.12.2018 9.26.44. A viopari Maila ja Antero Forsténin keräily on jatku nut neljä vuosikymmentä, eikä voi olla huomaamatta, kuinka suurta iloa ja merki tystä harrastus on heidän elämäänsä tuonut. ENNEN ELÄKKEELLE siirtymistä Antero Forstén teki pitkä uran insinöörinä Nokial la. Vanha hopea on kiitollinen keräys kohde, sillä se on miltei aina leimattua, ja alkuperän saa yleensä selvitettyä
Lusikan on tehnyt Olof Lundgren, joka toimi kultaseppämestarina Turussa 1787–1800. Antiikki & Design 62 keräily 98965_.indd 62 20.12.2018 9.27.14. Hauska esine on tehty Helsingissä 1935. Venäläiset olivat taitavia luomaan hopeasta erilaisia esineja luontoaiheiden jäljitelmiä. Lusikan varren malli on ajalle tyypillisesti viulun muotoinen. Eikö ole riittänyt, että on syntynyt hopealusikka suussa, kun on pitänyt olla hopeiset vaippapihditkin. Neuvostoliitossa tehdyt hopeaesineet perustuvat paljolti perinteisiin venäläisiin malleihin sekä koristelutekniikoihin ja -aiheisiin, niin tässäkin. Kruunun muotoinen hopeakukkaro on tehty Pietarissa 1854
Puristelasin muottiin oli ilmeisesti alun perin yritetty kaivertaa J. Kului pari vuotta, ja Kaipiala kuului yhä Neuvostoliittoon. Laatua ja hienostuneisuutta voi odottaakin, sillä sokeripihdit on tehty maineikkaan venäläisen kulta-, hopeaja jalokiviseppä Carl Fabergén (1846–1920) perustamassa yrityksessä Moskovassa 1899–1908. Snellman, mutta tekijä oli jostain syystä muuttanut mieltään, ja lopputuloksena oli karikatyyrimäinen hahmo. Muiden karjalaisten tavoin hän ajatteli vielä palaavansa. Lusikat on tilannut Joensuun kartanoon Kustaa Maunu Armfelt (1792–1856), joka oli Kustaa Mauri Armfeltin (1757–1814) poika. Pulleamahaiset kahvipöydän tarjoiluastiat on tehty Moskovassa, kermakko 1890, sokerikko 1895. – Messut ovat jakaantuneet antiikkimessuihin, kuten Wanhan Sataman tapahtumaan, ja keräilymessuihin, joita on nykyään selvästi enemmän, Antero Forstén sanoo. Ne ovat löytö Tallinnasta. HOPEAKOKOELMAN helmiin kuuluvat sisäpuolelta kullatut sokeripihdit, joiden rihlakoristelu on hillityn tyylikäs. Maila Forstén sai lasista tuntuvan voiton, mutta tärkeintä oli, että lasi pääsi oikealle henkilölle. Hän esittelee erään hopeaesineiden kokonaisuuden, joka koostuu kakkuja leivoslapioista, sirotinlusikoista ja muista kahvipöydän ottimista. – Sokeripihdit ovat paheeni, Antero Forstén naurahtaa. – Kiinnostus neuvostoliittolaiseen hopeaan on viime aikoina selvästi kasvanut. Wistillä oli siellä kesäpaikka. Kultaseppä Herman Wistillä (1883–1963) oli ennen Venäjän vallankumousta kultaja hopeasepänliike Pietarissa. Sokeripihdit ovat Fabergén tuotantoa vuosilta 1899–1908. Sitä ennen kultaseppä ehti piilottaa 40 kiloa hopeaa talonsa lähelle. Kun rajat vallankumouksen jälkeen sulkeutuivat, hän perusti liikkeen Uudenkirkon kyliin kuuluvaan Kaipialaan Karjalan kannakselle. Antero Forsténin hopeakokoelman vanhinta kerrostumaa ovat 1700-luvun suomalaiset lusikat, nuorinta Neuvostoliiton ajan esineistö 1950-luvulta. Silloin, välirauhan aikana, Wistin poika Eugen Wist päätti kahden toverinsa kanssa lähteä uhkarohkealle retkelle hakemaan rajan taakse jääneen hopea kätkön Suomeen. Monissa on koristeena kielo, joka oli tekijän eli Herman Wistin tavaramerkki. V. Laatu oli parhaimmillaan heti vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, jolloin vanhat mestarit jatkoivat työtään, Antero Forstén kertoo. Jokunen vuosi sitten Maila Forstén osti eurolla antiikkimarkkinoilta lasin, joka myöhemmin paljastui ”menninkäislasiksi.” Se kuului 1900-luvun alussa valmistettuihin suurmieslaseihin, mutta sen hahmoa oli vaikea tunnistaa. – Neuvostoliittolainen hopea on viimeistelyltään karkeampaa kuin venäläinen, mutta sen hopeapitoisuus on yleensä korkea ja Keräilymessuja on nykyään yhä enemmän. Antiikki & Design 63 keräily 98965_.indd 63 20.12.2018 9.27.40. Marraskuussa 1939 syttyi talvisota, ja Wistin oli lähdettävä kiireellä evakkoon. Haku oli naamioi› Lusikat on tehty Pietarissa 1818–25. Myöhemmin tämän harvinaisen lasin osti kokoelmiinsa eräs tunnettu lasinkeräilijä. esineisiin on käytetty paljon hopeaa. Kilpimäisen varren päätä koristaa Armfeltin sukuvaakuna
Antiikki & Design 64 98965_.indd 64 20.12.2018 9.27.55. Siniset lasit on suunnitellut ja tehnyt Pekka Paunila Riihimäellä 2000-luvulla. Ruokapöytään on katettu venäläisen Kornilovin veljes ten posliinitehtaan astiasto 1800ja 1900-luvun vaihteesta
Hintoja voi seurata netistä. Miten käy pariskunnan vuosikymmeniä keräämälle kokoelmalle tulevaisuudessa. Eugen-pojalle kävi huonommin: hän kaatui partiomatkalla jatko sodassa vuonna 1944. – Olisi hienoa, että se siirtyisi jälkipolville. Tämä rokokooherraa esittävä veistos on tehty Saksassa 1900-luvulla. Opettele tunnistamaan hopean leimat esimerkiksi Raimo Fagerströmin Suomalaista hopeaa -kirjasta (WSOY 1983). HANKI kirjallisuutta posliinien leimoista. Kahvikuppi vateineen sekä tarjoiluvati ovat venäläisiä, mutta niitä ei ole leimattu. Kuka voisikaan uskoa, että nämä somat kattaushopeat kytkeytyvät maailmanhistorian suuriin käänteisiin, puhumattakaan niihin liittyvistä yksilöiden traagisistakin vaiheista. Venäläisen Kornilovin veljesten posliinitehtaan leima 1800ja 1900-luvun vaihteesta. Kahvikupin muoto on empirelle (noin 1804–15) tyypillinen, mutta se voi olla myöhemmin tehty. Tosielämä jatkui niin, että palautetun hopean ansiosta Herman Wist pääsi jatkamaan kultasepän ammattiaan perustamalla liikkeen Kokkolaan. Mitä uudempi hopeaesine, sitä parempi on sen kunnon oltava. Osan KERÄILIJÄN NEUVOT TARKASTA huolellisesti posliiniesineen kunto, sillä esimerkiksi liimauksia on usein vaikea havaita. Tätä juttua varten Maila Forstén on kattanut pöytään ihastuttavan ruoka-astiaston, joka on venäläisen Kornilovin tuotantoa ajalta 1884–1917. Sama pätee silloin, kun me menemme kylään antiikinharrastajien luokse, aina on pöydässä jokin uusi ostos, Maila Forstén sanoo hymyillen. Tästä kylmäpäisestä seikkailusta Esa Anttala, yksi retkelle osallistuneista, teki vuonna 1961 kirjan Hopeaa rajan takaa. Vaarallisten vaiheiden jälkeen kolmikko pääsi kuin pääsikin takaisin Suomeen hopeat repuissaan. – Katamme kahvitai ruokapöydän vieraamme mukaan. Figuriinit olivat aikoinaan ruokapöydässä herättämässä keskustelua, jos aiheet uhkasivat loppua. Astiat olivat myös hyvin kalliita. Hinta oli poikkeuksellisen edullinen, sillä ruplan arvo oli tuolloin laskenut merkittävästi. TUTUSTU muihin keräilijöihin. Jos tiedämme, että hän on kiinnostunut antiikista, pistämme pöytään vanhaa hopeaa, lasia ja posliinia sekä aina jotain erikoista tai uuden hankinnan. Nyt osa rajan takaa pelastetusta hopeasta on päätynyt Antero Forsténin kokoelmiin. MONET ESINEET päätyvät käyttöön kattauksiin, paitsi 1700-luvun ja 1800-luvun alun hopealusikat, jotka ovat niin suuria, että niillä on vaikea syödä. ALOITA suomalaisesta hopeasta. Kornilovin veljekset perustivat posliinitehtaan Pietariin vuonna 1835, ja se tunnettiin laadukkaasta tuotannosta. Myös antiikkikauppiaat auttavat ja neuvovat aloittelijaa. tästä astiastosta pariskunta on hankkinut huutokaupasta Suomesta, mutta he ostivat sitä myös Pietarin-matkaltaan 2008. ARKISTOI eli tallenna heti alusta asti hankkimasi esineen tärkeimmät tiedot, myös sen omistushistoria. Antiikki & Design 65 keräily 98965_.indd 65 20.12.2018 9.28.17. Huutokauppojen näytöt ovat hyviä opiskelupaikkoja. Pari vuotta myöhemmin Mikko Niskanen ohjasi sen pohjalta samannimisen elokuvan, jossa yhtä pääosaa esitti Pertti ”Spede” Pasanen. tu partio retkeksi, eikä siitä tiennyt edes isä Herman Wist. . Kuin kattauksen hopeinen koru on serviettirengas, joka on tehty Venäjällä ajalla 1908–26. Toinen pojistamme on jo osoittanut kiinnostusta keräilyyn, Maila Forstén sanoo toiveikkaasti. Kiinnostus Neuvostohopeaan on kasvanut
Tyypillisiä majolika esineitä olivat suojaruukut ja maljakot. Kuvia ei palauteta. Arabian omaa majolikamallistoa suunnittelivat mm. Arabian lohikäärmemaljakko Vanhemmillani on isäni kotoa saatu erikoinen Arabian lohikäärmemaljakko. Maljakko on 38 cm korkea, ja siinä on pohjassa Arabian leima. Majolika oli suosittua jo renessanssin Italiassa ja muualla Euroopassa. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Voiko niiden alkuperästä ja iästä sanoa jotakin. 1 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Jac Ahrenberg ja Thure Öberg, mutta useammin Arabia otti majolikamalleja ruotsalaiselta Rörstrandilta. Maljakon materiaali on fajanssia. Majolikakoristeisia esineitä oli Arabian tuotannossa 1880–1914, ja värikkäinä ja koristeellisina ne kuuluivat ajan sisustusihanteisiin. Arvokin kiinnostaa. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Arabia valmisti majolikaesineitä usein näyttelyihin todistamaan tuotantonsa ajankohtaisuutta ja Mikä missä milloin korkeaa tasoa. Lähetä meille oma kysymyksesi! Antiikki & Design 66 kysy esineestä 98962_.indd 66 20.12.2018 10.28.18. Näyttävä maljakko on Arabian tuotantoa 1800ja 1900-luvun vaihteesta. Vakuutusarvo 250 e. Niissä on merkintöjä, ehkä MOA tai FOA ja NS. Myös tämä lohikäärmemaljakko löytyy Rörstrandin tuotannosta, mutta maljakon alkuperäinen malli saattaa kuitenkin olla saksalainen, ranskalainen tai englantilainen. Olemme yrittäneet löytää siitä tietoa, tuloksetta. 1. Kertaustyylistä uushopeaa Ostin antiikkitorilta Ranskasta veitsiä, joista yksi kuvassa. Isoäitini on saanut maljakon 1940-luvulla Helsingin-sukulaisiltaan. Kakkulapiossa on pieni leima, joka näyttäisi olevan ehkä LM. Olisi mielenkiintoista saada tietää sen ikä, tekijä ja arvo. Mitä voisitte kertoa siitä. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. (AK) 2. Se on reliefikuvioiseksi valettua, värillisillä lasitteilla koristeltua fajanssia tai posliinia
Vakuutusarvo: veitsi 7 e /kpl, kakkulapio 15 e, jos hopeakahvainen 80 e. Isäni osti ne joskus 1970-luvun alkupuolella, ja ne olivat käytössä vuoteen 2010, sitten varastossa. Jos lika on pinttynyt, voi käyttää 00-000-laatuista teräsvillaa. Yhden tuolin vakuutusarvo 500 e. Tanskalainen klassikkotuoli Minulla on varastossa kymmenen Hansenin tuolia. Tuolissa voi nähdä perinteisen kiinalaisen ns. (V-JJ) 5. Berliiniläistä posliinia Haluaisin tietää posliinivadistani. Tuoli on tanskalaisen modernin huonekalumuotoilun ja puusepäntyön klassikkoja, joka tunnetaan nimillä Y-tuoli ja Wishbone (toivomusluu), jotka viittaavat selustan muotoon. Berliinin posliinin pohjamerkinnöissä on paljon täydentäviä lisiä, muun muassa koristemaalarien punaisia tai mustia numeroita ja tuotantovalvojien omia leimattuja tai syväpainettuja kirjaimia. Pohjassa on leima KPM. Wegner olikin muotoillut 1944 Kiina-tuolin, jossa itämaiset vaikutteet olivat vielä selvemmät. Molemmat esineet edustavat 1800ja 1900-luvun vaihteen kertaustyyliä. (AK) 4. Wegner 1949. Berliinin maalarit tulivat aluksi Meisseniltä ja toivat osaamisensa sieltä, mutta pian he kehittivät omaleimaisen maalaustyylin, jonka katsotaan taiteellisuudessa jopa ylittävän Meissenin. Huonekalujen kunnostusversas Puutiikin Merja Railo suosittelee puuosien puhdistukseen Liberonin huonekalujen puhdistusainetta. Muotit 1900-luvun alusta Keräilen suklaaja marsipaanimuotteja. Kauniin kulhon vakuutusarvoksi esitän 150 euroa. (AK) 3. hevosenkenkätuolin vaikutteita. Tuotteita saa rautakapasta ja esimerkiksi monista Prismoista. Tämä kuparin, nikkelin ja sinkin seos saa kiillottaessa hopeamaisen pinnan. Mikä on niiden hinta-arvio. Miten niitä kannattaa hoitaa. Koristeellinen vadin valmistaja on KPM, Keiserliche Porzellanmanufaktur Berliinissä. Kaikki ylimääräinen pyyhitään pois, ettei pinta jää tahmeaksi. Tuolin valmistaja on Carl Hansen & Søn Møbelfabrik, ja sen suunnitteli Hans J. Uushopea oli suosittu aterimien, kynttilänjalkojen ja erilaisten maljojen materiaali 1800ja 1900-luvun vaihteessa. Olisin kiitollinen kuulemaan niiden historiasta. Purkeissa on hyvät käyttöohjeet. Puuosat voi öljytä valmistajan Finishingöljyllä, jota levitetään hyvin ohut kerros. › 2 3 4 Veitsen leima NS on tässä tapauksessa tärkein tieto, se nimittäin kertoo veitsen olevan uushopeaa (saksaksi Neusilber). Leima kertoo myös valmistusajankohdan: tämän muotoinen hallitsijansauva leimassa tuli käyttöön vuonna 1870. Niistä ainakin osa on saksalaista tuotantoa. Niiden tulkintaan tarvitaan jo suurta asiantuntemusta. Materiaali on tammea, istuin ilmeisesti paperinarupunosta. Tämä sen enempää kuin valmistusmaa eivät selviä leimoista, mutta ilmeisimmin kyse on eurooppalaisesta työstä. Myös kakkulapion varsi on ilmeisesti uushopeaa, mutta se voi myös olla hopeaa. Onko esineen ikä ja sen suunnittelija määritettävissä. Kirjaimet KPM leimassa varmistavat valmistusajankohdan 1800-luvulle. Onko niitä käytetty myös Y-tuoli eli Wishbone Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 5 Antiikki & Design 67 kysy esineestä 98962_.indd 67 20.12.2018 10.28.28. Millaiseksi arvioitte arvon. Paperinaruistuimet voi pyyhkiä vaikka marseillesaippuavedessä kostutetulla rätillä
Saksa oli monen Suomessa käytetyn suklaaja marsipaanimuotin valmistusmaa 1900-luvun alussa. Itärajan tuntumassa sijainneen Rakkolanjoen tehtaan (1877–1930) keramiikkatuotantoa on tutkittu vähän. Antiikki & Design 68 kysy esineestä 98962_.indd 68 20.12.2018 10.28.38. Paavo Tynellin 9609 Ostimme vanhan talon, jonka vintiltä löytyi lamppu. meillä Suomessa, ja mihin aikakauteen ne liittyvät. Rakkolanjoen jugendia Löysin sukulaisen jäämistöstä esineen (pit. Olemme arvailleet, onko kyseessä Tynellin tuotanto. Joissakin kappaleissa myös haarautuva jalkaosa on messinkiä, tässä se on maalattua metallia, joka on yleisempi materiaali. Alkuperäinen varjostin lienee tehty pahvin ja kankaan yhdistelmästä, ja myös säleistä tehtyjä, voimakkaammin laajentuvia varjostimia on alkuaikoina käytetty. 20 cm), jonka iästä ja käyttötarkoituksesta toivoisin tietoa. Tarkoittaako numero kappalemäärää. Esimerkiksi tamperelaisen Annmarisin huuto kaupassa valaisimen lähtöhinnaksi asetettaisiin 3 500–4 000 e. Vanhat muotit ovat mitä hauskin keräilyn kohde. Taso on kaiken kaikkiaan kirjavaa, ja niinpä hinnatkin voivat vaihdella muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon. (HK) 6 7 8 Aallotar sulautuu veteen. Esine on muodollisesti lähinnä tuhka kuppi. Kunnon aallottaren tavoin alaston figuuri samastuu ja sulautuu vellovaan mereen. Symbolismista ammentava aihe ilmentää jugendin orgaanista muotokumousta. Sisäpuoli on lasitettu, mutta ulkopuoli on lasittamaton. Eroottinen vivahde on käsin kosketeltava. Siinäpä sarkaa tarkkasilmäiselle keräilijälle! Teidän jäämistölöytönne on harvinaisemmasta päästä. Vakuutusarvo 30 e / kpl. Juuri tällaiset, mauttomiksi tuomitut esineet johtivat muutaman vuo den päästä tyylivallankumoukseen nimeltä funktionalismi. Olipas kiva löytö! Lattiavalaisin on kuin onkin Paavo Tynellin 1940-ja 50-luvun vaihteessa Taito Oy:lle suunnittelema mallinumero 9609. Tällä numerolla tuote löytyi tehtaan tuoteluetteloista. Nämä muotit ovat tinaa, ja ne on tehty 1900-luvun alussa. Haluaisimme tietää lampun arvon sekä mitä kautta voisimme myydä sen. Varsi on messinkiä rottinkipunoksella. Myös jonkin kotimaisen huutokauppatalon moderniin erikoistunut huuto kauppa tavoittaa laajasti keräilijöitä. (AK) 7. Esimerkiksi possuiksi muotoillut suklaat tai marsipaanit ovat voineet kuulua joulun jälkiruokapöytään. Vastaava esine myytiin runsas vuosi sitten pääkaupungin huutokaupassa 260 e. Kiinnostus Tynellin valaisimiin on yhä kova. Nyt voimme halutessamme taas nauttia lähes pornografisesta muotoleikistä. Varjostin ei ole alkuperäinen eikä myöskään sähköjohto. Muotteja käytettiin myös jäätelön muotoiluun. Se tunnettiin laadukkaista kaakeliuuneista, mutta koristeesineistäkin voi löytää yllättäviä herkkupaloja. Ostaja voisi olla yksityinen keräilijä tai vanhaan designiin erikoistunut kauppias. Pohjassa lukee Rakkolanjoki ja nro 210. Pohjan numero ei viittaa tuotannon määrään, vaan se on sarjanumero. Hienoilla illallisilla oli tapana tarjota jälkiruuaksi suklaasta, jäätelöstä tai marsipaanista muoteissa tehtyjä herkkuja, joista koottiin näyttäviä asetelmia. Nykyinen varjostin ei ole huono, mutta alkuperäisemmän mukainen olisi pienempi ja koristelematon. (AK) 6
Se koskee ehkä Liljendahlin kartanoa, esimerkiksi kartanon torpparin tekemää työtä ja palkkoja. Onko tällaisella kirjalla keräilyarvoa. Historiallisesta sisällöstään huolimatta ne eivät ole varsinaisia bibliofiilisia keräilykohteita, ja keräilijöiden puuttuessa rahallinen arvo jää vähäiseksi. Lautasen takana on myös nimikirjaimet S.Å. noin 20 cm) luokiteltava esine on saksalaisen Gescha-yrityksen mahdollisesti 1930-luvulla valmistama miniatyyrinen auton, todennäköisesti Opelin moottori. Ehkä joku lukijoistamme tietää lautasesta ja sen tekijöistä enemmän. Tilikirjat ovat kiinnostavia otteita historiasta. Lautasen pitäisi näin ollen olla tuota vanhempi. Käynnistyskammesta pyörittäessä pitäisi sylintereissä välähdellä valo, kun männät liikkuvat ylös ja alas. Se jää arvoitukseksi. Suloinen kiitos karamelleista Osaisitteko kertoa jotain porilaiselta kirpputorilta löytämästäni lautasesta. Kuvastoista en näitä löydä, enkä saa hionnasta aivan tarkkaa selvää. › 10 11 9 Vanhaa Humppilan lasia. Vakuutusarvo 20 e. Vakuutus arvo 120 e. (AK) 10. Takana olevan tekstin mukaan Lasse olisi antanut sen kiitoksena karamelleista Voistis-nimisellä paikkakunnalla 1916. Uskon, että myös koristelu on Lassen, sillä takana oleva kirjoitus ja mainio koristemaalaus on tehty samanlaisilla emaliväreillä. Mikähän se mahtaa olla, ja minkä arvoinen. En ole mistään löytänyt tämän värisiä lasipikareita, mutta voisivatko ne olla 1950–60-luvun mallia. Esine ei ole ihan kunnossa. Esineen kunnosta ei saa kuvasta tarkasti selvää, ainakin tuulettimen hihna näyttää puuttuvan. Hagelstam Antikvariaatista kertoo, että tilikirja on sinänsä mielenkiintoinen, mutta sillä ei ole juuri rahallista arvoa. Mieleen tulee 1940-luvun lopun tai 1950-luvun alun tuotanto. Mutta keneen kirjaimet SÅ viittaavat. Mikä on hintaarvio. Antiikki & Design 69 kysy esineestä 98962_.indd 69 20.12.2018 10.28.51. Yritys perustettiin Nürnbergiin, ja se valmisti aluksi leluja tinasta mutta keskittyi myöhemmin erilaisiin ajoneuvoja lentokoneleluihin. Moottori on myyty osina, ja se on siis täytynyt koota valmiiksi. Se on saattanut toimia myös moottoreista tietoa antavana opetusvälineenä. Sievät pikarit ovat selkeästi käsityötä, ilmasääri eli jalan sisällä oleva ilmakupla on aika erikoinen ja hionta vaikuttaa korkeatasoiselta. Humppila vai Kumela. Totta ainakin on, että lautanen on signeerattu marraskuussa 1916, eli vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. Lähinnä mekaaniseksi leluksi (pit. Ihastuttava lautanen ja hauska tarina, joka tosiaan herättää monenlaisia kysymyksiä. Materiaali on ilmeisesti tinaa ja läpikuultavaa muovia. Mustassa laatikossa on paikka pattereille. Voistis saattaa viitata Voistioon Hollolassa. Tilikirjassa on paljon tietoa Minulle on tullut postikorttikeräilyn mukana vanha tilikirja, joka alkaa vuodesta 1779. Niiden sisällöt kertovat tarkkoja tietoja, kuinka talojen ja kartanoiden talouksia on hoidettu. Olisiko koristelu saman Lassen käsialaa. Cecil Hagelstam C. 8. Siinä on noin 40 sivua. Mekaaninen lelu Tällainen härveli kerää pölyä hyllyssäni. (AK) 11. 9
Nuorena auto-onnettomuudessa kuolleen Granlundin tuotannosta tiedetään vähän. Salonginkalusto 1910-luvulta Mikä on kalusteryhmäni tyylisuunta ja arvo. Valmistaja voisi olla vuonna 1952 perustettu Humppilan lasitehdas. Hän voitti Karhulan lasitehtaan vuoden 1932 suunnittelukilpailussa 1. Myös hinta-arvio kiinnostaa. (K-PK). (KK) Vakuutusarvo 15 e / kpl. Esine pitää nähdä luonnossa ja tuntea kädessä! Nyt kuitenkin käytän visuaalista sormituntumaa. Hieno senkkinne on varhaista empireä ja valmistettu 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. 42 cm). (AK) 12. Hyvää aikakautensa muotoilua Kiinnostaisi tietää tästä karahvista: Onko se kotimainen ja miltä ajalta. Materiaalina on samottimassa, joka oli tuolloin taidekeramiikan ykkösmate riaali, kiitos Raija Tuumin ja Kyllikki Salmenhaaran. (V-JJ) 14. Kuvanne todistaa kiintoisan seikan, joka on usein käynyt mielessä tämän palstan kysymyksiin vastatessani. Uskoisin, että signeeraus FML löytyy pohjasta, vaikkei se epätarkassa kuvassa näykään. Kolmas samotin taitaja oli Francesca Mascitti-Lindh, ja juuri hänen työstään on tällä kertaa kyse. Tällaiset senkit tulivat muotiin jo 1700-luvulla, ja niitä valmistettiin 1900-luvulle asti. Karahvin vakuutusarvo on noin 30 e, mutta se on hyvä aikakautensa edustaja. Savunharmaa karahvi on Riihimäen lasin tuotantoa 1920ja 30-luvun vaihteesta, ja sen suunnittelija on Elmar Granlund (1907–36). Senkki on empireä Senkki on ollut mummulassamme käyttämättömänä vuosia. Vakuutusarvo huonon kunnon takia 300 e, Antiikki Maini ja Veli arvioi. (HK) Vakuutusarvo 400 e. Arvo. Suomalainen lasiteollisuushan on riippuvainen tuontiraaka-aineista, ja tuolloin vähää valuuttaa ei riittänyt tarpeeksi lasiteollisuuden tarpeisiin. Vaaleansininen oli aika yleinen väri juuri 1940ja 50-luvun vaihteessa, jolloin oli puutetta kunnollisista raaka-aineista. Toinen mahdollisuus olisi Kumelan lasitehdas Riihimäellä, mutta mielestäni heidän mallinsa olivat tuolloin jo selvästi korkeatasoisempia muotoilultaan. (AK) 13. Granlund työskenteli Karhulassa 1930-luvun alussa, mutta ei tiedetä, kuinka moni hänen suunnittelemansa esine pääsi tuotantoon. Myöhemmin Granlund toimi mallipiirtäjänä Riihimäen lasitehtaalla ja keraamikkona Arabialla. palkinnon toilettisarjallaan. Entä mitä muuta osaatte siitä kertoa. Mascitti-Lindhin samottivaasi Toivoisin tietoa Arabian vaasista (kork. Mitähän aikakautta se edustaa. 15. Pelkästä valokuvasta ei voi kunnolla arvioida uniikkikeramiikan laatua saati tekijää. Ne olivat säilytyshuonekaluja, mutta samalla ne toimivat myös tarjoilupöytinä. 12 13 14 Antiikki & Design 70 KYSY ESINEESTÄ www.juvi.fi Suomalainen perheyritys täyspuisia huonekaluja jo 30 vuotta Kunnon puu tekee Sinulle hyvää 98962_.indd 70 20.12.2018 10.29.04. Kannen lävisteinen kalterikoriste on vielä kustavilainen piirre, mutta jalat ja ovien peilitysten kulmien viuhka-aiheet ovat jo empireä. Kuvan perusteella se näyttäisi olevan mäntyä ja ootrattu mahonkia jäljitellen. Tämäntyyppiset huonekalut sijoitettiin kodeissa saleihin ja ruokasaleihin, ja niitä saattoi olla toisinaan pari. Kalustekokonaisuuteen kuuluu pyöreä pöytä ja neljä pikkutuolia sekä kaksi Empireä 1800luvun alusta. Kookas maljakkonne on valmistettu 1960-luvun tienoilla Arabian taideosastossa
Kauniissa salonginkalustossanne näkyy hieman myöhäinen jugend, mutta myös jo muita tyylivaikutteita. Arvo kiinnostaisi, koska muita toimintakuntoisia tuskin on Suomessa. Energialähteenä on kaksi 12V auton akkua, lisänä polkimet. (K-PK) Vakuutusarvo 500 e, Antiikki Maini ja Veli arvioi. 15 16 käsinojallista tuolia. Tämäntyyppisiin kalustoihin kuului tavallisesti kaksi nojatuolia, sohva, pikkutuolit ja pöytä. Toimii edelleen. Tyypin kalustoja valmistivat niin puusepäntehtaat kuin pienet puusepänverstaatkin 1910ja 1920-luvulla. Jugendin jälkeen 1910-luvulla alkoi huonekalutaiteessa näkyä paluu menneisiin tyylikausiin. 16. Nojatuolin selusta on inspiroitunut rokokoosta ja jalat kustavilaisesta tyylistä. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Vuoden 1973 energiakriisi innosti etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja ajoneuvoille. Saksalaisvalmisteinen Solo Electra oli hyvin suosittu aikanaan erityisesti kotimaassaan. Verhoilun olen uusinut loppukeväästä. Skootteri on nukkunut lämpimässä polkupyörä tehtaan museovarastossa lähes koko 44 vuoden ikänsä, ja sillä on ajettu vain 142 kilometriä. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Tämä Solo Electra on ollut paljon aikaansa edellä, sillä vasta nyt sähkökäyttöiset polkupyörät ja -autot alkavat yleistyä – tosin ensimmäiset sähköpyörät kehitettiin jo 1800-luvun lopulla. Esimerkiksi saksalaisella myyntipalstalla ajopelistä on pyydetty noin 1 400 e. Ranskassa niillä sai ajaa 40 km tunnissa, ja siksi Solo Electra ei menestynyt siellä. Sähkömopon huippunopeus oli 24 km/h, mikä oli mopojen maksiminopeus Saksassa. En usko, että näitä on paljon Suomessa. Suosittuja puulajeja olivat mahongin väriseksi petsattu ja kiillotettu koivu, mahonki ja joskus pähkinäpuu. (AK) Huippunopeus 24 km/h! www.juvi.fi Suomalainen perheyritys täyspuisia huonekaluja jo 30 vuotta Kunnon puu tekee Sinulle hyvää KYSY ESINEESTÄ 98962_.indd 71 20.12.2018 10.29.15. Skootteri oli edelläkävijä Helmeni on ensimmäisen sukupolven sähkö skootteri Solo Electra 750W vuodelta 1974. Siksi hinta-arvioita on parempi katsoa verkosta
Vanhan kaupungin nähtävyyksiä ovat mm. HUOMIOITAVAA Retkien yhteydessä kävellään paljon, joten matka ei sovellu liikuntarajoitteisille. PERJANTAI 9.4. Nizzan kiertoajelu. Käymme 1400-luvulla rakennetussa Paavien palatsissa, joka on Euroopan merkittävin goottilainen palatsi. Käymme myös kuuluisalla St. Torikierroksen jälkeen luovutetaan huoneet ja lähdetään kohti Nizzaa. LENNOT – FINNAIR/ NORWEGIAN 7.4.2019 AY 1603 Helsinki klo 17.10 – Nizza klo 19.35. Retki Avignoniin. Matkalla mukana myös päätoimittaja Maija Toppila. Aamupäivällä vierailu oliivimyllyllä ja Mas de la Dame -viinitilalla, joissa maistajaiset. L’ISLE-SUR-LA-SORGUE Aamiainen. AIX-EN-PROVENCE Aamiainen. Oppaan johdolla bussikuljetus hotelliin ja majoittuminen. MAANANTAI 8.4. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi www.matka-agentit.fi/matkakalenteri Avignonin kaupunki on kuuluisa mm. LAUANTAI 13.4. KESKIVIIKKO 10.4. Retki antiikkikaupoistaan tunnettuun L’Isle-sur-la-Sorguesiin, joka on viehättävä provencelaiskaupunki. AVIGNON Aamiainen. HINTA 1 895 e/hlö 2 hengen huoneessa. Kaupunkikierros Aix-en-Provencessa ja vierailu Atelier Paul Cézannessa. Saint Saveur -katedraali, Arkkipiispan palatsi ja kellotorni. TIISTAI 9.4. Lounas päivän aikana. Retki päättyy noin klo 16.00 hotelliin. Läksiäisillallinen bistrossa Aix-enProvencen keskustassa. Lounas keskustan ravintolassa, sitten vierailu Marseillen taidemuseoon. HINTAAN SISÄLTYY Lennot Hki–Nizza–Hki turistiluokassa, lentokenttäverot ja turistimaksut, 1 x ruumaan menevä matkalaukku (max. 1 hengen huonelisä: +270 e. HELSINKI–NIZZA Lento Helsingistä Nizzaan, perillä klo 19.35. Matkalla lounas ja tutustuminen jet-setin suosimaan Antibesin satamakaupunkiin. Aix-en-Provence: Hotel le Concorde *** 68 Boulevard du Roi René. 20 kg), 6 vrk:n majoitus jaetussa 2 hengen huoneessa, aamiaiset, 5 x lounas, 2 x illallinen, matkaan sisältyvä ohjelma pääsymaksuineen, oliiviöljynja viininmaistajaiset sekä oma bussi ja suomenkielinen opas koko matkan ajan. ANTIBES–HELSINKI Aamiainen. Oppaan johdolla Aix-en-Provencen lauantaitorille, joka on perinteinen provencelainen maalaistori. Antibesista kohti Nizzan lentokenttää. Bénézet -sillalla. sillastaan, idyllinen L’Isle-sur-la-Sorgues antiikkimarkkinoistaan. TORSTAI 8.4. Molemmat hotellit ovat keskeisellä paikalla ja niissä on ilmainen wi-fi. NIZZA Aamiainen. Lounas päivän aikana. Retki päättyy noin klo 18.00 hotelliin. Tässä kulttuurija taidekaupungissa on 21 museota. Norwegianin lento Helsinkiin klo 18.35. Kaupungissa on valtava antiikkitori, monia taidegallerioita ja näyttelyjä. Vierailu Picasso-museossa. Retki päättyy noin klo 16.00 hotelliin. Omaa aikaa ja omatoiminen lounas. Majoittuminen hotelliin. Tutustumme myös antiikkitorien tarjontaan. Yksin matkustavan on varattava 1 hengen huone. Se vie aikamatkalle Kreikan ja Rooman ajoista 1800-luvulle. Lounas Nizzassa, sen jälkeen Aix-en-Provenceen. Huoneiden luovutus ja lähtö Nizzan kuuluisalle torille, jossa maanantaisin antiikkitori. HOTELLIT Nizza: Best Western Hotel So’Co *** 27 Avenue Thiers. Näemme myös vanhan sataman kalamarkkinoineen. Tervetuloillallinen Brasserie Leopoldissa. Paluu hotelliin noin klo 15.30. Lähde Provencen kevääseen! OHJELMA SUNNUNTAI 7.4. Käymme myös Paul Cézannen ateljeessa. Antiikki & Design 72 lukijamatka 100486_.indd 72 20.12.2018 12.17.52. Etelä-Ranskan Provence kutsuu nauttimaan viiden kaupungin nähtävyyksistä, taiteesta, herkuista ja upeista maisemista. MARSEILLE Aamiainen ja retki Ranskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Marseilleen, jossa kiertoajelu. Avignon on peräisin 1200-luvulta ja kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. VARAUKSET JA LISÄTIETOA Matka-Agentit, puh. 13.4.2019 D8 405 Nizza klo 18.35 – Helsinki klo 22.50
ExpoNova, 044 5758 056, www. Kuukausihuutokauppa. Antiikkija keräilymarkkinat, Kauppaoppilaitos (Tredu), Sammonkatu 45. Turun Messukeskus, (02) 337 111, www.turunmessukeskus.. kerailykuume.. . 044 363 0959, www. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. www.facebook.com/antiikkijadesign 98960_.indd 73 20.12.2018 10.45.14. Oulu • 26.–27.1. . . Helsinki • 22.3. ExpoNova, 044 5758 056, www. Uusikaupunki • 9.–10.2. . Turku • 16.–17.3. Huutokauppakamari Aikalöytö, p. suomenlasimuseon ystavat.. Lahti • 30.–31.3. . Suomen lasimuseon ystävät ry, p. Harrasta-messut (antiikki, keräily, taide, militaria, kirja, äänilevy), Club Teatria, Krouvintie 9. . Tarkista tiedot järjestäjiltä. Hagelstam & Co, p. Antiikkija Keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6. Antiikkija keräilymessut, Järvenpää-talo, Hallintokatu 4. Tampere • 16.2. 0400 585 926, www.aikaloyto.. kerailykuume.. Lasipäivä Suomen lasimuseolla, Tehtaankatu 23. . 040 527 5455, www.miantica.. Järvenpää • 2.–3.2. (09) 687 7990, www.hagelstam.. Taideja antiikkimessut, Turun messukeskus, Messukentäntie 9–13. Ilmoita tapahtumasi: antiikkidesign@fokusmedia.. juhlavuotta nyt kahden liikkeen voimin, kahvitarjoilun ja arvontojen merkeissä: Antiikkiklaara, Nopperlantie 1, Lokalahti, Miantica, Tunnelitie 8, Kalanti, p. Perinteinen antiikkikierros viettää 20. . kerailykuume.. . Tapahtumat ANTIIKKI.FI Jos et vielä ole Antiikki & Design -lehden tilaaja, tee tilaus osoitteessa FOKUSMEDIATILAUS.FI/ANTIIKKI DESIGN Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 MINNE MENNÄ HURAHDA ANTIIKKIIN! www.antiikkidesign.. Riihimäki • 26.1. ExpoNova, 044 5758 056, www
Tämän ravintolahopeisen kahvikaluston, jossa on Wagons-Litsin monogrammi, ostin 1970ja 80-luvun vaihteessa antiikkiliikkeestä Helsingin Katajanokalta. Kun matkustan pitkiä matkoja VR:llä, ajattelen ravintolavaunussa kaiholla Idän pikajunan valkoisia pöytäliinoja ja hopeisia kahvikalustoja.” . PARASTA kalustossa on sen sulava mutta runsas muotokieli ja lämmin metallin kiilto. Jokaisessa kahvikaluston osassa on WagonsLitsin taidokas monogrammi. Settiin kuuluu myös kaksi tarjoiluvatia, joissa on Wagons-Litsin vaakuna. Pidän erityisesti sokerikosta. Ylelliset vaunut tulivat liikenteeseen 1912. TOIVON, että tyttärentyttäreni pitäisivät kalustosta, vaikka sillä ei ole suurta rahallista arvoa. Annoin hopeoida huonokuntoisemman entiseen loistoonsa. Se on suuri, pullea ja turvallisen oloinen, täynnä sokeria. Dekkaristi Agatha Christiekin inspiroitui 1930-luvulla Orient Expressistä ja kirjoitti siitä klassikkoteoksensa Idän pikajunan arvoitus. Idän pikajuna kulki Pariisin ja Istanbulin väliä. Se on kuitenkin on osa minua ja menneen maailman loistoa. Toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstilan kahvikalusto on peräisin Wagons-Lits -junayhtiöstä, joka omisti ylellisen Idän pikajunan, Orient Expressin. Idän pikajunan matkassa TEA HONKASALO KUVAT FABIAN BJÖRK Toimittaja Pirkko Arstila on hurmaantunut kahvi kalustoonsa, joka on kenties kiitänyt Pariisista Istanbuliin Idän pikajunan matkassa. Kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi suurta tarjotinta. Compagnie Internationale des Wagons-Lits -yhtiö hallitsi kaukojunaliikennettä Euroopassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Itse en juo kahvia, vaan teetä, joten käytän kannua joskus kukkamaljakkona. ”MINUA inspiroivat vanhat ravintola-astiat, koska olen kiinnostunut ruuasta ja isänäitini piti ravintolaa Uudenkaupungin Vallilassa. Junilla matkustivat niin kuninkaalliset, aateliset kuin diplomaatitkin. Antiikki & Design 74 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 98880_.indd 74 20.12.2018 10.14.59
Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. |Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Uusi lehti ilmestyy 21.2. Trendit Huippuantiikkia edullisesti Keräily Kauklahden kotoisa lasi KAURILAN SAUNASSA Vierailulla Taide Olga Ehrnström tulee Mänttään Antiikki & Design 75 ENSI NUMEROSSA 98881_.indd 75 20.12.2018 14.27.46. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä
Puh: 09 442 501 www.reitz.fi SUOMALAISEN TAITEEN JA EUROOPPALAISEN ANTIIKIN HELMIÄ TÖÖLÖSSÄ 98882_.indd 76 20.12.2018 15.20.57. Apollonkatu 23 B 64, 6. krs. Ilmainen sisäänpääsy ja opastus myös ryhmille. 6 414881 689300 19001 PAL.VKO 2019-08 16 89 30 -1 90 1 Tule tutustumaan ainutlaatuiseen kokoelmaamme. Museo avoinna ke ja su 15-17, ryhmät sopimuksen mukaan
KIRJAILIJA PIRKKO ARSTILA ”Aarteeni ovat luksusjunan astiat” BJÖRN WECKSTRÖM KOKOELMA ”Keräilemme mutta myös käytämme koruja” AR AB IA N LE IM AT LU U LA JA N G AM M EL ST AD G RE TA SK O G ST ER LE H TIN EN 1/2019 Hinta 12,50 € KERÄILY • DESIGN • ANTIIKKI • SISUSTUS • VINTAGE • TAIDE Ajoita oikein ARABIAN LEIMAT Uusi sarja! Vintage-muoti 1900-luvulla Tyylikoulu Uusrenessanssi Vierailulla Ihana jugendkoti Greta Skogster-Lehtinen Tekstiilitaiteen voimanainen AN TII KK I & D ES IG N 176 1/2 019 VINTAGE • TAIDE Nyt vain 7 90 98864_.indd 1 20.12.2018 13.17.58