Ostajan opas VANHAT KORUT PR ES ID EN TIN LI N N A O ST A JA N O PA S: KO R U T C A R LG U ST A F H IO R T A F O R N Ä S Presidentinlinnan uusi kulta ja kimallus Suklaaherkut & ihanat astiat SIVUA JOULUN TUNNELMIA 29 • EIJA PORKOLAN TOTTUTALO • MUSEON JOULUKATTAUKSET • ITALIALAISET SEIMET DESIGNIN KUUMA NIMI TUOLIEN TAITAJA ”NALLE ” HIORT AF ORNÄS 10/2015 HINTA 12,50 € A N TII K K I & D ES IG N 14 5 10 /2 15 TILAAJALAHJASI HARVINAINEN TAIDEKUVA
HOME 236 Fogra39 TAC300 Coated
HOME 236 Fogra39 TAC300 Coated
UUTUUSVÄRI NYT MOCCAMASTER-VERKKOKAUPASTA! www.moccamaster.com WILD BERRY
Kristinuskossa punainen väri viittaa muun muassa marttyyreihin, kuten Stefanukseen, Tapaniin. Valokuvat ovat luonnollisesti mustavalkoisia. Antiikki & Designin kannessa tietenkin. osa kalusteista on varastoituna. Tuli punaiset jouluverhot ja pöytäliinat, kynttilät ja astiat. SININEN JA VALKOINEN hallitsevat itsenäisyyspäivää, jolloin puoli Suomea seuraa Presidentinlinnan juhlia. Sen kanssa 1950ja 60-luvun lapset tottuivat punaiseen jouluun. Ensi vuosi tuo Antiikki & Designiin paljon kiinnostavaa katsottavaa ja luettavaa. Iloista juhlakautta – tammikuussa tavataan! SIVUILLA 51–52 ON TERVEHDYS SINULLE, HYVÄ TILAA JA. Lehtemme asiantuntija Kari-Paavo Kokki esittelee sivulla 36–47 kunnostettua Linnaa, joka on on nyt todella upea! Me voimme nauttia talon koko komeudesta – toisin kuin juhlijat, sillä 6.12. ¿ pä ä k i r j o i t u s maija.toppila@fokusmedia.fi JUHLAN SÄVYT EIKÖ MIKÄÄN ole niin kuin ennen, ajattelin kävellessäni tavaratalon joulukujaa pitkin. Punaisen ylivoima on kuitenkin ollut yhden ajan muoti-ilmiö. Tiedossa on 10 kaunista, täysipainoista numeroa antiikkia, vintagea, taidetta ja designia. Vihreä kuusi ja punainen seinä alkavat näyttää jo raikkaan uudelta nykyjoulua hallitsevan valkoisen rinnalla. Sen koristemaalattu kupolikatto on aivan taivaallinen. ANTIIKKI & DESIGN 5. Linnan salit ovat tunnettuja väreistään. Presidenttipari kuvataan usein arvovieraiden kanssa Keltaisessa salissa. Mutta mitä pitäisi ajatella entisen Vihreän förmaakin uusista violeteista seinistä. Siksi punainen on tapaninpäivän liturginen väri. Katso vaikka sivujen 28–34 juttua tonttujen joulusta, jossa pääsemme hiippalakkien kanssa vakoilemaan eri aikojen joulupöytiä. Aika vähän punaista. Presidenttiparien lisäksi kuvissa on taiteilijoita ja muotoilijoita Linnan juhlien hengessä; vuoden 2015 teema on kulttuuri. Joulupukin esihahmo Pyhä Nikolauskin esiintyy punaisessa. KULLAN JA KIMALLUKSEN rinnalle Linna-jutun kuvitukseen olemme nostaneet valokuvia 1950ja 60-luvulta. Valkoisia palloja, helmiäisen värisiä, hopeisia, jopa mustia palloja ja paljon valkoisia pehmolelun näköisiä otuksia kuuseen ripustettavaksi. Näemme muun muassa nuoren Rut Brykin, joka 2016 täyttäisi 100 vuotta. Missä on punainen joulu, se aito ja oikea. Minua viehättää eniten Goottilainen sali. Mutta miksi joulun pitäisi olla punainen. PUNAINEN ON meillä yhdistynyt jouluun vahvemmin vasta sotien jälkeen, kun punanuttuinen joulupukki tuli Coca Colan mukana ja syrjäytti meidän harmaaseen turkkiin, karvalakkiin ja huopatossuihin pukeutuneen pukkimme. TANSSIJA ALINA FRA SAN KUVA ILAHDUTTAKOON SINUA JOULUNA TAI VAIKKA SEINÄLLÄ KOKO VUODEN
Ostajan opas VANHAT KORUT PR ES ID EN TIN LI N N A O ST A JA N O PA S: KO R U T C A R LG U ST A F H IO R T A F O R N Ä S Presidentinlinnan uusi kulta ja kimallus Suklaaherkut & ihanat astiat SIVUA JOULUN TUNNELMIA 29 • EIJA PORKOLAN TOTTUTALO • MUSEON JOULUKATTAUKSET • ITALIALAISET SEIMET DESIGNIN KUUMA NIMI TUOLIEN TAITAJA ”NALLE ” HIORT AF ORNÄS 10/2015 HINTA 12,50 € A N TII K K I & D ES IG N 14 5 10 /2 15 TILAAJALAHJASI HARVINAINEN TAIDEKUVA S A isältö 25. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 020 7354 130* * Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti WWW.ANTIIKKIDESIGN.FI SEURAA MEITÄ MYÖS FACEBOOKISSA! www.facebook.com/ antiikkijadesign KANNEN KUVA KRISTIINA HEMMINKI KANNEN KUVA ARTO VUOHELAINEN KUVAUSSUUNNITTELU ARJA LÖFSTRÖM Kannessa 22 Suklaaherkut & ihanat astiat 64 Ostajan opas: vanhat korut 60 Tuolien taitaja ”Nalle” Hiort af Ornäs 14 Eija Porkolan tonttutalo 28 Museon joulukattaukset 56 Italialaiset seimet 36 Presidentinlinnan uusi kulta ja kimallus Monitoimihuonekalu pohjalaisittain: Tonttujen tekijän Eija Porkolan talon vanha kerrossänky on myös astiakaappi. MARRASKUUTA 2015 | NUMERO 145 14 PÄÄTOIMITTAJA MAIJA TOPPILA maija.toppila@fokusmedia.fi TOIMITUSSIHTEERI, VERKKOTUOTTAJA ARJA MAUNUKSELA TOIMITTAJA ANTTI KAIJALAINEN ULKOASU FAKTOR / TARJA HASAN ERIKOISASIANTUNTIJAT KARI-PAAVO KOKKI TUIJA PELTOMAA JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA MARKKU HURMERANTA MEDIAMYYNTI ESKO KONTIO Puh. PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu 2015 ISSN 2342-7655 22. 0400 997 622 LEVIKKIMYYNTI JOHANNA MIKKONEN johanna.mikkonen@fokusmedia.fi POSTIOSOITE Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. 6 ANTIIKKI & DESIGN
Mukana valokuvia 1950–60-luvun taiteilijoista ja muotoilijoista. 56 SEIMEN IHME Italialaiseen jouluperinteeseen kuuluvat suuret seimija kylämaisemat. 79 LUKIJAMATKA Lähde huhtikuussa Pariisiin ja Loiren laakson linnoihin! 81 ANTIIKKI & DESIGN ARPOO Kerro lehden paras juttu, ja voit voittaa Lapponia Jewerlyn kaulakorun. 49 TUIJA PELTOMAA Kolumnisti muistelee työssään kohtaamiaan koteja. 60 ANTIIKKI & DESIGN 7. 75 JANNE KOSKINEN Kolumnisti antiikkiostoksilla Berliinissä. 52 ”HIMMELI ON HUONEEN KORU” Perinne elää -sarjassa himmelimestari Eija Koski. 60 MUOTOILIJA & ARISTOKRAATTI Tuolien tekijä Carl-Gustaf Hiort af Ornäs oli paitsi taitava huonekalusuunnittelija myös tehtailija, joka vaali laatua. 8 LUKIJALTA Palautetta lehtemme lukijoilta. 28 Tonttu hämmentää puurokattilaa lääninkivalteri Aschanin keittiössä. 9 TUSINA 12 ajankohtaista asiaa iloksi ja inspiraatioksi. 74 KERÄILY Keräilykohteena edulliset, pienet kynttilämansetit. 80 MINNE MENNÄ Vuodenvaihteen antiikkitapahtumia. Siesta-tuoli on olympiavuodelta 1952. 36 Presidentinlinnan Goottilaisen salin upeat kattomaalaukset on palautettu peruskorjauksessa. JUURI NYT 5 PÄÄKIRJOITUS Joulun sävyt. KOTONA JA KYLÄSSÄ 14 KOREASTI POHJALAISTA Tontuistaan tunnettu Eija Porkola on sisustanut keskipohjalaisen Kirkkoväärtin talon värikkäästi maalatulla talonpoikaisantiikilla. Harvinainen maalaus tanssija Alina Frasasta kertoo monta tarinaa. 50 TANSSIJAN MUOTOKUVA Tanssiseurueen ryöstämä lahjakkuus vai äitinsä pois antama lapsi. 64 KORU JOULUKSI Ostajan opas -sarja antaa neuvoja vanhojen korujen hankkijalle. 28 TONTUT JOULUN JÄLJILLÄ Kuljetaan tottujen perässä ja kurkistellaan herrasväen joulupöytiin Heinolan kaupunginmuseossa. Tuolien muotoilijana etenkin 1950–60-luvulla ansioitunut Carl-Gustaf ”Nalle” Hiort af Ornäs on nyt suositumpi kuin koskaan. KERÄILIJÄN TAIVAS 71 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä. 76 MARKKINOILLA Löytöjä ja aarteenetsijöitä Helsingin Antiikkija taidemessuilla Wanhassa Satamassa. 82 MINUN ANTIIKKINI Risto Karmavuolla on joulumuistoja herättävä Wedgwoodin makeiskulho. 36 TERVETULOA PRESIDENTINLINNAAN! Upeasti entisöity Presidentinlinna näyttäytyy nyt koko komeudessaan. ANTIIKKI, TAIDE, DESIGN 22 SUKLAAN JUHLAA Suklaa, kaakao ja konvehdit, joulun herkut upeissa astioissaan
Kuvaaja oli kuitenkin Risto-Pekka Pihla. Siellä oli aivan ihanat Kerttu Nurmisen uniikit pöytälampunjalat. Kukkakimppu on poimittu omasta pihasta. Kulttuuri, historia ja kestävä kehitys samassa paketissa! Myös Kari-Paavo Kokin artikkeli Arabia in memoriam. Kustavilainen sohva on loviisalaisen mestarin käsialaa. RAUNO NUOTIO, DESSEIN OY j u t t u Kuitian kartanosta, sen uusista omistajista ja heidän suunnitelmistaan oli kuin balsamia sydämelle. Kakkoseksi tuli Kari-Otso Nevaluoman kirjoittama ja Riitta Souranderin kuvaama ”Taidelasi kohtaa antiikin”. Erityisesti minua kiinnostaa lasi, ja olen ihastunut Kerttu Nurmisen lasitaiteeseen. Luin mielenkiinnolla Mirva Saukkolan artikkelin ”Koruja suruun”. l u k i j a lta Päivän ihanuus Facebook-sivuillamme julkaistaan Päivän ihanuus -kuvia, joista seuraajamme kovasti tykkäävät. Luulin tietäväni paljon suomalaisesta designistä, mutta Nurminen oli uusi tuttavuus. Arvomme vastanneiden kesken Visa Immosen teoksen KIRKKOJEN JA KARTANOIDEN KÄTKÖISTÄ . Sen oli kuvannut Peter af Hällström. KUSTAVILAISET VAHVAT VÄRIT Hollolassa asuvan entisöijä jarmo tiihosen intohimo on oman kotiseudun antiikki. oli vaikuttava henkilökohtaisuudessaan ja asian painoarvon takia. Se, että Suomessa on noin kypsästi ajattelevia ihmisiä, on suuri aarre meille. TOIMITUS 8 ANTIIKKI & DESIGN. Pentikin Metsikkö-astiaston voitti Anneli Hemmilä-Nurmi Jyskästä. Kaksi samanlaista kustavilaista tuoliparia löytyivät erikseen. Artikkeli oli iso ilo. REIJA KOSKINEN MINULLA ON OLLUT yli 20 vuoden ajan Helsingissä vanhoihin koruihin erikoistunut liike nimeltään Dessein Oy. Artikkelissa todettiin, että vanhoja surukoruja liikkuu harvoin Suomessa. Hotelli ei myynyt. Tällä kertaa kirjapalkinnon voitti Marianne KoskimiesEnvall. Ruotsalaiset 1800-luvun tinaterriinit ovat löytyneet Suomesta antiikkimessuilta. p i d ä n e n e m m ä n tinasta kuin hopeasta, Jarmo Tiihonen sanoo. MARIANNE KOSKIMIES-ENVALL OIKAISU Viime numeron jutun Arabia in memoriam. Onnittelut! k i i t o s j u t u s ta , jossa kerrottiin Kerttu Nurmisen tuotannosta. Onnea! Kustavilaisvärit innostivat Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. Mielestäni hän on samalla tasolla kuin Wirkkala ja Sarpaneva, mutta mainetta niittänyt vähemmän. s a l i s s a vallitsee selkeä, kustavilainen ryhti, jota pehmentävät harmaan vihreä tapetti ja ilmavan kevyet ikkunaverhot. Hän on sisustanut kotinsa Lahden ja Heinolan seudun kustavilaisilla kalusteilla, jotka on itse kunnostanut kauniisti alkuperäiseen, yllättävän värikkääseen asuun. Mietin miksi, ja totesin, että koska muutin Ruotsiin 1970-luvun lopulla, kauppoja ei kotimaassa tullut kierrettyä niin ahkerasti. ANTTI NUORTIO KUVAT ERJA LEMPINEN > ANTIIKKI & DESIGN 13 12 ANTIIKKI & DESIGN Anna palautetta! PARAS JUTTU NRO 8/2015 Lukijat äänestivät Antiikki & Designin numeron 8 parhaaksi jutuksi Antti Nuortion kirjoittaman ja Erja Lempisen kuvaaman ”Kustavilaiset vahvat värit”. Ihastelin niitä tarjoilijalle, joka kertoi, että myös itse tenori Luciano Pavarotti oli yöpyessään hotellissa ihastellut niitä ja jopa halunnut ne ostaa. Eli kyllä näitä koruja Suomessakin on tarjolla. LIISA SILLMAN k i i t o s v i i m e i s i m m ä s t ä monipuolisesta Antiikki & Design -lehden numerosta. Liikkeessäni on kuitenkin useita surukoruja, myös hiuskoruja, sekä muun muassa artikkelissa mainitun lontoolaisen John Brogdenin akaatti/timanttisormus. Rokokoopöytä sohvan edessä on 1700-luvulta ja valkoinen kappikello 1800luvun alkupuolelta. Se oli iso tiedonlähde minulle. Tina on luonteeltaan ystävällisempää kuin hopea, ja sen himmeä hehku sopii kaikkialle. kuvaajaksi oli virheellisesti merkitty Sirpa Juuti. 4. Tässä yhteydessä täytyy kertoa seuraava tapaus: Olin vuosia sitten Hilton Helsinki Strand Hotellissa. Lokakuun suosituin oli kuva Augustin Ehrensvärdin kotimuseosta Suomenlinnassa
Ja eikö muka myös 1900-luvun design voisi olla tunnelmallista. Porontaljat 139 e / kpl, lampaantalja 69,90 e, Stockmann. Niskatyynyllä varustettu linjakas nojatuoli on tyylikästä tanskalaista 1950-luvun designia. Pöllö 300 e, Götan Maailma. ANTIIKKI & DESIGN 9. Vanha keinuheppa 560 e, Kaunis Arki. Vanhat kuusenkoristeet Antiikki Maini ja Veli ja Vanhaa ja Kaunista. . Verhoilukangas on todennäköisesti alkuperäinen, 700 e, AB-Sisustusvalaisin. 1800-luvun italialainen 11-haarainen kynttilälampetti on kullattua pronssia, 1 650 e, Les Belles. 1 T A usina Joulun aika on aistien juhlaa, lämmintä punaista, kuusen tuoksua, kynttilöiden valoa, porontaljan pehmeyttä. ARJA LÖFSTRÖM KUVA ARTO VUOHELAINEN Ti ed us te lu t: A BSi su st us va la is in (0 9) 63 6 63 4, A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 87 , G öt an M aa ilm a 44 74 77 7 88 , Ka un is A rk i 40 58 8 99 98 , Le s Be lle s 50 56 88 88 6, St oc km an n 9 12 11 , Va nh aa ja Ka un is ta 40 86 8 49 60 12 A JANKOHTAISTA ASIAA ILOKSI JA INSPIRAATIOKSI
Teosten joukossa on harvoin nähtyjä, kuten Louis Sparren suurikokoinen kesken jäänyt triptyykki, joka kuvaa evakkoon joutumista ja sodan aiheuttamaa hätää. Porvoon Vanhalla raatihuoneella, www.porvoonmuseo.fi. Juhlan kunniaksi se saa uuden smaragdinvihreän värin. 80. KARTANON PÖYDÄSSÄ e s i n e on Turun museokeskuksen kokoelmasta, josta tutkija Kari Hintsala poimii joka numeroomme esineen ihmeteltäväksi. Oikea vastaus s. K U V A V A LA M O N LU O ST A R I Tätä esinettä on käytetty A. Kakun koristeluun C. 3 Ensi vuoden syntymäpäiväsankareihin kuuluu 80-vuotias Aalto-maljakko. Museoista voi myös saada ideoita kattaukseen ja koristeluun. (AM) . Noin 200-osaisen astiaston on valmistanut Haviland & Co Ranskan Limogessa 1800-luvun lopussa. 5 va l a m o n lu o s ta r i Heinävedellä esittelee jälleen taidetta kristillisistä aiheista. Tulipalon sammutukseen B. k u n k a u p p o j e n j o u lu h ä l i n ä hermostuttaa, mene museoon! Niissä on ympäri maata tarjolla rauhoittavaa vanhan ajan joulutunnelmaa ja usein myös tietoa merkkihenkilöiden jouluista tai paikallisista perinteistä. Eikä ihme, sillä mukana on maailmankuuluja nimiä Rembrandtista Picassoon. Kattauksen lasit ovat ranskalaisen Baccarat-tehtaan 1800-luvun lopun tuotantoa. Sama sävy kuului alkuperäisen Aino Aallon kokoelman väreihin vuonna 1932. (AM) . Ortodoksisen Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, jonka perinteeseen kuuluu, että luostarin tulee elättää itse itsensä. Ilmapallojen täyttämiseen USKONTO JA TAIDE Andy Warhol: Sikstuksen Madonna. Mestarin jälki II 30.4.2016 asti Valamon luostarissa, www.valamo.fi. Edustettuina ovat myös omat kultakauden mestarimme. (AM) 2 4 Arvaa mikä Porvoon museon joulupöytään on katettu ranskalaisen Haviland & Co:n astiasto. Näyttelyn astiasto on ollut käytössä itäuusmaalaisessa kartanossa suurina juhlapyhinä. Anja Kortejärvi Galleria Rahlingista on suunnitellut Vanhan raatihuoneen juhlapöydän kattauksen ja koristellut kuusen. Viimevuotinen Mestarin jälki -näyttely houkutteli Heinävedelle yli 7 000 katsojaa, ja nyt avoinna oleva Mestarin jälki II jatkaa menestystä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu. Ranskalainen joulu suomalaisessa kartanossa -näyttely 12.12.– 10.1. Porvoon museon joulunäyttelyssä on tänä vuonna ranskalaisteema. K U V A FI N N A / TU R U N M U SE O K ES K U S 10 ANTIIKKI & DESIGN
Keisarilliset kiinalaiset posliinit ovat meillä harvinaisuuksia. ANTIIKKI & DESIGN 11. Aina on tilaa pienille ja suurille huipputapauksille. Jakku kertoo, että Suomessa elettiin 1700-luvulla eurooppalaisen muodin mukana. Se myytiin Helanderin huutokaupassa lokakuussa. Voimakastahtoisena ja epäsovinnaisena Kristiinana elokuvassa loistaa ruotsalainen näyttelijä Malin Buska. On pilkkuja suosittu ennenkin, esimerkiksi Saara Hopea 1950-luvulla muotoilemassaan Pantterissa. ko t i m a i n e n rokokooajan naisten silkkijakku oli toinen sensaatio. Vati jäi Suomeen. Hallitsijana hän suosi sivistystä ja kulttuuria. Syynä oli se, että vati on peräisin Kiinan keisarin Yongzhengin palatsista vuosilta 1723–35. (AM) m a l i n b u s k a voitti Montrealin elokuvajuhlilla syyskuussa parhaan naispääosan palkinnon roolistaan kuningatar Kristiinana. Yksityiskodista myytiin tulleen vadin lähdöhinnaksi asetettiin vaatimattomat 200 e, mutta viiden minuutin huutokilpailun jälkeen päädyttiin huimaan 50 000 euron vasarahintaan. Silkkinen rokokoojakku 1700-luvulta myytiin yhdessä viuhkan ja lornjetin eli silmälasien kanssa, vasarahinta yhteensä 1 800 e, Helander. SYKSYN SENSAATIOITA EI MIKÄÄN TAVALLINEN PRINSESSASATU Tyttökuninkaan Suomen ensi-ilta on 11.12. 20,5 cm, Nuutajärvi), lähtöhinta 1 400 e, Huutokauppakamari Annmari’s. Suvun viimeinen jakun omistaja kertoi käyttäneensä sitä kerran, 14-vuotiaana naamiaisissa. Elokuva on historiallinen, mutta ohjaaja Mika Kaurismäen mukaan sen sanoma on nykyaikaa: – Kristiina oli moderni henkilö, joka mietti mitä tehdä elämällään, aivan kuin nuoret nykyäänkin. Hänet kasvatettiin kruununperijäksi, joka sai oppia miehisiä taitoja. Kristiinan seurassa hovineito Ebba Sparre (Sarah Gadon). Kristiinan tarina oli hänelle jo ennen valintaa rooliin hyvin tuttu. a n t i i k k i m a r k k i n o i lta löytyy myös aina jotain trendikästä. – Äitini ja mummoni olivat Kristiina-faneja, ja sain toiseksi nimekseni Kristiina. Kristiina kieltäytyi menemästä naimisiin, ja lopulta hän luopui kruunusta, muutti Roomaan ja kääntyi katoliseksi. Kiehtovaa hänessä on, että hänellä oli monet kasvot eri tilanteisiin. 7 t y t t ö k u n i n g a s e l o k u va kertoo kuningatar Kristiinasta, joka hallitsi Ruotsia 1632–1654. Ensi vuoden taidetapauksia Suomessa on japanilaisen, pilkuistaan tunnetun Yayoi Kusaman näyttely Helsingin taidemuseossa. Samassa suvussa pysyneen jakun ensimmäinen omistaja oli suomalainen Anna-Maria Steinhausen (1728–1812). 6 k i i n a l a i n e n vati, joka myytiin Hagelstam & Co -huutokaupassa lokakuussa, oli syksyn ensimmäinen sensaatio. Posliinivati Kiinan keisarin Yongzhengin palatsista 1723–35, vasarahinta 50 000 e, Hagelstam & Co. (AK) Saara Hopean 1958 signeeraama Pantteri (kork. Kansainvälisen elokuvan kuvauspaikaksi valittiin Kaurismäen mukaan Turku osittain siksi, että toisin kuin mo net ruotsalaiset linnat, Turun linna, samoin kuin Tuomiokirkkokin, on säilynyt lähellä 1600-luvun asuaan. Elokuvan lehdistötilaisuudessa hän yllätti puhumalla suomea; hän on kotoisin Tornionjokilaaksosta. K U V A T V EE R A A A LT O N EN Antiikkimarkkinat eivät ole muuttuneet tylsiksi ja ennalta arvattaviksi. Kristiina oli vapaa henki, tai ainakin yritti elää niin
(AM) . Nukkekoteja Lontoon Victoria & Albert Museum of Childhoodin kokoelmasta 27.11.–10.4. Tontun nimittäin. Tonttumuki on Arabian tuotantoa vuosilta 1975–82, 46 e, Kruuna. Ja miksikö talonpoikainen suomalaistonttu oli kiinnostunut talon elämästä. Suomalaisessa kansanperinteessä tontun esi-isiä olivat haltijat. 8 9 10 Kaj Franck -muotoilupalkinnon marraskuussa saaneen Markku Salon lasia on esillä Designmuseossa, tässä Laatikkoleikki. Tontun tarkan katseen takaa elämänmenoa seurasi esivanhempien henki, ja välit tonttuihin pysyivät kunnossa ahkeralla työnteolla ja elämällä niin kuin ennenkin. Iloisen joulutontun ulkomuoto on tuontitavaraa, komean punanuttuisen ja valkopartaisen joulupukin tavoin. Tonttu-nimen haltijat saivat skandinaavisesta tomt-sanasta, joka merkitsee myös asuttua kotipiiriä. Sen esikuva on lontoolainen Friern Barnetin kartano, jossa Miles kasvoi. Talonpoikaiskulttuurissa oma haltijansa oli niin saunalla, talolla kuin riihelläkin. PERINTEIDEN PUOLUSTAJA ASUMISEN HISTORIAA NUKKEKODEISSA K U V A T V IC TO R IA JA A LB ER T M U SE O , LO N TO O K U V A H EI K K I R A U TI O TI ED U ST EL U T K R U U N A 40 55 90 1 12 ANTIIKKI & DESIGN. (AM) n i i t ä h i i p i i joululaulun mukaan ulkona ikkunan takana, mutta varmimmin sellaisen tapaa joulukorttiostoksilla. Ne eivät ole pelkkiä leluja, jos sitten leluja ollenkaan, vaan miniatyyrien rakentajien taidonnäytteitä ja monen aikuisen harrastus. Turussa Aboa Vetus & Ars Novassa, www.aboavetusarsnova.fi. Oikealla Kaleidoscope -nukkekoti, jonka taiteilija Laurie Simmons ja arkkitehti Peter Wheelwright suunnittelivat Bozart Toys -leluyhtiölle 2001. Herttaisen tonttu-ukon malli tuli meille postikorttien mahtimaan Saksan joulukuvastosta. Kortteja, ja siinä sivussa myös vaikutteita, tuotiin myös Ruotsista. Palkintoraati antoi Salolle tunnustusta myös työstä perinteikkään Nuutajärven lasikylän säilyttämiseksi. Kuvassa vasemmalla Amy Milesin nukkekodin piirustussalonki, Englanti, 1890. (HEIKKI RAUTIO) Ison-Britannian asumiskulttuuri 1700-luvulta tähän päivään esittäytyy Turussa pienoiskoossa, nukkekotien muodossa
Niiden merkityksiä avaava kirja esittelee Raamatun kertomuksien sekä antiikin Kreikan ja Rooman mytologian symboliaiheistoa kuvataiteessa. Vanhoissa joulukoristeissa on tunnelmaa, kuva viime vuoden Astoriasalin joulumarkkinoilta. Hel posti lähestyttävää tietoa taiteesta kiinnostunneelle vaikka joululahjaksi, tosin taidehistoriaa lukeneelle jo paljolti tut tua. Laatuantiikin ystävän kannattaa käydä Helsingissä myös Galerie Donnerin perin teisessä syysnäyttelyssä 30.11.– 5.12. Vanhoja talojahan van hat kerrostalotkin ovat, ja myös niiden alkuperäiset sisätilat ovat vaalimisen arvoisia. Loistava lahjakirja! (MT) Markku Turunen: Pitkä latu – legenda suksesta, Maahenki KERROSTALOUNELMIA Rakkaudesta vanhaan taloon kirja on saanut jatkoosan, joka kertoo kaupunkiasunnoista. (AK) Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat, Kirjapaja. He ovat sovittaneet yhteen talon tyylin ja oman nykyaikaisen elä mänsä. Suksilla suomalaiset selvisivät aikanaan talvesta, ja niillä on suksittu Suomi maailmankartalle. Galerie Donnerin näyttely. (AM) Pia Maria Montonen ja Niclas Warius: Rakkaudesta van haan asuntoon, Auditorium. Unelmia, tietoa ja sisustusvinkkejäkin. 11 12 m i k s i h a n k k i a jouluksi uutta, onhan maailmassa jo paljon vanhoja hyviä tava roita, jotka ovat ekologisia ja persoonallisia lahjoja. PARATIISIN OMENA Vanha taide, joka 1800luvulle asti oli vahvasti uskonnol lista, on täynnä symboleja. Niclas Wariuksen valokuvat todistavat, että vanha on kaunista. Tämä rakas kulkuväli ne on saanut ansiokkaan kulttuurihistoriansa kirjassa Pitkä latu – legenda suksesta. Antiikin ja Taiteen Joulu markkinat Astoriasalissa, www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. Taiteella ja uutiskuvalla kuvitettu teos on romaani ja tietokirjailijan taidolla vetävästi kerrot tu tarina, jota ei ole suunnattu vain urheilusta kiinnostu neille. Kritiikkiä annan haaleista ja pienistä kuvateksteistä, ja olisivatko teoskuvatkin voineet olla isompia. Hyvä valinta on myös suosia nykyajan käsityöläisiä, jotka pitävät yllä vanhan ajan taitoja. ANTIIKKI & DESIGN 13. Seuraa oman paikkakuntasi myynti tapahtumia! Helsingissä on itsenäisyyspäivän aikaan tilaisuus tutustua 30 kauppiaan valikoimiin, kun Fiskarsin Antiikkipäivät ry järjestää 5.–6.12. Perinnerakentamisesta ja käsityöläisten tuotteista kiinnostuneelle on tarjolla esimerkiksi Antiikkivers taan järjestämät Rikalanmäen joulumarkkinat Salon Halikossa 5.–6.12., www.antiikkiverstas.com. www.galeriedonner.fi. Kirja vie vierailulle helsinkiläisko teihin, joiden omistajat ovat ymmärtäneet tämän. VANHAT HYVÄT JOULULAHJAT Lue sivulta 52 himmelien tekemisestä ja sivulta 64 neuvoja vanhojen korujen ostajalle! Maija Lisa Öberg suoritti kehruumesta rit taren tutkinnon Tukhol massa 1756 ja sai palkinnoksi hopea pikarin, jonka oli samana vuonna tehnyt Kilian Kelson. SE PARAS TAVARA
Ku va aja KOREASTI POHJALAISTA eija porkolan pihapiiri Luodossa Kokkolan lähellä on pohjalaisen kansankulttuurin runsaudensarvi. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS 14 ANTIIKKI & DESIGN. Talonpoikaisantiikilla sisustettu 300-vuotias kirkkoväärtin talo on joulun alla avoinna yleisölle
Kattokruunu on takorautainen kirkkokruunu 1800-luvun alun Ranskasta. Valokuvassa on talon viimeinen kirkkoväärti 1880-luvulta. > t u va n sisustus on pohjalaisen talonpoikaisen puusepäntyön taidonnäyte. Koristeellisesti maalattu kiesien istuin on morsiuslahja Vöyriltä 1880-luvulta. Sivustavedettävä sohva on ruotsalaista talonpoikaista empireä. Keinuhevonen on tehty Uusikaarlepyyssä 1880-luvulla, sen takana Björkö-kaappi 1860-luvulta. ANTIIKKI & DESIGN 15. Valkoinen tuoli, jossa veistetyt koirat käsinojissa, on satavuotias pönttötuoli Kristiinankaupungista. Barokkityyliset tuolit ovat talonpoikaista puusepäntyötä 1900-luvun alusta Taalainmaalta Ruotsista
Hän on kerännyt pihapiirinsä rakennuksiin lelumuseon, pukumuseon ja kudonnaismuseon. Sellaista on Eija Porkolan kirkkoväärtin talossa Larsmon eli Luodon kunnassa, joka sijaitsee saarien ketjussa Kokkolan ja Pietarsaaren puolivälissä. Nyt hän toimii tonttuyrittäjänä, tonttumuorina, kuten hän itse sanoo. e i ja p o r ko l a ihastui pohjalaiseen ja keskipohjalaiseen talonpoikaisantiikkiin. Nyt hänen aikansa vie tonttuyrittäjyys ja talonpoikaiskulttuurin tallentaminen tuleville sukupolville. Vertaus kirkkosaliin ei ole kaukaa haettu. Pituutta ja leveyttä on niin kuin Pohjanmaalla pruukaa. Tupa on talonpoikaisantiikin ystävälle aarreaitta, täynnään toinen toistaan upeampia ja omaperäisempiä kansankulttuurin ”pyhäinjäännöksiä”. Hän on kerännyt tekstiilejä, huonekaluja ja muuta kansanomaista esineistöä jo yli neljäkymmentä vuotta. Mutta mikä oli kirkkoväärti. Kirkkoväärtin talo on pihapiirin vanhin: sitä on alettu rakentaa jo 1600-luvulla, ja valmiina se seisoi vuonna 1700. Se oli jo valmiiksi pihapiirissä ja siirtyi Porkolan omistukseen kolmisen vuotta sitten. Yhtäkkiä tupa purettiin, mikä oli kova isku, mutta samalla minulle syttyi elinikäinen kipinä talonpoikaistavaraan. Siihen kuului paljon valtaa, sillä ennen kuntajärjestelmän perustamista seurakunnat huolehtivat kylissä myös nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä. Porkolan 1700-luvun pihapiiriin kuuluvat Haukilahti eli Vetelin Haukilahdesta siirretty, 1724 rakennettu talo, Tyynelä eli lukkarin talo, jossa Porkola valmistaa maankuuluja tonttujaan, sekä uusimpana hankintana kirkkoväärtin talo. Olin tottunut Pirkanmaalla raskaaseen ja yksinkertaiseen kansanesineistöön, mutta täällä minulle avautui rikas värien ja koristemaalausten ja -leikkauksien maailma. EIJA PORKOLA toimi aikoinaan viisitoista vuotta talonpoikaistavaraan erikoistuneena antiikkikauppiaana Kokkolassa. Kirkkoväärti oli seurakunnan tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle. Eija Porkola tunnetaan pohjalaisen ja keskipohjalaisen kansanperinteen vaalijana. T upa on kuin kirkon sali. – Olin aivan ällistynyt, kun näin pohjalaisen talonpoikaisantiikin kauneuden. – Lapsuuteni kodin naapurissa Tampereen Teiskossa oli 1700-luvun tupa. Kiintymys talonpoikaiseen antiikkiin alkoi lapsena Tampereella. Se on syntynyt paljolti Ruotsin vaikutuksesta. Kirkkoväärtin talo on keskellä, ja sen vieressä näkyy Haukilahti. Päätin yhdeksänvuotiaana, että kun olen aikuinen, kaikki kodissani on talonpoikaisantiikkia. p i h a p i i r i muodostuu 1700-luvun taloista. Hän vastasi seurakunnan taloudesta. Kirkkoväärtin merkitystä voi verrata jo16 ANTIIKKI & DESIGN. Kun Eija Porkola muutti aviomiehensä kotiseudulle Keski-Pohjanmaalle, hän kohtasi itselleen uuden kansankulttuurin perinnön, ja kuinka upea se olikaan. Saimme leikkiä siellä, ja se oli minulle rakas paikka
Tuvan kaapit ovat Björköstä, ja molemmat ovat saman mestarin 1860-luvulla koristemaalaamia. Tuvan jatkona on kaksi peräkamaria. ANTIIKKI & DESIGN 17. k i r k ko v ä ä rt i n ta l o edustaa suurikokoista keskipohjalaista talotyyppiä, jonka keskeisenä tilana on iso tupa
Seinällä on ranskalainen maalaus 1700-luvulta. Piianpeili on 1880-luvulta. Sohva on 1700-luvun lopulta, kaappikello on maalattu 1826, piippuhylly on satavuotias. > 18 ANTIIKKI & DESIGN. k u s tav i l a i s h e n k i s e s t i sisustetussa peräkamarissa on tyyliin sopivasti vaaleansininen väritys. p u u t o n t t u on 1700-luvulta. KAMARIIN KATETTU KAHVIPÖYTÄ ODOTTAA VIERAITA. Kustavilaistyyliset tuolit 1880luvulta ovat lyhdeselustaista mallia. Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapetti sopii tunnelmaan. Puulintu 1820luvulta ja metsoa kädessään pitelevä puu-ukko 1880-luvulta ovat molemmat Vaasasta k u s tav i l a i s e n peräkamarin kahvipöytä odottaa vieraita
Birger Kaipiaisen Ken kiuruista kaunein -tapetti näyttää, että moderni ja vanha voivat luoda tasapainoisen kokonaisuuden. Kaappikello on tehty Limingassa 1800-luvun alussa. Tuolit ovat 1700-luvulta, samoin klaffipöytä ikkunan edessä. Rokokoonaisia esittävä ompelutyö on vuodelta 1855. ANTIIKKI & DESIGN 19. t o i n e n p e r ä k a m a r i on sisustettu rokokoon henkeen
ta ko r a u ta i n e n kynttelikkö on 1900luvulta, mutta se on perinteistä mallia, jota valmistettiin Lapväärtissä jo 1700-luvulla. Myös tuvan mansardimallinen katto on nyt alkuperäisen mukainen. Keskeinen tila on suuri tupa, jonka perällä on kaksi peräkamaria. Merenkurkun saaristossa sijaitsevan Björkön huonekalujen lähes liioittelevissa muodoissa on vaikutteita 1800-luvun lopulla muodissa olleesta uusrenessanssista. Eija Porkolan tonttukylä ja kahvila ovat avoinna 1.–22.12., lisätietoa Tyynelän tontut, p. e i ja p o r ko l a ympärillään kansankulttuurin taidonnäytteitä: 1880-luvun pöytä on Vöyriltä, oikealla karjalainen värttinälauta 1880-luvulta. Nämä värikkäät katseenvangitsijat ovat talonpoikaiskalusteita Björköstä. KIRKKOVÄÄRTIN talo kertoo pohjalaisen ja keskipohjalaisen talonpoikaiskulttuurin tarinaa. Komea takka on perinteistä keskipohjalaista tyyppiä. Myös ootraus eli jalopuuta jäljittelevä koristemaalaus on ollut yleistä, väreinä on suosittu vihreää, ruskeaa ja okrankeltaista. 20 ANTIIKKI & DESIGN. Koska talo toimii nykyisin kahvilana ja Porkolan tonttuyrityksen myymälänä, sinne on lisätty asiakkaita varten lämpöeritys, viemäröinti ja vesijohdot. Kirkkoväärtin talo, samoin kuin myös Tyynelä ja Haukilahti, edustaa keskipohjalaista puolitoistakerroksista eli pohjalaisittain puolitoistavooninkista talotyyppiä. Lasiset joulukoristeet ovat merimiesten tuomia. Tuskinpa kukaan, joka astuu sisään kirkkoväärtin taloon, jää näkemästään kylmäksi. – Toivon, että asiakkaat kokisivat täällä elämyksiä ja näkisivät talonpoikaisantiikin kauneuden mahdollisimman alkuperäisessä ympäristössä, Eija Porkola sanoo. Nämä ohuenohuet lasiset kävyt, linnut, eläimet, jopa kahvipannun ja herätyskellon muotoiset koristeet tehtiin puhaltamalla Saksassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja ne kulkeutuivat laivojen mukana Suomenkin rannikkokaupunkeihin. Sängyn alavuodetta verhoaa pohjalaisen perinteen mukaisesti raanu, ja ylävuoteen peittona on valkoinen pitsilakana. . – Myös perinteiset joulukaramellit kuuluvat joulukuuseeni, Eija Porkola sanoo. Viimeinen kirkkoväärti asui talossa 1880-luvun lopulla, ja nyt hän tarkkailee elämänmenoa vanhassa valokuvassa tuvan seinällä. Runsaiden muotojen lisäksi kalusteet tunnistaa rehevistä kukkamaalauskoristeluista. NÄIN joulun aikaan Eija Porkola ottaa esille pohjalaiset joulukoristeet. Jo tilan tuntu on huikea, talolla on pituutta kokonaiset 21 metriä ja leveyttä 9 metriä. . 050 528 8016, www.tyynelantontut.fi. Kun on saanut tilan haltuunsa, voi siirtää katseen mahtavaan kaarevaotsaiseen takkaan tai persoonallisiin kaappeihin ja samaan tyyliin tehtyyn erikoiseen huonekaluun, jossa yhdistyvät kerrossänky, lautashylly ja kaappi. Niihin kuuluvat puiset kyntteliköt, jotka on koristeltu värikkäin kiiltopaperein, ja 1700-luvun mallin mukaan tehdyt takorautaiset kukkokyntteliköt, jollaiset olivat tyypillisiä Lapväärtin alueelle. Eija Porkola teki taloon kunnostuksen, jossa säilytettiin alkuperäinen pohja. pa nykyajan kunnanjohtajaan
Eija Porkolan tekemät tontut ovat yksilöitä. EIJA PORKOLA ON ITSE TEHNYT YKSILÖLLISET TONTUT. ANTIIKKI & DESIGN 21. Penkillä istuvat Ilmarija Elviiratontut odottamassa joulua. k e r r o s s ä n g y n , lautashyllyn ja kaapin yhdistävä huonekalu on Björköstä 1870-luvulta, ja se on saman mestarin maalaama kuin kaapit tuvan toisella puolella
Kaakaokannu saman ajan Ranskasta 150 e, 1800-luvun alun hopeoidun sokerikon sisällä turkoosi lasi, 42 e, espanjalainen hopeatarjotin 1900-luvulta 970 e, Mikko E. Saisiko olla kuppi kuumaa kaakaota, kakkua ja konvehteja. Bergströmin sokeripihdit 1809, 190 e, John Weckströmin pikkulusikat 1892, 75 e / 6 kpl, Antiikki Maini ja Veli. ARJA LÖFSTRÖM KUVAT KRISTIINA HEMMINKI SUKLAAN JUHLAA Kaakao saapui Eurooppaan 1500-luvulla. Tie du ste lut : An da Tr ad e 04 50 3 50 55 , An tii kk ilii ke Ri tv a’s (0 9) 63 5 49 1, An tii kk i M ain i ja Ve li 04 54 3 71 87 , An tik Lin db er g 04 54 3 70 27 , An tik W es t 04 00 51 1 31 3, ar t.fi 04 55 4 89 18 , As tia ta iva s 04 54 5 90 60 , Ca su ar in a 09 68 5 58 58 5, Fa sa an i 05 00 64 8 54 1, Ka ak ao pu u 01 32 02 09 3, Ku kk ak au pp a In blo om 04 35 3 93 63 , La ur itz on 09 27 06 68 70 , O ld Tim es (0 9) 60 4 60 6, To ist o 05 36 8 70 37 Kannellinen kaakaokuppi 1800-luvun alusta, yksityiskokoelma. 22 ANTIIKKI & DESIGN. Siitä alkoi suklaaherkkujen ja -esineistön kehitys. Holopaisen hopeinen sokerikko 1902, kermakon kanssa 265 e, Guld smedsin hopeavaasi 1907, 520 e, Olof H
Pierre Freyn Venus-kangas, puuvilla, 211 e / m, Casuarina. 1700-luvun kiinalaiset kannelliset kaakaokupit 850 e / kpl, Antik West. 1850-luvulta 60 e, Old Times. ANTIIKKI & DESIGN 23. > 1800-luvun alun hopeoitu venäläinen kynttilänjalka 850 e, kynttiläsakset n. 1800-luvun alun keskieuroppalainen punavalkoinen kaakaoastiasto 200 e ja saksalaisen Bavarian 1960-luvun kerrosvati 120 e, Antiikkiliike Ritva’s. Hyasintit Inbloom. Chocolatetikku 2,20 e, Kaakaopuu
Valkoiset Desire-konvehdit on aseteltu 1950-luvun tarjottimelle, kuvioitua lasia ja koripunosta, 16 e, Helsinki Second Hand. Riihimäen Lasin keittiöpurkit on täytetty suklaaherkuilla, 20 e / 7 purkkia. 24 ANTIIKKI & DESIGN. Saksalainen oluttuoppi 1800-luvun lopulta 150 e, art.fi, tuopissa JUOTAVASTA SUKLAASTA KEHITETTIIN 1800-LUVULLA KIINTEÄ MAKEINEN. Praliinit Backmanin tiikkitarjottimella, jossa kaksi lasivatia, 95 e, Astiataivas. Ruotsalaisen 1960-luvun messinkikynttilänjalan saa myös seinälle, kaikki Antiikkiliike Ritva’s
Taustalla Pierre Freyn kangas La Paix, 135 e / m, Anda Trade. Malmgårdenin Huvila-X-portteria. > ANTIIKKI & DESIGN 25. Suklaat ja kuivatut kaakaopavut Kaakaopuu. Pöydällä Élitiksen tapetti, 270 e / rulla, Lauritzon. Suklaakellomuotti 75 e, Toisto. Olkipukki kuvausrekvisiittaa. Puiset joulupukit 20 e / kpl, Antiikki Maini ja Veli. Tapio Wirkkalan Iittalalle suunnittelema Kaleva-lasi 22 e / 2 kpl, Old Times. Käpyoksat Kukkakauppa Inbloom, ruukku kuvausrekvisiittaa
Taustalla Elitiksen puuvillasamettikangas French Riviera 210 e / m, Lauritzon. Kristallinen viinikarahvi 1900-luvun vaihteesta 100 e, viinilasit 1800-luvun alkupuolelta 50 e / kpl, Osuuskunta Kultasepän kakkulapio 1929, 55 e, hopeajalkainen kristallivaasi Kultaja Kelloliike Ilmari Viitanen, Turku, 115 e, leivosten tarjoiluastiana ruotsalainen 1900-luvun kristallivati 180 e, kaikki Antiikki Maini ja Veli. Irlantilainen kannellinen 1700-luvun lasikulho 480 e / 2 kpl, 1700-luvun pronssinen kynttiläkruunu 2 200 e sekä menyypidike, Antik Lindberg. Patisserie Teemu ja Markuksen kakku ja leivokset Kaakaopuu. Joulukuusen koristeet Antiikki Maini ja Veli ja Antiikkiliike Ritva’s. Arabian Maisema-sarjan jälkiruokalautaset 10 e / kpl, pullavadit 8 e / kpl, Fasaani. 26 ANTIIKKI & DESIGN. Hopeoitu tarjotin 1800-luvun lopulta 360 e ja Roland Mellinin hopeinen kulho 1860-luvulta 720 e, Old Times. Kakkutarjottimena Oiva Toikan Pioni-vati, Nuutajärvi, 42 e, Fasaani, sen alla 1930-luvun puristelasinen jalallinen kakkuvati 40 e, Antiikkiliike Ritva’s
Suklaa siis saattoi sulattaa sydämiäkin. Kaakao sai oman kuppityypin: perinteinen kaakaokuppi oli malliltaan korkea ja kapea. Sen tarkoitus oli estää kuppia keikahtamasta, kun paksua suklaajuomaa täytyi sekoittaa myös kupissa. Itse asiassa ainoa tieto kotimaisesta kaakaokannusta löytyy turkulaisen kultaseppä Carl Fredrik Borgströmin työkirjasta vuodelta 1795. Ne olivat kannellisia, sylinterinmuotoisia tai pyöreitä ja tehty keramiikasta tai hopeasta. Juotavaksi kaakao valmistettiin keittämällä suklaamassaa, sokeria ja vettä, sitten seos vatkattiin vaahtoiseksi. Kiinteän suklaan aika tuli myöhemmin. Silloin vadilla tukevasti pysyvä kuppi oli tarpeen. Kaakaota kulutettiin koko 1700-luvun ajan ainoastaan juomana. K aakaon tunsivat jo muinaiset asteekit Väli-Amerikassa. Varhainen kaakao oli paksua ja rasvaista, joten turhaan ei puhuttu kuumasta suklaasta. SUKLAA jähmettyi yllättävän myöhään, ja kävi sillä tavalla hassusti, että aiemmin juotavasta suklaasta kehittyi 1800-luvulla kahvin kanssa nautittava kiinteä makeinen. ANTIIKKI & DESIGN 27. Euroopassa kaakaokannuja tehtiin jo 1600-luvulla. Euroopassa kaakaota pidettiin aluksi lääkkeenä kuumeeseen sekä pääja vatsakipuun. Ainakin kaakao antoi heille paljon energiaa. Kuumien juomien kuppien materiaaliksi valikoitui posliini siitä yksikertaisesta syystä, että se ei johtanut lämpöä niin kuin hopea. Lisäksi sen katsottiin olevan erityisen hyödyllistä vanhoille ihmisille ja toipilaille. Joulu oli tehtaille kiireistä aikaa, kun suklaasta piti valmistaa joulukuusen koristeita: kuusenkäpyjä, joulu-ukkoja, palloja ja kelloja. Lapset odottivat kieli pitkällä lupaa päästä herkuttelemaan niillä. Asteekkien suklainen xocalatl-juoma päätyi 1500-luvulla myös Espanjan hovin nautittavaksi. 1700-luvulla kehittyi niin sanottu trembleuse-kuppi, jossa vadin keskellä oli 1–3 senttimetriä korkea holkki tai syvennys. Juomaan saatettiin lisätä maitoa, kuten nykyäänkin, mutta joskus myös munaa. S U O M E S S A kaakao tunnettiin 1700-luvulla, mutta sitä ei juotu läheskään yhtä paljon kuin kahvia ja teetä. On kuitenkin todennäköistä, että juomia on tarjottu samoista kannuista. Kaakaokannujen kahvan tulisi olla suorassa kulmassa suhteessa ASTEEKKIEN SUKLAAJUOMASSA MAISTUI PIPPURI. Suklaakonvehdit täytettiin tai koristeltiin mielikuvituksellisen taidokkaasti, ja konvehtirasioista tuli suosittuja lahjoja, suorastaan amoriineihin verrattuja lemmenlähettiläitä. Muotijuoma siitä tuli Pariisin ja Lontoon suklaahuoneissa 1600-luvulla. Kannessa oli usein reikä, josta sakeaa juomaa pystyi sekoittamaan ja vaahdottamaan. . Kaakao alkoikin maistua eurooppalaisille yleisesti vasta sen jälkeen, kun tuliset mausteet jätettiin pois. Syynä oli kaakaon kalleus, sillä pääsivät herkuttelemaan vain kaikkein rikkaimmat. Juoman rantautuminen Eurooppaan oli Kristoffer Kolumbuksen Amerikkaan suuntautuneiden löytöretkien ansiota. Kaakaokannua voi olla vaikea erottaa kahvikannusta. Vaahto oli kaakaossa tärkeä ominaisuus, ellei tärkein. Trembleuse (ransk. l e i v o n tav u o at ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, 40–50 e / kpl, Old Times. nokkaan. Nyt suklaa kirjaimellisesti suli suussa, kuuman kahvin antamassa kylvyssä. Moni tunnettu suklaamerkki kehittyi 1800-luvulla. Onkin luultavaa, että pienet kahvikannut ovat alkujaan olleet juuri suklaajuomakannuja. Siinä saattoi olla kaksi korvaa ja usein kansikin. 1900-luvun alussa suklaata tehtiin jo monissa kotimaisissa tehtaissa, kuten turkulaisissa Hellaksessa ja Farmassa, porvoolaisessa Makeassa ja viipurilaisessa Siriuksessa. Se ei suinkaan toteutunut jouluaattona vaan vasta sitten, kun kuusi vietiin pois, yleensä loppiaisen aikoihin. Kuumien juomien kannujen kädensijoissa oli lämpöä johtamatonta materiaalia, kuten puuta tai luuta. Suomessa ensimmäisenä suklaata alkoi todennäköisesti valmistaa Fazerin tehdas vuonna 1894. trembler, vapista) viittaa myös vanhojen ihmisten vapiseviin käsiin. Espanjalaisilla ei ollut aivan yhtä kovia makuhermoja kuin asteekeilla, vaan he lisäsivät juomaan sokeria pehmentämään sen hurjaa luonnetta. Alkuperäisen suklaajuoman herkullisuudesta voi olla monta mieltä, sillä varhainen kaakao oli tehty paahdettujen kaakaopapujen fermentoidusta eli käytetystä massasta, tulisista pippureista ja muista mausteista sekä maissijauhosta. Erikoisuudesta kertoo sekin, että suomalaiset hopeiset 1700-luvun kaakaokannut ovat äärimmäisen harvinaisia
Väki nukkuu, mutta hämärässä hipsii kaksi tonttua. 28 ANTIIKKI & DESIGN. Lääninkivalteri Aschanin talo on 1780-luvulta, mutta keltainen vuorilaudoitus on myöhemmältä ajalta, 1830–40-luvulta. Mitä on tekeillä. v i e r a i l u l l a ANTTI KAIJALAINEN KUVAT PIA INBERG TONTUT JOULUN JÄLJILLÄ Jouluaamu on sarastamassa Heinolan kaupunginmuseossa
Nils Schillmarkin (1745–1804) tekemässä muotokuvassa katselee Kymenkartanon maa herra F.A. ANTIIKKI & DESIGN 29. > TONTUT JOULUN JÄLJILLÄ Kivalterin salin joulupöytä on tehty 1700-luvun lopun mukaiseksi. Jägerhorn af Spurila (1760–1817). Jouluna ja muina juhlina oli ennen vanhaan tapana laittaa lattioille katajanoksia, joista tuli huoneisiin hyvä tuoksu
Olisimme voineet yhdessä leipoa jouluvehnäset valmiiksi. Puurokattila porisee hiljakseen liedellä. – Jaakko! kuiskaa viime hetkellä sisään törmännyt Eeva-tonttu vaativasti. Mutta näillä kahdella tontulla onkin erikoistehtävä. EIPÄ AIKAAKAAN kun Eeva-tonttu jo lämmittelee keittiössä. – Ne eivät ole meille tarkoitettuja. Makealle perso tonttu on nimittäin löytänyt tiensä 1800-luvun joulupöytien äärelle. He voivat melkein kuulla, kuinka pöydät keskustelevat keskenään: O tempora, o mores, voi aikoja, JOULU HERKKUINEEN OLI KOKO VUODEN SUURIN JUHLA. Tonttukoulun vararehtori Simasuu on nimittäin määrännyt lupaavat tonttukoululaiset Eevan ja Jaakon ottamaan selvää entisajan joulunvietosta. Eeva-tonttu huomaa, että vanhan keltaisen talon ovi on raollaan. Tunnelma on taianomainen, niin kuin se aina joulun aikaan on. Huomattava korkea virkamies ja herra siis. – Onpa korkea pöytä, mutta jos oikein kurotan kädellä, voin yltää noihin pulliin. Mutta liikutaan ihan hipi hipi hiljaa, ettei isäntäväki herää eikä se karvaturri koirakaan. Tule, mennään katselemaan, millaisia joulupöytiä ja muuta jouluun kuului vanhaan aikaan. Hei, tämä onkin ohrapuuroa, eikä riisistä tehtyä. Samalla se on tonttujen kisällimatka. Paremmin tontulle maistuisivat kahvipöydän antimet, jotka on katettu förmaakiin eli seurusteluhuoneeseen. Vararehtori toivoo tontuilta selontekoa erityisesti joulukattauksista, mikä taitaa kieliä siitä, että rouva Simasuu haluaa ideoita juhla-aterialle. Vararehtori Simasuu kun toivoi, että hieman auttaisimme täällä joulunvalmisteluissa ennen kuin talonväki nousee ylös. – Kyllä mahtaa isäntäväki hämmästyä huomatessaan, että puuro on jo valmista, kun he heräävät. 30 ANTIIKKI & DESIGN. v i e r a i l u l l a A inahan tonttuja pihapiireissä sipsuttaa joulun aikaan. Missä olet. Jaakko-tontullakin on herkut mielessään, mutta ihan toisaalla. – Jaakko, tule tänne. Nopeasti nyt, ennen kuin aamu sarastaa kunnolla ja väki nousee jouluvalmisteluihin. Taloa muuten kutsutaan Aschanin taloksi, lääninkivalteri Lars Adolf Aschanin mukaan. Sen sydän on mahtava puilla lämmitettävä uuni. Maustemorttelissa jauhettiin kardemummaa. Eeva-tonttu supisee innoissaan, mutta uppoutuu pian hämmentämään kuparista puurokattilaa. Pakkanen paukkuu ja kipristelee tonttujen nenänpäitä ja varpaita. Kylläpä sahrami tuoksuu jännittävältä! Ennen kuin Eeva lähtee etsimään Jaakko-tonttua, hän käy ihastelemassa saliin katettua joulupöytää. Hän asui talossa 1700-luvun lopulla ja oli silloisen Kymenkartanon läänin poliisimestari. Sinne siirryttiin salista tukevan illallisen jälkeen nauttimaan kahvia ja teetä juhlavehnäsen ja piparkakkujen kera. Ei siinä mitään kummallisempaa ole. Kyllähän tonttujen pitää vanhat juhlatavat tuntea. – Mutta minne se Jaakko on joutunut. TONTUT hiippailevat vielä hämärissä huoneissa, joissa aika tuntuu pysähtyneen. Onpa siinä herkkua monenlaista, mutta mahtaisivatko aladobi, syltty, vanukas ja kinkku maistua nykytontulle, lipeäkalasta puhumattakaan. j o u lu v e h n ä s e n tärkein mauste oli sahrami. Kaunis pöytä kuitenkin on lempeästi hohtavine tina-astioineen ja suurine valkoisine pöytäliinoineen. Tuoreet ajatukset ovat ennenkin nousseet vanhoista perinteistä
Kynttilänjalka on 1800luvun puolivälistä. J. Valo tekee juhlan, siksi joulua on vietetty kodeissa kynttilöiden loisteessa. Punssipöytä Kivalterin talon förmaakissa. Eeva-tonttu sekoittaa Kivalterin talon keittiössä joulupuuroa, joka 1700luvulla tehtiin ohrasta. Fjäderin 1700-luvun lopulla tekemä. Punssi nautittiin 1700-luvulla lämpimänä. Kivalterin talon förmaakiin on katettu 1700-luvun lopun mukainen kahvipöytä. Mustat astiat ovat englantilaista basalttikeramiikkaa. ANTIIKKI & DESIGN 31. Kahvikupit ovat itäintialaista eli kiinalaista posliinia, sylinterin muo toinen kahvikannu on ajalle tyypillinen. Peililampetti seinällä on turkulaisen F
v i e r a i l u l l a Siniseen kamariin on katettu jouluaamun kahvipöytä 1800-luvun alun tapaan. Tontut kuiskivat aamuhämärässä ja ihailevat komeaa joulukuusta. 32 ANTIIKKI & DESIGN. Tinainen esine on kahvisamovaari, saksaksi dröppelminna. Suomen ensimmäisen varsinaisen keramiikkatehtaan Suotniemen liemikulho 1860-luvulta. Joulukuuset olivat 1800-alussa useimmiten pöytäkuusia. Astiat ovat englantilaista 1800-luvun alun keramiikkaa
ANTIIKKI & DESIGN 33. Kuusi on koristeltu Venäjän lipuilla, Suomen lipun ehdotuksilla ja muiden valtioiden lipuilla. Joulupöytään noin vuodelta 1900 on katettu Kuznetsovin jugendastiasto
PÖYDÄT PUETTIIN VALKOISEEN JUHLA-ASUUN. Sen tarkoituksena on edes joulun ajaksi lopettaa vihamielisyydet ihmisten kesken, minkä toivoisi jatkuvan joulun jälkeenkin. Ehkä he näkivät vähän joulun sisällekin; oivalsivat jotain joulun perimmäisestä olemuksesta. – Ihanko totta, Jaakko-tonttu ihmettelee ja haukottelee. – Nyt ei mennä päiväunille, meillä on vielä tekemistä, Eeva-tonttu komentaa tomerasti. Sitten tontut pysähtyvät toisen kuusen eteen. Että oli aikaa leikkimiselle ja seurustelulle ja ihan vaan oleilulle. Tontut pysähtyvät ihmettelemään joulukuusta pöydällä: eikö sen paikka ole lattialla, ja mihin ne lahjatkin mahtuvat. Sen tontut voivat aistia ihastellessaan runsautta ja koreutta. Tontut ovat oppineet paljon joulun perinteistä ja nähneet toinen toistaan kauniimpia kattauksia. Sitä valmisteltiin huolellisesti ja pitkään. v i e r a i l u l l a voi tapoja, voivottelee 1850-luvun pöytä, kun saa kuulla 1960-luvusta: Ettäkö laseja katettiin vain neljä kappaletta, ei kokonaista serviisiä. Taustalla ajan muotiin kuulunut olkiaurinko. Suomessa on perinteenä julistaa aattona joulurauha. Se on hyvä muistaa nykyäänkin. Eikö se olisi kivaa, sinähän aina haluat valvoa koko yön. Alla: 1960-luvun joulupöytään on katettu Anja Juurikkalan muotoilema Runo-astiasto. Herkkuja laitettiin pöytään enemmän ja monipuolisemmin kuin missään muussa juhlassa. 34 ANTIIKKI & DESIGN. Nyt tontut ymmärtävät, miksi joulukuuseen on ollut tapana ripustaa eri maiden pienoislippuja: se on kaunis ele, joka kertoo rauhan toiveesta kaikkien kansojen kesken. Yllä: Tonttu on tehty 1930-luvulla, jolloin tällaiset tonttukoristeet alkoivat yleistyä. Vasemmalla: Tyra Lundgren suunnitteli 1930-luvulla Arabialle art deco -tyylisen astiaston. . Se on lumoa va kimaltavine nauhoineen, mutta miksi siinä on lippuja. Mutta entä sitten, kun piti varhain aamulla herätä joulukirkkoon. Jouluaattoa vietettiin seurustellen, leikkien, pelaten ja tanssien melkein seuraavaan aamuun asti. Pöytäkuusi oli tavallinen 1800-luvun kodeissa, ja nykyajan tonttuja on hyvä opastaa, että silloin joulun pääasia eivät suinkaan olleet lahjat, vaan rauhoittuminen ja yhdessäolo. – On se joulu tärkeä vieläkin, sanoo Jaakko-tonttu ujosti. Sitten pöydät hiljenevät ja jäävät odottamaan tämän joulun iloisia juhlijoita. EEVA-TONTTU lukee hiljaa menneen ajan joulutavoista kertovaa kirjaa: – Kuuntelepas tätä, Jaakko. Huusholli siivottiin perin pohjin, lattiat puunattiin ja hopeat kiillotettiiin viimeisen päälle. Pöydät on katettu kaikkein kauneimmilla ja kallisarvoisimmilla astioilla ja hopeilla, ja ne on puettu valkoisiin juhlavaatteisiin, joita tavataan kutsua pöytäliinoiksikin. Sinne mentiin reellä, ja jumalanpalvelus kesti jopa neljä tuntia. – Millaista oli joulunvietto ennen vanhaan, tontut kysyvät, ja pöydät vastaavat kuorossa: – Joulu oli vuoden tärkein juhla. Ja onko liemikulhoistakin luovuttu
Vain 29 € / 4 numeroa. 29011_.indd 51 11.9.2015 14:04:26. Tilaa itsellesi tai lahjaksi Suomen suurin neulelehti
y l l ä va s e m m a l l a : Walter Runebergin marmoriveistos Psyyke sefyyrien kantamana hankittiin Linnaan 1872 lahjaksi keisaripari Aleksanteri II:lle ja Maria Aleksandrovnalle Helsingin suuresta taideja teollisuusnäyttelystä. Paviljonkien väliin jäävä kunniapiha eli cour d’honneur oli talon piirustuksia arvioineen arkkitehti Quarenghin mielestä vanhanaikainen. TERVETULOA PRESIDENTINLINNAAN! Presidentinlinnan loisteliaat salit, huonekalut ja esineet ovat nyt huippukunnossa. y l l ä : Presidentinlinna iltavalaistuksessa. Onneksi sitä ei muutettu. Katso upeat kuvat – kaikkia näitä kalusteita eivät näe itsenäisyyspäivän vieraatkaan. Taustalla näkyy Valtiosali. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT JAANIS KERKIS, ULKOKUVA JA MUSTAVALKOISET KUVAT LEHTIKUVA 36 ANTIIKKI & DESIGN
ANTIIKKI & DESIGN 37. > s u u r i p o rta i k ko on taas juhlava. Se sai restauroinnissa takaisin marmoroinnit
Ahrenbergin suunnittelema myöhäiskustavilaistyylinen tuoli on vuodelta 1907. RAKENNUKSEN historiassa on monia vaiheita, joista varhaisimmat liittyvät Helsingin uuteen asemaan Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Näissä kuvissa Linna näyttäytyy syksyn 2015 asussa, kun viimeisetkin yksityiskohdat ovat kohdallaan. Hän olisi tahtonut rakentaa ajan hengen mukaisen goottilaisen linnan korkealle Katajanokan kallioille. Engel suunnitteli, että Helsinkiin rakennettaisiin uusi komea Keisarillinen palatsi, mutta keisari Nikolai I:n mielestä vaatimattomampi vaihtoehto sai riittää. Engelin ikäväksi tehtäväksi tuli suunnitella talon muutostyöt. Goottilaisen salin kupoli ja kattomaalaukset palautettiin vanhimpaan tunnettuun eli 1800-luvun lopun asuun. Pohjoisesplanadin puoleinen pääsisäänkäynti ja aula saivat juhlavan, keisarinaikaisen hahmon. o i k e a l l a : J.K. Avukseen Ehrenström sai saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin (1778–1840), joka rakennuksillaan loi pienestä Helsingistä suurenmoisen uusklassisen kokonaisuuden. Rakennuttajaansa Johan Henrik Heidenstrauchia, Venäjän keisareita ja Suomen tasavallan presidenttejä pari sataa vuotta palvelleeseen Linnaan pyrittiin peruskorjauksessa palauttamaan 1800-luvun ilmettä. v i e r a i l u l l a K unnostettu Presidentinlinna avattiin 2014 Itsenäisyyspäivän juhliin. Johan Henrik Heidenstrauch (1776–1847) oli menestyksekäs kauppias ja laivanvarustaja. Hänen ansiostaan Helsingistä tuli eurooppalaisenkin mittapuun mukaan avara ja moderni kaupunki. Valtaistuin on nyt Kansallismuseossa. a l l a : Jac. > y l l å : Valtiosalin suunnitteli arkkitehti Jac. Piirustukset laati 1813 linnoitusupseeri ja arkkitehti Pehr Granstedt (1764–1828). Niin päädyttiin Heidenstrauchin taloon, joka ostettiin 1837. Kaupungin jälleenrakennuskomitean puheenjohtaja, Helsingissä syntynyt Johan Albrecht Ehrenström (1762–1847) sai tehtäväksi laatia uudelle kaupungille asemakaavan. Vuonna 1808 palaneesta Helsingistä oli 1812 tehty pääkaupunki keisari Aleksanteri I:n päätöksellä. Paasikivi, Suomen presidentti 1946–1956, ja puoliso Alli Paasikivi Linnassa vuonna 1953. Piirustukset lähetettiin Pietariin korjatta38 ANTIIKKI & DESIGN. Ahrenberg, ja se valmistui 1904–07 alkuaan valtaistuinsaliksi. MIKÄ sitten oli Heidenstrauchin talo. Hänen tyylinsä oli myöhäiskustavilaista pelkistävää klassismia. Hän sai Rantakadun eli nykyisen Pohjoisesplanadin varrelta tontin, jolle olisi rakennettava pääkaupungin arvolle sopiva talo. Myös nelisensataa huonekalua kävi läpi perusteellisen kunnostuksen
g o o t t i l a i n e n ruokasali on huikean kaunis. Se sai restauroinnissa takaisin kupoliin 1800-luvun lopulla maalatut koristeet. Tuolit valmisti helsinkiläinen puuseppä Gustaf Lindh 1843. Berliinistä hankittiin 48-haarainen kristallikruunu vuonna 1870 ja seinäkyntteliköt vuosina 1869–71. ANTIIKKI & DESIGN 39
Punaiset empiretyyliset damastiverhot luovat juhlallisen tunnelman. v i e r a i l u l l a 40 ANTIIKKI & DESIGN. Uusgoottilais–uusrokokootuolit ostettiin Berliinistä vuoden 1863 valtiopäivien avajaisiin. s u u r e n r u o k a s a l i n katto on koristettu grisaille-tekniikalla (harmaata harmaalle), joka jäljittelee stukkokoristelua
Kynttelikköihin sivelty pronssimaali poistettiin viimeisessä korjauksessa, ja ne kullattiin uudelleen. 12. Ne ostettiin Pietarista 1840-luvun puolivälissä ja sähköistettiin jo 1890-luvulla. y l l ä : Suuressa ruokasalissa on holvattu katto sekä Suomen hienoimmat empirekristallikruunut, jotka on hankittu Pietarista 1819 Keisarilliseen palatsiin ja siirretty Linnaan 1837. Wirkkalan syntymästä on kulunut 100 vuotta tänä vuonna ja Brykin ensi vuonna. > ANTIIKKI & DESIGN 41. o i k e a l l a : Juhlijoita Suureen ruokasaliin katettujen pöytien äärellä 6. SUURESSA RUOKASALISSA ON SUOMEN UPEIMMAT KRUUNUT. y l l ä o i k e a l l a : Muotoilija Tapio Wirkkala ja keramiikkataiteilija Rut Bryk 1955 (molemmat vasemmalla). y l l ä k e s k e l l ä : Salin seinäkyntteliköt ovat kullattua pastellagea, kipsi-liitu-liimamassaa. 1955
va s e m m a l l a : Taiteilijat viihtyvät Linnassa, tässä Kekkosen seurassa kuvanveistäjä Laila Pullinen, joka kuoli 4. PEILISALIN ESIKUVA ON VERSAILLES’N PEILIGALLERIA. marraskuuta 2015. Vasemmalla toimittaja Mirja Pyykkö, oikealla muotoilija Timo Sarpaneva 1969. > v i e r a i l u l l a 42 ANTIIKKI & DESIGN. Alkuaan ne oli verhoiltu punaisella silkillä. y l l ä : Lähes puolet Linnan huonekaluista on uusimmassa peruskorjauksessa kunnostettu. Jostain syystä niiden jalat vaihdettiin 1955, jolloin niiden myöhäisempireilme muuttui. Tuolit ja banketit eli penkit Peilisaliin valmisti helsinkiläinen puuseppämestari Gustaf Ferdinand Lax 1843. y l h ä ä l l ä va s e m m a l l a : Presidentin puoliso Sylvi Kekkonen astelee adjutantin rinnalla Peilisalin halki kadettien muodostamaa kunniakujaa pitkin itsenäisyyspäivänä 1961
ANTIIKKI & DESIGN 43. Sen arkkitehtuuri ikkunoineen ja vastakkaisen seinän peileineen edustaa vanhaa perinnettä, jonka esikuva on Versailles’n kuuluisa peiligalleria. p e i l i s a l i n k i i n t e ä sisustus kultauksineen on loisteliasta empireä. Kristallikruunut hankittiin Berliinistä 1868–69. Salia kiertää suurten konsolien kannattama parveke
v i e r a i l u l l a 44 ANTIIKKI & DESIGN. Pähkinäpuulla vaneroitu ja osittain kullattu kalusto kunnostettiin entiseen loistoonsa. Taustalla näkyy Wladimir Swertschkoffin muotokuva Krimin sodan aikaan ansioituneesta talonpoika Matts Kankkosesta vuodelta 1856. k e lta i s e n s a l i n empirekalusto hankittiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä. Sen on suunnitellut arkkitehti Vasili Stasov ja valmistanut Andrei Tour Pietarissa 1819. Sohvan yläpuolella riippuu Severin Falkmanin vuonna 1886 maalaama Kaarle Knuutinpoika Bonden lähtö Viipurin linnasta Tukholman kuninkaanvaaliin 1448
Pojan lupaava arkkitehdin ura katkesi varhaiseen kuolemaan jo 24-vuotiaana. Hän asettui talonsa pääsiiven pohjakerrokseen ja vuokrasi toisen kerroksen hienot huoneet, joista oli merinäköala. SEURAAVA suuri korjaus tehtiin arkkitehti Jac. Piirustukset olivat valmiit 1837, ja muutostyöt saatiin päätökseen 1843. Itäsiipeen rakennettiin kahden kerroksen korkuinen ortodoksinen kirkkosali, jonka ikonostaasi tilattiin Pietarista. Hän päätti, että itäsiipeen tulee asuinhuoneita, keisarin ja keisarinnan huoneet, ja länsisiipeen juhlasalit. viksi kuuluisalle italialaissyntyiselle arkkitehdille Giacomo Quarenghille (1744–1817), jonka mielestä rakennus sivupaviljonkeineen ja ohuine pylväineen oli vanhanaikainen ja etupihoineen liian ranskalainen. Empiretyylisen nykyisen Valtiosalin Ahrenberg suunnitteli esikuvanaan Pietarin Talvipalatsin Pyhän Yrjön sali. Muodikkaasta Goottilaisesta ruokasalista päästiin Tanssisaliin (nykyinen Peilisali) ja Suureen ruokasaliin. Heidenstrauch kerskui mielellään omaisuudellaan ja kulki kaupungilla valkoisten hevosten vetämissä vaunuissa mutta eli kuitenkin varsin vaatimattomasti. Kello on polttokullattua ja patinoitua pronssia sekä marmoria. Kauppaneuvos oli ehtinyt asua talossaan 17 vuotta, kun rakennus ostettiin Keisarilliseksi palatsiksi. Engelillä oli apunaan oma poika Carl Alexander Engel, joka vei työn loppuun isänsä kuoleman 1840 jälkeen. Aiheena on Amoria sylissään pitävä Venus. k a h v i p ö y d ä s s ä on 1800-luvulla Lontoosta hankittuja hopeaesineitä, Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelemat vaakunakoristeiset kupit sekä Tampellan kahviservietit. Ahrenbergin (1847–1914) johdolla 1904–07. Hänen johdollaan palatsiin rakennettiin uusi valtaistuinsali ja siihen johtava suuri portaikko. Granstedtin alkuperäinen suunnitelma kuitenkin toteutettiin Engelin korjausehdotusten mukaan, ja aikansa komein porvaristalo valmistui 1820. Keisari antoi tarkat ohjeet taloon tehtävistä muutoksista. y s t ä v y k s e t Marimekon luoja Armi Ratia ja taiteilija Birger Kaipiainen empiresohvalla 1977. Nykyään KanANTIIKKI & DESIGN 45. > EMPIREKALUSTEITA HANKITTIIN PIETARIN HIENOIMMISTA HUONEKALULIIKKEISTÄ. e m p i r e p ö y t ä k e l l o n on valmistanut noin 1810 kuuluisa pariisilainen pronssinvalaja Claude Galle (1759–1815). Engel pääsi jälleen muokkaamaan talon piirustuksia, nyt Nikolai I:n valvonnassa. Viipurissa syntynyt Ahrenberg oli arkkitehtina konservatiivi, joka vastusti ajan kansallisromanttista tyyliä. Suuri ruokasali määrättiin rakennettavaksi pohjoissivulle
Heidenstrauchin talo valmistuu, arkkitehti Pehr Granstedt. Mustavalkokuvissa itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan 1950ja 60-luvuilla. Presidentinlinnan vaiheita tutkineen tohtori Jukka Relaksen ansiokas inventointityö osoittaa, että Keisarillisessa palatsissa pyrittiin korkeatasoisiin ratkaisuihin. Ahrenberg. • 1972 Peruskorjaus, arkkitehti Sirkka Tarumaa. 1850–60-luvuilla sisustusta täydennettiin varsinkin helsinkiläisiltä puusepiltä tilatuilla huonekav i e r a i l u l l a 46 ANTIIKKI & DESIGN. • 2013–14 Peruskorjaus, pääarkkitehti Pauno Narjus, projektiarkkitehti Tiitta Itkonen ja sisustusarkkitehti Assi Sandelin. Uus-Ludvig-XVI-tyylisen kaluston on piirtänyt Jac. Ensimmäinen palatsinhoitaja, vapaaherra Otto Wilhelm Klinckowström (1778–1850) paneutui innolla linnan sisustustöihin. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1955. Mariankadun alula, arkkitehti Martti Välikangas. Hankintoja tehtiin varsinkin Pietarin johtavasta huonekaluliikkeestä Gebrüder Gambsilta. sallismuseossa oleva valtaistuin oli salissa paikalla, jossa nyt on Walter Runebergin Lex-patsas. Aleksanteri I:n määräyksestä palatsiin siirrettiin entisestä kenraalikuvernöörin talosta Senaatintorilta keisarin omilla varoilla hankitut hienot empirehuonekalut ja -valaisimet. H. Engel. Valaistussuunnittelu, myös julkisivuvalaistus, Sanna Forsman, Granlund Oy. Linnan vaiheita • 1820 J. y l l ä Tuntemattoman kavaljeerin käsivarsilla hehkuu näyttelijä Elsa Turakainen. • 1907 Valtiosali, Atrium ja portaikko valmistuvat, arkkitehti Jac. Klinckowström osti myöhäisempirehuonekaluja myös Pietarista. Vuonna 1843 kalusteita ostettiin lisää, nyt myös Andrei Tourin liikkeestä. Ahrenberg ja valmistanut Nikolai Bomanin tehdas 1898. • 1938 Peruskorjaus ja mm. Sisustuksessa ei tingitty. • 1919 Presidenttien virka-asunnoksi. L. Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Ensilumi (1883) kuuluu Keisarilliseen taidekokoelmaan ja Erik Löfgrenin Neiti Maria Emilia Thunbergin muotokuva (1859) kuuluu Ateneumin kokoelmiin. K. y l i n n ä Alkuaan Vihreä förmaaki on saanut korjauksessa violetinsinisen tapetin. • 1843 Muutos Keisarilliseksi palatsiksi, arkkitehti C. Lehdistö on voinut seurata Linnan juhlia vuodesta 1949.
S. m a r i a n k a d u n puoleinen aula vuodelta 1938 edustaa karua funktionalismia. ANTIIKKI & DESIGN 47. Sirenin perikunnalta peräisin olevan 1920-luvun klassismia edustavan kaluston. Siihen kuuluu muun muassa roomalaisesta antiikista innoittunut leposohva. Sen arkkitehtuuri parani viimeisessä korjauksessa ja erityisesti, kun eduskunta lahjoitti J
Kalajokiselta Helander-veljesten valimolta hankittiin 1859 hienoja uusrokokootyylisiä polttokullattuja pendyylejä eli pöytäkelloja sekä kynttilänjalkoja. Vaakunakoristeinen ruoka-astiasto on todennäköisesti venäläisen Kornilovin tehtaan. Rakennus muutettiin tasavallan presidenttien virka-asunnoksi 1919. Nyt Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslia sekä edustustilat, joissa järjestetään vaativia tilaisuuksia ja neuvotteluja – sekä tietenkin Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. . Nekin hankittiin Aleksanteri I:n määräyksestä. . . luilla. Sitä koristavat joutsenet ja laakeriseppeleet. Loisteliaita empireajan pronssiesineitä tuli runsaasti vanhasta kenraalikuvernöörin talosta – muun muassa pietarilaiset Suuren ruokasalin kristallikruunut ja pariisilaisen Claude Gallen hieno pöytäkello. Sitä on täydennetty Arabian valmistamilla esineillä, joissa on jo tasavallan vaakuna. Ahrenbergin johdolla turkulaiselta Nikolai Bomanilta kalusteita, joista osa oli Ahrenbergin itsensä suunnittelemia. Tänä vuonna juhlan teemana on kulttuuri. va s e m a l l a : Pietarilaisia polttokullattuja empirekandelaabereita kannattaa voiton jumalatar Viktoria. 1900-luvun alussa tilattiin Jac. Slottets historia – Kauppiaan talosta presidentinlinnaksi, tv-dokumentti Yle Fem 4. e t e i s h a l l i n polttokullattu empirekruunu hankittiin Pietarista 1819 keisari Aleksanteri I:n määräyksestä. klo 20. v i e r a i l u l l a 48 ANTIIKKI & DESIGN. Keltaisessa salissa säilytetään maljakkoa, joka perimätiedon mukaan on keisarinna Maria Feodorovnan (syntyjään tanskalainen prinsessa Dagmar) lahja. VANHAA posliinia Linnassa on säilynyt jonkin verran. Kun senaatti valmistautui vuoden 1863 säätyvaltiopäiviin ja keisari Aleksanteri II:n vierailuun, vapaaherra Erik August Mannerheimin (1805–76) lähetettiin Eurooppaan hankkimaan uusia hopeaja uushopeaesineitä sekä kullattuja pronsseja. Keisareista palatsissa vierailivat Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II. a l l a : Kullattu pronssinen pöytäpendyyli hevosineen hankittiin 1859. Suomen Tasavallan Presidentin sivut: www.presidentti.fi . Jukka Relaksen väitöskirja Valta, tyyli ja tila – Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 121, 2013. Viimeinen Linnassa asuneista presidenteistä oli Mauno Koivisto. KULLATTUJA PRONSSIESINEITÄ TOIMITTIVAT MYÖS KALAJOKISET HELANDERIN VELJEKSET. Se on kalajokisen Olof Helanderin valama ja tuolloin muodikasta uusrokokoota. 12
Viedessäni niitä apteekkiin kuulen, kuinka sosiaa liset paineet ja ulkonäköihanteet jatkavat yhä huutoaan muotiliikkeiden näyteikkunoissa. Aistin tyhjän asunnon tuoksun. Suuri kalakattila muistuttaa ajasta, jolloin olohuoneen lattialla kimmelsi joulukuusi ja barokkityyliseen ruokasaliin kokoontui koko suku. Kello alkaa käydä taaksepäin. Olemassa olevista tavaroista tuli vanhoja ja rakkaita. Tuttavapiiri harvenee. Se on anteeksipyytelevä yritys varjella sekä poissaolevan ihmisen yksityisyyttä että omia tunteitani. WWW.TUIJAPELTOMAA.COM jen läpi ja löydän keittiön kuivauskaapista yhden lautasen, haarukan, veitsen ja lusikan. Tunnen oman yksinäisyyden pelkoni, kun raivaan tietä korkeiden sanomalehtipinot u i j a p e lt o m a a ¿ TYÖNI ETUOIKEUS JA VAIKEUS ON KOTIEN TUTKIMINEN. Hiljaisuuden keskellä vieraan ihmisen elämä tulee iholle. Kun kohtaan samat asunnot sisustuslehdissä tai -ohjelmissa, ne näyttävät oudoilta ja asetelmallisilta. Silmäni avautuvat, kun näen kerrostalokeittiössä vanhan Högforsin puuhellan ja valurautaiset paistoastiat. Vieraiden kotien katsominen sisältäpäin on ollut työni etuoikeus ja vaikeus. Isän olkipatja ja heteka peittyvät pölyyn. Kun minun ja tuntemattoman välissä on käsineenohut etäisyys, poimin pysähtymättä pois tulitikkulaatikon kokoisen rasian 1970-luvun laihdutuspillereitä. Kuka täältä lähti silloin, kun hän jäi yksin. Peremmällä huoneistossa oli pimeää. Lopulta antiikkikauppias tuli hakemaan ne muiden kaltaistensa seuraan. En pysty välttämään kysymystä, miltä oma kotini näyttäisi minun jälkeeni. Vaatekaapit ja kylpyhuoneen hyllyt on helpompi tyhjentää. Joskus suvusta jää jäljelle vain yksi. HÄN ON LEHTEMME SIVUILTA, TELEVISIOSTA JA KIRJOISTA TUTTU ANTIIKIN, TAITEEN JA DESIGNIN ASIANTUNTIJA. Kävelen käytävän toiseen päähän. Pysähdyn, enkä pidä enää kummallisena ajatusta laittaa koti uusiksi vielä eläkeiässä. Työmaalampun valossa kirjasin paperille irtaimistoa: Fennia-maljakko, Kaarlo Hildénin maalaus, pronssikynttelikkö, saksalainen piano. OPETTAA AALTO-YLIOPISTOSSA. TUIJA PELTOMAA ON TAIDEHISTORIOITSIJA, JOKA MM. Se syntyy suljetuista ikkunoista, tekstiileistä, huonekaluista, parfyymeista ja saippuoista. KUN astun huoneistoon, jonka asukas on poissa, elämän rajallisuus odottaa minua eteisessä. ANTIIKKI & DESIGN 49. Se on kuin pehmeää pölyä, kauan sitten huoneessa leijuneiden unelmien puuteria. Kuka ei koskaan saapunut. Tulevan joulun välipäivinä siihen on aikaa. Tunnelma oli yhtaikaa rauhoittava ja aavemainen. Iltapäivän hämärtyessä vilkkaasta kadunkulmasta ei kuulunut ääntäkään. JOULU HIL JAISESSA KODISSA V uonna 1996 vietin joulun ja uudenvuoden välipäivät työn merkeissä. Kaneli, inkivääri, neilikka, pomeranssi ja kardemumma tuoksuivat. Rikkauksienkin keskellä voi jäädä yksin. Äidin turkikset varisevat eteisen lattialle. Hän kantaa muistoja mukanaan niin kauan, että koti ja elämä erkanevat eri vuosikymmenille. Joulun välipäivinä pöytään kannettiin lipeäkalaa, perunoita, herneitä, valkokastiketta ja voisulaa. Se oli tyhjä asukkaista ja täynnä tavaroista. Toimiston sijasta touhusin 1910-luvulla valmistuneen kerrostalon suuressa porvariskodissa. Lattioita peittivät suuret käsin solmitut matot, seiniä verhoisivat tummat tapetit ja puupaneelit. Haluan itsekin pysyä mukana elämän virrassa, uskoa tulevaisuuteen ja jatkaa haaveilemista. Eihän oma elämä unohtunut muistojen kietoessa kahleita menneisyyteen. Vai haluavatko katsojat unohtaa vuosien vierimisen, jonka vanhat tavarat ja valokuvat paljastavat. Onnellista pesänrakentamista ja työntäyteistä omaisuuden kartuttamista seurasivat ajat, jolloin ei enää tarvittu mitään uutta eikä rohjettu kaivata mitään lisää. Henkilökohtaiset esineet on siivottu pois, kenties yksityisyyden suojaamiseksi. Ehkä tahdomme ajatella elämäämme sellaisena kuin haluaisimme sen olevan, ei sellaisena kuin se oli eilen tai niin kuin se on tässä ja nyt. Säilyköön vanha, tulkoon uusi, eläköön elämä! . KODIN esineiden vuosikymmenet kertovat, kuinka elämä pysähtyi, kun lapset lensivät pesästä, avioliitto päättyi eroon tai puoliso nukkui pois. Aika on pysäytetty täydelliseen hetkeen. Kun vedän käsiini kertakäyttöhansikkaat, en tee sitä vain suojatakseni sormia pölyltä ja pieniltä haavoilta
ta i d e MINERVA KELTANEN TANSSIJAN MUOTOKUVA alina frasa oli 1800-luvun puolivälin salaperäinen lapsitähti, josta tuli suomalaisen tanssin ja baletin uranuurtaja. Hän hurmasi yleisönsä tanssillaan, ja häntä verrattiin jopa italialaiseen Marie Taglioniin, joka oli aikansa kuuluisimpia ballerinoja. v i s i i t t i ko rt t i on kuvattu 1860-luvulla. Kuvernööri sai selville, että samanikäinen tyttö, jonka nimi oli Helena Anderlé, oli kadonnut aikoinaan Reichenhallista a l i n a f r a s a n ensiesiintyminen Suomessa oli Turun teatterissa 23.9.1846. lina Frasa saapui 12-vuotiaana Suomeen tanssiseurueen mukana Riiasta. Frasasta tuli Suomessa pieni sensaatio. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli Galatti eller Greker och hans Fahna, jossa Frasa esitti Olympian roolin. Ku va M us eo vir as to n ku va ko ko elm at A Ku va H er ed ita s cu ltu ra lis D igi ta lis er at m at er ial i Åb o Ak ad em is bib lio te k 50 ANTIIKKI & DESIGN. Ohjelmassa oli genovalaisen balettimestari Domenico Rossettin ja hänen oppilaittensa dramaattisia balettiesityksiä. Alina Frasa on siinä noin 30-vuotias. Toisena esitysnumerona oli La Capricieuse, joka tarkoitti Frasan potpourritanssia. Ryhmä esiintyi ensimmäiseksi Turun teatterissa, säilyneen mainosjulisteen mukaan 23.9.1846 klo 19.00. Tämän vuoksi johtaja oli jonkin aikaa pidätettynä, mutta hän kieltäytyi jopa kuolinvuoteellaan paljastamasta mitään tytön taustasta. Balettiesitysten lisäksi ryhmä hankki tuloja tanssinopetuksesta sekä mukana kulkevan vahakabinetin näytöstä. Hänet maalasi yksi maamme ensimmäisistä naistaiteilijoista carolina berger . Juliste kertoo esityksen ohjelman. M utta kuka tämä nuori tanssija oikein oli. Nuori Aleksis Kivi näki Alina Frasan esiintyvän töölöläisessä ravintola Hesperiassa kesällä 1848 ja ihastui tanssijaan niin, että tämä valkeine huiveineen oli myöhemmin mukana Kiven runossa Keinu. Uudenmaan läänin kuvernööri Johan Mauritz Nordenstam oli saanut vihiä, että Alina ei ollutkaan seurueen johtajan oma lapsi
Berger osallistui Suomen Taideyhdistyksen näyttelyyn todennäköisesti 1849 tällä teoksella, vaikka kuvaa tai muuta tietoa siitä ei ole säilynyt. S uomen kansallismuseon kokoelmissa on kokovartalomuotokuva noin 15-vuotiaasta Alina Frasasta. He saivat kaksi poikaa ja yhden tyttären. . Koululaiset harjoittelivat tansseja etenkin joululomalla tammikuun suuria päätöstanssiaisia varten. Suomen Taideyhdistyksen luettelot vuosilta 1848 ja 1849 pitävät Bergeriä kotimaisena taiteilijattarena (Inhemske Konst närer), mutta hänestä ei tiedetä juuri mitään. Frasa jäi leskeksi 1893 ja kuoli 65 vuoden iässä Marian sairaalassa Helsingissä 31.5.1899. Alina Frasa avioitui 1865 kauppias Johan Robert Ahreniuksen kanssa. Ku va M us eo vir as to / Su om en Ka ns all ism us eo , Tim o Sy rjä ne n n u o r i a l i n a f r a s a poseeraa rooliasussa Carolina Bergerin maalauksessa. ALEKSIS KIVI KIRJOITTI RUNON ALINA FRASASTA. . Hän on voinut asua useassa kaupungissa, ehkä Maarianhaminassakin, sillä häneltä ostettiin 1849 Suomen Taideyhdistyksen arpajaisiin Alina Frasan muotokuvan ohella toinenkin maalaus, Ahvenanmaalainen tyttö. Tanssi oli 1800-luvun Suomessa säätyläistön suosima harrastus. Maalaus päättyi luultavasti jossain vaiheessa takaisin Alina Frasalle itselleen. Tampereen Sanomat kirjoitti myöhemmin Alina Frasan muistokirjoituksessa, että hän ei koskaan tiennyt, kenen lapsi hän oli, eikä hän muistanut varhaislapsuudestaan muuta kuin että oli leikkinyt suuressa kauniissa puistossa ja ajanut vaunuissa, joita veti valkoinen hevospari. Helsingfors Tidningar -lehden mukaan Alina Frasan muotokuvan voitti arpajaisissa turkulainen asiamies Jammermann. Alinasta tuli Suomen kansalainen Helena Anderlén nimellä tammikuussa 1852, mutta julkisesti hän jatkoi Alina Frasa -nimen käyttöä. Rouva Tammelin asui Helsingissä Mariankadulla ns. Sekä tanssijan syntyperä että taidemaalarin elämänvaiheet ovat jääneet tuntemattomiksi. Ahrenius, lahjoitti sen vuonna 1934 Suomen kansallismuseolle. Baijerista. Teoksen on maalannut neiti Carolina Cordelia Berger (1823–1892). Hän on muotokuvassa pukeutunut tanssiasuun, jonka punavalkoinen väri ja kärpännahka viittaavat ehkä kuninkaalliseen rooliin. Sitten kiertelevä tanssiseurue olisi kaapannut hänet mukaansa. Hänen tyttärensä Aline Tallberg, o.s. Kirjoittaja on Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö. Muutamaa välivuotta lukuun ottamatta Frasa jatkoi tanssinopetusta melkein kuolemaansa saakka, lähes puoli vuosisataa. A lina Frasa annettiin Suomessa leskirouva Maria Helena Tammelinin kasvattilapseksi. Todellisuudessa saattoi olla mahdollista, että köyhä yksinhuoltajaäiti oli vapaaehtoisesti antanut pois pienen tyttärensä kasvattilapseksi taiteilijaseurueelle, mikä oli tuolloin melko yleinen tausta esiintyjille. Toisaalta asussa tupsuineen on itämainen sävy. ANTIIKKI & DESIGN 51. Tammelinin talossa, ja sen yläkerran salissa Frasa alkoi antaa tanssitunteja
Vanhaan navettaan kunnostettu työja kurssitila on hänelle unelmien täyttymys. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO ”Himmeli on huoneen koru” EIJA KOSKI HALUAA HERÄTTÄÄ IHMISET HUOMAAMAAN HIMMELIN AJATTOMAN KAUNEUDEN. 52 ANTIIKKI & DESIGN. HIMMELIKURSSEILLAAN HÄN JAKAA IHMISILLE KÄSIN TEKEMISEN ONNEA. Luomuruis kasvaa jopa 180 cm pitkäksi. Korren paksuus vaihtelee juuren 4 millimetristä yläosan alle millimetriin. p e r i n n e e l ä ä ¿ Kaunis ja harmoninen työympäristö inspiroi himmelisti Eija Koskea
– Omasta luomuruispellosta käsin kerätty. Vasemmalla: Eija Kosken Himmeli-kirja ilmestyi 2012 Maahengen kustantamana. Kurssittauduin lisää, ja lopulta myös opetin muita. Onko sinulla esikuvia. Joulukuusen yleistymisen myötä 1900-luvun alussa himmelin suosio alkoi hiipua. Himmelistiksi itseään leikkisästi tituleeraava Eija Koski nostaa satavuotiaan talonpoikaispöydän päälle puhdistetun olkinipun. Himmelin historia juontaa Keski-Eurooppaan, mistä se on meille tullut Ruotsin kautta. ANTIIKKI & DESIGN 53. Kappale syntyy kahdestatoista oljesta, joista solmitaan ensin viiden peräkkäisen kolmion muodostama pötkö. > K ullankeltainen elopelto loistaa ikkunan takana. Paksummista materiaaleista, kuten paperista tai meriruo’osta, tehtyihin himmeleihin käytetään vahvempaa lankaa. Perinteen vaalimiseen herättiin 1930–40-luvulla. Tasan 30 vuotta aikaisemmin Kosken oppiäiti Hanna Löytönen julkaisi oman himmelikirjansa. – Oppiäitini on Hanna Löytönen. Myös himmelillä oli tehtävänsä: sadon turvaamiseksi se koristi tupaa juhannukseen saakka Jokavuotinen himmelin tekeminen oli erityisesti nuorten puuhaa. Olki materiaalina yhdistää sen vahvasti joulunviettoon. Oljilla ei saanut peuhata, vaan niiden piti pysyä siistinä, jotta vilja ei lakoontuisi. – Ilmoittauduin aikuisiällä kansalaisopiston himmelintekokurssille. Miten innostuit alasta. Siellä ensimmäisiä pistoja tehdessäni totesin, että tämä on minun juttuni. Kävin kolmen vuoden aikana neljällä hänen himmelikurssillaan, ja suureksi ilokseni hän toivoi minusta työnsä jatkajaa. Sen Eija Koski sai lahjaksi kurssilaiseltaan. – Hanna Löytönen on esikuvani. Yllä: Lanka puolataan käyttöön sopivan kokoisiksi rulliksi isommasta rullasta. Näiden kasvatuksessa ei ole käytetty kemiallisia korrenvahventeita. Talonpoikaiskulttuurissa tupaan tuotujen olkien avulla haluttiin varmistaa tuleva sato. Lopulta irtisanoin itseni, enkä ole katunut. Ennen kokopäiväiseksi himmelistiksi hyppäämistä vuonna 2012 otin virkavapaata työstäni Vaasan yliopistossa. Reilusti naisenmittaiset oljet ovat tulevaa himmelimateriaalia. Hän ihastui himmeleihin jo lapsuudessaan ja innostui niiden teosta parikymmentä vuotta sitten. Ollaan Mustasaaressa Vaasan kupeessa, Eija Kosken ja hänen miehensä Kari Kosken viljatilan navetan vanhassa maitohuoneessa. Käsillä tekemiseen minua kannusti jo kansakoulun ensimmäisen luokan käsityönopettajani Tuovi Pitkänen. – Himmelikurssipaja kotipihassa on minulle unelmien täyttymys, Eija Koski sanoo. Missä olet saanut oppisi. Alla: Himmelin perusmuoto on oktaedri eli 8-tahokas. Toinen kannustajani on mieheni
Mitä taitoja alallasi tarvitaan. – Tärkeintä on oma rauha ja hyvä valo, ja himmeleitä ommellessa tummasta pöytäpinnasta on apua. Siinä on käden ulottuvilla kaikki, mitä tarvitsen. Kotini yläkerrassa on varsinainen työhuoneeni, jossa työpöytä on kulmittain ikkunaan, sillä sivusta tuleva valo on paras. – Näen himmelimalleja kaikkialla. Kirjailijana tuon perinnettä nykypäivään ja vien sitä maailmalle. Missä työsi tuloksia näkee. Miten kauan yhteen työhön kuluu aikaa. – Yrittäjän työn hinta koostuu siihen käytetystä ajasta. Työpistettäni lähestyi hurjan näköinen tatuoitu ja lihaksikas kaljupää. Se on niin ohut ja taipuisa, että voin tehdä himmeleitä entistä ohuemmasta, vain yhden millimetrin paksuisesta oljesta. Miten työn hinta muodostuu. Oikealla: Työvälineet kulkevat helposti mukana. Mies pysähtyi tutkimaan himmeliä ja sanoi lopulta haltioituneena ranskaksi: ”Superbe! Fractale!” Hän ymmärsi himmelien geometrisen, universaalin kauneuden. Puhdistamisen jälkeen oljet säilyvät pienessä tilassa. Mistä saat inspiraatiota uusiin malleihin. Pieni tähti maksaa 20 e ja monimutkainen himmeli 700 e. Japanilaisen helmityöneulan hän sai lahjaksi Mutsuko Yamamotolta, joka tekee himmeleitä kotimaassaan. Millainen on hyvä työtila. – Pitkäjännitteisyyttä, pikkutarkkuutta ja geometristä hahmotuskykyä. – Hyvät sakset. p e r i n n e e l ä ä Yllä: Olkinippu tukevasti kainaloon ja naps. Kellarissa on työtila, jossa puhdistan olkia, tosin sitä on loppukesästä mukava tehdä myös ulkona. Mallin toimivuus, tai oikeammin harmonisuus, selviää vasta, kun sitä alkaa tehdä. Alla: Himmelit solmitaan aina käyttäen hevosenhäntäsolmua. – Himmelin malli, koko ja materiaalin vahvuus ratkaisevat, kauanko siihen menee aikaa – viidestä minuutista päiviin. – Olin läheisen Stundarsin talomuseon käsityötapahtumassa. Kun on leikannut olkia pari tuntia, on todella iloinen, että saksia ei tarvitse avata käsin. Oljista leikataan pois niissä olevat nivelet. Himmeli on huoneen koru. Kolmas työtilani on navetassa. – Viime jouluna Artekin näyteikkunassa Helsingissä oli esillä isoja, parimetrisiä himmeleitä. Opetustyöni tuloksen näkee parhaiten kurssien päätteeksi oppilaideni onnellisilta kasvoilta. Tänä vuonna teen jättihimmelin Lapuan Kankureiden jouluun. Mikä on työfilosofiasi. Esimerkiksi pari vuotta sitten Kuopiossa ortodoksisessa joulujumalanpalveluksessa huomasin kirkon lasimaalausikkunan muodoissa aivan selvän himmelimallin. Suosikkini ovat Fiskarsin Soft touch -sakset, joissa on palauttava jousi. Mitä kuuluu työnkuvaasi himmelistinä. Pääraaka-aineen saan omasta pellosta. Mitkä ovat tärkeimmät työvälineesi. Fiskarsin saksissa on käyttöä helpottava jousi. Pisimmän neulan Eija Koski on tehnyt rautalangasta paperipillihimmeleiden tekoon. Nyt kirjoitan himmelikirjaa japaniksi. 54 ANTIIKKI & DESIGN. Teen tilaustöitä jo olemassa olevista perinteisistä ja uudemmista himmelimalleista ja suunnittelen uusia malleja. – Haluan auttaa ihmisiä näkemään himmelien ajattoman harmonisen kauneuden, niiden sopusuhtaisuuden ja läsnäolon. Lisäksi tarvitaan neula himmelin kokoamiseen langan avulla. Viivoitinta tarvitaan mittaoljen leikkaamiseen. Mikä on paras saamasi palaute. Nykyisin käytän japanilaista neulaa, joka on tarkoitettu helmitöiden tekemiseen. – Rooleja on useita. Siellä ihmisiä kiinnostaa esimerkiksi, onko himmeli pyhä. Opettajana painotan työn siisteyttä
Nyt postilaatikossa oli kirje, joka sisälsi gallerian pohjapiirustukset, ja sähköpostissa oli näyttelyjulkaisun valokuvat. – Viime syksynä hypin riemusta tasajalkaa, kun sain Artekista 20 himmelin tilauksen. On hitaampaa ja vaikeampaa tehdä miniatyyrimäistä himmeliä ohuen ohuesta oljesta kuin metrin kokoista himmeliä sentin paksuisista paperipilleistä. Oman tilan viljasta leivotut näkkileivät uuniin. Harjoitteet antavat päivälle hienon, voimistavan lähdön. Usko unelmaasi ja mene sitä kohti. – Mittakaava ratkaisee himmelin vaativuuden. ANTIIKKI & DESIGN 55. 12.30 Puhdistan olkia eli irrotan niistä suojalehdet ja leikkaan nivelet pois. ”Suunnittelen näyttelyä Japaniin” Olkinen himmeli liittyy talonpoikaiseen jouluperinteeseen. Olin myös hyvin iloinen, kun entinen työnantajani Vaasan yliopisto tilasi minulta himmelit koristamaan neuvottelutilaa. – Älä suotta pelkää yrittäjän arkea, siihen kuuluvat yläja alamäet. Rukiin korret on poimittava heti heilimöinnin jälkeen eli noin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. – Poimin ja kuivaan itse käyttämäni oljet. 7.30 Herään mieheni keittämän pannukahvin tuoksuun. 12.00 Lounas kotona. Jotta saan himmelistä tarpeeksi ison ja näyttävän, teen sen tällä kertaa paksuista paperipilleistä. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäväsi. Omissa työtiloissa on se käytännön ilo, että kun lopettaa työt, voi jättää ne levälleen ja sulkea oven. 040 777 8677, www.ekoart.fi. e i ja ko s k e l l a on oma himmeliyritys EKoART. Kuvien ihastelulle ei meinaa tulla loppua. 9.00 Jatkan edellisenä päivänä aloittamaani jättikokoista, 180 cm korkeaa valkoista himmeliä. Tuttava tulee juttuja talkooseuraksi. Tekeekö joskus mieli heittää rukkaset naulaan. 19.00 Qiqong-tunti Mustasaaressa. Eija Koski, EKoART, Vähäkyröntie 227, Veikkaala p. Teen Qiqong-harjoituksen. 21.00 Suunnittelen Japanin näyttelytilaa. Nykyihmiselle se on harmonisen kaunis koriste, jota on rauhoittavaa katsella. Kokoan korsista ranteen paksuisia nippuja, jotka saavat kuivua tähkät alassuin navetan päädyssä räystään alla, kunnes ovat saaneet auringossa kullankeltaisen värin. 17.00 Ruokailun jälkeen käyn läpi posteja. Tosin usein huomaan miettiväni himmeleitä myös vapaa-ajalla. – Ei, sillä teen työtä, jota rakastan. Hän pitää himmelikursseja sekä kotitilallaan Mustasaaressa että eri puolilla Suomea. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. Mitkä ovat vaikeimmat työvaiheet. . 22.30 Nukkumaan himmelin kuvat silmissä. Se on tilaustyö Lapuan Kankureiden myymälään isoon tehdastilaan. . Minulla on ensi helmikuussa himmelinäyttely Japanissa tokiolaisessa arkkitehtuurigalleria A4:ssä. Siinä annetaan itselle akupunktiota ilman neuloja, paikallaan seisten. Mitkä ovat tärkeimmät työvaiheet
Itämaan tietäjät ovat tulleet katsomaan Jeesus-lasta Dolabellan holvikaari -seimessä. Kohtauksen laidalla rauniokirkon portailla on juuri tapahtunut ihme. Peruskaava oli aina sama: se kuvasi syntymän hetkeä, ja henkilöt ja elementit olivat samat kuin Raamatun kertomuksessa. Kylän väki saapui soihtuja kantaen katsomaan kuvaelmaa. Ihmisja enkelifiguurit matkustavat omiin yksittäisiin rasioihinsa pakattuina. Myös työkaluja tarvitaan paljon. Hän halusi muistuttaa seurakuntalaisiaan joulun sanomasta. Seimitutkija Michela Rossetti kertoo, että tunnetuilla seimien rakentajilla on omat tyylinsä, ja he kiertävät esittelemässä perinnettä ympäri maailmaa. 1400-luvulla se alettiin korvata figuriineista kootulla asetelmalla, jota pääsi ihailemaan useiden päivien ajan. Hahmot voitiin veistää puusta tai kivestä, muo56 ANTIIKKI & DESIGN. Joulun alla matkustava voi nähdä myös toreja, jotka ovat täynnä myynnissä olevia seimien hahmoja. Perinteen aloitti Franciscus Assisilainen 1200-luvun Italiassa. Hän elehtii kadunkulmassa Christian Apredan suunnittelemassa, kymmenen neliömetrin laajuisessa asetelmassa. Italialaisten seimien barokkisen rikas ja rehevä tyyli kehittyi omanlaisekseen jo 1700-luvulla. Italialaisten mielestä paras seimi on sellainen, jossa tapahtuu paljon ja josta voi löytää yksityiskohtia lähes loputtomiin. Siinä Aniello Gaudinon muovailemalla torimuijalla on silkkiset vaatteet ja aidot hopeakorut korvissaan. Koko toriväki vasuineen ja kärryineen näyttää olevan matkalla katsomaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Koko perhe rakentaa tai pystyttää yhdessä kotiseimen, ja seimiä käydään ihailemassa myös kaupungilla ja kirkoissa. Ihmisfiguureilla on taipuvat jäsenet ja kääntyvät päät, ja jokainen on aseteltu kertomaan tarinaa ja ilmentämään omaa luonnettaan. Vanhin perinne on Italiassa, jossa seimien rakentaminen on ollut satojen vuosien ajan korkeasti arvostettu taiteenlaji. Esimerkiksi 1800-luvun Roomaa mukailevan Dolabellan holvikaari -seimen pystytys vie kolmelta ihmiseltä kolme päivää. Näiden kuvien seimet ovat italialaisten seimimestarien taidonnäytteitä, jotka ovat olleet esillä Suomessa, Helsingissä ja Turussa vuonna 2013. He pakkaavat kuormaan kaiken, mitä seimimaiseman pystyttämiseen tarvitaan, risuja, sammalta, kiviainesta ja puumateriaalia myöten. SEIMIASETELMAN idea on italialaisten mukaan peräisin munkki Franciscus Assisilaiselta, joka vuonna 1223 sai idean dramatisoida Jeesuksen syntymän jouluevankeliumin mukaiseksi esitykseksi. Vaikka rakennelmassa voi olla mukana melkein mitä tahansa, keskeistä on aina Raamatun kertomuksen kuvitus. E telä-Euroopan katolisissa perheissä jouluseimellä on sama ellei vahvempikin merkitys kuin meillä joulukuusella. Keskeisiä hahmoja esittämään hän valitsi assisilaisen Greccion kylän paimenia, ja myös tutuiksi tulleet tallin eläimet aasi ja härkä olivat mukana jo ensimmäisessä seimikuvaelmassa. NETTE GRÖN KUVAT MILKA ALANEN SEIMEN IHME Ensimmäisen joulun tarina kuvitetaan joka vuosi seimiasetelmilla kaikkialla maailmassa. Elävä seiminäytelmä väkijoukkoineen ei aina tahtonut mahtua kirkkoon tai torille. Idea levisi nopeasti, ja tunnelmallisesta jouludraamasta tuli yksi vuoden sosiaalisista huippuhetkistä keskiajan Euroopassa
Komein ja runsain seimiperinne tulee Napolin alueelta. > vailla savesta, kankaasta tai metallista. Terrakottahahmot on tehnyt Vincenzo Velardita. Seimet teetettiin käsityöläisillä, ja niille kertyi hintaa. Siksi niitä olikin vain vauraissa perheissä. Francesco Artesen seimi saa innoituksensa Materan ylängöiltä, missä niin talot kuin kirkotkin on kaiverrettu kallioon. Cambion seimeä säilytetään nykyisin Roomassa Santa Maria Maggioren kirkossa. Jo ennen korkokuvia Jeesuksen syntymä oli ollut kirkkomaalausten aiheena 200-luvulta lähtien. Dolabellan holvikaari -seimen maisema ja ihmishahmot mukailevat 1800-luvun kau punkimaalausten kadonnutta Roomaa. Vastaavasti itämaan tietäjien hahmot saatetaan nykyisinkin lisätä asetelmaan vasta loppiaisena. Lavastus on Christian Apredan, hahmot on valmistanut Aniello Gaudino. Vähitellen asetelma sai yhä lisää yksityiskohtia, lavastusta ja maisemointia. Kodin joulunviettoa juhlistavia seimiä alettiin koota 1600-luvun alkupuolella Etelä-Italiassa. ANTIIKKI & DESIGN 57. Barokkityylin mukaisesti ihailtiin runsautta ja mutkikkuutta myös hartauden harjoittamiseen tarkoitetussa esineistössä. Tutkimuksissa on selvinnyt, etteivät seimen seitsemän hahmoa – Maria ja lapsi, Joosef, tietäjät, härkä ja aasi – olleet kuitenkaan alun perin pienoispatsaita vaan osia korkokuvasta. PAAVI NIKOLAUS IV tilasi vuonna 1288 toscanalaistaiteilija Arnolfo da Cambiolta seimirakennelman, jota pidettiin pitkään historian ensimmäisenä jouluseimenä. Betlehemin vaatimattomat asukkaat puettiin brokadeihin ja pitseihin, ja ylimystön seimien loistokkuuteen alkoi tulla keskinäisen kilpailun sävyjä. Kalliokirkon madonna nostaa kruunupäisen Jeesus-lapsen tervehtimään maailmaa. Kokonaisuuden pinta-ala on 4 x 3 m, korkeus 2 m. Monissa kirkoissa oli tapana, että seimiasetelma rakennettiin valmiiksi jo viikkoja ennen joulua, mutta Jeesus-lapsi pantiin seimeen vasta jouluaattoiltana. Koko saattoi olla mitä tahansa luonnollisesta miniatyyriin
Terrakottahahmot on muovailtu käsin. Paolo Maria Capici on valinnut keski-italialaisen maalaistalon näyttämöksi joulun ihmeelle. Alla oikealla: Sembramännystä veistetyt ja maalatut hahmot muodostavat bozanolaisen Ivo Piazzan Pyhän perheen. Ylinnä: Alessandro Martinisin Kalastajakylä-seimi on sijoitettu 1900-luvun alun kalastajakortteliin. Alla vasemmalla: Seimikuvaelma maalaistalossa. Merenrannan rakennusten, veneen ja kalastajien pyydysten tuntumassa on suojainen raunio, jossa poikkeuksellisesti tavallisiin kansanvaatteisiin puetut Maria ja Joosef ovat Jeesus-lapsen kanssa. Rapistunut, arkisia yksityiskohtia tulviva ympäristö lintuhäkkeineen ja peltiastioineen kertoo, että ihme tulee arjen keskelle. 58 ANTIIKKI & DESIGN. Hahmot ovat 66 cm korkeita
– Kun olin pieni, meillä oli tapana tehdä seimi yhdessä koko perheen kesken. Alla: Roberto Vanadian seimikuvaelma sijoittuu 1800-luvun sisilialaiseen kylään, jossa työskentelee muun muassa vuohipaimen. . SEIMET KERTOVAT, ETTÄ JOULUN SANOMA ON TARKOITETTU KAIKILLE. Niin hän pyrkii koskettamaan katsojia ja välittämään niitä arvoja, jotka olivat kunniassa vielä hänen lapsuudessaan: nöyryyttä, vaatimattomuutta ja läheisyyttä. He haluavat sekä luoda loistokkuutta että välittää joulun sanomaa: Joulu on kaikille, rumille, kauniille, köyhille, rikkaille, paimenille ja kulkureille. Seimi ei alun alkaen ollut lapsia varten, eivätkä seimitaiteen merkittävimmät edustajat nykyisinkään ajattele tekevänsä nukkeja ja pienoismalleja. Yllä ja vasemmalla: Figuurien ilmeikkyys on tärkeää. SEIMEN havainnollinen muoto ja draaman voima saivat sen suosion leviämään nopeasti ympäri kristikunnan. Michela Rossetti kertoo, että nykyisin osa Italian seimitaiteilijioista pitää kiinni 1700-luvun barokkiestetiikasta, osa vie ilmaisua moderniin suuntaan. Asut on ommeltu käsin, koristeet ovat hopeaa ja korukiviä. Aniello Gaudino on tehnyt Dolabellan holvikaari -seimen hahmojen päät poltetusta savesta, silmät lasista ja raajat puusta. Moni on saanut kuvanveistäjän tai taidemaalarin koulutuksen. Joulun ihme tulee tavallisen arkielämän keskelle joka vuosi. ANTIIKKI & DESIGN 59. – Koen että hän kulkee rinnallani. Niinpä menin keskellä yötä salaa siirtelemään niitä. Lisäksi monella seudulla on omat tyypilliset tyylilajinsa ja materiaalinsa: savi, paperimassa, mehiläisvaha, puu. Hän toivoo, että seimen katsojassa herää halu kokea joulun ihme elävänä ja todellisena omassa sisimmässään. Italiassa seimien suunnittelu ja rakentaminen on miesten laji. Hänellä on seimissään aina tietty pieni mummo, joka kuvaa hänen äitiään. Hän tukee minua, kun työssä on hankalia vaiheita. – Tausta ja tunnistettavat maisemat ovat toki tärkeitä seimissäni, mutta minulle ensisijaisia ovat henkilöiden ilmeet, maalaisihmisten vilpittömyys ja aitous, Artese korostaa. Olin nuorin kahdeksasta lapsesta, eivätkä vanhemmat sisarukset antaneet minun asetella hahmoja. Artese haluaa teoksissaan sijoittaa jouluyön tapahtumat kotiseutunsa maalaiselämään. Italialaiset suhtautuvat seimiin hyvin tunteellisesti ja ylpeästi. Asetelma voi olla hyvin suuri: eteläitalialainen seimimestari Franco Artese rakensi Pietarinkirkon aukiolle Roomaan jouluksi 2012 seimen, jonka pinta-ala oli 140 neliömetriä
d e s i g n ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO MUOTOILIJA & carl gustaf hiort af ornäs oli suomalainen sisustusarkkitehti ja huonekalutehtailija, joka on nyt noussut uuteen suosioon. Laaja näyttely Antiikkikeskus Fasetissa Hollolassa esittelee hänen tuotantoaan. Hänellä oli kaksi lempinimeä, Nalle ja Kreivi. ARISTOKRAATTI 60 ANTIIKKI & DESIGN. Nalle ja Kreivi Carl-Gustaf Hiort af Ornäs oli herrasmies, joka pukeutui huolitellusti pukuun ja rusettiin myös verstaallaan
Samoihin aikoihin hän myös sekä opetti että opiskeli muotoilua Ateneumissa. Nyt hän on kuumempi nimi kuin koskaan. . Niistä heräsi kiinnostus taivutettuun vaneriin. Hän aloitti 1929 arkkitehtuurin opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa, mutta keskeytti koulun kolmen vuoden kuluttua ja meni töihin Keravan Puusepäntehtaaseen. Hiort af Ornäs kehitti insinöörien kanssa vanerin taivuttamiseen erikoiskoneet, joilla voitiin prässätä kuppimaisia tuolinrunkoja. Nupponen myös valmisti joitakin Hiort af Ornäsin suunnittelemia huonekaluja 1960-luvulla. Ministeri 1940-luku Pöydän siro muotokieli kaartuvine jalkoineen on tyypillistä 1940luvulle. Puunveisto Oy oli tuolloin ainoa huonekalutehdas, joka pystyi valmistamaan rungon tällä tavalla taivuttamalla. Varhaistuotantoa 1940-luku Tuoli on Hiort af Ornäsin 1945 perustaman Puunveisto Oy -firman varhaista mallistoa. . Hiort af Ornäs perusti 1945 yhdessä veljensä kanssa Puunveisto Oy:n valmistamaan suunnittelemiaan huonekaluja. Tuotteita myivät Stockmann ja Nupposen huonekaluliike, jolla oli liikkeet Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. > Myöhemmin hän siirtyi tekniseksi johtajaksi porilaiseen Ekwallin puusepäntehtaaseen, joka valmisti taivutettuja wieniläishuonekaluja. Vielä 2000-luvun alkupuolella Hiort af Ornäsistä tiedettiin tuskin mitään. Muotoilija tunnettiin 1950–60-luvuilla, mutta sen jälkeen hän vaipui unholaan. Carl-Gustaf Hiort af Ornäs kuului vanhaan ruotsalaiseen aatelissukuun, siitä lempinimi Kreivi, toinen oli Nalle, mutta hän oli kolmannen polven suomalainen. Hiort af Ornäsin toinen vaimo Orvokki oli omaa sukuaan Nupponen. Kolmiojalka 1950 Monikäyttöinen ja moderni kaluste on suunniteltu jo 1950. ANTIIKKI & DESIGN 61. Töitä hän tarvitsi elättääkseen äitinsä Märthan. Ensin se toimi Mannerheimintiellä Helsingissä, 1950-luvulla se muutti Lauttasaareen. PUUNVEISTO OY:SSÄ työskenteli enimmillään parikymmentä työntekijää. V iena Ritvanen kirjoitti Kaunis koti -lehdessä 1967, että Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin 1954 muotoilema Studio-sohva ei ole pöyhkeilevä elintasosohva, vaan tavallisiin koteihin sopiva huonekalu. Hiort af Ornäs (1911–96) ei ehkä hakenut huomiota, pidettiinhän häntä herrasmiehenä ja vaatimattomana luonteena, mutta liki sensaatiomainen on ollut hänen rakettimainen nousunsa suomalaisen vintagedesignin kärkikastiin muutaman viime vuoden aikana. Irralliset jalat ovat maalattua koivua, taso tiikkiä. Kim 1950 Harvinainen sohva on Fasetissa uudelleen verhoiltu Designers Guildin kankaalla. KALUSTEIDEN MUOTO SYNTYI TEKNIIKASTA. Pöydän kansi on loimukoivua ja jalat koivua. Juttu oli otsikoitu ”Hän ei hae sensaatiota”. .
. Näyttelyn jälkeen osa tuotteista tulee myyntiin ja osa jää museokokoelmana Fasetin hallintaan. . Ku va Jo ha nn es W ile ni us . Liikkeen palvelukseen astui vuonna 1968 Rolf Mesterton, josta kehittyi Hiort af Ornäsin oikea käsi ja myymälän yleismies. Hiort af Ornäs suunnitteli kalusteita, jotka näyttivät hyviltä joka puolelta. Kun Hiort af Ornäs sai 1960-luvun lopulla sydänkohtauksen ja halusi vetäytyä eläkkeelle, Mestertonista tuli hänen muotoiluperintönsä jatkaja. 62 ANTIIKKI & DESIGN. Sen kallein versio maksoi 1950-luvulla nykyrahassa 8 000 euroa. . HIORT AF ORNÄSIN muotoilulle oli tyypillistä viimeistelty puusepäntyö, laadukkaat materiaalit sekä aikaansa edellä ollut muotokieli, johon sisältyi persoonallisia yksityiskohtia. Hiort af Ornäsin edistyksellisen moderni tyyli puhutteli ennen kaikkea ajan arkkitehtuurin, muotoilun ja sisustuksen ammattilaisia. Näyttely 1955 Tiikkistä, nahkapunosselustaista sarjan tuolia erehtyy helposti pitämään 1960-lukulaisena, mutta Hiort af Ornäs muotoili sen jo edellisellä vuosikymmenellä. Näyttely 1955 Vitriini on tiikkiä ja suunniteltu osaksi ruokasalinkalustoa, muotokieli on edis tyksellisen moderni. Siesta 1952 Tämä muodokas tuoli sytytti joitakin vuosia sitten uudelleen kiinnostuksen Hiort af Ornäsin muotoiluun. Fasetti Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylönen kertoo, että sysäys näyttelyn järjestämiseen lähti kuolinpesästä, kodista joka oli sisustettu pitkälti Hiortin kalusteilla. Mesterton perusti 1972 Puu-Rollen, joka osti Puunveiston koneet, varaston ja oikeudet huonekalujen malleihin. . Studio 1954 Sohvaa on valmistettu mahongin lisäksi tiikistä ja tammesta, tässä verhoiltuna Kvadratin Hallingdal-kankaalla. Ylösellä on suunnitelmissa myös ottaa joitakin Hiort af Ornäsin kalusteita uustuotantoon. 1960-luvun lopulla Hiort af Ornäs avasi Helsingin Kalevankadulle Nallenluola-liikkeen, jossa hän myi muotoilemiaan huonekaluja. . d e s i g n Hiort af Ornäsin huonekaluja valmisti lisenssillä 1950-luvulla myös ruotsalainen Gösta Westerberg Möbel AB, jolla on edelleen liike Tukholmassa. a n t i i k k i k e s k u s fa s e t i s s a Hollolassa (www.fasetti.fi) on 19.12. asti esillä Unohdettu Ornäs -näyttely, jossa on mukana on yli 70 huonekalua sekä muun muassa valokuvia ja luonnoksia. Joitakin malleja valmistettiin Puu-Rollessa vuoteen 1993. Pedro 1952 Tuoli oli suosittu suomalaisissa kodeissa. . Näyttely ja uustuotantoa Näyttely 1955 Ruokasalinkalustoksi tehdyn sarjan kaappi on umpitiikkiä. Rialto 1956 Tammisen tuolin selustan jousitus rakentuu hienostuneesta yksityiskohdasta, nahkanauhoista. Tässä alkuperäiskuntoisena
. Näkemykset kantoivat hedelmää, sillä moni kotimainen huonekalufirma investoi laatuun 1950-luvulla. Hiort af Ornäs asui Tapiolassa Espoossa 1957 piirtämässään modernissa Villa Hiortissa. . Suunnitteluvuosi 1966. Suomalaisen muotoilun aristokraatti kuoli 1996. Mandariini 1965 Tuolia myytiin runsaasti Finn linesin Finnhansamatkustajalaivalle. Hän af Ornäs oli sitä mieltä, että hyvä työ maksaa itsensä takaisin ja hyvä maine tuo lisää työtä. Hiort af Ornäs korosti olevansa ennen kaikkea tehtailija, jota kiinnostivat tuotanto, valmistusprosessi ja koneet, mutta myös huonekalujen suunnittelu. . Tuoli oli tilaustyö SOK:lle, joka käytti sitä ravintoloissa ja kahviloissa. Mandariini on Fasetissa uudelleen verhoiltu Nanna Ditzelin Hallingdalkankaalla. . Hän vieraili tanskalaisissa huonekalutehtaissa ja oli erityisen mieltynyt maan moderniin muotoiluun ja tapaan valmistaa huonekaluja: hänkin halusi olla mukana valmistusprosessissa yhdessä puuseppien kanssa. Yrityksen huonekaluissa oli maailmanluokan laatua, ja niitä oli esillä vuoden 1957 Milanon triennaalissa. Alkuperäisverhoilu. Huonekalut tehtiin umpitiikistä ja mahongista, mikä oli harvinaista tuolloin Suomessa, useimmiten tyydyttiin jalopuisiin viiluihin. Puunveisto Oy Kalusteet ovat useimmiten leimattuja, mutta leima on saattanut kulua himmeäksi. . ANTIIKKI & DESIGN 63. . Hamlet 1960 Tuolin näkyvät puuosat ovat tammea, istuin on muotoonsa prässättyä vaneria. Suurin innoittaja oli Tanska. Afo 2001 1971 Puu huonekalujen materiaalina ei ollut Hiort af Ornäsille itsearvo; futuristinen Afo-tuoli 2001 on polyuretaania. Hän sanoi muotoilutyönsä lähtevän tekniikasta ja erityisesti teknisestä yksityiskohdasta: muoto syntyi tekniikasta. Puunveisto Oy:ssä kalusteiden pääpiirteet tehtiin koneilla, mutta loppusilaus syntyi puuseppien käsissä. Tapio 1964 Mäntyinen tuoli poikkeaa arkisuudessaan Hiort af Ornäsin muusta tuotannosta. Laatu syntyy viimeistelyllä, eikä se tule kalliiksi, mutta vaatii asiaan paneutumista, ammattitaitoa ja hyvä silmää. Tehtailijana Hiort af Ornäs joutui tarkasti miettimään kannattavuutta, mutta korkeasta tasosta hän ei tinkinyt: vaikka kalusteen suunnitteluprosessi piirtämisineen, koekappaleineen ja valmiin mallin tekemisineen vei aikaa ja rahaa, tuote ei kelvannut tuotantoon, jos se ei tuntunut hyvältä. Capri 1960-luku Pöytä on massiivimahonkia, kooltaan se on sohvapöytämallia. Eläkepäivinään hän vietti paljon aikaa Espanjassa. Caravel 1962 Tyylikästä tuolia valmistettiin sekä pyörivänä tv-tuolina että kiinteäjalkaisena, tuoliosa on muotoon prässättyä vanesia, jalkaosassa yhdistyvät tiikki ja metalli. PERINTEISTEN puusepäntaitojen korostamisella Hiort af Ornäs pyrki nostamaan suomalaisten huonekalujen tasoa. Mistä hän sitten ammensi vaikutteita. . . Tilaus oli merkittävä parinkymmenen työntekijän Puunveistolle. . Korsika 1966 Tiikkinen tuoli on verhoiltu kernillä, ajan muotimateriaalilla
KORU JOULUKSI Vanha koru on upea yksilöllinen arvoesine. TUIJA PELTOMAA KUVAT SANNA LIIMATAINEN Sarja opastaa taiteen, antiikin, vintagen ja designin hankintaan. Kuvasimme vanhoja koruja Oy Alexander Tillander Ab:n liikkeessä. Omaksi suosikikseen Peltomaa valitsi rubiinisilmäisen sisiliskon. o s ta j a n o pa s va n h at k o r u t – Korut sisältävät enemmän tunnelatauksia kuin mitkään muut antiikkiesineet, Tuija Peltomaa sanoo. Pyörö hiontaisilla opaaleilla koristeltu rintakoru on korkeatasoista kultasepäntyötä. 64 ANTIIKKI & DESIGN. Neuvomme, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun mietit korun ostoa itsellesi tai lahjaksi
Valitse sitten mieleisesi tyyli, koko, materiaali ja hintaluokka. Jos korun materiaalit ovat vaatimattomia, ikä ei automaattisesti nosta sen hintaa. Suuria koruja ja fantasiamuotoja Suomessa vierastetaan, mutta käärme-, hyönteisja liskoaiheista jopa kilpaillaan. Jalometallien arvo seuraa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja. Onko kultani kallis. Hankitko sen arkeen, juhlaan vai lahjaksi. Korvakoruista etsityimpiä ovat yhden timantin tappikorvakorut sekä yhden timantin tai värikiven ja helmen yhdistelmät. ANTIIKKI & DESIGN 65. Helmistä eniten kiinnostusta jälkimarkkinoilla herättävät suuret, merivedessä viljellyt etelämerenhelmet. Edullisesti voi löytää muodista jääneitä klassisia kameekoruja ja suuria kultalevystä prässättyjä rintakoruja. Myös kuninkaalliset vihkisormukset ovat aina varma merkki tulevista tyylisuosikeista. Mitä Suomessa suositaan. Jotta yhden kiven sormus eli solitaire sytyttäisi, timantin täytyy olla väritön, vähintään 1,502,00 karaatin briljantti. Tämän hetken hittejä ovat jalometalliarvoltaan korkeat laadukkaat ja painavat panssariketjut, kaulakoruiksi soveltuvat antiikkikellonvitjat, biedermeier-papuketjut, R. Vaurioiden vaikutus hintaan olisi suurempi, jos koru olisi teollisesti valmistettu sarjatuote. SORMUS VOI HANKAUTUA OHUEKSI JA ONTTOIHIN TAI HARTSITÄYTTEISIIN KORUIHIN VOI TULLA REIKIÄ. Kultakoruissa miellyttävät selkeät linjat ja keltakulta. • Varmista, että lukko tai neulamekanismi toimii. un haluat ostaa käytetyn korun, mieti, kuinka usein aiot sitä käyttää. Antiikkikorujen tarjonta on supistumassa, kun myyntiin tulevien käytettyjen korujen painopiste liukuu 1950–1980-luvuille. Tarjonta on jatkuvasti kysyntää pienempi, koska tavallisin koko meillä on 0,25-0,50 karaattia. 3. Onko kulta kolhiintunut. Vanhoista koruista kiinnostuneelle suurin onnenpotku ovat vanhasta edustuskodista tai elegantin maailmannaisen jäämistöstä markkinoille tulevat arvo-, käyttöja pukukorut. Mitä puhtaampaa ja painavampaa, sitä kalliimpaa kulta on. K > |1| |2| |3| 1.–2. Vain harvinaiselle antiikkikorulle sallitaan useita korjauksia. Kompastuskivistä suurimpia ovat käsitellyt jalokivet ja jäljitelmät. Timantti on suomalaisten ikisuosikki, ja käytettävyys on ostokriteerinä tärkeämpi kuin näyttävyys. Harvinaisia ja kalliita herkkupaloja olisivat kotimaiset jugendkorut ja helminauhojen jalokivilukot. Klassisten jalokivien – timantin, smaragdin, safiirin ja rubiinin – rinnalle on tullut valtava valikoima värejä ja kiviä. Tarkista kunto • Jos vaurioita on korjattu juotoksilla, katso että saumat ovat siistit. • Poikkeava hionta tai väri voi paljastaa, että kivi on vaihdettu. Pidettyjä ovat myös allianssieli timanttikehäsormukset ja -rannekorut. Timanttikaan ei ole ikuinen, sen reuna saattaa lohjeta iskusta. Yli 100 vuotta vanhojen antiikkikorujen lisäksi jälleenmyynnissä on uudempia, hyvinkin kalliita arvokoruja sekä tasoltaan vaihtelevia huolettomampia käyttökoruja. Veckman, Hämeenlinna 1850-luku. Eihän se ole halvempi korvike. Älä yritä kiristää kiviä itse, tuloksena voi olla lohkeama. Arvoa tuo tyylipuhtaus ja tekijä, miinusta onton rungon puhkaissut vaurio. Trendikästä on yhdistää niitä timantteihin. G.A. Klassisin lahja ja henkilökohtaisin hankinta on sormus. Yli 20 karaatin kulta on kalleinta, 24 K tarkoittaa puhdasta kultaa. Jos osia on uusittu, alkuperäiset leimat ovat saattaneet kadota. Uusrokokoon herrainsormuksiin kuuluvat monivärikulta ja lasikivet. • Tutki kivien istutus luupilla ja sormin tunnustelemalla. Mellinin filigraanija granulointikoristeiset korut sekä Eva Gyldénin eteeriset kameet. Mitä on markkinoilla tarjolla. Aito sulatetulla lasijauheella tehty emalointi ja kultaisen rannerenkaan ontto rakenne eivät kestä iskuja. Mellinin ja O.R
Ruusuhiontaisen timantin eli ruusukiven alapuoli on tasainen ja yläosa keskeltä terävä. 9. Kovana ja kestävänä se sopii hyvin sormuksiin. Rintakoru on ItävaltaUnkarista. Kaikkia erivärisiä korundeja kutsutaan safiireiksi, poikkeus on niistä jaloin ja kallein punainen rubiini. Tumma piste keskellä on timantin tasaiseksi hiotusta kärjestä heijastuva varjo. Eihän reuna ole paksu eikä istutuskynnen alla näy lohkeamia. TIMANTTIEN HIONTAMUODOISTA NYKYÄÄN YLEISIN JA KALLEIN ON MODERNI BRIL JANTTIHIONTA. Sivusta näkyy terävä kärkiviiste eli kuletti. Klassinen briljantti on pyöreä ja siinä on 56 viistettä. Neliön muotoisesta porrashionnasta käytetään nimitystä carré. Art déco korut ovat nykyään suosittuja. Epäsäännöllinen hionta tekee kivistä yksilöllisiä. 6. Kun työn taso hieno, metallissa ei näy puristusjälkiä tai naarmuja. 5. Art déco tyyli suosi platinaa, voimakkaan värisiä jalokiviä ja eri tavoin hiottuja timantteja. Pitkulaisten timanttien hionta on baguette eli suorakaiteen muotoinen porrashionta. Vanha hiontainen timantti väistyi briljantin tieltä 1940luvulla. 8. 4. 7. o s ta j a n o pa s va n h at k o r u t 66 ANTIIKKI & DESIGN. |4| |5| |6| |7| |8| |9| Briljantti vai ruusuhionta. Hyvälaatuinen vihreä smaragdi on jalokivistä kalleimpia. Vielä 1920luvun alussa platinakorut jätettiin tavallisesti leimaamatta
Nopein tunnistuskeino on leimat. Ulkomaisten leimojen kuva-aiheet vaihtelevat esineen koon mukaan. Silloin koruissa käytettiin vanhoista varastoista takavarikoituja osia ja niihin lyötiin vielä oikealle katsova kokoshnik-leima. Jotta vanhan korun voi luokitella arvokoruksi, jalokivien ja työn tason täytyy poiketa tavanomaisesta. Suomessa platina on merkitty salmiakin muotoiseen kenttään kolminumeroisella pitoisuusleimalla tai kirjaimilla Pt. Luku 84 ilmaisee hopean painon. Yksi karaatti (0,2 g) vastasi alkuaan yhtä johanneksenleipäpuun siementä. Pistely ja epätasaisuus varoittavat huonosta työstä. Italialainen leima kertoo kultapitoisuuden lisäksi valmistuspaikkakunnan kahdella kirjaimella. Etsiessäsi näyttäviä hiottuja värikiviä älä ohita edullisia neuvostokoruja. Platinan hopeanharmaa sävy ei muutu toisin kuin valkokullan, joka pinnoitetaan rodinoimalla kirkkaanvaaleaksi. Hyvä pinta tuntuu sileältä. Hienoimmat briljanttisormukset ja 1920-30-lukujen jalokivikorut ovat platinaa. Pienen ranskalaisen kotkanpään tai sveitsiläisen oravan löytäminen vaatii tarkkaavaisuutta. Rintakorussa leima löytyy neulasta, sen lukitusrenkaasta ja korun rungosta, kaulakorussa rungosta ja ketjusta, useimmiten lukon kohdalta. Vasta keväällä 1927 sen korvasi ”rabota”-leima, jossa profiilipääksi tuli Timantin neljä C:tä • Briljantin laatu arvioidaan ”neljän C:n” mukaan. Kiinnostava ajanjakso sijoittuu vuosiin 1917–1927. Tärkeimpiä arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat materiaali, laatu, kunto ja käytettävyys. Aito simpukankuorikamee on kaareva, vaalea sävy on simpukan ulkokuorta ja roosa tausta itse kuorta. ANTIIKKI & DESIGN 67. Löytyykö leima. • Puhtausaste (clarity): sulkeumien eli sisäisten epäpuhtauksien määrä ja koko. Hinta nousee 0,5 karaatista alkaen. Kamee on Italiasta. Vanhoja hiontamalleja arvioidaan sallivammin kriteerein. Kevyttä, pehmeää ja hopeanväristä palladiumia käytettiin Suomessa 1940–1950-luvuilla timanttikoruihin. Pikkuruisen rintakorun juju on käsin punottu filigraanityö. Mistä koru on kotoisin. Suomalaiset ja ruotsalaiset korut ovat käytännössä aina leimattuja. • Väri (colour): värittömät ovat arvokkaimpia, jos laatu on muutenkin hyvä, kellertävät halvempia. Älä sekoita niitä kirjaimiin Pd, jotka ovat vanha palladiumin merkki. Jos kulta vivahtaa vihertävään, koru saattaa olla kullattua hopeaa. Kehyksessä näkyy artikkelissa mainittu oikealle katsova kokoshnik-leima vuosilta 1908–1927. Pinnoitus paljastuu usein helposti kuluvista kohdista, kuten rannerenkaan lukosta. Kultapitoisuus on ilmoitettu painon mukaan. Heikomman laadun joukosta löytyy toisinaan pieniä aarteita. Platinaa, palladiumia vai valkometallia. Jalometalliksi se hyväksyttiin vasta 2009. Koruharrastajan tärkeä ostos on 10-kertaisesti suurentava luuppi. |10| > 10. Leimauskäytäntöä säädeltiin lailla myös keisariajan Venäjällä. KULTAJA HOPEAKORUJEN LEIMAT KERTOVAT PAITSI MATERIAALISTA, MYÖS VALMISTUSPAIKASTA JA -AJASTA. Tarkasta laatu liu’uttamalla kaulaketjua sormien välissä. Myös arvostettu tekijä ja yksilöllisyys nostavat hintaa. Täydellisessä suomalaisessa leimasarjassa näkyy valmistajan nimi Oskar Lindroos, tarkastuseli kruunuleima, kultapitoisuusleima 750, Helsingin paikkakuntaleima ja vuosileima P5 (1920). • Hionta (cut): laadukas briljantti säihkyy, mittasuhteet ovat sopusuhtaiset ja viisteet symmetriset. Englantilaiset 1800-luvun puolivälin korut ovat harvoin leimattuja, ja usein ne ovat 9 tai 10 karaatin ”kevytkultaa”. Keisariajan venäläiset ja neuvostoliittolaiset korut ovat laadultaan ja hinnaltaan kaksi aivan eri asiaa. Ammattilaiset määrittelevät kultapitoisuuden muun muassa kemiallisella testillä. Zolotnik-leima 56 vastaa 14 karaattia (1 zolotnik = 4,266 g). Siellä leimat piti lyödä kaikkiin erillisiin osiin. Vanhan venäläisen kullan sävy on punertava. |11| |12| Meillä on taipumus arvottaa korumme todellista korkeammalle, koska ne ovat hyvin henkilökohtaisia. Puolalaisen leiman kypäräpäiset kasvot voi sekoittaa venäläiseen kokoshnik-leimaan, jonka tunnus on samannimistä päähinettä kantava profiilipää. Venäjä vai neuvostoliitto. 11.–12. Italia on oivallinen valinta, jos haet 1950–1970-lukujen kultakoruja. Sormuksissa se on ulkokehällä. Platina on kullan ohella metalleista jaloin. • Karaatti (carat weight) kertoo painon. Valkoja keltametallit ovat epäjaloja metalliseoksia
Ne ovat todellisuudessa synteettisiä korundeja. Sinisafiireista upeimmat loistavat ruiskukan värisinä, arkisemmat ovat tummia musteensinisiä. Onhan kaikki kohdallaan. Timantteja löytyy kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta arvostetuimpia ovat värittömät kivet. Näistä leimoista saatetaan puhua erehdyttävästi ”venäläisinä”. Punaisen värin lyö laudalta demantoidi, venäläisistä koruista tuttu kellanvihreä muunnos. |13| 13. • Käyttökoru: noin 100-vuotias tai nuorempi jalometalli-, jalokivitai korukivikoru, laatu vaihtelee. Suomalaisten kultaja hopeaseppien leimoja www.leimat.fi . Yksi harvinaisimmista korukivistä on valaistuksen mukaan väriä vaihtava aleksandriitti. Se ei ole väärennös, mutta sen myyminen luonnonkivenä olisi petos. Sjöbergin vuonna 1946 maalaama kopio David Beckin maalauksesta. Arkikielessä samaa nimeä käytetään virheellisesti 1950–1960-luvulla ostettujen korujen sinija punavioleteista kivistä. Keväällä 1958 leimakuvioksi tuli sirppi ja vasara viisisakaraisen tähden sisällä. Aito vai synteettinen kivi. 1920–1930-luvulla venäläisten emigranttien myymiä koruja purettiin osiksi, ja kultasepänliikkeet käyttivät kivet uudelleen. Lähes kaikista kivistä ja helmistä on olemassa myös taitavia jäljitelmiä. Tietoa timanteista www.timantit.com . Korukivenä voidaan käyttää mitä tahansa puolijalokiveä tai luonnonkiveä. • Designkoru: tunnetun suunnittelijan muotoilema, 1960-luvulta tai nuorempi. 1960–1970-lukujen muotikoru on kokenut paluun nykyajan amulettirannekkeiden muodossa. Suomen kultaseppien liitto www.suomenkultaseppienliitto.fi . Jos sinulle osoitetaan piippaavaa timanttitesteriä, muista, ettei se kykene erottamaan aitoa ja synteettistä timanttia toisistaan. Jäljitelmät eivät ole aitoja jalokiviä eivätkä koskaan luonnossa syntyneen kiven hintaisia. Artikkelin korut on kuvattu Alexander Tillanderin kultasepänliikkeen myyntinäyttelyssä, Aleksanterinkatu 17, Helsinki, www.alexandertillander.fi . Säätyläisja porvarisnaiset maalasivat posliiniminiatyyrejä, jotka kehystettiin ja myytiin kultasepänliikkeissä. Samalla vanha kullan painon ilmaiseva zolotnik-leima muuttui kolminumeroiseksi promilleluvuksi, jossa 14 karaattia vastasi 583. • Arvokoru: jalometallista tehty timanttitai jalokivikoru, hienot materiaalit ja työn laatu. Gemmologisen laboratorion todistuksesta täytyy löytyä mainita tutkimuksen tekijästä. Berlokki on nimitys pienille ”kelluttimille”, joita on koottu kultaiseen ranneketjuun muistoksi. Sormuksen tavallista edullisempi hinta johtuu toisinaan kiven epämuodikkaasta istutuksesta, mutta esimerkiksi jos valkokulta kellertää voimakkaasti, rodinoinnin alla piilee priimalaatua heikompi jalometalliseos. Jalokivet ovat harvinaisia kovia ja kirkkaita mineraaleja tai kivilajeja, joita voidaan työstää hiomalla. Synteettinen kivi on luonnonolosuhteita jäljittelemällä valmistettu kopio. Epäilyttävien yhdistelmien tunnistamisessa auttaa hyvä tyylihistorian tuntemus. Niihin kuuluvat muun muassa timantti, rubiini, safiiri, smaragdi, akvamariini, topaasi, peridootti ja ametisti. Ei yleensä kestä päivittäistä käyttöä. Timantin korvikkeista yleisin on zirkonia. Markkinoilla on myös muunneltuja koruja. Suosituimpiin korukiviin kuluvat granaatit. Myyjäyhtiön oman laboratorion sertifikaatti ei ole sama kuin auktorisoidun ja objektiivisen tahon lausunto. Kuningatar Kristiina on N. |14| |15| lippahattuinen työläinen vasara olalla. • Pukukoru: huoleton, koristeellinen asuste, kalleimpia luksusmerkit ja suositut tyylikaudet kuten art déco. Parittomaksi jääneistä timanttikorvakorusta on tehty sormuksia. 14.–15. . . Ulkomaisia hopealeimoja, www.925-1000.com 68 ANTIIKKI & DESIGN. o s ta j a n o pa s va n h at k o r u t Antiikkia ja designia • Antiikkikoru: 1920-luvulta oleva tai vanhempi koru, jossa näkyvät aikansa tyylipiirteet. Tämän korun haltija on käynyt Roomassa, Pariisisssa, Münchenissä, Hollannissa, Norjassa... Eniten päänvaivaa aiheuttavat eri ikäisten ja eri paikoissa valmistettujen korujen osista kootut täysihintaiset tekeleet. ERILAISIA KORUTYYPPEJÄ LÖYTYY JOKA MAKUUN, KLASSISESTA PERSOONALLISEMPAAN. Berlokki vai miniatyyri. Laadusta ja aitoudesta kannattaa varmistua, vaikka mukana seuraisi aitoustodistus. Laadukas hopeakehys Georg Buchert Oy
Tässä antiikki korussa ne ovat kauniin sinisävyisiä. Elis Kaupin puhdaslinjainen ametisti riipus on vuodelta 1961. Cocktailsormuksessa on korkea kruunuistutus ja mehevän keltainen sitriini. E. Designkorujen aika alkoi 1960 luvulla, kun nimeltä tunnetut suunnit telijat alkoivat uudistaa korumuotoilua. |16| |18| |20| |21| |17| |19| ANTIIKKI & DESIGN 69. Kosmetiikka vaurioittaa herkkiä korukiviä, esimerkiksi voiteet tekevät turkooseista vihreitä. Ne eivät ole kiveä vaan metallia, hiottua rauta sulfidia. Kivet kertovat muodista ERI AIKOJEN TYYLIT NÄKYVÄT KIVISSÄ JA MUOTOILUSSA. Hopeakehys on leimaamaton. 17. 19. 20. Savu kvartsi on näyttävä, mutta kullan materiaaliarvo on kiveä suurempi. 21. 16. 1960-LUVULLA MUOTIIN TULIVAT SUURET VÄRIKIVET. Granitin liike Helsingissä tuotti 1954–1988 satoja korumalleja. 18. Muotoilijan jäljille vie alasimen muotoinen Kupittaan Kulta Oy:n leima – suunnit telijoilla ei ollut leimausoikeutta, joka myönnetään vain kultasepälle. Markasiitit saavat pukukorut kimaltamaan. Kukkaaiheinen mikromosaiikki on koottu eriväristen korukivien palasista. Sivujen raeistutuksessa pienet briljantit on kiinnitetty metallista nostetuilla rakeilla
Sitkun Nytkun hyväksyn ettei kaunat kantamalla karise, annan anteeksi. etlehti.fi ET_taktiset_230x297.indd 5 4.11.2015 10:23:34
Valaisimen vakuutusarvo on 1 000 e. Kruunun on valmistanut Vistosi, joka on toiminut lasin valmistajana kolme vuosisataa Muranon saarella Venetsiassa. (HK) Kannun vakuutus arvo on 70 e, arvio Old Times. Näyttävä kruunu on laadukasta retrotyyliä upeimmillaan. Rosoinen punttelin jälki saattaa kuitenkin viitata joko uudempaan tuotantoon tai siihen, että joku suomalainen puhaltaja on tehnyt kaatimen omassa pajassaan tai vapaaajantyönä. Siellä voit myös kommentoida! RETROKRUUNU MURANOSTA Haluaisin tietää valaisimeni suunnittelijan. Mainio kannu, taitavasti tehty. v e l i j o r m a j u u s e l a VTK, M. Mikä on sen arvo. Kuvan valaisin on Gino Vistosin suunnittelema 1970, ja se oli tuotannossa koko 70-luvun. Lähetä tarkka valokuva esineestä kokonaisena (mahdollisimman suuri tiedosto, 300 dpi) mielellään vaalealla taustalla ja kuva leimoista, jos niitä on. Phil, antiikkikauppias h a r r i k a l h a FT, dosentti Helsingin yliopistossa a n t t i k a i ja l a i n e n FM, Antiikki & Designin toimittaja t u i ja p e lt o m a a FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija k a i s a ko i v i s t o FT, Suomen lasimuseon intendentti k a r i pa av o ko k k i Heinolan kaupunginmuseon johtaja u l l a t i l l a n d e r goden hielm FT, tutkija LÄHETÄ KYSYMYKSESI: Antiikki & Design, Mikä/Missä/Milloin, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostitse: antti.kaijalainen@fokusmedia.fi. Muranon lukuisien lasintekijöiden joukossa lasintekemisen taito siirtyi isältä pojalle. Tyyliltään se muistuttaa neuvostoliitossa tehtyjä 1970ja 80-luvun taidelaseja. Valaisin on käytännöllinen, ja lasilevyt voi helposti irroittaa, jos muuttaa tai pesee valaisimen. Asiantuntijat eivät vastaa kuvien perusteella esittämiensä arvioiden tarkkuudesta. MIKÄ | MISSÄ | MILLOIN TÄLLÄ PALSTALLA ANTIIKKI & DESIGNIN ASIANTUNTIJAT JA TOIMITUS VASTAAVAT LUKIJAKYSYMYKSIIN ESINEISTÄ. Valmistaja on Kupittaan Savi. ANTIIKKI & DESIGN 71. Kannu on ehjä, vain pohjassa on vähäisiä naarmuja. Maanläheisen värimaailman voi kuvitella henkivän aikansa mollituntoja. (KK) Kaatimen vakuutusarvo on 100 e, arvio Old Times. Koristeen tekijä on jäänyt tuntemat tomaksi. Koristelu on toteutettu hieman karkeasti käsin maalaamalla ja sitten lehtiaiheita pyyhkimällä. fi. Hänen poikansa Luciano ja Gino Vistosi tulivat muotoilemaan lasivalaisimia 1950-luvulla. Kysymysten ja vastausten arkisto löytyy nettisivultamme www.antiikkidesign. Se on tehty Italiassa 1970-luvulla. Vihertävä sävy ei kuitenkaan sellaisenaan viittaa suomalaiseen uudehkoon tuotantoon. Siitä ei löydy mitään merkintöjä eikä signeerausta, vain rosoinen punttelin jälki. Entä sen arvo. Kannumuotoinen maljakko on melko tyypillinen vaikkakin kooltaan suurehko pula-ajan tuote, joten arvelen sen olevan 1940-luvulta. Kuvia ei palauteta. Guglielmo Vistosi perusti 1945 lasitehtaan, joka tuli tunnetuksi modernista lasista. KUKKOKANNU Olen utelias tietämään kannuni alkuperästä, iästä ja arvosta. (AK) KUPITTAAN MALJAKKO PULA-AJALTA Löysin kannun Kupittaan vuoden 1941 myyntiluet telosta. Talonpoikaisessa tai maalaishenkisessä ympäristössä esine olisi varmaan edelleen edukseen. En löydä mistään vastaavaa kannua. Onko se siltä ajalta
ITÄSAKSALAISTA FINE CHINAA Äidilläni on vanha Fine China -astiasto, jonka isoisäni on tuonut joskus Venäjältä. (V-JJ) 72 ANTIIKKI & DESIGN. Kirjoituskoneiden ensimmäiset valmistajat olivat yleensä asetehtailijoita, näin ainakin Amerikassa, mistä nämä kirjoituskoneet ovat. Astiasto on 36-osainen. Osaatteko kertoa minulle astiaston historiaa ja arvon. (V-JJ) ART DECO -HENKINEN KAAPPI Haluaisin tiedustella kaappini arvoa. Toisen kirjoitus koneesi keskeiset tuntomerkit ovat 84 näppäintä ja näkyviin jäävä kirjoitusjälki. Astiaston vakuutusarvo on noin 400 e. Tämänkaltaisten huonekalujen kauppaaminen ei ole ihan helppoa, mutta kun muistaa, että nykyasunnoissa on kovin niukasti säilytystiloja, niin ehkä ostajakin löytyy. Isoisäsi hankkima astiasto on voitu hyvinkin ostaa Neuvostolii tosta, mutta valmistusmaa on kyllä silloinen ItäSaksa, DDR. Tumman sävyn oletan johtuvan lakan tai viilun väristä. Ikää astiastolla on tuollaiset viitisenkymmentä vuotta, ja valmistaja on VEB (Volkseigen Betrib) Reichenbach, joka oli tuolloin merkittävä laatu posliinin tuottaja. Vastaavan luonteisia huonekaluja on valmistettu hyvinkin monissa kotimaisissa puusepäntehtaissa, eikä tekijää leimojen puuttuessa voi saada selville. Helat ja saranat ovat alkuperäiset. Aito tarvitsija voi maksaa siitä 250 e. Suomeen ensimmäisen, Remington merkkisen kirjoituskoneen hankki jyväs kyläläinen kauppias 1876. Koko on 120 x 140 x 40 cm. Niin vanha kuvan Remington Standard 92 ei ole, vaan se on vuodelta 1929. Koivurun koinen kaappi on viimeistelty petsatulla loimukoivuviilulla. Vaatekaappi on ilmeisesti suomalaista tekoa, 1930luvun tienoilta. Remingtonin hinta on noin 100 e, Smith Premierin useita satoja euroja, ja venäläiselle ostajalle se on varmasti todellinen löytö. Kaapin runko on todennäköisesti koivua, jossa on viilupin ta. Juuri samanlainen kirjoi tuskone oli Kansallismuseon kuu kauden esine joulukuussa 2008. Toisessa koneessa on venäläiset kirjaimet. Valmistajan leimoja ei löydy. MIKÄ | MISSÄ | MILLOIN TÄLLÄ PALSTALLA ANTIIKKI & DESIGNIN ASIANTUNTIJAT JA TOIMITUS VASTAAVAT LUKIJAKYSYMYKSIIN ESINEISTÄ. (V-JJ) AMERIKKALAINEN KIRJOITUSKONE VENÄLÄISILLÄ KIRJAIMILLA Osaisitteko antaa hinta-arvion kirjoituskoneista. Kone on ilmeisesti Smith Premier No 5 aivan 1900luvun alusta, kuitenkin Venäjän markkinoille suunnattu. Merkintä Fine China tarkoittaa tehtaan paraslaatuista posliinia
Mikähän ravintola on kysymyksessä. Muistaakseni lahjan antaja mainitsi sarjan olevan suomalaista designia. VALO JA TENO Saisinko arvionne lasisarjan alkuperästä. Franck ei hyväksynyt hiontaakaan, joka ei sekään ollut Nymanin omaa suunnittelua. Aimo Okkolin on suunnitellut kaksikin liki samanlaista maljakkoa, molemmat vuonna 1975. Onko se 30-luvun funkista. Piippulei maiset, Martell-konjakkia mainostavat telineet on tehty 1932–49 välisenä aikana. Tässä tapauksessa se ei ehkä ole tehty Suomessa. Teno-sarja oli tuotannossa 1950-luvulla, sen säärtä ei ollut kierretty. Tarkkaan ottaen juomalasit ja jalalliset lasit ovat kuitenkin eri sarjaa. Se on täysin virheetön. Olen saanut kuuden sarjan kutakin lasikokoa häälahjaksi 1958. Putkirunkoiset kalusteet vakiintuivat aikanaan ensisijaisesti julkisiin tiloihin, mutta tänä päivänä kuvan kaltainen pöytä palvelee usein sivupöytänä, eteiskalusteena tai pienten tilojen kirjoituspöytänä. Hän toimi Nuutajärven lasitehtaan muotoilijana vuosina 1946–48. Lohjan Kalkin pohjassa on lisäksi hiottuna ja ”hakattuna” Lohjan Kalkin tuotemerkki. Onpa sinulla hauskoja ravintolamuistoja. Mielestäni lasit ovat erityisen kauniita. Kuvan keskimmäinen, joka mainostaa Masphero-savukkeita, on varustettu Arabian AAA-leimalla, jota käytettiin 1928–32. Se näyttää erittäin selvästi Riihimäen Lasin tuotteelta, suupuhalle tulta ja käsityönä hiotulta. Juomalasit ovat Valo-nimisiä (2747), viinilasit Teno (2160). Kuten kysyjä arvelee, pöytä on alun perin ollut kokonaan musta, mutta myöhemmin samaa mallia valmistettiin esimerkiksi koivuisena, lakkapinnalla. (KK) Maljakon vakuutusarvo on 150 e, Old Timesista arvioidaan. Maljakko saattaa olla Kultakeskuksen teettämä pienempi versio Okkolinin maljakosta. Äitisi on aivan oikeassa siinä, että tällaisissa pöytäpidikkeissä oli tavallisesti ruokalista tai pöytävarausta osoittava kortti. Lasien sääriosa oli koristeellisesti kierretty. Mitat 74 x 89 x 30,5 cm. Valo on malliltaan sama juomalasi, joka tunnetaan Gunnel Nymanin piikkimuottiin puhallettuna lasina. Kaj Franck, joka 1950-luvun alusta eteenpäin vastasi Nuutajärven lasitehtaan muotoilusta, paheksui tällaisia muutoksia, joita tehtiin jo kuolleen muotoilijan töihin. Niissä molem missa on sivuilla 4 x 4 ruutua, ei 3 x 3. Molem missa on reuna hopeareunaa varten. (KK) Lasien vakuutusarvo on 20 e / kpl, Old Timesista arvioidaan. Vain piikkimuottikoristelu (pienet säännölli set ilma kuplat) oli Gunnel Nymanin, juomalasi sinänsä oli jo tehtaan tuotannossa. (AK) ARABIAN PÖYTÄPIDIKKEET Äitini mukaan nämä Arabian tuotteet ovat joskus olleet Helsingin suosituimmassa ravintolassa pöytäpidikkeinä, joilla ilmoitettiin pöytävaraus, menu tai istumajärjestys. Onko näillä mitään arvoa nykypäivänä. Vastaavien kalusteiden valmistus jatkui vielä 1950– 60-luvuilla. Maljakot ovat myös suurempia (20 x 20 cm) kuin kuvan mal jakko. Sääriosan kiertäminen on epäilemättä oleellisesti nostanut tuotteen hintaa. Gunnel Nyman muotoili lasisarjan, joka oli tuotannossa 1950-luvun alussa nimellä GN 46. Uskon, että sarja on myyty suomalaisena muotoiluna ja varmaankin Gunnel Nyman työnä. HETEKAN PUTKIFUNKISTA Tiedustelen Heteka Oy:n valmistaman pöydän suunnittelijaa, ja myös hinta-arvio kiinnostaa. Vakuutusarvo pöydälle nykykunnossa on 500 e. Minkä arvoinen maljakko on. 1920–40-luvun huonekaluihin ja esineistöön erikoistuneen Toisto-liikkeen kauppias Mervi Latikka vastaa, että Heteka Oy:n (Helsingin Teräshuonekalutehdas) valmistama kampauspöytä (malli PÖ 305) löytyy Hetekan luettelosta 1941. Pöytä edustaa 1930-luvun huippumuotoilua, putkirunkoista funkista. Hotellija ravintolamuseo voisi hyvinkin olla kiinnostunut. (V-JJ) ANTIIKKI & DESIGN 73. MALJAKKOMUOTIA 1970-LUVULTA Kristallimaljakon mitat ovat 16 x 16x 16 cm, ja se on erittäin painava. Olen kuullut, että se olisi ollut Riihimäen Lasin viimeisiä tilaustöitä 1970-luvulta ja liittyisi presidentti Kekkoselle annettuun syntymä päivämuistoon. Vielä Nuutajärven lasitehtaan kuvastossa 1960 tuotannossa oli Teno, vuonna 1963 GN. Noita savukkeita ei ilmeisestikään enää ole aikoihin valmistettu. Toisen tilaaja oli Auran Kultasepät, toisen Lohjan Kalkki. Telinekin olisi mainoksensa takia kielletty julkisella paikalla. Teno on muodoltaan muuten sama kuin GN, mutta sitä oli teknisesti yksinkertaistettu. Malleja lainattiin tuolloin keskieurooppalaisilta valmistajilta vain pienin muutoksin, eikä suunnittelijanimiä aina nostettu esille. Tämä maljakko jää mysteeriksi. GN (2146) tuli uudel leen tuotantoon 1963. Pieni osa laseista on jo rikkoontunut. Pöydän suunnittelija ei ole tiedossa. Laatikot ovat todennäköisesti alun perin olleet kaikki mustalla petsilakalla käsitellyt. Yleisvaikutelma on hyvin saman oloinen. Vakuutusarvoksi katson kolmelle yhteensä 180 euroa
1. . Kultareunuksinen mansetti on ohutta lasia, 5 e, Kaunis Arki. 1800-luvulla kynttilänjaloissa alettiin käyttää vaihdettavia koristuksia, mansetteja. 7. 2. 4. Kukkamainen mansetti sinistä puristelasia, 1950-60-luku, 6 e, Kaunis Arki. Pue kynttilä juhlaan! Tie du ste lut : Ka un is Ar ki ww w. 5. Metallimansetin väri ja muoto ovat silkkaa fiftaria, 2,5 e, Kaunis Arki. Mansettien keräilijä saa pienellä rahalla kauniin kokoelman, jolla on myös käyttöä. Puristelasi, 8 e, Kaunis Arki. Herkät pitsikuvioidut lasimansetit, 5 e, Kaunis Arki. Puristelasi, 8 e, Kaunis Arki. |1| |4| |6| |7| |9| |8| |5| |3| |2| 74 ANTIIKKI & DESIGN. Valuminen väheni, kun kynttilöitä alettiin talin sijaan valmistaa steariinista, joka on erotettu eläintai kasvirasvoista, sekä parafiinistä, joka on öljyja hiiliteollisuuden sivutuote. 3. 8. Niitä on valmistettu muun muassa lasihelmistä punomalla, hopeasta, luusta ja paperista. 9. k e r ä i ly TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO KOVAT KAULASSA Herkkää vai räväkkää. an tik -d es ign .fi , La sik am m ar i 04 73 7 04 54 , To ist o 04 4 99 8 40 44 k y n t t i l ä n ja l a s s a kynttiläpesää kehystää talivati, jonka tehtävä oli nimensä mukaisesti kerätä valuva tali. MANSETIN vaihto muuttaa ilmeen. Hapotettu lasi, mahdollisesti 1930–40-luku, 15 e / pari, Toisto. Messinki, mahdollisesti 1940–50-luku, 10 e / pari, Toisto. 6. Kastehelmi on Oiva Toikan designia, Arabia, 9 e, Lasikammari
BERLIININ ANTIIKKIKADULLA T ämä on tapahtunut ennenkin: kuuntelen yrittäjän valitusta. KÄTEISEN nostamisen sijaan ajan raiteita pitkin sinne, missä kaikki tänäkin lauantaina ovat: Tiergartenin asemalle, jonka alta virtaavan leveän puistokadun varrelle levittäytyvät joka viikonloppu antiikkimarkkinat. Yhdessä liikkeessä on meneillään muuttomyynti: kaikesta saa 70 prosenttia alennusta. Suarezstrasse sijaitsee linnastaan kuuluisassa Charlottenburgin kaupunginosassa, jonne valmistui kivetty ajotie varsinaisesta Berliinistä vasta vuonna 1799. Melkein viisisataa, mutta mikä muheva alennus! Kyllä, otan tämän! Siihen myyjä ilmoittaa, että kortilla ei voi maksaa. Kujilla tungeksivat niin eläkeläiset, lapsiperheet kuin nuoret aikuiset. ANTIIKKI & DESIGN 75. Outoa, sillä tässä ollaan miljoonakaupunki Berliinin merkittävimmällä antiikkikadulla, Suarezstrassella, jonka varrella tai kulmilla on 35 antiikkiliikettä. Tällä kertaa valitukseen näyttäisi kuitenkin olevan aihetta. TIETOA TAI RAHAA EI OLE, MUTTA INTOA SITÄKIN ENEMMÄN. ”Valitettavasti ei”, kauppias vastaa, ja nainen poistuu. Ja tuolla pöydällä komeilee samanlaisia porsliinimaljakoita, joiden pohjassa on KPM:n sininen merkki. Näin kauppiaiden kai kannattaa aina sanoa, koska alhaisten hintojen takia juuri nyt kannattaisi tehdä kaupat. Niiden laatu on kuulemma aina ollut hyvää, ja varsinkin 1900-luvun puolivälin valkoisia vaaseja saa halvalla. Vaikka talviaurinko tänä lauantaina paistaa, olen joutunut kiertelemään antiikkiliikkeissä yksinäni. Hei mutta nyt tulee asiakas! ”Onko teillä nojatuolia”, varttunut nainen kysyy. KAUPPIAS, jonka kanssa juttelen, on yhtä vanha kuin hänen vitriinissään lepäävät hopeiset kalahaarukat. Vaaleanväristen kerrostalojen kivijaloista löytyy piipuntuoksuista kellokauppaa, puleerattua designmyymälää ja kauhukabinettia viinaan säilöttyine rottineen. Kaapissa on vierekkäin KPM:n, Meissenin ja Rosenthalin porsliinia. eikä jatkajia löydy. Ne saa hintaan 175 euroa. Rouvalla on myynnissä runsaskoristeinen Meissenin kynttelikkö 1 800 eurolla. Yksi maitokahvi, kiitos! . Antiikin ohella kortteleista voi ostaa vanhaa Chiantia, löyhkääviä juustoja tai marsipaania Königsbergistä. Tunnelma on mukava, ja yksi kaarevanmuotoinen kukkamaljakko hehkuu silmissäni. Se on vähän kuin Berliinin Munkkiniemi, jonne kuljetaan mukavasti raiteita pitkin. ”Se on ollut minulla vuoden”, hän sanoo. Hopeaa, pronssia, kirjoja, kelloja, ovenkahvoja, naulakoita, kävelykeppejä, silinterihattuja ja muovinen sarvikuono. Ei mutta anteeksi, sehän onkin vanhentunutta tietoa – satuin vain katsomaan vanhaa karttaa, joka ohjaa asiakkaat perille Sophie-Charlotte-Platzin asemalta. Makkara käryää, glögi höyryää, ja jostain kuuluu thainkielisiä kohteliaisuuksia. ”Voisitteko kirjoittaa siellä Suomessa, että tänne voi tulla ostoksille?” kauppias pyytää. Myyjä kehottaa valitsemaan Meissenia tai KPM:ää. Ei ole asiakkaita, kukaan ei osta mitään ja hinnat ovat ”kellarissa”. Kuusikymppiä?! En enää tiedä, kuka minua huijaa. Koko Suarezstrassen tulevaisuus näyttää epävarmalta, sillä monet kauppiaat ovat vanhoja, j a n n e k o s k i n e n ¿ MIKÄ MUHEVA ALENNUS! KYLLÄ, OTAN MALJAKON! YLEN KLASSISEN MUSIIKIN TOIMITTAJA JANNE KOSKINEN SEIKKAILEE UHKAROHKEASTI ANTIIKIN MAAILMASSA. Kolmannen luokan lippu maksaa kymmenen penniä. Arvoporsliinia lähtisi erityisen halvalla, sillä sitä omistava sukupolvi on Saksassa kuolemassa, eivätkä heidän lapsensa halua juoda kahviaan kultareunaisesta kukkakupista. Lähellä, siellä aseman suunnassa hieman vasemmalle ja sitten tien yli, siellä olisi kyllä käteisautomaatti
Komean signeeratun kustavilaispeilin alkuperäinen kultaus on otettu esille, 6 800 e, Antik Lindberg. Niclas Meunierin (1730–1797) ura huipentui Tukholmassa kuninkaallisena peilintekijänä. Seitsemän hehkuvan punaista punssimukia noin vuodelta 1900 myytiin ensimmäisenä messu päivänä hintaan 25 e / kpl, Antiikkiliike Maini ja Veli. Eva Aminoff ihastui messuilla 1900-luvun alun maalattuun pelti tarjottimeen, 40 e, jota koristi kaunis riikinkukko, sekä majolikakannuun, 30 e, molemmat ruot salaisen Överjärva Antikin osastolta. % Sutimanni Juha Göranpoika Haanpään koristelema rokokookaappi oli kauniisti ootrattu tummanvihreällä siniharmaan päälle, 5 600 e, Occasion. 76 ANTIIKKI & DESIGN. m a r k k i n o i l l a TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO HYVÄÄ JA HARVINAISTA HELSINGIN ANTIIKKIJA TAIDEMESSUT ESITTELIVÄT KAHDEN PÄIVÄN A JAN SILMÄNRUOKAA, HARVINAISUUKSIA JA HOUKUTUKSIA
Mes sinkilamp pujen valmistaja on Skultuna, 700 e / pari, Bowallens Antik. Valitsimme yhdessä Heinolan museonjohtajan Kari-Paavo Kokin kanssa messujen kiinnostavimmat löydöt. 4. 5. Merivaaran siro funkisnojatuoli oli saanut uuden raikkaan ver hoilun Kvadratin kankaasta, 650 e, Antiikkilöytö Valli & Selin. > K aunis syyssää suosi Wanhassa Satamassa järjestettyjä Helsingin Antiikkija taidemessuja. N ev ala in en 04 55 2 57 57 , An tii kk ilö yt ö Va lli & Se lin (0 3) 25 3 39 63 , An tii kk i M ain i ja Ve li (0 9) 45 4 69 70 , An tik Lin db er g 04 54 3 70 27 , An tik W es t (0 9) 17 5 73 6, Bo wa lle ns An tik +4 6 70 6 57 3 00 8, Le m pä älä n An tii kk i (0 3) 37 5 21 73 , O cc as ion 04 53 6 49 03 , O ld Tim es (0 9) 60 4 60 6, M ax ies An tik 04 75 5 69 61 , Pe ka nt ik 05 00 48 3 83 4, To piq ue D es ign 04 74 9 09 12 , Ö ve rjä rv a An tik +4 6 8 85 5 06 6 1. |1| |3| |2| || |5| |6| ANTIIKKI & DESIGN 77. Iso osa tapahtuman viehätyksestä syntyy sen kauniisti sisustetuista messuosastoista, jotka houkuttelevat viipyilemään. Pyhäinpäivän viikonlopulla on vahvat perinteet laadukkaan antiikkitapahtuman ajankohtana. Buddha ei tehnyt pahaa kär päsellekään. M uu ri 04 55 3 13 78 , An tii kk ilii ke R. Tarjonnasta päätellen suosittuja ovat nyt vaaleaksi maalatut kustavilaiset huonekalut: sirot nojatuolit, pienet sivupöydät, kauniit puusohvat. Tie du ste lut : An tii kk ilii ke R. Rokokookynttilänjalat ovat argent haché -menetelmällä hopeoitua messinkiä, 2 500 e / pari, Maxies Antik. 2. Messuilla oli tänä vuonna mukana yli 60 kauppiasta, joukossa myös ruotsalaisia. Kiinnostavaa designlasia: Riihimäen Lasin valmistama Saara Hopean Koru-maljakko on harvinainen sinisenä, 2 200 e, Lempäälän Antiikki. Ruotsissa huippusuosituksi nousseen Pierre Forsellin (1925–2004) 1950-luvulla suunnittelema lamppu on tarkoitettu ikkunan eteen. Kullattua pronssia olevat Buddhan jalat ovat itse näinen kokonaisuus, eivät siis osa veistosta, Kiina 1800-luku, 1 300 e, Antik West. 3. Michael Schilkinin samottireliefissä kiikkuu gibboni, 6 500 e, Topique design. 6
Joulu oli messuilla jo vahvasti kävijöiden mielessä. Helsingissä 1861–82 toiminut Osberg & Bade valmisti muun muassa palo ruiskuja ja metallijalkaisia pulpetteja. 10. 11. Kauppansa tekivät monet pienet kattauksen sulostuttajat, esimerkiksi lautasliinarenkaat ja kynttilämansetit. Meillä harvinainen pöytään ruuvattava neulatyyny eli sewingbird on käsityö ihmisen oiva apulainen, noin vuodelta 1800, Pekantik, 220 e. 7. Kauniisti ootrattu talonpoikainen rokokookaappi on 1700-luvun lopulta. Kuortaneen ympäristössä vaikuttaneen maalarin työt ovat pääosin vuosilta 1841–61. . 8. |7| |8| |9| |10| |11| 78 ANTIIKKI & DESIGN. Eleganttia biedermeier ajan kynttiläkruunua vartioivat lohikäärmeet, kullattu pronssi ja sininen opaalilasi, 2 700 e, Antiikkiliike R. Nevalainen. Menetelmää käytettiin messinkija pronssiesineiden hopeointiin. 9. Dorrit von Fieandtin uniikkivadin aiheena ovat taiteilijan rakas tamat kukat, halkaisija komeat 50 cm, 2 900 e, Bisarri. Satu Räty löysi monikäyt töisen vanhan puulaatikon, 60 e, Antiikkiliike R. m a r k k i n o i l l a Messujen kiinnostavimpiin esineisiin kuului sutimanni Juha Göranpoika Haanpään koristelema komea kaappi. Sen tiedetään kuuluneen Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan veljelle Ville Kosolalle. Yrityksen signeeraama messinki kynttilänjalka 260 e, Old Times. Muuri. Kari-Paavo Kokki poimi tarjonnasta ranskalaiset 1700-luvun kynttilänjalat, joiden valmistustekniikka on meillä vähän tunnettu argent haché eli hakattu hopea
Tutustumme Chevernyn 1600-luvulla rakennettuun linnaan, jonka sisustus on Loiren laakson linnojen upein. Aikaa jää myös omiin ostoksiin. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. 3. Omatoimilounaan jälkeen pistäydymme Pariisin tunnetuimmalla antiikkitorilla tutkimassa tarjontaa, mahdollisuus ostoksiin. Kevyt lounas viehättävässä pariisilaisravintolassa. p ä i v ä Aamiaisen jälkeen tutustumme Musée Marmottanin kokoelChambord on Loiren linnoista komeimpia. kaupunginosassa. 2. Jatkamme Chambordin linnaan, Loiren laakson suurimpaan linnaan. Maailmankuulun arkkitehdin Frank Gehryn suunnittelema moderni lasirakennus kohoaa uljaana puiden yläpuolelle. Lisäksi esillä on Berthe Morisot’n ja Edgar Degas’n töitä. –23.4.2016 tutustumme Pariisin upeisiin palatseihin ja Loiren linnoihin, maistelemme viinejä ja näemme maailman suurimman Monet’n kokoelman sekä upouuden Fondation Louis Vuitton -kulttuurikeskuksen. Museolla on hallussaan maailman suurin Claude Monet’n taiteen kokoelma. miin. Lounaan jälkeen tutustumme upeaan Jacquemart-Andrén yksityispalatsiin, jossa loistava kokoelma ranskalaisia mestareita 1700-luvulta, italialaista renessanssitaidetta sekä flaamilaisia ja alankomaalaisia mestareita 1600-luvulta. Myöhään iltapäivällä paluukuljetus hotellille. Asiantuntijaoppaamme on Helena Koskenranta-Boncoeur. p ä i v ä Finnairin suora reittilento Pariisiin, jossa suomenkielinen opas vastassa. Huhtikuussa Pariisi on kauneimmillaan. Bois de Boulogne -puistossa sijaitseva keskus toimii näyttelytilana, konserttisalina ja kulttuurikeskuksena. Hotellissa on 67 pariisilaistyylistä, lämpimin sävyin sisustettua huonetta. Varaukset 010 289 8100 tai 010 289 8102 ja www.lomalinja.fi/ Palvelumaksu 19 e / varaus, netin kautta varatessa ei palvelumaksua. Helena Koskenranta-Boncoeur ANTIIKKI & DESIGN 79. Viininmaistajaiset La Maison des Vins de Chevernyssa sekä lounas lähiravintolassa. Renessanssilinnan ylpeytenä ovat Leonardo da Vincin suunnittelemat kaksoiskierreportaat keskellä linnaa. Hotellimme on vanhan oopperan alueella, suurten tavaratalojen tuntumassa. Lähistöllä ovat myös suuret tavaratalot. Keväällä Pariisiin! Lukijamatkallamme 20. Iltapäivällä kuljetus lentokentälle ja Finnairin suora reittilento Helsinkiin. p ä i v ä Aamiaisen jälkeen kohti Loiren linnalaaksoa, joka kuuluu Unescon maailmanperintölistalle. p ä i v ä Aamiaisen jälkeen tutustumme 2014 avattuun museoja kulttuurikeskukseen Fondation Louis Vuittoniin. Pidätämme oikeuden muutoksiin . 4. Yhteinen illallinen viihtyisässä pariisilaisravintolassa. Kylpyhuone, puhelin, tv, ilmainen WiFi, minibaari, hiustenkuivaaja ja ilmastointi. Jacquemart-Andrén palatsi on täynnä taideaarteita. Asiantuntijaoppaamme on Pariisissa asuva taiteeseen erikoistunut Helena Koskenranta-Boncoeur . l u k i j a m at k a MATKAOHJELMA 1. Kuljetus hotellille ja majoittuminen, ilta vapaa. Mukana myös päätoimittaja Maija Toppila HINTA: 1 569 euroa HINTAAN SISÄLTYY Finnairin reittilennot turistiluokassa majoitus kahden hengen huoneessa ohjelman mukaiset kuljetukset ja retket sisäänpääsymaksuineen ohjelman mukaiset ateriat (3 x aamiainen, 1 x viininmaistajaiset La Maison des Vins Chevernyssä, 2 x lounas, 1 x illallinen) suomalaisen asiantuntijaoppaan Helena Koskenranta-Boncoeurin palvelut LISÄMAKSUSTA yhden hengen huone 350 € LENTOAIKATAULU (sitoumuksetta) Helsinki – Pariisi 09.25–11.30 Pariisi – Helsinki 19.00–22.55 HOTELLI Londres et New York Hyvätasoinen kolmen tähden hotelli, jolla on loistava sijainti vanhan oopperan alueella 9. Iltapäivällä on aikaa nauttia kiireettömästi Pariisin monipuolisesta kulttuuritarjonnasta.
(09) 668 9110, www.bukowskis.com. 02900 319 52, www.helander.com. ta pa h t u m at Minne mennä. 25.11. Annmari’s huutokauppakamari, p. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Antiikin ja Taiteen Joulumarkkinat, Astoria-sali, Iso Roobertinkatu 14. 15.12. 28.–29.11. Huutokauppa. TAMPERE 8.12. Kuukausihuutokauppa. 050 5257 464, www.laatumessut.com. 0400 585 926 www.antikeclub.blogspot.com. 12.12. HELSINKI 5.–6.12. ExpoNova Tiedustelut: 044 5758 056 www.kerailykuume.fi Tapahtumakalenterista näet kaikki ExpoNovan kuluvan vuoden antiikkija keräilymessut ja -tapahtumat, joita järjestämme eri puolilla Suomea. Antiikkitaideja keräilymessut, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Helander, p. Klassinen online-huutokauppa. 9.–10.1. Katso nettisivuiltamme www.antiikkidesign.fi enemmän tapahtumia! Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 02900 319 52, www.helander.com. Arvaa mikä o i k e a va s ta u s arvoitukseen sivulla 8 on A. Huutokauppa, Holmasto rahaliike, www.holmasto.com. Huutokauppailtama. 12.12. Heinolan Antiikkija Keräilymessut Lauantai–sunnuntai klo 10–16 Heinolan VPK-talo, Kymenkartanonkatu 2, Heinola Lisää tapahtumia vuodelle 2016 julkaistaan nettisivuillamme! ANTIIKKIJA Laadukkaita tapahtumia keräilijän intohimolla KERÄILY TAPAHTUMAT 2015 MAINOS 12.–13.12. 040 558 8579, www.suomenlasimuseonystavat.fi. YLIVIESKA 23.–24.1.Antiikkikeräilymessut, Liikuntakeskus, Närhitie 2. Modern ja Classic huutokaupat. Tarkemmat tiedot järjestäjiltä, joiden internet-osoitteet ja/tai puhelinnumerot julkaisemme tapahtumien ohessa. AntiKe Club, p. Lasipäivä, Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23. Sammutin on kuulunut linja-auton varustukseen 1930-luvulla. Suomen lasimuseon ystävät ry, p. Bukowskis, p. 8.–10.12. Laatumessut, p. Antiikkija Keräilymessut, VPK-talo, Kymenkartanonkatu 2. 0400 621 039, www.annmaris.fi. Helander, p. HEINOLA 28.–29.11. 80 ANTIIKKI & DESIGN. Fiskarsin antiikkipäivät, www.fiskarsinantiikkipaivat.fi. ExpoNova, p. RIIHIMÄKI 23.1. Huutokauppa
Alla: Risto Karmavuon englantilaistyylisessä poikamiesboksissa viihtyy isännän lisäksi kääpiösnautseri Tossu. Yllä: Makeiskulhon kantta koristavat kultaiset kolibrit. Kulho on 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Wedgwoodin Lusterware-tuotantoa ja todennäköisesti Daisy Makeig-Jonesin käsialaa. m i n u n a n t i i k k i n i SAIN tämän Wedgwood-kulhon joululahjaksi vanhemmiltani. Seuraavalla vuosikymmenellä, keskellä ensimmäistä maailmansotaa, hän loi Wedgwoodille kuuluisan keijuhahmoisen sarjansa. MIRVA SAUKKOLA KUVA PIA INBERG ¿ Kulhon kannella istuu mystinen hunnutettu nainen. PARASTA kulhossani on sen välittämä tarina sekä puhdas esteettisyys. TOIVOISIN pystyväni palaamaan vielä ikämiehenä lapsuusmuistoihin tämän kulhon välityksellä. . Muistankin kulhon jo aivan varhaislapsuudestani saakka. Kulho oli tullut isoäidilleni hänen vanhemmalta sisareltaan, joka oli hieman boheemi ja muutti 1960-luvulla Amerikkaan. Tällaisen kulhon voisi nähdä vaikkapa Downton Abbeyssa. 82 ANTIIKKI & DESIGN. Isoäidilläni oli tapana pitää kulhossa makeisia, ja lapsena vierailut aloitettiin luonnollisesti tutkimalla karkkikipon sisältö. Myös sisäpuoli on koristeltu. Pidän viime vuosisadan alun esineistöstä, ja sisustusmakuni on melko englantilainen. Onkin pieni ihme, että kulho on säilynyt kantta myöten ehjänä myös lasten käsittelyssä. ”ISOÄITINI PITI KULHOSSA MAKEISIA” Viinija ruokakirjailija RISTO KARMAVUON perinnöksi saama Wedgwood-kulho tuo mieleen muistoja lapsuuden jouluista. Olin hänenkin kanssaan nuorena kirjeenvaihdossa, mutta koskaan emme tavanneet toisiamme. Kulhossa yhdistyvät upea koboltinsininen väri ja itämaisaiheiset, pikkutarkasti maalatut kolibrit. Vanhempani tiesivät minun arvostavan tätä esinettä perheessä eniten, ja sen saaminen oli hyvin mieluisaa. Se on aiemmin kuulunut isoäidilleni, johon minulla oli hyvin läheiset ja lämpimät välit. Kannen päällä istuu mystinen, hunnutettu nainen, joka yhtäältä muistuttaa länsimaista Madonna-hahmoa, toisaalta tuhannen ja yhden yön tarinoiden haareminaista
Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. KUSTAVILAISKOTI UUSIN MAUSTEIN NÄIN HANKIT KAAKELIUUNIN Kyllikki Salmenhaara MAANLÄHEINEN KERAAMIKKO ANTIIKKIKOULUSSA NYT TUTKITAAN PUU-UPOTUKSIA Uusi A ANTIIKKI & DESIGN 83. ilmestyy 7.1. UUTTA! Sisustussarjamme kertoo, kuinka luot kauniita asetelmia kodin vanhoista tavaroista. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
arkisin klo 11—18, la—su klo 12—16, Iso Roobertinkatu 12, Helsinki. Huutokauppa 8.—10.12. Pohjoismaiden johtava huutokauppatalo tarjoaa laajan valikoiman klassista taidetta, taidekäsityötä, koruja, huonekaluja ja paljon muuta. Tutustu upeaan online-luetteloon osoitteessa www.bukowskis.com Näyttö: 27.11.—7.12. Tarjolla on esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan herkkä Paimenpoika, Ellen Thesleffin sykähdyttävä Taistelu sekä hieno valikoima hopeaa, lasia ja posliinia 1800-luvulta. TERVETULOA! Akseli Gallen-Kallela, Paanajärven Paimenpoika, lähtöhinta ¤120 000 BUKOWSKIN KLASSINEN HUUTOKAUPPA Tutustu tarjontaamme!. Tule tutustumaan näyttöömme ja keskustele asiantuntijoidemme kanssa! Autamme mielellämme ja kerromme lisää esineistä ja huutokaupasta