Antiikki & Design 10/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5 vinkkiä KANKAIDEN HOITOON MUOTOILUJOHTAJA ANNE STENROS ”Suomalaiset on marinoitu muotoilussa” KIASMAN LEEVI HAAPALA ”Sukupolveni rakastaa 1970-luvun värejä ” Ruokamatka Loistavaan Mustion linnaan! Keräilijä Intohimona Arabian kahvikupit Klassikoiden TANSKADESIGN TA N SK AL AIN EN D ES IG N M U ST IO N LIN N A AN N E ST EN RO SIN KO KO EL M A 10/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 154 10 /20 16
Tilaajana pääset nyt lukemaan näköislehteä verkkoon, ks. Tässä numerossa tarjoamme yltäkylläisen kattauksen kaunista vanhaa ja uutta, rehevää ja niukkaa, joka makuun. Jos haluat nähdä todella koristellun esineen, vilkaisepa sivun 76 itämaista vesikannua! pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Kustantaja Markku Hurmeranta Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Toisaalta esimerkiksi tanskalainen 1900-luvun muotoilu ammentaa omasta kuninkaallisesta perinteestään. Sileän pinnan tekeminen saattaa jopa olla vaativampaa kuin runsaasti koristellun, joka kätkee armeliaasti materiaalin puutteita. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. En ryhtynyt kinaamaan ystäväni kanssa, sanoin vain, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign www.antiikkidesign.fi Suoralinjaista vanhaa Jäikö lehtesi mökille. ohjeet sivulta 78. Modernejakin designesineitä ovat leimanneet kaarevat muodot ja huolellinen viimeistely. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Antiikiksi miellämme usein vain koristeellisen, hienon käsityön, mutta upeatkaan antiikkiesineet eivät aina ole runsasmuotoisia ja koristeltuja. KIHARAISTA Meille tuli melkein pikku kärhämä kahvikannusta. Ystäväni sanoi, että koristeellinen, muodokas 1800-luvun kahvikannu on aina parempi, kauniimpi ja arvokkaampi kuin se, se – nimi puuttui, kädet piirsivät ilmaan suoria linjoja – se Pehtoori! Siis Antti Nurmesniemen klassikko, jonka voi tässä lehdessä nähdä esimerkiksi Helsingin muotoilujohtajan Anne Stenrosin kokoelmissa sivulla 58. 1700-luvun hopeapokaali voi olla hyvin yksinkertainen, kuten viereisessä kuvassa. Kiharainen – kaunis, suoralinjainen – ruma. Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2016 ISSN 1238-5654 23. Muodokasta modernia maija.toppila@fokusmedia.fi Antiikki & Design 3
Tanskassa ero perinteen ja modernismin välillä ei ole yhtä jyrkkä kuin Suomessa. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 28 ”Haluan tehdä täydellisen miniatyyrin” Perinne elää -sarjassa tapaamme Mirka Salosen, joka rakentaa perinteisiä suomalaisia esineitä ja kalusteita minikoossa. sivu 34 Antiikki & Design 4. 20 Kaunis koti K Tanskan designklassikoista voi iloita uusinakin. lokakuuta 2016 numero 154 3 Pääkirjoitus Kiharaista. 22 Kuninkaallista muotoilua K Katsaus tanskalaisen muotoilun tyyliin. 19 Hannu Väisänen Kolumnisti kirjoittaa Japaninlöydöstään. Sisältö Kustavilainen juhlapöytä Mustion linnassa. 19. 12 Modernit klassikot maalaistalossa Designkauppias Pelle Ekelin asuu lapsuuskodissaan keskellä upeaa skandinaavista muotoilua. 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat
Muotoilujohtaja Anne Stenros kerää asetelmia Yrjö Kukkapuron tuolien ympärille, s. 76 Sirojen muotojen kannu Luupin alla koristeellinen vesikannu. 60. sivu 21 Maalaistalo on kalustettu tanskalaisilla moderneilla klassikoilla. 77 Minne mennä Loppuvuoden antiikkitapahtumia. 79 Pidä huolta K Näin hoidat vanhoja tekstiilejä. 72 Janne Koskinen Kolumni Suomi-brändistä. sivu 20. 62 Kirsti Rantanen langan varassa Uraauurtavan tekstiilitaiteilijan teokset saapuivat Designmuseoon. 50 Kehrääjän palkinto Tarina suomalaisesta Maija Lisa Öbergistä, joka pääsi 1700-luvulla Ruotsiin kehrääjänoppiin. Kannessa K Antiikki & Design 5. 68 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 12. 52. 74 Liikkeessä Vierailemme pohjalaisessa Lundagårdin kaupassa. Tviit! Minut loi tammesta Kristian Vedel. 52 Yli tuhat kuppia designia K Birgitta Vuohion Arabian kahvikuppikokoelma on kuvattu kirjaan. Ks. 32 Trendit Sotheby’sin Pariisin huutokaupassa oli myynnissä loistelias kokoelma. 82 Minun antiikkini K Kiasman johtaja Leevi Haapala ja Oiva Toikan leikkisä Lollipop. 60 ”Suomalaiset on marinoitu muotoilussa” Tapasimme Helsingin uuden muotoilujohtajan Anne Stenrosin. Birgitta Vuohion kokoelmassa on paljon harvinaisiakin Arabian kuppeja, s. 80 Vastaa ja voita! Arvomme tanskalaisen valaisimen. 5 vinkkiä KANKAIDEN HOITOON MUOTOILUJOHTAJA ANNE STENROS ”Suomalaiset on marinoitu muotoilussa” KIASMAN LEEVI HAAPALA ”Sukupolveni rakastaa 1970-luvun värejä ” Ruokamatka Loistavaan Mustion linnaan! Keräilijä Intohimona Arabian kahvikupit Klassikoiden TANSKADESIGN TA N SK AL AIN EN D ES IG N M U ST IO N LIN N A AN N E ST EN RO SIN KO KO EL M A 10/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 154 10 /20 16 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Tanskalainen apina ja malja kohtaavat Kaj Franckin Kremlpullot. 34 Herkkusuiden Mustio K Ruokakulttuuri on aina kukoistanut Mustion linnassa. Tässä Hans Wegnerin nojatuoli, s. 44 Mustion linnan vaalijat Filip ja Christine Linder kunnostivat kodikseen linnan työläisasunnon
Antiikki & Design 6 lukijatapahtuma. ylelliseen vanhojen korujen myyntinäyttelyyn, joka esittelee suurten jalokivitalojen ja yksityisten kokoelmien aarteita. A. Tillander, Aleksanterinkatu 17, Helsinki ILMOITTAUTUMINEN: 21.10. TERVETULOA tutustumaan ennakkoon A. PAIKKA: A. Tillanderin liike toimii kahdessa kerroksessa. Tillanderille on koottu erikoisnäyttely tanssitaiteilija Aira Samulinin arvokoruista. lokakuuta klo 17.30–20.00. Sydämellisesti tervetuloa! AIKA: Torstaina 27. Paikkoja on rajoitetusti. Tillanderin oma kultaseppämestari Jouni Salo ja jalokiviliikkeen asiantunteva henkilökunta. Tillanderin ylelliseen antiikkija vintagekorujen myyntinäyttelyyn. mennessä shop@alexandertilllander.fi tai p. Vanhojen korujen maailmaan meidät johdattavat Suomen jalokivilaboratorion gemmologi Alf Larsson (F.G.A.), Linnan juhlien koruista tunnettu A. Upeassa koruillassa nautimme eleganteista pikkupurtavista kuohuviinin kera. Illan aikana Aira Samulin kertoo meille rakkaimpien korujensa tarinat. A. Esillä on upeita koruja maail man tunnetuimmilta jalokivitaloilta sekä yksityisistä kokoelmista. Silmänruokaaa täydentävät runsas ohjelma ja kuohuviinitarjoilu. Tilaisuuden juontaa tyyliasiantuntija ja kirjailija, FT Mirva Saukkola, joka myös esittelee näyttelyn ja kertoo suurten jalokivitalojen historiasta. 020 7000 620. Mukana ovat myös A.Tillanderille oman Laukka-koruja kellosarjansa suunnitellut hevospersoona Marko Björs, toimitusjohtaja Katja Warborn sekä Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Maija Toppila. Tervetuloa koruiltaan! Aira Samulin Marko Björs Alf Larsson Jouni Salo Mirva Saukkola A. Tillander kutsuu lehtemme tilaajat 27.10
Täytyi valita, ja hän valitsi työn, sillä hän tunsi saaneensa sukulaisilta jo tarpeeksi tukea vanhempien kuoltua. › Antiikki & Design Antiikki & Design 23 22 KIRJOITA MEILLE OLI HIENOA , että valitsitte lehteenne jutun Milavidasta, koska se on nyt kaikessa lois tossaan siinä kunnossa, kuin se oli von Nott beckien perheen aikana. Mallipiirustus antoi pohjan monenlaiselle muotoilutyölle. Toimitus ERITTÄIN HYVÄ lehti. Aivan kaikkiin kysymyksiin emme pysty vas taamaan, ja on muistettava, että yhtä oikeaa hintaa ei ole. Tällä kertaa kirjapalkinnon voitti Marja-Liisa Muilu. Kuopiolaiset pitävät Unto Koistista vävypoikanaan, sillä hän vietti kesiään Kallaveden rannalla. Tauno Gröndahlin Onkivia poikia taulua kat selin kansakoulussa Asemakoulun juhlasalissa. Sirpa Marjamaa, Helsinki VASTAAMME hintakysymyksiin jatkuvas ti Mikä missä milloin palstalla, ja hinnat ovat näkyvillä myös muun muassa Ostoksilla ja Huutokaupassa sivuilla ja monissa muissa jutuissa. Kaikki kuvien esineet on kuvattu Suomen lasimuseon näyttelytiloissa. Marja-Liisa Flinkman, Lahti Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot sivulla 3. Juhani Kivelä, Tampere MIELENKIINTOISESTI ja tiedollisesti faktois sa pysyttelevä kolumnisti on hyvän aikausileh den ”suola”. Myös Merivuokon tapaan puhtaasti veistokselliset työt kiehtoivat häntä läpi uran. Onnittelut! NUMERON 8 PARHAAKSI lukijat äänestivät Kaisa Koiviston kirjoittaman ja Timo Junttilan kuvaaman jutun Helena Tynellistä. Onnekkaat tilaajamme ovat Suoma Aaltonen, Espoo, Heikki Harjunpää, Vaasa, Hanna Hukkanen, Sotka mo, Sanni Kankainen, Jyväskylä, ja Ritva Turto, Heinola. Kuopiolaisiin modernisteihin olisi voinut liittää myös professori Unto Koistisen (1917 1994), joka piti ensimmäisen taidenäyttelyn sä Kuopiossa 1943. Kauluksen voi katsoa näyttävän suuntaa Tynellin yksinkertaisen eleganteille esineille. Merja Turunen, Jyväskylä Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllä tyslahjoja. Helena Tynell, silloin vielä Turpeinen, valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun mallipiirustusosastolta vuonna 1943. Työskentely Arabialla 1943–46 oli kiehtovaa. Molemmat ovat vuodelta 1946, kaiverruksena Helena Turpeinen. KAISA KOIVISTO KUVAT TIMO JUNTTILA, HENKILÖKUVAT SUOMEN LASIMUSEON KUVA-ARKISTO H elena Tynell (1918–2016) kuului Suomen kuuluisimpiin lasitaiteilijoihin 1940-luvun lopulta 1970-luvulle. Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto kertoo tänä vuonna edesmenneestä lasitaiteilijasta. Nyt hänen töistään muistetaan ennen kaikkea Aurinkopullo, keräilykohde, joka suosiostaan huolimatta on vain yksi lukuisista Helena Tynellin suunnittelemista pidetyistä koriste-esineistä. Mielestäni Antiikki & Design leh dellä on loistavat kolumnistit. Kiitos upeasta jutusta. Voisi olla kuvausta jos takin köyhemmästäkin antiikkikodista. Palautetta antaneiden kesken arvomme WSOY:n uutuusteoksen Arabian kahvikupit. Onnea voittajalle! lukijalta Antiikki & Design 7. Juuri antiikkimarkkinoilla kysyntä ja tarjonta muuttavat hintoja päivästä toiseen, ja paikkakunnallakin on väliä. Marja-Liisa Muilu, Kuopio TOIVOISIN ENEMMÄN hintaarvioita van hoista keräilyesineistä ja astioista. Akatemiassa ei sallittu opintojen ohella työskentelyä. Tällä kertaa lahjana on vii si pääsylippua kahdelle antiikin, designin ja tai teen uuteen Bank Antiques tapahtumaan, joka pidetään Helsingissä 5.6.11.2016. Kaulus ja Merivuokko kuuluivat Helena Tynellin ensimmäisiin taidelaseihin. Tällöin Helena Turpeinen työskenteli jo osa-aikaisena piirtäjänä Paavo Tynellin valaisimiin erikoistuneessa Taidossa. Toiseksi tuli Sara Berg strömin kirjoittama ja Linus Lindholmin kuvaama Pohjalaistalot muuttivat Stundarsiin. Hänen nimeään kantaa Kuopion saaristokaupunkiin johtava viimeinen sillanpätkä. MODERNISTIEN KUOPIO juttu kiinnosti minua erityisesti, olenhan syntyisin Kuopiosta. Kuvanveisto-opinnotkin alkoivat. Kun olet lehtemme tilaaja, olet auto maattisesti mukana. Pen tikin Usvaastioita voitti Taru Viinamäki Seinäjoelta. Paras juttu 8/2016 design ”Tunsin olevani sinut lasin kanssa” Tiedät varmaan Aurinkopullon, mutta sen suunnittelija Helena Tynell ehti pitkällä ja kansainvälisellä urallaan paljon muutakin. Oli aika elättää itse itsensä. Jo opiskeluaikana hän oli kiinnostunut muun muassa keramiikasta ja lasista, vaikka hänen todellinen toiveensa oli itse asiassa valmistua Akatemian puolelta kuvanveistäjäksi. Se on nyt todella kau niisti restauroitu arvoiseensa kuntoon. Kuvamuisto on kesäisen lämmin. Jos jonkin esineen arvo askarruttaa, lähetä kysymyksesi kuvan kera toimittaja Antti Kaijalaiselle, antti.kaijalainen@fokusmedia.fi. PAAVO TYNELL TEETTI valaisimiensa lasiosat Riihimäen Lasi Oy:n omistamalla Helena Tynell ja kaivertaja Teodor Käppi tekemässä Kissa-lautasta Riihimäen Lasin tehtaalla vuonna 1955
Amedeo Modigliani: Germaine Survage ja korvakoru, 1918. Musée des Beaux-Arts, Nancy. Nyt niitä pääsee ihailemaan Ateneumissa retrospektiivisessä näyttelyssä, joka kertoo myös taiteilijan elämästä. Ph ili pp ot Ku va M ar ku s Pa av ol a Ku va U no Fi nn ilä / Po hj an m aa n m us eo n ar ki st o Ku va M ar ku s Pa av ol a Ku va A in o Pe so ne n Antiikki & Design näyttelyt 8. (AM) Jugend 26.2 asti, Tikanojan taidekoti, Vaasa, www.tikanojantaidekoti.fi. Paikallisen näkökulman ohella mukana on kansallisesti merkittävää jugendia, kuten Louis Sparren huonekaluja ja Alfred Finchin keramiikkaa. AMADEO MODIGLIANIN soikeakasvoiset, mantelisilmäiset naiset on helppo tunnistaa. Kuparinen kahvikalusto on valmistettu Saksassa noin vuonna 1910, Pohjanmaan museon kokoelmat. Italialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä Modigliani (1884–1920) kuoli varattomana 35-vuotiaana, ehdittyään pitää vain yhden yksityisnäyttelyn. Suomessa jugend nivoutui yhteen samaan aikaan heränneen kansallisromantiikan kanssa. (AM) Amadeo Modigliani 28.10.–5.2. asti. Ajan taidetta edustavat muun muassa Hugo Simbergin Tampereen tuomikirkkoon maalaamien köynnöksenkantajafreskojen luonnokset. Ku va M us ée de s Be au xA rt s, N an cy / C lic hé C . Huonekalut edustavat ajan muodikasta jugendia. JUGENDIA VAASASSA MITEN ASUTTIIN ja pukeuduttiin vaasalaisissa paremmissa piireissä jugendin aikaan. Finnilän perhe 1910-luvulla uudessa kodissaan Vaasassa, osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 20. Tätä Liisi Tandefel tin suunnittelemaa rokokoo tyylistä unelmaa Eeva-Kaarina Volanen käytti markiisittaren roolissa Pierre de Marivaux’n näytelmässä Harhatunteet, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 1977. Terriini kuuluu Arabian tehtaalla valmistettuun ruokaja kahviastiastoon, Pohjanmaan museon kokoelmat. Sille oli ominaista käsityötaidon arvostus sekä aiheiden ja muotojen ammennus luonnosta. Modigliani oli tunnettu boheemista elämäntyylistään, mutta samalla hän oli kunnianhimoinen taiteilija, jonka tuotannossa näkyy myös Euroopan ulkopuolisen ja muinaisten aikakausien taiteen tuntemus. Siitä kertoo Tikanojan taidekodin talvikauden näyttely. Unelmien kuteita -näyttely esittelee Teatterimuseon epookkipukuja Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 4.12. JUGEND SYNTYI teollisten ja koristeellisten kertaustyylien vastapainoksi 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Ateneumissa Helsingissä, www.ateneum.fi. Esillä on muun muassa Pohjanmaan museon kokoelmien esineistöä sekä kuvia vaasalaisista jugendrakennuksista
Solmioneula Etelä-Euroopasta on koristettu mikromosaiikilla, 70 e, Antiikki Maini ja Veli. Movadon taskukello on 1920luvulta. Kellotaulu on emalia, 960 e, Longitudi. Tyylikäs ja laadukas kynä on kuin piste i:n päällä. Miehisissä koristeissa kauneus yhdistyy usein toiminnallisuuteen. 6. Sinettiin voisi tehdä oman kaiverruksen. Ti ed us te lu t: A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 71 8, Lo ng it ud i 45 67 3 3, M om on o 40 72 6 50 4, O ld Ti m es (0 9) 60 46 6 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Kalvosinnapit ovat Kalevala Korun. 8. 5. Taskukellonvitjat ovat 18 ka kultaa, tekijä Knut Oskar Lundgren Turussa vuonna 1881, 1 500 e, Longitudi. Sikarileikkuri on kullattua messinkiä 1900-luvun alusta, 35 e, Old Times. Antiikki & Design 9 ostoksilla. Börje Rajalinin suunnittelemat kalvosinnapit ovat hopeaa ja kuukiveä. Kauniisti kaiverrettu hopeinen vesta box, tulitikkurasia, on Birminghamista, 90 e, Old Times. Valmistaja Kalevala Koru 1964, 68 e, Momono. Sinettiä on voitu säilyttää osana kellonvitjoja, 440 e, Old Times. Omegan 1970-luvulla valmistama kynä kuuluu settiin tupakansytyttimen kanssa, 120 e, Longitudi. 1 3 2 5 7 8 6 4 HERRASMIEHEN ELKEET Miesten korumuoti on vaihdellut aikojen saatossa. 2. 3. Renessanssiruhtinaan kultakäädyistä on tultu pitkä matka kohti hillitympää itseilmaisua. 4. 1. Tukholmassa 1815 valmistettu sinetti on vielä kaivertamaton. 7
Pekka Matilainen: Muutoksen tekijät. Heidän keräilynsä on johtanut kirjan lisäksi Hiort af Ornäsin muotoilua esittelevään näyttelyyn ja Siesta-tuolin uustuotantoon. Uusin tieto vanhenee nopeasti, historiallinen säilyttää arvonsa. Veljekset omistavat vanhoja huonekaluja myyvän Fasetin Hollolassa. KAUPUNKIKULTTUURISTA kiinnostuneelle professori Laura Kolben Kämp-kirja antaa lukuja katselunautinnon. Johannes Wileniuksen valokuvia on ilo katsella, sillä huonekalut on kuvattu selvästi niitä kunnioittaen ja ymmärtäen. Hän oli työskennellyt Hiort af Ornäsin Puunveisto Oy:ssä ja ollut tämän oikea käsi. RENESSANSSI on nyt ajankohtainen muun muassa Kansallismuseon taidenäyttelyn ansiosta. Anna-Kaisa Huuskon kirjoittama kirja kertoo ensimmäistä kertaa Hiort af Ornäsin koko elämäntarinan. Hän oli laadusta tinkimätön muotoilija ja huonekalutehtailija, mutta aina herrasmies, joka ei pitänyt itsestään meteliä. (AK) Anna-Kaisa Huusko: Hiort af Ornäs – Muotojen mestari, Fasetti. Mestertonilla oli siis suunnittelijasta kullanarvoista tietoa, jonka hän välitti tämän huonekaluihin ihastuneille ja niitä keränneille Janne ja Samuli Ylöselle. Kirjan kannessa on Siesta-lepotuoli, joka on otettu uudelleen tuotantoon. MUOTOILIJAN ELÄMÄ AVAUTUI CARL-GUSTAF HIORT AF ORNÄSISSA (1911–96) on kaikki elementit elämää suurempaan tarinaan. Samalla se on ollut satojen ihmisten työpaikka. Lähikuvat tuovat materiaalit, rakenteet ja liitokset lähelle ja paljastavat taitavan puusepäntyön. Yliopisto-lehden entisen päätoimittajan tausta kuuluu: Matilainen kirjoittaa elävästi ja hauskasti, ja hän esittelee renessanssin ajattelijoita kuin vanhoja tuttujaan. Hän suunnitteli ajattoman tyylikkäitä huonekaluja ja on viimein noussut unohduksesta suomalaisen muotoilun kultakauden ykkösketjuun. Kirjailija Pekka Matilaisen teos Muutoksen tekijät nostaa Italian 1400-luvun renessanssin airuiksi oppineet humanistit, jotka välillä aivan konkreettisesti kaivoivat esiin antiikin Kreikan alkuperäisiä käsikirjoituksia. Carl-Gustaf Hiort af Ornäs, lempinimeltään Nalle, taisi myös tyylikkään pukeutumisen. Huolellinen viimeistely näkyy. Luksushotelli ja -ravintola on ollut tukikohtana yhtä lailla Sibeliukselle, talvisodasta raportoiville journalisteille kuin perinteisille herraseurueille. Hän oli aatelinen, jonka lapsuus oli vaatimaton ja traaginenkin. Vuonna 1887 avatusta Kämpistä jo 1985 kirjan tehnyt Kolbe tuntee aiheensa. (MT) KIRJAN SYNTYYN mahtui paljon onnea, ja se henkilöityi Rolf Mestertoniin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka 1700-luvun innostus antiikin Roomaan syttyi Herculaneumin ja Pompejin kaivauksien myötä. Kolbe kirjoittaa kiinnostavasti, ja vaikka kirja on hotellin kustantama, se ei ole mainospuhetta aivan viimeisiä sivuja lukuun ottamatta. Caravelle-tuoli (1962) ja Pajatso-kulmasohva (1955) ovat Hiort af Ornäsin oman Puunveisto-firman tuotantoa, tv-pöytä Kolmiojalka ikkunan alla on suunniteltu 1950 Nupposelle. Hiort af Ornäsin eläköitymisen jälkeen Mesterton osti firman koneineen ja varastoineen sekä huonekalujen mallioikeudet. Antiikki & Design kirjat 10. Hän jatkoi valmistusta 1990-luvulle. Renessanssin synty ja perintö, Atena Kustannus. (MT) Laura Kolbe: Kämp – hotelli ja sen kaupunki, Kämp
31 cm, 400 e, Hagelstam & Co. 1. 28 cm, 200 e, Bukowskis. Josef Manuel (1908–2008), Istuva tyttö, keramiikka, 1977, kork. BW 80 / 100, kork. Björn Weckström (s. Antiikkimarkkinoilla on tarjolla laaja valikoima koteihin sopivia pieniä veistoksia. 1 3 2 5 6 7 4 MUOTOJEN RIEMUA KOTIIN Veistokset ovat hieman unohdettu taiteenmuoto. Ernst Mether-Borgström (1917–96), Semafori, metalli, kork. Turhaan, sillä ne antavat silmille ja mielelle esteettistä purtavaa. 36 cm, 2 600 e, Hagelstam & Co. 22 cm, 2 680 e, Bukowskis. Antiikki & Design 11 huutokaupassa. 6. ANTTI KAIJALAINEN Huomaa veistoksen Kristus-hahmo. 4. Elia Ajolfi (1916–2001), Hevonen, pronssi, kork. Gunnar Uotila (1913–97), Madonna, 1941, kork. Laila Pullinen (1933–2015), Nyt näemme kuin kuvastimessa, 1975, pienoisveistos Tesoman kirkon alttarireliefistä, pronssi, kork. 5. 7. 1935), pronssi, Lapponia, sign. 15 cm, 500 e, Hagelstam & Co. 40 cm, 100 e Bukowskis. 3. 17 cm, 260 e, Bukowskis. 2. Elias Ilkka (1889–1968), pronssiveistos, 1912, kork. Lasite on krakeloitu, eli se säröilee
Antiikki & Design 12. Jalkalamput ovat skoonelaisen Luxuksen ja pöytälamppu ruotsalaisen Ateljé Lyktanin. Perinteisen skoonelaisen maalaistalon henki elää kattoparruissa ja karheissa lautalattioissa. Olohuoneessa on useita skandinaaavisia valaisinklassikoita
Perinteinen ristikkorakenteinen skoonelaistalo on vain muutaman minuutin matkan päässä Lundin kaupungin keskustasta mutta omassa rauhassaan hevoslaitumien ja avaran maiseman keskellä. Hän purki sen, numeroi hirret huolellisesti ja pystytti talon uudelleen omalle tontilleen. Hän puhdisti kaikki pinnat, maalasi seinät ja hioi lattian. Kotona hänellä oli ateljee, jossa oli niin höyläpenkki ja vannesaha kuin dreija ja kangaspuut. Talo oli tuttu: se oli hänen lapsuudenkotinsa, jossa hän kasvoi talonpoikaishuonekalujen ja muun antiikin keskellä. › Antiikki & Design 13. Varsinainen tyylin muutos seurasi, kun Pelle Ekelin täytti talon rakkailla huoneVärikäs nurkkaus olohuoneessa: Hans Wegnerin Teddy Bear -nojatuolin takana on Børge Mogensenin lipasto. TEKSTI JA KUVAT JONAS INGERSTEDT / HOUSE OF PICTURES P elle Ekelin oli 31, kun hän muutti vuonna 1993 unelmiensa taloon. Aikuisena hän palasi takaisin ja sisusti lapsuudenkotinsa moderneilla klassikoilla. Vanhasta lastenhuoneesta hän teki suuren kylpyhuoneen. Isä työskenteli opettajana Tukholman taideteollisessa korkeakoulussa. kotona Modernit klassikot maalaistalossa Pelle Ekelin kasvoi Skoonessa vanhassa maalaistalossa. MUUTETTUAAN TALOON Pelle Ekelin alkoi remontoida taloa omaan tyyliinsä. Ekelinin isä löysi talon 1950-luvulla naapurikylästä. Skandinaavinen ja erityisesti tanskalainen design on hänelle intohimo ja ammatti. Lisää avaruutta tuli, kun Ekelin poisti seinän keittiön ja vanhempiensa ateljeena toimineen huoneen väliltä. Sen värikkäät laatikot tuovat mieleen tanskalaisen Finn Juhlin
Eteistä koristavat olkihatut ja ystävältä saatu valokuva ruotsalaisesta elokuvatähdestä Anita Ekbergistä. Koti on vanha ristikkotalo, jonka Pelle Ekelinin isä siirsi 1950-luvulla nykyiselle paikalleen. Talon pihaan rakennettiin näyttelytila. Moderna Möbelklassikerin näyttelytila on rakennettu vanhan kotitalon viereen. Thonetin tuoli on perintökalusteita. Ylimpänä vahtii haukka nimeltä Håkan. TALO Skoonelainen ristikkorakenteinen vanha talo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1950-luvulla, 160 m 2 . Antiikki & Design 14. ERITYISTÄ Koti on sisustettu modernilla skandinaavisella designilla. Pelle Ekelinille työ designin parissa on huvia. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Designyrittäjä Pelle Ekelin, graafinen suunnittelija ja keraamikko Helena Åkesson-Liedberg sekä lapset Ellen ja Calle
Sohvapöytä on David Designista. Kattolamppu on Poul Henningsenin PH Snowball (Lumipallo) ja jalkalamppu tanskalaisen Verner Pantonin Panthella. Öljymaalaus on tanskalaisen muotoilijan Henning Koppelin, joka tunnetaan parhaiten hopeaesineistään. Tamminen pinnatuoli on Yngve Ekströmin Arka, 1955. Alf Svenssonin Dux-sohva on saanut uuden verhoilun. Hans Wegnerin suunnittelemat nojatuolit ovat vuodelta 1950. Antiikki & Design 15
Sinivihreiden maljakoiden kokoelma sopii tiikin seuraan. Kaapin edessä on tanskalaisen Poul Kjærholmin tuoli PK33 ja oikealla edelleen suosittu Hans Wegnerin 1949 suunnitelema CH 24 Wishbone (Toivomusluu), niin sanottu Y-tuoli. Antiikki & Design 16. Ruotsalaisen Yngve Ekströmin kaappia koristavat kauniit kaiverrukset
Børge Mogensenin ja Grethe Meyerin suunnittelemat hyllyt ovat oregonmäntyä. Safarituoli on NK:lta. Taulu tuolin yllä on ruotsalaisen taidemaalarin Lars Norrmanin teos. kotona Vanhan skoonelaisen kamiinan lämmöstä voi nauttia Bruno Mathssonin nojatuolissa, jonka nimi on yksinkertaisesti malli 36. Keittiön pöytä ja rottinki-istuimiset tuolit ovat tanskalaisen Hans Wegnerin suunnittelemia. Vati on Helena Åkesson-Liedbergin keramiikkaa. Taustalla näkyy Pelle Ekelinin vanhempien vanha keramiikkauuni. Isä toimi opettajana Tukholman Konstfackissa, taideteollisessa korkeakoulussa. Antiikki & Design 17. Välihuoneeksi sanotussa tilassa taulut odottavat paikkaansa
keikkoja Hans Wegnerin Ox-tuolissa. Tuoli on yksi tanskalaisklassikoista, Hans Wegnerin Valet vuodelta 1953. Ekelin kiinnostui jo nuorena tanskalaisista, ruotsalaisista ja suomalaisista huonekaluklassikoista, joita vähän myöhemmin halusivat kaikki sisustusintoilijat. – Näyttelytilan voi myöhemmin muuttaa asunnoksikin. JOSKUS JOKIN HUONEKALU päätyy asuintalon puolelle, mutta Ekelin luvannut kumppanilleen Helena Åkesson-Liedbergille ja lapsilleen Ellenille ja Callelle, että rajoittaa intoaan kotona. Entinen talli ja autotalli muutettiin makuuhuoneeksi. Pelle Ekelin kiinnostui Pohjoismaista ennen muita. Hän kiersi tutkimassa niin aittoja kuin antiikkiliikkeitä ja ajoi ympäri huutokauppoja Ruotsissa ja ulkomailla. Silmää minulla on aina ollut, mutta halusin todella tuntea alani, hän sanoo. Pelle Ekelinin designliike: www.modernamobelklassiker.com. – Hän on tyylitietoisin nainen, jonka olen tavannut. Helena Åkesson-Liedberg on graafinen suunnittelija, keraamikko ja keittokirjojen tekijä. Nykyään hänellä on yritys, joka valmistaa keramiikka-astioita. Lapseni tekivät pienempinä kuperLattia tehtiin vanhoista tiilistä, joiden alle tuli lattialämmitys. Ekelin viihtyy näyttelytilassaan. Taloon muuttaessaan Åkesson-Liedberg toi mukanaan myös Hans Wegnerin huonekaluja: pöydän ja 10 tuolia, jotka ovat keittiössä. On ollut valtavan hauskaa sisustaa yhdessä, Ekelin sanoo. Kalusteet, tarkemmin sanottuna moderni skandinaavinen design, ovat hänelle sekä intohimo että elinkeino. Muutamia vuosia sitten hän päätti rakentaa oman näyttelytilan. – Leikin kaiket päivät, hän sanoo. Hän vaihtaa esillä olevia tavaroita, siirtelee niitä ja rakentaa erilaisia kalustuksia. Vintagepeilein sisustetun huoneen tuoli on samaa Wegnerin kalustoa kuin keittiössä. Sitä ajatellen vedettiin jo rakentaessa kaikki putket valmiiksi. 1990-LUVULLA Pelle Ekelin perusti yrityksen nimeltä Moderna möbelklassiker (Modernit huonekaluklassikot) ja päätyi pitämään Malmön keskustassa kahta suurta liikettä, jotka olivat täynnä skandinaavista designia. Helena Åkesson-Liedbergin keramiikkaa: www.sthal.se. Antiikki & Design 18. Kun Helena Åkesson-Liedberg muutti taloon, he rakensivat yhdessä lisähuoneen entiseen talliin, joka oli palvellut myös autotallina ja verstaana. kotona kaluillaan. – Etsin designia ja luin siitä jatkuvasti, yötä päivää. Hänen tontilleen vanhan talon seuraksi nousi arkkitehdin piirtämä moderni versio skoonelaistalosta. Ne hän oli ostanut Ekeliniltä 15 vuotta sitten, kauan ennen kuin he tutustuivat toisiinsa. – Kun hän muutti kalusteineen tänne, ympyrä sulkeutui, Pelle Ekelin sanoo. – Kotini ei ole näyttelytila, se on käytettäväksi
Lasivaasi parhaaseen skandinaaviseen henkeen. Kaikki ne salit, joissa noita esineitä on, olivat kiinni. Pariisilaisen antiikkiliikkeen antama hinta oli noin satakertainen. Siihen ei kuulu vastata. Kertoa syyspäivän tasauksen kulkueista. Kierrätyskeskusta hoiteli sinä sunnuntaina nuorimies joka oli enemmän innostunut uusista älypuhelinsovellutuksista kuin vanhan tavaran kierrätyksestä. TÄYTEEN PAKATUN PUODIN sisällä oli kaikenlaista: vanhoja, käyttämättömiä nailonsukkia, VHS-kasetteja, hylättyjä kodinkoneita. Tehtävä on mahdoton. Pieni ahdas puoti, jonka oven yläpuolella oli suhteettoman suurilla, vapisevilla valokirjaimilla teksti Kierrä tys keskus. Ihan kuriositeetin ja uteliaisuuden vuoksi, vain saadakseni käyttää vähäistä kielitaitoani, kysäisin vaasin hintaa. Ja painava. Se ei ollut mikään hienostunut antiikkikauppa. Puodin hämärissäkin se hohti. Kierrätysromun seassa se näytti huutavan vaasin suullaan: ”Vie minut pois täältä!” Tartuin vaasiin. Antiikki & Design 19 TARINA TOKIOSTA VANHA JAPANILAINEN zen-viisaus kysyy: ”Miten pyydystää kissakala pullokurpitsalla?” Molemmat ovat nihkeän liukkaita. Vilkaisin sen pohjaan. Pyöräillessäni kohti majapaikkaani äkkäsin tien varressa jonkinlaisen vanhojen tavaroiden liikkeen. En tietenkään ostaisi sitä. Tuhat ajatusta vyöryi pääni läpi. Päätin sitten mennä museon puutarhaan kuvaamaan viehättäviä teetaloja. Syöksyin majapaikkaani, avasin internetin, kirjoitin hakuun vaasin pohjaan kaiverretut tiedot. Kysymykseen ei ole vastausta. Sen sisäkerroksessa hohtavat värit on aikaansaatu niin kutsutulla sommerso-tekniikalla. Samalla ymmärsin myös, miten omituista olisi, jos nöyrästi kuljettaisin vaasin takaisin, pitäisin pojalle luennon Vicke Lindstrandista ja antaisin sille uuden hinnan. Pohjoismaista design lasia saa Tokiosta noin kuudella eurolla! Melkein kuin unessa tiputtelin kolikot pöytään, samalla kun nuorukainen kääri vaasin sanomalehtiin. Tajusin, etten ollut tehnyt löytöä vaan ryöstön. Ei, vaasi jäisi nyt haltuuni. Nyt aika ja kaikki hankkeeni näyttivät pysähtyneen tuon raskaan vaasin sisälle. Pakkasin kameran reppuun ja tartuin pyörääni. Se oli numeroitu ja signeerattu. Ja tolkuttomasti suihkujakkaroita. Nuorukainen nosti hieman päätään, ja oikeastaan edes katsomatta vaasia sanoi hinnaksi kuusisataaviisikymmentä jeniä. Päätin palata kämpälleni ja miettiä jotain muuta. Tajusin tehneeni, en suinkaan löytöä, vaan ryöstön. Se jäisi luokseni muistuttamaan minua, miten joskus vahingossa saa kissakalan kiinni pullokurpitsalla. Yhtäkkiä silmiini osui jotain sellaista, joka ei todellakaan näyttänyt japanilaiselta eikä tuntunut sopivan kierrätyskeskukseen. Netti ilmoitti, kuvien kera, että juuri hankkimani vaasi on ruotsalaisen Vicke Lindstrandin teos, valmistunut 1950ja 60 lukujen vaihteessa. Kimonoita piti kuvata. Se on vain mielikuva turhista, väkinäisistä ponnisteluista. Käydä Shinto-temppelissä kutsumassa onnen jumalatarta esiin. JÄRKYTYIN, MUTTA YRITIN pysyä rauhallisena ja ilmeettömänä. Olkoon, teejutusta ei tule mitään, ajattelin. Olin ollut Tokion kansallismuseossa tarkoituksenani valokuvata vanhoja teekulhoja kolumnini kylkeen. Painava ja tuhottoman kallis, ajattelin. Runsaat sateet olivat tehneet kivipolut vaarallisen liukkaiksi. Sinne ei päässyt. kolumni Hannu Väisänen on Ranskassa asuva kirjailija ja kuvataiteilija.. Sitten polkaisin äkkiä paikalta, kuin varas. Siellä rakennettiin jotain uutta näyttelyä
2 3 1 4 TANSKALAISEEN TYYLIIN Vaihteeksi vähän erilaista pohjoismaista designia. 4. Kay Bojesenin 65 vuotta täyttävästä tiikkiapinasta on tullut tanskalaisen muotoilun symboleja, 125 e, Rosendahl Design. Tutustu tanskalaiseen! Maan moderni muotoilu kiinnostaa jälleen suuresti, ja monia klassikkoja on yhä tuotannossa. Tässä Tanskan tunnetuin lasimuotoilija Per Lütken kohtaa Suomen Kaj Franckin. Kaj Franck suunnitteli kaksiosaisen Kremlin kellot -lasipullon vuonna 1955, hinta 2 000 e, 2. Per Lütkenin vuonna 1955 Holmegaardille suunnittelema Provence-kulho 189 e, Rosendahl Design. 3. Ti ed us te lu t: Fi nn is h D es ig n Sh op 20 74 3 25 30 , G eo rg Je ns en , Be rr ys co 40 90 61 60 (j äl le en m yy jä t R ep ub lic of Fr it z H an se n, Ve ps äl äi ne n, St oc km an n) , Ka y Bo je se n, H ol m ga ar d, R os en da hl D es ig n 40 56 2 77 67 , V in ta ge D es ig n 40 83 3 25 73 IRENE WICHMANN KUVA PIA INBERG kaunis koti Antiikki & Design 20. Kuvauspaikka Azzurro Models. pienempi pullo on suunniteltu 1960 ja sen hinta on 540 e, Vintage Design. 1
kaunis koti Antiikki & Design 21. Arne Jacobsen (1902–71) oli oli tuottelias sekä muotoilijana että arkkitehtina. Suosittuun lintuperheeseen kuuluu kolme kokoa. 3. Kay Bojesen (1886–1958) valmistui hopeasepäksi 1910. Kay Bojesen tunnetaan puu hahmoistaan. Arne Jacobsenin Fritz Hansenille vuonna 1954 suunnittelemassa Dot-jakkarassa oli alun perin puuistuin. Niihin kuuluu AJ-jalkalamppu, 1960, valmistaja Louis Poulsen, 778 e, Finnish Design Shop. Kristian Vedel suunnitteli Bird-linnun vuonna 1959. 4. Arne Jacobsen suunnitteli Kööpenhaminan SAS Royal Hoteliin 1957 aterinsarjan, Georg Jensen, 70 e / viiden aterimen setti, Berrysco. Kay Bojesen suunnitteli Bing & Gröndahlille graafisen ja opettavaisen lastenastiaston 1930-luvulla. Uudistetussa versiossa on nahkainen istuin, 230 e, Republic of Fritz Hansen. EM 77 -termoskannun hän suunnitteli 1977, 65 e , Finnish Design Shop. 5. Hän suunnitteli paljon esineitä piirtämäänsä Kööpenhaminan SAS Royal Hoteliin. Erik Magnussen (s. Nykyään astiastoa tehdään melamiinista, 39 e, Rosendahl Design. Hän kiinnostui 1930-luvulla puusta ja suunnitteli hahmoja, joiden toivoi vetoavan kaikenikäisiin. Bird on tehty käsin Tanskassa tammesta, 59 e, Finnish Design Shop. 1 2 4 7 3 6 8 5 1. 6. Lipunkantaja 85 e, Rosendahl Design. 8. Arne Jacobsen suunnitteli hotellin ja sen esineet. 1940) valmistui keraamikoksi 1960. Louis Poulsenin valmistama PH 2/1 -pöytävalaisin 569 e, Finnish Design Shop. Poul Hennigsen (1894–1967) aloitti arkkitehtina, mutta keskittyi valaistukseen ja valaisinsuunnitteluun. 2. 7
Verner Panton (1926–98) teki kokeita yhtenäistä, muotoon puristettua muovituolia varten jo 1950-luvulla, mutta tuotantoon Panton-tuoli tuli vasta 1967, parin hinta 166 e, Bukowksis. Tiikkiset ruokailuryhmät ovat meilläkin olleet monen tyylitietoisen nuoren parin hankinta ensimmäisen yhteiseen kotiin. Arne Jacobsenin muodokkaat lepotuolit, Munan ja Joutsenen, ja veistokselliset pikkutuolit, Seiskan ja Muurahaisen, tietysti. Se merkitsee arvokkaita materiaaleja, huippuunsa vietyä käsityötä ja muotokieltä, joka eroaa muista Pohjoismaista. Tanska tunnetaan myös Poul HenningTanskalainen moderni hopea on kansainvälisesti tunnettua. Arne Jacobsen (1902–71) suunnitteli Muurahainen-tuolin 1952, valmistaja Fritz Hansen, 140 e, Hagelstam & Co. ANTTI KAIJALAINEN M itä me suomalaiset tiedämme tanskalaisesta muotoilusta. design Kuninkaallista muotoilua Tanskalainen muotoilu on silattu monarkian perinteillä. Hopea ja emali, 80 e, Hagelstam & Co. Henning Koppelin (1918–81) 1952 suunnittelema hopeakannu on saanut nimekseen Den gravide and eli Odottava ankka, Georg Jensen 1995, 11 000 e, Stockholms Auktionsverk. Antiikki & Design 22. Hopeaseppä ja muotoilija Georg Jensenin (1866–1935) perustaman yrityksen klassikkoja on Daisy-koru, toisen maailmansodan aikana valmistunut moderni toivon symboli
Henningsenin 1920-luvulla suunnittelema PH muunnelmineen on yksi maailman tunnetuimpia valaisimia. design senin valaisimista. Moni varmasti on nähnyt television keskusteluohjelmissa Panton-tuolin, yhdestä kappaleesta s-kirjaimen muotoon puristetun muovituolin. • 1950-luku: Arne Jacobsenin Eggnojatuoli (1958), valmistaja Fritz Hansen, Poul Hennigsenin Artisokka-valaisin (1958), valmistaja Louis Poulsen. • 1940-luku: Finn Juhlin Heimopäällikön tuoli (Chieftains chair, 1949), valmistaja Kööpenhaminan huonekalupuuseppien kilta. › Artisokka -valaisimen kuparilehdet ovat alta valkoisia. Ensimmäiset kokeilut tuolia varten Panton teki jo 1950-luvulla, mutta tuotantoon tämä aikaansa edellä ollut istuin pääsi vasta 1967, pop-taiteen aikakaudella. • 1970-luku: Jacob Jensenin 1972 suunnittelema Beogram 4000 -stereolaitteisto, valmistaja Bang & Olufsen. • 1930-luku: Kaare Klintin Safarituoli (1933) Rud. Sen muoto on suunnitteluajalle tyypillinen, mutta jostain syystä juuri se on noussut designikoniksi. • 1960-luku: Panton-tuoli, jonka Vitra otti tuotantoon 1967. Rasmussenille. Antiikki & Design 23. Vielä syvemmin Henningsen on tutkinut valon hajautumista toisessa klassikossaan, 1958 suunnitellussa Artisokassa. Harva kuitenkaan tietää, että sen suunnittelija Verner Panton (1926–98) oli tanskalainen. MUOTOILUN MERKKIPAALUT • 1910–20-luku: Johan Rohden Georg Jensenille suunnittelema Kongeaterinsarja (1915), Poul Henningsenin PH-valaisin (1925) Louis Poulsenille. Poul Henningsen (1894–1967) muotoili huikean Artisokka-valaisimen 1957 Louis Poulsenille, materiaali on harjattuja kuparilehtiä, 3 000 e, Bukowskis. Ehkäpä siksi, että Henningsen onnistui parhaiten jalostamaan tieteellisen tutkimuksen valon jakautumisesta kauniiksi kokonaisuudeksi
design Jens Quistgaard suunnitteli tiikistä linjakkaan jääpala-astian Congon 1961, valmistaja Staved Teak, 46 e, Bukowsksis. Wegnerin Sydäntuolissa (1953) yhdistyvät pyökki, tammi ja tiikki, Fritz Hansen, 622 e / pari, Bukowskis. Børge Mogensenin 1962 suunnittelema nahkasohva, valmistaja Fredericia Stolefabrik, 1 040 e, Stockholms Auktionsverk. Hans J. Antiikki & Design 24. 45 cm) suunnittelija on maineikas Finn Juhl, valmistaja France & Son, 1950-luku, 540 e, Bukowskis. Ib Kofod Larsenin 1960-luvun palisanterilipasto on yksinkertainen mutta ylellinen, Säffle Möbelfabrik, 3 890 e, Bukowskis. Tiikkipöydän (kork
• Antiikkimarkkinoilla suosittuja juuri nyt ovat 1950–60-luvun tiikkiset ruokailuryhmät ja senkit. Nojatuolissa tiivistyy tanskalainen moderni huonekalumuotoilu: taidokas puusepäntyö, arvokas materiaali, muotojen linjakkuus. Maan tiikkikalusteista tuli 1950–60-luvuilla maailmankuuluja. Tämä huomattiin myös ruotsalaisissa huonekalufirmoissa, ja niinpä niihin kilpailukyvyn parantamiseksi palkattiin tanskaAntiikki & Design 25. • Grete Jalk suunnitteli 1960-luvun alussa vanerista muotoon puristetun tuolin, jonka esikuvia olivat Alvar Aallon taivutetut vanerituolit. Niissä perinteet ja uusi aika yhdistyvät ylittämättömällä tavalla. Puita ei jätetty metsiin lahoamaan, vaan niitä rahdattiin muun muassa Tanskaan. Tiikin taustalla on melkoinen tarina. Indokiinan sodan aikana (1946–54) tiikkimetsiä raivattiin panssareiden ja muun asearsenaalin alta. Wegner, Arne Jacobsen, Poul Kjaerholm, Børge Mogensen, Grete Jalk, Nanna Ditzel. • Pohjalla oli perinteinen puusepäntaito, ja huonekaluja tehtiin arvokkaista materiaaleista, kuten tiikistä, palisanterista ja jakarandasta. Kuuluisien tanskalaisten huonekalumuotoilijoiden listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Senaattorissa on vaikutteita Egyptistä, Kreikasta ja Kiinasta. PARHAITEN TANSKA tunnetaan muotoilumaana juuri huonekaluista. design Indokiinan sota toi tiikin huonekalujen materiaaliksi. › TAITAVA PUUNKÄSITTELY • Tanskalainen moderni huonekalumuotoilu perustui puuhun, kuten muuallakin Pohjoismaissa. Ole Wanscherin 1950-luvulla muotoilema tiikkinen Senaattori-nojatuoli, France & Son, 1 200 e / nojatuoli ja sohva, Hagelstam & Co. Aivan kuin 1700-luvun lopun huonekalupuusepät, ebenistit, olisivat siirtyneet 1900-luvulle mukanaan muotojen ja eri materiaalien hallinta, eikä vähiten huikea viimeistelyn taito. Puusepät käyttivät ylellisiä puulajeja, kuten tiikkiä, palisanteria ja jakarandaa. Se oli otteeltaan pehmeämpää kuin kansainvälinen modernismi, jossa käytettiin esimerkiksi kromattua terästä ja mustaa nahkaa. Kaare Klint, Finn Juhl, Hans J
• Varsinkin Axel Salton omintakeisessa keramiikassa on vahva eurooppalaisen studiokeramiikan henki luonnonmukaisine muotoineen. Saxbon keskeisen keraamikon Eva StaehrNielsenin tyyli olisi luontevasti istunut Arabian taideosaston ja taideteollisuusosaston 1940–50-luvun estetiikkaan. Suomalainen sisustusarkkitehti ja huonekalutehtailija Carl-Gustaf Hiort af Ornäs oli mieltynyt tanskalaisiin moderneihin huonekaluihin ja tapaan valmistaa niitä: suunnittelijat olivat mukana valmistusprosessissa puuseppien kanssa. Se on tyyliltään lähempänä muuta Eurooppaa kuin toisia Pohjoismaita. STUDIOMAINEN OTE • Keramiikan ja lasin muotoilussa näkyy käsityön merkitys. Hänen tyylinsä on melkoisen etäällä Iittalan ja Nuutajärven hengestä. Se tuli olemaan myös Salmenhaaran ohjenuora. Kuka tuntee Per Lütken. Lütken muotoilema maljakko on 1950-luvulta, Holmegaard, 52 e, Bukowskis. Lähempänä suomalaista makua ovat Knud Kyhnin keraamiset eläinfiguriinit. Taidelasi on useimmiten Holmegaardin tuotantoa. Sekä Royal Copenhagenille että Bing & Grøndahlille muotoili yksi maan tunnetuimmista keraamikoista Axel Salto. Lütke oli Holmegaardin pääsuunnittelija ja taitavimpia puhaltajia. Niissä on samaa henkeä kuin Michael Schilkinin Arabialle tekemissä töissä. • Suomen antiikkimarkkinoilla taidekeramiikkaa, kuten esimerkiksi Knud Kyhnen figuriineja, liikkuu enemmän kuin lasia. Sen perustaja, kemisti-insinööri Nathalie Krebs korosti, että keramiikan perusta on materiaalien ja tekniikan varma tuntemus ja hallinta. Tanskan taideteollisuutta ei tehostettu sarjatuotannoksi, kuten Suomessa. Tanskan muotoilu uudistui monarkiaan sopivasti maltillisesti, kunnioittaen perinteitä, kuten käsityön merkitystä. MUTTA MILLAISTA ON tanskalainen 1900-luvun lasi ja keramiikka. Mutta on Tanskasta tullut meille vaikutteitakin. • Tanskassa perinteen ja modernismin välille ei syntynyt niin jyrkkää eroa kuin Suomessa. Onko Holmegaard tuttu. Tosin hänen muhkurapintaiset maljakkonsa ovat melko kaukana suomalaisen muotoilun puhtaan muodon ihanteesta. Antiikki & Design 26. Hän työskenteli Holmegaardin lasitehtaassa yli 50 vuotta. Lütken lasissa on enemmän studiolasin kuin teollisen sarjatuotannon luonnetta. Per Lütke (1916–98) oli Tanskan tunnetuimpia lasin muotoilijoita ja puhaltajia. Tanska ei ole myöskään tunnettu modernista lasimuotoilustaan, ainakaan samalla tavalla kuin Suomi ja Ruotsi. design laismuotoilijoita, kuten Børge Mogensen ja Ib Kofod Larsen. Eivät kovin moderneja suomalaiseen makuun. Flamingosarjan maljakko muistuttaa Muranon lasia. Kyhn suunnitteli eläinhahmot Royal Copenhagenille, mutta ne ovat tyylillisesti kaukana tehtaan jo mainitusta pikkusievästä figuriinilinjasta. Tanskassa ei syntynyt Kaj Frackin Killan kaltaista ”demokraattista” ja perinteitä rikkovaa astiasarjaklassikkoa. Ensimmäiseksi tulevat mieleen Royal Copenhagenin sulokkaat ja pehmeästi lasitetut figuriinit ja Lokki-astiasto, joita on valmistanut myös toinen suuri tanskalainen keramiikkatehdas, Bing & Grøndahl. Samoin tehtiin hänen Veisto Oy -firmassaan Helsingissä. Kansainväliseen makuun ne kyllä kelpaavat: niistä on maksettu huutokaupoissa kymmeniä tuhansia euroja. Keraamikko Kyllikki Salmenhaara oli 1940-luvulla harjoittelijana tanskalaisessa Saxbo-yrityksessä. Molemmilla tehtailla on kuitenkin perinteisen tyylin rinnalla ollut moderni linja. Ensiksi mainittu on maan tunnetuimpia lasimuotoilijoita, jälkimmäinen tunnetuin lasitehdas. TANSKASSA EI TOTEUTETTU 1930–40-luvuilla vastaavaa taideteollisuuden sarjatuotantoa ja rationalisointia kuin Suomessa, mikä on vaikuttanut esineiden muotoihin
Tanskan merkittävimpiä keraamikkoja oli Axel Salto (1889–1961). Antiikki & Design 27. Saxbon 1950-luvun maljakon suunnittelija on todennäköisesti Eva Staehr Nielsen (1911–76). design Bjørn Wiinbladin (1918–2006) koristeellinen tyyli on pidettyä Tanskassa mutta myös Yhdysvalloissa. 19 osainen astiasto 40 e, Bukowskis. Pöytävalaisin vuodelta 1973, pari 2 900 e, Bukowskis. Tanskassa suosittu teeastiasto Relief on Jens Quistgaardin (1919–87) 1960-luvulla suunnittelema. Kyllikki Salmenhaara oli harjoittelijana Saxbossa 1940-luvulla. Aluksi sitä valmisti Kronjyden Nissen, 1970-luvulla valmistus siirtyi Bing & Grøndahlille. 125 e, Bukowskis. Maljakko vuodelta 1968, Royal Copenhagen, 2 460 e, Bukowskis. Knud Kyhnin (1880–1969) keramiikassa on luonnetta. Karhuaiheisen figuriiniryhmän hän suunnitteli Royal Copenhagenille, 1950–60-luku, 210 e, Bukowskis
Lehtisahalla voi leikata koristekuvioita ja kaarevia linjoja. Miten olet kouluttautunut työhösi. › Käsikarstat, rosollileikkurit, lypsyjakkarat, emaliset vesisäiliöt ja vesikuupat, kahvipannut ja rikkakihvelit mahtuvat sikarilaatikkoon. Salosella on työhuoneensa ja ulkorakennuksessa sijaitseva verstaansa kotonaan, satakuntalaisella entisellä karjatilalla – perinteisiin esineisiin sopivassa ympäristössä. Esittelemme mestarillisia kädentaitajia ”Haluan tehdä täydellisen miniatyyrin” Miniatyyripuuseppä Mirka Salonen rakentaa suomalaisia perinteisiä huonekaluja ja esineitä mittakaavassa 1:12. Menin kansanopiston puutyökurssille ja aloin rakentaa ensimmäistä nukkekotiani. Mallina on omasta tuvasta löytyvä penkkisohva. Nuoremmille ne kertovat, miten Suomessa ennen elettiin. Tämän sängyn esikuva löytyi Björkön kylästä Mårtenin talomuseosta. – Näin 15-vuotiaana lehdessä kuvan hienosta, itse tehdystä nukkekodista. – Opiskelin sähkötekniikkaa Tampereen ”Pyrin tekemään esineitä, joita kukaan muu ei tee.” Pohjalaiset perinnesängyt ovat Mirka Salosen suosikkeja. Antiikki & Design perinne elää 28. TEKSTI JA KUVAT SARI TAMMIKARI T een miniatyyrejä esineistä, joita on kuulunut lapsuuteeni tai joita näen kirjoissa, lehdissä tai kirpputoreilla, Mirka Salonen kertoo. Siitä tuli suuri kaksivooninkinen pohjalaistalo. Se on hänen tapansa välittää kulttuuriperintöä uusille sukupolville. Hänen rakentamansa pienet arkiset esineet ja huonekalut herättävät nostalgisia tunteita ja innostavat ihmisiä jakamaan muistoja. Miten innostuit alasta
Mirka Salosen työhuone on kotitilan päärakennuksessa. Kehinpuilta langat saatiin sitten syötettyä tasaisesti eteenpäin. Antiikki & Design 29. Varastohyllyt notkuvat materiaaleista ja tarvikkeista. Tekeillä on kehinpuut, joihin kierrettiin kangaspuita varten kehrätyt loimilangat. Miniatyyri toimii kahvaa veivaamalla kuten esikuvansakin
– Käytän paljon kierrätysmateriaalia, joten materiaalit eivät tule kalliiksi. – Välillä mietityttää, onko tästä oikeasti ammatiksi. Nyt tekeillä on allaskaappi, josta innostuin nähtyäni sen kuvan Hannu Rinteen kirjoittamassa Perinnemestarin tyylikirjassa. Se toimii ilman vesijohtoa ja viemäriä. Kuinka kauan yhteen työhön menee. Mistä esineen hinta muodostuu. Kun halutaan jäljitellä vaikkapa metallia tai muovipintaa, se vaatii useita työvaiheita ja on hidasta. Minulla on vahva tarve tehdä omannäköisiä esineitä, enkä halua imeä vaikutteita muilta tekijöiltä. Veivattava raastin Mouli-Julienne on monelle tuttu mummolan keittiöstä. Muistelen lapsuuteni esineistöä, leikkaan sisustuslehdistä kuvia kiinnostavista esineistä ja tallennan nettikuvia kansioihini. Missä työsi tuloksia näkee. Onko toivottomia töitä. Minkälainen on hyvä työtila. Hetekan verkko on hedelmäpussista. – Pienimmät esineet valmistuvat alle tunnissa, tilaustöihin ja itselle tehtäviin yksittäiskappaleisiin saatan käyttää viikkoja. Tekeekö joskus mieli heittää rukkaset naulaan. Opiskelin konepuusepäksi. – Keräilen jatkuvasti ideoita. Kun teen myytäväksi, täytyy miettiä myös, millaiseksi hinta muodostuu. Sahaan tai leikkaan osat, liimaan ja maalaan. Mittakaavan laskeminen vaatii tarkkuutta. Pidän myös Mirkan miniatyyrit -nimistä blogia, jossa esittelen töitäni ja kerron niiden taustoista. Hiomista ja viimeistelyä kuuluu joka vaiheeseen. Kekseliäisyys, kärsivällisyys ja pikkutarkkuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Hyvä avaruudellinen hahmottamiskyky ja matemaattiset taidot ovat tarpeen esineitä suunnitellessa ja mittakaavoja laskiessa. Joskus viimeistelen maalattuja esineitä puuvillakankaalla kiillottamalla. – Pidän eniten haastavista töistä, joiden suunnittelu vaatii aikaa. – Kynä, viivoitin ja paperi työn suunnitteluvaiheessa. Altaassa on reikä ja kaappiin tulee sanko, johon vesi lasketaan tiskaamisen jälkeen. Joskus esinettä joutuu ”Haaveilen mutkikkaasta työstä, jossa ei tarvitsisi välittää ajasta.” Antiikki & Design perinne elää 30. Sähkötyökaluista pienoissirkkeli, lehtisaha ja nauhahiomakone. Sellaiset esineet viehättävät, joissa on jokin juju. Onko sinulla esikuvia. Muutin sitten maalle ja ajattelin, että minun kannattaisi hankkia käytännön ammatti. Matemaatikon ja insinöörin koulutuksista on apua esineiden rakenteen tutkimisessa. Tukholman messuilla käyn jo säännöllisesti myymässä tuotteitani, ja haluaisin käydä muissakin tapahtumissa ulkomailla. Teen leimallisesti vanhaa suomalaista esineistöä. – Hyvä valaistus ja riittävän suuri työpöytä. Hinta muodostuu työhön käytetyn ajan mukaan, aina suunnitteluvaiheesta viimeistelyyn. Materiaalin piti olla ohutta mutta vahvaa. – Sorminäppäryys ja monipuoliset kädentaidot. Lopuksi teen mahdollisen saranoinnin sekä vetimien ja muiden lisäosien kiinnityksen. Mikä on vaativin työvaihe. Pohdin kansainvälistymistä, koska netin kautta toimiminen on hyvä kanava. Kirurgin veitsi ja Dremelin pienoisporakone ovat myös kovassa käytössä. – Ensin on idea esineestä. – Pyrin mahdollisimman täydelliseen ulkonäköön ja toimivuuteen. – Maalaamisesta pidän vähiten. Mitkä ovat tärkeimmät työkalusi. Käden ulottuvilla täytyy olla varastointitilaa sekä materiaaleille että työkaluille. teknillisessä korkeakoulussa ja matematiikkaa yliopistolla. Miten työsi etenee. Laadin piirustukset osa kerrallaan ja lasken oikean mittakaavan. – Olen saanut lapsuudenkodistani innostuksen käsillä tekemiseen. Seuraavaksi mietin, mistä materiaalista sen valmistaisin. Kevyet pinnatuolit ovat muotia nukkekodeissakin. Mikä on ollut mieleenpainuvin saamasi työtehtävä. Kova kiilto ei mielestäni sovi pieniin huonekaluihin. – Oikeastaan ei. Suomessa on alan harrastajia vielä aika vähän. Meteliä pitävät sähkökoneet ja purua tuottavat työvaiheet sopivat piharakennuksessa olevalle verstaalle. Miten valitset, mitä miniatyyrejä teet. Viime aikojen mieluisin työ on ollut kokoontaitettavat puiset kerinpuut. Nyt esimerkiksi työn alla on metallinen veivattava raastinkone Mouli-Julienne, ja siinä minun oli luovuttava terien ja kahvan toimivuudesta, ettei siitä tulisi liian kallis. Pyrin myös tekemään esineitä, joita kukaan muu ei tee. Mikä on työfilosofiasi. Mittakaavojen ja rakenteiden tulee olla oikeanlaisia. Mitä taitoja alallasi tarvitaan. Syöttötuoli oli menestystuote Tukholman messuilla. – Myyn esineitäni nukkekotimessuilla Suomessa ja Ruotsissa
Mirka Salonen miniatyyripuuseppä miettimään kauan ja on tingittävä yksityiskohdista. – Tekemällä jatkuvasti ja kehittämällä uusia malleja. 19.00 Olen viimein tyytyväinen kustavilaissohvan malliin ja alan tehdä mittakaavapiirustuksia. Mirka Salonen, p. 0400 631 415, www.minimirka.blogspot.fi. Teen myös osaluettelon. . Etsin tietokoneelta kuvia tilaustyönä tehtävää kustavilaissohvaa varten ja luonnostelen omaa versiotani. Joudun ehkä käymään kirpputorilla, jotta löytäisin tarpeeksi pieniraitaisen vaatekappaleen. 13.00 Työt jatkuvat työhuoneella. Komeat porraskaiteet valmistuivat tänä vuonna. Antiikki & Design perinne elää 31. Miten pidät taitojasi yllä. On hienoa, kun jostain arjen roskasta voi valmistaa kiinnostavan esineen ja saa sen näyttämään oikealta. – Joko keräily tai itse tekeminen. Täytän samalla sanaristikkoa nollatakseni ajatukset työasioista. Ruokin kissan ja valmistan teetä ja voileipää aamiaiseksi. Nykyisen nukkekodin rakennustyöt alkoivat vuonna 2008. 8.30 Siirryn työhuoneeseeni. ”ETSIN KANGASTA KUSTAVILAISSOHVAAN” 8.00 Herään ja päästän oven takana odottavan kissan sisään. Joskus valmistan itse liimapuulevyä osia varten. Eri materiaalien hyödyntäminen viehättää monia. Katselen koko ajan ympäristöä miniatyyritaiteilijan silmin. – Museoiden kanssa olisi hienoa tehdä yhteistyötä. 10.30 Sahaan verstaalla runko-osia kaappeihin. 17.00 Ruokailen yhdessä mieheni kanssa. Periaatteessa kaiken kotoa löytyvän voi rakentaa miniatyyrikoossa. Haaveilen monimutkaisesta työstä, jonka kanssa ei tarvitsisi välittää ajasta. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. Valmistamme vuorotellen päivällisen, ja tänään pääsen valmiiseen pöytään. – Luota omaan näkemykseesi ja tee sellaista, mistä pidät. Liimailen esineiden osia ja hion eilen maalattuja seinäkellon osia hienolla hiekkapaperilla. Sen kaikki osat, liitokset, koristeveistokset ja -maalaukset voisi tehdä aivan täydellisiksi. Talossa eletään 1950-lukua. Mikä yhdistää ihmisiä, jotka viehättyvät pienoismaailmasta. Tulostan tietokoneelta kellotauluja seinäkelloja varten ja teen heilureita lämpökynttilän metalliosista. Vältä muiden tekemien töiden tai valmiiden tehdastekoisten nukkekotitavaroiden matkimista. Leikkaan kelloihin lasit kirkkaasta pakkausmuovista. 12.30 Syön kevyen välipalan. Tutkin kangasvarastoni, josko sieltä löytyisi sohvan verhoiluun sopiva tilkku. Millaisesta työstä haaveilet. 18.00 Hoidan työsähköposteja ja pakkaan tilaustöitä
U nkarilaistaustainen, arkkitehtuuria opiskellut aristokraatti Robert de Balkany (1931– 2015) rakennutti Ranskaan ja muuallekin useita amerikkalaistyylisiä moderneja luksusostoskeskuksia asuntoalueineen. Leijonanpäitä tuoleissa Mahonkinen, kahdesta isosta ja viidestä pienestä nojatuolista koostuva leijonanpää1 2 3 koristeinen tuolisarja edustaa näyttävää ranskalaista empireä. Kuvassa sohva näkyy osana de Balkanyn punaisen salongin sisustusta. 2. 3. Niillä hän loi huomattavan omaisuuden. 1. JUKKA RELAS KUVAT SOTHEBY’S trendit Sarjassa FT Jukka Relas seuraa eri maiden huutokauppoja. Paavin kabinettikaappi Kodin arvokkain esine oli Roomassa noin 1620 tehty, näyttävää barokkia edustava arkkitehtoninen kabinettikaappi (korkeus 262 cm). Sohva Englannista Kaunislinjainen kullattu englantilainen rokokoosohva (pituus 242 cm) on peräisin Yrjö III:n ajalta noin vuodelta 1760. Se on alun perin ollut Wanstead Housessa Essexissä, 23 750 e (12 000 e). Valitettavasti suomalaisissa huutokaupoissa esineen alkuperä tulee esiin varsin harvoin. Hänen oma kotinsa Rue de Varennella Pariisissa sen sijaan edusti klassista sisustustyyliä ja varmaa konservatiivista makua. Monilla esineillä on mielenkiintoinen historia, josta kerrottiin luettelossa tarkasti. Kun hänen kokoelmansa huutokaupattiin Sotheby’sillä, loppusummaksi tuli 19,3 miljoonaa euroa. Sen materiaaleja ovat ebenpuu, Antiikki & Design 32. Ylellinen koti Pariisista Pariisin Sotheby’s piti syyskuussa huutokaupan, jossa myytiin liikemies Robert de Balkanyn tasokas antiikkija taidekokoelma. Näyttävä kokonaisuus myytiin 55 000 eurolla (lähtöhinta 25 000 e). Mallia tehtiin myös Venäjällä. Sen on valmistanut pariisilainen Jacob-Desmalterin verstas 1803–1813. Se oli antanut hänen kodilleen loisteliaan ilmeen
Empiren enteitä Ludvig XVI:n ajan mahonkinen kirjoituslipasto (korkeus 144,5 cm) on tehty Ranskan vallankumouksen kynnyksellä noin 1790. 5. Siinä kuningas on esitetty valtaistuimen vieressä kärpännahkaviitassa. 6. Sen korkeus on 36 cm ja paino 7,4 kg, 243 000 e (250 000 e). Sen on signeerannut pariisilainen ebenisti B. Rokokookello Polttokullatusta pronssista ja kilpikonnanluusta tehty seinäkello (korkeus 110 cm) noin vuodelta 1750 edustaa rönsyävää ranskalaista rokokoota, jossa on hieman kiinalaista henkeä. kullattu pronssi, hopea ja monet kivilajit, joista on tehty värikäs pietra dura -koristelu. Antiikki & Design 33. 7. Kuoren lienee tehnyt pariisilainen Adrien Dubois, ja koneiston on signeerannut Augustin Fortin, 43 750 e (lähtöhinta 60 000 e). 4. trendit Historiallisen kabinettikaapin hinta nousi 2,5 miljoonaan euroon. Bourbonien kulho Pariisilaisen hopeasepän Antoine Sébastian Durantin 1750–1751 tekemä ja sisältä myöhemmin täydennetty metsästysaiheinen rokokooliemikulho on kuulunut kuninkaalliselle Bourbon-suvulle. Se edustaa Napoleonin jälkeistä restauraation aikaa, jolloin Bourbon-suku palasi Ranskan valtaistuimelle, 207 000 e (250 000 e). Kuningas Ludvig XVI Ludvig XVI:tä esittävän, luonnollista kokoa olevan muotokuvan (268 x 190 cm) on maalannut Antoine-François Callet. Maalauksen hinta nousi 111 000 euroon (60 000 e). Molitor. Kirjoituslipasto enteilee 1800-luvun alun empireä, 123 000 e (150 000 e). Kaapin ensimmäinen omistaja oli paavi Paavali V (Camillo Borghese), ja myöhemmin se oli kuulunut muun muassa Englannin kuninkaalle Yrjö IV:lle. 4 5 6 7 8 8. Uusklassinen kruunu Lähes kaksimetrinen uusklassinen kristallikruunu, jonka runko on polttokullattua pronssia, on päätelty pariisilaisen Chaumontin noin 1820 tekemäksi. Kaapin osti 2 499 000 eurolla kalifornialainen J. Paul Getty -museo (lähtöhintaa ei ilmoitettu)
Antiikki & Design 34. Juhlasalin uusklassiset, kolmiulotteisilta näyttävät trompe l’oeil -maalaukset ovat poikkeuksellisen taidokkaita. Hjalmar Linderin aikana kartanossa järjestettiin yltäkylläisiä juhlia, joita valmisteltiin viikkotolkulla
Kulinaristin pöydässä kaiken tulee olla täydellistä. Herkut ovat kartanonherra Hjalmar Linderille (1862–1921), joka järjestää ystäväpiirilleen juhlat kotonaan Mustion linnassa. kartanoruokaa Herkkusuiden linna Mustion linna eli loistokauttaan ruukinpatruuna Hjalmar Linderin aikana 1900-luvun alussa. Hänen lausahduksensa ”Minulla on ainakin 10 000 pullollista samppanjaa vatsassani”, kertoo, etteivät viinit suinkaan jääneet kellariin pölyttymään. Hjalmar Linderin pidot olivat maankuuluja. Linderin pöydässä ovat illastaneet niin Jean Sibelius kuin Louis Sparrekin. Kerrotaan, että itse Venäjän keisari Aleksanteri III nautti Linderin seurassa monta lasillista erinomaista viiniä levähtäessään Mustiossa Suomen-matkallaan. Mustion linna on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. › Antiikki & Design 35. Linder oli herkkusuu, jonka kulinaarisesta perinnöstä voi nykyään nauttia ravintola Linnankrouvissa. Viinikellari oli täynnä laatuviinejä, joita hän tilasi Ranskasta. HJALMAR LINDER OLI laaja-alaisesti kiinnostunut suun iloista. Kosmopoliittina hän pääsi illastamaan Euroopan parhaisiin ravintoloihin, joissa maistamiaan annoksia hän halusi nauttia myös kotona. Matkustajien lisäksi juna tuo ylellisiä elintarvikkeita Pietarista ja samppanjaa Pariisista. SELINA VIENOLA KUVAT RIITTA SOURANDER H öyryjuna on juuri saapunut Mustion asemalle. Magnus Linder II:n 1783–1792 rakennuttama kartano edustaa rokokoon ja uusklassisismin välistä siirtymäkautta. Eletään 1900-luvun alkua. Hän kestitsi Mustion linnaksi kutsutussa ruukinkartanossaan yläluokkaa yltäkylläisesti naapurimaita myöten
Kartanohotelli jatkaa linnan kulinaarista perintöä. LINDERIN KULINAARINEN perintö elää vahvana myös tämän päivän Mustiossa. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Savoyssa. Perimätiedon mukaan veriletut tulivat Etelä-Suomessa muotiin sen jälkeen, kun Mustion venäläinen kokki alkoi paistaa niitä Hjalmar Linderille. Nyt uusi sukupolvi jatkaa kartanon ylläpitoa ja Niko Tuominen vastaa Mustion linnan ravintolatoiminnasta. Filip Linderin isä Magnus Linder osti kartanon takaisin suvulle 1985. Kartanot olivat pitkään suunnannäyttäjiä myös ruokakulttuurissa. Hän lahjoitti numeroidun keittokirjansa ystävälleen Hjalmar Linderille. Hän restauroi sen perusteellisesti yhteistyössä Museoviraston kanssa ja avasi yleisölle. Mustion linnan nykyinen isäntäpariskunta Filip ja Christine Linder ovat Hjalmar Linderin tavoin kulinaristeja. › Antiikki & Design 36. Pieteetillä restauroidun päärakennuksen yhteydessä toimii kartanohotelli. Uusgoottilaiseen vaunuvajaan rakennettu ravintola Linnankrouvi tarjoilee modernilla otteella valmistettua lähiruokaa. Tämän seurauksena Mustion linnan keittiössä opittiin keittämään niin kilpikonnalientä kuin valmistamaan tukholmalaisen Atlantic-hotellin kanaomelettia, joka oli tiettävästi Linderin lempiruokaa. Ravintola Linnankrouvi toimii Mustion linnan uusgoottilaisessa vaunutallissa. Ranskalainen Edouard Nignon (1865–1934) oli aikansa kuuluisimpia keittiömestareita. kartanoruokaa Niinpä hän pestasi Mustion linnan keittiöön keittiömestareita suoraan Tukholman, Pietarin ja Pariisin huippuravintoloista
Riista on kuulunut kartanon ruokapöytään aina. Antiikki & Design 37. Metsästyksen jumala Diana toivottaa tervetulleeksi Mustion linnaan
Alkuperäistä Mustion linnan irtaimistoa on säilynyt vain vähän. Valkoiset liinat ja kartanossa esillä olevan ministeri P.J. Antiikki & Design 38. Hynnisen baltialaisen hopeakokoelman esineet loihtivat kattaukseen menneen ajan eleganssia
Anna hautua noin 2 h kannen alla. Anna lihan vetäytyä vähintään 15 minuuttia ennen tarjoilua. Lisää kerma ja keitä uudelleen kasaan kunnes jäljellä on noin puolet. Siivilöi ja tarkista maku. Lisää punaviini ja keitä puoleen. 1 kg punakaalia 2 kirpeää omenaa ½ dl ankanrasvaa tai voita 2 keltasipulia ½ dl punaviinietikkaa ½ dl siirappia pieni pala raastettua inkivääriä pala savustettua possunkylkeä kanelia neilikkaa valkopippuria suolaa Poista kaalista kannat ja viipaloi se ohueksi veitsellä. Antiikki & Design 39. Tarjoile välittömästi. kartanoruokaa SORSA heinäsorsaa valkosipulia timjamia voita suolaa pippuria Erottele koivet ja rintalihat leikkaamalla. Lisää liemi, hienonnetut sipulit, sokeri ja vähän suolaa. Marinoi kaalisuikaleita punaviinietikassa yön yli. Kerubien kannattelema posliinivati on yksi harvoista säilyneistä Linderin suvun astioista. Poista mahdolliset höyhenet. Friteeraa palloja kuumassa öljyssä, kunnes ne ovat rapeita. Mausta lopuksi kanelilla, neilikalla, valkopippurilla ja suolalla. Niko Tuomisen sorsa-annos on moderni versio perinteisestä riistaruoasta punakaaleineen ja lintukastikkeineen. Lisää suolaa tarpeen mukaan. KERMAINEN LINTUKASTIKE 1 dl punaviinietikkaa 0,75 l punaviiniä 1,5 l lintulientä 4 banaanisalottisipulia 4 valkosipulinkynttä 25 g ruokokidesokeria suolaa 15 kokonaista mustapippuria 3 dl kuohukermaa sinihomejuustoa mustaherukkahyytelöä Lämmitä kattila kuumaksi ja kaada etikka kattilaan. Kypsennä koipia rypsiöljyssä yön yli 100 ºC uunissa. Pyöritä koipilihat 20 g palloiksi. Riistalinnut ovat syksyistä kartanoruokaa parhaimmillaan. Keitä kastiketta kasaan, kunnes sitä on jäljellä enää puolet. Kastikkeen pitäisi olla sakeaa. Pilko sipuli ja kuullota sitä hetki kattilassa ankanrasvan kanssa, lisää marinoitunut kaali, kuorittu ja pilkottu omena, siirappi ja pieneksi pilkottu savukylki. Seuraavana päivänä perkaa koipiliha luista ja revi se. Hiero koipiin suolaa, valkosipulia ja timjamia. Lisää pippurit, pieni pala sinihomejuustoa sekä mustaherukkahyytelö ja anna uuttua 15 minuuttia. Paista rintalihat pannulla vaahtoavassa voissa, joka on maustettu timjamilla ja valkosipulilla. HAUDUTETTU PUNAKAALI n. Mausta rintapalat suolalla ja pippurilla ja kypsennä 160 ºC uunissa noin 5 minuuttia
kartanoruokaa Kartanon englantilaistyylinen puisto on avoinna yleisölle. Antiikki & Design 40. Pieni huvimaja on Mustionjoen rannassa. Muotokuva punaisella kankaalla verhoillun kustavailaissohvan yllä esittää Ruotsin kuningasta Fredrik I:tä (1676–1751). Lentävä Merkurius on yksi lukuisista Mustion linnan puiston veistoksista. Kartanon ullakolta löytyneet menukortit kertovat loisteliaista juhlista
Antiikki & Design 41. Muotokuva kustavilaisen sohvaryhmän yllä esittää Filip Linderin isoisoäidin isoäitiä Amelie von Lechenfeldiä. Kartanon sisustus on pyritty palauttamaan mahdollisimman pitkälle alkuperäiseen, kustavilaiseen asuunsa
Antiikki & Design 42. Hjalmar Linderin aikaan arkisin syötiin kaikki ateriat ruokasalissa. Palvelusväen käyttämän oven edessä on sermi, jota koristaa kopio englantilaisen John Constablen maalauksesta. Alakerran keittiöstä johtaa portaikko suoraan saliin
Tosin kartanossa oli myös orangerie eli talvipuutarha, jossa kasvatettiin eksoottisia hedelmiä, kuten appelsiineja ja kahvia. Linderin suvulle kuulunut 200-vuotias liemimalja on Pariisista. Niko Tuominen kattaa aurinkoisena lokakuisena päivänä pöytään sorsaa, haudutettua punakaalia ja lintukastiketta. Antiikki & Design 43. Yhä vieläkin Linnankrouvin jauhot tulevat Mustion myllystä, joskaan se ei enää kuulu Linderin suvulle. Riistaa ja kalaa saatiin kartanon mailta yllin kyllin. Samaan eksotiikannälkään vastasivat myös kartanon pihalla kesäisin hulmunneet palmut, jotka talvehtivat orangerien lämmössä. Kasvikset ja vilja kasvatettiin omilla pelloilla ja jauhot saatiin omasta myllystä. kartanoruokaa panostaa ravintolatoimintaan. OMAVARAISUUS OLI tärkeää jo ennen Hjalmar Linderin aikaa. Myös Linnankrouvissa arvostetaan kausiruokaa. – Hyvän maun ohella paikallisuus, ekologisuus ja puhtaus ovat ruokafilosofiamme avainsanoja, Tuominen sanoo. Syksyisin tarjolla on lähes aina sorsaa tai hanhea. Raikas ja herkullinen annos on yhtä aikaa perinteinen ja moderni. Olen varma, että Hjalmar Linder olisi ollut ateriaan tyytyväinen. Viime vuonna arvostettu ravintolaopas White Guide Nordic nimesi Suomen parhaaksi maaseuturavintolaksi Mustion Linnankrovin, jota luotsaa Savoyssakin kannuksensa ansainnut Niko Tuominen. Mustion linna www.mustionlinna.fi. Samoja arvoja vaali aikanaan myös Hjalmar Linder. Hjalmar Linderille kuuluneen hopeisen possun nenää painamalla voitiin kutsua palvelusväki paikalle. Juhlissa saatettiin syödä ulkomailta tuotettua tuoretta parsaa talven kynnyksellä, mutta pääasiassa sesongit sanelivat, mitä syötiin. Hjalmar Linderin aikaan vain harvinaisimmat elintarvikkeet hankittiin ulkomailta. Kartanon orangeriessa kasvatettiin appelsiineja ja kahvia. Kartanon ullakolta löytyneet menukortit kertovat loisteliaista juhlista. Vauraan ruukinpatruunan pöydässäkin arki ja juhla erosivat toisistaan huomattavasti
Katto palkkeineen on alkuperäinen. Antiikki & Design 44. Takkahuoneessa on yksi talon säilyneistä uuneista. Hauska koirapöytä Nepalista sopii yhteen ison kazak-maton kanssa. Englantilaiset nahkatuolit, villisiantalja ja Christine Linderin Itävallassa ampuma teeri luovat metsästysmajatunnelmaa
Filip Linderin isovanhemmat myivät linnan 1940-luvulla, ja sen jälkeen eri teollisuusyhtiöt käyttivät sitä lähinnä edustustarkoituksiin. Linderit haluavat olla paikalla Mustiossa kesän huippusesongin aikaan. › Antiikki & Design 45. He kunnostivat kodikseen ruukin vanhan työläisasunnon. kotona Mustion linnan vaalijat Filip ja Christine Linder vastaavat Linderin suvulle kuuluvan Mustion linnan hoidosta. Filip ja Christine Linder hoitavat linnaa, joka toimii museona (lue lisää s. Sen sisustuksessa näkyy yhteinen metsästysharrastus. – Myönteistä tässä oli, että kun taloja ei ollut lainkaan kunnostettu, monet hienot alkuperäiset yksityiskohdat olivat säilyneet, Filip Linder sanoo. 34). VUOSISATOJEN AIKANA linna on menetetty monta kertaa, mutta Linderit ovat onnistuneet hankkimaan tilan aina takaisin. Heidän talonsa on peräisin 1700-luvun lopulta. Nyt vanhimmassa Ruukinkadun talossa asuvat aatelissuku Linderin edustaja, arkkitehti Filip Linder, hänen puolisonsa Christine Linder, joka on sukujuuriltaan saksalainen kreivitär, sekä pariskunnan kaksi tytärtä. Nykyisen kartanon päärakennuksen, Mustion Linnan, rakennutti Magnus Linder II vuosina 1783–92. Se oli hyvin huonossa kunnossa 1985, jolloin Filip Linderin isä, linnanherra Magnus Linder IV, osti sukutilan takaisin perheelle ja alkoi kunnostaa kartanomiljöötä vanhaan loistoonsa. Silloin ruukin omistaja asui komeassa kartanossaan. Unkarinvizla Disza on perheen metsästyskoira. Paritaloissa oli eteisen, tuvan ja makuuhuoneen asuntoja, joissa saattoi asua jopa kymmenlapsinen perhe. Muuten linnan hoito onnistuu myös etäältä hyvän henkilökunnan avulla. Filip Linderin vieressä istuu Marie Isabel ja Christine Linderin sylissä pikkusisko Philippa. BETTINA WULFF KUVAT HEIKKI RAUTIO P unaisissa työläisasunnoissa Ruukinkadulla asuivat aikoinaan Mustion ruukkikylän työntekijät. Alueen muut rakennukset saivat rapistua rauhassa
Alkuperäistä saatiin säilytettyä paljon, mutta esimerkiksi suurimmat ikkunat uusittiin. – Sohvien selkänojilla olevista ketuntaljoista kaksi ovat meidän ampumiamme, muut ovat Christinen isän kaatamia. Hän yhdisti eteiset yhdeksi isoksi olohuoneeksi. Asuinneliöitä on noin 120 m 2 . Huonekaluista suurin osa on hankittu antiikkimessuilta, monet Mustion Antiikkiviikoilta, joita järjestettiin kartanon alueella kesäisin vielä muutama vuosi sitten. Entiset isotuvat, joissa oli vielä käyttökelpoisia leivin uuneja, muuttuivat makuuhuoneiksi. Uusia huonekaluja he eivät parhaillaan ole kotiin hankkimassa. Saksasta on myös lyhyempi matka metsästysmaille. Se oli heille luonnollinen ratkaisu tyttärien syntymisen jälkeen. Kaikki alkuperäinen oli jäljellä: talon punainen väri, ikkunat 1700-luvulta, uunit ja puuhellat. Lindereille huonekalut ovat ensi sijassa käyttöesineitä, varsinkin nyt kun lapset ovat pieniä. Talo muistuttaa metsästysmajaa muutenkin kuin lukuisien metsästyssaaliiden vuoksi. TALO 1700-luvun loppupuolella työläisten asuinnoksi rakennettu talo Mustiossa. FILIP JA CHRISTINE LINDER ovat nyt parin vuoden ajan asuneet puolet vuodesta Saksassa. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Filip ja Christine Linder sekä heidän tyttärensä Marie Isabel ja Philippa Linder. Metsästys on pariskunnan yhteinen harrastus, ja sen merkeissä he tutustuivatkin Tšekissä. Sen sijaan aika selvää on se, että seinät saattavat ottaa vastaan vielä muutaman sarviparin. Tuoksuvat köynnöshortensiat istutettiin talon kunnostuksen yhteydessä. Vastaan on tullut myös avaimia ja muita metalliesineitä, posliininsirpaleita ja vanhaa lasia. Vanhin ruukin työläistaloista on modernisoitu vastamaan nykyajan mukavuusvaatimuksia. Ne ovat melkein kaikki hiljattain menettäneet häntänsä, koska tytöt ovat vähän liian innokkaasti nykineet niitä, Filip Linder kertoo. ERITYISTÄ Rakennuksessa on säilynyt paljon vanhoja yksityiskohtia. Filip Linder suunnitteli paritalosta yhden asunnon. Antiikki & Design 46. Sisustukseen tuovat tunnelmaa perheen ja suvun metsästysmuistot. Talossa on ehkä asunut suutari, sillä maasta on löytynyt kenkälestejä. – Voi hyvinkin olla, että täällä on joskus asunut suutari, sillä olemme löytäneet maasta kenkälestejä ja muuta ammattikuntaan liittyvää, Linder kertoo. Perheen koti kuului niihin, joissa aika oli pysähtynyt. Tunnelma syntyy myös sisustuksen värimaailmasta sekä hienoista alkuperäisistä hirsistä katossa. Kylpyhuone tuli entiseen tupaan
Antiikki & Design 47. Sohvaa koristaa rivi ketuntaljoja. Keihäät olohuoneen oven yllä ovat matkamuistoja Keniasta. Rakenteita kannattelee nyt vanha veräjäntolppa. Talon lattiat olivat niin huonokuntoiset, että ne oli uusittava. Matalalla ollut välikatto purettiin, jotta saataisiin lisää avaruutta ja valoa
Tassuamme löytyi alkuperäisessä kunnossaan linnan vintiltä. Se on peräisin joko Englannista tai Ranskasta 1900-luvun alusta. Antiikki & Design 48. Kylpyhuone on rakennettu entiseen tupaan. Pesuallas on löytö kierrätyskeskuksesta, hanat vanhan mallin mukaista uustuotantoa
Antiikki & Design 49. Kynttilänjalka on Christine Linderin isän löytämä saksanhirven sarvi, sen metallityöt teki taiteilija Seppo Saarikoski. Olohuoneen työnurkkauksen pöytänä toimii kaksi vahattua lankkua, jotka löytyivät linnan vintiltä. Mustion linnaa esittävän taulun on maalannut suomalainen naivisti Ilse Ackerman 1992. Ruotsalaisen taiteilijan Stig Fyhringin puulle maalattu taulu vuodelta 1993 sopii hyvin lipaston pariksi. Makuuhuoneen myöhäiskustavilaisessa lipastossa on luonnollinen patina. Kulmakaappi alkuperäisessä maalissaan on 1700-luvulta, talonpoikaistuoli vähän nuorempi. Metsäkauriin trofeet ikkunan yllä ovat pariskunnan Saksasta metsästämiä. Makuuhuone on osa vanhaa isotupaa. kotona Keittiön klaffipöytä on ruotsalaista barokkia. Herkkä akvarelli on ruotsalaisen Bruno Liljeforsin (1860–1939)
Kotimaista tuotantoa edistämään perustettiin 1739 manufaktuurikonttori, jolloin tuli mahdolliseksi perustaa pellavan valmistusta ja käsittelyä harjoittavia manufaktuureja eli käsiteollisuuslaitoksia. Pikarissa on koristeena rokokooajalle tyypillisiä simpukkaja lehtikuvioita. T aitavasti tehty 1700-luvun hopeapikari tuli helsinkiläisen Galerie Donnerin syysnäyttelyyn myyntiin viime vuonna. Antiikki & Design 50. Silloin moni nainen ei päässyt opiskelemaan ammattia, mutta Maija Lisa Öberg valmistui kehruumestarittareksi. man taitavimmista hopeasepistä. Kelsonista tuli mestari Tukholmassa 1746. Maalaus Kehräävä nainen etsii kadonnutta langanpäätä, 1798, myytiin Tukholman Bukowskisilla 29 000 eurolla. Läntisessä valtakunnan puoliskossa perustettiin useita kehruukouluja jo 1741. Sisältä kullatun pikarin on valmistanut vuonna 1756 Kilian Kelson, yksi TukholKehrääjän palkinto Kaiverrus hopeapikarissa kertoo harvinaisen tarinan 1700-luvulta. Tällaisia laitoksia olivat myös kehruukoulut. CATARINA WELIN Ruotsalainen Pehr Hilleström (1733–1816) maalasi monipuolisesti aikansa elämää. Siinä herätti huomiota laatu, mutta myös kirjoitus, joka kertoo tarinan vuosisadalle harvinaisesta naisen koulutuksesta. PELLAVAN VILJELY ja jalostus oli 1700-luvun Ruotsissa tärkeä elinkeino. Lisäksi siinä on kaiverrus, joka kertoo, että valtakunnan säädyt ovat antaneet sen tunnustukseksi kehruutaidoista Maija Lisa Öbergille (1731–1808). Hänen hopeatyönsä ovat taiteellisesti ja teknisesti korkeatasoisia
Öberg oli todennäköisesti rahapulassa myynyt hopeapikarinsa. Kehruumestarittarella oli kiinteä palkka, joka maksettiin osin rahassa ja osin erilaisina luontaisetuina, joita olivat muun muassa virka-asunto, oikeus puotiin ja navettaan, omaan palstaan ja kaalimaahan. oltermannin viiva, joka liittyy hopeapitoisuuteen. Se oli pitkään tamperelaisessa omistuksessa, ja Galerie Donnerin näyttelyn jälkeen se sai uuden kodin yksityiskokoelmassa. Jo vuoden kuluttua hän valmistui Vadstenasta. Öberg ja Mengelin muuttivat ensin Kangasalalle ja sen jälkeen Messukylään, joka nykyään on Tampereen kaupunginosa. RUOTSIN VADSTENASSA Vätternin rannalla Itä-Götanmaalla oli kehruukoulu, joka toimi muiden esikuvana. Otavalan kehruukoulun rakennukset purettiin sittemmin, mutta Tampereella siitä muistuttavat yhä nimet, kuten Otavalankatu ja Pinnikatu sekä Tampereen yliopiston Pinni-rakennus. Myös Gustav Asp palkittiin. Kaiverrus hopeapikarissa on jäänyt kertomaan Maija Lisa Öbergistä. Valtakunnan talous oli silloin ahdingossa, ja valtaan nousseen myssypuoleen säästöpolitiikka johti siihen, että kaikki Suomessa toimineet kehruukoulut lopetettiin. Manufaktuuritoimisto päätti, että ”jos joku maaseudulta ilmoittautuu halukkaaksi lähtemään Vadstenaan oppimaan siellä käytettyä pellavanjalostustapaa ja kehruuta, on hänet valtion varoilla sinne lähetettävä ja siellä ylläpidettävä, kunnes hän on saanut mainitun tiedon ja taidon, ja lisäksi päätetään että jos Suomesta ilmoittautuu lisää tällaisia lähtijöitä, on heidätkin sinne kustannettava”. Hän sai hopeisen juomakannun, joka kaiverruksen mukaan on tunnustus pellavan viljelystä ja jalostuksesta. Öberg työskenteli Otavalan kehruukoulussa, kunnes se lakkautettiin 1766. Ensimmäisen kehruukoulu oli Boijen 1752 Kangasalan Franssilaan perustama kehruukoulu, joka siirtyi seuraavana vuonna Messukylään Tammerkosken säterin maille, nykyiselle Tampereelle. klo 18.05–19.35, Sturenkatu 2, huone 305. Öberg opetti Otavalan kehruukoulussa Tampereella. Kolme kruunua ylhäällä vasemmalla on ruotsalainen hopean tarkastusleima, sen vierellä Tukholman kaupunkileima pyhä Eerik, alla vuosilukuleima U eli 1756 ja Kelsonin tekijäleima. Maija Lisa Öberg kuoli varattomana Pälkäneellä samoihin aikoihin, kun Suomen sota sai alkunsa helmikuussa 1808. Sieltä hänet lähetettiin Kättestan kehruukouluun oppimaan lisää. Hans Henrik Boije (1716–1781) oli suomalaisen kehruukoulutoiminnan isä. Taidehistorioitsija Catarina Welin ja professori Kirsi Vainio-Korhonen keskustelevat hopeapikarista Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa Arbiksessa 22.11. Maija Lisa Öberg oli taitava kehrääjätär. Hän joutui todennäköisesti myymään tämän aarteensa rahapulassa, kun myssyjen säästöpolitiikka lopetti kehruukoulut. Itäisessä puoliskossa eli Suomessa koulujen perustaminen kesti kauemmin. Tuolloin tytöille oli vähän koulutusmahdollisuuksia: kehruutöiden lisäksi he saattoivat opiskella ainoastaan kätilöiksi. Hänestä tuli näin pellavan kehruumestaritar. Hans Henrik Boije lähetti Vadstenaan kaksi oppilastaan saadakseen kouluunsa osaavat opettajat. Hyvin menestynyt Öberg sai palkinnoksi tämän pikarin. Säädyt päättivät 1751 vuoden eduskunnassa, että ahkeruus ja taito muun muassa pellavan valmistuksessa, kehräämisessä ja kutomisessa tultaisiin huomioimaan ja palkitsemaan. Manufaktuurikonttorin tuella Boije perusti Messukylään 1759 julkisen, valtiollisen Otavalan kehruukoulun. Antiikki & Design 51. Jouluna 1765 hän meni naimisiin koulun sorvauksen opettajan Michael Mengelinin kanssa. Sahaviiva on ns. MAIJA LISA ÖBERG palasi kotiin 1757, ja hänestä tuli Otavalan kehruukoulun opettaja. Tilaisuuteen voi tuoda omia hopeapikareita arvioitavaksi. He saivat kolme lasta. Pellavanviljelyoppiin lähti Gustaf Asp ja kehruuoppiin Maria Elisabet (Maija Lisa) Öberg. . Sisäoppilaitoksessa tytöt opiskelivat kehruuta ja pojat opiskelivat pellavan kasvatusta ja valmistivat rukkeja
Antiikki & Design 52. Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin uudistama DK-malli oli 1920-luvun lopussa tuotannossa keltaisella väripainokuvalla nro 2183
Niihin kuuluu yksi uusimmista löydöistä: keräilijöiden keskuudessa hintavaksi tiedetty Kaj Franckin BA-mallin kuppi, jota koristaa Esteri Tomulan Musta ruusu. › Antiikki & Design 53. KERÄILIJÄ PITÄÄ ENITEN ruusukupeista, ja niistä vielä yksi on ylitse muiden: Ulla Procopén suunnittelema D-malli, jossa on Anneli Qveflanderin suunnittelema suurikokoinen ja hyvin luonnonmukainen Ruusu-kuvio. Muutkin isokokoiset kukkakuviot ovat Vuohiolle mieleisiä. Runsaan 1 400 esineen kokoelmalla on kysyntää. Ne tuovat mieleen omat kouluaikani, Vuohio sanoo. HELENA LEPPÄNEN KUVAT KATRI LEHTOLA C anton, Maisema ja Kesäkukka olivat ensimmäiset kahvikupit, jotka hankin kahvilani somisteeksi 1990-luvun puolivälissä, Birgitta Vuohio kertoo. Vuohio saa lainata aarteitaan milloin aikakausilehtien ja tietokirjojen kuvauksiin, milloin näyttelyihin ympäri Suomea. Birgitta Vuohion mielestä ajan patina saa näkyä, sillä pienet kolhut ja säröt kertovat eletystä elämästä. Anneli Qveflanderin suunnittelemalla Ruusu-siirtokuvalla sitä valmistettiin 1960–70. Kun malttaa etsiä kärsivällisesti, voi jonain päivänä onnistaa, ja kuppi löytää lautasen tai päinvastoin. Elämänsä unelma-ammatissaan toimineella leipuri-kondiittori Vuohiolla oli tuolloin Birgitan leipomo-kahvila Malmilla. keräilijä Yli tuhat kupillista designia Kirpputoreilta voi yhä tehdä hyviä löytöjä, sanoo Birgitta Vuohio, joka on kerännyt Arabian kahvikuppeja sadan vuoden ajalta, 1897–1997. Monenkirjava kokoelma oli kasvanut myös ulkomaisilla kupeilla, mutta hän päätti karsia ne pois ja keskittyä pelkästään Arabiaan. Kokoelman harvinaisuuksia on esillä talvella Lohjan museossa. Birgitta Vuohion kokoelman uusin tulokas on lahjana saatu Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin 1929 suunnittelema OB-malli, jossa on harvinaisella tummanvihreällä sävytetty siirtokuva nro 1673. – Arvostan Kaj Franckin muotoilua kaiken kaikkiaan, mutta hänen malleistaan läheisimpiä minulle ovat RA-mallin lastenmukit. Mikäpä sopisi sen paremmin kahvilan pullantuoksuisen tunnelman täydentäjäksi kuin kaunis vanha posliini! Pian Vuohio huomasi keräilykärpäsen purreen toden teolla. Pitkäjännitteinen keräilijä ostaa myös yksittäisiä parittomia kuppeja ja lautasia. KOKOELMAAN HANKITTAVIEN kuppien ei tarvitse olla täysin ehjiä. Koskaan ei tiedä, missä kaivattu puolisko tulee vastaan. Ulla Procopé muotoili korkean D-mallin kahvikupin vuonna 1957. Nyt kokoelmasta on myös tehty kirja. Kokoelmaan sisältyy muitakin lasten käyttöön suunniteltuja mukeja ja pieniä, leikkeihin tarkoitettuja kahvikuppeja. Nykynuoret vievät usein surutta Birgitta Vuohion suosikki. Myös monet kahvikuppinäyttelyissä vierailleet ovat pitäneet sitä Suomen kauneimpana kuppina. Vuohio pitää kirpputorien kiertelyä mielenkiintoisimpana tapana löytää vanhaa Arabiaa. 2000-luvulla hän otti mukaan kahvija mokkakuppien lisäksi myös Arabian mukit
OG-mallin posliinisen mokkakupin on suunnitellut Anja Jaatinen-Winquist 1970. Esmeralda-koristetta käytettiin 1969–74 punaluumuna ja sinivihreänä. Hinnasto vuodelta 1936 kertoo tämän arabialaistyylisen Arabian olevan mallia DH. Leivon Gold-koristeen lisäksi kupissa on Pauli Vuorisalon erikoiskoriste Papukaija. Raija Uosikkinen suunnitteli mallille useita seripainokoristeita, ilmeisesti myös tämän Roksana-kuvion. Svea Granlund on suunnitellut SV-mallin kahvikuppiinsa eläväpintaisen puhalluskoristeen, jota on valmistettu 1939–41 myös oranssinpunaisena. 1960-luvun mokkakupin kultainen, paperileikkauskuviota muistuttava Haaremi-koriste on Esteri Tomulan. Kaj Franckin RA-mallia, 1953, valmistettiin kovafajanssista myös mokkakuppina. Ruskasta ja Valenciasta tunnetun Ulla Procopén 1950-luvun tuotannossa on myös ohuita poslii nikuppeja, kuten rihlattu LB-malli. Saman mallin kapeat mokkakupit ovat harvinaisempia, tässä Medina-koriste 1940-luvulta. Inkeri Leivon muotoilema IL-malli Harlekin oli tuotannossa vuosina 1989–2003. Antiikki & Design 54. Richard Lindhin viistottu posliinikuppi DG oli tuotannossa vuodet 1965–71. Orvokkikoriste on siirtokuva nro 7268. Koristeen perusteella se tunnetaan nimellä Sinikello. keräilijä Poimureunainen OH-mallin posliinikuppi on Birgitta Vuohion mukaan Turun posliinin mallistosta vuosilta 1928–32. Inkeri Leivon IS-kahviastiasto, 1978, on valkoista kivitavaraa, koristeena 1979–80 Laila Hakalan seripainokuva Anna. Olga Osolin AX-mallin tunnetuin muoto on Myrna-kahvikuppi. Greta Lisa Jäderholm-Snellman suunnitteli OC-mallin jo 1929. Siitä Birgitta Vuohiolla on violetin lisäksi myös sitruunanja kullankeltainen sekä vihreä ja punainen versio. 1970-luvun puolivälistä Arabialla kehitettiin kivitavaratuotantoa. Raija Uosikkisen moderni Donna-puhalluskoriste oli käytössä vuosina 1956–63. Laila Hakala suunnitteli monia visuaalisesti kutkuttavia koristekuvioita Richard Lindhin CC-malliin. Hänen rikkaasta koristepaletistaan peräisin olevalla Iiris-seripainokuvalla se oli tuotannossa 1974
Facebookista hän on huomannut, että Pohjois-Suomessa kahvikuppien keräilijöitä on enemmän kuin etelässä. Näyttelyt ovat työläitä pakkaaArabian kahvikupit 1916–2016 -kirjassa on mukana satoja Birgitta Vuohion kokoelman kuppeja valokuvaaja Katri Lehtolan kuvaamina. Tässä Raija Uosikkisen seripainokoriste Louhi. Vaikeisiin tahroihin voi varoen kokeilla sitruunahappoliuosta. Lohjan museossa, www.lohja.fi/museo/ Kirjoittaja on taiteen tohtori ja keraamikko. Hakaniemen kauppahallissa toimiva Uutta ja vanhaa -liike on ollut tärkeä kontakti Arabian harvinaisuuksien metsästyksessä. Kova tiskiharjakin naarmuttaa. VAALENNA TUMMUNEITA kohtia kuumaan veteen liuotetulla ruokasoodalla, anna vaikuttaa yön yli. Liian tehokkaat pesuaineet voivat vahingoittaa vanhojen astioiden lasituksia, koristeita ja kultauksia. Kuppeja koristeltiin sekä Arabiassa että Arabian omistamassa Turun posliinitehtaassa. Hänen kokoelmansa oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 2006 Astialiisa-liikkeessä Helsingissä. Hinnat kuitenkin ovat eri luokkaa. Arabia-tuotteita on teetetty ulkomailla ennenkin. Arabian kahvikupit arkeen ja juhlaan, Birgitta Vuohion kokoelmaa 8.11.–5.3. Hänen kirjansa Arabian kahvikupit 1916– 2016 (WSOY) ilmestyy Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. Vuohio on näyttelyissä huomannut, että vanhat kupit kiinnostavat muitakin kuin keräilijöitä. Richard Lindhin CC-mallin posliinikuppia valmistettiin 1969–74 Rosenthalin tehtaalla Saksassa. Birgitta Vuohio toivoo ihmisten muistavan, että Arabian tehdas toimi Suomessa ja vei aikoinaan innolla suomalaista osaamista kansainvälisille designkentille. keräilijä PESE KUPIT KÄSIN KUN ALAT KERÄTÄ ARABIAA, tutustu kirjallisuuteen ja nettisivuihin kuten arabia. myyntiin perimiään astiastoja, ja kirpputoreilla on siis yhä mahdollista yllättyä iloisesti ja saada rahalle vastinetta. Tieto täydentyy jatkuvasti. Vanhan tavaran kivijalkakaupat ja antiikkimessut ovat tietenkin hyviä silloin, kun tietää mitä etsii. Kahvikuppien keräilijöillä on oma Facebook-ryhmänsä, jossa vaihdetaan tietoja ja tehdään vaihtokauppoja. kokoelma.fi. Birgitta Vuohio on viime aikoina innostunut entistä enemmän ryhmän toiminnasta. Sen jälkeen kupit ovat kiertäneet Suomea pienemmissä ja isommissa museoissa. Kakkoslaadun tunnistat II-leimasta, älä maksa siitä liikaa. misineen ja kuljetuksineen, mutta ne ovat kunnianosoitus Arabian pitkälle historialle. Antiikki & Design 55. Sen ovat löytäneet nyt myös japanilaisturistit. Viimeksi niitä nähtiin kesällä Oulussa, seuraavaksi avautuu näyttely Lohjalla. VÄLTÄ ASTIANPESUKONETTA. OPETTELE LEIMAT, ne auttavat niin ajoituksessa kuin hinnoittelussa. NYKYÄÄN KERÄILIJÖIDEN käytössä on myös sosiaalinen media
Lokerikon suunnittelija on Dorothee Becker 1969, ja se käy vaikkapa yrteille. Yrjö Kukkapuron pikkutuoli sekä Saturnus-nojatuoli ja -pöytä ovat saaneet rinnalleen italialaista saman ajan muotoilua. Vaatenaulakko on Kartelin 1970-luvulta. Antiikki & Design 56. Mekot ovat Vuokon tuotantoa. Valaisin on kotimaisen Livalin valmistama. Pöydällä on Ettore Sottsassin Olivettille 1965 suunnittelema Dora-kirjoituskone
Helsingin muotoilujohtaja Anne Stenros on kasvanut designin ympäröimänä. – Muotoilusta on nykyaikana tullut abstraktia, mutta kerääminen on muistutus siitä, että se on myös esineitä, hän sanoo. Ja lauseissa on asian ytimeen menevää tietoa muotoilusta. design ”Suomalaiset on marinoitu muotoilussa” Helsingin uusi muotoilujohtaja Anne Stenros kerää 1960–80-lukujen huonekaluja. Harvoin tapaa ihmistä, jolle muotoilusta puhuminen on yhtä luontevaa kuin Anne Stenrosille. Läheisintä hänelle on 1960-luvun kotimainen värikäs muotoilu, ja varsinkin Yrjö Kukkapuron tuolit, joita hän haluaa palauttaa tuotantoon. Työssään hän auttaa hyödyntämään muotoilua julkisen palvelun suunnittelussa. Hissifirma Koneen muotoilujohtajana hän toimi vuoteen 2015. Hän ei myöskään ole virkamiesmäisen jäykkä, vaan eloisa ja avoin. Tuolina Yrjö Kukkapuron 1985 suunnittelema A-500. Stenros väitteli tekniikan tohtoriksi 1992. Design Forum Finlandia hän johti lähes 10 vuotta, 1995–2004. Muotoilun parissa hän on työskennellyt jo pitkään. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI A nne Stenros on Helsingin tuore muotoilujohtaja, ensimmäinen laatuaan. Stenros valmistui 1980-luvulla arkkitehdiksi Oulun yliopistosta, jossa suurimman vaikutuksen teki professori Reima Pietilä. Sen jälkeen hän oli vuoden Hong Kong Design Centren johtajana. – Helsinki haluaa kaupunkina nostaa asemaansa muotoiluosaamisen kansaivälisenä edelläkävijänä, Stenros sanoo. › Antiikki & Design 57. Vico Magistetrettin Eclisse-valaisin (1967) on uusi hankinta Italian-matkalta
design Tapio Wirkkalan 1958 suunnittelemat Nikke-tuolit valmistettiin Askon tehtailla. Antiikki & Design 58. Lasivati on Kerttu Nurmisen filigraanilasia. Myös pöytä on Antti Nurmesniemen suunnittelema. Yrjö Kukkapuron postmodernit Experiment-tuolit syntyivät 1980-luvun alussa. Elina Korkalan suunnittelema tarjotin (pannun alla) ja teepyyhe laajentavat Avarten tuotevalikoimaa. Ulla Procopén Arabialle suunnittelemat teekannut ovat 1950-luvulta, ja niissä on Hilkka-Liisa Aholan Kukka-koriste. Pikku Pehtooriksi ja Pehtooriksi ristityt pannut olivat tuotannossa 1957–75. Oiva Toikan Pikkupöllö on vuodelta 2004. Antti Nurmesniemen emaloidut kahvinkeittimet ovat suomalaisen muotoilun ikoneja
Ne nousevat arjen yläpuolelle. – Huonekaluista tulee sommitellen enemmän kuin osiensa summa. Tam Tam -jakkara on Verner Pantonin leikkisää muotoilua 1960-luvulta. 1960-LUVUN MUOTOILUSSA Stenrosia puhuttelee sen rehellisyys. Ajattomasta suunnittelusta käyvät myös Vuokko Nurmesniemen vaatteet. Mekko on Vuokko Nurmesniemen suunnittelua 1960-luvulta ja on pussihihoineen taas trendikäs. design ANNE STENROS ON KERÄNNYT suomalaisia moderneja huonekaluja yksityiselle työhuoneelleen. Toiset käyttävät vastaavaan kuvia seinällä tai värija materiaalimalleja pöydällä, mutta minua nämä asetelmat puhuttelevat enemmän. Stenrosin äiti on sisustusarkkitehti, professori Pirkko Stenros. ÄITINI OTTI MINUT MUKAANSA kansainvälisille huonekalumessuille, ja pääsin jo nuorena Kukkapuron, Vuokko ja Antti Nurmesniemen sekä muiden designerien sisäpiiriin, Anne Stenros kertoo. – Pohdin niiden avulla, mihin suuntaan kalustesuunnittelu ja lifestyle on yleisellä tasolla menossa. 1960-luvun suunnittelu on iätöntä, ajan huonekalut istuvat mihin tahansa tyylikauteen. Stenros on halunnut kunnioittaa huonekaluja myös luomalla niistä asetelmia työhuoneensa avariin tiloihin. › ”Huonekaluista tehty asetelma on enemmän kuin osiensa summa.” Antiikki & Design 59. Eniten kokoelmassa on Yrjö Kukkapuron 1960–80-lukujen huonekalumuotoilua, kuten Saturnus-tuoleja ja -pöytiä sekä Experiment-tuoleja. Hänen muotoilunsa on minulle sekä nostalgiaa että ajankohtaisuutta, jota voi ja pitää opiskella. Niiden puhvihihat ovat taas muodissa. 1950-luvun muotoilua Stenros on kerännyt oikeastaan vain muutamia kappaleita, Anne Stenros pitää Kukkapuron keinutuolia Avarten uuden tulemisen symbolina. Hänet tunnetaan erityisesti Muuramelle suunnittelemistaan iättömistä kalusteista, kuten monissa kodeissa tutuista Moduli-, Nappija Neppari-kaapeista. Isä on arkkitehti, professori emeritus Helmer Stenros, joka on piirtänyt muun muassa Amerin pääkonttorin (1986) Helsingissä. Kokoelmani on kunnianosoitus näille mestareille. Asetelmat ovat siis eräänlaisia trendityökaluja. Nämä vintage-asetelmat ovat hänelle inspiraation lähteitä ja niin sanottuja mood boardeja eli miellekarttoja. – Kukkapuron tuoleissa olen istunut lapsesta lähtien – äitinikin hyväksyi Kukkapuron. – Tuolloin muotoilussa ei ollut mitään turhaa. Ne kertovat tavoiteltavasta tunnetilasta samanaikaisesti niin muotojen, materiaalien, pintojen kuin värien kin kautta. Moni-ilmeisissä kalusteissa näkyivät aikansa virtaukset pop-taiteesta postmodernismiin kansainvälisen muotoilun eturintamassa. – Nuorelle tytölle oli huikeaa, kun he kuuntelivat ajatuksiani ja ottivat ne vakavasti
Valkoinen tuoli on Matti Suurosen suunnittelema ja kuulunut hänen piirtämänsä Futuro-talon (1968) kalustukseen. Antiikki & Design 60. Raitamekko on Vuokon tuotantoa eli Vuokko Nurmesniemen 1960-luvun vaatesuunnittelua. Myös valkoinen kukkalaatikko on Kukkapuron käsialaa. Musta nojatuoli ja pöytä ovat Yrjö Kukkapuron Saturnus-sarjaa (1965)
Tietyt Kukkapuron tuolit ovat aina olleet kovissa hinnoissa, mutta hänen muotoilunsa yleinen hintataso on viime vuosina noussut. Stenros on ehtinyt kartuttaa designklassikoita vasta pari vuotta. Sitä paitsi näitä Tapio Wirkkalan 1958 suunnittelemia, Askon valmistamia Nikke-tuoleja ei ole antiikkimarkkinoilla kovin usein tarjolla. Vanhoja tuoleja voi myös käyttää mallikappaleina, ”Koskaan ei voi tietää, mistä huippudesignia löytää.” kun Avarte ottaa Kukkapuron vanhoja malleja uudelleen tuotantoon. Rakenne tekee muovimateriaalista tukevan. – Koskaan ei voi tietää, millaisista paikoista voi huippudesignia löytää. Yrjö Kukkapuron Junioriksi kutsutun tuolin istuinosa on lasikuitua. Ehkä vain Suomessa on mahdollista, että karski palomies kerää Kukkapuroa. Ja onhan niissä aihetta hehkuttamiseen: muodot ovat sulavat ja ajattomat. Kukkapuron huonekalujen valmistamiseen keskittyneen Avarten (alun perin Haimi) tuotemerkin Stenros ja hänen kumppaninsa ostivat 2015. design mutta sitäkin enemmän hän on innoissaan kolmesta pikkutuolista. Yki Nummen Kupoli-valaisin on 1960-lukua. Kukkis-keräily ei ole Stenrosille pelkästään nostalgianälän tyydyttämistä. Yrjö Kukkapuron Saturnus-tuolin selustan takaosassa on ruoteet. Huonekalut valmistetaan Kiinassa Shanghai Furniture Companyssa, jonka kanssa Kukkapuro on tehnyt yhteistyötä viidentoista vuoden ajan. Se on vahva materiaali, joka antaa muodolle vapauksia. Pyöreä pöytä Alvar Aallon P90C. Tavaroiden hankintareissut ovat vieneet muotoilujohtajan hauskoihin ja yllättäviin kohtaamisiin. KUN STENROS ALOITTI keräämisen pari vuotta sitten, huonekaluja sai edullisemmin kuin nykyisin. Mikä Kukkapuro on suosikkisi. Suomalaiset on marinoitu designissa, onhan Suomi rakentunut kolmen perustan päälle: teknologian, metsäteollisuuden ja muotoilun. – Se vaihtelee mielentilan mukaan. Antiikki & Design 61. Joskus suosin rentoa Ateljeeta, töissä tykkään istua Sirkuksessa, keinutuolissa (A-509) on inspiroivat värit, Junior on puolestaan upean veistoksellinen. – Haluamme Avarten uudella tulemisella herättää jälleen suomalaisen muotoilun positiivisen hengen
Ku va M ir ka Kl ee m ol a/ Su om en Ka ns al lis oo pp er a ja -b al et ti Antiikki & Design 62. taide Kaksiosainen teos Sävelkudos Suomen Kansallisoopperassa rakentuu värikkäistä spiraaleista, joiden varjot ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Liekehtivä Carmen tuo lämmintä punaista pohjoiseen tilaan, Juha viileää sinistä etelään
Taiteilijan esittelee hänen oppilaansa, kollegansa ja ystävänsä Päikki Priha. Asuinpaikaksi tuli Hämeenlinna, jossa hän suoritti ylioppilastutkinnon 1948 ja kävi puoli vuotta Ester Perheentuvan kutomakoulua. Widing), samoin kuin Yrjö Kukkapuro, Erik Bruun, Oiva Toikka sekä useita taiteen, musiikin ja kirjallisuuden ammattilaisia. Designmuseossa on juuri auennut suuri katselmus hänen koko tuotannostaan. Siellä syntyi 1930 tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen (os. taide Kirsti Rantanen langan varassa Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen kehittyi käyttötekstiilin suunnittelijasta taiteilijaksi ja opettajaksi. Opinnot painottuivat kudottujen kankaiden suun› Antiikki & Design 63. KIRSTI RANTANEN hyväksyttiin Taideteolliseen oppilaitokseen, jonka tekstiilitaiteen osastolta hän valmistui 1952. PÄIKKI PRIHA P ieni Säiniön kylä ja sen lähiympäristö Viipurin maalaiskunnassa Karjalan kannaksella on ollut hämmästyttävän monen luovan taiteilijan ja suunnittelijan kasvuympäristö. Mahtoiko Säiniön kylän läpi virranneen joen vesi aivan erityisesti ravita luovuutta. Kipinä tekstiilitaiteeseen oli syttynyt, ja siitä tulisi hänen elämänsä ja ammattinsa. Pieni Kirsti oli vasta aloittanut kyläkoulun, kun Widingin perhe joutui lähtemään kodistaan Honkaniemestä sotaa pakoon
Ateljeen piirustuspöydän vastapainoksi Rantanen löysi tehdassalin puolelta kankaiden koepainatuksiin tarkoitetun alkeellisen filmipainon. taide Lontoon kulttuurikeskuksessa Barbican Centerissä 1992 esitelty teoskokonaisuus Abandoned stage, Hylätty näyttämö, rakentuu erillisistä tekstiililohkareista. Hän opetteli käyttämään sitä ja sai näin valmiuksia tulevaan tehtäväänsä painokangassuunnittelun opettajana. ”Minuun iski mammuttitauti”, taiteilija tunnusti. Osista voi muodostaa loputtomasti erilaisia kokonaisuuksia. Silloin Suomessa oli vielä useita tekstiilitehtaita. AvioKu va O ve Ta m m el a Antiikki & Design 64. Ensimmäinen työpaikka oli kuitenkin Finlaysonin painokangasateljee Forssassa. Tuona aikana ei liene valmistunut yhtään tekstiilitaiteilijaa, jota hän ei olisi opettanut. Hänen on nähtävä ’hyvin’ huonompikin kohde.” OPETUSTYÖN OHELLA Kirsti Rantanen loi ainutlaatuisen uran tekstiilitaiteilijana ennen kaikkea kudotuilla teoksillaan. Kannustava ja rohkaiseva opettaja sai monta nuorta vastavalmistunutta tekstiilitaiteilijaa hakeutumaan teollisuuteen painettujen kankaiden suunnittelijaksi. Opetuksensa perusteita Kirsti Rantanen kuvaili 1980-luvun alussa seuraavasti: ”Opettajana haluan nähdä jokaisen pyrkimyksissä jotakin hyvää ja persoonallista. nitteluun ja toteutukseen, ja kesäharjoittelussakin hän oli Hämeenlinnan verkatehtaan eri osastoilla. AKTIIVINEN JA ENERGINEN Rantanen oli myös Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n alullepanijoita 1956. Avioliiton solmiminen Esko Rantasen kanssa, muutto Helsinkiin ja kahden tyttären, Siljan ja Riikan syntyminen, siirtyminen kudottujen huonekalukankaiden ja sisustustekstiilien suunnittelijaksi sekä oman ateljeen perustaminen tapahtuivat kaikki 1950-luvulla. Opettajan tehtävänä on rakentava näkeminen. Tulee yrittää nähdä tekijän itsensä silmin, sopeutua hänen työnsä kieleen ja paneutua siihen huolella. 1950-luvun lopulla hänet pyydettiin tekstiilisuunnittelun ja kankaanpainannan opettajaksi Taideteolliseen oppilaitokseen, jossa hän työskenteli vuoteen 1988 asti
Porvoon maalaiskunnassa sijaitseva Hanhilammen tila muuttui tuolloin kesämökistä ympärivuotiseksi ateljeeasunnoksi. JULKISEN TILAN tekstiiliteoksien suunnittelu alkoi 1964, kun Hämeenlinnan kaupunki tilasi Rantaselta kauppaoppilaitoksen esiripun. Teoksissaan hän otti kantaa muun muassa naisen aseman, luonnon ja maaseudun sekä suomalaisen talonpoikaiskulttuurin puolesta. Ateljeessa syntyy luonnos Tampereen Kirjapainon tilaamaan teokseen Tamperelaista huvielämää viime vuosisadalla, joka valmistui 1984. Hän alkoi rakentaa töitään vapaisiin pystyloimiin ehjiksi kappaleiksi ilman mitään mekaanista välineistöä. Teos on viesti, sanoma siinä missä sana, kuva tai sävel. taide › Kansallisopperan Juha ja Carmen (edellisellä aukeamalla) muodostuvat 26 spiraalista, joiden pituus on 12,5 metriä. Antiikki & Design 65. Tällaista köyttä piti kutoa 650 metriä. Tunnetuin tämän taiteenlajin teos lienee Suomen Kansallisoopperan kutsukilpailun voittanut Sävelkudos, kahden tekstiiliteoksen kokonaisuus: päälämpiön pohjoisja eteläpäähän sijoitetut spiraalimaiset Carmen ja Juha. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Rantanen piti 1971 Artekissa Helsingissä. Se ei tunnu olevan täältä ihmisestä, vaan jostakin muualta, enemmän. Työn toteutus ei ole vain suoriutumista, se on aina myös elämistä ja eläytymistä. Oli huimaava elämys tuntea tuhansien vuosien kulttuurikerrokset aivan kätensä ulottuvilla. Teokset olivat sellaisinaan valmiita: mitään ei ole leikattu pois eikä lisätty jälkeenpäin. Taiteelliseen työhönsä Rantanen pystyi keskittymään täysin, kun hänet nimitettiin 1983 viisivuotiskaudeksi alansa ensimmäiseksi taiteilijaprofessoriksi. Matkat kansainvälisiin tekstiilitaiteen näyttelyihin antoivat Rantasen taiteelliselle työskentelylle uusia ulottuvuuksia. Kudottujen kankaiden rakenteista avautui inspiroiva avaruusgeometrinen järjestelmä, joka on kiehtonut häntä vuosikymmenestä toiseen. Ku va Ki rs ti R an ta se n ar ki st o Ku va D es ig nm us eo /A uv o Lu kk i ”Musiikki merkitsee minulle suurinta kaikista taiteista. Rantanen on sanonut, ettei kudo kuvaa maisemasta, vaan yrittää tekstiilitaiteellaan herättää katsojassa ajatuksia ja välittää tunnelmia. Siellä taiteilija tutustui muinaisiin kulttuureihin ja ikivanhoihin kudontamenetelmiin. Teokseni Kauas (Requiem) on pelkkää sinisenä soivaa sävelmassaa.” Ku va O ve Ta m m el a miehen asiantuntijatehtävät YK:n työjärjestö ILO:n palveluksessa veivät perheen vuodeksi Kairoon sekä Bangkokiin 1960-luvun alussa. Muinaisuuden merkitys tuli myöhemmin näkyviin myös Rantasen omissa töissä. Kupariputkia peittää etupäässä luonnonkuiduista tehty pinta. Hän on kertonut työskentelevänsä kuin kivikauden nainen käyttäen yhtä primitiivisiä kudontateknisiä menetelmiä
Kirsti Widing vastavalmistuneena tekstiilitaiteilijana kangaspuiden ääressä 1950-luvun alussa. Siellä puutarhanhoito oli Kirsti Rantaselle rakas harrastus. Etusormessa on Taideteollisen oppilaitoksen käyneiden ammattisormus, jossa on teksti PRO ARTE UTILI, käyttötaiteen puolesta. taide Kirsti Rantasen opetustyö Taideteollisen korkeakoulun painokangassuunnittelun lehtorina säteili laajemmallekin: kesäja työväenopistojen kurssien myötä alan harrastaminen levisi koko Suomeen. Päärakennus siirrettiin Evijärveltä Pohjanmaalta vuonna 1974. Karjalan kannaksen Säiniössä syntyneet taiteilijat pitivät yhteisnäyttelyn Lappeenrannan taidemuseossa 1990. Ku va Ki rs ti R an ta se n ar ki st o Antiikki & Design 66. Tässä hän auttaa pientä koululaista painovärin levittämisessä. Ku va Ki rs ti R an ta se n ar ki st o Ku va Pä ik ki Pr ih a Julkisiin tiloihin suunnitellut teokset syntyivät Porvoon maalaiskunnassa Hanhilammen tilalla
Yhteistyö perustui molemminpuoliseen luottamukseen ja vankkaan ammattitaitoon. työnsä langan varaan. Rantanen on kirjaimellisesti rakentanut elämänHanhilammen tilasta tuli ympärivuotinen ateljeeasunto. Suurimpia on lähes viisi metriä korkea ja kolme metriä leveä sininen Kauas (Requiem) vuodelta 1987. Kirsti Rantanen -näyttely Designmuseossa 26.2.2017 asti, www.designmuseo.fi. Näin syntyi julkaisu Langan varassa. Rantanen suunnitteli ryijyjä muttei tehnyt niitä. Vaikka teokset edustavat modernia tekstiilitaidetta, taiteilijalle oli tärkeää ammentaa omasta perinteestämme. Ammattitaito ja taiturillinen osaaminen ovat saaneet langan kestämään katkeamattomana vuosikymmenestä toiseen. Teosten koko kasvoi massiivisiin mittoihin. Ku va D es ig nm us eo /R au no Tr äs ke lin Keväinen lumipeite -ryijy tilattiin Suomen Käsityön Ystävien täyttäessä 100 vuotta 1979. KIRSTI RANTANEN käytti luonnonkuituja: villaa, karvalankaa, pellavaa, kookosta, sisalia, hamppua ja juuttia. Niissä on myös uusista ja vanhoista kankaista leikattuja tai revittyjä suikaleita, paperinarua, hiiltyneitä hirrenpaloja, tervapaperia, papyrusta, lyijyä ja lehtikultaa. Vuoden 1984 jälkeen valmistui yli 30 teosta. ”Minuun iski mammuttitauti”, totesi Rantanen itse. Työparina oli kutoja Heljä Wiljander, ja tekstiiliteokset saivat lopullisen muotonsa vasta työn kuluessa. Antiikki & Design 67. Mietittäessä sopivia kirjoittajia ja kuvia todettiin, että parhaat tekstit ovat Kirsti Rantasen itsensä kirjoittamia ja parhaat kuvat on otettu hänen omista töistään. Taiteilijan täyttäessä 70 vuotta Taide teolli sessa korkeakoulussa syntyi ajatus koota hänelle juhlakirja, kuten yliopistomaailmassa on tapana. OMAN TYÖNSÄ OHELLA Rantanen toimi pitkään ammattikuntansa puolestapuhujana. taide Syntyi sarja laajoja yksityisnäyttelyitä, joista hän pitää itse tärkeimpänä ensimmäistä, Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä 1987 pidettyä Virta virtaa -näyttelyä. Sulavan lumen alta paljastuu uutta elämää kihisevä maa, uusi kesä. Hänet nimitettiin 1984 ensimmäiseksi taideteollisuuden edustajaksi valtion taideteostoimikuntaan. Kirsti Rantanen on saanut elämäntyöstään runsaasti tunnustusta, muun muassa Taideteollinen korkeakoulu nimitti hänet kunniatohtoriksi ensimmäisessä promootiossaan 1993. Näyttelyja työtahti jatkui kiivaana, neljään vuoteen mahtui kuusi yksityisnäyttelyä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kirsti Rantasen merkkejä ja merkintöjä (Taide teol linen korkeakoulu B 63)
Sen mukaan tarkastus on tehtävä kolmen vuoden välein ja mitan oikeellisuus varmistetaan tarkastusleimalla. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Tuon tyyppistä kannua on yleensä käytetty nesteiden mittaamiseen. Tarkastettu mittakannu Vaimoni osti vuosia sitten kotkalaisesta divarista kuparikannun, jonka alkuperä ja käyttötarkoitus sekä nykyarvo kiinnostavat. Siitä on irrotettu otsaleima tai vastaava, vain rumat jäljet näkyvät. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Antiikki & Design kysy esineestä 68. Näin asian selvittää vuonna 1886 annettu asetus. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. Kuvia ei palauteta. Leimat kertovat, että se on vakaajan asianmukaisesti tarkastama ja sen virhepoikkeama on alle prosentin suuruinen. Monet leimat Venäjän vallan ajalta eivät ole kaksoiskotkia vaan kruunuja, vanhin vuodelta 1898. 1 2 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Suomessa on ollut käytössä kruunuleima myös Venäjän vallan aikana, siksi vakaamisTaulun tekijä jää tuntemattomaksi
Vaikka työn jälki on sujuva, se näyttää ennemmin paikallisen tekijän, harrastajan tai opiskelijan kuin uransa huipulle ehtineen arkkitehdin työltä. Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa, ovatko ne käsin maalatut. Se oli suosittu lasten käytössä, ja varsinkin 1950ja 60-luvulla sitä koristeltiin erilaisilla satu-, eläinja lapsiaiheilla, kuten Peukaloinen, Mirri, Zoo, Retki, Kalapoika, Kiltille pojalle ja Kiltille tytölle. › Antiikki & Design kysy esineestä 69. 3 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi ta on nimitetty kruunaamiseksi. Kuulin kuitenkin myyjältä, että kielolusikat ovat vanhoja ja arvokkaita. Lusikoissa ei ole vuosileimaa, mutta koristelusta ja pesän muodosta päätellen ne lienevät 1900-luvun alkupuolelta. Mittakannun vakuutusarvo on 150 e. Kruunu on tehty jo sähkölle, siitä kertovat ontot kynttilänvarret, joissa sähköjohdot kulkevat. Olisi mukava kuulla sen alkuperästä jotain. Vakuutusarvo 120 e. Kielolusikka Ostin vanhoja hopeisia kahvilusikoita nettihuutokaupasta korujentekomate riaaliksi. 22 cm). Vaikka kirkkokuvat eivät ole kovin kysyttyjä, paikan historia tekee vesivärimaa lauk sesta muutaman kymmenen euron arvoisen hankinnan. Vakuutusarvo on 50 e. Kaj Franckin RA-muki Löysimme varastostamme mieheni lap suuden ajan mukin. Helsingin rautatieasema ja kansallismuseo olivat rakenteilla. Lusikat on siis tuotu Ruotsiin, mutta mistä. Pienen maalauksen aiheena on Espoon vanha kirkko ja signeerauksena toiveita herättävä Esbo 1905 ESn. Kiillottaminen tekee usein lähes ihmeitä patinoituneille hopeaesineille, ja niistä tulee houkuttelevampia käyttää. Signeerauksena ESn Voiko tämä kirppislöytö (18,5 x 36,5 cm) olla Eliel Saarisen maalaama akvarelli. Tuntemattomaksi jääneen koristelijan toteuttamassa kuva-aiheessa sekoittuvat antiikin nereidi eli merenneito ja hemaiseva pin-up tavalla, joka tuo mieleen Kööpenhaminan kuuluisan Pienen merenneidon. Pallokruunut tulivat muotiin barokkiaikana 1600-luvulla, mutta tyyppi on elänyt meidän päiviimme saakka. Kupittaan merenneito Mitä osaisitte kertoa maljakosta (kork. 6. Leima, jossa on kolme kruunua soikealla pohjalla, on ruotsalainen tuontileima. Lisäksi Saarisen piirrosviiva on sirompi, signeerauskäsiala hienostuneempi ja nimikirjaimet E.S. Kruunun keramiikkaosat näyttävät hollantilaistyylisiltä. Kannattaa kokeilla! Mielestäni lusikat on parempi pitää kahvipöydän käyttöesineinä kuin tehdä niis4 5 6 Herkkä funkismaljakko on 1930-luvun lopulta ja mitä todennäköisimmin Kupittaan tuotantoa. Vuonna 1905 Saarinen oli jo kokenut mestariarkkitehti. pyöristyvät pehmeästi ilman n-kirjainta. Kirpputorien houkutuksiin kuuluu, että nimikirjaimin signeeratut maalaukset saavat mielikuvituksen lentämään. Hvitträskin ateljeekoti ja Suur-Merijoen kartano olivat valmistuneet. (K-PK) Vakuutusarvo 500 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. (TP) 3. Nostalgista käyttötavaraa parhaimmillaan! Muki on Kaj Franckin suunnittelema RA-malli, joka oli Arabian tuotannossa 1947–71. (HK) 4. Hopealusikka kannattaa kiillottaa. (AK) 5. Osaatteko kertoa näistä jotakin. Kahvilusikoissa on hopean leimat, eli ne ovat hopeaa. Toteutustapa ei kuitenkaan sovi arkkitehti Eliel Saariseen. Barokkityylinen kruunu Haluaisin tietää, mistä maasta katto kruunu on peräisin, kuinka vanha se on ja mikä on sen arvo. (V-JJ) 2. Muki valmistettiin kovafajanssista, joka oli nimensä mukaisesti kestävä materiaali. Sitä en saanut leimojen perusteella selvitettyä, mutta todennäköisesti Euroopasta. Kuvan perusteella kruunu on barokkityyliä ja keskieurooppalaista työtä 1900-luvulta. Yleensä ne ovat kokonaan messinkiä tai pronssia. Myös arvo kiinnostaa
Sormus on hienosti viimeisteltyä työtä. Vakuutusarvo on 10 e / kpl. Kuukivisormus Osaatteko kertoa tästä hopeasormuksesta. Kynttilänjalka on tyyliltään kustavilainen, mutta se on tehty parisataa vuotta myöhemmin. Mikä on niiden arvo. (AK) 8. Leimoista näkyvät kruunu, 813H ja vene (Helsingin kaupunkileima). Pyöreä kivi on kuukivi, jonka maidonvalkea hohto on samentunut käytössä. Se on todennäköisimmin Erik Granitin tai Kauniin Korun tuotantoa. Lotta Svärd -lautanen on ilmeisesti alpakkaa, ainakaan siitä ei pysty löytämään hopealeimoja. Lotta-materiaalia kerätään aktiivisesti, mutta tämäntyyppinen esine ei välttämättä löydä helposti ottajaa, ellei sen taustoja, esimerkiksi saajaa ja antamisperustetta, ole tiedossa. (V-JJ) 10. Tekijän leima on kulunut, kuten vuosileimakin. Hopeinen sormus on valmistettu Helsingissä 1960ja 70-lukujen vaihteessa. Tuolia valmistettiin neljää mallia: pikkutuolina, pienenä (kuvan tuoli) ja suurena käsinojallisena sekä korkeaselustaisena. Malli on nimeltään Pilari (kork. Antiikki & Design kysy esineestä 70. Tuoleissa on viisiharainen pyörillä varustettu jalka, mutta niitä on valmistettu myös laippajalkaisena, kuten kuvan tuoli. Eero Aarnion mukaan Mille oli suosittu, mutta Martela lopetti tuotannon kustannussyistä: lasikuituisen istuinosan valmistus tuli liian kalliiksi. Näillä tiedoilla asetan vintagesormuksen arvoksi 75 e. Tuoli on Eero Aarnion 1975 Martelalle suunnittelema Mille-toimistotuoli. Mille-tuoli on pyörivä, sen istumakorkeutta voi säätää ja selusta on muotoiltu alaselkää tukevaksi. Kustavilaista tyyliä Ostin hopeisen kynttilänjalan kirpputorilta. Mikä on sen arvo. tä korujen materiaalia. Valitettavasti lautasen kaupallinen arvo on aika vähäinen, keräilijä voisi ehkä maksaa siitä 20 e. Istuinosa on tehty lasikuidusta ja verhoiltu, käsinojat ovat alumiinia. (AK) 7. Hopeapitoisuus 813 oli tavallisin pitoisuus suomalaisissa hopeaesi neissä vuoteen 1973 saakka. Lottamuseossa Tuusulassa on hieman samankaltainen, ilmeisesti hopeinen lautanen, mutta siinä on kaiverruksia, jotka antavat paljon lisätietoa. 24 cm), jossa on kaiverrettuna Lotta Svärd -tunnus ja vuosiluku 1935. Vaikka leima on kulunut, terävä detaljikuva siitä auttaisi arvioimaan tekijän ja vuosiluvun tarkemmin. Lotta-vati Sain perintönä tarjoiluvadin (halk. Mitä voisitte kertoa siitä. Eero Aarnion Mille-työtuoli Ostimme huutokaupasta neljä tuolia, joiden pohjasta löytyi Martelan tarrat. Hopeisen kynttilänjalan leimat nimittäin kertovat, että tekijä on Kultateollisuus Turussa vuonna 1995 (vuosileima S8). Ergonomian tutkimus korostui 1970-luvulla aikaisempaa enemmän, ja työtuoleihin tuli mekanismeja, joilla istujan asento pyrittiin saamaan mahdollisimman hyväksi ja terveelliseksi. Sain kuulla Martelasta, että ne ovat Eero Aarnion Mille-tuolit, joita valmistettiin 1970-luvulla. Vati on siistissä kunnossa. (TP) 9. 18 cm), jota on 8 9 10 10 7 1970-luvulla kiinnostuttiin ergonomiasta. Vakuutusarvo 150 e / kpl. Haluaisin tietää, onko sillä arvoa
Modernin sohvapöydän suunnittelijaa tai tekijää on vaikea sanoa, jos siinä ei ole valmistajan merkintää. Kuusenhavuseppeleen ympäröimä Merkurius-sauva tai Hermes-sauva on antiikin Kreikasta periytyvä kaupan ja talouselämän tunnus. Pöytä on todennäköisesti 1960–70-luvulta, ja vastaavia pöytiä tehtiin tuolloin monissa Euroopan maissa. Vakuutusarvoksi antaisin 150 e. Koristeet on varmasti muovattu käsin ja liitetty maljakon runkoon. Koristelut ovat hänen mukaansa käsin tehdyt. Hopeinen merkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Kiinnostaisi tietää, mistä on kyse. Varsi näyttää tiikiltä, ja lusikan olemus on muutenkin ajalle tyypillinen. Harvoin nähty maljakko on saksalaisen Villeroy & Bochin Mettlachin tehtaan tuotantoa. Ansiomerkki on Keskuskauppakamarin myöntämä. Esine on yllättävän vanha, pohjan leima on ollut tehtaalla käytössä 1860-luvulla ja ehkä jonkin aikaa sen jälkeen. (AK) 13. (AK) Villeroy & Bochin maljakko on 1800-luvulta. Tarjoilulusikka on ruotsalaisen Nilsjohanin tuotantoa 1950–60-luvulta. Vakuutusarvo on 200 e. Hämeenlinnalainen Kultakeskus osti 1899 perustetun Kultateollisuuden 2008. Hopeapitoisuus on 925. Antiikki & Design kysy esineestä 71. Leiman keskellä on muotin numero. Pilari-kynttilänjalka on edelleen Kultakeskuksen tuotannossa. Hopeisen merkin lunastusmaksu on 185 e (sis. Myyjä, noin 70-vuotias mies, kertoi sen kuuluneen hänen anoppinsa äidille, eli se sijoittuisi 1800-luvun lopulle. Tarjoilulusikan vakuutusarvo 30 e. Ansiomerkki on perustettu 1928, ja sen piirustukset laati Tillanderin kultasepänliike, joka myös sai merkit valmistettavakseen. 11. Maljakko Virosta Ostimme maljakon markkinoilta Virosta. (AK) Vakuutusarvo 400 e, arvio Antiikki Maini ja Veli. Nilsjohanin tuotteet miellettiin osaksi ruotsalaista kansankotia. Pitääkö se paikkansa, ja mikä on maljakon arvo. Muisto työurasta Löysimme äitimme jäämistöstä tällaisen ansiomerkin, mutta emme ole onnistuneet yhdistämään sitä mihinkään. Niitä suunnittelivat muun muassa Sigvard Bernadotte, Signe Persson-Melin ja Adam Thylstrup. (V-JJ) 12. Olet tehnyt mainion markkinalöydön. Nilsjohanin tarjoilulusikka Mikä on tämän mielenkiintoisen lusikan tausta. Vuonna 1888 perustettu yritys tunnettiin erityisesti moderneista keittötarvikkeista. Runko on varmaankin messinkiä. juhlamerkki, pienoismerkki ja kunniakirja), mutta keräilymarkkinoilla sen arvo on huomattavasti matalampi, noin 10 e. Käyttökelpoinen ja tyylikäs pöytä sopii yksinkertaisena niin moderniin kuin klassiseenkin sisustukseen. 1980-luvun lopulla Nilsjohan päätyi suomalaisen Hackmanin omistukseen. Entä arvo. (AK) 14. 11 12 13 14 valmistettu 1930-luvulta. Kuvan perusteella maljakon kunto vaikuttaa hyvältä. Lasi on savunharmaa, runko kultainen. Messinkinen sohvapöytä Onko lasipöytä (80 x 80 cm) minkään arvoinen. Kuka sen on suunnitellut tai valmistanut
Hän laati uuden ritarihuonejärjestyksen, mutta koska on vähän vaarallista muistaa soturikuningasta ja ”Pohjolan leijonaa”, on patsas täällä sisällä. ”Suomalaiset eivät koskaan ole kuluttaneet aikaa kullatuissa tanssisaleissa puhumassa joutavanpäiväisiä”, sanoi brändikonsultti lehdessä. Adoptiolapsi ei peri aateluutta, eikä lapsi, jolle annetaan äitinsä aatelinen sukunimi, koska aateluus periytyy vain mieslinjaisesti. Sen punatiilinen ulkokuori, puikulaikkunat ja tornimaiset kulmat ovat saaneet vaikutteensa Pohjois-Italiasta. Joutuisin taas puhumaan, vaikka raportissa ehdotetaan hiljaisuuden brändäämistä. kolumni Janne Koskinen on Yleisradion toimittaja ja kirjoittaa myös Herrasmiehen päiväkirja -blogia.. Tähtiparketti on valmistettu Münchenissä 36 puulajista. Mutta eihän antiikki ole siitä mitenkään poissuljettua, sillä ”pitkäikäiseen käyttöön tarkoitettua suomalaista tuotetta voi myydä ylpeänä”. Ikkunoiden pitkulaisuus on tuhottu alaosaan 1905 lisätyillä sävylaseilla ja kypäräornamenteilla. ”Eivätkö Pohjoismaat ole tasa-arvoisia?” Ruotsi on jälleen tasa-arvoisempi, sillä Ruotsissa porvarillisen avioliiton solmiva nainen säilyttää aatelisarvonsa. Ritarihuone poikkeaa jopa Engelin kuulaasta Helsinki-näkemyksestä. Suomi-brändi laadittiin kaupankäyntiä varten. ”Täällä ei uskoisi, että Suomi on nuori ja köyhä kansakunta”, vieraani pohtii. Pukisin jotain päällekin, vaikka suomalaista rehellisyyttä kehotetaan korostamaan fyysisellä alastomuudella. ”PALJONKO TÄYTYY ANSAITA päästäkseen aateliseksi?” amerikkalainen kysyy. Suomessa muotoilu on käytännöllistä, ja sillä on vahva luontosuhde. Lisäksi parvekkeet on laitettu umpeen, vaikka sieltä olisi mainiota kuunnella Schubertin jousikvartettoa. Ei tullut kutsua sitä valmisteleviin seminaareihin. ”Suomen vaakunassakin on leijona. Arkkitehtuuri vie ajatukset keskiaikaan, aate lissäädyn alkuaikoihin. Luulen, että sinne ei haluttu antiikkia. Käymme sisään ja ihailemme ovessa irvistäviä leijonanpäitä. Tammiportaikossa meitä tervehtii Kustaa II Aadolf. Siellä voi periaatteessa kohdata kreivitär Anderssonin. Yskäisen ja ohjaan hänet suuren saliin. Kaltaiseni ammattipuhujat rajataan suomalaisuudesta muutenkin pois. Alan ymmärtää. Antiikki & Design 72 MAATA MYYMÄSSÄ SUOMESSA JULKAISTIIN 2010 maabrändi. ”Vaikka pidin katolla olevista ampuma-aukoista, muuten tämä rakennus ei sovi suunnitelmiini.” Amerikkalainen turisti paljastuu suursijoittaksi. No mutta nythän olemmekin jo saapuneet Ritarihuoneen edustalle. Alkuperäinen väri, joka 1962 maalattiin peittoon, muistutti kuivunutta verta – leijonanverta – ja sai seinien vaakunat hehkumaan. Esittelisin turistille sopimattoman nähtävyyden. Niitä ei tosin ole käytetty sitten Erik XIV:n kruunajaisten. Kerron, että kreivikruunussa on kahdeksan mansikanlehteä, vapaaherrakruunussa 16 helmeä alemmassa ja neljä ylemmässä kerroksessa ja aateliskruunussa neljä mansikanlehteä sekä neljä helmeä. Tämä Georg Theodor Polychron Chiewitzin piirtämä talo valmistui Senaatintalon ja Keisarillisen palatsin kainaloon vuonna 1862. Paljonko niitä elää Pohjolassa?” Vastaan, että meillä on lähinnä jääkarhuja, ja ohjaan vieraan maamarsalkan huoneeseen. Vastaan, että oikeastaan olemme vanha ja varakas kansakunta, ja jos lasketaan autonomian alusta, vieläkin vanhempi. Kun Suomi ensi vuonna täyttää sata vuotta, näyttäisin amerikkalaisturistille heti sopimattoman nähtävyyden. ”Oliko se hän, joka voitti Neuvostoliiton?” vieras kysyy. Mutta ei, aateliseksi voi tulla vain syntymällä aatelisen lapseksi. Hänelle on esitelty brändiraportti, joka hehkuttaa työn tekemistä. UNOHDAN HETKEKSI ROOLINI ja alan arvostella salin vaaleanharmaata pohjaväriä, joka on ruma ja epähistoriallinen
Näytteilleasettajina on noin 60 ammattikauppiasta. www.bankantiques.fi Facebook: Bank Antiques Marraskuisen viikonlopun aikaan voi tehdä hankintoja kotiin ja joululahjoiksikin. marraskuuta. 2016 klo 11–17 PAIKKA • Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, Helsinki HINTA • 12,00 e (lapsille maksuton) JÄRJESTÄJÄ • Fiskarsin Antiikkipäivät ry. ja Suomen Antiikkikauppiaat ry. Avara pankkisali ja sitä kiertävä parvikerros tar joavat Bank Antiquesille upeat puitteet. MAINOS AIKA • 5.–6.11. Salissa on alkuperäistä vaaleaa marmoriverhoilua, ja sitä ko ristavat taiteilija Yrjö Rosolan lasireliefi sekä Matti Hauptin veistokset vuodelta 1954. Helsingissä aloittaa uusi tasokas antiikkitapahtuma Bank Antiques Tapahtumatalo Bankissa. Tapio Wirkkalan ystävä löytää usealta osastolta niin lasia kuin taidekeramiikkaa. Bank Antiques 2016 K un Fiskarsin Antiikkipäivät ja Suomen Antiik kikauppiaat etsivät syksyn tapahtumalleen aivan uudenlaista ympäristöä, sellaiseksi va likoitui vuoden 1954 lopussa valmistunut arkkitehti Antero Pernajan pankkitalo Helsingin Unioninkadul la. Bank Antiquesin taustalla olevan Fiskarsin Antiik kipäivät ry:n päätapahtuma pidetään jälleen ensi vuoden heinäkuussa Raaseporin Fiskarsissa. Näytteilleasettajia on myös parvikerroksessa. Pyhäinpäivän viikonloppuna järjestettävä tapah tuma tarjoaa ajankohtaisen ja monipuolisen vali koiman antiikki, design, taide ja vintageesineitä. Vanhassa pankkisalissa voi tehdä ostoksia ja ihailla 1950-luvun alun taidetta ja arkkitehtuuria pyhäinpäivän viikonloppuna 5.–6. Tarjolla on perinteisiä antiikkikalusteita ja muun muassa vanhoja suomalaisia laseja. Lasikatto antaa tyylikästä valoa vanhaan pankkisaliin. Tapahtumatalo Bankin suurta salia koristavat Matti Hauptin veistokset vuodelta 1954. Rakennuksessa toimii nyt Tapahtumatalo Bank. Postisäästöpankin entisen pääkonttorin pankkisalissa on 1950-luvun tyylikäs henki. Antiikki & Design 73
Talossa on toiminut kauppa 1960-luvulle asti. Olen halunnut tehdä Lundagårdista elämyksen kauniilla ja hauskoilla esillepanoilla. LundaAja Lund on koulutukseltaan kuvataiteilija. Työn suola ovat asiakkaiden tiedustelut ”voisiko teillä sattumoisin olla…” Lundagård, Purmontie 330, Purmo. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO gårdissa yhdistän kaikki kiinnostuksenkohteeni. Olen aina pitänyt vanhasta tavarasta ja kiertänyt jo teininä kirppareilla. – Otin aluksi myyntiin tuotteita, joita tarvitsimme omassa perinnerakentamisprojektissamme. Pian koti on täynnä, ja myytävääkin jäi. Outoa ja tarpeellista Aja Lund keksi perustaa vanhan tavaran kaupan, kun hän asui Purmossa talossa, jossa oli näyteikkuna. Pidän sisustamisesta, ja aluksi oman kodin kalustaminen oli motiivi kiertää tekemässä hankintoja. Iso ruukku on englantilaisen T.R. Trottersin valmistama, 48 e, puinen funkiskattolamppu 45 e. VANHAA LASIA, posliinia ja valaisimia, mutta myös pigmenttejä ja piironginvetimiä. Hankimme tämän talon perheellemme rakentamisen aikaiseksi kodiksi. Mietin, että koska tässä on valmiina näyteikkuna, perustetaan sitten kauppa. Meiltä kysytään myös heloja, muun muassa vanhoja avaimia. Runsaat asetelmat kutsuvat tutkimaan. Miten olet tullut alalle. Pidän jännittävistä ja oudoista esineistä, jopa romusta. Ostimme vuonna 2003 täältä Purmosta tontin, johon siirsimme kaksikerroksisen pohjalaistalon rungon. Mitä nyt kysytään. Nyt on tullut aika siirtyä isompaan tilaan, ja edessä on muutto Pedersöressa sijaitsevasta Purmosta Pietarsaaren keskustaan. Meillä on lähiseudun antiikkia ja vanhaa tavaraa sekä Keski-Euroopasta hankkimaani esineistöä. Perinnerakentaminen on tullut hänelle tutuksi oman taloprojektin myötä. Minua kiinnostaa myös elämäntyyli. – Vähän sattumalta. – Kaapit, ruokapöydät ja pinnatuolit ovat meillä kysyttyjä. Pellavaöljymaaleja meillä on myyty alusta lähtien, samoin heloja. Aja Lund perusti vuonna 2008 liikkeen, joka toimii myös netissä. Hän pitää jännittävistä esineistä ja palvelee myös perinnerakentajia. 050 597 1603, www.lundagard.fi. Kankaisia sähköjohtoja löytyy yli kymmentä väriä, hinta 6 e / metri. Ajallisesti valikoimamme on 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Kaikkea tätä löytyy Purmon kauniin puukirkon naapurissa sijaitsevasta Lundagårdista, joka on sekä sisustusliike että perinnerakentamisen rautakauppa. Mitä liikkeessä myydään. Liike on siirtymässä Pietarsaareen osoitteeseen Etelänummikatu 8 c, tarkista aukiolo p. 1950ja 60-luvun tavarasta ovat kiinnostuneet erityisesti nuoret. Antiikki & Design 74 liikkeessä Vierailemme erilaisissa vanhan tavaran kaupoissa.
Tekonahkainen 1960-luvun käsilaukku 15 e, napit ovat sekatavarakaupan jäämistöstä, 5–7 e levy. Aja Lund haluaa luoda elämyksiä asetelmillaan. Hän on tehnyt lavastuksen FST:n Kom vi flyger -lastendraamasarjaan. Liikkeessä on myös vintagevaatteita ja -asusteita. Liikkeen valikoimissa on noin 200 erilaista helamallia, tässä muutamia erilaisia vetimiä ja naulakoita. Pigmenteistä voi sekoittaa omia maaleja. Aja Lundin kiinnostus lavastamiseen näkyy liikkeessä. Musta on kimröökiä. Kaikenkokoisia nauloja kaikenlaisiin projekteihin, 0,20–1,20 e / kpl. Rautakauppaa ei suotta kutsuta aikuisten lelukaupaksi. Antiikki & Design 75 liikkeessä. Talonpoikaiset pinnatuolit ovat hyvin suosittuja. Jalkalamppu 1940–50-luvulta 45 e. Pussissa okra Avana, purkissa Veronan vihreä, kromioksidinvihreä ja vihreä umbra
Kannua on myös voitu käyttää rituaaliseen peseytymiseen ennen ruokailua. Etniseen ja uskonnolliseen esineistöön erikoistunut antiikkikauppias Jyrki Lammi kertoo, että islamilaisiin tapoihin kuului ojentaa vieraalle vettä käsien pesemiseksi. Vuosisatoja sitten syntynyt kannutyyppi on levinnyt laajalle, Iranista Marokkoon. Laadukas työ ei tunnu karkealta sormissa. Sirojen muotojen kannu Vesikannu 1800-luvun lopulta, tinattua kuparia, 150 e, Antiikkiliike J. Sirot ja taipuisat muodot liittävät sen mielikuviin islamilaisesta kulttuurista, ja vesikannu eli aftana onkin islamilaisen maailman tunnistettavimpia esineitä. Valettu kansi on kuin minareetin huippu. Lammi. Nokan suu on valettu ja viimeistelty huolellisesti. Kannu voi olla tuon muodin peruja. Eläimiä ja muita esittäviä kuvia voi nähdä myös alueen matoissa. KANNUN MATERIAALI on tinattua kuparia, ja se on valmistettu 1800-luvun lopulla. Metsästysaiheinen kuva on tehty kaivertamalla. Tie du ste lut A nt iik kil iik e J. Kannuja on kantautunut myös matkamuistoina Suomeen, mutta ne eivät ole näin korkeatasoisia: tässä kannussa on valettuja osia, jotka on viimeistelty hyvin, ja kaiverrus on huolellista työtä. Kylkiä koristava metsästysaihe on muinaispersialaista perua. JOS TÄMÄ VESIKANNU olisi ihminen, se olisi kuin prinsessa Tuhannen ja yhden yön saduista. Orientalismi eli itämaisuuden ihailu levisi Eurooppaan 1800-luvun loppupuolella. Islam periaatteessa kieltää kuvien tekemisen, mutta varsinkin Persiassa eli nykyisessä Iranissa maallisilla kuvilla on pitkät perinteet. Tinauksen alta kuultaa kupari. Kannua on käytetty juomaveden tarjoiluun ja käsien pesemiseen ennen ruokailua. Turkkilaishenkiset tupakkahuoneet sisustettiin vesikannujen kaltaisilla eksoottisilla esineillä. Merkit ovat pikemminkin koristeita. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI Antiikki & Design luupin alla 76. La m m i 04 70 6 44 69 Tekijän signeerauksista on hankala saada selvää
0400 621 039, www.annmaris.fi. Bukowskis, p. 044 3630959, www. Antiikki ja Keräily -myyntitapahtuma, Joensuu areena. Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallbergin katu 1. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Fiskarsin antiikkipäivät, www. Suomen lasimuseon ystävät ry, p. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Turku • 12.–13.11. alkaen Klassinen huutokauppa, näyttö 8.–15.12. (06) 423 5517, www.seinajoenmessut.fi. Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. Modern huutokauppa, Tehtaankatu 36. Annmari’s huutokauppakamari, p. Women Artists -huutokauppa, Tehtaankatu 36. Kajaani • 5.–6.11. Rikalanmäen joulumarkkinat, Rikalantie 74. • 1.–2.11. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. Tarkista tiedot järjestäjiltä. Joensuu • 29.–30.10. Ilmoita tapahtumastasi meille: antiikkidesign@fokusmedia.fi. Classic huutokauppa, Tehtaankatu 36. Antiikki-keräilysisustusharrastemessut, Kajaanihalli, Ratakatu 2. 044 9888 277, www.antiikkiverstas.com. 0400 585 926 www.antikeclub.blogspot.com. Iso Roobertinkatu 12. Kuukausihuutokauppa, Tehtaankatu 27. Oulu • 22.–23.10. Bank Antiques, Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20. www.antiikkidesign.fi Myyjinä luotettavat kauppiaat ja yksityishenkilöt Antiikki & Design minne mennä. • 5.–6.11. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. • 22.–23.10. suomenlasimuseonystavat.fi. • 2.11. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. 050 531 8016, www.akmessut.com. • 8.12. Hagelstam & Co, (09) 687 7990, www.hagelstam.fi. Nettihuutokauppa. AntiKe Club, p. Riihimäki • 21.1.2017 Lasipäivä, Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23. Tampere • 25.10. Huutokauppa, Hämeenkatu 30b 1b. ExpoNova, p. Tapahtumat Lisää tapahtumia www. • 17.11. Seinäjoen Messut, p. Antiikkiverstas, p. Antiikkikeräilymessut, Äimäraution Ravikeskus. • 18.–20.11. fiskarsinantiikkipaivat.fi. Salo • 5.–6.12. • 27.–29.10. Bukowskis, p. ExpoNova, p. Helsinki • 20.10. A&Kmessut, p. Kuukausihuutokauppa, Tehtaankatu 27. Keräily-messut, Tampereen Messuja Urheilukeskus, p. 0400 621 039, www.annmaris.fi. • 13.–14.12. alkaen Design + Art -huutokauppa, näyttö 2.-9.11. Annmari’s huutokauppakamari, p. Antiikkija Keräilymessut, Turun VPKtalo, Eskelinkatu 5. (09) 668 9110, www.bukowskis.com. 0207 701 200, www.tampereenmessut.fi, www.kerailymessut.fi. antiikkidesign.fi OSTA JA MYY ANTIIKKISHOPISSA! Kaikkien aikojen ihanuuksia nyt netissä joka päivä. • 8.12. Iso Roobertinkatu 12. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi
Tulijoiden joukossa olivat muun muassa Aleksander Tillander ja Georg ja Voldemar Buchert. Materiaaleina olivat kulta, hopea, ulkomaiset kivet ja helmet. Vaaleanpunaiset makeanvedenhelmet tasolla 320 e ja 4. Koruissa oli itsenäisyyden alkuvuosina monia vaikutteita: pietarilaisia, ruotsalaisia, klassisia kertaustyylejä ja yleiseurooppalaista koristeellisuutta. Tiedän sen olevan Tapio Wirkkalan suunnittelema, mutta onko se harvinainen ja missä se on valmistettu. Kultasepäntyö Oskar Lindroos 1917. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT JAANIS KERKIS T ampereen Hämeenpuiston päästä nousee rinteenä Näsin puisto suihkulähteineen. › Ku va Pe r Å ke Pe rs so n Ku va Ka le va la Ko ru n ku va -a rk is to Ku va M at ia s U us ik yl ä/ Bu ko ws ki s Antiikki & Design 25 61428_.indd 25 8.9.2016 14:22:51 kulttuurimatka Kauniin näkymän palatsi Näsijärven maisemissa Tampereella kohoaa palatsi, jonka nimi Milavida viittaa kauniiseen näkymään. – Tavaroiden ei tarvitse sopia yhteen. Julia Vähäkangas on keräillyt erityisesti kankaita, mekkoja, tuoleja ja Helena Tynellin Pala-vaaseja. Nykyinen kotini on 1870-luvulla rakennetussa kivitalossa, jonka tunnelmaan mainos sopii täydellisesti. Seuraa saamiasi ohjeita pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. KORUJEN TARINA SU O M AL AIN EN KO RU RE N ES SA N SS ITA ID E M IL AV ID A 9/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 153 9/2 016 61373_.indd 1 7.9.2016 13:17:28 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus ” l s n n ii ,. Avarassa kodissa ympärille katsellessa huomaa, että keräilyssä on selvä linja. Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku, tunnetuimpana Pekka Halonen (1865–1933), jätti suomalaiseen kulttuurielämään 1800ja 1900-luvun vaihteessa kauas ulottuvat jälkensä. Suomalainen uusrokokootyylinen piianpeili 1800-luvun lopulta 190 e ja 2. Tuolloin arkkitehdit ja taidemaalarit innostuivat suunnittelemaan myös esineitä, ja metallitaiteen edistyminen vaikutti koruihin. Oskar Pihlin 1930-luvulla A. Valitsin taustaseinään lämpimän mustan sävyn, josta koiran pikimusta korva erottuu. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puole ta kohtaa Lue tilaajatunnuksella”. SYYSKUUSSA ILMESTYNEEN kirjan kirjoittajia ovat Ulla Tillander-Godenhielm, Tuula Poutasuo, Helena Pahlman, Esko Timonen ja Päivi Ruutiainen. Hopeakuuta näkyy markkinoilla eniten, Puolikuu on harvinainen. Wirkkalan Puolikuu Etsin tietoa korusta, jonka olen saanut 1977. Germund Paaer toimi Kalevala Korun ensimmäisenä taiteellisena johtajana. Pihlin suvussa oli Pietarin suomalaisia kultaja hopea seppiä, ja hän ehti suunnitella Fabergélle ennen kuin muutti Suomeen 1921. kaunis koti Antiikki & Design 22 61397_.indd 22 8.9.2016 13:10:44 Milavidan Näsijärven puoleinen julkisivu. Tampereen museotoimintaa uudelleen järjestettäessä rakennus suljettiin. Tampereen kaupunki on tehnyt kulttuuri teon restauroimalla palatsin upeasti sen ra kennusajan 1890luvun henkeen. TUULA POUTASUO Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli koruja perheenjäsenilleen. 2013 aloitetun suuren perus korjauksen jälkeen se on jälleen avattu ylei sölle Museo Milavidana. Julia Vähäkankaan mekko on hankittu kirpputorilta Facebookista. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO ”SAIN hankittua tämän vintage-ulkomainoksen Sydneystä vuonna 2010. Kultaseppäala sai merkittävän lisän, kun Venäjän vallankumouksen pyörteistä tuli joukoittain Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kultaja hopeaseppiä. (AK) 2. Antiikki & Design 40 61435_.indd 40 8.9.2016 10:32:36 antiikkikoulu Maamme kauneimmat korut Muodit ja muotoilijoiden ideat, vaikutteet naapureista ja kotimaiset korukivet, pula-aika ja nousukaudet, niistä on suomalainen koru tehty. Koti on muutenkin täynnä hyviä ostoksia. Paikallishistoriallisesti kiinnostava teos kertoo sotien jälkeisestä rakentamisesta Kuopiossa. Niistä maineikkain oli Paavo Tynellin johtama Taito Oy, josta kehittyi valaisintehdas. Rakennuksessa toimi Hämeen museo 1906–98. VARSINAINEN HARPPAUS uutta luovaan suunnitteluun tapahtui pienissä metalliverstaissa. Hänen Elvi-miniänsä sai 1928 vihkiäislahjakseen tämän riipuksen, kultaa, emalia ja värikiviä, valmistaja A. Ivan Aivazovskin maalaus Grande Marine, 1875, on kuulunut Nottbeckeille. – Olisin alun perin halunnut kaluston vaaleammalla puurungolla, mutta kun tämä tummaksi petsattu kalusto tuli vastaan paikallisessa kierrätyskeskuksessa Retrossa, tartuin heti tilaisuuteen. Taidon suunnittelijoita olivat muun muassa taidemaalari ja koristetaiteilija Henry Ericsson ja suomalaisen taidekäsityön uranuurtaja Runar Engblom sekä metallitaiteilija Gunilla Jung, joka suunnitteli myös Virille. › Antiikki & Design 41 61435_.indd 41 8.9.2016 10:32:38 5 vinkkiä RAHOJEN HOITOON SUUNNITTELIJA TEEMU MUURIMÄKI ”Toin Australiasta historiallisen mainoskyltin” KUOPIOLAISET VÄRIN MESTARIT Maakuntataid e-sarja jatkuu OLIVER BACKMAN JA IMARIPOSLIINI Uusi asiantuntijam me esittäytyy Suomi-design Tampere kutsuu Milavidan palatsiin! Huutokaupat Onko kaikki kohta verkossa. Mainos on alun perin tehty neljästä palasta. Jo 1920 näyttelyt saatiin taas avattua yleisölle. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO M uhkea Bonanza-sohva upottaa mukavasti. › Tauno Gröndahl: Laulurinne, 1957. Jalometallialan teollisuuskin kiinnostui taiteilijoiden käytöstä suunnittelijoina. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Onneksi keskellä oli sauma, sillä kun vein sen kotiini, värit eivät sopineetkaan olohuoneen sisustukseen. Metallitaiteen opetusta sai Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Kultaseppäkoulussa, joka perustettiin 1938. Gylden teki toistasataa kameeta, joista suosittuja olivat erityisesti luontoaiheet eteerisine naishahmoineen. Myös Näsilinnana tunnettu, museona toimiva rakennus on nyt restauroitu 1890-luvun henkeen. Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki toi Australiasta myös Jasperin, joka on kuusivuotias prahanrottakoira. Hyvien, siis kiinnostavien ja puhuttelevien löytöjen tekeminen on Vähäkankaan retroharrastuksen suola. Muita vuosina 1970– 1971 suunnitellun sarjan riipuksia ovat Hopeakuu ja Kuunsirppi, joihin tehtiin myös korvakorut. Yksityiskokoelma. Ainoa sääntöni on, että ympäröin itseni tavaroilla, jotka antavat hyvän tunteen. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Pronssinen rintakoru Leppäkerttu edustaa Paaerin omaa 1940-luvun suunnittelua Kalevala Korulle. Nykyään se on jäänyt käytöstä, mutta vanhanajan kampauspöydän hurmaavat esineet tuovat yhä iloa asetelmana pöydällä kuin pöydällä. Myös lasia käytettiin korukivenä siten, että sen alla oli värillistä paperia. Kun kiipeää kalliolle, puistosta järvimaiseman ja Finlaysonin tehdasalueen välistä löytyy hämmästyttävä rakennus, joka voisi olla italialainen palat si. KIRJA KORUN HISTORIASTA SUOMALAINEN KORU -KIRJA esittelee itsenäisyytemme ajan kauneimmat ja kiehtovimmat korut. Se vaurioitui pahasti taisteluissa: taloon osui yli 4 000 ammusta tai sirpaletta, ja lähes kaikki ikkunat, ovet ja kaakeliuunit rikkoutuivat. Se on Museo Milavida, joka on avannut ovensa yleisölle suuren remontin jälkeen. Kaupun kilaiset kaipasivat kuitenkin palatsiaan ja museotaan. Kuvien teokset ovat Kuopion taidemuseon Kuopion kaupungin kokoelmasta, ellei toisin mainita. Näyttely kertoo sen rakennuttajan Peter von Nottbeckin surullisen tarinan. Hopeaesineet ja helmet yksityisko koel masta. Mukana on sekä kansansuosikkeja että uniikkikappaleita. Pellille maalattu His Masters Voice -gramofonimainos oli myynnissä antiikkihallissa, jonka nimi oli Mitchell Road Antique & Design Centre. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Puolikuu on yksi Tapio Wirkkalan kolmesta Kuutamo-korusta. Olen tutkinut netistä His Masters Voicen mainosjulisteita, mutta en ole löytänyt samanlaista. String-hyllyt on hankittu uusina. Eva Gyldénin simpukankuorikameen kultasepäntyön teki Suomen Kulta seppä Turussa 1930. Suurin ero on gramofonin torvessa, joka on tässä erilainen kuin HMV-logossa yleensä. Kirjahyllyn päällä on kokoelma Helena Tynellin Riihimäen Lasille suunnittelemia Pala-maljakoita. Olga ja Peter von Nottbeck ovat uudessa näyttelyssä läsnä nukkeina tutkimassa palatsinsa piirustuksia. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Eric O.W. Antiikki & Design 54 61437_.indd 54 7.9.2016 14:46:05 kotona ”Vanhassa viehättää huippulaatu” Pietarsaarelaisen Vähäkankaan perheen kotiin pääsevät vain esineet, jotka luovat hyvää tunnelmaa. Milavida on ollut kaupungin omistukses sa jo vuodesta 1905. Sarjassa esitellään alueellisesti merkittäviä taiteilijoita. Hän myös opetti metallitaidetta Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämässä Taideteollisuuskeskuskoulussa, josta kehittyi Taideteollinen korkeakoulu. roikkumassa 130 e, AntikWest. Nykyisessä Helsingin-kodissani mainos pääsee vihdoin oikeuksiinsa. Kävin katsomassa sitä monta kertaa ennen kuin päätin lopulta ostaa sen. Tillanderilla valmistettiin myös suomalaisten muinaiskorujen mukaelmia. HAUSKASTI JA HARKITEN sisustetussa kodissa on helppo hengittää ja nauttia harkituista silmäniloista. Antiikki & Design 55 61437_.indd 55 7.9.2016 14:46:06 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija 1 2 Mikä missä milloin Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. 3. Sisäkkäisistä hopeakaarista koostuvan riipuksen Antiikki & Design kysy esineestä 66 61434_.indd 66 8.9.2016 14:51:58 Tauno Gröndahl: Orkka, 1961. Taidetakoja Eric O.W. Monet niistä ovat kirpputorilöytöjä. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Hänellä on yli 40 retromekkoa. Tasakattoa reunustaa pylväiden muodostama balustradi, ja koristeina on kahdeksan suurta uurnaa. Ostohetkellä se oli yhdistetty kahdeksi isoksi kappaleeksi. Restauroinnissa palautettiin talon alkuperäinen kermanvaalea väri tummemman keltaisine listoituksineen ja konsoleineen. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy lasku ta sekä lehden takakannesta. maakuntataide Antiikki & Design 61 61438_.indd 61 8.9.2016 8:38:21 ”Toin kaksi koiraa Australiasta” Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen kodin sisustuksen lähtökohtana toimii 1920-luvun peltimainos. Laulurinteen rintamiestalojen taustalla näkyy uusi Haapaniemen kansakoulu. Yksityiskokoelma. Mikä on sen vakuutusarvo. Ehrström oli vuosisadan alun suomalaisen metallija korutaiteen uranuurtaja. Myyjä arveli mainoksen olevan 1920-luvulta. A nt iik ki M ai ni ja Ve li 40 54 3 18 7, A nt ik W es t (0 9) 17 5 73 6, H el en a O ra va D es ig n Pr oj ec ts 40 64 6 45 6, Je an Ve rn et 40 41 5 64 77 , Ka un is A rk i 40 58 8 99 98 , O ld Ti m es (0 9) 60 4 60 6 IRENE WICHMANN KUVAT PIA INBERG 1. Kolmenistuttava sohva ja kaksi nojatuolia olivat 30 euron huippulöytö. Ku va Ka tj a H ag el st am Ku va Se rl ac hi us -m us eo t Ku va Ka tj a H ag el st am Antiikki & Design 24 61428_.indd 24 8.9.2016 14:22:49 antiikkikoulu S uomalaisen korun oma ilme alkoi syntyä 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, jugendin aikaan. Julia Välikankaan uusia keräilykohteita ovat tanskalaiset ja saksalaiset 1960–70-lukujen keramiikkaesineet. TOIVOISIN saavani lisää tietoa mainoksen historiasta. Uosikkisen seinälaatta Mitä voisitte kertoa Arabia seinälaatasta (koko 30 x 45 cm). Gramofoni päätyi makuuhuoneeseen ja vain koira olohuoneeseen. Minusta se lähestyy taidokkuudessaan taideteosta. Lähetä meille oma kysymyksesi! 1. Arvostettu verstas oli myös Frans Nykäsen Viri Oy. Tehtaita oli koko joukko: Turussa toimivat Suomen Kultaseppä Oy ja Auran Kultaseppä Oy, Hämeenlinnassa Kultakeskus Oy ja Helsingissä Hopeatehdas Oy. Kustantaja on Tammi. Käädyssä on vaikutteita muinaiskoruistamme ja kansallisromantiikasta. Nyt pidän tumman puun ja vaaleiden pintojen kontrastista. Tekstiilitaiteilija Heli Vuori voitti Tähkäkääty-ehdotuksellaan Kalevala Korun suunnittelukilpailun 1947. Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. maakuntataide Antiikki & Design 60 61438_.indd 60 8.9.2016 8:38:20 Modernistien Kuopio Kuopiossa kuvataide-elämä vilkastui sotien jälkeen niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. Vintage kolahti Julia › Kodin hyvä tunnelma on tärkeää Daniel, Lenni ja Julia Vähäkankaalle. Toivoisin myös, että kotini sähköremontti valmistuisi ja saisin teokseen kunnollisen kohdevalaistuksen.” Peltimainoksella on pituutta neljä metriä ja korkeutta lähes kaksi. Modernismin tuulet ylsivät Pohjois-Savoon ja nostivat uuden taiteilijasukupolven lentoon. Kuopion Haminalahdella Ferdinand von Wright (1822–1906) maalasi savolaismaisemia, jotka nousivat kansallisiksi taideaarteiksi. Perinteisissä malleissa pysyteltiin pitkään, sillä niille riitti ostajia, ja koneellistetuin työmenetelmin pystyttiin sarjatuotantoon. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 61398_.indd 82 7.9.2016 15:55:17 1 3 2 4 KAMPAUSPÖYDÄN AARTEET Kaunistautumiseen tarkoitettu kampauspöytä yleistyi Euroopan yläluokan piirissä 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se oli osa tavallistakin makuuhuoneen kalustoa. Se on koko sisustuksen lähtökohta: seinien, kattojen ja listoitusten sävyt on poimittu siitä. ANTTI KAIJALAINEN P ohjois-Savo on ollut taidehistoriallisesti merkittävä maakunta. Tillanderille suunnittelema kaulakoru, platinaa, helmiä ja timantteja, yksityiskokoelma. Kuvia ei palauteta. Sen nimi muutettiin silloin Näsilinnaksi ajan kansallisessa hen gessä. Tässä seinälaatassa näkyy 1970-luvun rehevä ja suurieleinen tyyli, myös värit ovat ajalle tyypilliset. Keraamisen seinälaatan suunnittelija on Raija Uosikkinen (1923–2004), joka tunnetaan erityisesti hienovaraisesta Emilia-sarjasta (Arabian tuotannossa 1957–66) sekä selkeäkoristeisista Pomona-purkeista (1965–75). Uusi etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Bonanza-kalusto sai raikkaan ilmeen uudella verhoilulla, joka tuli entisen beesin sametin sijaan. Tillander. Alueen pääkaupungissa Kuopiossa syntyi Juho Rissanen (1873–1950), josta kasvoi yksi suomalaisen kultakauden mestareista. Sisällissodan aikaan 1918 palatsi oli myös Punaisen ristin sairaalana ja punaisten tu kikohtana. Myöhemmin hän suunnitteli hyvin pelkistettyjä koruja. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Vakuutusarvo on 200 e. Askon 1970-luvun suosikkisohvakalusto näyttää uudelleen verhoiltuna raikkaalta ja modernilta. Myös museon esineitä sär kyi tai katosi. Tuore kirja esittelee maamme kiehtovimmat korut ja niiden tekijät. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Sanon leikilläni, että toin sieltä kaksi koiraa: tämän peltikoiran ja lemmikkini Jasperin. Se kertoo myös suunnittelijoista, kultasepistä ja valmistajista. Se on maalattu käsin ja koottu niiteillä. cloisonné-emaloitu ruukku 1800-luvun lopulta 240 e, Old Times. PARASTA mainoksessa on, että se muistuttaa kahdesta Australian-vuodestani. Ehrströmin korut olivat aluksi jugendhenkisiä, myöhemmin rikasilmeisempiä, kuten tämä juhlava kaulakoru, kultaa, safiireja ja savukvartseja. Kaikki kolme mallia ovat sarjatuotteita. Vinkeään 60-luvun kotimekkoon pukeutunut Julia Vähäkangas silittää olohuoneen nojatuolin leveää käsinojaa tyytyväisenä
Kankaat saattavat jopa kulua puhki taitteiden kohdalta. 5 Jos kankaaseen tulee pieni reikä, sen voi korjata vaatetuksessa käytet tävällä tukikankaalla. 4 Valo himmentää tekstiilien värejä ja haperoittaa kuitujen rakennetta. Suuret pöytäliinat voi myös ripustaa esimerkiksi vaateripustimiin. Vielä paremman suojan saat, kun päällystät rullan happovapaal la silkkipaperilla, jota voit myös kääriä tekstiilien suojaksi. • Pese likaantuneet kankaat heti, älä jätä tahroja pinttymään. Varastoi ne mieluummin rullalla kuin tiukasti viikattuina. 2 Säilytä tekstiileitä kuivassa tilassa. Jos käytät esimerkiksi painokuvioituja ret roverhoja ja haluat niiden värien säilyvän kirkkaina, vaihda kesän valoisimmaksi ajaksi vaaleammat kesäverhot. Ota vanhat pöytäliinat, verhot ja lakanat käyttöön arkea kaunistamaan. Vältä myös vanhojen teksiilien voimakasta linkoamista. • Tuholaiset voivat vahingoittaa kankaita. Ne kuolevat pakkasessa. Kankaasta tehtävä paikka on paljon 1 Jos vanhat liinavaatteet ja muut käyttötekstiilit seisovat vuosikausia pinoissa, niihin syntyy voimakkaat taitteet. ANNA-KAISA HUUSKO Tuuleta ja käytä tekstiilejä TEE NÄIN • Pidä vähintään kerran vuodessa teks tiilien huoltopäivä, jolloin tuuletat tai peset kankaat ja viikkaat ne uudelleen. Se on huomaamaton ”laastari”, joka estää reikää suurenemas ta”. 3 Varastoi vain puhtaita ja täysin kuivia kankaita. Antiikki & Design pidä huolta Viisi vinkkiä vanhojen esineiden hoitoon. Asiantuntija: Päikki Priha, tekstiilija vaatetussuunnittelun professori emerita. • Saat pellavadamastiliinaan kiiltävän pinnan, kun silität tai mankeloit sen hieman kosteana. paksumpi, ja sen kiinnittäminen rikkoo helposti kangasta lisää. Silittämi nen ja mankeloiminen tekevät hyvää. Vanhat tekstiilit pestään hellävaraisesti alle 60 C° lämmössä ja miedoilla pesuaineilla. VARO • Kosteus ja sen synnyttämä home ovat tekstiilien pahimmat viholliset. Älä laita arvokkaimpia ja rakkaimpia tekstiilejäsi kovaan auringonpaahteeseen. Puuvillaja pellavatekstiilit eivät viihdy kaappiin pinoihin unohdettuina. Kosteassa kankaisiin kehittyy helpos ti hometta. Ripusta kankaat kuivumaan, älä laita niitä kuivaus rumpuun. Kohtele niitä kuitenkin hellävaroen. • Hyllyjen ruosteisista metalliosista tart tuu helposti ruostetta kankaisiin. Kiinnitä reiän kohdalle kankaan nurjalle puolelle silit tämällä pala tukikangasta, jota on saatavilla muutamaa eri sävyä. 79. Tekstiilejä kannattaa välillä avata, tuulettaa ja käyttää. Pyöritä arvokkaimmat tekstiilit esimerkiksi pah virullan ympärille. Tekstiilit pitävät väljästä säilyttämisestä. Älä käytä voimak kaita kemikaaleja, valkaisevia pesuaineita tai huuhteluainetta
Näin osallistut Täytä vastauslomake nettisivuillamme. www.antiikkidesign.fi/kilpailut Antiikki & Design 80 Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT www.keräilykuume.. Muista kertoa kortissa omat yhteystietosi. Arkkitehti ja muotoilija Vilhelm Lauritzen (1894–1984) oli maansa uraauurtava funktionalismin edustaja. VL 45 riippuvalaisin on kolmikerroksista suupuhallettua lasia. Kerro siellä mielestäsi parhaan jutun sivunumero. Lue valaisimista lisää www.louispoulsen.com. Palkintona on Louis Poulsenin Radiotalon VL 45 -riippuvalaisin. Sen voimakas alaspäin suuntautuva valo yhdistettynä heikompaan opaalilasin läpi suodattuvaan valoon tuo tilaan pehmeitä sävyjä. Mikä on lehden paras juttu. mennessä, niin olet mukana arvonnassa. Tanskalainen Louis Poulsen lanseeraa nyt uudelleen klassikko valaisimen, jonka Vilhelm Lauritzen suunnitteli 1940luvulla Kööpenhaminan Radiotaloon. 1.-2.10.2016 Lahden Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti 22.-23.10.2016 Helsinki Retro & Vintage Design Expo Lauantai sunnuntai kello 10 16 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli Tallberginkatu 1, Helsinki 12.-13.11.2016 Turun Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10 16 Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku Exponova muutettava ilmoituspohja_2016.indd 5 9.9.2016 10:14:38. Valaisimen halkaisija on 250 mm. Voit osallistua myös lähettämällä postikortin osoitteeseen Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. Valitse suosikkisi ja voita LOUIS POULSENIN VL 45 -VALAISIN Vastaa 22.11. Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on 405 e
09 855 62 10 www.juvi.fi juviposti@juvi.fi Kehä III Länsiväylä JT-Collection Petikontie 1 Suomalaistentie 1 Kailinniituntie 15 1000 m 500 m 400 m 2 1000 m 500 m 400 m 2 1000 m 500 m 400 m 2 1000 m 500 m 400 m Tehtaanmyymälät: VANTAA ESPOO HALIKKO Täyspuiset pöydät, komuutit, tuolit, kaapit, vitriinit,... Minkä värisenä tahansa Puuvalmiina heti mukaan Osta netistä: juvikauppa.fi Niin lukijammekin. 045 122 5305. Myynti: Jorma Viitanen, p. Antiikki & Design 81 Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Pohjoisranta 14, 00170 Helsinki +358 40 141 7220 iga@kolumbus.fi ANTIIKKI.FI viktoriaana.fi Vintage sormukset www.lape.net/AD Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 Postimerkkiliike LAURI PELTONEN Oy Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien! Keräilijän tavaratalo p. Tapaat hänet tällä palstalla! Pidätkö
”Lollipopin leikkisyys ilahduttaa” Nykytaiteen museon Kiasman johtaja Leevi Haapala innostui taidelasin keräilystä jo opiskelijana. Vuosi taisi olla 2002, ja asuin ensimmäisessä omistusasunnossani, joten hinta tuntui silti asuntovelallisen varoissa isolta hankinnalta. Huomaan, että olemme retrosukupolvea ja viettäneet osan lapsuuttamme 1970-luvun kirkkaiden värien parissa. Vastaan tuli nuoren keräilijän saataville hinnoiteltu kappale. TOIVOISIN joskus leikkimielellä voivani järjestää yhdessä muiden oman sukupolveni keräilijöiden kanssa näyttelyn lasiaarteistamme. MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG ”SAIN pitkän etsinnän jälkeen hankittua tämän Oiva Toikan varhaisen, 1960-luvun lopun Lollipop-kynttilänjalan Helsingin Kaapelitehtaan keräilytapahtumasta. Tämän lasitaideteoksen hankkiminen kertoo makuni muutoksesta rennompaan suuntaan. Paperipainotekniikalla valmistetun lasiteoksen värit hehkuvat iloa. Toikan rentous ja rikas mielikuvitus tulevat esille paitsi railakkaassa muotokielessä myös teosten nimissä. Kiasman johtaja Leevi Haapala on kerännyt taidelasia 15 vuoden ajan. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. Keräilyintoni oli tuolloin vastapainoa väitöskirjatyölleni ja teoriavaiheelle, jossa perehdyin taiteen psykoanalyyttiseen tulkintaan. Olisi hauska saada jakaa kokoelmani töiden tarinat ja kauneus myös muiden lasitaidetta rakastavien kanssa.” Oiva Toikan luoma Lollipop on ilahduttanut silmää jo kolmessa eri kotiosoitteessa. Toikka oli postmodernismin airut jo hyvissä ajoin ennen 1980-lukua. Sittemmin olen onnitellut itseäni onnistuneiden kauppojen tekemisestä, sillä tätä haluttua lasiteosta on nykyään paljon vaikeampi löytää kohtuuhintaan. Hän esittelee yhden kokoelmansa helmistä. 1960-luvun pop-hengen myötä Oiva Toikka loi raikkaan vastakohdan aiempien vuosikymmenten vakavalle, joskus ryppyotsaisellekin tavalle suhtautua lasitaiteeseen. PARASTA Lollipopissa on sen vallaton leikkisyys
Keräilijä Vanhan tinan himmeä hohde Joulun tunnelmaa Suomen linnassa Nostalgia Weisteen vekkulit koristeet KAUNEIMMAT MAKEISKULHOT Herkullista joulua! 83 Antiikki & Design ensi numerossa. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Uusi Antiikki & Design ilmestyy 23.11. Antiikki & Designin tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Rekisteriseloste on nähtävissä verkkosivuillamme osoitteessa http://fokusmedia.fi/ rekisteriseloste sekä toimipaikassamme osoitteessa Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki. | Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti
Luettelo julkaistaan 27. PAL.VKO 2016-47 1 6 1 6 4 1 4 8 8 1 6 8 9 3 16 89 30 -1 61 Suomalainen moderni taide ja design myy kuin kuumille kiville, eikä ihme suomalaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden laatu on tunnettua maailmanlaajuisesti. Design + Art Helsinki: Näyttö ja huutokauppa 2.—9.11.2016 Näyttö järjestetään osoitteessa Iso Roobertinkatu 12, Helsinki Esineet myydään online. Hyödy laajasta kotimaisesta ja kansainvälisestä keräilijäkunnastamme ja myy kanssamme syksyn Design + Art Helsinki -huutokaupassa. lokakuuta osoitteessa www.bukowskis.com Design + Art Helsinki – huutokauppa Designin ja taiteen juhla! Oiva Toikka, Pampulavaasi, myyty 9 804€ Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 17 154€ Alvar Aalto, Mehiläispesä A331, myyty 6 497€ Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, myyty 8 324€ Björn Weckström, Rannekoru C-ranne, myyty 6 276€ Andy Warhol, Ingrid Bergman, Myyty 27 443€ Tommi Toija, Paha Poika, myyty 11 012€ Moderni suomalainen taide: Laura Pohjola, 0400 464 576, laura.pohjola@bukowskis.com Design: Dan von Koskull, 040 5270 119, dan.vonkoskull@bukowskis.com Moderni kansainvälinen taide: Helena Laakso, 045 1246 116, helena.laakso@bukowskis.com. Asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssasi huutokaupassa myymisestä