VK O 20 22 -0 3 168930-2110 VIERAILULLA Antiikkikauppiaan jouluinen koti sivua juhlan tunnelmaa! NÄYTTELY NÄYTTELY sivua 31 10/2021 Hinta 12,50 €. PERINTEET TUNNISTA TYYLI NÄYTTELY TAITEILIJA OUTI HEISKASEN MAAGINEN MAAILMA A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E AN TII KK IK AU PP IA AN JO U LU IN EN KO TI O UT I HE IS KA SE N TA ID E KA TT AU ST EN H IS TO RIA AN TII KK I& D ES IG N 20 5 10 /20 21 TUNNISTA TYYLI TUNNISTA TYYLI NÄIN KEHITTYI KATTAUS PERINTEET PERINTEET HURMAAVAT JOULUKUKAT PA L
52–57. pääkirjoitus KIIREEN JA RAUHAN KUUKAUSI mirva.saukkola@fokusmedia.fi oulun aikaan kuuluu kumma vastakohtaisuus: ensin huhkitaan hiki hatussa valmisteluiden kanssa, sitten käperrytään pariksi päiväksi sohvannurkkaan kirjan kanssa konvehtirasia kainalossa. Saan ripustaa joulupuuhun niin New Yorkista, Venetsiasta kuin Prahasta kulkeneita koristeita. Kaamoksen sinisessä hämärässä ja sinne valoa loihtivassa kynttilänvalossa, koristeiden kimmellyksessä sekä tuttujen joululaulujen sävelissä tunnelmointi ovat kaikki liian arvokkaita asioita jäädäkseen vain pyhien iloksi. Muistetaan kuitenkin myös pysähtyä niiden keskellä ja nauttia lähestyvän juhlan kauneudesta. Niitä tarttuu varsinkin matkoilta mukaan sekä museokaupoista että antiikkipuodeista. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka lämmin ja ihana joulun tunnelma kotiin oli rakennettu. 18–28. Kuusi, riisipuuro ja laulu valkoisesta joulusta paljastuivatkin kaikki suhteellisen tuoreiksi tulokkaiksi, s. VANHA KANSA jaksoi iloita siitä, että jouluna sai syödä yölläkin. Lehtemme neuvonantaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki perehdyttää meidät Tunnista tyyli -sarjassamme kattauksen muutoksiin: milloin posliinit ilmestyivät pöytään, entä miksi moderni elämänmeno kutisti aterimet. Kuvia läpi käydessäni huomasin vieläkin hymyileväni ja palasin kuvausfiilikseen, s. TÄSSÄ NUMEROSSA virittäydymme joulun perinteisiin. Siellä joulu syntyy vanhojen esineiden yhdessä luomasta harmoniasta, s. 18–28.” Ku va M ilk a A la ne n antiikki?&?design 3. Minä puolestani heittäydyin tonkimaan vanhoja perinteitä, joista osa paljastui yllättävän uusiksi. Onnellista joulun aikaa! J Muistetaan pysähtyä joulupuuhien keskellä ja nauttia kauneudesta. Hoppu kuuluu toki vuodenaikaan, mutta mitä jos yrittäisimme nauttia tänä vuonna enemmän myös joulunodotuksesta. Niiden kääriminen pois silkkipapereistaan aloittaa jouluni! (MS) Tekijä esiin Kuukauden kohokohta Valokuvaaja Mikko Törmänen ”Oulussa sijaitsevan Tuiran alueen 1950-luvun talojen estetiikka kiehtoo minua. Juhla-ateria kuuluukin pyhien kohokohtiin ja siksi esimerkiksi perheen perintöhopeat usein kiillotetaan vain kerran vuodessa sitä varten. Kuusenkoristeiden kerääminen on intohimoni. Toimittajamme Antti Kaijalainen pääsi yhdessä valokuvaaja Mikko Törmäsen kanssa vierailulle oululaisen antiikkikauppias Minna Santalon viehättävään kotiin. Nyt pääsin kurkkaamaan ihanaa asuntoa ja upeaa jokisuistoa uudesta perspektiivistä. JOULUVALMISTELUT merkitsevät mukavaa hääräilyä – oli kyse sitten pöytäliinojen silittämisestä tai korttien kirjoittamisesta. 64–67. Lue juttu, s
12 HUUTOKAUPAT Taideja antiikkilöydöt. 18 Sisältö 2 5 . & 4. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS Kiireen ja rauhan kuukausi. antiikkidesign@fokusmedia.. puh. Tallennamme puhelut laadun varmista miseksi ja koulutustarkoituksiin. OULULAINEN koti sonnustautuu jouluun muun muassa antiikkikoristeilla. M A R R A S K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 5 58 GEORG JENSEN tunnetaan tanskalaisen hopean huippunimenä. 16 KOLUMNI Muutosvastarintaa. FOKUS MEDIA FINLAND OY www.fokusmedia.. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelin liittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matka puhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: LEHTILUUKKU.FI ASIAKASPALVELU www.fokusmedia.. /asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. 68 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 6 LUKIJALTA Kirjoita meille! 8 KULTTUURIKIERROS Ajankohtaiset näyttelyt, kirjat ja ilmiöt. vuosikerta, 10 nroa vuodessa ISSN 2342-7655 PAINOPAIKKA MDM Print ANTIIKKI & DESIGN VERKOSSA JA SOMESSA antiikkidesign.. Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Aikakauslehtien Liiton jäsen 28. 6 VASTAA JA VOITA! Palkintona Arabian astioita ja keittiötekstiilejä. PÄÄTOIMITTAJA Mirva Saukkola TOIMITTAJA Antti Kaijalainen AD Miia Taskinen OIKOLUKU Alma Jylhä ERITYISASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.
NÄYTTELIJÄ Christian Sandström vaalii äidiltään saamaansa maljakkoa. 58 HOPEAN LEGENDA Esittelyssä Geog Jensen. guriineja. 64 NÄISTÄ SYNTYY JOULU! Perinteiden ABC. 30 MUISTOJEN TUOKSUJA Perinteiset joulukukat. 64 & 5. 29 KESTÄVÄÄ & KAUNISTA Näin luot tunnelmaa kotiin. 60 INTOHIMONA PIENOISRAUTATIET Näin tehdään maisema junaradalle. Historia & perinteet 52 RUOKAILUHETKEN KRUUNAAJAT Kattausten historia. 38 HOPEAHYÖNTEISTEN HERRA Ru Runeberg vaalii perinteisiä hopeasepän taitoja. 2 5 . 32 JUGENDTALO VIRITTÄYTYY JUHLAAN Joulu Helsingin Katajanokalla. Nyt hänen tuotantoaan on esillä Ateneumin näyttelyssä. M A R R A S K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 5 Taide & keräily 46 RISUVIIVAN VELHO Taiteilija Outi Heiskanen tunnetaan monipuolisuudestaan. 50 KUVA INSPIROITUI MAALAUKSESTA Kuvataiteilija Marjatta Hanhijoki kertoo teostensa synnyn taustasta. 74 SUNNUNTAIN KAUNISTUS Christian Sandströmin aarre on äidin maljakko. 38 RU RUNEBERG loihtii hopeasta hyönteisja lintu. 74 Sisältö Koti & muotoilu 18 HETKI ENNEN AATTOA Antiikkikauppias Minna Santalon koti Oulussa
Luen lehden aina kannesta kanteen. Olen säästänyt kaikki lehdet alusta lähtien. kilpailu TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Toiseksi tuli Maija Toppilan kirjoittama ja Jaanis Kerkiksen kuvaama juttu Helsingin vanhasta kauppakorkeakoulusta. Edellisen numeronne parhaita juttuja olivat mielestäni artikkeli tekstiilitaiteilija Agneta Hobinista, josta en aiemmin ollut tiennyt. Voit myös osallistua posti kortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. OSALLISTU antiikkidesign.fi/ kilpailut. Enpä olisi arvannut, että sotilaat ovat tuoneet retkiltään taidetta. PALKINNON ARVO 182, 20 e ARVOMME YHDEN PALKINNON. Vastaajien kesken arvotaan Arabian uuniastioita ja keittiötekstiilejä. Lehdessänne on näköjään henkilö, joka vastaa oikoluvusta, mitä en ole muualla nähnyt. PALKINTOMME on tällä kertaa setti Arabia Mainio Sarastus astiasarjan tuotteita. Myös juttu Turun taidemuseon näyttelystä, jossa on esillä Ruotsin kansallisaarteita, oli kiinnostava. antiikki?&?design 6 Mitä mieltä olet lehdestämme. Anna palautetta, yhteystiedot s. Palkintoon kuuluu kaksi uunivuokaa (0,75 l ja 2,5 l), kaksi tarjoiluvatia (18 x 18 cm ja 22 x 29 cm), puoliesiliina, kaksi moni toimiliinaa ja keittiöpyyhe. Tekstiänne onkin sen vuoksi erittäin helppo lukea! Hannele Saloranta, Isokyrö OLEN Antiikki ja Design -lehden uskollinen tilaaja jo vuodesta 2001 lähtien. Olen ollut tilaajana numerosta yksi! Nina Krogius, Helsinki LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeromme 8 parhaaksi jutuks i Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Katri Lehtolan kuvaaman jutun Villa Skeppet – ystävyyden talo. Kirjoita meille PARAS JUTTU numerossa 9/2021 oli Louis Vuittonin matka-arkuista kertova artikkeli. Sen voitti Päivi Saari. Onnittelut! PARAS JUTTU 8/2021 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. 4. Kätevissä uuniastioissa voi niin tarjoilla, valmistaa kuin säilyttää ruokaa. Arvoimme vastanneiden kesken Jokanaisen remonttikirjan. Muista kertoa omat yhteystietosi. Iittalan Oiva Toikka -pyyhesetin voitti Miia Salmela Järvelästä. Arvomme yhden palkinnon. Niiden kansina toimivia vateja voi käyttää myös itsenäisinä tarjoiluastioina. Hyväksi kakkoseksi tuli juttu kotimuseoista, jota voisi jatkaa tulevissa numeroissa ainakin kymmenellä muulla museolla eri puolilta Suomea. Anne Virtanen, Helsinki KIITOS hienosta lehdestä. Palkinnon arvo on yhteensä 182,20 e
n taidemuseon ystävät ry:n 10-vuoti snäytt ely • Uusitt u kokoelmaripustus esitt elee viimeisimmät taidehankinnat Joulukatt aukset esillä Paul ja Fanny Sinebrycho. klo 13 ruotsiksi Jouluinen taidepaja koko perheelle lauantaina 11.12. Tule ihastumaan! Esillä myös • Sinebrycho. 0294 500 460, www.si?.. Koti museoon on vapaa pääsy! OHJELMASSA: Avoimet introt Aarteet maailmalta -näytt elyyn • lauantaisin klo 14 suomeksi • lauantai 4.12. klo 10-12 Opastus joulukatt auksiin 5.12. n koti museossa on esillä joulukatt auksia yli 100 vuoden takaa. ja 12.12. Joulukatt auksia, joihin ihastut! Sinebrycho. n koti museossa 27.11.2021?16.1.2022. Hanki lippusi ennakkoon Kansallisgallerian verkkokaupasta tai museon lipunmyynnistä. Museo on suljett u 24.?25.12.2021 ja 1.1.2022 Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. ja 26.12., oppaana kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Muukin koristelu noudatt elee enti saikojen säätyläiskoti en joulunviett otapoja. Avoinna: ti , to, pe 11?18, ke 11?20, la, su 10?17. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T CAMILLA MICKWITZ (1937–1989) tunnetaan erityisesti Pikku kakkosen tunnuksen, mutta myös lastenkirjojen Jasonin, Emilian ja Mimosan luojana. Teoksien pohjavirettä voi pitää melankolisena tai jopa eksistentialistisena. (AK) Osmo Rauhala: Muista unohtaa kaikki 29.5.2022 asti Ars Novassa Turussa, Itäinen rantakatu 4–6, Turku, aboavetusarsnova.fi KUKA SAA ARS FENNICA -PALKINNON. (MS) Iloinen arki: Camilla Mickwitz 24.4.2022 asti Muumimuseossa, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere, muumimuseo.fi Lapsuuden VÄRIT TUNTUU KUIN RAGNAR EKELUNDIN (1892–1960) maalauksissa aika olisi pysähtynyt. 2010-luvulta lähtien hän on siirtynyt yhä enemmän merkkitai käsitetasolle, jossa on viittauksia matematiikkaan, biolo giaan ja filosofiaan. (AK) Ragnar Ekelund 130 -näyttely 30.1.2022 asti Porvoon museon Holmin talossa, Välikatu 1, Porvoo, porvoonmuseo.fi Hiljaisten näkymien tenho Ympäristökysymyksiä OSMO RAUHALASTA tuli median lemmikkitaiteilija 1990-luvun alussa. Se ei tee niistä tylsiä, päinvastoin. Niiden staattisuus perustuu paljolti taiteilijan kiinnostukseen arkki tehtuuriin ja rakenteelliseen sommitteluun. Myös Ekelundin runoja leimaa sama autiuden tunnelma. Tämä maisema on Helsingin Munkkisaaresta vuodelta 1933. Se selviää tulevana keväänä, mutta sitä ennen palkintoehdokkaiden eli EijaLiisa Ahtilan, Anne-Karin Furunesin, Jesper Justin, Viggo Wallensköldin ja Magnus Wallinin teoksiin voi tutustua Hämeenlinnan taide museossa. Ars Fennica -palkinto täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Muumimuseon näyttely esittelee huumoristaan tunnetun kuvittajan mieleenpainuvimpia töitä. Nyt hänen taiteensa yksi keskeinen sisältö eli luonnon puolesta puhuminen taitaa iskeä ajankohtaisemmin kuin silloin. Ekelundin ihmisistä tyhjät katunäkymät ovat hyvin puoleensavetäviä. (AK) Ars Fennica -näyttely 3.4.2022 asti Hämeenlinnan taidemuseon Engelrakennuksessa, Viipurintie 2, Hämeenlinna, hameenlinnantaidemuseo.fi A RS FENNICA JUHLII VIGGO WALLENSKÖLDIN öljymaalaus Swing on vuodelta 2017. Ku va Po rv oo n m us eo Ku va A nt ti So m pi nm äk i Ku va V ill eVe ik ko H ei no ne n / A la si n M ed ia O y antiikki?&?design 9. Hänen vahvan värikylläinen kuvitustapansa syöpyi jo 1970-luvun lasten mieliin. Katsaus kansainvälisen taiteilijan uraan Turussa on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä. Rauhalan tyyli ei uran alussakaan ollut kovin maalauksellinen. RAGNAR EKELUND maalasi kaupunkinäkymiä, joissa harvoin näkyy ihmisiä
Nyt meillä on julkaisu, jossa on mukana koko esineistö tutkittavalta ajanjaksolta.” Mieleen nousee Arabia. (AK) Jan Strang: Suomen kartan historia 1532–2005. Kirjassa käsitellään kenkien historia ammoisten aikojen sandaaleista nykylenkkareihin. Vekkelin samanaikaisesti tietoa uhkuvaa ja kepeää pakinatyyliä höystävät Rosman elegantin humoristiset piirrokset, joiden tyyli tuli monelle tutuksi aikanaan Gloria -lehdessä. Myös kenkägurut, kuten Salvatore Ferragamo ja Manolo Blahnik pääsevät valokeilaan. KENKIEN HURMAAVA HISTORIA KAHDEN MERITOITUNEEN muotitoimittajan, Pirkko Vekkelin ja Kaija Rosman yhteinen kirja kengistä on mitä parhain lahjaidea muodin historiasta kiinnostuneelle. Tekijä Jan Strangin mukaan kirja on perusteellisin aiheesta kirjoitettu teos. Lähetä palautetta, jos innostut asiasta. Silti tutkimukselle ja päivitykselle on ollut tarvetta, sillä triennaaleihin liittyvä materiaali on hajanaista, osin puutteellista ja jopa virheellistä. Tehtaan pitkästä historiasta riittää kirjallisuutta, mutta tuotantoa koskeva painettu materiaali on edelleen laadultaan epätasaista. KOTIMAINEN kulta-ajan muotoilu jatkaa suosiotaan. Suomen lasimuseo 2021. Nemo 2021. Kiinnostaisiko lukijoitamme antiikkiaiheinen kirjapiiri. Mutta miten koota yhteen sopiva porukka keskustelemaan kirjallisuudesta. Erityisen kiinnostava osuus on suomalaisen kengän historia. Julkaisu liittyy Suomen lasimuseon menneen kesän Milanon ihme -näyttelyyn. SUOMEN KARTOITTAMISTA 1500-luvulta nykyaikaan voi tarkastella kirjassa, jonka myötä pääsee yleiskarttojen lisäksi tutustumaan esimerkiksi rautatie-, postija maantiekarttojen kiehtovaan maailmaan. Kirja tarjoaa uutta lasimuotoiluun liittyvää kuvamateriaalia ja tietoa keräilijöiden iloksi. Erillisiä tutkimuksia on vuosien saatossa tehty esimerkiksi materiaalikohtaisesti tai triennaaleissa mukana olleiden tekijöiden tai tehtaiden ja yritysten näkökulmasta. Avain 2021. Antiikki-Kirja 2020. Pitkän linjan lukupiiriläinen ja kirjallisuusbloggaaja Kirsi Ranin on koonnut neuvot ja kokemukset lukupiirien järjestämisestä yksien kansien väliin. YHDESSÄ LUKEMISEN RIEMU KIRJAVINKIT LASIN SÄIHKE kirjat MILANON IHME – Suomalaisen muotoilun tie maailman huipulle. Siksi Milanon triennaaleista kertova tuore kirja iskee ajan hermoon. (MS) Kirsi Ranin: Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika. (MS) Pirkko Vekkeli ja Kaija Rosma: Kenkiä & ihmisiä. antiikki?&?design 10. Kirjoittaja, Lasimuseon amanuenssi Uta Laurén kertoo tiedotteessa näin: ”On hämmästyttävää, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu kokonaisuutena näin laajasti. SUOMEN KARTAN VUOSISADAT LUKUPIIRIT – niin fyysiseen tapaamiseen perustuvat kuin verkossa järjestettävät – ovat pongahtaneet muoti-ilmiöksi meillä ja muualla. Se perustuu laajaan tutkimustyöhön noin kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen, Ruotsin, Venäjän ja muiden maiden arkistoissa. Milanon triennaalit ja varsinkin 1950-luvulla saavutetut voitot edustavat tuttua muotoilutarinaa suurelle osalle suomalaista. (AK) MILANON IHMEESTÄ kerrotaan nyt myös tuoreessa kirjassa
Minilipasto (kork. Riihimäen Lasin 1900-luvun alun maljakoiden (kork 24 cm) vasarahinnaksi tuli 70 e. Helander. Art deco -lipaston vasarahintaa 125 e voi pitää edullisena, sillä tällaisia mannermaisia tyylin edustajia ei Suomessa usein näe. Hintaa verotti särö toisessa maljakossa. Gunilla Jungin suunnittelema maljamalli edusti Karhulan tuotantoa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Esteri Tomulan suunnittelema Katrilli-koriste istuu hienosti Ulla Procopén vuonna 1960 muotoilemiin ND-mallin astioihin. Uskalla säväyttää! Hopeisen rintakorun leimana on Alexander Tillander, Helsinki 1946. Vasarahinta 500 e (50 e) / 31 osaa, Helander. 59 cm), että sitä voi käyttää vaikka tarjotinpöytänä. Kaija Aarikan suunnittelema kynttilänjalka on niin iso (kork. Hauska esine lienee viilutettu mahongilla. Muovi ei ole trendikäs materiaali, mutta Eero Aarnio on aina aallonharjalla. Olisi siis luullut, että signeerattujen maljojen vasarahinta olisi noussut Hagelstamilla korkeammalle kuin 90 euroon (200 e), vaikka toisessa onkin kaiverruskoristelu. Aarnion UPO Furniture -yritykselle Nastolaan 1970-luvulla suunnittelemien tuolien (6 kpl) vasarahinnaksi tuli 200 e (400 e), Bukowskis. Lähtöhinta oli Helanderille tyypilliseen tapaan 50 e. Vasarahinta 460 e (300 e), Hagelstam & Co. Erikoisuuden vasarahinnaksi tuli 500 e (50 e) Helanderilla. 30 cm) huudettiin Helanderilla 200 euron vasarahinnalla, (50 e) eli sillä saisi jo normaalin lipaston. Nyt NOUSUSSA Nyt EDULLISESTI LÖYTÖ! Parikymmentä vuotta sitten lysterieli myrkkylasi oli suosittua. 1970-luvun estetiikka puhuttelee. Vaikka trendit mellastavat myös antiikkimarkkinoilla, hauskat ja erikoiset esineet tuntuvat löytävän aina ostajansa. Kooltaan lipasto (61 x 55 x 30 cm) sopii moneen kotiin. Tyylinsä puolesta se on 1800-luvulta. Nyt kiinnostus on hiipunut ja hinnat laskeneet. antiikki?&?design 12 antiikkipörssi ANTTI KAIJALAINEN
Ihana uutuus! 6 90 Vain NYT KAUP OISSA !
Kuvitustöiden ohella hän maalasi. 2. Korkeimmalle hinta kipuaa signeeratuissa töissä, kuten tässä Aallottaria-heliograavyyrissa, jonka vasarahinta nousi peräti 1 550 euroon (500 e), Bukowskis. Signeerattu keramiikka teos on valmistettu Rörstrandilla Ruotsissa. Ammattitaidon takana olivat lahjakkuuden ohella opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1892–1898. 1. Oiva Toikka (1931–2019) tunnetaan muotoilijana, mutta tästä munan mallisesta ja todennäköisesti uniikista työstä (10 x 15 cm) voi puhua taiteena. 43,5, cm) tuo mieleen shakin kuningattaren. Kiinnostus Akseli GallenKallelan (1865–1931) heliogravyyreihin on yllättäen lähtenyt nousuun. Heliogravyyrin tekeminen alkaa valokuvasta, joka syövytetään kuparilaattaan. antiikki?&?design 14 Esittelemme sarjassa huutokauppojen ajankohtaisia taideteoksia. Heliografia kuuluu grafiikan syväpainomenetelmiin, ja sillä saadaan aikaan hyvin tarkkoja kuvia. Entä mikä on hyvää tai huonoa taidetta. Ebba Masalin (1873–1942) tunnetaan taidokkaista koulujen kasvija eläinaiheisista opetustauluista, joita valmistetaan nykyään uustuotantona. 4. Moni tuntee Anja Juurikkalan (1923–2015) Arabian muotoilijana, kuten Heluna-kaatimen ja Aquariumsarjan koristeen suunnittelijana. Taitaa olla parasta antaa kunkin nauttia juuri siitä, mistä pitää. Tyttö-maalaus on vuodelta 1919, vasarahinta 750 e (300 e), Hagelstam & Co. 3 4 5 2 1 Prinsessa on kuin shakin kuningatar. 3. 5. Pronssinen Prinsessa-veistos (kork. Vasarahinnaksi tuli 256 e (296 e) Bukowskisin huutokaupassa Malmössä. Prinsessa ja AALLOTTARET Siitä, mikä on taidetta, on kiistelty kauan. Vasarahinta 480 e (400 e), Hagelstam & Co. Vasarahinta 1 200 e, Helander. ANTTI KAIJALAINEN taidepörssi. On kuin teos kantaisi sisällään jotakin arkaaista viisautta – tai tyhmyyttä. Se on signeerattu vuonna 1964. Alun perin Juurikkala opiskeli kuvanveistoa Suomessa ja Italiassa. Kälviäläisen nykykuvanveistäjä Riku Riipan puuveistoksen (2012) edessä jää sanattomaksi
Tilaajan yhteystietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Edellämainitut tilaukset ovat jatkuvia ja tarjoushintaisen jakson jälkeen ne jatkuvat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan. maailma 29,90 €/4 nroa, Koti ja keittiö 29,90 €/6 nroa, Pelit 29,90 €/6 nroa, V8-Magazine 29,90 €/5 nroa. /joulu Tilausjaksot alkaen: Antiikki & Design 32,90 €/5 nroa, Auto Bild Suomi 36,90 €/8 nroa, Fit 29,90 €/5 nroa, GTi-Magazine 29,90 €/5 nroa, Hi. Tilaussivuilta löydät myös määräaikaisia tilausvaihtoehtoja. Meiltä löydät sopivan lahjan niin äidille, vaarille, siskolle kuin kummipojallekin. 29 90 +lahja! 6 kk. Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2021 saakka ja ne koskevat uusia, Suomeen toimitettavia tilauksia. /ehdot-ja-luvat Lehdet alk. Tilausehdot: www.fokusmedia.. Anna lehti lahjaksi! Tilaa kätevästi: fokusmediatilaus.
Tiedän, ettei museon ole tarkoitus olla passiivinen pakastin eikä pysähtyneisyyttä vaaliva nostalgia-aitta. Salaperäiset uskonnolliset esineet oli ripoteltu huoneisiin vailla tieteellistä tai kulttuurista näkemystä – tai edes vitriinin antamaa suojaa. Ku va W ik im ed ia MUUTOSVASTARINTAA kolumni ANNA KORTELAINEN on taidehistorioitsija ja kirjailija. Kun istuin ja luin siellä päivittäin 1990luvun alussa, paikalliset asuintoverini pyysivät minua kuvailemaan, miltä pyhäkössä näyttää. MUSEON OVELLA pysähdyn hetkeksi tutkimaan omaatuntoani. Jos nyt astuisin jälleen metallin paljastimien läpi uuden kirjaston suureen lämpiöön, minusta sukeutuisi juuri se rasittava keski-ikäinen nainen, joka selittää oikealle ja vasemmalle: ”Tässä kirjoitin väitöskirjaa ja vilkuilin vierustoverien tyylikkäitä kirjoitusvälineitä, eikä kellään ollut kannettavaa tietokonetta. Samaan aikaan lukemattomat suomalaiset juoksevat nopeatahtisten trendien perässä tai konmarittavat menneisyyden pois elämästään. Varastohakujen hiilikopiolomakkeiden täyttämiseen meni paljon aikaa ja vaivaa, mutta se oli myös merkityksellinen rituaali. Ei kosketusnäyttöjä, ei kuulokkeita, ei ääniefektejä, ei lapsiin vetoavia houkuttimia, vimpaimia tai temppuja. Miten vanhahtava se oli jo silloin: äreät mutta arvokkaasti pukeutuneet virkailijat, patinoituneet lukupulpetit, vihreäkupuiset lukulamput, natisevat parketit. Kun sitten vuosituhannen vaihteessa ensi kertaa pääsin uuteen, François Mitterrandin mukaan nimettyyn kirjastopalatsiin, olin aivan lumoutunut sen arkkitehtuurista, teknologiasta ja syvyyksiin vievistä, futuristisista liukuporrasluolista. Muistelen lämmöllä Rouenissa sijaitsevaa museota, jolla ei ole RANSKAN KANSALLISKIRJASTO teki vaikutuksen Anna Kortelaiseen kolmikymppisenä. He katselivat hämmästyneinä ympärilleen, sillä museo oli aikakone menneisyyden asenteisiin. Muistan hyvin Ateneumin väistötilan Kansakoulukadulla 1980-luvun lopulla. Silti irvistän salaa joka kerran, kun jokin museo pesee kasvonsa, ajanmukaistaa ja päivittää. antiikki?&?design 16. RAKKAUDELLA MUISTELEN myös Ranskan kansalliskirjaston vanhaa Richelieu-palatsia Pariisissa. Lipunmyyjä hätkähti ulko-oven kolahdusta ja viikon ensimmäistä kävijää. Se oli havainnollinen näyteikkuna kolonialistiseen ajatteluun. Pienet salit huokuivat mennyttä hitautta, kirjailija kulttia, lääketieteen sinnikästä voittokulkua, harrasta tapaa liikkua museotilassa ja lukea kellastuneita lappusia. Esineet olivat kuin sotasaalista lähetystyön rintamalta. Silloin en tuntenut muutosvastarintaa, sillä olin kolmen kymmenen. dynaamisuutta edes nimessä: Musée Flaubert et d’histoire de la médecine. Kirjailijan kotimuseon ja lääketieteen historian yhdistäminen kuulostaa väkinäiseltä, mutta uinuva museo oli hieno tomuinen elämys. Mutta jostain syystä taideteokset tasavaloisissa kuutioissa ovat painuneet mieleeni, vaikkei tila ollut museopedagogisesti tai -teknisesti mitenkään imponoiva, päinvastoin. Myös näin muistiorganisaatio voi onnistua tehtävässään. Tuossa on kahviautomaatti, jonka euron kahvilla elin sen tutkimusviikon, kun olin sijoittanut matkabudjettini Issey Miyake -väitösmekkoon.” Ja närkästyisin, jos automaatti ei olisikaan enää paikallaan. w M useoita, arkistoja ja kirjastoja kutsutaan muistiorganisaatioiksi. 1990-LUVUN puolivälissä vein konservaattori opiskelijat Helsingin Tähtitorninmäelle Lähetysmuseoon, joka oli perustettu vuonna 1931. Muutosvastarinta on kirosana, jolla ei halua tulla leimatuksi. Se oli valaistu varasto, pelkkä askeettinen väliaikaissäilö. Heillä ei ollut laissez-passer-lupakirjaa, jonka turvin minä saatoin astella ovesta sisälle joka aamu. Raskautettu työmuistimme ja työllistetty säilömuistimme kiittävät, kun ammattimaiset organisaatiot huolehtivat kansakunnan muistista
Vierailimme oululaisessa asunnossa, jossa ihailimme kristalleja ja enkeleitä. KODIN SAA vihdoin pukea juhlaasuun. Enkelien aika Ku va M ik ko Tö rm än en Koti & muotoilu K O T O N A / L U O T Y Y L I / T R E N D I T / M U O T O I L U N M E S TA R I & 17. Lisäksi perehdymme joulukukkien historiaan ja kuulemme, mihin kaikkeen hopea taipuu modernin muotoilijan käsissä
HETKI ENNEN AATTOA KYNTTILÖIDEN loistetta. HETKI ENNEN AATTOA & 18. Sekä 1700-luvun puolivälin kattolyhty että pöytälysteri eli kristalleilla varustettu kynttelikkö 1700ja 1800-luvun taitteesta ovat venäläistä työtä
Jouluna se säihkyy tavallistakin upeampana. Kustavilaiskruunu on peräisin Oulujokivarresta. & 19. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MIKKO TÖRMÄNEN Yllätys on taattu, kun vierailee Minna Santalon ja Risto Nevalaisen luona Oulussa. Moderniin taloon on kätketty kuin 1700-luvun kartano minikoossa. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MIKKO TÖRMÄNEN HETKI ENNEN AATTOA KODIN jouluvärit ovat punainen, sininen, vihreä ja kulta. Jouluna se säihkyy tavallistakin upeampana. Moderniin taloon on kätketty kuin 1700-luvun kartano minikoossa. Jouluna se säihkyy tavallistakin upeampana. Venetsialaispeiliä koristavat siivekkäät putot ja käsinmaalatut köynnökset. Yllätys on taattu, kun vierailee Minna Santalon ja Risto Nevalaisen luona Oulussa. Moderniin taloon on kätketty kuin 1700-luvun kartano minikoossa. HETKI ENNEN AATTOA HETKI ENNEN AATTOA Yllätys on taattu, kun vierailee Minna Santalon ja Risto Nevalaisen luona Oulussa
Riston mielestä ajaminen sinne oli liiankin hermoja raastavaa, ja se sai kuulemma olla viimeinen kerta. Jokaisella tavaralla tuntuu olevan tarina. Viime vuosina on kuitenkin antiikki?&?design 20 kotona. Äitini tosin totesi satakuntalaisen lakoniseen tyyliin, ettei pirtin pöytä sovi kerrostaloon, Minna sanoo hymyillen. – Matka oli haaveiden täyttymys ja jännittäväkin, kun ajoimme lumisessa vuoristossa kesärenkailla. A ntiikkikauppias Minna Santalo asuu miehensä, eläkkeelle siirtyneen antiikki kauppias Risto Nevalaisen kanssa 1950luvun kerros talossa Oulussa. Thüringenin metsien vuoristo kylässä puhallettiin lasista ensimmäiset joulukuusen koristeet 1800luvun puolivälissä. Se, joka vierailee kodissa ensimmäistä kertaa, hämmästyy takuuvarmasti näkemästään. Jouluaatot on suurimmaksi osaksi vietetty Minnan lapsuudenkodissa. Ne ovat Weisteen tuotantoa 1960luvulta. Mo derni arkkitehtuuri kätkee sisäänsä yllätyksen: kodin, joka pursuaa tyylihistoriallista yltä kylläisyyttä. – Kun kuulin, että Luvialla Satakunnassa on myynnissä suuri kansanomainen pirtinpöytä, halu sin hankkia sen, sillä äitini on kotoisin Porista. Niin myös olohuoneen ruokapöydällä. PERINTEINEN paperitähti toimii loppuvuoden pimeydessä lempeänä yövalona. Kodista avautuvat näkymät Merikosken voimalaitoksen kanavaan ja laajemmin Oulujoen suistoon. Minna ja Risto tekivät joku vuosi sitten auto matkan puhallettujen joulupallojen synnyinsijoille Lauschaan Saksaan. Yksinkertaisuus on parasta Nyt kodissa kimmeltää joulu. Maisema elää vuodenaikojen mukaan. Joten lasipalloja oli saatava kerralla paljon mukaan. Talviset havuseppe leet, huonekalut täynnä sielua ja kynttilöiden rauhoit tava valo tuovat kotiin satumaista tunnelmaa. Kuusessa riippuvat 1920–1950luvun lasikoristeet, mutta myös Minnan lapsuuteen kuuluvat rakkaat muovipallot. Olen antanut niitä lahjoiksikin, Minna kertoo. Ih mettelemistä riittää moneen seuraavaankin käyntiin. Joulus sa näkyvät lapsuuden muistot ja perinteet
antiikki?&?design 21. Nyt on vuorossa mansikkakakun koristelu: ”Päälliset ovat milloin mitäkin, ja taiteellinen vaikutelma arveluttaa välillä itseäkin, mutta hyvin on vieraille maistunut”. MINNA SANTALO tekee joululeipomukset itse
KANSANOMAISET peltilampetit, pienoistykki kuulineen ja surullinen puinen naishahmo Pohjanmaalta toivottelevat vieraat tervetulleiksi. Havukranssin isot sokerimännyn kävyt on luvalla tuotu Yosemiten kansallispuistosta Kaliforniasta. antiikki?&?design 22
antiikki?&?design 23 kotona. ROKOKOOKAAPIN yllä pitävät teerenpeliään amerikankotkan muotoinen kuparinen tuuliviiri ja suomalainen puuteeri. Touhuja tarkkailee houkutuslintujen porukka pöydällä. Kuusi on nostettu tänä vuonna pöydälle
Venäläinen 1700-luvun lyhty on niille hyvä tähystyspaikka. Silloin on vielä aikaa nauttia yksinkertaisista asioista, kuten kuusen koristelemisesta ja kynttilöiden sytyttämisestä. Aihe sopii myös Oulun vahvaan merelliseen historiaan. MERIANTIIKIN arvostamiseen on vaikuttanut ystävyys keräilijä Antero Ahon kanssa. PEHMEÄT punatulkut tulivat aikoinaan Suomen kasvio -kirjan tekijän Ilmari Hiitosen pesästä Helsingin Pitkänsillanrannasta. antiikki?&?design 24 kotona. MINNA SANTALO nauttii eniten hetkistä juuri ennen varsinaista aattoa
JYKEVÄSTI raudoitettu arkku on tehty Loimijoella 1700-luvulla. – Riston myötä olen oppinut arvostamaan ras kasta, miehistä antiikkia, kuten jykeviä pronssisia malmi patoja ja kookkaita kansanomaisia arkkuja. Tutustuttuaan Ristoon 1990 luvun alussa Minna Santalolle avautui huutokauppojen sekä antiikkiliikkeiden ja messujen kiehtova maailma. Hän pääsi näkemään suuria kuolinpesiä, joiden äärellä tuli tehdä nopeita päätöksiä, mitä säilyttää ja mitä ei. Silloin koristellaan kuusi ja on vielä rauhallista. Minuun teki vaikutuksen, kuinka luontevasti isäntäperheeni ko dissa oli yhdistetty antiikkia ja modernia. Joulupöydän antimiin kuuluvat perinteiset laatikko ruoat sekä piparkakut, tortut ja taatelikakut – itse tehtyinä tietysti. Myöhemmin tie vei Oulun yliopistoon, jossa varsinkin taidehistorian ja kulttuuriantropologian opiskelun myötä Minna innostui ihmisten ja esineiden välisestä suhteesta: mitä esine voi kertoa eri kulttuureista ja historiasta yleensä. Hänen Antiikki Minna yrityksensä debytoi Kaapelitehtaan antiikkimessuilla Helsingissä pari vuotta sitten. Lyhtyä kannatteleva tonttu ja valkoiset kyyhkyt ovat kuuluneet Minnan jouluun aina. – Erityisen mukavaa on, kun mukana on ollut pieniä lapsia. Kävimme joskus antiikkiliikkeissä, joista aviomiehellä oli tapa na ostaa vaimolleen vanhoja rasioita. Kaikilla näillä on myös hieman erilainen olemus riippuen siitä, ovat ko ne syntyneet kaupungissa vai maalla. Barokkituoli tulee samalta ajalta. kokoonnuttu lähisuvun kanssa vaihteeksi Minnan ja Riston kotiin. Silloin ymmär sin ensimmäistä kertaa, mitä sana keräily tarkoittaa. Pidän niiden konstailemattomuudesta. – Vietin vuoden au pairina Lontoossa. – Nautin eniten ajasta ennen varsinaisia joulu päiviä. Iittiläisen puuseppä Jacob Nygrenin kustavilainen kello on kuulunut Degerön kartanoon Helsingissä. On kiinnostavaa ajatella, kuinka Versailles’n linnan barokki päätyy monien mutkien kautta lopulta meille suomalaisiin, kansanomaisiin kalusteisiin! Museotason tavaraa Minna Santalo sanoo, ettei historiallista tyyliä tarvit se rajoittaa vain huonekaluihin, ulottuuhan se myös kankaisiin, hopeaan ja arkkitehtuuriin. – Historian tunteminen on tärkeää. ISO punainen peltitarjotin kultakoristeineen on kuin tehty jouluun. ”Meillä on jotain moderniakin!” antiikki?&?design 25 kotona. Se auttaa ajoittamaan esineet oikeaan aikaan ja näkemään tyy lien kehityskulut. Kiinnostus vanhoihin tavaroihin ja keräilyyn syttyi nuoruudessa. Nyt Riston jäätyä eläk keelle Minna jatkaa toimintaa itsenäisesti. – Voisihan kukatkin valita kodin tyylin mukaan. Tunne historiaa! Pari on tullut tutuksi antiikin ystäville ja keräilijöille antiikkimessuilla, joissa heidän osastonsa on aina ollut yksi kiinnostavimmista
PUNAISESSA 1700-luvun chinoiserie-aiheisessa kulmakaapissa on säilytetty juhlalaseja. Korkeat lasimaljat kuuluvat Minnan suosikkeihin. & 26
antiikki?&?design 27. Sieltä avautuu näkymä Oulujoen suistoon. Pöytä ja tuolit edustavat varhaisrokokoota 1700-luvulta. Kodin avaimet TÄÄLLÄ asuvat antiikkikauppias Minna Santalo ja eläkkeellä oleva antiikkikauppias Risto Nevalainen. Ilmankos ne ovat taas esillä! MERIRUOKOPUKIT on hankittu vuosia sitten Naisten Joulumessuilta Oulusta. Ainoa moderni huonekalu on Harri Koskisen Woodnotesille suunnittelema K-lepotuoli. JOULUINEN asetelma syntyi, kun Minna kävi ystävänsä kanssa läheisellä puutarhalla aiheeseen liittyvällä kurssilla. ”JOKIN näissä tyypeissä vaan vetää puoleensa”, Minna tuumii. Minna muistelee, että ne ovat kokkolaisen käsityöläisen tekemiä. ERITYISTÄ Kodin sisustus rakentuu 1700-luvun huonekaluista, valaisimista ja esineistöstä. ASUNTO on 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa Oulussa. Asunnon pinta-ala on noin 60 neliötä
– Ihan samalla tavalla kuin uudetkin kalusteet, Minna vastaa ja ihmettelee designin käsitteen kapeaa määrittelemistä Suomessa. & 28. ”Kukatkin voisi valita kodin tyyliin.” MYÖHÄISBAROKKINEN kirjoituslipasto on peräisin Herttoniemen kartanosta Helsingistä. Moni saattaa miettiä, miten 1700-luvun huonekalut toimivat nykyaikaisessa elämänmenossa. Parin koti täyttyy epätavallisen runsaasta määrästä erityistä esineistöä. Sillä pärjää kummasti, Minna Santalo päättää toiveikkaasti. Oma tulevaisuus antiikkialalla on kuitenkin jokseenkin hämärän peitossa, kauppias summaa suunnitelmaansa. – Kustannukset ovat suuret, mutta kun yhdistää intohimon ja uskalluksen, tämäkin elämänkokemus kutkuttaa. . Katossa roikkuu puinen, alkuperäiskuntoinen Pyhän Hengen kyyhkynen 1700-luvulta. Antiikki on muotoilua Kaiken antiikin keskellä seisoo uutta aikaa edustava huonekalu: muotoilija Harri Koskisen vuonna 2004 Woodnotesille suunnittelema K-lepotuoli raheineen. Vanhimmat esineet ovat 1500–1600-luvulta, mutta sisustuksen ydin muodostuu myöhäisbarokin ja varhaisrokokoon kalusteista ja valaisimista. – Päätin ilmoittautua Älvsjön antiikkimessuille Tukholmaan. Totta kai tuoleja saisi olla kaksi, mutta valitettavasti tilat kotona ovat rajalliset. Ja mitä muuta barokki ja rokokoo ovat kuin oman aikansa designia. Messut ovat alansa suurimmat Pohjoismaissa. Samanlaisia voi nähdä museoissa – Kyse ei ole sisustamisesta eikä keräilystä, vaan pikemminkin sattumasta ja siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. – Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään pohjoismaisesta 1700-luvun esineistöstä usein termiä design. Kuningatar Annen aikaista 1700-luvun peiliä koristavat chinoiserieja tulppaaniaiheet. – Olin usein ihaillut tuolia Habitaren messuilla, ja pari vuotta sitten koitti mahdollisuus sen hankkimiseen. – Meillä on siis jotain moderniakin! Minna huudahtaa. – Olen kuitenkin saanut paljon positiivista palautetta, mikä on yllättänyt minut. Ensi vuoden maaliskuussa tuoretta antiikkikauppiasta odottaa uusi haaste. Tumma barokkilipasto on hyvä tausta isolle kiinalaiskokoelmalle. Nyt jo jännittää niin paljon, että olen menettänyt yöunia, hän pohtii. Olemme esimerkiksi halunneet säilyttää itsellemme muistoja merkityksellisistä kuolinpesistä
4. Sarjaa valmistetaan tilauksesta. 6. 9 cm) on valmistettu vaahterasta ja huovasta. 1 3 5 6 7 9 10 8 ANTTI KAIJALAINEN KUVAT VALMISTAJAT 2 4 antiikki?&?design 29. 18 e, Aarikka. 5,40 e, Weiste. Perinteiset lasiset joulukuusenkoristeet eivät katoa koskaan muodista. Hauska ruotsalainen pienoislipasto (kork. Antiikissa kestävyyteen yhdistyy myös kauneus. Joulun elegantein juoma on samppanja. luo tyyli Kestävää ja KAUNISTA Korkeatasoiset esineet kestävät ekologisesti sukupolvelta toiselle. 2. Vasarahinta 1 750 e, Bukowskis. Se sai alkunsa jo vuonna 1789, jolloin sitä valmistettiin lahjaksi Venäjän keisarinna Katariina Suurelle. Tanskalaisen Royal Copenhagenin käsin maalattu Flora Danica kuuluu maailman hienoimpiin posliinisarjoihin. Kaunis kaappi on valmistettu 1700luvulla mahdollisesti Schleswig-Holsteinissa Pohjois-Saksassa. 3. Waterfordin Lismore Toasting Flute -lasit, 150 e / pari. 7. Korkeasta laadusta tunnetun Waterfordin kristallia on tehty Irlannissa 1700-luvulta lähtien. 9. Vasarahinta 3 480 e, Bukowskis. Lismore-kakkuvati, noin 200 e. 28 cm) edustaa tyyliltään rokokoota noin vuodelta 1770. Kotimainen tonttu nimeltä Lempi Pakkanen (kork. 5. Punainen kruunukynttilä luo lempeää valoa, 1,50 e, Pentik. Se on kuin tehty joulupöydän makeisille ja pähkinöille! Lähtöhinta 1 500 e, Bukowskis. 8. Lähtöhinta 200 e, Hagelstam & Co -huutokaupassa. Muodokas rokokookulho on hopeaa ja noin vuodelta 1760. 10. Talonpoikaisten esineiden muodot ovat kiehtoneet monia modernin ajan muotoilijoita. Tämä rasia on 1800-luvulta. 1
Muistojen tuoksuja antiikki?&?design 30. ANTTI KAIJALAINEN Kukkien pitkät perinteet ENSI KERTAA KOTI lienee koristettu Suomessa tulppaaneilla ja hyasinteilla 1700-luvun lopulla. Seuraavina vuosikymmeninä markkinoille saapuivat kielo ja ritarinkukka eli amaryllis. Ne ansaitsevat laadukkaat suojaruukut, maljakot ja jalat, jotka ilahduttavat vielä seuraavien sukupolvien jouluja. Hyasintti vakiinnutti paikkansa suomalaisten joulukukkana 1860-luvun lopulla. Joulutähti ilmestyi markkinoille 1930-luvulla. Ne toivat kauneutta kartanoihin ja varakkaisiin säätyläiskoteihin. Nykyään joulukukkien valikoima on suurempi kuin koskaan. Saksassa syntynyt ja Helsinkiin asettunut puutarhuri Christian Bohnhof myi todennäköisesti ensimmäiset jouluhyasintit suurelle yleisölle Helsingissä vuonna 1852. 1900-luvun alussa muotiin tulivat muun muassa kamelia, jouluruusu, tulppaanit ja kaktukset. Sitä voidaankin pitää klassisimpana joulukukkanamme. Ku va Pl an ta ge n trendit HYASINTIT, joulutähdet ja -ruusut sekä kuusi luovat kotiin tunnelmaa
VALURAUTAISET kuusenjalat 1900-luvun alusta ovat jo itsessään kauniita. trendit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Kaunis maljakko on suupuhallettua lasia, 45 e. CARINA SETH ANDERSSONIN Marimekolle suunnitteleman Flower-maljakko (kork. PERINTEISESTÄ tyylistä tunnetun englantilaisen Wedg woodin Burlington-ruukut huokuvat tuoretta raikkautta. Pulloista riittää kasteluvettä viikoksi. TÄLLAINEN leijonanpäillä eli maskaroneilla varustettu messinkinen suojaruukku 1800-luvulta sopii juhlavuudessaan hyvin koristeellisten jouluasetelmien sommitteluun. 42 e. Ruukut ovat lasittamatonta kivitavaraa, jota on Suomessa tehty harvoin. Ruukkujen lähtöhinta yhdessä saman sarjan maljakon kanssa oli 150 euroa Bukowskisin huutokaupassa. 2. 3. PENTIKIN Joulutulppaanityynynpäällinen sopii tuoksuherkillekin. 6. 5. 8. 10. 9. Vasarahinta parille ja kolmelle öljylampulle 80 e, Hagelstam & Co. JOULUTÄHTI loistaa sesongista toiseen tässä Royal Copenhagenin Poinsettia-sarjan ylellisessä kahvikupissa, 55 e. 29,90 e / pari. AARIKAN Nuppu-sarjan ruukkua kiertää pirteän punainen puuhelminauha, hinta koon mukaan 29–39 e. LASSE KOVASEN suunnitteleman Elo-ruukun muotokieli puhuttelee minimalistia. Lähtöhinta 180 e, Bukowskis. 10 antiikki?&?design 31. Hinta koon mukaan 29–45 e, Pentik. IITTALAN kastelupullosarja huolehtii kukkien kastelusta loman aikana. 10 cm) hehkuu keskiyön tummassa sinessä. 7. 4. Lasse Kovasen suunnitteleman päällisen materiaali on silkki. HIENOSTUNEET suojaruukut kuuluvat Gunvor OlinGrönqvistin suunnittelemaan Suvi-sarjaan, joka oli Arabian tuotannossa 1970– 1980-luvuilla. Hinta koon mukaan 63–130 e
SOPHIE ja Lilian koristelevat salin suurta joulukuusta, jonka vävy on tuonut Porvoon saaristosta Vessölandetista. Kun kynttilät on sytytetty, alkaa oikea joulu. JUGENDTALO virittäytyy juhlaan antiikki?&?design 32
Suvun rakkaat joulumuistot juontavat aina 1860-luvulle Pakkasen kartanoon Hämeenkyröön. JUGENDTALO virittäytyy juhlaan Perityt antiikkihuonekalut ja monet kauniit vanhat esineet luovat tunnelmallisen taustan Per ja Marita Fröbergin joululle. VIININPUNAINEN pöytäliina luo hienostuneen kehyksen kattaukselle. Englantilaisen Johnson Brothers -posliinitehtaan 1930-luvun valkea astiasto on isännän isän hankinta. Lasit ovat sukuperintöä samalta ajalta. RIITTA KOSKINEN KUVAT ERJA LEMPINEN & 33
Sitä ennen he asuivat neljäkym mentä vuotta Tampereella, jonne he myös perustivat ensimmäisen yhteisen kotinsa. Kiireet unohtuvat, kun astumme sisään kauniiseen jugendrakennukseen, vuonna 1911 valmistuneeseen kerrostaloon Kataja nokan sydämessä. Pöytää peittää viininpunainen liina, joka luo hienostuneen kehyksen kattaukselle. Jo ensimmäisen kodin sydämenä olivat Per Fröbergin isotädiltään perimä venäläinen empirekalusto 1850luvun puolivälistä ja Marita Fröbergin isoisän Kun kynttilät syttyvät, joulu voi alkaa. Kaikki viisi lastenlasta, Harald, Sophie, Albert, Lilian ja Alfred ovat tulleet vierailulle. Lau tasia koristavat myös punaisilla silkkinauhoilla solmi tut lehväkimput. antiikki?&?design 34 kotona. Torttujen kanssa aikuiset nauttivat portviiniä. Se tuo kauniisti esiin vanhojen damastiruokaliinojen punaiset monogrammit. Se muistuttaa perheen vuosista Tampereella. Isäntäpari Per ja Marita Fröberg toivottavat meidät lämpimästi tervetulleiksi. Pöydän äärellä istu vat varistavat sokerisirottimella kukin vuorollaan to musokeria lämmitetylle joulutortulleen, sen sisälle ja päälle. Kukat, kynttilät ja perheidemme jouluihin liittyneet rakkaat esineet ja astiat tuovat joulutunnelman kotiimme, Marita Fröberg kuvailee. PERINTEINEN jälkiruoka on lämmin luumutorttu, jonka jokainen hunnuttaa itse niin päältä kuin sisältä tomusokerilla. – Joulua on ihana valmistella. Per Fröberg on diplomiinsinööri, Marita Fröberg on koulutussuunnittelija. Kuusen luota kuuluu lasten iloisia ääniä. Perittyä ja itse hankittua antiikkia on paljon. Isännän vanhemmille kuulunut englantilainen astiasto on 1930luvulta, samoin lasisto. H elsingin Luotsikatu on peittynyt valkoiseen puuterilumeen, ja ilta päivän sininen hämärä on las keutunut kaupungin ylle. Salissa koristellaan suurta joulukuusta, jonka vävy on tuonut Vessölande tista, Porvoon edustan saaresta. TUOMAS Renvallin pienoisjäljennös hänen äitinsä, kuvan veistäjä Essi Renvallin Atlastyttöpatsaasta Tampereen Mäntypuistossa. Empireä kodin sydämessä Fröbergit hankkivat Katajanokan huoneiston muutama vuosi sitten. Torttuja ja tomusokeria Sillä välin, kun lapset koristelevat kuusta, Marita Fröberg alkaa viimeistellä kattausta ruokasalissa. Joulutunnelma tulvahtaa vastaamme jo eteisessä. Jouluruoat ovat perinteisiä, mutta jälkiruoan tar joiluun liittyy hauska seremonia. Aikuiset nauttivat sen kanssa hyvää portviiniä. Kun kynttilät sytytetään ruoka salin kristallikruunuun, seinälampetteihin ja hopei siin kynttilänjalkoihin, on tunnelma sykähdyttävä
antiikki?&?design 35. RUOKASALI on sisustettu myöhäisempire-kalustolla. Gylling-suvulle kuuluneet mahonkiset seinälampetit ovat 1830-luvulta, käsinmaalatut Wedgwood-posliinitehtaan lautaset 1800-luvun alkupuolelta
SALIN sohvaryhmä on venäläistä myöhäisempireä 1830-luvulta. & 36. Muotokuvassa on Per Fröbergin äidin isoäiti Hedvig Gylling. Kodin antiikki on sekä perittyä että pitkän ajan kuluessa itse hankittua. Kodin avaimet TÄÄLLÄ ASUVAT Marita ja Per Fröberg ASUNTO ON jugendhuoneisto Helsingin Katajanokalla ERITYISTÄ Sisustuksen sydämen muodostavat perityt empirekalusteet
Monet niistä ovat jo sulkeneet ovensa, mutta edelleen toimii esimerkiksi Wanha Wiljami Tampereella. antiikki?&?design 37 kotona. Isommat lapset olivat ihastuksissaan ja pienemmät peloissaan. Vaikuttaa siltä, että meitä seuraava polvi jatkaa samoilla linjoilla, Per Fröberg myhäilee. Sen on maalannut hänen sukulaisensa Anna af Forselles. Helsinkiläisestä Maxies Antikista on ostettu esimerkiksi 1800-luvun uusrokokoosohvapöytä ja muutamia pienesineitä. Kodissa on muitakin Hedvigille ja hänen puolisolleen Oscar Gyllingille kuuluneita esineitä. Perittyjä kalusteita, taideteoksia, astioita ja mattoja on vuosikymmenten saatossa täydennetty hankinnoilla antiikkiliikkeistä. Pakkasen joulunvietosta 1860-luvulta tiedetään paljon, sillä Hedvig Gyllingin ja hänen sisarustensa ruotsinkieliset muistelmat vuodelta 1929 ovat säilyneet. Esiäidin katseen alla Joulua vietetään suvun esiäidin lempeän katseen alla. Me lapset istuimme lastenkamarissa ja jännitimme, olisiko joulukuusi suuressa salissa ja tulisiko joulupukki. Jokainen sai useamman lahjan. JOULUASETELMA syntyy, kun kahden 1800-luvun alun perintöaarteen, empirepeilin ja venäläisen matkasamovaarin, rinnalle tuodaan 1950-luvun kotoisa enkelikello ja punainen amaryllis. empirepelipöytä. Vaikka joulut ovat erilaisia, voi joulun odotuksen taian kokea joka vuosi uudelleen, Marita Fröberg miettii. – Kalusteet olivat huonossa kunnossa, ja ne vaativat asiantuntevaa puhdistusta, entisöintiä ja verhoilua, Per Fröberg luonnehtii. Joulupöytää koristivat itsetehdyt kolmihaaraiset kynttilät. Emmy avioitui Torsten Sandelinin kanssa vuonna 1915 Hedvigin omistamassa Nastolan Toivonojan kartanossa, joka nykyään kuuluu yritysjohtaja Jorma Ollilalle. – Tavoitteenamme on aina ollut kodikas ja harmoninen tunnelma – vähitellen, askel askeleelta, Marita Fröberg kertoo. w Joulumuistot 1860-luvulta ovat suvun aarre. Ilo ja yllätys oli joka vuosi yhtä suuri, kun lopulta saimme nähdä kuusen, joka oli koristeltu kauniisti itsetehdyillä kynttilöillä, nisseillä ja nasseilla, makeisilla ja omenoilla. – Joulussa on ehkä parasta juuri juhlan odotus, valmistelu ja yhdessäolo. Täsmälleen kello kuusi iltapäivällä avattiin salin ovet ja sisällä salissa seisoi isä viuluineen soittamassa iloista marssia. Sieltä on parikymmentä vuotta sitten hankittu ruokasalin pöytä ja tuolit, jotka on valmistettu Ruotsissa 1900-luvun puolella ja edustavat Karl Johan -tyyliä. Ne olivat yksinkertaisia, mutta yhtä tervetulleita kuin tämän päivän kalliit lahjat.” Joulunvietto muuttuu aikojen saatossa, sukupolvet seuraavat toisiaan, mutta jotakin säilyy. Hedvig Gylling (1860–1944), omaa sukua Richter, on Per Fröbergin äidin isoäiti. Salin seinällä, venäläisen, myöhäisempireä edustavan sohvaryhmän takana hehkuu lampettien kynttilänvalossa Hedvig Gyllingin muotokuva. Äiti kulki edestakaisin salin ja keittiön väliä, sillä myös talon kuusi renkiä ja neljä piikaa saivat samat jouluruuat kuin perhekin. Me lapset marssimme sisään juhlallisesti ja jännittyneinä. Aikaisin aattoaamuna suljettiin suuren salin ovet. Suvussa säilyneessä, harvinaisessa aarteessa joulunviettoa kuvataan näin: ”Jouluaatto oli vuoden suuri päivä. Pelko oli aiheellinen, koska aina oli tullut tehtyä jotakin, josta omatunto kolkutti. Hedvig Gyllingin isä Josef Edvard Richter osti Hämeenkyröstä vuonna 1857 Pakkasen tilan, joka oli suvun hallussa vuoteen 1932 asti. Hedvig ja Oscar Gylling saivat kaksi lasta, joista Aina Emilia eli Emmy on Per Fröbergin isoäiti. Myös omat vanhempamme vaalivat sukuhistoriaa ja säilyttivät suvulle kuuluneita esineitä. Huonekalut olivat kuitenkin hyvin rakkaita, joten oli itsestäänselvää, että koti rakentui niiden ympärille. Näistä sukuaarteista juontaa pariskunnan rakkaus empireä kohtaan. Tarjolla oli riisipuuroa, lipeäkalaa, kinkkua ja torttuja. – Isovanhempani olivat hyvin kiinnostuneita sisustamisesta ja antiikista. Rengit saivat lisäksi myös ryypyn. Mutta ennen pöytään asettumista kolkutti pukki oveen
Runeberg on juuri palannut vaellusreissultaan Alpeilta Italian ja Ranskan rajalta. ”Ylhäälle”, kuten hän sanoo. Hopeahyönteisten HERRA OTTO VON FIEANDT oli yksi Vänrikki Stoolin tarinoiden sankareista. Hopeasta ja valetusta lasista valmistettu malja on tilaustyö Pernajan Pyhän Mikaelin kirkkoon. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT LINUS LINDHOLM Muotoilija Ru Runeberg luo hopeasta hyönteisiä ja lintuja, jotka ovat sekä taideteoksia että käyttöesineitä. Vaasassa oli aluksi tarkoitus olla vain pari vuotta, mutta nyt Pohjanlahden rannikolla on vierähtänyt jo seitsemän vuotta. Veistos on myös viinakannu. R u Runeberg on pysähtynyt päiväksi Helsinkiin ennen kuin jatkaa matkaa junalla Vaasaan. Tammisaaren-kotikin on myyty. Muotoilija ja taidekäsityöläinen Ru Runeberg edustaa Suomessa harvinaiseksi käynyttä antiikki?&?design 38 muotoilun mestari. – Olimme korkeimmillaan 3 000 metrissä, Ru Runeberg kertoo tyytyväisenä raskaasta mutta onnistuneesta matkastaan. Hänellä oli taipumus poltella piippua taistelukentällä. Helsingin Etu-Töölössä varttuneen muotoilijan perhe muutti Tammisaaresta Vaasaan, kun hänen vaimonsa, näyttelijä Tove Qvickström sai pestin Wasa Teaterista. KASTEMALJALLA muurahaiset soittavat harppua ja trumpettia juhlistaakseen iloista tapahtumaa. Hänen pienoisveistoksensa niittävät enemmän mainetta maailmalla kuin Suomessa
Siihen kuuluu 64 soittajaa, joiden tekemiseen kuluu noin 15 kiloa hopeaa. Hopeahyönteisten HERRA RU RUNEBERG pitelee kämmenellään sellistiä tulevaan sinfoniaorkesteriinsa. antiikki?&?design 39
hopea sepäntyötä. Vielä harvinaisempi on hänen aihemaailmansa. Nämä humoristiset ja ajan ilmiöitä kommentoivat figuriinit saavat roolin myös ruokapöydän kattauksen klassisina keskipisteinä. Mustaoranssi väri lasiosassa viittaa sukunimeen. ORKESTERIN jousisoittajia tasoraudalla: viulisti, sellisti ja kontrabasisti. Veistokset ovat sekä taidetta että käyttöesineitä, kuten ryyppykuppeja, viinakannuja sekä suolaja pippurisirottimia. Niinpä Ru Runebergin töitä voi nähdä useammin kansainvälisissä näyttelyissä ja gallerioissa, kuten Galleri Sebastian Schildtissä Tukholman Strandvägenillä ja Galleri Montanissa Kööpenhaminassa. Vänrikki Stool muurahaisena Vaikka ura on ollut pitkä, Ru Runebergin puheesta kuulee intohimon työhön – siitäkin huolimatta, että hopeasepäntyö on Suomessa jäänyt marginaaliseen asemaan. – Olen ollut huono tuomaan itseäni esille, Ru Runeberg myöntää. Siitä ei tullut mitään. – Urani alussa yritin tehdä jotain sellaista, jonka kuvittelin olevan muiden mieleen ja trendien mukaista. L. RU RUNEBERG työskentelee perinteisin hopeasepän menetelmin. Suomessa hänen teoksiaan on nähty aivan liian harvakseltaan – osittain hänen omaa vaatimattomuuttaan. Ru Runeberg luo hopeasta hyönteisja lintu figuriineja, joilla on inhimillisiä piirteitä. antiikki?&?design 40. VÄNRIKKI TIGERSTEDT haavoittui J. Pienoisveistokset yllättävät ruokailijat piilotetuilla käyttötarkoituksillaan. Ru Runeberg toteuttaa pienoisveistoksensa hyvin tarkasti ja realistisesti – niistä voi tunnistaa hyönteisen tai linnun lajin. Runebergin runoteos Vänrikki Stoolin tarinoissa Revolahden taistelussa. Niiden lisäksi hän tekee hyönteisten muotoisia koruja. – Kun muualta Euroopasta tulevat kollegani näkivät töitäni ensi kerran, he totesivat, että olen aikaani edellä. LOTTA SVÄRD on kanaemo (viinakannu), joka huolehtii uupuneista sotilaista tarjoillen viinatilkkasen sodan kauheuksissa. Veistos on myös sokeri-, suolatai pippurisirotin. Siksi hänellä on tässä puujalka. Oma linjani löytyi, kun aloin tehdä veistoksellisia esineitä, joiden funktio oli piilotettu
”Rakastan art nouveaun kokeilevuutta!” RUNEBERG aloittaa uuden teoksen tekemisen lasiosista. Runebergin kotimuseossa Porvoossa. Hopeiset koppakuoriaiset ja hyönteiset voi halutessaan nähdä vertauskuvana luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, sillä ilmastonmuutoksen ja ihmisten toimien myötä lajikato uhkaa jo niitäkin. L. Seuraavan kerran hopeahyönteisiä voi ihastella ja hämmästellä helsinkiläisessä Galerie Donnerin näyttelyssä tammikuun lopulla. Näyttelypaikka liittyi sukuun, sillä Ru kuuluu kansallisrunoilijan pojan, kuvanveistäjä Walter Runebergin sukuhaaraan. Juuri muurahaisista ja muista öttiäisistä on tullut Runebergin taiteen ja muotoilun tunnusmerkkejä. Teoksien inspiraationa olivat Vänrikki Stoolin tarinoiden henkilöt, jotka olivat muotoutuneet hopeisiksi muurahaisiksi. PERUSTI oman verstaan vuonna 2000. Muutama vuosi sitten Runeberg piti näyttelyn J. KILPAILUT Kansainvälisen Silver Triennial -kilpailun finalisti vuosina 2010, 2013 ja 2016. antiikki?&?design 41. Metallimuotoilun maisteri. YKSITYISNÄYTTELYJÄ Ötökät II Heinolan kaupunginmuseossa 2012, Beetles Galleri Montanissa Kööpenhaminassa 2014, korunäyttely Kwesto Juwelenissa Antwerpenissä 2016, Conservation Pieces Galleri Sebastian Schildissä Tukholmassa 2017. – Olin varmaan 3–4-vuotias, kun keräsin metsästä koppakuoriaisia, muurahaisia ja muita ötököitä ja laitoin ne serkkuni sänkyyn peiton alle. Ajattelin kai, ettei hänen tarvitse nukkua yksin, Ru Runeberg nauraa. Ne antavat inspiraation, värin ja koon tuleville veistoksille. Ru Runebergin käsissä luonnon pienet mutta silti tärkeät öttiäiset saavat hopeoidun statuksen. OPISKELI Västra Nylands Folkhögskolanin taidelinjalla vuosina 1991–1992 ja Konstfackskolanin metallimuotoilun linjalla Tukholmassa vuosina 1992–1997. Sen ne ansaitsevat! Ru Runeberg SYNTYI Helsingissä vuonna 1970. Finalistina Schoonhovenin Silver Award -kilpailussa 2012 ja 2015. Teoksia on myynnissä myös Taiko-vekkokaupassa
Jalometallin ja lasin liitto Nuorena Runeberg haaveili puusepän ammatista, mutta se kariutui, kun hänellä todettiin pölyallergia. Hopeinen sinfoniaorkesteri Ru Runeberg tekee metallimuotoilun maisterin tittelistä huolimatta perinteistä hopeasepäntyötä. Koulussa vaikutti samaan aikaan professorina Oiva Toikka, jonka kanssa tiet yhtyivät pian lähemmin. Sormenjäljet eivät jää niihin yhtä herkästi näkyviin kuin hopeaan. Oiva vastasi tyypilliseen tapaansa: ”Joo, tule vain.” Lasimuotoilu avasi uuden kiehtovan maailman. Lasi vaikutti kiehtovalta materiaalilta. Siihen lasi käy paremmin kuin hopea, jossa varsinkin kiilotettuna näkyvät herkästi sormenjäljet. Markku on vielä tänä päivänä sekä hyvä ystävä että ulkoinen silmäni, kun haluan palautetta töilleni. Nyt valmistuvat jalat kurjelle, joka toimii suuressa sinfoniaorkesterissa trumpetistina ja käyttöesineenä kannuna. Soitin Oiva Toikalle, josko pääsisin hänen oppiinsa. Aikaa kului suhteettoman paljon ja Figuriinien funktio on piilotettu. Helpompiakin menetelmiä olisi ollut tarjolla. Työ vaatii tarkkaa tietoa siitä, kuinka materiaali käyttäytyy fyysisesti ja kemiallisesti, kun sitä muotoilee. – Kultaa tuli vain muutama murunen, mutta sitä hienompaa oli päästä materiaalin alkulähteille. Kyse on lujaa ammattitaitoa vaativasta käsityöstä, johon liittyy myös pyrkimys taituruuteen. Olin hänen assistenttinaan pari JUOTTAMINEN vaatii keskittymistä. vuotta. Kokeilipa hän kullanhuuhdontaakin Suomen Lapissa. Lukion jälkeen hän pyrki taideteollisen korkeakoulun huonekalusuunnittelun linjalle, mutta sinne eivät ovet auenneet. – Opiskelujen loppuvaiheessa olin hieman väsynyt hopeaan. Hän valmistui sieltä metallimuotoilun maisteriksi vuonna 1997. Parin vuoden kuluttua Ru Runeberg pääsi Konstfack skolaniin eli taidekorkeakouluun Tukholmassa. Puristin jonkin tekniikan läpi vaikka väkisin. Ennen kuin Ru Runeberg heittäytyi kokopäiväiseksi muotoilijaksi, hän ehti työskennellä pari vuotta ulko mailla: Norjassa kalastusaluksessa ja Australiassa opaalikaivoksissa. – Opiskeluaikoinani asenteeni oli sellainen, että mikään ei ole liian vaikeaa. Ru Runeberg ei puhaltanut lasia, mutta oppi muotoilemaan sitä hiomalla ja muilla kylmäkäsittelytekniikoilla. Usein lasiosat toimivat myös kädensijoina. – Myöhemmin tutustuin muotoilija ja lasitaiteilija Markku Saloon. LASIOSAT tuovat viileään hopeaan lämpöä ja väriä. Runeberg toimi Toikan assistenttina, kun tämä teki suurta näyttelyään Amos Andersonin museoon vuonna 1996. antiikki?&?design 42 muotoilun mestari. Lasi tuo viileään jalometalliin lämpöä ja väriä, mutta samalla lasi palvelee funktionaalisesti esimerkiksi kädensijana
Ku va V id ar Li nd qv is t Ku va V id ar Li nd qv is t Ku va Pe r M yr eh ed antiikki?&?design 43 muotoilun mestari. EQUALIZER-šakkipeli (koko noin 100 x 100 cm) on lasia ja hopeaa. SGT. landit finibus. VIIMEINEN PUHDISTUS von Döbelnille, joka johti Juuttaan taisteluja kuin itsetietoinen kukko. Veistos on myös viinikannu. Teos myytiin Dubaihin ruotsalaisesta Galleri Sebastian Schildtistä. Figuriini (myös viinakannu) kuuluu Ruotsin kansallismuseon kokoelmiin. PEPPERS Lonely Heart Club Band (kaatimia) oli esillä Beetles-näyttelyssä Galleri Montanissa Kööpenhaminassa 2014. AF BJERKÉN oli välskäri Vänrikki Stoolin tarinoissa. Mustat pelinappulat ovat oksidoitua hopeaa
Pidin kunnianosoituksena, että pääsin vanhojen hopeaseppämestareiden joukkoon. Olen nähnyt sellaisen Nordiska museetin näyttelyssä Tukholmassa, eli hopeisia ammeita on todella tehty 1500–1600-luvulla. Hän sai tekemisen turvaksi kolmivuotisen apurahan. Esikuvia voi löytää niin 1700-luvun hopeasepistä, jotka muotoilivat papukaijan muotoisia nuppeja tarjoiluastioiden kansiin, venäläisten mestareiden 1800-luvun luontoa imitoivista hopeaesineistä kuin 1900-luvun alun orgaanisesta muotokielestä. Hän luo siihen kerronnallisia ulottuvuuksia, joista keskeisin on luonnon syvä kunnioittaminen. Galleriasta myytiin muutama vuosi sitten Runebergin suurikokoinen šakkipeli. Teos ostettiin ruotsalaisesta galleriasta Dubaihin. Siihen menisi 60–80 kiloa hopeaa. – Silloin tuli mieleeni, kuinka epätasaisesti maailman rahavarat ovat jakaantuneet. Cellinille mikään ei ollut mahdotonta. – Taiteilija voi tehdä pari vuotta töitä apurahan turvin ja vasta sen jälkeen voi myydä teoksiaan, Ru Runeberg avaa taiteellisen työn todellisuutta. Teokseni oli kallis, mutta sitten tuli joku, joka pystyi ostamaan sen tuosta vain ilman sen kummempaa miettimistä. – Rakastan art nouveauta! 1800ja 1900-luvun vaihteessa uskallettiin kokeilla. Sen tekemisessä riittäisi teknisiä haasteita. Miten pidät yllä ammattitaitoasi. Niillä pääsee puhdistamaan ahtaita paikkoja hopeaesineissä. Ideoimalla koko ajan uusia aiheita ja tekniikoita. Mikä on hopean merkitys ihmisen elämässä. Haaveesi muotoilijana. Ru Runebergin teoksiin sopii hyvin määritelmä tulevaisuuden antiikki. Työkalut ovat pieniä hiontaja kiillotusrissoja mikromoottoreille. Ajan henki oli silloin, että antaa mennä! Menetelmät ovat samoja kuin satoja vuosia sitten, mutta Ru Runeberg eroaa perinteisestä hopeasepästä modernin ilmaisukielensä vuoksi. w ruruneberg.fi Galerie Donnerissa avautuu tammikuun lopulla näyttely, jossa on esillä Ru Runebergin pienoisveistoksia ja koruja, Merikatu 1, Helsinki, facebook.com/Galerie-Donner RU RUNEBERG tarkastaa trumpetistilintua. antiikki?&?design 44. Ehdottomasti 1500-luvulla elänyt italialainen kultaseppä ja taiteilija Benvenuto Cellini. Urasi tähtihetki. Hän teki uskomattoman hienoja hopeaja kultaesineitä, kuten suolakkoja ja koriste-esineitä. Olen kuitenkin pyrkinyt aina edistämään tasa-arvoa, Ru Runeberg pohtii. Samalla se herätti ristiriitaisia tunteita. Hopea liitetään ylellisyyteen, ja sitä ehkä sen takia hieman ujostellaan. Näyttely oli esillä Läckön linnassa vuonna 2018. Parhaillaan Ru Runeberg työstää verstaallaan Vaasassa sinfoniaorkesteria, joka syntyy 64 hopeisesta hyönteissoittajasta – ja 15 kilosta hopeaa. Olin tietysti tyytyväinen, että työni myytiin. Jälkimmäistä voi ihastella vaikkapa Ru Runebergin korentojen aistikkaissa siivissä. Hopeasta on kuitenkin tehty ihan arkisia käyttöesineitä, kuten aterimia. Hopeiset nappulat toimivat myös ryyppykuppeina. Se on vähän hullu idea: haluaisin tehdä hopeisen kylpyammeen, jota voisi oikeasti käyttää. Minäkin toivon, että töitäni käytetään eikä laiteta vitriiniin. Tähän seikkaan liittyi teoksen humoristinen nimi Equalizer eli vapaasti suomennettuna Tasoittaja. Pidän myös hopeaseppä ja muotoilija Bertel Gardbergin töiden luonnonläheisyydestä. Valmistuessaan sinfoniaorkesteri matkaa tukholmalaisen Schiltdin gallerian näyttelyyn, joka avautuu ensi vuoden lokakuussa. 5 kysymystä Esikuvasi. Töitäni oli Ruotsin kansallismuseon Tre kronor – Made in Finland -näyttelyssä, joka kertoi suomalaisen hopean tarinan 1500-luvulta nykyaikaan. muotoilun mestari usein epäonnistuin, mutta kokeilemalla opin valtavan paljon materiaaleista ja eri valmistus menetelmistä
Lisäksi Marjatta Hanhijoki kertoo oman näyttelynsä synnystä. Mystisiä näkyjä N ÄY T T E L Y / L Ä H I K U VA S S A TA I T E I L I J A Ku va A nn a Ta iv al / H A M H el si ng in ta id em us eo antiikki?&?design 45. Tässä numerossa vierailemme legendaarisen Outi Heiskasen näyttelyssä. Taide & keräily TAIDE KUVAA todellisuuden lisäksi myös unia ja mielikuvitusta
Nyt rajoja pelkäämättömän tekijän tuotannosta nähdään läpileikkaus Ateneumissa. Nyt rajoja pelkäämättömän tekijän tuotannosta nähdään läpileikkaus Ateneumissa. Nyt rajoja pelkäämättömän tekijän tuotannosta nähdään läpileikkaus Ateneumissa. & 46. RISUVIIVAN VELHO Ku va Pe rt ti N is on en ia Outi Heiskasta pidetään suomalaisen taiteen šamaanina. MIRVA SAUKKOLA KUVAT ATENEUM Outi Heiskasta pidetään suomalaisen taiteen šamaanina. Outi Heiskasta pidetään suomalaisen taiteen šamaanina
Tuula Karjalainen sai kuitenkin etumatkaa työsumaansa ystävyydestään taiteilijaan. Sen lisäksi Ateneumin ylin kerros täyttyy muun muassa vahvoja väristyksiä aikaan saavista installaatioista ja valokuviin tai videolle taltioiduista, villeistä performansseista, joilla taiteilija havahdutti sen ajan Suomea. Mukana on paljon taiten tehtyä grafiikkaa, joka osoittaa Outi Heiskasen hioneen tekniikkaansa pitemmälle kuin ehkä kukaan muu maassamme. Sen toteuttamisen Outi Heiskanen oppi taiteilija Unto Koistiselta, jonka seurassa hän vietti aikaa ollessaan sairaalahoidossa 1960luvulla. Yhdessä hän pesee Ateneumin portaita kiharapilvellään, toisessa kantaa rintakehänsä päällä muovinisiä, joista katsojat saivat esityksen päätteeksi imeä mehua. – Kuuluin Outin parhaimpiin ystäviin, joita tosin oli noin sata. Hattu-teos (1974) osoittaa, miten inhimillisesti Outi Heiskanen eläinlääkärin tyttärenä kuvasi luontokappaleita. Ehkä avoimuutensa vuoksi Immi Piilo oli taiteilijan ITE-hahmo. Niinpä monet hänen töistään ovat kuin pelikortteja tai useampien pelikorttien valikoimia. – Korttipakka kulki aina Outin mukana. Korttipakka sitoi Outi Heiskasta myös rakkaaseen isäänsä, jonka hän oli lapsena nähnyt pelaavan ystäviensä kanssa näillä mystisillä, värikkäillä pahvinpaloilla. Vaikean muistisairauden vuoksi Outi Heiskanen elää hoitokodissa eikä enää kykene kommunikoimaan. Oma tarinansa ovat yhteisteokset valokuvaaja Janne Laineen kanssa sekä Immi Piilon tuotanto. Näin kuraattori Tuula Karjalainen kuvailee urakkaansa. – Hän ei arastellut käsitellä naisena olemisen teemoja, ongelmallisiakaan. Hänelle pasianssin pelaaminen oli meditaatiota. Valtakunnan kärkimuseoiden johtajana ja muun muassa Tove Janssonin elämäkerturina tunnettu taiteen ammattilainen sai haukata valtavan palasen tarttuessaan suururakkaansa: Outi Heiskasen elämää käsittelevän kirjan kirjoittamiseen ja tämän uraa retrospektiivisesti leikkaavan näyttelyn kuratoimiseen Ateneumissa. Hän näkee edelleen säännöllisesti pitkäaikaista ystäväänsä, joka on yhä elossa, mutta ei läsnä. Se sai minut hymähtämään, sillä niin pitkälle tekniikkaansa hionut taiteilija ei voinut hypähtää itseoppineeksi. – Outi ihastui ITE-taiteeseen ja julisti tekevänsä nyt sitä. Ku va Pi rj e M yk kä ne n / Ka ns al lis ga lle ri a antiikki?&?design 47 näyttely. Mukana näyttelyssä on myös paljon esineitä, joita Outi Heiskanen keräsi ympäri maailmaa. Outille Immi Piilona toimiminen merkitsi lähinnä sitä, että hän sai räiskiä kankaalle tai paperille värejä sydämensä kyllyydestä. Sinne mahtuu paitsi tuliaisia Tiibetistä, myös korttipakkoja. Sinne hän päätyi uupuneena nuorena äitinä. Remontoimme yhdessä vanhan kansakoulun Juupajoella ja vietimme siellä kesiämme, ja matkustimme monta kertaa yhdessä Tiibetiin, kuraattori kertoo. Isän tyttö Outi Heiskasen taide tuntuu tunkeutuvan ihon alle – niin intiimejä teemoja se käsittelee. MIRVA SAUKKOLA KUVAT ATENEUM RISUVIIVAN VELHO R unsaudenpula. Se oli vaihtelua taiteilijalle, joka tunnetaan ennen kaikkea mustavalkoisesta grafiikastaan, Tuula Karjalainen naurahtaa. Outi Heiskasen grafiikassa keskeinen elementti on niin kutsuttu risuviiva. Jälkimmäisellä viitataan Outi Heiskasen pseudonyymiin, jonka nimellä hän teki värikkäitä maalauksia. Mustaa, valkoista ja värien räiskettä Laaja näyttely häikäisee monipuolisuudellaan
Tämän seurassa hän pääsi näkemään usein eläimiä, ja juuri siksi Outi Heiskasen tuotantoon mahtuukin runsaasti eläinhahmoja, jotka heijastavat inhimillisiä tunteita. Monessa mielessä hän elikin kuin miehet silloin. Ku va Pi rj e M yk kä ne n / Ka ns al lis ga lle ri a Ku va Ja nn e La in e antiikki?&?design 48 näyttely. Keski-iässä Outi Heiskanen löysi aistillisuutensa ja lempeä, kuvaamataidon opettajana työskentelevä Topi joutui katsomaan vieressä vaimonsa uusia suhteita. Avomies ikuistui mallina moniin hänen töihinsä, ja Outi Heiskanen koulutti hänestä itselleen osaavan assistentin. Silti hän ei koskaan omistautunut jonkun tietyn yhteiskunnallisen teeman, kuten feminismin julistamiseen, Tuula Karjalainen luonnehtii. Silti vaimon ja miehen välinen suhde on kuvattu töissä monissa töissä vahvana, lähes orgaanisen saumattomana, samoin perhe. Pari erosi toisistaan vahvasti. Oman äitiytensä myötä Outi Heiskanen kuitenkin oppi näkemään Aili Kanervon uudessa valossa. Yksi Outi Heiskasen rakastajista oli kaksi vuosikymmentä Outia nuorempi, hanttihommia tekevä gotlantilainen Anders Lund, jonka kanssa hän vietti lähes koko 1990-luvun. Hän syntyi Mikkelissä vuonna 1937 eläinlääkäri Tauno Kanervon ja tämän Aili-vaimon perheeseen, jossa oli myös kaksi veljeä. Puhetta pulppuava Outi oli vakavan, lestadiolaiskodista lähteneen aviomiehensä vastakohta. Opiskeluaikana Outi solmi avioliiton Toivo ”Topi” Heiskasen kanssa. Ei välttämättä hänen taiteensa, vaan Nuori Outi palvoi isäänsä. Suhde äitiin oli kuitenkin koukeroisempi. Se tapahtui 1950-luvun lopulla opiskelijajuhlien päätteeksi nuoren naisen ollessa Taideteollisessa oppilaitoksessa ja jätti häneen jälkensä. Myytin synty Vuosituhannen vaihde näyttäytyi Outi Heiskasen elämässä vauhdikkaana aikana. Haavoja ja rakastajia – Raiskaus on teema, jota Outi käsitteli yhä uudestaan, Tuula Karjalainen kertoo. Verijuuri (1992) on värikäs poikkeus mustavalkoisesta ilmaisustaan tunnetun taiteilijan tuotannossa. hän eli jo 1960-luvulla ystävystymisemme aikaan hyvin erilaista elämää kuin naiset yleensä. Lapsuus oli onnellinen ja Outi palvoi isäänsä. Hän ei pyydellyt anteeksi sitä, että halusi omistaa aikaansa uralleen. Luovassa ja lennokkaassa Ailissa oli paljon samaa kuin tyttäressään, ja ehkä juuri siksi heidän välinsä äityivät välillä myrskyisiksi. – Hän oli ainoa elossa oleva taiteilija, jonka koko Suomi tunsi. Sen mallina oli ihmisvauva, nykyään muusikkona tunnettu lapsenlapsi Siiri Nordin. Yhdeksi niistä Tuula Karjalainen nostaa suloisen kuvan kissanpennusta. Mila – Repa II -teoksessa (1985–1986) avautuu Outi Heiskasen myyttinen maailma. Kuviin ja installaatioihin onkin tallentunut Outi Heiskasen koko elämä
PALKINTOJA JA TUNNUSTUKSIA: Pro Finlandia -mitali 1984, Helsingin juhlaviikkojen Vuoden taiteilija 1986, Helsingin yliopiston kunniatohtori 1997, akateemikko 2004 ja Suomen Leijonan komentajamerkki 2011. w Outi Heiskanen 9.1.2022 asti Ateneumissa, Kaivokatu 2, Helsinki, ateneum.fi Tuula Karjalainen: Outi Heiskanen. Ryhmät järjestivät erilaisia performansseja ja happeningeja. Hän toimi Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina vuosina 1992–1995 ja Kuvataide akatemian rehtorina vuosina 1994–1995. Suomessa kuuluisan taiteilijan ympärille alkoikin rakentua henkilömyytti – ainakin kotimaassa. – Siksi esimerkiksi Ruotsissa Outi Heiskaseen suhtaudutaan aivan eri tavalla. Ku va Je nn i N ur m in en / Ka ns al lis ga lle ri a antiikki?&?design 49 näyttely. Outi Heiskasen elämän monet vaiheet eivät enää pysyttäydykään hänen omissa muistoissaan. Taiteilija kuin shamaani. Välillä minusta tuntuu, että häntä myös arvostetaan sen vuoksi siellä enemmän, Tuula Karjalainen punnitsee. Siltala 2021. OUTI HEISKANEN TUNNETAAN etenkin grafiikantöistään, mutta hän kuului myös kahteen taiteilijaryhmään: Bellinin akatemiaan ja Record Singersiin. hänen räiskyvän persoonallisuutensa vuoksi. HÄN AVIOITUI Toivo Heiskasen kanssa, ja liitto kesti tämän kuolemaan asti vuoteen 2018. – Jos joku ihmetteli, eikö Outi tunnistanut häntä, hän ilmoitti iloisesti, ettei – häneltä kun on mennyt muisti, Tuula Karjalainen kuvailee. Taiteilijan ympärille rakentui myytti. Outin omaperäinen ulkonäkö keräsi katseita kadulla, Tuula Karjalainen luonnehtii. Häntä tulkitaan taiteensa, ei julkisuus kuvansa mukaan. Suuri muuttokuorma -installaatio (1991) rakentuu grafiikanlehtien ohella Outi Heiskasen keräämästä esineistöstä. 1937) opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen kuvaamataidon osastolla vuosina 1956–1959. Sen sijaan ne ovat ikuistuneet hänen taidokkaisiin grafiikanlehtiinsä, provokatiivisiinkin performanssitaltiointeihinsa ja tunteita pintaan nostaviin installaatioihinsa. Liitosta syntyi kaksi tytärtä, Metti ja Karoliina. OUTI HEISKANEN on tehnyt myös monia yhteisteoksia valokuvaaja Janne Laineen kanssa, ITE-taiteesta ammentavia töitä nimellä Immi Piilo ja lukuisia kirjoja. Outilta kysyttiin milloin mihinkin asiaan mielipidettä vaikkapa iltapäivälehtiin, ja hän arvuutteli sanoja television Kymppitonni-visailussa. Peloton kokeilija OUTI HEISKANEN (s. Hänen avoimuutensa auttoi kuitenkin asian käsittelemisessä. Omaperäisen taiteilijan terveys alkoi vähitellen horjua, kun hän sairastui Alzheimerin tautiin
Kaikki muu saakin sitten muuttua. Hanhijoen väreissä on rypäleja hedelmäsokerin makeaa kylläisyyttä, ja happea vapautuu hengitettäväksi. ETSAUS eli viivasyövytys on nimeltään Musta viuhka, Bao Che pyydystää perhosia. Teos Virpin tytöt ja Max valmistui ennen joulua 2019 kodissani Lallukassa. antiikki?&?design 50. Näyttelyni Helsingin Taidehallissa on laaja. Minua on aina kiinnostanut rakentaa teoksille asetelma, jossa paikka on vakioitu. Silkin kiilto ja sametin himmeys vaihtuivat puuvillaan ja puusoitin muoviseen kärpäslätkään. Watteaulla ja Freudilla oli viisi mallia, minulla vain neljä. Nyt heitä oli viisi. kysyin sisaruksilta. Luonnostelin ja maalasin kaikkia yhdessä, mutta myös yksin tai vierusparin kanssa. Mallit jäivät kouluihinsa Hailuotoon ja Ouluun. Teksti oli lyhyt: Lähtisikö tästä. Aletaanko tähän. Tarvitsin niitä vielä saadakseni kuviot ja värit maalattua ja viimeisteltyä. ”KESÄLLÄ 2019 ex-mieheni, taidemaalari Markku Keränen lähetti minulle tekstiviestin, jonka mukana oli kuva, vähän vinoon kuvattu ryhmä ihmisiä huoneessa. Kysyin Anniinalta, voisiko hänen tuore poikaystävänsä Max tulla viidenneksi malliksi. Hänen retrospektiivinen näyttelynsä on parhaillaan esillä Helsingin Taidehallissa. Max piti mahduttaa kahden viikon työskentelyn jälkeen kuvaan mukaan. Selvästi Neuvostoliiton sosialistista realismia 1950–1960-luvulta, ajattelin. Tärkeintä minulle ovat valon suunta, sen väri ja määrä. lähikuvassa taiteilija Uudessa sarjassa kerromme ajankohtaisten nykytaiteilijoiden kuulumisia. Olen nimennyt salit niiden teemojen mukaan, jotka keskeisesti ovat liittyneet taiteeseeni urani aikana: Tila ja asetelma, Japani, Mallit, Lastenkamari, Kiurujen yö ja Jokihelmisimpukka.” Marjatta Hanhijoki: Silminnähden 2.1.2022 asti Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, Helsinki taidehalli.fi marjattahanhijoki.net Marjatta Hanhijoki: Silminnähden – Synbarligen. MARJATTA HANHIJOKI ateljeessaan Taiteilijakoti Lallukassa Helsingin Töölössä. Kriitikko, tutkija Minna Tarkka kirjoitti Nähty sett seen, 2008 -näyttelykirjaani seuraavasti: Marjatta Hanhijoen akvarelleissa tärkeää on valon aineeksi tuleminen, kiinnittyminen paperille väreiksi ja muodoiksi. Parvs 2021. Kolme tytöistä, Milla, Henna ja Anniina, istuivat äitini Hilkka Hanhijoen suunnittelemalla sohvalla. Nyt hän kertoo erään näyttelyteoksen luomisprosessista. Hänet asetettiin istumaan lattialle Anniinan viereen KUN LÄHDIN syksyn koittaessa takaisin Helsinkiin, otin mukaani Millan käyttämän hameeni ja Lotan käyttämät housut. He innostuivat ja ryhdyimme etsimään vaatteita ja rekvisiittaa Freudin ja Watteaun teosVIRPIN TYTÖT JA MAX -akvarellin tekeminen käynnistyi Hailuodon saarella Perämerellä. Espoon modernin taiteen museo Emma. Näillä elementeillä pelaan ja pyörittelen niitä edestakaisin. Kuvissa tapahtuu fotosynteesiä muistuttava prosessi, jossa ilman ja veden ainesosista yhteytyy elintärkeitä ravinteita. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MARJATTA HANHIJOKI, PATRIK RASTENBERGER JA MATTI RUOTSALAINEN ten henkeen. ALOITIN TYÖSKENTELYN akvarellipaperille, edessäni neljä mallia pienessä vino seinäisessä Fiskissä. Se ulottuu 1970-luvulta näihin päiviin. Kuva inspiroitui MAALAUKSESTA Marjatta Hanhijoki tunnetaan grafiikastaan ja akvarelleistaan. AKVARELLI Sininen huone. MINULLA OLI mallit valmiiksi kesäateljeessani Fiskissä Hailuodossa: naapurin Virpin perheen neljä nuorinta tytärtä. Kun kuva paljastui Lucian Freudin (1922–2011) Large Interior W 11 -öljyväriteokseksi (1981–1983), ja sen innoittajaksi puolestaan Antoine Watteaun (1684–1721) öljymaalaus Pierrot Contante (noin 1712), minun ei tarvinnut muuta kuin kutsua Anniina, Henna, Milla ja Lotta katsomaan molempia teoksia internetistä. Nuorin tyttö Lotta makasi lattialla
Hopean lumo Ku va G eo rg Je ns en Historia & perinteet T U N N I S TA T Y Y L I / H I S T O R I A / P E R I N N E E L Ä Ä / P E R I N T E E T / M I K Ä M I S S Ä M I L L O I N / M I N U N A N T I I K K I N I antiikki?&?design 51. JOULUNA ON aika kattaa pöytään parhaat astiat ja aterimet. Perehdyimme menneiden aikojen kattauskulttuuriin. Lisäksi ihastelemme alppimaisemassa puksuttavaa pienoisrautatietä
Aterialla osoitettiin kunnioitusta ruoalle, vieraille, isäntäväelle ja Jumalalle. Vastavalittu paavi Klemens IX (1600–1669) tarjosi kuningatar Kristiinalle (1626–1669) Roomassa vuonna 1668 kiitokseksi aterian, joka sisälsi 47 ruokalajia. KARI-PAAVO KOKKI Moderni elämänmeno on muuttanut ateriointiamme. Molemmat istuivat loisteliaasti barokin maun mukaan katetuissa omissa pöydissään vieraiden katsellessa toimitusta. Juhla-aikoina perityt astiastot, lasistot ja pöytähopeat kuitenkin pääsevät ansaitsemaansa kunniaan. Ku va C ar l La rs so ngå rd en R uokailuun on aina kiinnitetty suurta huomiota. Tämä hallitsijoiden seremoniallinen julkinen ateriointi – grand couvert – antiikki?&?design 52. Kaikkein vaatimattomimmissakin olosuhteissa pyrittiin ainakin juhlatilaisuuksissa kauniisti katettuun ruokapöytään ja runsaisiin pöydän antimiin. Ruokailuhetken KRUUNAAJAT tunnista tyyli Uudessa sarjassamme kamarineuvos Kari-Paavo Kokki opastaa eri tyylisuuntien tunnistamiseen. CARL LARSSONIN tunnelmallisen akvarellin nimi on Iltalampun ympärillä (1900)
Ku va Er ja Le m pi ne n antiikki?&?design 53. Ruokailuhetken KRUUNAAJAT BRINKHALLIN KARTANON Pompeijilaiseen huoneeseen on katettu illallispöytä Arabian 1900-luvun alussa valmistetulla, uusrokokootyylisellä Ida-astiastolla. Aterimet edustavat suomalaista Musla-mallia. Lautasliinat on taitettu kynttilöiksi
Laseja oli tavallisimmin yksi, jota huuhdeltiin erillisessä maljassa juomien välillä veitset ja haarukat yleistyivät. TUKHOLMAN Nordiska museetiin katetussa barokki pöydässä on katseenvangitsijana täytetty joutsen. Kattauksen keskeisen osan muodostivat monimutkaisesti taitellut lautasliinat. Kiinalaistyylinen maalaus koristelu kukkineen ja maisemiin soveltui rokokoon aate maailmaan. Täytetty lintu, kuten herkuilla täytetty joutsen, saattoi kuulua pöytään. Tilausastiastot olivat suuria. Lähtöhinta 200 e, Bukowskis. VEITSIEN ja haarukoiden hopeakahvoissa on pakotetut lehdykkä aiheet. Astiat olivat hopeaa, tinaa tai yksinkertaista keramiikkaa. HAARUKAN, lusikan ja veitsen kahvat ovat filigraani hopeaa 1600luvun lopulta. Barokki – komeilun aika BAROKKIAIKANA 1600luvulla yhtenäiset astiastot olivat harvinaisia. Niihin kuului syviä ja matalia lautasia, kannellisia karotteja, terriinejä alusvateineen, kastikekannuja, pieniä voiterriinejä ja tarjoiluvateja. Haarukoissa on jo kolme piikkiä. Lasit olivat harvinaisia, tyyppinä esiintyy niin sanottu remmari, jossa oli kupera maljaosa ja kellomainen jalka. Itäintialainen eli kiinalainen tuontiposliini perustui eurooppalaisiin malleihin. Ku va M at s La nd in / N or di sk a m us ee t antiikki?&?design 54. Materiaalit sallivat monimutkaisten kaarevien ja reliefikoristeisten esinei den valmistamisen. Uutuuksia olivat kaksipiikkiset haarukat. Hieno kattaus koostui monimutkaisista, sokerista ja marsipaanista valmistetuista koristeista, jotka oli tarkoitettu syötäviksi. Hopeiset ja lasiset pikarit ja pokaalit sekä veitsi ja lusikka kuuluivat kattaukseen. Tinalautaset ovat ajalle ominaista suora laitaista tyyppiä, ja niiden viereen on katettu vain veitsi. Rokokoon suosimassa lautasessa oli polvekkeinen reuna, jota monet posliinitehtaat edelleen valmistavat. Epäsymmetrisen rokokooaiheen on suunnitellut arkkitehti Jean Eric Rehn. Suuret lautasliinat on taitettu linnun muotoon. Säätyläiset kuljettivat usein matkoillaan kolmen aterimen sarjaa 1800luvulle asti, koska esimerkiksi maja taloissa ei sellaisia ollut. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis. Rokokoo ja posliinin voittokulku POSLIINI ja fajanssi yleistyivät rokokooaikana. POLVEKEREUNAINEN fajanssilautanen on Rörstrandin tuotantoa. Toisinaan niissä oli kaartuva, lehdykkäkoristeinen niin sanottu pistoolinkahva kädensijana
Muoto on eurooppalainen mutta emalivärikoristelu kiinalainen. Henkevän keskustelun herättämiseksi ne kuvasivat jotakin antiikin tarua tai kirjallista pastoraalia. Kädensijoina palvelevat leijonanpäämaskaronit. Maljaosassa on myöhäisempirelle tyypillinen kupurapakotus eli godronnointi. R. Barokin syötäviksi tarkoitetut pöytäkoristeet muuttuivat posliinisiksi . Mallit elivät lähes koko 1800-luvun, ja suippokärkinen pitkälle 1900-luvulle. Valistusajan mukanaan tuoma tapojen hienostuminen vaikutti myös ruokailutapojen muuttumiseen. & 55. Lasit olivat useimmiten jalallisia ja maljaosa ylös levenevä. Lähtöhinta 140 e, Bukowskis. Lundgren Turussa 1840-luvulla. Astioiden muodot suoristuivat ja saivat antikisoivia koristeita: kukkaköynnöksiä, tiukkoja pieniä kukkakimppuja, meanderia ja juokseva koira -aiheen. Lähtöhinta 500 e, Bukowskis. Tyyppiä valmistettiin lähes koko 1700-luvun ajan. Lusikan varsi oli usein rokokoosta periytyvä viulunkansimalli. Lautasen reuna oikeni ja astioiden korvat saivat usein kulmikkaan muodon. 1800-luvun jälkipuolella esineitä alettiin valmistaa teollisesti. jatkui pitkälle 1700-luvulle. Kustavilaisuus suuntasi kohti käytännöllisyyttä KUSTAVILAISENA aikana rokokoon aikana luodut astiatyypit ja monet koristeet säilyivät. Monien virallisten juhlapäivällisten seremonioissa voi edelleenkin nähdä kaikuja näistä tapahtumista. Perunkirjojen mukaan hienot pellavadamastit ovat kautta aikojen myös kuuluneet talon arvoesineisiin. Tyylin myöhäisvaiheessa kuperaan malja osaan voitiin hioa köynnöstai raita-aiheita. guriiniryhmiksi. Astiastoja tuotiin edelleen Kiinasta, mutta niiden rinnalla yleistyivät eurooppalaisten tehtaiden tuotteet. KUSTAVILAISESSA, tinaisessa liemimaljassa on uurnamainen muoto. . Myös uudet Eurooppaan perustetut posliinitehtaat ryhtyivät kilpailemaan posliinija fajanssiastiastojen valmistuksessa. Jugend ja 1920luvun klassisismi jatkoivat kertaustyylien luomaa runsasta kattausperinnettä. Huomaa sianpään muotoiset kädensijat ja kannen rokokoonuppi. Empireaika toi uutuutena erilliset jälkiruoka-astiastot sekä hienot kullatut pronssiset pöytägarnityyrit eli -kokonaisuudet sekä suuret lasistot. Ruotsalainen taiteilija Pehr Hilleström (1732–1816) ikuisti tunnettuun maalaukseensa (1779) Kustaa III:n perheineen aterioimassa Tukholman linnassa hovin katsellessa. Myös kokonaan hopeiset kolmitai neli piikkiset haarukat yleistyivät. TERRIINI on kiinalaista tuontiposliinia Qianlong-kaudelta (1736–1795). Kiinasta tilattiin suuria astiastokokonaisuuksia, jotka oli valmistettu eurooppalaiseen makuun ja tapoihin soveltuviksi. Yhä laajemmat piirit saattoivat hankkia hienompia astiastoja ja aterimia. Sotien jälkeen se alkoi muuttua tuntemaamme käytännöllisempään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Aterimien hopeiset kahvat yksinkertaistuivat ja saivat toisinaan rihlauskoristelua. HOPEISEN kastikemaljan on valmistanut O. 1700-luvun lopulla tuli Englannista muotiin niin sanottu piitavara eli kellertävä, kevyehkö fajanssilaatu. Kahvat saatettiin valmistaa myös mustatusta puusta tai värjätystä luusta. Säätyläiset käyttivät vähemmän tina-astiastoja. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis. 1700-luvulla rokokoon ja kustavilaisuuden aikana astiastot sekä veitsen ja haarukan käyttö yleistyivät – joskin jo Katariina Jagellonica (1526–1583) sai kunnian haarukan tuomisesta Suomeen. 1700-LUVUN ruokalusikoita, joista ensimmäinen on niin sanottu viulunkansimalli ja kolmas suippokärkinen, niin kutsuttu svensk spets. Vallankumouksellinen uutuus oli teollisesti tai puoliteollisesti valmistettu uushopea eli galvaanisesti hopeoitu metalli. Aterimien koko on pienentynyt. Vasarahinta 300 e, Hagelstam & Co. Laseja kattauksissa oli tavallisimmin yksi, joka huuhdeltiin juomien välissä
Lasien maljaosa oli usein uurnatai tynnyrimäinen ja jalka pyöreä tai neliömäinen. Tyyppiä valmistetaan edelleen. Lähtöhinta 500 e / 56 osaa, Bukowskis. Lähtöhinta 800 e, Bukowskis. UUSROKOKOOATERIMET ovat hopeaa ja niin sanottua Olga-mallia 1850-luvulta. Lautasten reunat olivat suoria ja koristelu tiukan sym metristä kultauksineen ja kukkaraitoineen. Uutuus olivat lasistot, joissa jokaiselle juomalle varattiin oma lasinsa. Sekä posliiniset että hopeiset kastikekannut ja -maljat saivat tiukan klassisoivan muodon. RÖRSTRANDIN Blåsippa-astiaston suunnitteli Alf Wallander 1900-luvun alussa. Se on vielä muodoltaan uusrokokoosta innoittunut, mutta koriste kasviaiheineen edustaa jo täyttä jugendia. Tyylin myöhäisvaiheessa hopeassa suosittiin pulleita kupurapakotuksia. Lähtöhinta 250 e, Bukowskis. Sekä hopeisten että uushopeisten aterimien ja tarjoiluastioiden muotoilussa näkyivät eurooppalaisen suuntauksen runsaat kasviaiheet. Meillä suosituksi aterinsarjaksi tuli Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemaksi väitetty Suomi-sarja, jota valmistetaan edelleen. Tyylin myöhäisvaihe muuttui geometrisemmaksi ja tyylitellymmäksi. Ajan uutuudeksi nousivat erilliset jälkiruoka-astiastot. Tyylin myöhäisvaiheessa suuret ja värikkäät kukkakimput yleistyivät. PLATEAU eli pöytälaakio kuului empireajalla hienon ruokapöydän kattaukseen. Eurooppalaiset posliinitehtaat tuottivat pääasiassa ajan kalustoposliinin. Jugend yhdisti kansallista ja kansainvälistä JUGENDIN vaikutteet tulivat meille muualta Euroopasta. Aterimien valikoima suureni, ja eri ruokalajeille tehtiin omat aterimensa. Kertaustyylien teollinen tuotanto KERTAUSTYYLIEN aikana 1800-luvulla kattauskulttuuri puhkesi uskomattomaan runsauteen. antiikki?&?design 56. Muoto ja koristelu inspiroituvat rokokoosta. Astiastojen muodot näkyivät usein kertaustyylien mukaelmina. HOPEINEN Suomi-sarjan liemikauha. Suomalaiset lasi tehtaat alkoivat valmistaa monia uusia lasistomalleja. Silloin tehtiin kaikkien tyylikausien mukaisia tai niistä innoittuneita astiastoja ja pöytähopeita. Empiren kultaa ja kukkia EMPIREN aikana posliini ja hopea saivat klassisemman ilmeen. Tämä pöytälaakio on tehty noin vuonna 1900, mutta se edustaa empiretyyliä. Ne saivat toisinaan kansallisromanttisen paino tuksen, joka näkyi käpyinä, havunoksina ja kotimaisina kasviaiheina. Vasarahinta 130 e, Hagelstam & Co
Ratkaisu oli terän hammastus. Kaksiosainen kalavatimme, jossa on irrotettava ritilä, palvelee hyvin esimerkiksi rapuja tarjoiltaessa, koska ylimääräinen suolaliemi valuu vadin pohjalle.” ARABIAN klassisoivan Diana-sarjan suunnittelivat 1920-luvun lopulla Greta-Lisa Jäderholm-Snellman ja Einar Forseth. Ne ovat moderni vaihtoehto hopea-aterimille. Vasarahinta 300 e / noin 36 osaa, Hagelstam & Co. Niiden takana olivat koulutetut suunnittelijat kuten Tyra Lundgren (1897–1979) ja Greta-Lisa JäderholmSnellman (1894–1973). Modernismi ja pienenevät aterimet MODERNISMI pyrki tuomaan kattaukseen käytännöllisyyden ja demokraattisuuden. Tämän epätavallisen koristeen suunnitteli Dorrit von Fieandt 1990-luvun alussa. Astiastot olivat edelleen suuria ja lasistojen valikoima lisääntyi. Monikäyttöisyyden keskeinen puolestapuhuja oli Kaj Franck, jonka vuonna 1948 Arabialle suunnittelema Kilta-sarja käsitti alun perin vain kahdeksan osaa. Ne korvautuivat hiljalleen astioilla, jotka sopivat moneen käyttöön, mikä vähensi osien määrää. Käytämme vatia oikeastaan vain jouluisin, sillä pelkään sen rikkoutumista. Modernin ajan aterimet tehtiin aikaisempaa pienemmiksi, jotta ne istuisivat paremmin käsiin. Veitsissä siirryttiin hiili teräksestä ruostumattomaan teräkseen. Siitä on tullutkin joulupöytämme pyhä malja, koska en edes anna muiden tiskata sitä. Myös koossa tapahtui muutos. Ostin vadin joulun aikaan noin 12 vuotta sitten joko antiikkimessuilta tai huutokaupasta. Sitä ei kuitenkaan saanut samalla tavalla teräväksi kuin hiiliterästä. Liemikulhon vasarahinta 165 e, Bukowskis. Sarjan suunnitteli Ulla Procopé. Sarja on Kultakeskuksen tuotannossa. 1920-luvun klassisismi eli art deco ASTIASTOJEN muodoissa haettiin inspiraatiota erityisesti 1700-luvusta. Lautasen lähtöhinta 250 e, Bukowskis. Sitä valmistetaan edelleen, ja se on ehdottomasti suomalaisten kotien suosikkiaterinmalli. Joulupöydän pyhä malja HUUTOKAUPPA-ALAN asiantuntijatehtävissä työskentelevä Petri Parikka kattaa aina juhlapöytään rakkaan kalavadin. ”Kalavati on Arabian Nanna-sarjaa, joka oli tuotannossa vuosina 1893–1909. Suomalaisen muotoilun kansain välinen nousu näkyi myös kattaus tavaroissa. Ku va Pe tr i Pa ri kk a antiikki?&?design 57. Rokokoon ja kustavilaisuuden aiheita käytettiin tyylitellen. Niitä suunnitteli joukko eturivin muotoilijoita, ja niille annettiin iskeviä nimiä. TAPIO WIRKKALAN suunnittelemat Tapio-aterimet esiteltiin Brysselin maailmannäyttelyssä vuonna 1958. Hopeisten aterimien suosituin malli oli Musla – näkinkenkäkoriste – joka perustuu 1700-luvun malleihin. Suuret ja monipuoliset astiastot alkoivat hävitä. Omistan sarjan muutamia tarjoiluosia, joita olen keräillyt vuosien saatossa lähinnä kirpputoreilta ja astioita myyvistä alan liikkeistä. tunnista tyyli PURPPURAJENKKA edustaa Arabian 1960-luvun rohkeaa muotoilua. HUBERTUS-sarja kuului Arabian Pro Arte -kokoelmaan
MIRVA SAUKKOLA KUVAT GEORG JENSEN Joulupöytään on tapana kiillottaa kauneimmat hopeamaljat ja -aterimet. Linjakkaat aterimet, joiden suoraviivainen estetiikka henkii 1900-luvun tehokkuuden ihailua. Vuonna 1899 hän suunnitteli ensimmäisen hopeaesineensä & 58. Materiaalien monitaituri Georg Jensen (1866–1935) tiedettiin jo nuorena moni lahjakkuudeksi. Tanskalainen Georg Jensen kohoaa maailman kiehtovimpiin hopeataloihin ehkä juuri siitä syystä, että se on aina kyennyt heijastamaan aikansa henkeä. Linjakkaat aterimet, joiden suoraviivainen estetiikka henkii 1900-luvun tehokkuuden ihailua. Hopea kuitenkin vei hänen sydämensä. Nykyään hopeatalon lippulaivamyymälä Kööpenhaminan sydämessä, osoitteessa Amargertorv 4 kuuluukin monen Tanskan-kävijän pakollisiin osoitteisiin. HOPEAN LEGENDA M aljat, joita koristavien hopeahedelmien runsaan orgaaniset muodot erehdyttävät silmää luulemaan niitä likipitäen aidoiksi. Pohjoismaisten hopeatalojen historiassa tanskalaisen Georg Jensenin tarina hakee vertaistaan. Hän hallitsi yhtä taitavasti kuvan veiston kuin keramiikan valmistamisen. Mutta mistä sen tarina lähti liikkeelle. Nykyään hopeatalon lippulaivamyymälä Kööpenhaminan sydämessä, osoitteessa Amargertorv 4 kuuluukin monen Tanskan-kävijän pakollisiin koristavien hopeahedelmien runsaan orgaaniset muodot erehdyttävät silmää luulemaan niitä likipitäen aidoiksi. Opinnot Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja oppivuodet Bing & Grøndahlin keramiikkatehtaalla – juuri siinä, joka aikanaan lumosi tanskalaiset Lokki-astiastolla ja joka sittemmin liitettiin vuonna 1987 osaksi Royal Copenhagenia – opastivat hänet ymmärtämään muotoa ja sen toteuttamista eri materiaalien avulla. Tanskalainen Georg Jensen kohoaa maailman kiehtovimpiin hopeataloihin ehkä juuri siitä syystä, että se on aina kyennyt heijastamaan aikansa henkeä
Tämän innoittamana nuori siniverinen suunnitteli vuonna 1939 Jensenille Bernadotte pöytähopeat, joiden yksinkertainen linjakkuus lumoaa edelleen. Kyseessä oli vyönsolki, jonka teemaksi Jensen oli valinnut raamatullisen tarinan Aatamista ja Eevasta. Hyvä esimerkki tästä on Daisykukka koru, joka tuli myyntiin vuonna 1940 tulevan kuningattaren eli prinsessa Margareetan syntymän johdosta – merkit seväthän molemmat nimet päivänkakka raa. Vuonna 1904 Georg Jensen perusti Köö penhaminaan oman hopeapajansa, joka niitti pian suosiota koko Euroopan sini veristen ja raharikkaiden parissa. Modernin maailman tuulet Mestarin kuolema vuonna 1935 muutti hopeatalon polun. Sen osoittaa esi merkiksi vajaat pari vuotta sitten esitelty Helixsarja, johon kuuluu muun muassa kahvikannu tykötarpeineen. w Georg Jensen oli myös kuvanveistäjä. antiikki?&?design 59 historia. Sen suunnitteli yhdessä yhtiökumppaninsa Oscar Kylbergin kanssa Ruotsin prinssi Carl Philip, joka jatkaa näin Bernadotten suvun perinnettä. Sen riveihin palkattiin muun muassa pöytähopeis taan tunnettu tanskalainen Henning Koppel ja ruot salainen Vivianna Torun Bülow-Hübe, joka uudisti 1960luvulla korujen muoto kielen. Vaikka hopea talo kansainvälistyi kovaa vauhtia, se ei kuitenkaan empinyt julistaa tanskalaisuuttaan. ORGAANISET muodot olivat tyypillisiä Georg Jensenin itsensä suunnittelemille koruille. Georg Jensenin itsensä suunnittelemaa koru taidetta pääsee edelleen ihai lemaan tutustumalla hopea talon Heritagemallistoon. Arvokkaiden jalokivien sijaan hän suosi esimerkiksi vuori kristallia ja kuukiveä, minkä myötä designkorujen maailman alkoi ajan hengen mukaisesti demokratisoitua: nyt se oli kaikkien saavutettavissa. Kaikkea aristokraattisuuden tähti pölyä Georg Jensen ei kuitenkaan ole karistanut yltään. Hänen tyylilleen ominaista oli juuri orgaanisten muotojen tavoittelu – suunnitteli hän sitten hedelmämaljan tai rintaneulan. Tosin nykyään mallisto on täyden tynyt lukuisilla uusilla osilla, joihin kuuluvat niin juoma lasit kuin termospullokin. Ihastutta vat, vuosisadan vaihteen art nouveau eli jugendtyyliä henkivät kasviaiheet saivat väistyä, kun maailma moderni soitui. MIRVA SAUKKOLA KUVAT GEORG JENSEN HOPEAN LEGENDA työskennellessään monialaisen taiteilijan, niin maalauksistaan kuin valaisimistaan kin tunnetun Mogens Ballinin oppipoika na. Siniverinen suunnittelija Sodan laannuttua Geog Jen senin suunnittelija paletti monipuolistui entisestään. Yritys pestasi palkkalistoilleen esimerkiksi ruotsalaisprinssi Sigvard Bernadotten, joka oli viettä nyt paljon aikaa art deco tyylisuunnan linjakkuutta henkivässä New Yorkissa. Se on myös Tanskan kansalliskukka, ja natsiSaksan miehittämässä maassa Daisy rintaneulan kantaminen viesti kannan ottoa oman isänmaallisuuden puolesta. SIGVARD BERNADOTTEN vuonna 1939 suunnittelemat aterimet kuuluvat yhä Georg Jensenin suosituimpiin. VIVIANNA TORUN Bülow-Hübe muutti vuonna 1969 kellojen muotokielen
ERILAISIA kivimuuri-, puuseinäja muita pintatekstuureja on saatavilla valmiina. Alppirautatieharrastajien viimeisin kokoonpano levittäytyi työn edetessä useiden neliömetrien laajuiseksi. Itselläni ei ollut junarataa lapsena. Tästä luomuksesta löytyvät raatihuone kellotorneineen, majesteetillisia linnoja, eloisia hiihtorinteitä ja monenkirjavia asema rakennuksia. MIRVA SJÖROOS KUVAT PIA INBERG Veli-Matti Tuomiranta rakentaa pienoisrautateihin vuoristomaisemia. Perusrata ei vaadi kovin paljoa insinööritaitoa, mutta valot, vaihteet ja sähköinen opastinjärjestelmä lisäävät nopeasti elektroniikan määrää. Pienoismallimaailmassa mielikuvitusmatkoilla pääsee kauas. Ikkunaruutujen raamit ovat puurimaa, lasiruudut sellofaania tai muuta elintarvikemuovia. Miniatyyrien maailmassa matkustus tunnel masta toiseen käy hetkessä. Intohimona pienoisrautatiet HIIHTOHISSI LIIKKUU. A lppirautatieharrastajat ovat koonneet yhteen junansa ja pienoismallitalonsa – ja pystyttäneet pienoisrautatien. Junarataharrastaja Veli-Matti Tuomiranta ei vain maalaa maise mia, vaan rakentaa niitä. Viitisen vuotta sitten näin Tapiolassa Alppirautatie harrastajien näyttelyn. Juna puksuttaa ja kiertelee vaihtuvien maisemien halki. Ei tämä ole mitään kovin ihmeellistä. Siinä tuli juteltua toimintaa antiikki?&?design 60 perinne elää. Niistä kertovissa näyttelyissä tuli käytyä. – Käsillä tekemisen tarve ja taito minulla on aina ollut. Korkealle kohoavat vuori jonot, pittoreskit kivisillat ja leppoisat maatilat saavat innoituksensa KeskiEuroopan jylhistä alppimaise mista, jalopuumetsistä ja jokivarsien kylistä. Kun jon kin verran tuntee ja tietää, miten eri aineet käyttäyty vät, sillä pärjää. Muutkin pienoismallit alkoivat sitten kiinnostaa, etenkin rautatiet. PIENOISRAUTATIE on tilaa vievä harrastus. Miten innostuit alasta. Lapsuuden ajoista lähtien minulla on ollut kiinnostus pienoismallien askarteluun, lähinnä pienoislento koneisiin. Mieli kuvitusta kiehtovia näkymät syntyvät itse tekemällä
Intohimona pienoisrautatiet JUNAVAUNUJEN ja talojen osat ovat ohutta, syövytettyä messinkilevyä. Valmiiksi leikatut levyt irrotetaan kehyksistä, taivutetaan muotoonsa ja juotetaan. antiikki?&?design 61. Lopputulos on aidon näköinen
Jos näen oikein tarkkoja, yksi yhteen jonkun todellisen mallin kanssa olevia taideteoksia, herään kyselemään, miten ja millaisista aineista se on tehty. Varsinkin vanhempi kotimainen rautatiekalusto tuntui kiinnostavalta, joten kokeilin vaunun pienoismallin rakentamista ja innostus lisääntyi. Tästä tarpeesta se sitten lähti. Maiseman rakentelu kiinnostaa junia enemmän. Kun rataa pystytetään näyttelytilaan, nähdään, millaiseen muotoon se laitetaan. Katsotaan, jääkö siihen rataosuuksia, joista maisema puuttuu kokonaan tai joita tarvitsee täydentää. Jos näkee vaivaa, itse voi tehdä paljon kaikenlaista. Mitkä ovat tärkeimmät työvälineesi. Taiteilijatarvikkeet toimivat hyvin. Puita, rakennuselementtejä ja junia voi ostaa valmispakkauksina. Olen tykännyt näprätä kaikenlaista. Meitä on kymmenkunta aktiivista, mutta emme juuri rakentele alppirataa näyttelyiden ulkopuolella, vaan kaikki on pakattuna ja varastossa. Miten työ etenee. Aluksi minun piti vain auttaa tavaroiden roudaamisessa ja kasaamisessa. Ostoksille taas kannattaa suunnata taiteilijatarvikeliikkeeseen. Viimeksi rakensin maisemaan sillan. Ulkomaisissa erikoisliikkeissä tulee käytyä katselemassa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on aiheeseen liittyviä erikoisliikkeitä. Minulla on aina ollut käsillä tekemisen tarve. OPISKELE HARRASTUSTA MYÖS MATKOILLA. Kädentaidot karttuvat harjoittelemalla. SUHTAUDU TEKEMISEESI KÄRSIVÄLLISESTI. Millaisia materiaaleja tarvitaan. Tavarat ovat suurimman osan aikaa kotien varastoissa. Puutöistä olen aina pitänyt. Sitten kun saamme näyttelytilan jostakin, alamme koota sitä kasaan. Harrastajan vinkit PIDÄ SILMÄSI AUKI LUONNOSSA, niin löydät rakennelmaasi materiaaleja: kiviä, oksia tai hiekkaa. Rakentelen maisemia, koska muita harrastajia kiinnostaa enemmän radalla liikkuva junakalusto: veturit, vaunut tai rakennukset. Aikoinaan muuttaessani Helsinkiin rakentelin hyllysysteemejä levyosista ja tuunasin huonekaluja. Maisemointiin lähinnä polystyreenilevyä, vaneria, maaleja, gessoa ja muita pohjustustai tasausaineita. Puukko, pienet sahanterät, mattoveitsi, hiomapaperi, messinkiharja ja taiteilijatarvikkeet, pensselit, maalit, liimat ja palettiveitsi. Sanotaanko näin, että en pyri viimeiseen tarkkuuteen. Miten päädyit rakentamaan juuri maisemaelementtejä. Olen tehnyt työurani elektroniikka-alalla ja rakentanut sillä puolella malleja. En ole hirveän kiinnostunut ajelemaan junien kanssa, rakentelu on mielenkiintoisempaa. Liikun luonnossa ja kerään sieltä sopivia antiikki?&?design 62. Onko sinulla esikuvia. Remontointiin tarkoitetut välineet ovat turhan krouveja. Mistä olet saanut oppisi. Esimerkiksi vuoren maalaus ei käy hetkessä, vaan siihen on otettava mallia todellisesta maisemasta vaikkapa valokuvia tarkastelemalla. Jo ihan puukolla vuorenrinteen saa hyvin mallinnettua. Joskus tarvitaan lisäpaloja, joilla peitetään jokin johto tai kytkin. Kulloinenkin tila vaatii vähän erilaisia osia, moduuleja. Jonkinlaista tietotaitoa löytyy. Keski-Euroopassa tämä on hyvin suosittu harrastus. perinne elää pyörittävien kanssa
Jos ruvetaan tekemään maisemapenkkaa, vuorenseinämää jäljittelevä pala saadaan puukolla kaivertamalla. Käytän aika ohutta kipsivelliä. TYÖURANSA insinöörinä tehnyt Veli-Matti Tuomiranta omaa hieman taiteilijan vikaa. Se, jos kaveri vielä arvioi, että tulos on hyvä, herättää tietenkin hyvin miellyttäviä tunteita. Mikä on vaikeinta. Rautatien maisemapohjan mittasuhteiden asettaminen ja värjäys, jossa väri pitää saada harmoniseksi. Näprääminen kohottaa omaa mielialaani, vaikkei sillä luonnollisesti koko maailmaa muutetakaan. antiikki?&?design 63. PIENOISRAUTATIEN maisema saa innoituksensa todellisista alppinäkymistä. Mitkä ovat tärkeimmät työvaiheet. Liian jäykkä tasoittaa ja täyttää kulmia sekä pyöristää niitä liikaa. En tee viimeisen päälle todenmukaista. Nämä häilyvät taustalla mielikuvina. Taiteilijatarvikkeet palvelevat pienoisrautatien rakentajaa. Olemme tehneet vaimoni kanssa alppivaellusmatkoja Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan ja Pohjois-Italiaan. Mikä harrastuksessa on parasta. Lisäilen ja muutan sävyjä, ja seuraavana päivänä näkee lopputuloksen kuivuneena. Jos vain purkista vetelee maalia, työstä tulee maalatun näköinen. Luonnossa kävelemällä ja katselemalla. Otan myös valokuvia. Hiekkalaatikon hiekkaa seulomalla saa hyvää materiaalia. Patikkamatkalla näkee alppimaiseman ja vuorijonon kauneuden sekä sen, kuinka monimuotoisia vuorenseinämät ja kalliot ovat! Värikirjo on laaja – vaaleasta mustaan. Vaikeinta pienoismalliharrastuksessa on maisemapohjan mittasuhteiden asettaminen oikein. Maalin täytyy olla ohutta, jotta sitä valuu syvänteisiin. Hauskinta ovat katsojien reaktiot näyttelyn aikana ja lopputuloksen näkeminen. Käytän paljon akryyliä ja muita taiteilijavärejä tai vesiohenteisia talomaaleja. Mistä saat ideoita harrastukseesi. w PUIDEN lehvästö syntyy, kun risuun liimataan vihreää harsoa. perinne elää oksia puiden rungoiksi. PUUKOLLA vuollaan maiseman muoto. Pinnalle suihkautetaan hiuskiinnettä ja lopuksi ripotellaan vihreää sirotetta. Kun pohjustusaine on kuivunut, mietin, millaisen värjäyksen haluan. Kun muoto on kunnossa, voi miettiä, siirtyykö suoraan värjäykseen vai laittaako pinnoitetta. Pyrin saamaan omaan silmään istuvan värityksen. Värien sekoittaminen on tarkkaa puuhaa. Millainen on työfilosofiasi. Sen, minkä aloittaa, tekee loppuun. Vesiliukoisilla väreillä saadaan maastoon luonnonsävyjä
Listasimme joukon asioita, jotka kuuluvat saumattomasti suomalaiseen joulunviettoon. Osa perinteistä juureutuu kauas, jotkut vain vuosikymmenien taakse. Näistä syntyy JOULU! antiikki?&?design 64. MIRVA SAUKKOLA KUVAT FOKUS MEDIAN KUVA-ARKISTO Samat, rakkaat tavat toistuvat vuosittain joulunvietossamme
Ensimmäisen suomalaiskoti sai joulu puunsa vuonna 1829, kun ruotsalaissyntyinen paroni Otto Wilhelm Klinckowström somisti kaupunkitalonsa peräti kahdeksalla kuusella. Suomalaiset säätyläiset tilasivat erityistilaisuuksiin, kuten häihin, kastejuhliin tai joulun viettoon jo 1800luvulla kalliita makeisia Pietarin tyylikkäistä konditorioista. Kansan parissa tapa yleistyi 1900-luvun puolella, jolloin sen suosiota siivitti varsinkin koulun kuusijuhla. Muille makeisista nauttimiseen tarjoutui mahdollisuus vasta sitten, kun niitä alettiin tuottaa tehdasvalmisteisesti. Presidentin virka-asunto on saanut kuusensa vuodesta 1963 metsäylioppilaiden toimittamana. Sen nuotit ilmestyivät ensimmäisen kerran vuonna 1799. & 65. Muiden valmistajien perinneherkuista suussa sulavat Cloetan Budapest-try. Suu makeaksi M akeiset kuuluvat joulupöytään! Herrojen pöydissä, kuten Turun linnassa, herkuteltiin karamellisoiduilla hedelmillä ja manteleilla 1500luvulla. 130-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva Fazer oli tässä tiennäyttäjä. Oi kuusipuu! J oulupuu on tuonut vehreyttä ja tuoksua juhlan viettoon jo pitkään varsinkin Baltiassa ja Saksassa, joissa esimerkiksi käsityöläisten kiltatalot koristeltiin ikivihreillä oksilla jo 1400–1500-luvulla. Usein kuusi laitettiin vielä ikkunan eteen näytille, jotta ohikulkijatkin saivat sitä ihailla. Kuuselle laulettiin myös sulosäveliä varhain. ”Parempi olisi kohdistaa lasten huomio tuohon hengelliseen seetripuuhun, Jeesukseen Kristukseen”, kirjoitti teologi Konrad Johann Dannhauser 1650-luvulla. Suomalaiseen kansansävelmään perustuva Joulupuu on rakennettu -laulun sanoitus julkaistiin ensi kertaa 1876 ilmestyneessä Uudessa Kuwa-Aapisessa, mutta sen tekijästä ei ole varmaa tietoa. Purematta uutta tapaa ei kuitenkaan nielty – edustihan se kovin maallista juhlintaa. Monen kodin makeismaljasta löytyy tänäkin jouluna sen tuotteista esimerkiksi vuonna 1897 kehitettyjä Kiss-Kiss-karamelleja, Vihreitä kuulia (1929) ja tietenkin Fazerin Sininen -suklaata (1922). Maailmalla sokerileipurit valmistivat elegantteja konvehteja jo 1600-luvulla, ja esimerkiksi manteleista ja sokerista valmistetut praliinit nousivat Ranskassa ajan muotimakeisiksi. O tannenbaum , eli Oi kuusipuu -laulu perustuu saksalaiseen kansansävelmään, jonka oletetaan olevan 1500–1600-luvulta. Ensin joulupuut niittivät suosiota säätyläispiireissä, joissa ne koristeltiin ylellisesti omenoilla ja makeisilla. Laulun ensimmäisen säkeistön sanat julkaisi August Zarnack vuonna 1820. elit (1936), joita aikanaan valmisti turkulainen Hellas
Tilaisuus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä ja päättyy Porilaisten marssiin . H ie ta ne n / JO KA / M us eo vi ra st o antiikki?&?design 66. Suomalaislapset ovat päässeet tunnelmoimaan sen seurassa ensimmäisen kerran vuonna 1978. A. 1300-luvulla aloitettu joulurauhan julistamisen perinne on katkennut historian myötä vain joinakin kriisiaikoina, kuten 1700-luvulla isonvihan myrskyissä ja talvisodan pommitusten aikaan. Sen tarinaan Pjotr Tšaikovski sävelsi ikimuistoisen balettinsa Pähkinän särkijä , joka sai kantaesityksensä Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. S uomalainen joulu alkaa tunnetusti aattona kello 12 Turusta televisioitavan joulurauhan julistuksen myötä. Mikki Hiiren joulupuuhia taas esitellään Samu Sirkan joulutervehdyksessä , joka valmistui jo vuonna 1958. Hahmon esikuva löytyy saksalaisen E. Vuonna 1962 se televisioitiin ensimmäisen kerran, mutta vuosittain se on esitetty televisiossa vasta vuodesta 1983 lähtien. Terveiset Turusta Tv auki tiettyyn aikaan N V arsinkin Keski-Euroopassa voi nähdä kuusen koristeiden joukossa usein pähkinän särkijähahmon. Elokuva kertoo konkurssin partaalla huojuvasta rakennusalan yrittäjästä, ahneudesta ja epäitsekkyydessä sekä yhteisvastuusta. joulukuuta asti. Joulurauhan julistus on esitetty aina 1930-luvulta asti Yleisradiossa. K. Suomessakin sen lumosta näyttämöllä nautittiin jo vuonna 1928. Hoffmanin vuonna 1861 kirjoittamasta sadusta Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas . Tänä vuonna esityksen voi nähdä Kansallisoopperassa 22. Pähkinänsärkijän sävelet Ku va Sa ka ri Vi ik a Ku va V. Säveltäjä itse ei kuulemma ollut tyytyväinen tuotokseensa, mutta yleisö rakasti satua pikkutytön ja pähkinänsärkijänukeksi loihditun prinssin seikkailusta. T ietyt ohjelmat esitetään joka joulu – ja tuntuu kuin ne olisi pakko katsoa! Jouluelokuvien ehdottomiin ykkösiin kuuluu Frank Capran ohjaama, amerikkalainen Ihmeellinen on elämä (1946). T. Viime vuonna joulurauha julistettiin ilman paikalla olevaa yleisöä pandemian vuoksi. Yhdysvalloissa se on kuulunut television jouluohjelmiin jo vuosikymmenten ajan, mutta Suomessa sitä on esitetty säännnöllisesti joka joulu aina vuodesta 1992. Luettava teksti on nykyään se, jonka maistraatin sihteeri kirjasi ylös muististaan vuonna 1827 Turun palon tuhottua arkistot. Perheen pienimmät – ja mikseivät aikuisetkin – ovat saaneet nautiskella Raymond Briggsin lastenkirjaan perustuvasta, herkästä brittiläisestä Lumiukko -piirrosanimaatiosta vuodesta 1982 alkaen. Värikkäisiin vaatteisiin puetulla – tai pikemminkin maalatulla, sillä koriste on usein puuta – sotilas hahmolla on vankka leuka, jonka avulla pähkinät rikkoutuvat
(KK) Vakuutusarvo on koon mukaan 12–20 e. Milloin lautanen on valmistettu ja onko sillä arvoa. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Puusepäntehtaan arkistosta voisi löytyä jopa alkuperäinen piirros. Kuvia ei palauteta. Kirjoituspöydän tuoli on mielestäni Pohjan kunnassa sijainneen Billnäsin tehtaan malli 362b. (AK) 2. Vaihtoehto oli punahohto, jossa lasi oli oranssiin vivahtavaa tai kirkasta. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. (AK) 1 2 Asiantuntijat Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, kotimaisen lasin asiantuntija Veli-Jorma Juusela VTK, M. Käsinojallinen barokkityylinen tuoli voisi sen sijaan olla Keravan Puusepäntehtaan tuotantoa. Tästä väristä käytettiin nimitystä sinihohto. Lysterilasi oli Osakeyhtiö Riihimäen uutuus Turun messuilla vuonna 1929. Metallioksidihöyry oli myrkyllistä, mutta valmis tuote ei. LYSTERILAUTANEN Lautanen on ollut seinäkoristeena, ja siinä lukee Riihimäki. Molemmat tuolit on valmistettu todennäköisesti ennen toista maailmansotaa. Lähetä meille oma kysymyksesi! antiikki?&?design 68 kysy esineestä. Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, koruasiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Lassi Patokorpi FM, Museonjohtaja, Raaseporin museo Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja LÄHETÄ KYSYMYKSESI antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Kyseessä on Riihimäen lasitehtaan tekemä lysteroitu eli niin sanotusta myrkkylasista valmistettu puristelasilautanen 5238. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. (LP) Vakuutusarvo hyväkuntoiselle Billnäsin tuolille on 250 e, barokkityylisen tuolin kunnon takia 80 e. Mitään erillistä lysterilasimallistoa Riihimäen lasitehtaalla ei ollut, vaan lysterilasit tehtiin tavallisista puristelasimalleista altistamalla esine kuumana metallioksidihöyrylle. Malleja tehtaalle piirsivät muun muassa Werner West ja Harry Röneholm. Siinä on alun perin ollut jaloissa pienet pyörät. Lysteri lasia ei erikseen mainita 1930-luvun kuvastoissa. Billnäs valmisti samoja malleja pitkään, Keravan tuotanto voisi olla 1910–1920-luvuilta tai 1930-luvulta. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 1. KOTIMAISET TUOLIT Toivoisin tietoa ja hinta-arvion tuoleistani. Arkisto on sijoitettu Keravan taideja museokeskus Sinkkaan
Designaarteiden 3 4 5 4 Antiikki?&?Design 69 kysy esineestä. VIHKIRYIJYN KOPIO Kukaan sukulaisista ei tiedä mitään ryijyn alkuperästä tai arvosta. Tämä Idmanin valaisin mallinumeroltaan 1088 on saanut muotonsa Paavo Tynellin kynästä niihin aikoihin, kun Tynellin perustaman Taito Oy:n ja Idmanin valaisinverstaat yhdistyivät. Hän toimi Helsingissä parturina ja hänen jäämistössään oli venä läisiltä emigranteilta hankittuja esineitä, kuten tämä kello. Kaksoiskuorisen kultaisen taskukellon koneiston on valmistanut sveitsiläinen Ch. Kuori on hovihankkijanakin tunnetun pietarilaisen kultasepänliikkeen I. EMIGRANTIN TASKUKELLO Kello on tullut perheelleni isosetäni kautta. Sirelius nimittää omistamanne ryijyn kaltaisia myös ”kukkaruukku-ryijyiksi”, kun ”ruukussa kasvaa milloin tulppaani, milloin epämääräinen kukkaispyramidi”. Kattokuppi on ehkä uusittu. U. Sireliuksen Suomen ryijyt -teoksen (1924) mukaan kuvioaiheita ryijyihin saatiin erityisesti merkkausliinakirjoista. Morozovin työpajan valmistama 14 karaatin kullasta 1800-luvun lopussa. Valkoisen opaalilasin ja kirkkaan messingin yhdistelmä tekee kattovalaisimesta elegantin ja ajattoman. Tyypillisesti keisarillisia lahjoja on myönnetty muun muassa virkamiehille ja sotilaille kiitokseksi suoritetuista palveluksista. Vihkiryijyyn viittaavat myös morsiuskruunu, sydämet, elämänpuu sekä kukat. Kellon vakuutusarvo hyvässä kunnossa, ilman alkuperäistä rasiaa ja myöntämiskirjaa on 1 500 e. F. T. Ryijynne on komea ja hyväkuntoinen. Kellon tausta ja arvo kiinnostavat. E. Kuoreen kaiverrettu Venäjän kaksoiskotka voi viitata siihen, että kyseessä on keisarillinen lahja. En ole löytänyt siitä leimoja tai tarroja pintapuolisella syynäämisellä. Se voisi hyvin olla tarkka kopio vihkiryijystä, jossa on vihkivuosi 1810. Idmanin 1950-luvun puolivälin tuoteluettelossa tästä kattovalaisimesta oli saatavilla viittä eri kokoa, halkaisijaltaan 40–60 cm. Osaavatko asiantuntijanne kertoa valaisimen valmistajan tai suunnittelijan. Ryijyn alaosaan kuvatut miehen ja naisen figuurit muodostavat hääparin. IDMANIN VALAISIN Ostin aikoinaan Rovaniemeltä rompeliikkeestä katto valaisimen, jonka valmistajasta tai suunnittelijasta minulla ei ole tietoa. Kaiverrus voi tosin myös olla pelkkä koristelu. Maidonvalkoinen lasi pehmentää kauniisti niiden antaman valon. Valaisimen koko naiskorkeus on 60 cm. Kirjaimet LED voi tulkita morsiamen nimeksi, jossa etunimen alkukirjaimen L lisäksi ED kertoo isän nimen, esimerkiksi Eriks Dotter. Kiitos kaikista mahdollisista tiedoista. Kellon ulkoja sisäkuori ovat kultaa. (AK) 4. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 3. (MW) 5. Viralliset keisarilliset lahjakellot olivat lähes poikkeuksetta Henry Moserin tai Paul Buhrén valmistamia ja usein värillisin, emaloiduin vaakunoin koristeltuja. Ryijyssä näkyy teksti LEO tai LED ja vuosi luku 1810. (PP) Vakuutusarvo on 400 e. Ostohinnat nousivat vastaavasti koon mukaan. Lasi kuvun sisällä on kolme valopistettä. Tissot & Fils, malli on Le LocleTissotin kotikaupungin mukaan
Esine on mahdollisesti kirjatai valokuvateline – valokuvia pidettiin aikoinaan kehystämättöminä telineissä. korkeimmalle huipulle yltävät Tynellin Taito Oy:lle suunnittelemat täys messinkiset valaisimet. Se nostaa vakuutusarvoa tuhannella eurolla. Kannattaa tarkastaa, onko hehkulampun pidikkeiden kiinnitysosissa valmistajan leima Taito tai Idman. Pelkän kuvan perusteella on mahdotonta arvioida, onko teline valmistettu 1900-luvun alussa. (KK) Vakuutusarvo on 20 e. Kermakko on mukana Iittalan kuvastoissa vuosina 1913 ja 1922. Ceres-kermakko liittyy 1800ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttisiin esineisiin, joihin kuuluvat myös vaakuna-aiheet ja suurmieslasit. Vakuutusarvo on 100 e. TYYLITELTY TELINE Mihin tätä telinettä on käytetty. IITTALAN KERMAKKO Löysin äitini asunnosta mummoni vanhan kermakon. Varmasti myös näyttäviä ja tärkeitä kirjoja esiteltiin telineessä. Mikä on sen arvo. Esineessä näyttäisi olevan leimasimella painettu monogrammi tai signeeraus, mutta en valitettavasti saa siitä selvää. Tyylitellyt kasviaiheet ja vertikaalisuutta korostava muoto ovat tyypillisiä jugendille. Tämä jalallinen tarjoiluvati tai pikkuleipävati ei ole hopeaa. (HK) Vakuutusarvo on 30 e. Siinä on signeeraus, mutta en saa siitä selvää. Onko sillä arvoa. (AK) 8. (AK) 7. Vati voi myös olla niklattua messinkiä tai muuta metalliseosta. Se saattaa olla hopeoitu, mutta hopeointi on huomattavan kulunut. Muotokieli vie ajatukset idän suuntaan: ortodoksisiin sipulikupoleihin taikka peräti islamin muotokieleen. Todennäköisesti se on tullut tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Siinä on leima. 9. Tai ehkä se on ollut pöytämallinen maalausteline. SEINÄKORISTE 1970-LUVULTA Minua kiinnostaisi tietää keraamisesta seinäkoristees ta. (TP) 6. Muodoltaan hieman lampettia tai seinällä pidettävää amppelia muistuttava seinäkoristeenne on kivitavaraa. Huonon kunnon takia vakuutusarvo on vähäinen, mutta sitä voi edelleen käyttää. Tiedämme, että se on valmistettu Iittalassa, mutta mihin sarjaan se kuuluu. Tämän Rovaniemeltä rompeliikkeestä löytyneen aarteen vakuutusarvo on 1 700 e. Materiaali on valu rautaa, korkeus 60 cm. Tällaisia on tehty myös uustuotantona. Ei silti ole mahdotonta, että tekijä löytyisi lähempää, sillä kyseiset tyyli-ihanteet vaikuttivat 1970luvulla täälläkin. KERTAUSTYYLINEN KEKSIVATI Osaisitteko sano mitään tästä hopeisesta esineestä. Mikä on sen arvo. Rustiikkinen, rautaoksidilla mehevöitetty lasite henkii 1970-luvun ihanteita. (AK) 7 8 6 antiikki?&?design 70 kysy esineestä. Onko tällaisella arvoa. Tyyliltään vati on uusrenessanssia 1800luvun lopulta. Esineen jalkatuki sekä alatuki ovat irrotettavissa, joten lieneekö kyseessä jonkin lainen matkamalli. Muotin on tehnyt ja suunnitellut lasitehtaan taitava muottiseppä Alfred Gustafsson (1867–1940)
Monet niistä lähenivät sarjatuotantoa, ja niitä nimitettiin ehkä hiukan vähättelevästi ”sarjauniikeiksi” tai ”taskutaiteeksi” viitaten pieneen kokoon. Minua kiinnostaa valmistaja sekä kannun arvo. Vain kannu on säilynyt, muut kadonneet lapsuuteni leikeissä. Onko teillä tarkempaa tietoa. (AK) 11. Selasin netistä kaikki haut sanoilla Marimekon maljakko, mutta mitään tuon tapaistakaan ei löytynyt. Näistä esineistä ei pidetty mitään kirjaa, ja siksi niiden tunnistaminen on vaikeaa. Näitä uniikkeja tekivät kaikki silloiset Nuutajärven taiteilijat: Kaj Franck, Heikki Orvola, Kerttu Nurminen, Inkeri Toikka ja tietenkin myös Oiva Toikka. Yllätyin, kun pohjassa oli signeeraus Oiva Toikka Nuutajärvi Notsjö. RAVINTOLAHOPEAA Olen saanut perintönä äitini isältä (1881–1944) kahvikannun. En ainakaan kuvan perusteella epäile, etteikö työ ole Oiva Toikan muotoilua. Olen nähnyt samanlaisen kannun ”Viipuri kansainvälinen kaupunki” -kirjassa, jossa kerrotaan Espilän kahvilasta. Tosiasiassa en usko, että vastausta löytyy – paitsi, jos joku tunnistaa lehdestä oman muotoilunsa. Aika moni muotoilija on aikoinaan suunnitellut maljakoita Marimekolle. Mikä voisi olla arvo. 38 cm) tätini kuolinpesästä. Ne olivat esineitä, joita tehtiin taiteilijan läsnäollessa ja yhteistyössä puhaltajien kanssa. Isoisäni lopetti kahvilan pidon noin vuonna 1910. En tunnista maljakkoa. Kahvi tarjoiltiin pöytiin tällaisessa kannussa, kerma pienessä kannussa ja sokeri pienessä jalallisessa astias10 11 12 9 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia, antiikkidesign.fi sa, molemmat teräksen väristä metallia. Hänellä oli 1900-luvun alussa kahvila Viipurissa. Olen 40 viime Antiikki?&?Design 71 kysy esineestä. Erityisesti 1970-luvun alussa Nuutajärven lasitehtaalla valmistettiin paljon uniikkeja. Niitä myytiin muun muassa Stockmannin taideteollisuusosastolla ja Artekissa sekä monissa muissakin taideteollisuuteen erikoistuneissa liikkeissä. Kahvikannu on niin sanottua ravintolahopeaa, jolla tarkoitetaan ravintolakäyttöön tehtyjä uushopeisia astioita. (AK) 12. 10. Niitä on pari. NÄYTTÄVÄ MALJAKKO Sain useita vuosia sitten Marimekon maljakon (paino 1,25 kg, kork. Kahvikannu on kolhuinen ja sisältä ruosteinen. Maljakot ovat olleet jonkinlainen lahja hänelle ilmeisesti Marimekolta. Kannun muoto periytyy 1800-luvun lopulta ja esimerkiksi helsinkiläinen Roland Mellin teki hopeasta saman mallisia kahvikannuja jo 1870-luvulla. Uushopea tai alpakka on metalliseos, joka koostuu kuparista, nikkelistä ja usein sinkistä. Tarina ja side sukuun ovat suurempia kuin kannun rahallinen arvo. En löytänyt netistä mitään vastaavaa, joten olisiko kyse väärennöksestä. 8 cm) herätti mielenkiintoni kirpputorilla hauskan muotonsa vuoksi: se on laakea kuin kanttarelli, ja pohjalla on maljakon kokoon nähden iso lasipallon puolikas. OIVA TOIKAN LASIA Tämä pieni lasimaljakko (kork. (KK) Vakuutusarvo on 200 e. Tätini mukaan maljakot olivat ainutlaatuisia. Tädilläni oli Pohjanmaalla vaateliike, joka myi myös Mari mekon tuotteita. Jonkinlainen ajoitus voisi hiukan auttaa
Vakuutusarvo on 150 e. Männistö ajoittaa pöydän 1930-luvun loppuun, jolloin Aino Aalto oli tuotteliaimmillaan. Seesteisen järvimaiseman tekijä on Viipurin poikia, vuonna 1883 syntynyt Uuno ( Uno) Konstantin Soldan. Aihe on perimätiedon mukaan Pohjois-Karjalasta, Pieliseltä. Vielä 1900-luvun lopulla näiden taiteilijoiden kansansuosio nosti heidän tuotantonsa rahallista arvoa. Taulu on maalattu Pohjois-Karjalassa olevasta Pielisen-järvestä mahdollisesti 1930–1940-luvulla. 35 cm). Leimassa näyttäisi lukevan Aalto design Artek. Tämä järvenrantanäkymä on 1920–1940luvuilta. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1994. Pelkän kuvan perusteella Männistö antaa pöydän hinta-arvioksi 500–1 000 e. Tämä 12 hengen astiasto lienee 1960–1970-luvulta. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. AINO AALLON PÖYTÄ Osaisitteko kertoa tarkempia tietoja tästä kirppu torilta ostetusta pöydästä (kork. Kesäpäivä, poutasää, ranta, soutuvene ja punainen lato ovat juuri sitä, mitä Uuno Soldanilta voi parhaimmillaan toivoa. Hän asui suurimman osan elämästään Loimaalla ja kesäisin Karkussa. 14 15 vuoden aikana seurannut myös Marimekon lasimuotoilua enkä muista nähneeni tuollaista maljakkoa. Näiltä seuduilta ovat myös useimmat hänen maisematauluistaan. (TP) 13 antiikki?&?design 72 kysy esineestä. Myöhemmin yritys siirtyi Schumannin suvulle, jonka hallussa se oli vuoteen 1990. JÄRVIMAISEMA Toivoisin lisää tietoja tästä maalauksesta (koko kehyksineen 120 x 80 cm). Pöydän muotokieli vastaa tämän suoraviivaista ja pelkistettyä suunnittelutyyliä. Nyt hintakehitys on pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Astiaston valmistaja on Saksan Baijeriin vuonna 1881 perustettu posliinitehdas, jonka alkuperäinen nimi oli Schumann & Riess. (AK) 13. Siksi ne ovat tuttuja Suomessakin. 65 cm, lev. Männistö ei ole nähnyt pöytämallia vanhoissa kuvastoissa, joten se saattaa olla tilaustyö johonkin sisustukseen. Schumannin astioita ja astiastoja on voinut ostaa muun muassa postimyyntiyritys Apilanlehdestä. Sen on signeerannut ehkä Soldang-niminen henkilö, etukirjain ehkä W, ehkä H. (AK) 14. Nykyisin perintökotien seiniltä löytyy tuon tuostakin Uuno Soldanin, Aarne Alangon tai Arthur Heickellin maisemataulu. SAKSALAINEN ASTIASTO Olisin kiinnostunut tietämään kuvan astiastosta. (KK) Vakuutusarvo näillä tiedoilla on 100 e / kpl. Olen saanut sen joskus edesmenneeltä mummoltani, mutta puheeksi ei koskaan tullut astiaston alkuperä tai sen arvo. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Aalto-keräilijä Pertti Männistö arvelee, että pöytä on Aino Aallon suunnittelema. Siksi edes kookkaan ja kunnoltaan erinomaisen teoksen vakuutusarvoa ei ole syytä asettaa yli 200–300 euron. 57 cm, syv. 15
/kasityo T 27.11. Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat, suurtorinjoulumarkkinat.. Lasipäivä, Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, Riihimäki, suomenlasimuseonystavat.. ja 18.–19.12. / hippoksen-joulumarkkinat L 11.–12.12. R 29.1. AITOA PUUTA luonnollisesti VANTAA ESPOO juviposti@juvi.fi 040 5556210 juvikauppa.fi www.juvi.fi. Porvoon Taidetehtaan Joulumarkkinat, Läntinen Aleksanterinkatu 1, taidetehdas.. S 26.–28.11. Tapahtumat H 27.11.–22.12. Käsityömessut, Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, pytinki.. P 10.–12.12. /tapahtuma/tampereenjoulutori-2020 T 27.11.–28.11., 4.–5.12., 11.–12.12. Hippoksen joulumarkkinat, Hipposhalli, Kuntoportti 3, Jyväskylä, nuortensuomi.. Tuomaan markkinat, Helsingin Kauppatori, tuomaanmarkkinat.. / toiminta/joulumarkkinat/ L 11.–12.12. Joulutori, Tampereen Keskustori, eventcompany.. Joulumarkkinat, Katariinan Tori, jclappeenranta.. sekä 4.–22.12. J 4.12. Menneen ajan joulumarkkinat keskiaikaisella kirkonmäellä, Sibeliuksenkatu, Lohja, menneenajanjoulumarkkinat.
Lapsuudenkodissani se laitettiin aina pöytään lähinnä, jos sunnuntailounaalle oli tulossa tärkeitä vieraita. Olimme tavallinen Vaasassa asuva työläisperhe, mutta kuten suomenruotsalaisille useimmiten, myös meille sosiaalisuus ja läheisten kohtaaminen merkitsivät erityisen paljon. Joskus siinä on kaunis kimppu, mutta ihailen sitä sellaisenaankin. PARASTA maljakossa ovat siihen liittyvät muistot. Juuri kotoa niin minä kuin sisareni, Pohjanmaan museossa konservaattorina toimiva Helena SandströmSnickars opimme arvostamaan kauneutta ja kestäviä esineitä. Vuosina 1971–1975 Riihimäen Lasin tuotannossa ollut vaasi sopiikin kauniisti 1960-luvulla valmistettuun kotiini. Sunnuntaikattausten KAUNISTUS SAIN tämän Tamara Aladinin suunnitteleman Amuletti 1731 -maljakon äidiltäni Magdalenalta pari vuotta ennen hänen kuolemaansa. Haluaisin myös tietää enemmän suunnitteluprosessista ja siitä, mitä kaikkea Tamara Aladin on tätä maljakkomallia luodessaan miettinyt. MIRVA SAUKKOLA KUVAT MILKA ALANEN minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä VIHREÄ MALJAKKO asetettiin pöytään tärkeinä hetkinä. Kalliita tavaroita tai designia kodissamme ei ollut paljon, mutta kaikilla esineillä tuntui olevan arvonsa ja merkityksensä. w Teatteripersoona Christian Sandströmin aarre on äidille kuulunut maljakko. antiikki?&?design 74. Äiti ei koskaan esimerkiksi kertonut, miten hän oli sen saanut tai hankkinut, mutta ilmiselvästi se oli hänelle hyvin merkityksellinen. Olin aina ihaillut sitä, minkä äiti tiesi. Nostan sen aina pöytään juhlaillallisilla, joita minusta on ilo järjestää ystäville. NÄYTTELIJÄ Christian Sandström johtaa Helsingin Luckania, suomenruotsalaisten kulttuurikeskusten organisaatiota. TOIVOISIN, että saisin tietää lisää maljakosta. Myös esineiden kotimaisuus on minulle tärkeä arvo
1/2022 ILMESTYY 19.1. SISUSTUS Vuoden 2022 suosikkivärit Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. |Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. SUURI VALAISINEKSTRA! ENSI NUMEROSSA MUOTOILU Muodin mullistaja Vuokko Nurmesniemi Vierailu designkodissa NÄYTTELY Lakeuden maalari Vilho Lampi SISUSTUS SISUSTUS SISUSTUS SISUSTUS Vuoden 2022 Vuoden 2022 Vuoden 2022 Vuoden 2022 Vuoden 2022 Vuoden 2022 suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit suosikkivärit SISUSTUS Vuoden 2022 suosikkivärit 75 &
G E O R G J E N S E N H O P E A E S I N E E T Y K S I N O I K E U D E L L A
VK O 20 22 -0 3 168930-2110 VIERAILULLA Antiikkikauppiaan jouluinen koti sivua juhlan tunnelmaa! NÄYTTELY NÄYTTELY sivua 31 10/2021 Hinta 12,50 € U usi n An tiikk i & Design + edel lin en nu m er o lehteä 1 hinnalla. PERINTEET TUNNISTA TYYLI NÄYTTELY TAITEILIJA OUTI HEISKASEN MAAGINEN MAAILMA A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E AN TII KK IK AU PP IA AN JO U LU IN EN KO TI O UT I HE IS KA SE N TA ID E KA TT AU ST EN H IS TO RIA AN TII KK I& D ES IG N 20 5 10 /20 21 TUNNISTA TYYLI TUNNISTA TYYLI NÄIN KEHITTYI KATTAUS PERINTEET PERINTEET HURMAAVAT JOULUKUKAT PA L