Antiikki & Design 2/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” KU M EL AN JA KA U KL AH D EN LA SI SIS U ST U SA RK KIT EH TI RIS TO H AL M E O LG A EH RS TR Ö M 2/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 177 2/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Kumela ja Kauklahti LASITAIDE UUSIN SILMIN Salaperäinen Olga Ehrström Näyttely Vintagemuoti 1910–1919 Sarja jatkuu! ANTIIKKIPÖRSSIN NOUSIJAT & LASKIJAT 8 X 100778_.indd 1 1.2.2019 15.38.55
KUVA: TEEMU KÄLLI. Lahjakkaan ja monipuolisen pariskunnan taide ja kiehtova henkilöhistoria avautuvat laajemmin kuin koskaan ennen. 101824_.indd 2 1.2.2019 9.08.47. KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE | MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPERE MÄNTTÄ TAMPERE SUORAAN MUSEOIHIN! OLLI JA BUCKLAN Ehrströmien elämä ja taide Suurnäyttely taiteilijapariskunta Olga Gummerus-Ehrströmin ja Eric O. Ehrströmin tuotannosta Serlachius-museo Göstassa ja Gustafissa. OSAKUVA TEOKSESTA: OLGA GUMMERUS-EHRSTRÖM, OMAKUVA, 1911. Suuri osa näyttelyn teoksista ja luonnoksista on esillä ensimmäistä kertaa. W
Olen mykistynyt nähdessäni hänen piilossa pysyneitä maalauksiaan Mäntässä ja liikuttunut lukiessani nuoren taideopiskelijan kirjeitä äidilleen. TEIMME toimittaja Antti Kaijalaisen kanssa retken Lahteen, missä tapasimme elävän legendan, muotoilija Risto Halmeen. Käynti antiikkiliikkeessä tai museossa on yhtä palkitsevaa. Kierrän liikkeitä ja yritän löytää teemaan sopivia esineitä. Olen taustaltani taidehistorijoitsija, jolle antiikki ja design on myös harrastus, joten kaupoissa kiertely tuntuu vapaa-ajalta, vaikka on töissä. Käyttää tilaisuutta hyväkseen tietenkin. Toimittajavalokuvaaja Heikki Rautio Museonjohtaja Pälvi Myllylä Monikäyttöinen pikku pöytä, s. Risto raotti pitkän työuransa aikana kokoamiaan työnäytteitä. Miten hyvin niistä pystyikin lukemaan kyseisen vuosikymmenen! Muotoilijasta paistoi edelleen innostus ja rakkaus työtään kohtaan. 21 NYT SITÄ SAA Jos tiedät nuoren perheen antiikkikodin, kerro siitä! Lähetä minulle vaikka meili. Juttu sivuilla 52–57. Antiikkiesineissä on persoonaa. TAIDEMAALARI Olga GummerusEhrström hiipi tietoisuuteeni taidehistorian kirjallisuuden sivulauseissa ja anekdooteissa. Tällaisten kalusteiden hankkiminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin, sillä se mikä menee alas, tulee ennen pitkää ylös. Meille paljastui mies niin monen tutun huonekalun takaa. Toisaalta 1950-ja 60-luku vetoavat ja ovat eräänlaista antiikkia nekin, osa modernismin jo pitkää historiaa. Jos tarvitset vaatekaappia, joka kestää myös muuttoa – josta lastulevystä kyhätyt komerot eivät rikkoontumatta selviä – matkaa vain antiikkikauppaan tai nettihuutokauppaan. maija.toppila@fokusmedia.fi Antiikkia edullisesti, nimittäin. Antiikin suosion tilapäistä laskua selittää tietenkin muoti. Kolme avustajaa kertoo, millaista oli tehdä juttu tähän numeroon. On ollut huikea matka tutustua tähän lahjakkaaseen taiteilijaan ja hänen tuntemattomaan tuotantoonsa. Erona se, että antiikkiliikkestä sen kutkuttavan löydön voi hankkia omaan kotiin. Kun toinen toistensa kaltaiset sisustukset alkavat väsyttää, antiikki löytää takaisin koteihin. Jos huonekalu on kestänyt 100 tai 200 vuotta, sillä on edessään vähintään samat käyttövuodet. Juttu sivulla 8. Valokuvaaja Hanna Linnakko Tekijä esiin LÖYDÖT-PALSTAN kokoaminen on joka kerta samanlainen pieni jännitysnäytelmä. Antiikki & Design 3 pääkirjoitus 100780_.indd 3 1.2.2019 11.03.57. Olga on omapäinen taiteilija, joka ei kuulu sivulauseeseen – hän kuuluu otsikkoon! Juttu sivuilla 36–40. Mitä antiikin edullisista hinnoista sitten pitäisi ajatella. Ne jotka ymmärtävät kauniin ja vanhan päälle, käyttävät antiikkia usein katseenvangitsijana jonkin modernin taideteoksen rinnalla. Vastaanotto oli mitä lämpimin, ja kiinnostavia tarinoita riitti monelta vuosikymmeneltä. Ihan hirvittää, kun näkee, miten pienellä summalla joku oli ostanut huutokaupasta Eliel Saarisen tammisen sohvakaluston upeine upotuskoristeluineen. Perinteiset antiikkikodit tyylihistorian rikkumattomina esimerkkeinä eivät enää vetoa, ja niihin on tuskin enää paluuta. Seuraavaan hinnannousuun asti kannattaa siis ottaa edullisista kaupoista ilo irti ja luoda aikakerroksilla leikitteleviä ja omintakeisia sisustuksia
Painopaikka Kroonpress AS, GTi Printall AS 26. 28 ”Lasit ovat kuin lapsiamme” Kauklahden lasiin ihastunut pariskunta omistaa harvinaisuuksia. 21. vuosikerta, 10 numeroa vuodessa Antiikki & Design verkossa ja somessa antiikkidesign.. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: lehtiluukku.. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. helmikuuta 2019 numero 177 Sisältö Yllättäjä! Sivu 20 12 Kaikki alkoi taburetista Ari Aho on kerännyt kotiinsa arvokkaan kokoelman 1700-luvun huonekaluja ja modernia taidetta. Päätoimittaja Maija Toppila Toimittaja Antti Kaijalainen Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisujohtaja Laura Luoma Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki Levikkimyynti Riitta Elovaara Kustantaja Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 20 Trendit Antiikkihuonekaluissa on nyt ostajan markkinat 22 Kumelan lasi – kauneutta arkeen Perheyrityksen suunnittelija Sirkku Kumela-Lehtinen muistelee uraansa. Aikakauslehtien Liiton jäsen Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 135 A (huomaa uusi osoite) 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.. Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. antiikkidesign@fokusmedia.. puh. ISSN 2342-7655 Upea antiikkikoti Sivu 12 Antiikki & Design 4 101880_.indd 4 1.2.2019 15.16.03
52. 58 Pihasaunan idylli Kaurilan Sauna on rauhan keidas keskellä Helsinkiä. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. Sisustusarkkitehti Risto Halme on numeromme Elävä legenda, s. W. TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” KU M EL AN JA KA U KL AH D EN LA SI SIS U ST U SA RK KIT EH TI RIS TO H AL M E O LG A EH RS TR Ö M 2/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 177 2/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Kumela ja Kauklahti LASITAIDE UUSIN SILMIN Salaperäinen Olga Ehrström Näyttely Vintagemuoti 1910–1919 Sarja jatkuu! ANTIIKKIPÖRSSIN NOUSIJAT & LASKIJAT 8 X TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” KANNEN KUVA: PIA INBERG JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Nyt sitä saa. Ehrströmistä. 6 Vastaa ja voita Voita Lapuan Kankurien liina. 11 Antiikkipörssi Markkinoiden hintaseuranta. 8. 42 Orientalismia ja ulkoilmaelämää Vintagemuoti-sarjassa 1910-luku. Perinne elää -sarjassa Ylen lavastussuunnittelija Malla Helander. 36 Ihana, eksoottinen Olli Mäntässä on avattu suurnäyttely Olga ja Eric O. 8 Ajankohtaista Löydöt ja näyttelyt. Tutkija etsii Loviisa Ulriikan lipastoa. Harvinaista Kauklahden lasia, joka yllättää tuntijankin. 66 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat. 1910luvun muotia Sivu 42 32 Mennyttä maailmaa rakentamassa. 51 Missä olet, kuningattaren lipasto. Talven kuumat mehut ja muut juomat maistuvat iloisen värisistä emalimukeista, s. Mies monen tuolin takana. Antiikki & Design 5 SISÄLTÖ 101880_.indd 5 1.2.2019 15.16.31. 41 Janne Palkisto Kolumnisti ylistää konservoijia. 46 Talvisella rekiretkellä Ajankuva-sarjassa kulkupelejä. Kumelan lasitehtaan suunnittelija Sirkku KumelaLehtinen kertoo töistään, s. 73 Minne mennä Alkuvuoden tapahtumia. 74 Minun antiikkini Toimittaja Ella Kanninen ja toscanalainen maisema. Sivu 28. 22. 52 ”Tuoli on ikuinen haaste” Elävä legenda Risto Halme kertoo
Koko 150 x 220 cm. Pöytäliina on kudottu Suomessa 100-prosenttisesta eurooppalaisesta Masters of Linen -pellavasta. Myös lukijatapahtumat ovat onnistuneita. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Varsinkin näin kaupunkilaisena maaseudun rakennettuun ympäristöön, koteihin, esineistöön jne. Muista kertoa myös omat yhteystietosi. Kaarnakuvion Jung piirsi alunperin Tampellalle, ja se oli tuotannossa vuosina 1965–1974. Anna palautetta, yhteystiedot s. A. Hienoa, että myös talon kissasta oli edustava kuva. PALKINTOMME on Suomen designhistorian yhden merkittävimmän tekstiilitaiteilijan, Dora Jungin (1906–1980), suunnittelema. Toiseksi tuli niin ikään Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Pia Inbergin kuvaama juttu Markku Pirin kodista. Lapuan Kankurit on suomalainen perheyritys, jonka juuret juontavat vuonna 1917 perustettuun ensimmäiseen tekstiilitehtaaseen. Vanhan talon pelastaminen on arvostettava kulttuuriteko ja samalla myös ekologisesti hyvin mielekästä. Eeva Halenius, Helsinki MUKAVA artikkeli oli Erja Lempisen kirjoittama ja kuvaama juttu Luulajan Gammelstadin kirkkotuvista Ruotsin puolelta. Lehti on hyvä ja hyödyllinen. Ja se myös jää säilytettävien lehtien joukkoon. Antiikki & Design 6 100782_.indd 6 1.2.2019 11.08.04. Kiitokset! KIRJOITA MEILLE KIITOS Antiikki & Design -lehdestä, jonka vuoden ensimmäinen numero – lahjana miniältäni – ilahdutti ja yllätti. Kohde on niin kiinnostava, että olisin voinut lukea enemmänkin. Vastaajien kesken arvotaan Lapuan Kankureiden Kaarna-pellavaliina. Marja Suokas, Salla PARHAAKSI äänestämässäni jutussa Vanhan Varpulan pelastus on sopivasti kuvia ja tekstiä. Seija Viinamäki, Espoo LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT joulunumeron 10/2018 parhaaksi jutuksi Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Pia Inbergin kuvaama jutun Vanhan Varpulan pelastus. Parempi kuin edeltäjänsä Glorian Antiikki! Eeva Suominen, Hämeenlinna TOIVON lisää juttuja, joissa on tietoa nimenomaa suomalaisista esineistä ja niiden tunnistamisesta. Samalla minua puhuttelevat koko antiikin, designin, keräilyn ja luovuuden aihepiirit hyvin laajasti. Yritys arvostaa designia, kestävää kehitystä ja aitoja luonnonmateriaaleja. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken Björn Weckströmin omaelämäkerran (Bazar). Hannele Lundelin, Helsinki ANTIIKKI & DESIGN on laadukas lehti, painojälki hyvä ja aiheet mielenkiintoisia. Palkinnon arvo on 235 euroa. Minua kiinnostavat yleisemminkin vanhat kirkot ja niiden ympäristö. Sen saa Eeva Halenius. Onnittelut! PARAS JUTTU 10/2018 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. liittyvät aiheet kiinnostavat. 4. Pidän lehdestä, koska siinä on minulle paljon uutta tietoa. Tillander 1860:n upean turmaliini-valkokultariipuksen voitti Marjatta Pitenius Savonlinnasta. Mitä mieltä olet lehdestämme. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 4
Inspiraatiota ja huippulöytöjä nukkekotija nukkeharrastajille. Samalla lipulla voi vierailla myös suosituilla Kädentaitomessuilla! TURUN RAHAN PÄIVÄ tuo kävijöiden ihailta vaksi laajan kokoelman vanhoja rahoja, mitaleja ja postimerkkejä. Villiinny vintagesta – astioita ja esineitä menneiltä vuosikymmeniltä. LIPUT: 16/10 € | AVOINNA: la–su klo 10–17 | Messubussi nro 100 | WWW.TURUNMESSUKESKUS.FI Tänä vuonna uutuutena myös levyharrastajien LEVYMESSUT! 100776_.indd 7 1.2.2019 9.14.49. Taideja Antiikkimessut 16.–17.3.2019 Tuo vanhat aarteesi arvioitav iksi, niin kuulet niiden todellise n arvon. Turun Taideja Antiikkimessut tarjoavat kaikkea mitä alan harras taja ja keräilijä voi vain toivoa! Taiteen ja antiikin lisäksi paikan päällä voi tutustua muun muassa vanhojen rahojen sekä lelujen ihmeelliseen maailmaan. T U R U N TA I D E & A N T I I K K I M E S S U T Taidetta vaikka millä mitalla: maalauksia, grafiikkaa, keramiikkaa, valokuvia… Leikkiä ikä kaikki – OLD TOY SWAP -leikki kalumarkkinat
Uudempaa Hackmanin emalia. Oikea hirmu mukiksi. 50 43 29 13 , Ka un is A rk i, ka un is .a rk i@ an ti kde si gn .f i, ko oP er nu , p. Muovi syrjäytti emalin, mutta nyt se on tekemässä paluuta nostalgiannälkäisiin keittiöihin. 45 e, Kruuna. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO Löydöt 1 5 2 6 3 4 Ti ed us te lu t: H el si nk i se co nd ha nd , p. 3,50 e, Helsinki Secondhand 3. 4. 48 e, Kruuna. Kesä-koristelu kaunisti mm. Muki on ranskalainen EMALISET IKISUOSIKIT Kestävää ja hygieenistä. 26 e, Kruuna. kattilaa, kannua ja lävikköä. Raija Uosikkisen suunnittelemalla Lintu-kuviolla valmistettiin punaista ja sinistä mukia. Alkujaan ranskalaisen 1950-luvun emalimukin pintaa koristaa pienenpieni pilkutus. Kesämukin vihanneksista inspiroitunut kuvio on suunnittelutoimisto Dog Designin käsialaa. Sellaisena markkinoitiin emalia 1950-luvulla. 40 70 9 18 27 , Kr uu na : p. Sydämiä oli mukin lisäksi muuan muassa Pehtoori-kahvipannun kyljessä ja lautasessa. 1. Gunvor OlinGrönqvistin suunnittelema kuvio on 1960–70luvun Finelin tuotantoa. 14 e, Kaunis Arki 6. Cream Lux palasi markkinoille viime vuonna. Vihreä-beigeä emalia valmisti Cream Luxnimellä ruotsalainen Kockum. 8 e, kooPernu 5. Söpö, söpömpi Sydän-muki. 2. Reilunkokoiseen Finelin valmistamaan mukiin mahtuu kokonaista 8 dl juotavaa. Keräilijöiden eniten himoitsemia ovat kotimaisen Finelin 1960–70-lukujen kuvioidut astiat. 40 55 90 1 Fineliä 1960-70 -luvulta Antiikki & Design 8 löydöt 100785_.indd 8 1.2.2019 11.15.06. Pikku muki on saanut pintaansa jo osuman, mikä näkyy myös hinnassa
(AK) Dracula – Vampyyrit Vapriikissa 15.2.–18.8.2019, www.vapriikki.fi. Hän on nykyisen Romanian etelä osassa sijaineen historiallisen ruhtinaskunnan 1400-luvulla elänyt hallitsija Vlad III. Vastaväreinä ne muodostavat toisilleen suurimman mahdollisen, visuaalisesti tehokkaan vastakohdan. Syntymäpäivää juhlivassa näyttelyssä on maalauksia kaupungista, linnasta ja rikkaasta hämäläismaisemasta vuosisatojen ajalta. näyttelyt Haarniska on Transylvaniasta 1500-luvulta. (AK) Hämeenlinna 380 -näyttely 22.2.–5.5. Tunnetuin vampyyri esiintyy Bram Stokerin 1897 ilmestyneessä Dracula-romaanissa. Ku va KH M M us eu m sv er ba nd Antiikki & Design 9 100786_.indd 9 1.2.2019 11.20.31. Esillä on myös vampyyrielokuvien rekvisiittaa sekä tietysti Bram Stokerin Dracula-romaanin ensipainokset. Onni Okkosen kokoelma, Joensuun taidemuseo. Niccolò da Foligno (1425/14301502): Pyhä Katariina Aleksandrialainen. Tarinoiden mukaan hän sai liikanimen Seivästäjä tuomittuaan tuhansia kuolemaan äärimmäisen tuskallisesti seivästämällä. Vladin muotokuva on 1600-luvun kopio noin sata vuotta aikaisemmin kadonneesta alkuperäisestä maalauksesta. Sinebrychoffin taidemuseossa voi pian nähdä teoksia, joita yhdistävät sininen ja kulta. KULTAA on suosittu muinaisista ajoista lähtien, mutta yllättävää kyllä sininen ”keksittiin” Euroopassa vasta keskiajalla, jolloin kullan ja sinisen yhdistelmä vakiintui uskonnolliseen taiteeseen. SELKÄPIITÄ kutkuttavaksi Draculan tekee kuitenkin se, että hahmolla on todellinen esikuva. Se perustuu hyytäviin keskieurooppalaisiin kansantarinoihin verta imevistä ihmisvampyyreistä, mutta kirjaan vaikutti myös romantiikan ajan runous ja goottilainen kauhukirjallisuus. Vapriikin näyttely esittelee Vlad Seivästäjään liittyvää esineistöä, joka on loisteliasta. Ku va Ei no N ie m in en SININEN JA KULTA kuuluvat värien aateliin: kulta liitetään aurinkoon, jumalaan ja rikkauteen, sininen kunniaan ja valtaan. (AK) Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa 28.2.–25.8. Monien liioitellun julmien tarinoiden vuoksi hän sai lisänimen Seivästäjä. Aihe on nyt innostanut Tampereen Museokeskus Vapriikkiakin. www.sinebrychoffintaidemuseo.fi. Siitä taitaa tulla tämän vuoden kirjahittejä. Neitsyt Maria istui kullan ja loiston ympäröimänä valtaistuimellaan – taivaallinen valo korostui Marian sinistä viittaa vasten. Sinebrychoffin taidemuseossa. Hämeenlinnan taidemuseossa, www.hameenlinna.fi/taidemuseo. Johan Knutsonin (1816–99) Hämeen linna -maalauksessa, 1858, säätyläiset käyskentelevät kaupunginpuistossa. Keskiajan taiteessa kulta symboloi taivasten valtakuntaa. Ku va H äm ee nl in na n ta id em us eo Kun Pietari Brahe perusti Hämeenlinnan 1639 eli 380 vuotta sitten, se oli alle tuhannen asukkaan kaupunki. ROMANTIIKKA LOI DRACULAN Ku va KH M M us eu m sv er ba nd IHMISVAMPYYRIT ovat vakiinnuttaneet paikkansa fantasiateoksissa ja populaarikulttuurissa. Sanottiinpa Vlad Draculan, lohikäärmeen tai paholaisen pojan, juoneen ihmisvertakin. Vlad III (1428–1477) oli Valakian voivodi eli hallitsija
Taivaan tapahtumat tarjoavat loputtoman aihekirjon taiteilijoille, mutta mitä taiteilijoiden maalaamista sääilmiöistä ja taivaan näkymistä sanoo ilmatieteen asiantuntija. TAIVAAN DRAMAA Ku va H an nu M ie tt in en / Ku op io n ta id em us eo YKSI VAIKUTTAVIMPIA lapsena näkemiäni maalauksia oli Fanny Churbergin Talvimaisema, iltarusko (n. Akseli Gallen-Kallela: Suur-Kalevala, viides runo (yksityiskohta), 1930, akvarelli. Ku va Ki kk om an C or po ra ti on Kuinka moni pitänyt Kikkoman-soijakastikepulloa designklassikkona tai edes muotoiluna. GALLEN-KALLELAN museona toimiva Tarvaspää valmistui työpirtiksi 1913, mutta 1926 ateljeelinna muutettiin asumiskäyttöön. Järvenpään taidemuseon näyttely perustuu meteorologi Seija Paasosen viime vuonna julkaisemaan kirjaan Taiteilijoiden taivaat – taideteokset Ku va G KM / Ju kk a Pa av ol a KALEVALAN virallinen kuvittaja Akseli Gallen-Kallela työskenteli aiheen parissa kauan ja ahkerasti. Ku va H an nu Pa ka ri ne n / Ka ns al lis ga lle ri a Japanese Design Today 100, japanilaista muotoilua Kansallismuseon pop up -tilassa 17.3. Myös moni suomalainen keraamikko sai 1940–50luvulla vaikutteita epätäydellisyyttä ihannoivasta wabi-sabi-estetiikasta. Siitä kertoo Järnefeltin parikymmentä pilviaiheista maalausta, tutkielmaa ja luonnosta. Japanilainen kulttuuri on vaikuttanut suomalaiseen muotoiluun ennen ja nyt. NÄYTTELYN keskeisellä taiteilijalla Eero Järnefeltillä oli kuitenkin pyrkimys kuvata pilviä myös luonnontieteellisesti. asti, www.kansallismuseo.fi Antiikki & Design 10 näyttelyt 100784_.indd 10 1.2.2019 11.24.15. asti Gallen-Kallelan museossa, www.gallen-kallela.fi. Teos on lähes ekspressiivinen, mutta samalla se dokumentaarisesti kuvaa auringonlaskua talvi-illassa. 1878). Sitä se on: sulavalinjaisen pikkupullon suunnitteli Kenji Ekuan 1961. (AK) Kalevala, toisin sanoen -näyttely 5.5. Eero Järnefelt, Pilviharjoitelma, 1893, öljy kankaalle, Kansallisgalleria / Ivar Hörhammerin lahjoituskokoelma. (AK) Sadejuovia ja pilvisäteitä – taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin 1.3.–30.9. Gallen-Kallelan Museo. meteoro login silmin (Maahenki). Järvenpään taidemuseossa. Kalevala, toisin sanoen -näyttely tuo esiin näitä harvoin nähtyjä teoksia, kuten Kalevalan naishahmoja. TAITEEN ANALYSOINTI tieteen näkökulmasta ja poikkitieteellisesti on aina kiinnostavaa. Taivas hohtaa auringon viimeisissä säteissä paksujen pilvien puristuksessa. Esillä on teoksia tunnetuilta suomalaistaiteilijoilta, kuten Eero Järnefeltiltä, Pekka Haloselta, Albert Edelfeltiltä ja Venny Soldan-Brofeldtilta. Esimerkiksi Eero Järnefeltin Nelma-teoksessa (1899) pilvien heijastumilla on ennemminkin symbolista painoa. Suuri määrä Kalevala-aiheisia teoksia jäi luonnoksen asteelle tai muusta syystä vähälle huomiolle. (AK) Eero Järnefelt, Maisema Kolilta, 1930, öljy, Kuopion taidemuseo. Seija Paasonen kutsuukin Järnefeltiä pilvimaalariksi. Paasonen on tehnyt teoksista syvähavaintoja ilmamassojen liikkeistä ja muista sääilmiöistä, joita maallikko ei osaa nähdä. Joitakin teoksia voi olla turha katsoa liian tieteellisesti, sillä maisema ja sääilmiöt ovat usein alisteisia taiteen sisäiselle logiikalle
Tämä Riihimäen Lasille 1950-luvun lopulla suunniteltu Revontulet-maljakko nousi viallisenakin 1 200 euroon (600 e), Hagelstam & Co. 80 000 e (lähtöhinta 60 000 e), Hagelstam & Co. Venäjän keisarillisen armeijan upseerille kuuluneen miekan hinta nousi Hagelstamilla peräti 19 000 euroon (10 000 e). Hänelle henkilökohtaisesti tärkeä Kielto ja kaipaus -teos, 1967, on aikoinaan ostettu suoraan taiteilijalta. 2. Puuveistosten mestarin Gunnar Uotilan (1913–1997) elegantti naishahmo (korkeus 94 cm) vuodelta 1959, vain 180 e (1 000 e), Stockholms Auktionsverk. Tämä nätti ja näppärän kokoinen (pit. Nyt edullisesti Antiikki & Design 11 ANTIIKKIPÖRSSI 100787_.indd 11 1.2.2019 11.29.37. Aihe ja muotokuvamaisuus eivät miellyttäneet ostajia, vaikka toteutus on moderni ja tekijäkin tunnettu. 1. Reidar Särestöniemen taide on ollut huipulla monta kertaa aiemminkin. Messinkinen kattovalaisin on Itsun tuotantoa, joten hinnaksi tuli 50 e (100 e), Hagelstam & Co. Meillä on paljon venäläistä militariaa, jolle löytyy varakkaita keräilijöitä itänaapurista. 4. 4. Hagelstam & Co. 167 cm) kunnostettu myöhäisempireeli biedermeiersohva 1800-luvun puolestavälistä huudettiin hintaan 200 e (lähtöhinta 400 e). 1. 3. Kiinnostus Finnmarkin valaisimiin näkyy hinnannousuna. 2 3 4 ANTTI KAIJALAINEN Nyt nousussa Kotimaisen modernin taiteen kuumia nimiä on nyt Reidar Särestöniemi, mutta antiikkihuonekalut eivät hinnoillaan huimaa. 2. Helmi Kuusen (1913–2000) maalaus Kutova mummo Bukowskisilla 70 e (600–800 e). 2. Kertaustyyliä voi saada hyvin edullisesti. Kotimaiset 1950-luvun modernit kattokruunut muistuttavat usein Paavo Tynellin Taidolle suunnittelemia valaisimia, mutta hinta voi jäädä murto-osaan. Kai Ruokosen (1940–2010), taiteilijanimeltä Kai Finnmark, suunnittelemia valaisimia on usein myyty hänen veljensä Kari Ruokosen nimissä. Kiinnostus militariaan on 2010-luvulla selvästi noussut. Lattiavalaisin on suunniteltu Ornolle 1970-luvulla, 2 300 e (600–800 e), Bukowskis. Voi vain ihmetellä, kuinka edullisesti tasokkaita veistoksia antiikkimarkkinoilta voi nyt hankkia. 4 2 3 1 1 Itsun valaisin Militaria myy. Helena Tynellin värillisten hiottujen kristallitöiden hinnat ovat parin vuoden sisällä nousseet reippaasti
Eteishalli jatkuu olohuoneena. Sisustus rakentuu upeista kustavilaisesineistä, vain pöytäkello on ranskalainen. Kustaa III:n rintakuva on Johan Tobias Sergelin. Lipaston yläpuolella Ferdinand von Wrightin maalaus Haminalahdelta. Antiikki & Design 12 100788_.indd 12 1.2.2019 14.34.59. Kustavilaisen lipaston vieressä on kohtalokas taburetti, josta Ari Ahon intohimo 1700-lukuun sai alkunsa
Hänen vanhempansa ja isovanhempansa olivat taiteen keräilijöitä. › KARI-PAAVO KOKKI KUVAT ERJA LEMPINEN Kustavilaisuus on lähinnä Ari Ahon sydäntä, mutta hänen kotinsa on täynnä upeaa antiikkia eri ajoilta. Kirjasta alkoi hänen harrastuksensa erityisesti ruotsalaista kartanokulttuuria ja erityisesti 1700-luvun esinekulttuuria kohtaan. R ovaniemellä varttunut filosofian maisteri Ari Aho kasvoi taiteen keskellä. Kaikki alkoi taburetista museoalalla toimineelle Aholle oli monesti avuksi. Myöhemmin monet tutustumismatkat ruotsalaisiin ja suomalaisiin kartanoihin ja linnoihin sekä niiden omistajiin syvensivät Niin sanotussa posliinikeittiössä on 61 aitoa 1700-luvun sinivalkoista posliiniesinettä. Aho kertoo, kuinka hän nuorena löysi äitinsä kirjastosta ruotsalaisen kirjailijan Birgit Th. Sisustusta täydentää antiikin seuraan loistavasti sopiva design ja moderni taide. Antiikki & Design 13 kotona 100788_.indd 13 1.2.2019 14.35.22. Vasemmalla osa C. Varsinkin isoäiti Hilda Aho oli ennakko luuloton modernin taiteen ymmärtäjä, jonka asiantuntemus myöhemmin Siro rokokoopöytä on tukholmalaismestari Johan Jacob Eisenblätterin. 1700-luvun muotokuva on ranskalainen. Sparren (1903–1984) romaanin ruotsalaisesta kartanoelämästä. Bergin 1933 maalaamasta rokokootyylisen teepöydän fajanssikannesta. Isoäiti hankki itselleen 70-vuotissyntymäpäivälahjaksi Juhani Linnovaaran työn, joka myöhemmin perittynä avasi Ari Aholle näkymän ja harrastuksen myös modernin taiteen maailmaan. Sen päällä on asetelma 1700-luvun Meissen-posliinia ja englantilaisia hopeisia kastikemaljakoita. Kiina-aiheinen öljymaalaus on Tero Laaksosen
– Puusta käsityönä valmistetutun tuolin tai pöydän voi aina korjata, vaikka se olisikin 300 vuotta vanha – lastulevyhuonekalun korjaaminen on lähes mahdotonta, Aho toteaa. TÄÄLLÄ ASUU filosofian maisteri, museoalalla työskennellyt Ari Aho. › Kustavilaisen ajan merkittävimpiin puuseppiin kuuluneen tukholmalaismestarin Gustaf Foltiernin (mestari 1771–1804) valmistama Öölannin kalkkikivikantinen lipasto on vaneroitu useilla eri puulajeilla. Tänne Ari Aho on sijoittanut ensimmäisen antiikkihankintansa Erik Öhrmarkin taburetin ja Johan Tobias Sergelin (1740–1814) veistämän kuningas Kustaa III:n rintakuvan kopion. Lipastolla 1780-luvun ranskalainen Ludvig XVI -tyylinen pendyyli, joka on valmistettu Antiikki & Design 14 100788_.indd 14 1.2.2019 14.35.45. Ari Aho kertoo, että myös vuosina 1966–71 ilmestynyt 18-osainen Ruotsin linnoista ja kartanoista kertova kirjasarja Slott och herresäten i Sverige on merkinnyt hänelle erittäin paljon. ”Saunatuvan” tuoli ja iso peili ovat kustavilaiselta ajalta, lattialla Mingveistos, noin 1500–1640, joka esittää kiinalaista temppelinvartijaa. Se on sisustettu parhaalla antiikilla sekä modernilla taiteella ja designilla. ERITYISTÄ Harvinainen 1700-luvun tyylinen posliinikeittiö ja antiikilla sisustettu ”saunatupa”. ja lisäsivät aiheen tuntemusta. Ari Aho korostaa kuitenkin, että hän käyttää kaikkia esineitä ja yhdistää niihin mielellään moderneja huonekaluja, taidetta ja designesineitä. KODIN AVAIMET KOTI on suuri helsinkiläinen 1930-luvun huoneisto. Kaksi uniikkia lasiveistosta on tehty Nuutajärvellä: iso lasiveistos on Klaus Haapaniemen Sudenkorento 2011, pieni on Markku Salon taidetta. Huonekaluissa on mestarien signeeraukset. Vanhat esineet voivat hyvin, kun niitä käytetään ja huolletaan. Hänen ilokseen se osoittautui tukholmalaisen tuolintekijämestarin Erik Öhrmarkin (1777–1813) valmistamaksi. ETEISHALLI, joka jatkuu olohuoneena, noudattelee 1930-luvun talojen ajatusta viihtyisästä tilasta, joka takkoineen toivottaa kävijän tervetulleeksi. Tämä oli alkusysäys hienolle 1700-luvun rokokooja kustavilaiskokoelmalle. ARI AHO opiskeli Turun yliopistossa historiaa ja taidehistoriaa ja valmistuttuaan filosofian maisteriksi hän osti itselleen palkkioksi turkulaisesta Reijo Müllerin antiikki liikkeestä kustavilaisen taburetin
”Saunatuvan” harvinaisuuksia ovat ruotsalaismestari Ephraim Ståhlin signeeraama työtuoli ja Perussa 1700–1800-luvun vaihteessa maalattu arkkienkeli Mikael, joka vartioi saunojia ase kädessään. Moderni maalaus Nadine Lundahlin. Antiikki & Design 15 100788_.indd 15 1.2.2019 14.36.01. Katossa ruotsalainen empirekruunu, seinällä pieni rokokookaappi. Kiinalainen sermi korallikoristeineen on 1800-luvulta
Antiikki & Design 16 100788_.indd 16 1.2.2019 14.36.12. Ruokasalissa järjestetään usein kutsuja. Takaseinällä on tukholmalaismestari Niclas Meunierin signeeraama ja päiväämä uniikki kustavilaispeili, jossa harvinainen reunalasi. Sen alla Gottlieb Iwersonin lipasto. Modernia taidetta edustaa keltaisella maalatulla seinällä oleva Yrjö Edelmannin maalaus vuodelta 1997. Sen keskellä on Carl Malmstenin kustavilaistyylinen ruokapöytä, jonka ympärillä olevat tuolit ovat aitoja kustavilaisia
Ahon kirjakokoelma keskittyy kar tano ja kulttuurihistoriaan, historiaan ja taiteeseen. marmorista ja polttokullatusta pronssista. Hienon kustavilaisen kristallikruunun runko on polttokullattua messinkiä, ja se on tehty Tukholmassa vuonna 1790. Sen ympärillä on kustavilaisia medaljonki ja kilpiselustaisia tuoleja. OLOHUONEEN toinen kattokruunu on val mistettu Muranossa Venetsiassa. Idean ruoka salinsa pohjakaavaan Aho sai eräällä tutustumiskäynnillä ruotsalaisen Öveds klosterin linnaan. Ruokasaliin yhdistyy ta kana oleva pienempi kabinetti, ja näin saa tiin avarampi tila. ARI AHO järjestää kotonaan usein pie niä illallisia ja lounaita, joten ruokasalista on muodostunut keskeinen huone. 1700luvun sisustustaiteelle oli ominaista tiukka symmetria, jota huoneessa korosta Kustavilaisen lipaston päälle on aseteltu 1700-luvun norsunluulle maalattu guassi, 1800-luvun alun roomalainen kivestä valmistettu, kirjanmuotoinen Grand Tour -matkamuisto sekä kustavilaiset kynttilänjalat. Samalta ajalta ja samoista materiaaleista ovat myös kustavilaiset kynttilänjalat, joiden koristelussa näkyy niin kutsuttu chinoiserie, ajan viehtymys kiinalaisuuteen. Lipaston yläpuolella on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) suuri Hamina lahden kartanoa esittävä maalaus. Mielenkiintoinen esine on kustavilai nen silkkikirjailulla varustettu tulivarjostin, jonka Ari Ahon onnistui selvittää kuulu neeksi kuvanveistäjälle ja aateloidulle hovi intendentille Johan Tobias Sergelille. Arkoja tulivarjostimia ei käytetty elävän tulen edessä vaan peittämään nokiset takan tai kaakeliuunin tulipesät ja luukut. › Antiikki & Design 17 100788_.indd 17 1.2.2019 14.36.23. Se edustaa perinteestä innoittunutta modernia muotoi lua. Istuinryhmän muodostavat modernit nojatuolit ja ruotsalainen rokokoosohva. Ihastuttavan pienen polttokullatuilla heloilla koristellun rokokoopöydän on val mistanut tukholmalaismestari ja ebenisti Johan Jacob Eisenblätter (mestari noin 1760–1813), joka tuli Ruotsiin Danzigista ja toimi aluksi mallimestarina. Ruokapöydän on suunnitellut merkittävä ruotsalainen arkkitehti ja huonekalusuun nittelija Carl Malmsten (1888–1972). Pöydälle on sijoitettu Meissenin posliini esineitä ja englantilaista rokokoohopeaa. Ari Ahon lapsuudenkodissa oli kirjasto, joten sellaisen hän sisusti myös omaan ko tiinsa. Ruokasali on kodin tärkein huone. Tukholmalainen maalauksin koristettu kaappikello edustaa mielenkiintoista siirty mävaihetta rokokoosta kustavilaisuuteen, ja sen koneiston on valmistanut kelloseppä Anders Rundelius (mestari 1783–1805) – Ääni on aika kova mutta kodikas, ja juuri siksi pidän siitä
Lisäksi sisustusta täydentävät Tero Laaksosen ja Hannu Palosuon maalaukset sekä Paavo Tynellin suunnittelema kattokruunu. Sinne hän on ripustanut runsaasti modernia taidetta, mutta katseenvangitsijana toimii suuri arkkienkeli Mikaelia esittävä maalaus, joka on peräisin Perusta 1700-1800-luvun vaihteesta. Koiraa esittävä tarjotinpöytä on vekkuli nykypäivän sisustusesine. Kabinetin takaseinällä kustavilaisen lipaston päällä on tukholmalaisen peilintekijän ja peilitehtailijan Niclas Meunierin (1754–97) signeeraama hyvin harvinainen kustavilainen peili. Perunkirjoissa 1700-luvulta näkyy toisinaan mainintoja lyhdyistä portaikoissa tai ruokasaleissa. Nykytaide rikastaa 1700-luvun sisustusta. Antiikki & Design 18 100788_.indd 18 1.2.2019 14.36.40. Se on kuulunut Johan Tobias Sergelille. Ari Aho on kerännyt suuren kokoelman kiinalaista 1700-luvun sinivalkoista posliinia, joka täyttää hänen posliinikeittiönsä seinät ja hyllyt. Peilin täytyy olla hänen varhaista tuotantoaan, koska sen kehys lista on vielä rokokoon tapaan varustettu pienillä peilinkappaleilla. – Mutta kotini ei ole museo, haluan nauttia sen kauneudesta joka päivä arjessani, Aho sanoo. vat kaksi ranskalaista 1700-luvun kulmalipastoa. Kodin ainutlaatuisuus on sen monissa, harvinaisissa ja eri ajoilta peräisin olevissa esineissä. . Siihen liittyvää huonetta Aho kutsuu leikilisesti saunatuvaksi. ASUNNOSSA on myös isännälle tärkeä sauna. Huoneiston remontin yhteydessä Ari Aho saattoi toteuttaa monivuotisen unelmansa posliinikeittiöstä. Kustavilaiseen tyyliin sopii hyvin Kaj Stenvallin maalaus Mustaa valkoisella, 1994. Ari Ahon lempituoli on raumalaissyntyisen Tukholmassa hovipuuseppänä työskennelleen Ephraim Ståhlin (mestari 1794–1820) valmistama kirjoituspöydän tuoli. Silkkikirjailtua takkasuojusta koristavat soihdut, rusettiaiheet ja mehiläiset. Huone ei ollut varsinaisesti keittiö vaan eräänlainen tarjoiluhuone, jossa säilytettiin talon kallisarvoisia posliinija fajanssiesineitä. Maalaus on Risto Vilhusen, 1984. Oman ilmeensä tilaan antavat Kaj Stenvallin ja Yrjö Edelmannin (1941–2016) modernit maalaukset, jotka sopivat huoneen henkeen erinomaisesti. Sellaisia oli suomalaisissa ja ruotsalaisissa kartanoissa 1700-luvulla. Pitkää seinää koristaa kiinalainen neliosainen lakkatyönä toteutettu sermi. Sivupöydällä on 1700-luvun astioita ja Ru Runebergin hopeiset Ötökät, lattialla Markku Salon uniikki koira, seinällä Ilja Repinin maalaus. Ruokasalin kattoon on ripustettu rokokooajan kullattu pronssilyhty. Mikael valvoo sekä taivaallista että maallista järjestystä – yllättävästi tuliase kädessään
Ilmainen sisäänpääsy ja opastus myös ryhmille. Puh: 09 442 501 www.reitz.fi SUOMALAISEN TAITEEN JA EUROOPPALAISEN ANTIIKIN HELMIÄ TÖÖLÖSSÄ 103320_.indd 19 1.2.2019 11.50.35. krs. Tule tutustumaan ainutlaatuiseen kokoelmaamme. Apollonkatu 23 B 64, 6. Museo avoinna ke ja su 15-17, ryhmät sopimuksen mukaan
ANTIIKKIA EDULLISESTI Uusi tavara on harvoin yhtä laadukasta kuin antiikki, ja puisia huonekaluja voi myös korjata, joten ne ovat kestävää kehitystä. Antiikki & Design 20 TRENDIT 100792_.indd 20 1.2.2019 16.08.35. Lasiovilla varustettuun yläosaan voi laittaa esille ne paremmat astiat. Koreat lasivalaisimet toivat 1800-luvulla valoa eteisiin, erkkereihin ja makuuhuoneisiin, ja niihin ne käyvät yhä. Lasiovilla varustetussa yläosassa on rokokoon tapaan kaareva ja pro. Kaapin vasarahinnaksi tuli Helanderilla 137 e, mikä on todella edullinen. Lyhty valaisee kynttilän voimalla. loitu otsalauta, alaosaa kantavat barokista periytyvät konsolijalat. Tässä tuoreita poimintoja kodin sisustukseen. 3. Hintakin on lähes aina edullista, ja nyt hinnat ovat entistäkin maltillisempia. Muotokieli ei ole empirelle tyypillisesti mahtipontinen vaan maltillinen ja elegantti, joten se sopii monenlaiseen sisustukseen. 110 e, Hagelstam & Co. Koristeet on veistetty käsityönä, ja muutenkin tuoli on korkeatasoinen. 1. Kulmakaapissa (kork. Venäläinen nojatuoli on 1800-luvun alusta, ja se on vaneroitu empiren tyyliin mahongilla. 2. Tällaiseen huoneka luun mahtuu valtava määrä tavaraa. Joskus huutokaupan pitäjäkin yllättyy: kansainvälisen tason kaapin lähtöhinnaksi määriteltiin vain 150 e, mutta se nousi ansaitusti 1 325 euroon. 98 cm) on kaunis kiinalaista lakkamaalausta jäljittelevä koristelu, joka on saanut innoituksensa 1700-luvun chinoiserie-muodista. Vaikka kaapin tyylipiirteet ovat 1700-luvulta, se on tehty 1800tai jopa 1900-luvulla. 800 e / pari, Bukowskis. ANTTI KAIJALAINEN Tilaihme kaapiksi 1 2 3 KOMEA KIRJOITUSKAAPPI on englantilaistyyppinen. Helander. Vastaavasta uudesta kaapista saisi pulittaa yli tuhat euroa, eikä se koskaan olisi yhtä persoonallinen. Kaapin saanee osiin, mikä helpottaa kantamista, ja lipaston kyljessä on myös kantokahvat. Rokokooesineet ja -kalusteet muotoiltiin ja koristeltiin kiinalaiseen tyyliin, jonka tyypillisiä koristeaiheita olivat paviljongit, linnut ja perhoset
Paljon pöytää edullisesti: 1 220 e, Bukowskis. Pöydän kokonaispituus on noin kolme metriä, joten istumaan mahtuu isokin seurue, ainakin 10 henkeä. Korkeutta tosin yli kaksi metriä. Pöytä noin vuodelta 1800. 170 e, Hagelstam & Co. 7. Kätevä ja kaunis kaluste mahtuu taitettuna pieneen tilaan. Upea pari rohkeaan sisustukseen. Jatkettava 1800-luvun lopun ruokapöytä on varustettu pyörillä ja on siksi helppo liikuttaa. Makuuhuoneeseen tai eteiseen – oikeassa ympäristössä jugendia edustava vaatekaappi on todellinen kaunotar. Hoikka ja kaunis kertaustyylinen vitriinikaappi 1800-luvun lopulta mahtuu pieneenkin kotiin, leveys vain 81 cm. 1800-luvun peili on näyttävä sisustuselementti tummista puulajeista pitävälle. 4 4. Pikkupöytä moneen käyttöön: kääntöpöytä on antiikkihuonekalujen klassikoita. 5. 10. Kansi on vaneroitu lepän tai muun puun juuresta valmistetulla viilulla. Tyypiltään se on ateljeessa kudottu kasvija lintuaiheinen keskusmedaljonkimatto, jonka solmutiheys on korkea, noin 400 000 solmua per neliömetri. . Antiikkinen eli yli satavuotias persialainen Isfahan-matto on valtava (674 x 357 cm) ja käsityönä huikea taidonnäyte. Materiaali on polttokullattu ja patinoitu pronssi. Kaapin vasarahinnaksi tuli Helanderilla 293 e, joka on murto-osa vastaavasta uudesta kaapista. 6. Matto, joka kestää. 400 e, Bukowskis. 233 e ei päätä huimaa, Helander. 5 000 e, Bulowskis. Pieniin tiloihin. Siinä on empirelle tyypillinen kolmion muotoinen yläosa ja sen alla kotka ja käärme -relie. Laadukas lipasto on turkulaisen, 1876– 1955 toimineen N. Mielikuvitusta kutkuttava lipasto vaikka lastenhuoneeseen. Millaiset katseenkääntäjät nämä ritareilla koristetut 1800-luvun kyntteliköt ovatkaan! Tyyli on harvoin nähtyä uusgotiikkaa. 11. Peili antaa pelivaraa kalusteen sijoittamiseen. 8. 5 6 8 9 10 Jatkettuna 3-metrinen pöytä! 7 11 Antiikki & Design 21 TRENDIT 100792_.indd 21 1.2.2019 16.08.53. Bomanin Höyrypuusepäntehtaan kaluste. Peili on viilutettu ajan muotimateriaalilla mahongilla. 9. 203 e, Helander. Vaneroitu pähkinäpuun juurella ja ehkä saarnella. Tämä on ollut kirjakaappi, mutta yhtä hyvin se käy astiakaapista. Vasarahinta vain 170 e, Stockholms Auktionsverk. Se voi olla 100-vuotias, muttei 1700-luvulta, vaikka näyttääkin rokokoon mahalipastolta
Tämä Nokkonen-niminen kuvio on Sirkku Kumela-Lehtosen suunnittelema. Hän säilytti menetelmän salaisuutenaan, joten hopeamaalaus loppui Kumelassa hänen kuoltuaan. Sallinen oli oppinut tekniikan Gustavsbergin lasitehtaalla Ruotsissa. 22 Antiikki & Design 101823_.indd 22 1.2.2019 14.45.56. Lasiin yhdistetty hopeamaalaustekniikka on Eero Sallisen innovaatio Kumelalla
Ilmari ja Oiva Kumela olivat lasimaalareita, Toivo Kumela kaivertaja. Vuonna 1937 isä Ilmari Kumela ja hänen veljensä Toivo ja Oiva Kumén (myöh. Ku va Ku m ela n pe rh ea lbu m i Antiikki & Design 23 design 101823_.indd 23 1.2.2019 14.46.14. L asisuunnittelija Sirkku Kumela-Lehtosen esineitä tulee vastaan kirpputoreilla, antiikki liikkeissä, messuilla ja huutokaupoissa. Kumela-Lehtonen toimi pääsuunnittelijana perheyhtiö Lasitehdas Kumelassa, jonka tuotanto on monipuolista. Kumelan pääsuunnittelija loi arkeen käyttölasia mutta myös kauneutta. Monesti tekijä esineiden takana on jäänyt vähemmän tunnetuksi. Kumelan lasi – kauneutta arkeen Irja Aavalampi, Sirkku Kumela, Raili Aavalampi ja Erkki Nieminen Kumelan lasitehtaalla ensim mäisen lasihytin vieressä noin vuonna 1938. Kumela) perustivat Kumelan lasitehtaan. Sirkku Kumén syntyi vuonna 1933 todelliseen lasisukuun. Hänen isoisoisänsä oli ollut töissä Ariman lasitehtaalla ja hänen isoisänsä oli ollut lasinpuhaltaja Karhulassa. Aikaisemmin he › KATJA WEILAND-SÄRMÄLÄ KUVAT PIA INBERG Sirkku Kumela-Lehtonen on kuuluisaa Kumelan lasisukua, jo isoisoisä oli ollut lasinpuhaltaja. Kun Maija Carlson lähti tehtaalta, KumelaLehtosta pyydettiin jatkamaan filigraanilasien suunnittelua. Filigraaniesineet ja sininen, Iriskuviolla koristettu maljakko ovat Sirkku KumelaLehtosen töitä. Tehtaan mallikuvastoista löytyy pitkälti yli 200 hänen suunnittelemaansa esinettä
Kumelan myyntimiehet nimesivät esineitä myyntikuvastoihin suunnittelijan tietämättä. Reiät kulhon päihin luotiin asettamalla rautatanko astian vielä sulan lasimassan päälle. Kumelan logossa näkyvät perheyhtiön perinteet. Isän, Ilmari Kumelan maalaamaa lasia. Pallomaista kynttilänjalkaa on kahta eri kokoa, tässä suurempi. Sirkku-lasisto on poikkeuksellisesti nimetty suunnittelijan mukaan. Pyöreän muodon Sirkku Kumela-Lehtonen kokee jopa tavaramerkikseen. Antiikki & Design 24 design 101823_.indd 24 1.2.2019 14.47.04. 1970-luvun kulho on Kumela-Lehtosen viimeisiä töitä. Oranssi lasiesine oli yksi prototyypeistä, joka ei koskaan päässyt tuotantoon asti. Sirkku Kumela-Lehtonen piirsi pingviinin, jonka puhalsi Sulo Grönberg. Pingviini on erittäin harvinainen, sillä niitä tehtiin vain pieni erä. Sirkku Kumela-Lehtosen isoisä oli ollut lasinpuhaltajana Karhulassa. Tehtaan johto suosi helposti myytävää käyttölasia. Laseihin hiottiin kuvio, vaikka se hänen mielestään oli vanhanhaikaista. Tuhkakuppi sai lennokkaan nimen London. Huonolaatuistakin lasia voitiin käyttää, koska maalaus peitti massan virheet. Matalan filigraanikulhon suunnitteli Kumelalle Maija Carlson 1950-luvulla. Samasta teemasta on monta versiota
Opiskelutovereina keramiikkapuolella olivat muun muassa Anja Jaatinen, Oiva Toikka ja tämän tuleva vaimo Inkeri Iissalo. Valmistuttuaan Sirkku Kumela meni töihin perheyritykseen. › Antiikki & Design 25 design 101823_.indd 25 1.2.2019 14.47.46. Pääosan Kumelan tuotannosta muodosti talouslasi. Kumelan hyvää henkeä muistetaan yhä. Hänellä oli oma työhuone konttorin yläkerrassa – samassa tilassa, jossa sotien aikana oli majoitettu venäläisiä sotavankeja. Hän oli tehtaan ainoa vakituinen muotoilija. Pinttikasasta eli roskiksesta lapset löysivät lasiesineitä leluiksi. Hänestä tehtiin tekninen johtaja, joka tarpeen tullen hakkasi myös halkoja. ”Sirkusta tulee suunnittelija”, perheyhtiössä päätettiin hänen puolestaan. Hän osasi venäjää ja kysyikin vangeilta: ”Onko lasimiehiä?” Ja niin Kumelalle saatiin sota-aikanakin töihin ammattimiehiä lasia puhaltamaan. olivat työskennelleet Riihimäen lasitehtaalla ja vuodesta 1933 Toivo Kuménin perustamassa lasinjalostamossa, jota voi pitää eräänlaisena Kumelan edeltäjänä. Väritön versio on oma suosikki. PIENESTÄ PITÄEN Sirkku leikki tehtaan lapsien kanssa lasitehtaan alueella. Hän oli luova ja taiteellinen tyttö, joka piirteli serkkujensa kanssa paperinukkeja. Tehdas oli oma kiinteä yhteisönsä, jolla oli jopa oma puhallinorkesteri. Hän ehdotti Sirkkua vaihtamaan keramiikkaan. Niinpä tämä vaihtoi opintoalaa. Muistan, miten vangit pyysivät piilottamaan heidät, Sirkku Kumela-Lehtonen muistelee kyyneleet silmissä. ”Sinä tarvitset muotoja työssäsi lasin parissa”, Engblom valisti. Tehtaanväen kesken järjestettiin laskiaisriehat ja joulujuhlat, jossa kinkku paistettiin sulatusuunissa. Luonnosten valmistuttua suunnittelija kävi näyttämässä töitään ”formusepälle” eli muotintekijälle, ja kun muotti oli valmis, mentiin puhaltamon puolelle kysymään, olisiko puhaltajaa vapaana. Parhaimpina vuosina Kumelan lasitehtaalla työskenteli 150 henkeä. Kumelassa valmistettiin hiottua, kaiverrettua ja maalattua lasia, mutta taideja uniikkilasin valmistus oli vähäistä. Yksi opettajista, Runar Engblom eli ”Skåpe” tiesi perhetaustasta ja oli itsekin työskennellyt Kumelalle. Tehtaan alkuaikoina ja vielä 1950-luvulle saakka erityisesti talouslasin osalta eri tehtaiden mallistot olivat hyvin samankaltaisia. Tehdas rakensi työläisilleen asunnotkin. Väri on Jukka Kumelan Teknillisessä korkeakoulussa diplomityönä tehty värikokeilu. Hupaisana lapsuusmuistona hän kertoo, miten kerran heidän leikkiessään keittiöstä kuului kamalaa kilinää: – Älkää huoliko, Sirkun pikkuveli huikkasi, se on lasia vaan! Lapset olivat kenties jo pienenä omaksuneet Ilmari Kumelan huumorilla höystetyn näkemyksen siitä, mikä tekee lasitehtailusta kannattavaa: ”Lasissa on se hyvä puoli, että se menee helposti rikki.” ILMARI KUMELA oli taitava maalari, piirtäjä ja akvarellisti, muttei myyntimies. Puhaltajan, esimerkiksi Sulo Grönbergin tai Veikko ”Olisi pitänyt puolustaa omia töitä.” Sirkku Kumela-Lehtosen kädessään pitämä oranssi kynttilänjalka on harvinaisuus. – Kaiket illat sotavangit lauloivat lämpimässä hytissä, ja me lapset istuimme ulko puolella ja kuuntelimme heitä luvatta. Kumelan tehtailla oli sotavuosina töissä venäläisiä sotavankeja. – Joka aamu nostin painavan salvan oven edestä ja aloin töihin. SIRKKU KUMELA opiskeli Ateneumissa vuosina 1952–55 aluksi posliinimaalauksen puolella. Keramiikan opettajana oli Elsa Elenius, ja suunnittelua opetti Tapio Wirkkala. Yhtiön ensimmäisen myyntimatkan jälkeen hän ilmoitti, että tekee mitä muuta tahansa, hakkaa vaikka halkoja, kunhan hänen ei tarvitse myydä. Voisi ajatella, että Sirkku Kuménin kohtalo oli jo ennalta lasiin kaiverrettu – ehkäpä näin olikin. Jalo Kumela, yksi Kumelan veljeksistä, oli sodan aikana tehtävissä eturintamalla ja pääsi ”valitsemaan” tehtaalle työntekijöitä vangiksi joutuneitten venäläisten joukosta. Rauhan tultua vangit eivät olisi halunneet palata takaisin
Ne olivat tuotannossa 1957–1985. Boolimalja, malli 2550. Kumelan hintataso on vielä kohtuullinen, anonyymit esineet pyörivät samoissa hinnoissa kuin suurten lasitehtaiden vastaava tuotanto. Vihreät uniikkipullot ovat Sirkku Kumelan suunnittelemaa taidelasia. Prototyypit eivät tulleet koskaan tuotantoon, ja Sirkku Kumela-Lehtonen kantoi ne varastolta kotiinsa. Kauha, malli 2552. Sirkku Kumelan omiin häihinsä vuonna 1957 suunnittelemat kynttilänjalat ovat keräilijöiden suosiossa. Ku va Bu ko ws kis Ku va Bu ko ws kis Antiikki & Design 26 design 101823_.indd 26 1.2.2019 14.48.00. Boolilasi, 2062, 1960– 70-luku
Suvun jäsen ei saanut erityiskohtelua. Tehtaan pääsuunnittelijaksi nimitetty Kumela-Lehtonen loikin uran talouslasin parissa. Kun Sirkku Kumela-Lehtinen palasi töihin 1960-luvun lopulla, hänen hyvä ystävänsä Oiva Toikka neuvoi, että myynnistä pitäisi pyytää edes provisiota. Omistajaksi tuli Humppilan lasitehdas. Iloiset, kirkkaat värit ovat tyypillistä Kumelaa. Hän pyysi – ja sai. . Myös puoliso kannusti vaimoaan luottamaan omiin taitoihinsa. Kumelalla ei ollut myöskään tapana nimetä esineitä. Hänen tuotannostaan pidettiin Riihimäen kirjaston Parosen salissa tyttärien kokoama näyttely 2016. Tapahtuman muisteleminen on yhä kipeä asia. Tosin johdon seula ei ollut vierailevien suunnittelijoiden, kuten Eero Sallisen, Toivo Karjalaisen, Armando Jacobinon, Kaj Blomqvistin, Jan Salakarin tai vaikkapa Maija Carlsonin, töihin yhtä tiukka. 1970-luku oli vaikeaa aikaa koko Suomen lasiteollisuudessa, ja vuonna 1976 päättyi myös Kumelan lasitehtaan tarina. Taidemaailmaan sisäänrakennettu arvottaminen taideja talouslasin välillä vaikutti varmasti tuolloin myös siihen, miten suunnittelijaan suhtauduttiin. SIRKKU KUMELA-LEHTONEN, Ilmari Kumelan tytär, oli tehtaan ainoa vakituinen muotoilija. OY KUMELA myytiin Humppilan lasi tehtaalle (1952–) vuonna 1976. Perheeseen syntyi kolme tytärtä: SatuLotta, Sari-Hanna ja Suvi. Ku va Bu ko ws kis Antiikki & Design 27 design 101823_.indd 27 1.2.2019 14.48.11. TEHTAALLE ovat työskennelleet mm. – En minä voinut heille sanoa vastaan, Sirkku Kumela-Lehtonen huokaa. Kolpakon esikuvana oli männynkäpy. ESIKUVAKSEEN suunnittelijana Sirkku Kumela-Lehtonen nimeää Gunnel Nymanin, sekä lasitaiteilijana että esikuvana naissuunnittelijoille. Kumela) vuonna 1937 perustama lasitehdas. KUMELAN LASITEHDAS KUMELA on kolmen veljeksen Toivo, Oiva ja Ilmari Kuménin (myöh. Tuotantoon pääsemättömät prototyypit vietiin varastoon, ja sieltä minä kiikutin niitä sitten omaan kotiini. Kumelan mallikuvastoihin ei ollut tapana merkitä suunnittelijaa, joten esimerkiksi keräilijälle tekijöiden jäljittäminen on todella haastavaa. – En minä taidetta tehnyt, hän sanoo. Opettajansa Tapio Wirkkalan neuvosta Sirkku Kumela-Lehtonen haki innoitusta luonnosta. Sirkku Kumela Lehtonen on vaatimaton puhuessaan urastaan ja töistään. Aviomiehen kuoleman jälkeen Sirkku Kumela-Lehtonen on maalannut akvarelleja. 13-osainen Sirkku-lasisto on kuitenkin nimetty suunnittelijansa mukaan. Suunnittelijan ura katkesi noin kymmeneksi vuodeksi Sirkku-Kumela-Lehtosen avioiduttua rakennusinsinööri Yrjö Lehtosen kanssa vuonna 1957. Joitakin pieniä eriä ei edes painettu luetteloihin. MIKÄÄN erikoisempi taidekokeilu ei mennyt johdon seulan läpi, sillä pienellä tehtaalla ei ollut varaa kokeiluihin, ”humpuukiin”. Runar Engblom, Maija Carlson, Armando Jacobino, Eero Sallinen, Jan Salakari ja Toivo Karjalainen. VAIKKA Sirkku Kumela-Lehtonen oli tehtaan ainoa vakituinen muotoilija ja kuului omistajasukuun, mitään erityiskohtelua hän ei saanut. – Olisi kyllä pitänyt olla pontevampi ja puolustaa omia töitä. Lisätietoa: Lasimuseon julkaisema Oy Kumela – Lasimaalaamosta tehtaaksi -teos sekä Suomalaisen lasin vuosikirja 2016. Pekkolan kanssa sitten yhdessä suunniteltiin esineen valmistustapa. VALMIIN ESINEEN kanssa Sirkku KumelaLehtonen meni johtajien huoneeseen, jossa isä Ilmari ja Oiva-setä päättivät, otetaanko esine tuotantoon vai ei. Perheenäiti talouslasin suunnittelijana oli paras mahdollinen yhtälö. Myyntiedustajia varten painettuja luetteloita ei myöskään ole julkaistu missään. Pääosin työt olivat kuitenkin tavallisia muottitöitä. Huushollia pyörittävä nainen ymmärsi paitsi estetiikkaa myös käytännöllisyyttä. Hänen suunnittelemistaan lasiesineistä useat olivat tuotannossa vuosikausia. Suomeen paluun jälkeen työt jatkuivat tehtaalla. ”Emmehän me tästä pidä, emmehän?”, johtoporras sanoi turhankin usein. Oli suunniteltava sitä, mikä varmimmin kävi kaupaksi. Sirkku Kumela-Lehtonen ei halunnut jatkaa siellä suunnittelua. Pikemminkin päinvastoin. Taidetta hän ei kuitenkaan hylännyt. Taiteen tekeminen on lohduttanut ja antanut suunnatonta iloa. Sirkku Kumela-Lehtonen ei olisi halunnut lasistoon vanhanaikaisena pitämäänsä hiontakuviota, mutta johto sai tahtonsa läpi ja laseihin hiottiin kaunis kuvio. Perhe asui aviomiehen työn vuoksi myös useita vuosia ulkomailla
Antiikki & Design 28 100456_.indd 28 1.2.2019 14.56.48. Toiveissa on löytää Kauklahden tehtaasta kertovassa Lasin aika -kirjassa esitelty isompikin malja. Muotoon puhallettu, osittain vapaasti muotoiltu luulasinauhalla koristettu malja (1930–49) on Lindholmien kokoelman helmiä
Naapureina oli vielä muutama lasitehtaalla työskennellyt ja muita lasista kiinnostuneita. Alkuaikoina siellä valmistettiin apteekkilasia ja talouslasia – esimerkiksi juomalaseja mallistossa oli 38 eri mallia. Tehtaan perusti entinen Iittalan lasitehtaan johtaja Claës Norstedt (1870–1952). Nyt olemme oppineet erottamaan ne Kauklahden laseista, Yngve Lindholm kertoo. Paavo Bruunin puhaltamaa maljakkoa on valmistettu 1930–1940. Kun tehtaan pääomistajaksi tuli Riihimäen lasitehdas, sen pääartikkeliksi muodostui valaisinlasi, jota tehtaalle suunnitteli muun muassa hienostuneesta taidelasistaan paremmin tunnettu Gunnel Nyman. Olimme heti myytyjä, Britta Lindholm kertoo. Kauklahden lasitehtaan tuotteista ovat tunnettuja erityisesti maalatut lasiesineet, joita sodan jälkeen suunnittelivat esimerkiksi Helinä Pitkänen, Tamara Waltzer ja Kyllikki Salmenhaara. Pariskunta myös asuu Lasilaaksossa, lähellä entistä tehdasta, joka sulki ovensa 1952. › MARJATTA HIETANIEMI KUVAT PIA INBERG Koska lapset ovat muuttaneet kotoa, Britta ja Yngve Lindholmilla on aikaa Kauklahden lasikokoelmalleen. Kristalliverstaan mestarina toimi Adolf Ekholm. Kaivertajamestareita olivat Mauri Hermunen ja Theodor Käppi. Kristalliesineitä Kauklahden lasitehtaalle suunnitteli Helena Tynell. Yhteensä kokoelmassa on noin 150 esinettä ja lisäksi muutama espoolaisessa Lasihytti Oy:ssä valmistettu esine. Lindholmit ovat keränneet kaikenlaisia Kauklahden laseja. Puristelasin ohella Kauklahdessa tehtiin suupuhallettua lasia ja vuodesta 1947 myös kristallia. Suun reunassa on opaalilasia. Matkan varrella pariskunta on kartuttanut tietojaan. LISÄÄ PITKÄÄN tehtaan mallistossa olleita mutterilaseja löytyi Fiskarsin antiikkimessuilta ja Salon torilta. Taidelasin tekijöitä olivat myös Auvo ja Kirsti Nuolivaara, Aarne Rafael Aho ja Lyyli Molander-Aho. 2000-luvun alussa ystäväpariskunta lahjoitti Lindholmeille kaksi puristelasia eli niin sanottua mutterilasia, joiden pohjassa luki ruotsiksi Köklaks. Britta Lindholmin perimä maljakko on puhallettu rihlamuottiin pyörittämällä. Lopulta keräysharrastus vei Lindholmitkin. Vuonna 1984 he muuttivat Kauklahden Lasi laaksosta ostamaansa omakotitaloon. Vuonna 1941 tehdas sulautui kokonaan Riihimäen Lasiin. keräilijä Antiikki & Design 29 100456_.indd 29 1.2.2019 14.57.07. ”Lasit ovat kuin lapsiamme” LASITEHDAS Espoon Kauklahdessa toimi vuodesta 1923 vuoteen 1952, ja se koki monia vaiheita. Britta Lindholm oli perinyt äidiltään Kauklahden lasitehtaalla valmistetun luulasinauhalla reunustetun, vihreän opaalimaljakon. Myös Paavo Tynellin perustaman Taito Oy:n valaisinmallit valmistettiin Kauklahden lasitehtaalla. Niistä pariskunnan keräilyinnostus sai lisävauhtia. E spoolaisten Britta ja Yngve Lindholmin tie lasinkerääjiksi on kiehtova. Elämäntyönsä Espoon sähköja vikakeskuksessa tehnyt Britta Lindholm Kauklahden tehtaalla valmistettujen lasiesineiden kerääminen on Lindholmien yhteinen harrastus. Pariskunta tarkastelee pieniä maalattuja maljakoita, jotka Britta Lindholm on saanut tädiltään. – Alussa emme tienneet tarpeeksi, joten mukaan tarttui Kumelankin lasitehtaan maalattuja laseja. – Siitä tiesimme, että ne oli valmistettu tehtaan alkuaikoina
Puristelasiset astiat kestävät myös arjessa. Kauklahdessa valmistettu viinakoira on Britta Lindholmin lapsuuden ystävän löytö salolaiselta kirpputorilta. Tuotteita alettiin valmistaa myös kirkkaasta lasista vuonna 1928. Leveä siveltimenjälki paljastaa lasin kuitenkin kauklahtelaiseksi. KERÄILIJÄIN NEUVOT LUETTAVAA . – Joskus minua suorastaan hävettää, vaimo kommentoi miehensä kaupankäyntiä. Rakkaita ovat myös luulasiset, pinnalta liilalla värillä krakeloidut kermakko ja sokerikko. Puristelasinen sillilautanen, jonka pohjassa on Köklaksteksti. OSTOPAIKKOJA . Yngve Lindholmin lempiesine on taskumatti 1920luvun alusta. Lindholmien lempiesineisiin kuuluvat koboltin siniset, kuusenkäpykoristeiset ja kullatut puriste lasiset sokerikko ja kermakko. Kerran eräs vanhoja autoja korjaava mies myi heille äitinsä omistuksessa olleita pastellinvärisiä maljakoita. Esineitä on tullut kokoelmaan myös yllättäviltä tahoilta. Siellä oli kaksi pientä maalattua lasimaljakkoa, joita ihailin kovasti. TUNNISTUS . on opiskellut taideja tyylihistoriaa. Hyvä ostospaikka on ollut vuosittain järjestettävä Lasija keräilytapahtuma Riihimäen lasitehtaalla – rahapussin on tosin oltava paksu sinne lähtiessä. Itsekin Lindholmit ovat Salossa kirpputoreja kiertäneet. Viimeksi sieltä tarttuivat hyvin edullisesti mukaan vuonna 1928 tuotantoon tulleet koboltinsiniset, kuusenkäpykoristeiset sokerikko ja kermakko. Espoon kaupunginmuseon teokset Lasin aika (2017) ja vihkonen Kimallusta arkeen (1994). Näistä mutterilaseista alkoi Lindholmien keräysinnostus. – Meillä on samalla muotilla valmistettu pari tavallisesta lasista puristettuna, mutta nämä luulasiset ovat äärimmäisen harvinaisia, hän sanoo Britta Lindholmille tärkeitä ovat äidiltä perityn maljakon lisäksi kaksi pientä maljakkoa, jotka hän sai tädiltään jo lapsena. Kun perhe pääsi 1956 palaamaan kotiinsa, minä sain maljakot. Yngve Lindholm on puolestaan vastannut ostamisesta ja tinkimisestä. Etenkin kirppiksiltä ja messuilta lasia voi vielä löytää edullisesti. Kirpputorit, antiikkikaupat ja -messut. – Tätini perhe evakuoitiin Porkkalasta 1944, ja heidän astiakaappinsa kulkeutui meille. Espoon kaupunginmuseon Kauklahden lasitehtaan tuotantoa vuosilta 1928–1934 -katalogi. – Kun ihmiset tietävät, että keräämme Kauklahden laseja, he tulevat sitä meille tarjoamaan, Yngve Lindholm kertoo. Yngve Lindholmin lempiesineitä kokoelmassa on 1920-luvun alun taskumatti. Se on valmistettu ennen vuotta 1935, jolloin tehtaan nimestä jätettiin pois ruotsinkielinen nimiosa Köklaks glasbruk. Taiteilijat ovat joskus signeeranneet lasinsa, maalatuista laseista signeerausta ei useinkaan löydy. – Salossa asuva lapsuudenystäväni Kyllikki Nyholm on löytänyt meille monta hyvää esinettä sikäläisiltä kirpputoreilta, Britta Lindholm kertoo. Vanhimmissa laseissa on merkintä Köklaks, vuodesta 1935 Kauklahti. Ne muistuttavat hyvin paljon Muranon lasitehtaan esineitä. – Myyjät eivät aina tiedä esineiden arvoa, ja se on meidän onnemme, Yngve Lindholm naureskelee. Kaksi lasia saatiin ystäväparis kunnalta, ja lisää löytyi Fiskarsin antiikki messuilta sekä salolaisilta kirpputoreilta. keräilijä Antiikki & Design 30 100456_.indd 30 1.2.2019 14.57.46
Me keskustelemme niistä ja yritämme selvittää niiden alkuperän mahdollisimman tarkasti, Yngve Lindholm sanoo. 1927 Pääosakkaaksi Riihimäen lasitehdas. Eri aikoina Kauklahdessa valmistetut puriste lasiset, puristekristalliset ja lyijylasiset lautaset ovat Lindholmeilla arkikäytössä. – Koska kaikki kolme poikaamme ovat lentäneet pesästä pois, nämä lasit ovat kuin lapsiamme. KUN LINDHOLMIT muuttivat Lasilaaksoon 1984, talossa oli yksi Kauklahdessa valmistettu lampunkuuppa, mutta sen alkuperästä tietämätöminä pariskunta antoi sen pois. keräilijä Antiikki & Design 31 100456_.indd 31 1.2.2019 14.58.20. Kokoelma ei ole vielä valmis eikä varmaan heti tulekaan, sillä Kauklahden lasitehtaan tuotannosta tunnetaan ainakin 800 esinettä. Kauklahdessa tehtiin ainakin 800 esinettä. – Ne kestävät kyllä, kunhan niitä ei pane tiskikoneeseen, valistaa Britta Lindholm. LASITEHTAAN LYHYT HISTORIA 1923 Kauklahden lasitehtaan – Köklaks glasbrukin perusti Iittalan lasitehtaan enti nen johtaja Claës Norstedt (1870–1952). Lindholmit ostivat kauniit maljakot vanhoja autoja korjaavalta mieheltä, joka oli perinyt ne äidiltään. Kokoelman laajuus ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan tähtäisemessä ovat aivan tietyt esineet. Konepesusta ne eivät kuitenkaan pidä. Lasinkeräys on Lindholmeille yhteinen harrastus. Osa Kauklahden lasitehtaan laseista, kuten puristelasiset asetit, ovat arkikäytössä. Pieni meillä jo on. 1941 Tehdas sulautui kokonaan Riihimäen Lasiin 1951 Kauklahden tehtaan toiminta päättyi. Yksi tavanomainen harmi lasinkeräilyyn kuitenkin liittyy. Tuotanto kuitenkin jatkui jonkin aikaa, joten taidelasien signeerauksissa voi esiintyä vuosiluku 1952. 1935 Tehtaan nimestä jätettiin ruotsin kielinen nimiosa pois. – Enää emme tekisi niin, Yngve Lindholm sanoo. Kauklahdessa valmistettiin 1930luvulla myös italialaisen Muranon lasin kaltaista mosaiikkilasia. . – Tällä hetkellä toiveissa on löytää iso, raidoitettu malja, joita tehtaalla valmistettiin 1930–1949. – Meidän molempien lempiesineitä ovat tällä hetkellä myös Salosta löytyneet koboltinsiniset sokerikko ja kermakko, Britta Lindholm kertoo. – Murehdin, kun tila loppuu, Britta Lindholm kertoo lipaston täyteen ahdettuja alalaatikoita availlen
Helanderin mukaan elokuviin ja televisio sarjoihin luodaan mennyt maailma muun muassa lavastuksen, rekvisiitan, puvustuk sen, valojen ja värien avulla. Epookissakaan lavastus ei saa olla koskaan pääasia, vaan sen on tuettava itse tarinaa ja näyttelijöitä. Laiva-antiikilla, kuten tällä höyrylaivan telegrammilla, on ollut käyttöä myös seikkailullisissa lastenja nuortenohjelmissa. 32 perinne elää 102545_.indd 32 1.2.2019 13.36.33. Kierrämme lavastussuunnittelija Malla Helanderin kanssa Yleisradion lavaste ja rekvisiittavarastoissa. Yleisradion lavastussuunnittelija Malla Helanderin mieluisimpia tuotantoja ovat epookit. Melkein jo ”Lavastuksen on tuettava itse tarinaa.” › Kuvassa vilahtava televisiovastaanotin johdattaa katsojan oikeaan aikaan, vaikkapa näköradioiden 1950-luvulle. Näin lopputulos hengittää, elää ja jättää katsojaan muistijäljen. Vaikuttaakseen uskottavalta epookki vaatii myös pieniä arkisia käyttöesineitä, kuten ajanmukaisia pakkauksia ja juomapulloja. MATTI VÄLIMÄKI KUVAT PIA INBERG K ukkopillejä, matkamuistoja Lapista, kristallikruunuja, vanhoja ovia, upeita tyyli huonekaluja. Se voi olla osaltaan vaikkapa herättämässä mielenkiintoa histo riaa kohtaan. Satojentuhansien esineiden kokoelma on syntynyt vuosi kymmenten saatossa, mukana on muun muassa SuomiFilmin jäämistöä sekä huu tokauppa ja kirpputorilöytöjä. Mennyttä maailmaa rakentamassa kainen tavara taitaa olla televisiosta tuttu. Antiikki & Design Esittelemme mestarillisia alansa taitajia. Illuusio menneestä maailmasta syntyy monen ammattiryhmän yhteistyöllä
› Lavastussuunnittelija Malla Helander korostaa tarkan etukäteissuunnittelun merkitystä. Mennyt maailma herää henkiin muun muassa lavastuksen, rekvisiitan, puvustuksen, valojen ja värien avulla. 33 Antiikki & Design 102545_.indd 33 1.2.2019 13.37.02
Onko sinulla esikuvia. Millainen on työfilosofiasi. – Punainen Kolmio -draamasarja, joka kertoi Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaustarinan. Minua kiinnosti konservaattorin työ, ja opiskelin aluksi puusepäksi. Taidemaalari Venny Soldanin, hänen miehensä Juhani Ahon sekä Vennyn sisaren Tillyn kolmiodraamaa kuvattiin Ylen nykyisiin resursseihin nähden harvinaisen paljon studiossa. Elokuvissa digitaaliset maailmat ovat jo arkipäivää, toivottavasti ne tulevat yleistymään myös televisiossa. Illuusio menneestä maailmasta voidaan luoda joskus lavastuksellisesti vähäisilläkin keinoilla, vaikka vain valoilla ja väreillä. Vähän sattumalta päädyin opiskeluaikoina lavastajan assistentiksi Yleisradioon. Rekvisiittavaraston pienet muistolautaset saattavat olla televisiosta tuttuja. Kaikki lähtee liikkeelle tilan luomisesta – ihminen on suhteessa tilaan ja tila voi kertoa myös ihmisestä, esimerkiksi hänen taustastaan ja mielentilastaan. – Teen lavastussuunnittelua ajankohtaisohjelmista joulukalenteriin. Alussa läheisiä yhteistyökumppaneitani ovat ohjaaja ja kuvaaja, ja kun suunnitelmat ovat pidemmällä, tiimiin kuuluvat esimerkiksi tuotantoja tarpeistojärjestäjät sekä lavastamon henkilökunta eri rakennusalojen ammattilaisineen. Sieltä löytyi sopivia vanhoja taloja, jotka eivät olleet liian hyvässä kunnossa. Tuoreita töitäni on Yle Areenastakin löytyvä Urheilu-Suomi-dokumenttisarja, johon lavastettiin kotimiljöitä 1940-luvulta 1990-luvulle asti. Pääsin heti mukaan mielenkiintoisiin produktioihin, ja ala vei mukanaan. Olen tehnyt lavastuksen 1800–1900-luvun vaihteeseen sijoittuvaan televisiosarja Vennyyn, jonka voi paraikaa katsoa Yle Areenassa. Mikä on mieleenpainuvin työtehtäväsi. Missä työsi tuloksia näkee. ”Brittiepookit ovat alan huippua.” Malla Helanderin luonnoskirjassa on tarkat suunnitelmat Punainen kolmio -sarjasta. Uusista sarjoista Perienglantilainen skandaali on elämänmakuisuudessaan huikea. Sarjassa tehtiin ulkokuvauksia myös Tallinnassa. Laajat digitaaliset trikit ovat kuitenkin vielä varsin työläitä ja aikaa vieviä. Kaupungilla liikun silmät auki etsimässä hyviä kuvausympäristöjä. Jos ajatellaan erityisesti epookkia, niin tärkeää on myös kiinnostus historiaan. Ikisuosikkeihini kuuluu Ylpeys ja ennakkoluulo -sarja vuodelta 1995. Miten innostuit alasta. Ylen huonekaluvarasto auttoi kalustamaan suuria ajanmukaisia miljöitä kaakeliuuneineen ja kristallikruunuineen. Aluksi istuimme ohjaaja Heidi Köngäksen kanssa pari päivää Kansan Arkistossa tutkimassa tuhansia vanhoja valokuvia, sitten aloin suunnitella niiden pohjalta ajan harmaan hauraita huonetiloja. Tämä on ryhmätyötä. Siinä jokainen yksityis kohta tukee kokonaisuutta. Mitkä on tärkein työvaihe. Käyn melkein päivittäin myös lavastuspajalla, jossa neuvottelen rakentajien kanssa. Teen sillä luonnoksia, työ piirustuksia sekä kolmiulotteisia tiloja havainnollistavia työkuvia. Mitä taitoja ennen kaikkea tarvitaan. Mikä on rakkain työvälineesi. – Olen aina pitänyt vanhoista esineistä, historiasta ja käsillä tekemisestä. – Brittiepookit ovat alan huippua. Ulkokuvista vanha Kuopio kuvattiin Tammi saaressa ja Ahola Askolasta löytyneessä kartanossa. Voiko menneen luoda täysin digitaalisesti. Pylväät, pilasterit, hillityn vaaleat tai ruusunpunaiset sisätilat, kauniisti poimutetut verhot, Elizabethin taiten aseteltu tukkalaite ja herra Darcyn muhkeat pulisongit vievät katsojan suoraan 1800-luvun alun Britanniaan, uusklassiseen regency-tyyliin. Antiikki & Design 34 perinne elää 102545_.indd 34 1.2.2019 13.37.25. Samalla on muistettava, että emme luo opetusohjelmia; lavastuksen tehtävä on tukea tarinaa. Miekka-laatikossa on myös työkaluja sekä puusta ja rei’itetystä nahasta tehtyjä kärpäslätkiä. Millainen on hyvä työtila. – Digitaalitekniikan avulla voidaan tehdä paljon, esimerkiksi jatkaa fyysisesti rakennettua tilaa näyttelijöiden taustalla. Työssäni on tärkeää seisoa oman näkemyksen takana mutta ottaa vastaan myös muiden ideat. Koska olin innostunut myös teatterista, pyrin ja pääsin Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen linjalle. – Kannettava tieto kone, läppäri. Silloin varmistetaan myös se, että ryhmällä on samanlainen näkemys tyylistä, jota olemme tekemässä. – Visuaalista silmää, kädentaitoja, mielikuvitusta, ryhmätyötaitoja ja kykyä edistää montaa projektia samaan aikaan. Epookit ovat pieni mutta mieluinen osa työtäni. – Pyrin olemaan rohkea ja utelias. Autenttisena kuvauspaikkana oli Halosenniemen ranta Tuusulanjärvellä. – Meillä on mainio työtila, avokonttorissa on helppo vaihtaa näkemyksiä työkavereitten kanssa. – Alkusuunnittelu on erittäin tärkeää, se vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen
– Se vaihtelee työtehtävän mukaan. – Älä pelkää, ole ennakkoluuloton, mutta pyydä tarvittaessa apua. 17.00 Suuntaan kohti kotia, jossa odottaa vilkas, kahden teinin värittämä perheelämä. Esimerkiksi vanhan takorautaisen saranan koristekuvioista saattaa löytyä muotokieli, joka muunneltuna toistuu rakenteissa, tekstiileissä, huonekaluissa ja grafiikassa. Lavastamosta löytyy kuitenkin apua ja hyviä ideoita. Museoiden kuva-arkistoista löytyi paljon arvokasta työläismaailmasta kertovaa kuvamateriaalia Punainen Kolmio -draamasarjaan. Minulla ei ole työaikaa, mutta tavallisesti ehdin työpöydän ääreen klo 8–10 välissä. Kun olen syönyt perheen kanssa aamiaista, suuntaan kohti työpaikkaa. 14.00 Suunnitelmien laadinnan välissä yritän muistaa hoitaa myös kirjanpitoon liittyviä asioita, pitää esimerkiksi työaikaseurannan ajan tasalla. Keskustelen kollegoiden kanssa käynnissä olevista projekteista ja avaan läppärin. Vanhat valokuvat auttavat sisäistämään ajankuvaa. 09.00. Antiikki & Design 35 perinne elää 102545_.indd 35 1.2.2019 13.37.47. Matka Pohjois-Espoosta Pasilaan kestää puolesta tunnista tuntiin, mutta samalla voi hoitaa puheluita tai kuunnella radiota. On kiehtovaa lähteä rakentamaan käsikirjoituksen ympärille visuaalista maailmaa. 11.30 Syön lounaan studiotalon kuppilassa, jonka sisustuksen olen itse suunnitellut. 23.00 Nukkumaan. Aloitan työt samalla, kun juon ison kupin tummapaahtoista kahvia runsaalla maidolla. – Siitä, että pääsisin tekemään enemmän epookkia ja draamaa. ”TELKKARIA KATSON EIAMMATTILAISEN SILMIN” 06.30 Herätyskello soi. Teen piirroksia, suunnitelmia ja käyn neuvottelemassa usein myös pajalla. Ryhmätyö on hienointa mutta joskus myös haastavinta. Siinä inspiraation lähteenä voi olla vaikkapa vain yksi yksittäinen esine. Meillä kaikki lavastussuunnittelijat ovat Taideteollisen korkeakoulun käyneitä, mutta esimerkiksi elokuvaproduktioissa lavastajina toimii ammattilaisia, joilla on toisenlaisia taustoja. . Onneksi pystyn katsomaan telkkaria ei-ammattilaisen silmin enkä kiinnitä liikaa huomiota yksityiskohtiin. Paikasta löytyy muun muassa ohjaaja Edvin Laineen kodissa käytössä ollut vanha sohvaryhmä. 21.00 Katselen hetken jotain ohjelmaa tai sarjaa Yle Areenasta. Nuoret etsivät nykyään työtilaisuuksia myös muista maista, mikä onkin fiksua. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. Malla Helander Lavastussuunnittelija, Yleisradio Mikä on työssäsi vaikeinta. No, jos jonkin epookin aloituskuvassa näkyy kuusioruuvi, niin silloin kyllä sattuu. Työlästä on teknisten piirustusten laatiminen eli sen havainnollistaminen, miten suunnitelmat käytännössä toteutetaan, mikä tahtoo jäädä viime tippaan. Millaisesta työtehtävästä haaveilet. Käytännössä puuseppä saattaa rakentaa yksittäisen kaapinoven ympärille vaikkapa kokonaisen samaa tyyliä olevan kaapiston
Olga Gummerus-Ehrström oli taidemaalarina utelias kokeilija, joka saattoi muuttaa tyyliään maalauksesta toiseen. Omakuva, 1911. Antiikki & Design 36 taide 100812_.indd 36 1.2.2019 13.28.27. Suomeen rantautuneen puhtaan paletin aikakaudella hän ikuisti itsensä räiskyvin, varmoin värein. Öljy kankaalle
Ei voi myöskään sanoa, että hän olisi luopunut taiteilijan kutsumuksesta, sillä hän jatkoi taiteen ja taideteollisuuden Haus Molchow on tuhoutunut ja samalla tuhoutui Olgan hienoimpiin kokonaisuuksiin kuulunut lasimaalaussarja. PÄLVI MYLLYLÄ KUVAT GÖSTA SERLACHIUKSEN TAIDESÄÄTIÖ L ahjakkaat Olga ja Eric O.W. Olga Ehrström oli miehensä kiinteä työpari, jonka oma taide on jäänyt huomiotta. Nyt kaksikko, lempinimiltään Olli ja Bucklan, on esillä Göstan Taidemuseossa Mäntässä. Kuuluisan miehensä työparina toimineen taiteilijan Olga Gummerus-Ehrströmin ura jäi varjoon, mutta nyt on myös Ollin aika. He olivat aikamoinen näky yhdessä. Ehrström on vaimoaan paljon tunnetumpi. Onneksi lasimaalauksista ovat säilyneet täysikokoiset, pahville maalatut luonnokset noin vuodelta 1906. Heistä hioitui pariskunta ja työpari, joka teki kaiken yhdessä. Ehrström olivat 1900-luvun vaihteen ja ensi vuosikymmen ten taiteilijapari, josta Eric O. Tuttavapiiristä tuskin löytyi miestä, joka ei olisi lumoutunut Ollin tummien silmien surumielisestä katseesta ja olympolaisesta ylevyydestä. Häntä ei voi niputtaa ”unohdetuksi” naistaiteilijaksi, sillä on vaikea unohtaa taiteilijaa, joka ei ole pyrkinyt esille taidemaalarina. Koska Bucklan oli seurueiden äänekäs keskipiste, muuttui hänen rinnallaan varjona kulkeva Olli suorastaan myyttiseksi hahmoksi. Bucklan oli pieni ja pyöreä, suulas ja touhukas siinä missä Olli oli pitkä ja hoikka, hiljainen ja vaatimaton. Huolimatta pariskunnan täydellisestä erilaisuudesta – tai juuri siksi – Ehrströmit olivat täysin omistautuneita toisilleen. W. OLGA GUMMERUS-Ehrströmin (1876– 1938) elämä kulki aivan omia polkujaan. Hänen taidetakomonsa töitä on esimerkiksi Hvitträskissä, Kansallismuseossa ja muissa jugendajan rakennuksissa, ja hänen monipuolinen tuotantonsa ulottui myös muun muassa korusuunnitteluun ja taidegrafiikkaan. Aikalaiset kuvailivat häntä eksoottiseksi kukaksi tai harvinaiseksi koruksi, joka loi salaperäistä kimallusta ympärilleen. Antiikki & Design 37 taide 100812_.indd 37 1.2.2019 13.28.41. › Ihana, eksoottinen Olli Aikalaiset kuvasivat häntä eksoottiseksi kukaksi tai harvinaiseksi koruksi
Öljy kankaalle, 1905. Ehrström oli arvostettu taideteollinen taituri ja korujen tekijä. Tähän muoto kuvaan Olga kuvannut hänet syventyneenä siselöörin työhön. Öljy kankaalle, ajoittamaton. Öljy kankaalle, 1899. Eric O. Poika risti kädessä teoksessa on symbolistisia vihjeitä uskon toon, mystiikkaan ja seksuaalisuuteen. Olga ja Eric pitivät vasta perustetussa Suomen Kuvalehdessä omaa muotia ja ruokaa käsittelevää palstaansa. Olga Gummeruksen opiskeluaikaisia maalauksia on säilynyt useita. W. Tässä Ollin muotipiirroksia marraskuussa 1917. Maalauksista käy hyvin ilmi hänen ilmiömäinen kykynsä maalata muotokuvia, joissa ihmisen persoonalli suus tulee selvästi esille. Antiikki & Design 38 taide 100812_.indd 38 1.2.2019 13.29.02
Olga piti valta vasti neiti Schjerfbeckistä, sillä tämä oli aina ystävällinen ja kiinnostunut oppilaiden sa tekemisistä. Se oli myös pieni verrattuna muihin Pariisin vapaisiin taidekouluihin, oppilai ta oli yhtä aikaa vain 15. Lähimpiä ystäviä olivat Ester Helenius, Ebba Masalin ja Hilda Flodin, joiden kanssa Olga perusti luku piirin, kokeili spiritismiä ja perusti yhtenä kesänä ”kesäkolonnin” Pälkäneelle. Ku va M us eo vir as to Antiikki & Design 39 taide 100812_.indd 39 1.2.2019 13.29.21. Väriliitu paperille, 1901. Hän kuului siihen ikäluok kaan, joka sai Ateneumissa opettajakseen Helene Schjerfbeckin. ateljeehen eikä Colarossiin tai Julianiin ku ten lähes kaikki muut. Eugène Carrière oli symbolistien palvoma taiteilija, jonka taidetta leimasi monokro maattisuus eli yhden värin käyttö ja viivojen pehmeys. Olga Gummerus oli lahjakas muotokuvaaja, ja symbolismin myötä hänen muotokuviinsa tuntui liittyvän näkymätön, lähes yliluon nollinen juonne. Ester Heleniuksen suositus saattoi olla kimmok keena myös sille, että kun Olga matkusti syksyllä 1900 Pariisiin jatkamaan opinto jaan, hän kirjoittautui Eugène Carrièren Ensimmäinen opettaja oli Schjerfbeck. Schjerfbeck jakoi niukasti kiitosta, ja niinpä Olgakin raportoi kotiin saakka, kun sai joskus opettajaltaan kehuja. Ne, jot ka tunsivat Olga Ehrströmin taidot, tiesivät ja tunnustivat hänet loistavaksi muotokuva maalariksi ja tekniseksi monitaituriksi, joka pystyi avustamaan miestään niin taide grafiikassa, taideteollisessa ja korumuotoi lussa kuin taideteosten konservoinnissakin. Carrière tähdensi, Olgan omakuvat esittelevät itsevarman taiteilijan, joka ei väistä katsojan katsetta. › 1900-luvun alkupuolella otetussa kuvassa Olga on kiinnittänyt huivin miehensä tekemällä rintakorulla. Schjerfbeckin ope tustyö oli tosin pirstaleista, sillä tämä joutui usein pitkille sairaslomille. ATENEUMISSA opiskeli Olga Gummeruk sen opintojen aikaan koko joukko lahjakkai ta taiteilijanalkuja. Olga Gummerus eli lapsuutensa Vaasas sa, josta hän vuonna 1892 eli 16vuotiaana muutti Helsinkiin tähtäimenään opinnot Ateneumissa. Symbolismi oli koskettanut myös Olgaa, sillä Helsingin näyttelyissä ja jopa Ateneumin opetuksessa 1890luvun lopul la siihen ei voinut olla törmäämättä. parissa työskentelyä läpi elämänsä. CARRIÈREN ATELJEE oli hyvin kansain välinen
Olga kokeili mielensä mukaan aina uusia tuulia. Värit hehkuvat, siveltimenvedot ovat selvästi erotettavissa ja samalla Olga on edelleen Olli, tunnistettava tumma kaunotar, joka omakuvissaan on ennen kaikkea taiteilija eikä seurapiirikaunotar. Todellisuudessa Eliel Saarikologinen silmä päässyt silloin loistamaan. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu teos Olli & Bucklan – Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. www.serlachius.fi + Arkkitehtuurimuseossa lisäksi näyttely Suur-Merijoen kartanosta 6.3.–8.9.2019. W. Tekeillä olivat aikakauden mahtavimmat kokonaistaideteokset: Hvitträsk (1903), Suur-Merijoen kartano (1903) ja Haus Molchow (1905–1907). Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä. Talous oli aina tiukalla, sillä kumpikaan ei perinyt omaisuutta. Antiikki & Design 40 taide 100812_.indd 40 1.2.2019 13.29.34. W. KUN ERIC KUOLI 1934, Olga menetti elämänhalunsa ja aikalaismuisteluiden mukaan kuihtui pois neljä vuotta miehensä jälkeen 1938. OLLI JA BUCKLAN MÄNTÄSSÄ • Näyttely ”Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide” Serlachius-museoissa 26.1.2019–12.1.2020. Ehrströmistä. Serlachius-museoiden näyttely pohjautuu pitkäaikaiseen luettelointija tutkimustyöhön. Kun Suomessa sukellettiin puhtaan paletin maailmaan 1910-luvulla, Olga päätti kokeilla täplämaalaustekniikkaa kahdessa omakuvassaan. Olga Ehrströmin uran hienoimpia töitä ovat omakuvat sekä muotokuvat perheenjäsenistä tai ystävistä. Vähän ennen kotiinpaluuta Olga tutustui nuoreen Eric Ehrströmiin (1881–1934), joka oli juuri saapunut Pariisiin opiskelemaan taideteollisuutta. W. Olga maalasi edelleen omaksi ilokseen tai tilauksesta. Eric teki kaikkiin huonekaluja, valaisimia ja koristelaattoja, Olga veistoksia, tekstiilejä ja lasimaalauksia. ARKKITEHTITOIMISTOSSA työskenneltiin vuosisadan alussa kiihkeästi. Jälkipolvien onneksi Ehrströmit päättivät 1930-luvun puolivälissä lahjoittaa perintönsä Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Sitä ennen he olivat jo ehtineet perustaa yhteisen kodin ja hankkiutua samaan työpaikkaan, Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimistoon. Saarinen avioitui Geselliuksen sisaren Lojan kanssa. Valitettavasti sekä rajan taakse Karjalaan jäänyt Suur-Merijoen kartano että Berliinin lähellä sijainnut Haus Molchow ovat tuhoutuneet. Olga Ehrström oli suunnittelijana leikillinen, hän otti teostensa aiheet asukkaiden elämästä. Gustaf-museo, R. Ehrström (Parvs 2019). Erityisen merkittävät ovat Olgan suunnittelemat lasimaalaukset Haus Molchowiin ja Hvitträskiin. Taidemuseo Göstan näyttelyssä on Olga Gummerus-Ehrströmin maalauksia ja piirroksia sekä Eric O. • Osoite Joenniementie 47, Mänttä. TAIDEMAALARIN URA jäi taka-alalle, kun Olga Ehrström uppoutui miehensä kanssa taideteollisuuden ja myöhemmin myös käyttögrafiikan ja kuvitustöiden maailmaan. Syksyllä hän kirjoittaa Antiikki & Designiin myös Eric O. Olga Ehrström on esimerkki naistaiteilijasta, joka pystyi jatkamaan taiteellista uraansa läpi elämänsä ja omaksumaan uusia, erilaisia tapoja käyttää luovuuttaan. • Gustaf-museossa esitellään Ehrströmien henkilöhistoriaa, Eric O. Pariskunnan kokoelmasta suurin osa on yleisön nähtävillä nyt ensimmäistä kertaa. Joskus on vaikea sanoa, kumman työstä on kyse, eikä heille liene ollut merkitystä, kumman nimiin työt luettiin. Tunnusomaista maalauksille on, ettei hän juuttunut mihinkään yhteen taidesuuntaan vaan kokeili mielensä mukaan aina uusia tuulia. Pariskunta omistautui toisilleen etenkin sen jälkeen, kun he olivat menettäneet kaksi lastaan: toinen syntyi kuolleena ja toinen jaksoi elää vain viikon. W. ”En voi kuvitella parempaa opettajaa”, Olga Gummerus kirjoitti äidilleen. Ehrströmin taideteollista tuotantoa sekä pariskunnan yhteistyötä Gösta Serlachiuksen kanssa. Ehrströmin taidegrafiikkaa ja maalauksia. Pälvi Myllylä on Visavuoren museon johtaja, joka on tutkinut Olga Ehrströmin taidetta ja kuratoinut taidemuseo Göstan näyttelyn. Hänen maalaustensa värit pehmenivät, ja hän maalasi itsetietoisen omakuvan, joka haastaa suoralla ja tinkimättömällä katseellaan. Nuorten taiteilijoiden välille syttyi salamarakkaus, he menivät kihloihin vuonna 1902 ja naimisiin vuonna 1903. Suur-Merijoen kartanon esineistöä on kuitenkin jonkin verran säilynyt. Koska Olga oli jo opiskeluaikana huomioitu muotokuvataiteilijaksi, häneltä tilattiin usein virallisia muotokuvia virastoihin ja kouluihin. Valitettavasti tilaukset tehtiin usein valokuvan perusteella, eikä Olgan psyettä kaiken oli lähdettävä luonnosta mutta taide teokseen oli aina löydettävä myös jokin syvällisempi taho. sen vaimo otti eron ja meni naimisiin Herman Geselliuksen kanssa. Olga ja Eric toteuttivat näihin kohteisiin lukuisia yksityiskohtia. . Esimerkiksi yksi Hvitträskin lasimaalauksista esittää keskiaikaan sijoitettua asetelmaa, jossa kaksi miestä kosiskelee samaa naista
Häyhä kertoo, että konservoinnissa pi tää ajatella kohteen tulevaisuutta jopa kah densadan vuoden päähän. Siel tä löytyy sali jos toinenkin täynnään mik roskooppeja, pesusoikkoja, röntgenlaittei ta sun muuta. Kaikkea en ymmärrä, mutta eipä minun tarvitsekaan. . Heitä ei muisteta, vaik ka he joitakin vuosia sitten konservoivat Kansallismuseon portaikon upeat lasimaa laukset. Niitä riittää yli tarpeen, sillä maamme kuudesta miljoonasta museo esineestä osa on niin huonokuntoisia, että niitä ei voida edes esitellä yleisölle. Opiskelijat palauttivat uuteen lois toon myös Timo Sarpanevan viidestäsadasta lasitötteröstä koostuvan Ahtojääteoksen, joka pääsi esille Designmuseoon. Vanhat rakennuk set kaipaavat huolenpitoa, koska eivät ne omin avuin paikallaan seiso, vaan niitä kor jaamaan ja ylläpitämään tarvitaan mennei syyden huippuammattilaisia. Yhdessä kaapissa annetaan Kuka muistaa uurastavia konservoijia. Haanpään novellissa reppuselkäinen mies ampuu ostamansa hevosen. Puiseen ruokapöytään saa jäädä leipäveitsen jälkiä, jos ne katsotaan oleelliseksi osaksi esineen historiaa. Se, mikä minua tässä ilmapiirissä ärsyt tää, on jatkuva suunpieksentä uusien raken nushankkeiden ympärillä. kolumni Janne Palkisto on Yleisradion toimittaja. Kun kaikki öyhöttävät Kansallismuseon uudesta lisärakennuksesta, Arabianrannan konservoinnin koulutusohjelma jatkaa hil jaista uurastustaan. Työn edetessä tehdyis tä toimenpiteistä talletetaan tiedot tuleville sukupolville. Opiskelijat harjoittelevat konservoimal la museoesineitä. HAANPÄÄLÄINEN ”pitkäjäykkinen tuuli” kasvoillani poljen Helsingin Arabianran taan, jossa sijaitsevassa Metropoliaammat tikorkeakoulun yksikössä koulutetaan kon servaattoreita. Vierailevi en opettajien saaminen on hankalaa, varsin kin ulkomailta. Pyrki myksenä on myös se, että puuttuvan kohdan tilalle valmistettava korjauspala on tarvit taessa poistettavissa. Viis lasiseinis tä, kun silmät kiinnittyvät klassikkonovel lin lämpöisiin lauseisiin. Se oli kiinnitetty sylen pituiseen nuoraan, ja kuloinen maan kamara sen ympäriltä oli kaluttu mustalle muralle”. Näyttely esineille pitää myös tehdä alku ja jälki tarkastus. ”Arvattavasti sillä oli ajettu talvitukkeja, an karin kuormin ja vähin eväin, ja ujutettu se aivan loppuun, luuskaksi. Halvalla saitte, mutta mitäpäs siinä”, sanoo isäntä. Antiikki & Design 41 100802_.indd 41 1.2.2019 12.26.17. Konservointia suunniteltaessa esineen historiasta valitaan ihanteellinen hetki, jossa sen arvot ja histo ria tulevat esille. Löytö muistuttaa paikan olevan muutakin kuin pelkkä kohurakennus. ÖYHÖTYS VÄHEMMÄLLE solariumia tavaroille. REPPUSELKÄINEN mies ostaa konin Pentti Haanpään (1905–1955) novellissa. ”No, hevonen on teidän. JA KUULKAA, tämä on tärkeä paikka! Metropolian konservoinnin koulutusohjel ma on ainoana lajistaan jäljellä Suomessa. ”Sen ohimosta valui pieni verisuihku, ja sen jalat värähtelivät hetken.” Miksi ihmeessä. Raha ei enää tässä valtakunnassa riitä, joten Seinäjoki lopetti rakennuskonservaattorei den koulutuksen pari vuotta sitten. Hallitus on leikannut ammattikorkeakouluilta noin 250 miljoonaa euroa, mikä on johtanut yli 2000 työntekijän irtisanomisiin. Tulevaa on tärkeä rakentaa, mutta huomiota saisi jakaa myös entisaikain saavutuksille. ”Koko ilmapiiri oli omansa ärsyttämään hermoja ja saattamaan mielen katkeraksi”, Haanpää kirjoittaa. Novelli löytyy yhdeltä Oodikirjaston matalista hyllyistä. Lehtori Heikki Häyhä esittelee syksyllä käyttöön otettuja hienoja opetustiloja
Ku va Fo to lia Antiikki & Design 42 vintagemuodin vuosikymmenet 100813_.indd 42 1.2.2019 14.12.12. Talviasuja tammikuussa 1917 ilmestyneen ranskalaisen Le Miroir des Modes -lehden muotijutussa
Osa 2/9. Turbaani, pehmyt pussukka. ASUSTEET . Suora, pehmeästi laskeutuva ja vartalonmuotoja peittävä. Bukowskis. Polkupyörä. Mykkäelokuvien loistava tähti oli näyttelijä Gloria Swanson (1899–1983), jonka ura hiipui äänielokuvan myötä. Rohkeat naiset pukeutuivat housuihin jo 1900-luvun alussa. Noihin vuosiin mahtuvat myös suuret mullistukset, kuten Venäjän vallankumoukset, Suomen itsenäistyminen 1917 ja sitä seurannut sisällis sota 1918. VUONNA 1912 avatussa salongissaan Madeleine Vionnet (1876–1975) loi antiikista inspiroituneen tyylin, jossa vaate luonnollisesti laskeutuen mukaili vartalon muotoja korostaen sen parhaita puolia. Ku va Le ht iku va Antiikki & Design 43 Sarja kertoo naisten muodin muutoksista 1900–1990. V uosina 1914-1918 käyty ensimmäinen maailmansota leimasi vuosikymmentä. Vyötärölinja nousi rinnan alle ja vaatteessa saattoi liikkua vapaammin ja ilmavammin. Tosin bloomerseja, eräänlaisia pussi housujen ja hameen yhdistelmiä, saattoi käyttää esimerkiksi pyöräillessä. Vionnet on lausahtanut: ”Kun nainen hymyilee, myös hänen asunsa hymyilee hänen 1910-LUVUN MUOTI SILUETTI . Naisten muoti muuttui nopeasti 1910-luvulla, kun maailmansota veti naisetkin mukaan. 1910-luvulla filmiteollisuus eli ensimmäistä kultakauttaan. Taiteilijapiireissä kokeiltiin rohkeasti kaikkea uutta muun muassa kuvataiteen kentällä, jossa edettiin kubistisen ja abstraktin taiteen kautta kohti uusia tuulia. ENNEN SOTAA muodissa oli eksoottinen, värikäs orientaalinen tyyli, johon oli vaikuttanut muun muassa Venäläisen baletin kiertue Euroopassa. Rajojen rikkominen näkyi myös muodissa. vintagemuodin vuosikymmenet 100813_.indd 43 1.2.2019 14.12.19. Sileät ja yksinkertaiset, juhlassa koristeena tiara. Ajatus oli vallankumouksellinen, sillä aikaisemmin vaate muokkasi vartaloa vastaamaan kulloistakin muoti-ihannetta. ROHKEIMMAT nuoret naiset uskaltautuivat pukeutumaan housuihin jo 1900-luvun alussa, mutta heitä katsoivat paheksuvasti niin miehet kuin kanssasisaret. Kätevä housuhame vuodelta 1915. MUOTIESINE . Näyttelijä Mary Pickford (1892– 1979) taas valitsi toisen tien. Mutta juuri kun nainen oli vapautunut liikkumaan vapaammin, Paul Poiret (1879– 1944) kehitti 1910-luvun alussa alhaalta hyvin kapean ”nilkutushameen” ( hobble skirt), jota käytettäessään nainen joutui Kaunis helmin koristeltu iltalaukku 1910-luvulta. Monet naiset osallistuivat vapaaehtoisesti sotaponnisteluihin. Hänestä tuli Hollywoodin ensimmäinen naismiljonääri perustettuaan työtovereittensa kanssa United Artist -elokuvayhtiön. Sotavuosina joissakin työtehtävissä housut olivat kuitenkin käytännön syistä välttämättömiä, mutta muuten housuihin pukeutuminen ei ollut sopivaa. › KATJA WEILAND-SÄRMÄLÄ Orientalismia ja ulkoilmaelämää sipsuttamaan pienin askelin kuin geisha. Kauneutta nähtiin kuitenkin mykkäfilmeissä, ja vuosikymmenen lopulla naiset löysivät helpon ja luonnollisen tyylin. Edelläkävijänaiset pukeutuivat niin sanottuihin lampunvarjostin-tunikoihin, värejä hehkuviin silkkisiin pyjama-asuihin ja haaremihousuihin, joita asustettiin jalokivin koristelluin turbaanein. HIUKSET
Nainen otti oman ruumiin haltuunsa. Postikortti 1910-luvulta. Taustalla oli halu kehittää paitsi naisten kauneusaistia ja notkeutta, myös kasvattaa terveitä, vahvoja kansalaisia, äitejä ja isiä. asujensa erityisyyden ja kopioinnin pelossa dokumentoi jokaisen asunsa niin kutsuttuun copyright-albumiin, johon Ranskan Musée des Arts Décoratifs muotikokoelma perustuu. Heidän tunnuslauseensa oli ”Frisk själ i frisk kropp”, terve sielu terveessä ruumiissa. Pyöräily oli suosittua, ja polkupyörä nähtiin yhtenä naisen vapautumisen symbolina: sitä ajettiin hajareisin ja sillä pystyttiin liikkumaan nopeasti. Vionnet loi asujaan kauneus, ei käytännöllisyys edellä. kanssaan.” Asuissa oli näyttäviä drapeerauksia ja brodeerauksia sekä materiaalina yksi ensimmäisistä keinokuiduista, Vionnetille suunniteltu silkin ja tekokuidun sekoitus Rosalba crêpe. 1910-luvun naisten hiukset kuvastivat myös muutosta, joka tapahtui naisen asemassa. Onerva. Alusvaatteista tuli muotoilevien korsettien sijaan sidottavia, sileitä ja satiinisia. MUODINLUOJIA : Paul Poiret, Coco Chanel ja Madeleine Vionnet. Tämä kaunotar on kuvattu vuonna 1912. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 naisvoimistelijoiden joukkue edusti Suomea (Finland), vaikka maa ei ollut vielä itsenäistynytkään. Sotavuosina muotia olivat yksinkertaiset ja naiselliset niin sanotut madonnahiukset. Hän ymmäsi myös Ka tja W eil an dSä rm älä n ko tia lbu m i Ka tja W eil an dSä rm älä n ko tia lbu m i Antiikki & Design 44 vintagemuodin vuosikymmenet 100813_.indd 44 1.2.2019 14.12.28. KOSMETIIKKA : Helena Rubinstein ja Elizabeth Arden avasivat salonkinsa 1910-luvulla. Ensimmäisiä korsetista luopuneita oli modernin tanssin uranuurtaja Isadora Duncan (1877–1927). 1910-LUVUN vitaaliseen elämänasenteeseen liittyy urheilun, terveyden ja ruumiinkulttuurin korostus. Urheilullisuus vaikutti myös pukeutumistyyliin: asussa tuli voida hiihtää, pyöräillä, golfata ja pelata tennistä. Yksityiselämäänsä varjellut Vionnet jäi unohduksiin, sillä hän ei henkilöbrändännyt itseään, kuten esimerkiksi niin ikään 1910-luvulla uransa aloittanut Coco Chanel (1883–1971). Sanotaan, että nykyiset rintaliivit keksi yhdysvaltalainen Caresse Crosby (1891–1970) sitomalla yhteen kaksi nenäliinaa nauhalla vuonna 1912. 1900-luvun alussa naisvoimistelu nousi lähes kansalaisvelvollisuudekNAISIHANTEET JA MUODINLUOJAT NAISIHANTEET: Mykkäelokuvan filmitähdet Gloria Swanson ja Mary Pickford, tanssija Isadora Duncan, suomalaisen modernin tanssin uranuurtaja Maggie Gripenberg ja kirjailija L. si ihanteinaan itsekuri, hyvä ryhti ja jäntevä vartalo. Konservatiivit pitivät pyöräilyä naiselle epäsopivana, sillä se saattoi jopa tuottaa seksuaalista nautintoa. Vuonna 1914 hän patentoi keksintönsä USA:ssa. Siihen liittyi myös naisten vapautumisen aate: nainen otti haltuun oman ruumiinsa eikä kuristanut sitä korsetein
Liian hienoa pukeutumista ja vaatteilla koreilua pidettiin vaikeina aikoina muutenkin epäisänmaal lisena. Pitkät ja kapeat linjat olivat muodissa hetken aikaa ennen 1920lukua, joka paljasti nilkat ja sääret. Ma teriaali oli käytännöllistä ja ennen kaikkea edullista, mikä sopi hyvin tuoreelle yrittäjäl le. Suruasu oli paitsi sotavuosia, myös koko vuosikymmentä leimaava asu. SODAN JÄLKEEN oli muodissa yksinker tainen tyyli. Sotaaikana tutuksi tullutta järkevyyttä, käytännönläheisyyttä ja yksinkertaista tyyliä korostivat sellaiset muodinluojat kuin Jeanne Lanvin (1867–1946) ja Coco Chanel. Kosmetiikan käyttö oli vähäistä: sipais tiin hieman punaa huuliin, mutta muu ehostus koettiin epäsopivaksi. Sodan jälkeen ”itsensä löytäneitä” työssä käyviä naisia alkoi kiinnostaa uusi moder ni tyyli. Puvussa on eksoottinen kangas ja kimonohihat. Vaatteet olivat siksi käytännöllisiä, ja osa naisista pukeutui työn edellyttämään haalari asuun tai univormuun. lemalla asuja joustavasta jerseystä, jota oli aiemmin käytetty lähinnä alusasuihin. Moderni nainen pukeutui nyt neuleisiin ja yksinkertaisiin hameisiin. Valuvat kankaat Kaventuva helma Korotettu uuma Ku va M ar tti Pu ha kk a / Tu ru n M us eo ke sk us Ku va M Vp ho to s Ku va M Vp ho to s Antiikki & Design 45 vintagemuodin vuosikymmenet 100813_.indd 45 1.2.2019 14.12.43. . Mary Sölferarmin kaksikerroksinen leninki silkkisatiinia ja valkoisin helmin koristeltua sifonkia, 1910. Rohkeimmat naiset leikkasivat hiuksen sa lyhyiksi. Ylellisen takkimaisen oopperapuvun suunnitteli pariisilainen Paul Poiret vuonna 1911. Toisaalta juuri 1910luvulla toimintaansa aloittivat monet kosmetiikkabrändit, kuten Helena Rubinstein ja Elizabeth Arden. Muoti jäi sotaponnistelujen rinnalla sivuseikaiksi. Se oli tietenkin käytännöllinen look, mutta sen saattoi nähdä myös kollek tiivisen surun tai naisemansipaation osoi tuksena. Vaatteita valmistettiin nyt myös koneellisesti, jolloin ne soveltuivat massa tuotantoon. Yksinkertaiset mallit oli myös helppo ommella itse ompelukoneella. Chanel teki läpimurron suunnitte Iltapuku vuosilta 1913–1919, suunnittelija Paul Poiret. Osa piti hiuksensa pitkinä, mutta kampasi ne hiuspannan avulla näyttämään lyhyiltä. SOTAVUOSINA 1914–1918 Euroopassa miesten ollessa rintamalla naiset paikka sivat heitä niin maanviljelijöinä, tehdas työläisinä, konduktööreinä kuin auton kuljettajina. Paksuihin kul miin sipaistiin ihmeaine Vaselinia ja laven telivesi sai toimia hajuvetenä. Ihon hoito nähtiin kuitenkin tärkeänä. Koristeelliset pannat peittivät otsan
1 Antiikki & Design 46 ajankuva 100814_.indd 46 1.2.2019 13.21.17
Jopa taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli suksia Lampisen suksitehtaalla Porvoossa. Suomessa suksien myynti alkoi 1800-luvun lopulla, kun vapaa-aika ja hiihtokilpailut lisääntyivät. Pääsihän sillä kulkemaan auraamattomiakin katuja pitkin helpommin kuin autolla. Kulkijaa ovat vieneet sukset, hevonen, ja jopa moottorireki. Vielä 1900-luvun puoleenväliin asti reki oli talvisin varsinkin maaseudulla tärkeä kulkuja kuljetusväline, sillä hevosia oli enemmän kuin moottoriajoneuvoja. Ennen vanhaan jäällä huristeltiin autollakin, mutta jäätiet alkavat jäädä historiaan. Lasten rekiretki 1919 Toistakymmentä helsinkiläisen ja ruotsinkielisen Barnabon päiväkodin lasta on päässyt rekiretkelle. Hiihtäjät noin 1902 Onkohan herrasväki Lisi ja Erik Krohn hiihtänyt aiemmin, kun suksetkin ovat vaarassa mennä ristiin. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 1. Lapsille rekikyyti oli varmasti ratkiriemukas kokemus. Kengät kiinnitettiin suksiin nahkamäystimillä eli siteillä. Rouvan asu vastaa 1900-luvun alun käsitystä naisten urheilullisesta pukeutumisesta. Hiihtäjät on kuvattu Katajanokalla Helsingissä. Taiteilija oli myös laskettelun pioneereja Suomessa. 2 Antiikki & Design 47 ajankuva 100814_.indd 47 1.2.2019 13.21.26. Tyypiltään reki näyttää olevan läntistä tyyppiä mataline kärkineen. Mutta kaupungeissakin hevosen vetämiä rekiä käytettiin erilaisiin kuljetuksiin talvisin. Sukset olivat pitkät ja luonnollisesti puuta. Housut yleistyivät vuosikymmeniä myöhemmin. Traktoreiden määrä ylitti hevoset vasta 1960-luvun lopulla. 2. › Talvisella rekiretkellä Talvi ei ole koskaan estänyt ulkona liikkumista Suomessa
Kuvasta ei tosin voi olla varma, ollaanko siinä jäällä vai aukealla pellolla. 4. Kenkinä ovat mäystimiin sopivat kippura kärkiset saappaat, jollaisia yleisesti kutsutaan lapikkaiksi. Purje on selvästi omatekoinen, runko on tehty taipuisasta mutta kestävästä bambusta. 3. Purjehiihtäjä 1920–30-luku Jääsurffaus ei näytä olevan nykyajan keksintö, vaan hurjapäät ovat harrastaneet sitä jo liki sata vuotta sitten. Moottorireki 1922 Futuristiselta näyttävä kulkupeli on umpinainen moottorireki, joka on niin erikoinen, että voisi myös olla steampunk-sarjakuvasta. Ås trö m Ku va Iva n Tim iri as ew Antiikki & Design 48 ajankuva 100814_.indd 48 1.2.2019 13.21.40. Nykyajan jääpurjehtijat pääsevät harrastukseen kehitetyillä välineillä jopa 80 kilometriä tunnissa, mutta tämän nuorukaisen varusteilla nopeus on varmasti liikkunut enintään 30–40 kilometrissä tunnissa. Ajoneuvo kuului Suomen armeijalle ja 3 4 Ku va B
Jalasvaunuissa kyyti on varmasti ollut unettavan pehmeää, ja hyvin näyttää vauveli nukkuvan lammasturkin lämmössä. Tytön matalavartiset luistimet näyttävät sellaisilta, joita perinteisesti käytettiin jääpallossa. Moottori ja potkuri näyttävät sen kokoisilta, että meno on voinut olla vauhdikasta varsinkin jäällä. Lastenvaunut jalaksilla 1945 Kuinka näppärä keksintö! Jokainen pyörillä varustettuja lastenvaunuja talvella työntänyt tietää, kuinka hankalaa se voi olla. Pajupunos on myös hengittävä rakenne. Kuva on mahdollisesti otettu Toivonlinnassa, joka on yhä toimiva adventistien virkistysja kurssikeskus Piikkiössä Varsinais-Suomessa. Pitkän nuorukaisen takki on on ajan muodin mukaan saanut vaikutteita sotilaan univormusta. 5 6 välitti ilmavoimien henkilöliikennettä Helsingin ja Santahaminan välillä. Vauvoja kehotettiin 1940-luvulla ulkoiluttamaan ja nukuttamaan raikaassa talvisäässä, sillä sen uskottiin olevan lisäävän lapsen terveyttä ja vastustuskykyä. Suomessa lastenvaunuja valmisti 1940-luvulla muun muassa Jääsurffausta on harrastettu jo 100 vuotta. Housut eivät vielä tuolloinkaan kuuluneet joka tytön tai naisen ulkoilutai liikunta-asuihin, mutta suhtautuminen alkoi muuttua hyväksyvämmäksi juuri 1940-luvulla. Kulkuneuvon kyljessä oleva hakaristi oli Suomen ilmavoimien tunnus 1918–45. Lastenvaunujen materiaali näyttää kuvassa pajupunokselta, joka oli varsinkin englantilaistyyppisissä vaunuissa perinteinen materiaali. Luistelijat 1940-luku Sodan tai sen läheisyyden takia 1940-luku oli aineellisesti niukkaa aikaa, mutta se ei ole estänyt näitä reippaita nuoria nauttimaan luistelusta ja ystävyydestä. 6. Tämä moottorireki oli suomalaisten ilmailu-upseerien keksimä ja kulki suksijalaksilla varustettuna ilmapotkurin avulla. 5. Suomenlinna toimi armeijan varuskuntana ja satamana vuoteen 1973 asti, eikä siviileillä ollut sinne asiaa ilman lupaa. Ku va Vä in ö Ka nn ist o Ku va Vä in ö Ka nn ist o › Antiikki & Design 49 ajankuva 100814_.indd 49 1.2.2019 13.21.51
8. Jotta jäätie kestää ajoneuvot, jään paksuuden pitää olla vähintään 20 senttimetriä. 7 8 Joutjärvi, Upo ja sängyistä tunnettu Heteka. Ensimmäiset Kuplat tuotiin Suomeen 1950, ja silloin ne tunnettiin nimellä Kansanauto. Pisin Väylän eli entisen Liikenneviraston ylläpitämä jäätie on Oulunsalon ja Hailuodon välillä Perämerellä. Autoilun kestävä jäätie oli toiminnassa vuodesta 1960 waina 1980-luvun loppuun, mutta aivan jokaisena talvena vuonna sitä ei voitu rakentaa leutojen kelien takia. . Jäätie oli aikaisimpina vuosia talvisin luonnollinen kulku väylä Helsingin ja Suomenlinnan välillä. Varusteet eli sukset, sauvat, siteet, monot ja vaatteet olivat jo eriytyneet lajin vaatimuksiin, vaikka nahkapohjaisia monoja saatettiinkin käyttää myös arkikenkinä. Nuoren naisen hiihtotakki on tyylikäs ja sopisi varmasti myös nykyajan makuun. Viimeksi mainitun vaunuista vitsailtiin, että ensin hypättiin hetekaan ja sitten työntämään lastenvaunuja. 7. Kupla jäätiellä 1979 Volkswagen huristelee Suomenlinnan jäätiellä maaliskuussa 1979. Ku va Ju ha Je rn va ll Ku va Vo lke r vo n Bo ni n Antiikki & Design 50 ajankuva 100814_.indd 50 1.2.2019 13.22.02. Kalassa 1950-luku Näin tyylikkäästi mentiin kokemaan kalanpyydyksiä 1950-luvulla, ja ruokakalaksi oivallisen kokoinen haukihan sieltä nousikin. Lahtelaisen Esko Järvinen Oy:n sukset tunnettiin ympäri maailmaa hiihtoa harrastavien keskuudessa. Vanha jäätie kulki Suomenlinnaan. Se on noin kahdeksan kilometriä pitkä. Esimerkiksi Lapin-matkailu voimistui juuri 1950-luvulla. Takin hihamerkeistä ei saa kuvassa selvää, mutta ne voivat olla lomakohteiden merkkejä. 1970-luvun alussa Kuplia oli Suomessa 100 000 kappaletta, mikä oli lähes 15 prosenttia koko maan autokannasta. Yhtenäisestä puusta valmistetut sukset alkoivat korvautua sälesuksilla, jotka valmistettiin eri osista yhteen liimaamalla. Vanhat hihamerkit ovat nykyään keräilykohteita. Hiihtäminen oli talvella yleinen liikkumismuoto aina 1970-luvulle, ja siten sujuivat esimerkiksi koulumatkat. Vaunujen pehmeät muodot saivat vaikutteita autoista
Ester Ulrica Roosin lipasto ja sen tuleva omistaja, toimittaja ja kääntäjä Aila Poukkula (1931–1993) noin 2-vuotiaana. Sähköpostisoitteeni on sari.alajoki@gmail.com. VALOKUVAN perusteella Lars Ljungström pitää todennäköisenä, että rouva Roosin lipasto on kuulunut pariksi nykyisin Tukholman kuninkaanlinnassa olevalle parittomalle lipastolle! Edelleen on arvoitus, miten esine päätyi rouva Roosille. Nämä tavallisesti kolmi laatikkoiset lipastot olivat puuseppien taidonnäytteitä ja aikansa arvohuonekaluja. Tiedustelin lipastosta ja merkinnöistä lopulta Tukholman kuninkaanlinnan pääintendentti Lars Ljungströmiltä. Lipaston alkuperä, tekijä ja tausta siis selvisivät ensin, ja vasta sitten löytyi oheinen valokuva. Hän antoikin asiasta seikkaperäisen selvityksen. SARI ALAJOKI Antiikki & Design 51 esineen tarina 102981_.indd 51 1.2.2019 12.25.28. Hänen isänsä Jonas Lundén oli Tukholmasta Vaasaan muuttanut värjärimestari ja äiti Ingeborg Cauton/Kautto, Saari järvenViitasaaren nimismiehen tytär. Tutkimus johdatti kirjoittajan rokokoolipaston jäljille: lipaston omistushistoria vie Ruotsin hoviin, mutta sen nykyinen olinpaikka ei ole tiedossa. Lusiina oli perinyt sen isältään, valtiopäivämies Jaakko Merenojalta, joka puolestaan oli hankkinut lipaston huutokaupasta ” erään kapteenin rouva Roosin jälkeen”. Hänen kuoltuaan se on todennäköisesti joko lahjoitettu jollekulle hovin työntekijälle, joka on myynyt sen eteenpäin, tai sitten tämän perilliset ovat sen huutokaupanneet. Loviisan kaupunki on saanut nimensä tältä Suomessa vierailleelta kuningattarelta. Ester Ulrica Lundén avioitui Pohjanmaan rykmentin kapteenin Lars Roosin kanssa ja muutti miehensä mukana Kalajoelle Marttilan kapteenin virkataloon. Kuvan pikkutyttö peri lipaston isoäidiltään Lusiina Poukkulalta, jonka kodissa Kalajoella kuva on otettu. MIELENKIINTOISEKSI lipaston tekee se, että lehtiartikkelin kirjoittajan mukaan piirongin takalaidassa oli merkinnät Nordin ja kirjaimet LURS. Ester Ulrica Roos tyttönimeltään Lundén (1776–1859) oli käsi työläisporvarin tytär Vaasasta. TIESIN HETI, kuka tuo lipaston omistanut rouva Roos oli, koska hän on väitöstutkimukseni keskushenkilö. Tämä tieto ja kuvaus lipastosta merkintöineen löytyi digitaalista sanomalehtiarkistoa selatessani Suupohjan Työmies -lehteä vuodelta 1884. Olisiko Ruotsin armeijassa palvellut aviomies Lars Roos hankkinut sen esimerkiksi huomenlahjaksi morsiamelle. KIRJAIMET LURS tulevat sanoista Lovisa Ulrika Regina Sveciae. TAVALLISESTI ENSIN on esine, ja sitten tutkitaan sen omistushistoria eli provenienssi. Palattuaan Pariisista kisällinvaellukseltaan hänet nimitettiin 1743 hovipuusepäksi ja 1752 puuseppä mestariksi. Jos tiedät lipaston vaiheista, olisin kiitollinen yhteydenotosta. Ljungströmin mukaan lipasto on kuulunut kuningattaren henkilökohtaiseen omaisuuteen. Kivikantinen lipasto ja tieto sen varsin korkeasta arvosMissä olet, kuningattaren lipasto. Nordinin töistä tiedetään, että hänellä oli useita lipastomalleja, joita hän sitten varioi kaikissa tekemissään lipastoissa. Tässä tapauksessa esinettä ei ole löytynyt, mutta sen alkuperä on tiedossa. Kuvan omistaa Sari Alajoki. Hoviin hän toimitti lipastot pareina. V alokuvan porvarisperheen pikkutytön taustalla näkyy tyypillinen rokokooajan mahapiironki. Auttaako tämä juttu selvittämään, missä se on. Lipaston on signeerannut Lorenz Nordin (1708–1786), Ruotsin tunnetuin rokokooajan huonekalupuuseppä. ta löytyi myös rouva Roosin perukirjasta. Sellainen on melko yleinen antiikki esine Suomessakin, vaikka aidot 1700-luvun yksilöt ovat harvinaisia. Viimeinen tiedossani oleva omistaja, Helsingissä asunut toimittaja Aila Poukkula on myynyt lipaston jossain elämänsä vaiheessa, mutta minne ja kenelle, se ei ole selvinnyt. . Preussilaissyntyinen Loviisa Ulriika (1720–1782) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1751–1771
Antiikki & Design 52 100803_.indd 52 1.2.2019 15.01.52. Keskellä taivutettu vanerituoli, joka oli lahtelaisen Sopenkorven tuotannossa 1960-luvulla. Risto Halme on suunnitellut satoja tuolija sohvamalleja. Keltainen sohvaryhmä on lahtelaiselle Peemille 1960luvulla suunniteltu Lamborgina
Hulppeasta huoneistosta on häikäisevä näkymä Salpausselän hyppyrimäkiin, jotka ovat kuin kolme monumentaalista veistosta. R isto Halme avaa kerros talon ulkooven ja toivottaa tervetulleeksi. Tuolissa pitää ottaa huomioon miellyttä vän ulkomuodon lisäksi hyvä istuttavuus ja turvallisuus, ja sen pitää rakenteellisesti so veltua sarjatuotantoon, Halme sanoo. Valkoinen 441 on Iskun tuotantoa 1960-luvun alusta, puunvärinen Puulonin nykytuotantoa. Vaikka tuolissa toistuu tietty perusmuoto, sen yksityiskohdissa voi olla persoonallisuut ta. Selkeälinjainen ja ajaton kalusto voisi olla tämän päivän muotoilua. Antiikki & Design 53 elävä legenda 100803_.indd 53 1.2.2019 15.02.06. Hän on suunnitellut tuoleja massoil le mutta myös valikoidummalle käyttäjä kunnalle, kuten muotoon taivutetun vaneri › ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HANNA LINNAKKO Sisustusarkkitehti Risto Halmeen 60-vuotiseen uraan on mahtunut pieniä ja suuria muotoilutöitä. RISTO HALME tunnetaan erityisesti tuolien suunnittelijana. – Tuoli on ikuinen haaste muotoilijalle. Muotoilija asuu vaimonsa Tuula Halmeen kanssa arkkitehti Unto Ojosen (1909–1997) 1950luvulla piirtä mässä kerrostalossa Lahden keskustassa. Mikä tekee tuolista kiinnos tavan. Seinillä on akvarellimaalausta harrastavan emeritusmuotoilijan teoksia. Uuden tuolin istuinkorkeus on 47, vanhan 42 cm. Ihailen olohuoneen sohvaryhmää ja kuu len, että se on Halmeen 1964 perustaman suunnittelutoimiston ensimmäinen työ. Halmeen tuoleissa ovat istuneet lähes kaikkia suomalaiset. Niistä on lu vassa näyttely ensi kesänä. Hän osoittau tuu vanhan ajan herrasmie heksi ja mitä ystävällisim mäksi luonteeksi. Omassa suunnittelutoimistossaan hän on onnistuneesti yhdistänyt muotoilun, estetiikan ja kaupallisuuden. ”Tuoli on ikuinen haaste” Risto Halme hahmotteli jo opiskelu aikoinaan 1950-luvun lopulla keveitä moderneja tuoleja taivutetusta vanerista
Halmeen mittavin työ on koulukalustesarja Iskulle. Antiikki & Design 54 100803_.indd 54 1.2.2019 15.02.27. Muhkea 1960-luvun lopulla Peemille suunniteltu Lombardia-sohvakalusto oli suuri menestys, jota myytiin myös Ruotsin Ikeassa 1970-luvun alussa. elävä legenda Tina-lepotuoli syntyi tyttären avustamana 1970-luvun alussa ja se oli Peem Oy:n tuotannossa. Garibaldi-sarjan (tuotannossa 1965–75) ansiosta pieni kalusteverstas Kaluste-Parviainen kasvoi keskisuureksi yritykseksi. Tuoli on kaksiosainen, ja istuinta voi liikuttaa moneen asentoon. Näitä ovat kuluttaneet lähes kaikki 1960–1990-luvulla koulua käyneet. Sopenkorvelle jo vuonna 1959 suunnitellun ravintolaja neuvottelutuolin muotokieli on ajattoman moderni. Näyttääkö tutulta
Nykyään tuoli kuuluu Kuhmoisissa toimivan Puulonin 1960-sarjaan. Tuoli ehti olla myös lahtelaisen Sopenkorven tuotannossa 1960-luvulla. – Tämä on niin mukava, että istun tässä elämäni loppuun, Halme sanoo nauraen. Myös Askolle 1980-luvun lopulla suunniteltu Ascot-julkitilojen istuinsarja oli suuri menestys. Halme kehitti pulpettiin soikioputkesta T-jalan, joka oli luja ja helpotti oppilaan nousemista pulpetista. Hän suunnitteli Iskulle vuosina 1960–61 koulukaluste sarjan, joka oli tuotannossa 1990-luvun lopulle saakka – siis yli kolmekymmentä vuotta – ja käytössä lähes kaikissa suomalaisissa koulussa. Koulukalusteita vietiin rekkalasteittain myös Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sekä Israeliin. SISUSTUSARKKITEHDIKSI Risto Halme valmistui vuonna 1959. Siitä on todisteena 1960-luvun alussa Helsingin Sanomien järjestämä äänestys parhaasta kotimaisesta tuolista, jonka Halmeen 441 voitti. Se myi hyvin, ja voihan sitä pitää myös onnistuneena muotoiluna. Tuoli 441 vuodelta 1960 on yhä tuotannossa. Kromattua teräsputkea, nahkaa ja jalopuuta yhdistävä Ironside-sarja oli Peem Oy:n tuotannossa vuodet 1972–73. – Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli lahtelainen Sopenkorpi 1959. Risto Halme suunnitteli tuolin Iskulle 1960, mutta hän oli hahmotellut sitä jo 1950-luvun lopulla opiskellessaan Taideteollisessa oppilaitoksessa. elävä legenda tuolin 441. Harva tuntee Halmetta hänen mittavimmasta muotoilutyöstään. Iskun johtajan Eino Vikströmin pojan Timo Vikströmin vaatimuksesta tuoli kuitenkin otettiin tuotantoon. Se oli tuotannossa 1987–2008 ja pelasti yrityksen tuoliteollisuuden 1990-luvun lamasta. Jokainen valmistaja on toivonut Halmeelta tuoliin pieniä muutoksia, esimerkiksi istuinkorkeus on muuttunut alkuperäisestä 42 senttimetristä nykyiseen 47 senttiin. › Antiikki & Design 55 100803_.indd 55 1.2.2019 15.02.47. Antiikkimarkkinoilla juuri 1960-luvun tuolit, ”alkuperäiset”, ovat kysytyimpiä. – Ja kyllä se pelasti minunkin talouteni, Risto Halme sanoo hymyillen. – Tuolia pidettiin aluksi arkkitehtien höpötyksenä ja liian radikaalina menestyäkseen kaupallisesti. Siitä on tullut designklassikko. Risto Halme istuu suunnittelemassaan lepotuolissa, joka on hänen itsensä tekemä prototyyppi
Mutta kun ihmiset ihastuivat suuriin löhösohviin, ei asunnon ahtaus enää haitan nut, Risto Halme naurahtaa. Lombardiasta tuli kysytty myös Ruotsissa, jossa sitä myytiin Ikeassa. Ratia oli heti kysynyt, onko kalusto myytävänä. Lähdin vii koksi Milanoon etsimään ideoita. Suuria sisustusprojekteja olivat 1970luvulla suun niteltu SuurLahden Säästöpankin pääkont tori ja 1980luvulla valmistunut PäijätHä meen Säästöpankin pääkonttori. kuin kangas olisi heitetty sohvan päälle. Näiden lisäksi Halme on luonut sisustuksia myymä löihin, kahviloihin ja yksityiskoteihin. KalusteParviaiselle Halme suunnitteli Garibaldisarjan, jonka myynnin ansiosta pienenpieni huonekalu verstas nousi keskisuureksi yritykseksi. Antiikki & Design 56 100803_.indd 56 1.2.2019 15.03.00. Sohvakalustoihin erikoistuneelle Peemille Halme suunnitteli 1960luvun lopulla Mi lano ja Lombardia sohvakalustot, joiden suosio kesti 1980luvulle. Rahit ovat myöhempää tuotantoa. Inspiraation muhkeisiin sohva kalustoihin Halme sai Milanossa. HUONEKALUJEN lisäksi Halme on suun nitellut sisustuskokonaisuuksia. Halme palasi parin Iskuvuoden jälkeen Sopenkorpeen, kunnes vuonna 1964 perusti oman suunnittelutoimiston Lahteen. Muotoilijan käyttämisestä on hyötyä kaiken kokoisille toimijoille, Halme painottaa. Sen Lahden seudun huonekaluyrittäjät panivatkin merkille. Keskeisiä ovat 1960luvulla hotelliravintola Jukola ja hotelliravintola Musta Kissa Lahdessa sekä Lahden Säästöpankin pääkonttori. Sohvakalustot kertoivat sisustustyylin muuttumisesta 1960luvun lopulla. Risto Halme on aktiivisesti ollut kehit tämässä suomalaista huonekalujen vientiä. elävä legenda Tyttären ideasta jalostui Tina-tuoli. 1960luvun lopulla muotiin tuli italialais tyyppinen löysä verhoilu, joka näytti siltä Silloin mentiin heti töihin, suomalainen huonekaluteollisuus oli kovassa nousussa. – Myös sohvien koko kasvoi, vaikka ne tuntuivat liian isoilta suomalaisiin asuntoi hin. Hän kuului Suomen Huonekaluviejät yh distykseen ja suunnitteli kotimaisten huone kalutehtaiden osastoja Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Pariisin huonekalu messuille 1970luvulla. – Marimekon perustaja Armi Ratia oli kerran nähnyt Lombardian ensimmäisen prototyypin Peemin tehtaalla. – Sopenkorven jälkeen siirryin seuraava na vuonna Iskuun. – Peemin johtaja Pentti Mäkelä pyysi minulta jotain uutta seuraaville Kööpen haminan huonekalumessuille. Moni onnistui niiden avulla parantamaan myyntiään. Se meni sitten Ratioiden Lapinmajalle. – Suunnittelin tuoleja ja sohvia pienille lahtelaisille yrittäjille. Kodin olohuoneen ajaton sohvakalusto syntyi Halmeen 1964 perustaman suunnittelutoimiston ensimmäisenä työnä. – Suomalaiset olivat aikaisemmin suo sineet sohvissa tiukkaa verhoilua. Vannon, etten kopioinut kalustoja sieltä, mutta vai kutteita sain paljon. Ehtonani oli, että minun ei tarvitse kopioida mitään
• Opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa sisustusarkkitehdiksi 1956–59. 1970-LUVUN lopulla Halme kuului Unka rin kevyen teollisuuden ministeriön ja Suo men Huonekaluviejät ry:n muodostamaan designtyöryhmään, joka kehitti Unkarille ja Suomelle yhteisiä huonekalumallistoja. Kiinnitin sen vaivihkaa selkänojan verhoilun nappiin. Se oli prikulleen sa manlainen kuin Halmeen Sotkalle piirtämä Katariinasohva. Paljon onnea, toivottaa Antiikki & Design lehti. Tekijänoikeus maksuilla ostin tyttärelle hevosen, Risto Halme sanoo hymyillen. • Oma suunnittelutoimisto vuodesta 1964. – Tärkeintä, mitä suunnittelija voi antaa huonekalulle, on kaunis muoto, sanoo maa liskuussa 85 vuotta täyttävä Risto Halme. Puhdas kopiohan se oli. Halmeen mukaan persoonallisia kalus teita ei helposti kopioida. – Aikaisemmin osastojen ulkonäköön ei juuri oltu kiinnitetty huomiota, ja usein osallistujat saatoivat olla vähän viiniä mais telleita. Parantamiseen oli totisesti tarvetta. – Suunnitellessani olen ensin pyöritellyt kynää päiväkaupalla ja hakenut muotoja. Sehän on hy vä merkki, kun kopioidaan, Halme nauraa. Halme kertoo, että ideat tulevat jostain ylhäältä, kuin salamana kirkkaalta taivaal ta. Sitten paperille ilmaantuu jokin idea, jota voi kehittää eteenpäin. Omistajat kyllä huomasi vat sen ja olivat hiukan vaivautuneita, mutta ei siitä puhuttu sen enempää. Joskus tilaaja sanelee tarkat ehdot, kuten koulukalusteiden kohdalla. Tosin jos on itse saanut työhönsä vaikutteita toisaalta, niin se kertaantuu helpommin. jonka Peem otti tuotantoon. • Freelancer-suunnittelua: Asko, Isku, Peem, Merivaara, Laukaan Puu, Lepofinn, Martela ja Sotka. Tuoli oli tinalu sikan muotoinen, ja sitä saattoi käännellä moniin asentoihin. – Minulla sattui olemaan mukana lät kä, jossa luki Design by Risto Halme Lahti Finland. • Opettaja ja osastonjohtaja Lahden Muotoiluinstituutin sisustustaiteen osastolla 1985–86. Näin syntyi Tinatuoli, – Tinatuoli esiteltiin Kööpenhaminan huonekalumessuilla, ja sattui niin, että tuo re missi Ursula Rainio istui siihen. 1970luvun alussa Halme antoi Pirjo tyttärelleen tehtäväksi piirtää tuoleja. HALME KUULUU siihen muotoilijasuku polveen, jonka tärkeimmät työkalut ovat kynä ja viivoitin. Muotoilusta hyötyy pienikin yritys. – Suunnittelu on sitä, että ensin pyöritel lään kynää päiväkaupalla, haetaan muotoja. elävä legenda RISTO HALME • Syntyi Lahdessa 1934. Sitten paperille on ilmaantunut jokin idea, jota on voinut lähteä viemään eteenpäin. Antiikki & Design 57 100803_.indd 57 1.2.2019 15.03.12. • Sisustusprojekteja: hotelli-ravintola Jukola (Lahti, 1959), Lahden Säästöpankin pääkonttori (1964), hotelli-ravintola Musta Kissa (Lahti, 1968), Suur-Lahden Säästöpankin pääkonttori (1970), Sperry-Univacin pääkonttori (Helsinki, 1980-luku) • Näyttelyarkkitehtuuria: Suomen Huonekaluviejät -yhdistyksen osastot kansainvälisillä huonekalumessuilla 1970-luvulla. • Palkattu huonekalusuunnittelija: Sopenkorpi 1959–60, Isku 1960–61. Joskus ideat voi vat löytyä ihan läheltäkin. Ruotsa lainen Plast Världen lehti kuvasi tilanteen, ja kuva päättyi lehden kanteen. Sen jälkeen tehdään hyvälaatuiset väritetyt piirrokset, jotka esi tellään valmistajalle. Pian paperilla oli joukko tuolien malleja. Eräällä tutustumismatkalla unkarilaiseen huonekalutehtaaseen Halme huomasi tu tunnäköisen sohvan. . – Ilmeisesti unkarilainen yritys oli osta nut yhden alkuperäisen sohvan ja tehnyt siitä prototyypin omaan tuotantoon. Ei se ihan parasta vaikutelmaa suo malaisesta huonekaluteollisuudesta anta nut, Halme sanoo. – Yksi niistä herätti heti kiinnostukse ni: Tuossa se on! Jalostin luonnoksen val miiksi tuotteeksi, mutta tyttären piirtämä alkuperäinen idea säilyi. Lepofinn Oy:lle 1983 suunnitellussa Nikke-sarjassa voi nähdä 1980-luvun muotoilulle ominaista kokeilun henkeä ja väriä
Kaurilan sauna tarjoaa lempeät löylyt ja on epäilemättä Helsingin tunnelmallisin julkinen sauna. Pellavaiset pyyhkeet ja laudeliinat Saara Lehtonen on ommellut itse. Tuotteita voi ostaa mukaan Kaurilan Saunasta, ja niillä on myös monta jälleenmyyjää. Myös suolasaippuat ja oliiviöljypohjaiset kynttilät sekä mehiläis vahakynttilät ovat omaa tuotantoa. Antiikki & Design 58 102546_.indd 58 1.2.2019 14.51.31
Villa Kaurilan pihalla on kuin maaseu › SELINA VIENOLA KUVAT PIA INBERG Pihasaunan idylli dulla, vaikka matka Helsingin keskustaan taittuu nelosen raitiovaunulla parissa kymmenessä minuutissa. Saara Lehtonen pyörittää pihasaunassaan julkista Kaurilan Saunaa. Saara Lehtonen asuu Meilahden huvila-alueella vanhassa puutalossa ja pyörittää pihapiirissään Helsingin viihtyisintä julkista saunaa, Kaurilan Saunaa. Ta lon takaa kuuluu kanojen kotko tusta ja silloin tällöin myös ku kon kiekaisu. Antiikki & Design 59 kulttuurimatka 102546_.indd 59 1.2.2019 14.51.45. Kaurilan idyllistä pääsevät kuitenkin nauttimaan muutkin kuin talon asukkaat. J uovikas kissa paistattelee päivää keltaisen puutalon portailla. SAUNATUVASSA on kirkkaanakin talvi päivänä hämärää. Syreenipensaiden takaa pilkistää punai nen pihasauna, jonka piipusta tupruava savu tuoksuu kodikkaalta helmikuisessa pakkassäässä. Mei lahden huvi laalueella, Villa Kaurilassa asuvaa Saara Lehtosta voi hyvällä syyllä pitää onnekkaa na. Saara Lehtonen asettelee itse valamiaan kynttilöitä uunin päälle ja kertoo samalla Kaurilan saunan tarinaa. – Saunan hirsirunko on peräisin 1800 luvun lopulla valmistuneesta tuusulalaisesta Kartanonkeltaiseksi maalattu Villa Kaurila on entinen asemarakennus, joka siirrettiin paikalleen Meilahden huvila-alueelle parikymmentä vuotta sitten. Saara Lehtonen nimittäin pyörittää piha saunassaan Kaurilan julkista saunaa, jon ka voi yleisten saunavuorojen ulkopuolella vuokrata myös yksityiskäyttöön
ENSIMMÄISINÄ VUOSINA Saara Leh tonen pyöritti saunaa korusuunnittelijan työnsä rinnalla. Laudeliinoina ovat Saara Lehtosen ompelemat pellavaiset laude liinat ja pesuaineina Kaurilan Sauna brändin omat luonnonkosmetiikkatuotteet. › Antiikki & Design 60 kulttuurimatka 102546_.indd 60 1.2.2019 14.52.05. – Vuonna 2009 unelmani toteutui, kun perustin yritykseni ja tein saunastamme yleisen saunan. Juuri sitä haluan tarjota asiakkailleni. Saara Lehtosen kädenjälki näkyy saunatuvassa, joka on kalustettu etupäässä talonpoikais huonekaluin. Ensimmäisinä vuo sina saunan löylyistä nautittiin oman suvun ja ystävien kesken, mutta vähitellen sitten minussa heräsi halu tarjota muillekin mah dollisuus päästä nauttimaan rauhoittavasta ilmapiiristä. – Pari vuotta sitten päätin keskittyä ko konaan saunan emännöimiseen ja luonnon kosmetiikkatuotteiden valmistamiseen, en kä ole päätöstäni katunut. Kattoparrujen päällä lepää puisia kelkkoja, ja pöydän ja kaappien päälle on aseteltu vanhoja lasipulloja, jois sa on herkkiä kuivakukkia. – Pyyhkeet, laudeliinat, pesuaineet ja voiteet kuuluvat hintaan, joten halutessaan Kaurilaan on helppo tulla saunomaan vaik ka suoraan iltalenkiltä, Saara vinkkaa. Vuonna 1894 valmistuneen pääraken nuksen tarina on vähintäänkin yhtä mielen Kaurilan väki saa nauttia omien kanojen munimista munista päivittäin. Osa vuoroista on naisten, osa miesten ja osa on sekasaunavuoroja. Yleis ten saunavuorojen ulkopuolella Kaurilan saunan voi vuokrata yksityiskäyttöön. Eikä ihme, sillä sauna henkii vanhan ajan tunnelmaa, joka hakee vertaistaan. Olen joka päivä kiitollinen siitä, että Kaurilan saunasta on tullut monelle paikka, johon he tulevat hen gähtämään kiireisen arjen keskellä. Sauna on sisustettu talonpoikaisittain. Vuosien varrella Kaurilan Saunasta on tullut monelle helsinkiläiselle rakas paikka. tuvasta, jonka siirsimme pihallemme pari kymmentä vuotta sitten. Saara Lehtonen haluaa luoda Kaurilan Saunaan levollisen ilmapiirin, joka tarjoaa saunojille mahdollisuuden irtaantua hektisestä arjesta. Nyt Kaurilan saunan lauteilla saunotaan yleisissä saunavuoroissa kolmena iltana vii kossa
› Antiikki & Design 61 102546_.indd 61 1.2.2019 14.52.22. Kaurilan sauna tuvassa voi aistia menneen ajan tunnelmaa. Hirsirunko on 1800luvulla Tuusulaan rakennetusta tuvasta
Täällä on tietenkin ollut myös odotushuone, jossa on odotettu junaa ja vastaanotettu junalta saapuvia. Jos tarvitsen jotakin, menen kierrätysKotona ei ole juuri mitään uutena ostettua. – En ole mikään shoppailija, eikä kotonani taida olla juuri mitään uutena kaupasta ostettua. KAURILAN SAUNA HELSINGIN MEILAHDESSA sijaitseva, vanhaan hirsitaloon rakennettu perinteinen puusauna, jota voi vuokrata yksityiskäyttöön. › Antiikki & Design 62 kulttuurimatka 102546_.indd 62 1.2.2019 14.52.46. SAARA LEHTONEN haluaa elää mahdollisimman ekologisesti. – Vanhat esineet ja lasipullot ovat vain niin kauniita, Saara Lehtonen sanoo. Saara Hopean jäätelömalja kuului aiemmin isoäidille. YHTEYSTIEDOT Heikinniementie 9, 00130 Helsinki, puh. LIPUT tulee ostaa etukäteen verkosta. 050 597 3359 www.kaurilansauna.fi kiintoinen. Suurimman osan huonekaluista olen saanut ystäviltäni tai perinyt sukulaisiltani. Lehtosen nuoruudenperhe siirsi autioituneen aseman nykyiselle paikalleen Meilahteen. Myöhemmin sitä on laajennettu saman ikäisen talon hirsikehikolla. Keltaiseksi maalattu puutalo rakennettiin alunperin Karjalan radan varteen Kaurilan kylän asemarakennukseksi. Lisäksi Kaurilaan on rakennettu sen tyyliin sopivat lasiverannat. Se välittyy myös hänen kodistaan, joka on Villa Kaurilan toisessa päädyssä. KOLMENA ARKI-ILTANA viikossa saunotaan yleisissä lenkkisaunavuoroissa. –Aikoinaan Kaurilan asemalla toimi myös kylän posti, Lehtonen kertoo. Hopeinen kahvipannu ja Arabian vanhat kahvikupit ovat kierrätyskeskuksesta. Niitä hänelle on karttunut vuosien varrella vaikuttava kokoelma. – On kiinnostavaa ajatella, mitä kaikkea nämä hirsiseinät ovat yli sadan vuoden aikana nähneet. Nyt jaamme talon siskoni perheen kanssa, mutta ennen meitä rakennuksessa on asunut useampi asemapäällikkö perheineen
Antiikki & Design 63 102546_.indd 63 1.2.2019 14.53.03. Keittiön suuri leivinuuni hohkaa pehmeää lämpöä yli 100-vuotiaan talovanhuksen keittiöön
Antiikki & Design 64 102546_.indd 64 1.2.2019 14.53.19. Pitkä matto on suomalaisen kankurin juuttinarusta käsin kutoma. Valurautaiset kierreportaat on tehty Högforsin tehtaan mallia mukaillen
Antiikki & Design 65 kulttuurimatka 102546_.indd 65 1.2.2019 14.53.38. keskukseen tai katson läpi nettikirpputorien tarjonnan. Tehtaan restauroinnin yhteydessä muutamia alkuperäisen mallisia kierreportaan askelmia jäi yli ja ostettiin Kaurilaan. Hopeatarjottimet, kristallikarahvi ja sirot lasit ovat kaikki kirpputorilöytöjä. Minulla on siellä esimerkiksi vanhan mallinen ”shoppailufikkari”, jonka valossa voi tutkia Kaurilan Saunan kosmetiikkatarjontaa ja tehdä ostoksia. Kierreportaat ovat Karkkilan Högforsin tehtaan peruja. . OLOHUONEEN ikkunalaudalla maatiaiskissanpentu Mauri nuuhkii vahakukkia. Saunallakin fiilistelen pienillä jutuilla. – Olen vasta vähän aikaa ollut tietoinen, että minulla on oma visuaalinen kieleni. Saara Lehtonen pitää hopeasta enemmän tummuneena kuin säihkyväksi kiillotettuna. Saara Lehtosen koti puhuu sen puolesta, että rakennuksiin ja esineisiin liittyvät tarinat tekevät niistä entistäkin rakkaampia. Lehtosen isoisoisä Matti Lehtonen perusti vuonna 1918 rautaja metallivalimo Suomen. Lehtosella on tunnistettava, omintakeinen estetiikka ja tapa yhdistellä asioita keskenään. Kierreportaat ovat Högforsin tehtaalta. – Hopeinen suola-astia kuului aikanaan isäni Lola-tädille, joka perimä tiedon mukaan sai helsinkiläisen miesväen sukat pyörimään jaloissa, Saara Lehtonen nauraa. Uskon että pienet jutut vaikuttavat saunakokemukseen kokonaisuudessaan, Saara Lehtonen summaa. Niihin tyylillisesti sopivat kaiteet Saara suunnitteli ja valmisti yhteistyössä erään sepän kanssa. Ne sopivat muutenkin Lehtosen kotiin, kuuluhan hän vanhaan valimosukuun. Hetkeä myöhemmin se livistää valurautaisia kierreportaita pitkin yläkertaan. Olohuoneen ovensuun pikkupöytä on esimerkiksi Lehtosen isoisän entinen kirjoituspöytä ja chippendale-sohvakaluston hän on saanut ystävältään Pihla Viitalalta. Tällaisen lystikkään taskulampun käyttäminen luo hetkeen aivan erilaisen tunnelman kuin jokin moderni fikkari. Olen myös valmis odottamaan, että tarvitsemani asia löytyy, Saara Lehtonen kertoo. Vaikka monet huonekalut ja esineet ovat päätyneet hänelle sattumalta, hän on yhdistänyt ne omannäköiseksi kokonaisuudeksi. Lapsesta asti olen kuitenkin nauttinut sievistä asioista ja kauniista yksityiskohdista
Voisi kuvitella, että matto kiinnostaa Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi Antiikki & Design 66 kysy esineestä 100799_.indd 66 1.2.2019 13.11.22. (AK) 2. Nectaris-koru on tehty hopeasta ja akryylistä. Korua ei ole suunniteltu Anna-lehdelle, mutta lehden juhlavuoden myyntikoruksi se on toki sopinut hyvin. Nectaris-riipus Olen saanut Björn Weckströmin suunnitteleman Nectaris-korun tädiltäni 1960ja 70-luvun vaihteessa. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Kuvia ei palauteta. Weckström oli ensimmäinen korumuotoilija, joka yhdisti nämä materiaalit korussa, vaikka jopa Lapponian perustaja Pekka Anttila (1931–1985) piti hopean ja akryylin yhdistämistä mahdottomana. Moderni ryijymatto Tunnistatteko maton (160 x 230 cm) valmistajan. Tämä pitkänukkainen matto muistuttaa ryijyä. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Vakuutusarvo 600 e. Lähetä meille oma kysymyksesi! Nectarista on tehty punaisen akryylin lisäksi myös muissa väreissä. Tosca-mallistoon kuuluva matto on tehty villasta toden näköisesti mattopuissa kutomalla. Korunne hopeapitoisuus on 925 (sterlinghopeaa), ja se on vuodelta 1973, mistä kertoo vuosileima U7. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. 1. Matto on itävaltalaisen Karl Eybl -mattotehtaan tuotantoa 1970-luvulta. Myös Suomessa tehtiin 1960–70-luvulla moderneja ryijymattoja, ja niitä suunnitteli moni huippumuotoilija, kuten Timo Sarpaneva. Nectaris kuuluu Björn Weckströmin suunnittelemaan Avaruushopea-sarjaan, jonka Lapponia lanseerasi 1969. Mikä on sen arvo. Tehtiinkö korua varta vasten Anna-lehden juhlavuoden koruksi, sillä sitä myytiin lehden asiakaskaupassa. Mikä missä milloin 1 ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Kylvystä nousseen nymfin herkässä asennossa näkyy Finnen vaikutus. Vakuutusarvo 500 e. (AK) 4. Arabiassa valettiin tuolloin pienehköinä sarjoina muutamien kuvanveistäjien teoksia. (AK) Antiikki & Design 67 kysy esineestä 100799_.indd 67 1.2.2019 13.11.35. Huonon kunnon takia astian vakuutusarvo on pieni, mutta ”mummonperintönä” se sopii nostalgiseksi sisustusesineeksi. Olen tuloksetta yrittänyt etsiä tuollaista leimaa. Nämä eivät kuitenkaan ole Pietarsaaresta, sillä paja käytti merkintää PK. (HK). (AK) 5. Pohjassa on merkinnät LL, Arabia, 48, KI. Merkintä XK2 viittaa malliin, jonka Rafael Blomstedt suunnitteli 1900luvun alussa. Posliiniin valettu veistosfiguurinne edustaa nimittäin 1910-luvun myöhäisjugendia, jossa näkyy jo art decon orastus. Aterimet on todennäköisesti tehty 1930–40-luvulla, ja niiden kahvat ovat selluloosaa tai bakeliittia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme aterimien valmistajan. Malli oli Arabian tuotannossa 1909–30. Arvokin kiinnostaa. Pohjassa on erilaisia merkintöjä, kuten XK2. Merkintää LL on käyttänyt ainakin Liisa Larsen (Hallamaa). Onko aterimilla muuta kuin tunnearvoa. Koristeelle en löytänyt nimeä, mutta se on ajalle hyvin tyypillinen kasviaihe. (AK) 3. Kyseessä voisi olla Lauri Leppänen (1895–1977), joka opiskeli 1910-luvulla mm. Häälahja-aterimet Kuka mahtaa olla aterimien valmistaja, ja milloin ne on tehty. Ehkä aterimet on tehty sellaisessa tilauksesta häälahjaksi. Nämä ovat vanhempieni häälahja vuodelta 1941. Lasitus on pahasti krakeloitunut, minkä takia lika on päässyt imeytymään lasituksen alle. On mahdollista, että aterimet on tehty jossain metallipajassa, joka tarjosi valmiudet myös hienotaonnalle. › 5 2 3 4 1970-luvusta innostuneita sisustajia. Myöhemmässä tuotannossaan Leppänen suosi maskuliinisempaa tyyliä ja aihepiiriä. Veistos on kiintoisa esimerkki Arabian pyrkimyksestä päivittää taiteellista profiiliaan vuosia ennen maineikkaan taideosaston perustamista. Muodossa voi nähdä jugendin vaikutteita. Materiaali on fajanssi niin kuin lähes kaiken taloustavaran tuolloin. Suomessa aterimien valmistus on keskittynyt niin vahvasti Hackman-Sorsakoskeen ja Fiskarsiin, että muista valmistajista ei juuri löydy tietoa. Kyllä pilkkumi eli talousastia on Arabian tuotantoa. Arabian pilkkumi Voiko tämä pilkkumi olla Arabian tuotantoa, ja kuinka vanha se on. Klassisoivaa myöhäisjugendia Arabian tehtaalla on valmistettu posliiniin valettu ja lasitettu naisfiguuri (kork. Gunnar Finnen johdolla. Liisa Hallamaasta ei ole kyse vaan noin 30 vuotta vanhemmasta tekijästä. Veitsien terässä on alaisinta esittävä merkki ja teksti Ruostumatonta terästä. Setin vakuutusarvo on 50 e, mutta paljon suurempi merkitys sillä on muistona vanhemmista. Karl Eybl -mattojen kansainväliset hintapyynnöt ovat yli 1 000 e, mutta meillä vakuutusarvo voisi olla 300 e. Voisiko KI olla valajan tai mallintekijän puumerkki. Entä hyväkuntoisen esineen arvo. 48 cm). Joskus näkee maininnan Pietarsaaren Konepaja Oy:stä, joka valmisti 1910-luvulla metallikahvaisia aterimia
Siivet ovat kadonneet, ja käsivarressakin on kaksi liimausta. Verholasi onkin tunnetuinta juuri hiottuna lyijy6 7 8 Mitä tehdä Nautilukselle. Siipirikko Amor Lapsuudenkodistani on minulle kulkeutunut marmorinen pienoispatsas (27 x 45 cm, paino 10 kg). Se on silti kaunis ja näyttävä koriste-esine, joka kertoo rakkauden voimasta. (AK) 9. Pintalikaa voi pyyhkiä nihkeällä liinalla ja kevyttä harjaustakin voi kokeilla. Ostin kirpputorilta pienen laatan eurolla. Vatimalli oli esillä Milanon triennaalissa 1951. Marmoriveistos on tehty 1786–93, ja se kuuluu Louvren taidemu seon kokoelmiin. Leimoja ei ole. (AK) 7. Vakuutusarvo 15 e. Onko mitään arvoa, ja voiko pinnan keltaisuutta puhdistaa. Hän valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta 1945 ja aloitti samana vuonna työskentelyn Arabian taideosastolla, jossa hän sekä suunnitteli että teki keramiikkaa. Kunnostus pidentää tuolin käyttöikää merkittävästi, eivätkä kustannukset silloin tunnu suurilta. Tuhka-astiat on suunnitellut Tapio Wirkkala Iittalalle 1940-luvun lopulla. Silloin puhdistustyö kannattaa antaa kivimateriaaleihin erikoistuneelle konservaattorille. Venetsialainen Antonio Canova (1757–1822) oli uusklassisimin keskeisiä kuvanveistäjiä, jonka tunnetuimpiin töihin kuuluu Amor ja Psykhe -teos. Hän muotoili nojatuolin Iskulle 1970-luvun alussa. Muki näyttää olevan Kurt Ekholmin suunnittelema NB-malli, joka oli Arabian tuotannossa 1938–66. Nautilus-tuoleja on ollut myynnissä myös ulkomaisissa huutokaupoissa: viisi vuotta sitten neljä hyväkuntoista tuolia huudettiin Lauritzon.comissa noin 2 700 eurolla. Veistos kuvaa, kuinka Amor suudelmallaan herättää manalan ikiuneen vaipuneen Psykhken. Tuolin rakenne on muovia/lasikuitua, ja se muistuttaa Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuolia, joka tuli tuotantoon 1960-luvun puolivälissä. Nautilus-tuolin suunnittelija on Kari-Pekka Valorinta (s. Siitä on tehty lukemattomia kopiota ja tulkintoja. Tuhkaastiat on valmistettu verholasitekniikalla, jossa värittömän lasialoituksen päälle puhalletaan toisella pillillä ohut, tavallisesti värillinen lasikerros. Pienen vadin, mahdollisesti tuhka-astian tai seinälaatan, muotokieli ja koristelu tuovat mieleen Raija Rauanheimo-Kojosen. (AK) 8. Muki on harvinainen, mutta huonon kunnon takia vakuutusarvo on 50 e. Ateneumista 1946 valmistuneen taiteilijan tyypillisiä aiheita olivat ohuella mustalla viivalla toteutetut naisten kasvot. Jos kuitenkin päätätte kunnostuttaa nojatuolin, siitä saa näyttävän ja persoonallisen suomalaisen designtuolin, jollaista ei joka kodissa tule vastaan. Herkän koristelun on tehnyt Hilkka Mekri (myöhemmin Säynäjärvi). (AK) 10. Myyjä kertoi sen olleen kotinsa seinällä niin kauan kuin muistaa. Tuolin uudelleenverhoilu on tuntuva kustannus, eikä siitä sen jälkeen välttämättä saa kunnostuskulut kattavaa myyntihintaa. Jos vati on Rauanheimo-Kojosen tekemä, se ei vastaa laadullisesti hänen parhaimpia töitään; aihe on toteutettu kömpelösti ja viiva on paksu. Olen aina ihmetellyt sen herkällä kädellä tehtyä maalausta. Nautilus-nojatuoli Kaksi Iskun Nautilus-nojatuoliani ovat nähneet elämää: nahkaverhoilussa on repeytymiä, mutta muut osat ovat täysin kunnossa. Mikä on arvo. Hän yleensä signeerasi työnsä. Kannattaako niitä entisöidä tai myydä. On siis mahdollista, että tekijä on ihan joku muu. Wirkkalan tuhka-astiat Ovatko lasivatini kotimaisia, kuka voisi olla suunnittelija ja mikä on niiden arvo. Jos lika on imeytynyt materiaalin huokosiin, sitä on vaikeampi poistaa. 1946). Samanlainen ohueen viivaan perustuva pelkistetty tyyli ja naiskasvot olivat muodissa 1950-luvulla. Tässä mukissa on niin sanottu piippuleima, jota käytettiin 1932– 1949. Rauanheimon keramiikkaa. 100 e. Se lienee kopio Antonio Canovan Amor ja Psykhe -teoksesta. Herkästi koristeltu muki Onko mukini harvinainen, ja onko sillä mitään arvoa. Koot 12 x 9,5 cm ja 15 x 12,5 cm. 6. Pahoin vaurioituneen teoksen vakuutusarvo on n. Kun tällainen verholasi koristellaan hiomalla, hiottu kohta erottuu kirkkaana värillisestä lasista. Antiikki & Design 68 kysy esineestä 100799_.indd 68 1.2.2019 13.11.46. Nautiluksen muotokieli on sitä jäykempi, mutta siinä on hauskaa futuristista henkeä. Ne olivat tuotannossa 1950-luvun loppuun tuotetai mallinumerolla 3317 / 5014. Realistisempi vakuutusarvo on kunto huomioiden kuitenkin 400 e / kpl
Wirkkalan astioissa väritön aloituslasi näkyy reunoilla. Mikä on vintagelaukkujen arvo. Olisiko teillä tietoa sen tekijästä ja arvosta. Naisten 1900-luvun käsilaukut, niin sanotut vintagelaukut, ovat tulleet viime vuosina muotiin. _I PRODUCTION varilla on valia 7 Tehtaanmyymalat: Vantaa Petikontie 1 Espoo Suomalaistentie 1 p. Vintage-käsilaukut Omistan kaksi ranskalaista erinomaisessa kunnossa olevaa käsi laukkua. Tehtaan perusti ruotsalainen kreivi Louis Sparre Porvooseen 1897. 10 12 11 9 Tapio Wirkkalan tuhka-astiat KYSY ESINEESTÄ 100799_.indd 69 1.2.2019 13.11.55. 6,5 cm). Aluksi tehdas valmisti huonekaluja, mutta jo perustamisvuonna keramiikka tuli osaksi tuotantoa. Lasituksessa suosittiin vaaleanja tummansinistä, vaaleanja tummanvihreää ja punaista sekä näiden yhdistelmiä. Esineissä näkyi talonpoikaisen käsintehdyn estetiikan arvostus, mutta silti ne olivat moderneja käyttöesineitä. 09-8556210 www.juvi.fi j uvi posti@j uvi. Punertava lasi on siis sen päälle puhallettu värillinen lasikerros. Laukkunne ovat 1970-luvulta ja lähes erehdyttävän samannäköiset. fi kristallina. Finch. Vakuutusarvot signeerattomina: 12 cm 140 e, 15 cm 180 e. (AK) 12. Vakuutusarvo 450 e. Maljakko on Iris-tehtaan (1897–1902) tuotantoa. W. Yleisiä olivat myös ruskeat ja vaaleat pilkut. Hänen johdollaan suomalainen punasavesta tehty keramiikka sai kansainvälisen suunnan. (AK) 11. Sitä koristeltiin jugendmaisin, kaartuvin ja tyylitellyin luonnonaihein. Suurempi Charles Jourdanin laukku on ostettu Wienistä 1976 ja pienempi Christian Diorin laukku hiukan myöhemmin Stockmannilta. Keramiikasta vastasi belgialaissyntyinen taidemaalari ja keraamikko A. Iris-tehtaan vaasi Minulla on anoppini jäämistöstä vaasi (kork
Frankly My Dear -liikkeestä kerrotaan, että hyväkuntoisen Diorin olkalaukun hinta olisi noin 200–250 e ja Charles Jourdanin hinta olisi kunnosta riippuen 100–150 e. Kissaja Koira-lautaset ovat Oiva Toikan muotoilua Iittalan postimyyntiin, ja ne on valmistettu Nuutajärven lasitehtaalla. Perhoskoru jugendia Sain tämän korun sedältäni, joka kertoi, että se olisi jopa 1800-luvun puolelta. (AK) 14. Tuntisiko joku lukijamme valmistajan. Vaikea uskoa, että koru olisi 1800-luvulta, se voisi pikemminkin olla 1900-luvun alusta. Nyt siinä on jousitus. Puu on suhteellisen vaaleaa ja kauniisti patinoitunutta. Jäl14 15 13 16 Toikan koira ja kissa Antiikki & Design 70 kysy esineestä 100799_.indd 70 1.2.2019 13.12.07. (AK) 15. Miltä ajalta se voisi olla peräisin. Se on uusrokokoota, joka haki innoituksensa 1700-luvun rokokoosta kaartuvine muotoineen, kiehkuroineen ja kasviaiheineen. Hän arveli korun tulleen Suomeen ehkä ”laukkuryssän” kautta. Tanner-leimakin viittaa muuhun valmistajaan. Niissä on signeeraus Oiva Toikka, Nuutajärvi. Niitä valmistettiin myös kouluissa ja kotiverstaissa esimerkiksi lahjoiksi. Istuimen jousipehmustus yleistyi 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Mikä voisi olla arvo. Uusrokokootuolille ominaista on lenkinmuotoinen pehmustettu tai pehmustamaton selusta ja S-kaartuvat etujalat. noin 25 cm). Muuten niistä jää kovin vähän kerrottavaa. Näyttävä kynttilänjalka Onko kynttilänjalka (kork. Mikä on sen arvo. Kotimainen uusrokokootuoli Uusrokokoolta näyttävän tuolini alkuperää en tiedä. Uusrokokoo tuli muotiin 1830–40-luvulla, ja tyylin mukaisia huonekaluja valmistetaan edelleen. Kangas on vanhan oloinen ja risa mutta tuskin alkuperäinen. Kynttilänjalka saattaa tuoda mieleen Aarikan 70-luvun kynttilänjalat, mutta vastaavia tekivät muutkin yritykset – puusta sorvatut kynttilänjalat olivat tuolloin muotia. 62 cm) Aarikan tuotantoa niin kuin minulle on kerrottu. Uskoisin että ne on tehty 1990ja 2000luvun vaihteessa, tai ehkä jopa 1980-luvulla. Onko metalli hopeaa. Tuolin istuinta on joskus muokattu, sillä edellisiä naulanreikiä löytyy. Kooltaan tuoli on nykytuoleja huomattavasti pienempi ja sirompi. Mikä on niiden arvo. Messinkitai kuparijalustan alta löytyy puuhun painettu leima: Tanner Finland. Tämä taitoa vaativa kynttilänjalka ei ole kotitekoinen, mutta se ei myöskään ole Aarikan tuotantoa, todetaan Aarikasta. Kunpa lahjanantajat, usein sukulaiset, antaisivat tarkempia tietoja lahjoistaan. Kun Dior pitkän tauon jälkeen alkoi valmistaa perinteistä monogrammikuosia vuonna 2017 uudelleen Oblique-nimellä, myös aitojen Diorin monogrammikuosisten canvaslaukkujen arvo alkoi nousta. Toikan Kissa ja Koira Mitä voisitte kertoa näistä lasisista koriste lautasista (halk. Tämän tuolin selustaan on veistetty tyylille tyypillinen kukka-lehtiaihe. (UT-G) 16. Puulajeina käytettiin mahonkia, pähkinäpuuta, koivua, joskus mäntyäkin, usein tummaksi petsattuna ja kiillotettuna. Vakuutusarvo 130 e. Tuolinne lienee alkujaan osa salonginkalustoa ja kotimaista työtä 1800-luvun jälkipuolelta. Vakuutusarvo 80 e / kpl. (KK). Korulla on enemmän tunnearvoa kuin rahallista arvoa. Siinä tapauksessa pitäisi löytyä leimoja. (AK) 13. Ruuveja ei ole käytetty. Hyönteisaiheiset korut olivat suurta muotia jugendin aikaan 1900-luvun alussa. Tannerista en kuitenkaan löytänyt tietoa
Hjalmar Westerberg oli 1800-luvun ruotsalainen kirjailija, maalari ja piirtäjä. Museon tietokanta ei kuitenkaan kerro hänen elinvuosiaan vaan ainoastaan sen, että Westerberg oli aktiivinen 1800-luvun jälkipuoliskolla. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Tyyli oli hyvin kansainvälinen ja suosittu myös meillä. Mikä on taulun arvo. (AK) 17. Romanttinen kuutamomaisema Meillä on ruotsalaisen Hjalmar Westerbergin 1884 signeeraama maalaus (50 x 67 cm), joka on tehty sekatekniikalla (mm. (K-PK) Vakuutusarvo noin 140 e. Westerbergin tunnelmalliset teokset tulevat parhaiten esiin pienenä kokoelmana, joten tässä voisi olla mainio keräilykohde. Vakuutusarvo 150 e. akvarelli). Taiteilijan teokset kuuluvat 1800-luvun loppupuolen romantiikan maisemamaalauksen perinteeseen. Lasin alla on jonkin verran ajan tuomaa pölyä. Verhoilukankaina suosittiin voimakkaan värisiä plyysejä, villakankaita, sintsejä ja joskus myös silkkidamasteja. Myös Ruotsin kansallismuseon kokoelmiin on tallennettu Westerbergin meriaiheinen kuutamomaisema. Teoksissaan hän erikoistui tunnelmallisiin kuutamomaisemiin, jotka hän usein toteutti sekatekniikalla ja usein lähes monokromaattisesti, käyttämällä vain yhden värin sävyjä. Monet puusepäntehtaatja -verstaat valmistivat uusrokokoohuonekaluja. (AK) 17 LASIA KAIKILLE KARHULA 1889 – 2009 Tornatorintie 99, Kotka merikeskusvellamo.fi MERIKESKUS VELLAMO 31.1.2022 ASTI 100799_.indd 71 1.2.2019 13.12.15. Kehykset ja lasi ovat alkuperäiset. Pitäisikö se lasin alta jotenkin puhdistaa vai olisiko parasta jättää vain ennalleen. Lasin alla oleva pöly kannattaa poistaa, mutta se on taidekonservaattorin työtä. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. kimmäiset puulajit voitiin myös ootrata jäljittelemään jalopuuta
l e e l e l l e ® KOKO HUBARA MIKKO VAINIO ANNA NEVALA + NELJÄNNEN POLVEN FEMINISTI SIVUA MUOTIA: MAALISKUU 2019 9,80 e elle.fi ”MINUT OTETTIIN VAKAVAMMIN, KUN MINULLA OLI LYHYT TUKKA” RONJA SALMI RUOKATRENDI: VOIMAPALLOT 46 KOKOVALKOINEN, TYÖHAALARIT, VILLIT PRINTIT & TOIMISTOTRIKOOT KEVÄÄN KAIKKI MUODISTA e l l e e l l e NÄIN LÖYDÄT SEN OIKEAN ELLE UUDISTUI LUE JA IHASTU MEIKKIVOITEEN TILAA OMASI! elle.fi/tilaa SUOMEN RAIKKAIN MUOTILEHTI ELLE UUDISTUI! vä riä, nautintoa, inspira atiota ke vy t, elega ntti, älykäs ja ajatuksia he rä tt äv ä tilausilmo ANTIIKKI.indd 1 1.2.2019 14.15.00 103318_.indd 72 1.2.2019 14.39.59
ANTIIKKI.FI Antiikki & Design 73 100798_.indd 73 1.2.2019 15.21.37. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Antiikki-, keräilyja kirjamessut, Tapahtumatalo Raahe, Kirkkokatu 28. 044 5758 056, www.kerailykuume.fi. Turun Messukeskus Oy, p. Ilmoita tapahtumasi meille: antiikkidesign@fokusmedia.fi HURAHDA ANTIIKKIIN! www.antiikkidesign.fi www.facebook.com/antiikkijadesign Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Göran Augustson | Juhana Blomstedt | Marjatta Hanhijoki Hannu Hyrske | Raimo Kanerva | Pentti Kaskipuro Inari Krohn | Juhani Linnovaara | Elina Luukanen Lars-Gunnar Nordström | Paul Osipow | Onni Oja Esa Riippa | Veikko Vionoja | Rafael Wardi Sinkassa käy Museokortti. Taiteeni tarina keskiviikkoisin klo 17.30 20.3. Antiikki-, keräily& vintagemessut, Elenia Areena, Härkätie 17. Tarkista tiedot järjestäjiltä. 050 5257 464, www.laatumessut.com. Pieksämäki • 23.–24.3. • 30.–31.3. Huutokauppahuone Aleksi, p. klo 11?16 Katso muut tapahtumat www.sinkka.fi Kultasepänkatu 2, Kerava | 040 318 4300 | sinkka.fi Avoinna: ti, to, pe klo 11–18, ke 12–19, la–su 11–17 Liput: 6 € aikuiset, 4 € eläkeläiset / opiskelijat, € alle 18–vuotiaat / työttömät E sa R iip p a, A ts al ea , 20 14 , vi iv as yö vy ty s, ak va ti n ta , (r aj at tu ), ku va P ek ka E lo m aa . 040 143 1331, www.hkaleksi.fi. Laatumessut, p. (09) 687 7990, www.hagelstam.fi Hämeenlinna • 23.–24.2. Antiikki-, taideja keräilymessut, Askotalo, Askonkatu 9. Antiikki-, taideja keräilymessut, Lyseon koulun Janne-sali ja juhlasali, Lukiokatu 6–8. AntiWaari Ay, p. 040 730 6076, www.hakkilantila.fi. Tapahtumat minne mennä Lisää tapahtumia www.antiikkidesign.fi Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. Inari Krohn Sinkan lastensunnuntai 31.3. Raahe • 2.–3.3. 050 3288 835, www.mediapromessut.fi. Modern-huutokauppa, Hagelstam & Co, p. Lempäälä • 23.2. Mediapro Messut, p. Laatumessut, p. Turku • 16.–17.3. Hannu Hyrske; 10.4. Weturitorin antiikki-, keräilyja vintagemessut, Tallikankaankatu 3, Pieksämäki. Antiikkija keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6. Antiikkija taidemessut, Turun messukeskus, Messukentänkatu 9–13. (02) 337 111, www.turunmessukeskus.fi. 050 5257 464, www.laatumessut.com. 040 727 2080. Häkkilän Tila, p. Huutokauppa, Lempäälän Aleksi. ExpoNova, p. ExpoNova, p. • 2.–3.3. Jyväskylä • 6.–7.4. Jyväskylän antiikkimessut, Paviljonki, Lutakonaukio 12. Helsinki • 22.3. Lahti • 23.–24.3
Kuopukseni Raffaele, 8, oli kuitenkin saanut nimensä ennen taulujen löytymistä. Italiassa pitkään asunut toimittaja Ella Kanninen päätyi hankkimaan Raffaello Gambogin maisemamaalauksen monen sattuman johdatettua hänet sen luo. Signeerauksen yhteydessä ei ole vuosilukua, mutta sävymaailman ja ajan impressionistisen tyylin perusteella olettaisin Gambogin maalanneen työt 1910?1920-luvulla. Teresa pyysi minut mukaan. . Toscanan valo hurmaa lempimaalauksessa. Pian antiikkiarvioijana toimiva anoppini sai kutsun tulla katsomaan eräässä livornolaisvillassa myytäviä arvoesineitä. tammikuuta. Elinin ja Raffaellon on täytynyt kokea samankaltaista toisen ymmärtämistä ja puolison kulttuurin sopeutumista kuin meidän avioliitossamme. TOIVOISIN lisätietoa tauluistani. Kaikkien sattumien jälkeen minun oli pakko saada ostaa ne! PARASTA tauluparissani on Toscanan valo. Ihastuin suomalaisen Elin Danielson-Gambogin taiteeseen Didrichsenin taidemuseon näyttelyssä 2007. Kului pari vuotta, kun eräs suomalaisrouva piipahti anoppini Teresan jalokiviliikkeessä Livornossa. Kauniisti sisustetussa villassa huomioni kiinnittyi taulupariin, jonka arvelin Raffaello Gambogin maalaamiksi. Koska tauluja on kaksi, lapsemme Leonardo ja Raffaele saavat omansa aikanaan muistoksi. Livornolaisen Raffaello Gambogin kanssa avioituneen taiteilijan maisemat ovat minulle tuttuja, sillä aviomieheni Valerio Chinca on kotoisin samasta kaupungista. Maalaus tuo Italian-kotini tunnelman Suomeen, kun samasta maisemasta maalattu toinen työ on edelleen Italiassa. Hän halusi ystävällisesti jättää minulle Didrichsenin näyttelyyn perustuvan kirjan, jota aloin lukea lumoutuneena. Kaikki yhteensattumat kutkuttavat mielikuvitustani. SAIN TÄMÄN toscanalaista oliivilehtoa esittävän öljyvärimaalauksen monien sattumien kautta. Raffaello Gambogin (1874–1943) taiteessa toistuvat Ella Kanniselle tutut Livornon rantakalliot ja Toscanan oliivilehdot. ”Taulussa on Toscanan valo” MIRVA SAUKKOLA KUVAT FABIAN BJÖRK Ella Kanninen elää suomalaisen ja italialaisen kulttuurin välillä. Ella Kannisen ja symbolitutkija Liisa Väisäsen sarja Merkkien salat alkoi TV1:ssä 31. Raffaello Gambogi syntyi sata vuotta ennen minua. Antiikki & Design 74 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 100794_.indd 74 1.2.2019 12.23.32
Design Tanskalaisklassikko Finn Juhl Näyttely René Magritte Amos Rexissä Vintagemuoti Iloinen 1920-luku Antiikki & Design 75 ENSI NUMEROSSA 100795_.indd 75 1.2.2019 15.13.07. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. KOTI VAIHTOI VAIN VÄRIÄ Kunnostusteema Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Uusi lehti ilmestyy 21.3. |Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta
6 414881 689300 19002 PAL.VKO 2019-12 16 89 30 -1 90 2 TUL OSS A 6.6.— 17.11.2019 HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää 040 480 1644 taidemuseo@hyvinkaa.fi hyvinkaantaidemuseo.fi 100796_.indd 76 1.2.2019 9.11.03
TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” TOIMITTAJA ELLA KANNINEN ”Sattuma toi kotiini Gambogin taulut.” YLEN LAVASTAJA MALLA HELANDER ”Brittiepookit ovat alan huippua!” KU M EL AN JA KA U KL AH D EN LA SI SIS U ST U SA RK KIT EH TI RIS TO H AL M E O LG A EH RS TR Ö M 2/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 177 2/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Kumela ja Kauklahti LASITAIDE UUSIN SILMIN Salaperäinen Olga Ehrström Näyttely Vintagemuoti 1910–1919 Sarja jatkuu! ANTIIKKIPÖRSSIN NOUSIJAT & LASKIJAT 8 X Nyt 10 50 100778_.indd 1 1.2.2019 15.43.19