Nyt vain 6 90 M AR IM EK KO 70 VU O TT A KO RU KE RÄ ILI JÄ N AA RT EE T TU N N IS TA AN TII KK IP EIL IE N TY YL IT 2/2021 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 19 7 2/2 02 1 ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • SISUSTUS • TAIDE • VINTAGE LEGENDA JUHLII MARIMEKKO 70 VUOTTA Keräily NOSTALGISET POSTIKORTIT Perinne elää KIRJANSIDONNAN ABC Koru& kelloekstra HURMAAVAT VINTAGELÖYDÖT 22 sivua sisustusta! sivua sisustusta! • KERÄILIJÄN KOTI • FUNKISTALON TARINAT • ANTIIKKIPEILIEN OPAS • KERÄILIJÄN KOTI • FUNKISTALON TARINAT • ANTIIKKIPEILIEN OPAS
Kuva: Timo P. Kouvolan taidemuseo Poikilo Kouvolatalo, Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola avoinna: ti–pe 11–18, la–su 12–17, ma suljettu poikilo.fi ILMIÖITÄ JA OLIOITA Timo Heino, Jaakko Tornberg, Timo P. Kuva: Jaakko Lukumaa Jaakko Tornberg, Luxus-sarjaa, 2020, yksityiskohta. Kuva: Poikilo-museot/Mari Lehtosalo. Vartiainen, Kodin garbologiaa. Vartiainen Timo Heino, Valtimo, yksityiskohta. Vartiainen 4.2.–25.4.2021 Timo P
Siihen voit tutustua s. Niissä näkyvät muoti virtaukset selvinä. Innokas keräilijä oli päätynyt niin Istanbuliin, Armeniaan kuin puolalaisille markkinoille kokoelmaansa kartuttaessaan. 48–55. Siellä hän seisoi salaperäisenä eurooppalaiseen, runsaaseen tyyliin koristellun myyntipöytänsä takana. Sarjan ensimmäisessä osassa kurkistetaan juuri peilien kiehtovaan historiaan. Vaikka valo lisääntyy, se on joitakin auringonpaisteisia poutapäiviä lukuun ottamatta sävyltään yhtä harmaata kuin kustavilaiset kirstut. Siksi nyt – jos koskaan – tarvitaan kauneutta ja väriterapiaa. Toimittaja ja kirjailija Pia-Maria Lehtola Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki VÄREJÄ & KIMALLUSTA Aika muistaa ystävää. ALKUVUOSI koetaan usein apeana ajanjaksona. Juttu s. 34–39. Jutun lukeminen muistutti ainakin minua siitä, että siro rintaneula arkisen villatakin kauluskäänteessä tai hehkuvakivinen sormus tuovat kauneutta tuiki tavalliseen päivään. Lue juttu, s. Todellinen kauneus ei himmene. Kuvaan pääasiassa sisustuksia. Paitsi että sain kuulla 70-vuotispäiviään juhlivan yrityksen tulevaisuudennäkymistä, pääsin myös sukeltamaan kuosien kirjoon tehdas kierroksella. Nautinnollista arkea! mirva.saukkola@fokusmedia.fi Antiikki & Design 3 pääkirjoitus. Juttu s. 48–53. Silmäni osuivat siniseen, sydämen muotoiseen korurasiaan, ja ostin sen. Pia-Maria Lehtolan arkinen työpäivä puolestaan viimeisteltiin hurmaavalla taikapölyllä, kun hän pääsi vierailemaan korukeräilijä Anita Sebbaksen kodissa. Oma väsynyt peilikuva ei harmaana aamuna välttämättä ilahduta. Tänä vuonna vielä pandemian mukanaan tuomat erikoisolosuhteet langettavat varjon arkemme ylle. Arkeenkin tarvitaan kauniina kimmeltävä hopeareuna. Jokainen meitä ympäröivä esine voi lisätä kauneutta arkipäiväämme. Toisaalta tiedät, että jopa väkisin hymyyn vääntämäsi suupielet ilahduttavat muita. Valokuvaaja Heikki Rautio Tekijä esiin SAIN ensimmäisen kosketukseni korukeräilijä Anita Sebbaksen aarteisiin Billnäsin antiikkipäivillä. Uudessa sarjassamme lehtemme neuvonantaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki perehdyttää meitä erottamaan eri tyylien salat. 40. Ammensin itse aimo annoksen värienergiaa sieluuni, kun vierailin Marimekon pääkonttorissa Helsingin Herttoniemessä haastattelemassa yrityksen toimitusjohtajaa Tiina Alahuhta-Kaskoa ja hallituksen puheenjohtajaa Mika Ihamuotilaa. Juttu s. Siinä tarkastellaan jatkossa eri esineryhmiä. YMPÄRILLÄMME olevien esineiden maailma on kiehtova. Kiinnostukseni niihin heräsi hirsitalon kunnostusprojektissa, jossa opin paljon uutta. 54–59. Kolme tekijää kertoo, millaista oli tehdä juttu tähän numeroon. Toimittaja lumoutui kauniista antiikkija vintagekoruista, mutta vielä vahvemman vaikutuksen häneen tekivät niiden tarinat. Niiden käyttö, tekotavat, materiaalit ja tyylit kertovat ajastaan meille paljon. Mikäli se vielä palvelee kuuliaisesti sukupolvea toisensa jälkeen, valintasi on eettinen. Olen innostunut rakennusja kulttuurimaisemien inventoinnista sekä rakennus suojelusta. Virittäydy postikorttien saloihin, s. Auttaisikohan tähän silmää hivelevä peili. 34–39. Uusi sarjani Tunnista tyylit alkaa juuri peileistä. Tähän numeroon ikuistin kokkolalaisessa funkistalossa sijaitsevan kodin, jonka sisustus henkii teatterin taikaa. 24–31. Peilit ovat hyvä oppitunti erityisesti tyylien tuntemiseen. Räiskyvän sävyiset kukat, puhtaissa perusväreissä hehkuvat raidat ja uskoa kevääseen valavat pastellit julistivat puhdasta iloa suomalaisen muotoilun menestystarinan puolesta. OLEN taustaltani taidehistorioitsija. Tästä englantilaisen Wedgwoodin posliiniesineestä syntyi minun ja tämän intohimoisen keräilijän pitkä tuttavuus, joka kuljetti minut matkalle korujen keräilyyn. Juhlakausi on ohi eikä pääsiäinenkään pilkota kuin vasta pitkän ajan päästä. Lue juttuni, s
helmikuuta 2021 numero 197 Sisältö Korukeräilijän aarteet Sivu 34 Marimekko 70 vuotta! Sivu 24 13 Kuusi punaista täppää Kolumnisti Anna Kortelainen on kadonneiden puupiirrosten jäljillä. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelin liittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/ min, matka puhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Antiikki & Design 4. Painopaikka MDM Print 28. 18. /asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Antiikki & Design verkossa ja somessa antiikkidesign.. ISSN 2342-7655 Asiakaspalvelu www.fokusmedia.. Päätoimittaja Mirva Saukkola Toimittaja Antti Kaijalainen Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Oikoluku Alma Jylhä Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Toimitusjohtaja Mikko Saastamoinen Kaupallinen johtaja Jaana Lindvall-Harki Kustantaja Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.. 32 Kellon aika Vintagekellot kipusivat keräilijöiden suosioon. antiikkidesign@fokusmedia.. 14 Uuden kodin antiikkiaarteet Kahden keräilijän moderni asunto täyttyy hurmaavista löydöistä. 24 Legenda täyttää vuosia Marimekko on nyt 70-vuotias designtalo. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: lehtiluukku.. puh. Aikakauslehtien Liiton jäsen Postiosoite Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.
8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, ilmiöt ja huutokaupat. 44 ”Kirjansidonta on pienen piirin intohimo” Tarja Rajakangas sitoo kirjat kansiin. Peili, entisajan statussymboli Sivu 48 34 Korujen aarreaitta Anita Sebbas kartuttaa kokoelmaansa matkoilla. 48 Peili – luksuksesta arkipäivään Näin tunnistat erilaisten antiikkipeilien tyylit. 14. 44. 60 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Värejä & kimallusta 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 6 Vastaa ja voita! Palkintona varsi-imuri. 54 Koti elämän näyttämönä Teatteri antaa oman leimansa kokkolalaiseen kotiin. Kanttamme koristaa Marimekon kuviomaailmaa avaava kuva. Kahden aikuisen koti on täynnään taidetta ja huutokauppalöytöjä, s. Tarja Rajakangas vaalii kirjansitomisen taitoa ja ammentaa oppia ulkomailta, s. Bluesin kuningattarena tunnetun kitaristi Erja Lyytisen aarre on Tanskasta tuotu tuoli, s. Antiikki & Design 5 sisältö. 40 Tunteiden pikatulkki Postikortit ovat välittäneet terveisiä jo 150 vuotta. 66 Tanskalainen tuoli Kitaristi Erja Lyytinen teki löydön roska-astioiden ääreltä. 65 Minne mennä Talven tapahtumia. 66
Se tekee imuroinnista vaivattoman miellyttävää ja nopeaa ainutlaatuisen joustavan putken, suuren imutehon ja alhaisen melutason ansiosta. Toiseksi tuli Arja Maunukselan kirjoittama ja Katri Lehtolan kuvaama juttu joululiinoista. Vastaajien kesken arvotaan varsi-imuri. Näin kodin eri kohtien ja materiaalien imurointi käy näppärästi. Museot ja vanha kulttuuri kiinnostavat minua. Kilpailuun osallistuminen päättyy 17.3. Olen onnellinen, että tämä lehti on olemassa. kilpailu Antiikki & Design 6. Miia Ollqvist, Alaveteli LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT parhaaksi jutuksi Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Jaanis Kerkiksen kuvaaman jutun Kynttilät loistavat Porvoon linnassa. Virpi Louhimies, Kouvola EDELLISEN numeron juttu kertoi parantavasta turkoosista. Seija Alajääski, Koria KIITOS, ettei lehdessä ole ruokaohjeita. Pirjo Maritta Kupari, Hyvinkää TOIVON kartanoista kertovia artikkeleita, kiitos. Muista kertoa omat yhteystietosi. Sen voitti Jaana Sallinen. Lapland Hotels Bulevardin lahjakortin voitti Lii Holopainen Helsingistä. Arvomme palautetta lähettäneiden lukijoiden kesken yhden palkinnon. Onnittelut! lukijalta PARAS JUTTU 10/2020 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Joku lukija niitä oli kaivannut, mutta toivon, ettei niitä tule lehteen pilaamaan sen tasoa. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken Selma van de Perren kirjan Nimeni on Selma. Olen juuri vienyt turkoosia samettikangasta ompelijalle ja odotan parhaillaan sen palaamista takaisin ikkunaverhoina. Kaisa Hietala, Ylivieska PARAS juttu viime numerossa kertoi kulttuurimatkoista ja lähielämyksistä kotimaassa: Alvar Aallon kodista Helsingin Munkkiniemessä, Olympiastadionosta ja urheilumuseosta Helsingissä ja Langin kauppahuoneesta Raahessa. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Pakkaus sisältää erilaisia harjaksia, jotka ovat integroidut ja pehmeät. Mitä mieltä olet lehdestämme. Sitä ei saa aina kioskeista, joten olen päättänyt tilata sen. Palkinnon arvo on 349 euroa. KIRJOITA MEILLE OLEN todella tyytyväinen lukija. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. PALKINTOMME on tällä kertaa johdoton OBH Nordica Air Force 560 Flex -varsi-imuri. Anna palautetta, yhteystiedot s. Siksi tämä juttu kiinnosti erityisesti! Tuomas Salminen, Pori HYVÄ sisältö, loistavat kuvat ja asiantunteva taitto. 4. Ikäiseni ihminen on kiinnostunut jutuistanne, koska lehdessä on hyviä kirjoituksia vanhoista asioista
juhlavuosi 25. TILAA OMASI! kotijakeittio.fi/tilaa Onnea on olla kotona
Nyt, kun moista ei ole tarjolla, voit kuitenkin kokea virtuaaliopastuksen vaikkapa Pietarissa Eremitaasissa tai suomalaisten kultaseppien jalanjäljillä. Kokoelmaan kuuluu yli tuhat Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaa esinettä: huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä ja muuta sisustusmuotoilua. Tuosta ensimmäisestä hankinnasta kasvoi vuosien varrella todennäköisesti kattavin ja laajin Aalto-kokoelma koko maailmassa. Ku va t M ai ja H ol m a / A lv ar A al to -s ää ti ö MONIA muodin ystäviä kismittää matkustusmahdollisuuksien kaventuminen nyt entistä enemmän, sillä pariisilaisessa Palais Galliera -museossa on 14.3. Suureen määrää mahtuu monia harvinaisuuksia, joita keräilijät voivat nähdä vain Männistön kokoelmassa ja tällä hetkellä näyttelyssä Jyväskylässä. (AK) Muotoja moneksi – 30 vuotta intohimoista keräilyä 21.3. Männistölle on esineiden lisäksi kertynyt valtava tietopankki Aino ja Alvar Aallon muotoilusta. (MS) Ku va Pa la is G al lie ra Antiikki & Design 8 näyttelyt ilmiöt. Nyt kokonaisuus nähdään ensi kertaa koko komeudessaan. asti Alvar Aalto -museossa, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä, alvaraalto.fi/kohde/alvar-aalto-museo Konepajalla työskennellyt Pertti Männistö innostui Aallosta 1990luvulla. Kaikki on valmistettu ennen 1960-lukua. (MS) AALTO-KOKOELMIEN YKKÖNEN KUN KAARINALAINEN Pertti Männistö hankki vuonna 1992 ensimmäisen Alvar Aallon muotoilutyön – se oli nojatuolin mallikappale – suunnittelijan designin keräileminen ei ollut yhtä suosittua kuin nykyään. Ku va A ns si Va ar ol a Ku va A ns si Va ar ol a IKONINEN CHANEL VIRTUAALIVISIITILLÄ K uva P ie t a ri n k a u pu n gi n ma tk ailu to i m i sto KUTKUTTAAKO mielessä museokierros johonkin kansainväliseen kohteeseen. Näyttelyssä on esillä harvinaisuuksia, joista voi nähdä muotoiluprosessissa tapahtunutta kehitystä. Suomalaisille suunnatuilla kierroksilla on oppaana usein kieltämme virheettömästi puhuva Ekaterina Povalkina. Kokoelman esineitä on kiertänyt eri puolilla maailmaa. Se, miten yksinkertaiset, käytännölliset ja pelkistetyt vaatteet syrjäyttivät röyhelöt ja strutsinsulat, ja miten linjakas suunnittelu edelleen palvelee hyvän muodin johtotähtenä. Tyypillinen hinta kierrokselle on 10 euroa, hieman sen pituudesta riippuen. Näyttely ja sen julkaisu kertovat Gabrielle ”Coco” Chanelin työstä: määrätietoisesta orpotytöstä, joka kehittyi modistista muodin keisarinnaksi. Nyt hänellä on maailman suurin yksityinen Aalto-kokoelma. Pettymyksen kirvelyä kuitenkin lievittää näyttelyn nimeä kantava julkaisu, jota on saatavilla ranskaksi ja englanniksi kansainvälisistä nettikirjakaupoista. Tämän luomuksia käyttivät niin presidenttien puolisot Yvonne de Gaulle kuin Jacqueline Kennedy. Valaisimen prototyyppi on noin vuodelta 1958. Matkatoimisto ITour järjestää näitä sivuillaan itour.fi ja Facebookin kautta. Parrasvaloissa on kuitenkin Chanel-tyyli. MONISTA ESINEISTÄ on esillä variaatioita, jotka kertovat tuotantoprosessin kehityksestä tai muutoksista. Itse sain nähdä tämän huikean kokoelman, kun tein siitä ja Männistöstä keräilijäjutun Antiikki & Design -lehden edeltäjään, Glorian Antiikkiin vuonna 2014. Alvar Aalto suunnitteli valaisimen vuonna 1953. asti esillä kaikkien aikojen muotinäyttely: Gabrielle Chanel – Fashion Manifesto. Hänet tunnetaankin Facebookin designryhmien aktiivisena keskustelijana. Kuusikehäinen Mehiläispesä-valaisin on harvinaisuus. Yleensä sitä tapaa viisikehäisenä
Kuvan esineet tulevat 1900-luvun alun vuosikymmeniltä. MIRVA SAUKKOLA KUVA KATJA HAGELSTAM PEILIPÖYDÄN IHANUUDET VUOSISADAN TAKAISET pukukorut, iltalaukut ja peilipöydälle tarkoitetut säilytysrasiat kiehtovat yhä useamman mieltä. Kuuluiko oma kirpputoritai antiikkiliikelöytö aikoinaan arvokkaalle seurapiiridaamille vai ehkä villille jazztytölle. Osa sopii yhä juhlaan sonnustautumiseen. Tällä hetkellä varsinkin 1920-luvun linjakkaat, art decon tyyliä edustavat korut ja kauneudenhoitovälineet kiehtovat monia. Antiikki & Design 9 NYT ON AIKA
Huolla vaatteet, kengät, asusteet. Jo 1970-luvulta lähtien taitava tekijä on tuonut jotakin uutta keramiikkataiteeseemme – on se sitten ankaran mustavalkoista graafisuutta tai värikästä leikkisyyttä. Monella tököttää kuitenkin peukalo keskellä kämmentä siinä, mitä vaatetai kenkähuoltoon tulee. Nuoripari, jolle Kiina-sana ja lettien heiluminen olivat synonyymi hellimiselle ja halaamiselle. KERAMIIKKATAITEILIJA Åsa Hellman kuuluu maamme muotoilun mullistajiin. Otava 2020. Se myös valaisee Sylvi Kekkosen persoonallisuutta entistä monipuolisemmin naisena, jonka vahvat mielipiteet varmasti vaikuttivat aviomieheenkin. (MS) Åsa Hellman – Savea, unelmia. Keskellä Sylvi Kekkonen, vieressä vasemmalla Matti Kurjensaari. Titteliksi sivistyneelle naiselle oli annettu kirjailija. Parvs 2020. (MS) Timo Soikkanen, Henna Lohento ja Pekka Lähteenkorva: Sylvin matkassa. KERTAKÄYTTÖKULUTUKSESTA on sukeutunut yhä paheksutumpaa, ja hyvä niin! Esimerkiksi halpa pikamuoti rasittaa ekosysteemiämme eivätkä sitä tuottavat tehtaatkaan useimmiten saa puhtaita papereita työolosuhteiden kohdalla. Kolmella kielellä – molempien kotimaisten ohella englanniksi – laadittu kirja esittelee kansainvälisen taiteilijan, jonka työ on tuonut suomalaista keramiikkaa tunnetuksi maailmalla. Kiinnostavat, yksityiskohtiin keskittyvät huomiot avaavat terävästi huomioivan naisen näkemyksiä isäntämaasta. Kirjan tekijät olettavatkin, että aikanaan Sylvi Kekkosen päiväkirja merkintöjä ei olisi voinut julkaista. Yksityiset päiväkirjat Kiinasta. Vaikka kattava opus on kirjoitettu ennen kaikkea vaatehuollon näkökulmasta, moni nikseistä sopii sovellettuna myös kodintekstiilien ja huonekalujen vaalimiseen. Taivaan temppelin luona. Presidentti Urho Kekkonen saattoi retkikunnan lentokentälle kohti seikkailua. Jenna Kiuru, Maria Manninen ja Johanna Valkola: Arkivé Atelier. Gummerus 2020. Kiehtovaa on se, että moni vaikutteista on napattu maailmalta. Siksi laadukkaan ostaminen ja vaaliminen nousevat ajankohtaisimmiksi kuin aiemmin. (MS) SYLVI KEKKONEN KIINASSA VUONNA 1953 maan äiti Sylvi Kekkonen matkasi Kiinaan osana Suomen kulttuurivaltuuskuntaa. Siellä reissatessaan Åsa Hellman on intoutunut vangitsemaan Lontoon karun urbaaniuden, Välimeren välkehtivän sinen ja jumaltarut sekä Sri Lankan trooppiset ihmeet saveen. Mukaan matkalle lähti muitakin kulttuurielämän eturivin tähtiä, kuten Pentti Haanpää ja Matti Kurjensaari. HUOLELLISEN pikkutarkasti laadittu kirja avaa kiinnostavan ikkunan kohti Maon Kiinaa, jossa kaikki oli kontrolloitua. Ku va t U rh o Ke kk os en ar ki st o Antiikki & Design 10 kirjat. SINÄ AIKANA Sylvi Kekkosen kynä tanssi päivä kirjan sivuilla. Monet niistä ovat korrektiudestaan huolimatta kriittisiä – siitäkin huolimatta, että ajan politiikka pakotti sodassa lannistetut suomalaiset pitämään kielen keskellä suuta. Uutuuskirja antaa näppäriä niksejä vaatteiden säilytykseen, tahrojen puhdistukseen tai kenkien kiillottamiseen. Kiinassa seurue teki laajan kierroksen Pekingistä Shanghain kautta Etelä-Kiinaan ja Kantoniin
Materiaaleina ovat jykevä tammi ja tukeva nahka. Hopeisia, niin sanottuja chippendale-teelusikoita voi saada huutokaupoista edullisesti. Lopullinen hinta oli 80 euroa (150 e) / 15 kpl, Stockholms Auktionsverk. Niistä saa komean asetelman kotiin. Valurautapylväät ovat yhä käyttökelpoiset. Silti 600 euron vasarahinta ei huimaa päätä näin elegantista ja kookkaasta (18 valopistettä) messinkivalaisimesta. 800 e (400 e), Bukowskis. Harva silti haluaa kotinsa näyttävän toimistolta. 2. Komeat tuolit tosin kaipaavat uuden verhoilun, mutta 220 euron loppuhintaa (250 e) Bukowskisilla voi silti pitää hyvin maltillisena. 4. 12–16 cm) huudettiin edulliseen 60 e (150 e) vasarahintaan Hagelstamilla. Väitetään, että korona muutti sisustusta aiempaa hygieenisemmäksi ja funktionaalisemmaksi. Timo Sarpanevan (1926–2006) Iittalalle 1960-luvulla suunnittelemat barokkimaiset Novitas-sarjan maljakot (kork. Barokkia henkivät tuolit 2 3 Antiikki & Design 11 antiikkipörssi. Tanskalaisen Börge Mogesenin (1914–1972) vuonna 1958 suunnittelema Espanjalainen tuoli (malli 226, valmistaja Fredericia Stolefabrik) ei ujostele. Nyt nousussa Nyt edullisesti ANTTI KAIJALAINEN 1 2 3 4 1 4 Kupittaan saven maljakko 1. Kultainen ametistikaulakoru on valmistettu Kupittaan Kullassa Turussa vuonna 1962. Korusuunnittelija Elis Kauppi (1921–2004) kuului suomalaisen modernin korumuotoilun uranuurtajiin. 45,5 cm) pohjassa on signeeraus HCvR, joka viittaa Henrik Cornelius von Riemsdijkiin (1922–1999). Oli odotettavissa, että tanskalainen, 1950-luvulla suunniteltu Fog & Mørupin Tulppaani-kattokruunu nousee 50 euron lähtöhinnastaan Helanderilla. Hänen syntymästään on kulunut sata vuotta. Kupittaan Saven tuotanto mielletään edulliseksi, mutta tämä 1950-luvun maljakko nousi 600 euroon (50 e) Helanderilla. Kukkapylväspari tuo tuulahduksen 1800-luvun lopun porvariskodista. 3. Maljakon (kork. Lopullinen hinta oli 2 100 e (lähtöhinta 600 e), Stockholms Auktionsverk. 3. 1. Hän ilmeisesti toteutti myös maljakoidensa koristemaalaukset. Näiden valmistaja on Kultakeskus Oy vuonna 1990. Sen hinnaksi tuli 850 e (650 e) Bukowskisilla. 4. 2. Mitkä tuolit! Barokkimalliset, tammirunkoiset tuolit art decon maustein saapuvat 1920-luvulta. Onneksi antiikkimarkkinat pursuavat omintakeista mutta käyttökelpoista tavaraa
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) toteutti tämän Rakennus-teoksensa alun perin freskona Juséliuksen mausoleumiin (valmistui vuonna 1903) Porissa. 3. Taiteilijat osaavat kertoa teoksissaan elämästämme ja maailmastamme jotain hyvin olennaista. Hän maalasi kansatieteellisiä kuvauksia arkisesti pukeutuneista ihmisistä ja talonpoikaistupien sisustuksista. 2. Vasarahinta oli 420 euroa (50 e), Helander. Jussi Mäntynen (1886–1978) tunnetaan realistisista eläinveistoksistaan. 5. Hänen pienoispronssiveistoksensa Tirkistys tulevaisuuteen oli Väestöliiton palkintona toiminnasta lasten ja perheiden hyväksi. Loppuhinta oli 1 150 e (700 e), Bukowskis. 4. Kuvasta tulee hyvin tarkka. Hän työskenteli konservaattorina Helsingin yliopiston eläinmuseossa. Noramies teki useita lapsiaiheisia teoksia. Heliogravyyri on valokuvavedos: teoksesta otettu valokuva valotetaan suoraan vedostusmateriaalille tai työ vedostetaan negatiivista tai positiivista. Antiikki & Design 12 taidepörssi Esittelemme sarjassa huutokauppojen ajankohtaisia taideteoksia. Tässä kipsistä vuonna 1943 tehdyssä jääkarhuveistoksessa (kork. Arvid Liljelund (1844–1899) liikkui erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tässä aiheena on tuoli, jossa näkyvät empiren vaikutteet. Kai Noramies tunnetaan lapsiaiheista. ANTTI KAIJALAINEN. Tyylistä huolimatta Mäntynen on tavoittanut jääkarhun olemuksen vakuuttavasti. 1 2 4 5 1. Taiteilijan signeeraama teos myytiin 2 200 eurolla (200 e) Hagelstamilla. Kehys on myöhemmältä ajalta. Kai Noramiehen (1918–1976) pronssiveistos (1968) Lapset valloittaa pikkunaperoiden touhuilla ja tunnistettavilla asennoilla. Ilmaisu on niukkaa mutta tehokasta ja esteettistä. Valle Rosenberg (1891–1919) kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. 21 cm) realismin rinnalle on kohonnut kubistista otetta. 3 ELÄMÄN YLEVÖITTÄJIÄ Taide tuo valoa ja toivoa elämään sekä luo arkiseen taivallukseen merkityksellisyyttä. Tässä vesivärityössään (46 x 70 cm) vuodelta 1909 hän on onnistuneesti tavoittanut julistetaiteen tyylittelyn ja graafisuuden. Kultakauden taiteilijoiden maalauksista tehdyt heliogravyyrit ovat nousseet korkeisiin hintoihin, mutta niiden tulee olla taiteilijan signeeraamia. 460 e (200 e), Hagelstam & Co. Loppuhinta 1 075 e (600 e), Bukowskis
Syyskuun 28. Joten jos löydät ullakonsiivouksessa tai vanhan kirjan välistä nuhraantuneen, abstraktin puupiirroksen tai puupiirrossarjan, tilanne nopeasti seis ja puhtaat puuvillahansikkaat käteen! Kenties kandinskit ovat lopulta löytyneet. päivänä 1916 rouva Dobytšina kirjoittaa Kandinskille käyneensä Strindbergillä: ”Pidin siitä, miltä kokonaisuus näytti, se ei ollut liian täyteen ahdettu.” Hän viittaa kevään näyttelyyn: ”Helsingin näyttelystä myytiin kuusi teidän kaiverrustanne, numerot 4–6. En tiedä ihan tarkalleen, otan asiasta selvän ja teen siitä teille tilityksen.” Lisäksi pari kappaletta oli myyty 75 ruplan hinnalla (nykyrahassa 390 euroa). Richter piti sen antamaa vaikutelmaa taiteellisesti yhtä mitättömänä kuin uusimmassa villityksessä, ”elävissä kuvissa”, ja naputteli artikkeliin tuokiokuvan: ”’Jumalan kiitos, etteivät meikäläiset nuoret ole menneet hurjuudessa näin pitkälle!’ saattoi eilen kuulla vanhempien helsinkiläisten sanovan.” KULTTUURILEHTI Sunnuntaissa ilmestyi viikon kuluttua huomattavasti myönteisempi arvio. Tuolloin venäläinen avantgardisti Vasili Kandinski, kansainvälisesti translitteroituna Wassily Kandinsky (1866–1944), osallistui kahteen näyttelyyn Helsingissä. KUUSI PUNAISTA TÄPPÄÄ katseet alkavat hapuillen pyrkiä jotakin uutta ennen tuntematonta valoa tajuamaan?” KUUN LOPULLA Helsingin Sanomat uutisoi, että näyttelystä oli myyty Marc Chagallin maalaus Mandoliinin soittaja sekä Kandinskin neljä puupiirrosta. Hän päivitteli kritiikissään 10.9.1916, että Kandinskin teokset ovat ”ekspressionistis-futuristisia esityksiä, joista suurin osa yleisöämme ei taida tulla hullua hurskaammaksi.” Teokset olivat Richterin mukaan ”täynnä omituista sekamelskaa”. Hänen taitoaan ja tahdonvoimaansa kadehdittiin ja samaan hengenvetoon parjattiin hänen – ulkonäköään! KEVÄÄLLÄ 1916 rouva D. Kandinskin Punaista toria esittävä maalaus (1916) on samalta vuodelta, jona Helsingin näyttelyt pidettiin. kolumni Anna Kortelainen on taidehistorioitsija ja kirjailija. Sen oli kirjoittanut taidehistorioitsijan koulutuksen saanut kirjailija L. organisoi venäläisnäyttelyn Strindbergille ja asettui kesällä Hyvinkään parantolaan hoidattamaan tuberkuloosiaan. Kaikki eivät suinkaan Pietarissa sietäneet itsenäistä rouva Dobytšinaa. Tietäisikö Kandinskin tuolloinen agentti. Helsingin Sanomien Edvard Richter noteerasi ”huikean kirjavaksi ja huutavan räikeäksi” moittimansa näyttelyn 21.5.1916. Edellinen on päätynyt yksityiskokoelmasta Ateneumiin, mutta missä puupiirrokset ovat. Helsingin Sanomien Edvard Richter oli jälleen ymmällään. Toukokuussa hänen teoksiaan oli venäläisen taiteen yhteisnäyttelyssä Strindbergin taidesalongissa Pohjois-Esplanadilla. SITTEMMIN Kandinskista tuli maailmankuulu modernisti, jonka teoksia merkittävät taidemuseot vaalivat aarteinaan. Eikö Skrjabinin musiikki anna aavistaa jotakin samantapaista ja eikö kirjallisuudessa ja monella muullakin alalla näy merkkejä siitä, että Missä puupiirrokset mahtavat olla. Hän nosti esille Kandinskin, jonka ”tuskallis–kirpeät ja arat sielukudosleikkaukset ja väkevätunnelmaiset maisemat eivät voi olla mielenkiintoa herättämättä.” Hän rohkaisi tutustumaan näyttelyyn: ”Kenties seisomme jonkun kokonaan uuden taidekauden kynnyksellä. Syyskuussa Strindbergillä avattiin Kandinskin oma yksityisnäyttely. Galleristin kirjanpidon mukaan puupiirroksia myytiin siis lopulta ainakin kuusi kappaletta. Rouva Dobytšina oli yksi Venäjän ensimmäisiä ammattimaisia taidegalleristeja. konkreettista: puita, pensaita, järviä, lehmiä tai ihmisiä. Nadežda Dobytšina (1884–1949) omisti Pietarissa Taidetoimistoksi kutsutun yrityksen, joka järjesti venäläisen nykytaiteen näyttelyitä. Antiikki & Design 13. . Onerva. Häntä kismitti, etteivät ne esittäneet mitään SOTAVUONNA 1916 olisi kannattanut tehdä taideostoksia Helsingissä
Vihreä lattiamaljakko on valmistettu Balilla 1800-luvun loppupuoliskolla, samoin hyvää onnea tuova ankka. Kaappikellon alkuperäinen ostokuitti kertoo, että se ostettu Helsingin Stockmannilta vuonna 1921. Antiikki & Design 14. Ruokailunurkkauksen senkin oletetaan olevan saksalainen
Molemmat ovat intohimoisia antiikkiharrastajia. Antiikki & Design 15 kotona. Monen ikkunasta pilkottaa viittauksia moderniin sisustukseen, mutta yhden sisällä odottaa ainutlaatuinen yllätys: gobeliineja, hopeisia kynttilänjalkoja ja komea pylvässänky. Tämän kodin sisustusta on kartutettu 11 vuoden pituisen yhteisen taipaleen ensiaskeleilta lähtien antiikkiliikeja huutokauppalöydöillä. Niinpä kahteen kerrokseen sijoittuvan kodin yläkerta onkin käytännössä vain yksi tila, kun alakertaan on Petri Parikka ja Elvis-kissa kotonaan. Siellä asuvat huutokauppa-alalla työskentelevä Petri Parikka ja hänen puolisonsa. Maailmalta kerätyt tiarat tuovat tyylikästä flirttiä kotiin. TÄMÄN KODIN pari hankki jo ennen talon valmistumista vuonna 2016, sillä arkkitehti Joonas Koskelan visio teki heihin vaikutuksen. Sen sisustus kuitenkin muodostuu vuosien mittaan intohimoisesti kerätystä antiikista. Innokkaat keräilijät ovat haalineet 1900-luvun juustoja kakkukupuja (ylh.). Uuden kodin antiikkiaarteet V ehreällä helsinkiläisalueella seisoo säntillisessä rivissä joukko townhouse-nimellä kutsuttuja taloja. Suunnitelmissa siinsi kahdelle aikuiselle suunniteltu koti, jossa riittää runsaasti avointa tilaa. Ne ovat uutuudenkiillossaan kuin pakasta vedettyjä. Taustalla näkyvään hopeakaappiin talon isäntä on koonnut monenlaisia aarteita. › MIRVA SAUKKOLA KUVAT JAANIS KERKIS Kahden aikuisen ihastuttava koti sijaitsee upouudessa talossa
sijoitettu muun muassa makuuja kodinhoitohuone. Yhteinen harrastus onkin käydä tutustumassa niihin. › Antiikki & Design 16 kotona. Kultakeskuksen hopeisia barokkikynttilänjalkoja kotiin on kertynyt kaikkiaan 18. Toisessa päässä tilaa sijaitsee ruokailualue. urkin, sillä upeiden yksityiskohtien runsaus varastaa huomioni. Tähtelän punasavinen veistosharjoitelma täydentää asetelman. E. Tai sitten vaikka kuljettaa katsettaan hopeiden säilyttämiseen tarkoitetun kaapin aarteissa. Sen päällä komeilevan hopeakynttelikköpaljouden keskelle pörröinen Elvis-kissa hypähtää notkeasti kaatamatta niistä ainuttakaan. Petri Parikka etsii innolla Arabian majolikamaljojen sarjaa, jota on valmistettu 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. NIISTÄ SEURAAVA vyöhyke tarjoaa mahdollisuuden vaikkapa musiikista ja kahvikupillisesta nautiskeluun 1930-luvun biedermeier-tyyppisen kaluston mukavassa nojatuolissa. 1920-luvulla Ruotsissa valmistetussa luksusesineessä on tilaa jäämurskalle, jotta arvokas herkku säilyttää viileytensä. – Jopa näin modernissa asunnossa, jossa nyt asumme, olen saanut vaikutteita kartanoelämästä. Sen 1930-luvulla Saksassa tai Tanskassa valmistettuja, eri kertaustyylejä yhdistäviä kalusteita Petri Parikka luonnehtii koristeellisuudessaan eklektisiksi. Ne on valmistettu vuosisata sitten New Yorkissa, mutta ne palvelivat helsinkiläistä lääkäriperhettä. Sinne menneen ajan tunnelmaa loihtivat sohvapöytinä palvelevat matka-arkut. Niitä on tosin vaikea löytää. Petri Parikka, jonka suku on vaalinut maatilaansa Hollolassa jo kolmen vuosisadan ajan, on rakastunut kartanoiden kauneuteen. Olemme yrittäneet toteuttaa samaa kodissamme, hän arvioi. SAAN KUULLA, että historia on kiehtonut molempia talon isännistä pienestä pitäen. Kartanoiden kauneus viehättää. Karoliininen huonejärjestys, joka tarjoaa esteettömän näkymän tilasta toiseen, miellyttää silmääni. Niihin kuuluu esimerkiksi ylellinen kaviaarimalja. Takana siintää kirjoituslipasto, joka on palvellut etätyöaikana ahkerasti. – Mutta entä se sisustus. Ja toden totta – avoimeen keittiön ja olohuoneen yhdistelmään on organisoitu erilaisia tiloja jatkumoksi. Viimeisenä jatkumossa odottaa moderni arkiolohuone sohvineen ja divaaneineen. Konserttiflyygeli on valmistettu 1870-luvulla Pietarissa. Silmiään voi lepuuttaa 1870-luvun kauniissa, pietarilaisessa konserttiflyygelissä
Tattarisuon Antiikista ostettu nojatuoli huokuu biedermeier-ajan tunnelmaa. Seinää koristaa Eelis Knuutilan maalaus. Seinän venäläiset kyntteliköt ovat polttokullattua pronssia. Pronssipää on huutokauppalöytö. › Antiikki & Design 17
Petri Parikka puolisoineen matkailee mieluusti Lontooseen. Vanhimmat kokoelman kirjat tulevat 1700-luvulta. Myös keittiöantiikki kiehtoo. Antiikki & Design 18 kotona. Entisaikojen kirjat kuuluvat rakkaisiin keräilykohteisiin, sillä niiden estetiikka vetoaa molempiin. Taustalla siintää kaunis biedermeier-sohva, joka on vuosikymmen sitten verhoilutettu Fasetissa. Alla lepäävä, hopeoitu tarjotin löytyi tukholmalaisesta antiikkiliikkeestä. Monet kirjoista ovat saksan-, ranskantai latinankielisiä. Oleskelunurkkauksen matka-arkut ovat newyorkilaista alkuperää 1900luvun alusta. Isäntäpari kutsuu kookasta kynttelikköä leikkisästi takaksi. Muunnon The More the Merrier -kynttelikkö tuo modernia ilmettä kotiin. Paikallinen aftenoon tea -perinne viehättää molempia. Kuvan ranskalainen etanapannu on valmistettu 1800-luvun loppupuoliskolla
Nyt se toivottaa vieraat tervetulleeksi kotiin yhdessä 1700-luvun lopun kaappikellon kanssa. Vaikka isännät rakastavat antiikkia, he eivät silti elä minkään museokokoelman ympäröimänä. Yksi ilahduttavimmista esineistä on alakerran puhelin. – Iranilainen tai afganistanilainen, käsin solmittu matto on sitä paitsi käytännöllinen kissataloudessa, sillä Elviksen kynnet eivät uppoa siihen, Petri Parikka vitsailee. Taiteessa maku ilmenee niin ikään moninaisena. Löytöjen tekemisessä laatu on molempien asukkaiden johtotähtenä. Seinillä voi ihailla niin suomalaissyntyisen, 1700-luvun hovitaiteilija Alexander Lauréuksen kuin kodin isäntäparin omaan ystäväpiiriin kuuluvan Miina Äkkijyrkän taidetta. Yksi lempimatkakohteista on aina ollut Lontoo – ei niinkään brittiläisen kulttuurin kuin Portobello Roadin häkellyttävän monipuolisten antiikkikojujen vuoksi. KERÄILYN KOHTEET ovat moninaisia, sillä niihin kuuluu niin 1700-luvun kauniita kirjoja kuin vieras-wc:ssä koristeena kimmeltäviä, lasisia pukukoruja. Moni kodin tavaroista edustaa huutokauppalöytöjä, joita Petri Parikka on tarkkasilmäisenä antiikin asiantuntijana tehnyt. KAIKKI EI silti suinkaan ole itse hankittua. Sisustus yhdistää perittyä ja itse hankittua. Monien tyylien yhdistely tuottaa kiinnostavan ja elegantin lopputuloksen, mikäli kaikki huokuu laatua. Henkäisen hämmästyksestä, kun Petri Parikka esittelee minulle 1800-luvun loppupuoliskon etanapannua. Puolivillaiset hankinnat eivät siksi kelpaa tähän talouteen. Nostalginen telefooni hankittiin jo vuonna 1895 kylän kärkijoukoissa Petri Parikan suvun tilalle Hollolaan. Se on pikku nilviäishahmoineen ulkonäöltään niin arvoituksellinen, että se olisi taatusti kelvannut takavuosien Valehtelijoiden klubi -viihdeohjelmaan. Mukana miksauksessa on paljon rakkailta ystäviltä lahjaksi saatua tai suvulta perittyä. Tämä näkyy kaikessa kalusteista mattoihin, joita onkin kertynyt taloon täysi tusina. Esimerkiksi yläkerran Joonas Koskelan suunnitteleman talon avainsanoja ovat valoisuus ja avaruus. Toisaalta myös antiikkitapahtumissa ja -liikkeissä käyminen kuuluu pariskunnan rakkaisiin harrastuksiin. › Antiikki & Design 19 kotona. Tämän kodin sisustamisessa avoimeen tilaan on luotu tyylillisesti erilaisia vyöhykkeitä, kuten tunnelmallinen biedermeier-nurkkaus ja modernimpi, asukkaiden arkiolohuoneeksi kutsuma tila
Antiikki & Design 20. Mahalipasto löytyi Lohjan Fasaani-Antikliik keestä, kun taas peili on kirppu torilöytö. Venetsialaiset karnevaalinaamiot, maailmalta kerätyt pukukorut, sello sekä minkkiin ja 1950-luvun hääpukuun verhoutunut mallinukke saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Vieraille varattu wc tulvii ylellisyyttä
Iranilainen, käsinsolmittu matto luo lämpöä makuuhuoneeseen. Antiikki & Design 21. Kertaustyylinen, englantilainen katosvuode istuu loistavasti 1800luvun saksalaisten gobeliinien seuraan
Nostalginen puhelin vuodelta 1895 palveli aikoinaan Petri Parikan suvun tilalla Hollolassa. Antiikki & Design 22. Komea kävelykeppikokoelma karttuu varsinkin ulkomaille suuntautuvilla matkoilla
Kehikko ei kuitenkaan kätke sisälleen vanhan ajan jouhipatjaa, vaan selkää hellivän moottorivuoteen. 1880-luvun kalusteen äärellä on pakerrettu koko korona-ajan mittaan etätöitä. Keittiön peiliseinän Petri Parikka valmisti palapeileistä. Sitä, miten elegantissa harmoniassa upouusi arkkitehtuuri voi elää ihastuttavien, vanhojen tavaroiden kanssa. ERITYISTÄ Uudessa rakennuksessa sijaitseva asunto on sisustettu pääosin antiikilla. Vanhat tavarat palvelevat myös nykyihmistä. . Siemailemme teetä ja juhlistamme kauneuden moninaisuutta. Maine coon -kissa Elvis osaa liikkua taitavasti antiikkiesineiden joukossa pudottamatta mitään. TÄÄLLÄ ASUVAT huutokauppa-alalla työskentelevä Petri Parikka, hänen puolisonsa Timo sekä kahdeksanvuotias Maine coon -kissa Elvis. Arabian komea majolikavati 1800-luvun lopulta ihastuttaa rönsyilevällä runsaudellaan, samoin käyttökuntoon huolletut öljylamput. Antiikki & Design 23 kotona. Kristallikynttilänjalka on Villeroy & Bochin ja linjakas divaani lahja ystäväpariskunnalta. KODIN AVAIMET KOTI 103,5-neliöinen, kahteen kerrokseen levittäytyvä asunto vuonna 2016 valmistuneessa townhouserakennuksessa Helsingissä. Asuntoon kuuluu myös yksiö, joka mahdollistaa esimerkiksi kahden sukupolven yhteiselon. Gobeliinein koristetussa makuuhuoneessa puolestaan houkuttelee jumalaisen pehmeältä näyttävä pylvässänky. ihastuttava, intarsiakoristeinen kirjoituslipasto ei helli vain näköhermoa. Isäntäni kuitenkin johdattavat minut nyt hengen ravinnon seurasta makunautintoihin, sillä ruokailutilan vankalle pöydälle on katettu klassinen, brittiläinen iltapäivätee munaja katkarapuvoileipineen. Kattauksen kruunaavat Dora Jungin suunnittelemat, silkkisen sileiksi mankeloidut pellavalautasliinat. Kierros uutukaisen kodin antiikkiaarteita ihastelemassa on päättynyt. 1930-luvun ruokapöytä, tuolit ja senkki edustavat eklektistä tyyliä, ja ne on oletettavasti valmistettu Saksassa. Se on palvellut omistajiaan ennen meitä ja tekee sen myös meidän jälkeemme, Petri Parikka avaa sisustamisen ja keräilyn filosofiaansa. Katseeni havaitsee silti koko ajan jotakin uutta. Käyttökunnossa oleva öljylamppu edustaa 1900-luvun alkua. – Antiikkihuonekalu kohoaa aina hyväksi hankinnaksi
Ku va Ka ri Ra in er / M us eo vir as to Ku va Ka ns all ism us eo Antiikki & Design 24 design
MARIMEKON ensimmäisen malliston suunnitteli muotitaiteilija Riitta Immonen, jonka nimi tyypillisesti liitettiin eleganttiin salonkimuotiin: cocktail-leninkeihin, iltaasuihin ja kävelypukuihin. Armi Ratian ja taloon ensimmäiseksi kuosisunnittelijaksi palkatun Maija Isolan räiskyvistä kankaista ommellut asut poikkesivat ajan hillitystä tyylistä. – Annika Rimalan vuonna 1968 suunnittelema Tasaraita-paita kuvastaa aikaamme. Ku va Ka ri Ra in er / M us eo vir as to › Antiikki & Design 25 design. Se on jo yli viisikymmentä vuotta vanha tuote, mutta se palvelee täydellisesti tämän ajan kuluttajaa, Mika Ihamuotila kuvailee aikanaan unisex-tuotteeksi mainittua paitaa. MIRVA SAUKKOLA KUVAT JANI LAUKKANEN, MARIMEKKO JA FINNA Marimekko kuuluu suomalaisen muotoilun lippulaivoihin. Näin kuvailevat toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila Marimekkoa. Armi ja Viljo Ratian vuonna 1951 perustama Marimekko on sitä paitsi nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, kun muotia ei enää haluta lokeroida sukupuolen mukaan. Marimekko voimaannuttaa käyttäjänsä. Loppu keväästä 70-vuotisjuhliaan viettävä yritys näyttäytyy molempien mielestä maailman ensimmäisenä lifestyle-brändinä, joka aikanaan pyrki voimaannuttamaan naisia ja nykyään kaikkia asiakkaitaan. Legenda täyttää vuosia Hauskuus kuuluu Marimekon DNA:han, kuten lasten Iloinen takki ja hehkuva mansikkakuosi osoittavat. Malliston esittely helsinkiläisen Kalastajatorpan hotellin juhlatiloissa kuitenkin mullisti maailman. Liiketoiminta, joka ei enää tulevaisuudessa tule rasittamaan lainkaan ympäristöä. Siluetit elivät omaa elämäänsä, mutta Marimekkovaate laskeutui ostajansa päälle ja muutti hänet hurmaavaksi – oli kyse sitten Y ritys, joka muuttaa ajatteluamme. 70-vuotista taivaltaan juhliva yritys tähyää tulevaisuuteen, mutta vaalii myös vankasti Armi Ratian perintöä. Sitä paitsi toisin kuin muut muotitalot, Marimekko ei edellyttänyt kuluttajan muuttuvan. Arvot, jotka voimaannuttavat meitä ja vahvistavat tasa-arvoa
› H els in gin ka up un gin m us eo Ku va Ka ri Ra in er / M us eo vir as to Ku va Se pp o Sa ve s Antiikki & Design 26 design. Maija Isola oli ensimmäinen suunnittelija, jonka Armi Ratia palkkasi Marimekolle. Marimekon ensimmäinen näytös pidettiin Kalastajatorpalla. Tony Vaccaron vuonna 1964 ottamassa muotikuvassa värit saavat räiskyä. Eeva Inkeri Tilhen suunnittelma Tik-Tak-kangas taipui ajan tyylin mukaisiksi, leveähelmaisiksi mekoiksi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea unisexvaatteena tunnetun Tasaraita-paidan äitinä. Maailmalla Marimekko tunnetaan ennen kaikkea vahvoista väreistään ja kainostelemattomista kuvioistaan. Hänen siveltimestään syntyivät muun muassa Unikkoja Lokki-kuosit. Annika Rimala kuvattiin Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa kangaspainotehtaassa 1960-luvulla
› H els in gin ka up un gin m us eo Antiikki & Design 27. Kuva on otettu Herttoniemen tehtaalla. Toimitusjohtaja Tiina AlahuhtaKasko ja hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila luotsaavat nyky-Marimekkoa
Marimekot ovat vuosikymmenten ajan kulkeneet sukupolvelta toiselle, ja nyt kun aika on vielä muuttunut, siitä on tullut nuorille entistä tärkeämpi arvo, Tiina AlahuhtaKasko summaa. Tuotteita toki valmistetaan ulkomailla, varsinkin eri puolilla Eurooppaa. design › Antiikki & Design 28. Siellä vihreäksi maalatut seinät saivat kaverikseen Marimekon verhot. Jo joulukuussa 1960 yhdysvaltalainen senaattorinrouva Jacqueline Kennedy säteili presidenttiehdokkaaksi asettuneen puolisonsa John F. Ranskalaisen Christian Diorin esittelemän New Look -tyylin mukaista tiimalasisiluettia korostavana aikana tämä merkitsi likipitäen muodin vallankumousta. MARIMEKON DNA:N ytimessä ovat kuosit. Kankaiden kauneus kiehtoikin Mika Ihamuotilaa jo nuorena, sillä kangaspuut olivat tulleet hänelle tutuksi äidin, tekstiilitaiteilija Kristiina Ihamuotilan työtilassa. SUUNNITELMISSA ON myös pilotoida käytettyjen Marimekko-aarteiden uudelleen myyntipalvelua. 70-vuotisjuhlan kunniaksi keskitytään Marimekon vintagemekkoihin pääosin 1960–1980-luvuilta. Tärkeää meille on kuitenkin aina läpinäkyvyys ja huolehtiminen siitä, että Marimekko-tuotteet syntyvät kaikkialla maailmassa ekologisia ja eettisiä arvojamme noudattaen, Tiina Alahuhta-Kasko linjaa. NUORET SUUNNITTELIJAT eri puolilta maailmaa ovat suunnitelleet neljä erityistä juhlamallistoa. toteaa ja iloitsee samalla yrityksen voitokkaista askelista Aasiassa. Niissä he tulkitsevat uudelleen ikonista muotokieltä ja filosofiaa. Tiina Alahuhta-Kaskon oma suhde Marimekkoon rakentui jo taaperona, jolloin tuleva toimitus johtaja puettiin yrityksen valmistamiin lastenvaatteisiin. Korkealuokkaista käsityöja valmistusosaamista löytyy eri puolilta maailmaa. Se on kuosikirjasto, johon on koottu valikoima Marimekon historian aikana syntyneistä tuhansista kuoseista. – Marimekko on globaali yritys ja erityisesti Pohjois-Eurooppa, Aasian–Tyynenmeren alue sekä Pohjois-Amerikka painottuvat kartallamme, Tiina Alahuhta-Kasko MARIMEKKO JUHLII TÄNÄ VUONNA avautuu verkossa Maripedia. – Vaalimme tietenkin klassikkokuosejamme, ja siksi esimerkiksi Maija Isolan vuonna Kangaskassit kuuluvat olennaisena osana Marimekon tuotevalikoimaan. Sen ovat suunnitelleet Antti Kekki ja Matts Bjolin. – Tämä tehdas merkitsee meille paljon ja on ollut tietoinen päätös vaalia sen toimintaa, Tiina Alahuhta-Kasko toteaa, kun hän johdattaa valokuvaajan ja minut kierrokselle massiivisten painokoneiden keskelle. Se on vaikuttavaa. TAPAAN KAKSIKON Helsingin Herttoniemessä, jossa sijaitsee Marimekon pääkonttorin ohella myös kangaspainotehdas. Yhä edelleen yritys kuuluu suomalaisen viennin toivoihin. Lisäksi Marimekko havittelee uusia markkinoita. Sen yhteistyömallistoissa – esimerkiksi japanilaisen vaatetusjätti Uniqlon kanssa tai yhdysvaltalaisen tossuvalmistaja Conversen kumppanina – onkin kyse juuri oman brändin tunnettuuden lisäämisestä vaikkapa Amerikkojen mantereilla. Kennedyn rinnalla Sports Illustrated -lehden kannessa Marimekon koteloleningissä. Nykysuunnittelijoista niin Mika Piiraisen, Satu Maarasen kuin Aino-Maija Metsolan työ kutoutuu osaksi Marimekon perinteen jatkumoa. Mika Ihamuotila puolestaan muistelee sisustaneensa jo koulupoikana 1970-luvulla oman huoneensa Espoon Nuuksiossa itse. Törmäämme usein siihen, että esimerkiksi netissä myydään liki seitsemänkymmentä vuotta vanhoja vaatteita. JAPANI tunnetaan jo pitkältä ajalta Marimekko-fanien maana, mutta sittemmin esimerkiksi Thaimaa on rakastunut suomalaisbrändin vahvoihin kuoseihin. Yritys on myös pitänyt ulkomailla Suomen lippua hulmuamassa korkealla. Kyllä, sen palveluksessa on työskennellyt esimerkiksi suunnittelijoina monia kansainvälisiä nimiä, kuten japanilaiset Katsuji Wakisaka ja Fujiwo Ishimoto, mutta leijonanosa luovasta työstä lähtee kotimaisesta kynästä. Jackie Kennedy pukeutui Marimekkoon. Ensimmäinen mallistoista tulee myyntiin helmikuussa. Marimekko on toiminut jo seitsemän vuosikymmenen mittaan uusien suunnittelijalahjakkuuksien hautomona, ja sen siipien suojasta uralleen ovat ponnistaneet Vuokko Nurmesniemen kaltaiset legendat. Välillä viitataan jopa antimuotiin. Missä Marimekon menestyksen salaisuus sitten piilee. kurvikkaasta tai pajunvitsamaisesta naisesta. – Suunnittelu ja tuotekehittelytyö tehdään Suomessa, samoin kaikki globaalit toimintomme ovat täällä. Tiina Alahuhta-Kasko kuitenkin painottaa, että kansainvälisyydestään huolimatta Marimekko on samalla hyvin suomalainen yritys. Mallistoissa on käytetty myös Marimekon arkistojen valokuvia ja Armi Ratian sitaatteja. KESÄKUUSSA ILMESTYY Yhdysvaltain Voguen kuvatoimittajana tunnetun Laird Borrelli-Perssonin kirjoittama teos Marimekko – The Art of Print Making (Thames & Hudson). – Käytettyjen Marimekko-vaatteiden kulku kiertotaloudessa on vaikuttavaa. MIKA IHAMUOTILA USKOO muotiin, joka ei oikeastaan milloinkaan ole muodikasta, vaan omaperäisyydessään lähinnä ajatonta
Kuvassa hänellä on silkkipaita, jota koristaa Lokki-kuosi. Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko puettiin Marimekko-vaatteisiin jo taaperona. Maija Isolan suunnittelema Unikko-kuosi ja Annika Rimalan Tasaraita-paita kuuluvat niihin klassikoihin, joiden suosio ei laannu vuosikymmenten vierimisestä huolimatta. Sisustustuotteet ovat tärkeä osa Marimekon liiketoimintaa. Marimekko painaa kankaita edelleen Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa tehtaassa. › Antiikki & Design 29 design. Mika Ihamuotila solmi suhteen Marimekkokuoseihin jo 1970-luvulla omaa koululaisen huonetta sisustaessaan. Koronan aikaan, kun kuluttajat olivat pakotettuja pysyttelemään kotona, niiden merkitys on kasvanut entisestään. Se on yritykselle kunnia-asia
Taustalla näkyy Maija Louekarin suunnittelema Räsymatto-kangas. Antiikki & Design 30. Tiina Alahuhta-Kasko ja Mika Ihamuotila Herttoniemen tehtaalla
Marimekon kevätmallisto yhdistelee graafista mustavalkoista vihreän, punaisen ja keltaisen voimallisiin sävyihin. Lisäksi tahdomme vaalia kuosien toteuttamisen historiaa. Pandemia ajoi ihmiset kotiin, jolloin elin ympäristön estetiikka korostui, Mika Ihamuotila pohtii. Samalla haluamme luoda myös tulevaisuuden klassikoita, joita nykyiset suunnittelijamme toteuttavat. Päämääränä on saada asiakkaamme kokemaan filosofiamme voimaannuttavana ja vapauttavana. – Haluamme säilyttää Marimekon suomalaisvetoisena, menestyvänä yrityksenä. Niihin kuuluu muun muassa Maija Louekarin Räsymatto (2009), Tiina Alahuhta-Kasko alleviivaa. Antiikki & Design 31 design. Tällä hetkellä Marimekko on globaalimpi kuin koskaan, Mika Ihamuotila arvioi. – Keskustelemme Kirsti Paakkasen kanssa viikoittain. MILLAISIA OVAT tulevaisuuden unelmat. MARIMEKON HISTORIAA leimaavat vahvat naiset. Haastatteluhetkellä hän on pukeutunut musta-beigeen silkkipuseroon, jossa toistuu Maija Isolan ikoninen Lokki-kuosi (1961). . Niinpä juuri Tiina Alahuhta-Kasko tulee jättämään historiaamme jäljen kansainvälistymisestä. Yrityksen perustaja Armi Ratia kohosi legendaksi, mutta myös sen 1990luvun pelastaja Kirsti Paakkanen jätti vahvan jälkensä Marimekon identiteettiin. 1964 suunnittelema Unikko palaa mallistoon yhä uudelleen. Niin hänen kuin Armin perintö elää tekemisessämme. Varsinkin Aasiasta kantautuu asiasta signaaleja. – Raskas koronavuosi osoittautui meille yrityksenä suosiolliseksi, sillä kodin sisustamisen merkitys korostui kuluneena vuotena kaikkialla maailmassa. Toivoisin, että seitsemän vuosikymmenen kuluttua ihmiset ihailevat yhtä paljon niitä tänä päivänä syntyviä, ajattomia kuoseja kuin mitä me lumoudumme Marimekon alkuvuosien kuvioista, Mika Ihamuotila listaa. Suomi-designin lippulaiva purjehtii oikealla väylällä. Vahvat naiset lisäävät jatkuvasti oman panoksensa Marimekon jatkumoon. Aiemmin siellä satsattiin ennen kaikkea pukeutumiseen, mutta nyt tilanne on muuttunut. Tiina Alahuhta-Kasko naurahtaa ja nyökkää. Mutta se muodista, sillä molemmat korostavat, että Marimekko on lifestyle-brändi – ei vain muotitalo. Marimekko on globaalimpi kuin koskaan
KELLON AIKA Ennen vuosituhannen vaihdetta moni uumoili rannekellon päätyvän haudan lepoon, sillä näkeehän ajan kännykästä. Sen tyyli inspiroitui länsirintamalla käytetystä Renault’n panssarivaunusta. Sitten katse porautuu kuoren sisällä tikittävään koneistoon. Yhä suosi tummaksi käyvä urheilu asetti vaatimuksensa kellomuotoilulle. Luzerni lainen kelloseppä Carl F. Kului vuosikymmeniä, kunnes mekaanisia sveitsiläiskelloja opittiin taas arvostamaan. Käytettyjen kellojen liikkeistä ja huutokaupoista havitellaan klassikoita, ja vintagekellojen hinnat ponkaisevat joskus uusiotuotantomalleja korkeammalle. Paitsi että monen ranteessa värähtelee älykello, myös klassikkomallit ovat singahtaneet tavoitelluiksi. Rannekellon kriisi koettiin 1960-luvulla, kun japanilaiset kvartsikellot yleistyivät. Harva keräilijä tyytyy yhteen, joten kellokärpäsen puraistua kokoelma karttuu nopeasti. Bucherer vastasi tarpeeseen suunnittelemalla siroja korukelloja naisille. Vuonna 1919 se sai jatkoa Tank-mallista. Millaisia kelloja keräilijät tavoittelevat. Vuonna 1904 Louis Cartier suunnitteli brasilialaiselle lentäjäsankari Alberto Santos-Dumont’lle rannekellon, jota yhä valmistetaan nimellä Santos. Ku va Fa bi an Bj ör k Antiikki & Design 32 trendit. Ensimmäinen vesitiivis kello, vuonna 1926 esitelty Rolexin Oyster koki tulikokeensa, kun naisuimari Mercedes Gleitze kroolasi seuraavana vuonna Englannin kanaalin yli kello kaulaansa kiinnitettynä. Naistenkin arki muuttui kiireisemmäksi työelämään astumisen myötä. MIRVA SAUKKOLA Modernin vuosisadan statussymboli RANNEKELLON KEHITYS liittyy 1900-luvun alkuun ja elämän muuttumiseen kiivasrytmisemmäksi. kuva yllä) työ osoittaa. Suomalaiset ovat huippuosaajia mekaanisten kellojen tekijöinä, kuten kelloseppä Stepan Sarpanevan (ks. Taskukellon kaivamisen tuntuessa liian verkkaiselta tarve rannekellolle oli pedattu. Innostuksen alkuvaiheessa tartutaan usein maineikkaisiin merkkeihin: Cartieriin, Rolexiin tai Patek Philippeen. Oletus osoittautui vääräksi. Vuonna 1832 perustettua Longinesiä suositaan ratsastuspiireissä, kun taas vuonna 1884 perustettu Breitling on valmistanut liki alkumetreiltään asti kronometrejä lentäjille
Rannekellon suosio sysäsi taskukellot syrjään, mutta etiketti ohjeistaa herroja käyttämään yhä taskukelloa esimerkiksi frakin kanssa. 3. 800 e, Bukowskis. Noin 300 e, Bukowskis. Nahkatalona tunnetun Hermès’n taidokkaasti työstetty keramiikkatarjotin on räätälöity kellon, korujen ja kalvosinnappien laskemiseen käsistäsi. 500 e, Hagelstam. Kuvan timanttisomisteinen kello on vuodelta 1961. 5. 1 045 e, Smythson.com. Cartierin klassisen Tank-kellon muotoilu sai aikanaan vaikutteita panssarivaunujen muotoilusta. Swatchin leikkisistä muovikelloista valmistetaan jopa keräilyeriä. 4. Pöytäkelloissa säväyttävät ikoniset mallit. Näyttävä kellokokoelma vaatii arvoisensa säilytyspaikan. Lähtöhinta noin 300 euroa, Bukowskis. Lentäjien lempikellomerkiksi tituleerattu Breitling tunnetaan etenkin kronometreistään. 2. 9. Mihin lasket kellosi, kun käyt levolle. Lontoolaisen Smythsonin nahkatalon lukittavaan Panama-kellolaatikkoon mahtuu kuusi aarretta. Yrityksen taival kuitenkin lähti liikkeelle naisten siroista, usein jalokivillä somistetuista korukelloista. Noin 1 700 euroa, Bukowskis. Noin 6 000 euroa, Stockholms Auktionsverk. Bucherer valmistaa nykyään taidokkaita, mekaanisia kelloja niin naisille kuin miehille. Sotilaallinen tyyli näkyy yhä luksusmerkin linjoissa, kuten tämä seinäkello osoittaa. 600 e, Bukowskis. 4 8 9 10 7 1 2 3 4 5 6 1. Giovanni Panerain Firenzessä vuonna 1860 perustama kellosepänpaja sai 1930luvulla räätälöidä Italian laivaston upseereille sukellusveneen olosuhteet kestävän kellon. Vuonna 1984 suunniteltu Chronomat 44 -malli on kuulu tarkkuudestaan. Carl F. Kuvassa Atlantan olympialaisten kunniaksi vuonna 1996 esitelty yhdeksän kellon kokonaisuus. Antiikki & Design 33 trendit. Rolexin vuonna 1926 kehitetty vedenpitävä Oyster-malli on muuntunut vuosien mittaan. 10. 7. 8. Noin 750 e, Stockholms Auktionsverk. Jaeger–LeCoultren kellotalo loi vuonna 1928 Atmos-pöytäkellon, jonka sinetöidyn kuvun sisällä lämpötilan vaihteluihin reagoivat molekyylit saavat kellon raksuttamaan. Nykyään sitä tehdään sekä naisille että miehille. Vuonna 1886 perustetun sveitsiläisen IWC Schaffhausenin valmistama kultainen taskukello, noin 880 e, Bukowskis. Myös paristokäyttöisille kelloille riittää keräilijöitä. 6
Korulippaan oikeassa kulmassa hohtavat timanttikoristeiset korallikorvakorut. Molemmat ovat huutokauppalöytöjä. Mahonkisella, intarsiakoristellulla pöydällä lepää Anita Sebbaksen korulipas. Antiikki & Design 34
Silloin perheen isä Edvard palveli rintamalla. Näin pohtii koru keräilijä Anita Sebbas, kun hän muistelee ankeita lapsuusvuosiaan 1940luvulla Tampereella. Limogesin 1800-luvun emalisen kaulariipuksen Anita Sebbas osti Pariisista kirpputorilta. Niiden poimiminen oli kovan työn takana, sillä ottajia riitti muitakin. › PIA-MARIA LEHTOLA KUVAT TOMI PARKKONEN Anita Sebbas on kartuttanut mittavaa korukokoelmaansa matkoilla. Nyt voi miettiä, viitoittiko se Anita Sebbasia kohti helmien ja jalokivien ihmeellistä maailmaa. Korujen aarreaitta Anita Sebbas ja Alfons Muchan vuodenaikoja kuvaavat, Varsovassa käsinkudotut gobeliinit. SOTA-AIKANA kaupungissa oli pulaa kaikesta ja kaupoista sai välttämättömimmän vain ostokupongeilla. Seuraavana päivänä Anita ja uudet kengät ikuistettiin valokuvaamossa. Tästä alkoi hänen rakkautensa kaikkeen kauniiseen, mistä kehkeytyi elämän varrella voimavara. N omen est omen – onko nimi enne. Kaupunginosaa on kuvattu pariisilaishenkiseksi, ja tämä koti tuo terveiset suoraan kauneuden pääkaupungista. Anitan äiti Helga kuitenkin päätti, että tyttären oli aika saada nahkakengät. Antiikki & Design 35 keräilijä. Kaunotar on kulkenut Anita Sebbaksen mukana niiltä ajoilta lähtien, kun hän perusti oman antiikkiyrityksensä Nita Fairin. Ne löytyivät sanomalehtiilmoituksen avulla: Vaihdetaan ämpärilliseen puolukoita. Perheen sukunimi Helminen oli pari vuosikymmentä aiemmin suomennettu Helanderista. Tilavassa, ateljeemaisessa olohuoneessa odottaa vastassa Fleur von Döbeln, tummatukkainen muotinukke. Kauniisiin aartesiin liittyy kiehtovia tarinoita. Anita Sebbaksella on pieni, La Belle Époque -ajan buduaarit mieleen tuova asunto Helsingin Töölössä. Smaragdi-safiirikoru on tilaustyö Istanbulista. Tätä femme fatalea koristavat antiikkipitsit
Viher valkea oli todennäköisesti tsekkiläi nen, ja toinen oli erikoinen siniruskea. Hän on monta kertaa miettinyt, miten lyhyt aika meille on suotu nauttia näistä taidekäsi töistä, jotka ovat periaatteessa ikuisia. Rakkaus orgaanisiin muotoihin ja kukkiin juontaa juurensa kotikaupunki Tampereen jugendtaloista. Minulla kävi tuuri ja löysin sinisen lasihelmen, jota pidin aar teenani vuosikaudet. Samoihin aikoihin oli Suomeen alettu tuoda lasihelminauhoja KeskiEuroopasta, mutta ne olivat opiskelijalle liian kalliita. Sen keisa ri Nikolai II ojensi äidilleen, leskikeisarin na Maria Fjodorovnalle pääsiäislahjaksi vuonna 1913. Samoin liput oopperaan ja konsertteihin järjestyivät varsin vaivattomasti. Siitä tuli hänelle myö hemmin monivuotinen harrastus. Lontoosta löytyi vik toriaanisia surukoruja, Berliinistä ja Ham purista siluettikoruja ja timantin säihkettä imitoivia rautakoruja sekä Pariisista upeita Limogesemalikoruja. Kun pari vuosikym mentä myöhemmin vierailin eräässä Muranon lasihytissä katsomassa työnäytös tä, oli jälleennäkemisen vuoro. Jäljellä oli vain muutama Suo men markka. Löytöni oli kotoisin Italiasta, Anita Sebbas muistelee. – Me lapset etsimme usein aarteita Näsi järven rannan hietikosta. Suomen kielessähän sen merkitys on sidoksissa etuliitteeseen, jol loin voidaan puhua vaikkapa lasihelmistä. Vasta lähtiessään opiskelemaan 1950 luvun lopulla Anita Sebbas sai korut mu kaansa. KOKOELMA LAAJENI nopeasti, kun Anita Sebbas löysi vuonna 1986 Puolassa Varso van antiikkitorin. Hätääntyneenä kyselin ystä välliseltä myyjältä, olisiko poliisista apua. Sitä metalli reunaista upeutta sain ihailla vain harvoin. – Minua viehätti erityisesti puolalaisten miesten ranskalaisilta omaksuma tapa Näitä kolmea korua Anita Sebbas on hellinyt kaikki nämä vuodet. Eniten Anita Sebbas arvostaa koru suunnittelijoista suomalaista Alma Pihliä, joka suunnitteli Fabergélle esimerkiksi lu mihiutaleteemaisen talvimunan. MYÖHEMMIN Anita Sebbas hurmaantui käsityönä tehdyistä, erityisesti italialaisis ta millefiori ja lasifiligraanihelmistä. Hän oli jo harrastanut pari vuotta posliininmaalausta, eikä ollut pitkä harp paus tarttua saveen ja muovailla omia keramiikka koruja. Pari vuotta myöhemmin hän päätyi Gdanskin Jarmarkiin eli Domi nikaanimarkkinoille, joilla on 750vuotinen historia. KERÄILIJÄN MATKAT ulottuivat yhä kauemmas kotimaasta. Unelmien kohteesta Roomasta Anita Sebbas hankki lasikoruja ja Pietra dura mosaiikista tehdyn riipuksen. Lapsuuden muistoa vastaava sininen lasi helminauha on paraatipaikalla, olohuoneen vitriinikaapissa. Ei kannata, tällaista tapahtuu yhtenään, hän valisti. – Äidilläni oli kaksi lasihelminauhaa. ANITA SEBBAKSEN lempityylisuunnaksi kohoaa jugend, ranskalaisittain art nouveau. Englannissa pearl tarkoittaa aitoa luonnon helmeä ja bead puolestaan muista materiaa leista valmistettuja helmiä. Anita Sebbas keksi huutokaupat, joista hän saattoi löytää ihailemiensa huonekalujen lisäksi myös edellisten vuosikymmenten ”Äidilläni oli kaksi helminauhaa.” koruja. Vierailut lähimaissa saivat hänet huomaamaan, miten paljon runsaammin siellä on keräiltävää. – Ensimmäinen vierailuni Rooman kirppu torilla päättyi huonosti. Myös ranskalaisen lasitaitei lija René Laliquen korut vangitsevat Anita Sebbaksen mielikuvituksen. Puolalaiset ihailevat ranskalaista tyyliä, joten Anita Sebbas on löytänyt sieltä ranskalaisia esineitä. Pulitettuani kaikki liirani unelmien koruun huomasin seuraavan ostokseni yhteydessä dollareideni kadonneen. Hän ystävystyi ensim mäisellä kulttuurimatkallaan Puolaan pai kallisen oppaan Felicjan kanssa. Anita Sebbas on pohtinut usein helmi sanan merkitystä. Vihreä, timanttireunustettu naisprofiili, jossa on sädemäinen emalointi sekä iiriksillä koristeltu kaulakello edustavat varhaista jugendia Istanbulista. Tämän ansiosta ovet avautuivat kokemaan puola laisten perheiden elämää. Hän myös myi korujaan messuilla. Antiikki & Design 36 keräilijä. Sininen, emaloitu kaulakello on kaunis esimerkki art decosta. Tukholmasta löytyi 1800luvun lopulla aidoista hiuksista tehty jä koruja, joita muun muassa palvottu oop peralaulaja, Ruotsin satakieli Jenny Lind rakasti
› Antiikki & Design 37 keräilijä. 1800-luvun lopun hiuskoru on valmistettu Ruotsissa. Berliner Eisen -korut on tehty 1800-luvulta raudasta. Firenzessä kehitetty tekniikka on 1500-luvulta. Anita Sebbaksen tyttönimi on Helminen, minkä helmiä rakastava keräilijä uskoo olevan enne. Anita Sebbas sai äitinsä kaulakorun lähtiessään opiskelemaan. Vitriinikaapissa on esillä Anita Sebbaksen löytöjä linjalta Rooma–Budapest. Intohimo koruihin on kuljettanut häntä eri puolille Eurooppaa. Nämä ovat löytyneet antiikkikaupoista Berliinistä. Yllä Pietra dura -mosaiikkiriipus. Laadukas, lakkatyönä valmistettu korurasia esittää Alfons Muchan bysanttilaista naista. Sen Anita Sebbas on saanut lahjaksi
Muotinukke Fleur von Döbeln on seurannut Anita Sebbasta jo niiltä ajoilta lähtien, kun hän perusti antiikkiyritys Nita Fairin. Antiikki & Design 38
Toreilla tai antiikkimarkkinoilla eri pääkaupungeissa saa nopeasti kuvan kunkin maan tilasta. suudella naisia kädelle tervehtiessä. Anita Sebbas löysi 1990-luvulla Istanbulin suuren basaarin ja antiikkikujat. RAKKAIMMIKSI LÖYDÖIKSI kohoavat armenialaiset emalikorut. – Tutustuin Sofiassa eräässä puistossa asuvaan Mariaan. Maria puhui saksaa. Valitettavasti nämä tavat ovat jääneet pois käytöstä. Keskellä komeilee Marie Antoinettea esittävä figuriini. Hän tarjosi minulle – Huippututtavuus oli timanttikauppiasperhe. Helmiäiselle maalatut, venäläiset rintakorut esittävät eri aikakausien naisia. anteliaasti puiston ainoaa penkkiä, jolla hän nukkui yöllä. Sen sijaan voimakas uskonnollisuus on säilyttänyt paikkansa. Niissä oli käytetty viljeltyjen merivesihelmien sijaan makean veden helmiä. Vitriinikaapin päälle on koottu rokokootyylistä, pariisilaista posliinia. • Tietoa koruista kannattaa kartuttaa myös vierailemalla museoissa. Valitettavasti maasta rehellisen kansan lisäksi löytyi valkokaulusrikollisuutta. Sen kolme poikaa ja yksi pojanpoika isännöivät perinteisiä jalokivipuotejaan. – Kun kuulimme ystäväni kanssa, että Armenia on maailman ensimmäinen kristitty maa, sinne oli pakko päästä. Tärkeintä keräilyssä Anita Sebbakselle on oivaltaa oma suhde kuluttamiseen. KORUKERÄILIJÄN MATKAT ovat avartaneet hänen maailmankuvaansa. Jerevanin torilta löytyi pari iäkästä hopeaseppää, jotka myivät valmistamiaan upeita koruja. KORUKERÄILIJÄN NEUVOT • Hanki tietoa koruista ja niiden hinnoista seuraamalla jatkuvasti huutokauppoja. . Calouste Gulbenkianin museo Lissabonissa kuuluu Anita Sebbaksen pyhiinvaelluskohteisiin, sillä sen kokoelmissa on upeita René Laliquen lasikoruja. Niiden käyttämisestä ei ole pitkä matka kierrättämiseen. Istanbulissa Anita Sebbas myös löysi uuden näkökulman helmiin. Mutta jäipä muistoksi upeita koruja. Meillä ei ole suurta menneisyyttä ja rikkauksia, mutta silti Anita Sebbas ei koskaan vaihtaisi maatamme toiseen. – Nykyään voin tyytyväisenä todeta kierrättäneeni jo kolme vuosikymmentä ennen kuin siitä tuli muotia. • Korujen keräily rikastuttaa tietoja eri maista. Veljessarjan isä oli valmistanut koruja Tiffanylle, joten osaamista ja perinteitä riitti. Jopa maasta lähtö oli hankalaa. Toistuvien Varsovan-matkojen vaihtoehdoksi nousi Bulgarian Sofia, josta löytyi runsaasti jugendja funkisajan koruja. Varsinaista antiikkia arvostavat monet, mutta seuraavaa askelta edustaa uudempien second hand -esineiden kunnioittaminen. Anita Sebbas sai heidän seurassaan tutustua suuren basaarin uumenissa sijaitseviin kultaseppien työtiloihin, jotka ovat peräisin 500-luvulta. Viljeltyjen meriveden helmien sijaan hän näki Istanbulissa perinteisiä ja uudempia koruja. Hän kertoi porvarisperheestään, jonka varallisuuden uudet vallanpitäjät olivat vieneet. Varsovalainen, jugendtyylinen korusetti on koristeltu helmiäisellä ja granaateilla. Anita Sebbas on oppinut tämän myötä myös arvostamaan Suomea entistä enemmän. Antiikki & Design 39 keräilijä
Valokuvapostikortti on väritetty käsin 1900-luvun alussa. Hienoimmat valokuvapostikortit valmistettiin Saksassa ja Ranskassa. Antiikki & Design 40. Niitä valmistivat postikortteihin erikoistuneet värittäjät
Merkkipäivää kunnioittaa Postimuseon näyttely, joka kertoo postikortin tarinan 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kortit olivat kuvattomia ja koko niiden kääntöpuoli oli varattu kirjoitukselle. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Nykyään postikortteja lähetetään paljon vähemmän kuin vielä vaikkapa 1970-luvulla. Se tuntui niin aikuismaiselta ja hienolta. Eräs ensimmäisistä suomalaisista postikortin käyttäjistä oli kirjailija Zachris Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin veljelleen Vaasaan. Mainostajat löysivät postikorttien mahdollisuudet nopeasti. Postikortin historia ei ulotu niin kauas kuin voisi äkkiseltään olettaa. Postimuseo sijaitsee Museokeskus Vapriikin yhteydessä Tampereella, mistä näyttely lähtee kiertämään myöhemmin keväällä ja syksyllä eri puolille Suomea, mutta Postikorttiyhdistys Apollon jäsenten kokoelmat ovat esillä vain Tampereella. Kortti on Postimuseon kokoelmissa. Viralliseksi osaksi postin toimintaa korttien kuljettaminen otettiin Itävallassa 1869. Maailman vanhimmaksi postikortiksi sanotaan englantilaista korttia vuodelta 1840. Ensimmäiset kortit olivat niin sanottuja ehiökortteja, joiden osoitepuolella oli valmiiksi painettu merkintä postimaksusta. Palveleehan postikortti mitä viehättävimpänä tapana tervehtiä, muistaa ja onnitella. NYT ON AIKA onnitella itse postikorttia, sillä suomalainen postikortti täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Antiikki & Design 41 näyttely. Postimuseon näyttely Tampereella esittelee postikorttien historiaa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Ennen vanhaan pääsiäiskortti kuului lähes velvollisuuksiin. Kortissa kirjailija kehui uutta viestintämuotoa. SUOMEN ENSIMMÄISTEN postikortin lähettäjien joukkoon kuului kirjailija Zachris Topelius (1818–1898), joka postitti ehiökortin 10.10.1871 serkulleen Oskar Topeliukselle Vaasaan. Se on harmi. › Tunteiden pikatulkki Postikortissa terveiset tiivistettiin pieneen tilaan nykyajan älypuhelinviestien tapaan. ANTTI KAIJALAINEN K ukapa ei muistaisi lapsuudessaan saamia postikortteja, joissa tituleerattiin neidiksi tai pikkuherraksi. Pyöräilyaiheinen kortti kertoo, kuinka hauskaa oli pyöräretkellä
Pääsiäiskortissa nähdään tipu ja humoristinen munahahmo. Arkipäiväisen viestinnän ohella postikortit saivat toimia mielenilmauksen ja jopa propagandan välineenä varsinkin sotavuosina. Valokuvauksen ja painotekniikan kehittymisen ansiosta markkinoille alkoi ilmestyä 1800-luvun lopulla kuvapostikortteja. Varhaiset postikortit esittelivät maisemia (teksti Wiitasaari). KUVALLISTEN postikorttien voiman ymmärsivät ensimmäisten joukossa hyväntekeväisyysjärjestöt. Antiikki & Design 42 näyttely. Postikortti kuitenkin selvisi 1920-luvun lamasta, mutta sen merkitys tiedonvälittäjänä väheni, kun elokuvateattereiden uutispätkät, radio ja valokuvat Kyyhkykortin on kuvittanut Venäjällä syntynyt Elena Kojine (1871–1956), joka siirtyi Suomeen vuonna 1918. Kiinnostusta vähensi myös korkealla riehunut inflaatio, joka nosti postimaksuja. Tämä onnittelukortti Eemelille on lähetetty Helsingistä vuonna 1906. Äitienpäiväkortin takana on taiteilija Rudolf Koivu. Luotiinpa postikorteilla Suomi-kuvaakin, kun niihin päätyi Daniel Nyblinin, Karl Emil Ståhlbergin ja I. Kuva-aiheet ja yleinen kirjoitustaidon paraneminen sekä kirjettä edullisempi postimaksu siivittivät postikortit muoti-ilmiöksi. Kuvia kun nähtiin harvoin. – Postikortti merkitsi uutuutta sekä visuaalisen kulttuurin ilmiönä että kommunikaatiovälineenä. Kissa-aiheisen kortin on kuvittanut ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nykypäivän visuaalisuuteen tottuneina emme välttämättä osaa ajatella, kuinka suuren muutoksen kuvalliset postikortit tuolloin toivat. Hän opiskeli taiteita Venäjällä ja oli tunnustettu postikorttitaiteilija. Martta Wendelin ja Rudolf Koivu puolestaan maalasivat postikortteihin tunnelmallisia kodin ja satujen maailmaan sijoittuvia aiheita. Sen sijaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 postikorttien suosio näkyi jo toden teolla, Postimuseon viestintäsuunnittelija, postikorttien historiaan perehtynyt tutkija Mirka Ylä-Mattila kertoo. Inhan eri puolilta isänmaatamme kuvaamia otoksia. Aiheet esittelivät aluksi maisemia ja mainoksia – ensimmäiset suomalaiset mainospostikortit tehtiin jo 1800-luvun lopulla. K. Pariisin maailmannäyttely vuonna 1889 ennusti postikorttibuumia. ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN jälkeen postikorttien suosio väheni, kun paino koneita oli tuhoutunut sodassa ja paperin hinta kallistunut. Kuvia postikortteihin tekivät monet taiteilijat. Kortin kulta-aika osui 1800ja 1900-lukujen vaihteesta 1920-luvun alkuun
– Korttien lähettäminen oli kuvien jakamista ja kuulumisten vaihtamista – samaan tapaan kuin nykyisin sosiaalisessa mediassa. Ihmiset loivat käsialalla ja puhetyylillä kuvaa itsestään. – Luultavasti, mutta minulle ei ole tullut sellaista korttia vastaan. Se on liikkunut vuonna 1911. Valokuvasta painettu kortti on käsin väritetty. Ennen ensimmäistä maailmansotaa halpaa työvoimaa oli tarjolla, mitä korttitehtailijat käyttivät hyväksi. C. Postimuseossa, Alaverstaan raitti 5, Tampere, postimuseo.fi. Myös paikkakunta kortit, jotka liittyvät omaan kotiseutuun ja sen historiaan, kohoavat suosituiksi. Varsinaisia ylilyöntejä viesteissä tuskin oli, toisin kuin somemaailmassa nykyään. Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kuvittamat postikortit kuuluvat Suomessa kerätyimpiin. Zachris Topelius innostui postikortista. sanomalehdissä yleistyivät. Antiikki & Design 43 näyttely. Uudemmista taiteilijoista Marjaliisa Pitkärannan, Osmo Omenamäen, Virpi Pekkalan, Minna Immosen ja Inge Löökin kuvittamilla korteilla on oma vankka keräilijäkuntansa. Kirjeessä viestittiin pidemmin ja tunteikkaammin. Värittäjät olivat monesti naisia, jotka tekivät työtä kotonaan. Se saattoi vähentää viestien henkilökohtaisuutta ennen kuin uuteen viestintämuotoon totuttiin. Pietarissa syntynyt Rudolf Koivu (1890–1946) ammensi aiheita postikortteihin myös saduista, kuten Zachris Topeliuksen ja H. Postimuseon tutkija Mirka Ylä-Mattilan mukaan Postikorttiyhdistys Apollossa (suomenpostikorttiyhdistys.fi) on noin 600 jäsentä. Andersenin tuotannosta. Postikortin avoimuus eli se, ettei viesti ollut suljetussa kuoressa, kummastutti ja pelotti aluksi. . – Enimmäkseen postikortti toimii kuitenkin menemisistä ja tulemisista kertovana välineenä. Toisaalta kirjoitustyyli oli ennen sovinnainen. Tietyillä kuvilla haluttiin ilmaista jotain erityistä asiaa tai tunnetta, Mirka Ylä-Mattila kuvailee. Korona tilanne voi vaikuttaa museoiden aukioloon. Uudenlaista keräilyä edustaa postcrossing, jossa kortteja lähetetään eri puolilta maailmaa. KERÄILYN SUOSIO POSTIKORTTIEN KERÄILY elää vahvana, vaikka perinteinen keräily on yleisesti vähentynyt. Erityisen tunnettu Koivu oli jouluaiheisista kuvituksista. Postikortista tuli tunteiden tulkki ja välittäjä. TUTKIJAN MUKAAN postikorteissa lähetettiin hyvinkin henkilökohtaisia viestejä mukaan lukien rakkaudentunnuksia. Mahtoiko postikorteissa kulkea vihapuhetta. Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta 19.2–28.3. Siihen voi tutustua osoitteessa postcrossingyhdistys.fi. Postikortteja saatettiin lähettää anonyymisti tai allekirjoittaa kysymysmerkillä tai arvoituksellisella kysymyksellä: Arvaa kuka
Kirjansidonta ja koko kirjakulttuuri on muuttunut historiansa aikana valtavasti. Edellisessä kilpailutyössäni sidoin Albert Camus’n Sivullinen -teoksen, Tarja Rajakangas kertoo. Se on metalli seosta ja eri asia kuin oikea lehtikulta. Vielä 1900-luvun alkupuolella Suomessakin kirjoja myytiin paljon kartonkikansissa sellaisina, että niiden sidos oli tarkoitettu Kirjansitojamestari Tarja Rajakankaan käsissä paperivihkonipuista ja kansimateriaaleista syntyy omaleimaista taidetta. Kirjakulttuuri on muuttunut historian saatossa. Tällaisia näyttelykappaleita keräillään erityisesti Englannissa, Ranskassa ja Belgiassa. – Kilpailutöiden pohjana on usein jonkun klassikkokirjan vihot, jotka jokainen osallistuja sitoo itse oman makunsa mukaan. Eri vaiheiden kautta se on kehittynyt nykyiseksi massatuotteeksi. Tarja Rajakangas käyttää kirjansidonnassa Englannista hankkimaansa vuohennahkaa. Näyttelyihin ja kilpailuihin sidotut kirjat ovat toinen toistaan upeampia. TEKSTI JA KUVAT KATRI LEHTOLA T arja Rajakankaan työhuoneen pöydillä monenlaiset materiaalit huokoisista pahveista värikkäisiin nahkoihin houkuttelevat hypistelemään. Hyllyssä on luonnollisesti kirjoja, osa niistä hyvin erityislaatuisia taidesidontakirjoja, jotka ovat osallistuneet kansainvälisiin kirjansidontakilpailuihin ja näyttelyihin. Ylijäämäpalat sopivat koruihin. Messinkikirjaimet ovat peräisin vanhasta kirjasitomosta. Nykyaikaista kirjasidosta muistuttavaa sidontatapaa alettiin käyttää jo ajanlaskun alkupuolella. Kilpailut kannustavat kokeilemaan monimutkaisempia töitä ja kehittymään ammatissa. Tarja Rajakangas käyttää niitä painaessaan kirjojen kansiin kultafoliota. Se on parkittu ja värjätty siten, että sitä on helppo muokata. › ”Kirjansidonta on pienen piirin intohimo” Persoonallisesti sidotut yksittäiskappaleet ovat ammattitaitoisesti luotua taidetta, joiden materiaalit ja koristelut ovat tarkoin harkittuja. Antiikki & Design 44 perinne elää Esittelemme mestarillisia kädentaitajia
› Vihot sidotaan toisiinsa vahatulla pellavalangalla. Antiikki & Design 45. Kapiteelinauha on helpointa ommella, kun kirja-aihio on kiinnitetty puristimeen
Olen perfektionisti ja pyrin aina tekemään parhaani. Ne rei’itetään selästään ja ommellaan yhteen. Opiskelin 1990-luvulla silloisessa Kuopion käsija taideteollisuusakatemiassa. Minulla on myös verkkokauppa. Minua kiehtoo myös alaan liittyvä historia. Pidän ompelusta ja käytän usein koristelussa lankoja. Miten pidät yllä ammattitaitoasi. Seuraan useita eurooppalaisia tekijöitä, jotka tekevät upeita nahkasidoksia. Siellä oli monenlaisia kursseja eri materiaaleihin liittyen. Missä töitäsi on nähtävillä ja keitä ovat asiakkaasi. Kirjan ostaja vei kappaleensa itse sidottavaksi haluamallaan tavalla. Silkkilankaa käytetään kapiteelinauhan ompelussa. Kultaukseen voi käyttää joko aitoa kultaa, joka on hyvin arvokasta, tai kullalta näyttävää ohutta foliota. Entä vaikein. Nykyään kirjoja sidotaan käsin paitsi näyttelyihin ja kilpailuihin, myös lahjoiksi tai yritysten ja julkisten yhteisöjen tarpeisiin, esimerkiksi arkistokappaleiksi. Tämä edustaa sellaista pienen piirin intohimoa. Sitten teen kirjan sisälle tulevat vihot, ellen käytä valmiita vihkoja. Kirjoja tilataan myös vierastai luonnoskirjoiksi. Yksinkertaisin on koristelematon kangaspäällysteinen sidontarakenne. Korjaustyö on osattava tehdä niin, että lopputulos vastaa sitä, mikä kirja aikoinaan on ollut. Sain suunnitella ja toteuttaa Pukstaavimuseon Kirja esineenä -huoneeseen näyttelyn. Millaisia materiaaleja käytät. Pienten kirjakorujen sivut ovat peräisin kierrätetyistä kirjoista. Yleispäteviä aikoja on vaikea arvioida, sillä yhden kirjan sitominen voi kestää muutamasta tunnista pariin viikkoon. Välillä ne ovat niin hienoja, että itse liki lannistun. Useimmiten kannet koristellaan ja viimeistellään ennen kuin ne liimataan kiinni sidokseen. Lisäksi tarvitsen liimoja. Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin kaupassa Sastamalassa on myynnissä sitomiani tyhjiä kirjoja sekä kirjateemaisia koruja. Tyypillinen tilaustyö tulee yksityisasiakkaalta, joka tilaa lahjaksi kirjan. Kansissa muun muassa pahvia, nahkaa, kluuttia eli taustattua kangasta, koristepapereita sekä erilaisia lankoja. Opiskelin myös historiaa ja perinteisiä menetelmiä, kuten kultausta. Olen joskus liiankin huolellinen – siksi olen myös melko hidas. Suuri paperiarkki taitellaan ja leikataan vihoiksi, minkä jälkeen vihot kerätään nipuiksi. Vanhan kirjan korjaus voi olla haastavaa, sillä rakenteita voi olla monenlaisia ja kaikki niistä ovat eri tavalla rikki. Mistä työvaiheesta pidät eniten. Se esittelee kirjansidonnan historiaa 2 000 vuoden ajalta ja lukuisia malleja eri työvaiheista. Kuitenkin jo paperin taittelu ja leikkaus on tehtävä huolellisesti, sillä alkupään virheitä voi olla mahdotonta korjata jälkikäteen. Mikä on ollut mieleenpainuvin työ urallasi. Etenen työn ehdoilla ja nautin. Ne ovat silkkiä, pellavaa ja puuvillaa. Vanhoissa korjaustöissä teen liiman mieluiten itse vehnäjauhosta. Seuraan alaa muun muassa Instagramin kautta, jotta pysyn ajan virrassa ja näen uusia ideoita. Selkä muotoillaan tai vuorataan, jonka jälkeen tehdään kannet. Onko sinulla esikuvia. Ensimmäisen kirjansidontakurssin käytyäni huomasin, että siinä mahdollisuudet kirjan sitomiselle ovat moninaiset. Teen myös opetustyötä ja päivitän osaamistani jatkuvasti. Antiikki & Design 46 perinne elää. Millaisia vaiheita työssäsi on. Ei ketään yhtä nimeltä mainittavaa. Mistä olet saanut oppisi. Mistä töidesi hinta muodostuu ja kauanko yhden kirjan sitomiseen kuluu aikaa. Yleensä aloitan työn huolellisella suunnittelulla, jossa mietin tarkkaan sidontarakenteen. Alkupään virheitä on vaikea korjata jälkikäteen. purettavaksi. Mikä on tärkein työvaihe. Laatikossa Tarjalla on osin valmiiksi tehtyjä kirjakorujen aihioita. Hankin kirjapainoista suuria paperiarkkeja, joista taittelen vihkoja kirjoihin. Koristelu on viimeistelyn kannalta tärkein vaihe. Nautin myös rakenteiden suunnittelusta ja luovasta kehittelystä. Miten innostuit alasta. Saatan tehdä paljon kaavakuvia ennen varsinaisen sidontatyön aloittamista. Mikä on työfilosofiasi. Muuten käytän pääosin vesiliukoista muoviliimaa. En osaa tehdessä ajatella tuntipalkkaa. Käytetty aika riippuu kirjan rakenteesta ja koristelun määrästä. Pitää voida tarjota pitkään opiskelleille uusia tekniikoita ja osata vastata haastaviin kysymyksiin. – Kirjansidonnassa parasta on se, että vanhan pohjalta voi aina luoda uutta. Tyrvään käsija taideteollisuusoppilaitoksessa suoritin kirjansitojan ammattitutkinnon ja myöhemmin mestaritutkinnon
Sen selkä on irronnut. Vinkkaamme toisillemme asiakkaista ja tuemme toisiamme. Katson sähköpostit ja vastaan niihin ja teen paperitöitä. Näyttelykappaleita saatan työstää kaksikin viikkoa. 11:30 Pakkaan verkkokaupan kautta tulleen kirjateemaisen korutilauksen. 15:00 Kokkaan ja syön päivällistä yhdessä mieheni kanssa. ”TEEN ITSE KIRJOJEN LIISTERIN” 07:30 Herättyäni syön aamupalan. On oltava intohimoa ja rakastettava kirjoja. Alalle täytyy todella haluta. Minkälaisia taitoja kirjansitoja tarvitsee. Poistan kaiken irtoavan, myös vanhat kannet. 10:00 Olen aamuisin hidas ja tulen työhuoneelle usein vasta kymmenen aikaan. Antiikki & Design 47 perinne elää. 13:00 Alan korjata kirjaa, joka on työn alla. Jos kirjan selkään muodostuu ommellessa turvotusta, se pitää muotoilla taipeenlyöntipuristimen ja vasaran avulla taipeelle eli loivasti kaarevaksi muodoksi, johon kansipahvi nojaa. Millaisesta työstä unelmoit. Onko alalla kilpailua. Välineitä voi ostaa uusina, mutta yleensä ne kulkevat tekijältä toiselle. Tarvitaan stressinsietokykyä kestää aikatauluhaasteita ja taloudellista epävarmuutta. 20:00 Kurssi päättyy ja lähden kävelemään kotiin. Ruokin kissamme Auroran ja Hermannin ja puuhastelen niiden kanssa. Tarja Rajakankaan töihin ja kurssi tarjontaan voi tutustua osoitteessa kirjatar.fi, Facebookissa tunnisteella @Kirjatar ja Instagramissa tunnisteella @kirjatarja. Kannattaa opiskella mahdollisimman paljon eri tapoja ja hakea oppia eri tekijöiltä. Haaveilen siitä, että saisin tehdä rauhassa taiteellista työtä ja siitä maksettaisiin mielellään. Alalla täysipäiväisesti toimivia on vain pieni joukko. Poistan sen avulla selästä vanhan liiman sekä kiinnitän uuden selkäharson ja voimapaperia. Teen itse liisterin. Mitkä ovat tärkeimmät työkalusi. 17:00 Kirjansidontakurssi alkaa. Tänään ryhmässä on kahdeksan oppilasta, joista jokainen työstää omaa projektiaan. Myös paperileikkuri on tärkeä, samoin teräsviivaimet, leikkuualustat, puristimet ja painot. 12:00 Syön kevyen lounaan ja juon kahvin. Sarjamaisesti valmistetut kirjat ovat edullisempia kuin yksittäiskappaleet. Jokainen on eri tavalla erikoistunut: korjauksiin, arkistosidontaan tai yksityishenkilöiden tilaustöihin. Lähden kävelemään postin kautta kurssipaikalle. Teflontaittoluu, jota käytetään arkkien taittelussa, ei jätä jälkeä paperin pintaan. 23:00 Vietettyäni aikaa mieheni ja kissojeni kanssa menen nukkumaan. Toisaalta minua kiehtoo ylipäätään käsillä tekeminen ja sellaiset asiakastyöt, joilla voi tuoda sidontaan uusia näkökulmia. . Kirjansitojamestari Tarja Rajakangas Hienot nahkasidokset ovat työläämpiä ja hitaampia tehdä. 16:00 Pakkaan jäljelle jääneen liisterin, työtarvikkeet ja asiakastilauksen mukaan
Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Hovingin kokoelma. Ku va Ka ns all isg all er ia / H an nu Aa lto ne n Gunnar Berndtsonin maalaus Peilin ääressä (1889) esittää kaunotarta rokokoopeiliin katsomassa. Antiikki & Design 54
• FREDRIK JOHAN FJÄDER (Foeder), peilitehtailija Turussa vuosina 1782–1832. • PEHR FLODING , peilintekijämestari Turussa vuosina 1784–1792. Saduissa peilit ovat saaneet taikavoimia. Peililasi oli jo kallista, samoin usein kullattu kehys. 1800) koristavat kipsireliefit, joista otsalistan aihe hahmoineen on antiikista inspiroitunut. › KARI-PAAVO KOKKI Peili – luksuksesta arkipäivään I hmistä lienee aina kiinnostanut, miltä hän näyttää. • CARL CHRISTIAN SJÖBERG , mestari Helsingissä vuosina 1825–1840. Kreikkalaisen mytologiassa Narkissos ihaili kaunista kuvaansa vedenkalvon heijastuksesta liian kauan, ja jumalat rankaisivat muuttamalla hänet narsissiksi. Peilissä on myös veistettyjä ja pastellagesta tehtyjä koristeita. Muinaisina aikoina vainajan mukaan haudattiin peili, Kullattua myöhäiskustavilaista peiliä (n. Vielä 1800-luvun alkupuolella peilit edustivat ylellisyyttä, joihin vain varakkailla oli mahdollisuus. tuvassa Lumikki-sadussa pahalla kuningattarella on tapana kysyä taikapeililtään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Myös turhamaiselle kuningattarelle käy köpelösti: hänen on tanssittava itsensä kuoliaaksi hehkuvissa rautakengissä. • ELIAS STRÖMBERG , mestari Helsingissä vuosina 1826–1845. Ku va Si gn e Br an de r / H els in gin ka up un gin m us eo Antiikki & Design 55. On uskottu, että peili vangitsee sielun. Kuva on vuodelta 1912. Eri tyylikaudet näkyvät hyvin peilien kehyksissä ja kertovat peilien saatavuuden tasa-arvoistumisesta. tunnista tyyli Uudessa sarjassamme kamarineuvos Kari-Paavo Kokki opastaa eri tyylisuuntien tunnistamiseen. 422 e, Stockholms Auktionsverk. Mielen järkkymistä onkin usein kuvattu elokuvissa peilin särkymisellä. Grimmin veljesten kansantaruun perusTUNNETUT PEILIMESTARIT Nämä suomalaiset peilintekijät myös signeera sivat töitään. Peili on siksi aina edustanut myös turhamaisuutta. Marianna Armfeltin kodin salongissa Helsingin Vironkadulla nähtiin näin komeat trymoopeilit
NÄIN HUOLLAT PEILIN • SIIVOTESSA kullattuja ja kiillotettuja pintoja ei koskaan saa puhdistaa kostealla tai märällä rievulla. Euroopassa alettiin valmistaa lyijytai tina-amalgaamilla folioitua lasia 1200luvulla. 402 e, Stockholms Auktionsverk. Todennäköisesti ylellisyysveroasetusten kiertämiseksi peililasit olivat kaksiosaisia. Vielä 1800-luvun alkupuolella peilejä pidettiin ylellisyysesineinä, joita vain varakkailla oli mahdollisuus hankkia. Perunkirjojen mukaan suuret peilit olivat kallisarvoisia ylellisyysesineitä. Tarkkaan ei tiedetä, milloin ensimmäiset peilit tehtiin. Perunkirjoista näkyy, että peilit alkoivat yleistyä. Ensimmäiset peilit olivat pyöreitä, koska niistä heijastuva valo muistutti auringon muotoa ja häikäisevyyttä. Barokin varhaisvaiheessa alussa kehyslistat olivat usein tummia, monikulmaisia ja koristeltu värelistoin. Suosittuihin aiheisiin kuuluivat C-kaaret, simpukankuoret, akantuslehdet ja kukat. Koristeena käytettiin usein värelistoja. Myös vauraat talonpojat omistivat peilejä. Vainaja sai peilin mukaan matkalleen. Niillä oli kuitenkin yhä selvä ylellisyysesineen leima. • KULLATTUJEN PINTOJEN korjauksia ei saa tehdä pronssimaalilla, sillä sen poistaminen myöhemmin on aina hankalaa ja kallista. Kiillotettavan kultalehden ohella himmeissä osissa käytettiin pronssilehteä eli lyöntimetallia. Kuvan 1700-luvun peilin kehys on maalattua ja pronssattua mäntyä, lasi on hopeafolioitu. Se keskittyi nyt otsaja alalistaan. sillä sen uskottiin valaisevan kuolleen viimeistä matkaa ja varjelevan häntä pahoilta hengiltä. Kallisarvoisen peililasin rajaamiseen tehty kehys kieli omistajansa varallisuudesta. Lisäksi peilistä saattoi tarkistaa ulkonäkönsä vielä kerran ennen lähtöä tuonelan valtakuntaan. Kehyslistaan voitiin myös upottaa hiottuja peilinpaloja ja lähes aina kehykset kullattiin. Niitä omistivat vain yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin kuuluvat. Muinaisessa Egyptissä peiliä pidettiin auringon tai sen jumalan Ran symbolina. › Johan Åkerbladin (mestarina Tukholmassa 1758-1799) tekemässä peilissä näkyy rokokoon kepeää koristelua. Tyylin myöhäisvaiheessa muotiin tulivat venetsialaistyyliset kehykset, joissa oli hiotut, toisiinsa lyijylistoin kiinnitetyt peilinkappaleet. Ne eivät olleet lasia, vaan kiillotettua hopeaa, tinaa tai messinkiä. Koristelussa saattaa joskus nähdä myös tyylille ominaista epäsymmetrisyyttä. BAROKKI (NOIN 1660–1740) Juhlavaa symmetriaa TYYLIN varhaisvaiheessa kehyslistat olivat tummia, voimak kaasti profiloituja, suorakaiteisia tai monikulmaisia. • KULTAUKSEN KORJAUS kannattaa antaa aina asiansa osaavalle kultaajalle tai konservaattorille. ROKOKOO (NOIN 1730–1775) Leikkimielisyyttä ja luontoaiheita UUDEN TYYLIN myötä kehysten koristelu keveni. Ajan kuuluisimpana peilintekijänä Ruotsissa pidettiin hovikuvanveistäjä Burchardt Prechtiä (1651–1738), jonka ateljeen peilejä voimme nähdä myös Suomessa. Kehykset voitiin veistää kokonaan puusta, mutta usein koristelua tehtiin muottiin puristetusta papier machésta eli paperimassasta. Koristelu keskittyi usein otsalistaan. 958 e, Stockholms Auktionsverk. Antiikki & Design 56 tunnista tyyli. Sitä alettiin käyttää Suomessa koristelussa 1700-luvun puolivälissä. Tee tämä pikemminkin liian harvoin kuin usein. • PÖLYT tulee pyyhkiä hyvin pehmeällä, kuivalla kankaalla, mieluummin staattisella pölytai höyhenhuiskalla. Täysbarokissa koko kehys koristettiin veistetyin ja kullatuin akantuslehdin ja figuuriaihein. Vähitellen Venetsia kohosi peilinvalmistuksen keskukseksi, jossa kehitettiin erilaisia lasin valmistustapoja. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalta on säilynyt pienikokoisia seinäpeilejä, joiden kehysten koristelussa näkyvät eri tyylivirtaukset. Rokokooja kustavilaisaikana kultaukseen voitiin käyttää kolmea eri kullan sävyä, à trois couleurs. Eri tyylikaudet näkyvät hyvin ja selkeästi peilien kehyksissä.
› Ku va Pi ia Ar no uld Käsipeileillä on pidempi historia kuin seinäpeileillä. Käsipeilit ovat 1900-luvun alusta. Aluksi heijastavana pintana palveli esimerkiksi kiillotettu hopea tai messinki. Antiikki & Design 57. 1930-luvun parranajopeilissä näkyvät vielä jugendin vaikutteet
Otsalistan puoliaurinko on tyypillinen aihe empirepeileissä. Kustavilaisen peilin kehys on ryhdikkään suora. Siinä oli uhraavia tai karkeloivia liehuvavaatteisia hahmoja tai lehtikiehkuroita ja drapeerauksia. Vasarahinta 2 156 e, Bukowskis. Tyylin loppuvaiheessa veistokoristelu lisääntyi ja ilme muuttui raskaammaksi. Muotihuone kalu on lattialla seisova, korkea konsolimaisella hyllyllä varustettu trymoopeili. Tyylin myöhäisvaiheessa kehyslista muuttui suoraksi ja veistetty koristelu väheni. Kokonaisia peilejä ja tyylielementtejä kopioitiin joko sellaisenaan, yksinkertaistaen tai tyylitellen. Korkea, kaksiosinen trymoopeili oli muodikas 1800-luvun lopulla. Koristelussa alettiin käyttää pastellagea eli kipsistä, liidusta ja liimasta tehtyä massaa. Joskus koristeissa saattoi olla pronssihometta jäljittelevää mustaa tai tummanvihreää patinointia. EMPIRE JA MYÖHÄISEMPIRE ELI BIEDERMEIER (NOIN 1810–1840) Juhlavaa kodikkuutta KEHYSTEN MUOTOKIELI muuttui raskaammaksi. KERTAUSTYYLIT (NOIN 1830–1900) Kopiointia ja sarjavalmistusta UUSROKOKOO , uus-Ludvig-XVI-tyyli ja uusrenessanssi hakivat innoituksensa menneistä tyylikausista. Kehyslista oli suora, otsalista arkkitehtoninen ja profiloitu. Mahonkikehyksisissä peileissä käytettiin myös kullattuja pronssikoristeita. Molemmat osat saattoivat olla reunoiltaan fasettihiottuja. Kullatussa ja pronssatussa peilissä on Tukholman hallileima vuodelta 1818, lähtöhinta 800 e, Bukowskis. Tyylin myöhäisvaiheessa muotimateriaaleiksi kohosivat kiillotettu mahonki ja pähkinäpuu. KUSTAVILAISUUS (NOIN 1775–1810) Unelma antiikin ajasta KEHYSLISTAT muuttuivat suoriksi ja koristeiksi nousivat antikisoivat helmi-, muna-, kierteistai lehtisauvat. Materiaaleina suosittiin tummia puulajeja: mahonkia, pähkinäpuuta tai tummaksi petsattua tai ootrattua koivua. Edullinen vaihtoehto kultaukselle oli kehyslistan hopeointi ja sen jälkeen käsittely kullan väriseksi niin sanotulla kultavernissalla. Aiheet otettiin yhä antiikista: pilastereita, lunetteja, puoliaurinkoja, akantuslehtiä, kotkia, sfinksejä ja griippi-taruolentoja. Peililasit olivat edelleen kaksiosaisia. Kuvan peili on vuodelta 1777. Kehysten kultaus kokonaan oli suosittua. Otsaja alalistaan upotettiin usein lasin alle pompeijilaistyylinen guassimaalaus. Koristelu keskittyi edelleen kehyksen otsaja alalistaan: medaljonkeja, rusetteja, laakeriköynnöksiä, pinjankäpyjä, viljalyhteitä ja uurnia. Alalistassa oli usein ikään kuin kannattavana elementtinä konsoliaihe. Hyviä esimerkkejä tästä löytyy Presidentinlinnasta. Kullatuissa peileissä koristeet olivat lähes poikkeuksetta valettua pastellagea. Sellaisia valmistettiin kaikissa kertaustyyleissä. Vasarahinta 40 e, Hagelstam & Co. Kuvan uusrenessanssisella trymoolla riittää korkeutta 261 cm. Antiikki & Design 58 tunnista tyyli. Veistettyjen koristeiden ohella pastellagekoristeet olivat yleisiä. Kulmiin sijoitettiin usein veistetyt rosetit. Niitä saattoi olla saleissa ja salongeissa eli förmaakeissa pari. Otsalistan päällä sijaitsi toisinaan veistetty rusetti ikään kuin kannattavana elementtinä
Koristeina käytettiin säästellen tyyliteltyjä kasviaiheita. MODERNISMI NOIN 1930 ALKAEN Pelkistetyt muodot FUNKTIONALISMI tuli muotiin 1920-luvun lopulla, Tällöin peilinkehyksissä hakeuduttiin perusmuotojen äärelle: ympyrään ja suorakaiteeseen. Tyylin myöhäisvaiheen kehykset muuttuivat yhä geometrisemmiksi ja pelkistetyiksi. Keveitä ja elegantteja tinakehyksiä valmistivat Suomessa esimerkiksi Taito Oy ja Hakkaraisen Taidetakomo. 1990-luvulla helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä löytynyt kuvastin on kulkenut Mirva Saukkolan mukana nuoruuden opiskelijakämpästä eri muuttojen myötä nykyiseen kotiin. Pehmeästä tinasta työstetty, mustasta lasista valmistetuilla yksityiskohdilla koristeltu 1920-luvun peili edustaa kaurisja käärmehahmoineen puhdasveristä art decoa. 690 e, Bukowskis. 1920 LUVUN KLASSISMI ELI ART DECO NOIN 1920 1930 Paluu klassismiin Jugendpeilien kehykset koristeltiin usein tyylitellyin kasviaihein. Arkkitehtuurissakin esiintyvä, hieman ylös kapeneva muoto oli suosittu. Vasarahinta 30 e, Hagelstam & Co. Koristeet veistettiin tai tehtiin intarsiana eli upotuksina. MUISTOJEN KUVASTIN PEILIEN MAAILMA kiehtoo Antiikki & Designin päätoimittajaa Mirva Saukkolaa. Niiden kauneus kohottaa tarvekalun liki taide-esineeksi.” estetiikkaa. Myös biedermeier-kopioita tuotettiin runsaasti. Funkispeili yksinkertaisimmillaan. Pehmeästä tinasta työstetty, mustasta lasista valmistetuilla yksityiskohdilla koristeltu 1920-luvun peili edustaa kaurisja käärmehahmoineen puhdasveristä art decoa. Suomalaista modernia klassikkoa edustaa Alvar Aallon 1930-luvun lopulla Artekille suunnittelema 192B-peili, jonka koivukehys on neliön mallinen. JUGEND NOIN 1890 1910 Ihanteena yksinkertaisuus MUOTIMATERIAALIKSI valikoituivat tummaksi petsattu tai vaalea tammi sekä punaiseksi tai ruskeaksi kiillotettu koivu. Nykyään peileissä käytetään hopeapinnoitteen rinnalla myös alumiinia. Tummaksi petsattu ja kiillotettu loimukoivu nousi suosituksi materiaaliksi. ”Se ilahduttaa minua päivittäin. ”Rakkaimpiin matkakohteisiini kuuluu Venetsia, jossa olen päässyt seuraamaan lumoavan koristeellisten muranolaispeilien valmistusta.” Oman kodin lempipeili edustaa kuitenkin erilaista estetiikkaa. Kun harjaan aamulla sen ääressä hiukseni tai sipaisen huulipunaa, katseeni osuu aina peilin yksityiskohtiin. 1990-luvulla helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä löytynyt kuvastin on kulkenut Mirva Saukkolan mukana nuoruuden opiskelijakämpästä eri muuttojen päivittäin. Himmeästi hohtava tina kuului 1920-luvun peilien muotimateriaaleihin. Koristeet karsittiin pois tai ne jätettiin niukoiksi ja tyyli tellyiksi. Niiden kauneus kohottaa tarvekalun liki taide-esineeksi.” Antiikki & Design 59 TUNNISTA TYYLI. KEHYSTEN MUODOT ja koristeaiheet haettiin usein kustavilaisuudesta tai empirestä vapaasti tyylitellen. Kun harjaan aamulla sen ääressä hiukseni tai sipaitiin. 1930-luvun peilin kehys on niklattua metallia. Vasarahinta 90 e, Hagelstam & Co
Keittiön talonpoikaispöytä on hankittu Teerijärveltä. Antiikki & Design 54. Lautaskaapin kuluneissa pinnoissa on näkyvillä vuosisataiset elämän jäljet
– Virallisesti rakennuksen nimi on Kes kipohjanmaantalo, sillä talon rakennutti sanomalehti Keskipohjanmaa. 1950-luvun hopeakermakko on muisto sisaresta. Voiko hienompaa kutsumanimeä rakennukselle olla. Alakerrassa toimi Keski pohjanmaan paino, EevaLeena Järvi tietää. Hän jäi teatterista eläkkeelle tarpeistonhoitajana ja valmistajana vuonna 2015. EevaLeena muutti nykyiseen kotiinsa Kokkolan keskus taan vuonna 1998. – Kuulemma täällä asui Keskipohjan maan aikoina paljon nuoria lapsi perheitä. › TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO Kokkolalaisen Eeva-Leena Järven kodissa arvostetaan kulunutta kauneutta sekä esineitä, joilla on menneisyys. Täällä asui lehden toimittajia. Valurautainen naruteline oli kiinni Ruotsalon ensimmäisen kaupan tiskissä. Rakennustöissä oli sodan melskatessa mukana niin naisia kuin venäläisiä sota vankeja. Katajanjuurakko seinällä rönsyili aikanaan kesämökin päädyssä. Keltaiseksi maalattu funkisrakennus on seissyt Pitkänsillan kadun varrella vuodesta 1942. Antiikki & Design 55 kotona. Useim mat kokkolalaiset tuntevat Eeva-Leena Järven komean kotitalon. Liikettä piti Eeva-Leena Järven isänisä. Koti elämän näyttämönä Y stävyyden talo. Kaapin päällä oleva 1950tai 1960-luvun kipsipää on hankittu antiikkiliikkeestä. Eeva-Leena Järvi meni ensi kertaa töihin Kokkolan teatteriin vuonna 1974 tanssijaksi ja omien sanojensa mukaan käveleväksi kulissiksi. Talonpoikainen renginkaappi on vuodelta 1856. Elämä oli hyvin sosiaalista, mutta sitä se on edelleenkin, EevaLeena Järvi naurahtaa. ENÄÄ PAINOA ei ole, ja lehtiyhtiö myi funkislinnansa 1990luvulla
Hänen kodissaan on aina ollut antiikkia. – Korvaani kuulostaa hassulta, kun joku julistaa alkavansa kerätä antiikkia. Hän maalasi sen vaaleanpunaiseksi. Kissa nimeltä Töppönen astelee arvokkaasti olohuoneen funkistakan edestä ja piiloutuu makuuhuoneen jugendsängyn alle. Sanni taas ei tule näytille, jos ei tunne vierasta entuudestaan. Olennaisinta on lopulta sen merkitys. Hauska yksityiskohta on keittiön seinässä yhä paikallaan oleva sisäkönsoittokello. Kissat pysyvät visusti omissa oloissaan. – Olen selvittänyt muun muassa miten Pystykorva eli jalkaväenkivääri M/27 ladataan. Mutta ei. EMÄNNÄLLE seuraa pitävät neljä kissaa: Leevi, Helmi, Sanni ja Töppönen. ERITYISTÄ Eeva-Leena Järvi haluaa lavastaa vanhan ajan tunnelman kotiin. Olen itse aina elänyt sen keskellä. – Pidän pääasiassa vanhoista, kotimaisista esineistä. Muistona teatterivuosilta on olohuoneen seinällä pätkä käsinmaalattua friisiä. Kalusteissa skaala ulottuu funkiksesta talonpoikaiseen ja jugendiin. Seinillä on paljon taidetta, erityisesti kotimaista grafiikkaa. Vaikka kuinka painan sitä, kukaan ei tule tarjoilemaan sherryä. Siellä hänelle tulivat tutuksi niin sekaiset romukaupat kuin kauniisti sisustetut antiikki liikkeet. KOTI 74-neliöinen asunto vuonna 1942 rakennetussa funkistalossa. KODIN AVAIMET ASUKAS Kokkolan teatterin järjestäjänä toiminut Eeva-Leena Järvi. Eeva-Leena Järven kodissa on säilynyt menneiden vuosikymmenten kodikas tunnelma. – Se on tehty alkujaan muistaakseni johonkin Anton Tšehovin näytelmään. – Kutsunappi odottaa edelleen olohuoneen seinässä. Asemalli oli Suomen armeijan käytössä 1920-luvulta talvisotaan asti. Alkuperäinen, linjakas tiilitakka koristaa olohuonetta. Guttaperkkainen nukenpää kuului Maija-äidin ensimmäiselle nukelle. – Kulunut esine on nähnyt elämää ja sillä on historia. ALKUPERÄISTÄ edustavat myös asunnon yksinkertaiset laakaovet. Eeva-Leena Järvi on perinyt vitriinin tavaroineen. Eeva-Leena Järvi on luonut teatterin lavalle menneisyyteen sijoittuvia ympäristöjä, joiden yksityiskohtien on osuttava oikeaan. Strutsinsulka on tuliainen Australiasta. RAKKAUS VANHAAN näkyy kodin kaikessa sisustuksessa. – Täällä ei ole koskaan ollut parkettia, vaan joka huoneessa on sileä korkkimatto. Aikansa muodin mukaisesti se on sijoitettu lähes keskelle pitkää päätyseinää. Kurkistaako jostain nojatuolin takaa Helmi tai Leevi. Katseeni vaeltaa kissoja etsien olohuoneessa. › Antiikki & Design 56 kotona. Pieni talo paljastuu Hannu ja Kerttu -teemaiseksi säästölippaaksi. – Töppönen ei ujostele. Esineen huono kunto tai Eevan sanoin räjähtäneen retuinen olemus tekee esineestä entistä kiinnostavamman. Esineen ei tarvitse olla arvokas, että innostuisin siitä. Runsaasti ja rohkeasti sisustetussa kodissa ei ole yllätys kuulla, että Eeva-Leena Järvi on työskennellyt tarpeistonhoitajana ja -valmistajana Kokkolan teatterissa
Marcel Breuerin suunnittelemat Wassily-nojatuolit tuovat särmää talonpoikaiskalusteiden keskelle. Eeva-Leena Järvi yhdistää sisustuksessa modernia ja vanhaa. › Antiikki & Design 57. Eeva-Leena Järvi maksoi niistä aikanaan 50 markkaa kappaleelta
Antiikki & Design 58 kotona. Lastenastiasto on saatu lahjana. Matalaääniseltä herätyskellolta kuulostava soittokello on todennäköisesti ruotsalainen. Sen paikka oli harvoin käytössä olleessa salissa. Se toimii myös ovikellona. Kahvikuppi on peräisin Kokkolassa 1900-luvun puolivälissä toimineesta Neekeripoika-kahvipaahtimosta. Pieni kannu on paikallisen keraamikko Karl Hildénin 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa tekemä. Arabian Kesäkukkaastiaston Eeva-Leena Järven vanhemmat saivat häälahjaksi 1940-luvulla. Eeva-Leena Järven Maija-äiti peri keramiikkamaljakon lapsuudenkodistaan. Firman logona palveli kuva kahvia juovasta, fetsipäisestä pojasta. Siihen kuuluu muun muassa kahvikannu, sokerikko, neljä kahvikuppia asetteineen ja kermakko. Keittiön seinää koristaa bakeliittinen, sähkökäyttöinen soittokello
EEVA-LEENA Järvi ei ole puuttunut asun non alkuperäiseen pohjaratkaisuun, jossa herrasväellä ja sisäköllä oli omat maailmansa. Tavallaan lavastan myös kotonani. Makuuhuoneen pieni kaappi on hankittu sieltä. Antiikki & Design 59 kotona. – Minimalistinen koti ei ole enää minua varten. – Osa asukkaista on yhdistänyt kaksi eteistä yhdeksi, mutta minulle tämä ratkai su sopii paremmin. Olohuoneen taidokkaasti päistään koriste veistetty talonpoikainen lautashylly on EevaLeena Järven vanhempien Maijan ja Ahton hankinta teerijärveläisestä antiikki liikkeestä, samoin makuuhuoneen uusroko kookalusto ja jugendtyyliset putkisängyt. Koti vanhassa talossa oli EevaLeena Järvelle ainoa oikea valinta. – Vitriini ja sen sisällä olevat tavarat ovat vanhempieni keräämiä. Tuossa ovat muun muassa Olympialasit, jotka ovat sodan takia pitämättä jääneiden vuoden 1940 kisojen matkamuistoja. Arvo Summasen hevosaiheinen maalaus on hankinta paikallisesta Stenmanin galleriasta 1990-luvulla. – Löytöjä voi edelleen tehdä keskiviikko i sin iltatorilta, jonne tulee myyjiä Pohjanlah den toiselta puolelta. – Kun esineestä ottaa kädellään otteen, tietää nopeasti, puhutteleeko se vai ei. UUDET TAVARAT eivät sen sijaan viehätä EevaLeena Järveä. Nyt olen sitä mieltä, että kodissa pitää riittää tavaraa ja katsottavaa. . Makuuhuoneen uusrokokoosohva, pöytä ja pikkutuolit on peritty. EevaLeena Järvelle kiinnostava sisustus syntyy tyylejä ja aikakausia yhdistelemällä. Haluan elää talon hengen mukaisesti. – Eteisen rinnalla on edelleen saman kokoinen ja muotoinen käytävä, jonka kaut ta on kulku muun muassa keittiöön. Moni esine on tuttu jo lapsuudesta. – Haluan rakentaa yllättäviä yhdistelmiä. Asuin aikaisemmin pienessä yksiös sä, jossa tavaraa oli niukasti. Näin kodin arkisemmat huoltotilat olivat poissa kotiin tulleiden vieraiden silmistä. Kaupunki on van hastaan tunnettu kiinnostavista antiikki liikkeistään. Tämä guttaperk kainen pää oli äitini ensimmäisellä nukella, kun taas pieni savihevonen kuului isälleni. Kalusto pelastettu huonokuntoisena riihestä ja se on verhoiltu uudelleen. Kauppoja on kuitenkin viime vuosina lopettanut. Pääosa hankinnoista on tehty Kokkolasta ja sen ympäristöstä. Sen hyllyille koottu kuriositeettikokoelma tarjoaa iloja silmälle. Ihastuin täällä heti rapun leveään portaikkoon, asunnon ava raan huonekorkeuteen sekä syviin ikkuna lautoihin. Kodissa on paljon lapsuudesta perittyä. – Pidän vanhoista taloista: niiden tuok susta ja tunnelmasta. Yli neljä vuosikymmentä tarpeistossa on harjaannuttanut silmän. OMAN KOKONAISUUTENSA muodostaa olohuoneen lasivitriini. Onneksi alalle on tullut myös uusia kauppiaita, kuten Antik Helén. Putkirunkoiset Marcel Breuerin suunnit telemat Wassilyfunkistuolit istuvat hyvin yhteen talonpoikasen renginkaapin kanssa
Onko rahallisen arvon kannalta parempi entisöidä tuoli vai jättää kulumisen jäljet entiselleen. Termi biskvii (ransk. Se viittaa lasittamat toman posliinin karheaan mattapintaan. Harri Kalhan mu kaan kyse on kuitenkin kevyesti väritetys tä biskviiposliinista. Keisarillisen palatsin valtaistuinsaliin eli Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Niitä ovat arvostaneet lähinnä kitschin ystävät, mutta viime vuosina kiin nostus kirkasotsaista romantiikkaa kohtaan on hiukan lisääntynyt. Sitä valmistivat monet huo nekalutehtaat ja verstaat, kuten Nikolai Bomanin Höyrypuusepäntehdas Turussa. Kalhan mukaan tällaisia esinei tä liikkuu mel ko paljon pik kutavaroiden Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. Kalha arvelee figuriinien olevan saksalaista tekoa. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, koruasiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori 1. Niistä todettiin, että ne ovat mahdollisesti majolikaa, siis maalat tua huokoista fajanssia. Lähetä meille oma kysymyksesi! markkinoilla. Niissä sekoit tuvat uusrokokoo ja art nouveau. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. bisque, biscuit) tulee alkujaan pikkuleipää tarkoittavasta sanasta. Tuoli on myöhäiskustavilaista en gondo le tyyppiä, joka tuli muotiin 1700luvun lopulla ja oli käytössä melkein koko em pireajan. Mikä olisi niiden arvo yhteensä. Viehkeä gondolituoli 1 2 Antiikki & Design 60 kysy esineestä. 2. Uudelleen tyyppi tuli muotiin 1890luvulla. Oikaisu: Figuriinit ovat biskviitä Lehdessä numero 10/2020 kysyttiin uus rokokoofiguriineista. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Gondolituoli Toivoisin tietoa tuolistani. Minulla on näitä tuoleja pari. Kuvia ei palauteta
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ne maalattiin useimmiten valkoisiksi. En ole nähnyt vastaavaa missään. Istuin ei ole alkuperäinen. Jälleenrakennus oli historiaa, kun taas kakut sekä pikkupaakelsit tekivät kauppansa. Työssä ei ole signeerausta. Kuvassa kaappien vetimien materiaali näyttää bakeliitilta. Rut Bryk teki 1950-luvun alkupuolella äitija lapsi -aiheisia laattoja ja veistosesineitä. Tehdas ajautuikin lopulta konkurssiin. Esimerkiksi kultaa on käytetty osaavasti. Ajoittaisin modernistisvaikutteisen teoksen 1960-luvun vaihteeseen. Muodoissa näkyvät funktionalismin suorat linjat. Tuolin iästä en osaa pelkän kuvan perusteella sanoa mitään. Madonna-aihe modernistisesti Pyytäisin kertomaan tämän taidetyön (kork. Kampauspöytä lienee 1930–1940-luvulta. Tekijä jää arvoitukseksi, sillä signeeraus – mikäli sellaista on – piillee puuhun kiinnitetyn keramiikkalaatan selkäpuolella. Reliefinne ei ole Brykin, mutta se on saattanut syntyä hänen työnsä innoittamana. Arvokin kiinnostaa. Turhia korjauksia pitää välttää. Löytäisittekö jotain. Tyylittely on karkeaa, muttei kuitenkaan aivan harrastelijamaista. Koristeet kullattiin tai pronssattiin. Se on voinut syntyä missä tahansa Euroopassa tai kristillisen kulttuurin vaikutuspiirissä. En ole löytänyt mitään tietoa tai kuvia tällaisesta. (HK) Vakuutusarvo on 90 euroa. 3 4 5 Dreijattu keramiikkavati Moderni madonna Antiikki & Design 61 kysy esineestä. (AK) 4. Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi › nykyisen Presidentinlinnan valtiosaliin niitä tilattiin vuonna 1907 kokonaan kullattuina Bomanilta. 21 cm) poikkeaa tyyliltään tehtaan yleisesti tunnetusta esineistöstä. Saa toki näkyä, että esine on vanha. Vakuutusarvo on 40 euroa. Kiiltävä, ruskeasävyinen lasite ja dreijausurista muodostuva pintarakenne edustavat modernimpaa estetiikkaa, jota etenkin Orvokki Laine-Taitto suosi. Uudistuksille ei ollut elintilaa tiiliteollisuuden jouduttua paitsioon 1960-luvulla. Niitä on pehmennetty koristeilla, joissa on rokokoon koukeroita ja 1920-luvun klassismin tyylittelyä. 26 cm) tekijän. Se on mahdollisesti kuulunut makuuhuoneen kalustoon. Jalallinen tarjoiluvatinne eroaa kyllä Kupittaan tunnetuimmista, käsin maalatuista koriste-esineistä, mutta se on melko tyypillinen esimerkki tehtaan myöhäistuotannosta. Aidot ovat hyvin kalliita ja kopioistakin maksetaan varsin hyvin. Arvelen tyyliperustein juuri Laine-Taittoa vadin suunnittelijaksi. Kodikkuuteen nivoutuva käyttöarvo nousi pintakoristelun edelle esineissä, joiden tuli tukea modernia kattausihannetta. Hintakin kiinnostaa. Esimerkiksi Lahden Puukalusto (myöhemmin Isku) ryhtyi 1930-luvulla valmistamaan moderneja kalusteita, joiden pelkistettyä muotokieltä lievennettiin varmuuden vuoksi koristeilla. Tyylikäs kampauspöytä Osaisitteko kertoa tästä peritystä kampaus pöydästä jotakin. Se edusti modernin ajan muotimateriaaleja. (K-PK) Tuoliparin vakuutusarvo on kunnon ja iän mukaan 600–2 000 euroa. (AK) 3. Onko sillä arvoa. Kupittaan Saven vati Kupittaan Saven ruskea, jalallinen lautanen (halk. Madonna-aiheinen reliefi ei välttämättä ole suomalaista tekoa. (AK) 5
Se oli tuotannossa vuodesta 1936 vuoteen 1973. 6 Soma kukkaisastiasto Antiikki & Design 62 kysy esineestä. Kuvan astioiden samanhenkinen siirtokuvakoriste on varmasti syntynyt samoihin aikoihin kuin Kesäkukka. (AK) 7. Signeeraus on KT. Tiedän, että 1970-luvulla vastaavia, kala-aiheisia teoksia on annettu yrityslahjoina yhteistyökumppaneille, eläköityville johtajille ja ansioituneille työntekijöille. Mallin tunnetuimpia koristeita on siirtokuvakoriste numero 22, joka on sittemmin kansan suussa vakiintunut Kesäkukaksi. Perinteiset kukka-aiheet tuntuivat tehneet kauppansa modernimpien aiheiden rinnalla vielä 1960-luvulla. Käsittääkseni se oli tuotannossa piippuleiman aikaan, kun tämä leima on myöhemmältä ajalta. Signeeraamaton reliefi kuvaa kalojen matkaa vastavirtaan. Aitoutta koskevia kysymyksiä Kain Tapperin (1930–2004) teoksista on esitetty tänä vuonna usein. Puumateriaali näyttää petsatulta koivulta. Tämä keltaisen, ruskean ja vih reän sävyillä maalattu teos edustaa tyyliltään 1960–1970-lukujen informalismia. Olen nähnyt aiemmin muutamia samankaltaisella käsialalla toteutettuja teoksia, viimeksi pronssiveistoksen Lohet Hagelstam & Co:n huutokaupassa kesäkuussa 2018. (TP) 8. Malli on Reinhard Richterin suunnittelema AS. Tiedustelujen ja myynnissä liikkuneiden epätavallisten teosten lukumäärä huolestuttaa. Näin myös ensi käden tietoa on saatavilla. Teosten attribuointi eli tekijän osoittaminen ei onnistu epäselvissä tapauksissa pelkkien kuvien perusteella. Tämä suosittu kukkakimppuaihe oli Arabian tuotannossa vuosina 1936–1947. Se on usein ensimmäinen merkki siitä, että markkinoille alkaa ilmestyä kopioita ja väärennöksiä edesmenneen taiteilijan tuotannosta. Kala-aiheinen reliefi Olisiko teillä mitään käsitystä, mikä tämä voisi olla tai kuka sen on tehnyt. Mitään signeerausta siinä ei ole. Voisiko se olla Kain Tapper. 7 8 Aito Tapper vai mukaelma. Kampauspöytä on varmaankin kotimaista tuotantoa. Mielestäni kuviokin on hiukan erilainen. Arabian astiasto Saisinko tietoa Arabian astiastosta, johon kuuluu kuvassa näkyvien osien lisäksi 12 matalaa-, syvääja leipälautasta, iso pyöreä tarjoilulautanen, kolme erikokoista soikeaa tarjoilulautasta, neljä erikokoista soikeaa tarjoilukulhoa, toinen kastikekaadin ja toinen hiukan isompi soppakulho kansineen. Haluaisin tietoja tästä taideteoksesta. Astiamallikin on sama eli Richterin rokokoosta inspiroitunut AS. Se on tehty puuvanerille kipsistä tai akryylistä. Vakuutusarvo kokonaisuudelle on 800 euroa. Jos reliefin materiaali on pronssattua kipsiä, vakuutusarvo jää 150 euroon. Tapperin tapauksessa aitouden toteamiseen tarvittavaa vertailuaineistoa ja osaamista löytyy Ateneumista. Kullankimalteiseksi patinoitu pronssi nostaisi vakuutusarvon 250 euroon. Vakuutusarvo on 300 euroa (AK) 6. Kain Tapperin työ – vai ei. Astiaston leima on ollut käytössä vuosina 1964–1971. Taiteilijan nimi jäi silloinkin arvoitukseksi. Myös Tapperin leski ja assistentit ovat yhä keskuudessamme. Olen nähnyt yksittäisiä osia Kesäkukka-astiaston nimellä
Kupissa ei ole kahvaa. Tehtaan edeltäjän perustivat alun perin veljekset Ivan, Tihon ja Semen Novyi vuonna 1818. Mikä voisi olla sen arvo. von Wachsmuthin kustantamossa Leipzigissä mahdollisesti › 9 11 Keisariajan teekuppi Egyptiaiheinen koulutaulu Näyttävä kunniamerkki 10 Antiikki & Design 63 kysy esineestä. Vakuutus arvo on noin 100 euroa. Osipov -niminen yritys, joka valmisti kunniamerkkejä, merkkejä ja jetoneja. Mikä on esineen käyttö tarkoitus. Isäni hoiti emigranttia, joka sitten halusi antaa korun isälleni. Keisariajan ansiomerkki Olisin kiinnostunut perintönä saamani korun (koko 4,5 x 6 cm, paino 40 g) alku perästä ja arvosta. Vakuutusarvo on 300 euroa. Kyseessä ei ole koru, vaan jonkin venäläisen sotilasakatemian tai rykmentin myöntämä hopeinen ansiomerkki. Venäläinen teekuppi Kuppi aluslautasineen on peräisin isä ni isoäidiltä eli famulta. Valmistaja on Dimitri I. Kaunis posliiniesine on venäläinen teekuppi, eräänlainen teelasin posliininen vastine. Sen valmistaja on HrapunovNovyin tehdas, joka toimi Moskovan lähellä Kuz jaevon kylässä. Hänen sisaren sa oli miehensä kanssa Pietarissa töissä palvelijana. Hän kävi silloin tällöin si sarensa luona Pyhtäällä ja toi tullessaan astioita, kuten tämä kupin. (TP) 9. Merkin yläosassa on Venäjän keisarikunnan vaakuna. Sen kuvioinnissa on jonkin verran 1800-luvun lopulla suosittua, kiinalaishenkistä vaikutelmaa. Spekulointi on hauskaa, mutta vain varma tieto takaa taideteokselle kestävän rahallisen arvon. Väritykseltään teekuppi on hyvin venäläinen. Jakov Gerasimovits Hrapunoville se siirtyi naimakaupan kautta 1850-luvulla, kun hän nai Semen-veljen pojan lesken. Saman lainen olisi vienyt vihreänä ajoituksen kaksikymmentä vuotta taaksepäin. Vaikka kupin kultaus on jonkin verran kulunut, sitä voi tuon ikäisestä esineestä odottaa. (V-JJ) 11. (MW) 10. Edesmennyt isäni, joka toimi Järvenpäässä lääkärinä, sai tämän korun joskus 1970–1980luvulla eräältä venäläiseltä emigrantilta. Se ei ole ilmeisesti tavallinen suoma lainen vanha opetustaulu. Opetustaulun nimi on saksaksi Ägyptischer Tempel, ja se on tehty koulumateriaaleihin erikoistuneessa F. Merkki on valmistettu Pietarissa vuosina 1882–1899. Värillä on siis väliä. Opetustaulu Egyptistä Mitä voisitte kertoa tästä opetustaulus ta. E. Silloin tehtaan nimeksi tuli Hrapunov-Novyi ja sen toiminta jatkui vuoteen 1918 saakka. Se ei kuitenkaan ole paras selitys joukosta poikkeaville teoksille, vaan hyvä syy kääntyä museotason asiantuntijoiden tai taiteilijan lähiomaisten puoleen. Leimassa lukee tehtaan nimi Gardner. Työ näyttää nopeasti katsottuna tappermaiselta, mutta kokonaisuus ei ole vakuuttava. On totta, että jokaisen taiteilijan tuotannosta löytyy nuoruusvuosien kokeiluja, luonnoksia, esitöitä ja mallinnoksia eivätkä kaikki työpäivät ole tasaisen vahvoja. Tämä sininen leima oli käytössä 1890-luvulla. Aihe muistuttaa puun tai kaarnan palaa. Kupin ajoittaminen onnistuu sen pohjamerkintöjen avulla. Siinä on runsaasti kobolttia ja kultaa. Se on peräi sin 1800luvun lopulta. Alaosan symbolit viittaavat alaan, jonka ansiosta merkki on myönnetty
Frang opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1878–1885. Vaakuna-aiheinen kaadin Toivoisin tietoja tästä lasikannusta (kork. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Frangin tuotantoon kuuluivat erityisesti monet alttaritaulut, joita hän maalasi muun muassa Längelmäen, Reposaaren, Lopen ja Kankaanpään kirkkoihin. Vakuutusarvo on 1 800 euroa. Maisema Palestiinasta Pyytäisin maalauksestani hinta-arviota. Tämä kuvan maisema on maalattu vuonna 1925 Palestiinassa, jossa hän oli professori Aapeli Saarisalon perheen vieraana vuosina 1925–1926. Jos kuvio on aivan valkoinen ja tuntuu kynnellä selvästi, kyseessä on polttomaalaus. Valokuva ei varmaankaan tee oikeutta Frangin myöhäisen kauden maalaukselle, joka kuitenkaan ei aiheensa puolesta ole yhtä haluttu kuin kotimaan maisema-aiheet. Painokuva perustuu Ad. Kaadin on valmistettu 1900-luvun alussa joko Nuutajärven, Karhulan tai Riihimäen lasitehtaalla. Vuosina 1885– 1888 hän opiskeli taidetta stipendiaattina Düsseldorfissa ja Pariisissa. On mahdollista, että opetustaulua on käytetty suomalaisessa koulussa. Kuvan perusteella kaappi on tyyliltään uusrenessanssia. Taiteilija on Felix F. Alaosassa on hieman halkeamia ja yläkaapin avaimet ovat hävinneet. Vaakuna-aiheista on pari vuotta sitten ilmestynyt erinomainen julkaisu eli Roger Peltosen ja Risto Rekolan Vaakunaja suurmieslasien kulttuurihistoria: Poliittinen symboliikka sortokauden puristelaseissa (Suomen Lasimuseo 2018). Niiden rinnalla Frang maalasi Kyrösjärven maisemia, joita hän teki paljon myös tilauksesta Ikaalisten kylpylän (perustettu 1884) vieraille. Materiaali näyttää tammelta ja veistotyö korkeatasoiselta, joskin hieman kaavamaiselta. Maisemamaalauksen tekijä on Felix Frang (1862–1932). Korkeus on 247 cm, leveys 85 cm. Kaatimen malli oli melko yleinen juuri 1900-luvun alussa. Kysymyksestä ei selviä maalauksen koko, mutta se voisi olla 70 x 50 cm. (VJ-J) Englantilainen kirjakaappi Antiikki & Design 64 kysy esineestä. 1800-luvun lopulla muodissa ollut uusrenessanssi haki innoituksensa 1500-luvun aidosta renessanssista. Se esittelee historiallisia tapahtumia ja kulttuureja. Frang-Pahlama. Huono kunto vaikuttaa arvoon, joten vakuutusarvo on 30 euroa. Siellä sen tyylisiä huonekaluja on valmistettu 1900-luvulla ja valmistetaan edelleen. 12 14 13 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Se lienee valmistettu 1800luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuolella. (AK) 12. (K-PK) Vakuutusarvo on 800 euroa. Koska kaappi on peräisin Englannista, sen ajoitus on hankalaa. (AK) 13. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Aivan varmoja tietoja on hiukan vaikea saada, sillä tällaisia kansallisia aiheita ei kovin suoraan esitelty painetuissa kuvastoissa. Se on kaksiosainen. (AK) 14. 20,5 cm). Ikaalisissa syntynyt taidemaalari muutti sukunimensä Pahlamaksi 1900-luvun alussa. Se toteutettiin tavallaan leimaamalla. (KK) Vakuutusarvo on 180 euroa. Myös arvo kiinnostaa. Kaikissa näissä tehtaissa valmistettiin leimaetsaamalla kuvioituja, puhallettuja kaatimia, Karhulassa polttomaalaamalla. Kaappi voisi olla tarkoitettu kirjakaapiksi. Kuvasta on vaikea päätellä, kummasta on kyse. Aiheet liittyvät kansalliseen nousuun ennen Suomen itsenäistymistä. Uusrenessanssikaappi Kappi on hankittu Englannista 30 vuotta sitten. Lehmannin kouluihin tarkoitettuun opetussarjaan. Oven monimutkainen peilitys, sivujen hedelmäköynnökset ja voimakas otsalista ovat kaikki tyylille ominaisia piirteitä
Myynti: Jorma Viitanen,jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Kiinnostuitko ilmoittamisesta. • Huutokauppa Ekman, huutokauppaekman.. Keräilyn maailma: Keräily-messut ja Platta-levymessut. Terkista tiedot järjestäjiltä. Sus, conempero ma doluptas alitatum as R 166 G 191 B 199 R 166 G 191 B 173 Black Gray R 255 G 217 B 138 heinolan museot hemu heinolan museot heinolan museot heinolan museot hemu hemu hemu Antilkat kaupunginmuseo RETKIÄ KAUPUNGIN KULTTUURIPERINTÖÖN Kauppakatu 14, 18100 Heinola p. Esim. . Tapahtumat Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoon menon jälkeen. . • Bukowskis, bukowskis.com • Eerik’s Auction House, eeriks.. Tampereen Messut, Ilmailunkatu 20, Tampere, tampereenmessut.. Turun taideja antiikkimessut, mukana myös erikoisteemat: Levymessut, Turun Rahan päivä, Old Toy Swap/lelumarkkinat ja Turun Nukkekotija Nukkemessut. Heikki Orvolan Festivo-kupit (6 kpl) myytiin 60 eurolla Helanderilla. Armando Jacobinon Kumelalle muotoilema lasikissa huudettiin 110 eurolla Huutokauppa Ekmanissa. Turku • 20.–21.3. Komuutti 165 cm AITOA PUUTA luonnollisesti Vantaa Espoo juviposti@juvi.fi 09 8556210 juvikauppa.fi www.juvi.fi MINNE MENNÄ. Tampere • 24.–25.4. • Hagelstam & Co, hagelstam.com • Helander, helander.. Museoon muuttaneet. Turun Messukeskus, Messukentänkatu 9–13, Turku, turunmessukeskus.. Ilmoita tapahtumasi meille antiikkidesign@fokusmedia.. LOGO COLOR PALETTE PRIMARY TYPEFACE PATTERNS PICTURES lulo CLEAN Otsikko Work Sans Medium Ingressi Work Sans Regular Leipäteksti intiatur aborem am as et rero mi, sed ut qui cus. • Holmasto, holmasto.. Huutokauppoja salissa ja verkossa • Annmari’s, annmaris.. 044 769 4215 ti, to–su klo 11–16, ke 11–18 31.1.–9.5. • Huutokauppahuone Aleksi, hkaleksi.
Hankin harvoin mitään, sillä jokaisen esineen tulee puhutella minua. Antiikki & Design 66 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. TOIVOISIN, että 17 vuoden pohdinnan jälkeen saisin verhoilutettua tuolin. Se keikkui hieman, minkä vuoksi epäilen sen tulleen hylätyksi. Tanskalainen tuoli MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG Erja Lyytisen Songbook -kiertue alkaa maaliskuussa. Esimerkiksi tämä tuoli on silmissäni kuin pari ranskalaiselle lipastolleni. Kun Mattiisäni avasi jättimäisen pahvilaatikon ja nosti tuolin esiin, se hajosi osiinsa kuin tulitikkutalo. Niinpä kuljetutin sen Suomeen vanhempieni luokse. Tämä pätee niin sisustukseen kuin työhön. Kauniisti veistetyt koristelut kuitenkin puhuttelivat minua, joten päätin ottaa sen huomaani. Lavalla soitan uudenkiiltävällä kitaralla, mutta käytän vuonna 1968 valmistettua vahvistinta. Yhdistän mielelläni uutta vanhaan. Eräänä aamuna vein itse roskat ennen auton tuloa ja näin takapihalle hylätyn tammituolin. Sieltä kuljin kouluun Christianshavniin lautalla kitara selässäni. Pieni alivuokralaisasuntoni sijaitsi hehkuvan oranssin kivitalon sisäpihalla, jossa heräsin päivittäin roska-auton ääneen. Tanskasta tuotu tuoli odottaa verhoiltavaksi pääsemistä. . Nyt olen kuitenkin kallistumassa valitsemaan jonkin modernin kankaan, joka heijastaa omaa persoonaani. Opiskelin vuonna 2003 Kööpenhaminassa, jossa asuin Nyhavnin keskeisellä alueella. Jokin niissä puhuttelee minua. Blues-kitaristi Erja Lyytisen aarteisiin kuuluu tanskalaiselle takapihalle hylätty tuoli. Hänestä on juuri ilmestynyt myös Mape Ollilan elämäkerta Erja Lyytinen – Blueskuningatar (Docendo). PARASTA tuolissa on sen kauneus ja huolella veistetyt koristeet. Olen pohtinut, pitäisikö kankaan olla vaikkapa klassisesti yksiväristä silkkisatiinia. SAIN tämän tuolin käsiini sattuman kautta. PIAN LÄHDIN jatkamaan musiikkiopintojani Los Angelesiin, mutta tuolia en hennonut jättää taakseni. Käsistään kätevä isäni korjasi sen ja Suomeen palattuani siitä tuli kampauspöytäni valtaistuin
Vierailulla Koti virittäytyy pääsiäiseen PALVOTTU ILJA REPIN Taide Vintage Pukukeräilijän viehkeä buduaari Kunnostusekstra! Vinkkejä vanhan remontointiin Historia Mannerheimin kiehtova elämä Historia Mannerheimin kiehtova elämä Historia Mannerheimin kiehtova elämä Antiikki & Design 67 ENSI NUMEROSSA. |Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Uusi lehti ilmestyy 18.3. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä
5. VKO 2021-11 16 89 30 -2 10 2. 2021 T U R U N TA I D E M U S E O A U R A K AT U 2 6 , T U R K U | AVO I N N A T I P E 11?19 L A S U 11?17 www.turuntaidemuseo.fi | Varaa vierailuaikasi ennakkoon: vello.fi/turuntaidemuseo PAL. SIGRID SCHAUMAN 11. – 23. 2
Nyt vain 6 90 M AR IM EK KO 70 VU O TT A KO RU KE RÄ ILI JÄ N AA RT EE T TU N N IS TA AN TII KK IP EIL IE N TY YL IT 2/2021 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 19 7 2/2 02 1 ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • SISUSTUS • TAIDE • VINTAGE LEGENDA JUHLII MARIMEKKO 70 VUOTTA Keräily NOSTALGISET POSTIKORTIT Perinne elää KIRJANSIDONNAN ABC Koru& kelloekstra HURMAAVAT VINTAGELÖYDÖT 22 sivua sisustusta! sivua sisustusta! • KERÄILIJÄN KOTI • FUNKISTALON TARINAT • ANTIIKKIPEILIEN OPAS • KERÄILIJÄN KOTI • FUNKISTALON TARINAT • ANTIIKKIPEILIEN OPAS TAIDE • VINTAGE Nyt vain 6 90