KIE H TO VA KU LT TU U RIK O TI HE LE NE SC HJ ER FB EC K & M UO TI SA AR A H O PE AN LA SIT AID E AN TII KK I?& ?D ES IG N 22 7 2/2 02 4 Leif Jakobssonin KIEHTOVA KULTTUURIKOTI 12 sivua ideoita! KunnostusEKSTRA 12 sivua ideoita! KunnostusEKSTRA Leif Jakobssonin KIEHTOVA KULTTUURIKOTI SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA NÄYTTELY MUOTOILU SISUSTUS NÄYTTELY 2/2024 Hinta 14,90 € A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E 170540_.indd 1 170540_.indd 1 31.1.2024 9.31.36 31.1.2024 9.31.36
Sienet ovat siksi ihanteellisia hellävaraiseen puhdistukseen samalla kun ne suojaavat ihoa. Sienet on rikastettu elvyttävällä bambu-uutteella, luonnollisella arvokkaiden mineraalien ja antioksidanttisten entsyy mien lähteellä. Bambu-uute tunnetaankin kosteuttavista, virkistävistä ja ärsytystä estävistä ominaisuuksistaan. Sarja on täydellinen valikoima tuotteita rentouttavaan vartalonhoitoon ja inspiroivaan aistikokemukseen. Bambua pidetään pitkäikäisyyden ja kestävyyden symbo lina. EE TT IN EN LU KS US .F I/B A M BU PESUSIENI KUORIVA PESUSIENI 170541_.indd 2 170541_.indd 2 29.1.2024 10.58.37 29.1.2024 10.58.37. Tämän kiehtovan kasvin monet ominaisuudet inspiroivat Martinia ja kohtaa minen synnytti Bambù Collectionin. Bambukuidusta valmistetut tekstiilit ovat uskomattoman pehmeitä ja miellyttäviä. Ne sopivat erityisen hyvin herkälle iholle
Miltä näyttäisivät vaikka uudenlaiset ovenkahvat tai lukkohelat, s. Ymmärsin myös, että kodin hienot antiikkiesineet ovat rennosti käytössä sekä arjessa että juhlassa. 16–26. Lue juttu, s. Antti Kaijalainen vieraili Riihimäellä Suomen Lasimuseossa ihastelemassa kaikissa jalokivien sävyissä hehkuvaa Saara Hopean tuotantoa, s. Se kun tekee jokaisesta päivästä poikkeuksellisen onnistuneen. Joskus riittää uusi maalikerros seiniin, toisinaan suunnitellaan laajempaa remonttia. 60–63. Mikä parasta, ne kertovat paljon kiinnostavampia tarinoita kuin huonekaluliikkeen katalogikuvaa muistuttavat asunnot. 54–59. Mitä kauneimpien kotien asukkaat usein kuittaavat sisustuksensa olevan sitä sun tä tä, vaikka todellisuudessa perityt, itse hankitut ja vaikkapa kirpputorilta tai antiikkimarkkinoilta riemunkiljahdusten kera tehdyt löydöt istuvat upeasti yhteen. Asukkaan vahva esteettinen näkemys selkeytti kuvaajan työtäni. Sen isäntä kertoi kiehtovia tarinoita siitä, miten kodin kaunis kerroksellisuus oli syntynyt. Eletyn elämän pitää voida näkyä kodissa ja tuoda mieleen muistoja kuljetulta taipaleelta. mirva.saukkola@fokusmedia.fi M onilla meistä suomalaisista on taipumus vähätel lä omaa kotia. TOIMITTAJAAMME Antti Kaijalaista potkaisi taannoin onni, kun hän pääsi vierailemaan yhdessä valokuvaaja Niclas Wariuksen kanssa kulttuurineuvos Leif Jakobssonin upeassa kodissa. Itse iloitsin päästyäni heti vuoden vaihduttua retkeilemään Ranskaan sekä tutustumaan esimerkiksi Avignonin ja Lyonin kaupunkien huikeaan historiaan. Vuosien vieriminen ja yhä syvempi kiintymys omaan kotiin saa asuk kaan useimmiten tuunaamaan sitä omannäköisekseen entistä suurem malla tarmolla. (MS) Ku va M ilk a A la ne n antiikki?&?design 3 170542_.indd 3 170542_.indd 3 29.1.2024 11.44.13 29.1.2024 11.44.13. Sain ilokseni myös kut sun tulla luennoimaan 1900luvun juhlamuodista Villa Gyllenbergiin lauantaina 23. 16–26.” Kuukauden kohokohta Matkailu ja retket eri kulttuureihin ovat elämän suola. Minä muotia rakastavana ihmisenä puolestani inspiroiduin helsinkiläisen Villa Gyllenbergin näyttelystä, joka avaa Helene Schjerfbeckin intohimoa tyyliin ja sitä, miten kiinnostus kauniisiin vaatteisiin näkyy hänen taiteessaan. Lue lukijamatkasta lisää, s. Lue juttu, s. 28–29, tai perinteikästä kuviomaailmaa toistavat tapetit, s. Uusi sopii vanhan kanssa, ja esimerkiksi nyky taide asettuu kauniisti antiikin seuralaiseksi. Keräsimme tähän numeroon vinkkejä siitä, miten piristää ja kaunistaa kotiaan entisestään. pääkirjoitus ELÄMÄN KERROSTUMIA Eletyn elämän pitää voida näkyä kodissa ja tuoda mieleen muistoja kuljetulta taipaleelta. Vai pitäisikö pitkään palvellut parketti palkita hyvällä hoidolla tai perinpohjaisella kunnostuksella, s. maaliskuuta – toivottavasti tapaan myös sinut siellä. 7. Tällainen saa vieraan rentoutumaan ja tuntemaan itsensä tervetulleeksi. KEVÄTTÄ KOHTI kulkiessamme käymme myös tutustumassa kiinnostaviin näyttelyihin, jotka vaalivat esteettistä silmää. 30–35. Tekijä esiin Valokuvaaja Niclas Warius ”Leif Jakobssonin kodissa minulle näkyy kaikkialla hänen syvä rakkautensa ja ymmär ryksensä taidetta ja kulttuuria kohtaan. Lähtisitkö kanssamme esimerkiksi kesäiseen Normandiaan. Nautitaan arjen kauneudesta. Tänä vuonna Antiikki & Design tekee myös kiinnostavia lukijamatkoja
PÄÄTOIMITTAJA Mirva Saukkola TOIMITTAJA Antti Kaijalainen AD Miia Taskinen OIKOLUKU Alma Jylhä ERITYISASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.. 68 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. vuosikerta, 10 nroa vuodessa ISSN 2342-7655 PAINOPAIKKA Poligr?. 6 LUKIJALTA Kirjoita meille! 8 KULTTUURIKIERROS Ajankohtaiset näyttelyt, kirjat ja ilmiöt. ma-pe klo 8-17 puh. jas grupa M?kusala, Riika, Latvia Painettu EU:ssa ANTIIKKI & DESIGN VERKOSSA JA SOMESSA antiikkidesign.. 020 7354 130* Asiakasnumerosi löytyy osoitetietojen yhteydestä lehden takakannesta. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: LEHTILUUKKU.FI ASIAKASPALVELU fokusmedia.. Puhelun hinta määräytyy soittajan voimassaolevan liittymäsopimuksen mukaisesti. /asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. H E L M I K U U TA 2 2 4 N U M E R O 2 2 7 & 4 172011_.indd 4 172011_.indd 4 30.1.2024 13.29.25 30.1.2024 13.29.25. 11 HUUTOKAUPAT Taideja antiikkilöydöt. antiikkidesign@fokusmedia.. *Puhelun hinta 0,07 €/min + mpm/ pvm. KULTTUURINEUVOS Leif Jakobssonin kodissa antiikkiesineet ja moderni muotoilu kohtaavat nykytaiteen. TAITEN VALITUT kahvat, helat ja vetimet kruunaavat kokonaisuuden. 28 Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS Elämän kerrostumia. 14 KOLUMNI Iltalaukun matkassa. 6 VASTAA JA VOITA! Palkintona Rituals-hemmottelupaketti. KULTTUURINEUVOS 16 Sisältö 1 4 . Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Aikakauslehtien Liiton jäsen 31. FOKUS MEDIA FINLAND OY www.fokusmedia.
74 BAROKIN YLVÄYTTÄ, ART DECON ELEGANSSIA Tuija Peltomaa avautuu rakkaudestaan antiikkiin. H E L M I K U U TA 2 2 4 N U M E R O 2 2 7 Taide & keräily 38 NAISEN HEIJASTUS Muodin muutokset inspiroivat taiteilija Helene Schjerfbeckiä. 52 VALOTUKSEN TAIKA Taiteilija Marja Pirilä on perehtynyt camera obscura -tekniikkaan. 44 KOHTALONA TAIDEKOKOELMA Markku Villikka innostui taiteen keräämisestä jo oppikoulussa. 30 & 5 172011_.indd 5 172011_.indd 5 30.1.2024 13.30.14 30.1.2024 13.30.14. 60 PARKETTI PITÄÄ PINTANSA Näin huollat lattian. Sisältö Koti & muotoilu 16 ”ELÄMÄNKAARI SAA NÄKYÄ” Kulttuurineuvos Leif Jakobssonin ihastuttava koti. 27 ANTIIKKIA JA MODERNIA Luo kulttuurikodin elegantti tyyli. 1 4 . Taidehallin näyttely kertoo siitä. 30 MITTASUHTEIDEN MESTARI Saara Hopea uudisti suomalaista muotoilua. 64 KAKSI EDELLÄKÄVIJÄÄ Suomalaiset naisarkkitehdit olivat alansa pioneereja. 28 HURMAAVAT HELAT Viimeistellyt yksityiskohdat kruunaavat kokonaisuuden. 44 38 MARKKU VILLIKAN mittavan taidekokoelman kerääminen on vaatinut vuosikymmenten mittaisen ajan. Historia & perinteet 54 TAPETTIEN KULTA-AIKA Tähtimuotoilijoiden tapetit. HELENE SCHJERFBECK tulkitsi maalauksissaan muodin kautta ajan henkeä ja naisen aseman muuttumista
Sen voitti Leila Viljavuori. Muista kertoa omat yhteystietosi. PALKINNON ARVO 82, 50 e ARVOMME YHDEN PALKINNON. Sari Laine, Helsinki TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Olisi mukava lukea uusista tulevaisuuden keräilykohteista. Mitä mieltä olet lehdestä. Mikä on tämän lehden paras juttu. Siihen kuuluu arganöljyä ja eukalyptusta sisältävä musta saippua (150 ml), Salt Body Scrub -vartalonkuorinta-aine (300 g), hiusja vartalosuihke (50 ml), ravitseva vartalovoide (220 ml) sekä vaahtoava suihkugeeli (200 ml). Ei tarvitse olla aina asuntoja, jotka on kauttaaltaan sisustettu antiikilla tai designilla! Eeva Hallivuori, Salo KIITOS LEHDESTÄ ! Olipa kauniita koteja ja esineitä, oli ilo katsella! Susanna Lehtovaara, Helsinki PIDÄN Mirva Saukkolan asiantuntevista ja hienosti kirjoitetuista teksteistä. Aloittakaapa taas jutut nuorista ja nousevista kyvyistä ja suunnittelijoista ja heidän tuotteistaan. Kirjoita meille PARAS JUTTU 10/2023 LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeromme 10 parhaaksi jutuksi Mirva Saukkolan kirjoittaman ja Pia Inbergin kuvaaman jutun Jukka Tervon kodista Helsingissä. Onnea! VASTAA JA VOITA! PALKINTOMME on ylellinen The Ritual of Hammam -hemmottelupaketti. Toiseksi tuli Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Riitta Souranderin kuvaama juttu Vuoden ylevin juhla . Lämmin kiitos! Aino-Maija Kaila, Helsinki TOIVOISIN lehteen lisää juttuja nykytaiteesta ja tämän päivän taiteilijoista. Ville Aalto, Turku VOISITTE joskus esitellä tavallisempia koteja, joissa jotakin kiinnostusta antiikkiin tai taiteeseen. MIELENKIINTOISIA JUTTUJA ! Joka numeron seurassa pari tuntia kuluu mukavasti lehteä lukiessa. Usein lähden ainakin mielikuvissani mukaan kohteisiin, joista hän kertoo. Vastaajien kesken arvomme Ritualsin hemmottelupaketin. Arvoimme vastanneiden kesken kirjan Helene Schjerfbeckistä ja muodista. Russell Hobbs Attentiv -kahvinkeittimen voitti Liisa Vinberg Espoosta. Voit myös osallistua posti kortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. 4. OSALLISTU antiikkidesign.fi/ kilpailut antiikki?&?design kilpailu 6 170544_.indd 6 170544_.indd 6 30.1.2024 9.38.42 30.1.2024 9.38.42. Anna palautetta, yhteystiedot s
Matkan kruunaa vierailu Givernyn kylässä sijaitsevaan Claude Monet’n taiteilijakotiin ja puutarhaan impressionismin 150-vuotisjuhlavuotena. Mirva Saukkola, Aarrematkojen kokenut matkanjohtaja Antti Haukkamaa. Claude Monet'n taiteilijakoti & puutarha. Matkan suunnittelu ja opastus yhteistyössä Soile Lundqvist Villa Gallia Oy. Basilique Sainte-Thérèse kirkko Lisieux'ssa. maistiaiset, Trouville, Giverny ja Monet’n taiteilijatalo sekä puutarha) Ohjelman mukaiset tilausajokuljetukset Ranskassa. Matkatoimisto Aarrematkat info@aarrematkat.com 010 579 2470 Lue lisää: aarrematkat.com /antiikkidesign-normandia VARAUKSET JA TIEDUSTELUT: MATKAN HINTA: HINTAAN SISÄLTYY: Finnairin suorat reittilennot Helsinki-Pariisi-Helsinki, sis. Honfleurin kaupungissa, vuonna 1750 rakennetussa Vendeuvren linnassa, Château du Breuilissa calvadoskellarissa, Chapelle-Yvon -kyläässä Villa Galliassa, paikallisella juustotilalla ja pääsemme ihailemaan ranskalaista antiikkitarjontaa Village des Brocanteursin viehettävässä antiikkihallissa. Majoitumme matkan aikana Lisieux´ssä, josta teemme päivittäin retkiä viehättäviin rannikkokaupunkeihin ja Calvadosin departementin maaseudulle. käsimatkatavarat ja matkalaukun. Keskustassa voi ihailla ristikkorakenteisia colombages-taloja 1500– 1600 luvuilta. • Toimistomaksu + 15 € / varaus. Neljän yön majoitus Le Grand Hôtel de L'Espérance***. Puolihoitoruokailut (aamiainen ja lounas tai illallinen päivittäin). Aarrematkojen matkanjohtajan Antti Haukkamaan, lehden päätoimittajan FT Mirva Saukkolan ja Ranskan asiantuntijaoppaan Soile Lundqvistin palvelut koko matkan ajan. Matkalla on mukana lehden päätoimittaja F.T. Lukijamatka Normandian kukkaisrannikolle & Claude Monet’n kotiin, 6.– 10.6.24 Lukijamatka Lisieux on Pyhän Teresan ja pyhiinvaeltajien vireä Pays d´Augen pääkaupunki, jonka vuonna 1954 käyttöön vihityn Basilikan kukkulalta avautuu kaunis maisema Orbiquet-jokilaaksoon. • Matkan hinta on 1 495 € / hlö, kun majoitus tapahtuu jaetussa kahden hengen huoneessa. Wroc?awin tontut Tervetuloa Antiikki&Design -lehden ja Aarrematkojen mukana Normandian kukkaisrannikolle. • Lisämaksusta huone yhdelle + 195 € / henkilö. Aarteita Village des brocanteursin antiikkialueella. 170545_.indd 7 170545_.indd 7 30.1.2024 14.48.35 30.1.2024 14.48.35. Honfleurin kaupunki. Opastetut retket sisäänpääsymaksuineen (Retki paikalliselle juustotilalle sis. juustomaistiaiset, Chapelle-Yvon -kylä ja Villa Gallia, Saint-Pierre-en-Auge ja Vendeuvren linna, Honfleur ja PontAudemer, calvadoskellarivierailu sis. Vierailemme matkan aikana mm. Matkan kohokohtana lienee impressionismimestari Claude Monet’n taitelijakoti lummepuutarhoineen, etenkin kun vuosi 2024 juhlistaa Pariisin ja Normandian alueella syntyneen impressionismin 150-vuotisjuhlaa
Vielä hänen kasvuvuosinaan 1970-luvun Koreassa se oli vahvasti läsnä. – Esimerkiksi tästä näyttelystä tarkkasilmäinen taidehistorioitsija voi löytää viittauksia 1960-luvun brasilialaiseen moderniin taiteeseen. Korussa käytettiin Luumäeltä löytyneitä beryllejä, mikä korostaa sen suomalaista luonnetta. Keskustelumme päätteeksi olimme sopineet yhdistävämme voimamme ja järjestävämme yhdessä näyttelyn, joka olisi esillä molemmissa museoissa, HAMin näyttelypäällikkö ja tämän näyttelyn toinen kuraattori Kati Kivinen kertoo. Yksi kiinnostavin elementti ovat kulkuset. Haegue Yang on käyttänyt sadunomaisen veistosmaailmansa luomiseen mitä erikoisempia materiaaleja: muovikasveja, polyesteriperuukkeja ja ledvaloja. Puistonäkymä sormuksessa KORU VOI PARHAIMMILLAAN olla pienoisveistos. Ku va Te em u Tö yr yl ä / St ud io Tö yr yl ä Ku va T im o A nt to ne n PETRA LASSENIUKSEN Hakolalle suunnittelema WE-moduulidivaani. – Taiteilijalle ne edustavat korealaista šamaaniperinnettä. asti HAMissa, Eteläinen Rautatienkatu 8, Helsinki, hamhelsinki.fi. Hieno esimerkki tästä on kultaseppämestari Pekka Kulmalan tekemä Syyspuiston Varpuset -sormus. Hän on luonut mallistoja muun muassa sellaisille huonekaluyrityksille kuin Adealle, Junetille, Hakolalle, Nordic Countryhomelle, Vepsäläiselle ja ruotsalaiselle Sitsille. – Kohtasin eräässä kansainvälisessä museoalan tapahtumassa Belgian Ghentissä sijaitsevan Stedelijk Museum voor Actuele Kunst -museon edustajan. Taideteollisesta korkeakoulusta sisustusarkkitehdiksi ja kalustesuunnittelijaksi valmistunut Lassenius tunnetaan monipuolisena suunnittelijana. HAMillla kävi kuitenkin tuuri. Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T Ku va Ki rs i H al ko la Taidetta kaikille aisteille METALLIN KIMMELLYSTÄ, KULKUSTEN KILINÄÄ ja houkuttelevia pintoja, joihin tekee mieli luvatta tarrata – mikä voi aiheuttaa hämminkiä lähes kaikenikäisten museokävijöiden keskuudessa. (MS) Haegue Yang: Kerroksellisia uudelleentulkintoja 7.4. (MS) Tuomaristo ihastui sohviin VUODEN 2024 KALUSTESUUNNITTELIJAKSI on valittu Petra Lassenius (s. (AK) petralassenius.com Ku v a S a ra Leht o m aa Ku v a S a ra Leht o m aa antiikki?&?design 8 170546_.indd 8 170546_.indd 8 30.1.2024 9.45.28 30.1.2024 9.45.28. Hän on kuitenkin jatkuvasti liikkeessä kuin nomadi, sillä hän kerää aiheita taiteeseensa eri puolilta maailmaa. Helsingin HAM-museossa esillä oleva korealaisen Haegue Yangin näyttely Kerroksellisia uudelleentulkintoja muodostuu massiivisista veistoksista, joista monet voi kokea paitsi näkö-, myös kuulo aistin kautta. Niistä, timanteista ja kolmesta erivärisestä kullasta loihdittu sormus on myynnissä helsinkiläisellä Kultaseppä Kulmalalla 27 850 euron hintaan. Erityisesti Lasseniuksen sohvasuunnittelu teki vaikutuksen tuomaristoon. 1969). Vaikka ihmiset eivät välttämättä enää täysin tukeutuneetkaan šamaanien parantajankykyihin, perinteenä oli silti toisinaan kutsua tällainen paikalle, Kati Kivinen avaa ja muistuttaa, että helisevät tiu’ut kuuluvat myös suomalaiskarjalaiseen kulttuuriperinteeseen. Siihen tekijä ikuisti Helsingin Johanneksenkirkkoa ympäröivän puistikon tunnelman: pirteästi hyppe lehtivät varpuset ja tammien tuuheat lehvät. Moni kansainvälinen museo on saanut odottaa nykytaiteen huipputähden Haegue Yangin näyttelyn järjestelemistä vuosia eikä silloinkaan ole välttämättä onnistunut. Haegue Yang jakaa elämänsä pitkälti Soulin ja Berliinin välillä. Sen jäsenet uskoivat, että muunneltavista ja laadukkaista sohvista voi tulla muotoilun klassikoita. Muunneltava sohva on verhoiltu Hallingdal-villakankaalla. HAEGUE YANG kokoaa nomadin tavoin ideoita installaatioihinsa matkustellessaan kaikkialla maailmassa
Kun kitara soi TODELLISEN NOSTALGIAPLÄJÄYKSEN TARJOAA Manserock -näyttely Tampereella. Nykyään antiikkiliikkeestä ostetaan esineitä omaksi iloksi ja käyttöön. Koskaan ei voi olla varma, mitä tai kuka tulee ovesta sisään! Antiikkiliike R. –Päivien ja kysymysten kirjo sekä monipuolisuus. (AK) Manserock 31.12.2026 asti Museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere, vapriikki.. ja Alwari Tuohitorvi lähtivät kesällä 1975 yhteiselle kiertueelle. Se juontaa juurensa aikaan, jona Juice Leskinen & Coitus Int. Kun oli aika vaihtaa alaa, päätin perustaa antiikkiliikkeen. Mikä on parasta antiikkikauppiaana. Liikkeen linja on pysynyt alkuperäisenä, mutta sen valikoima on kasvanut moninkertaiseksi. Ainakin romanttisesti ja herkistyen, selviää Gallen-Kallelan museon näyttelyssä, joka rinnastaa näiden kahden eri sukupolven taiteilijan luontosuhteen. – Ennen liikkeen perustamista olin kerännyt antiikkia vuosikymmeniä. Liikeideani oli myydä ennen teollista vallankumousta valmistettua antiikkiesineistöä. ikkaa, taideteollisuutta ja esinekoosteita. Kaivannon teoksissa näkyy myös kannanottoja luonnon säilyttämisen puolesta. Ku va Ri st o Vu or im ie s & 9 170546_.indd 9 170546_.indd 9 30.1.2024 9.45.55 30.1.2024 9.45.55. – Tiettyyn esineryhmään perustuva keräily on vähentynyt. Kysyttyjä ovat erityisesti pienet huonekalut, valaisimet sekä designja hopeaesineet. Tavaraa oli kertynyt liiallisuuksiin. Näyttelyssä on esillä maalauksia, piirustuksia, gra. Se tarkoitti käsityönä tehtyä laadukasta ja aikaa kestävää tavaraa. Tie antiikkikauppiaaksi kulki Risto Muurilla samoja polkuja kuin monella muullakin. Hän kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä sisustusammattilaisten kanssa, mihin runsas tarjonta on omiaan. Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T ESITTELEMME SARJASSA KIINNOSTAVIA ANTIIKKIJA DESIGNLIIKKEITÄ. Keräilijät ovat edelleen tärkeä asiakaskunta. Keskustassa sijaitseva liike vetää myös turisteja. Muuri, Lönnrotinkatu 3, Helsinki, antiikki.. Ku va t Ri st o M uu ri ANTIIKKILIIKE R. Risto Muuri on huomannut muutoksen antiikkibisneksessä. Suomalainen taideteollinen esineistö tuli mukaan jo parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 1992 avattu helsinkiläinen Antiikkiliike R. Muuri tunnetaan runsaasta ja monipuolisesta tarjonnasta sekä asiantuntevasta palvelusta. LÄHETÄ VINKKISI LIIKKEESTÄ, JOSTA INNOSTUIT. O s t o k s i l l a Ku va Ki m m o Ka iv an to sä ät iö Pilvet horisontista MITEN KIMMO KAIVANTO (1932–2012) ja Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) suhtautuivat luontoon. MUURI tarjoaa esineistöä antiikin ystäville ja sisustajille. KÄSITYÖNÄ tehtyä kauneutta KRISTALLIKRUUNUT SÄIHKYVÄT, hopeat hohtavat ja värikäs suomalainen designlasi houkuttelee. KIMMO KAIVANTO: Kun meri kuolee, 1970, serigra. a, Kimmo Kaivanto säätiön kokoelma. (AK) Rinnastuksia – Kimmo Kaivanto & Akseli Gallen-Kallela, Gallen-Kallelan Museo, Gallen-Kallelan tie 27, Espoo, gallen-kallela.. Se sai nimekseen Manserock, josta kehittyi Suomessa sekä vahvasti että pitkään vaikuttanut ilmiö ja musiikkityyli
Tolkienin Taru sormusten herrasta saagan Smaug. Walterin tarkoitus on työstää matkallaan käsikirjoitusta, mutta lisäksi muistot ja ihmissuhteet nou sevat pintaan. Tapaseuran hallituksen jäsenenäkin Joonas Konstig on laatinut uuden ajan tapaoppaan, jossa annetaan vinkkejä moderniin pukeutumiseen. (AK) Anna Kortelainen: Kulkija. Se sinänsä on turhaa, sillä Venäjän ohella vaikkapa Puo lassa ja Ukrainassa nautitaan esimerkiksi samantyyppisestä ruokakulttuurista. Hyvä tavaton! TAPAKULTTUURI MUUTTUU ajan myötä. Sitä paitsi nyt on kiinalaisen kalenterin mukaan lohikäärmeen vuosi. Sen sijaan puheenaiheeksi on noussut tyylikäs käyttäyty minen sosiaalisessa mediassa. Naapurimaasta teen ilosanoma kantau tui myös Suomeen, ja niinpä venäläi nen teekulttuuri elää yhä osittain myös meillä. KIRJAVINKIT Onnen tuoja vai pahan lähettiläs. Harva enää hössöttää sii tä, miten tiettyjä aterimia käytetään, sillä ruokakulttuurin kirjo on räjähtänyt. Karavaanien päämääränä oli useimmiten teekaupunkina tunnettu Nižni Novgorod, jossa järjestettäviltä markkinoilta suurkaupunkien kauppiaat tulivat havittelemaan korkea tasoista teetä. Tunnelmallinen TEEHETKI VENÄJÄN RAAKALAISMAINEN hyökkäys sota Ukrainaan on saanut monet meistä ottamaan askeleen taakse päin, kun slaavi lainen kulttuuri mainitaan. R. R. Filosofin matka OLIPA KIEHTOVA KIRJA – rikas kuin kaleidoskooppi. (MS) kirjat PEKKA NIHTINEN: Haaveileva teekannu. Seuraavalla vuosisadalla siitä sukeutui juna matkojen ehdoton virvoke. Ympäristö ja kulttuurihistorioitsija Otto Latvan kirja avaa esimerkiksi sen, mistä Tolkien sai inspiraationsa. Ylhäällä oikealla näkyy Kuznetsovin posliinitehtaan kannu ja kuppi. WSOY 2024. Lohikäärmettä pidettiin onnen tuojana. Sitä alettiinkin kasvattaa muun muassa Gruusiassa. Ensin teen makuun pääsi ylhäisö, mutta jo 1700luvun lopulla sitä ryysti lämmikkeekseen koko kansa. On mielenkiintoista, että tee saavutti vahvimmat jalansijansa Euroo pan kahdella äärimmäisellä laidalla: Brittein saarilla ja Venäjällä. SKS 2024. JOS NÄKEE KIINALAISEN maljakon, jota koristaa lohikäärme, sillä voi olla keisarillinen provenienssi. antiikki?&?design 10 170547_.indd 10 170547_.indd 10 30.1.2024 14.06.20 30.1.2024 14.06.20. BORIS KUSTODIJEVIN maalaus Moskovalainen traktiiri ( 1916) ikuistaa hetken teehuoneesta. Samo vaari kuului liki joka kodin varusteisiin. (MS) Joonas Konstig: Hyvät naiset ja herrat. Fiksumpaa on tavoitella parasta mahdollista versiota persoonastaan. Otto Latva: Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa. Uutuuskirja kertoo, miten teelastit alkoivat virrata aikanaan kauppakaravaanien matkassa Kiinasta länteen. Hän todella teki rengasmatkan Norjasta Suomeen 1930luvulla. Keskiössä on toiset huomioon ottava kommunikointi. Lehtemme kolumnisti Anna Kortelainen luo matkan ympärille kiehtovan kertomuksen. Alku yllättää: lähdetäänkö tässä saksalaisen filosofi, vasemmisto intellektuelli ja kriitikko Walter Benjaminin (1892–1940) muka na Pohjolaan. Euroo passa lohikäärme edustaa pimeyden voimia, mistä kertoo esimerkiksi Pyhän Yrjön taru tai J. Tammi 2023. Filosofi kokee Pohjolan tavalla, jossa on paljon ajan kohtaisuutta. Useimmiten toki ei, mutta perin teisessä kiinalaisessa kulttuurissa lohikäärmeaihe oli varattu keisaril le ja hänen perheelleen. Teen Ystävät ry:n pitkäaikaisena aktiivijäsenenä tunnettu Pekka Nihtinen opastaa meidät kiehtovassa kirjassaan Haaveileva teekannu venäläishenkiseen teekulttuuriin. Nihtisen kirja kertoo myös monien tee kivijalkanaan rakennettujen kauppadynastioiden tarinan. Ajan kulttuuri ja taidevirtaukset, kuten koneestetiikka, istuvat tarinaan. Viihdyttävä kirja tuo hauskasti esille sen, ettei kannata vain ulvoa haluavansa olla oma itsensä. Neuvostoaikana se edusti yhtä harvaa ylellisyyttä – ja silloin teetä kasvatettiin jo kotimaan kamaralla Gruusiassa eli nykyisessä Georgiassa. Atomisydän 2023. Sen alla oleva kasvistokuva kertoo, että tee kiinnosti Venäjällä myös kasvitieteilijöitä
Näyttävän kultasormuksen kivenä on savu kvartsi. Vasarahinta 180 e (400 e). Laadukkaasti toteutettu valaisin on säilynyt hyväkuntoisena. Vasarahinta 345 e (300 e) / 12 kpl, Bukowskis. 1950–1960-luvun viehättävä pöytävalaisin on todennäköisesti kotimaista tuotantoa. 23 cm) ovat Orvokki ”Okki” Laineen suunnittelemat. Nyt NOUSUSSA Nyt EDULLISESTI LÖYTÖ! Peilin muotoon tehty esine paljastuu avainkaapiksi. Moneen paikkaan sopiva, käyttöä kestävä ja kotoisa koivusohva on Ben af Schulténin käsialaa Artekille. Vasarahinta 200 e (50 e), Helander. Vasarahinta 980 e (400 e), Bukowskis. Sormuksen suunnittelija on Helge Narsakka ja valmistaja Kaunis Koru vuonna 1962. Ostereillekin on oma haarukkansa. Komeasta tyylistä ei voi erehtyä: empireä 1800-luvun alusta. Uuden vuoden alku on huutokaupparintamalla usein aikaa, jolloin voi tehdä jännittäviä löytöjä. Kynttilänjalat ovat kullattua ja patinoitua pronssia, joka oli yksi empiren muotimateriaaleista. Kupittaan Saven valmistamat, kansallispukuihin sonnustautuneet puunuket (kork. Tämä Gunilla Jungin Karhulalle suunnittelema maljamalli esiteltiin vuonna 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Vasarahinta 431 e (300 e), Stockholms Auktionsverk Helsinki. Värikkäät ja suuret vintagekorut ovat nyt suosiossa. Se edustaa barokkityyliä mahdollisesti 1900-luvun alusta, jolloin tyyli oli muodissa. Palan kotimaista lasimuotoilun historiaa sai 30 euron (200 e) vasarahinnalla. Nämä hopeiset 1800-luvun osterihaarukat ovat ranskalaiset. antiikki?&?design 11 antiikkipörssi ANTTI KAIJALAINEN 170548_.indd 11 170548_.indd 11 29.1.2024 12.27.20 29.1.2024 12.27.20. Vasarahinta 60 e (150 e), Hagelstam & Co. Stockholms Auktionsverk Helsinki. Bukowskis. Helander. Vasarahinta nousi 70 euroon (50 e), mutta sitä voi silti pitää edullisena
Lienee makuasia, onko nuoren härän voima ja uhma ilmaistu vakuuttavasti. Hänen työnsä saattavat jäädä nopeasti katsottuna etäisiksi, mutta lähempi tarkastelu paljastaa niiden taidokkuuden. Patinoituneesta pronssista toteutettu härkäveistos (pit. 3 4 5 1 2 antiikki?&?design 12 Esittelemme sarjassa huutokauppojen ajankohtaisia taideteoksia. Teos avaa myös Lavosen taituruuden piirtäjänä. Vasarahinta oli 289 e (179 e), Stockholms Auktionsverk Globen. 4. Etsaus kuvaa näkymää italialaisesta Barin vanhasta kaupungista. 2. Ikoninen Peppi Pitkätossu on päässyt ruotsalaisen, Ironnimisen katutaiteilijan Villi sydän värilitografian (142/250 e) pääosaan. 1948) inspiroivat Välimeren alueen vanhat linnat, linnoitukset, muurit ja arkkitehtoniset aiheet. 1. Myös taideteoksen kauniit kehykset on valittu onnistuneesti. Gustavsbergin keramiikkatöistä tunnettu Wilhelm Kåge (1889–1960) oli opiskellut aikanaan kuva taiteilijaksi. Vasarahinta 148 e (179 e), auctionet.com . Tuhannen ja yhden yön tarinat kokoelmaan viittaava Scherezade öljyvärimaalaus on vuodelta 1946. 5. Rauhan ja rakkauden symboleja Peppi varmasti kannattaisikin. Sen todistaa Kuutti Lavosen Angelolitografia (numeroitu I/X) vuodelta 1988. ANTTI KAIJALAINEN taidepörssi 170549_.indd 12 170549_.indd 12 30.1.2024 9.59.33 30.1.2024 9.59.33. 75 cm) synnytti tarjouskilpailun, joka päättyi 1 500 euron vasarahintaan. 3. Teoksessa näkyy PohjoisItaliassa opiskelleen Lavosen kiinnostus renessanssin ja barokin taiteeseen. Vasarahinta 150 e (250 e, myyty toisen samaa aihetta esittävän etsauksen kanssa), Bukowskis. Taidegraafikko Antero Olinia (s. Lähikuvassa on voimaa. Rauhaa ja RAKKAUTTA Menneisyyden arkkitehtuuri, sadut ja tarinat inspiroivat taiteilijoita ennen ja nyt. Vasarahinta 620 e (400 e), Bukowksis. Tekijä ja valmistusmaa jäävät tuntemattomiksi, auctionet.com
Arvolattioiden entisöinnit, huollot ja korjaukset Nousevat lattiatrendit Perinteiden kunnioittamista Modernia luksusta WIDGREN P A R K E T T I L I I K E Uusi showroom on nyt avattu! Mannerheimintie 108, Helsinki 170557_.indd 13 170557_.indd 13 30.1.2024 13.22.13 30.1.2024 13.22.13
Kaikki tarvittava sulloutui laukkuun juuri ja juuri. Onneksi laukkukin löytyi äitini jäämistöstä. Pukusuunnittelija Marja Uusitalo lainasi minulle aidon 1950-luvun taftipuvun. MUISTAN, miten äiti pakkasi matkatavaroitaan. antiikki?&?design 14 kolumni 170551_.indd 14 170551_.indd 14 29.1.2024 11.46.21 29.1.2024 11.46.21. Äidin titteli oli tohtorinna, ja kongresseissa järjestettiin aina niin kutsuttua rouvain ohjelmaa. Euroopan ja maailman lääkäreistä huomattava osa on naisia, eivätkä heidän puolisonsa välttämättä lähde mukaan työmatkoille saati räätälöidyille puolisoiden ekskursioille. ILTALAUKUN MATKASSA PIENEEN kirjekuorilaukkuun mahtuu paljon muistoja. Siksi olen aina mielelläni ostanut Saint-Émilionin viinejä, vaikka olenkin tajunnut, ettei isää oikeasti lyöty ritariksi, vaan kyseessä oli hauska ohjelmanumero. Äitini puolestaan talletti piirtämäni tervetulotoivotukset, jotka ojensin vanhemmilleni, kun he kotiutuivat. Äitini oli hyvin pieni ja siro, joten hän ei kovin helpolla löytänyt valmiita iltapukuja vaan valmisti niitä itse. LISÄKSI TARVITSIN juhliin kirjekuorilaukun, johon mahduttaisin matkapuhelimen, henkilöllisyystodistuksen, luottokortin, kotiavaimet ja huulipunan. Lupasin sille, että se pääsee tanssilattialle. MINULLA ON tallella ikävöiviä postikortteja, joita vanhempani lähettivät Ranskasta. Hänellä oli monta kuvankaunista iltapukua. Tämä laukku oli äidin kädessä pormestari Chiracin isännöimillä illallisilla, joilla äiti puhui ranskaa ja isä kuunteli kiltisti Norssin latinan pohjalta. Kurkkaan verkosta, mitä samalla paikalla on nyt: yhden rakennuksen kokoinen pikkukortteli on litistynyt rue de Rivolin ja rue Bailleulin väliin, ja nykyään laukkuliikkeen tilalla on katukahvila. Vanhempani muistelivat aina lämmöllä yhteisiä kongressimatkoja. Se on siro ja kaunis, huolella pidetty musta laukku, jonka päällä on tyylikkään niukka koristenauha. Kongressimatkojen ajaksi mummini tuli meille lapsenvahdiksi. Ku va A nn a Ko rt el ai ne n FT ANNA KORTELAINEN on taidehistorioitsija ja kirjailija. Luotto korkokenkäni odottelivat uskollisesti vaatekomeron takarivissä, jonne ne koronavuosina ovat päätyneet. Kummatkin olivat 1970-luvun iltapukumuodin taidonnäytteitä. AVAAN äidin iltalaukun ja tuoksuttelen. w M enneen vuoden marraskuussa sain mieheni kanssa kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Laukun sisältä löysin lappusen, josta käy ilmi, mistä äitini on aikanaan laukun ostanut: Pariisin rue de Rivolilta, Louvren taidemuseon kulmilta. ÄITINI ON ostanut laukun 1970-luvulla tai 1980-luvun vaihteessa, jolloin hän kävi isäni avecina kongressimatkoilla Pariisissa ja muuallakin Ranskassa. Tohtorit rouvineen kävivät Bordeaux’n alueen viinitilalla illallisilla. Edesmenneen isäni jäämistössä on mitalin näköinen kaulariipus, jonka hän sai kongressin yhteydessä järjestetyllä viiniretkellä. Siellä kaikki herrat ”lyötiin ritareiksi”, minkä merkiksi he saivat riipuksen. Puuteri, hyvin vienosti. Nyt samainen iltalaukku läksi presidentinlinnaan. Pidin lupaukseni. Hän ei ollut lainkaan pullantuoksuinen mummi, mutta paljastui meitä vahtiessaan äärimmäisen huolehtivaksi: hän laski kylpy ammeen pohjalle vain kymmenisen senttiä vettä, ettei kouluikäinen lapsenlapsi suinkaan hukkuisi. Pala nousi kurkkuuni, kun löysin kortit ja piirrokset äidin jäämistöstä. Missään luksusputiikissa äiti ei ole asioinut, vaan käsilaukkuja ja kapsäkkejä turisteille myyvässä puodissa. Muistan kahisevan silkkipuvun, jonka kuosissa oli jättikokoisia, avautuneita ruusuja, sekä juhlallisesti laskeutuvan valkeavoittoisen iltapuvun, jonka äiti kutoi itse koneella hopealangasta. Se on nyt mennyttä maailmaa. Oli tarvis tehdä sonnustautumisen inventaario. Vuonna 1958 valmistunut kaulakoru löytyi käytettyjä koruja myyvästä liikkeestä ja korva korut edesmenneen äitini jäämistöstä
Astu sisään! Astu sisään! YKSI ARVOKKAIMPIA YKSI ARVOKKAIMPIA YKSI ARVOKKAIMPIA elämyksiä, joita elämyksiä, joita elämyksiä, joita elämyksiä, joita elämyksiä, joita elämyksiä, joita aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä Astu sisään! & 15 170552_.indd 15 170552_.indd 15 29.1.2024 11.50.07 29.1.2024 11.50.07. Tutustumme myös Saara Hopean kiehtovaan lasitaiteeseen sekä vertailemme tyylikkäitä heloja ja vetimiä. Astu sisään! Ku va N ic la s W ar iu s Koti & muotoilu K O T O N A / L U O T Y Y L I / T R E N D I T / M U O T O I L U vierailulle haastateltavan kotiin. Tässä numerossa ihastelemme Leif Jakobssonin asuntoa, jonne on kertynyt kiinnostavia kerroksia elämän eri vaiheilta. Tässä numerossa ihastelemme Leif Jakobssonin asuntoa, jonne on kertynyt kiinnostavia kerroksia elämän eri vaiheilta. Tutustumme myös Saara Hopean kiehtovaan lasitaiteeseen sekä vertailemme tyylikkäitä heloja ja vetimiä. YKSI ARVOKKAIMPIA elämyksiä, joita aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä vierailulle haastateltavan kotiin. elämyksiä, joita aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä YKSI ARVOKKAIMPIA elämyksiä, joita aikakauslehden tekijä saa kokea, on päästä vierailulle haastateltavan kotiin. Tutustumme myös Saara Hopean kiehtovaan lasitaiteeseen sekä vertailemme tyylikkäitä heloja ja vetimiä. Tässä numerossa ihastelemme Leif Jakobssonin asuntoa, jonne on kertynyt kiinnostavia kerroksia elämän eri vaiheilta
Ruukku lattialla on tsubo eli japanilainen säilytysruukku Ontan kylästä. & 16 171233_.indd 16 171233_.indd 16 29.1.2024 11.57.06 29.1.2024 11.57.06. Vaunun yläpuolella Ola Kolehmaisen valokuva Arabimaailman instituutista Pariisissa. Takaseinällä näkyvät Matti Kujasalon ja Silja Rantasen teokset. Simo Heikkilän suunnittelemat nojatuolit ovat saaneet kaveriksi Alvar Aallon tarjoiluvaunun. ”ELÄMÄNKAARI SAA NÄKYÄ” RUOKASALIN modernia tunnelmaa
Jakobssonin oikealla puolella näkyy brittiläisen Andrew Watsonin maalaus hänen Venetsian näyttelystään vuodelta 2019. KULTTUURINEUVOS Leif Jakobsson kutsuu takanaan avautuvaa huonetta pappilaksi. Nykytaide, suvun huonekalut ja omat hankinnat luovat aistikkaan kokonaisuuden, jossa näkyy eletty elämä. Sen seinät ovat kyyhkysensiniset ja kalustus koostuu kustavilaisista huonekaluista. ”ELÄMÄNKAARI SAA NÄKYÄ” & 17 171233_.indd 17 171233_.indd 17 29.1.2024 11.57.49 29.1.2024 11.57.49. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT NICLAS WARIUS Kulttuurineuvos Leif Jakobssonin koti on sisustamisen taidonnäyte
Se oli tarpeeksi iso, että sain tavarani mahtumaan sinne, Leif Jakobsson muistelee. Ne ovat minulle tärkeitä muistoja, kun minulla ei ole omaa perhettä. Kuten vanhoissa kerrostaloasunnoissa yleensä, myös Leif Jakobssonin kodissa katto on korkealla. Sekin vaikutti, että asunnon huonejärjestys oli säilynyt alkuperäisenä. KUSTAVILAINEN tuoli on Zachris Topeliuksen synnyinkodista Kuddnäsista. Suuri huonekorkeus merkitsi 1800-luvulla korkeaa elintasoa, sillä sen ajateltiin olevan edellytys raikkaalle sisäilmalle. Muistoja vuosien varrelta Pietarsaaressa syntyneen Leif Jakobssonin lapsuuden kodin ihanteisiin kuuluivat sivistys ja laaja oppineisuus. Keittiö saatetaan siirtää paikkaan, jossa ei alun perin ole ollut vesipistettä. Ruotsalainen Westin tunnetaan monista Bernadotte-suvun muotokuvista. – Minulla on paljon perintönä saatuja tavaroita ja kalusteita. – Minulle asunnossa on oltava looginen huonejärjestys. TURUN tuomiokirkon alttaritaulun tekijän Fredrik Westinin muotokuva ruotsalaisesta Johan Axel Skogesta vuodelta 1808. Vieressä lipasto (Carl Lindborg, mestari Tukholmassa 1781–1808), joka on tuotu laivalla Lybeckin varustamosuvun kotiin Uuteenkaarlepyyhyn. Pieni veistos myöhäiskustavilaisella lipastolla on Harri Kivijärven. Monien asuntonäyttöjen jälkeen hän päätyi katsomaan huoneistoa 1800-luvun lopun kerrostalossa Helsingin Kruununhaassa. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa skandinaavista historiaa, taidehistoriaa, arkeologiaa, yleistä historiaa ja valtio-oppia. On suorastaan surullista, että vanhojen kerrostaloasuntojen huonejakoa muutetaan väkisin ja trendien mukaan. K un Ruotsin televisio STV:n ohjelmajohtajana työskennellyt Leif Jakobsson palasi takaisin Suomeen vuonna 2007, häntä askarruttivat kysymykset: minne asettua, mistä löytää asunto. antiikki?&?design 18 kotona 171233_.indd 18 171233_.indd 18 29.1.2024 11.58.47 29.1.2024 11.58.47. Kannattaa ottaa huomioon, että vanhat asunnot ovat yleensä hyvin suunniteltuja ja toimivia. – Ensimmäisenä vastaan tuli huonokuntoinen porraskäytävä, mutta itse asuntoon ihastuin heti. Tuolin selkänojalla on muotokuva ja miehenliivit kustavilaiselta ajalta
Vasemmalla seinällä on suomalais syntyisen Alexander Lauréuksen maalaus, joka kuvaa ryöstöä. Kiinalainen posliininen boolimalja pöydällä on Qianlong-dynastian ajalta 1736–1795. PAPPILAN KALUSTUS on kustavilainen. Modernia henkeä tuo Jorma Purasen valokuvateos vanhasta muotokuvasta Sinebrychoffin museosta. antiikki?&?design 19 171233_.indd 19 171233_.indd 19 29.1.2024 11.59.12 29.1.2024 11.59.12
Sulla-tyyppiset tuolit ovat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat. antiikki?&?design 20 171233_.indd 20 171233_.indd 20 30.1.2024 15.13.10 30.1.2024 15.13.10. Keramiikkavati pöydällä edustaa Birger Kaipiaisen varhaista tuotantoa. KAAKELIUUNI jugendin ajalta tekee poikkeuksen huoneiston uusrenessanssihenkeen. Tuolien yläpuolella on Tor Arnen maalaus
Työstään taiteen, kulttuurin ja sivistyksen hyväksi presidentti Sauli Niinistö myönsi Jakobssonille kulttuurineuvoksen arvonimen vuonna 2022. Modernia muotoilua, antiikkikalusteita, taidetta. Mahonkivaneroidusta tulisuojasta Jakobsson on poistanut ristipistotyön, mutta jättänyt lasin paikoilleen. Korkeatasoiset antiikkihuonekalut eivät jäykistele yksinään tai omissa ryhmissään vaan keskustelevat rennosti ja luontevasti modernien huonekalujen ja muotoiluklassikoiden sekä nykytaiteen kanssa. – Pääsin näkemään suomalaista kulttuuria laajasti, sillä toimikuntia oli yli kymmenen eri puolilla maata. Myöhemmin Leif Jakobsson toimi ohjelmajohtajana niin Ylen FST5-kanavalla kuin Sveriges Televisionissa eli Ruotsin yleisradioyhtiössäkin. Monivärinen taitettava maalaus on Silja Rantasen. Taiteen edistämiskeskus) puheenjohtajana. Se oli antoisaa. – Kun kaappi saapui kotiini ja avasin sen, siellä odotti yllätys. Haluan, että kodissani on tyylipuhtaita kalusteita, olivat ne sitten antiikkia tai funkista. Mitä voi odottaa Leif Jakobssonin kaltaisen kulttuurivaikuttajan kodilta. Uraan mahtui myös parivuotinen kausi Taiteen keskustoimikunnan (nyk. Ruokasalin niin sanotulla kurpitsakaapillakin on tarina kerrottavana. Niitä kaikkia hyvällä ja persoonallisella maulla yhdistettyinä. – Kaappi kuului vanhempieni Tukholmassa asuneelle ystäväpariskunnalle. OLOHUONEEN sohvana Ben af Schulténin Artekille suunnittelema Big Ben. Artekin huonekalut ovat nuoruuden hankintoja ajalta, jolloin Leif Jakobsson opiskeli Helsingin yliopistossa. Minusta on tärkeää, että kodissa näkyvät ihmisen elämänkaari ja tarinat konkreettisesti. Olen ehtinyt muuttaa elämäni aikana usein ja siksi suosinut irtohuonekaluja. Ennen eläkkeelle siirtymistä Jakobsson johti Svenska kulturfondenia vuosina 2012–2018. Vuosien jälkeen he muistivat kiinnostukseni kaappiin ja lahjoittivat sen minulle. – Olen aina tuonut vanhat tavarani ja huonekalut uuteen kotiini. antiikki?&?design 21 kotona 171233_.indd 21 171233_.indd 21 29.1.2024 11.59.44 29.1.2024 11.59.44. He käyttivät sitä baarikaappina. – En välitä kartanotyylistä. Canton-rottinkituolit ovat tanskalaisen Kay Fiskerin käsialaa. ”Nykytaide antaa energiaa ja pitää kiinni ajassa.” Nuoren filosofian maisterin ura alkoi tv-toimittajana Yleisradion ruotsinkielisellä osastolla vuonna 1983. Ovensuussa on Magnus Enckellin pieni impressionistinen maalaus pariisilaisesta varieteeteatterista vuodelta 1912. Minä vierailin heidän luonaan usein ja ihastelin komeaa kaappia. Se oli täynnä vanhoja laseja! Pariskunta oli lahjoittanut minulle myös kaapin sisällön
antiikki?&?design 22 171233_.indd 22 171233_.indd 22 29.1.2024 12.00.01 29.1.2024 12.00.01. Maalauskoristelun takia sitä kutsutaan myös kurpitsakaapiksi. Kaappi puhuu koristeellisuudessaan samaa kieltä Jukka Korkeilan BirdFood-maalauksen (1997–1998) kanssa. RUOKASALIA komistaa vanha Taalainmaan kaappi, niin sanottu kruunukaappi vuodelta 1805
SUVULLE kuulunutta kahvikuppia on käytetty niin ahkerasti, että lusikka on kuluttanut pohjan puhki. LEIF JAKOBSSON on intohimoinen ruokakulttuurin ja keittiöantiikin harrastaja. Normaalisti Jakobsson ripustaa teokset erikseen. kotona antiikki?&?design 23 171233_.indd 23 171233_.indd 23 29.1.2024 12.00.28 29.1.2024 12.00.28. JUSSI NIVAN, islantilaisen Georg Guðni Haukssonin ja Carolus Enckellin teokset on poikkeuksellisesti ripustettu päällekkäin. Istuimina tanskalaisen Arne Jacobsenin 1950-luvulla suunnittelemat ikoniset Seiska-tuolit. RUOKASALIN katettua pöytää valaisevat Alvar Aallon klassiset Mehiläispesä-riippuvalaisimet (A331). Hän on kerännyt kokoelman keittokirjojen klassikkoja Cajsa Wargista Julia Childiin ja Ville Vallgreniin. Jakobssonin mielestä vanhoja astioita ja hopeita pitääkin käyttää, myös arkisin
antiikki?&?design 24 171233_.indd 24 171233_.indd 24 29.1.2024 12.00.54 29.1.2024 12.00.54. Nahalla verhoillut kustavilaistyyliset tuolit edustavat uustuotantoa. Linoleumpintainen pöytä on Alvar Aallon Artekille suunnittelema. Kupariastiat ovat harvoin käytössä, mutta ne luovat keittiöön tunnelmaa. POHJALAISKAAPISTA on irrotettu yläovet, jotta sinne mahtuu paremmin keittokirjoja
– Nykytaide antaa energiaa ja pitää ajassa. antiikki?&?design 25 kotona 171233_.indd 25 171233_.indd 25 29.1.2024 12.01.09 29.1.2024 12.01.09. Haluan siten antaa tilaa jokaiselle taideteokselle ja samalla kunnioittaa sen tekijää – Rajoja voi välillä rikkoa. Suvulta perityt antiikkikalusteet ja -esineet elävät luovat aistikkaan kokonaisuuden kodin isännän hankintojen kanssa. Normaalisti ripustan kaikki teokset erikseen. Se tulee kiinnostavalla tavalla esille juuri abstraktin taiteen keinoin. Keittiöasetelma on Åke Hellmanin, joka tunnettiin myös muotoja henkilökuvien taitajana. Se takaa rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämän ja -tarjonnan, Ruotsin kuninkaallisen oopperan ja Suomen kansallisoopperan hallituksessa istunut Jakobsson korostaa. Kulttuurineuvos kehottaa ripustamaan taidetta rohkeasti. Hän kuuluu kulttuurin suurkuluttajiin, joka seuraa aktiivisesti koko taiteen kenttää. – Ruokasalin seinälle olen poikkeuksellisesti ripustanut päällekkäin kolmen taiteilijan teokset: Jussi Nivan, islantilaisen Georg Guðni Haukssonin ja Carolus Enckellin. Ripusta rohkeasti! Leif Jakobsson kerää nykytaidetta, erityisesti abstraktia ja värivoimaista. KOTI sijaitsee uusrenessanssia edustavassa kerrostalossa Kruunuhaassa. Ne ovat tehneet hyvää työtä kansainvälisessä verkostoitumisessa, minkä ansiosta maailmalla nähdään niin vanhaa kuin uuttakin suomalaista taidetta. – Vanhat hopeaesineet on leimattu, joten niistä löytyy paljon tietoa. – Taiteen ja kulttuurin rahoituksessa jää usein varjoon se tosiasia, että ison osan siitä maksavat tavalliset kuluttajat. Nyt nautin enemmän muodon ja värien yhteispelistä. Esineet kertovat Pohjanmaan rannikoiden merenkulkukaupunkien historiasta ja Kodin avaimet TÄÄLLÄ ASUU kulttuurineuvos Leif Jakobsson. Teokset löytävät sitten kyllä paikkansa kodissa. Kannattaa luottaa omaan arvioon. ASTIAKAAPPI on 1700-luvulta, ja sen alkuperäinen väri on otettu osittain esille. Ne nauttivat suurta arvostusta myös kansainvälisesti. Tärkeää on vain se, että teos puhuttelee häntä. Leif Jakobsson kiittää myös kotimaisia museoita. Puhallettuja narupurkkeja on käytetty säilöntään. – Olen sitä mieltä, että kulttuurilaitosten ylläpitäminen on valtion tehtävä. Leif Jakobssonin mielestä suomalaisen kulttuurin vahvinta antia tällä hetkellä tarjoavat kapellimestarit ja klassinen musiikki. Julkisen kulttuurin puolustaja Leif Jakobsson on nyt eläkkeellä, mutta ei ole jäänyt makaamaan laakereilleen vaan vaikuttaa luottamustehtävissä monissa isoissa kulttuuriorganisaatioissa kuten Suomen elokuvasäätiössä ja ruotsalaisessa Kulturrådetissa. ERITYISTÄ kodissa ovat nykytaide ja kerroksellisuus. Siellä kuvakerronta on yleensä esittävää. Teoksien paikkaa on hyvä vaihtaa, siten niihin saa tuoreen näkökulman. Sydäntä lähellä on erityisesti ooppera, sillä siinä yhdistyvät monet taiteenlajit. Sydäntä lähellä ovat erityisesti hopeat, jotka on tehty Pohjanmaan rannikkokaupungeissa. Asunnon koko on noin 200 neliötä. Myös vanhaa kotimaista hopeaa on kertynyt edustava kokoelma. Talon on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin (1854–1923), ja se on valmistunut vuonna 1891. Teoksien, myös huonekalujen, paikkaa voi siirtää esimerkiksi vuodenaikojen ja luonnonvalon mukaan. Jakobsson ei valitse teoksia kotiinsa sisustuksen ehdoilla. Se, miksi suosin abstraktia taidetta, liittyy vahvasti siihen, että olen tehnyt pitkän työurani television puolella
antiikki?&?design 26 kotona 171233_.indd 26 171233_.indd 26 29.1.2024 12.01.33 29.1.2024 12.01.33. Monessa paikassa ja maassa asuneelle Jakobssonille koti on merkinnyt turvapaikkaa. Kirjaston empiretuoli ajoittuu 1820–1830-luvuille. Antiikkihopeat, -posliinit ja -lasit sekä kotimaiset designklassikot eivät ehdi pölyttyä kaapeissa, vaan Leif Jakobsson kattaa niillä päivittäin. Sokerikko on Uudessakaarlepyyssä hopeaseppänä toimineen Johan Björklundin työtä vuodelta 1812. Esillä on niin komea kokoelma vanhoja huolellisesti kiillotettuja kuparivuokia ja -kattiloita kuin ruokakirjojen klassikkoja Cajsa Wargista aina Julia Childiin ja Ville Vallgreniin. – Ne on tehty käytettäväksi, ja ne tuovat kattaukseen kauneutta. En kerää antiikkihopeaa järjestelmällisesti, mutta kun vastaan on tullut sopiva esine, olen ostanut sen. – En niinkään harrasta hienoja ruokalajeja, vaan pyrin tekemään laadukkaista raaka-aineista yksinkertaisia ja selkeitä ruokia. Kuppi on ollut niin ahkerassa käytössä, että lusikka on kuluttanut ohuen posliinin puhki. Sitä tarvitsemme myös arjessa, Leif Jakobsson korostaa ja hakee keittiön hyllyltä vanhan posliinikupin. Ja siellä ovat minun sukujuurenikin. – Keittiölaatikoissa riittäisi hopealusikoita varmasti monelle jalkapallojoukkueelle, Leif Jakobsson naurahtaa. Tuoli on perinnetiedon mukaan Pietarista, josta se kulkeutunut Vaasaan. Hopeaa arkeen Leif Jakobsson luonnehtii itseään sosiaaliseksi luonteeksi, mutta hän viihtyy myös erinomaisen hyvin omassa kodissaan. Esimerkiksi Carl Butlerin 1970-luvulla ilmestynyttä keittokirjaa voin suositella sen selkeiden ohjeiden ansiosta. SINIVALKOINEN itämainen posliini ja vanha kotimainen hopea sopivat hyvin yhteen. Kodissaan hän on voinut irtautua työstä ja nauttia taiteesta ja harrastuksistaan suvun esineiden ympäröimänä. Vanhaa sanontaa tapaillen oma koti on Jakobssonille kullan kallis. w JAKOBSSONILLE koti ilman kirjoja ei ole oikea koti. Se on kuulunut hänen Pohjanmaalla asuneelle isotädilleen. Kahvikupin pohjassa odottaa yllätys, reikä. käsityöperinteestä. Keittiö paljastaa hänestä intohimoisen ruoanlaittajan sekä ruokakulttuurin ja keittiöantiikin harrastajan
Hinta koon mukaan 289–1 956 e. Ryhdikkään ryyppylasin vihreä väri on saanut innoitusta niin sanotusta metsälasista, jota valmistettiin Pohjolan lasihyteissä jo 1500-luvulla. Nykyään se on Innoluxin tuotannossa, 269 e. Liemimalja (2,8 l) 329,90 e. antiikki?&?design 27 luo tyyli ANTTI KAIJALAINEN KUVAT VALMISTAJAT 170554_.indd 27 170554_.indd 27 29.1.2024 12.10.46 29.1.2024 12.10.46. 2. Lähtöhinta 500–700 e, Bukowskis. Birger Kaipiainen suunnitteli rehevästi koristellun Paratiisi-sarjan Arabialle vuonna 1969. Kultakeskuksen hopeisia Pilari-sarjan kynttilänjalkoja on valmistettu 1930-luvulta lähtien. Vakka (45 x 23 x 30 cm) 259,90 e, iittala.com 10. Hopeisia suolakkoja vuodelta 1825 koristaa empirelle tyypillinen lyyra-aihe. Vasarahinta 900 e, Hagelstam & Co. 8. Antiikkia ja MODERNIA Eri aikakausien laadukkaiden esineiden yhdisteleminen luo sisustuksen, joka kestää muutosta muuttoon. 6. 1 400 e, Svenskt Tenn. 4. Harri Koskisen suunnittelemassa Vakka-laatikossa yhdistyy talonpoikainen kulttuuri ja Artekin luoma koivuestetiikka. Onko ikonisempaa suomalaista muotoilutuotetta kuin Alvar Aallon suunnittelema 60-jakkara. Tekijä on Vaasassa hopeaseppänä 1811–1843 työskennellyt Anders Gustaf Grenman. Malli tulee kustavilaiselta ajalta. 92 e. Juhlamalli Kontrasti 300 e, Artek. Pöydän pintaa suojaavia Doriskuvioisia lasinalusia saa neljässä eri värissä. Materiaali on laminoitu koivuvaneri, 8 e / kpl, Johanna Gullichsen. 7. 5. Yki Nummi suunnitteli Modern Art -valaisimen Ornolle vuonna 1955. Jacob Sjölinin signeeraama pöytä ajoittuu 1760–1780-luvulle. Josef Frankin 1920-luvulla suunnitteleman istuimen esikuvina ovat olleet antiikin ajan klismostuoli ja Kustaa III:n Haga-paviljongin tuolit. 3. 2 3 4 5 6 7 8 10 1 9 1. 9. Pieni pöytä hurmaa mittasuhteillaan ja lepänjuuresta tehdyllä kannellaan. Reijmyren lasitehtaassa tehtyä lasia myydään Svenskt Tennissä
Ku va Ju vi & 28 170555_.indd 28 170555_.indd 28 29.1.2024 12.28.37 29.1.2024 12.28.37. HURMAAVAT HELAT TYYLIN MUKAISET avainkilvet, vetimet ja painikkeet viimeistelevät ajan henkeä tavoittelevan sisustuksen. Tärkeintä on kokonaisuus. Esimerkiksi kustavilaisissa lipastoissa 1700-luvun lopulla käytettiin yleisesti pyöreitä messinkisiä vetimiä ja avainkilpiä. Toisaalta kaikkien helojen ei tarvitse olla juuri samalta ajalta tai samaa tyyliä, sillä ajalliset kerrostumat kuuluvat asumiseen. ANTTI KAIJALAINEN Viimeinen silaus KALUSTEja rakennushelat kuten erilaiset vetimet, avainkilvet ja painikkeet ovat kokoaan suurempia yksityiskohtia, kun rakennuksessa tai sisustuksessa tavoitellaan alkuperäistä kunnioittavaa henkeä. Jos vanhoja heloja ei ole saatavilla, uusia löytyy eri materiaaleissa moneen makuun ja tyyliin. Vanhat helat saattavat olla maaliin peittyneitä, mutta ne voi puhdistaa upottamalla pellavaöljysuopaan tai maalinpoistoaineeseen. Jos tarjolla on alkuperäisiä osia, niitä kannattaa käyttää. Ne ovat tärkeitä myös alkuperäiseen tunnelmaan pyrkivälle perinnerakentajalle. Ruosteen saa pois kastamalla helat sitruunahappoliuokseen
11. Funkishenkiset avainkilvet sopivat niin vanhoihin kuin uusiin oviin ja lukkoihin. 14,15 e, gysinge.com . 8. Rouhea takorautainen avainkilpi, 4,50 e, helakauppa.com . 5. Pyöreitä vetimiä käytettiin kustavilaisissa lipastoissa. 7. Sitä saa myös messinkisenä. Rosettikoristeinen huonekaluvedin on patinoitua messinkiä. Jugendinarkkitehtuurin ihanteena oli kokonaistaideteos. 2. 4 e, helakauppa. Umpimessinkinen niklattu kahva kestää satoja vuosia. Kauniit huonekalujen lyötteet eli koristeet ovat polttokullattua pronssia empiren ajalta 1800-luvun alusta. 1 2 3 5 6 9 10 11 12 8 antiikki?&?design 29 trendit 170555_.indd 29 170555_.indd 29 29.1.2024 12.28.51 29.1.2024 12.28.51. 68 e, Rakennusapteekki. 18,50 e, Designapteekki. Jugendtyylisen messinkisen ovenpainikkeen nimi on Kansallisteatteri. Rokokootyylinen lipasto vaatii sopivat vetimet. Materiaali on patinoitua messinkiä, ja valmistusmaa Italia. Vasarahinta 32 e / 19 kpl, auctionet.com . 3. Värikäs posliinivedin tuo uutta ilmettä kalusteeseen, mutta sitä ei kannata asentaa antiikkilipastoon. Art deco -tyylisen ulko-oven vetokahvan alkuperäinen malli on 1900-luvun alun rakennuksesta Helsingin Aleksanterinkadulta. Kullatut vetimet ovat todennäköisesti 1800ja 1900-lukujen vaiheesta. 172 e, Domus Classic. Posliininuppi messinkiruuveineen sopii vetimeksi, mutta siitä saa myös elegantin kannattimen. Pitkään tankoon perustuva näyttävä pitkäsalpa eli espanjoletti sopii korkeiden ikkunoiden lukitusmekanismiksi. 12. 8 e / kpl, Juvi. 4 7 1. Nimi juontaa juurensa Kansallisteatterin remonttiin, johon alkuperäisiä vastaavia painikkeita valmistettiin valumenetelmillä ja käsityönä. 9. 6. Koriste on maalattu käsin. 4. Leijonapäinen ovenkolkutin tekee vieraisiin vaikutuksen. 350 e, Rakennusapteekki. Avaimessa roikkuva tupsu tuo ankaran yksinkertaisen antiikkikaapin luonteeseen pehmeyttä ja aistikkuutta. Materiaaleina ovat valurauta ja messinki. 98,60 e, Rakennusapteekki. Pinta on niklattu. 8,90 e, Rakennusapteekki. Vasarahinta 256 e / 22 erilaista koristetta, auctionet.com . 10
antiikki?&?design 30 170556_.indd 30 170556_.indd 30 30.1.2024 10.38.53 30.1.2024 10.38.53. Kuvassa monikaulaiset pullot ja Omena. Mittasuhteiden MESTARI SAARA HOPEA suunnitteli Nuutajärven tehtaalle yli 40 taidelasiesinettä
Emaloidut koristevadit ovat 1960-luvulta. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ELLA TOMMILA / SUOMEN LASIMUSEO Saara Hopea kuului suomalaisen lasimuotoilun kulta-ajan keskeisiin suunnittelijoihin. Hänen monipuolista muotoiluaan on nyt esillä Suomen Lasimuseon näyttelyssä. antiikki?&?design 31 muotoilu 170556_.indd 31 170556_.indd 31 30.1.2024 10.38.59 30.1.2024 10.38.59. Mittasuhteiden MESTARI YHDYSVALLOISSA asuessaan Saara Hopea kehitti emalointimenetelmän, jolla hän sai metalliesineisiin läpikuultavia värikerroksia
S aara Hopean (1925–1984) ura osui aikaan, jolloin suomalainen lasimuotoilu uudistui ja sai kansainvälistä näkyvyyttä. Kaj Franck pyysi Saara Hopeaa avukseen sisustamaan Wärtsilä Yhtymän näyttelyhuoneistoa Helsingin Pohjois-Esplanadi 25:ssa. – Saara Hopea ja Kaj Franck jakoivat Nuutajärven lasitehtaalla hyvän työtoveruuden lisäksi monelta osin hyvin samanlaisen muotoilufilosofian ja esteettisen näkemyksen. Välillä jopa niin samanlaisen, että suunnittelijaa varsinkin käyttölasien takana on ollut myöhemmin vaikea identifioida, Elina Karila sanoo. – Esillä on myös vähemmän tunnetuksi jääneitä Saara Hopean suunnittelemia hiottuja kristalliesineitä. Kaj Franck vakuuttui Saara Hopean lahjakkuudesta ja palkkasi hänet rinnalleen uudistamaan Nuutajärven lasimallistoa. Saara Hopea toimi muun muassa valaisinmallien puhtaaksipiirtäjänä Taito Oy:ssä. – Näyttelyn pääosaan nousee lasi, mutta sen rinnalle olemme nostaneet emalitaidetta, koruja ja muuta Saara Hopean suunnittelua. Samaan aikaan museossa on myös Kaj Franckin (1911– 1989) muotoilua esittelevä näyttely. Vähäeleistä muotoa piristettiin väreillä. MEHUSETTI vuodelta 1952 oli Saara Hopean ensimmäinen muotoilutyö Nuutajärven lasi tehtaalla. Palkittiinhan hänen käyttölasejaan Milanon triennaalissa vuosina 1954 ja 1957. Kaisa Koivisto sanoo kirjassaan Kolme tarinaa lasista (Lasitutkimuksia, Suomen lasimuseo, 2001), että juomalasiin kulminoituivat Saara Hopea ymmärsi mittasuhteet. Lasin pariin Saara Hopean houkutteli Kaj Franck, Nuutajärven lasitehtaan taiteellinen johtaja ja Saara Hopean opettaja Taideteollisessa keskuskoulussa. Ne esiteltiin vuoden 1952 taideteollisuusnäyttelyssä mehukalustona. antiikki?&?design 32 muotoilu 170556_.indd 32 170556_.indd 32 30.1.2024 10.39.06 30.1.2024 10.39.06. Saara Hopealla oli tärkeä rooli Finnish Designin maailmanvalloituksessa. Ennen kuin Saara Hopeasta tuli lasitaiteilija, hän oli valmistunut huonekalupiirtäjäksi Taideteollisesta keskuskoulusta vuonna 1946. Se on oma kokonaisuutensa, mutta Saara Hopean ja Kaj Franckin läheisestä suhteesta johtuen näyttelyt käyvät vuoropuhelua keskenään. Pinottavuus oli ajan henki, sillä asunnot olivat yleisesti pieniä ja niissä oli vähän säilytystilaa. Persoonallinen Pantteri Saara Hopean ensimmäiset suunnittelutyöt Nuutajärvellä olivat pinottavat juomalasit (1718) ja kaadin (1618). Franckia vai Hopeaa. Pinottavissa laseissa näkyi ajan vaatimus hyödyntää säilytystiloja mahdollisimman hyvin. Lasin ohella Saara Hopea loi merkittävän uran korutaiteen parissa, amanuenssi Elina Karila Suomen lasimuseosta valaisee. Juomalasit palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaalissa 1954
Säären lasihelmi osoittautui vaikeaksi tehdä. PANTTERI-MALJAKOT kuuluvat Saara Hopean tunnetuimpiin taidelaseihin. Franck ja Hopea jakoivat samanlaisen muotoilu filosofian ja esteettisen näkemyksen. Kuvassa hän kantaa kultaista timanttikaulakorua. SAMAAN AIKAAN Lasimuseossa on esillä Kaj Franckin muotoilua. Ku va W ik im ed ia antiikki?&?design 33 muotoilu 170556_.indd 33 170556_.indd 33 30.1.2024 15.14.40 30.1.2024 15.14.40. FLAMINGO-LIKÖÖRILASI palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaalissa vuonna 1957. JALKAOSAN kartiomainen muoto oli tyypillinen Hopean suunnittelemissa viinilaseissa. Kuva on vuodelta 1967. Niitä valmistettiin Nuuta järvellä vuosina 1954–1961. Lasi oli tuotannossa vuoteen 1966. SAARA HOPEA loi merkittävän uran myös korutaiteilijana. Se jätettiin myöhemmästä tuotannosta pois. Näppylät helpottavat tukevan otteen saamista lasista
• HÄN VALMISTUI huonekalupiirtäjäksi Taideteollisesta keskuskoulusta vuonna 1946. • PARISKUNTA ASUI useita vuosia myös Nepalissa ja Intiassa, missä Saara Hopea erikoistui tekstiili suunnitteluun. Sitä Ku va W ik im ed ia antiikki?&?design 34 170556_.indd 34 170556_.indd 34 30.1.2024 10.39.26 30.1.2024 10.39.26. • SAARA HOPEA SIIRTYI isänsä Ossian Hopean kuoltua perheensä kultasepänliikkeen taiteelliseksi johtajaksi Porvooseen 1959. • SAARA HOPEA TYÖSKENTELI valmistumisen jälkeen Majanderin huonekalutehtaassa ja valaisin mallien puhtaaksipiirtäjänä Taito Oy:ssä. Mehukaluston askeettista muotoa piristi värien kirjo. Hän suunnitteli koruja 1980luvun alkuun asti. Toisaalta hänen muotoilufilosofiassaan oli vakavampi puoli, jossa moderni muotoilu yhdistyi yhteiskunnalliseen vastuuseen. Flamingo-lasit palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaalissa vuonna 1957. Franckia on vaikea erottaa Hopeasta. Se tulee hyvin esiin esimerkiksi Pantteri-maljakoissa tai eleganteissa Flamingolikööri laseissa, Elina Karila huomauttaa. – Saara Hopealla oli myös oma, yksilöllinen muoto kielensä. Hopean ja Kaj Franckin suunnitteluperiaatteet: luoda kotiin jokapäiväiseen käyttöön kauniita ja laadukkaita esineitä. Lasin, emalin ja korujen muotoilija • SAARA HOPEA syntyi Porvoossa vuonna 1925. • SAARA HOPEA KUOLI Porvoossa vuonna 1984. • HÄN AVIOITUI vuonna 1960 yhdysvaltalaisen taidekäsityöläisen, valokuvaajan ja kirjailijan Oppi Untrachtin kanssa ja muutti New Yorkiin. Kaj Franck ei ehtinyt suunnitella lasistoja, joten ne jäivät Saara Hopean tehtäväksi. Kaikesta huolimatta pinottavat juomalasit palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaalissa vuonna 1954. Sitten he muuttivat Porvooseen, jossa Hopea jatkoi perheensä kultasepänliikkeen taiteellisena johtajana. Värien käyttöä juoma-astioissa kuitenkin myös kritisoitiin. Niitä meni erityisesti ravintoloihin, mutta myös koteihin, kun juomakulttuuri keskiluokkaistui ja huolitellut kattauksen tulivat muotiin. Saatettiin kysyä, näyttikö maito houkuttelevalta vihertävässä lasissa. SAARA HOPEA avioitui v uonna 1960 yhdysvaltalaisen taidekäsityöläisen Oppi Untrachtin kanssa, joka oli myös valokuvaaja ja kirjailija . • HÄN TYÖSKENTELI suunnittelijana Nuutajärven lasitehtaassa vuosina 1952–1959. – Hopean lasisuunnittelussa tasapainottelevat taitavasti keskenään muodon tarkka taju, toiminnallisuus, herkkyys ja jopa leikkisyys. • TUNNETTUJA TÖITÄ: Juomalasi 1718, Astorlasisto ja kristallinen Inarilasisto, Flamingoliköörilasi, Traviatavalkoviinilasi, jäätelömalja 1344, näppyläkulho, Pantteri ja Kuplamaljakot. • PARISKUNTA MUUTTI vuonna 1967 Porvooseen, jossa Hopea jatkoi perheen kultasepänliikkeen taiteellisena johtajana. Pari asui Yhdysvalloissa, Intiassa ja Nepalissa. ”Paras lasi ikinä” Lasistot olivat tärkeä osa Nuutajärven tuotantoa 1950-luvulla. Kaj Franckin mukaan Saara Hopealla oli hyvä suhteiden taju. • TUTUSTUI NEW YORKISSA metallin emalointiin ja kehitti menetelmän, jossa useita läpikuultavia emalikerroksia poltettiin esineen pintaan, kunnes saatiin haluttu värisävy
Madame Arabiana tunnettu kotitalousopettaja Marjatta Pauloff (1932–2018), joka piti huolta Arabian näkyvyydestä, muisteli vuonna 2000 Astorlasistoa näin: ”Se oli meidän parhain ravintolalasi. Saara Hopean kristallitöiden muotokieli on kuitenkin kestänyt aikaa – monen mielestä ehkä jopa paremmin kuin hänen tavallisesta lasista tehdyt käyttötuotteensa. LASIMUSEON NÄYTTELY tuo esiin Hopean lahjakkuuden myös merkittävänä korutaiteilijana. Näin kristalliesineiden modernisoiminen lankesi Saara Hopean tehtäväksi, samaan tapaan kuin lasistojen piirtäminen. Saara Hopea piirsi Nuutajärvelle toistakymmentä tuotantoon tullutta lasistoa ja niiden lisäksi erillisiä laseja tiettyjä juomia varten, kuten Traviata-valkoviinilasin (tuotannossa vuosina 1957–1990). Tukeva ja kirkas jalka heijasti kauniisti juoman väriä. 3. 1. Kaj Franckilla ei ollut aikaa tai halua paneutua kristallislasin suunnitteluun. Lisäksi Nuutajärven kristallihiojat olivat huippuammattilaisia ja heille haluttiin järjestää töitä. asti, Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, Riihimäki, suomenlasimuseo.fi 1 2 antiikki?&?design 35 muotoilu 170556_.indd 35 170556_.indd 35 30.1.2024 10.39.35 30.1.2024 10.39.35. Hopea koristi laakeita pintoja hiontakuvioilla säästeliäästi, mutta tarpeeksi saadakseen kristalliin sen luonteen mukaisia optisia heijastuksia. Mallin kartiomaiseen sääreen on helppo tarttua. Saara Hopea loi Nuutajärvelle yli sata modernia ja hiottua kristallimallia, mutta niitä ei signeerattu muun taidelasin tapaan. Esillä oli muun muassa kannellisia rasioita, jotka oli hiottu äärimmäisen tasaisiksi. Kristallin uudistaja Kristalliesineet olivat Nuutajärven tuotannolle tärkeitä vielä 1950-luvulla. 1 2 3 tarvittiin lasistojen suunnittelussa. Saara Hopean ravintoloille muotoilemista lasistoista suosituimmaksi nousi vuonna 1954 suunniteltu Astor. asti; Kaj Franck – Muotoilijan utopia 12.5. Vieläkin jotkut vanhat myyntimiehet muistelevat, että se oli paras lasi, mitä koskaan on ollut.” Lainaus on Kaisa Koiviston Kolme tarinaa lasista -kirjasta. Ne olivat säilyttäneet merkityksensä arvokkaina lahjoina. Ne olivat tärkeitä ominaisuuksia ravintolakäytössä. HOPEA SUUNNITTELI Nuutajärvelle yli kymmenen lasistoa. w Saara Hopea – Valintana kauneus 19.5. Kuvassa Gala , joka toimi niin viinikuin ryyppylasina. Perinteisiä kristallimalleja tuli kuitenkin uudistaa. Se kertoo kristallin arvostuksesta, joka oli tuolloin jo eittämättä kääntymässä laskuun. 2. Kristalli näyttäytyi Saara Hopealle mielenkiintoisena haasteena, jonka ensimmäisiä tuloksia nähtiin vuonna 1953 Kaj Franckin kanssa pidetyssä yhteisnäyttelyssä. SAARA HOPEA uudisti Nuutajärven kristallilasimalliston luomalla moderneja puhdaslinjaisia esineitä, kuten kannellisen rasian ja pienen Kastehelmen
Romanoff Lattiat tarjoaa laajan valikoiman parhaita lattiamateriaaleja ja kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden aina suunnittelusta asennukseen ja joustaviin rahoitusratkaisuihin. Kun kaikki muuttuu, se ei murru. Vahva pohja elämälle Lattia on kotisi peruskallio. Tutustu romanoff.fi Intohimosta lattioihin 170550_.indd 36 170550_.indd 36 30.1.2024 9.37.18 30.1.2024 9.37.18. Se tuo turvaa ja lämpöä lähellesi. Sen pinnalla syntyvät unelmat ja oivallukset
Tutustumme myös Markku Villikan taidekokoelmaan, joka avaa 1900-luvun lopun ja 2000luvun alun henkistä ilmapiiriä. Ajan peili N ÄY T T E L Y / K E R Ä I L I J Ä / L Ä H I K U VA S S A TA I T E I L I J A Taide & keräily Ku va Ja an is Ke rk is GRANIITTIVEISTOS vuodelta 1994 on Ukri Merikannon käsialaa. Perehdyimme helsinkiläisen Villa Gyllenbergin museon näyttelyssä siihen, miten Helene Schjerfbeck on tulkinnut maalauksissaan muodin eri suuntauksia – ja samalla naisen muuttuvaa asemaa. Se kuuluu Markku Villikan kokoelmaan, jonka hän lahjoitti Kouvolan Poikilo-museoon. antiikki?&?design 37 170558_.indd 37 170558_.indd 37 30.1.2024 10.04.56 30.1.2024 10.04.56. TAIDE HEIJASTAA ajan henkeä todennäköisesti paremmin kuin mikään muu
Villa Gyllenbergin uusi näyttely avaa taidemaalari Helene Schjerfbeckin suhdetta pukeutumiseen ja sen ohella naisen aseman muuttumista. AKSELI GALLEN-KALLELAN öljymaalaus Oopperanaamiaisten jälkeen (1888) tuo silmien eteen ylellisiä kankaita ja koristeita. MIRVA SAUKKOLA KUVAT VILLA GYLLENBERG Taide ja muoti kulkevat käsi kädessä. Varsinkin nuoret kaupunkilaisnaiset olivat varustaneet käsilaukkunsa puuterirasialla ja huulipunapuikolla, ja siluettikin oli HELENE SCHJERFBECKIN öljymaalaus Baskeripäinen tyttö (1935) vangitsee 1900-luvun modernin ajan hengen. Lähinnä 1910-luvun tyyliä edustava asu ei ollut enää kovin moderni, sillä hameenhelmat olivat kivunneet puolisääreen jo 1920-luvulla. Järkevät varsikengät, jotka palvelevat käyttäjäänsä niin Helsingin mukulakivikaduilla kuin sateen mutaisiksi kostuttamilla maalaisteillä Hyvinkäällä. Tällä tavalla pukeutuneena taidemaalari Helene Schjerfbeck (1862–1946) nähtiin kypsempinä vuosinaan 1900-luvulla aina kuolemaansa asti. NAISEN HEIJASTUS P itkä, maata viistävä hame, joka oli väriltään useimmiten musta. Ku va Ju ss i Pa kk al a / D id ri ch se ni n ta id em us eo Ku va M at ia s U us ik yl ä antiikki?&?design 38 näyttely 170559_.indd 38 170559_.indd 38 29.1.2024 12.31.46 29.1.2024 12.31.46. Korkeakauluksinen, napitettu pusero, ehkä korkeintaan hillityllä rintaneulalla somistettuna
NAISEN HEIJASTUS SININEN SILKKIPUKU toistaa Christian Diorin Corolleeli New Look -malliston piirteitä: olkalinja on pehmeä, vyötärö kapea ja hame leveä. Ku va To m i Pa rk ko ne n antiikki?&?design 39 170559_.indd 39 170559_.indd 39 29.1.2024 12.32.05 29.1.2024 12.32.05. Tämä puku on vuodelta 1947 ja kuuluu Maarit Bergin kokoelmaan
Turun taidemuseo. AMERIKKALAISTA 1890-LUVUN ULKOILUPUKUA on mahdollisesti käytetty myös pyöräiltäessä. AXEL HAARTMANIN öljymaalaus Emilienne (1912) kuvaa viehättävästi hymyilevää nuorta naista. Se kuuluu Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin. Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelma, Ateneum. VÄINÖ BLOMSTEDTIN Taiteilijan vaimossa (1899) ajan muodikas asu hattuineen on ikuistettu huolella. HELENE SCHJERFBECKIN maalauksessa Eydtkuhnenin tyttö II (1927) on kubistisia piirteitä. Ku va Je nn i N ur m in en / Ka ns al lis ga lle ri a Ku va Ve sa A al to ne n / Tu ru n ta id em us eo Ku va Re et ta Le pi st ö / Ta m pe re en hi st or ia lli se t m us eo t Ku va Ve sa A al to ne n / Tu ru n ta id em us eo antiikki?&?design 40 näyttely 170559_.indd 40 170559_.indd 40 29.1.2024 12.32.36 29.1.2024 12.32.36
Siitä voi päätellä, että kyseessä on pikemminkin malliksi asettunut säätyläistyttö. Vaatteista on vaikeaa enää arvailla niiden mate riaalia tai tarkkaa mallia. Muoti heijastaa ajan henkeä. Näyttely koostuu 60 taideteoksesta, joista 20 on Helene Schjerfbeckin maalaamia, sekä yli 35 puvusta, joiden lisäksi esillä on asusteita. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. – Esimerkkinä tästä on museomme kokoelmiin kuuluva Nuori tyttö koivujen alla vuodelta 1891. – Vaikka Helene Schjerfbeck itse pukeutui sangen perinteisesti, hän halusi kuitenkin kuvata moderne ja naisia. Hiukset on napsaistu polkka pituuteen, huulet on punattu ja jopa poski päihin on sipaistu vähäsen rougea. Pikem minkin ne heijastavat koko ajan modernisoituvaa naisen roolia. Kesäisen maalauksen mallia on aiemmin arvailtu maalaisneidoksi, mutta nuoren naisen käyttämä lampaanlapahihainen pusero edustaa aikansa huippu muotia. – Oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon pu keutuminen ja muoti kiinnosti Helene Schjerfbeckiä. 1900luvulla muoti ja vaatteet muuttuvat viitteellisemmiksi Helene Schjerfbeckin taiteessa. Villa Gyllenberin omien kokoelmien ohella töitä on muista museoista ja yk sityiskokoelmista. muuttunut tukalan korsetin väistyttyä mukavampien rintaliivien tieltä. Jazzia ja poskipunaa Tavat kuvata vaatteita ja pukeutumista olivat Helene Schjerfbeckin taiteessa kovin moninaisia. Hänen vanhemmissa töissään ne on kuvattu selkeästi, mutta toisaalta ne saattavat paljastaa katsojalle mielen kiintoisia seikkoja maalaustilanteesta. Ku va M at ia s U us ik yl ä / Si gn e ja A ne G yl le nb er gi n sä ät iö Ku va M at ia s U us ik yl ä / Si gn e ja A ne G yl le nb er gi n sä ät iö antiikki?&?design 41 näyttely 170559_.indd 41 170559_.indd 41 29.1.2024 12.33.04 29.1.2024 12.33.04. Kun Ane ja Signe Gyllenbergin säätiö hankki Helene Schjerfbeckin ja tämän serkuntyttären Dora Estlanderin kirjeenvaihdon vuosilta 1922– 1945, sain huomata, kuinka paljon naiset vaihtoivat ajatuksia pukeutumisesta: kankaista, vaatemalleista ja istuvuudesta, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund kertoo. Lotta Ny lundin ohella näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet taidehistorioitsija Marja Lahelma ja muotihistorian asiantuntija Katri Pyysalo. Elegantti nainen öljyvärimaalaus vuodelta 1928 peilaa tätä. Nyt Vil la Gyllenbergissä esillä oleva näyttely Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 yhdistää taiteilijan ja tämän aikalaisten teoksia ajan pukuihin. Teos, jonka mallina posee raa juuri Dora Estlander, esittää 1920luvun jazz tytön tyylikkäimmillään. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Nämä näkyivät yhteiskunnassa koko ajan HELENE SCHJERFBECKIN maalaus Elegantti nainen (1928) esittää hänen serkkunsa tytärtä Doraa. Kiinnostavaan aineistoon tutustuminen sai hänen mielessään itämään ajatuksen näyttelystä. Sittemmin on selvinnyt, että hän oli taidemaalari Ada Thilén, Lotta Nylund valaisee. Muotia on lainattu muun muassa Tampereen historiallisista museoista, Hangon mu seosta ja yksityiskokoelmista, kuten Kullan kartanosta. ALBERT EDELFELTIN muotokuvassa Sophie Manzeysta (1880) kuvataan pikkutarkasti silkkipukua koristavia pitsejä
Väinö Kunnaksen ikoninen muotokuva Olavi Paavolaisesta vuodelta 1928 esittelee keikarina ja seurapiirileijonana tunnetun kirjailijan komeimmillaan frakkipuvussa. Maryn jakkupuvun käyttäminen edellytti kapeaa uumaa ja kireitä korsetinnyörejä, mutta toisaalla ajatukset muodista alkoivat muuttua. Mukava, muinaispuvuilta mallinsa lainaava vaate oli vastalause sesongeittain vaihtuville ranskalaishömpötyksille, jotka kuitenkin viehättivät useimpia naisia kauneutensa vuoksi eniten. Toisena tulokkaana tunnettiin niin sanottu reformipuku, josta innostuttiin etenkin englantilaisessa Arts & crafts -liikkeessä ja Ruotsissa. Jalmari Ruokokoski toi aina jotakin uutta omakuviinsa leikittelemällä vaatteilla ja hatuilla. Aika eteni kuitenkin vääjäämättä kohti muutosta, mikä heijastui myös suomalaisten taiteilijoiden käsittelemiin aiheisiin. selkeämmin, sillä naiset alkoivat siirtyä työelämään: konttoristeiksi, myyjättäriksi tai tehtaantytöiksi. Moni taiteilijoistamme vietti pitkiä aikoja Pariisissa, tyylin pääkaupungissa. Järkevä puoliso kuitenkin valitsi mieluummin käytännöllisemmän, harmaan jakkupuvun, jossa Akseli Gallen-Kallela sitten ikuisti vaimonsa Vehmersalmen maisemissa kotimaassa vuonna 1893. Villa Gyllenbergin näyttelyssä käsitellään myös miesten muotia. Amerikasta Eurooppaan rantautuivat bloomers-pussi housut, jotka olivat saaneet nimensä feministinä ja lehtinaisena tunnetun Amelia Jenks Bloomerin mukaan. Eroon korsetista! Helene Schjerfbeck ei jää ainoaksi suomalaistaiteilijaksi, joka innostui muodista. Siinä paitsi esiteltiin muodikkaita pukumalleja, myös jaettiin niiden kaavat. Niitä tarjosi muun muassa Ranskan maineikkaimpiin kuuluva tavaratalo Galeries Lafayette, jolla toimi agentuuri Helsingissä. Ajalle tyypilliseen tapaan Helene Schjerfbeck ompelikin omat vaatteensa useimmiten itse, mutta toisinaan hän investoi myös ylellisyyksiin esimerkiksi asusteissa. Esimerkiksi aurinkomaalariksi kutsuttu Santeri Salokivi kuvasi estottomasti muotiin noussutta rantaelämää ja uimapuvuissaan kirmailevia sulottaria. Myös valmiita tarvikepaketteja saattoi tilata. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela lumoutui kaupungin kauneuden ohella sen tyylikkyydestä ja olisi halunnut ostaa Mary-vaimolleen sieltä mustan, persikanvärisin pitsein koristellun silkkipuvun. Taiteilija ikuisti mallit useimmiten näiden omissa vaatteissa, mutta toisinaan hän lainasi malleilleen vaatteet, jotka hänestä heijastivat parhaiten ajankuvaa, Lotta Nylund analysoi. AKSELI GALLEN-KALLELAN Taiteilijan vaimon muotokuvassa (1893) Mary Gallen-Kallela on sonnustautunut Pariisista hankittuun kävelypukuun. Ateneum. Dora Estlander lähetti Helene Schjerfbeckille kansainvälisiä muotilehtiä, minkä lisäksi taiteilija tilasi kotiinsa ranskalaista Chiffon-julkaisua. Ne jalassa oli kätevä karauttaa vallankumouksellisen mullistavan keksinnön eli polkupyörän selässä kohti uutta tulevaisuutta. Ku va Ye hi a Ew ei s / Ka ns al lis ga lle ri a antiikki?&?design 42 170559_.indd 42 170559_.indd 42 29.1.2024 12.33.17 29.1.2024 12.33.17
Tunnetuimpia ateljeita olivat muun muassa Riitta Immosen ja Kaarlo Forsmanin salongit sekä kauppaneuvos Kerttu Pitkäsen johtama Salon Lind blad. VÄINÖ KUNNAS ikuisti keikarina tunnetun kirjailija Olavi Paavolaisen vuonna 1928. Pitkä aikajänne avaa kiinnosta valla tavalla pukeutumisen muutoksia. Elegantit ateljeet tosin olivat suun nattuja varakkaille asiakkaille, kun pienituloisimmat saivat turvautua edullisempiin kotiompelijoihin tai omien sormiensa näppäryyteen. – Kuvataide tarjosi herkullisen lähtökohdan näyt telyn rakentamiselle. Ku va Ka tr i Le ht ol a / W SO Y: n ki rj al lis uu ss ää ti ö antiikki?&?design 43 näyttely 170559_.indd 43 170559_.indd 43 29.1.2024 12.33.25 29.1.2024 12.33.25. Näyttelystä on tehty myös samanniminen julkaisu (Parvs). Vaikutteita Ranskasta Ateljeemuoti ammensi innoituksensa juuri pariisilais salongeista. Etenkin sotien välisenä aikana se työllisti taitavia, Venjältä paenneita emigranttinaisia. Toisaalta niin tekivät myös suomalaistaiteilijoiden maalauksiinsa ikuistamat asut. Ateljeemuodin kultaajan perinnön säilyttäminen olisi arvokasta, Katri Pyysalo toteaa. klo 15 aiheesta Eleganssia maailmalta – juhlapukeutumisen muuttuminen kahvittelusta cocktail-tilaisuuksiin. Kaikki puvut edustavat taidokasta käsityötä – ilmes tyiväthän valmisvaatteet Suomessa katukuvaan vasta aikaisintaan 1960luvulla. – On harmi, että Helene Schjerfbeck ehti meneh tyä ennen malliston esittelyä. Valtava vaikutus muotiin kaikkialla länsi maissa oli esimerkiksi Christian Diorin vuonna 1947 esittelemällä Corolledebyyttimallistolla, jonka yhdys valtalaisen Harper’s Bazaar muotilehden päätoimit taja Carmel Snow risti nimellä New Look, uusi tyyli. Pääsin myös esimerkiksi tutustumaan Kullan kartanon kokoel maan, josta löytyi erilaisia harvinaisuuksia, kuten reformipukuideologian mukaan valmistettu äitiys leninki, Katri Pyysalo kertoo salapoliisintyöstään. Suomessa nämä kansainvälisen muodin vaikutteet siirrettiin mittatilaustyönä paikallisten asiakkaiden – myös Signe Gyllenbergin ylle. Yhdeksi kauneimmista asuista kohoaa 1910luvun turkoosi silkkipuku, jossa on korkea pitsikaulus. Talon elegantti emäntä Signe Gyllenberg nimittäin kuului tyylikkäimpien muotiateljeiden asiakaskuntaan. – Toivoisin, että ateljeemuotia olisi museoitu järjes telmällisemmin. Muoti on henkisen ilmapiirin peili – aivan kuten taidekin. Elegantit ateljeepuvut viestittivät kantajansa arvokkaasta asemasta yhteiskunnasta. Siksi hän kaipasi usein nostalgisen viehkeää muotia, jota tämä mallisto ampiais vyötäröineen ja leveine kellohelmoineen edusti, Lotta Nylund pohtii. Usein suosittiin esimerkiksi ylellisiä kirjailuja, jotka syntyivät pisto kerrallaan käsin. Hurmaava ateljeemuoti Myös näyttelyn pukuvalinnat ovat monipuolisuudes saan hengästyttävän kiinnostavia. Näyttä vimmät puvut vaativat useita tekijöitä. asti, Kuusisaarenpolku 11, Helsinki, villagyllenberg.fi. WSOY:n kirjallisuussäätiö. Häntä suretti se, että monet naiset muuttuivat maskuliinisemmiksi. Ateljeepuvut henkivät eleganssia. Saamme nähdä esimerkiksi 1890luvun pyöräily puvun, joka on kulkeutunut Suomeen Yhdysvalloista. Yksi viestitti kapinasta ja boheemi elämästä, toinen itsenäistymisestä ja omanarvon tunnosta. Mitä lähemmäs kohti nykypäivää kuljemme, sitä enemmän puvut kietoutuvat myös Villa Gyllenbergin historiaan. Antiikki & Design -lehden päätoimittaja, FT Mirva Saukkola luennoi la 23.3. Pelk kä ompelija ja mallimestari eivät riittäneet ranska laisen, käsintehdyn haute couture luomuksen tasoa tavoittelemaan suomalaiseen asuun. w Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950, Villa Gyllenbergissä 9.6. Näyttelyn aikana Villa Gyllenbergissä järjestetään muotiaiheinen luentosarja. Toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa mukaansa saattoi jo 1900luvun alussa ostaa leningin tavaratalon rekistä, Euroopassa elettiin muotiateljeiden aikaa vielä pitkään toisen maailman sodan jälkeen
Vasemmalla Reino Hietasen, Jukka Mäkelän ja Arvo Siikamäen töitä. Kohtalona taidekokoelma MARKKU VILLIKKA tutkii kokoelmansa luetteloa. antiikki?&?design 44 171069_.indd 44 171069_.indd 44 30.1.2024 11.15.51 30.1.2024 11.15.51. Vieressä Antti Ojalan Taiteen keräilijä (2016) ja takana Lauri Laineen sommitelma (1987)
Yläpuolella Mark Harringtonin ja Marika Mäkelän maalauksia. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS Markku Villikka keräsi vuosikymmenien aikana mittavan taidekokoelman suomalaista modernia ja nykytaidetta. Se on tehty maalatusta teräksestä vuonna 2006. VASEMMALLA NÄKYY VEISTOS, joka on Martti Aihan käsialaa. Nyt kokoelman omistaa Poikilo-museo Kouvolassa. Kohtalona taidekokoelma KOOKAS SOMMITELMA on Mari Rantasen vuodelta 1988. Vieressä Tommi Toijan Poika ja puu -veistos vuodelta 2010. antiikki?&?design 45 keräilijä 171069_.indd 45 171069_.indd 45 30.1.2024 11.16.30 30.1.2024 11.16.30. Pöydällä on Matti Peltokankaan ja Mauno Hartmanin pienoisveistoksia
Opettaja kannusti Helsinkiläissyntyinen Markku Villikka aloitti taiteen keräämisen jo oppikoululaisena 1970-luvulla. antiikki?&?design 46 keräilijä 171069_.indd 46 171069_.indd 46 30.1.2024 11.17.10 30.1.2024 11.17.10. Nyt huoneisto on taiteesta melkein tyhjä, sillä Markku Villikka lahjoitti kokoelmansa Taidemuseo Poikilon kokoelmiin Kouvolaan. Väreillään ja sommittelullaan ihastuttavan guassityön tekijäksi paljastuu parikymppinen Markku Vilikka vuonna 1976. Oikealla seinällä näkyy Jan Kenneth Weckmanin Where do we come from. V ierailu Markku Villikan Helsingin-kodissa Töölössä vaati vielä tammikuun alussa erityistä varovaisuutta. Taidetta oli noin 1 500 teoksen edestä. Ne ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä, taidekeräilijä Markku Villikka sanoo. OLOHUONEEN SEINIÄ hallitsevat Lauri Laineen sommitelma vasemmalla ja Tumma figuuri (viuhka-aihe). – Jätin itselleni 30 teosta. Niitä seurasi muita näyttelyjä pääkaupunkiseudulla. Hän vei oppilaitaan taidenäyttelyihin, laajensi heidän käsitystään taiteesta ja kannusti tekemään taidetta myös itse. Ne edustivat 350 taiteilijan tuotantoa. Oikealla kulmauksessa ovat Tuomo Saalin ja Mauno Markkulan teosryhmät. Kodin seinille jäi muun muassa Mauno Hartmanin, Antti Ojalan ja Tuomo Saalin maalauksia. Se innosti maalaamaan entistä ahkerammin. Palo taiteeseen syttyi Helsingin normaalilyseon eli Norssin kuvaamataidon opettaja Erkki Matilaisen innoittamana. Jostakin niiden lomasta hän kaivaa teoksen, joka on naivistiseen tapaan tehty kaupunkinäkymä. Keräilijä kävelee seinään nojaavan maalauspinon luo. Ylioppilaaksi päästyään Markku Villikka opiskeli vuoden päivät Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella taiteilija Åke Hellmanin johdolla. vuodelta 1989. Niin Markku Villikka teki. Jokainen askel piti miettiä huolella, sillä lukemattomilta tuntuneet öljymaalaukset, grafiikkateokset ja veistokset olivat lähes tukkineet kulkureitit. Ajatus kokoelmasta Lahjakkuudestaan huolimatta Markku Villikka ei valinnut elämänurakseen taiteilijuutta. – Matilainen rohkaisi minua osallistumaan oppikoulujen kuvaamataidonkilpailuun vuonna 1975. Vuosina 1975 ja 1976 Markku Villikka osallistui valtakunnalliseen Nuorten näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Voitin toisen palkinnon, Markku Villikka hymyilee
MAUNO HARTMANIN puuveistos vuodelta 1981. VEIKKO VIONOJA kuului Villikan suosikkitaiteilijoihin jo 1970-luvulla. Hartman kuuluu kokoelman keskeisiin taiteilijoihin. Vieressä oikealla Irma Melajan Olento. Takana näkyy Jan Kenneth Weckmanin teos Where do we come from. Villikka näkee Vionojan maalauksien ilmentävän suomalaista mielenmaisemaa. VEIKKO MYLLERIN pronssiveistos vuodelta 1988. (1989). PÖYDÄLLÄ ON Mauno Hartmanin Raitapuomi-sarjan veistokset vuodelta 1995. antiikki?&?design 47 171069_.indd 47 171069_.indd 47 30.1.2024 11.18.06 30.1.2024 11.18.06. keräilijä VILLE ANDERSSONIN teos Shelter vuodelta 2010. Takana Jukka Mäkelän maalauksia
Moni Purnun taiteilijan teos päätyi Villikan taidekokoelmaan. Olen suosinut teoksia, joissa on selkeä rakenne. Olen innostunut teoksista, joissa näkyy viitteitä arkkitehtuurista. En ajattele taidetta sijoituksena. Villikka ei ole myynyt yhtään teosta pois. Keskiössä kotimainen Kokoelma muodostaa monipuolisen esityksen suomalaisesta taiteesta 1940-luvulta 2020-luvulle. Kokoelman taiteilijat voi jakaa neljään ydinryhmään: modernistit, kuten Paul Osipow ja Juhana Blomstedt, 1970ja 1980-luvulla läpi murtonsa tehneet, kuten Inari Krohn ja Jan Kenneth Weckman, nykytaiteilijat, kuten Ville Andersson ja Tuukka Tammisaari sekä neljäntenä naivistit. Markku Villikka opiskeli maanmittausinsinööriksi teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä. Tuona runsaan kymmenen vuoden aikana kävin yhteensä noin 90 maassa. – Siinä pääsi suunnittelemaan jotakin, jolla oli oikeasti vaikutusta yhteiskuntaan. Toimiessaan Orivedellä kaupungin ensimmäisenä kaavoitusinsinöörinä tutuiksi tulivat niin paikkakunnalla syntynyt kuvanveistäjä Aimo Tukiainen kuin Taidekeskus Purnun kesänäyttelytkin. – Olin työja kokousmatkoilla noin 150 päivää vuodessa. – Kiinnostukseni naivistiseen taiteeseen syttyi vuonna 1973, kun Ateneumissa järjestettiin suuri kansainvälinen naivistisen taiteen näyttely. Orivedeltä Markku Villikka siirtyi Hollolan kunnan kaavoitusjohtajaksi vuosiksi 1989–1999. Uransa hän teki kaupunkisuunnittelijana. Työelämään siirtymisen jälkeen aktiivinen taiteen tekeminen vaihtui intohimoiseen seuraamiseen ja keräilyyn. – Halusin varman ammatin, jossa on säännöllinen toimeentulo. Hän ei ole käyttänyt asiantuntijoita kokoelmansa kartuttamisessa. Kööpenhaminassa asuessani hankin kokoelmiini enimmäkseen tanskalaista ja ruotsalaista taidetta. Jos minusta olisi tullut taiteilija, en varmaan osaisi myydä töitäni. Markku Villikka on hankkinut teokset näyttelyistä, suoraan taiteilijoilta ja huutokaupoista. Hollolan jälkeen työ vei Villikan yli kymmeneksi vuodeksi Kööpenhaminaan, missä hän toimi kansainvälisen maanmittausinsinöörien liiton johtajana. Kokoelman naivisteista mainittakoon Håkan Brunberg, Alice Kaira, Pirkko Lepistö ja Tuomas Mäntynen. Se oli enimmäkseen grafiikkaa, mutta ostin joitakin maalauksia ja veistoksia. – Periaatteeni on, että kerään, en myy. ”Elämä ilman taidetta olisi aika ankeaa.” MARKKU VILLIKKA Eirasta maalatun guassinsa kanssa. Kokoelman luonnetta leimaavat keräilijän mieltymykset ja maku. – Ruotsalainen naivisti Mårten Andersson on yksi suosikkejani. antiikki?&?design 48 171069_.indd 48 171069_.indd 48 30.1.2024 11.19.09 30.1.2024 11.19.09. Teos oli Nuorten näyttelyssä Helsingin Taidehallissa vuonna 1976. Tuolloin hän tutustui Lahden seudun ja Päijät-Hämeen taiteilijoihin, joista erityiseksi nousi suhde Mauno Hartmaniin ja hänen taiteeseensa. Takana näkyvät Kristian Krokforsin ja Merja Heinon työt. Pääaineina hänellä oli maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä kiinteistötekniikka. – Kokoelman sisältöön on vaikuttanut asuinpaikkani lisäksi insinöörikoulutukseni. Joskus 1980-luvun lopulla Markku Villikan päässä syntyi ajatus taidekokoelman muodostamisesta ja haaveesta, että se aikanaan päätyisi jonkin museon kokoelmaan. Se teki suuren vaikutuksen ja innosti minua maalaamaan itse. Samalla seurasin tiiviisti kansainvälistä nykytaidetta
oita ja julkiseen tilaan lasija seinämaalauksia. Reino Hietanen (1932–2014) teki maalauksia, kollaaseja, litogra. Taiteilijoilla oli keskeinen merkitys Lahden muodostumiseen yhdeksi kuvataiteen keskukseksi 1970ja 1980-luvuilla. Jorma Kardén (1925–2001) ikuisti teoksiinsa lähipiiriä: kuvia itsestään ja perheestään ja vaimostaan sekä asetelmia kodistaan. Olavi Lanu (1926–2015) tuli tunnetuksi suurista luontoon sulautuneista veistoksista, joissa hän pohti luonnon ja ihmisen välistä suhdetta. Kova viisikko HEINOLAN TAIDEMUSEOSSA on parhaillaan esillä näyttely, jossa nähdään viiden päijäthämäläisen taiteilijan, Mauno Hartmanin, Reino Hietasen, Jorma Kardénin, Matti Koskelan ja Olavi Lanun, teoksia. Matti Koskela (1933–2020) teki gra. Kuvassa Mauno Hartmanin veistokset ja Matti Koskelan maalaus. Näyttelyn nimi Viisikon paluu viittaa heidän yhteisnäyttelyynsä Lahden taidemuseossa vuonna 1985. Kaikki näyttelyn teokset tulevat Markku Villikka -kokoelmasta, joka vastikään siirtyi keräilijän lahjoittamana Poikilo-museoon Kouvolaan. Ku va Ri it ta Ko sk in en & 49 171069_.indd 49 171069_.indd 49 30.1.2024 11.20.03 30.1.2024 11.20.03. Yhteistä niille oli abstrakti ilmaisu. Mauno Hartman (1930–2017) tunnetaan erityisesti hirsiveistoksistaan, jotka hän toteutti perinteisin puurakentamisen menetelmillä. Viisikon paluu – Teoksia Markku Villikan kokoelmasta 10.3. HEINOLAN TAIDEMUSEOSSA on parhaillaan esillä näyttely Viisikon paluu, jonka teokset ovat Markku Villikka -kokoelmasta. ikkaa ja maalauksia konstruktivismin hengessä. /vapaa-aika/museot/heinolan-taidemuseo TÖÖLÖN-KODIN halli on omistettu naivisteille: Tuomas Mäntynen, Pirkko Lepistö, Håkan Brunberg, Pirkko Valo ja Alice Kaira. Edessä Pekka Pitkäsen suuri veistos Maatunut (1988) ja sen takana Veikko Vionoja -seinä. asti Heinolan taidemuseossa, Kauppakatu 4, Heinola, heinola.. Näyttely on kokoelman ensimmäinen esittely omistajavaihdoksen jälkeen. Hän oli myös suomalaisen kineettisen veistotaiteen uranuurtaja
MAKUUHUONETTA hallitsee kaksi suurta Lauri Laineen maalausta, joista kuvassa on Muutos (1989). Siellä on myös kolme Paul Osipowin työtä, joista kuvassa näkyy Kylmä risti (1975) ja Anton (1983). Yläriviin on ripustettu Jarl Ingvarssonin ja Tuuli Kerättären teokset. KK Nytid.indd 4 KK Nytid.indd 4 23.1.2024 8.23.20 23.1.2024 8.23.20 antiikki?&?design 50 171069_.indd 50 171069_.indd 50 30.1.2024 11.20.54 30.1.2024 11.20.54
Ilman taidetta elämä olisi aika ankeaa. Markku Villikka tutustui ensimmäisen kerran tämän taiteeseen vuonna 1972. w KK Nytid.indd 4 KK Nytid.indd 4 23.1.2024 8.23.20 23.1.2024 8.23.20 ”Halusin varman ammatin.” antiikki?&?design 51 171069_.indd 51 171069_.indd 51 30.1.2024 11.21.20 30.1.2024 11.21.20. Jossakin suuremmassa taidemuseossa kokoelmani olisi todennäköisesti hautautunut varastojen uumeniin. Manu työskenteli Kalliolassa kuolemaansa saakka vuonna 2017. Kokoelmassa on edustava otos suomalaisesta modernista kuvanveistosta. Se oli Manun ja Pirkon koti ja ateljee vuodesta 1966. Mitä vuosikymmenien taiteen keräily on sinulle merkinnyt ja antanut. Kauneutta kaikkien silmille Tämän vuoden tammikuussa kokoelma siirtyi Kouvolan kaupungille Taidemuseo Poikiloon. – Hyvää mieltä. Tuolloin Markku Villikka tutustui myös Hartmanin vaimoon Pirkko Hartmaniin. Yleisö pääsee näkemään taidekokoelman helmiä vuonna 2027, kun Poikilo täyttää 40 vuotta. Kun joitakin vuosia sitten en sairauden takia päässyt ulos, taide antoi valtavasti sisältöä ja nautintoa elämääni, Markku Villikka sanoo lopuksi. – Virallisesti kotini on Helsingissä, mutta vietän valtaosan ajasta Hollolan Kalliolassa vanhassa kansakoulussa. Sekin vaikutti lahjoitukseen, että äitini suku on Kouvolasta, Markku Villikka pohtii. Lahjoitus kasvattaa taidemuseon kokoelmia merkittävästi. – Minulla oli muutama syy, miksi halusin lahjoittaa kokoelmani juuri Poikiloon. – Toiseksi ajattelin asiaa myös kokoelman näkyvyyden kannalta. Olin silloin oppikoulussa ja näyttely liittyi koulun monimuotoiseen taidekasvatukseen. Eniten teoksia on Mauno Hartmanilta (1930–2017). Uskon, että Poikilossa kokoelman teokset pääsevät paremmin esille. He tapasivat uudelleen 30 vuotta myöhemmin Mauno Hartmanin kuoleman jälkeen, jolloin heidän suhteensa syveni ja heistä tuli pari. Tapasin Manun henkilökohtaisesti, kun siirryin Hollolan kunnan kaavoitusjohtajaksi 1980-luvun lopussa. – Mauno Hartman oli Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilija. Ensinnäkin minulla on toiveena, että Kouvola ja sen taidemuseo Poikilo saisivat näkyvyyttä kokoelmalahjoitukseni myötä
Sen avulla voin kertoa maailman ja elämän ihmeellisyydestä, hauraudesta sekä arvaamattomasta kauneudesta ja lisäksi jakaa ajatuksiani ja tunteitani. Latinan sana camera obscura tarkoittaa hämärää huonetta. LUOSTARIN PUUTARHA, Rouen, Ranska, 2007. Kolmas juuri tähän näyttelyyn valmistunut teos on tuotannostani henkilökohtaisin. Päätin tehdä näyttelyyn myös kaksi suurta seinänkorkuista vedosta, jotka havainnollistavat millaisella voimalla camera obscura -ilmiö kuvaustilanteessa pimeässä huoneessa näyttäytyy. Kutsun niitä Sofian soluiksi – Sofiahan tarkoittaa viisautta. Teos on kiitollisuudenosoitus tuntemattomalle luovuttajalle, Punaisen Ristin ylläpitämälle kantasolurekisterille ja hoitoprosessissa mukana olleille. TAIDEHALLIN korkeat salit luonnonvalotunnelmineen olivat tyhjinä niin lumoavat, että oli sekä ihanaa että haastavaa alkaa suunnitella sinne näyttelyä. 2. MARJA PIRILÄ kuvaa camera obscurassa vuonna 2024 3. ITSE TEHDYN reikäneulakameran arvaamattomuus ja menetelmän kokeellisuus johdattivat minut vuonna 1996 camera obscura -menetelmän pariin. Kuvaamalla tällaisessa pimeässä tilassa tavallisella kameralla voin yhdellä valotuksella saada kuviin niin sisätilan kuin ulkotilan. Ilmiö on joka kerta yhtä maaginen. Vedostin sen mikroskooppinäytelasista, jonka keskellä voi nähdä tuntemattoman luovuttajan kantasoluja. Valo päästetään huoneeseen vain pienen linssillisen tai linssittömän reiän kautta, jolloin se muodostaa pimeään ylösalaisia kuvajaisia. Tässä Suomen Taideyhdistyksen tuottamassa kutsunäyttelyssä on esillä noin 150 teosta tai kokonaisuutta. Noina neljänä vuonna minulle kirkastuivat tuotantoani läpäisevät vastakohtien teemat, kuten valo– pimeys, sisäinen–ulkoinen, elämä–kuolema, lapsuus–vanhuus sekä yksin–yhdessä. 1 2 3 4 1. w Marja Pirilä: Valon tähden 17.3. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MARJA PIRILÄ lähikuvassa taiteilija Kerromme sarjassa ajankohtaisten nykytaiteilijoiden kuulumisia. 4. Näyttelyprosessi kesti neljä vuotta. Teetin tilasta pienoismallin. Tein näyttelyyn kolme uutta teosta. Rakastan arjen keskelle pysähtymistä ja sen ihmettelyä, joka on taiteeni alku. NÄMÄ kantasolut antoivat minulle mahdollisuuden jatkaa elämää ja tehdä näyttelyni valmiiksi. Se johtui saamastani leukemiadiagnoosista ja kantasolusiirrosta 2020. Siinä pimennetty huone muuttuu kameraksi. MILAVIDA #14 -teos on vuodelta 2013. RETROSPEKTIIVINEN näyttely kattaa liki 40-vuotisen urani. K u va I r is N uu ti n en K u va I r is N uu ti n en antiikki?&?design 52 170561_.indd 52 170561_.indd 52 30.1.2024 10.09.30 30.1.2024 10.09.30. Ideat selkiytyivät ja eri sarjat hakeutuivat paikoilleen. asti Helsingin Taidehallissa, Helsinki, Nervanderinkatu 3, Helsinki, taidehalli.fi. Minä olen / Sofia -teos koostuu luuytimestäni tehdystä mikroskooppinäytteestä ja monimetrisestä, avaruuskuvaa muistuttavasta vedoksesta. Menetelmän avulla kartoitan elinympäristöjä ja mielenmaisemia. Sarjamuotoisen työskentelyni ansiosta valokuvani asettuivat tiloihin ja jokaiseen saliin muodostui omanlaisensa tunnelma. VALO inspiroi ja yllättää loputtomasti. VALOTUKSEN TAIKA Valokuvataiteilija Marja Pirilä on camera obscura -menetelmän uranuurtaja Suomessa. ALVAR JA EERIK, Rovaniemi, 2013. Lisäksi vedostin uusiksi yhden suurimmista sarjoistani, Sisätila/ulkotila
Perehdymme myös parkettien pitämiseen kunnossa. Tässä numerossa syvennymme juuri perinteikkäisiin tapetteihin. Mennyt ympärillämme Ku va H el i B lå fi el d Historia & perinteet K U N N O S T U S E K S T R A / H I S T O R I A / M I K Ä M I S S Ä M I L L O I N / M I N Ä & A N T I I K K I antiikki?&?design 53 170562_.indd 53 170562_.indd 53 30.1.2024 10.11.13 30.1.2024 10.11.13. Lisäksi tutustumme kahden naisena tietä tuleville sukupolville raivanneen arkkitehdin elämäntyöhön. Se näkyy vaikkapa vanhaa taloa remontoidessa ja eri vuosikymmeninä kertyneitä tapettikerroksia tutkiessa. VANHA ELÄÄ aina osana nykyisyyttä
ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MUSEOVIRASTO JA TAPETTITEHDAS PIHLGREN JA RITOLA Taiteilijoiden suunnittelemat tapetit edistivät modernin muotoilun leviämistä suomalaisiin koteihin 1950-luvulla. Silti ne ovat jääneet syrjään suomalaisen designin historiassa. TAPETTIEN KULTA-AIKA antiikki?&?design 54 170569_.indd 54 170569_.indd 54 30.1.2024 10.45.15 30.1.2024 10.45.15
antiikki?&?design 55 170569_.indd 55 170569_.indd 55 30.1.2024 10.45.39 30.1.2024 10.45.39. Ku va A ar ne Pi et in en O y / O ta va m ed ia / Jo ur na lis ti ne n Ku va -a rk is to JO K A / M us eo vi ra st o A ar ne Pi et in en O y. Seinällä Li Englundin suunnittelema tapettimalli Sananjalka. TAPETTIEN KULTA-AIKA NÄKYMÄ Olkisten kartanosta
ARK 12/1954. KUKOT-paperitapetti on 1970-luvulta. BIRGER KAIPIAISEN suunnittelema Ken kiuruista kaunein tuli Pihlgren ja Ritolan mallistoon vuonna 1958. 1 2 4 3 1. Nykyään se on yrityksen suosituimpia malleja. 3. Se kuuluu Pihlgren ja Ritolan mallistoon. FENIX-LINTU on Rut Brykin vuonna 1958 suunnittelema taiteilijatapetti. MARTTI MYKKÄSEN suunnittelema ja Tampereen Tapettitehtaassa painettu Kultakutri. 2. kunnostusekstra antiikki?&?design 56 170569_.indd 56 170569_.indd 56 30.1.2024 10.46.02 30.1.2024 10.46.02. 4. Pihlgren ja Ritola. Leikkisän kuvion ansiosta se sopii hyvin lastenhuoneeseen
– Tapetit osana suomalaista muotoilua ovat haasteellinen tutkimuskohde siksikin, että niitä on säilynyt alkuperäisissä yhteyksissä vain äärimmäisen harvoin. Vaikka taiteilijatapetteja suunnittelivat tunnetut ammattitaiteilijat, ne olivat jääneet muotoiluhistoriassa marginaaliin. Seinällä näkyy Rut Brykin tapettimalli Fenix-lintu. Ku va A ar ne Pi et in en O y antiikki?&?design 57 kunnostusekstra 170569_.indd 57 170569_.indd 57 30.1.2024 10.46.20 30.1.2024 10.46.20. NÄKYMÄ Huhtamäki-yhtymän näyttelyhuoneistosta Helsingissä. M oderni muotoilu näyttäytyi rohkeana ilmaisuna, vapaina orgaanisina muotoina, tyyliteltyinä ja pelkistettyinä kuvioina sekä jäntevänä viivana. – Tapetit saivat ajan tiedotusvälineissä, taideteollisuusja tapettinäyttelyissä sekä messuilla runsaasti positiivista julkisuutta. Tapetin arvo suunnittelukohteena oli huipussaan, ja siitä oli tullut kiinnostava ja muodikas taideteollinen suunnittelukohde. KAUNIS KOTI -lehden kansikuva 6/1960. Niitä suunnitteli joukko nimekkäitä kotimaisia taiteilijoita, muotoilijoita ja arkkitehteja, joista mainittakoon Elissa Aalto, Rut Bryk, Li Englund, Kaj Franck, Lisa Johansson-Pape, Birger Kaipiainen, Kimmo Kaivanto, Ilmari Tapiovaara ja Tapio Wirkkala. 1950-luvun taiteilijaja suunnittelijapiireille oli ominaista, että tekijät toimivat ristiin eri taideja taideteollisuusalojen välillä. Tutkimatonta muotoiluhistoriaa Kun taidehistorioitsija Minna Tuulas-Inkinen ryhtyi tekemään Turun yliopistossa väitöstutkimusta suomalaisista 1950-luvun taiteilijatapeteista, hän huomasi aiheen näkymättömyyden. Seinällä on Maria Hosainoffin suunnittelema tapettimalli Trio. Tapetit haluttiin osaksi myös kansainvälistä Finnish Designia ja siinä onnistuttiin, Minna Tuulas-Inkinen sanoo. Jo 1950-luvulla heidän suunnittelemiaan tapetteja kutsuttiin taiteilijatapeteiksi. Arkkitehti 1/1952. Nämä piirteet ilmaantuivat myös 1950-luvun suomalaisiin taiteilijatapetteihin. Milanon triennaalien menestys 1950-luvulla innosti ennennäkemättömän suuren joukon taiteilijoita suunnittelemaan myös tapettimalleja
Tapeteissa voi nähdä samoja esteettisiä piirteitä kuin muussakin muotoilussa. Ku va Tu ov i N ou si ai ne n/ O ta va m ed ia / Jo ur na lis ti ne n Ku va ar ki st o JO K A / M us eo vi ra st o & 58 170569_.indd 58 170569_.indd 58 30.1.2024 10.46.56 30.1.2024 10.46.56. Syynä lienee se, että sisustustottumusten muuttuessa 1960-luvulla tapettien käyttö väheni. OMPELUHUONEEN seinästä osa on tapetoitu Birger Kaipiaisen Ken kiuruista kaunein -tapetilla. Näin rahaa ei lopulta kulunut paljon. Minna Tuulas-Inkisen mukaan 1950-luvun taiteilijatapeteissa erottuu kaksi esteettistä linjaa. Malleja piirtäneet suunnittelijat ovat useimmiten jättäneet mainitsematta työnsä tapettimuotoilun parissa. Vaikka tapetit huomioitiin taideteollisuusnäyttelyissä ja kansainvälisissä muotoilunäyttelyissä, kiinnostus ei yltänyt samalle tasolle kuin muun suomalaisen muotoilun suhteen. – Niistä tuli kotien arkitaidetta. Taiteilijatapetteja markkinoitiin laadukkaina ja hyvää makua edustavina. Samalla taiteilijatapetit menettivät ajankohtaisuutensa. Ajalle ominainen ohut viiva toistuu niin tapeteissa, keramiikkakuin tekstiilitaiteessakin. Vaikka taiteilijat eivät itse juuri mainostaneet työtään tapettien parissa, useisiin malleihin tarttui tekijälle ominaista persoonallista otetta. Birger Kaipiaisen rehevän käsialan tunnistaa helposti Kiurujen yö -tapetista. Niitä ei pidetty elitistisinä, vaan ne levisivät laajasti erilaisiin koteihin eri puolille Suomea. Minna Tuulas-Inkisen mukaan taiteilijatapettien laajasta suosiosta todistavat lukuisat lehtiartikkelit, lukijoiden kirjoitukset lehtiin, tapettiäänestyskilpailut ja muu mediahuomio sekä tapettien jatkuva mukanaolo kodinsisustusnäyttelyissä ja messuilla. Kotien arkitaidetta Taiteilijatapeteista tuli nopeasti suosittuja. Konepainetuille tapeteille on tyypillistä hillitty pidättyväisyys ja neutraalius. LI ENGLUNDIN suunnittelema tapettimalli Kaktusnuppu koulutytön huoneessa. Värikäs ja voimakaskuvioinen tapettimalli saattoi olla parhaimmillaan seinämaalaukseen verrattava tehokeino sisustuksessa. Taiteilijatapetit puhuttelevat yhä Taiteilijatapettien kulta-aikaa elettiin vuosina 1954– 1960. Niiden mainostettiin tuovan koteihin viihtyisyyttä ja rauhallisuutta ja vastaavan sodan jälkeiseen kauneuden kaipuuseen. Käsinpainetut tapetit erottuvat konepainetuista tapeteista vahvoilla kuvioilla ja väreillä. Niiden usein abstraktit aiheet, tyyli ja käsittelytapa muistuttivat ajan kuvataidetta. Kuva on Kaunis Koti -lehdestä, 3/1955. Kotiliesi 6/1961. Taidemaalari Birger Carlstedtin tapettimallissa puolestaan toistuu hänen maalauksistaan tuttu abstrakti tyyli. Ne olivat aikansa huomiotapetteja. Taiteilijatapeteista on kuitenkin vain harvoja mainintoja kotimaisessa muotoiluhistoriassa. Etenkin konepainetut tapetit olivat kohtuullisen edullisia, mikä edisti niiden päätymistä tavallisten kotien seinille. Niissä näkyy perinteinen näkemys tapettien pysymisestä taustalla. Käsinpainetut tapetit olivat kalliimpia, mutta niillä oli tapana päällystää vain yksi seinä huoneesta tai yksi tarkasti harkittu kohta seinäpinnasta. – Konepainetuissa tapeteissa toistuu yleensä säännöllinen moderniin muotokieleen sopiva kuvio. Tuolloin lukuisia tapettisuunnittelun kilpailuja Tapetit levittivät modernismia koteihin
Väitöskirja Tyylin luojat, tunnelman tuojat. Niiden vapaan orgaanisissa kuvioissa voi jännittävällä tavalla nähdä aikansa kiinnostuksen atomeihin, kromosomeihin ja solujen maailmaan. BIRGER KAIPIAINEN: Kiurujen yö ja Ken kiuruista kaunein 2. Akaassa toimivalla Tapetti tehdas Pihlgren ja Ritola Oy:llä on edelleen tuotannossa parikymmentä 1950-luvun taiteilijatapettimallia. – Pidän Taidetapetti-yrityksen käsinpainetuista ja rohkeista, usein luonnonaiheista abstrahoiduista tai kokonaan abstrakteista malleista. RUT BRYK Apollo Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola, Satamatie 8, Akaa, tapettitehdas.fi 1 2 3 4 1950-LUVUN TAITEILIJATAPETEISSA on kaksi esteettistä linjaa. Käsinpainetuissa on vahvoja värejä ja kuvioita. Yhteydenottoja tuli muutamia, ja Tuulas-Inkinen haluaa kiittää niistä kaikista lämpimästi. Taiteilijatapettien suosio ja tuotanto hiipuivat 1960-luvun kuluessa samaan aikaan, kun tapetoinnin suosio kodeissa ja julkisissa tiloissa väheni. – 1950-luvun muotoilun selkeä, hillitty tyyli ja lämmin kodikkuus puhuttelevat yhä monia sisustajia ja suunnittelijoita. Ne valmistetaan edelleen alkuperäisillä painoteloilla ja tekniikalla. ANNIKKI JA ILMARI TAPIOVAARA: 2+3 3. Konepainetuissa korostuu pidättyväinen ja graafinen tyyli. Niissä on niin moderni ja voimakas ilmaisutapa, että ne vertautuvat taideteoksiin. antiikki?&?design 59 kunnostusekstra 170569_.indd 59 170569_.indd 59 30.1.2024 10.48.05 30.1.2024 10.48.05. Samalla myös vanhat 1950-luvun mallit ovat tulleet uudelleen muotiin osana retrobuumia. – Tehtaiden lisäksi on tärkeää mainita tapetteja 1950-luvulla käsin painanut yritys Taidetapetti – Konsttapet, joka työllisti useita suunnittelijoita. Mallit ovat kestäneet hyvin aikaa, ja kiinnostus menneiden vuosikymmenien estetiikkaan kodinsisustuksessa kantaa edelleen. w Antiikki & Design -lehdessä keväällä 2016 antamassaan haastattelussa Tuulas-Inkinen kertoi keräävänsä aineistoa tapettiaiheista tutkimustaan varten. Toisaalta minua miellyttävät Tapio Wirkkalan tapettimallit. Tapettien suosio kasvoi 2000-luvun alussa. Ne ovat yhtä aikaa hillityn pelkistettyjä ja koristeellisia, Minna Tuulas-Inkinen päättää. JUKKA PELLINEN: Bownet 4. järjestivät Sanduddin tapettitehdas, Tampereen tapettitehdas, Pihlgren ja Ritola Oy sekä Tapetti Oy. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla on julkaistu painettuna Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja -sarjassa sekä sähköisenä: urn.fi/URN:ISBN:978-952-6655-31-4 Suosituimmat taiteilijatapetit 1. Mitä ovat tapettitutkijan omat suosikit
Se on Parketti pitää pintansa SAKSALAISEN MEISTER-kalanruotoparketin pinta on harjattu ja käsitelty ympäristöystävällisellä ultramattalakalla. Se on pitkäikäinen luonnontuote, joka nostaa asunnon arvoa. Lattioilta, jonka suosituimpiin malleihin tämä kuuluu. Lattiamateriaaleista elegantein on parketti. Kuva on Romano. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ROMANOFF LATTIAT OY JA PARKETTILIIKE WIDGREN ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ROMANOFF LATTIAT OY JA PARKETTILIIKE WIDGREN Lattiamateriaaleista elegantein on parketti. & 60 171016_.indd 60 171016_.indd 60 30.1.2024 11.39.44 30.1.2024 11.39.44. Hyvin hoidettuna se kestää vuosikymmeniä, mutta myös huonokuntoisia parketteja voi kunnostaa
– Parketti on kestävä, mutta puulattialle on ominaista, että käytön jäljet näkyvät lattian pinnassa kulutuksen mukaan. 3 2 1 & 61 171016_.indd 61 171016_.indd 61 30.1.2024 11.41.46 30.1.2024 11.41.46. Näin sitä ei juuri tarvitse huoltaa ja hoitaminenkin on helppoa. Huonoonkin kuntoon päässeitä vanhoja parketteja voi korjata ja entisöidä, Parkettiliike Widgrenin toimitusjohtaja Pasi Widgren sanoo. – Parketti on aito ja pitkäikäinen luonnontuote. Miten parkettia tulee hoitaa. Lattiat dokumentoitiin ennen irrotusta. Jos parketille on päässyt imeytymään vaikkapa punaviiniä, sen saa pois erityisellä Rubio Monocoat Tannin Remover -aineella. – Tammi on suosituin. MASSIIVITAMMIPARKETIN elinikä voi olla hyvin hoidettuna yli sata vuotta. – Me käsittelemme parketit Rubio Monocolt -öljyllä, joka pureutuu puun solukkoon. Parkettilattioilla saa kotiin niin klassista kuin rouheaa tunnelmaa. Käytä parketin pyyhkimisessä nihkeää liinaa. EDUSKUNTATALON vuonna 2017 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä jouduttiin uusimaan kaikki parketit. Vältä liian vahvoja pesuaineita, jotta parkettia suojaava öljytai lakkakerros ei kulu pois, Mari Romano vinkkaa. Lattiat teki uudet parketit. Parkettilattia tuntuu jalan alla kesällä viileältä ja talvella lämpimältä. Tammi on myös stabiili, eli parketti ei elä lattiassa. Muita yleisiä parkettimateriaaleja ovat saarni, koivu ja pähkinä. Sitä suositellaan erityisesti eteiseen ja keittiöön, Pasi Widgren neuvoo. Se on kova materiaali, joka kestää käyttöä. Öljytyn parketin pinta on huokoisempi kuin lakatun, Mari Romano kertoo. Parketin materiaalina säilyi massiivitammi, boordit työstettiin wengemillettia-puusta . EDUSKUNTATALON KAHVILAN parketti kiiltää kilpaa katon kanssa. Yleisimmät parkettikuviot ovat kalanruoto, ruutu ja englantilaiskuvio. Öljy hoitaa parkettia esimerkiksi vedeltä. Teräsputkihuonekalut on suunnitellut Werner West. Siksi se on hiukan työläämpi pitää puhtaana. Sijoitus kuitenkin kannattaa, sillä parketti yleensä nostaa asunnon arvoa, Romano Lattioiden markkinointipäällikkö Mari Romano kertoo. 3. Saarni vastaa kovuudeltaan tammea, Pasi Widgren opastaa. Suosituimmat parkettimateriaalit. – Se on aina tyylikäs, mutta myös ekologinen valinta. Tahrat kannattaa puhdistaa heti. Parketti pitää pintansa 1. Romano. Parkettilattia nostaa asunnon arvoa, ja siitä voi tehdä laajoja tasaisia pintoja ilman kynnyksiä. M iksi lattiaksi kannattaa valita parketti. Parkettilattia on kertahankintana yleensä kalliimpi kuin esimerkiksi laminaattilattia. – Huokoisen pinnan takia öljykäsitelty parketti imee helpommin likaa. Se eristää hyvin lämpöä. 2
Sen jälkeen hioimme ja öljysimme lattian. 1 3 2 1 1. Öljypinta on aina matta, mutta sitä saa myös värillisenä, Pinja Ristimäki Romanoff Lattioiden myynnistä avaa. Milloin parketin hionta tulee ajankohtaiseksi. Kunnostettu parketti kestää monta vuosikymmentä, Pasi Widgren iloitsee. PARKETISTA PUUTTUI paloja, jotka puuseppä korvasi uusilla mutta alkuperäisen mallin mukaan tehdyillä. – Naarmuuntumista aiheuttavat yleensä hiekka ja pienet kivet, jotka tulevat kenkien mukana ulkoa. antiikki?&?design 62 kunnostusekstra 171016_.indd 62 171016_.indd 62 30.1.2024 11.42.08 30.1.2024 11.42.08. Se oli päässyt karuun kuntoon, mutta Parkettiliike Widgrenin mukaan se oli entisöitävissä 2. Asunnon omistajan on vaikea sanoa, onko parketissa hiontavaraa. – Entisöimme vähän aikaa sitten 120-vuotiaan huoneiston alkuperäisen tammisen ruutuparketin Helsingin Kruununhaassa. – Kun parketti on kulunut tai siihen halutaan uudenvärinen pintakäsittely. Myös huonekalut naarmuttavat lattiaa. Joskus voidaan käyttää paikkahiontaa, mutta yleensä koko lattia hiotaan. Hän myös valmisti alkuperäistä vastaavaa, uutta ruutuparkettia vanhan kaveriksi. 3. Miten naarmuuntunut parketti kunnostetaan. LOPUKSI PARKETTI hiottiin ja käsiteltiin öljyllä, joka pureutuu puun solukkoon ja tekee parketista kulutusta kestävän ja helppohoitoisen. Puuseppämme teki puuttuvat palat. Kuinka huonon parketin voi vielä kunnostaa. Hionnan jälkeen parketin voi käsitellä öljyllä tai lakalla. Parketin standardipaksuus on kymmenen millimetriä, mutta varsinainen parketin pinta muutaman millin. Parketin hionta on usein hyvä vaihtoehto kokonaan uuden lattian vaihtamiselle, sillä hionnan jälkeen parketti on kuin uusi. KRUUNUNHAKALAISEN ASUNNON omistaja halusi kunnostuttaa huoneiston alkuperäisen, 120-vuotta vanhan tammiparketin. – Naarmut saa useimmiten pois vain hionnalla. Lakkapinnan voi valita esimerkiksi mattana tai puolikiiltävänä ja eri sävyillä. Massiivisauvasta tehdyn parketin paksuus on 16 milliä, eli sitä voi hioa useammin. Hionnassa parketti ohenee noin millimetrin. Kannattaa kääntyä siis ammattilaisen puoleen, Pasi Widgren korostaa. Eteisessä onkin hyvä pitää ovimattoa. Tarkoitus oli säästää niin paljon alku peräistä kuin mahdollista. Periaatteena oli säilyttää alkuperäisen parketin henki ja materiaali niin paljon kuin se oli mahdollista. Suosittelenkin huopatassujen käyttämistä, Mari Romanoff neuvoo. Oli hienoa, että omistajalle ei tullut mieleenkään purkaa vanhaa parkettia. Parketin voi hioa 2–3 kertaa. Parketista puuttui paloja, ja se oli muutenkin päässyt karuun kuntoon
RUBIO MONOCOAT -tuotteet suojaavat parkettia lialta ja kulumiselta. Sitä on käytetty jo 1600-luvulla, todennäköisesti aiemminkin. w Haastattelimme kahden tunnetun parkettiliikkeen eli Parketti Widgrenin ja Romanoff Lattioiden edustajia tähän juttuun. Arvostettu lattia PARKETTI ON PUULATTIA, joka on koottu säännöllisen kuvion muotoon asetelluista puupalikoista eli parkettisauvoista tai -laudoista. PARKETTISAUVAT ovat lautaparkettia pitkäikäisempiä, sillä ne ovat paksumpia. Nämä aineet ovat terveydelle haitallisia, joten ne on hyvä poistaa, Pinja Ristimäki korostaa. YLEISIÄ KUVIOITA ovat ruutu, kalanruoto, shakkiruutu ja versailles. antiikki?&?design 63 171016_.indd 63 171016_.indd 63 30.1.2024 11.42.21 30.1.2024 11.42.21. Kalanruotoparketti voidaan valmistaa massiivipuisena tai kerrosrakenteisena. PARKETTILATTIALLA ON PITKÄ HISTORIA arvorakennusten lattiamateriaalina. Sauvaparketteja kutsutaan usein mosaiikkiparketiksi. SUOMEN SUURIN, historiallinen parkettilattia löytyy Helsingin Ritarihuoneelta. Molemmilla liikkeillä on kokemusta vaativien ja vanhojen arvoparkettien kunnostamisesta esimerkiksi Eduskuntatalossa, suurlähetystöissä ja ministeriöissä. Parkettiliike Widgreniltä kerrotaan, että lautojen leveyttä, pituutta ja kulmia voidaan muokata hyvin joustavasti tarpeen mukaan. Perinteisessä kalanruodossa laudan päät ovat suorat, kun chevronissa ne ovat viistot. Vuonna 1862 valmistuneen, uusgotiikkaa edustavan rakennuksen parketin pinta-ala on peräti 464 neliömetriä. Monille suomalaisillekin tutun Latviassa sijaitsevan barokkipalatsin Rundãlen linnan parkettilattia on tehty 1760-luvulla. CHEVRON on ranskalainen kalanruotokuvio. Vanhoissa kiinteistöissä on saatettu ennen käyttää asbestia tai kreosoottia joko puunsuojauksessa tai kosteuseristeenä lattioiden alla. parkettiliikewidgren.fi romanoff.fi KALANRUOTO on yksi suosituimmista parkettikuvioista. kunnostusekstra – Päätökseen siitä, kunnostetaanko tai puretaanko vanha parketti, vaikuttavat muun muassa parketin kunto, vanhat kiinnitystavat sekä parketin alla olevan pohjan kunto
Julkisanomaton ajatus oli, että naisista tulisi rakennuspiirtäjiä. SIGNE LAGERBORG aloitti arkkitehdin opinnot vuonna 1888 ja valmistui vuonna 1892. Miten nuorten naisten päähän pälkähti hakeutua arkkitehdin opintoihin. – He saivat ensimmäisinä nelivuotisen arkkitehti koulutuksen silloisessa Polyteknillisessä opistossa, tosin ylimääräisinä opiskelijoina, kertoo arkki tehtuurin historiasta useita teoksia kirjoittanut dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna. Päivi Hovi-Wasastjerna on kirjoittanut heistä teoksen, joka kertoo edelläkävijöiden elämästä ja työstä. Kuten kaimansa, hänkin oli opin ahjossa ylimääräisen opiskelijan paikalla. antiikki?&?design 64 historia 170568_.indd 64 170568_.indd 64 29.1.2024 12.35.11 29.1.2024 12.35.11. Vielä suurempi yllätys on se, että Euroopan aivan ensimmäiset varsinaisen arkkitehdin koulutuk sen saaneet naiset olivat suomalai sia. Signe Hornborg (1862–1916) valmistui vuonna 1890 ja Signe Lagerborg-Stenius (1870–1968) valmistui vuonna 1892. MAIJA TOPPILA KUVAT TEOKSESTA SIGNET – ARKKITEHTINAISISTA ENSIMMÄISET Kaksi Signeä, Hornborg ja Lagerborg, olivat Suomessa ensimmäiset arkkitehdin opinnot suorittaneet naiset mutta myös kansainvälisesti alansa etujoukkoa. S uomen ensimmäisten arkkitehti naisten piirtämiä rakennuksia on yhä jäljellä, mutta harva tietää edes suunnittelijoiden nimiä. – Molempien taustalla on sivistystä ja tyttöjen koulutusta arvostanut perhe ja tietenkin visuaalinen lahjakkuus, mikä antoi rohkeutta tavoitella arkki tehdin vaativaa työtä. Tuolloin kurssinsa ja koko koulun ainoa nainen valmistui vuonna 1890. KAKSI EDELLÄKÄVIJÄÄ SIGNE HORNBORG oli työskennellyt arkkitehtitoimistossa piirtäjänä, joten vuonna 1887 hän pääsi suoraan toiselle vuosikurssille Polyteknilliseen opistoon
Nykyisin niin sanottu Signelinna on suojeltu asemakaavalla vuonna 1972. Niinpä hänen työnsä ajoittuvat vuosisadan vaihteeseen. Ensimmäiset tilaukset tulivat omilta suvuilta. Signen isä Robert Lagerborg oli Helsingfors Dagbladetin päätoimittaja ja valtiopäivämies hänkin. Työmiehiltä kiitokseksi kultakello Signe Hornborgin elämä jäi paljon Signe-kaimaansa lyhyemmäksi. Hornborg oli valittu vuonna 1878 Porvoon piispaksi. Ne hyväksyttiin korjauksitta. Se valmistui 1890 ja purettiin vuonna 1984. Furuhjelm) isä oli senaattori. NEWANDERIN TALON piirustukset Porin keskustaan Signe Hornborg sai valmiiksi vuonna 1892. Sen avajaisia vietettiin vuonna 1890. Arkkitehti myös valvoi rakennustöitä, jotka valmistuivat ennätysajassa. Äidin, Constance Lagerborgin (os. Kummassakin päädyssä kohoavat koristeelliset tornit. Pidettiin luonnollisena, että naisille ei tarvinnut maksaa suunnittelutyöstä. Signe Hornborg ei saanut palkkaa, mutta työmiehet lahjoittivat hänelle kultakellon. Signe Lagerborgin suvut olivat sekä isän että äidin puolelta aatelisia. Heiltä edellytettiin hyväntekeväisyyttä, Hovi-Wasastjerna sanoo. Se on suojeltu asemakaavalla vuonna 1972. KAKSI EDELLÄKÄVIJÄÄ Perhe arvosti koulutusta Signe Hornborgin isä A. NEWANDERIN kertaustyylisessä talossa uusbarokki yhdistyy saksalaiseen renessanssiin. – VPK:n talo oli ylipäätään ensimmäisiä tähän tarkoitukseen suunniteltuja rakennuksia Suomessa, Päivi Hovi-Wasastjerna kertoo. Signe Hornborgin tunnetuin työ, Newanderin palatsimainen kivitalo Porissa vuodelta 1893 on yhä ihailtavana kaupungin keskustassa. J. Ku va Jo e K / W ik im ed ia C om m on s antiikki?&?design 65 historia 170568_.indd 65 170568_.indd 65 29.1.2024 12.35.18 29.1.2024 12.35.18. – Sukuverkostoilla oli naisarkkitehdeille tärkeä merkitys, sillä ensimmäiset tilauksensa Signet saivat niiden kautta. – Signe teki piirustukset ilman korvausta, mutta kiitollisuuden osoituksena työmiehet ostivat hänelle kultakellon, hän avaa ajan menettelyä. Hän oli myös valtiopäivämies. Ensimmäinen Signe Hornborgin julkinen työ ja ensimmäinen arkkitehtinaisen piirtämä julkinen rakennus oli Haminan vapaapalokunnan WPK/FBK:n talo. Arkkitehtimiesten työstä maksettiin toki palkkio. HAMINAN VPK:N TALO oli ensimmäinen naisarkkitehdin piirtämä julkinen rakennus
KIRJAN SIGNET – ARKKITEHTINAISISTA ENSIMMÄISET (2023) on kirjoittanut ja kustantanut dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna. Sosiaalikohteet paransivat lasten elämää. Näin he osallistuivat hyvinvointiyhteiskunnan luomiseen, Päivi Hovi-Wasastjerna kertoo. Arkkitehtinaiset edistivät hyvinvointia Signe Hornborgin ja Signe Lagerborgin merkittävintä työtä oli sosiaalinen suunnittelu, kuten lastensuojeluun liittyvät tehtävät. Hän vaikutti pitkään myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Niitä tilasivat omien alojensa edelläkävijänaiset. Edellinen palvelee nyt hostellina, jälkimmäinen päivä kotina. HELSINGIN KALLIOON, Toisen linjan ja Wallininkadun kulmaan Signe Lagerborg piirsi vuosina 1897–1905 kolme sosiaalitoimeen liittyvää rakennusta, joista osassa nyt toimii päiväkoti. Esimerkkejä Hornborgin ja Lagerborgin sosiaalisista kohteista ovat Porvoon synnytyslaitos (1902) ja yksinäisten synnyttävien Äitikoti Solhem (1914). Viereisessä kuvassa sama rakennus nykyasussaan. 2023. KALLIOON PIIRRETYT TALOT kävivät pian ahtaiksi, ja niitä piti laajentaa. Mainetta tavoitellakseen Signejen olisi pitänyt osallistua kilpailuihin, voittaa niitä ja saada tilauksia. – Arkkitehtinaiset kutsuttiin suunnittelemaan muun muassa turvakoteja ja lasten seimiä. Lue myös kirjoittajan teos neljäntenä valmistuneesta arkkitehtinaisesta: Arkkitehti Bertha Enwald – uraa uurtamassa. 2022. Ku va Fi nn a / H el si ng in ka up un gi nm us eo antiikki?&?design 66 historia 170568_.indd 66 170568_.indd 66 29.1.2024 12.35.27 29.1.2024 12.35.27. Ei sankarin viittaa – Vaikka Wivi Lönn (1872–1966) johti itse perustamaansa arkkitehtitoimistoa ja loi mittavan uran, hän ei ollut naisarkkitehtina suinkaan ensimmäinen. He ymmärsivät sen, mikä tänäkin päivänä on arkkitehtuurin perimmäinen tarkoitus ja jopa tulevaisuuden edellytys – parantaa elämänlaatua. Signe Lagerborg-Stenius – hän avioitui kollegansa Gunnar Steniuksen kanssa vuonna 1905 – verkostoitui naisasianaisten ja poliitikkojen kanssa yli maaja puoluerajojen. On valitettavasti unohdettu, että Wivi Lönniä aiemmin valmistuneet Signet toimivat itsenäisinä arkkitehteina ja loivat alallaan historiaa, Päivi Hovi-Wasastjerna sanoo. – Signe Lagerborg-Steniuksen piirtämien asuntojen ja rakennusten ihanteena olivat edulliset mutta kauniit, valoisat ja käytännölliset tilat. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita arkkitehtuurin historiaan liittyvää teoksia. Helsingin Kalliossa on kolme Signe Lagerborgin vuosina 1897–1905 piirtämää puutaloa, joista yhdessä toimii päiväkoti. – Sankariarkkitehti-ajattelun mukaan arkkitehti luo uniikkeja rakennuksia, joissa korostuu ulkonainen muoto. Taka-Töölössä voi myös nähdä niin ikään päiväkotikäytössä olevan Lastenmajan Stenbäckinkadulla Naistenklinikan lähellä. w Päivi Hovi-Wasastjerna: Signet – arkkitehtinaisista ensimmäiset. Tämä Signe Lagerborg-Steniuksen muutospiirustus on vuodelta 1935. Koska tämä ei ollut mahdollista, ensimmäiset arkkitehtinaiset valitsivat toisen tien
ÄITIKOTI SOLHEM Porvoossa avattiin vuonna 1914 yksinäisten äitien toipilaskodiksi lähelle Signe Hornborgin piirtämää synnytyslaitosta. Komea jugendrakennus korkeine ikkunoineen on pitkälti alkuperäisessä asussaan ja toimii nyt päiväkotina. Arkkitehti oli myös innokas vaikuttaja. Signe LagerborgStenius teki Solhemin piirustukset jo vuonna 1906. Toinen linja 12 – Wallininkatu 3, Helsinki • Töölön lastenmaja, nykyinen päiväkoti. Hän teki kaupunginvaltuutettuna aloitteita tasa-arvoisen työelämän puolesta, kirjoitti lehtiin ja piti esitelmiä. Linnankoskenkatu 1, Porvoo SIGNE LAGERBORG-STENIUS • Äitikoti Solhem, nykyinen päiväkoti. Arkkitehdin tavoitteiden mukaan rakennus oli tilava, valoisa ja käytännöllinen. antiikki?&?design 67 170568_.indd 67 170568_.indd 67 29.1.2024 12.35.36 29.1.2024 12.35.36. • Naisten ja lasten turvakotina toiminut kolmen puutalorakennuksen ryhmä. Joonaksentie 1, Porvoo. Yhä nähtäviä kaupunkikohteita SIGNE HORNBORG • Newanderin talo eli ns. Nuoremmille kollegoille vuoteen 1968 asti elänyt Signe merkitsi arvostettua esikuvaa. Hallituskatu 2, Pori • Synnytyslaitos, nykyinen Porvoo Hostel. Tässä piirustus Helsingin Stenbäckinkadulle Töölön Lastenmajaan, jonka voi yhä nähdä Naistenklinikan kulmilla. Signelinna. Stenbäckinkatu 7, Helsinki SIGNE LAGERBORG-STENIUS toimi palkatta lastenhoitoyhdistys Barnavårdsföreningenin hoviarkkitehtina yli 40 vuotta
EINO FAGERLUNDIN MAALAUS Omistan taulun, jonka maalarista en ole löytänyt mitään tietoa. Lähetä meille oma kysymyksesi! Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, kotimaisen lasin asiantuntija Veli-Jorma Juusela VTK, M. Sen pinta-ala oli 34 neliömetriä, ja se koostui 23 kotimaisesta ja eksoottisesta puulajista. Muuta en siitä tiedäkään. Se on taidonnäyte vastikään Taideteollisesta keskuskoulusta valmistuneelta taiteilijalta, joka käytti tuolloin vielä nimeä Fagerlund. Hänen hienostunut tyylinsä näkyy monin paikoin myös Lasipalatsissa Helsingissä. 1920–1950luvuilla hän toteutti pääosin julkisten tilojen seinäja lasimaalauksia, intarsiatöitä ja mosaiikkiteoksia. Kaurian seinämaalauksissa toistuivat luonto ja vedenalainen maailma, linnut, perhoset, kauriit ja kalat. (TP) 2. 1 2 Asiantuntijat LÄHETÄ KYSYMYKSESI antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Väritaituri ja koristetaiteilija Eino Kauria (1903–1997) on mielenkiintoinen keräilykohde, jos pidät funkiksen väreistä: veden sävyistä, hennosta vihreästä, helmenharmaasta ja pehmeästä mudanruskeasta. Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, korujen ja taiteen asiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Lassi Patokorpi museonjohtaja, Raaseporin museo ja Chappe Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja antiikki?&?design 68 kysy esineestä 170564_.indd 68 170564_.indd 68 29.1.2024 12.37.41 29.1.2024 12.37.41. Osa hänen puuintarsiatöistään lieneekin yhä tunnistamattomina merenkulkualan toimijoiden tiloissa. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena vaaleaa taustaa vasten. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. Minkä arvoinen teos on. Yksi maalaus on Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja Pöllö-aihe herättää ihastusta Kappelinmäen koulussa Laitilassa. Entä mikä on sen arvo. Onko se mahdollisesti Kupittaan tuotantoa. Taulun Venevajoja saaristossa vakuutusarvo on 450 e. GRANKULLAN MALJAKKO Minulla on pieni suomalainen maljakko, jonka olen saanut vanhalta tädiltäni 1970-luvulla. Lisäksi hän teki rakennusten värisuunnittelua yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Vastaamme kysymyksiin vain tällä palstalla, emme henkilökohtaisesti. Esimerkkeinä näistä ovat Paimion parantola ja Kino Tapiola. Löytyykö maalarista enemmän tietoa. Merellä ja saaristolla oli erityinen paikka purjehdusta harrastavan Kaurian taiteessa. Venevajoja esittävä maalaus on signeerattu vuonna 1927. Taulu on maalattu vuonna 1927 ja signeerattu Eino Fagerlundin nimellä. Monumentaalisin teos oli 1938 valmistunut puuintarsia Osuusliike Voiman ravintolassa Tampereella. Kenen suunnittelema se on. Hän teki vain vähän kodin seinälle tarkoitettuja maalauksia. Niukkaeleisintä Kauriaa edustaa Koto-tapetti vuodelta 1958, joka on yhä saatavilla Pihlgren ja Ritolan mallistossa. Lähetä myös kuvat leimoista. Vuodesta 1930 alkaen hänet on tunnettu nimellä Kauria. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 1
Vakuutusarvo on 60 e. Lähteistä löytyy kuitenkin tieto, että Kent-sarja 3 4 5 Maisema-aiheet nousivat uudelleen muotiin 1930-luvulla. Kolmitai nelijakoinen jalusta, balusterivarsi, uurnamainen kynttilänpesä ja runsaat kukkaja akantuslehtiaiheet ovat kaikki tyylille ominaisia piirteitä. MIKÄ MISSÄ MILLOIN Sympaattisen muotoinen maljakkonne on melko tyypillinen funkisesine. Nämä Grahamin puiset nappulat on viety kyllä äärimmäiseen minimalismiin. MINIMALISTISET ŠAKKINAPPULAT Minulla on šakkinappulat, jotka olen saanut lahjaksi. Ovatko nämä jotkut designklassikot, kun ne on pakattu MoMA-museon laatikkoon. Sarja on ollut Arabian tuotannossa vuosina 1930–1933. Grahamia on kuvattu myös innokkaaksi shakin harrastajaksi. Pelaajan näkökulmasta ne ovat joskus onnistuneita, joskus taas eivät. Kirkollisissa versioissa on jalustaan usein kuvattu Neitsyt Maria tai Kristus. Valmistusaika on varmaankin 2000-luku. Olisiko teillä lisää tietoa. 1940) vuonna 1966. antiikki?&?design 69 kysy esineestä 170564_.indd 69 170564_.indd 69 29.1.2024 12.37.59 29.1.2024 12.37.59. Kannattaako edes kysyä rahallista arvoa. Tässä kappaleessa se on jäänyt pois joko epähuomiossa tai esineen pienuudesta johtuen. Koriste on nimeltään Kent. Erikoiset pelinappulat on alun perin suunnitellut Lanier Graham (s. (AK) 3. Niitä ostettiin etenkin lahjoiksi, toki myös oman kodin koristeeksi. Laatikossa lukee Made in USA. Made in Finland -leimaa käytettiin yleisesti Kupittaan Saven tuotteissa, mutta tämän maljakon on valmistanut Kauniaisissa sijainnut Grankullan savitehdas. Puiset nappulat näyttävät kuvan perusteella laadukkaasti tehdyiltä. Tyyppi on ollut yleinen varsinkin kirkkokynttilänjalkana Euroopassa. Grahamista kerrotaan, että hän on modernin taiteen asiantuntija ja työskennellyt kuraattorina muun muassa MoMAssa eli New Yorkissa sijaitsevassa Museum of Modern Artissa. ARABIAN TARJOILUVATI Minulla on Arabian tarjoiluvati, jonka kerrotaan olleen tuotannossa välillä 1928–1932. Tyyppiä valmistettiin monen kokoisena ja ainakin hopeisena, hopeoituna, puisena tai pronssisena. (AK) 4. Tällaiset käsin koristellut pikkuesineet tekivät kauppansa 1930ja 1940-luvuilla. Moderneja shakkinappuloita ovat suunnitelleet monet tunnetut taiteilijat ja muotoilijat, kuten Man Ray ja suomalainen Zoltán Popovits. (HK) Vakuutusarvo on 50 e. (K-PK) Vakuutusarvo on 150 e. 57 cm) ikää ja arvoa. Pienikokoisella maljakolla on vaatimaton markkina-arvo, joten korostaisin sen tunnearvoa perittynä esineenä. Komea pronssinen kynttilänjalkanne on barokkityyliä. PRONSSINEN KYNTTILÄNJALKA Tiedustelisin tämän ilmeisesti messinkisen kynttiläjalan (kork. Pelkän kuvan perusteella tarkkaa valmistusaikaa on vaikea sanoa, mutta todennäköisesti se on juuri 1900-luvun alkupuolta. (AK) 5. Ne ovat saaneet paikkansa MoMAn kokoelmissa. Hintakin kiinnostaa. Yleensä koristelija laittoi pohjaan puumerkkinsä. Fajanssisen tarjoiluvadin malli on XS. Sähkövalon yleistyessä tyyppiä alettiin valmistaa 1900luvan alussa pöytälampun jalaksi
KORISTEELLINEN VALOKUVAKEHYS Vanhempani saivat häälahjaksi valokuvakehyksen, kun menivät naimisiin vuonna 1946. Lasia on valmistettu 1960-luvun alussa ja ilmeisesti myyty vain lahjapakkauksessa, johon kuului karahvi ja kuusi juomalasia. Signeeraus on ehkä HP. Partanen työskenteli Arabialla vuosina 1979–1984. 1910-luvulla hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Siellä hänen tunnetuimpiin töihinsä kuului juuri Lumina-sarja, jossa näkyy Partaselle ominaisia pehmeitä ja kaarevia linjoja. antiikki?&?design 70 kysy esineestä 170564_.indd 70 170564_.indd 70 29.1.2024 12.38.16 29.1.2024 12.38.16. Arvokin kiinnostaa. Esine on kivitavarasta valmistettu jääpala-astia, joka kuuluu Pauli Partasen 1980-luvulla suunnittelemaan Lumina-sarjaan. (AK) 9. Mikä voisi olla arvo. Kahva on metallia. (AK) 6. Helsinkiin hän muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana. Vakuutusarvo on 50 e. Koristeen alkuperästä ei ole tietoa, mutta se voisi olla englantilainen. (AK) 7. Myös hänen siskostaan Majlis Walldénista (1895–1977) tuli taiteilija. Materiaali näyttää kuvassa messingiltä. Kentiä on tehty ainakin ruskeana ja sinisenä. (KK) Vakuutusarvo 10 e. 36 cm). Walldén esiintyi taidenäyttelyissä ahkerasti vuodesta 1917 alkaen. Vakuutusarvo jää 20 euroon, sillä lasi ilmeisesti puuttuu, mutta kehys on viehättävä ja suorastaan huutaa sisälleen valokuvaa. Veistos muistuttaa kuvanveistäjä Marita Walldénin (1896–1981) naishahmoja 1940-luvulta. Jääpala-astiaa on valmistettu ainakin mustana ja valkoisena. Sodan jälkeen suosittiin romanttista tyyliä, mikä luonnollisesti korostui häälahjaksi tarkoitetussa esineessä. Lasin suunnittelija on Helena Tynell ja valmistaja Riihimäen Lasi Oy. Walldén syntyi Viipurissa. Taiteilijan tavanomaisin signeeraus on kaunokirjoituskäsialalla kaiverrettu etuja sukunimi. (AK) 8. Koristeellisessa kehyksessä näkyy rokokoon vaikutus koukeroisine lehtiaiheineen. Sen korkeus on 11 senttiä, halkaisija 12,5 senttiä. Tuskin suurtakaan osaa kodin esineitä merkittiin valmistajan leimoin. Suomessa oli 1900-luvulla runsaasti eri kokoisia valimoalan yrityksiä, joissa valmistettiin hyvin monenlaisia esineitä, myös kodin käyttöja koriste-esineitä. Runsaat maisemalliset koristeaiheet olivat hyvin suosittuja 1800-luvun alussa ja uudelleen 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Mikä on sen arvo. Se on suupuhallettu, ja kuvio on silkkipainettu. Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia, antiikkidesign.fi on ollut Arabialla käytössä jo 1880-luvulla. ARABIAN JÄÄPALA-ASTIA Mikä tämä Arabian sanko oikein on. Vakuutusarvo 60 e. Varhaiskauden pienet 7 8 6 Kehys suorastaan huutaa valokuvaa. HELENA TYNELLIN MEHULASI Osaatteko kertoa, onko tämä lasi kotimainen. Valokuvakehys on aika mainio häälahja. Mitä valokuvakehyksen alkuperästä voisi kertoa. Valokuvasta ei saa selvää käsitystä mahdollisesta signeerauksesta. Lasia on markkinoitu mehulasina. KLASSINEN NAISVEISTOS Kaipaan tunnistusta veistokselle (kork. Siihen voi laittaa hääkuvan tai mahdollisesti tulevan lapsen kuvan
Tarvittavat tekniset tiedot hän sai Wetterhoffin kutomakoulun yksityisoppilaana. EVA ANTTILAN KUVAKUDOS Haluisin kysyä kuvakudoksesta (70 x 60 cm). Se on peräisin 1990-luvulla kuolleen käsityöopettajan jäämistöstä. Yritys valmisti muun muassa ruokailuvälineitä, saksia, luistimia, saranoita ja työkaluja. Hän oli valtavan tuottelias ja kutoi teoksensa itse muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Olisin kiinnostunut teoksen taustasta, esimerkiksi käytetystä tekniikasta, tekijästä ja iästä. Hiiliteräksisen veitsen puhtaana ja hyvin leikkaavana pitäminen vaati paljon työtä. Hänen teoksissaan on valtavasti kertovia aiheita, tarinoita, ihmisiä. Pronssipinnassa on ehkä vanhaa patinaa, koska se ei näytä aivan yhtä viimeistellyltä kuin taiteilijan tunnettu sileä ja tummasävyinen pintakäsittely. Veitsi on varmaankin 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. Ruostumaton teräs yleistyi 1920-luvulla, jolloin esimerkiksi Fiskars aloitti ruostumattoman teräksen tuotannon. antiikki?&?design 71 kysy esineestä 170564_.indd 71 170564_.indd 71 29.1.2024 12.38.31 29.1.2024 12.38.31. (TP) 10. Onko veitsellä arvoa. Se on ihan hyvässä kunnossa, mutta pinta on tummentunut, ruostunut. Leiman mukaan ruokaveitsi on valmistettu ruotsalaisessa vuonna 1868 perustetussa yrityksessä nimeltä Eskilstuna jernmanufaktur AB. humoristiset ukot ja akat ja koristeelliset Ville Vallgrenin tyyliä muistuttavat tanssijattaret vaihtuivat 1930-luvun lopulla tämän veistoksen kaltaisiin klassisiin naishahmoihin. (PP) 10 11 9 Ennen vanhaan ruokailuvälineet olivat usein suurempia kuin nykyään. Eva Anttilaa voidaan pitää sen alan kärkinimenä. Alan opiskelijoille hän kertoi oman opiskelunsa kestäneen 60 vuotta, ja hänelle ”jokainen lanka oli yksi askel eteenpäin taiteen loppumattomalla tiellä.” Arvoa on vähän vaikea arvella, sillä tekstiilit ovat aina kuvataidetta halvempia. Tästä huolimatta Suomen vaikutusvaltaisimmat taidekriitikot eivät koskaan nostaneet häntä mukaan maamme veistotaiteen historiaan. HIILITERÄKSINEN VEITSI Mitä voisitte kertoa tästä ruokaveitsestä (pit. Veitsen tummapuinen kahva voi olla eebenpuuta, joka oli 1800-luvun lopulla suosittu materiaali. Ryijyvaltaisessa Suomessa kuvakudostaiteilijat ovat pieni vähemmistö. Walldén saavutti uransa huipun 1940-luvulla, ja hänen teoksiaan ihailtiin suomalaisten naistaiteilijoiden näyttelykiertueella Saksassa. Kuvakudosten suunnittelu ja toteutus muodostui Anttilan elämäntehtäväksi. Hiiliteräisen veitsen sai hyvin teräväksi, mutta kääntöpuolena oli terän ruostuminen. Veitsen terä näyttää hiiliteräkseltä, joka oli tyypillinen materiaali 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1966. Tekstiili on kuvakudos, jonka tekijäksi esitän tekstiilitaiteilija Eva Anttilan (1894–1993). Eva Anttila suhtautui aina kriittisesti omaan työhönsä eikä pitänyt itseään koskaan valmiina taiteilijana. Nykyisin pienoisveistosten ystävät osaavat arvostaa Walldénin koristeelliseksi, siroksi ja naiselliseksi luonnehdittua kuvanveistotaidetta, ja pronssifiguurien vakuutusarvo on keskimäärin 500 e. Vakuutusarvo on 10 e. noin 24 cm). Ne hän toteutti itse lankojen värjäystä myöten. Ehdotan vakuutusarvoksi 300 euroa. (AK) 11. Hän oli kuvakudostaiteen mestari, joka oli aloittanut uransa taidemaalarina, mutta siirtyi vähitellen ilmaisemaan itseään kutoen
(AK) w Riihimäen tynnyrin muotoinen lasiastia lienee harvinaisuus. (AK) 14. Björkman-Ranta), joka valmistui 1960-luvun alussa Ateneumista. RIIHIMÄEN TYNNYRITÖLKKI Minulla on tällainen tynnyrin muotinen tölkki, josta haluaisin tietoa. Mikä on niiden arvo nykyään. Ovatko kupit uniikkeja. (AK) 15. YKSILÖLLISET KUPIT Kupit on ostettu 1950ja 1960-luvun vaihteessa taiteilija Katri Warénin kotimyymälästä Turussa. Ne eivät siis ole aivan uniikkeja, mutta kuitenkin kaukana bulkkitavarasta. Kuppiryhmänne on valmistettu sarjana, mutta käsiteollisin tekniikoin 1960-luvun ihanteiden mukaisesti. Alkuperäinen rasia nostaa arvoa. Materiaali on ruostumaton teräs. Hän siirtyi pian tämän jälkeen Kupittaan Saven tehtaalle muotoilijaksi ja koristeaiheiden suunnittelijaksi. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. 1976). Vakuutusarvo on 70 e. Ne ovat syntyneet osana EU-rahoitteista Wetterhoffin brändiprojektia vuosina 2002–2005. Hänet tunnetaan erityisesti innovatiivisesta valaisinmuotoilusta, mutta hän suunnitellut myös muun muassa hopeaa ja huonekaluja. Turku sopii siis kuvaan, joskaan varsinaisesta Kupittaan tuotannosta ei nähdäkseni ole kyse. Vuonna 2000 Hackmanille suunniteltuun kuusiosaiseen grillisarjaan kuuluvat haarukan ja veitsen lisäksi pihdit, lasta, sivellin ja suuri haarukka. Lasituikut on suunnitellut Jukka Korpihete (s. HARRI KOSKISEN PIHVISETTI Olen joskus vuosia sitten ostanut tällaiset haarukkaja veitsisetin (pit. Onko välineillä suunnittelijaa, ja milloin niitä on valmistettu. 12 13 15 14 antiikki?&?design 72 kysy esineestä 170564_.indd 72 170564_.indd 72 29.1.2024 12.38.48 29.1.2024 12.38.48. Projektin tarkoituksena oli kehittää ja laajentaa Wetterhoff-tuotemerkkiä luomalla useita tuotekehitysprojekteja, joista yhden tuloksena syntyivät nämä kynttilälyhdyt. Kynttilälyhtyjen vakuutusarvo on 60 e. Mikä niiden arvo voisi olla. Leimat kertovat, että hopeinen laatta on tehty Kultakeskuksessa vuonna 2004. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Tölkki ei käsittääkseni ollut tuotannossa pitkään. Haluaisin tietää, kuka on tehnyt tai suunnitellut ne. Lautasten hedelmäaiheinen koristelu on hauskan maalauksellisesti toteutettu. En ole koskaan käyttänyt niitä, vaikka ne minusta ovatkin ihan tyylikkäät. (AK) 13. 20 –22 cm), joka on ollut Hackmanin tuotannossa. Säilytysastia on Riihimäen lasitehtaan tuotantoa 1920-luvulta, mutta tarkempia tietoja minulla ei valitettavasti ole. Missä hinnoissa tuo voisi liikkua. Kolmen litran kokoisen tölkin vakuutusarvo on 40 e. 12. KENNO-KYNTTILÄLYHDYT Löysin kaappieni kätköistä kolme tuikkulasia, jotka olivat ehtineet jo pölyttyä. (KK) Kysymyksestä ei ilmene asian koko. Arvelen tekijäksi Solveig Björkmania (myöh. (HK) Vakuutusarvo on 50 e / kpl. Kussakin lasissa on hopealaatta leimoineen: leijona, sydän, 830 ja C9. Pihviveitsija haarukkasetin suunnittelija on Harri Koskinen. Nämä Kenno-kynttilälyhdyt on valmistettu Hämeenlinnassa sijaitsevassa Wetterhoffin käsija taide-teollisuusoppilaitoksessa. Mitä ne ovat, ja mikä niiden on arvo
044 769 4216 avoinna ti, to–su 11–16, ke 11–18 heinola.fi/vapaa-aika/museot/ 171017_.indd 73 171017_.indd 73 30.1.2024 11.51.51 30.1.2024 11.51.51. Antiikkimessut, Älvsjö, Mässvägen 1, Tukholma, antikmassan.se H • 12.–13.3. TILAA OMASI! antiikkidesign.. Intohimona vanhat, kauniit tavarat. P 16.3. H 2.–3.3. @gmail.com 23.–24.3. • Bukowskis online, Bukowskis.com • Helander online, helander.com • Stockholms Auktionsverk Helsinki online, auktionsverket.com Tulevat tapahtumat HARTMAN HIETANEN KARDÉN KOSKELA LANU Teoksia Markku Villikan kokoelmasta 21.1.–10.3.2024 VIISIKON PALUU LOGO COLOR PALETTE PRIMARY TYPEFACE PATTERNS PICTURES lulo CLEAN Otsikko Work Sans Medium Ingressi Work Sans Regular Leipäteksti intiatur aborem am as et rero mi, sed ut qui cus. Vintage Market, Puotilan kartano, Puotilantie 7, Helsinki, vintagemarket. Sus, conempero ma doluptas alitatum as R 166 G 191 B 199 R 166 G 191 B 173 Black Gray R 255 G 217 B 138 heinolan museot hemu heinolan museot heinolan museot heinolan museot hemu hemu hemu Antilkat HEINOLAN TAIDEMUSEO Kauppakatu 4, 18100 Heinola p. /tilaa A N T I I K K I D E S I G N K E R Ä I LY S I S U S T U S TA I D E V I N TA G E & H 2.3. Antiikki-, retroja keräilymessut, Ailav-sali, Juhana Herttuankatu 17, Pori, facebook.com/antiikkikorpela T 7.–10.3. Antique-Design-Art, Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, Helsinki, tammitori.. Maaliskuun huutokauppa, Hagelstam & Co, Tehtaankatu 27, Helsinki, hagelstam.. Antiikki & Vintage, Loimua Areena, Härkätie 17, Hämeenlinna, keräilykuume.
Siitä lähti innostus vanhoihin esineisiin ja kädentaitojen arvostamiseen. Lönnströmin taide museossa Raumalla ihastuin tanskalaiseen keraamiseen koiraveistokseen. Taiteilija Reidar Särestöniemen Kittilässä sijaitseva Särestö on jäänyt syvästi taidehistorioitsija Tuija Peltomaan mieleen. w antiikki?&?design 74 ANTTI KAIJALAINEN KUVAT LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO / RAIJA HEIKOLA, TUIJA PELTOMAAN KOTIALBUMI JA MIIA TASKINEN minä & antiikki Uudessa sarjassa kiinnostavat ihmiset kertovat suhteestaan vanhoihin tavaroihin. Arkki tehtuuriltaan se edustaa klassismia, mutta upean väriset interiöörit ovat jugendia. Inspiroituihan tyyli muinaisesta Egyptistä. YLVÄÄN posliinisen faaraokoiraveistoksen (vas.) suunnittelija on Jens Peter Dahl-Jensen ja valmistaja Bing & Grøndahl. Museo ja pihapiirissä oleva taiteilijan syntymäkoti ovat jääneet vahvasti mieleeni. Se oli maalaistila, jossa kaikki vanhat tavarat, vaatteista huonekaluihin, oli säästetty aittoihin ja vintteihin. Veistos istuisi hienosti art deco -sisustukseen. LEMPITYYLINI on mahtipontinen. Pidän barokista ja art decosta, mutta en kerää noiden tyylien esineistöä. Erääseen rakennukseen oli kerätty vanhoja myyntipakkauksia. SUOSIKKIPAIKKANI on Villa Stuck Münchenissä. Ne olivat leikkipaikkojani. Leikin siellä pienenä kauppaa. Minulla on edelleen kokoelma kiviä juuriltani Kainuusta. Hän on mieltynyt mahtipontisuuteen. Harrastan puutarhanhoitoa. Barokin ylväyttä, ART DECON ELEGANSSIA Lehtemme asiantuntijan, taidehistorioitsija Tuija Peltomaan kiinnostus vanhoihin tavaroihin syttyi lapsuudessa Kainuussa. Siinä minua puhuttelee niukempi japanilainen estetiikka, mutta muuten olen suurten tyylien ystävä. Myös kivien, käpyjen ja muiden luonnonmateriaalien muodot ja kuviot kiehtoivat minua. Toiseksi lempipaikakseni nostan Reidar Särestöniemen (1925–1981) Särestön Kittilässä. INNOSTUIN VANHOISTA ESINEISTÄ lapsuudessani isovanhempieni luona Kainuussa. Se on saksalaisen taiteilija Franz von Stuckin (1863– 1928) ateljeekoti, joka nykyään toimii museona. Rodultaan se on faaraokoira, mikä liittää sen art decoon. 170565_.indd 74 170565_.indd 74 30.1.2024 10.29.51 30.1.2024 10.29.51. Sen ylväs ja virtaviivainen olemus tuo mieleen art decon estetiikan
PÄÄSIÄISEN TUNNELMAA! ENSI NUMEROSSA NÄYTTELY Merten & järvien innoittama taide VIERAILULLA Nykytaidetta ja ikonien kauneutta huokuva koti PÖYTÄ KOREAKSI Hohtavat hopeat + viehkeät pöytäliinat PÄÄSIÄISEN TUNNELMAA! antiikki?&?design 75 170566_.indd 75 170566_.indd 75 30.1.2024 11.32.35 30.1.2024 11.32.35. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Hurmaavat kevätkattaukset Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. 3/2024 ILMESTYY 20.3. Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta
VKO 2024-12 16 89 30 -2 40 2 170567_.indd 76 170567_.indd 76 29.1.2024 12.41.17 29.1.2024 12.41.17. PAL. Veden elämää 15.2.–11.8.2024 SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Pääsy: 20|12 € tai Museokortilla Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 10-20, la-su 10-17 Bulevardi 40, Helsinki siff.
KIE H TO VA KU LT TU U RIK O TI HE LE NE SC HJ ER FB EC K & M UO TI SA AR A H O PE AN LA SIT AID E AN TII KK I?& ?D ES IG N 22 7 2/2 02 4 Leif Jakobssonin KIEHTOVA KULTTUURIKOTI 12 sivua ideoita! KunnostusEKSTRA 12 sivua ideoita! KunnostusEKSTRA Leif Jakobssonin KIEHTOVA KULTTUURIKOTI SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA SAARA HOPEAN HERKKÄ LASITAIDE TAPETIT HENKIVÄT HISTORIAA HELENE SCHJERFBECK RAKASTI MUOTIA NÄYTTELY MUOTOILU SISUSTUS NÄYTTELY 2/2024 Hinta 14,90 € A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E Nyt vain 6 90 170540_.indd 1 170540_.indd 1 31.1.2024 9.27.22 31.1.2024 9.27.22