Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ Design ASUNTO Design ASUNTO Design ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ KO TI AA LL O N TY YL IIN TE KS TIIL ITA ITE ILI JA JO H AN N A G U LL IC H SE N IK IA IK AIN EN KIM O N O 4/2020 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 9 4/2 02 Näyttely Taiteilijapari Karin & Carl Larssonin unelmakoti MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono Säihkyvä värilasi Keräily Säihkyvä värilasi Säihkyvä värilasi Säihkyvä Keräily Säihkyvä Keräily Säihkyvä Säihkyvä värilasi Keräily Nousussa kotimainen keramiikka Trendit Trendit ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • SISUSTUS • TAIDE • VINTAGE
SERLACHIUS TAIDETTA ENNEN JA NYT HISTORIAA ARKKITEHTUURIA MAKUELÄMYKSIÄ MÄNTTÄ | SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREEN RAUTATIEJA LINJA-AUTOASEMILTA SUORAAN MUSEOIHIN! | KATSO TAPAHTUMATIEDOT JA OSTA LIPUT & PAKETIT SERLACHIUS.FI Osakuvat teoksista: Helene Schjerfbeck, Punainen pää II, 1915| Petri Eskelinen, Mekaaninen liike, 2020.| Michelle Pfeifferin roolihahmon puku Martin Scorsesen elokuvasta Viattomuuden aika, kuva Giorgio Benni, Tirelli Collection | Nanna Hänninen, How about the Future?, 2019 | Rodney Graham, The Sunday Sun 1937, 2012 | Rachel Kneebone, Dance, 2017. saakka | Miten tulkitsemme asioita eläväksi. | Huumoria ja ironiaa viljelevän kanadalaistaiteilijan ensiesiintyminen Suomessa. Rachel Kneebone, Punoutua, 24.10. NÄYTTELYPOIMINTOJA 2020 Rodney Graham, Taiteilijoita ja malleja, 25.4.–4.10. Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide, 3.5. Nanna Hänninen, How About the Future. | Retrospektiivinen näyttely valokuvataiteilijan 20-vuotiselta uralta. alkaen | Herkissä posliiniveistoksissa ihmiskehot kietoutuvat toisiinsa. Näyttelyssä ihmisten, eläinten ja kasvien toimintamalleja. | Maailmankuuluja puvustuksia mm. Petri Eskelinen, Toimintamuisti, 30.8. saakka | ”Vuoden kulttuuriteko” HS 11.5.2019 VIELÄ EHDIT! Glamour – Pukuloistoa valkokankaalla, 30.5.–20.9. elokuvista Marie Antoinette ja Kuinka äkäpussi kesytetään. Kartanon klassikot | Serlachiuksen kokoelman rakastettuja teoksia Helene Schjerfbeckistä Akseli Gallen-Kallelaan ja Albert Edelfeltiin
12–24. Mutta miten koti sitten rakentuu. Tärkeimmäksi asiaksi kodista kohoaakin sen sielu, joka kumpuaa suoraan asukkaidensa persoonallisuudesta. Tuskin sitä missään tuntee itseään yhtä lailla omaksi itsekseen kuin siinä kodissa, jonka on yksin tai yhdessä rakkaimpiensa kanssa rakentanut. Koteja kuitenkin riittää yhtä monenlaisia kuin meitä niiden asukkaitakin, ja kunkin niistä tulee heijastaa juuri omia kauneusihanteitamme. Se kertoo siitä, miten ihailtu taiteilija pari loi Ruotsin Taalainmaalla perheelleen unelmiensa kodin 1800ja 1900-luvun vaihteessa. Kolme tekijää kertoo, millaista oli tehdä juttu tähän numeroon. Monessa perheessä nämä adjektiivit kiteyttävätkin kotimaisen sisustamisihanteen. Toisin kuin ajalle tyypillisissä porvariskodeissa, Larssonien onnen tyyssijassa keskityttiin näyttämisen ja patsastelun sijaan viihtyisyyteen. TÄSSÄ NUMEROSSA mieltäni lämmitti erityisesti toimittajamme Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Jani Laukkasen kuvaama Muotoilun legenda -juttu Johanna Gullichsenista. Olikin ilo silmälle nähdä Juha Kallion keräämiä, patinoituneita klassikoita, jotka upeasti sommiteltuina muodostivat yhdessä kauniin sisustuksen. Valokuvaaja Milka Alanen Valokuvaaja Jaanis Kerkis Säihkyvää värilasia, s. 42, kerron Hanaholmenin kulttuurikeskuksessa Espoossa olevasta näyttelystä. Kotini on linnani. Lopputuloksena on linjakas, ilmava ja käytännöllinen koti, jossa riittää tilaa viihtyä ja puuhailla. Rentoudesta, värikylläisyydestä ja tavasta yhdistellä vähän fiinimpää talonpoikaiseen on kehittynyt ruotsalaisen kodikkuuden selkäranka. Juttu s. Silti moni meistä sortuu toistelemaan näitä sanontoja, sillä tosiksihan ne ovat osoittautuneet. Tässä kiinnostavassa asunnossa kerroksellisuus ja hyvä maku – jota tunnetusti ei voi ostaa – lyövät kättä. Hänen Brio-puukoiransa mallin muistan omastakin lapsuudestani. 28—35. EN OLE pakasta vedetyn Suomidesignin ystävä. 36. Nuoruudessani hakkasin kangaspuita koko kesän, kun paukutin loimille mattoja ja poppanoita. Kotoisaa kevättä! mirva.saukkola@fokusmedia.fi Kiehtooko Japani. Antiikki & Design 3 pääkirjoitus. Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Tekijä esiin SAIN kuvata herkkää ja upeaa laulaja– näyttelijä Vuokko Hovattaa Minun antiikkini -sivulle. Kuvasin tämän kotijutun, jonka toimittaja oli Antti Kaijalainen. Kotiin liittyvät sanonnat lienevät kullekin niin tuttuja, että niistä on jo sukeutunut kliseitä. Kutominen on itseltäni jäänyt, mutta toivottavasti nuori sukupolvi vaalii kädentaitoja ja palaa kangaspuiden äärelle. Puukoira vei ajatukseni ihanaan lapsuudenkokemukseen: viilettelin ympäri kotia vihreällä muovitoukalla, jolla oli pyörät ja tuntosarvet. Tapasin keräilijä Matti Liskin, jonka kodin jalokivi on hänen häkellyttävän upea taidelasikokoelmansa, s. Minun puukoirani oli kirkkaanpunainen, ja sillä oli vihreät pyörät. Lue juttu s. Keräilijä Juha Kallion ja hänen perheensä asunto on pitkälti sisustettu talon isännän hankkimilla, Aino ja Alvar Aallon suunnittelemilla huonekaluilla ja muilla esineillä. 36 KODIN SIELU Oma koti kullan kallis. Tutustu kimonojen historiaan, s. Rakas toukka on ajan myötä kadonnut, ja se vähän harmittaa. 14. Jutussani Karin ja Carl Larssonista, s. Antti Kaijalainen puolestaan jututti ansioitunutta tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsenia, jonka luomat tekstiilit luovat arkeen kauneutta monien meidän kodeissa, s. Vaikka vuodet ovat vierineet, Larssonien näkemys elää yhä ruotsalaisessa tavassa sisustaa. 28. Olen juuriltani käsityöihminen ja opiskellut myös tekstiilisuunnittelua. Juttu s. 50. Juttu s. Toimittajamme Antti Kaijalainen puolestaan vieraili linjakkaassa turkulaiskodissa, joka heijastaa monella tavalla suomalaisia ihanteita. Ehkä törmään vastaavaan jossakin liikkeessä. 74
16. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. puh. ISSN 2342-7655 Päätoimittaja Mirva Saukkola Toimittaja Antti Kaijalainen Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisujohtaja Laura Luoma Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki Levikkimyynti Riitta Elovaara Kustantaja Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: lehtiluukku.. 36 ”Kaikki alkoi Puistosta” Matti Liski kerää kotimaista värilasia. 25 Naiset jalustalla Anna Kortelainen pohtii naisiin liittyviä muistomerkkejä. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. huhtikuuta 2020 numero 189 Sisältö Keramiikka on nousussa. 28 Moderni ote kudontaan Johanna Gullichsen uudistaa pohjoismaista tekstiiliperinnettä. Painopaikka MDM Print 27. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Antiikki & Design verkossa ja somessa antiikkidesign.. 26 Keraamista kukkaloistoa Kotimainen keramiikka on pinnalla. antiikkidesign@fokusmedia.. Oiva Toikan lasitaidetta Sivu 36 Oiva Toikan lasitaidetta Sivu 36 Oiva Toikan lasitaidetta Sivu 36 Antiikki & Design 4. Asiakaspalvelu www.fokusmedia.. /asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. Sivu 26 14 Koti kuin kokoelma Aino ja Alvar Aallon design viimeistelee turkulaisasunnon. Aikakauslehtien Liiton jäsen Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 135 A (uusi osoite!) 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.
62 Matka Marie Antoinetten aikaan Myrsky Ylppö-Gammals pukeutuu rokokoon henkeen. Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ Design ASUNTO Design ASUNTO Design ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ KO TI AA LL O N TY YL IIN TE KS TIIL ITA ITE ILI JA JO H AN N A G U LL IC H SE N IK IA IK AIN EN KIM O N O 4/2020 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 9 4/2 02 Näyttely Taiteilijapari Karin & Carl Larssonin unelmakoti MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono Säihkyvä värilasi Keräily Säihkyvä värilasi Säihkyvä värilasi Säihkyvä Keräily Säihkyvä Keräily Säihkyvä Säihkyvä värilasi Keräily Nousussa kotimainen keramiikka Trendit Trendit ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • SISUSTUS • TAIDE • VINTAGE KANNEN KUVA: JAANIS KERKIS JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Kodin sielu 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. Kanttamme koristaa kuva turkulaisesta designkodista. Taiteilijapari Karin ja Carl Larsson loivat suurperheelleen viihtyisän kodin, s. 6 Vastaa ja voita! Palkintona Balmuir-silkkihuivi. Johanna Gullichsen uudistaa ja modernisoi pohjoismaista tekstiiliperinnettä, s. 42. 28 Satulaseppä Lina Lagström ottaa aina huomioon hevosen hyvinvoinnin, s. 56 Säätyläisten herkuttelusta vapun voileipäpöydäksi Noutopöydän historia. 66 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. Sivu 50 42 Ihannekodin synty Taiteilijapari Karin ja Karl Larsson uudistivat ruotsalaisen sisustuksen. 7 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 46 ”Toimin ratsun äänitorvena” Satulaseppä Lina Lagströmille hevosen hyvinvointi on tärkeintä. Kimono valloitti lännen. 75 Ensi numerossa Vilkaisu toukokuun Antiikki & Designiin. 74 ”Pluto tuntui elävältä” Näyttelijä Vuokko Hovatta esittelee lapsuutensa lelukoiran. 50 Ikiaikainen kimono Japanilainen klassikkovaate hurmasi myös länsimaat. Antiikki & Design 5 SISÄLTÖ. 46
Vastaajien kesken arvotaan Balmuirin upea silkkihuivi. Anna palautetta, yhteystiedot s. Toiseksi tuli Antti Kaijalaisen kirjoittama juttu Albert Edelfeltistä. Lapin luonnosta innoituksensa saanut, taiteilija Nanna Suden maalaus on ikuistettu Italiassa valmistettuun silkkihuiviin. Muista kertoa omat yhteystietosi. Onnittelut! lukijalta PARAS JUTTU 02/2020 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Käsittelette monia mielenkiintoisia aiheita. Jaana Viinamäki, Vaasa EDESMENNEEN isäni jäämistöstä löytyi useampikin valuteos ja mietin niiden syntyjä syviä. Sen voitti Malla Korvenranta Turusta. Kuten Punaisen Rukin Kaisa Mäkelästä ja Tapani Vanhatalon tinakoruista. Kotimainen Balmuir on erityisen tunnettu kašmir-, silkkija nahkatuotteistaan. 4. Mitä mieltä olet lehdestämme. Heidi Kivi-Mannila, Keuruu OLIPA mukava taas lukea lehdestä juttuja, joissa kädentaitoammatteja on tuotu esille useammassa kohdin. Toivottavasti jatkatte samaan malliin! Kotimaisissa käsityöläisissä on ollut taiteellisen ja laadukkaan työn uranuurtajia. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Heistä ja heidän luomuksistaan lukisi mielellään joskus mausteena lehden sisällössä. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. Pronssivalua koskevan artikkelinne myötä nuo teokset syntyivät ikään kuin uudelleen henkiin. Kesänumeroissa voisi esitellä taidemuseoita eri kaupungeissa sekä mielenkiintoisia lounaspaikkoja ja kahviloita, joissa on historiaa mukana. Gant Home -sisustustuotteita voitti Katri Piilola Hämeenlinnasta. PALKINTOMME on tällä kertaa Nanna Susi x Balmuir -silkkihuivi nimeltä Kullanhuuhdontaa. Kiitos Perinne elää -sarjastanne muutenkin, löydän sieltä usein uutta innoitusta! Sirpa Tasanko, Helsinki LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeromme 2 parhaaksi jutuksi Selina Vienolan kirjoittaman ja Riitta Souranderin kuvaaman jutun Koti William Morrisin henkeen. 6 Antiikki & Design. Marja Lindgrén-Penttilä, Imatra LEHDESSÄ on runsaasti luettavaa eri aihepiireistä. KIRJOITA MEILLE TODELLAKIN hintansa arvoinen lehti! Susanna Sierla-Peters, Espoo LEHTI on laadukas ja aikaa kestävä. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken päätoimittajamme Mirva Saukkolan romaanin. Toivottavasti yhä useampi nuori uskaltautuu aloille, joissa kädentaitoja tarvitaan – siitäkin huolimatta, että nyky-yhteiskunnassa kädentaitojen opetusta vähennetään. Palkinnon arvo on 179 e. Arvomme yhden palkinnon. Sataprosenttista silkkiä olevan huivin koko on 90 x 90 cm
Kukka, tuo aikuiselle tuttu asia näyttäytyy lapselle ehkä ensimmäistä kertaa elämässä. Esine on pronssia ja siinä on vuonna 1970 tehty signeeraus AH. Lopulliseksi hinnaksi muodostui 270 euroa (300 e), Bukowskis. Surrealismi, joka eli Euroopassa vahvimmin maailmansotien välissä, ei rantautunut Suomeen kovin laajasti. 4. Mäkilän huutokaupattu Outo maa -teos on maalattu 1930-luvulla. Teoksen maalaamisen aikoihin taiteilija toimi myös Moskovan keisarillisen teatterin lavastajana. Kesäinen teos kipusi aina 135 000 euroon (lähtöhinta 25 000 e), Hagelstam & Co. Harvoista tyylin taiteilijoista merkittävimpiin ja pioneereihin kuului Otto Mäkilä (1904–55), joka edusti Turun surrealisteja. 3. 400 euroa (300 e), Hagelstam & Co. Ne veivät katsojansa unenomaisiin, mystisiin ja runollisiin maisemiin. ANTTI KAIJALAINEN UNENOMAISIA NÄKYMIÄ 1. Aikanaan se löytyi kirpputorin itsepalvelupöydältä parilla kympillä. Hellyyttävä lapsiveistos 1 5 2 3 4 Alkuvuoden taidetapauksiin kuuluu Helene Schjerfbeckin nuoruuden työ. Mitä lapsen kädessä on – ehkä kevään ensi kukkanen. Se oli esillä muun muassa Taidehallissa Helsingissä vuonna 1957 ja Turun taidemuseossa vuonna 1986. 2. Kai Noramiehen suloinen pronssiveistos Katso (1974) hellyttää viattomuudellaan. 5. Teoksen vasarahinnaksi tuli 28 000 euroa (5 000 e), Hagelstam & Co. Antiikki & Design 7 taidepörssi. Tarjolle oli tullut myös harvinaista kotimaista surrealismia. Kirpputorilta löydetty teos kohosi Bukowskisilla 25 200 euroon (4 000 e). Hän maalasi kiehtovia näkymiä. Venäläisen Konstantin Korovinin (1861–1939) Hevonen ja kärryt vuodelta 1917 oli alkuvuoden kovimpia nousijoita. Mikä ovenkolkutin! Kuvanveistäjä Armas Hutrin toteuttamaa jykevää ovenkolkutinta voi kutsua todelliseksi käyttötaiteeksi. Helene Schjerfbeckin Luisteluhetki vuodelta 1879 yhdistää tussi-, seepiaja hiilipiirustusta. Niistä voi löytää samaa tunnelmaa kuin italialaisen Giorgio de Chiricon (1888– 1978) arvoituksellisista teoksista
Uusia jäseniä Dora Jung -klubi ei ota, kunniajäseniä kylläkin. Yksi huonosti muistetuista keraamikoista on Raija Rauanheimo-Kojonen, joka tunnetaan naiskasvoisista koruista ja vadeista. Ensisilmäys Natalia Gontšarovan (1881–1962) näyttelyyn vangitsee vieraan juurevuudellaan ja voimallisuudellaan. Keräilijä Päikki Priha ja Dora Jungin Viivojen leikki -pöytäliina, joka palkittiin vuonna 1957 Milanon triennaalissa. Niihin kuuluu maalausten ohella kuvituksia, pukuja, lavastusluonnoksia ja balettitaltiointeja. Hänen tuotannostaan käydään vilkasta keskustelua Facebookin vanhan tavaran keskustelu ryhmissä. MIRVA SAUKKOLA KUVAT TRETJAKOVIN GALLERIA R äiskyviä värejä, venäläisestä kansantaiteesta lainattuja aiheita ja hartaita, uskonnollisia maalauksia. Hänet tunnetaan venäläisen avantgardetaiteen keskushahmona, joka toimi elämänkumppaninsa ja ammatillisen aisaparinsa, Mihail Larionovin (1881– 1964) mukana perustamassa muun muassa Ruutusotamiesja Aasinhäntä-taiteilijaryhmiä. Arabia on ottanut uudelleen tuotantoon esimerkiksi Esteri Tomulan Pastoraali-sarjaa, joka alun perin syntyi 1960-luvulla. Kain Tapperin maalaus olohuoneessa paljastaa, millä aikakaudella koti on rakentunut. › MIRVA SAUKKOLA KUVAT PETRA TIIHONEN JA RITVA-LIISA POHJALAISEN ARKISTO Ritva-Liisa Pohjalaista ei säikytä siirtyä yhden materiaalin työstämisestä toiseen. Minulta kysytään monesti, miten siinä istuu. – Ateneumin linjaan näyttely sopii hyvin. 1. Esittelin muun muassa Alexander Calderin ja Joan Mirón tuotantoa. Päikki Priha tunnisti vaaleansinisen tekstiilin heti Dora Jungin suunnittelemaksi 100 Ruusua -juhla liinaksi, jolla juhlistettiin vuonna 1962 Stockmannin tavaratalon satavuotisjuhlia. Antiikki & Design 74 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä Lotta Nylund rakasti kotimuseoita jo lapsena. Helsingissä sijaitsevan Villa Gyllenbergin intendenttinä työskentelevä Lotta Nylund viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa taidemaalari Alexander Lauréuksesta (1783–1823). Sen sijaan hän tutki kirkkotekstiilejä, kun puolestaan Päivi Fernström väitteli Dora Jungin tuotannosta. Uudella alue valtauksellaan lasitaiteen parissa Ritva Liisa Pohjalainen päinvastoin antaa koko spektrin loistaa. Antiikki & Design 44 Strada-nimisen hopeakorusetin Ritva-Liisa Pohjalainen suunnitteli vuonna 2010. Antiikki & Design 45 keräilijä Gong-Gong-kangas, joka tuli Tampellan tuotantoon vuonna 1966, ihastuttaa modernilla graafisuudellaan. Samana vuonna oli tullut kuluneeksi sata vuotta Dora Jungin syntymästä. 3. Etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Lataa nyt näköislehti verkossa. 1 2 3 4 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus HANKIN tämän Gerrit Rietveldin Red and Blue -tuolin neljäkymmentä vuotta sitten. Kevään taikaa -lasiveistoksen monivärikerros syntyy useamman eri puhaltajan yhteistyönä. Se on nykyään kodissani vierashuoneessa, jossa usein yöpyvät galleriani taiteilijat. Tuoli kuin taideteos ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MILKA ALANEN Kaj Forsblom on galleriassaan esitellyt aikansa ajan kohtaista taidetta 1970-luvun lopulta lähtien. Muotitaiteilijana tunnetuksi tullut suunnittelija lumoutui viimeksi lasista ja kerää nyt Kiinaa myöten mainetta lasiveistoksillaan. Tätä pajojen keramiikkaa on kulkenut perintönä nykypäiviin, mutta tietoa tekijöistä on jäänyt historiaan valitettavan vähän. Tekstiilin kauneus herätti Päikki Prihan keräilyvietin, ja nyt Dora Jungin tekstiilejä on kertynyt kotiin peräti 669 kappaletta. Parivaljakosta Natalia Gontšarova ennen kaikkea toteutti, kun taas Mihail Larionov kuratoi ja kehitti taideteorioita. Monen materiaalin mestari K un tapaan Ritva-Liisa Pohjalaisen kahvilassa haastattelumme tiimoilta, hän saapuu paikalle tyy likkääseen, täysmustaan asuun sonnustautuneena – muotisuunnitte lijoillahan usein on tapana välttää pukeutu misessaan värejä. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Äiti ym märsi, miten paljon lasi minua kiehtoi. Sen pyrkimyksenä oli riuhtaista venäläinen taide irti eurooppalaisesta ja kuljettaa se itsenäisenä nykyaikaan. Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Dora Jung -klubilaiset osaavat silti ottaa kaiken irti kahvihetkestään. Rustiikin tyylin rinnalla romanttiset ja lyyriset aiheet sekä viehkeä piirustuksellisuus tenhoavat menneiden vuosikymmenien kotimaisessa keramiikassa. Hän uppoutui perusteellisesti Dora Jungin taidokkaaseen tapaan kutoa kangasta toteuttaessaan kirkko tekstiilejä vuonna 1982 vihittyyn Lieksan kirkkoon arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän tilauksesta. Karheaa pellavaa, silkkistä damastia hänen ymmärryksensä kudontatekniikoista riitä. Olen aina pitänyt moderneista tuoleista, sillä ne ovat kuin veistoksia. Modernit tuolit olivat vielä 1980-luvulla monille vieraita, mutta ne tekivät vaikutuksen, muun muassa designin asiantuntija ja keräilijä Juhani Lemmetti kävi galleriassa ihastelemassa Rietveldin tuoleja. Voisi luulla, että täällä kaikki on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä, sillä niin luonnollisen oloisesti viherkasvit, Koti on kuin aikamatka menneeseen. Ensivaikutelma kuitenkin hämää, sillä suomalaisille kovin tuntematon taiteilija ehti myös paljon muuta. Sen koristeellisuuskin on syntynyt kuin luonnonvoimien tuloksena. Aviopari Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan yhteistyönä syntyi 1960-luvun alussa saksalaiselle Rosenthalillle satumainen ja tunnelmallaan vangitsema Winterreise-sarja. Kyseessä ei ole mikään ompeluseura, vaan vakavasti Dora Jungin tuotannon tutkimista edistävä klubi. Näitä on jo yksi: Dora Jung -klubilaiset tilasivat korutaiteilija Katariina Guthwertiltä itselleen jäsenmerkin. Kastikekaadin ja lasit ovat toisintoja 1700-luvun malleista. Sen yllä on Akseli Gallen-Kallelan maalaus. Gerrit Rietveld suunnitteli Red and Blue -tuolin 1918. Aloitin galleristina Turun Eerikinkadulla 1977. Silloin tiedätte myös, miltä vierailu Lotta Nylundin ja hänen puolisonsa luona tuntuu. Näyttelyssä nähdään yli sata teosta. Ääriviivat on piirretty märkään keramiikkamassaan. Galleristi Kaj Forsblomin mielestä tuoli-ikoni voi opettaa katsomaan muotoilua osana hyvää esteettistä asumista. PARASTA Gerrit Rietveldin suunnittelemassa Red and Blue -tuolissa on se, että se kuuluu modernin taiteen eturintamaan. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. Arabia 1950-luku. – Suhtaudumme Dora Jungin tuotantoon vakavasti, mutta kokoontumisemme itsessään ovat kuitenkin kertakaikkisen hauskoja, hän jatkaa. Syksyllä innostun syvistä sävyistä, talvella jään sines tä ja keväällä siitä neitseellisestä vihreydes tä, johon luonto puhkeaa. 2. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lontoon Tate Modern -museon ja Firenzen Fondazione Palazzo Strozzin kanssa. Friedl Holzer-Kjellbergin 1940-luvulla kehittämä riisiposliini kuuluu Arabian lyyrisimpään tuotantoon ja maamme kauneimpaan keramiikkaan. Hollantilainen Rietveld muotoili tuolin jo vuonna 1918 ja toi siinä esiin De Stijl -taidesuuntauksen keskeisiä oppeja, kuten keskittymisen perusmuotoihin ja -väreihin. Salia lämmittää kaakeliuuni. Siiryttyään työskentelemään ensin muun muassa Sveitsiin ja muutettuaan sitten Pariisiin vuonna 1919 pariskunta asetti kotimaansa taidevaikutteet eurooppalaisen kulttuurikeskustelun valokeilaan. Kesällä suunnit telemissani lasiteoksissa hehkuvat taas kuk kien sävyt, hän jatkaa. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy laskusta sekä lehden takakannesta. – Käsityötieteen lehtorina työskentelevä Päivi Fernström, Tampellan arkistoja tutkinut Irja Satri ja minä perustimme Dora Jung -klubin 13 vuotta sitten. Antoisinta keräilyssä on jatkuvasti karttuva tieto. Hilkka-Liisa Aholan signeeraama seinälautanen henkii romanttisen keskiaikaista, salaperäistäkin tunnelmaa. Uusia luovuuden polkuja samoileva muotoilija ei kuitenkaan työssään karta värejä, päinvastoin. – Intohimoni lasitaiteeseen syntyi jo lapsena, kun ihailin äitini Aino Pohjalaisen lahjaksi saamaa filigraanivaasia. Nyt hänen elämäntyöhönsä voi tutustua Ateneumin näyttelyssä. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Päikki Priha painottaa, ettei kyse ei olekaan mistään pinnallisesta kahvittelukerhosta. 14 Antiikki & Design KERAAMISTA KUKKALOISTOA Suomalaisessa 1950–1960-luvun keramiikassa korostuu maanläheinen ja yksinkertainen ote. TEKSTIILITAITEEN professori, lehtemme Mikä Missä Milloin -kysymyspalstan asiantuntijanakin toimiva Päikki Priha on työuransa aikana kohdannut Dora Jungin töitä tiheään. Ku va Ti m o Ju nt ti la Antiikki & Design 26 trendit K aikki alkoi aarteesta, jonka Päikki Priha löysi äitinsä Maini Palosuon jäämistöstä 2000-luvun alussa. Vastaan, että erittäin hyvin. Kuvassa RauanheimoKojosen kullalla koristeltu keramiikkakoru ja pieni vati 1940-luvulta. Seuraa saamiasi ohjeita, niin pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun muutin suurempaan galleriatilaan Turun Yliopistonkadulle, hankin sinne myös modernia muotoilua, kuten Alvar Aallon, Le Corbusierin ja Marcel Breuerin suunnittelemia tuoleja sekä tämän Red and Blue -tuolin, joita oli pari. Antiikki & Design 16 T iedättehän sen rauhoittavan tunteen, joka valtaa mielen kauniiseen kotimuseoon astuessa. Koti William Morrisin henkeen tavilla itämaisilla matoilla sekä William Morrisin suunnittelemilla tekstiileillä ja tapeteilla sisustetussa kodissa aika näyttää ensisilmäyksellä pysähtyneen jonnekin 1800-luvulle. Antiikki & Design 34 taide › Avantgarden esitaistelija Venäläisen Natalia Gontšarovan tuntee vain harva suomalainen taiteen harrastaja. ANTTI KAIJALAINEN 1 2 3 Keramiikan kauneutta ARABIA ryhtyi sotien jälkeen 1940-luvulla modernisoimaan mallistoaan. Omaan kotiinsa hän loi niiden tunnelman. – Mikäli tapaamme kahvilassa, kukin meistä ottaa Dora Jungin suunnitteleman tabletin mukaan ja kattaa sen pöytään. Dora Jung yhdistää näitä kahta tohtoria edelleen. Ruotsalainen kirjakaappi on löytö Bukowskista. Koristeellinen palapeli, joka perustuu Katoamattomuustaidetekstiiliin, on toisen Dora Jung -klubilaisen joululahja Päikille. Silkkisen sileää, käyttämätöntä damastiliinaa somisti elegantisti kankaaseen kudottu kukka-aihe. Sirkus-työ (1907) edustaa taiteilijan varhaista tuotantoa. Sitä koristaa tekstiilitaiteilijan kuva. Molemmat suosikit perustuvat eloisaan viivaestetiikkaan. Ne muistuttivat minua unel mastani muotoilla lasia, muotoilija ynnää. Arabian Willowastiasto on 1890-luvulta. Antiikki & Design 35 taide Salin kattauksessa on yhdistetty vanhaa ja uutta. Kynttilänjalat ovat tukholmalaisesta Oscar & Clothildeliikkeestä. Sirottimet ja maljakko 100 e, Hagelstam & Co. 120 e, Helander. Antiikki & Design 27 muotoilun legenda Ritva-Liisa Pohjalaisen kotiin Kuopiossa mahtuu myös työhuone ja galleria omia teoksia varten. – Vielä, kun tänne saisi kotimuseoiden tuoksun, hän haaveilee. Nykyelektroniikka on työpöydän kulman kannettavaa tietokonetta lukuun ottamatta kuitenkin piilotettu huolellisesti verhojen taakse. Lahjakas nainen taisi kuitenkin niin maalaustaiteen, muodin kuin lavastuksetkin. Maatilalla syntyneelle taiteilijalle tällaiset aiheet näyttäytyivät mieluisina. Takanamme on useita, menestyksekkäitä näyttelyitä naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Alice Neelin elämäntyöstä, kuraattori Timo Huuska linjaa. . Taustalla amerikkalaisen Terry Wintersin maalaus. Tuon ensimmäisen kirkkotyön jälkeen Päikki Priha on vastannut yli 40 kirkon tekstiileistä. Kaj Forsblom näkee siinä vaikutteita hollantilaisen De Stijl -taidesuuntauksen opeista. Jokaisen tapaamisemme jälkeen olemme ajatuksia vaihtamalla oppineet jotakin uutta hänen tekstiileistään, Päikki Priha kertoo. Se tekee tapaamisestamme tyylikkäämmän. ETSIN galleriaan taiteen lisäksi tuoleja sen takia, että halusin niiden avulla opettaa ihmisiä modernin muotoilun ja modernin taiteen yhdessäoloon, ja näyttää kuinka ne luovat esteettistä asumista. NATALIA GONTŠAROVA syntyi maatilalla Moskovasta etelään kesäkuussa 1881. Jälkimmäinen tunnettiin niistä kahdesta kapinallisempana. Aina merkkipäivinä hän muisti minua Kaj Franckin signeeratuilla, erivärisillä juoma laseilla. Jo se enteilee hänen syvää kiinnostustaan näyttämötaiteisiin. TOIVOISIN, että tuoli levittää ympärilleen iloa. Karl Johan -tyylisillä empirehuonekaluilla, upot› SELINA VIENOLA KUVAT RIITTA SOURANDER Lotta Nylundin koti vie viehkeälle aikamatkalle 1800-luvulle. Natalia Gontšarova kuvioi kasvonsa taideperformanssia varten vuonna 1913. Antiikki & Design 26. Tehtaan ote oli tuolloin monien mielestä liiankin nykyaikainen, sillä koteihin haluttiin ankeiden sotavuosien jälkeen kauneutta ja romantiikkaa. Maljakon lähtöhinta on ollut Bukowskilla 150 e. Nyt Ateneumissa esillä oleva näyttely avaa monipuolisen taiteilijan elämäntyötä. Keskityin näyttelyissä alusta lähtien moderniin taiteeseen. Dora Jungia Päikki Priha harkitsi aikanaan myös väitöskirjansa aiheeksi, mutta luopui sitten ajatuksesta: hän koki, ettei › MIRVA SAUKKOLA KUVAT HANNA LINNAKKO Helsinkiläisen Päikki Prihan tekstiilikokoelmaan kuuluu satoja Dora Jungin suunnittelemia pöytäja pyyheliinoja sekä tabletteja ja lautasliinoja. Antiikki & Design 17 kotona Natalia Gontšarovan Sadonkorjuu-polyptyykin osa Feeniks (1911) kuvaa maaseudun elämää ja sen vuodenkiertoa. Siitä kertoo sekin, että tuoli on kauniimpi yksinään kuin parina. Siksi syntyi lukuisia pieniä pajoja, jotka suolsivat viehättävää keramiikkatavaraa suurille massoille edulliseen hintaan. – Sen lapsuuden filigraanivaasimuiston vuoksi juuri värilasi kiehtoo minua. Vanhaa Arabiaa keräilevien suosikkeihin kuuluu Raija Uosikkisen Emilia-sarja, jonka koristeaiheet ovat kuin pieniä tarinoita. Uniikki lasiveistos Kevään taikaa syntyi yhteistyössä maestro Mariano Moron ja Amber Hauchin kanssa Muranon saarella Italiassa vuonna 2017. Tarkemmin katsoessaan huomaa, että mukaan mahtuu myös uudempia, 1900-luvun alkupuolen esinekerrostumia, jopa nykytaidetta. Lähes kaikki teokset vierailevat ensimmäistä kertaa Suomessa
Puolison ura arkeologina johdatti Agatha Christien mitä eksoottisempiin maisemiin ja myös arkeologin työhön Lähi-idässä. Lisäksi se avaa näyttelijän yksityiselämää: rakastavaa suhdetta isovanhempiin, isän etäisyyttä ja varttumisvuosia sisäoppilaitoksessa sekä vuosikymmeniä kestänyttä avioliittoa Sheilavaimon kanssa. MURHAROUVA ARKEOLOGINA DEKKARIKIRJAILIJA Agatha Christien elämä pursusi yhtä kiehtovia seikkailuja kuin hänen romaaninsakin. (MT) David Suchet: David Suchet sanoin ja kuvin. (MS) FORSSALAINEN FT Maria Vanha-Similä käsittelee uutuuskirjassaan suomalaisnaisten arkea maaseudulla ja kaupungeissa 1950—1970-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen elettiin jälleenrakentamisen aikaa. Antiikki & Design 9 kirjat. Kuva on noin vuodelta 1910. Ja myönnettävähän se on: vaikka David Suchet on ansioitunut lukuisissa eri rooleissa, Hercule Poirot tuntuu kuitenkin kurkistelevan kirjan sivuilta. AGATHA CHRISTIEN Hercule Poirot -etsivähahmon rakastetuimpana tulkitsijana tunnetaan David Suchet. Minerva 2020. Toki teatterinystävää kiehtoo myös David Suchet’n reilut puoli vuosisataa William Shakespearen tulkitsijana. Ensinnäkin se paljastaa hänestä intohimoisen ja taitavan valokuvaajan, joka on dokumentoinut lapsuudestaan lähtien elämän piiriään kameran linssin kautta. Nuori Agatha Miller osallistui innokkaasti erilaisiin seurapiiritapahtumiin. Elämäkerta myös valaisee sitä valtavaa hyppäystä, miten maailma rouva Christien elinaikana muuttui. Minerva 2020. Teoksen mustavalkoiset kuvat täydentävät kokonaisuuden hienosti. Luupin alle päätyvät niin hänen etäinen suhteensa Rosalind-tyttäreen kuin kissanhännänveto verottajan kanssa. Ensimmäiset Poirot-seikkailut saattoi kokea vain kirjoina. Kirjailija seurasi miestään Lähi-itään yli 20 vuoden ajan. Yhä useampi nainen ryhtyi opiskelemaan tai hakeutui ansiotöihin kodin ulkopuolelle. Sitten mukaan tulivat teatteri, elokuva ja lopulta televisio. Tällöin naisen paikka oli tiukasti kotona lasten ja arkiaskareiden parissa. Tätä jännitysnäytelmää koko Britannia seurasi uutisotsikoista henkeään pidätellen, kunnes kirjailija löytyi kylpylähotellista. Maria Vanha-Similä kirjoittaa aiheesta elävästi. Tekstiä leimaa lämmin huumori ja itseironia. Minerva 2020. Brittinäyttelijän omaelämäkerta David Suchet sanoin ja kuvin (Minerva) avaa herran persoonaa uudella tavalla. (MS) Marie-Hélène Baylac: Agatha Christie – Arvoituksellinen elämä. Lapsia syntyi paljon ja sukupuoliroolit olivat voimissaan. MARIE-HÉLÈNE BAYLACIN kattava teos Agatha Christie – Arvoituksellinen elämä avaa murharouvan persoonaa monipuolisesti. Aikakausi loi pohjaa tasa-arvon kehitykselle myöhemmin. Tämä oli vaimoaan peräti 14 vuotta nuorempi. Vähitellen kulttuuri alkoi muuttua. Elämäkerran perusteella Hercule Poirot’n seikkailut idän eksoottisissa maisemissa avautuvat täysin uudella tavalla. Maria Vanha-Similä: Pyykkilaudasta pillereihin – Naisten arki Suomessa 1950–1970-luvuilla. Max Mallowan (vas.), Agatha Christie ja Leonard Woolley arkeologisilla kaivauksilla Urin kaupungissa Mesopotamiassa. Niistä voidaan mainita muun muassa kokemukset ensimmäisen maailmansodan aikana sairaala-apteekissa, myrskyisä avioliitto Kuninkaallisten ilmavoimien upseerin Archibald Christien kanssa sekä ero, jota seurasi mystinen katoaminen ja teeskennelty muistinmenetys. Kiinnostavimmaksi osioksi nousee kuitenkin hänen avioliittonsa toisen miehensä Max Mallowanin kanssa
Kuvan vanha, itävaltalainen kahvikalusto kultauk sineen hurmaa koristeellisen tyylin ystävän. Toukokuun toisena sunnuntaina on taas aika kattaa kaunein kahvi astiasto pöytään, sillä silloin juhlitaan äitejä ja isoäitejä. MIRVA SAUKKOLA KUVA KATJA HAGELSTAM Toukokuun toisena sunnuntaina on taas aika kattaa kaunein Toukokuun toisena sunnuntaina on taas aika kattaa kaunein Toukokuun toisena sunnuntaina on taas aika kattaa kaunein ÄIDIN KAHVIHETKI Antiikki & Design 10 NYT ON AIKA. Tärkeintä kattauksessa on, että se on päivän kuningattaren näköinen
Koska rakastamamme kirjat heijastavat ajatusmaailmaamme parhaiten, miksi ei tehdä niitä mukailevia iltalaukkuja vaikkapa teatteri-iltaa varten. Pienenä lohtuna toimii kuitenkin se, että moni museo on asettanut kokoelmansa nähtäväksi myös nettiin. Esimerkiksi Antoine de Saint-Exupéryn legendaarista Pikku prinssi -kirjaa mukaileva kirjekuorilaukku maksaa liki tuhat euroa. ”Halusimme luoda taideyhteistyön, joka kunnioittaa upeita, vahvoja naisia. Brittiläinen muotitaiteilija Olympia Le-Tan on vienyt ajattelun pitemmälle. Sen painokuviot toistavat Helsingin ja Rooman välillä aikansa jakavan taidemaalari Nanna Suden kahta työtä: Kullanhuuhdontaa sekä Piiloja ja löytöjä. Matkustaa ei saa, mutta miten olisi vaikkapa kierros Pietarin Eremitaasissa osoitteessa hermitagemuseum.org. Museot eri puolilla maailmaa laittoivat ovensa säppiin. (MS) Ku va Ba lm ui r Virtuaalikierroksen myötä pääset tutustumaan esimerkiksi Pietarin Eremitaasi-taidemuseoon. Kotisohvalta voi tehdä vierailun yllättävän moneen museoon ilman, että tarvitsee kantaa huolta pärskijöistä ihmisjoukossa. (MS) Antiikki & Design 11 ilmiöt TAIDETTA SILKILLÄ KIRJA KAINALOSSA. 6. (MS) KAINALOSSA KEIKKUVA laukku on usein nähty naisen persoonallisuuden merkkinä. Kotimaisen Balmuir-muotitalon uusi mallisto ottaa yhden harppauksen lähemmäs muodin ja taiteen miksaamisesta uudella Nanna Susi x Balmuir -silkkihuivimallistollaan. Eikä ihme: kannen pikkutarkka kirjailu on tehty huolellisesti käsin. Silti esimerkiksi museokäyntien karsiminen voi verottaa elämän laatua. Molemmat niistä syntyivät taiteilijan vierailtua Lapin maisemissa. Tai virtuaalivierailu New Yorkin mahtipontisen kokoi sessa Metropolitan Museum of Artissa, metmuseum.org. VIIMEISTELTYÄ, laadukasta muotia verrataan usein taiteeseen. Kovin edullisia muotitaiteilijan laukut eivät ole. Balmuirin tuotteet saavat inspiraatiota Lapin luonnosta, joten Nanna Suden Hetkissä on ikuisuus -näyttelyn teokset kohtaavat täydellisesti myös tämän ideologian kanssa”, Balmuirin toimitusjohtaja Tiina Luhtanen avaa taustoja yhteistyön takana. Nanna Susi x Balmuir -malliston huivin voi voittaa myös Antiikki & Designin lukijakilpailussa, lue lisää s. Ku va Pi et ar in al ue en m at ka ilu to im is to MUSEOON KOTISOHVALTA KORONAVIRUS on syystäkin säikyttänyt meistä monet varomaan julkisia paikkoja. Taiteilija Nanna Suden Lappi-maalaukset siirtyivät silkkihuiveihin
84 2 x SIVUA PUUTARHA PIHA NÄIN KASVATAT KUKKAPUITA & PELARGONEJA PUUTARHAN LUMOA ideoita ja inspiraatiota Uutuus 6 90 & Pionien paratiisi • Japanilainen puutarha Moderni hyötytarha • Puutarha kuin olohuone id eo it a ja in sp ir a a ti o ta P U U T A R H A & P IH A – M A A L IS K U U 2 2 Maaliskuu 2020 HURMAAVA SIIRTOLAPUUTARHA 138207_.indd 1 26.2.2020 13.53.31 OSTA OMASI! Ihana Puutarha & Piha nyt myynnissä! KK_tilausilmo_puutarha_230x297 A&D.indd 1 27.2.2020 15.51.30
Todennäköisesti myös kaiverrukset vähensivät huutajien kiinnostusta. 3. Nyt nousussa Nyt edullisesti 1 2 3 4 ANTTI KAIJALAINEN 1. Sen kupu on akryylia ja jalka mustaksi maalattua puuta. 1. 13 000 euroa (300 e), Hagelstam & Co. Antiikki & Design 13 antiikkipörssi. Jos tämä hopeinen konvehtimalja olisi ollut ehtaa biedermeieriä eli myöhäisempireä noin vuodelta 1830, hinta olisi noussut huomattavasti korkeammalle. Tämä 1700-luvun pikkupöytä näyttää kauniilta kuin koru. Pienoisveistos on valmistettu Valtion posliinitehtaassa eli entisessä Keisarillisessa posliinitehtaassa 1920-luvulla. Pöydän valmistaja ei selviä, mutta valmisajankohta lienee 1960-luku. Valaisin on suunniteltu 1960-luvulla Artekille. Tällainen matto kestää hoidettuna vuosikymmeniä. Neuvostoajan keramiikka voi nousta huikeisiin hintoihin. 250 e (400 e), Bukowskis. Vasarahinnaksi tuli varsin kohtuulliset 520 euroa (300 e), Stockholms Auktionsverk. Provenienssin tunteminen onkin tärkeää mahdollisten väärennösten varalta. Sekin kuului keräilijä Tyra Borgin kokoelmiin. Nämä 16 senttimetriä korkeat vaasit huudettiin 100 eurolla (150 e), Hagelstam & Co. 625 e (300 e), Bukowskis. Tämän täbriz-maton lähtöhinta oli Bukowskisilla 2 000 e. Sen venyy enimmillään 308 senttimetriä pitkäksi. 2. Tyylitellyt – mielestäni onnistuneesti – koristeet näihin vuosina 1976–1999 tuotannossa olleisiin lautasiin suunnitteli Raija Uosikkinen. Joskus tosin hyvin korkeatasoinen kohde voi jäädä myymättä. Hopeamalja Helsingistä 1 2 3 4 Venäläisestä antiikista, erityisesti posliinista ja hopeasta, maksettiin hyvin Hagelstamin Classic-huutokaupassa maaliskuussa. Tästä pöydästä tekee erityisen käyttökelpoisen jatkettavuus. Niiden hinnat jäävät selvästi alakanttiin puumuottiin tehdyistä tai värillisistä, varsinkin punaisista. Monenlaiseen käyttöön sopiva pöytä nousi ansaitusti Hagelstamilla 3 200 euron vasarahintaan (2 500 e). 3. Itämaisia mattoja saattaa saada huutokaupasta lyömättömään hintaan. Sillä on kiinnostava provenienssi eli omistushistoria. Japanilaisuus ja veistoksellisuus pälkähtävät ensimmäisinä sanoina mieleen Tapio Wirkkalan suunnittelemasta pöytävalaisimesta (TW001). Matto jäi myymättä. 4. Sinänsä viehättävän hopeatyön on valmistanut Viktor Lindman Helsingissä vuonna 1920. Kymmenen lautasta huudettiin 70 eurolla Helanderilla. Pyöreät, tiikkiset ruokapöydät tuntuvat olevan nyt kysyttyjä. 2. Se voi kuulostaa korkealta, mutta suuri koko (370 x 270 cm), semiantiikkinen ikä (yli 50 vuotta), hyvä kunto ja huikea laatu huomioiden se ei ole kovinkaan paljon. En yhtään ihmettelisi, mikäli niiden arvo nousisi lähitulevaisuudessa. 4 Arabian Kalevala-aiheisia vuosilautasia saa yhä melkein pilkkahintaan. Pöytä on kuulunut keräilijä Tyra Borgille (1872–1949), joka aikoinaan kokosi Suomen merkittävimmän yksityisen hopeakokoelman Pöytää koristavat taidokkaat intarsiat eli puu-upotukset. Kirkkaat, metallimuottiin valetut Savoy-maljakot noin vuosituhannen vaiheesta eivät ole kovin kysyttyjä
Antiikki & Design 14. Alvar Aallon Tankkituolin Juha Kallio vaihtoi vuoden 1965 kuplavolkkariin. Tiikkisenkki on Olli Borgin 1950-luvulla Askolle suunnittelema
Juha Kallio kuitenkin tunnisti sen Lisa Johansson-Papen 1940ja 1950-luvun vaihteessa suunnittelemaksi. Pian ihailu muuttui intohimoiseksi keräilyksi, sittemmin kotimaisen kulta-ajan muotoilun kunnianhimoiseksi kokoelmaksi. Lähinnä tuon tavaraa sisään, Juha Kallio virnistää. Turkulaisessa kodissa ei ole huonetta tai nurkkaa, josta ei löytyisi suomalaista 1930–1960-luvun eturivin designia. Alvar Aallon koivupintaiset kalusteet houkuttelevat luokseen, vaikka niitä on kliinisiksikin joskus soimattu. Koti kuin kokoelma Antiikki & Design 15 kotona. Vierailu kodissa käykin suomalaisen muotoilun oppitunnista. S einät ja katto hohtavat valkoisina, lattia kiiltää helmenharmaana. Juha Kallio pitelee valaisinta, jota myytiin netissä jugendtyylisenä. Nelikymppinen Juha Kallio aloitti muotoilun harrastamisen parikymmentä vuotta sitten. Kallion perheen kotia voi kuitenkin vain kehua. – Kiinnostukseni designiin heräsi, kun näin silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni Eeva-Mari Kallion kotona Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja. Juuri nyt se on sisustustrendien mukaista, mutta vaaleat pinnat ovat kodissa vain pohjustus modernin muotoilun klassikoille. Koti käy muotoilun oppitunnista. – En ymmärrä mitään sisustamisesta. › ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JAANIS KERKIS Turkulainen Juha Kallio mieltyi parikymmentä vuotta sitten Alvar Aallon huonekaluihin. Siinä ajassa hän on kerännyt sekä laadullisesti että määrällisesti kunnioitettavan kokoelman, johon kuuluu harvinaisia, jopa museotason esineitä. Lisää samanlaista tavaraa riittää muualle säilöttynä parin varaston verran. Kun muotoilu on tarpeeksi korkeatasoista ja ajallisesti talon arkkitehtuuriin sopivaa, asunto suunnilleen sisustaa itse itsensä
Sen lasiosien maalauskoristelut on tehty Kauklahden lasitehtaassa. Aallon muotoilu sopii hyvin perheen pojan Olavin huoneeseen ja luo sinne viihtyisän tunnelman. Luopuminen kirpaisi, mutta taisi kuitenkin lopulta osoittautua viisaaksi ratkaisuksi. Talon tyyli majailee 1920luvun vähäeleisen klassismin ja alkavan funktionalismin välimaastossa. ERITYISTÄ Kodin sisustus perustuu kokonaan keräilyyn: 1930–1960-luvun suomalaisiin huonekaluihin, valaisimiin, keramiikkaan ja lasiin. Vaimo Eeva-Mari Kallio tykkää vintagevaatteista, ja Olavin huoneen sisustusta Aalto-kalusteineen kadehtisi kuka tahansa kovan luokan muotoilun keräilijä. Olohuoneessa on Paavo Tynellin 1940-luvulla suunnittelema suuri kattokruunu. Alvar Aallon, unohtamatta myöskään Aino Aaltoa, suunnittelemat huonekalut, valaisimet ja lasit muodostavat yhä keräilyn ja kodin sisustuksen ytimen. Silloin hän vaihtoi sen vuoden 1965 kuplavolkkariin. Kalustus Eteisen sisustus rakentuu Aallon käytännöllisistä kalusteista, kuten 60-jakkarasta ja seepraverhoillusta 69-tuolista. KODIN AVAIMET ASUKKAAT Juha Kallio, Eeva-Mari Kallio ja heidän poikansa Olavi Kallio KOTI 78-neliöinen kolmio vuonna 1928 rakennetussa kerrostalossa, joka valmistui liikeapulaisten taloksi Turun keskustaan. Ei liene suinkaan ensimmäinen kerta, kun keräilyharrastuksen takana on nainen. – Aaltojen muotokieli vain miellyttää, Juha Kallio tiivistää. Kymmenvuotias Olavi tuntee hyvin designklassikot ja niiden hintatason. Eteisen Tähtitaivasvalaisin löytyi neljällä eurolla. Vanhat tavarat kiehtovat koko perhettä. Tankki-tuolin (nojatuoli 400) Juha Kallio hankki viisitoista vuotta sitten. Kerrostalon erikoinen nimi juontaa juurensa siihen, että turkulaiset yrittäjät rakennuttivat sen palveluksessaan oleville liikeapulaisille vuonna 1928. Kierrättäminen on tärkeää koko perheelle. › Antiikki & Design 16 kotona. Molemmat klassikot on suunniteltu 1930-luvulla, tuoli alun perin Viipurin kirjastoon. Talo on arkkitehti Thor Lagerroosin piirtämä. Kallion pariskunta asuu kymmenvuotiaan Olavi-poikansa kanssa Turun keskustassa Liikeapulaisten Talossa
Pöytävalaisin on tanskalaisen Poul Henningsenin PH-80. Alvar Aallon lasten istuinryhmä (tuolit N65) on sijoitettu Olavin huoneeseen. Läksyt Olavi ahkeroi Alvar Aallon kirjoituspöydän ääressä, istuimena Aino Aallon rottinkipunottu tuoli 615. Antiikki & Design 17
Antiikki & Design 18. Maalauskoristellut lasiosat on toteutettu Kauklahden lasitehtaassa. Paavo Tynellin Taito Oy:lle 1940-luvulla suunnittelema suuri kattokruunu hallitsee olohuoneen kattoa
Värikäs grafiikan työ on Howard Smithin käsialaa. › Antiikki & Design 19 kotona. Vasemmalla Olof Kettusen 1950-luvulla muotoilema tuoli, oikealla Ilmari Tapiovaaran Wilhelmiinatuoli 1950-luvulta. Alvar Aallon Enkelisiipivalaisin löytyi roskalavalta
ei varmaankaan vastaa tyypillistä kymmenvuotiaan pojan huonetta. Kierrättäminen on perheessä tärkeää. › Antiikki & Design 20 kotona. – Laadukas design siirtyy sukupolvelta toiselle, ja sellaisena se säästää luontoa. Hän toimi pääasiassa itsenäisenä keraamikkona, jonka tyyli oli modernin pelkistetty. – Minusta on mukavaa, jos voin auttaa muita keräilijöitä tiedoillani. Siten silmät oppivat tunnistamaan kiinnostavat esineet. Kerrankin, ja näitä kertoja mahtuu keräilyhistoriaan paljon, hän sai hankittua Paavo Tynellin Tähtitaivas-valaisimen kierrätyskeskuksesta neljällä eurolla. Heidi Blomstedtin isä oli Jean Sibelius. Naulakko edustaa Anna-Maija Jaatisen (1964, Artek) ja Askon Mademoiselle-tuoli (1960-luku) Ilmari Tapiovaaran suunnittelua. JUHA KALLION KERÄILYN filosofiaan kuuluu avoimuus. Hyödyn avoimuudesta itsekin, kun saan tietoa jostain itselleni tuntemattomasta esineestä tai valmistajasta. Askon liinavaatekaappi on 1950-luvulta, Otto Korhosen lastentuoli 1920–1930-luvulta. – Samalla hän oppii kierrättämisestä, mitä pidämme tärkeänä, hän jatkaa. Tahti on ollut ripeä ja johtanut siihen, että kokoelma kasvaa ja kodin sisustus elää jatkuvasti. Olavi on kuitenkin varttunut muotoiluklassikkojen parissa ja tietää iästään huolimatta vanhan designin hintatason tarkasti. Juha Kallio arvostaa vanhaa muotoilua sekä esteettisenä että ekologisena valintana kodin sisustamisessa. Keräily antaa arkeen paljon muutakin. – Tästä voi tulla bisnes, Juha Kallio raottaa mahdollisia suunnitelmiaan. Hän ei panttaa tietoa esineiden suunnittelijoista tai esimerkiksi roska lavoilta ja kirppiksiltä tekemistään löydöistä. Milloin rajat tulevat vastaan. Nyt klassikko valaisee eteistä. Sen sijaan hän kertoo niistä houkuttelevin valokuvin sosiaalisessa mediassa, niin Facebookissa kuin Instagramissa. Kirjojen, tuoteluetteloiden ja lehtien lisäksi Juha imee tietoa kantapään kautta kiertämällä Turun kirpputoreja ja antiikkiliikkeitä nelisen kertaa viikossa. – Kerran Olavi hankki kirpputorilta Aallon 60-jakkaran 15 eurolla, mutta kauppasi sen minulle 150 eurolla, Juha Kallio nauraa. Se on tiedon keräämistä ja vaihtoa sekä elämäntapa, joka pitää henkisesti virkeänä. Heidi Blomstedt suunnitteli nämä upealasitteiset maljakot Kupittaan Savelle 1960-luvulla
Vitriinin sisällä on hänen Karhulalle 1930-luvulla muotoilemiaan laseja. › Antiikki & Design 21. Kaapin päällä komeilee Marita Lybeckin keramiikkaa. Säväyttävä kaappi on Aino Aallon suunnittelema
Samanlaista valkoista lasitetta (mahdollisesti tinalasite) voi nähdä joissakin Marita Lybeckin taloustavaroissa. Monikäyttöisen 1930luvun funkiskaapin Juha Kallio huusi netistä. Valkoinen tuoli avaa turkulaisen Erik Bryggmanin muotoilua 1920luvulta. Hänen yrityksensä Emmel tunnetaan Iristehtaan kaltaisena modernin keramiikkakielen luojana. Hänet palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaalissa vuonna 1954. › Antiikki & Design 22 kotona. Keramiikka, kuten Kupittaan Savi, edustaa kirpputorilöytöjä. Marita Lybeck uudisti särölasitteisilla astioillaan suomalaista käyttö keramiikkaa. Santa & Cole) suunnitteli vuonna 1955 Ilmari Tapio vaara. Aurinkosarjan pöytä on ilmeisesti Aino ja Alvar Aallon yhteistyö 1950luvulta. Maija Mehiläinen valaisimen (valm. Signeerauksena on yleensä ML. Aulis Blomstedtin grafiikantyö on vuodelta 1973. Marita Lybeck oli ennen kaikkea käyttökeramiikan uudistaja, joten näitä pelkistettyjä, sulavalinjaisia jääkarhufiguriineja voi pitää harvinaisina. Yrjö Kukkapuron 1960luvulla syntynyt Saturnusnojatuoli edustaa keräilyn ja kodin tuoreinta kerrostumaa
Antiikki & Design 23 Alvar Aallon ruokapöydällä on ikää jo 70 vuotta. Seinässä hehkuu Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapetti.. Tuoleina palvelevat tanskalaisen Arne Jacobsenin Seiskat ja Muurahainen. Valaisin on Aino Aallon vuonna 1941 suunnittelema AMA 500
. – Linjani pysyy yhä 1930–1950-luvun esineistössä, mutta nykyään vaadin esineeltä enemmän. He tuntuvat monesti olevan internetin sosiaalisen älyn ansiosta tietävämpiä kuin aikaisemmat keräilijäsukupolvet. Varsinkin nuoret miehet ovat ryhtyneet keräämään oikein urakalla. Mutta vielä on paljon muotoilijoita, joiden tuotannosta tiedetään vähän tai tuskin lainkaan. Alvar Aallon tuoli 403 syntyi 1940-luvun lopulla. Helposti puhdistettava tuoli ilmensi funktionalismin käytännöllisyyden ihannetta. Vanhempien makuuhuoneeseen luovat seesteistä tunnelmaa Paavo Tynellin kattokruunu Morsiuskimppu (Taito Oy), Fernand Légerin harvinainen juliste 1960-luvulta ja Johanna Gullichsenin tyynynpäälliset. Istuin on yhtenäistä, taivutettua koivuvaneria. Keräilyn luonne yleensä muuttuu harrastuksen edetessä, kun tietämys ja maku kehittyvät. Korkeatasoisen esineistön kokoamista vaikeuttaa myös koventunut kilpailu. Keräilijä ei panttaa tietojaan. Se vain tietysti hidastaa kokoelman kartuttamista. Sillä tavoittaa koko Suomen. KAUNIAISISSA syntyneen Marita Lybeckin keramiikkaan Juha Kallio tutustui pari vuotta sitten. Ennen minulle kelpasi melkein mikä tahansa tuon ajan muotoilu, mutta nykyään edellytän ennen kaikkea laatua. Kokoelma kehittyi nopeasti kokonaisuudeksi, johon kuuluu astioiden lisäksi harvinaisia jääkarhufiguriineja. Turussa Lybeckin tuotantoa liikkuu harvakseltaan, joten Juha Kallio laittoi siitä osto ilmoituksen Facebookin Antiikki ja keräily -ryhmään. Koti ja kokoelma yhdessä. Myös Alvar Aallon 1950-luvun Mehiläispesä keikkuu keräilijän hankintalistan kärjessä. Kiinnostusta riittää myös talonpoikaisantiikkiin. Antiikki & Design 24 kotona. – Esimerkiksi Marita Lybeckin keramiikka ei ole kovin tuttua täällä Turussa. Kotimaisen muotoilun keräilijöitä on nyt hurjasti enemmän kuin 10–15 vuotta sitten. Etenkin sitä edustavissa tuoleissa Juha Kallio näkee suoran yhteyden moderneihin istuinmalleihin
Helsingin Kauppatorilla komeilee keisarinnan kunniaksi pystytetty obeliski. Hovielämän vastapainoksi pariskun ta vetäytyi usein Pietarhoviin uusgoottilaiseen palatsiinsa, jota he kutsuivat ”mökiksi”. Sotaisa keisari Nikolai I tunnettiin protokollasta tarkkana äksiisin ystävänä, joka huomautteli ankarasti pie nimmästäkin virheestä pukukoodin noudat tamisessa. Kauppatorin julkiset veistokset ovat siis ennenkin olleet koetuksella, jo ennen nykyi siä urheilun voitonjuhlia. Sen si jaan erilaisten alastonmaalausten malleista peräti 85 prosenttia oli naisia. Mitkä ilmiöt ja ketkä ihmiset saavat monumen tin, jotta ne jäisivät jaettuun kollektiiviseen muistiimme nyt ja tulevaisuudessa. Senaatin talo ja Aleksanterin yliopiston rakennus olivat jo valmistuneet, mutta yliopiston kirjaston ja Nikolainkirkon rakennustyöt olivat vielä kesken. Hovissa liikuskeleva runoilija Aleksandr Puškin kirjoittikin, että rakastaa keisarin naa, ”vaikka hän on jo kolmenkymmenen viiden”. AKTIVISTIRYHMÄ Guerrilla Girls kysyi jo 1980luvulla, pitääkö naisen olla alasti pääs täkseen New Yorkin Metropolitan Museum of Artiin. NAISET JALUSTALLA väkeä jännitti. Kun ajattelee meidän julkisten veistos temme naishahmoja, tulee heti mieleen monta viehkoa alastonta: Ville Vallgrenin Havis Amanda Helsingissä, Wäinö Aaltosen Lilja Turussa ja Viktor Janssonin nei dot Tampereen Sorsapuistossa. Pariskuntaa pidettiin aidosti rakastuneena, semminkin kun Nikolai piti tuliset ihastuk sensa hienotunteisesti poissa vaimonsa näkö piiristä. Sen huipulla olevan Venä jän kaksoiskotkan suunnitteli lintumaalari Magnus von Wright. Keisarinnankiveksi nimetty obeliski pystytettiin Kauppatorille kaksi vuotta myöhemmin. Sekä arkkitehti C. Visiittiä edeltävänä vuonna keisarinna oli synnyttänyt lapsikatraan nuorimmai sen. Engeliä jännitti keisarin vierailu. Kesäkuussa 1833 Venäjän keisaripari, Nikolai I (1796–1855) ja puolisonsa Aleksandra Fjodorovna (1798–1860), vieraili Helsingissä tutustumassa mittaviin raken nustöihin. Budjetointi ei onnis tunut, sillä muistomerkin kustannukset ylit tivät keisarinnan lahjoituksen varat. ASUKKAAT olivat tohkeissaan, sillä kaiken muun hiljaista pikkukaupunkia kuohutta van lisäksi keisaripari saapui höyrylaival la. Ku va H el si ng in ka up un gi nm us eo kolumni Anna Kortelainen on taidehistorioitsija ja kirjailija. Engeliä että muuta isäntä C. Esikoisesta oli tuleva seuraava keisari, Aleksanteri II. 1970luvun alussa konservoitu maapallo ja kaksoiskotka pa lautettiin obeliskin laelle – ilman juhlalli suuksia, sillä perimätiedon mukaan ei ha luttu provosoida Tehtaankadun lähetystön väkeä. Sellaisia oli vielä ani harva nähnyt. Ryhmä oli laskenut, että tuolloin kyseiseen taidemuseoon päässeistä taiteili joista vain viisi prosenttia oli naisia. Sen sijaan merkkihenkilöiden muistomerkeistä hyvin harva juhlistaa jonkun tunnetun naisen elä mäntyötä ja merkitystä. Visiittinsä aikana tämä lahjoitti rahaa kaupungin köyhille. MAALISKUUN 1917 vallankumouksen kuo hunnassa venäläiset matruusit kiskoivat alas pronssisen pallon ja kotkatunnuksen. JULKISET VEISTOKSET ovat meidän kaik kien yhteinen taidekokoelma – ulkoilma museo, joka täydentyy koko ajan. ALEKSANDRA oli viehättävä nainen, eloisa, lämmin luonne ja vieläpä taidokas tanssija. Helsingin kaupunginisätkin taisivat ihas tua keisarinnaan. L. Sitäkin yllättäväm pää, että Helsingin vanhin julkinen monu mentti on omistettu naiselle. Ne ovat muutakin kuin arvometallia tai kiveä, sillä ne julistavat yhteiskunnan arvoja. Kiitolli suudenosoituksena kaupunki tilasi Engeliltä suunnitelman vierailun muistomerkiksi. Nikolai oli avioitunut Preussin prinses sa Charlotten kanssa heinäkuussa 1817 ja antanut vaimolleen lempinimen ”Mouffy”. Hauraaksi ansarikukaksi kuvailtu Aleksandra oli ehkä arveltua vahvempaa tekoa, sillä lapsia oli siunaantunut tiheässä tahdissa sentään kymmenen. . L. Antiikki & Design 25
Hilkka-Liisa Aholan signeeraama seinälautanen henkii romanttisen keskiaikaista, salaperäistäkin tunnelmaa. Rustiikin tyylin rinnalla romanttiset ja lyyriset aiheet sekä viehkeä piirustuksellisuus tenhoavat menneiden vuosikymmenien kotimaisessa keramiikassa. Hänen tuotannostaan käydään vilkasta keskustelua Facebookin vanhan tavaran keskustelu ryhmissä. Arabia 1950-luku. Kuvassa RauanheimoKojosen kullalla koristeltu keramiikkakoru ja pieni vati 1940-luvulta. Tätä pajojen keramiikkaa on kulkenut perintönä nykypäiviin, mutta tietoa tekijöistä on jäänyt historiaan valitettavan vähän. Arabia on ottanut uudelleen tuotantoon esimerkiksi Esteri Tomulan Pastoraali-sarjaa, joka alun perin syntyi 1960-luvulla. Siksi syntyi lukuisia pieniä pajoja, jotka suolsivat viehättävää keramiikkatavaraa suurille massoille edulliseen hintaan. Maljakon lähtöhinta on ollut Bukowskilla 150 e. 3. Ääriviivat on piirretty märkään keramiikkamassaan. Sen koristeellisuuskin on syntynyt kuin luonnonvoimien tuloksena. Yksi huonosti muistetuista keraamikoista on Raija Rauanheimo-Kojonen, joka tunnetaan naiskasvoisista koruista ja vadeista. 1. ANTTI KAIJALAINEN 1 2 3 Keramiikan kauneutta ARABIA ryhtyi sotien jälkeen 1940-luvulla modernisoimaan mallistoaan. Tehtaan ote oli tuolloin monien mielestä liiankin nykyaikainen, sillä koteihin haluttiin ankeiden sotavuosien jälkeen kauneutta ja romantiikkaa. Vanhaa Arabiaa keräilevien suosikkeihin kuuluu Raija Uosikkisen Emilia-sarja, jonka koristeaiheet ovat kuin pieniä tarinoita. 2. Molemmat suosikit perustuvat eloisaan viivaestetiikkaan. KERAAMISTA KUKKALOISTOA Suomalaisessa 1950–1960-luvun keramiikassa korostuu maanläheinen ja yksinkertainen ote. Ku va Ti m o Ju nt ti la Antiikki & Design 26 trendit. Sirottimet ja maljakko 100 e, Hagelstam & Co. Aviopari Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan yhteistyönä syntyi 1960-luvun alussa saksalaiselle Rosenthalillle satumainen ja tunnelmallaan vangitsema Winterreise-sarja. 120 e, Helander. Friedl Holzer-Kjellbergin 1940-luvulla kehittämä riisiposliini kuuluu Arabian lyyrisimpään tuotantoon ja maamme kauneimpaan keramiikkaan
Kasvojen tyylittely hävittää persoonalliset piirteet, ja näyttää siltä kuin samat naiset esiintyisivät monissa töissä. Tarjoiluvati 90 e, Hagelstam & Co. Myös Laila Zinkin Kupittaan Savelle suunnittelemat keramiikkaesineet ovat hyvin tunnistettavia. 1 700 e, Hagelstam & Co. Rut Brykin vati tihkuu romantiikkaa, ja kuin vakuudeksi sen nimi on Hääpari ruusupuutarhassa. Tehty Arabiassa 1940–50-luvulla. 7. nen ja vie maailmaan, jossa elämä on iankaikkisen onnellista. 9. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis. Esteri Tomula suunnitteli vuoden 1965 lopulla Arabialle viehkeän Pastoraali-sarjan. Koristelautanen, 300 e, Hagelstam & Co. Dorrit von Fieandtin keramiikkataide on aina kulkenut omia polkujaan. Raija Uosikkinen suunnitteli legendaarisen Emilia-sarjan Arabialle, jonka tuotannossa se oli vuosina 1957–1966. Antiikki & Design 27 TRENDIT. Tämä Rut Brykin kannu valmistettiin Arabiassa jo vuonna 1943, jolloin se toi kauneutta ja toivoa jatkosodan kurimukseen. 2 500 e, Bukowskis. Arabialle 1992 suunnittelemassaan lautasessa hän on ilotellut tyypilliseen tapaansa rehevällä kukka-aiheella. Koriste on upean graa. Lähtöhinta 140 e, Bukowskis. Hääpari koristaa vatia. 8. Mieli kuvitus alkaa luoda heistä tarinoita. 4 5 6 8 9 Reheviä kukkakoristeita 7 4. 6. 5. Sitä on otettu uudelleen tuotantoon, mutta tämä maljakko on alkuperäistä 1960-luvun tuotantoa
Antiikki & Design 28. Se käy hyvin sisustustyynyiksi ja verhoiksi. Johanna Gullichsenin suunnittelu perustuu selkeään tyyliin ja pintojen jakamiseen geometrisiin kenttiin. Loom-mallistoon kuuluva, ylellisen tuntuinen Piazza-kangas on puuvillaa, pellavaa ja silkkiä
Olen vierailulla tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsenin myymälässä Helsingin Erottajalla. Ostajakunnassa on paljon aasialaisia turisteja. Tietokoneet ovat tulleet sittemmin avuksi, mutta kuoseja hän piirtää yhä kynälläkin. M iten hyvältä tuntuukaan kuljettaa kättä kankaiden pinnalla! Tekstuurit suorastaan viettelevät tuntoaistin. › Normandien Nereus-kangas on kuin tehty Aallon 60-jakkaroille. Myymälän yhteydessä hoidetaan myös yrityksen hallintoa tilauksineen. Myymälätilan takana sekä suunnitellaan kankaita että hallinnoidaan niiden tilauksia. Moderni ote kudontaan japanilaiset tunnetusti ihastuvat. Yritys työllistää seitsemän henkeä. Kankaiden murretuissa sävyissä on jotain erityistä syvyyttä ja näköaistia hellivää. Tila henkii puhdaslinjaista skandinaavisuutta ja minimalismia, johon ANTTI KAIJALAINEN KUVAT JANI LAUKKANEN JA JOHANNA GULLICHSENIN KUVA-ARKISTO Suomen kansainvälisimpiin tekstiilisuunnittelijoihin kuuluvan Johanna Gullichsenin ura lähti liikkeelle kangaspuista. Lisäksi hän käy salaa kutomassa perinteisillä kangaspuilla. Upeasti tilaan istuvan sisustuksen puisine hyllyineen on luonut Poiat-suunnittelutoimisto. VUONNA 2004 Glorian Antiikki -lehdessä eli Antiikki & Designin edeltäjässä kirjoitettiin: ”Tuolloin voi nähdä, kuinka antiikkihuonekalun voi verhoilla uudella piristävällä tavalla. Antiikki & Design 29 muotoilun legenda. Löytyypä sieltä Johanna Gullichsenin työhuonekin. Yritys työllistää seitsemän henkeä. Johanna Gullichsenin mallistosta Lippulaivamyymälä Helsingin Erottajalla henkii skandinaavista raikkautta ja valoisuutta, kuten Johanna Gullichsenin kankaatkin
Halusin tehdä jotain konkreettista. Kuva on vuodelta 1997, jolloin Johanna Gullichsen teki läpimurron Normandie-mallistollaan. Kaikki mallistot valmistetaan luonnonmateriaaleista, jotka saavat aikaan luonnollisen kauniin ja elävän tunnelman. Sivuaineina opiskelin taidehistoriaa ja kirjallisuutta. Tässä Johanna Gullichsenin luonnos Helios-kankaasta vuodelta 1996. Kangas on yhä tuotannossa. Nimeään kantavan tekstiilien suunnitteluyrityksen Johanna Gullichsen perusti vuonna 1986. ”Kutominen kangaspuilla inspiroi minua. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan kankaat Virosta. Tarkoituksenani oli rakentaa omat, tavallista ergonomisemmat kangaspuut. Tietokoneet ovat saapuneet osaksi suunnittelutyötä, mutta Johanna Gullichsen ei ole silti suinkaan hylännyt perinteistä kynällä piirtämistä. Niiden ääressä useimmat kuosini ovat syntyneet.” › Antiikki & Design 30 muotoilun legenda. löytyy verhoilukankaiden lisäksi valmiita tuotteita sisustukseen. – Niskani kipeytyi pahasti. Luonnosvaiheessa kangas kantoi nimeä Ville. – Aloin opiskella ranskaa Helsingin yliopistossa 1980-luvun alussa. Minulle soitettiin sieltä, että kangas on valmis. Tekstiilien geometrinen, selkeä muotokieli ammentaa vaikutteensa suomalaisesta kulttuurista. Pian hän hankki kangaspuut kotiinsa. Pyrin Taideteolliseen korkeakouluun 1980-luvulla, mutta en päässyt sisään. Normandie nosti julkisuuteen. Kankaan syntyminen lähtee piirtämisestä. Kangaspuilla ahkerasti kuto vat tietävät, kuinka kuluttavaa se voi olla yläselälle. Jo lapsena häntä kiehtoivat tekstiilit ja käsillä tekeminen. Se oli luontevaa, sillä kävin lapsena ranskalaisen koulun. Lopulta yliopisto-opinnot alkoivat tuntua minusta liian teoreettisilta. Johanna Gullichsen yhdistelee rohkeasti uutta ja vanhaa, eri aikakausia ja tyylejä.” Viitisentoista vuotta myöhemmin Johanna Gullichsenin kankaat tuntuvat yhtä raikkailta. Kankaita tehtiin 1990-luvun alussa Virossakin. Yrityksen kankaat valmistetaan yhä pääosin Suomessa Pohjanmaalla, jossa perinteisellä kudonnalla on pitkä perinteet. Suomalaisen tekstiilisuunnittelun kansainväliseksi tähdeksi Johanna Gullichsenin tie kulki yliopiston kautta. KÄÄNTEENTEKEVÄKSI URALLE muodostui Porvoon kotiteollisuuskoulu eli Borgå hemslöjdskola, jossa Johanna Gullichsen oppi kutomisen kangaspuilla. – Suunnittelin ravintola Savoylle nimikkokankaan. Niiden aidot materiaalit, kestävyys, kotimaisuus ja pohjoismainen estetiikka vain kasvattavat suosiotaan designin harrastajien ja keräilijöiden parissa. Se tehtiin Virossa, joka silloin vielä kuului Neuvostoliittoon. Menin puuseppäkouluun Vaasan lähelle. Eri materiaalien tunteminen on ylipäätään eduksi muotoilijalle. Se vei mukanaan. Vientiin ulkomaille menee puolet tuotannosta. Silkkikankaat puolestaan syntyvät Italiassa. Koulu oli muutenkin hyödyllinen, sillä siellä opin puun käsittelyä. – Mummoni Anna Ramsay kutoi ryijyjä, ja seurasin sitä hyvin kiinnostuneena. Samalla ilmoitettiin, että bensa oli loppu, joten tekstiilejä voitu toimittaa autolla. Silloin Taideteollisessa oli kuitenkin mahdollisuus käydä iltakoulua, jossa perehdyin kankaanpainantaan ja muihin tekstiilitekniikoihin
Hänen isoäitinsä Maire Gullichsen oli yksi Artekin perustajista. › Antiikki & Design 31. Artek liittyy Johanna Gullichseniin läheisesti
Materiaalit ovat villa ja pellava. Varsinkin Normadie-mallisto herätti suurta ihastusta niin Suomessa kuin ulkomailla. Johanna Gullichsen käytti sitä Sori Yanagin Butterfly-jakkaran istuintyynyyn. Kuvassa Fredrikinkadun myymälä Helsingin Punavuoressa, jossa se toimi vuosina 2002—2018. Tyynynpäälliset ovat kapearaitaista Papillonin Biskangasta. Papillon-malliston Y-kangas yhdistää värejä rohkeasti. Kangas sopii niin verhoiluun, päiväpeitoiksi kuin verhoiksi. Pariisissa Johanna Gullichsen piti omaa liikettään vuosina 1997—2014. Johanna Gullichsenin ensimmäinen näyttely Artekissa vuonna 1998 nosti hänet muotoilumaailman julkisuuteen. Ku va N ico Ba ck str öm Ku va N ico Ba ck str öm Antiikki & Design 32 muotoilun legenda. Nykyään hänen kankaistaan menee puolet ulkomaille. Alusta lähtien Johanna Gullichsen on tulkinnut pohjoismaisia tekstiiliperinteitä modernisti
NÄYTTELY ARTEKISSA vuonna 1997 tiesi läpimurtoa. Japanilaiset tunnistavat siinä jotain omaa. OPISKELI Helsingin yliopistossa, Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa ja Porvoon kotiteollisuuskoulussa (Borgå Hemslöjdsskola) vuosina 1981–83. – Tapasin Sori Yanagin kerran Japanissa. Sitten hän Viime aikoina Johanna Gullichsen on tehnyt muotoiluyhteistyötä japanilaisen Rakusain kanssa. Papillon-mallisto, jonka nimi merkitsee perhosta, yhdistelee kutkuttavasti värejä. LÄPIMURTO oli Normandie-mallisto vuonna 1997. Käyn myös edelleen kutomassa kangaspuilla salaa eräässä kellarissa, Johanna Gullichsen naurahtaa. Se syntyi, kun Johanna Gullichsen sai tehtäväkseen suunnitella istuintyynyn ikoniseen Butterfly-jakkaraan. Se on edelleen Johanna Gullichsenin malliston lippulaiva. Graafisuus puhuttelee japanilaisia. He pitävät yksinkertaisesta tyylistäni, joka perustuu geometriaan ja jaettuihin pintoihin. Pariisilaisten lisäksi Johanna Gullichsenin kankaita hamusivat designtietoiset japanilaiset. – Tietokone nopeuttaa tekemistä ja antaa uusia mahdollisuuksia, mutta enemmän käytän suunnittelussa kynää. › Antiikki & Design 33 muotoilun legenda. Siitä syntyneitä tuoreimpia töitä on Nomado-tatami matto, joka tulee markkinoille keväällä. PERUSTI yrityksen vuonna 1986. Istuintyynyt tehtiin käsin. LIIKKEET Helsingin lisäksi Pariisissa vuosina 1997–2014. PALKINNOT Muotoilun Gloria 2001, Vuoden tekstiilitaiteilija 2018. – Japanilaiset ovat yritykselle taloudellisesti merkittävin asiakaskunta. JOHANNA GULLICHSEN SYNTYI Somerolla 1958. Japanilainen Sori Yanagi (1915–2011) suunnitteli istuimen 1950-luvulla. Hän ei osannut kunnolla englantia, mutta taputti minua kädelle. Erityisesti Normandie-mallisto herätti sekä kotimaista että kansainvälistä ihastusta. – Samana vuonna 1997 avasin liikkeen Pariisiin. Sen valikoimasta 80 prosenttia on Johanna Gullichsenin tuotantoa. Muotoiluja puuseppäyritys Nikari Oy:n Skandi-jakkarat on verhoiltu Johanna Gullichsenin suunnittelemilla kankailla, kuten keltaisella Doriksella. Japanin Kobessa toimii Johanna Gullichsen Kobe Töölö -liike. Siellä se toimi 16 vuotta
Kankaiden lisäksi myymälän valikoimiin kuuluu erilaisia sisustusja käyttötavaroita, kuten mattoja ja suosittuja tyynynpäällisiä. Myös laukut ovat haluttuja. Ku va N ico Ba ck str öm Antiikki & Design 34
Kuosit vievät ajatukset Artekiin ja sen selkeälinjaiseen estetiikkaan. . Johanna Gullichsenin kankailla verhoillut, Alvar Aallon suunnittelemat tuolit ovat jo maailmankuuluja klassikkoja. – Muotoilutyylini on selkeä ja geometrinen. Bertel Gardberg oli myös mestari materiaalien käsittelijänä. hymyili merkiksi siitä, että hyvin meni. – Olen saanut vaikutteita myös Dora Jungilta ja ihailen Vuokko Nurmesniemeä, joka jaksaa alati luoda uutta. Kun katson läheltä, huomaan että se koostuu sinisistä ja keltaisista langoista. Toden totta. Tämän korkeatasoinen muotoilukieli perustuu käsityöhön. Lankojen värejä yhdistämällä voi saada aikaan uusia sävyjä – samaan tapaan kuin esimerkiksi akvarelliväreillä, Johanna Gullichsen kuvailee. MENNEEN MAAILMAN tavaroista syntyi ajatus verhoilla vanhoja tuoleja omilla kankailla. BERTEL GARDBERGIÄ, yhtä suomalaisen muotoiluhistorian merkittävintä nimeä, Johanna Gullichsen arvostaa suuresti. Alan sen jälkeen miettiä kuoseja eli kuvioita. Olihan Johanna Gullichsenin isoäiti legendaarinen taiteen ja muotoilun mesenaatti, Artekin perustaja Maire Gullichsen (1907–1990). Kun kuvio avautuu, ymmärrän sen nerokkuuden. Tekniikka asettaa muotoilulle rajat, joita voi ja pitää pyrkiä rikkomaan. – Oli suuri onni kasvaa ja elää sellaisessa maailmassa, Johanna Gullichsen sanoo. ”Saan inspiraation lähteitä mistä vain. Käsityöläinen tuntee kaltaisensa. Normandie-malliston Discushion-istuintyynyt on varta vasten suunniteltu Alvar Aallon 60-jakkaralle. Sitä Johanna Gullichsen kertoo kantavansa aina. Täytyy muistaa, että kudontatekniikka vaikuttaa huomattavasti kuosien malleihin. – Lähden luomaan mallistoa väreistä. Lämmin väri syntyy turkoosin vihreästä ja keltaisesta langasta. Johanna Gullichsenin täti Patricia Blackbourn oli antiikkikauppias, joka johdatti hänet vanhojen huonekalujen ja esineiden pariin. Sukulaisuus Artekiin on myös suorastaan geneettistä. Kangaspuut vaikuttavat kuvioihin. Suunnittelija näyttää Normandiemallistoonsa kuuluvaa vihreää Helioskangasta. Normandiemallistoa voi pitää kuin sukulaisena Alvar Aallon vuonna 1954 luomalle Siena-painokankaalle. Taianomaista! Yrityksen logo rakentuu geometrisestä kuviosta ja suunnittelijan nimestä. Siinähän ovat minimalistiseen tasoon tyylitellyt kangaspuut! Näin muotoilu ja käsityö yhdistyvät. Sopivat ne toki muillekin istuimille pehmusteiksi ja kaunistuksiksi. Paljon ideoita syntyy valokuvatessani ja matkoiltani eri kulttuureihin.” Johanna Gullichsen kädessä on pakka Helios-kangasta, joka on vahva, kaksipuolinen verhoilutekstiili. Pidän vanhoista esineitä, sillä niihin liittyy aina jokin tarina. Esimerkiksi koukeroisesta ja jonkun mielestä ehkä pölyttyneestäkin uusrokokootuolista kuoriutuu jännittävä ja houkutteleva istuin, kun se puetaan Johanna Gullichsenin graafiseen kuosiin. Muistona akateemikosta on Bertel Gardbergin suunnittelema hopeinen rannekoru. Antiikki & Design 35 muotoilun legenda. – Olen itsekin aina välillä ollut koukussa huutokauppojen nettinäyttöihin
Yksi suosikeista on Oiva Toikan Bambu-teos. Antiikki & Design 36. Matti Liskiä puhuttelevat vahvat värit, joten hänen lasikokoelmansa keskittyy niihin värittömän lasin sijaan
Helsingissä toimi tuolloin kirpputori sittemmin puretuilla VR:n Makasiineilla. Eräänä kesänä vietin sitten siellä tiiviisti kokonaisen viikon. Sen aikana kopioin edustavimmat luettelot ja mapitin valokopiot, hän muistelee. Jossakin vaiheessa kuitenkin tajusin, että jokaisen myyntiluettelon on pakko löytyä Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelmasta. Björn Weckströmin 1970-luvulla muotoilemat ihmishahmot vetoavat Matti Liskiin humoristisuutensa ja rosoisuutensa vuoksi. – Jos joku sattui omistamaan jonkun vanhoista myyntiluetteloista, se tuntui arvokkaalta aarteelta. ESINEIDEN puhuttelevuus on aina leimannut Matti Liskin keräilyä tietyn suunnittelijan tuotantoon keskittymisen sijaan. Onhan sinne arkistoitu kaikki Suomessa painetut julkaisut. Sieltä löysin kuudella markalla vihreän, pop-henkisen maljakon. ”Kaikki alkoi Puistosta” vielä silloin saattoi tehdä hyviä löytöjä. Kyse on Matti Liskin monipuolisesta taide lasikokoelmasta. Ainakin, mikäli tiesi, mitä etsi – tietoa ei toki ollut saatavilla samaan tapaan internetistä kuten nyt. Hän hankki keräilykohteestaan alusta pitäen tietoa perehtymällä vanhoihin myyntiluetteloihin. Hän kierteli varsinkin kirpputoreja, joilta › MIRVA SAUKKOLA KUVAT MILKA ALANEN Värilasiin rakastunut Matti Liski on kerännyt kotimaisten suunnittelijoiden aarteita aina opiskeluajaltaan lähtien. – Jo lapsuudenkodissani riitti runsaasti taidelasia, sillä asuimme lähellä Nuutajärveä ja Iittalaa. Myöhemmin se selvisi Ulla-Maija Wikmanin Riihimäen lasille suunnitteleman Puistosarjan osaksi. Maisema-arkkitehti Matti Liskin keräilyharrastus alkoi jo opiskeluaikoina 1990-luvulla. Tanakat mapit löytyvät yhä kunniapaikalta työhuoneen kirjahyllystä. Keräilijä on kartuttanut sitä opiskeluajoiltaan 1990-luvulta lähtien. Opiskelin tuolloin maisemaarkkitehdiksi, joten opintoihini nimellään viittaava löytö tuntui melkein enteeltä. A uringonvalo siivilöityy kirkkaana helsinkiläiskotiin, jonka ikkunalaudoilla, hyllyillä ja vitriineissä säkenöivät kaikkien jalokivien värit. Kun muutin omaan opiskelijakämppään, kaipasin sinnekin muun muassa maljakkoa. 1990-luvulla kirpputoreilla teki löytöjä. NYT MATTI LISKIN olohuoneen ikkunaa vasten hehkuukin joukko eri värisiä Puiston osia. Antiikki & Design 37 keräilijä. Ensimmäisen löydön myötä keräilykärpänen puraisi Matti Liskiä tosissaan. Halusin kerätä sarjan kaikki osat, nykyinen Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän osakas kertoo. Kukin niistä esittää eri puuta
Helena Tynellin 1970-luvun alussa suunnittelema kissa päätyi kotiin Riihimäen Lasipäiviltä. Sen hankkimista edelsi pitkä neuvottelu, sillä toinen ostaja ehti napata Matti Liskin ensin harkitseman eläinhahmon. Helena Tynellin painava Metsä-teos siivilöi valonsäteet kauniisti ikkunalaudalla. Luontoon liittyvät teemat miellyttävät maisema-arkkitehtiä myös lasinkeräilijänä. Nanny Stillin Ilmapallo-sarjaa valmistettiin vuosina 1961–1962. › Antiikki & Design 38 keräilijä. Samasta syystä muun muassa Oiva Toikan tuotanto kuuluu kokoelman kärkisuosikkeihin. Björn Weckströmin ihmishahmot kiehtovat Matti Liskiä monivärisyytensä vuoksi. Matti Liski varoittaa muita keräilijöitä väärennöksistä, sillä esimerkiksi valesigneerattuja Ikea-maljakkoja on yritetty myydä aitoina Ilmapalloina
Kokoelman kerääminen lähti liikkeelle Ulla-Maija Wikmanin Puisto-sarjan vihreästä maljakosta. › Antiikki & Design 39. Nyt sarjaa on koossa kokonainen rivistö
Mikäli muotoilija on elossa, voit myös kysyä suoraan. Muun muassa kakkoslaatua edustavien tuotteiden jälkisigneeraukset ja kolhujen hiominen yleistyvät ilmiöinä. Vaikkapa nykylasin keräämisestä on helpompi aloittaa, sillä esimerkiksi 1950-luvun ikoniset työt ovat hinnaltaan enää harvojen tavoitettavissa. Älä rajoitu vain internetiin, vaan lue myös vanhempaa kirjallisuutta. Sen eroavaisuus ei vähennä kuitenkaan arvoa. Muista kuitenkin, että esimerkiksi muotoilijan myyntitapahtumassa suorittama signeeraus saattaa erota kovastikin tehtaan linjastolla tehdystä. VÄÄRENNÖKSET ovat ongelma. KARTUTA TIETOJASI. Antiikki & Design 40. Alkuperäislähteet eli tässä tapauksessa vanhat myyntiluettelot tarjoavat tarkinta tietoa. KERÄILIJÄN VINKIT MIETI, mihin haluat keskittyä. Timo Sarpaneva toteutti joukon elegantteja karahveja Venetsian Muranossa toimivan Veninin kanssa yhteistyössä 1990-luvun alussa. OLE TARKKA signeerausten kanssa, sillä väärennettyjä signeerauksia esiintyy paljon
Antiikki & Design 41 keräilijä. – Sarjallisuus tiivistää varmasti yhden asian avaimista. Oiva Toikan uniikkilasiteoksen Matti Liski hankki helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa pidetystä näyttelystä vuonna 2008, reilua vuosikymmentä ennen kuin suunnittelija nukkui pois. Myyjältä kuitenkin löytyi toinen kissa, joka nyt on allergiakotimme lemmikki. Vielä enemmän kaihoan täydennystä Nanny Stillin Ilmapallo-sarjaan, jota valmistettiin vuosina 1961–1962. Mikä keräilyssä sitten on koukuttanut jo kolmella vuosikymmenellä. Matti Liskiä kiinnostaakin myös nykyisten lasitaiteilijoiden tuotanto. Keräilijän mielestä kauneutta kun voi tuoda kaikkiin kodin huoneisiin. Yhtenä vuonna kiertelin siellä Helena Tynellin Noan Arkki -sarjaan kuuluvaa, 1970-luvun alussa valmistettua lasikissaa Kokoelma koostuu kotimaisesta. Kun sarjasta on saanut hankittua itselleen yhden, houkutus jatkaa keräämistä paisuu suureksi. Se päätyi silti toiselle ostajalle. Oiva Toikan 1960-luvulla suunnittelemaa, herkkää Flora-sarjaa Matti Liski on koonnut kokonaisen rykelmän. Oiva Toikka loi Pinjan 1980-luvulla. – Olen aina ollut ihastunut etenkin värilasiin. Anu Penttisen sulavalinjainen, 2010-luvulla valmistettu Melt Down -teossarja tuo kauneutta kylpyhuoneeseen. Siihen kodin kaappitilat eivät riittäisi, Matti Liski naurahtaa. Kylpyhuonetta koristaa Anu Penttisen Melt Down -teossarja 2010-luvulta. pitkään. Minua ovat kiehtoneet sen sijaan esimerkiksi teokset, joissa on enemmän rosoa. TAIDELASIN keräily onkin tullut Matti Liskin mukaan koko ajan haastavammaksi. Kun ennen saattoi tehdä kirpputorilöytöjä, nykyään niin käy enää harvoin. Matti Liskin kokoelma koostuu kotimaisten suunnittelijoiden teoksista, mutta mukaan mahtuu myös ulkomailla toteutettuja töitä. – Osista Tuuli kuitenkin puuttuu. Eikä tavallisella kuolevaisella enää olisikaan varaa vaikkapa Timo Sarpanevan haluttuun Lansettiin. Vaikka Matti Liskin kokoelma keskittyykin 1900-luvun puolelle, myös uusi taidelasi kiinnostaa häntä. Niistä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Timo Sarpanevan Veninille 1990-luvun alussa suunnittelema karahvisarja, jonka osat ovat saaneet Suomen luontoon viittaavat nimet: Luoto, Aava ja Loiste. Alla on Lehdon säilytyslaatikko, jonka suunnittelija signeerasi. Niihin kuuluvat vaikkapa Oiva Toikan moniväriset, 1960-luvulla valmistetut Bambut tai Björn Weckströmin 1970-luvulla toteuttamat humoristiset ihmis hahmot. – Esimerkiksi Suomen Lasimuseon Ystävien Riihimäellä kesäkuussa järjestämillä Lasipäivillä pitää käydä vuosittain. Ehkä siksi olen pidättäytynyt käyttölasin keräämisestä. Kauppa käy netissä ja keräilijät eri puolilta maailmaa tavoittelevat samoja aarteita. Tapahtumissa käyminen on Matti Liskin mielestä kuitenkin edelleen mukavin tapa tarkastella markkinoita. Niillä olen tehnytkin mainioita löytöjä. . Sen osista minulta puuttuu vain yksi, eikä sellaista ole tullut vastaan kokonaiseen vuosikymmeneen. Ehkä siksi en ole niinkään haaveillut vaikkapa suomalaisen muotoilun kultakauden, 1950-luvun ylevistä muodoista, sillä ne on ikuistettu useimmiten värittömään lasiin. Toisaalta esimerkiksi sosiaalinen media mahdollistaa verkostoitumisen paremmin. Sen takana siintävä, Pinjasta toteutettu näyttävä versio Lehto syntyi vuonna 2010. Yritän pitää tuntosarvet tarkkoina, mikäli se vielä tulisi vastaan. Se koristaa ryhmänä olohuoneen pöytää
Antiikki & Design 42 näyttely. Hanaholmenin kulttuurikeskukseen luotu sisustus esittää Karin ja Carl Larssonin kodin sellaisena kuin he Taalainmaalle sen loivat
› Karin ja Carl Larsson lapsineen viihtyivät Lilla Hyttnäsin kesäisessä idyllissä. Ihannekodin synty Ruotsalainen taiteilijapari Karin ja Carl Larsson loivat yhdessä Taalainmaalle boheemin viihtyisän kodin perheelleen. MIRVA SAUKKOLA C arl Larssonin (1853–1919) akvarelleista monistetut posti kortit ovat syöpyneet kuvamuistiimme. Huonekalut ja tekstiilit ovat etenkin Karin Larssonin suunnitelmia. Herkät lapsikuvat oli ikuistettu Larssonien kodissa, Taalainmaan Sund bornissa sijaitsevalla Lilla Hyttnäs nimi sellä tilalla. Hän toteutti suu Ku va Ca rl La rss on -g år de n Ku va Ja kk e N ikk ar in en / H an ah olm en Ku va Ja kk e N ikk ar in en / H an ah olm en Antiikki & Design 43 näyttely. Espoossa esillä oleva näyttely esittelee edelleen ajankohtaisia viihtymisen ja kodikkuuden ihanteita. Se palveli ensin kesä asuntona, mutta perinpohjaisen remontin ja laajennus työn myötä perhe muutti sin ne pysyvästi vuonna 1901. Eikä ihme. Toisin kuin ajan porvariskodeille oli tyypillistä, Karin ja Carl Larsson yhdis telivät vanhaa uuteen tai rouhean talon poikaista elegantin linjakkaaseen. NINA ZILLIACUS on loihtinut Hana holmeniin sisustuksen, joka näyttää samal ta kuin Larssoneilla aikoinaan. – He esimerkiksi käyttivät hienointa salia eli förmaakia nykyajan olohuoneen tapaan. Sen sijaan, että se olisi ollut varattu vain muodollisiin juhlatilaisuuksiin, sitä käytet tiin koko perheen viihtymiseen, näyttelyn kuraattori, taidehistorioitsija Nina Zilliacus painottaa. Maaliskuussa Hanaholmen kulttuurikeskuksessa Espoos sa avautunut näyttely Karin & Carl Larsson – Kodin lämpö avaakin juuri kahden taitei lijan tapaa luoda koti ajalle epätyypilliseen henkeen. Sen Karin Larssonin (1859– 1928) isä, Adolf Bergöö lahjoitti nuorelle parille vuonna 1888
Hänen lahjakkuutensa oli kuitenkin kiistämätöntä. Kuopus menehtyi jo vauvana, Ulf puolestaan 18-vuotiaana umpilisäkkeen tulehdukseen. Näyttely ei kuitenkaan keskity Carl Larssonin taiteeseen, vaan juuri Karin ja Carl Larssoniin tasavertaisena taiteilijaparina ja sisustamisen uudistajina. – Karin Larsson kuuluu niihin naistaiteilijoihin, jotka historia on unohtanut miehensä varjoon. Tulevan miehensä Karin Bergöö tapasi Grez-sur-Loingin kylässä lähellä Pariisia toimivassa taiteilijayhteisössä. Pontus, Lisbeth, Brita, Kersti, Esbjörn ja Mats. Ku va Ja kk e N ikk ar in en / H an ah olm en Antiikki & Design 44 näyttely. KARIN LARSSONILLA oli vahva vaikutus miehensä taiteeseen ja hänet tunnettiin tämän rakentavimpana ateljeekriitikkona. Sinne on myös lainattu helsinkiläisistä Schulmanin taideliikkeestä ja Occasion-antiikkiliikkeestä kalusteita, jotka on valmistettu jo Larssonien aikaan. Näyttelyn helmi on Carl Larssonin akvarelli Lisbeth ja kirsikankukka (1899). Karin Larssonin suunnittelemia huonekaluja, tekstiilejä ja pienesineitä valmistetaan yhä uustuotantona. Inkoolainen Westan qvarn puolestaan valmistaa Larssonien suunnittelemia puutarhakalusteita. Läheskään kaikki ei kuitenkaan näyttelyssä ole uutta. Perheen perustamisen myötä Karin Larsson luopui maalaamisesta, mutta sen sijaan hän suunnitteli lukuisia kalusteita ja tekstiilejä. Joskin molemmat tietysti keskustelivat yhdessä ja päättivät sitten, miten lapsiperheen elämään ja vieraiden vastaanottamiseen sopiva koti rakennetaan. Kauan harhateillä Yhdysvalloissa seikkaillut taideKarin Larsson oli miehensä tuki ja turva. Ruotsin kuninkaallisesta taideakatemiassa suorittamansa kuvataiteilijan koulutuksen ohella hän oli kartuttanut myös taideteollisuuteen liittyviä opintoja Slöjdskolanissa, Nina Zilliacus summaa. Pari avioitui vuonna 1883, ja vuosien mittaan jälki kasvua syntyi peräti kahdeksan: Suzanne, Ulf, Kauan Yhdysvalloissa tietymättömillä teillä ollut Lisbeth ja kirsikankukat -akvarelli nähdään Hanaholmenin näyttelyssä. Muutenkin Karin Larsson oli toisinaan rimman osan kodin sisustuksesta. Stallaholm Textil tuottaa Karin Larssonin suunnittelemia kalusteita ja kankaita, Svenskt Tenn ruukkuja ja Matts Mattor mattoja. teos kuuluu nykyään ahvenanmaalaisen taide keräilijän Anders Wiklöfin kokoelmaan, ja se on ensimmäistä kertaa Suomessa julkisesti esillä. Se on lainattu sinne Anders Wiklöfin taidekokoelmasta
KARIN LARSSON keskittyi Sundbornissa yhä enemmän huonekalujen ja tekstiilien suunnitteluun, Carl Larsson puolestaan maalaamiseen ja etsauksiin. Kannustamisen sijaan isä lannisti Carlin. Erityisen tärkeitä tälle olivat historialliset seinämaalaukset, joita hän sai toteuttaa Ruotsin Kansallismuseoon ja Tukholman oopperataloon. Sitä sisustamalla rakastavaiset myös kommunikoivat keskenään. Silloinkin siihen tosin viitataan Carl Larssonin kotina ja puoliso unohdetaan mainita. Visio oli yhteinen. Näyttely järjestetään Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Juuri vaimon rauhallisuus valoi turvallisuudentunnetta Carl Larssonin mieleen ja kaikki tämä heijastui myös kodin tunnelmaan. Hanaholmen järjestää näyttelyn yhteistyössä Carl Larsson Gårdenin ja Rights & Brands -toimiston kanssa. – Itselleni Karin Larssonin valtava merkitys modernin taiteilijakodin luomiseen selvisi, kun ensimmäisen kerran vierailin muutamia vuosia sitten Sundbornissa. Näyttely Karin ja Carl Larsson – Kodin lämpö on esillä Hanaholmenin galleriassa Espoossa, hanaholmen.fi. KARIN BERGÖÖ opiskeli sekä kädentaitoja Tukholman Slöjdskolanissa että maalaamista Kuninkaallisessa taideakatemiassa. Carl Larsson esimerkiksi maalasi ihastuttavan ruusuaiheen heidän makuuhuoneidensa väliin, sillä ajalle tyypilliseen tapaan pari nukkui eri huoneissa. HÄN TAPASI tulevan miehensä Carl Larssonin Grez-sur-Loingissa sijaitsevassa taiteilijayhteisössä. Karin sen sijaan oli lähtöisin vauraasta perheestä, jossa elettiin kannustavassa ilmapiirissä. Larssoneiden ajattelusta löytyy yhteyksiä William Morrisin ja John Ruskinin Englannissa perustamaan Arts & Crafts -liikkeeseen, joka niin ikään korosti käsillä tekemisen merkitystä. – Taalainmaa innoitti heitä. UNOHDETTU NAISTAITEILIJA KARIN BERGÖÖ syntyi 3.10.1859 Örebrossa. Heille esimerkiksi puhdas, itse kasvatettu ruoka oli tärkeää. Tämä kaikki näkyy heidän taiteessaan. Karin Larsson valmistikin niistä modernisoituja versioita itselleen ja tyttärilleen, Nina Zilliacus avaa tyylin taustoja. Aika usein Carl Larsson tarvitsikin lohdutusta, sillä monipuolinen, somien akvarelliensa ohella näyttävistä julkisista teoksistaan tunnettu taiteilijanero päätyi usein uudistuksellisten ajatustensa myötä vanhoillisten taidepiirien hampaisiin. Carl Larsson taas peitti seinät ja jopa osan sisäkatoista maalauksilla, kukkaköynnöksillä, pienillä tervehdyksillä ja sitaateilla. Toisaalta Karin Larssonille olikin suotu miestään paremmat eväät hyvän itsetunnon rakentamiseen. Taidehistorioitsija Nina Zilliacukselle selvisi Lilla Hyttnäsissä vierailun myötä, miten merkityksellinen rooli Karin Larssonilla oli kodin luomisessa. Karin Larsson siis suunnitteli huonekalut ja kodin tekstiilit. VUONNA 1888 Larssonit vierailivat Pariisissa verkostoitumassa. Pari avioitui vuonna 1883. Seuraavana vuonna nuori perhe palasi Ranskasta Ruotsiin. Hänen isänsä Adolf Bergöö oli menestyvä liikemies. Samana vuonna Adolf Bergöö lahjoitti heille Lilla Hyttnäsin. PERHE MUUTTI pysyvästi Sundborniin vuonna 1901. MISTÄ SITTEN Larssonit ammensivat ideoita sisustukseen. – Olen joskus vitsaillut, että nykypäivään siirrettyinä Karin ja Carl Larsson varmasti olisivat tiedostavia hipstereitä. Maalauksesta inspiroituneena Karin Larsson suunnitteli samaa teemaa noudattavan verhon. Käynti kodissa avasi silmäni sille, ettei Karin ja Carl Larssonin panosta kodin rakentajana voida erottaa toisistaan. JO LARSSONEIDEN elinaikana Lilla Hyttnäs nousi ruotsalaisten sisustajien ihanteeksi. Jo taiteilijavuosinaan Ranskassa Karin Larsson innostui yrttien kasvattamisesta ja hän myös toi niiden taimia mukanaan Ruotsiin, Nina Zilliacus mainitsee. Yhdeksän vuotta sen jälkeen Karin Larsson menehtyi. Lehden lähtiessä painoon Hanaholmen on suljettu turvallisuussyistä koronavirustilanteen vuoksi. Se ripus tettiin makuuhuoneiden välille. Taalainmaa inspiroi Larssoneita. . Se sai nimen Rakkauden ruusu. Näyttelyyn on vapaa pääsy. opas Skönhet för Alla (1899) mainitsee talon hyvänä esimerkkinä ihannekodista. Myös Taalainmaan kansanpuvut innostivat häntä. Ku va Ja kk e N ikk ar in en / H an ah olm en Antiikki & Design 45 näyttely. Larssonien kotielämä sieniretkineen ja hyötypuutarhan hoitamisineen muistutti lisäksi tolstoilaiseksikin kutsuttua tapaa elää yhteydessä luonnon kanssa. – Carl Larsson tuli rutiköyhästä kodista Tukholman vanhastakaupungista eikä hänen isänsä Olof Larsson peitellyt torjuntaansa poikaa kohtaan – hän teki selväksi sen, ettei lasta oltu toivottu. Nykyään museoksi muutettuun kotiin pääsee myös vierailulle. Ellen Keyn maineikas sisustusheikkohermoisuudesta kärsivän miehensä tuki, ja siksi aviopuoliso kutsui häntä enkelikseen. Vanhemmat uskoivat nuoren naisen kykyihin taiteilijana. Carl Larssonin kirja Ett Hem (1899) avasi ruotsalaisille idyllin taiteilijan taidokkaiden akvarellien kautta. VUONNA 1919 Carl Larsson kuoli. Alueelle tyypillinen, voimallinen punaisen sävy siirtyi moniin Karin Larssonin suunnittelemiin kalusteisiin ja tekstiileihin. Niissä kaunis koti tarjoaa kulissit perheen arjelle. Karin ja Carl Larssonin koti oli kahden taiteilijasielun yhdessä aikaansaama kokonais taideteos. Heidän luomansa sisustustyyli edusti jotakin aivan uutta, joka palvelee edelleen ruotsalaisen tyylin esikuvana, Nina Zilliacus alleviivaa
Syvä kiinnostus hevosiin innoitti Lina Lagströmiä hankkimaan oppia näiden käytöksestä ja pohtimaan, mitkä kaikki seikat vaikuttavat niiden hyvinvointiin. Mikäli se painaa tai hiertää hevosta eikä Loviisalainen satulaseppä Lina Lagström varmistaa ammattitaidollaan, että ratsastuskokemus on miellyttävä niin hevoselle kuin sen isännällekin. Lina Lagström sovittaa suitsia ja näyttelypäitsiä Dandelion May -connemaraponille ja sen varsalle, Hagelunds Honeybunnylle. MIRVA SAUKKOLA KUVAT FABIAN BJÖRK L ina Lagströmin elämä on pikkutytöstä alkaen pyörinyt hevostallin liepeillä. Kuvassa Lina Lagströmin valmistama vesileili, ompelutarvikekotelo ja nahkapalmikkonäytteitä. Heinältä tuoksuva lapsuus kumpusi jo kotoa, sillä Lina Lagströmin äiti, Maria Roimola on pitkän linjan ponikasvattaja ja ratsastuskoulunpitäjä. Rungontarkastuksessa Lina Lagström kuitenkin löysi vian, jota ei kannattanut lähteä korjaamaan. Satulasepän tulee hallita nahan työstäminen. ”Toimin ratsun äänitorvena” nollista seurata äitinsä viitoittamaa tietä kohti talleja. Ei siis ihme, että tyttären oli enemmän kuin luonSatula vaikuttaa hevosen hyvinvointiin. › Antiikki & Design 46 perinne elää Esittelemme mestarillisia kädentaitajia. Tämä satula saapui verstaalle topattavaksi. – Yhdeksi tärkeistä asioista nousee satula
Ovikyltti oli käytössä jo yrittäjän ensimmäisessä liikkeessä, joka sijaitsi Loviisan keskustassa. › Antiikki & Design 47. Lina Lagströmin verstas sijaitsee tallin heinävintillä
Toinen oppiäitini on Karin Rosenlew, jonka kanssa minulla on ollut ilo tehdä paljon yhteistyötä. Nyt meneillään on projekti, jossa muuten terveeltä hevoselta löytyi erikoinen niskavamma. Mikä on työfilosofiasi. Kouluttaudun koko ajan lisää ulkomailla, sillä Suomessa olen suorittanut käytännössä kaikki saatavilla olevat opinnot. Osaamisella on arvo, joten se saa näkyä kokonaishinnassa. Onko toivottomia tehtäviä. Riippuu työstä, mutta esimerkiksi villojen vaihtaminen vie tyypillisesti 4–6 tuntia. Silloin innostuin satuloista ja niiden sovittamisesta. Ypäjällä sain opiskella Kay Hastilow’n johdolla. Vaikka hevonen näyttäisi kipunsa, saattaa sen aiheuttaja olla vaativa selvittää. Kiikkerällä pöydällä se ei toden totta onnistu! Mikä on rakkain työvälineesi. Hevoset ovat aina olleet äitini työn kautta elämässäni mukana, ja opin ratsastamaan jo lapsena. Millainen on hyvä työtila. Joudun toki tekemään monenlaisia muitakin asioita. Mikä on mieleenpainuvin urasi aikana saamasi työtehtävä. Antiikki & Design 48 perinne elää. Mistä olet saanut oppisi. Toisin kuin Englannissa, jossa satulantekijät, -sovittajat ja -suunnittelijat erottuvat omiksi ammattiryhmikseen, Suomessa satusepän työhön kuuluu liki kaikki. Hihnat voi koristella monella eri tavalla. Kiinnostus satulan ja hevosen hyvinvoinnin väliseen yhteyteen imaisi mukaansa. Lina Lagström työstää nahkahihnaan koristeuraa. Suunnittelen eläinlääkärin ja fysioterapeutin kanssa yhteistyössä niskahihnaa, joka ei saa painaa vammaa. Mitä kaikenlaisia taitoja alallasi ennen kaikkea tarvitaan. Mitkä ovat tärkeimmät työvaiheet. Opiskelin Ypäjän hevosopistolla ja valmistuin ratsastuksenohjaajalinjalta. Ypäjällä pääsin ensimmäisen kerran työstämään nahkaa. Sopiva satula sen sijaan tekee yhteistyöstä hevosen ja ratsastajan välillä mukavaa. Jos hevonen ei vaikuta tyytyväiseltä, voi olla hyvin vaativaa arvioida, missä vika piilee. Hevosista valmistuu koko ajan tuoretta tutkimustietoa, joten alan seuraaminen ja jatkuva oppiminen on kaiken edellytys. Hyvä valaistus merkitsee paljon. Satulan tulee sopia molemmille. Tietenkin talleilla ja myös verstaassani Loviisassa, joskaan minulla ei ole sen yhteydessä myymälää. Mikä on vaikein työvaihe. Joskus vanhan satulan runko on jo niin rikki, että se on jo syytä päästää suosiolla eläkkeelle. Tallilla vierailusta ja hevosen kohtaamisesta kaikki alkaa. Hän on alan legenda, jolla on peräti 50 vuoden kokemus satuloiden valmistamisesta. Keskityn pitkälti työssäni satulan pehmusteiden eli hevosta vasten tulevien paneelien muokkaamiseen. istu, voi ratsastuskokemus olla eläimelle yhtä tuskaa. Onko sinulla esikuvia. Materiaalien ja käyttämäni ajan lisäksi otan huomioon osaamiseni. Kuinka hinta muodostuu. Satula topataan aidolla lampaanvillalla. Miten innostuit alasta. En usko, että tässä ammatissa tulee koskaan valmiiksi. Entä kuka hevosella ratsastaa. Kaikki ovat tärkeitä, mutta ilman naskalia, neulaa, toppaustikkuja ja masheriksi kutsuttua työkalua työskentely ei onnistuisi. Vuosien mittaan huomasin, että etenkin poneille on toisinaan vaikea löytää satulaa. Ala edellyttää jatkuvaa oppimista. Oma äitini on toiminut esikuvanani yrittäjänä ja opettanut minulle pitkäjänteisyyttä. Joskus satula aiheuttaa ongelman, mutta toisaalta vika voi olla myös terveydellinen. Sen ohella tarvitaan tukeva pöytä, sillä satulatoppausten paukuttaminen muotoonsa vaatii vankan alustan. En milloinkaan hoppuile, sillä siihen olen liian pikkutarkka. Vuosien mittaan olen opetellut tulkitsemaan hevosen kipuilmeitä hyvin. Missä työsi tuloksia näkee. Toiminkin tavallaan ratsun äänitorvena. Kiinnostus juontaa juurensa kasvuvuosiini. Miten kauan yhden työn tekemiseen kuluu aikaa. Kiertelen myös alan messuja ahkerasti, sillä toimin Suomen Valjasja Satulasepät Ry:n puheenjohtajana. Siksi olen etsinyt lisäoppia ulkomailta Italiasta ja etenkin Englannista, jossa suurin osa kaikista maailman satuloista valmistetaan. Hevosta tulee ymmärtää, sillä muuten satulan muokkaaminen sille sopivaksi ei onnistu
Varsinkin, mikäli syy hevosen huonoon oloon ei selviä. Ole valmis täydentämään taitojasi ulkomailla, sillä Suomessa koulutusta ei ole kyllin pitkälle tarjolla. Siksi teen itse säännöllisesti opintomatkoja. Nämä asiat hoidettuani onkin jo aika siivota hevosten karsinat kuntoon. 12.00 Pidän lounastauon ja hoidan siinä sivussa paperihommia sekä käyn läpi muun muassa sähköpostit. Asiakkaita on ympäri Etelä-Suomea, joten kilometrejä voi helposti kertyä auton mittariin päivän mittaan useita satoja. Esimerkiksi Ahvenanmaalla vietän yleensä kokonaisen viikon kerrallaan. 11.00 Siirryn tallin yhteydessä sijaitsevan verstaan puolelle toteuttamaan satuloiden toppauksia. Joskus omistajan budjetti ei myöskään riitä hevosen kokonaisvaltaiseen tutkimiseen. 13.00 Palaan verstaalle. Äitini hoitaa useimmiten iltatallin, joten sen voin jättää väliin. Välillä. Lisäksi haluaisin päästä Englantiin valmistamaan satulan alusta asti omin käsin satulaseppämestarien opastuksella. Haluaisin kehittää omalle Hagelunds Vanillah -ponilleni vyön, joka ei hierrä hyvin herkkänahkaista eläintä. Lina Lagström irrottaa paneeliruuveja. Tähän mennessä aika ei ole riittänyt siihen. Tarkastan runkoja ja teen pieniä korjauksia. Sitten on aika mennä nukkumaan. 15.00 Jos en ole asiakaskäynneillä, tässä kohdin on aika jakaa hevosille päiväheinät. Kouluttaudu niin pitkälle kuin vain voit. Toisaalta sijoitan yleensä myös asiakaskäynnit iltapäivään. Jokainen päivä on kuitenkin erilainen, sillä eläinten kanssa tuppaa sattumaan aina yllätyksiä. Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx ”VIEN VIELÄ YÖHEINÄT HEVOSILLE” 8.00 Lähden aamutoimieni jälkeen talliin. . Luonnollisesti myös opintomatkat ulkomaille, muun muassa Englantiin ja Italiaan ovat oma lukunsa. 20.00 Työpäivä päättyy. Sen jälkeen vuorossa on paneelien irrottaminen satulasta rungontarkastusta ja toppaamista varten. Millaisesta työtehtävästä haaveilet. Harvoin päivä toistuu täysin samanlaisena. Käyn jatkuvasti luennoilla ja koulutuksissa. 22.00 Vien vielä yöheinät hevosille. Aamutallin tehtäviin kuuluu muun muassa hevosten ruokkiminen ja niiden päästäminen ulos. Antiikki & Design 49 perinne elää. Välillä teen myös paljon pitempiä työreissuja. Minkä neuvon antaisit alalle pyrkivälle. Miten pidät taitoa yllä. Perehdyn myös uusiin tutkimuksiin. Tekeekö joskus mieli luovuttaa
Tekstiilisuunnittelija Hiroko Takahashi on uudistanut kimonokankaita tuomalla niihin vahvoja, geometrisiä kuvioita. Kuvan luomus on vuodelta 2009. Antiikki & Design 50
Esillä on paitsi historiallisia kimonoja, myös 1900ja 2000luvun etu rivin muotitaiteilijoiden, kuten Yves Saint Laurent’n, Rei Kawa kubon ja Alexander McQueenin tulkintoja perinteisestä asusta. Ikiaikainen kimono Tokion olympialaisten aikaansaama kisakuume nostaa intoa japanilaista esineistöä kohtaan. Se tunne taan niin poliittisesti kuin taloudellisestikin vakaana ajanjaksona. Tämä uudenlainen taidevalokuva on vuodelta 2017. Tietyt kuviot ja kudonnat oli toki varattu rikkaille ja vaikutusvaltaisille, mutta kimono kuului kaikille – köyhäkin talon poika saattoi hankkia siitä raidallisen puuvillaversion. Yhdeksi vaikuttavimmista nousee helmikuun lopussa Lontoon Victoria & Albert Museumissa avautunut kimono näyttely. Valokuvaaja Akira Timesin kuvissa kimonot tuodaan nykyaikaan. Monissa museoissa eri puolilla maailmaa tullaankin näkemään saarivaltion kulttuuriin keskitty neitä näyttelyitä. Nämä ovat pukeutuneet ajankohdalle niin muodikkaisiin, kuosiin kudotuista brokadikankaista valmistettuihin kimonoihin. Sen teemana on Japanille tunnus omaisen vaatteen siirtyminen osaksi länsi maista muotia. historia. KIMONO syntyi jo 700luvulla, mutta sen kukoistuksen historia alkaa 1600 luvulla alkaneella Edokaudella. Kasvava vauraus sai muutkin kuin etuoikeutetun samurailuokan innostumaan ylellisemmästä pukeutumises ta, ja kauppiaat saattoivat teettää itselleen ja perheenjäsenilleen upeita silkkiasuja. Maata symboloi vahvasti etenkin kimono, jota lännessä on ihailtu jo vuosisatojen ajan. kesä olympialaisten nostattama suuren urheilujuhlan tunnel ma virittää kiinnostusta myös japanilaista muotoilua kohtaan. heinäkuuta suunniteltujen 32. › Utagawa Kunisadan puupiirros esittää 1800-luvun puolivälin japanilaisnaisia. MIRVA SAUKKOLA KUVAT VICTORIA & ALBERT MUSEUM T okioon 24. Niiden kankaat oli usein valmistettu eurooppalaisissa silkkikutomoissa
Lähinnä kotiasuna käytettävää, puuvillaista kesäasua kutsutaan yukataksi. Kysyntää riittikin. Jo näihin aikoihin kimonoja kulkeutui myös länteen. Yleisiä materiaaleja nyt ovat muun muassa rinzu (satiinipintaiseksi kudottu silkkidamasti) ja kinsha (kevyt kreppi). Esimerkiksi tegaki yuzen viittaa käsinmaalattuihin kuvioihin, kun taas kata yuzen merkitsee kuviointia sapluunan avulla. Näin kimonojen väriskaala laajeni hetkessä räjähdysmäisesti. Katsukawa Shunsenin kurtisaania esittävään puupiirrokseen 1800-luvun alusta on ikuistettu näyttävästi kuvioitu kimono. Moni taiteilija, kuten amerikkalainen William Merritt Chase tai hollantilainen George Hendrik Breitner, on myös ikuistanut kimonoon pukeutuneen mallin maalauksiinsa ajalle muodikkaan, japonismiksi kutsutun taidesuuntauksen tyyliin. MATERIAALIEN VALIKOIMA laajeni 1900-luvun mittaan, kun synteettiset materiaalit saapuivat luonnonkuitujen rinnalle. Esimerkiksi juhlallista maru-obia käyttävät nykyään lähinnä geishat, häissä myös morsiamet. Silloin synteettisten värien käyttö kiilasi luonnonsävyjen rinnalle. Ne jaetaan moniin eri ryhmiin, joista kukin kantaa merkityksiä. Boheemielämää viettävien taiteilijoiden vetoisissa ateljeissa alastonmallit etsivät lämpöä kimonon silkkikudoksen sisältä. KIMONOLLA VIITATAAN usein pitkään versioon. Syynä oli kyllästyminen korsettiin, joka kalvoi monia naisia jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella alkaneella Meijikaudella aiemmin niin sulkeutunut saarivaltio avautui kansainväliselle kaupalle. Aiemmin silkkiin oli maalattu kuvioita käsin, mutta nyt Jisuke Hirosen Kiotossa kehittämä sapluunoiden käyttö nopeutti tuotantoa. Shibori puolestaan merkitsee solmuvärjäystä. Suosion myötä perinteiset valmistusmenetelmät kehittyivät. Kimono teki varsinaisen valloituksensa lännessä juuri 1800-luvun loppupuolella. Yleisin versio nykypäivänä on Nagoyassa 1920-luvulla kehitetty, moderniin elämänmenoon helppokäyttöisyydellään soveltuva Nagoya-obi. Kimono valloitti myös lännen 1800-luvulla. Kimonoista kumpusi kohta elinkeino yhä erikoistuneemmille käsityöläisille: kutojille, värjäreille, kirjojille ja esimerkiksi lehtikultakuvioita kankaisiin loihtiville mestareille. Seuraavalle vuosisadalle tultaessa kimono siirtyi Euroopassa hämyisistä buduaareista ja vapaamielisistä ateljeista päiväja etenkin juhlapukeutumiseen. Katazomessa sama kuvio toteutetaan sarjamaisesti sapluunan avulla. Se oli avattu vuonna 1875, ja alkuvaiheessaan se keskittyi erityisesti aasialaisiin taide-esineisiin. Muodillinen kulttuurivaihto muodostui kuitenkin molemminpuoliseksi: muun muassa ranskalaisten silkkikutomojen taidokkaita brokadeja tuotiin Japaniin muista erottuviksi kimonomateriaaleiksi. Kiotolainen kimono 1900-luvun alusta oli valmistettu vientituotteeksi lännen markkinoille. Albert Edelfeltin maalauksessa Virginie (1883) mallin leninki on länsimainen, kun taas eksoottisesti kuvioitu kimono on heitetty rennosti hänen tuolinsa selkämykselle. Lännen KIMONOSANASTOA KIMONOJEN KUVIOINTIIN käytetään lukuisia eri tekniikoita. Kimonovöitä kutsutaan obeiksi. › Antiikki & Design 52 historia. Esimerkiksi Lontoossa kimonot tulivat myyntiin muun muassa muodikkaaseen Liberty-tavarataloon. Ajan tunnetuimmat, pariisilaiset muodinluojat, kuten eri maiden eksotiikasta väsymättömästi innoitusta etsinyt Paul Poiret ja monia vartalotyyppejä imartelevasta vinoleikkauksestaan tunnettu Madeleine Vionnet luopuivat ankarista nyörityksistä ja kietoivat naisvartalon mieluummin kimono maisiin, väljiin luomuksiin. Siellä niiden kauneus hurmasi eurooppalaiset naiset. Sen ylle puettavaan, saman malliseen takkiin viitataan haorina. ELEGANTTI eurooppalaisnainen sonnustautui kimonoon kotonaan vaikkapa aamiaista nauttiessaan
Kosodeksi kutsutaan kimonoa, jonka hihat ovat tavallista lyhyemmät. › Antiikki & Design 53. Tämä kosode on 1700luvun alusta. 1900-luvun alussa valmistetun kimonon näyttävät kuviot ovat saaneet vaikutteita ajan taiteesta. 1800-luvun alussa nuorelle naiselle valmistettu kimono on kuvioitu herkästi kukilla
Kimonoiden kuvioinnit viittaavat tärkeisiin asioihin, kuten onneen, terveyteen ja vaurauteen. ”Japanilaisessa estetiikassa minimalismi sekoittuu elegantisti runsauteen. Niitä hän on hankkinut teini-ikäisestä lähtien. Niille ei riitä šintolaisessa kulttuurissa kysyntää, sillä edellisen käyttäjän hengen uskotaan seuraavan vaatetta. KIMONOIDEN kotimaassa niitä tulee runsaasti tarjolle esimerkiksi kuolinpesistä. Muotisuunnittelijaksi Italiassa opiskelleen naisen tie kauppiaaksi kulki oman keräilyharrastuksen myötä. ”Kokoelmassani on yli 60 kimonoa. Hän kuitenkin kehottaa ostajia huolellisuuteen ja tarkkuuteen. ”Osaa käytän pukeutumisessa, kun taas esimerkiksi 1800-luvulla valmistetut, kooltaan liki pikkiriikkiset taidonnäytteet on ripustettu kotonani seinälle taideteosten tapaan.” Kobayakawa Kiyoshin piirroksessa (1935) nuori nainen on asustanut kimononsa ylellisellä turkiksella. Toisinaan kimonoista voi löytää myös merkittävien sukujen symboleja.” CHARLOTTA VILAMO on tuonut myös Charwinette-liikkeeseensä kimonoja myyntiin ja vuokrattavaksi. Antiikki & Design 54. Charlotta Vilamo onkin tehnyt loistavia hankintoja, kuten ostanut näyttäviä hää kimonoita. Intohimo vuosikertamuotiin kerrytti massiivisen pukuja asustekokoelman. ”KUVIOT KERTOVAT TARINOITA” CHARLOTTA VILAMO pitää Helsingin ytimessä vintageliikkeen ja viinibaarin hurmaavaa yhdistelmää nimeltä Charwinette (Yrjönkatu 14). Kaikella on myös tarina. Omista aarteistaan hän ei kuitenkaan luovu. Opiskeluaikoina hankin niitä italialaisista vintageliikkeistä ja kirpputoreilta, sittemmin myös Japanista esimerkiksi Tokiosta ja Kiotosta”, hän kertoo. ”Kirpputorien kimonot ovat saattaneet lojua pitkään varastossa, joten niiden kunto kannattaa tarkistaa huolella mahdollisten tuholaisten tai homeläikkien varalta.” Mikä kimonoissa sitten kiehtoo Charlotta Vilamoa. Yksi Charlotta Vilamon keräilykohteista ovat vanhat kimonot
Sakuran eli kirsikkapuiden kukinnan aikaan koko Japani viettää hanamijuhlaa suuntaamalla eväsretkelle puistojen kukkaloistoon. V & A Museum 2020. Sitä johtavan En Isomoton mukaan perinteiset kimonomallit istutetaan nykyaikaan juuri kuvioillaan. Länsimaisten, idän estetiikasta hurmioituneiden suunnittelijoiden ohella myös heidän japanilaiset kollegansa, kuten Yohji Yamamoto tai Tsumori Chisato ovat uudistaneet kimonon olemusta. Suunnittelijat inspiroituvat nyt mangasta. KIMONOKUUME on kestänyt niistä ajoista aina tähän päivään asti. Nuorilla naisilla juhlaan kuuluu itsensä ja ystäviensä ikuistaminen kirsikkapuun katveessa kauniiseen kimonoon pukeutuneena – nykyaikaiseen tapaan selfiekepin avulla. Näytöslavoille kimono on tullut jäädäkseen. Välillä populaarikulttuuri nostaa vaatekappaleen vahvasti pinnalle. Ranskalainen muotiguru Paul Poiret innoittui kimonosta suunnitellessaan vuonna 1913 modernia muotia. Lehden lähtiessä painoon museo on suljettu koronaan liittyen turvallisuussyistä. TRENDIAALTOJEN harjalla ratsastavien muotitalojen lisäksi myös perinteiset kimonojen valmistajat nauttivat suurta suosiota niin kotona kuin kaukomaillakin. Anna Jackson, Kimono – Kyoto to Catwalk. Vuonna 1919 alkaneella Taisho-kaudella kotimarkkinoillekin valmistettuja kimonoita koristeltiin suurilla ja näyttävillä art nouveau -vaikutteisilla kuvioilla. Lähteet: Okazaki Manani, Kimono now. vaikutus heijastui taas japanilaiseen muotiin. Victoria & Albert -museon näyttely Lontoossa esittelee niin antiikkikimonoja kuin moderneja muotiluomuksia. Nuoret suunnittelijat innoittuvat myös mangasarjakuvista. Suosituimmat aiheet ammennetaan Japanin kauniista luonnosta, kuten kirsikkapuiden kukinnasta. asti. Esimerkiksi vuonna 1555 perustettu kiotolainen Chiso kuuluu yhä maan arvostetuimpiin kimonovalmistajiin, jonka tuotteet valmistetaan silkin maalaamista myöten käsin. Prestel 2015. Erityisen suosittuja nämä kuviot ovat keväällä. historia. Näin kävi esimerkiksi poptähti Madonnan sonnustauduttua muotiguru Jean Paul Gaultierin suunnittelemaan kimonoon kappaleensa Nothing really matters (1998) videolle tai Arthur Goldenin romaaniin perustuvan elokuvan Geishan muistelmat (2005) menestyksen myötä. . Kimono: Kyoto to Catwalk Lontoon Victoria & Albert Museumissa 21.6
Helsingin keskustassa toiminut Kestikartano-ravintola sai ylpeillä komealla noutopöydällään. Kuva on vuodelta 1975. Antiikki & Design 56 keittiöantiikki
ULKOMAALAISET tutustuivat smörgåsbordiin Tukholman olympialaisten yhteydessä vuonna 1912. Laajemmin se tuli tunnetuksi vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyssä, jossa ruotsalaiseen paviljonkiin oli katettu pyörivä voileipäpöytä. Erikoista kylläkin, smörgås merkitsee voihanhea. Säätyläisten herkuttelusta vapun voileipäpöydäksi Ku va Ka ri H ak li / H els in gin ka up un gin m us eo 57 keittiöantiikki. Seisova pöytä tunnetaan paremmin, mutta sekin on tainnut jäädä käsitteenä jonnekin 1990-luvulle. kysytään usein, kun etsitään lounaspaikkaa. Nimen alkuperää ei tunneta tarkasti. Sen nauttimiseen riitti aluksi rahkeita vain rikkailla säätyläisillä. Niiden sisään oli tapana kääriä voinokareita. Kovin moni ei taida edes tuntea voileipä pöydän termiä. Vuosisatojen mittaan siitä kehittyi nykyaikainen runsaudensarvi. Siksi se kantaa nimeä smörgåsbord. Harva ehkä tulee ajatelleeksi, että nykyään tarjonnaltaan ylenpalttiseksi kasvaneen noutopöydän esi-isä löytyy satoja vuosia sitten kehittyneestä voileipäpöydästä. On arvuuteltu, että se voisi juontaa juurensa vanhan ajan rieskaleipiin. Tällainen noutopöytä kuuluu myös perinteiseen vappuun. › ANTTI KAIJALAINEN Kylmistä alkupaloista ja viinaryypyistä tunnettu voileipäpöytä kohosi aikanaan muodikkaaksi uutuudeksi. Ehkä voi suli ja liukui vastapaistetun leivän sisältä kuin vesi hanhen selästä. Voileipäpöytä tunnetaan ennen kaikkea ruotsalaisena keksintönä. O nko siellä noutopöytä
Voileipäpöytä syntyi 1700-luvulla niin sanotusta viinapöydästä. Virossa smörgåsbordia kutsutaan nimellä rootsi laud eli ruotsalainen pöytä. Antiikki & Design 58 keittiöantiikki. Eletään voileipäkulttuurin ja niihin kuuluvan viinatarjoilun kulta-aikaa. Ku va M Vp ho to s Skandinaavinen, hopeinen viinalusikka on 1700-luvulta, lähtöhinta 200 e, Bukowskis. SUOMEEN voileipäpöytä rantautui 1700luvun lopulla. Voileipäpöydästä syötiin seisten. Se kuului skandinaavisen ruokapöydän alkupalatarjoiluun jo 1500-luvulta lähtien. Siitä juontunee myöhempi sanonta seisovasta pöydästä. Niinpä paviljongin smörgåsbord kääntyi muotoon smorgosbord. Siinä viina nautittiin usein hopeisista, niin sanotuista viinalusikoista. 1600luku 1700-luvun loppu 1800ja 1900luvun vaihde Skandinaavinen viinapöytä kehittyy. Frits houkutteli herroja pöytään. Kylmiä alkupaloja suosittiin myös muualla Euroopassa. Sellaisena se yhä tunnetaan maailmalla. Brittiläisen Isabella Beetonin keittokirja Mrs. Suomalaiset taas esittäytyivät maailmannäyttelyssä modernina kansakuntana Alvar Aallon arkkitehtuurin ja muotoilun voimin. Voileipäpöytä saapuu Suomeen. Siitä tuli varakkaiden säätyläisten uusi ja muodikas tapa tarjota vierailleen kylmiä alkupaloja juhlissa ja päivällisillä. Beeton’s Book of Household Management (1861) vihki muun muassa kyyhkypiiraan valmistamiseen. Amerikkalaiset eivät englanninkielisinä hallinneet pohjoismaisia Å-, Äja Ö-kirjaimia. Kylmien alkupalojen nauttimisen ennen varsinaista ateriaa oli tarkoitus kiihottaa ruokahalua. Voileipäpöytä katetiin juhlasalin viereiseen huoneeseen, kabinettiin – tai jos mahdollista – kokonaan toiseen kerrokseen
Sellaisina ne oli helppo syö dä haarukalla ilman veistä tai jopa sormin. Zakuskalla voi herkutella monissa venäläistyyppisissä ravintoloissa myös Suomessa. Suurin osa 1800luvun lo pun säätyläisten juhlista tai aterioista, jotka vietettiin tasokkaassa ravintolassa, aloitet tiin voileipä pöydän antimilla. ZAKUSKAA JA ANTIPASTOJA VOILEIPÄPÖYDÄN tapaista alkupalatarjoilua tai noutopöytäperinnettä esiintyy monissa maissa. Yleisenä sääntönä vaalittiin ajatusta, että sopiva määrä ilolientä henkilöä kohden oli enintään neljä ryyppyä. 1912 1919 1932 Ulkomaalaiset kisaturistit tutustuvat voileipäpöytään Tukholman kesäolympialaisissa. Naisten ei sopinut ajan etiketin mukaan ottaa viina ryyppyjä. Niihin kansallisen piirteen tuovat perunamunakas ja chorizo eli mausteinen makkara. Kreikkalaiset pääsevät tunnelmaan siemailemalla alkupalojensa eli mezejen kanssa ouzo-viinaa. Espanjasta tunnetaan tietysti tapakset. Zakuska eli suomeksi ilmaistuna pienet suupalat, kuuluu maan tunnetuimpiin ruoka kulttuurin antimiin. Lähin löytyy Venäjältä. Pöytään kannettiin kylmiä leikkeleitä, aladobia eli lihahyytelöä, silliä ja silakoita sekä rapumuhennoksia ja hyytelöitä. Monille suomalaisille tutuksi ovat tulleet myös italialaiset alkupalat eli antipastot: leikkeleet, sienet, anjovikset, artisokansydämet, mozzarella-juusto ja pikkelöidyt vihannekset. Ne ilmaantuivat voileipä pöytiin 1870–1880luvulla. Perinteisenä palanpainikkeena toimii viini. Rapujuhlista tutun ryypyn juuret vievätkin juuri varhaiseen voi leipäpöytään. Kuitenkin viinan tarjoilu astian tehtävänä oli nimenomaan jäähdyttää alkoholi, sillä snapsi maistui paremmalta kylmänä kuin huoneenlämpöi senä. Niiden rajoittami nen neljään saattoi olla vaikeaa, sillä viina sisältyi voileipäpöydän hintaan. Niiden äärellä viihtyivät erityises ti herraseurueet – joskus liiankin pitkään. Zakuskana nautitaan erilaisia salaatteja, mätiä, kalaja lihasäilykkeitä, marinoituja vihanneksia, hyytelöitä ja tietysti vodkaa. Kieltolaki loppuu, mutta uusi anniskelulaki kieltää entisenlaisen viinatarjoilun ravintoloiden voileipäpöydissä. Neljän ryypyn enimmäismäärä Ruotsalaisessa viinajäähdyttimessä on kolme hanaa eri ryypyille. Kieltolaki poistaa voileipäpöydästä komeat viinajäähdyttimet ja ravintola-ala lamaantuu. Astioita kuu lee kutsuttavan viinasamovaareiksi nii den ulkomuodon takia. › Antiikki & Design 59 keittiöantiikki. Ranskassa vastaavina, varsinaisen ruokailun kiihottajina napsitaan hors d’oeuvre -alkupaloja. Annokset oli tavallisesti laitettu tarjolle niin sanottuina kahvelipaloina. 1800-luvun loppu, uushopeaa, lähtöhinta 2 100 e, Bukowskis. VIINAJÄÄHDYTTIMET, joiden lempi nimi oli Frits, olivat voileipäpöydän viihde keskuksia. Viina kohosi keskeiseksi osaksi voileipä pöytää. Alkuun pöydän valikoimat olivat vaati mattomat: nimen mukaan leipää ja voita, ehkä myös juustoa sekä tietysti vanhasta viinapöydästä säilynyt perinne tarjota ryyppy tai pari. Sen vahva aniksen maku vaatii ruoalta luonnetta. VUOSIEN kuluessa valikoimat moni puolistuivat. Viinajäähdyttimistä löytyikin kolme hanallista säiliötä eri viinalaaduille sekä säiliö jäälle. Ravintoloissa viina tarjottiin komeista, usein hopeoiduista, hanallisista viinaastioista
1980-luku 1939 1950– 60-luku Voileipäpöytä tekee kansainvälisen läpimurron New Yorkin maailman näyttelyssä 1939. Janssoninkiusaus singahti varsinkin Ruotsissa todelliseksi hitiksi. Ku va El an no n ko ko elm a / H els in gin ka up un gin m us eo Ryyppylasi 1800luvulta, lähtöhinta 150 e/6 kpl, Bukowskis. Ruotsinlaivat alkavat tarjota alkupaloja voileipäpöydästä. Ruotsinlaivojen herkuista notkuvat voileipäpöydät kukoistavat. Kylmäkkö Martta Lehikoinen viimeistelee voileipäpöytää todennäköisesti Ravintola Kluuvissa vuonna 1960. Ne houkuttelevat edelleen ihmisiä risteilyille. Näin voileipäpöytä muuttui hiljalleen sellaiseksi runsaudensarven kaltaiseksi noutopöydäksi, jollaisen me tunnemme nykyään. Kansainvälisten matkustajien lisääntyessä nimi muutettiin kuitenkin myöhemmin buffetiksi. täyttyi suunnilleen, kun jokainen otti kerran jokaisesta kolmesta hanasta. Kieltolaki loppui vuonna 1932, mutta uusi anniskelulaki esti aikoinaan niin suositun viinajäähdyttimen paluun. VOILEIPÄPÖYTÄ kuitenkin säilytti suosionsa ja vielä 1960-luvulla se oli juhlien keskipiste. Tuona aikana herkuteltiin muun muassa eri tavoin maustetuilla silleillä, lohileivillä, täytetyillä kananmunilla, italiansalaatilla ja erilaisilla kastikkeilla. Siitä puhuttiin juuri voileipä pöytänä, kun esimerkiksi Viking Line -varustamo aloitti tarjoilun noutopöydästä vuonna 1959. Moni suomalainen on saanut ensi kosketuksen voileipäpöydän antimiin ruotsin laivalla. Ravintoloiden voileipäpöydät ja niiden viinatarjoilu kukoistivat aina vuoteen 1919 asti, jolloin säädettiin koko ravintola-alan lamauttanut kieltolaki. Säilöistä saattoi lorottaa lasiin yleensä pomeranssiviinaa, akvaviittia ja maustamatonta, kirkasta viinaa. Antiikki & Design 60 keittiöantiikki. Ne tunnetaan kylmäkön valmistamina alkupaloina. Hiljalleen pöytään alkoi ilmaantua myös lämpimiä ruokia: lämminsavustettua lohta, lihapullia ja nakkeja. Esikuvana oli entisajan viinapöytä
Kaada noin 20 minuutin kuluttua loput kermasta vuokaan sen reu noja pitkin. . 370 e/24 aterinta, Bukowskis. Kuuluuhan ylioppilaiden kevään juhlan aamiaiseen tai brunssiin klassinen vappusilli. Lisää loput perunoista. LEGENDAARINEN ruokatoimittaja ja tietokirjailija Anna-Maija Tanttu kirjoitti 1980-luvulla Silja Linelle oppaan. Ruotsalainen hopeahaarukka 1800-luvun lopulta. Klassinen lisäke janssoninkiusaukselle ovat etikkapunajuuret. Aluksi risteilyasiakkaat kauhoivat lautasensa kukkuroilleen kaikkea mahdollista kuin viimeistä päivää. Juomaksi sopii lager tai pilsolut. Maltti on siis valttia noutopöydässä. Soittolavan kuoroesityksen jälkeen siirryttiin Kaisaniemen ravintolan notkuvien pöytien ääreen herkuttelemaan. Alkujaan he viettivät siellä juuri vappupäivänä ravintoloitsija Catharina Wahllundin syntymäpäivää. Nykyään ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat perinteisesti Kaisaniemen puistoon. Muistetaan se vapun noutopöydästä nauttiessa. Ku va El an no n ko ko elm a / H els in gin ka up un gin m us eo Ruotsinkieliset ylioppilaat viettivät vappua 1909 Kaisaniemen puistossa. Hänen mukaansa puisto on myös nimetty, sillä Catharina Wahllundin vuonna 1839 perustama Sjöpaviljongen-ravintola tunnettiin pian opiskelijoiden suussa Kaisaniemenä. Suomessa ylioppilaat ovat juhlineet vappua jo 1700luvulta. Laita siihen puolet perunatikuista, sipulit ja paloitellut anjovikset. Siinä hän neuvoi ruokailijoita muun muassa käymään pöydässä vähintään kuusi kertaa ja ottamaan vain vähän kerralla. Pian koittavan vapun viettoon voileipäpöytä sopii kuin nakutettu. St ra nd be rg / H els in gin ka up un gin m us eo Antiikki & Design 61 keittiöantiikki. Ihmiset eivät ymmärtäneet, että samalla rahalla saattoi hakea lisää. Hän vakuutteli, ettei tule huolestua, jos jokin ruokalaji loppuu – keittiö kyllä valmistaa lisää. Kuullota se öljyssä tai voissa. Voitele uuni vuoka. Ku va A. Käännä lämpö nollalle, mutta anna vuoan olla uunissa vielä 10 minuuttia. Suomenkielisten ylioppilaiden tunnetuimmaksi vapunviettopaikaksi vakiintui jo 1800-luvulla Helsingin Ullanlinnanmäki. Laita vuoka 225asteiseksi läm mitettyyn uuniin. Sitä se on edelleen. maan. JANSSONINKIUSAUS, VAPUN YÖHERKKU 4 HENGELLE 8–10 perunaa 2 isoa sipulia 200 g anjovisfileitä 2–3 dl kermaa voita SILPPUA kuorittu sipuli. Laivayhtiöt laativatkin oppaita, joissa neuvottiin voileipäpöydän etiketti. Sekaisin menivät sillit ja mansikkahillot. Anna-Maija Tantun viisaat ohjeet pysyvät kuitenkin edelleen ajankohtaisina, kun esimerkiksi ruokahävikkiä pyritään minimoiVoileipäpöydän antimia kutsuttiin usein kahvelipaloiksi. Kaada tämän jälkeen vuokaan anjovispurkin liemi ja runsas puolet kermasta. Leikkaa kuoritut perunat tulitikun ohuiksi paloiksi
Antiikki & Design 62 RETROFIILI. Vihreän puvun esikuva löytyy François Boucherin muotokuvasta (1756), joka esittää aikansa mahtinaista, madame de Pompadouria
Lolitatyylin harrastajat ammentavat pukeutumiseensa ideoita usein historiallisista suuntauksista. Monet asuista on tilattu eri verkko kaupoista Aasiasta. – Näen sen kiehtovana muutoksen aikana, sillä myllerrykset alkoivat jo ennen Ranskan suurta vallankumousta. Netistä löytyneen rungon voi koristella monin tavoin. Suurin osa päähineistä on omin käsin muokattu. Queen & Cavendish -merkin korut on valmistettu jäljittelemään tarkasti kuningatar Marie Antoinettelle kuulunutta kokonaisuutta. Oma sininen pukuni on saanut inspiraationsa ajan tyyli-ikonin, englantilaisen Lady Georgiana Cavendishin muotokuvista. Silti Myrsky Ylppö-Gammalsinkin puvut ovat nykypäivänä toteutettuja versioita 1700-luvun asuista. Suosin myös tummia värejä, kuten viininpunaista ja yönsinistä. Minua kiinnostaa historioitsijana se, millaisia rokokoopuvut todellisuudessa olivat. KOLMEKYMPPINEN Myrsky Ylppö-Gammals aloitti vuonna 2009 lolitaharrastuksen. L eveähelmaiseen, krinoliinin tukemaan leninkiin pukeutunut nuori nainen istuutuu 1780-luvulla Ruotsissa valmistettuun, kullankeltaisella sintsillä päällystettyyn nojatuoliin. Historiallisia pukuja ei juuri ole saatavilla – harvat säily neet ovat oikeutetusti museoiden kokoelmissa. – Monet lolitaharrastajat venyttävät historiallista totuutta, joten heidän pukunsa ovat usein sokeroidun pastellisia ja suloisia. Hiuskoristeet kuuluvat rokokooajan näyttäviin kampauksiin. Nimellä ei viitata Vladimir Nabokovin kohuromaaniin (1955), vaan itseilmaisuun pukeutumisen kautta. MIKSI SITTEN 1700-LUKU kiehtoo historioitsijaa niin voimallisesti. Se tarjosi muuntelumahdollisuuksia, kun miehustaja hameosia saattoi vaihdella. Vaikka näky on yllättävä, en ole astunut aikakoneeseen ja matkustanut Kustaa III:n vuosisadalle, vaan saapunut juttukeikalle Etelä-Helsingissä sijaitsevaan Galerie Donner -antiikkiliikkeeseen. Vaikka ne olivat ajalle hyvin tyypillisiä, pastellisimmat sävyt jäävät usein ihmisten mieleen edustamaan rokokoomuotia. Ilmiö syntyi Japanissa jo 1970-luvulla ja vakiintui 1990-luvulla. Myrsky Ylppö-Gammals määrittelee itsensä historiasta inspiroituneeksi lolitaksi, sillä monien muiden lolitaharrastajien asut ovat syntyneet silkan mielikuvituksen innoittamina. Myrsky Ylppö-Gammalsin käsityötaidot ovat karttuneet niiden parissa. – 1700-luvulla vaatteet rakentuivat osista. Ne on kuitenkin toteutettu historiallisten pukujen henkeen. Jo 1770-luvulla alkoi porvariston nousu ja valistusaate uudisti ajattelua, joka mahdollisti yhteiskunnallisen kehityksen. Ajalle tyypillisten vaatteiden avulla hän sukeltaa 1700-luvun tunnelmaan. Siellä olen sopinut tapaavani Myrsky Ylppö-Gammalsin, joka on arjessaan yliopistosta historia pääaineenaan valmistunut nuori äiti. › Rokokooaika hurmasi historioitsija Myrsky Ylppö-Gammalsin. Matka Marie Antoinetten aikaan MIRVA SAUKKOLA KUVAT FABIAN BJÖRK Rokokooaikana suosittiin myös tummia värejä. Länteen se levisi lähinnä tämän vuosituhannen mittaan. Neidon korkea kampaus tuntuu uhmaavan painovoiman lakeja ja hänen virheetön ihonsa on puuteroitu maidonkalpeaksi. Antiikki & Design 63 retrofiili
Kuvauspaikkana Galerie Donner. Koko aikakauden kulttuuri kiehtoo häntä. Myrsky Ylppö-Gammals harrastaa rokokoopukuja. Antiikki & Design 64
Olen alkanut myös kerätä vanhoja ompeluoppaita. Suomessa rokokooharrastajia on jonkun 1700-luvun ooppera puhuttelee. Myrsky Ylppö-Gammalsin arjessa 1700-luku ei silti juuri näy, sillä monimutkaisiin asuihin pukeutuminen ja vaativien kampausten loihtiminen ei mahdu lapsiperhearkeen kovin tiuhaan. Hän oli voimakastahtoinen nainen, joka myös taisteli määrätietoisesti orjuutta vastaan. Poikkeuksena ovat kuitenkin kullan keltaisella sintsillä päällystetyt rokokootuolit. Verkostoituminen kuuluu rokokooharrastukseen ja Myrsky Ylppö-Gammals tunteekin monia samanhenkisiä historian rakastajia eri puolilta maailmaa. Välillä hän on kohdannut näitä myös kansainvälisissä tapahtumissa. Sitä suosi myös aikansa tyyliikoni, englantilainen herttuatar Georgiana Cavendish (1757–1806). Sininen väri miellyttää Myrsky YlppöGammalsin silmää. . verran. Monet alan harrastajista kuuluvat eri seuroihin ja osallistuvat näiden järjestämiin tapahtumiin, kuten tanssiaisiin ja piknikkeihin. VINKIT ROKOKOOTYYLIIN • ”Kirjallisuuden ohella blogeista saa vinkkejä asujen toteuttamiseen ja esimerkiksi ompelemiseen. Suunnitelmissa on myös joskus osallistua Versailles’n palatsissa vuosittain järjestettävään lolitatapaamiseen. Kotimainen Kenkiks taas myy kierrätysmateriaa leista val mistettuja, historiallista tyyliä seuraavia kenkiä netissä.” • ”Teettämällä saat mitä haluat. Näissä seuroissa pääpaino on kuitenkin historian elävöittämisessä, josta lolitamuodissa ei ole kyse. Olen löytänyt puolalaisen Atelier SaintHonoré ateljeen, joka valmistaa historiallisia pukuja mittatilaus työnä.” – Feministinä näen myös naisten asemasta keskustelun arvokkaana. Myös ajan taidemuodot, kuten ooppera puhuttelevat Myrsky Ylppö-Gammalsia. Yksi suosi keistani on Lauren Stowellin pitämä American Duchess blogi, blog.americanduchess.com.” • ”Rokokoohenkisiä asuja löytää hyvin internetistä. Antiikki & Design 65 retrofiili. Sama koskee asusteita. – Ompelutaitoni kehittyvät koko ajan, kun somistan esimerkiksi hattujani ja kokoan hiuskoristeita. Esi merkiksi Etsyverkkoportaalista löytää huolella historiallisten mallien mukaan valmistettuja Queen & Cavendish merkin koruja. Ne Myrsky Ylppö-Gammals on kuljettanut kuvauksiimme kotoaan. Ajan kirjailijoista suosikkeihini kuuluu Olympe de Gouges, jonka tunnetuin pamfletti oli nimeltään Déclaration des droits de la Femme et de la Citoyenne (1791), Naisten ja naispuolisten kansalaisten oikeuksien julistus
Patsas on eheä, pinnassa on krakelointia. Kyse ei näin ollen ole aivan harrastelijan työstä. Särölasitteinen figuuri Olisin kiinnostunut saamaan tietoa naispatsaasta (kork. (HK) Vakuutusarvo näillä tiedoin on 50 e. Entä onko patsaalla mitään arvoa. Tyyli haki innoituksensa 1700-luvun rokokoosta sekä kopioi, tyylitteli tai liioitteli sen aiheita ja muotoja. Vinkiksi kaikille: esine kannattaa aina kuvata myös pohjasta. Uusrokokootuoli Tuoli tuli talon jäämistönä entisiltä omistajilta. Tyyppi oli kansainASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, koruasiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Eijakristina Sumelius FM, Ilmatorjuntamuseon amanuenssi Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Kaiken perusteella herää epäilys, onko kyse sittenkään ammattitaiteilijasta. Craquelee eli särölasitus on hallittu ja elävöittää mukavasti pintaa. Mikä tuoli tämä on. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Kuvia ei palauteta. Keraaminen daaminne on varsin osuvasti hahmoteltu. Vaikka siellä ei lukisi mitään, pohjasta saa kuitenkin tietoa materiaalista ja valmistustavasta. Lähetä meille oma kysymyksesi! on sympaattinen eikä siis suinkaan arvoton, mutta tekijä jää toistaiseksi arvoitukseksi. 1 1. Tuolien lenkinmuotoinen selusta avonaisena tai osittain pehmustettuna on tyylille hyvin ominainen. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Esine Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. Entä arvo. Etenkin käsien asennoista huokuu persoonaa! Puhvihihaiseen, historialliselta vaikuttavaan asuun puettu nainen näyttäisi pitävän sormissaan konvehtia. Mikä missä milloin Antiikki & Design 66 kysy esineestä. Kuka mahtaa olla tekijä. Alkujaan se on varmaan osa suurempaa salonginkalustoa. (AK) 2. Signeeraus ei kuitenkaan valitettavasti ole tuttu. 22 cm). Luku 60 ei viittaa vuoteen, sillä 1960-luvun alussa ei harrastettu tämän tyylistä figuurimuovailua. Takana kaiverrus LN 60. Tuolinne on uusrokokoota 1800-luvun loppupuolelta
Pohjassa on massaan painettuna merkintä KU -14, eli se on yli sata vuotta vanha esine. Se on päivätty vuodelle 1903. Sparre ainakin maalasi samanhenkisiä satamanäkymiä. 12 cm). Osaatteko kertoa mitään taiteilijasta. Mikä olisi oikea hintahaarukka. Siksi punainen on niin sanottu uudelleenlämmitysväri. Maljakko Finchin henkeen Laitan kysymyksen vanhasta punasavisesta maljakosta (kork. Mitä voisitte kertoa siitä ja sen arvosta. Punainen Savoy-maljakko Pohdin hinta-arviota Aalto-maljakolleni (kork. Seesteinen merimaisema Hankin ruotsalaisesta nettihuutokaupasta taulun, joka myytiin tuntemattoman tekijän teoksena. Valmiiksi puhallettu tai puristettu esine lämmitetään, jolloin se muuttuu punaiseksi. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi taiteilijan. Punaisessa värissä ei ole kultaa. (AK) Vakuutusarvo on 180 e. Sen huutokauppa olisi mitä todennäköisimmin tunnistanut ja kertonut. (AK) 4. Hän vaikutti Suomessakin perustamalla Porvooseen Iris-tehtaan. Se johtuu ylimääräisestä työvaiheesta verrattuna muihin väreihin. Taulu on maalattu puulevylle, jonka koko on n. Alvar Aalto suunnitteli Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyyn joukon lasiesineitä, ja niiden joukossa oli myös Savoy-maljakko. Signeerauksista voi päätellä maljakon valmistusajan. Puulajia on vaikea pelkän kuvan perusteella arvioida. Ensin mainitut ovat arvokkaampia. Tämä ylimääräinen työvaihe nostaa oleellisesti punaisen lasin hintaa. Jostakin olen lukenut, että maljakko olisi kovinkin arvokas. Vakuutusarvo on 300 e. Pohjassa on kaiverrus ALVAR AALTO IITTALA. Se taitaa nyt jäädä arvoitukseksi. Antiikki & Design 67 kysy esineestä. › 5 2 3 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 4 välinen, mutta teidän tuolinne voi hyvin olla kotimaista työtä. Kyse ei varmaankaan ole Louis Sparren maalauksesta. (AK) 3. Kuvan perusteella maljakon reunassa on pieni lohkeama, joka alentaa arvoa. (AK) 5. Koneellisesti hiekkapuhallettu Alvar Aalto Iittala -signeeraus tuli käyttöön 1970-luvulla. 19 cm). Se on yhä käytössä, mutta nyt se tehdään laserilla. Punainen väri lasissa on tosiaan muita sävyjä arvokkaampi. Se voi olla pähkinäpuuta tai sen väriseiksi petsattua koivua. Siitä erottuu kunnolla vain sukunimi Sparre. Sen verran tunnettu tämä kreivi ja taiteilija oli. Voisiko se viitata esimerkiksi siihen, että maalaus on tehty Louis Sparrea mukaillen. 35 x 24 cm. Niitä alettiin signeerata järjestelmällisesti 1950-luvun alussa. Sparre liikkui myös suomalaisten taiteilijoiden, erityisesti Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Maljakoita on tehty sekä puuettä metallimuotissa. Signeeraus näyttää koostuvan kirjaimista LL ja Sparre, joiden väliin jää harmittavan epäselvä merkintä. Tämä kuvan maljakko on valmistettu mahdollisesti 1990-luvulla. Mutta kuka on maalannut tämän seesteisen merinäkymän, jonka asetelmassa kuitenkin näkyy tiettyä jäykkyyttä ja kaavamaisuutta. Teoksen lähtöhinta huutokaupassa olisi varmasti 200–300 e. Signeeraus on epäselvä
Siinä on samanlainen suuri korva (ei kuitenkaan niin suuri kuin tässä mukissa) ja värikäs, suurikokoinen, pophenkinen serikuvakoriste. Sellaisena koriste on myös altis naarmuille ja kulumiselle, joita voi tässäkin kupissa jonkin verran nähdä. Myöhäisjugendia edustava muotokieli on lähellä Alfred William Finchin hieman vanhempien oppilaiden, Gerda Thesleffin ja Elin Juseliuksen, työtä. Voisiko se olla jopa kotimainen. Mikä on sen arvo. Maalauksellinen värimaailma – sinisen lasitteen ja kuparinhohtoisen punasaven kontrasti sekä hienot vihreät aksentit – kantavat kaikuja jälki-impressionismin väriteorioista. Iittalan kristallimalja Minua kiinnostaa tietää tästä kristallimaljasta. Niiden perusteella uskallankin täysin empimättä väittää, että kyse on Finchin koulukunnan edustajasta eli toisin sanottuna jonkun Ateneumissa 1900-luvun alkupuolella opiskelleen keraamikon työstä. Kai sitä voi silloin kutsua harvinaiseksi. Maljakkonne on periaatteessa haastava pähkinä purtavaksi, sillä en ole kohdannut kyseistä signeerausta milloinkaan aiemmin. Kädenjälki on samaan tapaan rouheaa ja krouvimpaa kuin esimerkiksi itse Iris-keramiikassa. Sitä on tehty 1920ja 1930-luvuilla, mahdollisesti aikaisemminkin. (AK) 7. Mikä voisi olla sen rahallinen arvo. Pedro oli suosittu tuoli suomalaiskodeissa 1950luvulla. Pedro-nojatuoli Voitteko kertoa, kenen suunnittelema tämä tuoli on. Mitään muuta en kupista tiedäkään. Alfred William Finch itse oli jättänyt pintakoristelun ja engobe-lasitteet taakseen suunnittelijana tässä vaiheessa, mutta niiden toteuttaminen sisällytettiin edelleen opetukseen. Se on valmistettu hänen Helsingin Lauttasaareen perustamassaan Puunveisto Oy:ssä. Koriste näyttää olevan lasituksen päällä. Lähimmäksi pääsi Gunvor Olin-Grönqvistin Valpurisarja (tuotannossa Arabiassa 1968–1972). Mukin vetoisuus on vähän reilu 3 dl ja korkeus 7 cm. Hollolalainen Fasetti on ottanut Pedron uudelleen tuotantoon ja sen hinta on nykyään noin 2 500 e. Tämä on Iittalan lasitehtaan niin sanottu Empire-vaasi. Tämän vanhan, mutta ilmeisesti uudelleen verhoillun Pedron vakuutusarvo on 1 200 e. (HK) Signeeraamattomana vakuutusarvo on noin 400 e. Tunnistaisiko joku lukijoistamme mukin. Se oli tyypillistä tuon ajan Arabian serikuvakoristeille. Milloin se on tehty. Se on suupuhallettua ja käsin hiottua 6 7 8 Salaperäinen kukkakuppi 1950-luvun suosikkituoli Antiikki & Design 68 kysy esineestä. Kävin läpi monta Arabia-kirjaa. Tämä olikin vaikea rasti. Vakuutusarvo on 35 e. Yhdestäkään ei löytynyt samanlaista kuppia tai koristetta. Onkohan kuppi harvinainen. Minua kiinnostaa erityisesti kuvion nimi, suunnittelija ja mahdollinen arvo. Kunto vaikuttaa arvoon. Kuvan perusteella se näyttää Carl Gustaf Hiort af Ornäsin vuonna 1952 suunnittelemalta Pedro-nojatuolilta. Arabian muki Olen saanut äidiltäni tämän paksuhkon Arabian kupin, joka on leiman mukaan aikaväliltä 1971–1975. Materiaalit, tyyli, muotokieli ja koristelutekniikka puhuvat kuitenkin selvää kieltään. (AK) 8. (AK) 6
Se on peräisin vanhempien jäämistöstä, olisiko 1940-luvulta. Erityisesti Iittalan kohdalla on syytä painottaa, että tällaisten loistoesineiden tekeminen loi erityistä ammattitaitoa. Tästä samasta mallista on nähty liikkeellä myös sinipohjainen versio. (AK) 9. (PP) Vakuutusarvo on 250 e. Se oli Riihimäen Lasin tuotannossa liki vuosi kymmenen ajan vuosina 1959–1968 eri värisinä. Vuonna 1889 perustettu Neovius oli tunnettu suomalainen lankakauppa, jolla oli myös oma ryijymallisto. Hän suunnitteli ryijyjä jo 1930-luvulla. Arvokin kiinnostaa. Kyllä kyseessä tosiaan on Helena Tynellin suunnittelema, rakastettu Hyrrä-maljakko. Teidän versiossanne nappisilmiä samoin kuin varpaita on korostettu. Mikä on sen tämänhetkinen hinta. Hiottu kristalli oli aikoinaan lasiteollisuuden hienoin tuote. Yrityksen toiminnan loputtua 1990-luvun alussa ryijymallit siirtyivät Ryijypalvelulle, joka toimii yhä Helsingissä. Maljakko on pyörittäen puhallettua lasia. Kattovalaisin 60-luvulta Toivoisin tietoa kattovalaisimestani, ja myös hinta-arvion. Lyijykristalli tosin on jo pitkään ollut valitettavan aliarvostettua. Helena Tynellin Hyrrä Muistan kuvassa olevan maljakon olleen meillä jo lapsuudenkodissani 1960luvulla. Vuohiryijy Minua kiinnostaisi tietää kuvassa olevasta ryijystä Lampaat haassa. Arvokin kiinnostaa. Lisäksi Neovious julkaisi Virkkausja neuletyöt -lehteä vuosina 1928–1972. Ryijyjen ja ryijytarvikkeiden myymisen lisäksi se järjesti ryijyjen suunnittelukilpailuja. Arabian karhufiguriini Kenen tekemä karhu on. Valaisimesta ei ilmeisesti löydy valmistajan merkintää, mutta todennäköisesti se on › 10 12 11 Vihreä Hyrrämaljakko 9 Antiikki & Design 69 kysy esineestä. (AK) 10. Yksi niistä esiteltiin komeasti Kotilieden kannessa vuonna 1934. Onko kyseessä Hyrrä-maljakko. Kokojakin oli useita välillä 12–23 cm. Signeeraus viitannee juuri pintasilauksen antajaan. Sen vakuutusarvo on 80 e. Kyse on siis Arabian tuotteesta, joka on viimeistelty käsin. Kenen signeeraus on pohjassa. Tähän osaltaan perustui esimerkiksi Tapio Wirkkalan 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa muotoilemien taide-esineiden valmistaminen. Ryijy on Neoviuksen mallistoon kuulunut Vuohet viidassa vuodelta 1951 ja sen suunnittelija on Aune Vuorinen-Peippo (1906– 1983). (AK) 11. (AK) 12. Totta kuitenkin toinen puoli, sillä hauska asentoaihe kyllä on Schilkinin uniikkien karhuveistosten perua. (KK) Vakuutusarvo on 250 e. Arabian koriste-esinetuotannossa oli 1950-luvulla tällainen pienikokoinen, pitkin pituuttaan lötköttävä nallekarhu. Leppoisa asento on sama, mutta figuurien pintakäsittely oli yksilöllistä. Näitä karhuja on joskus arveltu Michael Schilkinin alun perin suunnittelemiksi, mutta itse epäilen tätä. Maljakon korkeus on noin 22 cm. lyijykristallia. (HK) Vakuutusarvo 120 e. Selviääkö tämän ryijymallin suunnittelija, valmistaja ja valmistusvuosi
Onko se siis kovinkin harvinainen. Usein niitä kutsuttiin sulhassohviksi. Sohva ei enää kestä käyttöä ja puuosatkin kaipaisivat ehostusta. Wirkkalan Stellaria Tunnistatteko tämän lasimaljan suunnittelijan. Valmistaja voi olla esimerkiksi Valinte. Savitorpan maljakko Kuvan maljakko on ilmeisesti Savitorpan tuotantoa. Kun aikoinaan aloitin muotoilun tutkimisen, vasta toimintansa lopettanutta yritystä väheksyttiin kilpaa. Netistä selailtuna on tullut vastaan vain yksi kappale. Maljakko ei ole yleinen, muttei myöskään aivan uniikki. Tyyli viittaa 1960–1970-luvun vaihteeseen. Samantapaista pinnan strukturointia esiintyi myös tuon ajan lasiesineissä. Nykyisin prameaa porvarillisuutta ja modernia linjakkuutta yhdistelevä tyyli on löytänyt uuden ihailijakunnan. Pohjalla näkyviä H.G.-nimikirjaimia seuraa epäselvä merkintä. (AK) 16. Sohvanne voi olla englantilainen ja viktoriaaniselta ajalta 1800-luvun loppupuolelta. Kuvasta ei ilmene maljan korkeus, joka lienee 17–18 cm. Sitä on tehty kirkkaana eri kokoisina, jopa tuikkulyhtynä. Tuotanto edusti irtiottoa Suomen designperinteistä ja moni luuli esineitä itäblokin tuliaisiksi. Samantapaisia kahden istuttavia sohvia tehtiin kyllä salonkien sisustamiseen Suomessakin. (AK) 13. Mikä on sen arvo. Maljakko löytyi Mikkelin lähistöltä liikkeestä, jonka myyjä epäili sitä ruotsalaiseksi. Viktoriaaninen sulhassohva Tässä on melko haastava selvitettävä. Niitä tehtiin myös Arabiassa 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, mutta tämä ei kuulu niihin. 15. Tämä perinteikäs ruotsalainen keramiikkatehdas itse asiassa perusti Arabian suomalaiseksi tytäryhtiökseen vuonna 1873. Vakuutusarvo noin 20 cm korkealle purnukalle on 140 e. (HK) Vakuutusarvo on 90 e. Ajan säätyläispiireissä seurustelusäännöt nuorille olivat tiukkoja. Kyseisen esineen alkuperää lienee arvuuteltu myös netissä tuloksetta. Savitorpalla tähdättiin pienimuotoisiin sarjoihin. Malja on Tapio Wirkkalan suunnittelema. (K-PK) Vakuutusarvo on 1 500 e. Arvokin kiinnostaa. Maksoin 20 e. Pohjan leima on niin kulunut, että sitä on vaikea lukea. Missä se on tehty ja milloin. Se ei ole vuosiluku, vaan nopeasti vetäisty sukunimen loppuosa. Suunnittelija on ateljeen toinen osakas, pelkistetympää tyyliä edustanut Holger Granbäck. (AK) 14. Aivan samanlaista en ole nähnyt, mutta kertaustyylien aikakausi sai aikaan monenlaisia erikoisia esineitä hakiessaan uusia muotoja. Aina piti olla läsnä esiliina. Yönsininen, kobolttilasitteinen maljakkonne oli kahdella kympillä löytö. Sohva on tiettävästi ostettu Pietarista 1900-luvun alkupuolella. Vakuutusarvo viisihaaraiselle valaisimelle voisi olla 150 e. Toisaalta sohvanne kohdalla voi olla kyse huumorista, jota aikakausi esinemuotoilussaan viljeli. Kyseessä on noin vuosien 1850–1860 paikkeilla, todennäköisesti Englannissa valmistettu sohva, mikä on varustettu erillisellä esiliinan istuimella. Tarkoitus oli päästä Venäjän markkinoille. Usein niistä puhutaan hunajapurkkeina. Se on keskipakoisvalettuna valmistettu Stellaria, joka oli Iittalan tuotannossa 1970-luvulta 1980-luvun alkuun. Epäilen, että siinä lukee Rörstrand. Hunajapurnukka Mikä tämä purnukka on. Toisaalta verstas oli arvokas esimerkki tarmokkaasta yksityisyritteliäisyydestä taideteollisuuden saralla. Tämä valvoi, ettei mitään sopimatonta päässyt tapahtumaan. Vakuutusarvo on 60 e. Tällaisia keramiikkapurnukoita käytettiin ennen säilöntään. Kyse on Savitorpasta. 15 13 14 kuitenkin kotimaista tuotantoa 1960-luvulta. (AK) Kuhertelun estävä sohva Kobolttilasitteinen maljakko Antiikki & Design 70 kysy esineestä
Sukunimi on kuitenkin selvästi Dahlberg. Vuosileima on joko M3 tai M5 eli 1818 tai 1866. Hopeainen biedermeierkauha Osaatteko leimojen perusteella kertoa, kuka on tehnyt tämän kauhan (pit. Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä. (AK) Rörstrandin hunajapurkki 17. Kastikekauha on hopeaa. Kauhan varren päässä on ajalle tyypillinen lehväja muslaeli simpukkaaiheinen koristelu. Hän toimi mestarina Lundissa vuosina 1848–1893. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu 17. Vakuutusarvo on 70 e. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Tyylistä päätellen tekovuosi on melko varmasti 1866. Käsittääkseni se on hopeaa. Nimileima on hieman epäselvä ensimmäisen kirjaimen eli etunimen kohdalta. 18 cm) ja milloin. Muista leimoista päätellen tekijä lienee ruotsalainen hopeaseppä Gabriel Dahlberg. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. 16 g Siirry sähköiseen maksamiseen HYVÄ ASIAKKAAMME, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 euron suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku 1.2.2020 alkaen. Kauhan pesä on kullattu, sillä hopea tummuu kastikkeiden suolasta. Onko sillä arvoa. Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku
Tilaa helposti netissä: fokusmediatilaus.fi/aiti Äitienpäivää vietetään 10.5. Toimi nopeasti ja äiti saa ensimmäisen lahjalehtensä pian äitienpäivän jälkeen. Tilaa Fit 20.4. mennessä. + valitsemasi lahja! 24 90 6 kk vain Muista äitiä 10.5. mennessä ja Antiikki & Design 28.4. ANNA LAHJAKSI ANTIIKKI & DESIGN, FIT TAI KOTI JA KEITTIÖ.. mennessä, Koti ja keittiö 25.4
Kiinnostuitko ilmoittamisesta. Käy Antiikki & Designin nettisivuilla antiikkidesign.. Kaikkien kommentoijien kesken arvomme upeita palkintoja! TIEDÄ TAI ARVAA & VOITA! Kilpailu AITOA PUUTA luonnollisesti Vantaa Petikontie 1 Espoo Suomalaistentie 1 09-8556210 www.juvi.fi Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Kiinnostuitko ilmoittamisesta. tai Facebook-sivullamme www.facebook.com/antiikkijadesign tietämässä tai arvaamassa erikoisten esineiden tarinat. ANTIIKKI.FI TIEDÄTKÖ, miltä näyttää kruusurauta tai absinttilusikka ja mitä niillä tehdään. Antiikki & Design 73. Kiinnostuitko ilmoittamisesta
Liikkuvat korvat saivat lelun tuntumaan elävältä. PARASTA Plutossa nykyään on se, että se muistuttaa onnellisesta lapsuudestani. En tiennyt pienenä juuri muita koirien nimiä kuin Pluto – niihin aikoihin 1970-luvun puolivälissä se symboloi minulle koiraa samoin kuin vaikkapa Kekkosen nimi presidenttiä. Tyttäreni Hertta, 16, leikki aikanaan Plutolla. Nykyään se tarkkailee omistajaansa keittiössä. SAIN ruotsalaisen Brion valmistaman, pyörällisen lelukoiran syntymäpäivälahjaksi hyvin pienenä, ehkä kolmevuotiaana. Elimme hyvin tavanomaisen lapsiperheen elämää Espoon Tapiolassa. Siksi koin sen eläväksi. Tällä hetkellä Pluto tarkkailee perheemme elämää kotimme sydämessä eli keittiössä. Lelukoira Pluto on kulkenut Vuokko Hovatan mukana pitkään. Tunne oli taianomainen. Näyttelijä Vuokko Hovatta on nähty kevään mittaan Helsingin Kaupunginteatterin Humisevan harjun Francesina ja Ateneumin Tietysti olemme siskokset -monologissa. Näin minulle kävi joidenkin muidenkin lelujen kohdalla. Unelma tietenkin olisi, että minusta tulisi jonakin päivänä isoäiti ja lapsenlapseni saisi ihmetellä Pluton liikkuvia korvia. . ”Pluto tuntui elävältä” MIRVA SAUKKOLA KUVAT MILKA ALANEN Puinen Pluto-koira on lapsuuden syntymäpäivälahja. En kuitenkaan halua vaihtaa alkuperäistä narua uuteen – kyseessähän kuitenkin ovat elämän solmut. Silloin sen asustellessa lelulaatikossa vetonaruun jäi solmuja, joita en ole saanut avattua. Televisiota ei ollut, joten illalla viihdyttiin lauta pelien ja kirjojen ääressä. TOIVOISIN, että jälkipolvet säilyttäisivät Pluton ja ymmärtäisivät sen merkityksellisyyden. Huoneen kulmassa olevalla hyllyllä sijaitsee Pluton tähystyspaikka. Lelujakin oli vain rajoitetusti, joten siksi ilo esimerkiksi Pluton saamisesta oli niin aitoa. Antiikki & Design 74 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä. Puusta muuten tehdyn Pluton muovikorvat liikkuivat, kun vedin sitä perässäni. Muistan ihmetelleeni sitä pitkään lelukaupan ikkunassa ja sitä myötä jo kiintyneeni siihen
L. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Runebergin kesäkodissa Antiikki & Design 75 ENSI NUMEROSSA. Uusi lehti ilmestyy 20.5. Perinne elää Näin syntyy tohtorinhattu Juhlaperinteet Samppanjaa & pöytähopeita Vierailulla J. |Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Keräilijä Nykytaiteen lumoissa NÄYTTELYELÄMYKSET NÄYTTELYMuseoekstra! Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti
5 90 Nyt kaupoissa! HAE OMASI! Vain PAL. VKO 2020-21 16 89 30 -2 00 4
Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ Design ASUNTO Design ASUNTO Design ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON HENGESSÄ ALVAR AALLON Design ASUNTO ALVAR AALLON HENGESSÄ KO TI AA LL O N TY YL IIN TE KS TIIL ITA ITE ILI JA JO H AN N A G U LL IC H SE N IK IA IK AIN EN KIM O N O 4/2020 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 9 4/2 02 Näyttely Taiteilijapari Karin & Carl Larssonin unelmakoti MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono MUOTOILUN LEGENDA Tekstiilitaiteilija Johanna Gullichsen TUULAHDUS JAPANISTA Ikiaikainen kimono Säihkyvä värilasi Keräily Säihkyvä värilasi Säihkyvä värilasi Säihkyvä Keräily Säihkyvä Keräily Säihkyvä Säihkyvä värilasi Keräily Nousussa kotimainen keramiikka Trendit Trendit ANTIIKKI • DESIGN • KERÄILY • SISUSTUS • TAIDE • VINTAGE Nyt vain 6 90