Vintagemuoti Urhea 1940-luku kulttuurimatka • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ 3 X • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ kulttuurimatka H O PE AN LE IM AT O RN O N VA LA IS IM ET VIS AV U O RE EN AT EL JE EK O TI 5/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 5/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Vierailu Unelmakoti Ahvenanmaalla Nyt TRENDIKÄS VÄRILASI Design Ornon upeat lamput Ostajan opas TUNNISTA HOPEALEIMAT 102864_.indd 1 6.5.2019 12.21.22
KARTANON KLASSIKOT MATTHEW DAY JACKSON Amerikkalaistaiteilijan ensimmäinen Suomessa järjestettävä näyttely vie post-apokalyptiseen maailmaan roolipelin kautta, 29.9. KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE! 102869_.indd 2 3.5.2019 9.52.34. Helene Schjerfbeck, Punaposkinen tyttö, 1927. Kuva: Hannu Miettinen. Kuvat Matthew Day Jacksonin Maa-roolipelistä. MAKUNAUTINTOJA MUSEOVIERAILUUN, RAVINTOLAGOSTA.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPERE MÄNTTÄ TAMPERE SUORAAN MUSEOIHIN! KATSO TAPAHTUMATIEDOT JA OSTA LIPUT SERLACHIUS.FI | MÄNTTÄ Uusi Kartanon klassikot -kokoelmaripustus esittelee Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin, Albert Edelfeltin ja lähes sadan muun taiteilijan rakastettuja teoksia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. saakka
Juttu s. Jutut s. Pitkän aikakauslehtijournalistin urani viimeiset kuusi vuotta ovat olleet juhlaa, kun olen saanut tehdä lempilehteäni huipputiimin kanssa. Siksi Annalan huvilasta kertovan jutun kirjoittaminen ja kuvaaminen tuntui melkein oman kesäpaikan olemuksen luonnehdinnalta. Synnytettyään vuonna 1913 Eeditin ja vuonna 1914 äitini Elvin isoäitini kuoli 1915. Hän syntyi 1880-luvulla, muutti Temmekselle osuuskaupan hoitajaksi ja avioitui pappani Otto Haapalan kanssa. Olen perinyt Ida Johannalta paitsi hiusrajan myös yhden hänen hopealusikoistaan. Erityisesti innostun synnyinkaupunkini Oulun vanhasta hopeasta. Ryhdy sinäkin salapoliisiksi ja ota suurennuslasi käteen. Kävin siellä säännöllisesti aikaisemmassa työssäni kirjallisuuden parissa. Sitä voi tietysti myös käyttää niin juhlassa kuin arjessa. Lisäksi vanha hopea on kaunista. Antiikki & Designin toimittaja Antti Kaijalainen Tekijä esiin MINULLA ON Annalassa jo viidettä vuotta vuokraviljelypalsta, jota hoidan antaumuksellisesti keväästä talven kynnykselle. 28 JÄÄHYVÄISET maija.toppila@fokusmedia.fi Maallisen mammonan äärellä on tapana huokaista, että kukaan ei vie aarteitaan hautaan. AHVENANMAA liittyy elämässäni vahvasti Maarianhaminan kirjallisuuspäiviin, jotka järjestetään joka vuosi maaliskuussa. 22–27 ja 34–39. Suomenlinnan 1700-luvun merihistoriaa valottava retki tykkisluuppi Dianalla taas herätti ajatuksen, että osan kesästä voisi viettää myös saaristossa seikkaillen. Kauan eläköön Antiikki & Design! Antiikki & Design 3 pääkirjoitus 102866_.indd 3 6.5.2019 9.45.18. Kotijuttu s. Hassua kyllä, tällainen tiedonmurunen tuntuu arvokkaalta, koska se liittää Ida Johannan hänen omaan aikaansa. Valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija Suvi Ruotsi Toimittaja Bettina Wulff Hopealeimat kertovat s. Leimojen mukaan sen on vuonna 1913 valmistanut Ernst Gustav Pettersson (kultaseppänä Oulussa 1889–1922). Tämä on viimeinen päätoimittamani Antiikki & Design. Hopea on leimojen ansiosta kiitollinen keräilykohde, sillä leimat antavat paljon tietoa: tekijän, valmistusajan, -paikkakunnan ja -maan sekä hopeapitoisuuden. Apunasi on Antti Kaijalaisen loistava juttu leimoista sivulla 28–33. Yksi heistä on nuorena kuollut isoäitini Ida Johanna Kaakinen. HOPEAN LEIMAT oli antoisa jutunaihe, koska kerään itsekin hopeaa. Hänen johdollaan lehti jatkaa kehittymistä. Kun tein juttua Nordlundien kodista, sain nähdä toukokuisen Ahvenanmaan, mikä oli suuri kauneuselämys. 12–20. Seuraajani filosofian tohtori Mirva Saukkola on tuttu esiintyjä tilaisuuksissamme, monivuotinen avustajamme ja kokenut journalisti. 28–33. Tummatukkaisesta naisesta on sentään valokuva. Kolme tekijää kertoo, millaista oli tehdä juttu tähän numeroon. Minun ajastani jäävät merkit numeroihin 108– 180. On upeaa, että on ihmisiä, joilla on tahtoa ja kiinnostusta säilyttää Marvikin kaltainen tila, kulttuurihistoriallinen helmi. Hopea puhuu sille, joka jaksaa perehtyä sen leimoihin. Eipä niin, mutta konkreettiset esineet ovat joskus ainoa jälki ihmisestä hänen kuolemansa jälkeen. Jokainen näistä 73 lehdestä on ollut ihana seikkailu. Kiitän sydämestäni teitä, hyvät lukijat, lehtemme asiantuntijat, kirjoittajat ja valokuvaajat – ja rakkaat työtoverit
Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 22 Seikkailu Suomenlinnan vesillä Tykkisluuppi Diana kuljettaa matkailijoita 1700-luvun tyyliin. 21 Mistä matkat saavat alkunsa. 28 Leimallisesti hopeaa Opas hopealeimojen jännittävään maailmaan. antiikkidesign@fokusmedia.. Päätoimittaja Maija Toppila Toimittaja Antti Kaijalainen Visuaalinen suunnittelija Miia Taskinen Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisujohtaja Laura Luoma Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki Levikkimyynti Riitta Elovaara Kustantaja Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.. Painopaikka Kroonpress AS, GTi Printall AS 26. ISSN 2342-7655 Visavuoren ateljeekoti Sivu 64 Antiikki & Design 4 102867_.indd 4 6.5.2019 13.33.57. Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. 23. puh. Aikakauslehtien Liiton jäsen Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 135 A (uusi osoite!) 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.. Kolumnisti Anna Kortelainen paljastaa Britannian-matkan syyt. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: lehtiluukku.. vuosikerta, 10 nroa vuodessa Antiikki & Design verkossa ja somessa antiikkidesign.. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. toukokuuta 2019 numero 180 Sisältö Ornon valoa Sivu 42 12 Kauppakartanon uusi luku Tessa ja Leif Nordlundin koti Ahvenanmaalla
Helsingin vanhimman huvilan Annalan edestä aukeaa hyvin hoidettu muotopuutarha, s. 11 Antiikkipörssi Markkinoiden hintaseuranta. 58 Promootio – kukoistava perinne Helsingin yliopisto juhlii jälleen. Suomenlinnasta purjehduksille lähtevän Dianan miehistö on 1700-luvun asuissa, s. 64 Visavuoressa aistii eletyn elämän. 48 Univormuista New Lookiin Vintagemuoti-sarjassa 1940-luku. 40 Värillinen lasi virkistää Tamara Aladin, Oiva Toikka – värikäs lasi on nyt ajankohtaista. Tessa Nordlund asuu idyllisessä, vanhassa kauppakartanossa Ahvenanmaalla, s. 6 Vastaa ja voita Palkintona Iittalan astioita. 9 Ajankohtaista Näyttelyt ja löydöt. Hasut keräilevät taidetta. 12. Kannessa yhdistyvät juttumme hopeasta ja värikkäästä lasista, s. Valaisintehtaan tarina. 82 ”Isän muotokuva ihastuttaa” Antiikin asiantuntija Maria EkmanKolari ja rakas muisto isästä. 28 ja 40. 34. 42 Taiteilijat tekivät Ornosta maailmankuulun. 52 Wäinö Aaltonen empirekartanossa. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 22. 81 Minne mennä Kesän tapahtumia. Vintagemuoti Urhea 1940-luku kulttuurimatka • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ 3 X • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ kulttuurimatka kulttuurimatka kulttuurimatka X X kulttuurimatka H O PE AN LE IM AT O RN O N VA LA IS IM ET VIS AV U O RE EN AT EL JE EK O TI 5/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 5/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Vierailu Unelmakoti Ahvenanmaalla Nyt TRENDIKÄS VÄRILASI Design Ornon upeat lamput Ostajan opas TUNNISTA HOPEALEIMAT KANNEN KUVA: HANNA LINNAKKO TYYLI: MIIA TASKINEN JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Jäähyväiset. Antiikki & Design 5 SISÄLTÖ 102867_.indd 5 6.5.2019 12.28.54. Museonjohtaja Pälvi Myllylä esittelee Emil Wikströmin ateljeekodin. 72 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat. Aurinkopullo sinisenä Sivu 40 34 Tammipuiston Annala Annala on Helsingin vanhin huvila
Numeron 4/2019 Näyttelyt-sivulla sanottiin, että Suur-Merijoen kartano jäi Suomen itsenäistyessä 1917 rajan taakse. Toimitus LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeron 3/2019 parhaaksi jutuksi Irene Wichmannin kirjoittaman ja Jaanis Kerkiksen kuvaaman kotijutun Isoäidin askelissa. Onnittelut! lukijalta PARAS JUTTU 3/2019 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Franckia kiinnosti sarjavalmistus mahdollisuutena tuottaa monipuolisia, käytännöllisiä esineitä kohtuuhintaan. Taidanpa hankkia tuon kirjan. Muista kertoa omat yhteystietosi. Toiseksi tuli Pilvi Kalhaman kirjoittama ja kuvaama juttu Kunnostajan 7 oivallusta. Pirjo Kupari, Hyvinkää ANTIIKKI & DESIGNIN numero 4/2019 oli ylivoimaisesti tämän vuoden monipuolisin, sisältörikkain ja paras lehti! Esimerkiksi juttu Vekkulit pääsiäiskortit oli mahtava. Kauniita kuoseja, värinsä pitäviä ja kestäviä. Iittalan Raami-kattaussarjan voitti Raija Kaarna Myllykoskelta. Voit myös osallistua postikortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. Anna palautetta, yhteystiedot s. Hyvä keksintö tehdä takkeja vanhoista printtikankaista. Kaj Franck toimi Arabian posliinitehtaan ja Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana 1950–1973. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. 4. Mitä mieltä olet lehdestämme. PALKINTO sisältää setin Teema puuteri -astioita, johon kuuluu neljä 0,3 l mukia, neljä syvää 21 cm lautasta ja neljä 17 cm lautasta. Kerään itsekin postikortteja. Antiikki & Design 6 102868_.indd 6 3.5.2019 11.11.17. Näin ei käynyt, vaan kartanon omistajat Neuschellerit myivät sen 1926 Suomen valtiolle, joka otti sen armeijan käyttöön. Samaten kiinnosti uutuuskirja Unelmatehdas Liisankadulla Filmiteollisuuden kiehtovasta historiasta. Vastaajien kesken arvotaan Teema puuteri -sarjan astiasetit neljälle, yhden arvo 182 e. ”Tobias”, Oulu LEHDEN TASO pysyy aina yhtä hyvänä, onnittelut tekijöille! Aki Lampo, Laitila VINTAGENUMERO 4/2019 oli kyllä hyvä lehti. TEEMASTA , Kaj Franckin suunnittelemasta astiasarjasta, on tullut vuosikymmenten aikana rakastettu klassikko niin suomalaisissa kodeissa kuin maailmalla. Sarjan uusin sävy, puuteri, on pehmeä ja hienostunut lisä kaikkiin kattauksiin. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken kaksi Göstan pienen taidekirjaston uutuusteosta (Parvs). Neutraali sävy antaa tilaa ruoan väreille ja on helposti yhdisteltävissä kattauksen muihin väreihin. Kartanon päärakennus vaurioitui sodan aikana, ja Suur-Merijoki päätyi Neuvostoliitolle vasta sodan jälkeen luovutetun Karjalan mukana. Kirsi Piironen, Harjavalta OIKAISU . Teeman edeltäjä Kilta-sarja syntyi menestyksekkääksi vastalauseeksi perinteisille koristeellisille astiasarjoille. KIRJOITA MEILLE HUHTIKUUN numerossa minua kiinnosti erityisesti juttu Pukuloistoa valkokankaalla, joka kertoi Suomen Filmiteollisuudesta, maamme kaikkien aikojen suurimmasta elokuvayhtiöstä. Pahoittelemme virhettä. Palkinnon arvo on 182,00 euroa. Ne saa Pirjo Kupari. Palkintoja arvotaan 2 kpl. On vaikea valita, mikä juttu oli paras, mutta valitsin kuitenkin mäntyharjulaisesta Kongaamo-liikkeestä kertovan jutun Ikkunaverhoista takeiksi
Museon keskiössä on upea konserttisali, jossa jylhät betonipilarit luovat kirkkomaisen tunnelman tilaan. Woldemar Baeckmanin piirtämä betonibrutalismin edustaja on ulkoa vaatimaton, mutta sisältä paljastuu aikakauden arkkitehtoninen helmi. 3 MUSEER 3 MUSEOTA 3 MUSEUMS 3museot a .f i Sibelius-museo , Piispankatu 17, Turku. Rakennus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja valmistui vuonna 1926. – Sibeliuksella on toki oma, vakituinen näyttelynsä museossa, mutta toiminnan ytimessä on kaikenlainen musiikki, arkistokokoelmat ja soittimet, intendentti Inger Wärn-Jakobsson toteaa. Casa Haartman , Luostarinkatu 3, Naantali, Puh. – Säätiö on saanut alkunsa yksityishenkilöiden lahjoituksista 1900-luvun alussa, kun Åbo Akademin perustamiselle kerättiin pesämunaa. Turun Piispankadun varrella sijaitsevassa Ett hem -museossa voi tehdä täydellisen aikamatkan 1800-luvun porvariskotiin. Ett hem -museon väki toivottaa vieraat tervetulleiksi. Miten musiikkimuseo, porvarisperheen koti ja Naantalissa sijaitseva taiteilijakoti päätyivät pääasiassa tieteellistä tutkimusta tukevalle säätiölle. Kivenheiton päässä jykevänä seisovassa Sibelius-museossa voi nauttia jazzkonsertista keskellä 1960-luvun modernismia. Puh. Aikamatka alkaa ovelta Sibelius-museota vinosti vastapäätä sijaitsevassa pienessä keltaisessa puutalossa on meneillään remontti. Ett hem avataan uudelleen yleisölle remontin valmistuttua. Monipuolisesti musiikin ystäville Turun Piispankadun kauniista historiallisista rakennuksista merkittävä osa on Åbo Akademin käytössä. Naantalissa sijaitsevassa, 1920-luvulla rakennetussa Casa Haartmanissa puolestaan aika on pysähtynyt vuoteen 1969. Näin saivat alkunsa Åbo Akademin musiikkihistorialliset kokoelmat, millä nimellä niitä kutsuttiin vuoteen 1949 saakka, jolloin nimi Jean Sibeliuksen suostumuksella muutettiin Sibelius-museoksi. 1968 käyttöön vihitty Sibelius-museo eroaa ympäristöstään kuin lihavoitu huutomerkki. 3 museota -kattonimen alle mahtuu kolme eri tyyppistä museokokemusta kahdessa kaupungissa. Sibelius-museossa voi kuulla mm. Sibelius-museon toimintaan kuuluu olennaisena osana elävä musiikki, kertoo museopedagogi Unna Toropainen . – Keskiviikkokonserttisarjamme on yhtä vanha kuin museorakennus itse, eli 51 vuotta. Konsuli Alfred Jacobssonin ja hänen Hélène -vaimonsa koti on taidetta, kauniita esineitä ja kalusteita sisältävä runsaudensarvi. 040 674 4930. uutta kansanmusiikkia. ”Kotini on paras taideteokseni” Axel Haartman oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja: taiteilija, kirjailija, taidekriitikko, kuvittaja ja Turun taidemuseon intendentti. Andersson keräsi musiikkitieteellistä materiaalia, joka koostui nuoteista, soittimista, kirjeistä ja kuvista. Museon nimi juontaa juurensa musiikkitieteen professorin Otto Anderssonin elämäntyöhön. Lahjoitukset liittyvät myös tiiviisti museoidemme tarinaan, säätiön intendentti Ulrika Grägg kertoo. tyyliin alkaa ulko-ovelta. – Pariskunta piti kotiaan Axelin merkittävimpänä taideteoksena ja he halusivat, että se säilytetään alkuperäisessä kunnossa, museoassistentti Maria Jansén kertoo. Suljettu remontin vuoksi. 102865_.indd 7 7.5.2019 9.28.56. Casa Haartman lahjoitettiin Åbo Akademin säätiölle vuonna 2017. Aikamatka vuosisadan vaihteen elämänmainos Kolme museota, kolme maailmaa 3 museota on kolmen erilaisen museon muodostama uusi kokonaisuus taiteen, musiikin ja arkkitehtuurin ystäville. Ett hem -museo , Piispankatu 14, Turku. Casa Haartmanin terassilla voi nauttia puutarhan väriloistosta. Ett hem -museon yli sata vuotta vanhaa lattiaa korjataan, jotta tulevatkin sukupolvet pääsisivät nauttimaan kotimuseon ainutlaatuisesta tunnelmasta. Haartmanin ja hänen vaimonsa Hedvigin Luostarinkadulla sijaitseva Casa Haartman oli pariskunnan koti 40 vuoden ajan. Museoiden yhteinen tekijä on Suomen suurimpiin säätiöihin lukeutuva Åbo Akademin säätiö. 020 786 1472. Kutkuttava yhteys naapurimuseoon löytyy esille katetusta illallispöydästä, sillä paikkakortissa pilkottaa tuttu nimi: Jean Sibelius. Esillä on tunnettujen suomalaistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin, Fanny Churbergin ja Victor Westerholmin tauluja ja taide-esineitä, sekä runsaasti Axel Haartmanin omia teoksia
4. Todennäköisesti keskieurooppalaista alkuperää oleva messinkinen jääpala-astia ei jätä ketään kylmäksi. Paina vain nappia, ja pihdit aukeavat. . 1920-luvun cocktailsekoitin on kristallia. 15 e, Kaunis Arki. Lasista cocktailtikkua voi koristaa pikkiriikkinen . Hauskat jääpalapihdit ovat kuin kuormaajan kauha. Kaunis lasikarahvi kruunaa juoman kuin juoman. Baarimestarin ravistama cocktailsekoitin, valikoima suosikkijuomia ja reilusti jäitä. 40 55 4 89 18 . 6. Helsingissä vuonna 1934 valmistettua cocktailtikkua koristaa – kuinkas ollakaan – kukko. Kauniisti hehkuva lysterimaljainen lasi on saanut ylellisen kultareunan. 10. 28 e, Kaunis Arki. Pitkän juoman seuraksi. 9 Maljaosa on lysterilasia. 10 Ti ed us te lu t: A rt .f i, p. 220 e, Old Times. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI RAUTIO 1 5 2 6 3 7 4 8 3. 1930-luvun pikkulautanen on puristelasia. (0 9) 60 46 6. 40 72 65 4. Karahvi kruunaa juoman. ini tai vaikka öinen kuu. Viisi tikkua, 25 e, Old Times. Tummansininen Oldenin valmistama emalilautanen pitää baarimestarin työpisteen siistinä. 1. 10 e, Old Times. Siinä onnistuneiden cocktailjuhlien lyhyt resepti. 7 e, Kaunis Arki. 8. Kaksiosaista, siivilällistä sekoitinta kutsutaan englanninkielisissä maissa nimellä cobbler tai parisian cocktail shaker. 2. 9. Jäät pysyvät kylmänä kannen alla. M om on o, p. 5. Antiikki & Design 8 OSTOKSILLA 102871_.indd 8 3.5.2019 11.08.59. Cocktail-sanahan tarkoittaa suomeksi kukonpyrstöä. Karahvi ja kuusi lasia, 220 e, Old Times. 60 e, Art.. 7. amingo, del. Hienostuneen lautasliinan on suunnitellut Dora Jung. 23 e, Momono. Ka un is A rk i, in fo @ ka un is ar ki .f i. Tapio Wirkkalan Briljant-lasia on valmistettu niin Iittalassa kuin Riihimäellä. O ld Ti m es , p. BAARIMESTARIN ELKEIN Cocktailit ovat parhaimmillaan kuin pieniä taideteoksia. Kuusi liinaa, 72 e, Old Times
8. Lasi oli kuitenkin Toikalle läheisin materiaali. www.museomilavida.fi. Poismeno ei ollut korkea iän ja sairauk sien takia yllätys, mutta silti se kosketti. Toikka antoi suuren arvon lasin puhaltajille, joiden kanssa työskentelemisestä syntyi nautinnollinen tekemisen rytmi. Näyt telyssä on esillä Ambientekankaita 1960 ja 70luvulta. 020 615 5297 poikilo@kouvola.fi, www.poikilo.fi, avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Liput 7/5 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy 16 .5 .-2 5. Esillä on ainut laatuisia taideesineitä, joista monet tulevat yksityis kokoelmista ja ovat nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävissä. www.suomenlasimuseo.fi. Suositut linnutkin syntyivät spontaanisti mieli kuvituksen avulla ja materiaalin mahdollisuuksien tun nistamisesta. Muotoilija Harri Koskisen suunnittelemassa näyt telyssä pääsee ihailemaan Toikan yllätyksellistä ja värikästä lasitaidetta, jonka on synnyttänyt hänen loppumaton mielikuvituksensa, mihin näyttelyn nimikin Oivan ihmemaassa viittaa. Rosen lewin paperitehtaalla Porissa, kun rikkoutunut paperikone roiski väriä ympäriinsä. Tekniikka patentoitiin useissa maissa. Hän kutsui sitä sähäkäksi materiaaliksi, joka viekoitteli kokeilemaan uniikkien teosten tekemistä. Timo Sarpanevan värikäs Ambientekangas sai alkunsa sattumasta. 20 19 Sirkka-Liisa Lonka, Heliconiat, 2017 Kuva: Jussi Tiainen Bambu-niminen taide-esine, 1967–1969, Collection Kakkonen. Visuaalinen lurittelija on nyt poissa, mutta hänen muotoilunsa ja taiteensa elää. (AK) Ambiente – Timo Sarpanevan painokankaita 2.2. TAIDETEOLLISESTA oppilaitoksesta 1956 valmis tunut Oiva Toikka oli monipuolinen muotoilija ja tai teilija, joka suunnitteli käyttöesineitä, uniikkia lasia ja keramiikkaa sekä lavastuksia ja pukuja Kansallis oopperalle ja näiden lisäksi suuria tilateoksia. Ku va t C ol le ct io n Ka kk on en / R au no Tr äs ke lin TOIKKA USKOI SATTUMAAN OIVA TOIKAN näyttelystä Suomen lasimuseossa tuli samalla muistonäyttely, kun muotoilumme värik käimpiin persooniin kuuluva ”kuriton koloristi” kuoli pääsiäisenä. Se sytytti Sarpanevas sa idean, joka johti psykedeelisen ja energisen Ambientetekniikan kehittämiseen. Kokeiluista hän usein sai ideoita myös teolliseen tuotantoon. Tehtaankatu 23, Riihimäki. (AK) Oivan ihmemaassa – Oiva Toikan taidetta 18.8. Ensimmäiset kan kaat painettiin Tampellaan kuu luneessa Lapinniemen puuvilla tehtaassa Tampereella 1965. Idyllisessä kylässä toimii muun muassa kaksi lasistudiota, joiden molempien osoite on Lasitehtaan aukio 2: Lasismi www.lasismi.fi ja Lasi studio Mafka & Alakoski www.mafka-alakoski.fi. Kouvolan kuvataiteilija 2017-2019 Sirkka-Liisa Lonka NÄIN OLEN NÄHNYT Kouvolan taidemuseo Poikilon kesänäyttely Kouvolan taidemuseo Poikilo, Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo, puh. KUN VIERAILET Suomen Lasimuseossa, kannattaa käydä myös läheisellä Riihimäen vanhan lasitehtaan alueella. Uniikki taide-esine, 1968–1970-luvun alku, Collection Kakkonen. JOS OLI SATTUMA Oiva Toikalle yksi muotoilun voimavaroista, sillä oli sormensa pelissä myös Timo Sarpanevan Ambientekan kaan luomisessa. asti Suomen lasimuseossa. Sarpaneva keksi koristelumenetelmän W. Ku va Te pp o M oi la ne n näyttelyt 102870_.indd 9 3.5.2019 12.09.10. 2020 asti Museo Milavidassa Tampereen Näsilinnassa
Mutta miten parapsykologia ja yliluonnollisuus ilmenivät suomalaisessa taiteessa. Porvoon museon Rosenbergin juhlanäyttelyssä voi nähdä Valle Rosenbergin taidetta, joka lukeutuu 1900-luvun alun suomalaiseen varhaiseen modernismiin. Ku va Po rv oo n m us eo Ku va Po hj an m aa n m us eo n ar ki st o / Er kk i Sa lm in en Ku va M er im us eo / So ile Ti ri lä näyttelyt 105474_.indd 10 6.5.2019 12.58.10. Hänellä oli tapana käyttää meikkiä ja pukeutua keikarimaisesti. Myös Rosenbergin oli lähdettävä, sillä hänellä oli Venäjän passi ja häntä epäiltiin vakoojaksi. Taiteilija Valle Rosenberg (1891–1919) olisi kääntänyt katseita näinäkin päivinä. www.merikeskusvellamo.fi. Hugo Simberg: Halla, 1895, tempera kankaalle 50 x 28 cm. Siri Derkert haki pojan myöhemmin Ruotsiin. PORVOON KEIKARI SELVÄNÄKÖISYYS ja muut parapsykologiset ilmiöt kiehtoivat monia tunnettuja kultakauden taiteilijoita, kuten Akseli Gallen-Kallelaa, Pekka Halosta, Hugo Simbergiä, Beda Stjernschantzia, Ellen Thesleffiä ja Sigurd Wettenhovi-Aspaa. Selvimmin Hugo Simbergin maalauksissa, kuten Kuoleman puutarhassa tai Hallassa, jossa satoa uhkaava kylmyys on saanut symbolisen, kalvaan hahmon. Valle Rosenberg oli varhainen modernisti. Rosenberg dokumentoi Porvoota. Eikä munkinkaavussa tepastellut Gallen-Kallela hänelle paljon omaperäisyydessä hävinnyt. Rosenberg palasi Suomeen, mutta menehtyi pian Porvoossa tuberkuloosin ja malarian riuduttamana. Pohjanmaan museo, Karl Hedmanin taidekokoelma. Suhteesta ruotsalaiseen taiteilija Siri Derkertiin (1888– 1973) syntyi Italiassa lapsi, Carlo Derkert (1915–94). Hän työskenteli myös Porvoon museossa dokumenttipiirtäjänä tallentaen Vanhaa Porvoota. Tussi. Merikeskus Vellamon seikkailu on saanut innoituksensa 1500-luvun Carta marina -kartan mielikuvituksellisista otuksista. asti Vanhassa raatihuoneessa ja Holmin talossa. Rosenberg teki öljyja vesiväritöiden lisäksi pilaja mainos piirroksia, suunnitteli hopeaesineitä ja vaatteita, näytteli elokuvissa ja toimi antiikkivälittäjänä. (AK) Merimonsterit 17.1.2021 asti Merikeskus Vellamossa Kotkassa. www.porvoonmuseo.fi. (AK) Sielun silmä -näyttely 8.9. www.gallen-kallela.fi. asti GallenKallelan museo. Kun Siri Derkertin oli palattava Tukholmaan, Rosenberg jäi poikansa yksinhuoltajaksi keskelle maailmansotaa. Tässä Kulmakuja 3:n sisäpiha vuonna 1912. Merenelävien, merireittien ynnä muun lisäksi näyttely kertoo uudesta hirviöstä, muoviroskasta. (AK) Valle Rosenberg 29.9. PALAVAKATSEINEN ja kunnianhimoinen Rosenberg eli lyhyen mutta kiihkeän elämän. Viimeksi mainittu oli muutenkin erikoinen persoona, sillä hänen mukaansa kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta
Tuskin kuitenkaan olen väärässä, kun sanon, että sen aika koittaa vielä. Nyman loi Callan Tukholman pohjoismaisen taidekäsityön näyttelyyn 1946. Poikkeuksellisen suuri (kork. Keräilijät himoitsevat tunnettujen muotoilijoiden näyttelyesineitä. Suomalaisen muotoilun klassikon vasarahinta kohosi 98 000 euroon (25 000–30 000 e), Stockholms Auktionsverk. Kotimaisen kultakauden taiteen (1880–1910) hinta on tullut alas 1990-luvun huippuvuosista. Maku muuttuu, mutta myös markkinoilla liikkuneet väärennökset ovat ruokkineet epävarmuutta. Birger Kaipiaisen Helmilintu lähti suorastaan lentoon. 240 e (500 e), Hagelstam & Co. 4. 1800-luvun ruotsalaisen terriinin vasarahinta oli 60 e (lähtöhinta 100 e), Hagelstam & Co. Veistos (kork. Hyvää talonpoikaisantiikkia tulee nykyään harvoin myyntiin, mikä kertoo kysynnän vähäisyydestä. 1. Restauroitu kaappi on 1800-luvulta. 4. Huippuyksilöitä tarjotaan aikaisempaa vähemmän. 2. Venäläinen keisarillinen posliini ei ole edullista, mutta kiinnostus siihen on laskenut 2010-luvulla – vasarahinnat ovat usein jääneet alle lähtöhintojen. 2. 7 000 e (7 000 e), Hagelstam & Co. Birger Kaipiaisen päätöihin kuuluva Helmilintu voitti Grand Prix’n Milanon triennaalissa 1960. Emaloidun hopeapikarin valmistaja on venäläinen K. 300 e (500–700 e), Bukowskis. Vanhaa, kaunista tinaa voi saada monen kukkaroon sopivaan hintaan. 82 cm) on tehty käsin pyöritetyistä keramiikkahelmistä Arabiassa. Gunnel Nymanin upea Calla Tinaa monelle kukkarolle 4 3 Antiikki & Design 11 antiikkipörssi 102873_.indd 11 3.5.2019 12.03.40. 3. Gunnel Nymanin herkkä Calla, Riihimäen Lasi 1946, on muotoilun ikoneja. Voisimpukat vuosilta 1883 ja 1892, Keisarillinen posliinitehdas Pietarissa, Aleksanteri III:n aika. Ryyppypikarissa on huikea laatu, maineikas valmistaja ja provenienssi. Fabergé. Hintaan vaikuttavat ikä, tekijä ja kunto. Berndt Lindholmin Jokimaisema vuodelta 1889 jäi myymättä (40 000 e), Bukowskis. Tämä 29 cm korkea veistosmainen maljakko on loistoyksilö, ja sen hinta kipusikin 5 800 euroon (1 200–1 500 e), Stockholms Auktionsverk. 3. Timo Sarpanevan Kyynelpisara on signeerattu Iittalassa 1954. 24,5 cm) lasiveistos on tehty näyttelyä varten. 1 2 ANTTI KAIJALAINEN Kun markkinoille tulee myyntiin Suomen kultakauden muotoilun huippuja ja kansainvälisiin näyttelyihin osallistuneita teoksia, niistä kilpailevat keräilijät ympäri maailmaa. Se oli palkinto keisarillisen henkivartiokaartin kivääriammuntakilpailussa 1900-luvun alussa. Nyt nousussa Nyt edullisesti 1 2 3 4 1. 23 000 e (lähtöhinta 4 000–6 000 e), Stockholms Auktionsverk
Antiikki & Design 12 kotona 102874_.indd 12 3.5.2019 12.29.51. Yli 150 vuotta vanha talo on suuren puutarhan ja sen monien hedelmäpuiden ja marjapensaiden ympäröimä. Talo on muuttanut hahmoaan usean kerran, ja se on palvelullut monessa tarkoituksessa
Luonto tuoksuu, ilma on lämmin ja välillä leyhähtää raikas tuulahdus meri-ilmaa. Siirtomaatyyliseltä avoimelta parvekkeelta näkyy puutarhaan. Molemmin puolin näkyy idyllisiä taloja hyvin hoidettuine puutarhoineen, viljelysmaita, avointa maisemaa, kukkaketoja ja purjeveneitä horisontissa. Kauppakartanon uusi luku Antiikki & Design 13 kotona 102874_.indd 13 3.5.2019 12.30.12. › BETTINA WULFF KUVAT ERJA LEMPINEN Unelma toteutui, kun Tessa Nordlund sai ostaa talon, johon hän ihastui kauan aikaa sitten. Rakennus on ainoa Ahvenanmaalla säilynyt kauppakartano, jossa on toiminut myös posti ja rukoushuone. M atka Maarianhaminasta kohti Eckerötä ja Hammarlandia taittuu läpi vehreän postikorttimaiseman. Iltapäivällä paistava aurinko tekee siitä mieluisan lukupaikan, jos aikaa vain riittää
Takapihan puolelta ne olivat punamullattuja. Turun lääninvankilassa tehty lipasto on alkuperäinen, peili on kuulunut Leif Nordlundin äidille. Antiikki & Design 14 kotona 102874_.indd 14 3.5.2019 12.30.39. Sisäpihan neliömäisellä pihalla on haluttu luoda ikään kuin kaupunkiympäristö. Se on tätä nykyä talon pääovi. Vanhan rukoushuoneen sisäänkäynti sisäpihalla on maalattu kauniilla englanninpunaisella. Aikaisemmin sivurakennuksissa oli muun muassa pakaritupa, öljy-, jauhoja suolavarasto, sauna, palvelijanhuone, härkätalli ja sikala. Postitorvi muistuttaa talon vaiheesta postitoimistona. Kaikkien julkisivut oli maalattu samalla värillä kuin talo
Urkuharmoni on alkuperäisessä asussaan. PÄÄRAKENNUKSESSA on neljä sisäänkäyntiä. Sittkoffin suku oli kotoisin Venäjältä. Vanhassa rukoushuoneessa on aika pysähtynyt. Talo on kuitenkin vanhempaa perua, 1830–40-luvulta. Talo tunnettiin ”Sittkoffin talona” yhden sen mahtavan entisen omistajan, kaup pias Petter Sittkoffin mukaan. Rakennukset muodostavat rivistön, jonka julkisivut maalattiin pää rakennuksen värisiksi, mutta pihan puolelle riitti yksinkertaisempi punamulta. Oli pakaritupa, puuliiteri, rottien varalta pellitetty jauhoaitta, ulkohuone, piiankamari, sauna, varasto, härkätalli, kanala ja viimeisenä rivissä öljyaitta. Lopulta perilliset möivät sen ahvenanmaalaisittain huutokaupalla. – Olimme keskustelleet mahdollisuudesta muuttaa Ahvenanmaalle, ja kun työt sitten toivat meidät tänne, ratkaisu tuntui hyvin luonnolliselta. Mäyräkoira Chelsea vastaanottaa meidät aluksi hieman epäluuloisesti haukkuen, mutta talon emäntä Tessa Nordlund toivottaa meidät tervetulleiksi. Talon ennen Nordlundeja omistaneet Björkmanin kolme veljestä olivat muuttaneet Ruotsiin, ja heidän lapsensa käyttivät rakennusta ainoastaan kesäisin. Petter ja hänen veljensä Nikolai ja Michail asettuivat kauppiaiksi eri puolille Ahvenanmaata. Hän on alkujaan helsinkiläinen ja muutti tänne Tukholman kautta tavattuaan ahvenanmaalaisen miehensä Leifin lähes 20 vuotta sitten. Se on tuotu tänne Pohjanmaalta. Siitä kertoo ullakolla säilynyt väritys. Suorakaiteen muotoinen sisä piha on rakennettu muistuttamaan kaupunkimiljöötä. Siitä kertovat myös pihan hienosti ladotut puupinot. Katolla on kokonaista kymmenen savupiippua, ja taloa lämmitetään edelleen puilla. Rukoushuoneajasta kertovat salin paikallaan olevat alttari, penkit, urut ja jopa alkuperäiset virsikirjat. Kauppakartano on vuosikymmenten aikana ollut monenlaisessa käytössä. Ahvenanmaalle talon rakennutti mahtava kauppias Petter Sittkoff oletettavasti vuonna 1868. On epäselvää, mikä niistä on ollut varsinainen kaupan sisäänkäynti, koska taloa on moneen kertaan jatkettu. Taloa on moneen kertaan jatkettu. Petter valitsi Hammarlandin, joka jo keskiajalta asti oli ollut tärkeä kauppasatama. Aloimme etsiä taloa, mutta mitään ei löytynyt – ehkä siksi, että olin jo 1990-luvulla nähnyt juuri tämän talon ja rakastunut siihen. Nyt rakennuksia käytetään pääasiassa varastoina, nikkarinverstaana ja kalastusvälineiden säilytykseen. Penkit, virsikirjat ja kaikki muukin rukoushetkiin liittyvä tavara on yhä tallella. Tuohon aikaan oli tavallista, että Ahvenanmaalle tuotiin kokonaisia taloja, sillä saarten omat metsät eivät riittäneet rakentajien tarpeisiin. Näin perinteinen laivurintalo on saanut nykyisen muotonsa. › Antiikki & Design 15 kotona 102874_.indd 15 3.5.2019 12.31.01. Punainen ovi johtaa rukoushuoneeseen, jossa on alkuperäinen 1900-luvun alun tapetti. Se on toiminut kauppapuotina, vakuutusyhtiö Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolagin ensimmäisenä konttorina, nimismiehen kansliana, postikonttorina, lastensairaalana espanjantaudin raivotessa 1918–20 ja pensionaattina. Jokaisella rakennuksella oli oma tarkoituksensa
Kirjastossa vallitsee rauhallinen tunnelma. Muut Tessa Nordlund on löytänyt kirpputoreilta ja huutokaupoista niin Ruotsista, Ahvenanmaalta kuin mantereelta. Antiikki & Design 16 102874_.indd 16 3.5.2019 12.31.16. Alkuperäisen kattomaalauksen kopion Nordlund on itse tehnyt. Osa huonekaluista tuli talokaupan mukana, mutta englantilaiset lepotuolit ovat anopin lahja Leif Nordlundille. Leonardin huoneeseen johtavat kierreportaat ovat puusepän taidonnäyte. Tapetti on ruotsalaisen Gysingen malleja
Teekupit ovat brittiläisen Johnson Brothersin Rose Chintz -mallia, kannu ja kermakko ovat venäläisen Kuznetsovin. Tapetti on vuodelta 1922. Samovaari on venäläistä perintötavaraa, kynttilänjalat taas ahvenanmaalaisen Sundbergin. Rukoushuone on nyt perheen olohuone. Rukoushuoneen saarnastuoli ja sen etupaneeli ovat yhä alkuperäisessä värityksessään. › Antiikki & Design 17 kotona 102874_.indd 17 3.5.2019 12.31.45. Lipasto tavaroineen oli ollut koskemattomana melkein 70 vuotta. Iltapäivätee on katettu. Ruokasalissa on kapteenintaulu, jossa liehuu Venäjän lippu. Arkku ja kirjoituslipasto ovat talosta
Valokuva-albumissa on kuvia talon vanhoista omistajista 1870-luvulta. Eikä se › Julkisivun kunnostus kesti neljä vuotta. Ennen ostoa talossa oli tehty tutkimus, jossa sen todettiin olevan täysin terve. Yksi Hilda Björkmanin pojista kieltäytyi kuitenkin noudattamasta määräystä ja toimitti Maarianhaminan museoon kopiot papereista. Ruokakomeron seinät oli tapetoitu vuoden 1910 sanomalehdillä, nyt Ålandstidningenin sivujen kopioilla. Hänen leskensä Hilda piti talossa pensionaattia asuen itse kolmen poikansa kanssa pakarituvassa. Sittkoffin jälkeen omistajaksi tullut kauppias Danielsson rakensi puutarhan puolelle verannan 1909. Kattomaalaukset oli tehty pinkopahville tai moninkertaisille sanomalehtipaperille, joiden vuosiluvuista saattoi päätellä niiden valmistusajan. Mielenkiintoinen on myös sota-ajan paloTähän nosto tähän nosto tähän nosto turvallisuuteen liittyvä määräys polttaa kaikki helposti syttyvä materiaali. Vettä sai aluksi vain kesäaikana, ja kylpyhuoneena piti käyttää syreenipensaita ja puutarhaletkua ja alkuperäistä ulkohuonetta. Ensimmäisiä töitä oli WCja suihkutilojen asennus. Antiikki & Design 18 kotona 102874_.indd 18 3.5.2019 12.32.21. On ihanaa koko ajan oppia uutta talosta ja sen asukkaista. – Tämä on ollut huiman jännittävää salapoliisintyötä. Leif Nordlund aloitti julkisivun kunnostuksen poistamalla vanhan lateksivärin ja maalaamalla talon uudelleen. – Talo on 150 vuotta vanha, sen ei tarvitse näyttää seitsentoistavuotiaalta. Myöhemmin talo jaettiin kolmeen osaan, ja tuolloin tehtiin myös osittaisia korjaustöitä. Valokuvia talosta on säilynyt valitettavan vähän, mutta yksi Björkmanin veljeksistä on lahjoittanut meille perhettä koskevan valokuva-albumin. – Minusta on tärkeää nähdä kaikki edellisten asukkaiden jättämät jäljet, mutta yhä on paljon avoimia kysymyksiä. Tessa Nordlund kertoo, että korjauksissa käytettiin 1970-luvun suosimia lastuja kipsilevyjä, kattomaalauksia peitettiin tai poistettiin ja lattioihin asennettiin muovimattoja. Osa talosta vuokrattiin ja osaa omistajat käyttivät kesäasuntonaan. Sisäpuolelta talon korjausta jatkettiin huone huoneelta. Hilda Björkman kuoli 1950-luvun puolivälissä, ja lapset muuttivat Ruotsiin. TESSA NORDLUND kertoo, että talon ullakolla on säilynyt runsaasti edellisten omistajien jättämiä dokumentteja, talouskirjoja ja hankintakuitteja. Pian Sittkoffin taloon muuton jälkeen 1870-luvulla tehtiin laajennustöitä, huoneet sijoitettiin empireperinteen mukaan riviin ja niihin asennettiin pariovet. KUN NYKYINEN omistajapari 16 vuotta sitten osti talon huutokaupasta, alkoi valtava korjausja kunnostustyö, joka edelleen jatkuu. Taloon rakennettiin myös sivusiipi ja sen jälkeen erkkeri, jota käytettiin talvipuutarhana. Hänen jälkeensä 1916 talo siirtyi pohjalaiselle merikapteeni Herman Björkmanille. Lehdessä mainosti talon silloinen omistaja Viktor Danielsson, Wasa-niittokoneiden edustaja. Työ kesti neljä vuotta. Silmälasit ja tilikirja kuuluivat Hilda Björkmanille, joka piti talossa pensionaattia 1930-luvulla. Lisäksi hänellä oli postikonttori ja puoti. Hän harjoitti laivanvarustusta, laivakauppaa ja vakuutustoimintaa
Posliinit ovat sekä talosta että Tessa Nordlundin omista kokoelmista. Ruoka pöytä on talosta, mutta tuolit ovat Krogarsin kestikievarista naapuritalosta, öljylamppu Emmauksesta. Antiikki & Design 19 102874_.indd 19 3.5.2019 12.32.46. Tapetti on Lim & Handtryckin. Tähän nosto tähän nosto tähän nosto › Hiljalleen kunnostetun keittiön kiintokalusteet ympäröivät hienoa alkuperäistä lautas hyllykköä
Siirretty Pohjanmaalta toden näköisesti 1860-luvulla. KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUVAT Anna Theresa ”Tessa” ja Leif Nordlund sekä heidän poikansa Leonard. Kauniisti patinoituneen oven takana on perheen liiteri. Käytän öljyvärejä, ootraan ja korjaan, mikäli vain on mahdollista. PARASTA KODISSA ”Kun saa asua täällä paratiisissa.” Erkkeri-ikkuna avautuu puutarhaan. Puutarhan ylläpitäminen on taas helpompaa kuin työn ohessa. – En voi luopua talon omista tavaroista, vaan yritän kunnostaa ne niin hyvin kuin taidan. Sen kukista on koottu upea astelma. Se vetää 15 kuutiometriä halkoja, joilla taloa lämmitetään kylminä vuodenaikoina. Talo ostettiin tavaroineen, ja siellä on esineitä kaikilta eri omistajilta. Meidän velvollisuutemme on säilyttää ja hoitaa sitä mahdollisimman hyvin tuleville polville. TESSA NORDLUND piti kuusi vuotta kahvilaa vuonna 1828 valmistuneessa C.L. Toisessa laatikossa oli DDT-purkki, vanha Talon omista tavaroista ei voi luopua. Olemme vain lyhyt luku talon historiassa. Kaikki taskulamppu ja tinasotilaiden valumuotteja. näytäkään, sanoo Tessa Nordlund painokkaasti. varastorakennukset pursuivat tavaraa, samoin ullakko. ERÄÄSTÄ LIPASTOSTA vuodelta 1916 löytyivät Hilda Björkmanin silmälasit, kilpikonnankuoresta tehty kuulokoje, hiuspinnit, mamelukit, liivit ja esiliinat. TALO Hirsirakenteinen talo piha piireineen Hammarlandissa Ahvenan maalla. Lisäksi kissat Sirap ja Emma sekä mäyräkoira Chelsea. Vasemmalla ahvenanmaalla asuvan taiteilija Caroline Pippingin veistos. Hartaussali oli ääriään myöten täynnä huonekaluja. Kun kuljemme kauniissa puutarhassa, jossa kasvavat omena-, päärynä-, luumuja kirsikkapuut sekä karviaiset, viinimarjat ja jasmiinipensaat, Tessa Nordlund toteaa filosofisesti: – Meillä on tämä fantastinen talo vain lainassa. Engelin piirtämässä komeassa Eckerön Postija tullitalossa. . Antiikki & Design 20 kotona 102874_.indd 20 3.5.2019 12.33.09. – Täällä on ”en myckenhet diverse”, kaikenmoista ja paljon, kuten Ahvenanmaalla tavataan sanoa
PYSÄHDYIN miettimään. Hän ei aavistanut, että tulisi elämään peräti 97-vuotiaaksi. Rakastamani brittitelevisiosarja Vera Stanhope tutkii sijoittuu Newcastleen ja sen ympäristöön. Hänen äänensä narisee. Ja minä olen niin kiintynyt häneen. Vera on oikeudentajuinen, lojaali, huumorintajuinen, äkkiä yllättäen äidillinenkin. Lähimmän kylän, Heddon-on-the-Wallin, nimi viittaa kylän sivuitse kulkevaan Hadrianuksen muuriin eli antiikin Rooman rajaan. Kun pari oli ollut yli kymmenen vuotta naimisissa, aviomies tilasi Margaretista ensimmäisen muotokuvan. Valitsin William Beecheyn maalaaman muotokuvan Margaret Bewickestä (1821). Kummalliset päähänpistot ovat elämän suola. Antiikki & Design 21 104733_.indd 21 3.5.2019 12.22.10. Margaret on ollut nuo vuodet yksin ja löytänyt uuden aktiivisen leskenelämän. Margaretin edesmenneen aviomiehen ensimmäinen avioliitto oli aikanaan jäänyt lapsettomaksi ja päättynyt varhain. Margaret muutti miehelään, Close Houseen, joka sijaitsee edelleen KoillisEnglannissa Northumberlandissa, lähellä Skotlannin rajaa. Kuvittelin mielessäni, että avioituessaan Calverley Bewicken kanssa Margaret oli ajatellut kykenevänsä antamaan miehelle perillisen. Aviomiehen kuoltua kuusikymmenvuotiaana Margaret tilasi heidän hääkirkkoonsa muistomerkin miehelleen ”kunnianosoitukseksi hänen hyveilleen ja muistomerkiksi hänen kiintymykselleen”, kuten kivipaasiin kaiverrettiin. Keväällä 1826 Margaret hankki harvinaisia tarhaneilikoita Brysselistä. Jotain tuttua siinä oli. Uumoilin, että maalaus oli hänen syntymäpäivälahjansa itselleen: hän halusi jättää jäljen. Hän oli brittiläisen parla menttimiehen leski, joka muotokuvaa maalattaessa oli kuusikymmenvuotias. Maalauksessa leskenasuinen nainen pitelee kädessään edesmenneen aviomiehensä miniatyyrimuotokuvaa. Miksi. Maalauksen taustoista ja mallista ei ollut tarkempaa tietoa, mutta kypsän keskiiän saavuttaneessa Margaretissa oli jotain syvästi vetoavaa. . Margaret ryhtyi hyväntekijäksi ja perusti alustalaistensa lapsille koulun. Kysyjille aion vastata, että menen sinne katsomaan Baltic Center for Contemporary Artia, loisteliasta nykytaiteen museota. Dianthus caryophylluksen variaatiot alkoivat kukoistaa Close Housen puutarhassa. Margaret maalasi niistä tieteellisen tarkan akvarellin, joka julkaistiin kuninkaallisen Kew Gardensin kustantamassa kasvitieteellisessä aikakauslehdessä. Newcastlen kaupunki pyöri mielessä. Koska rakasti tätä huolimatta siitä, ettei vaimo ollut kyennyt lahjoittaMargaret löysi aktiivisen leskenelämän. Ann Cleevesin romaaneihin perustuva sarja miellyttää minua suomenkielistä nimeään myöten: nainen tutkii! Brenda Blethynin suurenmoisesti esittämän Veran murre, rynttyinen poplari, linttaanastutut kengät, epämääräinen huopahattu, virttynyt mekko, tikkiliivi… Vera ajaa romuluista jeeppiä ja äksyilee, tiuskii, murahtelee. LAPSIA ei syntynyt. Itse asiassa menen toden ja keksityn äärelle, Margaretin ja Veran jäljille. MISTÄ MATKAT SAAVAT ALKUNSA. Nyt suunnittelen virkistysmatkaa Newcastleen. Ennen vanhaan vastuu lapsettomuudesta sysättiin vaimolle. Parin päivän uurastuksella sain selville, kuka Margaret oli. kolumni Anna Kortelainen on taidehistorioitsija ja kirjailija. Ku va Ka ns al lis ga lle ri a, Si ne br yc ho ff in ta id em us eo / M ar ik a Ko kk in en Sir William Beechey (1753–1839): Margaret Bewicken muotokuva, 1821. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa olevassa muotokuvassaan Margaret on samanikäinen kuin rakas aviomies kuolemansa hetkellä seitsemän vuotta aiemmin. PARI VUOTTA SITTEN sain Sinebrychoffin taidemuseolta tehtäväksi valita yhden muoto kuvan heidän kokoelmistaan ja kirjoittaa siitä novellintapaisen. maan hänelle perillistä. Yhtäkkiä muistin. Kuka siis oli tilannut muotokuvan. Silti minulle tuli yhä voimakkaampi tunne, että liitto oli osoittautunut hyvin onnelliseksi. Jostain syystä aavistelin, ettei Margaretilla ollut lapsia
Antiikki & Design 22 104748_.indd 22 3.5.2019 12.42.22. Tuulimyllyn ja hevosten avulla tyhjennetty kaleeritelakka kuului 1700-luvulla Ruotsin valtakunnan tärkeimpiin nähtävyyksiin. Diana viettää talvensa Suomenlinnassa Viaporin telakalla, joka 1750-luvulla edusti huipputeknologiaa. Ensimmäinen af Chapmanin suunnittelema saaristolaivaston fregatti valmistui siellä 1764
keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin, elokuussa joka lauantaina. Dianalla on mukana itse amiraali Fredrik Henrik af Chapman (1721–1808), maailmankuulu ruotsalainen laiva-arkkitehti. TEKSTI JA KUVAT SUVI RUOTSI Purjehdus tykkisluuppi Dianalla tarjoaa seikkailun Suomenlinnan 1700-luvun merihistoriaan. Lähtö Suomenlinnan Tykistölahden laiturista klo 12.30 ja klo 15.30. Kävimme osallistavalla purjehduksella, jolla voi oppia historian lisäksi myös meritaitoja. Hän suunnitteli muun muassa useita Ruotsin ja Suomen saaristoon sopivia uusia alustyyppejä. Viaporin telakalla käytetyt hamppuköydet valmistettiin Helsingin köydenpunontaradoilla. Antiikki & Design 23 KULTTUURIMATKA 104748_.indd 23 3.5.2019 12.42.55. Köydenpunojamestarit olivat yleensä ulkomaalaisia. Kun Helsinki siirrettiin Vanhankaupunginlahdelta 1700-luvun purjealuksissa tarvittiin paljon köyttä. Aseistukseen kuului kaksi kanuunaa ja neljä parras tykkiä. Komitea kartoitti linnoituksen sijainnin vaihtoehtoja. M iltä tuntuisi selvitä merellä Helsingin edustalla 1700-luvun tapaan, kun veneiden ainoa moottori olivat välillä myrskyisä mutta usein heikko tuuli ja soutajien lihasvoima. Yleisöpurjehduk set 26.6.–3.8. Tämä on mahdollista kokea kesäisin Suomenlinnan edustalla. MERELLE DIANALLA 1700 LUVUN TYYLIIN • Dianan tilauspurjehdukset ryhmille toukokuusta syyskuuhun. Seikkailu Suomenlinnan vesillä Diana on niin sanottu tykkisluuppi, solakka 20-metrinen sota-alus, jossa oli kahden maston lisäksi 15 airoparia. Diana kastettiin Eteläsataman Vironaltaassa 2014. • Syyskuussa on tarjolla vielä tilauspurjehduksia ryhmille. Augustin Ehrensvärd saapui samannimisellä linnoituskomitean aluksella Tukholmasta Suomeen vuonna 1747. • suomen linnatours.com/tykkisluuppi. CHAPMANIN AIKAAN alkoi Helsingin historiassa aivan uusi luku. Kahdeksasta saaresta muodostuva Suomenlinna kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, ja saaren perintöä vaaliva Ehrensvärd-seura järjestää sieltä pieniä meriseikkailuja 1700-luvun esikuvan mukaan rakennetulla Diana-aluksella
Linnoitusta ryhdyttiin rakentamaan 1748, ja se oli aikansa suurin ja kallein ruotsalainen rakennushanke. – Aikoinaan yhdessä aluksessa saattoi olla lähes 60 miestä pieneen tilaan ahtautuneina säällä kuin säällä. AURINKOISENA keveän tuulen päivänä parin tunnin purjehdus tykkisluuppi Dianalla virkistää jo kauniiden saaristomaisemien ansiosta. Vasta kun Ruotsin valtio alkoi rakentaa merilinnoitusta Suomenlinnaan Venäjää vastaan 1700-luvun puolivälissä, Helsingin merkitys alkoi nousta. Parissa vuosikymmenessä Viaporista kehkeytyi komendantti Augustin Ehrensvärdin johdolla itse Helsinkiä suurempi, kansainvälisen urbaani yhdyskunta hienoine taloineen ja mahtavine telakoineen. Se toteutetaan 1700-luvun saaristolaivastoon kuuluneiden tykkisluuppien mukaan rakennetulla purjealuksella. Suomenlahden karikkoisille vesille suunnitellut saaristolaivaston alukset olivat suu ria sota-aluksia ketterämpiä, keveitä tykkiveneitä, joita myös soudettiin pitkillä airoilla. Saaristolaivastolla oli ratkaiseva osa, kun ruotsalaiset voittivat venäläiset Kustaa III:n sotaan kuuluvassa Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Vähätuulisella säällä laivan liikkumista avittaa hiljainen sähkömoottori. Johdanto varsinaiseen menneen maailman saaristolaivastoarkeen muuttuu realistisemmaksi viileän sateen harmaannuttamassa merimaailmassa. Tuolloin Helsingissä pääsi liikkumaan nopeimmin eräänlaista silloista liikennelaitosta pyörittävien venemiesten avulla. Vaatetus kannattaa valita sään mukaan. Aluksella ei ole muuta sateensuojaa kuin yleisölle varatut sadeviitat. Antiikki & Design 24 kulttuurimatka 104748_.indd 24 3.5.2019 12.43.25. Nimi Sveaborg muuttui suomalaisten suussa Viaporiksi. Niin tiivis elämä oli Viapori oli 1700-luvulla Helsinkiä isompi. Yleisöpurjehdukselle lähdetään Suomenlinnan Tykistölahden laiturista. Vielä 1800-luvun alussa hollantilainen Johan Meerman vertasi Viaporia Venetsiaan. VUONNA 1921 perustettu Suomenlinnan historiaa vaaliva Ehrensvärd-seura tarjoaa jo viidettä vuotta mahdollisuuden eläytyä 1700-luvun tunnelmiin yleisöä osallistavalla purjehduksella. Taisteluissa tykkisluupit lähestyivät vihollisen alusta isolla tykillä varustettu kapea keula edellä. Viapori-Helsingin kaksoiskaupunki oli veden ympäröimää saaristoa, jossa vesireitit olivat maanteitä tärkeämpiä. Siksi niihin oli paljon vaikeampi osua kuin suuriin sota-aluksiin, jotka taistelivat yleensä kyljet vastakkain. Kuivatelakassa rakennettiin saaristolaivaston sotalaivoja. nykyiselle paikalleen, kaupunki oli vielä kovin pieni
SUOMEN MERIALUEILLA voi olla kesälläkin sen verran viileää, että Dianan kyytiin tähtäävää yleisöä pyydetään aina huomioimaan säätilanne. Dianassa ei ole sadekatoksia, mutta yleisön tarpeisiin on kyllä varattu vilttejä sekä sadeviittoja. Tihinen itse nauttii kesäroolistaan saaristolaivaston suunnitelleena Fredrik Henrik af Chapmanina niin paljon, että voisi vaihtaa sisätyöt Diana-purjehduksiin aina toukokuusta syyskuulle asti. Purjehdusreitit varsinainen kapteeni valitsee aina sään mukaan. Dianan purjehduksille otetaan huomattavasti pienempi määrä yleisöä kuin miehistöä oli 1700-luvulla, joten kaikki mahtuvat istumaan ja liikkumaan mukavasti. Eniten aluksessa liikkuvat ja varsinainen miehistö sekä näyttelijät, jotka eläytyvät Jussi Ziegler (vas.) ja Jani Tihinen eläytyvät rooleihinsa myös improvisoimalla. › Antiikki & Design 25 kulttuurimatka 104748_.indd 25 3.5.2019 12.43.41. Yleisö pääsee sukeltamaan 1700-luvun tunnelmiin osallistavien keskustelujen ja hauskojen tehtävien kautta. Laivatyttö Anne Tuulia Kokkosen univormu noudattelee samoja Kustaa III:n kauden linjauksia kuin muunkin miehistön vaatetus. varmasti aika karuakin pitkillä partiointimatkoilla, toteaa Jani Tihinen, Dianan yleisöpurjehdusten käsikirjoittaja. Tässä on tartuttu airoihin, joiden liikuttelemiseen tarvitaan useampia käsipareja
Vaikka Suomen kesä on usein viileähkö, lämpiminä päivinä miehistö ja näyttelijät huokaisevat helpotuksesta, kun pääsevät kuoriutumaan univormuistaan ja villasäärystimistään. Antiikki & Design 26 104748_.indd 26 3.5.2019 12.43.57
EHRENSVÄRD SEURASSA työskentelevä tuottaja Sanna Pietilä on suunnitellut laivansuunnittelumestari af Chapmanin ja kapteeni Arnkilin tyylikkäät asut. keskenään ki nas televien af Chapmanin ja kapteeni Arnkilin rooleihin. Yleisöpurjehduksen roolipuvut on suunnitellut Ehrensvärd-seuran Sanna Pietilä. LASIA KAIKILLE KARHULA 1889 – 2009 Tornatorintie 99, Kotka merikeskusvellamo.fi MERIKESKUS VELLAMO 31.1.2022 ASTI Matkustajat voivat kokeilla soutamista ja opetella solmuja. Yleisö voi osallistua muun muassa purjeiden nostamiseen ja soutamiseen 8,5 metriä pitkillä airoilla – kaksi henkilöä per airo – sekä solmujen sitomiseen ja lippuviestinnän opetteluun. 104748_.indd 27 3.5.2019 12.44.11. Roolipuvut komeine peruukkeineen kertovat myös siitä, että 1700-luvulla Helsingin seudun värikkäin seuraelämä keskittyi ruotsalaisten upseerien kansoittamaan Viaporiin. Vestonomiksi valmistuneen Sanna Pietilän vaatevarastosta löytyy myös 1700-luvun tunnelmiin sopiva, historiallisen mallin mukaan tehty hienon naisen pitkähelmainen puku. Se sopisi varmasti juhla-asuksi Ehrensvärd-seuran omiin 100-vuotisjuhliin, jotka ovat vuorossa vuonna 2021
Kannu 2 900 e, pikarit 650 e / kpl, vati 2 900 e. Vihreäksi emaloitu kulho on Eva Hidströmin suunnittelema, valmistaja Hopeakeskus, Hämeenlinna 1972. Hinta 1 200 e. Muuri. Ti ed us te lu t R . Kustavilaisen ajan eli 1700-luvun lopun muotoon perustuvat sokeripihdit on tehnyt Johan Mellberg 1813 Tammisaaressa, 220 e, Old Times. an ti ik ki .f i, 40 –5 53 13 78 Antiikki & Design 28 104747_.indd 28 6.5.2019 11.12.30. Wirkkalan ja Hidströmin esineet ovat sterling-hopeaa (925). M uu ri , ww w. Pikarit, kannu ja laakea vati ovat Tapio Wirkkalan Kultakeskukselle Hämeenlinnaan suunnittelemaa modernia hopeaa, jota tehtiin 1972–73. Kaikki Antiikkiliike R
an ti ik ki .f i, 40 –5 53 13 78 Antiikki & Design 29 ostajan opas 104747_.indd 29 6.5.2019 11.12.49. Hopeapitoisuus 13L vastaa myöhempää yleistä merkintää 813H. Ei paikkakuntaleimaa, mutta Turtiainen oli kultaseppänä Helsingissä 1968–96. Ti ed us te lu t R . Ruokalusikoiden tekijä on Carl Jakob Hedman Oulussa (paikkakuntaleimana linna, jonka alla kala) 1867. Puhdas hopea on näet liian pehmeää muotoiltavaksi esineiksi, joten siihen sekoitetaan vahvistukseksi jotain muuta metallia, usein kuparia. Rasian tekijä on Adam Ingman (Itkonen) Kuopiossa (kaupunkileima C) 1856 (vuosileima Y2). Kultasepän tuli rangaistuksen uhalla merkitä nimikirjaimensa valmistamaansa esineeseen. Leimallisesti hopeaa Hopeaa myös tarkastettiin kaivertamalla siitä näyte. Onneksi on leimat, joista esineen alkuperän voi luotettavasti tarkistaa. › ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HANNA LINNAKKO Asiantuntija voi tunnistaa hopeaesineen mallista, muodosta ja yksityiskohdista valmistusmaan ja -aikakauden. Kun Suomesta 1810 tuli Venäjän keisarikunnan Pekka Turtiaisen (leima PTn) tekemä boolimalja ja 6 pikaria, 1987. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Sen teki kultaseppien ammattikunnan vanhin eli oltermanni. Tällä haluttiin varmistaa, että hopeaesineet oli tehty riittävästä määrästä hopeaa eikä alipitoisesta raakaaineesta. Helsingin Stockholms Auktionverk, vasarahinta 660 e. Näytteenotosta esineeseen jäi sahanterää muistuttava siksak-viiva, jota kutsutaan oltermannin viivaksi. Lähtöhinta 200 e / 6 kpl, Bukowskis. Numero 13 on hopeapitoisuuden leima. Suosittuja malleja on kuitenkin tehty yli tyylikausien. M uu ri , ww w. SIKSAK-VIIVAN korvasi vuonna 1759 koko valtakunnassa voimaantullut kolmen kruunun tarkastusleima, joka näytti kissan jäljeltä, siitä lempinimi kissantassu. S uomessa hopeaesineiden leimausvelvollisuus tuli voimaan jo vuonna 1485
Sirotinlusikka: Christian Jungström, kultaseppä 1811–29 Hämeenlinnassa, 240 e. Leimat kertovat tekijän. Empiresokerikko: Anders Grenman, kultaseppä 1811–43 Vaasassa, 1 400 e. 2 3 A 1759 1783 1807 B 1760 1784 1808 C 1761 1785 1809 D 1762 1786 E 1763 1787 F 1764 1788 G 1765 1789 H 1766 1790 I 1767 1791 K 1768 1792 L 1769 1793 M 1770 1794 N 1771 1795 O 1772 1796 P 1773 1797 Q 1774 1798 R 1775 1799 S 1776 1800 T 1777 1801 U 1778 1802 V 1779 1803 X 1780 1804 Y 1781 1805 Z 1782 1806 kulta ja hopeaseppien vuosileima avain 1759–1809 Ruotsissa ja Suomessa oli 50 vuoden ajan, vuosina 1759–1809 käytössä sama vuosileimakäytäntö. Kermakko: Fromholt Strandberg Oulussa 1853, 380 e. Esimerkiksi S2 viittaa vuoteen 1800. Tarkastusleimana käytettiin kolmen kruunun leimaa, ”kissantassua”. Tehty ennen vuotta 1810, sillä tarkastusleimassa on 3 kruunua, 370 e. Rokokookulhon on valmistanut Carl Christian Forsman Viipurissa 1753–58. Tuolloin hopeapitoisuus tarkistettiin kaivertamalla siitä näyte, josta jäi niin sanottu oltermannin viiva. Pikari: Helsingissä 1788–1829 toiminut Mårten Fahlström. 9– 60 4 46 6 Antiikki & Design 30 ostajan opas 104747_.indd 30 6.5.2019 11.13.09. 5 500 e, Bukowskis. Ti ed us te lu t O ld Ti m es , p. Kaikki esineet Old Times
Leimaukseen on 1900-luvulla tullut monia muutoksia, esimerkiksi pakollinen paikkakuntaleima poistui 1973. Vuonna 2005 päätettiin, että kaupallisissa hopeaja muissa jalometallituotteissa on oltava joko nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. 2 3 4 5 6 7 8 9 A 1810 1834 1858 1882 1906 1930 1954 1978 2002 B 1811 1835 1859 1883 1907 1931 1955 1979 2003 C 1812 1836 1860 1884 1908 1932 1956 1980 2004 D 1813 1837 1861 1885 1909 1933 1957 1981 2005 E 1814 1838 1862 1886 1910 1934 1958 1982 2006 F 1815 1839 1863 1887 1911 1935 1959 1983 2007 G 1816 1840 1864 1888 1912 1936 1960 1984 2008 H 1817 1841 1865 1889 1913 1937 1961 1985 2009 I 1818 1842 1866 1890 1914 1938 1962 1986 2010 K 1819 1843 1867 1891 1915 1939 1963 1987 2011 L 1820 1844 1868 1892 1916 1940 1964 1988 2012 M 1821 1845 1869 1893 1917 1941 1965 1989 2013 N 1822 1846 1870 1894 1918 1942 1966 1990 2014 O 1823 1847 1871 1895 1919 1943 1967 1991 2015 P 1824 1848 1872 1896 1920 1944 1968 1992 2016 Q 1825 1849 1873 1897 1921 1945 1969 1993 2017 R 1826 1850 1874 1898 1922 1946 1970 1994 2018 S 1827 1851 1875 1899 1923 1947 1971 1995 2019 T 1828 1852 1876 1900 1924 1948 1972 1996 2020 U 1829 1853 1877 1901 1925 1949 1973 1997 2021 V 1830 1854 1878 1902 1926 1950 1974 1998 2022 X 1831 1855 1879 1903 1927 1951 1975 1999 2023 Y 1832 1856 1880 1904 1928 1952 1976 2000 2024 Z 1833 1857 1881 1905 1929 1953 1977 2001 2025 kulta ja hopeaseppien vuosileima avain 1810–2025 suuriruhtinaskunta, oli aika vaihtaa tarkastus leima. Pikarin teki Michel Chorin vuonna 1800 (S2), ja tarkastusleimana on kolme kruunua. Vuosileima-avaimessa esimerkiksi T4 viittaa vuoteen 1900. Kokkolan kaupunkileima muistuttaa palavaa tynnyriä, mikä voi viitata paikkakunnan historiaan tervakaupunkina. Huomaa, että numero ykköstä eikä J-kirjainta käytetä. › Antiikki & Design 31 ostajan opas 104747_.indd 31 6.5.2019 11.13.21. Leimojen Pakollinen paikkakuntaleima poistui vasta 1973. Kun Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa, tarkastusleima vaihtui vuonna 1810 kolmesta kruunusta yhteen. KERÄILYKOHTEENA hopea on ollut aina suosittu, koska leimattuun vanhaan hopeaesineeseen kuuluvat tekijä-, tarkastus-, pitoisuus-, kaupunkileimaja vuosileima antavat paljon tietoa. Lähtöhinta 200 e, Bukowskis. Siirryttiin yhden kruunun leimaan, joka on yhä käytössä Suomessa valmistetuissa hopeaesineissä. EU:n jäsenmaissa leimattuja hopeaesineitä ei enää tarvitse Suomessa tarkastaa eikä leimata. Kruunuleima on yhä käytössä Suomessa valmistetussa hopeassa
1850-luvulla ensimmäiset pitoisuusleimat, joista 13L (luotia) yleisin. Ulkomaisissa esineissä usein käytetty sterling-leima on laadukkaan hopean merkki. Sterling 925 -leima tarkoittaa, että esineessä on käytetty lähes puhdasta hopeaa – mikä ei toki tarkoita, että se olisi laadukas esimerkiksi muotoilultaan. Samantyyliset kynttiläsakset ovat Oulussa 1823–68 työskennelleen Johan Imbergin vuodelta 1831, 550 e. Hopeapitoisuus ilmaistaan monella tavalla. Molemmat esineet Old Times. ON HYVÄ huomata, että Suomeen ulkomailta tuotu hopea merkittiin vuosina 1925–1998 tarkastusleimalla, jossa kruunu on soikealla pohjalla. Se saattaa harhauttaa olettamaan, että kyse on Suomessa valmistetuista esineistä. 80 %. Myöhäisempiren ajan kynttilänjalan tekijä on Isak Reinhold Gustafsson, kultaseppä Hämeenlinnassa 1840–57, hinta 1 450 e / pari. Kaupungin leima. PAIKKAKUNTA . Leimat auttavat erottamaan kotimaisen hopean ulkomaisesta. 1700ja 1800-luvun hopeaesineet ovat käsityötä ja vaatineet suurta ammattitaitoa, ja siksi niitä arvostetaan antiikkimarkkinoilla. 1890-luvulla siirryttiin tuhannesosiin; 813H tarkoittaa että hopeaa on n. Kulho on leimattu 1964. TARKASTUSLEIMA . VUOSILUKU . Vanhimmat ovat rannikkokaupunkeja, kuten Viipuri, Porvoo, Loviisa, Turku, Vaasa ja Oulu. Suomessa ja Ruotsissa oli vuosina 1759–1809 yhteinen vuosija tarkastusleimakäytäntö, ja esineet voi oikeastaan erottaa toisistaan vain kaupunkija tekijäleimoista. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Antiikkimarkkinoilla liikkuu kotimaisen lisäksi pääasiassa venäläistä, ruotsalaista, keskieurooppalaista ja englantilaista hopeaa. HOPEAN TÄYDELLINEN LEIMASARJA TEKIJÄ ELI NIMILEIMA . PITOISUUS . Vanhassa hopeassa viittaa kultaseppään. Jos kruunu on soikealla pohjalla, kyse on tuontihopeasta Alkuperä-maata on vaikea sanoa, jos esineessä ei ole minkään maan tarkastusleimaa. Suomessa kolme kruunua eli ”kissantassu” tai yksi kruunu. Vuosi selviää tietyn kaavan mukaan, ks. ymmärtäminen on tärkeää, sillä niiden avulla osaa tunnistaa vanhan hopeaesineen, ja leimat antavat varmuuden, milloin esine on tehty. Usein kolme kirjainta: molempien etunimien ja sukunimien etukirjaimet. Suomeen on tuotu hopeaa esimerkiksi Lähi-idästä, Meksikosta tai Intiasta, joissa on omat hopealeimansa, mutta esineissä ei välttämättä ole lainkaan leimoja. laatikot sivuilla 68 ja 69. Antiikki & Design 32 ostajan opas 104747_.indd 32 6.5.2019 11.13.32
sterlinghopea). ostajan opas 104747_.indd 33 6.5.2019 11.13.47. Hopeapitoisuus on 813H. Kynttilänjalkojen leimoista voi lukea vasemmalta oikealle seuraavaa: Valmistaja on Kultateollisuus. . Leiman tunnistaminen voi vaatia tarkkaa silmää ja joskus tulkintaakin, sillä leima on saattanut kulua miltei näkymättömiin tai täyttyä kovettuneista puhdistusaineista. Huomio kannattaa siis kiinnittää tarkastusja pitoisuusleimaan. Vuosileima on F7 eli 1959. Mutta mitä enemmän leimoja tutkii, sitä harjaantuneemmin niitä oppii löytämään ja lukemaan. Käytännössä se tarkoittaa kaupunkileimaa, josta selviää, missä kaupungissa hopeaesine on tehty. Pitoisuus on ilmoitettu esimerkiksi muodossa 13L (vanha luotimittayksikkö), 813H (hopeapitoisuus 81,3 prosenttia) tai 925 (ns. TUNNISTAMALLA leimat voi myös välttyä hankkimasta vähemmän arvokasta uushopeaa tai hopeoitua esinettä. Pakollinen paikkakuntaleima poistui 1973, mutta servettirenkaiden paikkakunta selviää leimasta, jossa on makava leijona (Hämeenlinnan Kultakeskus). Paikkakunta on Turku (A-kirjainta – Åbo – muistuttava leima). Koruissa leima saattaa olla hyvin pienenä, usein lukossa. Vanhoissa kaupungeissa leima on usein esittävä, uudemmissa kaupungeissa pelkkä kirjain, ja vuosien saatossa etenkin vanhat leimat ovat voineet muuttua paljonkin. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis. H8 on vuosi 1985. Edellinen on suomalaisessa hopeassa kolme kruunua tai kruunuleima. Tarkastusleima eli kruunuleima viittaa Suomeen. Tärkeä on myös paikkakuntaleima. Hinta 115 e, Bukowskis. Lähtöhinta 150 e / 11 kpl, Bukowskis. Tietoa suomalaisen hopean leimoista ja leimaamisen säädöksistä tarjoaa verkkosivusto www.leimat.fi. Rokokoota henkivät sokerikko ja kermakko ovat Helsingissä (paikkakuntaleimana vene) toimineen Bruno Nylundin käsialaa vuodelta 1924
Antiikki & Design 34 102879_.indd 34 6.5.2019 9.31.38. Annala nimettiin Villa Annebergiksi talon rakennuttajan Gustaf Otto Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlottan ja korkealla kalliolla olevan sijaintinsa mukaan. Rakennuksen piirtäneen arkkitehdin nimi on painunut unholaan. Huvilaan on tehty useita laajennuksia vuosien mittaan
Keltainen rakennus on toinen kahdesta asuinrakennuksesta. Silloin on myös paras hetki eläytyä kaikin aistein 1800-luvun alun tunnelmiin ja maisemiin. Sata kielet laulavat lehdossa äänekkäästi, ja tiheät kielokasvustot tuoksuttavat tammistoa huumaavalla parfyymillaan. Elämä Itäisen Viertotien varrella oli vielä rauhallista, kun vaurastunut Wasenius valitsi sen kesähuvilansa rakennuspaikaksi vuonna 1826. › TEKSTI JA KUVAT SUVI RUOTSI Helsingin Vanhassakaupungissa suuri muotopuutarha edustallaan hohtaa valkoinen 1800-luvun huvila, Villa Anneberg eli Annala. Annalaa ympäröivää komeaa tammistoa siellä ei myöskään vielä ollut. Oksalta lentoon ampaisevan sepelkyyhkyn siivet leikkaavat ilmaa kuin kipakasti avattu viuhka. Kaupungin vanhinta huvilaa kunnostetaan nyt puutarhakulttuurin keskukseksi. Antiikki & Design 35 kulttuurimatka 102879_.indd 35 6.5.2019 9.32.00. Siitä saadaan Hyötykasviyhdistyksen teemapuutarhat sijaitsevat palstaviljelyalueen länsilaidalla. KAUPPANEUVOS ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja Gustaf Otto Wasenius (1789–1852) rakennutti perheensä kesähuvilan, Villa Annebergin, vanhan Helsingin syntysijoille. Helsingin nykyinen Vanhankaupungin kaupunginosa Vantaanjoen suistossa oli nimittäin pitkään lähes autiona sen jälkeen, kun kaupungin keskus oli vuonna 1640 siirretty nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Koristeltu kaakeliuuni päärakennuksen alakerrassa. Tammipuiston Annala A lkukesän päivä Annalassa on kauneimmillaan varhain aamulla. Huvilan edustalla on suuri, porrastettu kukkapuutarha, joka johtaa Hämeentien varteen, mutta aamuvarhaisella sen enempää väylän liikenne kuin viereisen Arabianrannan rakennusmelut eivät häiritse aamuista kulkijaa
Vaikka hän myi kaupan vielä eläessään, se säilyi Waseniuk sen kirjakauppana 1960luvulle saakka. Intohimoisena puutarha ihmisenä tunnettu Wasenius kokeili jatku vasti erikoisia ja eksoottisiakin lajeja persia laisista meloneista turkkilaisiin papuihin. • Ympärillä Helsingin suurin tammisto, muotopuutarha, entisöity orangeria sekä vuokraviljelypalsta-alue. Päärakennuksen suunnit telijaa ei tunneta, sillä piirustuksia ei ole säi lynyt. www.hyotykasviyhdistys.fi kiittää Waseniusta, joka istutti metsikön ensimmäiset jalopuut parisensataa vuotta sitten ja muokkasi Annalan maisemia muutenkin. Antiikki & Design 36 kulttuurimatka 102879_.indd 36 6.5.2019 9.32.20. Waseniuksen perheen kaupunkikoti sijaitsi nykyisessä Etelärannassa, Engelin piirtämän G.W. Annalan hevosaitauksen vieressä on yhä sy vänne, jossa Wasenius kasvatti häränverellä ruokittuja iilimatojaan. • Annalan huvilan ystävät ry:n Café Anneberg on avoinna valkoisessa päärakennuksessa to ja pe klo 11-15 sekä su klo 11-17. Hel sinkiin johtavaa kahta päätietä, Läntistä ja Itäistä Viertotietä, nimittäin haluttiin kaunistaa niiden varrelta vuokrattujen hu vilatonttien avulla. Korkealta mäeltä näki esteettä Vanhankaupunginlahdelle. ANNALAN HUVILA • Kauppaneuvos Gustaf Otto Waseniuksen rakennuttama Helsingin vanhin kesähuvila valmistui 1832. Päärakennusta laajennettiin 1916–25. Hänen perustamansa kirja kauppa oli Suomen suurin. • Hyötykasviyhdistyksen tapahtumat järjestetään keltaisessa piharakennuksessa . Wasenius kantoi kor tensa kekoon raivauttamalla 13 hehtaarin Hyötykasviyhdistyksen teemapuutarhoissa esitellään muun muassa mauste-, lääke-, teeainesja värjäyskasveja. Annala oli Waseniuksille raskaasti sisus tettua kaupunkiasuntoa vapaamuotoisempi virkistäytymispaikka mutta myös hyöty viljelyn keidas. • Huvila on kuulunut vuodesta 2017 Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille. Ahkerasta ja kunnianhimoisesta Wase niuksesta kehkeytyi aikansa helsinkiläinen merkkihenkilö. Hän vaurastui kirjakauppiaana, kirjan painajana ja sanomalehti Helsing fors Tidningarin julkaisijana. Myöhemmin tuloja toivat myös tupakkatehdas, vuokra kiinteistöt sekä itse kasvatettujen vihan nesten, viljan, karjan ja iilimatojen myynti. Ahlskogin (1883–1955) käsialaa. GUSTAF OTTO WASENIUS oli syntyjään hämeenlinnalainen kauppias, joka aloit ti uransa Helsingissä pientavarakaup piaana. Annalan maisemoijana Wasenius toteut ti myös itse kaupungin pyrkimyksiä. Laajennuksen ja muutamat muut alueen rakennukset ovat rakennusmestari K. Katseltavaa riittää koko kesäksi, mutta kukat ovat komeimmillaan elokuussa. J. EMPIRETYYLINEN puuhuvila valmistui vuonna 1832, mutta sitä muutettiin myö hemmin useasti. Sundmanin talon naa purissa. Kun Waseniukset muuttivat sieltä reilun kuuden kilometrin päässä sijaitseval le Annalan kesähuvilalle, perhe siirtyi kauas maaseudun rauhaan. • Yhteystiedot: Waseniuksen puistotie 1 / Hämeentie 154, Helsinki
puisto alueen ja siihen kuuluneen puu tarhan oman vuokratonttinsa karun kallioiseen maastoon. Tässä punainen auringonkukka. › Antiikki & Design 37 kulttuurimatka 102879_.indd 37 6.5.2019 9.32.46. Lisäksi hän rakennutti harvinaisuudeksi lukeutuneen orangerian eli talvikasvihuoneen arkojen kasvien talvehtimispaikaksi. VILLA ANNEBERG sai nimensä Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlotta Meisnerin (1805–1837) mukaan. Hyötykasviyhdistyksen rakennuksen toisessa päädyssä toimii Viola Kantolan omistama talli. Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uskin mukaan Annalan huvilan kunnostus kestää vielä pitkään ja vaatii paljon resursseja. Tässä Annalan tallin minihevonen Apollo. Kunnostustyöt ovat vasta alkumetreillä, mutta huvilan alakerran salissa toimii jo kahvila kolme kertaa viikossa. Annala oli kolmen sukupolven kesäparatiisi. UUSI ELÄMÄ käynnistyi vähitellen vasta 1990-luvulla, kun Helsingin kaupunki lopulta kunnosti Annalan puutarhan ja puiston sekä aloitti yhteistyön Hyötykasviyhdistyksen kanssa. Yhdistys alkoi jakaa hyötykasveihin ja luontoyhteyteen liittyvää tapahtumaja kurssimuotoista tietoutta Annalan pihapiirissä sijaitsevassa toimipisteessään, 1800-luvun entisessä navetassa. Ilman selkeää isäntää kaunis huvila puutarhoineen ja puistoineen kuitenkin ruohottui, ränsistyi ja painui vähitellen unohduksiin. Elo-syyskuussa Annalassa voi ihailla komeita daalioita, gladioluksia sekä muotopuutarhan hyvin hoidettuja perennoita. Hän kuoli 32-vuotiaana synnytettyään kahdeksannen lapsensa ennenaikaisesti jouluaattona 1837. Wasenius meni naimisiin vielä kahdesti. Miestään huomattavasti nuorempi Anna ehti nauttia Annalan kesistä vain muutaman vuoden. Waseniuksen kuoleman jälkeen Annala pysyi saman suvun kesäparatiisina vielä kolmannen sukupolven ajan. Huvila siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1939, kun Gustaf Otto Waseniuksen pojanpojat Leonard (1866–1938) ja Matias (1872–1938) Wasenius kuolivat ilman perillisiä. Viljelytoimintaa ja karjankasvatusta harjoittanut Wasenius vuokrasi myöhemmin myös Forsbyn tilan Koskelasta sekä Latokartanon alueen Viikistä. Leonard Wasenius oli jo suunnitellut Annalan puistoalueen avaamista kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Muotopuutarhan kukkien lisäksi Annalssa voi ihailla yksityisten palstaviljelijöiden kasvattamia kukkia. Annalan hedelmäpuiden antimia saavat kaikki kaupunkilaiset poimia vapaasti, mutta kukkiin ja vuokraviljelypalstojen satoon ei saa koskea. Hän sai kolmesta avioliitostaan yhteensä 12 lasta, joista viisi menehtyi ennen aikuisikää
Hyötykasviyhdistys toimii keltaisessa rakennuksessa, jossa järjestetään myös yhdistyksen tapahtumat ja kurssit. Antiikki & Design 38 102879_.indd 38 6.5.2019 9.33.13. Talolta avautuu näkymä laajalle palstaviljelyalueelle
Sunnuntaisin kahvilan herkkuja tarjoillaan tapahtumakahvilan merkeissä pari tuntia pidempään kuin arkisin. Puutarhakulttuuri on On syntymässä puutarhakulttuurin keskus. kuitenkin jo läsnä perinteisten huone kasvien ja luentojen muodossa. Matka kohti valtakunnallista puutarhakulttuurin keskusta jatkuu pienin mutta vakain askelin. Antiikki & Design 39 kulttuurimatka 102879_.indd 39 6.5.2019 9.33.41. Pelargonit viettävät kesät ulkona ja talvehtivat monien muiden perinnekasvien kanssa 1800luvun orangeriassa. . Kukkaloisto jatkuu loppukeväästä pitkälle syksyyn. Torstaisin ja perjantaisin on tarjolla keittolounas, joka toteutetaan yhdessä EU:n rahoittaman Hyvinvoinnin tilat -hankkeen kanssa. Lopullinen tavoite siintää vuosien päässä. Saliin virtaa kolme kertaa viikossa veden kielelle nostattavia tuoksuja, kun keittiössä valmistetaan Annalan huvilan ystävät ry:n pyörittämän Café Annebergin antimia. Rahaa ja resursseja tarvitaan vielä paljon. Vuosittaiset kevät-, syysja joulutorit keräävät pihapiirin täyteen innokkaita kävijöitä. Annalassa vapautuvat suositut vuokraviljelypalstat arvotaan keväisin kaikkien hakijoiden kesken. Vaihtuvuus on pientä. Koska kaupungilla ei selvästi ollut suunnitelmissa pelastaa huonoon kuntoon päässyttä päärakennusta, syvenevä huoli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan huvilan kohtalosta sai Hyötykasviyhdistyksen lopulta panostamaan vahvemmin Annalan vaalimiseen. Tämän suuren, yhteisvoimin toteutettavan unelman toteutumista odotellessa omat askeleet voi suunnata huvilaa ympäröiville hiekkapoluille. ALAKERRAN salin sisustustyyliä voi tällä hetkellä kuvata eklektiseksi, sillä siellä on huonekaluja eri ajoilta. Ne kutsuvat kaikkia aisteja hiveleville seikkailuille muotopuutarhaan, tammimetsikköön ja teema puutarhoihin. Helsingin kaupungin puutarhurit pitävät huvilan edustan muotopuutarhan kukkapenkit, nurmikot ja polut tarkassa ojennuksessa. Vuodenvaihteessa 2017–18 yhdistyksen omistama Kiinteistö Oy Pro Anneberg osti huvilan päärakennuksen kaupungilta varainkeruukampanjan avulla. VIIME VUONNA Annalan huvila heräsi vähitellen Ruususen unestaan ensimmäisten korjausten avulla. Vielä syksyllä 2017 nenää kutittanut maakellarimainen henkäys on hävinnyt lämmitysuunien käyttöönoton jälkeen. Kesällä huonekasvit saavat seurakseen myös leikkokukkia Hyötykasviyhdistyksen teemapuutarhoista. Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski kertoo, että päärakennusta kunnostetaan pikkuhiljaa yhteistyössä muun muassa eri oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on kunnostaa entisen puutarhaentusiastin huvila monipuoliseksi puutarhakulttuurin keskukseksi. Kunnostetulle viljelypalsta-alueelle ilmestyi yhdistyksen ylläpitämiä teemapuutarhoja ja kaupunkilaisille vuokratuista viljelypalstoista tuli kaupungin halutuimpia
Vihreä lasi on Nanny Stillin Harlekiini-sarjaa vuodelta 1958 Riihimäen lasille, 44 e. Pop-taiteen räiskyvät värit ja leikkisät muodot puolestaan inspiroivat 1960-luvulla etenkin Oiva Toikkaa. Nyt varsinkin 1960-luvun pop-taiteesta vaikutteita saaneet värikkäät ja runsasmuotoiset lasit ovat kysyttyjä. Saara Hopea suunnitteli sinisen liköörilasin (malli 1125) Nuutajärvelle vuonna 1953, 27 e. Niinpä nykyään puhuttelevat vasta edesmenneen Tamara Aladinin herkulliset maljakot. Muodokkaan Pajazzo-maljakon suunnittelija on Nanny Still ja valmistaja Riihimäen Lasi 1970-luvulla. Lähtöhinta 200 e, Bukowskis. 1950-luvulla värit syvenivät mutta pysyivät ehdottoman elegantteina. Se houkuttelee keräilijöitä, sillä siinä on useita värejä ja kokoja. Helena Tynell suunnitteli Aurinkopullon 1963 Riihimäen Lasille. Hopeaesineiden tiedot: ks. Funktionalismi toi 30-luvulla laseihin laajemman värikirjon: esimerkiksi Aallon Savoymaljakkoa valmistettiin Karhulan lasitehtaalla 1930-luvulla kirkkaan lisäksi savunvärisenä, vaaleansinisenä, vihreä nä ja rionruskeana. ANTTI KAIJALAINEN Värit voimistuivat 1 2 ORASTAVA 1920-luvun modernismi suosi hentoja sävyjä: juomalaseissa tyypillistä oli vihreään tai ruskeaan vivahtava väri. sivu 28. 1. Karahvin (malli 1747) Tamara Aladin suunnitteli Riihimäen Lasille 1950ja 60-lukujen vaihteessa, 128 e. Kaikki Momono. Antiikki & Design 40 trendit 123627_.indd 40 6.5.2019 10.54.13. VÄRILLINEN LASI VIRKISTÄÄ Värillinen lasi on kuulunut kotimaiseen moderniin lasimuotoiluun alusta lähtien. 34 cm), 950 e, Hagelstam & Co. 2. Myös Helena Tynellin Aurinkopullot, Nanny Stillin rehevä käyttölasi ja Oiva Toikan mielikuvituksellinen taidelasi ovat nyt ajankohtaisia. Lasit taustalla rekvisiittaa. Sininen yksilö (kork. Kaj Franck suunnitteli iloisen värikimaran Nuutajärven puristelaseille. Timo Sarpaneva loi Iittalalle hienostuneen, toisiinsa pehmeästi sointuvien sävyjen väriestetiikan, joka kauneimmillaan näkyi hänen muotoilemassaan i-lasissa
6. Kaj Franckin 1970-luvun Lunakulhoissa on syvä väri, mikä johtuu puristelasin paksuudesta. Oiva Toikan Nuutajärvelle suunnittelema pop-henkinen Pampulapullo vuodelta 1970 on makea kuin karkki, 500 e, Bukowskis. 9. Tässä mainio kolmikko nimeltään Piironki, Emma ja Kaappikello. 7. 300 e, Hagelstam & Co. 5. Helena Tynell suunnitteli ahkerasti maljakoita Riihimäen Lasille. Lähtöhinta 300 e / 6 kpl, Bukowskis. Tamara Aladin oli Riihimäen Lasin tuotteliain yksittäinen maljakoiden muotoilija: jopa yli puolet maljakoista oli hänen suunnittelemiaan. 4 3 6 8 9 7 Oiva Toikan Sieppo Saara Hopean kulho 3. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Alkuperäiset Siepot valmistettiin kulloinkin saatavilla olevasta lasimassasta. 5 Grapponian suosittu väri Antiikki & Design 41 trendit 123627_.indd 41 6.5.2019 10.54.36. Niiden värit siis vaihtelevat. Lähtöhinta 200 e / 9 osaa (kulhoja, juomalaseja ja lautanen), Bukowskis. Riihimäen Lasi, 1970-luku, lähtöhinta 200 e, Bukowskis. 8. Saara Hopea suunnitteli Nuutajärvelle 1950-luvun alussa sarjan värillisiä jälkiruokamaljoja. 4. Kleopatra-sarjan maljakot, lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Nanny Stillin 1960-luvulla luoma Grapponia-sarja on kysyttyä etenkin keltaisena. Sieppo oli ensimmäinen Oiva Toikan linnuista, jota alettiin tuottaa kaupallisesti
Valaisimessa hyödynnettiin Nummen luoman akryyliväripaletin mahdollisuuksia. Yki Nummen vuonna 1953 suunnittelema riippuvalaisin (61-348) palkittiin Milanon triennaalissa 1954. Valaisin oli tuotannossa vuoteen 1960. Ku va Ti m o Sy rj än en , Ke ra va n m us eo Antiikki & Design 42 design 102876_.indd 42 6.5.2019 10.26.27
Taiteilijat tekivät Ornosta maailmankuulun mallikuvastoa, mutta valaisimet noudattivat ajan yleistä valaisintyyliä, 20luvun klassis mia, art decoa ja jälkijugendia. Tehtaasta kertova näyttely on avautunut Keravan Sinkassa. Monet 1920–30luvun kuuluisat ravinto lat, elokuvateatterit, pankit, kahvilat ja kirkot valaistiin Ornon tuotteilla. Varjostimet olivat kangasta tai lasia. Asunnossa oli säilynyt alkuperäisiä valaisimia, kuten olohuoneen katon litteä, akryylistä tehty plafondi sekä lieriön muo toiset opaalilasiset seinävalaisimet keit tiössä ja WC:ssä. Se sai lempinimen ”jälleenrakennusvalaisin”. Jung suosi aaltoilevaa lasia, sisäkkäisiä lasikupuja ja lasikuulista tehtyjä koristeterttuja. Nummi käytti pyramidimaista muotoa monissa malleissa. Ku va tu nt em at on , Ke ra va n m us eo Ku va Ti m o Sy rj än en , Ke ra va n m us eo Antiikki & Design 43 design 102876_.indd 43 6.5.2019 10.26.40. Myös olohuoneen katto valaisin (malli 71005) on Johansson Papen käsialaa. Ennen kuin Stockmannista tuli Ornon enemmistöomistaja 1936, yrityksen pää tuotteita olivat loisteputkilamput sekä teol lisuus, ulko ja katuvalaisimet. Useimmat niistä ovat tuhoutuneet tai poistettu, mutta onneksi Bertil Lindholmin (1894–1951) alkujaan Ravintola Adlonin saliin suunnit telemat valaisimet ovat saaneet jatkaa Ravintola Pörssissä Helsingissä. Yki Nummi ja Lameet-riippuvalaisimet (malli 64-478) vuodelta 1964. Osan näistä valaisimista säilytin remontissa. Siitä tuli Ornoon 1936 freelancerina palka tun Gunilla Jungin (1905–39) uudis taman valaisinmalliston perusta. Orno ei 1920luvulla tiettävästi julkaissut › ANTTI KAIJALAINEN Ornon valaisimet nousivat 1950ja 60-luvulla modernin muotoilun kansainväliselle huipulle. Se, että sattumalta löytää Ornon tuotan toa vanhasta kerrostaloasunnosta, ei ole ih me. Ehkä ensimmäisenä Suomessa Jung käytti rottinkia ja kaislaa Lisa Johansson-Pape hyödynsi materiaalipulan aikana 1940-luvulla Gunilla Jungin 1930luvun valaisinta lisäämällä siihen varjostimen. Onneksi, sillä luettuani tuoreen Orno – Valaisinmuotoilua kirjan oivalsin, että meillä on Lisa-Johansson-Papen 1960 luvun alussa suunnitteleman Ssarjan seinävalaisin. Hän maustoi funkista persoonallisin muodoin ja tekni sin ratkaisuin. Niitä oli suunnittelemassa pieni mutta sitäkin vapaammat kädet saanut monipuolisten taiteilijoiden joukko. Muodikas tyyppi oli ketjujen varassa roikkuva metalli rengas, johon lampunpitimet oli kiinnitetty. HARVA tietää, että Orno, alkuperäiseltä nimeltään Taidetakomo Orno, valmis ti aluksi myös takorautaisia portteja, ovia, talojen numerolyhtyjä ja katuvalaisimiakin. Stockmann kuitenkin halusi modernisoida mallistoa ja lisätä kotiin sopivien valaisimien tuotantoa. M uutin perheineni vuo si sitten 1962 raken nettuun kerrostalo huoneistoon. FUNKTIONALISMI oli 1930luvun uusi tyyli. Olihan Orno pisimpään toiminut suo malainen valaisinvalmistaja, jonka mallien määrä oli varmaankin suurempi kuin min kään muun kotimaisen valaisin yrityksen
LISA JOHANSSON-PAPE loi Jungin valaisin mallistosta myös ”jälleenrakennusvalaisimeksi” joskus kutsutun riippuvalaisimen. Perintöön tarttui Lisa Johansson-Pape 1940-luvulla. Antiikki & Design 44 design 102876_.indd 44 6.5.2019 10.26.56. AKRYYLI OLI 1950-luvun uusi ja moderni materiaali, jolla oli tarkoitus korvata kalliimpi lasi. Lagerqvist. 160 e, Hagelstam & Co. F. • Huippuvuonna 1964 malleja oli 760 kpl. Siitä tuli kuitenkin enemmän kuin korvike ja monista akryylivalaisimista kalliimpia kuin lasisista. Esteettistä nautintoa tuotti varmasti myös opaalilasinen Sipuli-riippuvalaisinsarjansa, joka palkittiin kultamitalilla Milanon triennaalissa 1954. 1970luvulla määrä oli vähentynyt noin 200:een. Nykyään ne ovat käytössä ravintola Pörssissä. Widén, G. Osakeyhtiöksi 1936, enemmistö omistajaksi Stockmann. Se perustui Jungin 1930-luvulla muotoilemaan ja Karhulassa puhallettuun lasikupuun, johon Johansson-Pape materiaalipulan aikana lisäsi rautalangasta, muovista, oljesta ja lastuista tehtyjä varjostimia. Ku va En ni Pe su , Ke ra va n m us eo ORNON VAIHEET • Perustettu 1921 Helsinkiin nimellä Taidetakomo Orno Konstsmideri. Gunilla Jungin 1930-luvulla suunnittelema valaisin, josta Lisa Johansson-Pape myöhemmin loi ”jälleenrakennusvalaisimen”. Esimerkiksi Johansson-Papen Ihannetta ja plafondimalleja tehtiin akryylistä. Lisa Johansson-Papen suunnittelema Ihannevalaisisin lanseerattiin 1947, mutta nykyisen ilmeensä kuultomaalattuine varjostimineen se sai 1950-luvun lopulla. Gunilla Jungin ura jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli synnytyksen komplikaatioihin 34-vuotiaana. 1 050 e, Bukowskis. Akryylistä oli vaikea mekaanisesti työstää suuria määriä, mutta se sopi hyvin pienten sarjojen designvalaisimiin. • Alussa ulkopuoliset suunnittelijat, vuo desta 1942 mallit piirsivät Stockmannin piirustuskonttorin suunnittelijat. Aluksi Johansson-Pape (1907–89) ryhtyi kehittämään erästä Gunilla Jungin pöytävalaisinmallia, josta syntyi 1947 lanseerattu malli Ihanne. Siitä tuli suomalaisen valaisinja modernin muotoilun ihailluimpia klassikkoja. Nykyisen muotonsa kuultomaalattuine metallivarjostimeen se sai vasta 1950-luvun lopulla. • Muutto Keravalle siellä toimineen Keravan Puusepäntehtaan tiloihin 1937. Perus tajat A. • Stockmann luopui Ornosta 1980 luvulla. Se on ehkä yllättävä toteamus, mutta kukaan ei voi kieltää hänen valaisimiensa kauneutta ja harmoniaa. Valaisimen esikuvana oli Gunilla Jungin 1930-luvulla kehittämä malli. ”Valaisin on käyttöesine, ei esteettistä nautintoa tuottava koriste.” Jotenkin noin kerrotaan Johansson-Papen sanoneen. Materiaalin etuja olivat muuttumaton väri, hyvä sähköneristys 1947 lanseerattu Ihanne on ihailtu klassikko. Jungin muotoiluperintö eli kuitenkin Ornossa pitkään, mikä näkyy myös antiikkimarkkinoilla muotoilun harrastajien ilona. Uusi omistaja oli Asea Järn konst Ab ja myöhemmin Thorn Lighting Group, joka lopetti Keravan tehtaan toiminnan 2001. Akryylivalaisimet tehtiin yhteistyössä Sanka Oy:n kanssa. Bertil Lindholm suunnitteli 1938 ravintola Adlonin salin valaisimet. Rosenberg ja E. W. Vuonna 1950 Ornoon tullut Yki Nummi (1925–1984) vei akryylin pidemmälle ja käytti sitä taivuteltuna, levyinä, kulmikkaana, pyöreänä, yksija monivärisenä, kirkkaana, opaalina ja yksin tai muihin materiaaleihin yhdistäen. pöytäja lattialamppujen varsissa. Valmisti alussa takomo tuotteita mutta pian myös valaisi mia
Valaisimen lähtöhinta oli Bukowskisilla 150 e. Kattokruunu 340 e, Bukowskis. Heikki Turusen 1970-luvun akryylisessä La Boheme -pöytävalaisimessa on pop-taiteen värikkyyttä ja leikkisyyttä. Sitä tilattiin myös vanhojen arvokiinteistöjen tiloihin. Vasemmalla 1950-luvun Sipuli-sarjaa, keskellä olevat kristallihiotut valaisimet on suunniteltu vuonna 1960 ja värilliset valaisimet oikealla 1959. Lisa Johansson-Papen lasimallistoa kuvattuna 1960-luvulla. Ku va En ni Pe su , Ke ra va n m us eo › Antiikki & Design 45 design 102876_.indd 45 6.5.2019 10.27.11. Saksalaissyntyisen Klaus Michalikin Bauhaus-henkinen Bau-sarja oli suosittu 1980-luvulla
Yki Nummen vuonna 1961 suunnittelema akryylivalaisinmalli 64-463. Ku va tu nt em at on , Ke ra va n m us eo Ku va tu nt em at on , Ke ra va n m us eo Ku va Ti m o Sy rj än en , KM Ku va tu nt em at on , Ke ra va n m us eo Antiikki & Design 46 102876_.indd 46 6.5.2019 10.27.42. Japanilaisen Shogo Suzukin 1960-luvun alussa muotoilemaa lyhtymäistä riippuvalaisinta mainostettiin modernina tunnelmanluojana. Esikuvana on ollut perinteinen japanilainen lyhty. Uudelleen tuotantoon otetusta valaisimesta tuli 2000-luvulla suuren yleisön suosikki. Siitä tulikin suosittu valaisin. Herkulliset värit ovat Nummen suunnittelemasta akryylivärikartastosta. Yki Nummi suunnitteli kuparia ja akryylia yhdistävät Outokumpu-valaisimet (61-399) vuonna 1960 Outokumpu Oy:n Lepikon tilan vierasmajaan Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvelle. Yki Nummen 1960 suunnittelema Lokki (64-445) tunnetaan myös nimellä Lentävä lautanen
Innolux on ottanut myös Nummen Modern Artin tuotantoon. www.sinkka.fi. Materiaali oli myös herkkä naarmuuntumiselle. Winklerin 1963 esitelty Lapponia-valaisin on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Yki Nummelle akryyli oli jalo materiaali, joka kykeni mihin vain. Kehitys johti Ornossa valaisimen katoamiseen designesineenä, ja tilalle tulivat tekniset valaistusratkaisut. Nyt Bauvalaisimia näkee myynnissä Hagelstamin ja Bukowskisin huutokaupoissa. asti Keravan museossa. Tehtaan tuotantoa voi nähdä ORNO – Valo ja Muoto -näyttelyssä. Muotoilijan työ muuttui 1970-luvulla. Antiikki & Design 47 102876_.indd 47 6.5.2019 10.28.08. Nämä hoito-ohjeet on hyvä edelleen muistaa, jos omistaa tai aikoo hankkia vanhan akryylivalaisimen. . YKI NUMMEN jälkeen Ornon pääsuunnittelijaksi tuli Heikki Turunen (s. Valaisimet maalattiin polttovärillä ja poltettiin 100–300 asteessa, jolloin pinnasta tuli kauniin kuultava, kova ja halkeilematon. Nummen kansainvälisin työ on 1955 suunniteltu pöytävalaisin Modern Art. La Bohemeja Tupla-Kupla -valaisimissa oli ajan rentoutta ja leikkisyyttä. Akryylin läpi tuli pehmeä valo. Nummen mielestä muovia käytettiin 1960-luvulla tuhlaillen vain siksi, että se oli muotia. NÄYTTELY . Saksalainen Klaus Michalik suunnitteli Bau-valaisinsarjan, jonka 1920-luvun Bauhaus-henkinen tyyli istui hyvin 1980-luvun postmodernistiseen henkeen. Turunen yhdisti siihen pop-taiteesta tuttuja kirkkaita värejä ja rohkeita muotoja. ORNOLLA työskenteli 1950– 1980-luvulla muotoilijoita, joiden tunnettuus jäi paljolti yksittäisten suunnittelu töiden varaan. Kirjoittajat ovat suomalaisen muotoiluhistorian ammattilaisia ja asiantuntijoita. Persoonallinen Lapponia on kuin akryylista tehty origami tai taiteltu lautasliina. Kauniisti valoa antavasta valaisimesta tuli ansaitusti menestys. Öljykriisin puhjettua 1970-luvun alussa Nummikin yhtyi muovikriitikoihin, mutta lähinnä materiaalin ”väärinkäytön” vuoksi. Tekniikan kehitti Yki Nummi. Svea Winkler (1924– 2003) loi kiinalaista hattua muistuttavan Kuli-valaisimen 1961. Akryyli myös loi ennennäkemättömän pehmeän valon. malleja ja designharrastajien suosikkeja. Valaisimen äärimmilleen pelkistetty muotokieli nosti sen New Yorkin Museum of Modern Artin (MoMa) eurooppalaiseen designkokoelmaan. Aiemmin taiteilijoiksi kutsutut muotoilijat olivat päätyneet tuotantokoneiston yhdeksi osaksi. Se on Keravan museon ja Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen yhteistyönäyttely, jossa opiskelijoiden suunnittelemien valaisimien prototyypit kohtaavat Ornon klassikot. Japanilainen Shogo Suzuki jätti 1960luvun alussa merkittävimmän jälkensä suomalaiseen valaisinmuotoiluun metallisella kuution mallisella riippuvalaisimella, jonka muotokieli pohjautui japanilaiseen lyhtyperinteeseen. Kuinka ollakaan, 2000-luvulla kotimaisen Innoluxin uudelleen tuotantoon ottamasta Lokista on tullut lähes joka kodin lamppu ja modernin maun symboli. Ku va Ti m o Sy rj än en , KM AJANKOHTAINEN ORNO KIRJA . Ornon alkuperäisten ja uudelleen tuotantoon otettujen designvalaisimien suosio kuitenkin kertoo, että kaipuu kauniiseen muotoiluun ei ole hävinnyt. Suurelle yleisölle tunnetuin on kuitenkin valaisin, jonka taideteollisuuteen erikoistunut toimittaja Annikki Toikka-Karvonen huomioi vuoden 1960 Helsingin suurmessuilla näin: ”Yki Nummen isot muovikupuiset valaisimet edustavat erittäin hyvää kotivalaisintyyppiä.” Toikka-Karvonen tarkoitti Lokki-valaisinta. Samoin ajattelivat Eero Aarnio ja Yrjö Kukkapuro luodessaan 1960-luvulla veistoksellisia muovituoleja. Leena Karttusen, Juri Mykkäsen ja Hannele Nymanin kirja Orno – Valaisinmuotoilua (Siltala 2019 ) on tervetullut perusteos ja tietopankki Ornon historiasta ja sen muotoilijoista. Bau-valaisimet soveltuivat vanhojen arvokkaiden interiöörien valaisimiksi, ja ne valittiin Helsingin Senaatintorin laidalla sijaitsevaan Kiseleffin taloonkin. Hän seurasi Ornon tuttua pelkistettyä, estetiikkaa ja käyttöominaisuuksia painottavaa linjaa. Lisa Johansson-Papen 1950-luvun alussa suunnittelemat kuultomaalatut valaisimet (1323 ja 1330). Avoinna 25.8. Akryyli kuitenkin pehmeni jo 80 asteessa, mikä vaati tarkkaa polttimon valintaa varjostimen koon ja muodon mukaan. Ornossakin siirryttiin muotoilijavetoisesta suunnittelusta kannattavuuslaskelmiin. 1937). Heikki Turunen suunnitteli laajan valaisinmalliston, josta on noussut monia ajattomia ja muotoiltavuus
Ranskalaisen Le Jardin des Modes -muotilehden kansi toukokuussa 1940. vintagemuodin vuosikymmenet Antiikki & Design 48 104749_.indd 48 6.5.2019 10.30.35
Ku va Pi a In be rg Victory rolls voiton kiharat Nailonin käyttö kielletty Vahva hartialinja Hillitty meikki Mallin hiuksissa on niin kututut victory rollsit. NAISIHANNE . 1940–1949. FILMITÄHDET . Massatuotantoon valmistetun, muutamasta perusvaatteesta koostuvan asukokonaisuuden tekemiseen kului vähän kangasta, muita materiaaleja ja työtunteja. KATJA WEILAND SÄRMÄLÄ KUVAT MVFOTOS Koko maailmaa ravisuttaneen sodan aikana 1940-luvulla oli pula kaikesta. Osa 5/9. Kaikessa muussakin oli vallalla säännöstely, ja se koski esimerkiksi koristeiden ja nappien käyttöä. Antiikki & Design 49 Sarja kertoo naisten muodin muutoksista. 1940-luvulla univormuista New Lookiin T oinen maailmansota syttyi vuonna 1939. Pula-aika herätti luovuuden. Naisille sotaaika tarkoitti sitä, että heidän työpanostaan tarvittiin jälleen kotirintamilla, tehtaissa, pelloilla ja muissa perinteisissä miesten töissä. Kenkiä valmistettiin myös korkista, puusta ja paperista. Lauren Bacall, Victoria Lake, Ingrid Bergman, Ava Gardner, Rita Hayworth, Bette Davis ja Katharine Hepburn. Sota-aikana kotirintaman sankari, joka teki työtä isänmaan hyväksi. Kävelypuku on aitoa 1940-lukua, Play it Again Sam. Niinpä naiset vetivät kynällä saumat paljaaseen sääreen tai värjäsivät sääret ruskeiksi teellä, jotta näyttäisi kuin heillä olisi sukat jalassa. Sota-aikana vaatteet käytettiin huolella. Suomessa Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo. Hardy Amies, Christobal Balenciaga, Christian Dior, Pierre Balmain, Jacques Fath. Lakanoista ommeltiin alusvaatteita, ja vanhoja neuleita purettiin uusien materiaaliksi. Nailonin ja silkin käyttö oli siviileiltä kiellettyä, eikä silkkisukkia ollut saatavilla. ”Pynttäytyminen on pois muodista”, julisti Vogue vuonna 1942. KOSMETIIKKAA oli vaikea saada, mutta kekseliäät naiset mustasivat kulmat hiilellä tai kenkävoiteella. Poskipunan ja huulipunan raaka-aineena käytettiin erilaisia luonnonaineisiin perustuvia sekoituksia. Muodissa oli niin sanottu ”utility-suit” eli hyötyvaatemallisto. Kangas käännettiin, ja nuoremmille ommeltiin vaatteet isojen sisarusten vanhoista vaatteista. VINTAGEMUODIN VUOSIKYMMENET 104749_.indd 49 6.5.2019 10.11.55. Sen jälkeen alkoi uusi naisellisuuden aika. Muoti painui maan alle, mutta vaatteilla osallistuttiin myös sodankäyntiin. NAISIHANTEET JA MUODINLUOJAT MUOTISUUNNITTELIJAT . Meikkiä käytettiin säästeliäästi – sitä ei ollut saatavilla. Naisia opetettiin parsimaan ja muokkaamaan vanhoista vaatteista uusia. Kulmia korostettiin hiilellä
Kaija Hellevi Sohlolle (1921–2017) kuulunut lottapuku. Toisen maailmansodan aikana trenssistä tuli myös naisten ulkotakki. Amerikkalainen näyttelijä Brenda Marshall 40-luvun muotikuvassa. Harteikas linja jatkui, ja hattuihin panostettiin. Suomalaisia kannustettiin lahjoittamaan kultaiset vihkisormukset maanpuolustuksen hyväksi. Sota on ohi: Lontoon syysmuotia 1946. Asu oli linjoil taan tiukka, koska kangasta haluttiin säästää. Kuuluisin heistä oli Betty Grable, jonka jalat vakuutettiin miljoonasta dollarista. Muodissa oli univormua muis tuttava yksinkertainen asu, jossa oli topattu hartialinja, laatikkomainen jakku ja suora polven alle ulottuva hame. Turbaani oli suosittu päähine, jonka saattoi tehdä kätevästi ylijäämäkankaista. Asiallisen kotirintamalla työskentelevän naisen rinnalle ja vastapainoksi kehittyi ”sweater girl” ja niin sanottu pin up girl, vähäpukeinen keimaileva nainen, jonka kuvia sotilaat liimasivat korsujen seinille. Sotilaallinen puku on harmaata puuvillaa. Tilalle sai terässormuksen, joita oli kahta mallia. Se tarkoitti myös sitä, että ha meen helma lyheni ja myös housut ja short sit olivat suosittu vaate. Ankeuden keskellä poikkeuksen muodos tivat kuitenkin Pariisin 12 muotitaloa, jotka saivat vapautuksen säännöstelystä. Kaikesta oli pulaa, joten hoikkana pysyminen ei tuottanut on Tästä Betty Grablen kuvasta tuli vuosikymmenen suosituimpia. Oli isänmaallinen teko lahjoittaa oma kihlasormus kulta keräykseen ja kantaa sormessa sen tilalle saatua rautasormusta. Tehtaissa naisilla oli päällään haalarit ja päässä turbaanit, jotka suojasivat hiuksia sotkeen tumasta työkoneisiin. ARMEIJAHENKISYYS ulottui myös siviili vaatteisiin. Koska polttoainetta säästeltiin, kuljettiin polkupyörillä. Kengät on valmistettu puusta, vanerista, paperikankaasta ja nahasta. Ku va Fi nn a / Tu ru n m us eo ke sk us Ku va H ag els ta m Ku va Fi nn a / H els in gin ka up un gin m us eo Antiikki & Design 50 vintagemuodin vuosikymmenet 104749_.indd 50 6.5.2019 10.12.03. Muodin ironiaa olikin, että muotiin palasi kurvikkuus. gelmia. Vuosi 1942. Koruilla ei koreiltu
Standardoitu kokoluokitus valtasi markkinat ja helpotti asujen ostamista. Antiikki & Design 51 vintagemuodin vuosikymmenet 104749_.indd 51 6.5.2019 10.12.09. . ”Minun unelmani on pelastaa naiset luonnolta”, Dior sanoi ja tuli samalla pelastaneeksi myös haute couturen. Hänestä tuli ensimmäinen naistenvaatteiden suunnittelija, joka loi myös miestenvaatteita. New Look vaikutti muotiin myös seuraavan vuosikymmenen ajan. Hartialinja korostui, hiukset ja hatut korkeita, korokepohjakengät. Vuonna 1947 Pariisissa esiteltiin mallistoja, jotka korostivat naisellisuutta. Myös URHEA 1940-LUKU SILUETTI . Pitkät, korkeat kampaukset, joissa suuria kiharoita, ns. Rautasormus. Amiesista tuli sittemmin Britannian kuningatar Elisabetin suosikkisuunnittelija. Pariisi jäi kuitenkin sodan aikana eristyksiin, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatteita suunniteltiin kotimaisin voimin. Ranskalaiseen muotiin pukeutuivat myös akselivaltojen Saksan ja Italian naiset. Kuuluisin näistä oli Christian Diorin (1905–1957) esittelemä La Ligne Corolle, ”kukkaislinja”, vuonna 1947. Jopa hiukset osallistuivat toisen maailmansodan taisteluun: muodissa oli niin sanottu victory rolls, voiton kiharat. 1940-luvun elokuvaikonit Humphrey Bogart ja Ingrid Bergman elokuvassa Casablanca, 1942. victory rolls. ASUSTE . Sodan jälkeen naisellisuus löytyi uudelleen. Valmisvaatemarkkinoiden pelättiin syrjäyttävän muotisalongit ja perinteiset käsityönä tehdyt muotiluomukset. Sodan jälkeinen New Look -ilme alkoi Christian Diorin Ligne Corollesta, joka 1947 esitteli muodin uuden ilmeen. MUOTIESINE . Ranskassa sotavuosien vaatetus sai symbolisia ja konkreettisia vastarintatehtäviä. Kukka viittasi tiimalasivyötäröstä kukan terälehtien tapaan levittäytyvään helmaan. Hattu. Se oli korkea, kiharainen kampaus. Tummat kulmat ja punainen suu. Harper’s Bazaarin päätoimittaja onnitteli Dioria sanomalla: ”Your dresses have such a New Look” – ”leningeissänne on niin uusi ilme.” Mallisto tunnetaankin nykyään nimellä ”New Look”, ja Christian Diorista tuli tunnettu yhdessä yössä. Tiimalasivyötärö ja runsaat kankaat ennakoivat 1950-lukua. SODAN JÄLKEEN muodissa puhalsivat uudet tuulet. Se palautti uuman, ja kankaita käytettiin helmoihin tuhlaillen. He kantoivat valtavia hattuja kuin osoittaen, että Pariisi oli yhä muodin johtava kaupunki. MEIKKI . HIUKSET . Tyylikkäät ranskattaret vastustivat miehitystä muodin keinoin pukeutumalla Ranskan lipun eli trikolorin väreihin. Hattie Carnegie (1881–1956) haki suunnittelemiinsa valmisvaatteisiin inspiraation haute couturesta mutta muokkasi niitä sovinnaisen maun mukaisiksi. Laskuvarjojääkäreille toimitettiin huiviin maalattuja Ranskan karttoja, ja hameiden helmoihin ja laukkujen valepohjiin piilotettiin myös vastarintaliikkeen tiedotteita. esimerkiksi englantilainen Hardy Amies (1909–2003) alkoi sodan jälkeen Diorin tapaan luoda naisellista muotia
Antiikki & Design 52 102877_.indd 52 6.5.2019 10.38.03. Wäinö Aaltosen Muusa ja Kahlaaja on toteutettu kipsivaluina. Naisen rintakuva on puolestaan marmoria
Antiikki & Design 53 keräilijä 102877_.indd 53 6.5.2019 10.38.25. Empiretyyliä edustavan kartanon rakennutti majuri ja kauppaneuvos Fredrik af Forselles perheelleen. Kesän riemun ja valon voi aistia Parimetrinen Marjatta-veistos on Seija ja Pentti Hasun lempiteos. Alkujaan kauppa neuvos Fredrik af Forsellesin perheelleen rakennuttama komea kartano tunnetaan SELINA VIENOLA KUVAT RIITTA SOURANDER Seija ja Pentti Hasun taidekokoelman koti on Moision taideja pitokartano Kouvolan Elimäellä. Pilasterein ja päätykolmiolla koristettu Moision kartano seisoo vanhojen lehti puiden katveessa klassisen ylväänä niin kuin empirekartanolta sopii odottaa. Carl Ludvig Engelin piirtämä Moision kartanon päärakennus Elimäellä valmistui vuonna 1820. Wäino Aaltonen empirekartanossa nyt Moision taidekartanona. Täällä on näh tävissä yksi Suomen suurimmista, yksityi sistä Wäinö Aaltosen kokoelmista, joka on osa Seija ja Pentti Hasun mittavaa taide ja antiikkikokoelmaa. Moision kartanon päärakennus valmistui Engelin piirustusten mukaisesti vuonna 1820 Kouvolan Elimäelle. Wäinö Aaltosen teoksia kartanon saleista löytyy kymmenittäin. Hasujen tyttären, Anne Hasun ja tyttä rentyttären Linda Nurmenniemen pyörit tämässä kartanossa toimii myös tilaus ravintola. ALKUKESÄN päivänä vaahterat kukkivat lumoavasti ja koko piha helkkää linnun laulusta. › S uomalaisen arkkitehtuurin his toriaa tunteva tunnistaa vaa leankeltaiseksi maalatun raken nuksen Carl Ludvig Engelin suunnittelemaksi jo kaukaa. Kesäisin osa saleista pyhitetään myyntinäyttelyille. Näin kokoelmasta pääsevät nauttimaan omistajien ohella vieraatkin
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966) Moni teos on ostettu Aaltosen tyttäriltä. Heidän vielä eläessään saatoimme konsultoida heitä myös ostaessamme heidän isänsä teoksia muualta. Kuvanveistäjän klassisoiva ja runollinen, toisinaan myös raju ja kokeileva kädenjälki on ihastuttanut Hasuja heidän keräilijänuransa alkuajoista lähtien. Vuosikymmenien saatossa he ovat keränneet mittavan kokoelman Aaltosen taidetta. – Kun kotimme seinille ja lattialle ei jossain vaiheessa enää mahtunut lisää taidetta, aloimme etsiä kokoelmalle paikkaa, joka olisi avoinna yleisölle. Se on Hasujen lempiteos. Se oli Hasujen häälahja. Ensimmäisen Aaltosensa, Läpi tulen -sankaripatsaan Aleksis Kiven patsaan ja Kalvea impi -reliefin ylle on ripustettu Seija ja Pentti Hasun taidekokoelman ensimmäinen teos, Gottfried Huotarin maalaama asetelma. Antiikki & Design 54 keräilijä 102877_.indd 54 6.5.2019 10.38.43. taiteella on Hasuille aivan erityinen merkitys. Niinpä valtaosa Hasujen Wäinö Aaltosen teoksista on nyt sijoitettu kartanoon. Kun rakennutimme nykyisen kotitalomme, pyysimme arkkitehtia suorastaan suunnittelemaan Marjatalle oman paikan asuntoomme, Seija Hasu naurahtaa. Hasujen neljän vuosikymmenen kuluessa keräämään taidekokoelmaan kuuluu yli 200 teosta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta, tuoreimmat tältä vuosikymmeneltä. – Anja Aaltosella oli kotonaan Helsingin Museokadulla vaikuttava kokoelma isänsä teoksia. Täyteen kukoistukseensa Aaltosen herättämä innostus puhkesi, kun Hasut ystävystyivät kuvanveistäjän tyttärien, Anja ja Maija Aaltosen kanssa. Toisen kerroksen saleissa on veistotaiteen myös sisällä toisen kerroksen saleissa, jotka on kalustettu keveillä empirehuonekaluilla. pienoismallin, he ostivat 1970-luvun loppupuolella. MAIJA AALTOSEN peruja on muun muassa parimetrinen pronssiveistos Marjatta. Kun vierailimme hänen luonaan, keitin meille aina ensimmäiseksi kahvit. – Oli suuri onni, että saimme sen kokoelmaamme. ANJA AALTOSEN toive oli, että Marjatta, kuten muutkin hänen Hasuille myymänsä teokset, sijoitettaisiin Moisioon yleisön nähtäville. Tutustuimme Anja ja Maija Aaltoseen alun perin taidepiireissä, mutta vuosien saatossa meistä tuli läheisiä ystäviä. – Olemme ostaneet suuren osan Aaltosistamme suoraan Wäinö Aaltosen tyttäriltä. Nyt Moisio on ollut Marjatan ja monen muun teoksen koti jo 22 vuoden ajan, Pentti Hasu iloitsee. Kirkkain värein maalatut seinät toimivat kauniina taustana eri aikakausien taiteelle. Halusimme, että muutkin voisivat nauttia teoksistamme. Tämä henkilökohtainen suhde Wäinö Aaltosen jälkeläisiin toi hänen taiteeseensa entistä syvemmän ulottuvuuden, Pentti Hasu pohdiskelee. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme Moision kartanon, jonka Elimäen kunta meille vuokrasi. Sen jälkeen katselimme yhdessä Wäinö Aaltosen teoksia ja hän kertoili meille niiden taustoista, Seija Hasu muistelee
Luotsia esittävä rintakuva lienee tutkielma Vaasan Kirkkopuistikossa sijiatsevaa Luotsipatsasta varten. Läpi tulen -veistos on pienoismalli Kymi Oy:n 1950-luvulla tilaamaa Pro Patria -patsasta varten. Uimaan-veistoksen yläpuolelle ripustettuun maalaukseen Aaltonen on ikuistanut Kulosaaren ateljeensa ikkunasta avautuneen näkymän. Kahden julkisen veistoksen pienoismallit: Jussi Mäntysen Hirvi ja Wäinö Aaltosen Osuuskaupan muistomerkki Tukinkantajat. Alaston-öljyvärityössä (1919) on hieno väripaletti. Muotokuvissa Wäinö Aaltoselle oli tärkeää tavoittaa malliensa mielenlaatu. › Antiikki & Design 55 keräilijä 102877_.indd 55 6.5.2019 10.39.16
Maalaus nimittäin toimi alkusysäyksenä Hasujen taiteenkeräilylle. Jyväskylässä toimiva kansainvälinen taidetutkimuslaitos Recenart tutkii taidetta monialaisesti, myös modernia teknologiaa käyttäen. Harvan tunteman Gottfried Huotarin maalaama teos on paraatipaikkansa ansainnut. Tärkeämpää kuin kirjailijan todelliset kasvonpiirteet, Aaltoselle kuitenkin oli patsaasta välittyvä Kiven mielenmaisema, Pentti Hasu ihastelee. Yksi sääntö kuitenkin on: hankinnoista on oltava yhtä mieltä. – Meillä on alusta alkaen ollut taidehankinnoissa apunamme asiantuntija. Kun katselimme maalausta kotimme seinällä, ihastuimme siihen. Onneksi lapset ja lapsenlapset jatkavat työtämme ”Taide antaa antaa valtavasti energiaa.” Linda Nurmenniemen pojalle Noelille kartanon puisto vanhoine puineen on ihana leikkipaikka. Meillä on ollut sellainen alusta asti. – Kaikki eivät ehkä tiedäkään, että Aaltonen oli myös taitava taidemaalari, joka maalasi kuvanveiston rinnalla läpi koko ikänsä. Taiteilijan tytär Maija Aaltonen kirjoitti aitoustodistuksen isänsä tekemän luonnoksen taakse. Aaltonen tuli kilpailussa toiseksi. Hasujen kokoelmaan kuuluu useita julkisten veistosten pienoismalleja. • Kun hankinnat tehdään yhdessä, tärkeää on, että valinnoista ollaan samaa mieltä. • Luota omaan makuusi ja valitse teoksia, joista oikeasti pidät. – Alun perinhän Wäinö Aaltosen lanko Aukusti Veuro voitti patsaasta käydyn veistos kilpailun. rinnalla esillä myös muutamia Wäinö Aaltosen maalauksia, kuten värikylläinen öljyvärityö Alaston sekä maisema taiteilijan Kulosaaren ateljeesta. Kivestähän ei ole yhtäkään valokuvaa, ainoastaan Albert Forsellin piirustus, joka on tehty kirjailijan ruumisarkun äärellä. Tuottelias taiteilija tunnetaan julkisista veistoksistaan, joista välittyy uljas ja ihannoiva kuva suomalaisuudesta. HASUT OVAT myös käyttäneet uusinta teknologiaa erään maalauksen tunnistamiseen. Heiltä olemme oppineet valtavasti, Pentti Hasu kuvailee. Helsingin Rautatientorin veistos on muodoltaan kuitenkin realistisempi ja klassisempi kuin se kubistinen työ, jolla Aaltonen kilpailuun alun perin osallistui. Wäinö Aaltosen pronssiin valettu signeeraus Marjatta-veistoksen (1932–34) jalustassa. – Siitä alkoi toinen elämämme taidekeräilijöinä. Maalauksissaan hän oli rohkeampi kuin veistotaiteessaan, Pentti Hasu kertoo. ALEKSIS KIVEN pienoismallin yläpuolelle on ripustettu modernistinen asetelmamaalaus. WÄINÖ AALTONEN oli yksi vasta itsenäistyneen Suomen merkittävimmistä taiteilijoista, joka osallistui työllään kansallisen itsetunnon rakentamiseen. Keräilijänä on tärkeää tutustua ihmisiin, jotka tietävät taiteesta enemmän kuin itse. – Aleksis Kiven patsaassa minua kiehtoo Aaltosen tulkinta Aleksis Kiven ulkonäöstä. Olemme ostaneet teoksemme etupäässä suoraan yksityisiltä. Omien sanojensa mukaan Hasut eivät ennen naimisiin menoaan tienneet taiteesta juuri mitään. • Koska olemme ostaneet enimmän osan teoksista yksityisiltä, olemme tutustuneet eri alojen ihmisiin ja oppineet heiltä valtavasti sekä taiteesta että taiteilijoista. Niin tämä ihana harrastus tuli elämäämme, Seija Hasu kertoo sädehtien. KERÄILIJÄPARIN VINKIT • Käytä apunasi taiteen asiantuntijoita. – Teosten rahallinen arvo tai mahdollinen arvonnousu on meille toissijaista, emme osta taidetta sijoitusmielessä. Aaltosen käsialaa ovat muun muassa Paavo Nurmen patsas, Helsingin Rautatientorin Aleksis Kiven patsas sekä hiljattain restauroidut Eduskunnan istuntosalin veitsokset. Se toinen elämämme on arkinen elämämme lihakauppiaina Kouvolan kauppa hallissa, Pentti Hasu jatkaa. Yli 40 vuoden keräilijänuran jälkeen tilanne on toinen. Toisen kerroksen aulaan sijoitettu Aleksis Kiven patsaan pronssinen pienoismalli on niistä kiinnostavimpia. Yksityishenkilölläkin on mahdollisuus tutkituttaa teoksensa, jos hän haluaa tietoa sen aitoudesta tai alkuperästä. Antiikki & Design 56 keräilijä 102877_.indd 56 6.5.2019 10.40.00. Veuro kuitenkin luopui palkinnostaan ja veistos tilattiinkin Aaltoselta, Pentti Hasu kertoo. – Saimme asetelman häälahjaksi vanhemmiltani, jotka olivat tilanneet sen naapurinsa taiteilijaveljeltä. Pentti Hasu kertoo, että pariskunta tekee hankinnat aina varsin intuitiivisesti omien mieltymysten mukaan
www.moisionkartano.fi lkösdfä’ököäsdfk äökldgr Seija ja Pentti Hasun tytär Anne Hasu (keskellä) emännöi Moision pitoja taidekartanoa sekä hoitaa vanhempiensa taidekokoelmaa yhdessä tyttärensä Linda Nurmenniemen kanssa. Museo on suljettu näyttelynvaihdon aikaan. – Istumme teoksen äärellä ihailemassa ja tuumimme: miten ihmeellistä, että olemme tällaisenkin saaneet. Sen innon sanotaan antavan ainakin kymmenen vuotta lisää elinikää, Pentti Hasu nauraa. Taiteen herättämät tunteet eivät ole vuosikymmenten kuluessa haalistuneet, päinvastoin. Keräily jatkuu yhä ja uusien hankintojen myötä myös Moisiossa esillä oleva Wäinö Aaltosen kokoelma elää ja kasvaa. TAIDE ANTAA keräilijöille valtavasti energiaa. Hattupää on Noel Nurmenniemi. – Kun olemme hankkineet jotakin uutta, tulemme tänne viettämään aikaa sen seurassa ja tutustumaan siihen, Seija Hasu kertoo. 102877_.indd 57 6.5.2019 10.40.24. Kuva: Jussi Koivunen KANGASALA TALO Kuohunharjuntie 6, 36200 KANGASALA p. Se on suuri ilonaihe, Seija Hasu täydentää. Einar Ilmoni, Tytönpää Eila Tulenheimo, 1923, öljy kankaalle. Moision taideja pitokartano, Moisiontie 163, Elimäki. – Se ei ole vain meidän mielipiteemme, vaan ihan tutkittu juttu. ja pitävät huolta kokoelmastamme myös meidän jälkeemme. 040 773 0148, info @ kangasala-talo.fi, kimmopyykkotaidemuseo.fi Avoinna: ti–ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. . Keräilijä on intohimoisen kiinnostunut siitä mitä kerää
Muut tiedekunnat ovat myöhemmin ottaneet hattuihinsa eri värejä, ja niillä on myös omat hattumerkkinsä. Filoso. Tämän tohtorinhatun vuoden 2014 promootioon on tehnyt helsinkiläinen E. Antiikki & Design 58 104750_.indd 58 6.5.2019 9.51.14. R. sen tiedekunnan tohtorinhattu otettiin käyttöön vuoden 1840 promootiossa. Wahlman
Kulkue siiryy yliopiston päärakennuksesta juhlajumalanpalvelukseen Tuomiokirkkoon. Promootiotoimikuntalaiset saavat laakeripuun oksan muotoisen toimikuntamerkin. Promootioperinne on kuitenkin pitkä, se alkoi Turun Akatemiassa vuonna 1643. Perinne on suoraa jatkumoa Turun Akatemian ensim mäisestä promootiosta, joka pidettiin vuonna 1643. Tillander. Ku va : H els in gin ka up un gin m us eo / Vo lke r vo n Bo ni n Antiikki & Design 59 perinne 104750_.indd 59 6.5.2019 9.51.51. Promootio – kukoistava perinne H elsingin empirekeskustassa voi nähdä paljon tohtorinhattuja ja laakerinseppel päitä Helsingin yliopiston filosofisen tie dekunnan promootion aikaan 23.–25. Maistereilla se on hopeinen ja tohtoreilla kullattua hopeaa. › JUKKA RELAS KUVAT PIA INBERG Sata vuotta sitten Helsingin yliopistossa pidettiin itsenäisen Suomen ensimmäinen promootio, jossa muun muassa Gustaf Mannerheim promovoitiin kunniatohtoriksi. toukokuuta. Uutisissa kuvataan usein juhlallista kulkuetta tohtoreita ja maistereita, jotka frak keihin tai valkoisiin asuihin pukeutuneina astelevat yli opiston päärakennuksesta tuomiokirkkoon. Nykyinen malli on ollut käytössä vuodesta 1994, ja sitä myy A. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiokulkue vuonna 1957. Pro mootioon kuuluu paitsi vanhaa hienoa tapakulttuuria myös runsaasti mielenkiintoista esineellistä perinnettä
Pedellit kantavat edelleen valtikoita Helsingin yliopiston akateemisissa kulkueissa kanslerin ja rehtorin edellä. Ku va H els in gin ka up un gin m us eo / Si gn e Br an de r H els in gin yli op ist om us eo / Tim o H uv ilin na Antiikki & Design 60 perinne 104750_.indd 60 6.5.2019 9.52.11. Perinne elpyi 1950-luvulla, mutta se painui aallonpohjaan 1970-luvulla. Ennen maisterin ja tohtorin arvot saatiin vain promootion kautta tai ostamalla ne erikseen. 1980-luvulta lähtien promootiot ovat nouseet suureen suosioon. Tohtoreita Helsingin yliopistossa on vihitty vasta vuodesta 1840, jolloin otettiin käyttöön tohtorinhattu. Nykyisin ne ovat valmistuneille automaattisesti annettavia tutkintonimikkeitä. Alun perin puolipyöreä juhlasali tuhoutui pommituksissa 1944. tanut vasemmistolaisuus. Vuonna 1903 promootiota ei pidetty venäläistämistoimenpiteiden takia, ei myöskään sota-aikana. Ne ovat myös jatkuvasti uudistuneet, ja silti perusperiaatteet ovat pysyneet samoina. Helsingin yliopiston promootioperinne alkaa Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäisestä promootiosta, joka järjestettiin vuonna 1643. Siinä vihittiin kymmenen FILOSOFINEN TIEDEKUNTA lakkautettiin vuonna 1992, mutta promootiossa se on voimassa ja kattaa monta nykyistä tiedekuntaa: humanistisen, matemaattisluonnontieteellisen, käyttäytymistieteellisen, bioja ympäristötieteellisen sekä farmasian. Yliopiston valtikat on valmistanut tukholmalainen kultaseppä Mikael Beck, ja niitä on käytetty ensimmäisen kerran Turun Akatemian vihkiäisissä 1640. Aikakautta leimasi elitistisiksi koettuja traditioita kaihPerinne elpyi aallonpohjasta 1980-luvulla. Vuoden 1907 promootioakti Helsingin yliopiston juhlasalissa. Korjauksen yhteydessä sitä laajennettiin ja ikkunat siirtyivät sivuseinille. Vuonna 1832 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Promootioon osallistuvat haluavat siis liittyä yhteen Suomen vanhimmista ellei vanhimpaan perinteeseen
Tämä promovoitiin kiitokseksi työstä yliopiston ja nuoren valtiovallan vä lien lujittamiseksi. Glorian Antiikin nro 27/kesä 2000). Venäjän vallan aikana tämä järjestys jäi meillä pois, ja vuodesta 1819 on vakiin tunut tapa järjestää promootio, jos josta kin aikaisemmasta promootiosta on tullut kuluneeksi 50, 100, 150, 200, 250, 300 tai tähän mennessä 350 vuotta. Hän on vasemman puoleisen pöydän ääressä toinen oikealta. Koristeaiheina ovat laakerinseppele ja akateeminen lyyra. Valitettavasti Sophy Mannerheimin saama rannerengas on kadonnut. Malliltaan se on siviilimiekka, jonka nykyisen version on 1919 suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Promootion seppeleensitojaiset valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin virka-asunnossa. Yleinen seppeleensitojatar 1919 oli Sophy Mannerheim. Tällöin kutsut tiin ensimmäistä kertaa riemumaistereiksi ne elossa olevat, jotka oli vihitty maistereiksi 50 vuotta aikaisemmin. Svinhufvud ei kuitenkaan ollut läsnä. RUOTSIN VALTAKUNNASSA oli 1690lu vulta alkaen tapana järjestää promootio vuorovuosin Uppsalassa, Lundissa tai Tu russa. Nykyään vain Suomessa vihitään maistereita. Maistereiksi promovoitiin muun muassa kirjailija Kersti Bergroth, Lotta Svärd järjestön puheen johtaja Helmi Arneberg-Pentti, runoilija ja maantieteilijä Aaro Hellaakoski sekä elokuvaohjaaja Toivo Särkkä. Sibelius oli myös pettynyt siitä, että hän jäi tilaisuudessa aika lailla Mannerheimin varjoon. Promovoitavat maisterit ovat perinteises ti lahjoittaneet yleiselle seppeleensitojatta relle kiitokseksi korun (ks. Sep peleensitojaiset järjestettiin valtionhoitajan asunnossa, jona palveli entinen kenraali kuvernöörin palatsi, nykyinen valtioneuvos ton juhlahuoneisto EteläEsplanadilla. Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja ja Suomen ensimmäinen valtionhoitaja P. Vuoden 1919 promootiosta on jäänyt parhaiten elämään Jean Sibeliuksen sä veltämä ylevän juhlava Promootiomarssi, jonka tahdissa promovendit saapuvat sa liin. maisteria. › Ku va H els in gin ka up un gin m us eo Antiikki & Design 61 perinne 104750_.indd 61 6.5.2019 9.52.32. E. Filosofian maisterin laakeriseppele on vuoden 2007 promootiosta. Sibeliusta tosin harmitti se, että Robert Kajanus johti teoksen liian hitaasti, vaikka ohjeena oli ”arvokkaasti”. Muista sata vuotta sitten promovoiduista tohtoreista voi mainita filosofi Eino Kailan ja matemaatik ko Rolf Nevanlinnan, joista tuli myöhem min myös akateemikkoja. Maisterinsormuksen on valmistanut Kultakeskus vuonna 2007, mutta empiremalli on ollut käytössä ainakin vuodesta 1840. Tohtorinmiekka symboloi tiedon puolesta taistelemista. Pohjoismaisen promootioperin teen juuret juontavat kuitenkin keskiajan Eurooppaan, jonka vanhoissa yliopistoissa alettiin pitää valmistumisjuhlia maistereille. Ruotsissa ja Virossa laakeriseppeleen saavat tohtorit. Hänen tyttärensä Sofia ”Sophy” Mannerheim oli promootion yleinen sep peleensitojatar, jonka tehtävänä oli huoleh tia maisterinseppeleiden sitomisesta. Hän ei halunnut esiintyä samassa tilai suudessa kuin promootion tähti: seuraava valtionhoitaja, vuoden 1918 sisällissodan voitokas kenraali, vapaaherra Gustaf Man nerheim. Sibeliuksen Promootiomarssi on vuodelta 1919. SATA VUOTTA sitten Helsingin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa vihittiin kunnia tohtoreiksi kaksi Suomen itsenäistymisen kannalta tärkeää henkilöä
Tässä promootiossa valittiin ensimmäistä kertaa yleinen seppeleensitojatar vastaamaan maisterinseppeleiden sitomisesta. (yliopiston päärakennus). Siniviittaiset pedellit eli yliopistolliset järjestyksenvalvojat ovat kantaneet valtikoita yliopiston riippumattomuuden ja tuomiovallan symboleina kaikissa historian promootioissa. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja lähdetään noin puoliltapäivin vaikuttavana kulkueena juhlajumalanpalvelukseen tuomiokirkkoon, joka on promootion tärkein julkisuudessa näkyvä osa. PROMOOTIO JA NÄYTTELY • Helsingin yliopiston filosofisen tiede kunnan promootio pidetään 23.–25.5. Jukka Relas on promovoitu Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maisteriksi vuonna 2007 ja tohtoriksi vuonna 2014. • Yleisöopastukset 28.5. • Helsingin yliopistomuseossa on esillä 28.6.2019 asti popup näyttely Liekki ja miekka, jonka aiheena on Gustaf Mannerheimin ja yliopiston välinen läheinen suhde. helsinki.fi/fi/helsingin-yliopistomuseo Vanhalla ylioppilastalolla pidettävien tanssiaisten jälkeen promovoidut kulkevat vielä Senaatintorille. Promootio päättyy varhain aamulla yliopiston parvekkeelta pidettävään puheeseen nousevalle auringolle. Jokaisen pitää osata mutkikas koreografia. • www. Promovoitavat tulevat saliin viimeisinä Promootiomarssin soidessa. toukokuuta. • Osoite: Fabianinkatu 33, 3. ja 11.6. PROMOOTIOAKTI alkaa perjantaina kello 10 yliopiston juhlasalissa. Juhlasalin voi kuvitella olleen kauneimpia Engelin suunnittelemia sisätiloja. Aktin kutsuvieraat ovat jo valmiiksi salissa. Iltapäivällä promovoitavien maisterien seuralaiset osallistuvat seppeleensitojaisiin, joissa yleinen seppeleensitoja(tar) ohjaa aikaisempien kollegojensa kanssa maisterinseppeleen tekemistä. Illalla on vuorossa seppeleensitojaisja miekanhiojaisillalliset, joissa viriää iloisen odottava tunnelma. Vuoden 1944 pommitusten jälkeen salia laajennettiin ja ikkunat siirtyivät sivuseinille. Kaiken keskipisteenä on näyttävä kateederi, puhujakoroke, josta promoottori vihkii ensin riemumaisterit ja nuoret maisterit: hän asettaa näiden päähän seppeleen ja painaa – todellakin – maisterinsormusta. Promootio huipentuu puheeseen, joka pidetään yliopiston parvekkeelta nousevalle auringolle. Konkreettisin side Helsingin yliopiston eri promootioiden välillä ovat yliopiston hopeiset valtikat, jotka tukholmalainen kultaseppä Mikael Beck on valmistanut Turun Akatemian vihkiäisiin 1640. Tänä vuonna promootio käynnistyy torstaina 23. Pian sen jälkeen yliopisto määrättiin muuttamaan Helsinkiin. Etenemisen pysäyttävät useat puheet kulkureitin patsailla. Sieltä lähdetään pikkutunneilla hitaana kulkueena Esplanadin ja Kauppatorin kautta Senaatintorille. Jokaisen pitää osata mutkikas koreografia tarkkaan, jotta tilaisuus menisi tyylikkäästi. Siitä avautui promootioiden aikaan vehreä näkymä yliopiston puistoon. Vain retkelle pukeudutaan vapaamuotoisesti. Sali oli alun perin antiikin amfiteattereista muotonsa saanut puolipyöreä tila, jonka taustana oli ikkunaseinä. Nimeksi tuli Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, joka 1918 muutettiin nykyiseen muotoon. Illalla on vuorostaan loisteliaat tanssiaiset Vanhalla ylioppilastalolla. klo 12.00. Ku va Ju kk a Re las Antiikki & Design 62 perinne 104750_.indd 62 6.5.2019 9.52.48. krs. Hän on yleensä ollut jonkun professorin tytär, mutta vuonna 2010 tehtävään valittiin ensimmäistä kertaa miespuolinen seppeleensitoja. Päivä päättyy promootioillallisiin. KOLMIPÄIVÄISEN promootion pukukoodi on miehillä frakki, mutta naisten vaatetus on monimutkainen, ja siihen vaikuttavat osallistujan rooli ja kulloinenkin tapahtuma. Sitten ovat vuorossa riemutohtorit, kunniatohtorit ja nuoret tohtorit. Promootiossa kuullaan joko tilaisuuteen tilattu uusi kantaatti tai jokin historiallinen teos. Ne ovat onneksi säästyneet monista historian myllerryksistä. Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen promootio pidetiin samana vuonna 1832 kuin Carl Ludvig Engelin suunnittelema yliopiston päärakennus valmistui. He saavat päähänsä tohtorinhatun ja käteensä miekan. . Viimeinen Turussa pidetty promootio oli juuri ennen kaupungin paloa 1827. Lauantai alkaa retkellä. Vihittävät maisterit ja tohtorit ovat samaan aikaan yliopiston juhlasalissa harjoituksissa seuraavan aamun promootioaktia varten
105322_.indd 63 3.5.2019 9.55.25
Työskentelytilojen lisäksi ateljeessa on talvipuutarha ja tähtitorni, sillä Wikström rakasti puutarhanhoitoa ja oli intohimoisen kiinnostunut tähtitieteestä. Ratkaisua miettiessään Wikström muisti, kuinka hän oli kir joittanut Pariisin opiskeluvuosina ystävälleen Axel Gallènille kaipuusta palata ”Suomen korpiin rakentamaan itselleni torpan”. Emil Wikström valitsi ateljeen paikaksi kallioisen niemen Va naj aveden rannalta, Sääksmäeltä. Erityisen tärkeää kuvanveistäjän työtä ajatellen oli se, että juna rata Helsinkiin kulki vain muutaman kilometrin päässä. Niinpä PÄLVI MYLLYLÄ KUVAT KATRI LEHTOLA Visavuoren ateljeekoti Sääksmäellä on kuvanveistäjä Emil Wikströmin huikea taidonnäyte, sillä taiteilija teki itse sekä sen suunnitelman että toteutti monet yksityiskohdat. › Antiikki & Design 64 kulttuurimatka 104743_.indd 64 6.5.2019 9.59.38. Nyt oli aika toteuttaa tuo suunnitelma ja rakentaa oma ateljeekoti kauaksi kaupunkien hälinästä. Visavuoressa aistii eletyn elämän Emil Wikströmin ateljeerakennus hallitsee Visavuoren maisemaa pienen linnan tavoin. K un Emil Wikström (1864–1942) voitti Helsingin Säätytalon päätykolmion veistoskilpailun vuonna 1893 hän kohtasi erikoisen ongelman: tilattu teos oli niin suuri, ettei Suomesta löytynyt riittävän suurta ateljeeta sen veistämiseen. Wikström oli ihastunut paik kaan vieraillessaan siellä edellisenä kesänä. Visavuorta ympäröi kesytön kansallis maisema, mutta sen puutarha kukkii ruusuin ja pionein
Keskellä on esillä Helsingin Rautatieaseman kivimiesten yksi alkuperäinen lyhty: kivimiehet ovat Emil Wikströmin veistämät ja kivimiesten malli oli kotoisin läheisestä Tarttilan kylästä. Antiikki & Design 65 104743_.indd 65 6.5.2019 10.00.03. Ateljee on suunniteltu suurten veistosten toteuttamiseen
› Antiikki & Design 66 kulttuurimatka 104743_.indd 66 6.5.2019 13.35.38. Snellman nin (1913–1916) ja Zachris Topeliuksen (1915) monumentin Vaasaan, Agrico lan monumentin Viipuriin (1908), Poh jan neito suihkukaivon Tampereelle (1910) sekä lukuisia muotokuvia ja hauta muistomerkkejä. • Aloitti tukijoiden turvin taideopinnot. Mitään ei pelastunut, kaikki Wikströmin nuoruuden aikaiset työt sekä saveen jo valmiiksi veistetty Säätytalon pääty kolmio paloivat tuhkaksi. Modernismi oli 1900-luvun alussa vielä kaukana edessäpäin, joten kukaan ei pelännyt voimakkaita värejä eikä kenellekään Ateljeetila lämpeni aikoinaan komealla kaksoistakalla. Wikström saattoi hyvillä mielin ristiä mielestään maailman kauneimman niemen Visavuoreksi ja ryhtyä rakennuspuuhiin. Kävi kansakoulun ja työskenteli sen jälkeen lennätinvirkailijana. Visavuoren asuinrakennus eli Ylätalo on jyhkeä hirsirakennus, joka on saanut inspiraationsa Karjalan perinteisestä arkkitehtuurista. Takka muistuttaa keskiaikaisen linnan tornia, sillä Emil Wikström halusi takan olevan Lontoon Towerin tornin muotoinen. VISAVUORI on arkkitehtoninen helmi. EMIL WIKSTRÖM (1864–1942) • Syntyi Turussa 1864 vaatimattomiin oloihin. Kauan ei Wikström saanut ateljee kodin rauhasta nauttia, sillä jo kahden vuoden kuluttua, vuonna 1896, Visavuori paloi maan tasalle. Kuvanveistäjä arkkitehtina on mielenkiintoinen yhdistelmä, jonka lopputuloksena tilat limittyvät toisiinsa yllättävästi ja jokaisen pinnan voi nähdä mahdollisuutena koristeiden leikkiin. Hän muutti Pariisiin, aloitti veistotyöt uudelleen ja alkoi sieltä käsin organisoida Visavuoren uudelleenrakentamista. Värit ovat kuin yhdistelmä kauneinta ruskaa. ATELJEEKOTI valmistui vuonna 1894, ja se nousi nopeasti esimerkiksi ja inspiraatioksi muille ajan taiteilijoille: Axel Gallènin Kalela valmistui 1895, Pekka Halosen Haloseniemi 1902, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen Hvitträsk 1903, Sibeliuksen Ainola niin ikään 1903. Ei siksi, että se olisi tyylipuhdas ja linjakas, vaan siksi, että se on kaikkea muuta. Menetys oli musertava, mutta Wikström oli tomera mies. • Professorin arvonimi 1919. Uusi asuinrakennus, Ylätalo, valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus sen viereen vuonna 1903. Ylätalo on monimuotoinen ja leikkisä, täynnä yllättäviä yksityiskohtia. Opiskeli Turun piirustuskoulussa, Hel singissä Ateneumissa, Wienin taide akatemiassa ja Pariisissa Académie Julianissa • On veistänyt Helsingin Säätytalon pääty kolmion (1893–1902) sekä Elias Lönnrotin (1899–1902), J.V. Emil Wikström oli ottanut Visavuoren lähtökohdaksi Karjalan arkkitehtuurin ja koristeaiheet, ja niistä tuli tunnusomaisia koko Suomen kansallisromantiikan ajalle
Monimuotoiset veistetyt koristekuvioinnit ja taotut yksityiskohdat ovat hänen käsialaansa, samoin oven yläpuolella näkyvä päretapetti. Ylätalon ruokasalin kalusteet Emil Wikström suunnitteli itse. Antiikki & Design 67 104743_.indd 67 6.5.2019 10.45.02
Antiikki & Design 68 104743_.indd 68 6.5.2019 10.43.37. Visavuoren miljöö on säilynyt alkuperäisessä asussa. Salin koreat kalusteet on tuotu Pariisista ja seinällä kävijöitä katselee elegantti talon rouva Alice Wikström taiteilija Dora Wahlroosin maalaamassa muotokuvassa
Luomistyön välissä urut soivat ja juttu lensi, ja Ylätalon alakerran viinikelladyttää ja hurmata, sisustaa aistikkaasti ja luoda näin kulttuurikodin tunnelman Visavuoreen. Perheen kolme tytärtä lahjoittivat museosäätiölle koko irtaimiston. Oli kai lopulta niin kuin sanotaan: vastakohdat täydentävät toisiaan. Värilliset tiilet hän lasitti itse ja valvoi tarkkaan, että ne muurattiin juuri oikeaan järjestykseen. Niinpä museossa on esillä myös arkisia esineitä aina tiskiharjoista lettupannuihin. Alice ja Emil elivät yhdessä pitkän ja antoisan elämän, johon kuului paljon matkustelua, ulkomailla asumista, seura piiritapahtumia ja arvovieraita. Tähtitaivaan tutkimista varten Wikström rakensi ateljeen yhteyteen oman tähtitornin. rista saattoi kipaista hakemaan kuvanveistäjän itsensä valmistamaa viiniä. Paikka on täynnä kauniita astiastoja, matkamuistoja, samovaareja ja kynttilänjalkoja, ystävien taidetta, taidokkaita käsitöitä sekä ostettuja tai itse tehtyjä huonekaluja. Kansallisromantiikan voimakkaat värit toistuvat rakennuksissa ja sisustuksessa, kuten pöytä liinoissa ja kirjailluissa tyynyissä. Wikströmien perheen elämän arki näkyy jokaisessa huoneessa. Yksi erikoisuuksista ovat Visavuoren omat urut. Emil Wikströmin mielikuvitus lähti villiin laukkaan, kun hän suunnitteli talojensa yksityiskohtia. Alkuperäisen mallin mukaan uusitut tekstiilit ovat upeita, kuten sänkyä peittävä virkattu peite. EMIL WIKSTRÖM oli käytännön mies, ja hän vastasi itse monen yksityiskohdan toteuttamisesta. Wikströmien makuuhuone on valoisa ja viihtyisä. Wikströmin uniikeissa uruissa on 6+1 äänikertaa. Snellmanin monumenttia. Ja eivät ne tietenkään ole mitkään Saksasta tilatut katalogiurut, kuten kollegoilla, vaan oman veljen, K.G. V. Visavuoren sisustus ei toista ajan ”koti kokonaistaideteoksena” -ideologiaa, vaan täällä on eletyn elämän tuntu. Talon ovissa ja ruokailuhuoneen penkeissä on koristeveistokuvioita, yhtä seinää koristaa erikoinen päretapetti ja salin kattoon muodostuu puupaneloinnista suuri tähti. Alice ei ollut ollenkaan miehensä kaltainen, käytännön työt eivät häneltä sujuneet, mutta hänellä oli toisenlainen lahja: hän osasi viihollut vielä tullut mieleen, että valkoinen on sisustusväri. Wikströmin omin käsin tekemät jokaista pilliä myöten. › Antiikki & Design 69 kulttuurimatka 104743_.indd 69 6.5.2019 10.01.20. Emil Wikströmin veljen, urkujenrakentaja K.G. Urkujen äärellä voi kuvitella vaikka sitä maagista yötä, kun Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen suunnittelivat yhdessä J. Tähdellä on monta merkitystä, mutta se viittaa myös Emil Wikströmin rakkaaseen harrastukseen, tähtitieteeseen. Siihen kuului kuitenkin myös Ateljeen urut ovat kokonaan veljen käsityötä. Ne toimivat myös höyrykoneen voimalla. Ylätalossa on seitsemän takkaa ja uuni, ateljeessa kolme takkaa lisää. Kaikki ne ovat erilaisia, värit, muodot ja materiaalit vaihtuvat huoneesta toiseen. KEITTIÖSSÄ on tallella lettupannut, silitysraudat, oliiviöljypurkit ja jäätelöntekokone. Punamulta, tervan musta, sammalen vihreä ja okran keltainen ovat Visavuoren värit – kuin yhdistelmä kauneinta ruskaa. Taiteilijan läsnäolo tuntuu Visavuoressa voimakkaana, mutta melkein yhtä hyvin voi talossa aistia hänen vilkkaan vaimonsa, Alicen
Visavuori avattiin museona vuonna 1967. Viimeiset vuotensa Wikström työskenteli kuitenkin taas Visavuoressa. (03) 543 6528, www.visavuori.fi Antiikki & Design 70 kulttuurimatka 104743_.indd 70 6.5.2019 10.01.44. VISAVUORI KUVANVEISTÄJÄ Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee. Kesän teemanäyttely ”Yhden asian liike – viinanhuuruinen näyttely”. Hänet haudattiin Helsingin Hieta niemen hautausmaalle. Puutarha oli Emil Wikströmin intohimo. Pohjoisen järvimaisema ja jyrkkä kalliorinne olivat Wikströmille tärkeitä, ja niiden piti säilyä luonnontilassa. Etelärinteeseen Wikström istutti tammirivistön liki ensimmäisenä työnään. Pilapiirroksia ja tarinoita alkoholista. Uusi taiteilijakoti valmistui 1902 ja ateljee 1903. YHTEYSTIEDOT : Visavuorentie 80, Valkeakoski. Veistostyön lisäksi Emil Wikströmin aika kului puutarhassa, sillä puutarhanhoito oli hänen intohimonsa. Kirjoittaja Pälvi Myllylä on Visavuoren museonjohtaja. P. Avoinna 1.6.–31.8. Avattiin museona 1967. Kanto paareilla, joilla sairas siirrettiin pihassa odottavaan sairasvaunuun, kääntyi Wikström vielä katsomaan kyynelsilmin tammiaan: ”Visa vuoren tammet ne nyt jäävät… ” Emil Wikström kuoli Helsingissä 25.9.1942. 5 000 markan matkakassasta ei ollut Alicen palatessa jäljellä penniäkään. Vuonna 1918 perhe ja sen kolme tytärtä, Estelle, Anna-Liisa ja Mielikki muuttivat Helsinkiin ja Visavuoresta tuli kesäpaikka. niitä loputtoman pitkiä, myrkynpimeitä syksyjä ja talvia, jolloin Visavuoressa elettiin hiljaista arkea. KARI-PAVILJONKI esittelee Wikströmin tyttären Estellen pojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen työtä. Visavuoressa kukoistivat sekä hyötyettä koristepuutarha, ateljeessa oli oma talvipuutarha, etelärinteessä suuri kasvihuone ja kasvilavoja parhaimmillaan liki viisikymmentä. ”Du med dina gubbar ” (sinä senkin ukkoinesi), hän silloin puuskahti miehelleen ja tämän veistoksille. Visavuori on kallioinen, korkea niemi, jota Vanajavesi ympäröi. V. Etelärinteeseen ja pihamaalle sen sijaan Wikström istutti monenmoisia koristeja hyötykasveja. TÖITÄ riitti, sillä Emil Wikström oli aikansa käytetyin kuvanveistäjä: Visavuoren ateljeessa ovat syntyneet niin Elias Lönnrotin, J. Snellmannin kuin Zachris Topeliuksenkin monumentit, Helsingin rautatieaseman lyhtymiehet ja Kansallismuseon portaikon karhu sekä lukemattomat määrät muoto kuvia, mitaleita ja hautamuistomerkkejä. Kun Alicen hermot eivät enää kestäneet Visavuoren hiljaisuutta ja miehensä ”ukkoja”, lähetti Wikström vaimonsa Helsinkiin. . Suomen ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui 1894 mutta tuhoutui tulipalossa. KUN Wikströmin terveys petti syksyllä 1942, läheiset huomasivat, ettei kuoleman lähestyessä vaikeinta ollut elämästä tai työstä vaan Visavuoresta eroaminen. joka päivä. Emil ahersi aamusta iltaan ateljeessa, ja Alicella oli keksimistä, miten saisi aikansa kulumaan
Hi maailma 106270_.indd 71 3.5.2019 9.56.12. /tilaa Vertailutestien ikoni esittelee uusimmat tuotteet, testaa, vertailee, raportoi ja neuvoo. Tilaa omasi katso tarjous: hi. maailma.
Ilmari Tapiovaara suunnitteli vanerituolin 1946 Domus Academica -opiskelija-asuntolaan Helsinkiin. Maineen jumalatar kellossa Mitä voisitte kertoa kellostani (lev. Lähetä meille oma kysymyksesi! tuna ja erilaisin pintakäsittelyin. Tuolin alkuperäinen valmistaja oli Keravan Puuteollisuus. Kuvia ei palauteta. Ei löydy leimoja eikä muita merkintöjä. Kellonne ja siihen kuuluvat koristevaasit ovat uusrokokoota aivan 1800-luvun lopulta ja todennäköisesti ranskalaiset. 50 cm, paino 13 kg). Tapiovaaran Domus Vanerituoli on aika hyväkuntoinen, mutta siinä on pieniä pintavaurioita. Kellojen koneistoissa voi toisinaan olla valmistajan merkintöjä. Onko aito Domus-tuoli. Materiaali näyttäisi 1 Patinoitunut Domus-tuoli Antiikki & Design 72 kysy esineestä 105582_.indd 72 6.5.2019 11.20.59. Tuolista kehittyi kansainvälinen muotoiluklassikko, joka levisi suurina määrinä esimerkiksi kansakoulujen juhla salien tuoliksi. Domus on haluttu ruokapöydän tuoli, sillä lyhyiden käsi nojien ansiosta sen voi vetää lähelle pöytää. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Mikä on nykyarvo. (AK) 2. Se on ostettu 1987 huutokaupasta Lapualla 3 000 markalla. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. 1. Vakuutusarvo kunnon mukaan 150–200 e. Tyyli haki innoituksensa 1700-luvun rokokoosta. Tuoli on kuvan perusteella aito Domus. Kello toimii. Kuvan tuolin patinoidusta ilmeestä voisi olettaa, että se on 1950–60-luvulta. ASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M.Phil, antiikkikauppias Ulla TillanderGodenhielm FT, tutkija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Oliver Backman Antiikin ja designin asiantuntija Lähetä kysymyksesi osoitteeseen antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Domusta on valmistettu pehmustetMikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat hintoja. Tuoli on nykyään Artekin tuotannossa
Lammista kertoo, että kyseessä on marokkolainen koummyatikari. Kellon aiheena on torveen puhaltava maineen jumalatar Fama. Käsintehdyt toilettiastiat Antiikki & Design 73 kysy esineestä 105582_.indd 73 6.5.2019 11.21.19. 3. Vaaleanpunaiset esineet ovat osia toilettiastiastosta, joihin yleensä kuuluu osia esimerkiksi saippualle, voiteille ja hajuvesille. Metallikannakkeet työhön on tehty 1980luvulla, kun sain työn omistukseeni. Hinta-arvio 50–100 e. Maalaus on toteutettu varmoin, tyylitietoisin ottein ja voimakkain värein. 30 x 30 cm) tekijä. Kuvan perusteella tikari näyttää aidolta ”talonpoikaistikarilta”, ei siis turistiesineeltä. 1950-luvun alkupuolen etevään opiskelijajoukkoon kuuluivat mm. Toilettisetin osia Mihin näitä vaaleanpunaisia lasiesineitä on käytetty ja mikä on arvo. 4. › 5 2 3 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia antiikkidesign.fi 4 kuvan perusteella olevan pronssin väriseksi patinoitua sinkkiseosta ja marmoria. Onko mitään arvoa. Marokkolainen tikari Kyselisin tietoja tikarista: mistä lienee lähtöisin, missä valmistettu ja onko vanha. 5. Kansantaiteeseen sekä ei-eurooppalaisiin-, uskonnollisiinja muinaisesineisiin erikoistunut antiikkikauppias Jyrki Lammi helsinkiläisestä Antiikkiliike J. Terän pituus on n. Valmistusmaa on todennäköisesti jokin Keski-Euroopan maista, kuten Saksa tai Tšekkoslovakia. Laatassa ei ole minkäänlaista puumerkkiä. Koska signeerausta ei ole, varmuutta tekijästä tuskin saadaan, sillä kukaan tunnettu suomalaisnimi ei tehnyt aivan tuollaista, ellei sitten juuri opiskelijana. Opiskelijan keramiikkatyö. Ikää tikarilla on useita vuosikymmeniä. 24 cm. Se on varmaan hankittu Ateneumin opiskelijoiden myyntinäyttelystä 1950-luvulla. Kyse ei ole betonista, vaan laatta on mitä ilmeisimmin samottia eli keraamista materiaalia, johon on sekoitettu savimurskaa. (K-PK) Vakuutusarvo 250 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Kuka on tämän betonille maalatun teoksen (koko n. Tällaiset kokonaisuudet oli usein sijoitettu takan reunalle. Atskin porukka tekikin noihin aikoihin opintomatkan Italiaan Tapio Wirkkalan johdolla. Kyse voi hyvinkin olla Ateneumin opiskelijan työstä. Hattupäistä tai hunnutettua naista esittävä laattanne on haastava arvoitus, tässä hiukan osviittaa salapoliisityöhön. Mikä olisi arvo. Oiva Toikka sekä Francesca Mascitti ja Richard Lindh. Kenties laatta onkin tuliainen. (KK) Vakuutusarvo 70 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Näen maalauksessa välimerellistä tunnelmaa ja Italian vaikutusta. Käsityötä ne ovat ja 1900-luvulta. (HK) Vakuutusarvo 180 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Vaasit ovat vain koristeita, ja usein ne on koottu useammasta osasta, joten vettä niissä ei voi pitää. Sellaisia on toki tehty Suomessakin, mutta väri osoittaa, ettei kyseessä ole suomalainen tuote. Tällaisia tikareita liikkuu markkinoilla paljon
Tuohon aikaan Suomessa oli tekstiiliteollisuutta yllin kyllin; Finlayson, Tampella, Barker, Sellgren, Tikkurilan Silkki, Porin Puuvilla, Hyvilla, Taidevärjäämö, mutta suunnittelijat olivat anonyymeja. Miltä vuodelta ne ovat. Oma jakkaranne näyttäisi tiikkitai mahonkiviiluiselta. Vakuutusarvo 200 e. Vihreä pullo saattoi sota-aikana valikoitua lahjaesineeksi senkin takia, että raaka-ainepulan takia ”hienompia” esineitä olisi ollut vaikea valmistaa. 9. Talja-nimen taakse kätkeytyy Tapaturmantorjunta-yhdistyksen liikennejaosto. Pullo on suupuhallettua käsityötä. Nuutajärven pullo on tehty muistolahjaksi Nuutajärven lasitehtaan 150-vuotisjuhliin vuonna 1943. Sen voisi kuvitella kiehtovan keräilijää tai miksei myös persoonallisesta tyylistä pitävää kodinsisustajaa. Vuonna 1938 alkanut toiminta jatkui vuoteen 1971, jolloin sen tilalle perustettiin Liikenneturva. Käsin koristeltua Arabiaa Olen perinyt äidiltäni maljakon ja vadin, molemmat ovat ehjiä. Yhden kollegani kanssa katsoin kuvaa, ja hän arvioi liinan näppi tuntumalla, hyvin varovasti, 6 7 8 Antiikki & Design 74 kysy esineestä 105582_.indd 74 6.5.2019 11.21.37. Jos kunto on hyvä, vakuutusarvo voisi olla 180 e. Jakkaraa sai peräti neljällä eri viilumateriaalilla: koivulla, tiikillä, mahongilla ja jalavalla. Reliefin varma otteinen moderni graafisuus, pyöräilyaihe ja siihen piirtynyt aikakauden henki viehättävät. Onko kyseessä vanha tuoli vai onko se uustuotantoa. Tuntemattoman tekijän liina Liinani on paksua syvän turkoosia pellavaa ja ilmeisesti käyttämätön. Pullo oli pahvipakkauksessa, jossa oli myös kuusi ryyppylasia. (AK) 7. Vuonna 1958 kuntien, kauppaloiden ja kaupunkien koulujen välisiin liikennekilpailuihin lahjoitettiin 20 kiertopalkintoa. Mitat ovat n. Sen sijaan valmistajaa ja ennen kaikkea suunnittelijaa on vaikeampi löytää. Esineen arvoa määrittäessä tulee miettineeksi, onko esine taideteos (ei kuitenkaan signeerattu) vai kuriositeetti, vai pitäisikö sitä käsitellä kuin suurikokoista mitalia. Vakuutusarvot: vati 50 e, maljakko 40 e. Sen esikuvana olivat 1800-luvun kuviolliset kanttipullot, joissa usein oli tehtaan kuva. Arvokin kiinnostaa. Kunto on hyvä. Kampauspöydän moderni jakkara Hankin itselleni kivannäköisen tuolin, jonka valmistajaa koetin etsiä netistä. (KK) Vakuutusarvo 150 e (AK). Suunnittelijan nimeä en pysty siis antamaan. Palkinto oli pronssinen reliefi, jonka oli suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Koivusalo (1929–2000). Pohjassa on Arabia ja piippuleima. 6. (AK) 8. Palkintoreliefi liikennekilpailuista Olisin kiinnostunut Taljan kiertopalkinnon arvosta, jonka on valmistanut Jussi Koivusalo. (AK) 10. Jakkaranne on myös kuvastossa kampauspöydän istuimena. 1950-luvun suunnittelijoista Kylmäkosken tehtaalla ei ole mitään tietoa. Juhlista tiedän luonnollisesti varsin vähän, mutta sota-aika huomioon ottaen juhlat vaikuttavat kuvista päätellen suureellisilta. Ajan henki oli suunnittelijanimien välttäminen, poik keuksena vierailevat tähdet, kuten Timo Sarpaneva ja hänen Ambiente-kankaansa sekä eri kategoriassa toimineet Vuokko ja Metsovaara. Onko liina 60-luvulta, kenen suunnittelema ja valmistama. Vati ja maljakko ovat käsin koristeltuja ja kuuluvat Arabian taideosaston 1930luvun tuotantoon. Lapsuudenkodissani oli samanlainen vati mutta hieman erilaisin koristein. Pidin sitä erityisen kauniina. Monesti niissä on koristeen tekijän signeeraus. Moderni jakkara on Kylmäkosken huonekalutehtaan tuotantoa 1950-luvulta. Myöhemmin osaston taiteilijat saivat keskittyä omiin yksilöllisiin vahvuuksiinsa ja luovuuteensa keramiikkataiteilijoina. Tämä on liina 1960–70-luvulta, hyvin oman aikansa näköinen kuvion ja värityksen perusteella. Vuonna 1916 perustettu yritys kertoi 1956 julkaistussa tuotekuvastossaan valmistavansa nykytyylin mukaista asial lisuutta edustavaa huonekalumallistoa. Entä arvo. 139 cm x 138 cm. Taideosaston ohjelmaan kuului 1930-luvulla myös arkisempi tuoteja koristesuunnittelu, jota teidänkin esineenne edustavat. Nuutajärven juhlapullo Haluaisin tietoja ja arvon Nuutajärven 150-vuotisjuhlapullosta, jossa on puukorkki. Talja ryhtyi aktiivisesti 1950-luvulla parantamaan turvallisuutta tieliikenteessä järjestämällä tietoiskuja ja liikennekilpailuja esimerkiksi kouluissa
12. Jugendvaikutteinen kynttelikkö Haluaisin tietoja messinkisestä kynttilänjalasta (kork. Koska näitä olympialaisia ei järjestetty, kaikki tavarat myytiin Suomessa ja siksi näitä näkee aina silloin tällöin. Suomalaiset lasitehtaat valmistautuivat edistämään myyntiään vuoden 1940 olympialaisiin, joita sitten ei sodan takia järjestettykään. Lieneekö arvoa. Mallin perusteella olettaisin sen olevan 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. Mikä on arvo. Sen muotoilussa voi nähdä jugendin vaikutusta, › 10 12 11 9 Tuoli Kylmäkoskelta Olympia-lasi vuodelta 1939 AITOA PUUTA luonnollisesti Vantaa Petikontie 1 Espoo Suomalaistentie 1 09-8556210 www.juvi.fi › kysy esineestä 105582_.indd 75 7.5.2019 7.55.43. 40 cm). Molemmat tehtaat käyttivät koristeluna luonnollisesti olympiarenkaita, ja mallikin oli yleinen sen ajan tuotannossa. Olympiarenkaat on siirtokuva, mutta jalan raidat käsin maalattuja. Tämä lasi näyttää olevan Riihimäen Lasi Oy:n Kotelopakkauksia-luettelossa vuonna 1939. Tikkurilan Silkin tuotteeksi. n. (PP) Vakuutusarvo 80 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Olympialasi vuodelta 1939 Onko juomalasi vuoden 1952 olympialaisista, kun vastaavaa ei löydy netin myyntipalstoilta. Pohjassa on käsin kirjoitettua tekstiä, josta en saa kunnollista valokuvaa. 11. (KK) Vakuutusarvo 40 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Messinkinen kynttelikkönne on valmistettu todennäköisesti noin 1900. Hyvin samantapaisia laseja teki myös Karhulan lasitehdas, ja siksi en uskalla aivan varmasti sanoa, että lasi on Riihimäen Lasin tuotantoa
Keppien päät olivat usein hopeaa ja muotoiltuja. Klassisoiva, empirestä innoittunut muotoilu viittaa, että esine on valmistettu 1900-luvun alussa. Pelkän kuvan perusteella on vaikea sanoa, olisiko se uushopeaa eli hopeoitua messinkiä. Sen omistaja on ollut W. Seinähylly 1900-luvun alusta Onko tämä ikonikaappi. Mielestäni hylly on tehty koriste-esineiden sijoituspaikaksi. 15 13 14 koska sitä on käytetty 1800ja 1900-luvun vaihteessa hopeapitoisuuden merkkinä Norjassa. Samovaari 1900-luvun alusta Antiikki & Design 76 kysy esineestä 105582_.indd 76 6.5.2019 11.22.10. Galle, ja oman tulkintani mukaan se on vuodelta 1913. Alla oleva lämmitin (mahdollisesti öljyllä toimiva) piti juoman kuumana. Tarkistusleima eli kruunuleima soikealla pohjalla kertoo, että kepinpää on tuontitavaraa mutta sen hopeapitoisuus on Suomessa tarkistettu. Se liittyy karelianismista innoittuneeseen suomalaiskansalliseen aiheistoon. Samovaarinne on tarjoilusamovaari, joka on tarkoitettu kahvin tai kuuman veden tarjoiluun. geometrisuus näkyy usein jugendin myöhäisvaiheessa. 15. (K-PK) Vakuutusarvo 220 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. 13. Valmistus maata on vaikea sanoa. Korkeus n. Karvileikkaus, jolla hylly on koristettu, tuli muotiin 1800-luvun lopulla. Selviääkö leimasta hopeasepän nimi, ja mikä on arvo. Puulajia on vaikea sanoa pelkän kuvan perusteella. Arvokin kiinnostaa. Kaappi on hankittu 1930-luvulla. (K-PK) Vakuutusarvo 160 e Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Tyyppiä valmistettiin runsaasti esimerkiksi Englannissa mutta myös muualla Euroopassa. Tämän tyyppisiä esineitä saatettiin valmistaa esimerkiksi opettajaseminaareissa osana käsityöopetusta. Kävelykepin pää Norjasta Mieltäni kiehtoo kävelykepin pää. Empiren innoittama samovaari Toivoisin tietoja samovaarista, jossa ei ole leimoja. 85 cm ja leveys n. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Vakuutusarvo 120 e. . Valmistusmaa voisi siis olla Norja. (K-PK) Vakuutusarvo 170 e, Antiikki Maini ja Veli -liikkeestä arvioidaan. Hauska seinähyllynne lienee tehty aivan 1900-luvun alussa. Mikä on arvo. Hopeapitoisuuteen viittaa epäselvä merkintä 13H (813H?). (AK) 14. Kaapin sisällä on yksi hylly. Tämäntyyppisiä esineitä valmistettiin paljon esimerkiksi Saksassa, mutta se voisi olla myös kotimainen. Teidän keppinne koiranpään voi ajatella olevan samanlainen uskollinen palvelija kuin koira. Ensimmäinen nu merosarja lienee tyyppimerkintä, kirjaimet voivat tarkoittaa myös valmistajaa. Siinä voi nähdä hieman jugendin ja uusrenessanssin vaikutusta. Leima 830S on mielenkiintoinen, VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. Kävelykepit olivat ennen vanhaan osa herras miehen vaatetusta ja etikettiä, kun oltiin niin sanotulla näyttäytymiskävelyllä. 65 cm. Sivutasanteista puuttuu pari helposti korvattavaa pinnaa, muuten siisti. Tekijä jää tuntemattomaksi, mutta valmistus aika lienee 1800ja 1900-lukujen vaihde. Tällaisia tehtiin uushopeasta, messingistä tai kuparista
(019) 369 4204 | museo@lohja.fi www.lohja.fi/museo Ajankohtaiset hintatiedot ja aukioloajat löytyvät museon kotisivuilta. Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 ANNA SAHLSTÉN 160 VUOTTA SYNTYMÄSTÄ 7.6.–29.9.2019 73100 LAPINLAHTI info@eemil.fi, 040 187 2678 www.eemil.fi ARABIA ASTIOIDEN AATELIA JA ARKISTA KAUNEUTTA LOHJAN MUSEO 26.3.2019–19.1.2020 Lohjan Museo Rovastinkatu 1, Lohja p. Halonen, Danielson-Gambogi, Edelfelt, Wiik, Schjerfbeck, Lundahl, Gallen-Kallela kesänäyttelyn aiheina lapset ja lapsuuus Tupakkatehtailijan koti Uudessakaupungissa 10.6.-25.8.2019 ma-pe 10-17, la-su 12-15 muulloin ti-pe 12-15 www.uudenkaupunginmuseo.fi Antiikki & Design 77 105310_.indd 77 3.5.2019 10.11.47. @lohjanmuseo Halosenniementie 4-6, Tuusula www.halosenniemi.fi NAISIA TUPA TÄYNNÄ maalauksia naisilta kuin naisistakin 14.5.-8.9.2019 Avoinna ma–su 11–18 14.5.-8.9.2019 mm
044 567 9183 107646_.indd 78 3.5.2019 11.43.17. / www.nelimarkka-museo. 06 557 2129 info@nelimarkka-museo. Järjestäjä: ExpoNova Varaukset ja tiedustelut: 044 5758 056 KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT 30.5.2019 Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat Helatorstai kello 10 – 16 Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 – 6, Hyvinkää 3.-4.8.2019 Aitoon Antiikkija Keräilymessut Lauantai – sunnuntai kello 10 – 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 17.-18.8.2019 Kotkan Antiikkija Keräilymessut Lauantai sunnuntai kello 10-16 Jylpyn Tapahtumahalli, Jylpyntie 2, Kotka 31.8-1.9.2019 Tampere Antiikki & Vintage Lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16 Kuivaamo, Tehdaskartanonkatu 24, Hiedanranta, Lielahti, Tampere 21.-22.9.2019 Seinäjoen Antiikki-, Keräilyja Vintagemessut Lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16 Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki Pala elämää 29.6.– 29.9.2019 Modernia lasimosaiikkia WA 29.5.– 12.6.2019 nelimarkka-museo.fi Minna Tuohisto-Kokko E T E L Ä P O H J A N M A A N A L U E TA I D E M U S E O NELIMARKKA-MUSEO Pekkolantie 115 / 62900 Alajärvi / p. www.keräilykuume.. Avo i n n a : T i Pe 1 1 1 7 / L a 1 2 1 6 / S u 1 2 1 7 nelimarkka-museo.fi Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 Antiikki & Design 78 Kartanon maailma Herrgårdens värld Ruotsinpyhtään Kulla – kahden naisen elämäntyö Kulla i Strömfors – två kvinnors verk 7.5.–29.9.2019 Loviisan kaupungin museo Lovisa stads museum www.loviisa.fi/museot Rauman museo Marela, laivanvarustajan koti www.rauma.fi/museo rauman.museo@rauma.fi puh
ORNO valo ja muoto Zhou Chao | Sara Figueiredo | Lisa Johansson-Pape Gunilla Jung | Eveliina Juuri | Heikki Konu | Simo Lahtinen Einari Leskinen | Erik Lindahl | Gu Liwen | Pietro Lora Megan Mcglynn | Laura Meriluoto | Klaus Michalik Tommi Neuvonen | Yki Nummi | Serpil Oguz Saara Ollila | Inês Ramalhão | Aarne Routaheimo Paula Sartlieva | Srushti Shah | Tyko Sillanpää Shogo Suzuki | Heikki Turunen | Simin Wan Svea Winkler | Minyang Zhang 18.5.–25.8.2019 Taideja museokeskus Sinkka | Kultasepänkatu 2, Kerava 040 318 4300 | sinkka.. | Avoinna: ti, to, pe klo 11–18, ke 12–19, la–su 11–17 | Liput: 6 € aikuiset | 4 € eläkeläiset, opiskelijat | € alle 18–vuotiaat, työttömät Ku va : Sa nn i Si ira Ornon muotoiluklassikoita ja Aaltoyliopiston muotoilun opiskelijoiden suunnittelemia prototyyppejä Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 6.6.— 17.11.2019 HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää, 040 480 1644 taidemuseo@hyvinkaa.fi, hyvinkaantaidemuseo.fi 7.6.–15.9.2019 IMOGEN CUNNINGHAM TURUN TAIDEMUSEO www.turuntaidemuseo.fi Antiikki & Design 79 104745_.indd 79 3.5.2019 9.58.02
Tuntematon aika, laaja nykytaiteen näyttely Wiurilan talousrakennusten näyttelytiloissa ja ympäröivällä puistoalueella 14.6.-25.8. Vapaa pääsy! Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue. & yli 75-v. www.tyovaenmuseo.fi Ku va : M ik ko Va re s Kuvataiteilija ja professori REIDAR SÄRESTÖNIEMEN (1925–1981) kotija taidemuseo Kittilän Kaukosen kylän kupeessa on kulttuurimatkailijoiden ykköskohde! SÄRESTÖNIEMI-MUSEO Särestöntie 880 99110 KAUKONEN AVOINNA TI–LA 12–18, liput 12 €/10 € www.sarestoniemimuseo.com p.016 654 480 SÄRESTÖ Kauppakatu 4, 18100 Heinola p. KAHVILA, BISTRO, HOTELLI, GOLF Viurilantie 126, 24910 Halikko www.wiurilankartano.fi, www.wiurilankesa.fi Höyrykonemuseo Tervetuloa ihastelemaan Finlaysonin tehtaan vanhaa voimanpesää ja sen hienoa tekniikkaa sekä samalla myös tutustumaan Werstaan näyttelyihin. Museokortti. €. Ti-su klo 11-18. Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 WIURILAN KARTANO KARTANON KOTIJA HEVOSVAUNUMUSEO TAIDENÄYTTELYT: Unplugged, Hannu Hakasen retrospektiivi 11.5.-9.6. 044 769 4216 Avoinna: ti, to–su klo 11–16, ke 11–18 Heinolan mestarit HEINOLAN TAIDEMUSEO 13.4.–1.9.2019 Liljelund, Hämäläinen, Pakarinen, Ripatti, Soikkanen, von Schwanck, Väänänen Antiikki & Design 80 105279_.indd 80 3.5.2019 10.01.44. Kuva: Matias Uusikylä. www.villagyllenberg.fi Sigrid Schauman: Villa Aurelia (1953). Sigrid Schauman Taide tunteiden kuvana 20.3.-4.8.2019 Museo avoinna Ke 14-19 La-su 12-17 Kuusisaarenpolku 11, Helsinki Bussit: 551, 552 Pääsyliput: 10/8 €, alle 18-v
Pieksämäki • 27.–28.7. Billnäsin perinneja antiikkipäivät, Billnäsin ruukki. www.vanhankirjallisuudenpaivat.com. www.laatumessut.. Raasepori • 4.–7.7. Ville Heimala Katri-Maria Huhtakallio Aura Kajas Tiia Matikainen Lotta Mattila 18.5.–8.12.2019 Kauppa Kauppakatu 25, Jyväskylä p. Antiikin ja keräilyn kesäpäivät, Simpeleen koulu. skarsinantiikkipaivat.. . www.antiikkiklaaara.. Urjala • 15.6. Nuutajärvi-päivä, Nuutajärven lasikylä. www.exponova.. Simpele • 13.–14.7. Kuva: Harri Järvelä ANTIIKKI.FI Nopperlan Antiikkimarkkinat 13.-14.7.2019 PAIKKAVARAUKSET: 040 566 9705 LISÄTIEDOT: ANTIIKKIKLAARA.FI NOPPERLANTIE 1, LOKALAHTI VARA A OMA MYY NTIPAIK KASI ! * ANTIIKKI & VINTAGE * KERÄILY & TAIDE * ROMPETORI * ENTISÖINTIÄ * PERINNETYÖNÄYTÖKSIÄ * KOTIELÄINPIHA * BUFFET JA PALJON MUUTA! Myynti: Jorma Viitanen, jorma.viitanen@kotiposti.net, 045 122 5305 81 Antiikki & Design MINNE MENNÄ 104740_.indd 81 3.5.2019 12.45.49. www.suomenlasimuseonystavat.. Ilmoita tapahtumasi meille: antiikkidesign@fokusmedia.. Porvoo • 27.–28.7. . Tarkista tiedot järjestäjiltä. . Fiskarsin antiikkipäivät, Vanha veitsitehdas. Antiikkipäivä, Inkoon satama. . Antiikki-, taideja keräilymessut, Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1. Tapahtumat Tapahtumien tiedot saattavat muuttua lehtemme painoonmenon jälkeen. Nopperlan antiikkimarkkinat, Nopperlantie 1, Lokalahti. Tuusula • 27.7. . Lasija keräilytapahtuma, Suomen lasimuseon piha-alue. Antiikkija keräilymarkkinat, Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinpiha 4–6. www.nuutajarvi.. • 31.5.–13.6. Sastamala • 28.–29.6. www.tiilitehdasperinne.com. Riihimäki • 8.6. Helsinki • 31.5.–11.6. . . Helsinki Design Sale -onlinehuutokauppa, Bukowskis. . www.billnasantiikkipaivat.. Hyvinkää • 30.5. Jokelan tiilitehtaan antiikkija vintagemarkkinat, Nukarintie 3. www.hakkilantila.. Inkoo • 20.7. www.bukowskis.com. Uusikaupunki • 13.–14.7. Modern Art & Design Helsinki -onlinehuutokauppa, Stockholms Auktionsverk. www.facebook.com/antiikki. • 4.–7.7. Vanhan kirjallisuuden päivät, Sylvään koulu. www.. . www.auktionsverket.. www.simpeleenantiikki.. Antiikkia ja löytöjä, Häkkilän tila, Heinälammentie 50, Venetmäki. 014 266 4370 www.craftmuseum.fi K uv a: A ur a K A ja s, M et sä n ka ts e 20 19
Maalaus on portti muistoihin. PARASTA maalauksessa on sen näköisyys. Taidemaalari syntyi Pietarissa upseeriperheeseen. Vallankumouksen myötä perhe muutti ensin Konstantinopoliin ja sieltä Suomeen. Von Swetlik oli kiinnostunut historiasta, mutta hänellä ei ollut varaa opintoihin. Georges von Swetlikin maalauksessa kiehtovat taitavasti vangitut, tutut piirteet. Maalaamisen hän aloitti nuorella iällä ja päätti ryhtyä taiteilijaksi vierailtuaan Valamossa. Se on siellä yhä ja muuttaa minun luokseni vasta, kun Kerttu-äitini ei sitä enää tarvitse. Kiitokseksi vieraanvaraisuudesta hän maalasi muotokuvat isovanhemmistani ja heidän kaikista lapsistaan. ”Isän muotokuva ihastuttaa” MIRVA SAUKKOLA KUVAT PIA INBERG Maria Ekman-Kolari tunnetaan muun muassa antiikin ja kotimaisen taiteen asiantuntijana. Antiikki & Design 82 minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä 102880_.indd 82 3.5.2019 12.05.44. Maria Ekman-Kolarin mieltä lämmittää katsella tänä vuonna edesmenneen isänsä Björn Ekmanin nuoruuden muotokuvaa. . Isä tosin on kuvassa aika vakava, mitä hän ei minun muistoissani yleensä ollut, mutta 14-vuotias nuori mies saattoi näyttää vähän toisenlaiselta. Opetusta hän sai Ilja Repiniltä ja Akseli Gallen-Kallelalta. Viime syksyn huutokauppojen myyntikin oli rohkaiseva. Kaukana viileä varjo -näyttely Göstataidemuseossa Mäntässä 8. Pieni keräilijöiden piiri on hiljalleen alkanut kasvaa. Olen itse kirjoittanut von Swetlikistä, ja hänen töitään on nyt esillä Gösta-taidemuseossa, olihan hän Gösta Serlachiuksen suojatti. Tuohon aikaan venäläisyys ei ollut tässä maassa kovin suosittua. Myös Georges von Swetlikin tarina on kiinnostava. SAIN kosketuksen venäläissyntyisen Georges von Swetlikin (1912?1991) maalaamaan muotokuvaan jo lapsuudenkodissani. Muotokuvan maalannut taiteilija asui perheineen isovanhempieni Elis ja Naima Ekmanin luona Tenholan Vikstrandenissa. syyskuuta asti. TOIVOISIN, että yhä useammat taiteenystävät löytäisivät von Swetlikin työt
Muotisarjassa 1950-luku Kesäpäivä Wiurilan kartanossa ROMANTTINEN OULUN KOTI Vierailu Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. | Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Uusi lehti ilmestyy 4.7. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä. Perinne elää Puuveneen rakentaja Antiikki & Design 83 ensi numerossa 102881_.indd 83 6.5.2019 12.13.07. Keräily Mikä on vintagea
Vintagemuoti Urhea 1940-luku kulttuurimatka • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ 3 X • ATELJEEKOTI VISAVUORESSA • ANNALAN PUUTARHA HELSINGISSÄ • SEIKKAILU SUOMENLINNAN VESILLÄ kulttuurimatka H O PE AN LE IM AT O RN O N VA LA IS IM ET VIS AV U O RE EN AT EL JE EK O TI 5/2019 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 18 5/2 019 DESIGN • VINTAGE • TAIDE • SISUSTUS • KERÄILY • ANTIIKKI Vierailu Unelmakoti Ahvenanmaalla Nyt TRENDIKÄS VÄRILASI Design Ornon upeat lamput Ostajan opas TUNNISTA HOPEALEIMAT Nyt 10 90 102864_.indd 1 6.5.2019 12.22.46