A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E H U VIM AJ A H ÄM EE SS Ä BR IN KH AL LIN KA RT AN O M AIJ A IS O LA N TA ID E AN TII KK I& D ES IG N 20 1 6/2 02 1 HÄMEESSÄ Huvimaja HÄMEESSÄ HÄMEESSÄ Huvimaja Huvimaja HÄMEESSÄ Huvimaja HÄMEESSÄ Huvimaja 6/2021 Hinta 12,50 € 12 X menovinkki kesään! 6/2021 Hinta 12,50 € Hinta 12,50 € Hinta 12,50 € PA L. VK O 20 21 -3 3 168930-2106 NÄYTTELY KUOSIEN KUNINGATAR MAIJA ISOLA ARVOKAS BRINKHALLIN KARTANO TIMANTTITAITURI KULTASEPPÄ MIKA TARKKANEN Uud istu nut leh ti
Toimittajamme Antti Kaijalainen kaasutteli Helsingistä Hämeenlinnaan, jossa hän pääsi ihastelemaan Maija Isolan maalauksia. Nautinnollista kesää! mirva.saukkola@fokusmedia.fi Koronan aiheuttama taidenäyttelypaasto tyrehtyi omalta osaltani toukokuussa. Toimittaja Antti Nuortio sai kut sun Artjärvelle, jossa juhlittiin hulppeasti barokkityylisen huvi majan tupaantuliaisia, s. Kesä on loistavaa aikaa ladata akkuja ja kerätä mieleen muistoja vaalittavaksi koko vuoden varalle. Ku va M ilk a A la ne n antiikki?&?design 3. TÄÄLLÄ ANTIIKKI & DESIGNIN toimituksessa joudumme kokemaan painoaikataulujen vuoksi monet elämykset etuajassa. Ilmeikkään mahtipontiset maalaukset kertovat kiehtovasti keisarikunnasta, jonka kohtalona oli tuhoutua vallankumouksen myrskyissä. Viime kesä tarjosikin meille monta, mielenkiintoista elämystä. Tai ehkä automatka kirkkoon, jonka kauneutta olet ihastellut aina. Minä puolestaan pääsin nautiskelemaan saariston kauneudesta Villa Oivalassa, jonka maineikas arkkitehti Oiva Kallio suunnitteli 1920luvulla kesä paratiisiksi itselleen ja puolisolleen Lempille, s. 34–40. asti. TÄNÄ KESÄNÄ nälkä kokea kulttuuria kutkutteleekin kuumem pana kuin koskaan pitkittyneen pandemiatilanteen takia. Sen tarkoituksena on palvella lukijoita ja innostaa myös meitä lehden tekijöitä tekemään aina vain parempaa lehteä. Siihen kuulu vat koivuvihdalta tuoksuvat löylyt, mustikkapiirakan mehevyys ja lempeästi sinertyvä kesäilta. Näyttely on avoinna 29.8. (MS) Tekijä esiin Kuukauden kohokohta AD Miia Taskinen Lehtiuudistus on tarpeellista tehdä aika ajoin. Vinkkaa meille muistojesi elämyksestä lähettämällä joko sähkö postia tai perinteinen paperikirje. Kuosien kuningattaren suhteesta siveltimenvetoihin voit lukea lisää sivuilta 44–49. Vaikka täyttä elämää voi viettää räntä sateessa tai syysmyrskyissä, mikään ei kuitenkaan ve dä vertoja suven suloiselle suudelmalle. Konseptiin lisättiin muun muassa välilehdet tuomaan rytmiä ja tehtiin muutoksia sekä fontteihin että palstoihin. Toimituksemme yhteystiedot l öydät seuraavalta sivulta. Tällä kertaa ei tyydytä kohtuuteen, vaan ahmitaan niitä koko sielullamme. 16–23. Nautitaan siis kulttuuri ja taide elämyksistä. Käytännössä se merkitsee sitä, että olemme tehneet tänä kesänä ilmestyvät jutut jo vuotta aiemmin. Antiikki & Design -lehden uudistaminen tehtiin hienovaraisesti. Vastaisuuden varalle haluaisimme kuulla juuri sinulta, mikä kulttuurikohde kohoaa kesäsi huippuhetkeksi. Kesään kuuluu myös taiteesta nauttiminen. Silloin pääsin kokemaan ajan kanssa Ateneumissa Ilja Repinin suurnäyttelyn, josta voit lukea lisää numerostamme 3/2021. V ihdoinkin! Suomen kesän koittaminen on aina merkkitapaus. KESÄELÄMÄÄ pääkirjoitus Tänä kesänä nälkä kokea kulttuuria kutkuttelee meitä enemmän kuin koskaan. Onko se vierailu tietyssä taidemuseossa
Sisältö 1 7 . 16 24 VAALEA KOIVU on materiaalina suomalaisten mieleen. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelin liittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matka puhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. antiikkidesign@fokusmedia.. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS Kesäelämää 6 VASTAA JA VOITA! Palkintona Alpan ihana torkkupeite. K E S Ä K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 1 PÄÄTOIMITTAJA Mirva Saukkola TOIMITTAJA Antti Kaijalainen AD Miia Taskinen OIKOLUKU Alma Jylhä ERITYISASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.. Tallennamme puhelut laadun varmista miseksi ja koulutustarkoituksiin. facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: LEHTILUUKKU.FI ASIAKASPALVELU www.fokusmedia.. FOKUS MEDIA FINLAND OY www.fokusmedia.. 68 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin. BAROKKITYYLINEN huvimaja kohosi Artjärvelle. 6 LUKIJALTA Kirjoita meille! 8 KULTTUURIKIERROS Ajankohtaiset näyttelyt, kirjat ja ilmiöt. 12 KOLUMNI Anna Kortelaisen unelmien pensionaatti. & 4. 13 HUUTOKAUPAT Upeat antiikkija taidelöydöt. /asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.. vuosikerta, 10 nroa vuodessa ISSN 2342-7655 PAINOPAIKKA MDM Print ANTIIKKI & DESIGN VERKOSSA JA SOMESSA antiikkidesign.. puh. Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Aikakausmedia ry:n jäsen 28
ARKKITEHTI Oiva Kallio suunnitteli Villa Oivalan kesäparatiisikseen. 74 SUKUHISTORIAA HENKIVÄ SALKKU Helsingin piispa Teemu Laajasalo kävelee päivittäin töihin isoisänsä salkun kanssa. K E S Ä K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 1 Taide & keräily 44 VAHVOJEN VÄRIEN VALTIAS Marimekosta tunnettu Maija Isola oli myös taidemaalari. 50 NALLEN NÄKÖINEN KOKOELMA Björn Lindqvist muutti junaaseman museoksi. 64 IDÄN IKIVANHAN TEKNIIKAN TAITAJA Eira Savolainen on perehtynyt alilasitemaalaukseen. 1 7 . & 5. Historia & perinteet 58 VEHREÄN SAAREN KARTANO Myöhäiskustavilainen Brinkhall odottaa vierailijoita Turussa. Sisältö Koti & muotoilu 16 BAROKIN LOISTOA Huvimaja Hämeessä 24 METSÄN VALKOINEN KULTA Koivu sisustusmateriaalina. 41 MUTKATONTA LOMAA! Luo talonpoikainen huvilatyyli. 56 IKKUNOITA JÄNNITTÄVIIN MAISEMIIN Esittelyssä nykytaiteilija Maria Stereo. 34 SINISEN HUVILAN LUMOUS Saariston helmi Villa Oivala. 34 26 44 KULTASEPPÄ Mika Tarkkanen vaalii perinteitä, mutta myös uudistaa alaa. 26 HERRA KULTASORMI Mika Tarkkanen valaa jalometalleista unelmia
4. Toiseksi tuli Tove Janssonista kertova Siveltimen taika, jonka oli kirjoittanut Mirva Saukkola. Sen voitti Suvi Pehkonen. Voit myös osallistua posti kortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. Leena Kantomäki, Turku EN PIDÄ uudistuneesta lehdestä, se alkaa muistuttaa naistenlehteä ja asiantuntijatekstin määrä on vähentynyt. Uudessa numerossa oli kivasti myös kansainvälistä vivahdetta. Irakin ja Iranin vintageaarteet ja -tyylit kiinnostaisivat. Tuula Hurme, Turku KIITOS hyvästä lehdestä: pelkkää asiaa – ei mitään hömpötyksiä! Olisi kiva lukea kesän antiikkitapahtumista. antiikki?&?design 6 Mitä mieltä olet lehdestämme. Onnittelut! PARAS JUTTU 4/2021 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. Raija Ruotsalainen, Oulunsalo LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeromme 4 parhaaksi jutuks i Pia-Maria Lehtolan kirjoittaman ja Tomi Parkkosen kuvaaman jutun Hakoisten kartanosta. Anna palautetta, yhteystiedot s. Se tuntuu todella sileän pehmeältä ja lämpimältä. Muista kertoa omat yhteystietosi. PALKINTOMME on tällä kertaa Alpan ihana torkkupeitto. Hanna Heikkilä, Espoo JATKUVATHAN hienot jutut Suomen kartanoista. Kulttuurikurkistus Lähi-Itään. Kirjoita meille KÄSITYÖJUTUT ovat lehdessä parasta! Marja-Leena Laakso, Oulu LEHTI on parantunut viime kuukausina. TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Ylellisestä Baby Alpacasta kudottu, beige Dreamy-torkkupeitto on ajaton ja kestävä sisustuksen katseenvangitsija, jonka upeasta laadusta nautit vuodesta toiseen. Kotimainen Alpa valmistaa vastuullisesti tuotettuja alpakanvillaisia neuleita ja sisustustuotteita. kilpailu PALKINNON ARVO 239, 90 e ARVOMME YHDEN PALKINNON OSALLISTU antiikkidesign.fi/ kilpailut. Muurlan lasituotteet voitti Seija Talarmo Riihimäeltä. Tuula Inkinen, Hyvinkää KAIPAISIN lisää Mikä missä milloin -sivujen kaltaisia juttuja. Vastaajien kesken arvotaan Alpan torkkupeitto. Arvomme vastanneiden kesken Niclas Wariuksen Vanitas-valokuvakirjan
maljakoihin ja kukkaruukkuihin. Viikonlopun tapahtumassa Vintage-palveluun voi tarjota myyntiin valikoimasta poistuneita Iittalan & Arabian maljakoita sekä kukkaruukkuja. Lue lisää tapahtumasta www.designcentrehelsinki.com Anna maljakolle uusi elämä -viikonloppu Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa 21.-22.8.2021. Tapahtuma tehdään yhteistyössä Antiikki & Design -lehden kanssa ja paikalla ovat asiantuntija Antti Kaijalainen ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Suosittu Iittalan ja Arabian astioiden Vintage-palvelu laajenee 21.–22.8
Eija Rasinmäen 50-vuotista uraa esitellään näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Suomen valokuvataiteen museon K1-näyttelytila esittelee nyt neron varhaisten vuosien saavutuksia, joissa näkyy jo . asti Suomen käsityön museossa, Kauppakatu 25, Jyväskylä, craftmuseum.. Ku va Su vi Ke sä lä in en & 8. Näyttelyn valokuvat ovat pääosin 1940-luvun lopusta ja 1950-luvun alusta. Löytyypä Rasinmäen matto jopa Woody Allenin kodista. Eija Rasinmäen taidemattojen värikkyys ja mielenkiintoiset yksityiskohdat ovat myöhemmin puhutelleet sisustajia eri puolilla maailmaa. asti Suomen valokuvataiteen museon K1-näyttelytilassa, Kämp Galleria, Mikonkatu 1, Helsinki, valokuvataiteenmuseo.. (MS) Stanley Kubrick: valokuvaaja, 29.8. Kubrickin ponnahduslautana toimi etenkin yhdysvaltalainen Look -lehti, jota kiiteltiin kansainvälisesti sen uudenlaisesta kuvailmaisusta. K Y M E N L A A K S O N M U S E O Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T KELLOPELIAPPELSIINI-elokuvasta (1971) kuulu elokuvaohjaaja Stanley Kubrick aloitti uransa lehtikuvaajana. Elokuvaohjaaja tosin halusi pelkistetyn pellavakuteisen maton. lm noirin arvoituksellinen kosketus. Kubrickin nuoruuden kuvat Räsymaton modernisoija TEKSTIILITAITEILIJA Eija Rasinmäki näytti 1970-luvulla, että perinteinen räsymatto voi olla designia. EIJA RASINMÄKI toi perinteisen räsymaton tähän päivään. KESÄN TAIDEVINKIT Ku va Su om en va lo ku va ta it ee n m us eo VUONNA 1947 Looklehteen ikuistettuja metromatkustajia. (AK) Design Eija Rasinmäki – Käsinkudottu elämä 29.8
Riippukeinun tuore ilme KLASSIKKOKEINU muodistui nahalla. Esillä on niin suomalaisten mestarien, kuten Albert Edelfeltin ja Helene Schjerfbeckin töitä kuin niiden kopioita. Näyttely porautuu kiinnostavasti Suomea viime vuosikymmeninä ravistelleisiin taideväärennösskandaaleihin. Nyt rottinkinen riippukeinu tulee markkinoille uudistettuna. SALON TAIDEMUSEON kesänäyttely käsittelee taiteen aitoutta. Juhlavuutta poreilevaan juomaan tuo samppanja-aromi. Mutta milloin kopio muuttuu väärennökseksi. Siitä kehittyi yrityksen klassikkotuote. 3,59 e / 0,75 dl. Sokerimäärää on vähennetty 40 prosenttia. Hän lisäsi riippu keinuun nahkaisia yksityiskohtia, jotka tuovat istuimeen sekä mukavuutta että tuoretta ulkonäköä. Mukana onkin esimerkiksi Poliisimuseon väärennöskokoelmasta lainattuja tauluja. (AK) AULIS HERRANEN SUUNNITTELI 1960-luvulla perustamalleen Parolan Rottinki -yritykselle riippu keinun. Heinon taidesäätiön kokoelma.. . Muotoilija Hinni Korpela kunnioitti alkuperäistä asua, mutta hän halusi siihen jotain omaakin. K Y M E N L A A K S O N M U S E O Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T Ku va va lm is ta ja MALJA Pommacin voimalla KESÄN JUHLISSA voi nostaa maljan alkoholittomalla juomalla. (MS) Aito vai ei. Oikeaa taidetta. asti Salon taidemuseon Veturitallissa, Mariankatu 14, Salo, salontaidemuseo.. -näyttely 5.9. Yli satavuotias Pommac on pakattu Lorinan pulloon. Mestariteosten mukaan maalaaminen oli aikanaan merkittävä osa taidekoulujen opetuksesta. Sen korkkimekanismi on vähintään yhtä vanha. MARKKU LAAKSO, Sammon puolustus, 1999. Hinni Korpela myös suunnitteli keinun kaveriksi rahin. Siihen tarjoaa tyylikkään valinnan uusi Pommac Brut. (AK) parolanrottinki.
Vuonna 1799 Aavasaksalle kiipesi italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi. Ku va Su vi Ja ak ko la / Ka ns al lis ar ki st o antiikki?&?design 10. Viapori–Suomenlinnan linnoitus on kuulunut kolmeen valtakuntaan: ensin Ruotsin kuningaskuntaan vuosina 1748–1808, sitten Venäjän keisarikuntaan vuosina 1808–1918 ja lopuksi vuodesta 1918 Suomen tasavaltaan. Siellä on vieraillut yötöntä yötä ihailevia turisteja jo 1600-luvulta, ja tiedemiestenkin suosiossa se on ollut jo 1700-luvulla. Vanhin Aavasaksan matkailurakennuksista on vuonna 1882 valmistunut keisarin maja, johon Aleksanteri III:n tuli majoittua vierailullaan, mutta matka peruuntui. AAVASAKSA kuuluu Suomen ikonisimpiin juhannuskohteisiin. Lisääntyneiden vierasmäärien myötä kaupunkiin on myös noussut uusia houkutuksia. kulttuurikierros Kolmen valtakunnan linnoitus SUOMENLINNAN rikkaaseen menneisyyteen pääsee tutustumaan Kansallisarkiston ja Suomenlinnakeskuksen näyttelyssä. (MS) Varikko, Vanha paloasema, Kadermonkatu 3, Hanko Hanko kutsuu shoppailemaan Ku va Fi nn a EHRENSVÄRD-seura juhlii satavuotispäiväänsä ja tekee Suomenlinnaa tunnetuksi. Tornionjoen varrella sijaitsevalla Aavasaksalla on myös pitkä ja kiehtova historia. Silloin paikalle lipuvat muun muassa suomalainen ja ruotsalainen sota-alus. Samalla se juhlistaa satavuotiasta Ehrensvärd-seuraa eli Samfundet Ehrensvärdiä, joka on tehnyt Suomenlinnaa ja sen historiaa tutuksi turisteille ja tutkijoille. Innokas shoppailija on jo aiempina kesinä tutustunut rannan Graniittilinnan pop up -myymälöihin, mutta tänä kesänä ne saavat uuden kilpailijan: vanhalle paloasemalle avautuvan Varikon. Aavasaksa kuuluukin Suomen kansallismaisemiin. Näköalatornista voi samalla ihailla vaikuttavaa näkymää Tornionjokilaaksoon. (AK) suomenlinnatours.com JUHANNUS AAVASAKSALLA jää varmasti mieleen. Ranskalaisen tähti tieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n johtama Ranskan Tiedeakatemian retkikunta teki vuosina 1736–1737 Aavasaksalla geofysikaalisia mittauksia. (AK) aavasaksa.fi Yöttömän yön TAIKA Ku va Yl it or ni on ku nt a HANGOSTA on sukeutunut viime vuosina kuhiseva kesäkohde. Noin 242 metriin kohoava vaara on Suomen eteläisin paikka, josta voi juhannuksena nähdä keskiyön auringon. Näyttelyiden lisäksi kokonaisuuteen liittyy tapahtumia, kuten Ehrensvärd-seuran järjestämä juhlaviikonloppu 20.–22.8. Oman auton, junan tai bussin ohella sinne voi matkata tänä kesänä myös Viking Linen tai Eckerö Linen laivoilla. Luvassa on muun muassa kotimaista designia ja lähiruokaherkkuja
Ylhäisöllä oli 1600-luvulla tapana säilyttää kabinettikaapissa eri puolilta maailmaa tuotuja kummallisia esineitä ja ihmeellisiä otuksia, kuriositeetteja. Visuaalisesti vahvassa kirjassa kuuluu vahvasti taiteilijan oma ääni. Kokoelmien koluaminen tarjosi hedelmällistä materiaalia perusnäyttelyn lisäksi vastailmestyneelle Curiositas -kirjalle. Suomen kansallismuseo 2021. Julkaisu esittelee kokoelmaesineistöä 1100-luvulta vuoteen 1917. Parvs 2021. (AK) Anna-Kaari Hakkarainen ja Päivi Häikiö: Curiositas – Esineitä. Kirjassa on myös asiantuntijoiden, kuten arkkitehti Juhani Pallasmaan, artikkeli taiteilijan työstä. (MS) Sophia Ehrnrooth: Dream of Championship – Unelma mestaruudesta – Drömmen om mästerskapet. Tarinoita 1100–1917. Kiinnitin huomioni myös tapaan määritellä esineiden tyyli: puhutaan esimerkiksi 1700-luvun rokokootyylisestä kahvikannusta. Suuri osa kokoelman esineistä ei ole koskaan ollut julkisesti esillä eivätkä ehkä tule olemassakaan. Docendo 2021. Kepeä kerronta saa ahmaisemaan teoksen kerralla. Valokuvien ja elokuvien avulla hän on dokumentoinut nuorten pelaajien kasvoilta heijastuvia onnistumisen tunteita. Myös kirkkotekstiilit kuuluvat taiteilijan pirtaan. Satu Jaatinen kokosi mehevimmät skandaalit samojen kansien väliin. Se oli taikakalu, jonka uskottiin tuovan kalaonnea. kirjat CURIOSITAS -kirja esittelee esineistöä 1100-luvulta itsenäistymisen aikaan. UNELMIA PALLOKENTÄLLÄ AGNETA HOBIN on kulkenut pitkän polun taiteilijana. Ja miksi kuvatekstien kirjasinkoko on niin harmittavan pientä. Kuulemme myöhemmin Joséphinena tunnetun, Rose-nimisen aatelisnaisen matkasta giljotiinijonosta Ranskan keisarinnaksi. Sophia Ehrnrooth on toteuttanut myös kiehtovia installaatioita, kuten täyttänyt roomalaisen jalkapallokentän noin tuhannella pallolla. KRUUNUPÄIDEN SKANDAALIT TAITEILIJA Sophia Ehrnrooth on paneutunut unelmiin ja niiden toteutumiseen jalkapallon kautta. Tämän muistelemat tapahtumat ja tunteet teosten takana avaavat niitä kiinnostavasti. Ura alkoi painokankaiden parissa, mutta laajentui tekstiilitaiteeseen. TEKSTIILITAITEILIJAN OMA ÄÄNI KUNINKAALLISTEN RAKKAUSELÄMÄ ja muut myrskyt ovat kiehtoneet meitä tavallisen polun tallaajia ikiajat. Tarinat esineiden takana kiehtovat, mutta valitettavasti kirjan visuaalisuus ei yllä kabinettikaapin tasolle. Kirjan rakenteesta on pyritty tekemään barokkiajan muotikalusteen, kabinettikaapin kaltainen. Kolmikielisessä – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toteutetussa – omakustanteessa hän kertoo tarinansa. antiikki?&?design 11. Eikö olisi selvempää sanoa rokokookahvikannu, vaikka se onkin pitkä sana, ja jättää rokokootyylinen kuvaamaan 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehtyjä kannuja. Brittien kuningas huoneesta luupin alle pääsevät bordellivisiiteistään tunnettu Edvard VII ja nykyisen kuningattaren sisar, aina puoleenpäivään vetelehtinyt prinsessa Margaret. (MS) Satu Jaatinen: Paremmissakin piireissä – kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen. Kolmikielisessä kirjassa taiteilija avaa vuodesta 2013 asti jatkunutta taivaltaan unelmien kentällä. Outouksia löytyy Kansallismuseonkin kokoelmista, kuten sammakkoarkku. Kirjassa moni näyttelyyn mahtumaton mutta mielenkiintoinen esine pääsee esille. Työ jatkuu ja Suomi saa lähiaikoina todistaa sitäkin mittavampaa palloinstallaatiota. Tutkijoilla ja konservaattoreilla oli edessään tuhansia esineitä, joista vanhimmat ajoittuivat lähes tuhannen vuoden päähän. (MS) KIRJAVINKIT KIRJA kansallisaarteista SUOMEN KANSALLISMUSEO aloitti perusnäyttelyidensä uusimisen muutama vuosi sitten käymällä läpi varastoituja kokoelmiaan
Onko mahdollista vielä tavoittaa ihanteellinen kesäyhteisö, jossa virkistytään ja levätään. Seuraavana kesänä vieraita oli jo viitisenkymmentä, kaukaisin Rovaniemeltä asti. Rakennus oli vanha venäläinen pitsihuvila, joka sai pienen puron mukaan nimekseen Mansikkaoja. Muu olisi turvallisesti ennallaan, mutta kuvataide ja pensio naatin kirja hylly tarjoaisivat uusia oivalluk sia. Ehkä kyseessä olisi vanha parantola tai kasarmi rakennus. SEURAAVINA KESINÄ tulijoita piti jo ma joittaa ullakolle ja naapurihuviloihin. Siitä kehittyi asiantuntija ammateissa toimivien, naimattomien naisten suvikoti. Mansikkaoja tuhoutui talvisodassa. Tämä kaikki tulee minulle mieleen mansikois ta ja käen kukunnasta. Täysihoito hemmottelisi asukkaita: yksinkertaista lähiruokaa kauniista astioista, iltaisin pilatesta ja meditaatiota. AJATUS LÄHTI liikkeelle eräästä lepokodista, joka avattiin kesäkuussa 1926 Karjalankannak sella, Terijoen Kuokkalassa. Mervi Kansonen kertoo Kaak koisSuomen Kätilöyhdistyksen historiikissa, että jo ensimmäi senä kesänä lomailevia kätilöitä saapui, paitsi Viipurista ja lähi pitäjistä, myös pääkaupungista, VarsinaisSuomesta ja Pohjan Ku va Et el äKa rj al an m us eo MANSIKKAOJAN pensionaatti tarjosi kätilöille kesäisiä lepohetkiä ja virkistystä. antiikki?&?design 12. maan rannikolta asti. Kätilöiden lisäksi Mansikkaojassa asusti sairaanhoitajia, farmaseutteja, opettajia, lääkäreitä ja lasten kodinjohtajattaria. Mansikkaojan sydän oli suuri lasiveranta, jossa aterioitiin yhdessä, juotiin kahvia, juteltiin ja vie tettiin sadepäiviä. Mansikkaoja oli kuitenkin ainutlaatuinen: se oli Pohjoismaiden ainoa kätilöiden ylläpitämä virkistyskoti. Perjantaiilta päivisin olisi tarjolla elävää musiikkia, lauantaina valikoitua levymusiikkia ja tietenkin sauna. Sunnuntaiiltaisin vieraille luettaisiin salongissa ääneen jotakin kiinnostavaa kirjaa. ”Hinnat ovat huokeat ja ruoka runsasta ja ravitsevaa”, naiset kiittelivät, kun he oleskelivat le pokodissa ”päivää paistattamassa ja käkeä kukut tamassa”. Kätilöt lahjoittivat lomakotiin liinavaatteita, lepotuoleja ja muuta irtaimistoa. w UNELMIEN PENSIONAATTI K oronakeväänä 2021 mieleeni juolahti idea. HALUAN HAAVEILLA sellaisesta. Pystyykö moista mansikkaojamaista idylliä enää luomaan. Pensionaatti ottaisi vastaan sekä niitä, jotka ovat väsyneitä, että niitä, jotka haluavat keskittyä työhön. Hykerryttää ajatella, miten koko vuoden vuorotyössä uurastaneet lapsen päästäjät ovat vaihtaneet vapaalle ja viettäneet suvea yhdes sä, puhuneet työasioista ja parantaneet maailmaa, saunoneet ja uineet Suomenlahdessa. kolumni ANNA KORTELAINEN on taidehistorioitsija ja kirjailija. Mutta kesät hupenivat. He siivosi vat, remontoivat ja maksoivat kirvesmiesten pal kat varainkeruuiltamien tuotoilla ja kiitollisten synnyttäjien tarkoitukseen antamilla rahalahjoil la. Asukkaat pelasivat seurapelejä, teki vät retkiä Kannaksen nähtävyyksiin ja kävivät yhdessä kylpylässä. Pensionaa tin tiloissa olisi inspiroivaa taidetta – ei vaihtuva na näyttelynä vaan karttuvana kokoelmana. Haluaisin perus taa pensionaatin. Kätilöt ostivat huvilan. Huvila tapiseerattiin sekä kalustettiin ja sisus tettiin huutokaupoista tehdyillä löydöillä. Rakennuk sella ja kalusteilla olisi kiinnostava menneisyys. Täysihoitola toimisi asukkiensa lepokotina ja virkistävänä majatalona, jossa he halutessaan voisivat toki tehdä etätyötä tai vaikkapa kirjoittaa. Heistä huolehtivat Mansikkaojan oma emäntä, keittäjä ja talousapulainen. Kun vakio vieraat saapuisivat uudelleen, he tutkisivat pensionaattiin tulleita uusia taideteoksia. SUOMESSA AVATTIIN 1900luvun alkupuolella monen laisia naisten lepokoteja sekä ko tiäideille että työelämässä puur taville naisille. Se oli viipuri laisten kätilöiden ammattikunnalleen hankkima kesäparatiisi
Hän kuului 1960luvun merkittävimpiin suomalaistaiteilijoihin. Amos Rexin komea näyttely palautti Birger Carlstedtin suuren yleisön tietoisuuteen. Seurasin teoksen hintakehitystä ja ihmettelin huutojen vähäisyyttä. 3. 21 cm) tekijä on Jon Väinö Karsten vuonna 1920. 2. 3 4 1 2 Esittelemme sarjassa huutokauppojen ajankohtaisia taideteoksia. Vasarahinta 6 900 e (4 000–5 000 e), Bukowskis. 1. taidepörssi ANTTI KAIJALAINEN. Nainen Roomasta -teos (100 x 65 cm) on vuodelta 1968. 1940-luvun kukkamaalauksen (61 x 51 cm) aihe on perinteinen, mutta toteutustapa ei. Vasarahinta 20 200 e (1 500–2 000 e), Bukowskis. Tavallisen OMAPERÄISTÄ Huutokauppojen veistostarjonta on usein yllättävän keskinkertaista, mutta nyt myynnissä oli suomalaisittain harvinainen kubistinen teos. 4. Suomalaisittain harvinaisen kubistisen veistoksen (kork. Kevään huutokauppojen valloittavimmassa teoksessa tyttö istuu aidalla. 30.04. – 26.09.2021 TAHTO JA NÄKEMYS Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma 50 vuotta -juhlanäyttely NOORMARKUN KÄSITYÖT – NORRMARK SLÖJD – NORRMARK HANDICRAFT 40 PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM 1981 / 2021 Eteläranta, 28100 Pori | www.poriartmuseum.fi | ti-su 11–18, ke 11–20 Pori Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Noormarkun käsitöiden yrityshistoriaa ja tuotteita käsittelevä kirja. Beda Stjernschantz on monelle tuntematon, sillä hänen tuotantonsa jäi valitettavan suppeaksi. Kiehtovan työn vasarahinnaksi tuli 520 e (700 e), Bukowskis. Lopulta hinta nousi 29 000 euroon (6 000–8 000 e), Stockholms Auktionsverk. Materiaali on jokin tiivissyinen puu, ehkä mahonki. Omaperäisen elokuvallinen leikkaus, naisaihe ja valokuvamainen realismi olivat Esko Tirrosen taiteen tavaramerkkejä. Öljyteos Tyttö aidalla on signeerattu vuonna 1890. Hän oli modernin taiteen edelläkävijä
Lautasten lisäksi astiastoon kuului kaksi kannellista terriiniä sekä tarjoilukulho. Kevään suurissa huutokaupoissa oli tarjolla korkeatasoisia käsityötaiteen mestariteoksia parinsadan vuoden takaa. Vasarahinta oli vain 100 e (300 e), Hagelstam & Co. Sen valmistaja on belgialainen Val Saint Lambert. Sillä hinnalla ei varmasti saa saman veroista uutta. Upean valaisimen lopulliseksi hinnaksi tuli 6 000 e (2 000–3 000 e). Lopulliseksi hinnaksi juhlapöytään sopivalle tusinalle tuli edullinen 50 e (150 e), Stockholms Auktionsverk. Tämä yksin kertainen, messinki runoinen pöytävalaisin (kork. Paavo Tynellin nimi saa hinnat nousemaan kuin taikasana. Vasarahinta oli 3 000 e (1 400–1 800 e), Bukowskis. 85 cm) edustaa empireä ja se on valmistettu kullatusta pronssista 1820–1830luvulla Venäjällä. Nimeksi ylitse muiden nousee modernin valon loihtija Paavo Tynell. Koru on ulkomaista työtä, mutta se on leimattu Tillanderilla Helsingissä vuonna 1966. Empiretyylinen 1900luvun alun astiasto on merkitty sekä Rosenthalin ja Arabian leimoilla. Stockholms Auktionsverk. Pienten vaurioiden vuoksi tämän setin vasarahinta jäi yllättävän vähäiseen 60 euroon (200 e), Hagelstam & Co. Nyt NOUSUSSA Nyt EDULLISESTI LÖYTÖ! antiikki?&?design 14 antiikkipörssi ANTTI KAIJALAINEN. Helander. Evijärveläinen itseoppinut kuvanveistäjä, joka tunnettiin taiteilijanimellä Pittipoika. Vasarahinta 170 e (50 e) on edullinen rahasumma tästä näppärästä 1800 ja 1900 lukujen vaihteen pöydästä. Mikä esine! Taskukellotelineen tekijä on todennäköisesti Erkki Lahti (1816–1858). Rapuaiheiset lasit menevät yleensä hyvin kaupaksi, mutta ehkä näiden mittava koko (kork. Kattokruunu (halk. Kristallinen toilettisetti henkii aistillista art nouveauta. Kukkakimpun muotoon tehty rintakoru rakentuu kullasta, ametisteista, nefriiteistä ja timanteista. 18 cm) hämmästytti huutajia. 77 cm) 1950luvulta kohosi peräti 11 000 euroon (lähtöhinta 4 000–6 000 e), Stockholms Auktionsverk. Vasarahinta oli oikeutetusti 4 700 e (1 500–1 800 e), Bukowskis. Koristeet on toteutettu puuupotuksilla
Vierailimme barokin tunnelmissa hämäläisessä huvimajassa ja 1920-luvun kesäparatiisissa saaristossa. Käynti kiinnostavassa kohteessa on paikanvaihdoksen lisäksi hyppy ajassa. INTO kotimaanmatkailuun kuplii kuumana. Ihastuttava aikamatka Koti & muotoilu V I E R A I L U / L U O T Y Y L I / T R E N D I T / M U O T O I L U N M E S TA R I Ku va Kr is ti in a H em m in ki antiikki?&?design 15
antiikki?&?design 16. BAROKIN taiteessa ruusu symboloi rakkautta ja vaikenemista, mansikat kuolemansynteihin kuuluvaa himoa. Pilastereiden yläpuolella kiertävän kipsifriisin Kurt Fagerstedt valmisti Edinburghista löytämänsä kipsisen akanthuslehden mukaan
Lanterniinista riippuu silkillä verhoiltu kristallikruunun ketju. Uudeksi huomionosoitukseksi tälle ylenpalttiselle Pietarin talvipalatsin ja Versailles’n tyylille kohosi – uskomatonta kyllä – häikäisevä huvimaja Orimattilaan. ANTTI NUORTIO KUVAT KRISTIINA HEMMINKI Barokin loistoa Artjärvellä HUVIMAJAN YLÄKERRAN taivaansinisessä katossa on kullattuja tähtiä. Majesteetillisen, raskaan barokkityylin lumo ei kuihdu, vaan puhuttelee antiikin harrastajia. & 17. Se ulottuu pyöreän balustradikaiteen rajaaman aukon kautta alakertaan
–Kartanon vieraat hämmästyvät, kun kuulevat, että torni valmistui viime kesänä. VIHDOINKIN VALMIS! Jyrki Salolahti ja Kurt Fagerstedt loivat huvimajan rakkaudesta ja ihailusta barokkityyliä kohtaan. antiikki?&?design 18
Portaat tornin toiseen kerrokseen sijaitsevat takana olevassa erkkerissä. Leveät graniitti portaat nousevat ovelle. Kurt Fagerstedt valoi sen mukaan muotin, jolla hän valmisti kapiteelit tornin pilastereihin. – Kai siksi, että se on niin runsasta ja yltäkylläistä, ylenpalttista. Hän on harrastanut opiskeluajoista alkaen antiikkia ja keräilyä. Ruusut ovat tarun mukaan syntyneet Adoniksen verestä, ja ne symboloivat kuoleman ylitse jatkuvaa rakkautta. Taustalla näkyy pitkään jatkunut antiikin harrastus, keräily ja kiinnostus sisustustaidetta kohtaan. Hänen rakkain harrastuksensa on sisustuksen ja entistämisen parissa työskentely. JUHLAKATTAUKSESSA näkyy barokin taiteen symboliikka. T öyrylän kartanoon saapuva vieras saa hieraista saman tien silmiään. Vanhan mei jeritilan 1800luvun lopul ta peräisin oleva päärakennus on täysin entisöity ja sisustettu arvoantiikilla. Lautasliinoissa on niin sanottu kynttilätaitto. Professori rakennusmiehenä Tornimainen huvimaja on Kurt Fagerstedtin suun nittelema ja käytännöllisesti katsoen rakentamakin. Onko tämä edes totta. Yltäkylläisyyden lumoissa Miten barokki löytyi Töyrylään huvimajan tyyliksi. Ulkoseinien väriksi tuli perinteinen punamulta. Se on yhä koti, mutta myös majoittujille on varattu kuusi huonetta. Opiskelin ja asuin Skotlannissa PUUSTA VEISTETTY kapiteeli löytyi huutokaupasta. Kurt Fagerstedt on itse toteuttanut vanhojen mal lien mukaan yksityiskohtia, kuten pilasterien kapi teelit. Nyt se ainakin täydentää upeaa kokonaisuutta. Ensimmäisen kerroksen kipsifriisin hän valoi Edinburghin antiikkimarkkinoilta löytämänsä osan perusteella. antiikki?&?design 19 vierailulla. Sitten huvimaja sai vaaleat uurretut pilaste rit sekä niiden päihin kullalta kimaltelevat kapiteelit ja koristeelliset ikkunankehykset. Kartanon omistaja pari Kurt Fagerstedt ja Jyrki Salolahti rakensi kotinsa puistoon huvi majaksi kaksikerroksisen barokkitornin. Ennakoiko komea barokki torni huvimaja kulttuurin elpymistä. – Olen saanut ystävien avulla tänne purkutalojen osia, kuten graniittiportaiden kaiteet ja ulkoovet. Ulkoseinien väriksi tuli perinteinen punamulta eli faluröd. Myös kapiteelien kultaukset, verhot ja seinäfriisi ovat Kurt Fagerstedtin käsialaa. Kattokupolin päällä ratsastaa siro kattolyhty, lanterniini, jossa palaa pimeinä iltoina valo. Se syntyi ihailusta rehevää barokkityyliä kohtaan, mutta pelkästään haaveilemalla hanketta ei saatu aikaan. Hämmästyttää, että hän ei ole rakennusmestari vaan Helsingin yliopiston kasvifysiologian professori. Sama innostus on puolisolla, Jyrki Salolahdella
Vieressä on hiiliastia. antiikki?&?design 20 vierailulla. HUVIMAJAN YLÄKERRAN ikkunoiden väliin sijoitettu kustavilainen sohva on saanut verhokseen kruunusta lähtevän, silkillä vuoratun kankaan. RUNSAILLA PUULEIKKAUKSILLA koristettu arkku, cassone, on yksi huvimajan yläkerran antiikkiesineistä. Sen kannelle on asetettu rokokoota edustava tinaterriini 1700-luvulta. KOMEA VALURAUTAKAMIINA löytyi Ruotsista. Sen lienee italialaista alkuperää. Kamiinassa on kohokirjaimin merkintä Nadrak eli liekki, mikä viittaa puolalaiseen alkuperään
antiikki?&?design 21. KATTOLYHDYSTÄ riippuva kolmiosainen kristallikruunu ulottuu alakertaan. Siivekkäät putot kattoon on maalannut taiteilija Anna-Liisa Kankaanmäki
Vähitellen virisi ajatus, että onhan sellainen saatava tännekin. Ne ovat niin sanottua uusbarokkia, joka on Kari-Paavo Kokin mielestä jäänyt liian vähälle arvostukselle ja huomiolle. KARI-PAAVO KOKKI arvostaa sitä, että huvimajaa on sisustettu aidoilla esineillä. Florinin uusgoottilaistyylinen huvimaja Seurasaaren ulkomuseossa on peräisin 1830-luvulta. Käytin vapaa-aikani tutustumalla Skotlannin linnojen ja kartanoiden sisustuksiin. Huomasin, että kaksikerroksinen kahdeksankulmainen, tornimainen rakennus sopii tähän paikalle parhaiten, hän sanoo asetellessaan astioita ja koristeita huvimajan juhlapöytään. Tilaisuuden alkua juhlisti ankara sadekuuro, mutta maljankohotuksen jälkeen pilvet haihtuivat. Kuningas Adolf Fredrik rakennutti ja antoi sen syntymäpäivälahjaksi puolisolleen kuningatar Lovisa Ulrikalle vuonna 1753. Huvimajan avajaisia vietettiin viime kesänä. Sellainen ei kuitenkaan sovi meidän ilmastoomme. w Vähitellen virisi ajatus omasta huvimajasta. Ihme kyllä, niiden taivuttaminen onnistui ilman, että niitä olisi pitänyt kostuttaa. – Tein ne itse sivurakennuksen verstaassa. Hän kertoo seuranneensa barokkiprojektin hankkeen etenemistä kiinnostuneena. – Mielessä kangastelivat italialaisten barokkikirkkojen kupolit. Seurasaaressa on myös C. Niistä kuuluisimpia oli Drottningholmin Kiinalainen paviljonki. – Olen nähnyt myös Manner-Euroopassa linnojen ja kartanoiden puistoissa mitä mielikuvituksellisimpia huvimajoja ja paviljonkeja. Aloin piirtää erilaisia ja erikokoisia malleja. Erityisesti professoria kiehtoi idea kupolista. Engelin Kahi luodon kartanon puistoon piirtämä empiretyylinen huvimaja. Sijoitin ne kuitenkin ulkonevaan osaan, joka jää tornin taakse. L. Edinburghissa viisi vuotta. Barokkimusiikista ja lounaasta nautittiin sitten heleässä auringossa. Hovien ja hallitsijoiden kesäpaviljongit olivat näyttävämpiä. – Etsin kirjoja, ideoita ja kuvia. – Huvimajat, joissa nautittiin virvokkeita ja vietettiin piknikkejä, olivat suosiossa kartanoissa erityisesti 1700ja 1800-luvulla, samoin näkötornit ja temppelit, Kari-Paavo Kokki kertoo. Erityisesti antiikkihuutokaupasta löytyneet 1700-luvun tuolit ovat aarre, jotka Lahden Herralassa työskentelevä entistäjä-artesaani Jarmo Tiihonen palautti alkuperäiseen kuntoon koristemaalausta myöten. Paitsi barokkia, Skotlannissa on myös paljon klassista palladiolaista tyyliä, Kurt Fagerstedt avaa. Se on siirretty ulkomuseoon Elimäellä sijaitsevasta Moision kartanosta. Se ei häiritse tornin ulkonäköä puistoon päin. Tornin kupolin liimakaarien valmistus osoittautui vaativaksi vaiheeksi. antiikki?&?design 22. Tytär Jenny Florin lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle. Karoliinista barokkia edustavat tuolit tornin yläkerrassa ovat peräisin 1900-luvun alusta. Skotlannissa näin paljon sellaisia huvimajoja, joissa oli parveke. Kullattu peililampetti seinällä voi olla lähtöisin saksalaissyntyisen Burchardt Prechtin (1651-1738) työ pajasta Tukholmasta. Huvimajojen historia YKSI AVAJAISVIERAISTA oli Antiikki & Design -lehden neuvonantaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki, joka tunnetaan Heinolan kaupunginmuseon emeritusjohtajana. Kahdeksankulmaisen tornin toiseen kerrokseen johtavat portaat olivat oma ongelmansa. Miten urakka sitten lähti liikkeelle. – Meidän oloissamme ne olivat usein vaatimattomia. Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin (1810–1890) rakennutti sen Helsingin Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. – On ainutlaatuista, että huvimaja on sisustettu pääasiassa aidoilla 1700-luvun esineillä
Kello on valmistettu Tukholmassa 1700-luvun lopulla. GIRLANDEIN ja joonialaisin pylväskapiteelein koristettu kello, seinäpendyyli, löysi paikkansa tornin portaikossa. Wesin. Tapetti löytyi englantilaisen sisustuslehden sivuilta. Sen tekijä on E. antiikki?&?design 23
Lehtien saponiinit toimivat miedon saippuan tavoin, ja niiden sisältämä eteerinen öljy ehkäisee tulehduksia ja lievittää kipuja. Se on tyyliltään neutraali ja hienostunut materiaali, jota pitäisi käyttää Suomessa vielä enemmän. Puulla uskottiin olevan myös suojelevia voimia. Tapa juontaa juurensa aikaan, jolloin koivujen toivottiin tuovan runsautta tuleviin satoihin. ANTTI KAIJALAINEN Metsän valkoinen kulta Moderni koivu MAALAAMATTOMASTA KOIVUSTA kehittyi 1930-luvulla Alvar Aallon johdolla suomalaisen huonekalumuotoilun lempimateriaali. Art deco puolestaan suosi näyttävää loimukoivua 1920–1930-luvuilla. Koivuvihta tai -vasta kuuluu saunomiseen. Nykyään moni pitää koivunmahlaa elämäneliksiirinä. Koivu oli siis hedelmällisyyden symboli. 24 &. Moni asettaa juhannuksena koivut ulko-oven pieleen. Nyt muotoilijoita ja arkkitehteja puhuttelee taas vaalea ja tasainen koivu. Sitä ennen, varsinkin empiren ajalla 1800-luvun alussa, tehtiin huonekaluja koristeellisesta visakoivusta. Ehkä pian voimme pukeutua koivusta kehitettyihin vaatteisiin, kuten rouva Jenni Haukion puku Linnan juhlissa 2018 osoitti. Ku va Ja an is Ke rk is VALKORUNKOINEN KOIVU mielletään hyväntahtoiseksi puuksi. Koivua pidetään parhaana polttopuuna, mutta tulevaisuudessa sitä jalostetaan yhä monipuolisempaan käyttöön
Klassikkotuolin vasarahinta oli 340 e (150 e), Hagelstam & Co. 2. 5. Se valmistuu muotoon puristetusta koivusta. ARTEKIN piirustuskonttorissa suunniteltu arkkitehtilaatikosto on tehty koivusta 1900-luvun puolivälissä Oy Huonekaluja Rakennustyötehdas Ab -yrityksessä. ARKKITEHTI SEPPO KOHO suunnitteli 1990-luvulla Secto-klassikko valaisimen. Signeerattu (TW) vati (pit. Loppuhinta 2 606 e (1 400–1 600 e), Bukowskis. 8. Loppuhinta 570 e (500–600 e), Bukowskis. 465 e. Loppuhinta 2 600 e (1 000 e), Bukowskis. EMPIRE suosi visakoivua, josta tämä venäläinen nojatuoli on valmistettu 1800-luvun alussa. 6. 25 &. Tämän linjakkaan vatisarjan lähtöhinta oli 250 e / 3 kpl, Bukowskis. 9. 3. BERTEL GARDBERGIN suunnittelema mortteli on koristeellista visakoivua, Noormarkun Käsityöt. Pian hän loi siitä maailmankuulua muotoilua. 7,95 e. TAPIO WIRKKALA tutustui lentokonevaneriin 1940-luvulla. 7. BEN AF SCHULTENIN Artekille 1974 suunnitteleman Safari-tuolin (malli 411) taivutettu jalka-käsinojayhdistelmä on koivua, samoin muut puuosat. ANTTI NURMESNIEMI suunnitteli vateja laminoidusta koivusta. 4. 37 cm) on laminoitua koivuvaneria. Loppuhinta 6 550 e (4 000–4 500 e), Bukowskis. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 KOIVU HENKII KESÄÄ. FINLAYSONIN herkkä Koivuvihta-saippua tuo saunaan sulotuoksua. PERINTEINEN KOIVUTUOHI taipuu käsilaukuksi juvalaisen Auli Vasaran taitavissa käsissä. 120 e, Lokal. 1
Kaikki tehdään Helsingin Arabiassa. V ierailu Kultaseppä Tarkkasen ateljeella Helsingin Arabiassa kuljettaa mielen vuosien taakse. Hän vaalii perinteitä, mutta hyödyntää myös tehokkaasti nykyteknologiaa. Komeilla antiikkimööpeleillä sisustettu showroom-tila ja verstas, jonka koneista ja työkaluista monet ovat peräisin kultaseppämestari Mika Tarkkasen isän, Unto Tarkkasen ajoilta, huokuvat historiaa. antiikki?&?design 26 muotoilun mestari. Kukin polvi on lisännyt sukusaagaan oman lukunsa. KORONA-AIKA vähensi myytyjen sormusten määrää, mutta toisaalta silloin syntyi entistä arvokkaampia kappaleita. Kultasepänliike tosin avautui Arabiaan vasta hänen aikanaan vuonna 1990. HERRA KULTASORMI TARKKASEN ateljeessa syntyy niin tilaustöitä kuin valmiskorujakin. Siksi Mika Tarkkanen muistaakin juosseensa pikkunatiaisena Batman-asussa saman pihan perällä sijainneessa Patrician alusvaatetehtaassa säikyttelemässä ompelija neitoja. MIRVA SAUKKOLA KUVAT JANI LAUKKANEN Palkittu kultaseppämestari Mika Tarkkanen luo kaulalla kannettavaa taidetta vaikka veistosten inspiroimana. Mika Tarkkanen jatkaa isänsä Unton työtä ja parhaillaan ammattiin kouluttautuu jo kolmannen sukupolven edustaja, Mikan poika Robert Tarkkanen. Ateljee on toiminut myös tällä alueella pitkään, sillä Unto Tarkkanen toi sen Arabiaan jo vuonna 1957. Tarkkasen suku kuuluu ehdottomasti suomalaisiin kultaseppädynastioihin
MIKA TARKKANEN on toisen polven kultaseppämestari. antiikki?&?design 27. Monet verstaan koneista ja työkaluilta periytyvät omalta isältä, Unto Tarkkaselta
Mika Tarkkanen valmistui kisälliksi vuonna 1990, diplomigemmologiksi 1991 ja kultaseppämestariksi 2001. VUONNA 2005 yritys retusoi yli 40 000 sota-ajan vastikesormusta Sotiemme veteraanit -yhdistyksen keräystä varten. Isä taas ymmärsi yksilöllisyyden merkityksen ja muutti liiketoiminnan sellaiseksi, että emme enää niinkään toteuta muille liikkeille tavaraa sarjatuotantona. HÄN ALOITTI TYÖT isänsä Unto Tarkkasen vuonna 1955 perustamassa kultaseppäalan yrityksessä vuonna 1987. VUONNA 2015 esiteltiin Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi Viides sinfonia -teemakoru. Olemme isän kanssa innostuneet 3D-teknologian käyttämisestä. Sen sijaan kohtaamme nyt asiakkaan ateljeessa ja toteutamme hänen toiveensa mittatilaustyönä, vasta 23-vuotias Robert Tarkkanen summaa. GEMMOLOGIA kiehtoo Mika Tarkkasta, sillä jalokiviin liittyy kiehtovia tarinoita ja uskomuksia. Päinvastoin, sillä esimerkiksi ajan kohukaunotar Tabe Slioor kuului hänen uskollisiin asiakkaisiinsa. Seuraavana vuonna voitto tuli Praha-sormuksella. Vain kaksi vuotta sen jälkeen hän perusti oman pajansa. Mutta mistä kaikki lähti liikkeelle. SUOMEN KULTASEPPIEN LIITTO valitsi Mika Tarkkasen Vuoden Kultasepäksi 2018. Tarina ulottuu liki seitsemän vuosikymmenen taakse. – Itse en ole vielä ehtinyt kuin päästä alkuun, mutta minunkin mukanani tänne on tullut jo muutoksia. Tarkkanen oli ainoa korualan toimija Suomi 100 -projektissa. Pitkälti Tarkkasella keskityttiin silloin valmistamaan eri liikkeiden tilaamia koruja, sillä omaa myymälää ei vielä ollut. – Ukki oli kädentaitaja vailla vertaa ja toteutti uskomattoman taidokkaita koruja. antiikki?&?design 28. VUONNA 2009 hän voitti Vuoden kaunein sormus -kilpailun sormuksella nimeltä Tunteiden vuori. Lisäksi olen suunnitellut vaikkapa lenkkarien nauhoihin kiinnitettävän kenkäkorun, joka vetoaa varsinkin nuoreen, rap-musiikista innostuneeseen kuluttajakuntaan, nuorukainen jatkaa. Elegantti näyttötyö oli koristeellinen rannerengas, jossa välkehti ajan korumuodille ominainen kivi, savukvartsi. Tämä ei merkinnyt sitä, etteikö Unto Tarkkanen olisi silloinkin tehnyt tilaustöitä. Etenkin kaupunginjohtaja Mika Tarkkanen MIKA TARKKANEN syntyi vuonna 1968. Vieraina kohukaunotar ja presidentti Vuonna 1953 Taideteollisessa oppilaitoksessa, Helsingin ytimessä Ateneumissa opiskellut Unto Tarkkanen valmistui kultaseppämestariksi. EILA HILTUSEN SUUNNITTELEMASTA Sibeliusmonumentista innoittunut Monument-korusarja esiteltiin vuonna 2017
PAULIGILLE valmistettu koru esittää yrityksen alkuperäistä logoa, jonka harva tuntee. Myös timantit ovat aina lähellä sydäntäni. Myös presidentti Urho Kekkonen, jonka nimi liitettiin romanttisissa merkeissä Tabe Sliooriin, vieraili Tarkka sen suvun hallussa olevien valokuvien mukaan verstaalla. KAIKKI korun valmistusvaiheet hoidetaan omassa pajassa aina metallin sulatuksesta lähtien. Verstaan pihapiiriin lipunut komea auto saikin Patrician alus vaatetehtaan tytöt ryntäämään aina uteliaina ikkunaan. KULTASEPPÄMESTARI siirsi Helsingin rautatieaseman ikoniset kivimiehet kalvosinnappeihin, jotka ovat VR:n liikelahja. Ainakin isä toivoi sitä kovasti, mutta toisaalta ala myös kiehtoi poikaa. Niistäkin löytyy useita värisävyjä. antiikki?&?design 29. Niinpä hän valmistui kisälliksi vuonna 1990 ja diplomigemmologiksi vuotta myöhemmin. Erik von Frenckellin kanssa seurustellessaan kohtalo kas Tabe piipahti usein ostoksilla Arabiassa. Yksi lempikivistäni on turmaliini, sillä sen värispektri on niin lavea. – Minua kiehtovat etenkin jalo kiviin liittyvät tarinat ja uskomukset. Lukion ja armeijan jälkeen edessä odotti päätös: jatkaako suvun yritystä vai ei. Aika tavallista onkin, että sormukseen laitetaan värillisiä timantteja Sormusten teko onnistui jo koulupoikana. Mika Tarkkanen oli verstaan toiminnassa mukana jo koulupoikana ja taisi esimerkiksi sormusten valmistami sen. Mikäli asiakas haluaa vaikkapa heleän sinisen kiven sormukseensa, ei hänelle voi tarjota yön sinistä safiiria. Sen sijaan ratkaisun voi tarjota juuri turmaliini. Kivet ovat usein symboleja myös suurille tunteille. Sitä Mika Tarkkanen ei valitettavasti osaa kertoa, sillä hänen isänsä on vienyt tiedon mukanaan tuonpuoleiseen. Mika Tarkkanen uskoo perinteiseen käsityöhön, mutta hyödyntää myös mielellään nykyteknologiaa. 3D-PRINTTERIN äärellä. Oliko hän ostamassa lahjaa ystävättärelleen vai tuomas sa esiin tukensa suomalaiselle käsityöosaamiselle
Se on innoittunut Eila Hiltusen suunnittelemasta Sibelius-monumentista. MINÄ AJATTELEN SINUA -uutuuskorusarja hurmaa herkkyydellään. Ku va M ik a Ta rk ka se n ko ti al bu m i UNTO TARKKANEN avasi verstaan Helsingin Arabiaan vuonna 1957. Ku va M ik a Ta rk ka se n ko ti al bu m i MONUMENT -korusarja valmistui Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tämä kaulakoru on saanut inspiraationsa kasvien maailmasta. Se toimii siellä edelleen. Jopa presidentti Kekkonen vieraili hänen verstaallaan. 3D-MALLIN avulla asiakas voi tutustua esimerkiksi korun mittasuhteisiin. MIKA TARKKANEN suunnittelee mielellään uniikkikoruja. antiikki?&?design 30 muotoilun mestari. UNTO TARKKASEN osaaminen oli arvostettua
Mika Tarkkanen keskittyy nyttemmin ennen kaikkea suunnitteluun ja asiakkaiden kohtaamiseen. Vaikka asiakas on aina oikeassa, hänen visionsa ja teknisen toteuttamisen mahdollisuudet eivät aina kohtaa. MYÖS URHEILUMAAILMASSA tarvitaan kultasepän osaamista. ROUVA JENNI HAUKIO kantoi Monument-uniikkikaulakorua Linnan juhlissa vuonna 2016. – Kokemuksen myötä olen oppinut, että asiakkaalle pitää esittää kyllin paljon vaihtoehtoja. Asiakkaan kohtaamiseen on allakoitava kylliksi aikaa, jotta tämän toiveet saadaan kartoitettua. Sen myötä aloimme rakentaa omaa brändiä. Nykyään asiakkaan kohtaaminen ateljeessamme ja hänen toiveidensa toteuttaminen on keskeistä liiketoiminnassamme, Mika Tarkkanen arvioi. Verstaassa ahertavat kolmatta kultaseppäsukupolvea edustavan Robert Tarkkasen ohella kultaseppämestari Ville Tuovinen ja korumuotoilija Christoffer Nyström, joista molemmat ovat hyvin ansioituneita työssään. Uudeksi apuvälineeksi asiakkaan toiveiden toteuttamisessa on noussut 3D-tekniikka. On sanomattakin selvää, että silmä erotti läheltä valtaisat erot sormuskolmikon välillä. Mestariksi hän valmistui vuonna 2001. Ville Tuovinen on kautta aikojen ainoa suomalainen kultaseppä, joka on tuonut mitalin maailmanmestaruuskisoista, sillä hänellä on pronssimitali vuoden 2007 World Skill’s Competition -kilpailusta. Yllä HJK:lle valmistunut tilaustyö. Mestarintyö toi kiinnostavalla tavalla esiin kultaseppäosaamisen merkitystä. symboloimaan esimerkiksi perheen lapsia, Mika Tarkkanen miettii. – Liikkeen avaaminen kultasepän ateljeeksi vuonna 1990 oli suuri askel. Jätimme sarjatuotannon sivuun ja päätimme panostaa yksilöllisyyteen. Mika Tarkkanen valmisti kolme jalokivisormusta, jotka näyttivät kaukaa samoilta. Christoffer Nyströmin käsialaa on puolestaan rouva Jenni Haukion vuoden 2016 3D-malli auttaa asiakasta hahmottaamaan. Kokonaan käsityönä taiten tehty sormus oli arvoltaan nykyrahassa noin 8 300 euroa, huolellisesti valettu noin 4 200 euroa ja sarjatyönä valmistettu noin 150 euroa. Loikka kohti uutta Mika Tarkkasen astuttua perheyrityksen puikkoihin liiketoiminta muuttui. – Nykyään halutaan näyttäviä käyttökoruja, ei mitään turhaa korulippaaseen lepäämään. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten mestari käyttää aikansa. Esimerkiksi kaulatai korvakorujen ollessa kyseessä asiakas voi totutella sen mittasuhteisiin. antiikki?&?design 31 muotoilun mestari. Kerron tämän rehellisesti, sillä en halua tuottaa asiakkaalle pettymystä, mestari alleviivaa. Kun suunnittelun alla olevasta uniikkikorusta printataan ensin 3D-malli, asiakas saa siitä selkeämmän näkemyksen
& 32. Robert Tarkkanen perehtyy nyt kultasepän työhön. ISÄ JA POIKA. Molempien tossujen nauhoissa näkyy Robert Tarkkasen suunnittelema kenkäkoru
Valmiskorusarjoista maineikkaimmaksi kohoaa Monument, joka valmistui Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Jälkimmäisistä mieleenpainuvimpia ovat esimerkiksi Pauligin 140-vuotisen taipaleen kunniaksi valmistettu juhlakoru tai VR:lle toteutetut kalvosinnapit, joiden mallina ovat Helsingin rautatieaseman ikoniset kivimiehet. Kun Monument-sarja niitti menestystä, moni kiitteli hyvää onneani. Ystävät kannustivat minua toteuttamaan korun, joka heijastaisi Eila Hiltusen suunnitteleman Sibeliusmonumentin estetiikkaa. Mika Tarkkanen tuntuu toteuttaneen korualalla kaiken mahdollisen. Kun maksun aika tuli, Andy valitteli rahapulaansa ja toi maalaamansa kitaran minulle velkansa pantiksi. – Paljon on vielä tekemättä, sillä maailma muuttuu koko ajan. Työstin ajatusta pitkään, joten maaliin pääseminen tuntui erityisen arvokkaalta. Itse mestari ei kuitenkaan näe asiaa niin. Kultaseppä Tarkkanen on kuitenkin selvinnyt myrskystä valitsemansa polun ansiosta. Tämä vaati pitkät neuvottelun taiteilijan perikunnan kanssa, joka onneksi ymmärsi hankkeen ainutlaatuisuuden. Siksi olen saanut suunnitella muun muassa kultaisen nuuskarasian. Tilaustöiden joukkoon mahtuu myös valmiskoruja ja liikelahjoja. – Olemme myyneet tavallista vähemmän kihlaja vihkisormuksia, mutta ne ovat olleet tavallista hintavampia, Mika Tarkkanen toteaa. Ihailen menneiden aikojen kultasepistä ennen kaikkea Pietarissa toiminutta Carl Fabergéta. Niistä uusin on herkän pisarateemainen Minä ajattelen sinua. Tällä hetkellä huomaan, että varsinkin miehiä kiinnostavat mittatilaustyönä toteutetut ylellisyysesineet. Tämä heijastaa hänestä myös suomalaisen korukulttuurin muutosta. w Kultaseppämestari Tarkkanen, Hämeentie 155, Helsinki, tarkkanen.fi antiikki?&?design 33 muotoilun mestari. Koronavuosi on koetellut kaupankäyntiä kaikilla aloilla. Aiotko paiskia töitä eläkeikään asti vai vielä pitemmälle. – Valmistin vuosia sitten Andylle ja tämän vaimolle Angelalle näyttävät sormukset. Nykyään tilanne on täysin toisenlainen. 5 kysymystä Mikä on menestyksesi salaisuus. Verstaalla syntyy myös koko ajan uusia korusarjoja. Niitä on ollut monia, mutta yksi tärkeimmistä lienee Monumentin esittely. Uskon kovaan työhön, en tuuriin. Myös tekijä on tärkeä. Nyt halutaan näyttävämpää kuin ennen. MESTARINTYÖSSÄÄN Mika Tarkkanen tutki sitä, miten selkeästi käsityö eroaa tehdasvalmisteisesta tuotteesta. Tarkkasesta tuli ainoa Suomi 100 -hankkeen yhteistyökumppani korualalta. itsenäisyyspäivänä kantama uniikki Monument-kaulakoru. Myös platinaisesta on sisällä tilaus. Uskon sen mahdollistavan jatkossa sen, että voin toteuttaa minua kiinnostavia projekteja ja silti varata aikaa myös itselleni. Onko sinulla esikuvia. Oli suuri ilo, että poikani Robert päätti seurata jalanjäljissäni alalle. – Kun lapset olivat pieniä, vietimme vuosia vapun aina Helsingin Sibeliuspuistossa ystäväperheiden seurassa. Mitä suunnitelmia sinulla nyt on. Mikä on urasi kohokohta. Korun tulee olla myös yksilöllinen ja sillä pitää olla tarina. Näyttävintä Monument-koruista, uniikkityönä toteutettua kaulakorua rouva Jenni Haukio kantoi Linnan juhlissa vuonna 2016. Takavuosikymmenien vintagekoruista voidaan tuntea ne valmistanut liike, kun taas sepästä ei ole pienintäkään käsitystä. Mika Tarkkanen on suunnitellut Monument-teeman alle muun muassa korva-, kaulaja rannekoruja, rintaneuloja sekä kalvosinnapit, jotka ovat yhä myynnissä. Kivimiehet ja kansallismonumentti Kultaseppä Tarkkanen tunnetaan ateljeetöistään, ja sen asiakkaisiin kuuluu edelleen monia julkisuuden henkilöitä. Jalokivitalon monipuolisuus ja taidokkaasti toteutetut tuotteet kohoavat ylitse muiden. Yksi näistä on ollut kitaristi Andy McCoy. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse, sillä olin ahertanut hankkeen eteen vuosikausia. Se on edelleen täällä, mutta siitä on tarjottu moninkertainen summa Andyn velkaan verrattuna, Mika Tarkkanen naurahtaa. Mika Tarkkanen oli työstänyt sitä pitkään, aktiivisesti peräti kolmisen vuotta. Uusi aluevaltaus ovat erilaiset, jalometalleista tehdyt käyttöesineet, kuten sikarikotelot tai pillerirasiat. Paljon on tekeillä uusia, kiinnostavia koruja – myös uniikkeja
antiikki?&?design 34. LASIOVET eristävät Villa Oivalan atriumpihan kylmältä merituulelta kesän illanvietoissa. Etualalla näkyy kiinalainen lyhty, joka oli käytössä jo Oiva ja Lempi Kallion juhlissa
SINISEN HUVILAN LUMOUS antiikki?&?design 35. MIRVA SAUKKOLA KUVAT JARI JETSONEN Vuonna 1924 valmistuneessa Villa Oivalassa arkkitehti Oiva Kallio ja hänen puolisonsa Lempi irrottautuivat kaupungin hälystä sekä keskittyivät puutarhanhoitoon ja puutöihin
Leppeän lämpötilan atrium Suomen saaristossa käy usein ihon kananlihalle nostattava puhuri. Tuleviin vuosiin mahtui vielä paljon uutta, kuten Vakuutusosakeyhtiö Pohjan talon (1929) suunnittelu Helsinkiin ja Pohjois-Pohjanmaan museon piirtäminen Ouluun. Villa Oivala on ylistys käsityöperinteelle. Avioiduttuaan tämä tunnettiin Aaltona. Julkisten rakennusten vasta painoksi tämä pystylaudoitettu talo oli ennen kaikkea yksityinen tila, joka oli suunniteltu isäntäparin ajatusmaailman ja arvojen mukaan. Siksi kesäilta Villa Oivalassa Kirjoituskoneeseen nojaavassa valokuvassa ovat balettitanssijat Doris Laine ja Heikki Värtsi, jotka esittävät Ahti Sonnisen satubaletin Pessiä ja Illusiaa. Villa Oivalasta tekee poikkeuksellisen se, että huvila on säilytetty lähes alkuperäisenä. Oivala on ylistys käden taidoille ja kansanperinteelle, mutta myös antiikin arkkitehtuurille. Villa Oivala kuitenkin erosi luojansa muista saavutuksista monella tavalla. Nykyään sen omistaa SAFA eli Suomen Arkkitehtiliitto, jonka jäsenet pääsevät nauttimaan siellä kesä aikaan saaristoelämän ihanuudesta. VILLA OIVALAN sisäpiha näyttää edelleen samalta kuin Oiva ja Lempi Kallion viettäessä siellä kesiään. Moni helsinkiläinen tuntee Oiva Kallion kädenjäljen myös Ravintola Särkänlinnasta, jonka tämä aikanaan suunnitteli vanhaan linnoitukseen – hän kuului myös saarella majaansa pitävän Merenkävijät-pursiseuran perustajiin. Oiva Kallion arkkitehtitoimisto onnistui palkkaamaan riveihinsä poikkeuksellisen lahjakkaita tekijöitä, kuten nuoren Aino Marsion. antiikki?&?design 36 vierailulla. Itselle räätälöity paratiisi Kun Villa Oivala valmistui vuonna 1924, Oiva Kallio ratsasti uransa huipulla. P ääkaupunkiseudun saaristo kätkee poukamiinsa salaisuuden, jota sen omistaja ei edes halua kuuluttaa kaikelle kansalle. Yleisölle se ei ole avoinna. Vain muutamaa vuotta aiemmin hän oli suunnitellut muun muassa SOK:n talon Helsinkiin yhdessä arkkitehtiveljensä Kauno Kallion kanssa. Niinpä sain tehdä siellä vieraillessani aikamatkan liki sadan vuoden takaiseen Suomen kesään. Hän myös suunnitteli pursiseuran logon. Kyseessä on arkkitehti Oiva Kallion ja hänen vaimonsa Lempin oma eeden nimeltä Villa Oivala, jonne aviopari pakeni kiireistä kaupunkielämää
OIVALAN irtaimisto aina pärekoreista saviruukkuihin on pitkälti Kallioiden ajalta. Puhdetyöt olivat Oiva Kallion rakas harrastus. Ku va Ja an is Ke rk is Ku va Ja an is Ke rk is antiikki?&?design 37. Sen umpipihan on arveltu saaneen vaikutteita Oiva Kallion kotiseudun Pohjanmaan maalaistaloista. SALIN SEINÄLLÄ odottaa samanlainen kipsivene kuin Ravintola Särkän linnassa. VILLA OIVALA avautuu toisaalta merelle ja toisaalta metsään. Sen Oiva Kallio sai Merenkävi jöiden purjehtijatove reiltaan
Hän voitti myös kilpailun Töölön asemakaavan suunnittelusta (1927), mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu. OIVA KALLIO OLI INNOKAS PURJEHTIJA ja kuului vuonna 1922 perustetun Merenkävijöiden ensimmäisiin jäseniin. S. OIVA KALLIO SUUNNITTELI osan töistään yhdessä veljensä Kauno Kallion kanssa. Arkkitehti ja merenkävijä OIVA KALLIO syntyi Alavetelissä Pohjanmaalla vuonna 1884. Hän myös suunnitteli seuran logon. Sen jälkeen Oiva Kallio vietti kesiään Oivalassa itsekseen. TAKKA RÄISKYY kodikkaasti Oivalan tuvassa. HÄN VALMISTUI ARKKITEHDIKSI Helsingin Poly teknilli sestä opistosta vuonna 1904. HÄNEN MERKITTÄVIMPIÄ TÖITÄÄN ovat muun muassa Karkun kirkko (1913) ja Pohjois-Pohjanmaan museo (1931). LEMPI KALLIO (O. DURCHMAN) menehtyi vuonna 1948. Hän kuoli vuonna 1964. Sen jälkeen hän matkusteli Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa kartuttamassa tietouttaan kansainvälisestä arkkitehtuurista. Kirjahyllyn niteet ovat kuuluneet huvilan alkuperäisille omistajille. Testamentissaan hän luovutti Villa Oivalan Suomen Arkkitehtiliitolle. antiikki?&?design 38
Entä mitä itse rakennuksesta löytyy. antiikki?&?design 39. KEITTIÖN hellassa palaa tuli. Kuvassa on näkymä Oivalan saunakamarista. Kesähuvilan sydämen muodostaa sali, jonne lämpöään luo muurattu, kalkki maalilla valkaistu takka. Kesän kurkottaessa kohti syksyä ja iltojen pimetessä pihalle usein ripustettiin myös iso itämainen lyhty luomaan valoa. Osaa niistä aika, patina ja ruoste ovat jo nakertaneet, mutta toiset ovat yhä käytössä. Työhuoneesta on käynti Oiva Kallion verstaaseen, jossa hän puolestaan pakeni ammattinsa arkea Sisäpihalla vallitsee aivan omanlaisensa mikroilmasto. hämmästyttää. Tähän huoneeseen, jonka seinät on koristeltu perinteikkäillä seinävaatteilla ja rukinlavoilla, arkkitehti aikanaan siirsi työtilansa kesän ajaksi. Se on edelleen tallessa talon varastossa, joskin sen kiinanpunainen varjostin on vuosikymmenten mittaan rispaantunut ja haalistunut maanläheisen ruskeaksi. Salin seinät on jätetty käsittelemättömiksi, jotta puun kauneus näkyy. Onkin tunnelmallista tarttua vanhaan vispilään ja kapustaan ja miettiä, kuka niillä aikanaan on ahertanut. Vanhojen valokuvien perusteella sisäpihalla vietettiin Kallioiden aikana riemukkaita juhlia. Osa on suomeksi, toiset taas ruotsiksi tai saksaksi. SAUNA oli Oiva Kalliolle pyhä paikka ja häntä pidetään saunojen suunnittelun pioneerina. Tämä muutti herrasväen mukana koko kesäksi suviparatiisiin. Viileä kin ilta Villa Oivalan terassilla tuntuu lempeältä. Yhtä seinistä koristaa identtinen kopio Särkänlinnassa sijaitsevasta, kipsisestä purjeveneestä, jonka oma pursiseura Merenkävijät lahjoitti Oiva Kalliolle tämän syntymäpäivänä. Monet keittiövälineistä ovat alkuperäisiä. Salin lisäksi rakennuksessa on makuuhuone ja luonnollisesti keittiö, jossa on yhä jäljellä runsaasti Kallioiden aikanaan omistamia astioita ja tarvikkeita. Ikkunasta avautuu merinäköala. Kirjahyllyt ovat täynnä sotaa edeltäviä julkaisuja, joista osa liittyy arkkitehtuuriin, toiset päivän politiikkaan. Ahkeran suunnittelijan tiedetään luonnostelleen täällä monia arkkitehtikilpailuissa menestyneistä suunnitelmistaan. Toisaalta ne voivat yhtä hyvin heijastaa ajan arkkitehtien innostusta Italiaan ja antiikin Roomaan. Ajatuksen atriumiin on nähty nousevan Oiva Kallion pohjalaisesta taustasta ja alueen maatalojen umpipihoista. Rakennuksen sisäpiha, joka voidaan sulkea merelle päin kuistin komeilla lasiovilla ja metsää kohti satukirjat mieleen tuovalla, vankalla puuovella, muodostaa kuin oman mikroilmastonsa. Ahkera arkkitehti Oivalan tiloista ehkä hurmaavin on kuitenkin Oiva Kallion työhuone, josta avautuu huikea näkymä merelle. TYÖHUONETTA koristavat kauniit, kansanperinnettä vaalivat käsityöt. Keittiön takana sijaitseva pieni kamari kun oli varattu kotiapulaisen käyttöön
Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt tässä sinisessä huvilassa, joka aikanaan rakennettiin meren ja metsän kohtaamispisteeseen. Puun karhea kauneus on täälläkin esillä niin seinissä, lattiassa kuin talonpoikaisissa penkeissä. antiikki?&?design 40. Metsäistä polkua reunustavat rehevät luonnonkukat, kasteheinä ja mustikkamättäät. Nykyään puutarha on valitettavasti jo villiintynyt eikä siitä ole jäljellä kuin muutamia, siellä täällä versoavia alppiruusuja. Uunissa paistuu Oivalan omalta pihalta kerätyistä mustikoista tehty piirakka, joka luo kardemumman houkuttelevan huumaavaa tuoksua ympärilleen. Hänen aikaansaannoksiaan on ripoteltu pitkin huvilaa. Ei ollut ihme, että Oiva Kallio halusi kehittää saunomista eteenpäin, sillä sauna oli hänelle pyhä paikka. Sen yksityiskohdat henkivät kansallisromanttista tunnelmaa – siitäkin huolimatta, että sauna valmistui vasta vuonna 1925. Siksi häntä pidetäänkin kaikkien aikojen ensimmäisenä ammattiarkkitehtina, joka otti saunojen suunnittelun vakavasti. Testilöylyjen aikana asento osoittautuukin rentouttavaksi. Menetetty puutarha Palaan lempeiden löylyjen ja saariston hyytävän viileässä merivedessä polskahtamisen jälkeen takaisin siniseen huvilaan. Voidaan kuitenkin olettaa, että ne syntyivät Lempi-rouvan neulalla, sillä molemmat aviopuolisoista arvostivat yksinkertaista elämää ja käsillä tekemisen iloa. vierailulla HIRSINEN SAUNARAKENNUS kohoaa korkealla töyräällä. Tämä ylväs hirsirakennus tuo mieleen kotimaisen perinnerakentamisen, ja myös saunakamarin sisustus henkii kansallisromantiikkaa. Sauna pyhättönä Alkujaan sauna sijaitsi päärakennuksessa, mutta vain vuosi valmistumisen jälkeen rakennettiin uusi sauna korkealle kurottavalle ranta kalliolle. Aikoinaan kuitenkin tontilla sijaitsi vehreä puutarha, joka tuotti maan antimia isäntäväen pöytään pitkin kesää. w Sauna oli Oiva Kalliolle pyhä paikka. Löylyhuoneessa odottaa yllätys: lauteille ei istutakaan tavalliseen tapaan, vaan niille asetutaan takakenoon ja nostetaan jalat edessä olevalle orrelle. Salissa katan pöytään vanhat Arabian lautaset ja Oiva Kallion entisen työntekijän, lahjakkaan Aino Aallon suunnittelemat Bölgeblick-lasit. Monet vanhoista työ kaluista ovat yhä jäljellä – olkoonkin, että ruoste on värittänyt niiden pinnan punaruskeaksi. Huoneen taidokkaiden kirjontatöiden historiaa ei tunneta tarkkaan. käsillä tekemisen autuaallisuuteen. Pohjanmaan Alavetelistä kotoisin olevassa Oiva Kalliossa oli jäljellä vielä paljon käsistään kätevää maalaismiestä pääkaupunkiin keskittyvästä elämästä huolimatta. Esimerkiksi salissa on komeat, itse veistetyt puukengät ja mahtipontisen kokoinen puukulho. Nyt on aika valmistella illallista
36,90 e. Muurlan nostalginen Vappu keittiössä -emalilävikkö palvelee kasvimaan antimien huuhtelemisessa. 40 e. 9. Tarvikepaketti 619 e, valmis ryijy 4 595 e. 3. 4. 12 e/ 200 ml. 2. Suomen suveen kuuluvat saunominen, marjastus ja iloinen yhdessäolo. Noin vuonna 1900 valmistettu maljakko huudettiin Bukowskisilla, 500 e. 15,90 e. 1 & 41. 1800-luvun kaapin vasarahinta oli 240 e, Hagelstam & co. Finchin suunnittelemaa ja Iris-tehtaan valmistamaa keramiikkaa. Frantsilan koivu-turveshampoo hellii hiuksia eikä luonnonmukaisena vahingoita ympäristöä. 1800-luvun lopun lyhdyn lähtöhinta oli noin 250 euroa Bukowskisilla. 5. Kotimaisen Sugar x Raaka Rå -malliston White Light -tuoksukynttilä miksaa rosmariinia ja vetiveriä. Talonpoikainen tyyli istuu mökkielämään. Oiva Kallio ihaili ja keräsi A. 36 e. Muurlan muumiteemainen emalimuki sopii mukaan retkelle tai vaikka mustikkamaidon marjojen keräämiseen. W. Jokipiin Pellavan Linkki-laudeliina siivittää perinteisiin saunahetkiin. Mutkatonta LOMAA! 2 3 4 5 6 7 9 8 MIRVA SAUKKOLA KUVAT VALMISTAJAT 1. 6. 7. 8. Suomen Käsityön Ystävien Köyliö LVIII -ryijy luo tunnelmaa tupaan. Kynttilälyhty loihtii terassijuhliin tunnelmaa
Värikkäitä tarinoita N ÄY T T E L Y / K E R Ä I L I J Ä N TA R I N A / L Ä H I K U VA S S A TA I T E I L I J A Taide & keräily Ku va Re im a M ää tt än en / H äm ee nl in na n ta id em us eo antiikki?&?design 43. Tapaamme lisäksi Nalle Lindqvistin, jonka monipuolinen kokoelma avaa hänen elämänsä eri vaiheita. MARIMEKKOkuoseistaan kuulu Maija Isola ansioitui myös taidemaalarina. Tässä numerossa tutustumme hänen tuotantoonsa
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely esittelee nyt hänen lumoavia maalauksiaan. Samana vuonna päättyi avioliitto taiteilija Jaakko Somersalon kanssa. Hän oli myös taidemaalari, jonka ura kesti kuusi vuosikymmentä. Hämeenlinnan taidemuseo. antiikki?&?design 44 näyttely. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT REIMA MÄÄTTÄNEN/HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO Maija Isola tunnetaan Marimekolle suunnittelemistaan painokankaista. VAHVOJEN VÄRIEN VALTIAS MAIJA ISOLAN varhaiset teokset olivat tyyliltään abstrakteja, kuten tämä guassiteos Punainen sommitelma vuodelta 1955
Siellä hänen töihinsä ilmaantui musta pantteri, joka oli taiteilijan omakuva. antiikki?&?design 45. EKSOOTTINEN ALGERIA lumosi Maija Isolan. Pantteri ja hibiscus, 1973, öljy kankaalle, Hämeenlinnan taidemuseo
Furu-termin he muokkasivat ruotsinkielisestä sanasta fru eli rouva. Painokankaiden suunnittelu ja taiteen tekeminen eivät riidelleet keskenään millään tavoin. Furujen laaja henkilögalleria – hahmoja oli peräti 700–800 kappaletta – koostui kartanoissa asuvista aatelisista, joilla kullakin oli omat piirteensä ja haaveensa. Pian hänen maalauksiaan oli esillä useissa ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. – Olin tuolloin vasta aloittanut työni t aidemuseossa. Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä on esillä laaja valikoima Maija Isolan teoksia kuudelta vuosikymmeneltä. Eri aikojen muotipukuihin sonnustautuneet furut viettävät vilkasta seuraelämää kartanoissaan. Yksi ylitse muiden oli lumoava kreivi Percy d’Orsay -niminen hahmo. Maija Isola sanoi minulle lahjoituksen yhteydessä: ”Taidemaalarihan minä olen.” Kreivi d’Orsay Maija Isola syntyi Riihimäen kauppalan Arolammin kylässä perheeseen, johon kuuluivat isä, agronomi Mauno Isola, äiti Toini Isola sekä vanhemmat sisarukset Tuulikki ja Irma. Molemmat edustivat samaa unelmaa, Hämeenlinnan taide museon amanuenssi Päivi Viherluoto painottaa. He loivat 1940-luvun alussa erikoisen furu-maailman, joka perustui itse tehtyihin paperinukkeihin. Sisaruskolmikko oli taiteellisesti lahjakas ja täynnä mielikuvitusta. FURUT oli Isolan sisarusten lapsina luoma paperinukkeihin perustunut mielikuvitusleikki. Varhaisin työ on vuodelta 1946, myöhäisin 1990-luvulta. Maija Isola kuitenkin piti päänsä, sillä hän oli niin muotoilijana kuin taidemaalarina oman tiensä kulkija. Niissä kohtasivat sisarusten unelmat ja miesihanteet. ”Ah, Kreivi d’Orsay”, huudahtaisi kreivitär Sheila ja Percy d’Orsay olisi hurmaava – ja meidän miesihanteemme kaltainen”, kirjoitti 13-vuotias Maija Isola sisarelleen Irmalle vuonna 1940. Hänen sivellintekniikkansa oli rentoa ja tanssillista. Maija Isola oli kulttuurinen nomadi. Yhteensä esillä on 160 teosta, joista harva on nähty julkisesti. Samoihin aikoihin hän aloitti taipaleensa taidemaalarina. He järjestivät naamiaisia, tanssiaisia ja musiikki-iltoja. Ku va A sk o To lo ne n Ku va A nt ti Ka ija la in en antiikki?&?design 46 näyttely. Pääosa teoksista kuuluu taiteilijan tekemään lahjoitukseen Hämeenlinnan taidemuseolle vuonna 1991. Yksityinen kuvakokoelma. M aija Isola (1927–2001) loi legendaarisen Unikkopaino kankaan Marimekolle vuonna 1964. Lahjoitus jäi Päivi Viherluodon mieleen. MAIJA ISOLA maalaa tussilla vuonna 1962. Siitäkin huolimatta, että yrityksen toimitusjohtaja Armi Ratia oli nimenomaan kieltänyt kukkakuvioiden suunnittelun. – Maija Isolalle oli tärkeintä tehdä taidetta – olivat kyseessä sitten tekstiilikuosit tai eri tekniikoilla maalatut taideteokset. Taustalla soi usein intialaisen Ravi Shankarin musiikki. Taiteilija oli suunnitellut painokankaita Marimekon edeltäjälle Printexille jo vuonna 1949
Hämeenlinnan taidemuseo. Kreetalta-teos on vuodelta 1965. KREETAN SAARI innosti Maija Isolan sarjaan heleänvärisiä guassitöitä. Akryyliteos Tammi ja pilvet on vuodelta 1977. antiikki?&?design 47 näyttely. Hämeenlinnan taidemuseo. KUKKA-AIHEET JA KORISTEELLISUUS tulivat Maija Isolan teoksiin 1970-luvun alussa. Hämeenlinnan taidemuseo. Tässä kookkaassa Pääsiäinen-öljymaalauksessa (112 x 164,5 cm) vuodelta 1975 voi nähdä slaavilaisen kulttuurin vaikutusta. VUONNA 1977 Maija Isola muutti Yhdysvaltoihin, jossa teoksiin ilmaantui aikaisempaa enemmän unenomaisuutta ja tiettyä melankolisuutta
Hän oli väsymätön kulttuurin ahmija, joka ikään kuin lähiluki ympäristöään ja muutti sen taiteeksi, Päivi Viherluoto pohtii. Myöhemmin hän kulki maasta toiseen kuin kulttuurinen nomadi, joka etsi taiteelleen inspiraation lähteitä. Hän kirjoitti tyttärelleen Kristiina Isolalle Pariisista vuonna 1957: ”Täällä tulee valtava maalaamisen halu, kun näkee mitä toiset ovat tehneet ja kuinka vapaita, rohkeita ja iloisia he ovat maalatessaan. Hän työskenteli siellä tiskaajana, mutta tutustui myös kaupungin museoihin ja taideteollisuuskokoelmiin. Perheeseen ei mahtunut kahta taiteilijaa. – Maija Isola imi vaikutteita kaikkialta, missä hän matkusti ja oleskeli. Abstrakti muoto ja hillityt murretut värit ilmaantuvat niihin 1950luvulla, jolloin hän oli naimissa kuvataitelija Jaakko Somersalon kanssa. Niistä syntyneessä suurten pintojen maalauksessa on helppo nähdä sukulaisuus painokankaisiin. Hämeenlinnan taidemuseo. On myös viihdyttävää seurata Maija Isolan teoksien taidehistoriallisia virtauksia. Informalistina tunnetulta aviomieheltään Maija Isola oppi maalausja grafiikkatekniikoita, mutta avioliitto kesi vain muutaman vuoden. Olen täällä saanut jotain pikkuluonnoksia aikaan ja päässyt vapautumaan painetuista kankaista ja tullut rohkeaksi.” Musta pantteri Maija Isolan taiteesta on helppo pitää. Maija Isolalle matkat ulkomaille merkitsivät myös vapautta painokankaiden tiiviistä suunnittelusta Printexillä ja myöhemmin Marimekossa. Niiden tyylitellyt muodot ja rikkaat värit viettelevät. antiikki?&?design 48 näyttely. Sisarusten paperinukkeleikeissä oli draamaa kuin parhaassa saippuaoopperassa, jossa kuvankauniit naiset ja komeat miehet ihastuvat ja solmivat avioliittoja. Kansainvälisiä seikkailuja Isolan ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui parikymppisenä Osloon vuonna 1948. – Abstraktia maalausta saattoivat innoittaa Pariisin metrotunnelit ja siltarakenteet tai Pariisin opiskelija”Taidemaalarihan minä olen.” mellakat vuonna 1968, jotka tekivät häneen suuren vaikutuksen. OMA PUUTARHA Kaunismäessä Riihimäen Arolammilla oli Maija Isolalle tärkeä. Sen runsasta kasvimaailmaa ikuistui vuonna 1988 öljymaalaukseen nimeltä Illalla. – Maija Isolalla oli absoluuttinen värisilmä, Päivi Viherluoto tähdentää. Kohti aikuisuutta kasvavat Isolan sisarukset pohtivat furujen kautta välillä vakaviakin asioita, kuten elämän tarkoitusta ja kuinka vapautua kartanoelämän kultaisesta häkistä. – Furut olivat Maija Isolalle kuin ovi muodin maailmaan, Päivi Viherluoto huomauttaa
VUOSINA 1959–1971 Maija Isola oli naimisissa Jorma Tissarin kanssa. Hänellä oli monia yksityisnäyttelyjä ulkomailla, kuten Pariisissa, Tukholmassa, Lontoossa ja New Yorkissa 1960–1970-luvuilla. Eksoottinen maa ja rakastuminen paikalliseen mieheen lumosivat hänet. Teoksien pintaa korostava koristelu tuo mieleen Henri Matissen taiteen. Saavuttiko hän tuota kaipaamaansa koskaan. Maija Isola suunnitteli Marimekolle noin 500 kangasmallia. – Taiteen tekemisen tuli olla Maija Isolalle ilo. Varsinkin läheinen Appalakkien vuorijono teki Isolaan suuren vaikutuksen. MAIJA ISOLA TEKI 1960-LUVULLA lukusia työ-, näyttelyja museomatkoja eri puolille Eurooppaa. Yksittäiset värit saattavat olla räikeitä, mutta kokonaisuus on aina tasapainossa. Avioliitto kesti kolme vuotta. Siellä hän jatkoi maalaamista ja puutarhansa hoitamista kuolemaansa asti vuoteen 2001. Yhdysvalloissa Maija Isolan taide pelkistyi entisestään. VUONNA 1991 Isola lahjoitti huomattavan kokoelman teoksiaan Hämeenlinnan taidemuseolle. Uskalias kuvataiteilija MAIJA ISOLA syntyi Riihimäellä vuonna 1927. Ero muutaman vuoden kuluttua oli Isolalle raastava. Hän matkusti paljon ja suunnitteli Marimekolle kangasmalleja yhdessä tyttärensä Kristiina Isolan kanssa. Teokset hehkuivat väreissä ja kukoistavissa kukkaaiheissa. Maija Isola osallistui viidellä maalauksellaan São Paulon V biennaaliin 1959 ja sai niistä kunnianmaininnan. Seuraavalla vuosikymmenellä töistä tunnistaa pop-taiteelle ominaista muotojen ja värien selkeyttä. Hämeenlinnan taidemuseo. Ajatuksiaguassityö on vuodelta 1988. MAIJA ISOLA MUUTTI YHDYSVALTOIHIN islamilaisen teatteritaiteen tutkijan Ahmed Al-Haggagin kanssa vuonna 1977. Valmistumisvuodestaan lähtien hän osallistui taideteollisuusja kuvataiteen ryhmänäyttelyihin. Samana vuonna hän muutti Helsingistä ateljeekotiinsa Kaunismäkeen Riihimäen Arolammille. – Teoksissa voi nähdä kitsimäisyyttä, mutta se oli Maija Isolalle tietoinen valinta. Sen jälkeen yritys muutti nimensä Marimekoksi, jossa Isola työskenteli vuoteen 1987 asti. 1960-luvun lopulla hän asui Pariisissa Citén taiteilijatalossa. Siihen ilmaantui unenomaista surrealismia, melankolisuuttakin. HÄN VALMISTUI TEKSTIILITAITEILIJAKSI Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1949. MAIJA ISOLAN ELÄMÄ jatkui 1980-luvulla vilkkaana. Maija Isola muutti 1970-luvun alussa Algeriaan. VUONNA 1971 Maija Isola matkusti Pariisista Algeriaan, jossa rakastui paikalliseen Muhamediin. Vahva ja värikäs sivellin – Maija Isolan maalauksia 12.9. Maija Isolan työhuone sijaitsi Suomenlinnassa. Ainakin Maija Isola jätti jälkeensä yhä puhuttelevaa taidetta, joka kertoo väkevästi eletystä elämästä ja kiehtovista matkoista eri kulttuureihin. Se kertoo hänen laadustaan taiteilijana. asti Hämeenlinnan taidemuseossa, hameenlinnantaidemuseo.fi MAIJA ISOLA palasi 1980-luvulla välillä abstraktiin ilmaisuun, jossa hän tuntuu pyrkivän mielen syvyyksien kuvaamiseen. Se ei saanut mennä puurtamiseksi, Päivi Viherluoto painottaa. SISUSTUSKANKAIDEN SUUNNITTELIJANA Maija Isola toimi Printexillä vuosina 1949–1966. Kertoiko musta kissaeläin vapauden ja oman tien löytymisestä. antiikki?&?design 49. VUONNA 1952 MAIJA ISOLA meni naimisiin taiteilija Jaakko Somersalon kanssa. Tämän kautta hän tutustui Otto Mäkilän surrealistiseen taiteeseen. Teoksiin ilmaantuu myös musta pantteri, taiteilijan omakuva. Pari asui ensin Helsingin Munkkiniemessä, myöhemmin Kruununhaassa. Kreetalla 1960-luvun puolivälissä maalatut guassityöt puolestaan puhuttelevat upeilla sävyillä. Taistella, romantikkojen ja idealistien tavoin uskoen kauneuteen ja suureen illuusiooni jostakin”, 18-vuotias Maija Isola kirjoitti Irma-sisarelleen. ”Mitäpä sitten sanoisin, senkö, että haluan yrittää elää oikein. Romantikon perintö Taiteilija tutustui vuonna 1970 Pariisissa islamilaisen teatteritaiteen tutkijaan, egyptiläiseen tohtori Ahmed Al-Haggagiin. Isoista väripinnoista varsinkin musta luo vaikutelman ylellisestä sametista. Maija Isola hallitsi guassitekniikalle ominaisen heleän väriskaalan taidokkaasti. Liitosta syntyi tytär Anna Kristiina vuonna 1946. MAIJA ISOLA OLI NAIMISSA Georg Leanderin kanssa vuosina 1945–1948. Heistä tuli pariskunta, ja he muuttivat Yhdysvaltoihin Pohjois-Carolinassa sijaitsevaan Boonen pikkukaupunkiin. Maija Isolan retrospektiivinen näyttely avautui Helsingin Taidetalossa vuonna 1979. Myöhemmin Isola ja Al-Haggag suunnittelivat yhdessä Marimekolle Egypti-sarjan painokankaat
Pönttö toimi hiilellä. Keskellä on ruotsalainen 1940-luvun häkäpönttö. Se sijoitettiin henkilöauton keulaan voimanlähteeksi. antiikki?&?design 50. VANHAT AJOPELIT ovat Nalle Lindqvistille mieluisia keräilykohteita
RAVINTOLOIDEN VALOMAINOKSET kertovat Lindqvistin urasta ravintoloitsijana läntisellä Uudellamaalla. Entinen ravintolakeisari on myös keräilijä. Vuonna 1899 rakennettu, nikkarityylinen Kuovilan rautatieasema, ruotsiksi Skogböle järnvägsstation, ei ole ollut alkuperäisessä tehtävässään vuosikymmeniin, sillä se poistettiin käytöstä vuonna 1972. Tammisaaren Grillen oli hänen ensimmäinen oma ravintolansa. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KATRI LEHTOLA Björn Lindqvist omisti useita legendaarisia ravintoloita läntisellä Uudellamaalla 1960–1990-luvulla. Rakennus on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt juna-asema rantaradalla. Nallen näköinen kokoelma keräilijä NALLE LINDQVIST hankki Kuovilan aseman vuonna 2000 ja kunnosti sen kodikseen. Nyt se antiikki?&?design 51. Kaunis asemarakennus olisi todennäköisesti ränsistynyt, ellei se olisi päättynyt Björn ”Nalle” Lindqvistin omistukseen vuonna 2000. Y htäkkiä kuuluu humahdus, kun aseman ohi pyyhältää luotijuna 200 kilometrin tuntinopeudella. Hän kunnosti aseman kodikseen vanhaa kunnioittaen. Skogbölen rautatieasemalle sijoitetut kokoelmat kertovat ainutlaatuisella tavalla hänen elämänsä monista vaiheista
En voisi ryhtyä antiikkikauppiaaksi, koska en pystyisi luopumaan yhdestäkään esineestä, vaikka niitä olisi kaksi samanlaista, Björn Lindqvist sanoo naurahtaen. Poikaporukka suunnisti Maarianhaminasta Tukholmaan antiikki?&?design 52. – Minua kiinnostavat vanhat tavarat ja entisajan elämä: miten ihmiset elivät 1800-luvulla ja miten koneet toimivat silloin. Varsinkin ravintola Knipan Tammisaaressa tuo monelle keski-ikäiselle nostalgisia muistoja kultaisesta nuoruudesta. Vuonna 1970 Stallörenin saaressa avattu Gnägget (Hirnahdus) oli eturintamassa, kun Suomen valtasi diskokuume 1960ja 1970-lukujen vaihteessa. Ne kertovat, miten ennen elettiin. Tieto esineiden käyttötarkoituksesta häviää nopeasti. Ravintolakeisari Nalle Lindqvist tunnetaan entisenä ravintolakeisarina, joka omisti Tammisaaressa ja läntisellä Uudellamaalla 1960–1980-luvulla legendaarisia paikkoja. KERÄILIJÄÄ kiehtovat vanhat esineet laidasta laitaan. Hän sai ensimmäisen veneensä isältään, kun oli 16-vuotias. Niitä olivat Grillen, Gästis, Gnägget ja Knipan. ”Olen kulkenut omia teitäni.” GRAMOFONEJA eli vanhan ajan mekaanisia levysoittimia on kokoelmassa yhden seinällisen verran. Touko kuun alussa oli juuri nousemassa uusi rakennus vanhoille radioille. Tämä risteilyalus liikennöi Tammisaaren saaristossa vuosina 1991–2019. seuraamalla pahvilaatikoita, joita oli heitetty mereen Ruotsin laivoilta. – Tämä keräily on kuin sairaus. Mielestäni on tärkeää säilyttää vanhoja tavaroita tuleville sukupolville. Tällä moottoriveneellä Björn Lindqvist päätti kavereineen ajaa Tammisaaresta Tukholmaan. Keräilijänä Björn Lindqvist on keskittynyt tavaraan, joka liittyy hänen elämänsä intohimoihin ja kiintopisteisiin: veneisiin, laivoihin ja autoihin sekä työuraan merellä ja ravintoloitsijana. Olen kerännyt lapsesta asti. keräilijä on Helsinki–Turku-radan viimeinen juna-asema, joka on säilynyt alkuperäisessä 1800-luvun lopun asussa. Paljon muutakin vanhaa on tarttunut mukaan, kuten gramofoneja, leluja, sähkömittareita, kirjoituskoneita, puhelimia ja maatalouden työvälineitä. Myös isäni oli keräilijä. Hänen keräämiään kokoelmia on sijoitettu ulos sekä kolmeen eri rakennukseen. Hänen viimeinen yrityksensä ravintolabisneksessä oli Sunnan II. Keräily verenperintönä Björn Lindqvist on luonut aseman pihapiiriin yhden miehen museon. Lähes kaikki, mikä kertoo menneisyydestä, herättää Björn Lindqvistin mielenkiinnon – yhä 82-vuotiaana. Säästin elokuvien pääsyliputkin. Ne ovat peräisin tammisaarelaisen radioteknikko Lars Ingmanin kokoelmasta, jonka Björn Lindqvist vastikään hankki itselleen
TULITIKKUASKIT kertovat Tammisaaren ravintolahistoriasta. NALLE LINDQVIST kertoo, että hän ei voisi luopua yhdestäkään kokoelmansa esineestä. View-Masterit huvittivat aikuisia ja lapsia. VANHAN KYLÄKAUPAN tavaraa, jota ei moni nykyajan nuori välttämättä tunnista. NALLE LINDQVIST KEKSI käyttää vanhoja esineitä viihdyttämään ruokaansa odottavia asiakkaita. Panimo perustettiin Tammisaareen vuonna 1858. KYLÄKAUPPA on saanut paikan kioskista, jossa ennen myytiin lippuja Sunnan II -risteilylle. keräilijä antiikki?&?design 53. BRYGGERIGÅRDENIN lasi-ikkuna on yksi Nalle Lindqvistin kokoelman komeimpia esineitä. GRILLEN-BAARIN jokaiseen pöytään oli sijoitettu tällainen juxeboxin valintalaite
Nalle Lindqvist seilasi maailman meriä kokkina ja messikallena. Kokoelman vanhin auto oli legendaarinen T-Ford vuodelta 1913. Knut Lindqvist työskenteli laivoilla stuerttina ja ravintoloissa hovimestarina. Asiakkaat ryhtyivät miettimään, mihin mitäkin vekotinta oli aikoinaan käytetty. – Tyhjä ravintola sai asiakkaat hermostuneiksi, he vain odottivat milloin ruoka saapui pöytään. vostoliiton valvontakomission väki piti siellä pitkiä lounaitaan, Lindqvist muistelee. Kävin siellä usein lapsena katsomassa häntä. Museossa sai nähdä runsaasti myös muuta Björn Lindqvistin vuosikymmenien aikana keräämää, monipuolista esineistöä. STRANDHOTELLET sai omat nimikkoastiat, mutta ravintola-hotelli ajautui konkurssiin jo avajaisvuonna 1986. Esimerkiksi Knipanissa oli tarjolla kymmeniä ViewMaster-laitteita, joiden kolmiulotteisia kuvia katselivat niin lapset kuin aikuisetkin. Nalle Lindqvist on työurallaan seurannut isänsä Knut Lindqvistin jalanjälkiä merillä ja ravintolaalalla. Siellä oli esillä 25 vanhaa autoa, kuten vuoden 1947 muodokas Dodge Custom ja linjakas Cadillac vuodelta 1963. – Isäni työskenteli hovimestarina Savoyn juhlakerroksessa 1940-luvulla. Meren päälle paalujen varaan vuonna 1908 valmistunut Knipan kukoisti 1970–1980-luvuilla, jolloin se oli Björn Lindqvistin omistuksessa. Ravintolat ovat jääneet taakse, mutta ne elävät Nalle Lindqvistin kokoelmissa kuten koko hänen elämänsä pitkä ja monivaiheinen kaari. Kun yrittäjä perusti vuonna 1986 Strandhotelletin Tammisaareen, hän rakensi sen yhteyteen auto museon. Olen valinnut omat tieni ja tehnyt kaiken omalla tavallani.” Vanhat tavarat vetonaulana Björn Lindqvistin ravintolat olivat persoonallisesti sisustettuja, sillä hän keksi käyttää niissä vanhoja tavaroita rekvisiittana. Siinä Lindqvist toteaa osuvasti: ”Kuvatkoon Frank Sinatran laulama My Way -kappale elämääni. Hän työskenteli stuerttina. Minulla oli nuorena unelma, että jonain päivänä minä omistaisin sen. Nalle Lindqvistin rikas elämä on tallentunut viime vuonna ilmestyneseen, toimittaja Kjell Ekholmin kirjoittamaan kirjaan Krögarkungen som aldrig gav upp (Västnyländska kultursamfundet). Niinhän siinä sitten kävi. KNUT LINDQVIST vasemmalla M/S Finntrader-aluksella New Yorkissa. ARABIAN valmistama soittokello on annettu muistoksi M/S Finnsailorin neitsytmatkalla vuonna 1953. Autot olivat veneiden ohella Björn Lindqvistin suuri rakkaus. HOPEOITU KAHVIKANNU 1920-luvulta kuului ravintola Gästiksen astioihin. PIENOISMALLI esittää meren päälle rakennettua ravintola Klippania Tammisaaressa.. Ravintolaan tultiin Helsingistä asti ja se oli etenkin veneilijöiden suosiossa. Mieleeni on jäänyt, kuinka Neu”Tämä keräily on kuin sairaus.” PERINTEINEN kiinalainen purjealus on alun perin kotoisin Singaporesta. Ravintolan merellisissä tunnelmissa vierailivat myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia sekä presidentti Kekkonen. – Isäni omisti 1950-luvulla Knipanin
Lisäksi kyseinen häkäpönttö muistuttaa 1930–1940-luvun amerikkalaisen auton keulaa. Häkäpönttöä käytettiin autojen voiman lähteenä erityisesti toisen maailmansodan aikana, kun bensiinistä oli pulaa. Björn Lindqvist arastelee kutsua kokoelmiaan museoksi, koska mukana on alle sata vuotta vanhoja tavaroita. Häkäpönttö de luxe Vararikko ei kuitenkaan lannistanut Björn Lindqvistiä, vaan hän aloitti keräämisen alusta. Nyt 35 vuotta myöhemmin kokoelmat lienevät suuremmat kuin koskaan. Olisi suuri sääli, jos kulttuurihistoriallisesti arvokas Kuovilan asemarakennus ja sen ympärille rakentunut kokoelmakokonaisuus jäisi vaille huolenpitoa tai hajoaisi osiksi. – Kun näin häkäpöntön ensimmäisen kerran Ruosissa, en tiennyt, mikä se oli. – Esillä on ollut ajatus, että Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ottaisi aseman ja kokoelmat hoitoonsa. Suurilla džonkeilla purjehdittiin valtamerillä jo parisen tuhatta vuotta sitten, mutta Nalle Lindqvistin džonkki lienee toiminut kalastusveneenä lähinnä rannikkovesillä. Hän menetti konkurssissa koko omaisuutensa mukaan lukien autot ja muut tavarat museosta. Sen pitäisi ehdottomasti säilyä kokonaisuutena. Se taisi olla häkäpönttöjen luksusmalli. KOKOELMAN TULEVAISUUS huolestuttaa Nalle Lindqvistiä. Suomessa on tuskin toista paikkaa, jossa voisi nähdä esimerkiksi samanlaisen häkäpöntön kuin Björn Lindqvistillä. Tämän lähemmäs kymmenen metriä pitkän ja alunperin Singaporesta tuodun aluksen Nalle Lindqvist hankki Karjaalta. Olen myös pohtinut kokoelmani museoimista perustamalle sen taakse säätiön. keräilijä Strandhotellet ajautui kuitenkin jo puolen vuoden päästä avaamisestaan konkurssiin. Keräilijän vinkit RIKKINÄISIÄKIN tavaroita voi ostaa, jos osaa itse korjata. KERÄILYHARRASTUSTAAN voi hyödyntää esimerkiksi sisustuksessa. KANNATTAA tallentaa esineistä mahdollisimman hyvät tiedot, kuten hankintapaikka ja -aika. Esineitä on tuhansia. Esineisiin liittyvät tarinat saattavat olla mielenkiintoisempia kuin itse esine, ja niitäkin on hyvä kirjoittaa muistiin. Hän osaa korjata niiden tekniikan, mutta esimerkiksi maalaustyöt hän antaa ammattilaisille. Kokoelman tulevaisuus Nalle Lindqvistiä huolestuttaa, mitä kokoelmalle tapahtuu hänen jälkeensä. Kokoelman erikoisuuksiin kuuluu myös perinteinen kiinalainen purjealus, džonkki. Pääsymaksu on 10 e / henkilö, kahvija pullatarjoilun kera 15 e / henkilö. 0400 457 122. Puilla tai kivihiilellä toiminut voimanlähde kiinnitettiin yleensä auton taakse, mutta Nalle Lindqvistin Ruotsista hankkima häkäpönttö sijoitettiin auton keulaan. KERÄÄ omaan elämään liittyviä esineitä. w Kokoelmiin pääsee tutustumaan sopimuksesta maksimissaan 20 hengen ryhmissä. Tiedustelut, p. antiikki?&?design 55. Yhtä kaikki, Björn Lindqvistin kokoelmat ovat kiehtovaa katseltavaa. Se oli Björn Lindqvistille katkera pala. Vaikka kokoelmissa painottuu henkilökohtainen elämä, niihin on tallentunut paljon myös paikallista historiaa. Kokoelmat ainakin täyttävät museoiden yhden päätehtävän eli kulttuuriperinnön säilyttämisen. Kannattaa ottaa huomioon, että tämän päivän käyttöja arkiesineet voivat olla tulevaisuudessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Kokoelman säilyttäminen kokonaisuutena ja osana asemaa on sille oikeastaan ainoa vaihtoehto. Nalle Lindqvist on itse kunnostanut ja entisöinyt kymmeniä vanhoja autoja
ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MARIA HEINONEN, JUKKA SALMINEN JA LEENA YLÄ-LYLY keavan muodon ja roolin. Siinä missä kolmiulotteiset kokoomaveistokseni ovat muodon työstämistä ja kuvanveistoa, mosaiikkireliefit vaativat taidemaalarin värisilmää. Kitsch tarjoaa taiteelleni hedelmällistä inspiraatiota. Rakastan käydä historiallisissa museoissa, kuten Versailles’ssa ja Emeritaašissa. POHDIN TEOKSISSANI elämän kaarta syntymästä kuolemaan. Ajatus kitschistä mauttomana ja halpana monistetavarana kiinnostaa minua. Saan ideoita, kun olen kävelyllä, löhöilen tai ajan autoa. Jokin taika tapahtuu, kun hajonnut esine saa teoksessani uuden, alkuperäisestä poikVEISTOKSET rakentuvat lukuisista keramiikan palasista. Tiedän tarkkaan, millaisen posliinivillihevosen tai mosaiikkipalan tarvitsen.” w Maria Stereo 12.9. Toteutan töideni kautta omaa esteettistä maailmaani. antiikki?&?design 56. Ystävänikin lahjoittavat minulle esineitä, mutta pyrin keräämään teosmateriaalin itse. Keräilen kirpputoreilta keramiikkaesineitä teoksieni materiaaleiksi. NÄKYMÄ II -veistos. asti Turun taidemuseon Studiossa, Aurakatu 26, Turku, turuntaidemuseo.fi lähikuvassa taiteilija Uudessa sarjassa kerromme ajankohtaisten nykytaiteilijoiden kuulumisia. Niitä voi nyt nähdä Turun taidemuseossa. ”LAPSENA KERÄILIN posliinienkeleitä, hypistelin korurasioita ja helmiä sekä kuivattelin ruusuja. Ikkunoita jännittäviin MAISEMIIN Maria Stereota innoittavat rokokoo, surrealismi ja kitsch. Olen vienyt kullattavaksi posliinifiguureja, joita olen hankkinut edullisesti kirpputoreilta. Sen kauneutta on vaikea saavuttaa nykyaikana. Teokset syntyvät esineistä, joita hän hankkii kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. TEOKSENI MUODOSTUVAT lukuisista yksityiskohdista ja posliinin palasista. Minua on aina viehättänyt mauttomuuden puolelle väräjävä estetiikka. Posliinikissa ei rikkinäisenä näytä välttämättä söpöltä. Viime aikoina mosaiikkireliefini ovat avanneet ikkunoita jännittäviin maisemiin. Teosteni yksi perusidea on, kuinka nostaa esineiden status toisenlaiseen valoon. Arvottoman ja arvokkaan käsitteillä on hauska leikkiä. Rokokoossa minua viehättää ylenpalttinen koristeellisuus, taidokas käsityöläisyys ja viimeistellyt yksityiskohdat. Teos on osa triptyykkiä ja esillä näyttelyssä. Säröt ja halkeamat luovat rakastavaisia esittävään posliinifiguuriin jännitteitä. Surrealismi on kietoutunut teoksiini salakavalasti. Teoksen halkaisija on 124 senttimetriä. Joskus esine kierrätyskeskuksen hyllyssä saattaa sysätä liikkeelle teosidean. Työskentelyssäni sattuma on läsnä: esineiden hajottamista on vaikea hallita. KERAMIIKKAVEISTOS on osa Posliinikoira Roi -installaatiota (2020), joka on parhaillaan esillä näyttelyssä Turun taidemuseossa. ROKOKOON ylenpalttinen koristelu innoittaa taiteilijaa
Tutustumme myös ikivanhaan ja kiehtovaan alilasitemaalaustekniikkaan. Kauneuden ehdoilla Ku va Er ja Le m pi ne n Historia & perinteet K U LT T U U R I M AT K A / P E R I N N E E L Ä Ä / M I K Ä M I S S Ä M I L L O I N / M I N U N A N T I I K K I N I antiikki?&?design 57. Vierailemme nyt Brinkhallin kartanossa, joka kurottelee taitavan entisöinnin myötä kohti entistä loistoaan. MENNEEN AJAN viehätys vaatii vaalimista säilyäkseen
Suuri yleisö tuntee sen muun muassa rakastetun Hovimäki-sarjan (1999– 2003) ja Käsky-elokuvan (2008) kuvauspaikkana. Hän oli avioitunut varakkaan Anna Adolfina Buschin kanssa. Nyt se on viehättävä vierailukohde, jota entisöidään huolellisesti. Valistuksen loiste Uusi vaihe kartanon historiassa alkoi, kun Turun Akatemian lääketieteen professori Gabriel Bonsdorff (1762–1831) osti sen vuonna 1792. Vasemmalla näkyy kavaljeerisiipi, jossa alkujaan sijaitsivat arkkiatrin luonnontieteelliset kokoelmat. Kello ja kandelaaberit ovat ranskalaista uus-Ludvig-XVI-tyyliä 1800-luvun lopulta. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT ERJA LEMPINEN Turkulainen Brinkhallin kartano on nähnyt loiston ja rapistumisen aikoja. YLÄHALLIN marmoritakan reunuksella on muotokuva arkkiatri Gabriel von Bonsdorffista. Siellä sijaitsee myös ainutlaatuinen, myöhäiskustavilainen Brinkhallin kartano. antiikki?&?design 58 kulttuurimatka. Professori nimitettiin vuonna 1817 maamme ensimmäiseksi arkkiatriksi ja keisari Aleksanteri I aateloi hänet vuonna 1819 von Bonsdorffiksi. Brinkhallin kartano kohoaa ihastuttavan rinteisellä paikalla Kakskerran järven ja meren välissä. Paikalla on sijainnut Brinkkala-niminen kartano jo 1500luvulla. Vehreän saaren kartano L uonnonkaunis Kakskerran saari kuuluu Turun kaupunkiin, mutta järvineen, niittyineen ja peltoineen se voisi olla maaseutua. Tämän äidin varat olivat varmasti suureksi avuksi kartanoa hankittaessa ja rakennettaessa. BRINKHALLIN kartanon kustavilainen päärakennus valmistui vuonna 1793. Hänen jälkeensä Brinkkala periytyi Cruus af Gudhem -suvun jälkeläisille aina vuoteen 1746. Sen ensimmäinen omistaja oli vuonna 1576 aateloitu Hans Erikinpoika, joka toimi Turun linnan käskynhaltijana
Kullattu venäläinen uusbarokkikruunu kuuluu Markku Jokelan lahjoituskokoelmaan. Seinillä on hänelle kuuluneita muotokuvia. & 59. VALTO KOKKALAN kokoelmalla sisutetussa huoneessa on myöhäisempirehuonekalut
Ovenpäällistaulussa on vuohella ratsastava amoriini. Lisäksi rakennus ryhmään kuuluu kaksi talousrakennusta. Englantilainen puistokin oli hänestä lapselliseen makuun suunnitel tu eikä se ollut mitenkään kunniaksi ”Suurelle Arkki tehdillemme”. Nyt hän sovelsi niitä Brinkhallissa. Samalla kartanon nimi muutettiin hienompaan muotoon Brinkhall. Viereiseen metsään perustettiin uuden muodin mukainen englantilainen puisto luonnonmukaisine näkymineen, huvimajoi neen ja suihkulähteineen. fessorin laajat luonnontieteelliset kokoelmat. Gabriel Bonsdorff sai toteuttaa intohimoaan Brink kalan kartanon uusien raken nusten, puiston ja puutarhan suunnittelemisessa ja rakennut tamisessa. Hän oli kiinnostunut luonnontieteiden ohella kulttuurista ja yhteiskunnallisista uudistuksista. Rakentaminen kiinnosti Gabriel Bonsdorffia. Gabriel Bonsdorff oli mukana perustamassa Suomen Talousseuraa ja Turun Soitannollista Seuraa sekä harrasti puutarhanviljelyä. Kartanon valmistumisvuosi 1793 on hakattu julki sivun tympanoniin. Päärakennuksen taakse professori suunnitteli ba rokkihenkisen muotopuutarhan. Toiseen, kavaljeeriflyygeliin sijoitettiin pro POMPEIJILAINEN huone on oloissamme harvinainen. PORTAIKKOON on ripustettu Gabriel von Bonsdorffin anopin Anna Maria Steinhausen-Buschin muotokuva. Se siirrettiin vuoden 1927 remontissa nykyiselle paikalleen. Professori oli tyypillinen valistusajan edustaja. Lisäksi hän oli innokas amatöörinäyttelijä. Toisessa puolestaan asui tilanhoitaja. Henrik Gabriel Porthan (1739–1804), Gabriel Bonsdorffin professorikollega Akatemiasta, kirjoit taa vähättelevästi ja selvästi hieman kateellisena, että kartanon paikka oli väärin valittu. Hän auttoi varallisuudellaan arkkiatria hankkimaan Brinkhallin. antiikki?&?design 60 kulttuurimatka. Merkittävimmiksi kiinnos tuksen kohteiksi nousivat kui tenkin arkkitehtuuri ja raken taminen. Kartanon kiinteään sisustukseen kiinnitettiin suur ta huomiota. Suuren kivinavetan sijoittaminen suoraan päärakennuksen taakse oli erikoinen ratkaisu. Keskellä on suuri, selvästikin ranskalaisen barokkiarkkitehtuurin innoittama cour d’honneur eli kunniapiha. Kustavilainen helmi Viiden rakennuksen ainutlaatuiseen kokonai suuteen kuuluu kaksikerroksinen, hienostunutta myöhäiskustavilaisuutta edustava corps de logis eli päärakennus ja kaksi sivurakennusta eli flyy geliä. Professori oli Tukholmassa nähnyt viimeisimmän, myöhäiskustavilaisen muodin mukai sia sisustuksia. Meidän oloissamme poikkeuksellisen hienot veistetyt ovien kehykset ja rintapaneelit koristettiin lehti, laakeri ja helmisauvoin, rosetein ja palmetein
. OVIEN KEHYKSET on koristettu myöhäiskustavilaisilla tummiksi patinoiduilla kierteisja laakerisauva-aiheilla. & 61. Valokuvat esittävät sisaruksia, Anna ja Signe von Bonsdor. Seinän maalauskoristelu on vuodelta 1927. a. -suvulle. UUSRENESSANSSIKALUSTO on kuulunut von Bonsdor. YLÄKERRAN halli on sisustettu turkulaisen Nicolai Bomanin höyrypuusepäntehtaan valmistamalla myöhäiskustavilaisella kalustolla noin vuodelta 1900. Taustalla oleva Pegasos härkien tallissa -maalaus kuuluu Kokkalan kokoelmaan. Muotokuvassa nähdään suvun toinen arkkiatri, Evert Julius Bonsdor
Katossa roikkuu myöhäiskustavilainen kristallikruunu. Mahonkiset empirehuonekalut tulevat Kokkalan ja Jokelan lahjoituksista. Ne molemmat on tarkoitettu Brinkhallin kartanon sisustamiseen ja kaunistamiseen. Taustalla näkyy empirekirjoituslipasto. Katossa roikkuu myöhäiskustavilainen kristallikruunu. Yläkertaan sisustettiin makuuhuoneet. Se toteutettiin osittain säilyttäen, toisaalta uudistaen 1920-luvun klassismin hengessä. Tamperelainen Markku Jokela oli kerännyt huomattavan empire-esineiden kokoelman, jolle hän etsi SUUREN SALIN seinien sininen väritys on 1800-luvun alusta. Vuonna 1927 Brinkhallin osti porilainen Georg Werner Ramberg (1894– 1970) puolisonsa Margareta ”Greta” Rambergin (o.s. Katossa roikkuu myöhäiskustavilainen kristallikruunu. & 62. berg myi kartanon vuonna 1967 Turun kaupungille, jonka omistusaikana kartano rappioitui. Mahonkiset empirehuonekalut tulevat Kokkalan ja Jokelan lahjoituksista. Alkujaan ehkä förmaakiksi tarkoitettu huone sai muodikkaan alkovin. Myös alueen muita rakennuksia on vähitellen kunnostettu muun muassa Turun Ammattiopistosäätiön restaurointiopiskelijoiden työpanoksella. Erittäin hieno kylpyhuone sai englantilaiset kalusteet, ja huoneeseen liitettiin rouvan pukeutumishuone. Huoneiden alkuperäisiä värityksiä on palautettu, rikotut parkettilattiat on kunnostettu sekä kattoja, ikkunoita ja ovia korjattu. Rambergeillä oli suuri hedelmäpuutarha ja heidän omenoitaan myytiin Tukholmaan asti. Elegantein oli kuitenkin punainen Pompeijilainen huone, jota koristivat seinäsyvennykset ja kankaalle Tukholmassa maalatut, antikisoivat hengettäret. Mahonkiset empirehuonekalut tulevat Kokkalan ja Jokelan lahjoituksista. Lisäksi taloon asennettiin ajan uusinta tekniikkaa edustava keskuslämmitys lämminvesijärjestelmineen. Talossa teetettiin arkkitehtien Gunnar Wahlroosin (1890–1924) ja Elsi Borgin (1893–1958) johdolla korjausja restaurointityö. Säätiö oli saanut avokätisen lahjoituksen Ritarihuoneelta Anna ja Signe von Bonsdor n rahastolta, joten se osti Brinkhallin vuonna 2001. Greta RamElegantein oli Pompeijilainen huone. Taustalla näkyy empirekirjoituslipasto. Art decon ja klassismin vaikutteet Bonsdor en jälkeen kartano kuului muun muassa Krookja Amino -suvuille. SUUREN SALIN seinien sininen väritys on 1800-luvun alusta. Taustalla näkyy empirekirjoituslipasto. Uusi nousu Vuonna 1986 perustettu Suomen kulttuuriperinnön säätiö tuli onneksi apuun. Suuren salin kaksi seinää tehtiin kaareviksi. Junnelius, 1900–1967) kanssa. SUUREN SALIN seinien sininen väritys on 1800-luvun alusta. Sen jälkeen alkaneita kunnostustöitä on jatkettu koko 2010-luvun. Suomen kulttuuriperinnön säätiö on saanut viime vuosien aikana kaksi merkittävää esinelahjoitusta
Se sisältää myös peilejä, kattokruunuja, kustavilaisen kristalli kruunun, hopeaa, posliinia, lasia, kynttelikköjä ja muita valaisimia. Lisäksi kartanossa on usein taidenäyttelyitä. Valto Kokkala oli erityisen kiinnostunut 1800-luvun muotokuvista, joita kokoelmaan kuuluu useita. Hän halusi kokoelmansa nähtäväksi, ei museon varastohyllyjen täytteeksi. sijoituspaikkaa. Valto Kokkala (1935–2018) teki pitkän virkauran Helsingin Osakepankin palveluksessa Turussa. Hän teki pitkän uran Turussa Helsingin Osakepankissa. Siihen kuuluu runsaasti empireajan mahonkihuonekaluja sekä kelloja, kattokruunuja, hopeaa, posliinia, lasia ja kynttilänjalkoja. Kuten monilla keräilijöillä, hänellä oli huoli tavaroidensa tulevaisuudesta. Niinpä kokoelma päätyi vuonna 2016 Brinkhalliin. Empirehuonekalut ovat Jokelan, taulut ja kattokruunu Kokkalan kokoelmasta. Kun kartanoa sisustettiin uudelleen, pyrittiin luomaan eheitä kokonaisuuksia aiemmin saaduista ja jo edellä mainituista lahjoituksista. antiikki?&?design 63. Kartanossa on myös kahvila. Työ kartanon kunnostamisen hyväksi jatkuu. – Nykyisten lahjoittajien ja tukijoiden lisäksi tarvitsisimme uusia taloudellisia tukijoita. Erikseen haluan mainita saksalaisen sylinterikantisen 1800-luvun alun kirjoituslipaston. ALKOVILLINEN huone lienee alkujaan förmaaki. Hän sisusti Turun Nummenmäessä sijaitsevan talonsa, jonka hänen evakkoina Koivistolta tulleet vanhempansa olivat hankkineet, pääosin empire-esineillä. Hän oli tyypillinen keräilijä ja kauneuden rakastaja, joka käytti miltei kaikki liikenevät varansa siihen. Kokoelmasta kannattaa nostaa upea kirjoituslipasto 1800-luvun alusta. Huonekalut edustavat kahta meillä esiintyvää suuntausta: pietarilaista ja englantilais-skandinaavista. Valto Kokkala piti kovasti Brinkhallin kartanosta ja sen puistosta. Oli onni, että lahjoitetut huonekalut ja esineet ovat olleet tyypillisiä suomalaisille säätyläiskodeille. Juhlia ja konsertteja KARTANO ON KESÄISIN avoinna yleisölle, jolle on tarjolla opastettuja kierroksia. w VALTO KOKKALA (1935–2018) jätti omaisuutensa ja kokoelmansa Suomen kulttuuriperinnön säätiölle Brinkhalliin. Brinkhall on meille kaikille kuuluva kansallinen ja historiallinen aarre, hän toteaa. Heinäkuussa on järjestetty Brinkhall soi -kamarimusiikkifestivaalia, joka on ollut erityisen suosittu. Säätiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kaija Hartiala kertoo korjaustarpeita riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Empirelipasto kätkee sisäänsä monimutkaisen kiehtovan salalokerojärjestelmän. Brinkhallissa voi lisäksi järjestää perhe juhlia ja muita tilaisuuksia. Niinpä hän määräsi testamentissaan lähes koko omaisuutensa Suomen kulttuuriperinnön säätiölle. Lue lisää, brinkhall.fi. Markku Jokela mietti vaihtoehtoja ja muisti Brinkhallin tyhjät salit. Lahjoitukseen kuuluu runsaasti mahonkisia ja pähkinäpuisia huonekaluja. Kattomaalaus ja ovikehykset ovat alkuperäiset. Se on kuulunut Venäjän viimeiselle hoviministerille, kreivi Andreas Woldemar Freederickszille (1838–1927) ja on peräisin Viipurin läänin Pyhäjärven Taubilan hovista
Vuodet 1976–1986 hän toimi Holger Granbäckin ja Saul Nordqvistin perustamassa Savitorpassa alilasitemaalarina. Yleinen väri vanhoissa alilasitemaalauksissa oli koboltinsininen. Vuonna 1986 Eira Savolaisen taiteilijanura sai uuden käänteen, kun hän perusti oman Sävysavi-pajan Tuusulaan. Maalauksen on onnistuttava kerralla, sillä korjaaminen ei ole mahdollista. Se on vanha Lähi-idästä ja Kiinasta peräisin oleva tekniikka, joka yleistyi Euroopassa 1600-luvulla. Siellä hän pääsi vapaasti toteuttamaan taiteellisia ideoitaan. TAITEILIJAN sivellinvalikoima on laaja. KARNEVAL-kanarasia on valmistunut 1990-luvulla Eira Savolaisen käsissä. Savitorpan keramiikka oli tunnettu korkealaatuisuudestaan, ja monet valtiovieraat tekivät visiitin Savitorppaan Nurmijärvellä. Eira Savolainen aloitti alilasitemaalauksen jo 1950-luvulla. Hän opetteli antiikki?&?design 64 perinne elää. ALEKSI AHTOLA KUVAT PIA INBERG Alilasitemaalaus on vanha keramiikan koristemenetelmä, joka vaatii varmaa kättä ja rentoa siveltimen hallintaa. Eira Savolainen on tehnyt alilasitemaalauksia 1950-luvulta alkaen. V ierailu Nurmijärvelle kuljettaa minut hieman yllättäen eksoottisen aiheen, alilasitemaalauksen, pariin. Useimmat siveltimet ovat vuohenkarvaisia. Mistä siinä on kyse. Tästä syystä tekniikkaa pidetäänkin hyvin vaativana. Idän ikivanhan tekniikan taitaja ALILASITEMAALARI joutuu tekemään kokeiluja, sillä väri muuttuu poltossa
antiikki?&?design 65. PUUTARHAJUHLATkeitto kulhossa näkyy Eira Savolaiselle tyypillinen hiusviivakimppu
Myöhemmin taito syveni 1970ja 1980-luvulla työskennellessäni Savitorpan keramiikka-ateljeessa, jossa keramiikan maalaus jäi kokonaan minun vastuulleni kymmenen vuoden ajaksi. Hänen seurueensa emäntänä oli silloinen Suomen pääministerin puoliso, rouva Irene Sorsa. Miten tutustuit alilasitetekniikkaan. Hän tutustui myös muiden työskentelyyn ja oli ihastunut koko taloon. Sävysavi lopetti toimintansa vuonna 2001. Ne pitävät veden hyvin sisällään, joten pitkänkin viivan juoksutus onnistuu ilman katkosta, mikä on ollut minun työskentelyssäni tärkeä asia. Sitä voi poistaa ja työtä voi korjailla ennen polttoa. Käsialani alilasitemaalauksessa muuttui itselleni ominaisempaan muotoon: siveltimen jälki tuli sävykkäämmäksi ja monipuolisemmaksi. Viipurissa syntynyt 84-vuotias Eira Savolainen on kuitenkin yhä hyvässä kunnossa ja hän maalaa edelleen akvarelleja. Jäikö jokin vierailu erityisesti mieleen. Posliinimaalauksessa maalataan poltetun lasitepinnan päälle. Suosin itse hyvin vaaleaa savea. Esineet tein alusta loppuun itse. Mitä eroa on alilasitemaalauksella ja posliinimaalauksella. Väri ei uppoa maalattavaan pintaan. Tutustuin siihen ensi kertaa työskennellessäni Atelier Nordqvist Oy:ssä 1950-luvulla. Lähtiessään rouva Ecevit sanoi: ”Haluaisin tulla tänne työskentelemään.” Se ei tuntunut pelkältä kohteliaisuudelta. Pitää myös hankkia isot pihdit esineen siirtämiseksi kavaletilta, sillä maalattuun esineeseen ei voi olla jättämättä sormenjälkiä. Sivellin ei ratkaise lopputulosta, vaan taito käyttää sitä. perinne elää MERENKATSE-malja on Eira Savolaisen dreijaama. Luota itseesi! Alilasitemaalauksen pitää onnistua kerralla. Olennainen on tietysti uuni esineen polttamista varten. Tämän jälkeen esine pinnoitetaan läpinäkyvällä lasitteella ja poltetaan. Vuohenkarva siveltimet ovat joustavia. Yhdellä pakantiikki?&?design 66. Rouva Ecevit oli hyvin kiinnostunut työskentelystäni ja viipyi pitkään työhuoneeni puolella. MINKÄLAISTA SIVELLINTÄ SUOSITTELET. Väri pysyy puhtaana ja kirkkaana. Perustit vuonna 1986 oman Sävysavi-pajan Tuusulan Nahkelaan. Lisäksi tarpeen on kavaletti, jonka päällä maalattava esine on sekä palettiveitsi värien hiertämiseen. Menetelmä oli helppo omaksua, sillä olin pienestä pitäen maalannut vesiväreillä ja siveltimen käyttö oli tuttua. Alilasitemaalaus on keramiikan kuviointimenetelmä, jossa aihe maalataan metalliväreillä kerran poltetulle huokoiselle savipinnalle. Lopputulos on sävykkäämpi ja antoi itselleni ominaisille siveltimenvedoille tilaisuuden näkyä. Värejä voi myös polttaa yksitellen. MIKÄ ON TÄRKEIN VINKKISI ALOITTELIJALLE. Alilasite maalaus jää lasitteen alle poltetun savipinnan ja läpinäkyvän lasitteen väliin. Taiteilijan vinkit MITÄ TYÖVÄLINEITÄ TARVITAAN. Hän maalasi itsekin. Savitorpassa vieraili usein valtiovieraita. Mikä on tyypillistä omille töillesi. Tekniikka muistuttaa akvarellimaalausta, sillä molemmissa on onnistuttava kerralla. Itse maalaukseen tarvitsee värit, vettä, vesiastian ja sivelti men. an Ecevitin vierailu vuonna 1978 oli mieleenpainuva. Saven väri vaikuttaa maalauksen värien sävyyn ja näkyy valmiiksi poltetussa esineessä. myös dreijaamaan yli 50-vuotiaana. Miten alilasitemaalauksesi muuttuivat omassa pajassa. Mitä on alilasitemaalaus. Suurin osa Sävysaven esineistä on Eira Savolaisen sekä valmistamia että maalaamia. Tekniikka on myös hyvin vaativa. Itse käytin mieluiten tussisiveltimiä. Jauhemaiset metallivärit veteen sekoitettuna ilman side aineita olivat minun valintani. Siveltimen voi valita oman taitonsa ja maalaustapansa mukaan. Turkin pääministerin puolison, rouva Rah . Tein oman malliston. ENTÄ VÄRIT. MINKÄLAISTA SAVEA SUOSITTELET. Tämä pitää huomioida maalatessa ja värien ja saven hankinnassa. Tekotapa oli itselleni luonteva. Sävysaven työni tunnistaa yleensä hiusviivoista, jotka näkyvät muun muassa kasvien lehdissä. Pelkkä vesi antaa väreille vapaamman liikkumatilan. Omassa ateljeessani minulla oli rajattomat mahdollisuudet toteuttaa omia suunnitelmiani
Muuttaako polttaminen väriä. Paksu väri taas voi irrottaa lasi tetta. Suden korento kertoo vuosiluvun. Siveltimen jälki on herkullisen sävykästä ja vivahteikasta jopa yhdellä värillä maalatessa. Tämä on minun puumerkkini. Tällaiseen keramii kan maalaustapaan en tarvinnut malleja. Entä jos teit virheen. perinne elää sulla siveltimellä vedetty jälki, joka sisältää hiusviiva kimpun ja samalla värin, useammankin, liukumisen sävykkäästi. On hallittava värien paksuus, jos halutaan maalaukseen sävykkyyttä. Pitää myös tuntea eri metallivärien kestävyys polttolämpötilassa, jotta lopputulos olisi toivotun mukainen. w antiikki?&?design 67. On vain joskus vähemmän onnistunut s iveltimen jälki. Miksi. Saatoin tehdä pienille lapuille muistiinpanoja väreis tä ja kuvioista muutamalla koukerolla, joista piti sel vitä ajatus. Pyöräytin esineen muutaman kerran kavaletin päällä, hahmotin kuvion ja maalasin. TAITEILIJAN työt ovat erikokoisia. Usein aiheina ovat kukat ja hyönteiset. Töideni pohjasta löytyy pieni sudenkorento, joka ilmaisee valmistumisvuoden. EIRA SAVOLAISEN signeeraus. Maalasit aina ilman luonnosta. Minkälaisen mahdollisuuden tekniikka mielestäsi antaa taiteellisesti. Maalauksen lopulliset värisävyt tulevat esiin vasta lasitepolton jälkeen. En tehnyt tarkkoja luonnoksia keramiikkatöistäni. Alilasitemaalauksen on onnistuttava kerralla. Tekniikka mahdollistaa virtuoosimaisen vivahteikkaan siveltimenjäljen. On pystyttävä jo maalausvai heessa erottamaan eri värisävyjen muuttuminen esineessä. Liian ohut väri palaa ole mattomiin poltossa. Vapaan siveltimen alilasitemaalauksessa ei ole virheitä. En myös kään luonnostellut kuvaa esineen pintaan, vaan kuva oli mielessäni. Alilasitemaalaus antaa taitavalle maalarille oivallisen menetelmän käyttää tekniikkaa ja sivellintä kuten ikivanhat kiinalaiset mestarit virtuoosimaisissa tussi laveerauksissaan. Maalaukseni olivat hyvin vapaamuotoisia eivätkä tarkkaa koristemaalausta. KASVIEN KAUNEUS tulee esiin Eira Savolaisen töissä. EIRA SAVOLAINEN ja Varjoja ruohikolla -malja
Ne on ostettu noin 30 vuotta sitten. Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. (V-JJ) 2. VENÄLÄISET KALAOTTIMET Omistan venäläiset hopeiset kalaottimet, jotka ovat todennäköisesti peräisin emigrantin jäämistöstä. Hienojen kala ottimien vakuutusarvo on 350 euroa. Lähetä meille oma kysymyksesi! antiikki?&?design 68 kysy esineestä. HOPEOITU TEESETTI Kaipaan tietoa näistä suvussamme kulkeneista esineistä, joiden alkuperän arvelen olevan noin vuodelta 1906. Mikäköhän on näiden arvo. Kuvan lautasen malli saattaa olla A, joka oli tuotannossa vuosina 1876–1930. Leiman perusteella tämä fajanssilautanen on 1800ja 1900-lukujen vaiheesta. Kaikissa esineissä on muutama kolhu, jotka lienevät perua evakkomatkoilta. Omistamaani kokonaisuuteen kuuluu kaksi keittoja kaksi matalaa ruokalautasta sekä iso tarjoiluvati (halk. Se oli käytössä vuosina 1876–1906. Vasemmassa laidassa on kolmio. Tarkemmat leimat mahdollistaisivat esineiden valmistuspaikan ja -ajan sekä tekijän selvittämisen. oli yksi lukuisista viktoriaa1 2 3 Asiantuntijat Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M. Todennäköisesti ottimet on tehty Moskovassa 1900-luvun alussa. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 1. Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, koruasiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Lassi Patokorpi Museonjohtaja, Raaseporin museo Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja LÄHETÄ KYSYMYKSESI antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Kuvia ei palauteta. Ne ovat epätavalliset, sillä kuvattu kala on mielestäni karppi. 35 cm). Vakuutus arvo lautasille on 50 e / kpl ja tarjoiluvadille 120 e. Middlesex Silver Co. Ovatko nämä kenties hopeoituja. (AK) 3. Kaiverretut kalakuviot ovat poikkeuksellisen runsaat. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Minkä arvoiset ne voisivat olla. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. Varressa on soikea leima, jossa näkyy luku 84 ja kasvot numeroa kohti. En ole törmännyt sellaiseen aiemmin. Leimoista selviää, että hopeiset kalaottimet ovat venäläiset. Teen tarjoilusetti on hopeoitua metalliseosta. Materiaali kiinnostaa, jotta osaan kiillottaa nämä oikein. Tyyliltään se edustaa lähinnä uusrokokoota. Japan kuuluu vuonna 1873 perustetun Arabian keramiikkatehtaan vanhimpiin koristeisiin. ARABIAN JAPAN Olen kiinnostunut perimieni Japan-sarjan astioiden iästä ja arvosta. Jotakin jää arvailtavaksikin. Quadruple + nelinumeroinen luku. Onko valmistajasta tietoa. Pohjassa on teksti Middle sex Silver Co
Minua kiinnostaisi tietää sen tausta ja arvo. Kultaseppä Pertti Peuri on valmistanut tämän ranne korun sterlinghopeasta (pitoisuus 925) vuonna 1988. Sen muotoilija ei ole tiedossa, mutta valmistaja sen sijaan oli Johansforsin lasitehdas 1930–1940-luvulla Smålandissa Ruotsissa. Maisematyyppi eli avoin meri, laskevan auringon vaaleanpunainen valo, näkymää reunustava rinne ja juuri tällä tavalla maalatut eukalyptuspuut johdattavat teoksen jäljille. Taidehankinnan historia kulkeutuu tehtailijan konkurssihuutokauppaan 1960-luvun alussa. Muotokieli ei ole mielestäni kovin suomalainen. Mallin nimi on Uarda. Kopiollakin on paikkansa sisustustauluna, mutta vakuutusarvo jää alle 200 euron eli noin puoleen alkuperäisteoksesta. Netissä hänet sekoitetaan toistuvasti kahteen samannimiseen, vuonna 1958 syntyneeseen taiteilijaan. (MW) 6. Missä ne on tehty. PERTTI PEURIN KORU Ostin tämän rannerenkaan vuosia sitten kirpputorilta. Tämän työn signeerannut Mario on ehkä samanniminen. Maalauksen koko ilman kehyksiä on 47 x 67 cm. Alueella on ollut 4 6 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia, antiikkidesign.fi 5 Antiikki?&?Design 69 kysy esineestä. Maalaus on toisinto Mario Rossin maalauksesta. (AK) 4. Mario-signeeraus ei kerro paljon, koska 1900luvulla on toiminut satoja etutai sukunimeltään Marionimisiä taiteilijoita. Onko teoksella arvoa. Se on todennäköisesti muisto sotien jälkeen tehdyltä ikimuistoiselta Italianmatkalta. Merkintä voi myös olla kunnianosoitus esikuvalle, alkuperäiselle auringonlaskujen Mariolle. Vasemmassa alakulmassa on mielestäni signeeraus Mario. Laseja on kaikkiaan seitsemää eri tyyppiä ryyppylaseista viinilaseihin. ITALIALAINEN MAISEMA Vanhempani ostivat tämän maalauksen 1960-luvun alussa erään tehtailijan konkurssihuutokaupasta. Quadruple viittaa siihen, että hopeointi on erityisen paksu. Tyylin ja maalaustavan perusteella ajoitan teoksen 1950-luvulle. RUOTSALAISET UARDA-LASIT Minulla on joukko laseja, joiden hiotut koristeet viittaavat art decon suuntaan. Tällaisilla hopeoiduilla astioilla on nykyään vähän kysyntää, mutta puhdistus tekee ne houkuttelevimmiksi. Vakuutusarvo on 30 euroa. Pieni kruunu sydämen sisällä on Suomen tarkastusleima. Puhdistukseen käyvät samat aineet kuin hopeanpuhdistukseen, kuten Hagerty. Toivoisin saavani niistä lisää tietoa. (TP) 5. Mario Rossin maalauksilla on yhä nostalgiaarvoa. Sieltä löytyi lumoava maalaus Italian rannikolta. Tämä ikuisti jo 1950-luvun toisella puoliskolla Italian rakastetuimpia matkailukohteita. Renkaasta löytyvät kaiverrukset Pertti Peuri, pieni kaiverrettu sydän ja teksti 925 S L8. Se osoittaa, että koru on tutkittu puolueettomassa tarkastuslaitoksessa Suomessa. Korun vakuutusarvo on 100 euroa. MIKÄ MISSÄ MILLOIN nisen ajan englantilaisyrityksistä, jotka valmistivat hopeoitua tarjoiluja sisustustavaraa. Voisiko kyseessä olla italialaisen taidemaalari/elokuvaohjaajan Mario Caserinin teos vai kenen
Tehdas lopetettiin vuonna 1991, mutta se on sen jälkeen vaihtanut omistajaa useita kertoja ja ollut vaihtelevasti toiminnassa. liki 50 lasitehdasta, ja siksi Smålandista käytetäänkin komeaa nimitystä Glasriket, lasin valtakunta. Veninin eläessäkään useimmat tuotteet eivät olleet Paolo Veninin suunnittelemia, mutta kaikki myytiin Veninin tehtaan nimissä. Johansforsin lasitehdas perustettiin vuonna 1889 alkujaan lasinmaalaamoksi. Kuvan perusteella valaisimesta on vaikea sanoa mitään tarkkaa. Veninin lasitehtaalla valmistettiin hiukan jäämäistä lasia muistuttavia valaisimia 1960-luvulla. MYÖHÄISBAROKIN TYYLIÄ Toivoisin tietoja tuolistani. Vanhoista tehtaista lähes kaikki tosin on lopetettu, mutta vuonna 1742 perustettu Kostan lasitehdas on edelleen toiminnassa. (AK) 9. Kuvan valaisin kuitenkin vaikuttaa siltä, että olisi kotoisin pohjoisempaa, Keski-Euroopasta tai jopa Pohjoismaista. Vakuutusarvo on 40 e / kpl. (KK) Vakuutusarvo on 15–30 e / kpl. Rakkolasin kuplat syntyvät muun muassa siten, että kuumalle lasille ripotellaan soodaa. (AK) 10. Pääosa venetsialaisesta lasista on soodalasia, joka on selvästi lyijykristallia kevyempää. LOMONOSOVIN TEEKUPIT Haluaisin tietää miltä vuosikymmeneltä tämä astiasto on. Monet ovat selvästi tyyliltään juuri 1960tai 1970-luvulta. Posliiniset teekupit ovat leiman mukaan Lomonosovin tuotantoa Neuvostoliiton ajalta. Painavuus voi viitata siihen, että materiaali on lyijykristallia. Ne ovat käyttämättömät. (KK) Vakuutusarvo on 200–300 euroa. Ne on koristeltu runsaalla, sinikultaisella kuviolla, josta netissä näytetään käytettävän nimiä Tsar Bird ja Peacock . Internetissä on paljon kuvia Veninin valaisimista, joita kaikkia väitetään Paolo Veninin (1895–1959) muotoiluksi. Tyylillisesti tuoli 10 8 9 7 antiikki?&?design 70 kysy esineestä. Puulaji näyttäisi olevan tammea. Liitoksissa on käytetty metallinauloja. Vakuutus arvo kupille ja asetille on 25 e / pari. Lyijykristalli ei ole tyypillinen venetsialainen materiaali. (AK) 7. Mikä on arvo. Suomalaiseen makuun sarjan koristelutyyli taitaa olla liian yltäkylläinen. Myös arvo kiinnostaa. Rakkolasinen pikari kuuluu Oiva Toikan suunnittelemaan Iglu-sarjaan, joka oli Nuutajärven tuotannossa vuosina 1973–1975. Valaisimia valmistivat monet muutkin muranolaiset tehtaat, muutamat jopa päätuotteenaan. Pelkän kuvan perusteella on vaikea sanoa mitään täsmällistä. Olen ostanut sen antiikki liikkeestä. LYIJYKRISTALLINEN VALAISIN Toivon tietoa seinävalaisimesta (lev. (AK) 8. Onko tällaisella sarjalla mitään arvoa. Itse lasitehdas aloitti toimintansa vain kaksi vuotta myöhemmin. 32 cm), joka on hyvin painavaa lasia. OIVA TOIKAN IGLU-LASI Minulla on kuusi Oiva Toikan signeeraamaa lasia vuo delta 1975
En osaa edes avata sitä! Samovaarin on valmistanut Tulassa Salischevin veljesten yritys. En tiedä, onko sitä käytetty. VENÄLÄINEN SAMOVAARI Olen perinyt tämän esineen, mutta en tiedä sen ikää tai arvoa. Tämän tyyppisten tuolien liitoksissa on miltei aina käytetty puutappeja, mutta tässä ne on korvattu rautanauloilla. Kuvan samovaari on valmistettu 1880–1890-luvulla. Samovaari on tuotu Virosta Ruotsiin, kun sukulaiseni pakeni silloisen vainon aikana. Hyvin samantyyppisiä tuoleja tehtiin ruokasalinkalustoihin vielä 1900-luvun alussa. edustaa myöhäisbarokkia. Komuutti, 125x38x100 cm AITOA PUUTA luonnollisesti Vantaa Espoo juviposti@juvi.fi 09 8556210 juvikauppa.fi www.juvi.fi VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. (VJ-J) 11 JUVIn täyspuiset huonekalut minkä värisenä tahansa. LOGO COLOR PALETTE PRIMARY TYPEFACE PATTERNS PICTURES lulo CLEAN Otsikko Work Sans Medium Ingressi Work Sans Regular Leipäteksti intiatur aborem am as et rero mi, sed ut qui cus. Sus, conempero ma doluptas alitatum as R 166 G 191 B 199 R 166 G 191 B 173 Black Gray R 255 G 217 B 138 heinolan museot hemu heinolan museot heinolan museot heinolan museot hemu hemu hemu Antilkat Kotien kaunistusta Arabialta 1936–50 Heinolan kaupunginmuseo 6.6.–5.9.2021 Kauppakatu 14, 18100 Heinola p. esim. (K-PK) Vakuutusarvo on 120 euroa. Siksi oletan, että tuoli on 1900-luvun alusta, johon koristeen tyylittelykin viittaa. Olisi mielenkiintoista tietää esineestä enemmän. Sen kunto näyttää olevan varsin hyvä. (AK) 11. On kuitenkin mahdollista, että vanhaa tuolia on voitu korjata hieman kovakouraisesti ja muutellen. Vakuutusarvoksi esitän 220 euroa. Siitä puuttuu joitakin pikkuosia. Tulan kaupunki oli vanhan Venäjän keskeisin samovaarien valmistuspaikka ja siellä tekemisen taito usein kulki suvussa. Yhtiön perusti Alexei Vassilievitsh Salischev 1880-luvulla. Muutama puuttuva osa ei haittaa. 044 769 4215 ti, to–su klo 11–16, ke 11–18 Tervetuloa kokonaan uusittuun museoomme! ARA. Samanlainen tilanne oli Salischevien suvussa. Tarkoituksena oli pitää veljessarja yhdessä. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo Rauman merimuseo RAUMAN TAIDEMUSEO Kalliokatu 34 puh. 045 2610 504 lonnstrominmuseot.fi Kuninkaankatu 37 puh. 02 822 4911 rmm.fi Kauppakatu 13 puh. 044 793 3532 rauma.fi/museo Tervetuloa tutustumaan Rauman paikallishistoriaan ja pitsiin vuonna 1776 valmistuneelle Vanhalle Raatihuoneelle! Raatihuoneelta löydät myös museokauppa Kistupuodin. Vanha Raatihuone Historiallisen Pinnalan pihapiirissä vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. MARELA, LAIVANVARUSTAJAN KOTI Ihastu vauraan laivanvarustajaperheen loisteliaaseen kotiin 1900-luvun alkuvuosilta kotimuseo Marelassa! Kauppakatu 24 puh. Vietä kiireetön hetki ja aisti aidon elämisen jäljet yhdessä Rauman vanhimmista puurakennuksista. Laivoja, merimiehiä, laivanrakennusta ja merenkulun koulutusta tunnelmallisessa merikoulun rakennuksessa, jonka tornista näkee kauas. Perusnäyttelyssä kultakauden taidetta raumalaisen yksityiskeräilijä Eino Valtosen kokoelmasta. Syväraumankatu 41 puh. 02 822 4346 raumantaidemuseo.fi Lönnströmin tehtailijapariskunnan ainutlaatuisessa kodissa näet kauniita taide-esineitä ja koet menneiden vuosikymmenien tunnelmaa. Laivasimulaattorissa voivat kaikki olla kapteeneita. 044 567 9183 rauma.fi/museo Rauman hurmaavat museot! Museot.fi KIRSTI, MERIMIEHEN KOTI Pohjankatu 3 puh. 5.9.2021 Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI info@eemil.fi • 040 187 2678 www.eemil.fi 15.5.–31.8.2021 ti–su klo 11–18 Juhannusaattona suljettu 1.9.2021–31.3.2022 keskiviikkoisin klo 12–15 Naantalin museo, Humppi Mannerheiminkatu 21 www.naantali.fi/museo MUOTIA SADAN VUODEN AJALTA 1863–1963 Kesämuotia kylpyläkaupungissa SOMMARMODE I BADORTSSTADEN rautatiemuseo.fi Hyvinkäänkatu 9 Hyvinkää Lähde todelliselle aikamatkalle ja tutustu rautateiden kiehtovaan maailmaan! & 72. EEMIL JA PEKKA HALONEN 28.5. 044 793 3529 rauma.fi/museo Rentoudu vehreän Raumanjoen varrella Kirstin idyllisessä pihapiirissä
suomenlasimuseo.fi 7.5.–17.10.2021 Suomalaisen muotoilun tie maailman huipulle MILANON IHME Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna 040 450 7479, www.museomilitaria.fi Käytännöllistä muotoilua kautta historian! Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi AAMUKAHVI & TUORE LEHTI 28.5.2021 – 28.8.2022 V I E S T I N V I E J Ä T TYVEN MERI, TURKOOSI TAIVAS Venny Soldan-Brofeldt & Hugo Backmansson JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO www.jarvenpaantaidemuseo.fi 28.2.–29.8.2021 & 73
MIRVA SAUKKOLA KUVAT MILKA ALANEN minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä IÄN TUOMA PATINA tekee isoisän aikoinaan hankkimasta salkusta ainutlaatuisen. Sympaattisesti kulunut salkku kiehtoi minua, sillä sen historiaan mahtui kiinnostava tarina. Tai ehkä jostakin Punavuoren käytettyjen tavaroiden liikkeestä. On kiehtovaa, miten käyttöesine voi muuttua osaksi suvun historiaa. Se oli alkujaan kuulunut isoisälleni Olavi Laajasalolle. Nähtävästi tätä pidettiin silloinkin laadukkaana kantovälineenä. Isoisä oli sokea hieroja, joka asui silloin työnväen kaupunginosana tunnetussa Punavuoressa. Siellä hän kiiruhti asiakkaan luota toiselle linimenttija öljypullot salkussaan kilisten. PARASTA SALKUSSA on paitsi sen käyttökelpoisuus – se on paitsi äärettömän vahva, myös todella kevyt – sen tarina. antiikki?&?design 74. Sitä kutsuttiin kunnioittavasti siannahkasalkuksi, sillä materiaali oli tuolloin hyvin arvostettua. Kävelen sitä kantaen työpäivinä Fredrikintorin ohitse ja mietin isovanhempiani, jotka aikanaan asuivat niillä kulmilla. Vai oliko se lahja. Mietin usein, miten isoisä on salkkunsa hankkinut. TOIVON, että se palvelee jatkossa lapsiani käyttöesineenä. Tai sitten siitä tulee muistoesine, johon kietoutuvat isoisän tarinan ohella myös häntä seuraavien sukupolvien kokemukset. w Helsingin piispa Teemu Laajasalo kävelee päivittäin töihin isoisänsä salkku kädessään. HELSINGIN PIISPA Teemu Laajasalo kertoo, että korona-aikana kirkon antama arjen apu on ollut tavallistakin tärkeämpää. Hän menehtyi vuonna 1957, jolloin isäni oli vain 11-vuotias. Sukuhistoriaa HENKIVÄ SALKKU SAIN TÄMÄN SALKUN isältäni Timolta, joka oli säilyttänyt sitä autonsa takakontissa työkalujen kotelona. Ostiko hän sen uutena
ENSI NUMEROSSA VIERAILU Koti kuin käsityömuseo ANTIIKKIOPAS Tuolimuotia 1800luvulta nykypäivään NÄYTTELY Ilon Wiklandin satumaailma KOTONA Monen tyylin maalaistalo. Tilaajan yhteystietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaa kätevästi: fokusmediatilaus.. Tarjous on voimassa 22.8.2021 saakka ja se koskee uusia, Suomeen toimitettavia tilauksia. /kesa Tilaus on jatkuva tilaus ja se jatkuu tarjoushintaisen jakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan. /ehdot-ja-luvat Vietätpä kesääsi kotona, puutarhassa tai autotallissa, tilaa kesälukemista tarjoushintaan! Ilahduta itseäsi tai tilaa lehti vaikka lahjaksi. Tilausehdot: www.fokusmedia.. Lukuiloa kesään! 6 kk 29 90 +lahja! +lahja! +lahja! +lahja! +lahja! Vietätpä kesääsi kotona, puutarhassa tai autotallissa, kesään! 7/2021 ILMESTYY 19.8
Onneksi on! Myös verkkokauppa.. Nahkabalsami tuo kiiltoa ja pehmeyttä nahkapinnoille. Sappisaippua poistaa luonnonmukaisesti vaikeatkin tomaatti-, punaviinija sinappitahrat. Sisältää lanoliinia ja mehiläisvahaa. Puhdistusgeeli puhdistaa lian maali-, muovija posliinipinnoilta sekä tekstiileistä. Nahkasohvat, autonistuimet, moottoripyöräja ratsastusvarusteet puhdistuvat nopeasti. Sopii tahranpoistoon verhoista, matoista ja sohvista. Liedet, grillit, takat, pesualtaat, ulkokalusteet, keittoastiat, kaakelit, kivi, metalli ja paljon muuta. onxon.fi Perinteinen Puhdistuskivi poistaa pinttyneen lian, tahrat, kalkin, rasvan ja noen. Tehoaa sormenjälkiin. Kodinhoidon haasteisiin on olemassa luontoa kunnioittava ja tehokas ratkaisu. Ei tahraa. Nahkasaippua pesee hellästi vyöt, laukut, kengät ja takit. Ei säilöntäaineita eikä hajusteita. Vaahto on helppo levittää sienellä. Annetaan vaikuttaa ja huuhdellaan tai pestään koneessa. Ei naarmuta. Torjuu kuivumista ja halkeilua
A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E H U VIM AJ A H ÄM EE SS Ä BR IN KH AL LIN KA RT AN O M AIJ A IS O LA N TA ID E AN TII KK I& D ES IG N 20 1 6/2 02 1 HÄMEESSÄ Huvimaja HÄMEESSÄ HÄMEESSÄ Huvimaja Huvimaja HÄMEESSÄ Huvimaja HÄMEESSÄ Huvimaja 6/2021 Hinta 12,50 € 12 X menovinkki kesään! 6/2021 Hinta 12,50 € Hinta 12,50 € Hinta 12,50 € PA L. VK O 20 21 -3 3 168930-2106 NÄYTTELY KUOSIEN KUNINGATAR MAIJA ISOLA ARVOKAS BRINKHALLIN KARTANO TIMANTTITAITURI KULTASEPPÄ MIKA TARKKANEN Uud istu nut leh ti A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E U usi n An tiikk i & Design + edel lin en nu m er o lehteä 1 hinnalla