A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E TA ID EL AS IN TA IT AJ A AL M A JA N TU N EN O M PE LIJ AN HU RM AA VA KO TIM US EO ILO N W IK LA N D IN SA TU M AA IL M A AN TII KK I& D ES IG N 20 2 7/2 02 1 PINNALLA NYT! SÄILÖNNÄN SALAT NÄYTTELY ILON WIKLANDIN SATUMAAILMA NYKYTAIDE HELSINKI BIENNAALIN SATO MUOTOILUN MESTARI kiehtova kulttuurikohde kiehtova kiehtova 9 X Lasi elää Alma Jantusen käsissä 7/2021 Hinta 12,50 € Uud istu nut leh ti Lasi elää Alma Jantusen käsissä Lasi elää Alma Jantusen käsissä
SUOMALAISEN TAITEEN JA EUROOPPALAISEN ANTIIKIN HELMIÄ TÖÖLÖSSÄ Tule tutustumaan ainutlaatuiseen kokoelmaamme. Puh: 09 442 501 www.reitz.fi. krs. Ilmainen sisäänpääsy ja opastus myös ryhmille. Museo avoinna ke 15-18 ja su 14-17, ryhmät sopimuksen mukaan. Apollonkatu 23 B 64, 6
Valokuvaaja–toimittaja Katri Lehtola kohtasi innokkaan keräilijän, jonka tekstiilikokoelma on kuin kirjasto: jokainen pisto kertoo suomalaisen käsityön perinteistä, s. Jonakin päivänä sitä huomaa olevansa keräilijä. LISÄKSI tapaamme lasitaiteen huippunimen Alma Jantusen, s. Kun ryhdyin moiseen keskellä kesälomaa, kävin läpi molemmat tunteet. Matkatauon jälkeen oli ilo vierailla tänä kesänä satavuotis juhlaansa virittäytyvällä Ahvenanmaalla ja kokea sen vaikuttavat elämykset Pommernmuseolaivasta aina pieteetillä hoidettuihin perinnetiloihin. Niinpä kirjailijan hovikuvittaja Ilon Wiklandin taide tuo mieleen ahmimisikäni lukukokemukset. Lehtemme neuvonantaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki vieraili Botaksen tilalla, jonka sisustuksen jokainen sirpale kertoo niin talon kuin siinä asuvan Boije af Gennäsin suvun tarinasta. Miten ihmeessä olin mennyt hankkimaan ne kiireessä ikään kuin helpoksi ratkaisuksi. Sen jälkeen niitä haluaa lisää. Eroja ahdistavien ja iloa tuovien esineiden välillä löytyi yksi: jälkimmäisillä on minulle merkitys. 54–59. 36–39. 28–34, ja tutustumme tuolien tyylihistoriaan, s. 48–53.” Ku va M ilk a A la ne n antiikki?&?design 3. Tällaiset asiat – liittyivät ne sitten menneisyyteen tai elämäämme hetkeen – jättävät muistoihimme merkityksensä. KOURIINTUNTUVIEN esineiden ohella sydäntä koskettavilla muistoilla on merkitys. Jälkimmäiseen liittyvät ajatukset taas valuivat lempeästi aivoihini kohdatessani niitä esineitä, jotka halusin säilyttää: lapsuuteni rakkaimpia kirjoja ja kristallilasit, joita emme jostakin syystä käytä niiden kauneudesta huolimatta. Jutun Ilon Wiklandin kuvituksista voit lukea s. Ihastumisen tunne yllättää antiikkimessuilla tai kirppu torin hyllyjen välissä. Koin tämän perehtyessäni ruotsinvirolaisen Ilon Wiklandin kuvituksiin, jotka ovat esillä Muumimuseossa. TÄSSÄ NUMEROSSA vierailemme paikoissa, joiden esine maailma on koottu ajatuksella. Torjutaan siis kertakäyttökulutus ja panostetaan asioihin, jotka säilyvät sukupolvesta toiseen. Kun olin lapsi, isäni Risto osti sisarelleni Heidille ja minulle jokaisena merkkipäivänä Astrid Lindgrenin kirjan. 16–24. mirva.saukkola@fokusmedia.fi Pandemia pakotti innokkaimmatkin reis saajat kotinurkkiin. U llakon tai kellarin siivoaminen voi olla joko täydellisen tympivää tai kerrassaan kiehtovaa hommaa. Silmät ovat nyt avautuneet uudella tavalla kotimaan matkailulle! (MS) Tekijä esiin Kuukauden kohokohta Valokuvaaja, toimittaja Katri Lehtola ”Keräily alkaa usein vaivihkaa. Kun esine kutsuu luokseen, se on pakko saada. Ensin mainitut täyttivät mieleni tulvan lailla, kun yritin hivuttaa päällystetystä lastulevystä aikanaan kokoon ruuvattuja kalusteita ulos ahtaasta varastosta. Lue juttu, s. MERKITYKSELLISIÄ ESINEITÄ pääkirjoitus Iloa tuovat esineet kestävät aikaa ja niillä on meille erityinen merkityksensä. Tervetuloa tutustumaan ompelijan museokotiin, s. Leena Salmi sen käsitöiden keräilystä on muodostunut jo kulttuuriteko. Ja miten pääsisin niistä ekologisesti eroon. 48–53
14 KOLUMNI Mestarimaalari ja höyryävä olut. 6 LUKIJALTA Kirjoita meille! 8 KULTTUURIKIERROS Ajankohtaiset näyttelyt, kirjat ja ilmiöt. E L O K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 2 BOTAKSEN TILALLA silmiään voi lepuuttaa muun muassa uusgotiikassa. antiikki?&?design 4. Sisältö 1 9 . vuosikerta, 10 nroa vuodessa ISSN 2342-7655 PAINOPAIKKA MDM Print ANTIIKKI & DESIGN VERKOSSA JA SOMESSA antiikkidesign.fi facebook.com/antiikkijadesign instagram.com/antiikkidesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: LEHTILUUKKU.FI ASIAKASPALVELU www.fokusmedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Tallennamme puhelut laadun varmista miseksi ja koulutustarkoituksiin. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS Merkityksellisiä esineitä. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelin liittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matka puhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 11 HUUTOKAUPAT Taideja antiikkilöydöt. 60 MIKÄ MISSÄ MILLOIN Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 6 VASTAA JA VOITA! Palkintona Arabian mukeja. 16 26 SÄILÖNTÄ aina hilloamisesta hapattamiseen nousi taas muotiin. PÄÄTOIMITTAJA Mirva Saukkola TOIMITTAJA Antti Kaijalainen AD Miia Taskinen OIKOLUKU Alma Jylhä ERITYISASIANTUNTIJAT Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi FOKUS MEDIA FINLAND OY www.fokusmedia.fi Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Aikakausmedia ry:n jäsen 28
54 antiikki?&?design 5. 46 DRAAMAA KENTÄLLÄ Sophia Ehrnrooth tekee taidetta jalkapalloista. OMPELIJAN KOTIMUSEO Kokemäellä avaa kotimaista käsityökulttuuria. 28 VAPAA PUHALLUS Alma Jantunen tunnetaan värikkäästä taidelasista. 54 TUOLISTA TULI ARKIPÄIVÄÄ Tuolin taival kustavilaisesta ajasta nykyhetkeen. 40 SAARI SYLEILEE TAIDETTA Luupin alla Helsinki Biennaalin helmet. 26 SÄILÖJÄN AARTEET Hapattaminen ja hilloaminen ovat taas pinnalla. 66 RUOKAMUISTOJEN MORTTELI Muotitaiteilija Mert Otsamon isosäidin rakas huhmare. 1 9 . 25 IKUISTA LAATUA Kartanotyylin tekijät. E L O K U U TA 2 2 1 N U M E R O 2 2 Taide & keräily 36 ILON WIKLANDIN SATUMAAILMA Astrid Lindgrenin hovikuvittaja Tampereella. Historia & perinteet 48 KÄSITYÖTAIDON TALO Ompelijan kotimuseo esittelee pitsejä ja kirjontaa. Sisältö Koti & muotoilu 16 SUKUHISTORIAA HENKIVÄ BOTAS Maalaistalo kulttuurimaisemassa. 28 48 ALMA JANTUNEN luo värilasista taidetta
Toiseksi tuli Mirva Saukkolan juttu Ruhtinaiden ja runoilijoiden Punkaharju. Arvoimme vastanneiden kesken päätoimittajamme Mirva Saukkolan kirjoittaman Tuoksutarinoita-kirjan. Iittalan Fruttalasiastiat voitti Kati Sääksjärvi Espoosta. OSALLISTU antiikkidesign.fi/ kilpailut. Lena Markio, Kuopio Kiitos museoilmoituksista. Sen voitti Pirkko Tuomisalo. PALKINTOMME on tällä kertaa Arabian mukisetti. Muista kertoa omat yhteystietosi. Olisin niistä kiinnostunut. Elämäntyönsä Arabialla toteuttanut Esteri Tomula suunnitteli satoja taidokkaita kuvioita, joista osa jäi toteuttamatta. Johanna Niemi, Helsinki IHANIA nämä huvilaelämästä kertovat jutut! Ihmettelen joka kerta, mistä ne mielenkiintoiset aiheet aina löytyvät. Suven aikana aion paikata monipuolisesti koronaajan aiheuttamaa kulttuurinälkää. ARVOMME YHDEN PALKINNON. PALKINNON ARVO ON 132, 30 e . Anna palautetta, yhteystiedot s. Vastaajien kesken arvotaan Arabian astioita. Pidän lehden monipuolisuudesta! Leena Lamminen, Tampere TOIVOISIN , että esittelisitte vanhimpia Kalevalakoruja. Voit myös osallistua posti kortilla, osoitteemme löydät sivulta 4. 4. Uudet Kalevalakorut ovat minusta tusinatavaraa, joita löytyy muistakin liikkeistä. Osallistu kisaan ja voita ne kaikki itsellesi. Arja Mäkilä, Turku LUKIJAT ÄÄNESTIVÄT numeromme 5 parhaaksi jutuks i Antti Kaijalaisen kirjoittaman ja Kristiina Hemmingin kuvaaman jutun Huvilaelämää Hangonkylässä. antiikki?&?design 6 Mitä mieltä olet lehdestämme. Vanhat kunniaan! Hilkka Männynsalo, Järvenpää VINTAGEA ja 1950–1960lukua saisi olla enemmän! Kirsi Packalen, Hollola TOIVOISIN artikkelia Billnäsin kalusteista. Onnea! PARAS JUTTU 5/2021 VASTAA JA VOITA! Mikä on tämän lehden paras juttu. kilpailu TOIMI NÄIN Täytä vastauslomake osoitteessa www.antiikkidesign.fi/kilpailut ja kerro parhaan jutun sivunumero. Kirjoita meille TOIMITTAJIEN asiantuntemus on erin omainen. Kiitos myös lehden kauniis ta ulkoasusta ja kuvista. Rakastetut kuviot sarjan seitsemän ennennäkemätöntä, uutta mukia on toteutettu Arabian arkistoista löytyvistä Esteri Tomulan kuvio suunnitelmista
Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Hakoinen on myös aktiivinen maatila. Ut enim Pomona-kahvikuppeja on vaikea löytää, sillä niitä on särkynyt paljon. Kipsifriisin pilastereiden yläpuolella Kurt Fagerstedt valmisti Edinburghista löytämänsä kipsisen akanthuslehden mukaan. antiikki?&?design 44 näyttely Etu sinulle Antiikki & Design -lehden tilaaja Lataa nyt näköislehti verkossa. Siellä hänen töihinsä ilmaantui musta pantteri, joka oli taiteilijan omakuva. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. Ut enim Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Mitä pienempi värttinä on, sitä tasaisempaa lankaa sillä voi kehrätä. Se ulottuu pyöreän balustradikaiteen rajaaman aukon kautta alakertaan. Lanterniinista riippuu silkillä verhoiltu kristallikruunun ketju. Ut enim Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Otsikkoa otsikkoa Ku va xx xx xx N ÄY T T E L Y / K E R Ä I L I J Ä N TA R I N A / L Ä H I K U VA S S A TA I T E I L I J A Taide & keräily antiikki?&?design 35 TARU TURVANEN rakastaa värikkäitä kuoseja. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy laskusta sekä lehden takakannesta. Teksti PIA-MARIA LEHTOLA ja ANTIIKKI & DESIGNIN TOIMITUS Kuvat TOMI PARKKONEN HISTORIAA HUOKUVA HAKOINEN LOREM IPSUM dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. 1 2 3 4 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa Antiikki & Designin toimitus LOREM IPSUM Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Antiikki & Design 37 ANTTI KAIJALAINEN KUVAT REIMA MÄÄTTÄNEN/HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO Maija Isola tunnetaan Marimekolle suunnittelemistaan painokankaista. Vierailemme myös runoilijoiden jalanjäljissä Punkaharjulla ja opimme kauniin kehystämisen salat. Teksti PIA-MARIA LEHTOLA ja ANTIIKKI & DESIGNIN TOIMITUS Kuvat TOMI PARKKONEN HISTORIAA HUOKUVA HAKOINEN LOREM IPSUM dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Kannelliset astiat ovat Picknick-sarjaa. Ut enim Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim Hämeen sydämessä sijaitseva Hakoisten kartano tulvii tarinoita menneiltä ajoilta. Tutustumme tässä numerossa tuolien historiaan. VAHVOJEN VÄRIEN VALTIAS MAIJA ISOLAN varhaiset teokset olivat tyyliltään abstrakteja, kuten tämä guassiteos Punainen sommitelma vuodelta 1955. Mene osoitteeseen lehtiluukku.. Picknick-teekuppi on tarpeeksi iso kahvin juontiin. Hämeenlinnan taidemuseo. Istahda hetkeksi Ku va Ja ni Sn el lm an Historia & perinteet & perinteet & T U N N I S TA T Y Y L I / K U LT T U U R I M AT K A / P E R I N N E E L Ä Ä / M I K Ä M I S S Ä M I L L O I N / M I N U N A N T I I K K I N I perinteet antiikki?&?design 51. Hyvä värttinä pyörii mahdollisimman tasaisesti ja pitkään. Seuraa saamiasi ohjeita, niin pääset nauttimaan Antiikki & Design -lehden sisällöstä myös sähköisesti. antiikki?&?design 42 BAROKIN taiteessa ruusu symboloi rakkautta ja vaikenemista, mansikat kuolemansynteihin kuuluvaa himoa. antiikki?&?design 16 Majesteetillisen, raskaan barokkityylin lumo ei kuihdu, vaan puhuttelee antiikin harrastajia. Hakoinen on myös aktiivinen maatila. Pöydällä on lisää Picknick-sarjaa. Ut enim 19 18 antiikki?&?design antiikki?&?design Sari Varilon rakkain työväline on puuseppä Isak Poutasen valmistama värttinä. ANTTI NUORTIO KUVAT KRISTIINA HEMMINKI Barokin loistoa Artjärvellä HUVIMAJAN YLÄKERRAN taivaansinisessä katossa on kullattuja tähtiä. Lempituoli kotona on Eero Aarnion Pastilli. Uudeksi huomionosoitukseksi tälle ylenpalttiselle Pietarin talvipalatsin ja Versailles’n tyylille kohosi – uskomatonta kyllä – häikäisevä huvimaja Orimattilaan. antiikki?&?design 45 MUKAVA TUOLI ja hyvää luettavaa – voiko parempaa olla. Ut enim 19 18 antiikki?&?design antiikki?&?design EKSOOTTINEN ALGERIA lumosi Maija Isolan. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Hämeenlinnan taidemuseon näyttely esittelee nyt hänen lumoavia maalauksiaan. LOREM IPSUM dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Pantteri ja hibiscus, 1973, öljy kankaalle, Hämeenlinnan taidemuseo. antiikki?&?design 17 vierailulla LOREM IPSUM dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim Hämeen sydämessä sijaitseva Hakoisten kartano tulvii tarinoita menneiltä ajoilta. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Ut enim Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Sen hurmaava päärakennus toimii edelleen yksityiskotina. Samana vuonna päättyi avioliitto taiteilija Jaakko Somersalon kanssa. Sen hurmaava päärakennus toimii edelleen yksityiskotina. Hän oli myös taidemaalari, jonka ura kesti kuusi vuosikymmentä
Taiteilija toivoo, että se herättää keskustelua metsistä ja niiden suojelusta. HURRAA, OOLANTI! AHVENANMAAN MAAKUNTA juhlii nyt satavuotisjuhliaan. Saatavana on neljä moniväristä mallia. Taimien tulevat jakopaikat: Amos Rex, Mannerheimintie 22–24, Helsinki; Lasipalatsin aukio 28.8., amosrex.fi; Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo, 18.9., taidetehdas.fi; Taideja museokeskus Sinkka, Kultasepänkatu 2, Kerava, 25.9., sinkka.fi; Keravan kartano (Humleberg), Kivisillantie 12, Kerava, 23.9., kerava.fi/kerava-info/matkailu/ keravan-kartano. Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T Tynellin ja olympialaisten juhlaa HELSINGIN YTIMESSÄ sijaitsevan Vaakuna-hotellin vaativa remontti on viimein valmistunut. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Minimetsät, joista ensimmäinen rakentui Porvoon taidetehtaan eteen heinäkuussa. Niinpä näyttelyja konserttirintamalla edessä on tavallista aktiivisempi syksy. Taimia jaetaan jokaiselle halukkaalle ilmaiseksi yhteistyössä Harvia Oy:n ja eri kaupunkien kanssa. (MS) Istuta puita MILJOONAN PUUN TALKOOT on taiteilija Nina Backmanin osallistava projekti, jossa puiden istuttaminen, ilmastonmuutos ja taide kohtaavat. Tavoitteena on istuttaa miljoona puuta. Kasvojenpesussa haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa ja niinpä esimerkiksi Paavo Tynellin aikanaan suunnittelemat, nyt kulttimaineeseen kohonneet valaisimet koristavat niin julkisia tiloja kuin huoneita. Kuvan Nightingale Garden -kukkatapetin käsinmaalattu kuosi perustuu jakardikudottuun kankaaseen. (AK) Maalaisromantiikkaa BORÅSTAPETERIN Cottage Garden -tapettimallisto tuo kotiin englantilaista maalaisromantiikkaa. Ensi vuodeksi hotelliin kaavaillaan juhlia, sillä Helsingin vuoden 1952 olympialaiset seitsemän vuosikymmentä sitten olivat Vaakunan tärkein tähtihetki. Lue lisää, visitaland.com. Juhlavuoden ohjelmassa painottuu etenkin kulttuuri. 55 e / rll, Värisilmä. Maljankohotuksen hetki ajoitettiin jo tähän vuoteen, vaikka Kansainliitto myönsi maakunnalle autonomisen asemansa vasta vuonna 1922. Tietoa tulevista jakopaikoista: silenceproject.fi/silence-project.html tai facebook.com/miljoonanpuuntalkoot. Neuvottelut olivat kuitenkin täyttä häkää päällä tasan sata vuotta sitten. (MS) Original Sokos Hotel Vaakuna, Asema-aukio 2, Helsinki. Ku va B år os ta pe te r Ku va V is it Å la nd Ku va O ri gi na l So ko s H ot el Va ak un a KUIN ASTUISI Jane Austenin teosten maailmaan! antiikki?&?design 8. Jo parin vuoden aikana on istutettu 15 000 tainta. Tapetti sopii tehosteseinäksi tai koko huoneeseen. Hotelli on kuitenkin laajentunut, sillä sen alla sijaitseva tavara talo sai luovuttaa sille yhden kerroksistaan. SISUSTA perinteitä kunnioittaen
Jokainen tällä tekniikalla taltioitu valokuva on uniikki teos. Suomessa hänet tunnetaan lähinnä Arabialle 1980-luvun alussa suunnitelluista Uhanalaiset -figuureista. Massaan sekoitettiin kotimaista punasavea. Keraamikko Lillemor Mannerheim Kwum-keramiikkamuseossa on esillä harvinainen Lillemor Mannerheimin tuotantoa esittelevä näyttely. –. asti Emil Cedercreutzin museossa, Museotie 1, Harjavalta, harjavalta.fi/palvelut/museo Kulttuurikierros K I R J A T, N Ä Y T T E L Y T J A K U LT T U U R I N I L M I Ö T BENIDORMISSA köllöteltiin vuonna 1997 paahtavassa auringossa. Porilainen Studio 1851 valmistaa valokuvansa vuonna 1851 kehitetyllä märkä levy– kollodion-kuvausmenetelmällä. Suomalaisyntyinen taiteilija (1927–1994) loi uraa keraamikkona Ruotsissa. Kwumissa voi nähdä myös Kim Simonssonin kiehtovaa keramiikkataidetta. VALKOINEN HIEKKA, sininen taivas ja paahtava aurinko muodostavat lomanvieton pyhän kolminaisuuden. Vastaavatun Vihti Vintage -liikkeen takana ovat Galerie 1900ja Vintage Style Events HKI -yritykset. Valikoimissa on monipuolisesti pienesineitä, vaatteita, asusteita, huonekaluja ja valaisimia. Näyttelyssä on esillä yli sata teosta. Kuopion VB-valokuvakeskuksessa esillä oleva Life’s a Beach -näyttely avaa sitä, miten erilaisilla rannoilla päivää paistatamme. Sellaisessa pääsee parhaiten tutustumaan esineeseen ja tarkistamaan sen kunnon. Siksi pyyhe on välillä levitettävä ruuhkaiseen ihmispaljouteen, jopa parkkipaikan asfaltille. Ku va A m an da Kä är iä in en antiikki?&?design 9. ARA-esineet tunnistaa lasituksen alta pilkahtelevasta punasavesta ja usein lasittamattomasta pohjasta. Kuva otetaan vanhalla paljekameralla ja potretti valmistuu heti kuvaus paikalla suoraan alumiinitai lasilevyn päälle. KAIPAATKO romanttista astiasarjaa. (AK) Ara – Kauneutta koteihin Arabialta 1936–1950 Heinolan kaupunginmuseossa 5.9. Uusi kauppa toimii vanhassa Siippoon kyläkoulussa. (MS) Life’s a Beach 29.8. Autiolle paratiisisaarelle pääsee tuskin kukaan. asti, Kauppakatu 14, Heinola, heinola. Pulavuosien ARA Ulkomaisen saven puute johti siihen, että Arabian tehtaalle perustettiin vuonna 1936 ARA-osasto. asti VBvalokuva keskuksessa, Kuninkaankatu 14–16, Kuopio, vbvalokuvakeskus.fi. Sen loi Kurt Ekholm. (AK) Vihti Vintage, Sipoonkoulutie 14, Vihti, avoinna pe 10–18, la 10–16 sekä sopimuksesta, vihtivintage.fi Rantaloman riemua. fi/vapaaaika/museot/kaupunginmuseo Vanhan ajan valokuvia Vanhoissa valokuvissa on taikaa, jonka voi saavuttaa nykyaikana, kun käyttää perinteisiä kuvausmenetelmiä. (AK) Lillemor Mannerheim – Liikkuvia muo toja; Kim Simonsson. Cedercreutzin taidemuseossa on esillä tällä kiehtovalla tekniikalla tehtyjä valokuvia julkisuuden henkilöistä ja suomalaisista nykynoidista. asti, Baklurantie 12, Fiskars, kwum.fi. Ku va M ar ti n Pa rr / M ag nu m Ph ot os VINTAGEA Vihdissä ON ILAHDUTTAVAA, että yhä syntyy uusia antiikkija vintagealan kivijalkakauppoja. Nämä tarkkanäköiset otokset kertovat paitsi pienten ihmisten omaperäisistä onnenhetkistä, myös unelmistamme ja siitä, miten kaukana todellisuus voi niistä jäädä. (AK) Studio 1851: Maaginen maailma 19.9. Pieniä monument teja Kwumkeramiikkamuseossa 30.9. Sellainen voi löytyä Vihti Vintagesta. Arvostetun Magnum-kuvatoimiston brittiläinen kuvaaja Martin Parr on vuosikymmenten mittaan ikuistanut hetkiä rannalta
De la Chapellea avioliitto ei tuntunut kiinnostavan – hän oli naimaton vielä 27-vuotiaana. Kirjassa hypähdetään vanhojen lehti-ilmoitusten maailmaan, joissa huhuillaan karannutta vaimoa tai mainostetaan radiumkääreitä reumatismiin. ILO IRTOAA ILMOITUKSISTA SYKSYLLÄ 1771 Saaristomeri nielaisi syvyyksiinsä Amsterdamista lähteneen, kohti Pietaria matkanneen Vrouw Maria -laivan. Vuonna 1927 unhoitettu vanhapiika etsi Turun Sanomissa riitatoveria kesäillan huviksi. Yksi tämän aikakauden naisista kertovan kirjan päähenkilöistä on Ellan de la Chapelle (1857–1921), jota kutsuttiin Helsingin kauneimmaksi naiseksi. Tuleva kuningas Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Flemingiä alaisekseen. Aika oli naisten näkökulmasta ristiriitainen: ihanteina olivat sekä itsenäinen ja naimaton ammattiaan harjoittava nainen että perheelleen omistautunut kotiäiti. (AK) AARRELAIVAN TARINA EBBA STENBOCK (n. Ilmoituksista saa makeat naurut ja huomaa monen asian säilyneen muuttumattomana. 175 välähdystä ajasta, jota ei enää ole. Atena 2021. Osa kirjan naisista, kuten kuvanveistäjä Sigrid af Forselles, kykeni irtautumaan perinteisistä rooleista ja pääsi toteuttamaan haaveitaan itsenäisesti. KIRJAVINKIT kirjat HANNA-REETA SCHRECK: Säkenöivät ja oikukkaat – Suomen kultakauden naisia. Atena 2021. Se kertoo kiehtovasti Pietarin ylvästelevästä hovielämästä, mutta käy myös seikkaperäisesti läpi hylyn löytymistä. Ebba Stenbockiin valoi uskoa se, että hänen sisarensa Katariina oli Kustaa Vaasan leskikuningatar. Gerald Easterin ja Mara Vorheesin kirja on kuin monitasoinen dekkari. Ennen kumppania etsittiin sanomalehti-ilmoituksella. Tämä pitäytyi uskollisena Puolan ja Ruotsin kuninkaalle Sigismundille. Klaus Flemingin kuoltua Ebba Stenbock valitsi samoin ja puolusti Turun linnaa. Esimerkiksi vuonna 1910 tuntehikas nuori mies kaipasi Työmiehessä varakasta seuralaista. Docendo 2021. TIEDON MAAILMA kiehtoi filosofian maistereiksi valmistuneita Sanny Ekströmiä ja Alma Söderhjelmiä. Like 2021. (MS) Gerald Easter & Mara Vorhees: Vrouw Maria ja Katariina Suuren kadonnut aarre. Samaan aikaan naisten elämää käyttäytymistä ja pukeutumista myöten rajoitti menneen maailman normiviidakko. (AK) Anu Lahtinen: Ebba –?kuningattaren sisar. Ku va M us eo vi ra st o SIGRID AF FORSELLES perehtyi kuvanveiston saloihin muun muassa Firenzessä. YLHÄISÖNAINEN VALTAKUNNAN PYÖRTEISSÄ SUHTEITA JA SUHINOITA riitti jo ennen sosiaalista mediaa. Aikakauteen liittyi modernin murros, jolloin myös naisasialiike alkoi nostaa päätään. Lopulta hän päättyi naimisiin Albert Edelfeltin kanssa, mutta liitosta tuli onneton. Aarteet makasivat suolavetisessä haudassaan aina vuoteen 1999, jolloin laiva löydettiin. Tämä kirja on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu elämäkerta 1500-luvulla eläneestä naisesta. Belle époque lienee sen kansainvälisesti tunnetuin nimi. Mukaansa se kahmaisi korvaamattomia aarteita, kuten keisarinna Katariina Suuren tilaaman hollantilaisten maalausten sarjan. 1550–1614) joutui aviomiehensä Klaus Flemingin mukana keskelle Ruotsin valtakunnan poliittista kuohuntaa. Ajan tavan mukaan hänen olisi jo hyvin nuorena pitänyt solmia avioliitto omaan säätyynsä kuuluvan miehen kanssa. Naiset saivat aikaisempaa enemmän tilaa opiskella, matkustella ja luoda uraa esimerkiksi taiteilijoina. Ku va M us eo vi ra st o / La cr oi x antiikki?&?design 10. (MS) Seija Aunila & Jukka-Pekka Heiskanen: Äkkilähtöjä menneisyyteen. Hän oli innostunut kulttuurista, tieteestä ja taiteesta sekä kävi Adolf von Beckerin yksityistä taidekoulua, mutta oli epävarma taiteellisista kyvyistään eikä tiennyt, mihin elämässään ryhtyisi. Ellan de la Chapelle tuntui potevan identiteettikriisiä kohti modernia kulkevassa maailmassa. NAISIA murroksessa 1800JA 1900-LUKUJEN taitteesta on puhuttu Suomessa kulttuurin ja taiteen kultakautena. Ottajia olisi varmasti riittänyt, ja avioliitto oli säätyläisnaiselle tuolloin paras ammatinvalinta
Arttu Brummerin signeeraama maljakko (korkeus 10 cm) on puhallettu Riihimäen Lasissa 1940-luvulla. Vasarahinta oli 180 e (250 e) / pari, Bukowskis. Vasarahinnaksi kuudelle kupille tuli 342 e (400 e) Bukowskisilla. Vastaavat kupit maksaisivat uusina vähintään kolminkertaisesti. Ruotsalaisen Axel Einar Hjorthin (1888–1959) 1930-luvulla suunnitteleman Utö-sarjan selkeälinjaiset mäntykalusteet ovat tällä hetkellä keräilijöiden parissa vähintäänkin kovassa kurssissa. Hagelstamilla vadista tuli kallein Suomessa myyty kiinalainen posliiniesine ja kallein koskaan Suomessa myyty keramiikkaesine. Hinta on silti edullinen näin kauniista taidelasista. ENNÄTYS antiikki?&?design 11 antiikkipörssi ANTTI KAIJALAINEN. Kannu kertoo, että pienessä Loviisassa oli 1700-luvulla kysyntää muodinmukaisille ylellisyysesineille. Esimerkki tästä ovat nämä konstailemattoman rustiikkiset mäntynojatuolit, jotka lienevät 1980-luvulta. Sama pätee muuhunkin antiikkiin: laatu tekee aina kauppansa. Sen on tehnyt Carl Johan Westrell Loviisassa vuonna 1779. Vasara hinta oli 300 000 (30 000 e) eli kuluineen 367 000 e. Vasarahinta oli 19 000 e (12 000 e), Hagelstam & Co. Vasarahinta oli 420 e (250 e), Bukowskis. Ranskalaisen Sèvres-posliinitehtaan kupit vuodelta 1848 eivät ole halpoja. Yksinkertaiseen muotoiluun yhdistetään tällä hetkellä luonnonmukaisia materiaaleja ja värejä. Antiikkiposliinia ei enää kerätä yhtä innokkaasti kuin ennen. Minimalismi on nyt sisustustrendien kärjessä. Vasarahinta jäi yllättävän edulliseksi: 100 euroa (50 e). Toisaalta kun myyntiin tulee erityisen harvinainen kohde, hintaennätyksiä voi yhä syntyä. Vati kulkeutui Suomeen 1950luvulla. Tämä yksinkertainen jakkara huudettiin peräti 2 000 euron vasarahintaan (lähtöhinta 50 e) Helanderilla kesäkuussa. Kuinka upea vati! Gunvor Olin-Grönqvistin Arabialle suunnitteleman koristevadin (pit. Nyt NOUSUSSA Nyt EDULLISESTI Lohikäärmekoristeisessa vadissa on Kiinan keisari Qianlongin (1711–1799) sinetti. Helander. Suomalaista rokokoohopeaa tulee harvoin myyntiin, varsinkaan näin suurta esinettä kuin tämä kahvikannu. Helander. Art deco -henkiset nojatuolit 1930-luvulta nousevat oikeaan sisustukseen sijoitettuina ja huolella kunnostettuina todellisiksi kodin helmiksi. 55 cm) koriste on käsin maalattu. Se nousi lähtöhinnasta (50 e) vasarahintaan 60 e
Arkadia viittaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvään idylliseen paimenten asuttamaan onnelaan. Jatulintarhat: Kulta (1994), vasarahinta 150 e (200 e), Hagelstam & Co. Jatulintarha on kivistä tehty labyrintti, joita Suomessa löytyy varsinkin Perämeren rannikolta, mutta myös Turun saaristosta ja Ahvenanmaalta. 5. Taiteilijoiden omakuvat ovat kiehtovia, usein paljon mielenkiintoisempia kuin tavanomaiset muotokuvat. 900 e (700 e), Hagelstam & Co. 1. 4. Suomen kultakauden taiteilijoista kysytyimmäksi nousee Akseli Gallen-Kallela. Arkadia esiintyi usein rokokooajan taiteessa, josta tämä teos ammentaa vaikutteita. Veistos muistuttaa Vallgrenin marmorista Lohdutusteosta (1895), joka kuuluu Ateneumin kokoelmiin. Yngve Bäckin omakuva on vuodelta 1935, jolloin hänen ranskalaisvaikutteinen koloristinen modernisminsa oli huipussaan. Maalauksessa voi nähdä viitteitä taiteilijan tuleviin Kalevala-aiheisiin. 16 cm korkean työn vasarahinnaksi tuli 1 600 e (50 e). 3 4 5 2 1 12 antiikki?&?design Esittelemme sarjassa huutokauppojen ajankohtaisia taideteoksia. Tämä järvimaisema on Mäntästä 1880-luvulta. ANTTI KAIJALAINEN taidepörssi. Mäntän ja Keuruun seutu oli tuttua Akseli Gallen-Kallelalle. Vasarahinta kohosi 160 000 euroon (120 000 e), Hagelstam & Co. Vasarahinta 32 200 e (18 000–22 000 e), Bukowskis. Noihin aikoihin Edelfelt maalasi paljon Pariisissa. 3. Oululainen Matti Mikkola on maalannut useita jatulintarha-aiheisia teoksia. Jatulintarha-aiheita maalattiin 1400-luvulla myös monien kivikirkkojen seinille. Siellä hän ikuisti monia maisemia teoksiinsa. 2. Haaveellisia NÄKYMIÄ Moderni taide on tällä hetkellä kysyttyä, joskin vanhallakin riittää faneja. Ville Vallgrenin tuotantoon kuului pieniä, intiimejä pronssiveistoksia, kuten tämä Helanderilla myyty herkkä teos. Albert Edelfeltin Arkadiassavesiväriteos (66 x 50,5 cm) on signeerattu vuonna 1886. Tämän työn viehättävänä mallina on mahdollisesti toiminut joku pariisitar
TILAA OMASI KATSO TARJOUS: hifimaailma.fi/tilaa VERTAILUTESTIEN IKONI hifimaailma.fi/tilaa HIFIMAAILMA ESITTELEE UUSIMMAT TUOTTEET, TESTAA, VERTAILEE, RAPORTOI JA NEUVOO.
Niistä tuli suosittuja keräily koh teita, joita saattoi hankkia vuosittais tilauksina. Anders Zornin tuotantoon kuuluu suuri määrä muotokuvia sen ajan merkkihenkilöistä: kuninANDERS ZORN loi taidetta panimoiden tunnelmasta. Mitään yhteyttä, saati isä– poika-suhdetta heidän välilleen ei syntynyt. Sitten hänet palkattiin Helsinkiin Sinebrychoffin panimoon. kolumni antiikki?&?design 14. Tukholman näyttely herätti suurta huomiota, koska siinä lähestyttiin rakastetun taiteilijan uraa ja elämää eri näkökulmasta. Anders Zornin tuotannon tärkeä osa ovat lukemattomat nuorten, kauniiden naisten alaston kuvat. Kuvamme maalaus pienestä panimosta antaa hyvän käsityksen tästä. Hänen isänsä puolestaan työskenteli niissä. Tietomme mukaan yhtäkään töistä ei ole maalattu Helsingissä, mutta tunnelma ja miljööt ovat varmasti samanlaisia kuin Sinebrychoffin panimossa Anders Zornin isän aikana. Häntä kiinnosti ennen kaikkea miljöön maalauksellisuus. Ku va W ik ip ed ia C om m on s MESTARIMAALARI JA HÖYRYÄVÄ OLUT BERNDT ARELL on taidehistorioitsija ja saksalaisen taidesäätiön erikoisasiantuntija. Taiteilijan monet etsaukset liittyvät juuri tähän teemaan. Kun etsaukset tulivat taidekauppaan markkinoille, ne vangitsivat aina keräilijäkuntansa huomion. Yksinhuoltajaäidin poikana hänen tulevaisuutensa oli epävarma. En usko, että Zorn maalasi näitä kuviaan erityisestä kiinnostuksesta panimoita kohtaan. kaista, aristokraateista, presidenteistä, rikkaista liikemiehistä ja heidän puolisoistaan. Nämä kaksi tekijää ovat kuitenkin hyvin erilaisia niin taiteellisessa ilmaisussaan kuin elämässään. Remonttinsa aikana museo oli järjestänyt kaksi suurta Zorn-näyttelyä San Franciscossa ja New Yorkissa, sillä taiteilija oli eläessään erittäin suosittu ja kuuluisa myös Amerikassa. Naiset uivat, kylpevät tai vain käyskentelevät luonnossa usein kotimaa kuntansa Taalainmaan tai Tukholman saariston maisemissa. Äiti onnistui kuitenkin saamaan pojan saksalaissyntyiseltä isältä, panimomestari Leonard Zornilta nimen ja varat pojan kouluttamiseen. VARAKAS TAIDEMAALARI tuli vaatimattomista oloista. Panimomestari työskenteli aluksi Ruotsissa. w R uotsin kansallismuseossa Tukholmassa järjestettiin keväällä ja alkukesästä suuri Anders Zorn -näyttely. Kosteassa, höyryisessä tilassa raskasta työtä tekevät naiset ovat antaneet mahdollisuuden kuvata valoa ja varjoa, kankaita ja muita materiaaleja. Mietiskelin näitä, kun kuljin Sinebrychoffin hienosti restauroidussa taidemuseossa. Mieleeni pälkähti myös, että Anders Zornilla täytyi olla vanhempiensa kautta jonkinlainen sisäinen suhde olutteollisuuden maailmaan, sillä se näkyy joissakin hänen maalauksissaan. Carl Larsson kuvasi intiimisti kaunista kotiaan ja perhettään, mutta Anders Zorn oli suuren maailman mondeeni edustaja ja kuvaaja. Suomesta tuli siten hänen viimeinen asuinmaansa, jonne hänet myös haudattiin. CARL LARSSONIN ohella Anders Zorn (1860– 1920) on ruotsalaisille eräänlainen kansallistaiteilija
Lasin heijastuksia & 15. Tässä numerossa Alma Jantunen avaa meille lasinpuhalluksen saloja. Luomme myös katseen puutarhaan ja aloitamme syksyn säilöntäurakan. Koti & muotoilu K O T O N A / L U O T Y Y L I / T R E N D I T / M U O T O I L U N M E S TA R I Ku va M ar ja an a M al ka m äk i HIEKAN muuttuminen lasiksi on kuin magiaa. Vierailemme myös Botaksen tilalla, missä pääsemme ihailemaan eri tyylisuuntia edustavia kalusteita
Pöytä on katettu 1800-luvun lopun Arabian Iris-astiastolla. Jugendtuolit ovat vaaleaa tammea. NÄKYMÄ RUOKASALISTA. antiikki?&?design 16. Uusgoottilaisen kaapin kaaret toistuvat pompeijinpunaisen seinän friisissä
Maljakkoon on kerätty puutarhasta pionikimppu. Sukuhistoriaa henkivä BOTAS SALIN SEINÄLLÄ on Helena Smolanderin muotokuva 1800-luvun lopulta. KARI-PAAVO KOKKI KUVAT ERJA LEMPINEN Uudellamaalla sijaitseva maalaistalo kätkee seiniensä sisään kiehtovia tarinoita ja kauniisti entisöityjä kalusteita. antiikki?&?design 17 kotona
VUONNA 1905 rakennetulla lasiverannalla voi lekotella Artekin ajattomilla Aurinkopuutarhahuonekaluilla. Ikkunoilla kukkivat vaaleanpunaiset pelargoniat. antiikki?&?design 18
Rakennuskanta on pääosin 1700–1800-luvulta Botasin tila on kulkenut yli 200 vuotta Else-Maj Boije af Gennäsin äidinpuoleisessa suvussa. antiikki?&?design 19 kotona. Aatelismiehiä ja juustomestareita Botas sijaitsee luonnonkauniissa Myrskylän kunnassa, joka kuuluu itäiseen Uuteenmaahan. Suomenkielinen väestö muutti seudulle Hämeestä, ruotsinkielinen puolestaan Uplannista, Sörmlannista ja Itä-Götanmaalta jo 1100–1300-luvulla. Vastassa odottaa talon emäntä Else-Maj Boije af Gennäs. Else-Maj Nouveau ja Porvoon BOTAKSEN päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. Aikanaan hänen isänsä oli tullut juustomestariksi Suomeen. Vuonna 1905 siihen lisättiin tuolloisen muodin vaatimuksesta suuri ja komea lasiveranta ja puutarhan puolelle avoveranta. Hänen äidinisänsä Knut Smolander (1864–1952) oli taitava maanviljelijä. Seutu on todellista kulttuurimaisemaa. Lopputulosta voikin pitää harmonisena ja hyvin onnistuneena. Sitä ympäröi pioneja kukkiva puutarha. Myrskylä on kulttuuri maisemaa parhaimmillaan. L ähestyn Botaksen maatilaa ja näen pienellä mäenkumpareella keltaisen, klassisoivan päärakennuksen. Tutkijoiden mukaan mitään merkittäviä kielikiistoja ei silti koskaan ollut. Else-Maj Boijen isä, tilanomistaja Johan Charles Nouveau oli ranskalais-sveitsiläistä syntyperää. Tähän osaan sijoitettiin muun muassa suuri sali. – Halusimme toteuttaa lisäosan siten, että se sulautuu mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennus runkoon. Myrskylä on edelleen kaksikielinen kunta, kun monet kylät olivat aikanaan kokonaan joko suomentai ruotsinkielisiä. Myrskylän lounaisosassa sijaitsee Kankkilan kylä, jossa oli jo kivikaudella asutusta. Kylän nykyinen ilme perustuu vuosina 1828– 1833 suoritettuun isojakoon. TALON EMÄNTÄ Else-Maj Boije af Gennäs kuvattuna päärakennuksen aurinkoisella lasiverannalla, joka valmistui vuonna 1905. Kaikkialla näkyy, että se on kauan ollut asuttua ja viljeltyä. Botaksen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Koska talo oli jostakin syystä eri rakennusvaiheissa jäänyt epäsymmetriseksi, Else-Maj Boije af Gennäs ja hänen miehensä Henrik päättivät vuonna 2005 rakentaa siihen lisäsiiven. Nykyisen ilmeensä se sai vuonna 2005 suoritetussa, mittavassa korjauksessa. Hän paitsi laajensi tilan koon moninkertaiseksi, myös suurensi ja kohensi päärakennusta. Halusimme myös, että uusi osa näyttäisi siltä kuin se aina olisi ollut siinä, Else-Maj Boije af Gennäs toteaa
Boije af Gennäs -suku edustaa vanhaa aatelia. Sohvan yläpuolella on Alvar Cawénin maalaama muotokuva 1900-luvun alkupuolelta. Maalauksen alapuolelle on ripustettu mallin upseerinmiekka. Se edustaa empirelle ominaista, pussimaista korinpohja-tyyppiä. Else-Maj ja Henrik Boije af Gennäs tekivät lisärakentamisen yhteydessä talossaan suuren remontin, jolloin sisustus sai nykyisen ilmeensä. Salin kiinnostavia taideteoksia ovat myös Viggo Wallensköldin Prinsessa ja Lennart Segerstrålen Solitanderin talo Porvoossa. Niinpä päätimme, että hän sai suunnitella seinien värejä ja maalata niihin huoneiden tyyliin soveltuvia boordeja. Mahonkikehyksen otsakoristeeseen on veistetty yksi empiren suosikkiaiheista, laakerinoksilla istuva kotka. Boije-suku on peräisin Uudeltamaalta. TEEPÖYTÄ on katettu Rörstrandin Ostindiaastiastolla, joka perustuu 1700-luvun kiinalaisiin esikuviin. Heidän kahdesta lapsestaan poika Hans Henrik viljelee ja hoitaa Botaksen tilaa. Seinän yläosaan maalattiin empiretyylinen, draperia-aiheinen boordi. Boije af Gennäs -suku edustaa vanhaa suomalaista aatelia. Salissa on kaksi suurta peiliä, jotka on tyylin mukaisesti sijoitettu ikkunoiden väleihin. antiikki?&?design 20. Sieltä avautuu näkymä itäuusmaalaiseen kulttuurimaisemaan. Sali sisustettiin perityillä, mahonkisilla, pietarilaistyyppisillä empirehuonekaluilla, joita Else-Maj Boije af Gennäs hankki jonkin verran lisää. Se esittää hänen sukulaistaan, nuorta kapteenia Vladimir Boije af Gennäsiä. Nyt isäntäpari kutsui häntä suunnittelemaan myös sisustuksen värejä ja materiaaleja. Se on kullattu ja patinoitu osittain tummaksi. TALON toiselle puolelle rakennettiin avoveranta vuonna 1905. Edelleen tuotannossa olevaa astiastoa alettiin valmistaa vuonna 1932. Anders omaksui appensa Djäknsuvun vaakunan kolmine ankkuripoijuineen, mistä juontaa Boije-suvun nimi. Sen kantaisänä pidetään Anders Boijea, jonka nimi mainittiin jo vuonna 1503. Suku on monella tavalla vaikuttanut maamme historian eri vaiheisiin. Hän peri apeltaan muun muassa Gennäsin ja Dalkarbyn kartanot Pohjan pitäjässä. Veranta on sisustettu vanhoilla puutarhakalusteilla. – Jarmolla on varma tyylitaju ja erinomainen värisilmä. Muista muotokuvista kannattaa mainita Knut Smolanderin äitiä Helenaa leskenpuvussaan esittävä maalaus. Ilbyn kartanon poika Henrik Boije af Gennäs (1940–2010) avioituivat vuonna 1971. Vihreä empiresali Uuden siiven sali sai vihreän värin. Gotiikkaa ruokasalissa – Valitsimme ruokasalin seiniin Jarmon kanssa vanhasta englantilaisesta värikartasta voimakkaan pompeijinpunaisen värin, Else-Maj Boije af Gennäs kertoo. Salin sisustusta täydentävät muutamat perhemuotokuvat sekä 1800-luvun alun kristallikruunu. Mahdollisesti Viipurista kotoisin oleva empirepeili on kiinnostava. Hollolalainen Jarmo Tiihonen oli jo aiemmin korjannut talon huonekaluja
EMPIREPEILI on mahdollisesti peräisin Viipurista. Sitä vartioi laakerinoksilla istuva kotka. Salin seiniä koristaa Jarmo Tiihosen maalaama draperia-aiheinen boordi. VIHREÄ SALI on sisustettu mahonkisilla myöhäisempirehuonekaluilla. Sohvan yläpuolella on Alvar Cawénin muotokuva nuoresta sukulaisestaan, kapteeni Vladimir Boije af Gennäsistä. antiikki?&?design 21 kotona. SALIN IKKUNOIDEN väliin on sijoitettu tyylinmukaisesti korkea uusrokokootrymoo
Viihtyisän ruokasalin talon emäntä on sisustanut kustavilaisilla medaljonkituoleilla sekä talon alkuperäiseen sisustukseen kuuluneilla kaapeilla ja senkillä. Uusgotiikka – style cathedrale tai style troubadour – oli varsinkin Ranskassa suosittua 1800-luvun eri vaiheissa. Uusgotiikkaa suosittiin Ranskassa. Inspiraatio goottilaiseen boordiin lähti oikeastaan liikkeelle ruokasalin suuren, uusgoottilaisen kaapin koristeaiheista. Tämä teki pitkän uran 1800-luvun loppupuolella Venäjän armeijassa. Pitkäpartainen eversti Pieni kulmasalonki on sisustettu valkoiseksi maalatuilla, talon alkuperäiseen sisustukseen kuuluneilla uusrokokoohuonekaluilla. Ne ovat vaaleaksi kiillotettua, veistokoristeista tammea. – Kaapin kunnostus oli Jarmolta varsinainen uroteko, talon emäntä naurahtaa. Se on peräisin Boije-suvulta Porvoon Illbyn kartanosta. Huoneen katseenvangitsijana toimii Alvar Cawénin maalaama muotokuva. – Vanhempani hankkivat kaapin ja siihen kuuluvat uusgoottilaiset tuolit asemapaikkaa vaihtaneelta ranskalaiselta diplomaatilta. Jugendtuolit ja -pöytä ovat peräisin Porvoossa sijaitsevasta Illbyn kartanosta. Seinien yläosaan maalattiin goottilaisista kaariaiheista koostuva boordi, jonka aiheet toistuvat myös Andstenin kaakeliuunin friisissä. Kristallikruunu on 1800-luvun puolivälistä. Tammikaappi on ranskalaista työtä 1800-luvun loppupuolelta veistettyine suippokaarineen, fiaaleineen, krapukukkineen ja neliapila-aiheineen. – Lapset hieman pelkäsivät tummasävyistä maalausta ja kulkivat nopeasti sen ohi. Kaappia oli säilytetty kylmässä tilassa, joten koristeet olivat osittain irti ja vaurioituneet. antiikki?&?design 22. RUOKASALISTA avautuu näkymä saliin, joka lisättiin rakennukseen vuonna 2005. Se esittää pitkäpartaista eversti Gustav Adolf Boije af Gennäsiä. Ruokasalin tamminen pöytäryhmä on ruotsalaisvaikutteista jugendia. Ikkunoiden väliin on ripustettu taidemaalari Hanna Frosterus-Segerstrålen omakuva: soikea pastellityö 1900-luvun alusta
Se kätkee ruotsalaisen Gustavsbergin valmistaman astiaston, jossa on suvun vaakuna. RUOKASALIA koristaa Hanna FrosterusSegerstrålen tummasävyinen omakuva. Ranskalaiset, uus gotiikkaa edustavat tuolit on valmistettu 1800-luvun lopulla. 1800-LUVUN lopun ranskalainen kaappi on tyyliltään uusgotiikkaa. antiikki?&?design 23. Alvar Cawénin maalaamassa muotokuvassa on eversti Gustaf Adolf Boije af Gennäs. KULMASALOGIN uusrokokookalusto on talon alkuperäistä sisustusta. PIENI RUOKASALI on sisustettu medaljonkiselustaisilla 1700-luvun kustavilaisilla tuoleilla. Taustalla oleva senkki puolestaan kuuluu ruokasalin jugendkalustoon
Tämä oli sairaanhoitaja ja Pelastusarmeijan kapteeni. Tällaisia kokonaisuuksia löytyy vain meidän maastamme. w Ruudulliseksi maalattu lattia jäljittelee kiveä. Lattiaan on maalattu laattoja imitoiva koriste. TALON PÄÄOVI on sijoitettu lasiverannan keskelle. antiikki?&?design 24 kotona. Uusrenessanssityyliset sgabellotuolit ovat 1800-luvun lopulta. KODIKAS keittiö on sisustettu 1800-luvun lopun sgabellotyyppisillä uusrenessanssituoleilla. Edessä näkyy Artekin aurinkotuoli. – Nämä tuolit ovat peräisin Henrikin kummi tädiltä Margret Mangströmiltä. Näin alkujaan imitoitiin marmoritai kaakelilaattoja. PUUTARHAPÖYDÄLLÄ on Else-Maj Boijen isoäidin hartauskirja 1800-luvun lopulta. Huolellisesti korjatussa ja entisöidyssä Botaksessa yhdistyvät monet elementit, jotka ovat suomalaiselle asumisja sisustamiskulttuurille ominaisia. Siellä elävät sulassa sovussa niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin vaikutteet. Keittiön lattian Jarmo Tiihonen maalasi vinoruudulliseksi
3. Haarukan hinta on 230 euroa, samoin veitsen. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Alfredo Häberlin tanskalaiselle Georg Jensenille suunnittelema Alfredo-maljakko on suupuhallettu, 199 e. 4. Se on suunniteltu vuonna 1947. Hinta alkaen 595 e. Westanqvarnin Veranda-tuoli on tehty Suomessa kotimaisesta oksattomasta männyn sydänpuusta, alk. luo tyyli Ikuista LAATUA Klassinen kartanotyyli syntyy korkeatasoisista esineistä, jotka kestävät sukupolvelta toiselle. 6. Hopeinen kannu on tehty Preussin Heilsbergissä 1800-luvun puolivälissä. Wedgwoodin Florentine-tarjoiluastia on suunniteltu vuonna 1931. Turkoosi koristelu tuo eleganttiudessaan mieleen renessanssiajan Firenzen. Ylellinen, sirojen merihevosten kannattelema malja vangitsee katseen. 9. Uusgotiikka huokuu henkevyyttä ja ylevyyttä. 2 690 e. 7. Hopeiset haarukka ja veitsi kuuluvat tanskalaisen Georg Jensenin klassiseen Old Danish -sarjaan. Westanqvarnin valmistaman pöydän jalka on valettua alumiinia, pöytälevy mäntyä. 11. 2. Café-pöytä istuu puutarhaan. Lopullinen hinta oli 400 e, Stockholms Auktionsverk. Ruotsalainen Gunnel Ginsburg on suunnitellut pirteät puutarhakäsineet. 4,95 e, Nelson Garden. 10 11 antiikki?&?design 25. Kastikekaadin noudattaa empirelle tyypillistä kypärän muotoa. 1 2 3 4 5 6 7 9 8 ANTTI KAIJALAINEN KUVAT VALMISTAJAT 1. 5. 519 e. 10. Wahlqvist 1840-1850-luvulla. Tikkurilan Patio Pihakalustemaali antaa puutarhakalusteille uuden ilmeen ja suojelee niitä säältä. 29,95 e / 0,9 l. 8. Irlantilainen , vuonna 1783 perustettu Waterford on valmistanut kristalliesineitä jo satojen vuosien ajan. Seinäkellon tekijä oli tukholmalainen H. Hurmaava The Wonderlust Peony Diamond -teekuppi on englantilaisen Wedgwoodin laadukasta posliinia, 63 e. Hän on tehnyt lukuisia puutarhaja kasvikirjoja. 235 e
Syyskuussa alkaa puolukoiden aika ja sienisesonki. MARJOJEN VÄRILOISTO hehkuu parhaillaan. Säilöminen voi myös parantaa ruoan makua. Hillojen tekeminen vaati hyvin tarkkaa puhtautta ja myös säilytysolosuhteiden tuli olla oikeat, jotta hillot säilyivät homehtumatta. Ranskalainen sokerileipuri ja ravintoloitsija NicolasFrançois Appert teki merkittävän säilöntään liittyvän havainnon joskus 1700ja 1800-lukujen vaihteessa. Ku va A do be St oc k ANTTI KAIJALAINEN Sokeri säilytti ja makeutti SÄÄTYLÄISTEN PIIRISSÄ levisi jo 1600-luvulla muoti, jossa marjat tarjottiin vieraille makeina hilloina. Näin marjat, sienet ja kasvikset edelleen säilötään kodeissa. Säilöjän aarteet & 26. Antiikkimarkkinoilla on tarjolla ruukkuja ja muita astioita, joihin herkut saa säilöttyä. Rahvas söikin marjat tuoreina. Nyt mustikat, herukat, karviaiset ja omenat ovat mehevimmillään. Sokeri, joka toimi marjakompottien säilöntäaineena, oli tuolloin hyvin kallista. Hän huomasi, että kun ruoka suljettiin ilmatiiviiseen lasipurkkiin ja sen jälkeen kuumennettiin kiehuvassa vedessä, se säilyi pitkään pilaantumatta. Tavallisella kansalla ei ollut siihen varaa. Kuumuus tuhosi haitalliset mikrobit eikä tiivis kansi päästänyt ruokaan uusia pieneliöitä. Säilöntä on ikivanha menetelmä säilyttää ruokaa talven varalle, mutta nykyihmiselle siinä korostuu lähiruokaja terveysajattelu
Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Lähtöhinta 1 000–1 200 e, Bukowskis. Setti sisältää kaksi lasiastiaa, pihdit, reseptilehtisen ja käyttöohjeet. RUOTSALAISEN Gustavsbergin astiaan voisi tehdä vaikka rommiruukun. HELSINGISSÄ vuosina 1842– 1918 toimineen Wilh. 3. Keraaminen inkivääriruukku on tehty Kiinassa 1800-luvulla. Lähtö hinta 150 e / 5 kpl, Bukowskis. 2. Vasarahinta 200 e / 2 kpl, Hagelstam & Co. Vasarahinta 70 e, Helander. 8. NÄISSÄ PYTYISSÄ säilytettiin ennen voita. Vasarahinta 90 e, Hagelstam & Co. 6. MARJAT KEITETTIIN hilloksi 1800-luvun lopun venäläisessä messinkivadissa. Arabian voipytyt ovat todennäköisesti 1930–1940-luvulta. 18,90 e. Vasarahinta 1 550 e, Bukowskis. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 antiikki?&?design 27 trendit. 10. Andsténin tehtaan saviruukut valmistettiin tynnyrin muotoisiksi. KARHULAN LASITEHTAAN 1900-luvun alun tölkit suljettiin paperikannella, jonka ympäri sidottiin naru. VAASALAINEN Fritz Jakobsson maalasi mehevän omena-asetelman vesiväreillä vuonna 1982. Lopullinen hinta 47 e, Stockholms Auktionsverk. TÄLLAISEEN RUUKKUUN oli tapana säilöä inkivääriä, jota tuotiin Aasiasta Eurooppaan. Purnukka on 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. Vasarahinta 260 e / 5 kpl, Helander. 11. 7. 5. 4. KAJ FRANCK suunnitteli vuonna 1960 Nuutajärvelle nämä hillopurkit. Nykyään niihin voi säilöä toki muutakin. 39,90 e. RAIJA UOSIKKINEN suunnitteli Pomona-hillopurkin koristeen 1960-luvun alussa. 9. LÉKUÉN fermentointisetti tekee hapattamisesta helppoa. Kotimaisen Marttiinin sieniveitsen varren päässä on näppärä puhdistusharja. Ne noudattavat luonnollisesti tarkoituksenmukaisuuden ihannetta ja ovat näin ollen pinottavat. 1. SIENESTÄJÄN paras apuväline on sieniveitsi
Bonsai-aiheiset, uniikit veistokset kuuluvat hänen tunnetuimpiin töihinsä. antiikki?&?design 28. LASINPUHALTAJA Alma Jantunen työhuoneellaan Nuutajärven Lasikylässä
ANTTI KAIJALAINEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI Lasinpuhaltaja Alma Jantunen jatkaa lasintekemisen perinteitä Nuutajärven Lasikylässä. Ku va A lm a Ja nt un en antiikki?&?design 29 muotoilun mestari. Alle 600 asteessa lasi kovettuu eikä enää muotoudu. Alma Jantunen ottaa uunin punaisena hehkuvasta kidasta metallipillinsä päähän sulaa lasia. – Lasi pysyy muotoiltavana, kun se on noin 800asteista. SUPER YELLOW on uniikki, pullomainen maljakko vuodelta 2020. Pian hän hakee uunista lisää kuumaa lasia ja puhaltaa sen sisään lisää kokoa. Postimerkit tulevat myyntiin syyskuussa. Sama tapahtuu uudelleen, kunnes lasia vihdoin on haluttu määrä. Hän hallitsee tätä valuvaa massaa, lasi termein ilmaistuna aloitusta, pyörittämällä sitä plootuksi sanotun metallilevyn päällä. VAPAA PUHALLUS L asiuuni hohkaa reilussa tuhannessa asteessa. Sitten Alma Jantunen puhaltaa pillin läpi, jolloin aloituksen sisälle syntyy ilmakupla eli posti. POSTIN taidepalkintoon valikoituivat Alma Jantusen töistä Fruit Bottles (vas.) ja Cactus Pigga (oik.). Se on muottiin puhallettu ja driivattu eli reunoiltaan kuumana viimeistelty. Lasinpuhaltaminen on lämmön hallintaa, Alma Jantunen huutaa uunin huminan yli. Hänelle myönnettiin tämän vuoden Postin taidepalkinto, ja pian hänen lasitaidettaan voi nähdä postimerkeissä
Syynä on ollut suurten suomalaisten lasitehtaiden vahva asema. – Lasissa minua kiehtoi silloin ja yhä sen monipuolisuus. Sarjatuotantoesineet, kuten maljakot, puhallan pyörittäen muottiin. Se eroaa muista materiaaleista. Se tarkoittaa, että hän suunnittelee ja tekee työnsä itse. Sen jälkeen driivaan eli viimeistelen reunat. BONSAI-AIHEINEN Porkkana-veistos on vuodelta 2014. FRUIT BOTTLES -teokset (2007) esiintyvät syksyllä postimerkeissä Postin taidepalkinnon vuoksi. Ku va t A lm a Ja nt un en antiikki?&?design 30. Hän halusi tehdä jotain käsillään, ja lasinpuhaltaminen tuntui erityisen kiehtovalta. Alma Jantunen puhaltaa kuuman lasin sisään ilmaa. Tampereella syntyneen Alma Jantusen tie vei lukion jälkeen Jyväskylän yliopistoon, jossa hän aloitti espanjan kielen opiskelun. Pidin hommaa omituisena ja luokkakavereiden tuliaisiksi ostamia lasiruusuja kamalina. Uniikeissa esineissä saatan käyttää apumuotteja joihinkin puhallettaviin muotoihin. TUOREISSA VEISTOKSISSA Jantunen on käyttänyt perinteistä filigraanitekniikkaa. – Käytän laajasti erilaisia tekniikoita lasinvalmistuksessa, mutta eniten teen töitä vapaasti puhaltamalla. Veistokselliset ja umpilasiset muodot puhallan ja muotoilen vapaasti. Suomessa studiolasilla on selvästi ollut marginaalisempi asema kuin vaikka Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. Ensikosketus alaan oli kuitenkin ollut erilainen. VAHVAT VÄRIT ovat Alma Jantusen lasitaiteen tunnusmerkkejä. Kamalat lasiruusut! Lasinpuhaltaja Alma Jantunen tekee studiolasia. – Kävimme alakoulun luokkaretkellä Iittalassa näytös hytissä. Studiolasin merkitys on kuitenkin vahvistunut sitä mukaa, kun lasitehtaat ovat lopettaneet ja lasialan kouluista on valmistunut lisää studiolasin tekijöitä. Yliopisto-opiskelu ei kuitenkaan maistunut hänelle, sillä se tuntui liian teoreettiselta. LASIA muotoillaan noin 800-asteisena
Alma Jantunen SYNTYI Tampereella vuonna 1973. Se oli hyvää harjoitusta. Molemmat tehtaat kokivat vaatimattoman alun, kukoistuskaudet ja lopulta tuotannon siirtämisen muualle. antiikki?&?design 31. Norjan opit Alma Jantunen valmistui lasialan artesaaniksi eli lasinpuhaltajaksi Wetterhoffin käsija taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1996. Norjasta paluun jälkeen päätimme perustaa Johannes Rantasalon kanssa oman studiolasiin erikoistuneen yrityksen, mutta emme olleet varmoja minne. Valmistui lasialan artesaaniksi Wetterhoffin käsija taideteollisuusoppilaitoksesta 1996. Teoksia muun muassa Suomen lasimuseon ja Designmuseon kokoelmissa. Hän seurusteli 1990-luvun lopulla Johannes Rantasalon – tulevan yhtiökumppaninsa – kanssa. Pari muutti Norjaan työskentelemään Hadelandin lasitehtaalle. Nyt häntä kiehtoo värien sekoittaminen. Yhteinen yrityksemme Lasisirkus syntyi vuonna 1999. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli vuoden verran Art Glass Teamissa Nuutajärvellä. Viimein tulimme Nuutajärvelle, sillä täällä meille tarjottiin tietotaitoa ja lasin raaka-ainetta. Tämän 1700-luvulla perustetun lasitehtaan elämänkaari muistuttaa paljon Nuutajärven lasitehtaan historiaa. PALKINNOT Kansallisen kulttuuriliiton naistoimikunta -taiteilijapalkinto 2005, Vuoden Taidekäsityöläinen 2007 (Ornamo), Taito-palkinto 2016 (Taitoliitto), Postin taidepalkinto 2021. – Työskentely Hadelandissa oli hyödyllinen kokemus, josta on jäänyt mieleen valtava määrä pikarien puhaltamista. ”Olen käsityöläinen ja taiteilija.” URANSA alussa Alma Jantunen keskittyi teoksissaan tarkkarajaisiin väripintoihin. – Myöhemmin, kun opiskelin lasinpuhaltajaksi, tein paljon lasiruusuja. LÄPIMURTOTÖITÄ olivat Hip-maljakko (1999) ja Bonsai-sarjan työt (2009). TOTEUTTANUT opiskelijoiden suunnitelmia muun muassa Helsinki Design Schoolissa ja Aalto-yliopistossa. PERUSTI Johannes Rantasalon kanssa studiolasiin erikoistuneen Lasisirkuksen vuonna 1999
Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Uransa alussa häntä kiehtoi incalmotekniikka, jossa värejä yhdistetään hyvin tarkkarajaisiin väripintoihin. 400 värin paletti Lasisirkus on alusta lähtien tehnyt sekä omaa tuotantoa että tilaustöitä. antiikki?&?design 32 muotoilun mestari. Tekniikat ovat minulle Tekniikka on väline ilmaisulle. ALMA JANTUSELLA on käytössään 400 väriä. Postimerkit julkaistaan syyskuussa. Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo ovat toteuttaneet teoksia muiden muassa muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaiselle sekä kuvanveistäjä Pekka Jylhälle. Sen suunnitteli arkkitehti Harald Leonard Neovius, jonka tunnetuimpia töitä on vuonna 1905 valmistunut jugendia edustava Navigatorin talo Helsingin Unionin kadulla. – Valintani taidepalkinnon saajaksi henkii uusia tuulia taidemaailmassa. Olen siitä iloinen, että lasialalla on paljon osaavia naisia. Valmis työ on yleensä hyvin lähellä alkuperäissuunnitelmaa. Nykyään hän keskittyy taidelasiin. – Olen siirtynyt tarkkarajaisista väripinnoista vä rien sekoittamiseen. Koen, että valintani rikkoo myös mielikuvia ruutupaitaisista miesmestareista. Väri on Alma Jantusen lasin tavaramerkki. Alma Jantunen sai tämän vuoden Postin taide palkinnon. Pullot ovat myytävinä. Nykytaidekäsityö, muotoilu ja kuvataide ovat sekoittumassa, ja käsityötaitoja arvostetaan enemmän kuin pitkään aikaan. Rahasumman lisäksi siihen kuuluu kaksi postimerkkiä, joihin valittiin hänen työnsä Fruit Bottles ja Cactus Pigga. Hän on tehnyt niistä värikokeen pulloihin, jotka ovat esillä Lasisirkuksen myymälä-galleriassa Nuutajärvellä. Minua kiinnostaa, miten värit ja valot käyvät vuoropuhelua. Alma Jantunen puhalsi Lasisirkuksen alkuaikoina omana tuotantonaan pieniä koristeesineitä. Idyllinen Lasikylä on suosittu matkailukohde. Minulle on tärkeää saada teoksesta kokonaisuus, jossa niin värit kuin muodotkin ovat tasapainossa. Olen koulutukseltani lasialan artesaani eli lasin puhaltaja. VISIOT ja ideat piirtyvät luonnoksiin, jotka Alma Jantunen piirtää 1:1-mittakaavaan. Tätä vaativaa tekniikkaa käytettiin Italiassa jo 1500luvun lopulla. Lasisirkuksen kaltaiset pienet yrityksen jatkavat Nuutajärvellä lasintekemisen perinnettä, kun vuonna 1793 perustetun ja kansainvälisesti tunnetun Nuuta järven lasitehtaan toiminta päättyi vuonna 2014. – Miellän muotoilijan käyttöesineiden suunnit telijaksi. Oletko muotoilija, käsityöläinen tai taiteilija. Uusia lasinpuhaltajiakin valmistuu, sillä Lasikylässä toimii Ammattiopisto Tavastian lasikoulu. Siinä mielessä olen käsityöläinen. Olen myös lasitaiteilija. Alma Jantusen kotina on viehättävä punainen Pakari, lasi ruukin leipomoksi 1800luvun lopulla rakennettu talo
JUHLAKALA vuodelta 2017 on vapaasti puhallettu uniikki veistos. Teos on vapaasti puhallettu. KAKTUKSET ovat vapaasti puhallettuja ja niiden mattamainen pinta on syntynyt hiekkapuhalluksessa. KUUMAT KUKKULAT (2017) on tehty verholasitekniikalla. Ku va t A lm a Ja nt un en antiikki?&?design 33 muotoilun mestari. Kuva on työstetty hiekkapuhaltamalla. Se on vapaasti puhallettu. Ne ovat muottiin puhallettuja, suuaukko on driivattu eli kuumana viimeistelty. HIP-MALJAKOT Alma Jantunen suunnitteli vuonna 1999, ja ne ovat olleet tuotannossa vuodesta 2000. AJATUKSET-teos vuodelta 2017 edustaa Alma Jantusen tuotannossa abstraktimpaa ilmaisua. BLACK HORSE -veistos on uniikki ja valmistui vuonna 2016
Jantusella on käytössään valtavan laaja väripaletti, noin 400 väriä. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluvat bonsai-aiheiset teokset. Olin kesäkurssilla venetsialaisen lasinpuhaltajamestarin Pino Signoretton opissa Pilchuckin lasikoulussa vuonna 1999. Alma Jantusen mielestä nousee yleensä tarkka visio siitä, millainen työstä tulee. ”Tavoittelen töissäni tasapainoa.” LASINPUHALTAJA asuu 1800luvun lopulla leipomoksi valmistu neessa Pakarissa. Miten ylläpidät ammattitaitoasi. Lasi tuo värit ja valon ihmisen iloksi monissa eri muodoissa. Lasitaituri ei ole innostunut tuomaan töihinsä tarinallisuutta, vaikka töissä riittääkin esittävyyttä. Töiden suunnittelu ja lasin puhaltaminen on intensiivis tä työskentelyä, sillä on tärkeää säilyttää punainen lanka koko prosessin ajan. asti Wiurilan kesän näyttelyssä Katseen kääntöpiiri, Viurilantie 126, Halikko, wiurilankartano.fi; 29.8. ”MINUA kiinnostaa, miten värit ja valot käyvät vuoropuhelua.” antiikki?&?design 34. En voi nimetä esikuvia, mutta arvostan taiteilijoita, jotka pystyvät työskentelyssään uusiutumaan ja kulkevat omia polkujaan. Niiden esikuvana ovat japanilaiset miniatyyriset bonsaipuut, jotka kasvetaan ruukussa ja pakottamalla ne tiettyyn muotoon. w Lasisirkus, Pruukinraitti 15, Nuutajärvi, lasisirkus.fi Alma Jantusen lasitaidetta voi nähdä 29.8. Saada tehdä töitä rauhassa. muotoilun mestari ilmaisun välineitä. asti Galleria Koivu linnassa, Koivulinnantie 2, Pukkila, galleriakoivulinna.fi; Syyskuun ajan 8.9. Tein siitä oman version, joka säilyy ikuisesti, Alma Jantunen kertoo hymyillen. – Pyrin siihen, että värit tuovat mahdollisimman hyvin lasia esille materiaalina. Signoretto opetti perus tan, joka on hyödyttänyt kaikes sa lasintekemisessä. Mikä on lasin merkitys ihmisen elämässä. Käyn ulkomailla lasialan tapah tumissa ja opettelemassa uusia tekniikoita. – Onnistuin aikoinaan tappamaan kaksi oikeaa bonsaipuuta. Muiden lasialan tai turien työskentelyn seuraami nen on paras tapa oppia uutta. Vanhan kertaaminen, kuten eri tekniikoiden käyttäminen vaikka lasikannuissa, ylläpitää taitoja. Välillä se tuntuu hankalalta, kun ympärillä riittää monenlaista kohinaa. 5 kysymystä Urasi tähtihetki. alkaen Hvitträskissä, Hvitträskintie 166, Kirkkonummi, kansallismuseo.fi/fi/hvittraesk; 13.1.–27.2.2022 Gumbostrand Konst & Formissa, Vainuddintie 72–28, Söderkulla, konstoform.fi. Mitä enemmän hallitsee eri teknikoita, sitä enemmän se antaa tilaa ilmaisulle. Haaveesi lasin puhaltajana. Päässä vilisevät ideat hän piirtää luonnoksiksi, joiden mittakaava on 1:1. Talon on suunnitellut arkkitehti Harald Neovius. Esikuvasi
ILON WIKLANDIN satumaailma M arikki, Melukylän lapset ja Veljeni Leijonamieli. Kaikki nämä rakastetut hahmot ovat jääneet elämään lapsuudenmuistoissamme paitsi Astrid Lindgrenin taianomaisen tekstin, myös Ilon Wiklandin kuvitusten ansiosta. MIRVA SAUKKOLA KUVAT MUUMIMUSEO Ruotsinvirolaisen Ilon Wiklandin hurmaavat kuvitukset ovat tatuoituneet mieliimme Astrid Lindgrenin kirjoista. Ne ovat lainassa Haapsalun lähellä sijaitsevasta Iloni Imedemaasta eli Ilonin Ihmemaasta, jolle taiteilija lahjoitti aikanaan 800 alkuperäistyötään. Museo tarjoaa lapsille myös monen laisia mahdollisuuksia oman luovuuden ilmaisemiseen piirtämisestä askarteluun sekä taidepedagogista toimintaa. Sodan koettelemukset Ilon Wiklandin kuvituksissa voi kohdata monenlaisia tunnetiloja. Hänen syntymäkotinsa lähellä sijaitseva Iloni Imedemaa on koko perheen museo, jossa voi ihailla Ilon Wiklandin alkuperäisteoksia. Huonekalut näyttävät suuremmilta kuin aikaihmisten silmin ja talotkin on saatettu rakentaa vinksin vonksin, kuten Melukylässä. Veljeni, Leijonamieli (1973) loihtii silmien eteen myyttisen kauniin mielikuvitusmaailVELJENI, LEIJONAMIELI (1973) johdattaa surumielisen tarinansa ja myyteistä aineksia ammentavat kuvituksensa kautta lukijan fantasian maailmaan. Monissa näkyy myös lapsen perspektiivi. Kuvien lukuisat yksityiskohdat houkuttelevat tutkimaan niitä tarkemmin kuin suurennuslasin kanssa. Nyt taiteilijan tuotantoon voi tutustua Muumimuseossa Tampereella. antiikki?&?design 36 näyttely. Nyt Muumimuseoon on koottu läpileikkaus Ilon Wiklandin unohtumattomista kuvituksista
Ku va Le if H an se n antiikki?&?design 37 näyttely. MARIKKI, KATSO LUNTA SATAA! -kirjan (1983) kuvitus tuo taitavasti esiin sinisen eri sävyjä. AKVARELLITYÖ Isoäitini talo (2005) siirtää taiteilijan lapsuudenmuistot paperille. KIRJASSA Katto-Kassinen kujeilee (1968) seikkaillaan Tukholman kattojen yllä. ILON WIKLAND tunnetaan Astrid Lindgrenin hovikuvittajana, mutta hän on tehnyt myös omia lastenkirjoja
Ne taiteilija on lähettänyt kirjalahjojen sivujen välissä tervehdykseksi kaimalleen. Muumimuseon näyttelyssä on esillä myös kuvituksia Ilon Wiklandin yhdessä Rose Lagercrantzin kanssa tekemästä lastenkirjasta Pitkä, pitkä matka, jonka WSOY julkaisi suomeksi vuonna 1996. Kuvittaja oli Anders Adlecreutzin vanhempien, poikansa tapaan arkkitehtinä toimivien Gunnel ja Eric Adlercreutzin hyvä ystävä. Side Suomeen antiikki?&?design 38 näyttely. Nykyään Adlercreutzien kodissa on monia Ilon Wiklandin alkuperäiskuvituksia. Luulimme sen olevan virolainen versio Ilonasta, mutta kerrottuamme Ilon Wiklandille nimipäätöksestämme, Ilon kertoi meille että heitä lienee vain kaksi – nimi on niin harvinainen. Ilon piirsi kuvan minusta farkkusortseissani ja t-paidassani osana Ronjan maailmaa, Anders Adler creutz muistelee. Tällä hän viittaa toiseen maailmansotaan, joka jyräsi erityisen karusti Viron yli. Siellä hän kohtasi kustannustalon nousevan tähden, Peppi Pitkätossun (1945) myötä tunnetuksi nousseen Astrid Lindgrenin. Anders Adlercreutzin aikuistuttua Ilon Wikland on ollut mukana hänen perheensä elämässä jatkuvasti. Sen jälkeen työ seurasi toistaan. KattoKassinen-seikkailuissa (1955–2003) puolestaan lennetään kirjojen syntyajan Tukholmassa kattojen yllä. Toisaalta on kiinnostavaa, että joitakin niistä rakastetaan yhdessä maassa eriman, kun taas Marikki-kirjojen (1960–1993) idyllinen Kesäkumpu eli päähenkilön koti henkii vanhan ajan Carl Larsson -vaikutteista tunnelmaa. Myöhemmin Sammeli on seikkaillut Ilon Wiklandin kuvakirjoissa. Loma-aikaan Ilon Wikland saapui usein Adlercreutzien vieraaksi näiden kesäkotiin Barösundiin. Valmistuttuaan 23-vuotias Ilon – upseeri Stig Wiklandin kanssa avioiduttuaan jo nuori rouva – haki kuvitustöitä Rabén & Sjögren -kustantamosta. Pakomatka Ruotsiin Neuvostoliiton miehityksen myötä Ilon, silloiselta sukunimeltään Pääbo, lähetettiin Ruotsiin vain 14-vuotiaana. Ensin Neuvostoliiton joukot saapuivat maahan, sitten Saksa miehitti sen kesäkuussa 1941 ja lopulta neuvostojoukot palasivat sinne vyörynä talvella 1944. teemat hänen kuvituksiinsa kumpusivat. Nuori Ilon Wikland lähti Virosta Ruotsiin. – Kun olin vähän päälle 12-vuotias, Astrid Lindgrenin kirjoittama ja Ilon Wiklandin kuvittama kirja Ronja, ryövärintytär (1981) oli ilmestynyt vähän aiemmin. Molemmat hänen vanhemmistaan olivat omilla teillään eivätkä olleet vaivanneet päätään tyttärestään huolehtimalla, mutta rakastava isoäiti oli kasvattanut pikku-Ilonia kuin omaa tytärtään Haapsalussa. Monissa Astrid Lindgrenin kirjoissa käsiteltiin vaikeita asioita. – Tiiviimmin sidettämme kuitenkin lujitti se, kun päätimme antaa nyt 21-vuotiaalle tyttärellemme nimen Ilonin mukaan. Mikään huviretki se ei ollut, sillä kovan merenkäynnin lisäksi matkustajien sisintä jäyti myös pelko: mitä jos joko saksalainen tai venäläinen sotilasalus upottaisi laivan. Ilon Wiklandista oli tullut Astrid Lindgrenin luottokuvittaja. Jokainen Anders Adlercreutzin viidestä lapsesta on tutustunut ikonisiin kuvituksiin. Sammeli-nimen saanut pentu matkasi perille laukussa. – Melukylässä näen vaikutteita Ilon Wiklandin lapsuusmaisemista Virosta. Vuotta myöhemmin nuorukainen sai kunniatehtävän: hänen piti toimittaa Ilonille Ruotsiin Suomesta hankittu lapinkoira. – Moni näistä kuvituksista on selkäytimessämme – aivan kuten muumitkin. Siinä kerrotaan matkasta Sjöstjärna-laivalla Virosta Ruotsiin. Vasta vieraillessaan 1980-luvulla ensimmäisen kerran lapsuutensa jälkeen Virossa vehreiden niittymaisemien ja värikkäiden talojen alkuperä avautui hänelle, Riikka Kuittinen toteaa. Ensimmäinen yhteinen projekti oli hyvän ja pahan välistä taistelua käsittelevä Mio, poikani Mio (1954). – Hämmästyttävää Ilonille itselleen oli se, ettei hän vuosikymmeniin tajunnut, mistä tietyt maisemat ja KANSANEDUSTAJA, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tutustui Ilon Wiklandin taiteeseen varhain. Nyt hän joutui hyvästelemään tytön ja lähettämään tämän Ruotsissa asuvan tädin luokse. Ne olivat Ilonille luonnollinen valinta, sillä luovuus virtasi hänen veressään: myös Ilonin äitin Vida Pääbo-Juse oli kuvaja tekstiilitaiteilija. Tunnetta vahvistaa vielä se, että esimerkiksi talot tai huonekalut on kuvattu lapsen mittakaavassa. Kohtaaminen Astrid Lindgrenin kanssa Nuori Ilon joutui jättämään isoäitinsä ja lapsuudenidyllin taakseen, mutta toisaalta uusi kotimaa tarjosi mahdollisuuden taideopintoihin. Kuvittajana Ilon Wikland on osannut tulkita tummiakin kerronnan sävyjä omien kasvuiän koettelemustensa vuoksi, Muumimuseon näyttelyn kuraattori Riikka Kuittinen arvioi
Entä sitten Marikki, katso sataa lunta! (1983), jonka sinisyys tuo talven tunnun lähelle, Riikka Kuittinen ihastelee. asti Muumimuseossa, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere, muumimuseo.fi. Ilon Wikland on saanut työstään lukuisia tunnustuksia, joista ensimmäinen oli Elsa Beskow -palkinto vuonna 1969. Sen hahmo pohjautuu taiteilijan omaan koiraan, joka aikanaan tuotiin Suomesta. Näihin kuuluu niin ruotsalaisia kuin esimerkiksi brittiläisiä lastenkirjoja. tyisen paljon, toisessa taas aivan muita. – Vaikka ulkomaalaisia vieraita ei pandemian takia tänä vuonna tulla näkemään aiempien vuosien tapaan, kotimaassakin riittää intoa nauttia kulttuurista. Toisaalta Ilon Wikland on myös taitava värien käyttäjä, – Joidenkin kuvitusten vihreys tekee vaikutuksen rehevyydellään. Lokakuussa Ilon Wiklandin työt vaihtuvat Camilla Mickwitzin näyttelyyn. Odotamme myös sille menestystä, sillä onhan Camilla Mickwitz meidän suomalaisten suosikki muun muassa Pikku Kakkosen värikkään tunnuksen luojana, Riikka Kuittinen uumoilee. ILON WIKLAND ikuisti nuoren ystävänsä Anders Adlercreutzin Ronja, ryövärintytär -kirjan tunnelmiin. Edellisen kerran Ilon Wiklandin töistä koostettu näyttely oli esillä vuonna 2003 Helsingin kaupungin taidemuseossa eli nykyisessä HAMissa. Taiteilijana hän on onnistunut siirtämään sadun paperille välillä yksinkertaisillakin keinoilla, kuten pelkällä mustalla viivalla. Sammeli-koira seikkailee Lasten maailma on elänyt aina Ilon Wiklandin sydämessä – onhan hän itsekin neljän lapsen äiti. Esimerkiksi anarkistinen ja rajoja rikkova Katto-Kassinen, joka lentelee propellillaan kaupungin yllä, oli Neuvostoliitossa todella suosittu toisin kuin Suomessa, Riikka Kuittinen kertoo. Muumimuseossa odotetaan, että mahdollisimman moni saapuisi ihailemaan Ilon Wiklandin rakastettuja kuvituksia. Vaikka Ilon Wikland tunnetaan parhaiten Astrid Lindgrenin kirjojen kuvituksesta, hän on toki siirtänyt muidenkin kertojien taikamaailmoja kuviksi. Ku va A nd er s A dl er cr eu tz antiikki?&?design 39 näyttely. w Marikista Melukylään -näyttely 19.9. Lisäksi Ilon Wikland on sekä kirjoittanut että kuvittanut kolme Sammeli-koirasta kertovaa kuvakirjaa (1995–2001)
– Biennaali on osa Helsingin merellistä strategiaa, josta päätettiin vuonna 2017. Häntä biennaalin siirtyminen ei harmita. Sen tarkoituksena on avata kaupunkia – myös sen saaria – entistä enemmän niin helsinkiläisille kuin täällä vieraileville, tapahtuman järjestelyistä vastanneen HAM-museon johtaja Maija Tanninen-Mattila arvioi. MIRVA SAUKKOLA KUVAT MAIJA TOIVANEN/HAM/HELSINKI BIENNAALI 2021 Odotettu Helsinki Biennaali toi nykytaiteen Vallisaareen. – Olisi toki ollut hienoa saada toivottaa vieraat Vallisaareen tervetulleiksi tutustumaan taideteoksiin jo viime kesänä, mutta tärkeintä oli mennä terveyden BERLIINISSÄ työskentelevän Alicja Kwaden Pars pro Toto -teos (2018) koostuu eri mantereilta kerätyistä kivenmurikoista. 40 antiikki?&?design näyttely. SAARI SYLEILEE TAIDETTA H elsinki Biennaali valtasi Vallisaaren kesäkuun alussa. Pandemia päätti kuitenkin toisin. Tapahtuman toteutumista oli ehditty odottaa jo hartaasti, sillä alkujaan se oli suunniteltu pidettäväksi kesällä 2020. Tutustuimme sen teoksiin ja jututimme tapahtuman järjestäjiä
41 antiikki?&?design. DAFNA MAIMONIN teos Indigestibles (2021) käsittelee nykyihmisen eksyksissä olemisen tunnetta tämän suoliston kautta
Valli saaren monimuotoisen luonnon ohella he pääsevät tutustumaan nykytaiteen kärkeä edustavien tekijöi den tuotantoon. Leiskuvan värisistä langoista virkkuukoukuil VIRKATTU KORALLIRIUTTA (2021) on sisaruspari Margaret ja Christine Wertheimin kannanotto merien kurjistuvaa tilaa kohtaan. Siel lä kaupunki ja sen asukkaat ovat osa taidetapahtumaa, yhtenä biennaalin kuraattoreista toiminut HAMin näyt telypäällikkö Pirkko Siitari pohtii. 42 antiikki?&?design näyttely. Onko esikuvana kenties 1800luvun lopulta saakka järjes tetty, ylevä Venetsian biennaali. Saari oli pitkään puolustusvoimien käytössä, kunnes se avattiin vuonna 2016 vierailijoille. Lyhytelokuva vie vrlasien käyttämisen myötä katsojan kiehtovaan, kolmiulotteiseen maa ilmaan, jossa tavataan vangit ensin ankeissa selleis sään. – Tärkeitä teemoja biennaalissa ovat muun muassa rajat, identiteetit ja niiden muuttuminen sekä yhtey temme luontoon. Kaupunkilaiset onkin haluttu sitouttaa hyvissä ajoin osaksi tapah tumaa. Meille on tärkeää, että biennaali on kävijöille maksuton. – Enemmänkin etsimme inspiraa tiota Liverpoolin biennaalista. Jälkimmäinen on lyhyt, mutta sii tä huolimatta se on saanut aikaan valtavia muutoksia saarella, Pirkko Siitari miettii. Tänä kesänä biennaali on vaikeiden aiko jen jälkeen kuin kaupungin lahja kaikille vierailijoille – tulivat he sitten pääkaupungista tai muualta. la koottu työ on vastalause merien muoviroskalle ja lämpenevien vesien tuhoamille koralliriutoille. Liverpoolin biennaali inspiroi. Sotilassaaren historia Myös Vallisaaren menneisyys on läsnä biennaalissa. Althamerin videotaideteos Seitsemän vankia. ehdoilla. Keskiössä kaupunkilaiset Millainen biennaalista on sitten haluttu tehdä. Toinen kiinnostava esimerkki kaupungin yhteisöjen sitomisesta taiteeseen on puolalaisen Pawe. Vallisaaressa näkyy niin geologinen kuin ihmisen aika. Siinä vapauteen kaihoavien vankien rooleja näytte livät itse taiteilijan ohella Suomenlinnan avovanki lan asukkaat. Pakomatka kuljettaa heidät suomalaiseen luon toon, jonka he kokevat kaikilla aisteillaan tuntemalla rahkasammaleen pehmeyden metsässä jalkapohjien sa alla tai poskipäitä pienten tikarien tavoin kipeästi pistelevät lumihiutaleet. Esimerkiksi yhdysvaltalai sen taiteilijasisaruspari Margaret ja Christine Wertheimin työ, Virkattu koralliriutta on syntynyt osittain helsinkiläisten käsityönharrastajien käsissä. Vain vesibussimatka maksaa, Maija TanninenMattila alleviivaa
ALICJA KWADE: BIG BE-HIDE Massiivisesta kivilohkareesta, sen metallisesta peilikuvasta ja kaksipuolisesta peilistä koostuva teos nostaa esiin samanlaisuuden ja erilaisuuden teemat. 43 &. KATHARINA GROSSE: SHUTTER SPLINTER Saksalaistaiteilija maalasi Vallisaaren vanhan, haitallisten mikrobien vuoksi käyttökelvottoman koulurakennuksen sateenkaaren eri sävyillä osaksi monimuotoista luontoa. ALICJA KWADEN Big Be-Hide (2019) tullaan näkemään biennaalin jälkeen Helsingin Kala satamassa. Teos esittää havainnollisesti, miten paljon vedenpinta tulee nousemaan jäätikön sulaessa Grönlannissa. Toimituksen valinnat JAAKKO NIEMELÄ: LAITURI 6 Merivettä tippuva, rakennustelineistä muodostuva installaatio kertoo, miten Vallisaari voi jäädä veden alle ilmastonmuutoksen edetessä. SAKSALAISEN Katharina Grossen Shutter Splinter (2021) tuo värit osaksi hylättyä rakennusta ja villiintynyttä maisemaa. Maali levittäytyy itse rakennuksesta sen jatkoksi liitettyihin vaneripaloihin ja luontoon. Berliinissä työskentelevän taiteilijan teos siirtyy biennaalin jälkeen Helsingin Kalasataman alueelle osaksi kaupungin julkista taidetarjontaa
Lue lisää, helsinkibiennaali.. PASI AUTIO havaitsi, että lintujen äänissä toistuu selkeä rytmi. SAARESSA ON ESILLÄ karttoja teosten sijainnista, mutta myös mobiiliopas kannattaa ladata omaan kännykkään. 3 vinkkiä biennaaliin KAIKKI BIENNAALIN TEOKSET kattava kierros venyy noin kolmeen kilometriin. Lintudiscossa (2021) voi tanssia titityyn tahtiin. SARI PALOSAAREN teos Eons and Instants (2021) pohtii ihmiskunnan halua louhia mineraaleja ja muuttaa ympäristöä. Varaudu taidepäivään siis mukavilla kengillä ja vesipullolla. 44 &. Mukaan mahtuu myös rutkasti portaita. KUVATEKSTIÄ Laura Könönen: Ei taivasta rajana, 2021 JAAKKO NIEMELÄN Laituri 6 (2021) avaa sitä, miten korkealle vedenpinta tulee nousemaan Grönlannin ikijään sulaessa. VARUSKUNNAN SÄÄMIES Topi Kautonen (1921–2011) ikuisti Vallisaaren maisemat kankaalle. /mobiiliopas VALLISAAREEN kulkevat vesibussit, mutta sinne voi matkata halutessaan myös omalla veneellä
Yhteensä taiteilijoita on mukana 41. asti, helsinkibiennaali.fi. – Ehdottomasti. – Kaikki edistyi orgaanisesti, kuin palapelin kokoa minen, Pirkko Siitari kertoo. Kuraattorit tulevat vaihtu maan ja sen myötä myös biennaalin sisältö. Tämä näkyy muun muassa Antti Majavan videotaideteoksessa. – Alkujaan ei esimerkiksi oltu päätetty, että tapah tumasta tulisi näin kansainvälinen. Saaren säämiehenä ja varusmiesten meteoro logian opettajana työskennelleen Topi Kautosen (1921–2011) maalaukset ikuistivat Vallisaaren elämän ja rantaviivan elävästi. Ku va M at ti Py yk kö /H A M /H el si nk i B ie nn aa li 20 21 Ku va M at ti Py yk kö /H A M /H el si nk i B ie nn aa li 20 21 Ku va M at ti Py yk kö /H A M /H el si nk i B ie nn aa li 20 21 45 antiikki?&?design. TUOMAS A. Entä onko Helsinki Biennaalista syntymässä perinne. Se ruotii kiinnostavalla tavalla energiantuotantoa ja julistaa öljynjalostuksen jo osaksi menneitä aikoja. Entisestä muistuttavat vanhat kasarmit ja tiilimuurit, kun taas nykyinen ilmenee omaa aikaamme heijasta vassa taiteessa, jossa painottuu esimerkiksi ekoajatte lu. Nyt mukana on kuitenkin taiteilijoita 17 eri maasta, kuten Etelä Koreasta, Turkista ja Keniasta. Kuraattori ryhmä tutki satojen eri taiteilijoiden työtä ja päätyi juuri näihin, Pirkko Siitari ilmoittaa. Mukana on yhteensä 41 taiteilijaa. Onkin kiehtovaa, miten entinen sotilassaari on muuntautunut taidetapahtuman järjestämispaikaksi. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan toimia aina saman kaavan mukaisesti. w Helsinki Biennaali on avoinna Vallisaaressa 26.9. Toisinaan mennyt ja nykyinen myös sulautuvat yhteen. Nyt ne muistuttavat yhtenä biennaalin osana varuskuntasaaren elämän menosta. Työt levittäytyvät luontoon, vanhoihin ruutikellareihin ja aikoinaan puolus tusvoimien työntekijöiden asuinraken nuksina palvelleihin taloihin. Aikomuk senamme on yllättää vieraat joka kerta, Maija Tanni nenMattila lupaa. LAITINEN rakensi biennaaliin installaation, joka yhdistää ääntä, kuvaa ja lasia. Eri kansallisuuksia ei kuitenkaan edes ajateltu pitkin matkaa. Orgaaninen palapeli Kun biennaalia alettiin suunnitella, siihen osallistuvat taiteilijat vahvistuivat yksi kerrallaan
Samaa arvaamattomuutta ja yllätyksellisyyttä voi yhtä lailla tapahtua Pohjoismaissa ja Helsingissä, kuten esimerkiksi koronaepidemia osoittaa. Kun ihminen vanhenee, unelmat muuttuvat usein yhteisöllisimmiksi. Yhtäkkiä teokseen tuli uusi ulottuvuus, kun mukaan tulivat Roomassa asuvien paperittomien maahanmuuttajien lapset. w Unelmien kenttä 24.8. elokuuta. Jokainen teoksen pallo symboloi unelmaa. Huomasin myös, että nuorilta usein puuttui leikki ja rentous. Antti Kaijalainen Kuvat KUVIA kuvataiteilija Sophia Ehrnroothin lyhytelokuvasta 900 Footballs, joka tehtiin Roomassa viime vuonna. Oman pojan jalkapalloharrastus vei kuvataiteilija Sophia Ehrnroothin monivuotiseen taideprojektiin. Myrskysää asetti haasteita ja museon henkilökunta kielsi teoksen toteuttamisen. Ennustamattomuus kuuluu elämän perusasioihin, mutta onneksi ihmisellä on kyky rakentaa raunioille uudelleen. He alkoivat leikkiä palloilla sateen piiskamalla kentällä. Jos omaa palloa ei ole, teoksesta voi ottaa pallon mukaansa itselleen. Meillä kaikilla on unelmamme, ja ne muuttuvat elämän aikana. Valitettavasti se kaventuu myöhemmin kilpailuhengen puristuksessa. Pelaajilla oli jo nuorina hyvin suuret unelmat pelissä. Haluan nostaa tämän ristiriidan esille teoksessa. Siitä puuttui tietynlainen vapaus ja liikkumatila. Pelaaminen oli totista. Jalkapallo oli minulle vierasta, mutta kuvataiteilijana sain ahaa-elämyksen. Elämän draama KENTÄLLÄ ANTTI KAIJALAINEN KUVAT ANANYA TANTTU JA SOPHIA EHRNROOTH Vuonna 2020 tein Roomassa lyhytelokuvan 900 palloa, joka on pilottiteos Unelmien kenttä -installaatiolle. Se huipentuu julkiseen installaatioon nimeltä Unelmien kenttä, joka järjestetään Bolt Arenalla Helsingissä 24. Pidän 900 palloa -teosta tutkielmana siitä, miten yhteys ja luottamus rakennetaan ja kuinka kaaoksesta syntyy järjestys. Joudumme elämässä sietämään odottamattomia asioita ja unelmien kariutumisia. TÄSTÄ SEURASI prosessi, jossa mikään ei sujunut suunnitelmien mukaan. Tarkoitus oli tuoda 900 jalkapalloa kentälle tarkkaan kuvioon ja kutsua yleisö poimimaan sieltä pallo mukaansa. Samaan tapaan Unelmien kenttä -teoksen ei ole tarkoitus olla staattinen. antiikki?&?design 46. Taidealan asiantuntija Krista Mikkola kertoi museonjohtaja Giorgio de Finisille jalkapalloaiheisista teoksistani. Nuoret haaveilevat monesti vaikkapa tähteydestä tai ammattilaisjalkapalloilijan urasta. Sinne voi tuoda oman pallon ja vaihtaa sen teoksen palloon. Tämä innostui ja halusi, että toteuttaisin aiheesta uuden teoksen rajun kokeelliseen MAAM-museoon (Museo dell’Altro e dell’Altrove). Nuorta elämää ympäröi mahdollisuuksien kenttä. Nuoret kokivat kentällä pettymyksiä, itkua, naurua, suuria tunteita ja intohimoa eli tunteiden koko skaalan. Jalkapallo näyttäytyi minulle elämän draamana pienoiskoossa. Yhdessä tekemällä tästä syntyi uusi ja odottamaton teos. Minusta tuli kentän laidalla seisova jalkapalloäiti. Jokainen saa tulla vapaasti oleilemaan kentälle. UNELMIEN KENTTÄ -installaatio kääntää katseet leikkiin, iloon ja siihen toiveikkuuteen, jolla nuori lähtee elämään. Bolt Arenalla (Töölön jalkapallostadion), Urheilukatu 5, Helsinki, unelmienkentta.fi. Luovutin vastuuta heille, ja he toimivat itsenäisesti ja järjestyneesti. lähikuvassa taiteilija Uudessa sarjassa kerromme ajankohtaisten nykytaiteilijoiden kuulumisia. Tästä seurasi konflikti, joka on dokumentoitu lyhytelokuvassa. ”UNELMIEN KENTTÄ on yhteisöllinen teos, joka rakentuu 2 021 jalkapallosta Töölön jalkapallostadionin kentällä. Minut oli alun perin kutsuttu tekemään unelmiin liittyvä workshop nykytaiteen museo MACROon Roomaan. Olen käsitellyt aihetta Dream of Championship -kirjassani (Parvs 2021). Aloin valokuvata pelaajia ja pelitapahtumia kentillä ja halleissa. TEOKSENI sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten, kun poikani pelasi jalkapalloa
KÄSITYÖN KAUTTA voi jättää jälkensä historiaan. Eilisen ompeleet Ku va Ka tr i Le ht ol a Historia & perinteet K U LT T U U R I M AT K A / T U N N I S TA T Y Y L I / M I K Ä M I S S Ä M I L L O I N / M I N U N A N T I I K K I N I antiikki?&?design 47. Lisäksi seuraamme tuolin taivalta kustavilaiselta ajalta nykypäivään. Vierailemme nyt Ompelijan museokodissa, joka on tulvillaan vanhoja pitsejä
antiikki?&?design 48. OMPELIJAN MUSEO KODIN viihtyisään kamariin Leena Salminen on pedannut sängyn valkoja leikekirjonnalla tehdyillä liinavaatteilla
Käsityötaidon talo L eena Salminen seisoo veh reällä pihamaalla punaisen talon edessä ja sovittaa takorautaista avainta lukkoon. antiikki?&?design 49 kulttuurimatka. Makuukamarin kahteen vuoteeseen on pedattu upeat, leikekirjotut liinavaatteet. Ikku noita kaunistavat taiten tehdyt verhot, kun taas pöy dillä ja hyllyillä on harkittuja asetelmia, joiden joukossa myös vanhoja astioita. Toisen vuoteen päälle on lisäksi ryhmitelty kokoelma erilaisia vauvan vaatteita. TEKSTI JA KUVAT KATRI LEHTOLA Ompelijan museokoti Kokemäellä kätkee sisäänsä uskomattoman määrän tekstiilityöaarteita, joihin erityisesti naiset ovat upottaneet työtuntejaan eri vuosikymmeninä. Leena Salminen on asetellut vanhojen huonekalujen äärelle liinoja ja pitsejä. PYYHELIINAPEITE kuului 1900-luvun alkupuolella kodin varusteisiin, ja ne olivat suosittuja 1950luvulle asti. Kyseessä on Ompelijan museokoti, jonne on kerätty käsitöitä suurimmaksi osaksi huutokaupoista ja kirpputoreilta. Tekniikan juuret yltävät tiettävästi 1200-luvulle saakka ja useisiin eri maanosiin. Liinavaatekaapit pursuilevat kirjailtuja taloustekstiilejä eri vuosikymmeniltä. Mukana on myös Leena Salmisen MAKRAMEETEKNIIKALLA solmittuja käsitöitä. HELMIKIRJONTAA käytettiin muun muassa pienissä esineissä kuten kuvassa näkyvissä kukkaroissa. Jo saliin tultaessa edessäni avautuu laaja tekstiilikokoelma. 1970–1980-luvulla ne palasivat muotiin. Ovi avautuu narahtaen
Kaunis pitsipaita oli jäänyt sinne joltakulta rouvalta. Jokirannan vehmaalla tontilla kohoavat korkeat koivut ja paikassa havisee historian tuntu. antiikki?&?design 50 kulttuurimatka. Myöhemmin he päättivät rakentaa tontille myös nykyisen asuintalonsa. Tuolloin vanha talo jäi vapaaksi muulle käytölle, ja 2000-luvun alussa Leena Salminen piti siinä parina kesänä kahvilaa. Kauppaan kuuluivat tontin ja vanhan asuinrakennuksen lisäksi ulkorakennus, puuliiteri ja navetta. Suurin osa niistä on kotimaisia, mutta joukossa on myös joitakin ulkomaalaisia taidonnäytteitä. Vuonna HUSQVARNAN FREJA -ompelukonemallia valmistettiin vuosina 1883–1925. Valtaosa tekstiileistä on kotimaisia. Kokoelman tekstiilit tulevat eri vuosikymmeniltä. Sitä on asuttanut aikoinaan muun muassa tontin laitaa pitkin virtaavan Kokemäenjoen hinaajalaivan kapteeni. Se toimi aikoinaan merkkinä Piispa Henrikin saarnahuoneelle matkalla olleille soutajille. Se päätyi tuolloin monille ompelijoille myös Suomessa. tai ainakin aitan paikalla aiemmin ollut hirsirakennus, on perimätiedon mukaan keskiajalla toiminut Suomen kansallispyhimyksen piispa Henrikin saarnahuoneena. Alueelta on kaivauksissa löytynyt myös merkkejä keskiaikaisesta kylästä. PYYHELIINAPEITE kuului 1900-luvun alkupuolella kodin varusteisiin. Ne olivat suosittuja 1950luvulle asti. omia ja hänen lähipiirinsä kautta tulleita töitä. Mökki joen rannalla Talo on perheen saamien tietojen mukaan rakennettu vuonna 1865. – Olimme ihailleet paikkaa veneellä jokea pitkin kulkiessamme. Kyseinen aitta, LEENAN SERKUN isoäiti toimi Naantalin Ailostenniemen kylpylässä Venäjän vallan aikana. Käsityönopettajana toiminut Leena Salminen on kerännyt niitä vuosikymmenten mittaan. Kauniita vanhoja huonekaluja sekä pienempää esineistöä on paljon, mutta suurin osa esineistä on tekstiilejä. Kokemäeltä kotoisin oleville Salmisille talo päätyi onnellisen sattuman kautta, kun Leena Salminen etsi miehensä Asko Salmisen kanssa kesämökkiä 1960-luvun puolessavälissä. Ystävän kautta kuulimme, että talot ja tontti saattaisivat olla myynnissä, Leena Salminen kertoo. Saman joen varrella joidenkin kilometrien päässä Salmisten tontista sijaitsee myös erityinen luhtiaitta, joka on Suomen vanhin säilynyt puurakennus. 1970–1980 -luvulla ne palasivat muotiin. – Tontillemme tuo erityistä historiaa se, että täällä sijaitsee Marian kallioksi kutsuttu kallio. Niillä kohdin oli ison niemen kapein kohta ja siitä oli mahdollisuus oikaista kantamalla vene niemen yli, Leena Salminen kertoo. Aitan ympärille rakennettiin vuonna 1857 tiilestä Pyhän Henrikin kappeli. Käsityönopettajan intohimo Rakennus toimi ensin Salmisten kesäpaikkana
OMPELIJAN MUSEOKODIN esineistöön kuuluu tekstiilien lisäksi myös vanhoja huonekaluja, astioita ja muita kodin tavaroita. ERILAISET KEVEÄT kasvimaailman aiheet lisäsivät suosiotaan 1900-luvun kirjonnassa. LEENA SALMINEN tutkii vanhaa valkokirjottua liinaa Ompelijan museokodin olohuoneessa. YKSITYISKOHTA kirjotusta liinasta. antiikki?&?design 51 kulttuurimatka
Yksi suunnittelijoista oli käsityönopettaja Ilona Jalava, joka myös suomensi saksalaisen Beyers Handarbeitsbücher -sarjan. KUVIOITA TALLENNETTIIN kirjomalla niin kutsuttuihin merkkausliinoihin. 1700-luvulta lähtien käsitöiden tekeminen ja kirjonta oli Suomessakin suosittua. Lähteet: Johanna Aydemir, Anja Aalto ja Outi Honkimaa: Suomalaiset käsityöaarteet 1 & 2. Kankaaseen kirjottua historiaa KÄSITYÖTEKSTIILIEN HISTORIAA tunnetaan jo muinaisilta ajoilta. Niitä näki paitsi vaatteissa, myös ortodoksisessa perinteessä tärkeäksi muodostuneissa käspaikoissa. Pelko käsityöperinteen häviämisestä sai ylioppilaat keräämään vanhoja malleja. KIRJONTAMALLEJA JULKAISTIIN jo 1500-luvun alussa, jopa 1400-luvun lopussa. VALKOINEN IKKUNAVERHO on tehty yhdistämällä valkokirjontaa ja virkkausta. Ne toimivat siirtymänä vaativimpiin tekniikoihin. TEOLLISTUMISEN MYÖTÄ käsin tekeminen väheni. Tyypillisiä olivat punaisella langalla tehdyt geometriset ornamentit. Koti ja yhteiskunta -lehden Käsitöitä-liitteessä alettiin julkaista käsityömalleja vuonna 1889. KIRJONTAMALLIT LEVISIVÄT piirroksina ompelijalta toiselle. Kirjonta yleistyi ensin säätyläisnaisten keskuudessa, sillä kalliita materiaaleja oli vaikea saada. Alun perin arkisista käyttötekstiileistä kehittyi pyhiä liinoja. KAPIOIDEN TEKO oli siirtymäriitti tytöstä naiseksi. KANSANOMAINEN KIRJONTA oli suosittua Karjalassa. antiikki?&?design 52. Vuonna 1879 perustettiin Suomen Käsityön Ystävät -yhdistys. Tulevalle sulhaselle saatettiin valmistaa lahjaksi paita tai puku. Esimerkiksi koristeellisia lautanauhoja on valmistettu tuhansia vuosia. Lasiesineet Leena on löytänyt kirpputorilta. 1900-LUVUN ALKUPUOLELLA kotimainen mallisuunnittelu lisääntyi. Kirjotuissa tauluissa käytettiin malleina kuparipiirroksia tai painokuvia. Suomen vanhin lautanauhalöytö on peräisin 500-luvulta. Avain 2011. Helena Honka-Hallila ja Maija Uusitalo: Ristipistoja kotien kätköistä. WSOY 2012. PÖYTÄLIINASSA on leikekirjontakuvio
P. Pitsihuoneen viehätys Museokodin huoneissa kierrellessä silmiin osuu toinen toistaan upeampia luomuksia. Ne palasivat taas muotiin 1970–1980-luvulla. Ne kuuluivat 1900-luvun alkupuolella useimpiin koteihin, ja niiden Leena Salminen innostui käsitöistä jo lapsena. Työssäoloaikanaan Leena Salminen käytti kokoelmaansa hyödyksi: hän vei koululle yksittäisiä malleja, joita hän sitten käytti opetuksessa. LEENA SALMINEN on kerännyt virkattuja pitsejä kokonaisen huoneellisen. Mutta aina silloin, kun silmiini osuu kirpputorilla kierrellessä jokin erityisen hieno käsityö, se on vain hankittava, Leena Salminen nauraa. – Tiedän, että tilaa ei ole loputtomiin ja olen kyllä pyrkinyt vähentämään keräilyä. Lähes kaikissa niissä on jos jonkinlaista koristelua, kirjontaa ja pitsiä. suosio kesto 1950-luvulle asti. w Ompelijan museokoti, Kotiniementie 43, Kokemäki. Leena Salminen päätyi ensin pukuompelijan, sen jälkeen käsityönopettajan opintoihin. Kokemäellä ei tuolloin ollut koulussa käsityönopetusta, mutta kotona hän seurasi tarkkaan sukunsa naisten tekemisiä ja teki itse perässä. 0400 538549. Keittiössä päästään ihailemaan kirjottujen pyyheliinapeitteiden kokoelmaa. antiikki?&?design 53 kulttuurimatka. NYPLÄTYT PITSIT voi erottaa virkatuista usean langan tekniikan myötä. Kokoelmansa laajuutta hän ei osaa arvioida eikä ole koskaan sitä laskenut. Nykyään Leena Salminen pitää tilauksesta opastuksia aiheesta kiinnostuneille ryhmille ja vierailijoille pääosin kesäaikaan. Hän ihaili myös muotia ja aikaa seuranneiden sukulaistätien tyylikkäitä vaatteita. Leena Salmisen innostus tekstiilitöihin on peräisin jo lapsuudesta 1940-luvulta. Nyplätyt pitsit Leena Salminen on kerännyt olohuoneen lipaston luo. Avoinna kesäkuusta syyskuuhun ma–la klo 14–18, muina aikoina sopimuksen mukaan, facebook.com/ompelijanmuseokoti. – Teollinen tavara on usein niin suoraviivaista. 2014 kokoelma alkoi olla varsin mittava. Silloin hän päätti perustaa Ompelijan museokodin ja avata sen vierailijoille. Viimeistään pitsihuoneeseen tullessa käsitöihin käytettyjen työtuntien määrä häkellyttää. Siitä Salmiset halusivat säilyttää suurimman osan, sillä he arvostavat vanhoja käsityönä tehtyjä tavaroita. Virkatut liinat, verhot ja peitteet, joissa on erilaisia kuvioita, ovat hyvin esillä, onpa joukossa jokunen pitsikäsineparikin. Esineillä on ollut jokin selkeä käyttötarkoitus, Leena Salminen pohtii. Langat sitoutuvat toisiinsa eri tavalla kuin virkatussa pitsissä, jossa voi havaita silmukoita ja pylväitä. Sisällä talossa on edelleen paljon samaa irtaimistoa, jota tuli kaupan mukana. Käsintehdyissä esineissä näkyy ihmisen taito ja elämä. Sitä paitsi se muuttuu kaiken aikaa
Aiemmin ornamentit olivat keskeinen osa tuolien estetiikkaa, mutta modernismi piti niitä turhina. Niistä jyrkin näkyi modernismin myötä 1900-luvun alun tuoleissa. Malli istuu uusbarokkituolilla. Ku va Ka ns al lis ga lle ri a / A nt ti Ku iv al ai ne n antiikki?&?design 54 tunnista tyyli Uudessa sarjassamme kamarineuvos Kari-Paavo Kokki opastaa eri tyylisuuntien tunnistamiseen.. Jatkamme tässä jutussa tuolien tyylimatkaa 1700-luvun lopulta modernismiin. TUOLISTA tuli arkipäivää MARIA WIIK: Hilda Wiikin muotokuva (1881). KARI-PAAVO KOKKI Sisustustyyleille ominaisia ovat vastareaktiot. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Kaluston suunnitteli arkkitehti Vasili Stasov ja valmisti Andrei Tour Pietarissa. Presidenti nlinnan Keltaisen salin kalusto on tehty Pietarissa vuonna 1819. Antiikin perintöä edustaa puoli auringon muotoinen koriste. EMPIRETYYLIN sotaisuus näkyy marsalkansauvan mallisissa käsinojissa. Ku va Ja an is Ke rk is antiikki?&?design 55
Loviisan, Heinolan ja Iitin seuduilla kehittyi oma kustavilainen tyylinsä niin säätyläiskuin talonpoikaistuoleissa. RANSKALAISTA tyyppiä edustava kustavilaistuoli. Tyypeissä oli avonainen, pehmustamaton suorakaiteen, kilven tai lenkin muotoinen selusta. Tässä tyylissä istuinhuonekalujen muotoilussa kulkee kaksi virtausta: ranskalainen ja englantilainen. Nojatuoleissa käsinojat saivat voluutin tai marsalkansauvan muodon. Kuninkaan tyyli eli Suomessa KUSTAVILAINEN TYYLI oli Suomessa suosittua niin säätyläiskuin talonpoikaishuonekaluissa. Selkälauta oli usein lyhdemäinen tai erilaisten pienojen muodostama. Muotiin tulivat klassisoivat ja geometriset muodot. Myös empire jätti jälkensä talonpoikaiseen istuinvalikoimaan selustojen lyyra-aiheineen ja koristeveistettyine poikkipienoineen. Niin sanotut sapelijalat kaartuivat ulos ja irtoistuin oli pehmustettu. Sitä alettiin kutsua Ludvig XVI:n tyyliksi. JUHLAVA empiretuoli on tehty Venäjällä vuosina 1820–1840. LYHDESELUSTAINEN tuoli perustuu Chippendalen malleihin. Englantilainen tyyppi haki innoituksensa englantilaisten suunnittelijoiden, kuten Thomas Chippendalen, Thomas Sheratonin ja George Hepplewhiten julkaisemista mallikirjoista. Tavallisesti tuoleissa oli pehmustetut irtoistuimet. Meillä uusi tyyli sai nimensä Kustaa III:n mukaan koko aikakauden tapaan. Selkälautaan oli veistetty usein akantuksenlehtiä ja tarueläimiä. Myös empiressä kulkee kaksi virtausta: pietarilainen ja englantilais–skandinaavinen. Meillä myöhäiskustavilaisuus vaihtui huomaamattomasti siihen. PIETARILAINEN tuolityyppi oli Suomessa suosittu. antiikki?&?design 56. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis. Kustavilaisuus havitteli tyylikkyyttä ROKOKOON LIIKKUVALLE MUOTOKIELELLE syntyi Ranskassa 1700-luvun puolivälissä vastareaktio. Ensin mainitussa sekä istuin että selusta ovat pehmustettuja. Talonpoikaisessa kustavilaistuolissa on usein pienaselusta ja sorvatut tai alas kapenevat jalat. Puusepänkisällien opintomatkat suuntautuivat Pietariin, mikä alkoi näkyä meillä jo 1820-luvulla. Englantilais–skandinaavinen tyyppi oli kevyempi. Sorvattuja tai veistettyjä jalkoja yhdisti H-tukiristikko. Lähtöhinta 150 / pari, Bukowskis. Sen hartialauta oli kapea. Lähtöhinta parille on 200 e, Bukowskis. Empiren loistoa, biedermeierin kodikkuutta KUN NAPOLEONISTA tuli vuonna 1804 Ranskan keisari, juhlava, roomalaiseen antiikkiin perustuva empire nousi hallitsevaksi tyyliksi. Selusta on soikea tai suorakaiteinen eikä jaloissa ole tukiristikkoa. Vaalea keveys vaihtui tummiin puulajeihin ja istuinhuonekalujen muodot muuttuivat raskaammiksi. Lähtöhinta oli 150 e, Bukowskis. Tuoleissa oli leveähkö selkälauta, jonka yläja alalaidassa saattoi olla veistokoristelua. Jalat kaartuivat ulospäin, mutta etujalat saattoivat olla myös sorvatut. KEVYTTÄ englantilais-skandinaavista empireä 1800-luvun puolivälistä. Kanneloidut, sorvatut jalat kapenevat alas. Lähtöhinta 1 000 e / pari, Hagelstam & Co
R okokoon liikkuva ja koristeellinen tyyli vakavoitui ja suoristui uusklassismin myötä 1700luvun loppupuolella. Lähtöhinta 150 e / pari, Bukowskis. Uus gotiikka näkyi lähinnä hartialautojen goottilaisissa suippokaarissa sekä munkki tuolien kolmikulmaisissa istuimissa ja sorvatuissa tolppajaloissa. Muodoiltaan suoralinjaiset kustavilaiset tuolit tehtiin täällä Pohjolassa tutuista puulajeista. Sen olemusta voi luonnehtia elegantiksi ja käytännölliseksi. Taivutettua pyökkiä, noin vuodelta 1900, loppuhinta 1 050 e / 8 kpl, Bukowskis. Kustavilaisuus suosi vaaleita värejä ja antiikin koristeaiheita. Lähtöhinta parille 200 e, Bukowskis. Se ei haitannut silmää, sillä lähes poikkeuksetta tuolit maalattiin peittävällä värillä. UUSBAROKKI tavoitteli runsautta ja komeutta. Maalit olivat yleensä öljypohjaisia. Pohjolassa uusklassismi sai nimen kustavilaisuus Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n (hallitsijana vuosina 1771–1792) mukaan. Kustavilaisuudesta tulikin hyvin rakastettu tyyli, jonka suosio säilyi pitkään. Toisinaan hartialautaan oli veistetty kukkatai rocailleaihe. Uusrenessanssituolissa oli runsaita sorvauksia ja renessanssista haettuja koristeaiheita: listoituksia, leijonan maskaroneja, uurnamaisia nuppeja ja erilaisia arkkitehtuuriaiheita kuten päätykolmioita. Vasarahinta parille 140 e, Helander. 1800-luvun lopulle tultaessa huonekalujen valmistus alkoi olla jo puolitai täysteollista. Uusbarokkituolissa oli usein runsaita, barokista haettuja veistokoristeita. Huonekalujen tyyliin haettiin vaikutteita antiikin maailmasta, jonka tuntemus lisääntyi arkeologisissa kaivauksissa. Viimeinen kertaustyyli eli uusempire näkyi empirestä innoittuneina, usein yksinkertaistettuina muotoina ja tuolien kullattuina messinkikoristeina. Tuolit saattoivat olla suoria kopioita tai sitten muotoja ja koristeaiheita yksinkertaistettiin tai liioiteltiin. Muotiin tulivat uusrokokoo ja uusLudvig-XVI-tyyli, jota meillä kutsuttiin uuskustavilaisuudeksi. Korkeahko, pullea jousipehmustus edusti uutta tekniikkaa. Lähtöhinta 180 e, Bukowskis. Innoitusta menneisyydestä Kertaustyylit loivat uutta lainaten. Empiren kodikkaampi versio oli biedermeieriksi kutsuttu myöhäisempiren vaihe 1820–1850-luvulla. Puulajeja myös yhdisteltiin. UUS-LUDVIG-XVI eli uuskustavilainen tyyli katsoi menneisyyteen. THONET-tuoli oli versio uusrokokoosta. Empire sai vahvan jalansijan Suomessa autonomian myötä 1810-luvulla, ja se näkyi vahvasti erityisesti Helsingin keskustan arkkitehtuurissa, mutta myös maaseudun kartanoissa sekä kaupunkiarkkitehtuurissa eri puolilla Suomea. Siinä korostuivat porvarilliset ihanteet: kodikkuus, antii1830-LUVULLA EMPIRESSÄ alkoi näkyä kaiho menneisiin tyylikausiin. Selustan keskiosa oli pehmustettu. UusLudvig-XVI-tyylisessä tuolissa oli runsaita sorvauksia, kanneloidut etujalat ja soikea tai ylös levenevä selusta sekä kiinteä pehmustus. 1800-luvun alun keisarityyliksi kutsuttu empire oli kustavilaisuuden juhlava sukulainen, joka jatkoi uusklassismin perintöä mahtipontisempana. Tyypillisiä olivat esimerkiksi koivu, mänty ja leppä. Muita tyylisuuntia olivat uusrenessanssi, -barokki, -gotiikka ja -empire. 1800-luvun kuluessa käytiin läpi kaikki menneet tyylikaudet. UUSROKOKOON kaaria. Uusrokokootuolissa oli lenkin muotoinen selusta ja S-kaartuvat jalat. Ensimmäisinä näkyivät rokokoon ja Ludvig XVI:n tyylin vaikutteet. & 57. UUSRENESSANSSI lainasi arkkitehtuurista
Myös erilaisia kustavilaisuuden ja empiren innoittamia pienaselustaisia tuoleja valmistettiin sekä ruokasaleihin että olohuoneisiin. Teollistumisen kiihtyminen 1800-luvun puolessa välissä vaikutti niin yhteiskuntaan kuin sisustustyyleihin. JUGENDIN ote ilmeni modernina. JUGENDIN lempimateriaali oli tammi. Tyypin tuolit olivat usein sgabello-innoittuneita. Runkoja sokkopuuna toimivat mänty, koivu, leppä tai lehmus. Ruokasalissa suosittiin myöhäisrenessanssin matalaselkäisä tuoleja, joissa oli balusteritai kierresorvatut jalat. Arkkitehdit ja koulutetut suunnittelijat piirsivät hienostuneita istuimia myös julkisiin tiloihin. Mahonkia myös jäljiteltiin ootraamalla tai petsaamalla. Teollinen sarjatuotanto vähensi tuotantokustannuksia, sillä se perustui nopeuteen ja suureen määrään. Samalla teolliset prosessit vaikuttivat huonekalujen suunnitteluun. Tuolien muotimateriaali oli mahonki, mutta myös mahonkivaneria käytettiin. Koristeista riisuttuja huonekaluja pidettiin liian kliinisinä koteihin. Monet aikalaiset vieroksuivatkin kone-estetiikkaa. Myöhemmin tämä muotien kirjo sai Biedermeierissa korostui porvarillisuus. Arkkitehdit alkoivat meilläkin suunnitella huonekaluja. antiikki?&?design 58 tunnista tyyli. Lisäksi tyylitellyt klismostuolit olivat suosittuja. Kertaustyylien aikana siirryttiin huonekalujen valmistamisessa käsityöstä teolliseen valmistukseen. Tuolien selustat muuttuivat suorakaiteisiksi tai soikeiksi. Tyypillisen jugendtuolin selusta kapeni ylöspäin ja keskellä oli pienoja. Tyylisuunta, joka tunnetaan myös nimellä art nouveau, pyrki takaisin käsityöhön sekä kohti kansallista muotokieltä ja ornamentiikkaa. Kertaustyylit loivat kuitenkin uutta – vaikkakin lainaten. nimen historismi tai kertaustyylit. Koristeluna käytettiin karvileikkausta. Jo vuonna 1917 ruotsalainen taidehistorioitsija Gregor Paulsson julisti, että kauniimpi arkitavara syntyy tehtaassa. Art decon paluu klassisointiin JO 1910-LUVULLA alettiin palata menneisiin tyylikausiin, erityisesti klassisismiin. Huonekalujen valmistuksessa inspiroiduttiin renessanssista, kustavilaisuudesta ja empirestä. Lähtöhinta 200 e / pari, Bukowskis. Termi oli pitkään väheksyvä, sillä siihen liitettiin kopioimisen ajatus. Englantilainen, toisena Arts & Crafts -liikkeen perustajana tunnettu William Morris korosti käsityön merkitystä. Kritiikkinä teollista valmistusta ja aiempien tyylien kopiointia kohtaan nousi vastareaktiona 1800ja 1900-luvun vaihteessa jugend. Jugendin ihanteet jäivät modernismin alle 1920-luvulta alkaen, kun ihanteeksi kohosi teolliseen sarjatuotantoon perustuva rationaalisuus sekä turhiksi mielletyistä koristeista riisuttu estetiikka. Meillä tyyli oli alussa kansallisromanttista ja inspiraatiota haettiin karjalaisesta kansantaiteesta. Muotokieli oli usein hieman keinotekoinen ja väkinäinen. Turhuuden karsija MODERNISMI PYRKI LUOMAAN muotoilua, jonka hankkiminen olisi kaikille mahdollista. kin perintö, käytännöllisyys ja mukavuus. Koristelussa suosittiin yksinkertaista intarsiaa tai veistokoristelua: meanderia, juoksevaa koiraa, uurnia ja akantuksenlehtiä. Lähtöhinta 250 e, Bukowskis. ART DECO lainasi eri tyyleistä. Niiden jalat olivat joko suorat tai kaartuvat. Vasarahinta 150 e, Hagelstam & Co. Selustaan saatettiin veistää luontoaiheisia koristeita. Tuolloiset sisustusmuodit katsoivat paradoksaalisesti menneisyyteen: uusgotiikka, -barokki ja -renessanssi. w Jugend etsiytyi uuteen JO 1890-LUVULLA VAADITTIIN uuden luomista vanhan tilalle. Belgialainen arkkitehti Henry van de Velde puolestaan puhui korkeatasoisen teollisen valmistuksen puolesta. Myöhäisvaiheessa tuolit saivat geometrisemman ilmeen ja koristelussa alkoi näkyä klassisoivia aiheita. Jalat olivat suorat, alaspäin kapenevat tai levenevät
Vaikka puuta oli taivutettu aiemminkin, Alvar Aalto kehitti tekniikan modernistiseksi ilmaisuksi. Vasarahinta 320 e / pari, Hagelstam & Co. Arkkitehdin tuolien laajan yhtenäiset ja maalatut pinnat oli helppo pitää puhtaina. Koruton modernismi ENSIMMÄISET MODERNISTISET TUOLIT syntyivät arkkitehtien suunnittelemina, usein osaksi heidän piirtämiään rakennuksia. Uskon, että tuoli kestää vielä lapsieni käytössä. Kuitenkin myös työpöytäni 80A ja sen alla oleva laatikosto H297 ovat Alvar Aallon muotoilua, joten kestän puutuneen takapuolen. Yksinkertaista ja kestävää ANTIIKKI & DESIGN -LEHDEN toimittajalle Antti Kaijalaiselle tuolit edustavat sekä käyttöesineitä että tyylihistoriaa pienessä koossa. Monet niistä suunniteltiin alun perin sairaaloihin ja kirjastoihin. Tuoli on myös erittäin kestävä, mikä kertoo korkeatasoisesta suunnittelusta ja valmistuksesta. Tuolien suunnittelu perustui materiaaliin ja käyttötarkoitukseen eli funktioon Rakennetta ja liitoksia ei peitetty korosteiden alle, vaan niiden tuli näkyä. Niitä tarvitaan kodissa aina. Tuolit jatkoivat modernin arkkitehtuurin linjaa, joka perustui kaiken turhan karsimiseen. PUTKIFUNKISTA Pauli Blomstedtin 1930-luvulla suunnittelemana. Sitä taivuttamalla ja liittämällä yhteen luotiin geometrisia perusmuotoja tavoittelevia tuolimalleja. Kansainvälinen modernismin lempimateriaali oli kromattu teräsputki. Tämä Artekin tuoli sijoittuu melkein näiden puoliväliin, sillä Alvar Aalto suunnitteli tuolimalli 69:n alun perin vuonna 1935. Nuorin taitaa olla Yrjö Kukkapuron suunnittelema Shadow chair Tattooed chair -sarjasta noin vuodelta 2000. Vanhin tuolini on myöhäisbarokkia 1700-luvun puolivälistä. Suomessa Alvar Aalto taivutti koivua ja vaneria. Lisäksi tuolit ovat sen kokoisia, että niitä mahtuu kotiin aika monta. Ku va Ka tr i Si im es & 59. Minua viehättää tuolissa sen yksinkertaisuus, koivu materiaalina ja keveys. Jo noin viiteen tuoliin saa mahtumaan aimo annoksen tyylihistoriaa. ”Pidän tuoleista. Käytän sitä työ tuolina, johon se ei ole paras valinta
Asiantuntijamme vastaavat lukijoiden kysymyksiin esineistä ja arvioivat niiden hintoja. Tässä mahdollisesti 1950luvulla peräisin olevassa ja vientiin tehdyssä figuriinissa aatteen palo on muuttunut lähinnä sievistelyksi, ehkä jopa sovittelevaksi eleeksi Neuvostoliiton 1940-luvulla tekemille rajuille väestönsiirroille. ART DECO -VATI Toivoisin tietoa tästä keramiikkavadista (halk. Omistuksessanne on pala modernin suomalaisen taidekeramiikan varhaishistoriaa! (HK) Vakuutusarvo on 800 e. 38 cm, kork. Pohjassa näyttää olevan valmistustekninen virhe, joka ei näy kuvapuolelle, mutta estää signeerauksen näkymisen. Liitä mukaan tarkka valokuva (mahdollisimman suuri tiedosto) esineestä kokonaisena mielellään vaalealla taustalla. Lomonosovin varhaiseen tuotantoon kuului propagandistinen keramiikka, jossa ylistettiin Neuvosto liiton yhteiskuntajärjestelmää. Lähetä meille oma kysymyksesi! antiikki?&?design 60 kysy esineestä. Tyylin perusteella kyse on Elsa Eleniuksen työstä, joskin varman tiedon tekijästä mahdollistaa vasta esineen näkeminen luonnossa. Kuvia ei palauteta. Symbolisesti pienoisveistok sesta voi lukea, että kirjaa kantava kirkas otsainen tyttö ojentaa ruusun järjestelmälle. 10 cm). Elsa Elenius oli tuohon aikaan alan johtotähti, ja hänestä tuli Ateneumin taideteollisen keskus koulun keramiikan pääopettaja hieman tämän vadin valmistumisen jälkeen. Vakuutusarvo on 150 e. Se on saatu häälahjaksi vuonna 1931 Mika Waltarilta. Phil, antiikkikauppias Mari Wilenius FM, koruasiantuntija Harri Kalha FT, dosentti Helsingin yliopistossa Päikki Priha TaT, tekstiilitaiteen professori Lassi Patokorpi Museonjohtaja, Raaseporin museo Antti Kaijalainen FM, Antiikki & Designin toimittaja LÄHETÄ KYSYMYKSESI antti.kaijalainen@fokusmedia.fi tai Antti Kaijalainen, Antiikki & Design, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki. Viehättävä, inuiittityttöä esittävä figuriini on Pietarissa vuonna 1744 perustetun ja vallankumouksen jälkeen vuonna 1925 Lomonosoviksi muutetun keramiikkatehtaan tuotantoa. LOMONOSOVIN FIGURIINI Olisi kiva saada tietoa tästä keraamisesta figuriinista (kork. Mikä on arvo. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 1. Kubisti nen tyylittely päivittää kristillistä tematiikkaa 1920luvun art decon hengessä. (AK) 2. Uniikki vatinne on harvinainen. Lähetä myös kuvat leimoista, jos niitä on. 25 cm), joka on käsittääk seni venäläinen. (AK) 1 2 3 Asiantuntijat Kari-Paavo Kokki Kamarineuvos, antiikin asiantuntija Tuija Peltomaa FM, taiteen, antiikin ja designin asiantuntija Kaisa Koivisto FT, Suomen lasi museon intendentti Veli-Jorma Juusela VTK, M
Lisäksi hän oli sisutusarkkitehti ja huonekaluseppä sekä ahkera matkailija. (AK) 4. JUMALANÄIDIN IKONI Mitä voisitte kertoa ikonista, jonka hankin kirpputorilta. Annie Krokfors maalasi paljon uskonnollisia aiheita, mutta myös muotokuvia ja pihapiirejä sekä kaupunkinäkymiä muun muassa Helsingistä. Mikä voisi olla sen arvo. Malli on 1950-luvun lopulta, numero K 2-15. ANNIE KROKFORSIN MAALAUS Ostin kirpputorilta Annie Krokforsin öljyvärimaalauksen (40 x 50 cm, kehyksineen 52 x 62 cm). Kehys on hieman huonokuntoinen ja maalaus on kiinnitetty siihen hyvin karkeasti isolla naulalla. Mainio löytö! Kruunupyyssä Pohjanmaalla syntynyt taidemaalari Annie Krokfors (1901–1994) valmistui Taideteollisesta keskuskoulusta vuonna 1927. Amanuenssi Ilona Pelgonen Suomen ortodoksisesta kirkkomuseo Riisasta kertoo, että kyseessä on Smolenskin Jumalanäidin ikoni, joka edustaa Hodigitria-tyyppiä (Tiennäyttäjä-ikoni). Vakuutusarvo on 60 e. Renlundin museossa Kokkolassa vuonna 2015. 4 5 6 Antiikki?&?Design 61 kysy esineestä. Silti siinä ihastuttavat kukoistavat värit sekä hieman impressiomainen, jopa kubistimainen tyylittely. Hän jatkoi 1930–1940-luvulla opintojaan Akademien för de fria konsten -taidekoulussa Tukholmassa ja Vapaassa taidekoulussa Helsingissä. Hänen taiteensa kantava voima oli väri. Valmistusmaa on Tanska, mutta valmistaja jää leimasta huolimatta arvoitukseksi. Tässä kannussa on selvästi enemmän käsityömäinen ja studiomainen kuin sarjateollinen ote. Vakuutusarvo on 400–500 e. Taiteilija toteutti myös monia monumentaaliteoksia julkisiin rakennuksiin, kuten kirkkoihin. Taakse on kiilakehykseen kirjoitettu tussilla Gåva av vänner 6.7–53 ja Blommar i Midsommartid i Kronoby – 1953. Minkä arvoinen taulu on. Se näyttää vanhalta, mutta onko sillä muuta kuin rustiikkinen kauneusarvo. Pohjassa on leima B (ympyrän sisällä) ja sen alla Danmark. Koristeellisesta sädekehästä on jäänyt jäljet riisaan eli itse ikonia suojaavaan kehykseen. H. Suunnittelija ja arvokin kiinnostaa. Kehysten vaihtaminen olisi eduksi teokselle sekä esteettisesti että rahallisesti. Ajoittaisin kannun 1950-1960-luvulle. Tyyliltään ikoni ajoittuu 1800-luvulle. Valmistajan leima löytyy opaalilasiin kiinnitetyn messinkiosan päältä. Miten alkuperäisten kehysten vaihtaminen vaikuttaa taulun arvoon. IDMANIN KATTOVALAISIN Ostin lampun 1980-luvulla nykyrahassa viidellä eurolla. (AK) 6. Lammista kerrotaan. Kahva on päällystetty rottingilla. Tanskassa on ollut valtavasti keramiikan valmistajia: tehtaista yhden hengen pajoihin. MIKÄ MISSÄ MILLOIN 3. Taiteilijana Annie Krokfors kokeili eri tyylejä, kuten pointillismia, impressionismia ja kubismia. Valaisin on Idmanin tuotantoa. Idmanin tuotevalikoimassa alkoi tuolloin näkyä moduuliajattelu. 20 cm), joka on hankittu 1960-70-luvulla. Lampussa on Idmanin leima. TANSKALAINEN KAADIN Toivoisin tietoa keraamisesta kannusta (kork. Tämä vuonna 1953 maalattu kukka-aihe ei kuulu taiteilijan persoonallisimpiin teoksiin. 1980-luvulla hankitusta kattolampusta on tullut kultajyvä, kun sen suunnittelija Paavo Tynell on noussut designin kalleimpaan kärkeen. Annie Krokforsin taidetta oli esillä K. Ikonilla ei ole rahallista arvoa, Antiikkiliike J. Matkoiltaan hän sai paljon vaikutteita taiteeseensa. (AK) 5
Se voi olla kotimaisen tuotannon antiikki?&?design 62 kysy esineestä. 60 cm) voisi olla. (HK) 8. KLASSISOIVA KATTOKRUUNU Minkähän ikäinen ja mistä kotoisin tämä 12-haarainen, komea, art deco -henkinen valaisin (kork. Siinä on jopa ripaus 1900-luvun alun empiretyyliä. Esimerkiksi Taito Oy:ssa valmistettiin samanhenkisiä klassisoivia valaisimia 1930-luvulla, mutta ilman leimaa valmistajaa tai valmistusmaata on vaikea sanoa. Olisiko tällainen kurarauta tuttu kenellekään lukijoista. Esimerkiksi tätä sarjavalmisteista opaalilasiosaa on yhdistetty muovista, laskostetusta puuvillasta ja pingotetusta pergamentista tehtyihin varjostimiin. Uskoisin valaisimen olevan 1930-luvulta. Kuvan perusteella esine näyttää uustuotannolta, joka on patinoitu näyttämään vanhalta. Joskus tulevaisuudessa nämä esineet saattavat olla hellyttävän hauska esimerkki aikansa tyyli-ihanteita heijastavasta kansantaiteesta. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ole Kyllikki Salmenhaara, vaan harrastelija tai ITE-keraamikko, jolla on samat nimikirjaimet. Kuvan perusteella esineestä on vaikea sanoa mitään tarkkaa, mutta jotenkin se tuntuu suomalaisittain vieraalta. ITE-KERAMIIKKAA Mummultani jäivät nämä kaksi erikoista keramiikkakannua. Vakuutusarvo on noin 20 e. (TP) 7. Olisiko teillä pienintäkään vinkkiä siitä, mitä nämä ovat. Toistaiseksi rahallinen arvo jää kuitenkin vähäiseksi. Olisi kiinnostava kuulla arvo. (AK) 9. Mikä voisi olla sen arvo. Kuulemani mukaan kurarauta oli paremman väen taloissa seinän pielessä ja siinä saattoi puhdistaa kurat kengänpohjista ennen tupaan astumista. Pohjasta erottaa merkinnät KS 87. Saapasrengiltäkään tuo ei näytä. Löytöpaikkana vanha liiteri ei ole tae vanhasta iästä. Tummat osat on käsitelty vihertäväksi. Vakuutusarvo on 800–1 000 e, koska lamppu on kattokuppi mukaan lukien alkuperäisessä asussa. Materiaali on todennäköisesti messinkiä. Kunnianhimoa häneltä ei puuttunut. 7 8 9 Aiemmin julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia, antiikkidesign.fi Tämä tarkoittaa, että opaalilasista valmistetuista peruselementeistä luotiin useita eri valaisinmalleja yhdistämällä niihin erilaisia varjostimia. Ne kuuluvat yhdelle Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä keraamikoista. Tämän Paavo Tynellin piirtämän mallin varjostinosa on valkoiseksi maalattua, alareunasta lävistettyä metallia. Kannujen nokkelan nokkava design edustaa 1980-luvun räväkkää postmodernismia, joka iskee silmää yli puoli vuosisataa vanhemmalle konstruktivismille ja venäläiselle avantgardelle. KENKIEN PYYHKIMISRAUTA Löysimme vanhasta liiteristä tällaisen esineen, joka on ilmeisesti jonkinlainen kurarauta. Nimikirjaimet KS lupaisivat periaatteessa hyvää. Niitä tehtiin paljon esimerkiksi 1980–1990-luvuilla. En löytänyt valaisimesta leimoja. Upea valaisin edustaa art decon klassista hienostuneisuutta. Viiden euron hankintahintaan on tullut mahtava arvonnousu
Kysymyksessä ei selviä lautasen kokoa, mutta halkaisija voisi olla 20-22 cm. (K-PK) Vakuutusarvo tuolille on 200 e, senkille koon mukaan 400–600 e. Onko sillä arvoa. Koristelu muistuttaa hieman tehtaan maineikasta Flora Danica -sarjaa, mutta sitä se ei ole. Esine oli Iittalan lasitehtaan tuotannossa 1952–1961. Kuvan tuoli on barokin englantilaista suuntausta keskeltä pehmustettuine selkänojineen. TAPIO WIRKKALAN TAIDELASIA Kysyisin, kenen valmistama tämä lasiesine on. JYHKEÄ NOJATUOLI JA SENKKI Olen saanut perinnöksi kaksi barokkituolia ja -senkin. Esineiden alkuperämaa voisi olla Keski-Eurooppa. (AK) 12 . (AK) 3. Vakuutusarvo 40-50 e. Sellaisista on hyvin vaikea löytää signeerausta. Kannattaa siis katsoa vielä, jos se olisikin signeerattu. Työ vaikuttaa korkea tasoiselta, joskin hieman kaavamaiselta. (KK) Vakuutusarvo signeerattuna koon mukaan 200–900 e, signeeraamattomana jopa puolet vähemmän. Leimojen perusteella posliininen koristelautanen on tanskalaisen Royal Copenhagenin tuotantoa 1900-luuvn alusta. Se on lehden mallinen, siinä on sileä päällys osa ja alaosa on tehty lehden mallisin viivoin. Esine on Tapio Wirkkalan suunnittelema ja mallinumeroltaan 3337. Komeat huonekalunne edustavat barokkityyliä. (AK) 10. Kuvan perusteella ne on tehty todennäköisesti 1800ja 1900 lukujen vaihteessa. Barokkiaikana, 1600-luvun jälkipuolella ja 1700-luvun alkupuolella, istuinhuonekalut verhoiltiin usein nahalla, villaplyysillä tai kuvakudoksilla. Senkki on tyypillinen 1800-luvun lopulla vakiintunut ruokasalin huonekalu. sijaani esimerkiksi Ruotsista ja edustaa Swedish Grace -tyyliä. ROYAL COPENHAGENIN KORISTELAUTANEN Osaatteko kertoa jotakin tästä kirppariostoksestani, joka maksoi 4 e. Missä ne on tehty ja milloin. Puulaji näyttäisi tammelta. Olen verhoiluttanut tuolit uudelleen. (AK) 11 10 12 kysy esineestä Antiikki?&?Design 63. Lautanen on kuitenkin ihan mukava löytö kirpputorilta tuohon hintaan. Koristeet on maalattu käsin, ja maalarin signeeraus näkyy pohjassa. Se on valmistettu niin sanotulla paistinpannumenetelmällä lyijykristallista ja kampahiottu. Se on tavallisesti hyvin pienellä kirkkaassa reunassa. Barokkityyliset ruokasalinkalustot tulivat muotiin 1800-luvun loppupuolella ja niiden suosio on jatkunut meidän päiviimme asti. Kunnostetun valaisimen vakuutusarvo on 600–700 e. Kokonaisuuteen kuului tavallisesti ruokapöytä, senkki tai pari, kaappi, pikkutuoleja ja nojatuolit. Siinä ei näy leimoja
VENÄLÄINEN KYNTTILÄNJALKA Toivoisin tietoja messinkisestä kynttilänjalasta. Myös sen arvo kiinnostaa. 14 15 13. (AK) 15. Hän osallistui vuonna 1829 Pietarissa Venäjän ensimmäiseen teollisuusnäyttelyyn. Elävästi toteutettu, koira-aiheinen kädensija on hauska! Voi olla, että se perustuu johonkin 1800-luvun veistokseen. Kynttilänjalan vakuutusarvoksi esitän sen hieman kolhuisen kunnon huomioon ottaen 150 euroa. Leima kertoo valmistajaksi Nikolai Malikovin Tulasta. Koska tämä kynttilän jalka on tyylillisesti sijoitettavissa 1840–1850-luvuille, valmistaja voi olla kumpi tahansa heistä. (V-JJ) 13 antiikki?&?design 64. Pohjassa on todennäköisesti ollut vaihdettava imupaperi. Siellä saavutettu menestys innosti hänet perustamaan tehtaan heti seuraavana vuonna. Keskeisimmät tehtaan tuotteista olivat teen tarjoiluun tarkoitettuja messinkisiä samovaareja, mutta samasta materiaalista syntyi paljon muutakin. (AK) 14. Arvaukseni kuitenkin on, että valmistaja on nuorempi Nikolai Malikov tai vielä todennäköisemmin joku hänen työntekijöistään. Tämä nostaisi esineen arvoa. Mikä voisi olla sen nykyinen arvo. Valmistuspaikkana on ehkä Keski-Eurooppa. Kupit on valmistettu Gino Cenedesen 1940-luvulla perustamassa yrityksessä, joka jatkoi muranolaisen lasivalmistuksen perinteitä. VAKUUTUSARVO tarkoittaa vakuutettavan omaisuuden nykyarvoa eli sitä hintaa, jolla esineen saa hankittua antiikkitai vanhantavaran liikkeestä. He ostivat Muranosta lasisen kahvikaluston, johon kuuluu 12 kahvikuppia, kannu sekä sokerikko ja kermakko. Väritys ja koristelu sekä lasi kahvikuppien materiaalina heijastelevat 1960–1970-luvun henkeä, mutta näissä on jotain vanhempaakin tyyliä. Esine on tosiaan mustekuivain, joka kuului kirjoituspöydän välineisiin mustepullon, kynäja kirjetelineen sekä paperipainon ja -veitsen ohella. Vakuutusarvo on noin 50 e. Oletan, että sen materiaalina on messinki tai pronssi. Kuivain on todennäköisesti 1800ja 1900-lukujen vaiheesta. Materiaali lienee messinki, pronssi tai jokin muu patinoitu metalliseos kuten valkometalli. Se loi myös modernia lasitaidetta yhteistyössä taiteilijoiden ja muotoilijoiden kanssa. Koristeet näyttävät kuvassa hopeamaalilla maalatuilta. Tämä setti saa varmasti huomiota kahvipöydässä. Silloin arvoon on lisätty liikkeen pitämiseen liittyvät kulut, kuten tilan vuokra ja arvonlisävero. Isä-Nikolai oli yksi monista Tulan 1800-luvun alun asesepistä ja samalla osa Malikovin siellä vaikuttanutta sukudynastiaa. Kynttilänjalan merkinnät ovat onneksi luettavissa. Tehtaan sukupolvenvaihdos tapahtui 1850-luvun alussa, kun jo pitkään mukana ollut nuorempi Nikolai aloitti johtajana. YLI SATAVUOTIAS MUSTEKUIVAIN Minulla on vekotin, jolla on aikoinaan kuivattu muste paperista. Herkän näköiset astiat kannattaa sen jälkeen pestä käsin. Leimaa käyttivät sekä isä Nikolai Dementjevitsh Malikov että poika Nikolai Nikolajevitsh Malikov. Painoa on noin puoli kiloa. MURANOLAINEN KAHVIKALUSTO Appivanhempani kävivät noin vuonna 1970 Venetsiassa. Vakuutusarvo on 300 e
TOIVOISIN , että mortteli pääsisi entistä aktiivisempaan käyttöön keittiössäni. MIRVA SAUKKOLA KUVAT MILKA ALANEN minun antiikkini Tarinoita rakkaista esineistä VANHAN MORTTELIN kivinen pinta kiehtoo kauneudellaan. TOISAALTA hieno asia morttelissa on myös sen muoto, joka on selkeän arkkitehtoninen. Kielelleni nousee vesi, kun mietin hänen kermaista tattimuhennostaan tai jälkiruokamarenkeja. Mikäli näin käy, pakkaan morttelin mukaani. Ruokamuistojen MORTTELI SAIN tämän kivimorttelin sukuperintönä. Hän käytti sitä harvemmin, mutta joulun aikaan se seisoi aina keittiön pöydällä. Mortteli saisi myös nähdä maailmaa. w Isoäidin huhmare tuo muotitaiteilija Mert Otsamon mieleen lapsuuden tattimuhennoksen. Se kuului aikanaan äidinäidilleni Beatrice Otsamolle, joka oli loistava ruoanlaittaja. Pidän toki ravintolassa syömisestäkin, mutta minulle on tärkeää päästä itse valitsemaan esimerkiksi laadukkaat raaka-aineet. MUOTITAITEILIJA Mert Otsamo tunnetaan mittatilausasuista, mutta hän suunnittelee myös valmisvaatemallistoa. PARASTA morttelissa ovat muistot. Sittemmin mortteli siirtyi äidilleni Kirstille. Mortteli on aitiopaikalla Mert Otsamon keittiössä. Mieleeni tulee siitä aina isoäidin keittiö ja sen tuoksut. Silloin äiti valmisti ankkaa, jonka mausteeksi tuli tähtianista. Viihdyin siellä loistavasti, sillä ruoanvalmistaminen ja siinä käytetyt välineet kiehtoivat minua pienenä. Nyt aikuisena olen itse innostunut ruoanvalmistuksesta ja kokkaan usein. Morttelin muotoilussa ei ole mitään turhaa. Hän käytti paljon tuoreita yrttejä ja hienonsi aina mausteet morttelissa, sillä silloin niiden maku oli aidoin. Hankin toisinaan maustemyllyjä, mutta yhtä hyvin voisin hienontaa vaikkapa pippurit isoäitini tapaan. En ole toistaiseksi muuttamassa mihinkään, mutta haluaisin työskennellä muodin parissa myös ulkomailla. antiikki?&?design 66. Olen esteetikko ja minulle on tärkeää, millaisilla esineillä ympäröin itseni
|Antiikki & Design ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten, kuvien ja muun aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 8/2021 ILMESTYY 23.9. ENSI NUMEROSSA Antiikki & Designiin tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. ALVAR AALTO LOI VILLA SKEPPETIN PINNALLA NYT! Rakkaat, vanhat vinyylilevyt PINNALLA NYT! Rakkaat, vanhat vinyylilevyt Rakkaat, vanhat vinyylilevyt OSTOKSILLA Helsingin parhaat antiikkikaupat OSTOKSILLA Helsingin parhaat antiikkikaupat PERINNE ELÄÄ Modistin ammattisalaisuudet PERINNE ELÄÄ Modistin ammattisalaisuudet KORUTAITEEN KEISARI Björn Weckström KORUTAITEEN KEISARI Björn Weckström & 67. Antiikki & Design ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat lehdessä mahdollisesti julkaistuista painotai muista virheistä
TILAA OMASI! kotijakeittio.fi/tilaa Onnea on olla kotona. juhlavuosi 25 KK_Kesa-2021_230x262.indd 1 23.7.2021 14.24.33 PAL. VKO 2021-38 16 89 30 -2 10 7
A N T I I K K I | D E S I G N | K E RÄ I LY | TA I D E | S I S U ST U S | V I N TAG E TA ID EL AS IN TA IT AJ A AL M A JA N TU N EN O M PE LIJ AN HU RM AA VA KO TIM US EO ILO N W IK LA N D IN SA TU M AA IL M A AN TII KK I& D ES IG N 20 2 7/2 02 1 PINNALLA NYT! SÄILÖNNÄN SALAT NÄYTTELY ILON WIKLANDIN SATUMAAILMA NYKYTAIDE HELSINKI BIENNAALIN SATO MUOTOILUN MESTARI kiehtova kulttuurikohde kiehtova kiehtova 9 X Lasi elää Alma Jantusen käsissä 7/2021 Hinta 12,50 € 8 90 Nyt Uud istu nut leh ti Lasi elää Alma Jantusen käsissä Lasi elää Alma Jantusen käsissä