ja taide Kurkipatsas Laukon kartanon edustalla muisto 600-vuotisesta menneisyydestä Tapiovaaran tuolit haluttua keräilytavaraa Jugend – teollistumisen vastaisku Pienen ihmisen tarpeet Alvar Aallon lähtökohtana Aleksanterin teatterin kummitus tuli Bomarsundista tiilien mukana Artsissa sekoittuvat nykytaide ja katutaide NYT 5,90
– 10.7.2016 AVOINNA / ÖPPET 10 – 17 VANHA VEITSITEHDAS GAMLA KNIVFABRIKEN FISKARSIN RUUKKI FISKARS BRUK SISÄÄNPÄÄSY INTRÄDE 10,00 €. Info: www.fiskarsinantiikkipaivat.fi www.fiskarsantikdagar.fi FISKARS ANTIIKKIPÄIVÄT ANTIKDAGAR 7
Perinnerakentajan rautakauppa Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO Eilisen esineitä ja tarvikkeita tämän päivän tarpeisiin rakentamiseen sisustamiseen käsitöihin Uutena ja käytettynä www.tamminaula.. Antiikkia Ranskasta Kaikkea kodin sisustamiseen. 09-413 97 370 www.wanhaveikko.. Avoinna: ma, ke, to, pe 10-18 la 10-14, ti sulj. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.. 3 Uudenmaankatu 17, Helsinki Sajatie 445, Loppi Sajaniemi talvella ark. 10-16, la 10-15 | kesällä ark. 10-18, la-su 10-15 www.ajan-muisto.fi OSTO – JA MYYNTILIIKE Puh. Ma-pe 10-18, la 10-15, su sulj. 044-5264847 PALVELUHAKEMISTO Ostoja myyntiliike Avoinna MA-PE: 11-17.30 LA: 10-15.00 SU: Suljettu Pillikatu 2, 11910 Riihimäki Ritva 045-113 7374, Hi?osasto 050-529 0438 www.asadonaarteet.net, info[at]asadonaarteet.net emalikilpi.fi ja taide Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi puh. Valpperintie 20, Nousiainen p
16 USEIN PARAS SUOMALAINEN taidelasi päätyy ulkomaille. Tapiovaaran tunnetuin luomus, Domustuoli, täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Verimukiksi kutsutun mukin vuoksi sadat ihmiset saivat surmansa. Uudistuneessa museossa sekoittuvat nykytaide ja katutaide. , ma–pe 8–16, puh. 32 74 96. , puh. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint. 12 EERO AARNIO – HUIPPUMUOTOILUA lähes seitsemän vuosikymmentä. 60 PORVOOSSA ON VUOSISADAT arvostettu käsityötaitoja ja taiteita. 88 ARTEKIN KLASSIKKONAULAKON SUUNNITTELIJALLE Anna-Maija Jaatiselle tavallinen on kaunista. 56 ARTSI ON ASENNE. 66 ALVAR AALLON SUUNNITTELEMAN talon tunnistaa jo kaukaa, sillä mestarimodernistin jälki on jäljittelemätöntä. 18 ELIAS LÖNNROTIN EMÄNNYYSKOULUMUSEO kertoo naisten työn historiasta. Tämä näkyy myös 1400-luvulta peräisin olevassa tuomiokirkossa, joka on Porvoon suosituin matkailukohde. 09-413 97 370 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint. 28 STUDIO KARIN WIDNÄS: keraamisia pintoja ja puhdaslinjaista arkkitehtuuria. 96 ORTODOKSITEKSTIILIT OVAT KAUNIITA ja näyttäviä, mutta niillä on myös sanoma. Keräily ja sijoittaminen ovat aivan eri asioita. 74 MUOTOILIJA ILMARI TAPIOVAARAN perintö elää vahvana ja huonekalujen hinnat ovat korkeat. 50 HÄMEENLINNAN HAUHOLLA SIJAITSEVASSA, Karl Fazerin omistuksessa olevassa Hahkialan kartanossa on runsaasti aitoa antiikkia. 70 TAPANI PIIRTO TEKEE taidetta ja pyörittää samalla omaa taidesalonkia Helsingin keskustassa. Antiikki ja taide ISSN 2341-622X Kannen kuva: Xxx 6 LAUKON KARTANOSSA KOHTAAVAT vuosisatainen historia, vanha sekä moderni taide ja arvoituksellinen arkeologia. Kartano on nyt ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle. 38 Suomalainen jugendarkkitehtuuri ammensi kansallisromantiikasta 42 VIIPURIN MAALAISKUNNASSA SIJAINNUT Suur-Merijoen kartano elää enää vain kuvien ja esineiden kautta. 78 HANKO JA RAASEPORI TARJOAVAT kesäaikana runsaasti nähtävää ja koettavaa. Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 40 €. 32 ALEKSANTERIN TEATTERISSA ON tehty taidetta kansainvälisissä tunnelmissa jo yli sata vuotta. ANTIIKKI JA TAIDE Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 92 ROOMASSA ON LUKUISIA taidemuseoita, joissa saa helposti kulumaan monta päivää. Se on maamme vanhimpia teatterirakennuksia. 47 NIKOLAI II:N KRUUNAJAISMUKI on harvinaisuus vuodelta 1896. Vantaan taidemuseo uudistui ja muutti nimensä. 84 MUINAISKORUJA ON MUOKATTU Kalevalakoruiksi mahdollisimman autenttisesti. 24 MITEN JA MITÄ kannattaa ostaa, kun taiteeseen halutaan sijoittaa. Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint. Se on entistä helpompaa nykyään, kun huutokauppoihin voi osallistua virtuaalisesti. 4 Vuonna 2016 ilmestyy 6 numeroa. 64 DESIGN-LASIN HINNAT ovat viime aikoina olleet laskusuunnassa, joten nyt on hyvä aika tehdä hankintoja. 09-413 97 300 Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 35 €
6 1400-luvulla syntynyt Laukon kartano tänään antiikin ja taiteen keskus
Siellä voi tutkailla vaikkapa viikinkiajan keihäänkärkiä ja ihmetellä majavanhäntä-kattotiilejä – historia puhuu. Niiden perusteella on valmistettu pikareita, joita löytyy Kartanon emännän puodista. Hiekkatie nousee Laukon kartanon päärakennukselle ja sen patiolta avautuu vanhojen tammien lomasta näkymä Pyhäjärven Laukonselälle kesäinen idylli parhaimmillaan. Kaivausten perusteella pääteltiin lopulta, että vanha kivikellari – myös Pirunkellariksi kutsuttu – on kaikki, mitä Laukon muinaisesta kivilinnasta on jäljellä. -Aikanaan Suomen ennätys lajissaan ja tärkeää Rafael Haarlalle, Liisa Lagerstam naurahtaa. Kaivauksissa esiin nousseista esineistä on koottu kiintoisa arkeologinen näyttely kivikellariin ja päärakennuksen Kurjen kamariin. Haarlan ajalta ovat myös puistossa olevat suomalaiskansalliset veistokset, kuten Elias Lönnrotin patsas ja Jussi Mäntysen Laukon kurjet -veistos vuodelta 1933. Juhlavuoden näyttelyissä kohtaavat vuosisatainen historia, vanha sekä moderni taide ja arvoituksellinen arkeologia. Itse kellaritila on melko pieni, ehkä vain päärakennuksen ruokasalin kokoinen. Pihapiirin ja puiston tarinaa Kartano pihapiireineen edustaa pohjoismaista klassismia, kartanon emäntä, FT Liisa Lagerstam kertoo. Kaivauksissa kellarista löytyi poikkeuksellisen paljon viinitynnyreiden hanoja ja monenlaisia lasipikareiden palasia. 1470) lapset Arvid ja Elina olivat 1400-luvun lopulla rakennuttaneet kivikartanon, joka tuhoutui palossa 1704. Kiehtovaa – mutta mitään jäänteitä käytävästä tai tunneleista ei vain ole löydetty. Kivikellari muistona muinaisesta kivikartanosta Päärakennuksen lähellä on puisen katon kattama kivikellari, ja maan alle laskeudutaan suuria kiviportaita pitkin. Siihen aikaan puistossa oli myös suuri lasinen talvipuutarha, jossa kasvatettiin muun muassa palmuja ja viinirypäleitä. Päärakennuksen edustalla olevat Jussi Mäntysen kaksi Laukon hirveä pystytettiin paikoilleen 1934 eli samana vuonna kun ensimmäiset Laukon peurat saapuivat uuteen kotiinsa Michiganista, USA:sta asti. Laukon kartano Vesilahdella viettää tänä vuonna 600-vuotisjuhlaansa ja sen päärakennus avautuu ensi kertaa suurelle yleisölle. Laukon ranskalaistyylinen puisto on perua StandertskjöldNordenstamien ajalta 1800-luvun lopulla. Laukossa aloitettiin vuonna 1989 yhdessä Museoviraston kanssa kaivaukset, joiden avulla pyrittiin selvittämään varhaisen kivisen päärakennuksen paikka. Nykymuotonsa se sai kun tehtailija, kauppaneuvos Rafael Haarla (1876–1938) osti Laukon 1929. Hän oli jo pitempään ollut kiinnostunut nykytaiteesta ja modernista muotoilusta, mutta kartanon myötä Kurkien aika 1400-luvulla syntynyt Laukon kartano tänään antiikin ja taiteen keskus Päärakennuksen aulassa on menneiden aikojen hohtoa.. Tiedetään että kuuluisan Klaus Kurjen (1425 – n. Rakennus on suunnittelukilpailun voittaneen tamperelaisen arkkitehti Voitto Kallion käsialaa. Päärakennuksen valmistuttua käynnistyivät kartanokylän rakennustyöt, valkoisia rakennuksia nousi kolmisenkymmentä. Laukon väliaikainen päärakennus tuhoutui 1930, ja Haarla rakennutti uuden, joka valmistui vauhdikkaasti jo 1931 eli yhdessä vuodessa. Laukon antiikkija taidekokoelmien synty Juhani Lagerstam, Liisa Lagerstamin isä, hankki Laukon kartanon 1968. 7 L ähestyessään Laukon kartanoa kävijä kohtaa ensimmäisenä kartanokylän hohtavan valkoisia rakennuksia, uuden upean juhlatallin ja taustalla avautuvan puiston. Kansantarinoiden mukaan kellarista on johtanut käytävä Karkun Pirunvuorelle – siitäkö lie Pirunkellari-nimi
1953) 1929–1938 Rafael Haarla (1876–1938) 1938–1968 Rafael Haarlan perikunta 1968–2006 Juhani Lagerstam 2006–2013 Lagerstam-suku 2013– Liisa Lagerstam ja Jouni Minkkinen ti kreivien ja ritareiden aikaan. Aulassa olevat muotokuvat ovat taidemaalari Emil Rautalan maalaamia kopioita Kurkien sukumuotokuvista, jotka olivat suvun viimeisen jäsenen, Sigrid Kurckin linnassa Ryngessä Ruotsissa. Arvid Fredrik Kurjen (1735–1810) muotokuva aulassa. Suuren aulan seiniltä vierailijoita katselee joukko Kurki-suvun edustajia: Knut Kurki, valtaneuvos ja hovioikeuden presidentti hienossa viitassaan, hänen veljensä Gabriel Kurki, ”Laukon herra” -kirjan päähenkilö ja heidän isänsä valtaneuvos Jöns Kurki, Laukon omistajista mahtavin. Tutkimusta seurasi vielä kirja, ”Laukon herra”, joka avaa täysin uudenlaisia näköaloja 1600-luvun miehen kokemusmaailmaan. Esineitä ja huonekaluja hankittiin etupäässä Pohjoismaista ja Ranskasta. Siitä kiteytyi intohimoinen historian ja antiikin harrastus. Laukon kartanossa syntynyt Liisa Lagerstam on tehnyt väitöskirjan Gabriel Kurjesta (1630–1712), Laukon tilusten laajentajasta, joka kuului sukunsa mahtavimpiin. Muotokuvia ja kuvakudoksia Päärakennuksen aulaan astuessaan tuntee siirtyvänsä juhlavasLaukon kartanon omistushistoria Kurki (Kurck) -suku keskiajalta vuoteen 1817 1817–1859 Johan Agapetus Törngren (1772–1859) 1859–1869 Adolf Törngren (1824–1895) 1869–1872 Herman Johansson Hallonblad (1825–1894) 1872–1885 Carl August Standertskjöld (1814–1885) 1885–1923 Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam (1854–1934) 1923–1929 Gustaf Standertskjöld-Nordenstam (k. Tikari ja kypärä 1500-luvulta. Juhlakerrokseen on kerätty Kurkien ajan inspiroima barokkisisustus, kun taas yläkerrassa on kustavilaista ja muuta tyypillisempää kartanosisustusta. 1925) ja Rolf Standertskjöld-Nordenstam (k. Ei ainoastaan Juhani Lagerstam syttynyt Kurkien ajan historiaan. – Isäni aloitti antiikin keräilyn hyvin varhain, jo ennen kuin huutokauppakamareita perustettiin, Liisa Lagerstam kertoo. Vähitellen päärakennus muuttui aidoksi antiikkikartanoksi. 8 alkoi kiehtoa häntä. Kuva: Laukon kartano / Erja Lempinen.
1870.. Renessanssiarkun yläpuolella on Robert Wilhelm Ekmanin maalaus ”Yö ennen mestausta”, n. Salin komean renessanssiarkun yläpuolella on hovija historiamaalari Robert Wilhelm Ekmanin työ ”Yö ennen mestausta”. Kartanon isännän huoneessa oleva Dahlmanin ”Passio” tai ”Kristuksen kärsimys” on koskettava työ, joka on ollut esillä monessa näyttelyssä. Se on Juhani Lagerstamin ensimmäisiä antiikkiostoksia Kööpenhaminasta 1960 1970-lukujen vaihteessa. Lehtinen oli maalauksien ohella virtuoosimainen piirtäjä, Nykypäivän Laukko on uuden vuosituhannen viihtyisä kartanomatkailukeskus, jonne voi poiketa kesällä kahville, lounaalla tai ostoksilla ilman pääsylippua. Taidekokoelman jokaisella esineellä on oma, kiinnostava tarinansa ja historiansa. Ensinnäkin se on erittäin hyvä hallitsijamuotokuva. Laukon nykytaiteilijoiden kaartiin kuuluu myös Kauko Lehtinen (1925–2012), yksi Juhani Lagerstamin suosikkitaiteilijoista. – Taidegalleria Husalla Tampereella oli 1971 Guy Friskin näyttely, muistelee Liisa Lagerstam. Hän toteutti sen Ulvilan kirkossa olevan hautapaaden perusteella, ajan haarniskan malli oli Kansallismuseosta. Yksi hänen mielitaiteilijoitaan oli Helge Dahlman, ja Laukossa onkin useita tämän taiteilijan töitä. Antwerpiläisen Justus van Egmontin (1601–1674) maalaus ”Kuningatar Kristina, Pohjolan Minerva” on mielenkiintoinen kahdestakin syystä, Liisa Lagerstam kertoo. Hän hankki useita töitä suoraan taiteilijan ateljeesta. Liisa Lagerstam kertoo huoneen ilmeen pysyneen samana 1980-luvulta lähtien. Päivälipun tai kesäpassin tarvitsee, kun siirtyy juhlatallista kartanopuistoon ja päärakennukselle. Juhani Lagerstam ja moderni taide Yläkerran valoisissa tiloissa on taidetta kertomassa vierailijoille Juhani Lagerstamista modernin taiteen keräilijänä. 9 Salongissa on upea barokkisisustus. Myös tämä originaalimuotokuva on Emil Rautalan maalaama. Luulen että isäni päätti ostaa sieltä lähes kaikki työt. Dahlman on ensimmäinen taiteilija, jonka maalauksia Juhani Lagerstam ryhtyi keräämään asuessaan vielä Porissa. Näytteillä on myös useita ahvenanmaalaisen Guy Friskin töitä. Juhlatallissa sijaitsevat kahvila, terassi ja lounasravintola ovat avoinna kesävieraille 1.6– 20.8.2016 tiistaista sunnuntaihin klo 11–18. Sivuseinää hallitsee taidokas Kleopatra-kuvakudos todennäköisesti vuodelta 1670. Myös Kurki-salissa voi ihailla näyttävää kuvakudosta nykyisen Belgian alueelta. Aihe on raamatullinen: Mooses ja Aaron sekä Egyptin sotajoukot. Ja toiseksi on hauskaa, että Gabriel Kurki oli tuolloin kuningatar Kristinan kamariherrana Antwerpenissä järjestelemässä juuri kyseistä van Egmontin maalausta. Salissa on vaikuttava muotokuva Axel Kurjesta, Laukon Kurkien suuresta sotapäälliköstä
Laukko ei siis ollut Kurkien aikana voutikartano eikä myöskään vaihtanut omistajaa. Näin saatiin talteen muun muassa useita Elinan surma -runon toisintoja. Miten Lönnrot sitten liittyy Laukkoon. Eva Törngrenistä Lönnrot sai äidillisen ohjaajan, kannustajan ja henkisen tuen. Lönnrot istutti Laukkoon myös koivun, jonka juurivesa on tiettävästi edelleen elossa. Kurjet muuttivat Laukkoon 1400-luvun puolivälissä ja suku hallitsi Laukkoa poikkeuksellisen pitkään, aina vuoteen 1817 asti. Alkuperäinen puu kaatui 1960-luvun lopussa. Näyttelyverstaaseen ja Kartanokahvilaan sijoitettu Erja Lempisen Hetkiä historiassa -valokuvanäyttely esittelee 600-vuotisjuhlakirjan kauneimmat kuvat ja kiinnostavimmat vuodet. Toki hän teki paljon muutakin, metsästi ja nautti usein ryyppylasillisen jos toisenkin. Taiston voitti Matti Kurki ja Pohto menetti päänsä. Törngrenit asuivat kartanossa kesäisin ja Lönnrot tuli Laukkoon heidän kanssaan. Lönnrot oli mielellään Laukossa – täällä hän oli täysihoidossa ja sai keskittyä kirjoitustöihinsä. Laukon kartanon ensimmäinen omistaja oli legendaarinen pirkkalaispäällikkö Matti Kurki. Pyhäjärvessä, kartanon puiston edustalla näkyy suuri Pohdon saari. Kaksi vesilahtelaisten torpparien poikaa oli Lönnrotin opissa ja auttamassa häntä. Kuva: Laukon kartano / Erja Lempinen. Näyttelyverstaassa on kartanokylän oman valokuvaajan Raija Kolehmaisen Snapshotnäyttely Vuosi Laukossa , joka kertoo Laukon nykyisen kartanokylän elämänmenosta ja näköaloista asukkaan havainnoimana. päivänä Elias Lönnrot allekirjoitti Kalevalan II painoksen, päiväsi sen ja omisti äidilliselle suojelijalleen Eva Törngrenille. Justus van Egmontin maalama muotokuva kuningatar Kristiinasta vuodelta 1654. Ensimmäinen kirjallinen maininta Laukosta on Turun tuomiokirkon asiakirjoissa vuodelta 1416. – Kun vanhempani asuivat vielä Turussa, Lehtisellä oli ateljee Kärsämäen kartanon pihapiirissä, jossa hän maalasi. Saman katon alle Tallikabinettiin on koottu näyttely Laukon maankuuluista hevoslaumoista maineikkaan Juhani Länsiluodon kuvaamana. Pylväsmäiseen jalustaan on kaiverrettu Kurkien edesmenneet Laukon omistajat siten kuin ne tuohon aikaan olivat tiedossa. Kansantarinoiden mukaan Matti Kurki oli Kurki-suvun kantaisä ja sai Laukon kartanon maat palkkioksi urotöistään Ruotsin kuninkaan hyväksi. Tunnetuin versio tästä kohtaamisesta on Maamme -kirjassakin kuvattu Matti Kurjen kaksintaistelu novgorodinkarjalaisen jättikokoisen Pohdon kanssa. Laukon kartanosta kerrottaessa mainitaan usein mystisiä vivahteita saanut Elinan surma. Monelle on yllätys, ettei Lönnrot ainoastaan tallentanut surmarunoa vaan työsti myös Kalevalaa Laukossa. Kokoelmassa on myös suomalaista surrealismia edustavan Alpo Jaakolan töitä. Laukko valokuvaajien silmin Päärakennuksen elämysrikkaan taidekierroksen jälkeen voi nauttia kävelystä puistossa vanhojen tammien alla tai tutustua muihin tarjolla oleviin näyttelyihin. Laukko on mielenkiintoinen keskiaikainen suurkartano myös siinä mielessä, että se on ollut isäntäväkensä kotina lähes koko ajan näinä varhaisina vuosisatoina. jota on luonnehdittu jopa Suomen Picassoksi. Yksityiskohta toisesta Jussi Mäntysen veistämästä Laukon hirvestä.. Kerrotaan että Eva Törngren lupasi Eliakselle kahvit aina, kun tämä oli saanut merkittyä muistiin uuden kansanrunon. 10 Kurkien mahtisuvun aika Päärakennuksen edustalla oleva Jussi Mäntysen Laukot kurjet -veistos on entisten omistajien muistomerkki. Saarelle sai mennä kaksi soturia, joista vain toinen sai palata takaisin. Tuolla saarella Matti Kurki kohtasi suuren venäläispäällikkö Pohdon. Vuoden 1849 toukokuun 17. Juuri siinä vaiheessa hän siirtyi abstraktisemmasta tyylistä tähän tunnetumpaan surrealistisen groteskin suuntaan, Liisa Lagerstam kertoo. Kurjen arvellaan eläneen 1200-luvun lopulla. Tapahtuma ja Lönnrotin tallentama, siitä kertova runo ovat vakioaiheita kartanovieraiden keskusteluissa. Marjut Popelka Elias Lönnrot ja Laukko Laukon kartanon puistossa on jalustalla Elias Lönnrotin rintakuva. He myös kirjoittivat Kalevalan puhtaaksi. Laukon kartanon omistaja Johan Törngren (1772–1859) etsi Turussa kotiopettajaa kasvattipojalleen Kaarle Wilhelmille, ja paikan sai nuori ja vähävarainen Elias Lönnrot
– Työntekijämme tapaavat asiakkaita muutenkin, ja siinä on luontevaa kysyä asiakkaalta tai asiakasperheeltä, että pääsettekö osallistumaan kulttuuriharrastuksiin ja onko raha sen esteenä, kuvailee aluepäällikkö Tapio Nieminen Espoon kaupungin aikuisten sosiaalija terveystoimesta. Jättimäinen taidevarkaus Italiassa Miljoonien eurojen arvoiset maalaukset varastettiin Reutersin mukaan Veronassa sijaitsevasta museosta. Esillä on Galleria Karaijan suosikkitaiteilijoiden töitä sekä myös jotain ihan uutta. Esimerkiksi Näyttelykeskus WeeGee, Gallen-Kallelan museo, useat festivaalit ja Espoon kaupunginteatteri ovat nyt maksutta tarjolla Kaikukortin haltijoille. Juhlanäyttely Kesämuistoja on esillä 15.5.–21.8. Korttia jakaa asiakkailleen Espoon sosiaalija terveystoimi. Näyttelyn 17 haarniskaa ovat Universalmuseum Joanneumin asevarastosta Itävallasta, joka on maailman suurin ja vanhin haarniskakokoelma. Hämeen linna. Proof-laatuisen Mäkihyppyrahan lyöntimäärä on vain viidennes tavalliseen verrattuna, vain 10 000 kappaletta. maksimilianja italialaistatyyppiä, 12 puolihaarniskaa ovat ratsuja jalkamiehen varustuksia. Esillä olevat puolihaarniskat liittyvät Suomen historiaan, samankaltaisia käyttivät hakkapeliitat 30-vuotisessa sodassa 1600-luvulla. Haarniskat-näyttely Hämeenlinnassa Huhtikuun 2016 lopussa avataan Hämeen linnassa kansainvälisesti merkittävä haarniskanäyttely, joka esittelee mittavan kokoelman 1500–1700 -lukujen haarniskoja ja aseita, jotka tulevat Itävallan Grazista. Poliisi on pidättänyt 12 epäiltyä aseistetusta ryöstöstä. http://www.kansallismuseo.fi/ fi/hameen-linna/nayttelyt Galleria Karaija Inkoossa juhlii tänä kesänä 20-vuotista toimintaansa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään runsas oheisohjelmatarjonta keskiaikaisine pitoineen, markkinoineen ja turnajaisineen. Esillä olevista haarniskoista viisi on kokonaista levyhaarniska mm. Näyttely on avoinna Hämeen linnassa 22.4. Reutersin mukaan yhdeksän epäillyistä on moldovalaisia ja heidät otettiin kiinni kotimaassaan. Lisäksi esillä on kypäriä, hilpareita, keihäitä, miekkoja sekä musketteja ja rataslukkopistooleja. Mäkihyppy-rahan lyöntimäärä on 10 000 kappaletta.. Suomalaisesta mäkihypystä juhlaraha Nyt mäkihypyn kunniaksi on saatavilla ensimmäistä kertaa juhlaraha. Keräilyraha on viimeistelty käsityönä Suomen Rahapajalla. Sen kunniaksi galleriassa järjestetään Juhlakesänäyttely. Viime vuonna kokeiltu Kaikukortti on nyt vakiinnutettu osaksi kaupungin sosiaalitoimen työkalupakkia. Sen pinta on peilikiiltoinen, ja se on yksityiskohtaisesti hiottu ja puhdistettu niin, ettei siinä ole pienintäkään kolhua tai jälkeä. Rahan on suunnitellut Nora Tapper. Haarniskat ovat ensimmäistä kertaa esillä PohjoisEuroopassa. 17 varastetun maalauksen arvo on poliisin mukaan noin 15 miljoonaa euroa.Varastettujen maalauksien joukossa oli muun muassa Tintoretton, Mantegnan ja Peter Paul Rubensin teoksia. Maalaukset oli kuljetettu Moldovaan. – 23.10.2016. Mäkihyppy-juhlarahasta on lyöty proof-laatuinen raha. Galleria Karaija, Bollstantie 5 Bollstavägen 5, 10210 Inkoo – Ingå. 11 Galleria Karaijassa juhlanäyttely Inkoossa sijaitseva Galleria Karaija täyttää 20 vuotta tänä kesänä. Keskiaikainen Hämeen linna tarjoaa ainutlaatuisen ja aidon ympäristön näyttelyn esineille. Italian poliisi on julkistanut videon, jossa näkyy, kuinka varkaat vievät mukanaan miljoonien eurojen arvoisia maalauksia veronalaisesta Castelvecchion museosta. Juhlaavajaisia vietetään 14.5. klo 12–16. Maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia nähdään seuraavilta taiteilijoilta: Hanne Juga, Teija Lehto, Maisa Martikainen, Seija Grönqvist, Juha Luukkonen, Esko Railo, Kenneth Rosenlund, Katriina Seppälä, Susanna Suikkari ja Maarit Lassila. Suomen Rahapajan lyömään vuoden 2016 juhlarahaan on kuvattu mäkihyppääjä ilmassa sekä mäkihyppytorni. Kustaa III:n katu 6, 13100 Hämeenlinna. Kolme muuta olivat italialaisia ja heidät pidätettiin Veronassa. 2016 Kaikukortti nostaa elämänlaatua Espoo on ottanut käyttöön ilmaiset kulttuuripalvelut pienituloisille kaupunkilaisille. Näyttelyyn tulee myös yksi maailman harvoista kokonaisena säilyneistä hevosen haarniskoista, poikien haarniskoja sekä aseita
12 Eero Aarnio – huippumuotoilua lähes seitsemän vuosikymmentä Pallotuolista Pingy-pingviiniin Pingy on 2000-luvun tuotantoa.
Uusi tarve voidaan luoda Maailmalla lienee harvoja huippumuotoilijoita, joiden aktiivinen ura kattaa lähes seitsemän vuosikymmentä. Huonekalutehdas Askon ennakkoluuloton markkinointijohtaja Tomaattituoli vuodelta 1963. Saksan markkinoilla Aarnio esitteli tuotteitaan onnistuneesti jo 1960-luvulla, ja myöhemmin perhe asuikin Saksassa neljä vuotta. Rotaatiovalettu polysteeni, Valmistuttaja Martela Oy, valmistaja Finncont Oy.. The Tree-tilanjakajana (2008). 13 L uomisprosessin rinnalla on ollut tärkeää löytää parhaat yhteistyökumppanit toteuttamaan ideoita, sanoo Eero Aarnio. Pallotuolin naiset – ja Urkki Kääntelipä asioita niin tai näin, Eero Aarnio liitetään vahvimmin futuristiseen Pallotuoliin, jonka idea syntyi 53 vuotta sitten. – Jostain syystä 2000-luvulla moni idea on loksahtanut paikoilleen ja kehittynyt valmiiksi tuotteeksi, kertoo Aarnio. Vuonna 2005 Aarniolle myönnettiin Suomi-palkinto tunnustuksena elämäntyöstä. Otsa rypyssä Aarnio ei ole töitään siis tehnyt. Tuotantoon Pallotuoli meni vasta pari vuotta myöhemmin. Arvostetun Kaj Franck-muotoilupalkinnon hän sai 2008. – Voidaan myös luoda uusi tarve, josta hyvänä esimerkkinä suunnittelemani Puppykoiranpentu, jota kukaan ei tarvitse, mutta jonka niin monet haluavat omakseen, ironisoi muotoilija. Viime vuosina kyselyitä ja analyyseja Aarnion tuotteista on tullut varsinkin Japanista, Intiasta ja Kiinasta. Aina tavoite ei ole kristallinkirkas. – Kiinalaiset kopioijat harmittavat, mutta on Aasiassa myös paljon aitoa kiinnostusta tuotantooni. Kokeilu, kahvallinen Pastillituoli. Italiassa Aarniota osataan arvostaa. Kotimaan lisäksi kumppaneita on 2000-luvulla löytynyt varsinkin Italian muotoilutaloista, mutta pian 84-vuotiaan Eero Aarnion taiteellisen uran jokaiselle vuosikymmenelle löytyy tukku menestyksiä vahvojen yhteistyökumppaneiden kautta. – Tuolin tarkka syntymäpäivä on 11. tammikuuta 1963, jolloin idea kirkastui kotona Puotilassa, sanoo Aarnio
Eero Aarnion mukaan muovi mukautuu kaikkeen ja on suhteellisen edullinen, jokapäiväinen ja yleismaailmallinen materiaali. 14 Designmuseon Aarnio-näyttely avaa hyvin mestarimuotoilijan luovuuden saloja, mutta valaisimia on esitelty harmittavan vähän ja tila tuntuu muutenkin loppuvan kesken. Saksalaislehti Schöner Wohnen kommentin mukaan Pallotuoli mahdollistaa ”vetäytymisen äidin kohtuun”. Hän on osallistunut eri tuolikuvauksiin lähinnä sisustuslehtien kanssa. Tämä ei tarkoita, etteikö syyskuun loppuun (25.9.asti, tarkemmat aukiolot: www. Ei se olisi menestynyt, jos se olisi epämukava ja tylsä. Hyvää näyttelyssä on, että se nostaa esineiden rinnalle myös harvemmin nähtyjä alkuperäisluonnoksia havainnollistamaan suunnittelijan työskentelyä. Lujitemuovi, lasikuitu. Muovi teki läpimurtonsa nimenomaan 1960-luvulla samaan aikaan, kun poptaide eli huippukauttaan. Näyttelyyn liittyvän kirjan esseessä Laura Houseley ankkuroi Aarnion vahvasti poptaiteeseen: tuolit olivat kuin ”futuristisia helyjä, joihin tiivistyy värikkään ja svengaavan 1960-luvun olemus”. Pallotuolin suosiota on syvyyspsykologisoitu jopa äiti-lapsi-suhteen alkulähteille. Huonekaluni ja muut muoviesineet ovat yleensä helposti kierrätettävissä. Erään tulkinnan ”jätä minut rauhaan, mutta älä kuitenkaan”! Aarnio on kerännyt kotinsa liukuoveen kokoelman julisteita ja lehtien kansikuvia, joissa muotoilijan Pallo, Kupla ja Pastilli komeilevat milloin kenenkin henkilön kera. Eero Aarnio ei innostu ylitulkinnoista: – Oleellisinta on että siinä on hyvä istua ja loikoilla. KS vei Pallotuolin Kölnin huonekalumessuille vuonna 1966. – Nykyään on olemassa kokonainen ikäluokka, joka on syntynyt muovin keskuudessa. Valmistuttaja Asko Oy, valmistaja Artekno Oy. Muovilaatujen kehitys mahdollistaa joskus uudet käyttötavat. Kuplatuoli on ollut kannessa kolme kertaa. Muovia on joka puolella arkielämässämme, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla myös jalo aine. Konjakki-tuoli (1967). designmuseo.fi) avoinna olevaan näyttelyyn kannattaisi tutustua. Kantarelli-pöytä (1966). Tuoli kauniine naismalleineen sai valtavasti huomiota Kölnin messuilla ja sen jälkeen. Pallotuolia saa myös puhelimella ja audiolaitteilla. Siinä voi käpertyä omaan pieneen koloonsa, mutta se tarjoaa mahdollisuudet myös ekshibitionismille. – Silmiinpistävän usein Pallotuolin naiset ovat olleet vähäpukeisia, mutta siihenhän itse en ole voinut vaikuttaa, kertoo Aarnio. – Muovia on joka puolella arkielämässämme, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla myös jalo aine.. Yksi Pallotuolin salaisuuksia on, että se on samalla kertaa avoin ja suljettu. Ponyn (1972) uudessa 2000-luvun versiossa materiaali on pehmeää muovia, joten se kestää ulkonakin läpi vuoden ja se on helppo pitää puhtaana. Jotain eroottista Palloja Kuplatuoleissa kuitenkin kiistatta on. Myös presidentti Urho Kekkonen, Bing Crosby ja Grace Kelly pitivät Pallotuolista. Muovin uusi arvostus Retroasenteet ja uusi sukupolvi ovat nostaneet muovihuonekalujen arvostusta. Lujitemuovi, nahka. – Tietenkin muovin kanssa tulee muistaa myös ekologisuus. Playboy-lehden perustaja Hugh Hefner on yhä Pallotuolin ja Kuplatuolin ystävä – molempia on lukuisat kerrat hyödynnetty Playboy-lehden valokuvauksissa. Aarnio ei ole kuitenkaan pitänyt itseään avaruusajan airuena tai popmuotoilijana. Loppu on historiaa
Onneksi näyttelyyn liittyvässä kirjassa valaisimia tuodaan esille varsinkin Anna-Kaisa Huuskon oivaltavan artikkelin kautta. Mutta suosittu hahmo hän kieltämättä on, nuorempi designsukupolvikin osaa arvostaa hänen leikkisyyttään yhdistyneenä käytännöllisyyteen. – Se alkaa materiaalin toimittajista, työntekijöistä, pakkaajista, kuljetuksista, laskutuksesta, markkinoinnista ja monista muista pienistä asioista siinä ohessa. Muodoltaan leikkisä ja kutsuva Ghost on valmistettu kierrätettävästä muovista ja valonlähteenä on laadukas pienloisteputki. Aarnio arvostaa suomalaisia yhteistyökumppaneitaan, ja valmistajilla on vankka usko muotoilumestarin taitoihin. Jatkuvasti kasvavaan Studio Eero Aarnio-kokoelmaan kuuluu yli 20 valaisinta ja muuta sisustustuotetta, ja uusia tuotteita on tulossa keväällä. Ghost on osa Melaja Oy:n Studio Eero Aarnio -kokoelmaa. Akryyli, kromattu teräs. Aika ajoin Aarnion valotuotteet ovat varsin veistoksellisia, minkä on mahdollistanut muun muassa Melaja Oy:n rotaatiovalu. Onnistunut tuote avaa tuotantoketjun Eero Aarnion mukaan käytännöllisyyden, kauneuden ja muodon ohella onnistunut tuote avaa valtavan tuotantoketjun. Serralungalle hän teki ”Paloma”-puutarhakoristeen, jota saa myös valaisimena. Kuplatuoli. Vuonna 2012 hän sai amerikkalaisen Wallpaper Design Awards -palkinnon ”paras kirkastaja”-sarjassa Innojok Oy:lle suunnittelemastaan Kubo-kirkasvalolaitteesta. Hän on ollut mukana muun muassa muotoilufirma Magisin Me Too -projektissa, jonka tuloksena syntyivät lapsille suunnatut Puppy (2005) ja Pingy-pingviini (2011). Aarnion vahvaa pääosin kotimaista valaisinja kirkasvalotuotantoa olisi Designmuseon näyttelyssä voinut esitellä laajemmin; nyt näyttely on kovasti tuolipainotteinen. Valotuotteissa on myös huumoria kuten esimerkiksi Nukkumatti ja Hello osoittavat. Italialaisen luovuuden merkitystä Eero Aarnio ei sen sijaan ole koskaan kiistänyt. Esimerkiksi Tupla Kuplaa on valmistettu jo kymmeniä tuhansia kappaleita. Tästä ja vain tästä on nytkin Suomessa kysymys – työtä on luotava, toteaa Aarnio. Valmistuttaja Adelta Oy, valmistus Keragroup Oy. Vuonna 2012 Eero Aarnion suunnittelema Ghost (”Aave”)lattiavalaisin menestyi yhdessä maailman tunnetuimmista muotoilukilpailuista, Red Dot-kisassa. Aarnion ja Melajan yhteistyö alkoi Tupla Kupla-valaisimilla vuonna 2003. 15 Valaisinmenestys 2000-luvulla Palkintoja ja tunnustuksia on satanut Aarniolle roppakaupalla viime vuosina, varsinkin valaisimissa ja kirkasvalotuotteissa. Huuskon mukaan valaisinten kanssa Aarnio pääsee irrottelemaan vapaasti, eikä muotoilua määrittele käyttötarkoitus ja ergonomia kuten tuoleissa. Kuva: Melaja Oy. Aarnion monipuolista tuotantoa on museossa esillä syyskuun puoliväliin asti.. Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto Flamingoja Tupla Kupla-valaisimet tehdään yhteistyönä Aarnion ja Melaja Oy:n kanssa
Se on entistä helpompaa nykyään, kun huutokauppoihin voi nykyään osallistua virtuaalisesti. Hyväkuntoisen ja laadukkaan tavaran arvo säilyy ja harvinaisuusasteesta riippuen voi kivuta hyvinkin korkealle. Suomalaiset suunnittelijat ovat päässeet ulkomaille Milanon triennaaleja voitettuaan. Ulkomaille meni myös Wirkkalan Kantarellimaljakko jopa noin 70 000 euron hintaan. Se keskittyy taidelasiin ja erityisesti Riihimäkeen. Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva ja Birger Kaipiainenkin enemmän Keski-Euroopassa, USA:ssa ja ehkä Japanissa, Teemu Anttila toteaa. Ei ole mielekästä, elleivät esineet voi olla esillä. Ulkomailla paljon ihalijoita ja ostajia Usein paras suomalainen taidelasi päätyykin ulkomaille. Toikka on muuttunut harvinaisemmaksi, koska sitä on ostettu paljon kokoelmiin. Hänellä itsellään keräily alkoi 2000-luvun alussa huutokaupassa ihastumisesta Aimo Okkolinin Suomalaisen taidelasin arvostus on ulkomailla joskus suurempaa kuin kotimaassa Taidelasin keräily on siitä erikoinen keräilyn laji, että siinä voi olla suhteellisen varma, että on tehnyt hyvän sijoituksen rahoilleen. Oiva Toikka ja Markku Salo suosituimmat nykynimet on näkynyt viimeisen 2–3 vuoden sisällä Oiva Toikka -buumi. – Joskus keräily voi hiipua siitäkin syystä, että vitriinitila loppuu. 16 T aidelasin keräily alkaa usein – niin kuin muukin keräily – pienemmästä, edullisesta ostoksesta. Sini-valkoinen Toikan rantaharakka ja kesuri vuodelta 2008. Taidelasin keräilymarkkinoilla Alla vasemmalla Oiva Toikan pieni kuikka 2000-luvulta ja harvinainen outakyyhky, joka on tehty UPM:n liikelahjaksi. Toikan lintujen suosio on kovaa ja suurin osa ostetaan nykyään ulkomaille. Toisaalta hän on hyvin pidetty Japanissa, erityisesti Japanin keisarinnan tykästyttyä häneen myös kansalaiset ovat kiinnostuneet Toikasta. Taidelasin keräily on siitä erityistä keräilyä, että siinä tehdään aina jonkinlaisia sijoituksia. Ketjureaktio Toikka-ostoksista Nyttemmin Teemu Anttila on vähentänyt keräilyään, sillä viisi vuotta hän on pyörittänyt netissä, sähköpostilla ja muutamilla messuilla Tolkontiikki-antiikkiliikettään. Eniten kokoelmassa on juuri Okkolinin töitä. – Se on ketjureaktio. – Toikka on erityisen pidetty Kaukoidässä sekä USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa. Niiden hinta on noin 500-600 euroa.. Samaa ulkoja kotimaista kirkaskristalliseen Sakari-maljakkoon. – Kokoelmaa aletaan sitten kehittää samalla opetellun tietotaidon kautta. Toki jälleenmyyntiarvo riippuu markkinoista, mutta yleensä lasissa se säilyy kuitenkin jonkinlaisena, keräilijä ja taidelasija keramiikkakauppias Teemu Anttila kertoo
He hakevat humoristista ja värikästä, joten Toikan suosio on heidänkin keskuudessaan suurta. – Järjestän 11.6. Taidelasin keräilyssä on myös se miellyttävä piirre, että usein jälkipolvet osaavat arvostaa keräilijän kokoelmaa toisin kuin esimerkiksi huonekaluja nykyään. Teksti ja kuvat: Mira Piispa Aimo Okkolinin kirkas Lumpeenkukka. Aimo Okkolinin 1960-luvun ”Terälehdet” on ceriumkeltaista kristallia. Tavaran pitää olla hyvässä kunnossa myös. Jäsenmaksulla 30 euroa jäsen saa Suomalaisen lasin vuosikirjan, joka julkistetaan tilaisuudessa 11.6. Se on yleisölle maksuton, ja tänä vuonna myyjiä on noin sata. – Hyvä tavara ja uniikit, arvonsa säilyttävät ja harvinaiset teokset tekevät koko ajan kauppansa. Oiva Toikan vuosikuutiot ovat kerättyjä varsinkin oman perheen merkkivuosilta. Erityisesti Teemu Anttila on huomannut, että Kaj Franckin, Gunnel Nymanin sekä Wirkkalan ja Sarpanevan harvinaisempia esineitä haetaan. Kuvassa vasemmalta 1981, 2009 ja 2011. – Lisäksi teemme retkiä kotija ulkomaille. Riihimäellä toimivan Lasismin Joonas Laakson ja Harri Koskisen töitä on hänen mukaansa ostettu lupaavan uuden nimen ja sijoituksen arvon nousemisen toivossa. Upeat kokoelmat tosin keskittyvät tietyille henkilöille, ja ne ovat satojatuhansia arvoltaan. Hintahaarukka 400-600 euroa. Tänä vuonna lähdemme historialliselle lasiretkelle Vaasan ympäristöön tutustumaan vanhojen lasitehtaiden historiaan. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Roger Peltonen ja varapuheenjohtajana Jyrki Winter. Museon hankintamäärärahat taitavat nykyään olla nollissa, mutta toiminnallamme keräämme heille rahaa ja intendentit suosittelevat, mitä hankkisimme heille. kello 10–15 pidettävän lasija keräilytavaran myyntitapahtuman Lasimuseon pihalla. – Jatkajia yleensä löytyy. Etuna on, että tapahtumassa myyvät myös harrastelijat, joten erikoisempiakin löytöjä voi tehdä. Aiemmin yhdistykseen kutsuttiin jäseniä, mutta nyt noin 800 jäsenen joukkoon saa vapaasti liittyä kuka tahansa. Yrityslahjoiksi suunnitellut, uniikit teokset ovat maksaneet talon hinnan jo 1950–60-luvuilla. Lasinkeräilijä ja taidelasin kauppias Teemu Anttila on toista vuotta Suomen lasimuseon ystävät ry:n hallituksen jäsen. – Käsityö on maksanut aina. Suomen Lasimuseon ystävät järjestää myyntitapahtuman taas 11.6. Ruotissa olemme käyneet antiikkimessuilla, Teemu Anttila kertoo. Mennään satojen ja tuhansien kautta jopa kymmeniintuhansiin. – Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on varainhankinta ja esinelahjoitukset Suomen lasimuseolle. – Nuoretkin ovat kiinnostuneita taidelasista. 20–80 euron hintainen perussarjatuotanto on hiipunut markkinoilla, mutta kokonaisuudessaan kauppa on piristymään päin, Teemu Anttila sanoo. Uniikki ja hyvä haluttuja Suomessa tunnetuimmat ja keräilijöiden suosiossa tällä hetkellä ovat suunnittelijat ovat niin ikään Oiva Toikka ja Markku Salo. Hyvä tavara ja uniikit, arvonsa säilyttävät ja harvinaiset teokset tekevät koko ajan kauppansa.. Hinta pysynyt korkealla Hyvän taidelasin hinta on Anttilan mukaan aina ollut suhteellisen korkea. 17 Suomalaisen taidelasin arvostus on ulkomailla joskus suurempaa kuin kotimaassa huomiota Teemu Anttila toivoo nuorillekin suomalaisille lasinpuhaltajille. Myyntitapahtumien lisäksi noin 15–20 000 euron vuositulot saadaan mainosmyynnistä Suomalaisen lasin vuosikirjaan ja muusta talkootyöstä. Helena Tynellin uniikkimalja on neodymikristallia eli väriä vaihtavaa kristallia
Entisöinti on suoritettu Museoviraston valvonnassa ja ohjeiden mukaisesti. Oven suussa on Emännän apu -pesukone, johon vesi jouduttiin kantamaan sangoilla, ja sen takana pesupallo ja pyykkilauta.. Sen pieteetillä entisöityihin tiloihin on koottu ensimmäistä kertaa pysyvästi näytteille Elias Lönnrotin emännyyskoulun historia. Emännän huoneessa on enimmäkseen vaatehuoltoon liittyvää esineistöä. 18 P erinteisen punainen Männistön mökki seisoo koivujen katveessa Työtehoseuran (TTS) Sammatin yksikön piha-alueella. Vuonna 1923 rakennettu Männistön mökki toimi Männistön mökki kertoo naisten työn historiasta Elias Lönnrotin emännyyskoulumuseo Männistön mökki Sammatissa on hieno esimerkki kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen entisöinnistä yleisökäyttöön
Testamentissaan valistunut Elias Lönnrot, hyvin oppinut mies ja neljän tyttären isä, esitti koulun opetuksen suhteen muun muassa toivomuksen: ”Niinikään rohkenen vain lausua toivomuksen, että koulussa voitaisiin kiinnittää suurinta mahdollista huomiota kaikkiin rahvaalle sopiviin naisten toimiin ja käsitöihin, sillä itse maalaiskodista lähteneenä olen oppinut ymmärtämään sen suuren merkityksen, joka naisen sivistyksellä, työkunnolla ja käytännöllisillä taidoilla yleensä on rahvaankin keskuudessa ja siten koko kansallemme.” (Aarne Anttila: Elias Lönnrot, elämä ja toiminta. Naisille sivistystä ja oppia käytännön taidoista Elias Lönnrotin Emännyyskoulu aloitti toimintansa Sammatissa 1897 ja on ollut siitä lähtien keskeinen osa paikkakunnan elämää ja arkea. 19 alkuaikoinaan emännyyskoulun talonmiehen asuntona, mutta se muutettiin myöhemmin asuntolaksi oppilaille. Hanke oli todellinen kulttuuriteko, sillä Suomen vanha rakennuskanta on pieni. 40-henkisen yhteisön elatusta varten tarvittiin myös karjaa, mutta laidunmaata oli varattu vain nimeksi. Kuva: Heli Mäntylä. Pieteetillä entisöity Männistön mökki museoineen on avoinna arkipäivisin 6.6. Selitys löytyy Lönnrotin testamentista: emännyyskoulu rakennettiin Lönnrotin perintövaroin. Suunniteltu oppilaitos oli jotain niin uutta, ettei käytännön näkökohtia osattu huomioida riittävästi. – 12.8.2016. Tarvittavan suuren kasvitarhan menestyminen kuivalla hiekkaharjulla on vaatinut uskomattoman paljon työtä, opetusta ja oppimista. Anna-Maija KartanoYlén emännänhuoneessa vanhojen kangaspuiden takana. 1931) Koulun paikaksi valittiin 2,5 hehtaarin alue kauniilla hiekkaharjulla Etelä-Sammatissa. Vuonna 1843 valmistetuista kangaspuista on vuosien saatossa kadonnut osia. Miksi oppilaitos kantoi juuri Elias Lönnrotin (1802–1884) nimeä. Emännän huoneen hyllyllä silitysrautoja ja pesukarttu.. Kaikki polttoja tarvepuut oli ostettava jne. Vain 7,5 prosenttia ennen vuotta 1929 rakennetuista rakennuksista on jäljellä. Seinän viehättävä tapettimalli on Ritva Kronlundin ”Niittyleinikki”. – Ei ihme, että emännyyskoulun ensimmäinen johtajatar sai hermoromahduksen lukukauden kestettyä vasta kolme viikkoa, toki hän varmaan oli töissä kolmisen kuukautta. Onhan Sammatti tämän suurmiehen synnyinpaikkakunta, mutta ensimmäisenä Lönnrotin nimestä tulee mieleen runonkeruumatkat ja kansalliseepoksemme Kalevala. Ja vain osa niistä on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä
Yksi näyttelyn vanhimpia esineitä on puinen maitosiivilä – tätä esinettä ei nykynainen hevin tunnista. Vitriinissä näkyy nelikulmainen, pellistä taivutettu kouru varren päässä. Ja sitten veivattiin tunnin verran, kunnes jäätelömassa oli jäähtynyt. Alahyllyllä on vanhoista pöytämallisista öljylampuista säilyneitä osia.. Ja se näkyy vanhimmasta esineistöstä. Emännyyskoulun perustamisen aikoihin 1800-luvun lopulla ylivoimaisesti suurin osa väestöstä – noin 80 prosenttia – sai vielä elantonsa maanviljelyksestä. Alakerrassa olevan gallerian kuuteen vitriiniin on koottu astioita ja erilaisia talousesineitä emännyyskoulun eri vuosikymmeniltä. Kahvi oli ylellisyysjuomaa Kahvin keittäminen on ollut oma lukunsa. Väliin jäi reilu viiden sentin rako, jonne kaadettiin vuorotellen jäitä ja suolaa. No, ainakin kärpästä suuremmat roskat ja karvat ovat jääneet havuihin, Anna-Maija selvittää. Se kaadettiin metalliseen lieriöön, joka asetettiin puuämpärin sisään. Alimpana jauhovakka, kynttiläsakset sekä kuparikattila. Asuntolahuoneessa on todennäköisesti asunut neljä tyttöä. Lähdetään kierrokselle museohuoneisiin projektipäällikkö Anna-Maija KartanoYlénin opastuksella. Ylimpänä kahvipannuja eri vuosilta, keskellä juustokehiä ja vanha kahvimylly. Huoneessa oli sängyt, keskellä pöytä ja tuolit kaikille ja nurkkauksessa oli pesukomuutti. – Maitosiivilään laitettiin havuja, joiden läpi maito sitten laskettiin. Mikäs tämä on. Kermasta, keltuaisista, vaniljatangoista ja sokerista keitettiin massa. Erimallisia ja -ikäisiä kahvimyllyjä. 20 Kierros näyttelytiloissa vie aikamatkalle Männistön mökkiin koottu arvokas esineistö kertoo jälkipolville naisten työn sekä koulutuksen historiasta. Tuolloin ei osattu uneksiakaan siitä, että kaupan hyllyllä olisi valmiiksi jauhettuja kahvilaatuja tyhjiöpakkauksissa. Vaikka kahvi levisi Suomessa myös kansan keskuuteen jo 1600-luvun lopulla, oli kahvikauppa 1800-luvun lopulle saakka kahvipapujen kauppaa. Nyt museotiloissa voi ihmetellä ja ihastella erilaisia astioita, välineitä ja laitteita, joita kotitalouden pyörittämiseen on aikanaan tarvittu. 1930-luvulla nukuttiin levitettävässä hetekassa. Käsin veivattava jäätelökone, jonka jäähdytys perustui suolaan ja jäähän. Hän vastasi Männistön mökin entisöintiprojektin aikana myös esineiden luetteloinnista ja museoinnista yhdessä TkT Heli Mäntylän kanssa
Papuja jauhettiin kahvimyllyllä aina tarpeen mukaan. On erilaisia muotteja: nekkumuotteja ja leipäsekä kakkumuotteja. Kahvihan ostettiin raakapapuina, jotka täytyi ensin pestä ja kuivata. Ajan patinoima maitosiivilä. Yläkerrassa on runsaasti erityisesti käsitöihin ja vaatehuoltoon liittyvää esineistöä.. M. Vitriineissä komeileekin rivissä myös kahvipannuja ja -kahvimyllyjä eri vuosikymmeniltä. Siellä on runsaasti erityisesti käsitöihin ja vaatehuoltoon liittyvää esineistöä, kuten rukki sekä erilaisia kerinpuita, vanhat kangaspuut ja poljettava Singer-ompelukone. Kyllä on työtä saanut tehdä sen pannullisen eteen. Toinen yläkerran huoneista on sisustettu 1920-luvun asuntolahuoneeksi ja toiseen on tehty emännän työtila. Moni kävijä onkin ilahtuneena tunnistanut tuttuja kasvoja. Näytteillä on myös Arabian varhaista tuotantoa edustavia posliiniastioita, Hackmanin aterimia sekä muita ruokailuvälineitä. Alkeellisissa olosuhteissakin on tehty kaikkea hienoa: vohveleita, nekkuja ja kauniita kakkuja. Sitten pavut paahdettiin prännärillä avotulella tai hiilloksella ja leviteltiin jäähtymään sanomalehden päälle. Ajatella, kuinka monta suutakin näitä on syönyt ja millaisissa olosuhteissa. Tietoja esineistä on ollut työlästä jäljittää, koska vuosiluvut ovat harvoin tiedossa. 21 – No se on kahviprännäri eli kahvipaahdin – myös ”rahansurmaksi” kutsuttu – laite. Kahdessa vitriinissä on esillä oppilaitoksen vanhoja posliiniastioita. Tietolaatikko Koulun nimi on vaihtunut useaan otteeseen: Elias Lönnrotin emännyyskoulu 1897–1948 Elias Lönnrotin emäntäkoulu 1949–1987 Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitos 1988–2001 Työtehoseuran Lönnrot Opisto vuodesta 2001 TTS Lönnrot Opisto vuodesta 2014 Impivaara ja emännän työhuone Yläkerran näyttelykäytössä oleviin tiloihin noustaan kodikkaasti narahtelevia portaita pitkin. Huoneiden seinillä on oppilaitoksen historiasta kertovia seinätauluja ja muutama opetustaulu. Emännyyskoulun tytöt ovat päässeet maistamaan myös jäätelöä, nykyisin niin tavallista herkkua, mutta itse sekin oli tehtävä veivattavalla jäätelökoneella. Männistön mökistä löytyy myös lähes jokaisen vuosikurssin valokuva koko koulun historian ajalta. Yksi arvokkaimmista on Elias Lönnrotin perheelle kuuluneen astiaston posliinivati ja liemimalja, jotka on saatu lahjoituksena. Alakerrassa salissa on kehystettynä myös Erilaisia kakkuvuokia. L. Kahvi oli todellista ylellisyysjuomaa, Anna-Maija naurahtaa. Esineet kertovat arjesta ja juhlasta – Osa Männistön mökissä olevista esineistä on saatu lahjoituksina, mutta valtaosa on kuitenkin peräisin täältä, kertoo Anna-Maija Kartano-Ylén. Ericssonin seinäpuhelin vuodelta 1897. Joulunvietosta kertovat kynttiläpidikkeet, joissa painona on koristeellinen joulukello. Tietoja merkitään muistiin aina kun joku kävijä tunnistaa esineen ja kertoo siitä
(EhtooLiverryksiä 18.12.1901) Siitä on nyt yksi kuukausi kun tulin tänne ja tällä ajalla olen opettajillen paljon vaikeuksia ja harmia tuottanut, mutta he ovat oikialle tielle ohjaneet. Äidillisesti hän meitä ohjaa ja niin on harmit ohi. Koulun alkuperäinen urkuharmoni.. (Kirjoitti Pyörä. Koulu on rakennettu hyvin ihanalle paikalle, koulu rakennus on pieni verraten tähän kuuluisaan mahtavuuteen. (EhtooLiverryksiä 4.10.1902) Kutomasalissa synnyttävät yhteiset kangaspuun äänet lyönnit sekä monesti viellä laulun hellät sävelet, sukkuloiden kilvan luistaessa mitä virkeämmän mielialan. George’s Pier Head’n suolavesikylpylää mereltä päin. Senpätähden olen hyvin kiitollinen kaikille ja erittäin kunnioitan tuota E Lönrotia. Mutta opetusohjelmaan kuului myös humanistisia aineita ja jopa talouskirjanpitoa – varsin edistyksellistä omana aikanaan. 22 Otteita koulun EhtooLiverryksiä-lehdestä Koulumme sijaitsee pienessä Sammatin kappelissa Niemen kylän maalla. Teksti ja kuvat: Marjut Popelka Lahjoituksena saadut liemikulho ja vati ovat kuuluneet Elias Lönnrotille. Lauantaisin oli vuorossa saunominen ja sunnuntaina pääsi halutessaan kirkkoon. Vadin kuviointi esittää Liverpoolissa sijaitsevaa St. Siitä näkyy opetuksessa korostunut käytännön taitojen merkitys: ruuanvalmistustaidot, leipominen sekä monipuoliset käsityöt alkaen kankaiden kutomisesta aina paikkaamiseen ja parsimiseen asti. Naapurustossa sijainneessa työväentalossa oli harvakseen iltamia, ja niissä tytöt saivat käydä mutta vain ohjelman ajan. Ja osa tytöistä oli aina karjanhoitovuorossa. Museohuoneiden lisäksi mökissä on keittiö, 14 hengen kahvilasali, jota voi käyttää myös juhlaja kokoustilana, sekä kuisti kesäisiin kahvihetkiin. Sinikuvioista Arabian posliinia. Männistön mökki museoineen on avoinna klo 9–15.30 arkipäivisin 6.6.–12.8.2016. EhtooLiverryksiä 1.6.1921) ensimmäisen vuosikurssin oppilaan todistus. Koululla on suuri puutarha, on kaikellaisia hedelmäpuita ja taloudessa tarvittavia kasvia, juuri kasvia y.m. Välistä teemme suuriakin tuhmuuksia vaan Opettajamme kärsivällisyys on kestävää. Astiasto on valmistettu noin 1850-luvulla. Melkein se vapaa-aika kului täällä käsitöitä tehdessä. Vaikeata se työ välistä tuntuu olevan, ainakin minun laiselleni kömpelö hyppyselle, mutta Opettajattaren avulla taasen kaikki korjaantuu. Vapaa-ajan ongelmia ei tunnettu Emännyyskoulun tytöt elivät kurissa ja herran nuhteessa, Anna-Maija Kartano-Ylén toteaa. Meni varmaan aika myöhään, kun vedetkin jouduttiin kantamaan. Kun tanssi alkoi, piti palata takaisin ja ilmoittautua opettajalle. Tuolloin ei todellakaan tarvittu kuntosaleja! Männistön mökki on kesällä ihastuttava käyntikohde
Valaistus muutti elämän rytmiä kun esimerkiksi työskentely iltaaikaan ja vuorotyö tehtaissa tuli mahdolliseksi. Myös museon yleisja työtilojen ikkunat valaistaan värivalojen ja kuvien avulla. Mistä se valo oikein tulee. VALO-näyttelyssä valon ominaisuuksia selvitetään konkreettisin esimerkein: voit nähdä mitä valon taittuminen oikein tarkoittaa. fi/smu Porin sähkölaitoksen konttori vuonna 1910. V alo on sähkömagneettista säteilyä, jolla on hiukkasluonne. Valo ja varjo. Miksi valo on välillä eri väristä. Aulassa museon kävijät vastaanottaa Turusen suunnittelema ja toteuttama, värikalvoin sävytetty Matto-teos, joka on esillä koko Valo-näyttelyn ajan. Ohjelmassa on muun muassa työpaja, varjoteatteria, opastuksia ja illan bändinä Bayou Train, joka soittaa nostalgista ja vieläkin niin hienosti svengaavaa CCR:n musaa. Museoiden yötä vietetään lauantaina 21.5. Kaupungitkin muuttuivat valaistuksen myötä. Huhti–toukokuussa järjestetään koululaisille maksuttomia opastusja työpajaviikkoja, joissa tutustutaan eri tavoin valon merkitykseen ja hyötyihin elämässämme. Ja miten valon heijastuminen muuttaa kuvaasi peilissä. Värikkäät ikkunat loistavat pimenevässä illassa noin kuukauden ajan. Tarjolla on myös kaksi opastuskierrosta senioreille. Mikä se aallonpituus on ja miten sen voi nähdä. Kuvataiteilija Anna Turunen toteuttaa kolmiosaisen valotaideteoksen Satakunnan Museossa. Näyttelyssä valo, varjo ja pimeys luovat tietoa ja tunnelmia. Se on tunnelmaa, elämää, elämän rytmiä, hyvää oloa, tehokkuutta, se on myös keksintöjä, muotoilua ja lämpöä. Sähkövalaistus levisi koteihinkin vaikka aluksi oli arveltu, ettei kukaan halua kotiinsa valaisinta, jota ei voi edes siirtää huoneesta toiseen kuten öljylamppua tai kynttilää. VALO-näyttelyyn rakentuu laaja läpileikkaus valon ominaisuuksista: valon tutkimisen historiasta, valaistuksen kehityksestä ja valon merkityksestä. Näyttelyn oheisohjelma VALO-näyttelyn yhteydessä on myös oheisohjelmaa. Nykypäivän valosaasteesta kärsivän ihmisen voi olla hankala ymmärtää sitä miten pimeä esimerkiksi Porin kaupunki oli ennen sähkölaitoksen rakentamista. Kadunkulmia valaisivat korkeintaan pienet lyhdyt, joiden valaisuteho oli olematon. Pian valaisimista tuli merkittäviä sisustuselementtejä ja suomalaisesta valaisinmuotoilusta maailmankuulua. Satakunnan Museon Ystävät pääsevät valaisemaan museon sisätiloja valoteos-työpajassa. Valo on kaikkialla ja kaikki on valoa. Siihen nähden, että valo ympäröi meitä koko ajan ja sen olemusta on yritetty selvittää antiikin ajoista lähtien, se on monimutkainen ja jopa arvaamaton. Kun sähkölaitos rakennettiin ja kaupungin katuvalot syttyivät vuonna 1898, kaupunki muuttui suorastaan valomereksi. Kuva: Satakunnan Museon kokoelmat. Miksi esimerkiksi taivas on sininen, mutta auringonlasku punainen. 23 VALO-näyttely Satakunnan museossa Satakunnan Museon VALO-näyttely esittelee valaistuksen kehittymistä nuotiosta päreeseen ja öljylampusta hehkulamppuun. VALO-näyttely Satakunnan Museon Salissa 18.3.–25.9.2016 Satakunnan Museo, Hallituskatu 11, 28100 Pori, www.pori. Kuva: Satakunnan Museon kokoelmat. Museon henkilökunta on yhdessä taiteilijan kanssa suunnitellut ikkunoihin tulevat teokset, jotka sytytetään työpäivän päätteeksi. Valaistukset ovat nähtävillä toukokuun museoviikolla
24 V ielä odotetaan lihavia vuosia. Kansainvälisillä markkinoilla talouden syklit ovat nopeampia kuin Suomessa eli vain kolme-neljä vuotta, mutta sielläkin top10:ssä on nyt. – Isoissa huutokauppataloissa Taidekeräilijä voi vapaasti luoda omanlaisensa kokoelman Sijoitukseksi vain tunnettu taiteilija ja teos Taidemarkkinoiden neuvonantaja Pauliina Laitinen-Littorin kertoo, miten ja mitä kannataa ostaa ja miten taidekauppa toimii. Nyt ollaan staattisessa tilanteessa. Keräily ja sijoittaminen ovat aivan eri asioita. Taidekauppa kukoistaa nimittäin filosofian tohtori, taidemarkkinoiden neuvonantaja Pauliina Laitinen-Littorin silloin, kun taloudessa menee hyvin. ollaan nähty vuosina 2014–2015 yleisesti ottaen myynnin suurta laskua
Värikkäät interiöörit 4. – Eli että teos on mainittu kirjoissa, se on käynyt näyttelyissä ja sen omistajat tunnetaan. Laitinen-Littorin muistuttaa nykytaiteen kymmenen prosentin säännöstä, jonka mukaan taiteilijan tuotannosta vain sen verran on arvostettua taidetta. Taidesijoittajana ja miksei taidekeräilijänäkin kannattaa Pauliina Laitinen-Littorinin mukaan olla mahdollisimman paljon esillä ostajana ja esitellä ostamiaan teoksia kotona. – Hinnassa on sellainen merkillinen asia, että kriteeriä sille, mikä on kallis, ei oikeastaan ole. Heikommat sortuvat usein itsekritiikkiin. Kaikki eivät henkisesti pysty kestämään kritiikkiä, yksinoloa, ajankulua ja varsinkaan menestystä, sillä se saa kollegat kateellisiksi. Parhaista kilpaillaan Parhaiden teosten perässä juostaan kuin pikajuoksukilpailussa. Signeeraus pitää ehdottomasti olla. Pauliina Laitinen-Littorinia viehättää erityisesti Ernst Mether-Borgströmin värikäs Kompositio (oik.).. – Taide on sosiaalista. 1. Teoksen arvo Aitous selvitettävä heti Valitettavasti parhaimpien teosten ympärillä liikkuu myös eniten väärentäjiä. Jyväskylän yliopistossa toimii myös yritys, joka aika kalliiseen hintaan selvittelee asioita. Varauksen voi yleensä myöhemmin perua, jos tulee toisiin ajatuksiin. Esimerkiksi konservaattorit ovat se ammattikunta, joka selvityksiä tekee. Joistain syntyy klassikkoja. Teoksen mahdollisimman hyvä provenienssi on arvon kannalta tärkeä. Puoliekspressiiviset kukat Taidekeskus Salmelan erään kesän taiteilijan, espanjalaisen Jesus Angelos Bordetasin teos edustaa nousevia eläinaiheita. – Taiteilijan työ on äärimmäisen vaativaa. Kallista ei ole Pauliina Laitinen-Littorin selittää, että talouden heikkoina aikoina taidemarkkinatkin polarisoituvat eli yksittäiset taiteilijat nousevat esille ja tulevat entistä kalliimmiksi. Laitinen-Littorin toteaa, että taiteilijan on tärkeää nuorena valita tiensä: jääkö hän työskentelemään pääasiassa valtion apurahoilla vai yrittäänkö enemmän myydä teoksiaan. Se on tarkoitettu katsottavaksi ja siitä on tarkoitus keskustella. Kaikkein arvokkaimmaksi tulevat taiteilijan tyypillisimmät tekniikat hänen tyypillisimmältä kaudeltaan. Aiheen pitää myös olla korrekti. Pastelliväriset teokset, erityisesti 80-luku 3. Sellainen, jonka voisi tunnistaa kaukaa tuon taiteilijan tekemäksi. – Jokaisessa näyttelyssä on 1–2 parasta teosta, ja niistä kannattaa tehdä varaus heti. Hinta on aina sopimusja arvotuskysymys. Suomessakin tulee markkinoille arvokkaampia tauluja vain kuolinpesistä ja huutokaupoissa on enemmistönä keskivertotaidetta, Laitinen-Littorin toteaa. Ura ja teoshistoria selville Ennen teoksen ostamista Laitinen-Littorin neuvoo tutustumaan taiteilijan uraan. Millainen taide on taidemarkkinoiden neuvonantajan mukaan in. Tutustu taiteilijaan! Mikäli hankkii nykytaidetta Laitinen-Littorin kehottaa tutustumaan taiteilijoihin. 25 enemmän nuorempaa taidetta. Taloussuhdanteen laskuvaiheessa on hyvä aika ostaa taidetta. 50–60-luvun modernismi 2. Jos tulee mielikuva siitä, että on taiteesta kiinnostunut ostaja, joskus voidaan tarjota etuosto-oikeutta, jos jokin haluttu teos tulee markkinoille. – Ostamansa teoksen aitous on selvitettävä mahdollisimman pian oston jälkeen, jos tulee aitousepäily. tulee muotivaihteluista ja suhdannevaihteluista. Eläinaiheet 5
Oikein hinnoiteltu taide kuitenkin myy hyvin. Impulsiivisten ostosten rajoina Laitinen-Littorin pitää 1200– 1500 euroa. Tutustu kaikkeen taiteeseen ja kehitä silmääsi. Katselemalla harrastukseen Taideharrastukseen pitää sukeltaa katselemalla teoksia. Johanna Lumme 5. Tutustu taiteilijaan. – Paras sijoitustyö on keskikokoinen tai pienempi. Muista, että sijoitus ja keräily ovat eri asioita. – Pitää käydä museoissa ja gallerioissa. Usein veistos on kallein, mutta ei aina. Janne Räisänen 3. 5. Usein veistos on kallein, mutta ei aina. Myyminen vaikeaa Se, kannattaako omistamiaan teoksia myydä on Laitinen-Littorinin mukaan täysin tapauskohtaista. Nauti taiteesta, ja kutsu ystävät kylään myös nauttimaan siitä. Nykytaiteen hinnat ovat maltillisia. Myyntiväylätkin ovat täysin teoskohtaisia. Talleta ostoksesi tiedot: Valokuvaa eri näkökulmista teoksiasi; talleta teostiedot, jos mahdollista: ostopaikka, -hinta ja teoksen mitat. Grafiikka on edullisinta ja säilyttää usein arvonsa hyvin. Jos taiteilija on tehnyt toisintoja aiheestaan, sijoitustaulun pitää olla hänen alkuperäinen versionsa, LaitinenLittorin neuvoo. 3. – Taidesijoittaminen on todella vaikeaa. Berndt Lindholm 4. Vain kymmenen prosenttia Taiteeseen sijoittava voi tehdä usein eettisemmän sijoituksen kuin muille pääomamarkkinoille. Kuusi parasta vinkkiä taidekaupoille 1. Anita Snellman 3. Eero Snellman 5. Alkuvaiheessa pitäisi olla joustava, sitten voi nostaa hintoja aina 20 ja 20 prosenttia. Jos haluat tehdä hyvän hankinnan, osta vain signeerattua. Oikein hinnoiteltu taide kuitenkin myy hyvin. Mikä se hienompaa kuin että taide jää toiselle sukupolvelle. Kuvataiteen kuuma lista kevät 2016 Kuvataiteen kuuma lista perustuu taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen-Littorinilta viimeisen puolen vuoden aikana eniten kysyttyjen taiteilijoiden tuotantoihin. Reima Nevalainen TOP 5 Edesmenneet taiteilijat 1. Galleriahinnat perustuvat usein siihen, millä hinnalla teoksia on myyty museoille. 6. Aiheen pitää olla sovinnainen. Christina Snellman 2. Ferdinand von Wright 5. Karoliina Hellberg 2. Huutokaupoissa hinnat ovat pohjalla. Kim Simonsson 4. He ymmärtävät varmasti parhaimmat tapaukset. Hilda Flodin 2. TOP 5 Nykytaiteilijat 1. Ota arvokkaammalle teokselle erillinen vakuutus. Kun teos on tullut kuolinpesästä julkiseen myyntiin, ei yleensä ole oikea aika myydä tai teos on väärin hinnoiteltu. Nykytaidetta voi ostaa gallerioista ja vanhaa huutokaupoista tai taidekauppiailta. Elämän laki on yleensä se, että kolmas sukupolvi myy kokoelmasta taidetta. Oikein hinnoiteltu myy Oikean hinnoittelun merkitystä Laitinen-Littorin korostaa: – Debytantin tulisi myydä edullisesti niin, että näyttely olisi loppuunmyyty. Sitä ei nimittäin voi likvidoida nopeasti. Ejnar Kohlmann. On kolme kertaa vaikeam paa myydä hyvällä hinnalla kuin ostaa. Johannes Snellman TOP 5 Klassikkotaiteilijat 1. Neuvottele hänen kanssaan hinnasta. Anna Snellman 4. 2. Yleensä galleriahinnat päättävät yhdessä galleristi ja taiteilija. Jyri Sammallahden raudasta ja pronssista veistetty pääkallo on Pauliina Laitinen-Littorinin edellisen taidekauden hankinta. – Suomessa hinnat ovat apurahajärjestelmästä johtuen usein kalliita. Taiteilijan eri vuosien teosten hintaero voi olla jopa kymmenkertainen, kertoo taideasiantuntija. – Kuitenkin vain kymmenen prosenttia pääomasta tulisi olla taiteessa. 4. 26 Vain hyvin tunnettu sijoitus Taidekeräilyssä voi harrastaa tuntemattomia nimiä, mutta mikäli haluaa yrittää tehdä ostamallaan taiteella sijoituksen, nimen pitää olla todella tunnettu. Elias Muukka 3
Omat mieltymykset vaihtelevat aivan selvästi iän mukaan, 45-vuotias taidekaupoista väitellyt tohtori kertoo: – 30–37-vuotiaana tein ylipaljon töitä, ja silloin minulla oli pääkallovaihe. Seuraavaksi varmasti tulee seniorivaihe nostalgioineen. Laitinen-Littorin tahtoo luoda taiteella myös lapsuusmuistoja omille lapsilleen. Myös värit nähdään ikääntyessä eri tavoin. – Ostan enää ajoittain. Teksti ja kuvat: Mira Piispa ’Omat mieltymykset vaihtuvat iän mukaan’ Pauliina Laitinen-Littorinin kädessä Laura Liljan Hattu ja taustalla Asta Caplanin Interiööri, joista hän pitää erityisen paljon. Hänellä on pääomaa ja jokin sisäinen tarve löytää tietynlaista. 27 Pauliina Laitinen-Littorinin taidekeräily on toistaiseksi loppunut, koti täynnä taidetta T aidemarkkinoiden neuvonantaja Pauliina LaitinenLittorinin omat seinät ja muutkin paikat kukkivat taiteesta. Seinillä on tauluja ja grafiikkaa, mutta myös veistoksia LaitinenLittorin kertoo rakastavansa. Uskon, että kun joku ostaa taidetta, hänen päätöksensä on jo aiemmin tehty.. Hänestä oli avioeron jälkeen luontaista jättää suuri osa satakuntalaisesta taiteesta ex-miehelleen Poriin. Siihen kuului scifi, mysteerit ja kauhu. – Uskon, että kun joku ostaa taidetta, hänen päätöksensä on jo aiemmin tehty. Yleensä siihen kuuluvat maisemat ja paikat. Nyt olen romanttisessa roosassa ja pinkissä vaiheessa. Sisäinen tarve valmiina Kun vuonna 2001 Laitinen-Littorin sai väitöskirjansa valmiiksi, hän palkitsi tekemänsä työn kahden pienen lapsen äitinä Laura Liljan tohtorinhattu-pronssiveistoksella
Yleisnäkymä Studio Widnäsin olohuoneesta. – Hauskaa on, että lähes kaikki puumateriaali on myös täältä Fiskarsin metsistä, Karin Widnäs kertoo. Kuva: Rauno Träskelin.. Rakennuksessa yhdistyvät koti ja työtilat, ja Karin Widnäs sai toteuttaa unelmansa kokeilla erilaisilla keraamisilla pinnoilla. – Syy, miksi ylipäätään aloitin rakentamisen, on se että jo 1980-luvulla päätin tehdä laattoja, muotolaattoja ja yleensäkin keramiikkaa arkkitehtuuriin. 28 Keraamisia pintoja ja puhdaslinjaista arkkitehtuuria Ruukki ja sen ihastuttava miljöö näyttelyineen ja myymälöineen houkuttelee kesällä tuhansia kävijöitä. Rakennuksen ulkoverhouksen päämateriaali on kuusi eikä sitä ole käsitelty millään. Studio Widnäs kohosi Hasselbackan töyräälle kymmenessä vuodessa ja valmistui 2005. Jo rakentamisen alkuvaiheessa Karin Widnäs oli päättänyt toteuttaa mittavan projektinsa periaatteella ”hiljaa hyvä tulee”. Paikallisten osaajien taidonnäytteitä Studio Widnäsin sisustuksen yksityiskohdat – ovet, ikkunanpokat ja veistokselliset portaat – ovat Fiskarsin taitavien hienopuuseppien käsialaa. Heinäkuussa vierailijat voivat tutustua myös Studio Widnäsiin, keramiikkataiteilija Karin Widnäsin ateljeehen ja taiteilijakotiin, ja siellä esillä olevaan keramiikkataiteen näyttelyyn. Suunnittelun lähtökohta oli Karin Widnäsille selvä: rakennuksen tuli olla ennen kaikkea toimiva, rakennusmateriaali olisi puuta ja kaikki tehtäisiin räätälintyönä. Studio Karin Widnäs T aidekeraamikko Karin Widnäs muutti Fiskarsin Ruukin vasta perustettuun käsityöläisyhteisöön vuonna 1995. Ja enhän voinut kokeilla niillä kenenkään muun rakennuksessa, Karin Widnäs selvittää. Studio Widnäs on arkkitehti, professori Tuomo Siitosen käsialaa. Tuolloin heräsi myös unelma omasta talosta
– Astiakaapilla on muuten aika hauska tarina, Karin Widnäs naurahtaa. Ikkunanpokat ovat mäntyä, terassi on tehty douglasmännystä ja saunarakennus on kokonaan haapaa. Kuva: Rauno Träskelin. Esimerkiksi valaisimet ovat Camilla Mobergin designia, tyylikäs ruokapöytä sekä tuolit ovat Nikari Oy:n taidonnäyte, samoin koivusta valmistettu kaunis astiakaappi. Sitten totesin tarvitsevani astiakaapin For Savoy -astiastoani varten. Todella hieno referenssi Fiskarin Ruukille! – Olen aina kertonut kuka on suunnittelija – olen erittäin ylpeä näistä hienoista tekijöistä, hehkuttaa Karin Widnäs. Eläviä pintoja keramiikkalaatoilla Studio Widnäsissä Karin on pystynyt näyttämään arkkitehdeille ja sisustusarkkitehdeille, mitä kaikkea keramiikasta voidaan tehdä. Puut pinottiin nyt jo purettuun vajaan ja siellä se koivu oli kuivumassa varmastikin 15 vuotta. Studio Widnäsin keraamiset pinnat osoittavat, että taidekeraaTämä upea valkea vati on yksi Karin Widnäsin lempitöitä. Hän halusi hankkia mahdollisimman paljon paikallisesti muotoiltuja ja valmistettuja kalusteita. Puhdaslinjainen Studio Widnäs palkittiin vuoden 2006 puurakennuksena. Muuttaessaan Fiskarsiin Karin Widnäs päätti, ettei tuo mukanaan yhtään huonekalua Helsingin kodistaan. 29 Se on saanut tummua luonnollisesti ajan myötä ja näyttää nyt auringonpaisteessa aivan hopealta. Se tehtiin tuosta koivustani Nikari Oy:n työpajassa. Ja tilauksia on tullut: uniikkeja muotolaattoja, lattialaattoja sekä sisustuslaattoja. Otin yhteyttä Nikari Oy:n suunnittelijaan Jenni Roiniseen, ja hän suunnitteli astiakaapin. Kun rakennustyöt alkoivat, annoin kaataa yhden suuren koivun. Rauhallinen ja viimeistelty interiööri harkitusti valittuine taide-esineineen. Astiakaappi on siis ”locally grown”, ”locally designed and made” ja vielä ”locally used”. Etualalla Kim Simonssonin herkkä veistoshahmo.. Studio Widnäsissä onkin monen Fiskarsin Ruukin muotoilijan ja yrityksen tuotteita
Valkean keramiikan läpikuultavaa kauneutta. Museo suomalaiselle studiokeramiikalle On suorastaan hengästyttävää kuulla Karin Widnäsin kertovan urastaan ja rakennusprojektistaan: mikä määrätietoisuus ja energia! Ja jatkoa on tulossa. Kuva: Rauno Träskelin. Karin Widnäs korostaa sitä, että keraamikon ammatti on yksi vaikeimmista. Ja hän innosti meitä kokeilemaan. Kuva: Ron Nordström.. -Niin monessa kohdassa voi jotain mennä pieleen: raakavaiheessa kun savi kuivuu, raakapoltossa, lasituspoltossa ja sitten tietysti lasittaessa. Hänen oppilaansa ovat oma koulukuntansa, ja sen pystyy myös näkemään. Keittiö kodinkoneineen piiloutuu arkkitehti Tuomo Siitosen piirtämään saarekkeeseen. Keittiön mustiin seinälaattoihin Karin Widnäs on käyttänyt tuhkalasitusta. Läheltä katsoessa huomaa, että laattojen lasituksessa on hienoista struktuuria – tuhka jättää omia oikukkaita jälkiään. Mukana on myös kobolttia ja rautaa, joilla saadaan musta väri. Hän todella innosti meitä ja teki meistä kaikista itsenäisiä. Hänelle esimerkiksi on kertynyt vuosien varrella studiokeramiikkaa, ja museoon tuleekin keramiikkagalleria näyttelyineen. Pidän erittäin paljon Tuomo Siitosen muotokielestä. Emme ole mitenkään riippuvaisia siitä entisestä Arabiasta. – Halusin keittiöstä sellaisen, etteivät vieraani huomaa sitä keittiöksi. Meillä on synkannut hyvin, koska olen itsekin vähän suoraviivainen, Karin Widnäs luonnehtii veitikka silmäkulmassa. Keramiikkapinta heijastelee valoa, ja auringonpaisteessa lasitus näyttää tummansiniseltä koboltin ansiosta. Kyllikki opetti meille kaiken A:sta Ö:hön: kaiken savista, massoista, lasituksista, koristelusta ja kaikista raaka-aineista, jotka kuuluvat keramiikkaan, sekä muotoilun. Milloin ja miksi. Karin Widnäs suunnitteli ja valmisti juhlavan, 16-osaisen ”For Savoy” -astiaston vuonna 2012, jolloin Helsinki oli maailman designpääkaupunki ja ravintola Savoy täytti 75 vuotta. Ihastuttavat toivomusrasiat ovat kestosuosikkeja. Siitä tulee joko parempi tai huonompi, Karin Widnäs toteaa. – Tuohon takapihalle olen suunnittelemassa suomalaisen studiokeramiikan museota, Karin Widnäs toteaa ohimennen. Teimme satoja ja satoja lasituskokeiluja. Pinta ei ole sammuneen musta, vaan siinä on eloa. Hän oli aikansa merkittävimpiä keramiikkataiteilijoita, ja Fiskarsin Ruukin Kuparipajassa oli talvella varsin kattavasti Salmenhaaran keramiikkaa esittelevä juhlanäyttely. Sinne kerätään keramiikasta ja keramiikkataiteilijoista monipuolista tietoa tutkijoita varten, kuten esiVuoropuhelua kahden eri tavoin valmistetun keraamisen pinnan välillä. Korkeapoltossa tuhka toimii lasin sulatteena. 30 mikolla on käytettävänään lähes rajattomasti mahdollisuuksia. – Siis vielä museoprojekti. – Olen äärettömän onnellinen siitä, että olen saanut olla Kyllikki Salmenhaaran oppilas. Ruokailutilan ja keittiön lattiat ovat yksi esimerkki siitä, miten elävältä pinta näyttää kun käsintehtyä laattaa on yhdistetty teollisesti valmistettuun. Värin voi päättää oman mielensä mukaan, samoin lasituksen, ja seinämateriaalina käytettävään reliefiin voi yhdistellä kuperia ja koveria muotoja. Karin Widnäs kuului itseoikeutetusti näyttelytyöryhmään. – Meillä Suomessa ei ole suomalaisen studiokeramiikan museota, Karin Widnäs toteaa. Kyllikki Salmenhaaran oppilaana Viime vuonna keraamikko Kyllikki Salmenhaaran (1915–1981) syntymästä oli kulunut sata vuotta
– Suomi 100 vuotta -juhlavuoteen museo ei valmistu, pari vuotta siihen kyllä menee. Karin Widnäs ”Minusta tuntuu aivan kuin minulle vain annettaisiin nämä ideat. Kuvassa Aroniasarjaa. Harmittaa vain, että pitää nukkua!” merkiksi lehtikirjoituksia, näyttelytietoja ja runsaasti kuvia. Silloin siellä on esillä perinteeksi muodostunut KOTONA-näyttely, järjestyksessä jo yhdestoista. heinäkuuta päivittäin klo 12–17. Tämähän on myös museon tarkoitus, koska tämä perinne on meillä varsin nuori. Jos rakennusluvasta tulee päätös ennen syksyä, voitaneen syksymmällä jo aloitella kaivaustöitä, Karin Widnäs. Kauan eläköön suomalainen taidekeramiikka On ilahduttavaa, että monet ovat vuosien varrella ryhtyneet keräämään taidekeramiikkaa, Karin Widnäs toteaa. KOTONAkeramiikkanäyttely Studio Widnäsissä Heinäkuussa kannattaa suunnata askeleet Studio Widnäsiin. kaavailee. Tiedän että keräilijöiden lisäksi myös ravintolat ovat heränneet keramiikalle. KOTONA XI -näyttely 2016 Studio Karin Widnäs, Baklurantie 12, Fiskars Avoinna yleisölle 1.–31. Näyttelyn keramiikkataiteilijat: Åsa Hellman, Catharina Kajander, Arja Karjalainen, Nina Karpov, Outi Leinonen, Kristina Riska, Riitta Siira, Kati Tuominen-Niittylä ja Karin Widnäs. Eli nyt hyvät keraamikot, nyt on teidän vuoronne! Nyt käyttökeramiikkaa! kehottaa tulisieluinen Karin Widnäs. Sijoitan kaikki työt tänne kotiini, ja ne ovat myös myytävinä eli kyseessä on samalla myyntinäyttely. Teksti ja kuvat Marjut Popelka Koristeellisia voikukkia á la Karin Widnäs. Yleisölle näyttely on auki päivittäin koko heinäkuun, muina ajankohtina vain sopimuksen mukaan. Keräys on otettu hyvin vastaan ja se jatkuu vielä kesällä. Tämän kesän näyttely jatkaa Kyllikki Salmenhaara -teemaa ja on lisänimeltään ”Kyllikki Salmenhaaran oppilaat”. Mutta kun joku iso kaatuu, niin pieni nousee. – Tuomo Siitosen suunnittelemalle museorakennukselle on jo saatu poikkeuslupa. Hankkeen tukemiseksi on käynnistetty viime talvena myös keräys: lahjoittamalla 200 euroa saa nimensä ikuistettua museon seinälle tulevaan reliefilaattaan. -Olen yrittänyt valita erityyppisiä keraamikkoja, jolloin keramiikkataiteen monipuolisuus avautuu katsojalle. Taiteilijoita tulee olemaan kaikkiaan yhdeksän ja he kaikki tekevät erilaista keramiikkaa, Karin Widnäs korostaa. Tietoja kerätään myös Fiskarsin Ruukin ainutlaatuisesta osuuskunnasta. Aikanaan oli punasavi ja tiilet, Kyyrölän saviruukut ja 1800-luvun loppupuolelta Arabia omana lukunaan, joka valitettavasti on nyt päättynyt. Pystytän näyttelyn jo toukokuussa, ja se tulee olemaan esillä elokuun loppuun asti. Kun tänne tulee vaikkapa se kesänäyttely ja sen teema kerrotaan, tiedän heti mitä teen – se vaan tulee. Ruokailutilan lattiassa on yhdistelty Tiilerin laattaa sekä pienempiä, Karin Widnäsin käsin lyömiä, kuvioituja laattoja. Karin Widnäs on löytänyt uudelleen värit. Museo on iso hanke, mutta nyt tiedän jo, mitä rakentaminen on ja miten asioita ratkaistaan. Muina aikoina sopimuksen mukaan
Aleksanterin teatterin julkisivu on koristeellinen ja arvokas. Alkuperäinen lipunmyyntipiste on tallella. 32 L ähes 140-vuotias näyttävä vanhus jököttää Helsingin Kampissa, Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Hänellä oli merkittävä rooli teatterin synnyssä. Mennään aina vuoteen 1819 saakka, jolloin syntyi Nikolai Vladimirovits Adlerberg. Adlerberg suostui ja Koristetaidetta katsomossa.. Aleksanterin teatteri valmistui vuonna 1879, mutta Saija Nisulan tarina teatterin syntyhistoriasta vie vielä kauemmas. Alku aina hankalaa Aleksanterin teatterin pääovista päästään eteistilaan, jota somistaa vanhat veistoksin koristellut valaisimet. Pääsisäänkäyntiä suojaa takorautakoristeinen katos, jota kannattelee valurautapylväät. Julkisivu on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. teatteri ja Porin teatteri, tietää Aleksanterin teatterin tuottaja Saija Nisula. – Adlerberg oli ruotsalais-baltialainen kreivi, joka toimi diplomaattina Saksassa. Aleksanterin teatteri on harvinaisuus suomalaisten teatterirakennusten joukossa, sillä vain neljä teatterirakennusta maassamme edustaa 1800-luvun kertaustyylejä. Venäjän keisari Aleksanteri II oli Adlerbergin ystävä ja keisari pyysi Adlerbergiä Suomeen kenraalikuvernööriksi. Albertinkadun puolella on pääsisäänkäynti ja Bulevardilla on sisäänkäynti keisarin sviittiin. Keisarin sisäänkäynnin yläpuolella oli alkujaan Aleksanteri II:n monogrammi, mutta se on sittemmin poistettu. Talon seinillä roikkuvat maalaukset ovat taiteilija Jorma Heleniuksen käsialaa. Se on maamme vanhimpia teatterirakennuksia. Niistä ovista kulki sisään kaupungin suomenja ruotsinkielinen kerma sekä venäläisiä sotilaita katsomaan teatteriesityksiä yli sata vuotta sitten. Pääsisäänkäynnin jykevät puiset pääovet ovat alkuperäiset. Pallovalaisimet asetettiin pääovien yläpuolelle 1930-luvulla. Graniittisokkelin päällä on kaari-ikkunat ja toista kerrosta komistaa korinttilainen pilasterijärjestelmä. Museoviraston suojelemassa talossa ei suuria ulkoasuun liittyviä muutoksia ole mahdollista tehdä. – Aleksanterin teatterin lisäksi muut ovat Helsingin Svenska Teatern, Turun ruotsalainen Keisarillista teatteria Aleksanterin teatterissa on tehty taidetta kansainvälisissä tunnelmissa jo yli sata vuotta
Tiiliä Ahvenanmaalta Teatteritaloa päästiin rakentamaan vuonna 1875 ja se valmistui neljä vuotta myöhemmin 1879. Kattokruunun ympärillä on kattomaalauksia, jotka toteutti taidemaalari Severin Falkman. Teatteritalon rakentamisessa oli kahnauksia suomalaisten virkamiesten kanssa. Alussa venäläinen teatteri toimi Arkadia-teatterissa yhdessä suomalaisen teatterin kanssa. Uuden teatterin avajaisia vietettiin maaliskuussa 1880 ja avajaisnäytöksenä esitettiin Aleksanterin teatteri sijaitsee Bulevardilla. Adlerberg oli aktiivisesti mukana teatteritalon suunnittelussa ja hän tilasi lavasteita Saksasta ja suuren teatterisalin kattokruunun Tukholmasta. – Kattokruunu toimi alkujaan kaasulla, kunnes 1910-luvulla taloon saatiin sähköt. Sisätilojen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Jeronim Osuhovski ja Johan Jacob Ahrenberg. Kansainvälinen teatteri Adlerbergin Tukholmasta tilaama kattokruunu on edelleen samalla paikalla. Myös venäläisen teatterin rakentamiseen keisari myönsi rahoja, mutta silti budjetti oli tiukka. Kenraalikuvernööri oli korkein venäläinen virkamies Suomessa ja edusti täällä keisaria. Sitä sommiteltiin nykyisen Suomen pankin tontille ja Simonkadulle, kunnes lopulta talolle löytyi paikka Bulevardilta. Saija Nisula Keisarin sviitissä.. Aleksanterin teatterin arkkitehteinä toimivat venäläiset insinöörieverstit Pjotr Petrovits Benard ja Pjotr Kasperov. Viaporissa oli sotilaita, joita käytettiin halpana työvoimana, Nisula kertoo. Adlerbergillä oli ratkaisu siihen. – Alueella oli silloin paljon puutaloja ja Sinebrychoffin tehdas oli ihan vieressä, Nisula luonnehtii seutua. – Oolannin sodassa Bomarsundin linnoitus Ahvenanmaalla oli pommitettu raunioiksi. Kinaa tuli muun muassa teatterin sijoituspaikasta. – Hän oli suuri näyttämötaiteen ystävä. Sen alla on katsomo ja kaksi parvikerrosta, joihin mahtuu yhteensä lähes 500 henkeä. Koska Helsingissä oli jo ruotsalainen teatteri, niin Adlerberg halusi kaupunkiin myös venäläisen teatterin. 33 muutti vaimonsa Amelien kanssa Helsinkiin, Nisula kertoo. Keisari Aleksanteri II oli Suomen ystävä ja kehitti paljon Suomen suurruhtinaskuntaa. – Falkman asui Aleksanterinkadulla ja pihapiirin ihmiset olivat näkevinään tuttuja hahmoja Falkmanin kattomaalauksessa, Nisula tietää. Sieltä tuotiin tiiliä Aleksanterin teatterin rakennustyömaalle. Adlerbergillä oli siis runsaasti valtaa. Mutta pian Adlerberg halusi rakentaa oman rakennuksen venäläiselle teatterille. Myös kynttilöillä valaistiin alkuaikoina sisätiloja. Silloin piti olla tarkkana paloturvallisuuden kanssa, Nisula toteaa
Aleksanteri II ei ehtinyt teatterin avajaisiin, mutta teatterin 1-vuotisjuhliin hänet oli kutsuttu. 34 Goudnod’n Faust-ooppera. Adlerbergin ajatuksena oli yhdistää kulttuureja ja teatterissa kuultiin puheensorinaa monilla eri kielillä. Aition takana on keisarin sviitti, jossa on alkuperäiset pietarilaiset kalusteet 1800-luvulta. Aleksanteri II:n seuraaja, hänen poikansa Aleksanteri III ei ollut kiinnostunut Suomen ja kulttuurin tukemisesta. Adlerberg kutsui näytöksiin usein myös muita Helsingissä asuvia tai vierailevia venäläisiä. Aleksanterin teatterista tuli Suomen itsenäistyttyä Kansallisoopperan koti noin 70 vuoden ajaksi, kunnes uusi Oopperatalo valJorma Heleniuksen taidetta. – Huonekaluja hävisi Venäjän vallankumouksen yhteydessä. – Aitiosta on hieman huonot näkymät, joten monet presidenteistä, kuten Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat istuneet mieluummin permantopaikoilla, Nisula toteaa. Terroristi ehti murhata keisarin hieman ennen juhlia. Aition alaosaa koristaa Suomen leijona. Sviitin kaluston lisäksi teatterissa ei ole paljon alkuperäisiä huonekaluja. Keisarin aitio ilman keisaria Yksikään Venäjän hallitsijoista ei ehtinyt keisarin aitiota ja sviittiä koskaan käyttää. Vanhaa taidetta on Kansallisoopperan varastoissa, Nisula sanoo. Katsomon yllä Tukholmasta tuotu kattokruunu ja Severin Falkmanin kattomaalaukset.. – Kyllä katsomossa nähtiin myös suomenkielistä ja ruotsinkielistä yleisöä. Esitykset olivat usein oopperaa ja balettia, eivätkä ne olleet sidottu niin tiukasti mihinkään kieleen. – Teatterissa oli muun muassa tsekkiläinen kapellimestari, suomalaisia soittajia, italialainen oopperaseurue ja näyttämömestari Mariinski-teatterista. Kieliä puhuttiin sikin sokin, Nisula kertoo. Helsingissä majaillut venäläinen sotaväki oli teatterin alkuaikoina tärkeä asiakasryhmä. Huonekaluja hävinnyt Keisarin aitio on näyttämön itäisellä reunalla. Kenraalikuvernööri Adlerberg irtisanoutui tehtävästään samana vuonna. Presidentti Urho Kekkonen vieraili usein aitiossa ja tarinan mukaan hän tarjosi esitysten jälkeen prima ballerinoille muikkuja ja ruisleipää. Usein esityksiä mainostettiin lehdissä kolmella kielellä, Nisula sanoo. Kaksi suurta peiliä, pöytäryhmä, sohva ja kattokruunu luovat sviittiin ylvään tunnelman. Hän oli kuitenkin jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Miesten tupakkakopin kalusto on päätynyt Heinolan taidemuseoon
Monet vierailevat ryhmät ovat ulkomailta, kuten jo 1800-luvullakin. Ja näitä esityksiä seuraa silmä tarkkana Aleksanterin teatterin kummitus. Pauli Jokinen Teatterissa on koristeelliset ovenkahvat. Jokaisessa itseään kunnioittavassa teatterissa pitää olla kummitus, Nisula virnistää. LASIja KERÄILYTAPAHTUMA La 11.6.2016 klo 10 15 n. 90 myyntipaikkaa Suomen lasimuseon piha-alueella Tehtaankatu 23, Riihimäki Tapahtumaan vapaa pääsy ja pysäköinti www.suomenlasimuseonystavat.fi Tervetuloa! KERÄILYKUUME ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMAT WWW.KERÄILYKUUME.FI Järjestäjä: ExpoNova | Tiedustelut: 044 5758 056 18.-19.6.2016 AITOON ANTIIKKIJA KERÄILYMESSUT Lauantai sunnuntai kello 10 16 Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo, Pälkäne 2.-3.7.2016 VÄÄKSYN ANTIIKKIJA KERÄILYMESSUT Lauantai sunnuntai kello 10 16 Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14, Vääksy, Asikkala 6.8.2016 HAUHON ANTIIKKIJA KERÄILYMARKKINAT Lauantai kello 9 15 Vitsiälän lava + Vitsiälä Sali, Vitsiälänraitti 124, Hauho, Hämeenlinna. 35 mistui Töölönlahdelle 1990-luvulla. – Kummitus on upseeri, joka tuli teatteriin Bomarsundista tiilien mukana. Nykyään Aleksanterin teatteri on yksityinen kulttuuritalo, jossa esiintyy pääasiassa vierailevia ryhmiä esittämässä teatteria, tanssia, balettia ja musiikkia. Monet väittävät nähneensä sen. Keisarin aitio
38 Suomalainen jugendarkkitehtuuri ammensi kansallisromantiikasta Jugend – vastaisku teollistumiselle
Luonnosta ammentavat koristeaiheet kuuluvat olennaisesti jugendarkkitehtuuriin.. – Suomessa oli tuolloin valloillaan vahva kansallisromanttinen kausi ja suomalainen jugend ottikin siitä paljon vaikutteita. Palmqvistin suunnittelema Parviaisen talo sekä Wivi Lönnin piirtämä Kirjailijatalo, kertoo Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pirjo Vuorinen. Ruskinin ja Morrisin Arts and Crafts -ideologiana tunnettu aate sai paljon kannatusta ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Käsityötaito oli hänen mukaansa sivistyksen pohja. Käsityötaito on sivistyksen pohja Jugendarkkitehtuuri ammentaa Engalnnissa 1800-luvulla syntyneestä Arts and Crafts -liikkeestä, joka perustettiin vastaiskuna teollistumiselle. Villa Rana on kansallisromantiikan piirteillä sävyttynyt jugendtalo: sen sileät seinät, kuperat sisäänkäynnit, luonnosta ammentavat koristeaiheet, jyrkkälappeiset katot, ruudutetut ikkunat ja kauniit käsityöläisovenkahvat ovat kaikki tyypillisiä jugendarkkitehtuurin tunnusmerkkejä. He molemmat olivat romanttisia sosialisteja, joita kylmäsi katsella, kuinka massatuotannon myötä määrä alkoi korvata laadun niin rakentamisessa kuin käyttötavaroissakin. Villa Ranan koristeelliset ovet pysyvät toistaiseksi kiinni. Intendentti Pirjo Vuorinen harmittelee jugendrakennuksen epäselvää kohtaloa. 1900-luvun alkuvuosina se levisi myös Suomeen. Ruskinin mukaan taide kuului kaikille ja sillä piti olla vahvat moraaliset ja sosiaaliset päämäärät. 39 Jugendarkki teh tuurille oli ominaista rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli sekä luonnonläheiset aiheet. Forseliuksen suunnittelema Galleria Beckerin talo, Wäinö G. Keski-Suomessa useita jugendrakennuksia suunnitellut Yrjö Blomstedt oli oikein intomielinen suomalaisuuden ihannoija: hän teki matkan Karjalaan ja käytti sittemmin rakennustensa koristeaiheiden malleina kansan rakennuksia ja käsityöaiheita, Pirjo Vuorinen kertoo. Jugend – vastaisku teollistumiselle J yväskylän yliopiston kampusalueella kohoava keltaseinäinen kivitalo poikkeaa ulkoasultaan melkoisesti Seminaarinmäen muista, klassista ja modernistista arkkitehtuuria edustavista rakennuksista. Saman kadun varrelta löytyy myös muita jugendtaloja kuten Mauno F. – Yrjö Blomstedtin suunnittelema Villa Rana on osa Jyväskylän jäljellä olevaa jugendkeskittymää. Villa Rana – Sammakkohuvila. Villa Ranan katonrajassa on aikoinaan ollut puukoristeita. Arts and Craftsin kantaisinä voidaan pitää John Ruskinia ja William Morrisia
Jugendtalot eivät useinkaan olleet symmetrisiä ja niissä saattoi olla esimerkiksi pieniä torneja, kuten tässä Mauno F. 40 Suomalaisen jugendarkkitehtuurin ja -muotoilun kärkinimiä Kansainvälisesti eroottista, Suomessa hillittyä Kansainvälisesti jugend etsi innoitusta muun muassa erotiikasta: tyypillinen koristeaihe oli hiuksiinsa kietoutunut alaston nainen. Jugendarkkitehtuurista oli oleellista miettiä rakennusta kokonaistaideteoksena: ei riittäYrjö Blomstedtin Villa Ranaan suunnittelemia kalusteita on nähtävillä Jyväskylän yliopiston museossa. Suomessa jugend oli ilmeeltään paljon vakavampaa: se muotoutui osaksi suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista sortokausien ja Venäjän vallankumouksen jälkeen. Suomessa jugend oli ilmeeltään vakavaa: se muotoutui osaksi suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista sortokausien ja Venäjän vallankumouksen jälkeen.. Forseliuksen suunnittelemassa talossa, jossa nykyään toimii Galleria Becker ja Jyväskylän taiteilijaseura. Suomessa jugendarkkitehtuurista ei juuri edes puhuttu jugendina vaan keskusteluissa viitattiin vain moderniin tai uuteen rakennustyyliin, jota luonnehdittiin romanttiseksi, nationalistiseksi, realistiseksi ja rationalistiseksi. Wivi Lönnin suunnittelema Kirjailijatalo Jyväskylässä edustaa sekin jugendarkkitehtuuria. Yliopiston vanhasta pienoismallista näkyy, miten Villa Rana aikoinaan istui Seminaarinmäen maisemaan
Jugendtyyli ja sen lähisukulaiset tunnettiin eri puolilla Eurooppaa eri nimillä: nyt, että seinät olivat koreat, vaan yksityiskohtiin ja sisustukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Se oli jopa ehdolla Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Katoavaa kulttuuriperintöä Jugendarkkitehtuuri väistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kalusteet, kankaat, tapetit ja koristeet haluttiin suunnitella kokonaisilmeeseen sopiviksi. Jotkut tutkijat lukevat jugendtyylin kuuluvan varhaiseen modernismiin sen ensimmäisenä suuntauksena. Remontin jälkeen rakennuksen vuokrat olisivat kohonneet niin korkeiksi, että yliopistolla ei ole varaa maksaa sen tulevaisuudesta ole varmaa tietoa. Aina 1980-luvulle saakka jugendtaloja vähäteltiin ja purettiin runsaasti pois nykyaikaisempien rakennusten tieltä: – Meille ihmisille on tyypillistä, että hylkäämme edelliset muoti-imiöt ja koemme ne arvottomina, Vuorinen toteaa. 41 Sama tai melkein sama asia Jugend oli kertaustyylien seuraaja, joka edelsi 1900-luvun modernismia. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Lähdeteos: Pirjo Hämäläinen: Jugend Suomessa (Otava, 2010) Koristeelliset ornamentit ja näyttävät ikkunaruudutukset kuuluvat jugendiin.. Hirvittävän monen jugendrakennuksen kohtalo leijuu kuitenkin ilmassa: Jyväskylän Villa Rana näistä ehkä tärkeimpänä esimerkkinä. – Jyväskylän yliopisto ei omista rakennusta. Kovasti toivoisin, että se vielä jonain päivänä kunnostettaisiin vanhaan loistoonsa! Pirjo Vuorinen huokaa. Monissa kaupungeissa jugendtaloja on viime vuosikymmeninä alettu suojella ja kunnostaa
Kuva: Documents d´Architecture Moderne 4/1905. Nuoret arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen saivat Kuvassa Eliel Saarisen tekemä SuurMerijoen kartanon pääsisäänkäynnin juhlava suunnitelma vuodelta 1903. Kehut olivat aiheellisia – ja monestakin syystä. Kartanoa esiteltiin säännöllisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa lehdissä, ja arkkitehdit ylistivät sen ansioita vuolaasti. Suur-Merijoen kartanon tarina puhuttaa yhä arkkitehtuurin, taiteen ja myös sotahistorian ystäviä. Sota tuhosi ainutlaatuisen jugendrakennuksen kiviraunioksi Ikimuistoinen Suur-Merijoen kartano elää kuvien ja esineiden kautta J ugendarkkitehtuurin mestariteos, vuonna 1903 valmistunut SuurMerijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa, oli loistonsa päivinä suuri huomion kohde maailmalla, aikansa julkisin koti. Tampereen museot.. Myöhemmin upseerikerho, sotasairaala ja lopulta lohduton kiviraunio jatkosodan jäljiltä. 42 Aikanaan loistelias jugendin helmi Karjalassa
Viljeltyä maata kukoistavalla tilalla oli 615 hehtaaria, lehmiä 300 ja hevosia yli 50. Suur-Merijoen kartano toi töitä seudulle. – Rahaa kartanon suunnitteluun ja rakentamiseen sai käyttää vapaasti, sanoo tukija Mari Lind Museokeskus Vapriikista Tampereelta. Kuva: Signe Brander / Museovirasto ”Rahaa kartanon suunnitteluun ja rakentamiseen sai käyttää vapaasti.”. Hänen yrityksensä oli maailman suurin alallaan. Kartanon rakennuttaja, Pietarissa asunut, sveitsiläissyntyinen liikemies Maximilian Neuscheller (1860–1916) oli erikoistunut intialaisvenäläisen kumitehtaan tuotteiden myyntiin Venäjän markkinoille ja myös Eurooppaan, lähinnä Saksaan ja Ranskaan. Kartanon päärakennuksen hän rakennutti alueelle kesähuvilaksi perheelleen, mutta tiluksilla harjoitettiin myös maanviljelystä, karjataloutta, puutarhanhoitoa ja pienteollisuutta. 43 nimittäin toteuttaa rajoituksitta ylellisen, jugendin ihanteiden mukaisen kokonaistaideteoksen kartanon huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Heidän ympärillään työskenteli pätevä taiteilijakollektiivi, nimekäs joukko ajan parhaita käsityöläisiä, kuvanveistäjiä ja taidemaalareita, kuten Väinö Blomstedt ja Gabriel Enberg. – Suur-Merijoen kartanossa kaikki oli taidetta, rakennus ja sisustus, mainitsee tutkija Mari Lind. Kuva: Kari Kumpulampi Näin saavuttiin aikoinaan kuuluisaan jugendluomukseen, Suur-Merijoen kartanoon, sen päärakennukseen. Neuscheller osti Suur-Merijoen tilan Viipurin maalaiskunnasta syksyllä 1900. – Pietarissa Karjalankannas nähtiin eksoottisena lomakohteena ja siitä tulikin venäläisten kesäkartanoiden aluetta. Tila oli moderni ja koneellistettu. Suur-Merijoki, jugendin helmi, sopi tältäkin osin ajan henkeen. Kuva on vuodelta 1912. Hän oli kiinnostunut myös musiikista ja muista taiteista ja toimi mesenaattina monille nuorille taiteentekijöille
Se julkaistiin ranskalaisessa, arkkitehtuuria esittelevässä lehdessä 1905. 44 Esikuvana itse Viipurin linna Suur-Merijoen kartanon 900 neliön suuruinen päärakennus oli nimeltään Metsälinna. Sen jykevä pääsisäänkäynti muistutti keskiaikaisen kirkon juhlavaa portaikkoa. – Metsälinnassa oli arvokkaita esineitä. Metsälinna sijaitsi näyttävästi mäen laella ja rakennuksen lähitienoo maisemoitiin uudelleen. Kuva: Tampereen museot. Halli ei kuitenkaan ollut mikään pakollinen läpikulkutila vaan tunnelmallinen koko toiminnan keskus. Jugendin huippusaavutus, SuurMerijoen kartano tuhoutui raunioksi Viipurin maalaiskunnassa viime sotien pommituksissa. Ne olivat yleensä osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, esimerkiksi sohvakalustoa. Kuva on elokuulta 1941. Kokonaistaideteos on juuri oikea sana kuvaamaan kartanoa, Mari Lind kertoo. Erityisen tunnetuksi Metsälinna tuli kuitenkin suuresta, ristiholvatusta ja kahden kerroksen korkuisesta hallistaan, josta oli esteetön käynti rakennuksen muihin huoneisiin, joita oli kolmekymmentä. Ovelle päästiin vuolukiviportaita pitkin. Sisäpihalla oli muureilla rajattu puutarha, missä oli luonnonpuita, polkuja ja runsaasti ruusuistutuksia kaareviin muotoihin sommiteltuina. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsivat kartanon isäntäväen ja vieraiden makuuhuoneet. Esineitä on saatu Milavidaan myös yksityiskokoelmista. Kuva: SA-kuva Eliel Saarisen Suur-Merijoen kartanon hallin takkanurkkauksen suunnitelma valmistui 1902. Suur-Merijoen julkisivussa näkyi vahvasti keskiajan linnojen vaikutus; esikuvina pidettiin Olavinlinnaa ja Viipurin linnaa – ei enempää, eikä vähempää. Hän tähdentää, että Museo Milavidassa on nähtävillä myös sellaisia Suur-Merijoen kartanolle kuuluneita esineitä, joita ei ole ennen nähty Suomessa missään näyttelyssä. Vallitsevia, hillittyjä värejä siellä olivat sinivihreä ja tiilenpunainen. Itse pidän aika lailla päärakennuksen puuveistoksista
Kolmikon läpilyönti ajoittui vuodelle 1898. Ehrströmin valmistama taidokas kuparipaneeli kuvaa kartanoa ja sen rakennuttajaa, Maximilian Neuschelleria. Kari Kumpulampi Tampereella Näsinpuistossa – Museo Milavidassa – on nähtävillä Suur-Merijoen jugendkartanoa sekä sen esineistöä ja huonekaluja esittelevä näyttely 21.8. Kartanon päärakennuksesta tehtiin laivueen upseerikerho. Jugendaarre tuhoutuu täysin Liikemies, kosmopoliitti ja suuri taiteiden ystävä Maximilian Neuscheller kuoli sydänhalvaukseen Venäjän vallankumouksen jälkeen 1919. Koristetaiteilija Eric O. – Aikalaiset yleensä ylistivät kartanoa, mutta muitakin ääniä kyllä aika ajoin kuultiin. Nämä valokuvat ovat kuin taideteoksia, visuaalisia runoja valoineen ja varjoineen ja niistä välittyy kuvaajan syvä rakkaus jugendmiljööseen, sen esineistöön ja asetteluun. Pohdittiin, onko sellainen talo enää mikään koti, jonne kaikki on tuotu valmiina kyntteliköstä lähtien, Mari Lind mainitsee. 45 Maineikas arkkitehtitoimisto Tähtitiedettä ja valokuvausta Liike-elämästä vetäydyttyään – vuonna 1909 – satumaisen upporikas Maximilian Neuscheller keskittyi Viipurin maalaiskunnassa SuurMerijoen tilalla harrastuksiinsa, tähtitieteeseen ja valokuvaukseen. Niitä varten kartanossa oli ajan uusinta tekniikkaa edustaneet tähtitorni ja valokuvalaboratorio. W. Talvisodan pommituksissa Suur-Merijoen kartanon arvokkaan päärakennuksen, Metsälinnan, katto-osat vaurioituivat pahoin, ja paikan irtaimistoa ja arvoesineitä ryhdyttiin evakuoimaan kiireellä Uttiin ja myöhemmin Poriin Satakunnan Lennoston Ilmailu-upseerikerholle. Esine on yksityisomistuksessa. Silloin toimisto voitti Pariisin maailmannäyttelyyn (1900) pystytettävän Suomen osaston eli Suomi-paviljongin suunnittelukilpailun, ja arkkitehtien maine kasvoi entisestään. Tilan pelloille valmistui nyt lentokenttä ja siellä toimi Erillinen maalentolaivue aina vuoteen 1939. Tilan isännän 1900-luvun alussa ottamia värikuvia Suur-Merijoen kartanon rakenteista ja sisustuksesta voi ihastella videolta Tampereella Milavidan näyttelyssä. Muu perhe pakeni vallankumousta Suomeen ja asettui Suur-Merijoelle. Toimiston käsialaa ovat sittemmin monet 1900-luvun alun tunnetut suomalaiset rakennukset, kuten Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa sekä Vakuutusyhtiö Pohjolan ja Pohjoismaiden Osakepankin toimitalot Helsingissä. Arvostettu arkkitehtitoimisto GeselliusLindgren-Saarinen hajosi vuodenvaihteessa 1904–1905.. Kuva: Saana Säilynoja/ Tampereen museot Lahjakkaat arkkitehtiopiskelijat Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston 1896, noin vuotta ennen valmistumistaan teknisestä korkeakoulusta Helsingistä. Ennen kuolemaansa hän joutui usein bolsevikkien kuulusteluihin ja häntä pidettiin myös vangittuna Moskovassa. Kuva: Saana Säilynoja / Tampereen museot Kuvan puuveistoksen valmisti Loja Saarinen Ateneumin oppilaiden kanssa. Tänä päivänä Suur-Merijoen kartanon kiviraunioille Viipurin maalaiskuntaan tehdään ryhmämatkoja. Suur-Merijoki päätyi lopulta Suomen valtiolle 1927, Ilmavoimille. Se toimi Suur-Merijoen kartanossa hallin rupattelunurkkauksen sohvan sivupylväänä. Jatkosodassa muistojen kartano toimi vielä jonkin aikaa sotasairaalana, kunnes tämä ainutlaatuinen jugendin helmi tuhoutui pommitukissa täysin. 2016 asti
Sen lisäksi hänet voi nähdä Kansallisteatterin kattofreskoissa Yrjö Ollilan ja Juho Rissasen ikuistamana sekä Topi Vikstedin Yrjö Ollilan maalaamassa Kansallisteatterin kattofreskossa Lydia toimi alastoman makaavan naisen ja sinimekkoisen tanssivan naisen mallina. Kaiken kaikkiaan iloinen ja elämänmyönteinen Lydia Metsämaa työskenteli alastonmallina 25 vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi Lallukan taiteilijakodin siivoojaksi. Viktor Malbergin Vedenkantaja-patsas Tove Janssonin puistossa on kenties tunnetuin. L ydia Metsämaa pestautui 12-vuotiaana pikkupiiaksi opettajaperheeseen Jyväskylään, missä hän lienee päässyt malliksi ensimmäisen kerran. siveltimen vedoissa Teatteriravintola Apollon katossa. Eliel Saarisen suunnittelema tuhannen markan seteli, naishahmojen mallina toimi Lydia Metsämaa. Moderni nainen Lydia Metsämaa lienee ollut hyvin moderni ja itsenäinen nainen. ”Olkaa mahdollisemman paljon alasti,” hän kehotti Jukka Virtasen haastattelussa. Edellisten lisäksi Lydia on toiminut muun muassa Martta Wendelinin, Ester Heleniuksen ja Viivi von Schrowe-Kallion mallina. Lisäksi näyttelyssä esitellään Eliel Saarisen piirtämiä vuoden 1922 seteleitä, joissa nutturapäinen nuori nainen astelee alastomana tai vain kevyesti liehuva hamonen yllään. Nykyisin Capitolin tiloissa toimii Teatteriravintola Apollo. Kotiinsa keräämänsä taideteokset hän testamenttasi Keski-Suomen museolle. Hän tiesi erityisen paljon Rooman keisareista ja päätti vuonna 1973 kokeilla onneaan suositussa Tupala vai kuitti tietokilpailuohjelmassa. Puistoissa ja kattofreskoissa Lydian piirteet on ikuistettu myös moniin pääkaupunkiseudun julkisiin taideteoksiin. Vuonna 1910 17-vuotias Lydia teki päätöksen muuttaa Helsinkiin. Kuva: Pekka Helin/Keski-Suomen museo.. Toivo Vikstedtin elokuvateatteri Capitolin saliin maalaaman kattofreskon yksityiskohta. (Ylen dokumentti, 1972: Riisuttu, verhoton, karvaton, paljas) Kuvataide oli Lydian intohimo ja elämä, mutta myös kirjallisuus kietoutui lähelle hänen sydäntään. Kuva: Pekka Helin/Keski-Suomen museo. Esillä on myös teoksia Suomen Kansallisgalleriasta. Hietaniemen hautausmaalla Lydian löytää Johannes Haapasalon Maaemoveistoksesta. Julkaistu Eliel Saarisen perillisten & Saarinen Family Designs, LLC:n luvalla. Hän myös kirjoitti runoja. Vuosikymmenien saatossa mallina ollessaan Lydia sai usealta taiteilijalta lahjaksi eriaiheisia taideteoksia, myös häntä itseään esittäviä maalauksia ja veistoksia. Lydia kiipesi tikapuille lentävään asentoon toimiessaan mallina työlle. 46 Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi Keski-Suomen museon kesänäyttely ”Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi” kertoo Jyväskylän maalaiskunnassa syntyneen alastonmalli Lydia Metsämaan (1893–1981) tarinan. Kuva: Pekka Helin/Keski-Suomen museo. Hänen piirteensä esiintyvät monissa viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä maalatuissa tauluissa, freskoissa ja veistoksissa sekä vuoden 1922 seteleissä. Mallina tunnetuilla taiteilijoilla Muutaman vuoden kuluttua hän huomasi lehdestä ilmoituksen, jossa etsittiin malleja Ateneumiin. Lydia toimi mallina myös Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Näiden kokoelmateosten lisäksi ”Lydia alaston setelityttö” näyttelyssä nähdään Eliel Saarisen öljyvärityö Setelityttö Suomen pankista ja Werner Åströmin öljyvärityö Aamupesu Tampereen taidemuseosta. Lydia meni esittäytymään ja hänet palkattiin heti
Kruunajaismuki ristittiinkin enteellisesti verimukiksi. A ntero Forstén pitelee käsissään pian 120-vuotiasta emaliastiaa. Aikaisemmin verimukeja tapasi huutokaupoissa, mutta nykyisin niitä näkee harvoin. Väkijoukoille tarjoiltiin olutta ja viipurinrinkeleitä sekä lahjoitettiin uuden hallitsijan kunniaksi emalisia kruunajaismukeja. Sadat ihmiset tallautuivat kuoliaaksi mukeja hakemaan rynnineiden massojen jalkoihin. Kruunajaispäivänä kansalle järjestettiin omat juhlansa Khodinka kentällä. Myös tarina kruunajaismukein taustalla alkaa painua unholaan, Antero Forstén pohtii.. – Mukien traaginen tarina on päässyt aikojen kuluessa monilta unohtumaan, oman kruunajaismukinsa muuta vuosi takaperin Tallinnan antiikkiliikkeestä löytänyt Antero sanoo. 47 Nikolai II:n kruunajaismukin vuoksi sadat saivat surmansa Harvinainen verimuki 120 vuoden takaa Tsaari Nikolai II kruunattiin Venäjän hallitsijaksi vuonna 1896 Moskovassa. Kyseessä on harvinainen, rautapelistä valmistettu, emaloitu tsaari Nikolai II:n kruunajaisten kunniaksi valmistettu muki. Koristeellisen, mutta jo matkan varrella muutaman kolhun saaneen mukin kylkeen on kuvioitu vuosiluku 1896 ja keisarilliset nimikirjaimet. Kruunajaismuki on emaloitua rautapeltiä, joka on koristeltu keisarillisin kuvioin ja nimikirjaimin
Vaikka mukeja jaettiin paljon, niitä ei ole säilynyt paljoakaan historian pyörteissä. Kansalle jaettiin tapahtumassa myös kruunajaismukeja. Ihmisiä saapui ympäri Venäjää seuraamaan uuden keisarin kruunaamista. Antero Forstén löysi Nikolai II:n kruunajaismukin Viron antiikkiliikkeestä. Tsaarinajan esineistöön kuuluu myös Kornilovin veljesten valmistama keramiikkamuki, jonka kyljessä on Pietari Suuren kuva ja nimikirjoitus. Makowskyn maalaus kuvaa yleisölle järjestettyä kruunajaistapahtumaa Khodinka kentällä Moskovassa. toukokuuta vuona 1896. Sadat juhlavieraat tallautuivat kuoliaaksi, Antero kertoo.. Tsaari Nikolai II ja tsaaritar Alexandra Fjodorovna kruunattiin hallitsijoiksi vuonna 1896. W. Juhlallisuudet olivat valtavat, kruunajaispäivällisille osallistui yli 7000 vierasta. Syntyi valtava tungos, kun ihmiset ryntäsivät porttien avautuessa hakemaan mukeja itselleen. – Ihmisjoukon keskuudessa levisi huhu, että mukit, olut ja rinkelit loppuisivat kesken. Tuhannet ihmiset saapuivat juhlistamaan uutta hallitsijaa ja nauttimaan juhlien kunniaksi jaettuja herkkuja, olutta ja viipurinrinkeleitä, Antero kertoo. – Kruunajaisten kunniaksi myös tavalliselle kansalle järjestettiin juhlat, Khodinkan kentällä, Moskovassa. Mukeja jaettiin paljon, vaikka niiden tarkkaa lukumäärää ei olekaan tiedossa. 48 Loisteliaat kruunajaiset Nikolai II ja keisarinna Aleksandra kruunattiin virallisesti Venäjän hallitsijoiksi Uspenskin katedraalissa, Moskovassa 26
toukokuuta 1896 Uspenskin katedraalissa Moskovassa. Teksti: Tuula Kolehmainen Tsaari Nikolai II koki lopulta itsekin verisen kohtalon. Juhlallisuudet olivat valtavat, ja kautta Venäjän saapui ihmisiä seuraamaan uuden keisarin kruunaamista. Mukeja vähän liikkeellä Anteron mukaan tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon mukeja kruunajaisjuhliin valmistettiin, ei ole. Kaiketi mukeja kuitenkin jaettiin runsaasti. – Keisari sai joka tapauksessa kansalta arvostelua osakseen osallistuttuaan tanssiaisiin onnettomuudesta huolimatta. Tuolloin ei kruunajaismukeja liiemmin kannattanut pitää esillä, Antero Forstén toteaa. – Kruunajaismukeja, eli verimukeja näki aikanaan jonkin verran huutokaupoissa, Pietarissa ja Helsingissä, mutta nykyisin niitä tulee vastaan hyvin harvoin. Lopulta tapauksen tuottama epäonni osoittautuikin keisari Nikolai II:n kohdalla todeksi. Verimuki enteili lopulta keisari omaa, veristä loppua. Nikolain hallinnon ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ajoittui Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros, joka johti siihen, että keisari joutui luopumaan vallasta. 49 Kruunajaisjuhlasta tuli surullinen tragedia ja kruunajaismuki tuli tunnetuksi verimukina. Historian kuluessa Nikolai II:n kruunajaismukeja on tieten tahtoen rikottu ja hävitetty. On mahdollista, ettei tuore hallitsija saanut tietoa tapahtumista tai, että tanssiaisten peruminen ei olisi tullut kysymykseen tiedosta huolimatta, olihan Ranskan valtio nähnyt valtavasti vaivaa tanssiaisten järjestämiseen. – Uskon, että valtaosa tsaarin ajasta muistuttavista mukeista on tuhoutunut tai tieten tahtoen tuhottu Neuvostoliiton aikana. Kun ihmiset ryntäsivät hakemaan kruunajaismukeja, sadat ihmiset talaantuvat kuoliaaksi tungoksessa.. Tapahtumien uskottiin enteilevän huonoa onnea tulevaisuudessa, Antero kertoo. Huono enne Ei tiedetä, oliko Nikolai II tietoinen kruunajaispäivän katastrofaalisesta onnettomuudesta, sillä hän osallistui puolisonsa Alexandran kanssa illalla Ranskan lähettilään järjestämiin tanssiaisiin. Keisari Nikolai II ja keisarinna Aleksandra kruunattiin virallisesti hallitsijoiksi 26. Täysin priimakuntoisia mukeja tapaa tuskin lainkaan, 120 vuotta toukokuussa täyttävä verimuki on väistämättä kokenut ajan kolhuja, Antero sanoo
Hän on onnistunut ostamaan muutaman Hahkialaan ainakaan kuuluneen esineen takaisin. Heistä Ståhlberg vaimoineen jopa asui siellä suuren osan talvisodasta. Hän on hyvin tarkka siitä, mitä esineitä ja miltä aikaudelta kartanossa on. Tänä päivänä Karl Fazerin omistuksessa olevassa kartanossa on runsaasti aitoa antiikkia. Kirjoja ei lueta, mutta ihailla saa. Esimerkiksi musiikkisalin pöytä on meillä kunnostettavana, mutta se on hyvin hauras, eikä todennäköisesti koskaan tule kuulumaan kalustukseen, sanoo toimitusjohtaja Anne Pekkanen . – Uskoisin, että Hahkialassa on antiikkia enemmän kuin useimmissa muissa kartanoissa. Imagokuva/Kippola. Nykyinen isäntä Karl Fazer on ostanut tänne antiikkia, muun muassa huutokaupoista biedermayeria, judendia ja rokokoota Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Ståhlberg , Risto Ryti , Lauri-Kristian Relander , P.E. 50 Karl Fazer entisöi kartanon vanhaan loistoonsa Hauhon Hahkialassa on yöpynyt viisi presidenttiä Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevan Hahkialan kartanossa on vieraillut viisi presidenttiä, ja vieraskirjassa on myös Jean Sibeliuksen tekemä nuottirivistö. – Nykyinen omistaja teetätti hyllyihin lasit ja kirjastonhoitaja kävi laittamassa kokoelman järjestykseen. Svinhufvud ja Kyösti Kallio ovat yöpyneet Hahkialassa. Kirjaston kirjahyllyt sekä luultavasti parin tuhannnen niteen kokoelma ovat lähinnä ruotsinkielistä kirjallisuutta. Kaupan Maataloussäätiö osti Hahkialan Charpentierin suvulta vuonna 1963 ja Karl Fazer osti sen Keskolta 2001. Toimitusjohtaja Anne Pekkasen mukaan nykyinen isäntä Karl Fazer on ostanut tänne antiikkia muun muassa huutokaupoista biedermayeria judendia ja rokokoota Suomesta Ruotsista ja Tanskasta. Myös yksi yläkerran makuuhuoneen lampuista on alkuperäinen. P residentit K.J
– Ne ovat mineraalivärein valmistettuja paperitapetteja, joiden motiivit ovat pitkälti samalta aikakaudelta, kun kartano on valmistunut. Kuva: Mikaela Löfroth Charpentier-suku myi irtaimiston ja kartano oli miltei tyhjä Kaupan Maataloussäätiön ostaessa sen. Jokaisessa huoneessa on oma uniikki tunnelma, jonka valittu tapetti luo yhdessä huoneessa olevan kakluunin. Toisen kerran kartano tyhjeni, kun he myivät sen Fazerille. Ne ovat mineraalivärein valmistettuja paperitapetteja, joiden motiivit ovat pitkälti samalta aikakaudelta kuin kartano on valmistunut. Huoneiden tapetit on tilattu Ruotsista Lim & Handtryck:ltä. Kuva: Mikaela Löfroth Oletusarvona on, että aula on kartanon Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen 1900-luvun alkuvuosilta. Oletusarvona on, että aula on kartanon arkkitehdin Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen 1900-luvun alkuvuosilta. – Alkuperäisiä kalusteita tai esineitä on aika vähän, mutta vastaanottoaula on lähes alkuperäisessä asussaan. 51 Yläkerran musiikkisalin tapetit on tilattu Ruotsista Lim & Handtryck:ltä. Vain vastaanottotiski on uusittu, mutta sekin alkuperäisen hengen mukaisesti. Imagokuva/Kippola Kyösti Kallion mukaan nimetyssä huoneessa voi yöpyä antiikin keskellä
Tila jaettiin perillisten kesken 1950 Barokkipuutarha ihastuttaa yhä Hahkialan ainutlaatuisuus on sen puutarhassa. Uudenaikaisen puutarhaluonnoksen mukaisesti puutarha ympäröi päärakennuksen joka puolella. – Ne on oletettavasti valmistettu Högforsin tehtaalla Karkkilassa. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuosina 1915-1917. Työntekijöille rakennettiin asuntoja, torppareiden lapsille koulu ja vanhuksille vanhainkoti – Samalla paikalla on sijainnut kaksikin puurakenteista kartanoa, joista ensimmäinen paloi vahingossa, toisen poltti tarkoituksella Axel Charpentier, koska rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Sääntöperintölaki oli Suomessa kumottu vuonna 1930. Tilalle rakennettiin navettaja tallirakennuksia, meijeri, viljamakasiini ja kasvihuoneita sekä tiiliruukki ja saha. 52 Päärakennuksen piirsi arkkitehti Karl Lindahl. Konjakkihuoneen jugend –aiheinen tapetti on samaa kuin Södra Teaternissa Tukholmassa oli 1900 luvun alussa. Hän oli hyvin edistyksellinen viljelijä ja teki paljon uudistuksia Hahkialassa. Alakerrassa on uunit ovat judendia ja yläkerrassa rokokoota. Lopullisesti se lujittui vuonna 1765 sääntöperintömääräyksellä. – Puutarhan suunnittelusta vastasi puutarha-arkkitehti Paul. Imagokuva/Kippola kanssa. Nykyiselläänkin taidepuutarha jakautuu päärakennuksen kautta neljään osaan, jotka sijaitsevat rakennuksen kullakin puolella. Uunien hyväkuntoisuus selittyy sillä, että kartanoa lämmitettiin puulla vain yhdeksän ensimmäistä vuotta, sen jälkeen taloon asennettiin keskuslämmitys. – Yläkerrassa on esimerkiksi Jalmari Ruokokosken ja Wäinö Kamppurin maalauksia. – Axel Fredrik Charpentier oli oikeuskansleri, mikä osaltaan selitti presidenttien vierailut Hahkialassa. Hän myös rakensi uuden päärakennuksen, joka korvasi 1694 tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen. Vuodesta 1730 vuoteen 1782 tilan omisti Claes Robert Charpentier . Hahkialan Kartano siirtyi vuonna 1882 Gustaf Robert Alfred Charpentierille . Kuningas aateloi hänet ja antoi oikeuden Charpentierien nimen käyttöön. Päärakennuksen piirsi arkkitehti Karl Lindahl . Alakerran sukupotretteja on maalannut muun muassa Ulla Paschin , Asmus Carsten ja Väinö Blomstedt . Kartanossa on 19 alkuperäistä uunia, jotka olisivat edelleen lämmityskelpoisia. Rakennus edustaa muunneltua ruotsalaista barokkityyliä. Senaattorin poika Axel Fredrik Charpentier sai tilan senaattorin kuoltua vuonna 1914. Rintaperillisen puuttuessa kuningas Kustaa III hyväksyi tilan siirtämisen testamentilla Claes Robertin sisarenpojalle Carl Fredrik L’Eclairille . Hän myös aikaansai sen, että tilan luonto muutettiin sääntöperintötilaksi vuonna 1765. Hän laajensi kartanoa merkittävästi ostamalla lähiympäristön tiloja. Hänestä tuli itsenäisen Suomen ensimmäinen oikeuskansleri vuosiksi 1918-1927. Vanhat maatilarakennukset siirrettiin puutarhan tieltä pois, kauemmaksi päärakennuksesta. Yläkerran makuuhuoneissa on malleja muun muassa Vaxhomista ja Carl Malmstenin lintuaiheinen tapetti vuodelta 1917. Oikeuskansleri kuoli vuonna 1949. Hahkialassa on myös merkittävää taidetta. Kuva: Mikaela Löfroth Rakennus edustaa muunneltua ruotsalaista barokkityyliä. Charpentierin suku asutti kartanoa Hahkialan omistus Charpentiereilla vakiintui vasta 1600 -luvun loppuvuosina. Hahkialan Kartanon kuuluisan puutarhan suunnittelun ja kauniit istutukset toimeenpani alkujaan Axel Charpentier. Hänen aikana Hahkialan kartano oli suurimmillaan. Musiikkisalin uunin kaakelit on koristeltu saksilaisin kukkakimpuin. Oletamme kaakeleiden olevan Arabian tuotantoa
Kirjastossa on parin tuhannen niteen kokoelma. Vaaleat osathan olivat luuta. Olsson . Talon ainoa yhden hengen huone on kalustettu rokokoon hengessä. Nykyinen isäntä rakennutti putouksen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kuva: Mikaela Löfroth Fazer on uudistanut myös puutarhan mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Suuri osa Olssonin muusta tuotannosta on nimittäin joko tuhoutunut sodissa, palstoitettu osiin tai kaavoitettu alueena muuhun käyttöön. Puisto on eräs harvoista säilyneistä Olssonin toteutetuista suunnitelmista. – Alkuperäisessä suunnitelmassa oli piirretty putous puutarhan Kirrisen rannan puoleen, mutta sitä ei koskaan toteutettu. Siellä on vesiaiheita sekä aurinkokello, alkuperäinen kivimuuri pergoloita, huvimajoja, pyöreä ruusutarha ja suviruususta muotoon leikattu aita.. Imagokuva/Kippola olikos tämä kalusto miltä ajalta. Ristinmuotinen puutarha on rakennettu portaittain. 53 Kirjaston kirjahyllyt sekä luultavasti parin tuhannnen niteen kokoelma ovat alkuperäisiä suurelta osin ruotsinkielistä kirjallisuutta
Lähinnä barokkityylinen puisto oli alkujaan noin 4 hehtaaria. Olsson suunnitteli samantyppisen puutarhan myös Kultarantaan. Nykyinen omistaja suosii perinteisiä ja perennalajikkeita, joita on tänä päivänä noin sataa eri lajia. Kokoukset tuovat asiakkaita Kartanossa ei asuta, mutta se on kokouskäytössä. Musiikkisalin kaakeliuuni edustaa rokokoota. – Yhtenä maanantai-aamuna siivooja huomasi yhdessä yläkerran makuuhuoneen ikkunalasissa lapsen kämmenen jäljen. Kummitukset liikuttelevat taidetta Hahkialan kummitukset eivät ole vain jutuissa. Koskaan mitään ei ole mennyt rikki. Fazer on uudistanut myös puutarhan mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. 54 Vastaanottoaulan lamppu on alkuperäistä kalustoa. Olen monta kertaa kysellyt seinältä kadonneiden taulujen perään, jotka ovat löytyneet erikoisista paikoista ympäri taloa. Alakerran uunit kuten tämä ruokasalin uuni edustaa jugendia. Keskon aikana puutarhaa ei hoidettu alkuperäisellä tavalla. Ruusutarhassa ihastuttavat yli 350 jaloruusua. Juhani Karvonen. Yhdessä huoneessa asukas kertoi aamulla että raskas verhotanko oli yön aikana ilmestynyt lattialle verhoineen päivineen verho siististi viikattuna. Myös perhejuhlia järjestetään jonkin verran. – Puutarha on yksi harvoista muotopuutarhoista Suomessa. Lisäksi yöpyjillä on käytössään kolme vierastaloa, joissa on yhteensä 29 vuodepaikkaa. Niin Pekkasella kuin monella muullakin henkilökunnan jäsenistä on omia kokemuksia selittämättömistä ilmiöistä. Päärakennuksessa on seitsemän makuuhuonetta ja 16 vuodepaikkaa. Toisaalta meidän kummituksemme ovat hyin harmitonta laatua. Tietysti näitä ilmiöitä kohdatessa tulee itsellekin joskus vähän outo olo. – Alakerran alkuperäinen visakoivuparketti on niin pehmeää, ettemme esimerkiksi isoja häitä halua täällä juurikaan pidettävän. Hän luuli, että meillä oli ollut lapsivieraita, vaikkei heitä juuri koskaan kartanossa edes käy. – Tauluja katoaa seiniltä ja ne löytyvät ehjinä esimerkiksi sänkyjen päätyjen takaa. Esimerkiksi leukojia oli 700 ja ruusuja noin 1800. Aulasta yläkertaan johtaa hieno portaikko. Musiikkisalin uunin kaakelit on koristeltu saksilaisin kukkakimpuin. Alkujaan puistossa oli noin 5000 kappaletta koristekasveja. Jean Sibelius on jättänyt tervehdyksensä vieraskirjaan. Juhlavat korkokengät viottaisivat lattioita nopeasti
Suomen lasimuseo. Näyttelyn tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Kuva: Timo Syrjänen. Näyttelyn ohessa on myytävänä Suomen lasimuseon julkaisua Suomalaista lasia, Lasitehtaiden esitteitä 1950-luvulta. Suomalainen muotoilu oli äärimmilleen pelkistetyn tyylikästä. Nuutajärven lasitehdas uudisti koko talouslasimallistonsa vuoteen 1953 mennessä. S uomen lasimuseosta Poriin tuleva näyttely keskittyy erityisesti 1950-lukuun, jota pidetään suomalaisen lasimuotoilun huippukautena. – 28.8.2016 www.joensuuntaidemuseo.fi JO EN SU U N TA ID EM U SE O O N N I Ki rk ko ka tu 23 | ti, to – su 10 –1 6, ke 10 –2 0, m a su lje tt u Li pu t 3 – 7 €, pe rh el ip pu 11 € | Si sä än pä äs y M us eo ko rt ill a www.piijuska.net Huutokauppahuone Nahkatehtaantie 10, 37830 Akaa / Viiala p. Muotoilu vakiintui keskeiseksi osaksi suomalaista lasiteollisuutta. Pelkistettyä tyylikkyyttä Taidelasilla oli käyttöä sekä ulkomaisissa edustusnäyttelyissä että lahjatavarana. Myös Iittalan ja Riihimäen muotoilijat keskittyivät 1950-luvun puolivälissä käyttölasin muotoiluun. Kuva: Timo Syrjänen. Suomen lasimuseo. Timo Sarpanevan i-lasia vuodelta 1956. Suomalainen taidelasi menestyi kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä, Milanon triennaaleissa 1950-luvulla. Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta on esillä 2.4.–28.8.2016. 0400 626460 / 040 5841329 Piijuska ky huutokauppoja. Huippukauden alkuna pidetään kuitenkin jo v. Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Gunnel Nyman, Nanny Still ja Helena Tynell. Kaunista käyttötavaraa Sotien jälkeen pyrittiin parantamaan ihmisten arkea, ja se näkyi lasituotteissakin. KAREN BIT VEJLE Sakset siveltimenä Scissors for a Brush 12.5. Tuotantoa tehostettiin mm. Siinä oli mukana vain taidelasia, jota muotoilijat saivat tehdä lähes rajoituksitta vielä 1950-luvun alussa. Myös käyttölasia valmistava teollisuus uudistui 1950-luvulla. Tuon ajan suunnittelijoista esillä ovat mm. Kaj Franckin puristelasit vuosilta 1953 ja 1956. Esineiden kauneus perustui yksinkertaisuuteen ja käytännöllisyyteen. Museossa on nähtävillä myös Rosenlew-yhtiön toimintaa esittelevä perusnäyttely. 1946 Tukholmassa järjestettyä pohjoismaisen taidekäsityön näyttelyä. hankkimalla uusia puristelasikoneita, ottamalla kuumakatkaisu käyttöön ravintolalasin valmistuksessa ja muotoilemalla yksinkertaisemmin valmistettavia esineitä. 55 Rosenlew-museossa taidelasia ja tuttuja käyttöesineitä Rosenlew-museossa avautuu lauantaina 2.4.2016 näyttely, jonka pääosissa on suomalainen lasimuotoilu. Rosenlew-museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11–17, liput 1 / 2 / 4 €. Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14 (Aittaluoto), Pori
– Tehtiin hirveästi töitä ja puolessa vuodessa saatiin muutos aikaan. Vantaalla on hyvä maine graffitien tekijöiden keskuudessa ja Vantaalla on pitkään suhtauduttu myönteisesti graffiteihin. Huovinmaan palattua töihin Vantaan taidemuseossa päätettiin keskittyä jatkossa katutaiteeseen, graffitiin ja performanssiin. Vaikka Vantaa on suurkaupunki, jossa sijaitsee Suomen vilkkain lentokenttä, niin kovin moni ei aikaisemmin ollut kuullutkaan Vantaan taidemuseosta. Mielestäni ei tarpeeksi näkynyt. – Myyrmäessä on tehty paljon erityisesti Myyrmäki-liikkeen kanssa työtä sen eteen, että graffiti ja katutaide saa ansaitsemaansa huomiota. Myyrmäen asema on aikaisemmin ollut ankea betonikauheus, mutta nykyään se on katutaiteen keidas, jossa on yksi Suomen suurimmista muraaleista. Uusi nimi nimikilpailusta Huovinmaa palasi töihin viime elokuussa ja ryhtyi toteuttamaan muutosta perinteisestä taidemuseosta kohti katutaidemuseota. Painotukset hieman vaihtelevat. Myyrmäessä sijaitseva museo päätti muuttaa suuntaa, museo halusi profiloitua ja erikoistua. Artsissa on esillä myös veistoksia.. – Otin ihan tietoisen tarkkailijan aseman vantaalaisena, että miten taidemuseo näkyy toiminnallaan meille vantaalaisille. Museo uudistui ja muutti nimensä. Se vielä voimisti ajatusta erikoistumisesta. Pohdin mitä museolle voisi tehdä, jotta sen saisi paremmin näkymään ja kuulumaan. Ainakaan Vantaan ulkopuolella. Erikoistuminen katutaiteeseen ei tarkoita, että kaikki näyttelyt tulisivat keskittymään täysin graffiteihin. Muutoksen veturina toimi museon johtaja Kati Huovinmaa. – Kaikissa tulevissa näyttelyissä tulee kuitenkin jollain tapaa näkymään katutaide, graffitit tai performanssit. Hän alkoi ideoida muutosta hoitovapaalla. Museolla on vanhastaan hyvä tuntuma kotimaiseen nykytaiteeseen, ja se näkyy jatkossakin. – Hoitovapaani aikana museossa oli hieno näyttely, jossa oli yhdistetty museon kokoelmia ja paikallisten graffitintaiteilijoiden teoksia. Artsi on asenne Vantaan taidemuseo halusi nostaa profiiliaan. Huovinmaa alkoi suunnitella museon erikoistumista. Täällä on yli sata metriä pitkä graffitiaita, jonne aktiivisesti maalataan. Avainsanaksi muodostui katutaide. Uudistuneessa museossa sekoittuvat nykytaide ja katutaide. 56 V antaan taidemuseossa tehtiin alkuvuodesta historiaa. Emme hylkää kotimaista nykytaidetta
Osa kokoelmasta koostuu karttuvasta kokoelmasta, jonne taidemuseo hankkii vuosittain 10 000 euron määrärahalla taidetta. Eräällä lounastauolla joku ehdotti Artsia ja se tuntui heti oikealta ja kaikki innostuivat nimestä. Vatanen-nimeä ehdotti viisi ihmistä eri puolelta Suomea. – Taidemuseota on vaikea brändätä, jos ei ole edes kunnollista nimeä käytössä. Selkeyttäminen on siis ollut ihan tarpeen. Myös museon nimi oli muuttunut. – Ehdotuksia tuli myös ulkomailta ja osa nimiehdotuksista oli aika huvittavia. tammikuuta uudistunut museo avasi ovensa. Jos joku ulkopuolinen ehdottaa samaa, niin valitaan se. Ehdotuksia tuli noin 700. – Karttuvan kokoelman tarkoitus on, että niitä teoksia sijoitetaan vantaalaisiin virastoihin 25. Vuoteen 2004 asti taidemuseo kulki nimellä Vantaan kaupunginmuseo / Kuvataideasiat / Näyttelysali. Eija Toiviainen Helsingistä oli lukenut museon henkilökunnan ajatukset ja ehdotti nimeksi Artsia. – Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa ennen kuin nimeksi tuli Artsi, Huovinmaa toteaa. Ensin museon henkilökunta pähkäili uutta nimeä itse. Artsi haluaa uudella näyttelypolitiikalla tuplata kävijämääränsä. Vantaan taidemuseo on ollut alkujaan samaa yksikköä Vantaan kaupunginmuseon kanssa, joka toimii Tikkurilassa. Museon kokoelmissa noin 10 000 taideteosta. Siinäkin on kyllä kieltämättä jotain vantaalaista konstailemattomuutta. Se selittää osaltaan, miksi emme ole olleet kovin tunnettu museo. Uusi nimi tuli tarpeeseen Artsin historia on nyt alle puolen vuoden ikäinen, mutta koko museon historia ei myöskään ole kovin vanha. Huovinmaa työntekijöineen kuitenkin hieman epäröi. Museo järjesti avoimen nimikilpailun. – Se oli meille lopullinen varmistus. Avautuuko nimi kenellekään. Uudeksi nimeksi valikoitui Artsi. 57 Kokoelmat karttuvat vuosittain Vantaan taidemuseo Artsin tehtäviin kuuluu näyttelytoiminnan ohella kokoelmien ylläpito ja Vantaan julkinen taide. – Halusin paikalle nimen, joka heti aukeaa ja jossa on hyvää vantaalaista särmää. Olisiko Artsi liian outo nimi museolle. Artsi rimmaa myös hyvin Myyrmäen eli Myrtsin kanssa. Artsilla on hyvät näyttelytilat Vantaan Myyrmäessä.. Vuonna 2004 otettiin käyttöön nimi Vantaan taidemuseo ja vasta vuonna 2013 Vantaan taidemuseosta tuli itsenäinen hallinnollinen yksikkö. Artsin sukunimi voi olla Vatanen, Huovinmaa naureskelee
Näyttelyissä on aina linkki Artsin päänäyttelyihin. Monesti rakennuttajat ovat mukana kustantamassa julkista taidetta. Huovinmaalta on kysytty, onko Artsi nyt nuorten museo. Eli jos näet taideteoksen vantaalaisessa kirjastossa, terveysasemalla tai päiväkodissa, niin se on todennäköisesti meidän kokoelmistamme eli Vantaan kaupungin taidekokoelmasta. – Olen vastannut, että Artsi on asenne. Vantaan taidemuseossa on viime vuosina käynyt noin 10 000 henkeä vuosittain. – Veistosta kutsutaan Korvaksi. Meidän taidenäyttelymme koostuu pääosin kokoelmien teoksista. filoinut museon uudelle suunnalle ja museo jatkaa elämäänsä uuden nimen turvin. Tikkurilassa on myös Galleria K, jota Artsi ylläpitää Vantaan taiteilijaseuran kanssa. Esimerkiksi Leinelään tulee paljon taidetta, jotka on huomioitu jo arkkitehtien suunnitelmissa. – Mitään muutosta kukaan ei tee yksin. Uudistunut museo haluaa kerätä entistä enemmän asiakkaita. – Se on uudenlainen tapa toteuttaa galleriatoimintaa. Vantaan yksi tunnetuimmista taideteoksista ainakin paikallisten parissa on Tikkurilassa sijaitseva veistos Ajan henki, aineen vanki, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Laila Pullinen. Galleriassa vuorottelee Artsin ja taiteilijaseuran näyttelyt. Kävijämäärät kasvuun Museon johtajana Huovinmaa on nyt tehnyt historiaa. 58 ja laitoksiin. Kevään aikana kävijämäärämme on ollut noin kolminkertainen entiseen verrattuna, joten hyvältä näyttää. Taideteokset ovat Artsin hallinnassa. – Uusille asuinaluille rakennetaan paljon julkista taidetta. Hän on proErilaiset installaatiot ovat keskeinen osa uutta Artsia. Koko työryhmä on suuri muutoksen tekijä, hän kiittelee. Pauli Jokinen Vantaan taidemuseo Artsi, Myyrmäkitalo, Vantaa.. – Tavoitteemme on tuplata kävijämme ensi alkuun. Osa museon kokoelmista muodostuu lahjoituksista. Vantaan taidemuseo haluaa tulla tunnetuksi graffiteista. – Kevään aikana kävijämäärämme on ollut noin kolminkertainen entiseen verrattuna. Museon hallussa ovat Pentti Kaskipuron grafiikan kokoelmat, Lauri Santun kokoelmat ja mittava kokoelma taiteilija Risto Vilhusen eli Leonardo da Vilhun omaa tuotantoa. Vantaa jäädytti prosenttitaiteen 2002, mutta nykyään taideteoksia syntyy uusille asuinalueille, vaikka varsinaisesta prosenttitaiteesta ei enää olekaan kyse. Julkista taidetta Vantaalle tilataan vuosittain usean teoksen verran. Kun Helsingissä treffataan Stockmannin kellon alla, niin Tikkurilassa tavataan Korvalla
Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Ä n t p ! Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti!. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 41€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 49€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. 09-413 97 300 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä ainakin kerran vuodessa SUSIKAMMO jäi päälle lämminveriravuri Kizulle traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi vaatii nopeutta ja tarkkuutta Ratsastusjousiammunta Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Ekoelo 5,50 3/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Safkatutka – vaihtoehto ruokatiedon valtakulttuurille Kylvä koko kesä! Tukka puhtaaksi ilman shampoota Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Viherkatto on kaupungin keidas Mitä metsästä saa kerätä. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. tai puh. 09-413 97 300 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Sähköauton suosio kasvaa Hapankaali – hyvää, edullista ja terveellistä 2/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Monet temput Kissa suukottaa ja osaa vilkuttaa Kissafani Virossa Löytökissat Kissamummi Kattiradio Rotuesittelyssä ihmisrakas siperiankissa Kissan kanssa bussissa junassa laivassa lentokoneessa Karvaton don s?nx Tshernobylin ydinonnettomuus syynä. 09-413 97 300 KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ ILOIN EN MO PS I 2/2016 6,50 4,90 ERIKOISHINTA Koulukoira Leevi rauhoittaa ja antaa lohtua Rekikoira juoksee 240 km päivässä Colliet osaavat sirkustemppuja Tuolta tulee karhu! Koirat petotestissä Venäjänbolonka – pieni ja vikkelä Agilityn leikkikoulussa lupa myös riehua Huskyajelulla Lapissa Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. 09-413 97 300 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. tai puh. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Kissafani on siihen pieni korvike. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 40€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita
Muutoksia on tehty lähinnä tulipalojen jälkeen. Historiansa varrella kirkko on kokenut kovia. Sisäkattoa koristaa valkoinen kyyhky. Joitain koristekuvioita näkee kirkon alttarinpuoleisella päädyssä, myös Saarnatuolissa on simpukkaja kasviaiheita sekä uskon, toivon ja rakkauden symbolit. P orvoon ensimmäinen kirkko oli hirsinen, mahdollisesti kivisellä sakastilla varustettu. Katossa on Jumalan karitsa, raamattu ja lippu sekä enkeleitä. 60 Sisustus muotoutui 1700-luvulla paikallisten mestarien johdolla Porvoon tuomiokirkossa paljon 1700-luvun esineistöä Porvoossa on vuosisadat arvostettu käsityötaitoja ja taiteita. Se ei räjähtänyt, mutta aiheutti silti tuhoa. Rakennustyyliä leimaavat muun muassa erikoinen länsija itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne. Tämä näkyy myös 1400-luvulta peräisin olevassa tuomiokirkossa, joka on Porvoon suosituin matkailukohde. Tämän jälkeen kirkon rakenne on pysynyt lähes samana. Vauriot korjattiin vuosina 2006–2008 ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön 30.11.2008. Viimeisin tulipalo tapahtui toukokuun 29.päivä vuonna 2006, kun kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Jatkosodan aikana vuonna1941 kirkkoon osui lentopommi. Apostolit, ornamentit ja yksisarvinen Tuhotöiden ja päälle maalausten vuoksi 1400-luvun puolivälin seinäja sisäkattomaalaukset ovat paljolti tuhoutuneet. Se on palanut vuosina 1508, 1571, 1590 ja 1708. 1400-luvun alkupuolella rakennettiin ensimmäinen kivikirkko, jota laajennettiin ja muutettiin huomattavasti 1450-luvulla. Saarnatuoli on 1760-luvulta.
Yksisarvinen liitettiin usein Neitsyt Mariaan, kyseessä oli viattomuuden ja puhtauden symboli. Saarnatuolin tilasi piispa Gabriel Fortelius ja sen rakensivat puuseppä Daniel Ingreus, kuvanveistäjä Petter Solitander ja maalari Adam Lindström. Urut rakennettiin vuonna 1799. Maalauksen koko on 115 x 235 cm. Kirkossa on säilynyt kolme vaakunakilpeä. Sarven arveltiin jopa puhdistavan synneistä. Myös kirkon krusifiksi on 1700-luvulta, se on mainittu irtaimistoluettelossa vuonna 1726. Desarnod oli kiinnostunut valokuvaamisesta. Katossa on Jumalan karitsa, raamattu ja lippu sekä enkeleitä. Tiedetään hänen ottaneen yli kymmenen dagerrotypiaa, mutta niitä oli todennäköisesti enemmänkin. Opetuslapsia on neljä kolmen hengen ryhmää kuten da Vincillä. 61 pohjoislaivan holveissa. Urut ovat vaihtuneet, mutta urkufasadi on säilynyt lähes samana kuin 1700-luvun lopussa. Tuomiokirkosta löytyy myös luonnosmainen yksisarvisen kuva, joka todennäköisesti on ollut osa 1600-luvun hautajaisvaakunakuvaa. Porvoon tuomiokirkossa on nykyisin istumatilaa 704:lle hengelle. Menetelmä oli keksitty vain alle kymmenen vuotta aiemmin vuonna 1839. Saarnatuolissa on simpukkaja kasviaiheita sekä uskon, toivon ja rakkauden symbolit. Toinen krusifiksi on mainittu esineluettelossa 1788. Ehtoollinen-maalaus da Vincin mukaan Kirkon alttaritaulu Pyhä ehtoollinen on pietarilaisen Joseph Desarnodin vuonna 1844-46 maalaama teos, joka jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. 1700-luvulla valmistuivat myös uudet lehterit. Apostolit ovat saaneet tilaa kirkon pilareissa, maalaukset ovat Adam Lindströmin käsialaa 1760-luvulta. Desarnod asui Porvoossa 1843-49 ja opetti vaimonsa tyttökoulussa piirustusta ja historiaa. Porvoon tuomiokirkko on Porvoon suosituin matkailukohde. Porvoon kirkon suojelupyhimys oli jo varhain Neitsyt Maria, mutta tämä fakta ei liittyne yksisarviseen. Kuvassa Bildsteinin suvun vaakuna.. Sisäkattoa koristaa valkoinen kyyhky. Samantyyppistä ornamenttimaalausta on ollut Pernajan, Pyhtään, Sipoon ja Helsingin pitäjän kirkoissa. Todennäköisesti näitä ”kalkkimaalauksia” on ollut enemmänkin. Ornamenttimaalaukset ovat 1400-luvun puolivälistä. Vuonna 1764 vihittiin porvoolaisten käsityöläisten rakentama ja koristama yhä käytössä oleva saarnatuoli. Saarnatuoli – kuten myös lehterit – on maalattu marmorointitekniikalla. Krusifiksin alapuolella on ollut hopeoitu pääkallo ja ristiin asetetut luut. 1700-luvun ilmettä Tuomiokirkossa on paljon 1700-luvun esineistöä
Arvokas historiamaalaus Porvoon tuomiokapitulissa muutama sata metriä tuomiokirkosta on esillä suurikokoinen (222 x 300 cm) valtiopäiviä kuvaava teos, jonka on maalannut ruotsalaissyntyinen Emanuel Thelning. Sopimuksen pohjalta Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen sekä Britannian ja Irlannin anglikaanisten kirkkojen välillä toimii lähes täydellinen kirkollinen yhteys. Kuva Porvoon seurakuntayhtymä. Niitä saattoivat lahjoittaa merihädästä selvinneet ja niiden kautta on toisaalta voitu muistella mereen kuolleita läheisiä. Votiivilaivoja oli – ja on yhä – paljon Suomen rannikkoseutujen kirkoissa. Ehtoolliskalkki on niin arvokas, että sitä ei edes säilytetä kirkossa. Sifridusin kuviointi on todella taidokasta ja latinankieliset tekstit ja kuvat mukailevat Raamatun lauseita ja Jeesuksen opetuksia. Sifridus-kalkki on 1200-luvun Euroopan mittakaavassakin kauneimpia ehtoollisviiniastioita. Maaliskuun 29. Sifridus on merkittävä myös kansainvälisesti. Erikoinen on kynttilänjalka 1600-luvulta, jossa vartena on naisfiguuri. Samanniminen mestari toimi 1230-luvulla Westfalenissa, joten kyseessä lienee sama kultaseppä. Kirkossa on paljon muutakin kirkkohopeita, muun muassa viinikannuja, rasioita ja kalkkeja, mutta ne eivät ole esillä kuin erityistapauksissa. Kalkin materiaali on kullattua hopeaa. Mestari Sifridusin 1240-luvulla valmistama ehtoollisviiniastia on yksi aikakautensa helmiä. Astian valmistaja oli nimeltään Sifridus – astian jalassa on teksti ”Sifridus me fecit” eli ”Sifridus teki minut”. Walter Runebergin tekemä patsas sijoitettiin kirkkoon valtiopäivien 100-vuotisjuhlan muistoksi vuonna 1809. Ramsay-suvun vaakunassa kotka, kaksi vaakalintua ja haarniska, josta nousee esiin yksisarvinen. Hän oli aiemmin maalannut muun Porvoon tuomiokirkon votiivilaiva.. Porvoon tuomikirkossa oli aateliston kulta-aikana noin 40 aatelissuvun vaakunakilvet, joista on säilynyt kolmen suvun tunnukset. Se vietiin 30-vuotisen sodan aikana Saksasta Osnabrückin tuomiokirkosta ilmeisesti vuonna 1633. KS Tuomiokirkon Aleksanteri I:n pronssinen patsas on vuodelta 1907. 62 Hallitsijanvakuutus ja Porvoon julistus Porvoon tuomiokirkolla on ollut suuri merkitys Suomen valtiollisessa elämässä. Myös uudempia messinkisiä kynttiläkruunuja ja lampetteja on useita. On tuiki harvinaista, että kirkossa on maallisen hallitsijan patsas. päivänä vuonna 1809 kenraalikuvernööri Georg Magnus Sprengtporten tulkitsi tuomiokirkossa keisarin ranskaksi antaman hallitsijanvakuutuksen ruotsinkielisenä. Keisari ja aateli Tuomiokirkossa on nähtävillä Aleksanterin I pronssinen muotokuvapatsas vuodelta 1907. Säädyt esittivät uskollisuudenvakuutuksensa keisarille. Vähemmän tunnettu on Porvoon ekumeeninen rooli. Luonnollista kokoa oleva pronssipatsas valettiin Berliinissä vuonna 1907. Kuva: Porvoon seurakuntayhtymä. Suomeen sotasaalina ajautunut ehtoolliskalkki oli alun perin Viipurin tuomiokirkossa, mutta se siirrettiin Porvoon tuomiokirkkoon, kun Viipuri 1720-luvulla menetettiin Venäjälle. Se toimii yhtenä tienviittana matkalla kirkkojen täyteen ykseyteen. Kirkon votiivilaiva on myöhempi kopio 1730-luvulla tehdystä laivasta ”Fredricus”, joka siirrettiin Kansallismuseoon. KS Huippuarvokas ehtoollisviiniastia Porvoon kirkon arvokkain esine on saksalainen ”Sifriduskalkki” 1240-luvulta. Walter Runebergin tekemä patsas sijoitettiin kirkkoon valtiopäivien 100-vuotisjuhlan muistoksi vuonna 1809. Viipurin piispanistuin muutti samaan aikaan Porvooseen. Osa hopeista on peräisin Viipurin tuomiokirkosta. Vain Adlercreutzin, Ramsayn ja Bildsteinin vaakunat ovat jäljellä. Hallitsijanvakuutuksessa Aleksanteri I ilmoitti vahvistavansa maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen ja kaikkien maan asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet. Vuonna 1996 allekirjoitettu Porvoon julistus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Kirkkojen jäsenet voivat osallistua toistensa kirkkojen toimintaan täysivaltaisina jäseninä. Bildsteinin suvun vaakunassa ”hauska” yksityiskohta on pääkallo vaakunakilven alaosassa. Kirkkojen papit ja piispat voivat toimia vastavuoroisesti toistensa kirkoissa
Työmäärä on ollut valtaisa. Kunnostustyöt tehtiin vuosina 1973-1974 professori Nils Erik Wickbergin johdolla. KS Tuomiokirkon ja kellotapulin viereinen punainen Pikkukirkko vihittiin vuonna 1740. Thelning vei teoksen Pietariin ja sai keisarin lunastamaan sen vuosikausien jälkeen. Maalauksesta voi Pikkukirkko säilyi purku-uhasta huolimatta Kellotapulin vieressä sijaitseva punainen pikkukirkko vihittiin vuonna 1740. Taulun sijoituspaikaksi valittiin ilmeisesti keisarin suostumuksella valtiosalina toimineen Porvoon kymnaasin lukusali eli nykyinen tuomiokapitulin sali. Maalaus kuvaa Porvoon tuomiokirkossa hetkeä, jolloin Aleksanteri I oli antanut hallitsijanvakuutuksensa 29. Thelning teki piirrosluonnokset Porvoossa, mutta hän sommitteli ja maalasi teoksen Helsingin Stansvikissa piirustusten pohjalta. Desarnod asui Porvoossa puoli vuosikymmentä. maaliskuuta 1809. tunnistaa useita valtiopäiväedustajia ja muita henkilöitä. Klaus Susiluoto Kuvat Klaus Susiluoto, Porvoon seurakuntayhtymä On tuiki harvinaista, että kirkossa on maallisen hallitsijan patsas.. Thelningin maalaus on ainutlaatuinen aikalaiskuvaus. Työ vei aikaa kolme vuotta, teos valmistui vasta vuonna 1812. maaliskuuta 1974. 63 muassa Viaporissa upseerien muotokuvia. Hän oli saanut virallisen luvan dokumentoida valtiopäivätapahtumat. Pietarilaisen Joseph Desarnodin vuonna 1844-46 maalaama Ehtoollinen-teos. Pikkukirkko vihittiin uudelleen käyttöön 10. Talo on rakennettu vuosina 1758–59 klassiseen tyylin, jossa on vaikutteita barokista. Kirkkovaltuusto päätti purkaa puukirkon vuonna 1964, mutta lokakuussa 1972 valtuusto päätti kuitenkin yksimielisesti säilyttää kirkon. Urkufasadi on säilynyt 1700-luvun lopun tyylisenä. Kirkko oli kovassa käytössä tuomiokirkon jälleenrakentamisen aikana 2006-2008
Hän teki Riihimäellä tilauksesta myös muotokuvia. Niiden ameebamainen kuvio oli esiintynyt Siiroisen suunnitelmissa jo 1960-luvun puolella. Tällaisia ovat esimerkiksi Noppaja Veturipullot. Opiskellessaan hänen opettajana toimi Kaj Franck. Tynell aloitti työnsä Riihimäen Lasi -yhtiössä vuonna 1946. Myöhemmin hän suunnitteli Limburgin tehtaalla myös taidelasiesineitä. Pulloa valmistettiin kymmenen vuoden ajan vuosina 1964–1974, ja se tunnetaan myös nimellä Kukkapullo. Hänet tunnetaan parhaiten Riihimäen Lasi Oy:lle suunnitelluista koristepulloista, jotka sisältävät tunnistettavia piirteitä muista esineistä. Hän oli tehnyt valaisimia jo Suomessa. Kasperija Jesperi-lasistot olivat myyntimenestyksiä 1970-luvulla. 19 eri väriä ja neljää eri kokoa. Hän suunnitteli lasiesineitä muun muassa eduskunnan ja Hotelli Vaakunan käyttöön. Siiroisen muotoilemista koriste-esineistä tunnetuin, NopTynellin lasiesineistä on maineeseen noussut erityisesti Aurinkopullo. Etenkin tunnettujen suomalaissunnittelijoiden töitä kannattaa nyt ostaa. Erkkitapio Siiroinen (s. Hän suunnitteli sekä käyttöettä koriste-esineitä. Kasperi sai nimensä Siiroisen vuoden ikäisenä kuolleen pojan mukaan. Hänet tunnetaan parhaiten Riihimäen Lasi Oy:lle suunnitelluista Aurinkopulloista. Hän suunnitteli valaisimia Limburgin lasitehtaalle. Riihimäen lasitehtaan lopettamisen jälkeen Tynell siirtyi vuonna 1976 töihin Saksaan. Molempiin sarjoihin kuului myös tarjoiluastioita. 1996). Arkikäyttöön hän suunnitteli esimerkiksi Solar-lasiston. Kasper on saanut nimensä suunnittelijan kuolleen pojan mukaan.. Erkkitapio Siiroisen Kaspersarjaa ei juurikaan näe myynnissä. Pulloa tehtiin siitä lasimassasta, jota uuniin sattui muusta tuotannosta jäämään. M ikkelin Antiikki ja Keräystorilla on runsas tarjonta tunnetuilta suunnittelijoilta ja lasimuotoilijoilta, toteaa Sampsa Löppönen Mikkelin Antiikki ja Keräilytorilta. Riihimäen Lasin muotoilijana Siiroinen aloitti jo ennen valmistumistaan vuonna 1968. Suomeen hän muutti vuonna 1986. 64 Design-lasi on nyt edullista Design-lasin hinnat ovat viime aikoina olleet laskusuunnassa, joten nyt on hyvä aika tehdä hankintoja. Yleiseen myyntiin tulivat juhlavaan käyttöön tarkoitetut Tippaja Nappi-karahvit ja juomalasit. Hienoja suomalaisia suunnittelijoita Helena Tynell on syntynyt Äänekoskella vuonna 1918. 1944 – k. Pulloa on tehty ainakin Helena Tynellin suunnittelemaa Aurinkopulloa on valmistettu 19 eri värissä ja neljää eri kokoa
Pullo tunnetaan myös nimellä ”Arpa on heitetty”. Vanhalla sapluunamenetelmällä syntyi ruskean eri sävyistä Kosmos-koriste Ulla Procopén suunnittelemaan astiastomalliin. Vuonna 1968 Olin-Grönqvist siirtyi tuotesuunnitteluosastolle. Pariisissa vuonna 1956 järjestettyyn näyttelyyn suunniteltu, kristallista hiottu, taidelasiteos Turmaliini kuuluu hänen luonteenomaisiin töihinsä. Tunnettuja Riihimäen lasille muotoilemiaan lasisarjoja ovat Harlekiini, Flindari ja Grapponia. Nanny Still McKinney (s. Gunvor Olin-Grönqvistillä sovelsi perinteisiä menetelmiä uudella tavalla. 1923 – k. Uudempien pullojen kaulaosa muistuttaa veturin piippua, kun vanhemmissa pulloissa kaulaosa on muodoltaan yksinkertaisempi. Hän avioitui vuonna 1958 amerikkalaisen George McKinneyn kanssa, ja he muuttivat vuonna 1959 Brysseliin. Gunvor Olin-Grönqvist (s. Eri tuotantokausien pullot eroavat toisistaan kaulaosan perusteella. Rosenthalille 1990-luvulla suunnitelluista töistä voi mainita esimerkiksi Samoa-sarjan maljakot. Tuolta ajalta tunnetaan parhaiten Suvija Kaisla-kukkaruukut sekä teeja kahviastiasto ”Tea for two”. Pullon valmistus aloitettiin vuonna 1970 juhlistamaan Riihimäen-Pietarin -radan 100vuotista toimintaa. Siiroisen Paukkurauta-pullossa on villin lännen teema. Gunvor Olin-Grönqvistin suunnittelema Arabian Suvimaljakko on vuodelta 1981.. Hän suunnitteli myös Arabian vuosina 1978 – 1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Samaa noppa-aihetta toistavat pullojen korkit ovat myös jäljitelmiä. Hän suunnitteli sekä taidelasiettä käyttölasiesineitä. Still työskenteli Riihimäen lasitehtaassa 1970-luvulle saakka, jolloin Riihimäen tuotanto siirtyi käsityövaltaisesta puhalluslasitekniikasta automatisoituun tuotantoon. Still suunnitteli lähes kaikkea koruista paistinpannuihin. Uosikkinen teki lähes 40 vuotta pitkän uran Arabialla. Siiroisen töistä Veturija Tellus-pulloa valmistettiin siitä lasimassasta, jota jäi muusta tuotannosta. Hänet tunnetaan parhaiten Riihimäen lasille tekemistään töistä. 65 pa-pullo, muistuttaa muodoltaan arpakuutiota eri silmälukuineen. Pullon valmistus on lopetettu, mutta suuren suosion takia aloitettu uudelleen parikin kertaa vuosien aikana. 1926 – k. Näihin kuuluvat muun muassa Linnea, Polaris, Pellervo sekä Hattara, joka palkittiin kultamitalilla Yhdysvaltain Sacramentossa 1961. Vuonna 1949 hän voitti Riihimäen lasin Pohjoismaisen muotoilukilpailun, jonka ansiosta hänet palkattiin töihin tehtaalle. Hän teki pitkän uran Arabian tehtaiden astiaja kuviosuunnittelijana vuodesta 1947 vuoteen 1986. 2004). Keramiikkakasviksista sipuli ja valkosipuli säilyivät pitkään hänen tuotannossaan tunnusmerkkeinä. Sadonkorjuu-niminen näyttely 1982 toi esiin taiteilijan monipuolisuuden. Hän opetti posliininmaalausta Toimelan vapaaopistossa ja keraamista sarjatuotantokoristelua Taideteollisessa korkeakoulussa. Still sai ansioistaan Pro Finlandia -mitalin vuonna 1972. 2005). Nanny Stillin Koralli-kulho tuo sisustukseen merellistä tunnelmaa. Raija Liisa Uosikkinen (s. 1928 – k. Vuonna 1976 Uosikkinen sai suunniteltavakseen vuosilautassarjan, josta syntyi vähitellen 24-osainen Kalevala-aiheinen seinälautaskokonaisuus. Lasitteenalaista kobolttimaalausta Olin-Grönqvist käytti mehevästi Kööki-keittiötarvikekokoelmassa. 1970-luvun puolivälissä Gunvor Olin-Grönqvist siirtyi Arabian taideosastolle. Tämä lasiesine oli niin suosittu, että siitä tehtiin ulkomailla jäljitelmiä. Näin pulloja on valmistettu ainakin kuutta eri väriä. Raija Uosikkisen suunnittelema maljakko on tehty käyttöä varten. Uosikkisen ensimmäisiä isoja tehtäviä Arabialla oli Kaj Franckin uuden B-astiaston koristeversioiden suunnittelu. Hän jatkoi Belgiassa asuessaan edelleen taiteellista uraansa suunnittelemalla esineitä Rosenthalin tehtaan lasinpuhaltamolle. Hän työskenteli Arabian taideteollisuusosastolla ja koristeli alkuun muiden suunnittelemia esineitä, mutta pian hän sai toteuttaa omiakin töitään, kuten esimerkiksi Abstracto-maljakkosarjan. Veturipullo on Siiroisen suunnittelema, laajasti Riihimäen matkamuistona myyty, koristeesine. 2009). Suosituimpia Uosikkisen malleja ovat Emilia-koriste-esinesarja sekä islamilaisesta ornamentiikasta vaikutteensa saanut koristekuvio Ali
Hänen kynästään ovat peräisin paitsi lukuisat yksityiskodit ja julkiset rakennukset, myös monen kaupungin asemakaavasuunnitelmat sekä monet kalusteet ja astiat, jotka yhä kuuluvat suomalaisten arkeen ja juhlaan. Tuottelias Alvar Aalto työskenteli aktiivisesti elämänsä loppuun saakka: noin viidenkymmenen työvuotensa aikana hän ehti osallistua arviolta 500 erilaiseen arkkitehtija muotoiluhankkeeseen: – Uransa alkuvaiheista lähtien Aalto myös pohti arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa useissa artikkeleissaan ja puheissaan, mutta vetäytyi viimeisinä vuosinaan. Alvar Aallon suunnitteleman talon tunnistaa jo kaukaa, sillä mestarimodernistin jälki on jäljittelemätöntä. Alvar Aalto -museo on Aallon omaa käsialaa, minkä huomaa nopeasti rakennukseen tulvivasta luonnonvalosta sekä rakenteiden Aallolle tunnusomaisesta muotokielestä. – Alvar Aalto oli arkkitehtina osallisena suurissa, yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, mutta korosti usein työnsä lähtökohtana ”pienen ihmisen” tarpeita , vahvistaa Alvar Aalto -museon museolehtori Mirkka Vidgren. A lvar Aalto (1898–1976) on vaikuttanut suomalaiseen arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun ehkä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen henkilö. 66 Orgaaninen muotokieli erottaa Alvar Aallon muista moderneista arkkitehdeista Ihmisläheinen suunnittelu työn kantava voima Pehmeitä, epäsymmetrisiä linjoja, valtavasti luonnonvaloa, kaarevia muotoja, vaaleaa puuta, maastoa myötäileviä sommitelmia, ylvästä ja yllätyksellistä, pehmeää ja ihmisläheistä. Museossa voi tutustua Alvar Aallon elämään sekä suunnitteluja muotoilutöihin
– Keski-Suomen museo, 1957–61 ja Alvar Aalto -museo, 1971–73. Suunnitelmista toteutui 45, ja niistä kokonaan tai osittain on säilynyt yli 20. Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu, Poliisitalo, Kaupunginteatteri ja Rakennusvirasto. Väinönkatu 7, Jyväskylä. 67 Jyväskylä – maailman suurin Aallon ulkoilmamuseo Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään ja Keski-Suomeen yhteensä 78 rakennusta, asemakaavaa ja muutostyötä. Keski-Suomessa vieraillessa kannattaa tutustua ainakin seuraaviin Aaltokohteisiin: – Jyväskylän työväentalo, 1924–1925. – Jyväskylän hallintoja kulttuurikeskus, 1964–82. Pienen kunnan monumentaalinen, linnamainen kohokohta. Se on vaaleaksi rapattu pitkäkirkko, jossa näkyy Italian vaikutusta. – Muuramen kirkko, 1926–29. Aallon ensimmäinen merkittävä julkinen rakennus. julkisuudesta. Kirkko on Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Aallon Koetalona tunnettu kesäasunto, jossa kokeiltu erilaisia materiaaleja, tekniikoita, muotoja ja mittasuhteita. Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä vierailee vuosittain noin 19 000 kävijää. – Muuratsalon koetalo, 1952–54. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu arkkitehti kohtasi viimeisinä työvuosinaan myös nuoremman arkkitehtipolven kritiikin, Vidgren jatkaa. Kirkkotie 1, Muurame. Kuva: Wikipedia / By Leon Liao from Barcelona, España Jyväskylän kaupunginteatteri valmistui vuonna 1982 – neljä vuotta Aallon kuoleman jälkeen. Aallon klassistisen kauden merkkiteos. – Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Parviaisentie 9, Säynätsalo. – Jyväskylän yliopiston kampusrakennukset, 1951–71. Klassisesta kohti omaleimaista muotokieltä Alvar Aallon arkkitehtiura alkoi 1920-luvulla, jolloin hänen suunnittelunsa noudatteli ajan henkeä kuvastavaa pohjoismaista klassismia. Melalammentie 2, Säynätsalo. Aallon ensimmäisiä merkittäviä julkisia rakennuksia oli Paimion parantola, joka on suunniteltu mahdollisimman potilaslähtöisesti. Seminaarinkatu 15, Jyväskylä. Suunnitelman valmistumisesta huolehti Aallon toinen vaimo, Elissa Aalto. Nähtävissä myös Aallon suunnittelema vene Nemo propheta in patria. Yksi Aallon pääteoksia. Viitaniementie 16, Jyväskylä. Muuratsalon Aallon Koetalo sekä Helsingissä sijaitsevat Aallon kotitalo ja arkkitehtitoimisto mukaan lukien opastetuissa Aaltokohteissa vierailee vuosittain noin 35 000 ihmistä. Aallon orgaaninen, eloisa ja leikkisä muotoilu nousi kukoistukseensa 1920-luvun. Muun muassa päärakennus, ylioppilastalo, liikuntatieteiden rakennus ja uimahalli. Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. – Viitatorni, 1957–62
– Potilaiden terveyttä ja hyvinvointia ajatellen kalusteista piti tehdä miellyttäviä käyttää, mutta samalla helposti käsiteltäviä ja puhdistettavia. Tärkeään rooliin parantolassa nousivat myös valaistuksen ja kalusteiden suunnittelu. Talon pienoismalli on nähtävillä Jyväskylän Aalto-museossa. Eräs Aallon kuuluisimmista yksityistalosuunnitelmista on Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea. Vanerista taivutetut, kevyet huonekalut nousivat Aallon kalustesuunnittelun keskiöön. Alvar Aalto oli myös kiinnostunut tekniikasta ja sen hyödyntämisestä arkkitehtuurin osana. – Parantolaa voidaan pitää Aallon arkkitehtonisena murrostyönä kohti käyttäjälähtöistä ja funktionaalista suunnittelutapaa, Vidgren vahvistaa. Rakennuksessa on huomioitu tilankäytön lisäksi myös muun muassa värien ja akustiikan merkitystä potilaiden hyvinvoinnille. Joskus suunnitelmat täsmentyivät, kun kysymyksiin haettiin ratkaisua paikan päällä,. Idea ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Aallon rakennuksille tunnusomaista on aaltoileva muotokieli – epäsymmetriset rakenteet ja koukeroina laineilevat seinät ja katot, joita toisinaan voi olla jopa hankala erottaa toisistaan. Tuottelias Aalto osallistui uransa aikana noin 500 rakennusja suunnitteluprojektiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen ajatuksensa olivat hyvin uraauurtavia ja ennakkoluulottomia: esimerkiksi 1930 rakennetun Turun sanomien toimitalon seinään Aalto suunnitteli systeemin, joka mahdollisti päivän lehden heijastamisen talon ikkunaan. lopulla, kun hän sai suunniteltavakseen tuberkuloosisairaala Paimion parantolan. Orgaanisuutta ja tekniikkaa rinta rinnan Orgaanisuus, luonnonmuodot ja -materiaalit, karkasivat pian leimalliseksi osaksi kaikkea Aallon suunnittelemaa valaisimista kirkkoihin. 68 Alvar Aalto -museon museolehtori Mirkka Vidgren on ihastunut Aallon käyttäjäystävällisiin ja käytännönläheisiin kalusteisiin kuten kuvan Paimio-tuoliin. – Aikalaismuistelmien mukaan Alvar Aalto saattoi rakennustyömaalla vieraillessaan pysähtyä keskustelemaan muurareiden ja muiden rakennusmiesten kanssa
69 Alvar Aalto on yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeistä myös ulkomailla. Yksi mielenkiintoisimpia Aallon ulkomaankohteista on Riolan kirkko Italiassa. Aallon työ tunnetaan myös ulkomailla: esimerkiksi Saksassa on useita hänen suunnittelemiaan rakennuksia. Yhdysvaltoihin Aalto suunnitteli muun muassa Massachussets Institute of Technologyn oppilasasuntolan Bostoniin. Suomessa ja etenkin Keski-Suomessa Aallon työtä voi kuitenkin yhä ihailla kymmenissä eri paikoissa: – Aallon työuran aikana suomalaisen yhteiskunnan suuri murros heijastui myös arkkitehtuuriin. Vidgren kertoo. Aallon suunnittelema pieni kappeli poikkeaa melkoisesti katolisesta kirkonrakennusperinteestä, mutta istuu maisemaan todella kauniisti. Hän on suunnitellut useita oppilaitoksia ja kirkkoja. – Aalto rakasti Italiaa – hän kävi siellä häämatkalla ensimmäisen vaimonsa Aino Aallon kanssa ja palasi sen jälkeen Italiaan aina uudelleen. Voi sanoa, että Aalto oli monessa paikassa oikeaan aikaan luomassa pohjaa nykyisen rakennustaiteen ja muotoilun kehittymiselle, Vidgren kiteyttää. Tuottelias Aalto osallistui uransa aikana noin 500 rakennusja suunnitteluprojektiin Suomessa ja Ulkomailla. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Kirkkoja, yliopistoja ja rakennusmonumentteja Alvar Aallon laaja tuotanto kattaa monenlaisia rakennuksia aina hänen omasta kotitalostaan tehdaskaupunkien tyyppitaloihin. Kuva: Wikipedia Arkkitehti Alvar Aalto eli vuosina 1898–1976. Aalto suunnitteli myös muun muassa Shirazin taidemuseon Iraniin, mutta se ja monet muut mittavat projektit jäivät kuitenkin toteutumatta eri syistä. Kuuluisin ja monumentaalisin Aallon suunnitelma on Finlandia-talo
Hän on syntynyt vuonna 1946 Pohjanmaalla ja eli lapsuutensa ja nuoruutensa Seinäjoella. Piirto muistelee, että hänen lapsuudessaan taiteita arvostettiin korkealle. – Nämä kaksi teosta ovat aika erikoisia, sillä olen maalannut ne säkkikankaalle. Lapsuus maalausten keskellä Tapani Piirrosta ei tullut taiteilijaa sattumalta. Piirto viettää 70-vuotisjuhlia ja hänen taidettaan voi nähdä myös Helsingin ulkopuolella. Seinille on ripustettu hänen maalaamiaan teoksia. Piirrolla on menossa juhlavuosi, sillä hän täyttää kuluvana vuonna 70 vuotta. – Sieltä lapsuuden kodista se kiinnostukseni kuvataiteisiin alkoi. 70 T aiteilija Tapani Piirto istuu nimeänsä kantavan gallerian, Taidesalonki Piirron takahuoneessa Helsingin Uudenmaankadulla. Säkkikangas on vaativa materiaali, se ei anna yhtään virheitä anteeksi, Piirto esittelee maalauksiaan. Juhlavuosi tekee taiteilijan kiireiseksi, sillä hänellä on näyttelyitä lukuisissa eri paikoissa. – 1950-luvulla kuvataiteet olivat jotenkin enemmän ja näkyvämmin esillä kuin Piirto kuvaa maalauksissaan usein naisia ja lapsia.. Seinäjoella ja Moision kartanossa Elimäellä sekä Savonlinnan Casinolla. Koti oli täynnä maalauksia, sillä hänen isänsä keräsi taidetta. Isäni hankki maalauksia, osa niistä on edelleen minulla, Piirto sanoo. Oman taidesalonkinsa ohella Piirron taidetta voi tänä vuonna nähdä muun muassa Ylihärmässä Spa Hotel Härmässä, sisustuskahvila Ruufuksessa Kasvottomien maalausten taiteilija Tapani Piirto tekee taidetta ja pyörittää samalla omaa taidesalonkia Helsingin keskustassa
Neuvoin häntä, että maalaa tuota kohtaa vaaleammaksi ja tuota toista kohtaa tummemmaksi. Samalla Piirto hankki tietoa taiteista ja maalasi hieman itsekin. Mutta innostus taiteisiin oli hyvin vaihtelevaa. Murrosiässä urheilu kiinnosti enemmän. Harrastin pikaluistelua, juoksemista ja pallopelejä. Se tuotti mielihyvää. Moision Taideja Pitokartano Kymmen kädenjälkeä -näyttely. Siitä se ura alkoi hiljalleen muotoutua, Piirto pyörittelee. – Harvoin elämä niin menee, miten sen suunnittelee. Hän kulki ympäri Suomea myymässä maalauksia. nykyään, hän arvelee. Taide ympäröi Piirtoa hänen kodissaan ja luovuus tarttui nuoreen mieheen. – Koulussa olin aina hyvä piirustuksessa. Siirtyminen taidekauppiaasta taiteilijaksi kävi pikkuhiljaa. Vakituisia asiakkaita oli useilla paikkakunnilla. Hän Tapani Piirto on pyörittänyt galleriaansa yli 15 vuotta. Usein se menee joko huonommin tai paremmin. Itse kiinnostuin taiteista ja aloin ottaa aiheesta selvää. – Olin taannoin erään taiteilijan luona katsomassa, kun hän maalasi. Piirron maalausten ihmisillä ei ole kasvoja.. Tapani Piirron juhlavuoden näyttelyitä: 5.5.–31.8. 71 Taidekauppiaasta taiteilijaksi Ennen kuin Piirrosta tuli taiteilija, hän toimi taidekauppiaana
– Se on ikivanha juttu, että jos nähdään kasvot, katsomme ensimmäisenä silmiin ja silloin kaikki muu ympäriltä häviää. – Ensimmäiset kaupat antoivat uskoa asiaan. Pauli Jokinen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, Helsinki Tapani Piirto vaihtoi liike-elämän taiteilijan uraan. – Minulle on tärkeintä millaisen tunnelman saan luotua maalaukseen, Piirto tuumaa. Kuvia ymmärretään yli kielirajojen. Piirto arvostaa kovasti saamaansa venäläistä oppia. – Maalaustaide on hyvin kansainvälistä. Hän opiskeli venäläisen akateemikko V. – Kuvaamataidon opetus on Venäjällä todella huippuluokkaa ja äärettömän kurinalaista. Maalauksella saadaan luotua tunnelma ilman sanoja, ei tarvitse selitellä. Maalauksella saadaan luotua tunnelma ilman sanoja, ei tarvitse selitellä.. – Nykyään lähes mitä tahansa voidaan pitää taiteena, mutta minun silmääni miellyttää maalaukset, joissa on kauniit sommitelmat ja hyvät värit. Siitä on jo 40 vuotta aikaa, kun Piirto myi ensimmäiset omat maalauksensa. Nimikkogalleria paraatipaikalla Tapani Piirto perusti Helsingin UudenUudenmaankadulla on edelleen runsaasti gallerioita, mutta 15 vuotta sitten oli vielä enemmän. Piirtoa kiehtoo maalaustaiteen universaali kieli. Piirto on joskus kokeillut erilaisia tekniikoita ja piirtämistä, mutta palannut aina takaisin maalaamisen pariin. – Joskus tulee seinä vastaan, eikä vain omin avuin pääse kehityksessä eteenpäin. Maalauksia naisista ja lapsista Piirto maalaa usein ihmisiä. Toukoja kesäkuussa galleriassa on kymmenen taiteilijan yhteisnäyttely. – Valokuvaakin on ollut joskus esillä, samoin veistoksia. Venäläisessä opissa Piirto siirtyi hiljalleen taidekauppiaasta täysipäiväiseksi taiteilijaksi. – Olen nähnyt hyviä piirtäjiä tai akvarellisteja, mutta kun he alkavat maalaamaan öljyväreillä niin se onkin aivan eri asia. Erityisesti hän maalaa naisia ja lapsia. Ilman kasvoja pystyy ilmaisemaan paremmin tunnelman. Taidekenttä on hyvin paljon monipuolistunut viime vuosina. Usein maalauksissa tapahtuu jotain; soitetaan kitaraa tai tanssitaan. Taidesalonki Piirrossa on esillä taidetta kahdessa kerroksessa. Säkkikankaalle tehtyjä maalauksia. Hänen mielestä suutarin kannattaa pysyä lestissään. Jännittävä piirre hänen maalauksissaan on se, että ihmisten kasvot on häivytetty pois. – Me ollaan kadun alkupäässä paraatipaikalla, mutta aika moni ympäriltä on jo lopettanut toiminnan. Hän työskenteli Helsingin Runeberginkadulla, josta ihmiset tulivat maalauksia ostamaan. Mutta lisäksi olen kyllä tehnyt ihan pelkästään kasvotutkielmiakin. Muistan erään taidekauppiaan, joka osti maalaukseni, mutta ei antanut rahaa, vaan 80 venäläistä värituubia. Galleriassa on pääasiassa kotimaisten taiteilijoiden näyttelyitä, mutta vuosien saatossa näyttelyitä ovat pitäneet myös muun muassa japanilaiset, chileläiset, italialaiset ja venäläiset taiteilijat. Sanoin, että niin teenkin, kun tässä hieman vanhenen, Piirto naureskelee. – Maalaustaide on hyvin kansainvälistä. Opin siellä, ettei taidemaalariksi ole oikotietä. Lednevin johdolla. A. Ilmeitä ei ole. Kiinalainen sananlasku sanoo, että kun oppilas on valmis, astuu opettaja esiin. Nykytaiteesta puhuttaessa Piirto toteaa, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Olin kovin innostunut, että sain materiaalia, sillä värit olivat hyvin arvokkaita, Piirto muistelee. hermostui, että tee itse parempi
6 nroa vuodessa 35€ 3/2016 7,30 ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli Extrasuuri lehti 116 s Villiyrttien keruusta nauttii keho ja mieli Tyylikonsultti Leena Sarvi: Iske peilikuvallesi hyväksyen silmää laskee sykettä ja verenpainetta Sepelvaltimotautikin on tulehdussairaus Rasvalla parempaa terveyttä MS-tauti hallinnassa ravinnolla Hierontaa, kamomillaa, fenkolia Vauvan koliikki kuriin Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. www.ekoelo.. 6 nroa vuodessa 38€ 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. 6 nroa vuodessa 39€ Kasvun tie on murtumista Sielun peili 3/2016 7,30 SELVÄNÄKIJÄ STIINA SAHARI: Meillä on potentiaalia Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Muinaissuomalaisia soittimia syntyy metsän aineksista Lootus symboloi kruunuchakraa Hyvät ajatukset suojelevat kehoa ja mieltä Kotimme peilaa sieluamme Malttamattomuus ja takertuminen elämän esteitä. 8 nroa vuodessa 60€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 ELMERI RANTALAINEN vetää monipuolisia treenejä Linda Sonntagin jalkatreeni Vähemmän sarjoja – enemmän toistoja Rogaining vaatii sisua ja epämukavuuden sietoa Mineraalimeikki kestää kovassakin treenissä Urheiluvammoja voi ja pitää ehkäistä Kuntosaleja nousee kuin sieniä sateella RUGBY vaatii Rumbita, olé! Bodytreeni Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma lehti. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.bodytreeni.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. 8 nroa vuodessa 57€ Seniori TERVEYS 6,00 3/2016 6,70 Kuivat silmät vaivaavat yhä useampia Elintavat näkyvät hiuksissa Hiustenlähtöön apu peruukista Eutanasia sallitaan, kunhan tarpeeksi keskustellaan Sirkalle hyvää mieltä teatteriharrastuksesta Lakimiehelle uusi ura kalastusoppaana Radiotaajuushoito voi lopettaa kuorsauksen Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. 8 nroa vuodessa 60€ ja taide NYT 6,90 Venäläiset mestarit Sinebrychof?n taidemuseossa Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika Nykytaiteen supertähti Kiefer esillä Mäntässä Tove Janssonin Kansalliskirjasto jälleen loistossaan Muinaiskulttuurien aarteita Didrichsenin taidemuseiossa Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. 09 413 97 300. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. 8 nroa vuodessa 51€ 3 – 2016 7,50 6,50 Loppukeväästä metsäkaurisjahtiin Jahtitilanteet saa talteen asekameralla Suosituimmat haulikot 1000-2000 euroa Koiralle gps: Pannat kevenevät, yhteydet paranevat Majavasta saa lihat, rukkaset Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. www.sielunpeili-lehti.. www.kiinteistojaisannointi.. www.kissafani.. 6 nroa vuodessa 41€ 2/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissafani Virossa Löytökissat Kissamummi Kattiradio Kissan kanssa bussissa junassa laivassa lentokoneessa Karvaton don s?nx Ä n t p ! Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. www.meidankoira.. www.hevosmaailma.. www.asejaera-lehti.. www.talomestari-lehti.. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. www.antiikkijataide.. KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ ILOIN EN MO PS I 2/2016 6,50 4,90 ERIKOISHINTA Koulukoira Leevi rauhoittaa ja Rekikoira juoksee 240 km päivässä Colliet osaavat sirkusAgilityn leikkikoulussa lupa myös riehua Huskyajelulla Lapissa Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo 5,50 3/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Kylvä koko kesä! Tukka puhtaaksi ilman shampoota Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Viherkatto on kaupungin keidas Mitä metsästä saa kerätä. www.luontaisterveys-lehti.. 8 nroa vuodessa 58€ NRO 2/2016 5, 90 ERIKOISHINTA Järjestelmäsuunnittelulla aurinkosähköstä suurimmat hyödyt Pientalon energia IRTONUMERO 6,80 ¤ Veden käytön vähentämisestä Energiatehokas rakentaminen alkaa kattavasta suunnittelusta Haaveissa helppohoitoinen oleskelupiha Sadevettä ja salaojia ei saa sekoittaa Alkukesä parasta aikaa ulkomaalaukselle Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. 6 nroa vuodessa 36€ ja isännöinti Nro 4/2016 6,50 Kiinteistö Espoon Keraan syntyy Turvallisuus ensisijaista leikkipaikkasuunnittelussa Vähäluminen talvi aikaisti katujen puhdistusta Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ennätysrunsasta Internetpalvelut sujuvoittavat isännöitsijän arkea Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. www.senioriterveys.. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen
Domus. Se kertoo symbolisella tavalla Tapiovaaran arvonnoususta. Tapiovaara oli maineikas Kuolematon Tapiovaara Muotoilija Ilmari Tapiovaaran perintö elää vahvana ja huonekalujen hinnat ovat korkeat. 74 M uotoilija Ilmari Tapiovaara (1914–1999) vertasi muotoilija työtä kirurgin ammattiin. Helsingin ydinkeskustaan avattiin muutama vuosi sitten kaupungin ensimmäin Starbuckskahvila. Tapiovaaran tunnetuin luomus, Domus-tuoli, täyttää tänä vuonna 80 vuotta. muotoilija jo omana aikanaan ja 2000-luvulla hänen maineensa on kohonnut entisestään. Tapiovaara osui vertauksessaan naulan kantaan. Kun hallitsee työnsä, ammattia voi harjoittaa missä tahansa. Kahvila avasi ovensa Alvar Aallon suunnitteleman Akateemisen kirjakaupan alakertaan. Hänen omat työnsä, etenkin tuolit, ovat erittäin haluttua keräilytavaraa tänä päivänäkin ja alkuperäiskappaleista maksetaan jopa viisinumeroisia summia. Mutta kahvila ei suinkaan valinnut kalustuksekseen Aallon huonekaluja, vaan Tapiovaaran. Ja jos tulokset ovat hyviä, ne toimivat kaikkialla maailmassa. Hänen tuotteensa ovat nousseet Alvar Aallon rinnalle. Kuva: Artek Tapiovaara suunnitteli Domus-tuolin siten, että siinä oli mukava istua ja istumaasento oli ryhdikäs.
75 75 Taiteellinen perhe Ilmari Tapiovaara kasvoi luovassa ja taiteellisuuteen taipuvaisessa ympäristössä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti rakennuttaa opiskelija-asunnon, joka on innostava ja tarjoaa opiskelijoille aiempaa hienomman asuinympäristön. Domus-tuoli nousi maailmanmaineeseen ja se teki mahdolliseksi perustaa oma yritys, Annikki ja Ilmari Tapiovaaran sisustusarkkitehtitoimisto. Siis eräänlainen Ikean esiaste. Tapiovaara suunnitteli asuntolaan sänkyjä, pöytiä ja tuoleja. Sen tarina jountaa juurensa vuoteen 1947 ja opiskelija-asuntoja Domus Academican valmistukseen. Opiskelijaasuntolan sisustuksesta vastasi Ilmari Tapiovaara vaimonsa Annikin kanssa. Lisäksi hän hankki työkokemusta maineikkaan Le Corbusierin palveluksessa. Tapiovaara suunnitteli uusia huonekaluja, joissa keskeistä oli niiden helppokäyttöisyys ja yksinkertaisen kaunis muotokieli. Sodan aikana Tapiovaara suunnitteli rintamalla korsuja ja toteutti muita rakennustöitä armeijan käyttöön. 1930-luvun loppuvuosina Tapiovaara työskenteli taiteellisena johtajana Asko-Avoniuksessa, joka paremmin tunnetaan lyhyemmällä nimellä Asko. Hän opiskeli Helsingissä Taideteollisessa korkeakoulussa sisustustaidetta 1930-luvulla. Näin säästettiin tilaa ja kuljetussekä varastointikustannuksia. Kultainen 1950-luku Domus-tuolin suuri innovaatio oli se, että tuolin pystyi pakkaamaan osissa ja kokoamaan paikan päällä. Näin syntyi myös Domus-tuoli. Hän kuvitti Tulenkantajat-lehteä ja satoja kirjankansia. Helsingin Kulttuuritalolta löytyy hän tekemänsä seinämosaiikki. Kuva: Artek. Ilmarista ei kasvanut perheen ainoa taiteilija, vaan Tapiovaaran perhe suorastaan pursusi luovuutta. Domus Academican suunnitteli funktionalismista arkkitehti Pauli Salomaa, joka sittemmin suunnitteli muun muassa olympiaurheilijoita varten Kisakylän Helsingin Käpylään. Tapion taide oli kantaaottavaa ja hän oli avoimen vasemmistolainen. Selkänoja ja istuin tehtiin vanerista. Tapiovaara suunnitteli Domus-tuolin siten, että siinä oli mukava istua ja istumaasento oli ryhdikäs. Ilmarin veli Tapio Tapiovaara oli tunnettu taidemaalari ja graafikko. Domus-tuolilla läpimurto Tapiovaaran tunnetuin luomus on Domus-tuoli. Harjoittelijana hän oli Alvar Aallon huonekaluja Englannissa markkinoivan Finmarin leivissä. Klassikko oli syntynyt. Tuolin piti olla tyylikäs sekä verhoiltuna että ilman verhoilua. Opiskelija-asunnot olivat aikaisemmin olleet lähinnä vaatimattomia ja tylyjä kasarmeja tai sitten opiskelijat olivat asuneet alivuokralaisina toisten asunnoissa. Mutta veljessarjasta suurimpaan maineeseen nousi Ilmari, joka valitsi muotoilija ja sisustussuunnitelijan uran. Nyrkin ura jäi lyhyeksi, sillä hän kaatui Laatokan Karjalassa vain pari viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Tuolit saatiin myös näppärästi pinoon. Hän syntyi ensimmäisen maailmansodan aattona vuonna 1914 Tampereella metsänhoitajan perheeseen. Teräsputkia oli taas saatavilla sodan aikaisen materiaalipulan Mademoiselle-tuoleja. Myös kolme vuotta Ilmaria vanhempi Nyrki Tapiovaara oli tunnettu taiteilija ja isoveljensä Tapion tapaan vasemmistoradikaali. Nyrki oli elokuvaohjaaja, jonka tunnetuimpia elokuvia olivat Varastettu kuolema ja Miehen tie. Tuoleja oli sekä yleisissä tiloissa että asunnoissa
Tapiovaaran kenties tunnetuin tuoli Domuksen ohella on vuonna 1958 kehitetty Aslak-tuoli. Lukki-tuolissa oli kapea teräsputkesta valmistetu runko ja vanerista puristettu istuinosa ja selkänoja. , Designmuseo. , Matti Rinne: Yksitoista Tapiovaaraa – tuoleja, tauluja, elokuvia (Teos, 2008). Kiki. Kansalinvälisten esikuvien tapaan Tapiovaara painotti minimalismia, josta Lukki on hyvä esimerkki. Tunnettuja Tapiovaaran 1950luvun huonekaluja ovat myös Kikija Pirkka-tuolit. Mutta silloin tällöin kirpputoreilta ja huutokaupoista voi tehdä ihastuttavia löytöjä. Kuva: Artek Kiki-ryhmä. Tapiovaara sai kultaisen palkinnon Milanosta vuosina 1951, 1954, 1957 ja 1960. Nanat olivat aikansa suosituimpia tuoleja baareissa ja kahviloissa. 76 jälkeen. Hänen huonekalujaan on Artekin tuotannossa ja alkuperäisten huonekalujen hinnat ovat pilvissä. Kannattaa pitää silmät auki. Maine ei kuole 1960ja 1970-luvuilla puun käyttö huonakaluissa alkoi hiipua ja muovia ryhdyttiin käyttämään yhä enemmän. 1950-luvun menestyksen kruunasi Tapiovaaralle vuonna 1959 myönnetty ProFinlandia-mitali. Pauli Jokinen Lähteet: Designmuseon julkaisu Ilmari Tapiovaara – muotoilu ja elämä, Artek. Kuva: Artek Crinolette. Design-museo järjesti kaksi vuotta sitten näyttelyn, jossa muisteltiin 100-vuotiasta Tapiovaaraa. Kuva: Artek Tapiovaara suunnitteli huonekaluja, joissa keskeistä oli niiden helppokäyttöisyys ja yksinkertaisen kaunis muotokieli.. Vuonna 1999 kuolleen Tapiovaaran perintö elää vahvana. Tapiovaara yritti myös sopeutua aikaansa, mutta käytti edelleen paljon puuta. Tapiovaara osallistui lukuisia kertoja Milanon triennaaleihin, joka on joka kolmas vuosi järjestettävä taideteollisuusnäyttely. Hänen tunnetuimpia tuotteitaan 1960-luvulta ovat pirttikalustoa muistuttava männystä valmistettu Hongiston tuoteperhe ja hotelli Marskiin tehty tuoli
Tilalla on kaikkiaan 17 erilaista rakennusta, joista harvinaisin on hirrestä tehty Suomen kauneimmaksi äänestetty vanha huussi. Vakkoihin voi tutustua Kalannin Mattilassa avoimien ovien viikon aikana heinäkuun 11.–17. 77 Suomen suurin vakkakokoelma esillä kesällä Kalannissa S uomen suurin vakkakokoelma on esillä tulevana kesänä Kalannissa Pentti ja Anne Siivosen Mattilan talonpoikaistalossa. Vakat toimittavatkin sitä tehtävää, johon nykyään käytetään matkalaukkuja, käsilaukkuja ja monenlaisia säilytysastioita ja -laatikoita. Oleellista oli myös se, että puuesineitä vietiin vuosittain kymmeniä tuhansia ulkomaille koko Itämeren piiriin eli etenkin Ruotsiin, Saksaan ja Tanskaan. Kuvassa tuvan pöydällä on kolme hienoa esimerkkiä Pentti ja Anne Siivosen 250 vakan kokoelmasta. Onkin sanottu, että mikään muu kotiteollisuuden ala ei pysty Suomessa kilpailemaan vakkasuomalaisten puuastiateollisuuden kanssa. Kauneimpia ovat yleensä kirkkovakat, joissa kuljetettiin kirkkomatkoilla virsikirja, Talonpoikaistalon elämää Mattilan talonpoikaistalossa on vakkojen lisäksi nähtävissä ja koettavissa paljon muutakin. Värikkäitä vakkoja Mattilan talonpoikaistalon kamarin penkillä. Avointen ovien viikolle on vapaa pääsy. Paitsi Suomen suurin Siivosten vakkakokoelma on myös Suomen monipuolisin ja hienoin. Alue on saanut nimensä siitä, että siellä valmistettiin jo kirkkohuivi, -kengät ja muuta tarpeellista. Matkavakat olivatkin nykyisten matkalaukkujen erinomaisia edeltäjiä. päivänä päivittäin kello 12–18. Se on aito kokonaisuus, jossa sadan vuoden takainen talonpoikainen elämänmuoto herää aidosti eloon. Myytävänä on myös painotuoretta vakoista kertovaa kirjaa Vakka Suomessa, jota Siivonen on ollut mukana tekemässä yhdessä emerituspäätoimittaja Matti Jussilan kanssa. Mattilan talonpoikaistalon tupa on kuin tuulahdus menneiltä ajoilta. Lisäksi tarjolla on työnäytöksiä. Kuva on Mattilan talonpoikaistalon kuistilta.. 1400-luvulla voimallisesti vakkoja ja muita puuesineitä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa nimittikin alueen asukkaita jo vuonna 1531 sanalla ”wackafinnar”. Viikon aikana Mattilassa vierailee myös antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam arvioimassa antiikkia. Se koostuu monenlaisiin käyttötarkoitukseen valmistetuista vakoista, joista iso osa on todellisia käsityötaidon mestarinäytteitä. Kokoelmassa on kaikkiaan 250 erilaista vakkaa, joista esillä on noin sata. Puuesineitten valmistus oli tuolla alueella todella laajaa ja se sai jo silloin erikoistumisen ja sarjatuotannon piirteitä. Muissa rakennuksissa on lisäksi tuhansia talonpoikaisesta elämänmuodosta kertovia esineitä. Niissä on yleensä aina myös lukko ja kantokahva. Vakkoja moneen käyttöön Vakkoja käytettiin moniin tarkoituksiin: kylvövakkoina, viljavakkoina, leipävakkoina, villavakkoina, kynttilävakkoina, kastevakkoina, suutarinvakkoina, räätälinvakkoina, kirkkovakkoina ja matkavakkoina. Esineistöön kuuluvat myös Suomen suurin juustomuottikokoelma ja komea kuparikokoelma, joka sekin on lajissaan suurin Suomessa. Nykyään Uuteenkaupunkiin kuuluva Kalanti on keskellä Vakka-Suomea, joka sijaitsee Varsinais-Suomen pohjoislaidalla. Mattilan talonpoikaistalo: Mudais tentie 47, Kalannin Tammiston kylä. Heidän vakkakokoelmansa on Suomen suurin, monipuolisin ja korkeatasoisin. Matkavakat ovat vankkarakenteisia ja ne on varustettu sepän takomilla tukiraudoilla. Kesällä Mattilan vakkanäyttelyssä on esillä kaikkiaan noin sata erilaista vakkaa. Matkavakat olivat puolestaan normaalia vankkarakenteisempia, koska niissä kuljetettiin nimensä mukaisesti tärkeitä tavaroita matkan aikana. Päärakennus ja erityisesti sen tupa kertovat esineillään ja tunnelmallaan upealla ja aidolla tavalla talonpoikaistalon elämästä
78 Hangon itäpuolella sijaitseva Suuri Mäntysaari rakennuksineen oli vuosina 1920–1930 marsalkka Mannerheimin hallinnassa. Mannerheimin kahvila – Neljän tuulen tupa Hangon kesä. Suuren Mäntysaaren vieressä sijaitsevalla Pienellä Mäntysaarella oli kahvilarakennus, ensimmäiseltä nimeltään Café Lilla Tallholmen. Kahvilassa voi nauttia esimerkiksi Mannerheimin mansikkakakkua. Mannerheim viihtyi erinomaisesti saarella, joka sijaitsee Hangon historiallisen kylpyläpuiston jatkeena, Hangon kaupungin läheisyydessä, mutta kuitenkin omassa rauhassaan. Neljän Tuulen Tupa on entisöity kalusteineen ja värityksineen vastaamaan alkuperäisen Mannerheimin kahvilan ulkonäköä
Kenties tästä hermostuneena naapurisaarta asuttanut Mannerheim päätti ostaa kahvilan itselleen vuonna 1927. Mannerheim söi joka aamu aamiaisen kello yhdeksän samassa nurkkapöydässä. Mannerheimin kahvila muistutti ranskalaista maalaisravintolaa yhdistettynä suomalaiseen kodikkuuteen. Kieltolain aikana, vuosina 1919–1932, Pienen Mäntysaaren kahvilan nimi oli Café Africa. Mannerheim myi kesähuvilansa ja kahvilansa vuonna 1933. Kuva: Paulina Rökman. Kahvilan pöytiä somistivat sinivalkoruudulliset liinat. Neljän Tuulen Tuvassa oli tarjolla kello viiden tee, voileipiä ja pikkulämpimiä. Myös ajan tunnetuimmat taiteilijat esiintyivät Hangossa. Kulttuurihistoriallisten puuhuviloiden alue, Kylpyläpuisto syntyi, kun Hangon kaupunki palstoitti kylpylän yhteyteen, Tammisaareen johtavan maantien varteen suuren joukon huvilatontteja. Kuva: Mikko Paananen. Kylpylän toiminta suuntautui aluksi terveydenhoitoon, mutta vähitellen hoitojen tilalle tulivat rantojen aurinkokylvyt. Kahvilassa tarjoiltiin “kovaa teetä” ja meno yltyi paikoin iloisen riehakkaaksi. Ajan kuuluisuudet paistattelivat päivää toistensa loisteessa. Hangon puuhuviloiden alue, Kylpyläpuisto syntyi, kun Hangon kaupunki kaavoitti kylpylän yhteyteen huvilatontteja. Pöydät on teetetty Mannerheimin kahvilan mallin mukaan, tuolit ovat alkuperäiset ja ravintolan väritykset vastaavat sitä, mitä ne aikanaan olivat. Kylpylään kuului laaja puistoalue, johon liittyy Appelgrenintien pohjoispuolella Puistolampi. Hangon laajan huvila-alueen vanhimmat, 1880ja 1890-luvuilla rakennetut huvilat sijaitsevat Vartiovuoren ympäristössä sekä Hangon edustalla, Pienessä Mäntysaaressa sijaitsee Neljän Tuulen Tupa, kahvila, jonka omisti aikanaan marsalkka Mannerheim. Museon kokoelmissa on myös valokuvia, joissa kenraali laskee huolellisesti päivän kassaa valkoinen takki päällään. Hangon merikylpylää pidettiin palveluiltaan ja puitteiltaan Pohjolan huippukylpylänä. Lisätietoja: www.makasiini.fi Pitsihuviloiden Hanko Hanko perustettiin palvelemaan merenkulkua, mutta Hangon kaupunginoikeuksissa mainitaan myös kylpylätoiminta. Mannerheim muutti kahvilan nimen ensi töikseen ”Neljän Tuulen Tuvaksi”. 79 Kahvilalla on ollut historiansa kuluessa useita omistajia, joista kaikkein mielenkiintoisin on itse C.G.E. Tulevaisuudessa kahvilan ympärille rakentunee sieltä aikanaan kadonneita rakennuksia, kuten sauna sekä talvipuutarha. Valtiomiehet, ruhtinaat, kreivit ja paronit kävivät kaupungissa. – Olen entisöinyt Neljän Tuulen Tuvan niin lähelle alkuperäistä ulkoasua kuin mahdollista. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa. Kahvilalla oli oma kahvisekoitus ja omat kakkureseptinsä. Kahvilan hoitamien kiinnosti kenraali Mannerheimia siinä määrin, että hän jopa lähetti taloudenhoitajansa ostamaan Ranskasta posliinista teeastiastoa, josta on vieläkin joitakin osia tallella Hangon Museon kokoelmissa. Kahvilan vierailijat saavat nauttia esimerkiksi kenraalin kalakeittoa ja maistella oman leipomon herkkuja, kuten suussa sulavaa Mannerheimin mansikkakakkua, Knichter kertoo. Rakennus toimii vielä nykyäänkin kahvilana ja ravintolana, joka on toukokuussa auki viikonloppuisin, ja kesäkuusta elokuulle joka päivä. Neljän Tuulen Tuvan nykyinen omistaja Nixu Knichter kertoo halunneensa palauttaa kahvilaravintolaan aidon Mannerheimin aikaisen ilmeen ja tunnelman. Tarjoilijoilla oli musta puku ja valkoinen, ranskalaisella pitsillä koristeltu esiliina. Mannerheim. Mannerheimin kahvila – Neljän tuulen tupa. Sataman ja rautatien ohella kaupunkiin perustettiinkin kylpylä jo varhaisessa vaiheessa
Myös yksityiset huvilanomistajat vuokraavat Hangossa huviloitaan vieraiden käyttöön. 80 Mannerheimintien ja Appelgrenintien varsilla. Majoitusta ja aamiaispalveluita tarjoavissa huviloissa on mahdollista päästä viettämään lomaa maisemissa, jossa vauras kansanosa aikanaan vietti kesiään. Kuva: Hangon museo. Hangon vanhin huvila on rantakalliolla sijaitseva, satumaisen kaunis rakennus Villa Tellina. Hangon kulttuurihistoriallisten huviloiden alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin, rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hangon Kylpyläpuisto on nykyisin Suomen merkittävimpiä suurten puuhuviloiden alueita. Hangon kulttuurihistoriallisten huviloiden alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kuva: Studio Tomi Parkkonen. Huvilaperinne elää yhä Vaikka kylpylää ei enää Hangossa ole, Kylpyläpuiston upeat, vanhat villat muistuttavat yhä menneiden aikojen kukoistuksesta ja kylpyläkaupungin tunnelmasta. Vuonna 1904 rakennettu Villa Solgården tarjoaa kesäaikaan aamiaismajoitusta kylpyläpuiston sydämessä. Vuosisatainen huvilatraditio on Hangossa edelleen voimissaan. Villa Tellina on tarjonnut Hangon kävijöille perinteistä pitsihuvilanostalgiaa merellisessä miljöössä jo sukupolvien ajan. Hangon museo sijaitsee 1800-luvun alun kasarmissa. Pensionat Tellinaan kuuluvat myös Villa Thalatta ja Villa Eva, jotka nekin sijaitsevat aivan rannan tuntumassa. Kuva: Studio Tomi Parkkonen. Hangon huviloissa, kuten sympaattisessa Villa Solgårdissa, voi edelleen yöpyä ja nauttia entisaikojen lomatunnelmasta. Tulevana kesänä museo tarjoaa mielenkiintoisen näyttelyn, joka kertoo Hangossa viihtyneistä, kuuluisista taiteilijoista. Kylpyläkaupungin Huvilat edustavat koristeellista puuarkkitehtuuria, ja niitä suunnittelivatkin aikansa tunnetut arkkitehdit. Vaikka Hangossa ei enää ole kylpylää, Kylpyläpuisto muistuttaa yhä menneiden aikojen kylpyläkaupungin tunnelmasta. Ympäri vuoden toimivassa Hotelli Villa Maijassa on mahdollista kokea itse aito 1800-luvun huvilatunnelma. Itse Hangon kylpylä sai pahoja vaurioita jatkosodassa, jonka jälkeen se purettiin. Useampiin huviloihin voi yhä edelleen majoittua. Tämä huvilanvuokrausperinne onkin jatkunut kylpylän ajoilta tähän päivään saakka
Tätä varten perustettiin Hangon Ortodoksisen kirkon ystävät ryniminen yhdistys. Hangon ollessa Neuvostoliiton vuokra-alueena 1940-luvun alussa, rakennusta käytettiin neuvostojoukkojen huvikeskuksena. Kirkon rakentamiseen tarvittavat varat kerättiin Hangon kylpylävierailta. Vuosi 2016 tarjoaa monipuolisen katsauksen Hangon historiaan. Näin ei onneksi käynyt. Georg Malmstén kävi soittamassa Hangossa ja sävelsi paikkakunnalla Hanko-valssin, joka tunnetaan paremmin nimellä Leila. Hanko oli myös suosittu elokuvakaupunki. Tänään kirkko on kaikkien hankolaisten hyväksymä, merkittävä osa Hangon nykyistä kaupunkikuvaa. Hangon Ortodoksinen kirkko Hanko oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suosittu kylpyläkaupunki, jonne monet varakkaat tsaarinajan pietarilaisperheet rakensivat komeita pitsihuviloitaan. Hangon Ortodoksisen kirkkorakennuksen ja sen ympäristön tulevaisuus on haluttu varmistaa. Yhdistys on pyrkinyt keräämään lähinnä lahjoitusten turvin peruspääoman, jotta se voisi jatkossa toteuttaa asettamaansa tavoitetta läheisessä yhteistyössä Helsingin Ortodoksisen seurakunnan kanssa. Helsingin Ortodoksisen seurakunnan taloustilanne ei tee poikkeusta. Vuosikymmenten saatossa kulttuurin ilmenemismuodot ovat vaihdelleet, mutta kulttuuri on aina ollut erittäin rikasta Hangossa. Yhdistys Hangon kirkon ylläpidon tukemiseksi Suomalaisen yhteiskunnan kehitys yhdessä haastavan taloustilanteen kanssa on vienyt monien kristillisten seurakuntien taloudet vaikeaan asemaan. Kirkko valmistui 14.7.1895. Itse Hangon museorakennus on 1800-luvun alussa valmistunut kasarmi, joka korjattiin vuonna 1971 museoksi. museossa voi tutustua Missä meri ja maa kohtaavat – Kuuluisia taiteilijapersoonia Hangossa -näyttelyyn. Kirkkorakennus toimii nykyisin alkuperäisessä tehtävässään osana Helsingin Ortodoksista seurakuntaa. Hangon museo on myös julkaisut 30 kirjaa. Tälläkin hetkellä kulttuurielämä kukoistaa kaupungissa, josta voi löytää inspiraatiota ja työrauhaa. Lisätietoja: www.hos.fi Heikki Kukkosen tekemät paperinuket Venny Soldan-Brofeldtista ja Juhani Ahosta, jolla oli Toskaniminen kesämökki Tvärminnessä. hanko.fi/tourism Hangon Ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1895. 14.5.–16.10. Kaikki halukkaat, jotka arvostavat historiallisten rakennusten säilymistä ja ylläpitoa, voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun tai tekemällä yhdistykselle lahjoituksia. Kirkko on merkittävä osa Hangon nykyistä kaupunkikuvaa.. Seurakunta on kuitenkin tähän asti kyennyt ylläpitämään Hangon kirkon kunnon varsin hyvänä. Hangon Ortodoksisen kirkkorakennuksen peruskivi muurattiin 24.8.1894. Näiden aikojen peruja on myös Hangon Ortodoksinen kirkko. Kirkkorakennus on kokenut olemassaolonsa aikana monia vaiheita. Hanko onkin edelleen monen taiteilijan tyyssija, kaupungissa viihtyy paljon kirjailijoita, taiteilijoita, valokuvaajia, muusikoita, näyttelijöitä ja tanssijoita. 81 Taiteilijoiden Hanko Hangon museo on yli 100 vuotta vanha, ammatillisesti hoidettu kulttuurihistoriallinen museo, jonka perustana on yli 12 000 esinettä ja noin 35 000 valokuvaa. Yhdistys ja sen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin 21.12.2012. Hangossa viihtyivät aikanaan maamme tunnetuimmat taiteilijat ja kulttuurihenkilöt kuten Venny Soldan-Brofeldt ja Jean Sibelius. Sotien jälkeen 1950-luvun alussa, rakennus oli hyvin lähellä tulla puretuksi seurakunnan vaikean taloustilanteen ja kirkkorakennuksen huonon kunnon vuoksi. Kaupunki niemen päässä on aikojen saatossa tuonut inspiraatiota erilaisille taiteilijoille ja artisteille, jotka ovat käyneet kaupungissa joko työskentelemässä tai lepäämässä. Lisätietoja: www. Ikääntyvä kirkkorakennus ja sen ympäristö tulevat vaatimaan jatkossakin merkittäviä, taloudellisia panostuksia. Yhdistyksen varoja voidaan sen sääntöjen mukaan käyttää ainoastaan Hangon Ortodoksisen kirkon ja sen ympäristön kunnon vaalimiseen. Kirkkopuisto, joka on pinta-alaltaan yli hehtaarin suuruinen alue, on vapaaehtoisin voimin saatettu hyvään kuntoon. Hangossa kuvattiin esimerkiksi Ansa Ikosen ja Tauno Palon ensimmäinen yhteinen elokuva Kaikki rakastavat, ja myös kohtauksia Tuntemattomasta sotilaasta
82 Kiehtova Raaseporin linna Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla veden ympäröimän silokallion päälle. Hän kehitti sekä Fiskarsin teollista toimintaa että maataloutta ja metsänhoitoa. Vuosien myötä ruukki sai uusia omistajia. Linnaan voi tutustua itsenäisesti tai osallistua draamaopastukselle Linnanrouva Katariinan seurassa. Linnassa järjestetään myös elämyspäiviä ryhmille sekä hääja syntymäpäiväjuhlia. Kuvat: Raaseporin matkailu. Linnanvoudin tuvan kahvila ja ravintola tarjoilevat koko kesän omassa keittiössä valmistettua lähiruokaa ja muita herkkuja. Vuonna 1883 perustettiin Fiskars Aktiebolag -osakeyhtiö. Nykyisin Fiskars Oyj on monialainen kansainvälinen yhtiö, joka on tunnettu Fiskarsin, Iittalan ja Gerberin tuotteista. Hänen poikansa muutti Fiskarsiin, mutta pojan leväperäinen elämäntapa sai aikaan sen, että ruukki myytiin Johan von Julinille vuonna 1822. Lisäksi valmistettiin valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja. Finlayn ruukkitoiminta katkesi parinkymmenen vuoden jälkeen vararikkoon ja ruukki päätyi tukholmalaisen B. Fiskarsin Ruukki oli edelläkävijöitä myös terveydenhuollon ja koulutuksen saroilla. Se seisoi autiona yli 300 vuotta, kunnes rauniolla aloitettiin restaurointityöt ensimmäisen kerran 1880-luvulla. Fiskars kukoisti Julinin aikakaudella Johan von Julinin myötä alkoi tärkeä vaihe ruukin historiassa. 1700-luvulla Fiskars oli useiden liikemiesten, kuten John Montgomerien, John Jenningsin sekä Robert Finlayn hallussa. Raaseporin linnan kukoistuskausi ajoittuu 1450–1460-luvuille. Julin oli edistyksellinen mies, jonka toimesta Fiskarsiin perustettiin muun muassa Suomen ensimmäinen hienotaepaja ja konepaja. Fiskarsissa valmistettiin kankiraudasta muun muassa nauloja, lankaa, veitsiä, kuokkia sekä raudoitettuja pyöriä. Julinin kuoltua 1850-luvulla, johti ruukkia holhoojahallinto. Raaseporin linnaan voi tutustua itsenäisesti tai Linnanrouva Katariinan seurassa. Linnanrouva tutustuttaa linnan vaiheisiin Raaseporin linnan alue tarjoaa nykyään paljon erilaisia ohjelmavaihtoehtoja. Läntisen Uudenmaan hallintokeskuksen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linnassa voi myös tehdä aikamatkan keskiajalle tai vuosisadan vaihteeseen pukeutuen aikakauden pukuihin. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Nykyisin Raaseporin linnanrauniota hoitaa ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus. Yhtiöittämisen myötä ruukista tuli osa isompaa kokonaisuutta, mikä vaikutti myös sen kehitykseen. Björkmanin omistukseen. Raaseporin linnanraunioiden edustalla järjestetään joka kesä juhannusjuhlat, muinaismarkkinat, konsertteja ja ruotsinkielisiä teatteriesityksiä. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. M. Nähtävää ja koettavaa riittää vuoden kaikkina vuodenaikoina. Erilaiset yhdistykset toimivat vilkkaasti ja tarjosivat ruukkilaisille vapaa-ajan toimintaa urheilun, musiikin ja vapaapalokuntatoiminnan merkeissä. Fiskarsin Ruukki Fiskarsin rautaruukki perustettiin vuonna 1649, kun hollantilainen Peter Thorwöste sai oikeuden rakentaa Fiskarsjoen varrelle masuunin ja kankirautavasaran. Kuvat: Raaseporin matkailu Fiskarsissa on erilaisia puoteja, myymälöitä, työpajoja, ja tapahtumia. Linnanvoudin tupa kuuluu Suomen ensimmäisiin turistilaitoksiin, joka avattiin vuonna 1893 Turistimajan nimellä. Vesivoima piti kylän elävänä, ja ennen pitkää ruukkiin perustettiin pajoja ja verstaita
Myös kirkon maalattu kattoboordi lienee tuolta ajalta. Työpajoja ja myymälöitä sijaitsee myös Paja-aukiolla sekä Peltorivin punaisten talojen reunustaman tien päässä. Kaikkein korkeimmalle ruukin raitilla yltää kellotornirakennus, jonka huipulla sijaitseva Könninkello on mitannut aikaa jo monta sataa vuotta. Kirkon pihamaalla sijaitseva kellotapuli on peräisin vuodelta 1776.. Erilaiset työpajat, tapahtumat ja myymälät sekä korkeatasoiset kokous-, majoitusja ravintolapalvelut tarjoavat kävijälle nähtävää ja koettavaa kaikkina vuodenaikoina. Raaseporin vanhin ristikirkko, Snappertunan kirkko on rakennettu vuonna 1689. edessä aukeaa ruukin raitti. Kirkkoa on restauroitu vuosina 1958-1959 ja viimeksi vuonna 2000. Entisaikojen pajat ja verstaat on kunnostettu eri alojen taiteilijoiden ateljeiksi ja studioiksi. 83 Fiskars nykyään Tänä päivänä Fiskars on suomalaisen muotoilun ja taiteen keskus. Sitä reunustavat raudan tuotantoon liittyneet rakennukset Makasiini, Vanha Mylly, Kuparipaja ja Hotel Tegel sekä Lasihytti. Kirkon kellotapuli on peräisin vuodelta 1776. Kellotornin vierestä löytyvät kahvilat ja puodit. Saapuessaan Fiskarsiin ohittaa kävijä ensin vanhoja puutaloja: seuraintalo Lukaalin sekä hotelli ja ravintola Fiskars Wärdshusin, kunnes Vuonna 1649 perustettu Fiskarsin rautaruukki on nykyisin suomalaisen taiteen ja muotoilun keskus. Kirkon sankarihautojen muistomerkki on paljastettu vuonna 1948 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arne Rancken. Snappertunan kirkko Snappertunan kirkko on Raaseporin alueen vanhin ristikirkko, joka valmistui vuonna 1689. Kirkko korotettiin ja korjattiin perusteellisesti vuonna 1797. Kirkon vanhin esine on perustamisajoilta peräisin oleva kynttilälyhty
– Aina mallit eivät ole suoraan alkuperäislöydöksen näköisiä. 84 Muinaiskoruja on muokattu Kalevalakoruiksi mahdollisimman autenttisesti Suomesta on tehty tuhansia arkeologisia löytöjä, joissa on koruja. Ne olivat todennäköisesti vallasnaisten ja -miesten omaisuutta. Erityisen suomalaisena on pidetty tappikoristelua, joista Pohjanmaalla on tehty omaperäinen kaarisolki. Tuhansia löytöjä kaukaa historiasta S uomesta on aseiden ja työkalujen lisäksi löytynyt runsaasti muinaiskoruja, jotka ovat muodostuneet Kalevala Korun myötä rakastetuiksi nykykoruiksi kopioiden ja muinaiskorujen pohjalta tehtyjen mallien myötä. Löytö on Euran Pappilanmäestä peräisin.. Kalevala Korulla on ainakin 40 klassikkomallia historiallisista löydöistä. Euran sydän on yksi kaikkien aikojen suosituimmista Kalevala koruista
Varmasti koruja on ollut varhemminkin, mutta luusta ja puusta löytyneet eivät ole säilyneet. Kaulassa on voinut olla helmet tai kaularengas, joskus molemmat, ja asuun on kuulunut vielä rannerenkaita ja sormuksia, Ruonavaara kertoo. Pronssikaudella metalliesineitä on löytynyt Suomen maaperästä vähän. – Niitä on käsitelty luonnollisestikin muiden esinetyyppien kanssa eri erilaisissa julkaisuissa. – Yhteyksiä on ollut useassa rautakauden vaiheessa myös suomensukuisten kansojen alueelle, mikä näkyy esimerkiksi lintuaiheissa, räpyläja kelloriipuksissa, Ruonavaara toteaa. 85 Monesti on lainattu aihe lisätty osana uuteen koruun, kuten Säkkijärven kivikautinen hirvenpää, joka on Kalevala Korun solmioneulana tai Halikon aarteen krusifiksin reliikkisäiliö, jota on käytetty Kalevala Korun aurinkoleijona-kaulakorussa, intendentti, arkeologi Leena Ruonavaara Museovirastosta kertoo. Koruihin on saatu vaikutteita eri suunnilta rautakauden eri vaiheissa: Rautakauden alkupuolella Skandinavista, Baltiasta ja Keski-Euroopan välityksellä Rooman valtakunnasta. – Merovingiajan uusia korutyyppejä ovat esimerkiksi käärmesoljet ja krapusoljet sekä pienet tasavartiset soljet. Korulöytöjä ovat muun muassa pronssiset silmälasisoljet, korunapit ja neulat. Korutyyppejä ovat esimerkiksi kalarenkaat, sarjaja spiraalirannerenkaat sekä erilaiset kaarisoljet, jotka toimivat samalla periaatteella kuin hakaneulat. – Hameen etuosassa on saattanut olla kolmaskin, tasavartinen solki. Meripihka on meillä tuontitavaraa. Joissain haudoissa on kymmeniäkin meripihkakoruja, Ruonavaara selvittää. Kultaisia tai kullattuja koruja on vähän, lähinnä joitakin kaularenkaita ja sormuksia. Rautakauden loppupuolella hopeakorut yleistyvät. Puuja luukorut eivät säilyneet Koruja on jo kivikauden haudoista, lähinnä kampakeraamiselta kaudelta. Se on filigraanihelmistä tehty.. Halikon kääty on upeimia Kalevala koruja. Ensimmäiset, komeat naisten ketjulaitteet kuuluvat merovingiaikaan. Niistä tavallisimpia ovat punotut kaularenkaat, hevosenkenkäsoljet ja levysoljet ja jotkut muutkin korutyypit, Ruonavaara selvittää. Useita koruja naisen juhla-asussa Rautakauden loppupuolella on naisen juhlapuvun koristeisiin saattanut kuulua ketjut, jotka riippuivat hametta kiinnittävistä viikinkiajan pyöreistä ja ristiretkiajan soikeista kupurasoljista. Olkasoljista on voinut riippua ketjuissa korvalusikka ja riipuksia. Tyypillisesti suomalaisena on pidetty tappikoristelua, jota esiintyy viikinkiajan pyöreissä kupurasoljissa, tasavartisissa soljissa ja jopa hevosenkenkäsolkien päätynupeissa. Lintu, räpylä ja kello suomensukuisia Rautakauden keskivaiheilla on ollut yhteyksiä Skandinaviaan ja Baltiaan ja tällöin on jo omia kotimaisia korutyyppejä, esimerkiksi Pohjanmaalla. – Pääasiassa ne ovat nuoremmalta roomalaisajalta ja kansainvaellusajalta, joitain kullattuja solkia on myös merovingiajalta. Tappikoristelu tyyppisuomalaista Osa koruista on luonnollisesti aina ollut tuontitavaraa, mutta kattavaa pelkästään koruihin keskittyvää, erityistä vertailua muun maailman mallien välillä ei ole tehty. Sarjarenkaista ei Kalevalakoruja Rautakauden tavallisin korumetalli on pronssi. – Kivikaudelta tunnetaan meripihkasta ja liuskekivestä tehtyjä renkaita ja riipuksia. – Vaikka yleensä ottaen Pohjoisja Itä-Suomesta on vähemmän metallikautisia löytöjä, yksi vanhimmista on kainuulaisen kivikautisen asuinpaikan kuparirengas ja Inarista on kätkölöytö, jossa on useita kaulaja rannerenkaita, Leena Ruonavaara kertoo
Ikonisia malleja on paljon muitakin. Sen paikka on sama kuin nykyinenkin Kalevala korun toimitila, Helsingin Pitäjänmäen Strömbergintie 4. Filigraanihelminauha kuului arvokkaaseen Halikon Joensuusta löydettyyn aarteeseen yhdessä kolmen hopeisen ristiriipuksen kanssa. Mallit voivat olla joko melko tarkkoja kopioita esikuvistaan tai sitten korun idea tai ornamenttiaihe voi antaa mallin koruun, Mari Kotka kertoo. Sen mallistossa on koruja, joilla tuetaan erilaisia hyväntekeväisyyskohteita luovuttamalla osa näiden mallien tuotosta hyväntekeväisyyteen. Nykyään myös historiallisten korumallien kohdalla hyödynnetään 3D-mallinnusta. Aarre oli kätketty maahan karkeatekoisessa saviruukussa Suomen kristityksi tulon aikoihin, noin 800 vuotta sitten. Sota hidasti muistomerkin saamista, ja kertyneet varat lahjoitettiin sota-aikana hyväntekeväisyyteen, mutta Kalevala korut esiteltiin jo 8.12.1937 presidentin puoliso Kaisa Kallion kutsuilla, Kalevala Korun sisältökoordinaattori Mari Kotka kertoo. Ideana oli patsas, jonka rahoittamiseksi myytiin muun muassa postikortteja. Halikon kääty suuri aarre Yksi tunnetuimmista koruista on hyvin arvokas Halikon kääty. Niihin oli Mari Kotkan mukaan heti valtaisa kiinnostus. Kuutar, Euran sydän ja sydänsormus Arkeologiset löydöt tarjosivat valtavan aarreaitan korujen suunnittelulle. Kuutar on yksi suosituimmista Kalevala koruista. – Mukana oli muitakin toimijoita, joiden kesken saatiin idea koruista ja käännyttiin Kansallismuseon puoleen etsimään historiasta korumalleja patsashankkeen rahoittamiseksi. Kalevala Korujen valmistus alkoi 1937, mutta koruja pystyttiin valmistamaan myös sota-aikana. 86 Esimerkkejä Kalevala Korun tuotannossa: Roomalaisaika: Kansainvaellusaika: Merovingiaika: Viikinkiaika: Ristiretkiaika: V uonna 1935 kirjailija Elsa Heporauta ideoi muistomerkkiä satavuotiaalle Kalevalalle ja suomalaiselle naiselle. Esikuva on peräisin 1100-luvulta. – Kalevala Korun ensimmäiset korumallit ovat tuotenumeroilla 1–40. Halikon aarteen krusifiksin reliikkisäiliötä on käytetty Kalevala Korun Aurinkoleijona-mallissa, Metsäpirtti-sormus on peräisin yhdestä harvinaisesta Karjalan alueen löydöstä.. Hannun vaakuna on Kalevala korun ikonisia miesten tuotteita. Yhä edelleen Kalevala korun omistajana on Kalevalaisten naisten liitto. Historiallisten korujen muotokielestä vaikutteita saaneen Kuutarsarjan on suunnitellut yrityksen taiteellinen johtaja Germund Paaer. Kaikista suosituimpia koruja perinteisistä malleista kautta aikojen ovat olleet Kuutar, Euran sydän ja sydänsormus. Suosituimpia Kuutar, Euran sydän ja sydänsormus – On mahdollista, että uusia löytöjä tai koruja vanhoista malleista tulisi vielä tuotantoon. Klassikot tuotenumeroilla 1–40 Kalevala Koru järjesti vuonna 1947 suunnittelukilpailun, jossa korusuunnittelijat haastettiin luomaan modernia, uutta designia. Muistomerkkikin saatiin. Jo useamman kerran olemme toteuttaneet Kalevalan päivänä Toivotuimmat klassikot -yleisöäänestyksen, jossa yleisö voi äänestää annetuista vaihtoehdoista suosikkikoruaan takaisin tuotantoon, Mari Kotka kertoo
Lintunen-korun linnun esikuva on peräisin Maariasta viikinkiajalta. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Kalevala Koru Pahanpiiska-korujen aihe on peräisin Kokemäen Astalasta. 87 Kätkijä saattoi olla pappi, joka halusi pelastaa kalleudet pakanallisilta suomalaisilta tai yhtä hyvin kätkijöinä saattoivat olla kirkonryöstäjät, jotka piilottivat saaliinsa. Hämäläisiä riipuksia Aarrekäädyn helojen esikuvat ovat peräisin kätkölöydöistä, jotka piilotettiin maahan tuhat vuotta sitten. Rannerengas on peräisin Laatokan Karjalasta, Metsäpirtistä, ja se on ainoa viikinkiaikainen (800– 1050 jKr) kultalöytö Suomesta. Puolikuunmuotoisen riipuksen muoto on alun perin lainaa Rooman alueelta, jossa siihen on todennäköisesti liittynyt uskonnollista symboliikkaa. Suosituin Euran sydän -korun esikuva taas on peräisin Euran Pappilanmäestä samalta ajalta. Koristehelojen esikuvat on löydetty Hämeenlinnan Linnaniemestä. Esikuva on rengas, josta pitkulaiset ”pahanpiiskat” riippuvat. Länsisuomalaisia aarteita Turun Maarian Virusmäen soljen tuhatluvulta periytyvän, hevosenkengänmuotoisen soljen esikuva oli alunperin osaksi kullattua hopeaa. Korun kaarikehyksen uskotaan olevan kirkkoholvin vertauskuva. Soljen keskellä on paksunnos, jonka koristeeksi on ikuistettu riimueläin. Lintujen alapuolella on jalallinen elämänveden malja. Pahantorjuja sekä maksuväline uhrilahja Pahanpiiska-korvakorujen aihe on peräisin Kokemäen Astalasta. Metsäpirtti-sormuksen esikuva on kultainen rannekoru, jota on mahdollisesti käytetty maksurenkaana siten, että korusta on napattu pala kultaa kaupan suoritukseksi. Persoonallisesta ulkonäöstä ja huolitellusta työstä päätellen se oli – Jo useamman kerran olemme toteuttaneet Kalevalan päivänä Toivotuimmat klassikot -yleisöäänestyksen, jossa yleisö voi äänestää annetuista vaihtoehdoista suosikkikoruaan takaisin tuotantoon. Se lienee viikinkiaikainen maaginen esine.. Käätyyn on koottu aarrelöytöjen heloista viehättävimmät. ikuistettu kaksi pitkäkaulaista lintua, kaiketi riikinkukkoa. Hämäläisen juhlakäädyn esikuvana on Janakkalan Kernaalasta löydetty kääty 700–800-luvulta. Koru on saattanut olla myös uhrilahja tai muisto. Kyseessä lienee ollut viikinkiaikainen maaginen esine, jolla torjuttiin pahoja henkiä. Vinoneliöriipuksen ja sydänaiheen mallit lienevät peräisin itäisistä heloista. Linnun esikuvana on Hattulan Luurilasta löytynyt pieni hopealintu. Aarrekätkö kertoo joka tapauksessa levottomista ajoista, murroskaudesta, joka aloitti Suomessa uuden kehityssuunnan. Riikinkukkoja pidettiin paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina. Lintua on pidetty paitsi hedelmällisyyden symbolina, myös sanansaattajana ihmisten ja jumalten välillä. Kehän ja neulan pintaa on koristeltu pisteja nyöriviivoilla sekä ympyröillä. valmistettu tilaustyönä suuressa arvossa pidetylle asiakkaalle
Inspiraatio naulakkoon syntyi lutukka-nimisestä kasvista. Anna-Maija Jaatinen: Tavallinen on kaunista Anna-Maija Jaatisen suunnittelemaa Artekin naulakkoa on myyty ympäri maailman valtava määrä. Vuonna 1963, Jaatisen pääopettaja Olli Borg järjesti kilpailun, jossa piti suunnitella vapaasti seisova vaatenaulakko. Ideana oli miettiä, miten kasvien muotoa voisi hyödyntää huonekalujen suunnittelussa. Sitä ehdotettiin myös tuotantoon, mutta johtaja sanoi, ettei tuollaiselle naulakolle ole käyttöä. – Suunnitelkaa naulakko, sanoi opettaja ja antoi opiskelijoille tasan yhden päivän aikaa suunnitteluun. V uonna 1960 Anna-Maija Jaatinen, tuolloin Jokilehto, lähti opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun Helsinkiin sisustusarkkitehdiksi. 88 Artekin klassikkonaulakon suunnittelija Anna-Maija Jaatinen on palannut lapsuudenkotiinsa Mikkeliin, jossa hän hoitaa rakkaudella 1940-luvun ison omakotitalon puutarhaa. Artekin tuotantoon Naulakosta teetettiin Lahden Lepokaluste Oy:lle prototyyppi, ja se laitettiin esille kalusteiden kevätnäyttelyyn. Hän julisti, että Jaatisen naulakko oli paras. Näin lutukan, ja siitä se sitten lähti. Tutkittuaan niitä tovin Olli Borg palautti piirustukset oppilaille. Lahjaksi voittaja sai Nissenin kahvilipukkeen. – Muistan, että meidät opiskelijat laitettiin Kaisaniemen puistoon piirtämään kasveja. Lutukasta lähtee pieniä ”oksia” naulakon oksien tapaan spiraalimaisesti taivasta kohti, Anna-Maija Jaatinen kertoo. Oppilaat palauttivat suunnitelmansa opettajalle. Jaatisen mielestä puutarhasta täytyy löytyä suuhun pantavaa, mutta myös silmän ruokaa. – Se oli hyvin vaatimaton pieni kahvila, mutta toki huomionosoitus ilahdutti, Jaatinen muistelee hymyillen. Jaatinen teki muiden kanssa työtä käskettyä. Jaatinen ei vielä tuolloin osannut aavistaa, että tuo kilpailu tulisi muuttamaan hänen elämänsä. Hän haluaa, että kaikki on niin kuin on ennenkin ollut. Arkkitehti Martti Jaatinen ja Anna-Maija Jaatinen tutustuivat noihin aikoihin toisiinsa, ja se sinetöi naulakon kohtalon lopullisesti.
Kuva on otettu vuonna 1947. Pojantytär Tytti ihastelee värikkäitä kasveja. Puutarhan omenapuut ja siskon tekemä patsas ovat päätyneet myös Anna-Maija Jaatisen herkkiin maalauksiin. Jaatisella niitä on sisällä, ulkona ja portaikossa, johon hän on rakentanut niitä varten hyllyt aivan rappusten viereen. Anna-Maija Jaatinen oli jo pienenä tyttönä innokas puutarhuri. Jaatisen sisko Ulla-Sari on tehnyt ikkunalaudalla olevat kauniit patsaat. Jaatinen on tehnyt itse pihan laatoituksen vanhan puretun tiilitalon tiilistä.. Pelargonia on pidetty mummoloiden kukkana, mutta nykyään ne ovat trendikkäitä kaikenikäisten keskuudessa. 89 Tavallinen on kaunista Ikkunoista avautuu rauhallinen näkymä puutarhaan. Hyönteisiä ja perhosia riittää luonnonmukaisessa puutarhassa. Ne ovat samalla kuin puutarhan somistuksia
Piharakennuksen katon korjaus, kaikenlaiset rakennustyöt ja pihatyöt onnistuvat, kun vain ryhtyy tekemään. Se hoitaa myös mieltä. – Rakennan ja teen kaiken itse. Harmoniassa. – Naulakko on näkynyt runsaasti julkisuudessa, jopa presidentin linnassa Ahtisaaren aikaan. Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Virpi Piippo ja Martti Jaatinen Myös ikkunalaudat ovat täyttyneet kukista.. – Naulakko on tavattoman käyttökelpoinen. Artekin naulakko 160 oli yksi niistä, Anna-Maija Jaatinen kertoo. Myös Marimekon mainoskuvissa se on ollut usein esillä. – Tämä tuli kuin tilauksesta, sanoi Tjeder. Tekemällä oppii. Hän on suunnitellut nyt uuden naulakon, hiukan modernimman version. Pihan on Jaatisen mielestä oltava harmoninen. Sinne oli äskettäin ostettu uusi sorvauslaite ja se sopi Jaatisen naulakon tuotantoon erinomaisesti. Puutarhan hoito on erinomaista liikuntaa. Kaiken täytyy olla tasapainossa keskenään. Martti Jaatinen tunsi Artekin toimistusjohtajan Åke Tjederin, jolle hän esitteli tyttöystävänsä naulakon. – Ihminen on luotu liikkuvaksi, ja vain niin pysyy kunnossa. Miesten ja naisten hommia ei ole. Omenapuut ovat alkuperäisiä 1940-luvulta. Tänä päivänä naulakkoa on myyty yhteensä noin 100 000 kappaletta, ja joka vuosi sitä myydään parituhatta kappaletta lisää. Punajuuret, kaikenväriset viinimarjat, mansikat, omenat, raparperi ja monenlaiset salaatit kasvavat puutarhassani. – Puutarha ja luonto ovat valtava inspiraation lähde taiteen tekemiselle. 90 Anna-Maija Jaatinen on tehnyt suositusta naulakosta myös uuden prototyypin, mutta se ei ole tuotannossa. Tuohon aikaan Artekilla oli tehdas nimeltään Noormarkun käsityö Oy. Pihan pitää olla harmoninen – Haluan herkutella puutarhan sadolla. Hänellä riittää kädet täynnä työtä puutarhansa ja puutarha-aiheisten maalaustensa parissa. Ne sopivat hyvin suomalaiseen maisemaan. Tauluun on ikuistettu ikkunalaudalla olevat kukkaset. Se, kuinka omenapuut ja muut puut, pensaat ja kasvit on sijoitettu tontille, ei ole yhdentekevää. Ihmisen tulee kunnioittaa luontoa, ja olla nöyrä sen edessä. Tai oikeastaan niitä on useita, viimeksi kymmeniä samassa kuvassa. Suunnittelija itse pitää enemmän alkuperäisestä ideasta. Anna-Maija Jaatinen kunnioittaa vanhan talon perinnettä. Se ei ole kuitenkaan tuotannossa, eikä Anna-Maija Jaatinen siihen ruljanssiin välttämättä enää lähtisikään. Siihen voi heittää mitä vain ja se pysyy pystyssä, Martti Jaatinen kehuu. Alkuperäinen naulakko on nelijalkainen, mutta välillä sitä on valmistettu myös kolmijalkaisena. Joku aika sitten eräässä sisustuslehdessä oli mainittu vuoden klassikot. Piha ei ole paljoakaan muuttunut ajan saatossa, samat kasvit kasvavat edelleen
Vuoteen 2014 verrattuna näyttelykävijöitä oli lähes 12 000 enemmän. Tove Janssonia luonnehditaan valintaperusteluissa taiteilijaksi, jonka ”1930-luvun poliittiset pilapiirrokset ja kuvitukset johtivat virtahevoilta näyttävien Muumien luomiseen”. Museon näyttelyissä vieraili vuoden aikana 51 543 kävijää. Se on täysin saneerattu Museoviraston valvonnassa mutta kuitenkin nykyajan vaatimukset täyttäen. 91 Aboa Vetus & Ars Novan kävijämäärä kasvoi Aboa Vetus & Ars Novan 20. Mestarillinen piirrosjälki ja ikoniset mieskuvat ovat tehneet Tom of Finlandista yhden Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoista. Juhlavuoden aikana museossa vieraili ovilaskureiden mukaan yhteensä 241 848 (2014) kävijää. Satukirjojen sijaan Janssonin päätyönä pidetään nyt kuitenkin sarjakuvastrippejä vuosilta 1954–1959. Hänen rohkeat ja humoristiset kuvansa ovat herättäneet keskustelua seksuaalisesta monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja pornografian ja taiteen suhteesta. toimintavuosi oli kävijämäärissä mitattuna museon paras sitten vuoden 1999. Ikaalisten keskustan ja Kyrösjärven läheisyydessä on myynnissä Kalmaan kartano, jonka päärakennus on rakennettu 1770-luvulla. Vuoden aikana Museokortilla vierailtiin museossa 3306 kertaa ja sitä ostettiin 646 kappaletta. Luku sisältää näyttelykävijöiden lisäksi luento-, tapahtuma-, myymäläja kahvilakävijät. Myös se mainitaan, että Suomessa on Janssonin satuhahmoihin perustuva huvipuisto. Museossa oli mahdollista vierailla lähes vuoden 2015 jokaisena päivänä: Aboa Vetus & Ars Nova oli avoinna 361 päivänä. Kansainvälisyys merkitsee taiteilijoille, kuraattoreille ja tutkijoille ennen kaikkea mahdollisuutta oman työn kehittämiseen. Toimijat hakevat ulkomailta työtilaisuuksia, ja 70 prosenttia vastaajista oli saanut vuonna 2014 tuloja ulkomailta. Mukana nähdään sekä klassisia piirroksia miehistä nahkatakeissaan että harvemmin esillä olleita teoksia, kuten herkkiä akvarelleja. Taidehallissa Tom of Finland -näyttely. Nykytaiteilijat kansainvälisiä Verkostot ja vuorovaikutus ovat suomalaisen nykytaidekentän kansainvälisen toiminnan perusta, käy ilmi juuri ilmestyneestä selvityksestä. Kansainvälinen toiminta Suomessa suuntautuu vahvasti Eurooppaan. Lähes 200 teoksen kokonaisuus sisältää töitä 1930-luvulta vuoteen 1991. Omat kontaktit ja kumppanit ulkomailla ovat hyvin tärkeitä organisaatioille. 1920–1991) tuotantoa esittelevä kokonaisuus. Sarjakuvan kunniagalleriassa on toistasataa jäsentä, ja lisää tulee joka vuosi. Tove Jansson kunniagalleriaan Yhdysvaltalaisen sarjakuvataiteilijan Will Eisnerin mukaan nimetty kansainvälinen sarjakuvan kunniagalleria on saanut kaksi uutta jäsentä, Tove Janssonin (1914–2001) Suomesta ja Carl Burgosin (1916–1984) Yhdysvalloista. Vuonna 2014 kävijöitä oli 199 956. Esillä on myös taiteilijan kokoamia kuvakollaaseja, jotka näyttävät miten hän tutki aikansa kuvastoa soveltaakseen sitä omissa töissään. Viennistä vuoropuheluun, vaikutteista verkostoihin -selvitys osoittaa, että kotimaisen nykytaiteen kansainvälisesti työskentelevien toimijoiden joukko on tänä päivänä suuri ja työskentely hyvin laaja-alaista. Toukokuussa 2015 käyttöönotettu valtakunnallinen Museokortti otettiin hyvin vastaan Aboa Vetus & Ars Novan asiakkaiden keskuudessa. Pihapiiriin kuuluu myös ”Uusi Pytinki”, joka on rakennettu 1880-luvulla sekä hirsinen renkitupa ja savusauna. Renkituvassa on vanhoja esineitä kuin museossa. Helsingin Taidehallissa nähtävä The Pleasure of Play on tähän mennessä laajin Tom of Finlandin (Touko Laaksonen, Koti kuin museo Ikaalisissa on myynnissä 1700-luvulla rakennettu kartano, joka on täysin saneerattu Museoviraston ohjeiden mukaan. Museomainen pihapiiri sijaitsee 2,6 hehtaarin tontilla, jolla kasvaa jalopuita. Yli 80 prosenttia vastaajista oli osallistunut näyttelyyn ulkomailla viimeisen viiden vuoden aikana. Kalmaan kartanon päärakennus on 1770-luvulta. Galleriaa ylläpitää yhdysvaltalainen Comic-Con International, suuri sarjakuviin ja muuhun populaarikulttuuriin keskittyvät festivaali, joka järjestetään Kalifornian San Diegossa vuosittain
Museo on erittäin suosittu ja sinne kannattaa ostaa lippu etukäteen, sillä samana päivänä museoon ei välttämättä pääse tutustumaan. Modernin taiteen museo Villa Borghesen puistossa. Museorakennus on verrattain pieni ja sinne otetaan asiakkaita sisään vain ryhmissä parin tunnin välein. 92 H yvä paikka aloittaa tutustuminen Rooman taidemuseoihin on vehreä Villa Borghesen puisto. Rooma hellii taiteenystäviä Roomassa on lukuisia taidemuseoita, joissa saa helposti kulumaan monta päivää. Roomassa voi tutustua niin antiikin taiteeseen, renessanssinerojen töihin kuin myös moderniin taiteeseen. Puistossa on lampia ja veistoksia, mutta sen pohjoisosissa sijaitsee kaksi kaupungin upeimpiin kuuluvaa taidemuseota, Galleria Borghese ja Rooman modernin taiteen museo. Musei Capitolinissa on antiikin aikaisia veistoksia.. Rooman symboliksi noussut Romulus ja Remus -veistos. Galleria Borghese on Rooman arvostetuin vanhan taiteen museo
Esillä on muun muassa Edgar Degas’n, Paul Cézannen ja Claude Monet’n töitä. Borghesen suvussa oli lukuisia taidemesenaatteja ja taiteen keräilijöitä. Yläkerta puolestaan koostuu suurten mestareiden taiteesta. Kokoelmista löytyy myös amerikkalaisten ikonien Jackson Pollockin ja Andy Warholin taidetta. Villa oli Borhesen suvun hallussa vuosisatoja, ja Italian valtion haltuun museo tuli 1900-luvun alussa. Berninin töitä ei voi välttää, jos kävelee silmät auki Rooman kaduilla. Museolla on Italian laajimmat kokoelmat 1800ja 1900-luvun taidetta. Museon alakerrassa on veistoksia, freskoja ja mosaiikkeja. Se on kaupungin parhaita paikkoja tutustua uudempaan taiteeseen. Esillä on maalauksia 1800-luvulta 2000-luvulle. Keskeinen osa museon kokoelmia on Gian Lorenzo Berninin veistokset. Villa Borghesen puistossa sijaitsee kaksi kaupungin upeimpiin kuuluvaa taidemuseota, Galleria Borghese ja Rooman modernin taiteen museo. Tunnetuimpien teosten joukkoon kuuluu kuvanveistäjä Antonio Canovan uusklassistinen veistos Venus Victrix 1800-luvun alusta. Museo osaa myös yllättää. Hän on tehnyt myös Pietarinkirkon 35 metriä korkean baldakiinin ja kirkon aukiota koristavat veistokset. Bernini on suunnitellut kaupunkiin lukuisia tunnettuja suihkulähteitä ja patsaita. Nykytaidetta Borghesen puistossa Villa Borghesen puiston toinen merkittävä taidemuseo on modernin ja nykytaiteen museo, Galleria Nazionale d’Arte Moderna e Contemporanea. Erään pitkän käytävän perältä löytyy yllättäen kaksi Vincent van Goghin maalausta.. Arkkitehti Flaminio Ponzio suunnitteli kardinaalille huvilarakennuksen, jossa museo nykyään toimii. Museossa pääsee näkemään Caravaggion ja Rafaellon taidetta. 1600-luvulla elänyt Bernini on vaikuttanut Rooman katukuvaan kenties enemmän kuin kukaan toinen taiteilija. Näyttävän museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Cesare Bazzani 1910-luvulla. Erityisesti renessanssitaide on hyvin edustettuna. 93 Galleria Borghesen perustaja oli kardinaali Scipione Borghese, joka vaikutti 1600-luvulla
Monet veistoksista kuvaavat antiikin sankareita, kuten Herkulesta. Esillä ovat muun muassa keisari Augustuksen, Hadrianuksen ja Kleopatran patsaat. Museossa pääsee näkemään pronssisen Romulus ja Remus -patsaan, josta sittemmin on tullut Rooman symboli. Dan Brownin runsaat kymmenen vuotta sitten kirjoittaman Enkelit ja demonit Ranato Guttuson työ modernin taiteen museossa. Museoihin on pisimmillään kortteleiden jonot, joten liput on hyvä ostaa etukäteen. Laokoon-ryhmä löytyy Vatikaanin museoista.. Vatikaanin museot ovat Euroopan tunnetuimpien taidemuseoiden joukossa Pariisin Louvren ja Pietarin Eremitaasin ohella. Museon historia juontaa juurensa 1400-luvulle, jolloin paavi Sixtus VI lahjoitti patsaskokoelmansa Capitolium-kukkulan palatseihin. Monumentin portailla tuntemattoman sotilaan haudan ympärillä parveilee päivittäin tuhansia turisteja. Jos pitää nykytaiteesta, niin modernin taiteen museon lisäksi ehdottomasti visiitin väärtti on myös vuonna 2010 avattu nykytaiteelle omistettu museo Maxxi, joka sijaitsee Flaminion kaupunginosassa. Taiteen ystävät ottavat suunnakseen monumentin takana olevat palatsit, joissa on mittaamattoman arvokkaat antiikin taiteen kokoelmat. Piipahdus Vatikaanissa Rooman-matkalla kannattaa piipahtaa kääpiövaltio Vatikaanissa, sillä Vatikaanin museot ovat maailmankuulut. Taiteen lisäksi rakennus itsessään on näkemisen arvoinen. Rooma oli antiikin suurkaupunki ja tuon ajan taiteeseen pääsee parhaiten tutustumaan Musei Capitolinissa. Palatsit suunnitteli alkujaan Michelangelo Buonarrotti ja rakennuksia on laajennettu vuosisatojen mittaan. Patsaiden lisäksi museossa on merkittävä kolikoiden, jalokivien ja renessanssitaiteen kokoelma. Museoissa vierailee päivittäin 10 000–20 000 kävijää. Museo levittäytyy kolmen palatsin sisälle. Antiikin patsaita Capitoliumilla Capitolium-kukkulan tunnetuin nähtävyys on massiivinen Viktor Emanuel II:n monumentti, joka perustettiin yhdistyneen Italian ensimmäisen kuninkaan muistoksi. Lisäksi kokoelman keskeinen osa muodostuu antiikin hallitsijoiden näköispatsaista. Räväkän arkkitehtuurinsa vuoksi kohua herättäneen rakennuksen suunnitteli irakilaissyntyinen arkkitehti Zaha Hadid. Mutta myös valmiiden lippujen kanssa saattaa joutua pitkiin jonoihin. 94 Museo pitää näkyvästi esillä myös uusinta nykytaidetta, jolle on omistettu omat näyttelysalit
Palatseja pestattiin koristelemaan aikansa tunnetuimmat taiteilijat, kuten Michelangelo, Leonardo da Vinci ja Rafaello. Vatikaanin museot ovat Euroopan tunnetuimpien taidemuseoiden joukossa Pariisin Louvren ja Pietarin Eremitaasin ohella.. Kappelin mitat otettiin alkujaan Raamatussa kuvatusta Jerusalemin temppelistä. Keisari Augustusta esittävä patsas löytyi keisarin vaimon huvilan raunioista. Vatikaanin museoissa saa helposti kulumaan koko päivän. Taidemaalari Rafaello koristeli neljää huonetta 16 vuotta ja kuoli ennen kuin ehti nähdä huoneet valmiina. 95 -dekkarin innoittamana turistit saapuvat Vatikaniin entistä suurempina massoina. Hänen seuraajansa seurasivat kehityskulkua. Museon kuuluisin osa on Sikstuksen kappeli. Veistospuisto Vatikaanin museoiden sisäpihalla. Antiikin taidetta esittelevässä osassa on nähtävillä tunnettu veistos Laokoon-ryhmä. Pauli Jokinen Tutustumisen arvoisia taidemuseoita Roomassa: Vanhaa taidetta: Antiikin aikaista taidetta: Modernia ja nykytaidetta: (Galleria Nazionale d’Arte Moderna e Contemporanea) Gian Lorenzo Bernini suunnitteli enkeliveistokset Ponte Sant’Angelo -sillalle. Museoiden sisäpihoilla on veistospuistoja. Varhaisia kulttuureja käsittelevässä osassa on esillä muumioita ja assyrialaista kulttuuriesineistöä. Vatikaanin museoissa on kymmeniä eri osia. Lattiasta kattoon koristeltua kappelia käytetään edelleen paavia valittaessa. 1400-luvulla syntynyt paavi Julius II ryhtyi tekemään Vatikaanin palatseista museomaisia. 1400-luvulla rakennetussa kappelissa on Michelangelon maalaamat freskot Viimeinen tuomio ja Aatamin luominen
Keski-Suomen museon kirkkotekstiilinäyttelyssä esitellään ortodoksiseen jumalanpalvelukseen liittyviä tekstiilejä. Hengellisessä mielessä sakkos muistuttaa purppuravaippaa, johon Vapahtaja oli puettu, kun Häntä pilkattiin. Sitä käytetään Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman muistolle omistetun Suuren viikon perjantaina. K irkkotekstiileissä käytetyt materiaalit ovat muuttuneet ajan saatossa. Malli sai myöhemmin nimen Tikkurilan Sakkos on piispan jumalanpalvelusvaate, merkitys on sama kuin felonillakin: vanhurskauden puku. Pukujen koristeina on käytetty kultaja hopealangoista kudottuja brokadeja sekä kultaja helmikirjailuja. Tämä feloni oli esikuvana ylidiakoni Leo Kasankolle tämän suunnitellessa kirkkokunnalle uusien jumalanpalveluspukujen kankaan perusmallia toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Se on surun, nöyrtymisen ja katumuksen vaate, ja muistuttaa Kristuksen kärsimyksistä, mutta myös pelastuksesta. Painavista brokadikoristeisista asuista on siirrytty keveisiin nykyaikaisiin kankaisiin. Palvelukset pidetään nykyisin usein hyvin lämmitetyissä tiloissa, eikä vanhoille paksuille puvuille ole enää tarvetta. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi Suomessa ainutlaatuinen 1800-luvun musta feloni. Sakkos on avattuna suuren ristin muotoinen.. Pukujen ja mitrojen lisäksi alttaritekstiilit ja ehtoollispeitteet kuuluvat ortodoksikirkon menoihin ja juhlallisuuksiin. Käyttömukavuus on tärkeää. 96 Ortodoksitekstiilit sisältävät viestin Eri roolissa palvelevien kirkonmiesten asuissa on monenlaisia viestejä
Helluntaimaanantaina punaista. silkki, valmistuspaikkansa mukaan. Suomessa voitaisiin käyttää kevyempiä pellavaisia piispan asuja, mutta niiden valmistaminen alusta saakka on hyvin kallista, arkkipiispa Leo pohtii. Kangas kestää hyvin kulutusta ja vesipesua, ja on siksi vielä edelleen käytössä monissa seurakunnissa. ”Puusilkiksi” kutsuttua kangasta valmistettiin valkoisena, keltaisena ja violettina. Paastonaikaan violettia ja pääsiäisenä, pääsiäiskautena, helatorstaina ja helluntaina valkoista tai hopeaa. Yleisimpiä. Näyttelyssä esitellään myös ortodoksisen kirkkovuoden liturgiset värit ja niiden merkitys. Se merkitsee symbolisesti enkelin vaatetta, Kristuksen valkoista vaippaa ja kristityn kastepukua. Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit olivat näytillä lähes kahden kuukauden ajan KeskiSuomen museossa. Näyttely on kerännyt runsaasti kiitosta. Jumalanpalveluksissa käytettävien tekstiilien väri vaihtuu kirkkovuoden juhlien ja paastoaikojen mukaan. Alkujaan se on ollut valkoinen. Stikari on suora hihallinen jumalanpalveluspuku, jota käyttävät kaikki vihkimyksen saaneet aina lukijasta piispoihin. Kirkkotekstiilien värit määräytyvät kirkkovuoden ajankohdan mukaan: Sunnuntaisin vihreä, arkipäivisin keltainen, Kristuksen juhlina kultaista ja valkoista, ja Jumalansynnyttäjän juhlina taivaansinistä
98 värejä ovat keltainen ja vihreä ja paastoaikoina violetti. – Kun tätä kirjavuutta katselee, saattaa tulla vaikea ja kiusallinenkin tilanne. Myös kreikkalaisia on tullut. Risti kuuluu olennaisena osana ortodoksitekstiiliä. Kankaan valmisti Tikkurilan Silkki Oy vuosina 1956-57. Varhaisina aikoina pienien seurakuntien käytössä ei ollut kaikkia liturgisia värejä. Maahanmuuttajia on kaikenlaisia, ihan Neuvostoliiton ajoilta venäjänkielisiä ja Euroopan maista, sekä kaikkialta muualtakin. Arkkipiispa Leo on ollut vaatteiden hankinnoissa mukana ja ohjannut seurakuntia tässäkin asiassa. Arkkipiispa Leo toivottaa ihmiset tervetulleeksi kirkkomuseoon Kuopioon, jossa pääsee tutustumaan hyvin myös Suomen historiaan. – Jonkin verran erilaiset maahanmuuttajat nuorentavat meidän ikäluokkaamme. Suuri ehtoollispeite 1800-luvulta on kultabrokadia.. En tarkoita tämän hetkistä tilannetta. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Arkkipiispa Johanneksen emalikoristeinen panagia, jonka keskellä on Hellyyden Jumalanäidin ikoni. Piispan on valvottava ja huolehdittava seurakunnastaan kotkan tavoin. Värien käyttö saattoi olla hyvinkin kirjavaa sen mukaan, minkä värisiä asuja seurakunnan varastoon sattui kuulumaan. Ylidiakoni Leo Kasanko suunnitteli ainoan Suomessa kudotun teollisen kirkkotekstiilikankaan. – Huomiota täytyy kiinnittää tekstiilien huolelliseen hoitamiseen. Piispan tehtävässä asu on tavallista koreampi, sillä viestitään eri asioita, arkkipiispa Leo kertoo. Mutta eipä näitä arkikäytössä olevia vaatteita hirveän paljoa konservoida, ne kestävät minkä kestävät, hän huokaa. Arkkipiispa Leo: Vaatteet päälle puettaessa luetaan rukous – Poliisilla on poliisin asu ja sairaanhoitajalla on sairaanhoitajan asu. Ne ovat enemmän kuin pelkkiä tekstiileitä. – Ainahan se vireystila täytyy olla, eikä tästä roolista voi poistua milloinkaan, olipa päällä sitten mitkä vaatteet vain, arkkipiispa selventää. – Meidän ammattikunnassamme asu on tällainen. – On hyvä, että edistetään perinnettä ja jatkuvuutta, hän sanoo ja osoittaa myös tekstiilien suuntaan. Hänen mukaansa halvallakin saa, etenkin huonoa, mutta kukapa sitä haluaisi. Kotkamatto on pieni, pyöreä matto, jolla piispa seisoo jumalanpalvelusten aikana. Usein kun sanotaan, että vaatteet tekevät miehen, niin tällä pukeutumisella on kuitenkin ihan erilainen merkitys ja sisältö, arkkipiispa Leo kertoo. Näitä vaatteita katselee kuitenkin ihan niin kuin arkivaatteitakin, ja kauniitakin on olemassa. Panagia on pieni ketjussa riippuva Neitsyt Marian kuva. Jos vaatteet näyttävät juhlallisilta, ei niiden kantaminen yllään aina tunnu juhlalta. Näihin vaatteisiin liittyy teologinen ja liturginen sisältö. Jacquard-tekniikalla kudotun kankaan materiaali on viskoosi. Niillä on viesti ja sanoma. – Ei nämä kaikki ole mukavia suoraan sanottuna, ne saattavat olla hyvinkin painavia ja paksuja. Arkivaate on vaatimattomampi, kuten nyt ylläni oleva. Puvut käytettiin loppuun, ja ehjät koristeet siirrettiin seuraavaan käytettävään pukuun. Arkkipiispa Leo myöntää, että vaatteet virittävät tietynlaiseen tunnelmaan, mutta sen varassa ei työtehtäviä hoideta. Perinteet säilyvät Ortodokseissa on paljon ikääntynyttä väkeä. Kun nämä puetaan päälle, luetaan tietty rukous, joka kertoo syvemmin, mistä on kysymys. Meillähän voisi olla Suomessa vaikkapa pellavatuotteita ja on niitä tutkittukin, mutta ette arvaa kuinka kallista on tehdä tällaisia vaatteita suomalaisesta kankaasta käsityönä alusta alkaen, arkkipiispa Leo päivittelee. Arkkipiispa Leo vaikuttaa hiukan kiusaantuneelta kaiken koreuden keskellä. Meillä on kirkkomuseon yhteydessä tekstiilien konservointia
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 40€ www.lehtiluukku.. Antiikki ja taide -lehti avautuu myös jokaiselle suomalaisen arjen historiasta kiinnostuneelle. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy An tiik ki ja taid e Info AT So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja taide NYT 6,90 Väinö Blomstedt omaksui matkoillaan vaikutelmia ja maalasi myöhemmin Rokokoo-tyylissä huoneiden interiööri sointuu yhteen Mika Törösen Helsinki: Raitiovaunujen elävä kuvaus saa kuulemaan niiden kolinan Kuokkalan kartano Jyväskylässä jälleen vanhassa loistossaan Jo 1600-luvulla Suomessa oli huippuluokan hopeaseppiä Värikkäistä emaliastioista välittyy sodanjälkeinen elämänhalu Käytä palvelukorttia, kun ja taide NYT 6,90 Ett hem – ajankuva konsulin kodista Venäläiset mestarit Sinebrychof?n taidemuseossa Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika Nykytaiteen supertähti Kiefer esillä Mäntässä Tove Janssonin suurille freskoille uusi koti HAMista Kansalliskirjasto jälleen loistossaan Muinaiskulttuurien aarteita Didrichsenin taidemuseiossa Antiikki koko laaja-alaisuudessaan on Antiikki ja taide -lehden sisällössä keskiössä. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet, taidekeräilijät ja mesenaatit. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 35€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Lehdessä haastatellaan kotimaan ja kotiseutunsa historiasta kiinnostuneita arjen ja juhlan aarteiden keräilystä ja kunnostamisesta innostuneita harrastajia.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua
Luetteloon voit tutustua perjantaista 10.6. Luettelo 10.6. klo 12–19 Huutokauppa 18.–19.6. klo 11– Tavaran vastaanotto 19.5.–4.6., ma-pe klo 9.00–16.00. la 10.00–14.00. BAS2 Posti Oy Posti Green KESÄKUUN HUUTOKAUPPA 18.–19.6.2016. klo 18 Näyttö 16.–17.6. Helanderin kevätkauden 2016 viimeinen huutokauppa pidetään pian! Kaksipäiväisen huutokaupan aikana myydään noin 1800 kohdetta ja mukaan mahtuu antiikin, designin ja taiteen lisäksi muun muassa Arabian ja Iittalan tuotantoa, hopeaa, militariaa sekä käsinsolmittuja mattoja. Huutokaupan näyttö järjestetään Helsingin Viikissä sijaitsevissa yli 2000 neliön tiloissamme. alkaen. klo 18.00. Hernepellomkuja 8-10, 00560 Helsinki, puh +358 2 900 319 50, info@huutokauppahelander.com www.helander.com