ARJEN HISTORIA ENTISÖINTI ESITTÄVÄ TAIDE KERÄILY KÄDENTAIDOT 3/2021 • 9,50 € Mysteerinen Banksy MILANON IHMEESTÄ 70 V Suomelle satoi kultaa ja hopeaa Nyt himoitaan vanhoja valaisimia Veistänyt sata puulintua Cisse Häkkisen upea Cadillac 23 000 elefanttia GUNNAR KORHONEN Taidetta surusta ja tuskasta FRIDA KAHLO AULI JYLLINVUORI MÄKINEN
Luostarissa he saivat täysihoidon, ja kiitoksena tästä taiteilijat lahjoittivat teoksiaan luostarille. Banksy, Laugh now. Antiikki ja taide | 3 Pääkirjoitus ................................................................................................... 72. 37 Finlaysonin kutomosaliin ensimmäinen hehkulamppuvalaistus .........38 Paavo Tynellin valaisimista maksetaan yli 100 000 euroa ...................40 Tunnetuimmat suomalaiset valaisinvalmistajat .....................................42 Puu kiehtoo valaisinsuunnittelija Seppo Kohoa .....................................46 Antiikki ja taide –lehden tilauskortti ........................................................49 Hattulan kirkko on pyhiinvaeltajien kohde .............................................50 Kalleimmat huutokauppaesineet .............................................................54 88-vuotias Gunnar Korhonen on tehnyt jo toistasataa puulintua ........56 Villa Fantissa on yli 28 000 elefanttiesinettä .........................................60 Kurkistus ritareiden haarniskan taakse ...................................................62 Taideuutisia ................................................................................................67 Perinneastioita 300 vuoden takaa ...........................................................68 Venäläiset mestarit Laatokan Valamossa ...............................................72 Albert Edelfelt avasi suomalaisen taiteen ovia maailmalle...................74 Juho Lallukka nousi paimenpojasta kauppaneuvokseksi ......................78 Sisältö 14 Frida Kahlon maalaukset ovat tulkintoja omakohtaisista aiheista. Hän tekee niistä taidetta. 62 Pietarin taideakatemian opiskelijat vierailivat useina kesinä maalaamassa Laatokan Valamon maisemissa, 1800-luvun puolenvälin paikkeilla. Kuva: Serlachius-museo 6 Katri Oikarinen on aina ollut kierrätyshenkinen.Hän ei halua vanhojen kirjojenkaan päätyvän paperinkeräykseen. 34 Keitä olivat legendaariset ritarit, nämä herkät ja pelottomat aatelisherrat haarniskoissaan. Pienikokoiset työt kertovat taiteilijaa elämänsä aikana kohdanneesta surusta ja tuskasta. 5 Bansky katutaiteen kruunaamaton kuningas ...........................................6 Taideuutisia .................................................................................................12 Frida Kahlo, surun ja tuskan maalari ........................................................14 Katri Oikarinen tekee vanhoista kirjoista taidetta .................................18 Milanon ihme nosti suomalaisen designen huipulle 70 vuotta sitten ...20 Burleski on kehon ja tunteen taidetta .................................................... 24 Vanhat opetustaulut keräilykohteena .....................................................30 Kari Manninen kunnosti Hurriganesin legendaarisen Cadillacin .........34 Antiikki ja valaisu ...................................................................................... Miten heidän perintönsä näkyy tässä ajassa. 18 Hurriganesin Roadrunner-levyn kannessa vuodelta 1974 bändi istuu Cadillacissa
040 753 8555 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki Asentajantie 8, Porvoo puh. 2 Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi puh. 0500533587 www.gema.fi A NTIK. 040 707 4753 WANHAN TALON VARAOSAT • tulisijat ja -tarvikkeet • vanhat ovet ja ikkunat • helat, lukot ja ruuvit Puutarhakatu 9, Turku Puh
Taustalla on Oslon kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelytie, jolla hahmo seisoo. ISSN 2341-622X (painettu) ISSN 2489-8686 (verkkojulkaisu) www.antiikkijataide.fi Seuraava numero ilmestyy elokuun puolivälissä 2021. Munch teki samasta aiheesta myös litografian (1895), ja lisäksi aiheesta on olemassa Munchin luonnoksia. Huuto-maalaus sai valmistuttuaan osakseen voimakasta kritiikkiä, ja myös Munchin mielenterveyden tilaa spekuloitiin julkisesti. Maalaus symboloi eksistentiaalista ahdistusta. Taidetutkijat vahvistivat asian samalla, kun teosta kunnostettiin museossa. Munch kärsi mielenterveysongelmista koko elämänsä ajan. Nyt Norjan kansallismuseo Nasjonalmuseet on vahvistanut, että kirjoituksen on tehnyt taiteilija itse. Siinä lukee: ”Tämän on voinut maalata vain mielipuoli.” Taidepiireissä on pohdittu pitkään, onko teoksesta löytyvä lyijykynäkirjoitus jonkun teosta katsoneen tekemä tuhotyö vai taiteilijan itsensä jättämä viesti. H Huudon salaperäinen viesti selvisi uuto, alun perin Epätoivo, on norjalaisen ekspressionistisen taidemaalarin Edvard Munchin kuuluisa maalaus. Maalauksesta löytyvä salainen kirjoitus on ollut pitkäaikainen hämmästelyn aihe taidemaailmassa. Varhaisempi maalatuista versioista (1893) on Norjan Kansallisgalleriassa. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimituksen osoite: Antiikki ja taide antiikki.toimitus@karprint.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Maalauksessa on vasemman käden puoleisessa yläkulmassa lyijykynällä tehty pieni kirjoitus, jota tuskin pystyy näkemään paljaalla silmällä. ”Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon”, Munch on kirjoittanut. Nasjonalmuseetissa vertailtiin taulun kirjoitusta ja taiteilijalta jääneistä päiväkirjoista ja kirjeistä löytyvää käsialaa. Sitä pidetään Munchin merkittävimpänä teoksena ja yhtenä Norjan tärkeimmistä kulttuuriaarteista. Kannen kuva: Banksy Bomb Hugger Edvard Munch teki Huuto-aiheesta useita versioita eri tekniikoilla. Edvard Munch teki Huuto-aiheesta useita versioita eri tekniikoilla. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 39 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 44 € Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Pastelliversio vuodelta 1895 on yksityisomistuksessa. Hänen uskotaan palanneen teoksensa äärelle negatiivisen vastaanoton jälkeen ja raapustaneen lyijykynäkirjoituksen jälkikäteen. Antiikki ja taide | 5 3/2021 Vuonna 2021 ilmestyy 6 numeroa. Kuva: Wikimedia commons. Hahmon on tulkittu joko peittävän korvansa kuulemiltaan huudoilta tai huutavan itse. Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella 1883–1884, jolloin Krakataun tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina Euroopassa saakka. 040-753 8555 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe 9–15 Puh. 09-413 97 300 Toimitussihteeri: Jaana Isosaari/SPK Oy antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa perulaisesta muumiosta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Taiteilija oli päiväkirjojensa perusteella syvästi loukkaantunut palautteesta ja sai lopulta hermoromahduksen. Oslon Munch-museossa on kahdesta maalatusta versiosta jälkimmäinen (1910) ja yksi pastellimaalaus. Tutkijat päätyivät siihen, että Huuto-teoksesta löytyvä kirjoitus on Munchin omaa käsialaa
6 | Antiikki ja taide Love is in the Air. Kuva: Serlachius-museo
Antiikki ja taide | 7 TEKSTI: TIMO ELO Vastustaa sotaa, väkivaltaa ja kaupallisuutta Tuntematon Banksy Bristolista kotoisin oleva katutaiteilija Banksy vastustaa sotaa, väkivaltaa ja viranomaisia. Julkisuudessa häntä ei tunneta, mutta hänen töistään maksetaan huippuhintoja.
HUUMORIA JA PROTESTIHENKISYYTTÄ. Emme tietenkään ole voineet laittaa näyttelyssä esille hänen muraalejaan. Banksyn visuaalisesti taidokkaat ja purevat teokset sisältävät protestihenkisyyden ohella myös inhimillisyyttä ja lämmintä huumoria. Ne ajat ovat nykyään takanapäin, onhan Banksy varmaankin jo viisikymppinen äijä. Koetamme luodata Banksyn uraa ja taiteiS Jos Banksy jotakin johonkin maalaa, se on pikemminkin lahja kuin rikos. – Banksyllä on oma nettisivusto, jonne voi lähettää viestejä. Graffiti in Bethlehem. – Nykyisin Banksyn toiminta on varsin ammattimaista. Ja niin onnistuin pääsemään sisään,Pauli Sivonen kertoo. – Uransa alkuvaiheissa hän on vain kierrellyt kaduilla ja niin sanotusti pommittanut eli heittänyt kuvia sinne tänne. Moni on ounastellut Banksyn julkisuutta kaihtavaa linjaa julkisuustempuksi, jonka tarkoituksena olisi vain lisätä suuren yleisön kiinnostusta taiteilijaa kohtaan. Hän on toiminut jättämättä jälkiä henkilöllisyydestään. Olemme kertoneet hänelle näyttelyn ajankohdasta ja näyttelystä julkaistavasta katalogista. – Näyttely on katsaus Banksyn taiteeseen. Olemmekin museona joutuneet pohtimaan mahdollisuuksiamme toimia tässä tilanteessa. Jo muutamassa kymmenessä minuutissa hän pystyy tekemään työnsä. – Banksyn tapa työskennellä on sellainen, että hän käyttää runsaasti samoja kuva-aiheita. – Maailmassa on varmasti paljon ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä kuka Banksy on. Emme niinkään esittele pelkästään taideteoksia, vaan kerromme mistä on kysymys ja mihin juttuun mikäkin seikka on liittynyt. Kuva: Wikimedia commons lijuutta suhteessa yhteiskuntaan, jossa hän on elänyt, sekä taidehistoriaan, jonka osa hän on, Sivonen sanoo. Hänelle taiteen tekeminen ei ole enää sitä, että vain hiippailee huppari päällä yön pimeydessä. Olemme kuitenkin kehittäneet sitä edelleen yhdessä katutaiteeseen erikoistuneen kuraattori Gianni Mercurion kanssa. Olemme rakentaneet museoon eräänlaiset lavasteet öisestä kaupungista, jonka seinille on ripustettu Banksyn taidetta. Joka aamu tiedettiin kuitenkin muutamia lippuja tulevan jonotettaviksi. Nyt ovat kysymyksessä ammatillisesti suunnitellut jutut. – Kun maalaa kuvioita seinään, eihän se hetkessä tapahdu, mutta Banksy käyttää hyväkseen sapluunatekniikkaa, jonka avulla maalaukset syntyvät yllättävän nopeasti. Mukana on erityisesti hänen varhaisaikojensa grafiikan teoksia sekä maalauksia. Se on myös ollut vaikuttamassa hänen läpimurtoonsa, koska ihmisethän rakastavat tällaisia Robin Hood -tarinoita. – Jos Banksy jotakin johonkin maalaa, se on pikemminkin lahja kuin rikos näinä päivinä, mutta totta kai se on myös tavallaan brändi, joka on iso osa hänen taiteilijakuvaansa ja taiteilijuuttaan. Tämä Pest Control myös valvoo hänen tekijänoikeuksiaan sekä hänen teostensa aitoutta, Sivonen sanoo. Toisin sanoen poliisi on yrittänyt saada hänet kiinni. Erityisesti mukana on tunnettuja teoksia taiteilijan varhaistuotannosta. Olen seurannut hänen taidettaan ja matkustellut sen merkeissä. Hänhän on ollut jo nuoresta pitäen Banksy. ENSI KERTAA SUOMESSA. – Nykyään Banksy on varmasti maailman tunnetuin elossa oleva kansainvälistä uraa tekevä nykytaiteilija. Hän aloitti uransa parikymppisenä toimien jo silloin anonyyminä. Eikä enää varmastikaan ole helppo seikkailla öisin kaupungilla. IKÄÄNTYVÄ TAITEILIJA. Miten on mahdollista, ettei Banksy ole jäänyt kiinni itse teossa. Banksyn henkilöllisyys on pysynyt ihmeen hyvin piilossa. Ja jos hänen teoksiaan nyt johonkin seinäpintaan ilmestyy, ne suojataan nopeasti plekseillä, koska ne nostavat kiinteistöjen arvoja sadoilla tuhansilla euroilla. Näin ollen olemme pikemminkin tehneet näyttelyn Banksystä kuin että se olisi ikään kuin hänen itsensä tekemä. – Banksyhän ei hirveästi tykkää siitä, että hänen teoksistaan tehdään näyttelyitä niin, ettei hän ole itse siinä mukana. Itse asiassa hän on ollut suurimman osan ajastaan tässä maailmassa anonyymi. Myös taiteilijan työtahti on hidastunut. – Kysymyksessä on osin sama näyttely, joka on jo nähty Milanossa ja Roomassa. – Näyttely kontekstualisoi Banksyn taidetta taidehistoriaan ja yhteiskuntaan. – Olen ollut Banksy-fani niin kauan kuin tiedän hänen olleen olemassa. Banksyn töitä on nyt ensi kertaa laajasti esillä Suomessa, Mäntän Serlachius-museossa. 8 | Antiikki ja taide rlachius-museoiden johtaja Pauli Sivosella on brittiläisen Banksyn taiteeseen henkilökohtainen kosketus. Esimerkiksi, kun Banksy teki Bristol-projektinsa, matkustin Lounais-Britanniaan epävarmana siitä, pääsenkö edes näyttelyyn sisään, koska se oli loppuunmyyty. – Esillä on yli sata eri kokoelmista lainattua teosta. – On hyvä muistaa, että taiteilijan tuntemattomana pysytteleminen on liittynyt myös siihen, että alunperin hänen taiteensa on ollut laitonta eli hän on tehnyt grafitteja, katutaidetta, luvatta Englannissa, missä se on ollut kiellettyä ja jossa hän tämän vuoksi on aikoinaan ollut ihan oikeasti etsintäkuulutettu. – Totta kai olemme informoineet Banksyä projektistamme. Nykyään Banksy on jo instituutio, joka organisoi asioitaan
Antiikki ja taide | 9 Banksyn pakeneva vanki Reading Gaolissa. Pakenevan vankin seinämaalaus – joka mahdollisesti muistuttaa kuuluisaa vankia Oscar Wildea – ilmestyi käyttämättömän Reading-vankilan seinälle maaliskuussa. Irlantilainen kirjailija Wilde oli tuossa vankilassavuosina 1895–1897. Kuva: Wikimedia commons
– Totta kai se on ollut meille iso uhraus, mutta kun pohdimme moraalista kysymystä: voimmeko tehdä näyttelyn taideteoksista, joiden tekijä katsoo syntynyttä tilannetta vähän vinoon, päätimme kunnioittaa mahdollisimman paljon hänen periaatteitaan. ”Art Buff” Kuva: Wikimedia commons pääsymaksu. Meillä on ollut perusperiaatteena pyrkimys ikään kuin avata Banksyn ajattelua. Näyttely Mäntässä on avoinna lokakuun 10. – Toisaalta olen sitä mieltä, että Banksyn pitäisi jo vähitellen tehdä rauha museoiden kanssa. Tämä on sinänsä hauska juttu, koska yleensä kun tehdään näyttelyitä taiteilijoiden kanssa, taiteilijat haluavat olla mukana suunnittelussa ja keskustella aiheesta museon kanssa. LIPUT ON VARATTAVA ENNAKKOON. Ja hän on vastannut hyvin lyhytsanaisesti toteamalla, ettei hän auktorisoi näyttelyämme. Tässä tapauksessa tuntuu ikään kuin olisi tehnyt näyttelyä verhon takana olevan ihmisen taiteesta, jolloin ei ole päästy normaaliin kommunikointiin ja keskusteluun. Banksy ei pidä museonäyttelyistä, koska hän ei halua, että hänen taiteestaan otetaan kapa 2100tai 2200 -luvuille. Meillä on lähinnä töitä, joita Banksy maalauksina tai grafiikan vedoksina on myynyt taidemarkkinoille. – Kysymyksessä on taiteilijan työtä hyvin valaiseva näyttely. – Tämä on ollut pitkä projekti, joka on kestänyt kolme vuotta. – Banksy vastustaa sotaa, väkivaltaa, kaupallisuutta, ulkokultaisuutta, valvontaa ja viranomaisia. Se ei kuulu hänen toimenkuvaansa. Tämä on tärkeä asia, koska Banksy tavallaan vastustaa myös taidemaailmaa, sen periaatteita ja museoita. Näin ollen teimme päätöksen jättää pääsymaksut tämän näyttelyn ja koko museon osalta perimättä. Hänen täytyisi ihan oikeasti alkaa miettiä, miten hänen taiteensa säilyy vaik. MÄNTÄN SERLACHIUS MUSEO GÖSTA ESITTELEE BANKSYN TÖITÄ ”BANKSY: A VISUAL PROTEST” NÄYTTELYSSÄ 10.10.2021 SAAKKA. – Emme peri pääsymaksua. Hän toimii ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelta eliittiä sen edustamia arvoja vastaan. – Meillä on näyttelyssä oikeastaan esillä kaikki hänen pääaiheensa, isot teokset, jotka alunperin ovat olleet muraaleja ja joista sitten on tehty grafiikkaa ja maalauksia. Ne on joko töhritty, maalattu piiloon tai irrotettu seinistä ja myyty rikkaiden ihmisten kokoelmiin. Tässä mielessä museoista olisi hänelle suurta apua. On ollut erikoislaatuista olla tekemisissä taiteilijan kanssa, joka itse haluaa toimia taidemaailman ulkopuolella, Pauli Sivonen sanoo. eli seiniin maalattuja töitä, koska niistä useimpia ei enää ole. Hän on itse sanonut, että hänen periaatteensa on tehdä taidetta kaduille, jossa se on vapaasti kaikkien nähtävänä. Olemme yhdessä kuraattorin kanssa myös tuottaneet paljon tekstejä, joissa avataan Banksy-ilmiötä ja kerrotaan, mitä vastaan Banksy protestoi ja mihin historiallisiin tilanteisiin hänen tekemänsä työt liittyvät. – Olemme informoineet Banksyä koko ajan tekemisistämme. EI PÄÄSYMAKSUA. Meille hanke on myös ollut iso taloudellinen ja henkinen ponnistus. Kuva: Wikimedia commons Banksyn periaate on tehdä taidetta kaduille, jossa se on vapaasti kaikkien nähtävänä. päivään asti, ja se on kävijälleen täysin ilmainen. 10 | Antiikki ja taide Sweep at Hoxton
Kesäkuussa 2009 Bristolin kaupunginmuseossa avattiin Banksyn yli 100:n teoksen suurnäyttely. Työt oli sijoitettu museon muiden teosten joukkoon, jolloin katsojat joutuivat ikään kuin etsimään niitä. 2000-luvulta lähtien hänen katutaidettaan on nähty eri puolilla maailmaa. Esillä oli muun muassa jättiläisrotta-muraaleja. Aikaisempina vuosina kotikaupungin poliisi oli etsintäkuuluttanut Banksyn. Lokakuussa 2008 Banksyn töitä havaittiin New Yorkissa. Sittemmin Banksy kampanjoi yhdessä Greenpeacen kanssa sademetsien puolesta. Graffitista tuli suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja kaupunginvaltuusto päätti säilyttää sen annettuaan kaupunkilaisten ensin äänestää asiasta. Nyt tämä pääsi toteamaan näyttelynsä olleen ensimmäinen, jossa veronmaksajien rahoja oli käytetty hänen teostensa ripustamiseen eikä niiden pois hankaamiseen. Eräs sellainen voisi olla vaikkapa saapuminen tuntemattomana näyttelynsä avajaisiin. Hän myös ujutti teoksensa Lontoon Tate-galleriaan. Kuva: Wikimedia commons Broom wielding rat. Tuntemattomana pysytellyt Banksy tunnetaan myös monenlaisista tempauksistaan. Hoitaja haisee. Banksyn ensimmäinen ”näyttely” Lontoossa oli Rivington Streetillä 31.5.2001. Joistakin hänen töistään tuli samalla maalaustaiteen ikoneja. Myöhemmin hän ryhtyi niitä tehdessään käyttämään nopeaa sapluunatekniikkaa. Choose Your Weapon. Seuraavana vuonna Banksy matkusti maailmalle tekemään katutaidetta Barcelonaan, Berliiniin, Tokioon, Pariisiin ja Los Angelesiin, jossa hän myös järjesti näyttelynsä ”Existencilism”. Kukaties näin on tapahtunutkin – Mäntässä. Työt ovat yleensä luonteeltaan joko poliittisia tai humoristisia. Tylsää, tylsää, tylsää.” Maaliskuussa 2005 Banksy lisäsi omia teoksiaan New Yorkin taidemuseoihin. Banksy on Bristolista kotoisin oleva aikoinaan virkavaltaa vuosikausia pakoillut maailman kuuluisin katutaiteilija, jonka henkilöllisyyttä ei edelleenkään tiedetä. Näyttelyssä kävi yli 300 000 vierailijaa. Hän myös kiipesi Lontoon eläintarhan pingviiniaitaukseen, jonne hän maalasi parin metrin korkuisin kirjaimin tekstin: ”Olemme kyllästyneet kalaan!”. Töiden aiheina ovat yleensä apinat, rotat, virkavalta, julkisuuden henkilöt, sotilaat, lapset ja vanhukset. LÄHTEET: ”A VISUAL PROTEST. Antiikki ja taide | 11 KUKA BANKSY. Kesäkuussa 2006 Banksy maalasi makuuhuoneen ikkunasta roikkuvan alastoman miehen kuvan erään rakennuksen seinään Bristolin keskustassa. Mutta heti taulun myymisen jälkeen sen kehyksen sisälle rakennettu silppurimekanismi käynnistyi ja teos tuhoutui hämmästyneen yleisön silmien edessä. Kuva: Wikimedia commons. Banksy itse on kertonut todenneensa pubissa, miten helppoa olisi pitää ilman lupaa näyttely Lontoossa. Tuloksena oli 12 muraalia. THE ART OF BANKSY” TOIMITTANUT GIANNI MERCURIO , PRESTEL VERLAG, 2020; WIKIPEDIA. Bristolin eläintarhassa Banksy jätti norsuaitaukseen viestin: ”Haluan ulos. Banksy alkoi jo teini-ikäisenä 1990-luvulla tehdä grafitteja. Kuva: Serlachius-museo Well Hung Lover. Joku sattui kysäisemään, miksei Banksy voisi maalata kuvia vaikkapa läheiseen tunneliin. Hän on kapinoitsija, jonka kaupallisuutta irvailevista teoksista keräilijät ovat valmiita maksamaan huippuhintoja. Banksy on tehnyt grafittiensa ohella myös maalauksia, installaatiota ja piirustuksia, joita hän on yhdistellyt provokatorisesti. Lokakuussa 2018 kaupattiin Sotheby’s-huutokauppakamarilla Banksyn työ ”Ilmapallotyttö” yli miljoonalla eurolla. Tämä paikka on liian kylmä. Katutaiteellaan Banksy on vastustanut esimerkiksi Irakin-sotaa sekä puolustanut palestiinalaisia
Sammon ryöstö avautuu maan kuulussa Retretin luolassa. Hyvinkään taidemuseon Happy Valley -näyttely tarkastelee ihmiskunnan ja luonnon katoavaa suhdetta. Ison salin ovat vallanneet entisaikojen merimonsterien ja nilviäisten risteymät, tarjoten kokemuksen juhlimisen jälkeisestä liskojen yöstä tai hirviökarnevaalista. Taiteilijaparin näyttelyissä yhteisöllisesti osallistavalla pedagogisella ohjelmalla on keskeinen merkitys. Isojen humisevien ja räikeän väristen teosten keskellä kulkiessaan museovieras saattaa tuntea itsensä pieneksi. HAPPY VALLEY KUVA JA MEDIATAITEILIJAT Merja Puustinen & Andy Best ovat tunnettuja kokeellisista kuva-, media-, kaupunki-, ympäristöja performanssitaiteen teoksista. Luolakierroksen Sammon ryöstössä katsoja pääsee Väinämöisen johdolla mukaan ryöstöretkelle, jossa köyhyyteen ja puutteeseen kyllästynyt Väinämöinen haluaa varastaa kylmästä ja koleasta Pohjolasta vaurautta tuottavan ihmekoneen, Sammon – ja tulee jakaneeksi rikkautta koko kalevalaiselle kansalle. päivä, kun taidenäyttelyt Kulttuuripuiston ympäristötaidepolulla, galleria Bunkkerissa ja Kulttuurikahvila Mutterin galleriassa alkavat kertoa tässä ajassa tarinoita kansalliseepoksestamme Kalevalasta ja muinaisesta Suomesta. Digitaalisen Sammon ryöstön on käsikirjoittanut Rauhantekijä tv-sarjan käsikirjoituksesta Kultaisen Venlan ehdokkaaksi nimetty Eriikka Etholen-Paju. Museon aulassa sukupuuttoon kuolleiden eläinten muistoksi pystytetty lippusalkorivi vastaanottaa museoon saapuvat vieraat. Lipputeema jatkuu Isossa salissa, jossa suurien ilmatäytteisten monstereiden seassa kattoon ripustetut valtavat liput ottavat kantaa poliittisiin epäkohtiin, kuten rasismiin. Näyttelyn nimi, Happy Valley, viittaa eurooppalaissyntyisten aristokraattien ja seikkailijoiden ryhmään ja heidän dekadenttiin elämäntapaansa huumehuuruisessa kuplassa maailmansotien välissä Keniassa ja Ugandassa. Kaikki tavat kokea Happy Valley ovat oikeita. Teokset ovat samaan aikaan myös hauskoja ja viihteellisiä, samoin kuin vaikkapa Yhdysvaltojen edellinen presidentti Donald Trump: Näiden lippujen, kuten suurvallan allakin voi puhua mitä tahansa, sen olematta totuudenmukaista. Pressitilaisuudessa toimittajat pääsevät halutessaan osallistumaan näyttelysalin seinillä olevan muraalin maalaamiseen. Näyttelyn teokset ovat kirkkain värein tehtyjä, suurikokoisia ja kätkevät taakseen paljon symboliikkaa. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Joni Purola ja Artturi Elovirta. Kolonialismin perintönä kokonaisia kulttuureja, maanosia, kansoja, eläinkuntaa ja mineraaleja on huoletta hyödynnetty länsimaisten kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi. Lippujen seassa kulkiessaan yleisö näkee kymmenen sukupuuttoon kuolleen eläimen muotokuvan ja vuosiluvun, jolloin lajinsa viimeinen eläin on maapallolla elänyt. Kesän tarjonta saavuttaa täyden mittansa, kun 9.7. Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat Kaapon gallerian Paradise Express -teosta lukuun ottamatta uusia ja varta vasten Hyvinkään taidemuseoon tehtyjä. Paradise express.. Näyttelyn voi kokea värikkään viihteellisyyden kautta tai tutustuen teosten yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Samana päivänä aloittaa monitaiteellinen Punkaharju Art Up tapahtuma tuomalla areenalle Värttinäyhtyeen, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996, mukana myös Sari Kaasinen. 12 | Antiikki ja taide Uutiset Retretissä kalevalaista taidetta SAIMAAN TAIDELUOLA RETRETIN kesä alkaa toukokuun 30. Ison salin seiniä kiertävän hirviökulkueen maalaaminen on osa näyttelykokemusta ja yhteisöllinen osallisuus on keskeinen teema teosten esittelyssä. Snailflower. Maalaaminen muraaliin on demokratian ele, jolla maalaajat eli yleisö, museotyöntekijät ja taiteilijat muodostavat kollektiivin. Näyttelyt ovat avoinna päivittäin elokuun loppuun. Ilmatäytteiset valtavan suuret ja värikkäät veistokset kutkuttavat ja hämmästyttävät samaan aikaan. Tämä ele antaa merkityksen sille, millaista tarinaa teokset lopulta kertovat
He ovat lainanneet aiheita, tarkastelleet niitä uudesta näkökulmasta ja siirtäneet omaan aikaansa. Kuva: Harri Larjosto Markku Laakso, Sammon puolustus, 1999. Kopiot, replikat, reproduktiot ja pastissit eivät ole väärennöksiä, mutta aidon ja väärennöksen rajaa voidaan usein pohtia – aito vai ei. Kertoneet uudelleen vanhoja Kalevalan tarinoita, ottaneet kantaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti – tuoneet uusi ulottuvuuksia aiheen käsittelyyn. Taiteilijat ovat aina ottaneet vaikutteita toisiltaan. Länsimaisen taiteen historiaan kuuluu koko joukko tunnettuja taideteoksia, joiden kopiointi on ollut osa taidekoulutusta. Salon taidemuseon kesänäyttely Aito vai ei. Kopiointi tai lainaaminen ei ole tavatonta eikä luvatonta, jollei sitä tehdä huijaustarkoituksessa. TAIDE EI SYNNY TYHJÄSTÄ, vaan perustuu aina jollain tavalla aiempaan traditioon. Kaikki kopiot eivät ole väärennöksiä, eikä matkiminen ole pelkkää jäljentämistä. Harjoitustöinään tekemiensä kopioiden lisäksi taiteilijat ovat kopioineet itseään, toistaneet samoja hahmoja, yksityiskohtia, tai kokonaisia aiheita. Näyttely käsittelee taideteosten alkuperää aitojen, väärennösten sekä näiden väliselle taiteen kentälle jäävää teosten monikirjoa erilaisine kopioineen, jäljennöksineen, pastisseineen, parafraaseineen tai replikoineen. Heinon taidesäätiön kokoelma. Kuva Jussi Tiainen. Ö-ryhmä, Taistelevat metsot sarjasta RAHAA, 1981. esittelee 5.9.2021 saakka monipuolisen sekä vanhempaa että nykytaidetta käsittävän kokonaisuuden, joka herättää kysymyksiä taideteoksen aitouden olemuksesta ja merkityksestä, sekä visuaalisesti tarjoaa uusia ja kiinnostavia näkökulmia Suomen taidehistoriaan. Antiikki ja taide | 13 Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä – valokuvia työn sivusta Työväenmuseo Werstas Finlaysonin alue, Tampere Avoinna ti–su 11–18 www.tyovaenmuseo.fi VAPAA PÄÄSY! – 29.8.2021 Aito vai ei
Näin ollen näyttelymme oli suorastaan ainutlaatuinen. Uskon Frida Kahlon nimellä olevan ”Oma kuva Meksikon ja USA:n rajalla 1932”. Pienikokoiset työt kertovat taiteilijaa elämänsä aikana kohdanneesta surusta ja tuskasta. Matkustimme yhdessä Meksikoon tapaamaan meksikolaista keräilijää Dolores Olmedoa, jonka. Kuva: Wikimedia Commons Frida Kahlo teki pieniä maalauksia suurista aiheista Surun ja tuskan maalari Frida Kahlon maalaukset ovat tulkintoja omakohtaisista aiheista. Näyttelyssä oli esillä töitä Dolores Olmedon Frida Kahlo -kokoelmasta, newyorkilainen Frida Kahlo -valokuvakokoelma sekä Diego Riveran teoksia. Frida Kahlon maalauksia ei ollut aikaisemmin nähty Suomessa. 14 | Antiikki ja taide H elsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila oli alkuvuonna 1997 yhdessä silloisen museonjohtajan Tuula Karjalaisen kanssa avaamassa Frida Kahlo -näyttelyä Meilahden taidemuseossa. – Nyttemmin näyttelyn tekeminen Frida Kahlon töistä olisi huomattavasti vaikeampaa, eihän hänen teoksiaan enää saa lainaksi näyttelytoimintaa varten. – Näyttelyn synnyn primus motor’ina toimi Tuula Karjalainen. Aika ajoin maailmalla on ollut vireillä erilaisia hankkeita, mutta Meilahden-näyttelymme jälkeen mitään vastaavaa ei ole saatu aikaiseksi. yhä vetovoimaa, onhan hän eräänlainen ikoni taiteen maailmassa, Tanninen-Mattila kertoo. – Se oli siihen mennessä museon suosituin näyttely, jossa vieraili 100 000 kävijää
Taiteilijan omaan kokemukseen perustuvat työt ovat usein hätkähdyttävän voimakkaita kivun ja naisten ankaran elämän kuvauksia. Niissä on näkyvillä myös Meksikon alkuperäiskulttuuri kirkkaine väreineen. Frida Kahlon työt ovat hyvin harvinaisia, jäihän hänen tuotantonsa lukumääräisesti hyvin pieneksi. – Frida Kahlo on merkittävä symbolinen hahmo, jonka työt koskettavat taiteen ystäviä. Olmedon nimeä kantavassa museossa on Frida Kahlon teosten ohella myös Diego Riveran töitä sekä arvokas meksikolaisen kansantaiteen kokoelma. Muistan elävästi taiteilijan imagosta kertovan tilanteen: Vuosia sitten menin kenkäkauppaan ostamaan kenkiä ja maksaessani niitä huomasin kassakoneiden ympärille liimatun postikortteja Frida Kahlo –näyttelystämme, vaikka siitä tuolloin oli jo ehtinyt kulua lähes ikuisuus, Tanninen-Mattila kertoo. 47-vuotiaana kuolleen taiteilijan elämä ja taide ovat kiehtoneet ihmisiä kaikkialla, mutta varsinaisesti hänet löysivät amerikkalaiset feministitaiteilijat 1970-luvulla. Hänen 143 maalauksestaan 55 on omakuvia, jotka sisältävät henkilökohtaista symboliikkaa ja havainnollista ruumiin kuvausta. Hänen taiteessaan sairaudella on ollut oma osansa, hänhän maalasi itseään ja kuvaili tuntojaan kuviensa välityksellä. Tosin tiedän joidenkin vaihtaneen niitä kultakehyksiin, mutta nämä alkuperäiset ovat jääneet mieleeni.” – Frida Kahlo oli itseoppinut taiteilija, jonka töistä etenkin ’Omakuva apinoiden kanssa’ on vaikuttava. Hänestä on myös julkaistu lukuisia artikkeleita, kirjoja – ja Frida Kahlo -kalentereita! – Frida Kahlon yksilöllisyys ja persoonallinen rohkeus yhdistettyinä hänen kokemaansa sairauteen ovat värittäneet hänen elämäänsä ja olleet omiaan puhuttelemaan ja kannustamaan ihmisiä elämässä pärjäämiseen. Antiikki ja taide | 15 TEKSTI: TIMO ELO Surun ja tuskan maalari Hänen 143 maalauksestaan 55 on omakuvia. Niinpä harvoin myynnissä olevista töistä maksetut hinnatkin ovat olleet huippuluokkaa. – Eräs yksityiskohta on jäänyt mieleen eräistä hänen maalauksissaan: Niiden itse tehdyt puiset kehykset! Ne ovat todella kiinnostavia ja muodostavat mielestäni oleellisen osan taideteoksista. Dolores Olmedon taidemuseo sijaitsee Meksikon pääkaupungissa. Kuva: Ines Suarez/ Wikimedia Commons kanssa tekemämme sopimuksen nojalla saimme lainaksi 25 Frida Kahlon teosta. Kuva: Wikimedia Commons Frida Kahlon ja Diego Riveran pronssinen muistopatsas. Muun muassa pop-tähti Madonnalla on kaksi Frida Kahlon työtä. ARVOSTUS KORKEALLA. Frida Kahlo isänsä kuvaamana vuonna 1932. Hän oli todella lahjakas ja hänen aviopuolisollaan Diego Riveralla on varmasti myös ollut vaikutusta hänen taiteeseensa, Maija Tanninen-Mattila sanoo.. Dolores Olmedo oli ollut Frida Kahlon miehen, taidemaalari Diego Riveran ystävä. – Uskon että Frida esikuvana ja arjessa mukana kulkevana kumppanina on ollut monelle naiselle tärkeä ja voimaannuttava hahmo
Kuva: Wikimedia Commons Frida Kahlo -museoon jonotetaan jatkuvasti. Kultapöly oli peräisin erään raitiovaunussa matkustajana olleen käsityöläisen kultapigmenttipakkauksesta, jonka sisältö oli törmäyksen voimasta karissut alastoman Fridan ylle. Taidemaalari Frida Kahlo eli Magdalena Carmen Frieda Kahlo y Calderón (1907–1954) käytti töissään voimakkaita, Meksikon alkuperäiskansojen kulttuurin parista tuttuja värejä. Frida Kahlo syntyi vanhempiensa talossa Coyocánissa. Fridalla oli kaksi vanhempaa sisarta ja vuotta nuorempi pikkusisko. Syyskuussa 1925 Frida joutui liikenneonnettomuuteen koulubussin ja raitiovaunun törmätessä. Sen vaikutus jatkuu yhä. Kuuluisa meksikolainen taiteilija Diego Rivera maalasi tuolloin kouluun seinämaalausta. Frida sairastui kuusivuotiaana polioon. Onnettomuuden jälkeen Frida oli viikkoja sairaalassa, jossa hänelle piti tehdä 35 leikkausta. Hänen isänsä oli saksalaissyntyinen valokuvaaja Carl Wilhelm Kahlo (1871–1941), joka Meksikoon muutettuaan otti uuden etunimen Guillermo. VASTOINKÄYMISIÄ. Frida Kahlon yhteydessä on puhuttu jopa ”Fridamaniasta”, joka villitsi oman aikansa kansainvälisen taidemaailman. Silminnäkijän kertoman mukaan törmäys repi Fridan yltä vaatteet jättäen hänet alastomana ja verta vuotavana kultapölyn peittoon. Oltuaan yhdeksän kuukautta vuodepotilaana hän ontui yhä, ja hänestä oli tullut pieni ”korppujalka-Frida”. Viisitoistavuotiaan Fridan aloittaessa Escuela Nacional Preparatoria -lukion hän oli yksi oppilaitoksen harvoista tyttöoppilaista. Lukiossa hän opiskeli anatomiaa, Frida Kahlo tuki aktiivisesti kommunismia. Hän on usein kuvannut niissä itseään koristeellisissa meksikolaisissa asuissa, joilla hän. Frida Kahlon pienet omakuvat ovat rakastetuimpia töitä hänen tuotannossaan. Isä kuitenkin rohkaisi tytärtään osallistumaan tuon ajan tytöille epätyypillisiin urheiluharrastuksiin – kuntoutumisen edistämiseksi. Hänen tyylissään on nähty myös eurooppalaisia vaikutteita, symbolismia ja surrealismia. Frida Kahlon elämäntarina on myös selviytymiskertomus. Kuva: Wikimedia Commons FRIDAN TARINA. biologiaa sekä eläintiedettä. Meksikolaissyntyinen äiti Matilde oli syvästi uskonnollinen. Toipilasaikanaan hän alkoi maalata isän sairaalaan tuomilla taiteilijaväreillä. Äiti Matilde oli tehnyt maalaustelineen, jonka avulla tytär kykeni maalaamaan makuullaan. 16 | Antiikki ja taide ”Luuranko”. Fridan ensimmäinen omakuva valmistui kattoon kiinnitetyn peilin avulla. Koulubussissa matkustaneen Fridan selkäranka murtui metallisen kaiteen lävistäessä hänen lantionsa. Tänäänkin Frida Kahlon kotitalon edustalla on jonossa ihmisiä, jotka haluavat kulkea ihailemansa taiteilijan jalanjäljissä
Molempia avioliittoja on kuvattu vuosisadan rakkaustarinoiksi. Frida Kahlo lisäsi kuviinsa myös näyttäviä koruja, kukkia ja eläimiä, kuten kolibreja, papukaijoja, koiria, kissoja ja apinoita. He erosivat vuonna 1939 ja avioituivat uudestaan vuonna 1941. Kuva: Wikimedia Commons Taiteilijan ateljee. LÄHTEET: ISABEL THOMAS: ”PIENI OPAS SUUREEN ELÄMÄÄN FRIDA KAHLO”, ETANA EDITIONS, 2019: ZENA ALKAYAT: ”FRIDA KAHLO”, FRANCES LINCOLN, 2016; ARJA HENTINEN, TUULA KARJALAINEN, MAIJA TANNINEN MATTILA: ”FRIDA KAHLO”, HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO, 1997; WIKIPEDIA.. Hän piti niitä aitoina ja rehellisinä. Avioeron aikaan Frida Kahlo maalasi yhden tunnetuimmista teoksistaan ”Kaksi Fridaa”. Myöhemmin taiteilija on myöntänyt teoksen ilmaisseen epätoivoa ja yksinäisyyttä avioeron jälkeen. Vuosien varrella Frida Kahlo oli myös joutunut käyttämään kipsikorsettia ja häneltä oli amputoitu toinen jalka. Toinen niistä on kansallispukuinen, perinteinen Frida särkyneine sydämineen ja toinen itsenäinen, modernisti pukeutunut Frida. Virallinen kuolinsyy oli keuhkoveritulppa, vaikka itsemurhastakin huhuttiin. Vuonna 1954 Frida Kahlo oli jälleen sairaalassa – keuhko-ongelmien takia. heinäkuuta 1954. Kuva: Wikimedia Commons ”Kuolinnaamio”. Maalaus on hänen suurimpia töitään (170 x 170) ja se näyttää Fridan kaksi erilaista persoonallisuutta. Seitsemän vuotta myöhemmin Frida Kahlo lähti Pariisiin ystävystyen siellä muun muassa Marcel Duchampin ja Pablo Picasson kanssa. Taiteilijan tuhka sijoitettiin esikolumbiaaniseen uurnaan, joka on näytteillä hänen synnyinkodissaan La Casa Azulissa (Sininen talo), josta on tehty hänen töitään esittelevä museo. Vuonna 1932 pariskunta muutti Detroitiin. Tästä huolimatta hän ei suostunut uhriksi eikä marttyyriksi. Ennen kuolemaansa hän toi töitään näytteille myös Pariisiin. Antiikki ja taide | 17 Taiteilijan proteesi. Hän kuoli 13. Maalauksessa on kaksi omakuvaa rinnakkain. Museo avattiin vuonna 1958. Frida Kahlon on kerrottu tulkinneen oman henkilöhistoriansa osaksi Meksikon historiaa käyttämällä esimerkiksi syntymävuotenaan Meksikon vallankumouksen vuosilukua, vaikka olikin syntynyt kolme vuotta aikaisemmin. Kuolemansa jälkeen Frida Kahlosta tuli maailmankuulu ja hänen maalauksistaan tehtyjä jäljennöksiä on ripustettu kotien seinille Meksikon ohella ympäri maailman. Pitkät koristeelliset puvut myös peittivät hänen rujon jalkansa ja sen tukikengän. Elämänsä aikana Frida Kahlo tuki aktiivisesti kommunismia, ja hänellä on väitetty olleen suhde Leo Trotskin kanssa, jonka Josif Stalin surmautti Meksikossa vuonna 1940. Kuva: Wikimedia Commons Frida Kahlo -museoon jonotetaan jatkuvasti. Vuonna 1938 New Yorkissa oli ollut suuri näyttely, jossa oli esillä 25 Frida Kahlon työtä. Ei ihme, että hänen elämäänsä on kuvattu suoranaiseksi tragedioiden sarjaksi. Kuva: Wikimedia Commons halusi korostaa – romanttisen nationalisesti – meksikolaisuuttaan. Vuonna 1929 Frida Kahlo ja Diego Rivera menivät naimisiin. VUOSISADAN RAKKAUSTARINAT. Frida Kahlon maalaukset herättivät taidemaalari Diego Riveran kiinnostuksen. Hän myös ikuisti Fridan seinämaalaukseensa. Vähitellen Frida Kahlon terveys heikkeni niin, että vuonna 1953 Meksikossa pidetyn ensimmäisen yksityisnäyttelynsä avajaisiin hän osallistui sairautensa takia galleriaan tuodusta katosvuoteesta käsin
– Olen suunnitellut siitä esimerkiksi kaiuttimen rungon, ja koska olen myös muusikko ja soitan kitaraa, ajattelin tehdä musiikkikirjoista itselleni sähkökitaran rungon. Olen huomannut, että myös asiakkaani ovat kirjojen rakastajia, lukuihmisiä, joille kirja esineenä on tärkeä. – Minulla on neljä lasta, ja aloin kaivata elämääni jotakin uutta. Hyödynnän biopohjaisia aineita, jolloin lopputuloksena on puun tai vanerin kaltainen materiaali, jota designerit voivat työstää edelleen. – Kun kirjatai runotaulu tilataan lahjaksi, saan usein listan lahjansaajan harrastuksista ja tiedon siitä, minkälainen ihminen hän on. Näin syntyi ensin pieniä koriste-esineitä. Juuri äsken kävin Helsingissä kahdessa eri paikassa ja tuskin saan edes mahtumaan kaikkia saamiani kirjoja työhuoneelleni. kirjoja puhtaasti materiaalina. Hän tekee niistä taidetta. – Heiltä saan kirjoja, kuten myös suoraan ihmisten kodeista. – Teen kirjoista toki muutakin. Oikarinen tekee yhteistyötä Pohjoismaiden suurimman antikvariaatin Finlandia Kirjan kanssa. Porasin niihin reikiä ja sahasin niitä. Jotkut haluavat vanhoista kirjoistaan muistotaulun. Naamioin sen kirjahyllyksi leikkaamalla vanhoista kirjoista selkämykset puukolla irti ja kiinnittämällä ne oven karmeihin. – Kirjataulu on persoonallinen kodin sisustuselementti, jossa on taikuutta ja nostalgiaa. Jo ennen tätä olin ruvennut tutkimaan Katri Oikarinen tekee taidetta kirjoista Runotauluja opuksista Katri Oikarinen ei halua vanhojen kirjojen päätyvän paperinkeräykseen. – Koska vanhemmillani ei ollut varaa valmiiden elämysten tarjoamiseen, ne piti keksiä itse. Kirjataide löytyi ikään kuin sattumalta, taiteilija Katri Oikarinen kertoo. Oikarinen valmistaa kirjoista myös runotauluja. – Saan jatkuvasti kirjataulutilauksia. – Niissä kirjojen nimet muodostavat runon. Teen kirjojen kansipahveista muun muassa korvakoruja sekä miesten mirrejä eli rusetteja. – Olen kehittänyt kirjansivuista kokonaan uutta raaka-ainetta. – Yhdessä paikassa oli minua ennen käynyt parikin antikvariaatin edustajaa tutustumassa kirjoihin, joten saatoin aika surutta ottaa kirjat mukaani taulujen materiaaliksi. Ryhdyin taittamaan ja repimään niitä. Kirjaveistos. Oikarisen kirjaja runotaulut ovat kaikki erilaisia. Kirjataulu syntyy, kun kirjoista leikataan sopivan kokoisia paloja ja asetellaan ne kehysten sisään. Ne ovat usein käsin meleeraamalla tehtyjä. Työhuoneellani pääsin virittelemään ideoitani. Opinnäytetyönä tein isoja puuveistoksia. 18 | Antiikki ja taide I dearikkaus ja jatkuva luomisen tarve ovat peruja lapsuudesta. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta vuonna 2019 sivuaineenaan chemarts eli kemian ja designin yhdistelmä. Täytyy tunnustaa, että välillä pelottaa, Emil Wikströmin muotokuva. Nykyäänkin hamuan yhä uutta inspiraatiota ja materiaaleja. Sitten Katri sai idean kirjataulusta, joka oli ikään kuin aikaisemmin tekemäni salaovi pienoiskoossa. Hyödynnän kirjatauluista kaiken yli jääneen materiaalin. KEMIAA JA TAIDETTA. Etenkin vanhojen kirjojen kannet ovat kauniita. Oikarinen oli ennen taiteilijaksi ryhtymistään 11 vuotta kotiäiti. – Koska minulla oli monta pahvilaatikollista vanhoja kirjoja, siirsin ne työhuoneelleni ja jäin odottamaan älynväläystä, mitä niille tekisin. – Jokainen niistä on uniikki. Onnenlapsi.. Oikarinen on myös taiteen kandidaatti. Aluksi Katri ajatteli ryhtyä taidemaalariksi, huomasi olevansa enemmänkin kuvanveistoihminen. – Vuonna 2013 valmistuin Hyvinkään taidekoulusta, jossa olin erikoistunut kuvanveistoon ja siinä erityisesti puukuvanveistoon. Ne ovat kaikki kirjojen nimiä. Eräässäkin taulussa lukee vasemmalta oikealle: tuuli kääntyy etelään/minun tieni/hiljaa eteenpäin/ virran pohjalta/tieni jatkuu/laulun siivin/huomenna ja ikuisesti. – Ensiksi tein kotiimme makuuhuoneen ja olohuoneen välisiin parioviin salaoven. Tämän mukaan käyn läpi tauluun mahdollisesti soveltuvia kirjoja. Lopputulos oli kirjahyllyn näköinen. Enkä ole kuullut kenenkään muun tekevän vastaavanlaisia
– Sitten panen sivuun kirjat, joita haluan käyttää omissa teoksissani. Jouduin jopa kysymään uudelleen asiakkaan mielipidettä. Ensimmäiseksi Oikarinen hyllyttää kaikki saamansa kirjat värien mukaan. Kirjojen seassa voi olla teekupponenkin. Tällöin sommittelu ja värimaailma ratkaisevat. – Kirjataideteoksen muoto riippuu paljolti siitä, millaista taulua olen tekemässä. Laitan ne erikseen, koska järjestän myös kursseja, ja kurssilaisille tarkoitetut kirjat ovat erillään omalla hyllyllään. – Äskettäin sain kaksi laatikollista 1890-luvun lopulta olevia saksankielisiä kirjoja. Kun niitä on tarpeeksi, alan rakentaa palapeliä. – Eräs nainen tilasi minulta kaksi taulua, toisen käsityökoulun päättäneelle tyttärelleen ja toisen teologiksi valmistuneelle pojalleen. Jos teen runotaulun, minun täytyy ensin kerätä koko isosta massasta kirjat, joiden nimet jollakin tavalla resonoivat tai herättävät tuntemuksia. Se on aika intuitiivista puuhaa. Runotaulu.. Kirja kerrallaan rinnastan niitä, kunnes runo alkaa hahmottua. Värikoodeja. TILAUSTAULUJEN TEOSSA MENETELMÄ TOINEN. Kirjat muotoutuvat kehyksissä tauluiksi. Ne ovat niin upeita, ettei niitä oikein kehtaisi ryhtyä pilkkomaan. Kranssi. Hän halusi tyttärensä tauluun käsityöaiheisia teoksia ja poikansa tauluun muun muassa Raamatun, mitä itse aluksi epäilin. Ne ovat aivan uskomattoman upeita ja varmaan pitäisi ensin arvioittaa kirjat jollakin asiantuntijalla ennen kuin laittaa ne giljotiiniin. Punaiset kirjat pannaan punaisille hyllyille ja siniset sinisille. Antiikki ja taide | 19 TEKSTI: TIMO ELO ettei vain saamieni kirjojen joukossa olisi arvoteoksia. Kirjataulutaiteen erään ulottuvuuden muodostavat myyntiin tulevat työt, joiden on oltava visuaalisia. Puku. saamani kirjat.
20 | Antiikki ja taide Suomalainen muotoilu nousi huipulle Milanossa Kuusi kultaa, seitsemän hopeaa Kaj Franck-Photo-Collection Kakkonen-Timo-Syrjänen
Triennaalin pitopaikkana on ollut vuosina 1931–1933 rakennettu Palazzo dell Arte al Parco. Milanon yhdeksäs triennaali vuonna 1951 muodostui Suomen kannalta legendaariseksi suomalaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden saadessa kuusi pääpalkintoa, kolme kunniadiplomia, kuusi kultamitalia sekä seitsemän hopeamitalia. – Triennaalitoiminnan loppuessa vuonna 1973 perinteinen taideteollisuus ei enää ollut edustettuna. – Näyttelyssä on esillä lasia, keramiikkaa, hopeaa, puuta ja tekstiilejä ja se koostuu viidestä osiosta. Suomi sai palkintoja enemmän kuin mikään muu maa. Nämä olivat triennaalit vuosina 1951, 1954 ja 1957. Antiikki ja taide | 21 M TEKSTI: TIMO ELO Vuonna 1951 Milanon triennaali muodostui suomalaisen muotoilun juhlaksi. Se perustettiin vuonna 1931. Kuva: Timo-Syrjänen Kantarelli, Iittala-1946. Viimeistä kertaa taideteollisuus oli esillä vuoden 1968 triennaalissa, mutta tuolloin ei jaettu lainkaan palkintoja, koska Tapio-WirkkalaLehtivatiGrand Prix-1951. Jokainen niistä on saanut oman osionsa näyttelyssä. Niitä seuraavat 1960ja 1970-luvun triennaalien esittelyt. Suomen Lasimuseon kesänäyttely ”Milanon ihme – suomalaisen muotoilun tie maailman huipulle” käsittää yli 300 esinettä. Tätä aikakautta on harvemmin käsitelty triennaaleista puhuttaessa, vaikka Suomi oli jo tuolloin mukana kahdesti, vuosina 1933 ja 1936. Vuoden 1936 triennaaliin osallistuivat myös Aino ja Alvar Aalto, amanuenssi Uta Laurén kertoo. Näyttely valaisee suomalaisten triennaaliosastojen kokonaisuuksia. LEGENDAARINEN NÄYTTELY. Kuva: Rauno Träskelin ilanon triennaali on merkittävä kansainvälinen taideteollisuusnäyttely. Toisen maailmansodan aikana triennaaleissa oli tauko, mutta muuten ne jatkuivat keskeytymättä aina vuoteen 1973, jonka jälkeen uudenlaisia näyttelyitä on pidetty vaihtelevasti. Ensimmäisessä on esineitä ajalta ennen toista maailmansotaa eli 1930-luvulta. – Tämän jälkeen näyttelyssä esitellään triennaalit, joissa suomalaisen muotoilu nousi maailmanmaineeseen. Kuva: Rauno Träskelin. Gunnel-Nyman-RuusunlehtiNuutajärvi-1948
– Suomalaisessa muotoilussa oli kiinnitetty erityisesti huomiota materiaalien tajuun sekä pelkistettyyn muotoon, mikä muodosti voimakkaan vastakohdan useiden muiden maiden osastojen jopa liioitellulle taideteollisuudelle ja kirjavuudelle. Kuva Timo Syrjänen Kaj Franck. Tuolloin Suomen Arttu-Brummer-Karhula-1932. – Etenkin Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva nousivat muotoilijoina esiin vuoden 1951 triennaalissa, Laurén kertoo. PIRISTYSRUISKE TEOLLISUUDELLE. Vuoden 1951 Milanon yhdeksäs triennaali oli palkintoineen tavallaan kuin alkusoittoa. Kuva: Timo-Syrjänen Kaj Franck. Kuva: Collection Kakkonen-Timo-Syrjänen Timo Sarpaneva-Lansetti. Vuosina 1954 ja 1957 mukana olikin jo huomattavasti aikaisempaa enemmän alan yrityksiä. Kuva: Timo-Syrjänen Suomalaisessa muotoilussa oli kiinnitetty erityisesti huomiota materiaalien tajuun sekä pelkistettyyn muotoon.. Marjatta Sarpaneva kertoo kirjassaan Timo Sarpanevan osallistuneen Milanon IX triennaaliin suunnittelemallaan ja Martta-äitinsä käsin kirjailemalla pannumyssyllä. Kuva: Timo Sarpaneva näyttely ei ehtinyt olla avoinna kuin kaksi tuntia, minkä jälkeen italialaiset opiskelijat valtasivat sen ja ilmeisesti tuhosivat näyttelyn protestimielialan vallitessa. 22 | Antiikki ja taide Orkidea, Timo Sarpaneva. Myöhemmin palkintoja tuli vaihtelevasti läpi koko vuosikymmenen. Kuva: Timo-Syrjänen Tapio-Wirkkala-Jäävuori. Vasta sitten, kun triennaalissa oli saavutettu erinomainen vastaanotto ja kaikki rupesivat puhumaan Suomen osastosta, yritysmaailmakin innostui osallistumaan seuraaviin triennaaleihin. Italiassa ei tunnettu pannumyssyjä, joten tuomarit olivat kysyneet, mikä kyseinen vekotin oikeastaan on. Kuva: Rauno Träskaelin Kaj Franck. Lasiteollisuus loi juuri tuohon aikaan omaa suuntaansa muotoilun avulla. – Suomen triennaalinäyttelyosastojen esittelyjen myötä näyttelyssä voi seurata vuosikymmenien aikana tapahtuneita tyylimuutoksia: 1930-luku oli lasitaiteen pioneerien aikaa, 1950-luku edusti hienostunutta muotokieltä ja 1960-luku oli värikäs runsasmuotoisine esineineen. – Yhteenvetona voi todeta, että kaikki 1950-luvun triennaalit olivat Suomelle tärkeitä. – On kuvaavaa, että legendaariseen triennaaliin vuonna 1951 oli alunperin Suomesta pyydetty mukaan useita alan yrityksiä, joista vain aniharva oli osoittanut kiinnostusta. Triennaalien vaikutus Suomen lasiteollisuuden – ja erityisesti Iittalan – kehitykseen oli huomattava
– Tämä oli omiaan vahvistamaan myös maamme lasiteollisuutta, suomalaiset alkoivat arvostaa lasin uutta muotokieltä, jota he vielä hetki sitten olivat ehkä vieroksuneet. Toisaalta myös käsityön arvostus näkyy. 3.7.–26.9.2021 KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala Avoinna: ti–ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15 Varaa näyttelykäynti ennakkoon sivuiltamme kimmopyykkotaidemuseo.fi Re ida r Sä res tön iem i, Ke vä t, 19 77 , ölj y ja tem pe ra ka nk aa lle , 15 x 15 0. Yhdeksännessä Milanon triennaalissa Suomi sai useampia kunnianosoituksia kuin mikään muu maa. Kir si ja Ke io Ee rik äis en tai de sä äti ö. – Tällä hetkellä etenkin keräilijät ovat kiinnostuneita suomalaisesta lasista. Lasinpuhaltajia ja -muotoilijoita kyllä koulutetaan, mutta valmistuttuaan he joutuvat pärjäämään yksin pienissä studioissaan. Myös automaatio on tullut kuvaan mukaan. ENITEN KUNNIANOSOITUKSIA. Ollaan hyvin kokeilunhaluisia, mutta tilanne on nykyään erilainen kuin ennen, kun ei ole enää isoja tehtaita. – Olen kirjoittanut ”Suomalaisen taidelasin kultakausi” -kirjaani Milanon trinnaaleista. Tekniikka kehittyy koko ajan. SUOMEN LASIMUSEON KESÄNÄYTTELY ”MILANON IHME SUOMALAISEN MUOTOILUN TIE MAAILMAN HUIPULLE” 17.10.2021 SAAKKA. – Suomen näyttelyosasto muodostui taideteollisuuden yksilöllisistä tuotteita, useimmiten uniikkiteoksista. Tästä on jo olemassa merkkejä. Esimerkiksi triennaalien voittoesineitä ei olisi voinut tehdä muuten kuin erinomaisten ammattilaisten käsityönä, Uta Laurén sanoo. Kuva: Timo-Syrjänen näyttelyosaston arkkitehtinä toiminut Tapio Wirkkala vetäisi pannumyssyn päähänsä ja ilmoitti sen olevan karnevaalihattu. Syksyllä ilmestyy myös lasimuseolta näyttelystä kertova julkaisu. Ja ”Kukko”-pannumyssy palkittiin hopeamitalilla suomalaisena karnevaalihattuna! – Samassa näyttelyssä Tapio Wirkkala sai kolme Grand Prix’tä, näyttelyarkkitehtuurista, vanerivadista sekä näyttelyvalaisimista. Esimerkiksi Oiva Toikan työt ovat hyvin haluttuja. Isot lasitehtaat tulevat kalliiksi. Näyttelyssä kävi myös runsaasti katsojia, ja sana kiiri eri puolille maailmaa. Sen rakenne oli hyvin moderni ja sen muotokieli poikkesi tavanomaisesta, Laurén sanoo. Mediamaailma lehdistö, elokuva ja televisio nosti Suomen teollisuustaiteilijoiden nuoren joukon tähtimuotoilijoiden asemaan. Oli hienoa ostaa taidelasia lahjaksi! Tämä merkitsi lisääntyviä työmahdollisuuksia myös lasinmuotoilijoille. – Suomalaisen lasitaiteen merkittävimpiin tekijöihin kautta aikojen voidaan lukea Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Nanny Still sekä Helena Tynell. Hinnalla ei voi kilpailla, kun muualla maailmassa pysytään tekemään edullisemmin. Antiikki ja taide | 23 Kaj Franck. – On ilahduttavaa, että myös uusia nuoria muotoilijoita on nousemassa esiin. Tämä Milanon ihme teki maastamme hetkessä uusimman taideteollisuuden ”Mekan”. Ku va : Art o Lii ti
Burleski on kehon ja tunnelmien taidetta Kiusoittelua ja ilakointia. 24 | Antiikki ja taide Burleskitaitelija Ulrika Bachér alias TurrrboCherry on alansa uranuurtajia Suomessa
Niille teemme oikeita burleskinumeroita, joissa on selkeä struktuuri. Kaikille avoimessa studiossa Bachér opettaa burleskin lisäksi kehonhallintaan keskittyvää pilatesta sekä pilatesta ja balettia yhdistävää barrea. – Burleskissa yhdistyy show-bisnes, viiihdemaailma ja esittävä taide. Kaukaisia sukujuuria löytyy myös Gotlannista. Kuvassa Bachér poseeraa antiikilla kotisohvallaan. Isoisä oli saksalainen, toinen isoisä virolainen. Olemme kuitenkin tehneet hyviä tuotoksia ja tuotantoa. Esiintyvien taiteilijoiden tapaan pandemia on aiheuttanut studiolle haasteita pinnalla pysyäkseen. Onlinessa pitää olla enemmän sisältöä. Tuomme myös studioon usein vierailevia opettajia muista maista, jos he ovat esiintymässä Suomessa, Bachér kertoo. Suunnittelemme asut, jotka oppilaat tekevät itse, ja hoidamme ryhmille keikkaa omien tapahtumien lisäksi. Burleskissa pääsen yhdistelemään kaikkia taitojani ja monta eri asiaa, burleskitaiteilija Ulrika Bachér toteaa. Kollega Schönberg opettaa burleskin ohella myös joogaa. Kuudetta vuotta tiloissa toimiva Studio on alansa ensimmäinen ja yhä alan ainoita Suomessa. – Meillä on kaksi esiintyvää burleskioppilas -ryhmää vuosilta 2013 ja 2014. Olen opettanut muun muassa elävän burleskikulttuurin Virossa sekä Tsekeissä ja Briteissä. – Meillä käy myös sellaisia oppilaita, jotka tekevät soolotai duonumeroita. Kuva: Asko Rantanen/Asko Jonathan Photography. Antiikki ja taide | 25 T TEKSTI: JOUNI SUOLANEN KUVAT: STUDIO SHANGRI LA apaan säteilevän, iloisen ja ”burleskimaisesti” pukeutuneen ja ehostautuneen Ulrika Bachérin hänen ja yhtiökumppaninsa Ruska Schönbergin Studio Shangri-Lassa Helsingin Lauttasaaressa. Kotikielenään ruotsia puhuvan Ulrikan sukutausta on kansainvälinen saksalais-tanskalainen. – Olemme joutuneet tekemään normaalia paljon enemmän töitä, jotta olemme voineet kuvata esityksiä ja opetusta streamina ja onlinena. Saatamme myös ottaa ryhmät mukaan, kun olemme esiintymässä. Meillä on onni, että on oma studio, Bachér iloitsee. – Keikan yhteydessä toisilla paikkakunnilla meiltä pyydetään usein ja pidämmekin vierailevina opettajina teemoitettuja kursseja. Korona pysäytti live-esiintymiset ja -opetuksen vuosi sitten. Moniosaaja opiskeli nuorena taidemaalariksi, sen jälkeen graafikoksi, ja on suunnitellut muun muassa lukuisia esitteitä ja levynkasia ja suunnittelee niitä edelleen. – Aika lailla työtä ja rahaa on laitettu tähän studioon ja tehty töitä sen eteen, että meillä on tällainen tila, jossa on lava ja lavatekniikka. Online-opetus vaatii enemmän kuin henkilökohtainen opetus, jossa voidaan eri tavalla toistaa asioita. Valmennamme ja annamme heille rakentavaa kritiikkiä, teknisiä neuvoja ja autamme analysoimaan esityksiä
Siinä voi ottaa kantaa, luoda erilaisia tunnelmia ja käsitellä rankkojakin aiheita, mutta yleensä halutaan aina jättää yleisölle hyvä maku suuhun, hyvä fiilis ja yhteisöllisyyden tunne, Ulrika vastaa alansa perinpohjaisesti tuntien. – Burleskissa yhdistyy show-bisnes, viihdemaailma ja esittävä taide. Burleskishown kesto vaihtelee tilaisuudesta riippuen yhdestä numerosta tunnin kokonaisuuteen. Burleski on niin moniulotteista, että harvoin mikään idea on liian absurdi toteutttaa. Haluan tehdä fantastisia spektaakkeleita, mitä kukaan muu ei tee, luoda kokonaisvaltaisia tunnelmia yleisölle, ja tarjota esiintyjille tila, jossa tehdä esityksiä, Ulrika maalailee. BURLESKI ILTA KOOTAAN ERI TAVOILLA. teemme duoesityksiä, meillä voi olla enemmän persoonaa ja selkeämmin joku rooli. Pitkä ura rahtaajana Helsingin Länsi-Satamassa eteni esimiestehtäviin vuonna 2008 ja päättyi vuonna 2012, kun Ulrika ryhtyi täysipäiväiseksi burleskiartistiksi ja burleski tuli vyöryn lailla Bachérin elämään. Burleski antaa Ulrikalle paljon. Lähden siitä, että voin tehdä ihan mitä vaan, ja sitten katsoa, mitä pystyn faktisesti toteuttamaan ja mihin budjetti riittää. Mulla on vaan vähän enemmän meikkiä ja liioittelen vähän enemmän. Miten Ulrika Bachér määrittelee burleskin. Minä taas olen aivan sama henkilö lavalla kuin sen ulkopuolella. Joskus niissä on sama teema kuten likööri, joskus show voi olla useita konvehtimakuja. Opettajana on palkitsevaa nähdä oppilaan ja uuden esiintyjän ilo, kun oppilas pääsee tuomaan oman esityksensä lavalle, jota opettajana on ollut mukana kannustamassa ja auttamassa. – Jotkut esiintyjät ottavat eri lavapersoonan ja -hahmon kuin mitä ovat itse. Silloin kun juonnamme kollegan kanssa ja Burleskissa pääsen yhdistelemään taitojani. Osana iltaan kuuluu usein juonto ja avustaja, joka valmistelee ja siivoaa välillä lavan riisutuista vaatteista ja rekvisiitasta, joka sinne on jäänyt. Se on yksi meidän valttimme, että osaamme koota hyviä settejä, koska The Itty-Bitty Tease Cabaret oli Suomen ensimmäisiä burleski-ryhmiä, jota Ulrika Bachér oli mukana perustamassa vuonna 2008. – Shown voi koota kuin rasian eri makuisia konvehteja. – Haluan näyttää, miten monimuotoista burleski voi olla. 26 | Antiikki ja taide Ulrika halusi vaatesuunnittelijaksi ja pienenä näyttelijäksi. Satamassa myös taiteilijanimeen tuli ensin ”läppänä” kontrastia tuova etuliite Turrrbo, kun hän oli aikaisemmin pelkkä Cherry. Hän opiskeli musiikkia musiikkilukiossa ja on aina tehnyt myös musiikkia. Kuva: Kaylin Idora. Ryhmä esiintyi muun muassa Burlesquen Hall of Famessa vuonna 2011. Olennaisempi kuin yhden numeron kesto on kuitenkin se, että intensiteetti pysyy ja idea kantaa koko esityksen ajan. Esittäjällä on hyvin paljon mahdollisuuksia itse päättää mihin suuntaan esityksen vie, ja millainen esitys on. Burleskia hän oli tehnyt jo satamassa ollessaan. Itse artistina pääsee toteuttamaan omat ideansa. Tuottajana on ilo luoda yleisölle tapahtumia ja kansalle laajasti burleskia. – Burleskissa pääsen yhdistelemään kaikkia taitojani ja monta eri asiaa
Kuva: Kaylin Idora. Se voi olla tanssia, performanssia tai vaan olemista lavalla. – Minulle olennaista on tietty ilme ja fiilis esityksessä. – Viettelevyydellä ja eroottisuudellakin leikitään. Joskus kestää vuosia, että saa esitykseen oikean rakenteen ja konseptin, joskus se voi mennä nopeammin, Ulrika kertoo. Kuvassa The Itty-Bitty Tease Cabaret -ryhmä sonnustautuneena La Belle Décadenceesitystä varten, jossa ollaan 1910 ja 1920 -lukujen tunnelmissa. Koreografiaan, muotoihin ja spektaakkeliin perustuvassa ryhmänumerossa improvisaatiolle ei ole tilaa. LIIOITTELUA JA MEHUSTELUA. Antiikki ja taide | 27 olemme tehneet tätä niin kauan ja paljon, ja miettineet esitysten punaisia lankoja. – Koko numeron rakennetta ei voi muuttaa, mutta voi huomata, että tätä yleisöä pitää vähän enemmän mehustaa, jolloin voi ehkä heittää enemmän huumoria mukaan tai liioitella enemmän ja niin pitääkin hyvän artistin osata tehdä. Burleskissa leikitään kontrasteilla. Yritykset pikkujouluineen ovatkin burleskin suurin yksittäinen tilaaja. ERILAISIA VAIHEITA BURLESKIN HISTORIASSA. Burleskissa riisutaan harvoin alasti. – Esityksessä haluan välittää jonkun teeman, tunteen, tunnelman tai fiiliksen tai kertoa jotain. Viuhkatanssissa on usein isot höyhentai vastaavat viuhkat, ja tanssiessa esiintyjä peittää niillä itseään koko ajan niin, että katsoja ei ihan näe, mitä esiintyjällä on alla. Jotkut asiat vaativat Bachérin mukaan pitkän harjoittelun, että ne saa menemään teknisesti oikein. – Joskus yhdistetään burleskia ja standupia esitysten välissä. Se on kimaltelevaa, mutta sillä asenteella, että ihmisiä ollaan vaan kaikki. Mutta se on yksilöllistä, mistä jokainen erikseen kiihottuu. Minulle oma tyyli ja oman tunnelman luominen on tärkeämpää kuin mitä tanssiaskelia otan. TILANNE VAIKUTTAA ESITYKSEEN. Sooloesityksissä on enemmän omaa valtaa, jolloin esitystä voi tilanteessa vähän muuttaa ja improvisaatiollekin on tilaa. Yleensä päälle jäävät vähintään stringit ja pastiesit nännien päälle. Tykkään tehdä esityksen pilke silmäkulmassa, mikä myös kuuluu burleskiin. Burleskin historiassa on ollut erilaisia vaiheita ja kausia. – Minulla on muutamia esityksiä, jotka yleensä aina toimivat. Esityksissä on paljon peittämistä ja paljastamista ja leikkimistä niillä. Asu on hienosti koristeltu, ja olet valokeilassa. Alastomuutta sensaatiomaisena asiana burleskissa Bachér pitää kaikkiaan epärelevanttina. – Burleskissa leikitään kiusoittelulla ja illuusio on tärkeä. – Kyse on enemmän siitä, että vartalo ja keho tuodaan esille samaan aikaan niin luonnollisena kuin hieman maagisena asiana. Silloin asun tekeminen on luonnollisesti nopeampaa, mutta tekninen harjoittelu taas saattaa viedä vuosia. Se voi olla esimerkiksi Punahilkan tarina burleskin keinoin, mikä onkin usein nähty teema. Varietea ja vaudevillea sekoitetaan myös paljon mukaan. Se on ilakointia, mutta sitä ei tehdä kiihottamisvaan viihdyttämismielessä. Jo 1800 -luvulla alkanut burleski hiipui 1900 -luvun jälkimmäisellä puoliskolla maailmanlaajuisesti. Kokonaisuus rakennetaan sen mukaan, onko kyseessä esiintyjien oma ravintolailta vai ohjelma johonkin juhliin tai yksityistilaisuuksiin kuten pikkujouluihin. Joskus haastan itseäni tekemällä jotain mikä poikkeaa omasta tyylistäni, samalla kun yritän tehdä siitä silti omanlaisen. Se voi olla vaikka punaiset kengännauhat. Bachér käyttää esityksissään monenlaista musiikkia. Asun tekemiseen voi mennä päivä, kuukausia tai vuosia, riippuen asun teknisyydestä. Yksi on tosi hidas. Siinä voi olla tietynlaista leikkimielisyyttä, vaikka käsitellään suuria tunteita ja joskus vakaviakin asioita. Ulrika Bachér tietää, että sama esitys voi tuntua varsin erilaiselta riippuen siitä kenelle ja missä tilanteessa hän sitä esittää. Asiakas saattaa tilata 45 minuutin shown, jos ihmiset haluavat syödä ja sosialisoida. Asulla voi leikkiä vaikka niin, että ottaako jotain pois vai lisääkö ja mitä siellä on alla. Tällöin Bachér jakaa mielellään shown kahteen osaan, jotka esitetään ruokailulajien välissä. Siinä ei ole lainkaan tanssia vaan tosi vahva kontaktipeli yleisön kanssa. Klubeilla on monesti burleskin lisäksi eri esiintyjiä, kuten dragia, musiikkia ja laulua. Yksi burleskiesitys on oma pieni, ideasta liikkeelle lähtevä kokonaisuus ja tarina. – Kerran olen nähnyt viuhkatanssin, jossa miespuolinen burleskitaiteilja esiintyi aivan alasti, mikä paljastui vasta ihan lopussa. – Duonumeroissa kollegan kanssa osaamme kuitenkin molemmat lukea yleisöä niin, että voimme heittää tarvittaessa enemmän vapaaksi tai dramaattiseksi. Fokus on enemmän tekemisessä kuin lopputuloksessa. Joskus käytetään vain yhtä isoa kangasta, millä liikutaan ja tanssitaan lavalla. Mutta esitys pitää myös tuoda ihmisten tasolle niin, että he voivat tunnistaa itsensä siinä. Sitten minulla on perinteisempi, menevä esitys, josta yleensä aina tietää, että sillä saa katon räjäytettyä
Sen voidaan tuoda moneen tilaan, mutta se ei tule koskaan olemaan valtavirtaa. Ulrika Bachér alias TurrrboCherry tuli täysillä mukaan burleskiin vuonna 2008 Suomessa ensimmäisten joukossa. Kirjan teksti juoksee selkeästi ja luettavasti. – Alussa me lähdettiin vaan tekemään – ei ollut mitään valmista vaan kaikki piti luoda itse. Ravintoloissa järjestettiin elävän mallin niin sanottuja kabaree-piirustusiltoja rennolla otteella. Burleski kasvoi yhä 2000 -luvun alussa ja etenkin 2010 -luvulla. Burleski-esitys voi toimia monella eri tasolla ja teemoissa voi usein nähdä vahvaa symboliikkaa. Luettavuutta edesauttaa näyttävä kuvitus ja selkeä taitto. Itse olen ollut etuoikeutettu, että olen päässyt tapaamaan vanhan ajan legendoja, jotka ovat esiintyneet vuosikymmeniä sitten, ja olen voinut käydä heidän luennoillaan ja workshopeissaan. Mehr on itsekin esiintynyt nimellä Norma Chardonnay-Shampanskaja. Ulrika pyrkii ottamaan hankinnoissa huomioon myös ekologisen aspektin. Viihdemaailma muuttui, tuli aikuisten viihde ja erilaisia asioita kehiin. 28 | Antiikki ja taide BURLESKIKIRJA ESITTELEE BURLESKIA MONIPUOLISESTI Burleskiin syvällisesti perehtynyt kirjailija, toimittaja, kriitikko ja väitöskirjatutkija Marissa Mehr on tehnyt kattavan Burleskikirjan (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2019). Arvostelijoita ja jopa paheksujia on löytynyt kautta aikain. – Silloin kysyntä oli isoa, ja kun ei ollut muita tekijöitä, niin nopeasti teimme tosi paljon, ja siitä tuli pian ammattimaista hommaa. Suomessa Petra Innanen eli Bettie Blackheart järjesti Suomen ensimmäiset burleskifestivaalit, jotka jatkuivat aina vuoteen 2017. – Olen monesti sanonut, että burleski voi sopia mihin tahansa tilaisuuteen, mikä ei tarkoita sitä, että se sopii kaikkiin tilaisuuksiin. Kirjassa käydään läpi burleskin kansainvälistä ja kotimaista historiaa, hiljaisempia kausia sekä uutta tulemista ja suosiota sekä monia taidemuotoon liittyviä mielenkiintoisia piirteitä. Se, että joku kauniisti riisui hansikasta lavalla, ei ollutkaan enää niin iso juttu 1960-luvulla. Tekijä on haastatellut kirjaan ja laittanut siihen lainauksia useilta burleskiartisteilta, kuten esomerkiksi yhdeltä alan uranuurtajista Suomessa Ulrika Bachérilta alias TurrrboCherryltä. Tosin mitään valtavirtaa se ei ole koskaan ollut. 1990 -luvulla burleskin uusi aalto alkoi nostaa päätään, kun performanssi, underground-, ja streptease-esiintyjät rupesivat löytämään burleskin ja herättämään sen uudelleen henkiin. Kuva: Asko Rantanen/Asko Jonathan Photography. Kun koronavuotta ei oteta huomioon, löytyy tekijöitä, harrastajia ja yleisöä koko ajan enemmän. Burleski on Bachérin mukaan ollut isoimmillaan vuodesta 2015 eteenpäin. Se burleski mitä alussa teimme, näytti tietysti hieman erilaiselta kuin miltä se tänä päivänä näyttää. Vaikka burleski on nykyisin enemmän taidetta ja esiintyvää taidetta, onhan se aina ollut kuitenkin myös showbisnestä ja viihdettä, Bachér toteaa. Kirjaa voi lämpimästi suositella alaa hyvin valaisevana aiheesta vähänkin kiinnostuneelle. – Suhtautuminen vartaloon ja seksiin vapautui. Vuosien varrella olemme matkustelleet paljon katsomassa esityksiä, esiintyneet ulkomailla, ja sitä myöten kokemusta on kertynyt, ja suurimmat opit ovat tulleet siitä. SUOSIO KASVAA KOKO AJAN. Vuodesta 2012 se on ollut hänelle päätyö ja ammatti. JS. Eihän burleskilla mitään kartanoa osteta, mutta kyllä sillä pystyy elättämään itsensä, Bachér valottaa
– Jo nuorena pukeuduin isän puvun housuihin ja äidin vanhaan hiihtotakkiin, ja ehkä silloin vielä vahvemminkin kierrättelin, Ulrika kertoo. Antiikki ja taide | 29 Bachérin arvion mukaan Suomessa on harrastajia muutamia satoja, ehkä noin 150 tekee omia esityksiä, ja muutama kymmenen tekee ammattitason burleskia. Se on monelle voimaa antava harrastus, jossa saa olla oma itsensä, tutustua omaan kehoon, hyväksyä ja rakastaa sitä. Mutta kyllähän Mike ja Tomppa ovat tosi taitavia tekijöitä ja hyviä visioimaan asioita – ja myös toteuttamaan ne sitten jonain päivänä – ja useimmiten tulee tosi hienoa. Yleisö on Suomessa pitkään ollut naisvoittoista, mutta tämä on vuosien varrella tasoittunut. – Voin ihan hyvin ostaa jotain uutenakin, jos se miellyttää silmää ja siihen on joku syy, mutta useimmiten mukaan tarttuu vanhaa tavaraa, Ulrika myöntää. Ulrika asuu geologi-miehensä ja uusperheensä kanssa vanhaa 1920 -luvun maataloa Inkoossa. Hän pyrkii ottamaan hankinnoissa huomioon myös ekologisen aspektin. – Burleski on yhä suositumpaa ja sitä myös harrastetaan runsaasti. Harrastajia ja esiintyjiä löytyy kaiken sukupuolen edustajista, mutta pääosin he ovat naisia. VINTAGEA TV OHJELMASSA JA KOTONA. Ulrika Bachér on mukana Weird Antiquesin Mike Kaireniuksen ja Tomppa Kekäläisen kanssa kevään aikana TV 1:ssä tiistaisin esitettävässä Vintage valtakunta -ohjelmassa. Talossa oli entuudestaan vanha kalustus ja muuta vanhaa perintötavaraa on kertynyt taloon ja navetan vintille molempien suvuilta. Ulrika on ennen tehnyt myös osa-aikaisia töitä miesten vintage-liikkeessä. Siinä on pientä ystävällismielistä kettuilua toinen toisilleen. – Televisio-ohjelmassa tietyllä tavalla karrikoidaan ja kärjistetään, mutta aika hyvin se vastaa henkilödynamiikkaamme. – Ennen kuin rupesin olemaan mukana liikkeessä, olimme tehneet yhdessä joitain projekteja ja kuvattu videoita, joten tunsin pinnallisesti Miken ja Tompan. Ulrikan esteettinen silmä tykkää vanhasta ja retrosta, mutta hän pystyy myös sekoittamaan uutta ja vanhaa. Kuva: Asko Rantanen/Asko Jonathan Photography. Vaikka esiintyjät ovat kilpailijoita keskenään, yhteisö myös pitää yhtä. Tavallaan suunnitellaan hyvin, mutta naureskellaan ohjelmassa, että jotkut projektit vaan kestää ja kestää. Kehoneutraalisuuden mukaan kaikki kehot hyväksytään eikä ole pakko olla koko ajan ihana vaan kaikilla saa olla huonoja päiviä ja hetkiä, esiintymisen lisäksi burleskia myös opettava Ulrika Bachér toteaa. Ja se mihin itsekin syyllistyn omassa elämässäni, tietty epäjärjestys vallitsee
30 | Antiikki ja taide
– Nimekkäiden taiteilijoiden maalauksista jäljennettiin kuvatauluja. Opetustauluja ovat tehneet Gallen-Kallelan lisäksi muun muassa Martta Wendelin, Hugo Simberg,Wenny Soldan-Brofelt, Aarno Karimo ja Albert Edelfelt. He ovat yleensä taulunsa signeeranneet, mikä lisää niiden suosiota keräilijöiden keskuudessa. Opetustaulujen aiheet ovat tämän päivän ihmisessä hilpeyttä, mutta vuosikymmeniä sitten opetustaulut loivat kuvaa kyläkoulun ulkopuolisesta maailmasta, johon varsin harva oli ainakaan laajasti tutustunut. Historia ja uskonto olivat aiheina yleisimmät, mutta aiheita ovat olleet myös biologia, maantieto ja matematiikka. Nimekkäät taiteilijatkin tekivät sivistystyötä Opetustaulut avasivat maailman Hoitotoimenpide. LEIJONA SAATTOI IHMETYTTÄÄ. Eräässä taulussa on kuvattu kahdeksan ihmisrodut varsin yksityiskohtaisestikin. Toisaalta aivan kotimaiset eläimetkin saattoivat olla etenkin kaupunkilaislapsille melko outoja. – Koulujen budjetit olivat määrätty lyijykynän tarkkuudella. Uskonnollisia tauluja on kouluilla ollut aika paljon, mikä voi johtua siitä, että seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt muun muassa Kansan Raamattuseura lahjoittivat tauluja kouluille. Niiden tekijöinä on ollut tunnettuja taiteilijoita aina Akseli Gallen-Kallelasta lähtien, sanoo museonhoitaja Vesa Järvinen Itä-Hämeen museosta Hartolasta. Kuva: Kansallismuseo, Vankilamuseon kokoelma. – Luultavasti kaikissa kansakouluissa oli opetustauluja eri aiheista. Kyläkouluja on lakkautettu paljon, osassa taulut on otettu talteen osassa ei. Järvinen on kerännyt jo kolmannen sukupolven museonhoitajana toistasataa opetustaulua. Tauluissa kuvattiin esimerkiksi ihmisrotuja. Muun muassa eteläja pohjoisitalialainen asukas on kuvattu. Isä oli kaukaa viisas ja ymmärsi ottaa pahvitaulut kuten muutakin esineistöä talteen. Antiikki ja taide | 31 K TEKSTI: JUHANI KARVONEN KUVAT: ITÄ HÄMEEN MUSEON KOKOELMAT, KUVAAJA MAURI PÄIVINEN Moni vuosikymmeniä sitten koulunsa käynyt suomalainen sai sivistyksensä pahvisista opetustauluista. Mustaihoisia ihmisiä ei varmaan ollut juuri kukaan tavannut. – Keräily sai alkunsa, kun eräs kyläkoulu lakkautettiin jo 1970-luvulla. Sen jälkeen niitä on karttunut muualtakin. un muut havaintovälineet olivat varsin rajalliset, pahvitauluista oppilas sai tietoa muun muassa roduista, anatomiasta, kasveista, eläimistä, historiasta ja uskonnosta. Sen komeroista löytyi opetustauluja. – Maailmankuva laajeni myös siinä suhteessa ja suomalainen kansakoululainen näki eksoottisia eläimiä kuten kirahveja ja leijonia. Opetustaulut olivat aikansa harvoja havaintovälineitä, koska oppikirjoissakaan kuvia ei juuri ollut. Oma lukunsa opetustauluissa ovat uskonnolliset ja historialliset taulut, joita oli melko runsaasti. – Moni suomalainen kohtasi mustaihoisen ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisissa 1952. Tauluja panoivat ainakin Valistus ja WSOY, Otava, Akateeminen Kirjakauppa Kouluaitta oy ja Weilin+Göös. Opetustauluja on liikenteessä edelleen. Peruskorjauksissa taulut ovat monesti hävinneet
Kaikki uskonnot liittyvät jotenkin siihen, ettei ihminen saisi ainakaan liikaa nauttia elämästä. Kuva: Kansallismuseo, Vankilamuseon kokoelma. Valokuvasta tehty ei ole tehty. Historiallisissa tapahtumissa on myös jonkin verran eri kuvauksia samasta tapahtumasta. Itä-Hämeen museo on ollut Järvisen suvun elämäntyö kolmen sukupolven ajan – Näyttää pahasti siltä, ettei neljäskään sukupolvi pääse tästä hommasta irti. Museo työllistää Järvistä joka päivä. 32 | Antiikki ja taide Herran pelko on viisauden alku. – Painolaatan valmistus maksoi, minkä takia erilaisia kuvia ei kovin paljon tehty. Isoja tauluja oli käytössä 1880-luvun lopulta aina 1900-luvun puoliväliin. –Osa tauluista on maalattuja tai piirrettyjä mutta painettujakin on. Kuva: Kansallismuseo, Vankilamuseon kokoelma Olkikattoinen veden päälle rakennettu kylä, turkisasuisia ihmisiä ja eläimiä. MUSEOTYÖTÄ KOLMESSA SUKUPOLVESSA. Voikukkataulu oli aina se sama voikukkataulu. Sitä ennen oli pienempiä 30x40 senttisiä tauluja, joita ei painettu Suomessa vain Saksassa tai Ranskassa. Opetustaulujen osalta itsekin joskus ihmettelen hintatasoa kunto tietysti vaikuttaa hintaan. Kun isä joutui tekemään muitakin kuin museonhoitajan töitä elätRodut opittiin taulusta, harvalla oli kokemusta muualta maailmasta. Värilliset taulut alkoivat yleistyä 1880-luvulla. –Niitä oli kouluissa 1800–1850-luvulle. Pienistä tauluista ei täysiä sarjoja ole ja niitä on jäänyt yllättävänkin vähän. Isoja opetustauluja tehtiin eri aiheista 12 ja 24 kappaleen sarjoissa. PIENET TAULUT HARVINAISIA. Opetustauluissa sanotaan suoraan, että viina syö aivoja sekä sisuskaluja ja aivot turpoavat väkiviinasta. Tytär opiskelee taidehistoriaa Jyväskylässä. Tauluja tilattiin kouluihin sarjoissa. Varsinkin uskonnollisia opetustauluissa on erilaisia. – Esimerkiksi Kristuksen ristinkuolemasta on useita tauluja, joissa tapahtumia on kuvattu hieman eri tavoin. Museonhoitajana Järvinen ei tunnusta rahan olemassaoloa. Lihakset ja luusto. Etenkin mustapohjaiset kasvitaulut ovat olleet suosittuja keräilykohteita. Kuva: Kansallismuseo Kasvitauluja, taulu 4, Kissankello, toimittanut seminaarinlehtori John Linden, maalannut Ebba Masalin. Tauluista on olemassa sarjaluettelot, mutta aivan kaikkia yksittäisiä tauluja ei luetteloissa ole. – Museo aina auki ja vieraita on käynyt vuosien varrella jouluaattona kuin juhannuksenakin Itse olen ollut museossa kolmevuotiaasta saakka. Isot taulut ovat huomattavasti yleisempiä. Museon ensimmäinen hoitaja oli vaarini. Pienet taulut ovat yleensä piirrettyjä ja mustavalkoisia, tosin joitakin tauluja saattoi ainakin opettaja värittää. Se ajatus näkyy myös taulujen sanomassa. Yleensä yhdestä aiheesta oli vain yksi taulu, jonka kautta moni sukupolvi sai oppinsa. Opetustauluja on sekä isoja että pieniä. Tuon ajan filmit eivät kestäneet suurennoksia. Pienet opetustaulut ovat harvinaisuuksia. Pietarin kalansaaliista on 3-4 opetuskuvaa. Rautakaudelta saakka ihminen on pyrkinyt sekoittamaan päätään jollakin tavoin. Vankilamuseon kokoelma. Ehkä niihin liittyy monen mielessä tiettyä nostalgiaa. Alkuun tauluissa oli vain hevonen mutta myöhemmin jo hevosrotuja. – Meille kaikki museoesineet ovat lahjoituksia, joilla haluamme säilöä historiaa. Osa tauluista ei kuulu sarjoihin etenkin nimekkäiden taiteilijoiden tauluista osa on yksittäisiä teoksia
Tältä ajalta esillä on muun muassa runoilijan matkalaukku ja suurikokoinen lompakko. Antiikki ja taide | 33 Pietarin kalansaaliista kertova opetustauluoli yksi yleisimmistä. Museolla vierailevat paikallisten lisäksi kesäasukkaat sekä valtatietä pääkaupunkiseudulta ohiajavat. Huoneen esineet ovat Honkapäästä eli Uunon lapsuusja nuoruusvuosinaan käyttämiä. Talvio kuoli kodissaan Helsingissä Laaksolassa loppiaisena 1951. – Istumasohva on Iiristehtaan tuotantoa ja sohvalla on Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman Liekki-ryijyn muunnelma. Maila Talvio (s Maria Winter) syntyi Hartolassa Savelan pappilassa kappalainen A. Laakerinlehtiseppeleen Talvio on saanut Satakuntalaiselta osakunnalta. Lihakset ja luusto. Alueella on ollut asutusta ainakin rautakaudelta alkaen. Museon erikoisuus ovat kirjailijat Maila Talvio Mika Waltari ja runoilija Uuno Kailas. Pienet taulut ovat yleensä piirrettyjä ja mustavalkoisia,. Kuva: Kansallismuseo, Vankilamuseon kokoelma Talvion työhuoneen koko esineistö on siirretty kirjailijan kuoleman jälkeen museoon ja asetettu esille samalla tavalla kuin se on ollut Helsingissä Laaksolassa kirjailijan kodissa. Heille on omat nimikkohuoneensa museossa. Koskipään viimeinen omistaja oli Annie von Gerdten-Boisman (1859-1927), Hartolan kappalaisen A. Kailaan muistohuone on kartanon aikaan ollut palkollisten kammarina. Järvinen toivoo vielä saavansa yhden kirjailijahuoneen. Kartano Koskipäästä muodostui 1500-luvun lopulla Sipi Henrikinpojan hankittua naapuritiloja haltuunsa. M. Winterin tytär ja kirjailija Maila Talvion sisar.. tääkseen perheensä, minä olin Toivo-vaarin kanssa museolla. Mikkolan kanssa. – Waltarin vaimon Marjatta Luukkosen äiti oli Kalhon kartanon tyttäriä. 1850-luvulla kartano siirtyi von Gerdten-suvulle. Pikkupoikana meiltä aina kysyttiin, tuleekos pojista poliisi vai pappi. J. Winterin viidentenä tyttärenä vuonna 1871. Kailas kuoli Nizzassa vuonna 1933 keuhkotautiin. Huoneen esineistö Honkapäästä lahjoitettiin museoon vuonna 1936. Kailas syntyi Heinolan pitäjässä Kailasen tilalla Eevert Salosen ja Olga Honkapään esikoisena. KIRJAILIJAT VAHVASTI e SILLÄ. Silfverbögeleiden jälkeen kartano siirtyi vuonna 1677 sysmäläiselle Tandefelt-suvulle naimakauppojen välityksellä. Hänen poikansa Henrik aateloitiin Silfverbögeliksi vuonna 1639. Talvio syntyi Hartolan kappalaisen tyttärenä. –Kailaan muistohuonetta alettiin koota Talvion Helsingin laivarannassa taltioiman ja museoon kesällä 1933 tuoman runoilijan tuhkauurnan käärepaperin ympärille. – Kolmivuotiaana, äidin kuoltua, Uuno joutui isovanhempien hoitoon Hartolan Honkapäähän. – Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita ja laajimmillaan Koskipäähän on kuulunut 25 000 hehtaaria maata ja parisataa torpparia. Kamarissa on esillä kirjailijan tuotantoa ja Näsissä käyttämiä esineitä. Uurnan ympärillä ollut käärepaperi on edelleen esillä muistohuoneessa. Waltari kirjoitti Näsin piharakennuksen ullakkokamarissa mm Sinuhe egyptiläisen ja muita historiallisia romaanejaan. Kivimaa kirjoitti kaikkiaan noin 50 teosta, joihin kuului runokokoelmia, romaaneja, näytelmiä, matkakirjoja ja muistelmia. 1300-luvulla alue mainitaan asuttuna paikkana. Tänne tullaan nimenomaan museoon. M. Vuonna 1893 Talvio avioitui professori J. Waltari vietti 1940-luvulla kesiään Hartolassa Kalhon kartanosta erotetun Näsin piharakennuksessa. Kirjailija Arvi Kivimaa – myös hän on syntyisin Hartolasta. Lisäksi muistohuoneessa on esillä Kailaan mukana kulkeneita esineitä hänen Helsingin ajaltaan, jolloin hän opiskeli Helsingin Yliopistossa ja toimi vapaana toimittajana ja runoilijana ja asui alivuokralaisasunnoissa ja matkustajakodeissa. Meillä on museo, ei mitään muita toimintoja esimerkiksi kahvilaa. Kerran naapuri rouva erehtyi kysymään sitä minulta alakouluiässä ja minä loukkaannuin niitä pahasti, että suostuin puhumaan naapurille seuravan kerran ylioppilaana. Jo itse museorakennuskin on nähtävyys Kartanoa ovat halineet kolme aatelisukua Silfverbögel, Tandefelt ja von Gerdten
Mannisen auto tunnistetaan vuosikymmenten jälkeen edelleen Hurriganesin Cadillaciksi. – Olimme Pitkäjärven ABC-asemalla parkissa odottelemassa muita lähtijöitä. – Hän huudahti ”Iskä mistä sä tiesit?” Isä kertoi hetken kuluttua, että huomasi ohiajaessaan Cadillacin pihalla ja arvanneensa sen olevan juuri AN-160 tunnuksella varustettu. Cadillac on mallimerkinnältään Cadillac series 62 4dr Sedan vm1954, missä 4dr tarkoittaa neljäovista mallia. Kokoaminen kesti kolmisen vuotta, muttei siinä mitään suurta kiirettäkään ollut, naurahtaa Kari Manninen. – Kun kerron mobilistitapahtumissa auton historiasta, kunnioitus autoa kohtaan kasvaa, naurahtaa Manninen. Viereemme ajoi auto ja pikkutyttö juoksi automme eteen. Hän oli seuraavasta. – Osat oli pakattu 32 laatikkoon. Autossa on 5,4 litran V8-moottori. Hevosvoimia siinä on 230. Tussia ei saa poistetuksi pellistä. 34 | Antiikki ja taide M anniset ostivat auton osina vuonna 2009. Roadrunner oli menestysyhtyeen toinen albumi, joka pysyi kymmenen vuotta Suomen myydyimpänä albumina 170 000 myydyllä levyllä. Alkuperäinen väri oli kermanvaalea vihreällä katolla, mutta Hurriganesin käsissä auto muuttui vaaleansiniseksi. – Olen ainakin kuullut syyksi sen, että eräällä keikalla fanit kirjottivat tusseilla auton pelteihin niin paljon terveisiä, että Kari Manninen toi Hurriganesin tien päälle jälleen Cadillac on rock! Cisse Häkkinen maalautti auton siniseksi. Pituus on 5,5 metriä, leveys kaksi metriä ja paino 1 960 kiloa
Lanko oli ostanut sen vuonna 1980 helsinkiläisestä autoliikkeestä, jonka nurkassa se oli lojunut pitkään. Hurriganesin Roadrunner-levyn kannessa vuodelta 1974 bändi istuu Cadillacissa. AUTO SYNTYI OSISTA. – Lanko oli purkanut auton ja se oli jäänyt osiksi 28 vuodeksi. Hurriganes Cadillac”. Tämän tilalle ostimme Tukholmasta samanlaisen, mistä kiitoksetAhosen Jarille, joka hoiti asiat Ruotsin puolella ollessaan siellä töissä. Lanko asetti hinnan, jolla tämä oli suorastaan pakko ostaa, mutta sitä en kerro. Cadillacin oli tarkoitus olla sellainen syksystä kevääseen projekti, mutta siihen kului kolme vuotta. AN-160 rekisterikilpi tunnetaan ilmeisen laajasti maanteillä.. – Meiltä paloi vuoden 1956 4 dr HT Chevrolet. Kunnostuksen laajuuden paljastuttua tuli mieleen, että joku ajoauto pitää hommata. Taivasalla sitä ei voinut ryhtyä kokomaan. Mikkeliläisillä Mari ja Kari Mannisella on tuo Cadillac. – Alkuperäisessä oli kaksipiirijarrut, mutta asensin nelipiirijarrut jo ihan turvallisuuNäyttelyissä vastavaa Cadillacia ei ole juurikaan tullut. – Kysyimme lankomieheltä Niirasen Karilta Cadillacin ostoa ja niinhän se tuli meille. Osat olivat suurin piirtein tallella ja alkuperäisosiksi aika hyvässä kunnossakin. Antiikki ja taide | 35 TEKSTI: JUHANI KARVONEN LÄHTEENÄ KÄYTETTY MYÖS WIKIPEDIAA Kari Manninen osti C adillacin lankomieheltään Kari Niiraselta 32 laatikossa. Siinä oli tuleva alan harrastaja, Manninen naurahtaa. rampista kurvannut takaisin varmistamaan asian. Sisään mennessämme vastaan tuli noin 10-vuotias poika, joka tokaisi äidilleen ”kato äiskä... Auto päätyi Mannisille sattumusten kautta. – Joutsan Chopper Shown aikana kävimme paikallisessa marketissa. – Ajoimme Chevyllä jonkin aikaa ja sitten päätin aloittaa kunnostuksen. Langolla ei ollut aikaa eikä oikein tilojakaan auton kunnostamiseen
LÄHDE: WIKIPEDIA – Se alkaa olla ajokunnossa, muttei vielä tänä kesänä. Pellit ovat kaarevia moneen suuntaan ja ainoa keino työstää peltejä on kokeilemalla. – Suoraa peltiä ei juurikaan ole. Levy myös kaiverrettiin Ruotsissa, minkä vuoksi siitä saatiin äänenvoimakkuudeltaan yhdeksän desibeliä muita suomalaislevyjä kovempi. Tämä Risto Vuorimiehen suunnittelema kansikuva on valittu lukuisia kertoja Suomen parhaaksi levynkanneksi. Takavetoisen Opel Kadett oli 1970-luvulla myyntitilastojen kärjessä. Vanhat sähkölaitteet tuottavat monesti ongelmia. Manninen kehuu autoa erittäin mukavaksi ajettavaksi. Mannisella on neljä vanhaa Opelia, joista yksi on ajokuntoinen ja kolme melkein ajokuntoista. Musiikkivideoilla Black Devils Ile Kallio Janne Louhivuori ”Get On”. En ole näitä kovin Joskus Cadillac saa kyytiä lavallakin. Seuraava omistaja oli 17.01.1973 majuri EVP Lasse Setälä ja 15.09.1973 alkaen muusikot Christer Häkkinen ja Remu Aaltonen, 24.10.1973 Christer Häkkinen lunasti auton itselleen. Pellit ovat kaarevia moneen suuntaan. SUOMEN PARAS LEVYNKANSI Roadrunner on suomalaisen Hurriganesyhtyeen loppuvuodesta 1974 julkaistu toinen albumi. Viimeistään osa saa Ruotsista, jossa on Cadillaceihin erikoistunut varaosaliike. Ohjausja jarrutehostin ovat, mutta sähköisiä toimintoja ei juurikaan ole, mikä on toisaalta etukin. – Se on vähän liiankin mukava asfaltilla, kyytiin on kuin sohvalla istuisi. Vuosien varrella on 3-4 autoa tullut vastaan, mutten koskaan ole ehtinyt omistajien kanssa puheisiin saakka. Mannisella on pellinkäsittelyyn tarvittavat laitteet mutta muokkaus on hidasta. Peltejä oli muutenkin vaihdettava muun muassa ovet ja takakansi ja runko piti hiekkapuhaltaa ja kuumasinkittää. CHEVROLET PÄÄSEE TIEN PÄÄLLE. Chevyään Manninen on koonnut vuodesta 2009 saakka. Cadillacin linjoissa ei ole valittamista. Kun tapahtumat ovat yleensä kesäkuukausina, olemme olleet kesäviikonloput aika tavalla liikenteessä. Valmistusnumero: 546274314 Valmistusmaa: Amerikka Moottori: alkuperäinen 331 cid 230 hv. Albumin kansikuvassa yhtyeen jäsenet istuvat basisti Cisse Häkkisen Cadillacin takapenkillä Helsingin Ruskeasuolla. Kuvattuna: Auto ollut elokuvateattereiden mainosfilmissä Shell Super Oil and ASD sekä Hurriganes-yhtyeen Roadrunner kansikuvissa. Kuvattu Imatran ajoissa kilpa radalla. Cadillaciin kuuluu myös peräkoukku, sillä yhtye ilmeisesti veti keikoillaan peräkärryä. Tajusin vasta moottori kasattuani, että olisin voinut tehdä koneistosta sellaisen, joka olisi kestänyt lyijytöntä polttoainetta. – Auto oli muuten kohtuullisessa kunnossa, mutta lattia oli mätä ja tie paisto läpi pohjasta. – Harrastajia on aika paljon ja osia on monella tallessa. CADILLAC SERIES 62 4 DR SEDAN VM 1954. 36 | Antiikki ja taide denkin takia. – Koukku on tallella, mutten ole asentanut sitä. Venttiilikoneisto on tehty lyijylliselle polttoaineelle, minkä takia tankkiin on lisättävä joskus lisäainetta. Tilasin uuden lattian ja olen sille vähitellen kasannut alkuperäisen auton. Black Devils and Jam Rock Band ”My Sweet Lily”. montaa nähnyt, vaikka vaimon kanssa olemme aktiivisesti cruising-tapahtumia kiertäneetkin. Levyn materiaali äänitettiin Tukholmassa, ja Roadrunner oli samalla Hurriganesin ensimmäinen Ruotsissa julkaistu albumi. Hiekkatielläkin Cadillac toimii, vaikkei olekaan aivan yhtä mukava ajettava kuin päällysteellä. Yhdysvalloista löytyi yritys, joka valmistaa alustoja. – Korona on nyt estänyt tapahtumat, mutta normaalivuosina olemme kiertäneet kymmenkunta tapahtumaa vuodessa. Ruostetta oli aika paljon. Levyn kappaleet ovat pääosin nopeatempoista rock and rollia, mutta mukana on myös esimerkiksi 1950-luvun teinipoppia ja 1960-luvun rautalankamusiikkia. Hän aloitti auton kunnostuksen. Seuraava omistaja 06.06.1977 – 30.05.1978 oli autonkuljettaja Markku Mäki ja 15.07.1980 alkaen Kari ”Nite” Niiranen Kuopiosta. Nykyiset omistajat 12.9.2009 Kari ja Mari Manninen. Vaihteisto: alkuperäinen Hydramatic Omistus: Tuotu Californiasta 1963 ja rekisteröity 15.05.1963 Suomen kilpiin rekisterikilvellä AN-160. Työn alla on vuoden 1956 Chevrolet. Osia Cadillaciin löytyy yllättävänkin hyvin. Tuoja oli merikapteeni Alfred Boström, Helsingistä. Museokatsastus sallii turvallisuuteen ja valoihin liittyvät muutokset. Varustukseltaan Cadillac on perusmalli eikä siinä ole elektroniikkaa, enkä osaisi sen kanssa pelatakaan. Chevyn Manninen osti kokonaisena Ruotsista. – Isäni oli Opel-harrastaja. Klassikoksi on tullut erityisesti A-puolen päättävä ”Get On”, joka äänitettiin alun perin vain albumin täytteeksi. Kari ja Mari Mannisen yhteinen harrastus on cruising. Sitä on pidetty suomalaisen rockmusiikin mahdollisesti merkittävimpänä albumina. Se oli Suomen myydyin kotimainen äänite vuoteen 1985 asti, ja sitä on myyty maassa yli 170 000 kappaletta. Sain kaverilta vastaavan korin malliksi ja sen mukaa olen mittaillut ja taivutellut peltejä autoon sopiviksi. Vuosi sitten vaihdon etupyörien kuulalaakerit rullalaakereihin samasta syystä
JA VALAISTUS VALAISIMIEN HUIPPUJA Finlaysonin kutomosalin valot syttyivät 1882 Nyt himoitaan retrovalaisimia G Artek G Idman G Orno G Taito VALAISINSUUNNITTELIJA SEPPO KOHO Tunnelma ratkaisee
Finlaysonin ensimmäisestä sähkövalaistuksesta peräisin oleva hehkulamppu on yksi Vapriikki -museon aarteista. Kuva: Antti Sompinmäki/Vapriikki 38 | Antiikki ja taide
Sen tuomisessa Carl von Nottbeckillä oli keskeinen rooli, kertoo Kimmo Antila. Se, että hän ei valmistunut insinööriksi saakka oli kuitenkin ajalle hyvin tyypillistä, selvittää Kimmo Antila. Skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle vuonna Finlaysonin kutomosaliin ensimmäinen hehkulamppuvalaistus Sähkövalot tulivat Suomeen nopeasti Kutomosalissa syttyivät lamput maaliskuussa 1882. Ensimmäinen kokeilu sähkövalolla tehtiin 15.3.1882. NOPEASTI SUOMEEN. Carl von Nottbeck vieraili kyllä ilmeisesti Menlo Parkin tutkimuslaboratoriossa, hänellä oli sukulaisia New Yorkin suunnalla. Uudet omistajat laajensivat tehtaan tuottamaan myös puuvillakangasta. 1820 Finlaysonin tehtaan Tammerkosken vesivoiman houkuttelemana. Puuvillatehtaasta tuli tuhansien ihmisten työpaikka. Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan Finlaysonin tehtaan Plevna -salin valaistuksessa ei ollut kyse mistään kansallisesta uroteosta, jona se varhaisemmassa historiassa nähdään. OSA EDISONIN MAAILMAN VALLOITUSTA. von Nottbeckin kanssa. Suomeenkin sähkövalaistus tuli nopeasti. Siinä lukee ”Tähän Finlaysonin kutomosaliin asennettiin sähkövalaistus ins. – Tampereelle Plevnaan asennettu valaistus oli ensimmäinen hehkulamppuihin ja paikallisiin dynamoihin pohjautuva pysyvä järjestelmä. – Hän myös opiskeli Sveitsin Zürichissa, mutta ei koskaan valmistunut. – Hän työskenteli Pietarissa Edisonin puhelinpuolen yrityksessä myyntimiehenä. – Nottbeck toi Edisonin järjestelmän Tampereelle yhdessä Edisonin firman miesten kanssa, mutta itse asiassa ensimmäisen hehkulampun toi aiemmin kaupunkiin jo Juho Holmsten-Heiniö Pariisin maailmannäyttelystä 1881. Tämä lamppu on yksi Vapriikki -museon aarteista, kertoo Kimmo Antila. Tämä ei myöskään vähennä Carlin roolia tai väheksy tuon Finlaysonin sähkölamppuinstallaation merkitystä, hän painottaa.. Lampunpitimet oli valmistettu puusta Finlaysonin puuseppäverstaassa. Hän korostaa, että Suomen sähköistyminen oli osa globaalia ilmiötä ja sen edellytys oli toimiminen kansainvälisissä verkostoissa. Postimuseon johtajana nykyisin työskentelevä Antila sähkövalaistuksen varhaisvaiheita Suomessa, hän oli myös mukana kirjoittamassa vuonna 2011 ilmestynyttä kirjaa ”Valoa Tammerfordiin!: Miten Sähkö Saapui Tampereelle?”, Tuossa kirjassa puretaan Finlaysonin tehtaaseen ja Carl von Nottbeckiin liittyviä myyttejä sähkövalaistuksesta. Wilhelm Samuel Nottbeckin poika Carl von Nottbeck vaikutti siihen, että Finlaysonin Tampereen tehtaan kehruusalissa, Plevnassa, sähkövalo valjastettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa hyötykäyttöön. – Finlaysonilla ei siis syttynyt tarkkaan ottaen ensimmäinen sähkövalo Suomessa, mutta se oli ensimmäinen pysyvä ja pitkäkestoinen hehkulamppuihin pohjautuva järjestelmä, jonka tärkeänä osana olivat dynamot, toteaa Kimmo Antila. OSA GLOBAALIA ILMIÖTÄ. Tampereella on kerrottu tarinoita, joiden mukaan Carl von Nottbeck olisi työskennellyt Edisonin Menlo Parkin tutkimuslaboratoriossa Yhdysvalloissa. Tämä tarina ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Alueen kehittyminen jatkui aina 1960-luvulle asti. Johdot olivat puuvillalangalla eristettyä kuparijohtoja ja ne kiinnitettiin seiniin ja kattoon lankanauloin. Carl von Nottbeckin aloitteesta ensimmäisenä Pohjoismaissa 15.3.1882”. Ensimmäinen tehdasrakennus, Kuusvooninkinen, nousi alueelle vuonna 1837. Tämän jälkeen muun muassa William Grove ja Joseph Swan esittelivät sähköllä hehkuvaa lankaa. Edisonin keksinnön ansiosta sähkövalaistus alkoi yleistyä nopealla vauhdilla. Ja vuotta ennen Plevnaa koulupoika Gottfried Strömberg rakensi Suomen ensimmäisen dynamon ja sytytti sähkövalon Varkaudessa– Suomessa tehtiin jo varsin varhain monia sähkövalokokeiluita, kertoo Kimmo Antila. päivä tammikuuta vuonna 1880. Finlayson myi tehtaansa vuonna 1836 tehtaansa tallinnalaiselle liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckilla ja hovineuvos Georg Adolf Rauchlille. Vaatimattoman kehruutehtaan nousu suuruuteen alkoi 1830-luvulla. T TEKSTI: EERO WIHURI ampereella Satakunnankadun ja Itäisen kadun kulmassa on laatta, joka kertoo Pohjoismaiden ensimmäisen sähkövalaistuksen asentamisesta. Töissä Pietarissa. Monen keksijän kehittelyiden jälkeen yhdysvaltalainen Thomas Alva Edison sai patentin sähkölampulle 18. Valaistusta varten tehtaalle hankittiin Yhdysvalloista kaksi tasavirtadynamokonetta. – Sinänsä tämä uusi tarina on mielestäni tässä ajassa paljon relevantimpi, kuin aiemmin kerrottu sankaritarina Carl von Nottbeckista. Jakoverkosto käsitti 150 lamppua. Laatta on kiinnitetty Plevnan vanhan kutomosalin seinään. Tosin jo ennen Edisonin patenttia Suomessa sähkövalon tuottamista kokeiltiin vuonna 1877 VR:n konepajalla Helsingissä. Antiikki ja taide | 39 Johdot olivat puuvillalangalla eristettyjä kuparijohtoja. Hehkulampun keksimisestä kunnia annetaan maailmanlaajuisesti Thomas Alva Edisonille, koska hän järjestelmällisesti etsi sopivaa lankamateriaalia, aloitti lamppujen valmistuksen ja luodakseen lampulleen markkinoita kehitti koko sähköntuotantojärjestelmän. – Suomen varhainen sähköistäminen oli osa Edisonin maailman valloitusta, jossa keskeisiä tekijöitä Itä-Euroopassa olivat unkarilaiset. Sähkövalon historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle Hehkulampun toimintaperiaatteen esitteli vuonna 1802 englantilainen Humphry Davy. Edisonin tehtaitten Itä-Euroopan edustaja, unkarilainen Stefan von Fodor vieraili Tampereella syksyllä 1881 tarkoituksena järjestää tehtaalle sähkövalaistus C
– Parhaimmista ja kiinnostavimmista valaisimista on maksettu yli 100 000 euroa. Valaisimen on valmistanut Taito Oy 1940-luvulla. Meillä Hagelstamilla on kesäkuun Hagelstam&Co:n Modernhuutokauppaan tulee kesäkuun alussa myyntiin Paavo Tynellin suunnittelema ”Snowflake”kattovalaisin. Kuva: Hagelstam & Co. H – Uraauurtava muotoilu ja korkea laatu ovat syitä sille, miksi näiden suunnittelijoiden ja valmistajien valaisimia arvostetaan. 40 | Antiikki ja taide Paavo Tynellin suunnittelemista valaisimista maksetaan yli 100 000 euroa Arvokkaat valaisimet Paavo Tynellin, Alvar Aallon, Ilmari Tapiovaaran, Liisa Johansson-Papen, Tapio Wirkkalan ja Mauri Almarin suunnittelemat valaisimet ovat tällä hetkellä kotimaisista kysytyimpiä. Erityisesti ihmisiä kiinnostavat hänen 1940ja 1950 -luvuilla suunnittelemansa valaisimet. alutuimmat valaisinmallit on valmistettu 1940–1960-luvuilla eli suomalaisen muotoilun kultakaudella. Hänen mukaansa Paavo Tynellin 1930-luvulla suunnittelemia kattokruunuja, joissa ei ole kiiltävää messinkiä, voi saada ostettua muutamalla sadalla eurolla. – On oikeastaan hämmästyttävää, että 60-70 vuotta vanha valaisin on yhä raikas. – Paavo Tynell on tällä hetkellä ykkösnimi, kun puhutaan suomalaisista valaisinsuunnittelijoista. Vuonna 2017 Hagelstamin huutokaupassa vastaavanlaisen valaisimen hinta kipusi 130 000 euroon. Silloin voidaan puhua ajattomasta modernista, kertoo huutokauppa Hagelstam&Co:n intendentti Thomas Luoma. Lähtöhinta on 100 000 euroa. Niiden hinnat liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa, hän jatkaa. Tunnettuja valmistajia ovat esimerkiksi Taito, Idman, Valaistustyö ja Orno
Paavo Tynellin ensimmäisissä valaisimissa oli vaikutteita kynttiläja öljylampuista. Kuva: Hagelstam&Co Modern-huutokaupassa myynnissä Paavo Tynellin suunnittelema ”Snowflake”. – Valaisimen lähtöhinta on 100 000 euroa. 1930-luvulla suunnittelemillaan huonekaluilla läpimurron tehneen Alvar Aallon suosituimmat valaisimet ovat juuri Mehiläispesä sekä Kultakello. TEKSTI: EERO WIHURI Arvokkaat valaisimet Paavo Tynellin suunnittelemat lattiavalaisimet ovat suosittuja. Antiikki ja taide | 41 Alvar Aallon suunnittelema ja Valaisinpaja Oy:n 1970-luvulla valmistama kattovalaisin Mehiläispesä myytiin Hagelstamin huutokaupassa 850 eurolla. Valaisimien materiaaleina olivat emaloitu metalli, akryyli ja lasi. Ilmari Tapiovaaran (1914-1999) klassikkotuotteista on tullut arvokkaita keräilykohteita. Hän suunnitteli useita ajan hengen mukaisia design-valaisimia muun muassa Stockmann-Ornolla. – Erityinen hitti on hänen suunnittelema lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen”. VALAISIMET VAIHTELEVASSA KUNNOSSA. Liisa Johansson-Papen (1907-1989) suunnittelemien valaisimien kysyntä on kasvussa. Hänen mukaansa yksi syy Tynellin arvostukseen maailmalla on Oy Taito Ab:n rohkea kansainvälistyminen. Siksi ne kiinnostavat, toteaa Thomas Luoma. Sen avulla Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet tulivat tutuiksi yhdysvaltalaisille. Vuonna 1918 hän oli perustamassa Oy Taito Ab:tä, josta kasvoi 1920ja 1930 -luvuilla merkittävä suomalainen valaisinvalmistaja. Hagelstam&Co:n intendentti Thomas Luoman mukaan Alvar Aallon (1898-1976) suosio säilyy vankkana valaisimia ostavien ihmisten keskuudessa. – Johansson-Pape painotti valaisimien suunnittelussa teknistä toimivuutta ja käytännöllisyyttä. Aallon suunnittelemien valaisimien suosiossa näkyy hänen maineensa arkkitehtina. Hänen suunnittelemiaan valaisimia voi saada sadalla eurolla, kalleimmat valaisimet maksavat tuhansia euroja, kertoo Thomas Luoma. – Snowflakea ei näe kovinkaan usein huutokaupoissa myytävänä. 1940-luvulla Tynell suosi valaisimissa koristeellisuutta, valaisimiin tuli muun muassa kukkaja lehtiaiheita. – Hänen arvostuksensa kasvoi, Tynell sai Yhdysvalloista paljon tilaustöitä. Suomen tunnetuin muotoiluyritys Artek perustettiin ensisijaisesti Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin. Aallon huonekalut ja valaisimet muodostavat edelleen Artekin valikoiman perustan. Yli 10 000 euroa maksetaan hyväkuntoisista lattiavalaisimista. – New Yorkiin Manhattanille perustettiin Finland House showroom 1940-luvulla. Myös Alvar Aallon Mehiläispesä-valaisin, jossa on normaalin viiden renkaan sijaan kuusi rengasta, on myyty yli 10 000 eurolla, kertoo Thomas Luoma. – Suomessa Paavo Tynell ei ole niin tunnettu nimi kuin mitä hän on maailmalla. Harvemmin myyntiin tulee täysin priimakunnossa olevia valaisimia. Erityisesti 1950-luvulla suunnitellut valaisimet ovat kysyttyjä. Valaisimet ovat usein käyttöesineitä, eikä niitä ole kohdeltu erityisinä koriste-esineinä. – Hänen valaisimissaan 1930-luvulta lähtien näkyy art decoa, mutta myös pelkistettyä funkkista. Kuva: Hagelstam&Co Lisa JohanssonPapen suunnittelema lattiavalaisin Orno myytiin Hagelstamin huutokaupassa alkuvuodesta 170 eurolla. Tältä ajalta on myös hänen hyvin suosittu ja kysytty ”Snowflake”, se on hyvin koristeellinen valaisin, kertoo Thomas Luoma. – Alvar Aallon suunnittelemat valaisimet ovat kestosuosikkeja. – Aallon suunnittelemien valaisimien hinnat vaihtelevat mallista ja kunnosta riippuen muutamasta tuhannesta eurosta hieman yli 10 000 euroon. Johansson-Pape aloitti uransa valaisinsuunnittelijana 1940-luvun alkupuolella. – Kiinnostus on kasvanut viime vuosina. ROHKEASTI MAAILMALLE. – Tynell uskalsi lähteä Suomesta kansainvälistymään 1940-luvulla, tämän rohkean liikkeen ansiosta hänet tunnetaan hyvin maailmalla, jatkaa Luoma. Valaisin puhuttelee muotokielellään ja laadukkuudellaan nykypäivän modernisteja, siksi ne ovat hyvin haluttuja ja hinnat nousevat yli 100 000 euroon. Thomas Luoman mukaan Paavo Tynellin ja muiden kotimaisten suunnittelijoiden valaisimet ovat vaihtelevassa kunnossa. Siitä maksetaan tuhansia euroja, valaisin on kansainvälinen hitti, sanoo Thomas Luoma.. 1920-luvulla hänen suunnittelemiinsa valaisimiin tuli tärkeäksi elementiksi lasi erisävyisinä opaaleina, 1930-luvun loppupuolella valaisimissa yleistyivät kangas ja kartonki. Suomessakin tosin hänen arvostuksensa on noussut viime vuosina, kertoo Thomas Luoma. – Perussääntönä voi sanoa, että mitä useampi muutto, sitä huonommassa kunnossa on valaisin. Paavo Tynell (1890–1973) työskenteli peltiseppäoppilaana, mutta hän samalla opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa metallitaidetta. SADASTA EUROSTA TUHANSIIN EUROIHIN. Hänen suunnittelemiaan valaisimia ostetaan erityisesti Yhdysvaltoihin, Japaniin, Saksaan ja Ranskaan sekä Suomeen. Kuva: Hagelstam&Co Ilmari Tapiovaaran klassikkotuotteista on tullut arvokkaita keräilykohteita. 1950-luvulla Taito Oy:n valmistama lattiavalaisin myytiin Hagelstamin huutokaupassa vuonna 2016 17 000 eurolla. Kattovalaisimen on valmistanut Taito Oy 1940-luvulla
42 | Antiikki ja taide Artekin riippuvalaisin A330S tunnetaan myös nimellä Kultakello. Valaisinta on tehty myös eri värisinä versioina. Se suunniteltiin alkujaan maineikkaaseen ravintola Savoyhin vuonna 1937. Tunnetuimmat suomalaiset valaisinvalmistajat Artekin loistoa. Valaisinta valmistetaan yhä
Osa näistä malleista on yhä Artekin mallistossa, kertoo Jouko Rekola. – Erityisesti Valaistustyö Ky:n tekemät Artekin valaisimet ovat kysyttyjä. Vaikka ensisijaisena tarkoituksena oli ammatillistaa Aallon suunnittelutöiden kansainvälinen jakelu, perustamiskirjassa ilmaistaan myös Artekin kaupallisuuden ylittävä kulttuurinen missio. Valaisimet oli suunniteltu hänen piirtämiinsä rakennuksiin, siksi niitä valmistettiin yksittäiskappaleina. Antiikki ja taide | 43 M odernin muotoilun myyntija markkinointiorganisaatio Artek perustettiin vuonna 1935. Proventuksen omistukseen ja vuonna 2013 Artekin osti sveitsiläinen huonekaluyritys Vitra AG. Näihin julkisiin rakennuksiin Alvar Aalto suunnitteli myös valaisimia, jotka koettiin niin hyviksi, että niiden sarjavalmistus päätettiin aloittaa. TEKSTI: TEKSTI EERO WIHURI. Siksi ne ovat kestäneet hyvin aikaa, ja ovat erittäin arvostettuja ympäri maailmaa, toteaa Jouko Rekola. – Artekin manifesti eli perustamiskirja kertoo yrityksen neljän perustajan vision. Tunnetuin on A805-malli, joka paremmin tunnetaan nimellä ”Enkelinsiipi”. TUNNELMAN LUOJA. Esimerkiksi ”Enkelinsiipi” -valaisimessa valmistajan nimi on stanssattu valaisimen varsiosaan. – Yksi sen otsikoista Modern Art, Industry and Interior Design, Propaganda kertoo yksiselitteisesti Artekin tavoitteista: yhdistää taide arkeen, tuoda modernismi Suomeen ja viedä Alvar Aallon pohjoismainen käsitystä näistä periaatteista maailmalle, kerrotaan Artekin sivuilla. OSA MALLEISTA YHÄ TUOTANNOSSA. Huutokaupoissa Enkelinsiivistä on maksettu valmistusvuoden ja kunnon mukaan 4 000 eurosta yli 7 000 euroon. Hänen mukaansa Artekin valaisimiin on stanssattu valmistajan nimi. Aallon suunnittelemat valaisimet ovat yhä hyvän näköisiä, ne ovat kestäneet aikaa moderneina, sanoo Jouko Rekola. Artek siirtyi vuonna 1992 ruotsalaisen sijoitusyhtiö ”Enkelinsiipi”, Artekin A805-malli, on Alvar Aallon suunnittelemista valaisimista tunnetuin. Alvar Aallon tukena valaisinsuunnittelussa toimi metalliseppämestari Viljo Hirvonen. – Alvar Aallolle valaisimet olivat ikään kuin sivujuttu, hän oli arkkitehti jolle rakennusten suunnitteleminen oli merkittävämpää, arvioi desing-kauppias Jouko Rekola. Viljo Hirvosen johtama Valaistustyö Ky ryhtyi valmistamaan valaisimia sarjatuotantona. – Vuonna 1975 Valaisinpaja ryhtyi valmistamaan Artekin valaisimia. – Alvar Aallon suunnittelemien Artekin valaisimien muotokieli on yleisilmeeltään moderni ja pelkistetty. Alvar Aalto suunnitteli ensimmäiset valaisimensa 1920-luvulla. Artekille valaisimia ovat suunnitelleet muun maussa Aino ja Alvar Aalto, Antti Nurmesniemi ja Juha Leiviskä. – Alvar Aalto oli valaisimien suunnittelijana enemmän tunnelman luoja kuin kohdistetun valaistuksen luoja. Hän kykeni toteuttamaan Aallon joskus hyvinkin lennokkaita ideoita. – Merkittävä käänne tapahtui 1950-luvulla, kun Alvar Aallon toimisto suunnitteli Kansaneläkelaitoksen pääkonttoria ja myöhemmin Säynätsalon kunnantaloa. Kannattaa katsella ullakoita sillä silmällä, että siellä voi olla piilossa aarteita. Alvar Aallon valaisimissa pätee periaate, mitä varhaisempi, sen arvokkaampi, sanoo Jouko Rekola. Tunnetuimmat suomalaiset valaisinvalmistajat Artekin loistoa Vanhat suomalaisvalmistajien tekemät valaisimet ovat nyt keräilijöiden kohteena. Sen perustivat Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen sekä Nils-Gustav Hahl. Aalto suunnitteli kuitenkin maailmanmaineeseen yltäneitä valaisimia. Artekin tuotantoon kuuluvat valaisimet, huonekalut ja sisustustuotteet. He perustivat Artekin yrityksen kotisivujen mukaan ”harjoittaakseen huonekalujen kauppaa sekä edistääkseen näyttelyiden avulla ja muulla tavoin nykyaikaista asuntokulttuuria”
– Syntyi uusia klassikoita. TYNELL VASTUSTI YRITYSKAUPPAA. – Hänen suosi pelkistettyä tyyliä myös lasitöissään. Rekolan mukaan Ornon valaisimien tyyli on modernia, hyvää muotoilua. Kuva: Hagelstam&Co Heikki Turusen Ornolle suunnittelema kattoja lattiavalaisin myytiin vuonna 2019 Hagelstamin huutokaupassa 110 euron yhteishintaan. Kuva: Hagelstam&Co Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet. – Gunnel Nyman ja Mauri Almari olivat Idmanin merkittävimmät valaisinsuunnittelijat. Tynellin myötä Idmanin valaisimista tuli koristeellisempia. – Yrityskauppa merkitsi sitä, että monen Idmanin suositun mallin tuotanto päättyi. Ornon taival alkoi vapunpäivänä 1905, jolloin August Villehard Widén, G.F Rosenberg ja E.Lagerqvist perustivat taidetakomo Orno Konstmiderin. Orno -nimi tarkoittaa ”minä koristan”. Vaikka Paavo Tynell vastusti Idmanin tekemää kauppaa, hän jatkoi valaisimien suunnittelua Idmanille, sanoo Jouko Rekola. MAAHANTUONNISTA VALMISTAJAKSI. Tavarataloyhtiö Stockmann tuli Ornon pääomistajaksi vuonna 1936. Ensin Idman toi esimerkiksi Saksasta valaisimia Suomeen, ja lopulta yrityksessä päätettiin aloittaa oma valaisinvalmistus, kertoo pitkään desing-kauppiaana toiminut helsinkiläinen Jouko Rekola. Tämä kattovalaisin myytiin Hagelstamin huutokaupassa 200 eurolla. – Erityisesti Lisa Johansson-Pape suunnitteli käytännöllisiä, silti tyylikkäitä valaisimia. Ornon valaisimet olivat tyylisuunnaltaan funkkista, tietyllä tavalla karua, mutta tyylikästä, hän jatkaa. Stockmannin omistuksessa Ornon toiminta jatkui 1980-luvun puoliväliin saakka, kunnes yritys myytiin ruotsalaiselle Asealle. KÄYTÄNNÖLLISTÄ TYYLIKKYYTTÄ. Valaisimia on varsin paljon tarjolla kohtuulliseen hintaan, sillä Stockmann myi valaisimia paljon. Lampun jalassa on stanssattu nimi, joissakin valaisimissa stanssattu Orno -teksti on kuvussa. Hän otti erinomaisesti huomioon, miten valaisin valaisee, sanoo pitkään desing-kauppiaana toiminut helsinkiläinen Jouko Rekola. Idman fuusioitui valaisimia suunnitelleen Paavo Tynellin perustaman Taito Oy:n kanssa 1950-luvun alkupuolella. – Wirkkalan keksintö kulmikkaasta polttimosta oli nerokas, se toi uutta muotokieltä valaisimiin.. Karl Hjalmar Idman perusti sukunimensä mukaan nimetyn yrityksen Porissa vuonna 1897 myymään lamppuja, posliinia ja lasitavaraa. Jouko Rekola muistuttaa myös Tapio Wirkkalan suunnitelleen kulmikkaisiin Wir-polttimoihin perustuvia lasija metallivalaisimia Idmanille. Ruotsalaiset puolestaan myivät Ornon englantilaiselle Thorn-Emille. Ornon tunnetuimmat valaisinsuunnittelijat olivat Gunnel Jung, Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi. Vuonna 2007 Philips yhdisti kaikki toimintonsa Suomessa Idman Oy:öön. Tämä kattovalaisin myytiin viime lokakuussa Hagelstamin huutokaupassa 500 eurolla. Orno valmisti aluksi muun muassa ovia ja portteja sisävalaisimien lisäksi. – Ornon valaisimien arvostus on kasvussa. Idmanille valaisia suunnittelivat muun muassa taiteilijat Paavo Tynell, Gunnel Nyman, Mauri Almari ja Maria Lindeman. Uuden omistajan alaisuudessa Orno ryhtyi kehittämään merkittävästi valaisimien valmistusta. Nyman menehtyi syöpään alle 40-vuotiaana, kesken luomiskautta, hän jatkaa. – Lisa Johansson-Papen kädenjälki on erityisesti tunnistettavaa Ornon valaisimissa. – Idman aloitti toimintansa maahantuontiyrityksensä 1800-luvun loppupuolella. 1930-luvulla Suomen sähköistyessä Idmanilla huomattiin valaisimien käyvän hyvin kaupaksi. 44 | Antiikki ja taide Lisa Johansson-Papen suunnittelemien valaisimien arvostus on kasvussa. – Liisa Johansson-Papen suunnittelemat valaisimet eivät olleet niin koristeellisia kuin Idmanin legendaariset suunnittelijat Ornon käyttövalaisimet Mauri Almarin Idmanille suunnittelemia pöytävalaisimia voi saada kohtuuhinnalla. Kuva: Hagelstam&Co Gunnel Nymanin suunnittelemia Idmanin valaisimia myydään kohtuullisilla hinnoilla. Hänen valaisimensa olivat maalattuja, hän ei suosinut messinkiä. Ornon valaisimet on Jouko Rekolan mukaan helppo tunnistaa. Ornon toiminta päättyi vuonna 2001, valaisinmalleja on valmistettu tämän jälkeenkin eri yritysten toimesta. – Ornon valaisimet on merkitty, tavalla tai toisella. Nyman suosi pelkistettyä tyyliä, hänen tyylinsä oli selkeä ja tunnistettava. Ahlström Oy, Nokia ja saksalainen AEG. Jouko Rekola huomauttaa, että moni Idmanin valaisin, jonka suunnittelijaa ei ole aikoinaan tiedetty, on paljastunut Gunnel Nymanin suunnittelemaksi. Vuonna 2006 Idmanista tuli osa hollantilaista elektroniikka-alan jättiyritystä Philipsiä. Yritys muutti Porista Helsinkiin 1920-luvulla. Kuva: Hagelstam&Co Idman Oy:n juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle. Yritys toi Suomeen muun muassa öljylamppuja. Vuonna 2018 Hagelstamin huutokaupassa tästä pöytävalaisimesta maksettiin 160 euroa. Idmanin toiminta kasvoi, ja vuonna 1953 yritys osti Oy Taito Ab:n. Vuosikymmenten aikana Idmanin omistajat vaihtuivat, yhtiön omistivat vuorollaan muun muassa E. Esimerkiksi ”Tähtitaivas” on maailmankuulu Paavo Tynellin Idmanille suunnittelema valaisin, hän jatkaa. Hänen tyylillään oli iso vaikutus Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan tyyleihin
Helismaan työpöydällä oli Paavo Tynellin suunnittelema ”Simpukka” -valaisin. Silti kesti aika pitkään ennen kuin Paavo Tynellistä tuli todella arvostettu valaisin suunnittelija. – Taidon alkupään tuotanto keskittyi esimerkiksi kynttilänjalkoihin ja seinälampetteihin. Erityisesti hänen Lumihiutale -valaisimet ovat kysyttyjä, niiden hinnat kipuavat yli 100 000 euroon, jatkaa Rekola. Oy Taito Ab on 2020-luvulla erittäin arvostettu suomalainen valaisinvalmistaja, vaikka yrityksen elinkaari oli verrattain lyhyt. – Myöhemmin valmistetut Tynellin suunnittelemat valaisimet tunnistaa helpommin, esimerkiksi messinki on hyvä tunniste. Helsingin Suomalaiselle Yhteiskoululle valmistui uusi koulurakennus vuonna 1937. Paavo Tynell vastusti kauppaa, mutta se toteutettiin hänen näkemyksistään huolimatta. Vähitellen Taito ryhtyi suunnittelemaan ja valmistamaan valaisimia. TYYLI KEHITTYI. 1930-luvun valaisimissa oli pelkistettyä funkkista, samoin art decoa. Rakennuksen juhlasaliin valaisimet suunnitteli Paavo Tynell. Yrityksen perustivat vuonna 1918 muotoilija Paavo Tynell, metallitaiteen maisteri Eric O.W. Ehrström, kuvanveistäjä Emil Wikström, hopeaseppä Frans Nykänen ja vuorineuvos Gösta Serlachius. Se on paras keino varmistua valaisimen alkuperästä. Idmanin legendaariset suunnittelijat Ornon käyttövalaisimet Tynell teki Taitoa. Oy Taito Ab:n taru päättyi vuonna 1953, jolloin yritys myytiin toiselle suomalaiselle valaisinvalmistajalle Idmanille. Yksi Tynellin valaisimista tunnetaan lempinimellä ”Nunnan hattu”. Aidon Paavo Tynellin suunnitteleman, ja Taidon valmistaman, valaisimen tunnistaa Jouko Rekolan mukaan myös yksityiskohdista. – Oy Taito Ab:n valmistamissa valaisimissa on laadukkaita yksityiskohtia, esimerkiksi nivelet. Mallisto laajeni varsin nopeasti, 1930-luvun alkupuolella malleja oli lähes 40 erilaista. – 1930-luvun valaisimen aitouden tunnistaa Oy Taito Ab:n leimasta. Laadukkaat osat kertovat, että kyseessä on aito Paavo Tynellin suunnittelema ja Taidon valmistama valaisin. Hänen mukaansa Tynellin 1930-luvulla suunnittelemia valaisimia on vaikea tunnistaa, sillä samankaltaisia valaisimia valmistettiin muun muassa Ruotsissa. Messingistä tuli Paavo Tynellin käyntikortti, jatkaa Rekola. – Suomessa sotien jälkeen oli tilausta myös niukkaa funkkista pehmeämmälle, omaperäisemmälle ja koristeellisemmalle tyylille. 1940-luvulla Tynellin tyyli kehittyi koristeellisempaan tyyliin, sanoo Jouko Rekola. – Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ovat tyyliltään universaaleja. 1930-luvulla Oy Taito Ab:n toiminta keskittyi valaisimiin, kertoo pitkään desing-kauppiaana toiminut helsinkiläinen Jouko Rekola. Yksi näistä valaisimista on Jouko Rekolan omistuksessa. Antiikki ja taide | 45 Jouko Rekolalla on kuva sanoittajamestari Reino Helismaasta työpöytänsä äärestä. Oy Taito Ab valmisti Paavo Tynellin suunnittelemia valaisimia. LAADUKKAAT YKSITYISKOHDAT. Hänen suunnittelemiensa valaisimien arvo on noussut myöhemmin, tänä päivänä Tynell on kaikista suomalaisista suunnittelijoista arvostetuin. Valaisinkauppiaat ja antiikkikauppiaat ovat antaneet humoristisia nimiä monille muun muassa Paavo Tynellin suunnittelemalle valaisimelle. Yritys oli alunperin taidetakomo. 1920-luvulla Suomen sähköistyessä valaistus oli nouseva ala. Rekolalla on samanlainen valaisin kokoelmassaan
Onneksi Secton ammattilaiset hoitavat valmistuksen, markkinoinnin ja myynnin, minä voin keskittyä suunnitteluun. Minua kiinnostivat puupuristeet, halusin luoda puusta tuotteen, jota voitaisiin valmistaa teollisesti. Sen vuoksi nimeksi valikoitui Secto. – Skissaamisen ja piirustusten jälkeen lähden aina pajalleni kokeilemaan, millainen valaisin voisi olla käytännössä. Näin ajattelee sisustusarkkitehti Seppo Koho. Kun teen itse prototyypit, opin, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta.. Secto on minun lapseni, vaikka se ei ole minun yritys. Koho on palkittu urallaan moneen otteeseen, muun muassa Vuoden huonekalusuunnittelijana 2015. Valaisimet valmistetaan yrityksen omalla tehtaalla Heinolassa muotopuristetusta suomalaisesta koivusta. Seppo Koho on koulutukseltaan arkkitehti, vuonna 1967 syntynyt Koho opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa. – En ole koskaan perinpohjaisesti miettinyt, miksi kiinnostuin puusta. Mutta olen ollut mukana yrityksen taipaleella alusta alkaen, kertoo Seppo Koho. – Olen itse huonoin suunnittelemieni tuotteiden myyjä. Ensimmäisessä Secto -valaisimessa muotopuristeesta sahatut soirot yhdistyvät kolmella ohutviiluvanerista valmistetulla renkaalla. Seppo Kohon suunnittelemia valaisimia on sekä julkisissa tiloissa että kodeissa. – Puu oli täysin marginaalissa materiaalina. JULKISIA TILOJA ja koteja. Nimi tuotteelle syntyi sen heittämästä terävästä varjosta, joka toi Kohon mieleen vanhat merikartat. Siitä alkoi yhteistyöni Tuula Juséliuksen kanssa, kertoo Seppo Koho. – Olen ollut onnekas, olen saanut ympärilleni hyviä ihmisiä. Seppo Koho tekee uusien, suunnittelemiensa valaisinmallien prototyypit itse. Sen sijaan mietin, millaisen atmosfäärin valaisin luo ympärilleen. PUU OLI MARGINAALISSA. 1990-luvun puolivälissä Secto Designin syntyessä puusta ei valaisimia juurikaan tehty. Secto Designin mallisto on laajentunut, ja se käsittää riippu-, lattia, pöytäja seinävalaisimia, kuten mallit Octo, Victo, Atto, Teelo, Puncto. Riippuvalaisimissa olen suosinut tilaleikkejä, valaisimissa on sisäpuoli ja ulkopuoli, valo tulee sisäpuolelta ulkopuolelle raoista. – En hae valaisimia suunnitellessani mahdollisimman suurta valotehoa. Secton koon määritti silloisen valonlähteen koko, sillä Koho halusi hehkulampun piiloutuvan valaisimen kurkkutorveen. Kohon suunnittelemissa valaisimissa muotokieli on rauhallinen ja geometrinen. Se mahdollistaa eri asioiden kokeilemisen käytännössä. Perusmuodoista viehättyvä Koho arvioi tuotteiden vetovoimaksi niiden ihmisläheisyyden ja rauhallisuuden. Jos jokin kohta kotona kaipaa lisää valaisutehoa, kohtaan voi laittaa vaikka kaksi eri valaisinta, hän jatkaa. Se vain tuntui hyvältä, kiinnostavalta materiaalilta. On parempi, että suunnittelu ja liiketoiminnan hoito ovat erillään, hän jatkaa. T 46 | Antiikki ja taide uula Juséliuksen vuonna 1995 perustama Secto Design valmistaa arkkitehti Seppo Kohon suunnittelemia puisia valaisimia, jotka ovat nostaneet Secton skandinaavisen valaisinsuunnittelun kärkinimiin. – Minulle tärkein asia on valaisimen muotoilu, onko se mielenkiintoinen. Puu kiehtoo suunnittelija Seppo Kohoa Mietin tunnelmaa Lamput saisivat olla osa sisustusta upotettavien valaisimienkin aikakaudella. Koivun Seppo Koho valitsi materiaaliksi, koska se vaaleana puulajina heijastaa hyvin valoa
Nyt asennetaan paljon upotettuja valaisimia, jotka valaisevat käytännössä koko talon. – Vältän turhia krumeluureja, silti valaisimen suunnittelussa pitää olla myös ripaus runopojan otetta. Nyt muotia ovat upotetut valaisimet. Seppo Koholla on vapaat kädet valaisimien suunnittelussa. Lisäksi suositaan vaaleutta, seinät halutaan valkoisiksi. – Minä tarvitsen deadlinen, selkeän takarajan aikataululle. Näin hän näkee heti käytännössä, mitkä ideat toimivat ja mitkä eivät. Seppo Kohon mukaan valaisimet saisivat olla osa kotien ja julkisten tilojen valaistusta myös upotettujen valaisimien aikakaudella. Seppo Kohon mielestä hyvässä valaistuksessa vältetään valokiilojen muodostumista, jotta seiniin tulisi mahdollisimman vähän valokuvioita. – Valaisimien suunnittelu on luovaa työtä, mutta luovuudellakin pitää olla jonkinlaiset rajat. Taloni sisustus tulee olemaan vastareaktio tälle ajattelulle. Kuva: Secto Design OMAAN KOTIIN MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN VALAISTUSTA Arkkitehti, valaisinsuunnittelija Seppo Koho remontoi parhaillaan Tuusulan Hyrylässä sijaitsevaa vuonna 1970 valmistunutta omakotitaloa. Myös Seppo Koho allekirjoittaa tämän. Antiikki ja taide | 47 TEKSTI: EERO WIHURI Mietin tunnelmaa VAPAAT KÄDET. – En pidä siitä, että koko talo valaistaan. Omille ajatuksille on oltava rehellinen. Omaan kotiinsa Koho suunnittelee valaistusta, joka on ”lähtökohtaisesti täysin päinvastainen kuin mitä nyt suositaan”. Kuva: Secto Design Secto Designin Kuulto-valaisin valaisee espoolaisen omakotitalon ruokapöytää. Tasakattoista, tiiliverhoiltua taloa hän on remontoinut noin kolmen vuoden ajan. Kuva: Secto Design Secto Desingnin valaisimiset valmistetaan muotoon puristetusta suomalaisesta koivusta. – Itse suosin pienin elein toteutettua, hyvin muotoiltua valaistusta. Se pakottaa saamaan suunnitelmat valmiiksi. Tämän jälkeen minulla on vapaat kädet suunnitella, millainen valaisin sopisi hotelliin. – Tärkeintä on, että mahdollisimman paljon valaistusta kohdistuu lattiaan eikä seinille. Monet luovilla aloilla työskentelevät tuntevat käsitteen ”aikataulun takaraja on paras muusa”. Esimerkiksi lattiavalaisimia tulen suosimaan.. – Jotkut valaisimet syntyvät täysin omien ajatusten pohjalta. Raja on esimerkiksi valon suunta, valaisimesta pitää tulla valoa haluttuun suuntaan. Saatan pohtia erilaisia ajatuksia pitkäänkin, ja niiden pohjalta suunnittelen valaisimen. VALAISUN KOHDISTUS LATTIAAN. – Talon seinät tulevat olemaan värikkäitä ja valaistus toteutetaan erilaisilla kohdevalaisimilla niin ettei valaistusta tapahdu liikaa. – Valaisimen suunnittelu saattaa lähteä siitä, että Tuula Jusélius ottaa yhteyttä ja kertoo, että tarvittaisiin riippuva valaisin esimerkiksi hotellin aulatiloihin. – Eikä valaistuksen tarvitse olla tasaista, valaistuksen voi kohdistaa tarpeen mukaan. Seppo Koho kertoo hakevansa muotokieleen usein äärimmäistä pelkistystä, vähäeleisyyttä. Eli usein valaisimen suunnittelu lähtee siitä, että saan tiedon, millaiseen kohteeseen valaisin halutaan. Seppo Koho tekee itse suunnittelemiensa valaimien prototyypit. Joskus ideoiden työstämisessä menee aikaa, ja joskus valaisimen lopullinen muoto syntyy oppimisen sekä erehtymisen kautta. Villadora -valaisin sopii esimerkiksi ruokapöydän päälle
TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KU VA : AN M AR IS 48 | Antiikki ja taide. Sama ostaja osti Lumihiutaleita kolme kappaletta, ja sen lisäksi yksi valaisimista myytiin suomalaiseen kokoelmaan. ARVOKAS LUMIHIUTALE Paavo Tynellin Snowflake – Lumihiutale -valaisin myytiin Annmaris-huutokauppatalon huutokaupassa vuonna 2018. Vasarahinta oli 295 000 euroa ja huutomaksujen kanssa ostaja maksoi siitä 386 000 euroa
Lähiosoite: ...................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Antiikki ja taide -lehti kertoo asiantuntevalla ja syväluotaavalla tavalla suomalaisesta taiteesta ja taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja niiden kunnostamisesta sekä suomalaisen muotoilun klassikoista. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 09 413 97 300 Karprint Oy Antiikki ja taide Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Puhelin: ............................................................................................................................. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Antiikki ja taide -lehden (6 nroa/vuosi) kestotilauksena 39€/v määräaikaisena 44€/v. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Lehti antiikin ja taiteen ystäville Tilaa Antiikki ja taide www.antiikkijataide.fi tilaukset@karprint.fi Puh. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Ajankohtaiset palstat kertovat tämän hetken halutuista esineistä, alan tapahtumista sekä näyttelyistä. Sähköposti: ..................................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehden artikkelit antavat lukijoille tietoa tyylisuunnista ja niiden ilmentymistä Suomessa sekä eri kaupunkien tarjonnasta antiikin ja taiteen ystäville
Hattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu tiilistä Pyhiinvaeltajien kohde Hattulan Pyhän Ristin kirkko on omistettu Pyhälle Annalle ja siellä on Suomen vanhin saarnastuoli. Kirkon paikalla on aiemmin sijainnut joskus 1300-luvulla puukirkko, jonka ei tiedetä palaneen. VANHAN PUUKIRKON SIJOILLA. – Museovirasto, joka on toimittanut kirjan Hattulan ja Tyrvännön kirkoista on kuitenkin sitä mieltä, että kivikirkkoja tutkineen Markku Hiekkasen tulkintaa ei voitaisi pitää varmana. Alttarin yläpuolella oleva triumfikrusifiksi on peräisin vanhasta puukirkosta. Viimeisimmän tulkinnan mukaan kirkko olisi valmistunut vasta noin 1470-90. Eräät arkeologit ovat sitä mieltä, että kirkko olisi valmistunut 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alkupuolella. Pyhän Ristin kirkko on tiilikirkko, joten yhtäläisyydet sekä tietyt tyyliseikat tai rakennustekniset ratkaisut eivät vastaa Hiekkasen tutkimia kivikirkkoja. – Rakennusmateriaali tekee kirkosta erittäin harvinaisen, sillä Suomessa on keskiaikaisia tiilirakennuksia vain kolme, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, Hämeen linna sekä Turun tuomiokirkko. Uskotaankin, että Hattulan Pyhän Ristin kirkon rakentaminen liittyy ennemminkin Hämeen linnan rakentamisen tiilivaiheisiin. Varmaa tietoa ei siis ole missä vaiheessa kirkko on Hämeen linnan rinnalle tiilestä tehty. Kirkon pohjoispuolella on edelleen nähtävissä vanhan sakastin kivinen perusta, jonka oletetaan olleen alkuperäisen puukirkon sakastin pohja. Poikkeuksellista suurin pirtein samalle paikalle rakennetussa kirkossa on se, että siitä on tehty ristikirkko.. Sen rakentaminenhan kesti 1300-luvulta aina 1500-luvulle saakka, kertoo Pyhän Ristin kirkon oppaana toimiva Anu Hirvonen. Jeesus ilmestyy Magdalan Marialle -maalaus. 50 | Antiikki ja taide H Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. ämeen vanhimman kirkon, Hattulan Pyhän Ristin kirkon, valmistumisajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa
Pyhä Anna on kirkon suojeluspyhimys. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu tiilistä Pyhiinvaeltajien kohde. Anna itse kolmantena -veistos. Antiikki ja taide | 51 TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: ANU HIRVONEN JA HATTULAN SEURAKUNTA Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko
52 | Antiikki ja taide Hattulan Madonna on Liedon mestarin koulukunnan käsityötä 1300-luvun alkupuolelta. Kirkon lähes 200 maalausta sisältävät koko raamatunhistorian. Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli on vuodelta 1550 ja sen on kirkolle lahjoittanut Lepaan aatelissuku. Kuva: Timo Rasimus Emmauksen aterialla Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsille. Pyhä Jaakob vanhempi, eli Santiago de Compostela. Sisäänkäyntiä vastapäätä on pyhiinvaeltajien ja matkalaisten suojeluspyhimyksen, Pyhän Kristoforoksen maalauskuva, joka antaa viitteitä siitä, että kirkko on ollut pyhiinvaeltajien kohde.
– On kerrottu, että venäläiset ryöstivät kirkon useasti. Pyhän ristin legenda antaa kuitenkin ajatuksen, että Hattulan Pyhän ristin kirkko olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Kuvien yleisväritys onkin tällä hetkellä lähinnä sinivihertävän keltainen. Se kertoo Rooman keisari Konstantinus Suuren äidin, Pyhän Helenan, vuonna 324 jKr. PERIMÄTIETOJEN VARASSA. Vuonna 1496 olisi tehty iso ryöstöretki, jolloin mahdollinen reliikki olisi kadonnut. – Normaalioloissa kirkossa on käynyt vuosittain vierailijoita 35–40 eri maasta, Anu Hirvonen kertoo. – Laastipinnalle on maalattu hieman vajaat parisataa kuvaa. Käännöksessä on ollut ongelmia, eikä ole varmaa, oliko kirkko siinä vaiheessa rakenteilla vai korjattiinko sitä. Antiikki ja taide | 53 MUSEONA JA KIRKKONA Kun Hattulaan valmistui uusi kirkko vuonna 1857, jäi vanha tyhjilleen ja käyttämättömäksi. Se ei ollut siihen aikaan tavallista, vaan kirkot olivat tuolloin yleensä suorakaiteen muotoisia. Sekin viittaisi siihen, että kirkko on ollut jonkinlainen pyhiinvaelluskirkko. – Kirkkosali ja vastapäätä olevat sakasti ja asehuone muodostavat ikään kuin ristin. – Legenda ja ristinpalaset levisivät ympäri Eurooppaa ja jopa peräti tänne Hattulan Pyhän Ristin kirkolle saakka. – Kirkkosalin puolella, sisäänkäyntiä vastapäätä on iso, pyhiinvaeltajien ja matkalaisten suojeluspyhimyksen, Pyhän Kristoforoksen maalauskuva. Pyhän Ristin kirkon onneksi 1800-luvun lopulla paikalle tuli taideopiskelijoita Helsingistä, jotka pitivät huolen, ettei kirkon annettu hajota käsiin vaan se otettiin uudelleen käyttöön. Kirkossa on myös parisen kymmentä keskiaikaista veistosta, joista vanhimmat 1300-luvulta. Kirkon maalaukset sisältävät koko raamatunhistorian alkaen alttarin oikealta puolelta maailman ja Eevan luomisella ja päättyen viimeiseen tuomioon alttarin vasemmalle puolelle. VAIKUTTEET POHJOIS SAKSASTA. – Hän oli nähnyt enneunen, missä Golgatan kolme ristiä sijaitsisivat. Raamatun historia onkin kirkkosalin tärkein kokonaisuus, Hirvonen kertoo. Pyhän Ristin kirkko on omistettu lisäksi Pyhälle Annalle. Kuvat ovat nykyisin ajansyömässä asussaan, osa niistä on tummunut ja osa haalistunut. Kirkosta löytyy myös Pyhä Jaakob vanhemman eli Santiago de Compostelan -veistos sekä maalaus, jotka viittaavat jälleen vahvasti pyhiinvaelluskirkkoon, Anu Hirvonen kertoo. Valo, aurinko ja aika ovat haalistaneet kirkon maalauksia.. Sellainen on jäänyt meille muistoksi tänne Hattulaan, sillä Saksassa ei ole yhtään vastaavaa kirkkoa pystyssä toisen maailman sodan jälkeen. – Kirkko jäi jossain vaiheessa ikään kuin museoksi ja se palautettiin kirkolliseen käyttöön vasta myöhemmällä ajalla. – Paavi Bonifacius IX lähetti vuonna 1398 Hattulan seurakunnalle anekirjeen, jossa lupasi aneita ihmisille, jotka osallistuisivat kirkon rakentamiseen tai korjaukseen. Anu Hirvonen vinkkaa, että Lohjan kirkossa on nähtävillä saman taiteilijaryhmän maalaamat kuvat täysin uudelleen kirkkain värein uudistettuna. – On oletettu, että rakennusmestarit olisivat olleet saksalaissyntyisiä ja kirkon esikuvina olisivat olleet katoliset kirkot Pohjois-Saksasta. Esimerkiksi sinooperin punainen ei ole kestänyt aikaa, vaan se on hapettunut ja mustunut. RAAMATUNHISTORIA MAALAUKSISSA. Kirjeessä kuitenkin mainittiin, että kirkko on myös Pyhän Annan kirkko. – Tanskan kuningatar Margareetan asiakirjoissa vuosina 1405 ja 1411 on mainittu Pyhän Ristin kirkko. – Tarina alkaa jo Jeesuksen isovanhemmista, isoäiti Annasta sekä hänen miehestään Joakimista sekä Marian syntymästä. Hän löysi risti, kaivautti ne ylös ja kuljetutti riemusaatossa Jerusalemiin, jonka portilla kuolemansairas kosketti yhtä risteistä. Valitettavasti reliikistä ei ole dokumenttia, ainoastaan perimätietoja. Ne ovat molemmat Liedon mestarin koulukunnan käsityötä 1300-luvun alkupuolelta. Nykyään siellä voidaan tehdä kirkollisia toimituksia ja toukokuun puolivälistä aina elokuun puoliväliin se vierailijoilla kaikkina päivinä kello 11–17. Sitä uskomusta tukevat monet asiat. Se oli merkkinä, että kyseessä oli aito ristiinnaulitun Kristuksen risti. – Sitä tukee muun muassa se, että naispyhimykset ovat esillä kirkon etuosassa ja miespyhimykset takaosassa, joka ei noudata tavallista kaavaa. Maalareista ei ole tarkkaa tietoa, mutta erään teorian mukaan he olisivat voineet olla vuonna 1438 Hämeeseen perustetun Birgittalaisjärjestön nunnia. Kirkon kaikissa oviaukoissa sekä asehuoneen seinissä on nimija puumerkkejä, jotka ovat mitä todennäköisemmin niin kotikuin ulkomaisten pyhiinvaeltajien jättämiä. – Puukirkon ajoilta ovat säästyneet alkuperäiset triumfikrusifiksi sekä Hattulan Madonna, Maria ja Jeesuslapsi -veistos. Kirkko on suljettu juhannusaaton sekä juhannuspäivän. tekemästä pyhiinvaelluksesta pyhälle maalle. Hän teki omien munkkiluostareidensa kanssa rahalainasopimuksen, jossa mainittiin, että viimeistään hänen kuolemansa jälkeen pitää käydä 44 eurooppalaisessa pyhiinvaelluskirkossa, joista yksi oli nimenomaan Hattulan Pyhän Ristin kirkko. Harvinainen materiaali on mahdollistanut sen, että seinät ovat tasaiset ja kirkko on voitu kuvittaa lattiasta kattoon toisin kuin kivikirkoissa, joissa kuvat ovat holveissa. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on nimetty myös Pyhän Annan kirkoksi. Tärkein kuvatuista legendoista on Pyhän ristin legenda, joka on keskimmäisessä holvivälissä. Kirkon maalauksissa on ei vain Raamatun tapahtumia, vaan myös keskiaikaisia keskieurooppalaisia legendoja. – Kaaret, holvit ja holvien vaipat on täydennetty yksittäisillä katolilaisilla pyhimyksillä, sillä alun perin kirkko oli katolinen. Maalauksista löytyvät myös keskiaikaiset legendat sekä Vanhan testamentin tapahtumat
Suomessa moisiin summiin ei koskaan päästä. Snowflake – Lumihiutale kuuluu Tynellin suosituimpiin valaisimiin. arkistien tekemä, jotka ajoivat Suomea kuningaskunnaksi 1917 itsenäistymisen jälkeen. Semmoiset komeudet luonnossa kyllästyttävät aina kovasti, mutta tavallisuuden kauneus on paljon hienompaa.” Järnefelt olikin mestari luomaan todentuntuisia näkymiä, joissa samalla väreili jokin harvinaislaatuinen kauneus. Pyykkiranta kuvaa idyllistä kesäpäivää 1889 Keuruulla, missä Järnefeltien perhe vietti kesäänsä. Taiteilija oli tuolloin salakihloissa tulevan puolisonsa, Saimi Swanin (1867–1944) kanssa, ja nuoret kirjoittivat toisilleen ahkerasti. Erikoisiin myynteihin kuuluu myös Suomen tulevalle kuninkaalle suunniteltu vaakuna, jonka Huutokauppa Aleksi sai myyntiin vuonna 2018. Huutokauppa Helander on myynyt tämän kevään aikana useampia Tove Janssonin (1914–2001) maalauksia, joista kalleimmalla myytiin 24.2.2021 Janssonin öljyvärimaalaus vuodelta 1945 Katajanokalta. Jotkin maalauksen piirteet tuovat mieleen näkymän ateljeehuvila Tarvaspään tornista, mutta pitkänomainen maisema, rauhaisuus ja etualalla näkyvät kaksi soutajaa viittaavat siihen, että taiteilija halusi kuvittaa mielensä ihannemaiseman – kunnianosoitukseksi Suomen luonnolle. Maalauksessa Eero esittää ohikiitävän kesäisen hetken. Keräilyharvinaisuus oli myyntihetkellä 100 vuotta vanha. Suomen merkittävimpiin teoksiin kuuluva Eero Järnefeltin (1863–1937) Pyykkiranta on myyty Hagelstam & Co:n huutokaupassa. Kullattu leijonavaakuna oli monSuomen kuningas Väinölle suunniteltiin sata vuotta sitten vaakuna 28 000 euroa Pablo Picasson ennätysmäisellä 106,5 miljoonalla dollarilla vuonna 2010 myyty maalaus on kallein huutokaupassa koskaan myyty. 54 | Antiikki ja taide K ultakauden maalaukset pitävät pintansa huutokauppojen vetonauloina samoin kuin Paavo Tynellin (1890–1973) valaisimet. Rei´itetyn varjostimen yllä leijailevat messinkiset hiutaleet moninkertaistuvat leikkivinä varjoina katossa. Eero mainitsee juhannusaattona päivätyssä kirjeessään, että ”Kun luonto on tavallista, niin minä ikään kuin tunnen, että se olen minä, joka maalaan ja ymmärrän sitä. Vaakuna tuli myyntiin Pyynikin kaljatehtaan Salmelinin omistajasuvussa perintönä kulkeneesta kokoelmasta. Aleksin huutokauppojen Sami Taustila esittelee Suomen tulevalle Kuninkaalle suunniteltua vaakunaa, joka myytiin vuonna 2018 huutokaupassa 28 000 eurolla.. Valaisin on edelleen maailman kallein huutokaupoissa myyty Paavo Tynellin valaisin. Annmaris-huutokauppatalo myi vuonna 2018 neljä kappaletta Stora Enson Honkapirtistä Imatralta Paavo Tynellin Snowflake-valaisimia. Maalauksessa, joka on ollut saman suvun omistuksessa 1910-luvulta asti, on valon ja varjon vuorovaikutusta sekä liekehtiviä värejä, jotka toistuvat Gallén-Kallelan maalauksissa tyypillisenä elementtinä. Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) teos Näköala Tarvaspään tornista on ollut Huutokauppa Bukowskisin kallein myynti
Työ on ollut esillä Tove Janssonin muistonäyttelyssä Tampereen taidemuseossa vuonna 2002 sekä Tove Janssonin satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluneessa Ateneumin juhlanäyttelyssä vuonna 2014. Ostaja oli tunnettu taidekeräilijä Anders Wiklöf, jonka hienon kokoelman osaksi teos pääsi. Teos tuli vuonna 2007 myyntiin yksityiskokoelmasta ja se myytiin 743 400 eurolla. Antiikki ja taide | 55 TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: HUUTOKAUPPOJEN Oululainen kauppaneuvos K A Snellman osti 1910-luvulla Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Näköala Tarvaspään tornista. Teos on siirtynyt perintönä samassa perheessä ja se myytiin Bukowskisin huutokaupassa alkuvuodesta 252 342 eurolla. Kallein Hagelstam & Co:lla myyty esine/teos on Eero Järnefeltin (1863-1937) Pyykkiranta. Suomalaisesta yksityiskodista myyntiin tulleen teoksen myyntihinta oli 103 979 euroa.. Huutokauppa Helanderin ennätyksellisin huutokauppahinta saavutettiin helmikuussa Tove Janssonin (1914–2001) vuonna 1945 signeeratulla öljyvärimaalauksella Katajanokalta
56 | Antiikki ja taide A Närhi on värikkyydessään yksi Koskisen suosikkilinnuista 88-vuotias Gunnar Korhonen on tehnyt jo toistasataa puulintua Veistän jokaisen sulan erikseen Gunnar Korhonen tekee jokaisen linnuista oikeaan mittasuhteeseen ja värittää sulat vesiväreillä. Ylöjärveläinen Gunnar Koskinen valitsi vuonna 1994 luultavasti ainakin tarkimman tyylin. Nokan teen erikseen. Pikkulinnun pään sulat pienimmillään muutaman millin muotoon tehtyjä puulastuja, jotka Koskinen liimaa yksitellen puuvartaloon. Siipisulista olen tehnyt pahviset kaavat. Sen jälkeen hän siirtyy hienovaraisimpiin työkaluihin. JOKAINEN SULKA ON KÄSITYÖTÄ. Kun vartalo on valmis, alkaa hitain vaihe. Väritän ne. Silmäksi Koskinen laittaa pienet helmet. Gunnar leikkaa saksilla leppälastut sulan muotoon. – Minulla on lintukirja, jossa on kaikista linnuista mitat. Olen veistänyt linnut niiden mittojen mukaan. Koskinen valmistaa puulintunsa käsityönä sulka sulalta. Teen karkean muodon kirveellä ja sitten siirryn puukkoon. Kaavoja pitää olla jokaiseen lintuun kahdet, koska oikean ja vasemman siiven sulat taipuvat eri tavoin. Jalat ovat aina metallilankaa.. uulintuja voi tehdä monella tapaa, vaikka moottorisahalla veistämällä. Kun olen saanut vartalon muotoon, hion sitä raspilla ja hiekkapaperilla ja viimeistelen hiomakoneella. Pinnan pitää olla aivan tasainen ja sileä, jotta sulat pysyvät siinä kiinni. Koskinen aloittaa linnun teon kirvellä ja leppäpölkyllä. – Pienessäkin linnussa on helposti kymmeniä puulastuja sulkina, metsossa niitä on noin viisisataa. kirjan mukaan vesiväreillä kahteen kertaan ja vedän lakan maalin päälle, sanoo 88-vuotias Gunnar Koskinen. Pyrstöissä on pikkulinnullakin ainakin neljä pyrstösulkaa päällekkäin ja vierekkäin, jotta pyrstö on tukeva. – Linnun vartalo on aina yhtä puuta, joten esimerkiksi metson ja teeren kohdalla alkuperäinen pölli taisi olla halkaisijaltaan sellaiset 60-80 senttiä
Koskinen aloitti lintujen valmistuksen vuonna 1994. Antiikki ja taide | 57 TEKSTI JA KUVAT: JUHANI KARVONEN Metson valmistuminen vei kuukausia. – Niitä ilmestyi lintulaudalle, enkä ollut koskaan sellaisia nähnyt. –Poraan linnun vatsaan parin millin reiät ja laitan metallilangan niihin. Esimerkiksi kaikki rastaslajit erottuvat tosistaan paitsi värityksensä myös kokonsa ansiosta. Linnuilla on kolme varvasta eteen ja yksi taakse, mitkä nekin on tietysti tehtävä. Huuhkaja oli aika vaikea, koska sen muoto on myös kaikista muista linnuista poikkeava. Sen jälkeen niitä on valmistunut toistasataa. Suomen pienimmällä linnulla hippiäisellä ei ole mittaa kuin noin yhdeksän senttiä. Hiirihaukka, peippo ja lehtopöllö olivat Koskisen ensimmäisiä lintuja. LINTU SYNTYY AJAN KANSSA. Huuhkajan naama oli vaikeimpia veistettäviä. Koskisen lintuihin tuo elävyyttä osaltaan se, että ne on veistetty mittojen mukaan. Yksi viimeisimmistä Korhosen veistämistä linnuista on pyrstötiainen. Jokaisessa linnussa on haasteensa, mutta yksi vaikeimmista oli huuhkaja. –Sen naama on aivan erilainen kuin millään muulla linnulla. – Eläkepäiville piti saada jotakin täytettä, pelkkä polttopuiden teko ei riittänyt. Koskisten makuuhuoneessa voi jokainen testata lintutuntemustaan. Veistin varpushaukan ja pidin sitä aika onnistuneena. – Lintukirjassa mitat ovat muutamissa senteissä joka lajin kohdalla, niiden mukaan olen ne veistänyt. Kotona on noin 80 lintua, loput on annettu ystäville ja tuttaville. Tikkojen ryhmä on varsin kattava. Koskaan ei voi mennä sanomaan, miten pitkään työ kestää, mutta. Siitä se alkoi. Rastaat voi erottaa myös koon perusteella. Pitihän ne veistää ja ikuistaa
58 | Antiikki ja taide Jokainen sulka on leikattu saksilla muotoon ja liimattu yksitellen vartaloon. Rakensin yhden omakotitalon siltä osin kuin osasin, mutta muutoin puutyöt olivat vieraita. Koskisen saavutukselle ei voi olla nostamatta hattua. Aihion hionta alkaa raspilla. Puun pitää olla ehdottoman kuivaa. Puukolla veistetystä aihiosta alkaa vähitellen syntyä lintu sulkineen ja siipineen. Lintujen siipisulille on omat kaavansa. hidasta valmistuminen aina on. Kerran sain käsiini puupalan, joka ilmeisesti oli jotain jalopuuta. Kansakoulussa opettaja sanoi, että olin aika hyvä veistossa. Hän ehti työelämässä olla kaivoksella ja viimeksi 24 vuotta lasitehdas Pilkingtonilla. kun lintuja on kertynyt toistasataa, voidaan puhua jo omistautuneisuudesta.. Tällä hetkellä Koskisella on työn alla neljä pikkulintua. –Saattaa olla, että nämä ovat aika lailla viimeiset. Koskinen aloitti harrastuksensa jäätyään eläkkeelle. Ensimmäinen lintu oli varpushaukka, mutta yksi suosikeistani on tilhi. Gunnar Koskinen ei ollut työelämässä missään tekemisissä puun kanssa, mutta on tehnyt aina työtä käsillään. – Se on tarpeeksi pehmeää muotoiltavaksi. Kansakoulukin jäi vähän kesken, kun piti mennä töihin. – Minulla oli lintukirja ja olin aina ruokkinut lintuja ja ollut niistä kiinnostunut. Kokemus on osoittanut, että paras puu on leppä. Muutaman tai muutaman kymmenenkin linnun veisto tuolla tarkkuudella vaatii kärsivällisyyttä. Se on värikäs lintu. Maalausta vaille olevassa linnussa näkyy käsityön yksityiskohtaisuus. LINNUT AINA KIINNOSTANEET. Sen työstäminen jäi kesken kovuuden takia. Kourat ovat aika isot ja sormetkin paksut, mutta ne ovat tähän saakka vielä lintujen tekoon taipuneet. Pyy on yksi Koskisen meluisimmista töistä väriensä puolesta. Metson kanssa taisin tehdä töitä useita kuukausia. Polttopuita olen tehnyt paljon. Toisaalta tässä harrastuksessa aika kuluu, Koskinen naurahtaa. Ikä taitaa alkaa painamaan
Ivan Davydov , Valamon luostari lounaan puolelta kuvattuna, 1853 öljy kankaalle, 56,5 x 84 Taivaallinen maisema Elamaa luostarisaarella .. ??????. ?. .. ??????. ... ?????. VALAMON LUOSTARIN KULTTUURIKESKUS Valamontie 42, Uusi Valamo, www.valamo.fi ???????
Elefantteja asustaa nykyisin 13:ssa piharakennuksessa. Alussa elefantit asustelivat ainoastaan pariskunnan kotona, mutta pian he halusivat siirtää vielä pienehkön kokoelmansa omiin tiloihin, nähtäväksi ihmisille. Willa Fantissa elelee todennäköisesti maailman suurin elefanttikokoelma. Maailman suurin elefanttikokoelma Yli 23 000 elefanttia Metsän siimeksessä, maalaismaisemassa Lahden Villähteellä on erikoinen paratiisi. Saimme lyhyessä ajassa muun muassa kaksi tuhannen elefantin kokoelmaa. – Kun ulkoistimme elefantit, niitä alkoi tulla meille lahjoituksina ihan valtavasti. 60 | Antiikki ja taide R eilusti yli 23 500 elefantin ja elefanttiaiheisen tavaran kokoelmaa emännöi Auli Jyllinvuori-Mäkinen yhdessä miehensä Jarmo Mäkisen kanssa. Välillä postilaatikostakin löytyy sinne jätettyjä elefantteja. Puiset, lasiset, posliiniset, pehmoiset, metalliset tai vaatteisiin ja asusteisiin painetut elefantit ovat jokainen saaneet teemansa mukaiset kodit. Sen lisäksi ihmiset tuovat elefantteja lahjoiksi ja olemme saaneet niitä muun muassa kuolinpesistä. – Intialaisen vanhan uskomuksen mukaan elefantti, jolla on kärsä ylöspäin, tuottaa onnea. Vanhan perinnetilan pihapiirissä avautuu Auli Jyllinvuori-Mäkisen maailma. Ihan kaikkien elefanttien. Auli Jyllinvuori-Mäkinen sai ensimmäisen elefanttinsa jo 14-vuotiaana. – Normaalikesinä täällä vierailee parituhatta kävijää. – Ihmiset jättävät jopa postilaatikkoomme elefantteja. Auli Jyllinvuori-Mäkisen elefanttikokoelmaan kuuluu jo yli 23 500 elefanttia ja määrä kasvaa tasaisesti lähes päivittäin. Pieneen sisäänpääsymaksuun sisältyy opastettu kierros. Elefanttiyhdyskunnassa elelee yli 23 500 elefanttia. – Nuorena se ei tosin toiminut minulla, mutta kun sain matonpesupalkaksi 32 vuoden jälkeen 1 500:nnen elefantin, onneni kääntyi, Jyllinvuori-Mäkinen kertoo ja nyökkää onnellisena aviomieheensä päin. TALVET TALVIUNILLA. Ostan kirpputorilta ainoastaan erikoisempia yksilöitä, mutta en yleensä ole valmis maksamaan niistä juurikaan muutamaa euroa enempää, Auli Jyllinvuori-Mäkinen paljastaa. Talvisin elefanttilauma nukkuu talviuntaan, mutta kun toukokuu koittaa, tuuletetaan niiden kodit ja avataan ovet vieraille. Viime kesän jouduimme kuitenkin pitämään paikan suljettuna koronarajoitusten vuoksi, fanttien emäntä kertoo
Fanttikodissa elellään leppoisasti.. NORSUJEN KAUTTA DIPLOMAATTIPIIREIHIN. LAHJOITUKSIA SAATU YKSITYISHENKILÖILTÄ, KUOLINPESILTÄ SEKÄ ENTISILTÄ KERÄILIJÖILTÄ. Willa Fantissa vierailee joka kesä noin parituhatta kävijää. Sitä kautta selvisi, että Indonesian kunniapääkonsuli, nyt jo edesmennyt Caius Gyllenbögel oli kuulunut jo 30 vuotta norsujen suojeluohjelmaan Indonesiassa. Lisäksi hänen vaimonsa keräsi norsuja. SUOSITTU VIERAILUKOHDE. – Tänäkin vuonna piti tulla neljäs suurlähettiläs vierailulle, mutta jouduimme näin poikkeusaikana peruuttamaan avajaiset. Suomessa on muitakin elefantteihin ihastuneita keräilijöitä, mutta heidän kokoelmansa ovat Jyllinvuori-Mäkisen mukaan vain muutamien tuhansien yksilöiden kokoisia. Gyllenbögel sai suhteillaan järjestettyä Willa Fantin suojelijaksi Suomen Indonesian suurlähetystön. YLI 23 500 NORSUN KOKOELMA ON KOOTTU YMPÄRI MAAILMAA. AVOINNA SYYSKUUN LOPPUUN ASTI TIISTAISIN, TORSTAISIN JA SUNNUNTAISIN KLO 12 18. – Kaikkia elefantteja ja elefanttiaiheisia tuotteita on nähtävillä vain yksi kappale. Uskomuksen mukaan elefantti, jonka kärsä on ylöspäin, tuottaa onnea. – Meillä on kesällä avoinna myös kesäkahvila, jossa on myynnissä elefanttiaiheisia esineitä ja muun muassa elefanttipipareita, pariskunta kertoo. Kevään avajaisissa ovat sen jälkeen vierailleet muun muassa suurlähettiläät Harry Purwanto sekä Elias Ginting. Pehmofantti-huoneessa on tungosta. Kun elefanttikokoelma laajeni, halusi Jyllinvuori-Mäkinen keväisiin avajaisiin näyttelysuojelijan. Varastossa odottaa kymmenen banaanilaatikollista ”vaihtareita”, joista osa menee muille keräilijöille. Antiikki ja taide | 61 TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA WILLA FANTTI PITKÄTIE 195, NASTOLA AVATTU YLEISÖLLE VUONNA 2009. tarinaa ei yhdessä päivässä ehtisi kuitenkaan kertoa. Tila on avoinna yleisölle toukokuun alusta syyskuun loppuun tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Suurlähetystöstä on kuitenkin luvattu, että he vierailevat täällä myöhemmin kesällä, Auli Jyllinvuori-Mäkinen kertoo. Ryhmät ovat tervetulleita muinakin aikoina sopimuksen mukaan. Kitaraa soittava elefantti on esiintynyt televisiossa Kymmen Uutisten kevennyksessä. Kahta samanlaista ei kokoelmassa kuitenkaan ole. Yhteydenotot eivät tuottaneet juurikaan tulosta, kunnes Jyllinvuori-Mäkinen otti yhteyttä ulkoministeriöön. WILLA FANTIN YHTEYDESSÄ KAIVOLAN PERINNETILA
Saana Säilynoja/ Teemu Andreas/ Vapriikin kuva-arkisto. 62 | Antiikki ja taide Ritari ratsastaa teräshaarniskassaan kohti uusia seikkailuja
Vasta nykyinen kirjallisuus ja viihdeteollisuus tuntee lisääntyvässä määrin neidot, jotka tulevat toimeen omillaan, pelastavat muut pulasta.. Hän oli tunteenpalon voimasta pyörtyvä, runoja rakkaalleen lasketteleva romantikko. Hänen mukaansa neito pulassa –tarinaperinne eli ja voi hyvin viime vuosikymmenille asti. Näyttely tuo esiin koko ritariuden olemuksen ja ritarin elämänkaaren. Ritari tavoitteli hänen rakkauttaan todistelemalla uskollisuuttaan, menestymällä taisteluissa ja turnajaiskentillä. – Kun yhteistyökumppanimme ehdottivat ritarinäyttelyn tuottamista, tartuimme nopeasti mahdollisuuteen, Vapriikin näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto sanoo. – Ritarius on vaikuttanut paljon eurooppalaisen sankarin olemukseen, miehiseen identiteettiin ja arjen käytöstapoihin. Näyttelyn runko kehiteltiin Italiassa Firenzessä yhteistyössä Museo Stibbertin sekä kahden näyttelytoimiston, Exponan ja Contemporanea Progettin kanssa. Heidelberg University Library, Codex Manesse, 1305–1340 taa pulassa olevan neidon, Marjo Meriluoto mainitsee. Keskiaikaan liittyviä aiheita – kuten ritariteemoja – toivotaan museolta säännöllisesti. Ritari ei ollut pelkkä machomies. – Ritarin ja linnanneidon rakkautta korostettiin tarinoissa, joissa ritari pelas– Ritarit olivat asemastaan tietoisen yläluokka, mainitsee Vapriikin näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto. Antiikki ja taide | 63 S TEKSTI: KARI KUMPULAMPI Keitä olivat legendaariset ritarit, nämä herkät ja pelottomat aatelisherrat haarniskoissaan. Keskiajan ritari oli armoton sotakone ja runoja luritteleva rakastaja Kurkistus haarniskan taakse uurten tunteiden ja unohtumattomien tarinoiden keskiaika on historiasta kiinnostuneiden museovieraiden kestosuosikki. Miten heidän perintönsä näkyy tässä ajassa. Näin on laita myös Vapriikissa Tampereella. Esinelainoja näyttelyyn on saatu muun muassa Stibbertin museosta, Kansallismuseosta ja Peter Mustosen kokoelmasta. MILLAINEN OLI LINNANNEITO. – Soppaan lisättiin vielä omat suolat eli käsikirjoitimme mukaan pohjoismaisen ja pohjoiseurooppalaisen sisällön ja laajensimme näkökulmaa muutenkin. – Samalla varmasti kumoutuu vääriäkin uskomuksia. Saana Säilynoja/ Vapriikin kuva-arkisto Haarniskoidun ritarin pystyi tunnistamaan heraldisten kuvioiden ja koristen perusteella. Myös Tampereen historiallisten museoiden kokoelma on edustettuna. Ihanteellinen keskiajan linnanneito oli vaatimaton, mukautuvainen ja hyveellinen
Museo Stibbert Puolentoista käden miekkaa kutsutaan nimellä bastard eli äpärä. Museo Stibbert, Firenze Taitavasti koristeltu ritarin suojahansikas vuodelta 1550. Kuvassa Raisiosta löydetty uskollisuussormus 1500-luvun jälkipuolelta. Kuvan miekka on Saksa/Itävallasta noin 1530–1560luvuilta. Peter Mustosen kokoelma Vapriikin näyttely paneutuu koko ritariuden olemukseen. Peter Mustosen kokoelma Hevosen pääsuojus eli chaffron on eurooppalaista tuotantoa, 1500-luvun puoliväli. Sileäpintainen teräshaarniska oli tarkoitettu nuorelle pojalle. Museo Stibbert Myös korut olivat tärkeä osa ritarikulttuuria. Kansallismuseo Ritarit esittelivät varallisuuttaan koruillakin. Se oli eurooppalaisen ritarin legendaarinen ase, kallis ja arvostettu. Erityisesti 1500-luvun haarniskat ja niiden osat ovat runsaasti koristeltuja. Kansallismuseo. – Samalla kumoutuu vääriäkin uskomuksia, sanoo näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto. Kuvassa ritarin kypärä Ranskasta noin 1590-luvulta. 64 | Antiikki ja taide Myöhäisen Maksimilian-tyylin ratsuväenhaarniska, Nürnberg, Saksa 1530–1540. Saana Säilynoja/Vapriikin kuva-arkisto Kypärä. Augsburg, Saksa, 1550. Tampereelta Koukkuniemestä löydetty kullattu hopeasormus on 1500-luvulta
Samalla tavalla varustettiin myös soturin uskollinen kumppani, hevonen. Kustannuksia ei säästelty, kun Euroopan ylhäisö varustautui taistelukentille ja turnajaisiin. Euroopassa oli keskiajalla muutamia huippuluokan haarniskatyöpajoja muun muassa Pohjois-Italiassa ja eteläisessä Saksassa. Yksi näyttelyn hauskimmista kuvista esittelee miekkaa linnan tornissa heiluttelevan linnanneidon. Ritarius näkyy nykypäivän supersankarimyyteissä, elokuvissa ja kirjallisuudessa, elävöittämisharrastuksessa. Ritarius on iso osa länsimaista, elävää kulttuuriperintöä.. – Vielä paksumpia ja painavimpia haarniskoita ei olisi voitu enää liikuttaa. Nyt luodit läpäisivät paksunkin panssarin. NÄYTTELY TÄYNNÄ AARTEITA Ritarit–näyttelyssä Vapriikissa on nähtävillä noin 200 kiehtovaa, keskiaikaista esinettä; haarniskoita, kypäriä, miekkoja, kilpiä, peitsiä ja ritarin hevoselle kuuluneita varusteita. Haarniska painoi yleensä noin 15–25 kiloa, mutta ei pahemmin rajoittanut käyttäjäänsä; siihen pukeutuneena soturi pystyi hyppäämään, juoksemaan ja liikkumaan painon jakautuessa ympäri kehoa. Aikansa pelottavimpana sotakoneena tunnettu ritarisoturi ratsasti tiensä päähän 1600-luvulla aseiden kehittyessä. Nykyiset palomiehen tai sotilaan varusteet painavat useimmiten enemmän kuin keskiaikainen täyshaarniska. – Haarniskat eivät todellakaan olleet pelkkiä metallilevyjä. – Se miten ritareiden varusteet ovat kehittyneet, on valtavan mielenkiintoista, Marjo Meriluoto toteaa. Hänet saatettiin myös palkita omalla läänityksellä ja hän oli tietoinen asemastaan ja tärkeydestään. Britanniassa ritareiksi lyödään eri aloilla ansioituneita kansalaisia. – Haarniskat ja niiden osat kertovat tekijöidensä mestariluokan käsityötaidoista. Perinne eli kuitenkin vielä vuosisatojen ajan, ja onhan Suomessakin yhä vanhan aateliston perinteenä Ritarihuone. – Kaikki ritarit olivat aatelisia, mutta kaikki aateliset eivät olleet ritareita, Marjo Meriluoto kiteyttää. Ensinnäkin: ritarin arvonimi myönnettiin yleensä taisteluja ratsastustaidoissa kunnostautuneelle ratsusotilaalle. Suurin osa ritaritaistelijoista kuului yhteiskunnan ylimpään luokkaan, sillä vain hevoset ja varusteet ylläpitämään pystynyt mies voitiin lyödä ritariksi. Hän pärjää hyökkääjää vastaan oikein hyvin, Keitä sitten olivat ritarit, aikakauden valiosoturit ja sotakoneet komeissa haarniskoissaan hevosten selässä. Joskus hän vaurastui sotaja valloitusretkillä tai ylhäisistä panttivangeista maksettujen lunnaiden avulla. Niiden muodot suunniteltiin silmiä hivelevän kauniisti. Antiikki ja taide | 65 – Emme toki usko, neidot olivat kovin pulassa keskiajallakaan. Haarniskat jäivät paraativarusteiksi ja miekat taantuivat sota-aseista jokaisen aatelismiehen arkiasun osiksi. ISO OSA KULTTUURIPERINTÖÄ. Ritarihenkeä on siis olemassa edelleen. Uurtamalla ja etsaamalla tehdyt koristeet tekivät ritareiden varustuksesta jopa keikarimaisia. Niissä valmistettiin upeasti koristeltuja haarniskoja
RITARIT NÄYTTELY ON ESILLÄ TAMPEREELLA MUSEOKESKUS VAPRIIKISSA 20.5 5.12.2021. Ristiretkillä taisteleminen 1000–1200-luvuilla oli katumusharjoitus jo itsessään, ja kuolema kristillisessä taistelussa takasi ritarille varman pääsyn taivaaseen. Marjo Meriluoto tähdentää, että keskiajan ylhäisölle sallittiin romanttinen rakkaus ja voimakkaat tunnereaktiot. Kuva on Rohan talleilta viime vuodelta Ritarit – näyttelyn videomateriaalien kuvauksista. Ritarin hevosesta pidettiin hyvää huolta keskiajalla. Esimerkiksi Kaarle Suuri, Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, on tavattu maahan pyörtyneenä tunnekuohujensa pauloissa. – Naiset myös palkitsivat parhaan miekkailijan ja urheimman ritarin. Ristiretkille osallistumisesta ja niillä tehdyistä sankariteoista tulikin pian tärkein tapa osoittaa ritarillista urheutta. AATE LEVIÄÄ. Ylellisimmillään linnojen ritarielämä näyttäytyi turnajaisissa, joita järjestettiin jonkin isomman tapahtuman, kuten häiden, kruunajaisten tai kirkollisen juhlan kunniaksi. Marjo Meriluoto/ Vapriikin kuva-arkisto Näyttelyyn liittyy oheistoimintaa; lasten kierros, ritariromantiikkaa -kierros sekä keskiaikaan ja ritariuteen liittyviä luentoja. Vapriikin näyttelyn suunnitetyöstä ja visualisoinnista vastaa Minna Välimäki. Ritarin malli oli kaksijakoinen. – Sen sijaan tavallisen kansan ei katsottu kykenevän tällaiseen tunteen paloon. Näyttelyssä on asehuonekin, missä voi kokeilla ylleen ritarin vaatteita ja varusteita ja ottaa tuntumaa keskiajan miekkoihin.. Oikea ritariksi lyöty suomalainen oli Niilo Olavinpoika Tavast. – Ristiretkien avulla ritariaate vakiintui ja levisi eri puolille Eurooppaa, Marjo Meriluoto kertoo. Kaikki ritarit olivat aatelisia, mutta kaikki aateliset eivät olleet ritareita. KAKSIJAKOINEN MALLI. Naiset osoittivat suosiotaan ritareille ojentamalla näille hunnun tai liinan, joka sidottiin peitseen kiinni. Hän syttyi noin vuonna 1400. – Ritarius on iso osa länsimaista, elävää kulttuuriperintöä, eikä ole mihinkään katoamassa, Marjo Meriluoto toteaa. Yksi naisista antoi palkitulle suudelman, ja pari johdatti muut tanssiin. – Suomessa jonkinlaisena keskiajan ylisankarina tunnetaan Juhana-herttua, sanoo Marjo Meriluoto. Englannin kuningas Arthur ja hänen pyöreän pöydän ritarinsa tunnettiin laajalti jo ennen varsinaista keskiaikaa. Pääasiassa toiminta linnassa keskittyi kuitenkin hallintoon, kruununverojen keräämiseen ja taloudenpitoon. Heistä moni oli täällä Ruotsin kuninkaan lähettämänä. – Liehuvat viirit ja liput koristivat juhlapaikkaa. Marjo Meriluoto/ Vapriikin kuva-arkisto Elävöittäjiä Warusseppäin killasta. – Suomessa ritareita oli verraten vähän. 66 | Antiikki ja taide Ne kuuluisat ritarit Kuuluisia ritareita oli Euroopassa lukuisia. He hoitivat hallinnon ja armeijan tehtäviä lähinnä kruunun linnoissa. Kuva on Ritaritnäyttelyn videomateriaalien kuvauksista Rohan talleilla Kemiönsaarella, Västanfjärdissä. Historian kirjoihin ovat jääneet uroteoillaan muun muassa Kaarle Suuri, Maksimilian I ja Willehalm von Orlens, jonka rakkaustarina prinsessa Amelien kanssa on yksi keskiajan Euroopan tunnetuimpia. Marjo Meriluoto/ Vapriikin kuva-arkisto Aseenkantaja ja ritareita Kemiönsaarella Varsinais-Suomessa Ritarit -näyttelyn videokuvauksissa. Suomessa vaikutti ja työskenteli keskiajalla vajaa kaksikymmentä ritaria. Ritarien elämästä ei puuttunut dramatiikkaa. Keskiajan ritari oli dokumentoidustikin urhea taistelija ja runollinen rakastaja
Särestöniemi rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen menestyksestään saaduilla rahoilla. Omakuva, Särestön Bulibasa, 1979, öljy kankaalle. Palo tuhosi ateljeen ja kaikki teokset. Särestöniemen teokset ovat kysyttyjä ja niiden arvot ovat nousseet merkittävästi. Viereinen taidegalleria onnistuttiin kuitenkin suojelemaan, kun palokunta työskenteli 20 asteen pakkasessa yhdeksän tuntia.Lapin ympäristökeskus määräsi Särestöniemen suojeltavaksi vuonna 2004. Särestön pihapiiri. Rakastetun, loisteliaista väreistään ja rohkean kokeilevasta ilmaisustaan tunnetun Särestöniemen tuotantoa on esillä aina 1940-luvun lopulta 1980-luvun alkuun asti. Kevät. Porot pälvissä. Kirsi ja Keio Eerikäisen säätiön kokoelma. Näyttely on kuratoitu Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmasta. Opastukset, yleisöluennot, taidepajat ja muu oheisohjelma järjestetään ajankohtaisen tilanteen mukaan rajoitusten salliessa. Lapin luonnon tärkeys näkyy fantasiaa hehkuvien värien ilmentämissä tuntureissa, koivikoissa, jängissä ja joenmutkissa sekä sielunkumppanuutena ja samastumisena eläinhahmoihin. Lisäksi teoksia on lainattu muun muassa Didrichsenin taidemuseosta sekä useiden muiden taidemuseoiden kokoelmista. Museokävijöitä varten on tulossa käyttöön taidemuseon verkkosivuilla toimiva varauskalenteri, josta voi varata itselleen sopivan vierailuajan, mikäli kesän rajoitukset niin edellyttävät. Särestöniemen varhaisemmat teokset avaavat taiteilijan tuotannon tuntemattomampaa puolta. KUOHUNHARJUNTIE 6, KANGASALA Reidar Särestöniemen työt esille Kangasalla Värikäs taiteilija K Syleily. 26.9.2021. Hänen 50-vuotisnäyttelynsä keräsi Didrichsenin taidemuseoon 20 000 katsojaa. Kotiseutu, pohjoinen luonto, luonnonsuojelu ja alkuperäiskulttuurin puolustaminen olivat Särestöniemelle sydämen asioita. Kittilässä syntyneelle ja siellä työskennelleelle Särestöniemelle tyypillisten maisema-aiheiden sekä myyttisten eläinhahmojen, kuten Taivaanjaaran ja Ilves-aiheiden lisäksi nähdään erityisyytenä taiteilijan vähemmän tutuksi tullutta varhaiskauden tuotantoa. Särestöniemen teosten määrä on kaikkiaan noin 1500, joista noin kolmannes on Särestöniemi-museon hallussa. Kuva: Arto Liiti KUVAT: KIMMO PYYKKÖ TAIDEMUSEO. Sinne ei mennyt hänen elinaikanaan tietä, vaan ensin piti kävellä pari kilometriä Kaukosen maantietä rantaan ja matkata toiset kaksi kilometriä veneellä toiselle rannalle. Taiteilijan ateljee paloi 31. Yksi tavallinen duunari. Varhaistuotannon teoksista välittyy ajankuva sodanjälkeisestä suomalaisesta taiteesta, jonka uudistamiseen Särestöniemi osaltaan merkittävästi vaikutti. KERROKSESSA 3.7. JA 2. ”Kittilän ruhtinaalla” oli aitta täynnä asusteita ja kolme taloa. Ajankohtaiset tiedot löytyvät museon sivulta www.kimmopyykkotaidemuseo.fi REIDAR SÄRESTÖNIEMI ON ESILLÄ KIMMO PYYKÖN TAIDEMUSEON 1. Tiettävästi arvokkain Särestöniemen teos on ollut Omakuva ja Ilves, joka myytiin huhtikuussa 2017 huutokaupassa Helsingissä 140 260 eurolla. Antiikki ja taide | 67 Uutiset immo Pyykkö -taidemuseossa avautuu lauantaina 3.7.2021 lappilaisen taidemaalari Reidar Särestöniemen (1925–1981) näyttely. joulukuuta 1977. Näyttelyn asiantuntijana toimii kuvataiteilija, TaT Jyrki Siukonen. Reidar Särestöniemi eli ja työskenteli enimmäkseen kotitilallaan Särestössä Ounasjoen rannalla Kittilän Kaukosessa, yli sata kilometriä Napapiiriltä pohjoiseen
– Kristallilasite elää omaa elämäänsä. Kun esineet on lasitettu ja poltettu, ’taiteilija’ saa kolmen viikon kuluttua hakea työnsä pois. KAHDEN NAISEN YRITYS. Yleensä työt ovat onnistuneet hyvin. – Olemme jatkaneet vanhempiemme jalanjäljissä. Meille voi kuka tahansa tulla kokeilemaan tilaamalla ajan. Sitä harrastetaan ympäri maailmaa ja se on minulla lähellä sydäntä oleva erikoistekniikka. Isämme Nikolai Uschanoff, Perinneastioita 300 vuoden takaa Savipyttyjen voittokulku Ruhtinas Tsernisov sai Pietari Suurelta maata Karjalan kannakselta palkkioksi sotamenestyksestä Pohjan sodan aikana 1700–1721. Kristallilasite-tekniikka on vanha menetelmä, jossa käytetään sinkkikidelasitetta. Savipajalla tehdään pääsääntöisesti perinteistä käyttökeramiikkaa, mutta Jaana Uschanoff harrastaa myös kokeilua kristallilasitteella, joka myös saattaa tuottaa yllätyksiä esineen tullessa polttouunista. Tämä on hyvin suosittua ajanvietettä. Onnistuneet esineet ovat hienoja, Jaana Uschanoff sanoo. Hyvin paljon riippuu uunin lämpötilasta ja haudutusajasta. Mutta on ollut yllätyksiäkin. – Moni haluaa päästä kokeilemaan dreijaamista. – Keramiikkapaja on meille elämäntapa. Meillä on täällä myös Keramiikkakeskus, joka on ollut korona-aikana avoinna tilauksesta. Tekovaiheessa tunnelma on hyvä, hauska ja vähän jännittäväkin, onhan kysymyksessä uusi materiaali. – Vierailla ei tarvitse olla mitään ennakko-osaamista. – Ihmiset ovat aika luovia ja heillä on omaa mielikuvitusta ja näkemystä siitä, mitä Ajattomia perinneastioita.. Meillä on käynyt erilaisten pienryhmien ohella myös perhekuntia, jotka ovat tulleet kokeilemaan savitöiden tekemistä. Hän toi sinne Volgan rannalta 20 savenvalamiseen perehtynyttä käsityöläisperhettä. 68 | Antiikki ja taide K eraamikko Jaana Uschanoff työskentelee Kyyrölän Savi Oy:n savipajalla Kankaisten entisessä kyläkoulussa, jonne on matkaa 10 kilometriä Hämeenlinnan keskustasta. Viime vuodet Jaana Uschanoff on siskonsa Tiinan kanssa vetänyt Kyyrölän savipajaa. Menetelmä on kuitenkin hyvin epäkaupallinen, koska se on vaativaa ja kallista, eikä siten kaupallisesti palkitsevaa, taiteellisesti kylläkin. Näytämme miten työ tehdään. Siellä on käynyt muun muassa työhyvinvointiryhmiä, joiden jäsenet ovat päässeet itse kokeilemaan savenvalantaa. Hänen esi-isänsä toivat aikoinaan dreijaamistaidon kotikylästään Suomeen. Aikaisemmin opastimme lähes kädestä pitäen, mutta nyt on pitänyt neuvoa vähän kauempaa. savipajan perustaja, kuoli kahdeksan vuotta sitten
Savikukot ovat suosittuja.. Hänen esi-isänsä toivat aikoinaan dreijaamistaidon kotikylästään Suomeen. Antiikki ja taide | 69 TEKSTI: TIMO ELO Savipyttyjen voittokulku Nikolai Uschanoff, savipajan perustaja, kuoli kahdeksan vuotta sitten. – Moni haluaa päästä kokeilemaan dreijaamista, Jaana Uschanoff sanoo
Siihen tuli metallihohtoinen lasite, ja se oli todella hieno ja onnistunut. – Olen tehnyt myös kastemaljoja, kynttilänjalkoja ja maljakoita, jotka on lasitettu kristallilasitteella. – Pääasiallisesti teemme kuitenkin käyttökeramiikkaa, astiastoja sekä erilaisia ruukkuja. Polttamattomana savi on siniharmaata ja se saa polton yhteydessä punaisen värinsä raudasta, jota Someron luonnonsavi sisältää. Materiaalina on Someron punasavi, joka on valtakunnallisestikin kuuluisaa taidekeramiikan raaka-ainetta. Eräs mies teki levytekniikalla jopa hienoja hevosveistoksia. KÄSITYÖ ARVOSSAAN. – Kotimainen käsityö on totta kai vähän kalliimpaa kuin massatuotettu. Ne voi lasitettuina laittaa myös astianpesukoneeseen. – Astioita valmistetaan etupäässä dreijaamalla, mutta sitten on niitäkin, jotka haluavat vapaasti muotoilla vaikkapa koiria tai kissoja. Kristallilasitteita poltettaessa saadaan esiin ihania kuvioita ja kiteitä. Dreijatut kulhot odottavat polttouuniin pääsemistä kat mallit. Myös Suuri Seikkailu -televisiosarja tilasi meiltä keskiaikaisia astioita, joista he antoivat tarPerinneastioista suosituimpia ovat karjalanpaistiruukut ja puurovadit. Somerolla savea on poltettu lähes 200 vuotta. Niiden joukossa oli kolmijalkaisia astioita sekä punasavesta tehtyjä ruukkuja. Verrattuna tavanomaisiin posliiniastiastoihin, jotka ovat valutuotteita, Kyyrölän Saven tuotteet ovat käsityötä alusta loppuun. Savipajalla harrastetaan kokeilua kristallilasitteella, joka saattaa tuottaa yllätyksiä esineen tullessa polttouunista.. Dinosauruksiakin on tehty sekä muotokuvia ja seinäkelloja. Yleisin valmistustapa on dreijaus, jossa käytetään savenvalajan pyörää. – Teemme myös tilaustöitä muun muassa ravintoloille ja pitopalveluyrityksille. – Verrattuna tavanomaisiin posliiniastiastoihin, jotka ovat valutuotteita, me teemme jokaisen esineen käsityönä alusta loppuun, mikä myös näkyy itse tuotteissa, jotka poltetaan yli 1 000 asteessa ja ovat kovaa tavaraa. Polttamisen jälkeen kiviaines on tiivistä ja kestävää. 70 | Antiikki ja taide he haluavat. Ne poltetaan yli 1 000 asteessa, ja lasitettuina ne voidaan laittaa myös astianpesukoneeseen. Kaikki muu materiaali meillä on Suomesta, paitsi lasite, joka tulee Hollannissa olevasta lasitetehtaasta, joka tekee lasitteita maailman keramiikkatehtaille. Eräs pieni poika teki robotin, joka oli hyvin mielikuvituksellinen. Dreija eli savenvalajan pyörä on keraamikon työväline, jota pyörittämällä muotoillaan käsin levyllä olevasta savesta monenlaisia esineitä aina kulhoista mukeihin. Erikoisimmista tilaustöistä Jaana Uschanoff kertoo kalalle tekemästään akvaariokodista. Kaikesta näkee, että usein on jo vähän etukäteen kotona mietitty, mitä haluttaisiin savesta tehdä. Ennen dreijaamista savi muokataan käsin niin, ettei siihen jää ilmakuplia
Nyt myös nuoret opiskelijat tulevat ostamaan perinneastioita. Olen myös aivan nuoresta pitäen ollut siskoni kanssa kesätöissä myymässä vanhempiemme tekemiä ruukkuja. 15.8. – Itselläni on kaksi tytärtä, jotka välillä tuuraavat minua ja siskoani. Savipajan osoite on Hangasmäentie 6, 13210 Hämeenlinna. Galleriassa 29.8. Yrityksen juuret ulottuvat aina 1700-luvulle Karjalan kannakselle Kyyrölän kylään, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen keramiikan valmistuksen keskittymä. Ja niin hakeuduin aikoinaan Kuopiossa olevalle viisivuotiselle käsija taideteollisuusoppilaitoksen keramiikkalinjalle saamaan lisää tietoutta. Kyyrölän Savi Oy:n perusti Hämeenlinnaan vuonna 1972 savenvalajamestari Nikolai Uschanoff. Asiakkaiden osallistuminen on erittäin hauskaa. asti näyttely ”Salaa valetut Högforsin tehtaan rabelit”. Näyttäisi siltä, että nykyään halutaan yhä enemmän suosia maanläheisyyttä myös ruokailuvälineitä hankittaessa. Antiikki ja taide | 71 KYYRÖLÄN SAVI Kyyrölän Savi Oy on Hämeenlinnan lähellä kymppitien varrella sijaitseva perinteinen keramiikanystävien suosima kohde. – Välillä saattaa tulla ihmisiä jopa 20 vuoden takaa sanomaan, että olen tehnyt heille sitä ja sitä, mutta tätä kalan omistajaa en ole sen koommin nähnyt, enkä tiedä oppiko se kala koskaan peruuttamaan kotiinsa. Järjestimme myös työnäytöksiä, jotta yrityksen nimi ja tuotteet tulisivat tutuiksi. Joskus voimme myös mennä joillekin historiallisille markkinoille pitämään työnäytöstä. ke-su klo 11-17, 16.8. 0500 938 337. Isä oli kauppamies ja taitava käsistään. www.karkkila. Puh. Kun ensimmäiset prototyypit tulivat uunista, ne menivät heti kaupaksi, Jaana Uschanoff kertoo. Nimi oli kirjoitettu kalan asumuksen seinään. Emme enää käy markkinoilla, vaan olemme keskittyneet toimimaan lähinnä omassa myymälässämme. Esillä työntekijöiden valmistamia rabelitöitä 1930-1980-luvulta. Työläismuseo Työläisten asuntoja 1850-1960-luvulta. Kyyrölän saviastiat olivat ensimmäisiä keramiikkakäyttöastioita, jotka levisivät laajasti maamme eri osiin. Jaana Uschanoff kertoo valmistuneensa keraamikoksi Kuopiosta vuonna 1988. – Meillä on paljon vakioasiakkaita, onhan yrityksemme kohta 50 vuotta vanha. Kalan nimi oli Tähtinen. – Parasta tässä työssä on vuorovaikutus, kun ihmiset ovat innostuneita kokeilemaan kädentaitojaan. alkaen la-su klo 12 15. Moni heistä edustaa karjalaista jälkipolvea. Opastukset tasatunnein. Teemme myös humoristisia tuotteita, viheltäviä kaljakolpakoita lähinnä miehille, jotka yleensä ostavat joko kalavadin tai karjalanpaistiruukun. Sotien aikana kyläyhteisöt joutuivat evakkoon eri puolille Suomea, ja osa kyyröläläisten jälkeläisistä perusti savenvalajien pajoja uusille asuinpaikoilleen. KERAMIIKKAA 45 VUOTTA. – Uuniastiassa voi hauduttaa lihapatojen ohella myös kasviksia. 15.8. Voimakkaimmin savenvalannan perinne on säilynyt Hämeenlinnassa, jossa Kyyrölän Savi Oy valmistaa edelleen käsityönä suomalaisesta punasavesta perinneastioita lähes 300-vuotisten mallien mukaisesti. – Ihmiset voivat tulla sanomaan, että pitäisi tehdä kissalle tuhkauurna tai koiralle kuppi, mutta kalalle akvaarioon tekemäni koti lienee erikoisin toivomus. Vuoteen 1939 mennessä kylässä toimi lähes 70 savikomua eli savipajaa, ja saviruukkuja myytiin ahkerasti ympäri Suomea pottikauppiaiden toimesta. Hänen tyttärensä Jaana ja Tiina Uschanoff jatkavat suvun perinteitä. PERINNE ELÄÄ. Ja on herännyt mielenkiinto palata juurille. Siihen on yhdistetty kukkopilli, ja kolpakko vetää puoli litraa. Suurempi juhlamalli on kahdeksan desilitran suuruinen. KARKKILAN RUUKKIMUSEO Ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä ja kotoisissa askareissa Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja Högfors-museo Avoinna 2.6. Avoinna 30.6. Nyt he voivat hankkia viheltävän kolpakon, josta ei kuitenkaan ole pakko juoda kaljaa. Hänen mukanaan kiersimme aikoinaan aina Rovaniemen markkinoita myöten. Jokin aika sitten olimme kyllä karjalaisilla kesäjuhlilla dreijamassa ja työnäytöksiä pitämässä. Saattaa myös olla niin, että heillä on ollut suvussaan mummo, joka on tarjonnut ruokaa noista vadeista. Se oli akvaarioon asetettava halkaistu lieriö, joka oli muotoiltu siten, että kala pystyisi peruuttamaan sinne. He ovat opiskelleet muita ammatteja, mutta osaavat myös tehdä Kyyrölän savipotteja. Kaiken kaikkiaan hän on tehnyt keramiikkaa 45 vuotta. Voi juoda mitä vain. Olen myös iloinen siitä, että Kyyrölän perinneastiat ovat löytäneet uutta yleisöä. ke-su klo 12-16. Tällä hetkellä perinneastioista suosituimpia ovat karjalanpaistiruukut ja puurovadit. – Minua on aina kiinnostanut keramiikan valmistus
Kuva: Valamo konservatiivisuudesta ja kriittisempään ja realistisempaan otteeseen. Valamossa Šiskin maalasi 1850-luvun lopulla ja oli keskeisessä roolissa Valamon nousemisessa akatemialaisten vakiintuneeksi kesäiseksi vierailukohteeksi. Taivaallinen maisema – venäläiset mestarit -okoelman taiteilijoista tunnetuin on Ivan Šiskin (1832–1898), joka kuului vuonna 1870 perustettuun Vaeltajiksi itsensä nimenneeseen taiteilijaryhmään yhdessä muun muassa Ilja Repinin kanssa. TAITEILIJAVIERAILUJA. Taiteilijavierailujen aikakausi liittyi myös Valamon luostarin kulkuyhteyksien ja ”ulkosuhteiden” laajenemiseen varsinkin höyrylaivaliikenteen kehittymisen ansiois. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Akatemialaisten maalauksissa heijastuvat aikakauden eurooppalaiset romanttis-realistiset esikuvat ja romantiikan kansallisuusaatteet, jotka käänsivät kiinnostuksen oman maan luontoon ja kulttuuriin, ”kansallismaiseman” etsimiseen ja kuvaamiseen. Kokoelma syntyi, kun kuuluisan Pietarin taideakatemian opiskelijat vierailivat 1800-luvun puolivälissä ja jälkipuoliskolla kesäisin maalaamassa Laatokan Valamossa ja lahjoittivat luostarille teoksiaan saamaansa täysihoitoa vastaan. Luonnonkauniilla Heinävedellä sijaitseva luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Luostarissa he saivat täysihoidon, ja kiitoksena tästä taiteilijat lahjoittivat teoksiaan luostarille. 72 | Antiikki ja taide V alamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. kesäkuuta 1858, öljy kankaalle. Vaikka useimmissa maalauksissa esiintyy yksityiskohtina luostarin rakennuksia ja munkkeja arkisissa töissään tai tapahtumia kuten keisari Aleksanteri II:n vierailu Valamossa, pääosassa ovat herkästä dramaattiseen vaihtelevat, usein maiseman syvyyttä korostavat panoraamat. Ryhmä pyrki irti taideakatemian Pjotr Balasov: Keisari Aleksanter i II vierailulla Valamossa 28. maisemamaalauksen kokonaisuuden, joka kuvaa Laatokan Valamon maisemia monipuolisesti ajan maisemamaalauksen tyylivirtauksia heijastaen. Nyt Valamossa voi sieluaan ravita myös venäläisten mestarien taiteella, sillä siellä on vuoden 2022 loppuun saakka esillä näyttely Taivaallinen maisema -venäläisiä mestareita Laatokan Valamossa. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Nikolai Asanov, Feodor Bagants, Pjotr Balashov, Pjotr Bruks, Ivan Davidov, Julius Fedders, Aleksander Gine, Andrei Ivanov, Lev Kamenev, Dmitri Velezev, Ivan Volkovski ja Aleksander Voronkov. Tässä laajuudessa kokoelma ei ole ollut esillä koskaan aiemmin Suomessa. Valamon luostarin näyttely Taivaallinen maisema – venäläiset mestarit Laatokan Valamossa esittelee luostarin taidekokoelmaan kuuluvan 1800-luvun venäläisen Venäläiset mestarit Laatokan Valamossa Taivaallisia maisemia Pietarin taideakatemian opiskelijat vierailivat useina kesinä maalaamassa Laatokan Valamon maisemissa, 1800-luvun puolenvälin paikkeilla
Lennart Segerstråle Eero von Boehm Santeri Salokivi Prima Vista 5.-31.10. Antiikki ja taide | 73 Ivan Šiskin: Kirkkotarhassa, 1858 öljy kankaalle. Näyttelyn teokset olivat esillä Valamo, 200 vuotta venäläistä maalaustaidetta -näyttelyssä Pietarin Venäläisessä museossa vuodenvaihteessa 2019–2020. Kuva Valamo Albert Edelfeltin ateljeemuseo Villa Albert Kultainen kesä 25.5.-1.8. VALAMON LUOSTARI HEINÄVEDELLÄ ON AVOINNA MA LA KLO 10 17 SEKÄ SUNNUNTAISIN JA KIRKOLLISINA JUHLAPÄIVINÄ KLO 12 17. Näyttelyn taideteoksia täydentävätkin ihastuttavat aikakauden valokuvat, jotka kertovat niin Valamon sataman vilkkaasta kesäisestä hyörinästä kuin munkkien arkisista askareista jylhän saaren vaikuttavan luonnon keskellä. Kuva: Valamo Ivan Davydov: Valamon luostari lounaan puolelta kuvattuna, 1853, öljy kankaalle. Lev Kamenev: Näkymä Valamon luostarista Kazanin Jumalanäidin tsasounan eteläpuolelta 2,5 virstan päästä kuvattuna 1858, öljy kankaalle. Kristina Elo, Kaija Asikainen, Teemu Silvan Edelfeltinpolku 3, Porvoo, www.albertedelfeltinateljee.. LAATOKALTA HEINÄVEDELLE. Luostari toimi Laatokan Valamon saarella talvisotaan asti, jolloin se evakuoitiin ja siirtyi nykyiseen paikkaansa Heinävedelle. Vuodesta 1989 alkaen Laatokan Valamossa on luostaritoiminta käynnistynyt. Valamon luostarin perustaminen ajoittuu nykytiedon mukaan 1300-luvulle. Kuva: Valamo ta. Marita Liulia Johanna Lumme Carolina von Schantz Kaj Lindgård Kesän muistoja 3.8.-30.9
74 | Antiikki ja taide
Edelfelt on yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista, joka sai tunnustusta myös kansainvälisesti. Kuva Museovirasto, historian kuvakokoelma. Antiikki ja taide | 75 Taiteilija Albert Edelfeltin tuotanto ylettyy historiamaalauksista ja muotokuvista aina naturalistisiin kuvauksiin tavallisen kansan elämästä ja impressionistisiin kohtauksiin Pariisin kaupunkielämästä ja kaunottarista. LÄHDE: WIKIPEDIA Albert Edefelt Daniel Nyblinin ikuistamana. Edelfeltin ansiosta suomalaisten työt olivat Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 omassa paviljongissaan, eivät edustamassa Venäjän keisarikunnan taidetta. Hän avasi aktiivisesti tietä kultakauden muille suomalaistaiteilijoille ja nuoremmille sukupolville. Albert Edelfelt avasi suomalaisen taiteen ovia maailmalle Värikäs taiteilija A blert Gustaf Aristides Edelfelt (1854– 1905) oli suomenruotsalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja. Kopio Albert Edelfeltin teoksesta Leikkiviä poikia rannalla
Hän vietti lapsuuden kesät tässä äitinsä perintökartanossa. Avioliitto hillitsi hänen naissuhteitaan noin kymmeneksi vuodeksi, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana naissuhteita oli taas runsaasti. Runeberg ja runoilija-kirjailija Zacharias Topelius tukivat nuorta Edelfeltiä. Hän vietti siellä kaikkiaan 26 kesää ja maalasi yli 220 teosta. elokuuta 1905. Kuvaaja Ståhlberg, K. Äiti kuului runoilija, opettaja, pappi, professori Johan Ludvig Runebergin tuttaviin. Tämän jälkeen hän jatkoi taideopintojaan Antwerpenin taideakatemiassa 1873–1874. Ensimmäisen taulunsa Vanha mummo Edelfelt asetti näytteille 18-vuotiaana. Edelfeltin toivottiin kuvin esittävän Runebergin runoillaan luomaa sankarimaailmaa. E 189. Hän lopetti opintonsa vuoden jälkeen, mutta jatkoi yliopiston piirustussalilla piirtämistä vuoteen 1873. On jopa väitetty, ettei Edefelt pystynyt maalaamaan ellei hän mennyt mallinsa kanssa sänkyyn. Axel Gallén ja Albert Edelfelt maalaamassa Imatrankoskella. Edelfelt asui pääosin Pariisissa vuoteen 1891. Kuvanveistäjä Ville Vallgren pelkäsi Edelfeltin sukupuolisen aktiivisuuden ja kiivaan työtahdin olevan jopa terveydelle vaaraksi. Maalaustyyli muuttui vähitellen historiallisesta romantismista naturalistiseksi kuten maalauksissa Lapsen ruumissaatto ja Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Isän varhainen kuolema johti Edelfeltit talousvaikeuksiin, mutta Alexandra-äiti panosti paljon kaikkien lastensa koulutukseen. 1890-luvulla hän kuvitti tuttavapiiriinsä kuuluneen Johan Ludvig Runebergin Suomen sotaa (1808–1809) käsittelevän runokokoelman Vänrikki Stoolin tarinat. Heillä oli yksi yhteinen lapsi, Erik (kuoli 1910). Runonlaulaja Larin Parasken muotokuva oli askel karelianismin suuntaan, mutta kun joukko kiihkeitä nuoria fennomaaneja vei Suomen taiteen kehitystä omaan suuntaansa, Edelfelt siirtyi maan taiteen johtohahmosta nuorempia tukevaan rooliin. Asia sai vahvistusta, kun Venäjältä Rybinskin kaupungin museosta löytyi vuonna 2017 Edelfeltin maalaus, joka esittää keisari Aleksanteri III:n veljen suuriruhtinas Vladimirin poikia. LAHJAKAS NUORI. HEIKKOUTENA NAISET. Ennen avioliittoaan hänellä oli lukuisia lyhyitä ja kolme vakavaa naissuhdetta, joista hänelle syntyi ilmeisesti kaksi lasta. Edelfelt halusi jatkaa opintojaan Pariisissa, joka oli taiteen uusien suuntausten keskus. Myöhemmin hän maalasi myös uskonnollisia aiheita. Edelfelt maalasi myös paljon muotokuvia, esimerkiksi Louis Pasteurin, Aino Acktén ja Nikolai II:n muotokuvat. Edelfelt maalasi aluksi historiallisia aiheita kuten Kuningatar Blanka ja Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Edelfeltin tunnetuimpia maalauksia ovat Jumalanpalvelus saaristossa, Merellä, Luxembourgin puistossa, Kristus ja Mataleena ja Helsingin yliopiston juhlasalin maalaus. Albert Edelfelt kuolikin sydänhalvaukseen Haikossa 18. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma Edelfelt syntyi Kiialan kartanossa lähellä Porvoota 1854. Monet niistä ovat tuohon aikaan muotiin tulleita miljöömuotokuvia, joissa malli esitettiin luonnollisessa ympäristössään. Vanhemmiten Edelfelt lähestyi jonkun verran impressionisteja. Edelfelt avioitui vapaaherratar Ellan de la Chapellen kanssa 1888. Edelfeltin lahjakkuus herätti huomiota yliopistossa ja Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä 1872. Ylioppilastutkinnon hän suoritti vuonna 1871. Hänen isänsä oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja äiti varakkaan porvoolaisen kauppiaan tytär Alexandra Brandt. Edelfelt pääsi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon lukemaan latinaa, kreikkaa ja historiaa, mutta keskittyi lähinnä osakuntaelämään. Edelfelt osti Haikon kartanon tilanhaltijan vanhan rakennuksen vuonna 1880 ja kolme vuotta myöhemmin rakennutti itselleen ateljeen kattoikkunoineen. Hän tuki ja kannusti esimerkiksi Magnus Enckelliä ja Juho Rissasta. Maalariroolin lisäksi Edelfelt oli graafikko ja kuvittaja. Suomessa oli uskottu, että maalaus oli kadonnut.. MONTA ROOLIA. Euroopassa historiamaalauksen suosio oli laskemassa ja taidepiirejä kiinnosti yksityiskohtien realistisuus. 76 | Antiikki ja taide Edelfelt maalasi myös paljon muotokuvia. Edelfeltillä tiedetään olleen hyvät suhteet Venäjälle ja keisariperheeseen, mutta niistä ei ole juuri puhuttu julkisuudessa. Hän sai valtion stipendin lähteäkseen Antwerpenin taideakatemiaan opiskelemaan tuolloin arvostettua historiamaalausta. Museovirasto, Historian kuvakokoelma Albert Edelfelt luonnostelemassa. Edelfelt rakasti piirtämistä ja opiskeli sitä yksityistunneilla ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa jo kouluaikanaan. Edelfelt oli taitava tuomaan esille mallinsa parhaat puolet
toukokuuta kolme mittavaa näyttelyä ja ne ovat avoinna 31.10.2021 saakka. Aiheissa on usein ripaus eksotiikkaa ATELJEEMUSEO JA VILLA ALBERT OVAT AVOINNA 25.5. KLO 10 16 JA 1.9. Näyttely on tulvillaan auringon kultaa, heijastuksia, värien ilottelua, valon leikkiä, luonnon ihmeitä, eletyn elämän jälkiä ja pursuavaa elämäniloa. Näyttelyssä esillä mm Kristina Elon ja Kaija Asikaisen maalauksia sekä Teemu Silvánin valokuvia. esillä Lennart Segerstrålen (18921975), Santeri Salokiven (1886-1940) ja Eero von Boehmin (1949-2012) maalauksia ja graafisia teoksia. 5. Carolina von Schantz liikkuu unenomaisissa tunnelmissa, joiden lähtökohtana on usein maisema, vesi, metsä ja puut. 31.10. Kultainen kesä esittelee elokuun alkuun asti Marita Liulian, Johanna Lumpeen ja Carolina von Schantzin maalauksia sekä Kaj Lindgårdin puuveistoksia. Antiikki ja taide | 77 VILLA ALBERTISSA UPEA NÄYTTELY Carolina von Schanz, Movments II. Ateljeemuseo toimii taiteilijan itselleen vuonna 1883 rakennuttamassa pienessä ateljeessa Haikossa. Kaija Asikainen Mansikoita. Kristina Elon maalaukset ovat otteita jokapäiväisestä elämästä höystettynä hyväntahtoisella humoristisella virityksellä. KLO 11 15, 1.6. Teemu Silvánin kuvissa on vahva tunnelma. Santeri Salokiven impressionistiset teokset ovat muistoja Pellingin kesistä ja Eero von Boehmin maalaukset ovat värikylläisiä muistoja Helsingistä ja elämästä 1970-luvulta vuosisadan loppuun. Amos Anderson tie 2, 25870 Drags ärd • www.soderlangvik.. lokakuuta avautuu Kristina Elon 30-vuotistaiteilijajuhlanäyttely. Useat teokset saavat aiheensa musiikista. Teoksesta kertovien valokuvien lisäksi ateljeemuseossa on esillä Albert Edelfeltin säätiön omistuksessa olevat originaalipiirustukset, heliogravyyreja Edelfeltin teoksista vuodelta 1905 sekä valokuvia hänen kesistään Haikossa. Varsinaisten näyttelyiden lisäksi kesän ohjelmassa on konsertteja, luentoja ja taiteilijatapaamisia. Lennart Segerstrålen teokset kertovat luonnosta ja hänen kotikaupungistaan Porvoosta. Näiden edesmenneiden taiteilijoiden näyttelyssä esillä olevien teosten aiheet ovat muistoja heidän elämäänsä koskettavista asioista. Söderlångvikin Kartano uudessa loistossaan Museo • Opastukset • Ravintola Café Söderlångvik Majoitukset • Aktiviteetit • Kokouspaketit sales@soderlangvik.. Kesän muistoja –näyttelyssä on 3.8.30.9. Ateljeemuseossa esitellään ”Leikkiviä poikia rannalla” -teoksen syntyhistoriaa. KLO 11 15. Johanna Lumpeen teokset saavat aiheensa luonnon kauneudesta, veden pinnan heijastuksista ja auringon kullasta. Marita Liulian teoksissa tarinat kietoutuvat välkehtivään kultaan. Kaj Lindgårdin puuveistosten aiheet kumpuavat Albert Edelfeltin teosten malleista. +358 (0)2 424 662 Söderlångvikiin pääsee myös veneellä Albert Edelfeltin ateljeemuseo ja sen alueella toimivassa näyttelyrakennus Villa Albertussa avataan 25. 31.8. ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEO JA VILLA ALBERT, EDELFELTINPOLKU 3, 06400 PORVOO. 31.5. Kristiina Elo, Upstairs downstairs. Kaija Asikaisen realistiset asetelmat ovat kuvia elinympäristöstämme
Naimakauppa oli Lallukalle menestys taloudellisessakin mielessä, koska Marian perintöosuus kestikievarista loi perustaa omalle liiketoiminnalle. Ilmeisen lahjakas nuorukainen ymmärsi luultavasti tässä vaiheessa, mikä olisi hänen elämänsä suunta. Hän oli kahdessakin kauppahuoneessa kaupanpalvelijana ja jopa kirjanpitäjänä. Lallukkalaisuus ei ole sinänsä aate, mutta hänen perintönsä vaikuttaa yhä monella tapaa, asiamies Timo Turja sanoo. Ensimmäinen liike toimi Siirlahden kestikievarin entisessä riihessä. Lallukka rakastui kauppiaan tyttäreen, mutta kauppias ajoi Lallukan ulos tiluksilta, koska ei ilmeisesti ollut isän mielestä kelvollinen sulhanen. Juho Lallukan elämäntarinan on suomalainen versio siitä. Perillisiä pariskunta ei koskaan saanut. Lallukka lähti 17-vuotiaana räätälin oppiin isänsä kehotuksesta mutta opintie Kulttuurin ystävä Juho Lallukka nousi paimenpojasta kauppaneuvokseksi Perintö elää taiteilijakodissa Amerikkalaisessa unelmassa köyhä siirtolainen nousee ryysyistä rikkauksiin. Paimenpoikana katovuosien aikana Lallukan perhe näki suoranaista nälkää, mikä varmaan osaltaan vaikutti siihen, että Juholla oli kunniahimoa ja halua osoittaa, että köyhistäkin oloista voi nousta. Lallukka työskenteli kauppias Kanninin sekatavarakaupassa vuodet 1870-1875. Kun Lallukka saapui ostamaan hovin, hän näytti kolikkoa kartanon herralle. Kun hän vaurastui, hän osti hovin itselleen. – Räisälässä sijaitsi venäläisen kauppiaan omistama kartano Räisälän hovi, joka oli aikansa hienoimpia paikkoja. Lukuja kirjoitustaito tuli hankituksi muun muassa ystävien tukemana. Köyhästä Juho Lallukasta kasvoi varakas liikemies. Keväällä 1875 hän siirtyi edistyksellisemmän kauppias Karmasinin palvelukseen ja pääsi esimiestehtäviin. Lahjakkuutta Lallukalla ilmeisesti oli, mutta myös sisua. jäi vuoteen. Oppipojasta hän siirtyi äitinsä kuoltua Käkisalmeen kauppa-apulaiseksi alkuvuodesta 1870. – Lallukan taiteilijakodissa muistetaan edelleen, että Juho aloitti paimenpoikana. Hän oli aluksi kauppa-apulainen, myöhemmin kauppakirjuri. 78 | Antiikki ja taide K un Juho Lallukka syntyi vuonna 1852 räisäläläisen pientilallisen perheeseen Karjalan kannaksella, eivät elämän lähtökohdat olleet kovin suotuisat. He muuttivat Käkisalmeen 1879. – Lallukoilla oli ottolapsi, joka kuitenkin menehtyi varhaisessa iässä. Pariskunta muutti vuonna 1890 Viipuriin, josta alkoi Lallukan varsinainen menestys. Viipu. – Yhtenä syynä menestykseen oli oppimisenhalu ja nopea oppimiskyky ja toisaalta myös näyttämisentarve. Hän muisti aina omat juurensa. Lallukka palasi Räisälään vuoden 1877 lopulla ja aloitti maaseudulla käytävää kauppaa koskevien säännösten alaisena maakauppiaana. Hän pääsi tekemään myös ostosmatkoja Viipuriin. – Lallukka oli joskus lapsena saanut kartanonherralta jonkin kolikon palkaksi veräjän aukaisusta. Lallukkaan iskostui kelpaamattomuuden tunne. Ilmeisen iäkäs herra ei ehkä enää kolikon yhteyttä ymmärtänyt, mutta tapaus kuvannee Lallukan luonnetta. Räisälässä ollessaan Lallukka avioitui kestikievarin pitäjän tyttären Maria Jääskeläinen kanssa. – Eräs hänen havaintojaan matkoilta oli suomalaisten puuttuminen Viipurin puolensadan kauppiaan joukosta. SUOMALAINEN OSTAA SUOMALAISELTA. – Suomalaisilla ei ollut oikeutta perustaa kauppoja ennen 1880-luvun alkua
Kuvaaja: Hilkka Högström, Museovirasto Kulttuuriympäristön kuvakokoelma.. Antiikki ja taide | 79 TEKSTI: JUHANI KARVONEN LÄHDE: WIKIPEDIA Kulttuurin ystävä Juho Lallukka nousi paimenpojasta kauppaneuvokseksi Perintö elää taiteilijakodissa Lallukan taiteilijakoti 2017
Liikkeen nimestä alettiin käyttää muotoa Häkli, Lallukka ja Kumpp., omistaa Juho Lallukka. Näitä rooleja hän tuki myös toimimalla Laatokka-lehden avustajana ja pitämällä yhteyksiä valtiopäiväedustajiin, kuten K. Vuoteen 1887 tultaessa hän oli Käkisalmen merkittävin kauppias ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Lallukka oli aktiivinen kansanopistoaatteessa ja vapaapalokuntalaisuudessa. – Köyhä lapsuus oli monelta osin jonkinlainen generaattori. Yhdessä Jaakko Häklin ja Wilhelm Paischeffin kanssa Lallukka perusti vuonna 1891 tukkuliikkeen Häkli, Lallukka ja Kumppanit, josta kasvoi melko nopeasti alan suuryritys. Käkisalmessa liiketoiminta monipuolistui ja tarve yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lisääntyi. Paischeffin osuuden tämän kuoltua 1899 ja Lallukka puolestaan Häklin osuuden tämän 1902 tapahtuneen kuoleman jälkeen. 80 | Antiikki ja taide Kauppaneuvos Juho Lallukan ja rouva Maria Lallukan patsaat Lallukan taiteilijakodin aulassa Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma Pietisen kokoelma. Lallukka itse tarjosi tätä konjakkia aina vierailleen. Se on edelleen rituaali, joka toistuu lallukkalaisissa juhlissa. – Hänellä oli taloudellista ymmärrystä ja hän kiersi Euroopassa solmien kontakteja ja opiskeli, mikä oli harvinaista tuohon aikaan ylipäätään. Valokuvaaja Roos, Helsingin kaupunginmuseo. Lallukalle valkeni, että suomalainen haluaa ostaa suomalaiselta. E. Yhteistyö Käkisalmessa toimivan kauppiaan ja valtiopäiväedustajan Jaakko Häklin kanssa sekä opintomatkat ulkomaille johtivat suunnitelmiin käydä kauppaa Viipurissa. huhtikuuta 1908. Taloudellinen menestys näkyi myös pariskunnan elämässä vuonna 1912. Omaisuus kattoi useita maatiloja ja muun muassa Liimatan kartanon Viipurin kupeesta. Lallukalle tärkeää oli muun muassa vapaapalokunta ja siihen liittyvä kulttuuritoiminta. Lallukka halusi suomalaisten saavan oppia omalla äidinkielellään. Maaomaisuus. ENERGIAA RIITTI YHTEISKUNTAAN. Häkli ja Lallukka lunastivat laskettiin jo noin 3000 hehtaarissa. Ignatiukseen ja Jaakko Häkliin. ri oli tuolloin kansainvälinen kaupunki, jossa venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset pyörittävät kauppoja. Suomalaisuusaate muodostui eräällä tavalla Lallukan elämäntehtäväksi. Lallukka aloitti Menkoff-konjakin maahantuonnin. Kauppaneuvoksen arvonimi Lallukalle myönnettiin 28. Poikkeuksellinen ominaisuus oli myös Lallukan valveutuneisuus. F. Lyyli ja Matti Visanti ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa 50-luvulla
– Hän kuului yhdessä vaiheessa 18 yhdistyksen hallituksiin näitä yhdistyksistä ainakin Pamaus Seura toimii edelleen. – Lallukka perusti Viipurin teatterin ja teatteri oli Lallukalle aina hyvin läheinen kulttuurimuoto. Turja muistuttaa, että Lallukalla oli hyvä sydän ja paljon rahaa, jolla hän elätti taiteilijoita. palkkaakin. Hän ei ollut ideologia tai aateihminen, vaan pikemmin toteuttaja. Kansansivistys näyttämötaide olivat lähellä sydäntä samoin kuin sivistyksen vaaliminen. Räisälän kansanopisto perustettiin Lallukan rahoilla ja sodan jälkeen opisto siirtyi Kokemäelle, missä jatkoi toimintaansa vuoteen 2009 asti. Lallukka oli myös hyvin aktiivinen yhdistystoiminnassa. Kansanedustajaksi Lallukka pyrki kahdeltakin listalta Nuorsuomalaisten ja Suomalaisten, mutta tuli valituksi Suomalaisen puolueen listalta – Lallukka oli aika hiljainen eduskunnassa. Moni taiteilija on varmasti kiitollinen, koska etenkin tuohon aikaan taiteilijoiden sosiaaliturva oli melko olematon. Rautatiet olivat Lallukalle tärkeä asia. Hän maksoi näyttelijöille Lallukalla oli hyvä sydän ja paljon rahaa, jolla hän elätti taiteilijoita. Lallukka kuoli kauppaneuvoksena keuhkokuumeeseen 1. Myös runoilija J.H Erkko kuului niihin onnellisiin, jotka pääsivät Lallukan hoiviin. Hän perusti myös Räisälän kansanopiston vuonna 1908 ja lahjoitti sille toimitilat hankkimastaan Pudorian kartanosta. 1800-luvulla suomalaisuus rakentui nationalismiin ja kansallisaatteen varaan. Maria Lallukka otti liikkeen johtoonsa ensimmäisen maailmansodan lähestyessä.. ELÄTTI MONIA TAITEILIJOITA. joulukuuta 1913. Ilmeisen energinen Lallukka jaksoi harrastaa kulttuuria, jota hän myös rahoitti. Valtiota rakennettiin paljolti rautateiden varaan, koska niiden kautta tavallinen kansa pääsi matkustamaan ja muodostamaan käsityksensä omasta isänmaastaan. Antiikki ja taide | 81 KÄSINKUDOTTU ELÄMÄ A Handwoven Life 29.4.–29.8.2021 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25, Jyväskylä www.craftmuseum.fi Tuohon aikaan kouluja kävivät pidemmälle vain varakkaat, mutta Lallukan ajatuksena oli luoda kansanopistojärjestelmä takaamaan, että kaikki nuoret saisivat sivistystä. Lallukka maksoi tiettävästi esimerkiksi Juho Rissaselle kuukausipalkkaa. – Hän oli ilmeisesti tullut illanvietosta takki auki pakkasella, mistä seurasi tuo kuolemantauti. – Varallisuuttaan Lallukka käytti erityisesti Viipurin teatterin tukemiseen
– Hakiessaan asuntoa hän oli aika nuori, eikä hänellä katsottu kenties olleen riittävästi taiteellisia ansioita. helmikuuta 1852 Räisälä – 1. Lallukan taiteilijakodissa on asunut Turjan arvion mukaan noin 300 taiteilijaperhettä. 1844), Matti (s. Peruskorjauksessa paljastui vuosikymmeniä avaamattomana olleesta kaapissa neljä käsin kirjoitettua Naukuja-lehteä. Säätiö pyrkii noudattamaan asukasvalinnoissa tarkoin Lallukan testamenttia. TAITEILIJAKODISSA ASUNUT 300 PERHETTÄ. Alas se tuli, kun isäntä alkoi itkeä. Kansiteksti kertoi niiden olevan Lallukan taitelijakodin jokapäiväinen äänen – ja melunkannattaja. 1821). Lallukka ei halunnut tästä vanhainkotia, vaan aktiivisten taiteilijoiden kodin. Kauppaneuvoksen ja hänen puolisonsa yhteinen testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 4. – Taiteilijakoti on ainutlaatuinen koko maailmankin mittakaavassa nimenomaan sen takia, että saman katon alla asuu monen taiteenlajin ammattilaisia. 1849), Johan eli Juho (s. Kun hakija palaa ulkomailta, hän pääsee heti asuntoonsa. –Moni uskoo, että taiteilijat ovat yleensä radikaaleja vallankumouksellisia, mutta tänne taloon on valikoitunut hyvin perinnetietoisia ihmisiä. Taiteilija, professori Wilho Sjöströmin asunto Lallukan taiteilijakodissa 1941. Tyypillinen uuden asukkaan ikä on yli 40 vuotta, koska tuossa iässä hänelle on yleensä kertynyt meriittejä riittävästi. – Meillä on hyvin erilaisia asuntoa yksiöistä 150 neliön ateljeeasuntoihin. ASUKKAITA: Hugo Backmansson, taidemaalari Kari Cavén, kuvanveistäjä Outi Heiskanen, taidegraafikko Eila Hiltunen, kuvanveistäjä Viktor Jansson, kuvanveistäjä Tero Laaksonen, taidemaalari Kuutti Lavonen, taidegraafikko ja taidemaalari Eero Nelimarkka, taidemaalari Laila Pullinen, kuvanveistäjä Tyko Sallinen, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, taidemaalari Kain Tapper, kuvanveistäjä Ellen Thesleff, taidemaalari Siiri Angerkoski, näyttelijä Emmi Jurkka, näyttelijä Heikki Kinnunen, näyttelijä Ritva Valkama, näyttelijä Vesa Vierikko, näyttelijä Ilmari Hannikainen, säveltäjä, pianisti Armas Järnefelt, säveltäjä Robert Kajanus, kapellimestari, säveltäjä Uuno Klami, säveltäjä Leevi Madetoja, säveltäjä Aarre Merikanto, säveltäjä Selim Palmgren, säveltäjä Anita Välkki, oopperalaulaja Kuvanveistäjä Eila Hiltunen on asunut Lallukassa. Esimerkiksi Laila Pullisella oli tapana niiata Juho ja Maria Lallukan patsaille, kun hän astui sisään taloon, Turja sanoo. Lapseton pariskunta jätti pääosan omaisuuttaan Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiölle, joka ylläpitää vuonna 1933 valmistunutta Lallukan taiteilijakotia Helsingin Töölössä. Talon täysremontti saatiin päätökseen vuonna 2017. He voivat olla tilapäisesti poissa, jona aikana asunto on vuokralla jollakin toisella. Asunnot on tarkoitettu loppuelämäksi, mutta monella taiteilijalla on kiinnityksiä ulkomaille. Tuolloin ei voitu aavistaa, että esimerkiksi television tai muun median parissa työskentelisi näyttelijöitä. Se on edelleen yksi hienoimpia funkiskohteita. 1852) ja Aatami (s. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma. Räisälän Humalaisten kylässä syntyneen Lallukan vanhemmat olivat Juhani Lallukka (s. Ensimmäiset taulunsa hän on tiettävästi myynyt talossa järjestetyssä myyntinäyttelyssä. Jokainen asunto on valmiiksi kiintiöity jollekin taiteen alalle. Jonoa meillä ei ole, koska asunnot täytetään tarpeen mukaan. joulukuuta 1913 Viipuri) oli suomalainen liikemies, kauppaneuvos, vanhasuomalaisen puolueen kansanedustaja ja kirjallisuuden, taiteen sekä kansan sivistystyön tukija. Kuvittajina olivat Tove Jansson ja hänen äitinsä Signe Hammarsten-Jansson ja päätoimittajan oopperalaulaja Väinö Sola , Turja sanoo. – Alkuaikoina talon asukkaiksi valittiin näyttämötaiteen edustajia ja heidän ansioitaan teatterissa painotettiin. 1846), Antti (s. Kun tultiin ovelle, hän usein päästi Poppolinon irti ja marakatti kiipesi ränniä pitkin katolle. Haikonen (s. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma Pietisen kokoelma. Remontti kesti viisi vuotta. 1814) ja Maria o.s. Pienviljelystä harjoittaneella, Juhon isoisän nimissä olleella kotitilalla oli Juhon syntymävuonna kirjoilla kaikkiaan 20 henkeä ja toimeentulo niukkaa. kesäkuuta 1923. Talon omalaatuisin asukas on ollut marakatti Poppolino. Ensimmäinen numero oli päivätty lokakuulle 1940. – Olen kuullut tarinan, jonka mukaan Viktor Janssonilla oli tapana ulkoiluttaa marakattia hihnassa Etelä-Hesperiankadun puistossa. Emme voi koskaan tietää, mikä asunto vapautuu. Usein marakatilla oli myös liivi päällä.. 1855). Talon omalaatuisin asukas on ollut Poppolino. Perheessä oli viisi poikaa Martti (s. 82 | Antiikki ja taide Johan (Juho) Lallukka (3. Juhlat Lallukassa toukokuussa 1933. Meidän on elettävä osana taiteen kehitystä ja otettava huomioon, miten taiteen rajapinnat elävät. He todella kunnioittavat lallukkalaisuutta. Esimerkiksi Tove Janssonin vanhemmat asuivat talossa 1950-luvulla, mutta Jansson itse ei koskaan siinä asunut, vaikka hakikin asuntoa kahteen otteeseen
30.04. – 26.09.2021 VAELTELUA LAITAMILLA – PERFORMING THE FRINGE TAHTO JA NÄKEMYS Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma 50 vuotta -juhlanäyttely NOORMARKUN KÄSITYÖT – NORRMARK SLÖJD – NORRMARK HANDICRAFT 40 PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM 1981 / 2021 Eteläranta, 28100 Pori ti-su 11–18, ke 11–20 N O O R M A R K U N K Ä S I T Y Ö T . N O R R M A R K S L Ö J D . N O R R M A R K H A N D I C R A F T Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Noormarkun Käsitöiden yrityshistoriaa ja tuotteita käsittelevä kirja .
joka päivä 10–18 (myös juhannuksena), 30.6.–28.7. . keskiviikkoisin pidennetty aukiolo klo 10–20 BANKSY. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-27 700278-2103 MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI Avoinna: 1.6.–31.8. Koronarajoitusten vuoksi käytössä on sähköinen varauskalenteri >> serlachius. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.. A VISUAL PROTEST 15.5.–10.10.2021 SERLACHIUS-MUSEOIHIN ON VAPAA PÄÄSY KESÄLLÄ 2021! Varaa näyttelykäynti etukäteen verkosta serlachius. Wilho Sjöström, Tenniksenpelaajat, 1916. Jos rajoituksia helpotetaan, avataan kalenteriin lisää aikoja