Antiikki ja taide 05/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KERÄILY . KÄDENTAIDOT . INHA JÄTESÄKEISTÄ LÖYTYI AARRE Kultakauden valokuvaaja UKK:n salaiset suunnitelmat KÄÄPIÖAUTOT. ARJEN HISTORIA 5/2020 • 9,50 € Kirkollisia veistoksia jäljellä vain 145 Persoonalliset vaivaisukot EERO AARNIO Unohtumaton pallotuoli Sielukas Seela Sella VINCENT VAN GOGH Harvinaiset työt Suomessa FINLAYSON Tuhansien tarinoiden kutomo Erikoinen harrastus I. ENTISÖINTI . K
Finlaysonin 200-vuotista taivalta juhlistetaan Vapriikissa uudella näyttelyllä. Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttely seuraa Tammerkosken rannalle syntyneen tehtaan kehittymistä Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta sen sopeutumista uuteen, savupiipputeollisuuden jälkeiseen aikaan.
Tehtaalla oli oma sairaala, kirkko, palokunta, poliisi ja jopa oma raha. 50 Seela Sella näkee, että kansallissosialistinenaate uhkaa nousta uudestaan eloon eikä menneisyydestä olisi opittu tarpeeksi. 75 Sisältö Kääpiöautoharrastaja ei voi kehuskella suuruudella tai esimerkiksi miellyttävällä ajonautinnolla vaan huumori ja autoilun haasteet ovat koko harrastuksen suola. 32 Tilauskuponki ............................................................................................. Antiikki ja taide | 3 Postimpressionismia edustava taidemaalari Vincent van Gogh eli lyhyen ja traagisen elämän. 37 Persoonalliset vaivaisukot ........................................................................38 Suomenlinnan kirkko tervehtii mereltä tulijaa .......................................42 Vintagekauppa kiehtoo retrosisustajaa ...................................................44 Tiepolo – Venetsia Pohjolassa ..................................................................48 Kääpiöautoilun suola on huumori ja pitkämielisyys ..............................50 Sirpa Tuokko maalaa harrastuksena paperinukkeja ..............................54 Fantasiataituri Sami Rinnettä inspiroivat sadut ......................................58 valokuvaaja I. Aina nousee uusia, karismaattisia johtajia,koita ihmiset seuraavat sokeasti. .................................................................6 Keramikko Birger Kaipiainen sadunhohtoinen taiteilija ........................ Kuva: Milka Alanen 62. 18 Yksi hämeenlinnalaisen nettihuutokaupan hämmästyttävistä esineistä on salalokerolla varustettu rannerengas, jonka väitetään olevan kuninkaallista alkuperää. 54 Suomalaisen valokuvauksen suuriin mestareihin lukeutuva I.K.Inha on tullut tunnetuksi viime vuosisadan vaihteen elämänmuodon ja maisemien tallentajana. 60 – Toivon joka päivä löytäväni jonkin sydäntä sykähdyttävän esineen, joka saisi sukat pyörimään jaloissa, Maria EkmanKolari sanoo. 32 Sirpa Tuokko maalaa ilokseen paperinukkeja. K. 14 Klassikkokuoseistaan tunnettu Finlayson oli aikoinaan vahvasti läsnä tamperelaisten elämässä. 10 Unohtumaton Seela Sella ..........................................................................12 Tuhansien tarinoiden Finlayson oli kaupunki kaupungissa ....................18 Kekkosen Kultarannan saunan suunnitelmat löytyivät jätesäkistä ..... Inha oli kultakauden vaeltaja .....................................58 Antiikin asiantuntija Maria Ekman-Kolari neuvoo keräämään esineitä, joista pitää ..................................................................................62 Egyptin viimeinen loisto ...........................................................................66 Torsten Wasastjernan teoksen mystinen triptyykki löytyi ...................68 Lukijan rakas esine: Äidin kiiltokuvakirja ................................................72 Magnus Enckell oli haaveileva maailmanmies .......................................74 Tapahtumat ................................................................................................ 24 Muotoilija Eero Aarnion legendaarinen pallotuoli .................................28 Huutokaupasta saatavilla Vladimir Putinin kultakello ja ottomaanien miekka ................................................................................. Vaikka kokoelmissa on julkkisnukkejakin, ovat historialliset puvut lähinnä Sirpan sydäntä
040 707 4753 WANHAN TALON VARAOSAT • tulisijat ja -tarvikkeet • vanhat ovet ja ikkunat • helat, lukot ja ruuvit Puutarhakatu 9, Turku Puh. 0500533587 www.gema.fi A NTIK Sajaniemi, Loppi Puh. 050 566 5350 / Satu www.ajan-muisto.fi OSTO – JA MYYNTILIIKE. 040 753 8555 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki www.porvoonwanharautakauppa.fi Asentajantie 8, Porvoo puh. 2 Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi puh
Antiikki ja taide | 5 5/2020 Vuonna 2020 ilmestyy 6 numeroa. Puun pääjuuri on edelleen olemassa 130 vuotta mestarin kuoleman jälkeen. Kuva: Wikimedia Commons. 09-413 97 300 Toimitussihteeri: Jaana Isosaari/SPK Oy antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Nyt se on suojattu aidalla. Pian maalauksen valmistumisen jälkeen taiteilija ampui itseään vatsaan. Kuva Wikimedia Commons Iirikset, 1890. Nyt on löytynyt postikortti vuodelta 1900 ja Gogh-instituutin tieteellinen johtaja Wouter van der Veen on osannut yhdistää kuvan ja paikan. Van Gogh asui silloin Auvers-sur-Oisen kylässä lähellä Pariisia, mutta tiedossa ei näihin päiviin asti ole ollut missä Puun juuret tarkkaan ottaen on maalattu. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimituksen osoite: Antiikki ja taide antiikki.toimitus@karprint.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 040-753 8555 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe 9–15 Puh. lankomaalainen taiteilija Vincent van Gogh tunnetaan erityisesti uhkeista keltaisista auringonkukistaan, sinisistä iiriksistään ja taianomaisesta maalauksestaan Tähtiyö. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 39 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 44 € ISSN 2341-622X (painettu) ISSN 2489-8686 (verkkojulkaisu) www.antiikkijataide.fi Seuraava numero ilmestyy joulukuun alussa 2020. Vincentin liikkuva kädenjälki on kaikissa teoksissa jäljittelemätön. Se valmistui todennäköisesti vain tunteja ennen hänen kuolemaansa vuonna 1890. Kuva: Wikimedia Commons Auringonkukkia. A Vincentin oma puu Puun juuret. Van Goghin traagisen elämän viimeiseksi työksi jäi Puun juuret -taulu
Nuori Van Gogh liikkui vilkkaasti maasta toiseen. Vincent Willem van Gogh syntyi Groot Zundertin kylässä Hollannissa lähellä Belgian rajaa. Isä oli luonteeltaan ankara ja äiti aikalaisten mukaan ”liikuttava ihminen”. 1853 29.7.1890) maalaukset eivät saaneet aikanaan suosiota, mutta kuolemansa jälkeen häntä on pidetty yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Sisaruksista tärkeimmäksi Vincentin elämässä tuli myöhemmin neljä vuotta nuorempi Theo van Gogh, jonka kanssa hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa. Hän muisteli varhaisvuosiaan myöhemmin kirjeessään veljelleen Theolle kuitenkin onnettomina: ”Minun nuoruuteni oli synkkä, kylmä ja hedelmätön.” Vincent lähetettiin 12-vuotiaana sisäoppilaitokseen. Vincentin isä ja isoisä olivat molemmat pappeja. Van Gogh oli siten 23-vuotiaana työtön. Tämä teorian tueksi ei kuitenkaan ole todellisia historiallisia todisteita. Hän oli kuusilapsisen perheen ensimmäinen elossa syntynyt lapsi. Hän palasi Englantiin ja sai töitä sisäoppilaitoksen opettajana Ramsgatessa. Jälkeenpäin on paljolti spekuloitu Vincentin psykologisen trauman syntyneen siitä, että hän oli ”korvattu lapsi” ja joutui kantamaan kuolleen veljensä nimeä ja syntymäpäivää mukanaan. Vincentin sedistä kolme oli menestyneitä taidekauppiaita. Lontoossa hän koki ensimmäiset sydänsurunsa. 6 | Antiikki ja taide A TEKSTI: JOUNI SUOLANEN KUVAT: WIKIMEDIA COMMONS Vincent van Goghin arvo ymmärrettiin myöhään Taiteilijan kivinen tie Postimpressionismia edustava taidemaalari Vincent van Gogh eli lyhyen ja traagisen elämän. Pariisissa Van Goghin herännyt uskonnollisuus voimistui, ja hän siteerasi Raamattua entistä useammin kirjeissään veljelleen. lankomaalaisen postimpressionistisen taidemaalarin Vincent van Goghin (30.3. USKONTO VAIHTUI TAITEESEEN. Hän Vincent van Gogh teki Pariisissa kahden vuoden aikana yhteensä noin 200 maalausta.. Nuorena poikana Vincent oli pidetty, vaikkakin itsepäinen ja temperamenttinen. Jätettyään koulun Van Gogh meni 16-vuotiaana heinäkuussa 1869 oppipojaksi Haagiin setänsä omistamaan taidegalleriaan. Hän syntyi tasan vuosi sen jälkeen, kun hänen äitinsä oli synnyttänyt esikoisensa – myös Vincentin nimeltään – kuolleena. Van Gogh otti tapauksen niin raskaasti, että hänen sukulaisensa huolestuivat hänestä, ja hänet siirrettiin Pariisiin. Samalla hän kiinnitti aiempaa vähemmän huomiota työnsä hoitamiseen taideliikkeessä, joten hänet erotettiin. Hän sai 20-vuotiaana siirron taidegalleriaan Lontooseen. Koulunkäynti ei kuitenkaan maistunut. Taidegalleriassa työskentelyllä oli varmasti merkitystä hänen omalle myöhäisemmälle taiteilijuudelleen
opetti ranskaa, saksaa ja aritmetiikkaa ja valvoi poikia koulupäivän jälkeen. Vincent van Gogh oli ristiriitainen persoona. Hän otti Raamatun kehotukset tosissaan ja luopui omaisuudestaan. Kreikanopinnot eivät kuitenkaan sujuneet, joten vuoden kuluttua Van Gogh lopetti. Hän muutti asumaan kojuun. Hän kirjautui kuitenkin maallikkosaarnaajien kouluun Brysselissä vuonna 1878, mutta hän ei saanut lähetystyöpaikkaa opintojen jälkeen. Muutto Etelä-Belgian kaivoskaupunkiin toi hänelle kuuden kuukauden kokeilujakson maallikkosaarnaajana. Muutaman kuukauden jälkeen hän otti opettajantyön myös Isleworthissa, jossa hän pääsi opettamaan Raamattua, ja toisinaan myös saarnaamaan paikallisessa metodistikappelissa. Öljy kankaalle, 1997. Hän valitsi nuoruusvuosien erilaisten työkokeilujen jälkeen taiteilijan uran, missä oli pitkälti itseoppinut. Antiikki ja taide | 7 Hän teki Pariisissa kahden vuoden aikana yhteensä noin 200 maalausta. Van Gogh suunnitteli papiksi ryhtymistä ja aloitti vanhempiensa tuella teologian opinnot Amsterdamissa
Keskusteltuaan veljensä kanssa Vincent vetäytyi pian yhdeksäksi kuukaudeksi eristyksiin. ja nukkui sen lattialla. Hän halusi kuvillaan tavoittaa kohteistaan jotain olennaista ja ”herättää vakavia ajatuksia”. Lääkäri Paul Gachetista tuli Vincent van Goghin luottohenkilö, joka hoiti taiteilijan ailahtelevaa mieltä. Van Gogh oli piirrellyt jo lapsena saniaisia, kukkia ja kotinsa esineitä, ja hän oli koristellut kirjeitään piirroksilla. Hänen perheensä huolestui jälleen. Taiteilijauransa alkuvuosina hän kuvasi paikallisia maalaisia töissään ja arkivaatteissaan. Tohtori Gachetin muotokuva, öljy kankaalle, 1890. Tuona ajanjaksona hän päätti ryhtyä taiteilijaksi. 8 | Antiikki ja taide Tohtori Gachetin muotokuvasta maksettiin 70 miljoonaa euroa. Van Goghin sympatiat olivat tavallisten työläisten puolella. KUVASI MAALAISIA TÖISSÄÄN. Hän kävi ajoittain lyhyitä aikoja taideopinnoissa, mutta hän oli suurimmaksi osaksi itseoppinut. Van Gogh perusti ensimmäisen ateljeensa borinagelaisen hiilikaivosmiehen tupaan
Hän söi hyvin vähän ja sairastui puutostautiin, minkä takia hänen hampaansa putosivat jo vähän yli kolmenkymmenen vuoden iässä. Pyykkihuoneeseen tehdyssä ateljeessaan Van Gogh maalasi ahkerasti maisemia, asetelmia ja maalaisväkeä. Taiteensa edistymisen ohella Vincent oli alkanut juopotella Pariisissa ja elää epäsiistiä ja häiritsevää elämää. Vincent aikoi viedä naisystävänsä vihille pelastaakseen hänet prostituutiolta, mutta avioliitto ei lopulta toteutunut, vaikka Vincent jatkoikin naisen ja hänen lastensa kanssa asumista ja heidän elättämistään.Van Gogh muutti jälleen vanhempiensa luo Nueneniin loppuvuonna 1883. Vuokran hän maksoi isänsä lähettämistä rahoista. PROSTITUOIDUN SYLI KUTSUI. Antiikki ja taide | 9 Tähtiyö, öljy kankaalle, 1889. Näistä kukkamaalauksia oli noin 50, asetelmia 35 ja maisemia 50. Hänen isänsä kuoli keväällä 1885. Syvästi rakkaudenkipeä Van Gogh etsiytyi haagilaisen prostituoidun syliin ja muutti itsekin Haagiin. Hän kävi myös anatomian seminaareissa ja opetteli mittasuhteiden, perspektiivin sekä valon ja varjon kuvauksen säännöt. Theo vuokrasi heille tilavan asunnon Montmartresta. Hermoromahduksen partaalla roikkunut Vincent päätti itse muuttaa pois Pariisista helmikuussa 1888 eteläranskalaiseen Arlesin kaupunkiin. Theo järjesti aluksi Vincentin lääkärille ja hammaslääkärille, sillä tämän terveys oli heikolla tolalla vuosien laiminlyönnin jälkeen. Van Gogh jätti Alankomaat lopullisesti kahdeksan kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Van Goghin tyyli muuttui Pariisissa kahden vuoden aikana täysin: hänen töihinsä tuli uutta keveyttä ja valoa, raatavien maatyöläisten tummat hahmot vaihtuivat eloisiin lähikuviin uusista ystävistä ja taiteilijasta itsestään, ja hän alkoi maalata myös rauhallisia kahviloiden sisätiloja ja tuulenvireisiä maisemia. Van Gogh teki Pariisissa kahden vuoden aikana yhteensä noin 200 maalausta. PARIISISSA TÖIHIN TULI KEVEYTTÄ. Hän kirjoittautui Brysselissä kuninkaalliseen taideakatemiaan ja harjoitteli siellä kipsija elävän mallin piirtämistä. Hän rakastui palavasti serkkuunsa, joka kuitenkin peloissaan torjui kiihkeän Van Goghin rakkaudentunnustukset. Elämä Brysselissä oli niin kallista, että Van Gogh muutti vanhempiensa luokse Etteniin keväällä 1881. Vincent asui Pariisissa veljensä Theon luona. Jäljittelemällä japanilaisia ukiyo-e-puupiirroksia van Gogh omaksui kirkkaat värit ja selkeät ääriviivat. Tämä ahdisti Theoa, joka ei kuitenkaan halunnut häätää veljeään. Ensin hän meni Antwerpeniin, missä hän tutki museoissa ja kirkoissa Rubensin värinkäyttöä ja alkoi itsekin käyttää aiempaa kirkkaampia värejä. tunnetun teoksensa Kylväjä. Helmikuussa 1886 hän muutti Pariisiin. Vincentin terveys ja mieliala kohenivat Pariisissa nopeasti. kesäksi 1880. Aika Pariisissa oli tuottelias. Siellä hän piirsi ahkerasti, esimerkiksi Vihreä niitty, öljy kankaalle, 1889. Van Gogh vaikuttui suuresti seudun valosta, väreistä ja luonnosta, Suru, kalkkipiirros, 1882.
Hänen paletissaan oli etenkin aihepiiriin sopivia tumman ruskeita sävyjä, ja piirroksissaan hän käytti syvän mustia tiiviitä ja raskaita varjostuksia. Hän signeerasi teoksensa ”Vincent”. Vuonna 2016 Van Gogh -museo asetti näytteille aseen, jolla hänen uskotaan ampuneen itsensä. Taiteilija oli muun muassa leikannut palan vasemmasta korvastaan ja lahjoittanut sen paperiin käärittynä prostituoidulle. Hänestä tuli modernin taiteen suunnannäyttäjä. Van Goghin maalaustyylin tunnusomaisia elementtejä ovat huomionkiinnittävät värit, voimakas siveltimenkäyttö ja ääriviivoin rajatut muodot. Hänen siveltimenkäyttönsä oli ajoittain pointillisista. Hän kirjoitti: ”On parempi olla uskalias vaikka tekisikin silloin paljon virheitä, kuin ahdaskatseinen ja yliharkitsevainen.” Van Goghin myöhäistuotannossa erityisen keskeisen merkityksen sai rakenne sekä osien jäsennys kokonaisuudeksi. Van Gogh matkusti Pariisiin toukokuussa 1890 toivuttuaan uusimmasta kohtauksestaan. Hänen viimeisiksi jääneissä töissään on aiempaa ahdistuneempi tunnelma. Van Goghin elämän loppu oli traaginen. Jälkikäteen Van Goghin kohtausten syiksi on arvioitu muun muassa skitsofreniaa, alkoholismia, kuppaa, epilepsiaa tai maanis-depressiivinenpsykoosia. Hän alkoi kuitenkin haluta pois sairaalasta, jossa hän ei tuntenut pystyvänsä parantumaan. Van Gogh oli mieltynyt vaatimattomiin aiheisiin: karuihin maisemiin, köyhien arkielämään ja tavallisiin esineisiin. heinäkuuta 1890 maatalon pihalla Auversissa. Hän teki yli 40 omakuvaa, Rembrandtin jälkeen eniten suurista taiteilijoista. Van Goghin ampumisesta on olemassa vain hänen itsensä kuvaus, eikä asetta löydetty. Hän ampui oman kertomansa mukaan itseään vatsaan sunnuntaina 27. Suurin kokoelma Van Goghin töitä on AmsterdaminVan Gogh -museossa, jonka pysyvässä näyttelyssä on yli 200 maalausta ja 500 piirrosta. Van Gogh teki lähes 900 maalausta ja 1 100 piirustusta kymmenen vuoden taiteilijanuransa aikana. Vincent toipui korvavammastaan ja jatkoi tammikuussa 1889 maalaamista entiseen tapaan. Hänet haudattiin Auversiin. Vincent Van Goghin kallein maalaus Tohtori Gachetin muotokuva, kaupattiin Christien huutokaupassa New Yorkissa 82,5 miljoonalla dollarilla (noin 70 miljoonalla eurolla) vuonna 1990. Ateneum oli maailman ensimmäinen museo, jonka kokoelmiin kuului Van Goghin teos: taiteilijan viimeisiin maalauksiin kuuluva Katu, Auvers-sur-Oise (1890) liitettiin taidemuseon kokoelmiin vuonna 1903. Värejä Van Gogh käytti tunteiden ilmaisuun: ”Yritän ilmaista punaisen ja vihreän kautta ihmiskunnan hirmuisia intohimoja.” Keltaista hän rakasti, ja se edusti hänelle aurinkoa. Hän piti aluksi Gachetista ja teki tästä muotokuviakin, mutta alkoi myöhemmin pitää tohtoria sairaampana kuin itseään. Van Goghin tyyli oli mielisairaalassa ollessaan usein hyvin väkevää. Van Goghia pidetään nykyisin yleisesti yhtenä Hollannin suurista taiteilijoista ja ehkä jopa maailman arvostetuimpana taiteilijana. Hän käveli takaisin matkakotinsa huoneeseen, mistä isäntä löysi hänet makaamasta sängyltä. Van Gogh sai uuden kohtauksen kesällä 1889 vierailtuaan Arlesissa, ja hän ilmeisesti yritti itsemurhaa. Hän oli maalatessaan spontaani, vaistonvarainen ja nopea pyrkiessään vangitsemaan ilmiön tai ohikiitävän tunnetilansa. Van Goghin taide alkoi herättää laajempaa kiinnostusta vasta hänen kuoltuaan. Theo saapui Arlesiin ja totesi Vincentin psyykkiset ongelmat. Makuuhuone Arlesissa, öljy kankaalle, 1889.. 10 | Antiikki ja taide joita hän vertasi ”japanilaiseen unelmaan”. Sairaalan johtaja diagnosoi hänellä akuuttimanian ja hallusinaatioita. Hänestä on myös tullut kärsivän taiteilijan arkkityyppi. Van Goghin ampumisesta on olemassa vain hänen itsensä kuvaus, eikä asetta aikoinaan löydetty. Hän oli itsekin kokenut paljon taloudellisia vaikeuksia, ja hän tunsi aina syvää myötätuntoa köyhiä kohtaan. Ase löytyi vuonna 1960 kyseiseltä pellolta ja oli ennen näytteille asettamista yksityiskokoelmassa. Theo matkusti paikalle ja istui Vincentin kuolinvuoteen äärellä keskustellen pitkään tämän kanssa. Kaksi yhdysvaltalaistutkijaa esitti vuonna 2011, että van Goghia olisikin ampunut kaksi teinipoikaa. Van Goghin taiteesta on maksettu ennätyssummia, ja myös hänen näyttelynsä ovat olleet ennätyksellisen suosittuja. MIELISAIRAUS ALKOI PAINAA. Van Goghilla oli suuri vaikutus 1900-luvun taiteilijoihin ja taidesuuntauksiin. Hän toipui hitaasti eikä lähtenyt sairaalahuoneestaan kahteen kuukauteen. Mielisairaalassa hän saattoi maalata huoneessa ja myös ulkona. Van Gogh kehitti postimpressionistisen tyylinsä vuosien 1886 ja 1888 välillä Pariisissa, jossa hän omaksui valoisan ja kirkkaan väripaletin. Hän sai vainoharhaisen kohtauksen ja meni lopulta potilaaksi mielisairaalaan. Siellä hän alkoi jälleen maalata ahkerasti. Pariisissa hän asui Theon ja tämän vaimon luona kolme päivää ja oli vaimon kuvauksen mukaan hyvässä kunnossa ja hyväntuulinen. SUURI VAIKUTTAJA. Hänen taiteilijaystävänsä eivät halunneet ottaa häntä asumaan kanssaan, mutta lopulta auversilainen lääkäri Paul Gachet järjesti hänelle asunnon ja alkoi hoitaa häntä. Taiteilijanuransa alkuvuosina Van Gogh tutki ja kopioi mestareiden teoksia, mutta hänen muotokielensä oli jo omaperäinen. Jotkut ovat epäilleet kertomuksen todenperäisyyttä. Tummilla ääriviivoilla hän sitoi monivärisistä pisteistä koostuvat pinnat konkreeteiksi muodoiksi. Hänen tahtonsa maalata säilyi kuitenkin vahvana, ja hän teki sairaalassa kaksi maalausta viikossa toistuvista kohtauksistaan huolimatta. Hänen legendaansa ovat rakentaneet hänen köyhyytensä, itsensä vahingoittaminen, henkinen romahdus, itsemurha ja se, ettei hänen epätavallista lahjakkuuttaan tunnistettu, vaan hänet torjuttiin omana elinaikanaan. ILMAISI VÄREILLÄ TUNTEITA. Hän kiinnostui etenkin sypressipuista, jotka hän kuvasi liekinomaisesti maasta nousevina. AMPUI ITSEÄÄN VATSAAN. Myös hänen kuvaamansa pilvet, puut, kukkulat ja rotkot oli väkevästi kuvattu. Opettajaltaan Mauvelta hän omaksui valohämyn, josta kirkkaat sävyt puuttuivat kokonaan. Pariisista hän jatkoi tohtori Paul Gachetin luo. Vincent van Gogh kuoli 36 tuntia ampumisen jälkeen keskiyöllä. . Arlesissa van Goghin taide saavuttikin huippunsa väriloistossaan
Kuva: Rin Klein Gotink – Nyt teokset joutuvat karanteeniin ehkä jopa kahdeksi vuodeksi, koska ne ovat poikkeuksellisen pitkään esillä, Maria Didrichsen sanoo. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Useat taidemuseot haluaisivat esitellä näyttelyissään hänen teoksiaan. Poika ja sirppi. Näyttelyssä nähdään myös kaksi öljyvärityötä: Suomen ainoa Van Goghin teos, Ateneumin taidemuseon Katu, Auvers-sur-Oise vuodelta 1890 sekä Kröller-Müllerin kokoelman Omakuva vuodelta 1887. Äkillinen vaihdos kylmästä lämpimään voi vaurioittaa tauluja. Hänen teoksiaan on nähty varsin harvoin Suomessa. Vincent van Gogh – Tie taiteilijaksi -näyttelyn pääyhteistyökumppanit ovat Handelsbanken, Transmeri Group ja yhteistyökumppanit: Transmeri logistics, Helsingin Sanomat, Grano, Securitas, Hilton, Banmark, Miraculos, Oy Sultrade Ltd Medialle Näyttely jatkuu 31.1.2021 asti. – Toivomme, että kaikki halukkaat pääsisivät rajoitustoimista huolimatta näkemään harvoin Suomessa esillä olevia teoksia, Didrichsen jatkaa. Suomeen saavuttuaan taideteosten kuljetuslaatikot vietiin suoraan Didrichsenin taidemuseoon. Siten turvataan niiden säilyminen tuleville sukupolville. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Kuva: Rik Klein Gotink Vincent van Gogh. Kansainvälisellä taidenäyttelykentällä Van Gogh kuuluu ehdottomasti halutuimpiin taiteilijoihin. JS.. HERKILLE TÖILLE HUOLELLINEN KÄSITTELY. Kuva: Rik Klein Gotink Vincent van Gogh. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Keskeisiä aiheita ovat maalaisväestön ja maatyön kuvaus, hollantilainen maisema maaseutuja kaupunkinäkymineen sekä henkilötutkielmat. Museossa huolehditaan järjestelyistä, jotta vierailu olisi kävijöille turvallinen ja kaikin puolin miellyttävä kokemus. Teokset odottivat laatikoissaan 24 tuntia ennen niiden esille ottamista. 1882. Museo sai Van Goghin piirustukset lainaan viideksi kuukaudeksi, mikä on poikkeuksellista. Vallitseva poikkeustilanne asettaa omat haasteensa näyttelylle. Tuulimyllyjä Dortrechtissa.1881. VUOSIA TÖITÄ NÄYTTELYN ETEEN. Arvoteoksia ei saa säilyttää väliaikaistiloissa. Harvinaiset teokset esillä Suomessa Vincent van Gogh. Didrichsenillä piti olla valmis näyttelysuunnitelma, josta ei voinut poiketa. Kyseessä on Didrichsenille taloudellisesti museon kaikkien aikojen suurin satsaus. Tie taiteilijaksi on toistaiseksi laajin Suomessa nähty Van Goghin teosten kokonaisuus ja ensimmäinen yksinomaan Van Goghin taidetta esittelevä näyttely. Silloinkin työt laitetaan näyttelyn jälkeen noin vuodeksi pimeään varastoon lepäämään. Näyttelyn ytimen muodostaa valikoima taiteilijan uran alkuvaiheen piirustuksia, jotka on lainattu hollantilaisesta Kröller-Müller-museosta. Istuva nainen. – Herkkien ja hauraiden piirustusten saaminen näyttelyyn on erityisen hienoa, sillä ne vaativat pitkiä säilytysaikoja pimeässä eikä niitä siksi lainata usein. Valon arkuuden ja teosten haurauden takia laina-aika on useimmiten kolmisen kuukautta. Näyttelyssä nähtävät kaksi öljyvärityötä muistuttavat Van Goghin taiteellisen huipun ilmaisuvoimasta. Taulut ripustettiin suoraan seinille, ja niille laitettiin vielä suojahuput päälle. – Varsinkin paperityöt ovat herkkiä kosteudelle ja äkillisille lämpötilan vaihteluille. Mittavan taidekokoelman keränneet Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen perustivat museon kotinsa yhteyteen vuonna 1965. Kun Van Goghin teoksia annetaan lainaksi, turvajärjestelyt ovat erityisen tiukat. Näin lämpötila saatiin tasaantumaan sopivaksi. Näyttelyssä nähdään 39 piirustusta ja yksi grafiikantyö vuosilta 1881–1886 sekä kaksi öljyvärimaalausta vuosilta 1887 ja 1890. Piirustukset kertovat Van Goghin matkasta taiteilijaksi, uppoutumisesta piirustusharjoituksiin ja ponnisteluista siirtää havaittu maailma paperille. Syyskuussa 2020 tulee kuluneeksi 55 vuotta Didrichsenin taidemuseon avautumisesta. Taulut tuotiin Suomeen hyvin pakattuina kahdella eri kuljetusautolla. Maailmankuulun taiteilijan teosten saaminen esille Suomeen on ollut suuritöinen urakka. Didrichsenin taidemuseon 55-vuotisjuhlavuoden huipentaa poikkeusoloissa avautuva Vincent van Goghin (1853–1890) näyttely Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi. Jos laatikot avaa heti ja nostaa teokset esille, teos voi kärsiä, Maria Didrichsen kertoo. HAASTEITA NÄYTTELYLLE. 1881. – Olemme tehneet näyttelyn eteen töitä usean vuoden ajan, huhtikuussa museon johtoon siirtynyt Maria Didrichsen kertoo. Antiikki ja taide | 11 ?
12 | Antiikki ja taide T Keramikko Birger Kaipiainen Sadunhohtoinen muotoilija Vaikka Birger Kaipiainen työskenteli teollisuuskonsernin suojassa, koki hän itsensä ennen kaikkea kuvataitelijaksi ja erottui uransa alusta lähtien aikalaiskeraamikoista omintakeisella tyylillään. Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Kaipiaisen laaja näyttely antaa erinomaisen kuvan hänen taiteensa kehityskulusta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. 1945. Birger Kaipiainen aloitti lavastustaiteen opinnot Ateneumissa 1933, mutta valmistui lopulta keramiikkaja koristetaiteilijaksi 1937. Taiteilija Birger Kaipiainen ateljeessaan n. Samana vuonna hän aloitti työsken. Kuva: Design Museum, Helsinki urun taidemuseossa nautitaan muotoilija ja keraamikko Birger Kaipiaisen (1915–1988) sadunhohtoisesta tuotannosta. Pääosa esilläolevista, noin 70:stä reliefeistä, veistoksista, koristelautasista ja -vadeista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan
Vaikka Kaipiainen työskenteli teollisuuskonsernin suojassa, koki hän itsensä ennen kaikkea kuvataitelijaksi ja erottui uransa alusta lähtien aikalaiskeraamikoista omintakeisella tyylillään. Taideosasto oli teollisuuslaitoksen sisälle luotu taiteen turvasatama, jolla oli keskeinen rooli suomalaisen taideteollisuuden maailmanvalloituksessa 1950ja 1960-luvuilla. Kyösti Kakkosen kokoelma. Antiikki ja taide | 13 Koristevati 70-luvulta. Mukaan tyylien kehittelyyn mahtui myös 1950-luvulle sijoittuva graafisempi jakso, minkä jälkeen keskeisiksi aiheiksi valikoituvat kukat, hedelmät, kellot ja linnut – teemat, joista Kaipiainen parhaiten tunnetaan. . Kotimaassaan ”keramiikan ruhtinaalle” myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1963 ja professorin arvonimi 1977. Kaipiaiselle työskentely oli intohimo ja hän jatkoi sitä päivittäin myös eläkkeelle jäätyään. Samalla teoksiin ilmestyi moniaistisuutta, joka houkuttelee paitsi katsomaan myös koskemaan, maistamaan ja haistamaan. Kuva: Rauno Träskelin Koristevati ”Kevät” 40-luvulta. Keramiikkaa. Kaipiainen työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia. 1960-luku. Kuva: Rauno Träskelin Veistoksia noin 1952. 1980-luvun teoksiin ilmaantuu vielä näyttämömäinen sali, joka tuo mieleen Kaipiaisen hyvän ystävän Armi Ratian omistaman legendaarisen Bökarsin kartanon. Ikinuoren taiteilijan viimeinen näytös on kuin kutsu viimeiseen juhlaan. Kuva: Rauno Träskelin Helmikuovi, keramiikkaa ja terästä. Myös Kaipiaisen työ sai kansainvälistä tunnustusta: hänet huomioitiin Milanon triennaalissa 1951 kunniapalkinnolla (Diplôme d’Honneur) ja 1960 Grand prix -palkinnolla sekä Montrealin maailmannäyttelyssä 1967 Grand Prix -palkinnolla. Lapsuuden kesät Sortavalassa – kesäinen luonto, ortodoksisen Karjalan visuaalinen rikkaus ja lähellä sijainnut Valamon luostari – vaikuttivat merkittävällä tavalla Kaipiaisen keramiikkaan, johon runsaus, koristeellisuus ja luontotematiikka löysivätkin myöhemmin tiensä. Kyösti Kakkosen kokoelma. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan. Kuva: Rauno Träskelin telyn Arabian tehtaan taideosastolla. Kyösti Kakkosen kokoelma. BIRGER KAIPIAISEN KERAMIIKKAA ESILLÄ TURUN TAIDEMUSEOSSA 17.1.2021 SAAKKA.. Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Kyösti Kakkosen kokoelma
Hitlerin rooli sopii Sellalle. Hän kävelee hieman kumarassa, huitoo käsillään puhuessaan, puristaa välillä kourat nyrkkiin, huitaisee silmille tulevan tukan sivulle. Saksan haaveet olivat rauenneen toisen maailmansodan tappioon. Hitler koki elämänsä aikana useita epätoivon hetkiä. Hän lienee pitkälti samankokoinen kuin Hitler. Yksi pahimmista oli se, kun hän kuuli siskontyttärensä kuolemasta. Aina nousee uusia, karismaattisia johtajia, joita ihmiset seuraavat sokeasti. alot sammuvat, näyttämö on tyhjä, taustalta kuuluu aavemainen, nakuttava ääni. Natsitervehdyksiä ei nähdä kuin kerran alun johdannossa Verneri Liljan vitsailevasti esittämänä. – En samaistu Hitlerin vaatteisiin, ja halusin, että ne ovat epämukavat ja liian suuret, Sella korostaa. Jalassa ovat isot, mustat housut. Seela Sella astuu näyttämölle, kiinnittää pienet Hitler-viikset, pukee asetakin valkoisen paidan päälle ja koppalakin päähänsä. Mieltään hän lääkitsi runsaalla huumaavien lääkkeiden käytöllä. Kansakunnan trauma oli yhä olemassa. Myöskään hakaristejä ei näytel. 14 | Antiikki ja taide V TEKSTI: JOUNI SUOLANEN KUVAT: KANSALLISTEATTERI Unohtumaton Seela Sella Seela Sella näkee, että kansallissosialistinen aate uhkaa nousta uudestaan eloon eikä menneisyydestä olisi opittu tarpeeksi. Elettiin kylmän sodan aikaa. Suuri asepuku oli Sellan oma idea, jota hän hioi yhdessä lavastajan ja pukusuunnittelijan Tarja Simonen kanssa. Siksi näytelmä Hitleristä on ajankohtainen. Selvästi liian suuret vaatteet tuovat koomisuutta Hitlerin hahmoon. Sella omaksuu Hitlerin olemuksen ja maneerit erinomaisen hyvin. Lilja esittää näytelmässä Hitlerin Blondi-koiraa ja samalla jugend-nuoren hahmoa. Yhtäkkiä ilmoille kajahtaa Nenan tunnettu sodanvastainen protestilaulu 99 Luftballoons vuodelta 1983. Hitlerin raivokkaat puheet on näytelmän onneksi jätetty liki kokonaan pois. Olemus on aito ja vaatimaton ei liioitteleva eikä missään nimessä roolilla mässäilevä
Valoefektit tehostavat esitystä. Miksi juuri Hitler?. Stockhausen halusi uudistaa musiikin eikä kuulua jatkumoon. Siitä puuttuu fasistinen komeus. Ikään kuin patjoista olisivat äkisti lähteneet niissä nukkuneet ihmiset. Lavastus on pelkistettytuoli ja sohva näyttämön vastakkaisilla reunoilla. Lattialla on suuria patjoja, joissa on rypistyneet peitteet. Näytelmässä kuullaan pianisti Mariola Aniotekin esittämänä Stockhausenin maagisia, epäsovinnaisia kappaleita – ikään kuin vastavoimana natsien mahtipontisuudelle ja järjestelmällisyydelle. Hitler on Sellalle hänen elämänsä rooli ja ehkä viimeinen näin iso rooli. Hitlerin ja natsien musiikki oli Wagneria. Sekin on tietoinen valinta. – Fasistinen komeus on tylsää ja vastenmielistä, Halusin kuitenkin leikkiä fasistisella estetiikalla ja lumolla. Siinä on jotain, mihin imeytyy mukaan. Halusin vetää siltä maton alta ja näyttää oman estetiikan, kuten ilmapallojen keveyden, joka ei tule mieleen kun Hitleriä ja natseja ajattelee, ohjaaja Michael Baran toteaa näytelmän keskustelutilaisuudessa. Natsit tappoivat säveltäjän mielisairaan äidin keskitysleirillä. Näytelmän lavastus on kepeä ka kaunis. Äänissä on voimaa. HITLERIN ELÄMÄ 13 LAULUSSA. Musiikki on moninaista. Lavastus välttää fasistisen komeuden. Antiikki ja taide | 15 Unohtumaton Seela Sella mässä nähdä. Kymmenissä valkoisissa ilmapalloissa heijastuu mustavalkoisina kuvina muun muassa mikkihiiriä ja erilaisia ihmiskasvoja. Ne ovat vaikeita ja varsin epätavallisia, Sella osoittaa Aniotekin nuotteja. – Näkisittepä Stockhausenin kappaleiden nuotit
– Koira oli ehkä ainoa olento, johon Hitler oli vilpittömästi kiintynyt ja johon hän osoittaa rakkautta eikä koira kyseenalaista isäntänsä elämää tai poliittisia mielipiteitä. Piti ottaa henkilö, jonka kautta ymmärtää ja tulkita juutalaisvastaisuutta ja ajatusmaailmaa sen takana, Sella vastaa. Materiaalia oli valtavasti, mutta tämä oli minun valintani näytelmän siedettävässä kestossa, Baran kuvaa. – Vaikka olen 30 vuoden aikana lukenut ja perehtynyt aiheeseen, niin sen näyttämölle tuonti oli monimutkaisempi kysymys. Ne hän sai lainaksi Sellalta, joka oli ostanut kalliit kirjat itselleen näytelmään huolellisesti valmistautuessaan. Minkälaisen ihmisen Sella haluaa Hitlerissään välittää. Äidin menetys oli kova isku. Äiti oli kuitenkin kannustava ja turvana. Hitlerin kirjoittaman Mein Kampfin osat 1 ja 2 kuitenkin puuttuivat. – Yritän löytää Hitleristä ihmistä, joka tuntee eri lailla eri tilanteissa. Jos hän olisi löytänyt oikean uoman elämälleen, hänen elämänsä olisi voinut olla ihan erilainen, emmekä tiedä, mitä olisi tapahtunut. Kun sitten Baran kysyi Sellalta, minkä roolin hän haluaisi vielä näytellä, vastaus oli selvä ja tuli nopeasti. Koira vertautuu näytelmässä Hitler – jugendin nuoreen. Eliksen kanssa teimme ohjelmia ja konsertteja juutalaisuudesta ympäri Suomea ja Eurooppaa. Sekin musersi mieltä. Näytelmän aihe oli pyörinyt Sellan mielessä pitkään, kuten oli ohjaaja Baranillakin. YRITÄN LÖYTÄÄ IHMISTÄ HITLERISTÄ. Ohjaaja Baran halusi löytää aiheen mukaista dramaturgiaa. Yritin kuvitella, mitä Hitler voisi missäkin tilanteessa ajatella, ja toin mukaan omia assosiaatioita. Yritin löytää myös itseni ja se löytyi. En lähtenyt tekemään hirviötä vaan jotain tavallista, väärinymmärrettyä Adolfia, joka tulee eri tilanteiden eteen omana itsenään. Vuonna 1969 käännyin itsekin ”Pispalan juutalaiseksi”. Hitlerin luonnetta ja elintapoja valaistaan kiinnostavasti Blondi-koiran välityksellä. – Itse juutalaisena voin yhtyä Sellan sanoihin, että nämä asiat ovat pitkään vaivanneet. – Näyttelijä yrittää aina ajatella, mitä tunteita henkilöllä oli, ja miten hän ajattelee missäkin tilanteessa, hän jatkaa. Ajattelin, ettei aihe ole kypsä teatterin keinoin esitettäväksi, mutta päätin yrittää. Siinä mielessä näytelmä on arkirealismia, Sella toteaa. Näytelmän avain ja idean ydin oli siinä, että kirjoitin roolin 83 –vuotiaalle juutalaiselle naiselle, joka esittää Hitleriä. Näytelmä ei esitä Hitlerin elämää kronologisen loogisesti. Hitler ja Blondi – näytelmässä Sellan ja juutalaisen ohjaajan Michael Baranin toiveet yhdistyivät. Tätä tapahtuu koko ajan, kun valintoja tehdään ja annetaan ja otetaan vastuuta. Hän oli epävarma ihminen ja ressukka, joka sai huonolle itsetunnolleen pönkitystä ulkoapäin. Näytelmä ei ole perinteinen. VAARALLISUUS OLI TAVALLISUUDESSA. Koira puolestaan kertoo vilpittömästi, minkälainen isäntä oli, Baran valottaa. Jossain vaiheessa koneisto valitsi hänet ja alkoi pyörittää häntä, koska hän osasi puhua. Siinä käydään läpi kohtauksittain 13 ”laulussa” hänen elämänsä tärkeät vaiheet syntymästä kuolemaan – ja vielä sen jälkeenkin aina poliittiseen testamenttiin asti sekä se, minkälainen hän oli eri elämänvaiheissa. Jugend-nuoren suhde Hitleriin oli samanlainen kuin koiran suhde isäntäänsä. – Minua vähän säälittää herra Adolf. – Sella yrittää löytää Hitlerin itsestään ja ymmärtää häntä asettumalla hänen asemaansa ja samaistumalla. 16 | Antiikki ja taide Juutalainen näyttelijä Seela Sella halusi tehdä ehkä viimeisen ison roolinsa Hitlerinä. Isä arvosteli ja hakkasi. Baranilla on kirjahyllyssään pitkä rivi natsiaiheisia kirjoja, joihin hän on tutustunut vuosikymmenten aikana. Kuva: Sanna Breilin – Olen pyörinyt juutalaisuudessa vuodesta 1961 asti, kun menin naimisiin Elis Sellan kanssa. Eli aihe on pyörinyt minussa suurimman osan elämästäni ja se on osa identiteettiäni. Hitlerissä ei ole Joku kuvittelee aina olevansa yläpuolella ja toista parempi.. Hitlerin lapsuus oli onneton. – Näyttelijän roolia tehdessäni en ajatellut sitä, kuinka hirveä Hitler oli. Häneen vaikuttivat kotiolot. Näyttelijän pitäisi olla roolihenkilön puolella ja rakastaa häntä, mutta en välttämättä rakasta, mutta ymmärrän sitä kautta, kun tulkitsen hänen ajatuksiaan ja tuntojaan näyttelijäntyön kautta. Hitler halusi taideakatemiaan ja opiskella arkkitehdiksi, mutta häntä ei hyväksytty kouluun. AIHE KYPSYI VUOSIEN KULUESSA
Roolissaan hän valottaa katsojille Hitlerin luonteenpiirteitä ja eriskummallisia elintapoja. NÄYTELMÄ ON TAAS AJANKOHTAINEN. Samankaltaisesti ajattelevat hakeutuvat yhteen. Baran ja minä tiedämme, miltä tuntuu, kun ihmiset hyökkäävät ulkopuolelta, Sella kertoo ja lisää olleensa aktiivinen seurakunnassa. Kaunis laulu kertoo isästä, äidistä, kuolleesta lapsesta ja kodista. – Aihe oli tärkeä meille. Hän oli ihminen, kuten me muut, ja silti aiheutti kauhean katastrofin. – Olen samaa mieltä. Näyttämöllä Hitler nyyhkyttää ja ääni murtuu. Hän pyyhkii nenäliinalla hikistä otsaansa. Taustalla lukee vihreillä neonkirjaimilla ”Stille”. Seela Sella halusi Hitlerin asun tarkoituksella liian isoksi ja epämukavaksi. Vaarallisuus oli hänen tavallisuudessaan. Eliitin ja tavallisten ihmisten kuilu on iso. Hän kuuluttaa kansallissosialismin ja arjalaisuuden ylivertaisuutta. Näytelmän merkittävä käännekohta on se, kun Hitlerin luona asunut sisarentyttö Geli tekee itsemurhan – vai oliko se itsemurha tai peräti jotain muuta. vaarallista se, että hän oli hirviö. Aina nousee uusia, karismaattisia johtajia, joita ihmiset seuraavat sokeasti. – En silloin tajunnut, mitä liityttyään mukana kantaa kuten juutalaisuuden historian hyvät ja huonot puolet ja joutuu vastaamaan ryhmän edustajana. Hän oli samalla kertaa tavallinen ihminen ja luuseri, Baran katsoo. Toivottavasti sen aistii, kun me olemme aistineet sitä. Kun näytelmää tehtiin viime talvena, päivä päivältä tuli entistä vahvempi olo, että näytelmä on ikävä kyllä vielä ajankohtaisempi, kuten myös fasismin ja populismin nousu Euroopassa. Ikään kuin menneisyydestä ei olisi opittu tarpeeksi. Fyysistä ja psyykkistä kipua helpottavien, huumaavien lääkkeiden käyttö lisääntyy. Juutalaisvihan hän oli omaksunut jo nuorena. Kun Seela Sella meni naimisiin Elis Sellan kanssa, ja oli liittymässä juutalaisuuteen, Elis kehotti miettimään kaksi kertaa. Näytelmä lähenee loppua. Sitten tunnelma rauhoittuu. Näytelmä olisi aivan erilainen ilman Sellan ja Baranin vahvaa kytköstä juutalaisuuteen. – Kehtolaulun sanoma on rakkaus. Uskon, että me näyttelijät pystymme tunteen kautta vaikuttamaan ja vetoamaan ihmisiin. Kaikki mitä mä puhun näytelmässä, on otettu Hitlerin puheista, Sella lisää. Hänet voidaan panna esittämään ja puhumaan näyttämöllä Hitlerin aitoja sanoja, mutta samalla tiedetään, että esitys ei ole samaa mieltä, Baran sanoo. Viimeistään tuolloin Hitler päättää jo nuorena itseensä iskostaneen ajatuksen ja pakkomielteen siitä, että Saksa ja sen kansa on hänen morsiamensa, puolisonsa ja elämäntehtävänsä, jolle hän omistaa koko elämänsä ja antaa kaikkensa mistään piittaamatta. ?. Näytelmän lähestyessä loppuaan megafonista kaikuu Hitlerin testamentti. Mitä Sellalle merkitsee juutalaisuus. Hitler ei luovuta haudassakaan. JUUTALAINEN NAINEN ESITTÄÄ HITLERIÄ. – Esitys on ollut mahdollista sen tietoisuuden varassa, että Hitleriä esittää juutalainen iäkäs nainen, joka on kaikkea sellaista, mitä Hitler vihasi. Joku kuvittelee aina olevansa yläpuolella ja toista parempi. Yleisö herkistyy. Hitler ja Blondi. Kun Baran esitti näytelmän aiheen Kansallisteatterin johtajalle Mika Myllyarolle ja kertoi, että Seela Sella esittäisi Hitleriä, Myllyaroa ei tarvinnut vakuuttaa toista kertaa. Se säilyy ja menee eteenpäin, Sella luottaa. Antiikki ja taide | 17 Pianisti Mariola Aniotekin esittämä Stockhausenin epäsovinnainen musiikki toimii näytelmässä vastavoimana natsien mahtipontisuudelle ja järjestelmällisyydelle. Siitä tulee juuri se ristiriita, että vanha juutalainen nainen yrittää ymmärtää Hitleriä. – Kuilu hyväosaisten ja huono-osaisten välillä jyrkkenee. Verneri Lilja esittää Blondikoiran ja jugend-nuoren roolin. Ohjaaja Baranille esitys on tavallaan loppunut jo aikaisemmin, mutta hän antaa Sellan sanoa viimeisen sanan. Sella näkee, että kansallissosialistinen aate uhkaa nousta uudestaan eloon. Poliittiset populistiset ja rasistiset liikkeet nousevat. Näytelmä päättyy Seela Sellan valkoisessa, pitkässä aluspaidassa paljain jaloin laulamaan jiddishinkieliseen kehtolauluun
Työntekijöitä tehtaassa oli paljon, enimmillään heitä oli 1900-luvun taitteessa, yli 3100. He olivat useimmiten nuoria naisia, pumpulinlikkoja, jotka tekivät kutomossa melun ja pölyn keskellä pitkää ja raskasta, aluksi 12-tuntista työpäivää. Vielä ei ollut puuvillateollisuuden kukoistuksen aika. Finlaysonin remonttiporukkaa 1955. AINUTLAATUINEN TEHDASMILJÖÖ. – Finlaysonilla harjoitettiin hyvin globaalia kaupankäyntiä alun alkaen. Teollinen vallankumous Tampereella ja koko maassa alkoi todella vasta 1836. 18 | Antiikki ja taide S TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI Tuhansien tarinoiden Finlayson oli kaupunki kaupungissa Klassikkokuoseistaan tunnettu Finlayson oli aikoinaan vahvasti läsnä tamperelaisten elämässä. – Rankka työ tehtaassa näkyi naisten kasvoilta. Vas: Rauni Ollikka, Reino Siren, laitosmies ja tuleva kansalliskirjailija Väinö Linna, Kosti Itäluoto sekä saksalainen harjoittelija Helmut Göbel. Silloin kolme pietarilaista liikemiestä osti Finlaysonin tehtaan ja uuden tehdasrakennuksen, Kuusvooninkisen, rakennustyöt käynnistyivät. Heille maksettiin pienempää palkkaa kuin miehille; sama palkka samasta työstä toteutui Suomessa periaatteessa vasta viisikymmentäluvulla. Nuorimmat tehtaalaiset olivat vain. Puuvilla rahdattiin alkuvuosikymmenet Amerikasta orjaplantaaseilta ja tuotanto suunnattiin Pietarin markkinoille. – Tehdasalue laajeni. Rakentaminen ja muutostyöt olivat jatkuvia, Finlayson-näyttelyn vastaava, Vapriikin tutkija Mari Lind mainitsee. Naiset saivat kuitenkin tehdastyöstä vakautta elämäänsä, eikä heidän tarvinnut työskennellä piikoina. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto Kehruutehtaasta huippubrändiksi kotlantilaisen James Finlaysonin vuonna 1820 Tampereelle perustama tehdas sai vaatimattoman alun. Ponnisteluista huolimatta kehruutehtaasta ei tullut ajan myötä suurta ja menestyvää yritystä. Aluksi Finlaysonilla käytettiin myös lapsityövoimaa. Tehtaaseen palkattiin asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Suomalaista oli sentään työväki, jota saapui tehtaalle läheltä ja kaukaa. Melko väsyneiltä monet näyttävät vanhoissa kuvissa. Finlayson Tammerkosken rannalla kasvoi vauhdilla Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta arvostetuksi, kansainväliseksi brändiksi korkealaatuisilla tuotteillaan
Krimin sodan aikana 1853–1856 tehtaan oma raha kävi koko kaupungissa. Viimeiselle matkalleen se lähti joulukuussa 1957. Vuonna 2009 tuotanto loppui myös Forssan tehtaalla. Kilpailu työvoimasta oli kova ja niinpä työntekijöille rakennettiin tehtaan lähelle vuokra-asuntoja. SUUNNITTELU AMMATTILAISILLE. Finlaysonin ainutlaatuisuutta kuvastaa, että tehtaalla oli Tampereella oma sairaala, kirkko, palokunta, poliisi ja jopa oma raha. Antiikki ja taide | 19 Työn ääressä. Finlaysonin tuotannon loppuminen Tampereella heijasteli myös vanhan tehdaskaupungin katoamista. Lapsityövoiman osuus Finlaysonilla oli suurimmillaan 1860-luvulla ja lähti sitten laskuun lasten koulunkäynnin yleistyessä kaupungeissa. – Lapsityövoiman käyttö oli kaksipiippuinen juttu. Esineistöä ja muuta materiaalia oli tarjolle vaikka kuinka paljon, mainitsee Finlayson-näyttelyn vastaava, tutkija Mari Lind. Oli tehtävä kovaa karsintaa, sanoo Mari Lind. Brändi jäi elämään. Finlaysonilla he saivat omaa rahaa, pääsivät kouluun ja oppivat pitämään puolensa, Mari Lind kertoo. Lasten palkkaukseen tarvittiin vanhempien lupa ja lääkärintodistus. Nähtävillä on runsaasti esineistöä ja tekstiilejä Tampereen museoiden lähes pohjattomasta Finlayson-kokoelmasta. Vapriikin Finlayson-näyttely on moneen suuntaan avautuva, visuaalinen matka lähimenneisyyteen, tietoisku vailla vertaa. – Näyttelyä rakennettiin vuoden päivät. Kuva: Kari Kumpulampi. Tuhansien tarinoiden Finlaysonilla meni pitkään hyvin, mutta ajat muuttuivat ja tekstiilien tuotanto Tammerkosken rannalla hiipui 1990-luvulle tultaessa. – Aineistoa oli paljon. Finlaysonin johdossa ymmärrettiin oleellinen. Työpaikkaa ei vaihdettu kovin helpolla. Tuotteet, langat ja kankaat valmistettiin muualla edullisemmin. Kuva: Aarne Pietinen/Vapriikin kuva-arkisto Pikku-Pässi, saksalainen sähköveturi, kuljetti Finlaysonilla polttopuita ja puuvillapaaleja. Maalla lapset olisivat joutuneet joka tapauksessa kotona töihin. Väinö Linnan aukiolla järjestetään tapahtumia. Näin toimii taitavissa käsissä Finlaysonin kapea luomakone 1940-luvulla. Tehtaan paikalla on nyt ravintoloita ja laaja kulttuurin ja liiketoiminnan alue. Kuva: Saana Säilynoja kymmenvuotiaita. – Kun oli katto pään päällä, edullinen työsuhdeasunto, työntekijä viihtyi paremmin tehtaalla
Tekstiilejä näyttelyssä on 1830-luvulta tähän päivään. IDEAT PULPPUSIVAT. . Finlaysonin työntekijät, vyyhteejät, konehuoneen edessä 1896. Hän valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta ja työskenteli Tampereella Finlaysonin tehtaalla kudottujen kankaisen suunnittelijana vuosina 1962–1986. – Nenäliinat olivat valtava teollisuuden haara. Piirroskuva/Vapriikki Näyttelyn esineistöön kuuluu muun muassa James Finlaysonin vuonna 1820 saama privilegiokirja. – On hienoa, kun pääsimme nostamaan esille Tampereen ateljeen tekstiilitaiteilijoita. Tehtaalle tyypillisiä tuotteita olivat vaatetuskankaat, vuodevaatteet, verhot, pöytäliinat, esiliinat, nenäliinat ja froteet. Luova työ vaati uusia ideoita ja niinpä ateljeeseen tilattiin lehtiä, ja suunnittelijat tekivät lukuisia matkoja ulkomaille messuille. FINLAYSON 200 – TEHTAASTA BRÄNDIKSI -NÄYTTELY ON AVOINNA SEURAAVAT VIISI VUOTTA MUSEOKESKUS VAPRIIKISSA TAMPEREELLA.. Viimeisen matkansa sähköveturi ajoi joulukuussa 1957. Aluksi niiden suunnittelusta vastasivat työnjohtajat, myöhemmin taiteellisen koulutuksen saaneet alan ammattilaiset. He olivat valtaosin naisia. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto Kuusvooninkisen moderni tehdas siivitti Finlaysonin kiitoon 1830-luvun lopulla. Nenäliinat tulivat Finlaysonin hinnastoihin 1860-luvulla ja niitä tehtiin vielä 1970-luvulla. Erikoisuus on myös puuvillapaalien kuljetukseen käytetty Pikku-Pässi. 20 | Antiikki ja taide Tehtaalla oli oma sairaala, kirkko, palokunta, poliisi ja jopa oma raha. Ne eivät syntyneet kuulemma noin vaan. Kuusvooninkisen pienoismallin ikkunoista voi kurkistella tehtaalaisten aherrusta 1840-luvulla. Suunnittelijat muodostivat Finlaysonilla 1960-luvun alusta lähtien niin sanotun Tampereen ateljeen, missä jokaisella oli edessään suurehko työpöytä. Veturi entisöitiin viime vuonna. Kuvioiden piti täsmätä. Heistä ensimmäisiä oli Raili Lampela. Finlaysonin upeat kuosit ja niiden tekijät ovatkin vähitellen ottamassa paikkansa suomalaisen designin historiassa, Mari Lind kiteyttää. Finlayson tekstiilit olivat usein taideteoksia ja ne opittiin tuntemaan sittemmin pitkin maailmaa
Parhaimmillaan tehtaassa oli käytössä 1200 konetta. Antiikki ja taide | 21 Finlaysonin kuosiin kudottu pöytäliina 1920-luvulta. Kuva: Pauliina Leikas Tältä näytti kutomakone 1870-luvulla Finlaysonin Plevna-kutomossa. Kuva: Saana Säilynoja Finlaysonin kuosiin kudottu esiliinakangas numero 10. Kangas on 1800-luvun lopulta. Kuva: Pauliina Leikas
Kuva: Sakari Viika 22 | Antiikki ja taide. Pr-kuva Kuvassa Markku Pirin ensimmäinen mallisto Finlaysonille vuodelta 1984: vuodevaatteet, sisustustekstiilit, kylpyfroteet. Markku Pirin suunnittelema toinen mallisto Finlaysonille 1985. Kuvassa kuosit Tuuli (pöytäliina) ja Sato (verho)
– Oli hienoa olla mukana nälkäisessä tiimissä. . – Laitoin kaikki taidot likoon, hän toteaa. Suunnittelija, muotoilija. Hänen kontaktiensa kautta ja monien neuvotteluiden jälkeen Finlayson aloitti 1985 seitsemän vuotta jatkuneen kodintekstiilien Vuosi 1988. – Loistavaa laatua, kaikki kotimaassa tuotettua. Markku Pirin suunnittelemia vuodevaatteita ja froteita. Työskenteli suunnittelijana Finlaysonilla 1980–1990-luvuilla. Valtion muotoilupalkinto 1986, Pro Finladia-mitali 2017, Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto 2018. Markku Piriltä ilmestyi hiljattain elämäkerta Muodoton elämäni (Siltala 2020). – Töiden ilme, joidenkin kuosien arkkitehtonisuus, toisten maalauksellisuus tuntuvat luontevilta, käyttökelposilta ja omanlaisiltaan. Tämä lukemiseen innostava teos on aistimusvoimainen, visuaalinen matka vuosikymmenten läpi näihin päiviin. Hänen yhteistyönsä yrityksen kanssa alkoi syksyllä 1983. Parhaat lakanalaadut olivat sileätä ja tiivistä puuvillaa. Kuva: Ilmari Kostiainen Froteepino. . . . – Finlaysonilla oli vahva tunne yhteisestä perheestä, hän sanoo. Asuu puolisonsa kanssa Hämeenlinnassa. Aurinko ei paistanut rei´istä läpi kuten kehnoissa halpapuuvillakankaissa, suunnittelija kertoo. Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Piri kokee koko Finlaysonin aikansa antoisana ja työntäyteisenä. . Markku Pirin Finlaysonin ensimmäisen malliston froteita vuodelta 1984. Piri nosti maailmanmaineeseen Antiikki ja taide | 23 Markku Pirin Muodoton elämä on taiteilijaelämäkerta ja aikamatka viisikymmentäluvulta näihin päiviin. . Syntynyt 1955 Kauhavalla. Kuva: Jussi Aalto MARKKU PIRI . Finlaysonilla kiinnitettiin huomiota laatuun, materiaaleihin. Pirin mukaan useat hänen Finlaysonin aikana suunnittelemansa tuoteryhmät voisivat olla uudelleen väritettyinä tuotannossa edelleen. Suunnittelija Markku Piri teki aikoinaan pitkään töitä Finlaysonille. Kirja on kirjoitettu humaanilla otteella, sisäisellä lämmöllä ja elämänuskolla, jollaista soisi elämäkertakirjallisuuteen enemmänkin. Käytännössä se tarkoitti, että Piri osallistui Finlaysonilla aktiivisesti tuotannon eri osa-alueisiin. Sai hiljattain valmiiksi nuoruuden kotipitäjän Ruoveden tilaaman kolmen kangaskuosin kokoelman, jossa teemana ovat seudun luonnonkauniit maisemat. . Pirillä oli aiempien Marimekon vuosiensa ja New Yorkin töidensä ansiosta hyvä yhteydet Japaniin. Kannen kuva: Jussi Aalto, 1989 Markku Piri muistelee lämmöllä monia Finlaysonin aikaisia työtovereitaan. – Osallistuimme komealla osastolla vuosittain Frankfurtin ja Pariisin kodintekstiilimessuille. Finlayson kohosi näinä vuosina maailmanmaineeseen, noteerattiin korkealle kansainvälisillä messuilla ja alan lehdistössä. Kuva: Heikki Tuuli lisensiointiyhteistyön merkittävän japanilaisen alan toimijan, Osaka Nishikawan kanssa. Harrastaa vapaa-ajallaan leipomista ja valokuvausta. Kiehtova teos! Oli hienoa olla mukana nälkäisessä tiimissä.. . Näyttelyitä kotimaan lisäksi mm. Pirillä on itselläänkin yhä käytössä hänen 1980-luvulla suunnittelemiaan lakanoita ja froteita. Suunnittelun lisäksi hän osallistui kuvausten ja pakkausten ideointiin, näyttelyiden, näyteikkunoiden ja messuosastojen suunnitteluun ja toteutukseen, markkinointiin, lehdistötyöskentelyyn ja asiakastapaamisiin
Kun Kultaranta uhkaa ensi kesäksikin jäädä ilman kunnollista saunaa, on herätetty kysymys tällaisen hankkimiseksi teollisuuden ja kaupan lahjana siten, että vähintään kymmenen näiden alojen yritystä lahjoittaisi tarkoitukseen kukin enintään 10.000 markkaa.” KANSIO KUOLINPESÄN ROSKIKSESSA. Se saatiin silti rakennettua. Kysäisin, saanko jätesäkitkin kauppaan mukaan ja kun aloin penkoa niitä, papereiden välistä pilkahti pari kiinnostavan näköistä valokuvaa. Näin alkaa vuorineuvos Ilmo Nurmelan allekirjoittama, Aaltosen Kenkätehdas Oy:lle osoitettu kirje marraskuulta 1963. Tämän vuoksi oli ensi vuoden tuloja menoarviossa esitetty Kultarannan saunan uusimiseksi 100.000 markan määräraha, joka kuitenkaan ei päässyt edes eduskuntakäsittelyyn saakka. Taustila ihmetteli löytöä aikansa ja vinkkasi sitten kansiosta tutulle Ilta-Sanomien toimittajalle, joka yhdessä lehden kuvaajan kanssa teki ”Sauna-Seuran” kansiosta näyttävän jutun. Dokumentteja on käyty ihmettelemässä Tampereen yliopistosta ja viimeisimpänä sain puhelun Presidentinlinnan kansliasta, Kultarannan saunan piirsi ilmaiseksi Keskon arkkitehti Seppo Hytönen ja rakentamisesta vastasivat omakustannehintaan vuorineuvos Veli Arvonen sekä diplomi-insinööri Yrjö Pitkänen. – Siitä alkoi purkautua melkoinen vyyhti. ”Tasavallan Presidentin kesäasunnossa Kultarannassa on laivalaiturin vieressä sauna, joka ei paikkansa eikä kuntonsa puolesta vastaa nykyaikaiselle suomalaiselle saunalle asetettavia vaatimuksia. Tutkin löytöä tarkemmin ja tajusin, että tässä on käsillä jotain mielenkiintoista ja harvinaistakin, huutokauppayrittäjä, meklari Sami Taustila muistelee. Meklari Sami Taustila teki historiallisen löydön jätesäkistä.. – Perikunta oli ottanut jo kuolinpesästä omansa ja jäljelle oli jäänyt lähinnä edullisempaa tavaraa ja roskia. Saunan kunnostustyölle ei järjestynyt valtionrahoitusta. 24 | Antiikki ja taide Kekkosen Kultarannan saunan suunnitelmat paljastuivat Jätesäkistä löytyi aarre Presidentti Urho Kekkosen Naantalin Kultarannan sauna oli 1960-luvulla päässyt huonoon kuntoon. Kirje ja kansiollinen muita Kultarannan saunaan liittyviä kuvia ja dokumentteja löytyi viime kesänä yksityisestä valkeakoskelaisesta kuolinpesästä
On mielenkiintoista lukea tarkkaan merkittyjä laskuja ja muita kirjeitä ja tutustua pieniin kommervenkkeihin, joita Kultarannan saunan rakentamiseen on liittynyt. Lisäksi käy hyvin selväksi, että Kultarannan sauna on ollut silmäätekevän ”hyväveliverkoston”. Papereista selviää muun muassa, että saunan rakentaminen aloitettiin ennen kuin sille oli saatu rakennuslupaa. Urho Kekkonen (vas.) seurueineen Kultaranta III:n kannella. Kekkosen (oik.) vieraana Kultarannassa kävi myös ihmisiä, joita ei ole kuvista tunnistettu. – Onhan näillä uniikeilla kuvilla ja papereilla myös rahallista arvoa, mutta niiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suurempi. Jos tunnistat kuvan henkilöt, ota yhteyttä Sami Taustilaan posti@hkaleksi.fi. Kuvan takana merkintä: ”Åseholmin reitillä 18.7.1968” kan kautta ja sattumalta ja tällä hetkellä dokumentit ovat Sami Taustilan hallussa. Kultarannan saunaa ollaan restauroimassa ja nämä paperit ovat ilmeisesti suunnilleen ainoita dokumentteja, jotka saunan alkuajoilta ovat säästyneet, Taustila jatkaa. Toivon, että ne päätyvät sellaiseen paikkaan, jossa ne on hyvin dokumentoitu ja hyödyttävät myös jälkipolvia. Ilmo Nurmelan kokoama kansio päätyi kuolinpesän haltuun ilmeisesti monen mutPresidentti Urho Kekkoselle rakennettuun Kultarannan kesäsaunan avajaisiin saapui kolmisenkymmentä vierasta. Huutokauppias kuitenkin suunnittelee lahjoittavansa löydöksen sellaiselle taholle, jolle siitä eniten olisi hyötyä. HYVÄVELIVERKOSTO AVASI KUKKARONNYÖRIT. Antiikki ja taide | 25 TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: HUUTOKAUPPAKAMARI ALEKSI / SAMI TAUSTILA Jätesäkistä löytyi aarre jossa kuulemma on hypitty onnesta tasajalkaa tämän löydöksen vuoksi
hyväksynnän. Yritykset lähtevät mukaan ja rahoitus järjestyy melko mutkattomasti. ”Mikäli saunan rakentajiksi ilmoittautuisi enemmän kuin 10 ja sikäli kuin edellämainittua, rakennusneuvos Heikki Sysimetsän piirustuksiin perustuvaa määrärahaa ei tarvitse ylittää, pienenee aikaisemmin mainittu 10.000 markan osanottomaksu vastaavasti”, Nurmela tähdentää kirjeessään Aaltosen Kenkätehtaalle. Yksityinen rahoituskeräys saunan rakentamiseksi polkaistiin käyntiin marraskuussa 1963 ja jo juhannusviikolla 1964 Kultarannan saunassa heitettiin ensilöylyt. Projektin puuhamies tehtiin Ilmo Nurmelasta, jolla oli hyvät suhteet kaupan ja teollisuuden alalle. KÄYNNISTYI MARRASKUUSSA 1963. Kultarannan saunan tarina järjestyy dokumenttien perusteella kronologisesti selvään järjestykseen. Osa yrityksistä haluaa kuitenkin osallistua hankkeeseen lahjoittamalla mieluummin tavaraa: esimerkiksi toimitusjohtaja R. Aluksi Nurmela lähestyi kirjeitse paria kymmentä tahoa ja pyysi 10 000 markan avustuksia saunan rakentamiseksi. Tavoitteena oli saada kokoon eduskunnallekin esitetty 100 000 markan potti. Paperityöt ja kuorma-autoliikenteen estänyt leuto talvi viivästyttivät saunan rakennustöiden aloittamista, mutta Kultarannan Sauna-Seuran jäsenille laatimassaan kirjeessä Nurmela lupaa, että rakennustyöt päästään aloittamaan helmikuun 1964 alussa. Samoin kirjeistä selviää, että Kultarannan Sauna-Seuraksi nimetty porukka ei sylkenyt lasiin ja että uudessa saunassa oli tarkoitus puhua kaikkea muuta kuin politiikkaa. Avajaisia siirrettiin viikolla Kevään mittaan rahavarat kävivät taas vähiin ja Nurmela lähestyi ”saunankastelijoita” jälleen uudella kirjeellä. Samalla hän selvittää, että saunan alkuperäistä sijoituspaikkaa on pitänyt muuttaa, mikä nostaa jonkin verran rakennuskuluja. RAKENNUSTÖIDEN ALOITUS VIIVÄSTYI. ”Kun kuitenkin KSS:n jäsenten lukumäärä on 16.een ja kun arkkitehti Hytönen ja insinööri Pitkänen eivät veloita töistään mitään, on jokseenkin varmaa, että lopullinen ”jäsenmaksu” ei tule ylittämään 8000 markkaa”, Nurmela lupaa saunankastelijoiksikin puhutelluille sauna-seuralaisille. Erik Serlachius vastaa Nurmelalle, että hänen luotsaamansa Serlachiuksen puuhiomon Kolhon-tehdas voisi toimittaa saunalle puuseppätuotteita tai laminaattilevyjä. Uusi kerJos joku lukijoista tunnistaa kuvissa olevat henkilöt, voi vinkata suoraan Sami Taustilalle.. Kultarannan uuden saunan rakennusidean alulle laittajaksi paljastuu dokumenteista kenraalimajuri Kaarlo Leinonen, joka on saanut tälle ”hyvälle asialle” Kekkosen ”Varmistathan, että viinat kuuluvat saunaurakkaan!” Ilmo Nurmela kirjoittaa presidentti Kekkoselle. Väliin mahtui kuitenkin monenmoista vääntöä rakennuksen paikasta, piirustuksista ja rahoituksesta. Avajaislöylyt sujuivat leppoisasti. 26 | Antiikki ja taide kokoontumispaikka – kirjeet todellakin on lähes poikkeuksetta aloitettu tervehdyksellä ”Hyvä veli!”
– Olisihan se hienoa, jos hommasta seuraisi kutsu Kultarantaan saunomaan! Taustila haaveilee. Kevään mittaan rakennusprojektissa ilmeni yllättäviä lisäkuluja.. Uudeksi avajaispäivämääräksi päätettiin Urhon päivä 17.6. Saunaan myös kutsuttiin usein muita merkittäviä päättäjiä ja johtajia, muun muassa Nikita Hruštšov. Myös sähköjen kanssa oli ongelmia. ja itse Kekkonenkin alkoi jo odotella juhlallisuuksia. Tamminiemen eri tiloja vuokrataan juhlaja kokouskäyttöön ja myös hirsisauna uima-altaineen ja takkahuoneineen on vuokrattavissa. Rahoitus järjestyy ja kirjeenvaihto taukoaa, kunne syksyllä Nurmela lähettää Sauna-Seuralle vielä yhden kirjeen, jossa kertoo, mihin kaikkeen rahoja on käytetty ja miten Kultarannan saunakesä on sujunut: ”Lienet tuskin kuullut, että saunan uuneja jotkut hieman moittivat ja että savusauna yritti jo kesällä palaakin. Itse avajaislöylyistä ei ole säilynyt dokumentteja, mutta ilmeisesti saunapäivä sujui rattoisasti, sillä viikkoa löylypäivän jälkeen Nurmela vielä kiittelee kirjeitse osallistujia ja toivoo, ”että kaikki ovat jälleen hyvissä voimissa voidakseen myötämielisesti suhtautua jäljempänä seuraavaan esitykseen” . Vielä kerran Nurmela nimittäin joutuu pyytämään rahaa veljiltään, sillä loppulasku on sittenkin 15 000 markkaa odotettua suurempi. Kultarannan saunan rakennustyöt pääsivät vauhtiin helmikuussa 1964, kun jää vihdoin kesti kuormaautojen painon. Saunaseuraan kuului Kekkosen lisäksi muun muassa Paavo Kastari, Jouko Loikkanen, Juho-Eino Niemi ja Kustaa Vilkuna. Paitsi Kultarannan kesäsaunassa, presidentti Urho Kekkonen nautti kovasti löylyistä myös edustusasunnossaan Tamminiemessä. Kaikki saunan rahoittajat kutsuttiin Kultarantaan ensilöylyihin, jotka oli määrä heittää 10.6.1964. Hän kyseli kirjeessään Nurmelalta, keitä kaikkia avajaisiin onkaan kutsuttu. Saunaan mahtuu korkeintaan 16 hengen seurue ja saunavuokra on kenties Suomen kovin: löylyihin pääsee 3675 eurolla. Antiikki ja taide | 27 SAUNO KUIN KEKKONEN 3675 EUROLLA! . Sami Taustila on tyytyväinen voidessaan löytämiensä dokumenttien avulla auttaa Presidentinlinnan kansliaa tulevassa remontissa. juukierros tuotti runsaassa viikossa 29 000 markkaa ja homma eteni hienosti. Sen enempää Sylvi Kekkosta (vas.) kuin muitakaan naisia ei kutsuttu Sauna-Seuran avajaisiin, mutta presidentin rouva seurueineen saunoi varmasti myöhemmin. Kekkosen rakennuttamassa hirsisaunassa kokoontui säännöllisesti presidentin lähipiirin muodostama Tamminiemen saunaseura, jonka kerrotaan lauteilla päättäneen maan asioista. Huhutaan, että saunassa käytiin niin merkittäviä keskusteluja, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelu MI6 salakuuntelivat niitä. Hinta sisältää arvonlisäveron, pyyhkeet ja saunakosmetiikan sekä oppaan pitämän museo-opastuksen. Nurmela lähettää pikaisesti listan kutsutuista ja jatkaa vielä: ”Kun tähän sitten vielä lasketaan itse Tasavallan Presidentti seurueineen, tullaan noin 30 henkeen, mikä tietysti yksityissaunassa on huikea luku, joskin on luultavaa, että kaikki kutsutut eivät parhaalla tahdollaankaan voi kutsua noudattaa.” Lopuksi Nurmela vielä pyytää presidenttiä varmistamaan, että ”viinat kuuluvat saunaurakkaan!” RAHAT LOPPUIVAT VIELÄ KERRAN. Vuonna 1987 Tamminiemi saunoineen muutettiin Urho Kekkosen kotimuseoksi ja nykyään tilat kuuluvat Kansallismuseolle. Avajaisia jouduttiin kuitenkin lykkäämään viikolla, sillä saunan irtaimiston, astioiden ja liinavaatteiden toimitus myöhästyi. Uunit korjattiin, samoin tulipalon jäljet ja myös näistä aiheutuneet kustannukset sisältyvät urakoitsijan laskuun.” Alun ongelmista huolimatta Kultarannan sauna on Kekkosen jälkeen palvellut muitakin Suomen tasavallan presidenttejä ilmeisen hyvin, joskin restarurointitarvetta on tosiaan viime aikoina alkanut ilmetä.
Kaipasimme isoa lepotuolia, joten aloin piirtää sitä, Aarnio kertoo. Kun teit Pallotuolin, oliko sinulla ajatusta, että siitä tulee iso hitti. Piirustukset valmistuivat tammikuun 11. – Oli. Pallotuolia on myös kopioitu Kiinassa. Unohtumaton pallotuoli uotoilija, sisustusarkkitehti Eero Aarnion, 88, suunnitteleman Pallotuolin ensiesittely vuonna 1966 Kölnin messuilla ylitti maailmanlaajuisen uutiskynnyksen. Eihän huonoa kopioida, vaikka kysymys onkin viime kädessä varkaudesta, Aarnio kuittaa. päivänä 1963. Edellisenä vuonna olin alkanut freelanceriksi eikä meillä kotona ollut juuri muuta kuin Lundia-kirjahyllyt. Vaikka Askon myyntipäällikkö lupasi syödä hattunsa, jos yksikin Pallotuoli menee kaupaksi, ja niitähän meni. – Olen aina sanonut, että kopio on ansaittava. Sittemmin The New York Times teki Pallotuolista ison jutun, minkä jälkeen. – Pallotuoli-idean lähtökohtana oli maapallo, joka on luonnon perusmuoto, maksimivahvuus minimimateriaalilla. RUNSAASTI KOPIOITA. 28 | Antiikki ja taide M Eero Aarnio tunnetaan legendaarisesta Pallotuolistaan. Eräässä lehtijutussa sanottiin sen johtavan kopiointitilastoja, tanskalaisen munatuolin ollessa kakkosena. Tuolista tuli hetkessä sensaatio ja sitä myytiin välittömästi 30 maahan
– Onko todella niin, että vasta silloin alkaa tapahtua, kun The New York Times kirjoittaa asiasta, kuten vuonna 1967 tapahtui lehden minusta julkaiseman artikkelin jälkeen. Siellä ovat kolmena eri vuonna julkaistut The New York Timesin sanaristikot, joissa sanalle ”aarnio” haetaan etunimeä vinkkinä ”innovative furniture designer aarnio”. Antiikki ja taide | 29 TEKSTI: TIMO ELO KUVAT: EERO AARNION ALBUMI Unohtumaton pallotuoli Aarnion nimi esiintyi useasti myös lehden sanaristikoissa. Siinä onkin ollut miettimistä – onhan nimi, jossa on kolme vokaalia ja yksi konsonantti, englanninkielisille outo. – Runsas vuosi sitten tehtiin oikein iso pallotuoli, joka oli esillä Tukholman messuilla aivan messualueen pääoven edessä. Seinälläni ovat lehtileikkeet, joita pidän urani eräänlaisena huippuna. Eero Aarnion Pallotuolin kuuluisia tilaajia ovat olleet muun muassa Monacon Grace, Iranin shaahi, Bing Crosby, Sammy Davis Junior sekä David Frost – ja Suomessa Urho Kekkonen.. MAAILMAN SUURIN. Pallotuoli on vakiinnuttanut asemansa design-markkinoilla, jossa sitä nykyään kaupataan 6 750 euron hintaan
30 | Antiikki ja taide
Minulla on myös pieni Pallotuoli, jota tehdään Sveitsissä. – Sain idean tehdä suuren Pallotuolin ihan PR-mielessä. Niin tehtiin sopimus, jonka mukaan tuolia sai myydä Mikin syntymävuonna. Kysyin vielä, mitä tohvelit merkitsevät elämän tasapainon kannalta. UKK kertoi pitävänsä tohveleita eniten iltaisin, aamulla ei aina ehdi, kun pitää lähteä hiihtämään… Uusinta uutta edustavat iso Pallotuoli sekä Mikki Hiiren 90-vuotissyntymävuotta juhlistanut versio. Sopimuksessa oli vähän yli 300 sivua. Hänen palatessaan olin nuorena poikana saada shokin. Vuoden 1973 joulunumerossa VIP-lehti julkaisi kansijutun, joka lupasi paljastaa Suomen suurimmat tohvelisankarit sekä heidän joukkoonsa kuuluvan tasavallan presidentin Urho Kekkosen salaisuuden. Iso uutinen muutaman vuoden takaa on myös se, että Museum of Modern Art (MoMA) PS1, joka toimii New Yorkissa, halusi Pallotuolin kuvattavaksi omaan miljoonan kappaleen prosyyriinsä. Jalka itsessään painaa 100 kiloa ja siinä on kymmenen millin vahvuinen teräslevy ja yhtä paksu teräsakseli. Nämä ovat balettilaisten tossut. . yhteyttä kysyen, miten voisin muistaa Mikkiä hänen syntymäpäivänään. – Vastasin, että kohta näette. Sitten UKK asettui Eero Aarnion suunnittelemaan Pallotuoliin kuvattavaksi balettitossuineen. Tohveleissa on tärkeintä mielestäni se, että on saanut ne henkilöltä, josta pitää. Asiahan on niin, että jos olemme turhan vaatimattomia, maailmalla ei meitä huomata eikä kauppaa synny. Piirtelin huopakynällä Mikin naaman siihen ja valokuvasin tuolin. Tasapuolisuuden nimissä mukana oli myös yksi nainen – sosiaalihallituksen pääjohtaja Alli Lahtinen. On minulla KEKKONEN PALLOTUOLISSA muitakin, mutta nämä ovat rakkaimmat. Tuoli oli viime vuonna mukana myös Habitaressa, jossa se oli ylivoimaisesti kuvatuin esine. Tämän jälkeen tuolin arvokin nousi valtavasti. Nämä tohvelit ovat täydelliset, kuten on niiden lahjoittajakin. Miehet olivat: Taisto Sinisalo, Raimo Ilaskivi, Pekka Kuusi, Kaarlo E. En ollut uskoa silmiäni. UKK:n adjutantti kertoi presidentin tulevan pian aulaan, josta nousisimme portaita pitkin yksityistiloihin. Näin tapahtui. Siitä tuli todella hyvä ja lähetin kuvan Lontooseen Disneylle. – Tällaisia tohveleita ette ennen ole nähneetkään. – Ovat, ja rentoudun aina ne jalassani. Olin sopinut hyvissä ajoin haastatteluajan Tamminiemeen. Sitten presidentti sanoi menevänsä makuuhuoneeseen panemaan ”ne” jalkaansa. Siellä innostuttiin. – Viimeisin uutinen Pallotuolin kohdalla on se, kun Mikki Hiiri vuonna 2018 täytti 90 vuotta, ja Disneyltä otettiin minuun ?. Sisäsivuilla esiteltiin huipulla olevia miehiä ja kerrottiin heidän tohveliensa tarina. – Tuolin toteutus oli muuten aika hankala homma, kun Mikki Hiiren naama piti saada metrin kokoisena sinne tuolin taakse, Eero Aarnio kertoo. Anttila, Timo Mäkinen, Ahti Karjalainen, Niilo Hämäläinen, Kalevi Sorsa – sekä Urho Kekkonen, jonka tarina lienee mielenkiintoisin. – Ne ovat melko tärkeät – tohveleissahan voi myös liukastua, presidentti vastasi. Korkeutta on jalan kanssa vielä 25 cm enemmän. Pystyin ainoastaan sanomaan: Herra presidentti, näenkö oikein – ovatko nuo balettitossut. Se kiinnittää huomiota. Kekkosen balettitossuhaastattelu on noussut jopa journalistiikan tutkijoiden kirjoittaman teoksen kanteen. Se oli kuulemma jotakin sellaista, jota he olivatkin odottaneet saavansa. Muotti on erittäin kallis ja tuolin verhoilu vaatii erikoistyön, joten ei se aivan ilmainen ole. Enkä minä näistä luovu. Mikki Hiiren naama piti saada metrin kokoisena sinne tuolin taakse.. DISNEYLLE MIKKI HIIRI -PALLO. Juoksimme UKK edellä portaat ylös. Mutta yhtenä kappaleena se kuljetettiin Ruotsiin. Nämä ovat kuusi seitsemän vuotta vanhat ja olen saanut ne lahjaksi poikani Matti Kekkosen Salla-tyttäreltä. Antiikki ja taide | 31 Pelkästään tuolin halkaisijan läpimitta on 2,10 m
32 | Antiikki ja taide Erikoisen saatekirjeen mukaan salalokerolla varustettu rannerengas olisi kuninkaallista alkuperää.
Viimeksi meillä oli ostajia 15 maasta. Kun he ovat sen oppineet, eivät he koe välttämättä suurta hinkua live-huutokauppaa, hämeenlinnalainen Petri Vuorinen sanoo. Ne keski-ikäiset ja hieman vanhemmat ostajat, jotka ennen saapuivat paikalle, joutuivat nyt opettelemaan pakon edessä sen, miten netistä voi ostaa. Tietysti livehuutokaupassa on se oma ainutlaatuinen tunnelmansa, jota ei netissä voida koskaan saavuttaa. HUUTOAIKA ON MÄÄRÄTTY. Huutokaupan vieminen nettiin on ollut teknisesti työläs juttu. – Yhtiökumppanini Lehtisen Joni on aivan pistämätön mies siinä hommassa. Puhelimen kautta huutaneita etäostajia on ollut ennen koronaakin aika paljon. Muut kohteet menevät samanaikaisesti eteenpäin.. Sen jälkeen on aina kaksi minuuttia lisäaikaa ja jollei kukaan tee uutta tarjousta kahteen minuuttiin, kohde sulkeutuu. Nettisivuilla on seuraajia satoja tuhansia ympäri maailmaa ja haut ovat kasvaneet 15–20 prosenttia. Kohteet ovat esillä netissä ja niihin voi käydä hallilla tutustumassa etukäteen. Turengissa nettihuutokauppa on kuitenkin saatu toimimaan. Jos uusi tarjous tehdään, tulee taas kaksi minuuttia lisää. TEKSTI JA KUVAT: JUHANI KARVONEN Vladimir Putinin kultakello ja ottomaanien miekka Erikoisia esineitä huutokaupasta N Antiikki ja taide | 33 ettihuutokauppa laajentaa ostajakuntaa. Moni Yksi hämeenlinnalaisen nettihuutokaupan hämmästyttävistä esineistä on salalokerolla varustettu rannerengas, jonka väitetään olevan kuninkaallista alkuperää. haluaa keskittyä tiettyihin kohteisiin, eikä viitsi istua tuntikausia huutokaupassa odottamassa kohdetta, Vuorinen sanoo. Petri Vuorinen saa tutustua ennen huutokauppaa monen tyyppisen antiikkiin. Huutokaupassa jokaiselle kohteelle on määritetty aika, mihin saakka sitä voi huutaa. – Meidän tiloihimme mahtuu enimmillään samanaikaisesti muutama sata ihmistä
Viime sekunnilla tarjouksen jättämisessä en pidä oikein mielekkäänä, koska joka tapauksessa nuo lisäminuutit tulevat ja toiset pääsevät vastaamaan tarjoukseen. Otin vaatteet myyntiin aika pitkin hampain. Ennakkotutustuminen kohteisiin kannattaa, koska ne näkeminen kertoo kohteesta aina enemmän kuin vain pelkkä kuva netissä. 34 | Antiikki ja taide Ilmeisesti Presidentti Vladimir Putinin kello on päätynyt huutokauppaan.. Osaa kohteista ei voida koskaan sataprosenttisella varmuudella todistaa aidoiksi. Tuolloin niihin myyntitilanteessa liitettävä sana ”väitetty”. Autoissa hinnat saattavat olla aivan muuta kuin normaalikaupassa. Ne menivät kaupaksi, vaikka hinta oli murto-osa niiden arvosta. Muutaman kerran on käynyt, ettei viime sekunnin tarjous olekaan enää päässyt läpi ja kohde on ehtinyt sulkeutua. Me huutokauppaamme kaikkea hienosta antiikista autoihin ja vaikkapa asuntovaunuihin. Osa sijoittaa sen huutokauppakohteisiin. Vuorisen mukaan huutokauppaan päätyy entistä arvokkaampaa tavaraa ja myös huutojen summat ovat hieman nousseet. Hän uskaltaa huutaa rohkeammin. – Eräs vanhempi rouva toi meille auton myyntiin. Vuorisen mukaan netti on nopeuttanut huutokauppaa. Ihminen on vain luonnoltaan sellainen, että ylimääräinen raha jää polttelemaan taskun pohjalle. – Jostain syystä osa ihmisistä jättää huutonsa aivan viime sekunneille. Kohteiden aitouden jäljittäminen on usein salapoliisityötä. Ihmisille jäi siis rahaa säästöön. Teknisiä ongelmia ei ole ollut. – Aika usein kohde päätyy henkilölle, joka on tutustunut siihen ennakkoon. – Moni on sanonut, että koronan takia pankit suorastaan tyrkyttivät lykkäystä velkojen maksuille. Aika harva huutokauppalaitos myy esimerkiksi autoja. ENNAKKOTUTUSTUMINEN KANNATTAA. Autoharrastajat olivat tarjonneet siitä muutaman tuhannen euroa mutta huutokaupassa amerikkalainen ostaja huusi sen 24 000 eurolla. – Emme ole ainoa huutokauppalaitos, joka on vienyt huutokaupan nettiin, mutta me olemme toteuttaneet sen aika laajassa mittakaavassa. Aikalaiskopio tai versio Ilja Repinin taulusta Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille tuli Turenkiin Ruotsista. AITOUDEN ETEEN SALAPOLIISITYÖTÄ. Alkukesästä oli myynnissä muotivaateliikkeen koko varasto
Saimme erikoisen rannerenkaan salalokeroineen. Kellossa on ajanottolaite ja sen on valmistanut Mactime, joko on ollut Poljon kellotehtaan seuraaja Venäjällä tuona aikana. Kellon merkki on Eloga Tzar Gold Diamond. Kihloissa Nikolain kanssa ja avioitui hänen veljensä Aleksanteri III:n kanssa. Putin olisi ottanut Poljot-kellon ”viralliseksi kellokseen”, joita hän jakaa muun muassa yhteistyökumppaneilleen. Vuorinen ja Lehtinen joutuvat tarkistamaan aitoutta erilaisista myyjien esineen mukana tuomista saatteista, joissa ei välttämättä ole ainakaan liikaa tietoa. Esineen meille tuonut uskoo tarinaan, joka saattaa olla aika mielikuvituksellinen, muttei toisaalta mahdotonkaan. KERTOMUKSIA VAIKEA TODISTAA. Toinen samantyyppinen arvoitus on lähes 250 grammaa painava timantein koristeltu kultakello, jonka asiantuntija on arvioinut 60–70 000 euron kelloksi. Yksi esimerkki on seuraavaan huutokauppaan päätyvä lähes 100 gramman painoinen kultainen rannekello. Asiantuntijan tutkimuksissa varmistui, että kello on valmistettu Venäjällä ja kellossa venäjänkielinen sana on presidentti. Kellon materiaali on 14 karaatin kultaa ja kellon taulu on helmiäistä. Persialainen hopeinen tarjotin ja sokerikot ovat Qajar-dynastian kaudelta, joka on 1790-luvulta 1900-luvun alkuun. – Kohteeseen laitamme väitetty-sanan aina, kun sen aitous on pienimmässäkään määrin epäselvä. Kelloja on teräksisiä, kullattuja ja kultaisia, jotka ovat numeroituja. Tanskan prinsessa. – Kun meille tuotiin afrikkalainen keihäs, Joni selvitti omien kanaviensa ja netin Antiikki ja taide | 35 Me huutokauppaamme kaikkea hienosta antiikista autoihin.. – Saatteet ja ennakkotiedot ovat monesti melkoisen hataria. Vuorinen ja Lehtinen pyrkivät selvittämään jokaisen esineen historian niin pitkälle kuin mahdollista. Osan esineistä käytämme asiantuntijoilla, jotka voivat varmistaa aitouden, mutteivät välttämättä esineeseen liittyvää kertomusta. Renkaan myyjä toi historiikin joka kuului, että ”keisarinna Maria Fjodorovnan (1847-1928). Jos kyseessä olisi vain kaupan versio Poljot 3133 -kellosta, takakannen lehväkoristeet menisivät yhteen asti, mutta tässä kellossa niiden välissä on numerointi, joka kertoo kellon olevan numeroitua Putinin lahjoittamaa sarjaa. Joskus saatekirjelmä on lyhykäisyydessään haaste huutokaupan pitäjälle. Myyjäkään ei osannut asiaa valaista. – Kaikki on pyrittävä tarkistamaan. Tanskan kuningas Kristian IX:n tytär ja neljänneksi vanhin lapsi”. Takapohjassa on numero 045 ja kellon koneisto on valmistettu Moskovassa vuosien 2005–2012 aikana. Näistä tehdään rajoitettuja sarjoja, joissa on pieniä eroja. Myyjän saate on tietysti mielenkiintoinen, mutta mahdoton todistaa. Kello saattaa olla venäläisen ogliarkin tilaama, mutta sen päätyminen Suomeen on jäänyt arvoitukseksi. Putinin lahjoittamat kellot ovat numeroituja, kuten tämä kyseinen kello on. Huutokauppaan voi päätyä erikoisuuksia kuten panssarivaunumiehistön käyttämä kypärä ja toimiva pimeänäkölaite. Myyjän mukaan se olisi presidentti Vladimir Putinin lahjoittama kello. Lähes 250 grammaa painavan timantein koristellun Eloga Tzar Gold Diamond-kultakellon tarina on arvoitus. – Senkin alkuperä on meille arvoitus. Kultaiset tietenkin ovat näistä harvinaisimpia
Kaiken lisäksi tavarat pitää aina pakata ja mahdollisesti purkaakin tavaroita osiin. Huutokauppaan tuodaan jatkuvasti arvokasta lasiesineistöä. Kaikkea ei tarvitse hakea, vaan huutokauppahuoneelle tuodaan päivittäin esineistöä. Ruotsalainen kauppias kävi täällä ja toi toisinnon Ilja Repinin taulusta Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. – Se on varmaan maailman mielenkiintoisin ammatti. Kun tiedot on kaivettu ja jokainen jopa noin tuhannesta esineestä valokuvattu, seuraa esineiden laputus. – Samoin vanha miekka paljastui ottomaanien Shamshir-miekaksi kultakirjoituksella, jossa kirjaimet ovat aitoa kultaa ja teksti koraanin suurasta. Tulomatkalla sain tiedon Porissa olevista kohteista ja ehdin Poriin aamuyöllä. Vuorisen työpäivällä ei ole mittaa, kun hän hakee tavaroita ympäri maata. Jazz-muusikoita esittävät patsaat eivät ole erityisen arvokkaita, mutta hauskoja koristeita. Vuorisen huutokauppaan kertyy kerta toisensa jälkeen runsaasti lasia. Yksi erikoisuus on persialainen hopeinen tarjotin ja sokerikot. – Se on Qajar-dynastian kaudelta joka on 1790-luvulta 1900-luvun alkuun. 36 | Antiikki ja taide. Ajokilometrejä saattaa kertyä satoja. PITKÄT TYÖPÄIVÄT. – Janakkala sijaitsee Riihimäen ja Iittalan välissä ja tällä seudulla on paljon ihmisiä, jotka itse ovat olleet tai heidän tuttavansa ovat olleet lasitehtaissa töissä. Kauppiaan pitää tietää, mitkä esineet saavat parhaimmat hinnat missä päin päin Pohjolaa. Tällä hetkellä etenkin 1950ja 1960 -lukujen aiheet tuntuvat olevan suosiossa. – Tietojen kaivamiseen menee 2-3 viikkoa, valokuvaus on yhden yön homma ja laputukseen menee päivä. Vanha miekka paljastui ottomaanien Shamshirmiekaksi kultakirjoituksella, jossa kirjaimet ovat aitoa kultaa ja teksti koraanin suurasta. Oma lukunsa ovat ne henkilöt, jotka kiertävät huutokauppalaitoksia ympäri Pohjoismaita ja tuovat niihin muista huutokaupoista ostamiaan tavaroita. kautta, että se oli 1900-luvun alun olombo-heimon keihäs Zairesta. Ruotsissa hintaa ei näistä saisi, mutta Suomessa venäläinen taide on paremmissa hinnoissa. – Se on aikalaiskopio tai versio Repinin taulusta. – Taustatietojen kaivaminen vaatii järkyttävän paljon tietoa ja taitoa sekä kyvyn hallita eri tietolähteitä. Astioissa on persialaista kirjoitusta ja varmaan tuhansia käsin taottuja kuvioita. – Yhtenä päivänä lähdin aamulla Tampereelta viiden jälkeen, olin Seinäjoella ennen yhdeksää, ajoin Ouluun, jossa olin iltapäivällä. TAVARAA MONEN KANAVAN KAUTTA. . Väitän, että tuo Joni on tässä suhteessa valtakunnan ykkösiä. Suomeen se on kulkeutunut ilmeisesti jonkin täällä asuneen ulkomaalaisen kautta. Yövyin autossa erittäin herkästi rikkoutuvien kattokruunujen keskellä ja aamulla otin Porista lisää tavaraa. Huutokaupassa harva huutaja aavistaa, millaisen työmäärän henkilökunta saattaa joutua tekemään esineiden saamiseksi huutokauppaan
2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehden artikkelit antavat lukijoille tietoa tyylisuunnista ja niiden ilmentymistä Suomessa sekä eri kaupunkien tarjonnasta antiikin ja taiteen ystäville. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelin: ............................................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Antiikki ja taide -lehti kertoo asiantuntevalla ja syväluotaavalla tavalla suomalaisesta taiteesta ja taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja niiden kunnostamisesta sekä suomalaisen muotoilun klassikoista. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Lehti antiikin ja taiteen ystäville Tilaa Antiikki ja taide www.antiikkijataide.fi tilaukset@karprint.fi Puh. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Nimi: .................................................................................................................................... Ajankohtaiset palstat kertovat tämän hetken halutuista esineistä, alan tapahtumista sekä näyttelyistä. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Sähköposti: ..................................................................................................................... Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. 09 413 97 300 Karprint Oy Antiikki ja taide Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Puhelinnumero: .......................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Antiikki ja taide -lehden (6 nroa/vuosi) r kestotilauksena 39€/v r määräaikaisena 44€/v. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/
– Hauhon kirkon vieressä ollut paksu lehtikuusi kaatui ukonilmalla ja Peltokangas sai tehtäväkseen veistää siitä Bartimeuksen vierelle vaivaisen akan. – Kyllä edelleenkin merkityksellisin vaivaisukko on Hauholla asustava Bartimeus, joka on tiettävästi vanhin suomalainen vaivaisukko. Pastori Ville Vauhkonen, joka oli toiminut aiemmin Kerimäellä nuorisopappina, innostui asiasta ja niin 45 vaivaisukkoa sekä Soinin akka pääsivät esittäytymään Kerimäelle. – Yhdistys on myös järjestänyt Kaustisten kansanmusiikkijuhlien yhteydessä Tour de. Yhdistys haluaa kannustaa seurakuntia kunnostamaan ja pitämään huolta näistä ”kunniakansalaisista” sekä kiinnittämään Aikansa peruspalvelupioneerit Persoonalliset vaivaisukot Suomen kirkoissa tai niiden ulkopuolella palvelee edelleen noin 145 yleensä käsiojossa ropoa odottavaa vaivaisukkoa. Seppo Seitsalo toimii Galleria Ortonin piirissä syntyneen Pelastakaa vaivaisukot -yhdistyksen puheenjohtajana. Muistan edelleen, kun kävin tapaamassa sitä isoisäni kanssa. VAIVAISUKKOJEN KOKOONTUMISAJOT. Seitsalo on vuosien varrella ystävystynyt usean sympaattisen vaivaisukon kanssa. Varhaisin asiakirjamaininta on vuodelta 1713, mutta sen oletetaan olevan 1600-luvun lopulta. Samassa yhteydessä julkaistiin Otso Kantokorven toimittama kirja Vaivaisukkojen paluu (Maahenki, 2013). Sanoin ääneen, että kun on kyse puutaiteesta ja kirkollisesta aiheesta, niin Kerimäen vanha puukirkko olisi mitä mainion paikka tapahtumalle. Pitkän odotuksen jälkeen Bartimeus on saamassa kumppanin, sillä kuvanveistäjä Matti Peltokangas on lupautunut tekemään sille kumppaniksi vaivaisakan. – Totesin vuosia sitten jossain puolileikilläni, että olisi hienoa saada vaivaisukoille omat kokoontumisajot. Vuonna 2013 järjestetyssä näyttelyssä kävi kesän aikana yli 50 000 kävijää. Soinin vaivaisakka on toistaiseksi Suomen ainoa naispuolinen. – Vaivaisukoista on suora jatkumo köyhäinhoitolautakuntien ja huoltolautakuntien kautta sosiaalija terveyslautakuntiin, professori Seppo Seitsalo toteaa. Hauhon ”Bartimeusta” pidetään Suomen vanhimpana vaivaisukkona. Sekä yksi, Soinissa työtään tekevä vaivaisakka. 38 | Antiikki ja taide U TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA kkojen keräämä rahallinen panos toi aikoinaan esiin ihmisten armeliaisuuden vähempiosaisia kohtaan. Kuva: Aki Paavola huomiota niiden asianmukaiseen restaurointiin. Niillä onkin ollut vahva sosiaalinen symboliarvo perusturvan pioneereina. Haimme apurahoja eri tahoilta ja kun rahoitus varmistui, aloimme etsiä sopivaa paikkaa. Tapulin seinustalla katoksessaan seisovan akan on tehnyt lehtimäkeläinen kansantaiteilija Matti Taipale vuonna 1854, palkkanaan viisi hopearuplaa
Seurakuntalaisilla oli tietysti asiasta kova huoli ja he alkoivat kerätä rahaa uutta ukkoa varten. Myös Suomen Kansallismuseon ainoa vaivaisukko pääsi esille Kerimäelle. PELASTETTAVIA RIITTÄÄ. Nykyisin se on Karunan kirkon tapulin sisäpuolella, joten sen ei tarvitse enää värjötellä tuulessa, tuiskussa ja sateessa. Nykyisin Museovirastolta löytyy ohjeet liittyen ukkojen ylläpitoon, huoltoon ja korjaukseen.. Niitä on korjattu väärin ja monen ukon kunnostuksessa on tapahtunut vahinkoja. – 1990-luvulla se vietiin restauroitavaksi, jonka jälkeen se jäi Kansallismuseon kellarin varastoon yli 15 vuodeksi. Haapavedeltä lahjoituksena saatu 1800-luvun puolivälin jälkeen valmistettu ukko oli pitkään Seurasaaressa Karunan kirkon edessä 1900-luvun alusta lähtien. Antiikki ja taide | 39 Vaivaisukot -tapahtumia, joissa on kierretty polkupyörillä tervehtimässä paikkakuntien vaivaisukkoja. Ja ehti vielä jälkijunassa Kerimäen näyttelyynkin. PAHOINPITELYN UHRIT. Yleistä on myös, että apua vastaanottamaan ojennetussa kädessä on roikuttu, jolloin käsi on murtunut. Pelastakaa vaivaisukot -yhdistyksen tavoitteena on kiinnittää huomio vaivaisukkojen hyvinvointiin. – Lähestyimme yhdistyksen nimissä sekä Museovirastoa että Kirkkohallitusta ja kannustimme laatimaan yleiset ohjeet vaivaisukkojen kunnostamiseen ja huolenpitoon. Kertomaperinteen mukaan vaivaisukko tuli uniin, jos sille oli luvannut rahaa, mutta ei ollut sitä ukolle vienyt. Esimerkiksi Petäjäveden erämaakirkon vaivaisukko tuhottiin toissa kesänä. Raution kirkkoherra lähetti vaivaisukon kuntoutuslomalle ja se pääsi takaisin työpaikalleen. Ukko löytyi kuitenkin keväällä hylättynä metsästä. – Raution ukko ryöstettiin tapulin edestä Kerimäen näyttelyä edeltävänä syksynä. Anoimme sille matkustuslupaa Kerimäen näyttelyyn, jonne se pääsikin. Kun se näin oli asettunut jälleen julkisuuteen, pääsi se näyttelyn jälkeen lähes entiselle työpaikalleen Seurasaareen. Tänä kesänä tapahtumaa ei luonnollisesti voitu järjestää. Kautta aikojen vaivaisukot ovat joutuneet niin ryöstöjen kuin pahoinpitelyiden uhreiksi
Jos saalista on saatu, on käyty kiittämässä toisella kolikolla, että onni säilyisi jatkossakin. Sen on veistänyt paikallinen puuseppä Marko Salminen. Kultakauden aikaisia vaivaisukkoja on jäljellä vain vähän toista sataa, Seitsalo kertoo. Tapulin kupeella seisoo pieteetillä tehty replica 1850-luvulla valmistuneesta alkuperäisestä ukosta. – Kävimme muutama vuosi sitten tapaamassa Kruunupyyn vaivaisukkoa. TOIVOMUSKAIVON ROOLISSA. 40 | Antiikki ja taide Purmon – vaatetukseltaan vähän androgyyninen poika – vaivaisukon on veistänyt puuseppä Petter Johansson Klåvus (1780-1846) vuonna 1845. Kuva: Ville Vauhkonen. Kuva: Päivi Lempinen Ylistaron vaivaisukon syntyhistoriasta ei ole tarkkoja tietoja, mutta se on epäilemättä 1800-luvulta, mahdollisesti samalta ajalta, jolloin kirkko valmistui vuonna 1850. Tällaisiakin kohtaloita vaivaisukoilla aina silloin tällöin tavataan. Kysyimme, missä alkuperäinen ukko viettää eläkepäiviään ja paljastui, että se on ollut jo vuosikausia tapulin ruumishuoneen pimeässä komerossa. Kuva: Päivi Lempinen Yksi pelastusta kaipaavista ukoista on Pohjanmaalla, Kruunupyyssä. – Olemme yrittäneet saada vaivaisukot myös Unescon maailmanperintölistalle, siinä kuitenkaan vielä toistaiseksi onnistumatta. Jos rattaat uhkasivat hajota kesken matkan, Ruoveden palveluksessa oleva vaivaisukko on vuodelta 1993. – Se on ollut hyvin perinteinen tapa. Kyltin teksti on poikkeuksellisesti kaksikielinen. Vaivaisukkoja on käytetty perinteisesti myös ikään kuin toivomuskaivoina. Vaivaisukot ovat kuitenkin ainutlaatuinen suomalainen ilmiö. Entisaikaan niille on tiputettu kolikko ennen kalalle tai kettumetsälle menoa paremman saaliin toivossa. Raukka oli todella huonossa kunnossa
Tällainen muistitieto on Kalajoelta. Vanhempi ukko oli kadonnut kymmenen vuotta aiemmin. Vuodelta 1845 oleva hauras vaivaisukko on siirretty toistaiseksi lepäämään varastoon. Marko Salmisen vuonna 1993 tekemä vaivaisukko seisoo kesät talvet töissä kirkkotarhan portille rakennetussa kojussaan. Kuva: Ville Vauhkonen. Alajärvi, Jalasjärvi, Lapua, Vähäkyrö Evijärveläinen Erkki Lahti (1816–1858). Kuva: Aki Paavola Täysinpalvellut vanhempi vaivaisukko eläkepäivien vietossa Ruoveden kirkossa. Antiikki ja taide | 41 TOIVOMUSKAIVON TOTOKYMMENNYKSET ?. Ukko on valmistunut 1800-1900-lukujen vaihteessa. – Joillain paikkakunnilla vaivaisukon esikuvana on selkeästi ollut seurakunnan kirkkoherra tai edellinen kirkkoherra, ketä on sitten vähän irvailtu, ja siksi vaivaisukkoa saatetaan kutsua hänen nimellään. Toholammella rippikoulua käyvät lupasivat puolestaan puuäijälle lantin, mikäli pääsevät ripille. – On aika harvinaista, että vaivaisukoilla on nimi. niin luvattiin viedä taivaan isälle lantti ja se lupaus tuli pitää, että rattaat kestivät loppumatkan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kätköjä tutkinut Ruoveden pastori, TT, Ville Vauhkonen kertoo. . Ähtävä, Pedersöre, Ilmajoki, Lappajärvi Kuvanveistäjä Hannes Autere (1888–1967), Mänttä 1930 Kuvanveistäjä Heikki Konttinen (1910–1988), Nurmijärvi 1939 Kuvanveistäjä Eva Ryynänen (1915–2001), Pankakoski 1960 Kuvanveistäjä, taidemaalari Kari Juva (1939–2014), Aitolahti 2002 Vaivaisukkojen tienesti nousevat edelleen huimasti, jos Kuninkuusravit järjestetään Pohjanmaalla. Täysinpalvellut vanhempi vaivaisukko viettää puolestaan ansaittuja eläkepäiviään kirkkosalissa. – Paitsi joillain julkkisvaivaisukoilla kuten Lohtajan vaivaisukolla, mikä esiintyy Sakari Topeliuksen sadussa ja saanut siinä nimekseen Puu-Pietari. NIMETTÖMÄT TYÖLÄISET. Vaivaisukkojen tienesti nousevat edelleen huimasti, jos esimerkiksi Kuninkuusravit järjestetään Pohjanmaalla. Esimerkiksi Temmeksen vaivaisukon tekijä Johan Kandelberg antoi vuonna 1858 ukolle naapuripitäjän Rantsilan ei niin pidetyn pastori Elfingin piirteet, Vauhkonen paljastaa. Luvattujen rahojen toimittaminen vaivaisukolle välittömästi oli hyvä asia, sillä kertomaperinteen mukaan vaivaisukko tuli uniin, jos sille oli luvannut rahaa, mutta ei ollut sitä ukolle vienyt. Ruovedellä vaivaisukkoja on peräti kolme. Kuortanelainen Heikki Mikkilä (1801–1850). Snelmannin kuvalla varustettua violettia satasta, toiveena tietysti, että toto-onni säilyy jatkossakin. Useita, mm. Kaustisten eläkkeellä ollut suntio on kertonut tarinan paikkakuntalaisesta totovoittajasta, jonka tietysti pienellä paikkakunnalla kaikki tunsivat. Vaivaisukkoja ei ole yleisesti nimetty, kuten ei myöskään Ruoveden ukkoja. Seuraavan kerran, kun Kaustisten vaivaisukkoa tyhjennettiin, oli siellä siististi viikattuina kolme J.V. – Pohjanmaalla harrastetaan edelleenkin sitä, että vaivaisukolle käydään tiputtamassa lantti ennen raveihin lähtöä, mutta myös jälkikäteen, että seuraavallakin kerralla onnistaa. Jos taas jollekin oli sattunut joku onnettomuus, Ähtärissä pohdiskeltiin ääneen sitä, että olikohan hän luvannut vaivaisukolle rahaa, mutta jättänyt antamatta. Karvian ukko on veistetty 1960. Useita, mm. Uusin, artesaani ”Joka köyhää armahtaa hän lainaa Herralle”, toteaa Evijärven vaivaisukko. Onnekas totopelaaja oli voittanut 1970–80-lukujen vaihteessa raveista 3 000 markkaa. Sievin vaivaisukkoa kutsutaan Pulkkis-Matiksi tekijänsä Matti Pulkkisen mukaan. VAIVAISUKKOJEN TEKIJÖITÄ ?. Se on peräisin 1800-, 1900-lukujen vaihteesta
42 | Antiikki ja taide Suomenlinnan kirkko tervehtii mereltä tulijoita morsettamalla kustavilaistyylisen torninsa loistosta Helsingin merkiksi H-kirjainta. Kirkko ympäröi tykinputkista ja kettingeistä koottu aitarakennelma. Kirkontorni tervehtii mereltä tulijaa. Ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi rakennettu kirkko muutettiin 1920-luvulla luterilaiseksi kirkoksi
Alun perin kirkko rakennettiin Viaporissa olleen venäläisen varuskunnan käyttöön. Keskustassa sijaitseva Vanha kirkko on valmistunut vuonna 1826 ja on vanhin Helsinkiin rakennetuista edelleen olemassa olevista kirkoista. – Kirkon tieltä on perimätietojen mukaan jouduttu siirtämään muun muassa oluttehtailija Nikolai Sinebrychoffin (1788–1848) kapakka, tietää kertoa Suomenlinnan aluepapin tehtäviä hoitava Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Yrjö Ikonen. Kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa 1929. Suomenlinnan kirkko kuului siinä vaiheessa osana Johanneksen seurakuntaa. Kun Suomi itsenäistyi, miellettiin ortodoksisuus niin vahvasti osaksi venäläisyyttä, että siitä haluttiin päästä pikaisesti eroon ja kirkon ulkoasu muutettiin vastaamaan paremmin luterilaisen kirkon ulkonäköä. Pyhäkkö valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1854. Tasan 60 vuotta sitten Puolustusvoimat lahjoitti kirkon Helsingin evankelisluterilaisille seurakunnille. Matkailijoiden päiväkirjamerkinnöissä on maininta vuodelta 1785, että Suomenlinnan Susisaaressa olisi ollut puinen kirkko. Muutamissa kuvissa on myös näkyvillä kirkon ortodoksinen vaihe. – Kirkossa on talvija jatkosodassa kuolleiden rannikkopuolustajien muistomerkit sekä Suomen merivoimien palveluksessa kaatuneiden virolaisten muistomerkki. – Kirkon takaseinällä on kehystettyjä valokuvia kirkon varhaisen historian ajalta. Holvatut, kaarimaiset ulokkeet ja muu ortodoksikirkon ornamentiikka poistettiin ja seinät rapattiin sileiksi. Kirkon sisäpuolella kupoli pysyi pyöreänä. Tiettävästi niistä osa on nykyisin Uspenskin katedraalissa ja osa Ortodoksisessa Kirkkomuseossa Kuopiossa. Ortodoksisen kirkon ajalta neljän pienen sivutornin sipulikupolit näkyvät katossa kirkon sisällä. Varsinaista alttaritaulua kirkossa ei ole. täkin pelkistetymmän ilmeen arkkitehti Veikko Leisténin (1896–1970) toimesta. Suomenlinnan kirkko vuonna 1900, kun se oli vielä ortodoksinen kirkko. Suomenlinnan vuonna 1854 valmistunut kirkko on yksi Helsingin vanhimmista. Ortodoksisuudesta on jäljellä vielä muutamia pieniä ikoneita kirkon seinillä. Muutostöiden yhteydessä pääkupolin sipuli poistettiin ja torni rakennettiin nelikulmaiseksi. Alttaritaulun sijaan alttarin takana on iso puinen risti. Antiikki ja taide | 43 S TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: HELSINGIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA uomenlinnan kirkko on yksi Helsingin vanhimmista kirkoista. Kirkon sivustalla erillisessä tapulissa sijaitseva kirkonkello on Suomen suurin. – Isot ikkunat tuovat mukavasti valoa ja sopivassa tilanteessa aurinko tulee näyttävästi kirkon sisään. Se on valettu vuonna 1885 Moskovassa ja painaa 6 683 kiloa. Laajojen korjausten jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helmikuussa 1964. Keraamiset ehtoollisvälineet ja vihkiryijy ovat saarella asuvien taiteilijoiden suunnittelemat ja valmistamat, ehtoollisvälineet Soile Paasosen ja vihkiryijy Lilli Unkarin. 1920-luvun uudistukset suunnitteli arkkitehti Einar Sjöström (1882–1923). – Suomenlinnan pääsaarella, Iso Mustasaaressa, sijaitsevan kirkon rakennustyöt kestivät neljä vuotta. Kirkon krypta remontoitiin seurakuntatoimintaa varten 1987. Kun kirkko muutettiin luterilaiseksi, se pysyi edelleen sotilaskirkkona. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Eija Arminen. – Kun osa Sipoosta siirrettiin Helsinkiin, tuli liitoksen mukana Östersundomin kirkko, joka on rakennettu 1754, Yrjö Ikonen kertoo. Majakkalyhdyn viesti on neljä peräkkäistä väläystä eli morseaakkosten H-kirjain, Helsingin mukaan. MAJAKKALYHTY ?. – Se oli aina vuoteen 1960 asti Puolustusvoimien hallinnoima varuskuntakirkko. Kirkon tornissa toimii yhä laivaja lentoliikennettä palveleva majakka. Kirkkomajakoita on kristikunnassa tiettävästi vain kolme. Kirkossa tehtiin siinä vaiheessa muutostöitä ja kirkko sai entisYKSI VANHIMMISTA ?. Valkoisella seinällä on iso puinen risti sekä Pyhän Hengen vertauskuvana pieni kullanvärinen kyyhkyshahmo. SUOMEN SUURIN KIRKONKELLO. . Rahapulan vuoksi korjaustyöt viivästyivät kuitenkin muutamalla vuodella ja Sjöström ehti kuolla siinä välissä, joten muutostyöt johtivat lopulta arkkitehti Jarl Eklund (1876–1962). Suomenlinnan kirkkosalin yleisilme on yksinkertainen. – Keskustan seurakuntia yhdistettiin vuonna 1999, jolloin Suomenlinnan kirkosta tuli yksi Helsingin tuomiokirkonseurakunnan kirkoista. ULKONÄKÖ LUTERILAISEKSI. – Myös kirkon sisustuksessa olleita ortodoksisia esineitä kuten ikonostaasin ikoneita lahjoitettiin ortodoksiselle kirkolle. Keisari Nikolai I (1796–1855) antoi vuonna 1836 saksalaissyntyiselle, pietarilaiselle arkkitehti Konstantin Tonille (1794–1881) tehtäväksi suunnitella ortodoksisen kirkon Viaporiin. Sen historia on monipolvinen. Kuva: Wikimedia Commons. ALTTARILLA PUINEN RISTI. Osa on voinut jopa päätyä kellarien kätköihin. Kangasalan urkutehtaan 1963 valmistamissa uruissa on 13 äänikertaa
44 | Antiikki ja taide TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: MARIKA FAGERHOLM 1700-luvun tila muuttui sisustusliikkeeksi Vintagekauppa kiehtoo retrosisustajia Kun Marika Fagerholm tutustui huutokauppojen maailmaan, häneltä pimeni vintti ja mopo lähti käsistä. Hän perusti oman kaupan, josta löytyy vintageaarteita niin keräilijöille kuin tuunaajillekin.
Kuva: Mikko Kaaresmaa. Pimee Vintti sai alkunsa yrittäjän omasta keräilyharrastuksesta. Pimeen Vintin pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Tilan Päärakennuksesta kannattaa hakea kiinnostavia vanhoja huonekaluja, valaisimia, keittiötarvikkeita tai vaikkapa kansallispukuja – 600 neliömetrin myymälätiloihin todella mahtuu tavaraa ja kesäisin myytävää löytyy myös pihamaalta. – Työskentelin sähköasentajana telakalla. – Aluksi innostuin talonpoikaishuonekaluista ja hankin niitä huutokaupoista ja antiikkiliikkeistä. INNOSTUS SISUSTUSKÄRPÄSEN PUREMASTA. – Täällä on kaikenlaista 1980-luvulla ja ennen sitä valmistettua tavaraa. Uskalsin onneksi kokeilla, ja sillä tiellä olen vieläkin. Retronavetasta löytyy astioita ja esineitä menneiltä vuosikymmeniltä, Äijäaittaan on kasattu vanhoja työkaluja ja -koneita ja Bensiksellä on tarjolla kaikenlaista peltipurkeista pölykapseleihin vanhan huoltamotavaran ystäville. Sitten heräsi kuitenkin halu käyttää talon ajankuvaan sopivampia kalusteita, joten toisesta päästä piti alkaa myydä tavaraa pois. Lopulta vintti pimeni ja mopo lähti käsistä, kun keräilyharrastus vei mennessään, Fagerholm nauraa. Ainoastaan sataneliöinen päärakennus ja 80-neliöinen navetta ovat lämmintä tilaa, joten talvisaikaan ulkorakennusten valikoimaa on kylmä tutkia. Tilanteista jääneet hyvät, lämpimät muistot ja isovanhempien kauniiksi kierrätystavaralla kalustettu koti innostivat perustamaan oman vanhantavarankaupan. Kun telakan toiminta loppui, aloin miettiä, voisiko rakkaasta vanhan tavaran harrastuksesta saada myös elantonsa. Kun Fagerholm parikymmentä vuotta sitten osti rintamamiestalon, hän halusi sisustaa sen vanhoilla huonekaluilla. Antiikki ja taide | 45 T iensuun 1700-luvulta peräisin olevan tilan pihalla Paattisissa on kymmenkunta erikokoista makasiinia, tallia, aittaa, navettaa, suulia ja muita rakennuksia, joiden aarteita voisi unohtua penkomaan vaikka koko päiväksi. Siksi pidänkin puodin talvisin auki vain viikonloppuisin, kesällä ostoksille pääsee viitenä päivänä viikossa, Pimeen Vintin yrittäjä Marika Fagerholm kertoo. Hän oli tutustunut huutokauppojen maailmaan jo lapsena isovanhempiensa kanssa
Nytkin ikkunanpokat ovat odottaneet maalaamista koko kesän, mutta en ole ehtinyt ryhtyä toimeen. Fagerholm kertoo, että Pimeellä Vintillä käy paljon sisustajia, jotka etsivät pikkuvikaisiakin tavaroita tuunattavaksi uusiin käyttötarkoituksiin. – Itse olen eniten mieltynyt 1970-luvun estetiikkaan, mutta vähitellen nurkkiin on alkanut ilmestyä vihreitä ja ruskeita lasijuttuja seuraavalta vuosikymmeneltä. Kesäisin Pimeen Vintin pihamaaltakin löytyy kaikenlaista kiinnostavaa myytävää. – Yhteen aikaan kaikki Riihimäen tölkit ja vanhat pullot vietiin käsistä ja sitten niiden kysyntä hiljentyi, kunnes se tänä kesänä jälleen kiihtyi, Fagerholm hämmästelee. Liikkeen tavarat ovat peräisin pääasiassa kuolinpesistä, muuttokuormien ylijäämästä ja paikallisten yksityishenkilöiden varastoista. VYYHDINPUISTA KUKKAPÖYDIKSI. Seuraavaksi muotiin tulee 1980-luku.. Siitä saakka on koko ajan korjailtu paikkoja ja kasvatettu yrityksen toimintaa. – Vanhoja sänkyjä ja sohvaryhmiä ovat jo kierrätyskeskukset pullollaan, tämä paikka ei ole sellaista tavaraa varten. Tavarassa täytyy olla joku muistoarvo, jotain persoonallista. Lisäksi erilaiset penkit, puulaatikot, padat ja kaikenlaiset pihalaitteet ovat suosittuja sisustusaiheita. Fagerholm kiertelee pakettiautollaan ostoreissuilla Turun seudulla, mutta toivoo, että ihmiset osaisivat paremmin tulla paikan päälle tarjoamaan. Pimee Vintti aloitti toimintansa pienehköissä toimitiloissa Turussa, ja kun Fagerholm bongasi lehdestä Tiensuun tilan myynti-ilmoituksen, hän iski kiinni tilaisuuteen. – Esimerkiksi vanhat vyyhdinpuut ovat olleet suosittuja. – Tämä ei ole mikään antiikkiliike, vaan myymissäni tavaroissa arvostan eniten tunnearvoa, tavaraan liittyviä muistoja ja tarinoita. HINTAHAITARI 2–500 EUROA. Fagerholm vinkkaa, että myyntiin kannattaa tarjota sellaista tavaraa, jolla on jotain kiinnostavaa kerrottavanaan – ikään kuin jonkinlainen sielu. 46 | Antiikki ja taide Pimeen Vintin yrittäjä Marika Fagerholm kiertelee Turun seudulla ostamassa tavaraa myyntiin, mutta toivoo, että niin painavia patoja kuin muitakin kiinnostavia esineitä tuotaisiin enemmän suoraan Paattisiin myyntiin. Trendit kiertävät ja tulee nuorempia sukupolvia, joille tuoreemmat vuosikymmenet herättävät lapsuusja nuoruusmuistoja. Niistä tehdään muun muassa kukkapöytiä, penkkejä ja yöpöytiä. TAVARAA SAA TARJOTA. . Yrittäjä uskoo, että seuraavaksi muotiin tulevat 1980-luvun huonekalut ja esineet – jo nyt niitä kysellään jonkin verran. – En voinut unohtaa hurmaavaa vanhaa maatilaa ja vaikka tiesin, että rakennukset vaativat suurta remonttia, hankin tilan itselleni vuonna 2012. – Tavaran hankkimiseen menee niin paljon aikaa, että remonttija laajennushommat tahtovat aina viivästyä. Myös trendit näkyvät tavaravalikoimassa. Myytävän tavaran hintahaitari on noin 2–500 euroa: kalleimmat koskaan myydyt tavarat ovat 1 500 euron arvoinen lipasto ja 2 700 euron museoauto. Asiakkaista valtaosa on aikuisia naisia ja pariskuntia, mutta myös nuoremmat ovat kiinnostuneet retrosisustamisesta ja tavaroiden uusiokäytöstä. Myynnissä voi olla esimerkiksi vanhoja runovihkoja kiiltokuvineen tai vaikka vanhan kodinkoneen pahvilaatikko – nostalgia on tärkeintä. Myytävien esineiden ainutlaatuisuus ja nostalgia-arvo houkuttelevat myös tietynlaista asiakaskuntaa. Pimee Vintti on profiloitunut vintagekaupaksi
Vanhat maatalousvälineet ovat suosittuja niin keräilijöiden kuin sisustajienkin keskuudessa. Pimeeltä vintiltä löytyykin taatusti jotain jokaiselle nostalgiannälkäiselle. Koko sisutus on ilman muuta myös myynnissä! Kesäisin Pimeen Vintin pihamaaltakin löytyy kaikenlaista kiinnostavaa myytävää.. Antiikki ja taide | 47 Pimee Vintti -kierrokselle kannattaa varata kunnolla aikaa, sillä hämmästeltävää on esillä paljon! Vanhat muistokirjat ja ystäväni-kirjat herättävät lämpimiä tunteita. Tavarat ja jopa niiden pakkaukset herättävät muistoja. Päärakennus henkii vanhan ajan tunnelmaa
Tiepololla oli hallussaan tarinankerronnan taito, ja hänen mielikuvituksensa oli ehtymätön. Tiepolo tunnetaan ennen kaikkea freskoistaan, joita hän toteutti kirkkoihin, palatseihin ja huviloihin Venetsiassa ja muualla Italiassa, mutta myös monumentaalisista Giovanni Battistan Tiepolon monumentaaliset maalaukset Tarinankertoja vailla vertaa Giovanni Battista Tiepolo lukeutuu 1700-luvun merkittävimpiin eurooppalaisiin taidemaalareihin. Hänen keskeisiin teoksiinsa lukeutuvat Saksan Würzburgissa sijaitsevan ruhtinaslinnan freskot 1750-luvun alusta. Hän oli kosmopoliitti, jota työllistivät tilauksillaan niin italialainen ylhäisö kuin Saksan ja Espanjan ruhtinasja kuningashovit. Kokoelma: J. Intendentti FT Ira Westergårdin ja FM Kersti Tainion artikkeli Tiepolot matkalla – Giovanni Battista Tiepolo ja Domenico TiepoGiovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (1696-1770). Nyt ensimmäistä kertaa 1800-luvun jälkeen, teokset ovat jälleen yhdessä. Sarjan kaksi muuta teosta, Troijan hevosta rakennetaan ja Troijan hevosta kuljetetaan Troijaan, ovat nykyään Lontoon National Galleryn kokoelmissa. A. maalauksistaan. Domenico Tiepolon teos Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan (1773–1775) kuuluu kolmen Troijan hevosta esittävän öljyväriluonnoksen sarjaan. Latinus antaa tyttärensä Lavinian puolisoksi Aeneaalle. 1718). Kuva: Jean-Baptiste Beranger. Berg Tukholman yliopisto. Tiepolot Suomessa ja provenienssitutkimus Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa on kaksi Tiepoloiden maalausta, joista toinen on Giovanni Battista Tiepolon varhainen teos Sabiinitarten ryöstö (n. Hänen maalauksensa ovat teknisesti taiturimaisia valonja värintäyteisiä näkyjä, joissa antiikin jumaltarut ja raamatulliset aiheet on kuvattu dramaattisesti, loistokkaasti ja kepeän hurmaavasti rokokoon hengessä. Työhuoneessa työskentelivät myös hänen poikansa Domenico ja Lorenzo. Se on öljyväriluonnos, joka valmistelee Pietarin Eremitaašissa olevaa samanaiheista maalausta. VALON JA VÄRIN NÄKYJÄ. 48 | Antiikki ja taide V enetsialainen Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) lukeutuu 1700-luvun merkittävimpiin eurooppalaisiin taidemaalareihin. SMK Statens Museum for Kunst (Kööpenhamina) Kuva: SMK Photo/Skou-Hansen/ Buccarella Giovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (1696–1770) Kleopatran pidot 1740–1749, öljy kankaalle
TIEPOLO–VENETSIA POHJOLASSA SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEOSSA 10.1.2021 SAAKKA. Stockholms universitets konstsamlingar. Luonnokset ovat erityisen arvokas lisä kokoelmissa, sillä vanhojen mestareiden piirrokset ovat niukasti edustettuina suomalaisissa vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmissa. Tiepoloiden tuotantoon kuuluvat olennaisena osana myös piirrokset ja grafiikanlehdet.. Tutkimustyön kuluessa on löytynyt merkittäviä arkistolähteitä, jotka täydentävät kuvaa kummankin teoksen vaiheista. HARVINAISTA GRAFIIKKAA. klo 18 FT Kirsi Eskelinen: Luonnoskäytännöistä Venetsian 1500-luvun maalaustaiteessa. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin on hiljattain hankittu Giovanni Battista Tiepolon harvinainen luonnospiirros, joka liittyy Milanossa sijainneen, toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutuneen Palazzo Archinton freskokoristeluun. Antiikki ja taide | 49 LUENNOT 21.10. Molemmat luonnokset on tehty mustalla ja valkoisella liidulla harmaanvalkoiselle paperille, ja ne voidaan ajoittaa noin vuosiin 1730–1731. klo 18 FT Riikka Stewen: Tyyliteltyjä tunteita: Dido ja Kleopatra 1700-luvun Venetsiassa 11.11. Tiepoloiden tuotantoon kuuluvat olennaisena osana myös piirrokset ja grafiikanlehdet. Freskot maalataan märkään laastipintaan työpäivä kerrallaan eikä niiden korjaileminen laastin kuivuttua ole enää helppoa. Domenico Tiepolo (1727-1804) Troijan hevosta viedään Troijaan, noin 1760. Piirros on kaksipuolinen: toisella puolella on Tutkielma naisen päästä (recto) ja toisella Tutkielma miehen päästä (verso). Tämän liitupiirroksen lisäksi on säilynyt vain kaksi muuta Palazzo Archinton freskoja valmistelevaa luonnosta. Tarinankertoja vailla vertaa Domenico Tiepolo (1727-1804) Madonna, Jeesus-lapsi ja Johannes Kastaja. Etenkin freskokoristelut edellyttivät taiteilijalta tarkkaa ennakkosuunnittelua moninaisine luonnospiirroksineen lähtien ensiluonnoksista aina värimaailmaa myöten viimeisteltyihin luonnoksiin. . klo 18 FL Rainer Knapas: TiepolojaItalian 1700-luku Monrepos’n kartanonkokoelmissa 18.11. Joitakin aukkoja jää kuitenkin edelleen Domenico Tiepolon teoksen omistushistoriaan vuosien 1942–1948 välille.. National Gallery, London Giovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (1696-1770) Danae ja Jupiter. Kuva: Jean-Baptiste Beranger lo Sinebrychoffin taidemuseossa esittelee molempien Tiepolo-maalausten omistajahistoriaa koskevat uudet tutkimustulokset. Murom’s History and Art Museum. Giovanni Battista Tiepolon tuotannosta tunnetaan vain muutamia varhaisia liitupiirroksia, joten Sinebrychoffin taidemuseon luonnokset muodostavat tutkijoille tärkeän ajoituksellisen kiinnekohdan
50 | Antiikki ja taide Trabant, Messerschmitt, Maico Mobile ja Fiat ovat kamalia ajettavia, mutta jokainen reissu on seikkailua. Messerschmitissä mahtuu kaksi aikuista sovussa matkustamaan ja yksi mies jopa nukkumaan. Tällä avolavavespalla on ajettu Nordkappiin saakka.
– Perhe tehdään sen mukaan, mitä autoon mahtuu. – Meillä piti olla kuulosuojaimet ja moottoripyöräilijän radiot, jotta pystyimme puhumaan toisillemme. Vain 46 000 kilometriä ajettu Fiat on ollut Ruoholla kymmenen vuotta. Messerschmittejä on kolmija nelipyöräisiä. Huippunopeus on 100. Terttusen kolmipyöräisen Messerschmitin valmistaja on tunnettu hävittäjälentokoneistaan. Näillä saa itsensä ja muut hyvälle tuulelle ja huoltoasemilla autojen ympärille kertyy monesti kansaa, miehet sanovat. – Yhdistyksen tarkoitus on, että korjaamme toistemme autoja tien päällä. Kaveria ei jätetä, puheenjohtaja Timo Ruoho sanoo. Ilkka Terttunen Messerschmitteineen kerää katseita kaikkialla. – Umpikatossa helteellä ajaminen on kuin juustokuvun sisällä olisi. Vuosittain yhdistyksen kokoontumisajo on Ahvenanmaalla ja toinen tapahtuma jossakin muualla kotimaassa. Kääpiöautoksi lasketaan kuutiotilavuudeltaan 700 kuutiota pienemmät ajoneuvot, jotka ovat usein kolmipyöräisiä. Vuoden 1963 mallin Fiat 500 ei ole harvinaisuus. – Auto on äänekäs ja hidas. Kokoontumisajoihin osallistutaan perheittäin. MESSERSCHMIT KYSYTTY PELI. Huumorilla päästään perille vaikka tekniikka tökkisi Pienuudesta ilo irti! lavamallilla Ruoho kävi vaimonsa kanssa kansainvälisessä kokoontumisajossa Norjan Nordkapissa vuosia sitten. Silti rakentelu ja etenkin yhteiset ajomatkat tarjoavat aina jotakin hauskuutta. Liikkeellelähtö vaatii taitoa, koska kierroksia on pidettävä yllä, jotta auto lähtee liikkeelle. Kytkintä pitää painaa kahdesti, jotta vaihteet menevät jouheasti päälle. VESPALLA NORDKAPISSA. Yhdistys kelpuuttaa mukaan myös skootterit, joilla kuutiotilavuus jää alle 700:n. Kääpiöautoksi lasketaan kuutiotilavuudeltaan 700 kuutiota pienemmät ajoneuvot, jotka ovat usein kolmipyöräisiä. Tämä on nopea, ketterä ja luotettava. Bensan käry kävi kovaksi, kun kaksitahtisia ajoneuvoja ahtautui tunneliin. Nelipyöräistä TG 500-mallia on tuotu maahan vain yksi kappale ajokuntoisena ja toinen osina. Vespojen kilpailijoita Lambroja on kaksi. Ruoholla ja helsinkiläisillä Ilkka Terttusella, Timo Nybergillä ja Olli Heikkilällä on hyvin erilaiset ajoneuvot, mutta mielipiteet ajomukavuudesta ovat yhteiset. – Autoissa on usein äänekästä, ahdasta ja ajettavuus on yleisesti ottaen kamala. Antiikki ja taide | 51 S TEKSTI JA KUVAT: JUHANI KARVONEN uomen Kääpiöautoyhdistyksessä on noin 200 jäsentä. Vihreistä valoista ei aina tahdo ehtiä läpi. Jos lapsia on paljon, puoliso seuraa mukana toisella autolla. Sivuikkuna on liukuikkuna, joten sen saa helposti kokonaan irti. Ennen yhtä pitkää tunnelia pysäytin koko letkan, kun laitoimme happinaamarit kasvoille. Niitä satakunta on jäljellä kokonaisia tai aihioina. – Tässä autossa ei ole mitään muuta suurta kuin kääntösäde. U-käännöksen tekoon riittää moottorien leveys, Terttunen naurahtaa. Ruoholla on Fiat 500:n lisäksi niin umpikorikuin avolavavespoja, jotka ovat olleet aikanaan tyypillisiä jakeluliikenteessä käytettyjä ajoneuvoja. Kolmipyöräistä KR200:aa tuotiin aikanaan Suomeen noin 700 kappaletta. Niitä on tuotu koko maahan vain viisi kappaletta, joita Ruoholla on kaksi. Lisävarusteena on tuulenohjain, jonka kautta voi saada tuuletusta. AvoKääpiöautoharrastaja ei voi kehuskella suuruudella tai esimerkiksi miellyttävällä ajonautinnolla, vaan huumori ja autoilun haasteet ovat koko harrastuksen suola. Yleensä aina jokin ajoneuvo hajoaa kesken matkan, jolloin koko letka pysähtyy
Ohjaamo lämpenee, kun moottori käy. – Tiedämme yhden olevan olemassa Hattulassa, jossa se on järkyttävän isojen puupinojen alle säilöttynä. Heikkilä omistaa useita itäsaksalaisia Trabantteja. – Joskus minulla on ollut kolmekin lasta takapenkillä. Kun penkin poistaa, on makuutilaa yli kaksi metriä. MESSUMATKALLA SATTUI KUMMIA. Fiat 500:ssa ei ole mitään liikaa. Kauppa alkoi hiipua ja loppujen lopuksi uuden Saabin ostaja sai Messerschmitin kaupanpäällisenä. Autoon mahtuu kuljettajan lisäksi yksi aikuinen. – Kaksitahtikone vaatii, että bensiinissä oli noin neljä prosenttia öljyä. Olen itse vaihtanut moottoriin männän tien päällä parissa tunnissa. Turvavöitä tai kypärää ei tarvita. Timo Nyberg on Maico Mobilensa kanssa samalla vuosikymmenellä asua myöten. –Kehitystyö tehtiin salassa ja protomalli piti esitellä Länsi-Saksassa automessuilla. – Prototyyppi katosi salaperäisesti tuolla messumatkalla, mutta myöhemmin Länsi-Saksa toi markkinoille Volkswagen Golfin, joka muistutti linjoiltaan ja tekniikaltaan erittäin suuresti kadonnutta prototyyppiä. Terttunen uskoo, että autoja on edelleen löytymättä. 52 | Antiikki ja taide Autoissa on usein äänekästä, ahdasta ja ajettavuus on yleisesti ottaen kamala. Niitä valmistettiin kahdella korimallilla pyöreämuotoisella ja kantikkaalla. Lämmintä ilmaa tulee putkea pitkin moottorista ohjaamoon. Kun osan poistaa, voi koloon sijoittaa matkalaukun. Auton paino on 235 kiloa, joten esimerkiksi eturenkaan vaihto käy yksinkertaisesti siten, että kuljettaja nojaa taaksepäin, keula nousee ja avustaja voi vaihtaa renkaan. Messerschmitt sai aikanaan huonon maineen, tosin ilman omaa syytään. Suomessa hinnat ovat noin 18 000 euroa, Euroopassa hinnat ovat alkaen 35 000 euroa ja Amerikassa on Messerschmitistä maksettu jopa 92 000 euroa. Trabant valmistettiin yksinkertaiseksi kansanautoksi. Takapenkki on kaksiosainen. Timo Ruohon Fiat 500:ssa on kaappariovet ja kattoluukku Fiat 500 on ulkoapäin upea, mutta äänekäs ja hidas liikkeiltään. – Tässäkin on radiolle paikka, mutta käytännössä radiota voi kuunnella vain auton ollessa pysähdyksissä.. Trabantin äänieristystä paranneltiin moneen otteeseen, mutta auto on meluisa. Letkun päässä oleva tulppa pitää kiertää auki ja suunnata letku sopivasti ohjaamoon. Tiettyjä käytännön haasteita Messerschmitt tuo autoilijalle. Näitä myytiin 1980-luvulla saakka. Maico Mobilessa on jopa vararengas. –Pyöreämuotoinen on harvinaisempi. Heikkilän pyöreäkorista Trabanttia valmistettiin aikanaan noin 200 000 kappaletta, kun seuraajaa kantikasta mallia valmistettiin 3,5 miljoonaa kappaletta. – Lentokonetehtaat alkoivat valmistaa autoja vuosina 1955–1964 varmistaakseen ihmisille töitä. Moottori alkaa pyörimään väärin päin peruutuksessa, minkä takia moottori on aina sammutettava ennen kuin ryhdyn peruuttamaan. Moni ajoi 2,5 prosentin seoksella, jolloin Messerschmitin kone leikkasi kiinni. Olen kerran nukkunutkin autossa. Siinä on suora ohjaus ja vaihteita neljä, myös taakse. kilometriä tunnissa, mutta 9,7-hevosvoimaisella moottorilla huippunopeuteen voi päästä ehkä alamäissä ilman vastatuulta. Suomeen niitä myytiin yhteensä noin 5000 autoa. – Tuulilasin huurtuessa vaimon pitää takapenkiltä käsin pyyhkiä tuulilasia puhtaaksi. Ennen Berliinin muurin murtumista 1980-luvulla itäsaksalaiset kehittivät nelitahtisen ja sen ajan mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen auton. Lähes kaikki Trabantit ovat kaksitahtisia, koska sosialistisessa talousjärjestelmässä Itä-Saksalle oli langennut nimenomaan kaksitahtisten autojen valmistus, Heikkilä sanoo. – Koneremontin voi tehdä tien päällä muutamalla työkalulla
Tällä tavoin valmistaja halusi keventää autoa. – Kun sisätilat halutaan lämpimäksi, letkun paikka vaihdetaan pakoputken kylkeen, jolloin moottorin ilma lämmittää sisätiloja. – Kartturilla saattoi olla jalkatilassa poljettava pissapoika, jolla hän polkaisi vettä kaasuttimeen. – Näitä 1950-luvun malleja on vähän. – Trabantissa ei ole polttoainemittaria, mutta polttoaineen määrän voi tarkistaa tikulla samaan tapaan kuin öljyt tarkistetaan muissa autoissa. Olli Heikkilä varmistaa Trabantinsa polttoainemäärän tikulla. Merkki on tunnettu crossipyöristään. Trabantin moottoriin ei lisätä öljyä erikseen, vaan öljy sekoitetaan polttoaineeseen tankkauksessa. TRABANT EI RUOSTU HEVIN. Maico Mobilen katteet ovat alumiinia. Suomessa ajokuntoisen Trabantin omistajaksi pääsee 2000–3000 eurolla. – Se löytyi ulkoa jäkälää kasvamasta. Trabantin kuljettajan ympäristöä voisi sanoa karuksi. Auto lämpenee nopeasti, mutta lämpö ei nouse korkealle. Heikkilällä on myös Itä-Saksan poliisin, armeijan ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin valmistettu Kübel, jota myytiin Saksan yhdistyttyä siviilimarkkinoille. – Lähinnä se on ulkoiselta olemukseltaan katettu moottoripyörä, mutta kuutiotilavuus on vain 200. Luultavasti näitä on edelleen löytymättä, yhdestä sain aikanaan vihjeen kaatopaikalta. En aio sitä alkuperäistää museoautoksi, vaan ajelen omaksi ja etenkin muiden ihmisten huviksi. Suomessa niitä on neljä. Olen sen sellaisena ulkoisesti pitänytkin. – Ostin sen ruostuneena ja muutenkin hieman ”tuunatussa” kunnossa. – Korityö on käsityövoittoinen, mutta muuten auto on yllättävänkin laadukkaasti valmistettu. Heikkilän pyöreäkorista Trabanttia valmistettiin aikanaan noin 200 000 kappaletta. – Trabantit ovat käsityötä ja niiden mitat saattavat vaihdella jopa senteissä. Trabanteilla on ajettu rallia, jolloin koneen leikkaamista kiinni on vältettävä loppuun saakka. MAICO MOBILEA VAIKEA MÄÄRITTÄÄ. Ovessa on abloy-lukko. Yksi erikoisuus on varapyörä, joita kaksipyöräisissä on hyvin vähän. Trabantin tuuletus hoituu etuhelmassa olevasta tuuletusaukosta, josta lähtee suora letku ohjaamoon. Nybergin Maico Mobilea on hieman konstikasta määrittää mihinkään ajoneuvoryhmään. Jokainen Trabat-harrastaja tietää Trabantin haasteet rakentamisessa. Lisäksi kokoelmassa on cabriolet-mallin Trabant. Suomeen näitä on tuotu alle sata. Joskus sateella vaimolla on ollut sateenvarjo auki ja penkillä on ämpäri, jonne kattoluukusta valuva vesi päätyy. Tänä päivänä ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneita ruostuneista autoista, eikä niinkään hienoista yksilöistä. Ulkomailla hinnat ovat yli 10 000 eurossa. – Trabantissa on ilmajäähdytteinen moottori, minkä takia se jäähtyy sitä paremmin mitä happipitoisempaa ilma on. Valmistaja oli perheyritys, joka oli muutaman kerran aika huonossa hapessa ja tuotanto oli keskeytyksissä. Saksalaista Maico Mobilea valmistettiin vuosina 1926–1986. Sateisella säällä kaksitahtikone kulkee hyvin, mutta kuivalla se voi leikata kiinni. Kattoluukku ei ole kovin vedenpitävä ja tuulilasin tiivistekin vuotaa. Trabanttini sopii oikein hyvin tuohon luokkaan. ?. Ajokuntoisina näitä on Suomessa viisi, mutta raatoina paljon enemmän. Bensatankki on edessä etupyörän päällä. Sen sijaan korille muotoa antavat osat kuten takaluukku tai konepelti on hartsin ja puuvillan sekoitusta, jossa on myös paperia. Kuuttakymppiä kovempaa tällä ei voi ajaa, mutta meikäläinen ei tarvitsekaan nahka-asua, vaan voin ajaa vaikka puku päällä Nybergillä on myös vuoden 1967 mallin Trabant kattoluukulla. Laite oli aika futuristinen, Nyberg sanoo. Moottorilla ja takapyörällä on omat apurunkonsa. –Sivutuulella tämän saa helposti kaatumaan. Kovan jousituksen ja lyhyen akselivälin takia jokainen kuoppa tuntuu. Sekoite ei ruostu. Koska jokainen korin osa on mitoitettu nimenomaan tiettyyn autoon, eivät ne sovi yleensä toiseen autoon Trabantin kantavat osat ovat 1,5 millin peltiä. Antiikki ja taide | 53 Trabantissa kuljettaja saa viilennystä kääntämällä ilmanohjainta sopivassa kulmassa
K Kotkalaisen Sirpa Tuokon takana seuraavaan näyttelyyn tehty taulu 1700-luvun asuista.. Niille kuului piirtää myös vaatteita. 60-luvulla oli yleistä, että paperinukkeja oli aikakausilehdissä, mutta Sirpa piirsi kaikki paperinukkensa jo silloin itse. Tämän päivän pikkutyttöjä eivät paperinuket yleisesti enää kiinnosta. Aikuisempia naisia kylläkin jonkin verran. Vaikka kokoelmissa on julkkisnukkejakin, ovat historialliset puvut lähinnä Sirpan sydäntä. Sirpa Tuokko maalaa ilokseen paperinukkeja. 54 | Antiikki ja taide Sirpan harrastuksessa yhdistyy koristeellisuus, historia ja pukuhistoria Kiehtovat paperinuket otkalainen Sirpa Tuokko muistaa hyvin, kuinka hän leikki naapurityttöjen, Tepan ja Mallan, kanssa paperinukeilla pikkutyttönä kotikylässään Luumäellä
– Harrastuksessa yhdistyy useita itseäni kiinnostavia asioita, kuten koristeellisuus, historia ja pukuhistoria. Antiikki ja taide | 55 TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: SIRPA TUOKKO – Tiedän, että on ihmisiä, jotka keräilevät vanhoja paperinukkeja. Keisarinnat kauneimmillaan. Olen myös harrastanut ompelua lapsesta asti, joten paperinukkeja piirtäessäni olen tekemisessä juuri näiden asioiden kanssa. Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna (18471928), Nikolai II:n puoliso, murhattu Aleksandra Frovodova (1872-1918) sekä Itävalta-Unkarin keisarin Frans Joosef I:n puoliso Elisabeth, Sissi (1837-1898).. NUKET HEIKKOUTENA. – Itse innostuin piirtämään niitä parikymmentä vuotta sitten, akvarellimaalausta harrastava Sirpa kertoo. Muita paperinukkien piirtäjiä Sirpa ei tiedä kuitenkaan olevan. Paperinukkeja aina rakastaneelle Sirpalle nuket ovat olleet suorastaan heikkous. Keräilijöillä on oma ryhmänsäkin Facebookissa, Sirpa kertoo
Vasemmalta Elisabeth Taylor, Doris Day, Marilyn Monroe, Audrey Hepburn (My Fair Lady -rooliasussaan), Vivien Leigh (Tuulen viemää, Scarlet-rooliasussaan) sekä Jaqueline Kennedy. Filmitähtien glamouria. 56 | Antiikki ja taide Sirpa Tuokon töissä esiintyvät vain ylhäisönaiset, palvelijattarien asuja hän ei maalaa Työt on maalattu pääosin akvarelliväreillä akvarellipaperille. Paperinukkeja harrastetaan, mutta en ole törmännyt kehenkään, joka maalaisi niitä.
Kokoelmista löytyy myös mittaamaton määrä lapsipaperinukkeja. – Jonkin verran kierrän myös museoita, myös eri puolilla Eurooppaa, etsiessäni ideoita. NUKET NÄYTTELYISSÄ. Nukkeja ja niiden loisteliaita pukuja on syntynyt Sirpan taitavissa käsissä 1500-luvulta aina näihin päiviin. – Käytän myös sekatekniikkaa, sillä osassa nukkeja ja asusteita on käytetty metallitusseja sekä joissain paikoin valkoista akryyliväriä korostamassa yksityiskohtia. Sirpan arkistot ovat täyttyneet krumeluuripukuja ja kuninkaallisten juhlapukuja kantavista paperinukeista. – Jokaiseen puvustoon kuuluu yleensä noin 20–30 asua. Sirpa maalaa paperinukkeja omaksi ilokseen. Haluaisin viedä paperinukkejani enemmänkin vanhusten nähtäville, sillä he tykkäävät katsoa kauneutta, työuransa vanhustyön parissa tehnyt Sirpa kertoo. Ruotsin kuningashuoneen morsiamet. He saavat näistä enemmän irti, varsinkin, jos ovat kiinnostuneet pukuhistoriasta. Lapsivieraat ovat varmaan hullaantuneita, vieraillessaan luonasi. Oma sarjansa on televisiosarja Downtown Abbysta tutuksi tulleen Maryn puvustosta. Haastatteluhetkellä kiirettä teettää tuleva näyttely, joka aukeaa Karhulassa kirjastossa marraskuun toinen päivä ja jatkuu viisi viikkoa 7.11. Vanhojen pukujen kaikki mallit eivät liity tiettyihin henkilöihin, ainoastaan näköisnukkejen puvut ovat olleet todellisuudessa heidän yllään. – En maalaa lainkaan kansan tai palvelijattarien vaatteita. Rakkain aikakausi on 1900-luvun alku, edvardiaaninen aika, mutta ei enää 1920-luku, jolloin naisten asuista katosi vyötärö. Kyllä nämä ovat enemmän aikuisille suunnattuja. Antiikki ja taide | 57 Edvardiaaninen aika, 1900-luvun alku, innostaa pukuhistoriasta kiinnostunutta Sirpa Tuokkoa eniten. – Teen niitä vain omaksi ilokseni. Mallit löytyvät yleensä alan kirjallisuudesta sekä netistä. – Lisäksi olen tehnyt erillisen hääpukusarjan, johon kuuluu eri aikakausien hääpukuja. Ei nykyajan lapset yleensäkään leiki paperinukeilla. – Lapsenlapseni eivät ole lainkaan innostuneita näistä. Aiemmin Sirpan töitä on ollut esillä Kotkassa Muistojen talolla, Haminan kaupunginmuseossa, Heinolan kaupunginmuseossa, Pyhtään kirjastossa sekä Luumäellä, mistä Sirpa on kotoisin. Kyllä nämä kaikki ovat kuuluneet ylhäisöihmisten ylle. OMAN SILMÄN ILOKSI. Vireillä on tällä hetkellä myös näköissarja Sirpan kodin läheisyydessä olevan Langinkosken keisarillisen kalastusmajan emännästä, Tanskan prinsessa Dagmarista, Aleksanteri III:n (1866–1894) puolisosta Maria Fjodorovnasta (1847–1928). – Kerran töitäni oli myös Loviisassa sijaitsevassa hoivakodissa. Tämä on kolmas kerta, kun näyttelyn pitäisi aueta kotikyläni kirjastossa. Myös Ruotsin prinsessa Victorian puvusto löytyy Sirpan maalauksista. Työväenopistossa vuosia akvarellimaalauksessa käynyt Sirpa on koronapandemian aikana keskittynyt pääosin paperinukkeihin sekä niiden asusteisiin. saakka. – Ellei korona nyt siirrä tätäkin. ?. Saa nähdä, kuinka nyt käy. Paperinuket Sirpa maalaa yleensä 300-grammaiselle vesiväripapereille pääosin vesiväreillä. Prinsessa Victoria, kuningatar Silvia, prinsessa Madeleine sekä prinsessa Sofia näköismorsiuspuvuissaan. Tosin hän on pitänyt myös useampia näyttelyitä
Se esiintyy saduissa ja loruissa, fantasia-aiheisessa taiteessa sekä myös vaakunoissa ja gobeliineissa. Ja Kirkkonummella asuessamme kuuntelin kirjaston kaikki satukasetit puhki. Kirjoitan niitä muistiin ja kerron niistä, jolloin ne muodostuvat yhä monimutkaisemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi. Nythän se on muodissa ja esiintyy muun muassa lasten leluissa. – Viime vuosina asiakaskunta on selvästi nuorentunut. Näiden 20 vuoden aikana minulla on kyllä ollut apuna harjoittelijoita, jotka ovat samalla saaneet itselleen oppia. SALAPERÄINEN YKSISARVINEN. Sami Rinne suosii työssään pieniä yksilöllisiä sarjoja. Se on ollut suosittu kertomusten aihe keskiajan Euroopassa, jossa usko yksisarvisen olemassaoloon säilyi aina 1800-luvulle asti. Fantasiataituri Sami Rinne Sadut inspiroivat minua Keraamikko-muotoilija Sami Rinne toteuttaa työssään fantasian siivittämiä ideoita. Ja olen säilyttänyt itsessäni lapsekkuuden ja mielenkiinnon fantasiaan. – Tämä ei ole teollista toimintaa. Saatoin kuunnella saman kasetin jopa 12 kertaa. Yksisarvinen edustaa fantasiamaailmaa, joka kiinnostaa etenkin larppajia, live-roolipelien harrastajia, sekä Game of Thrones tai Harry Potter -sarjojen katsojia. 58 | Antiikki ja taide K eraamikko-muotoilija Sami Rinne on juhlistanut 20-vuotista yrittäjätoimintaansa satujen ja tarinoiden maailmaan pohjautuvalla Fantasia-sarjallaan. Nytkin minulla on aina satuja mukana, Sami Rinne sanoo esitellen ateljeessaan olevia kuvitettuja satukortteja. En teetä mitään Kiinassa enkä suunnitteluta mitään kenelläkään. Minua kiinnostavat myös unet, joita kiihdytän edelleen. PIENIÄ SARJOJA. – Lapsena ollessani mummoni ja äitini lukivat minulle satuja. Yksisarvinen on kuvattu tavallisimmin arkana ja välttelevänä eläimenä, josta säteilee mystistä rauhaa ja viisautta. Yksisarvinen tunnetaan länsimaisessa tarustossa valkoisena tai vaaleanpunaisena hevosena tai vuohena, jolla on kierteinen terävä sarvi otsassa. – Mielestäni yksisarvinen liittyy myös onneen ja rakkauteen. Olen itse pääsuunnittelija ja tekijä. Nuoret tulevat ikkunaostoksille ja kyselemään esimerkiksi yksisarvis-mukeja, joita olen tehnyt juhlavuoden kunniaksi. – Olen ollut lapsesta saakka kiinnostunut saduista ja tarinoista. Tunnettuja Sami Rinteen tuotteita ovat muun muassa: Enkeli-, Lepakko-, Kallo-, Sudenkorento-, Perhonen-, Viulu-, Mus. Se on positiivinen taikaolento, joka symboloi elämänmyönteisyyttä
Lohikäärmemukit. Olen myös muuttanut posliinivalumassan reseptiä siten, että varsinaista saviainesta siinä on enää vain prosentin verran. Muusikon koti reliefi III. – Kiinalaiset ovat myyneet verkkokaupassaan tukuttain kopioita Enkelija Lepakko -astioistani jopa käyttämällä omia tuotekuviani enkä voi asialle mitään. – Yrittäminen on lopultakin aika hankalaa, mutta intohimo tekemiseen ja luomiseen helpottaa tilannetta. Valumassassa on lisäksi kaoliinia, kvartsia ja maasälpää. Elämänlankamukit. Kukkatuikku. Menestyneen muotoilijan arkeen kuuluu myös teosten kopiointi. – Fantasia-sarjani on pitkän kehittelyn tulos. . Se auttaa. Yksisarvinen. Voin myös mennä johonkin mielenkiintoiseen näyttelyyn, joita Helsingissä on aina tarjolla. Sami Rinteen Hyrrä-vati on päätynyt American Museum of Ceramic Art (AMOCA) -kokoelmiin Kaliforniaan. – Olen usein yrittänyt päästä siellä käymään, mutta aina kun olemme vaimoni kanssa olleet paikkakunnalla lomamatkalla, museo on sattunut olemaan kiinni. Punainen Kallomuki. Antiikki ja taide | 59 Minua kiinnostavat myös unet TEKSTI: TIMO ELO KUVAT: SAMI RINTEEN ALBUMI Sadut inspiroivat minua tikka-, Tyrni-, Variksenmarja-, Puolukka-, Poro-, Pulu-, Koivuja Kala-astiat sekä Kulmikasja Elämänpuu-astiastot. Sami Rinne tunnustaa olevansa murehtijatyyppiä, jonka mielessä työt pyörivät jatkuvasti hyvässä ja pahassa. Olen iloinen siitä, että olen uskaltanut tehdä niinkin herkän yksityiskohdan kuin yksisarvisen sarven. Teen myös taidekeramiikkaa, muun muassa isoja reliefejä ja maljakoita, joita oli jokin aika sitten näyttelyssä Bladhin talossa Kaskisissa musiikkijuhlien aikaan. Jatkoon pääsyllä oli sikäli merkitystä, että kaikki toisen kierroksen työt lunastettiin museon kokoelmiin. Olen yrittänyt lohdutella itseäni sanomalla, että kenties olen niin hyvä, että töitäni kannattaa kopioida, mutta sillä ei kylläkään makseta Alepassa ruokakassia. Prinsessa ja lapsi reliefi. Fantasialintu Elämänpuussanireliefi. Siipi Sushilautanen. Panen lapun luukulle ja menen rannalle. Ja jos työ alkaa joskus ottaa päähän, lähden ulos kävelemään. Poltan työt 1 270 asteessa, jolloin niistä tulee hyvin kestäviä. KOPIOINTI HARMITTAA. Kaoliini on posliinin tärkein raaka-aine, joka tuo esineeseen valkoisuutta, kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Osallistuin aikoinaan Hyrrä-vadillani kilpailuun ja pääsin jatkoon. Versaillesin portti reliefi.
Inhallakin on riittänyt matkijoita jo 126 vuotta. Nousee mieleen ajatus, että hän osasi jo silloin todella brändätä itsensä. K. K. Inha/museovirasto. Inhan Karjala-innoituksen alkuvirikkeenä on pidetty hänen vuonna 1892. K. Myöhemmin on ihmetelty, mistä ruotsinkielinen pappa, kruununvouti J. Hyvänä esimerkkinä tästä on Ruotsissa asuva valokuvaaja Maria Mäki, joka on parin vuoden aikana tehnyt useita kuvausmatkoja Vienaan. Inhalla oli tässäkin asiassa pelisilmää, toimihan uusi taiteilijanimi ikään kuin leimasimena. K. Genetz toimi myöhemmin suomalais-ugrilaisen kielitieteen professorina ja oli nuoruudessaan tehnyt muun muassa pitkän runoretken Karjalan laulumaille. Tässä mielessä hän on ollut varmaankin ensimmäisiä Suomessa, Myllykangas sanoo. Inha 1965-1930”. K. Kuva: Wikimedia Commons K. Inhan töiden välityksellä. Inha teki myös valtavan työn tieteen popularisoijana. AINUTLAATUINEN MONIOSAAJA. Inha. Hän oli suomalaisen kulttuurielämän kultakauden vaeltaja. Hän oli erittäin taitava kirjoittaja, joka myös suomensi nuorisokirjoja, muun muassa Setonia ja Montgomeryä. On arveltu isän hakeneen aikoinaan tyttärelleen kauniita mielleyhtymiä herättävää nimeä ja ehkä tulleen silloin muistaneeksi kihlakuntansa pohjoisilta alueilta luonnonkauniin Inha-nimisen seudun. Konrad Into Nyström) on ollut hänen elämänmittainen ystävä. Sukutarinan mukaan Into Nyström otti Inha-nimen kuusivuotiaana kuolleen sisarensa Inha Lucinan muistoksi. Inhan valokuvat ovat kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisia taideteoksia, joista kuvastuu hänen luottamuksellinen suhteensa kuvattavien kanssa. K. K. siten myös saattanut tallentaa tästä joitakin muistikuvia. K. K. Hän ei kuitenkaan jättänyt minkään polkunsa varteen kylttiä: kuvatkaa aina samoin kuin minä. – Onneksi löytyy myös uusia omaperäisiä valokuvaajia. Inhaan keskittyneen Jäähdyspohjan I. Into itse oli kolmivuotias Inha-siskon kuollessa ja oli Legendaarinen valokuvaaja I. F. Karjalainen (vas.) ja I. I. VIENAN-RETKI. Sittemmin olen kirjoittanut paljon I. K. – Olen peruskoulutukseltani folkloristi ja eräässä vaiheessa elämääni päädyin myös asumaan Virroille Jäähdyspohjan kylään, jossa I. Huhtikuussa 1894 I. – Sain kuulla hänestä jo lapsuudessani vienankarjalaisilta isovanhemmiltani, jotka olivat 100 vuotta sitten tulleet pakolaisina Suomeen – Virtain Torisevan rotkojärvien levähdysalueella on viisi vuotta sitten paljastettu I. Inhan muistomerkki, johon kiinnitetyssä muistolaatassa on laatimani teksti, jossa todetaan hieman vanhahtavasti, että ”tässä kylässä syntyi ja eli lapsuutensa aamuhohteiset siniautereiset ajat valokuvaaja, kirjailija ja vaeltaja I. K. K. K. Nyström oli löytänyt inha-sanan. F. K. K. K. A. Inha (oik. Karjalaisen kanssa haaveittensa Vienan Karjalaan ensisijaisena tavoitteenaan Elias Lönnrotin ja Arvid Genetzin jalanjälkiä seuraten kerätä runoja ja suorittaa kansatieteellisiä havaintoja. Sain tutustua hänen maalauksellisiin kuviinsa kirjoittaessani esseen Mäen tänä syksynä ilmestyvään valokuvateokseen ”Muamon laulu”, joka on aivan uusi luku Vienan-kuvaston pitkässä perinteessä. Into Konrad Inha oli multitalentti renessanssi-ihminen, sekä kuvan että kielen mestari. Miten Into Konrad Nyströmistä sitten tuli I. Kareliaaninen kuvasto tuntuu vain uusintavan itse itseään turhankin tehokkaasti – I. kylälehden, jota parin tuhannen kappaleen painoksena jaettiin kyläläisille ja ohikulkijoille vuonna 1990. Hän oli käynyt Hämeenlinnan kuuluisan lyseon, jossa opettajana toiminut Arvid Genetz oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Inha saattajineen Ylä-Kuittijärven Ristiniemessä Vienan-retkellä 1984. Vaeltaja on tässä avainsana. – Täytyy sanoa, että I. K. Inhan kuolemasta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 90 vuotta. Inhakin oli syntynyt. Inhan elämästä ja muun muassa toimittanut kokonaan I. Kuva: I. Inha lähti kielentutkija K. Inha Kultakauden vaeltaja Suomalaisen valokuvauksen suuriin mestareihin lukeutuva I.K.Inha on tullut tunnetuksi viime vuosisadan vaihteen elämänmuodon ja maisemien tallentajana. K. 60 | Antiikki ja taide T TEKSTI: TIMO ELO oimittaja Maija Myllykangas kertoo, että I. Siellä järjestetyssä Inha-seminaarissa tutustuin sittemmin myös tietokirjailija Aamu Nyströmiin, jonka isosetä I. Hän toimitti maantieteellisiä teoksia, kuvaili löytöretkiä ja kirjoitti tieteen keksinnöistä. K. Inha oli. I. Uransa aikana I. – Olen toiminut Juminkeko-säätiön oppaana Vienassa ja tutkinut sikäläistä kulttuuria I
Sillä vaikka hän teki hirveästi töitä, rahat menivät kuvauskalustoon. Venehjärveläinen runonlaulaja Vihtoora Lesonen. Näkymä Vienan Kemistä. Inhan muistolaatan teksti on Maija Myllykankaan käsialaa. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka välittivät polkupyöriä Englannista Suomeen. K. K. Tuolloin hänessä kerrotaan heränneen halu päästä laajemmaltikin tutustumaan tähän uuteen salaperäiseen alueeseen. INHA 1894 VALOKUVAAJA VIENAN KARJALASSA (TOIMITTANUT PEKKA LAAKSONEN), SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 1990; WIKIPEDIA. Vastaavasti esimerkiksi Lönnrotin Vienan-matkat olivat yleensä vain muutaman päivän mittaisia. Kuva: I. Karelianismi oli tuolloin vallannut kulttuurielämämme vaikuttajat ja saanut heidät hakeutumaan Karjalaan, suomalaisen kulttuurin oletetuille alkujuurille. Matkakuvaukset julkaistiin Uudessa Suomettaressa samana kesänä. INHA (TOIMITTANUT MIKKO KYLLIÄINEN): ”MUISTELMIA POLKUPYÖRÄRETKELTÄNI”, VANHAT VELOT RY, 2009; I. Tässä ominaisuudessa hän vieraili muun muassa Ateenassa ja Lontoossa, josta hänen kerrotaan tuoneen mukanaan Uuteen Suomettareen talon ensimmäisen kirjoituskoneen! I. Legendan mukaan hän ehti käydä kaikissa Suomen pitäjissä. Sen on sanottu olevan parasta Inhaa. Inhan Vienan-retki kesti yhteensä viisi kuukautta, ja sen on todettu olleen Vienan-tutkimuksen historian pisimpiä ellei peräti pisin. Elämänsä aikana I. Antiikki ja taide | 61 Kaskenviertäjiä Enossa. K. Hän tunsi kaikki Helsingissä, jossa hänen arkkitehtiveljensä Usko Nyström suunnitteli arvorakennuksia pääkaupungin silmäätekevien asuintaloiksi. . Kesällä 1886 I. Inha on ylivertainen. K. K.I nha/ museovirasto Pohjois-Pohjanmaalle ja Kuusamoon tilauksesta tekemäänsä valokuvausretkeä, joka ulottui Oulanganjokea pitkin aina Vienan Karjalan porteille asti. Matkan merkityksen painopiste oli siirtynyt alkuperäisestä runoteemasta matkalla otettuihin valokuviin. Vienan-retken tuloksena syntyi 400-sivuinen teos ”Kalevalan laulumailta”, joka kuitenkin ilmestyi vasta pitkän kypsyttelyn jälkeen vuonna 1911 Kansanvalistusseuran kustantamana. Inha/ Wikimedia Common I. K. Erikoista tässä on myös se, että hän suoritti kuvausmatkansa pääosin polkupyörällä. – Hänellä oli aina pelit ja vehkeet viimeisen päälle, ja kameratkin olivat niin kalliita, ettei hän ikinä päässyt taloudellisesti menestymään. Yleisestä Karjala-romantiikasta huolimatta I. Seuraavana vuonna I. Inha kiersi Suomea kuvaten maisemia Suomi kuvissa -teokseen, joka ilmestyi vihkoina. Kuva: I.K.Inha/museovirasto LÄHDETEOKSET: AAMU NYSTRÖM: ”I. K. Matkallaan hän kuvasi keskieurooppalaisia maisemia. K. K. I. Myöhemmin hän kuvasi myös Turun ja Helsingin saaristoa sekä Lounais-Suomea. Myös vuosisadan vaihteen Helsinki on saanut hänestä arvoisensa kuvittajan. I. Vuonna 1900 hänen ottamiaan suomalaisia maatalousaiheisia valokuvia oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä. Inha toimi myös Uuden Suomettaren ulkomaan osaston toimittajana vuosina 1888–1906. Matkan aikana ja sen jälkeen lehdistössä käytettiin hänestä mainesanoja ”ehkä maamme etevin polkupyörällä kulkija” ja ”kuuluisa polkupyörällä matkustaja”. Osa kuvista oli esillä Helsingissä järjestetyssä näyttelyssä marras-joulukuussa 1894. Kuva: I. Kuva: I.K.Inha/museovirasto Punkaharju – Näkyala Runeberg’in kukkulalta. INHA – VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA, KULTTUURIN LÖYTÖRETKEILIJÄ”, MINERVA 2011; I. K. Vienan-retken kuvasatona oli 219 valokuvaa, joista nyttemmin on tullut pysyvää kansallisomaisuuttamme. Inha teki suurta huomiota herättäneen pitkän pyöräretkensä Saksan halki Sveitsiin. K. Inha oli myös verkostoitumisen mestari ja toi kansainvälisiä vaikutteita suomalaiseen kulttuurielämään. Suomalaisen kansanperinteen ja vanhan elämänmuodon kuvaajana I. K. Onkin sanottu, että hänellä oli ruhtinaalliset tulot, mutta suuriruhtinaalliset menot, Maija Myllykangas kertoo. K. TEKNIIKKA KIINNOSTI. Inhaa kiinnosti myös moderni tekniikka. Postikortti. Inha lukeutui karelianistien ydinjoukkoon, jonka edustajista moni hänen laillaan oli kuitenkin lähtöisin Länsi-Suomesta. K
62 | Antiikki ja taide Maria Ekman-Kolari Zorro-koiransa kanssa kesällä 2020. Kuva: Milka Alanen
Ekman-Kolari on vuosien varrella työskennellyt johtavissa suomalaisissa huutokauppakamareissa. – Antiikin ja taiteen tuntemuksen kartuttamiseen tarvitaan aikaa sekä runsaasti oma-aloitteellisuutta. – Totuus on kuitenkin usein päinvastainen. – Antiikkiesineiden arvo syntyy osittain käytön myötä, kun luodaan muistoja ja tunnesiteitä. Nyt ovat huutokauppakamarit huomanneet, että ihmisillä on aikaa tehdä ostoksia. – Olen usein pohtinut, mitähän kemikaaleja MDF-kuitulevystä valmistetut kalusteet oikein sisältävät ja voisiko niistä haihtuvista sideaineista kenties aiheutua terveyshaittoja. Takavuosina on nähty jopa Paavo Tynellin valaisimia roskalavoilla. Toisaalta, jos esineitä vain pidetään vitriineissä eikä käytetä, muistoja tunnesiteineen ei samalla tavalla pääse syntymään. Eikä huutokauppaan suinkaan tarvitse mennä heti ostamaan. Jos mummo on aina tarjonnut Fazerin Vihreitä kuulia samasta kulhosta, kulhoon saattaa syntyä tunneside. Ongelmana on usein se, ettei osata tunnistaa aitoja esineitä. – Toivoisin, että voisimme enemmän kierrättää vanhoja esineitä, mutta valitettavasti on tapauksia, joissa jopa kokonaisia kuolinpesiä on ajettu kaatopaikalla perikunnan kiireisiin vedoten. Kuva: Bukowskis Antiikin asiantuntija Maria Ekman-Kolari mutta onneksi olin väärässä. Mahdollinen arvonnousu on sitten ikään kuin kirsikka kakun päällä. Alan kursseja ei tietääkseni tätä nykyä järjestetä kovinkaan paljon, joten itse on otettava asioista selvää. Antiikki ja taide | 63 K TEKSTI: TIMO ELO un alkaa harrastaa antiikkia ja taidetta, silmä harjaantuu ja oppii tunnistamaan esineiden tuntomerkit: tietää, miltä niiden tulee näyttää ja tuntua käsikosketuksessa. Kerää esineitä, joista pidät Puusepän aikoinaan tekemän miniatyyrilipaston laatikoissa voi säilyttää vaikkapa käyntikortteja tai koruja. Ja onhan suuri osa esineistä tehty käyttöä varten – ei pelkästään koristeiksi. Nykyään hän toimii alan itsenäisenä yrittäjänä. Moni on saattanut ajatella, että kun joillakin huutokauppakamareilla on vaikeat ruotsinkieliset nimet, niiden hintatasokin on varmasti kova. Tämän lisäksi vanhoja esineitä käytettäessä myös nuorille siirtyy tapahistoriaa, vantaalainen antiikin, taiteen ja designin asiantuntija Maria Ekman-Kolari sanoo. Kysymykseen koronatilanteen vaikutuksista antiikkikauppaan hän vastaa: – Kun ensimmäiset tiedot koronapandemiasta tulivat, arvelin koko alan kuolevan, Tällä hetkellä ryijyt alkavat olla suosiossa. Onneksi on olemassa kirjallisuutta perustiedon hankkimiseksi. Käsitykseni mukaan aito puuaines on terveydelle edullista puhumattakaan hankinnan ekologisista vaikutuksista. Antiikkiesineiden keräilijän kannattaa ensi sijassa hankkia esineitä, joista itse pitää. – Hyvä tapa olisi tutustua myös vähemmän tunnettujen designereiden tuotantoon. Hyvä ostos kannustaa edelleen ja kun on harrastanut antiikkia jonkin aikaa, voi alkaa lyödä enemmän rahaa tiskiin.. Kauppa on käynyt hyvin, ja aika ajoin on ilmennyt jopa pulaa myytävistä esineistä. Alan johtavilla ja luotettavilla toimijoilla antiikkiesineiden hinnat ovat yleensä markkinatason mukaiset, ja niiden näytöissä kannattaa käydä. Siellä voi myös käydä muina miehinä pällistelemässä, ja ennen pitkää saattaa jo alkaa tuntua siltä, että voisi uskaltaa tehdä jonkin pienen tarjouksen, ostaa vaikka satasella jotakin. Ja vuosien kuluttua voi herätä tarve hankkia samanlainen kulho, johon on liittynyt niin paljon muistoja ja hyvää mieltä. Maria Ekman-Kolari haluaa kannustaa kotitalouksia hankkimaan vanhoja, hyvin tehtyjä huonekaluja uusien kuitulevykalusteiden asemesta. Haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin esimerkiksi 1900-luvun jälkipuoliskolla vaikuttaneen muotoilijan Lisa Johansson-Papen, joka tuntuu aivan suotta jääneen unohduksiin. ANTIIKKIKAUPIAS AUTTAA. VANHA ON EKOLOGISTA. Ainakin itse hankkisin mieluummin kunnon puusepän tekemät kalusteet, joiden myötä myös suomalainen metsä voi muuttaa sisätiloihin
On myös olemassa riippumattomia toimijoita, joihin voi turvautua. – Totta kai huutokauppamarkkinoilla vanhat ”starat”, kuten Pekka Halonen, säilyttävät arvonsa, vaikkei heidän töitään moni nuorempi enää tuntisikaan – tai jos tuntee, heidän maalauksiaan saatetaan ehkä pitää hieman tylsinä ja staattisina. Niissähän on pitkään ollut esillä sisustusratkaisuja, joissa on ollut vain valkoista valkoisella. Ryijyhän eristää myös ääntä. Ryijyhän on Suomen ja Ruotsin suuri erikoisuus, jota ei juuri missään muualla tavata. Ehkä tämä kertoo osaltaan kulttuurin arvostuksesta maassamme. Mutta on eri asia, jos puhutaan Halosen niin sanotuista leipätöistä. Hänhän oli taiteilija, joka oli äärettömän kiukkuinen, kun hänen piti myydä jokin taulu ruokkiakseen ison lapsikatraansa Halosenniemellä. Heitä kannattaa mennä viihdyttelemään ja saamaan samalla hyvää tietoa. Hintaluokkakin on eri. Tällä hetkellä esimerkiksi ryijyt alkavat olla suosiossa. Kuvan voi ottaa kännykkäkameralla eikä sen tarvitse olla mitenkään erikoinen. Kannattaa myös käydä museonäyttelyissä tutustumassa taiteen mestareihin, onhan taiteen keräilijälle ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä mikin taiteilija on tehnyt ja mitkä työt hänen tuotannossaan ovat hyviä. – Kysymykseen ei ole tarjolla helppoa vaihtoehtoa, vaan asioiden hoitaminen teettää kyllä pikkuisen työtä. – Totta. Luonnollisesti keräilijää kiinnostavat myös mahdollisesti nousussa olevat alat. VANHAT MESTARIT. vaihtelee suuresti, mutta on olemassa myös todella hyvin ja tarkasti tehtyjä ryijyjä. Kun hän oli oikein vihainen, hän lisäsi taulun taakse kirjaimet LT merkiksi siitä, että kysymyksessä on niin sanottu leipätyö. Kuvissa ei ole ollut minkäänlaista lämpöä. Pääasia on, että sii. Ryijyn historia on myös kiinnostava. 64 | Antiikki ja taide Maria Ekman-Kolari Helene Schjerfbeckin näyttelyssä Lontoossa syksyllä 2019. – Keräilijän olisi hyvä valita, mihin keskittyy. Ostaja saa sitten itse miettiä, haluaako mieluummin ajaa Ladalla kuin Ferrarilla ja mihin pankkitili riittää. Jos itsellä on tunne, että tavaroiden joukossa voisi olla jotakin arvokasta, kannattaa kutsua paikalle alan ihminen. Tarjolla on huonekaluja, valaisimia, peilejä, itämaisia mattoja, ryijyjä, posliinia, lasia, arvometalleja, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa… Luettelo on loputon. Myös ryijyt toimivat tässä lisänä. Mikä sitten on taidetta. Hankkiessaan esimerkiksi Helene Schjerfbeckin työn ja maksaessaan siitä puoli miljoonaa, ostaja ostaa myös nimeä ja arvostusta, ovathan tuon tason taiteilijat ikään kuin automerkkejä. Vaikka on punainen auto, mutta jos se on Lada, se ei ole yhtä kallis kuin punainen Ferrari, vaikka kumpikin on punainen auto. Joku on sanonut taiteen olevan eliitin harrastus, mutta eivätkö nämä kalliiden asuntojen ostajat juuri kuulu siihen. Mieluummin suositaan pelkkää valkoista pintaa. Tässä yhteydessä haluaisin esittää hieman kritiikkiä sisustuslehtiä kohtaan. – Olen pitkään ihmetellyt, miten joillakin on varaa laittaa vaikkapa puoli miljoonaa euroa asumiseen, muttei enää mitään asuntonsa seinälle. Ekman-Kolari kertoo aika ajoin saavansa kyselyjä vanhojen mestareiden töiden arvon säilymisestä. – Ryijyjen valmistaminen oli aikoinaan kansanhuvia ja niitä tekivät myös miehet vapaa-ajan harrastuksenaan. Miten kuolinpesän jäämistöä kannattaa hoitaa. Taide ei ole muiden arvostuksesta riippuvaista, muuten kuin ostotilanteessa. Suosittelisin ensisijaisesti ottamaan yhteyttä huutokauppakamariin lähettämällä vaikkapa muutaman kuvan tarjolla olevasta esineestä. – Valitettavasti meillä ei ole saatavana kovinkaan paljon esimerkiksi 1900-luvun ryijytaiteilijoita käsittelevää kirjallisuutta. Mutta nyt on jo yhdysvaltalaisissa ja ruotsalaisissa sisustuslehdissä alkanut näkyä muun muassa jalopuuta. Loppujälki Posliiniastiastot ovat halpoja kerätä. Totta kai nämä leipätyötkin ovat hyviä, mutta eivät kuitenkaan mestariteoksia. Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että esimerkiksi Pekka Halosen museaaliselle tasolle yltävät työt tulevat aina kiinnostamaan museoita ja suurempia kokoelmia. Sellainen joka tuntee vaikkapa designia, jos sellaisesta on kysymys. Antiikin ja taiteen keräilijää houkuttelevat laajat valikoimat. – Tuohan on maailman pöhköin kysymys, koska taide on sitä, millaisena ihminen kulloinkin sen itse näkee. Kun etsii tietoja taiteilijoista, jotka ovat olleet esimerkiksi triennaaleissa ja voittaneet niissä palkintoja, sitä ei juuri löydy, mikä on tietysti sääli. Koko Roomaa ei kannata yrittää valloittaa, vaan ostaa sitä niin sanotusti talo kerrallaan. Kuva: Maria Ekman-Kolarin albumi – Vinkkejä saa myös antiikkikauppiailta, jotka usein istuvat kaupoissaan aika yksinäisinä. – Ryijyn valinta riippuu paljolti muusta sisustuksesta, mutta jos sattuu asumaan esimerkiksi funkkistalossa, olisi hienoa, jos seinällä olisi samalta ajalta peräisin oleva ryijy antamassa lämpöä. – Arviointeja suorittavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat
Tulossa olevassa kirjassani esittelen erään merkittävän suomalaisen mesenaatin nimeltään Allan Hjelt. Puuseppä oli tehnyt lipastosta pienen, 30 cm leveän ja 25 cm korkean mestarinäytteen, jota kantoi aina mukanaan työnäytteenä. Kannattaa muistaa, että taiteilijan kuoltua hänen nimeään on hyvä pitää esillä, jotta taiteilijan tunnettuus säilyisi myös jatkossa. Tämä on kätevä ratkaisu, etenkin jos sattuu asumaan vähän pitemmällä, jottei synny ajanhukkaa. ?. Hän muun muassa maksoi Alvar ja Aino Aallon osallistumisen ensimmäiseen Milanon triennaaliin vuonna 1936, koska hänen mielestään heillä oli hienoja töitä. Häntä on kiittäminen nykyisestä ammatinvalinnastani, olenhan alun perin valmistunut valtiotieteilijäksi ja ihan sattumalta siirtynyt taiteen tuntijaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä voin mainita vaikkapa vuosina 1916–2007 eläneen hopeaseppänä tunnetun Bertel Cardbergin, jonka elämäntyön muistonäyttely oli kesällä tuomiokirkon kryptassa. Astiastot myös vievät paljon tilaa. Erikoisin hankintani on miniatyyrilipasto, joka aikoinaan on toiminut puusepän mallikappaleena. Säilytän siinä nyt käyntikortteja ja korujani, Maria Ekman-Kolari kertoo. Hänet tunnettiin ennen sotia liikemiehenä, joka keräsi huomattavan omaisuuden. – Sisustustyyleistä minua miellyttää henkilökohtaisesti eniten kustavilaisuus, jossa yhdistyy mannermaisuus ja skandinaavisuus. – Taidemaailmassa on kautta aikojen ollut myös mesenaatteja, jotka ovat tukeneet taiteilijoita heidän urallaan. Ei voi tietää, onko mummo tarkoittanut sitä, millä hinnalla hän on esineen ostanut vai muodostaako esineen ”arvon” jokin muu kuin sen rahallinen hinta. Myös kullatut peilit ovat makuuni. Taiteilijan perilliset eivät useinkaan ymmärrä omaa rooliaan taiteilijan muiston vaalimisessa. Kuolinpesästä löytyi 160 taiteilijan ennen näkemätöntä maalausta, joista pidettiin näyttely Galerie Donnerissa. Kuva: Maria Ekman-Kolarin albumi tä näkee, millaisesta esineestä on kysymys. Nykyiselle ihmiselle, joka on vähän laiska eikä halua tiskata käsin, ne eivät ole kovinkaan houkuttelevia. – Tällä hetkellä posliiniastiastot ovat keräilijän kannalta äärettömän halpoja varsinkin, jos niissä on kultareunus, koska silloinhan ne ovat käsitiskitavaraa. Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa mummo on lahjoittanut lapsenlapselleen esineen, joka mummon mielestä on mittaamattoman arvokas. TAITEILIJAN MUISTOA VAALITTAVA. – Olen sanonut, että pitäisi olla käsikirja, joka sisältäisi vaikka 15 000 tapaa kertoa asiakkaalle, ettei hänen esineensä ole niin arvokas kuin tämä luulee. Esillä oli muun muassa hänen suunnittelemiaan kirkkohopeita, aterimia sekä huonekaluja ja ateljee-verstaan työvälineitä. Artek oli perustettu vuotta aikaisemmin. – Gallen-kalleloita ja schjerfbeckejä ei todellakaan synny kuin pari kolme vuosisadassa. Aikaisemmin vastaava näyttely oli ollut esillä Fiskarsin Ruukissa. – Olen ennen kaikkea kiitollinen omalle isoäidilleni, joka aikoinaan vei minua ahkerasti museoihin. Se on klassinen tyylisuunta, joka mielestäni sopii parhaiten suomalaiseen pelkistettyyn makuun, mutta ei minulla mitään rokokoon pyöreitä muotojakaan vastaan ole. Näitä mesenaatteja ei enää juuri ole, mutta onneksi on sellaisia, jotka kartuttavat omia kokoelmiaan, jotka sitten pitkällä tähtäyksellä mahdollisesti siirtyvät lahjoituksina yleiseen käyttöön. Kuva Santeri Salokiven näyttelystä 2018. Näin ollen joitakin Arabian astiaston osia, mikäli ne ovat ehjiä, voi ostaa muutamalla eurolla. – Allan Hjeltin nimi nousi esiin eräillä illallisilla, kun vieressäni istunut ulkomailla pitkään asunut vanhempi herrasmies ryhtyi kertomaan isästään Allan Hjeltistä, joka muun muassa oli rahoittanut Eliel Saarisen piirtämän Helsingin rautatieaseman suunnittelua. Antiikki ja taide | 65 Maria Ekman-Kolari antaa kirjassaan vinkkejä antiikin ostajille. Hän keräsi myös suuren kokoelman taidetta ja tuki oman aikansa kulttuuritoimintaa. Esineillä saattaa myös olla erityistä tunnearvoa, joka on vaikeasti mitattavissa. Käsitykseni mukaan taiteilijan perhe on tehnyt valtavasti työtä pitääkseen tämän nimeä esillä
Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että näyttelyssä on turvallista viettää aikaa, ja että se on mukaansatempaava myös lapsille ja nuorille, museonjohtaja Kai Kartio sanoo. Muinaisista kulttuureista ehkä juuri Egypti faraoineen ja jumaltaruineen on kiehtonut ihmistä kautta aikojen eniten. Kuva: Amos Rex. Rintakehän kohdalle kuvattu siivekäs nainen esittää taivaanjumalatar Nutia. Näyttelyn tarina on kirjoitettu Italian Torinossa sijaitsevassa Museo Egiziossa, josta myös näyttelyn esineistö on saatu lainaan. Esimerkiksi kuuluisa kuningatar Kleopatra eli ajallisesti lähempänä nykyajan ihmistä kuin aikaa, jolloin kuuluisat Gizan pyramidit rakennettiin. Kävijä saa tietoa jumalista ja egyptiläisten harjoittamasta uskonnosta, sekä siitä, miksi ja miten vainajia muumioiPyramidit, sfinksit ja muumioiden kirous EGYPTIN viimeinen loisto Muinaisista kulttuureista ehkä juuri Egypti faraoineen ja jumaltaruineen on kiehtonut ihmistä kautta aikojen eniten. Amos Rex on tullut tunnetuksi siitä, että sinne tullessa tuntee astuvansa toiseen maailmaan. Amos Rexissä on kymmenen teeman kautta esillä muinaisen Egyptin elämän ja kuoleman koko kirjo, arkisista esineistä aina kultaisiin amuletteihin, eläinten muumioihin ja suuriin veistoksiin saakka. Yhdessä esineistö muodostaa kiehtovan ja elävän kuvan muinaisesta Egyptistä. Myöhäiskautisten arkkujen hienoimpiin esimerkkeihin kuulu-va arkun kansi on tehty ”talon herratarta” Taditratawya varten. Muinaista Egyptiä voi olla vaikea hahmottaa, koska kyseessä on valtavan pitkä aika. Näyttelyssä pääsee tutkimaan muinaisten egyptiläisten vuodenkiertoa, maailmankuvaa ja valtiorakennetta. Museo Egizion kokoelma on yksi maailman tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella. – Amos Rex, samoin kuin Kumu, on voimakkaasti kiinni nykyhetkessä ja tulevaisuuteen suuntautunut. Miksi esittelemme nyt muinaista Egyptiä. Tämä on taas tavoitteena: ihmeelliset esineet kokonaisvaltaisessa näyttelyarkkitehtuurissa kietovat kävijän tunnelmaansa. tiin. Arkkuun on kuvattu neljä kohtausta: sydämen punnitseminen, Anubiksen suorittama muumiointi, vainaja purjehtimassa aurinkolaivassa auringonjumala Rata palvoen, sekä kahdeksan istuvaa jumalaa. 66 | Antiikki ja taide A mos Rexissä Helsingissä ja Tallinnan Kumu-taidemuseossa on avautunut ainutlaatuinen kaksoisnäyttely muinaisen Egyptin historiasta, Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii menneisyyden tuntemista. Maalausten värit ovat säilyneet hyvin; keltaisella, vihreällä, sinisellä ja punaisella maalilla on luotu monimutkainen ja vaikuttava kokonaisuus
Ei ole ihme, että Egyptin loisto ei himmene, vaikka vuosituhannet kuluvat. oli 26. Näyttelyssä on runsaasti tapahtumia, kuten teatterija musiikkiesityksiä, aitojen kirjeiden pohjalta luotua museodraamaa sekä luentoja. dynastian eli saitilaisen kauden (664–525 eaa.) ensimmäinen hallitsija. Amos Rexin näyttelyn toteutukseen osallistuneen Merin suunnitteilla olleen teoksen kirjoittaminen tuli ajankohtaiseksi Amos Rexin näyttelyn myötä. Pääkaupunki Saisin mukaan nimetyllä kaudella taide kukoisti ja esimerkkejä siihen otettiin historiasta, etenkin vanhan tai keskimmäisen valtakunnan ajoilta. Night Visions -festivaalin kanssa yhdessä toteutetun ja teemaan sopivan kattauksen kauhuelokuvia, yleisöopastuksia lapsille, luentoja aina vajonneista Farao Psamtek I 26. Osiriksen asussa esitetty hahmo pitelee kädessään djed-pilaria. EGYPTIN LOISTO – VIIMEISET SUURET DYNASTIAT, AMOS REXISSÄ HELSINGISSÄ 21.3.2021 SAAKKA.. Kirja johdattaa lukijat muinaiseen Egyptiin ja vastaa kiinnostavasti moneen ikivanhaan arvoitukseen. Tämän sarkofagin kanteen on kuvattu Psamtek I:n aikaan elänyt korkea-arvoinen uskonnollinen virkamies nimeltään Ibi, joka hymyilee tyypillistä, tyyntä saitilaishymyä grauvakkaan eli mustaan hiekkakiveen taidok-kaasti veistettynä. Kuva: Amos Rex, Museo Egizio kaupungeista muumiomaniaan, teemaopastuksia, peli-iltoja ikivanhan Senet-lautapelin äärellä ja taianomaisia taidepajoja. 14.2.2020–31.1.2021 Ku va : M ie lik uv itt aj a To m i A ro Postimuseon näyttely esittelee sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten koskettavia kirjeitä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Yhteistyössä Arkeologisten kaivausten paljastama rikas kulttuuri näkyy arjessamme yhä: esimerkiksi 365 päivän kalenteri, jossa vuosi jaetaan 12 kuukauteen, oli käytössä jo muinaisessa Egyptissä. Kirjeklubeilla luemme ja keskustelemme kirjeistä. . Antiikki ja taide | 67 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.. Samaan aikaan näyttelyn kanssa julkaistaan Amos Rexin tilaama ja SKS:n kustantama, FM, egyptologi ja tietokirjailija Mia Merin tietokirja ”Egypti – Kala sarkofagissa ja muita mysteereitä”. Jos haluat, niin voit tuoda myös omia kirjeitäsi luettavaksi. Antaudu kuuntelemaan kirjeitä näyttelijöiden Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina ja samaistu niiden yleisinhimillisiin tunteisiin. Muinaisten egyptiläisten sanoin: Ankh wedja seneb eli eläkää, olkaa kukoistavia ja terveitä! Näyttelyä täydentää runsas oheisohjelmisto, joka sisältää mm. Katso tapahtumat www.postimuseo.. dynastian eli saitilaisen kauden (664–525 eaa.) ensimmäinen hallitsija
Ne pitelivät käsissään palmunlehviä kuin miekkoja. Maalaukset toivat väistämättä mieleeni esoteerisuudessa usein toistetun ajatuksen ”niin kuin ylhäällä, niin myös alhaalla”, Kokkinen kertoo. – Enkelien siivet olivat värjääntyneet punertaviksi. sen sata vuotta sitten, vuonna 1920, Kokkinen kertoo. Toinen enkeleistä katsoi erikoisessa, magneettista unta muistuttavassa mielentilassa ylöspäin. – Sain viime kesänä kutsun tulla tutustumaan Ruusu-Ristin temppeliin. Kokkinen kumartui lähemmäs maalauksia ja löysi niistä signeerauksen, joka paljasti ne Torsten Wasastjernan (1863–1924). 1920luvulla erilleen joutuneen triptyykin osat löytyivät teosofien Ruusu-Ristin temppelistä Helsingistä. Yhdistyksen aktiivijäseniin kuuluva Aija Tuukkala oli luvannut esitellä hänelle Ruusu-Ristin taidekokoelmia, joista Kokkinen oli erityisen kiinnostunut suunnitellessaan Villa Gyllenbergin näyttelyä. Samaan suuntaan osoitti hänen saniaisen lehteä muistuttava ”miekkansa”. 68 | Antiikki ja taide M iten taiteen ja uskonnon tutkija, filosofian tohtori Nina Kokkinen löysi Torsten Wasastjernan Kun luonto nukkuu, henki valvoo -triptyykin. Molempien maalausten alalaitaan oli maalattu musta, siipensä avannut lepakko. Toinen enkeleistä oli kääntänyt katseensa sivuun ja riiputti pitelemäänsä lehteä alaviistossa. Teosten tunnelma oli salaperäinen. Odotin mahdollisuutta innostuneena. Kuunnellessaan Tuukkalan kertomusta tilan ja temppelin historiasta, Kokkisen silmät naulautuivat kahteen suurikokoiseen maalaukseen, jotka esittivät enkeleitä. SILMÄT NAULAUTUIVAT MAALAUKSEEN. Pekka Ervast (1875–1934) lähipiireineen perusti tämän kotimaista teosofiaa edustavan yhdistykNina Kokkinen jäljitti Torsten Wasastjernan teoksen Mystinen triptyykki löytyi Tutkija Nina Kokkinen jäljitti Torsten Wasastjernan triptyykin ”Kun luonto nukkuu, henki valvoo”
Anttonen lähetti Kokkisen teoksista ottamat kuvat Torsten Wasastjernan lapsenlapselle Frida Packalénille. Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä Taiteen ja uskonnon tutkija, filosofian tohtori Nina Kokkinen jäljitti Torsten Wasastjernan triptyykin ”Kun luonto nukkuu, henki valvoo”. On mahdollista, että kyseessä ovat juuri vuoden 1899 maalauksen sivuaiheet, Anttonen vastasi Kokkiselle. KESKIOSA OLI OLEMASSA. Triptyykin historia alkoi kutoutua selväpiirteisemmäksi, kun Packalén kävi läpi. Packalén ei tiennyt teosten olevan ruusuristiläisten temppelissä, mutta hän vahvisti, että ne ovat olleet osa kyseistä maalausta. Mystinen triptyykki löytyi tekemiksi. Kyseessä oli eräänlainen triptyykki, jonka keskellä on autio suomaisema ja sivuilla enkelihahmot, jotka muistuttavat suuresti Ruusu-Risti -temppelin figuureja. Näyttelyn työryhmä päätti lähteä tutustumaan siihen, ja samalla arvioimaan, josko triptyykki olisi mahdollista rekonstruoida osaksi Gyllenbergissä pidettyä näyttelyä. Antiikki ja taide | 69 TEKSTI: JOUNI SUOLANEN KUVAT: VILLA GYLLENBERG Torsten Wasastjerna, Kun luonto nukkuu, henki valvoo, 1898–1899. Niinpä Kokkinen viestitteli kiehtovista enkeleistä 1930-luvun taidegrafiikasta väitelleelle ja esoteerisuutta hyvin tuntevalle taidehistorioitsija Erkki Anttoselle. Ruusu-Risti ry. Yksityiskokoelma. Osa hänen fantasiaa henkivistä teoksistaan on suurikokoisia, kuten Varisevat lehdet (1897, Ateneum), joka on noin viisi ja puoli metriä korkea. – Hän on samaan aikaan myös kirjoittamassa artikkelia suomalaisten taiteilijoiden yhteyksistä teosofiaan Kokkisen ja Lotta Nylundin toimittamaan Hengen aarteet -kirjaan. Enkelit, öljy kankaalle. Samalla selvisi, että triptyykin keskiosa oli olemassa. Enkeliteokset päätyivät osaksi hänen juttuaan. – Teoksista ei tiedetä paljoakaan, mutta vuonna 1899 Wasastjerna esitteli Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä maalauksen Då naturen sofver, vakar anden. Tiedon muruset alkoivat kasaantua yhteen. Kuvataiteen ohella hän muun muassa kirjoitti runoja ja näytelmiä. Wasastjernan tuotantoa jo pitkään tutkinut Anttonen kiinnostuu teoksista ja alkoi selvittää niiden tapausta tahollaan. Maisema, sekatekniikka kankaalle. Ruusu-Risti temppelissä ei tunnettu enkeliteosten historiaa. – Ruusu-Risti temppelin eteisessä oli esillä kaksi enkeliaiheista, synkkää maalausta, jotka mitä ilmeisimmin muodostivat kokonaisuuden, Kokkinen kirjoitti. Tämän vuosisadan vaihteessa aktiivisesti työskennelleen taiteilijan tuotanto on monipuolinen
Packalén arveli, että triptyykin suomaisemaa esittävä öljymaalaus syntyi joko matkan aikana tai sen jälkeen taiteilijan Helsingin ateljeessa, ennen kuin tämä myöhemmin syksyllä lähti Pariisiin. Suomaiseman punertava valo lankeaa myös enkelten sekä lepakoiden päälle. Hän epäili myös, että suurikokoiset enkelit päätyivät kehystämään maisemaa vasta vuosia myöhemmin, sillä Wasastjerna ei tuntenut enkeleiden malleina olleita henkilöitä ennen vuotta 1897. Suomaiseman inspiraation lähteenä toimi todennäköisesti Wasastjernan Lappiin kesällä 1892 tekemä matka. Hänen päänsä on kuitenkin kääntynyt poispäin, kohti katsojalle näkymätöntä todellisuutta. Useita eri kehityksen asteita Anttonen katsoo, että enkelit ovat keskeisessä asemassa teoksen kokonaisuuden kannalta. – Näin valon kautta löytyy yhdistävä sidos luonnon ja hengen välille. Tämän tiedon Packalén osoitti vierailijoille Päivi Hovi-Wasastjernan kirjoittamasta TaideSadun prinsessa. Kuva: Wikimedia Commons Ranskalaisia silittäjättäriä. Jopa niin, että oikeanpuolimmaiseen enkeliin, joka osoittaa palmunlehvällään ylös kohti korkeampia henkisiä tasoja, lankeaa aavistuksen voimakkaampi valo. Ja kaiken valaisee auringon kajo, jumalallinen valo, henki. Näin ajatellen triptyykissä voidaan Anttosen mukaan nähdä uusplatonisesta näkökulmasta useita eri kehityksen asteita. Toinen enkeli on häntä korkeammalla tasolla kurkottaen ylös kohti jumalallisempia todellisuuksia. Alimpana on nukkuva luonto, sen yläpuolella ovat valvovat isosilmäiset lepakot, niitä ylempänä vasemmanpuolimmainen enkeli, joka osoittaa palmunlehvällään alas maahan ja luontoon. 70 | Antiikki ja taide keskiosaan liittyviä tietojaan ja aineistojaan. – Vasemmanpuoleisen hahmon kädessään pitelemä palmunlehvä osoittaa keskiosan maalauksen suomaisemaa eli luontoa, ”nukkuvaa” maata. Tätä tuntuu houkuttelevalta tulkita uusplatonisen järjestelmän pohjalta niin, että hän on siten lähempänä jumalallista sfääriä, Anttonen analysoi. HAHMOTELMA LUONNOSLEHTIÖSTÄ. korkeampiin sfääreihin, Anttonen toteaa. Triptyykin kokonaisuudesta löytyi hahmotelma Wasastjernan luonnoslehtiöstä. Kuva: Wikimedia Commons. Oikeanpuoleinen enkeli taas osoittaa lehvällä suoraan ylös, taivaaseen tai Wasastjerna omaksui symbolismista pyrkimyksen kuvata realistisen todellisuuden sijasta henkisempiä ideoita. Kuva: Wikimedia Commons Varisevien lehtien tanssi
Erkki Anttosen mukaan Wasastjerna oli taiteilijana oman tiensä kulkija, joka ei halunnut sitoutua 1800-luvun lopun tyyli-ihanteisiin, kuten symbolismiin. Gallen-Kallelalle luonto on täynnä syviä salaisuuksia ja henkistä tietoa, joita on syytä tutkia tarkasti. Ruusu-Ristin temppeliin ne sen sijaan päätyivät todennäköisesti siinä vaiheessa, kun Kulmakoulun toiminta vuonna 1981 päättyi. Samaan aikaan myös koulun yhteydessä toiminut Ruusu-Ristin temppeli siirtyi uusiin tiloihin Merimiehenkadulle, jossa se yhä sijaitsee. Torsten Gideon Wasastjerna (1863 -1924 Helsinki oli suomalainen taidemaalari. Wasastjernan enkelit päätyivät koristamaan Kulmakoulun seiniä. Antiikki ja taide | 71 ?. Niiden myöhemmistä vaiheista Packalénillakaan ei ollut tietoa. Kokkisen näkemyksen mukaan Wasastjernan suhde luontoon oli paljolti samanlainen kuin esimerkiksi luonnonmystikoksikin tituleeratun Akseli Gallen-Kallelan, josta hän kirjoittaa viime vuonna julkaistussa Totuudenetsijät –kirjassaan. ARTIKKELIN LÄHTEENÄ ON KÄYTETTY NINA KOKKISEN BLOGIA, JOKA LÖYTYY OSOITTEESTA: HTTPS://UUDENETSIJAT.COM/2020/05/13/KADONNEEN-ENKELITRIPTYYKIN-TARINA-TORSTEN-WASASTJERNAN-KUN-LUONTO-NUKKUU-HENKI-VALVOO/ Sadun prinsessa. Eräs koulun vanha oppilas muistelee nähneensä ne siellä. Packalén kertoi, että näyttelyiden jälkeen triptyykki päätyi Wasastjernan ateljeehen, joka sijaitsi tuolloin Helsingissä Unioninkadulla. Helsinki-Düsseldorf-Pariisi -teoksesta. Lähes kolmemetrinen triptyykki päädyttiin jakamaan osiin. maalari Torsten Wasastjernan matkassa. Joka tapauksessa hän omaksui symbolismista pyrkimyksen kuvata realistisen todellisuuden sijasta henkisempiä ideoita. Päiväkirjaansa Wasastjerna kirjoitti kerran runollisesti erämaasta, ”jossa karhuilla on elintilaa ja missä voi kuvitella, että keijukaiset ja metsän nymfit tanssivat kuutamolla”. Ulkomailla Wasastjerna opiskeli Düsseldorfin taideakatemiassa 1885–1888 sekä Pariisissa. Siinä mailleen painuva aurinko sävyttää maiseman salaperäisen punertavaksi, kuten niin monissa muissakin Wasastjernan teoksissa, Kokkinen toteaa. Tunnettuja maalauksia: Silittäjätär 1889, Luxembourgin puistosta 1890, Place de la Concorde 1890, Sadun prinsessa 1896, Varisevien lehtien tanssi 1897, Enkeli Mikael lohikäärmeen voittaneena 1905–1906. Wasastjerna kirjoitti myös runoja ja näytelmän. Salaperäinen, sadunomainen tunnelma on aistittavissa myös monissa Wasastjernan teoksissa, niin myös triptyykin keskellä aikoinaan olleessa suomaisemassa. Taiteilijan kuoleman jälkeen vuonna 1924 erityisesti hänen suurikokoisten teostensa säilyttämisestä tuli haasteellista. Wasastjernan maalauksissa vuosisadan vaihteen molemmin puolin voi havaita viittauksia panteismiin ja alkemiaan, kuten hänen yhdessä pääteoksessaan Sadun prinsessa (1894–1896, Ateneum). . OMAN TIENSÄ KULKIJA. Kirjassa kerrotaan triptyykin olleen esillä kahdesti: ensin Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1899 ja sitten Turun Taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1900. Kun luonto nukkuu, henki valvoo -kuvassa on taas nähtävissä yhtymäkohtia uusplatoniseen ajattelutapaan. Enkeleitä sen sijaan päädyttiin tarjoamaan Kruunuhaassa vuosina 1928–1981 toimineeseen Kulmakouluun. Wasastjerna tunnetaan parhaiten hänen vuoden 1890 vaiheilla maalaamistaan impressionistisista maisemamaalauksista mutta hän maalasi myöhemmin myös fantasia-aiheita ja symbolistisia maalauksia. Wasastjernan vanhemmat olivat lakitieteen kandidaatti, apukamreeri Edvin Gideon Wasastjerna ja Rudolfina Charlotta Barck. Kuva: Wikimedia Commons. Hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1879–1885 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa 1883–1885 ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1885. Suomaisemaa esittävä öljymaalaus jäi tuolloin Wasastjernan sukulaisten haltuun
Puunukke herää hyvän haltiattaren ansiosta eloon, ja puuseppä antaa sille nimen Pinocchio. Varsinkin Pinocchio-aiheisia. Koskenniemen epigrammin vuodelta 1960. Mielenkiintoisimpia ovat Disney-tuotannon kiiltokuvat, joita on äitini vihkossa paljon. ”Niin kuin pääsky pitkin pintaa maan, niin kuin pääsky sineen korkeaan.” Isäni on ollut hiukan leikkisämpi ja runoillut ihan omatekoisen säkeen, tosin varmaan aika totuudenmukaisen huomion tyttärestään: ”Meidän Jaanasta lähteepi ääniä, jotka kaikuvat ympäri lääniä.” Vanhin kuvakirja vuodelta 1940 Muistoja ystävistä Myöhemmät muistot ovat naapuruston leikkikavereilta ja sittemmin koulun alettua luokan tytöiltä. Omissani oli runsaasti kimalletta ja säihkettä. Pinocchiota auttaa tarmokas Samu Sirkka, joka opettaa Pinocchiota erottamaan S Runot ovat varsin vakavia vielä 50-luvullakin. Siinä on Inkeri-mummoni kirjoittama omistuskirjoitus äidilleni ja kaunis kiiltokuva enkelistä. Papukaija edustaa jo 70-lukua ja siinä on mukana kiiltohilettä.. Hän on siteerannut sinne runoilija V.A. Puunukesta kertova kokopitkä elokuva oli ensimmäinen animaatio, jonka äitini näki ja se teki siten häneen lähtemättömän vaikutuksen. Luonnollisesti minulle ensimmäisen muiston on sinne kirjoittanut äitini. Vuonna 1940 ensi-iltansa saanut elokuva mukailee Italiaan sijoittuvaa tarinaa yksinäisestä Geppettonimisestä puusepästä, joka veistää puunuken. 72 | Antiikki ja taide Rakkaat esineet ain äitini kiiltokuvakirjat omaan käyttööni alle kouluikäisenä. Jäljellä on ainoastaan kuva. Tuon ajan kiiltokuvat ovat vaatimattomampia ja lähes mattamaisia. DISNEY-TUOTANNON KUVIA. Vanhin vihkoista on 40-luvulta. Pojat eivät 60–70-luvuilla juuri runoilleet. Osa kirjojen lyijykynillä kirjoitetuista teksteistä on ajansaatossa himmentynyt niin, ettei niitä enää erota. Pinocchion valehdellessa tämän nenä kasvaa pituutta
Rakkaan esineet kirjoitukset ja kuvat sähköpostilla: antiikki.eko@gmail.com Pimee Vintti Säkyläntie 815, 21330 Turku p. Se voi olla taulu, kirja, lasiesine, patsas ihan mikä vaan sinulle tärkeä tavara, johon liittyy myös tarina. Oletko jo kauan etsinyt rustiikkisia pinnatuoleja tai himoinnut kiiltäviä kuparipannuja. Toivomuskaivo Monella meistä on pimeitä toiveita. Ja tieni johdata taivaaseen iäiseen elohon siellä”. 40-luvulta 70-luvulle tultaessa muukin muistovihkoissa muuttuu kuin kiiltokuvien koristeellisuus. Liitä mukaan myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, jotta voimme olla yhteydessä, jos haluamme täydennystä esineen tietoihin. Hyvä Antiikki ja taide –lehden lukija. Ota niitä kaksi, jotta tulet lihavaksi”, kotiapulaisemme toivotteli. Avaa meille aarteittesi tarinat. Antiikki ja taide | 73 KERRO AARTEESI TARINA ?. Tule kylään Vintiltä löytyy aito mummolan tunnelma. Olet lämpimästi tervetullut Paattisille – kynnys on matala. Viljele siis taitavasti nuoruutesi ryytimaa.” ”Mua suojaa sä Isä armoinen sun henkes voimalla vielä. SYNKKISTÄ RUNOISTA LEIKKISYYTEEN. Jätä toiveesi unelmiesi vanhasta tavarasta, niin Pimee Vintti ryhtyy etsimään sitä sinulle. Tarina voi liittyä siihen, mistä olet hankkinut esineen tai keneltä olet saanut sen. Pinocchio-kuvia on kirjoissa lukemattomia. Kun Pinoccchio oppii oikean ja väärän eron, haltiatar muuttaa hänet oikeaksi pojaksi. Omissa muistoissa on huomattavasti iloisempi ja leikkisämpi ote. ”Elä isänmaalle! Kuole Jumalalle!” on isosiskon lisäksi muistokirjaan kirjoittanut moni muukin tyttö. . Vanhat esineet sopivat mainiosti mausteeksi uuteenkin sisustustyyliin. Äitini ensimmäinen kiiltokuva. Tätä ohjetta olen tainnut noudattaa. ”Jos ei maistu kauravelli, ota päälle karamelli. 040 550 4470 Avoinna LA ja SU klo 11.00-16.00 Sisustajan unelma Pimee Vintti on täynnä ihania vanhoja tavaroita eri vuosikymmeniltä. ”Ruusun lailla kauneimman, loi sut Luojas kukkimaan. Saihan elokuva ensi-iltansa 1940. 1800-luvun pihapiirissä aika on pysähtynyt. Elettiinhän sota-aikaa ja kuolema oli läsnä joka päivä myös lasten elämässä. Sympaattinen koira on aika harvinainen kiiltokuva.. Leikkimielisiä runoja ei juuri ole, vaan toivotetaan siunausta ja suojelusta tulevalle elämänpolulle. Näillä sanoilla äitini alakoulun opettaja on toivottanut suojelusta koulutielle ja -vuodelle vuonna 1945. Lähetä meille kuva ja tarina sinulle tärkeästä, rakkaasta ja merkityksellisestä esineestä. Esineen hinnalla ei ole mitään merkitystä. Ne tuovat mieleen lapsuuden tuvan tai mummon kammarin. TEKSTI JA KUVAT: JAANA ISOSAARI oikean väärästä. Kirjoita esineeseesi liittyvät muistot ja liitä mukaan myös kuva siitä ( koko vähintään 2 Mt). Aikakauteen peilattuna näin paatoksellisen värssyn ymmärtää. Kun esineeseen liittyy tarina, se muuttuu arvokkaammaksi, se ei ole enää pelkkä esine. Torpan lattiat narisevat ja pinnat ovat kiehtovasti patinoituneet
Näyttelyssä nähdään Enckellin tuotantoa varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka. Taiteilijan laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Sihtola. . Enckell oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin. Näyttely esittelee paljon ennestään tuntemattomia teoksia, Enckellin laajaa piirustustuotantoa ja luonnoskirjoja sekä valokuvia hänen omasta arkistostaan. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat Poika ja pääkallo Magnus Enckell Omakuva (1918). Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Magnus Enckell: Taiteilijan äiti (1904). (1893), Herääminen (1894) ja Heräävä fauni (1914). Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis Hiuksiansa suoriva tyttö (1902). Hän oli haaveilija, mutta myös kansainvälinen maailmanmies, näyttelyiden komissaari, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja monumentaaliteosten tekijä. Ateneumin näyttely tarkastelee Enckelliä monipuolisesti ja esittelee hänen koko tuotantoaan viideltä eri vuosikymmeneltä. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Magnus Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värinja valontäyteistä uusimpressionismia. MAGNUS ENCKELLIN SUURNÄYTTELY ATENEUMIN TAIDEMUSEON KOLMANNESSA KERROKSESSA 23.10.2020–14.2.2021.. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Poika ja pääkallo (1893). 74 | Antiikki ja taide M agnus Enckell (1870–1925) tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Niin musiikki, teatteri kuin kirjallisuus olivat tärkeitä monipuolisesti sivistyneelle taiteilijalle. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Haaveileva maailmanmies Magnus Enckell kuuluu Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin. Ateneumin näyttely ja sen yhteydessä julkaistava kirja valottavat taiteilijan monia puolia. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Habitaren Antiikki, Helsingin messukeskus Tapahtumat 2020 Koronatilanne saattaa muuttua, joten kannattaa tarkistaa tapahtumajärjestäjän sivuilta viime hetken tiedot.. Ilmiöiden kauneus – Gunnel Nyman ja Dora Jung – Lasia ja tekstiiliä / Suomen lasimuseon suuri sali, Riihimäki . 10.–11.10. 25.–29.11. 7.-8.11.2020 Hämeenlinnan antiikkimessut & vintagemessut, Loimua Areena, Härkätie 17, 13600 Hämeenlinna . Helsinki Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas. Helsinki antiques,Wanha satama MARRASKUU . 9.-25.10. 3.7.-25.10. Hyvinkään antiikkija keräilymarkkinat, Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 – 6, Hyvinkää . 10.– 11.10. Antiikki ja taide | 75 LOKAKUU . Hagelstamin kuukausihuutokauppa, Tehtaankatu 27, Helsinki . Bukowskin Helsinki design & contemporary art, Mastokatu 4-6, Helsinki . 17.10. 31.10.–1.11.
Museo Milavida • Näsilinna • Milavidanrinne 8, Tampere • www.museomilavida.. • Liput 8/3 e –15.11.2020 Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2020-49 700278-2005