KÄDENTAIDOT . KERÄILY . ENTISÖINTI . ARJEN HISTORIA 6/2018 • 8,90 € Tyylisuunnat: Renessanssi Kumelan 850 upeaa esinettä LEGENDAARINEN LENTOKONE Hanssin Jukka KARAMELLIKÄÄREET Herkulliset taideteokset Petäjäveden 700-vuotias kirkko PAAVO ORRE 250 uuninluukun kokoelma Kotona tuhansia enkeleitä HELENA MINKKINEN Maailman ainoa kantelemuseo Kunnianosoitus lasitehtaalle
klo 11–18. ti–pe klo 11–18. Avoinna pe–su klo 11–18 sekä joulunalusviikolla 18.–21.12. Suljettu 23.–26.12. Jäljet lumessa Palatsin joulu Palatsin joulu – Näyttely, teemaopastuksia, tapahtumia 23.11.2018–6.1.2019 Talvinen kenkäkavalkadi 16.11.2018–24.3.2019 MILAVIDAN TALVINÄYTTELYT 2018–2019:. Museo Milavida, Näsilinna Milavidanrinne 8, Tampere Puh. 040 831 4054 Liput: 8/3 € museomilavida.. Poikkeukset: Avoinna la 22.12. klo 11–16 ja to–su 27.12.–30.12
40 Valokuvaaja Heikki Willamolle karhut ja hirvet ovat suosikkikuvattavia. Punaisen hehkua ensimmäisessä salissa 2000 ja 2001 vuosilta. Taiteilija Nanna Susi tekee työnsä suuresti ja vahvalla tunteella. 12 Helena Minkkinen jakaa asuntonsa tuhansien enkeleiden kanssa: niitä on sängyssä, vessassa, parvekkeella, kattokruunussa, sohvalla ja jopa koirien ruokapaikalla. Väreissä on voimaa, puhtautta ja pigmenttiä. Antiikki ja taide | 3 Kumelan lasin herkulliset lasiesineet .....................................................6 Taideuutisia .............................................................................................12 Suomalaisten suunnittelijoiden valaisimet ovat kuumaa huutokauppatavaraa ..............................................................................14 Taiteilija Nanna Susi tekee työnsä suurella tunteella ja vahvoilla väreillä ....................................................................................18 Renessanssi nitoi yhteen kreikkalaisen, roomalaisen ja kristillisen perinteen ..............................................................................22 Suomen lippu – 100-vuotias maamme symboli ................................26 Legendaarinen Hanssin Jukka ...............................................................28 Paavo Orrella on 250 uuninluukkua .....................................................32 Outi Pieskin huikeiden teosten taustalta löytyy erilaisia saamelaisteemoja ..................................................................................34 Uhra Simberg-Ehrström maalasi langoilla ...........................................38 Petri Tuunaisella on satoja nimmareita maailmantähdiltä................40 Samuli Heimonen rakentaa pienistä paloista kokonaisuuden ..........45 Petäjäveden kirkko on maailmanperintökohde .................................46 Kattaus kruunasi vanhanajan joulun ....................................................52 Karamellikääreet ovat pieniä herkullisia taideteoksia .......................54 Jyväskylässä on maailman ainoa kantelemuseo ...............................58 Taideuutisia .............................................................................................51 Maa, ilma, vesi ja tuli – neljä elementtiä taiteessa ...........................62 Taideuutisia .............................................................................................64 Tilaajakortti..............................................................................................65 Kehystäjä Tiina Tainio taikoo taideteokselle raamit ...........................66 Valokuvaaja Heikki Willamo tavoittelee muinaisen metsästäjän mielenmaisemaa .............................................................70 Helena Minkkisellä on tuhansia enkeleitä ..........................................72 Historiallinen Brinkkalan talo ................................................................76 Lukijan esine: Pula-ajan tontut .............................................................81 Tapahtumat .............................................................................................82 Sisältö Virpi ja Pasi Rytkösen Nastolankodissa on 850 toinen toistaan ihanampaa Kumelan Lasin lasitehtaan valmistamaa esinettä. 18 72 Petri Tuunainen on vuosien saatossa kerännyt satoja nimikirjoituksia maailmantähdiltä. Karhuihin liittyy paljon myyttejä, kun taas hirvi on alkukantainen ja rumankaunis 70
040 753 8555 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki www.porvoonwanharautakauppa.fi Asentajantie 8, Porvoo puh. 0500533587 www.gema.fi A NTIK. 040 707 4753 WANHAN TALON VARAOSAT • tulisijat ja -tarvikkeet • vanhat ovet ja ikkunat • helat, lukot ja ruuvit Puutarhakatu 9, Turku Puh. 2 Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi puh
Joulun vietto periytyy Raamatusta, jossa Jeesuksen kerrotaan syntyneen talliin. Maaseudun jouluun liittyi myös joulukirkkoon meneminen hevoskyydillä. Jopa kotieläimet saivat viettää joulua: hevoset, lehmät, vasikat, porsaat jopa kanatkin. Juhlimme joulua vahvasti joulupukkeineen, joululahjoineen ja joulukuusineen. Edelleen joulun aika on pyhitetty juhlaan, mutta muodot ovat muuttuneet. Vanhaan jouluperinteeseen kuului pahnojen tuonti tuvan lattialle. Sitä odotettiin viikkoja ja sitä juhlittiin vähintään kaksi viikkoa – jouluaatosta loppiaiseen. Jouluna muistettiin lahjoilla perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. 040-753 8555 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe 9–15 Puh. Kirkosta kotiin palattaessa kyläläiset ajoivat kilpaa. Antiikki ja taide | 5 oulun vietto on Suomessa kuulunut kulttuuriimme siitä alkaen, kun kristinusko levisi pohjolaan. Minkä talon hevonen oli nopein, osoitti kylän vahvimman talon voimavaroja. Muuttuneista perinteistä huolimatta joulussa on edelleen jotain ikuisesti pysyvää: rauhan ja hyvänmielen sanoma ei ole vuosisatojen kuluessa muuttunut eikä unohtunut. Me monet, viime vuosisadalla maaseudulla syntyneet muistamme joulun suurena juhlana. Jälkiruokana oli väskynäsoppa ja joulupuuro. 09-413 97 300 Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Vuonna 2018 ilmestyy 6 numeroa. Kaupunkilaistumisen myötä on syntynyt myös uudenlaisia perinteitä. 6/2018 J Perinteinen joulu on yksi kulttuurimme rakennuspuu Kannen kuva: Sirkku Kumela-Lehtosen suunnittelemia taidelasiesineitä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 38 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 43 € ISSN 2341-622X (painettu) ISSN 2489-8686 (verkkojulkaisu) www.antiikkijataide.fi Levollista juhla-aikaa Antiikki ja taide –lehden lukijoille.. Tämä kirkon välittämä sanoma elää vahvimmin juuri joulun aikaan. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mediapalvelu SP Oy/Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Pyhäpäiviä on runsaasti: Suomessa tämän vajaan kolmen viikon aikana ollaan töissä vain kuusi päivää. Niihin kuuluivat perinteisesti kinkku ja laatikot. Kuusi oli nurkassa ja siinä paloi oikeat kynttilät. Kuusen kynttilät ovat muuttuneet sähköisiksi ja jouluvaloja on paljon pihoilla ja parvekkeilla luomassa loistetta pimeään aikaan. Pöytään katettiin vuoden parhaat tarjoilut, sillä silloin oli lupa yölläkin syödä
Lähde: Kirja ”Oy Kumela – lasimaalaamosta tehtaaksi”, Suomen lasimuseo.. Uudet omistajat eivät onnistuneet tekemään tehtaasta kannattavaa, vaan se meni kaksikin kertaa konkurssiin, vuosina 1981 ja 1985. Näillä, kuten Kumelan lasiesineillä yleensäkin, ei ollut nimiä, ainoastaan hinnastossa mainittu tuotenumero. KUMELAN HISTORIA . 6 | Antiikki ja taide Sirkku Kumela-Lehtosen suunnittelemia taidelasiesineitä. Kumelan suku myi tehtaansa 1976. Oy Kumelan lasitehdas aloitti toimintansa Riihimäellä vuonna 1937, perustajana veljekset Toivo, Ilmari ja Oiva Kumela
Nyt heidän Nastolassa sijaitsevaa kotiaan koristaa 850 toinen toistaan herkullisempaa lasiesinettä, joista osa pääsee juhlapöydän kattaukseen tai piristämään arkipäivää. Virpi ja Pasi Rytkönen ihastuivat Kumelan lasiesineisiin muutama vuosi sitten. KUVAT: VIRPI RYTKÖNEN Keräily kunnianosoituksena Kumelalle 850 herkullista lasiesinettä Antiikki ja taide | 7 Kumelan tehtaalla valmistettuja tuhkakuppeja.
Miksi juuri Kumela. Siitä keräily alkoi ja jatkuu edelleen. Tämä on mahdollistanut esineiden tunnistamisen ja tätä Kumelan tuotanto on ollut varsin monipuolista, joten keräiltävää riittää jatkossakin.. Jollakin kirpputorilla sitten katseemme kiinnittyi mielestämme erityisen kauniiseen, korkeaan ja siroon Kumelan kynttilänjalkaan ja ostimme sen. jatkossakin. 8 | Antiikki ja taide Miten innostuitte Kumelasta. Onneksi Kumelan tuotanto on ollut varsin monipuolista, joten keräiltävää riittää kautta keräilyharrastuksemme jatkumon. Tässä yhteydessä voisinkin lausua kiitokset kaikille niille henkilöille, jotka ovat auttaneet meitä lasinkeräilyharrastuksessa eteenpäin antamalla käyttöön tehtaan tuotannosta kertovaa materiaalia sekä suusanallista tietoa. Nyt jos löydämme yhdenkin meille uuden esineen niin se on juhlan paikka. – Erityisesti Sirkku Kumela-Lehtosen suunnittelemat talousja taidelasiesineet, Armando Jacobinon luoma lasimallisto sekä tehtaan opaalilasiesineet eri väreissä. Täytyy kyllä mainita sekin, että keräilyn alussa saatoimme tulla keräilymessuilta kotiin tuomisina pari kassillista Kumelan lasia. – Koska olemme saaneet itse apua esinetunnistuksiin, päätimme että perustamme Instagramiin omista kuvista koostuvan Kumelan esinekuvaston, josta voisi olla apua taas muille keräilijöille. Olisi myös mukavaa, jos pieni Kumelan lasitehdas saisi ansaitsemaansa arvostusta muiden isompien tehtaiden rinnalla. Olimme juuri hankkineet LP-soittimen, jota varten tietysti piti etsiä vinyylilevyjä. Emme olleet aiemmin paljon kirpputoreilla kierrelleet, joten nämä ”aarreaitat” tulivatkin vasta levyjä etsiessä tutuiksi. Hehkuvan punaiset, oranssit ja keltaiset lasiesineet ovat tällä hetkellä keräilymme keskiössä. Kumelan lasituotanto on kuitenkin ollut laajaa ja monipuolista, joten keräiltävää on. Yleensäkin värillinen lasi on mielestämme kaunista katseltavaa ja Kumelan käyttämät perusvärit kirkas, lila, vihreä, ruskea ja sininen ovat yhdessä hieno yhdistelmä. Ja ei pidä unohtaa, että suuri osa Kumelan Rytkösille annettiin mahdollisuus ostaa suoraan Kumelan lasinpuhaltaja Risto Murtokoskelta hänen vuonna 1985 puhaltamansa vati, jota on olemassa vain kaksi kappaletta. – Innostus Kumelan lasitehtaan tuotantoon lähti täysin sattumalta noin pari vuotta sitten. Emme ehkä alkuun ymmärtäneet, minkälaisen haasteen otimme vastaan, koska tietoa Kumelan lasitehtaasta ja sen esineistä olikin saatavilla yllättävän vähän. Mikä Kumelan esineissä viehättää. – Päädyttyämme Kumelan lasin keräilijöiksi, päätimme aika pian, että rajaamme keräilyinnostuksemme vain tehtaan 1960ja -70-luvun tuotteisiin. Tehtaan lasituotanto on vähemmän tunnettua verrattuna muiden suomalaisten lasitehtaiden tuotantoon ja halusimme kerätä jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa
Kuinka monta esinettä kokoelmassanne on. Antiikki ja taide | 9 POK-sarjan punaista, oranssia ja keltaista – opaalilasiset tarjoilukulhot ja annosmaljat. vanhemmasta tuotannosta on puhallettua lasia, eli käsityön jälki ja esineen valmistukseen käytetty aika on aistittavissa kaikissa esineissä. Mistä etsitte esineitä. Kaunis Sirkku-Liisa Kumelan signeeraama maljakko vapaasti puhalletusta lasista, driivattu, kuulattu, lila nauhakoristelu, korkeus 240 mm. Sirkku-Liisa Kumelan filigraaniesineet olivat Kumelan kuvastoissa valkotai mustajuovaisia, joten tämä väri on hyvin harvinainen. Suunnittelija Sirkku Kumela-Lehtonen. – Ostamme esineitä kirpputoreilta, ostoja myyntiliikkeistä, alan messuilta, toisilta keräilijöiltä, netistä ja Facebookin lasiharrastajien ryhmistä. Viikonlopun aikana saattaa ajokilometrejä kertyä monta sataa. Erikoinen sattuma, miten olette saaneet tai löytäneet jonkun esineistä. Arvioitu valmistusaika 1950-luvun loppu – 1960-luvun alkupuoli.. – Kyseessä on värilasikokeilu punaisenoranssista lasimassasta, joka osoittautui niin . – Aika moni jo tietää, että keräämme Kumelan lasia ja olimmekin iloisesti yllättyneitä, kun meille tarjottiin mahdollisuutta ostaa suoraan Kumelan lasinpuhaltaja Risto Murtokoskelta hänen vuonna 1985 puhaltamansa vati, jota on olemassa vain kaksi kappaletta. Tämän vuoksi talouslasiksi luokiteltu, puhallettu juomalasi on meidän silmissämme mitä kaunein taideteos. Tähän lukuun on laskettu kaikki snapsilasitkin erikseen. – Kumelan esineitä tällä hetkellä noin 850. Lisäksi muutama hyvä ystävä on myös lupautunut etsintätyöhön ja heidän apunsa onkin ollut meille todella tärkeää. Tuotannossa vuosina 1972-1976 sekä 1983-1974
– Kumela keräilykohteena riittää meille. Virpi on päätynyt tähän ratkaisuun lähinnä sen takia, ettei kuvia päästäisi niin helposti väärinkäyttämään. ?. – Kokoelmamme kauneinta esinettä on vaikea nimetä. Kaunein esine. Nälkä kasvaa syödessä, oletteko harkinneet alkavan kerätä jo jotain muuta. Paljonko Instagramissa seuraajia. – Instagram-tili @virpimariar on yksityinen, eli seuraajaksi pääsee lähettämällä pyynnön tilin seuraamiseen. Esineiden hehkuvan voimakkaat värit ja linjakkaat perusmuodot ovat vastustamaton yhdistelmä ja vangitsevat taatusti katsojan huomion itseensä. Olemme pyhittäneet yhden huoneen pelkästään vitriineille, eli kokoelma on helposti katseltavissa. 10 | Antiikki ja taide Erilaisia pulloja useilta eri vuosikymmeniltä. Sirkku Kumela-Lehtosen suunnittelemia kaatimia ja kynttilänjalkoja. Se, että toista näistä harvinaisuuksista tarjottiin juuri meille, on suuri kunnia. Turkoosit opaalilasiesineet olivat Kumelan hinnastossa ensimmäisen kerran 1960-luvun puolivälissä. vaikeaksi materiaaliksi, että neljästä koekappaleesta kaksi rikkoontui heti ja kaksi ehjäksi jäänyttä annettiin puhaltajille. Ihastelemme kyllä sujuvasti muiden lasitehtaiden esineitä, mutta siihen se saa jäädäkin. Seuraajia tällä hetkellä vajaa 300. Tervetuloa seuraamaan. Käytättekö astioita arjessa tai juhlassa, vai ovatko vain koristeena. – Kaikki keräämämme esineet ovat esillä kodissamme. Boolimaljat, viinija juomalasit, salaattilautaset, kynttilänjalat ja -lyhdyt löytävät tiensä varsin usein juhlakattauksiin ja vähän arkisempiinkin tilanteisiin. Ovatko kaikki esineet esillä kodissanne. – Suurin osa esineistä on vain koristeena, mutta osaa käytämme säännöllisesti. Yleensäkin värillinen lasi on mielestämme kaunista katseltavaa ja Kumelan käyttämät perusvärit kirkas, lila, vihreä, ruskea ja sininen ovat yhdessä hieno yhdistelmä. Tällä hetkellä ihastelun kohteena ovat niin kutsutut POK-sarjan opaalilasiesineet 1970-luvun alkupuolelta
Antiikki ja taide toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! EHDOT JA TILAAMINEN: • Lahjan saat kun olet ollut Antiikki ja taide -lehden kestotilaaja vähintään 2 vuotta. • Lahjalehdet saat vuoden 2019 alusta, ilmestymisen mukaan • Tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2018 (muista lisätä asiakasnumerosi lomakkeeseen). JOULULAHJA SINULLE KESTOTILAAJA! antiikkijataide.fi asejaera-lehti.fi hevosmaailma.fi kiinteistojaenergia.fi kissafani.fi luontaisterveys-lehti.fi meidankoira.fi senioriterveys.fi sielunpeili-lehti.fi talomestari-lehti.fi Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä. • Tilaus tulee tehdä 21.12.2018 mennessä
Koulunkäynti takkuilee, kunnes Axel Gallén rohkaisee Simbergiä, luontaista symbolistia, uskomaan itseensä. Millaisen elämän taiteilija itse eli. Maton tekijät: Filtti ry:n jäsenet. Mutta miksi kuolema, jonka Simberg kuvasi taiteessaan niin lempeänä ja ymmärtäväisenä, leikkaa viikatteellaan hänen elämänlankansa niin varhain. Lisäksi näyttelyssä on nähtävillä video Filtti ry:n jäsenten yhteistyössä valmistamassa huovutettua mattoa. Filtin jäsenten töissä on villaa yhdistettynä erilaisiin kankaisin sekä huovan pintaa on kirjottu käsin ja koneella. Syntyy piruparkoja ja enkeleitä, syntyvät Syksy ja Halla. Läheisilleen Hugo kertoo riemuistaan ja murheistaan: elämä on ylämäkeä ja alamäkeä niin rakkaudessa kuin taiteessa. HUGO SIMBERGIN Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuin taideteos. Huopa luo mahdollisuuksia myös hyvin veistoksellisille teoksille. Huopaan voi liittää erilaisia kuituja, kankaita, lasia, muovia tai jotain muuta ja pintaa voi koristella esimerkiksi kirjonnalla. Blenda-sisar jakaa ohjeita ja pyyhkii kyyneleitä, kunnes Hugo löytää lopulta oman elämänkumppaninsa. Nuori ja omapäinen Hugo Simberg muuttaa Viipurista Helsinkiin vakaana aikeenaan tulla suureksi taiteilijaksi. 12 | Antiikki ja taide Uutiset Simbergin vaiettu sairaus HUOMISEN HUOPAA -näyttely herättää keskustelua huovan paikasta modernissa maailmassa. Leena Aaltio Leave&Grow, 2018 36 x 120 cm, merinovilla yms. Simbergin ura lähtee lentoon ja hän maalaa Tampereen tuomiokirkon pääholvin kattoon käärmeen ja lehteriin alastomia poikia. Huomisen huopaa todentaa, miten osaltamme siirrämme huopaperinnettä tulevaisuuteen ja viemme suomalaista huopaosaamista maailmalle. HUOMISEN HUOPAA -NÄYTTELY SUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSSA 15.12.2018– 5.5.2019 Huomisen huopaa KU VA : O LL I LE VA N IE M I KU VA : O LL I LE VA N IE M I. Aakkosmatto, 2018. Mukana on yhtä lailla höyhenen kevyttä kuin paksumpaakin huopaa; valkoista ja värikästä. Näyttelyssä on teoksia 39 huopataiteilijalta ympäri Suomen sekä ulkomailta. Näyttelyn kaikki teokset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana. Näyttely osoittaa villan ja huovan monimuotoisuutta teosten kirjon laajuudella. Teos on herkkävireinen ajankuva 1800ja 1900-luvun vaihteesta. Helena Ruuskan kirjoittama Hugo Simberg – pirut ja enkelit –elämäkerta (WSOY) tuo rakastetun taiteilijan persoonan upeasti esiin. Syntyy mestariteos, mutta myös skandaali. Filtin 20-vuotisjuhlanäyttely on jäsenistön luoma kokonaisuus, joka on toteutettu yhteistyössä Suomen käsityön museon kanssa. Kansainvälistä väriä näyttelyyn tuovat tekijät Saksasta, Englannista, Venäjältä ja Etelä-Afrikasta. Huomisen huopaa -näyttelyn teokset vaihtelevat erilaisista sisustuksellisista huopatöistä kuten seinätekstiileistä, verhoista ja tyynyisHannu Leskinen-Estola Ufojen invaasio, 2018, villa, koirankarva, villalanka, sideharso. tä veistoksellisiin kolmiulotteisiin töihin sekä vaatteisiin ja asusteisiin. Materiaalina villa on rentouttava työstettävä, joka tuo vastapainoa hektiseen elämään
MUOVI KANSALLISMUSEO, HELSINKI 6.1.2019 SAAKKA. VAPAA PÄÄSY.. Esineitä, jotka aikanaan hurmasivat keveydellä, värikkyydellä ja helppohoitoisuudella. restaurointia 25v kokemuksella Merimiehenkatu 10, Hki 040 5038182 Muovi on museoille ongelmallinen materiaali erityisesti säilyttämisen ja konservoinnin näkökulmasta. Muovi: ongelma vai mahdollisuus. MUOVI ei kuitenkaan keskity vain ongelmiin. Antiikki ja taide | 13 OSTA LAHJAT HELPOSTI NETISTÄ Suomen Antiikki ja Keräily Oy www.suomenantiikki.fi 050-5181311 Studiofirenze.fi Kehysten, kultausten, puuesineiden ym. Muovijätteestä syntyvät ongelmat ovat nykyaikaa, jota Kansallismuseo dokumentoi. Nyt kaatopaikat ovat täyttyneet ja valtamerien jätepyörteet ovat käsittämättömän suuria. Näyttelyssä myös kuljetaan roskienkerääjän matkassa Hangossa, seurataan muoviroskan kulkua uusiokäyttöön teollisuuden raaka-aineeksi, sekä hankitaan kokoelmiin esineitä, jotka kuvastavat ilmiön eri puolia. Esillä on vuosikymmenien muoviesineitä Kansallismuseon kokoelmista. Aluksi muovi loi kiistatta mahdollisuuksia ja inspiroi. Tähän päivään tultaessa kuvaan astuu kriittisyys kulutusta kohtaan, ja esillä on esimerkiksi merestä kerätyistä muovipulloista valmistettu iltapuku linnanjuhliin. KANSALLISMUSEON MUOVI-NÄYTTELYSSÄ luodaan katsauksia ajankohtaiseen, globaaliin ympäristökeskusteluun muovista. Walt Disneyn porsashahmo on jo saanut hikikarpaloita otsalleen. Näyttelyssä nähdään rinnakkain muovin kahdet kasvot; mahdollisuudet ja suuret ongelmat. Se oli todellinen modernin ajan materiaali. Ympäristötietoisuus alkoi kuitenkin herätä jo 1960-luvun lopulla
Auto oli toimintakuntoinen ja vuodelta 1904.. Saksalalainen Hessmobil-peltiauto myytiin Helanderin syyskuun huutokaupassa hintaa 1061 euroa. Koska tavaraa liikkuu runsaasti huutokaupoissa, saatetaan viikossa järjestää useampi huutokauppa. Vuonna 2012 Merja ja Mika Sirén ostivat Huutokauppa Helanderin. Monipuolisuus onkin Helanderin huutokaupan paras kilpailuvaltti huutokauppamaailmassa. H Valaisimet, keramiikka, taidelasi, huonekalu Onko kodissasi keräilijän aarre. Marraskuussa isänpäivät tietämillä järjestettiin Helanderilla viikon sisällä kuukausihuutokauppa, iltahuutokauppa ja kirjaja levyhuutokauppa. Sirénit olivat jo pitkään toimineet tätä ennen huutokaupSuomalaisten suunnittelijoiden valaisimet ovat tällä hetkellä kysyttyä huutokauppatavaraa. Myös taidekeramiikka elää uutta kukoistuskauttaan. Tehokas ja monipuolinen markkinointiosasto kuuluu Helanderin julkisuuskuvaan. Yritys järjestää kuukausihuutokauppoja, iltahuutokauppoja ja erikoishuutokauppoja. Helanderin huutokaupan perustivat Sirkka ja Mikko Helander vuonna 1994. 14 | Antiikki ja taide elanderin huutokauppa on keräilijän näkökulmasta maamme monipuolisin huutokauppa
Kodin tyhjennykseen lähetetään yleensä 2-4 kaveria ja pari autoa. Hän oli töissä Helanderilla jo edellisen omistajan aikana. Yksityiset ihmiset kääntyvät Helanderin puoleen, kun haluavat tyhjentää kuolinpesän irtaimistosta.. Kotien lisäksi Helander saa runsaasti toimeksiantoja virastoilta, kaupungilta ja viranomaisilta. Ennen huutokauppaa tuote puhdistetaan ja siitä hankitaan taustatietoa edistämään esineen myyntiä. pa-alalla. MISTÄ TAVARA TULEE. Helanderilla on keskimäärin kaksi kotityhjennystä päivässä. Keskimääräinen tyhjennys kestää kolme tuntia, jona aikana irrotetaan myös kodin pesukoneet ja lamput sitä haluttaessa. Antiikki ja taide | 15 TEKSTI JA KUVAT: ILKKA JUKARAINEN Valaisimet, keramiikka, taidelasi, huonekalu Onko kodissasi keräilijän aarre. Asunnon ja tavaramäärän koosta riippuen tyhjennys edistyy nopeasti. Yksityiset ihmiset kääntyvät Helanderin puoleen, kun haluavat tyhjentää kuolinpesän irtaimistosta. MITÄ HALUTAAN HUUTOKAUPPOIHIN. Osa tuotteista yhdistetään yhdeksi myyntikohteeksi parhaan hinnan saamiseksi huutokaupassa. Huutokauppa Helander toimii Hernepellonkujalla Viikissä Helsingissä. Helanderille tulee tavara monista paikoista. Joskus toimeksiantona on niin suuria kuolinpesiä, että asunnon ja kellareiden tyhjennys kestää viikon verran, mutta tämä on harvinaista. Suomalaiset valaisimet ovat todella suosittuja tällä hetkellä. Osassa tyhjennyksissä taas asunnoista otetaan mukaan vain huutokauppaan soveltuvat tavarat. Tällä hetkellä Helanderilla käyvät hyvin kaupaksi valaisimet, design, taidelasi ja taidekeramiikka. Yli-indententti Hanne Siekkinen ottaa tavaraa vastaan toimipisteellään. Moni huutokauppojen tavara tulee kuolinpesistä. Yksityiset ihmiset voivat tuoda Helanderille tavaraa päivittäin. Alvar Aallon, Yki Moni huutokauppojen tavara tulee kuolinpesistä. Jokainen tuote kuvataan ja luetteloidaan huutokauppaluetteloon. Toimitusjohtaja Mika Sirén istuu pitkän tovin päivässä toimistopöytänsä äärellä ja tutkii esineitä ja niiden taustoja. Hänen erikoisaluettaan ovat design ja korut
Varsinkin suurikokoiset seinäreliefit ovat keräilijöiden suosiossa. Kaj Franck, Gunnel Nyman, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Oiva Toikka ja Tapio Wirkkala ovat kovia nimiä huutokaupasta toiseen. Se on toimitusjohtaja Mika Murano taidelasiveistos “Huuto” myytiin elokuussa hintaan 1805 euroa. Äijätavaraa liikkuu aina Helanderin huutokaupassa. Ne vetoavat suomalaisiin kuluttajiin iättömästi eri vuosikymmeninä. Laila Zinkin Kupittaalle maalaamat tuotteet ovat suosiossa, samoin erimalliset Matti ja Maija savipatsaat. Myös taidekeramiikka elää nyt vahvaa kukoistuskauttaan Helanderin huutokaupoissa. Laadukas naistenmuoti säilyttää hyvin arvonsa. Ryijyt, pannumyssyt ja pellavadamastipöytäliinat ovat haluttaja. Naisten tavarat käyvät Petri Parikan ja Merja Sirénin tarkan kontrollin läpi. Arabian mukit ja Faunin tekemät pehmeät muumihahmot ovat kiinnostavia. Arabian käyttökeramiikkaa liikkuu Helanderilla runsaasti kuukausittain. Lisäksi tietysti Muumiperheen keräilijät tekevät innokkaasti löytöjä huutokaupoissa. Kupittaan Saven tuotteissa on todella paljon vaihtoehtoja. Kahvikupit, kulhot maitokannut ja ruokailuastiat omaavat omat keräilijänsä.. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan lähes jokaisessa kuolinpesässä runsaasti Arabian tuotteita. Niistä saatavat hinnat yllättävät myyjän positiivisesti. Kahvikupit, kulhot maitokannut ja ruokailuastiat omaavat omat keräilijänsä. Käsityön Ystävien kangaslapulla varustetut tuotteet kiinnostavat erityisesti Helanderin intendenttejä. Varsinkin isokokoiset työt saavat keräilijät innostumaan. Suomalaiset taidetekstiilit ja kuvakudokset ovat olleet Italian triennaaleissa palkittuja, eikä niitä kannata unohtaa tarjota huutokauppaan. Asiantuntijana valaisimissa toimii intendentti Aki Syrjäläinen. Eva Anttila, Eva Brummer, Kirsti Ilvessalo, Dora Jung, Timo Sarpaneva ja Uhra-Beata Simberg-Ehrström ovat tekstiilitaiteen kovia nimiä. Muumiasioissa asiantuntija on Minna Sirén. Naisille Helanderin huutokaupassa on kuukausittain käsilaukkuja, kenkiä, huiveja ja asusteita. Burberry, Chanel, Gucci, Hermès ja Louis Vuitton ovat himottuja merkkituotteita. Kupittaan Saven tuotteita on takuuvarmasti eri huutokaupoissa. Myyntiin kannattaa toimittaa Rut Brykin, Birger Kaipiaisen, Tyra Lundgrenin, Toini Muonan, Kyllikki Salmenhaaran, Michael Schilkinin ja Aune Siimeksen tuotteita. Varsinkin Tynellin valaisimet saavat valon syttymään keräilijöiden silmissä ja hinnat ovat sen mukaisia. Tapio Wirkkalan koivuvaneripöydät ja vanerivadit ovat suosiossa keräilijöiden keskuudessa. Tarjonta pidetään erittäin korkeatasoisena. Tapio Wirkkalan koivuvaneripöytiä ja laminoidusta koivusta tehtyjä vanerivateja kannattaa ehdottomasti tarjota Helanderin huutokauppaan. ARABIAA JA ÄIJÄTAVARAA. Suomalainen taidelasi on ollut suosiossa jo useamman vuoden ajan. 16 | Antiikki ja taide Nummen, Lisa Johansson-Papen, Paavo Tynellin ja Tapio Wirkkalan valaisimet menevät hyvin kaupaksi. Kova sana muumeissa juuri nyt ovat Leo Tykkyläisen pienet keramiikkafiguriinit
Työkalut, levyt, rannekellot, numismatiikka, kunniamerkit ja militaria ovat vakiotavaraa jokaisessa iltahuutokaupassa. Aitoja huonekaluja saa usein edullisesti ja ne ovat sentään kestävää kokopuuta, eivätkä lastulevyä Koti-irtaimistojen tyhjentämisestä kannattaa neuvotella ja pyytää arviointia. Antiikki ja taide | 17 Sirénin omaa erikoisalaa. Valokuvat tekevät tällä hetkellä innokkaasti nousua keräilykohteiden joukkoon ja hyvä niin. Suomalaisilla on erityinen luontosuhde ja se näkyy myös keräilykäyttäytymisessä. Sen sijaan sota-aiheiset, urheiluaiheiset, kaupunkiaheiset ja taideaiheiset valokuvat ovat kovan tutkinnan alla. Niitä seurataan koko ajan tarkasti ja siten pyritään palvelemaan keräilijöitä entistä paremmin. Koskaan ei tiedä mitä huutokauppaan tarjotaan. Kaikki kirjat olivat samasta kuolinpesästä. Huutokaupassa on helppoa asioida, eikä uusienkaan ostajien kannata epäröidä asioimista huutokaupassa. Musiikkigenrejä levyissä löytyy Nostalgiset suomalaiset vinyylit kiinnostavat levyjen ystäviä. TULEVAISUUDEN KERÄILYKOHTEITA. Hyvä kuva on paljon parempi kuin huono taulu. Silti Helanderilla järjestettiin kirjojen ja levyjen erikoishuutokauppa marraskuussa. Rekisteröidyt tarjoajat voivat tehdä ennakkotarjouksia. Kodin irtaimiston tyhjentäminen on helppoa ja tehokasta kun sen tekevät ammattilaiset. bluesista ja klassisesta aina Suomi rokkiin asti. Ne välittävät realistista ajankuvaa Suomen historiasta. Helanderin kirjojen ja levyjen erikoishuutokaupassa oli yli 10000 kirjaa. . Mattoja liikkuu Helanderilla joka kuukausi.. Helanderilla joulukuun huutokaupassa on runsaasti sotakuvia ja musiikkivalokuvia. Lukuisat kodin puutyöt on kasattu Helanderilta ostetuilla työkaluilla ja mikä parasta kohtuuhintaan. Huutokauppaa on helppo seurata kankaalle heijastettujen kuvien ja esinenumeroiden kautta. Niitä tulee enemmän kuin markkinat vetävät. Myös levykeräilijät vierailevat kuukausittain etsimässä kotimaisia Finnlevyn, Love Recordsin ja Poko Rekordsin nostalgisia tuotteita. Joukossa kuuluisten italialaisten tanskalaisten ja englantilaisten tehtaiden tuotemerkkejä. Kirjat eivät ole tällä hetkellä kuumaa tavaraa. Sen määrä eri huutokaupoissa vaihtelee kuolinpesien mukaan. Kansantaide, Ite-taide, kalastusvälineet ja kaaveet kiinnostavat koko ajan enemmän harrastajia. Murano taidelasiveistos “Huuto” myytiin elokuussa hintaan 1805 euroa. Keräilyalalle syntyy koko ajan uusia keräilyilmiöitä. Keväällä 2019 on Helanderilla tarkoitus lanseerata Live Auctioner toiminta. Aktiivisuus huutokaupoissa kannattaa. Yksi Mika Sirénin erikoisaloista on aidot käsin solmitut matot. UUSIA HUUTAJIA. Kyllikki Salmenhaaran keramiikka. Marraskuun iltahuutokaupan erikoisuutena ovat suurikokoiset miestenkengät. Huutokaupassa kannattaa vierailla ja tehdä todellisia löytöjä, oli sitten kodin sisustaja tai keräilijä. Vanhantyyliset pellot ja järvimaisemat eivät innosta nyt taiteen keräilijöitä ellei niissä ole nimekästä tekijää
Väreissä on voimaa, puhtautta ja pigmenttiä. Suuri osa teoksista on taiteilijan vielä ennen näkemätöntä tuotantoa, lisäksi teoksia on lainattu museoista sekä yhteisöiltä. Se on myös ensimmäinen läpileikkaus taiteilijan koko tuotannosta. Uransa aikana Nanna Susi on pitänyt kymmeniä yksityisiä gallerianäyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän muutti vuosiksi Italiaan ja osallistui muun muassa biennaaleihin Torinossa, Roomassa ja Kairossa. Nanna Suden maalaukset ovat täynnä tunnelatausta Sykähdyttävät teokset Taiteilija Nanna Susi tekee työnsä suuresti ja vahvalla tunteella. Erityisesti hänen kookkaiden maalauksiensa vahva värimaalaus koettiin kiinnostavana. Valinnan kannustamana nuori taiteilija aloitti myös kansainvälisen uransa. S alon taidemuseon näyttely on jo Nanna Suden kolmas yksityisnäyttely museoissa. Suuren yleisön tietoisuuteen Nanna Susi (s. 18 | Antiikki ja taide Taiteilija Nanna Susi. 1967) nousi, kun hänet valittiin vuoden 2000 nuoreksi taiteilijaksi. Taidemuseon ääniopas-järjestelmästä on kiittäminen siitä, että useista teoksista voi kuunnella teosesittelyn, mikä mahdollistaa entistä syvällisemmän näyttelykokemuksen etenkin näin vahvasti symbolististen maalausten parissa. Suomen ja Italian lisäksi hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin useassa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa.
Sykähdyttävät teokset TAIDETTA TUNTEELLA. Ja sitten itseään sisälle päin katsoessa ei enää jaksa innostua itsestään, laiskistuu, pulskistuu, laittaa sielun veneeseen ja lähettää virtaan. Veneellä ja virralla on oma vertauskuvallinen roolinsa myös Nanna Suden päiväkirjassa. Näin keltaisen ja oranssin hehkuvina sävyinä iltarusko viipyilee vain täällä Pohjolassa. Öljy kankaalle 132 x 209. Mutta se on virran työ. Ilta-aurinko värjää luonnon syvänpunaisin sävyin. Yksi Nanna Suden käyttämistä symboleista on vene, joka toistuu usein hänen maalauksissaan. Rannalla on vene ja toinen näkyy kauempana ulapalla. Öljy kankaalle, 180 x 200. Kaksi venettä -teoksen etualalla on laituri, joka johtaa veden äärelle voimakkaan punasävyisessä maisemassa. Nanna Suden maisemat ovat mielenmaisemia, mutta tässä Roomassa 2001 maalatussa teoksessa voidaan nähdä tunnepitoisia viitteitä pohjoiseen kotimaahan. Teoksista löytyy myös runollisuutta ja romantiikkaa. TEKSTI: MARJUT POPELKA KUVAT: JUSSI TIAINEN, MARJUT POPELKA Antiikki ja taide | 19 Taiteilija Nanna Susi. Kuva: Jussi Tiainen Kaksi venettä, 2001. Hänen teoksiinsa on usein symbolien kautta tullut ajatus matkasta. Tämän ”portin” kautta katsoja pääsee matkalle maalaukseen. Odottaa joen vieressä, virralla. Ja sitten sitä pettyy. Kuva: Jussi Tiainen Taiteilijan teoksiin siirtyy aina hänen senhetkinen tunnetilansa.. Häntä onkin verrattu 1980-luvun vahvoihin naisekspressionisteihin, Marika Mäkelään, Marjatta Tapiolaan sekä Leena Luostariseen, joka oli hänen opettajansa Kuvataideakatemiassa. Jouluna 2001 hän kirjoittaa: Ensin sitä innostuu huomatessaan olevansa itsensä ulottuvissa. Niin kuin koiran työ on haukkua.” Huolenpitämistä, 2018. Nanna Suden teoksille on tunnusomaista suuri koko, vahva tunnelataus ja mielentila eli moodi, sekä värien kylläisyys – värin voima, puhtaus ja pigmenttipitoisuus. Hänen taidettaan on tulkittu erityisesti uusekspressionismin ja kolorismin kautta. Kenties sitä voi olla sieluttomana hetken, päivän vain vuosia. Aivan kuin virta arvaisi ajatuksesi ja toiveesi. Maalauksissaan Nanna Susi käyttää erilaisia symboleita, kuten tiet, portit ja sillat sekä perinteisiä elementtejä: maa, ilma, vesi ja tuli. Taiteilijan teoksiin siirtyy aina hänen senhetkinen tunnetilansa. Jonakin päivänä virrasta lipuu vene, jossa on UUSI SIELU ja varta vasten sinulle tarkoitettu. Erilaiset tunteet – välin suorasukaiset, välin melankoliset tai herkkätunteiset – ovat tavalla tai toisella Nanna Suden maalausten aihelmia. Erilaiset symbolit valtaavat maalaukset tietyn ajan ja antavat sitten tilaa toisille. Vene, ovi, tie tai silta on tavallaan vertauskuvallinen portti, joka johdattaa katsojan taiteilijan toiseen todellisuuteen
Töiden väreinä ovat syvä sininen, sinivihreä ja harmaa – kuin suomalainen maisema valtaosan vuodesta. BLUE AND RED. Nanna Susi on koloristi, joka rakentaa teoksiinsa tunnelmaa ja aiheita väreillä – ei ääriviivoilla. Monet hänen maalauksensa saattavat vaikuttaa lähes yksivärisiltä, kuten esimerkiksi Huolenpitämistä-maalaus tältä vuodelta. Voimistettua läsnäoloa -näyttelyssä Helsingin taidemuseossa 2012 oli esillä Nanna Suden ”jättiläiskokoisia, voimakkailla, lähes väkivaltaisilla sivalluksilla maalattuja lähikuvia kasvoista, naisten muotokuvia”. Lähemmin katsoessa kuitenkin huomaa, että värisävyt rakentuvat itse asiassa monesta lähisävyisestä kerroksesta. Öljy kankaalle 160 x 260. Kuva: Jussi Tiainen Someone Else’s Space, 1999. Kultaisia päiviä, 20162017. Vuonna 2015 Nanna Susi ja kiinalaissyntyinen taiteilija Canal Cheong Viettelijän monet kasvot, 2018. Maailma kantaa -teoksessa on lehdetön, musta puu syysmyrskyn jäljiltä. Ruskan värittämät keltaiset ja oranssit lehdet ovat varisseet maahan ja näyttävät hohtavan valoa. Etualalla virtaa joki, joka on kuljettanut veneen kohti sinistä kaukaisuutta. Nanna Suden taiteessa on ollut erilaisia värikausia. Niissä tunteiden kirjo vaihtelee hersyvästä ilosta jopa syvään alakuloon. Öljy kankaalle, 177 x 137. Teos henkii pysähtyneisyyttä, alakuloakin – ja kuitenkin ”maailma kantaa”. Hän luottaa värien läpikuultavuuteen, mikä häivyttää rajat. Näyttelyssä on mukana myös näitä vahvoja naismuotokuvia, kuten sinivoittoinen Aaltoa odotellessa, ylöspäin kirkastuva Valoa. Öljy kankaalle 132 x 210 KOLORISTIN VÄRIKAUSIA. Alkuvuosien vahva väri-ilottelu on välillä vaihtunut herkkään harmauteen, jopa synkkyyteen. 20 | Antiikki ja taide maassa sekä herkin valöörein maalattu Vierailulla kevään luona, joka Kimmo Sarjen sanoin on ”tutkielma hopeassa ja harmaassa, joita liila ja turkoosi artikuloivat”. Näissä teoksissa näkee selkeästi myös maalikerrosten kohoilevat pinnat, jotka antavat teoksille reliefin kaltaisen ilmeen. Ja maisemat – ne ovat Nanna Suden mielenmaisemia
On matkalle lähtöä odottavia veneitä, herkkää Huolenpitämistä sekä taiteilijalle ominaista vahvaa elämisen tunnetta välittävät Viimeiseen pisaraan ja Täysin olemassa. Salon taidemuseon näyttelyssä on esillä ensi kertaa lähes parikymmentä kuluvan vuoden aikana maalattua teosta. Öljy kankaalle, 110 x 190 Täysin olemassa, 2018. Kuva: Jussi Tiainen. ”Kaikkea on oltava paljon, kohtuus on yksitoikkoista” niinhän taiteilija Nanna Susi on todennut. Taiteilijat lähtivät yhdessä matkalle läpi eri kulttuurien, arvojen ja tunnetilojen. He halusivat kokea toistensa kulttuurin matkustamalla yhdessä kummankin kotimaassa ja hyödynsivät sitten saatuja kokemuksia sekä vaikutteita taiteessaan. Öljy kankaalle, 180 x 110. Matkan tavoitteena oli syventää keskinäistä kulttuurien ymmärrystä, solmia suhteita ja rakentaa yhteistyötä maiden välillä. IN THE MOODS SALON TAIDEMUSEOSSA 13.1.2019 SAAKKA Susi on koloristi, jokarakentaa teoksiinsa tunnelmaa ja aiheita väreillä – ääriviivoilla. . Öljy kankaalle, 155 x 170. Väriskaalaan on tullut pehmeä, itämainen hentous ja teoksissa on kuultavia lähisävyjä tai vastavärejä, jotka luovat keveän, ilmavan vaikutelman. Viimeiseen pisaraan, 2018. Niistä löytyy keveyttä sekä vahvoja värejä ja tunteita. Nanna Suden taiteessa matkan vaikutteita näkyy teosten materiaaleissa ja tekniikassa. Matkan jälkeen on syntynyt myös kapea ja korkea silkille tehty sarja, joka tuo mieleen kiinalaiset vesivärija tussimaalaukset – aivan uutta Nanna Sutta. Kuva: Jussi Tiainen Kuumaisema, 2003. Öljy kankaalle 155 x 170. Raskaat, kerroksiset maalipinnat ovat poissa. Antiikki ja taide | 21 Jagerroos saivat idean yhteisestä projektista. Kuva: Jussi Tiainen Maailma kantaa, 2018. Suomessa asuvan Canal Cheong Jagerroosin teoksiin voi tutustua Salon taidemuseon tornissa olevassa Floating Island -näyttelyssä
22 | Antiikki ja taide Mona Lisan kuuluisa hymy edustaa Leonardo da Vincin kehittämää valohämytekniikkaa.
– Firenzen San Lorenzon kirkko on yksi kaupungin merkittävimmistä renessanssityylisistä rakennuksista. Juhanan vaimo Katarina Jagellonica toi mukanaan kansainvälisiä vaikutteita kuten haarukan. TEKSTI: TIMO ELO Runsautta, rehevyyttä, loistoa Uutta luova renessanssi Renessanssi nitoi yhteen kreikkalaisen, roomalaisen ja kristillisen perinteen. Eräänä niistä oli Kiinasta tullut kompassi, jonka avulla voitiin suunnistaa kohti uusia seikkailuja. – Suomessa Juhana-herttuan hovi Turun linnassa oli renessanssityylinen asuinpalatsi saksalaisten, espanjalaisten ja puolalaisten esikuvien mukaisesti. Renessanssin aikana yksilöllisyyden dynamiikka nousi kunniaan. Sen avulla Pohjois-Italian vauraista kaupungeista päästiin pitkille merimatkoille käymään kauppaa kaukomaiden kanssa. Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Samaa termiä ’rinascimentose’ alkoivat jo aikalaiset käyttää renessanssin juurilla Pohjois-Italian kaupunkivaltioissa. JALOKIVIÄ JA KULTAA. Karaveli loi mahdollisuudet maailmankuvan laajentamiseen. – Ensin oli hieman jäykempi varhaisrenessanssi, jossa oli mukana vielä jäänteitä gotiikasta. Renessanssi-ihminen nousee esikuvaksi: Michelangelo, da Vinci, Rafael, Donatello, Alberti, Botticelli, Tizian, Palladio, Parmigianino. – Amerikasta tulivat eksoottiset sulat ja höyhenet, joita käytettiin miesten ja naisten hattujen koristeina. Italian kauppakaupungit Genova, Firenze, Venetsia ja Milano olivat vauraita keskittymiä, joihin tuotiin tavaroita muun muassa Intiasta ja Kiinasta. Jumala antaa siinä ihmiselle elämän koskettamalla tätä sormenpäällään. Renessanssin syntyyn vaikutti oleellisesti, karaveli, pienikokoinen purjealus bysanttilaisperäisine purjeineen ja tilavine runkoineen. Tuli mausteita, silkkiä, kankaita ja uusia elintarvikkeita, kuten perunaa ja tomaattia. Se toimi tarvittaessa pöytänä, penkkinä tai matkalaukkuna. R – Renessanssi tulee ranskan kielen sanasta renaissance, uudestisyntyminen, asiantuntijamme Hanna Pulla kertoo. Hoviväkeen lukeutui yli 600 ihmistä, ja siellä vietettiin loisteliaita juhlia. Kuuluisimpia karaveleja ovat olleet Kristoffer Kolumbuksen laivat Pinta ja Nina, historiallisiin tyyleihin perehtynyt asiantuntija Hanna Pulla kertoo. – Renessanssin kotina pidetään Firenzeä, joka imi vaikutteita bysantista. – Syntyivät myös Suomen sisustustaiteeseen vaikuttaneet astiakaapit. Täysrenessanssin aikana tyyliin vaikuttivat etenkin da Vinci, Rafael ja Michelangelo. Juhana-herttuan hovissa naisilla ja miehillä oli koristeinaan höyheniä ja samettibaskereita valtavine hörhelöineen. enessanssi tulee ranskan kielen sanasta renaissance, joka tarkoittaa uudestisyntymistä. – Ennen Amerikan löytämistä eurooppalaisissa hoveissa oli ollut lemmikkeinä lintuja, esimerkiksi korppeja tai naakkoja. Siellä lemmikkinä oli apina, Hanna Pulla kertoo. – Kuvassa ihmishahmo saa taivaallista energiaa. Tätä kuvaa Michelangelon 1500-luvun alun teos ”Aatamin luominen” Vatikaanissa sijaitsevan Sikstuksen kappelin kattoholviin maalatussa kuuluisassa freskossa. Idästä saatiin runsaasti vaikutteita. Vuonna 1418 GioRenessanssin aikaan pukeutuminen oli näyttävää.. Se oli pidättyväisempää eikä vielä kovin yksilökeskeistä kun taas renessanssin loppupuoli manierismin aika oli jopa yliliioittelevaa lähentyen sitä seuraavaa barokkia. Linnassa oli jalokiviä, kultaa, samettia ja gobeliineja. – Monet keksinnöt edesauttoivat renessanssin syntyä. Syntyi myös liikuteltava selkänojallinen kuutiomainen renessanssituoli. Nyt Amerikasta saatiin papukaijoja ja eksoottisia eläimiä. Täysrenessanssin aika (1500–1530) pohjautui antiikin arvoihin ja rakennustaiteeseen. Arkku oli keskeinen hyödyke Euroopassa. Antiikki ja taide | 23 Renessanssi vaikutti arkkitehtuuriin, kuvaja säveltaiteeseen sekä kirjallisuuteen. Ennen renessanssia käytössä oli lähinnä jakkaroita tai kiinteitä penkkejä
Kirjoitettiin ihmisten elämäkertoja, mikä omalta osaltaan kohotti yksilöllisyyttä. Lämmön säilymistä edistettiin kaikin tavoin. Syntyi kirkas ikkunalasi. Vauraat suvut halusivat myös teettää jäsenistään muotokuvia. Valoa arvostettiin. 24 | Antiikki ja taide vanni de’Medici tilasi kirkon laajennustyön Filippo Brunelleschilta, joka muun muassa suunnitteli Santa Maria del Fioren kupolin. Renessanssin myötä sisustuksessa alettiin noudattaa symmetria-käsitystä. Käytössä olivat raskaat materiaalit ja näyttävät asut. Avotakkojen ohella rakennettiin lämpöä varaavia kaakeliuuneja. Italialainen arkkitehti Donato Bramante aloitti Pietarinkirkon suunnitteluja rakennustyöt vuonna 1506. Turun linnaan tehtiin ikkunasyvennyksiä penkkeineen. Alkoi Pietarinkirkon rakentaminen Roomassa, Hanna Pulla kertoo. – Pahin ajanjakso oli keskiajasta renessanssiin siirryttäessä, jolloin rutto jylläsi. Ei renessanssikaan tauteja lopettanut. Eri materiaaleista valmistettuja peilejä oli ollut aikaisemminkin, muttanyt kehitettiin kirkaslasinen peili. Rahaa kerättiin veroina ja kirkon harjoittamalla anekaupalla. Linnoissa ja kartanoissa käytettiin myös kuumilla hiilillä täytettäviä lämmittimiä, joilla arvokkaat vuodevaatteet silitettiin lämpimiksi. Haluttiin luoda kodikkuutta ja lämpöä. Se synnytti myöhemmin uskonpuhdistuksen, koska anekkauppaan liittynyt toiminta ärsytti Martin Lutheria. Häntä seurasivat Rafael sekä Michelangelo, joka toimi kupoliosan pääarkkitehtinä. Muotokuvissa renessanssi-ihmisten vaatetus on tummanpuhuva. – Syntyi kilpailu, millä uskontokunnalla olisi maailman suurin pyhättö. Hyvänä esimerkkinä tästä on Englannin kuningas Henrik VIII. Opittiin keskeisperspektiivi, jota muuten on vaikea nähdä. Hänet on pyntätty niin, että tuskin on pystynyt liikkumaan. Sen avulla ihmisille syntyi aivan uudenlainen elämys nähdessään siitä itsensä. – Useat historioitsijat väittävät, että peili synnytti renessanssin. Renessanssi vaikutti yleisesti koko kulttuuriin: arkkitehtuuriin, kuvaja säveltaiteeseen sekä kirjallisuuteen. Vitruviuksen mies.. Renessanssin aikana ilmeni yltiöpäistä kilpailua. He nukkuivat yhä olkipatjoilla. Kun turkkilaiset vuonna 1453 olivat vallanneet Konstantinopolin ja tehneet siitä oman pääkaupunkinsa, he myös ottivat aikaisemmin kristillisenä kirkkona toimineen valtavan Hagia Sofian omaan käyttöönsä. – Ruotsissa Gripsholmin linnassa oli katossänkyjä, joiden ympärille pystyi vetämään verhot, jolloin nukkumatila säilyi lämpöisenä. – Peiliä pidettiin aluksi mytologisena esineenä. Brunelleschi tunnisti peilin avulla perspektiivin ja piirsi sen kanvaasille. Ikkunan seutu oli keskeinen paikka, koska siihen tuli valoa. Seiniä ja sisäkattoja paneloitiin. Yksilöllisyyden dynamiikkaa – Aatamin luominen. Kun matkustettiin innokkaasti, tulivat kupat ja tippurit, joita Euroopasta vietiin Amerikkaan, Hanna Pulla kertoo. He olivat taiteilijoita eivät käsityöläisiä. Se nitoi yhteen kreikkalaisen, roomalaisen ja kristillisen perinteen. Kun Taiteilijan identiteetti vahvistui. Kreikkalaiseen humanismiin pohjautuva ajatusmaailma ja sen arvot olivat kunniassa. IKKUNOITA JA PEILIKUVIA. Tämän kruunaavat kapeat jalat. Myös Elizabeth I on muotokuvissaan erittäin runsaasti koristeltu tiukaksi kuin tiimalasi. – Peilistä pystyy havaitsemaan kaksija kolmiulotteisuuden eron. Joku saattoi viedä pikkupeilinsä johonkin pyhiinvaelluskohteeseen ja näytosa Pohjois-Italian kaupungeista rikastui, syntyi varakkaita mesenaattisukuja, kuten Medicit ja Sforzat, jotka olivat keskeisiä taiteen tukijoita. Niissä pelattiin ja ommeltiin. Jättiläismäiseen kirkkoon upposi paljon varoja. Tavallisen kansan yöt ja päivät eivät muuttuneet Pohjolassa renessanssin myötä. Myös taide-elämässä peili tarjosi apuaan. Renessanssi muutti ihmiskunnan ajattelutavan täysin. Avautui realistiseen taiteeseen liittyvä merkittävä tekijä. NÄYTTÄVIÄ MUOTOKUVIA. Suosittiin koruja ja pitsejä. Leonardo da Vinci on pitänyt peiliä tärkeimpänä työvälineenään kutsuen sitä ’maalaajien mestariksi’
Niistäkin maksettiin veroa. Turun linnassa oli aikoinaan Juhana-herttuan renessanssihovi. silmälasit ?. taskukello ?. tupakka ?. Niistä maksettiin peiliveroa 1800-luvun loppuun saakka. – Kirjapainotaito toimi suurena vaikuttajana. Palattuaan takaisin kotikaupunkiinsa hän kertoi näkymän olevan kaliproituna peilin sisään, Hanna Pulla kertoo. tomaatti ?. tykinputket ?. . Taiteilijan identiteetti vahvistui. He olivat taiteilijoita eivät käsityöläisiä. Museoissa esillä olevat korkeat peilit ovat yleensä kaksiosaisia. kaakeliuuni UUTUUKSIA: ?. Anatomian tutkinen oli merkittävää, ja Michelangelo suhtautui siihen vakavasti. peili ?. Myös maalaustekniikka kehittyi. painokone ?. karaveli-laivatyyppi ?. Se johtuu siitä, että peilivero oli pienempi kuin yksiosaisena valmistetussa. Irtokirjasimet nopeuttivat kirjan sivujen tekemistä, kun ne oli aikaisemmin kaiverrettu erillisinä puutai metallilevyinä. Rooman Pietarinkirkko oli pitkään maailman suurin pyhättö. Villa Lante, Suomen valtion omistama renessanssihuvila Roomassa.. Antiikki ja taide | 25 Renessanssiajan keksintöjä: ?. Kirjapainotaidon myötä oppineisuus alkoi levitä ja sitä korostettiin antiikin hengessä. Peilit olivat Suomessakin arvokkaita. – Muranossa vaikutti taitava lasintekijäsuku Barovier, joka kehitti nykyaikaisen peilin. MAALAUKSIIN LÖYTYIVÄT VÄRIT. Sen eurooppalaisena keksijänä pidetty Johannes Gutenberg alkoi valaa kirjasimia metallista. Leonardo da Vinci kehitti spumantoa eli valohämytekniikkaa, jota hän käytti loihtiessaan esiin Mona Lisan kuuluisan hymyn. Myös parfyymit ja puuterit sekä poskipuna tulivat muotiin. kahvi tää sitä peilille. Kuva: Turun kaupunki. Öljyvärit soivat lisäaikaa työn tekemiseen, kun taas tempera kuivui nopeammin, Hanna Pulla kertoo. Myös piirrokset ja grafiikka tulivat muotiin maalausten rinnalla. peruna ?. Syntyi yliopistoja, ja ensimmäinen taideakatemia avasi ovensa Firenzessä. maissi ?. Kanvaasit eli kankaat pystyttiin viemään rullina ulkomaillekin. kompassi ?. – Jan van Eyck keksi öljyvärit korvaamaan jauhepigmentistä ja munankeltuaisesta tehdyn emulsion eli temperan
Aseiden vaiettua toukokuussa 1918, punainen lippu ei kansakunnan, tai ainakaan voittajien mielenmaisemassa, vaikuttanut enää erityisen vetävältä ajatukselta. –Suomen lipusta ja sen väreistä keskusteltiin vuosikymmeniä. Varsinaista lippuehdotusta ei kuitenkaan koskaan käsitelty valtiopäivillä, vaan keskustelua erilaisista ehdotuksista käytiin ajan mediassa. Yksityiskokoelma.. – Keskustelu lipusta jäi tammikuussa 1918 syttyneen sisällissodan pauhun alle. Mielleyhtymä punakaartiin oli liian voimakas. Siniseltä väriltä ei puuttunut historiallisia juuria, mutta punapohjainen leijonalippu ja punakeltainen ristilippu saivat kannatusta erityisesti ruotsinkielisten kansanedustajien keskuudessa, erityisasiantuntija Hanne Huvila sisäministeriöstä kuvaa. Rauhan tultua punainen väri arvelutti porvareita. Tästä tapahtumasta alkoi lähinnä Zachris Topeliuksen herättämänä keskustelu Suomen lipusta ja useiden lippuehdotusten tekeminen, Huvila kertoo. Suomen lipun historia on Huvilan mukaan tutkimusmatka suomalaisuuteen ja kansalliseen mielenmaisemaan. 26 | Antiikki ja taide U seimpien maiden kansallisväreillä on heraldinen alkuperä. Lippu sai muutaman kuukauden aikana lähes valtiolipun aseman vuosina 1917–1918. Kauneuden ja pahuuden, voiton ja veren, elämän ja kuoleman taistelua ilmentävä punainen toistui myös vallankumouksen lipuissa; ensin Ranskassa ja myöhemmin Venäjällä. Heraldiikan eli vaakunaopin perussäännön mukaan tarvitaan vähintään kaksi väriä, joista toinen on tumma ja toinen vaalea, jolloin syntyy kontrasti ja lippu näkyy kauas. Useita lippuja, joita oli ehdotettu kansallislipuksi, käytettiin 1800-luvun lopulla huvilalippuina ja ennen pitkää sinivalkoiset värit vakiintuivat esimerkiksi purjehdusseurojen lippujen ja viirien pääväreiksi. Työväestö taas yhdisti punakeltaisen miekalla varustetun leijonavaaSuomi sai oman lipun värikkäiden vaiheiden jälkeen 100-vuotias maamme symboli Pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen Suomen kansallinen identiteetti sai väreikseen sinisen ja valkoisen. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen ja sen keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen. TEKSTI: JOUNI SUOLANEN KUVAT: ETELÄ-KARJALAN MUSEON NÄYTTELYSTÄ LEIJONASTA SINIRISTIIN – SUOMEN LIPPU 100 VUOTTA Suomi-neito ja siniristilippu. Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka muun muassa nostettiin Senaatintalon ja valtioneuvoston lippusalkoon 6.12.1917. Sisällissota oli päättynyt valkoisten voitonmarssiin Helsingissä, Huvila selvittää. Symbolisesti punainen on vuosikaudet ollut vastakohtien väri. Sininen ja valkoinen nousivat esiin 1850ja 1860-luvuilla käydyssä keskustelussa, jossa Suomen kansallisvärejä hahmoteltiin. – Lippukysymys muodostuikin suureksi riitakysymykseksi väreistä. Keväällä 1848 ylioppilaiden juhlassa Helsingin Toukolassa kannettiin ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Sata vuotta sitten taistelu omasta lipusta oli taistelua menneisyydestä ja oikeudesta määrittää suomalaisuuden syvin olemus
Valtiolippuun, tasavallan presidentin sekä puolustusvoimien lippuun jäi vanhemmasta lipusta muistoksi punakeltainen vaakuna ristin keskelle. Punakeltainen leijonavaakuna sommiteltiin lipun keskelle, jolloin värien kompromissi uudeksi kansallissymboliksi oli valmis. kunan säätyjen hirmuvallan tunnukseksi. JS. Valtion lipuksi sopisi valkopohjainen lippu, jossa on skandinaavista yhteneväisyyttä, Kiljunen selvensi. Kuva: Lappeenrannan museot. Yksityiskokoelma. Laki lipusta vahvistettiin seuraavana päivänä, jolloin Senaatti kokonaisuudessaan allekirjoitti eduskunnan säätämän lain vahvistamisen. Lippua kunnioitetaan syvästi ja lipun salkoon nostamista jännitetään. Perustuslakivaliokunnan mietintö hyväksyttiin yksimielisesti 28.5.1918 eduskunnassa. VTT Kimmo Kiljunen on kehitystutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Antiikki ja taide | 27 Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua. Miksi punainen leijonalippu hylättiin ja alettiin käyttää siniristiä, jota kaiken kukkuraksi pidettiin venäläisenä. J. Kiljunen on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa kansainvälisestä politiikasta ja globaaleista kehityskysymyksistä sekä kotimaisista yhteiskunnallisista haasteista. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan esitys valkoisesta siniristilipusta ei innostanut taitelija, luutnantti Akseli Gallen-Kallelaa, joka johti sotilaspukukomitean piirustuskonttoria. Suomen lippukulttuurin perinteet ovat yleiseurooppalaisella asteikolla mitattuna varsin nuoret ja vähäiset. . Kimmo Kiljusen Leijonasta siniristiin avaa Suomen poliittisen historian mieleenpainuvasta näkökulmasta, lippujen ja heraldiikan kautta, ja käyttää hyväkseen ainutlaatuista kuvitusta. Uusissa luonnoksissa mariininsinistä ristiä levennettiin ja sinistä väriä tummennettiin. – Gallen-Kallelan suunnitteleman lipun ajatuksena oli, että koska valkoiset voittivat sodan, punapohjainen leijonalippu ei enää kelvannut. Suomi-neito ja leijona. Suomen markan setelit, armeijan univormut ja ritarikuntien merkit suunnitellutta taiteilija Akseli Gallen-Kallelaa pyydettiin suunnittelemaan myös versio Suomen lipusta. Liputtamisen voi ottaa rennosti, kunhan kohtelee lippua kunnioittaen. Vasta talvisota vihki lipun kaikkien käyttöön. Punakeltaisten vaakunavärien kannattajista monet kääntyivät sinivalkoisen lipun kannattajiksi. SUOMEN HISTORIAA LIPPUJEN KAUTTA . Ennen itsenäisyyttä Suomen tunnuksena oli 1500 -luvulta alkaen leijonavaakuna. Eduskunta halusi päättää Suomen lipusta nopeasti. Suomesta sopii iloita, ja mikäpä olisi verrattomampi tapa kuin nostaa satavuotias Suomen lippu salkoon, Huvila kehottaa. Siniristilippua vastustivat Kiljusen mukaan erityisesti suomenruotsalaiset. Yksityiskokoelma Fazerin Paavo Nurmi – pastillirasia. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. Siniristilipusta tuli kansallislippu. Kysytään, kehtaisiko nyt liputtaa ja mietitään, miten lippu pitikään viikata oikeaoppisesti. Mitä tapahtui niinä vuosikymmeninä, jolloin kaikki eivät suinkaan olleet vielä nykyisen lipun kannalla. Liputtamiseen ja itsenäisyyden juhlimiseen liittyy paljon varovaisuutta. Mestarin lomaillessa maaseudulla yleisesikunnan piirustuskonttorissa toiminut taiteilija Eero Snellman viimeisteli lippuluonnoksen valiokunnan käsiteltäväksi taitelija Bruno Tuukkasen avustuksella. Siniristilippuun päädyttiin eduskunnan äänestyksellä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan K. Moni piti punavalkoista lippua luonnollisena valintana leijonalipun vuoksi. Ståhlbergin ehdotus Suomen lipuksi. Lippua eivät myöskään kaikki ottaneet heti omakseen: työväki ei halunnut ottaa omakseen sisällissodan voittaneita tunnustanutta lippua. Hän on pitkäaikainen kansanedustaja ja nykyisin ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja. Kovinkin erilaisia lippuvaihtoehtoja esitettiin suunnitteluvaiheessa. Kirja käy läpi Suomen kansallisten tunnusten vaiheet 1000-luvun alkupuolen Ruotsin kuninkaiden vaakunoista aina tämän päivän moderneihin symboleihin. Lippua tutkinut kirjailija Kimmo Kiljunen kuvaili MTV:n Huomenta Suomessa Suomen lippua lipuksi, joka tunnustaa sekä kansakunnan isän että äidin. Sininen ja valkoinen olivat venäläisten purjehdusseurojen lipun värit. – Jännittäminen on turhaa. – Lipussa on pohjoismainen risti, joka viittaa myös uskontoon ja sinivalkoiset värit viittaavat meidän läheisiin suhteisiin keisarilliseen Venäjään. Suomen lipun 100-vuotisjuhlaa vietettiin toukokuussa 2018. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin tarjoaa perusteltuja ja yllättäviä vastauksia Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja ja ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen kirja Leijonasta siniristiin – Suomen liput ja historia (Into Kustannus)
Se huolsi joukkoja, kuljetti haavoittuneita, vei komennuskuntia ympäri Eurooppaa, huolsi kaukopartiomiehiä, toimi laskuvarjokurssien hyppykoneena ja marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin hovikoneena, Hanssi-Jukan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salomaa sanoo. – DC 2:ta tiedetään olevan erilaisessa kunnossa tai osina kymmenkunta. 28 | Antiikki ja taide Y ksikään muu kone ei ole ollut mukana niin monissa tehtävissä kuin Hanssin Jukka. Se on toiminut kuljetusja matkustajakoneena ja sillä on talvisodassa tehty jopa yksi pommituslento. Kolme konetta on entisöity maailmalla lentokuntoon, mutta Hanssin Jukka on lentämättömistä koneista parhaassa kunnossa Kone pelastui romutukselta ensimmäisen kerran 1950-luvulla, minkä jälkeen se toimi parikymmentä vuotta kahviona Hämeenlinnassa, josta se 1980-luvulla siirrettiin Tikkakoskelle odottamaan kunnostusta. Projekti oli viimein valmis 2000-luvulla. Konetyyppiä lensi ilmavoimissa kaikkiaan kolme kappaletta. Valmistusmäärä jäi pieneksi, minkä vuoksi se on harvinaisuus myös koko maailma mittakaavassa. Kreivi olisi pommittanut Moskovaa vanhalla matkustajakoneella Legendaarinen Hanssin Jukka Kun Suomen ilmavoimien historiasta pitää hakea monipuolisuudeltaan yksi lentokone, se on Douglas DC-2, joka tunnetaan parhaiten Hanssin Jukkana.
– MiG:ssä ja Drakenissa näkyy kahden maan erilainen käytäntö sotilaskoneisiin. Kahvion toiminta hiipui 1970ja 1980-lukujen vaihteessa ja romutus alkoi jälleen näyttää mahdolliselta. Antiikki ja taide | 29 TEKSTI: JUHANI KARVONEN RAHAT KASAAN YHDELLÄ LOUNAALLA. Hanssin-Jukka lähti kunnostettuna Tikkakoskelta Hämeenlinnan Tuuloseen syksyllä 2011, kun entisöinti valmistui. Hämeenlinnassa oli syntynyt suoranainen kansanliike Hanssin Jukan saamiseksi takaisin. Kone romutetiin, koska tehtaalta pukkasi uutta konetta. Hänellä ei ollut kuitenkaan tyyppikoulutusta suomalaisiin pommikoneisiin ja von Rosen suuntasi Ruotsiin tapaamaan perhettään. Amsterdamissa KLM:n pääkonttorissa von Rosen levitti seteliniput pöydälle, sai tehdyksi kaupat muutaman vuoden vanhasta DC:sta ja kahdesta muustakin pienemmästä koneesta. TUOTESUOJATTU NIMI. – Työn jälki ei neuvostokoneessa ole huoliteltu, koska koneen elinikää ei suunniteltu pitkäksi. Lukemattomien työtuntien ja keräysvarojen ansiosta kone onnistuttiin pelastamaan tuhoutumiselta. Ruotsissa Saab Draken valmistettiin erittäin huolella myös niiltä osin, mitkä ovat silmälle näkymättömissä. Hollantilaisessa lentoyhtiössä KLM:ssä liikennelentäjänä toiminut von Rosen hankki virkavapaata päästäkseen osallistumaan taisteluihin suomalaisten lentäjien rinnalla. Koneet lennettiin Ruotsiin ja kahdessa viikossa se muuttui liikennelentokoneesta pommikoneeksi aseistuksineen. Kimmo Salomaan haaveena ”hävittäjäparkkiin” on saada säilytykseen vielä Hawk-harjoitushävittäjä. Hanssin Jukan historiassa merkittävä henkilö ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen. Opasteita irrotettiin mutta kone selvisi Tuuloseen. Neuvostoliitossa kone rakennettiin lentämään ilman varsinaisia elinkaaripäivityksiä tai suuria peruskorjauksia ehkä viisi vuotta, minkä jälkeen sen tunnit tulivat täyteen. HanssinJukan ohella Tuulosessa on 1940-luvun alkeiskoulutuskone Focke-Wulf Stieglitz sekä 1970ja 1980-luvuilla ilmavoimien päälentokalustona olleet MiG 21 bisja Saab Draken torjuntahävittäjät. Yhden lounaan jälkeen von Rosenilla oli 250 000 kruununshekki pommikoneen hankkimista varten. Kuva: Kari Kärkkäinen. – Ilmasotakoulun Killan Patentti ja rekisterihallitukselta haki tuotesuoja Hanssin Jukan nimelle, mitä ei ole tehty yhdellekään lentokoneelle Suomessa. – Von Rosen otti yhteyttä jopa Mannerheimiin ja pyysi lupaa käydä pommittamassa Moskovaa, mutta siihen sotatoimeen ei marsalkka lupaa myöntänyt. Se siirrettiin osina maantiekuljetuksella Luonetjärveltä. Entisöintityö alkoi vuonna 2010. Koneen päätettiin entisöidä jatkosodan ulkoasuun, jossa yläpuoli on oliivinvihreä ja musta sekä alapuoli vaaleansininen Tikkakoskelta ei löytynyt sisätiloja koneelle eikä niitä löytynyt Jyväskylästäkään, vaikka kaupunki kovasti pyrki saamaan Hanssin Jukan jäämään Keski-Suomeen. – Perheellä oli suhteita rikkaisiin ihmisiin ja yhden lounaan jälkeen von Rosenilla oli 250 000 kruunun shekki pommikoneen hankkimista varten. Kesäkuussa 2015 kone tuli rekan lavetilla siivet irrotettuina Tuuloseen 200 kilometrin matkan – Risteyksissä matkanteko oli senttipeliä. Sotien jälkeen kone toimi Hämeenlinnassa kahviona. Hanssin Jukka lienee ainoita tai ainoa lentokone, joka on kulkenut kaksi kertaa maanteitse Hämeestä Keski-Suomeen ja takaisin, naurahtaa Salomaa. Tarkoituksena oli, että kone peruskorjattiin ja uudistettiin kerran, kenties kaksikin, sen käyttöiän aikana, Salomaa sanoo. MAAN LAAJIN LENTOKONEKOKOELMA . Karjalan Lennoston Lentorykmentti 3:n Kilta onnistui pelastamaan koneen romutukselta ja säilyttämään sen entisöintiä varten. Pommikoneita ei ollut saatavilla, mutta von Rosen sai ajatuksen Douglas-koneen ostosta ja sen muuttamisesta pommikoneeksi
Syyt olivat paljolti ulkopoliittiset. – Suomi joutui ulkopoliittisista syistä hankkimaan konekalustoa idästä ja lännestä. MiG-21 F oli nimestään huolimatta täysin eri kone kuin myöhempi MiG 21-bis-hävittäjä. – MiG bis ylitti 2,0 machin nopeuden reilusti, mikä tarkoittaa jopa noin 2500 kilometriä tunnissa. Saab Draken jäi ilman tällaista säädettävää tuloilman nopeutta huippunopeudeltaan alle 2 machin, mutta Drakenin kehittelyssä ei suuri nopeus ollutkaan se pääasia. Kun Suomi hankki 1950-luvun lopussa Englannista keveitä Gnat-hävittäjiä, neuvostoliittolaiset närkästyivät länsimaisten koneiden hankinnasta. MIEHESTÄ MITTAA. – Suihkumoottorille tulevan ilman nopeus ei saa olla liian kova, sillä muutoin moottori rikkoontuu. Drakenissa oli hävittäjätutka, jota MiG 21 F-mallissa ei vielä ollut. Gnatit osoittautuivat haastaviksi lennettäviksi ja ylläpidettäviksi, eikä niitä hankittu Suomeen 12 konetta enempää. MiG 21 bis oli MiG 21 mallin viimeinen versio. Kimmo Salomaa uskoo, että Hanssin Jukka on viimeinkin tiensä päässä. Niin Hanssin-Jukkana tunnettu harvinainen DC-2 kuljetuskone kuin suihkuhävittäjätkin ovat yhdistyksellä säilytyksessä, mutta Puolustusvoimien omistuksessa. Tuulosesta se ei enää siirry minnekään.. Drakenissa ns. Yhdessä suhteessa MiG 21 bis on ollut näihin päiviin asti lyömätön ja luultavasti sellaisena pysyykin. Kukaan suomalainen ei ole vielä tähänkään päivään mennessä liikkunut niin nopeasti millään laitteella kuin mitä MiG-lentäjät tekivät. – MiG 21 bis oli ulkomuodoltaan varsinainen körmy verrattuna sen edeltäjään Ilmavoimissamme eli MiG 21 F-malliin, joka oli erittäin siro ja kaunis kone. Tiettävästi esimerkiksi Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen väli on taitettu ”kaasu pohjassa” alle puolessa tunnissa. 30 | Antiikki ja taide Draken oli aikansa huippuhävittäjä ja sen eri versioita oli käytössä ainakin Itävallan ja Tanskan ilmavoimissa. Drakenia sanottiin ihmekoneeksi tai ”lepakkohävittäjäksi” kaksoideltasiipiensä ansiosta. otsapinta-alaa oli erittäin vähän mikä teki koneesta suoraan edestäpäin tutkassa vaikeasti havaittavan. MiG 21:ssä on nerokas ja yksinkertainen säädettävä suihkuturbiinin ilmanottoaukko, joka teki mahdolliseksi sen, että hävittäjä oli nopeudeltaan aikansa huippua
Antiikki ja taide | 31 Bis-mallissa tutkakin jo oli, mutta jäljelle jäi myös suuri huippunopeus. Draken oli aikansa huippuhävittäjä ja sen eri versioita oli käytössä ainakin Itävallan ja Tanskan ilmavoimissa. Drakenia sanottiin ihmekoneeksi tai ”lepakkohävittäjäksi” kaksoideltasiipiensä ansiosta. . Kun ensikertalainen oli sitten ryöminyt ilmaottoaukon nieluun, kaverit alkoivat soittaa nauhalta Drakenin tyypillistä käynnistysääntä: paineilman suhahdusta ja kiihtyvää ulinaa. SA-kuva vuodelta 1941. Myös Puolustusvoimat tuki hanketta merkittävästi. Suomessa viimeinen Draken lensi vuonna 2000. MiG 21 Bis hävittäjien ohjaimissa kuoli kuusi pilottia ja neljässä tapauksessa turman syy oli tekninen vika. Bis-mallin MiGejä oli 26 konetta vuosina 1978-1998 ja Drakeneita 48 kappaletta vuosina 1972-2000. – Apumekaanikoista kuulemma ryhmän pienimmät valittiin ryömimään ilmanottoaukkoihin tarkastamaan, ettei suihkumoottorin ahtimeen ollut osunut esimerkiksi lintuja aiheuttaen vaurioita. Näyttelykuntoon nämä koneet, Ilmavoimien tunnuksiltaan MG-124 ja DK-247, kunnostivat GSE Arctic lentokonehuoltoyhti sekä Patria Aviation Jämsän Hallissa. Salomaa haaveilee että konekanta joskus vielä kasvaisi. Ilman yhdistyksemme hallituksen lupaa siltä istumalta päätin että yritän pelastaa yksilöt kumpaakin hävittäjämallia. LÄHDE: HANSSIN-JUKKA -DOUGLAS DC-2 -MARSKIN HOVIKONEEN TARINA (MATTI HÄMÄLÄINEN) Tuulosessa on myös 1940-luvun alkeiskoulutuskone Focke-Wulf Stieglitz. Drakenin ilmanottoaukkoon mahtui pieni mies ryömimään. otsapinta-alaa oli erittäin vähän mikä teki koneesta suoraan edestäpäin tutkassa vaikeasti havaittavan KAKSI KALLISTA HÄVITTÄJÄÄ. Toisaalta ns. – Pienen ja köyhän maan kannalta ratkaisu oli taloudellisesti huono, koska jouduimme ylläpitämään kahta eri täysin erilaista huippuhävittäjää. Hävittäjät päätyivät Tuuloseen Salomaan nopeuden hoksottiminen ansiosta. Haaveena ”hävittäjäparkkiin” on saada säilytykseen vielä Hawk-harjoitushävittäjä. – Ilmavoimien silloin komentaja kenraali Kim Jäämeri näytti hankkeelle vihreää valoa ja ilmeisesti noiden koneiden romutus olisi ollut vain parin päivän päässä. Sekä Draken että MiG 21 bis olivat ilmavoimien kalustona osin samanaikaisesti. Lentäjän kuolemaan johtaneita Draken-turmia sattui vain yksi. Turman syynä oli lentäjän virhe. Hanssin-Jukan ohjaamo näytti 1940-luvulla varsin karulta. Drakenin ilmanottoaukkoihin mahtui juuri ja juuri pienikokoisempi mies ryömimään. – Mainiot Hawkit ovat tosin käytössä 2030-luvulle saakka eikä konetta taida ennen sitä olla kovinkaan helposti saatavilla. – Sen siipiratkaisu oli ainutlaatuinen, mutta ratkaisun ansiosta kantopinta-alaa oli paljon. – Olin Tikkakoskella silloisessa Keski-Suomen Ilmailumuseossa käymässä ja siellä tuli puheeksi, että viimeiset varastoituna olleet MiGit ja Drakenit olivat menossa romutukseen. Sekä MiG että Saab Draken olivat aika huonossa kunnossa ulkoisesti, sillä ne olivat olleet pitkään ulkosalla ensin muistomerkkinä ja sitten varastoituna odottamassa lopullista kohtaloaan. MiG bis oli tiedusteluversio, mistä kertovat erilaiset anturit muun muassa siivissä
– Kunnostan luukkuja ja joskus asiakkaat ovat tuoneet minulle ylimääräisiä. joiden mukaan luukkujen kuviot on valettu. 32 | Antiikki ja taide H ämeenlinnalaisen Paavo Orren arvion mukaan Suomessa on valmistettu erilaisia uuninluukkuja 400–500 mallia. Tarkkuus Valimon tunnusmerkkinä ovat luukkuun valetut hirvet. – Minulla on niistä noin puolet. – Valimoilla on ollut töissä mallipuuseppiä, jotka ovat tehneet puusta muotit, Paavo Orre pitää uuninluukkuja mallipuuseppien mestaritöinä. Lasi tuli niihin 1950-luvulla, sitä ennen ne olivat umpirautaa. Niiden kuviot ovat merkittäviä taideteoksia. Viime vuosina kokoelmat ovat karttuneet vuosittain enintään 2-3 uudella, Orre sanoo . Minulla on muutama malli, jotka ovat ulkopinnaltaan emaloituja. Niitä on kerääntynyt myös purkutaloista. Käytännössä kaikki luukut on valmistettu valuraudasta. Kuvion teko on vienyt mallipuusepältä kuukauden tai kaksi. Kiertely on jäänyt aika vähiin. Valurautaiset vedokset nimenomaan edustavat entisajan mallipuuseppien käsityötaitoa parhaimmillaan. Paavo Orre ihastui hienoihin kuvioihin purettuaan vanhan talon Upeat uuninluukut Paavo Orren kokoelma on ainoa laatuaan mitä todennäköisimmin koko maailmassa. Joskus, tosin hyvin harvoin, joku enää tuo vanhoja kunnostettaviksi.. Joskus takavuosina kiersin purettavia taloja pyytämässä uuninluukkuja. Samasta muotista on sitten otettu useamman kappaleen sarjoja. Hänellä on noin 250 uuninja takanluukkua. Vanha uuninluukku on aina koristelu, joskus koristelun eteen on nähty paljon vaivaa. Orre on kartuttanut kokoelmaansa monin tavoin
Näiden kahden yrityksen valmistamia on varmaan yli 90 prosenttia kaikista uuninluukuista. – En tiedä, onko se yrityksen nimi vai ei KERÄILYN LISÄKSI KUNNOSTUSTA. Järvenpään Rautavalimon tunnusmerkki on hämähäkinseitti. – Ostimme 1980-luvulla tontin. Ihastuin vanhanaikaisiin, taidekuvioisiin puulämmityksen valurautaluukkuihin. – Suurimmasta osasta puuttuivat vetimet ja usein ilmaventtiilit olivat rikki tai kadoksissa. Muillakin valmistajilla on ollut omia tunnuskuvioita, esimerkiksi Järvenpään Rautavalimon tunnuksena on hämähäkinseitti. Ensimmäiset puulämmityksen valurautaluukut Suomessa valmistivat Rosenlew Porissa ja Högfors Karkkilassa. Muita selvästi pienempiä valmistajia ovat olleet ainakin Hyvinkään Valimo HV, Järvenpään Rautavalimo JRV, Oulun Konepaja ja jyväskyläläinen Keljon Valimo. Talossa ei ollut juuri muuta ehjää kuin hienot uuninluukut. Orre on löytänyt puolentusinaa luukkuvalmstajia Suomesta. Orre kunnostaa myös luukkuja. Sen tunnusmerkkinä ovat luukkuun valetut hirvet. Ole joskus miettinyt, että sitä voi käyttää vaikkapa avainkaappina. . Leivinuuni suljettiin peltiluukulla, mutta hellan luukut olivat Högforsin kauniskuvioiset niin tulipesässä kuin paistinuunissakin. Högfors käytti luukuissaan lyhenteitä HB tai pelkkä H. Olen jo reilun 30 vuotta työskennellyt parturi-kampaamo-osaston opettajana. – Vanhat olivat monesti hyvinkin huonokuntoisia ja niissä oli monesti jotain pientä korjattavaa. Orre tiesi, että aina 1950-luvulta asti muuratut takat, hellat ja leivinuunit ovat olleet armottoman hävityksen kohteena ja suosittua kaatopaikkatavaraa. On aina sykähdyttävää nähdä kauniita kuvioita ovat ne sitten hiuksissa tai kovassa raudassa. Tiesin, etten niitä tarvitse, mutta samalla tunsin, että tuon ajan suomalaisten valimoiden ja kotitalouksien kulttuuri täytyy saada talteen niin laajana kuin se on enää mahdollista. Tänä päivänä kunnostus tapahtuu pääasiassa kotona. Orren harrastus vaatii tilaa. Aina ne ovat jonkun käden tuottamia leonardoja. Högforsin ja Porin Valun viimeisimmät uuninluukut ovat 1950-luvulta, eikä niitä enää tehdä. UPO, Pisla ja SVT valmistavat niitä edelleen, mutta itse olen kerännyt pääasiassa vanhempaa tuotantoa. Olin tietävinäni jo silloin, että näitä ei ole enää kaupan ja entisöin ne itselleni. Ihastukseni tähän erikoiseen taiteenalaan saanee alkunsa omasta ammatistani. Orre on maalannut uuninluukun hopeavärillä korostaakseen kuviointeja. Sillä oli purettavaksi tuomittu vanha talo, jossa oli muurattu hella ja leivinuuni. Leinon Valu, Salon Valimo Tarkkuus Valimo on myös valmistanut luukkuja. Myöhemmin tulivat mukaan Salon Valimo ja Järvenpään Rautavalimo JRV. Kokoelman vanhimmat uuninluukut ovat yli sata vuotta vanhoja. – Uuninluukku painaa noin viisi kiloa. Luukut ovat valurautaa ja monesti ne saa kunnostettua hiekkapuhaltamalla miltei uudenveroiseen kuntoon HARRASTUS ALKOI PURKUTALOSTA. – Moninainen suomalainen valurataluukku on päässyt tiepäähänsä. – Erään kerran, kun vein rakennusjätettä kaupungin kaatopaikalle, niin huomasin jonkun tuoneen sinne kasan muuratun pystyuunin luukkuja. Osa kokoelmista on omassa autotallissa, osa vuokratussa vanhassa navetassa. Antiikki ja taide | 33 Vanhimmt luukut ovat 1920-luvulta. TEKSTI: JUHANI KARVONEN Paavo Orre ihastui hienoihin kuvioihin purettuaan vanhan talon Upeat uuninluukut SUOMESSA KUUSI VALMISTAJAA. Varaosia on kertynyt laatikkokaupalla. Högfors emaloi joitakin luukkumallejaan.. – Kaikki kolme nimeä tarkoittavat samaa yritystä. –Kaksi selvästi suurinta valmistajaa ovat olleet Högfors ja Porin Metalli Valimo, jonka lyhenne BMW on lyhenne yhtiön ruotsinkielisestä nimestä Björneborgs Metal Werkstad. Viime vuosina on ollut kunnostuksessa hiljaisempaa, koska omakotirakentaminen on vähentynyt. –Ne ovat 1920-luvulta. Orren keräilyharrastus alkoi puolivahingossa oman rakennushankkeen yhteydessä. Högforsin luukun tunnistaa lyhenteestä HB. Jos vanhasta luukusta puuttuu vaikkapa toinen luukku, ilma-aukon ritilä, vedin, tai sarana, saattaa minulta sellainen löytyä Ennen eläkkeellä jäämistään Orre kunnosti uuninluukkuja usein työpaikassaan ammattiopistossa, jossa tuolloin oli oma valimo. Vähän aikaa katselin niitä ja niiden kauniita ovikuvioita ja päätin ottaa ne mukaani. Högforsin uuninluukku on kokoelman yksi koristeellisimmista. Yksi erikoisempia nimiä on Ihanne Lämmitystoiminta Helsinki
Takana ”Itsenäinen oikeus” -maalaus. Jumaläiti Uksáhkká Pyssynhakkaamasuolla, 2017,akryyli ja tekstiili kankaalle 130 x 80 cm Vitriinissä on taiteilija Outi Pieskin valmistamat sarvilakki sekä myöhempi, sarveton lakki. Itsenäinen oikeus olla olemassa ja kukoistaa, 2018, akryyli kankaalle, 205 x 139 cm. 34 | Antiikki ja taide Taiteilija Outi Pieskin puhutteleva näyttely Saamenmaan luontoa ja mytologiaa Outi Pieskin huikeiden teosten taustalta löytyy erilaisia saamelaisteemoja
Myös saamenpukuihin on kirjottu koristeita niihin kohtiin, joissa on aukko, kuten helmassa, hihansuissa ja pääntiessä. Jos maalaus olisi kangasta, sen voisi taittaa kulmista huiviksi harteilleen. Kolme vierekkäistä maalausta kuvaa tunturinrinteiden ja soiden harmahtavia, miniatyyrikokoisia varpuja ja sammalia. Outi Pieskin mukaan maalauksessa olevat hapsut voi mieltää osaksi huivia, johon maalauksen maisema yhdistyy. Teoksiin on lisäksi upotettu pieniä punaisia verkakoristeita. Saamelaistaustaisen Outi Pieskin taiteen keskeisiä aiheita ovat suhde pohjoiseen luontoon, saamelaisten historia ja tulevaisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Kuvataiteilijana Outi Pieskiä kiinnostaa se, miten tällainen visuaalinen muutos heijastelee muutosta saamelaiskulttuurissa – se saattaa kuvastaa naisen asemaa yhteiskunnassa. SARVILAKIN MYSTEERI. – Teosten ripustus on tarkoin mietitty: ne ovat sillä korkeudella, missä koristereuna oikeasti olisi, Milja Liimatainen korostaa. LUONTOYHTEYDEN TÄRKEYS. Myös Gámas-vaara, Teno yöpuolella ja Kultamaa –maisemamaalauksissa on käsityötä omana elementtinään. Näin Taiteilija Outi Pieskin puhutteleva näyttely Aiheita ovat suhde pohjoiseen luontoon, saamelaisten historia ja tulevaisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Saamelaisuuden määrittelyssä korostetaan usein vahvaa luontoyhteyttä. Kuva: Ville Fofonoff/Rajacumma aiteilija Outi Pieskin näyttely EMMAssa liittyy Suomen Taideakatemian hänelle myöntämään palkintoon, joka jaettiin keväällä 2017. Näyttelyssä on myös perinteinen, aito saamelaisnaisten päähine eli sarvilakki, joka on lainassa Kansallismuseosta. Vielä 1800-luvulla nämä päähineet olivat laajalti käytössä saamelaisalueilla, joista näyttelyssä on havainnollinen kuva. Miksi tämän päähineen käyttö sitten hiipui. Tämän kaksikon tavoitteena on herättää kadonnut perinne. Hänen maalauksissaan on uskomattoman paljon pieniä, tunturiluonnolle ominaisia yksityiskohtia: lukemattomia hentoja varpuja ja maan elävää pintaa. – Ideana on aina saada taiteilijalta myös mahdollisimman monta uutta työtä näyttelyyn, ja niitä onkin useita. TAITEILIJA OUTI PIESKI MODERNIN TAITEEN MUSEOSSA EMMASSA 6.1.2019 SAAKKA. Perusteluina olivat Pieskin taiteen erityisyys, ainutlaatuisuus ja ajankohtaisuus. Hän on tutkinut arkeologi Eeva-Kristiina Harlinin kanssa sarvilakin vaiheita ja on myös opetellut tekemään näitä lakkeja, Milja Liimatainen kertoo. Maalauksissa koristeet tuovat tavallaan mukaan myös ihmisen läsnäoloa. Pienimuotoisen. Tärkeä kriteeri on aina myös palkittavan taiteilijan kansainvälinen kiinnostavuus. Tätä saamelaistaustaa vasten oivaltaa, että teoksissa on myös saamenpuvun elementtejä. Maalauksissa näillä koristeilla on aivan oma merkityksensä: ne suojelevat. Teorian mukaan lakin käytön kielsivät lestadiolaispapit, joiden mielestä lakin sarvessa asui piru. Hänen maalaustensa lähtökohtana on eletty ja koettu Saamenmaan tunturiluonto, toisaalta taas paikkoihin liittyvät kertomukset, mytologia ja historia. – Turvekammiteosten ripustuksen kannalta todettiin, että periaatteessahan tästä ovesta astutaan sisään kotaan. Näitä maalausta reunustavat hapsut, paikoin kuin tuulen leikkisästi sekoittamina. KÄSITYÖTÄ JA MYTOLOGIAA. Turvekammi I ja II -maalausten keskellä on turvekammin eli turvekodan ovi, jonka reunoja koristavat punaiset tereet. Näiden töiden alareunaan on poimutettu koristereuna eli rimpsu, samanlainen kuin saamenpuvun helmassa. T paha ei pääse aukosta sinuun. Se otettiin huomioon ripustuksessa: oli hauska idea sijoittaa maalaukset näin matalalle, Milja Liimatainen kertoo. Outi Pieskille luonto on kirjaimellisesti taiteen tekemisen perusta. Sarvilakin käyttö alkoi hiipua 1850-luvulta lähtien. Näytteillä on myös Outi Pieskin valmistama sarvilakki sekä malli sitä seuranneesta sarvettomasta lakista. Antiikki ja taide | 35 TEKSTI: MARJUT POPELKA KUVAT: ARI KARTTUNEN Rajacumma, osa ” Osa Suukkoja rajoilta” -ympäristötaideteosta. – Outi Pieskillä on paljonkin näyttelyhistoriaa, mutta tämä näyttely on hänen ensimmäinen oma museonäyttelynsä, kertoo näyttelyn kuraattori, amanuenssi Milja Liimatainen. Töiden nimet, kuten Jumaläiti Uksáhkká Pyssynhakkaamalla suolla, kertovat että maisemaan kätkeytyy saamelaisen mytologian jumalattaria. Yksi teoria on pohjoisella saamelaisalueella levinneen lestadiolaisuuden vaikutus
36 | Antiikki ja taide Turvekammi II, 2017, akryyli ja tekstiili kankaalle, 170 x 320 Yksityiskohta Turvekammi II -teoksesta, 2017 Vasemmalla näkyy tilateosta, oikealla osa Turvekammi II-maalauksesta Tenojoki, esiäiti, esi-isä, 2018, akryyli kankaalle, 130 x 122 cm Maalauksissa on paljon pieniä, tunturiluonnolle ominaisia yksityiskohtia: lukemattomia hentoja varpuja ja maan elävää pintaa.
Voisiko jokin luonnonpaikka saada ihmisoikeudet lain edessä myös Pohjoismaissa ja mitä se tarkoittaisi. Tämä pysähdyttävä tilateos muodostuu tuhannesta saamenpuvun huivia muistuttavasta osasta värikkäine hapsuineen. Näkymä Kokoontuminen-tilateoksesta.. Outi Pieski on luonnehtinut työskentelytapaansa taiteilijana käsityömäiseksi. Antiikki ja taide | 37 aluskasvillisuuden kautta syntyy paikan kokemus ja tunne luonnossa olosta. Yhdessä tekeminen on myös hyvä syy kokoontua yhteen. Saamelaisilla on suhteessa varsin vähän kirjoitettua kulttuuriperintöä, ja käsityöt ovat toimineet tallennusvälineinä. Sen valmistaminen on ollut myös yhteisöllistä, siihen on osallistunut 12 saamenkäsitöiden taitajaa ympäri saamelaisaluetta Pohjoismaissa. . Golle-eana / Kultamaa, 2013. Suukkoja rajoilta on sarja yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia. Outi Pieski on toteuttanut ne yhteistyössä taiteilija-aktivisti Jenni Laitin ja runoilija-muusikko Niillas Holmbergin kanssa. Hän ottaa aktiivisesti kantaa myös alkuperäiskansojen oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin, joista näyttelyssä on kaksi teoskokonaisuutta. TILATEOS KERTOO YHTEENKUULUVUUDESTA . ”Suhteeni Saamenmaahan tulee esille näyttelyssäni. Jokainen hapsu on käsin solmittu V-kirjaimen muotoisiin metallikehyksiin. Outi Pieski on kiinnostunut siitä miten esimerkiksi Uudessa-Seelannissa jokin merkittävä luonnonpaikka on saanut juridisen aseman laillisena oikeushenkilönä. Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä. Teoksen lähtökohtana on ollut tilanne, jossa saamenpukuiset ihmiset kokoontuvat yhteen ja muodostavat värikkään ryhmän luoden yhteenkuuluvuuden ja voimakkuuden tunnetta. Tänä syksynä näyttelytilan ikkunoista on näkynyt upean ruskan tuomaa väriloistoa – luonnon vuoropuheluna tilateoksen värimaailman kanssa. – Pohdimme myös, miten tilateos rinnastuisi ikkunoista näkyvään luontoon sekä maisemaan. Se on tehty uudelleen tähän näyttelytilaan sopivaksi, Milja Liimatainen kertoo. Tämä tuo paikalle sen tarvitsemaa ympäristösuojelullista lainsuojaa. Nuvvos Ailegas vaalea, 2011, akryyli kankaalle, 85 x 65 cm. Tähän liittyy Pyhä tunturi laillisena oikeushenkilönä -maalaus. Sen teemoja ovat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja suhde luontoon”, taiteilija Outi Pieski tiivistää. Moratoriotoimisto-dekolonialistisen itsehallinnon neuvontapalvelu tarjoaa tietoa paikallisen itsemääräämisen vahvistamiseksi ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ei ihme, että näyttely on saanut nimekseen pohjoissaamea olevan sanan ?uolmmadit, joka tarkoittaa ”solmia useita solmuja”. Siellä teos oli esillä korkeassa aulatilassa katsojien yläpuolella koko vuoden. Kuva: Eila Tommila /EMMA . Erityisen paljon yhdessä käsin tekemistä on tarvittu näyttelyn upeaan Kokoontuminen-tilateokseen. Tämä Outi Pieskiltä tilattu tilateos oli ensimmäisen kerran esillä Southbank Centressä Nordic Matters -festivaaleilla Lontoossa 2017. – Olemme todella iloisia siitä, että teos on nyt esillä täällä. Näin installaation ”sisään” voi pujahtaa ja vaellella siellä – syntyy tunne kuin kulkisi puiden lehvien lomassa. Käsitöiden tekeminen yhdessä on saamelainen perinne, jota Outi Pieski jatkaa omalta osaltaan. AKTIVISTI JA TAITEILIJA. Saamelaiskulttuurissa tietyillä luonnonpaikoilla on kulttuurinen merkitys. Erilaiset kollektiiviset työskentelyprosessit ovat Outi Pieskille tärkeitä. Maalauksessa värisee pieniä metallipyörylöitä, laukkasia. Teno yöpuolella, 2013, akryyli kankaalle, 85 x 35 cm. Niihin on tallentunut koko esivanhempien käytännöllinen tietotaito ja koko maailmankuva. Taiteilijan voimakas kiinnostus saamenkäsitöihin liittyy siihen, että niihin on upotettu historiallisiin tapahtumiin ja kulttuuriin liittyvää tietoa ja taitoa. Niitä käytetään risku-rintakorussa, jolloin niiden helinä karkottaa pahat henget – maalauksessa ehkä symbolisesti pyhältä tunturilta. Outi Pieskin ideana oli tuoda teos osittain samalle korkeudelle katsojien kanssa. -Käsitöiden tekeminen on auttanut minua hyväksymään oma tapani tehdä pikkutarkkaa, yksityiskohtiin uppoutuvaa työtä, taiteilija on kertonut
Simberg-Ehrströmin suunnittelema Metsä-ryijy valmistettiin neljässä yhtä suuressa osassa ja sen kutoivat kaksi taiteilijan luottotekijää, Suomen Käsityön Ystävien kutojat Elise Rosenberg ja Ester Sandell. Sarpaneva sai villin vision jättimäisen suurista, eri tekniikoin valmistetuista pinnoista, jotka kertoisivat Suomesta jotain puhuttelevalla ja erottuvalla tavalla. ”Kun etsin oman metsäni värejä, katselin kauniita, syvän vihreitä sammalia, niitä oli lukemattomia eri sävyjä. Kolme osaa K Metsä-ryijy on yli 40 neliömetriä Uhra Simberg-Ehrström maalasi langoilla Montrealin maailmannäyttelyyn 1967 valmistunut Metsä-ryijy vietti vuosikymmeniä Helsingin kaupungin juhlahuoneiston mattona. – Tavallinen kotiryijy on kooltaan noin 120 x 180 senttimetriä ja senkin kutomisessa on valtava työ. Lopulta ryijyyn tuli yli kolmesataa vivahdetta”, Uhra Simberg-Ehrström on sanonut. Jokainen nukkatupsu solmitaan erikseen käsin ja yksi tupsu on kooltaan ehkä neliösenttimetrin, toteaa taidehistorioitsija, FM Minna Polus. VIIMEINEN PALA VIIME TINGASSA. Hän kutsui lisäkseen neljä taiteilijaa toteuttamaan 4,5 x 9 -metrisiä teoksia, jotka ripustettaisiin näennäisen sikin sokin maailmannäyttelyhalliin. Ryijytaiteilija Uhra Simberg-Ehrström sai tehtäväkseen suunnitella metsäaiheisen ryijyn: jättimäisen ryijyn, jonka toteuttamiseen oli aikaa vain muutama kuukausi. 38 | Antiikki ja taide TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN, MINNA POLUS JA MATTI KOPONEN esällä 1966 Timo Sarpaneva kutsuttiin suunnittelemaan Suomen osastoa seuraavan vuoden Montrealin maailmannäyttelyyn. Sarpanevan oma teos Ahtojää valmistui röpelöisestä lasista, Birger Kaipiainen valmisti kolmiulotteisen Orvokkimeri-tekstiiliteoksen, Laila Pullinen suunnitteli näyttävän kuparityön Aurinko tunturissa ja Tapio Wirkkala upean Ultima Thule -puuveistoksen. Nyt taideteos restauroidaan. – Loppuvaiheessa naiset tekivät töitä lähes kellon ympäri ja silti tuli kiire. Kuva: Ulla Polus
Antiikki ja taide | 39 lähti Montrealiin ennen kuin viimeinen valmistui, Polus kertoo. Palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1967. Metsä-ryijy poikkeaa radikaalisti Simberg-Ehrströmin aiemmista ryijymalleista. Hän on myös ollut mukana tekemässä ryijytaiteilijasta kertovaa kirjaa. Metsä-ryijy oli viime vuonna esillä Helsingin taidemuseo HAMissa. Maailmannäyttelyn jälkeen Metsä-ryijy päätyi Helsingin kaupungin omistukseen. Opiskeli vuosina 1931–1934 Taideteollisessa keskuskoulussa keramiikkaa ja tekstiilitaidetta. ?. Julkisia teoksia muun muassa Tampereen tuomiokirkon kirkkotekstiilisarja. – On mahdoton sanoa, miksi taiteilija valitsi näin epätyypillisen lähestymistavan, vaikka niskassa painoi kiire, vastuu, näkyvyys, perinne ja vaikka mitkä paineet. Kuva: Ulla Polus. MAHTAVA TAIDETEOS PÄÄTYI MATOKSI. Taidehistorioitsija Minna Polus on tutkinut Uhra Simberg-Ehrströmin uraa ja elämää. Ehkä Simbergin tarkka värisilmä loi uskoa siihen, että työ onnistuisi näin. . Lähes poikkeuksetta aikaisemmat ryijymallit olivat toistaneet geometrisia linjoja, Metsä taas oli ilmaisultaan hyvin vapaa abstraktio. On mahdoton sanoa, miksi taiteilija valitsi näin epätyypillisen lähestymistavan, vaikka niskassa painoi kiire, vastuu, näkyvyys, perinne ja vaikka mitkä paineet. – Ryijyn suunnittelutyön jäljille on ollut hankala päästä. ?. Oli tyypillistä, että taiteilijat eivät itse toteuttaneet teoksiaan vaan suunnittelivat ne ja valvoivat ja ohjasivat sitten työn etenemistä. Metsästin metsäni värejä viime kesänä, jolloin sammal oli harvinaisen kaunista, intensiivisen vihreää eri vivahteissaan”, taiteilija kuvailee. Työskenteli tekstiilisuunnittelijana muun muassa Finlaysonilla ja Kotivilla Oy:lla.Teki tärkeimmän uransa Suomen Käsityön Ystävien mallisuunnittelijana suunnitellen ryijyjä. Simberg-Ehrström ei jättänyt jälkeensä paljon kirjallista materiaalia työskentelytavoistaan ja Metsän luonnoksetkin olivat hävinneet tietymättömiin, kunnes ne toissa vuonna löydettiin Tammisaaren näyttelyä varten, Polus kertoo. Kookas ryijy vaatii suuren tilan ympärilleen päästäkseen oikeuksiinsa. Taiteilija Hugo Simbergin tytär. Hugo-isä kuoli Uhran ollessa 3-vuotias, mutta ryijytaiteilija on kertonut saaneensa vaikutteita isänsä teoksista. ?. Metsä-ryijyn valmistuminen oli sekä Simberg-Ehrströmille että kutojille kunnia-asia. ?. Päällisin puolin vaikutti aluksi siltä, että ryijy on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta tarkempi tutkiminen on osoittanut, että matoksi alennetun taideteoksen alle kertynyt hiekka on syönyt solmukohdat hauraiksi. 1914–1979 ?. ?. – Uhra Simberg-Ehrström tunnettiin pedanttina mutta lojaalina taiteilijana, joka mielellään korosti myös kutojien ammattitaidon tärkeyttä. Nyt Metsä on viety restauroitavaksi. – En tiedä, mikä Metsän kohtalo tulee olemaan tulevaisuudessa. Teoksessa on suuria, epäsäännöllisiä kaaria, jotka muodostavat ikään kuin monenkirjavan metsänpohjan. Taiteilijan toive ja näkemys oli, että ryijy palvelisi parhaiten julkisessa tilassa, jossa se saisi ilmaa ja valoa ympärilleen. Hiekan pois imuroiminen on osoittautunut mahdottoman hankalaksi tehtäväksi. Toivon, ettei sitä unohdettaisi jonnekin varastojen kätköihin vaan sille löydettäisiin tila, jossa se saisi olla rauhassa mutta kuitenkin nähtävissä, Polus summaa. ”Kaiket päivät istuin metsässä. Lisäksi palkittu neljässä perättäisessä Milanon triennaalissa vuosina 1951, 1954, 1957 ja 1960. METSÄSTI VÄREJÄ METSÄSTÄ. Valmistui sekä kuvataiteilijaksi että tekstiilisuunnittelijaksi. Metsä-ryijyn värimaailma onkin hätkähdyttävä ja kerrotaan, että Simberg-Ehrströmillä oli poikkeuksellinen kyky nähdä ja UHRA SIMBERG-EHRSTRÖM ?. Sitten kuulin, että ryijyä on vuosikymmenet käytetty mattona ja sen päälle on jopa nostettu pöytäryhmä ruokailua varten, Polus huokaisee. – Kun ensimmäistä kertaa näin ryijyn, lähestyin sitä varovasti ja ihaillen, häthätää uskalsin nostaa sitä nähdäkseni solmut taustapuolelta. Lukuisia ryijymalleja myös kotikutojille. – Kutojat olivatkin ihmeellisen tarkkoja: on hämmästyttävää, että kaikki ryijyn osat sopivat kiinnitysvaiheessa toisiinsa täydellisesti, vaikka kuvio on hankala ja tekstiilipohja elävää ja venyvää. Opiskeli myös Taideakatemiassa vuosina 1935–1941. Maailmannäyttelyt olivat 1960-luvulla tärkeä tapa tuoda esille kotimaan tieteellistä ja taiteellista osaamista. Jostain syystä valtava teos päätyi kuitenkin juhlahuoneiston lattialle. Kuva: Matti Koponen kokea värit
Esimerkiksi Kiefer Sutherland sekä edesmennyt Paul Newman käyttivät samaa sihteeriä, joka signeerasi nimmarit heidän puolestaan. –Aloitin harrastuksen 1970-luvun puolivälissä. Petri Tuunainen on lähettänyt vuosien mittaan paljon pyyntöjä. Hänen nimmarinsa aitoutta ei minun tarvitse ainakaan epäillä. Se hävisi jonkin muuton yhteydessä, mikä tietysti harmittaa. – Netissä on sivustoja, joilta saa esimerkiksi amerikkalaisten viihdealan tähtien osoitteita. – Esimerkiksi Brigitte Bardot on lähettänyt parikymmentä nimmaria eri yhteyksissä ja kirjoittanut monia kirjeitä. Osa niistä on julisteissa tai levyjenkin kansissa. Kokoelmansa määrää Tuunainen ei ole tarkkaan laskenut. aukaalainen Petri Tuunainen on kerännyt lähinnä amerikkalaisten laulajien ja näyttelijöiden nimikirjoituksia. Olen saanut nimikirjoituksia ensisijaisesti pyytämällä niitä postin kautta. Yleisesti tiedetään sekin, että John Travoltan nimikirjoitukset signeeraa tosiasiassa hänen siskonsa. Maailmalla nimmareilla käydään kauppaa ja harrastajat vaihtavat niitä keskenään. Petri Tuunaisella ei ole kovin runsaasti harrastajakumppaneita Suomessa, mutta maailmalla nimmareiden kerääminen on hyvinkin organisoitua puuhaa. – En ole koskaan varta vasten esimerkiksi matkustanut tapaamaan julkkista tai mennyt konserttiin tai muuhun tapahtumaan vain nimikirjoituksen takia. En enää kerää nimmareita yhtä aktiivisesti kuin takavuosina, suurin osa havittelemistani nimmareista on jo kokoelmissani. Niistä on jäänyt maailmalle monia, joihin asianomainen ei ole mitenkään reagoinut. Olen aina pitänyt vanhoista vuosikerroista. Olen saanut nimmarit tätä kautta muun muassa Jasper Pääkköseltä ja Juha Veijoselta. Toisaalta iloisia yllätyksiäkin on vastaan tullut. Pahimmassa tapauksessa sihteeri kirjoittaa nimikirjoituksen tähden puolesta. NIMMARIT MYÖS BISNESTÄ. Eri asia tietysti on, vastaavatko tähdet lainkaan yhteydenottoihin. SYLVIA KRISTELIN OLISI VOINUT TAVATAKIN. Kerääjälle tällainen nimikirjoitus on täysin arvoton. Osa uransa jo päättäneistä filmitähdistä on ollut hyvinkin myönteisiä yhteydenotoille. Lisäksi kokoelmassa on jonkin verran ranskalaisten ja suomalaisten näyttelijöiden ja laulajien nimikirjoituksia. Myöhemmin ostin rahalla aidon nimmarin. –Aikanaan sain Elizabeth Taylorilta nimmarin, joka oli todennäköisesti aito. Brigitte Bardotilta Tuunainen on saanut parikymmentä nimmaria. Bardotin lisäksi esimerkiksi vanhoissa länkkäreissä yleensä konnan roolissa esiintynyt Eli Wallach on Nimmareiden metsästäjä Petri Tuunaisella on satoja nimikirjoituksia maailman tähdiltä L Tyttökultien Betty White on yksi kokoelman nimmareista. Tuunainen ei lukeudu niihin nimikirjoitusten metsästäjiin, jotka roikkuvat hotellien kulmilla vaanimassa tähtien nimikirjoituksia. 40 | Antiikki ja taide TEKSTI: JUHANI KARVONEN KUVAT: PETRI JA ANNE TUUNAINEN Nimikirjoitusten keräämisellä voi saada ystäviä viihdetähdistä. Toki olen freelancer toimittajan hommissa tavannut tämän hetkenkin viihdealan esiintyjiä ja pyytänyt heiltä nimmareita. –Nimmareita on satoja. Toisaalta riski on nimikirjoituksen aitoudesta, jollei sitä ole hankittu henkilökohtaisen tapaamisen kautta. Joillakin tähdillä on sihteerit, jotka lähettävät kopioituja nimikirjoituksia. Minua viehättää vanhan ajan glamour lähinnä 1940ja 1950-lukujen Suomi filmien tähdet sekä saman aikakauden amerikkalaislaulajat ja näyttelijät
Antiikki ja taide | 41 Elizabeth Taylorin aidosta nimikirjoituksesta Tuunainen pulitti pari sataa euroa, koska se oli niin vaikea saada. Filmitähti-idoleista suurimman ja kauneimman Elizabeth Taylorin nimikirjoitus on kokoelmani helmi. Brigitte Bardot on lähettänyt parikymmentä nimmaria eri yhteyksissä ja kirjoittanut monia kirjeitä.
Petri Tuunainen on myös kerännyt joidenkin televisiosarjojen näyttelijöiden nimet. 42 | Antiikki ja taide kirjoittanut useita kirjeitä vuosien varrella. – Aitoustodistuksilla ei ole mitään merkitystä, koska niitäkin voidaan väärentää. Tuunainen tunnustautuu myos Disney hulluksi. OH NICE ON PAPERILLAKIN. PALJON VÄÄRENNÖKSIÄ. – Esimerkiksi äkäistä kauppiaan rouva Harrietia esittäneen Katherine MacGregorin kanssa ehdimme vaihtaa myös monet kirjeet. Sataprosenttisen varmuuden voi saada vain sen kautta, että henkilö kirjoittaisi nimmarin silmieni edessä. Myös Emmanuelle-elokuvista tunnettu Sylvia Kristel lähetti nimmarinsa mielellään. Olisin saattanut käväistä Tampereella, mutta kirje tuli vasta sen jälkeen kun hän oli jo Suomessa vieraillut. Sylvia kirjoitti että olisimme voineet vaikka tavata hänen vieraillessaan Suomessa. Osa väärennöksistä on Nimikirjoituksissa löytyy kuten Brigitte Bardot, Lauren Bacall, Shirley Temple, Rod Taulor ja Anneli Sauli... MacGregor menehtyi äskettäin 93-vuotiaana. Onslowta esittänyt Geoffrey Hughes laittoi nimmarinsa yhteyteen tutun kommentin Oh nice. Lapsuudessa 1970-luvulla oli myytävänä hienoa Disney-muovitarraa, jota ihmeen kaupalla on säästynyt tämä kaistale.. Kopioiden lisäksi maailmalla liikkuu suoranaisia väärennöksiä. Sarjassa Emmetiä näyttelevä David Griffin laittoi nimmarinsa parissa viikossa ja pahoitteli viivettä, koska oli ollut matkoilla. Englantilaisen Pokka pitää -sarjan näyttelijöiden nimmarit ovat koossa lähes kokonaisuudessaan aina Hyacinthia esittävää Patricia Routledgiä myöten. Myös Pieni talo preerialla -sarjan henkilöiltä suurimmalta osalta olen saanut nimmarit. – Olimme hieman kirjeenvaihdossakin
Onneksi olin liikkeellä ajoissa. Shirley Temple ehti jakaa nimmareita, kunnes hänelle selvisi, että niillä käydään kauppaa, minkä jälkeen hän lopetti nimmareiden kirjoittamisen kokonaan. – Esimerkiksi Elvis Presleyn nimmari maksaa noin 5000 euroa. Esimerkiksi Bardotilla on niin persoonallinen käsiala, etten usko sitä kenenkään voivan jäljitellä. Petri Tuunainen lähettää tähdelle pyynnön vastauskuorineen ja postimerkkeineen. – Kun käyn Yhdysvalloissa, ostan postimerkkejä, jotta voin sisällyttää niitä vastauspyyntöihin. Tuunainen on viehättynyt Suomi filmien nostalgiasta. Suomalaisten viihdealan ihmisten osoitetietoja ei ole enää välttämättä kovin helppo saada. Jotta nimmari on mahdollista saada, pitää kaikki tehdä valmiiksi. Jos keräilijä on valmis maksamaan tuhansia dollareita nimikirjoituksesta, hän saa myös varmuudella aidon. Antiikki ja taide | 43 sen verran tökeröitä, että ne voi kokemuksen kautta arvioida heti väärennöksiksi. Monien lännenelokuvien näyttelijä Eli Wallach on käynyt henkilökohtaista kirjeenvaihtoa Tuunaisen kanssa.. – Jos kaksi nimikirjoitusta on täsmälleen samanlaiset, hälytyskellot alkavat soida. Sen sijaan Suomi filmien näyttelijöiden yhteystiedot löytyivät aikanaan helposti. VANHA PUHELINLUETTELO AARRE. Kukaan ei kirjoita nimeään kahta kertaa aivan viivalleen samalla tavalla. Silmä harjaantuu erottamaan ainakin tökeröimmät väärennökset. AITOUTTA VOI OSTAA RAHALLA. – Sain aikanaan käsiini sattuman kautta vanhan Helsingin puhelinluettelon, mikä VIP-tapaaminen Priacilla Presleyn kanssa tämän vuoden toukokuussa takasi aidon nimmarin. Pokka pitää -sarjan Patricia ”Hyacinth” Routledgen nimikirjoitus on yksi Tuunaisen kokoelman helmiä
Aitoja Ansan nimmareita on kuitenkin olemassa. Pieni talo preerialla elokuvasta tuttu kauppias Olesonin Harriet rouvaa esittänyt Katharine MacGregorin kanssa ehdimme vaihtaa myös monet kirjeet. –Nekin on aivan mahdollista vielä löytää, koska esimerkiksi 1940-luvulla filmitähdet vastailivat aktiivisesti kuvapyyntöihin. Hänen sävellyksiään ovat levyttäneet muun muassa Tuuli Pauliina, CatCat, Rexi, Helinä Ilkka ja Kyösti Kytöjoki. Myös Kauko Helovirran kanssa Tuunainen päätyi hyväksi ystäviksi. Tuolloin luettelossa saattoi lukea, että Ansa Ikonen, näyttelijätär ja katuosoite ja puhelinnumero. Hän on kirjoittanut kirjan Armi Aavikosta ja yhdessä Tony Latvan kanssa teoksen Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa ja Veikko Tiiton kanssa elämäkerran Jamppa Tuomisesta. Jos joltakin sattuu löytymään Ansan, Taunon tai Reginan nimikirjoitus, niin voi ottaa yhteyttä petri.tuunainen@gmail.com. Uusin ja antoisin harrastukseni on lauluntekeminen, Petri sanoo. Maailmalla osoitteita ja nimmareita vaihdetaan ja myydään, mutta itse en ole kaupankäyntiin lähtenyt. Esimerkiksi 1960-luvun Aku Ankan kappalehinta on viitisen euroa, Suosikki hieman enemmän. – Hän lähetti minulle postikortteja omilta matkoiltaan. oli todellinen aarreaitta. Toisaalta Suomessa ei sellaisia markkinoita oikein edes ole olemassa. Soitin suoraan Ikoselle ja puhelimeen vastasi hänen miehensä Jalmari Rinne. – Nostalgia kiehtoo monelta kantilta. NOSTALGIA KIEHTOO. Hänen päämediansa on tänä päivänä sanomalehti Keskisuomalainen. Kerään myös vanhoja kotimaisten iskelmälaulajien vinyylilevyjä. Elviksen vaimon Priscillan nimmari. Itse asiassa soitin hänelle useaan kertaan ja Ansa jutteli mielellään, mutta jostain syystä ei koskaan antanut nimikirjoitusta. Lisäksi hän on tehnyt radio-ohjelmia ja lauluja eri artisteille. Hän lopetti nimikirjoitusten kirjoittamisen huomattuaan, että jotkut käyttivät niitä vain myyntitarkoitukseen. 44 | Antiikki ja taide Amerikkalaisnäyttelijä Mark Ruffalon tavoitin teatterilta kirjeitse. Suomessa harrastajia on verraten vähän. Tällä hetkellä työpöydällä on Beritin elämäkerta. – Maailmalla osoitteita ja nimmareita vaihdetaan ja myydään, mutta itse en ole kaupankäyntiin lähtenyt. Petri Tuunainen kerää myös vanhoja Aku Ankkoja ja Suosikkeja. MacGregor menehtyi äskettäin 93-vuotiaana.. Shirley Templen nimikirjoituksesta olen kiitollinen, että ehdin sen saada. . Petri Tuunainen on Suomen johtavia kevyen musiikin tuntijoita. Hän pyysi Ansaa puhelimeen ja juttelimme aika pitkään. Suomi filmi -tähdistä myös Regina Linnanheimon ja Tauno Palon nimikirjoitukset ovat vielä toivelistalla. Uskoisin saavani joskus vielä sellaisen, kyse on van hyvästä onnesta vaikkapa jollakin kirpparipöydällä
Heimonen valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Näyttelyn teoksissa nähdään taiteilijaa pitkään kiinnostaneita aiheita, susia ja koiria. . Samuli Heimonen (s. Uusissa maalauksissa nämä tutut hahmot kuitenkin uudistuvat mosaiikkimaisen käsittelyn avulla. 1975) on Saarijärvellä Keski-Suomessa syntynyt ja nykyisin Jyväskylässä asuva kuvataiteilija. Heimosen näyttelyssä se viittaa mosaiikkeihin ja kuvan rakentamiseen osien kautta kohti yhtä kokonaisuutta. Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2018. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä taiteilija piti vuonna 2000, jonka jälkeen hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1998 lähtien niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Näyttelyn maalaukset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana ja suurin osa niistä on näyttelyssä ensimmäistä kertaa julkisesti esillä. Mihin kohtaan maailmassa oma palasemme kiinnittyy ja mitä kuvaa se rakentaa, hän jatkaa. Akryyli ja öljy kankaalle. Antiikki ja taide | 45 aarijärvellä syntyneen Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttely avautuu Kimmo Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla tammikuun 2019 lopussa. Sen lisäksi hänet on palkittu Tapperien Taideseuran mitalilla vuonna 2003. Näyttelyn nimi ”Monesta yksi” on suomennos latinankielisestä fraasista ”E Pluribus Unum”. Yksityisomistuksessa. S. Samuli Heimonen: E Pluribus Unum (2018). – Viehätys maalata maalausta kuin tekisi mosaiikkia piilee sen rakentelevassa luonteessa, Samuli Heimonen kertoo. Heimosen töitä on Suomen valtion ja useiden suomalaisten taidemuseoiden kokoelmissa sekä yksityisten tahojen, kuten Capmanin kokoelmissa. – Laajemmassa mielessä minua kiinnostaa, minkälaisia suurempia kuvia me ihmiset toiminnallamme ja unelmillamme muodostamme. KUVATAITEILIJA SAMULI HEIMOSEN MONESTA YKSI -NÄYTTELY KIMMO PYYKKÖ –TAIDEMUSEOSSA KANGASALLA 2 6.1.–19.5.2019. Valokuva teoksesta Samuli Heimonen. Samuli Heimonen rakentaa pienistä paloista kokonaisuuden Susia ja koiria Vuoden nuori taiteilija Samuli Heimonen rakentaa kuvat osa kerrallaan yhdeksi mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi
46 | Antiikki ja taide. Kirkon ulkoasua leimaa korkea aumakatto, jonka jyrkkyydestä ilmenee vanha, gotiikkaan palautuva traditio. Vanha kirkko sijaitsee pienellä niemellä Jämsänveden ja Petäjäveden välisen salmen länsirannalla
Ikkunoita ja penkkejä kirkossa ei tosin vielä ollut, mutta nekin saatiin seuraavan vuoden aikana. Syynä tähän lienee se, että Leppänen jätti oman jälkensä tekemäänsä saarnastuoliin. Hyvin pian huomattiin, että kappelikirkko oli huonosti rakennettu ja ahdas, sillä Petäjäveden asukasluku oli kasvanut yli 700 henkeen. Hän teki kirkonkorjaustöitä muun muassa Korpilahdella ja Jämsässäkin. Kirjain oli väärinpäin siksi, että siihen maailman aikaan suomen kielessä ei ollut vielä vakiintunutta käytäntöä kummin päin s-kirjain kirjoitetaan. Leppäsen nimikirjaimet puuttuvat puumerkkien joukosta. Kirkko on muodoltaan ristikirkko, jonka kulta-aikaa elettiin juuri kirkon rakentamisen aikaan. Samalla kirkon viereen saatiin lupa hautausmaalle, joka on edelleen käytössä. Tasavartisen ristikirkon pääja poikkilaivojen pituus on noin 17 metriä ja leveys noin seitsemän metriä. Kirkon koossapitävä sidehirsijärjestelmä on Jaakko Klemetinpoika Leppäsen itsensä kehittämä. Saarnastuolin keskellä ovat patsaat apostoleista ja toisessa laidassa Jeesus-patsas. Kaikki materiaalit hankittiin omasta takaa. Esimerkiksi kirkon lattiahirret on veistetty puretun kappelin seinähirsistä. KULTA-AJAN RISTIKIRKKO. Jaakko Klemetinpoika Leppäsen pojanpoika Erik Leppänen rakensi Vanhan kirkon yhteyteen nykyisen kellotapulin vuonna 1821. Vanha kirkko on maailmanperintökohde Petäjäveden sydän P etäjäveteläisille kirkko on ollut aina tärkeä. Kirkon alttariliina on kopio vuodelta 1952. Ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin vuonna 1724 ilman lupaa, sillä kirkkomatka emäseurakuntaan Jämsään oli liian pitkä ja hankala. Jokaisen puumerkin perässä oli väärinpäin kirjoitettu s-kirjan, joka tulee ruotsin kielen sanasta son. Saarnastuolia kannattelee Pyhä Kristoforos, katolisten matkailijoiden suojelupyhimys. Hän rakensi tapulista kolmikerroksiTarve omalle kirkolle oli niin suuri, että kirkko rakentui 12 paikallisen kirvesmiehen avustuksella 35 päivässä siihen kuntoon, että sitä voitiin alkaa käyttää.. SAARNASTUOLIN RAKKAUDEN ENKELIT. Kirvesmiehet maalasivat omat nimikirjaimensa punamullalla hirsiin. Tarve omalle kirkolle oli niin suuri, että kirkko rakentui 12 paikallisen kirvesmiehen avustuksella 35 päivässä siihen kuntoon, että sitä voitiin alkaa käyttää. Antiikki ja taide | 47 TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO 1700-luvun lopulta Petäjäveden Vanhan kirkko kohtaamispaikka ja jumalanpalvelukset venyivät neljän tunnin mittaisiksi. Piirustukset uuteen kirkkoon tilattiin Tukholmasta, mutta Jaakko Klemetinpoika Leppänen ei jaksanut niitä odottaa, vaan ryhtyi toimeen. Vanhan legendan mukaan hän oli Jeesuksen ristin kantaja, mutta myöhemmät historian tutkimukset ovat osoittaneet, että hän eli 200-luvulla, joten tarina elää ainoastaan legendana. Leppänen oli kuulua kirkonrakentajasukua. Alkuperäinen, käsin kirjailtu ja ruotsalaisen rukouksen sisältävä alttariliina on vuodelta 1749 ja arkistoitu nykyisin Kansallismuseon kokoelmiin. Kappelikirkko sai Ruotsin kuninkaan virallistamisen vasta neljä vuotta myöhemmin. Leppäsen käsialaa ovat saarnastuolin lisäksi sitä korístavat puuveistokset kerubeista ja serafeista, rakkauden, valon ja tulen enkeleistä
48 | Antiikki ja taide Kellotapulin katossa oleva maalaus symboloi taivaankantta ja siihen on merkitty ilmansuunnat. Kuva: Jussi Jäppinen
Alttaritaulun sekä sen vieressä Lutheria ja Moosesta esittävät kuvat maalasi vaasalainen taiteilija Carl-Fredrik Blom, joka käytti alttaritaulussa esikuvana vanhaa aiheitta yhteisestä ehtoollisesta. Saarnastuolia kannattelee Pyhä Kristoforos. Vanha kirkko oli hyljättynä vuosikymmeniä, eikä sitä osattu arvostaa paikkakunnalla. Alun perin yläosaltaan 3-taitteiset ikkunat suurennettiin vuonna 1821 nykyiseen asuunsa. Jumalanpalvelus kesti tuohon aikaan neljä tuntia. Jumalanpalveluksia järjestettiin säännöllisesti, joka oli tärkeää, koska kaikki eivät osanneet vielä lukea eivätkä kirjoittaa 1700ja 1800-lukujen vaihteessa. HYLÄTYKSI TULEMINEN. Kellotapuli maalattiin moniväriseksi vuonna 1827. Vanhan kirkon historiaan liittyy niiltä ajoilta useita erilaisia tarinoita. Sitä käytettiin muun muassa heinälatona, sen hirsiä harkittiin siirrettäviksi VR:n ratapuiksi, ja se oli myös purku-uhan alla. Kuva: Heikki Hanka ja Ari Häyrinen, Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Jumalanpalveluksen aikana naiset istuivat kirkon pohjoispuolella ja miehet eteläpuolella. Kirkon kupolikatossa näkyy osa 12 kirvesmiehen puumerkeistä. Hän oli toinen kirkossa virkaan asetettu kirkkoherra, edellinen asetettiin 1800-luvulla. Jumalanpalvelus oli siihen aikaan muutakin kuin uskonnollinen tapahtuma. Vanha kirkko poistettiin käytöstä vuonna 1879, jolloin salmen toiselle puolelle oli valmistunut uusi, isompi kirkko. Antiikki ja taide | 49 sen ja otti siihen mallia pohjalaisista tapuleista. Kirkko oli kohtaamispaikka, ja sinne meno oli aina juhlava hetki. Kuva: Jussi Jäppinen Petäjäveden seurakunnan nykyinen kirkkoherra Laura Laitinen asetettiin virkaansa elokuussa Petäjäveden Vanhassa kirkossa. Kellotapulin katossa oleva maalaus symboloi taivaankantta ja siihen on merkitty ilmansuunnat. Koska kirkkoa ei ole koskaan lämmitetty, naisilla saattoi olla jopa pieni kamiina hameen alla lämmittämässä. Pitäjästä löytyi kuitenkin aina joku taho, joka pelasti sen olemassaolon. Jumalanpalveluksen yhteydessä tavattiin muita kyläläisiä ja kerrottiin kuulumisia, kuten ovatko lehmät poikineet ja mitä kylällä oli tapahtunut. Kuva: Jussi Jäppinen Petäjäveden Vanhaan kirkkoon mahtuu 250 ihmistä. Palvelusväen paikka oli ylälehtereillä
Hautausmaalle voidaan edellen haudata, mikäli sieltä löytyy tilaa tai suvulla on sukuhauta. Petäjäveden Vanha kirkko nimettiin vuonna 1994 kolmantena kohteena. . Suomenlinna nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. . Kirkon alttariliina on kopio vuodelta 1952. 50 | Antiikki ja taide Petäjävedellä kulkee varma huhu siitä, että Presidentti Sauli Niinistö olisi sukua Vanhan kirkon rakentaneelle Jaakko Klemetinpoika Leppäselle. . Vanha Rauma hyväksyttiin vuonna 1991. 1700-luvun alusta lähtien hautausmaalle on haudattu noin 9 400 vainajaa. Merenkurkun saaristo nimettiin ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006.. Alkuperäinen, käsin kirjailtu ja ruotsalaisen rukouksen sisältävä alttariliina on vuodelta 1749 ja arkistoitu nykyisin Kansallismuseon kokoelmiin. Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuurija luonnonperintöä. Sammallahdenmäki merkittiin vuonna 1994 ensimmäisenä arkeologisena kohteena. . . . MAAILMANPERINTÖKOHTEET SUOMESSA Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde. Struven astemittausketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa ja liitettiin vuonna 2005. . Viimeisin vainaja on haudattu vuonna 2010. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas liitettiin vuonna 1996
Kirkon upea akustiikka tekee siitä myös tunnelmallisen konserttipaikan. Friedrich, Jumalan armosta Göötien ja Wendien Kuningas ym. Hän osoitti rakennustekniikassa olevan selvän eron vertailukirkkoihin ja piti tärkeänä kirkon rakennustaiteellista arvoa, johon liittyy Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiireiden soveltaminen paikallisten rakentajien hallitsemaan salvostekniikkaan. Ensimmäisen kerran Vanhaa kirkkoa ehdotettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Teidän alamaisessa kirjelmässänne 20. . Kesäisin Vanhassa kirkossa on viikoittainen jumalanpalvelus. MAAILMANPERINTÖKOHTEEKSI. Kaikkivaltiaan Jumalan Luottomiehenä suosiomme ja armollinen mielihyvämme piispalle ja kaikille Konsistorion jäsenille. . Todennäköisesti kirkon alkuperäisyyden pelasti aikoinaan se, että kirkko oli niin pitkään hyljättynä, jolloin siihen ei tehty myöskään mitään uudistuksia. Petäjäveden Vanha kirkko ei ole Suomen vanhin kirkko, mutta se on parhaiten lähes alkuperäisessä asussa säilynyt kirkko. Me Teidän perustelujenne pohjalla ja mainitun seudun Jemssiön pitäjää olusuhteitten tähden alamaiseen anomukseenne armossa suostumme. Asiasta pyydettiin vertailuraportti norjalaiselta rakennusperinteen asiantuntijalta. Kirkko on avoinna yleisölle päivittäin lukuun ottamatta juhannusta, jolloin kirkko on suljettuna kaksi päivää. Kirkossa järjestetään usein myös kastetilaisuuksia. Jota Teidän tulee heille tiettäväksi tehdä. Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö perustettiin vuonna 2001 huolehtimaan seurakunnan omistamasta kirkosta. Antiikki ja taide | 51 Kirkosta alettiin jälleen pitää huolta 1950-luvulla Museoviraston johdolla. ym. Sen tehtävänä on vahvistaa vuosittaiset työt sekä valvoa niiden toteutumista. Kirkko edustaa luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä muotonsa, rakenteensa ja rakennusmateriaalien perusteella. Artikkeli perustuu maailmanperintökoordinaattori, hankepäällikkö Katriina Holmin haastatteluun. Vuonna 2006 perustettu Vanhan kirkon hoitokunta vastaa nykyisin kirkon hoidon koordinoinnista. Vanhan kirkon perinteisiin kuuluu myös tapaninpäivän kynttilämessu, jota vartioi koko toimituksen ajan pihalla oleva paloauto. Kirkko on taas aktiivisessa käytössä ja erittäin suosittu muun muassa vihkikirkkona. Silloin kuitenkin päätös jätettiin pöydälle ja ehdotus tuli uudestaan käsiteltäväksi vuoden 1993 kokouksessa. Tukholmassa, Neuvostohuoneessa 3.p.Jouluk.1728 Friedrich O.Cederström Kappelikirkon perustamiskirja Kirkon puuveistokset ovat Jaakko Klemetinpoika Leppäsen käsialaa.. Me jätämme Teidät armossa Jumalan kaikkivallan huostaan. päivällä huhtikuuta 1726 alistatte Te Meidän armollisimman mielihyvämme ja ehdonvaltamme ratkaistavaksi, olisiko muutamalle seudulle Jemssiön pitäjää Teille armossa uskottua hiippakuntaanne Petäjävesi nimeltä, jossa on muutamia kyliä, sen pyynnosta myönnettävä lupa omilla varoillaan rakentaa sinne hautuumaa ja pieni kirkko, jossa pitäjän papit voisivat vanhan tavan mukaan joka neljäs sunnuntai suorittaa jumalanpalveluksia sekä saisivat myös haudata kuolleet erittäin, koska nuo asuvat emäkirkolta aina yhdeksänkin Uuden peninkulman päässä eivätkä sentähden etenkin kesäisin kykene sinne suuritta vaikeuksitta tuomaan ruumita. Vanhan kirkon poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa tukevat kohteeseen linkittyvät elementit, kuten aidattu hautausmaa ja kohteen suojavyöhykkeeseen kuuluva ympäröivä järvimaisema peltoineen. Maailmanperintökomitean 21 jäsentä jäivät kuitenkin miettimään, erottuiko Petäjäveden kirkko riittävästi Norjan ja Venäjän vastaavista kirkoista, jotka jo olivat maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintökohteeksi ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä. Tähän tulee Teille armollinen vastaus, että nim. Säätiön tehtävänä on Vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttäminen, kunnostaminen, hoitaminen ja suojeleminen. Tärkeimpänä valintakriteerinä on pidetty talonpoikaista puunveistotaitoa, joka on osoitus mestariosaamisesta
52 | Antiikki ja taide Astu vanhan ajan joulutunnelmaan Kattaus kruunasi juhlan 1800-luvun lopulla ylemmän luokan joulukattaukset olivat juhlavia ja näyttäviä. Hopeat kiilsivät ja pellavaiset servietit olivat tärkättyjä.
1855. Yhdessä venäläisen hopeisen kahvikaluston kanssa ne edustavat 1800-luvun loppupuolelle tyypillistä, uutta hakenutta, naturalistista muotoilua. KOTIMUSEON JOULUPÖYDÄT OVAT KATETTUINA 1.12.2018–3.2.2019. Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo 1800-luvun alkupuolella. Kahdeksan hengen pöytäseurueeseen osallistuu isäntäpariskunnan lisäksi Paulin sisaret Anna ja Maria puolisoineen sekä edesmenneen Nicolas-veljen leski tyttärineen. marsalkannauhalla latinankielisine teksteineen: ”Gloria in Excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Sisarusten äiti kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoff oli kuollut, ja se varmasti leimasi perheen joulunviettoa. Nordenstam) Olga-tyttären kanssa. Säätyläiskodeissa yleistyivät 1800-luvulla komeat ja runsaat juhlakattaukset, joiden keskellä oli usein hedelmäasetelma osana jälkiruokaa. BULEVARDI 40, 00120 HELSINKI, P. Harvinainen monivärinen lasisto on mahdollisesti venäläinen ja kuulunut myös Adlerbergeille. Fanny ja Paul Sinebrychoff ovat asettuneet Bulevardin taloonsa, joka lukeutui Helsingin merkittävimpiin yksityiskoteihin. Perheen käyttöesineitä ei ole juurikaan museon kokoelmissa säilynyt, joten joulukattausten esineet koostuvat museon muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä lainatuista esineistä. . Antiikki ja taide | 53 letään joulua vuonna 1904. Kullanhohtoiseen empiresaliin on katettu teepöytä venäläisen Kornilovin posliinitehtaan kukkakoristeisilla ja kullatuilla uusrokokookupeilla. Asiantuntijana on toiminut kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Suuret lautasliinat olivat olennainen osa Kattaus kruunasi juhlan E Hopea kermakko. Tekijä: Carl Gustaf Ekqvist. Koska talvella oli vaikea saada eläviä kukkia, kattauksissa käytettiin silkkija vahakukka-asetelmia. Se on kuulunut Suomen kenraalikuvernöörille kreivi Nikolai Adlerbergille (1819-92) ja hänen puolisolleen, keisarillisen hovin juhlitulle kaunottarelle, kreivitär Amalie von Lerchenfeldille (1808-88). Näin olisi joulunvietto voinut alkaa Sinebrychoffin talossa. Kattauksen komea uusrokokoosamovaari on saatu lainaksi Presidentinlinnasta ja se on venäläistä tai puolalaista pleteeriä eli hopeoitua messinkilejeerinkiä. Ne on toteutettu Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry kanssa. Kiiltäväksi mankeloitu pellavadamastinen pöytäliina ja lautasliinat ovat 1800-luvun lopulta ja kuuluneet Mannerheim-suvulle. Sinebrychoffin taidemuseo, Beatrice Granbergin kokoelma. Korkeus 16 cm. Tekijä: Carl Gustaf Ekqvist. Se on 1800-luvun puolivälistä ja hopeoitua pronssia Kyntteliköt ovat 1800-luvun loppupuolen muotimateriaalia uushopeaa eli galvaanisesti hopeoitua messinkiä. Kuva: Kansallisgalleria Hopeinen sokerikko. Ruokailuvälinet ovat hopeaa ja uushopeaa 1800-luvun lopulta. Joulun viettoon osallistui myös Nicholas-veljen leski Anna (os. JA 1.1.2019 PÄÄSYMAKSU: KOTIMUSEOON ON VAPAA PÄÄSY!. PRESIDENTINLINNAN SAMOVAARI. Salin joulukuusi on koristettu kreppipaperiruusuilla, kultalameella ja ns. Talon palveluskunnalle oli melko varmasti järjestetty oma joulu, johon ruoan ohella kuului talon isäntäväen heille antamat lahjat. Sinebrychoffin taidemuseon Paul ja Fanny Sinebrychoffin ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Bulevardilla on joulukuun alusta lähtien esillä juhlavia joulukattauksia 1800-loppupuolen tyyliin. MUSEO ON SULJETTU 24.-26.12. Korkeus 19 cm. 0294 500 460, WWW.SIFF.FI AVOINNA: TI, TO, PE 11-18, KE 11-20, LA, SU 10-17, MAANANTAISIN SULJETTU. Kuva: Hannu Aaltonen, C’Diem juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi. Teepöydän antimiin kuului jouluna runsas leivonnaistarjoilu. Samovaari kuului oleellisena osana suomalaiseen säätyläiskotiin. Suuret lasistot, joissa jokaiselle juomalle oli oma lasinsa, alkoivat yleistyä 1800-luvun aikana. Läsnä olivat isäntäperheen lisäksi vain Paulin sisarukset puolisoineen: Anna puolisonsa Emil Kjöllerfeldtin kanssa ja Maria puolisonsa Carl von Wahlbergin kanssa. Kustavilaiseen saliin on katettu kahvipöytä venäläisillä Kuznetsov-tehtaan ruusunmuotoisillä kupeilla. Fanny Sinebrychoff harjoitti anoppinsa Anna Sinebrychoffin tavoin laajaa hyväntekeväisyyttä, johon joulunaika toi oman lisänsä. Kuva: Kansallisgalleria Sinebrychoffin taidemuseon empiresali. Tällainen kuusi koristettiin esimerkiksi Pyhtään Suur-Ahvenkosken kartanoon. Sinebrychoffin taidemuseo, Beatrice Granbergin kokoelma. 1855. KREIVI ADLERBERGIN ASTIASTO. Jouluiseen kahvipöytään kuuluivat 1800-luvulta alkaen vehnäpullan ohella erilaiset kuivat kakut ja monenlaiset pikkuleivät ja piparkakut. Tehtaan tuotteet olivat kuuluisia korkeasta laadustaan ja samanlaiset kupit hankittiin Pietarista Helsingin Keisarilliseen palatsiin vuonna 1856. MANNERHEIMIN SUVUN LAUTASLIINAT. Pähkinät, rusinat, marsipaanija marmeladimakeiset, marenki ja sokerikandeeratut kuivatut hedelmät olivat tarjolla koko joulun ajan erikseen katetulla makeispöydällä. Ei ole tarkkaa tietoa, mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta oletettavasti osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon. Pöydän keskelle sijoitettu peiliplateau eli pöytälaakio on ranskalainen. Barokkihuonekaluilla kalustettuun ruokasaliin on katettu illallispöytä, jonka erittäin hieno astiasto on ranskalaisen Sèvres-tehtaan valmistama 1800-luvun puolivälissä
Hänen isänsä, joka oli räätäli, ei aluksi pitänyt asiasta. Koitto Oy, Pohjolan Makeistehdas, O/Y Sirius Karamellitehdas ja Karamellitehdas Koitto olivat niiden yli sadan tehtaan joukossa, jotka. Karl Fazer sai oppinsa ensin Pietarista ja sen jälkeen hankki lisäoppia Berliinissä ja Pariisissa. Veteen sekoitettiin kaakaopapuja, maissijauhoa ja erilaisia mausteita, kuten chiliä, josta saatiin paksu juoma. Ensimmäisen suklaatehtaan Amsterdamiin perusti Coenraad van Houten 1815, joka keksi, kuinka metallipuristimella saatiin rasva/voi kaakaomassasta, jolloin suklaasta tuli miedompaa. Viipurissa oli useita makeistehtaita 1800-luvun lopulla. Hänen mielestään jokaiselle tuotteelle piti valmistaa oma puku. Makeiskääreet olivat Karl Fazerille tärkeitä. Fredrik Ekberg teki makeisia Helsingissä 1850-luvun puolivälissä. Viipurissa mehut makeiset ja rinkelit olivat kuuluisia. Ensimmäinen sokeritehtaan toimilupa annettiin Turun Tehtaalle 1756. Makein kirja teoksen kirjoittaneen Antti Kuusiston mukaan ensimmäiset makeiset tehtiin Suomessa Turun linnassa 1500-luvulla. Peter alkoi valmistaa suklaata naapurinsa Henri Nestlén kanssa. Apteekkien valikoimaan tuli 1700-luvulla rintasokeri, joka oli Euroopan vanhimpia makeisia. Da-Capo on vuodelta 1916. Kaupungin kansainvälisyys näkyi selvästi makeistuotannossa. Vanhin yhä tuotannossa oleva tuotemerkki on Pihlajamarja vuodelta 1896. Seuraavaksi Daniel Peter keksi maitosuklaan yhdistämällä kaakaon ja maidon. Sokeri tuli tavallisen kansan ulottuville. Syy siihen oli tullimaksu 50 p kilolta Venäjältä tuoduista makeisista. 54 | Antiikki ja taide TEKSTI: ILKKA JUKARAINEN KUVAT: ILKKA JA JAANA JUKARAINEN Makeispakkaukset ja karamellikääreet Pienet herkulliset taide teokset uklaa oli aluksi papiston ja ylimystön käyttämää suklaajuomaa. Moni Viipurin tehtailija oli tullut Venäjältä. Hän teki tummaa suklaata 1847. Kovia karamelleja alettiin tuoda Suomeen 1850-luvulla. Vuonna 1897 hän perusti makeistehtaan Punavuoreen Tehtaankadulle. Fazer aloitti toimintansa 1891, kun Karl Fazer perusti ranskalais-venäläisen konditorian Kluuvikatu 3:een. S Vanhimmat makeiset syntyivät Intiassa, Kiinassa ja Arabiassa. Niitä käytettiin ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Fazer valmisti ensimmäisenä koneellisesti karamelleja. KARL FAZERIN KIS-KIS. Makeisten valmistus eteni, kun sokeriruokoa ja sokerijuurikasta opittiin jalostamaan. Tehtaan ensimmäisiä karamellejä olivat Keisarinsekoitus, Irisja Kis-Kis-karamellit
Se elää. Antiikki ja taide | 55 Makeispakkaukset ja karamellikääreet Pienet herkulliset taide teokset Monien lapsuuden suosikkikarkki mummolassa oli Kis-Kis. Porvoon ylpeyden Brunbergin perusti Lennart Brunberg 1922. Messina, Herkku, Suomen lippu, Hopeapuikko, Amor, Herkku Sipuli, Säde, Auto, Merkur, Gaffe Cream ja Bon Bon ovat kaikki vanhoja makeisten nimiä. Helsingin kaupunginmuseo. Se on Suomen vanhin rekisteröity tavaramerkki ja Fazerin kolmanneksi vanhin makeinen. Sääli, että Suomi menetti kansainvälisimmän ja toiseksi suurimman kaupunkinsa. Alunperin tuote oli keksitty William Wiikin makeistehtaalla Helsingissä. HERKULLINEN KERÄILYKOHDE. Helsingin kaupunginmuseo Mansikka, Karamellitehdas Koitto Oy Viipuri. Toki pienemmissäkin kaupungeissa ja paikkakunnilla on ollut mukavasti tehtaita, kuten Lapua, Pori, Porvoo, Vaasa ja Oulu. Viipurin historiassa valmistivat makeisia. Makeistarjonta voisi olla nykyisin vieläkin monipuolisempaa, jos Viipurissa valmistettaisiin yhä suomalaisia makeisia Eniten makeistehtaita on ollut suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Viipurissa. Makeiskääret ovat pieniä taideteoksia. Helsinki. Tehtaan vanhin makeinen on Alku-karkki. Sampo, A.B Westerlund & Co O.Y. Makeispaperit ja pakkaukset ovat hieno keräilykohde ja kuuluvat ephemera keräilyalueeseen. Ne ovat käyttögrafiikkaa parhaimmillaan. Carmen, Mella Oy Helsinki
Suklaapatukka ?. Osa makeiskääreistä poistuu, kun merkin valmistus lopetetaan ja koko ajan syntyy uusia lisää. MITÄ KANNATTAA KERÄTÄ. Makeiskääreet ja pakkaukset voidaan jaotella eri makeisten mukaan. Aika usein huutokauppa Helanderin iltahuutokaupassa näkee vanhoja kangaspäällysteisiä makeisrasioita ja peltipurkkeja. Lakritsi ?. Makeiskääreissä aihealueita ovat olleet mm. Hinta määräytyy suoraan kunnon mukaan. Vanhat makeispaperit ovat yleisesti alle 10 euroa. pienen hetken kauppojen hyllyillä, mutta kuolee nopeasti pois, kun makeisen sisus on tyhjennetty makeispaperin sisältä pois. Lisäksi panttilainaamojen huutokaupat ja Pelastusarmeijan kirpputorit kuuluvat pakolliseen keräilijän tutkimusalueeseen. Frencell ja poika ja Ab G.Arvidson ovat olleet tunnettuja kivipainoja. Marsipaani ?. Aiheet ovat olleet hyvin laaja-alaisia ja mukautuneet eri vuosikymmenien haasteisiin ja murroksiin. Helsingin kaupunginmuseo A/B Blomqvist & Co O/Y Helsinki makeiskääre, 1920-luku.. Myös Palsamäellä näkee aika usein huudettavan peltisiä makeispakkauksia. Pastellit ?. Kangaspäällysteiset konvehtirasiat ovat 10 – 30 euron välillä. Suomen ja Euroopan suurin kivipaino oli F.Tilgmann Oy, jonka perusti Saksasta tullut Ferdinand Tilgmann 1869. 56 | Antiikki ja taide Pihlajamarja on Fazerin vanhin tuotemerkki. Valitettavan usein niissä myynnissä olevat makeiskääreet ovat aika huonkuntoisia. Mitkä sitten voisivat olla tulevaisuuden keräilykohteita. Joulukuusenkoristeet ?. Keskittyisikö yhteen makeislajiin vai useampiin. Jostain 1800-luvun lopun makeiskääreestä voi saada selvästi tämänkin hinnan yli. Niitä ovat: ?. Entä pitääkö kokoelmaan saada Fazer Cafén harvinainen “Joulumuki”. Marraskuun Wanhan Sataman Antiikkimessuilla oli mynnissä messuosastoilla useita makeisautomaatteja. autoilu, eläimet, hedelmät, höyrylaivat, ilmailu, Kalevala, keisari, koomikot, lapset, lippu, marjat, linnat, linnut, ratsuväki, runoilijat, sota ja urheilu. Mieleen tulevat Fazerin graafisesti loistavasti suunnitellut pahviset lakritsipakkaukset ja konvehtirasiat. Siinäpä keräilijälle visainen kysymys. Salmiakki ?. Kovat irtokarkit ?. Muumimukin kyljessähän on selvästi kuvattu makeiskääreitä ja pakkauksia. Makeiskääreen painopaikka F.Tilgmann Helsinki. Rintasokeri ?. Paljonko peltipurkeissa on kulmaa ja ruostetta. Makeiskääret ovat pieniä taideteoksia. Marraskuinen hintanoteeraus Bukowskilla 14.11.2018 oli 6100 euroa. Niitä on aikoinaan painanut alan johtavat kivipainot. Loistavaa, varmasti hyvä joulu tuli sekä myyjälle, että ostajalle. Maku voi muuttua keräilyn aikana, mutta jonkinlaista tiekarttaa keräilyn polulle voisi miettiä. Innokas ja valveutunut keräilijä katsastaa Ebay:n ja Huuto. Karkkiaskit ?. Makeispakkauksilla on vaikutettu meidän visuaalisiin aisteihimme. Marmeladi ?. Konvehtirasiat ?. F.Tilgmann, Uusi Kirja ja Kivipaino Oy, Viipurin kirja ja kivipaino Oy, J.C. Purukumi ?. Valtaosa maamme vanhoista makeiskääreistä on painettu Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa tai Viipurissa. Kalleimmat makeispakkaukset Suomessa ovat Fazerin, Hangon, Halvan, Hellaksen ja Huhtamäen vanhat peltipurkit vuosilta 1900 – 1930. Tikkarit Lisäksi keräijät keräävät vanhoja makeisautomaatteja, myymälätelineitä, pahvimainoksia ja suklaamuotteja. netin palstat toivoen löytävänsä laadukkaita makeiskääreitä. Pitäsikö ne säilöä täysinäisinä vai tyhjinä. Kesäisin sitten Hietalahden kirpputori Helsingissä kuuluu vakituisiin ostopaikkoihin. Ne ovat käyttögrafiikkaa parhaimmillaan. A.B.Westerlund makeistehdas toimi Helsingissä. Tee päätös ja luo oma tyylisi! . Suomessa arvostetaan salmiakkia, kun Saksassa vannotaan marsipanin ja Belgiassa suklaan nimeen. Miten ehjiä kuvat ja peltipurkin pinta ovat. Peltipurkkeja ja vanhoja konvehtirasioita lähtisin etsimään huutokaupoista. Niiden hinnat ovat olleet vielä kohtuullisia. Vanhimmista peltipurkeista voi saada myydessä 70 – 200 ja uudemmista 5 – 30 euroa. Makeiskääreillä on otettu jopa poliittisesti kantaa, kuten Karl Fazer teki sortokauden aikana. Makeiskääreitä ovat suunnitelleet monet suomalaiset eturivin taiteilijat. Eli tässä harrastuksessa voi kerätä vanhoja tai uusia makeiskääreitä. Mikä onkaan parempaa, kun syödä ensin sisus ja sen jälkeen kerätä makeiskääreet tai pakkaukset talteen kokoelmaksi. Piparminttu ?. Useissa maissa makeiskulttuuri vaihtelee
Huhtamäen peltinen lakritsirasia.. Helsingin kaupunginmuseo Knut Hilden makeistehdas toimi lyhyen aikaa 1800-luvun lopulla Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo Makeispakkauksilla on vaikutettu meidän visuaalisiin aisteihimme. Antiikki ja taide | 57 Westerlund Co Helsinki. Helsingin kaupunginmuseo Star, Brunbergin karamellitehdas Porvoo. Aiheet ovat olleet hyvin laaja-alaisia ja mukautuneet eri vuosikymmenien haasteisiin ja murroksiin
Dempparit eli äänenvaimentimet ilmestyivät kanteleisiin 1800-luvulla. Joillakin kantelemuseon soittimilla saa myös soittaa.. Tuolloin myös muotoutui erilaisia tapoja soittaa kannelta: perinteisesti kieliä on näppäilty niin, että lyhyet kielet osoittavat soittajaan päin, mutta isoja kanteleita on soitettu myös niiden pitkältä sivulta. 58 | Antiikki ja taide TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Suomen kansallissoitin unohtui vuosikymmeniksi Maailman ainoa kantelemuseo Jyväskylän Pelimannitaloon on koottu yli 150 kanteletta ja sen sukulaissoitinta Suomesta, Venäjältä ja Euroopasta
RYHMILLE MYÖS MUINA AIKOINA TILAUKSESTA! KANTELEMUSEON ESITTELYTILAUKSET: P. Dahlblom siirsi keräämänsä soittimet Pelimannitalon ylisille vuonna 2009 ja sittemmin kokoelma on laajentunut lahjoitusten ansiosta, kertoo Sointukanteleessa on yksittäisten kielien lisäksi sointukieliä. 044 270 4250.. Tieto yllättää. Väinämöisen kalanluista kanteletta museosta on kuitenkin turha metsästää: kokoelman tiettävästi vanhin soitin on viisikielinen, puusta tehty pienkannel vuodelta 1830. Musiikin lehtori Pekka Toivanen harrastaa perinnesoittimia ja työskentelee vapaaehtoisena Kantelemuseossa. Kanteletyyppisiä soittimia on todennäköisesti soitettu Suomessa pidempäänkin, mutta mitään konkreettista näyttöä asiasta ei ole. KANTELEEN KOTI ON VÄLIMERELLÄ. – Vanhin Suomessa tunnettu kantele on vuodelta 1699 ja se on esillä Kansallismuseossa. Antiikki ja taide | 59 V anhasta viljasiilosta restauroidun Pelimannitalon ylisillä on ainutlaatuinen tunnelma. Kantelemuseossa on esillä myös soitinrakentajamestari Rauno Niemisen valmistamia tarkkoja kopioita historiallisista lyyraja sitratyyppisistä soittimista. Kanteleentapaiset sitrasoittimet ovat kyllä paljon vanhempia ja kotoisin Välimeren eteläosista, esimerkiksi kinnor-soitin mainitaan jo Vanhassa Testamentissa, Toivanen kertoo. Toivanen pitelee käsissään Lovikkakanteleen valmistamaa pienkanteletta. SUOMEN KANTELEMUSEO SIJAITSEE PALOKAN PELIMANNITALON YLÄKERRASSA JYVÄSKYLÄSSÄ JA ON AVOINNA YLEISÖLLE AINA TIISTAISIN KLO 16–18. museon vapaaehtoistyöntekijä, musiikin lehtori Pekka Toivanen. Museon kokoelma tarjoaa hyvän käsityksen suomalaisen kantelemusiikin tunnetusta historiasta. – Museossa on noin 150 soitinta, joista valtaosa on peräisin museon perustaneen mestaripelimanni Kari Dahlblomin (1955–2017) kokoelmasta. Vitriinien lasiseinät kätkevät arvokkaimmat aarteet sisuksiinsa: tilasta löytyy muun muassa kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren konserttikantele ja Paul Salmisen kehittämä ensimmäinen sävellajia vaihtava kantele. Vanhat hirret on jätetty näkyviin ja viistokatto yltää melkein lattiaan saakka. Lovikka on toinen jäljellä olevista Suomen kanteletehtaista, aikoinaan niitä oli maassamme kymmeniä. Eivätkö suomalaiset olekaan iänikuista kantelekansaa ja kantele juuriaan supisuomalainen keksintö. Seinille on ripustettu kymmeniä erilaisia soittimia ja niitä makaa myös lattioilla. Enimmäkseen museossa on kuitenkin vanhoja talonpoikaiskanteleita; niitä, joita edelleen löytyy mummolan vinteiltä ja varastoista
Kun 1920-luvulla kanteleesta kehitettiin kromaattisia ja puoliautomaattisia versioita, soittimesta tuli yhtäkkiä salonkikelpoinen ja radiossa kerrottiin, kuinka uudet, hienot konserttikanteleet ovat oikeita kunnon soittimia. ?. KÄDENJÄLKI PALJASTAA HISTORIAN. Näin museo voi saavuttaa entistä laajemman yleisön. KANTELEMUSEO LAAJENTAA NETTIIN. Pelimannitalo on muuten aktiivisessa käytössä ja monet talon vieraista käyvät myös museossa. Sata vuotta sitten kuullun kanteleen kuolinkorinan vuoksi museon esineistä on saatavilla varsin vähän tietoa. Kantelemuseo on ainoa laatuaan koko maailmassa. – 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomessa oli kymmeniä kanteletehtaita ja jonkinlainen kantele löytyi lähes jokaisesta talosta. Toivanen kertoo, että museolle on vastikään myönnetty apuraha, jonka turvin kaikki aineisto tullaan lähiaikoina digitoimaan. – Monissa soittimissa on käsityön leima ja tietyillä soitinrakentajilla on ollut tunnistettavia piirteitä kuten koristekaiverruksia. – Kansa alkoi hävetä omia soittimiaan ja ajatella, että kanteleet kuuluvat muusikoille, jotka osaavat lukea nuotteja ja soittaa muka paremmin kuin he. Toivanen jatkaa, että vanhimmat tunnetut suomalaiset kanteleet ovat 5-kielisiä pienkanteleita, joita on käytetty paitsi runonlaulun säestämiseen, myös muuhun musisointiin ja viihtymiseen. Esimerkiksi niin sanottu Keski-Suomen kantele on muodoltaan pyöreäpäinen ja sen kielet on kiinnitetty viuhkamaisesti. – Pitkän tähtäimen suunnitelma on tuottaa nettiin virtuaalinen kantelemuseo, jossa soittimet esitellään 3D-tekniikan avulla, mutta nyt aluksi aineisto valokuvataan ja luetteloidaan Keski-Suomen museon tietokantoihin. Välillä on hiljaista ja välillä ruuhkaa. Keskisuomalaisille kanteleille tyypillistä on myös lyyrakoristelu, jonka alkuperää ei tunneta – mahdollisesti se viittaa Jyväskylään 1800-luvulla perustettuun ensimmäiseen suomenkieliseen opettajankoulutusseminaariin. Pohjalaisen perinteen mukaiset kanteleet näyttävät erilaisilta kuin keskisuomalaiset; niissä on esimerkiksi usein isompi kaikukoppa, Toivanen toteaa. Museossa on soitinten lisäksi valtava määrä nuotteja, lehtileikkeitä ja muuta kanteleensoittoon liittyvää aineistoa. Kyllä talonpoikaiskanteleet ovatkin kuuluneet oleellisesti suomalaisten elämään, mutta kanteleen suomalaisesta alkuperästä ei ole näyttöä. Seinustalla näkyy myös harvinainen kaksoiskannel, jota kaksi soittajaa on voinut soittaa samanaikaisesti. Ulkomaalaisryhmien lisäksi museossa käy vieraita vaihtelevasti. Harva osaa kertoa, mistä oma perintökantele on matka-arkun pohjalle päätynyt eikä talonpoikaiskanteleisiin useinkaan ole kaiverrettu vuosilukuja tai muita tietoja soittimen alkuperästä. Nykyään kanteletehtaita on Suomessa enää kaksi, mutta yksittäisiä soitinrakentajia löytyy kyllä useita. HÄPEÄ HÄVITTI PIENKANTELEET. Vapaaehtoisvoimin toimiva Kantelemuseo on paitsi kantelemusiikin ystävien, myös tutkijoiden aarreaitta. Syynä kanteleen inflaatioon on yllättäen tekniikka. Vasta kansanmuusikko Martti Pokelan työ 1970–1980-luvuilla palautti kiinnostuksen pienkanteleisiin. Kanteleita heitettiin nuotioihin ja unohdettiin vinttien kätköihin valtavat määrät. 60 | Antiikki ja taide Keskisuomalaisen kanteleen tunnistaa pyöreästä päästä, viuhkamaisesti levittyvistä kielistä ja lyyrakuviosta. Ensi keväänä järjestämme Pelimannitalon ja kantelemuseon tiloissa Kari Dahlblomin muistolle omistetun soitintutkimusseminaarin, Toivanen vinkkaa. Isot, 32-kieliset pöytäkanteleet yleistyivät vasta 1800-luvulla, jolloin alkoi myös kanteleiden teollinen valmistaminen. Kokoelma houkutteleekin kansainvälisiä vieraita: kantele kiinnostaa esimerkiksi japanilaisia ja taiwanilaisia. Hieman harvinaisempia mutta kuitenkin tavallisia 11-kielisiä kanteleita on käytetty myös tanssien säestämiseen. – Käsitys kanteleen suomalaisuudesta syntyi 1800-luvulla Kalevalan ja karelianismin kautta. Vanhin Suomessa tunnettu kantele on vuodelta 1699 ja se on esillä Kansallismuseossa. Asiantuntija osaa kuitenkin erottaa kanteleen ulkomuodosta piirteitä, joista voi päätellä monia asioita. Tarkkoja kävijämääriä Toivanen ei osaa sanoa: – Olemme avoinna säännöllisesti vain pari tuntia viikossa, mutta ryhmille pidetään esittelyjä tilauksesta
OLAVINLINNASTA ORIVIRRAN SILLALLE – KAUPUNKINÄKYMIÄ SAVONLINNAN TAIDEKOKOELMASTA, RIIHISAARESSA SAVONLINNASSA 2.6.2019 SAAKKA KU VA : SU OM EN KÄ SIT YÖ M US EO KA TJA HA GE LS TA M KU VA : AN SS I TA SK IN EN KU VA : AN SS I TA SK IN EN tehtyjä esineitä, muotoilun uutuuksia ja huipputeknologiaa. Jakkara, jonka muotoilussa on hyödynnetty luonnonpuun muotoja, Kansallismuseon kokoelmat. Aika muokkaa suhdetta esineisiin 10 000 VUOTTA muotoilua -näyttely haastaa pohtimaan ihmistä osana ekosysteemiä sekä ihmisen suhdetta materiaaleihin ja esineisiin. Tuomas P. Päreestä tehty kalamerta, Kansallismuseon kokoelmat. Samalla kun luomme esineitä, ne muuttavat meitä. Näyttelyyn on valittu sekä taidekoulutuksen suorittaneiden taiteilijoiden, että itseoppineiden ja harrastelijataiteilijoiden teoksia. Taidenäyttely kuvaa kaupunkija luonnonmaisemaa sekä edustaa eri vuosisaStenberg Oskar, Olavinlinna talvella, 1932, öljy. Keramiikalla köyhyyttä vastaan VAHVAN MUOTOKIELENSÄ ansiosta nicaragualaisten keramiikkojen työt ovat valloittaneet yhdysvaltalaisten gallerioiden ja eurooppalaisten museoiden kävijöiden sydämet. Laitisen suunnittelema miehen puku, Chris Vidal Tenomaa. Heini Riitahuhtaa kiinnostaa maailman kansantaide kaikissa muodoissaan, mutta erityisesti nicaragualainen keramiikka on lähellä hänen sydäntään ja maasta inspiroituneena hän teki Cerámica-näyttelyyn Nicaragualle omistetun taideteoksen. Antiikki ja taide | 61 OLAVINLINNASTA ORIVIRRAN SILLALLE -näyttely kertoo menneisyyden ja nykypäivän Savonlinnasta, sen muuttuneesta kaupunkikuvasta, rakennuksista, luonnosta ja ainutlaatuisesta ympäristöstä. 10 000 VUOTTA MUOTOILUA KANSALLISMUSEOSSA HELSINGISSÄ 24.2.2019 SAAKKA Uutiset Enmanuel Maldonado, Nicaragua. CERÁMICA-NÄYTTELY SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON AULAGALLERIASSA JYVÄSKYLÄSSÄ 15.12.2018–12.5.2019. Mukana on teoksia myös kuntaliitosten myötä Savonlinnaan liittyneiltä alueilta, kuten Sääminki, Savonranta, Kerimäki ja Punkaharju. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nicaraguassa kymmenien vuosien ajan. AULAGALLERIAN NÄYTTELYYN ON MAKSUTON PÄÄSY. Suurin osa Cerámica-näyttelyyn teoksista on myytävänä ja lisäksi nicaragualaista keramiikkaa on myynnissä museokaupassa. Esillä on 72 maalausta, grafiikkaa ja piirustusta sekä valokuvaja tekstiiliteosta. Suhteemme esineiden valmistukseen muuttuu yhä etäisemmäksi. Taideteokset on koottu Savonlinnan kaupungin noin 740 taideteoksen joukosta. Maan keramiikkaperinteen elvytys on ollut apuna köyhyyden ongelmia ratkottaessa. Katoaako samalla pala inhimillisyyttä. Mielen, aineen ja kehon vuorovaikutuksena syntyville esineille annamme erilaisia tarkoituksia ja merkityksiä. Näyttelyn tuottajana toimii Savonlinnan maakuntamuseo. Myyntituotto tilitetään suoraan tekijöille. Luostarinen Veikko, Orivirran silta, 1993, öljy. Näyttelyssä on esillä perinteisistä suomalaisista materiaaleista Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat toja, tekniikoita, kohteita sekä laajaa otantaa paikallisista taiteilijoista. Teokset on valittu kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta
Kuva: Vesa Aaltonen Rita Anttila (s.1988), Violets. Maa, ilma, vesi ja tuli Neljä elementtiä Maiju Salmenkivi (s.1972 ), Turva, akryyli, alkydi ja öljy kankaalle Turun Taidemuseon Ystävien kokoelma. 62 | Antiikki ja taide Turun Taidemuseon näyttelyssä voi syventyä siihen, miten taiteilijat ovat nähneet ihmisen suhteen elementteihin ja fyysiseen todellisuuteen eri aikoina. Pigmenttivedos alumiinille Turun Taidemuseon Ystävien kokoelma.
Näyttely sisältää lähes sata teosta keskeisiltä, pääosin kotimaisilta tekijöiltä, joiden tekniikat vaihtelevat maalauksesta kuvanveistoon, esinekoosteista valokuvaan ja videoon. Öljy kankaalle. Niiden ominaisuuksia kuvaavat vastakohtaparit, kylmä ja kuuma sekä kuiva ja kostea, vastaavat välitöntä, kehollista kokemustamme maailmasta. Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Magnus Enckell, Alfred William Finch, Juhani Harri, Ismo Kajander ja Kain Tapper, joiden teokset käyvät kiinnostavaa vuoropuhelua viimeaikaisten nykytaidehankintojen, kuten Petri Ala-Maunuksen, Emma Helteen, Sasha Huberin, Jouko Korkeasaaren, Esko Männikön, Umppa Niinivaaran ja Miikka Vaskolan tuotannon kanssa. Kuva: Juuli Kangasniemi. Näyttelyn teemoja taustoittamaan järjestetään kevään 2019 aikana sarja eri alojen asiantuntijoiden erikoisopastuksia. . Ekologisesta näkökulmasta elementtioppiin sisältyy varsin ajankohtaista viisautta. Turun taidemuseo. Kuva: Kari Lehtinen Petri Ala-Maunus (s. NELJÄ ELEMENTTIÄ TURUN TAIDEMUSEO 23.11.ALKAEN. Maan, ilman, veden ja tulen voi löytää niin teosten aiheista kuin materiaaleista. Alkuvuonna ripustus täydentyy myös kymmenen mukanaolevan nykytaiteilijan videohaastatteluilla. Antiikki ja taide | 63 K lassiset neljä elementtiä virtaavat läpi taidemuseon yläkerran näyttelysalien museon uudessa kokoelmanäyttelyssä. Jokaisen elementin ympärille luotu teoskokonaisuus luo tunnelmaltaan erilaisen tilan ja avaa elementtejä sekä luonnontieteellisessä että mytologisessa valossa. Vanhaa ja uutta taidetta rinnan esittelevä ripustus tarjoaa uusia näkökulmia niin suomalaisen kuvataiteen klassikoihin kuin kokoelman uudempiin tulokkaisiin. Näyttely resonoi vahvasti myös tästä ihmisen ja luonnon epävakaata tasapainotilaa kommentoivasta perspektiivistä. Neljä elementtiä tarjoaa tilaisuuden tarkastella, miten taiteilijat ovat nähneet ihmisen suhteen elementteihin ja fyysiseen todellisuuteen eri aikoina. Klassiset alkuaineet, kuten vesi ja maa, eivät ole ainoastaan materiaalija energiavarantoja, vaan korvaamattomia osia maapallon ekosysteemissä. AURAKATU 26, 20100 TURKU Juhani Harri (1939–2003) Cagliostro purjehtii 1965 esinekooste. Turun taidemuseo, hankinta. Vaikka atomiteoria on sittemmin syrjäyttänyt elementtiopin, ovat maa, ilma, tuli ja vesi edelleen tärkeitä arkisen ymmärryksen jäsentäjiä. Vanhoista mestareista mukana ovat mm. Näyttelyn nimi viittaa antiikin Kreikassa muotoiltuun oppiin, jonka mukaan fyysinen maailma jakautuu neljään alkuaineeseen: maahan, ilmaan, veteen ja tuleen. 1970) Rest is Silence
Ehdotuksia kertyi yli 70, joista lunastettavaksi valittiin 11. Kaikkiaan tauluja on lähes 500. Useimmat tuntevat hänet yhtenä Ruotsin parhaista näyttelijöistä, mutta harvemmat tuntevat kuvataiteilija Persbrandtin”, kertoo Hanasaaren taideasiantuntija Aino Kostiainen. Ne ovat nyt ensimmäisen kerran esillä Serlachius-museoissa. Kiven aika -näyttelyn vanhimmat materiaalit, graniitti, gabro ja dioriitti, voivat olla 1 800–1 900 miljoonan vuoden ikäisiä. Uusittavien taulujen määrä vaihtelee asemittain noin 30:stä lähes 60:een. INTO THE WOODS HANASAAREN GALLERIASSA ESPOOSSA ALKAEN 28.11.2018. Näyttely kertoo ihmisen ja kiven yhteisestä historiasta, joka alkaa paljon myöhemmin. Taiteilijat ovat Maria Duncker, Timo Hannunen, Aaron Heino, Anne Koskinen, Laura Könönen ja Ville Mäkikoskela. KU VA : HA M / AN DR EI LA JU N EN KU VA : FR AN KI E FO UG AN TH IN. 64 | Antiikki ja taide Uutiset Taidetta metroasemille Itäkeskuksen metroasemaa koristaa Mikko Eerolan teos I´m Coming Over. Kokoelmaa on täydennetty hankkimalla taiteilijan keräämä Egypti-esineistö ja hänen varhaisia teoksiaan. Harry Kivijärvi tunsi suurta kiinnostusta ikivanhaa kivenveistotaidetta kohtaan ja löysi oman ilmaisunsa modernismista. Näyttelijä on myös kuvataiteilija ON KIEHTOVAA TOTEUTTAA Persbrandtin näyttely Hanasaaressa. Taideteosten toteutustyyli vaihtelee asemittain. Kuusi nykytaiteilijaa nostavat esiin niitä rajoittamattomia sisältöjä ja muotoja, joihin kivi taitavissa käsissä taipuu. Voittajatyöt toteutetaan asemille tulevan talven aikana. HELSINGIN METROASEMIA pian koristavat taideteokset on valittu. Kiven aika HARRY KIVIJÄRVI (1931–2010) muistetaan yhtenä sukupolvensa merkittävimpänä kuvanveistäjänä, jonka modernistiset, kiveen veistetyt teemat olivat osa suomalaisen kuvanveiston kansainvälistä menestystä 1960–70-luvuilla. -Näyttelyyn oli pitkät jonot, ja se sai valtavasti huomiota. Kuvataiteella on aina ollut keskeinen merkitys Mikael Persbrandtin elämässä. Vanhin esillä oleva kiviesine tehtiin Egyptissä yli 2 000 vuotta sitten ja uusimmat 2000-luvun Suomessa. Kivijärvi edusti Suomea monissa kansainvälisissä näyttelyissä, esimerkiksi Venetsian biennaalissa vuosina 1966 ja 1972. Persbrandt debytoi kuvataiteilijana vuonna 2016, jolloin hänen taidettaan oli esillä taitelija Lars Lerinin taidehallissa Karlstadissa. Mikael Persbrandt. Odotamme suurta kiinnostusta myös täällä Suomessa”, Aino Kostiainen sanoo. HKL julkisti kesän alussa kilpailun, jossa haettiin ehdotuksia uusiksi radantaustatauluiksi. Kiven aika tuo Kivijärven teosten rinnalle taiteilijan oman ajan kansainvälistä modernismia ja nykypäivän kivenveistoa. Kun kyseessä on kivi, sadat tai edes tuhannet vuodet eivät tunnu missään. Kilpailulla haettiin kullekin asemalle omaa, asemakohtaista ja helposti tunnistettavaa ilmettä. -Näyttely Into the Woods on Mikael Persbrandtin ensimmäinen näyttely Suomessa, ja se sisältää sekä aiemmin valmistuneita että täysin uusia töitä. Hänen äitinsä oli kuvataiteilija, ja Persbrandt itse oli lähellä päästä Tukholman Kuninkaalliseen taidekorkeakouluun aikoinaan. KIVEN AIKA -NÄYTTELY SERLACHIUS-MUSEO 14.4.2019 SAAKKA, MÄNTTÄ Harry Kivijärvi, Aurinkohattu, 1959, pronssi, HAM He lsingin taidemuseo, Katrina ja Leonard Bäcksbackan kokoelma. Töiden valinnassa auttoivat Helsingin Taidemuseon julkisen taiteen kuraattori Kristiina Ljokkoi sekä graafinen suunnittelija Ari Matinmikko Helsingin kaupungilta. Harry Kivijärven säätiöimä taidekokoelma lahjoitettiin vuonna 2011 Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle
Lehti antiikin ja taiteen ystäville Karprint Oy Antiikki ja taide Info AT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 1) Tilaus Tilaan . Antiikki ja taide -lehti kertoo asiantuntevalla ja syväluotaavalla tavalla suomalaisesta taiteesta ja taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja niiden kunnostamisesta sekä suomalaisen muotoilun klassikoista. itselleni . Lähiosoite: ...................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslaksu, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. määräaikaisena 43€/v. Puh. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... Lehden artikkelit antavat lukijoille tietoa tyylisuunnista ja niiden ilmentymistä Suomessa sekä eri kaupunkien tarjonnasta antiikin ja taiteen ystäville. Puhelin: ............................................................................................................................. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... tilaukset@karprint.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tilaa Antiikki ja taide www.antiikkijataide.. Ajankohtaiset palstat kertovat tämän hetken halutuista esineistä, alan tapahtumista sekä näyttelyistä. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. 09 413 97 300. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Nimi: .................................................................................................................................... Sähköposti: ..................................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. kestotilauksena 38€/v . Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Rekisterija tietosujaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. lahjaksi Antiikki ja taide -lehden (6 nroa/vuosi) . Uusi posti numero ja -toimipaikka: ............................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen
66 | Antiikki ja taide Tiina Tainio kehystää maalauksia, julisteita ja käsitöitä Kehys on teoksen koti Tiina Tainion suunnittelemaan tuolia voi vuokrata vaikkapa juhlatilaisuuksiin.
Ensin oli kolme tuntia piirustusta, jonka jälkeen seurasi ruokatauko. – Pääsin opiskelemaan sinne täkäläisen Venäjän tiedeja kulttuurikeskuksen välityksellä vuosiksi 1993–2000. Tein tuolloin ihan tavallisia toimistotöitä, jotka vain eivät tuntuneet omilta. Antiikki ja taide | 67 TEKSTI: TIMO ELO TEKSTI: JUHANI STYRMAN Taideteoksen väritys ratkaisee ensi sijassa sen kehysten valinnan. Opiskelin ensimmäisenä vuonna venäjän kieltä kolme tuntia päivässä. iina Tainio osti Taideja kehysliike Kamiter-Ars Oy:n viisi vuotta sitten. Tiina Tainio on opiskellut teatterilavastusta ja valmistunut kuvataiteilijaksi Moskovan kuuluisasta Surikov-instituutista, joka on osa Venäjän taideakatemiaa. Kampaaja totesi siihen tietävänsä minulle täydellisen työpaikan. Hän kertoi kehystysliikkeen omistajan oleT. – Valmistuin Surikov-instituutista taiteen maisteriksi, Tiina Tainio kertoo. Näiden kuuden käytännön harjoitustunnin jälkeen alkoivat luennot, joissa käsiteltiin Venäjän ja koko maailman taiteen historiaa. – Liikkeen ostoon viisi vuotta sitten liittyy hauska sattuma. – Kehystän maalauksia, julisteita ja käsitöitä sekä rakennan muistoesineille näyttäviä vitriinejä. Instituutin työpäivät olivat pitkiä. OPPIA MOSKOVASTA. Sitten oli kolme tuntia maalausta. Kehysten tulisi myös sopia teoksen aiheeseen tai sen edustamaan aikakauteen. – Ajattelin, että siihen voisi liittyä kenties mytologiaa kunnes sain tietää, että se olikin vain muodostettu edellisen omistajan perheenjäsenten nimikirjaimista, kehystäjä Tiina Tainio kertoo. Tarvittaessa apuna on myös puuseppä, Tiina Tainio sanoo. Taidekoulun lisäksi se oli elämänkoulu. Olin käynyt tietämättäni liikkeen edellisen omistajan kanssa samalla kampaajalla ja voivotellut siellä, että mikähän minusta isona tulee. Liikkeen nimi on edellisen omistajan antama. Akatemiaan kuuluu myös Repin-instituutti Pietarissa sekä Moskovassa ja Pietarissa sijaitsevat taidelyseot
Liikkeen iäkäs omistaja auttoi minut alkuun. – Teoksen väritys ratkaisee myös kehysten värin. – Olen itsekin Suomen palattuani tehnyt taiteilijantyötä ja pitänyt näyttelyitä. Näin on jos siinä on paksu pohja tai työ on maalattu niin, että kuva jatkuu sivureunojen yli, tai taiteilija on maalannut taulun sivut siististi. Pahimmillaan niissä saattaa Taiteilijan valitsemat kehykset todennäköisesti sopivat työhön erinomaisesti.. 68 | Antiikki ja taide van jäämässä eläkkeelle ja neuvoi minua käymään tämän luona kehystämössä. Moni onkin ratkaissut ongelman, että tuo kehystämättömän taulun ostettuaan taiteilijan mukanaan kehystämöön valitsemaan tauluun sopivat kehykset. Kokonaisuuden tulisi olla tyylillisesti tasapainoinen. aikakauteen, jottei taaskaan syntyisi ristiriitaa. – Paspiksia on monenvärisiä ja hyvin moni asiakas valitsee kirkkaanvalkoisen paspiksen, joka ei aina sovi teoksen värimaailmaan. Kehittyneen tekniikan myötä myös valokuvia on alettu kehystää entistä enemmän. Tällaista työtä ei kannata kehystää, koska sehän on jo sellaisenaan valmis. Tällöin olen neuvonut asiakasta ajattelemaan kysymyksessä olevan kokonaisuudessaan 210 euron investointi, josta voi nauttia vaikka 30 vuotta! PASPIS PUHUTTAA. KEHYSTETTYNÄ VAI ILMAN. Siksi monikaan taiteilija ei halua kehystyttää töitään etukäteen. – Niiden ainut vika on, että niiden taustalla olevaa kovalevyä ei ole millään lailla suojattu. Moni myös ostaa valmiit kehykset halvalla supermarketin valikoimista. – Kannattaa muistaa myös pakkausta koputtelemalla todeta, onko kehyksissä oikeaa lasia. Tässä piilee usein jännä ristiriita, kun joku kertoo maksaneensa julisteestaan kympin, mutta sen kehystys saattaa maksaa jopa 200 euroa. Tähän asti se on vain ollut hieman vihertävään tai hopeaan vivahtavaa, mutta nyt on jälleen ruvettu kyselemään kultaisia kehyksiä. Kulta värinä on tulossa takaisin. Kehysten tulisi myös sopia kuvan esittämään aiheeseen sekä työn edustamaan – Kehystän maalauksia, julisteita ja käsitöitä sekä rakennan muistoesineille näyttäviä vitriinejä, Tiina Tainio sanoo. Pelkkä näyttelyvuokra on melkoinen eikä koskaan voi tietää, myydäänkö näyttelystä mitään. Kehyksen valinnassa tärkeintä on lähtökohta. – Kultakehyksiä käytettiin ennen runsaasti eivätkä ne ole vieläkään kokonaan poistuneet. Olenkin saanut muutamia puhelinsoittoja, joissa on todettu minun olleen oikeassa. – Hyvin paljon halutaan kehystää omista valokuvista tehtyjä suurennoksia. Usein öljyvärimaalausta ei tarvitse kehystää. – Kun olen esitellyt muita pehmeämpiä värivaihtoehtoja, ehdotukseni ei aina ole mennyt läpi. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tässä ei saisi ilmetä mitään ristiriitaa. Myös julisteita kehystetään. – Se kellastuttaa työn. Ne sopivat tiettyihin tarkoituksiin. Taiteilijan näkökulmasta katsottuna on ongelmallista kehystyttää työt ennen näyttelyä. Tiina Tainio on päässyt yleensä aina asiakkaansa kanssa yksimielisyyteen kehyksistä, mutta paspiksen eli aukkopahvin väri on saattanut puhuttaa enemmän. Kannattaa hankkia kehystämöstä happovapaata taustapahvia palanen kehyksen taustalevyn alle, jolloin työ on eristetty happohyökkäykseltä. – Ostajan kannalta taiteilijan valitsemat kehykset todennäköisesti myös sopivat työhön erinomaisesti. – Muutaman kerran olen tehnyt niin, että olen laittanut teokseen asiakkaan haluaman kirkkaanvalkoisen paspiksen, mutta olen samalla luvannut vaihtaa sen pelkällä pahvin hinnalla uuteen, mikäli asiakas on huomannut kotona työn kanssa syntyneen ristiriidan
.. Tavallisimmin kehystetään julisteita, grafiikkaa, valokuvia, etenkin lasten kuvia. olla vain ohut muovikalvo, joka ei tarjoa minkäänlaista suojaa teokselle. 0294 500 460, www.si. – Asiakkaat ovat yleensä valmiita kuuntelemaan perusteltuja mielipiteitä. Harvinaisia joulukatt auksia 1800-luvun lopulta. Kuvassa kulmanaulauskone käytössä. Jos kehystettäväksi tarkoitettuun työhön löytyy eri vaihtoehtoja, olen usein laittanut sen kulmiin neljä erilaista kehyspalaa. – Nykyään asuntojen koon pienetessä taulujenkin määrä vähenee. Tervetuloa! Joulukatt aukset esillä koti museon saleissa 1.12.2018–3.2.2019. n koti museossa voi ihastella jouluisia anti ikkikatt auksia, jotka olisivat hyvin voineet kuulua talon viimeisten asukkaiden Paulin ja Fannyn joulunviett oon yli 100 vuott a sitt en. Ei pääsymaksua. – Näin ollen toivon, että olisin sellainen persoona, jonka luokse on kiva tulla. Koti museoon on vapaa pääsy. Aika usein kuulee jo tuossa ovella, että täällä on ihana tunne, mikä on tosi hyvä juttu. – Yleensähän kehystämöt ovat kaikki lähes samanlaisia ja joka paikassa tehdään samanlaista työtä. Täällä ihmiset myös kertovat itsestään, eivät tosin yhtä paljon kuin kampaajalla, mutta melko usein tapaamiseemme liittyy myös tarina omasta elämästä. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Avoinna: ti , to, pe 11?18, ke 11?20, la, su 10?17, ma suljett u. Museo on suljett u 24.?25.12.2018 ja 1.1.2019 Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. Tällöin työ näyttää ihan erilaiselta eri kulmista katsottuna. Esillä on mm. Esineistöä on saatu lainaksi yksityiskodeista, ja jopa Presidenti nlinnasta, joten mukana on harvinaisuuksia, jotka ovat ensi kertaa esillä suurelle yleisölle. . Sèvres-tehtaan upea ruoka-asti asto, hopeinen venäläinen kahvikalusto ja Mannerheim-suvulle kuuluneet pellavadamasti t. Moni miettii myös oman kotinsa värejä sekä mieltymyksiään, jolloin osa vaihtoehdoista karsiutuu pois ja jäljelle jääneistä on helpompi valita sopivin. Tiina Tainio tekee kaiken itse. Antiikki ja taide | 69 – Joskus on mukava irrotella ja keksiä vaikkapa kolmiulotteisia kehysratkaisuja kuten tässä, Tiina Tainio sanoo. Sinebrycho. Sen vuoksi niistä vähistäkin kannattaa pitää hyvää huolta ja kehystyttää ne asianmukaisesti, Tiina Tainio sanoo
70 | Antiikki ja taide Heikki Willamo tavoittelee muinaisen metsästäjän mielenmaisemaa Matkaoppaana eläimet Valokuvaaja Heikki Willamolle karhut ja hirvet ovat suosikkikuvattavia. Karhu.. Karhuihin liittyy paljon myyttejä, kun taas hirvi on alkukantainen ja rumankaunis
Martti Heikki Willamo 66vuotiason suomalainen valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija. Matkaoppaina toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, arobiisonit ja villihevoset. Heikki Willamon, Kai Fagerströmin ja Risto Rasan vuonna 2010 ilmestynyt teos Viimeiset vieraat oli ehdokkaana Vuoden luontokirjaksi 2010. 1952) on karjalohjalainen valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija, joka on pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyjä Suomessa ja ulkomailla sekä julkaissut parikymmentä kirjaa. – Kuviani on syytetty synkiksi, mutta haluan, että kuvissani on voimaa. Usvahirvi. Hevonen. Heikki Willamo kuvaa enimmäkseen kotiseudullaan ja on erityisen kiinnostunut vanhan metsän elämästä ja tunnelmasta sekä muinaisesta kalliotaiteesta ja myyteistä kuvien takana. Se ei ole suotta saanut nimitystä metsän kuningas. Minulle se on tummuutta. . Lähtökohtana ovat ihmiskunnan vanhimmat kuvat: kivikautinen luolaja kalliotaide. HEIKKI WILLAMON LUONTOVALOKUVANÄYTTELY ”MYYTTINEN MATKA” ESILLÄ POHJANMAAN MUSEOSSA VAASASSA 17.2.2019 SAAKKA. Muinaispeurat. Willamon kuvat ilmaisevat syviä omakohtaisia elämyksiä luonnon ajattomuudesta, jopa sen pyhyydestä. Vaikka tiedän, että karhut tulevat kojujen luo ruuan perässä, on villin karhun näkeminen aina liikuttavaa. Tässä näyttelyssä siirrytään vertauskuvallisesti muinaiseen esihistoriaan, jolloin eläimillä oli toisenlaisia, myyttisiä merkityksiä, Willamo totesi ja jatkoi: – Minulle valo korostuu silloin, kun sitä on vähän. Biisonit yössä. Hämärässä metsässä myös aistit valpastuvat, kun pelkkä näkökyky ei enää riitä, Willamo tiivisti. Willamolle myönnettiin taiteilijaeläke 2015. Ne kumpuavat myyteistä, tarinoista, ilmestyksistä, unikuvista ja uskomuksista, joissa eläimillä on ollut toisenlaisia merkityksiä kuin nykyään. Se kertoo ihmisen vuosituhansia jatkuneesta suhteesta eläimeen ja pyrkii tavoittamaan muinaisen metsästäjän kokemuksen ja mielenmaiseman. – Kuvasin karhukuvat Kuhmossa Kari Kemppaisen kuvauskojuilla. LÄHDE: YLE Karhu, honka ja taivas. Nyt Pohjanmaan museoon Vaasaan siirretty näyttely Myyttinen matka on mielenmatka eläinkuvia tehneen ihmisen jalanjäljissä Lounais-Euroopan jääkautisista luolista Pohjolan avotaivaan alle. – Sielunmaisemani on metsä. Metsä on turvallinen ja suljettu. Olen oppinut, että karhut ovat hyvin yksilöllisen näköisiä. Willamo on etsiytynyt kuvan tekemisen alkulähteille sisäisten näkyjen äärelle. Willamo asuu Karjalohjalla vaimonsa kanssa. Minulle tuli kolme suosikkikarhua, joista lähes kaikki kuvat ovat. H. Hän on pitänyt 15 valokuvanäyttelyä Suomessa ja ulkomailla ja julkaissut parikymmentä kirjaa, osin itsenäisesti, osin yhdessä muiden kanssa. Kun aloitin luontokuvaajana 80-luvulla, karhujen näkeminen oli harvinaista, Heikki Willamo kertoi Ylelle vuosi sitten helmikuussa Salossa järjestetyn näyttelyn yhteydessä. Willamo on kuvannut näyttelyn teoksia kuvausmatkoillaan Etelä-Suomesta Norjan Varankiin ja edelleen Jäämeren karujen maisemien äärelle. Heillä on kaksi aikuista lasta. Hirvi. HEIKKI WILLAMO ?. En yhtään ihmettele, miksi karhuun liittyy paljon muinaisia myyttejä. Antiikki ja taide | 71 eikki Willamo (s. Häntä kiehtoo ihmisen ja eläinten välinen suhde ja yhteys – nyt ja menneinä aikoina
72 | Antiikki ja taide TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Helena Minkkinen kerää enkeleitä Tuhansien enkelien koti
Minusta on mukavaa, että kotona on paljon enkelihahmoja. Ystävä antoi enkelin lahjaksi lähes 20 vuotta sitten ja siitä ajatus lähti: olisipa kiva kerätä enkeleitä, täyttää niillä koko koti. Helena Minkkinen kerää enkeleitä Tuhansien enkelien koti Enkeliparvi toivottaa vierailija tervetulleeksi Helenan eteisessä.. Helena Minkkinen jakaa asuntonsa tuhansien enkeleiden kanssa: niitä on sängyssä, vessassa, parvekkeella, kattokruunussa, sohvalla ja jopa koirien ruokapaikalla. Seinälle ripustetussa taulussa kummitytär on kuvattu enkelinä. Minne tahansa katse Helenan kodissa osuu, vastassa on enkeliparvi. Helenan arvion mukaan enkeleitä on noin 3 000 – 4 000, tarkkaa lukua hän ei ole koskaan ottanut. – Ne tuovat turvaa ja iloa, Minkkinen pohtii. Helenan enkelikeräilyharrastus on varsin laaja-alaista. Jonkin verran olen myös lahjoittanut enkeleitä eteenpäin. Raijalla on vielä paljon enemmän enkeleitä kuin minulla, hänen koko omakotitalonsa Sulkavalla on niitä täynnä, Helena esittelee. – Muutama vuosi sitten sairastuin ja muutin tässä samassa talossa pari kerrosta alemmas samanlaiseen asuntoon. Helena esittelee enkelipatsasta, jonka hän sai työkavereiltaan jäädessään eläkkeelle. On siivekkäitä lehmiä, lasten askartelemia olkija huopaenkeleitä ja jopa tuoli, jonka selkään on puettu enkelinsiivet. Enkelifiguureja, -kynttilänjalkoja, -pehmonalleja, -astioita, -tyynyjä, -koruja, -tauluja... – Olen saanut enkeleitä lahjaksi, minkä lisäksi kierrän vähintään viikoittain kirpputoreilla etsimässä enkeleitä. Tutustuimme, kun Raija luki minusta tehdyn paikallislehden jutun. Sen jälkeen enkeleitä on kertynyt kotiin tuhansia. Ystävän kuva on päätynyt enkelikehyksiin: – Tässä on Raija, hänkin kerää enkeleitä. Hän ei ole keskittynyt esimerkiksi tietyntyyppisiin enkelipatsaisiin, vaan hyllyillä lepattelee jos jonkinlaisia enkeleitä. Jyväskyläläisen Helenan enkelikeräilyharrastus alkoi parikymmentä vuotta sitten. Noin kolme kertaa vuodessa imuroin ja pyyhin pölyt kaikista enkeleistä. TUNNEARVO RAHALLISTA SUUREMPI. Tunnearvoa on kuitenkin useilla. Antiikki ja taide | 73 H elena Minkkinen ei enää muista, mikä enkeli oli ensimmäinen. – Olen kai jollain tavalla uskonnollinen tai hengellinen ihminen. Silloin iso osa enkeleistä vietiin varastoon, joten esillä on ehkä vain puolet kaikista keräämistäni enkeleistä ja loput odottavat laatikoissa. Yksikään enkeleistäni ei ole rahallisesti arvokas, yli viittä euroa en ole monestakaan enkelistä maksanut. Rakkaiden lastenlasten askartelemat enkelit ovat kunniapaikalla olohuoneessa, samoin koiravainaiden uurnia koristavat suojelusenkelit
Osa pienistä enkelifiguureista asustelee vitriinikaapissa.. – Koskaan ei ole kyllästyttänyt, vaikka onhan näissä puuhaa. – Haavoittuneet enkelit päätyvät roskikseen, niitä en yritä korjata. Minkkinen nostaa esiin lasten suosikin: enkelin, jonka pohjaa vääntämällä alkaa soida musiikki ja siivekäs hahmo ryhtyy tanssimaan. On siinä aika kova homma, mutta minusta on tosi mukavaa järjestellä enkelit sitten taas uudestaan eri paikkoihin ja asetelmiin. Noin kolme kertaa vuodessa imuroin ja pyyhin pölyt kaikista enkeleistä, tasot niiden alla siivoan useammin. Helena kertoo, että enkeleitä löytyy kirpputoreilta hyvin – ja halvalla. Minkkisen kodissa vierailee usein pieniä hoitolapsia ja innokkaita hoitokoiria, joten välillä enkeleitä myös särkyy. – Tietääkseni minulla ei ole mitään vanhoja antiikkienkeleitä, vaan kaikki ovat uusiotuotantoa tai käsityötä. – Aion jatkaa enkeleiden keräilyä vielä pitkään! Jonkin verran olen myös itse askarrellut enkeleitä, mutta mukavampaa niitä on etsiä ja saada lahjaksi, Minkkinen summaa. Usein posliinifiguureita löytää kymmenellä sentillä ja silmä harjaantuu bongaamaan enkelit sekalaisistakin tavarakasoista. ENKELIT VAATIVAT HUOLENPITOA. 74 | Antiikki ja taide Enkelit tuovat Helenalle iloa, lohtua ja turvaa. Enkelit ovat levittäneet siipensä Minkkisen asunnon joka nurkkaan ikkunanpokia ja lääkekaapin kahvaa myöten, mutta kertaakaan siivekkäät auttajat eivät ole käyneet Helenan hermoille. KERÄILY ON HAUSKA HARRASTUS. . Aika harvoin vahinkoja kuitenkin sattuu, pienetkin lapset keskittyvät tutkimaan kokoelmaani hartaudella. Muitakin hauskoja erikoisuuksia löytyy: on enkeleitä, joiden siipinä toimivat valokuitunauhat ja enkeleitä, jotka on tehty arjen käyttöesineistä. Joitakin enkeleitä olen saanut tuliaisiksi Saksasta ja Ruotsista
Antiikki ja taide | 75 Enkelinuken siipiin syttyy väriä vaihtava valo. Aion jatkaa enkeleiden keräilyä vielä pitkään! Lasten suosikki on musiikkia soittava, pyörivä enkeli.. Parveketta koristavat kymmenet enkelihahmot. Keittiön ikkunalaudalla piisaa ihmeteltävää
76 | Antiikki ja taide
– Julistuksella ei ole enää mitään juridisia perusteita. Joulurauhan julistamista on seurannut parhaimmillaan 1,5 2 miljoonaa tv-katsojaa. Vanhin julistusteksti on Ruotsin vallan ajalta 1600-luvulta. Talon toisen kerroksen torin puoleiset huonetilat sekä pääporras on entisöity vuoden 1886 aikaiseen asuun. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on toimittanut joulurauhan julistamisen Brinkkalan talon parvekkeelta vuodesta 2013 lähtien. T Tv:stä tuttu Brinkkalan talo julistaa joulurauhan. Akkanen on viralliselta titteliltään Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö. Julistusta on voinut seurata myös ulkomailla internetin välityksellä. – Joulurauhan julistaminen oli minusta ensimmäisellä kerralla siksi mielenkiintoinen tapahtuma, etten osannut lainkaan edes jännittää, vaikka tiesin, että tapahtumalla oli torilla seisovien turkulaisten lisäksi miljoonayleisö televisiossa ja radiossa. KUUDES KERTA. Vaikka myös Brinkkalan talo kärsi tuntuvia vaurioita, se säilyi kuitenkin palolta. Viime vuosikymmeninä suoritettujen entisöintitöiden jälkeen Brinkkalan talo vihittiin virallisesti uudelleen käyttöön 19.11.1998. Tässä suhteessa lainsäädäntöä muutettiin 1880-luvulla. Suomen Turku on julistanut joulurauhan Brinkkalan talon parvekkeelta vuodesta 1886 lähtien joka jouluaatto klo 12. Tulipaloja pelättiin kovasti, ja avotuli saattoi sytyttää oljet palamaan. Maistraatin istuntosali alkuperäisine valaisinkruunuineen ja huonekaluineen. Vasta kolmannella esiintymiskerralla rupesi jännittämään, Akkanen sanoo. Olihan Turkukin palanut useampaan kertaan. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa VIP-vierailujen organisointi, mihin viimeksi on lukeutunut Tanskan kruununprinsessa Maryn syyskuinen vierailu Turussa. Tätä ennen joulurauha julistettiin vanhan sanonnan mukaisesti ”raatihuoneen ovista ja ikkunoista”. Sittemmin kaupunginisät päättivät kunnostaa siitä kaupungille uuden raatihuoneen. Se on myös televisoitu ja radioitu koko maahan. Tv:n katsojaluvuissa suuremmiksi nousevat vain tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, olympialaisten keihäänheitto tai TV-1:n puoli yhdeksän uutiset, mikäli jotakin mullistavaa on tapahtunut. Sitä ennen sanktioita saattoi tulla, jos vaikkapa toi jouluna olkia taloon. Arvokkain vanhaan asuunsa palautetuista huoneista on Suomen Turku on julistanut joulurauhan jo 700 vuotta Brinkkalan historiallinen talo Turun Tuomiokirkon harmonisessa ja arvokkaassa kaupunkimiljöössä sijaitseva Brinkkalan talo tunnetaan perinteisestä joulurauhan julistamisestaan, joka johdattaa meidät jouluun. Antiikki ja taide | 77 TEKSTI: TIMO ELO urun palossa vuonna 1827 tuli tuhosi kolme neljäsosaa Suomen vanhasta pääkaupungista. KU VA : TU RU N KA UP UN KI /K AR I VA IN IO. Monelle joulurauhan julistaminen muodostaa jouluun kuuluvan tradition
Kuva: Turun kaupunki/Kari Vainio Protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen tänä vuonna kuudetta kertaa. "I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande, emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar, gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff, lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda." Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.. "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät." Julistuksen lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhla. 78 | Antiikki ja taide Joulurauhan julistus johdattaa meidän jouluun. Kuva Turun kaupunki/Samu Valleala Ääneen luettu julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti, uhkaa rikkomuksen tekijöitä ankarilla rangaistuksilla sekä toivottaa lopuksi hyvää joulua
VANHA PERINNE. Joulurauhan julistus on jatkunut Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. On hyvä säilyttää luennassa myös hieman jännitystä, mikä myös antaa tekstille uskottavuutta. 1800-luvulla talossa vierailivat kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorotea sekä Englannin prinssi, Gloucesterin ja Edinburghin herttua Wilhelm, jotka osallistuivat Turun akatemiatalon peruskiven muuraukseen. Joulun alusviikolla treenaan sitten lukemista. Poliisilaitoksen muutettua pois rakennus kunnostettiin Turun kulttuurikeskuksen käyttöön ja nykyisin siinä toimii muun muassa Brinkkalan taidegalleria sekä kirjakahvila. 1500-luvun asiakirjoissa se mainitaan muun muassa yhtenä kaupungin keskeisimmistä ja komeimmista kivitaloista. Keväällä 1830 Brinkkalaan muutti Turun poliisilaitos, joka asutti taloa aina 1980-luvun loppuun saakka. Vuonna 1812 talossa asui Venäjän keisari Aleksanteri I neuvotellen Turussa Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan kanssa. Antiikki ja taide | 79 BRINKKALAN TALO . Se on luettava hitaasti, muttei vetelästi. Nykyisen julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903. Joulurauhan julistuksen keskeinen sisältö on säilynyt kautta vuosien samana. Ääneen luettu julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti, uhkaa rikkomuksen tekijöitä ankarilla rangaistuksilla sekä toivottaa lopuksi hyvää joulua. Kaupunki puolestaan vuokrasi sen entiselle maaherralle Knut von Troilille, jonka aikana Brinkkalan juhlatilaisuuksista muodostui turkulaisen seuraelämän keskipiste. – Yleensä heti itsenäisyyspäivän jälkeen otan joulurauhan julistustekstin esiin ja luen sen ääneen. 1500-luvun viimeisellä vuosikymmenellä sen omisti Turun linnan käskynhaltija Hannu Eerikinpoika. Se on radioitu vuodesta 1935 lähtien. Venäjän vallan alettua Suomessa ja Turun muuttuessa suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi Brinkkala toimi Suomen kenraalikuvernöörien Barclay de Tollyn ja Fabian Steinheilin virka-asuntona. Brinkkalan talo on ollut historiansa aikana monessa mukana. Olen huomannut, ettei julistusta saa lukea liian nopeasti. Mutta tämä myi sen pari vuotta myöhemmin Turun kaupungille. . Kertaakaan en ole ollut vaarassa sotkeutua sanoihini. Steinheil myös osti talon Bremereiltä vuonna 1817. Vuosina 1917 ja 1939 joulurauhaa ei julistettu. Turun palon jälkeen se kunnostettiin kaupungin uudeksi raatihuoneeksi. Nykyään joulurauhan julistusta voi seurata myös internetin välityksellä suorana lähetyksenä ympäri maailmaa. Talo on ehtinyt toimia muun muassa Kakskerran Brinkhallin kartanon omistajasuvun kaupunkiasuntona, hotellina sekä venäläisen kenraalikuvernöörin asuntona. KU VA : TU RU N KA UP UN KI /T IM BI RD. Julistus tapahtuu jouluaattona Turun Vanhalla Suutorilla suomeksi ja ruotsiksi. 1700-luvulla rakennus siirtyi Bremerin suvulle, ja vuosisadan lopulla sen omisti ylitirehtööri Josef Bremer, Wechterin verkatehtaan omistaja ja Teijon ruukinpatruuna. Tapaus on ikuistettu muistopatsaan muodossa. (LÄHDE: TURUN KAUPUNKI) Brinkkalan talo iltavalaistuksessaan. Televisiolähetykset aloitettiin vuonna 1983 kotimaahan ja vuodesta 1986 myös Ruotsiin. Hän rakennutti Brinkkalan uudelleen ja sisusti sen hotelliksi. – Parasta tapahtumassa on mielestäni itse joulutunnelman luominen. Väkijoukko torilla sekä televisionkatsojat ja radionkuuntelijat vastaanottimiensa ääressä tuntevat olevansa yhdessä joulun sanomaa jakamassa. Varhaisimmat tiedot Brinkkalasta ovat 1500-luvulta
Näillä elämää nähneillä hahmoilla on tarinaa kerrottavana. Hän oli avioitunut huhtikuussa 1941 rakennusmestari Olavi Heiskasen kanssa. Isotätini oli monen sota-ajan naisen tavoin leski. Päihin on ommeltu punaiset, näyttävät hiippalakit. Minun omaan kotiini Lohjalle tontut muuttivat jouluna 2000. Kankaasta tehtyihin kasvoihin on piirretty kullekin tontulle persoonalliset ilmeet: yksi on tomera, toinen haaveileva, kolmas veikeä ja neljäs kujeileva. Kähkönen, 1909–2000) osti ne apteekissa asioineelta vanhalta rouvalta. Isotädilläni tontut olivat kirjahyllyn päällä tai sängyn vieressä olevalla pienellä pöydällä, joskus ikkunalaudallakin. Jokaisella tontulla on villalangasta kierretyt sukat, joiden alle eriväriset pussihousut sujahtavat. Pula-ajan tontut T 75 vuotta vanhat tontut muistuttavat ajasta, jolloin tonttujen nututkin tehtiin pienistä kangasräsyistä.. Niitä katsoessani muistan lempeäkasvoista ja –luonteista, vaatimatonta isotätiäni, lapsuuteni jouluja ja sitä, että pienistä paloista voi koota jotain suurta ja merkityksellistä niin kuin nuo Sinivuorten tontut. Ne muistuttavat isotädistäni, lapsuuteni joulusta ja siitä, että pieni asia voi olla suuri. Minun omaan lapsuudenkotiini Lapinlahdelle ne siirtyivät 1993, jossa ne saivat nimekseen Sinivuoren tontut, sillä ne tanssahtelivat kartionmallisten liilanväristen kynttilöiden ympärillä. Toivosta. VANHAN ROUVAN ASKARTELEMAT. Ilmeikkäät, jalkaterästä hiippalakin kärkeen kymmensenttiset tontut on tehty taidokkaasti todennäköisesti piipunrassin päälle. Missä ne joskus tulevaisuudessa jatkavat tanssahtelua, sitä en tiedä. 80 | Antiikki ja taide akkani reunuksella ensimmäisestä adventista loppiaiseen tanssahtelevat tontut ovat minun jouluni tärkeimmät koristeet. Kolmella tontulla on komeat pumpulivanuparrat ja hiukset on kiinnitetty päähän. Harras toiveeni on, että niiden tarina jatkuu pitkään. Nuori leski ei löytänyt koskaan uutta onnea rinnalleen. Onnellista liittoa kesti vain hetken, TEKSTI JA KUVAT: JAANA ISOSAARI Takanreunuksella tanssitaan Sinivuorten yön tahtiin sillä Olavi kaatui rintamalla 29. Nutut on taiteiltu satiinista, sifongista tai puuvillasta. Nyt niiden paikka on takanreunalla, missä ne 75 vuoden korkeasta iästään huolimatta tanssahtelevat kepeästi vanhoilla jäsenillään. MUISTOJEN JOULUT. Tontut näkivät elämänsä ensimmäisen joulun Iisalmessa vuonna 1943, kun isotätini farmaseutti Rauha Serafia Heiskanen (os. Ennen kaikkea ne kertovat sodasta ja siitä selviämisestä. tammikuuta 1942. Koska elettiin sota-aikaa ja kaikesta oli pulaa, vanha rouva on askarrellut tontut ylijääneistä kangaspaloista. Yhdellä on vain pitkä tukka, se lienee tyttötonttu
Tonttujen nutut ovat satiinia, sifonkia ja puuvillaa. Liitä mukaan myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, jotta voimme olla yhteydessä, jos haluamme täydennystä esineen tietoihin. Pula-ajan tontut. Lähetä meille kuva ja tarina sinulle tärkeästä, rakkaasta ja merkityksellisestä esineestä. Kirjoita esineeseesi liittyvät muistot ja liitä mukaan myös kuva siitä ( koko vähintään 2 Mt). Tarina voi liittyä siihen, mistä olet hankkinut esineen tai keneltä olet saanut sen. Tammikuun lopulla 1942 hän jäi leskeksi. Rakkaan esineet kirjoitukset ja kuvat sähköpostilla: athene@kolumbus.fi Takanreunuksella tanssitaan Sinivuorten yön tahtiin Isotätini Rauha Heiskanen avioitui huhtikuussa 1941. HYVÄ ANTIIKKI JA TAIDE –lehden lukija. Avaa meille aarteittesi tarinat. Tuon ajan mukaan morsiuspuku oli musta. Se voi olla taulu, kirja, lasiesine, patsas ihan mikä vaan sinulle tärkeä tavara, johon liittyy myös tarina. Kun esineeseen liittyy tarina, se muuttuu arvokkaammaksi, se ei ole enää pelkkä esine. Sinivuorten tontuilla on jokaisella omat persoonalliset ja ilmeikkäät kasvot. Antiikki ja taide | 81 Rakkaat esineet KERRO AARTEESI TARINA ?. Hääkimpussa oli neilikoita. Esineen hinnalla ei ole mitään merkitystä
3.12. Hagelstamin Modern, Helsinki . 12.12. 20.–21.4. 12–13.1 Helsingin antiikki-, taideja keräilymessut, Kaapelitehdas, Puristamo ja Valssaamo Helsinki . 12.–13.1.Turun Antiikkija Keräilymessut ,Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku . Bukowskis, Wanha Satama, Helsinki TAMMIKUU 2019 . Lahden Antiikkija Keräilymessut Jokimaan Ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6, Lahti HUHTIKUU 2019 . 26.1. 08.12. Lasipäivä / Suomen lasimuseo, Riihimäki HELMIKUU 2019 . 23.–24.3. Helanderin kuukausihuutokauppa, Hernepellonkuja 8-10, Helsinki . 13.12. Classic Sale Helsinki, Stockholms Auktionsverk, Helsinki . 11.–12.12. Tapahtumat 2018 82 | Antiikki ja taide JOULUKUU 2018 . 5.-6.1.2019 Helsinki Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Helsinki . Tampereen Antiikkija Keräilymarkkinat Kauppaoppilaitos (TREDU), Sammonkatu 45, Tampere MAALISKUU 2019 . 9.-10.3. Hagelstamin kuukausihuutokauppa, Helsinki . Hämeenlinnan antiikki-, taideja keräilymessut, Elenia Areena, Hämeenlinna . Selected Classics -huutokauppa. Järvenpään Antiikkija Keräilymessut, Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää . Weturitorin antiikki-, keräilyja vintagemessut , Tallikankaankatu 3, Pieksämäki . 16.2. 2.-3.2. Helsingin Antiikkija Keräilymessut, Kaapelitehdas, Puristamo & Valssaamo, Tallberginkatu 1 C, Helsinki 2019. Huutokauppahuone Aleksin kuukausihuutokauppa / Lempäälän Aleksi . 01.12. 30.–31.3
Tule tutustumaan ainutlaatuiseen kokoelmaamme. Museo avoinna ke ja su 15-17, ryhmät sopimuksen mukaan. Puh: 09 442 501 www.reitz.fi SUOMALAISEN TAITEEN JA EUROOPPALAISEN ANTIIKIN HELMIÄ TÖÖLÖSSÄ. Ilmainen sisäänpääsy ja opastus myös ryhmille. krs. Apollonkatu 23 B 64, 6
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-04 700278-1806