LASISET ja taide MRXOXNXXVHQ NRULVWHHW WHNHY¦W SDOXXWD Mukava sohva 6/2014 8,10 € . (QWLV¸LQWL . $UMHQ KLVWRULD Martta-nuken arvo jopa tuhat euroa ROKOKOOTA muhkeimmillaan Kokoelmassa jo 6000 Mercedes Benzin pienoismalliautoa Kiireinen jouluaatto kirjapainossa loi Art Nouveaun Tamminiemen huvimajasta paljastui 14 pintakäsittelykerrosta Seinäjoen antiikki- ja keräilymessuilla tehtiin kauppaa Retro haastaa antiikkia. .¦GHQWDLGRW . .HU¦LO\
Tulikuumat Syysedut www.donnerblitz.com Hanki nyt antiikkia jääkylmään hintaan. Kysy! Antik Village. Kuljetuspalvelu. Hintaedut voimassa 15.joulukuuta saakka! Huomaa uusi osoitteemme
(09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 09-413 97 370 Antiikki ja taide . Meiltä myös Birger Kaipiaisen tapetit Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 www.wanhatkupit.fi facebook.com/ WanhatKupitPaimala Paimalantie 369, Turku Katso myös www.krookila.fi ja TAIDE !!!!!!!! Varaa paikkasi palveluhakemistossa !!!!!!!! Uudenmaankatu 17, Helsinki Perinnerakentajan rautakauppa Puh. 10-18, la-su 10-15 www.ajan-muisto.fi www.ruukkikirppis.com Löydät meidät myös Facebookista Poratien kalustemyynti on keskitetty Vaajakoskelle. www.wanhaveikko.fi Kaakeliuunien entisöinti 040 – 4127711, 040 – 3675464 stahle.camilla@gmail.com r)VPOFLBMVSFTUBVSPJOUJ r&SJLPJT KB SFNPOUUJNBBMBVLTFU 1VI ] JOGP!SFTUBVSPJOUJQBKBGFOJY à ] XXX SFTUBVSPJOUJQBKBGFOJY à Wanhat Kupit Tuotannosta poistuneita Arabian astioita, kahvikuppeja, lautasia, maitokannuja ym. Jatkossa Poratiellä pidetään huutokauppoja. 3. Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. Tuhansia tuotteita. Sajatie 445, Loppi Sajaniemi talvella ark. Myös neuvontaa entisöinti- ja tyyliasioissa. 2000 mallia heti varastossa. 10-16, la 10-15 | kesällä ark. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@ karprint.fi puh. !!!!!! PALVELUHAKEMISTO !!!!!! RUUKKIKIRPPIS Billnäsin ruukissa OSTO – JA MYYNTILIIKE Antiikkia, käyttötavaroita & huonekaluja ym. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja
Konservaattoreiden tutkimustyö toi päivänvaloon kiinnostavia jälkiä menneistä ajoista. Niissä näkyvät elämän jäljet kaikkine kolhuineen. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi ANTIIKKI JA TAIDE 4 . Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 34 €. Karprint Oy julkaisee 16 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Antiikki ja taide Kestäviä, käsityömäisiä klassikkoja Mersupienoismallimania kehittyi aikuisiällä Kalevi Karusuon koko elämä on kietoutunut jotenkin autoihin. Yritys on perustettu 1962. 36 Pitääkö ryijy pintansa. Tyylille leimallista ovat kaarevat muodot sekä koristeaiheiden epäsymmetrisyys. Kaareva, vaaleasävyinen, pehmustettu tuoli oli rokokoolle tyypillinen. 13 Rokokoossa sisustetaan romanttisilla pastelliväreillä Rokokoo ihannoi hempeää koristeellisuutta, pehmeitä pastellivärejä ja haki kuvituksensa romantisoidusta maalaiselämästä. 18 Kirkon kupoli symboloi valosoihtua Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko Järvenpäässä on täynnä pyhiä tarinoita, häikäisevää kauneutta ja historiaa. Monet perheet ovat aikoinaan urakoineet puuesineiden koristemaalareina. 50 6 Tamminiemen huvimajan sisätilan monet kasvot Tamminiemen pieni huvimaja on seisonut uskollisesti aurinkokukkulallaan 1840-luvulta lähtien. Seinällä tyypillinen maalaiselämää kuvaava Toile de Jouy -kangas. Terijoen evakkojen perintönä rakennetun ortodoksikirkon ikonitaide puhuttelee myös tämän päivän ihmistä. ja taide Sisällys 6?2014 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. Tuotteen hyvä laatu on itsestäänselvyys – nyt kilpaillaan asiakkaan huomiosta. 09-413 97 370 Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mira Piispa Taitto: Päivi Ahlroth ja Mika Kettunen Ilmoituspäällikkö: Kristiina Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 55 Martta-nukke on aarre Martta-nuket ilmentävät kulttuurihistoriaamme. Omistajat ja aikakaudet ovat vaihtuneet ja painaneet oman leimansa huvimajan sisätilaan. 46 13 Kestäviä, keskisuomalaisesta koivusta tehtyjä puuleluja on tehty kotimaan leikkiviin koteihin Jyväskylässä jo 91 vuotta. Antiikki ja taide ISSN 2341-622X Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 09-413 97 333 Kannen kuvassa: Ett hem -kotimuseo Kuva: Julia Lillqvist. Aikuisiällä alkaneen keräilyn pääuoma ovat Mercedes Benzin pienoismalliautot, joita on noin 6 000. Nykyisessä kilpailutilanteessa menestyvät vain ne, jotka erottuvat. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi, puh. Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Marttanukkeja kerätään arvokkaina keräilykohteina. Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 39 €
Venäjän ortodoksikirkko päätti, että paikka on pyhä ja alkoi rakentaa Jumalanäidin nukkumisen nunnaluostaria vuonna 1891. Perinteiden taide on menettänyt suosiotaan, sen sijaan kultakauden taide sekä 50-luvulta alkava abstraktimpi taide ovat tällä hetkellä kysyttyjä. Seinäjoen Antiikki- ja keräilymessut sykähdyttivät kävijöitä. Iloa ja inspiraatioita kauneudesta! Loppu- ja alkuvuoden antiikki- ja keräilytapahtumia Bongaa hyvät ostopaikat. 89 Ripaus mystiikkaa Viron koillisosassa sijaitseva Kuremäen eli Pühtitsan nunnaluostari suorastaan häkellyttää kauneudellaan ja monimuotoisuudellaan. Pöydän toinen erikoisuus olivat jugendtyyliset kynttilänjalat. Kiireinen jouluaatto kirjapainossa teki hänestä uudenlaisen taiteilijan. Ensimmäiset kuusen lasikoristeet tulivat Suomeen 1850-luvulla. Kyläläiset ja turistit hakevat lähteestä edelleen kanisterikaupalla parantavaa, pyhää vettä. Kauneus liikahduttaa tunteita. 82 Perinteinen joulukoriste syntyi oljista ja paperista Yksi joulun tärkeimmistä symboleista on ollut joulukuusi. Monen talon portailla tai ikkunalaudalla istuu kodikkaasti kissa. Kuremäen luostarin syntyhistoriaan liittyy ripaus mystiikkaa. Luostarin syntytarinaan liittynyt lähde löytyy luostarinmäen juuresta. Hyvin myivät talonpoikaishuonekalut, lasitavara, vanhat joulukortit, lehdet ja taidekin. Siellä saa tuntea pyhyyden ja hyvyyden läsnäolon. Antiikkikauppias Ulla JärviJuusela myi Seinäjoen Antiikki- ja keräilymessuilla harvinaista Iittalan kalenteripurkkia vuodelta 1967. Kauneus jalostaa. Kerrotaan, että paimen näki tammen luona aamuvarhaisella valoa hohtavan naishahmon. 5. Katso loppuvuoden ja alkuvuoden antiikkimessut ja -tapahtumat. Kauneuden kokemuksessa on varmasti taiteen ja antiikin keräilyn suurin arvo meille antiikista ja taiteesta hurmaantuneille. Pääkirjoitus a 5! a j 01 lu a 2 jou ott ta vu lis a al utt uh u Ra isaa lo va 36 Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmin suunnittelemat enkeliaiheiset ryijyt ovat nykyryijyjen kestosuosikkeja. Vierailu Kuremäen nunnaluostarissa on hyvin vaikuttava kokemus. Ennen kaikkea Kuremäen nunnaluostari kukkivine puutarhoineen ympäröi kävijänsä kauneudella. Ainavihanta ja vihreä puu on tuonut kesän talven keskelle. Jumalanäidin nukkumista kuvaava ikoni on yhä luostarin suurin aarre. 65 Näytteilleasettajat kuin yhtä suurta perhettä Messuilla vieras on vieras ja näytteilleasettajat yksi iso ja vastaanottavainen perhe. 72 Alphonse Mucha – mies ja hänen kiemuransa Tšekkiläinen Alphonse Mucha eli 1800–1900-luvun taitteessa, jolloin maailma muuttui vauhdilla. 68 Talouden kiristyminen heijastuu taidemarkkinoihin Taideasiantuntija Pauliina LaitinenLaiho kertoo, kuinka kireä taloustilanne näkyy myös taiteen kentällä, hinnat 65 jälkimarkkinoilla ovat kuluneen vuoden aikana pudonneet alas. Mies haki kyläläiset katsomaan näkyä, ja he löysivät tammen alta vanhan ikonin. Luostari kohoaa mäen päällä kohti taivasta kultaisine kupoleineen. Hän näki sen myös lähellä läheistä lähdettä. Kuvassa ”Oma enkelini”. Luostarin puutarhassa vierailijan vastaanottaa kukkameri. Luostarin ahkerat ja itselliset nunnat asuvat kauniissa puutaloissa, joita koristavat taidokkaat puuleikkaukset. REETTA AHOLA Antiikki ja taide . Ikkunaverhoina nunnien kodeissa ovat pyhän kotiin sisälle heijastavat valkoiset pitsiverhot. Myöhemmin se sai koristeitakin. Ikonin löytymisen kunniaksi asukkaat rakensivat mäelle kappelin
Karmiininpunaa, kukkamedaljonkeja ja helmiäistä Entisöinti TAMMIN HUVIMAJAN MONET 6 . Antiikki ja taide
Pahvin päällä oli kolme maalikerrosta. – Melkoinen määrä tutkimustyötä tarvittiin, ennenkuin tähän väriin päädyttiin, Päivi Eronen selvittää. Tämä karmiininpunainen sävy, tosin hyvin hailakkana, löytyi vihdoin seinän yläosasta, sen alimmasta liimamaalikerroksesta. Konservaattoreiden tutkimustyö toi päivänvaloon kiinnostavia jälkiä menneistä ajoista. Tutkimuksella seinäpintojen alkuaikoihin Restaurointitöitä edelsi Museoviraston konservaattoreiden, Hanna Rotosen ja Katariina Sommarbergin, tekemä huvimajan kunnon dokumentointi ja vauriokartoitus. Seiniä peittävät, maalatut lastulevyt päätettiin poistaa, jotta kaikki pintakäsittelykerrokset saataisiin selvitettyä. Se tulkittiin ensimmäiseksi pintakäsittelyväriksi. Nyt katsomme karmiininpunaista seinäpintaa, joka on siis uusi ,kuten värikin. – Kun huvimajan sisätila päätettiin restauroida, seiniä peittivät vaaleaksi maalatut lastulevyt, hän selvittää. !!!!!!!! TEKSTI: MARJUT POPELKA KUVAT: MARJUT POPELKA JA MUSEOVIRASTO Tamminiemen huvimajan ovet avautuvat toivottavasti vielä yleisöllekin. Ohoh, onpa täällä punaista! Päivi Erosta naurattaa. NIEMEN SISÄTILAN KASVOT Tamminiemen pieni huvimaja on seisonut uskollisesti aurinkokukkulallaan 1840-luvulta lähtien. Mennään sisään, kehottaa johtava rakennuttaja Päivi Eronen Museoviraston Kulttuuriympäristön hoito-osastolta. Levyjen alta paljastui ensin kolme repaleista, painantakuvioista pahvitapettikerrosta. 7 >. Karmiininpunainen pigmentti on erittäin herkkä valolle. Alkuperäinen väri viestii empireajasta Miksi sisäseinien nykyväriksi valittiin juuri punainen. V uonna 2010 edustuskuntoon restauroitu Urho Kekkosen museo Tamminiemen keltainen, empiretyylinen huvimaja näyttää tähyilevän tulijoita kukkulallaan. Omistajat ja aikakaudet ovat vaihtuneet ja painaneet oman leimansa sisäpinnoille. Vain pari porrasaskelmaa ja sitten astutaan valkeiden joonialaispylväiden välistä avokuistille. Huvimajan okrankeltaisen ulkovärityksen jälkeen huonetilan ilme yllättää. Huvimajan seinien pahvitus ajoittuu luultavimmin noille vuosikymmenille, Päivi Eronen määrittää. Huvimajan paripeiliovet ovat jo kutsuvasti auki. Sisäseinien nykyinen karmiininpuna viittaa empireaikaan. Alta alkoi paljastua oikea kulttuurihistoriallinen aarre: kaikkiaan 18 pintakäsittelykerrosta! Parhaiten säästyneitä olivat alimmat, suoraan lautapinnalle maalatut tai liimatut pintakäsittelykerrokset. Huvimajan suunnit- Antiikki ja taide . – Tuollaiset kuviopintaiset pahvitapetit olivat suosiossa 1930–50-luvulla. – Tämä väri on ollut tässä pari vuotta ja on jo haalistunut melkoisesti, huomauttaa Päivi Eronen ja osoittaa sitten huoneen nurkkausta: – Värin alkuperäinen, voimakkaampi sävy näkyy nurkissa, jonne aurinko ei paista suoraan. Niiden tarkkaa asentamisvuotta ei tiedetä – todennäköisesti seinät oli levytetty 1960–1970-luvulla
> Esitysaukosta näkyy 1870-luvulla suosittua kukkamedaljonkitapettia ja sen pari pientä fragmenttia kangasjäljitelmätapetista. > Länsiseinän esitysaukosta näkyy kirjoituksia vaaleansinisellä liimamaalipinnalla. > Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, ketä kuva esittää ja kuka sen on seinälle taiteillut. 8 . Antiikki ja taide. > Lähikuva viehkeästä kukkamedaljonkitapetista
Valkoinen liimamaali 4. Samaa väriä on löytynyt myös Engelin käsialaa olevan Bockin talon eli Vanhan Raatihuoneen ruokasalista. Keltainen (okra) liimamaali 7. Engeliä (1778–1840), Helsingin empirekeskustan luojaa. Konservaattoreiden tutkimusraportissa osa tulkinnoista on visioita siitä, minkälainen tapetti, boordi tai maalikerros on saattanut olla, mikä valottaa työn haasteellisuutta. Niinpä tapetin tai yläreunan boordin tulkitseminen on ollut ammattilaisillekin aikamoista salapoliisityötä, Päivi Eronen toteaa. Valkoinen (pohjamaali?) 16. lastulevy 17. Kangasjäljitelmätapetti 1880-luku 11. 9 >. Punertavan vaalea liimamaali 6. Vaaleansinisellä liimamaalipinnalla on lyijykynällä kirjoitettuja, venäjän- ja ruotsinkielisiä tekstejä sekä piirroksia ympäri huonetilaa. Vaaleanvihreä liimamaali, vihreä-musta reunanauha 3. Valkoinen (pohjamaali?) 18. Lehvätapetti, puna-musta reunanauha, 1890-luku 012 – Pinkopahvi 12. Seinän alaosa: siniharmaa liimamaali (sinisävyinen kenttämaalaus) 5. Vaaleanvihreä öljymaali 9. nistä, okrankeltaista, vaaleansinistä ja taas vihreää, Päivi Eronen kertoo. Rekonstruktiokuva havainnollistaa, miten loistokkaalta tapetti on näyttänyt seinäpinnalla. Harmi, että kirjoitukset ovat niin huonokuntoisia, ettei tekstikokonaisuuksia ole voitu selvittää. Vaaleanpunainen liimamaali 2. telijaksi arvellaan arkkitehti C. L. Monesta on jäljellä enää hyvin pieniä fragmentteja. Eräs mielenkiintoisimmista kerroksista on seitsemäs pintakäsittelykerros. Empirerakennusten huonesarjan värit olivat usein sininen, vihreä, keltainen ja roosa tai punainen. Muutamissa esiintyy Sininen tunnelma ja runosuonen sykintää Eri pintakäsittelykerroksista – vanhimmista liimamaalikerroksista ja tapeteista – löytyi väreinä punaista, vaaleanvihreää, si- Konservaattorit jäljittivät tapetin saumakohdasta sen alkuperäiset, hehkuvat värit. Kuva: Museovirasto. Pintakerrosten tutkimusta ja tulkintaa Huvimaja on kylmä rakennus, joten siistimisen ja uusimisen tarvetta on vuosien saatossa riittänyt. Vihertävä öljymaali 15. Kukkamedaljonkitapetti 1870-luku 10. Huvimajan pintakäsittely ilmentää eri aikakausien tyylisuuntauksia 1. Vaaleanharmaa öljymaali (Kerrokset poistettu 2011) 017 – Puukuitu- l. Kuva: Museovirasto. Vaaleansininen liimamaali (kirjoitukset, piirrokset) 8. Vaalea lateksimaali (Kerrokset poistettu 2011) Antiikki ja taide . Seinän yläosa: vaalea siniharmaa liimamaali. – Kun huvimajan pintoja on aikoinaan uusittu, vanhat tapettikerrokset on revitty alas. Kangasjäljitelmätapetin koko kuvio saatiin piirrettyä fragmentteja yhdistelemällä. Pystyraitatapetti, kultainen reunanauha 1910-luku 13. Helmiäistapetti 1920-luku 1930-1950-luku 014 – Pahvitapetti 14
Vanhin tapettipinta eli yhdeksäs pintakäsittelykerros edustaa kuvionsa perusteella 1870-luvun kukkamedaljonkitapettia. Siellä näkyy fragmentteja useista tapeteista. Alla pilkottaa palasia kukkamedaljonki- ja kangasjäljitelmätapetista. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin > Huvimajan ainoa kaluste on kiinteä penkki, joka kiertää huvimajan takaseinustaa. > Oven viereen oikealle on jätetty esitysaukko, josta näkyy fragmentteja 11. vuosiluku 1878, ja ainakin osa on ilmeisesti värssyjä. 10 . kerroksen lehvätapetista. Arvailujen varaan jää, kukkiko huvimajassa romantiikka ja sepitettiinkö seinälle säkeitä kiitokseksi isäntäväelle. Medaljongin keskellä oli siro, usein epäsymmetrinen kukkakimppu. > Länsiseinällä penkin alle jäävä seinäosuus on jätetty levyttämättä. Antiikki ja taide. Vinoruutuja ja medaljonkeja muodostavat köynnökset olivat 1800-luvun lopun suosikkiaiheita. Kuvio muodostuu köynnösten rajaamista medaljongeista, joista syntyy vinoruutuverkkoa. Karmiininpunainen maaliväri säilyy parhaiten nurkissa, auringolta suojassa. Itämaisia vaikutteita ja värien hehkua Kukkamedaljonkitapetin päällä on ollut punainen kangasjäljitelmätapetti 1880-luvulta. Tapettimuotia vuosikymmenten saatossa > Fragmentteja tapettikerroksista: herkkäkuvioista, raidoitettua helmiäistapettia, sen alla pystyraitaista tapettia sekä palanen vihreävoittoisesta lehvätapetista. Tamminiemen huvimajan seiniltä löytyi fragmentteja kaikkiaan viidestä eri tapetista
Kerrokset on otettu esiin mekaanisesti kirurginveitsellä ja sävyt määriteltiin Natural Color System (NCS) -värijärjestelmällä. Liimamaalien raaka-aineet olivat liima, täyteaine – tavallisimmin liitujauhe – ja mahdollisesti väriaine. kerros on ollut vihreävoittoinen, sirokuvioinen lehvätapetti, joka ajoittuu 1890-luvulle. Kuva: Museovirasto. 11 >. Nykymuotoinen pinkopahvi tuli markkinoille 1865, ja sen suosio jatkui 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Nuorin eli 13. Tapeteilla luotiin muodikas ja edustava ilme Pinkopahvi on helppo ja halpa suoja Herkkäpintainen liimamaali Seiniä on päällystetty jo 1700-luvulta asti tapeteilla, tuolloin tosin vain kaikkein varakkaimmissa taloissa. Suurin syy tapettien kukoistukseen oli Venäjän kauppa. pystyraitatapetti on 1910-luvulta. Niistä kuuluisin lienee Ensopahvi, muita tuotenimiä olivat Lulosa ja Tako. Sitä ennen paperiarkkeja oli liimattu suoraan seinään. Maku oli idässä täyteläinen: kultaa, voimakkaita värejä ja täyteläisiä muotoja arvostettiin. Helmiäisvärejä opittiin valmistamaan 1910-luvulla. Huvimajan kiinteä penkki on todennäköisesti valmistettu samoihin aikoihin, sillä kuviopintainen pahvi ei ulotu penkin alle. Samaa tapettimallia on käytetty myös Porvoon Tuomiokapitulissa. Lautalattia sai maalipeitteen myöhemmin Huvimajan öljymaalattu lattia on tehty leveistä laudoista. Tapetin alkuperäiset, hehkuvat värit löytyivät saumakohdasta. ” Huvimajassa raitatapetin parina on ollut kapea, kullanvärinen koristeviiva noin seitsemän sentin päässä katonrajasta. Liimamaali on perinteinen sisätilojen maali, erittäin kaunis, mutta herkkäpintainen. Seuraavaksi käyttöön tuli jopa kolme metriä leveitä pahvirullia, joista leikattiin seinän peittäviä arkkeja. Kuvioitua pahvia alettiin myydä 1920-luvulla. Lattian maalipinta oli kauttaaltaan krakeloitunut ja hilseilevä ja maalikerroksia löytyi kuusi. Pahvitapetit syrjäyttivät paperiset On arvioitu, että Tamminiemen huvimajassa pahvitapetit on otettu käyttöön 1930–1940-luvulla. ” Kuvio on hyvin samankaltainen kuin itämaisissa matoissa. itämaisissa matoissa. Lehvätapetteja suosittiin kartanoissa Seuraava eli 11. 1800-luvun lopulta tapetointi oli yleistä tavallisissakin taloissa, olihan se suhteellisen huokea keino saada kotiin hieno ilme. tapettikerros on 1910– 1920- luvulle ajoittuva pystyraitainen helmiäistapetti. Kerroksen 12. Väriportaikko itäisen ikkunan karmista. Samaa lehvätapettia on löydetty erivärisinä versioina muun muassa Vantaan Tikkurilan Konungsin kartanosta sekä Siuntion kartanosta. Vain pinkopahvia saa edelleen ja sitä osataan myös käyttää. Huoneenkorkuisina rullina myytävät pahvitapetit olivat 1930-50-lukujen menestystuotteita. Kasvikuviot ovat tyyliteltyjä ja muistuttavat kangasjäljitelmää. Idässä arvostettiin kultaa, voimakkaita värejä ja täyteläisiä muotoja. Sen huokoinen pinta ei juurikaan kestä koskettelua, ja sitä käytettiin usein vain sisäkatoissa. – Tästä tapetista löytyi vain hajanaisia, haalistuneita palasia, joista konservaattorimme rakensivat laajemman kuvion, Päivi Eronen tarkentaa. Huvimajan maalatut pahvitapetit olivat sävyiltään vaaleita. Siinä sivussa suomalaisetkin saivat väriloistoa koteihinsa. – Oli vihertävää, valkoista – mahdollisesti pohjamaalina – ja vaaleanharmaata öljymaalia, Päivi Eronen luettelee. Kasvikuviot ovat tyyliteltyjä ja muistuttavat kangasjäljitelmää. Siitä konservaattorit päättelivät, että katonrajassa on ollut erillinen kattolista. Antiikki ja taide . Suomalainen tapettiteollisuus eli kultaaikaansa 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun ja suurin syy kukoistukseen oli Venäjän kauppa
12 . Siksi seinillä olevista maali- ja tapettifragmenteista ei löydetty ikkunamaalien jäänteitä, jotka olisivat auttaneet yhdistämään ikkunapuitteiden sävyn tiettyyn seinän käsittelyvaiheeseen. Päällimmäinen, valkoinen maalipinta hilseili kauttaaltaan. Kuva: Museovirasto. Tamminiemen huvimaja on kiintoisa kulttuurihistoriallinen kohde jo historiansa puolesta. Päällimmäinen maalikerros oli hyvin krakeloitunut. pintakäsittelykerroksen yhteydestä. Huvimajan rakennusosa- ja pintatutkimus 1.10.2010– 30.4.2011 Maire Heikkinen, Suomalainen tapettikirja, 2009.. Ikkunoiden kehyslaudat on ilmeisesti irrotettu aina, kun seiniä on käsitelty, koska paperoinnit yltävät kehyslautojen alle. Pohjoisikkunan karmista löytyi neljä maalikerrosta. Hanna Rotonen & Katariina Sommarberg /Museovirasto. Katosta löytyi kolme erillistä, suoraan puupinnalle maalattua liimamaalikerrosta. Katon väritys tiedetään ainoastaan seinän 14. Toistaiseksi se kuitenkin on suljettu yleisöltä hieman hankalan sijaintinsa takia. Sävyiltään ne ovat niin neutraaleja, ettei niitä voida varmuudella yhdistää mihinkään tiettyyn tyylikauteen. Lukuisat naulanreiät liimamaalikerrosten päällä kertovat siitä, että katto on pahvitettu useamman kerran. Sisäkatto siveltiin liimamaalilla Mervi Saarenpää, Urho Kekkosen museo Tamminiemen pääopas ja Päivi Eronen Museovirastosta tarkastelevat tyytyväisinä restauroitua avokuistin kattoa. Vihertävällä öljymaalilla maalatun pahvitapetin päältä löytyi merkintä: ”Tämä väri seinään ja kattoon, myös kangasfyllingit, kattolista valkoinen.” Tuolloin huvimajan sisätilaa on siis hallinnut vaaleanvihertävä väritys. . Lähteitä: Haastattelu: Päivi Eronen / Museovirasto. Varhaisimmat löydetyt maalikerrokset sopisivat sävyiltään ennemmin 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun. Antiikki ja taide Huvimajan tasainen sisäkatto on tehty sileistä laudoista. Konservaattorit ovat päätelleet, että lattia on mahdollisesti ollut maalaamaton ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Alemmat kaksi maalikerrosta ovat vaaleanruskeita. Vaaleus hallitsi ikkunapuitteissa ja -kehyksissä Huvimajan ikkunapuitteista löydettiin useita vaaleita maalikerroksia. Konservaattoreiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että nekin ovat olleet vaaleita liimamaalikerroksia, jotka ovat tummuneet ajan saatossa. Mahdollisuuksia huvimajan avaamisesta yleisölle ollaan selvittämässä
13 >. Kaarevat muodot ja epäsymmetrisyys vastaiskuna hovin kaavamaisuudelle ROKOKOOSSA sisustetaan romanttisilla pastelliväreillä Antiikki ja taide . Rokokootyyli näkyy kaarevissa muodoissa ja luonnosta ammentavissa koristeaiheissa. Tyylisuunnat 1700-1800-luvun vaihteessa mahongin ja pähkinän väriset puuosat tulivat kalusteissa muotiin
Rocailleornamentin rokokoohon toi italialaissyntyinen, kuninkaallinen suunnittelija Juste Aurèle Meissonnier, joka myös antoi rokokoolle sen tunnusomaisen, järjestelmällisen epäsymmetrian. – Rokokoo kumpusi maalaiselämän ihannoinnista, jota kuvastaa hyvin Maria Antoinetten Versaillesin palatsin puutarhaan luoma, romantisoitu maalaismiljöö. Ranskan ja Pietarin hovit koristivat kilvan palatsejaan siinä, missä köyhän Pohjolan kartanot loivat tyylistä oman, hillityn versionsa. Antiikki ja taide Pariisin Versaillesin linnassa voi nähdä rokokootyyliä loisteliaimmillaan.. Rokokoon nimi tulee kivistä tai simpukoista tehdystä luolasommitelmasta (rocaille). R okokoo on tyyli- ja muotoilusuuntaus, jonka syntyi Ranskan hovissa 1700-luvun alkupuolella. – Rokokoossa kaikki huonekaluista vaatteisiin ja leivoksiin asti oli kevyttä, romanttista, kaunista ja hempeää, jopa ylimakeaa. Rokokoo on ensisijaisesti sisustus- ja huonekalutyyli, mutta sen vaikutus näkyi 1700-luvulla myös muilla aloilla, muodissa ja taiteessa. Rokokoo ihannoi hempeää koristeellisuutta, pehmeitä pastellivärejä ja haki kuvituksensa romantisoidusta maalaiselämästä. Värit ovat puuterisia pastellivärejä, vaaleanpunaista, vaaleansinistä ja helmenharmaata. Kultaa käytettiin tehosteena, Kallio kertoo. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikainen jäykkä, kaavamainen ja mahtaileva barokki korvautui uudella, vapaammalla ja kepeämmällä tyylillä. Epäsymmetriaa, kaarevuutta, maalaiselämän kuvausta Maalaiselämän ja luonnon ihannointi näkyi koristeaiheissa ja huonekalukankaiden !!!!!!!! TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: AIRI KALLIO, TUULA KOLEHMAINEN, FREDRIK TERSMEDEN, MATTON IMGAES, WIKIMEDIA COMMONS 14 . Tyylille leimallista ovat kaarevat muodot sekä koristeaiheiden epäsymmetrisyys. Rokokoo-tyyli kumpusi vastaiskuna hovin pönötykselle, restaurointimaalarimestari Airi Kallio kertoo
– Ruusut, sirot köynnökset, simpukankuorta mukailevat kuviot sekä maalaismaisemat paimenien ja lampaineen koristivat tekstiilejä ja huoneiden seinien peilipaneeleita. ” Pastellivärit, kuten hempeä sininen, harmaa ja vaaleanpunainen kuuluvat rokokootyyliin. Antiikki ja taide . Suosittuja olivat pastellinsävyiset Toile de Jouy -kankaat, jotka kuvasivat maalaiselämää. Rokokoon suosikkeja olivat pastellinsävyiset Toile de Jouy -kankaat, jotka kuvasivat maalaiselämää. ” Uusrokokoo korosti kartanoromantiikkaa, jossa heleiden pastellivärien sijaan suosittiin värityksenä valkoista ja kultaa. Ranskassa verhot ja huonekalukankaat kudottiin käsin, mutta köyhemmässä Pohjolassa kuosit toteutettiin painamalla. Epäsymmetria oli rokokoolle tunnusomaista, kaarevat linjat, liike ja keveys näkyivät toistuivat huoneiden sisustuksessa, mutta myös rakennusten arkkitehtuurissa, etenkin ikkunoissa, ovissa ja julkisivujen koristeaiheissa. 15 >. kuvioinneissa. !!!!!!!!! Muodot ja värit !!!!!!!!! Pyöreät muodot ja pehmeät värisävyt ovat ominaisia rokokoohuonekaluille
Pariisin ja Pietarin kilpailua Rokokoon varhaisvaihe alkoi Ranskassa vuonna 1715 Aurinkokuningas Ludvig XIV:n kuoltua, ja se kesti vuoteen 1730 Rokokootyyli nousi Ranskan hovista. Kiinalaisia paviljonkeja rakennettiin ympäri Eurooppaa. Esineet koristeltiin eksoottisilla, Kiina-aiheisilla kuvilla. Se antoi vastapainoa barokin miehiselle mahtipontisuudelle. Sohva sekä pienet ja helposti siirrettävät pöydät ja mukavat, selkämykseltään kaarevanmuotoiset, pastelliväreillä maalatut ja verhoillut tuolit sijoitettiin rokokoon aikana aikaisemmasta poiketen vapaamuotoisiin ryhmiin seurustelua varten. Valoisuutta ja ilmavuutta haettiin sisustukseen peileillä ja kristallikruunuilla. Kaukoidästä tuotiin muitakin ennennäkemättömiä, suosioon nousseita materiaaleja, kuten rottinkia, jalopuuta, helmiäistä, paperi- ja silkkitapetteja, peililasille tehtyjä maalauksia sekä erilaisia kankaita, kuten silkkiä, satiinia, tafteja ja sametteja. – Kiinalaisia sermejä hankittiin tulisijojen eteen, lakkamaalauksilla aikaansaatiin korkeakiiltoista punaista ja mustaa, jotka näkyivät kellokaapeissa ja soittimissa. Rokokoo toi sisustukseen kirje- ja kellokaapit sekä koristellut lipastot, joiden kansi oli usein värillistä marmoria. Niin Madame de Pompadour kuin Maria Antoinettekin rakastivat kepeän koristeellista tyyliä. Sirot huonekalut sijoitettiin tyylin mukaisesti seurusteluryhmiksi.. Antiikki ja taide Skogaholmin kartanossa Tukholman Skansenilla näkyy rokokootyyli pohjoisena, pelkistettynä sovelluksena. Vuoteissa suosittiin katoksia ja puolikatoksia, päätyjä ja kulmapylväitä. Hollantilaisten matkassa Eurooppaan tulivat tee ja posliini. Sisustustyyli !!!!!!!!! Kiinasta materiaaleja, värejä ja kuvia Kiinalaisuus eli chinoiserie oli rokokooajan muoti-ilmiö. 16 . Kuva: Fredrik Tersmeden. Tyypillinen kaluste oli pulleamuotoinen, koristeellinen lipasto, niin sanottu mahapiironki
Antiikki ja taide . Syynä tähän oli pitkälti se, ettei maassamme ollut varaa loisteliaisiin tyylihuonekaluihin ja koristeluihin. – Väripigmentit ovat olleet aikanaan hyvin kalliita. Uusrokokoota !!!!!!!!! Pohjolassa tyyli jäi hillityksi Ruotsiin rokokoo rantautui Bernadottesuvun myötä. saakka. 17. Yläluokka toteutti hovien upeista kalusteista omat, hillityt muunnelmansa. Rokokoon valtavuosikymmeniä Ruotsissa elettiin vuosina 1750–1780. Pietarin vanhojen palatsien julkisivuissa voi yhä nähdä rokokootyylin koristeellisia medaljonkeja sekä ikkuna- ja ovikoristeita. – Uusrokokoo korosti kartanoromantiikkaa, jossa heleiden pastellivärien sijaan suosittiin värityksenä valkoista ja kultaa, Kallio kertoo. Suomeen uusrokokoo tuli 1840-luvulla Pietarista. Rokokoon elementtejä on edelleen nähtävissä Tukholmassa, vanhojen rakennusten ikkunoiden ja ovien kaarevan pyöreissä linjoissa, Kallio kertoo. – Versaillesin hovi kilpaili näyttävyydessään Pietarin hovin kanssa. Pinkopahvit tulivat maahamme vasta 1800-luvulla. Näin syntyi rokokoon versiona runsas talonpoikaistyyli, Kallio kertoo. Hirsiseinä köyhyyden merkki Suomessa ollaan oltu aina köyhiä maailman rikkauksiin nähden. Kaareva, vaaleasävyinen, pehmustettu tuoli oli rokokoolle tyypillinen. Uusrokokoo suosi valkoista ja kultaa Uusrokokoo nousi kertaustyylinä muotiin aluksi Ranskassa 1830-luvulla ja vuosisadan loppupuolella myös muualla Euroopassa. – Kun tavalliset ihmiset näkivät rokokookalusteita kartanoissa, menivät he kotiin ja veistivät huonekaluista puolestaan omat muunnelmansa. Ranskan täysrokokoon aika sijoittuu Ludvig XV:n vuosiin 1730–1750. nomalehteä hirsiseinän päälle ja rikkaat kiinnittivät seiniin nupinauloin krouvia pellavakangasta, jonka päälle maalattiin. Ranskalainen rokokoo ei Suomessa saavuttanut suosiota. . Rokokootyyliin suuresti vaikuttanut henkilö oli kuninkaan rakastajatar Madame de Pompadour. !!!!!!!!! Huonekalut !!!!!!!!! > Sängyissä ja sohvissa suosittiin katoksia. Tilan tuntua haettiin peileillä ja kristallivalaisimilla. Myöhäisrokokoo kesti Ranskassa vuodet 1750–1774 kuningas Ludvig XV:n kuolemaan asti, jolloin sen syrjäytti arkkitehtuurissa ja sisustuksessa uusklassismi. Siksi säätyläiset halusivat erottautua köyhemmästä väestönosasta maalaamalla talonsa siennaväreillä, kuten punamullalla, Hirsisenä oli köyhyyden merkki, Kallio kertoo. Köyhät liistrasivat sa- Rokokoovaikutteita on nähtävissä myös nykyhuonekaluissa. Valkoinen-kulta yhdistelmä on tyypillinen uusrokokoolle. > > Sohva oli rokokoon muotihuonekalu, joka kuvasti ajan mukavuuden tavoittelua
Antiikki ja taide Isä Viktor esittelee hymyssä suin kirkkoaan, jonka palveluksessa hän on toiminut pitkään. Se on palvellut sekä Jumalaa että ihmisiä jo vuodesta 1980, jolloin Metropoliitta Johannes vihki sen käyttöön. Suomen kirkot Vierailu Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkkoon KIRKON KUPOLI SYMBOLOI VALOSOIHTUA Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko Järvenpäässä on täynnä pyhiä tarinoita, häikäisevää kauneutta ja historiaa. Kirkonhan pitäisi olla ihmisille aina avoinna, jotta he voisivat pistäytyä hiljentymään ja rukoilemaan. Hän on nykyisin eläkkeellä oleva rovasti Viktor Porokara eli Isä Viktor, joka on luvannut esitellä kirkkoa. Häikäisevän valkoiset kiviseinät ja torni, jota koristaa sipulin muotoinen, sininen kupoli ja sen päässä taivaisiin kurottava kultainen ortodoksiristi. – On harmi, että meillä kirkon ovia joudutaan pitämään lukittuina. – Tästä työstä ei oikein jäädä koskaan eläkkeelle, hän naurahtaa.. – Meillä Suomessa on mahdollista järjestää kirkon esittelytilaisuuksia. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI J ärvenpään keskustan tuntumassa silmään pistää pienen kukkulan päällä seisova, kaunis, ristin muotoinen rakennus. 18 . Terijoen evakkojen perintönä rakennetun ortodoksikirkon ikonitaide puhuttelee myös tämän päivän ihmistä. Kirkko on kuitenkin alun perin tarkoitettu pelkästään jumalanpalvelukseen, eikä Kreikassa tai Venäjällä ortodoksikirkkoja esitellä tällä tavalla, Isä Viktor toteaa lempeällä äänellä. Arkkitehti Ivan Kudrazevin suunnittelema Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko toimii Helsingin ortodoksisen seurakunnan pyhäkkönä Järvenpäässä, Keski-Uudellamaalla. Kirkon entinen, pitkäaikainen pappi sujauttaa avaimen kirkon oveen
Isä Viktor kertoo, että ortodoksisessa perinteessä kirkkorakennukset jäljittelevät Jerusalemin temppeliä. – Ortodoksikirkot muuttuivat koristeellisiksi Bysantin aikaan. Siihen kuuluvat eteinen, kirkkosali ja alttari. Järvenpään kirkon niin sanotut, tummat, vanhat ikonit ovat lähtöisin Terijoen saman nimisestä Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkosta. Temppelin nimikkoikoni Kazanilaisen Jumalansynnyttäjän ikoni on kuuluisan ikonimaalari Aleksander Wikströmin käsialaa. – Kirkko on näin kaunis ja värikäs, koska se on tehty Jumalan kunniaksi. Antiikki ja taide . Arkkitehti Ivan Kudrazevin suunnittelema Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko toimii Helsingin ortodoksisen seurakunnan pyhäkkönä Järvenpäässä. Astumme sisään kirkkoon. – Tarina kertoo, että evakkomatkan alkutaipaleella evakkolaiset olivat yht- Valamon luostanrin ikonimaalauksen opettaja Aleksander Wikström on maalannut myös kirkon Kristus Kaikkivaltias -ikonin. Vanhat ikonit Terijoelta Nyt kirkon ovet kuitenkin avautuvat. 19 >. Tosin jos me matkustaisimme aikakoneella ja palaisimme apostoliseen aikaan, emme näkisi tällaista loistoa, Isä Viktor kertoo. Tuolloin ihmiset halusivat nähdä konkreettisesti Jumalan kirkon kauneudessa ja alkoivat myös lahjoittaa kirkkoon ikoneja ja pyhiä esineitä lahjaksi Jumalalle. Osa ikoneista on myös saatu lahjoituksina entisiltä terijokelaisilta, jotka muuttivat aikoinaan Karjalasta evakkoon Järvenpäähän. Kirkkosali häikäisee kauneudellaan, loistokkuudellaan ja koristeellisuudellaan
– Kirkon eteisen freskot on tehty harvinaisella, kiinalaisella menetelmällä, jossa pintaan asetetaan ensin parin sentin kerros mehiläisvahaa. Freskoihin on valittu hallitsevaksi väriksi sininen, joka symboloi nimenomaan Neitsyt Mariaa ja on neitsyyden väri. – Kirkkosali ja alttari puolestaan on tehty märkäfreskoina, koska vahafreskon tekeminen oli lopulta liian vaativa työ, Isä Viktor sanoo. Ja niitä on runsaasti. Kirkossa vieraileva voi lukea freskoja kuin avointa, pyhää kirjaa. Siihen jälkikäteen upotetut lasi-ikonit ovat Romaniasta, ja niihin on kuvattu kaikki apostolit. Tarina kertoo Venäjällä Kazanin kaupungissa aikoinaan tapahtuneesta ihmeestä, jossa Marthaniminen tyttö näki unen, että kaupungin raunioista löytyy Neitsyt Marian ikoni, Isä Viktor kertoo. Tuota ikonia on jäljitelty runsaasti, ja sen tiedetään olleen myös Venäjän tsaariperheen rakkain ikoni. Myös Järvenpään kirkon uudemmat ikonit on saatu lahjoituksina. Vastaava ikoni löytyy myös Järvenpään kirkossa olevan analogin eli kaltapöydän päältä. Kirkon ikonostaasi eli kuvaseinä on täynnä pyhiä tarinoita ja pyhimyksiä, joita ortodoksinen perinne kunnioittaa. Kirkko on näin kaunis ja värikäs, koska se on tehty Jumalan kunniaksi. äkkiä havahtuneet siihen, että kirkko jäi evakuoimatta. Kuuluisin Neitsyt Maria-ikoni Häikäisevien ikonien lisäksi Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko puhuttelee lähes kaikki seinä- ja kattopinnat kattavalla freskomaalaustaiteella. Se on kuuluisan ikonimaalarin ja Valamon luostarin ikonimaalauksen opettajan Aleksander Wikströmin käsialaa, kuten myös kirkossa oleva Kristus Kaikkivaltias -ikoni. Sen kuivuttua taidemaalari upottaa värit kiiltävän vahakerroksen päälle. – Kukaan ei kuitenkaan uskonut tyttöä, joten hän meni itse kaivamaan maata ja löysi ikonin. Niinpä he heittivät omia tavaroitaan pois evakkoreestä ja hakivat mukaan kirkon arvokkaat esineet, Isä Viktor kuvaa. Sinisen freskon symboliikkaa ” Kirkon kattokruunu on lähtöisin Kreikasta. Antiikki ja taide Ortodoksinen kirkkotaide on häikäisevän kaunista ja värikästä. aina temppeli-ikonia eli tässä tapauksessa juuri tätä Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonia, Isä Viktor kuvaa. – Kazanilaisen Jumalansynnyttäjän ikoni on slaavilaisessa perinteessä kaikkein yleisin Neitsyt Maria-ikoni. ”. Muutoin pöydän päällä pidetään 20 . – Minulta kysytään usein, miksi orto- Ortodoksisessa ikonitaiteessa ikoni on ikkuna täältä iäisyyteen ja iäisyydestä tänne. Se on taiteilija Juri Mitrochinin valtaisa urakka ja taidonnäyte, joka valmistui lopullisesti vuonna 2000. – Tämän apupöydän päälle tuodaan aina tietty juhlaikoni kuvaamaan kulloistakin juhlaa. Se on osa perinnettä, jossa halutaan kunnioittaa Jumalaa. Kirkon keskeinen ikoni eli temppelin nimikkoikoni Kazanilaisen Jumalansynnyttäjän ikoni häikäisee kauneudellaan kirkon ikonostaasin eli kuvaseinän oikealla puolella. Freskoissa on kuvattuina Raamatun historiasta tuttuja ja etenkin Neitsyt Marian ja Kristuksen elämään liittyviä tapahtumia
doksikirkon pitää olla niin täynnä kaikkea ja miksi kuvia on niin paljon. Eukaristiassa eli ehtoollisen jakamisessa leipä ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, Isä Viktor kuvaa. – Kuvakerronta auttaa ihmistä myös jättämään maalliset asiat kirkon oven ulkopuolelle. Sen freskot ovat samaa taiteilija Mitrochinin käsialaa. . Antiikki ja taide . Vastaan aina, että siksi, että kun ihminen astuu kirkkoon, hän astuu Raamatun sisään, Isä Viktor kertoo. – He halusivat käyttää koko keräämänsä rahasumman siihen, että kirkkoon saataisiin kattokruunu. – Sen muistoksi käytämme kirkkolipuissa samaa symboliikkaa muistuttamaan, että me olemme sotajoukko, jonka tehtävänä on taistella pahuutta vastaan. – Keisari Konstantinus Suuri näki aikoinaan näyn, jossa hänelle kerrottiin, että tällä merkillä olet voittava. – Täällä pohjoisessa ihmiset puhuvat yleisesti ortodoksikirkon sipulikupolista. – Ehtoollinen säilytetään pöydän päässä olevan, kirkon muotoisen kuvun alla, jossa se säilyy muuttumattomana eli siihen ei tule koskaan hometta. Sipulikupoli vai kynttilänliekki. Se on hankittu Kreikasta ja tuotu varta vasten Järvenpään kirkkoon. Kirkon alttari on hyvin kaunis. Kirkon ikonostaasi on myös hyvin vaikuttava. Panakadilo eli kattokruunu kreikan kielellä löytyikin juuri Kreikasta. Lisää freskoja ja kirkkoliput Ikonostaasin takana oleva, pelkästään papeille varattu alttari on myös hyvin kaunis. Lähestulkoon kokonaan talkootyöllä ja lahjoitusten varassa rakennettu Järvenpään ortodoksikirkko on ennen kaikkea täynnä tarinoita sekä pyhiä että vähän maallisempiakin. Kuten kaikkeen tässä kirkossa, myös eteisessä ja kirkkosalissa oleviin kirkkolippuihin sisältyy uskonnollista symboliikkaa ja historiaa. Hänen pohjattomasta ortodoksista kirkkorakennustaidetta koskevasta aarrearkustaan on kuitenkin vielä paljastamatta yksi olennaisen tärkeä yksityiskohta. Seinäfreskot on maalannut taiteilija Juri Mitrochin. Ja sitä, että kirkko on valosoihtu ihmisten keskellä, hymyilevä Isä Viktor valistaa. Myöhemmin siihen lisättiin Romaniasta tuodut lasi-ikonit, joissa on kuvattuina kaikki apostolit. Keskellä alttaritilaa on pyhä alttaripöytä, jonka päällä valmistetaan ja säilytetään Herran pyhä ehtoollinen sairaita varten. Kattokruunu Kreikasta Kirkkosalin kattokruunu on myös hyvin koristeellinen. Kirkkorakennus itsessään on valtaisa osoitus yhteistyön voimasta ja siitä, että se on rakennettu rakkaudesta ortodoksiseen kirkkoon. Hän ompelutti näyssään olevan ristin sotalippuihinsa ja voitti taistelun, Isä Viktor kertoo. Se on virheellinen käsite, sillä kupoli kuvaa kynttilän liekkiä. 21. Isä Viktor tuntee kirkkonsa kuin omat taskunsa. Se on todiste siitä, että kyseessä on pyhä ehtoollinen, Isä Viktor sanoo. – Meillä oli täällä seurakunnassa aikoinaan ompelupiiri, jonka tarkoituksena oli tehdä työtä vanhusten hyväksi. Ne on saatu lahjoituksina Lintulan luostarista. Kirkon kirkkoliput on saatu lahjoituksina Lintulan luostarista. – Pyhä portti on tärkeässä roolissa, sillä siitä tuodaan alttarin puolelta kirkkosaliin jumalanpalvelukseen osallistuville ehtoollinen. Piiri rupesi kuitenkin jossakin vaiheessa olemaan täynnä vanhuksia, jolloin he päättivät tehdä jotakin kirkon hyväksi, Isä Viktor muistelee. Sen keskellä ovat Pyhät ovet eli Kuninkaan portti, joiden oikealla puolella on kuvattuna Kristus ja vasemmalla puolella Neitsyt Maria ja enkelit
Sen sijaan venäläinen nykytaide antaa vielä odotella itseään, Peltomaa sanoo. – Ihmiset, jotka kävivät neuvostoaikana naapurimaassa töissä, ostivat usein sikäläistä taidetta kotiin vietäväksi. Venäläisten oman ostovoiman vuoksi näihin teoksiin voi olla hyvin vaikea päästä käsiksi. Öljyvärimaalaukset suosituimpia Venäläisestä taiteesta suomalaisia kiinnostavat erityisesti öljymaalaukset. Laadukkaita töitä voi löytää markkinoilta, mutta suoranaisia arvoteoksia tulee vastaan harvoin. Keisarivallan ajan taiteen lisäksi Suomessa tapaa Neuvostoliiton aikaista taidetta. Karjalan kannaksen kautta kulki maalauksia myös valtakunnan läntisiin osiin ja taidetta tuli vallankumouksen jälkeen Suomeen myös venäläisten emigranttien mukana. – Venäläisessä taiteessa on myös laadukkaita akvarelleja, mutta vesiväritekniikan arvostus on meillä vähäisempää. – Taide liikkui keisarivallan aikana siinä missä ihmisetkin. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: WIKIMEDIA COMMONS S uomessa on vanhastaan venäläistä taidetta keisarivallan ajalta 1800-1900-lukujen taitteesta. 1910-1920-lukujen avantgardea meillä tapaa sen sijaan hyvin vähän, taidehistorioitsija Tuija Peltomaa kertoo. Kuvataide Venäläisen taiteen huipputeoksia tarjolla harvakseltaan ÖLJYVÄRIMAISEMAT KIINNOSTAVAT SUOMALAISIA ENITEN Suomessa on venäläistä taidetta erityisesti keisarivallan ajalta sekä neuvostoajalta. Antiikki ja taide Yhdeksäs aalto, vuodelta 1850, on Ivan Aivazovskin tunnetuimpia maalauksia.. Venäläisen taiteen väri- ja aihemaailma saattaa tuntua vieraalta, mutta erityisesti öljyvärimaalaukset ja maisemakuvat istuvat suomalaiseen makuun. Akvarel- 22
Venäläiset maisemamaalaukset uppoavat suomalaisiin voimallisimmin, myös muotokuvat kiinnostavat. Venäläisillä usein etusija Huipputeoksia löytyy Suomen markkinoilta silti harvakseltaan. – Venäläiset taidemaalarit käyttivät rohkeasti esimerkiksi violettia ja vaaleanpunaista, Peltomaa kertoo. Sen sijaan historialliset tai uskonnolliset aiheet voivat tuntua vierailta. Syynä tähän on venäläisten ostovoima ja halu käyttää varallisuutta taiteeseen. litöihin liittyy jopa öljyä enemmän aitouskysymyksiä. Nousseen keskiluokan sekä uusrikkaiden myötä kiinnostus taiteeseen onkin nykyään suurta, myös laatuvaatimukset ovat nousseet. Ivan Shishkin tunnetaan erityisesti metsämaisemistaan. niiden suuret taivaspinnat eivät vastaa meidän näkemystämme maisemasta. Nousseen keskiluokan sekä uusrikkaiden myötä kiinnostus taiteeseen on nykyään suurta. Suomea pidetään hyvänä paikkana hankkia taidetta, sillä meillä teokset ovat useimmiten peräisin ensimmäiseltä omistajasukupolvelta. Metsämaisemissa sen sijaan tunnistamme tuttuja ja siksi miellyttäviä elementtejä, Peltomaa pohtii. 23 >. 1800-1900-lukujen taitteen symbolismin ajan esittävissä maalauksissa on paljon meille vierasta mystiikkaa. Venäläisessä taiteessa on erilainen värimaailma kuin mihin me olemme tottuneet. – Oli ajanjakso, jolloin yksityishenkilöllä ei ollut mahdollisuutta ostaa taidetta. Sade tammimetsässä on Shishkinin teos vuodelta 1891. ” ” Venäläinen taide korkeissa hinnoissa Peltomaa kertoo, että venäläinen taide on hyvissä hinnoissa maailmalla ja myös Suomessa. Maisemamaalausten avaruus ja ” ” Venäläiset taidemaalarit käyttivät rohkeasti esimerkiksi violettia ja vaaleanpunaista. Neuvostoajan maalausten sosialistinen realismi ja työläiselämän kuvaukset koetaan Peltomaan mukaan meillä usein myös vieraaksi. Mikäli arvotaidet- Antiikki ja taide . Outoja maisemia ja värejä Venäläisessä taiteessa on suomalaisille outoa selvästi venäläiseen kulttuuriin liittyvissä aiheissa ja värimaailmassa: – Venäläisten maalausten mahtipontiset ja selkeästi venäläiseen kulttuuriin viittaavat aihepiirit, kuten historialliset henkilöt, tapahtumat tai kirkot voivat oudoksuttaa. Taidetta on varakkaiden yhtä helppo ostaa Helsingistä kuin Lontoosta, Pariisista tai New Yorkistakin
Ivan Aivazovski (1817–1900): Merimaisemat 3. Asiantuntevaa apua löytyy myös Pietarin Venäläisen taiteen museosta, Kuokkalassa sijaitsevasta Ilja Repinin Penaty-kotimuseosta ja Tretjakovin galleriasta. Tärkeää on myös muistaa, että arvotaiteen ollessa kyseessä markkinoilla liikkuu myös väärennöksiä. Antiikki ja taide !!!!!!!!!!!!!!!!!!! Venäläisen klassikkotaiteen top 5 1. Kun asiantuntijoita on meillä käymässä, heitä kannattaa käydä tapaamassa, jos haluaa 24 . Ivan Shiskin (1832–1898): Metsämaisemat 4./5. Veljekset Konstantin Makovski (1839–1915): Arkielämän kuvaukset, muotokuvat Vladimir Makovski (1846–1920): Humoristiset, kantaaottavat kansankuvaukset Kiinnostavia 1900-luvun alun taiteilijoita, jotka jatkoivat uraansa myös vallankumouksen jälkeen: Kuzma Petrov-Vodkin (1878–1939) Nikolai Bogdanov-Belski (1868–1945) !!!!!!!!!!!!!!!!!!!. Vladimir Makovskin teoksissa, kuten Poltavan markkinoissa, pikkukaupungin ihmiset pääsevät esiin. – Venäläisen arvotaiteen hankkimista vaikeuttaa se, että taide tulisi aina arvioittaa ja käyttää työhön mieluiten venäläisiä asiantuntijoita, joilla on parhaat ja ajantasaisimmat tiedot sikäläisestä taiteesta. Ilja Repin (1844–1930): Muotokuvat, kansankuvaukset 2. ta on kaupan, voi olla hyvin vaikeaa päästä siihen käsiksi, ohi venäläisten ostajien. Varovaisuutta ja asiantuntijoita Taiteen aitoustutkimusta tehdään muun muassa Grabar-instituutissa Moskovassa
Realismiakin tarvitaan, ettei aarteita näe siellä, missä niitä ei ole. Se, että taulun signeeraus on venäjäksi, ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi mestarin työ. I. Venäläiset itse tuntevat hyvin paitsi keskeiset nimet, myös pienemmät, nousevat tekijät, Peltomaa sanoo. Kulttuurintuntemus luo pohjan myös taidelöydöille. Taide on monelta osin varsin provosoivaa ja eroottista, populaaria oman kulttuurin kommentointia, Peltomaa kuvaa. ” Mikäli arvotaidetta on kaupan, voi olla hyvin vaikeaa päästä siihen käsiksi, ohi venäläisten ostajien. Hänen mukaansa on kiinnostavaa seurata, riittääkö suomalaisten rohkeus tutustua moderniin, venäläiseen taiteeseen. Ilja Repinin teos vuodelta 1887, S. – Mielestäni erittäin suositeltavaa olisi käydä Pietarissa myös nykytaiteen näyttelyissä. Kuvataiteen ja näyttämötaiteen välillä on yhteys; ennen vallankumousta suomalaisella ja venäläisellä taiteella oli niin ikään yhteyksiä. – Aina silloin, jos kaupanteossa on hoppu ja hinta alhainen, kannattaa hälytyskellojen soida. ” Antiikki ja taide . Menterin muotokuva. – Kannustan vierailemaan itänaapurissa, jonne on lyhyt matka ja helppo matkustaa. Venäläinen nykytaide on tutustumisen arvoista, vaikka saattaa toki olla suomalaiseen makuun rohkeaa. Konstantin Makovskin teos vuodelta 1875 kuvaa talonpoikien lapsien lepohetkeä. 25. tietoa omistamastaan arvotaulusta. Peltomaa kehottaa varovaisuuteen, mikäli venäläistä taidetta koetetaan myydä halvalla, kovalla kiireellä. Toki, jos kyseessä on tasoltaan hyvä, kohtuuhintainen maalaus, ei se, että taiteilija on tuntematon, välttämättä haittaa. . Teokset voivat silti miellyttää silmää ja istua oman kodin sisustukseen. Hyviin löytöihin taustatietoja Mikäli haluaa tehdä hyviä löytöjä venäläisen taiteen saralla, on Peltomaan mukaan oleellista tutustua naapurimaan kulttuuriin
Antiikki ja taide. Kirkkotaide Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen ikoni on pääikoni KUREMÄEN LUOSTARIN SYNNYSSÄ RIPAUS MYSTIIKKAA 26
27 >. !!!!!! TEKSTI: KLAUS SUSILUOTO KUVAT: REETTA AHOLA JA KLAUS SUSILUOTO Kuremäen luostarialueen helmenä seisoo yli satavuotias kirkko. Nykyaikana turistit hakevat lähteestä parantavaa, pyhää vettä. Kirkon sisäpuoli on ortodoksikirkolle tyypillisesti kultaa loistava. Antiikki ja taide . Sisältä löytyy myös Jumalanäidin ikoni. On arveltu, että aiemmin Kuremäellä sijaitsi virolaisten pyhä lehto ja mäen juurella uhrilähde. Viisikupoliseen ja kolmialttariseen kirkkoon mahtuu 1 200 ihmistä. Venäjän ortodoksikirkko päätti, että paikka on pyhä ja alkoi rakentaa Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen nunnaluostaria vuonna 1891
Ikonin löytymisen kunniaksi asukkaat rakensivat mäelle kappelin. Pyhän tammen ikoni Luostarin syntyhistoriaan liittyy vahva annos mystiikkaa. Oma matkanjohtajamme Pekka otti kehotuksen puhdistautua kirjaimellisesti. Kuremäen pääkirkko valmistui lopullisesti vuonna 1910. Suurin osa rakennuksista valmistui 1892–95. Viroksi nimi on ehkä vielä kauniimpi, ”Pühtitsa Jumalaema uinumise klooster”. Yhdessä he löysivät tammen juurelta vanhan ikonin, joka kuvasi Jumalanäidin Neitseen Marian kuolonuneen nukkumista. On arveltu, että vieläkin aiemmin Kuremäellä sijaitsi virolaisten pyhä lehto ja mäen juurella uhrilähde. K uremäen nunnaluostarin virallinen nimi on ”Pyhitetty Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen nunnaluostari”. Uimakoppi takaa yksityisyyden. Kuremäen luostarin pääportti on harvoin auki. Antiikki ja taide Kuremäen luostarin pääportin läpi kukiessa saa aistia pääportin kattoon maalattujen pyhien kuvien suojelevan siunauksen. Lyhyemmin luostari tunnetaan nimellä Kuremäen tai P?htitsan luostari. tautui puron syvennyksessä Aatamin asussa, tosin vain yhden kerran. Mies haki kyläläiset katsomaan näkyä. Noin 25 kilometriä Peipsijärveltä, Illukan kunnassa sijaitseva luostari perustettiin vuonna 1891. Hän näki hahmon myös lähteen luona. Pyhä paikka ja pyhää vettä Paikalla sijaitsi ortodoksinen kappeli jo vuosisatoja tätä ennen. Pääkirkon suunnittelija oli Mihail Preobrazhensky, jonka käsialaa on myös Tallinnan Aleksanteri Nevskin katedraali Toompean kukkulalla. Vuodelta 1608 onkin kirjallinen tieto, että paikalla sijaitsi. Lähteen vieressä on pieni puro, jonka syvänteessä voi puhdistautua maallisista murheista kastautumalla kolmesti veteen. Hän kas- 28 . Neitsyt Marian syntymäpäiväjuhlan aikaan syyskuun puolivälissä se oli. Venäjäksi käytetään sanaa ”uspenie”. Kerrotaan, että paimen huomasi tammen luona aamuvarhaisella valoa hohtavan naishahmon. Nykyaikana turistit hakevat lähteestä parantavaa, pyhää vettä pulloihin tai juovat sitä paikan päällä
Kyse on sakramentaalisesta kohtaamisesta, johon meitä rukouksen ja jumalanpalveluselämän välityksellä kutsutaan. ”Kaikkea yhdistää Jumalan ja maailman välisen pyhän suhteen mysteeri. Sana merkitsee konkreettisesti uskon salaisuutta. oikeauskoisten ortodoksien kappeli. Ikivanhan tammen luona näkyi valoa hohtava naishahmo, sama, joka nähtiin lähteen luona. Sama totuus palautuu mieleen ortodoksien polttaessa suitsuketta ikonien edessä kodeissaan tai sytyttäessä kynttilän ikonin eteen astuessaan kirkkoon”, isä Bartolemeus sanoo kirjassaan. Ortodoksinen termi sakramentille on kreikkalaisperäinen sana mysteerio, kreikaksi mysterion. Kyläläiset löysivät tammen juurelta vanhan ikonin, joka kuvasi Jumalanäidin Neitseen Marian kuolonuneen nukkumista, josta luostari sai nimensä. Taide julistaa liturgian salaisuuksia Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on kirjassaan ”Mysteerin kohtaaminen” puhunut nimenomaan ortodoksien uskon mystiikasta. Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon sopeutumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään ortodoksisuudessa jokaisen kristityn esikuvana. Ne palauttavat meidät Jumalan, toistemme ja maailman yhteyteen. Se lienee ollut paikalla jo 1500-luvulla. Ortodoksiset kirkkoisät puhuvat laajemmin sakramentaalisesta maailmankuvasta. Vaikka ortodoksinen kirkko ei ole käynyt läpi suuria kriisejä, kuten roomalaiskatolinen tai luterilainen kirkko, tai ainakaan julkisuudessa niistä ei ole puhuttu, on patriarkka Bartolomeoksen mukaan ortodoksisessa uskossakin vieraantumista sakramentaalisesta maailmankuvasta. Sakramentit tekevät elämästä elävän. Kirjallisuutta: Patriarkka Bartolomeos: Mysteerin kohtaaminen. Aika kolmasosissa eri toiminnoille !!!!!!!!!!!!!!!!!!! Taide liturgian palveluksessa Ortodoksinen usko vetoaa myös moniin ihmisiin, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Kirkkosalista löytyy myös ihmeitä tekevän Jumalanäidin ikoni. Silti juuri sakramentit tekevät elämästä elävän. Häntä on kutsuttu myös vihreäksi patriarkaksi. Mysteereillä yhteys elämän tarkoitukseen Kuremäen luostarin syntyyn liittyy paljon mystistä. Luostarialueen pääkirkkoon mahtuu noin 1 200 ihmistä. Ortodoksinen usko nykymaailmassa, kustannusyhtiö Gummerus 2009. Ekumeenisen patriarkan teoksessa käsitellään mysteerioiden lisäksi paljon ympäristöasioita, luostarielämää ja paastoa. ” Ortodoksinen usko konkretisoituu eläväksi tiloissa, joissa rukoillaan pyhien kuvien edessä. Kuremäen luostarin pääportin seinissä on kuvakertomuksia luostarin syntyhistoriasta sekä luostarin parantavista ihmeistä. Mysteeriot tekevät uskon ja Jumalan kaikkialla olevan läsnäolon todelliseksi. Ortodokseille Jumalanäiti kristityn esikuva Myöhemmin Venäjän ortodoksinen kirkko päätti, että paikka on pyhä ja alkoi rakennuttaa Pyhitettyä Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen nunnaluostaria. Kuremäen luostari kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen toisin kuin Konstantinopolin seurakunnat, mutta perusopit ovat kuitenkin samantapaiset. ” Jumalanäidin nukkumista kuvaava ikoni on yhä luostarin suurin aarre. !!!!!!!!!!!!!!!!!!! Antiikki ja taide . Selityksenä saattaa olla tietty mysteerioiden tunnustaminen. Hänessä henkilöityy myös kirkon kuva, sillä useampikin ortodoksinen kirkkoisä korostaa, että jokainen kirkko on ymmärrettävä kuin Neitseen Marian, Jumalansynnyttäjän ikoniksi. Oli ortodoksinen kirkko mitä suuntausta tahansa, ikoneissa ja arkkitehtuurissa kiteytyy pysyvään, taiteelliseen muotoon kaikki, mitä liturgiassa riemullisesti julistetaan. Kirkon sisäpuoli on ortodoksikirkolle tyypillisesti kultaa ja hopeaa loistava. – Jopa oma käsityksemme sakramentaalisesta mysteeristä ei ole enää yhteydessä itse elämän tarkoitukseen. 29 >
Luostarissa on haloista riippumaton keskuslämmitysjärjestelmä, joten halkopinot ovat pääosin varapolttoainetta. WSOY, 2007. Pöytä ja ateriayhteys viittaavat vieraanvaraisuuden hyveeseen, jolla punnitaan inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta. Valveillaoloaika jakaantuu suunnilleen kolmeen osaan. Isä Mitron mukaan trapesa-sana merkitsee myös pyhää pöytää, alttaripöytää, kirkon tärkeintä paikkaa, Vapahtajamme Kristuksen haudan kuvaa, tyhjää hautaa, ylösnousemuksen ja elämämme lähdettä. Ortodoksisuudessa trapesalla on ruokasalin lisäksi kuitenkin muitakin merkityksiä. Vieraanvaraisuus yhdistää ortodokseja maasta ja muista kulttuuripiirteistä riippumatta. Omasta piiristä löytyy asiantuntemusta myös rakennusten restaurointiin. Jättimäiset halkopinot osin rekvisiittaa Järjestelmällisyys ja käytännöllisyys näkyvät luostarissa pienissä asioissa. Kolmasosa on rukousta, kolmasosa työtä ja kolmasosa lepoa. Nunnat hoitavat kaikki luostarin arkiset askareet puutarhatöistä halonhakkuuseen. Antiikki ja taide Kuremäen luostarialueen rakennuksissa on taidokasta puutaidetta. Nykyaikana turistit hakevat lähteestä parantavaa, pyhää vettä pulloihin tai juodakseen heti. ” Kuremäellä luostarielämä koostuu kilvoituksesta, työstä ja rukouksesta. Suuret halot on ladottu siten, että ne säilyvät mahdollisimman kuivina myös sadesäällä. Isä Mitron sanakirja. Esimerkiksi trapesa tarkoittaa ruokasalia. Lähteen vieressä olevassa purossa voi puhdistautua maallisista murheista. Ikonimaalaus on voimissaan. On arveltu, että aiemmin Kuremäellä sijaitsi virolaisten pyhä lehto ja mäen juurella uhrilähde. Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa neljää jalkaa. 30 . ” Nunnat hoitavat kaikki luostarin arkiset askareet puutarhatöistä halonhakkuuseen. Nunnat tekevät kaikki omavaraisen luostarin työt, kuten puiden pilkkomisen, vaikka luostarissa ei ole enää puulämmitystä. Polttopuutkin on pinottu pikkutarkkaan, useita metrejä korkeaan, heinäsuopaa muistuttavaan jättikekoon. !!!!!!!!!!!!!!!!!! Terminologia tutuksi etukäteen Jos vierailee missä tahansa ortodoksisessa kirkossa tai luostarissa, vierailusta saa enemmän irti, jos tutustuu etukäteen terminologiaan. Ortodoksiset termit ovat usein moniselitteisiä. Kirjallisuutta: Trapesa ja muita ortodoksisia termejä: http://www.ortoweb.fi. Käytännössä työtä lienee suurempi osuus, sillä ahkeruus ja siisteys näkyvät kaikessa. Nunnien asunnoissa on herkät pitsiverhot; pyhyys pääsee pitsin kautta sisään rakennukseen ja sen asukkaiden elämään.
Vasknarvan luostarissa sanotaan olevan kymmenkunta nunnaa ja jumalanpalveluksia toimitettavan säännöllisesti, mutta kun vierailimme luostarissa, näimme vain yhden nunnan ja pari kissaa. Peipsijärven upeat hiekkarannat ovat kesälläkin suhteellisen autiot. Heitä voi nähdä kiertämässä tammea myötäpäivään ristinmerkkejä tehden. laajuuden huomattuaan isä Vasili päätti, että kirkon ympärille rakennetaan myös luostari. Voidaan hyvin puhua ekoyhteisöstä! Luostarin johtajana vuosina 1968–2011 oli ortodoksiyhteisössä legendaarinen Varvara, siviilinimeltään Trofimova, jonka aikana rakennettiin paljon uutta, jopa neuvostoaikana. Osa rakennuksista toki on avoinna vain nunnille. Joidenkin pyhiinvaeltajien mukaan tammen kuorella on parantavia vaikutuksia, minkä vuoksi sitä on kuorittu. Kaikki eivät ole malttaneet ottaa vain maahan pudonnutta kuorta. Kuremäen toimeliaisuus ei täällä näy. Nunnat liikkuvat luostarialueella vierailijajoukon keskellä hälystä piittaamatta, omia askareitaan tehden. Kalevipoeg kaivoi maata Kuremäen vierestä, jolloin syntyi Konsu-järvi ja järvestä ruopatusta maa-aineksesta Kuremäe. Käsityön helmiä voi ostaa mukaansa, mutta niitä voi tehdä myös itse: pienille ryhmille voidaan järjestää muun muassa puutyöopetusta. Ympärysmitta on lähes 4,5 metriä. Peipsijärven rauhoittava tunnelma Luostari ei ole turistieksotiikkaa Kuremäen luostari ei ole turistien iloksi kehitettyä eksotiikkaa, vaan työpaikka ja ennen kaikkea hiljentymiseen tarkoitettu alue, joten rajoitukset on helppo ymmärtää. 31. Nunnia ei saa valokuvata, ja tätä periaatetta vierailijat hyvin noudattavatkin. Olihan ikonikin löytynyt tammen juurelta 1500-luvulla. Rakennuksia ja puutarhoja toki saa valokuvata. Kalevinpojan haudan jopa kerrotaan olevan Kuremäen lähellä, Kivinömmen metsässä. !!!!!!!!! Luostarin johtajana vuosina 1968–2011 oli ortodoksiyhteisössä legendaarinen Varvara, siviilinimeltään Trofimova, jonka aikana rakennettiin paljon uutta, jopa neuvostoaikana. Hän kertoi saaneensa unessa Jumalalta käskyn mennä Vasknarvaan ja rakentaa kylän kirkko uudelleen. Neuvostomiehityksen aikana Vasknarvan kylä kitui lähes unohdettuna. Osin tämän vuoksi pyhä puu kuivunut ja sitä on tuettu vaijerein. Ryhmässä matkustaminen ei tietysti ole ainoa vaihtoehto. Avun Kalevinpojan lepopaikka Kuremäen seutu on mainittu myös Viron kansalliseepoksessa, myyttisessä Kalevipoegissa. Kirkko vihittiin profeetta Eliaan muistolle. Pyhä tammi on nunnillekin tärkeä. Vuonna 1974 kylään saapui isä Vasili Borin. Aution tunnelman Vasknarva Kuremäen luostarin nunnat avustivat Vasknarvan sisariaan ja muita työntekijöitä muonittamalla ja huoltamalla. Antiikki ja taide . Alueella on myös puolenkymmentä uutta tai uudistettua kylpylähotellia, joten myös tasokasta majoitusta ja maallisempaa rentoutusta löytyy. . Tunnelma on sananmukaisesti hidas ja raukea, kuin taide-elokuvasta. Itä-Virumaalla on viehättävää tshehovilaisen uinuvaa tunnelmaa. Hänen hautansa on yksi luostarin hiljentymiskohteista. Kiireettömästi matkaileva vieras löytää myös edullisia majapaikkoja ja ehtii tutustua ihmisiin. Myyttinen jättiläinen ”Kalevinpoika” lepäsi Kuremäen lähistöllä palatessaan Venäjän matkalta. Avinurmella on vahvat puukäsityöperinteet. Kaikesta huolimatta tammi on upea ilmestys. Hänen hautansa on yksi luostarin hiljentymiskohteista. Luostari on siis varsin omavarainen. Hiljentymiseen ei tarvita välttämättä luostaria, alueella on myös ”elämäntapakeskuksia” ja kaunista luontoa. Ei kuvia nunnista Luostarissa asuu noin 130 nunnaa ja noviisia. Ryhmänä luostarikokonaisuuteen ja siihen kuuluviin erilaisiin kirkkoihin ja muihin rakennuksiin pääsee helpommin tutustumaan. Ikonin löytyminen tammen luota on ikuistettu luostarin pääportin ylälaitaan maalauksena. Tässä jättiläiseksi (hiiglane) usein kuvattu Kalevipoeg lepäsi. Osa on etnisiä virolaisia, suurin osa kuitenkin venäläisiä. Erään kansantarinan mukaan haudassa on kulta-aarre, kolme tynnyrillistä kultaa ja kultainen miekka. Uusi kirkko sivuluostariin Kuremäen luostarin alaisuudessa toimii Vasknarvan skiitta eli eräänlainen sivuluostari. Pyhän tammen ympärysmitta lähes 4,5 metriä Kuremäen hautausmaan laidalla on suuri tammi. Luostarialueen lisäksi nunnayhteisö omistaa noin 75 hehtaaria maata, josta kolmasosa on viljelyalaa. Kuremäkeen ja Peipsijärven ympäristöön sekä Itä-Virumaan eli ”Narvanmaan” muihin kohteisiin kannattanee tutustua ryhmämatkalla, sillä tiet ovat vielä melko heikkokuntoisia ja palvelutaso vaihteleva
Työkoneiden kuningas, moottorisaha, on Suomessa pian satavuotias. Sen kulta-aika on tosin jo vääjäämättä ohi, mutta sahan pärinä on kuitenkin yhä osa suomalaista arkea. Tästä kehkeytyi sittemmin legendaarinen Arbor. – Monilla syrjäseuduilla metsätyöväki asui kämppämajoituksessa, Mikko Riikilä mainitsee. Siihen asti tuonti oli tiukasti rajoitettua. Työväki asui kämpissä Aina 1960-luvun alkupuolelle asti metsätyöt olivat Suomessa hevosvetoisia ja työvoimaa oli käytössä savotoilla ympäri maata runsaasti. Hän nimittäin haki mainittuna vuonna patenttia moottoroidulle puunkaatokoneelleen, jossa oli edestakaisin liikkuva sahanterä. Tässä kattavassa kirjassa on tuhdisti tarinaa sahojen valmistajista ja maahantuojista sekä tietenkin myös itse pääosan esittäjistä, metsiemme jätkistä ja metsureista aikain saatossa. Työkoneiden historia Saha pärähti ensimmäisen kerran Suomen saloilla sata vuotta sitten MOOTTORISAHA YHÄ TYÖKONEIDEN AATELIA Stihl, Pioneer, Hyry, Husqvarna. Laguksen kehittämä puunkaatokone ei suinkaan ollut mikään turhan heiveröinen laite; Arborissa justeeriterää liikutti kolmen hevosvoiman Archimedes-bokserimoottori, joka painoi 40 kiloa. Kuusikymmentäluvulle saakka puut karsittiin työmailla vielä kirveellä, mutta. 32 . Tänä päivänä kevyimmät mökkiläisille sopivat sahat painavat alle viisi kiloa, toimittaja ja tietokirjailija Mikko Riikilä kertoo. – Uusi aika koitti, ja pian sahoja tuotiin maahan kymmeniätuhansia vuosittain. Hän julkaisi hiljattain teoksen nimeltä Moottorisaha – sata vuotta Suomessa (Metsäkustannus 2014). Antiikki ja taide Sahojen ja metsätyömiesten historiaa Sensaatiomaista Arboria pidettiin aikanaan hyvinkin kevytkäyttöisenä työkoneena. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI: KARI KUMPULAMPI KUVAT: METSÄMUSEO LUSTO, KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO, SA-KUVA JA MIKKO RIIKILÄN KOKOELMAT U ljaat moottorisahat ilmestyivät Suomen salomaille ensi kerran jo vuonna 1915, mistä saamme kiittää turkulaista keksijää ja kapteenia Robert Lagusta (1863–1937). Kaiken kaikkiaan koko keksintö painoi reilusti yli sata kiloa. Moottorisahojen yleistymiseen Suomessa vaikutti erityisesti tuontisäännöstelyn purkaminen vuonna 1958. – Mielenkiintoista tässä on se, että moottorisahoja on alun alkaen markkinoitu niiden keveydellä. Hakkuumiehiä saattoi olla parhaina talvina töissä yli satatuhatta
Konetta valmistettiin muutamia satoja Venäjän armeijalle 1916–1924. Kita-saha eli Valmet SSK-II on kahden miehen sähkömoottorisaha. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Hän oli panssarikenraali Ruben Laguksen setä. Kuvassa Robert Laguksen patentoima puunkaatokone Arbor 1916 vuodelta 1915. Kuva: Metsämuseo Lusto. Keksijä Robert Lagus on kuvassa ensimmäinen vasemmalta. Antiikki ja taide . Tästä kaikki alkoi. Se kehiteltiin vuonna 1945 Neuvostoliittoon vietäviä sotakorvaustoimituksia varten. 33 >. Näkymä Arbor-konepajalta Turusta vuodelta 1917. Kuva: Metsämuseo Lusto
Huoltotehtävissä metsätyömies Osmo Saraniemi. Elfving oivalsi ensimmäisenä maahantuojana moottorisahojen huollon tärkeyden 1959. Painavatkin sahat helpottivat työtä, koska käsityönä järeän puun sahaaminen on tunnetusti raskasta – ja varsinkin talvella. Saksalaissotilaat kaatavat puita kahden miehen konesahalla sairaalan alueella Vermajoki-Alakurtissa lokakuussa 1941. kevyempien sahojen myötä karsintaakin alettiin tehdä pian moottorisahatyönä. – Parhaat sahurit Suomessa pääsivät nyt liki aluemetsänhoitajien ansioille, Mikko Riikilä sanoo. Tärinänvaimennusta parannetaan Metsureiden työturvallisuuteen saatiin kaivattuja muutoksia 1960-1970-lukujen vaihteessa. Riikilä kirjoittaa Moottorisaha-kirjassaan: ”Pahimmillaan tärinäsairaus johti pysyvään työkyvyttömyyteen. Moottorisahoja paljon käyttäneenä Riikilä kauhistelee vanhojen sahamallien painoa, onnetonta äänenvaimennusta ja tärinää, joka rampautti sahureita eritoten kuusikymmentäluvulla. 34 . Antiikki ja taide Jatkosotaa. Ensimmäiset hakkuukoneet ilmestyivät suomalaismetsiin jo seitsemänkymmentäluvulla. – Näissä hommissa saan myös riittävän annoksen kuntoilua. – Aluksi moottorisahoja käytettiin kuitenkin vain puiden kaatoon ja runkojen katkontaan. Hakkuumenetelmät kehittyivät seitsemänkymmentäluvun alkupuolella tehokkaiksi, mikä lihotti urakkatyötä tehneiden metsureiden tilipussia huomattavasti. Samalla metsätyö muuttui Suomessa ympärivuotiseksi, kun osa-aikaisten maanviljelijä-metsureiden tilalle tulivat työsuhteiset ammattimetsurit. Moottorisahojen tärinänvaimennusta parannettiin, koska lainsäädäntö sitä edellytti Suomessa ja Ruotsissa. Kuva SA-kuva.. – Lähinnä metsurit käyvät kaatamassa ylisuuria puita, joita koneet eivät saa nurin. Hakkuukoneet tulevat metsiin Moottorisahojen parasta aikaa Suomessa olivat 1960- ja 1970-luvut. Tärinä- taudille oli ominaista käsien kylmeneminen työtä tehdessä – valkosormisuus – ja myös yläraajojen nivelrikot olivat yleisiä. Useimpien moottorisahurien oireet lieventyivät, kun tärisevistä sahoista luovuttiin.” . Ei tarvitse kolistella puntteja salilla, hän sanoo. Metsurit käyttävät moottorisahoja enemmänkin pihapuiden kaatoon ja pienialaisten tonttien hakkuuseen. Yli puolet puista hakattiin koneellisesti ensi kerran 1990-luvun lamavuosina, kun metsäyhtiöt sanoivat irti metsureitaan. Vanhat, nostalgiset keräilysahat hän näkee lähinnä kiehtovina, teknisinä laitteina. Moottorisahoilla on Riikilän mukaan nykyään ensisijaisesti käyttöarvoa. Huoltoauto liikkui Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin savotoilla. Kuva: Mikko Riikilän arkisto. Valtamenetelmäksi moottorisahakarsinta tuli silti vasta 1970-luvun alussa. Mikko Riikilä käyttää moottorisahaa usein vapaa-ajallaan. – Samaan aikaan metsureille kehitettiin viiltosuojatut turvahousut, turvasaappaat sekä kuulonsuojaimin varustetut kypärät, Mikko Riikilä kertoo. – Vanhoihin sahoihin ja niiden keräilyyn perehdyin vasta kirjaprojektini myötä. Kuva: Metsämuseo Lusto. Saha on 45 kiloa painava Dolmar C. Hakkuutyömailla ei nykyisin juurikaan käytetä moottorisahoja
Moottorisahojen kehityksen alkuvaiheessa tekniset ratkaisut vaihtelivat maailmalla melkoisesti. Hommasta luovuttiin, koska polttomoottorisahat kehittyivät nopeasti ja olivat näppärämpiä metsätöissä. Husqvarna 180S on nimetty nykysahojen äidiksi. – Tässä sahassa pyöröterä oli kiinnitetty vajaan metrisen varren päähän. Todennäköisesti ei merkittävästi. Kuva: Metsämuseo Lusto. Eräs niistä oli sotien jälkeinen Kita-saha. Ensimmäiset Kita-sahat valmistuivat vuonna 1945 ja niitä tehtiin 1950-luvulle asti – tosin pääosa tuotannosta keskittyi sotakorvausaikaan. Poikkeavaa tekniikkaa Kita-sahoja yritettiin myydä myös suomalaisille ja Työtehoseura kokeili niitä metsätöissäkin. Nykyisin esimerkiksi Stihlin valmistamat sahat ovat kevyitä ja luotettavia. – Vaikea sanoa, auttoiko Kitasahan kehittely suomalaista moottorisahojen valmistusta. Erikoinen malli oli myös 1940-luvun puolivälin jälkeen yleisölle esitelty yhdysvaltalainen, kuitupuun kaatoon tarkoitettu Sally Saw. Tässä kaatuu aarnimänty avohakkuutyömaalla Sallassa 1969. Paketissa alkoi olla jo kaikki oleellinen. Kuvasta näkyy, ettei turvavarusteita pidetty vielä tarpeellisina amatööreille. Saha on 3,8 kiloa painava JoBu SL21. Metsuri Tauno Koljonen kaataa isoa petäjää Ilomantsin Niiniaholla 1950–1960-lukujen taitteessa. – Valmistusmäärä oli eri lähteistä riippuen muutamia tuhansia, tietokirjailija, toimittaja Mikko Riikilä toteaa. Saha esiteltiin yleisölle 1969. Kuva: Metsämuseo Lusto. Tämä sähkömoottorisaha kehiteltiin Valmetin lentokonetehtaalla sotakorvauksia varten. Kuva: Metsämuseo Lusto. Sahamalli edusti niin suuresti valtalinjasta poikkeavaa tekniikkaa. – Kaikki valmistajat kehittelivät omia ratkaisujaan ja tekninen evoluutio oli poukkoilevaa. Tarjontaa oli, mutta kevyitä harrastesahoja käytettiin silti vähän 1970–1980-luvuilla. Erikoinen vaihe 1940-luvulta Konesahat pärisivät ahkerasti 1960-luvulla. Valmista konseptia sahan rakenteeseen ei ollut ennen 1950-lukua. Saha on Stihl Contra. Kuva: Metsämuseo Lusto. 35. Turvavarusteita ei vielä käytetty ja sahojen tärinä aiheutti vaivoja metsureille. Painoa sillä oli 13,3 kiloa. Sahoja tuotiin Suomeenkin, mutta malli osoittautui lähes käyttökelvottomaksi. Mystinen Kita-saha Moottorisahojen satavuotiseen historiaan liittyy Suomessa monia erikoisuuksia ja mielikuvituksellisia malleja. Vähitellen, eräänlaisen luonnonvalinnan tuloksena, kaikki sahamallit alkoivat muistuttaa toisiaan. Antiikki ja taide
Kuva: Marjut Popelka. PITÄÄKÖ RYIJY PINTANSA. Alan ammattilaisten puheenvuoroja ja näkemyksiä 36 . Antiikki ja taide. Suomen käsityön ystävien taidekutoja Sanna Reinikainen ja toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki uuteen, raikkaaseen designiin kuuluvan Hehkuryijyn edessä
Runsas vuosisata ryijyjen parissa !!!!! TEKSTI: MARJUT POPELKA KUVAT: SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVÄT Hehkuryijyn pienempi versio, 110x57cm. 37 >. – Kansanomaisia ryijyjä menee jonkin verran, mutta niiden kysynnässä on viime aikoina näkynyt hiipumista. Kyllähän asia on niin, että kangaspuut ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi. Hän aloitti yrityksen toimitusjohtajana vuoden alussa ja on jo tiiminsä kanssa visioinut tapoja vastata nykypäivän tiukkoihin haasteisiin. – Meidän kivijalkamme ryijyissä on tällä hetkellä tarvikepakettimyynti. Meillä on kaksi hyvin erilaista asiakaskuntaa, yritykset ja julkinen sektori ja toisaalta kuluttajapuoli. Siinä näkyy kasvavan käsityöharrastuksen trendi: Ihmiset haluavat toteuttaa itseään ja käsin tekemisessä on mukana se ilo ja tekemisen riemu. – Lähes kaikkia ryijytyyppejä menee, koko mallisto toimii, Sirpa Linnanmäki toteaa. Tuotteen hyvä laatu on itsestäänselvyys – nyt kilpaillaan asiakkaan huomiosta. Ja onhan siinä myös oma kädenjälki, vaikka malli onkin valmiiksi suunniteltu. Ja kuka niitä nyt kerrostalossa voisi paukutellakaan… Suuren valikoiman koko kirjo toimii Suomen Käsityön Ystävät Oy:n laaja ryijymallisto käsittää niin kansanomaiset kuin jugend-ryijyt, modernit ja nykyryijyt sekä uusimmat, modernin raikkaat mallit, kuten Retki-ryijy ja Hehku-ryijy. Kuva: Rauno Träskelin. Suomen Käsityön Ystävät Oy kuuluu Pohjoismaiden johtaviin taide- ja sisustustekstiilien valmistajiin. – Jugend-ryijyillä on omat kannattajansa, ja pysyviä suosikkeja ovat Akseli Gallen-Kallelan ”Liekki” sekä Eliel Saarisen herkän kaunis ”Ruusu”-ryijy, Sanna Reinikainen mainitsee. !!!!!!!! Ryijyt Artikkelisarja ryijyn historiasta päättyy Nykyisessä kilpailutilanteessa menestyvät vain ne, jotka erottuvat. – Ryijy on päätuotteemme. Se on vaikuttanut suomalaisen taidekäsityön, taiteen ja taideteollisuuden kentällä jo 135 vuotta. Antiikki ja taide . Se on tietenkin haasteellista, ovathan jo lähestymistavat erilaiset, Suomen Käsityön Ystävien toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki kertoo. Antiikki ja taide -lehti pyysi kahta ryijyjen saralla pitkään toiminutta yritystä, Suomen Käsityön Ystävät Oy:tä ja Ryijypalvelu-RP Oy:tä, kertomaan näkemyksistään. !!!!!!!! M iten ryijy vastaa näihin haasteisiin ja säilyttääkö se paikkansa tässä muuttuvassa maailmassa. Kenties ne mielletään enemmän vanhahtavaan miljööseen kuuluviksi, ei moderniin nykypäivän asuntoon, Sirpa Linnanmäki pohtii. Tämä perinteikäs yritys on näköalapaikalla, kun on kyse ryijyistä. – Tarvikepakkauksissa nimenomaan ommeltavat ryijyt ovat kysyttyjä, täydentää taidekutoja Sanna Reinikainen, jolla on runsaan kymmenen vuoden työkokemus Suomen Käsityön Ystävät Oy:ssä
Klaus Haapaniemen Pyhäniemen kartanoon suunnittelema, sadunomainen ”Purppurahämy”ryijy on kudottu Suomen Käsityön ystävissä. Raikkailla, väri-iloisilla uutuuksilla on kysyntää Vain muutos on pysyvää, niin se on. Antiikki ja taide Uuden ja modernin yhdistäminen voi parhaimmillaan luoda sopusointuisen ja viihtyisän miljöön: Pitäisi vaan enemmän rohkeasti kokeilla ja yhdistellä erilaisia tyylejä – tulos voi olla yllättävän hyvännäköinen. Olemmekin lähteneet uusille urille ja jatkamme kehityksen tiellä, Sirpa Linnanmäki kertoo. ” Uudet mallit selvästi kiinnostavat. 38 . – Aina kaivataan myös jotakin uutta. Kuva: Suomen Käsityön Ystävät / Rauno Träskelin. Kuva: Klaus Haapaniemi. Kuva: Tomi Parkkonen. Ryijylankojen sinistä sinfoniaa. ”. Keskeisenä ideana oli vanhan ja uuden kohtaaminen: miten tämän päivän digitaalinen suunnittelu kohtaa kiinnostavalla tavalla perinteisen ryijynvalmistuksen. Akseli GallenKallelan suunnittelema Liekki-ryijy on jatkuvasti suosittu jugend-klassikko. Sen on suunnitellut Pentagon Design, Suomen suurin design- ja muotoilualan suunnittelutoimisto. Vauhdilla suosituksi noussut ryijyuutuus Hehku on tästä hyvä esimerkki
39 >. Antiikki ja taide . Kuva: Rauno Träskelin. Pirteät ja väriiloiset ryijyt. Esimerkkejä värikkäistä ryijypinnoista inspirointia antamaan. Raita harmaa ja Raita punainen Heli TuoriLuutosen 2009 suunnittelemasta Raita-sarjasta. Kuva: Tomi Parkkonen
” Raikkaat ja nuorekkaat ryijyt edustavat sekä suun että silmän iloja. Antiikki ja taide Marttojen kanssa toteutettu kolmiosainen ryijysarja. Nämä raikkaat ja nuorekkaat ryijyt edustavat sekä suun että silmän iloja.. 40 . Kuva: Rauno Träskelin. Ryijyt ovat suunnittelutoimisto Dog Designin nuorten suunnittelijoiden käsialaa, ja lähtökohtana olivat luonto ja sen antimet. Kuva: Patrik Råstenberg. Tätä uutta lähestymistapaa edustaa myös perinteisen yhteistyökumppanin Raikas, luontoaiheinen ”Retki”-ryijy on omiaan moderniin miljööseen. ” – Olemme ottaneet mukaan hieman erilaisia tekijöitä tai suunnittelijoita, jotka ehkä puhuttelevat paremmin myös nuorempia kuluttajia, Linnanmäki määrittelee. Norma Heimolan pienikokoiset Ruusunen-ryijyt ovat kauniita sekä yksin että ryhmänä
– Tulemme uudistamaan verkkosivustomme, teemme niistä elämykselliset ja houkuttelevat ja koetamme sitä kautta saada tuotteillemme enemmän myyntiä. – Uudet mallit selvästi kiinnostavat, ja siitä olemme iloisia, Sirpa Linnanmäki toteaa. Kuva: Rauno Träskelin. Näkyvyyttä ja tavoitettavuutta eri medioilla Retki-ryijy toistaa modernin raikkaasti luonnosta saatuja aiheita. Käsityön Ystävät on pitkään tehnyt yhteistyötä eri aikakauslehtien kanssa kampanjoiden ja näkyvyyden muodossa. Verkkokauppa kasvaa vauhdikkaasti. Verkkosivujen kautta tähytään myös kansainvälisille markkinoille; hyvin palvelevien verkkosivujen avulla lisätään yrityksen tunnettuutta. Marja-ryijyssä punainen marja on kuusaman lehdellä. Kuva: Mari Nevanperä. Kuva: Rauno Träskelin. Kuva: Rauno Träskelin. Antiikki ja taide . 41 >. Tapiola-ryhmän pääkonttorin pääkonttoriin suunniteltu Sammalseinä-ryijy on poikkeuksellinen esimerkki modernista ryijytaiteesta ja taiteen integroimisesta rakennukseen. Polku-ryijyn kuusamanlehdiltä löytyvät ketunleipä, mustikka ja punainen marja – vaikkapa puolukka. Yritystilaustyön, Sammalseinä-ryijyn koeasennusta Kaapelitehtaalla. Kuva: Rauno Träskelin
– Meidän pitää rakentaa verkkosivujamme myös niin, että siellä on laskettu valmiita hintoja erityyppisille ratkaisuille. – Tapiola-ryhmän pääkonttoriin vuonna 2012 suunniteltu 32-neliöinen Sammalseinä-ryijy tuli meille kudottavaksi verkoston kautta, Sirpa Linnanmäki kertoo. – Sitä jatkamme ja olemme etsineet uusiakin medioita yhteistyökumppaneiksemme, kuten nuorekas käsityölehti Moda ja sisustuslehti Deko, joita myös nuoret seuraavat paljon. Se on ollut hienoa, ja meistä on myös kirjoitettu mukavasti, Sirpa Linnanmäki ja Sanna Reinikainen kertovat. Olemme saaneet osaksemme laajasti medianäkyvyyttä tänä vuonna. Vasemmalla on Satu Peuran ”Pihapihlaja” ja oikealla Pirjo Nieminen-Hopean suunnittelema herkullinen ”Mansikkapaikka”.. 42 . He ovat todella kullanarvoisia, Sanna Reinikainen lisää. – Se näyttää hyvältä, kunhan vaan kehitämme koko ajan uusia tuotteita ja ajankohtaisia designeja, jotka kiinnostavat kuluttajia. Miten on, miltä ryijyn tulevaisuus näyttää tämän hetken valossa. Meidän on elettävä ajan hermolla samalla perinteitä kunnioittaen. . – Iloksemme meillä on monia pitkän linjan asiakkaita, jotka aina palaavat ja haluavat meiltä jotakin. Ryijyn suunnitteli tekstiilitaiteilija Elina Helenius, joka on myös Suomen Käsityön Ystävien taiteellisen toimikunnan jäsen. Ryijy osaksi modernia sisustusta Pienikokoisten ryijyjen sommitelmilla esteettinen ja ekologinen yhdistelmä !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI JA KUVAT: MARJUT POPELKA On uusiuduttava jatkuvasti Ensi helmikuussa on tulossa upea, uusi tuotekehityslanseeraus, Sirpa Linnanmäki lupaa: – Silloin asiakas pääsee osalliseksi suunnitteluprosessin ja voi saada itselleen persoonallisen tuotteen joko tarvikepakettina tai valmiina toteutuksena. – Uskomme ryijyn tulevaisuuteen jatkuvan uusiutumisen kautta, toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki ja taidekutoja Sanna Reinikainen Suomen Käsityön Ystävät Oy:stä tiivistävät. Tällöin asiakasyritys voisi selkeästi havainnoida, millä reunaehdoilla suunniteltu hanke olisi mahdollinen – näillä hinnoilla, näillä väreillä tai näillä muodoilla, Sirpa Linnanmäki selventää. Julkitilasisustamisessakin verkko avuksi Sisustushankkeissa ostopäätökseen vaikuttaa useimmiten monta ketjun osaa, joten laaja verkostoituminen on niissä avainasemassa. Sellaista, mitä ei markkinoilla ole vielä nähty, Linnanmäki hehkuttaa. Antiikki ja taide Myymälänhoitaja Allison House ja kaksi isoa, modernia ryijyä. Tapiolan pääkonttorin peruskorjauksen suunnittelivat arkkitehtitoimisto SARCin Pasi Hämäläinen ja Okke Kiviluoto. Enempää ei tässä vaiheessa voi vielä paljastaa, mutta jotakin ihan uutta tämä on
Näytteillä on kymmeniä ryijyjä, etualalla tunnelmallinen Kirkkopyhä-ryijy, jonka on suunnitellut Vappu Niittylä. Plussina laatu ja pitkä ikä Tänä päivänä kritisoidaan kertakäyttökulttuuria ja yletöntä kulutusta. K ysyimme asiaa Ryijypalvelu-RP Oy:n omistajalta Minna Söderqvistiltä. Näihin haasteisiin ryijy vastaa hienosti. Myös kiristynyt taloudellinen tilanne vaikuttaa ostopäätöksiin, kun käytettävissä oleva rahamäärä vähenee. Ryijyasiantuntija Marita Leivo – Söderqvistin äiti – jäi eläkkeelle toimittuaan yrityksessä vuosikymmeniä ja sen omistajana vuodesta 2009. Ryijypalvelu-RP Oy:n historia alkaa sodan jälkeen perustetusta Sotainvalidien Veljesliiton lankaliikkeestä. Ehkä voisi sanoa, että tänä päivänä pieniä ryijyjä myydään enemmän kuin isokokoisia. 2000-luvun alussa ryijyjen myynti tosin kasvoi voimakkaasti. Sommitelmilla uutta ilmettä Väri-iloa tarjoaa Tuija Maija Piiroisen Punakaunokki-ryijy. Itse ommeltu ryijy on hinnaltaan tuntuvasti edullisempi kuin valmiiksi kudottu. Käsitöiden kasvaneella suosiolla lienee tähän osansa. – Sanoisin myös, että moderneja ryijyjä myydään perinteisiä enemmän, Minna Söderqvist puntaroi. jypalvelu-RP Oy:n toiminnasta kuluvan vuoden keväästä lähtien, jolloin yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Sisustuksen ei tarvitse jämähtää Antiikki ja taide . Liike siirtyi Kasarmikadulta nykyiselle paikalleen Abrahaminkadulle aivan Helsingin Hietalahden kirpputorin kupeeseen. Toinen selvä muutos Söderqvistin mukaan on se, että tee-se-itse- tarvikepaketteja myydään nyt paljon enemmän kuin kymmenkunta vuotta sitten. Se on laadukas, ekologinen ja kestävä, lähes ”ikuisuustuote”. Tämä maailmanlaajuinen trendi sisältää kodista nauttimista muun muassa sisustamisen ja käsitöiden eri muodoissa. – Kyllä se tuo aivan omanlaistaan merkitystä työlle ryijyjen parissa, Minna Söderqvist pohdiskelee. Aamuruskon mukaan nimensä saaneessa Auroraryijyssä näkyy Hobinille ominainen reliefimäisyys. Vuonna 2009 liike siirtyi yksityisen omistukseen ja sai nykyisen nimensä. Lisäksi ne on käsitelty koin- ja valonkestäviksi, Minna Söderqvist painottaa. Yrityksellä on pitkä ja perinnerikas tausta. Allison House esittelee, miten ompelumallia luetaan. Jo 35 vuotta ryijyt ovat olleet mukana perheessä äitini työn kautta ja nyt sitten oman työn kautta. Ryijyjä voi olla kodissa useampiakin – ei vain se yksi, joka on koko ajan olohuoneen seinällä. Paketteja ja moderneja enemmän Käsityöharrastus on lisääntynyt jo vuosia, samoin kaikenlainen kotoilu. Yksi selittävä tekijä on varmastikin yhtenäisten seinäpintojen puute uudemmissa omakotitaloissa ja huoneistoasunnoissa. – Nykyisin ryijylankojen laatu on niin loistava, etteivät ne kerää pölyä. Taka-alalla pilkottaa lankavarasto. Lankaliikkeen hoitovastuu siirtyi 1955 Sotainvalidien Veljesliiton Naisjärjestölle, ja yrityksen tuotto käytettiin sotainvalidien ja heidän perheittensä hyväksi. > Ommeltavan ryijyn tarvikepakkaus sisältää pohjan, nukkalangat, neulat, lastan ja ompelumallin. – Ehkä se on ihmisen arvomaailma, mikä saa pitämään asioista kiinni ja keskittymään siihen, mitä tässä maassa on ennenkin hyvin tehty. – Käsittääkseni ryijyjen kysynnässä ei ole ollut mitään suuria heilahduksia trendien mukaan. 43 >. > Abrahaminkadulta voi astua suoraan ryijyjen maailmaan. Sen jälkeen se on ollut suunnilleen samalla tasolle kuin aina ennenkin eli viimeiset 60 vuotta, Minna Söderqvist arvioi. Näkyykö tämä ryijyjen kysynnässä. Myös historiatietoisuus ja ekologisuus on nostettu esiin. Arvomaailma heijastuu työhön Minna Söderqvist kertoo epäröimättä uskovansa ryijyyn. Hän on vastannut Ryi- Tekstiilitaiteilija Agneta Hobinin töissä puhuu vahvasti luonto
Markkinoinnin merkitys on suuri. ?. Ryijyjen kysyntään heijastuu myös vuodenaikojen rytmi: kesä on hyvin hiljaista aikaa. Tunteikasta nostalgiaa löytyy helsinkiläisen sisustussuunnittelija Piia Kalliomäen blogista, jossa hän luonnehtii vanhojen ryijyjen synnyttämää vaikutusta:”Ryijyissä on jokin maaginen menneen maailman tunnelma, jota saatellaan hienovaraisesti nykypäivään.” Kalliomäki näkee perinneryijyn mahdollisuudet tämän päivän sisustuksessa esimerkiksi siinä, että nyt yhdistellään muutenkin vanhaa vintagea moderniin, design-henkiseen sisustukseen. – Meillä on useita näppärän kokoisia malleja, joista voi sommitella erilaisia ripustuksia kodin seinälle. Ja onhan ryijyllä nykyhaasteisiin vastaavat vahvuutensa: esteettisyys ja ekologisuus. Luonnollisesti meillä on nettisivusto, jossa voi tutustua edustavaan otokseen ryijymallistostamme ja tilata kattavan kuvaston. Ryijyjä voi olla eri huoneissa ja eri tiloissa ja niiden paikkoja voi vaihdella, kuten muutakin sisustusta. – Yrittäjänä täytyy todeta, että myynnissämme näkyy selkeästi myynti- ja markkinointiponnistelujen määrä. Hirvonen on suunnitellut myös lukuisia pienempiä ryijyjä. – Esimerkiksi Neoviuksen vanhempia malleja menee tasaisesti, Minna Söderqvist toteaa. paikalleen. Yhtenä kestosuosikkina Söderqvist mainitsee Neoviuksen ”Maamiehen ryijyn”. Ryijyä pitää markkinoida Ryijy näyttää säilyttävän paikkansa sisustustekstiilinä, mutta sen menekki ei ole mikään itsestäänselvyys. Tuloksia saadaan, kun ihmisille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista heille sopivalla tavalla. Perinneryijyt toimivat modernissa sisustuksessa Tunnelmallinen vanhan tavaran kauppa Pieni Pihapuoti www.pienipihapuoti.fi 44 . Ja trenditietoinen sisustaja voi tehdä pienikokoisista ryijyistä vaikka kollaasin seinälle. – Minä uskon ryijyn tulevaisuuteen, Ryijypalvelu-RP Oy:n omistaja Minna Söderqvist summaa. Suunnittelija on Johanna Laitinen. – Tietysti myös ryijyn tilaaminen verkossa onnistuu. Antiikki ja taide Vanhojen, perinteisten mallien suosio on ilahduttavasti säilynyt. Ryijypalvelu-RP:n ryijyvalikoimassa on lukuisia tämän päivän tekstiilitaiteilijoiden suunnittelemia ryijyjä. Kotiliesi-lehti on 1938 luonnehtinut silloista uutuusmallia ”talonpojan työtä herkästi ilmentäväksi, vakavahenkiseksi ryijyksi”. Johanna Laitinen on suunnitellut paljon valloittavia pieniä ryijyjä. – Moderneissa ryijyissä on pelkistetyn raikkaita ja selkeitä malleja, joita on helppo yhdistää monenlaiseen sisustukseen. Elämme myös elämysyhteiskunnassa, jossa käydään kisaa pehmeillä arvoilla – tärkeitä ovat tunteet, mielikuvat ja merkityssisällöt. Liljaketo-ryijy on tekstiilitaiteilija Maarit Hirvosen käsialaa. Muiden tekstiilien tapaan myös ryijy elää ajassa ja uusiutuu ilmeeltään. Myös omasta mallista on mahdollista kudottaa ryijy, Minna Söderqvist vinkkaa. No, eihän kukaan jaksa kesäkuumalla askarrella sataprosenttisten villalankojen kanssa, Minna Söderqvist naurahtaa. Kesän jälkeen homma taas piristyy. Ja näitä elementtejä perinteiseen ryijyyn liittyy. Yhdessä-ryijylle löytyy myös kaksi kaveria. Lämpimiä värejä hehkuvista Sydän-ryijyistä voi sommitella vaikkapa kollaasin
Tapahtuman järjestelytiimi kerää yhteen saadut palautteet niin asiakaskyselystä kuin näytteilleasettajilta, ja aloittaa vuoden vaihteessa syksyn 2015 Suuren Snadin suunnittelun. Laitteiden ja koneiden jälleenmyyjät järjestivät demonstraatioita tuotteillaan. Nukkejen tekijät esittelivät hurmaavia asukokonaisuuksia. Vantaan Energia-Areenalla oli yli 200 myyjää ja näytteilleasettajaa. 45. Yli 50 000 harrastajaa Suuri Snadi -tapahtuman järjestivät Nukkekotiyhdistys ry ja Märklin Club of Finland ry yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Mukana oli paljon peltisiä autoja ja vieterivetoisia leikkikaluja. Suomen nukkeyhdistyksellä on vielä yksi tapahtuma tänä vuonna, nukkeja nallemarkkinat 7.12. Myös itse nukkekotia sisustamaan Miniasuntomessuilla nähtiin upeita satuja muumiaiheisia pienoishuoneita. Kävijöitä vieraili yli 3 000, kuten viime vuonnakin. Suomessa on yli 50 000 pienoismalli-, nukke- ja miniatyyriharrastajaa. Parhaasta pienoismallista järjestettiin kilpailu. Pienoisrautatieharrastajat asettivat näytteille suurimmat ratakokonaisuutensa. Kahden ensimmäisen sijan voittaneissa sängyissä oli käytetty luonnonmateriaaleja. Kuvamateriaalia tapahtumasivulla: www. Vuoden 2014 minikalustekisan aiheena oli pedattu sänky. Helsingissä, Vanhalla Ylioppilastalolla. Nostalgisia leluja Vanhojen lelujen pöydistä, kuten Old Toy Swap -osastolta, saattoi etsiä omia nostalgisia leluja tai tehdä löytöjä vuosien takaa. Nukkekoti-, nukke- ja pienoisrautatieharrastusyhdistykset esittelivät toimintojaan, ja näitä monipuolisia kädentaitoharrastuksia. Uutuutena tarjonnassa olivat tänä vuonna pienoismallit. Esillä oli myös suuret määrät autojen keräilymalleja. Blogit ja Facebook-sivustot tarjoavat heille loistavan mahdollisuuden pitää yhteyttä muihin harrastajiin, mutta silti kaivataan Suuren Snadin kaltaisia tapahtumia, joissa voi tavata muita harrastajia sekä tutustua heidän tekemiinsä esineisiin ja tuotteisiin konkreettisesti. Toisen sijan Nukkekotiyhdistyksen minikalustekisan Sänky-kilpailussa sai Suuressa Snadissa Monika Kallio. suurisnadi.fi sekä järjestävien yhdistysten kotisivuilla: www.nukkekotiyhdistys.fi ja www.marklinclub.fi. Ajankohtaista 3 000 LELU- JA PIENOISMALLIHARRASTAJAA VANTAALLA !! Pienoismallit ensi kertaa mukana myös kilpailulla !! P ienoisrautatie- ja pienoismallirakentajat, nukkekoti- ja nukkeharrastajat sekä vanhojen lelujen keräilijät kokoontuivat lokakuun puolivälissä toista kertaa järjestettyyn Suureen Snadiin. Antiikki ja taide . Pihalla oli esillä T-26 tankki 1:1-koossa ja sisällä näyttelyssä Matti Piilolan pienoismalli. . Nukketyöpajoissa pääsi tänäkin vuonna kokeilemaan miniatyyrien tekemistä. Se järjestetään 17.– 18.10. Esillä oli koko pienoismallien kirjo: lentokoneita, autoja, laivoja, figuureja ynnä muta. Kävijä saattoi myös itse valmistaa nukkekotikokoisia kukkia, laukun tai vaikkapa sähköistää nukkekotinsa työpajoissa
Yksinkertaisen näköinen kuulapeli syntyi useiden erilaisten hahmotelmien pohjalta. Monet perheet ovat aikanaan urakoineet puuesineiden koristemaalareina. Juho Jussila opettajana ajatteli pelin kasvatuksellista puolta, ja peliä käytettiinkin. Antiikki ja taide lelujen kasvatuksellisuutta ja perhekeskeisyyttä. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI: PEKKA MYYRY KUVAT: PEKKA MYYRY JA JUHO JUSSILA OY L eikki on kansainvälinen kieli. On Kallen syntymäpäivä ja eletään vuotta 1926. Kolahdusta seuraa kohahdus – tai pettynyt huokaus. Kun tätä haastattelua tehdessäni kysyin myyntipäällikkö Harri Savolta Juho Jussilan puulelujen suomalaisuudesta, hän sanoi pitävänsä suomalaisuutta tärkeänä, mutta ennen kaikkea he korostavat puu- 46 . Sitä ymmärtävät niin aikuiset kuin lapset. Lelut ovat tämän kansainvälisen kielen tulkkeja. Kuuluu napsahdus ja pieni kolahdus – aivan kuin jokin kova pallo putoaisi koloon. KESTÄVIÄ, KÄSITYÖMÄISIÄ KLASSIKKOJA Juho Jussilan puulelut mukana leikeissä jo 91 vuotta Kestäviä, keskisuomalaisesta koivusta tehtyjä puuleluja on tehty kotimaan ja Euroopan leikkiviin koteihin Jyväskylässä jo 91 vuotta. Kalle on saanut lahjaksi Fortunan, ja sen ääressä punnitaan nyt itse kunkin etevyys ja hyvät hermot. Mikä on varastanut kaikkien lasten huomion niin, että kaikki muut lahjat ovat jääneet syrjään. Fortunasta se alkoi Lapset ovat kerääntyneet lattialle. Kädentaidot Riitta on saanut tämän hienon ompelurasian äidiltä vuonna 1946. Näiden rasioiden koristemaalauksia tehtiin alihankintana monessa jyväskyläläiskodissa. Se yhdistää ihmiset ja perheet
Suikaleen täytyy kestää 90 asteen taivutus. – Vuonna 1923 esitelty Jukkatuotemerkki on rekisteröity vasta 1990-luvulla. Jos lelu rikkoutuu, siitä tulee paha mieli. Puuhevonen on ratsastanut suuriin seikkailuihin jo vuodesta 1947. Suomalaisia on aina pidetty metsän kansana ja puu on suomalaiselle läheinen elementti, mutta tosiasia on kuitenkin se, että 1900-luvun alussa monet suomalaisten käyttämistä puuesineistä tuotiin ulkomailta. Rakas lelu korjataan, jos mahdollista. Harri Savo esittelee Fortuna-pelin päätyvaneria. Se kattaa monta lelua, mutta aina nauravan pojan kasvot -logon, Juho Jussila Oy:n myyntipäällikkö Harri Savo kertoo. Antiikki ja taide . harjoituskouluissa laskutaidon opetteluun. Juho Jussila valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1896. Niin oli myös harvojen kaupallisten lelujen osalta. Fortuna pitää yhä pintansa. Walesin prinssi, Belgian kuningas ja jopa Mussolini tunnustautuivat Fortunan ihailijoiksi. 47 >. Voidaan ujostelematta sanoa, että tässä on suomalaispeli, joka valloitti maailman. Aina vain voit kaivaa mummolan kaapista vanhan Fortunan ja pistää turnauksen pystyyn. Pelinrakentaja Juho Jussila Vanhempi rouva lahjoitti tämän ompelurasian aivan äskettäinen Juho Jussilan museoon. Puu on kiitollinen materiaali korjattavaksi, ja Jukka-puuleluihin saa varaosia. Hän toimi aluksi opettajana Jaalassa, Kymenlaaksossa. Muutoksia on tullut vuosien varrella hyvin niukasti, ja ne ovat olleet pääasiassa tuotannon sanelemia
Pian hän aloitti oman puulelumalliston suunnittelun. Ensin oli kuitenkin saatava syntymään jotain, mitä voitiin viedä. Tuotteet olivat lumilapioita, mankeleita ja talousportaita. Samalla hän sai hiukan lisäansioita ja kokemusta yritysmaailmasta. Menestys Englannissa ja koristemaalareita kodeissa Vaikka vientiponnistelut aloitettiin juuri suuren laman alla, saatiin syntymään hyviä ja kestäviä kauppasuhteita. ” Satajalka on vaatinut yllättävän paljon kehittelyä. Jussilan perhe koki itse suuren menetyksen vuonna 1914, kun perheen tytär Tellervo kuoli diabetekseen vain 9-vuotiaana. Juna ja vaunut ovat perinteinen poikien lelu. Kuninkaallinen hovi, elokuva- ja jalkapallotähdet pelasivat Corinthian Bagatellea. Höyryveturi vaunuineen on ollut Juho Jussilan tuotannossa vuodesta 1946. Kaikki tärkeitä opettajien työkaluja. Hakka kuuluu edelleen monen neuvolan lastennurkan varustukseen. Monien käyttöesineiden koristemaalauksia tehtiin monessa jyväskyläläiskodissa iltapuhteella. Toisaalta lasten asioiden eteenpäin vieminen oli Juhon ja hänen puolisonsa Tyynen sydämen asia. Mutkia lelujen maailmaan Porin ympäristössä oli paljon sahateollisuutta ja raaka-aineen saanti oli helppoa. Omat työvälineet ja puulelumallisto Opettaja on paljon uskottavampi, jos hän pystyy tekemään itse asioita, joista puhuu ja opettaa. Pian Juho Jussila teki itse musteenkuivaajia, viivottimia ja paperiveitsiä. Pelkkien lelujen varaan ei voitu vielä laskea. Monien verstashankkeiden jälkeen helmikuun 5. Jussilan pelitehdas toi epävakaalla 1930-luvulla taloudellista turvaa Jyväskylän seudulle. Nykyinen satajalka kulkee sujuvasti kovallakin lattialla.. Antiikki ja taide ” Monien käyttöesineiden koristemaalauksia tehtiin jyväskyläläiskodeissa iltapuhteella. Näissä esitelmissään hän toi esiin ihmetyksensä siitä, että Suomessa oli paljon hyvää raaka-ainetta puisten huonekalujen ja käyttöesineiden valmistamiseen, mutta niitä valmistettiin vain vähän. päivänä vuonna 1923 hän jätti elinkeinoilmoituksen Jyväskylän maistraattiin. Juho Jussilan vientiponnisteluilla saavuttamana taloudellinen vakaus oli tärkeää juuri tuona aikana. Hänellä oli vuonna 1909 Porin maatalousnäyttelyssä oma puulelujen näyttelyosasto. 48 . Ehkäpä tämä auttaisi monen aikuisenkin stressiin. Walesin prinssi lahjoitti pelejä työttömien sosiaalikeskuksille ja poikien klubeille. Varsinaisen päätyönsä ohella Juho Jussila kiersi esitelmöimässä koti- ja pienteollisuuden puolesta. Englannissa peliä myytiin Corinthian Bagatelle -nimisenä ja peli lumosi koko saarivaltakunnan. Porissa asuessaan hän oli tehnyt opintomatkan Saksaan ja tutustunut siellä pienteollisuuteen ja puulelujen valmistukseen. Tuotteena oli vuonna 1926 esitelty Fortuna-peli. Vientiajatuksen Juho Jussila omaksui jo 1929, ja ensimmäiset yritykset kohdistettiin Pohjoismaihin. Onnistumiset olivat tärkeitä. Puunauloja edestakas. Samana vuonna saatiin koetilaus Englantiin
Antiikki ja taide . Juho Jussila opiskeli Jyväskylän seminaareissa. Kestävä keinuhevonen myös sisustuksessa Kun puhutaan puuleluista, tarinan päähenkilöksi nousee väkisin keinuhevonen. Jussila oli Akateemisen Karjalaseuran kannattaja. Yhä vielä perheenjäsenten paremmuus ratkaistaan tarvittaessa Korona-laudan äärellä. Se on löytynyt suuresta pa- ketista jouluaattona kuusen alta. Sen saa myös 49-osaisena rakennussarjana. Mikä on tyypillinen puulelu. Siihen varmasti vaikutti kolmen oman lapsen traaginen kohtalo. Lapsikatras harveni vielä kerran, kun Kauko kuoli sotavuonna 1940. Nekin oli rikottu varastossa trukkipiikeillä. Lapset leikkivät ja äiti, isä tai molemmat vanhemmat loihtivat kauniita kukkia ja ornamentteja ompelurasioihin ja muihin kodin käyttöesineisiin. Siihen liittyy laatu. Puinen hevonen on myös kestävä. Tästä huolimatta Juho Jussila käyttää vain suomalaista koivua – ja nimenomaan keskisuomalaista koivua. Elämän epävarmuuden Juho Jussila sai kokea jouluna 1923, kun Pauli-poika kuoli diabetekseen. Puulelu on kestävän kehityksen ja tulevaisuuden valinta. Saksalaisille se on puusta tehty nukkekoti, puunukke tai puusta valmistettu peli – samoin ranskalaisille. Tänä päivänä hyvälaatuista, hitaasti kasvanutta, tiheäsyistä koivua ei löydy kovin helposti. Tärkeintä kuvassa on kuitenkin nauravat pojan kasvot. Kilpailu alalla on kovaa, mutta hyvin tehdyn tuotteen tekemiseen ja myymiseen on uskottava. Eri maissa eri puulelut Kansainväliset lelumessut Nürnbergissa ovat eurooppalaisen leluteollisuuden kohtaamispaikka. Keinuhevonen on syntynyt alun perin tanskalaisen mallin mukaan. Se on myös jossain määrin kasvanut ulos alkuperäisestä roolistaan, sillä sitä ostetaan paljon myös sisustusesineeksi. 49. Puulelun tulevaisuus Harri Savo pitää tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta puulelun tulevaisuutta varsin vakaana. Jukan nauravilla pojan kasvoilla Jukka-tuotemerkki esiteltiin vuonna 1937, mutta rekisteröitiin vasta 1990-luvulla. Värisävyjä on ollut vuosien varrella muitakin. Harri Savo kertoo nähneensä 15-vuotisen uransa aikana vain pari rikki mennyttä keinuhevosta. Korona-peli tuli markkinoille vuonna 1944. Oma kesämökki on monen suomalaisen toive. Hän tunsi lasten asian omakseen. Merkin värisävy oli alun perin puna-musta, koska Juho Jussilan poika Erkki M. Harri Savo kertoo useiden saksalaisten puuleluvalmistajien kaatuneen automatisoinnin yhteydessä ”Automatisoinnin ja mekanisoinnin lisäämisellä ei ole voitu lyhentää läpimenoaikoja niin paljon kuin siihen sijoitettu rahamäärä olisi edellyttänyt.” Hyvälaatuisen koivun varassa Puutavaran saanti on myös pieni ongelma. Merenkulku on jättänyt puolestaan leimansa englantilaisiin leikkikalun valmistajiin; niin moni poikaa haaveilee tulevaisuuden urasta pienen purjeveneen äärellä. Eikä tarvita rakennuslupaa, tonttia tai perustuksia. Puulelujen valmistus on hyvin työvoimavaltaista. Noin 3 500 valmistajasta 300 tekee puuleluja. Sen selässä on ratsastettu suuriin seikkailuihin jo 67 vuoden ajan. Värisävy on Harri Savon kertoman mukaan ”Jussilan sininen”. Puulelu vaatii tuotantolinjalla saman ajan riippumatta siitä, valmistetaanko se Suomessa, Kiinassa vai Saksassa. Juho Jussila puhui vuonna 1943 yhtiön 20-vuotisjuhlissa, että hän ihmetteli, miksi Suomessa ei tehdä enempää puuleluja, koska maasta on saatavissa rajattomasti hyvälaatuista puuta. Sen selässä on keinuteltu neuvolan odotushuoneessa. Merkki on nykyään sini-valkoinen.
Keräily MERSUPIENOISMALLIMANIA KEHITTYI AIKUISIÄLLÄ Kalevi Karusuon työurankin johdatti kolmisakarainen tähti Kalevi Karusuon koko elämä on kietoutunut jotenkin autoihin. !!!!!!!!!! TEKSTI KLAUS SUSILUOTO KUVAT: KLAUS SUSILUOTO, PETE KARUSUO 50 . Antiikki ja taide. Aikuisiällä alkaneen keräilyn pääuoma ovat Mercedes Benzin pienoismalliautot, joita on noin 6 000
Karusuo oli lokakuisessa Veteramassa Suomen Mercedes-Benz Klubin 15 jäsenen ryhmässä. Postimuseossa Karusuolla oli suurempi näyttely 2000-luvun alussa. Reilusti yli puolivälin siis ollaan. Messut yhä tärkeitä Arvostettu, vanha pienoismallivalmistaja Schuco valmisti tämän harvinaisen, peltisen Mercedes-Benz 170 V 1939 häkäpönttömallin. Kun oli kerännyt keräilykansion täyteen kuvia, sai peltisen, Schuco-valmistajan laadukkaan Ferrarin pienoismallin. Näytteilleasettajia oli noin 4 000. Minulla on ollut esimerkiksi ”valkoinen linja” Mercedeksen uudemmista malleista. – Inventointi on vielä kesken. Nyt valmistus on keskittyneempää: – Lähes kaikki pienoismallit tehdään Kiinassa, Thaimaassa tai Hong Kongissa. Karusuon mukaan työ valmistunee ”jossain vaiheessa ensi vuoden puolella”. Kuva: Pete Karusuo. – On minullakin omia kriteereitä. Osa aasialaisista tehtaista valmistaa pienoismalleja eurooppalaisten yhtiöiden lisenssillä ja saa tai ostaa Daimler AG:ltä tekijänoikeudet tuotemerkin käyttöön. Euroopassa perinteisiä valmistusmaita olivat Saksan lisäksi Italia, Ranska ja Englanti. – Lapsena tai nuorena en kerännyt pienoismalleja lukuun ottamatta Pauligin autokampanjaa, jossa sai pahville painettuja auton kuvia kahvipaketeista. 51 >. Kiina ja Venäjä yllättävät laadulla Pakkaa huolellisesti Pienoismallivalmistajia oli erääseen aikaan satoja. Kipinä keräämiseen aikuisiällä Pete Karusuon keräilyinnostus on Vehon syytä – tai ansiota, näkökulman mukaan, hän ironisoi. Karusuon mukaan pienoismallien löytyminen on nykyään pääsääntöisesti suhteellisen helppo rasti Internetin ansiosta. Esillä oli pienoismalliajoneuvoja, pienoisjunia sekä pienoisrautateitä ja autoratoja. – Uuden automallin lanseerauksen yhteydessä kutsuvieraille jaettiin silloin tällöin pienoismalli. – Excelin kanssa olen painiskellut saadakseni kaikki sarakkeet loogiseen muotoon, mutta nyt työ alkaa olla rutiinia. – Tämä ei tarkoita, etteikö harrastajan tulisi myös matkustaa ja etsiä uusia kanavia. Mutta suurempia vahinkoja ei ole tapahtunut. Pete Karusuo – joka joissain autokolumneissaan käyttää nimimerkkiä Caruso – on parhaillaan siirtämässä käsin kirjattuja tietoja Excelin avulla sähköiseen muotoon. 1970-luvun alussa niitä jaettiin pari-kolme kertaa vuodessa. – Veterama on todella mahtava katselmus, josta pienoismallit ovat vain pieni osa. – Tänä vuonna mukaan tarttui Veteramasta 30 vanhempaa pienoismallia. Malli maksaa tänään noin 250 euroa. Vitriineissä oli lähes tuhat pienoismallia. Tällä hetkellä on käyty läpi 3 850 henkilöautoa ja 820 hyötyajoneuvoa. – Viime mainitut vievät tilaa jo paljon enemmän. Kiinassa tehdään nykyisin oikein hyvää jälkeä. Jotkut keräilijät keskittyvät vain tietyn mittakaavan tai tyypin ajoneuvoihin. – Aloin kiertää kirpputoreja ja lelukauppoja. 1980- ja 1990-luvilla pystyikin tekemään löytöjä ehkä nykyistä helpommin tai ainakin edullisempaan hintaan. Kaikkien autojen ostopaikkaa tai -aikaa hän ei muista, mutta valtaosa on manuaalisesti dokumentoitu. P ienoisautokeräilijä Kalevi ”Pete” Karusuo, 66, muistaa kaikki keräämäänsä noin 6 000 Mercedeksen pienoismallia: – Minun ei tarvitse pinnistellä muistini kanssa, onko minulla jo tällainen auto vai ei. – Mersun konepellin kolmisakarainen ”johtotähti” kuitenkin on ollut ongelma, kun malleja kuljetetaan esimerkiksi näyttelyihin. Tähtiä on joskus rikkoutunut. Tyypillisiä mittakaavoja ovat 1/87, 1/43 (noin kymmensenttinen auto) ja 1/18 (yli 20-senttinen auto). Antiikki ja taide . Vanhojen autojen ja moottoripyörien ystäviä vierailee messuilla kymmenintuhansin. Valmistajasta riippumatta Mersun pienoismallit ovat kerälijä-Caruson mukaan keskimäärin hyvää tekoa. Kun pienoismalleja oli kasassa useita kymmeniä, alkoi järjestelmällisempi keräilyharrastus. Pienoismalleja rakennetaan eri kokoja. – Venäläiset ovat tunnettuja lyhyistä, mutta korkealaatuisista sarjoista. Eräät vanhojen (vintage/classic) autojen ja moottoripyörien messut, varsinkin Veterama Saksan Mannheimissa ja Techno Classica Essenissä ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja. – Minkä tahansa pienoismallin pakkaamisessa ja kuljetuksessa tulee olla huolellinen, hän muistuttaa. – Minulta oli esillä parikymmentä Mercedes-mallia. Viime kesänä Pete Karusuon pienoismalleja oli esillä Lohjan museossa Menopelit minikoossa -näyttelyssä
Kirja kertoo suomalaisesta Mercedes-historiasta, joka alkoi vuodesta 1900. Pitkänokkainen mallisto oli kova sana 1950-luvulla, kuvassa L 6600. Kuvassa 1213 L. ”Caruso” oli yksi Johtotähti Suomen teillä -teoksen kirjoittajista. Kuva: Klaus Susiluoto. Erityisen paljon olen valokuvannut Veholle hyötyajoneuvoja. Oikealla oleva auto on esimerkki brasilialaisesta MB-valmistuksesta. Karusuo arvioi, että hänen kokoelmassaan arvokkaimpien pienoismallien hinnat ovat noin 500–4 000 euroa – Esimerkiksi japanilaiset ja saksalaiset, pellistä tehdyt versiot ovat suosittuja ja siten hintavia. Kuva: Klaus Susiluoto. Uudessa Mercedes Benz -museossa on tämä auto taltioituneena oikeassa koossaan. !!!!!!!! MB 770 K Grosser on ollut suosittu hääauto. – Vanhemmissa malleissa harvinaisuus, käytetty materiaali ja pienoismallin kunto osaltaan määräävät hintaa. Vanhojen tuttujen kanssa voidaan vaihtaa näkemyksiä ja vinkkejä. Kuva: Pete Karusuo. Nykyinen hinta-arvio 200 euroa. Japanilaiset TinToys -peltiautot ovat olleet japanilaisten valmistajien suosikkeja 1950-luvulta 1970-luvulle. Sivulle 54 >. Vuosimalli 1936. Kuva: Klaus Susiluoto. 52 . – Pientä osaa olen itse ollut tekemässä valokuvin ja lehtijutuin. Pienoismalli Unimogin ensimmäisestä ajoneuvosta 1949. Se on ollut suuri ja vaativa savotta. Mercedes-Benz 170 S vuosimalli 1951, valmistaja Western Models. Hyväkuntoiset yksilöt maksavat markkinoilla 50–300 euroa, Pete Karusuo kertoo. Buldoggikuonoinen ratkaisu oli suosittu 1960-70-luvuilla. Karusuo on koonnut myös 900-sivuisen kirjan Fiude – sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa. Tunnetut vanhat valmistajat - esimerkiksi Corgi, Dinky Toys, Gama, Märklin, Schuco tai Tekno - ovat kysyttyjä. Voihan heikkokuntoisemman sitten myydä tai vaihtaa pois, jos kohdalle sattuu samanlainen, mutta parempikuntoisempi pienoismalli. Nykytuotanto sijoittuu pääosin 30–70 euron lukemiin. Japanin keisari Hirohiton Mercedez-Benz 770K ”Grosser Mercedes”, vuosimalli 1935. Hyvänä esimerkkinä Bandain Mercedes 220 S, vuosimalli 1963. Hän tekee myös muita autoalan lehtiä. Kuva: Klaus Susiluoto. Unimog -Universal-motor-gerät – on vuodesta 1949 myyntiin valmistettu, nelivetoisten kevytkuorma-autojen sekä maastohenkilöautojen ja kuorma-autojen mallisarja. – Vaikka yksittäisen pienoismallin hinta hankittaessa ei ole välttämättä ole kovin korkea, sen arvo kasvaa ajan myötä, sanoo Karusuo. Kuva: Pete Karusuo. Hyvää keräilyharrastuksessa – oli keräilykohde mikä tahansa – on, että sen kautta tapaa uusia ihmisiä. Valkometallia, käsin tehty. !!!!!!!! Fiude – helsinkiläistä autokauppaa Kalevi Karusuo on Mercedes-Benz Klubi ry:n Tähdelliset-lehden päätoimittaja. Kokoelman myynti mahdollinen Karusuon toinen pienempimuotoisempi keräyskohde ovat Mercedes Benz -myyntiesitteet. – Silloin tällöin hankin myös hieman heikkokuntoisemman auton, jos en ole vastaavaan priimaan törmännyt. Antiikki ja taide Ei aina priimaa Pienoismallien hintahaitari on suuri. Arvo noin 150 euroa
Yhtiön nimeksi tuli Daimler-Benz AG. Benz toi Mercedes-Benziin omaa symboliikkaansa eli lähinnä laakerilehvän. Maailmansotien välisessä Suomessa Mercedes-Benz alkoi nimenä vakiintua tarkoittamaan laadukasta autoa. Mercedes: tyttären nimestä automerkiksi !!!!!!!!!!!!!!!! B enz-auton isä Karl Benz ja Mercedeksen perustaja Gottlieb Daimler eivät koskaan tavanneet. Jellinek ajoi myös itse ja voitti useita kilpailuja. Myöhemmin myös Linder luotti Mersuun. Mercedeksen ”tutkielmia” mahdollisesti tulevista automalleista. Vaikka autoistuminen oli hidasta moneen muuhun maahan verrattuna, ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomeen tuotiin satoja saksalaisia autoja, yleensä ”DaimlerMercedes”-brändillä. Käsite Mercedes Benz syntyi vasta vuonna 1926 kahden yhtiön fuusioituessa. Emil Jellinekin usko Mercedes-nimeen oli vahva, sillä hän otti sen omaksi toiseksi sukunimekseen vuonna 1903! Ironista on, että tytär ei aikuisiälläänkään ollut autoilusta kovin innostunut. Daimler kuoli jo vuonna 1900. Kisoja käytiin tuohon aikaan varsinkin seurapiirien suosimassa Nizzassa. Autot ovat Minimax/Sparkin huippulaatuisia tuotteita. Mercedes-nimen taustalla ei ollut Daimlerin idea vaan konsuli ja liikemies Emil Jellinekin Mercedes-tytär. Antiikki ja taide . Kuva: Pete Karusuo. Mercedeksen kolmisakarainen tähtisymboli vakiintui vuoden 1909 paikkeilla. 53. Laakerilehvä ja tähti Daimlerin ensimmäinen auto kulki jo 1886, mutta ensimmäinen Mercedes-nimellä näki päivänvalon vasta vuonna 1901. Molemmat yhtiöt tekivät kuitenkin autoilun historiaa tahoillaan ennen yhdistymistä. Kerrotaan hänen hankkineen paremman auton, jotta hän pystyi kyyditsemään Rotschildin pankiirisuvun edustajia heidän Suomen-vierailullaan, sillä Linder halusi heiltä lainaa. Hänellä oli aluksi ranskalainen Mors-auto, mutta 1904 hän ajoi Mercedes Simplexiä - tai ei hän itse ajanut, sen ajan pohatoilla oli ammattikuljettajat. Hintaluokka 50–80 euroa. Daimler keskittyi nopeisiin autoihin, ja merkki sai nimiinsä useita nopeus- ja kestävyysennätyksiä. Markkinoille tunki McLaren Mercedeksiä joka lähtöön kaikissa kokoluokissa. Forselius tullasi autonsa toukokuussa 1900, mutta ei tiedetä, miten paljon hän autollaan ajoi. Suuri osa takseista oli Mersuja 1960-luvulta lähtien. Voittaja-auto oli tietenkin myös Mercedes. Kuva: Pete Karusuo. Maailmanmestaruusvuoden 1998 jälkeen Mika Häkkisestä tuli pienoismallivalmistajien kultakaivos. Myös Benzin autoja tuotiin, mutta määrät eivät olleet yhtä suuria. Sana on espanjaa (perusmuto merced) ja tarkoittaa armoa tai suosiota. Suomeen vuonna 1900 Nykytietojen mukaan ensimmäisen auton Suomeen toi turkulainen Victor Forselius, ei Mustion kartanonherra Hjalmar Linder, kuten usein esitetään. Jellinek palvoi tytärtään ja halusi tämän nimen Daimlerilta tilaamilleen ja välittämilleen autoille. Usein kolmisakaraista tähteä ja laakerinlehvää on yhtiön logoissa yhdisteltykin
neksi osa säilyi uutuusautojen huumassa. Vilkasta klubitoimintaa Karusuo on mukana myös ”Mersuklubissa”, jolla on ikää 35 vuotta. – Suomessa on vaikea löytää ostajaa näin mittavalle kokoelmalle, sillä jo pelkästään esillepano vitriineissä vaatii tilaa usei- 54 . Kuva: Klaus Susiluoto. Rajoittaahan myös kokoelman rahallinen arvo mahdollisia ostajia. Klubiin kuuluu sekä classic-Mersujen lisäksi paljon uusien Mersujen omistajia. Tämä onkin minun eläkkeeni, kun yrittäjäeläkettä ei ole kunnolla kertynyt, vitsailee Karusuo. – Kunnon kokoelma on jo hyvä sijoitus. Karusuo kerää myös Mersun myyntiesitteitä. ?. Jos uudenveroinen löytyy, voi heikompilaatuisen myydä tai vaihtaa, Karusuo neuvoo. Vanhempi on vuosimallia 1990, 300 SE W 126, joka alkaa olla jo klassikko. – No, tosiasiassa en ole vielä myynyt pienoismallejani, päinvastoin. – Vielä 1970-luvun alkupuolella vanhoja arvoautoja romutettiin surutta. Molemmista minulla on myös pienoismalleja. Monella onkin vanha hyvin pidetty auto, mutta vain muutama Mersun omistaja kerää systemaattisesti pienoismalleja. Hinta edullinen, vain 30–50 euroa. Tällä hetkellä käyn neuvotteluja kahden suuren ja varakkaan eurooppalaisen automuseon kanssa koko kokoelman kaupasta. Kuva: Klaus Susiluoto. Karusuo esittelee Pauligin keräyslakanaa, jossa Mersujen lisäksi oli muita autoja. Vaikka en nyt mallejani ole myymässä, se ei tarkoita, ettenkö joskus myöhemmin niin tule tekemään. Antiikki ja taide ta kymmeniä seinämetrejä. Mersussa kolmisakarainen tähti voi irrota tai murtua. Palkkioksi täyttyneestä keräyskansiosta sai peltisen, punaisen Schucon Ferraripienoismallin. On- – Keräilijä voi hankkia hieman heikkokuntoisemman auton, jos priimaa ei ole saatavilla. Kädessä 280 SE Cabriolet, vuosimalli 1968, Maiston tuote. Karusuolla itsellään on kaksi Mersua. Omistajaklubi perustettiin pienessä piirissä vuonna 1979 erityisesti hankkimaan varaosia vanhoihin Mercedeksiin. – Vuoden 1998 C-farkulla puolestaan ajan enemmän päivittäisiä ajoja. Karusuo korostaa huolellisen pakkaamisen merkitystä pienoismalleja lähettäessä tai kuljettaessa. Kuva: Klaus Susiluoto. – Suomessa on vaikea löytää ostajaa näin mittavalla kokoelmalle. Kuva: Klaus Susiluoto. Suomen Mercedes-Benz Klubi ry:ssä on noin 3 600 jäsentä. Lähinnä heillä on pienoismalleja autoista, joita heillä on itsellään ollut tai on parhaillaan, kertoo Karusuo
Niissä näkyvät elämän jäljet kaikkine kolhuineen. Martta-nukkeja kerätään arvokkaina keräilykohteina. Tämä yksilö on alkuperäinen, vanha, täysin leikkimätön nukke. !!!!!!! TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: JOHANNA SJÖVALL JA TEIJA RUUHIKORPI-MÄKI Martta-Bebe nro 2 sulkeutuvilla silmillä. Keräily MARTTANUKKE ON AARRE Ehjä ja alkuperäinen jopa tuhannen euron arvoinen Martta-nuket ilmentävät kulttuurihistoriaamme. Antiikki ja taide . 55 >
Primitiivisimmät nuket ovat olleet esimerkiksi puun lehdellä vaatetettuja puukapuloita. Nukkekamari myy esimerkiksi aitoja antiikkisia uudelleenotoksia eli reprovaluja Martta-nukeista. Kulttuurihistoria on ollut aina esillä nukkejen kautta. Jo ennen Marttoja pienimuotoista nukketeollisuutta oli eri puolella Suomea. Näin sanoo Teija Ruuhikorpi-Mäki Nukkekamarilta. – Nuken valmistus on ollut tyttöjen ja naisten työllistäjä, ja sitä kautta tuonut koko perheelle taloudellista hyvää. – Nukkeja on valmistettu ja käytetty erilaisiin tarkoituksiin. 56 . – Esimerkiksi kuopiolainen tehdas työllisti nuoria tyttöjä, Ruuhikorpi-Mäki kertoo. Martta-nukke Pikku-Pelle on puettu vauvaksi. Eri ajan nuket ovat eronneet jo valmistusmateriaaleiltaan, köyhinä sota-aikoina niissä on näkynyt myös materiaalipula. N ukeilla on historian saatossa ollut keskeinen symbolinen ja käytännöllinen merkitys. Joulunviet- Martta-nukke Bebe 0 puettuna Pikku-Lotaksi.. Antiikki ja taide – On ollut mallinukkeja ja salonkinukkeja, jotka ovat esitelleet vaatemuotia. Suomessa nuket ovat kuitenkin olleet vaatimattomassa asemassa verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Nukkeja on tehty myös savesta. Nukkekulttuuri kätkee sisäänsä myös paljon naishistoriaa. Repronuket ovat aitoja uudelleen otoksia vanhoista nukeista. Marionetti esiintyi lasten satuohjelmissa ja viihdytti yli 200 vuotta sekä lapsia että aikuisia, Ruuhikorpi-Mäki listaa. Nukke on kelvannut myös Jeesus-lapseksi jouluseimeen. – Ranskassa 1700-luvulla suosittu nukke oli isonenäinen Kasper. Osa kulttuurihistoriaa Nukkeja on tehty sekä käsityönä että teollisesti. Se asustaa vauvalle sisustetussa ompelurasiassa. Elämän jäljet ovat niissä tallessa ja näkyvissä kaikkine kolhuineen, Ruuhikorpi-Mäki kiteyttää. – Martta-nukeissa näkyy meidän kulttuurihistoriamme. Nukke ei siis ole vain koriste tai lapsen leikkikalu. Nuket ovat saaneet mitä moninaisimpia muotoja eri vuosisatojen aikoina. Niitä näkee edelleen esimerkiksi Italiassa. Nukkeja historian saatossa Teija Ruuhikorpi-Mäki uskoo, että nukkeja on ollut lähes yhtä kauan kuin ihmisiäkin. Ne ovat liittyneet uskontojen rituaaleihin, niitä on tehty lasten leikkikaluiksi ja koriste-esineiksi
Rouva Ellen Dahlström lähetettiin oppiin Tukholmaan ja myöhemmin muitakin. Martat suunnittelivat saksalaisiin nukenpäihin vartalot ja tekivät peruukit. Lapsetkin osallistuivat tiettyihin työvaiheisiin, joten nuken tekeminen oli toisinaan hauska koko perheen työ. ” Pää ja kädet ovat Martta-nukeissa tavallisesti paperimassaa, johon on sekoitettu myös savea. Joku siis maalasi, toinen ompeli vartaloita, kolmas täytti niitä sahanpuruilla ja niin edelleen. Repro alkaa saada ihonväriä, kun maalataan akryyliväreillä. Pää ja kädet ovat olleet valoksia. Tämä johtui siitä, että valmistusprosessin vaiheita haluttiin suojella. Kaupunkilaisrouville lisätulot olivat tarpeen, koska heillä ei ollut muita tuloja. Martat hajauttivat nuken valmistuksen osavalmistusprosessiksi. Tämä koettiin kestävämmäksi kuin posliini. Martta-nukke Pelle-Poika on puettuna Lappeenrannan ratsuväen Rakuunan (haukkumanimi Husaari) asuun. – Kukaan Martta ei saanut tehdä nukkea valmiiksi alusta loppuun vaan tehtävät jaettiin. Nukke syntyy Nukenteko Marttojen periaattein Martoilla on ollut aina kasvattajan rooli, joten käsityön arvostuksen lisäksi lapsiin kohdistuvat asiat ovat kuuluneet itsestään selvästi Marttojen toimintaperinteisiin. Jokainen nukke tarkastettiin Nukkelassa, joka oli Turussa sijaitseva keskus. Täyttö oli – ja on vieläkin – aika rankka työvaihe perinteisellä työtavalla tehtynä. Laadukasta ja arvokasta Pää ja kädet ovat Martta-nukeissa tavallisesti paperimassaa, johon on sekoitettu myös savea. Koko perheen työ Palkka maksettiin työn laadun ja tehdyn työn mukaan. ” totapa lisäsi nukkejen suosiota 1800-luvun jälkipuoliskolla, koska tarve joululahjoille syntyi. Martta-Bebe nro 3 on puettu Lotaksi. Nuken valmistus saattoi työllistä perhettä laajemminkin. 57 >. Tämä koettiin kestävämmäksi kuin posliini. Ensimmäiset nuket tilattiin Saksasta. Antiikki ja taide . Martta-nuken uudelleenotoksen eli repron valmistus aloitetaan hiomalla paperimassavalosta. Repron pää ja kädet pohjustetaan gessolla kosteuden kestäviksi. – Vuonna 1909 sai työtä nuken valmistuksen parissa 34 naista, mutta vuonna 1918 nukenvalmistus työllisti jo 112 henkeä. – Vuonna 1910 päiväpalkka vaihteli 2–10 markan välillä. On siis luonnollista, että nuken historiakin liittyy vahvasti Marttoihin. – Syksyllä 1905 turkulaiset Martat päättivät alkaa tehdä nukkeja työllistääkseen naisia, varsinainen tuotanto alkoi 1908 Aurora Jansonin johdolla. – Sahajauhoja kuivattiin hellan uunissa ja isäkin saattoi avustaa täyttötyövaiheessa. Opintomatkoja tehtiin myös Saksaan
Kiinnostusta tiedolle kyllä on – myös miesten keskuudessa. Jos tehtiin vaikkapa kansallispukunukke, kankaat tilattiin Helmi Vuorelmalta. Nuken tekeminen on monivaiheinen käsityö. Nuken valmistusmateriaaliksi paperimassa tuli 1800-luvulla. Hintaluokkaa kuvaa se, että keskikokoisen nuken hinnalla sai tuohon aikaan esimerkiksi nahkasaapikkaat. – Nuket tehtiin käsityönä ja käytössä oli laadukkaita materiaaleja. – Muotteja on valmistettu siten, että vanhan nuken pää on laitettu savipedille, josta on tehty kipsimuotti. – Minunkin nukeillani on kaikilla oma tarinansa. – Ihan tarkkaan ei tiedetä, milloin paperimassa on keksitty. Elämän jäljet siis näkyvät uudelleen otoksessa. Ne on tehty siihen vaiheeseen, mistä nukentekijä voi itse jatkaa. Martta-nuken tunnistaa yleensä paperimassasta tehdystä päästä ja käsistä, sahanpurulla täytetystä vartalosta sekä leimoista rintalastassa.. Prosessi sisältää maalaamista, ompelua, muotoilua, täyttämistä. Uusia malleja kopioi- Nuken teko on prosessi Nukkekamarin käyttämät valokset ovat valkeita ja esipuhdistettuja. Tarinoiden lisäksi arvostetaan käsityötä, mikä onkin huikean hienoa ollut jo 1900-luvun alkupuolella, Teija Ruuhikorpi-Mäki sanoo. Tiedän, mistä ne ovat tulleet, kenen ne ovat olleet ja mitä niihin liittyy. Tarinat arvoonsa Martta-nukke on yllättävän tuntematon monille nykypäivän suomalaisille. Varsinkin nukkejen tarinat kiinnostavat. Elämän jälkiä uudelleenotoksessa Nukkekamari on yritys, jonka toimialaan kuuluvat vanhanajan Marttanuken, Sveitsin-nuken ja antiikkinallekarhun tekemisen opetus ja kurssitus. – Nuken teossa käytetään joskus ihmisen aitoa hiusta. Kotimainen muovinukkekin söi Martta-nuken markkinoita. – Martta-nuken vartalo on aina sahanpuruilla täytetty. Melkein kaikilla Martta-nukeilla on hieman erilainen vartalo. Meidän kurssikokonaisuutemme ovat yleensä 40 tuntia, mutta kotiläksyjäkin saa tehdä. Tässä ajassa valmistuu alaston nukke. Uusia malleja kopioitiin ulkomailta tulleista nukeista. Jos päässä on ollut lommo, se näkyy myös autenttisessa kopiossa. Leima tunnusmerkkinä Martta-nukella on omat tunnusmerkkinsä. Ihan kaikkia nukkeja ei ole tosin leimattu. – Nuken tekeminen on prosessi, joka etenee vaihe vaiheelta. – Martta-nukeista tiedetään aika vähän. Käytössä on muotteja, jotka on otettu aidoista, vanhoista nukeista. Hiusmateriaali on yleensä mohairia eli angora-vuohen karvasta karstattua hiusta. Siihen aikaan ei tekijänoikeuksia vaalittu. Yritys myös myy Marttanukkejen reprovaluja. Antiikki ja taide Martta-nukkeja on monenlaisia: vauvanukkeja, hienoja neitejä ja merimiehiä. Siihen paperimassa valetaan. 58 . Alun perin sitä käytettiin kattomateriaalina, huonekaluissa ja veistoksissa. 70-luvulla yhteistyökumppaneja olivat Stockmann ja ruotsalainen Stikon. Eräs tunnusmerkki on punainen leima takana rintalastan kohdalla. Jos joku haluaa itse tehdä nuken, Nukkekamari opastaa, miten se tehdään. Nukkela toimi kukoistavasti vielä 1960-luvulla. – Jos pää muotoiltaisiin itse, se olisi tekijänsä käsialaa. Nukkekamarin toimialaan kuuluvat myös nukenteossa tarvittavien tarvikkeiden maahantuonti, vähittäismyynti, vanhojen lelujen korjaus sekä nukkien ja nallekarhujen valmistus. Haluamme siis aina käyttää alkuperäisiä uudelleenotoksia vanhasta, RuuhikorpiMäki sanoo. Mitään kovin halpoja Martta-nuket eivät olleet, sillä valmistus oli kallista. – Kotimaassa hyviä yhteistyökumppaneita olivat Kotiliesi- ja Emäntä-lehdet; niissä julkaistin nukenteko-ohjeita sekä vinkkejä korjaamiseen. – Kurssilaisen tai opiskelijan pitää kuitenkin hioa, pohjustaa ja maalata nukke vielä useampaan kertaan. Martta-nukkeja on monenlaisia: vauvanukkeja, hienoja neitejä, merimiehiä, Martta-pukuun puettuja, lottia, sotilaita, kansallispukuisia – malleja oli yli neljäkymmentä erilaista. Muovinukke syrjäytti käsityön Martat kävivät myös kilpailuissa erittäin hyvällä menestyksellä: Martta-nukke oli aina voittaja. Vaatteiden tekokurssit ovat erikseen. Laatutyöhön on voitu luottaa. Työtavatkin viestivät Martta-nuken aitoudesta: Ne tarkastettiin ompeluksia myöten. Aloittelijan kannattaa kuitenkin tyytyä aluksi hiusten maalaamiseen, peruukin ompelu voi olla aloittelijalle liian työlästä. Vuonna 1974 Nukkela lopetettiin kannattomattomana ulkomaisen massa- ja halpatuotannon lisäännyttyä
Haasteellista on se, ettei Martta-nukkeja tunneta tarpeeksi. Martta-nuket ovat vieneet hänen sydämensä. Arvokkaita keräilykohteita Vauvanukke Pipsa oli eräs tunnetuimmista Martta-nukeista, sillä sitä tehtiin paljon. Ruuhikorpi-Mäki aloitti siis harrastuksensa Olga-nukeilla. 59. – Itse olen aloittanut nukkeharrastuksen 25 vuotta sitten, jolloin niitä löytyi jopa roskalavoilta, sillä 80-luvulla Marttanukkeja ei osattu arvostaa. – Itselläni on esimerkiksi Pikku-Lotta, joka on harvinainen. Myös saksalaiset, antiikkiset Heubach-nuket ovat lähellä sydäntä. Massakädet ovat arvostetummat. Teija Ruuhikorpi-Mäki aloitti ”nukkeilun” vuonna 1989, jolloin hän teki Olga-nukkeja. – Jos vielä tarkastellaan asusteiden tuomaa runsautta, malleja oli paljon enemmän. Kokokin vaikuttaa hieman hintaan. – Olen aloittanut ”nukkeilun” vuonna 1989, jolloin tein Olganukkeja. Sveitsissä opiskelin posliininuken, Sveitsin-nuken ja antiikkinallen valmistusta. Harrastuksesta on tullut opettajalle kuitenkin kohtuullinen työsarka. Silmämekanismikin vaikuttaa Marttanuken arvoon. Nuken tekemiseen kouluttauduin Saksassa ja Sveitsissä. Antiikki ja taide . Kädet voivat olla kankaiset tai massaa. Siihen aikaan ei tekijänoikeuksia ollut. !!!!!!!!!!!!!!!! tiin ulkomailta tulleista nukeista. Hintatasoa ei osata arvioida Mistä Martta-nukkeja saa. Ehjä, alkuperäinen jopa tuhat euroa Jos Martta-nuken haluaa hankkia ja miettii, mitä siitä kannattaa maksaa, on tarkasteltava nuken kunto ja alkuperäisyys. Näin ollen se voidaan yli- tai alihinnoitella. . Pipsa-vauvaa tehtiin vuodesta 1923 alkaen tuotannon loppuun asti. Joissakin päämalleista tehtiin sekä tyttöettä poikaversiot asustetta vaihtamalla. Tosin pieni nukke voi olla arvokaskin, jos sitä on tehty vähän. – Pipsa-vauvan kohdalla oli kasvatuksellinen näkökulma: Kun perheeseen syntyi toinen lapsi, jota äiti hoiteli, esikoinen saattoi samalla hoidella Pipsaa. – Tunnistustilaisuuksissa olen huomannut, että ihmisillä kyllä vielä Marttanukkeja näyttää olevan, mutta he eivät välttämättä tiedä, mitä heillä on. – Virheetön, alkuperäinen nukke voi maksaa tuhat euroa. Kaikki suomalaiset Martta-nuket ovat kuitenkin arvokkaita keräilykohteita edelleen. Ilmeikkäät nuket kuvasivat lapsen mielialaa. – Olganuket ovat myös suomalaisia; ne muotoillaan itsekovettuvasta massasta. Kesällä esimerkiksi Eurasta löytyi todella hienoja yksilöitä. Pää, kädet ja jalat ovat itsekovettuvaa massaa, keskivartalo on kangasta. Pipsan kohdalla kannattaa katsoa leimausta: punainen leimaus on merkitty takana numerolla IX, Teija Ruuhikorpi-Mäki selvittää. – Heubach teki nukkeja, joita kutsutaan luonnenukeiksi. Olga-nukkejen versioita voi itse suhteellisen vapaasti luoda ja muotoilla. – Ehjä ja hyväkuntoinen nukke on luonnollisesti aina arvokkaampi. – Saksa on nukenvalmistuksen Mekka ja erityisesti Itä-Saksassa on runsaasti merkittäviä lelutehtaita. Martta-nuket veivät opettajan sydämen vuonna 1998. Nykyisin niitä voi hyvällä tuurilla löytää kirpputoreilta, huutokaupoista, vanhoista jäämistöistä ja huuto.netistä. Edelleenkin käyn Saksassa paljon kansainvälisissä tapahtumissa, joihin tulee ihmisiä ympäri maailmaa, hän kertoo. Suomalaisista Martta-nukeista suosittuja ovat edelleen esimerkiksi Bebe -hienot neidit. Nuken tekemiseen hän kouluttautui Saksassa ja Sveitsissä. Ne olivat Marttojenkin esikuvia: esimerkiksi Äkäpoika ja Pellepoika ovat mukailleet Heubach-nukkeja, Teija Ruuhikorpi-Mäki toteaa. – Jos Pipsa-nukella on puuhelmestä tehdyt silmät, nukke on arvokkaampi kuin maalatuin silmin varustettu. Marttanukeista Olganukkeihin Nukkeharrastaja Teija Ruuhikorpi-Mäki on Porin seudun kansalaisopiston käsityö- ja kuvataiteen suunnittelijaopettaja. – Parhaimmillaan syntyi seitsemän uutta nukkemallia vuodessa, sillä Martat olivat erittäin tuotteliaita. Arvokkaita ovat myös harvinaisuudet, joita tehtiin vain pieniä määriä
Antiikkiliikkeessä Lahdessa kiehtoo Kisälli RETRO Lahtelainen kirpputori Kisälli hengästyttää paitsi sympaattisilla esineillään myös hinnoillaan. 60 . Antiikki ja taide. !!!!!!! TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA – Vanhat matkalaukut ovat nykyisin kysyttyjä sisustuselementtejä. Laukkujen hinnat 20–40 euroa. Edellisen kuuden – seitsemän laukun satsin myin yhdelle ihmiselle, Kirpputori Kisällin omistaja Esa Salminen kertoo. Antiikkialalla 26 vuotta toimineen Esa Salmisen yrityksessä myydään entistä useammin 60- ja 70-lukujen retroa kuin antiikiksi luettavaa tavaraa
Kaikki alkoi 26 vuotta sitten saman kadun varrelta. – 1990-luku oli antiikkihuutokauppojen kulta-aikaa. Vakuuttavuutta lisää paikan isäntä, Esa Salminen, joka ehtii luontevasti vaihtaa muutaman sanan lähes jokaisen asiakkaansa kanssa. Kun Lahdessa Mestarinkadulla vapautui sopiva kiinteistö, päätti Esa Salminen perustaa antiikkiin, retroesineisiin sekä keräilytavaroihin erikoistuneen kirpputorin. Näin tavara vaihtuu ja saamme tilalle jatkuvasti uutta. Vanhan tehdasrakennuksen tiiliseinät ja upeat kattoparrut lisäävät tunnelmaa salaperäisestä aarreaitasta. Lahdessa sijaitsevien kahden myymälän sekä Hyrylässä sijaitsevan antiikkimyymälän lisäksi Salminen kiersi pitämässä antiikkihuutokauppoja ympäri Suomea. Myyntitili on kätevä henkilöille, jotka eivät halua itse hinnoitella tavaroitaan tai pitää myyntipöytää kunnossa. Retro myy antiikkia paremmin Iittalan Kastehelmi-sarjan lautasia viidellä eurolla, Arabian Ali-sarjan kahvikuppi ja Tanskalaisvalmisteinen, muovinen jalkalamppu on 1970-luvun retroa. Vuosi sitten Esa Salminen joutui tosissaan miettimään, jatkaako huutokauppojen järjestämistä. Tämän päivän lama on Salmisen mukaan alalla aivan erilainen kuin 1990-luvun lama. 61 >. Lahden Kultaseppäopiston opintojenkin aikana Salminen osti, myi ja keräsi vanhoja esineitä. Kisällin hinta 85 euroa. – Ostan kuolinpesiä sekä muuttoirtaimistoja, joista tulee jatkuvasti uutta tavaraa myyntiin. Kiertävät huutokaupat ovat selkeästi vähentyneet. Vaikka tarjolla on paljon merkkitavaraa sekä viehättäviä erikoisuuksia, ovat hinnat yllättävänkin edullisia. Ihmiset käyttivät rahaa ja panostivat laatuun. Uransa aikana hän on kiertänyt työväen- ja seurojentaloilla pitämässä noin 1 500 huutokauppaa. ON HAASTANUT ANTIIKIN K un astuu Kirpputori Kisällin ovesta sisään, joutuu pysähtymään. Silloin ei ollut tarjolla vastaavaa uusvanhaa tuotantoa, mitä nykyisin on. Siksi kierron pitää olla nopeaa ja vaihtuvuutta riittävästi. Edullinen hinta pitää tavaran kierrossa Kisällissä on myyntipöytiä, joissa asiakkaat voivat myydä omia tavaroitaan. Ihmisten tapa ostaa tavaraa on muuttunut. Antiikki ja taide . Tänä päivänä kaikilla on tavaraa jo niin paljon, että ostopäätöksiä harkitaan tarkemmin. Nykyisin niitä järjestää enää muutama toimija. – Hinnalla on suuri merkitys. Nyt 24 vuotta myöhemmin palasin tänne kadun puoleen väliin. Mikäli halusi sisustaa kotinsa antiikilla, jokaisen esineen joutui erikseen hankkimaan. Opintojen jälkeen hän siirtyi suoraan antiikkialalle ja perusti antiikkikauppa Juhokustin. – Meillä käy paljon vakioasiakkaita, jotka piipahtavat jopa joka toinen päivä katsomassa, mitä uutta tänne on tullut myyntiin. Lama iski huutokauppoihin Kun antiikkiala hiljeni, Salminen siirtyi pitämään ainoastaan huutokauppoja. He maksavat mielellään, kun teen sen asiakkaan puolesta, Salminen kertoo. Hinta 67 euroa. Kukapa ei muistaisi seisseensä alusvaatteisillaan kouluterveydenhoitajan punnittavana tällaisella vaa´alla. Osa tavaroista on myyntitilillä ja osa Esa Salmisen omia. – Ensimmäinen varasto oli Mestarinkatu 1:ssä, josta siirryin kadun toiseen päähän. Tänä päivänä ihmiset ovat erityisen hintatietoisia. Antiikki vei jo nuorena Esa Salminen on ollut kiinnostunut vanhoista esineistä jo pikkupojasta lähtien. – Lama iski kuitenkin tämän tyyppisiin huutokauppoihin. Pyrimme pitämään hinnat kirpputoritasoisina. Ympyrä on sulkeutunut, Esa Salminen kertoo. Mielenkiintoisten tavaroiden paljous piirtyy silmäkalvoille eikä tiedä mihin suuntaisi ensimmäisenä. Kirpputori Kisälli on toiminut nyt hieman vajaan vuoden ja Salminen on tyytyväinen asiakkailtaan saamaansa palautteeseen. Taustalla oleva keltainen Brotherin matkakirjoituskone on nostalginen
Sitä meni silloin paljon jopa roskiin. lautanen 16 euroa, Nuutajärveä, Iittalaa, Kaj Franckia, Nanny Stilliä. Antiikki ja taide Hitachin matkaradio oli muodissa vuonna 1973. – Ne ovat tätä päivää ja kätevä väline levittää tietoa helposti ja nopeasti. Olen itsekin joskus tehnyt niin, Salminen myöntää. – Tällä hetkellä esimerkiksi Arabiassa myyvät paljon paremmin 60- ja 70-lukujen astiat kuin 100 vuotta vanhat piippuleimaiset. – Fineliä ei 20 vuotta sitten arvostettu lainkaan. Hän ei näe mitään ongelmaa siinä, että vaikkapa kauppiaskollega ostaa häneltä tavaran ja myy sen kalliimmalla eteenpäin. Salmisen mukaan kilpailu on vain hyvästä tavaran liikkuvuuden kannalta. Miesasiakkaamme innostuvat työkaluista, bambuvartisista onkivavoista sekä esimerkiksi vanhoista kalahaaveista, Salminen luettelee. Hinnat 30–50 euroa. Nyt kolhuisetkin astiat ovat jo hinnoissaan, kertoo Salminen, joka itsekin on ihastunut Finelin emaliastioihin.. – Joskus tarkastan ja vertailen joidenkin harvemmin eteen tulevien esineiden hintoja netistä. Suosittuja ovat myös puiset laatikot, juomakorit ja kirstut, mutta ainoastaan suorakaiteen muotoiset. Muumimukeista maksetaan helposti 100 euroa, mutta esimerkiksi Arabian piippuleimaisesta, vanhasta hunajapurkista tahtoi olla 80 euroakin liikaa. Netti on kätevä apuväline Industrial-vintage tekee tuloaan Tavaroiden hinnoittelu sujuu Salmiselta jo selkärangan kautta. Kirpputori Kisälliltä löytyy netistä kotisivut, joihin Salminen kuvaa lähes päivittäin mielenkiintoisia tavaroita näytille. 62 . Nettipalstoja, kuten esimerkiksi tori.fi tai huutonettiä, Salminen ei pidä kilpailijoinaan. Finel. Salminen esittelee tavaroita, jotka vaihtavat nopeasti omistajaa. Löytöjä löytöjen perään. – Koen ne ennemminkin apuvälineiksi. Sitä kautta on helppo myös myydä tavaroita, mikäli ne jostain syystä eivät liiku myymälän kautta. Muutenkin on selvästi havaittavissa, että retro myy antiikkia paremmin. Sen lisäksi Kisälli löytyy Instagramista sekä Facebookista. Hinta 65 euroa. – Pienet, puiset jakkarat sekä rappuset ja vanhat ovet. Muumimukibuumin lisäksi tekee hyvin kauppansa muun muassa Sarvis, Kilta ja Patterikäyttöisissä matkaradioissa on valinnanvaraa. – Se on ihan ok. Vanha tina on arvostettua, kun taas messinkikynttiläjalkoja sekä kuparipannuja ja -astioita saa nyt tosi edullisesti. Pyöreäkantiset arkut eivät mene kaupaksi. Myös kaikki peltiset kanisterit, laatikot ja rasiat ovat suosittuja
Vintage industrial -tavarat, kuten takana oleva oranssi vaatekomero sekä etualan tuunattu tarjoiluvaunu, ovat tällä hetkellä kysyttyjä. Vanha piiankaappi kuuluu tavaroihin, jotka liikkuvat hyvin. Iskun puurunkoinen, kangasverhoiltu tuoli löytyi suomalaisen teollisuussuvun päämiehen jäämistöstä. Hinta 120 euroa. Hinta 65 euroa. Antiikki ja taide . 63. Erilaiset puulaatikot, jerrykannut sekä emaliastiat ovat kysyttyjä
64 . Arabian kuppiparin omistajaksi pääsee 20–22 eurolla. Aikoinaan sen hinta oli monta kymmenentätuhatta markkaa. Täytyy tulla pian uudestaan, hän toteaa lähtiessään. Kisälli netissä: www.kirpputorikisalli.fi, Instagramissa: kirpputorikisalli ja Facebookissa: Kirpputori Kisälli. Erilaiset tehtaissa olleet, rautaiset vaate- ja säilytyskomerot ovat kysyttyjä. Oma ongelmansa on kirjat, joista vain vanhat runo- ja erilaiset historiaan liittyvät kirjat liikkuvat. – Ulkomailla on ollut jo jonkin aikaa suosiossa niin kutsuttu industrial-vintage, joka saa vaikutteensa teollisuudesta. – Kun haen tavaroita, tiedän heti, mikä tekee kauppansa tällä hetkellä. – Kyllä tämä varmasti kelpaa lukea. Tällä kertaa ei löytynyt ostettavaa, mutta se ei tuntunut herrashenkilöä häiritsevän. – Löysin tuolta ilmaiskorista tällaisen, hän kertoo ja esittelee Walter Scottin Ivanhoe-romaania. ” Huonekaluista tyylihuonekalut ovat tällä hetkellä ei kysyttyjen –listalla. Tämän yksilön hinta on 35 euroa, kertoo Esa Salminen.. ” Erilaiset tehtaissa olleet, rautaiset vaateja säilytyskomerot ovat kysyttyjä. 1700-luvun antiikki ja tina kiinnostavat Esa Salminen on huomannut, että omatkin mielipiteet ovat muuttuneet vuosien varrella kysynnän myötä. . Tapahtumat olivat niin suosittuja, että jatkamme niitä myös ensi kesänä, Esa Salminen lupaa. – Itse pidän vanhasta antiikista, 1700- ja 1800-lukujen huonekaluista sekä tinaesineistä, joita on kertynyt kotiin jo niin paljon, että enempää ei mahtuisi. Innostus on pikkuhiljaa rantautumassa meillekin. Kesäkirpputori keräsi keräilijät Esa Salminen järjesti viime kesänä kymmenen kirpputoritapahtumaa ulkona Kisällin parkkipaikalla. Entä mitä kauppias itse arvostaa ja mistä tavarastaan ei voisi luopua. Vuokraisännän kätköistä löytynyt ihmisenkokoinen nukkepari vartioi kirpputorin toimintaa musiikin kuuntelun lomassa. Tämä on aivan oma maailmansa kuin huutokaupoissa. Jos nyt pitäisi mainita joku, mistä en luovu, niin ehkä se olisi muutama vuosi sitten Bukowskilta ostamani ruotsalainen, myöhäisbarokkinen lipasto. – Kauppiashan luopuu kaikesta, kun hinta vain on oikea, Salminen nauraa. Antiikki ja taide – Vanhat juomakorit ovat kysyttyä tavaraa. – Kirjasarjat saa laittaa suoraan jäteastiaan, niitä ei kukaan tunnu huolivan. – Paikalla oli paljon sekä myyjiä että keräilijöitä. – Silmät viihtyvät täällä. Asiakas pysähtyy tervehtimään Salmista. Nykyisen sellaisen saa 1 300 eurolla
65 >. Antiikki ja taide . Antiikkimessuilla Seinäjoella vietettiin Antiikki- ja keräilymessuja NÄYTTEILLEASETTAJAT KUIN YHTÄ SUURTA PERHETTÄ Messuilla vieras on vieras ja näytteilleasettajat yksi iso ja vastaanottavainen perhe. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA SHEARMAN Messuilta löytyi keräilijälle kaikkea aina antiikista ja retrotavarasta uusiin kirjoihin. Hyvin myivät talonpoikaishuonekalut, lasitavara, vanhat joulukortit, lehdet ja taidekin. Seinäjoen Antiikki- ja keräilymessut sykähdyttivät kävijöitä
S Mukana myös tauluja Heti ensimmäisten näytteilleasettajien joukossa hymyilee taidekauppias Jouko Rita. yksyinen Seinäjoki on sateesta harmaa. Hänen taulujensa joukossa on Nelimarkan ja Palmun maisemia, Äkkijyrkän lehmiä ja Yli-Mäyryn värikkäitä teoksia. Hannu-Pekka Björkman ja hänen poikansa Luukas ja Eliel Haapkylä ihmettelivät vanhoja rahoja keräilyrahojen osto- ja myyntitoimintaa pyörittävän Timo Mäkisen pöydän ääressä. 30:n vuoden rajapyykin muutama vuosi sitten ylittänyt Mäkinen on muiden näytteilleasettajien vierellä nuori, mutta sitäkin kokeneempi. – En tee tätä elääkseni, vaan teen tätä elääkseni, Rita nauraa. Mäkinen on näytteilleasettajana lähes nähtävyys. Antiikkimessuilta ei usein muita taidevälittäjiä löydykään. Rita kehuu myös pohjalaista luonnetta – lakeuksilla tehdään nopeasti päätöksiä. Pääkaupunkiseudulla on enemmän taidekauppoja kuin esimerkiksi Seinäjoella tai Oulussa, joten siksi pienemmillä paikkakunnilla taide käy paremmin kaupaksi messujen yhteydessä. Rita myy lähes pelkästään suomalaista taidetta. Kysymys on ostavista asiakkaista. Piia, Mika, Lenni ja Konsta Luhtasaari sekä mummi Helena Luhtasaari saapuivat ihailemaan messutarjontaa koko perheen voimin. Hän on selvästi kotonaan sekä messuvieraiden että taiteen keskellä. Paula Koukkulan pöydästä löytyi ihania astioita ja kaunista suomalaista lasia. Jouko Rita koluaa kiireisimpinä vuosina jopa kahdeksan antiikki- ja taidealan mes- Näyttelijä osti savikiekkoja Paula Koukkula pitää Torniossa Pikkuwanha-nimistä antiikki- ja käsityökauppaa. sua vuodessa. Hän innostui rahoista jo nuorena poikana huomattuaan, että edesmenneen isoisän rahapussista löytyneillä vanhoilla rahoilla ei ollut muuta kuin tunnearvoa. 66 . Lokakuun puolessavälissä Seinäjoki Areenalla järjestetyt Antiikki ja keräilymessut keräsivät harmaudesta huolimatta antiikista kiinnostunutta keräilykansaa tekemään löytöjä. Retrotavara on etenkin nuorten ostajien mieleen. Nykyään hän on jo aikamoinen konkari ja vaikka ei pysty puhumaan muiden näytteilleasettajien kanssa ikäihmisten taudeista, niin rahasta ja sen arvosta hän voi kertoa yhtä sun toista. Ihmiset ihailevat vanhoja, mutta erittäin hyväkuntoisia rahoja. Hänellä oli paljon lasitavaraa myynissä. Mäkinen halusi selvittää, mikä rahan arvoa kasvattaa ja mikä olisi oikeasti arvokasta. Tamperelaisella Ridalla on takanaan 50 vuotta taidekauppaa, eikä veikeä hymy miehen kasvoilla hyydy hetkeksikään. Mäkisen vitriinistä voi bongata muun muassa 1940-luvulla painetun, ison 5 000:n markan setelin. Omaa verkko-. Messukonkarina Rita nimeää Seinäjoen Antiikki- ja keräilymessut yhdeksi parhaimmista messuista. Antiikki ja taide Keräilyrahojen osto- ja myyntitoimintaa pyörittävän Timo Mäkisen pöydän edessä käy kuhina
Silmää hivelevän kauniit talonpoikaishuonekalut kiinnostavat asiakkaita ja monen päälle onkin liimattu lappunen, jossa lukee ”Myyty”. !!!!!!!! Seinäjoen Antiikkija keräilymessuilla oli myynnissä: . !!!!!!!! Antiikki ja taide . Pöydän erikoisuuksia ovat jugendtyyliset kynttilänjalat sekä harvinainen Arabian kalenteripurkki vuodelta 1967. Yleensä hän kuitenkin hypistelee käsitöitä yleisössä, mutta innostuu myös näytteilleasettajan roolista. Tanhuanpää lukee itsekin vanhoja lehtiä antaumuksella. . Käsityöharrastuksen lisäksi Koukkulan sydäntä lähellä on suomalainen lasi. Koukkulan mukaan Etelä-Pohjanmaan messuilla on käynyt sekä valmistajat ja sarjanumerot tuntevia keräilijöitä että tunnepohjalta ostavia asiakkaita. Vanhat lehdet kiehtovat Sastamalassa Tmi Iisakin Eevaa pitävä Elise Tanhuanpää toi Seinäjoelle pinoittain vanhoja lehtiä. Nuoret miettivät ostettavien tuotteiden värit oman kotinsa sisustuksen pohjalta, Koukkula miettii. Hänen myyntipöydässään on esillä suomalaista värikästäkin designlasia Nanny Stillistä Oiva Toikkaan. sotilasmerkkejä ja militariaa . valaisimia . Lähes neljäkymmentävuotta antiikkikauppiaana toiminut Pekka Juusela sai kiinnittää komeisiin huonekaluihin ”myyty”-lappusia. Järvi-Juuselan mukaan myyntimenestykseksi Seinäjoen messuilla kohosivat juuri 60-luvun joulukortit. Tanhuanpää pussittaa leh- det ja myy vain hyväkuntoisia lehtiä – huonokuntoiset päätyvät lastenlapsille askartelumateriaaliksi. Se on vanhimpia, yhtäjaksoisesti järjestettäviä antiikkitapahtumia Suomessa, Tapani Ylä-Autio Seinäjoen Messuista kertoo. tekstiileitä . Järvi-Juusela kertoo, että myös Tapio ja Tauno Wirkkalan suunnittelemat lasiastiat kiinnostavat messukävijöitä. – Etenkin Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun piirtämät kannet kiehtovat lehtien ostajia ja Kyllikki Saaren murhasta kertovat jutut käyvät kaupaksi, Tanhuanpää kertoo. Menneiden vuosikymmenten kortit hiteiksi Kimolan Tupajumi -nimistä antiikkikauppaa pyörittävä pariskunta Ulla JärviJuusela ja Pekka Juusela myyvät antiikkia aina huonekaluista joulukortteihin. Äiti Piia Luhtasaaren mukaan messuilta tarttui keittiöpyyhe ja joulutauluja Ulla Järvi-Juuselan myyntitiskiltä. Hän löysi jutun vuonna 1929 Näsijärvellä uponneesta Kuru-laivasta ja liikuttui lehtikuvista niin paljon, että joutui käymään pyyhkimässä kyyneleet myyntipöydän ulkopuolella. Tanhuanpää innostui lehdistä aikoinaan oman harrastuksensa pohjalta. Järvi-Juusela esittelee lasiesineitä ja muuta tavaraa pöydän ääressä ja hänen miehensä Pekka Juusela taas keskittyy antiikkihuonekalujen myyntiin. 67. Näyttelijä pitää huutokauppojen kiertämisestä ja Seinäjoelta mukaan tarttui ”savikiekkoja” eli esimerkiksi Columbus Jazz Orchestran sekä Georg Malmstenin vinyylilevyt. Talonpoikaishuonekalut matkasivat Seinäjoelle Kuusankoskelta saakka. Iloinen antiikkikauppias Jouko Rita viihtyi Seinäjoen messuilla kuin kotonaan. kelloja . kauppaakin pyörittävä Mäkinen kiertelee messuja aina kun ehtii. huonekaluja . – Björkmanin messuseurana olivat hänen poikansa Luukas ja Eliel Haapkylä. Mäkinen esittelee ystävällisesti rahoja niitä ihaileville messukävijöille. Mäkisen pöydän eteen pysähtyy myös näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, joka toimii tällä hetkellä näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. rahoja ja postimerkkejä . – Joskus mies soittaa varastolle ja kysyy, olenko tulossa kotiin nukkumaan, myyjätär nauraa. Tunnepohjalta ostaviksi asiakkaiksi tunnustautuvat ainakin Piia, Mika, Lenni ja Konsta Luhtasaari sekä mummi Helena Luhtasaari, joilla on kotonaankin vanhoja perinnehuonekaluja. Kotikaupungissaan Koukkula pyörittää Pikkuwanha-nimistä antiikki- ja käsityökauppaa ja myöntää olevansa käsityömessujen innokas kävijä. sisustustuotteita, taidetta – Antiikki- ja keräilymessut järjestettiin Seinäjoella ensimmäistä kertaa jo vuonna 1990. lasi- ja posliiniesineitä . Tiukka paikka Tanhuanpäälle tuli eräillä messuilla, jolloin hän sattui selailemaan omaa lehteään. koruja . Lehdistä löytyy niin kauneusvinkkejä kuin uutisjuttujakin. kirjoja, lehtiä, kortteja ja äänilevyjä . TaidelasiaTorniosta Antiikkikauppias Paula Koukkula saapui Seinäjoen Antiikki ja käsityömessuille Torniosta. Aika nimittäin kuluu nopeasti myös pienten lasten isänä. – Värit ovat ihmisille henkilökohtainen asia. Joku haluaa pidellä vanhaa seteliä ja toinen tahtoo tietää enemmän niiden arvosta. Lehdet käyvät kaupaksi keräilijöiden lisäksi myös muille; joku saattaa etsiä käsiinsä omana syntymävuotena julkaistun lehden ja toinen innostuu etsimään tietoa jostain vanhasta tapahtumasta. Tällä hetkellä hänen vanhin lehtensä on vuoden 1921 Suomen Kuvalehti
– Arvokkaiden maalausten myynti tuo toki hyvää mainosta myyjätaholle, mutta halvat hinnat tuovat toisaalta enemmän asiakkaita. Antiikki ja taide. Niitä ja samankaltaisia teoksia kannattaa ostaa, jos niitä myydään sopivalla hinnalla, Laitinen-Laiho neuvoo. Laitinen-Laiho kertoo, kuinka keräilijöitä on yhtä moneen lähtöön, kun on taidettakin. Kun myy taidetta, jonka on itse ostanut, lasketaan luovutusvoitoksi osto- ja myyntihinnan erotus. Esimerkiksi joitakin Juhana Blomstedtin töitä on myyty mielestäni turhankin edullisesti. Verotta kotiseinällä oleva, alle 5 000 euron taide Koti-irtaimistolla tarkoitetaan esimerkiksi olohuoneen seinälle ripustettua taidetta. Eläinaiheet ovat jonkin verran jopa nousussa. Eläinaiheet, maisemat, asetelmat... Ihmiset heittävät taidetta jopa roskiin, se kertoo jotain taiteen arvostuksesta, Laitinen-Laiho hämmästelee. Ostajan markkinat Jopa jätteeksi Jälkimarkkinoilla taiteen hinnat ovat Laitinen-Laihon mukaan kuluneen vuoden aikana laskeneet. – Hinnoissa kannattaa olla tarkkana, eikä työstä kannata koskaan maksaa ylihintaa. – Hinnat ovat pudonneet todella matalalle. Hänen mukaansa uudet ideat, tekniikat ja uusiutuva taidemaku yleensä jähmettyvät huonoina talouden aikoina ja vastaavasti kiihtyvät ja muovautuvat nopeasti nousukauden koittaessa. – Nyt kannattaa keskittyä ostamaan erittäin laadukasta taidetta tunnetuilta, arvostetuilta taiteilijoilta. Kultakauden taidetta sen sijaan arvostetaan, samoin 1950-luvulta alkavaa abstraktimpaa taidetta. Hyviä löytöjä voi aina tehdä, Laitinen-Laiho sanoo. – Näiden teosten hinnat tulevat nousemaan suuresti tulevien vuosien varrella. Arvotaide tunnetaan ja osataan arvioittaa asiantuntijoilla perunkirjoitusta varten. Kuluneen vuoden suurin yllätys Laitinen-Laiholle on ollut se, että taidetta on löytynyt jätteen seasta. Laitinen-Laihon mukaan positiivisempia näkymiä vielä toistaiseksi odotellaan. ta, suosittelen aina myyntihinnan tarkistusta. – Yksityinen henkilö voi myydä tavanomaista koti-irtaimistoa verovapaasti, jos myynnistä saatava luovutusvoitto jää alle 5 000 euron. Isot huutokauppatalomme kilpailevat voimakkaasti keskenään, ja se näkyy hinnoissa. Mikäli taidetta säilytetään pankin kassa- 70 . – Eläinaiheet, asetelmat, maisemat kiinnostavat. – Tämä kertoo siitä, että taideihmiset osaavat ilmeisen hyvin taiteen myynnin verotuskäytännöt. – Tänä vuonna ainakin kymmenen eri henkilöä on kertonut hankkineensa hyviä teoksia pihojen roskakasoista. Taiteenharrastajat ja -keräilijät tuntevat verokiemurat Seinällä oleva taide koti-irtaimistoa V eronmaksajien keskusliiton lakiasianjohtajan Vesa Korpelan mukaan liiton asiantuntijoille tulee hyvin vähän taiteeseen, sen myyntiin tai perintöverotukseen liittyviä kyselyitä. Mikäli ei ole varma teoksen arvos- Kun taloudessa kuuluu hyviä uutisia, alkaa piristäviä signaaleja tulla myös taidemarkkinoille. . Keräilijät suosivat nyt aikaisempaa enemmän vahvempia värejä. Kun myy taidetta, siitä voi joutua maksamaan luovutus- eli myyntivoittoveroa. Laitinen-Laiho kokee, että tällä hetkellä meneillään ovat ostajan markkinat. Perinteiset aiheet laadulla tehtynä houkuttelevat kuitenkin aina. Parhaimmat teokset pysyvät kuitenkin edelleen kokoelmien kätköissä
Arvotaiteesta joutuu maksamaan perintöveroa, jos taide-esineet ja muu perintö yhteenlaskettuina saavuttavat verotettavan perinnön rajan. Käypä arvo tarkoittaa hintaa, joka omaisuudesta saataisiin, jos se myytäisiin vapailla markkinoilla. Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta veroa lainkaan, minkä vuoksi alle 20 000 euron tauluja saatetaankin testamentata lapsenlapsille. – Omaisuus lasketaan yhteen ja perinnönjaossa jokaiselle jaetaan perintönä osuutensa mukaan. 71. Jäsenet saavat maksutonta neuvontaa, mutta myös eijäsenille on tarjolla oma neuvontapalvelunsa. Mikäli myy taidetta, jonka on perinyt, käytetään hankintahintana perintövero- Perunkirjoituksessa kuolinpesän koko omaisuus, alle 4 000 euron koti-irtaimistoa lukuun ottamatta eritellään ja kirjataan perunkirjaan. Lisätietoja: www.veronmaksajat.fi Antiikki ja taide . Mikäli taide oletetaan arvokkaaksi, siitä on hyvä pyytää asiantuntijan arvio, Korpela sanoo. Hankintamenoolettaman lisäksi luovutushinnasta ei saa vähentää mitään muuta. Esimerkiksi, jos on hankkinut alle 10 vuotta sitten 100 euroa maksaneen taulun, jonka myy nyt 1 000 eurolla, lasketaan vero 800 euron, ei 900 euron mukaan, Korpela sanoo. – Taide, kuten muukin omaisuus, arvioidaan kuolinpäivän arvoon, kahden uskotun miehen toimesta. holvissa, kyseessä ei ole enää kotitaloustavara. – On hyvä pohtia, kuinka taide merkitään perunkirjaan. Lesken verovapaa osa on 60 000 euroa, alaikäisellä, lakimääräisellä perillisellä raja on 40 000 euroa, Korpela muistuttaa. tuksessa ilmoitettua arvoa. Lähisukulaisen vero on pienempi kuin myyntivoittovero, Korpela muistuttaa. Perunkirja todistaa esimerkiksi tulevaisuuden myyntitilanteessa taiteen omistussuhteet. Luovutusvoitto voidaan tällöin laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Jos arvoa ei ole toimitettu, käytetään hankintamenoolettamaa. Puolueettoman asiantuntijan kirjalliset arviot tai niiden kopiot on hyvä laittaa perukirjan liitteiksi, jolloin verottajan on yleensä helppoa hyväksyä arviot. – Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, ja 20 prosenttia, jos omistusaika on alle 10 vuotta. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiantuntijoiden puoleen. Yksityinen henkilö voi myydä koti-irtaimistoa, kuten seinälle ripustettua taidetta verovapaasti, jos myynnistä saatava luovutusvoitto jää alle 5 000 euron. Alaikäiselle edullista testamentata Taidetta koskevat Korpelan mukaan samat perintöverotuksen säännöt kuin muutakin omaisuutta. 5 000 euroa ylittävästä luovutusvoitosta maksetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta veroa pääomaverotuksen mukaan 30 prosenttia, 40 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia. Perunkirja toimii kuolinpesän osakasluettelona ja veroilmoituksena, joka on perintöverotuksen perusta. Lähisukulaiselle pienempi vero Taide merkitään ja arvotetaan perunkirjaan Hankintameno-olettamaa sovelletaan tilanteisiin, joissa myydyn taiteen hankintahintaa ei tiedetä, tai taiteen arvo on muuttunut
!!!!!!!! TEKSTI: PEKKA MYYRY Tästä julisteesta alkoi Alphonse Muchan nousu maineeseen. Kiireinen jouluaatto kirjapainossa teki hänestä uudenlaisen taiteilijan. Valokuvaus oli syntynyt ja siitä povattiin tulevaisuuden taidemuotoa – kenties jopa. Muchan nuoruutta leimasi tekniikan vallankumous. Joskus tosin onnistumme omilla toimillamme edesauttamaan sattumaa tulemaan luoksemme. 72 . Valokuvasta povattiin korvaavaa taidemuotoa Alphonse Mucha syntyi vuonna 1860 Määrissä, Tšekin tasavallassa. Mutta ensin taustaa siitä, kuinka Mucha kohtasi tämän sattuman. Alphonse Muchan luokse onnekas sattuma purjehti naisen muodossa. Antiikki ja taide S attuma leimaa meidän elämäämme. Julisteen suunnittelulla oli kiire jouluaattona 1894 ja Mucha sai vapaat kädet toteutukseen. Tämä nainen oli Sarah Bernhardt. Kuvataide Painotekniikka popularisoi Alphonse – mies ja kiemura Tšekkiläinen Alphonse Mucha eli 1800-1900-luvun taitteessa, jolloin maailma muuttui vauhdilla
Seuraavana vuonna hän pääsi Wieniin lavastemaalariksi. Konevoimainen liike oli syrjäyttänyt hevos- ja tuulivoimalla liikkumisen. 73 >. Jatko-opiskeluun Mucha hakeutui Pariisin Académie Julianiin vuonna 1887. Firman nuorimpana työntekijänä Mucha sai ensimmäisenä lopputilin. Nuori Alphonse haki opiskelupaikkaa Prahan Taideakatemiasta vuonna 1878. Alphonse huomasi kohta, että varsinainen maalaustaide perinteisessä muodossaan ei sytyttänyt häntä ja hän vaihtoi opiskelupaikkaa Académie Colarossiin. taiteen ja loi uuden tyylin Mucha a hänen ansa maalaustaiteen tappajaa. Opiskelupaikan vaihto ei tuonut toivottua tulosta, ja kun kreivi Khuen lopetti hänen taloudellisen tukemisensa vuonna 1889, hän alkoi etsiä töitä kuvittajana. Painoprässiä pyörittävä, taustalla oleva mieshahmo edustaa kirjapainoalaa. Taideopintoihin mesenaatin tuella Pian tämän jälkeen hän tutustui tirolilaiseen kreiviin, Egon Khueniin, joka ryhtyi Muchan mesenaatiksi ja kustansi hänen opiskelunsa Münchenin taideakatemiassa. Antiikki ja taide . Painotekniikka popularisoi taidetta Maalaustaiteen linnoitus oli ahdas. Vastaus oli tyrmäävä, sillä Muchaa kehotettiin hankkimaan itselleen jokin toinen ammatti, jossa hän olisi enemmän hyödyksi. Vuonna 1881 tämä työ loppui, koska Muchan työnantajan tärkein asiakas, Ringtheater, tuhoutui rajussa tulipalossa. Myös suomalainen Helene Schjerfbeck opiskeli Académie Colarossissa 1881, 1882 ja 1884. Muchalle tyypilliseen tapaan juliste on kookas – yli kaksi metriä korkea. Osa vanhoista mestareista ja heidän mesenaateistaan oli pystyttänyt nämä muu- Cassan Fils kirjapainon mainosjuliste vuodelta 1896
Painettavaksi tarkoitettu kuva vaati kokonaan toisenlaista, vapaampaa ilmaisua. Tämä uusi laji oli julistetaide. Vahvan näköiseen muuriin oli kuitenkin ilmestynyt selvästi havaittavia säröjä. > Jules Chéret ja Henri de ToulouseLautrec olivat jo luoneet uutta vallankumouksellista käyttötaidetta. Julisteet houkuttelivat ihmisiä ostamaan lamppuöljyä, polkupyöriä, keksejä, savukkeita ja kirjoja. Puhelinpylväät ja lankkuaidat olivat aikakauden Facebook ja päivitys hoidettiin liisteröimällä uusi juliste vanhan päälle.. Käyttötaide – julistetaide 74 . > > Taiteilijan lapset Jaroslava ja ^ Jiri olivat mallina tässä vuodelta 1919 olevassa öljyvärimaalauksessa. rit taatakseen itselleen toimentulon ja rajoittaakseen nuorten radikaalien tuloa alalle. Hektiseksi muuttuva elämä vaati uuden, iskevän julisteen, entistä hyökkäävämmän. Antiikki ja taide Tämä Monte Carlo -juliste syntyi kolme vuotta Gismonda-julisteen jälkeen ja siinä alkaa näkyä Muchan tunnusomainen, pyörteilevä viiva. Julisteet kertoivat teatterista tai jossakin ravintolassa esiintyvästä taiteilijasta. Kuvataide oli popularisoitumassa erityisesti painotekniikan ansiosta. > Omakuva vuodelta 1899. Ilmaisua, joka elää juuri siinä hetkessä ja ilmaisua, joka elää vain hetken. Pienikokoinen öljyväriteos (32 x 21) on maalattu puulle. Tästä julisteesta on olemassa myös ilman tekstiä oleva versio
Aikakauden tekniikkaa ja sen saavutuksia vierastettiin, joten uuden tyylisuunnan taiteilijoiden tehtävänä oli myös muotoilla ja koristella uudesta tekniikasta houkuttelevampaa. Nähtyään julisteen Sarah Bernhardtin kerrotaan tulleen Muchan luokse ja sanoneen ”Herra Mucha, Te olette tehnyt minusta kuolemattoman.” Julisteen koko oli 218 x 76 cm, ja kun niitä alettiin liimata Pariisiin, keräilijät kävivät repimässä julisteita alas ennen kuin liima oli kuivunut – tai sitten niitä ostettiin pimeästi julisteiden liimaajilta. Kiire painoi päälle, joten Mucha sai ratkaista asian, kuten parhaiten taisi. Koko 247 x 182. Kirjapainon muut graafikot olivat viettämässä joulua perheidensä parissa. Esoteerisyyteen taipuvaisen Muchan mielikuvituksessa Sarah Bernhardt muuttui traagiseksi hahmoksi – yhtä aikaa madonnaksi ja noidaksi. Kirjassa oli 72 kuvaa ja viimeisellä sivulla olevassa kuvassa on kokonainen huoneen sisustus huonekaluineen, valaisimineen, tarjoilupöytineen ja tapetteineen. Uusi tyyli sai nimen Art Nouveau. Lemercier´n johtaja de Brunhoff oli myös töissä ja sai kiireellisen tilauksen suunnitella ja painaa juliste Victorien Sardoun Gismonda-näytelmää varten. Ompelukoneet, polkupyörät, öljylamput ja metrojen sisäänkäynnit saivat uuden taiteellisen kuorrutuksen. 75 >. Tempera kankaalle. Siinä oli pääasiassa lyijykynällä tehtyjä luonnoksia muotoilijoille ja sisustussuunnittelijoille. Joulun alla vuonna 1894 Mucha lupautui tarkistamaan ystävänsä pyynnöstä vedoksia Lemercier´n kirjapainossa. tammikuuta, joten de Brunhoff oli pulassa – sitä paitsi näytelmän pääosassa oli Sarah Bernhardt, joten toimeksianto oli myös mainosta kirjapainolle. Kuten monille nykyajan vuokratyöntekijöille, myös Muchalle tämä merkitsi sitä, että hän joutui myös jouluaattona töihin. Hanke peruuntui, mutta Mucha ennätti maalata tämän teoksen kirkkoa varten. Lopputuloksena oli, että Sarah Bernhardt tilasi julisteesta lisäkappaleita, joita myi teatterissaan. ” Uuden tyylisuunnan taiteilijoiden tehtävänä oli myös muotoilla ja koristella uudesta tekniikasta houkuttelevampaa. Muchan taiteilijaelämä oli samanlaista kuin muillakin pariisilaisilla nälkätaiteilijoilla. > > Mucha julkaisi vuonna 1902 teoksen Documents décoratifs. Alphonse Muchan kanssa hän solmi kuuden vuoden sopimuksen Antiikki ja taide . ” Taitelijat koristelijoina ja myynninedistäjinä > Tämä Liljojen madonna -taulu oli alun perin tarkoitettu Jerusalemiin, Neitsyt Marialle omistettuun kirkkoon. Ensi-ilta olisi jo 4. Julisteesta jymymenestys ja lisätöitä Mucha ei ollut aiemmin kokeillut julisteen suunnittelua
Siksi hän pystyi suunnittelemaan sisustuksia ja teatterilavasteita. Symbolismia, spiritismiä ja isänmaallisuutta Muchalla oli nyt vakaa toimeentulo ja aikaa liikeni toteuttaa myös muita taiteellisia haaveita. Apua Amerikasta Mucha oli opettajana vuonna 1903 Académie Colarossissa ja tutustui 22 vuotta nuorempaan, kauniiseen, tšekkityttöön Marie Chytilováan, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1906. Triptyykki jäi keskeneräiseksi.. Sarjan muut teokset olivat Maalaus, Runous ja Musiikki. Tanssi kuuluu neliosaiseen, taiteita esittelevään sarjaan. Saman vuoden syksyllä hän sairastui keuhkokuumeeseen, mutta jatkoi silti aineiston keruuta ja aloitti muistelmiensa keruun. Mucha suunnitteli useampia erilaisia koristepaneelisarjoja, joissa hän esitteli eri teemoja. Näiden uudelle mantereelle tehtyjen matkojen suurin anti lienee kuitenkin ollut se, että hän löysi uuden mesenaatin Charles Cranen. Mucha suunnitteli juuri itsenäistyneelle kotimaalleen seteleitä ja postimerkkejä. Alphonse Mucha on asunut neljännesvuosisadan pois kotimaastaan, ja nyt hänelle tarjoutui vihdoin mahdollisuus palata takaisin. Hän opetti New Yorkin, Chicagon ja Philadelphian taidekouluissa. Mittavan Slaavien eepoksen tekeminen kesti vuodesta 1910 vuoteen 1928 saakka. Triptyykki ja muistelmat Mucha aloitti vuonna 1938 suurikokoisen triptyykin maalaamisen. 76 . Se oli Tšekkoslovakian itsenäistyminen. Vuonna 1867 perustettu Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia ei ollut sitä, mitä Mucha halusi kotimaaltaan. siitä, että tämä suunnittelisi hänen näytäntöihinsä lavasteet, puvustuksen ja korut. Osien nimet ovat: Järjen aikakausi, Viisauden aikakausi ja Rakkauden aikakausi. Slaavien eeposta 18 vuotta Muchalla oli kuitenkin yksi haave, joka meni ohi taiteen intohimosta. Antiikki ja taide. Kynät ja siveltimet olivat diktaattoreiden pahimpia vihollisia ja tämän Mucha sai tuta vuonna 1939. Hän sai slaavilaisen etunimen – Jaroslava. Tšekit pyrkivät hakemaan tunnustusta kansalleen ja unkarilaiset puolestaan kokivat tämän uhkana. Hän oli niiden ensimmäisten tšekkoslovakialaisten kulttuuriihmisten joukossa, jotka saksalaiset pidättivät maan miehityksen jälkeen. Mucha matkusti samana vuonna neljännen kerran elämässään Amerikkaan, ja tällä kertaa vaimonsa kanssa. Muchan mielikuvitus yhdisti symbolismin, spiritismin, uskonnon ja oman isänmaallisuutensa ja sai syntymään jotakin, jolle pariisilaiset antoivat nimen Le Style Mucha – Muchan tyyli. Charles Crane lupautui rahoittamaan Muchan teossarjan Slaavien eepos suunnittelun ja maalaamisen. Muchan pariskunta sai ensimmäisen lapsensa – tyttären – tämän matkan aikana New Yorkissa. heinäkuuta 1939. Toista maailmansotaa Muchan ei tarvinnut nähdä, sillä hän kuoli Prahassa 14. Tanssi vuodelta 1898. T?ekkoslovakia sai itsenäisyytensä lokakuussa 1918 ja siitä maksettiin kallis hinta. Ihmiskunnan lyhyt muisti sai Euroopan ajautumaan suursotaan seuraavana vuonna. Hänellä oli voimakas kansallistunne. Voidaan pohtia, kirvoittiko juuri kiire Muchan mielikuvituksen tällaiseen lentoon, että hän ylitti kaikki sovinnaisuuden rajat julistetaiteessa. Hänellä oli ominaisuus muuttaa kaikki kuvitelmansa kolmiulotteiseksi
Suomalaiset omaksuivat saksankielisen jugend-nimen uudelle taiteelle. Se riisti ihmiskunnalta uskon kaikkeen hiljaiseen kauneuteen. Art Nouveau – pyörteilevää kuin elämä itse A?. Art nouveau oli ennen kaikkea visuaalista taidetta, ja se näkyi arkkitehtuurissa, grafiikassa ja kuvanveistossa. Kaarevia muotoja rakennuksissa Arkkitehtuurin puolella teräs, valurauta ja betoni muotoutuivat Art nouveau -arkkitehtien suunnitelmissa kaareviksi Ville Vallgrenin pienoisveistokset Maalaustaiteen puolella merkkiteokseksi voidaan mainita Akseli Gallen-Kallelan maalaamaa teos Ad astra vuodelta 1907. kaiteiksi, ovien karmeiksi ja huonekaluiksi. Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema ja Usko Nyströmin Imatran Valtionhotelli ovat meillä tämän tyylin näkyvimpiä esimerkkejä. Tämä 50 korunan seteli on vuodelta 1931. Siinä missä art nouveau korosti luonnon ornamentiikkaa ja käsityötaitoa, sen seuraaja art deco uskoi modernismiin, koneisiin ja teolliseen tuotantoon. Saksalainen nimitys Jugend tuli saksankielisen, Münchenissä ilmestyvän Die Jugend-lehden mukaan – nimitys tarkoittaa nuorisoa. Se rönsyili ja kiemurteli. Art nouveau oli väylä ulos tästä tunkkaisuudesta. Nimi tarkoittaa ranskan kielellä ”uusi taide”. Ei ole, sillä Antoni Gaudin suunnitteleman Sagrada Familian kirkon rakennustyöt Barcelonassa ovat vielä kesken. Se oli rumaa ja kaunista niin kuin elämä itse. Tekniikka mahdollisti kuvien monistamisen nopeasti ja edullisesti. Antiikki ja taide . Se oli kirjapainotaidon kehittymisen ansiota. Vauhti ja hehkuvat, suorat viivat olivat art nouveaun seuraajan tunnusmerkkejä. Nuorille taiteilijoille tuli mahdollisuus saada julkisuutta sen kautta. sai eri Euroopan maissa omat nimityksensä. 77. Monet 1800-luvun nuoret taiteilijat pitivät akateemista ja eklektististä maalaustaidetta tunkkaisena. Helppo monistettavuus edesauttoi Barcelonassa tyyli elää Art nouveau nousi suuren yleisön tietoisuuteen kenties nopeammin kuin mikään aikaisempi taidesuuntaus. Nuorten taiteilijoiden oli vaikea päästä näyttelyihin, joiden juryt eivät halunneet muita kuin klassisia aiheita. Art nouveaun päättymisenä pidetään usein ensimmäisen maailmansodan syttymistä. ??????. !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mucha suunnitteli vuonna 1918 perustetulle Tšekkoslovakian tasavallalle postimerkkejä ja seteleitä. Saksalainen Alois Senefelder oli kehittänyt litografian vuonna 1797. Suomalaisista kuvanveistäjistä ehkä voimakkaimmin art nouveaun hengen ja tyylin omaksui Ville Valgren. Hänen pienoisveistoksissaan keijukaismaiset nuoret tytöt koristivat maljakoita, lamppuja ja takan rintamuksia. Gaudi otti tehtävän vastaan 1883 ja suunnitteli, rakensi ja muokkasi sitä 40 vuotta ja työ jatkuu yhä seuraavien sukupolvien voimalla. Juuri siellä missä tavallinen rahvas liikkui. Litografiassa kuva piirretään kalkkikivilaatalle rasvaisella liidulla tai tussilla ja rasvainen painoväri telataan laatalle. Katalonialainen arkkitehti Antoni Gaudin ilmaisi asian näin: ”Suora viiva on inhimillinen, mutta kaareva on jumalainen”. Onko Art nouveau sitten kokonaan kuollut. Itävallan ja Unkarin alueella tyyliä kutsutaan nimellä secessio
Kuvanveistäjä ja taideopettaja Sinikka Mäki-Lertolan ohjauksen myötä kuvataiteen salat avautuivat entistä paremmin Uusiluoto-Raaskalle kymmenisen vuotta sitten. Antiikki ja taide Veistoksissaan Uusiluoto-Raaska on käyttänyt muun muassa punasavea, valkosavea ja paperisavea: – Keramiikassa käytettävä punasavi on polttamattomana aavistuksen tummem-. – Vuoden verran tutustuin keraamiseen muotoiluun. – Kuvanveiston lisäksi öljyvärimaalaus tuntui sopivan minulle. Paperisaven kevyet salat Kissa, hiiri ja hattu. Työuran jälkeen aikaa alkoi riittää taiteeseen. Viime vuonna olen ollut opiskelemassa myös piirustusta Turun sunnuntaimaalareissa kuvataiteilija Martin Ahlströmin ohjauksessa. Molemmille katselmus oli ensimmäinen varsinainen gallerianäyttely, mutta taidetta sekä Mirjam että Marja ovat tehneet yli kymmenen vuotta. Kuvanveisto veti lopulta pidemmän korren, mutta tavallaan liikun keramiikan ja kuvanveiston hedelmällisessä välimaastossa. Marja Uusiluoto-Raaskan taideharrastus alkoi vuonna 2001, kun hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle hieman yli viisikymppisenä: – Noin 26 vuotta työskentelin Viking Linella talouspuolen esimiehenä eri laivoilla. Näyttely järjestettiin Galleria Tapani Piirtossa marraskuussa. 78 . Taidenäyttelyssä Kaksi naista, kaksi kipinää Tulenpalavaa hehkua taiteeseen !!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI: KLAUS SUSILUOTO KUVAT: KLAUS SUSILUOTO E ntuudestaan Mirjam Rautawaara-Dusaer ja Marja Uusiluoto-Raaska eivät tunteneet toisiaan, mutta lähtivät rohkeasti pitämään yhteisnäyttelyä Helsinkiin. Näyttely saattoi antaa kipinän tehdä taidetta entistä intensiivisemmin. Öljyvärimaalauksen opettajana on toiminut turkulainen kuvataiteilija Jorma Hyttinen. Yksinkertaisuus toimii Mirjam Rautawaara-Dusaerin pastellitöissä
El Toro kuvaa nimensä mukaisesti härkää, ei tosin espanjalaista ”härkätaisteluhärkää”, vaan amerikkalaisen biisonin tapaista eläintä. Ariel-työssä on jopa käytetty vanhoja laiturin lautoja taustamateriaalina. Laudat ovat mökiltä Naantalin Luonnonmaalta. 79 >. – Galleria Galileissa Linnankadulla on hyviä näyttelyitä, kuten myös Auran galleriassa. On the Beach -työn idea on lähtöisin valokuvasta. – Idean sain aasialaisen tytön kuvasta, jolla oli runsaat huulet ja huivi päässä. – Thoughtful-veistos on valettu kipsiin ja mallina oli opiston alastonmalli, Marja kertoo. Työ on kiillotettu hehkulampulla ja sileällä kivellä. – Aiheena oli itse asiassa ruoka, ja hyvin syönyt nainen mutkan kautta tuokin ruuan mieleen, taiteilija kertoo. Minulla oli yhteisnäyttely akvarellitaiteilija Hannele Tuomisen kanssa myös Turussa vuonna 2012 toiminta- ja kohtaamispaikka Happy Housessa. Ilmaisun vitaalisuus ja voima ovat monessa teoksessa hyvää tasoa. Mieleen tulevat kuvanveistäjä Henry Mooren usein siteeratut sanat: ”Ilmaisun kauneuden ja ilmaisun voiman välillä on toimintaero. paa. ” Ilmaisun vitaalisuutta Myös maalauksissa on vahva kädenjälki. Paperisavea Uusiluoto-Raaska on hyödyntänyt muun muassa teoksessa Fortune, joka rakentuu lisäksi punasavesta. ” Taiteilijan veistokset on usein toteutettu sekatekniikalla. Valkosavi on oikeastaan harmaata. Burleski rannalla kuvaa rehevää naista makaamassa. Paperisavi on nimensä mukaisesti savea, johon on sekoitettu paperia. – Ariel-työssä on käytetty vanhoja laiturinlautoja taustamateriaalina. Naantalin kirjastossa Uusiluoto-Raaskalla oli näyttely vuonna 2012. Marja Uusiluoto-Raaskan teoksissa on vitaalisuutta, mutta myös huumoria. Sateen hyväily on pelkistetty, kevyt kuvaelma lempeästä sadesäästä. Edellinen pyrkii miellyttämään aisteja, jälkimmäiseen liittyy henkistä elinvoimaa, joka liikuttaa minua enemmän ja vaikuttaa syvemmin kuin vain aisteihin.” Marja Uusiluoto-Raaska maalaa mielellään eläinhahmoja. Näyttely Taidesalonki Piirtossa Helsingissä oli hänen kuudes julkinen esiintymisensä ja ensimmäinen laajempi gallerianäyttely. Kun esine poltetaan, paperi palaa pois, ja esineestä tulee kokoonsa nähden kevyt. Antiikki ja taide . Paperin kuidut tekevät savimassasta kestävämpää ja plastisempaa, jolloin siitä voidaan muotoilla tavallista ohuempia ja kapeampia esineitä. – Käyn paljon näyttelyissä, osin vaikutteita hakien, osin muiden töistä nauttien. Ketifan salaisuus viittaa aasialaiseen kulttuuriin. Taustalla biisonimainen ”El Toro”. Laudat ovat mökiltä Naantalin Luonnonmaalta, Marja UusiluotoRaaska kertoo. Kyseessä oli suuremman elämänhalun herättäminen. – Työväenopiston yhteisnäyttely ”Orkideanäyttely” vuonna 2011 oli mielestäni onnistunut, enkä tarkoita vain omia töitäni. Pinnasta on saatu marmorisen näköinen. Veistos oli vasta mielestäni valmistumassa, kun opettajani jo ehdotti, etten silottelisi sitä enempää. Ylpeän Marian materiaaleja ovat tumma savi, kipsivelli ja pigmentti. Turun vireä kuvataidekenttä Marja Uusiluoto-Raaskan teoksia on enimmäkseen ollut esillä Varsinais-Suomessa, Turussa ja Naantalissa. Galleria Joella on yksi suosikkigallerioistani. Lopputulos onkin hieman krouvimpi. Taiteilijan veistokset on usein toteutettu sekatekniikalla
Milla osaa niitäkin yleensä taustoittaa. Siim-Kaasinen myös silloin tällöin suosittelee Mirjamille hyviä taidenäyttelyitä: – Helsingissä on aina mahdollisuus käydä kiinnostavissa näyttelyissä. Hänen opissaan olen käynyt Vallilan Taidetalossa 11 vuoden ajan. Kipinä 2000-luvun alussa Myös Mirjam Rautawaara-Dusaer on kulttuurisuvun kasvatti. Veistos on valettu kipsiin. Säveltäjä Einojuhani Rautavaara oli isän serkku. Kissaa ei voi alistaa. Ilmapiiri hehkuu luovuutta. – Kävin satu-, taru- ja myyttikuvituskurssin 2002–2003 Kaapelitehtaalla. 80 . Antiikki ja taide – Kissoilla on voimakas vaikutus meihin ihmisiin, kissat tekevät mitä haluavat, sanoo Marja Uusiluoto-Raaska.. Marja UusiluotoRaaska kertoo opettajan kehottaneen häntä välttämään liian siloteltua jälkeä. – Yksi parhaista ja ensimmäisistä venyttelevistä kissoista on tyttärelläni Mialla. – Hänen kanssaan yhteistyö jatkuu edelleen. Taide ja musiikki ovat aina olleet suuri osa minua, mutta kunnon kipinä iski minuun 2000-luvun alussa, Rautawaara-Dusaer kertoo. – Pelkästään hänen ateljeensa on ihan oma maaginen maailmansa. – Työelämäni kuitenkin täytti myyntityö ilmailualalla Finnairin leivissä 32 vuotta, joista kolme vuotta Genevessä ja yhtä kauan Pariisissa. Musiikki täytti myös Mirjamin lapsuuden ja nuoruuden. Uusiluoto-Raaskan ”Ylpeän Marian” materiaaleja ovat tumma savi, kipsivelli ja pigmentti. Kissat tekevät, mitä haluavat ja milloin haluavat, ne ovat huonoja kuuntelemaan, arvaamattomia sekä oikukkaita. – Suvussani on ollut useita taiteilijoita, joista voisi mainita edesmenneen serkkuni, taidegraafikko Pentti Kaskipuron. Ketifan salaisuus. Kissoilla on voimakas vaikutus ihmiseen. Uusiluoto-Raaska käyttää usein sekatekniikoita töissään. Suvussa on ollut oopperalaulajia, sellistejä ja säveltäjiä. Kurssi oli varsin hyödyllinen ja opin käyttämään pastelliliituja. Galleria Piirton näyttelyssä esillä oli Rambo-kissa. – Olen erittäin eläinrakas. ”Fortune” on valmistettu eri savilaaduista ja kiillotettu hehkulampulla ja sileällä kivellä. Inspiraatiota ateljeesta Mirjam Rautawaara-Dusaer kertoo saaneensa hyvän opettajan, Suomessa toimivan virolaisen taidemaalari Milla Siim-Kaasisen. Hän ei suostu sitä edes lainaksi antamaan saati sitten myymään. Veistoksen nimi on Sulo. Hänen kauttaan sain kipinän omaan taideharrastukseeni. – Olen tehnyt noin kymmenen erilaista kissaveistosta, ja niistä löytyy aina uusia ulottuvuuksia. Siim-Kaasinen on todella pätevä, luova ja monipuolinen taiteilija. Taiteilijageenini lienevät kuitenkin olleet vahvat, kun niin tulenpalavasti olen halunnut tehdä kuvataidetta. Minulla on lapsesta saakka ollut kissoja. Ateljee jo sinällään on ollut inspiraation lähde minulle, puhumattakaan hänestä opettajana ja ihmisenä. Wäinö Aaltosen museossa on usein hyviä näyttelyitä. – Joen tarjonta on pääosin grafiikkaa, mutta eihän taitelijan tarvitse seurata vain oman alansa taidetta. !!!!!!!! !!!!!!!! !!!!!!!! !!!! Arvaamattomat, arvokkaat kissat Erityisen suosittuja Marja Uusiluoto-Raaskan töitä ovat olleet kissaveistokset, joita on sananmukaisesti viety käsistä
Klovnisarjassani eri klovneilla ei ole omaa nimeä! Se on lyhyesti vain klovnisarja. – Vesiväritöitä olen tehnyt myös huokoiselle paperille. Temperaa olen käyttänyt, öljy- tai akryylivärejä en. Mirjam Rautawaara-Dusaerin akvarellissa on hehkua. Nimetön klovnisarja Rautawaara-Dusaer maalaa akvarelliväreillä. Kuvassa ”Säkenöivä”. – Sirkuksen mystinen ilmapiiri on aina kiehtonut minua ja loihtinut mielikuvitushahmoja. LASIPÄIVÄ Myyntipöydät 10-15 Esinetunnistus 10-12 maks. Itselleni kuvataide on läheisin taidemuoto. Mirjam Rautawaara-Dusaerin pastelliliiduin tehty sirkussarja on hyvin toteutettu kurkistus klovnien sielunelämään. . www.suomenlasimuseonystavat.fi Tehtaankatu 23, Riihimäki Antiikki ja taide . Muutamissa akvarellimaalauksissa on havaittavissa äärimmäisen herkkä lataus. Mirjam RautawaaraDusaerin töiden kautta avautuu ovi klovnien maailmaan. 81. 3 kpl/hlö Lasihuutokauppa 14-15 Museokahvila Museomyymälässä tarjouksia! SUOMEN LASIMUSEOSSA klo 10-15 Mirjam Rautawaara-Dusaerin taiteellisuus on verenperintöä: – Suvusta on löytynyt varsinkin muusikkoja
Antiikki ja taide. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: PIENI PIHAPUOTI, SUOMEN LASIMUSEO, MATTON IMAGES 82 . Ainavihanta ja vihreä puu on tuonut kesän talven keskelle. Lasisia kuusenkoristeita arvostetaan taas PERINTEINEN JOULUKORISTE SYNTYI OLJISTA JA PAPERISTA Yksi joulun tärkeimmistä symboleista on ollut joulukuusi. Pienen Pihapuodin lasisia joulukuusenkoristeita 1930-50-luvuilta. Myöhemmin se sai koristeitakin. Ensimmäiset kuusen lasikoristeet tulivat Suomeen 1850-luvulla
Itse paperista ja oljesta Koristeet tehtiin pitkälti paperista, koska sitä oli tarjolla lähes joka kodissa. Siinä on lukenut: ”Kunnia olkoon Jumalalle, maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”. Ehkä siksi itse tehdyt paperiset koristeet ja kuuseen ripustettavat joululeivonnaiset, kuten piparit, olivat suosiossa. Varmasti moni opettaja halusi omalla paikkakunnallaan sitten jatkaa tätä kaunista tapaa. 1800-luvun lopulla joulukuusi yleistyi myös maaseudulla muun muassa kansakoulujen joulujuhlien välityksellä. Kirjallisuuden mukaan kuuset saattoivat olla henkilökohtaisesti omistettuja perheen jokaiselle jäsenelle ja lahjat oli sidottu kuuseen. Suomen kielen aseman voimistuessa ja tietenkin Suomen itsenäistymisen aikaan 1900-luvun alkupuolella liput olivat luonnollinen valinta. P uut, puiden oksat ja muu vihreä kasvillisuus ovat koristaneet monenlaisia juhlia eri kulttuureissa kautta aikojen. – Jokainen voi tarkkailla omaa joulukuusenkoristelaatikkoaan; sillä on taipumusta saada vaikutteita oman elämän tapahtumista. Kuusenkoristeiksi päätyykin usein esimerkiksi oman lapsen tekemiä koristeita. Metallijalat tulivat myöhemmin, 1950-luvun tienoilla. Keskieurooppalainen perinne Eurooppaan pystytettiin julkisia kuusia jo 1600-luvulla. – Mitä lähemmäksi tätä päivää tullaan, sen enemmän koristelu ilmentää ihmisten yksilöllisyyttä ja henkilökohtaisia mieltymyksiä sekä tyyliä. – Varhaisimmat koristekerrokset ovat olleet syötäviä, kuten hedelmäpuissa ikään. Eräs maininta joulukuusesta on vuodelta 1829, jolloin helsinkiläisen paroni von Klinckowströmin kodissa oli kahdeksan pientä kuusta, yksi kullekin perheenjäsenelle. Tehdas valmistaa edelleen joulukoristeita. Tämä osoitti varakkuutta herrasväen kesken. Olki oli myös suosittu suomalainen koristemateriaali, sitä osattiin käyttää ja materiaalia oli. Suomessakin puut ja vihreät lehdet ovat ilmentäneet erilaisia kansanomaisia juhlia juhannuskoivusta nimipäiväkuusiin. – Kouluissa järjestettiin kuusijuhlia, joista idea joulukuusesta joulun juhlistajana on levinnyt myös koteihin. Nauhassa saattoi olla muidenkin maiden lippuja. Kuuset ovat myös kauniita puita ja niitä on ollut helposti saatavillakin. – Ensimmäinen jalka oli ristin muotoinen puu: siinä oli kaksi lautaa päällekkäin, reikä keskellä. Elämänpuun koristeet syötäviä Joulukuuseen on liitetty alun perin vahvaa symboliikkaa: ikivihreä puu kuvastaa elämän jatkuvuutta. Joulukuusen karamelleja sai ostaa jo 1900-luvun alkupuolella, mutta hedelmien ja muiden koristeiden tapaan nekin olivat melko kalliita. Joulukuusen koristelu on peräisin Saksasta. 83 >. Weiste alkoi tehdä koristeiksi tarkoitettuja hopeanvärisiä punoksia vuonna 1924: Lametta, metallista tai metallinhohtoista, ohutta nauhakoristetta, joka keksittiin Saksassa 1600-luvulla. Aikansa, ideologiansa ilmentäjä Yhdysvalloissa rakennellaan enemmän vuosikerrostumia koristeisiin kuin Suomessa. Siitä ei ole tarkkaa tietoa, missä määrin juuri saksalaiset joulukoristeet olisivat päätyneet Suomeen. Koristelu peräisin Saksasta Kirjallisuuden mukaan maaseudulla joulukuusi olisi alun perin ripustettu latvastaan tuvan orteen. – Kuusi on ikivihreä, ainavihanta havupuu. Suuri kuusi sijoitettiin meillä kolmisen metriä korkeaan olohuoneeseen, joten ehkä se oli syytäkin tukea, Knuuttila muistelee. Weiste. Koristaminen on aina jollain tavalla heijastanut jotakin ideologiaa. Lippunauhat olivat suosittuja. Sen lisäksi kuusi oli tuettu narulla ja koukulla kattoon. Nimipäiväsankariakin on saatettu muistaa tuomalla vuoteen viereen kuusi, joka on koristettu lahjoin. Joululaulussakin sanotaan, että se tuo kesän talven keskelle. 70-luvulla yleistyivät muoviset jalat. Metsän tuoksuinen kuusi kelpasi aluksi sellaisenaan, mutta pikkuhiljaa sitä alettiin koristella perheen varallisuuden ja elämäntilanteen mukaan. – Itse olen kotoisin Nurmeksesta ja muistan omasta lapsuudestani, että meillä oli puinen joulukuusenjalka. – Meillä on siis näinkin vanha, tehdasvalmisteisten joulukuusenkoristeiden kaupallinen perinne, Maarit Knuuttila toteaa. – Vuosisadan alussa kuusenkoristeina käytettiin omenia, rinkeleitä, leivonnaisia, konvehteja ja muita pikku herkkuja, Knuuttila sanoo. – Luulisin, että tavallinen kansa on ottanut mallia siitä, millaisia koristeluita käytettiin lähiseudun kartanoissa, pappiloissa ja herrasväen talouksissa. Ehkä ne symboloivat omalla tavallaan elämänpuun ideaa. Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaari perustettiin vuonna 1863, ja ainakin jo 1880-luvulla kuusi koristi seminaarin joulujuhlia. Lehdet esittelivät erilaisia ohjeita koristeiden tekemisestä. Kirjallisuudessa ensimmäiset maininnat koristellusta joulukuusesta ovat 1500–1600-luvuilta Saksasta. Toiset haluavat kuuseen pelkästään valkoisia koristeita ja toi- Antiikki ja taide . – Suomessa ensimmäinen sähkölampuin koristeltu kuusi pystytettiin Tampereelle 1890-luvulla. Erilaiset yhteisöt, kunnat, kaupungit ja koulut kannattelevat edelleen julkisen kuusen perinnettä, etnologi, kansantieteen dosentti, Maarit Knuuttila, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo. – Se on ilmentänyt aiemmin myös kansallisuusaatetta. 1930-luvulta on peräisin esimerkiksi valkoinen Marsalkan vyö, joka on kulkenut kuusen poikki. Puut koristeltiin ajan myötä yhä runsaammin ja juhlallisemmin, esimerkiksi kullatuilla pähkinöillä ja leivonnaisilla. Olkiset joulukoristeet olivat tyypillisiä vanhan ajan koristeita. Valon symboliikkaa voi tulkita monella tapaa. Tapa saattaa olla leviämässä meillekin. – Meillä on varhain aloittanut vieläkin toimiva K.A. Kuusi on pitänyt pintansa, vaikka Euroopasta on tullut myös lehtikuusia ja sypressiä, Knuuttila sanoo. Suomen Lasimuseon kuusi
Kuusi on siis aina aikansa kuvajainen. Joulukuusi on enemmän keskieurooppalainen perinne. Kirjallisuuden mukaan Suomessa on ennen joulukuusta käytetty joulunärettä ja kuusen oksia, joita tuotiin pirttiin. E nsimmäiset lasiset kuusenkoristeet puhallettiin eteläsaksalaisessa Lauschan kylässä ilmeisesti 1800-luvun alussa. Nämä arvot ovat monille vieläkin tärkeitä. – Meillä Suomessa alettiin kuusia koristaa joko tali- tai steariinikynttilöin yleisemmin 1900-luvun alkupuolella. 1910-luvulla tuli kauppoihin kynttiläpidikkeitä kuusiin, joten silloin kynttilät alkoivat olla melko yleisiä. Ensimmäisiä sähkökynttilöitä Suomessa on myyty 1920-luvulla ja ne olivat ulkomaalaisia, Philipsin kynttilöitä. Joidenkin lähteiden mukaan jouluksi varattiin tavallista enemmän päreitä poltettavaksi pyhien kunniaksi, dosentti Knuuttila sanoo. Suomen Lasimuseosta saa ostaa lasisia kuusenkoristeita. Talikynttilät olivat itse tehtyjä ja halvempia kuin steariinikynttilät. Palloja, pähkinöitä, lintuja ja lyhtyjä lasista Valoa ja sädetikkuja Valon symboliikka ylipäänsä liittyy joulun henkeen: siinä toteutuu monenlaisia perinteitä, esimerkiksi kristillinen perinne. Lasikoristeiden aika tulossa taas. 84 . – Ennen sähköä tosin valaistuksella oli muitakin merkityksiä. Sädetikkuja alettiin valmistaa Suomessa vuonna 1935. . Onko tarina totta vai ei, siitä ei ole tietoa, mutta valoa kuuseen kaivattiin. – Ennen joulupukkiperinteen yleistymistä lahjoja ei ilmeisesti pidetty kuusen alla, vaan joulupukki toi ne tullessaan, jos nyt ylipäätään kävi taloissa. – Nykyisin lahjoja laitetaan usein kuusen alle, mihin on saattanut vaikuttaa amerikkalainen jouluperinne. Valo näkyy pimeimpänä vuodenaikana, ja se voi kuvata myös Kristuksen valoa. Antiikki ja taide Lasista helmikoristetta kootaan Rautis-nimisessä yrityksessä Poriklassa, Tšekissä. set kenties jotakin muuta. Kuva: Lasi- ja korumuseo, Jablonec nad Nisou. Ja jos lahjoja annettiin, ne olivat yleensä hyvin käytännöllisiä. Lasiesineitä siellä tehtiin ylipäänsä jo 1500-luvulla.. Käytännöllisiä lahjoja Joululahjat olivat ennen paljon nykyistä käytännöllisempiä. Amerikassahan joulupukki toimittaa ne kuusen alle öiseen aikaan jouluyönä, Maarit Knuuttila toteaa. Valoa kynttilöistä kaivattiin Kerrotaan, että Martti Luther olisi keksinyt valaista kuusen kynttilöin, kun hän oli ihastellut talvisen tähtitaivaan tuiketta kuusimetsän yllä ja oli tahtonut havainnollistaa saamaansa vaikutelmaa perheelleen. Sähkökynttilät yleistyivät 50-luvulla, ja esimerkiksi Airamilta on hiljattain ilmestynyt 50-luvun retrosetti
Sen jälkeen alettiin käyttää hopeanitraattia; sekään ei ole täysin vaaratonta, mutta huomattavasti lyijyä parempi vaihtoehto, intendentti Kaisa Koivisto Suomen Lasimuseosta kertoo. – Arvostetuimmat lasikoristeet ovat yleensä saksalaista alkuperää. Niitä myydään Stockmannin lisäksi myös esimerkiksi Ikeassa. Hopeanitraattia käytetään lasin sisällä vieläkin hohtoa luomaan. Joitain vielä vanhempiakin voi löytyä, mutta ne menevät yleensä ensimmäisenä, Sari Karstinen kertoo. Kaikkien joulukoristeiden, myös lasisten, suurin markkina-alue on nykyisinkin Yhdysvallat ja Kanada. Koiviston mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että lasiset ovat yleistyneet kahden viimeisen vuosikymmenen ajan. – Weiste alkoi tehdä 50-luvulla muovikoristeita, ja muovi syrjäytti Suomessa lasin lähes täysin. Esimerkiksi Jämsänkoskella sijaitseva Pieni Pihapuoti tarjoaa lasisia kuusenkoristeita. Ensimmäiset joulukoristeet olivat lasihelmiä, mutta 1840-luvulla opittiin puhaltamaan onttoja palloja, jotka soveltuivat hyvin kuusenkoristeiksi. Pienen Pihapuodin lasisia joulukuusenkoristeita. . – Suomeen koristeita päätyi myös siten, että amerikkalaiset siirtolaiset lähettivät joulun aarteita suomalaisille sukulaisilleen joululahjaksi, Koivisto sanoo. Weiste perustettiin 1924, ja ihan alkuvaiheessa se valmisti kotimaisia, lasisia koristeita. – Weiste sijaitsi alun perin Helsingin keskustassa, jossa oli saatavilla kaupunkikaasua. Ne ovat tosin usein rikkoutuneet, Karstinen kertoo. Nykyisin ne tulevat Kiinasta, mutta vielä 1990-luvulla Saksasta tai Tšekistä. Se alkoi välittää ulkomailta, lähinnä Saksasta, ostettuja lasisia joulukoristeita. – Nykyisin lasisia joulukuusenkoristeita tulee enimmäkseen Kiinasta. – Ensimmäisten lasikoristeiden sisälle laitettiin hopeanväristä lyijyä. Myöhemmin se muutti Pukinmäkeen, jossa kaasua ei ollut; näin oma lasisten koristeiden tuotanto loppui. Huutokaupoissa joulukuusenkoristeet on kerätty usein laatikoihin, ja niistä saattaa löytyä myös lasisia koristeita. Kuusenkoristeitakin kerätään Vanhoja lasikoristeita saattaa löytää osto- ja myyntiliikkeistä, kirpputoreilta tai huutokaupoista. Joulukoristeita alettiin myydä Joulupalloja Suomen Lasimuseon kokoelmista. Lasimuseo myy saksalaisia ja tšekkiläisiä joulukoristeita aina ennen joulua. Suomen Lasimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka on erikoistunut suomalaisen lasin historiaan. Lasisille kuusenkoristeille on oma keräilijäkuntansa. – Tyypillisiä lasisia koristeita ovat olleet jo 1800-luvulla pallot, pähkinät, linnut, lyhdyt, kirkot – niitä on edelleen markkinoilla. 85. Lasikoristeet pysyneet samoina Lasisten joulukuusen koristeiden muoto on muuttunut historian saatossa yllättävän vähän. – Meillä on ollut joka vuosi joulunäyttely, ja tänä vuonna joulunäyttelyn teema on Lintu sininen, jossa nähtävillä on lasisia lintuja. Niitä tuotiin Suomeen 1960-luvun alkuun asti. Koivisto kertoo, että lasikoristeet ovat herkästi rikkimenevää tavaraa, sillä lasi on erittäin ohutta ja koristeet kevyitä. Saksasta Suomeen Suomeen lasiset kuusenkoristeet tulivat Saksasta. myös Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Lasiset kuusenkoristeet tehdään eri tekniikalla kuin isot lasiesineet, koristeet puhalletaan valmiista putkesta. Antiikki ja taide . – Meillä on tällä hetkellä tarjolla lasisia kuusenkoristeita noin 1930–1950-luvulta. Hinnat vaihtelevat todella paljon. – Niitä tuotiin jo 1850-luvulla suoraan Saksasta, mutta myös Ruotsin ja Pietarin kautta. Itse etsin lasikoristeita lähinnä kuolinpesistä. Vaihe meni melko nopeasti ohi, sillä lyijyn käyttö on vaarallista. Stockmann on myynyt lasisia koristeita aivan koko ajan. Pieni Pihapuoti myy myös vanhoja kuusenkynttiläpidikkeitä sekä muita vanhoja joulukoristeita
Antiikki ja taide Pohjois-Pohjanmaan museon joulutunnelmaa 1800-luvun lopulta.. Muitakin taloja on avoinna, kaikki suhteellisen lähekkäin pikkukaupungin vanhassa keskustassa. lähtien. Ajankohtaista KURKISTA VANHAN AJAN JOULUUN Vuonna 1856 valmistuneen Pitkänpöydäntalon, Mariankatu 7, Kaisa Korpela on tunnettu kädentaidoistaan: Esillä on itse tehtyjä joulukoristeita ja ostettavaksi keramiikkataidetta sekä luomuomenaglögiä. 1900 valmistuneesta vossikkakuski Alfred Lindborgin Ajurintalosta, Puutarhakatu 32, voi ostaa käsitöitä ja sytykeruusuja. Ainolan puisto, Ainolanpolku 1, 90130 Oulu. Joulukodit Wanhan Ajan asussa Loviisassa Vanhat puutalokodit Loviisassa pitävät ovensa avoinna yleisölle kahtena tapahtumaviikonloppuna 29.–30.11. ja 13.–14.12. Miljööstä nauttimisen ohella voit myös herkutella joulun antimilla ja ostaa käteisellä lahjaksi käyttötaidetta ja käsitöitä. Pohjois-Pohjanmaan museo Oulussa koristellaan myös tänä vuonna perinteiseen jouluasuun. Pohjois-Pohjanmaan museon jouluinen pöytä 1890-luvulta uusrenesanssityyliin. Museoiden vanhan ajan joulu Vuosien 1750 ja 1800 välillä rakennetussa Kuninkaanlammen talon joulukodissa Loviisassa on aina myös jouluista syötävää myynnissä. Avoinna ti–su 10–17. Kuva: Peak press & productions oy. kello 10–17. Sisäänpääsy koteihin on ilmaista. 86 . Esillä on myös KOP:in talon pienoismalli sekä jouluperinnettä esittelevä jättijoulukalenteri. Eri aikakausien interiööreissä on niihin sopivat joulukoristeet 25.11. Vuosien 1750 ja 1800 välillä rakennetun Kuninkaanlammen talon joulukodista, Kuhlefeltinkatu 8, löytää huopajalkineita, vanhan ajan joulukortteja, muistikirjoja ja koristeita
Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avoinna 29.11.–11.1. Avoinna ti–pe 10–16, su 11–16, katso poikkeukset netistä. Espoon kaupunginmuseon Glimsin talomuseossa on avoinna perinteikäs joulutupa ensimmäisestä adventista nuutinpäivään saakka. Joulupöytä-näyttelyn opastukset 20.–21.12. –11.1. Työpajoissa voi tehdä itse vaikkapa joulukoristeita. Espoon kaupunginmuseon Talomuseo Glimsin vanha tuparakennus koristellaan vanhan ajan jouluasuun joulun alus- ja jälkipyhien ajaksi. ti–su klo 10–16: Läntinen Rantakatu 13, 20100 Turku. sekä tapaninpäi- vänä 26.12. ja 21.12. nähtävillä Katetut joulupöydät -näyttely. Turussa myös joulupöytiä Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa on 16.12.–11.1. Antiikki ja taide . 11., 7.12., 14.12. klo 12 ja 14. Tupien ja kamareiden pöytiin on pantu parasta, mitä talosta löytyy ja tuoreen leivän veden kielelle nostattava tuoksu vastaanottaa kävijän. Joulupöytäopastukset sunnuntaisin 30. 87 >. Avoinna 29.11. ti–su klo 10–16: Luostarinmäen käsityöläismuseo,Vartiovuorenkatu 2, 20100 Turku. klo 12 ja 14. Vanhan ajan herkkukattauksia Turun keskustassa sijaitsevan Qwenselin talon saliin ja kamareihin on katettu vanhan ajan jouluherkkuja. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon muurarintuvassa on katettu kahvipöytä, kuusenhavuja on levitelty lattialle. Glimsin talomuseo, Glimsintie 1, 02740 Espoo. Ensimmäisestä adventista aina nuutinpäivään asti järjestetään opastuksia ja vanhan ajan jouluperinteisiin ja joulunviettoon liittyvää ohjelmaa. Kynttilöiden valopiirissä hohtavat parhaat posliinit mankeloitujen pellavaliinojen päälle katettuina. Kuva: Espoon kaupunginmuseo/Tommi Heinonen
Antiikki ja taide Porvoon museon joulupöydässä olevat erilaiset lautasliinat ovat pellavadamastia. at yleistyivät paremmissa piireissä: kokonaiset astiastot tarjoiluvateineen ja -kulhoineen tulivat muotiin. Opastuskierrokset puolen tunnin välein, ensimmäinen alkaa klo 12 ja viimeinen klo 15.30: Linnankatu 16, 13100 Hämeenlinna. Porvoon museo, Raatihuoneenkatu 21, 06100 Porvoo. Avoinna ti-su klo 12-15: Piispankatu 14, 20500 Turku. Uudenvuoden ruokalistat ja istumajärjestyskortit kertovat, ketkä ovat olleet vieraana ja mitä juhlissa on syöty ja juotu. Myös juomalasit ja lasipikarit yleistyivät. Vapaa pääsy myös Vanhaan raatihuoneeseen (muumiperheen joulukuusi) ja Holmin taloon (joulupöytä) 13.12.–4.1. Joulun ajan suurin huomio kiinnittyi 1700-luvulla, gastronomian vuosisadalla, ruokiin ja syömiseen. Asuinhuoneita museossa on herrainhuoneesta kotoiseen kyökkiin. Niissä on pinaattimuhennosta ja rosollia. Vuosisadan lopulla posliini- ja fajanssiasti- 88 . 1900-luvun alun säätyläisperheen joulunviettoa ”Ett hem” konsuli Alfred Jacobssonin ja konsulinna Hélènen kotimuseossa, Turussa, vietetään joulua 1900-luvun alkupuolen ja Jacobssonin perheen tapaan. ?. Palanderin talo Hämeenlinnassa puetaan joulun aikaan juhla-asuun. ”Ett hem”– museo on vuodesta 1932 toiminut kotimuseona ja vuodesta 1965 nykyisessä rakennuksessa Piispankadulla. Kotimuseossa tutustutaan 29.11.–6.1. Johan Holm nuoremman (1751– 1789) perukirjassa mainitaan puolitoista tusinaa ruokalusikoita, runsas tusina teelusikoita, sisältä kullattu kannu, kolme kullattua pikaria, pikari, sokeriastia, teekannu, puoli tusinaa kauhoja, liemikauha, kermakannu, kahvikannu, sirotin, sinappiastia ja sokeripihdit – kaikki hopeaa. oppaan johdolla sadan vuoden takaiseen joulutunnelmaan, joulun tapoihin ja jouluruokiin. Ruokailutavat hienostuivat, sillä ateriointia alettiin pitää seurustelumuotona ja ruokien ulkonäköön sekä kattauksiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Tietoja perheen joulun ja uudenvuoden vietosta on saatu suvun lastenlapsilta ja sukulaisilta. Vuonna 1861 rakennetun talon näyttävissä tiloissa eläydytään 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupunkiasumiseen. Hélène kertoo omasta kodistaan ja perheen joulunvietosta. Sadan vuoden takaisia joulutapoja Turun Aurajoen rannalla sijaitsevan Apteekkimuseon joulunaikaan kuuluvat katetut pöydät. Viikonloppuisin museossa on draamaopastuksia, jolloin konsulinna Hélène Jacobsson ja palvelusväki ovat paikalla. Palvelusväki kertoo arjen askareista ja ison huushollin huolista. Haarukka muuttui kaksipiikkisestä kolmipiikkiseksi ja tuli tavalliseksi parinaan veitsi; lusikoiden pesä muuttui soikeaksi. Palanderin talo on hämeenlinnalaiseksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo. Taittelumalli on nimeltään ranskanlilja. Esimerkiksi ruokasaliin on katettu runsas juhla-ateria kodin kauneimpine astioineen ja salia koristaa komea kuusi vanhan ajan koristeineen. Viinilasit ovat 1700-luvun malleja. Museoon katetaan ruokasalin pöytä sinivalkoisella posliinilla ja lasi- ja tina-astiat täyttyvät joulun herkuilla, hedelmillä, pähkinöillä ja Lucia-pullilla. Ruotsalaiset Rörstrandin fajanssikulhot ovat noin vuodelta 1800. Avoinna ke–su 12–16. 1700–1800-luvun joulukattaus Porvoossa Porvoon museossa on myös tänä vuonna katettu joulupöytä sekä joulukuusi. Palanderin talon joulua vietetään viikonloppuisin la–su 1.adventista aina loppiaiseen
. Antiikki- ja keräilymessut Heinolan VPKtalolla, Kymenkartanonkatu 2, la–su klo 10–16. Antiikki ja taide . . Antiikki-, taideja keräilymessut Helsingin Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1, la–su klo 10–16. 10.–11.1. 22.–23.11. Pääsyliput 8 ja 6 euroa. Antiikin ja taiteen joulumyyjäiset Helsingissä, Astoria-salissa, Iso-Roobertinkatu 14, la–su klo 11–16. klo 10–15 Lasipäivä Suomen Lasimuseolla, Riihimäellä, myyntiä ja tunnistusta. 31.1.–1.2. Ajankohtaista LOPPU- JA ALKUVUODEN ANTIIKKI- JA KERÄILYTAPAHTUMIA . . 22.–23.11. Kuva: Susanna Shearman. Pääsyliput 6 ja 4 euroa. Vaasan Antiikki ja keräilymessut, Tanssikoulu Kipinä, Korsholmanpuistikko 6-8, la-su 10-15. 29.–30.11. 17.–18.1. Antiikki-, taide- ja keräilymessut Hämeenlinnassa, Elenia-Areenalla, Härkätie 17, la–su klo 10–16. Antiikki- ja keräilymessut Ylivieskan liikuntahallilla. 89. Närhitie 2, la -su klo 10-15. 6.–7.12. . 3.-4.1. Käsityö ja keräily Porissa, Puuvillan kauppakeskuksessa, Siltapuistokatu 14, Rannikon messut . Antiikkimessuilla on helppoa todeta tavaran kunto heti. Keräilykuume –messut, Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23, la–su klo 10–16. Antiikkitapahtuma Rauman Posellin kulttuuritalolla, Nortamonkatu 12, klo 10–17. . . . 24.1. . 10.1
Kasvien historia ’Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto’ KUUSI ON ELÄNYT KANSSAMME TUHANSIA VUOSIA Kuusi on suomalaisten rakastama puu. Kansanperinne tuntee kuusen lähinnä uhripuuna. !!!!!!!!!!!!!!!! TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: HEIKKI KIURU JA LOTTA LINDHOLM 90 . Se on kelvannut myös soitinten tekemiseen ja äestykseen. Antiikki ja taide
– Mytologian mukaan suomalais-ugrilaisille maailmanpuu on saattanut olla kuusi. Kuusi on vakavamielisempi ja mietteliäämpi puu, jotenkin lähempänä suomalaista, Kiuru pohtii. Pohjois-Suomen kuusi on kapeahko ja kestää lumikuormaa paremmin. Samalla kuusi syrjäytti muita puulajeja luoden tiheitä, hämäriä kuusikoita. Ainavihanta havupuu Havupuista kuusimetsää on Suomessa vähemmän kuin mäntymetsää. Ei ole täysin selvää, mitä Topelius lopulta tarkoitti. Talo kuusen juurelle Sanana kuusi on hyvin vanha. Se jaetaan tavallisesti kahteen alajaliin, jotka ovat euroopankuusi ja siperiankuusi. Kuusen rungon elinkaari on Etelä-Suomessa parisataa vuotta. J Kuusi (Picea abies) on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Kuusi on ollut elinvoimainen ja ilmasto sen kasvamiselle on ollut suotuisa Suomessa, opettaja, metsätalousinsinööri Heikki Kiuru Hyriasta, Hyvinkäältä toteaa. ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” kuvaa liian korkeiden tavoitteiden aiheuttamaa pettymystä. Selvästi kielteinen arvolataus on myös sanonnassa ”painua kuuseen” (Lempiäinen 1992). Ihminen tuntee olevansa suojassa kuusien keskellä. Näin ajattelee myös Heikki Kiuru: – Kuusi kuvaisi mielestäni paremmin suomalaista luonnetta. Kotikuusi kasvaa edelleen monien maaseudun kotien pihalla. Kuvan kuusi kasvaa Hyvinkäällä. Näin vainaja pääsi tuonpuoleiseen yhteisöön eikä palannut kummittelemaan. Se alkoi vallata sopivia kosteikkoja ja varjoisia kasvupaikkoja. Pohjoismainen maailmanpuu. – Viihdyn erilaisissa metsissä, vaihtelevissa maastoissa, suurten, kookkaiden puiden Kuuseen on siis liitetty erilaisia uskomuksia. Antiikki ja taide . Tästä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa. Vanhin tunnettu elävä kuusi on Ruotsissa kasvava ”Old Tjikko”, jonka juuristo on 9 550 vuotta vanha. Jo lapsuudesta omat metsämaisemani ovat olleet hyvin kuusivaltaisia, hän sanoo. Karsikkopuu oli kuusi, joka kasvoin tien varressa. Kuusi on levinnyt maahamme puulajeistamme viimeisimpänä, vasta noin 5 000 vuotta sitten. Suomalaiselle kuusi on aina merkinnyt paljon. Vaikka kuusiin liittyy mytologiaa, kirjallisen tiedon puutteessa erilaisten uskomusten todenperäisyyttä on vaikea todentaa. keskellä. ääkauden jälkeen Suomeen tuli koivua ja mäntyä, viimeisten joukossa myös kuusi. 91 >. Usein käy niin, että hyönteiset kuivattavat kuusen. – Kuusen nimi tulee vuosituhansia vanhasta suomalais-ugrilaisesta alkunimestä, Kiuru toteaa. Etelässä puolestaan kuuset voivat olla leveälatvaisia. Kalevalakin kuusen huomioi: – Väinämöinen usutti Ilmarisen kiipeämään kuuseen ja hakemaan kuun taivaalta. Kansanperinteen mukaan siihen kaiverrettiin vainajan nimikirjaimet ja kuolinvuosi. Sananlasku ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, kuvaa myönteisesti kodin ja kotiseudun merkitystä. Sen kotamaisen rakenteen on ajateltu kenties suojelevan taloa. Eri kansoilla on ollut erilaisia maailmanpuita. Koivu on nimetty Suomen kansallispuuksi, mutta monen mielestä sen pitäisi olla kuusi. Sakari Topelius kirjoitti 1800-luvulla: ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. Tuolloin ilmaston kylmeneminen ja kosteuden lisääntyminen paransivat sen kilpailuasemaan mäntyyn ja koivuun verrattuna. – Yksi tulkinta on se, että talon paikkaa on etsitty kuusen läheisyydestä, koska kuusen juurella on koettu turvallisuutta. Koivu on keveä puu verrattuna kuuseen. Mielestäni kuusi on puu, joka tuo metsässä kulkijalle tunnelman. Nykyinen metsäkuusi (Picea abies), on ainavihanta havupuu. Suomalainen metsä merkitsee hänellekin paljon. Kuusi oli pitkä puu, joten se kelpasi tällaiseen ehdotukseen. Suomalaisluonteen kuva Heikki Kiuru opettaa Hyriassa muun muassa maiseman- ja luonnonhoitoa, puulajien tuntemusta ja dendrologiaa. Kuusi on puulajeistamme ilmeisesti viimeisin tulija suomalaisiin metsiin. – Kuusi tuli nykyiselle itärajalle noin kuutisentuhatta vuotta sitten
Kuusesta voi olla myös latva kuivunut ja alaoksat ovat lähteneet kasvamaan maan myötäisesti, Kiuru kuvailee. – Urhaamalla Tapiolle eli metsän kuninkaalle pyydettiin metsästysonnea tai muuten lepyteltiin sitä. 92 . Pihapuitakin pidettiin pyhinä. – Tapion pöytiä on ollut melko vähän ja niitä näkee edelleen vain harvoin. Soittimia kuusesta on syntynyt ennen ja syntyy nykyisinkin. – Tapion pöydällä on nykyisin eri merkitys. Antiikki ja taide Heikki Kiuru kertoo, että Hämeenkyrössä käytettiin aikoinaan uhripuuta, jota kutsuttiin Tapion pöydäksi. Tapion pöytä on mutaationa syntynyt, litteä kuusi. Kiuru kertoo, että uhripuita pyrittiin hävittämään myöhemmin kirkon toimesta. Kiurun mukaan uhripuu istutettiin usein pihapiiriin ja sen piti mielellään olla isäntää nuorempi. Ne kasvavat usein kallion reunalla tai muulla valoisalla paikalla. – Oli pappeja, jotka katsoivat, ettei riitojen aiheuttaminen ollut tarpeen. Karhunkaatajan kuusi Monilla tietäjillä ja parantajilla oli omat uhrikuusensa. Yhteensä hän ampui lähteestä riippuen 108–198 täysikokoista karhua. Sen luona uhrattiin sekä vainajille että muille henkiolennoille. Kuva: Lotta Lindholm. Aika, jota kuvataan, on ennen kirjoitettua historiaamme. Kitunen oli suomalainen metsästäjä. Inkoon Fagervikissa sijaitseva kuusi kasvaa maata myöten. – Muun muassa kanteleet tehtiin puusta. Kiuru muistuttaa, että Topeliuksella oli kesäpaikka Karjalohjalla, jossa hänellä oli myös iso pihakuusi. ’Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito’ -kirjassa esitellään myös luonnonvaraisten jalopuumetsien hoitoa. Kuusta käytetään myös paperi- ja selluteollisuudessa samoihin puunjalostustarkoituksiin kuin mäntyä. Se kuitenkin jäi pihapiiriin säilymällä sukupolvelta seuraavaan. – Kitusen uhrikuusi oli lähes reilusti yli 200-vuotias kaksihaarainen kuusi, jolle hänen oli tapana uhrata kaatamiensa karhujen veri. Se on eräs kuusen erikoismuoto. ’Suomen puut ja pensaat ’ syntyi yhdessä Henry Väreen kanssa. – Tapion pöytä on noin 1,5–2 metriä leveä ja alle metrin korkuinen. Tapion pöytä oli useamman metrin levyinen ja puolisen metriä korkea kuusi. Suomessa ja Virossa uhripuita oli usein pyhissä lehdoissa. – Virkaintoiset papit halusivat hävittää uhripuut, mutta viranomaiset eivät olleet välttämättä siihen yhtä halukkaita. Parhaiten soittimiin onkin sopinut hitaas-. Uhripuu on siis puu, joka toimi uhripaikkana – sitä pidettiin myös pyhänä eikä sitä saanut vahingoittaa. – Kuusi kotoinen ja vaikuttavan näköinen puu, joka on soveltunut hyvin uhri- puuksi. Heikki Kiuru on kirjoittanut metsäaiheisia artikkeleita ja kirjoja. Karhunkaataja Martti Kitunen (1747–1833) käytti pihakuustaan uhrikuusena. Ensimmäisen karhunsa Kitusen kerrotaan ampuneen 16-vuotiaana ja viimeisen 74-vuotiaana. Uhripuiden kaataminen näkyy taiteessakin. Kuusen juuresta saadaan juurivaneria ja pölleistä vanerin väliviilua. Pyhä vai paha uhripuu. Tämä kuusi kaadettiin keväällä 2001 juhlavin menoin, koska se oli kuivumassa hyönteistuhojen vuoksi, Kiuru kertoo. Aarno Karimon kuvaustaiteessakin on uhripuita näkynyt. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan eräässä maalauksessa näkyy uhrimännyn kaataminen, Kiuru kertoo. Tapion pöytiä Aarno Karimon kirjan, Kumpujen yö (painettu 1930), kansikuva liittyy uhripuukertomukseen. Tämä kuusta ei tosin ole enää jäljellä, niin kuin ei monia muitakaan merkittäviä kuusia. Rakennuksia ja soittimia Kuusipuu on Suomessa ollut suosittu, mäntyä vastaava käyttö- ja rakennuspuu. Sydänpuulaudoista syntyy usein lattioita. Vieläkin kuusta käytetään kitaroiden, viulujen ja kanteleiden kansimateriaalina. Se merkitsi huonoja välejä kansalaisten kanssa. Varttaminen on puutarhanhoidossa käytetty puu- ja pensaslajien lisäämistapa. Ilmiötä voisi verrata tuulenpesään. Toinen teoria on se, että näin olisi ilmaistu kunnioitusta kuusta kohtaan, opettaja Heikki Kiuru sanoo. Sitä on lisätty varttamalla, Kiuru kertoo. Männyn tavoin kuusta on Suomessa käytetty yleisenä uhripuuna. Puutyöaineena kuusi on rakenteeltaan tasaista ja vaaleaa, jonka vuoksi sitä kaupataan Keski-Euroopassa nimellä white wood (valkopuu). Tapion pöydän nimellä myydään edelleen matalia kuusen muunnoksia. Se ei kasva runkojohteisesti ylöspäin, mutta toki siitäkin kuusi saattaa lähteä kasvamaan korkeutta vuosien kuluttua
Antiikki ja taide . Alueen sammaleinen luonto ja sen puusto on tarkoituksella säilytetty luonnontilaisena. 93. Kuusesta valmistetaan myös pitkään kuivatettuja lautoja soitintarkoituksiin, Heikki Kiuru selvittää. – Jo muinaiset egyptiläiset juhlistivat talvipäivänseisausta vihrein palmunlehvin. – Joulun vietto on sen sen sijaan sekoitus kristillistä ja pakanallista perinnettä. Niitä vedettiin esimerkiksi hevosella pitkin peltoa, Kiuru toteaa. Niistä valmistetaan nykyisinkin erilaisia juomia ja niitä voidaan käyttää mausteena. On kuitenkaan muun aineiston perusteella vaikea sanoa, onko tämä varmuudella joulukuusen alkuperä, etnologi, kansantieteen dosentti, Maarit Knuuttila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoo. Kaskipeltoja äestettiin kätevillä karhilla eli oksaisilla puilla, jotka kiinnitettiin yhteen. Kekri on vanhan suomalaisen maatalousyhteiskunnan aikainen, syksyisin vietetty sadonkorjuun juhla. Myös roomalaisilla oli oma Saturnalia-juhlansa, jolloin kodit koristeltiin vihrein oksin ja valoin. Heikki Kiurun kuvaamat, sammaleiset kuusikuvat ovat Hvitträskistä, läheltä Eliel Saarisen hautaa. – Kaadetut kuuset pätkittiin niin, että oksat eli karhet jäivät pitkiksi. – Kuusenpihkaa on käytetty tuhansia vuosia, ehkä jo kivikaudella. Myös me skandinaavit olemme arvostaneet elämää symboloivaa vihreää erilaisissa juhlissamme, Knuuttila selvittää. Ikivihreät havupuut edustavat kuvasymboliikassa ikuisen elämän ja taivaallisen paratiisin vertauskuvia (Lempiäinen 1992). Terveyttä kuusesta Kuusen pihkaa on hyödynnetty kauan, ja se on ikään kuin löydetty uudelleen nykyajan lääketieteellisiin tarpeisiin vasta viime vuosina. Karhi oli alun perin Savossa kehitetty suurkaskille soveltuva äestyyppi, mutta nimitystä käytetään nykyisinkin äkeen yleisnimenä jossain puolilla maata. Joulukuusi saattaa olla peräisin katolisen kirkon keskiaikaisten seimiasetelmien paratiisipuusta, johon ripustettiin muun muassa omenoita (syntiinlankeemuksen symboli) ja Ensimmäiset historialliset tiedot joulukuusesta ovat 1500-luvulta, jolloin Saksan Strasbourgiin pystytettiin ensimmäisiä joulukuusia. Joulukuusi tuli suomalaiskoteihin ensimmäiseksi säätyläiskoteihin ja pappiloihin 1800-luvun lopussa ja tavallisiin koteihin vasta 1900-luvun alkupuolella. Kuusta on varsinkin Itä-Suomessa kutsuttu näreeksi, muualla Suomessa sillä tarkoitetaan nuorta kuusta. Pihkaa käytettiin purukumin tavoin infektioiden ehkäisyssä, Kiuru kertoo. – Kirjallisuudessa viitataan hyvän- ja pahantiedonpuuhun eli elämänpuuhun. Kuusenkerkkiä käytetään myös luonnonlääkinnässä muun muassa reumaattisiin vaivoihin ja hengitystievaivoihin. Kuusi ei välttämättä kuitenkaan ole saanut alkuaan vain yhdestä paikasta. ehtoollisleipiä eli öylättejä (katumuksen symboli). . Äes on vanha keksintö, mutta se on muuttunut maatalouden myötä. Kuusi äestyksessä Äestä käytetään maan pehmentämiseen ja hienontamiseen kyntämisen jäljiltä, joskin joskus myös joutomaata voidaan äestää rikkaruohojen kasvun vähentämiseksi. Varsinkin Keski-Euroopassa kuusia on pidetty lujuuden, uskollisuuden, toivon, voiman ja nuoruuden vertauskuvana. Nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vergilius käytti sitä Kristuksen syntymää edeltäneinä vuosikymmeninä luultavasti jostain mäntylajista (Kujala 1958). Ensimmäiset joulukuuset ti kasvanut kuusi, jossa ei ole oksanjälkiä. Picea on vanha latinankielinen havupuun nimi. Ensimmäiset äkeet olivat ilmeisesti yksikertaisia risuäkeitä eli risukarhia. Joulukuusi oli siis varakkaiden säätyläiskotien koriste, mutta kuusta käytettiin myös julkisissa tiloissa, dosentti Knuuttila sanoo. – Kirjallisuudessa mainitaan myös joulunäre ja kuusen oksat, joita pirttiin tuotiin. Kristillistä ja pakanallista Joulukuusi on ollut suomalaisille rakas asia joulun aikaan. Joulukuusi sellaisena kuin me sen tunnemme on kuitenkin enemmän keskieurooppalainen perinne. Ennen kuusta pirtin lattialle levitettiin olkia. Knuuttila kertoo, että joulu ja kekriperinne liittyvät kiinteästi yhteen
Kalevalaisten Naisten Liitto on valtakunnallinen perinne- ja kulttuurijärjestö. Arvokkaimmat hopeat on hyvä viedä kultasepälle puhdistettavaksi. Onko se runous, ikiaikaiset myytit, klassiset kalevalakorut vai ihan uusi perinne. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kertoa siitä kaikesta hyvästä, mitä kalevalaisuus nykynaiselle edustaa. Yhdessä Kalevala Korun kanssa perustamansa Kulttuurisäätiön kautta Liitto tukee vuosittain suomalaista kulttuuria apurahoin. Kanteletar täyttää 175, Kalevala 180 ja Kalevalaisten Naisten Liitto 80 vuotta. Myös sukukansat ja -kielet ovat kalevalaisten naisten sydäntä lähellä. Antiikki ja taide. Juhlavuoden suojelija on Tasavallan Presidentin puoliso Jenni Haukio. Tämä onkin suhteellisen helppo tapa myös pöytähopeiden kiillotukseen. Foliolla vuorattuun astiaan lisätään merisuolaa ja kuumaa vettä. Kanteletar on tärkeä osa Kalevalaisten Naisten Liiton vaalimaa perinnettä, koska kyseessä on naisjärjestö. Suolan määrä, veden lämpötila ja määrä sekä liotusaika vaikuttavat kaikki osaltaan lopputulokseen. Tarkoitukseen sopivia aineita on saatavilla nestemäisenä, vaahtona tai tahnana. Vastaava tapa puhdistaa hopeaa on kietaista hopeaesine alumiinifolionyytin sisään löyhästi. Mikä on se kipinä, joka pitää kalevalaisia naisia yhdessä vuodesta toiseen – mistä kirpoaa inspiraatio menneeseen, tähän päivään ja tulevaan; mistä kumpuaa ilo. Paikalliset tarinat elävät ja yhteinen muistitieto leviää tänä päivänä eri- tyisesti sosiaalisessa mediassa. Liitto järjestää kulttuuripäiviä ja -matkoja sekä luento- ja musiikkitilaisuuksia. – Kalevala-mitta elää ja voi hyvin edelleen ja se kätkeytyy useisiin tuttuihin teksteihimme. Yhdistyksissä on yhteensä yli 4 000 henkilöjäsentä. Se kaikki kertoo arvostuksesta ja ylpeydestä omiin juuriin. Siksi puhdistukseen ei tulisi käyttää esimerkiksi hammastahnaa, joissa saattaa olla naarmuttavia aineita. Merkkivuoden korun Välkkeen on suunnitellut Kalevala Korun kultaseppä Saija Saarela. Monissa jäsenyhdistyksissämme on myös esiintyviä ryhmiä lausunnasta esittävään taiteeseen. Kalevalaisuus näkyy monipuolisena kulttuurityönä. – Vierailemme myös teattereissa ja museoissa, nautimme kulttuurin voimasta. Juhlavuosi toteutetaan yhdessä Kalevalaisten Naisten Liiton omistaman Kalevala Koru Oy:n kanssa. Kannattaa aloittaa suhteellisen laimealla seoksella ja lyhyillä liotusajoilla. Perinne siirtyy suusta suuhun yhdessä tekemällä. Nimittäin perinteen voimasta syntyy joka päivä aivan uutta perinnettä, Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Sari Kaasinen sanoo Kalevalaisuus nyt Kalevalaisten Naisten Liitto tekee työtä suomalaisen kulttuurin edistämiseksi. Hyvin pinttynyt hopea saattaa vaatia yön yli liottamista, kun taas toiset esineet puhdistuvat jo 3–5 minuutin jälkeen. Puheenjohtaja Sari Kaasinen muistuttaa lisäksi, että Kalevalan kuten Kantelettarenkin runous on ollut nimenomaan laulettua perinnettä. Tämän jälkeen nyyttiä voidaan keittää pari minuuttia kattilassa, jossa keitinveden joukkoon on lisätty ruokasoodaa. Juhlavuosi on täynnä kaikille avoimia kulttuuritapahtumia. Hopean kiillotus voidaan tehdä käyttämällä nestemäistä hopeanpuhdistusainetta. Jos ei menetelmä ole tuttu, kannattaa harjoitella muutaman kerran ennen kuin siirtyy arvokkaisiin hopeaesineisiin. Liitolla on 61 jäsenyhdistystä, joista neljä on Ruotsissa. – Vuosi 2015 on kalevalaisille naisille tärkeä. Seos sekoitetaan ja hopea upotetaan nesteeseen. Toisaalta rap on tämän päivän runolaulua parhaimmillaan. Jokaisen aineen kohdalla on syytä tutustua käyttöohjeisiin ja suojavälineiden käyttöön. Vuoden tavoite on esitellä monipuolisesti kalevalaista kulttuuriperintöä ja innostaa uusia jäseniä mukaan kalevalaisten naisten toimintaan. Kannattaa kuitenkin aina välttää esineen naarmuttamista. Vuosittain vaihtuvan teeman alla Liitto järjestää kulttuuritapahtumia, seminaareja ja matkoja. Kirjallisuuspiireissä jäsenemme syventävät lukukokemuksia. Sieltä täältä V Kalevala, Kanteletar ja kalevalaiset naiset juhlivat vuonna 2015 uosi 2015 on Kalevalan, Kantelettaren ja kalevalaisten naisten juhlavuosi. Sanan taito ei ole kadonnut, vaan se elää ajassa – juuri niin kuin perinne parhaimmillaan tekee! !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Hopea puhdistuu kotikonstein Hopean puhdistus ja kiillotus onnistuu mukavasti kotikonstein. Hopean puhdistus voidaan tehdä myös alumiinifoliolla vuoratussa kattilassa. 94
Ole ystävällinen ja jaa esineesi historia Antiikki ja taide -lehden lukijoiden kanssa. Pala suuhun sopiva pistä, pure tarmolla et on ihka hieno se, sitten vasta nielaise. Antiikki ja taide . Sinulla on varmasti kodissasi joko esillä tai kaappien ja varastojen uumenissa mielenkiintoisia antiikki- ja taide-esineitä. ma-pe 10-18, la-su 10-15. JUHOKUSTI Antiikkikauppa ja HUUTOKAUPAT on nyt KIRPPUTORI KISÄLLI Tule tutustumaan siistiin, vanhanajan kirpputoriin. Ryhtykäämme dialogille! Avaa aarrekaappisi, kerro esineestäsi Arvoisa lukija, tule mukaan Antiikki ja taide -lehden tekoon. Tämä menetelmä ei sovellu hopean kiillotukseen. Tuokiokuvia Suomesta ja suomalaisista Lähetysosoite kuville ja tiedoille: mira.piispa@karprint.fi Ikivanha koululaisten ruokaloru Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo. Arvoisa lukija. Lähetä esineestäsi kuva sekä kerro viestissä esineen nimi, malli, valmistaja, valmistusajankohta, käyttötarkoitus, materiaali sekä tarina siitä, miten esine on päätynyt sinulle. Liuota pesuaine hyvin ja lisää aterimet. p. Teräksen kiillotuksessa tulisi puolestaan välttää hopeanpuhdistusaineiden käyttöä, sillä ne syövyttävät terästä. Joko arjen esineitä, juhlahetkien kuningattaria tai tunnearvoltaan sinulle mittaamattoman arvokkaita helmiä. Tervetuloa jouluostoksille kirpputori Mestarinkatu 12, Lahti. Mielenkiintoinen ja runsas välikoima vaatteista huonekaluihin ja astioista työkaluihin,hyvää tavaraa kirpputorihinnoin. Olisi hienoa, jos kertoisit, millainen tunneside sinulla on rakkaaseen esineeseesi. Liitä mukaan myös yhteystietosi. Ruualla ällös revi suuta, ei se lautaseltas muuta. 95. 0400 715 123 Kisälliin. Näin pidän teräsaterimet kiiltävinä Ruostumaton teräs kestää käytössä, mutta ajan kuluessa sekin tummuu ruuan ja pesuaineiden vaikutuksesta. Keitä aterimia vedessä noin 15 minuuttia ja huuhtele ja kuivaa hyvin käsittelyn jälkeen. Arvoisa lukija, ole ystävällinen ja lähetä niitä mira.piispa@karprint.fi. Älä ahmi, tyynnä syö, huolta vaatii joka työ. Av. Katso joulun ja vuodenvaihteen Juhokusti/Esa Salminen. Antiikki ja taide -lehden Tuokiokuvia-palstalle ovat tervetulleita suomalaisesta arjen ja juhlan historiasta kertovat tuokiokuvat kuvateksteineen. Syötyäsi juo viimeiseksi, suun ja kurkun huuhteheksi. Tummuneet tai kirjavat teräksiset ruokailuvälineet saa helposti kirkastumaan kiehauttamalla ne vedessä, jonne on sekoitettu pyykinpesu- tai konetiskipesuainetta. Nostalgisia valikoimia voit katsoa facebook sivuilta. Liitä viestiin tietoja kuvasta: millainen tuokio siinä on meneillään, milloin ja missä kuva on otettu ja kuka on kuvaaja. Kuumenna kattilassa litra vettä ja lisää noin desi pesuainetta. Myyntipöytiä vuokrataan 19€/viikko. www.kirpputorikisalli.fi aukioloajat facebook, instagram, kotisivut
Tarjolla on servettejä, kortteja, lahjakääreitä, kelloja, peilejä, tauluja ja kaikenlaista muuta kodin piristystä. – Hankin tavaraa, joka miellyttää omaa silmääni, mutta otan mielelläni myös asiakkaiden toiveet huomioon. Ninan Hopeapeili sijaitsee Keravan keskustassa Prisman ja Citymarketin välissä. Sisustus ja kaikki kauniit esineet ovat olleet pitkään Mironowin harrastus. He ovat ihanasti ottaneet minut vastaan ja kyselleet jo remontoidessani paikkaa, mikä liike tähän tulee. Loppujen lopuksi Hopeapeili-nimi tuli kotonani olevasta, vanhasta, hopeisesta pöytäpeilistä, yrittäjä vastaa. Oma yritys antaa nyt mahdollisuuden jakaa tätä innostusta kauneuteen. – Kiinteistö on seniorikerrostalo, jossa asuu vanhempia ihmisiä. Mironov tekee työtä sillä asenteella, että jokainen asiakas on tärkeä. Aika näyttää, mitkä tuotteet nousevat suosituimmik-. !!!!!!!!!!!!!!!! S TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: NIKO TÄHKÄ isustustuotteita ja lahjatavaroita myyvän Ninan Hopeapeilin yrittäjä Nina Mironow on aina ollut innostunut kaikesta kauniista. Sisustusliike on ollut pitkäaikainen haaveeni, joten olen hyvin onnellinen, että se lopulta toteutui, hän kertoo. Sen on todennut yrittäjä Nina Mironow, joka perusti sisustuskaupan työskenneltyään toimistotyössä kolme vuosikymmentä. – Aina, kun joku nimi tuli mieleeni, laitoin sen ylös. Yksilöllisyys ja hyvä asiakaspalvelu ovat pienen kaupan etuja verrattuna marketteihin, joista ei aina saa yksilöllistä palvelua. Mistä liike sai nimensä. Piensisustukseen ja lahjoja Hopeapeilistä löytyy piensisustustarvikkeita tyynyistä kynttilöihin ja astiois- ta lahjatavaroihin. Sisustusliikkeessä Piristystä väreistä ja kauniista esineistä Unelmista totta Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä toteuttamaan haaveitaan. Hopeapeili avasi ovensa syyskuussa. – Täytin kesällä 50 vuotta ja aloin miettiä, mitä tekisin isona. Kysyä voi ja palvelua saa. Hopeapeili on osuva nimi liikkeelle, josta 96 . Yksilöllisiä tavaroita eri lähteistä Kauppias pyrkii etsimään sellaisia tavaroita, joita ei saa joka paikasta. Antiikki ja taide toki löytyy myös peilejä
Hän on kohdannut myös aloittavan pienyrittäjän suuret haasteet. – Yrittäjäpuolisoni on antanut käytännön vinkkejä ja neuvoja. Sisustan oman kotini sillä tavoin kuin se omaa silmääni miellyttää. Ninan Hopeapeilin valikoimissa on myös kauniita peilejä. . – Hän on itsekin yrittäjä ja on kannustanut minua todella paljon. Ninan Hopeapeilistä löytää kivoja lahjaideoita. Omaa ja toisten mieltä voi piristää kotona kynttilöillä ja lyhdyillä ja pienillä väripilkuilla, kuten tyynyillä, tai keittiössä vaikkapa kukkamukeilla. Taloushallinto ja numerot ovat hallussani aiemman taustani johdosta, mutta on paljon muita asioita, joissa omat taitoni eivät riitä. – Sitten tuli elämäntilanne, jossa uskaltauduin hyppäämään uuteen ja tuntemattomaan. si. Aluksi mietin, mistä aloitan ja mitä pitää tehdä missäkin järjestyksessä. ” – Pidän värejä erityisen tärkeänä talvisaikaan. Liikkeen Hopeapeilinimi tuli Nina Mironowin kotona olevasta, vanhasta, hopeisesta pöytäpeilistä. Värit merkitsevät Miranowille paljon – niitä näkyy kotona ja liikkeessä: eri väriyhdistelmiä ja ripaus valkoista. ANTIIKKI-, TAIDE- JA KERÄILYMESSUT RAUMA (POSELLI) 10.1.2015 (la 10-17) PORISSA 14.-15.2.2014 Porin Lyseon Liikuntasali La ja Su 10-16 liput 6 € PORISSA PUUVILLAN KAUPPAKESKUS 14.-15.3.2015 Antiikki-, taide- ja keräily & Retro ja Käsityö 2015 Vapaa pääsy PORVOO Taidetehdas 28-29.3.2015 RAUMA (POSELLI) 19.9.2015 (10-17) TURUN KERÄILY 2015 2.-4.10.2015 Kirja ym... Pidin työstäni, mutta kiristynyt ja tarkasti aikataulutettu työtahti teki työn liian stressaavaksi ja aloin miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. – 27 vuoden ajan tein kirjanpitoa. Meillä on värejä ja eri tyylejä. Väriä talveen Nina Mironowin omassa kodissa ei ole naistenlehtien edustamaa sisustusta. Sopivaan aikaan uuteen ja tuntemattomaan Nina Mironow on aiemmin työskennellyt 30 vuotta toimistossa paperitöiden parissa. Ilman hänen mukana oloaan en olisi edes lähtenyt tähän projektiin. Hetki oli muutoinkin otollinen, sillä poikani on 22-vuotias, omillaan toimeentuleva nuori mies ja avomiehenikin lapset ovat jo täysi-ikäisiä. Apua yrittäjän haasteisiin Ennen yrityksen perustamista Nina Mironow kävi yrittäjäkurssin. Asiat ovat edenneet pikku hiljaa askel askeleelta. Avomies Tuomo on ollut koko ajan henkisenä tukena kumppanilleen. 97. – Byrokratian keskellä tunsin itseni välillä aika pieneksi. – En juokse trendien ja muotivirtausten perässä eikä se näy kotonammekaan. Sisustustavarat Nina Mironow hankkii internetin kautta, tavaraa tulee maahantuojilta ja tukkukaupoista. ” Muutosten ei tarvitse olla suuria, eikä maksaa paljon. Rannikon Messut Oy Info ja varaukset: 0500 886 217 tommi.makinen@rannikonmessut.com www.rannikonmessut.com Antiikki ja taide . Kurssi antoi hyvän pohjan liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Muutosten ei tarvitse olla suuria, eikä maksaa paljon
luokan postimerkki Karprint Oy ja TAIDE XXX BOUJJLLJKBUBJEF m UJMBVLTFU!LBSQSJOU m Etunimi 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBB OFUJTTÊ UBJ TÊILÚQPTUJMMB Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Etunimi. Tutustumme suomalaiseen keramiikkaan. 09-413 97 370, kristiina.hattberg@karprint.fi Kupittaan Savi on keskeistä suomalaisen keramiikan historiaa. !!!!!!!!!!!!!!!!!!! Seuraavassa numerossa Keramiikkaa ja keräilyä Seuraavan lehden teemoina ovat: tt Keramiikka Taidekeräily t Entisöinti Tuttuja aihepiirejä ovat tietenkin keräilyharrastusten ja antiikkikauppiaan esittelyt. Kuvassa Laila Zinkin seinälautanen 1950-luvulta. (QWLV¸LQWL . Ilmoitusasioissa Sinua palvelee ilmoituspäällikkö Kristiina Hattberg, puh. Juttuvinkki mielessä. .HU¦LO\ . Meilaa toimitukseen reetta.ahola@karprint.fi, mira.piispa@karprint.fi Arvoisa ilmoittaja. $UMHQ KLVWRULD Emil Wikströmin syntymästä 150 vuotta: Veistoksissa suomalaiskansallista symboliikkaa 9DQKRLOOH XONR RYLOOH RQ Q\W N\V\QW¦¦ LOJA SAARISEN studiossa Keräilijä, kirjan kirjoittaja Pannumyssyt juhlahetkissä ja arjen piristyksenä vuosisatojen ajan Taidelasi luo harmoniaa kodin sisustukseen Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 27,20€ Digilehti määräaikaistilaus LL OSPB 31,20€ Käytä palvelukorttia, kun ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MBIKBMFIEFO TBBKB Sukunimi Lähiosoite Postinumero 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJUUBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka 1. .¦GHQWDLGRW . Tilaushinnat PALVELUKORTTI Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 34€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Paperilehti määräaikaistilaus LL OSPB 39€ Tyynelän Tonttulassa on aina joulu Elämän tanssi ja muut vahvat Edward Munchin taulut Monipuolista tekstiilitaidetta ja taideteollisuutta Tilaan Antiikki ja taide -lehden ja taide 5/2014 8,10 € . Seuraava numero ilmestyy helmikuun alkupuolella 2015
Ase&Erä PIENTALOASUJAN Antiikki ja taide Itsetuntemus avaa David Hoffmeister Suomessa: On vain yksi ongelma Vapaaksi miellyttämisen Voit tilata lehdet: LANKKULATTIAT SUOSIOSSA: Upeita, eläviä ja kestäviä EXTRAsuuri lehti 132 sivua! Tekstiileillä voi jakaa tiloja ja luoda rakenteita Ruudut, raidat, tähdet ja salmiakit suosikkikuvioita Uutuusastioissa modernia estetiikkaa ja käytänöllisyyttä TALOMESTARI I 43 Mukana 50-sivuinen Sisustusvinkkiliite Lankkulattiat suosiossa: Upeita, eläviä ja kestäviä Ekosisustajan Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Putkiremonttien epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Sielunpeili TERVEYS www.talomestari-lehti.fi 7 nroa vuodessa 43€ Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää puolet ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Seniori Marita Taavitsaisen kokemuksia sähkönsäästöstä: Plurdalenissa sukelletaan taas entiseen tapaan – sukelluskieltoa ei enää ole Näin toimii kunnallinen päättäjä: ja B12-vitamiini t Stressinhallinta Teetanssit www.senioriterveys.fi 8 nroa vuodessa 49€ maailma Hellaton kok ei sairas ki ta! hyvä mieli Extrahinta Senioriterveys Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuodesta 1975. Luontaiset Käyn voimaantumassa ja uimassa hoidot, luonnon vitamiinit. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. ”Pilvi in memoriam" Haulikkoradoista jatkossa iso pula HU 4,90 Ympäristöluvat umpeutumassa kehonhuolto Miksi PROTEIINIT ovat tärkeitä palautumisessa. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Life Coach 1/2013 Kiukaasta lämpöä koko talon lämmitykseen Saimaan saunaseura kutsuu kaikki saunomaan Hermannin saunalla uusi isäntä Muuramen saunakylällä edessä muutto Jämsään Sähkökiukaisiin väriä ja muunneltavuutta 7/2014 7,10 Luontaiset terapiat Valokuvaaja Mia Johansson: esittelyssä Valitse omasi ja anna auringon paistaa elämääsi! Sinustako valmentaja. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI puun, auringon ja sähkön kaukolämmön, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen Varaavuus yhä tärkein tekijä takan hankinnassa NRO 7/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ ERIKOISHINTA 5,90 Sisustus Syksy vinkki & EKOSISUSTAJAN PARHAAT YSTÄVÄT: mielikuvitus käsityötaidot IT US TE SÄ SUOME LY S NL A UO SIT T U MONITO IM IK O Meidän KOIRA 5/2014 6,30 Kanttarellikoiran nenä töihin: Nyt lähdetään sieniretkelle Koirat mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa NÄYTTELY- JA KOTIKOIRIEN TURKIT KUNTOON Professori Snellman: Lyhytkalloisilla roduilla monia terveysongelmia Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Nro 11/2014 6,50 Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja maksut nousseet 3,4 prosenttia vuodessa www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. ERIKOISLEHTI kuntosalit UE Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. .¦GHQWDLGRW . Odottava äiti, turvaa uusi elämä t Muista foolihappo 5-2014 6,40 Istumalentopallo sopii jopa sydänvaivaiselle Sukeltajaliitto: Vaikea puuttua sukeltamisiin, ne ovat jokamiehenoikeuksia www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Suomelle pronssia vapaasukelluksen MM-kilpailuista Hätänousu paniikissa Pidä liikkumiskyvystäsi huolta, ja ehkäise kansansairaudet Oopperan suositut saavat hymyilemään 6/2014 6,50 Suvi Sojanto selvisi aivovaltimon pullistumasta ja aivoverenvuodosta Joskus väsymys ja ärtyvyys on normaalia Miehilläkin vaihdevuodet Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Nyt puretaan rebreather osiin! Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Ponikuninkaalliset Connemaraponit Ompelukerho kissojen asialla Meidän Sauna 5/14 6,20 A STELLAN Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Oppilaitossarja käyntiin Harjusta www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ ,*-1",&)0/ 3",&/5"+"
VALMENTAJA JOUKO KOURUMÄKI: Voimaa ja kokoa selkään OIR VOI ADOPTOIDA MYÖS KISSAN Minulla on hyvä kisapää www.bodytreeni.fi 6 nroa vuodessa 35€ Hevoskyntö on kolmen kauppa kauneus Kirjoita itsestäsi us rakka lista! Ensimmäinen arvokisa toi mestaruuden Vahva mies Jiri Grönman: NK Pelastetaan koirat -yhdistykseltä Bengaliksi rauhallisen Kun hyvä fiilis löytyy, syntyy motivaatio liikkua P Kouluttamisella pystytään vähentämään kissan stressiä VAALEANPUNAINEN RAKKAUSKIRJE Svinhufvud oli ampuja, terveys Mutsit irti arjesta! IP HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT . Emil Wikströmin syntymästä 150 vuotta: Bodytreeni ROT Ekoelo . PI Extrahinta metsästäjiä Hevosmaailma Häädä hiiret elävinä! Soppakokki Marc Aulén Kiroilevan siilin luoja MILLA Syksyn kaunis luonto inspiroi painonhallinta t
é Suomen presidentit osanneet ampua www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Uusi malli tekstiilien lajitteluun Hirvenmetsästys paikoin pysähtynyt Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Yli 100 sivua/nro. Intuitiivisen yrittäjyyden -konseptin luonut JENNI ARBELIUS: 7/2014 7,10 Seuraa sisintäsi työssä ja elämässä Kurkkulaulaja MIKAEL KOSMOS muinainen ääni kaupungissa Positiivisuus lähtökohtana www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuu- Pienillä muutoksilla isojakin säästöjä dessa. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. $UMHQ KLVWRULD 5/2014 8,10 € Amerikkalainen Guns and Ammo: HYÖT YLEHTI www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ ja taide Tyynelän Tonttulassa on aina joulu Erikoishinta 5,90 2/2014 Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. kruunattiin Härmässä -koulutus antaa työkaluja elämään www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. Tara-koira tuhosi asuntoja, koulutus auttoi ongelmaan Sielunpeili Tavarat järjestykseen köökissä ja kylppärissä, pinnat puhtaiksi pian Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Tapahtuuko sinulle ihmeitä. paras maa omistaa aseita 7,20 IR Monipuolista tekstiilitaidetta ja taideteollisuutta 9DQKRLOOH XONR RYLOOH RQ Q\W N\V\QW¦¦ 7 – 2014 Kainuussa yhä enemmän susia S www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ Elämän tanssi ja muut vahvat Edward Munchin taulut Veistoksissa suomalaiskansallista symboliikkaa Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. .HU¦LO\ . Lämpöä ja läheisyyttä! Keräilijä, kirjan kirjoittaja Suomi 9. Sisustamisen extra- Hybridiratkaisu yhdistää: numerot kahdesti vuodessa. A Pannumyssyt juhlahetkissä ja arjen piristyksenä vuosisatojen ajan LOJA SAARISEN Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. (QWLV¸LQWL . ELÄINLÄÄKÄRIN OHJEILLA ONNISTUT: paljastavat kiipeilytaidot Totuta kissasi kynsien leikkaamiseen www.meidansauna.fi 3 nroa vuodessa 19€ laukkasivat ihmisten sydämiin ANNIKA SCHULMAN Suomessa Luontaisterveys ravinto terapiat sauna Meidän 3,90 lääketiede Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen 5,90 kansa vuosisataisella soilla kokemuksella. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! studiossa Taidelasi luo harmoniaa Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti 5/2014 6,70 Aidosti Kotoillen Hiljainen kansa Lähivillaa Tuunaa tai entisöi! Kylvä jo syksyllä! Puuhellat PIHLAJANMARJOISTA ilmaiset vitamiinit SUURI PERINNE- Tallikissa Hyrrä: Meitsin elämä on laiffia 5/2014 6,40 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä