Apu 54/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Näitä keräillään: itäautot, 50-luvun muotoilu ja nuket . Hair-musikaali hirvitti vanhempia . Toiveuusinta Avun ihanat paperinuket! 701342-1902 PAL. Tältä näytti Tallinna turistin silmin vuonna 1959 . Mitä pidit paperinukestasi, Danny. Ikimuistoiset televisioja lehtimainokset . VKO 2020-05 124 SIVUA!. Jee! Jee! Jee! Näin nuorisokulttuuri saapui Suomeen . Apukerhon hulvattomat matkamuistot . 54 5,90 € 22 SIVUA TEHTÄVIÄ JA RISTIKOITA! Nostalgiset tarinat ja kuvat Rauni Palonen piirsi Virve Rostin, 16, paperinukeksi 1975 ”Se oli suuri kunnianosoitus” . Special Nostalgia
Nostalgialehteen kuuluvat tietysti nostalgiaristikot, nostalgiapulmatehtävät ja Avun suuri nostalgiavisa. Päätoimittaja Marja Aarnipuro AD Samuli Häkkilä Toimituspäälliköt Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen Toimitussihteerit Anne Joutsen lahtiLankinen Selina Keränen (digi) Viivi Mujunen Jukka Väänänen Toimituksen assistentti Ritva Pasanen Toimittajat Eve Hietamies Jorma Lehtola Susanna Luikku Liisa Talvitie Ulla Veirto Graafikot Tanja Pellikka Cilla Lehtonen / Aste Helsinki Oy Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Johtava AD, Ajankohtaismediat Timo Tervoja Kustantaja A-lehdet Oy Toimituksen yhteystiedot Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Internet www.apu.fi facebook.com/apulehti Twitter: @apulehti Painopaikka PunaMusta, Tampere 2019 Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Jatta Waarala Lehtitilaukset ja asiakaspalvelu www.a-lehdet.fi/ asiakaspalvelu asiakaspalvelu@a-lehdet.fi (09) 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sen 1970-luvun huonekalumaalin maistan vieläkin suussani, kun palaan muistossani noihin iltahetkiin. vuosikerta. Isosiskon huoneeseen äiti menisi, kun meidät oli peitelty ja saatu uinumaan. Nostalgia on värinää ja lämmin läikähdys rinnassa, kun bestiskaverisi Terhi kertoo nähneensä kirpparilla myynnissä juuri sen Avun paperinuken, jolla aina leikitte aravakodissanne. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Se on sitä, kun Beatles soi Suomen nuorisolle ja poikien etuja takatukat pidentyivät samaa tahtia kun tyttöjen hameet lyhentyivät. Nostalgiasta elävät sukupolvesi tarinat, jossa maistoitte kylän baarissa ensimmäistä kertaa jäätelöannosta. APU | 3 Toimituspäälliköltä Samuli Isola Nostalgian väreissä N ukkumatti oli heittänyt mustavalko-tv:mme uudessa lastenohjelmassa Pikku Kakkosessa unihiekat, joten velvollisuutemme lapsina oli lähteä nukkumaan. Muuramen valmistamien keltaisen ja vihreän Katinpoika-sänkyjen päädyt olivat täynnä öisin niihin ilmestyneitä maitohammasrivien jälkiä. Ja sitä, että aikuisista se oli perin arveluttavaa. Toimitus Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Se on pöljän lehmän mölinää ensimmäisen koulutiesi varrella. Ikkunoiden eteen oli vedetty Marimekon Pepe-verhot, jossa oli aikakauden värejä ja kaksi papukaijaa. 85. Makasimme pikkuveljen kanssa vuoteissamme hiljaa, kun äiti kertoi iltasatua. Nostalgia on kaihoa, se on jokaiselle annettu oikeus tehdä turvallisia aikamatkoja. HUOM! Tarkista erityisesti kesän aikana, kuka pääkkärin tekee ja muuta sen mukaan ylälaidan teksti sekä valitse layer, jonka kuvassa esiintyy sama heebo. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Jokainen on ihanan eilisensä ainoa asiantuntija, mutta oikeaa nostalgiaa siitä tulee vasta, kun tarpeeksi moni meistä jakaa samanlaisia tunteita aihetta kohtaan. PS Apu perustettiin vuonna 1933 työttömien auttamiseksi. Nyt Apu auttaa Suomi on hyvien ihmisten maa -kampanjalla. Aloita sivulta 98 ja jatka aina sivulle 121. Nostalgia on yhteisesti jaettua ymmärrystä, miten kuuluu reagoida, kun Facebook-kuvassa tulee esiin karkkirasia tai kaupunkinne komein taksi vuosikymmenten takaa. ISSN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme.. Ihanan eilisen janosta, hupsuista, hulluista, joskus kipeistäkin muistoista ja värikkään eilisen mustavalkoisista kuvista on tämä Avun erikoislehti tehty. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
58 Avun alkuperäinen paperinukke: Riitta Väisänen. Raila Kinnunen. 50 Mainoshistoriaa: Tällaisia mainoksia ei nykypäivänä enää tehtäisi. Apukerhon hulvattomat matkamuistot . Jee! Jee! Jee! Näin nuorisokulttuuri saapui Suomeen . 46 Avun alkuperäinen paperinukke: Anne Sällylä ja Eeva Eerikäinen. Hair-musikaali hirvitti vanhempia . Mitä pidit paperinukestasi, Danny. 36 Hippimusikaali Hair kohautti suomalaisia 50 vuotta sitten, kun Tampereen Popteatteri otti sen ohjelmistoonsa. 14 Nukkekeräilijä Maaria Ruotsalainen kerää paperija muotinukkeja. Ikimuistoiset televisioja lehtimainokset . Anne Sällylä liikuttaa suomalaisia edelleen. Toiveuusinta Avun ihanat paperinuket! 701342-1902 PAL. VKO 2020-05 124 SIVUA! Kannen kuva Petri Mulari M us iik ki ar ki st o. 54 5,90 € 22 SIVUA TEHTÄVIÄ JA RISTIKOITA! Nostalgiset tarinat ja kuvat Rauni Palonen piirsi Virve Rostin, 16, paperinukeksi 1975 ”Se oli suuri kunnianosoitus” . 40 Televisio-ohjelma Iltajumppa sai ihmiset liikkeelle 40 vuotta sitten. 6 Rauni Palonen piirsi 16-vuotiaasta Virve Rostista paperinuken Apuun vuonna 1975. Näitä keräiillään: Itäautot, 50-luvun muotoilu ja nuket . 20 Avun alkuperäinen paperinukke: Anna-Liisa Tilus. 30 Ensimmäiset matkailijat pääsivät vierailemaan sodanjälkeisessä Tallinnassa 60 vuotta sitten. 4 | APU 3 Toimituspäälliköltä. Tältä näytti Tallinna turistin silmin vuonna 1959 . 22 Apukerho vei suomalaisia maailmalle, kun matkailu oli vielä uutta. 60 Special Nostalgia . Myös Apu oli paikalla. 60 Rock’n’roll saapui Suomeen jo 50-luvulla, mutta trendiSisältö 54/2019 Suomeen kehittyi nuorisokulttuuri, kiitos 1960–70-luvun. 48 Kolumni
Maaria Ruotsalainen on kerännyt paperinukkeja 40 vuotta. 92 Intohimoisen itäautokeräilijä Jussi Kulosen pihasta löytyy kiesi poikineen. 116 Nostalgiavisa. 76 Avun alkuperäinen paperi nukke: Danny. 96 Avun alkuperäinen paperi nukke: Neumann. 82 Avussa julkaistut mainokset kuvastavat suomalaisten ku lutustottumuksien muutosta sotien jälkeen. 98 Ristikot. APU | 5 Ka i Ti rk ko ne n kästä valtavirtaa siitä tuli vasta seuraavalla vuosi kymmenellä. Jussi Kulosella on 29 auton kokoelma. 30 92 14 22 Legendaarinen Apukerho reissasi ympäri maailmaa Heikki Hietamiehen johdolla. Tallinna avautui turisteille 60 vuotta sitten. 70 Musanostalgia ja 60luku. 120 Ratkaisut. An tt i Ra at ik ai ne n Pe tr i M ul ar i Ku va aj a Rauni Palosen Danny-nukke. 82. Ensimmäi nen hankinta ajokorttiiässä oli Lada. 76 Tällä kuvalla mainostettiin voita 60-luvulla Avussa. 78 Designkeräilijä Iivari Viilo maan klassikkokokoelma keskittyy 50luvun koti maisiin muotoiluaarteisiin
Laulaja Virve Rosti pääsi paperinukeksi jo 16-vuotiaana. 6 | APU Kun Vickystä tuli nukke Paperinuket. teksti Eve Hietamies, kuvat Petri Mulari Rauni Palonen teki viikoilla töitä muotitoimittajana ja piirsi viikonloppuisin julkkiksista paperinukkeja. Rauni Palonen piirsi vuosina 1968–1988 Apu-lehteen noin 300 paperinukkea ajankohtaisista julkkiksista. – Paperinuket olivat kiltti, lapsiystävällinen ja positiivinen tapa lähestyä sen ajan julkkiksia, Rauni Palonen sanoo.
. APU | 7. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. – 16-vuotiaana en vielä värjännyt hiuksiani, laulaja Virve Rosti miettii tutkiessaan omaa paperinukkeaan, joka julkaistiin Rauni Palosen piirtämänä lehdessä syksyllä 1975.
Virven isä Keijo Rosti oli ammattimuusikko, joka soitti muun muassa Reijo Taipaleen taustabändissä bassoa ja otti joskus tyttärensä mukaan keikoille. Kumpikin nainen ihastelee ennen kaikkea paperinuken punaisia saappaita. Kutsuvat minua nimellä Viive-mummi. – Mutta tuo Pieni talo preerialla -countrytyylinen essumekko, Virve puistelee päätään. – Piirsin niille myös itse vaatteita. Kaksi päivää aikaisemmin 90 vuotta täyttänyt Rauni on edelleen täyttä rautaa. Syksyllä 16-vuotiaasta Virve Rostista tehtiin Apu-lehteen paperinukke. Muodista kiinnostunut Rauni alkoi piirrellä vaatteita luokkatovereilleen. Hän työskenteli myös malliston suunnittelijana ja mainospiirtäjänä Leninkikeskus Oy:ssä 1964–1966. Ja miten puute näkyi pienen tytön elämässä: karkit loppuivat ja sillä siisti, Rauni kertoo. 12-vuotiaana Virve alkoi laulaa Radion lapsikuorossa. 8 | APU H elsinkiläistyttö Virve Hannele Rosti piti muotitoimittaja Rauni Palosen piirtämistä Apu-lehden paperinukeista. – Ostin itsekin sellaiset 17 sentin koroilla ja olen myös omistanut useat punaiset bikinit. Perheeseen syntyi kaksi tyttöä, Rauni on tytöistä vanhempi. Päämääränäni oli käydä lukio loppuun ja haaveenani tulla äidiksi. Virve ”Vicky” Rosti aloitti uransa voittamalla 15-vuotiaana Suomen Iskelmälaulumestaruuskilpailut, jonka jälkeen hän pääsi mukaan Dannyn kesäkiertueelle.. Lempinukkeni olivat Kirka ja Danny, naisnukeista en oikein välittänyt, laulaja Virve ”Vicky” Rosti muistelee. Samana vuonna ilmestyi myös ensimmäinen pitkäsoitto Vicky . PAPERINUKKEJEN TEKIJÄ Rauni Palonen tarttui mielellään Vicky-aiheeseen, sillä teinejä sai harvemmin piirtää. Sitten tuli vuosi 1974. Laulajan, jonka paperinukella oli vielä muutama vuosi sitten leikkinyt. Apuun haluttiin nukkeja oikeista ihmisistä. Virve voitti Suomen Iskelmälaulumestaruuskilpailut, jonka jälkeen hän pääsi Dannyn kesäkiertueelle. Mutta tuollaisia alusvaatteita en enää nykyään piirtäisi ja tuo kalanruotohame on aivan liian mummomainen, Rauni miettii. Isä oli ammatiltaan levyseppä, äiti oli kotona. Mistä idea lähti, miten ne tehtiin, kuka valitsi julkkikset. Ajatus muodista alkoi kiehtoa yhä enemmän. Ikkunoista aukeaa merinäköala, seinillä on Raunin tunnettuja maalauksia. – En ajatellut suosiota, elin eräänlaisessa kuplassa. Nyt minulla on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. Nuket tuoksuivat suklaalta. Hän liimasi nuken ensin pahville, leikkasi sen sitten tarkasti irti ja säilytti kaikki paperinuket konvehtirasiassa. Pystö) syntyi vuonna 1929 Oulussa. – En muista mikä vaikutti siihen, että nukella on peräti kaksi pitkää hametta. Isän työn mukana perhe joutui muuttamaan muutaman kerran, joten uusista kouluista oli ensin vaikeaa löytää ystäviä. Se oli kunnianosoitus, Virve sanoo ja katselee tarkkaan paperinukkeaan. – Sota syttyi, kun olin 10-vuotias. Tuohon aikaan laulaminen oli vielä hauskanpitoa ja Virve olisi tehnyt sitä vaikka ilmaiseksi. MILLAINEN HISTORIA Avun paperinukeilla on. Vuoden 1975 maaliskuussa julkaistiin Virven ensisingle Siinä ruutia on kun rakastun , jonka B-puolen kappaleesta Kun Chicago kuoli tuli yksi vuoden soitetuimmista. Virvessä viehätti nuoruuden lisäksi tämän persoonallinen rokkityyli. Punainen on aina ollut lempivärini, Virve sanoo. – Äiti sen ensimmäisenä lehdestä huomasi. Paperinuken vaatteista Virveä miellyttää eniten kelsiturkki, kiinatunikat sekä punainen pussihihainen pusero. Rauni Palonen ottaa vieraan vastaan kauniissa kodissaan Helsingin Merihaassa. Rauni Palonen (os. Rauni valmistui muotitaiteilijaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1951 ja alkoi suunnitella teatterija elokuvapukuja Suomi-Filmille, Suomen Filmiteollisuudelle, Fennada-Filmille, Suomen Kansallisteatterille sekä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterille
”Minulla on kaksi tytärtä, joten tunsin tyttöjen maailman. Pariskunta sai pojan sekä tyttären. Pojille oli sarjakuvia, mutta tytöille lehti ei ollut tarjonnut mitään. Sauri päätti seurata Året Runtin mallia. Muotitoimittaja Rauni Palonen alkoi piirtää Apuun paperinukkeja vuonna 1968. Silloinen toimittaja, tuleva Avun toimituspäällikkö Ritva-Liisa ” Ippa” Relander ehdotti paperinukkejen tekijäksi Rauni Palosta, joka tiedettiin loistavaksi piirtäjäksi. Palosesta tuli erinomainen paperinukkejen piirtäjä. Paperinukkeja tai vaatearkkeja julkaistiin lähes joka numerossa vuoden 1973 loppuun saakka. Teatterista löytyi elämän rakkaus, näyttelijä Veli Palonen. Iina Dillemuth on äitinsä tavoin tehnyt uraa muotitoimittajana ja Iinan tyttärestä Miasta tuli kolmannen polven muotiammattilainen. Kirstin aviomies Olli oli perustanut Annan kolme vuotta aikaisemmin. ELETTIIN ELOKUUTA 1968. Ensin lehdessä julkaistiin itse Alkuun kropat olivat aika pitkiä. APU | 9 . Paperinukkeajatuksen isänä oli toiminut silloinen Apu-lehden päätoimittaja Eero Sauri, joka oli saanut idean lehtiuudistuksen myötä. Rauni reissasi maailman suuret muotimessut ja palsta oli usein kuvitettava piirroksilla, sillä uutuuksia ei ollut Suomessa valokuvattavaksi. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Olihan oma aviomies siinä vaiheessa Kustannusyhtiö Apulehden toimitusjohtajana. Vuonna 1959 esitelty Barbie oli tullut jo Suomeen, mutta harvalla oli siihen varaa. Minulla oli myös kiinteä yhteys Ruotsin suurimman viikkolehden Året Runtin päätoimittajaan Sven Bromaniin, jonka lehdessä oli julkaistu paperinukkeja” , Eero Sauri kertoo Rauni Palosen paperinukeista kertovassa kirjassa Tähdet arkilla (Tammi, 2008). ?. Hänellä oli paperisessa garderobissaan punainen vinyyli-sadeasu. Omanlainen, suomalainen Barbie. SIIHEN ASTI paperinuket olivat olleet nimettömiä, mutta Apuun haluttiin nukkeja oikeista ihmisistä. Sauri oli ensin epäilevällä kannalla, koska hänen mielestään Rauni Palosen kynänjälki ”oli hieman jäykkä”. Vuonna 1971 Anna-lehti siirtyi Yhtyneiden Kuvalehtien ja Kustannusliike Apulehden perustamalle A-lehdille, joten Anna ja Apu olivat samassa yrityksessä vuoteen 1980. Paperinuken piti olla tyttöjen idoli, nainen tai mies: iskelmätai tv-tähti, missi, näyttelijä, kuninkaallinen. Annassa Palosen viikottaisesta Mix Max -palstasta tuli suosittu, mutta myös pelätty muotivaikuttaja Suomessa. Raunin piirtämistä, Avussa julkaistuista paperinukeista tuli valtavan suosittuja, koska niissä oli muotivaatteita ja aikuisia. Elettiin aikaa, jolloin Barbie oli nostanut USA:ssa esiin uudenlaisen nukkemallin. TOIVOMUKSET Avun paperinukeiksi piirrettävistä henkilöistä tulivat taiteilija Paloselle toimituspäällikkö Relanderilta, toimittajat valitsivat julkkikset lehden viikoittaisessa toimituskokouksessa. Hän listasi palstallaan sen, mikä on in ja mikä out ja Suomen muotimaailma totteli. Annan päätoimittaja Kirsti Lyytikäisellä ei ollut mitään sitä vastaan, että Rauni teki oheistyötä Apuun. Hän piti aikanaan myös Anna-lehdessä viikottaista Mix Max -palstaa, josta tuli suosittu muotivaikuttaja Suomessa. Hän joutui myöhemmin muuttamaan mieltänsä. Toista oli jokaviikkoinen Avun paperinukke, josta tuli monelle pikkutytölle helpommin saavutettava, uudentyylinen aikuisnukke. . Eräänä päivänä Rauniin otettiin yhteyttä, ja loppu on suomalaista historiaa. Toimituspäällikkö Olavi Salmi kysyi, voisiko Palonen alkaa piirtää lehdelle paperinukkeja. Ajatuksena oli tehdä uusitusta Avusta koko perheen lehti, myös lasten. Rauni Palonen sai kutsun Apu-lehden toimitukseen. VUONNA 1966 Palonen aloitti muotitoimittajana Anna-lehdessä, jonka päätoimittajana toimi Kirsti Lyytikäinen – kilpailevan yrityksen, A-lehtien perustajan Yrjö Lyytikäisen miniä. Vuoden 1968 Suomen euroviisuedustaja, 20-vuotias poplaulaja Kristina Hautala sai kunnian olla Avun historian ensimmäinen julkkispaperinukke
1980-LUVUN LOPULLA tv-ja elokuvatähdet alkoivat syrjäyttää missejä. Tein yhden version naisen vartalosta ja yhden version miehen vartalosta – vain päät olivat erilaisia. Sitten Rauni tajusi, että nukeilla on oltava samanlainen asento. Silloin vaatteita voi vaihdella nukelta toiselle. Paperinuket liimattiin tukevammalle pahville, että niillä pystyi leikkimään. Ne ruokkivat lasten mielikuvitusta ja luovuutta, ja niille saatettiin myös itse piirtää vaatteita. Miehiä oli helpompi piirtää, Rauni muistelee. Rauni piirsi Virvelle myös vaihtovaatteet, jotka ilmestyivät nukkea seuraavassa numerossa. Apu julkaisi paperinukkejen takana aina mainoksen, joten vanhemmatkaan eivät hermostuneet siitä, että lehdestä piti joka viikko leikata yksi sivu irti. Julkkiksilta ei kyselty etukäteen lupia, oli kunnia-asia päästä Raunin paperinukeksi. – Aloin käyttää pohjana samaa vartaloa. Oli Ritari Ässän David Hasselhoff, Marilyn ja James Dean, Teräsmies Christopher Reeve sekä Grease -elokuvan tähtipari Olivia Newton-John ja John Travolta. – Harvoin sain suoraa palautetta, koska työni takia Virven paperinukke ilmestyi Avun numerossa 42 vuonna 1975. Olin muotitoimittaja, tein töitä mallien kanssa ja mallit ovat aina pitkiä, sopusuhtaisia. Pienten lukijoiden toive oli Monacon ruhtinatar Grace Kelly.. Tuskin se edes kiinnosti – nukeillahan leikittiin elämää. Alkuvuosien missejä olivat Virpi Miettinen, Ursula Rainio, Pirjo Laitila ja esimerkiksi Heini Wathén. Tuskaa oli piirtää dioista, joita joutui katsomaan valopöydältä suurentavalla luupilla. Vuonna 1970 Rauni piirsi Peppi Pitkätossun ja herra Tossavaisen, 1972 Vaahteramäen Eemelin, 1980-luvun alkupuolella paperinukeiksi pääsivät esimerkiksi Astrid Lindgrenin Marikki, Joulupukki sekä Viisikoista Pauli ja Leo. TUOREET MISSIT piti aina saada heti lehteen. Pienillä leikkijöillä ei ollut usein hajuakaan nukkejen julkkisidentiteetistä. Missipaperinukkejen piirtäminen alkoi heti vuonna 1968 Leena Brusinilla, joka valittiin Miss Suomeksi, Miss Euroopaksi ja joka sijoittui kolmanneksi Miss Universum-kisoissa. Vaatteet näyttävät aina paremmalta sellaisen ihmisen päällä. Eli toki hoikensin ja muutin hieman joitain julkkiksia. Välillä, etenkin alussa aikataulu oli tiukka, myöhemmin saatettiin suunnitella useamman viikon nuket etukäteen, Rauni muistelee. 10 | APU nukke ja sille pari vaatekertaa, sen jälkeen lisää vaatteita seuraavassa kahdessa numerossa. – Alkuun kropat olivat aika pitkiä. Rauni Palonen piirsi nuket viikonloppuisin, koska teki viikolla toista työtä. 1970-ja 1980-luku olivat missien kulta-aikaa, paperinukeiksi päätyivät lähes kaikki uudet Miss Suomet, Miss Euroopat, Miss Maailmat ja Miss Universumit. Paperinukkemisseillä oli – tietysti – iltapuku ja kruunu. Sitten vuorossa oli taas uusi julkkis. Kauniit kasvot, kauniit silmät. JULKKISMITTARI MUUTTUI. Jos Rauni Palonen piirsi sinusta paperinuken, olit julkkis, tunnettu. Paperinukeiksi päätyvät muun muassa Onnen päivien Fonzie ja Charlien enkeleistä Farrah Fawcett-Majors ja Jacklyn Smith, Dallasista Charlene Tilton (Lucy), Victoria Principal (Pamela ) sekä Linda Gray (Sue Ellen ). Joka perjantai hän meni Avun toimitukseen, sai Ipalta uuden henkilön ja haki malliin valokuvia lehtitalon kuva-arkistosta. – Missi on aina piirteiltään täydellinen. Alussa paperinukkejen koko ja etenkin asennot vaihtelivat. Paperikoko A4 on aika rajoitettu tila, nukkeja piti solakoittaa, jotta mukaan mahtui myös jokunen vaate, Rauni naurahtaa. 80-luvulla ne alkoivat tulla tasapainoisemmiksi, normaalin mittaisiksi. . Paperinukkensa saivat missit Johanna Rauniosta, Armi Aavikosta, Sirpa Viljamaasta, Riitta Väisäsestä ja Anna-Liisa Tiluksesta Anne Pohtamoon. Tosin missejä oli Palosen mukaan vaikea piirtää. Oli vaikeaa löytää ihmisestä jotain persoonallisuutta. huom: vuosina 1982-1990 tämän jutun kirjoittaja työskenteli A-lehtien kuva-arkistossa arkistonhoitajana ja muistaa hyvin, kuinka Raunille piti etsiä julkkiksista lehtikuvia.) – Usein mustavalkoisesta valokuvasta sai paremmin esiin kasvonpiirteitä. Minä kehityin. (Toim. RAUNI PALONEN selailee paperinukeista kertovaa kirjaansa kriittisesti, paperinukkekuviaan kommentoiden
APU | 11 . ?. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan
Sen ajan paperi oli huonoa paperinukeille, Rauni sanoo. Toimituspäällikkö kirjoitti paperinukkejen oheen pienet tekstinpätkät, joissa kuvailtiin vaatteita. 1970JA 1980-LUVUT olivat myös paperinukkeurheilijoiden juhlaa. Mutta ei heillä ollut mitään sitä vastaan, että olin piirtänyt heistä paperinukkeja. 12 | APU en tavannut muita kuin missejä. Tällaisia nukkeja ovat muun muassa Baccaran Mayte vuodelta 1978 ja Miss Suomi 1985 Marja Kinnunen. Rohkean rokkimimmi Suzi Quatron Rauni puki mustaan nahkahaalariin ja Pirkko Mannolan vaatteista löytyi niin ruutua, raitaa, pilkkuja kuin palloja. – Tosin minusta ne olivat kivan näköisiä, koska itsekin viihdyin auringossa. Miss Suomi Nina Björnström (1988) sai paperinukkena nimekseen Nina Björkström. Avussa julkaistuista paperinukeista ruotsalaista julkkiskermaa edustivat muun muassa Abba ja kuninkaalliset. Tuodessaan uuden nuken toimitukseen Palonen antoi toimituspäällikölle listan vaatteiden materiaaleista. Myös Ami Aspelundin (1974) vaatearkki julkaistiin vahingossa peilikuvana, mutta virhettä ei koskaan korjattu. Myös laulajatar Taiska vuodelta 1976 oli vihreäihoinen ja hänen hiuksensa olivat vihertävänkeltaiset. Tietysti myös Matti Nykänen, joka piirrettiin paperinukeksi vahingossa kaksi kertaa. Paino möhli kunnolla, kun Miss Suomi Johanna Raunio vuodelta 1974 oli Apu-lehdessä iholtaan vihreä ja hiuksiltaan violetti. 1970-luvun lopulla Rauni piirsi leikkijöiden riemuksi myös lapsihahmoja: nukkensa saivat kiharatukkainen Shirley Temple ja Pikku Heidi – ja toki myös RuotVirve Rostilla on kolme lasta ja seit semän lastenlasta. Kävin kaikilla suurilla muotimessuilla: Pariisi, Frankfurt, Milano, Kööpenhamina. Tosin lapset tykkäsivät kovasti, kun paperinuket olivat niin jännän värisiä. Taiska oli ihon väriltään vihreä.. Joskus vaatteille oli unohtunut piirtää niiden pidikkeet. Vesa-Matti Loiri sai päälleen kelsiturkin, Jukka Virtanen inkkarihapsutakin. Lehdeltä ei tullut paperinukeille mitään reunaehtoja. Se oli plussaa, hyvää julkisuutta. Oli hippityyliä, farkkua, nahkaa ja joskus Hollywoodin glamouria. Tämän päivän ihmiselle lista sisältää sanoja, joita ei nykyään enää oikein tunnista: molski , crimplene , markiisikangas , lakkanailon . Ainoa hankaluus oli se, mitä siitä kaikesta valita... Pahempaa oli se, että paino teki nukeista läikikkäitä, kirjavia. Hän piirsi ruotsalaisia julkkiksia vuodet 1973–1975. Piirrettyään paperinukkeja viitisen vuotta Rauni Palonen kutsuttiin myös ruotsalaisen Året Runtin paperinukkejen piirtäjäksi. Ainoa toivomus oli se, että vaatteiden pitää olla muodikkaita, ajan hengen mukaisia. – Olin muotitoimittaja ja seurasin muotia. ENTISAJAN LEHTIEN PAINOTEKNIIKKA ei suosinut paperinukkeja. Kiltti, lapsiystävällinen ja positiivinen tapa lähestyä sen ajan julkkiksia, Rauni sanoo. Elettiin minin , midin ja maksin aikoja. Paperinukeksi päätyivät toki myös Keke Rosberg, Juha Mieto, Marjo Matikainen, Arto Bryggare ja Lasse Viren. Hurriganesin Cisse sai tulipunaiset saappaat vihreään esiintymisasuunsa, Riitta Väisänen lisää röyhelövaatteita ja Laila Kinnunen kunnian pukea päälleen sen ajan uusinta uutta: jerseyhousupuvun. Tiesin muodista kaiken. Joistakin paperinukeista tuli sävyltään hyvin tummia. Kerran paperinuken vaatearkki julkaistiin vahingossa peilikuvana: balettitanssija Anneli Alhanko sai oikein päin olevat vaatteet myöhemmässä numerossa, jossa oli julkaisuvuorossa jo toinen nukke. Juha Väätäinen, Helena Takalo, Atik Ismail, Mona-Liisa Pursiainen, taitoluistelija Tintti Wegelius, Jari Puikkonen, esteratsastaja Kati Hurme ja Ringa Ropo päätyivät nukeiksi
APU | 13 . . Sami Saari sai oman paperinukkensa. Paperinukkejen orginaalipiirroksista on kadonnut noin kymmenkunta nukkea. Miehet esiintyivät pelkissä värikkäissä kalsareissa. Paperinukke-arkin sommittelu muuttui. Loppukeväänä 1976 Silvia Sommerlathin ja kuningas Kaarle Kustaa XVI:n häät olivat vasta tulossa, joten Palonen suunnitteli Silvialle hääpuvun, korkeakauluksisen unelman helminauhoineen. Nukke käännettiin lehden sivulle vaakatasoon ja se oli myös pienempi. Vuonna 1978 tapahtui katastrofi. Levy-yhtiö tavoitti lopulta Raunin Pariisista, missä tämä työskenteli stipendiaattina Cité Internationale Des Arts -residenssissä. Myös häitään odotteleva prinsessa Diana sai kantaakseen Raunin itsensä suunnitteleman, tyttömäisen ja pussihihaisen hääpuvun. – Ei äitikään voi sanoa, kuka lapsista on suosituin, Rauni Palonen hymyilee. Viihdettä alkoi tulvia päälle muualtakin kuin aikakauslehdistä, paperinukkeleikit alkoivat jäädä Tamagotchien ja Polly Pocketien jalkoihin. Syy paperinukkejen loppumiseen oli ajassa. Loput vajaat 300 ovat visusti turvassa Suomen Kansallismuseossa, jossa ne edustavat yhtä tärkeää osaa Suomen populaarikulttuurin historiasta. Suomen kuninkaallisia edusti presidentti Mauno Koiviston tytär Assi, jonka vaatteissa oli paljon ajan muodin mukaista rimpsua, röyhelöä ja leveää helmaa. Seuraavana vuonna julkaistiin vain kaksi: Nina Björnström ja Ringa Ropo. Vuonna 1999 Rauni Palonen sai vielä yhden toimeksiannon, kun levy-yhtiö EMI pyysi häntä piirtämään laulaja Sami Saaresta paperinuken. Https://nukkehuone.blogspot.com/ maariainen Rauni Palosella on kaksi lasta, tytär ja poika. Sekä nukke että kaikki vaatteet tulivat yhdessä lehdessä eikä erillisiä vaatearkkeja enää julkaistu. – Tunnettujen henkilöiden hääpukuja kopioitiin, mutta jos häät olivat vasta tulossa, suunnittelin ne itse, Rauni kertoo. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. sin prinsessa Victoria, josta julkaistiin peräti kolme eri nukkea: vauvana, pikkutyttönä ja 12-vuotiaana. Vuonna 1978 tapahtui katastrofi.. Kun vuonna 1983 julkaistiin vielä yhdeksän nukkea, vuonna 1987 enää kolme: Riitta Väisänen, Ihmemies MacGyver ja Kati Hurme. Historian viimeiset Apu-lehden paperinuket esittivät Kummeli -sketsiohjelmasarjan hahmoja vuonna 1997. Palonen piirsi ruhtinattarelle filmitähtiaikojen vaatteita Hermés-huiveineen ja helminauhoineen. . VUOSINA 1985–1988 paperinukkeja julkaistiin vain muutama ja viimeisimmät 1990-luvun nuket esittivät Kauniit ja rohkeat -sarjan henkilöitä. Julkaisutahti hidastui. Teknologia kehittyi, kansan ulottuville tulivat VHS-videonauhurit ja videovuokraamot, ensimmäiset tietokoneet ja matkapuhelimet, laskettelukeskukset ja huvipuistot. Vuonna 1984 Apu toteutti pienten lukijoiden toiveen ja lehdessä julkaistiin Monacon ruhtinatar Grace Kelly – kaksi vuotta traagisen kuolemansa jälkeen. Tytär Iina Dillemuth on äitinsä tavoin tehnyt uraa muotitoimittajana, Iinan tyttärestä Miasta tuli kolmannen polven muotiammattilainen. PAPERINUKKEJA ALETTIIN vuosien varrella julkaista harvemmin, ja vuosina 1974–1977 niitä oli vain noin joka toisessa numerossa. Lähteet: Tähdet arkilla (Tammi/2008) tekijöinä Pirkko Vekkeli, Rauni Palonen ja Mia Dillemuth. En tiedä, kuka niin ikävän ratkaisun teki… Näitä paperinukkeja on kohdeltu historiansa aikana lehdessä välillä myös huonosti, Rauni puistelee päätään. Omaa suosikkiaan paperinukkejen joukosta Rauni Palonen ei osaa eikä edes pysty nimeämään. Paperinukkejen viimeistä lukua ei kuitenkaan ollut vielä kirjoitettu. Historian ensimmäinen ulkomainen julkkisnukke oli Monacon prinsessa Caroline vuonna 1975 ja viimeinen nukke, jolle julkaistiin erillinen vaatearkki, oli taitoluistelija Tintti Wegelius 1977. Pelattiin Trivial Pursuit -peliä ja väänneltiin Rubikin kuutiota. . – Se oli kauheaa lapsille, sillä vanhoja vaatteita ei voinut enää käyttää uusille nukeille
Vanhimmat ovat 1800-luvulta, rakkaimmat omasta ja äidin lapsuudesta. Oululainen Maaria Ruotsalainen on kerännyt paperinukkeja 40 vuotta ja muotinukkeja 25 vuotta. teksti Eve Hietamies, kuvat Kai Tirkkonen Euroopassa paperinuket esittelivät ensin uusinta muotia, ennen kuin niistä tuli suosittuja lasten leikkivälineitä.. 14 | APU Vintagen viehätys Nukkekeräily
. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Maaria Ruotsalainen omistaa noin 800 muotinukkea.. APU | 15
Kokoelman vanhimmat nuket ovat 1800-luvun pöytäteatterinuket. Daisy on Barbieta pienempi brittiläinen muotinukke, jota valmistettiin 70-luvulla. Olemme Maaria Ruotsalaisen, 49, henkilökohtaisessa nukketaivaassa, oululaisessa kerrostaloasunnossa. Omasta lapsuudestaan tallessa 90 paperinukkea. Keräilijät kutsuvat sitä korvavihreäksi ja jäljistä pääsee usein eroon hopeanpuhdistustai hammasproteesinpuhdistusaineella. Sen vaatteet on suunnitellut kuuluisa muotisuunnittelija Mary Quant. Muotinukkeja on noin 800. – Minusta keräilyssä on tärkeää se, että aina kun saan uuden nuken, pesen ja kunnostan sen hiukset sekä tarvittaessa korjaan nuken tai sen vaatteen. – Jotkut eivät pidä Abba-nukeista, koska ne ovat niin erinäköisiä kuin alkuperäiset mallit. Harvinaisin on ehkä Armi Kuusela -paperinukke 1950-luvulta, jonka kokoelman omistaja sai lahjaksi keräilijäystävältään. ”2000luvun alussa laskin paperinuket ja silloin niitä oli 3 500.” 1 2 3. – Muutamien harvinaisuuksien hinta on noussut huutokaupoissa korkealle, mutta suurin osa tavaroista lähtee eurolla ja kahdella, viidellä ja kymmenellä. Se vetää itseensä vierasaineet muovista. Minä pidän niistä, Maaria sanoo. 2. Harrasteryhmissä tehdään myös nukkejen vaihtokauppoja ja esitellään toisille omien kokoelmien aarteita. Tämä kokoelma elää koko ajan: Maaria myy, vaihtaa ja karsii, mutta myös korjaa, selvittää ja tutkii. Jos nuken kasvot on sutattu esimerkiksi kuivamustekynällä tai tussilla, jäljistä pääsee melkein aina eroon Basiron-aknevoiteella. Harrastus kustantaa Maarian mukaan vuodessa saman kuin kuntosalijäsenyys. 16 | APU N ukkeja, nukkeja, nukkeja. Paperinukeista vanhin on vuodelta 1910. PAPERINUKEISTA on tullut harrastemuoto, jonka harrastajat keräävät kokoelmaansa eri aikakausina tehtyjä paperinukkeja ja tutkivat niiden historiaa. 3. Mikä näkymä! Nuket ovat esillä hyllyillä ja paperinuket ovat muovitaskuissa kansioissa, rasioissa ja vanhassa karttalaatikostossa. Viitisen vuotta sitten Maaria Ruotsalainen perusti Facebookiin Paperinuket-nimisen keräilijöiden kohtauspaikan, jossa kokoontuu yli 400 jäsentä ja Muotinuket – Fashion Dolls -ryhmän, jossa yli 800 harrasta1. Mutta se kannattaa tehdä kesällä, auringossa. Vanhoilla Barbeilla on korvissaan sekametallikorvakoruja, jotka saattavat värjätä. Yksi tyttöpaperinukkejen kuuluisimpia piirtäjiä on ruotsalainen kuvittaja ja kirjailija Evalisa Agathon. Myös amerikkalaisen Grace Draytonin pulleaposkiset pikkutytöt ovat suosittuja keräilynukkeja. Drayton kuoli vuonna 1936. Kunnostukseen on olemassa monia vinkkejä. Rakkaimmat nuket ovat ensimmäinen Daisy-nukke sekä ainoat äidin lapsuudesta säästyneet paperinuket
Edes Palosella itsellään ei ole kaikkia piirtämiään paperinukkeja, joiden orginaaleja säilytetään tänä päivänä Suomen kansallismuseossa. Olen myös hyvin onnekas. Maarian mukaan nukkekeräily on kuin palapeliä. KUN MAARIA saa uusia paperinukkeja, hän lajittelee ne huolellisesti. Ne ovat älyttömän söpöjä. Aviomieheni ymmärtää keräilyä, auttaa teknisemmissä korjauksissa ja jaksaa kuunnella höpinöitäni yllättävän hyvin. Palasia puuttuu mutta valmista ei tule koskaan, sillä paloja on tehty loputtomiin. jaa ostaa myy, vaihtaa ja jakaa kuvia nukeistaan. – Minulla on valtavasti paperinukkejen vaatteita ja tarvikkeita, nallea ja nukkea. Skaala on laaja aina vintagenukeista nykynukkeihin. . Maaria Ruotsalaisella on myös jotain sellaista, mitä monella muulla ei ole. Maaria Ruotsalainen aloitti paperinukkejen keräilyn viisivuotiaana ja 10-vuotiaana hän sai ensimmäisen Daisy-nukkensa. – Etsin netistä tai omista tiedostoista leikkaamattoman arkin kuvan, tulostan sen ja laitan kuvan muovitaskuun nuken kanssa. APU | 17 . – 2000-luvun alussa laskin paperinuket ja silloin niitä oli 3 500, eli nyt jo muutama enemmän, vaikka toki myyn ja vaihdankin niitä aika ajoin, Maaria naurahtaa. Kokoelmissa on myös 60ja 70-luvulla Hongkongissa tehtyjä klooninukkeja sekä Matchboxin 70-luvulla tehtyjä Disco Girlsja Abba-nukkeja. Näin pystyn kuvasta tarkistamaan, mikä vaate tai tarvike nukelta vielä puuttuu. Lapsuuden paperinukkejen säilyminen Maaria Ruotsalaisen kokoelma täyttää yhden huoneen. Jotkut etsivät puuttuvia osia jopa vuosikymmeniä. Joskus saa oikein etsimällä etsiä tietoa siitä, mille nukelle mikäkin silppu kuuluu. Maaria kerää 70ja 80-luvun brittiläisiä Daisyjä, saman ajan brittiläisiä Sindy-nukkeja sekä Barbie-nukkeja kaikilta vuosikymmeniltä. Pidän tyttöpaperinukeista, niiden kukkamekoista, muhveista ja pikkutarvikkeista. Aukoo pidikkeitä, laittaa nuket muovitaskuihin ja oikoo ryppyjä silitysraudalla. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Netistä löytyy kyllä tietoa, kun osaa etsiä oikeista paikoista. – Kun saan Avun kokoelman täyteen, keskityn 40ja 50-luvun suomalaisiin paperinukkeihin. Se on loputonta hommaa. ?. Hän omistaa kaksi arkkia vajaan kokoelman Apu-lehdessä julkaistuja, muotitoimittaja Rauni Palosen piirtämiä paperinukkeja vuosilta 1968– 1997. Myös piirtäjän jäljittäminen on mielenkiintoista
– Se, että lehdestä sai lelun, oli mahtavaa! Aikuisena kin tuntuu mielettömältä törmätä lehdessä paperinuk keen, pieneen, kauniisti sommiteltuun taideteokseen. Kotiin tuli Apulehti ja lisää lehtiä hän löysi mum multa, joka maatilan pidon lisäksi hoiti pitäjän sivukir jastoa. Tein nukeil le omia identiteettejä, sillä en tuntenut julkkiksia pie nenä kovin hyvin. – Muutamien harvinaisuuksien hinta on noussut huutokaupoissa korkealle, mutta suurin osa tavaroista lähtee eurolla ja kahdella, viidellä ja kymmenellä. Hän piti pa perinukeille missikisoja, askarteli niille kruunut. Maarialla on kahta arkkia vajaa täydellinen kokoelma Avussa julkaistuja paperinukkeja. 18 | APU nykypäivään on Maarian äidin ansiota. Mikä nukeissa viehättää. Aarteita saattaa löytyä kirpputoreilta, antiikkikaupoista ja nuk kemarkkinoilta. Maaria säilyttää paperinukkejaan siisteissä muovikansioissa. Niitä esitellään blogeissa ja joskus nuket seikkai levat sosiaalisessa mediassa jopa omina persooninaan. 2. Nukeil le suunnitellaan ja tehdään muotivaatteita sekä asus teita. 1. Pariskunnan t-paitaa tuskin pystyy käyttämään mikään toinen paperinukke. Hassutuksiakin löytyy. Maaria leikki paperinukeilla harvoin ystäviensä kanssa vaan touhusi mieluiten itsekseen. Harrastus maksaa Maaria Ruotsalaisen mukaan vuodessa saman kuin kuntosalijäsenyys. – Äitinikin on keräilijä ja sukututkija, joten meillä ei heitetty mitään noin vain pois, Maaria kertoo. Piti olla juhlaasua, tyyliä, bling bling! SOSIAALINEN MEDIA ja blogit ovat lisänneet nukkehar rastajien määrää. Hyvä paikka ostaa nukkeja netistä on verkkokauppa eBay tai nukkeihin erikoistuneet nettikaupat. Ajankuva, nostalgia, tunnelma, muoto. 4. 3 Retroa parhaimmilaan: Oili on Kaks’ plus -lehdestä vuodelta 1973. Parhaimmat löydöt tehdään kuitenkin harrastajayhteisössä, jossa tavara liikkuu koko ajan. Oma suosikkipaperinukke oli malli Iris Keinänen. Paperinukeista tuli äidin ja tyttären yhteinen harras tus. Niitä liimattiin pahveille ja niille piirrettiin vaat teita. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin ja pääs syt näkemään upeita kokoelmia. Apuun valitun vii kinkitytön julkisuus oli aika nopeasti ohi. Osaa en tunne vieläkään, ne olivat niitä aikansa nopeita tähdenlentoja. Miespaperinuket taas eivät olleet pikkutytön suosikke ja. – Yksi nukke näytti tosi paljon äidiltäni. – Värit, kankaat. Äiti opetti aikanaan keräilemään, mutta myös huolehtimaan keräilykohteista. Hyväksyttävyys on kasvanut, har rastajat ovat löytäneet toisensa ja nukkekeräilyä har rastavat miehetkin ovat kehdanneet tulla esiin. ”Jos nuken kasvot on sutattu tussilla, jäljistä pääsee eroon aknevoiteella.” 1 2 3 4. Kerran Maaria löysi pari 50luvun paperinukkea kaa topaikkakuskausta odottavasta tavarakuormasta
– Minä vain nautin, kun saan pyöritellä nukkeja tai kun saan jonkin osan tai tiedon, joka on puuttunut pitkään. Alussa paperinuket esimerkiksi mainostivat muotia, mutta pian niistä kehittyi leikkivälineitä. Perheeseen kuuluu aviomies ja 12-, 14ja 19-vuotiaat lapset. . Paperinukkeharrastajat keräävät kokoelmaansa eri aikakausina tehtyjä paperinukkeja ja tutkivat niiden historiaa. Hän sanoo, ettei tähtää nukkekokoelmallaan mihinkään. Monet lelut tehtiin alun perin opetukseen, esimerkiksi 1700-luvulla Englannissa keksitty palapeli. Kun Barbie-hullutus alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1959, paperinukkejen suosio romahti. Ja eiväthän nämä kiinnosta heitä lainkaan. ALKUPERÄISELTÄ ammatiltaan Ruotsalainen on markkinointimerkonomi, mutta suorittaa tällä hetkellä suomen kielen opintojaan loppuun yliopistossa. ?. Lelut liittyivät tuttuihin kotipiirin asioihin ja niitä valmistettiin aluksi puusta, nahasta, luusta ja savesta. Massatuotanto alkoi teollistumisen myötä 1800-luvulla ja saavutti suosion 1900-luvun alkupuolella. 1900-luvulla paperinukkejen suosio oli suurempi kuin koskaan. Ne tunnettiin Euroopassa jo 1600-luvulla, Aasiassa vieläkin aikaisemmin. – Monet jättävät kokoelmansa perinnöksi lapsilleen, mutta tällainen suuri määrä nukkeja olisi ongelma kelle tahansa. Leluja alettiin tehdä muun muassa posliinista, kipsistä, alumiinista ja myöhemmin muovista. Osa kokoelmasta voisi mennä johonkin museoon, jos vain kelpaa, mutta loput saavat lähteä ilahduttamaan tulevia keräilijöitä. Paperinuket ovat olleet olemassa yhtä kauan kuin paperi. Vintagesta ja nostalgiasta kiinnostuneita löytyy aina. Niitä julkaistiin lukuisissa lehdissä ja nukeilla leikkivät kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset. Nukkekeräilyä eivät myöskään harrasta pelkästään naiset. Tytöille suunnattuja dress up -pelejä tarjoaa esimerkiksi Stardoll, jonka jäsenet voivat pukea virtuaalisten paperinukkejen ylle erilaisia asukokonaisuuksia, luoda uusia nukkeja ja suunnitella niitä ympäröivää virtuaalista sisustusta. ”Aika realistina” hän sanoo tietävänsä, että jossain vaiheessa nukeista pitää luopua. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Tänä päivänä paperinuket ovat siirtyneet paljolti nettiin. Pienimuotoinen leikkikaluteollisuus alkoi kehittyä 1500-luvulla Saksassa. Lasten ja aikuisten leikkiä Historia. Leikkikalut ovat jotakuinkin yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. APU | 19 . Jos näin kävisi, hän jättäisi jäljelle ainakin ensimmäisen Daisynsä
20 | APU – Seisoskelin pihalla, kun tulivat pyytämään mukaan kilpailuun. teksti Eve Hietamies, kuva Suvi Elo ” ”Olin aika sporttinen, mutta Rauni piirsi minusta missimäisemmän.”. Missiura olisi jäänyt siihen, mutta Schulgin ja tämän äiti Helvi ylipuhuivat Anna-Liisan osallistumaan vuoden 1984 Miss Suomi -karsintaan. Paperinukke Anna-Liisa Tiluksesta ilmestyi alun perin Avun numerossa 9 vuonna 1984. Muistan, kuinka ihailin sitä, miten Rauni osasi loihtia paperinukeille niin ihania vaatteita, Anna-Liisa Tilus muistelee. Nykyään rakkautta ja iloa elämään tuo myös kuusivuotias tyttärenpoika. – Olin juuri täyttänyt 18 vuotta ja omistin vanhan Minin vuosimallia -73. Tie paperinukeksi oli sattumia täynnä. Yllättäen lavalla oli menossa Aputyttö-kilpailu, jonka juonsivat Sari Aspholm ja Marita Pekkala. . Anna-Liisan leikkiseurana oli kolme vuotta nuorempi sisko sekä naapurin Kirsti. Perintöprinsessoiksi valittiin Tiina Laine ja Tiina Hyvärinen. . Se oli vain hauska kesäinen seikkailu. Samassa taloudessa asui viisi lasta (kolme poikaa ja kaksi tyttöä), näiden vanhemmat, isän vanhemmat sekä kehitysvammainen setä. – A-lehtien studiolla lorvivat kaikki vapaalla olevat kuvaajat, kun meitä tyttöjä kuvattiin. – Seuraavana aamuna äiti tuli herättelemään. Hän tuli yhtä matkaa Helsinkiin Tiina Laineen kanssa, tytöt olivat tutustuneet jo Agadirin matkalla. – Niitä liimattiin pahvipohjalle, niille piirrettiin vaatteita. Eräänä iltana auto lastattiin täyteen mimmejä ja suuntasimme 100 kilometrin päässä sijaitsevalle Lestin lavalle, eli Lestijärven Discolandiin, Tilus muistelee. Tilus voitti kisan. Olin aika sporttinen, mutta Rauni piirsi minusta hieman missimäisemmän muotinaisen. Talossa oli iso vintti, jonne lapset rakensivat leikkinsä. Muistan vieläkin sen ”mikä tämä tällainen pullo oikein on, missä sinä oikein olet ollut…”. – Meidät valittiin loppukilpailuun ja jouduin soittamaan äidille, etten pääse palaamaan kotiin ainakaan viikkoon. Tyttö oli papan apuna heinäpellolla ja oppi ajamaan traktoria. Lopulta Tilus suostui. Barbien lisäksi Avun paperinuket olivat usein leikeissä mukana. En voittanut, mutta minut valittiin valokuvaajien suosikiksi ja pääsin kuvausmatkalle Agadiriin. SYKSYLLÄ 1983 Avun toimittaja Maria Schulgin soitti jokaiselle osakilpailun voittajalle ja pyysi näitä kuvauksiin Helsinkiin. Hän harrasti lentopalloa, lauloi kuorossa, soitti pianoa ja teki lukion jälkeen satunnaisia keikkoja sijaisopettajana. Ensin en halunnut mennä, mutta lopulta suostuin sillä ehdolla, että kaveritkin pääsisivät sisälle ilmaiseksi. Tilus eli tavallista maalaistytön elämää. – Rauni on vähän stilisoinut. Missikisoihin osallistuminen oli hauskaa, ja olin utelias, mutta en todellakaan uskonut olevani maan kaunein. S uuressa maalaistalossa Himangalla oli turvallista elää lapsuutta. Mieli ei poltellut maailmalle, lähikaupungit Kokkola ja Oulu riittivät. TÄNÄ PÄIVÄNÄ Anna-Liisa Tilus, 55, katselee hymyillen omaa Avussa julkaistua paperinukkeaan. 19-vuotias Anna-Liisa kruunattiin voittajaksi, hän oli myös kuvauksellisin missi sekä lehdistön ihannetyttö. Anna-Liisa Tiluksen tie Avun paperinukeksi ja Miss Suomeksi oli monien sattumien summa. Lehmät ammuivat navetassa, kissat jahtasivat hiiriä ja lapsiparven toiseksi nuorin Anna-Liisa jahtasi kissoja pelastaakseen hiiret niiden kynsistä. Tyttö ei olisi ikinä uskonut, että jonain päivänä myös hänestä tehtäisiin samanlainen paperinukke. Mietin, että nyt olen urani huipulla Missinukke. Kisaa en sen enempää ajatellut. Hän haaveili sairaanhoitajan tai lentoemännän ammatista, mutta venähti 12-vuotiaana niin, että ystävän mukaan Anna-Liisa ei olisi mahtunut lentokoneeseen. Hän sai lahjaksi kellon sekä valtavan magnum-pullon kuohuvaa. – Kun Rauni piirsi minusta Apuun paperinuken ajattelin, että nyt olen urani huipulla! Paperinukkeen piirretystä tytöstä tuli myöhemmin kolmen lapsen äiti, tiedottaja, tv-kanavaemäntä sekä tv-kuuluttaja
Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. APU | 21 . ?
teksti Eve Hietamies, kuvat Antti Raatikainen ja A-lehtien kuva-arkisto. 22 | APU Kun Rodoksella hiihdettiin Matkalla. Apukerho vei suomalaisia kotimaahan ja maailmalle, kun matkailu oli uutta. Ja aina laulu raikasi ja soitto soi. Kerho järjesti lumiukkokisoja, vilkutti Japanin keisariparille ja teki yöuinteja Thaimaassa
. Apukerhoa vetäneellä Heikki Hietamiehellä ja kerhosihteerinä toimineella Tarja Jokisella on takavuosilta hauskoja ja hulvattomia muistoja.. APU | 23
Mutta päinvastoin kun Året Runtin lukijakerhossa, josta Sauri idean nappasi, Avun kerhossa ei myytäisi mitään. Mies oli jo niin tuttu naama paikallisille, että kissat ja koiratkin juoksivat tervehtimään. Sauri oli palkattu Avun toimituspäälliApukerho lanseerattiin toukokuussa 1979. Hiihtokilpailun paikaksi oli valittu kuuluisa Sadan palmun aukio. Hietamies vitsailee tällaisesta asiasta! Rodoksen hiihtokilpailun paikaksi oli valittu kuuluisa Sadan palmun aukio.. Hänen johdollaan Apu uudistettiin ja lehti koki ainutlaatuisen levikinnousun 186 000:sta 300 000:een. 24 | APU K reikkalaiset tullimiehet olivat toki nähneet kaikenlaista, mutta ei sentään turisteja, jotka tuovat matkalle mukaan suksisauvoja. Suksisauvat olivat normaalin pituisia, mutta kilpasuksiksi oli mukaan pakattu lyhyitä muovisuksia. Palkintojenjako meni hieman päälaelleen, sillä voittajajoukkue lahjoittikin palkinnon kilpailun järjestäjälle. Eräänä päivänä Katso-lehden kahvihuoneessa toimittaja Heikki Hietamies sekä lehden toimituspäällikkö Raimo Rasilainen pelasivat jälleen kerran ikuista shakkipeliään (minkä Hietamies hävisi yhtä kertaa lukuun ottamatta aina). Viestihiihto oli lumen puutteen takia enemmänkin sukset jalassa töpöttelemistä, mutta raivoisan taistelun jälkeen voittoon kiri apukerholaisia vastaan kilpaillut Finlanders -orkesteri. Siihen mennessä Hietamies oli käynyt apukerholaisten kanssa Rodoksella jo 37 kertaa. Sauri löysi monta toimivaa ideaa ruotsalaisesta Året Runt-lehdestä, jonka päätoimittajan hän tunsi hyvin. Jonkin ajan kuluttua Hietamies palasi takaisin: – Pääpalkinto on pieni kuppi kahvia… Rasmussen suuttui. Sen jälkeen Hietamies kävi vielä ruokkima hautausmaan kissat viimeisen kerran ja lähti kotiin. Sieltä löytyi esimerkiksi idea julkaista Avussa paperinukkeja. Kesken pelin Hietamiehelle tuli kutsu saapua keskustelemaan käytävän toiseen päähän Avun päätoimittaja Eero Saurin kanssa. Nopeasti toimintaan tuli mukaan myös matkailu. Helsingin Hitsaajankatu 7:ssä sijaitsi osa A-lehtitalon toimitiloista. köksi vuonna 1967 ja vuonna 1969 hänestä tuli Avun päätoimittaja. 19 vuotta kestänyt ura Apukerhon isäntänä oli ohi. Hietamiehen ja Saurin välinen keskustelu meni suunnilleen seuraavasti: Sauri ilmoitti, että Apuun perustetaan lukijakerho ja Hietamiehestä tulee sen isäntä. Tarkoitus olisi olla lukijan ja lehden välinen yhdys side. Toukokuussa 1998 Apukerhon matkalla oli näet missiona toteuttaa pian eläkkeelle jäävän kerhomestari Heikki Hietamiehen pitkäaikainen haave järjestää hiihtokilpailut Rodoksella. Viidennessä kerroksessa, samalla pitkällä käytävällä sijaitsivat sekä Avun että tv-lehti Katson toimitukset. Ensimmäisenä ohjelmassa oli kahvikuppikilpailu. Apukerhon pomoksi nimettiin markkinointialan kova nimi Henrik Rasmussen, joka ensi töikseen pyysi Hietamiestä keksimään kerhon avauksen kunniaksi lukijakilpailun. Tosin se saattoi johtua myös siitä, että Hietamies kävi päiviensä ratoksi ruokkimassa kulkukissoja turkkilaisella hautausmaalla. APUKERHON TARINA alkoi näin: Elettiin huhtikuuta 1979. Hietamies sai muistolahjaksi hanurin, kossupullon sekä Satumaa -humpan nuotit
APUKERHOON NAPATTIIN Hietamiehen lisäksi A-lehtien markkinoinnista Mervi Granqvist, josta tehtiin Apukerhon tuotepäällikkö. Apukerho järjesti lukijoille Suomen Suurin Lumiukko -kilpailun ja useana vuotena Joka kuukausi oli useita tapahtumia.. Risteilyllä oli mukana niin yksityishenkilöitä kuin useiden yritysten väkeä. Kympin tanssit saivat nimensä pääsymaksusta. Kylälle järjestettiin komeat kyläjuhlat, johon Apukerho hommasi myös täytekakut. – PR-tuotteita oli paljon, eli pipoja, lippiksiä, kasseja ja kaikenlaista muuta. Ei ole varmaan kuin vuosi tai kaksi, kun vielä näin jollain päässä Apukerhon pipon. Hölsän jälkeen kerhosihteeriksi siirtyi lokakuussa 1984 Jaana-lehden markkinoinnista parikymppinen Tarja Jokinen, joka oli kuvioissa lopulta pisimpään. – Sovimme matkatoimistojen ja hotellien kanssa tulevat matka-, risteilyja hotellitapahtumat, kirjoitimme lehteen kerhosivut, sovimme esiintyjät, suunnittelimme matkoille ja tapahtumiin ohjelmat, jotka sitten toteutimme kussakin tapahtumassa. Myös äitienpäivät olimme risteilyllä, Tarja Jokinen kertoo. Voittajaksi valittiin espoolainen Juhani Lampi, joka nautti kahvikuppinsa Macaon portugalilaisen Lisboa-hotellin kiinalaisessa ravintolassa. Ne olivat aina aikamoinen rutistus. Apukerho oli aloittanut 25 vuotta kestäneen taipaleensa. Pääministeri Mauno Koivistolle esiteltiin Apukerhon kesäministeri, jota sitten kierrätettiin ympäri Suomea kesätoreilla.” Alusta saakka matkoilla ja tapahtumissa esiintyi myös Suomen nimekkäimpiä taiteilijoita. Ja se vaati. Järvenpään kylä Äänenkosken laitamilla voitti kilpailussa esiintyjäksi Katri Helenan. – Tietotekniikkaa ei ollut, kaikki kirjoitustyö ja tapahtumien ohjelmat hoidettiin kirjoituskoneilla. . – …jonka saa juoda melkein missä tahansa, vaikka Honolulussa tai Nilsiässä. Joka kuukausi oli useita tapahtumia, joten vuosien aikana Apukerho järjesti lukijoille yhteensä ainakin pari tuhatta erilaista tapahtumaa. Niitä oli niin jouluna, juhannuksena, laskiaisena kuin pääsiäisenäkin. Käytännössä Hietamies, Mervi Lehtinen ja Tarja hoitivat kolmistaan kaiken, mitä Apukerhon pyörittäminen vaati. . Sen täytyy vain olla maapallolla sekä yleisölle avoin paikka, ei siis Kaarle Kustaan ja Silvian aamupalapöytä, Hietamies jatkoi. Osallistujat otettiin vastaan niin lentokentillä, hoteilleissa kuin laivoilla. – Apukerhon suositut pikkujouluristeilyt olivat aina marraskuun puolen välin pintaan ja niitä oli kaksi peräkkäin. Kotkassa oltiin Meripäivillä, Lahdessa jalkapalloilemassa. MUISTELMISSAAN Iltaa hyvät Ihmiset (Otava, 2009) Hietamies kertoo, että kun kerho aloitti toimintansa toukokuussa 1979, vuoden loppuun oli ehditty tehdä jo vaikka mitä: ”Humpattiin Lappeenrannassa, oltiin mukana Suomen ensimmäisillä vitsifestivaaleilla Nilsiässä, Suonenjoella pidettiin maailman suurimmat mansikkakestit, vieraita oli tuhat. Lohdutuspalkinnoiksi arvottiin Finluxin väritelevisio, sata Lucifer-grilliä sekä sata Aake Jermon Nitrodiskon parhaat -kirjaa. APU | 25 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Niitä tilattiin usein. Siihen aikaan yritykset järjestivät paljon pikkujouluja laivoilla. Kilpailu toteutettiin. Kerhon sihteeriksi palkattiin Titta Hölsä. Apukerhon orkesteria vetäneen Eino Lehtisen leikekirjasta löytyy muun muassa kerhon oma laulu
Kerhoon alkoi törmätä kaikkialla. Tänäkin päivänä tulee ihmisiä kertomaan, että olemme olleet samalla Apukerhon matkalla. Erilaiset risteilyt olivat niin ikään suosittuja. Toki ensin aloitettiin tutummilla Mallorcalla ja Rodoksella. Suurin anti oli silti ystävystyä Heikki Hietamiehen kanssa. – Heikki oli uskomaton ideanikkari, sillä ei ollut mitään rajoja, Tarja Jokinen sanoo. Lehtisen orkesteri soitti, Hietamies juonsi. Uuden kentän aidan rakentaminen oli viivästynyt. Kerran hotellin porukka lähetti taivaalle paperista tehtyjä kuumailmalyhtyjä, joiden sisällä oli elävä tuli. Ensin alettiin pitää Apu-tansseja, mutta koska väkimäärä oli niin valtava, nimi muutettiin Apu Suurtansseiksi. Sulkavan soudussa se oli järjestämässä rantakalailtaa, Salpausselän kisoissa Apukerho jakoi yli tuhat Apu-pipoa kahdessatoista minuutissa. Ainakin Rodoksella, Thaimaassa ja Tunisiassa. Vuoden 1989 tangoprinsessa Tarja Lunnas muistelee olleensa Apukerhon kanssa vähintään viidellä ulkomaanreissulla. Kerholaiset olivat sympaattisia. Kerhon ensimmäinen kaukomatka tehtiin marraskuussa 1979 ja se suuntautui Floridaan. Kun kone laskeutui, kentän laidat olivat täynnä totisia sotilaita kiväärien kanssa. Ensimmäisellä Thaimaan-matkalla Apukerhon kuutta bussia saattoi puolestaan poliisisaattue. Kaikki olivat tervetulleita Heikin seuraan. Thaimaassa oli lämmintä ja pimeää. Apukerholaiset olivat ensimmäiset suomalaiset, jotka Finnair lennätti suoralla lennolla Miamiin. Matkat Turkkiin alkoivat 1980-luvun alussa, vaikka maassa olikin poliittisia kähinöitä. – Ensimmäisenä mieleen tulee yhteiskuvan otto: ryhmä iloisia ihmisiä jossain puistossa. Eihän kukaan lähde tuollaiselle reissulle murjottamaan. Kerho kävi peräti 70 maassa. – Thaimaassa pidettiin tansseja tähtitaivaan alla. Pari päätyi naimisiin ja Mervistä tuli Mervi Lehtinen. Ensin Apukerho risteili Odessa-laivalla Välimerellä, mutta pian jo Intian valtamerellä. VUOSIEN AIKANA apukerholaiset kävivät seitsemässäkymmenessä maassa, aina Balia ja Havaijia myöten. Sitten Hietamiehen katse kääntyi karttapalloon. Matkoilla oli aina hyvä meininki ja Heikki Hietamies oli aivan mainio äijä, jonka seurassa sai aina nauraa. Arja Koriseva orkesterinsa Fortunan kanssa Thaimaassa 90-luvun alussa.. Hietamies suolsi jatkuvasti uusia ideoita, joita Apukerhossa voisi toteuttaa. – Thaimaassa oli aina viimeisenä iltana isot illalliset. Laulaja Arja Koriseva kävi Apukerhon kanssa monta kertaa Thaimaassa, kerran Kiinassa ja jokusen kerran Rodoksella. 26 | APU pilkkikisat. Kerhon sisällä tapahtui myös romanssi: Apukerhon tuotepäällikkö Mervi ja Apu-orkesterin Eikka huomasivat Floridan-reissulla tulevansa erittäin hyvin toimeen. – Oli valtavasti huumoria, lämpöä ja läsnäoloa. Tähtitaivaan alla Arja Koriseva. Yksi lyhty kääntyikin takaisin, lensi terassille ja sytytti pään yläpuolella olevan heinistä tehdyn aurinkovarjon palamaan. Myös lukijakilpailut olivat suosittuja: Volvo-henkilöautoja arvottiin kerran kuukaudessa ja 70–80-luvun vaihteessa televisiotkin olivat vielä palkintoina arvostettuja. – Apukerhon matkassa reissasi moni kuuluisa artisti: Finlanders, Eija Kantola, Arja Koriseva, Tarja Lunnas, Risto Nevala, haitaristi Erkki Friman ja muun muasTulipalo terassilla Tarja Lunnas. Myöhemmin selvisi, että sotilaat olivat vahtimassa, etteivät lähiniittyjen lehmät pääse hortoilemaan kiitoradalle. Se oli eksoottista, sillä kun Suomessa on lämmin, on myös valoisaa. Matkustin oman orkesterini Fortunan kanssa ja se oli meillekin lomaa. Olin heille usein tulkkina kaupoissa, jos he eivät puhuneet englantia. Apukerholaiset huiskuttelivat Japanin paperilippuja sen parvekkeen edessä, jossa seisoivat itse keisari, keisarinna Nagako ja silloinen kruununprinssi Akihito puolisoineen. Sitten Apukerholle perustettiin oma tanssiorkesteri Eino Lehtisen johdolla. Matkoille lähti aina joku tunnettu artisti. Vuonna 1983 ryhmä apukerholaisia matkusti Japaniin ja osui yllättäen Tokiossa Keisari Hirohiton 82-vuotisjuhlahumuun
Kerholaisia tervehti iso riemukaari, jossa luki isolla ”Tervetuloa Apukerho”. Hietamies! Eino Lehtinen. Kun Lehtisen orkesterista tehtiin Apukerhon oma, elämä muuttui kiireiseksi: eräänkin heinäkuun aikana Hietamiehen kanssa tuli tehtyä 34 keikkaa. . Kuvanottohetkellä sain ihmiset nauramaan, kun huuHeikki Hietamies ja Eino Lehtinen esittävät Matin ja Tepon kappaletta Kaiken takana on nainen. – Etsimme samalla tanssijoita Lauantaitansseihin, Lehtinen kertoo. Lehtinen tutustui aikanaan Heikki Hietamieheen Lappeenrannan humppafestivaalien orkesterikilpailussa, jossa Lehtisen Humppaveljet sijoittui kolmanneksi. – Sanoimme närkästyneinä hotellin johdolle, että tuo on jo liioittelua. Hotellijouluissa pukeuduttiin lasten juhliin Batmaneiksi ja Teräsmiehiksi. . Lehtisen orkesteri tarjosi tanssilavoille Hietamiehen juontamia tansseja. VUONNA 1983 Thaimaan Pattayalla porukka keksi hauskan huvin: yöuinnin hotellin uima-altaassa. Matkoilla oli aina mukana myös Apukerhon oma lippu, joka liehui milloin hotellissa, milloin laivalla. . Että kyllä me vähemmälläkin uskomme. Hotelli pyysi kohteliaasti, ettei hupia jatkettaisi. Kun Thaimaa alkoi olla suosittu, reissulla saattoi olla kerralla yli 300 kerholaista, jotka täyttivät koko lentokoneen. – Kehtaako tällaista kertoa. Koreografia oli tarkkaan harkittu ja harjoiteltu. Hietamies sai sen aikaan, Lehtinen kertoo. Isäntäkin saattaa joskus laulaa. – Äitienpäiväristeilyillä käytiin aina Hietsun kanssa kukittamassa laivan kaikki äidit aamukahdeksalta. Muistan niiltä vuosilta hauskat, iloiset ihmiset ja sain myös hyviä ystäviä, joiden kanssa edelleen pidän yhteyttä. Nykyään hän omistaa Järvenpäässä pubin, jossa vierailee vuosittain 150 bändiä. Altaan ympäristön huoneet olivat kuitenkin apukerholaisten, joten yöuinti ei häirinnyt ketään. Emme enää halunneet, Hietamies kertoo. Orkesteri oli myös mukana matkoilla. Matkan tärkeimpiä asioita oli ottaa yhteiskuva, joka laitettiin sitten lehteen. Kun kerhotoiminta alkoi hiipua, Lehtinenkin lopetti. Karibialla olivat mukana Marco Bjurström sekä Ritva Enäkoski, Marita Taavitsainen esiintyi, Tarja Jokinen kertoo. Johtaja vastasi, että altaassa käy öisin käärmeitä juomassa ja uimassa, mutta toki me suomalaiset saamme siellä uida, jos haluamme. Eikka Lehtinen keikkaili Apukerhon orkesterin kanssa 15 vuotta. Kaikki majoitettiin samaan hotelliin ja hintaan sisältyi illallinen ruokineen ja ohjelmaa. Se muutti muun muassa joka syksy kuudeksi viikoksi Turkin Alanyaan, minne lennätettiin viikoittain uusi esiintyjä: Meiju Suvas, Laura Voutilainen, Paula Koivuniemi. Pe tr i M ul ar i. Kaiken takana on... Apukerhon oma orkesteri kiersi noin 15 vuotta maita ja mantuja Eino Lehtisen johdolla. Miehet ystävystyivät ja alkoivat keikkailla yhdessä. Seuraavana iltana altaalla istui thaimaalainen mies haulikko sylissä. APU | 27 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. sa Katri Helena
15 vuotta hotellijouluja.. KOKO PERHEEN tapahtumat olivat suosittuja. Perheet toivat omalle lapselleen paketin, jonka joulupukki sitten jakoi, Jokinen jatkaa. lisäksi Apukerho alkoi järjestää lukijoille joulupyhien viettoa, paikaksi valittiin joku iso ja näyttävä hotelli, kuten Aulanko. Perheet saivat istua valmiiseen pöytään, lapset touhuta ja remuta keskenään. Ulkomailla yhteisiin illanviettoihin oli tapana etsiä mukava ravintola. Apukerhon joulun osallistujamäärä vaihteli 200–250 välillä. (Koska tämän jutun kirjoittaja on Hietamiehen keskimmäinen tytär, voidaan mainita, että viimeisen joulun Hietamies vietti kotona vuonna 1979. Seuraavana aamuna selvisi, että Portugalissa APU oli kommunistisen puolueen ja vihreitten vaaliliitto Allinca Povo Unido. – Olimme myös muun muassa Heinolan Kumpelissa, Jyväskylän Laajavuoressa, Kajaanin Kajanuksessa, Jokinen muistelee. – Ja pari kertaa myös Lappeenrannassa, Hietamies sanoo. – Ne olivat kivoja jouluja. Koska osa porukasta haahuili kaupungilla, ravintolan ulko-oveen laitettiin merkiksi Apu-kyltti. Ohjelmaa ja tekemistä riitti kaikille. 28 | APU vuotta Hietamies oli jouluisin hotelleissa viihdyttämässä apukerholaisia). Oli joulukirkko, hevosajelua, piparkakkujen leivontaa, joulutanssit, joulupukki, jouluruoat ja aamupuurot. Portugalissa se kiinnosti kovasti paikallisia. Seuraavat viisitoista datin niillä yhteen ääneen, että ”En koskaan lue Seura-lehteä”, Hietamies virnistää. Yhteisten laskiaisja pääsiäisrientojen Kun Heikki Hietamies jäi eläkkeelle, Apukerho jäi Tarja Jokisen vastuulle vielä kuudeksi vuodeksi. Otin perheen mukaan
Tarja Jokinen ja Anneli Sundström jäivät jatkamaan töitä vielä kuudeksi vuodeksi. Apukerhoa vetää nykyisin Tuula Kanninen. Sundström jäi hoitamaan hommat loppuun, siirtyi hetkeksi markkinointiin ja sen jälkeen Avun toimitukseen sihteeriksi. Ensimmäiselle keikalle lähti matkaseuraksi mukaan äiti. Kun Suvas kuulee, että myös Risto Nevala joutui Apukerhon matkalla rankkasateeseen, puhelimesta kuuluu iloinen naurahdus. – Ehkä ne luulivat, että työ on lomailua ja auringonottoa, Hietamies arvelee. – Näin unta, että olimme laskeutumassa lentokentälle, mutta laskeuduimmekin veteen. Naurettiin paljon, Jokinen hymyilee. – Voimme siis sanoa, että Apukerholla oli kosteita matkoja.. – Lintsasin kyläjuhlat, inhosin niitä. Lopulta ärsyyntynyt Hietamies marssi Avun toimituskokoukseen ja huomautti kerholaisten olevan tärkeä lukijaryhmä. – Heikin ja Annelin kanssa oli tosi hauskaa. – Teimme Heikin kanssa myös Apukerhon matkoja, ja ne olivat tosi hauskoja. Pariskunnalla oli viisi lasta. APU | 29 . . Kun apukerholaisten sitten oli oikeasti määrä palata takaisin Suomeen, tuli niin valtava rankkasade ja vedenpaisumus, ettei päästy edes lentokentälle, saati että koneet olisivat päässeet ilmaan. Kerhotapahtumat vähenivät, lopulta myös matkat lopetettiin. Palautumiseen meni vuosi ja sen jälkeen ei tehnyt mieli lähteä matkoille. Muistan, että kun saavuimme Meridaan, sadetta tuli taivaalta niin paljon, että vettä oli puoleen sääreen. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Samaan aikaan Seuralehti lisäsi lukijamatkojaan ja pyysi eläkkeellä olevaa Hietamiestä matkaisännäksi, mutta siihen tämä ei lähtenyt. Apukerhon ensmmäisen vaiheen toiminta loppui toukokuussa 2004. Vaikka lukijan pää oli pikkuruinen sadan muun ihmisen keskellä, naama oli lehdessä ja sitä oli mukavaa näytellä muille. KERHON TOISEKSI SIHTEERIKSI palkattiin Anneli Sundström, kielenkääntäjä, joka alun perin kävi opettamassa porukalle englantia. Sombrero yhä tallella Risto Nevala. KESÄKUUSSA 1998 Hietamies kertoi talon johdolle täyttävänsä heinäkuussa 65 vuotta ja lähtevänsä eläkkeelle. Lehden kerhosivuja nolosteltiin ja yhteiskuvat yritettiin kieltää, vaikka niiden avulla myytiin lehtiä. APUKERHO PYÖRI HYVIN ja lehti sai sen avulla valtavasti mainosta, mutta Apu-lehden silloisen toimituksen suhtautuminen kerhotoimintaan oli nuivaa. Anneli teki esimerkiksi yleisimmistä sairauksista englanniksi listan, jota saattoi tarvittaessa näyttää ulkomailla lääkärille, Kosteita matkoja Meiju Suvas. Opin Heikiltä sitä hyväntuulista heittäytymistä, jolla hän hoiteli juontamiset. – Kun siirryin markkinointiin eli säännölliseen työhön, huomasin, miten reissaaminen oli ottanut voimille. Odoteltiin ihan rauhassa vedenpaisumuksen loppua ja lähtö kyllä myöhästyi. – Herrasmies. 90-luvun alussa olin mukana Meksikossa, ostamani sombrero on vieläkin tallella. Mutta sain jo nuorena nähdä aivan valtavasti maailmaa ja opin tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Heikki on aina ollut idolini, oppi-isäni. Myös Hannu-setä -lastenpalstaa pitänyt Hannu Koskela teki Apukerhon kanssa useita lasten kesämatkoja Ruotsiin, muun muassa Lisebergin huvipuistoon ja Kolmårdeniin. Laulaja Meiju Suvas kävi kahtena peräkkäisenä vuonna Apukerhon matkalla Turkin Alanyassa bändinsä Suvas Regalin kanssa. Naisia huvitti suunnattomasti, kun Hietamiehellä oli tapana saada jokaisella Rodoksen-reissulla ”vatsatauti”. . Jokinen hyppäsi markkinointiin. . Kun perhe kävi viimeisen kerran, seurueessa oli mukana vanhimman tyttären sulhanen. Hietamies, 86, mutisee vanhan työtoverinsa vierellä, ettei enää ikinä matkusta Rodokselle, 37 kertaa riitti. Kun perhe alkoi käydä Apukerhon jouluissa, kuopus oli vaunuissa. Kun kysyy vuoden 1989 Tangokuningas Risto Nevalalta, mitä Apukerhosta tulee ensimmäisenä mieleen, vastaus on napakka: Heikki Hietamies. Hotellijouluista tuli niin niin suosittuja, että eräs ruotsalainen perhe osallistui niihin joka joulu. – Thaimaan keikalla kerran itsenäisyyspäivänä esitimme hanuristi Jarmo Tinkalan kanssa Finlandia-hymnin. Eräs rouva närkästyi, ettei Finlandiaa saa laulaa kuin iso mieskuoro! mikäli joku kerholainen tarvitsi sairaanhoitoa. Ennen kaikkea Apukerho opetti organisointitaitoja, Jokinen kertoo
30 | APU 1959 ” Ole ihmisiksi, tuo votkapullo Viro. Laivaliikenne Suomenlahden yli avattiin vasta kuusi vuotta myöhemmin. Apu oli ensimmäisen turistiryhmän mukana. Ensimmäiset sodanjälkeiset turistiryhmät matkustivat Tallinnaan syksyllä 60 vuotta sitten. teksti Jorma Lehtola, kuvat Pauli Myllymäki ja Tiit MÕtus
APU | 31 . vuosipäivään. Viru tänav -katua 1959 ja nyt. . Banderolli toivotti tervetulleeksi lokakuun vallankumouksen 42. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Nyt turisteille tuttu paikka täyttyy muodista ja kahviloista.
”Tanssimusiikki on taatusti länsimaista, sen havainnon olen tehnyt muuallakin Neuvostoliitossa. Sama länsimaisuus lyö leimansa kaikkialle, ihmisten pukeutumiseen, arkkitehtuuriin, käytökseen. Keski-ikäinen tallinnalaismies ilahtui suomalaisvieraista, vaikka ryhti muuten vaikutti väsyneeltä. Kadun yli pingotettu punainen vaate kertoo samaa: ’Elagu Nõukogude-Eesti rahvas ja selle valitsus’, eläköön Neuvosto-Eestin kansa ja sen hallitus.” Kauniisti somistelluissa näyteikkunoissa oli parempilaatuista tavaraa kuin Myllymäki oli nähnyt Leningradissa, mutta hinnat olivat korkeat ja epäsuhtaiset. Nigulisten kirkko, josta tehtiin museota, oli vielä remontissa. Avun päätoimittaja Pauli Myllymäki otti varaslähdön ja piipahti jo pari viikkoa aiemmin lahden takana ruotsinvirolaisten turistien mukana. Te tuotte meille muiston omasta ajasta.” KAUPAT OLIVAT KIINNI , mutta kaduilla juhlapäivän liikenne. ”Meillä on vielä nuoria, jotka eivät tajua ”Virallisesta näkökulmasta ulkomaalaiset olivat vakoilijoita.” Vapaudenaukion ristinmuotoinen muistomerkki pystytettiin vuonna 2009 Viron vapaussodan muistoksi. Toompea ja vanhakaupunki olivat toipuneet sodasta. ”Odotamme niin kovasti tänne suomalaisia. Tallinnan suurin tori Vabaduse plats (Vapaudenaukio) oli nyt Võidu väljak (Voitonaukio). Oli kulunut 15 vuotta siitä, kun puna-armeija oli hyökännyt Tallinnaan ja kaapannut maan takaisin saksalaisilta. GLORIAN TÄPÖTÄYDESSÄ ravintolassa pöytään kannettiin zakuskaa ja ”Viron valkoista”. Presidentti Urho Kekkonen oli tammikuussa käynyt Leningradissa sulattamassa uhkaavat ”yöpakkaset”. Noottikriisiin oli kaksi vuotta aikaa. Muutama lättähattu – sellaisia on myös Tallinnassa – yrittää keikutella myös länsimaiseen tapaan, mutta tilan ja purukumin puutteen vuoksi se käy hiukan avuttomasti.” Oikeaoppista tallinnalaista nuorisomuoti ei sytyttänyt. Oppaat selittivät, että Tallinnan satama on liian pieni, mutta uusi satama valmistuu ehkä jo ensi kesänä. Orkesteri veti lattian täyteen. Ensimmäinen suomalainen turistiryhmä oli päässyt tutustumaan Neuvosto-Viron pääkaupunkiin. Myllymäki kirjoittaa: ”Tällainen kauppakatu ei ole ominaista tämän päivän Neuvostoliitolle, se on länsimainen piirre. Toisaalta, jos Luna 3 oli kuukautta aiemmin ottanut ensimmäiset kuvat Kuun pimeältä puolelta, miksi ei myös Tallinna avautuisi. Siellä pidettiin lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä – kuin sattumoisin juuri vierailun aikaan – paraati. TALLINNAAN EI MENTY VIELÄ laivalla, vaan junalla Leningradin kautta. MYLLYMÄKI ALOITTAA REPORTAASINSA kaskulla maailman edistyksestä: ”Muutaman vuoden kuluttua voidaan kuuhun matkustaa 12 tunnissa; itse matka kestää 1 tunnin, 11 tuntia kuluu venäläisessä tullitarkastuksessa.” Myllymäki kaipaa tylyjen tullivirkailijoiden suupieliin pientä hymynhäivettä, ”koska meitä turisteja jo muutenkin niin kovasti pelottaa”. 32 | APU Tallinnan portit avautuvat”, julisti Apu-lehti marraskuussa 1959. Mutta lyhtytolppaan kiinnitetty kovaääninen todistaa, että elämä sittenkin on muuttunut Eestissä. Neuvostoliitto sai painostettua nurin Fagerholmin hallituksen, johon oli tulossa sotasyylliseksi tuomitun Väinö Tannerin kavereita. ”
Juoma vaihtui gruusialaiseen konjakkiin ja orkesteri soitti suomalaisten kunniaksi Säkkijärven polkan . Turisteja palveli pääasiassa hotelli Tallinn, kunnes clearingkaupan tuotoilla saatiin suomalaisilta tilattua Viru-hotelli. Heitä ei saanut majoittaa yksityisesti, joten tarvittiin kansainvälinen hotelli. Sen yhteen kerrokseen tehtiin erityinen salakuunteluosasto. Raatihuoneentorin laitoja hallitsevat ravintolaja kahvilarivistöt. . Virolaisen arki ei näyttäytynyt. Vanemuine lähti Olympialaiturista kaiut. Neljä päivää Tallinnassa kului joutuisasti. APU | 33 . Vainoharhaisuus alkoi väistyä 1960-luvun puolivälissä, ja Suomesta Viroon avattiin laivayhteys heinäkuussa 1965. Torin laidalla voi nykyään nauttia rypäleiden sijasta kahvia. Ulkomaalaisiin suhtauduttiin varoen. . 4 Nainen myi 1959 viinirypäleitä Raatihuoneentorilla ja asiakkaita riitti jonoksi asti. Seuraavana iltana Myllymäki tarkisti vielä Du Nordin cocktail-baarin, jossa ”tyynyntapaisilla istuimilla juodaan ämpärinkokoisista sokerireunuksisista laseista ihmeellisiä sekoituksia”. He pukeutuvat omalla tavallaan, ihailevat kaikkea ulkomaista ja viettävät vapaa-aikaansa ravintoloissa. Neuvosto-Eestissä käytiin aluksi vain poliittisesti luotettavissa ryhmissä. He ovat pieniä apinoita.” Astorian, entisen Glorian, viehättävässä kellariravintolassa oli pyöreä sali ja holvikatto. sosialistisen yhteiskunnan olemusta. Heillä oli valuuttaa, mutta virallisesta näkökulmasta he olivat vakoilijoita. BALTIA OLI NEUVOSTOMATKAILIJALLE eksoottista länttä, koska oikeaan länteen oli vaikea päästä
VUONNA 1980 MOSKOVAN olympiakisat ulottuivat Tallinnaan asti. Suomalaisaluksista aloitti höyrylaiva Wellamo mukanaan 170 suomalaisturistia, mutta seuraavana kesänä tilalle tuli 400-paikkainen Silja. Mustamäen ja Lasnamäen lähiöt olivat nousemassa, yksityisiä ajoneuvoja oli vähän. Ole ihmisiksi, tuo votkapullo, nämä sanat soivat korvissamme laivaan astuttaessa”, Ylen toimittaja totesi. Seuraavana keväänä he ”Elämä Tallinnassa oli usein kosteaa, mutta maltillista” Tallinnan rautatieaseman, Balti Jaamin, ympäristöä silloin ja nyt. Kynät, purukumi ja farkut olivat käypää valuuttaa kadun pimeämmällä puolella. ”Keskustelusta laivan kassan kanssa jää vaikutelma, että suomalaiset harrastavat mustaa kauppasuhteiden lujittamista ja uusviennin tehostamista”, muotoili Yleisradion tv-katsaus. Siinä ehti myydä erinäisen määrän nailonsukkaa ennen kuin markkinat siirtyivät Tallinnan kaduille. ”Väkivaltaiset tyypit saavat rauhoittua erityisessä tuolissa. Menolippu maksoi 20 markkaa (nykyrahassa 37 euroa) ja matka kesti neljä tuntia. Vanhankaupungin Lühike jalg -kuja 60 vuoden välein. Siihen sidotaan heidät kiinni”, varoitti Yle. 34 | APU timissaan marssimusiikkia. Mukana olivat ulkoministeri Ahti Karjalainen ja eduskunnan varapuhemies Paavo Aitio. ”Eesti tuntee Suomen televisiosta deodorantit ja mainoshienostuneet suomalaiset. ELÄMÄ TALLINNASSA OLI USEIN kosteaa, mutta maltillista, koska virolaisella selviämisasemalla eli kainestusmajassa yöpyneistä oli tapana pistää kuvat näkyviin. Keväällä 1984 Raivo Roosna ja Aleks Lepajõe loikkasivat kumiveneellä Suomeen ja jatkoivat Ruotsiin. Esko Rechardt purjehti Piritalla kultaa. Huomaatko muutoksen?. Sinne nousi myös 314-metrinen tv-torni, mutta kansa suuntasi yhä antennejaan Suomeen: Dallas ja K-kaupan Väiski saivat ihmisiä aina Etelä-Virosta asti parveilemaan näkyvyysalueelle Tallinnaan
Ots lopetti liikenteen vuonna 2000, mutta tilalle oli jo tullut Tallink ja pian muitakin. ryöstivät Helsingissä kultasepänliikkeen ja pankin. Viro oli vuonna 2018 suosituin ulkomaanmatkakohde suomalaisten keskuudessa. Tallinnan avautumisesta on sentään jo 60 vuotta. Eri toimijoiden tunnelihankkeet ovat tällä hetkellä selvittelyasteella. Tallinnassa pidettiin tänä vuonna keväällä matkailutahojen ”kriisikokous”, jossa käsiteltiin aihetta. 1990-luvulla Viron matkustajamäärä kasvoi runsaasta puolesta miljoonasta yli kuuteen miljoonaan. . M/s Tallinn liikennöi ainoana matkustajalaivana Helsingin ja Tallinnan väliä 1967– 1980. . . APU | 35 . . Georg Ots valmistui Puolan telakalta 1980 ja täydennettiin autokannella 1993, kun maa oli jo itsenäistynyt. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Yksi syyllinen löytyi helposti: toistuvasti korotettu alkoholivero, mutta myös Tallinnan yleinen kallistuminen, horjuva palveluiden laatu, katalat taksit – ja ehkä myös kyllästyminen sinänsä tyylikkääseen hansakaupunkiin. NYKYÄÄN SUOMEN JA VIRON väliä liikennöi kolme laivayhtiötä, joskin viime vuonna matkailu väheni näkyvästi. Viron-matkailu nykyään . Snelli tiik -lampi on osa entistä maalinnaa joskus ympäröineestä vallihaudasta.. . . Viro laski useiden korotusten jälkeen alkoholijuomien valmisteveroa heinäkuussa 25 prosenttia, mikä on pitkästä aikaa kiihdyttänyt suomalaisten matkustusintoa Suomenlahden toiselle puolelle. Suomalaiset kulkevat Viroon pääasiassa meriteitse. Suomalaisten Viron-matkailu on kuitenkin ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Viron keskuspankin tilastojen mukaan suomalaiset tekivät maahan viime vuonna reilut kaksi miljoonaa matkaa. Helsingin ja Tallinnan välille on visioitu pitkään myös tunnelia, joka toteutuessaan vähentäisi todennäköisesti laivaliikennettä
Hippimusikaali Hair kohautti niin konservatiivista kuin edistyksellistä kansaa 50 vuotta sitten. teksti Jorma Lehtola, kuvat Timo Villanen, Kari Kaipainen ja Reijo Paukun kotialbumi ”. Apukin haastatteli Suomen kohutuimpia hippejä. 36 | APU Rauli ”Rale” Koivisto armeijaan ja sotaan joutuvana Claude Bukowskina. Re ijo Pa uk un ko tia lb um i 1969 Kulje valoon, kulje aurinkoon Hiukset. Lavalla laulettiin sodasta, huumeista ja vapaasta seksistä, vilahtipa paljas pintakin
Amerikan villitys, Hair -musikaali, on tullut Suomeen. Pilapiirtäjä Kari Suomalainenkin innostuu: ”Se kai on nyt sitä kulttuuritaistelua, että kun Popteatteri ensin esittää ’Hiukset’, niin ooppera ottaa heti ohjelmistoonsa ’Sevillan parturin’.” Kataja tulkitsee näkemäänsä: ”Ajatukset, jotka versovat hiuksien alla, ovat kipeät ja pelokkaat: ilma suurkaupungeissa saastuu, koulu tunkee ihmisen valmiiseen muottiin, on Vietnamin sota, rakkaus on kuollut, minne me menemme. Esikuvia haetaan niin Jeesuksesta, George Washingtonista kuin hiuksiaan hulmuttavasta demokratian symbolista, Vapaudenpatsaasta. ”Ja sitten ykskaks he seisovat alastomina keskellä näyttämöä.” SYKSYN 1969 KULTTUURIHITTI ei tule laitosteattereista. ”. HIUKSET OVAT HIPPIKAUDELLA valtasuhteiden vertauskuva. ”Olemme tuoneet teatteriin nuoria, sellaisia, jotka eivät ole koskaan ennen käyneet, eivätkä kenties koskaan olisi tulleetkaan. . Tampereen harrastajien Popteatteri tekee esityksen, joka on konservatiivien mielestä julkeaa ja vasemmistolle taantumuksellista. Suurin osa ryhmästä on alle kaksikymppisiä, ja se on Syksyn 1969 kulttuurihitti ei tullut laitosteattereista. Nyt he ovat saaneet tuntumaa”, sanoo Popteatterin perustaja ja johtaja Reijo Paukku, 26. APU | 37 . On niitä, jotka haluavat pitää hiuksensa pitkinä, ja niitä, jotka haluavat leikata ne heiltä pois. Re ijo Pa uk un ko tia lb um i Teatterikesän avajaiskulkue kulki läpi kaupungin ja mainosti tulevia näytelmiä tuhansien kaupunkilaisten seuratessa sitä. Ne laulavat, tanssivat nuorista nuorille, nuorten sanoin, nuorten ajatuksin, nuorten rytmein. Vanhoillekin.” Näin aloittaa Annamaija Kataja reportaasinsa Avussa lokakuussa 1969. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Se tulee nuorten harrastajien palavasta innosta ja tavoittaa aivan uudenlaisia yleisöjä. He vastaavat: pakoon kaduille, kukkaisvaltaan, huumausaineisiin, pilveen, matkalle.” Niin paljon meitä petettiin / liian kauan luotettiin / että uskoa voi valheisiin. Ne kasvavat Tampereella.
Helsingin täpötäydessä salissa istui jopa hiukseton presidentti Urho Kekkonen. Ennen kuin kirkkoherra ehti vastaamaan kirkolliskokoukselle, näytelmä oli jo voittanut kisojen näytelmäsarjan. Popteatteri niitti kunniaa Monacossa asti, jossa sen Laulu tulipunaisesta kukasta voitti pokaalin kansainvälisistä amatööriteattereiden kilpailuista. Miloš Forman teki Hairmusikaalista elokuvaversion vuonna 1979. Tampereen seurakunnan kirkkoherra oli tilannut Paukulta näytelmän ortodoksinuorten kulttuurikilpailuihin. Hair oli Paukulle omaakin kapinaa: vanhemmat eiReijo Paukku esitti 50 vuotta sitten Tampereella Hair-musikaalissa Woofia. Musikaalin kanta esitys New Yorkissa The Public Theaterissa vuonna 1967. . Hector ja Anki. Iltapäivälehden mukaan katuja tanssinäytelmää oli harjoiteltu kirkon kellarissa, ja joku seurakuntalainen teki kantelun arkkipiispalle. Turun vierailu. ”Mä uskon, että Hiukset tulee muuttamaan asenteita koko maassa. . Musikaalin tunne tuimpia kappaleita: Aquarius/Kulje valoon, kulje aurinkoon ja Good Morning Starshine/Hei tähdet taivaan. Mä uskon, että asiat selkiintyvät sen sanoman vuoksi. Paukku oli luottavainen. Svenska Teaternissa ruotsinkielinen Hår marraskuussa 1969, jossa mukana mm. Kirkolliskokous kannusti jatkamaan. syntynyt hartaasta maaperästä. vät päästäneet häntä teatterikorkeakouluun, koska piti olla ”kunniallinen ammatti”. Gerome Ragnin ja James Radon kirjoittama ja Galt MacDermotin säveltämä hippiluomus oli tehnyt selvää jälkeä jo Lontoossa, Pariisissa ja Tukholmassa. Popteatterin ensi ilta Suomessa elo kuussa 1969. Toistakymmentä tuhatta ihmistä näki esityksen Tampereella. Kyllä minä teen.” Syntyi kohua herättänyt Kartsa . ”Minä vastasin, että kyllä. Nuoret tiedostaa ajan ongelmat ja vanhemmat taas rupeaa ymmärtämään, mitä nuoret ajattelevat. . Ilmassa oli idealismia. 38 | APU Hair – Hiukset . Meidän tehtävänä oli olla ekana näyttämässä tietä”, hän arvioi tuolloin Avulle. Se oli niin uudenlaista teatteria, että Kestilän somistamon päällikkö innostui. Näin Apu raportoi Hair-musikaalista eli ”Hiuksista” vuonna 1969. PAUKKU OLI LUKENUT LEHDESTÄ, että Hair-musikaalissa on rokkia, sodanvastaisuutta, rauhaa ja rakkautta – ja siinä ollaan alasti. Tampereen museo keskus Vapriikissa Hairnäyttely, avoinna 5.1.2020 asti. Paukku teki myöhemmin pitkän uran Kotkan kaupunginteatterissa. HAIRIN ENSI-ILTA OLI TAMPEREEN ensimmäisessä teatterikesässä elokuussa 1969. Teatterin taito oli hankittu kursseilta. . . Paukku ohjasi Hairin vuosi Broadwayn ensi-illan jälkeen
Sitä esitettiin 250 kertaa eri puolilla maata ja katsojia oli 130 000. Me olemme kuunnelleet Hairin päätöslaulun kehoitusta.” Kulje valoon / kulje aurinkoon. . Edes Jeesus Kristus – Supertähti ei pelastanut teatteria, vaan se katosi velkaisena näyttämöltä. Ei ihmisiä tänäänkään kepein perustein haukuta ituhipeiksi. Silloin Svenska Teaternin Hårista oli kulunut jo 44 vuotta. ?. Esiinnyimme kolme ensimmäistä esitystä suojukset päällä, mutta ne paljastivat ehkä enemmän kuin alastomuus, totesi 76-vuotias Paukku Avun Liisa Talvitielle viime vuonna. Popteatterin muut produktiot menestyivät huonommin, vaikka West Siden Storyn jengijohtajana oli itse Ilkka Sysimetsä eli Frederik. näytäntö myytiin loppuun kolmessa tunnissa, vaikka nimimerkki yleisönpalstalla purnasi: ”Mitähän Turun Kaupunginteatterin johto mahtoi ajatella antaessaan niiden Tampereen pornoteatterilaisten vierailla täällä sunnuntaina. APU | 39 . Kyllä sitä pornoa nähdään jo tarpeeksi elokuvissa, lehdissä ja televisiossakin.” – Jotkut paheksuivat sitä alastonkohtausta, joka itse asiassa kesti noin 45 sekuntia, psykedeelisissä valoissa. Mutta kuten esityksen 50 vuotta sitten nähnyt tähtitieteilijä Esko Valtaoja on kiteyttänyt: ”Hair on enää pelkkä musikaali, koska lähes kaikki sen haaveet ja protestit ovat toteutuneet. Hair-musikaalista on vuosien varrella tehty useitakin kotimaisia versioita, viimeisimpänä Sini Pesosen ohjaus Jyväskylään viime vuonna. Heikki ”Hector” Harma esitti vuonna 2013 Lahden kaupunginteatterin Hair-versiossa Vietnamin sodan veteraania. ”Edistyksen varjolla tämä kyy mataa turmelemaan kansan makua; se valloittaa listat ja kotihippojen iloiset joraajat”, paheksui kulttuuritoimittaja Tarleena Sammalkorpi esityksen nähtyään. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Sukupolvet vaihtuvat, mutta rauhan ja vaihtoehtoisen ajattelun kaipuu on entinen – ja hippien liberaali maine. Vasemmistoa amerikkalaisen musikaalin menestys riepoi, vaikka se hyökkäsi vanhoillisuutta, sotaa ja suvaitsemattomuutta vastaan. HAIRISTA TULI TALOUDELLINEN MENESTYS
40 | APU Anne Sällylä valittiin uuteen ohjelmaan Iltajumppaan aikoinaan satojen joukosta. 1979
Mitä Anne tekee nyt, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Televisioruutuihin ilmestyi 1979 naiskaksikko, joka sai tv-jumpallaan kansan sekaisin. Iltajumpasta tähdeksi noussut Anne Sällylä liikuttaa suomalaisia edelleen. Apukin tietysti riensi haastattelemaan sirkeitä jumppaajia Tampereelle. Anne Sällylä auttoi Eeva Eerikäistä jalan nostossa Iltajumppa-ohjelmassa.. APU | 41 . Iltajumppa oli onnenpotku Kuntoilu. teksti Ninni Sandelius, kuvat Hannes Paananenn ” M at ti Ta po la / Le ht ik uv a Jumppatähdet kuvassa.
T ohlopinjärven rannalla poseeraa kaksi nuorta naista vaaleanpunaisissa trikooasuissa, taipuneena identtiseen tanssiasentoon, kasvoillaan heleä hymy. En loukkaantunut, vaan näytin kynteni ja luonteeni kokouksissa. He esiintyivät useana iltana viikossa TV2:n Iltajumpassa ja innostivat suomalaisia liikkumaan tahdissaan. Sällylä valittiin valtuustoon ja noviisina kaupunginhallitukseen. TURUSSA SYNTYNEEN SÄLLYLÄN koti on ollut Tampereella 1980-luvulta alkaen. – Ihmiset suhtautuivat meihin hyvin ystävällisesti. Aamupäivällä hän saattoi lähteä luenOhjelmaa katsoi parhaimmillaan lähes miljoona suomalaista. – Minulle jäi tunne, että Iltajumppa loppui omalta osaltani hieman kesken. Iltajumppa merkitsee hänelle paljon. Ruuhkavuosina, jolloin lapset olivat pieniä ja Sällylä teki monta työtä, opiskeli ja oli aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa, arjen tasapainoilu oli lähes minuutintarkkaa. Sällylä lähti puolueen ehdokkaaksi kuntavaaleissa 1988 puolueen puheenjohtajan, tamperelaisen poliitikon Olavi Borgin pyynnöstä. Hän on nyt kokoomuksen edustajana Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnassa ja on myös kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsen. Sällylän puheesta kuulee häivähdyksiä kotimurteesta. Hän on myös tehnyt liikuntaan liittyviä kirjoja ja videoita. Sällylän isä oli ollut mukana liberaalisen kansanpuolueen toiminnassa. Valmistauduin aina hyvin ja sanoin mielipiteeni suoraan. Ohjelmaa katsoi parhaimmillaan lähes miljoona suomalaista. Hän johtaa omaa liikunta-alan yritystään, vetää jumppatunteja liikuntakoulussaan ja yrityksissä. Iltajumppa on myös osa suomalaista liikunnan historiaa. Sällylä on edelleen liikunta-alalla. Veljet asuvat yhä Turussa ja kesämökki on saaristossa. Nuoret naiset oli valittu uuteen ohjelmaan satojen joukosta. Iltajumppan aikana hän opiskeli liikunnanohjaajaksi. Se oli ensimmäisiä haastatteluja, joita hän ja Eeva antoivat. Tosin ymmärrän, että netti on täynnä erilaisia jumppaohjelmia. Toisaalta en tuntenut tarvetta päteä joka tilanteessa. Vieläkin joku saattaa tulla juttelemaan ja muistelemaan jumppaohjelmia. – Se oli onnenpotku. Se on siivittänyt elämääni tähän päivään saakka. 42 | APU . Anne Sällylästä ja Eeva Eerikäisestä oli tullut hetki sitten televisiotähtiä. Kun liberaalisen kansanpuolueen toiminta hiipui 2000-luvulla, Sällylä siirtyi kokoomukseen. Valtuustovuosien lisäksi poliittiselle uralle mahtui eduskuntavaaliehdokkuus vuonna 1999. Molemmilla oli vankka liikuntatausta. Tampereella hän tapasi puolisonsa, ja pariskunta sai neljä tytärtä. Myös politiikka sitoi hänet Tampereelle. Apu teki Iltajumpan Anne Sällylästä ja Eeva Eerikäisestä jutun 40 vuotta sitten.. Tampereelle hänet juurrutti aikoinaan TV2:n Tohloppi, missä Iltajumppaa kuvattiin, opiskelu Tampereen yliopistossa sekä työt liikunnanopettajan sijaisena ja tanssituntien vetäjänä. ANNE SÄLLYLÄ oli mukana Iltajumpassa lähes 10 vuotta, ensin Eevan kanssa ja myöhemmin yksin. Sällylän äiti ohjasi tanhuja ja naisvoimistelua, ja tytär vietti lapsesta asti aikaa äidin kanssa jumppasaleissa ja harrasti ahkerasti tanssia ja voimistelua. Läpipääsy oli lähellä, ja Sällylä pääsi varakansanedustajaksi. Iloinen lehtikuva Annesta ja Eevasta saa Sällylän myös liikuttumaan. Nykyäänkin kaivattaisiin senkaltaista ohjelmaa. – Jotkut ihmettelivät, mitä tuo jumppatyttö täällä tekee. Televisio teki Sällylästä julkisuuden henkilön. Katseltiin etäältä ja joskus tultiin tervehtimään. Myös Apu-lehti halusi haastatella ja kuvata Annea ja Eevaa. Hänellä on se itselläänkin tallessa. Sitä oli hauskaa tehdä ja minulla olisi ollut vielä ideoita. Anne Sällylä muistaa hyvin Avun artikkelin syksyltä 1979
Ku va us pa ik ka : Irt i m aa st a, Ta m pe re , ku va us va at te et In te rs po rt , Ko sk ik es ku s. APU | 43 . Turussa syntynyt Anne Sällylä on viihtynyt Tampereella jo monta vuosikymmentä
Minulla on kuitenkin hyvä omatunto, koska lapset ovat aina olleet minulle ykkösenä. Konkreettinen tyhjyys tuntuu kamalalta, kun tytöt ovat vieneet huonekalut mennessään. Nyt tyttäret Anna, Annica, Anette ja Annie ovat aikuisia: vanhin on hieman yli kolmikymppinen, nuorin on parikymppinen. Nuorimmainen lapsi muutti viimeisenä pois kotoa pari vuotta sitten. VUONNA 2000 ANNE SÄLLYLÄN avioliitto päättyi eroon. Romanssia hän ei erityisemmin kaipaa, mutta kaveri teatteriin ja reissuille olisi mukava. En kärsinyt perheen ja uran yhdistämisestä tunnontuskia. Nykyään Anne Sällylä johtaa liikunta-alan yritystään ja vetää jumppatunteja liikuntakoulussaan sekä yrityksissä.. Hän pystyi pitämään talon itsellään ja arki rullasi entisellään. Sällylä keittää vieläkin liikaa kahvia, vaikka juojia on vain yksi. Ne olivat kiireisiä, mutta antoisia vuosia. En ole siihen vielä valmis. Tunsin samaan aikaan surua mutta myös iloa siitä, että lapsi pärjää. Olen käytettävissä ja läsnä kun tarvitaan. Hän arvelee hyvän itsetuntonsa olevan kodin peruja. Hän tietää, että haikeus ja suru, ulkopuolisuuden tunne ja jopa ärtymys ovat normaaleja reaktioita uudessa elämänvaiheessa. – En tuputa neuvoja. – Halusin elää rikasta ja monipuolista elämää. Isän malli opetti yrittäjyyteen, Sällylä kertoo. Illalla hän veti vielä jumppatunteja. Vietin paljon aikaa lasteni kanssa. Tarkoitukseni on tuoda hyvinvointia, terveyttä ja iloa liikunnan kautta. Otin heidät moneen paikkaan mukaan ja olin vastassa, kun he tulivat koulusta kotiin. KUN ARKINEN HUOLEHTIMINEN jälkikasvusta lakkaa, moni vanhempi havahtuu miettimään myös omaa tilannettaan ja toiveitaan. Minua on kehuttu ja luotu uskoa siihen, että kykenen ja riitän. Sällylä muistelee noita aikoja myötätuntoisesti, ei katuen. 44 | APU nolle pariksi tunniksi, kiiruhti sieltä hiki hatussa kaupunginhallituksen kokoukseen ja vaihtoi arkivaatteet jakkupukuun. Sällylä myöntää olleensa ylihuolehtivainen äiti, kun lapset olivat nuorempia. En voi edes katsoa sinne. Lasten lähdettyä maailmalle Sällylä on havahtunut pohtimaan myös ikäänsä. – Äitini oli lempeä ja aina lastensa puolella. Sällylä on lukenut kirjaa tyhjän pesän aiheuttamista tunteista. – Se oli pelastukseni. Sitähän Iltajumppakin aikoinaan oli. – Oli raastavaa kun Annie kantoi sänkynsä yläkerrasta autoon ja lähti kohti opiskelukaupunkiaan. Hän on ollut yksinhuoltaja neljälle lapselleen. Elämä yksin isossa talossa on vaatinut totuttelua. En luopuisi itsenäisyydestä ihan helpolla. Itkin, join kupin kahvia ja lähdin töihin. Oli tärkeää tuntea, että perheeni oli puolellani. Tyttäret ovat rohkaisseet äitiään etsimään ”matchia” netistä, mutta Sällylä nauttii sinkkuna olemisesta. Pettymykset kasvattavat, vaikka se vanhempaa riipaiseekin. Hän ei tunne itseään yksinäiseksi. . – Saan itse päättää aikatauluistani ja menoistani. Joskus mietin, teinkö varmasti kaikkeni. Katson sitä tavaraa, peruutan hitaasti ja laitan oven kiinni. Sällylä keskittyi tyttäriinsä ja yritykseensä. Vaikeimpina hetkinä hän puhui tuntikausien puheluita isoveljensä kanssa. Eron jälkeinen aika oli raskasta. – Olen ymmärtänyt, että olen maailmassa tätä varten. Selviytyminen elämänmuutoksesta on hitsannut heidät yhteen. Olen iloinen, että tytöistä on tullut itsenäisiä ja rohkeita nuoria. Vaikeimpina hetkinä hän puhui tuntikausia isoveljensä kanssa. Onneksi on some, Sällylä naurahtaa. – Sanotaan, että kuusikymppinen on uusi nelikymppinen. Liikuntatuntien jälkeen Sällylä tuntee itsensä energiseksi, tarpeelliseksi ja hyväksytyksi. Järjestin aina niin, että menemiseni eivät häirinneet lapsia. – Yritin tasoittaa likkojen tietä – aivan turhaan. Äiti ja tyttäret ovat läheisissä väleissä, mutta Sällylä pitää tietoisesti kohteliasta etäisyyttä. – Olen korostanut heille työnteon merkitystä ja sitä, että vaikka vastoinkäymisiä tulee, niistä selvitään. Olen myös yrittänyt siivota varastoa, jossa on tyttärien tavaroita. – Yhdessä huoneessa ei ole enää mitään. Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa niin terveyden takia kuin siksi, että olen nuorekkaassa työssä, jota haluan vielä tehdä. – Yritän keskittyä itseeni ja löytää uutta sisältöä elämään, Sällylä sanoo
Trikoot ovat huonot, jos ne eivät kestä pesua tai niitä pitää kiskoa ylös jatkuvasti. Vapaa-ajalla pidän eniten mekoista, hameista ja haalareista. Koskaan ei tiedä, mitä tarvitsee ja millaisiin tilanteisiin joutuu! Pitkät lomamatkat ovat sitten jo melkein kriisin paikka ja pakkaaminen aivan omaa luokkaansa. Tilaan vaatteita paljon netistä. Pukeutujana olen suunnitelmallinen. Työssäni tanssinopettajana tärkeintä ovat kengät ja treenitrikoot. Muutos on osa sinua.. Saatan hankkia alennusmyynnistä edullisen vaatteen, vaikka se ei istuisi täydellisesti tai siinä olisi liian lyhyet lahkeet. Tiedän, että luotto-ompelijani saa korjattua siitä minulle sopivan. Sekä kenkien että housujen pitää istua täydellisesti. Silti minulla on aina jokin kirpputoriprojekti meneillään. Heti kun sää sallii, kuljen paljain säärin. Omistan kasapäin lenkkareita ja tanssikenkiä. Pidän kaikesta, mikä liittyy muotiin. Olen ompelijan vakioasiakas. Minun on vaikea luopua mistään, koska kaikilla vaatteillani on tarina. Pukeutujana olen suunnitelmallinen. Se ei silti johda hutiostoksiin. Mikään ei saa kiristää tai puristaa. Vaatteet ovat minulle rakas harrastus. Yhdistän naiselliseen asuun usein jotain sporttista. Olen spontaani ostaja, enkä sovita juuri koskaan. Mietin aina tarkasti koko asukokonaisuuden ja millaiseen tilaisuuteen olen menossa. Silmäni on harjaantunut, joten tiedän, mikä minulle sopii. Jos löydän hyvät korkokengät, ostan niitä monessa eri värissä. Otan viikonloppureissullekin ison matkalaukun. Kotona vaihdan saman tien päälle mukavat collegehousut, topin ja villasukat. Arjessa valitsen jo edellisenä iltana seuraavan päivän vaatteet: asun, jonka puen päälleni, sekä mukaan lähtevät vaihtovaatteet. Arjessa valitsen jo edellisenä iltana seuraavan päivän vaatteet: asun, jonka puen päälleni, sekä mukaan lähtevät vaihtovaatteet. Osaan ennakoida, millaisista vaatteista pidän vielä vuosienkin jälkeen. Tyylisyntini on runsas pakkaaminen. Pidän näyttävistä asuista, mutta yhtä ainoaa tyyliä minulla ei ole. Tykkään myös viikkailla vaatteita ja huolehtia niistä hyvin. Mietin aina tarkasti koko asukokonaisuuden ja millaiseen tilaisuuteen olen menossa. En todellakaan ole minimalisti
Kotonaan Tampereella Sällylällä on seinällinen täynnä lehtikansioita. Sällylä itsekin leikki paperinukeilla vain harvoin omassa lapsuudessaan. Liikunnanohjaajana edelleen työskentelevä Sällylä arvostaa sitä, että heidän perimmäinen tarkoituksensa ymmärrettiin. . Liikunnanohjaaja Anne Sällylälle paperinuken hahmoksi pääseminen oli kunnianosoitus. Siksi se tuntui suurelta kunnianosoitukselta. – Likat tietävät, että olen ollut telkkarissa, mutta heillä ei ole käsitystä suosion mittakaavasta ja siitä, kuinka tunnettu olin. Sitä ei kuitenkaan ole leikelty leikkiin. . Sällylällä on neljä aikuista tytärtä. Paperinuket Annesta ja Eevasta ilmestyivät alun perin Avun numerossa 51/52 vuonna 1979. Iltajumpan suosio ja sen laajeneminen aina paperinukeiksi asti on Sällylästä tärkeää. Iltajumpasta tuli nopeasti suosittu ja sen juontajista, jumppaliikkeitä katsojille esittelevistä Anne Sällylästä ja Eeva Eerikäisestä tuli julkkiksia. Myös Avun paperinukke on tallessa. teksti Ninni Sandelius, kuva Hannes Paananen V uonna 1979 Ylen TV2 alkoi esittää ohjelmaa, jonka tarkoitus oli saada suomalaiset liikkumaan. – Olin aina jumpassa, hän naurahtaa. Paperinukeilla tyttäret eivät ole koskaan leikkineet. Hän on pyrkinyt säästämään hänestä kirjoitetut lehtijutut. ”Se oli huippujuttu! Paperinukeiksi pääsivät yleensä poptähdet, näyttelijät tai kuninkaalliset.” ”. 46 | APU Paperinuket viestittivät, että liikunta on hauskaa Innoittaja. – Se oli huippujuttu! Paperinukeiksi pääsivät yleensä poptähdet, näyttelijät tai kuninkaalliset. – Olen varma, että meitä on puettu ja sitten pomputettu jumppaamassa ympäri kotia. – Ehkä perheet saivat nukkeleikeistäkin viestin siitä, että liikunta on hauskaa ja hyödyllistä. Anne Sällylä muistaa hyvin oman paperinukkensa. – En ole koskaan leikellyt juttuja irti, koska olen halunnut pitää lehdet ehjinä. He vain ihmettelevät, kun ihmiset tulevat kaupungilla juttelemaan Iltajumpasta. Niitä selaillessa saa nimittäin hyvän käsityksen siitä, millaista aikaa silloin elettiin. Olen pohtinut, että ne pitäisi muuntaa digitaaliseen muotoon, koska ne kellastuvat. Sällylästä paperinuket olivat mainioita siksi, että ne tarjosivat niin monipuolista leikkiä lapselle. Siinäkin mielessä olen kiitollinen, että me liikunnanohjaajat pääsimme paperinukeiksi. Apu julkaisi koko kansan Annesta ja Eevasta paperinuket joulukuussa 1979. Heistä tehtiin paljon juttuja aikakauslehtiin, ja he kävivät myös kiertueella ympäri Suomen
Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. APU | 47 . ?
Portit ja piikki olivat auki, sillä myös Apu-lehti oli suuri. Suomi ja Apu saivat usein yksinhaastatteluja, jotka vuosien mittaan ovat kurjistuneet round table -ryhmäurkinnoiksi tai sekaviksi pressikonferensseiksi. Julkkiksia, elokuvan ja television staroja, rokkareita, kulttuuriväkeä, urheilijoita, poliitikkoja ei varjellut viestintäryhmien armeija, eikä julkisuutta ajoitettu pelkästään markkinointimielellä: ”Multa tulee levy.” Siitä, että mediat saavat haastattelun parhaan hyödyn tuottavan kohderyhmä-ajattelun mukaisesti, on seurauksena turruttava julkisuuden kertalaaki: tähti joka toistaa itseään ja lukija, joka kyllästyy. 48 | APU Apu ja mennyt maailma teksti Raila Kinnunen, kuva A-lehtien kuva-arkisto E nnen maailma oli suuri, nyt rusinan kokoinen: kaikki on koko ajan tässä, klikkaa vaikka! Tämä on yritys vilauttaa, millaista lehden teko oli ennen. Pennosia ei laskettu eikä juuri työtuntejakaan. Maailma oli suuri, ja Apu halusi kuroa sitä pienemmäksi, näyttää ja selittää ymmärrettävämmäksi. Kotimaassa Avun asema oli ja on vankka journalismin tason, luotettavuuden, ihmislähtöisyyden, koon ja nykyään jo iänkin takia: Apu täyttää kohta 87 vuotta. Vakuuttavalla persoonallisella kirjeellä – tyylikäs logo korkeatasoisessa kirjepaperissa ja -kuoressa, kauneimmat suomalaiset postimerkit – saattoi saada pääministerin, prinsessan tai menestyskirjailijan haastattelun. Levikki oli 350 000, lukijamäärä 1,5 miljoonaa – kaikki oli mahdollista. Hirvittävästi aikaa meni myös kirjeisiin, joihin kukaan ei vastannut. Oheinen kuva on Lontoosta 1976, kun Robert Redford, älykkö liberaali, kullankarvaisen komea, kertoi hienosta poliittisesta Watergate-leffastaan Kaikki presidentin. MENNYT MAAILMA OLI monessa mielessä viaton. KANSAINVÄLISEN FILMITEOLLISUUDEN kannalta Suomi oli marginaalinen markkina-alue, mutta mielenkiintoinen ja vähän eksoottinenkin: usein elokuvia tuotiin tänne Euroopan ensi-iltaan testimielessä
Oli tärkeää olla raportoimassa luonnonmullistuksista, sodista, vallankaappauksista, kruunajaisista, häistä, hautajaisista, olympialaisista, filmifestivaaleista, laulukisoista ja maailman tähdistä suomalaisin silmin, sanoin ja kuvin. Lopuksi hän sanoi minun olevan ensimmäinen skandinaavi, jonka hän on koskaan tavannut. Teksti täytyi saatella Herttoniemen toimitukseen telexillä. Kuvituksen, siis filmirullat, sai kenties Finnairin kuriiripostiin, tutun lentoemännän kassiin tai sitten lentokentälle kurvanneen kuvaajan piti etsiä luotettavan näköinen matkustaja ja pyytää tätä ottamaan rullat matkaansa. Kirjoittaja oli Avun toimittaja 1974–2014. APU | 49 . Nyt niin pieni, että miljardit ihmiset ovat kaikkialla ja kaiken aikaa yhteyksissä kaikkeen. Ei ollut mitään sähköistä verkostoa. BRITTITELEVISIOSARJOJEN – kuten Kahden kerroksen väkeä , Mennyt maailma , Minä , Claudius – näyttelijöitä kävin haastattelemassa useimmiten kuvausstudioilla. Aiemmin historiassa A-lehdillä oli myös oma pienkone. Astelin Crillonin sviittiin kymmenisen kollegan joukossa. Toimituksen koko oli nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Tähän oli tietyn uhon ohella myös järkevä arkisyy: materiaalit piti saada nopeasti kotiin. Myös toimituksen tunkutäydet kirjahyllyt, tietoja hakukirjat, kartastot, toimitukseen tilatut kymmenet kansainväliset ja kotimaiset lehdet, arkistomapit ja kirjastot – jos aikataulu salli perinpohjaisen valmistautumisen. Keksintö nimeltä telefax toi valtavan muutoksen. Ekstranumero piti saada painoon heti. Maailma on klikkauksen päässä. Niitä aikoja. . Herttoniemessä telexin räksytystä kytännyt toimituspäällikkö vahvisti lankapuhelimessa, että perillä on, kaikki ok. Hymyilytti puolin ja toisin. Nuori nainen kysyi: millä kielellä laitetaan. Hän ei edes huokaissut vastauksen kuultuaan vaan naputteli parissa minuutissa monen liuskan tekstin ilman yhtäkään virhettä. miehet . Hän jatkaa yhä lehden avustajana. Tärkeimmät työvälineet olivat kynä, paperi, kasettinauhuri, kirjoituskone ja lankapuhelin. ”Ja juuri sellainen, kuin oletin.” Mikä taakka: ei olla ainoastaan mediansa, ammattikuntansa, sukupuolensa ja kansallisuutensa edustaja, vaan koko Skandinavian! Niin suuri maailma oli. Monista maista ei voinut soittaa suoria puheluja Suomeen, piti kopeloida käsipelillä operaattorin kautta. Olin ollut Avun toimittaja kahden vuoden ajan. Kohdalleni sattui vain yksi suunniteltu pikakiidätys kotiin: prinssi Charlesin ja lady Dianan häistä Lontoosta kesällä 1981. Raila Kinnunen haastattelee Robert Redfordia Apuun vuonna 1976. JOS AIHETTA PIDETTIIN riittävän merkittävänä tai perille piti ehtiä pian, vuokrattiin lentokone tai helikopteri. Kun maailmalla tapahtui, kysyttiin: kuka lähtee. Nykyäänhän jokainen pääsee katsomaan ja kuuntelemaan samoja ihmisiä nenäkarvan etäisyydeltä milloin ja missä vain. Melbournessa vuonna 2001 yritin lähettää juttua Kimi Räikkösen F1-uran komeasta aloituksesta Suomeen läppäriin liitetyllä kännykällä. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Kirjoitin jutun lehdistökeskuksessa kirjoituskoneella suomeksi, aikaeron takia minuuttipelillä. Helsingin kentällä A-lehtien autonkuljettaja jännitti puhelimessa kerrottuun kuvaukseen sopivan matkailijan saapumista. Jonotin liuskat kädessä telex-kirjoittajien luo. Telex oli kaukokirjoitin, jolle joku naputteli tekstin, faxissa puolestaan liuskat jo kopioitiin. TUON AJAN ELÄNEENÄKIN tuntee itsensä satuilijaksi yrittäessään kertoa, miten asiat 70ja 80-luvuilla olivat. Jos vain mahdollista, matkaan lähti toimittajan ja kuvaajan parivaljakko. . Kekellä ja Avulla oli yhteistyösopimus. Pari tuntia lensi siivillä. Vuonna 1994 ohjaaja Redford antautui pressille Pariisissa Quiz Show -filminsä kunniaksi. Ei tahtonut millään onnistua: ”Verkko ylikuormitettu.” Olo oli paljon avuttomampi kuin aikoinaan Brasiliassa. Kun maailmalla tapahtui, kysyttiin: kuka lähtee?. Tärkein hakemisto oli oma yleissivistys ja verkosto: saattoi kilauttaa asiantuntijalle tai kaverille. Pienkoneilla suihkittiin jutun tekoon yleensä katastrofin iskettyä. Uutisjutun materiaalin saaminen maailmalta Suomeen yleisesti vaati järjestelyjä ja onnea. Oman kuvaajan rullat ja kuvatoimistoista kiireellä haalitut diat, kaksi toimittajaa ja kuvaaja sullottiin pikkujettiin ja lennätettiin äkkiä kotiin. Hän muisti yhä vimmaisen keskustelumme. . Hotellisviitin sohvalla meillä käynnistyi kiihkeä kina amerikkalaisista presidenteistä: ”Demokratiassa maa saa sellaisen presidentin kuin ansaitsee.” Tunnelma oli niin intoutunut, että Redford komensi pr-tyyppinsä perumaan päivältä muut haastattelut. Ajatuksena oli suuren maailman aikaan ottaa lukijaa kädestä kiinni, saatella tilanteeseen, yrittää välittää miten ja mitä toinen puhuu, miten käyttäytyy, miltä näyttää. Siinä on Avulle paikka. Onni saattoi tarkoittaa pelkästään sitä, että tiettyyn maailmankolkkaan oli Finnairin suora lento. Kaikki vokaalikasaumat ja tuttujen nimien oudot päätteet olivat täysin oikein. Granada-television kartanostudiossa haastattelin arvokasta, vanhempaa näyttelijätärtä. Tiedolla tai tiedoksi itseään väittävällä ei ole suodattamia ja tulkkeja. Redford katsoi minua ja muisti: ”Me olemme tavanneet ennenkin.” Niin olimmekin, 20 vuotta ja Redfordin kannalta 10 000 haastattelua sitten. Onneksi löytyi öja ä-kone. OMA HÄMMÄSTYTTÄVIN telex-muistoni vie Brasiliaan, vuoden 1983 F1-kauden ensimmäiseen kisaan, jossa seurasin maailmanmestari Keke Rosbergia
50 | APU
. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Jotkut niistä aiheuttivat niin paljon kohua, että ne muistetaan edelleen. HYVÄN MAUN RAJALLA APU | 51. Nostalgiaa. Kun Tiskari-Jussia esittävä Heikki Kinnunen lorotti 1970-luvulla Sunlightpesuainetta suoraan mereen ja alkoi kuurata astioitaan, mainos lähinnä nauratti katsojia. Tänään vastaavanlaista mainosta ei tehtäisi. teksti Eve Hietamies, kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Getty Images ja YouTube Suomen tv-historiassa on tehty noin 50 000 mainosta.
Mukana on myös mainoksia, jotka olivat aikanaan viattomia, mutta vastaavia ei ikipäivänä voisi näyttää enää tämän päivän televisiossa. Näitä ovat olleet ainakin Tula tullalla , Tuoll’ on mun kultani ja tietysti Halvan lakritsimainos. JOS TÄNÄ PÄIVÄNÄ tehtäisiin mainos, jossa neljä maahanmuuttajaa laulaa kuorona hoonolla soomella karamellistä, kuluttaja-asiamiehen ja eettisen neuvoston sähköpostit menisivät tukkoon. Kerrotaan, että Harmony Sistersin laulaja Maire Ojonen opetti miehille suomen kielen alkeita ja myöhemmin yhtye levytti suomalaisia lauluja suomeksi. Mies oli kirkkaine vaatteineen ja kaulassa killuvine ketjuineen stereotypia ulkomaisesta gigolosta, jonka elämä pyörii pelkästään naisten valloittamisen ympärillä. 1950-luvulla Suomessa myytiin Neekeri-jenkkiä ja Nigrolin-kengänkiillotusainetta. Suomen ehkä tunnetuimmassa mainoksessa esiintyy neljä mustaa miestä sekä jingle, joka elää edelleen: ”Tannan oste-tahan Halvan maukasta lakritsaa! Tannan oste-tahan Halvan maukasta lakritsaa…” Mainos oli monta vuotta tauolla, mutta Halva on alkanut pyörittää sitä uudelleen. – Mainoksia on näytetty televisiosta noin viitisenkymmentä vuotta, ja niitä tehtiin noin tuhannen mainoksen vuosivauhtia, Teirikari kertoo. Millaisen kohun aiheuttaisi mainos, jossa pesuainetta kaadetaan suoraan Itämereen tai maalia mainostetaan isoilla rinnoilla. Etninen alkuperä tuli esille paitsi intialaistyylisellä lavastuksella, myös miehen intialaisittain murtamalla englanninkielellä. Mainoksessa laulaa yhdysvaltalainen lauluyhtye Delta Rhythm Boys, joka perustettiin vuonna 1935 Oklahomassa. Kansa ei kestä myöskään kirosanoja. Ihonväri on herkkä asia. Suomessa kansansuosio alkoi esiintymisestä Linnanmäen huvipuiston avajaisissa keväällä 1950. Porvoolainen Brunberg Oy vaihtoi vuonna 2001 vaahtosuklaaherkku Neekerinsuukkojen nimen soveliaammaksi Brunbergin suukoksi, Laku-Pekka-lakut katosivat, kun makeistehdas Chymos lopetti. 52 | APU A ikanaan noin 4 500 televisiomainoksen tuottajana, ohjaajana ja joskus jopa käsikirjoittajana toiminut Pentti ” Pepe” Teirikari laskeskelee, että Suomen televisiohistorian aikana on tehty noin 50 000 mainosta. Yhtye oli aikanaan hyvin suosittu Pohjoismaissa. Vuonna 2017 Nissen sai huomautuksen, kun silmälasien tv-mainoksessa puita hakkaava mies heitti silmälasinsa puun”Ei voi kuvitella, että tosielämässä juotaisiin äijäköörissä pilsneriä takapenkillä.” ”Simca lentävä lautanen” -automainos vuodelta 1966 kiellettiin liian vaarallisena. Leafin purukumimainoksessa kekkaloi puolestaan intialainen playboy. Kahvimainoksissa viljeltiin vuosikymmenet karikatyyrejä.. Yhtye teki levytyksiä esimerkiksi Ella Fitzgeraldin ja Fred Astairen kanssa. Tähän valtavaan joukkoon mahtuu mainoksia, jotka syystä tai toisesta aiheuttivat omana aikanaan kansan keskuudessa närkästystä tai muuten vain kohua. Tarinan mukaan basso Lee Gaines ei koskaan oppinut lausumaan lakritsa-sanaa, vaan äänsi lakrista
– Mainoksessa laulettiin, että ”reisistä istuu, peffasta svengaa”, Teirikari muistelee. – Sallittua oli näyttää vain miehen käsi, ja se synnytti aika luovia ratkaisuja, kun ruvettiin keksimään kaikenlaisia asioita yhden käden ympärille. Tuo elämänmakua kylmäänkin päivään.” Valitus ei mennyt läpi, koska henkilöitä ei esitetty sellaisissa kuvakulmissa tai asennoissa, jotka olisivat tehneet alastomista vartaloista seksiobjekteja. He alkavat kiireesti riisua itseltään ja toisiltaan vaatteita, samalla iloisesti nauraen. hakkuupölkyn päälle ja iski vahingossa kirveensä niihin. Maistettuaan keittoa nainen ja mies katsovat toisiaan hymyillen silmiin ja mies laittaa kellon viiden minuutin päästä soimaan. 1970-luvulla Lee Cooper teki farkkumainoksen, jossa oli kaksi paljasta tytön pyllyä. TUPAKKAMAINONNAN ohjeet olivat tiukat. Huomautuksen syy oli toki aiheellinen: mainos esitettiin päiväsaikaan, jolloin lapset saattoivat nähdä sen. Knorr-pussikeiton tv-mainoksessa mies laittaa keittoa. Vuonna 2012 Leaf Suomi Oy sai huomautuksen, koska Ahlgrens bilar -autokarkkien salmiakkiversion tv-mainoksessa oli v-sana, tosin piipattuna. Aina kun puhutaan kohua aiheuttaneesta mainoksesta, puhutaan Panusta. Mainos loppuu sanoihin: ”Knorr-keitto. Ihmiset muistavat yhä tuotteen ja Panu-tyttö Anne-Marie Ellinin.. Poru saattaisi tulla kylpytuotteita mainostava Vivante-mainoksesta, joka aikanaan vedettiin pois televisiosta. Panimot alkoivat myydä pilsneriä harvinaisen samanlaisella etiketillä kuin saman putiikin kolmos-olutta. APU | 53 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. – Ennen keskioluen vapautumista sai mainostaa ykköspilsneriä. Eräässäkin mainoksessa oli vain rekka-auton vaihdekeppi, jota se luvattu käsi sai kopeloida. Mainoskampanja onnistui yli odotusten. Piirretyssä mainoksessa pariskunta peuhaa varsin rohkeasti yhteisessä kylvyssä. Seuraavaksi he ryntäävät alasti riemunkiljahdusten saattamina pyöriskelemään lumihankeen ja heittelevät lunta toistensa päälle. Ja ääni: ”Miehet jotka menevät, näkevät ja tekevät, vetävät ne väkevät”, Pepe Teirikari muistelee. Paljaat pyllyt kestetään tämänkin päivän televisiossa, mutta helpommin, jos ne ovat saunovien miesten takapuolia. Teirikari kertoo, että mainosten tekijöillä oli hauskaa miettiessä,millaisia käsikirjoituksia ykköspilsnerille pitäisi kirjoittaa. Sehän oli ihan puhdasta kaksinaismoralismia: kolmosta mainostettiin ykkösen vaatteissa. . Panu-tyttö-mainokset saivat aikaan kohun. Poiston syyksi kerrottiin se, että mies nipisti naista rinnasta. – Ei voisi kuvitellakaan, että tosielämässä juotaisiin äijäköörissä pilsneriä Volvo Amazonin takapenkillä. Myös alkoholimainontaa on rajoitettu tiukasti. . Mietojen alkoholijuomien mainonta on sallittua, mikäli mainos ei muun muassa korosta alkoholijuoman alkoholipitoisuutta myönteisenä ominaisuutena. Mutta lakeja keksittiin kiertää ovelalla tavalla. Mies sanoi ”perkele”. Lopuksi he juoksevat sisälle ja istuvat kylpytakit päällä kynttilän valossa syömässä keittoa. 1960-LUVULLA alusvaatteita sai esitellä vain mallinuken päällä
Se vain vedettiin pois televisiosta, Teirikari kertoo. – Eihän auto niin kulje. Mainoksen sanoma oli, että jos makuuhuone menee säpäleiksi, Ikeasta saa uuden. MTV 3 hyväksyi käsikirjoitukset ja mainokset kuvattiin maaliskuussa 1993. Mainos tehtiin Malmin lentoasemalla ja se hyllytettiin, koska nuorison pelättiin apinoivan temppua. Erityisen tarkkana on oltava lapsille suunnatusta mainossisällöstä sekä sen vaikutuksista lapsiin. Toyota Yaris -auton mainoksessa mies pesi tikkailla seisten kolmannen kerroksen ikkunoita. Mainostoimisto Preesens analysoi Panu-kohua myöhemmin. Miehet löivät toistensa lisäksi myös naista, joka sinkoutui makuuhuoneesta lyönnin voimasta. Talon sisällä oleva nainen kuuli huudon ja juoksi parvekkeelle. Kampanja oli televisiossa jo loppunut, kun kävi ilmi, että muutama ärsyyntynyt katsoja oli valittanut Panu-mainoksesta kuluttaja-asiamiehelle. PÄÄTÖKSESTÄ NOUSI KOHU. Paheksuttavaa on myös se, jos mainoksessa näytetään positiivisessa valossa toimintaa, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä. Mainoskampanja alkoi kesällä 1993 ja lopulta vain maalarimestari-versio pyöri televisiossa. Kampanjan ensisijainen tavoite, huomion herättäminen, täyttyi yli odotusten. – Simca 1000 -mainoksessa ”Simca lentävä lautanen” vuodelta 1966 autoa kallistettiin niin, että sitä ajettiin kahdella pyörällä, Pepe Teirikari kertoo. Yhteiskunnan ’valvova silmä’ iski mainokseen, jossa eivät edes nännit näy, vaikka sen molemmin puolin esitettiin alastomia ihmisiä sukupuoliyhdynnässä.” Anne-Marie Ellin itse totesi myöhemmin, ettei ymmärtänyt mitä kuohuttavaa tai naista halveeraavaa mainoksessa oli: ”Ulkoseiniä maalataan kesällä ja vähissä vaatteissa, koska ne sotkeentuvat kuitenkin. SUOMEN KIELLETYISTÄ, poistetuista ja kohutuimmista mainoksista tunnetuin on Panu-tytön tapaus. Pappi-filmi päätettiin jättää pois. Lähekkäin olevien kynttilöiden voitiin siis katsoa tarjoavan kuluttajille turvallisuusriskejä lisäävän käyttäytymismallin. Se kielsi mainoksen näyttämisen. – Mainoksen kieltäminen on aina herkkä asia. Lopuksi kuvassa näkyi auto ja miesääni sanoi: ”Toyota Yaris – se vie koko sydämesi.” Mainos oli hyvän tavan vastainen, koska siitä välittyi varsinkin lapsille mielikuva, että piittaamattomuus toisen ihmisen terveydestä on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa, jos oma omaisuus on vaarassa. Televisiokampanja oli vuoden 1993 kolmanneksi huomatuin. Sen lisäksi, että ihmiset muistavat tuotteen, he muistavat yhä myös maalin nimen. Mainonnassa ei saa käyttää väkivaltaa eikä sukupuoleen tai syntyperään perustuvaa syrjintää. Miehet hajoittivat taistellessaan alakerrassa asuvan naisen makuuhuoneen. 54 | APU . Iltalehti kirjoitti: ”Todella koomiseksi markkinatuomioistuimen päätöksen tekee se, että nyt moraalisen tuomion saanutta mainosta on esitetty myös MTV:n kesäisten seksileffojen lomassa. Kynttilät sytyttänyt henkilö poistui huoneesta jättäen palavat kynttilät valvomatta. KULUTTAJASUOJALAKI EDELLYTTÄÄ, ettei mainos saa viestiä yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ja arvoja vastaan. Se oli lattarintaisten naisten kosto!” Mainokselle tehtiin jatko. Yhtäkkiä tikkaat kaatuivat ja mies jäi roikkumaan ikkunankarmiin huutaen apua. Aina kun puhutaan kohua aiheuttaneesta mainoksesta, puhutaan Panusta. Mainostoimisto kehitti simppelin idean: tyttö maalaa ja erilaisia tyyppejä tulee paikalle: näitä olivat maalarimestari, joutomies, pappi ja pankinjohtaja. Valmiit filmit herättivät kuitenkin Teknoksessa epäilystä siitä, että papin esiintyminen mainoksessa oli liian rohkeaa. Tämä halusi vuorostaan nähdä, mitä Markkinatuomioistuin sanoisi. Kuluttaja-asiamies piti mainosta hyvän tavan vastaisena. Markkinatuomioistuimen mukaan Panu-tyttö oli ”korostetusti pelkästään katseenvangitsijana ilman, että esityksellä on yhteyttä markkinoitavaan tuotteeseen”. Jos jonkun mainoksen näyttäminen kiellettiin, siitä ei pidetty meteliä. Markkinatuomioistuin katsottiin tiukkapipoiseksi ja tosikkomaiseksi. KULUTTAJAVIRANOMAISET HELÄHTIVÄT TÄSTÄKIN: vuonna 2001 Tiimari Oy:n mainoksessa suuri määrä kynttilöitä oli asetettu palamaan vierekkäin kylpyhuoneeseen. Kuluttajavirasto on joutunut puuttumaan myös mainoksiin, joissa omaisuus on tärkeämpää kuin turvallisuus. Seuraavassa mainoksessa siveelliseen, valkoiseen puseroon pukeutunut Ellin katseli muikistellen tikapuilta laskeutuvan, maalipurkkia roikottavan maalarimestarin takapuolta ja totesi, että ”nyt on hyvin peitossa” toki tarkoittaen maalattua seinää, mutta kiristäen samalla puseronsa vyötä. Siihen oli asennettu vipu, minkä avulla se saatiin ajamaan kahdella pyörällä. Käytännössä liian tiiviissä ryhmässä palavien kynttilöiden tulikuuma massa saattaa helposti roihahtaa ja seurauksena on suurella todennäköisyydellä tulipalo. MAINOS ON hyvän markkinointitavan vastainen myös, jos naista tai miestä käytetään katseenvangitsijana tai seksiobjektina (Panu-tyttö), sukupuolta käytetään alentavalla, väheksyvällä tai halventavalla tavalla tai mainoksessa on seksuaalisia vihjailuja tahi lupauksia, Leafin purkka mainoksessa kekkaloi intialainen playboy.. Tyttöä, ”Katjaa”, esitti rintava Anne-Marie Ellin niin pienessä kukkatopissa, että se uhmasi lähes painovoimaa. Miehen nähtyään nainen juoksi ulos ja ajoi miehen alapuolella olevan autonsa pois miehen alta ja käveli pois. Panu-maalin vuoden 1992 syksyn ennakkomyynti oli mennyt heikosti, joten Teknos Winter antoi Mainostoimisto Preesensille toimeksiannoksi tv-kampanjan, jonka imu saisi Panun kaupan hyllylle. Vuonna 2005 Ikea Oy:n alennusmyyntimainoksessa kaksi aasialaista miestä taisteli aseinaan kalat. Lopputuloksena Teknos sai ennennäkemätöntä julkisuutta, ilmaista mainosaikaa, valtakunnallista televisioja radioaikaa, useita iltapäivälehtien lööppejä sekä yli 100 000 palstamillimetriä sanomaja aikakauslehdissä
Tupla-mainoksen lause ”taitaa tyttö tietää, että olis seinän takana patukkaa tarjolla” oli joillekin liikaa, mutta sitä ei kielletty. APU | 55 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Pantteri-makeismainoksesta valitettiin stereotyyppisenä, mutta Gigolo-mainosta ei kielletty.. . 1960-luvulla alusvaatteita sai esitellä vain mallinuken päällä, 1970-luvulla nähtiin televisiossa jo paljaita pyllyjä
Tätä ennen Suomessa toimi vuodesta 1987 lähtien Mainonnan tasa-arvoneuvosto, jonka toimiala oli suppeampi. 1980–90-lukujen taitteessa esitetty Tupla-mainos tuskin menisi tänään sensuurin läpi. Eettinen neuvosto antaa huomautuksia hyvien tapojen vastaisesta mainonnasta ja mainostajat yleensä reagoivat niihin. Se perustettiin aikanaan mainostajien itsensä ehdotuksesta. HUUMORI on aina vaikea laji, mutta Koff sen osasi: ”Harva kusettaa sinua näin reilusti.” Vuonna 2014 tv-katsoja valitti, että Fazerin Pantteri-makeisten mainos vahvistaa ennakkoluuloja maahanmuuttajista loukkaavalla tavalla. Vuonna 2019 eettinen neuvosto on antanut jo 15 huomautusta lähinnä blogeille. Mainoksessa esiintyivät pullea, vaalea suomalaismies sekä niukoissa leopardiuimahousuissa miehen vaimolle flirttaileva ulkomaalainen. Yksi tv-mainos sai vapauttavan päätöksen. 56 | APU joilla ei ole mainostettavan tuotteen kanssa mitään tekemistä. Mainostoimisto McCannissa työskennelleen Asser Korhosen käsialaa oleva mainos kuvattiin Amerikassa miljoonalla markalla ja se tehtiin Indiana Jones -elokuvan hengessä: sankari hyppää pelastamaan neitoa liikkuvasta junasta, roistojen kynsistä. MEN katsoi, ettei mainos ollut yleisesti pelottava, sillä haastattelutilanne, turvallisen oloinen haastateltava mieshenkilö ja mainoksen musiikki olivat omiaan häivyttämään pelottavaa vaikutelmaa. Neuvoston mielestä mainos kohteli sekä naista että miestä tasapuolisesti eikä loukannut saati alistanut kumpaakaan sukupuolta. Hän työntää vaunun seinän rakosesta naiselle Tupla-patukan, tämä puhkeaa hymyyn. Sen jälkeen ääninauhalta kuuluu legendaarinen lause: ”Taitaa tyttö tietää, että olis seinän takana patukkaa tarjolla.” Jyväskyläläinen Emmanuelle Cunt -niminen feministiryhmä valitti mainoksesta tasa-arvoa mainonnassa valvovalle neuvostolle. Zombeista kertovaa, ikärajaluokituksen K-18 saanutta televisiosarjaa mainostettiin lapsille tarkoitetun Simpsonit -sarjan mainoskatkolla ja yksityishenkilö valitti, että lapset kokivat zombit pelottavina. Neuvosto antoi huomautuksen MTV3:lle siitä, että se mainosti Amazing Race -nimisen perheohjelman yhteydessä prostituoitujen elämää kuvaavaa televisiosarjaa Rakkauden ammattilaiset . Naisten mukaan mainoksessa tarjottiin patukkaa vaihtoehtona väkivallalle ja joukkoraiskaukselle. Seksuaalisen sisältönsä vuoksi mainostettavan sarjan mainos oli lapsille sopimaton. MAINONNAN HYVÄÄN TAPAAN liittyviä moraalin ja etiikan näkökohtia pohtii Suomessa kaksi tahoa, Kuluttajavirasto ja lisäksi vuonna 2001 perustettu Mainonnan eettinen neuvosto (MEN), joka toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä. Mainos ei saanut huomautusta, koska Delta Rhythm Boys lauloi Halvan lak ritsasta: ”Tannan ostetahan Halvan maukasta lakritsaa!” Myöhemmin yhtye levytti suomalaisia lauluja suomeksi.. Lausuntopyyntöä voivat pyytää kuluttajat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset. Päinvastainen päätös tuli vuonna 2008
Autoja kuukausimaksulla tarjoava Beely sai kokea huumorin tekemisen vaikeuden, kun katsojat närkästyivät tv-mainoksesta. Huumori ei tee väkivallasta oikeutetumpaa, sillä humoristinen asenne saattaa vähätellä väkivallan paheksuttavuutta ja luoda mielikuvan hyväksyttävästä käyttäytymismallista. . Kesän mittaan radiossa ja televisiossa kerrottiin tyhmästä isästä, joka osti uuden auton ja perhe sai kärsiä siitä. Mainoksessa Action Man -leluhahmo selostuksen mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii”. . Mainos päätyi leikkauspöydälle, jotta huumori aukeaisi paremmin. Vuonna 2003 Hasbro Oy:n Action Man -nuken toimintaelokuvaa muistuttava mainos todettiin sisältämänsä väkivallan takia hyvän tavan vastaiseksi erityisesti siitä syystä, että tuote oli suunnattu lapsille ja mainosta esitettiin lasten katseluaikaan. hahmoja pidettiin karikatyyrinä. Mainostajaa kiellettiin esittämästä mainosta ennen kello iltayhdeksää. Fazerin Gigoloksi nimeämä Pantteri-makeisten tv-mainos oli tunnelmaltaan humoristinen, ei syrjivä tai hyvän tavan vastainen. Expert-ketjun televisiomainoksessa Pirkka-Pekka Petelius toikkaroi saamelaiseen kansallisasuun pukeutuneena, naama punaisena ja hampaat mustina. Moni tulkitsi mainoksen väärin: isi on laitettu rangaistukseksi koirankoppiin, koska hän on ostanut kalliin auton. Vuonna 2006 Hesburgerin Salsa-hampurilaismainoksen katsottiin sisältävän väkivallan uhkaa ja selkeästi lasta pelottavia elementtejä. Asiasta kuohuttiin etenkin sosiaalisessa mediassa. Väkivallan näyttäminen lapsille on ehdottomasti kiellettyä. Ja sehän on tietysti loukkaavaa. ”Sehän oli kaksinaismoralismia: kolmosta mainostettiin ykkösen vaatteissa.” Ennen keskioluen vapautumista sai mainostaa ykköspilsneriä. . Sama saamelaishahmo esiintyi myös kotiin jaetuissa tarjouskuvastoissa. Aiheesta puhuttiin kiivaasti myös tänä syksynä, kun nykyinen kansanedustaja Petelius pyysi anteeksi takavuosien tv-huumorihahmojaan, joilla kuvattiin vähemmistöjä. VÄKIVALLAN KÄYTTÄMINEN TEHOKEINONA on hyvän tavan vastaista. Mainonnalla ei saa myöskään vahvistaa yhteiskunnassa jo olevia syrjiviä asenteita. Niinpä isin rooli oli näytellä koiraa lasten leikeissä: mainoksessa isi oli kontallaan koirankopissa ja sai koirankeksin. Televisiomainoksessa lapset jäivät ilman lemmikkiä, koska kaikki rahat menivät autoon. APU | 57 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Tv-mainoksessa kuvattiin kauhuelokuvan tyyliin teräviä ja kiiltäviä veitsiä sekä veren valumista ja roiskumista seinille. Panimot alkoivat myydä pilsneriä harvinaisen samanlaisella etiketillä kuin saman putiikin kolmosolutta. Tupakkamainoksessa sai näyttää vain kättä, mikä synnytti mainosten tekijöissä luovia ratkaisuja.. Hahmon humalahakuisuutta korostettiin vielä sillä, että hän etsi jääkaapista juotavaa ja teki pullon kallistamista kuvaavia ranneliikkeitä. Lopuksi selvisi, että kyseessä olikin tomaattien paloittelu, jonka seurauksena tomaattimehu roiskui ympäriinsä
Saarella oli paljon suomalaisturisteja, jotka missiautot nähdessään kannustivat oman maan tyttöä. Ura alkoi voitosta Seura-lehden Aurinkotyttö-kisassa, mistä Riitta sai palkinnoksi kurssin Sanelma Vuorteen mannekiinikoulussa. Olihan se jonkinmoinen kunnianosoitus. Kilpailuun osallistui 22 tyttöä. Hollanti tuli kolmanneksi. Äiti oli kotiäiti, isä työskenteli edustajana ja työnjohtajana. ” Euroopan kaunein villivarsa Hevostyttö. 58 | APU K un Miss Eurooppa -kisa jär jestettiin Rodok sella vuonna 1976, fi naa li pidettiin näyttävässä paikassa: 1300-luvulla rakennetussa Suurmestarin palatsissa, joka sijaitsee vanhankaupungin korkeimmalla paikalla. KYMMENPÄIVÄINEN KISA oli kiireinen ja työläs. – Haaveilin eläinlääkärin ammatista, mutta minulla ei ollut lukupäätä. Mutta 5. – Varmaan ostin sillä rahalla hevosille kaikkea kivaa. Lopputentit olivat samaan aikaan kun missitouhu alkoi. Sitten olikin jo edessä matka Rodokselle. – Mutta ei se mitään peittänyt, kun tuuli heilutteli helmoja, Väisänen naurahtaa. . teksti Eve Hietamies, kuva Kirsi Tuura. Suomea edusti 22-vuotias Riitta Väisänen, joka muistelee, kuinka paikan historiaa kunnioittaen uimapukujen päällä piti olla säädyllisyyssyistä jonkinlainen kaapu. Palatsi toimi aikanaan kristillisen sotilaallisen järjestön, Johanniittain ritarikunnan hallinnollisena keskuksena ritarien hallitessa saarta. Sen jälkeen hän osallistui Miss Suomi-kisoihin ja tuli toiseksi, kruunun sai Suvi Lukkarinen. . Joka ilta oli yhteinen illallinen tuomareiden kanssa. Sanelman mielestä olin kuin villivarsa, joka loikki estradilla. Paperinukke Riitta Väisäsestä ilmestyi alun perin Avun numerossa 30 vuonna 1976. 1976 Suomi lähetti Miss Eurooppa -kisoihin hevosia rakastavan 22-vuotiaan Riitta Väisäsen. Avun paperinukeksikin Riitta päätyi. – Avun paperinukeksi pääsemisestä olin aika ylpeä. RIITTA VÄISÄNEN on kotoisin Turusta. Tukka liehui kuin hevosen harja. Riitalla on kaksi vuotta nuorempi sisko. Suomi on saanut kuusi Miss Eurooppa -kruunua. – En osannut edes kävellä. Voittaja sai palkinnoksi 10 000 markkaa. Kisaviikon aikana Riitta oli varma, että voiton vie Hollannin Lucie Visser, koska tämä oli laulanut levyllä ja näytellyt Jean-Paul Belmondon kanssa. Ensimmäisinä päivinä tyttöjä pyöriteltiin Ateenassa, sen jälkeen heidät lennätettiin Rodokselle ja ajelutettiin kukilla koristelluilla autoilla pitkin saarta. Riitta Väisäsen jälkeen kukaan suomalaismissi ei ole titteliä voittanut. kesäkuuta Euroopan kauneimman kruunu painettiinkin häkeltyneen suomineidon päähän. Ensimmäisen sai suomalainen Esteri Toivonen vuonna 1934. Kävin keskikoulun, olin vuoden töissä ja menin sitten kauppaopistoon
APU | 59 . ?. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan
60 | APU Jee jee jee meillä sähkölankabändi on! Nuorisomuoti. Vaikka rokki tuli Suomeen jo 50-luvun puolivälissä, toden teolla nuorisokulttuuri nousi täällä maihin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. teksti Mikko Vienonen, kuvat Yeah! Yeah! Yeah! ja Koit ny rauhottu -kirjat ja lehtikuva M us iik ki ar ki st o. Kun se rynnisti tänne tukka silmillä, vääntelehtien ja karjuen, nuoret riehaantuivat ja aikuiset hätääntyivät
Pop-aatelia Haka-kerhossa Helsingissä syksyllä 1964: Jim & The Beatmakers eli Hannu Luomanen, Seppo Keurulainen, Kai Keurulainen ja rumpalina ilveilevä Ronnie Österberg. Laulaja Raoul Wikströmistä näkyy tamburiinia pitelevä käsi kuvan vasemmassa laidassa. . APU | 61. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan.
Huomaa Villagersin kotitekoiset kitarat.. Elviksestä taas kuultiin Suomessa jo 1950-luvun puolivälissä, mutta rockin kuningas pysyi täällä vuosikausia kuriositeettina ja marginaali-ilmiönä kuten hänen edustamansa musiikkityylikin – ja oikeastaan koko kaupallinen länsimainen nuorisokulttuuri. Yläkuvassa The Travellers Salosta, oikealla The Villagers Vaskion kylästä Halikosta. 62 | APU E lvis oli kuin e-pilleri. Kumpikin vapautti nuorison – ja kummankin vaikutukset levisivät Suomessa paljon hitaammin kuin yleisesti luullaan. Vuonna 1963 Suomen yli pyyhkäisi rautalanka-aalto. Ehkäisypillerit saivat myyntiluvan Yhdysvalloissa vuonna 1960, mutta suomalaisnuorten sukupuolielämää ne alkoivat mullistaa merkittävästi aikaisintaan 1970-luvulla
Muodikkaaseen Beatles-paitaan pukeutunut Björn ”Nalle” Wahlroos näyttää reteyden mallia 1960-luvun puolivälissä. Mikään niistä ei tosin enää edustanut edes likimain rock’n’rollia, esimerkiksi The Walls Have Ears oli putipuhdas tango. APU | 63 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Marraskuussa Elviksen syrjäytti listahuipulta korvia raastava huuto. Marraskuussa Devil In Disguisen syrjäytti listahuipulta korvia raastava vääntö ja huuto. Herkimmät aikuiset uumoilivat sen ennakoivan peräti maailmanloppua. Elviksen todellinen nousu Suomessa osui vasta vuoteen 1963, mikä johtui epäilemättä pitkälti siitä, että elokuvateattereihin oli alkanut vuosikymmenen alussa virrata solkenaan Elviksen b-elokuvia. Syksyllä 1963 Elviksellä oli Suomen listalla peräti kolme top 5 -hittiä, muiden muassa hänen ensimmäinen täkäläinen listaykkösensä, Devil in Disguise . . Beatlesin läpimurto oli niin kova juttu, että jopa huippusuositut Pikkuoravat perustivat jeejee-musiikkia soittavan ”sähkölankabändin”.. Rock’n’rollin kuningas Elvis menestyi Suomessa 1960-luvulla paljon paremmin kuin 1950-luvulla – ja jollakin ihan muulla kuin rock’n’rollilla. . SITTEN SUOMEEN VYÖRYI vallankumous
Se oli niinku niin hir vee jyräys”, muistelee Pepe Willberg tapausta kirjassa Yeah! Yeah! Tässä tulemme – Beatles Suomessa (Vieno nen & Niemi, Teos, 2017). ”Koko maailma meni sekaisin. 64 | APU The Beatlesin Twist And Shout nousi Suomen listayk köseksi lähes puskista, ilman varsinaisia ennakko varoituksia, vieläpä pari kuukautta ennen kuin Beatles teki läpimurron Yhdysvalloissa. Juuri kun Beatles oli saanut ensimmäisen ykköshittinsä Suomessa, sen syrjäytti kolmeksi kuukaudeksi listakärjestä Jan Rohden & The Adventurersin versio jenkasta ”Matalan torpan balladi”.. Keikkamarkkinoillakin pyöri joitakin satunnaisia alan yrittäjiä kuten Rock Devils, Loukialan veljekset ja Suomen ensimmäinen virallisesti kilpailutettu rockkuningas Kaj ”Rock-Jerry” Järnström, mutta laajassa mitassa rokki ei lyönyt Suomen tanssilavoilla Ei tullut kuuloonkaan, että koko illan olisi voinut tiluttaa rautalankaa. Leffateattereissa ympäri maan, pikkukaupunkeja myö ten, oli 1950luvun loppupuolella pyörinyt useita aihet ta käsitteleviä elokuvia, esimerkiksi Rock Around The Clock , Rock Rock Rock , The Girl Can’t Help It , Loving You ja Jailhouse Rock . Voi perustellusti sanoa, että Twist And Shoutin nou su listaykköseksi oli se hetki, jolloin rock’n’roll lopulta sai pysyvän sillanpääaseman Suomessa. TOKI ROCK’N’ROLL tunnettiin Suomessa entuudestaan. Hyvin harva Suomes sa oli kuullut yhtään mitään mistään Piitleksestä, ennen kuin Twist And Shout alkoi yhtäkkiä pyöriä lähes tauotta nuorison suosimien kahvibaarien juke bokseissa ja luistelukenttien levynsoittimissa – ja sil loin tällöin jopa Suomen Yleisradiossa, vaikka kaikki populaarimusiikki oli siellä vielä siihen aikaan hyvin tiukasti säännösteltyä karkkipäiväherkkua
tavallisesti trio, johon kuului komppikitara, sähköbasso ja rummut – sittemmin klassiseksi kivettynyt rockbändin kokoonpano. Näyte Suosikin journalistisesta linjasta ke väältä 1965.. Ei tullut kuuloonkaan, että koko tanssi-illan olisi voinut tiluttaa twist-komppiin perustuvaa menomusaa. APU | 65 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Uuden tyylin ytimessä oli vahvasti kaiutettu sähkökitara, ja sitä säesti The Esquires levytti ahkerasti Beatlesia suomeksi. läpi vielä pitkään aikaan. Brittiläisen The Shadowsin moderninviileä instrumentaalityyli oli innostanut lukemattomat suomalaispojatkin rakentelemaan lankkukitaroita ja muuntelemaan putkiradioita vahvistimiksi. Levymyyntitilastoissa ei rock’n’rollia juuri näkynyt, eikä edes Rock Devils voinut soittaa keikoillaan kuin yhden setin mökämusaa illassa. Rautalankabändit joutuivat tyytymään samaan kohtaloon kuin varhaiset suomalaiset rock’n’roll-artistit. Pääasia lavoilla oli nimittäin parinmuodostus, ja sitä tahdittamaan tarvittiin rauhallisempaa ja perinteisempää iskelmämusiikkia, etenkin tangoa. . Lennon-McCartney-kappale ”Maailma ilman rakkautta” oli radion Kahdeksan kärjessä -ohjelman historian menestynein kappale. Se, että rautalankapumppujen runko-ohjelma koostui ruotsalaisen Alpens Ros -rautalankahitin rohkaiseman esimerkin mukaan twistiksi sovitetuista iskelmistä ja ikivihreistä, oli korkeintaan lieventävä asianhaara. TILANNE LAVOILLA ei muuttunut ratkaisevasti edes alkuvuodesta 1963, jolloin Suomen yli pyyhkäisi hurja rautalanka-aalto. . Niinpä rautalankabändit soittivatkin yleensä tanssiyhtyeen lämmittelynumeroina – elleivät ne sitten ottaneet lusikkaa kauniiseen käteen kuten Suomea ahkerasti kiertänyt ruotsalaisbändi The Adventurers: kun Suosikki-lehden salamannopea nousu Suomen yli voimaisesti suurimmaksi nuortenlehdeksi oli pitkälti The Beatlesin sivuvaikutusta
Poikien moppitukka näytti aluksi huvittavalta muotioikulta, liian typerältä jatkuakseen kovin pitkään, mutta toisin kävi, ”beatles-tukka” alkoikin nopeasti yleistyä ympäri Suomea. LETKAJENKKABUUMIN KESKELLÄ Beatles näytti aluksi jäävän Suomessa samantapaiseksi kuriositeetiksi kuin koko rock’n’roll, lapsija setämieskoomikkojen hupinumeroksi à la Vesa Enne ja Eemeli. Sen englanninkielinen versio, Doin’ The Jenka , syrjäytti joulukuussa 1963 Twist And Shoutin Suomen listan kärjestä ja jämähti sinne peräti kolmeksi kuukaudeksi. Sinä keväänä kaupallinen nuorisokulttuuri vyöryi Suomeen niin, että tanner järisi. Se oli vain harhaa. Keväällä 1964 nimittäin repesi. Suosikin levymyyntilista – kuten kaikki muutkin silloiset listat – oli korkeintaan suuntaa antava, ja lisäksi Markku Veijalaisen radioohjelmalla oli melkoinen vaikutus siihen.. Huhtikuussa 1964 Suomen listalla oli 14 Beatleskappaletta. 66 | APU yhtye havaitsi, että kuuminta hottia suomalaislavoilla oli letkajenkka, se alkoi levyttää vanhoja jenkkoja rautalankasoundein. Huhtikuussa 1964 oli 71 myydyimmän levyn listalla kaikkiaan käsittämättömät 14 Beatles-kappaletta. Beatlesin ottivat omakseen ennen kaikkea 50-luvun taitteessa syntyneet tytöt, mutta pian osa pojistakin alkoi saada närkästyttäviä vaikutteita uusilta esikuviltaan. Niistä All My Loving pysyi peräti neljä kuukautta Iskelmälehden listan ykkösenä. Resepti toimi erinomaisesti, mistä paras todiste on Jan Rohde & The Adventurersin levyttämä Matalan torpan balladi . Tammikuussa listalle nousi kolme Beatlesin kappaletta, helmikuussa viisi ja maaliskuussa seitsemän
Vuosi 1964 oli siinäkin mielessä kaupallisen nuorisomuodin merkkivuosi Suomessa, että tuon yhden vuoden aikana Suosikki-lehti nelinkertaisti levikkinsä ja nousi suomalaisten poplehtien ylivoimaiseksi ja pitkäaikaiseksi markkinajohtajaksi. Lintera osasi bongata maailman muodit ja vaatia Lysmää tykittämään niitä näyttävästi lehtensä sivuilla. APU | 67 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. . Niinpä Lysmä sitten Linteran siunauksella muokkasi Suosikista iloisen, vitsikkään, hullun ja yllättävän nuorisoaviisin, joka onnistui jopa kehittäVanhempien ja etenkin opettajien sarkastinen hymähtely hapantui kärttyisäksi marinaksi. Isto Lysmä oli entinen Helsingin Sanomien urheilutoimittaja, jota nuorisokulttuuri ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa, mutta hän oli niin sanottu luova hullu. Lintera haistoi aivan oikein, että Lysmän asenne ja huumorintaju oli kerrassaan omiaan Suosikin tapaiseen lehteen. Aikuiset pitivät uutta tukkamuotia niin perverssinä, että julkinen taistelu poikien hiusten pituudesta jatkui pitkälle 1970-luvulle saakka. . Ringo pääsi jopa naistenlehden kanteen, mikä veti tietysti vakavaksi.. Hermot päreilivät opettajanhuoneissa ja kotiruokapöydissä pahasti jo siitä, jos pojalla oli tukka otsalla, mutta varsinainen sota syttyi vasta, kun hiukset alkoivat kasvaa kauhistuttavalla tavalla yli korvien ja kauluksen. MusiikkiFazerilta ostettu Suosikki ei ollut poikkeus. Suosikin maanvyörysuosion selitys piili kolmessa Tähtitoimittaja Jyrki Hämäläinen ja Suosikin Rolling Stones -spesiaalia pitelevä Mick Jagger Lontoossa vuonna 1965. Nuortenlehtien tärkein myynninedistäjä oli silti monta vuotta The Beatles. päätekijässä: Beatlesissa, päätoimittaja Isto Lysmässä ja kustantaja Mauri Linterassa. Viimeksi mainittu oli suomalaisen aikakauslehdistön self-made man, jonka kosketus tuntui muuttavan kaiken rahaksi
Voi kauhja, koko maailma romahti siihen paikkaan”, kertoi salolainen Beatles-fani Anja Päivärinta teinitytön reaktiosta kirjassa Koit ny rauhottu! (Vienonen & Lähteenmäki, Teos, 2009). Listalähetys Kahdeksan kärjessä oli radion kuunnelluimpia ohjelmia, ja myös nuori Markku Veijalainen muokkasi merkittävästi suomalaisnuorten musiikkimakua ja samalla levymyyntitilastoja omassa pop-ohjelmassaan. KUUSIKYMMENLUVUN PUOLIVÄLISSÄ nuorison popkulttuuri levisi hyökynä monilla eri tantereilla. Toiseksi televisio lähetti 1960-luvun puolivälissä kahdella kanavalla enemmän pop-ohjelmia kuin koskaan ainakin ennen 1990-lukua. 68 | APU mään skandaaleja. Ruokottomat Renet aiheuttivat vuosina 1964–1965 ennennäkemätöntä teinihysteriaa ympäri Suomea. ”Mää parkusin, mää tuntitolkulla parkusin, silmät punaisena. Ensinnäkin Suomessa koettiin ainutkertainen buumi, kun parissa vuodessa perustettiin puolisentusinaa nuorisolehteä, muun muassa Pop, Seitsemäntoista, Stump ja Intro. Suomessa koettiin ainutkertainen nuorten lehtibuumi.. Pajunköysi oli harvinaisen paksua: Ringo esimerkiksi oli Suosikin mukaan nainut peräti turkulaisen tytön. Tunnetuin lienee manipuloiduin hääkuvin varustettu valeuutinen Beatlesin jäsenten naimisiinmenosta. Beatlesia ei yrityksistä huolimatta saatu Suomeen esiintymään, mutta syksyllä 1964 saimme oman ”koti-Beatlesimme”, kun managerilegenda Leo Heinonen keksi tuoda tänne birminghamilaisen kitarabändin nimeltä The Renegades
Kaikille ei viina riittänyt. Kaikkea kokeiltiin: tinneriä nuuskittiin, kenkävoidetta syötiin ja hammastahnaa vedeltiin haavoihin. Oikealla Cay Karlsson The Scaffoldsista mainostaa muotipaitaa Helsingin Sanomissa. Valemediatyyppinen hupilehti Vappuneekeri otti siitä kaiken irti. Yksi suosituimmista päihteistä oli rasvanpoistoon tarkoitettu puhdistusaine Renol, jota myytiin ruskeissa pulloissa apteekeissa ja kemikalioissa. Nuoriso sai alkoholia entistä helpommin, ja sillä oli myös rahaa käytössä enemmän kuin koskaan ennen. Elintaso Suomessa nousi hurjaa vauhtia. Nuorison pukeutumismuotikin mullistui 1960-luvulla perusteellisesti. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Kun kaiken päälle vielä lisätään nuorison väkevä politisoituminen ja vasemmistoradikalismi, voi yleistää, että 1960-luvun puolivälissä Suomeen ilmaantui parissa vuodessa ensimmäistä kertaa nuoriso sellaisena kulttuurisena ilmiönä kuin sitä sittemmin on tarkasteltu. Tarjolla oli myös Beatles-peruukkeja. Harmittomampien virtausten ohessa nuoriso tutustui aivan uudella tarmolla myös päihteisiin. Tiukka alkoholipolitiikka alkoi vähitellen liberalisoitua, viinakorteista luovuttiin, ja keskiolut tuli ruokakauppoihin. . The Scaffolds oli ensimmäinen suomalainen levyttävä bändi, joka vaihtoi rautalangan Beatles-kamaan ja kampasi tukan otsalle. Samoihin aikoihin suuren maailman poppareiden esimerkin innostamana tutustuttiin myös varsinaisiin huumeisiin. Popparilahkon edustajat alkoi tunnistaa jo kaukaa tukasta ja värikkäistä vetimistä, ja suurimpiin kaupunkeihin perustettiin ensimmäistä kertaa putiikkeja, jotka myivät pelkästään nuorisomuotia. Suomessa sai jo 1960-luvulla pikkukaupungeissakin kannabista, amfetamiinia ja jopa LSD:tä, jos vain tiesi, keneltä kysellä. Kuusikymmenluku oli nuorison vapautumisen vuosikymmen – monessa mielessä. Pikku kaupun geistakin sai jo 1960 luvulla huumeita, jos vain tiesi, keneltä kysyä. APU | 69 . Kuusikymmenluvun puolivälissä levisi ympäri Suomea erikoinen muoti testata erilaisten apteekki-, kemikalioja rautakauppatuotteiden päihdyttäviä ominaisuuksia. Vasemmalla Scaffoldsin yleisöä Karkkilassa joulukuussa 1963..
70 | APU
Edes iskelmien kerääminen ei ollut. Goltison Pietarissa jo 1901. ”. Saapukoon se luoksesi, missä lienetkin Nostalgia. teksti ja kuvat Jorma Lehtola Ensimmäisen suomenkielisen äänilevyn levytti venäläinen M. . On virhekäsitys, että kaikki ennen vanhaan oli hyvin ja helppoa. Nämä levyt ilmestyivät vuosikymmeniä myöhemmin. A. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. APU | 71
Sitä jännittävämpi tuote oli vain Batman -purukumi, jonka mukana tuli pesuaineliuoksella näkyviin kehitettävä kuva. Tilasivat Anttilasta! Aika ajoin menimme Norjaan ostoksille. En nykyisen teiniRobinin, vaan liikunnanohjaajaRobinin, joka ainoana Suomessa pystyi laulamaan Mua onnitelkaa käsillään seisten. POLKUPYÖRÄILYN OPETTELIN vanhalla norjalaisella Velon rämällä heinäpellon laidassa – kolmirattaiseen ei ollut varaa – ja luistelemisen isosiskon halvoilla pikaluistimilla, kun hokkareita ei ollut. Kelanauhurit olivat niin harvinaisia ja kalliita, ettei niistä ollut apua uudessa harN ostalgia tarkoittaa alkujaan kotimaan kaipuuta, mutta laveasti se kattaa kaiken kaihon ja ikävän menneeseen. Kotona oli pieni Philipsin levysoitin, jonka nopeuskytkin runksahti kolmeen eri asentoon. Jauhot, margariini ja suklaa olivat siellä halvempia. Navetan yhteydessä oli puusee, jossa oli talvisin vahvat jäät reiän ympärillä. Omena oli jälleenrakennusajan jälkeinen kansainvälisyyden tuoksahdus. Keskiviikkoinen Aku Ankka oli pieni lohtu. LAPSUUTENI EHDOTON TUOKSU oli omena. Jorma Lehtolan alkuperäinen Robin Fan Club -jäsenkortti on vuodelta 1970.. OI, ELÄMÄN MUTKATTOMUUTTA. Valikoiva muisti on ihmisen paras ystävä. Ruhtinaan viulu ja Nallen syntymäpäivä soivat 78 kierroksen nopeudella. Luojan kiitos, oli Anttila. Lantalan tuotteilla ruokittiin koko pelto. Jokainen sai valita yhden tuotteen, paitsi äiti, joka vaatetti perheen. Navetan ovelta katselin, kun Pylväs-Simo teurasti sonnia pellonlaidassa. Niin kuin sitten syötiinkin. Mihinkään turhaan ei ollut varaa, mutta joskus äiti paistoi niin paljon munkkeja, että porukalla ähkyttiin lattialla, että näitä ei syödä enää ikinä. 72 | APU ikkunan alla vähän raparperia. Maa ei tuottanut kuin pottua ja turnipsia, Mummo syötti meille kalkkitabletteja. Hurraa hoi! on nallekarhu vaari verraton! Olavi Virran sijaan kuunneltiin Henry Theeliä ja Humppa-Veikkoja, jonka Tulipunaruusuissa oli harmillinen naarmu, joka aina jumitti: ”Kuiskaa hiljm… kuiskaa hiljm…” Juuri näin ihmisen muistikin ajan saatossa toimii. Perunapellon laidassa oli navetta, jossa änkyräpäiset lehmät mölysivät. Lehmät hävitettiin, kun lapsissa alkoi olla paimentamista. Mummo syötti meille kalkkitabletteja piilottamalla niitä mentolimakeisten joukkoon. Omena-Matti myi niitä Nykäsen sekatavarakaupassa, jossa kyläläiset kävivät jorisemassa kuulumisiaan. Maitoa myytiin pääläreissä tai siivilöitiin omaan tarpeeseen. ”Vie kohtalo meitä outoja teitä, kotiin ei milloinkaan.” Nostalgiaan liittyy kaunis ajatustaittuma: ennen asiat olivat huonommin, mutta paljon paremmin. Puute oli tarkemmin ajatellen rikkautta. SAVIKIEKOT OLIVAT VAIHTUNEET vinyyliin, putkiradiot transistoripeleihin. Karigasniemen sillalla tutulla kuskilla oli tapana hypähtää istuimellaan: hop, mentiin rajan yli. Nalle nyt on, kuulkaapas, viisikymmenvuotias. Ison laatikon saapuminen Helsingistä oli tapaus, jota naapurin ikkunaverhojen välistäkin kurkisteltiin. Televisio tuli pohjoisille korkeuksille vasta 1970-luvun vaihteessa. Olimme kansainvälistyneet ennen kuin tajusimmekaan. Olin kasvanut Inarissa vanhan tanssimusiikin keskellä, koska isäni soitti haitaria tanssibändissä. Radiokanavia oli kaksi, yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma. Äiti etsi silkkiä, koska osasi hapsuttaa niitä huiveiksi. Neliväriluettelon tömähtäminen köyhään pirttiin oli vuoden kohokohta. KERÄSIN 1960-LUVULLA laulujen sanoja, Lista -ohjelman tuloksia, Eero Mäntyrannan kuvia ja – tohdinko myöntääkään – kuuluin Robin Fan Clubiin
Kiekko Tivoli ilmestyi kylän raitille joka siunattu kesä. . Ja kiertävien elokuvan esittäjien avulla näin ensimmäiset elävät kuvani Helsingistä ja Kilpisjärven lumimiehestä. Toinen miehistä oli pitkä, jolle se pätkä sanoi: ”Asiahan ei tietysti minulle kuulu…” Asia tuli mieleeni, kun paikallinen suuruus Hypno-Olli tuli pyytämään isäni valokuvausliikkeestä kameraa lainaksi, koska oli löytänyt lumimiehen Inarijärven saaresta. APU | 73 . Aikamiesten Iltatuulen viesti pysyi listalla lähes kaksi vuotta, mutta – kuten tulosvihkoni armotta todistavat – ei koskaan ykkösenä. Jo ilta tullut on, urut soi, kylä nukkuu… Häthätää sain joka kolmannen rivin talteen ja rukoilin: äänestäkää tämä kappale vielä seuraavalle listalle. Surmanajaja Onni Suuronen pörräsi huojuvassa pöntössä moottoripyörällään yläparven reunaan saakka ja levitti katsomoon pakokaasua. Haastavinta oli löytää kuva jokaisesta laulajasta jokaiseen lauluun. Martti Innanen julkaisi vuonna 1967 esikoissinglensä Elsa, kohtalon lapsi, joka oli tangoparodia.. Fakiiri Jussi Pöyhönen käytti puhelinluetteloa apunaan runnoessaan viivoittimen mittaisia neuloja rintalihaksiensa läpi. Kun valssi tippui listalta, tieto siitä kuului välittyneen Helsingin stadionin valotauluun kesken jalkapallo-ottelun. Tivoli ilmestyi kylän raitille joka siunattu kesä. KYLÄSSÄ, JOSSA EI OLLUT TEATTERIA tai kinoa ja kirjastostakin pelkkä sivujaosto, kulki kaikenlaista viihdyttäjää. OMAVARAISUUS OLI AJAN SANA. Matti Paalosmaan juontamasta Lista -ohjelmasta tuli harrasteen henkireikä. Naapurin isäntä lahjoitti reiällisen rautamötikän, joka vaijerivarrella varustettiin moukariksi. Mummolan lipaston ääressä kirjasin sanoja ylös puupintaisesta radiosta, jonka vain faari sai avata. Oli pakko plarata lehdet naapurinkin ullakolta. Kahlekuningas Timo Tuomivaara kolisteli kahleitaan seurojentalolla. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Ilmakiväärit poksahtelivat teltoissa, flipperit kilisivät ja kylän yli kantautui Vähän ennen kyyneleitä . Saapukoon se luoksesi, missä lienetkin. Kotimaiset levyt soivat kahden viikon välein. Näin vaikeaa oli elämä 1960-luvulla, mutta silloinhan kaikki olikin paljon paremmin. Ke ra va n m us eo Laulun sanojen taltiointi ruutuvihkoon edellytti useampaa kuuntelukertaa. Isä harmitteli kauan jälkeenpäinkin, ettei lainannut. . rastuksessani, laulunsanojen keruussa. Ainoa tapa saada sanat talteen, ellei ollut viikkorahoja Toivelauluvihkoihin , oli kirjoittaa ne suoraan radiosta. Kuulethan, ystäväni, lauluni. Kesäkisavälineetkin tehtiin itse
Katajaiset keihäät onneksi lensivät yli 30 metriä – ainakin periaatteessa. Kirjan nimi oli He edustavat meitä . Kukaan ei vastannut. Keskikoulussa voitin saman palkintokirjan kahtena peräkkäisenä vuotena. Kun naapuri vilkutti valoa lyhtypylväässä, että sauna on vapaa, faari komensi mummon ikkunaan huiskuttamaan Lapin Kansaa : kuitti. Lähetin elämäntapakyselyjä Lenita Airistolle, Dannylle, Katri Helenalle, Paula Koivuniemelle, Tapani Kansalle ja kymmenille muille, ehkä Kekkosellekin. ENSIMMÄISET TV-OHJELMANI näin Heinosten kammarissa Ivalossa, koska Inarissa ei vielä näkynyt. Äärimmäisen toimiva media. Äitini hankki Opelin, kun sai sen invalidialennuksella. Pojasta oli tullut mies. 74 | APU kun tietokoneet eivät vielä sotkeneet ajatuksia. Kun tultiin putken toisesta päästä ulos, tilalla oli jo peruskoulu. Inariin tv-kuva saapui Keski-Euroopan mäkiviikolla 1970-luvun vaihteessa. He arvasivat, etten ole siellä varsinaisesti sukuloimassa, koska saavuin aina puoli tuntia ennen Tarzania . Ideat varastin Avun Taika-Jimiltä . Jos tiedettiin, viitattiin. Meistä tuli maalareita, taksikuskeja, professoreita. Meidän numero oli 34. Kun meidän ikäluokka poistui Inarista, jalkapallo ja jääkiekko kylässä hiipuivat. Hankin myös taikatemppuvälineitä postiennakolla Helsingissä asuvilta taikureilta. Vihkoja oli kolmekymmentä ja niissä yli 3 000 laulua. Lopetin iskelmien keräämisen. Olin taantunut lapsuusajoistani. Puhelu tilattiin keskuksesta kampea vääntämällä. Siitä hypättiin sälesuksilla ja halvoilla monoilla. Muutama vuosi sitten löysin niitä ullakolta. Osa kavereista lähti kansalaiskouluun, me fiksupäät keskikouluasuntolaan kiusattaviksi. Näin tulivat Straussin valssit, Peyton Place ja Heikki Hietamiehen Lauantaitanssit myös Taka-Lappiin. Se kertoi kansanedustuslaitoksesta. Rämäkkälän Hiihtoseurallamme oli talvella Juutuanvaarassa 12 metrin lentomäki, jonka alarinteessä oli ylimääräinen hyppyri. Kun kärkiä katkesi liikaa, tilattiin Anttilasta punamuoviset irtokärjet, jotka sulatettiin sukseen kiinni. TAITEEN SARALLA OLI useita mahdollisuuksia, ellei tyytynyt lumienkeleihin. Laskutoimituksetkin tehtiin omassa päässä. Suurena raittiuden ystävänä – viittä vaille fundamentalistina – aloin koota listaa raitishenkisistä suomalaisista. Lyijykynällä voitin kaikki raittiuskilpakirjoitukset. Vasenkätisenä tein mustekynällä sekavaa jälkeä. Amerikkalainen tv-sarja Peyton Place liimasi suomalaiset kotisohville keskiviikkoisin 60-luvulta lähtien. Faarilla ei ollut puhelinta. At la sp ix / Al am y / Al l O ve r Pr es s. Niin kehittynyttä aikaa oli 1960-luku, Laskutoimitukset tehtiin omassa päässä. Osaan vieläkin taikoa kananmunan tyhjään silkkipussiin, mutta en enää leiki ruoalla. Moukarin ennätystä ei voinut merkitä, koska siat olisivat syöneet sen. Puhelimet olivat kiinni seinässä. Toista niin hyvää aikaa ei ole tullut, muistaakseni. Sinne katosivat nuoruuden nostalgiset rippeet. Testikuvaakin katsottiin joskus tuntitolkulla. Olin innokas laatimaan ristikoita. Koko Lappi alkoi muuttaa etelään ja Ruotsiin. Lista tyrehtyi. Harmillisesti naapuri rakensi sikalan kentän oikeaan sektoriin 25 metrin kohdalle. Näin vaikeaa oli urheilu 1960-luvulla. MAAILMA SITTEN VIEROITTI pois meidät toisistaan. Opettaja oli auktoriteetti, koska hänellä oli karttakeppi. Jalkavoimat vaihtuivat hevosvoimiin. Aloimme keskiluokkaistua. Kun hän lauantaisin hankkiutui mummon kanssa naapurille saunomaan, hän tiirasi merkkiä Valmarin-pullon korkkiin tekemästään reiästä. Pulpetissa oli ura kynille, reikä mustepullolle ja nostettava kansi. saatiin isän sirkkelin kiilahihnapyörästä. Loukkaantuivat, jos puhelun aikana ääneen epäili heidän kuuntelevan. Raittiuskilpakirjoituksissa pärjäsin aina, koska juoppojen ja heidän uhriensa kohtalo oli tarina tarinalta kaameampi. Jos kiipesi katolle, niin heti oli joku aikuinen huutamassa, että pois urheilemasta sieltä katolta! KOULUSSA EI SUPISTU. Suosittua Lauantaitanssit-musiikkiohjelmaa esitettiin vuosina 1970–1985 Mainostelevisiossa. Minä piirsin sarjakuvia. Uusi polvi rälläsi mopedeilla ja moottorikelkoilla. Jos vastattiin, noustiin ylös. Taa maitten, merten / kauaksi pois. En ole vielä lukenut. Keskusneidit tiesivät kylän asioista kaiken. Lumisadetta oli paljon. Isä ajoi kortin vasta viisikymppisenä. Viritys vaati perheeltä yhtenäisyyttä: yksi tarkkaili pirtissä kuvaa, toinen jatkoi keittiön ikkunasta ohjeita kolmannelle, joka välitti ne räystään alta katolle, jossa neljäs väänteli antennia Tuulispään suuntaan. Jos ei tiedetty, hävettiin. En saanut yhtäkään ratkaistua. Yksi palkattiin Nokialle, toinen kuoli sillan alle. Kokeissa luntattiin.
. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. At la sp ix / Al am y / Al l O ve r Pr es s. Tarzanista on tehty monta elokuvaa. Olympiauimari Johnny Weissmuller esitti Tarzania kuudesti. APU | 75
Danny mainitsee myös tosiasian, että hän oli naimisissa Liisa Seppälän kanssa, ja Seppälän muotitalon myötä hänen oli helppo seurata muotia. Arkistosta löytyy myös taiteilija Rauni Palosen hänestä tekemä paperinukke, samoin Armi Aavikosta tehty paperinukke. ”Musiikin tulkitsijana ja pukeutumalla muodikkaasti noudatin ajan trendejä.” ” Danny oli muoti-ikoni Tyyliniekka. Leikekirjoja, joihin on kerätty kaikki Dannysta tehdyt haastattelut ja kuvat, on peräti kolme sataa. – Vuonna 1965 Pukeva-tavaratalon kauppaneuvos Ruben Jaari pyysi minua mannekiiniksi muotinäytöksiin. Paperinukke Dannystä ilmestyi alun perin Avun numerossa 38 vuonna 1968. – Minulla on täällä tallella koko urani, iso kiitos siitä kuuluu Sanomalehtien ilmoitustoimistolle eli Sitalle. teksti Liisa Talvitie, kuva Antti Vettenranta. Minähän menin ja lauloin siellä myös. Esiintymisvaatteisiin otettiin mallia Abbalta. Sieltä sain minusta tehdyt jutut vuodesta 1964 lähtien. – En tavannut koskaan Rauni Palosta, mutta tiedän hänen tutkineen tarkkaan tyyliäni. Alushousujen ja t-paidan päälle voi pukea kirkkaanpunaisen kokohaalarin. Niin tein, ja asia järjestyi. . Danny-paperinukke on tuttu kultatukkainen, hoikka nuorukainen. Danny selaa kotonaan Kirkkonummella laajoja, ellei jopa perusteellisia arkistojaan. Elettiin Abban aikakautta, ja Abban veijarit määräsivät pitkälti tyylin ja muodin. Miesten muotineuvoston vuoden 1967 listauksessa on mukana myös sellaisia nimiä kuin silloinen presidentti Urho Kekkonen, pankinjohtaja Mika Tiivola, kilpa-ajaja Curt Lincoln, Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris ja Taucherin mainostoimiston perustaja, kauppaneuvos Per-Henrik Taucher. Danny on valittu kahdesti Suomen parhaiten pukeutuvien miesten joukkoon. Danny siis pääsi arvovaltaiseen porukkaan. – Verottaja opetti minua säilyttämään kuittien lisäksi vaatteet. Ja aina tietenkin kulloisenkin ajan hengen mukaisesti. – Musiikin tulkitsijana ja pukeutumalla muodikkaasti noudatin ajan trendejä. Siltä porukalta minäkin sain pukeutumisvaikutteita. Jalassa nukella on valkoisia tennissukkia muistuttavat sukat ja nahkaloaferit. 76 | APU J os joku, niin Danny, Ilkka Lipsanen, on aina osannut nauttia pukeutumisesta. Sitä löytyi muun muassa tuon ajan nuorisolehdistä Suosikista ja Introsta. Hänet on aina totuttu näkemään esiintymislavoilla ja siviilissä päästä varpaisiin tyylikkäissä vaatteissa ja asusteissa. Häntä huvittaa vieläkin, etteivät veroviranomaiset alkuun hyväksyneet vähennyksenä verotukseen esiintymisvaatteita. Danny valittiin Suomen parhaiten pukeutuvien miesten joukkoon silloisen tasavallan presidentin Urho Kekkosen kanssa.
?. APU | 77 . Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan
teksti Samuli Isola, kuvat Petri Mulari Kaj Franckin kaadin ja mukit edustavat sotienjälkeisen muotoilumme kärkeä.. 78 | APU Kotimaisen muotoilun lumoissa Keräily. Iivari Viilomaa on 27-vuotias puuseppä, jonka 50-luvun suomalaisen muotoilun keräily on edennyt niin pitkälle, että hänen kokoelmansa esittäytyy parhaillaan Designmuseossa
Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Sylissä on Dorrit von Fieandtin suunnittelema Arabian Pro Arte -tarjoilukulho.. Iivari Viilomaa keräilyhuoneessaan. . APU | 79
Yksinkertaisten muotojen ja linjakkaiden esineiden maailma houkutteli, ja kotiin tuli kannettua yhtä ynnä toista. PÄIVÄTYÖNÄÄN IIVARI VIILOMAA on tekemisissä nykymuotoilun kanssa. Nyt takana on 2,5 vuotta työtä, jolla on tarkoitus. Sanomattakin on selvää, että Nikarin korkealaatuiset puukalusteet eivät sisällä guttaperkkaa eivätkä irvisteleviä lastulevyjä. Sitten piti laittaa keräilylle rajoja ja keskittyä siihen, mikä oli lähinnä sydäntä. On Eero Aarniota, Timo Sarpanevaa, Gunnel Nymania, Artekin 1940-lukua edustavaa Paul Bernoullin suunnittelemaa nojatuolia ja nimettömäksi jäänyt tiikkivartinen, messinkikuuppainen valaisin, jonka hehkussa vaan on se jokin. Siellä Viilomaa tekee kollegoidensa kanssa huonekaluja ja tilaustöitä julkisiin kohteisiin sekä yksityiskoteihin. – Reilu tunti menee matkaan suuntaansa, ”Espoossa ovat mielestäni Suomen parhaat kirpparit” Olohuoneessa on suomalaista puumuotoilua Alvar Aallosta Antrei Hartikaiseen. – Ensimmäiset pari vuotta ostin sekalaista suomalaista designia, sellaista mitä eteen tuli. Juttelimme paljon suomalaisesta muotoilusta. KAUNIS AJATUS KESKITTYMISESTÄ vain olennaiseen ei ihan pitänyt, sen huomaa Iivarin ja avovaimonsa Hanna Kankaanpään kauniista helsinkiläiskodista, jossa silmä tarttuu muotovalioon toisensa perään. Olin jo kerännyt Saara Hopean esineitä, ja nyt päätin panostaa erityisesti Nuutajärven värilasiin, Alvar Aallon huonekaluihin ja Aino Aallon lasitaiteeseen, Viilomaa sanoo. – Olin koulun aikoihin Espoon Ikeassa töissä ja pomoni oli puuseppä. Niin kävi Iivari Viilomaalle, 27, joka aloitti harrastuksensa kuten moni muukin: kirppiksiä kiertäen ja netin myyntisivuja selaten. 80 | APU K un on opiskellut puusepäksi, äiti työskentelee Riihimäen lasimuseolla ja avovaimo keräilee muumimukeja, on kasassa varsin hyvät mahdollisuudet päätyä suomalaisten muotoiluklassikoiden keräilijäksi. Hän kulkee päivittäin työmatkansa läntisestä Helsingistä Fiskarsin ruukkikylään, jonka Suomen vanhimmassa konepajassa sijaitsee Nikarin puuseppätehdas. Shetlanninlammaskoirat Jimi ja Peeta pitävät yllä kodin järjestystä.. Sitä kautta hänen Nikarissa työskentelevältä ystävältään tuli yhteydenotto, että kiinnostaisiko kenties tulla sinne töihin. Vuonna 1974 rakennetun betonikerrostalon kolmioon on rakennettu hartiapankilla pienoismaailma, jossa Carl Gustaf Hiort af Ornäsin kaarisohvan kaverina on muotiliikkeen jäämistönä puinen pää, joka on toiminut hattutelineenä. Kaikki on aitoa puuta, ja se sopii puusepäksi opiskelleelle Viilomaalle. Sitä päätöstä Viilomaan ei tarvinnut kauan pohtia
VERKKOYHTEISÖN KAUTTA tuli myös Viilomaan tähänastisen keräilijäuran suurin ylNanny Stillin uniikki lasimuna on Viilomaan kirppislöytö. – Espoossa ovat muuten mielestäni Suomen parhaat kirpparit, jos suomalaista designia hakee. – Tässä on jotain kovin samaa kuin luonnossa liikkumisessa, sienestyksessä ja kalastuksessa, joista myös pidän paljon. Bibliofiili kerää Waltarin ensipainoksia, lentoyhtiöiden oksennuspussien keräilijä kerää eri yhtiöiden oksennuspusseja ja maansiirtokonekeräilijä alan jykevimpiä masiinoita. Kyse on Viilomaan mukaan viitseliäisyydestä ja siitä, että tahtoo päntätä tietoa. Kävin itsekin museossa paikan päällä. Iivari Viilomaan kokoelmaan voi tutustua Design museon (Korkeavuorenkatu 23, Helsinki) näyttelyssä Keräilijät ja kokoelmat 15.3.2020 saakka. Viilomaa on tämän uuden ajan keräilijä. Kotivitriineihin Iivari on koonnut muotopuhdasta taideja käyttölasia, värillistä ja väritöntä. Valitsimme teemaksi Kaj Franckin ja Aino Aallon lasitaiteen sekä värilasien alkuperäispakkaukset, joita suunnittelivat samat muotoilumme suurnimet kuin itse lasejakin. Hän ei jätä kynttilänjalkaansa vakan alle vaan postaa sen Instaan ja kerää sillä yhteisön huomion. lätys, kun pari tuttua keräilijää vinkkasi hänestä Designmuseolle, joka oli järjestämässä Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyä loppuvuodeksi 2019. Uuden polven keräilijöissä on myös leirinuotiohenkeä – osataan vilpittömästi iloita toisen hienosta löydöstä. Lasipupun vierellä on Gunnel Nymanin pikkumaljakko GN 16 vuodelta 1947. mutta paluumatkalla voi mennä pidempään, kun pysähtelen espoolaisilla kirppareilla. Verkon välityksellä keräilijät ovat yhteyksissä toisiinsa, vaihtavat ja myyvät tavaroita keskenään ja kilpailevat keskenään myyntiin tulevista himoituimmista esineistä. Digitaalisena ja virtuaalisena aikana myös keräilystä on tullut yhä enemmän yhteisesti jaettu kokemus. . Koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan, mutta auttaa, että jaksaa kiertää. Verkkoyhteisön kautta Iivari Viilomaa on myös saanut nimeä ja kuuluisuutta nuoren polven keräilijänä, joka onnistuu löytämään arvoesineitä sieltäkin, mistä muut eivät osaa edes katsoa. ?. APU | 81 . – Sieltä otettiin yhteyttä ja haluttiin tutustua kokoelmiini. KERÄILYHARRASTUSTA on monenlaista. . – Olen löytänyt verkon kautta paljon uusia tuttavuuksia, joiden kanssa keskustellessaan oppii itsekin koko ajan uutta. Siinä vähän aikaa pohdittiin, mikä tässä kokoelmassa on sitä, minkä voisi laittaa näyttelyyn esille. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Alkuperäispakkaukset ovat keräilijälle tärkeitä
Kulutus tuplaantui vuosina 1952–1975. 1970-luvun öljykriisi heitti ohimenevän haasteen kulutukselle, mutta nousukausi koki vielä yhden pröystäilevän vuosikymmenen päättyäkseen 1990-luvun lamaan. Perinteisiä sukupuolirooleja ravisteltiin. K. Agraarikulttuuri koki 1960-luvulla rajun rakennemuutoksen ja kaupungistumisen haasteen. Naisliike ja työelämän muutokset tempaisivat kotiäidit hellojen ääreltä uusiin seikkailuihin ja heidänkin ostovoimansa kasvoi. Suurten ikäluokkien unelmia Muutos. Radio, levysoitin ja televisio vauhdittivat suomalaisten paluuta sodanjälkeiseen arkeen ja lisääntyvään vapaa-aikaan. Maa vaurastui. Avussa menneinä vuosikymmeninä julkaistut mainokset kertovat tarinaa siitä, millaisten unelmien varjossa suuret sodanjälkeiset ikäluokat suunnistivat kohti iloisempia vuosia, kulutusta ja moniäänistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Televisio ja ulkomaanmatkat mullistivat vapaa-ajan. Tamperelaisen Kone ja Terä -yhtiön Jaguar oli 1950-luvun suosituin pyörämerkki. Paasikivi, jonka niskaan Urho Kekkonen jo hengitti. Peltoja lyötiin pakettiin ja voivuorista puhuttiin. Kansa alkoi muuttaa maalta kaupunkiin ja Ruotsiin. Kuten teekkareiden myöhempi pesuainemainos havainnollisti: ”Ennen luulin enkeleitä valkoisiksi, kunnes näin Momolla pestyjä perkeleitä.” Jälleenrakennusajan puute ja vaatimattomuus alkoi jalostua toivoksi paremmasta ajasta. Miehistä alkoi kypsyä kotitaloustöitä tekeviä pehmoisiä. Armi Kuuselan missivoitto maailmalla välitti viestiä, että tämä kärsinyt kansa menee vielä pitkälle. Edellisen ikäluokan sankari Mannerheim oli kuollut ja maata johti J. Nuoriso alkoi erkaantua vanhempiensa arvomaailmasta omaan, rockin tahtiin sykkivään elämäntapaansa. Ula-lähetykset paransivat Metsäradion ja Markus-sedän Lastentuntien kuuluvuutta, ja kuuntelemiseen tarvittiin radiolupa. Liikenne. Mainos on ajan peili, mielikuvia ja unelmien pientä liioittelua. 82 | APU Arki. Yhteiskunta muuttui rajusti. Ensimmäisten heistä lähtiessä kansakouluun Suomi oli saanut sotavelat maksettua ja Helsingin olympiakisat pidettyä. teksti Jorma Lehtola, kuvat A-lehtien kuva-arkisto O li aika, jolloin Suomessa ei kannettu huolta väestönkasvusta. Mutta se aika on jo ihan eri nostalgiaa. 1950-luku. Suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945–1951. Kevyet kulkuneuvot olivat valttia vahvaa agraariaikaa elävässä Suomessa, jossa autojen maahantuonnin säännöstely päättyi vasta vuonna 1962. Ihmiset hankkivat autoja, pistivät tiikereitä tankkiin, hankkivat jääkaappeja ja uusia mööpeleitä ja upposivat moderniin tavarayhteiskuntaan
Sotien aikana ilmaiseksi jaetut muonatupakat olivat opettaneet miehet tupakoimaan niin, että he olivat pitkään selvästi suurin tupakan kuluttajaryhmä. Terveyshaittojen sijaan korostettiin eroja maun ja nautinnon puhtaudessa, eikä mainoslauseiden mahdollinen epäkorrektiuskaan vielä aiheuttanut keskustelua. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Tupakkayhtiöt olivat alkuaikojen mahtimainostajia suurine budjetteineen, kunnes tupakkamainonta vuonna 1976 kiellettiin. APU | 83 . . Pikkuhiljaa tietoisuus tupakan terveysriskeistä kasvoi, varsinkin, kun monet mainosten tunnetuimmista ”Marlboro-miehistä” kuolivat keuhkosyöpään. ?. Savukkeet
Vuonna 1964 Suomessa kotitaloudet omistivat jo 578 000 jääkaappia ja 4 000 pakastinta. Perheenäidin paikka oli yhä tiiviisti kotona, mutta kodin tekniikka toi lisääntyvää helpotusta kotitöihin. Tekniikka. 1960-luvulla suomalaisilla oli ensi kertaa varaa syödä liikaa. 1950-luku Muoti. Rasvan kulutus oli huipussaan, viljan kulutus lähti alamäkeen. Arnold Tilgmannin vanhalla fraktuuralla laatima logo on säilyttänyt muotonsa nykypäivään asti.. Maaseudulla luotettiin viileisiin maakellareihin, kaupungeissa käytettiin ikkunanvälejä. Ravinto. Ruokavalion ja luonnontuotteiden merkitys alkoi tieteellisten tutkimusten myötä kirkastua. Se oli myös Suomen ensimmäisiä tv-mainoksia Mainos-TV:n aloittaessa toimintansa elokuussa 1957. Sähkön, viemäröinnin ja vesijohtojen myötä jääkaapit ja pesukoneet löysivät tiensä keittiöihin, vaikka niiden tarpeellisuutta aluksi epäiltiin. Arabikumista ja lakritsista valmistettu pastilli kehitettiin 1920-luvulla vastineeksi ruotsalaisten Läkerolille. 84 | APU . ”Julmasti paukkuvat” purukumit olivat nuorisolle suuren maailman tuulahdus. Sisun ”rintatabletteja” myytiin 1950-luvun lopulla 900 000 rasiaa vuodessa. Makea. Sodanjälkeiset vanhemmat ja makeisteollisuus tiesivät, mikä ominaisuus oli tehnyt kansakunnasta vahvan. Markkinavalloituksen käynnisti Hellas vuonna 1951, kun Jenkki tuli kauppoihin. Suomi säilyi maatalousvaltaisena pisimpään Länsi-Euroopan teollistuneista maista, mutta 1970-luvun alkaessa enää viidennes suomalaisista sai elantonsa maataloudesta
APU | 85 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. ?
Einekset. Nuoria oli enemmän kuin koskaan suurten ikäluokkien alkaessa aikuistua. Sähköliesiä oli tehty jo 1930-luvulla, mutta lopullisesti ne selättivät puulämmitteisen hellan 1960-luvulla sähkön ja elintason lisääntyessä. Työelämän murros näkyi perheiden ruokapöydässä, kun valmisateriat tulivat nopeuttamaan ja helpottamaan ruoan valmistusta. Mainonta kehui niiden aitoutta ja laatua sekä opasti niiden käytössä, mutta moni nainen koki aluksi niiden tarjoamisen perheelle perinteiden vastaiselta. Ruskettumisesta tuli muotia, mutta myös auringon vahingolliset vaikutukset tiedostettiin. Useissa maalaistaloissa puuhellaa pidettiin kuitenkin vielä monikäyttöisempänä. Ensimmäiset rusketusvoiteet tulivat markkinoille 1959. Erkaantuminen vanhempien arvomaailmasta näkyi myös pukeutumisessa, jossa vaikutteita ammennettiin erityisesti rock’n’rollin kotimaasta Amerikasta. Miesten rooli keittiössä oli kodinkoneiden suunnittelu naisille. Nuorisokuteet kertoivat uudesta, kasvavasta ostajaryhmästä. Siitä huolimatta ihosyöpä on yhdeksänkertaistunut 1960-luvulta tähän päivään, selvästi enemmän kuin muut syövät. 1960-luku ?. Rock. Hankintaa vauhditti kivijalkakauppojen kulta-aika: vuonna 1968 Suomessa oli ennätykselliset 40 500 myymälää. Työnjako. Kotimainen James oli Suomen farkkumarkkinoiden selkeä johtotähti 1960-luvulla. Työtehoa lisäsi keittiökalusteiden standardisointi suomalaisnaisten keskimittojen mukaisiksi. Aurinkovoiteita oli kehitetty jo 1920ja 1930-luvuilla. 86 | APU Vaara. Nimi juontui James Deanista. Elintason noustessa tavallisella palkansaajallakin oli varaa ja aikaa lähteä seuratai rantalomalle etelän aurinkoon
Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. APU | 87 . ?
Naisten osuus kokonaiskulutuksesta onkin noussut 1960-luvun kymmenestä prosentista nykyiseen neljännekseen. Tasaarvon ja modernisoitumisen myötä juominen alettiin nähdä myös itsenäisen naisen oikeutena. Tauno Palokin mainosti prosenttipitoisia nautintoaineita. Kuvaan tulivat myös itsepalvelu, elintarvikemyynti ja myyttiset huoltoaseman baarit, joissa varttui kokonainen sukupolvi. Painonhallinta askarrutti suomalaisia jo 1960-luvulla. Prosentit. ”Filmitähtien pikkuateriaa” mainostettiin nykynäkökulmasta arveluttavammallakin kuvastolla, jota Biafran synkät näkymät eivät vielä varjostaneet. Kilot. 1960luvun lopulle saakka alkoholia Suomessa kuluttivat ennen muuta miehet. Mainosmies osasi varoittaa, että kaikkialla maailmassa jo yksi liika voileipä aterioitten välissä voi johtaa yhä lisääntyviin kiloihin, mikä tuo mukanaan ”pahat ja kavalat liittolaisensa” turmelemaan elämää. 88 | APU 1960-luku Voima. 1960-luku oli huoltoasemien kulta-aikaa autoilun lisääntyessä. Keskioluen vapauttaminen 1969 lisäsi juomisen tahtia, vaikka toisin uskottiin.. Ajan myötä huoltoasemilta on huolto loppunut ja niistä on tullut lähinnä tankkausja kahvipaikkoja
APU | 89 . Säästäminen oli sodanjälkeisen ajan suuri trendi. Asenteiden muutosta vauhdittivat kupan häviäminen, naisten ehkäisypillerit ja isyystestit. . 1960-luvun seksuaalisen vapautumisen myötä vaatteet alkoivat vähentyä myös mainoksissa ja partavesiin tuli ”harvinaisten luonnonkasvien” pitelemätöntä tuoksua. Autot vähensivät liikkumista, televisio lisäsi istumista ja stressaavammaksi muuttuva työelämä johti helposti epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. Entsyymivalmisteet ummetukseen olivat tervetullut lisä lääkekaappiin, kun kansakunta kipusi elintason kiireisiä portaita. Painettu sana oli arvossaan ja kotihyllyjen täytteeksi hankittiin suuria tietosanakirjoja, joissa maailma asettui paikalleen. Puutteen aika ei hevin unohtunut ja ”tarpeetonta kuluttamista”, kuten kahviloissa istuskelua ja juhlimista, vältettiin. Pankit. Suomalaisnäkökulmasta tehty 26-osainen Uusi tietosanakirja oli niin massiivinen tietopaketti, että sen julkaisu kesti toistakymmentä vuotta 1960–1972. ?. Pankit korostivat vanhempien roolia jälkipolviensa tulevaisuuden rakentajina. Erotiikka. Vaivat. Tieto. ”Make love, not war” (rakastelua, ei sotaa) oli aikakauden uusi sanoma. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Niissä oli kaikkiaan 130 000 artikkelia ja niitä myytiin 30 000 sarjaa. Porvarillisina pidetyt seksuaaliset ja sukupuoliset käyttäytymismallit joutuivat totiseen puntariin
Asenteet ovat muuttuneet. Mainokset tarjosivat apuvälineitä uudelle sukupol velle, joiden vanhemmille oli häveliäästi opetettu, että kyllä luonto aikanaan kertoo tarkemmin. Toimittajiakin kutsuttiin ”lehtineekereiksi”, kos ka heillä oikovedoksia lukiessaan oli kädet ja kasvot painomusteessa. Kön sikkäiden epäesteettiset, puhtaasti käyttöön tehdyt yksiväripökät alkoivat muut tua värillisiksi ja kuviollisiksi muotiasusteiksi, joita mai nostettiin: ”Katso kalsareita si, joku katsoo kuitenkin! Ka verit pukuhuoneessa, val mentaja tai oma pikku vai mosi.” Kestävyys, imukyky ja lämpimyys olivat tärkeitä lii kunnankin kannalta. Muo tiilmiöihin kuuluivat myös unisexalusasut, joista käden mentävät etuluukut oli jätet ty pois. Tummat ”lakupekat” ja ”neekerinsuukot” eivät suurten ikäluok kien kulmia kohotelleet. Suomessa ihmissuhde ja sukupuolikasvatus liitettiin koulujen opetus suunnitelmiin 1970. Eikä lehtien oikovedoksistakaan enää tartu mustetta. Ennen 1960lukua vain joka viides oli käyttänyt ehkäisyä ensimmäisessä yhdynnäs sään, mutta nyt kondomien suosio kasvoi ripeästi. Kirjeiden kirjoittaminen oli arkipäivää. 90 | APU Väri. Miesten alusvaatteet tulivat kaapista muiden ihmeteltäväksi. Sekä Brunbergin neekerinsuukko että Fazerin lakritsikääre on 2000luvulla päivitetty korrektimmaksi. Posti. Näkyvyys. 1970-luku Seksi. Huippuaikana 1960luvun puolivälissä maan halki kulki vuosit tain yli 990 miljoonaa postilähetystä.
. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Menkat. APU | 91 . Uusia autoja rekisteröitiin vuosikymmenen aikana yli 600 000 ja päällystetty tieverkko kahdeksankertaistui. Liikenneturvallisuus oli heikkoa, kun nopeusrajoitusten ja turvavöiden katsottiin loukkaavan yksilönvapautta. ?. Tarttuvapintaiset siteet keksittiin 1969. Autoilu. Kuukautisista puhuttiin säästeliäästi vielä 1950-luvulla, jolloin menkat olivat korkeintaan ”vaikeita aikoja”. Asettimella toimiva tamponi keksittiin jo vuonna 1929, mutta mainoksiin ne ilmestyivät vasta 1960-luvulla. Volkswagen Kupla oli Suomen myydyin auto lähes koko 1960-luvun. Kuplia valmistui yli 21 miljoonaa kappaletta vuosina 1938–2003. Naisten intiimituotteitakin lähestyttiin usein miehen kautta
Verovirkailija Jussi Kulosen kotipihalla Janakkalan Leppäkoskella on 29 erilaista itäautoa. Hänellä olisi enemmänkin vanhoja Mosseja ja Ladoja, jos virkamiehet sen sallisivat. 92 | APU Itäautojen lumoissa Autokeräilijä. teksti Timo Kiiski, kuvat Petri Mulari Hämeenlinnassa vero virkailijana työskentele vä Jussi Kulonen ajaa arkiajonsa 23 vuotta vanhalla nelivetoisella Lada Niva maasturilla.
SUOMALAISILLE LADASTA TULEE ensimmäisenä mieleen legendaarinen 1200 L-malli: pyöreälamppuinen ja kantikas ”Lattarauta”. – Tällä museoidulla Ladalla ei ole ajettu kuin hienolla kesäkelillä parina päivänä vuodessa, Jussi sanoo. Etupihalla syksyn lehdet ovat jo haudanneet alleen kokoelman ainoan Mossen, virallisesti Moskovitsh Elite 1500 SL:n vuosimallia 1984. – Hyvin meni kaupaksi, kun satasella niitä myin, Jussi kertoo. Jussilla näitä kantikkaita Ladoja on vain yksi, ja sekin on perusmallia vähän hienompi 1200 S, kokoelman suoranainen helmi. Ladojen ja Mossejen lisäksi takapihalla on myös vanhoja puolalaisia FSO Polonezeja ja kaverin itäsaksalainen Wartburg. Vielä kesällä Jussi Kulosen pihalla oli nelisenkymmentä autoa, mutta kymmenestä oli pakko luopua. Neuvostoliiton autoinsinöörit suunnittelivat sen italialaisen Fiat 124 -mallin pohjalle. Jussin Lada-aarteet ovatkin enimmäkseen modernimpia, viisiovisia Lada Samaroita ja Lada Niva -maastoautoja. APU | 93 . . L okakuun harmaana lauantaiaamuna leppäkoskelaisen omakotitalon pihamaa Janakkalassa tuo mieleen venäläisen maaseudun. Jussi tunnetaankin lempinimellä Lada-Jussi. Pyörelamppuisesta perus-Ladasta 1200 S -mallin erottavat eritoten kantikkaat ajovalot etupäässä. Ladoja on siellä täällä, osa hajallaan etupihalla, suurin osa kahdessa siistissä rivistössä takapihalla. Sillä on ajettu vasta reilut 50 000 kilometriä, esimerkiksi kaverien kanssa reissu Puolasta Pohjois-Espanjaan syksyllä 2017. – Mosse on tukevampi ajaa kuin Lada, Leppäkoskelainen pihamaa tuo mieleen venäläisen maaseudun. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Jussi on toista mieltä. Talon vierestä kun kiitää juna, ja joku oli valittanut virkamiehille, että autonromut pilaavat maiseman. ?. Mossea autotoimittajat haukkuivat aikoinaan suorastaan kauheaksi ajettavaksi. Takapihalla on myös jyhkeä neuvostovalmisteinen ZIL-sotilaskuorma-auto, jonka Jussi on hankkinut armeijan huutokaupasta
Hinnat olivat pilvissä, Jussikin joutui maksamaan omastaan 6 000 silloista markkaa. Liu’uttiin velipojan kanssa puolelta toiselle liukkaalla takapenkillä, kun turvavöitä ei ollut. Olimme muuttaneet Hausjärvelle, ja äiti lähti kuskaamaan minua ja pikkuveljeä mummolaan. Keräilyharrastus pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 2004, kun Jussi osti oman talon Leppäkoskelta. Yläasteiässä vanhemmat päästivät Jussin kurvailemaan metsäteille Ladalla. Moskvitš Elite SL:n (vm. 94 | APU Jussi kuuluu vuonna 1997 perustetun Lada-kerhon perustajajäseniin. Ensimmäinen vahva muisto Ladan kyydistä on peräisin ajalta, jolloin Jussi oli jo lähes kymmenen vanha, ja perhe oli muuttanut Hausjärvelle. 1984) Jussi osti Lohjalta keväällä 2017. Vaimoa ja lapsia ei ole, mutta Lada-perhe on kasvanut, Jussi hymyilee. koska se painaa enemmän. ”Vaimoa ja lapsia ei ole, Lada-perhe on kasvanut.” Armeijan huutokaupasta Jussi hankki neuvostoliittolaisvalmisteisen ZIL-sotilaskuorma-auton. Kolme vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jäkeen, vuonna 1994, Jussi tuli ajokortti-ikään. Vain reilut 50 000 kilometriä ajettu Mosse on moottoriremontin jälkeen taas iskussa. Naapurin pojan kanssa tuli kovaa väittelyä siitä, olivatko jenkkien dollarihymyt vain ”neukkuraudat” parempia autoja. – Enemmän se alku oli erilaisuuden viehätystä kuin nostalgiaa. – Isällä ja äidillä oli kummallakin oma Lada. Aatteen palosta Jussi ei itäautoja suosi, vaikka SKDL:stä ja SKP:stä polveutuvan Vasemmistoliiton riveistä Janakkalan kunnanvaltuustoon pyrkikin. Venäläiset hakivat silloin ahkerasti Ladoja pois Suomesta. JUSSI IHASTUI LADOIHIN jo pikkupoikana, kun niitä oli perheessäkin Janakkalan Hallakorvessa. Parhaimmillaan pihalla on ollut jopa 55 autoa. Ajettuaan ensin pikku-Fiatilla ja Skodalla Jussi vihdoin sai ostettua vihdoin ensimmäisen Ladansa. VAIKKA LAPSUUDENPERHEESSÄ Ladoilla ajettiinkin, eivät kotijoukot katsoneet hyvällä, kun Jussi alkoi keräillä pihalle itäautoja. Talvipakkasilla se muovipenkki oli oikein kylmä. – Eihän se Lada silloin lapsena mikään muotijuttu ollut, sillä ajavia haukuttiin kommareiksi ja syrjittiin muutenkin. Mossessa ei ole italialaisilta perittyä, huonoa ajoasentoakaan, Jussi kehuu. Jussin 29 itäauton kokoelman helmi on Lada 1200 S vuosimallia 1983. Jussi kuuluukin vuonna 1997 perustetun Lada-kerhon perustajajäseniin. Se on hänen ainoa museorekisteröity autonsa.. Joskus ennen armeijaa visioin, että jos ei tule perustettua perhettä, alan keräillä Ladoja
– Ensitöiksi kai pitäisi asfaltoida tämä tontti ja pystyttää pihalle jokin hallikin suojaksi näille autoille, Jussi suunnittelee. Jussi ajaa arkiajotkin Lada Niva -maasturilla vuosimallia 1996. . Viisioviset Lada Samarat ovat Jussi Kulosen takapihalla siististi omassa rivissään.. – Ruisleipä kinkulla ja paistetulla munalla kahvin kanssa. Jos Jussi voittaisi Lotossa, hän ei ostaisi BMW:n, Mercedeksen tai Audin ökymallia. Keski-Euroopassa juuri nelivetoinen Niva on ollut se volyymimalli, Jussi kertoo. MONI JUSSIN LADA-AARRE löytyi huutokaupasta Sallassa kesällä 2017, kun tulli myi turvapaikanhakijoilta itärajalle jääneitä autoja. On hän välillä ajanut muillakin kuin itäautoilla. Jussi Kulosella on itäautojen lisäksi toinenkin intohimo. Siitä jouduinkin maksamaan 3 000 euroa. Viikonloppuisin Janakkalan Leppäkoskella on tarkka ruokarytmi: aamupala, lounas, iltapala. Mahduin yöpymäänkin Fiorinon tavaratilassa reissuillani, kun asetuin makaamaan pikkuisen poikittain. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Sillä pärjää aika pitkälle päivään, Jussi naurahtaa. – Kolme vuotta sitten ostin ihan uuden Fiat Fiorino -pakettiauton. APU | 95 . Halvimmillaan itäauton sai jopa eurolla. Jussi testasi kaikki Suomen ABC-huoltoasemat Kulinaristi. Ne kaikki Jussi käy haukkaamassa Riihimäen ABC:lla. Vuoteen 2010 mennessä hän oli syönyt Suomen kaikilla 145 ABC-huoltoasemalla. ABC-fanituskin sai alkunsa Lada-harrastuksen ohessa. Kun Fiorinosta meni takuut umpeen, ostin tuon Nivan. ABC-huoltoasemilla Jussi syö edelleen lähes päivittäin. Aamut alkavat tutulla aamiaisella. – Näitä pystyn korjaamaan itsekin ja ihan merkonomin koulutuksella, Jussin naurahtaa. – Kävimme Tampereella toisten Lada-harrastajien kanssa joka viikonloppu läheisellä ABC:llä välipalalla, Jussi kertoo. . Kun halli olisi pystyssä, Jussi voisi ostaa hienon venäläisen edustusauton, Volgan tai Tšaikan. – Käyttöautonani palvelevan Nivan löysin ihan netistä
Paperinukke Neumannista ilmestyi alun perin Avun numerossa 18 vuonna 1985. Yhtye on myynyt Suomessa uransa aikana yhteensä yli 500 000 levyä. – Näen itseni kuin aikatunnelissa, aikakapselissa. Katsellessaan nyt kuvaa Neumann näkee ajan kulun ja muutoksen myös itsessään. Alkuhetkistä lähtien yhtyeen keulakuva on ollut laulaja-lauluntekijä Neumann. Dingo-yhtyeen keulakuvan, laulaja Neumannin tyyliä jäljiteltiin hiuksia myöten, ja sifonkihuivit loppuivat kaupoista. 96 | APU V uosina 1984– 1986 Suomi tai ainakin suomalaiset teinitytöt tulivat hulluiksi. Paperinukke kuvasi Neumannia niin osuvasti, että kun hänestä tehtiin Neumann – Dingokipparin lokikirja -nimistä kirjaa pari vuotta sitten, kuva päätyi kirjan kansien väliin. – Olisihan se sellainen ahaa-elämys, että hei, duunaa itse paperinukke. Kuva on jämpti kroppaani myöten, ja kaikki detaljit, värit ja vaatteet osuvat oikeaan. . ”Paperinuket olisivat hyvä vastakohta some maailmalle!” Suomi tuli hulluksi Hysteriaa. Kuva muuttuu pukiessa eläväksi. Vähän vanhanaikainen ja kliseinenkin, mutta mielikuvitusta herättelevä. Eli homma noteerattiin laajalti, Neumann muistelee. teksti Liisa Talvitie, kuva Kirsi Tuura ”. Neumann sanoo paperinuken peilaavan ajankuvaa ja ilmiötä. . – Kuulin siitä monelta taholta. Enpä olisi ihmeissäni, jos paperinuket tekisivät comebackin. – Muita en kyllä muista, mutta kuin ulkoavaruudesta tuli mieleeni paperinukkegalleriasta juuri Armi Aavikko. Muista paperinukeista Neumann muistaa erityisesti Armi Aavikon. Neumannista ajatus paperinukkeperinteen elvyttämisestä on mielenkiintoinen. On jännittävää ajatella, että Avun lukijat leikkasivat nukkeni ja pukivat sen päälle nuo vaatteet. Keikoilla heiluteltiin pinkkejä sifonkihuiveja, ja moni poikakin värjäsi tukkansa Neumannin kullankeltaisen töyhdön kaltaiseksi. Asiasta vitsailtiin hyväntahtoisesti, ja suurin osa kommenteista oli kunnioittavia. Sitä miettiessä Neumannilla syttyy lamppu päässä. – Jos joku peilaa ajankuvaa ja ilmiötä, niin Rauni Palosen paperinukke peilasi. Dingo-hysteria levisi etelästä pohjoiseen, ja yhtyeen fanit jäljittelivät ennen kaikkea Dingon keulakuvan, laulaja Neumannin eli Pertti Niemisen tyyliä. Dingon tunnetuimpia hittejä ovat muun muassa Autiotalo, Kirjoitan, Levoton Tuhkimo, Sinä ja minä ja Nahkatakkinen tyttö. Nehän voisivat olla osa ihmisten kollektiivista muistia. – Se olisi tämän hektisen nettija somemaailman vastakohta. Neumann miettii, että oli suuri kunnia päästä mukaan ison aikakauslehden, Avun paperinukkesarjaan
Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. APU | 97 . ?
98 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 1 ristikon laatijat: Teemu Pallonen ja Markku Mäkelä l
APU | 99 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea
A. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 2 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä l. 100 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P
APU | 101 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Ristikko 3 ristikon laatijat: Teemu Pallonen ja Markku Mäkelä ll
102 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 4 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen l. A
APU | 103 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Ristikko 5 ristikon laatijat: Teemu Pallonen ja Markku Mäkelä ll
Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 6 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä ll. 104 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A
APU | 105 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Ristikko 7 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä ll
Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 8 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä l. 106 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A
APU | 107 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Ristikko 9 ristikon laatijat: Teemu Pallonen ja Markku Mäkelä lll
108 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Ristikko 10 ristikon laatijat: Erkki Vuokila ja Markku Mäkelä ll
APU | 109 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Ristikko 11 ristikon laatijat: Teemu Pallonen ja Markku Mäkelä ll
110 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Krypto 1 ristikon laatija: Erkki Vuokila 12 1 14 21 22 S 23 24 24 I 20 7 17 24 7 22 7 16 6 8 17 17 18 23 10 10 13 6 4 22 1 3 13 24 13 15 8 23 24 3 24 11 16 6 6 13 23 18 22 1 13 9 13 22 8 5 22 18 12 21 13 5 12 22 18 12 16 20 16 22 14 13 23 8 23 6 2 12 8 3 3 22 3 1 13 5 24 13 8 21 1 18 5 18 23 10 13 1 21 13 23 1 24 16 8 16 6 13 9 22 10 16 11 22 8 22 21 13 15 13 22 24 18 13 22 22 22 14 11 23 14 24 13 10 16 19 23 18 12 5 22 1 12 6 23 17 24 13 23 1 22 4 23 18 23 4 18 23 13 3 3 13 24 22 6 4 16 11 16 6 24 24 16 14 17 17 8 22 3 7 6 24 15 24 15 19 13 6 24 13 24 21 23 12 18 12 12 12 21 13 18 2 23 16 20 11 11 20 15 21 21 13 7 1 13 11 23 18 16 9 22 3 16 6 23 21 2 15 24 24 13 23 22 1 12 22 19 23 24 15 15 22 3 1 12 24 16 13 14 16 6 24 12 22 12 6 22 5 24 13 13 6 6 8 14 2 16 20 10 23 24 3 13 10 13 6 24 22 13 3 22 1 23 16 24 16 13 19 16 22 13 l 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24. A
APU | 111 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Krypto 2 ristikon laatija: Erkki Vuokila 22 23 23 I 14 12 18 20 23 22 16 8 7 7 8 18 22 5 2 13 13 2 8 15 18 5 12 18 6 13 24 13 4 21 11 1 24 5 12 2 13 18 11 2 5 22 9 24 13 18 15 15 2 23 18 13 21 20 20 2 15 8 21 15 18 2 20 18 11 20 18 14 10 15 19 8 24 15 10 16 25 20 18 10 23 18 17 11 24 8 18 24 15 2 11 2 8 2 1 24 8 8 22 23 24 12 18 20 20 16 5 1 16 25 11 24 4 18 22 13 11 16 25 25 10 11 10 11 8 25 13 2 18 11 18 7 19 22 11 25 22 13 18 E 13 20 2 23 18 16 8 22 18 5 21 24 18 16 25 11 7 16 8 16 17 12 2 1 1 2 23 18 1 2 11 16 25 13 11 16 11 11 18 3 23 24 22 2 8 18 6 7 18 20 24 3 21 23 22 13 11 11 22 24 5 24 12 24 18 11 24 22 2 13 19 1 21 21 1 18 24 8 13 21 22 23 18 9 8 24 6 2 20 8 24 5 11 24 21 25 9 12 2 18 9 8 2 11 24 11 11 18 1 18 14 10 11 24 13 14 24 24 6 5 18 6 24 9 22 2 11 l 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25
Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Krypto 3 ristikon laatija: Erkki Vuokila 24 25 26 27 26 20 1 5 20 1 5 26 1 9 2 24 6 25 15 27 11 14 26 21 6 1 9 11 24 15 27 10 24 17 24 4 19 27 2 26 25 24 12 21 4 18 24 24 2 26 23 10 24 5 2 24 2 15 24 26 24 19 26 10 12 24 8 23 10 27 22 9 23 4 24 18 9 15 27 18 27 22 9 15 23 13 26 23 10 9 7 25 24 14 11 9 22 26 26 9 9 8 26 24 10 9 3 3 9 24 23 27 26 26 23 20 25 26 26 9 3 2 23 18 27 22 23 22 23 7 23 9 22 26 26 23 23 26 27 27 21 27 10 23 26 23 13 22 1 20 24 22 26 23 22 22 9 7 6 24 21 27 22 21 9 19 26 23 26 5 11 11 7 5 11 6 23 6 24 19 24 24 22 9 1 25 20 17 9 9 17 17 25 7 18 8 24 10 26 9 22 23 13 22 24 16 24 20 20 24 12 23 24 6 9 8 24 9 10 23 24 19 22 20 24 25 6 24 9 11 25 16 15 9 8 23 5 26 5 7 2 20 1 8 24 21 9 24 26 26 27 26 24 24 18 23 26 26 9 l 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27. 112 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. A
APU | 113 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Krypto 4 ristikon laatija: Erkki Vuokila 13 16 20 26 3 10 28 25 26 27 28 T 28 26 25 9 26 7 23 19 3 3 25 8 24 3 15 28 17 17 28 28 24 26 22 28 14 24 4 28 24 28 25 13 28 24 8 23 28 25 25 23 7 15 15 10 28 13 28 24 14 25 13 26 17 17 16 23 1 28 23 16 26 2 16 23 13 13 3 18 8 24 23 13 3 27 27 3 8 26 13 28 17 28 24 3 24 28 18 8 16 4 8 1 19 8 7 8 21 3 11 26 23 18 28 3 28 10 6 16 10 3 12 3 13 3 16 6 3 24 24 28 3 23 26 7 8 8 23 10 28 24 5 8 7 25 21 13 14 13 16 24 2 3 27 23 16 9 28 27 28 13 14 16 5 16 10 28 1 28 23 16 6 28 21 26 10 28 17 17 28 3 28 16 12 10 3 19 23 3 25 3 8 10 28 17 28 24 16 24 16 14 9 17 21 23 25 25 3 8 5 27 8 11 16 24 24 26 25 16 28 8 25 28 6 28 23 3 13 5 27 24 7 20 2 3 25 13 8 26 25 3 24 3 24 16 24 22 26 11 3 5 7 10 10 3 13 14 16 8 16 10 16 16 13 21 24 10 10 8 23 3 24 8 4 8 23 10 26 22 23 16 24 28 5 28 24 24 28 ll 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28
Manninen (HK) Heli Kärkkäinen (JW) Jaana Wahlström (PM) Pertti Mäkelä (JH) Juha Hietarinta (TMP) Toni Pitkälä (PL) Petri Lehtinen (I.J.L.) Ilmo Juhani Liljeroos (L.K.) Lauri Kärkkäinen Sisään ja ulos ristikon laatija: Erkki Vuokila Sisään: 1-4 Renvall 5-8 Menestysmusikaali 9-13 Osakkeille 14-19 Veden ympäröimiä 20-26 Etelässä 27-32 Espanjassa ennen 33-36 Eero 37-41 Pehmolelu 42-48 Jyräkin 49-53 Lisääntymisverbi 54-60 Kiskoilla kulkevia 61-64 Palanen 65-73 Pitää kilpailijat usein 74-81 Laadukas juhta 82-90 Limboten 91-100 Palomies Ulos: 100-97 1900-luku ja 2000-luku 96-92 Lenitan tukka yhä 91-86 Osua 85-79 Pyytäjälle hyvä järvi 78-70 Tien päällä kuunneltava 69-66 Hurriganesissa 65-59 Valittaa 58-53 Albert Järvisen soitin 52-46 Kumara 45-40 Harvey 39-30 Tarzanilla 29-23 Etuhalkio 22-16 Työteliäs 15-11 Porras 10-6 Kiva 5-1 Hurriganesissa ll Ratkaisusanat kirjoitetaan järjestyksessä numeroiden kertomiin ruutuihin. A. 114 | APU Lyhenteet: (EV) Erkki Vuokila (TP) Teemu Pallonen (MM) Markku Mäkelä (SK) Sampo Kontunen (PAM) P. Alemmat sanat tulevat sisältä ulos.
APU | 115 HUOM! Ristikkosivuilla vanha riviväli 10,8 pt! l Helpohko ll Vaikeahko lll Vaikea Sanaristit ristikon laatija: Erkki Vuokila ll P K M T S H N S U A A R E Y U I K U J A T O A T S A I T S I L A M U L U S U I T O U E R K O R I U I E I T I U N S T T A A T S I L T D M K P K L E R O E U A I I O N A T P E U S E L L I L A R I F A A A H I I A T O U S S E I T A N I Ä I T T I T I T Ä T A A A U K K P L T N L H O A Y E U I Ö V Ä Y S K Ö L Ä A L N E Ä Ä P I N Y K A K U E T P U A S L I V O V M R K K S I I A Ä I I I Ä T T Täytä ristien keskiosat niin, että jokaiseen ristiin muodostuu kahdeksan 8-kirjaimista sanaa.
Minkä ulkomaisen suosikkiyhtyeen kanssa samassa konsertissa Jormas ja Topmost esiintyivät Helsingin Messuhallissa 13.5.1967. 12. 6. 11. 41. 35. Kuka Suomen Neito aloitti televisiouransa TES-TV:n kuuluttajana vuonna 1957. Mikä oli 60-luvun katsotuin kotimainen elokuva: Käpy selän alla (1966), Pähkähullu Suomi (1967) vai Täällä Pohjantähden alla (1968). 38. 39. Milloin Suomessa tehtiin rahauudistus, jossa yksi markka alkoi vastata sataa vanhaa markkaa: 1960, 1963 vai 1965. Minkä lauluyhtyeen kaihoisia lauluja 50-luvulla olivat Hiljainen kylätie, Äidin syntymäpäivä, Taikayö ja Surujen kitara. Minkä nimisen suomenkielisen version Topmost-yhtye levytti Procol Harumin vuoden 1967 listahitistä A Whiter Shade of Pale. Kuka esitti ikimuistoisesti Riittaa elokuvassa Käpy selän alla. kuvat) 31. 25. Mitä television suosikkiohjelmaa uutistenlukijana tutuksi tullut Kauko Saarentaus juonsi 1960-luvun lopulla. 26. kysymykset Anita Salakari ja Juhana Salakari, kuvat A-lehtien kuvatoimitus 1. Entä kuka Suomen Neito aloitti samana vuonna Suomen Television kuuluttajana. Kuka sävelsi jättihitti Letkik sen, josta on levytetty satakunta versiota eri puolilla maailmaa. Kenen alkuperäiskappaleita olivat Lasse Liemolan suomeksi levyttämät Olen rakastunut, Olet kohtaloni ja Älä leiki rakkaudella. Kumpi Raittisen veljeksistä on vanhempi, Eero vai Jussi. Kuka esitti Suomeen rantautuneen hulavannevillityksen mainingeissa kappaleen Hula hula hula hoop elokuvassa Suuri Sävelparaa ti. 21. 36. Minkä yhtyeen laulusolistina Danny levytti kappaleen East Virgi nia. Kuka levytti laulun ensimmäisenä. Testaa, kuinka hyvin tunnet suomalaisen populaarikulttuurin historiaa. Minä vuonna Suomen Neito Armi Kuusela voitti Yhdysvalloissa käydyn, kaikkien aikojen ensimmäisen Miss Universum -kilpailun. Mikä vuoden 1967 listahitti alkoi sanoilla ”olet maamme armahin Suomenmaa”. 32. Kuka sanoi mitä. 40. 43. Kenen kuva oli uudistuksen jälkeisessä 100 markan setelissä. Kuka sävelsi, sanoitti ja esitti Tango Pelargonian, joka oli tarkoitettu tangoparodiaksi, mutta valloitti suomalaiset ja kiipesi vuonna 1965 listaykköseksi ohi Beatlesin ja Rolling Stonesin. Mitä ulkomailta lahjoituksena saatua virvoitusjuomaa Sotainvalidien Veljesliitto myi Helsingin kesäolympialaisissa 1952 varojen keräämiseksi. 30. 42. Mikä suomalainen rautalankayhtye nousi vuonna 1963 pinnalle tekemällä instrumentaaliversion vanhasta kansansävelmästä Emma. 15. Kenen tangolegendan läpimurtokappale oli foksi Liian paljon ra haa. 22. 20. 34. (ks. Nostalgiavisa 100 kysymystä. Kuka suomalaiskaunotar yllätti kansan menemällä Tokiossa nai. Kenen käännöshittejä 60-luvulla olivat Hymyhuulet, Kotihipat, Tunti vain ja Takaisin luontoon. 5. 7. 8. Minkä yrityksen mainoslauseita oli ”Markalla Mallorcalle ja kahdella Kanarialle”. 10. 9. Minä vuonna matkatoimistovirkailija ja mannekiini Pirkko Mannola valittiin Miss Suomeksi: 1958, 1961 vai 1964. 23. 28. 14. 37. Minä vuonna tapahtui The Beatles -yhtyeen läpimurto Suomessa lainakappaleella Twist and Shout. 16. 19. Minä vuonna suru valtasi Suomen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kuoltua 91-vuotiaana: 1951, 1954 vai 1957. Miten jatkuu laulu: ”Rovaniemen markkinoille vein mä Lapin kultaa / Sitähän on mulla niin kuin etelässä multaa...” 29. Kenen säveltämiä olivat elokuvassa kuullut kappaleet Laulu rakastamisen vaikeudesta ja Laulu kuolleesta rakastetusta. 3. 27. Milloin Yleisradio teki suuren musiikkipolitiikan muutoksen ja aloitti kevyttä musiikkia soittavan Sävelradion: vuonna 1960, 1963 vai 1965. 44. 18. Mitä suomalaista moottoriurheilun suurtapahtumaa järjestettiin äitienpäivänä vuodesta 1932 vuoteen 1963 saakka. Missä Brita Koivusen tunnetuksi tekemässä laulussa lauletaan: ”Kun nuoren miehen ujoimman / Näin pöydässä pienen kahvilan”. Mitä nuorison himoitsemaa muotivaatetta Mattisen teollisuus Oy alkoi valmistaa 1950-luvun lopussa. Kuinka monta erilaista autokorttia kuului Pauligin kahvipakettien keräilykuvasarjaan: 86, 156 vai 216. Minkä elokuvan tekemisestä Kipparikvartetti sai alkunsa. Kuka jäi ihmisten mieliin voittamalla syyskuussa 1968 kaatuilun epävirallisen suomenmestaruuskilpailun tv-ohjelmassa Jatkoaika. 33. Mitä rakastettua radion musiikkiohjelmaa kuunneltiin monissa 50ja 60-luvun perheissä ehtookellojen jälkeen. 4. 24. 116 | APU . 13. Mikä oli näyttelijä Leo Jokelan roolihahmon nimi Komisario Palmu -elokuvissa. Minkä suursuosioon nousseen lauluyhtyeen ensilevytys oli nimeltään Saimaan valssi. 17. 2. Kuka toimi television suosituimpiin ohjelmiin kuuluneen Levyraadin ensimmäisenä isäntänä sen alkaessa syksyllä 1961. Mistä radio-ohjelmasta tuttuja hahmoja olivat Tippavaaran isäntä, yleismies Jantunen ja Holger Lehmänen. Mistä sanoista lyhenne Jopo tulee
Ylös, ulos ja lenkille. B. Mitenkähän helevetin vaikeeta sitä on vanhana. 1 3 2 4. A. Muistakaa, lapset, syödä aamupuuronne! D. 30. Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta... C. Nuoruus on kuulemma kaikkein parasta aikaa. . APU | 117 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Kuka sanoi mitä
Kun letkajenkka alkaa, kummalla jalalla potkaistaan ensin. Kenen kanssa Pirkko Mannolalle kehittyy romanssi faktaa ja fiktiota sekoittavassa iskelmäelokuvassa Tähtisumua: Martti Katajiston, Esko Salmisen vai Leif Wagerin. Vastaus: 1. Minkä tuotteen mainoshenkilöksi valittiin vuonna 1950 käkisalmelaissyntyinen, 18-vuotias Sinikka Kekki. Entä kuka oli Pätkä. Mikä 60-luvulla suomalaisten sydämiin laulettu tango päättyy sanoihin ”Vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan”. Entä kuka oli samana vuonna suosituin ulkomainen miesnäyttelijä: Rock Hudson, James Dean vai Tony Curtis. 52. 70. Millä kappaleella Katri Helena olisi Suomen kansan mielestä varmasti voittanut vuoden 1965 Euroviisut, jos hänet olisi valittu kilpailuun. 47. 64. Minkä nimisen suomenkielisen version Simo Salminen ja Spede Pasanen levyttivät The Beatles -hitistä Yellow Submarine. Minkä 1950-luvun suosikkiyhtyeen muodostivat Hertta Väkeväinen (myöh. Kuka oli Tauno Palon vastanäyttelijänä vuoden 1953 kotimaisessa elokuvassa Maailman kaunein tyttö. 63. ____ Mannerheimin ratsastajapatsas paljastetaan Helsingissä. Minä vuonna chinchillaturkissa ja uimahousuissa esiintyvä matkailukeisari Kalevi Keihänen perusti Keihäsmatkat: 1965, 1967 vai 1969. Järjestä kuvat aikajärjestykseen. ____ 5. ____ 4. Mitä The Beatles -elokuvaa on esitetty Suomessa nimellä Yeah! Yeah! Tässä tulemme!. C Ensimmäinen Aku Ankka -lehti ilmestyy Suomessa. Järjestä kuvat aikajärjestykseen.. kuvat) 61. 65. 56. 58. Minä vuonna 16-vuotias helsinkiläinen koulupoika Kaj Järnström kruunattiin Suomen ensimmäiseksi rock-kuninkaaksi: 1955, 1959 vai 1963. (ks. E D Jopojen valmistus alkaa. 62. 118 | APU misiin ulkomaalaisen Virgilio Hilarion kanssa. 57. Heinonen) ja Tamara Hramova (myöh. Milloin herkästi vuotavat maitopussit tulivat Suomen kauppoihin: 1963, 1965 vai 1967. Kenen naislaulajan ikimuistoisesti tulkitsemia kappaleita 50ja 60-luvulla olivat Lazzarella, Mandshurian kummut ja Muistojen Bulevardi. Louhivuori), Anna-Liisa Väkeväinen (myöh. A Tuntematon sotilas ilmestyy. 53. Kenet äänestettiin vuoden 1958 suosituimmaksi ulkomaiseksi naisnäyttelijäksi Elokuva-Aitan lukijaäänestyksessä: Elizabeth Taylor, Ingrid Bergman vai Romy Schneider. 59. 48. 55. 71. Mikä lauluyhtye levytti 60-luvun lopun kestosuosikiksi nousseen Iltatuulen viestin, joka pysytteli Yleisradion Lista-ohjelman listalla kaikkiaan yli 90 viikon ajan. Kuka esitti Pekka Puupäätä kaikissa kolmessatoista Pekka ja Pätkä -elokuvassa. Mitä taiteilijanimeä hän myöhemmin käytti. Kenen laulamana tämä tango nousi suursuosioon. Mikä oli Suomen yleisin automerkki vuoden 1963 alussa: Skoda, Moskvitsh vai Volkswagen. Kenen läpimurtokappaleita olivat Diivaillen ja Anna pois. 54. Missä 60-luvun suosikki-iskelmässä lauletaan ”Kevät siivin iloisin, liihottelee meillekin / Pyöritellen tullessaan, aurinkoista vannettaan”. 60. 45. 60. 50. 49. Kenen rakastettuja tangolevytyksiä 50ja 60 -luvuilla olivat Illan viimeinen tango, Tango d’amore ja Sä kuulut päivään jokaiseen. 69. ____ 3. Dernjatin). B Fiskarsin oranssien saksien valmistus alkaa. 66. 46. Minkä väristä timanttia etsittiin alkuperäisessä, 1951 ilmestyneessä Kadonnut Afrikan tähti -pelissä. 72. ____ 2. 68. 67. Kuinka monta kertaa askelsarjan lopussa hypitään tasajalkaa eteenpäin: yksi, kaksi vai kolme. Kuka näytteli Noin 7 veljestä -elokuvassa trubaduuria ja lauloi elokuvan punaisena lankana kulkevan balladin, Seitsemän kertaa seitsemän. 51
Olisi hyvä, jos kuva olisi Jatkoajan ajoilta eikä esim. Kuvassa Kylli-täti maalaamassa (Kylli Koski), esim. Kenen säveltämässä ja esittämässä laulussa lauletaan: ”On sillä uniset tossut, ja niillä se sipsuttaa. Kuinka monta olympiakultaa kisojen sankari, Tšekkoslovakian Emil ”Satupekka” Zátopek voitti. Kuka oli Olavi Virran vastanäyttelijänä elokuvissa Kaksi vanhaa tukkijätkää ja Minä soitan sinulle.. 81. APU | 119 . 76. Kuka Kipparikvartetin jäsen näytteli radiossa ja teki television viihdeohjelmia, saaden Telvis-patsaan vuoden 1963 suosituimpana tv-esiintyjänä. 84. [Taittajalle: tehtävässä on 8 kuvaa elokuva/tv-hahmoista, ja lukijan täytyy nimetä roolihahmot. Minkä yhtyeen rumpalina suklaasilmä Johnny Liebkind aloitti musiikkiuransa. Hän esiintyi yhdessä elokuvassa (Majuri maantieltä) mutta paremmin hänet muistetaan lapsille tarkoitetusta Sirkus Papukaija -ohjelmasta. 1 2 3 5 6 7 8 4 SF /K AV I Ilk ka Ra nt a/ Le ht ik uv a. 90. Entä kuka sytytti olympiatulen Stadionin tornin huipulla. 100. Minä vuonna Suomen sotakorvausten viimeinen erä saatiin viimein maksettua Neuvostoliitolle. S. 79. Minkä elintarvikkeen säännöstely loppui sodan jälkeen viimeisenä, 1.3.1954. 5. Mallikuva on Jatko-ajasta, kuvassa on mukana hänen kaksi kaverustaan, jotka voisi rajata pois. 95. Kuka valloitti suomalaiset kappaleilla Kuinka rakkaus alkoi, Kumipallo ja Maailman paras levy. . Nämä ao. Kaijaa näytteli Eila Roine ja Heikkiä Vili Auvinen. Mikä on roolihahmon nimi. Kenen 60-luvulla levyttämiä jenkkoja olivat Letkis, Minne tuuli kuljettaa ja Puhelinlangat laulaa. 2. 85. Kuvassa Pekka ja Pätkä -elokuvien Justiina (Siiri Angerkoski), esim. Kenen laulamana Toivo Kärjen ja Reino Helismaan tango Täysikuu kuultiin ensimmäisen kerran. Kaikki painettava teksti on boldattuna.] 1. 83. (ks. 7. Millä kappaleella Laila Kinnunen edusti Suomea, kun osallistuimme ensimmäistä kertaa Euroviisuihin vuonna 1961. 82. Pula-ahoa Spede Pasasen radio-ohjelmissa Ruljanssiriihi ja Hupiklubi. "filmirullalle" tai millä tavalla taittaja haluaakaan tehdä. Minkä musiikillisen tv-ohjelman vakiotähtenä Laila Kinnunen esiintyi vuosina 1960–66. 87. 98. Mistä Suomessa suositusta The Beatles -kappaleesta mm. Minkä suomalaisen euroviisun levyttivät 60-luvulla sekä Marion Rung, Laila Kinnunen että Kai Lind. Mikä on roolihahmon nimi. 94. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Minä vuonna Edvin Laineen Tuntematon sotilas tuli elokuvateattereihin: 1955, 1958 vai 1961. Hän teki myös keikkoja Suhina-Lempenä. Kuvassa Tuntemattoman sotilaan Hietanen (Heikki Savolainen), esim. Mistä The Beatles -yhtyeen hitistä Jormas-yhtye teki vuonna 1967 suositun käännösversionsa Rööperiin. Kuvia voi vähentää, jos on taittajan mielestä liikaa (mutta siinä tapauksessa myös vastaukset pitää korjata oikein). 3. 77. kuvat ovat esimerkkikuvia. Kuvassa Severi Suhonen (Esa Pakarinen), hahmo esiintyi mm. Danny sekä Eero ja Jussi & The Boys levyttivät käännösversion Kaikki rakkauteni. myöhemmiltä vuosilta, joissa on vähän erinäköinen. 8. 78. Kuka urheilulegenda toi Suomen halki matkanneen olympiasoihdun Helsingin Olympiastadionille olympialaisissa 1952. Se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.” 96. Kuvat voi taitossa laittaa esim. 88. Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa ja sen jatko-osissa. 93. 90. 74. Kuinka monta tuntia 16-vuotias Tuula-Kaija Rämö ja 21-vuotias Seppo Haltsonen tanssivat twistiä yhteen menoon tehdessään twistin maailmanennätyksen keväällä 1963: 40, 50 vai 60 tuntia. 90. 97. 89. Kuka veti Laatikkoleikkiä Lenita Airisto apulaisenaan. 80. Kuka levytti Suomen listaykköseksi vuonna 1968 kivunneen, ruotsalaista perua olevan iskelmän Vanha holvikirkko. . 4. Kuvassa Fakiiri Kronblom (Nils Hedengren). 86. Vastaukset (vastauksissa kysymyksen 90 kohdalla): 1=Komisario Palmu (Joel Rinne), 2= Justiina (Siiri Angerkoski), 3=Severi Suhonen (Esa Pakarinen), 4= Kylli-täti (Kylli Koski), 5=Hietanen (Heikki Savolainen), 6= Heikki ja Kaija (Vili Auvinen ja Eila Roine), 7=Suhina-Lempi (Mai-Brit Heljo), 8=Fakiiri Kronblom (Nils Hedengren) RATKAISUDOKKARISSA 2 JA 4 OLIVAT TOISINPÄIN.... Kuvassa Heikki ja Kaija -tv-sarjan Heikki ja Kaija. kuvat) 91. 75. Mitä 50ja 60-lukujen suosittua kulkuvälinettä nurmolainen E. Kuka oli show’n naissolistina. 99. Kuvassa Suhina-Lempi, joka oli Jatkoaika-ohjelmassa sketsihahmona (Putka-tv). Minkä nimisessä television viihdeohjelmassa esitettiin suosittua osiota nimeltään Laatikkoleikki. 92. illalla.... Kuka esitti karskipuheista papukaija G. Jokaisen kuvan yhteyteen tulee kuvan numero (1-8). 6. TAITETTU NIIDEN MUKAAN ELI KYLLI 2 JA JUSTIINA 4 73. Kuvassa Komisario Palmu (Joel Rinne), esim. Näytteli MaiBrit Heljo. Minkä niminen oli ensimmäinen Danny-show, joka lähti kiertämään Suomea vuonna 1966. Lahtinen teki (ja tekee yhä) sarjavalmistuksena. Minä vuonna teini-idoli Paul Anka tuli ensimmäistä kertaa Suomeen ja aiheutti Linnanmäellä ikimuistoista hysteriaa: 1956, 1959 vai 1962. Mikä on roolihahmon nimi
120 | APU R a tk a is u t H A L J A K K A N A K E T K L U B I P I H I P I A N E K O N O M I A T O A L T A P I A T L A S S E V I R E N A L A T E S K O J A K I T E M A L I V A T O L L I Ä E A S T E O O S T O S A T A N I T A A N A T A U M I T V I T R I I N I J N U H A I H M E S I P O O K A N S A T U N H O U R A T N A A R M U T I T K U T O K A I S U U S V A K O H A N K K R I M U I N T I L A A K I L A S T A L O A O MM E L A D A M P A S S A T A A R S E N A L A S O K K E L O L A P E L I E D S E T A K A T O A V A T A V A J A S A A L I S A L I N S A L E S L A A V I T S A N A I L A N A T V I T S I A M U N A I S Ä T A L A T I O S U M A P A L O T L E V Ä T E S A T O S A T O N T I U K A T A N U O T T I A P A J A A S U T T A J A T G A T T A U N T O A L K O K A M E R U N R Y S Ä T A J A L O K I V I K A S T E I N U A M A K S A T O T U S T I K A T U K A N I S U P O I R T I K A I N U U T I K I A A V E A R K U K S A O L Y M P I A L A I S T E N A V A J A I S E T M E N O S S A O L I I V I T K A I H I I S K U K O N E A A R I O P U S P A O T L O T J A O U L U T R A P A H M A A L P O O J A T R A J A T U T A S I A T O N I S T U A E H T O T O S I S O T A O P I T S A L I Ä K E E T O J A T L I T R A T A H O Y L I O P P I L A S K O K S I L A V I Ä A O R A V A T S U T A T A A U P U K A T O S V E I K S E L L U U S I L A K K I O S T O B A A L N U N N A T K U A K A I K U R E A A A S I A L A I S M A A O M I T U I N E N I R S T A A T R A T A K I T A R I K E T I S O N T A A R O O R A A T R O I S T O I L M A L A T T A L T A I N A U U L L A S S S U K U L A I S M I E S S U S H I T T A MM A O N E A V I I L E Ä T T O T T U A A I T T A A K A I G R A N T R E U N A E S T E R T T A N J A A A S A T A A S I U T A I P U M U S S T A R K V E T E L I L E V O A H A A P A R A N T A A S A T A H M A T I K A G E I S H A T A H A B A L A T A L O T E N A M O R A N L R M A R T I N A K E M I E A N I K O N I T S U O P E I N L I R O I L T A H E P B U R N J I R A N E S I I N K A U N I S A S S A M E S S E E T T A U N O H K E P U S O R S A U P O T U S A S I A T R O B E R T E S S I I R A K I Z U M I V P A N E E L I M I K A A S A T I M P A L A T U A M U T I N A S I L T A N E N I L I A T R O O L I T E D U S T A T V O I M A S A N A S Y K E S A M U M A L U I S A L K U P A I N U O T T A T A O R M I N A T E I R A K N A A T E L I K U H I N A L I I T U V I T K A S T E L U T A N S A I T A S Y S I I L O T S L Y K S E Y S L A T O E B A N R A A S T I N U T R O M U Ä R R Ä I T A L I A B T E V Ä S M Ä S R I S T I T E L Ä K E R A H A T A N T U R I K I L O T M E S I O U R A L L A P I T U U T T A T A K A N A S Ä Ä T Y R E E T I S K U T A R M I T L U O L A N A U L A M O S K A K I R I T O L I O T A N S A T T A A L A T A K S A K A A R H A S I S S A T S I A L A T A L O T H A L U T E V A K A V A A N A B O L I N E N U K O P I T R O M U K A S A T E A K S T A R R A T R K V U T E L I J A T K U T U P Ä Ä R Y N Ä A S T U J A Ä E S K I L P O S T I M E R K I T S E S O I H T U P A K A T A Ä L Y K Ä S M A K E I N E N P T O S I A L I A S O A I N A R I L T A E H T A U V E P S Ä M A I N E K E L O T E N E T Ä M A H A T I M E L Ä N L A K O A V A K E R Ä I L Y E R I T E S A N N I A S T A T A M O S I H O T K A L A H A R A A I K A K A U S I T R A B A N T I T I R O T T A K I A L U U T A J A A J O Y E T A N A I T I K A T Ä L E V Ä T H U T E R A I S Ä T Y L Ä S A V O O L O T K U T U T A T A M I T T E T R A M P T K I K A T V A M P U J A H U R S T I A L A B A M A O U S E A N A S A E T E I S E T I I S K Ä E T O N T I L A M I S S A T A U P E U S I A A L I A S L O R U T U S V A T T V A L M I S T E T T U J A H A R M O N I A O M I A O I L O I T A I K O N I R U M A T O K I N E N Ä T L A T K I A A M A N D A E E S T I T I E T S A T A S A N T A A L I T S E T A U S K L E E O N T A R I O L S K A T I H M E M I E H U U S K O E A R K O O T D A N I E L L E R T A H O T U T U A I T E E T U N E L I A S O S S I P A P E T E S T A R T A A T E L I A L A M Ä K I A S E T T E L U T L U U N O T V S O I J A R A N S K A S E L O S T A A U O S A M I T N I L S E N O L A G R O O P N I I N J T O D E T A K A S A T N E S S E U A P R A M P A K O K O U S P A J A N A P U T T E L U T K A A N O N A P U R I R A V I T A U N H O S A T U T T A V A T H U L I N A V I A T A L L U A M A R L A T V A O K S A I N I A V A T I M R I E T A S K E M I A U K A A S I L A D A A L A I N L A A R S A L I T T I I R I K K A T K O T O N A A N N O S O P A S T I N N L I M E R I K A I R A A N O A A A L E P I I R A A T A P K I I N N E O T I S S T E F A N A A R I L A T O L A U T A N E N T U S S A R I T A U N A N A A S K O O J U L K I K U L K U N E U V O U R E A M U U T U T E L I A S N A T A I S T A N T I K U T E T U P U S K U R I T T A U N O N A S U S O S E O M I S T U S H E I T E T Y T O K S A L A I T I I R A I L U E T S I N N Ä T L N H L O K A I S E T P I L K K A A K I R A R O T U I H A A V A S I K K A P A R I T I M A A M I E L I A S K A N I L I A T I S T U N T O U N O S T O K S E T E S P A I Ä I T I M E H U T O P Ä K I Ä T H A L I N O I N I A L P P I M A I S E M A S S A P I S T Ä Ä A N N I K A A M O L V I L A S S O K I L T T I T A I T A V A T K L A N I U R V E T O I S A U J O T V I I K A T E L E I P Ä K O R I O T S A T L A I S K A U N E T I I M U R I A S U T R E E T T U T U T T A S A T A I S T A A P A T I A T E L A J E T U O S A T E O K S E T P O T E R O M I T E N S L A M E R S E O S R A K E T I T H A L O O T N Ä M Ä E T A N A U K I T O H E T A H V V S U T A I S U T L A I N A I L U S T P P A I N O K S E T A T H O S S A A R N I A K L A U L E L U L I O T T A J A T I N R I U V A A T I A O O A T R O S I A T A N K E U S S E I T T I A S E M A H A L L I E J O K I A L U T L U N T U V A K R I T O L A T N A A R A P U O M I E O E V A R M A A N A L K A N U T L A A K S O T T E N O V I R O M R A T S I A T N A V E T A T A L A T A S O O V E T N A T A L A K I T T A V A T A H O L A A I L A I N H O T S E I S K E I S A R I N N A K N E R O N T U R A T H A I K A R A T A L O E K I T I E N K E L I T A K A S I A T E N I D L U M O S I P E R I A L A S I T T E E T O A L A S T I O S T O T T L A J I K E S A M U T A P I T A L A N V U O R I S T O R A T A L R A H I T S I T E N S T A U L U A S U K A S T O R A A H D A S T Ä T I K A K S I N A U P O T A V I I M E C S U T A T A O P A S M I K K O N T U P L A O V E L A P L I U K A S L I F T I I M P I A N K E A T I D E A T J A O S T E K O A U L A T S Ä Ä L I T A N I T A T A T A L A T A S O 22 O 23 L 23 L I 14 J 12 V 18 I 20 K 23 L 22 O 16 Y 8 R 7 Ö 7 Ö 8 R 18 I 22 O 5 H 2 E 13 N 13 N 2 E 8 R 15 P 18 I 5 H 12 V 18 I 6 C 13 N 24 A 13 N 4 D 21 U 11 T 1 M 24 A 5 H 12 V 2 E 13 N 18 I 11 T 2 E 5 H 22 O 9 G 24 A 13 N 18 I 15 P 15 P 2 E 23 L 18 I 13 N 21 U 20 K 20 K 2 E 15 P 8 R 21 U 15 P 18 I 2 E 20 K 18 I 11 T 20 K 18 I 14 J 10 Ä 15 P 19 W 8 R 24 A 15 P 10 Ä 16 Y 25 S 20 K 18 I 10 Ä 23 L 18 I 17 F 11 T 24 A 8 R 18 I 24 A 15 P 2 E 11 T 2 E 8 R 2 E 1 M 24 A 8 R 8 R 22 O 23 L 24 A 12 V 18 I 20 K 20 K 16 Y 5 H 1 M 16 Y 25 S 11 T 24 A 4 D 18 I 22 O 13 N 11 T 16 Y 25 S 25 S 10 Ä 11 T 10 Ä 11 T 8 R 25 S 13 N 2 E 18 I 11 T 18 I 7 Ö 19 W 22 O 11 T 25 S 22 O 13 N 18 I E 13 N 20 K 2 E 23 L 18 I 16 Y 8 R 22 O 18 I 5 H 21 U 24 A 18 I 16 Y 25 S 11 T 7 Ö 16 Y 8 R 16 Y 17 F 12 V 2 E 1 M 1 M 2 E 23 L 18 I 1 M 2 E 11 T 16 Y 25 S 13 N 11 T 16 Y 11 T 11 T 18 I 3 B 23 L 24 A 22 O 2 E 8 R 18 I 6 C 7 Ö 18 I 20 K 24 A 3 B 21 U 23 L 22 O 13 N 11 T 11 T 22 O 24 A 5 H 24 A 12 V 24 A 18 I 11 T 24 A 22 O 2 E 13 N 19 W 1 M 21 U 21 U 1 M 18 I 24 A 8 R 13 N 21 U 22 O 23 L 18 I 9 G 8 R 24 A 6 C 2 E 20 K 8 R 24 A 5 H 11 T 24 A 21 U 25 S 9 G 12 V 2 E 18 I 9 G 8 R 2 E 11 T 24 A 11 T 11 T 18 I 1 M 18 I 14 J 10 Ä 11 T 24 A 13 N 14 J 24 A 24 A 6 C 5 H 18 I 6 C 24 A 9 G 22 O 2 E 11 T 13 T 16 E 20 Q 26 U 3 I 10 L 28 A 25 S 26 U 27 K 28 A T 28 A 26 U 25 S 9 M 26 U 7 Y 23 R 19 B 3 I 3 I 25 S 8 O 24 N 3 I 15 Z 28 A 17 P 17 P 28 A 28 A 24 N 26 U 22 G 28 A 14 Ä 24 N 4 C 28 A 24 N 28 A 25 S 13 T 28 A 24 N 8 O 23 R 28 A 25 S 25 S 23 R 7 Y 15 Z 15 Z 10 L 28 A 13 T 28 A 24 N 14 Ä 25 S 13 T 26 U 17 P 17 P 16 E 23 R 1 W 28 A 23 R 16 E 26 U 2 V 16 E 23 R 13 T 13 T 3 I 18 J 8 O 24 N 23 R 13 T 3 I 27 K 27 K 3 I 8 O 26 U 13 T 28 A 17 P 28 A 24 N 3 I 24 N 28 A 18 J 8 O 16 E 4 C 8 O 1 W 19 B 8 O 7 Y 8 O 21 Ö 3 I 11 H 26 U 23 R 18 J 28 A 3 I 28 A 10 L 6 F 16 E 10 L 3 I 12 X 3 I 13 T 3 I 16 E 6 F 3 I 24 N 24 N 28 A 3 I 23 R 26 U 7 Y 8 O 8 O 23 R 10 L 28 A 24 N 5 D 8 O 7 Y 25 S 21 Ö 13 T 14 Ä 13 T 16 E 24 N 2 V 3 I 27 K 23 R 16 E 9 M 28 A 27 K 28 A 13 T 14 Ä 16 E 5 D 16 E 10 L 28 A 1 W 28 A 23 R 16 E 6 F 28 A 21 Ö 26 U 10 L 28 A 17 P 17 P 28 A 3 I 28 A 16 E 12 X 10 L 3 I 19 B 23 R 3 I 25 S 3 I 8 O 10 L 28 A 17 P 28 A 24 N 16 E 24 N 16 E 14 Ä 9 M 17 P 21 Ö 23 R 25 S 25 S 3 I 8 O 5 D 27 K 8 O 11 H 16 E 24 N 24 N 26 U 25 S 16 E 28 A 8 O 25 S 28 A 6 F 28 A 23 R 3 I 13 T 5 D 27 K 24 N 7 Y 20 Q 2 V 3 I 25 S 13 T 8 O 26 U 25 S 3 I 24 N 3 I 24 N 16 E 24 N 22 G 26 U 11 H 3 I 5 D 7 Y 10 L 10 L 3 I 13 T 14 Ä 16 E 8 O 16 E 10 L 16 E 16 E 13 T 21 Ö 24 N 10 L 10 L 8 O 23 R 3 I 24 N 8 O 4 C 8 O 23 R 10 L 26 U 22 G 23 R 16 E 24 N 28 A 5 D 28 A 24 N 24 N 28 A P K M T S H N S U A A R E Y U I K U O L A A J A T O I V O L A T S A L O N G I T S I S Ä T I L A M U I S T E L U S U O S I K I T O U T S I D E R K O N T T O R I U I E I T I U N S T T A A T S I L T D M K P K L E R O E U A I I O N G I N N A T P E L A S T U S E L E K I E L I L A I S K U R I F A N I T T A A H I S T O R I A T O D I S T U S S E S O N G I T A N I Ä I T T I T I T Ä T A A A U K K P L T N L H O A Y E U I Ö V Ä K E V Y Y S K Ö N K K Ö L Ä A L A R I N N E Ä Ä N I O P P I N Y K Y A I K A K U O L L E E T P U U H A K A S L I K I A R V O V M R K K S I I A Ä I I I Ä T T 12 U 1 L 14 S 21 K 22 A S 23 E 24 T 24 T I 20 H 7 Y 17 Ö 24 T 7 Y 22 A 7 Y 16 O 6 N 8 M 17 Ö 17 Ö 18 R 23 E 10 D 10 D 13 I 6 N 4 G 22 A 1 L 3 P 13 I 24 T 13 I 15 Ä 8 M 23 E 24 T 3 P 24 T 11 B 16 O 6 N 6 N 13 I 23 E 18 R 22 A 1 L 13 I 9 C 13 I 22 A 8 M 5 F 22 A 18 R 12 U 21 K 13 I 5 F 12 U 22 A 18 R 12 U 16 O 20 H 16 O 22 A 14 S 13 I 23 E 8 M 23 E 6 N 2 J 12 U 8 M 3 P 3 P 22 A 3 P 1 L 13 I 5 F 24 T 13 I 8 M 21 K 1 L 18 R 5 F 18 R 23 E 10 D 13 I 1 L 21 K 13 I 23 E 1 L 24 T 16 O 8 M 16 O 6 N 13 I 9 C 22 A 10 D 16 O 11 B 22 A 8 M 22 A 21 K 13 I 15 Ä 13 I 22 A 24 T 18 R 13 I 22 A 22 A 22 A 14 S 11 B 23 E 14 S 24 T 13 I 10 D 16 O 19 V 23 E 18 R 12 U 5 F 22 A 1 L 12 U 6 N 23 E 17 Ö 24 T 13 I 23 E 1 L 22 A 4 G 23 E 18 R 23 E 4 G 18 R 23 E 13 I 3 P 3 P 13 I 24 T 22 A 6 N 4 G 16 O 11 B 16 O 6 N 24 T 24 T 16 O 14 S 17 Ö 17 Ö 8 M 22 A 3 P 7 Y 6 N 24 T 15 Ä 24 T 15 Ä 19 V 13 I 6 N 24 T 13 I 24 T 21 K 23 E 12 U 18 R 12 U 12 U 12 U 21 K 13 I 18 R 2 J 23 E 16 O 20 H 11 B 11 B 20 H 15 Ä 21 K 21 K 13 I 7 Y 1 L 13 I 11 B 23 E 18 R 16 O 9 C 22 A 3 P 16 O 6 N 23 E 21 K 2 J 15 Ä 24 T 24 T 13 I 23 E 22 A 1 L 12 U 22 A 19 V 23 E 24 T 15 Ä 15 Ä 22 A 3 P 1 L 12 U 24 T 16 O 13 I 14 S 16 O 6 N 24 T 12 U 22 A 12 U 6 N 22 A 5 F 24 T 13 I 13 I 6 N 6 N 8 M 14 S 2 J 16 O 20 H 10 D 23 E 24 T 3 P 13 I 10 D 13 I 6 N 24 T 22 A 13 I 3 P 22 A 1 L 23 E 16 O 24 T 16 O 13 I 19 V 16 O 22 A 13 I 24 A 25 U 26 T 27 O 26 T 20 L 1 Ö 5 Y 20 L 1 Ö 5 Y 26 T 1 Ö 9 I 2 H 24 A 6 K 25 U 15 D 27 O 11 S 14 B 26 T 21 G 6 K 1 Ö 9 I 11 S 24 A 15 D 27 O 10 R 24 A 17 P 24 A 4 Z 19 J 27 O 2 H 26 T 25 U 24 A 12 C 21 G 4 Z 18 V 24 A 24 A 2 H 26 T 23 E 10 R 24 A 5 Y 2 H 24 A 2 H 15 D 24 A 26 T 24 A 19 J 26 T 10 R 12 C 24 A 8 M 23 E 10 R 27 O 22 N 9 I 23 E 4 Z 24 A 18 V 9 I 15 D 27 O 18 V 27 O 22 N 9 I 15 D 23 E 13 X 26 T 23 E 10 R 9 I 7 Ä 25 U 24 A 14 B 11 S 9 I 22 N 26 T 26 T 9 I 9 I 8 M 26 T 24 A 10 R 9 I 3 F 3 F 9 I 24 A 23 E 27 O 26 T 26 T 23 E 20 L 25 U 26 T 26 T 9 I 3 F 2 H 23 E 18 V 27 O 22 N 23 E 22 N 23 E 7 Ä 23 E 9 I 22 N 26 T 26 T 23 E 23 E 26 T 27 O 27 O 21 G 27 O 10 R 23 E 26 T 23 E 13 X 22 N 1 Ö 20 L 24 A 22 N 26 T 23 E 22 N 22 N 9 I 7 Ä 6 K 24 A 21 G 27 O 22 N 21 G 9 I 19 J 26 T 23 E 26 T 5 Y 11 S 11 S 7 Ä 5 Y 11 S 6 K 23 E 6 K 24 A 19 J 24 A 24 A 22 N 9 I 1 Ö 25 U 20 L 17 P 9 I 9 I 17 P 17 P 25 U 7 Ä 18 V 8 M 24 A 10 R 26 T 9 I 22 N 23 E 13 X 22 N 24 A 16 W 24 A 20 L 20 L 24 A 12 C 23 E 24 A 6 K 9 I 8 M 24 A 9 I 10 R 23 E 24 A 19 J 22 N 20 L 24 A 25 U 6 K 24 A 9 I 11 S 25 U 16 W 15 D 9 I 8 M 23 E 5 Y 26 T 5 Y 7 Ä 2 H 20 L 1 Ö 8 M 24 A 21 G 9 I 24 A 26 T 26 T 27 O 26 T 24 A 24 A 18 V 23 E 26 T 26 T 9 I RISTIKKO 1 RISTIKKO 8 RISTIKKO 9 RISTIKKO 10 RISTIKKO 11 KRYPTO 1 KRYPTO 2 KRYPTO 3 KRYPTO 4 SANARISTIT RISTIKKO 2 RISTIKKO 3 RISTIKKO 4 RISTIKKO 5 RISTIKKO 6 RISTIKKO 7 SISÄÄN JA ULOS: ESSICATSANNITSAARETTUUSULAPESETAAVENNALLETIEKONEKUTEARATIKATSIRUNUMEROIDAROTUAASIALAKAUTTASAMMUTTAJA
Masa Niemi (Martti Niemi) 48. Laila Kinnusen 67. 1=Komisario Palmu (Joel Rinne), 2=Kylli-täti (Kylli Koski), 3=Severi Suhonen (Esa Pakarinen), 4=Justiina (Siiri Angerkoski), 5=Hietanen (Heikki Savolainen), 6=Heikki ja Kaija (Vili Auvinen ja Eila Roine), 7=Suhina-Lempi (MaiBrit Heljo), 8=Fakiiri Kronblom (Nils Hedengren) 91. Armi Kuusela 73. All My Loving 83. Etsivä Kokki 7. Johnnyn (Johnny Liebkind) 34. Valoa ikkunassa 75. Romy Schneider 64. J. 1963 19. Kauko Käyhkö (Justeeri) 30. Keihäsmatkojen 6. Kauko Käyhkö 100. Danny / Ilkka Lipsanen 53. Metro-tytöt 55. Jameksia (James Dean Style / James-farmarihousuja) 27. 1D (Timppa/Pekka Autiovuori, Käpy selän alla), 2A (Niilo Tarvajärvi, Tervetuloa aamukahville), 3C (Markus-setä/ Markus Rautio, Lastentunti), 4B (Pätkä/Masa Niemi, Pekka ja Pätkä -elokuvat) 31. Jokaisen Polkupyörä 4. 216 42. 1967 66. Olavi Virta 26. V. Leo Jokela 99. Eino Grönin (1959) 14. Kaj Chydeniuksen (sanoittaja Marja-Leena Mikkola) 38. Kipparikvartetin 40. Snellmanin 20. Kolme 52. Jatkoaika 22. Lauantain toivotut levyt 25. 1959 74. 1=C(1951), 2=A(1954), 3=E(1960), 4=D(1965), 5=B(1967) 61. Vesa-Matti Loiri 15. Vasemmalla 51. 60 tuntia 95. Kuukauden suositut 93. Eino Grönin 56. Kahvin 76. Jussi (s. 1963 36. A Hard Day’s Night 50. Rauno Lehtinen 43. Paavo Nurmi 80. Ryysyranta 16. Anneli Sauli 78. Metro-tyttöjen 8. The Beach Boysin 23. Rock Hudson 65. Palapeli 85. Lasse Liemolan 46. Ruma-relluma-rilluma-rei, mulla on sitä, toisilla ei 29. Moskvitsh 57. Tipi-tii Lähetä kysymyksesi Apu-klinikan asiantuntijoille! Apu uudistuu numerosta 3/2020 alkaen. Kari Kuuva 41. Timantinkova Danny Show 88. Penny Lane 79. Jaakko Jahnukainen 3. Suklaasydän 2. Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta 21. Punaista 59. The Islandersin 11. Olavi Virran 84. Teija Sopanen 33. 1952 10. Esa Pakarinen 47. Tipi-tii 49. 1959 62. Paul Ankan 18. Sen jälkeen jokaisesta Avun numerosta löytyy Apu-klinikka, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden terveys-, ravitsemusja painonhallintakysymyksiin. 1955 97. 1965 54. Kankkulan kaivolla 39. 1963 44. Tapio Rautavaaran 96. Potkukelkkaa 92. Kristiina Halkola 37. 1952 90. Keltainen jäänsärkijä 69. Eero Raittinen 77. 1943) 9. Anki Lindqvist 89. Aikamiehet 68. Niilo Tarvajärvi 86. Kolme (5 000 m, 10 000 m, maraton) 82. Pirkko Mannola 87. Pauligin kahvin (Paula-tyttö) 72. Merisairaat kasvot 28. The Sounds 5. Eläintarhan ajot 12. Lenita Airisto 32. Reijo Taipaleen 71. Täällä Pohjantähden alla 13. APU | 121 Nostalgiavisan vastaukset: 1. Hannes Kolehmainen 81. Coca-Colaa 35. Katri Helenan 98. Minne tuuli kuljettaa 58. 1957 17. Rock-Jerry / Jerry 63. Esko Salmisen 60. Apu-klinikassa vastaavat vuorollaan Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen (joka toisessa numerossa, kuten tähänkin asti) Ravitsemusasiantuntija Reijo Laatikainen (kerran kuussa) Lääketieteen lisensiaatti Katja Murtoniemi (kerran kuussa, erikoisalueena naisten terveysongelmat ja gynekologia) Voit lähettää sinua askarruttavan kysymyksen jo nyt lomakkeella, joka löytyy Avun verkkosivuilta osoitteesta www.apu.fi/teemat/apu-klinikka Kysy terveydestä – Apu-klinikka vastaa! Ad ob e St oc k. Armi Kuusela 45. The Soundsin 94. Satumaa 70. 1958 24
122 | APU Jouluterveisiä 60 vuoden takaa. Nykyisin 93-vuotias Bruun on edelleen tuottelias graafikko.. Suomen kuuluisimpiin graafikoihin jo tuolloin kuulunut Erik Bruun taiteili kansikuvan Avun vuoden 1959 viimeiseen numeroon
Luonto on ollut aina ehtymätön sekä ulkoisen että sisäisen hyvinvoinnin lähde. Mustikka kasvovoide ”Halusin täyteläisen ja hyvältä tuoksuvan voiteen omille kasvoilleni sekä myös hyödyntää oman lähipiirin luonnon antimia.” Omasta saaresta kerätyt mustikan lehdet kuivataan ja niistä uutetaan voiteeseen käytetty öljy mangoja sheavoin sekaan. Valmistusprosessi on pitkä ja tuotannosta saadut arvokkaat ”harvinaisuudet” myydään välittömästi Saaren Taika -verkkokaupan kautta. Kuivan tai atooppisen ihon omaava huomaa rasvaamisen tarpeen pienentyvän, sillä Veera suolasaippua kosteuttaa ja neutraloi ihoa. Valmistusprosessissa on otettu huomioon ympäristö ja luonto, alkaen eettisesti hankituista ja käsittelemättömistä raaka-aineista sekä tuotannon kylmäprosessista. Samalla hän hoitaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Teepuusaippua Tämä ihmepalanen on Saaren Taika -tuoteperheen uudempia tulokkaita ja on kivunnut nopeasti suosituimmaksi saippuaksi. Veera suolasaippua Kautta aikojen suosituin ja myydyin saippua on kerännyt myös eniten palautetta käyttäjiltään. Saaren Taika -luonnonkosmetiikkasarjan tuotteet ovat puhdasta suomalaista käsityötä. Huomasin itse, että Teepuusaippua toimii erittäin hyvin meikinpoistoon ja jopa vedenkestävä ripsari lähtee hyvin”, Johanna toteaa. Säilöntäja väriaineeton Veera on myös herkkäihoisten ystävä, joka tunnetusti auttaa näppylöihin, ehkäisee hienhajua ja on auttanut jopa psoriasikseen. Ne ovat 100 % biohajoavia ja voidaankin puhua hyvällä omatunnolla vihreästä kosmetiikasta, jossa vanhat luonnonreseptit ovat jalostettu nykypäivän tietoiselle kuluttajalle. ”Olen ollut ennen varsinainen kosteusvoiteiden suurkuluttaja. MAINOS. Mutta samalla meidän tehtävä on hoitaa luontoa. ykynainen valitsee eettisesti tuotettua ja ekologista luonnonkosmetiikkaa, jossa ympäristö huomioidaan alusta loppuun. . Nykyään minun ei tarvitse rasvata kuin kädet ja jalat”, kertoo yrityksen perustaja ja tuotekehittäjä Johanna Amnelin onnellisena. Viralliselta nimeltään ”Chosen By Johanna Blueberry Facial Cream “pienentää juonteita, tasoittaa ryppyjä ja punaisuutta. Tämänkin tuotteen kuluttajapalaute on ollut hämmästyttävää ja siihen kannattaa tutustua, www.saarentaika.com. ”Ihan huippusaippua iho-ongelmaisille, esimerkiksi mustapäihin, hormoninäppyihin ja akneihoon. Alunperin hän kehitti saippuan itselleen lapsesta asti vaivanneeseen ihottumaan ja erityisesti käsi-ihottumaan ja kutinan helpottamiseen. Erittäin kuivasta ihosta kärsineenä jouduin aina suihkun jälkeen rasvaamaan itseni päästä varpaisiin ja siitä tarpeesta kehitin tämän suositun tuotteen. Kauneus kumpuaa luonnosta, se hoitaa meitä. Ja Saaren Taikaa