2021 11,90 € Pimeyttä etsimässä VALOSAASTE ESTÄÄ MEITÄ NÄKEMÄSTÄ TÄHTIÄ Taivas. Taivas + L U K I J O I D E N L U O N T O K U VAT A N N I K Y T Ö M Ä E N K O L U M N I KERTTU KOTAKORPI Meteorologi tarkkailee taivasta töissä ja vapaalla LUONNOSSA TÖISSÄ Lentäjä tuntee ilmakehän virtaukset LUONTO R A K K A U D E S T A S U O M A L A IS E E N L U O N T O O N A P U L U O N T O | T a iv a s Näe ja ihastu! SAMI KARJALAISEN HUIKEAT LÄHIKUVAT HYÖNTEISISTÄ 54 27.12
TORJUTUT TUNTEET Koetko häpeää, surua, vihaa, kateutta tai pelkoa. Voi hyvin -lehden Torjutut tunteet on uudenlainen meditaatiopodcast, joka auttaa sinua käsittelemään vaikeita tunteita. Kuuntele podcast!. Tule meditoimaan aarniometsään. Jokaisessa jaksossa pureudutaan yhteen vaikeaan tunteeseen
18 KANSIJUTTU Kerttu Kotakorpi ennustaa säätä ja ilmastoa, mutta retkellä hän tarkkailee lintuja. 8 AJASSA Ahmakanta on kasvanut. . Matkustajakonekin lentää ilmakehän armoilla. 72 KANSALLISMAISEMA Kyröskoski. . . 69 PAREMPAA ARKEA Viileämpää asumista. 74 KOLUMNI Anni Kytömäki ja avaruusmatkat. 10 HAVAINNOIJA Antti Niemi ja Veli Sipola. 28 REPORTAASI Toimittaja kadotti lapsuuden tähtitaivaan. 48 PAREMPI MAAILMA Ilmastomuokkauksen tutkijat toivovat, ettei siihen tarvitse turvautua. t a i v a s | 3 5 PÄÄKIRJOITUS 6 MAA ILMASTA Öinen maapallo. 64 KUVAUSVINKIT ja Jorma Luhdan esittely. 12 IHMEELLINEN LUONTO Ukkosen voima. 11 LUONTOMIES OHTONEN Lintuja kannattaa ruokkia vain pakkasella, muuten voi tehdä tahtomattaan tuhoa. 17 AVAINLAJI Majava. 14 ESSEE Juha Hurme ei lähde minnekään ilman luotettavaa retkikeitintään. 66 TERVEYTTÄ LUONNOSTA Retkelle jäätä myöten. 54 KUVASALKKU Avaran taivaan alla. . 28 18 54 LU O N TO Taivas sisältö KU VA T H AN N ES PA AN AN EN , AN TT I R AA TI KA IN EN JA JO RM A LU H TA .. 42 LUONNOSSA TÖISSÄ Lentäjän työpaikka on taivas. 71 TUNKEUTUJAT Sokeritoukka. 52 9 KYSYMYSTÄ Mikä on taivas. . Vieläkö löytyy pimeää ja tähtien loistetta. 68 LUONNON LAHJA Kylmä kylpy.
Pidä tauko. Seikkaile leikkipaikkaan. Sytytä tulet, paista makkaraa, nauti eväitä ja juo kuppi kuumaa. Pidä tauko. Rapsuttele Farmilla eläimiä. Tee retki luontoon, kuuntele metsän ääniä, tunnista eläimet. Seikkaile leikkipaikkaan. makkaraa, nauti eväitä ja juo kuppi kuumaa. Rapsuttele Farmilla eläimiä. Nauti luonnosta ja opi uutta! Nauti luonnosta ja opi uutta! Kohtaa villi Kohtaa villi Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri 030 62150 sales@ahtarizoo.fi ahtariz oo.fi Katso ajankoh taiset tarjouks et luonto luonto. Sytytä tulet, paista Tee retki luontoon, kuuntele metsän ääniä, tunnista eläimet
. Niiden kehittelijät ovat nähneet taivaan kovin toisin. Siitä enemmän sivulta 28 lähtien. Keinovalo valuu öisin hyvin kauas siitä paikasta, johon se on tarkoitettu. t a i v a s | 5 Jos pääset pimeään, katso ylös L U O N T O T O I M I T U K S E N Y H T E Y S T I E D O T Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi V E R K K O apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti P A I N O P A I K K A Deviz 2021 M E D I A M Y Y N T I J A M A R K K I N O I N T I mediaopas.a-lehdet.fi Katja Bruun Marika Jauhiainen T I L A U K S E T lehtitilaukset. Heille tähtitaivas oli paikka, josta löytyi karhuja ja myyttisiä sotureita. a-lehdet.f i A S I A K A S P A L V E L U Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Ehkä viime talvena, kirkkaana pakkasiltana järven jäältä Kuhmossa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Aloin miettiä samaa. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Jutussa Laura pohtii, milloin viimeksi on nähnyt tähtitaivaan oikein kunnolla. Mitä sellaista meiltä jää näkemättä, jonka esivanhempamme tähtitaivaan alla näkivät. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 87. Sähkön mukanaan tuoma tehokas valo on yksi viime vuosisatojen suurista muutoksista. Siis sellaisen kaikkialta tähtien kirjoman taivaankannen, jonka halkaisee Linnunradan maitomainen juova. Vastaava tuottaja Sammeli Heikkinen KU VA AN TT I VE TT EN R AN TA. Nyt valo yltää joka nurkkaan ja pitkälle luontoon. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Keskustan valot saattoi aavistaa taivaanrannassa sielläkin, vaikka sinne – perukkaan – on keskustasta kymmeniä kilometrejä. Tästä voi yrittää saada kiinni tähyilemällä tähtikuvioita. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Luonnossa meille hyödyllinen valo onkin saastetta, joka häiritsee eläinten ja kasvien elämää. Kun tähtitaivaan on nähnyt, mielessä on käynyt, mitä olemme valosaasteen vuoksi menettäneet. V A S T A A V A P Ä Ä T O I M I T T A J A Iina Artima-Kyrki P Ä Ä T O I M I T T A J A Marja Aarnipuro V A S T A A V A T U O T T A J A Sammeli Heikkinen A D Timo Tervoja T O I M I T U K S E N A S S I S T E N T T I Tarja Jokinen S I V U N V A L M I S T U S Aste Helsinki Oy L I I K E T O I M I N T A J O H T A J A Anna Ruohonen PÄÄKIRJOITUS K U S T A N T A J A A-lehdet Oy T E K I J Ö I N Ä T Ä S S Ä N U M E R O S S A Jenni Arbelius,Juha Hurme, Samuli Isola, Riikka Jauhiainen, Kati Kelola, Mari Koistinen, Anni Kytömäki, Cilla Lehtonen , Antti Leinonen, Konsta Leppänen, Jorma Luhta , Essi Lyytikäinen, Valtteri Murto, Laura Myllymäki, Satu Nyström, Kimmo Ohtonen , Tanja Pellikka, Hannes Paananen, Mikko Pelttari, Iga Piotrowska, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen , Aleksi Ruotsila, Milka Sauvala, Riikka Sormunen , Anna Tommola, Juuso Westerlund, Jukka Väänänen T oimittaja Laura Myllymäki lähti etsimään tätä lehteä varten pimeyttä ja lapsuutensa tähtitaivasta. Ennen ihmisen elinpiiri oli pimeän aikaan heikon valonlähteen, kuten kynttilän, luoma pikkuruinen kupla
Palstalla näytämme ylhäältä, milllaisia jälkiä ihminen on jättänyt luontoon. Ihmiskunta näkyy yöllä avaruuteen M yytin mukaan Kiinan muuri näkyy avaruuteen, kenties Kuuhun saakka. Näin ei ole. Tutkijoille öisen maapallon tarkkailu tuo tietoa esimerkiksi ihmisten muuttoliikkeistä, kaupunkien kehityksestä ja suurista sähkökatkoista. Parhaiten ihmiskunta näkyy avaruuteen pimeällä. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on luonut satelliittikuvien yhdistelmänä oheisen kuvan öisestä maapallosta. teksti Sammeli Heikkinen kuva Nasa 6 | A P U l u o n t o MAA ILMASTA Tarkastelemme linnun silmin ihmisen jälkiä luonnossa.. Liiallisen valaistuksen aiheuttama valosaaste on ongelma ihmiselle ja luonnolle. Suomi erottuu kuvan ylälaidassa, lähellä aukeaman keskitaitetta. Vuonna 2003 ensimmäinen kiinalainen avaruuslentäjä vahvisti, ettei nähnyt muuria kiertoradalle. Asutut alueet erottaa valoista, varsinkin yhtä tieja rakennusmattoa olevat suurkaupungit. Asumattomat alueet ja vesistöt erottuvat vielä pimeyden hallitsemina seutuina
t a i v a s | 7
Melkein sama osuus piti oleellisina myös luontodokumentteja ja -kirjoja. Syke jatkaa keräämänsä aineiston tutkimista. Toisaalta peräti 74 prosenttia arveli, että luonnon kohtaaminen komeissa luontokuvissa on tärkeää. Perusteluissa oli parantamisen varaa: usein väitettä ympäristöhyödyistä perusteltiin vain yhdellä parannuksella. Kokonaisvaltainen ympäristövaikutusten ja vastuullisuuden tarkastelu puuttui. Sammeli Heikkinen T I M O N I EM I N E N Ympäristölupaus voi olla perusteeton. Sitran joulukuussa julkaisemassa kyselyssä korostuu lisäksi se, että luonnon voi nähdä ja kokea monin tavoin. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia piti olennaisena lähiluonnossa liikkumista ja luonnon havainnointia arjessa. Luonnosta oli ainakin jossain määrin huolissaan 79 prosenttia vastaajista, nimenomaan suomalaisesta luonnosta taas 58 prosenttia. Lähiluonto on ihmisten pakopaikka arjessa. SUOMALAISILLE KAUPATAAN tavaroita ja palveluita monenlaisilla ympäristöväitteillä. Mutta emme pysy siellä koskaan tyytyväisinä.” Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Apu 50/2021.. Hieman muuta kansaa tärkeämmäksi luonnon kokivat kuitenkin yli 65-vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Ylipäätään luonnosta haetaan paljon aineetonta hyvinvointia: 65 prosenttia vastaajista kertoi saavansa luonnosta mielenrauhaa ja 62 prosenttia virkistystä ja energiaa. Joissain tapauksissa perustelut puuttuivat kokonaan. Suomalaisten kokemus luonnon tärkeydestä koskee koko kansaa. Näitä selvittää nyt Suomen ympäristökeskus Syke. Työssä auttoivat viikon ajan myös tavalliset suomalaiset. Luonnon merkitys ihmiselle ei kyselyn perusteella juuri riipu asuinpaikasta tai taloudellisesta vauraudesta. Syke on kerännyt tänä vuonna otoksen mainosten ympäristöväitteistä. AD O BE ST O C K ” 8 | A P U l u o n t o ”Kun meillä on uusi tuote, olemme onnellisina juoksupyörän huipulla. Useimmin käytetyt ympäristöväitteet olivat hiilineutraalius, vastuullisuus, ekologisuus ja myyjän itse kehittelemät ympäristömerkit. Sammeli Heikkinen AJASSA YMPÄRISTÖLLÄ MYYDÄÄN, MUTTA PERUSTELU VOI PUUTTUA LUONTO ON TÄRKEÄ YHDEKSÄN KYMMENESTÄ suomalaisesta pitää luontoa itselleen tärkeänä
Ainoan poikkeuksen muodostavat kolme pohjoisinta kuntaa, Enontekiö, Inari ja Utsjoki, joissa ahmakanta on viime vuosina pienentynyt. Suomen ahmakanta jakautuukin selvästi kahtia. Täysrauhoitus loppui vuoden 2016 jälkeen, kun poronhoitoalueelle ryhdyttiin myöntämään vuosittain luvat kahdeksan ahman tappamiselle porovahinkojen vähentämiseksi. Muun maan paremmin voiva ahmakanta on taas osa Luoteis-Venäjällä elävää populaatiota. S uomen ahmoilla menee mukavasti, ainakin jos vertaa viime vuosisadan lopun aallonpohjaan. Pohjoisimmissa kunnissa elää nelisenkymmentä ahmaa poronhoitoalueennoin 160–170 ahman kannasta. Pohjoisimpien kuntien ahmat kuuluvat skandinaaviseen kantaan. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoista elää nyt suurin osa, noin 230. VI LL E PA LO N EN. Suomessa elää nyt jopa 400 ahmaa. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Ahma rauhoitettiin koko maassa 1982. Luonnonvarakeskus Luken marraskuun lopulla julkaiseman ahmakanta-arvion perusteella Suomessa elelee 390–400 ahmaa. Nykyään ahmoja onkin kymmenisen kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Ahmat ovat runsastuneet melkein koko maassa, myös poronhoitoalueen eteläosassa. Tuolloin koko kannan kooksi arvioitiin vain muutama kymmenen yksilöä. Ahmakanta on vankistunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sammeli Heikkinen Ahmakanta kasvaa Suurin osa ahmoista elää poronhoitoalueen eteläpuolella. Syynä pohjoisimman Suomen ahmojen vähenemiseen Luke pitää Norjan puolen rajua ahmanmetsästystä. t a i v a s | 9 Niin sanottu metsäahmakanta kasvaa, tuntureilla elävä kanta ei
Niemi kertoo, että jäiden tutkimisessa kiehtoo eniten luonto. Kantoaika alkaa siitä ajankohdasta, kun Jäähavaintomiehet ovat jäälle päässeet ja päättyy viimeiseen mittauskertaan. – Tämä on myös joku keski-iän tuoma juttu. T u t u s t u m m e l u o n t o a s e u r a a v i i n i h m i s i i n . Jäätä tutkiessa ymmärtää, miten vaikea sitä on tutkia. He aloittivat jään mittauksen viime vuosikymmenen puolivälissä. HAVAINNOIJA ANTTI NIEMI JA VELI SIPOLA mittaavat kolme kertaa kuukaudessa Tuusulanjärven jäätä Uudellamaalla. Siihen vaikuttavat veden virtaus, sademäärät, tuuli ja ilmanpaine, Niemi selittää. – Varhaisimmillaan Tuusulanjärveen on tullut jäät marraskuussa ja myöhäisimmillään maaliskuussa. Niemi arvelee, että tulevina vuosina lumisateet lisääntyvät. Samalle kertyy tietoja Suomen ympäristökeskukselle. He haluavat jakaa sosiaalisessa mediassa tietoa turvallisuudesta. Jään vahvuus ja ominaisuudet voivat vaihtua metrin tai kahden matkalla merkittävästi. Riikka Jauhiainen 20 1 5 – 20 1 6 20 1 6 – 20 1 7 20 1 7 – 20 1 8 20 1 8 – 20 1 9 20 1 9 – 20 20 20 20 – 20 2 1 20 2 1 – 20 2 2 LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO. Mittaukset eivät ole vain mittauksia, vaan samalla voi kuunnella jään ääniä ja syödä eväitä. Jää yllättää aina. Molemmat jäämiehet ovat koko ikänsä viihtyneet luonnossa. Itse olen myös kiinnostunut yhä enemmän kasveista ja linnuista. Luonnossa kiinnittää enemmän Jää yllättää aina Antti Niemi ja Veli Sipola mittaavat Tuusulanjärven jäätä niin pitkään kuin jäällä voi turvallisesti liikkua. – Jokainen hukkuminen on turha. huomiota pienempiin yksityiskohtiin kuin aiemmin. Sitä voi taas käyttää tieteellisessä tutkimuksessa. Jäätä mitataan kymmenen päivän välein. Voi vain olla ja ihmetellä. Sinä talvena emme mitanneet jäätä kuin kerran, sanoo Niemi. Ja tietenkin tulee hyödyllistä tietoa kaikille luonnossa liikkujille jään paksuudesta ja siitä, uskaltaako jäälle mennä. . Instagramista Niemen ja Sipolan löytää nimellä Jäähavaintomiehet. 10 | A P U l u o n t o TI M O PY YK KÖ K A NTAVA JÄ Ä T U U S U L A N JÄ RV E L L Ä Kuvaajassa kantavan jään aika Tuusulanjärvellä vuosina 2015–2021. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida Niemen ja Sipolan tutkimusten aikavälillä. Samalla syntyy pitkäkestoinen havaintosarja jään paksuudesta, rakenteesta ja veden korkeudesta. Tämän vuoksi jääkerrosta muodostuu vähemmän ja jää on huonompaa
Ihmisen luoman antroposeenin aikakautena joudumme kuitenkin muuttamaan rakkaitakin tapoja. . Pakkasten tullen tautiriski katoaa. Lintujen ruokinta on rakasta puuhaa suomalaisille. Lämpimillä ilmoilla taudit voivat levitä ruokintapaikoilta. Kannattaa selvittää omalla ruokinnalla käyvät lajit ja se, mitä ne mieluiten syövät. Onneksi se ei tarkoita hyvän tekemisen lopettamista. Vuoden 2008 jälkeen viherpeippokantamme on puolittunut. Varoitus voi tuntua liioittelulta, kun kyse on rakkaasta harrastuksesta, jota kautta pääsee seuraamaan lintujen puuhia. Leutoina talvina sillä voi tehdä tuhoa, muistuttaa luontomies Ohtonen. LUONTOMIES KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN. Sitä kurittaa ilmaston lämpenemisen lisäksi myös vanhojen metsien katoaminen. Riittää, kun teemme hieman toisin. NYKYÄÄN RUOKAKAUPOISTA LÖYTYY linnuille omat hyllystöt, jotka pursuavat auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, talipalloja ja läskinpaloja. Lintujen ruokinta olisi hyvä aloittaa vasta, kun pakkasta on myös päivällä ja maanpinta alkaa jäätyä. PURTAVAA PAKKASELLA KANNATTAA MUISTAA, että lintujen talviruokinta auttaa etenkin talija sinitiaisen kaltaisia kulttuurimaisemissa ja urbaanissa ympäristössä menestyviä yleislajeja, jotka hyötyvät jo ilmaston lämpenemisestä. Tuhon aiheutti trikomonoosi, joka havaittiin alun perin lintujen ruokintapaikoilla Isossa-Britanniassa vuonna 2005. VIHERPEIPPO ON SUOMESSA ERITTÄIN uhanalainen. Itseänikin on harmittanut jättää joinakin talvina väliin jo lapsuudesta tuttu ruokkiminen. Ne saavat kaksoisedun verrattuna uhanalaisiin lajeihin, kuten hömötiaiseen verrattuna. Silloin lintujen ravinnontarve lisääntyy ja samalla hyönteisten löytäminen vaikeutuu. P ohjolassa talvehtiville siivekkäille talvi on koettelemus. Leutoina talvina saatamme tahtomattamme aiheuttaa luonnolle merkittää haittaa. Selviytyminen on usein kovan työn takana. Ilmeisesti tauti myös Suomeen. BirdLife Suomen arvioiden mukaan maassamme pesii runsaat 240 lintulajia, joista noin 70 on ympärivuotisia asukkaita. Lintulautojen talviset vierailijat tuovat meille iloa. Ruokinnalla on myös negatiivisia vaikutuksia luonnolle, kuten näin laajalla ihmistoiminnalla tapaa olla. KI M M O O H TO N EN KIMMO OHTONEN Avun Luontomies seuraa ympäristön tapahtumia ja kertoo, mitä luontohavaintojen taustalla piilee. Sen kanta romahti 2008– 2009, jolloin tappava tauti surmasi lintuja massoittain. Etelä-Suomessa osa talvista on sellaisia, ettei talviruokintaa oikeastaan pitäisi aloittaakaan. Vaikka suurin osa siivekkäistä on suunnannut talven alta pois, lukuisille linnuille metsä on niiden ympärivuotinen koti. Esimerkiksi keltasirkulle maistuu kotimainen kaura, jonka hiilijalanjälkikin on mukavan pieni. Talviruokinta auttaa monia lintuja selviytymään pahimpien pakkasvaiheiden yli ja tuottaa meille arkista iloa luonnon parissa. t a i v a s | 11 Viherpeipon kanta romahti ilmeisesti virheellisen ruokinnan vuoksi. Viherpeippo on myös hyötynyt talviruokinnasta, joten paras keino auttaa sitä ja muita talvehtivia lajeja on ruokkia takapihamme ystäviä vain pakkaspäivinä. Yksi tehokas keino auttaa maamme lintuja on lahjoittaa varoja vanhojen metsien tai soiden suojeluun
Teksti Sammeli Heikkinen Kuva Aleksi Ruotsila. Näin kävi Aleksi Ruotsilalle viime kesäkuussa Jyväskylässä. Yön pimeneminen korosti salamoinnin näyttävyyttä. Tänä kesänä onnisti kunnolla, eikä tarvinnut lähteä omaa rantaa kauemmas. Joskus tulee myös rajuja supersolu-ukkosia, joihin voi liittyä trombeja. Olipa kyseessä millainen ukkonen vain, sopivalta tarkkailupaikalta voi saada ikimuistoisen näytöksen. Sadekin oli maltillista, mikä helpotti katselemista ja kuvaamista. . Oli pakko juosta suojaan kamera kainalossa. Luonnon voimannäyttö K esätaivaan näyttävimpiä ilmiöitä on ukkonen. Suomen ukkoset ovat yleensä joko paikallisia, kuuman kesäpäivän päätteeksi syntyviä ilmamassaukkosia tai laajoja, lämpimän ja kostean ilmamassan törmätessä syntyviä rintamaukkosia. Lopulta voimakas ukkonen vyöryi vaakasuoran kaatosateen saattelemana suoraan päälle. – Taivaan ilmiöt ja niiden kuvaaminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, mutta kunnon ukkosmyrskyt ovat vältelleet minua. 12 | A P U l u o n t o IHMEELLINEN LUONTO Näytämme luonnon hämmästyttävimmät hetket. – Voin rehellisesti sanoa, etten ole koskaan nähnyt vastaavaa. Myrsky kulki pitkän aikaa juuri sopivan matkan päässä
t a i v a s | 13 Aleksi Ruotsila sai seurata kesäkuussa ukkosrintaman kulkua pitkän aikaa rauhassa kotirannassaan Jyväskylässä.
14 | A P U l u o n t o RETKIKEITIN Perinteinen trangia on yksinkertainen ja toimintavarma peli. Sillä kokkaa mitä vain, kunhan polttoainetta piisaa ja taskusta löytyvät kuivat tikut. KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN
T rangia on ehkä parasta, mitä ruotsalaiset ovat ikinä saaneet aikaiseksi. Myös firman nimi on Johnin muotoilema. M inä en lähde metsään ilman trangiakeitintä. Ja spriitäkin löytyi pullollinen. Silloin maistuu kuppi kuumaa, ja sehän syntyy käden käänteessä trangialla. Sen jälkeen Jorma kokkaili vielä aamiaista keittimellään, ja eksoottiset eläimet asettuivat lieden lämpöön odottamaan omaa osuuttaan. Trangialla voi kokata ihan mitä vain, voi keittää ja paistaa. Ja katso; kohta kuului kurnutusta ja näkyi kodikasta vipinää märkien t-paitojen uumenista. Se on fuusio termeistä ”Trång” ja ”i aluminium”. Saamme kiittää tästä nerokkaasta retkivarusteesta ja hengenpelastajasta maanviljelijä John E. Teksti JUHA HURME Kuva KONSTA LEPPÄNEN S uomalaissyntyinen Jorma ajautui ongelmiin helmikuussa 2021 omakotitalossaan Dallasissa, kun poikkeuksellinen talvimyrsky jäädytti tienoot Texasissa ja katkaisi sähköt useiksi päiviksi sadoista tuhansista kiinteistöistä, myös Jormalta. KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN. Tai ei Jormalla niinkään ollut hätää, vaan hänen lemmikeillään: kahdella kameleontilla ja sademetsien sammakolla. Kolmikko vajosi koomaan ja vaikutti jo täysin elottomalta. Jorma raivasi olohuoneeseensa varmasti paloturvallisen aseman, lorotti trangian isomman kattilan täyteen vettä, sytytti spriin, kuumensi veden, kasteli sillä pari vanhaa t-paitaansa ja kääri niihin liskot ja Sakun. Silloin Jorma muisti, että hänellä oli kaappinsa perällä Suomesta tuotu vanha retkikeitin, aito trangia. Markkinoilta löytyy toki vaikka minkälaisia muitakin päteviä retkikeittimiä. Lisääntyvä vapaa-aika villitsi ruotsalaiset retkeilemään 1900-luvun vanhetessa, ja Trangian retkikeittimen ensimmäinen prototyyppi syntyi 1951. Trangian perinteisenä polttoaineena on siis denaturoitu sprii, jota Suomessa TARVEKALU ESSEE JUHA HURME Retkeilevä kirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja pohtii, mitä ihminen on tarvinnut luonnossa liikkuessaan ennen ja mitä tarvitsee nyt. Jonssonia Trångin kylästä Trångsvikenistä Jämtlannista. Nykyään se kulkee kätevästi retkeilijän mukana. Esimerkiksi Abban, sekä sillin että bändin, se lyö laudalta mennen tullen. Jorma oli pannut viisaasti vesihanat tippumaan, joten ne eivät olleet jäätyneet kuten useilla naapureilla. t a i v a s | 15 Tulen mailla Suomen alueella on aina tarvittu selviytymiseen tulta. Ostelkaa te vain niitä, minä pitäydyn spriillä toimivassa trangiassa, koska arvostan kestävyyttä, yksinkertaisuutta ja idioottivarmuutta. John perusti appiukkonsa kanssa firman jo 1920-luvulla ideanaan valmistaa alumiinista huushollitarvikkeita, pyttyjä ja patoja. Muistakaa Jorman tapausta. Syntymälaiskana kansalaisena suosin kaikkea helppoa, vaivatonta, nopeaa ja tiskivuorta ennaltaehkäisevää, mutta olen katsellut ihastellen vierestä, kun kunnianhimoisemmat eräkokit loihtivat retkikeittimellään viiden tähden gurmeeta. Nykymaailmassa ei koskaan tiedä, milloin systeemit sortuvat ja sähköt katkeavat. En oikeastaan lähde mihinkään ilman trangiaa
Se on kaikessa turvallisuudessaan ja helppokäyttöisyydessään vaarallinen laite, etenkin Hölmölässä. Piraattinuotiot pilaavat maiseman, turmelevat luontoa ja aiheuttavat maastoon hitaasti paranevan arven. Siitä huolimatta, että monet kovakuoriaislajit haistavat metsäpalon kymmenien kilometrien päähän ja hakeutuvat palaneelle tontille. Pidä tulitikut kuivina ja ota varmuuden vuoksi sytkärikin mukaan. Jorma tosin huolehti erityisjärjestelyissään ilmastoinnista ja paloturvallisuudesta esimerkillisesti. En halua nyt olla ilonpilaaja. Jorman tapaus oli poikkeus, hätätilanne, liskojen elämän ja kuoleman kysymys. Kyllä retkillä voi joskus nuotion sytyttää. Trangiaa ei saa missään nimessä, missään tilanteessa, käyttää teltassa. Tulen hallinta merkitsi ihmislajeille huomattavaa etua muihin eläimiin verrattuna, ja taito opittiin jopa miljoona vuotta sitten. Käsittele puukkoja, kirveitä ja sahoja erämaaolosuhteissa korotetun huolellisesti. Palojatkumon katkeaminen aiheuttaa myös ongelmia boreaalisessa havumetsässä. Ensimmäiset maahanmuuttajat, jotka saapuivat nykyisen Suomen alueelle jääkauden jälkeen, 11 000 vuotta sitten, ovat hallinneet tulitekniikan täydellisesti. Metsäpalojen puuttuessa kuusi valtaa hiljalleen alaa männyn kustannuksella, ja melkoinen joukko palaneesta puusta riippuvaisia eliöitä on uhanalaistunut. Polttoaineet kannattaa pitää repussa ja kokatessa visusti erillään muonatarvikkeista, sillä pienikin vuoto saastuttaa ruoat syömäkelvottomiksi ja ottaa luonnon pois paatuneeltakin retkeilijältä. Ei auta, vaikka kyhäisi nuotion kallion päällä. Mitä vielä. Retkikeitintä voi onneksi silloinkin käyttää, mutta tarkkana pitää aina senkin kanssa olla. Kun tämä kaikki on sisäistetty, voit silloin tällöin väistää kylmää, märkää ja pimeää antamalla palaa. Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla nuotiota saa polttaa vain merkityillä nuotiopaikoilla. Sitä saa käyttää vain ulkotiloissa. Tuli on tehty taivosessa, tehty taivahan navalla, otavitten olkapäillä, kultakunnasten kukuilla. Keinotekoinen lämpö ja valo olivat arktisen ihmiselämän edellytykset. Metsäpalot ovat olleet miljoonien ja miljoonien vuosien ajan tärkeä osa luonnon kiertokulkua ja monien kasvija hyönteislajien elinehto. Kunnon retkeilijä ei pelleile ikinä tulen kanssa.. Neitsyt Maaria emonen rautaisessa kätkyessä, hihnoissa hopeisissa, valanteissa vaskisissa alla suun sulan Jumalan, alla parran autuahan. Jukolan vanha sauna palaa poroksi ylilämmityksen tähden aiheuttamatta suurempaa vahinkoa, Impivaaran savupirtti palaa humalaisen törttöilyn seurauksena jouluyönä saattaen asujaimiston (7 ihmistä, hevonen, kissa, kukko) suureen hengenvaaraan, veljesten harkitsemattomasti sytyttämä kaskipalo leviää hongikkoon, ja he saavat sen vain vaivoin ja hyvällä tuurilla kuriin käyttämällä sammutusvälineinä lähteessä kasteltuja housujaan. Se rapauttaa myös peruskallion. Sammuta aina nuotiosi. Nykyisin metsäpalot pystytään torjumaan ja sammuttamaan tehokkaasti. Ilmastonmuutos on lisännyt ja lisää kesäisiä, kuumia kuivuusjaksoja. 16 | A P U l u o n t o myydään tuotenimillä Sinol ja Marinol. N äillä kulmilla on keskimäärin erittäin kylmää ja pimeää. Keskiajan savupirteissä tuhat vuotta myöhemmin vanhat jumalat saivat väistyä uusien, etelän ihmemailta tuotujen seksikkäämpien ja väkevämpien jumalien tieltä: Se varsin valehtelevi, joka tulta arvelevi Väinämöisen iskemäksi, kun iski itse Jumala, iski ilman ikkunoissa. Kuka tuuditti tuloisen. A sialla on tietysti toinenkin puoli, niin kuin kaikilla asioilla. . Metsien hoitaminen ja ennallistaminen polttamalla on siten yksi nykyihmisen keino vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. T uli on ollut Pohjolassa tuhansia vuosia välttämätön piika, mutta kelvoton emäntä. Ja sytytä tarpeellinen tulesi luvallisellekin paikalle vain silloin, kun avotuli on sallittua, ei metsäpalovaroitusten aikana. Onhan se tavattoman mukavaa, ja tuleen tuijottelun mielihyvä asuu syvällä kulttuurisissa sisuksissamme. Paloalueelle syntyy rutkasti lahopuuta, pohjakasvillisuus uudistuu ja metsän rakenne muuttuu monipuolisemmaksi. T rangiassa palaa tuli. Kunnon retkeilijä ei pelleile ikinä tulen kanssa. Itämerensuomalainen erikoisuus, muistin tekniikaksi nykyisen ajanlaskutapamme alun paikkeilla kehittynyt trokeemittainen runolaulu, antoi tulen synnylle jumalaisen selityksen. De natura on latinaa, ja se tarkoittaa pois luonnosta . Tuli ei nielaise luonnontilaista metsää kokonaisuudessaan, vaan osa puustosta selviää. Retkikeittimen avulla voi välttää turhaa nuotion tupruttelua. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi antoi varsin realistisesti tulen päästä kolme kertaa ilkivalloilleen kertomuksessaan seitsemästä veljeksestä, jossa hän kuvaa elämää ”eteläisessä Hämeessä” 1800-luvun alkupuolella. Häkämyrkytys ja tulipalo vaanivat teltan liepeen alla lähempänä kuin luuletkaan. Ei täällä sohjossa kaamoksen keskellä muuten pärjännyt mitenkään. Silloin ei ensimmäistäkään nuotiota sytytetä, ja sen pitää olla sillä selvä. Trangiaan voi liittää myös kaasusäiliön letkuineen, mikä lisää tehoja huomattavasti, mutta järjestelmä on teknisempi ja siten haavoittuvampi. Tämä on asiantuntijoiden tarkkaan harkitsemaa ja rajaamaa tulivoiman taitoviljelyä, eli täysi vastakohta huolimattoman tai piittaamattoman retkeilijän sytyttämälle tuhotulelle
MAJAVAPERHEITÄ ON USEIN samoilla seuduilla useita. Niiden jäljiltä metsään syntyy laikkuja, joissa metsä on eri kasvuvaiheessa. Sen lisäksi, että lajit näyttävät samalta, ne myös käyttäytyvät hyvin samoin tavoin – ja kummatkin ovat omien elinympäristöjensä avainlajeja. Tällaisesta metsästä tulee tasaikäistä monimuotoisempaa. – Saamme nykyisin DNA-näytteitä majavien syönnöksiltä löytyvistä lastuista. – Kun vesi nousee metsään, puut kuolevat hiljalleen, ja syntyy paljon arvokasta lahopuuta. Kannattaa pitää silmät auki, lähistöltä löytynee majavan pesiä tai patoja. ERITYISESTI MAJAVALAMPIA luovat majavapadot muuttavat ympäristöä ja ovat hyödyksi monille muille lajeille. Majavat nimittäin kaatavat aikuisiakin puita ja rakentavat patoja. Tutkijat tarkkailevat muun muassa, miten Satakunnassa yleisin alkuperäinen euroopanmajava ja idemmässä viihtyvä vieraslaji kanadanmajava levittäytyvät ympäri Suomea. Sorsien, kuten tavien, poikueille padot luovat suotuisia elinpiirejä. Hän mietti, että kuka puun on tullut kaatamaan, mutta majavahan se oli. – Eräs tuttavani hätkähti omassa pihassaan, kun pihakoivu kaatui yks kaks. Kun se kaataa puita ja rakentaa patoja, lukuisat muut lajit hyötyvät. Majavalammissa viihtyvät vesihyönteiset ja muut selkärangattomat. Kauhala tutkii nisäkkäitä Luonnonvarakeskus Lukessa. ”Kaadetuista puista syntyy lahopuuta, josta hyötyvät monet lajit.” Castor canadensis eli kanadanmajava viihtyy idemmässä kuin euroopanmajava.. Teksti MIKKO PELTTARI M etsässä on kaatuneita lehtipuita. – Kaadetuista puistakin syntyy lahopuuta, josta hyötyvät monet lajit. Kalat käyvät niissä kutemassa. – Majava voi olla kiusallinen metsänomistajalle, mutta luonnon monimuotoisuutta se lisää tuntuvasti, sanoo Kauhala. Kesäisin majavat syövät paljon rantakasveja, mutta ne käyttävät ravintonaan myös puuta. Majavaperheen reviirin kyllä huomaa. Majavalle maistuvat erityisesti lehtipuut, kuten haapa, koivu ja pajut. Hän seuraa hylkeitä, pienpetoja ja Suomen kahta majavalajia. Mäntyä Kauhala sanoo nähneensä joskus järsityn, mutta epäilee, että se on majavalle hätäratkaisu paremman puutteessa. Tämä on kätevää, koska lajit voi erottaa toisistaan vain DNA:n tai kallonmuodon perusteella. Varmaankin myös metsäjänikselle kaatuneista rungoista on merkittävästi hyötyä, Kauhala pohtii. Ei sahattuja eikä tuulenkaatoja, vaan poikki järsittyjä. Kun pato aikanaan puretaan, tai se purkautuu majavaperheen siirtyessä uudelle reviirille, vesakko saa taas kasvaa, mistä on hyötyä hirvieläimille ja jäniksille, Kauhala kuvaa. . AVAINLAJI AD O BE ST O C K Esittelemme ekosysteemilleen erittäin tärkeitä lajeja. Se oli yksi ensimmäisistä vahvistetuista majavahavainnoista VarsinaisSuomessa, sanoo erikoistutkija Kaarina Kauhala. t a i v a s | 17 METSIEN MONIPUOLISTAJA Majava on tuttu mutta kummallinen
KATSE 18 | A P U l u o n t o
Teksti KATI KELOLA Kuvat ANTTI RAATIKAINEN KERT TU KOTAKORPI t a i v a s | 19. YLHÄÄLLÄ KATSE Kerttu Kotakorvelle luonto on paikka, jossa voi vain olla. Retkillään meteorologi tähyilee taivaalta lintuja
Idean hän sai äidiltään. – En olisi sitä lepinkäistä nähnyt, jos joku ei olisi osoittanut, että se on tuolla koivussa. Sen sisällä on kuin simpukassa. – Se oli sellainen meteorologin kohokohta. Suomen lintuja olisi kiinnostava oppia tuntemaan paremmin, muitakin kuin perusharakat, varikset ja varpuset. Suomen päälle työntyi etelästä rajuilma, joka oli aiheuttanut tuhoja etelämpänä Manner-Euroopassa. Sininen hetki. Vuoden 2017 elokuun Kiira-rajuilma jäi historiaan yhtenä Suomen merkittävistä myrskyistä. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kävelee Helsingin Lammassaaren pitkospuilla. Sellaisia bongarit Kotakorven kokemusten perusteella ovat: mahtavia tyyppejä, jotka ovat aina valmiina auttamaan aloittelijaa ja neuvomaan, mistä jonkun lajin tunnistaa, mihin pitää kiinnittää huomiota. Jälkeenpäin rajuilma nimettäisiin Kiiraksi. Tunnistamisessa hän sai apua toisilta bongareilta. Päivästä voi siksi nyt sanoa, että oli hienoa saada olla töissä juuri silloin. K erttu Kotakorpi on 13 vuoden ajan kertonut meille televisiossa, onko huomenna hallaa, hellettä tai myrskyä. Miten ja millä äänensävyllä sellaisesta voi kertoa television säälähetyksessä. Iltarusko. Tai kuolee. Ne ovat myös Kotakorven suosikkeja kotikaupungissaan. Meteorologi Ylen säälähetyksissä. Ympäröivä Vanhankaupunginlahti on Helsingin parhaita lintupaikkoja, ja täällä on koko Suomen suurin viiksitimalikeskittymä. Pyörällä hän kulkee kesät talvet. Koillista tuulta kahdeksan metriä sekunnissa, –5 astetta, tuntuu kuin –13 astetta, sääennuste kertoo. Tuuli heitteli työmaaroskaa, puhuri oli painanut pihan lipputangot kaarelle. Kotakorpi on arkibongaaja. – Olin halunnut nähdä sen, ja nyt vihdoin näin. Kuluvana vuonna havaintoja on kertynyt enemmän. Luonnossa voi vain olla ja hengittää raikasta ilmaa. Samalla saisi hyvän lisäsyyn ulkoilla. Ensimmäisenä vuonna lajeja kertyi 96. Kukaan ei onneksi kuollut tai loukkaantunut. HARRASTUKSET Lintubongaus, pyöräily, retkeily, kuntosali. Taivaan sävyille on monia romanttisia nimiä. Kotakorpi aloitti lintubongauksen kolmisen vuotta sitten. Hän havainnoi lintuja töihin ja muualle polkiessaan. Se, että saa viettää aikaa luonnossa ja ladata akkuja. vuonna 2017. PARASTA LUONNOSSA Oleminen. Ei tällä kertaa. Sään ennustamisen lisäksi Kotakorpi tunnetaan ilmastonmuutoksen tuntijana. Ruovikon äänimaailmaa esittelevästä opastetaulusta katsoo lintu, jolla on osuva nimi: viiksitimali. KUKA?. Kotakorpikin innostui. Ainoa korviin kantautuva ääni on kohina, joka syntyy, kun tuuli helistää kuivia, keltaisia korsia. Vielä työvuoron alussa oli ollut epäselvää, mihin kohtaa Suomen rannikkoa tuulet iskisivät, ja millä voimalla. Lammassaari ja ympäröivä Vanhankaupunginlahti ovat varsinkin korona-aikana pursunneet kävijöitä. Sen Kotakorpikin kävi lopulta varta vasten bongaamassa. Vapaapäivänä Kotakorpi saattaa lähteä luontoretkelle kaupungin sisällä, esimerkiksi Lammassaareen. Kerttu Kotakorpi katseli ulos Ylen Mediatalon ikkunoista. Aamun sarastus. Usein myrskyt laantuvat ylittäessään Suomenlahden. Paitsi syyskuussa, kun Viikkiin lensi harvinainen vieras, siperianlepinkäinen. – Kung-fu-hahmo, Kotakorpi sanoo. Nyt väri on lonkeronharmaa. Kotakorpi ei reissaa harvinaisuuksien perässä. Hän pitää merenrannoilla ja metsiköissä kiertelystä. Tämä oli päättänyt osallistua Suomen BirdLifen haasteeseen, jossa bongataan sata lintulajia vuoden aikana. Kun tuulet olivat saavuttaneet Hangon mittarit, oli selvää, että niiden voima oli kova, ja ne etenivät nopeasti – kohti Helsinkiä. Vapaa-ajallaan Kotakorpi on tavallisesti tarkka julkisuudesta, eikä ole halunnut E KERTTU KOTAKORPI, 34 MISTA TUNNETTU. 20 | A P U l u o n t o ENTÄ JOS JOKU LOUKK A ANTUU. Ensimmäinen kerta, kun täällä ei ole muita, Kotakorpi sanoo. – Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki olisivat lintubongareita. Se tuo hyvän mielen. Hän myös kirjoittaa ilmastoaiheista kolumnia Ylen verkkosivuille. Jos metsään ei pääse vähään aikaan, sinne tulee ikävä. Kuvitetun hahmon pää on harmaa, ja molemmilta puolilta nokka laskeutuvat mustat kuviot, jotka tuovat mieleen pitkät, roikkuvat viikset. Ympärillä kaislikko kasvaa yli miehenkorkuisena. Tuorein bongaus on viikon takaa Lammassaaren lähistöltä Viikistä. AJANKOHTAISTA Julkaissut tänä vuonna kirjan Suomen Luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen. Oli elokuun 12. T aivaansini. Kotakorven laji numero 127 oli juuri ruovikoiden kung-fu, viiksitimali
Viimeisimmän vaelluksensa hän teki kesällä Hetta– Pallas-reitillä.. t a i v a s | 21 Kerttu Kotakorpi pyöräilee töihin kesät talvet. Lomillaan hän saattaa lähteä vaeltamaan
Ympäröivällä Vanhankaupunginlahdella on tehty havaintoja jopa yli 300 lajista.. 22 | A P U l u o n t o Lammassaari on bongausta harrastavan Kotakorven suosikkipaikkoja Helsingissä
t a i v a s | 23 ”Oli hirveän musertavaa, jos lintu kuoli käsiin. Tarjosi niille itikoita ja vettä, lämmitti villapaidassa. Säätä joka päivä ja kyljessä ilmastoasia. – Sää on se, mitä sinulla on tänään päällä, ja ilmasto se, mitä sinulla on vaatekaapissasi eli keskimääräinen sää kaikista säistä, mitä on ollut, Kotakorpi tiivistää sään ja ilmaston eron. Ilmastonmuutoksesta puhumisen kohdalla hän on tehnyt poikkeuksen. Hän syntyi Vaasassa. Meteorologian Kotakorpi keksi lukiossa yliopiston opinto-oppaita selatessaan. Vahvoihin lapsuudenkokemuksiin kuuluvat myös ukkoset. Jos on helle, sekään ei kaikkia ilahduta. Kerttua ei pelottanut, vaikka hän ei ollut vielä kouluiässäkään. – Olen kasvanut siihen, että ulkoilu mukailee vuodenkiertoa. K un Kotakorpi ennustaa säätä televisiossa, hänen työnään on kertoa olennaisimmat seuraavan kolmen päivän säästä. – Ajattelin, että tämähän olisi mun juttu. Hän oli hyvä matematiikassa ja luontoasiat olivat läheisiä. Kotakorvelle ihmisten herätteleminen ilmastokriisin vakavuuteen ja toimintaa on yksi elämän tärkeistä asioista. – Kesällä korostuu, että ei vain ole olemassa sellaista säätä, mikä olisi kaikille kiva. Perhe mökkeili, marjasti, sienesti ja teki retkiä päiväseltään. Kesällä sää ohjaa paljon sitä, mitä ihmiset tekevät. – Kyllä sitä väkisinkin miettii, ettei kauheasti maalailisi piruja seinille. Kuolleet haudattiin ja risuista laitettiin risti. Siellä tuulee, meri tuoksuu ja vaikuttaa säähän ympäri vuoden. Siellä ukkosia tuntui olevan erityisen paljon. Viime maaliskuussa Kotakorvelta ilmestyi Suomen Luonto 2100 -niminen ilmastonmuutoksesta kertova tietokirja. – Jos puhutaan vaikka juhannuskokkojen sytyttämisestä, kyllä sitä tietysti haluaa kauheasti painottaa sitä, että älkää nyt sytyttäkö niitä metsäpaloja. Kotakorpi muutti teini-iässä perheensä kanssa Lahteen. Tosin pakkasyön lukemat eivät kiinnosta ihmisiä yhtä paljon kuin keväthallat tai kesähelteet. Kotakorpi aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa 2006 ja työt televisiometeorologina 2008.. Suurimmat ennustusvirheet sattuvat yleensä talvisin. Jos sataa tai on kylmä, se on huono. On valittava, mitä kerrotaan. Suomalaisten odotukset kohdistuvat kesään. Kotakorpi viihtyi luonnossa. Muistan sen vieläkin.” antaa itsestään haastatteluja. – Merenrantakaupungissa asuminen on aika moniulotteista. Kotakorpi on ammattilainen, mutta kesäsään ennustaminen jännittää välillä. – Ehkä niitä oli paikallisesti paljon Salpausselän vuoksi. Lapsena Kotakorpi koetti pelastaa seinään lentäneitä lintuja yhdessä ystäviensä kanssa. Pakkasten ei tarvitse kestää monta päivää, kun joku jo kysyy, onko ilmastonmuutos peruttu. – Linturetki on sananakin sellainen, josta tulee mieleen se kevään vaihe, kun on vielä vähän viileää, jäätä ja lätäköitä maassa ja kaivetaan pyörät esiin, Kotakorpi sanoo. Pienistä sadekuuroista tulee isoja, jos on tiedossa ulkojuhla. On lomat ja täydet tapahtumakalenterit. Kotakorven sanat sääkartalla voivat vaikuttaa tapahtumien kävijämääriinkin. Kun ukkossateet nostattivat vettä lapsuudenkodin viereiselle tielle, Kotakorpi laittoi kumpparit jalkaan ja meni kahlaamaan. Ukkoset olivat mahtavia ja kiinnostavia. – Ihmiset saattavat olla tosi vihaisia, että miksi puhutte positiiviseen sävyyn kuumuudesta. Onko se vaikka kylvö, ajokeli vai piknikkisäät. – Oli hirveän musertavaa, jos lintu kuoli käsiin, muistan sen vieläkin. Tarkka paikka on myös juhannussää. – Että yhtäkkiä meteorologit ylipäätään ovat tosi ärsyttäviä. M erenranta on Kotakorven lapsuusmaisema. Yle uutisten kello 20.30 lähetyksessä aikaa on kaksi minuuttia. – Yritämme miettiä, mitkä ovat kulloinkin merkittävimpiä ennusteeseen liittyviä asioita. Kotakorven mielestä ne kuuluvat edelleen ehdottomasti hiihtämiseen. Talvella hiihtoretkelle pakattiin mukaan appelsiinia ja suklaata. Linturetketkin olivat perinne. Ilmastonmuutosta oli käsitelty koulussa ja se kiinnosti. Tuntuu, että on aika iso vastuu siitä, miten ihmiset käyttäytyvät kesällä. Juhannus on jokavuotinen pettymyksen tai riemun aihe. Lämpötila voi heittää 15 asteella, jos yön pilvisyyden ennustaa väärin. Kun huonot kesäsäät vain jatkuvat, Kotakorpi on huomannut, että ihmisten ärsytys kasautuu. Arkikeskustelussa sää ja ilmasto menevät helposti sekaisin. Palautetta alkaa tulla kaikesta, mikä on pielessä
”Linturetki on sanana sellainen, josta tulee mieleen kevään se vaihe, kun kaivetaan pyörät esiin.” 24 | A P U l u o n t o
t a i v a s | 25
Vuosisadan lopussa vettä sataa paljon nykyistä enemmän. Mutta sitten on lajeja, jotka tulevat Suomesta kerta kaikkiaan katoamaan tai kuolemaan kokonaan sukupuuttoon, koska ei ole muuta vaihtoehtoa. 26 | A P U l u o n t o L ammassaaressa taivaalta tiputtaa lunta. Vuosi 2100 kuulostaa kaukaiselta, mutta tänä vuonna syntyneet vauvat ovat silloin kahdeksankymppisiä. – Paljon puhutaan aavikoitumisesta, napajäätiköistä ja merenpinnan noususta. – Tiedämme kaikki, miten iso ero siinä on, kun päivä lyhenee, jos lumi tulee vaikka kuukautta myöhemmin. Eniten tulevina vuosikymmeninä muuttuvat nykytiedon valossa juuri talvet. Pohjoisessa Suomessa lunta vielä saadaan, mutta sen tulo siirtyy. Saksan tulvat, Kanadan hirmulämpötilat, Etelä-Euroopan, Kalifornian ja Siperian historialliset metsäpalot, Kiinan kaikkien aikojen tulvat… Paljon historiaa ja ennätyksiä. – Ammattilaisena ja asiantuntijana tulee olo, ettei ole enää sanoja, joilla niistä voisi kertoa. Lumentuloon kun ei voi vaikuttaa. Halusin kirjoittaa niistä asioista, jotka ovat ihmisten takapihoilla. Mutta jos tajuaisimme asiat ajoissa, voisimme minimoida muutoksia, ja pääsisimme paljon helpommalla. Pitkospuiden vieressä pensaikossa odottaa kuitenkin yllätys. Vielä kuka tahansa suomalainen voi milloin tahansa ”On meillä ainakin pimeää, jos ei muuta!”. Pajunkissoja! Yhdestä poikkeavasta tapahtumasta tai säätilasta ei voi vielä päätellä, että ilmasto on muuttunut. Kotakorpi palelee helposti. – Metsässä mietin, onko mahdollista, ettei tällaista enää olisi. Ja tietenkin säästäisimme mahdollisimman paljon luontoa. – Ilmasto, jossa nyt elämme nyt, ei ole sama, joka se on ollut viimeiset 30 vuotta. – Eihän sellaista vain ole, Kotakorpi sanoo. Kiipeämme lintutorniin, josta aukeaa jo jääpeitteen saanut lahti. Sellainen olisi +27 ja aurinkoa. Riittää, että meillä on talvi tammi–helmikuussa, niin ihmiset ovat että vau, siistiä. Tuleeko vielä lumisia talvia. Ei ole Kotakorven ihannesää. Meteorologin työssä siitä ovat todisteena mittaukset. – Että olisi ollut parempaa mainosta kirjalle, kun olisi ollut vesitalvi, Kotakorpi sanoo. Viime talvena Kotakorpi meni useana päivänä aamuvuoron jälkeen Helsingin Keskuspuistoon kävelemään vain ihaillakseen maagisen kauniita, lumisia puita. Ilmastokriisi muuttaa Suomen luontoa laajalti. Kotakorpea surettaa erityisesti se, että pohjoisia lajeja voi kadota kokonaan ilmaston lämmetessä. Suomalaisista luontotyypeistä uhanalaisiksi käyvät Kotakorven mukaan esimerkiksi tunturilakien puuton tundra sekä palsasuot, joiden pitää routia. Kellertävien ja ruskeiden sävyjen täyttämää maisemaa peittää paikoin valkea kuura. Valkeaa joulua odottaville Kotakorpi on jo usean vuoden sanonut, että joulumieltä kannattaa yrittää alkaa hakea muista asioista. – Se alkoi vasta tammikuussa. Ihmiset eivät enää edes huomaa sitä. Se on jo muuttunut. Eteen tuntui vyöryvän sääkatastrofi toisensa perään maailman joka kolkasta. Lintuja tarkkaillessaan Kotakorpi on pannut merkille linnuston muutoksen. – Ihmisethän ovat ihan sopeutuvaisia. Silti viime talvi oli Helsingissä kuukautta lyhyempi kuin sen kuuluisi olla. Hän on juuri lukenut tutkimuksesta, että Euroopasta on kadonnut 600 miljoonaa lintua – jopa varpuset ovat vähentyneet paljon. Viime kesä jäi Kotakorvelle mieleen. Ne ovat tosi merkittäviä asioita, mutta myös ihmisille kaukaisia. Ilmastonmuutos on jo käynnissä Suomessakin. Ne ovat Helsingissä harvinaisia, koska usein on tuulista tai lauhaa. – Jotkut niistä pystyvät siirtymään vielä pohjoisemmaksi. – Ne ovat jo ehkä tulevina vuosikymmeninä Suomen luonnosta poistuvia luontotyyppejä. Kotakorven ajatukset kävivät myös tulevassa. – Aivan järkyttävän isoja numeroita. – Muutokset ovat tapahtuneet ihan muutamassa vuosikymmenessä. L ammassaaren metsikössä sammalen verhoamat kivet ja kaatuneiden puiden rungot suorastaan hohtavat vihreää mullanruskeiden lehtien keskeltä. Miltä lajisto ja elinympäristöt näyttävät täällä vuosisadan lopulla. Varsinkin Suomen eteläja länsiosissa talvet lämpenevät niin, ettei selkeää pakkasja lumijaksoa välttämättä enää tule. K un Kotakorven kirjoittama, ilmastonmuutoksen vaikutuksista kertova kirja Suomen Luonto 2100 julkaistiin viime maaliskuussa, moni harmitteli hänelle, että sen ilmestyminen osui niin hienoon talveen. Esimerkiksi aiemmin Suomessa yleiset lajit, hömötiaisen ja töyhtötiaisen, Kotakorpi on onnistunut bongaamaan vain yksittäisiä kertoja. Suomessakin kolmenkymmenen asteen lämpötiloja päivästä toiseen. Kirjassaan Kotakorpi selvitti tutkimustietoon perustuen, mitä ilmastonmuutoksesta seuraa meille suomalaisille ja Suomen luonnolle. Taustalla metsän takaa kohoaa Roihuvuoren vesitorni. Kylmä viima puskee vaatteista läpi, niin että Kotakorpi lyö rukkasia yhteen. Ihmisistä Kotakorpi ei niinkään ole huolestunut
?. Se onnistuu vaihtelevasti. Lihansyönninkin hän on lopettanut. – Tuli sitten mitä vaan, niin olen ainakin yrittänyt parhaani. – En ole vegaani, mutta mietin vaihtoehtoja eniten päästöjä tuottavilla ruuille, kuten juustoille. J älkikäteen ajatellen Kotakorven ammatinvalinta osui kohdalleen. Juuri sopivaksi tähän aikaan. Kotakorpi pitää tärkeimpänä tehtävänään tutkimustiedon jakamista. Esimerkiksi Glasgow’n ilmastokokousta seuratessa olo oli välillä turhautunut. Tai sen, miltä näyttää höyryävä hengitys katulampun valossa tai kuunvalo hangella. Sellainen antaa toivoa. Pyöräilyn lisäksi hän yrittää minimoida kulutustaan. – No on meillä ainakin pimeää, jos ei muuta! Sitten Kotakorpi loiventaa. – On aina joskus pakkasta, lunta ja jäätä tulevaisuudessakin jo pelkästään sijaintimme takia. Moni iso asia on mennyt ilmastonmuutoksen torjunnassa eteenpäinkin, esimerkiksi markkinoilla on tapahtunut muutos. Mitä käy pohjoiselle identiteetillemme, jos lunta ei enää tule. Kun ilmastoahdistus iskee, Kotakorpi yrittää suunnata energiaansa toimintaan. t a i v a s | 27 Ilmastonmuutosta ja Suomen luontoa käsittelevän kirjan kirjoittamisen jälkeen Kotakorpi on alkanut arvostaa myös ympäristöjä, jotka eivät aiemmin ole olleet yhtä rakkaita. Niitäkin Kotakorpi tekee. – Ei voi olla näin vaikeaa, kun meillä on kaikki tieto olemassa. Onko Suomi enää arktinen maa. – Uskon, että voin vaikuttaa sillä enemmän kuin omilla valinnoillani. palauttaa mieleensä, miltä pakkaslumi kuulostaa askelten alla. – Voin tehdä töitä sen eteen, että voimme tehdä jotain tälle ilmasto-ongelmalle. Kotakorvesta myös tuntuu, että hän on tehnyt sen minkä pystyy
28 | A P U l u o n t o Teksti LAURA MYLLYMÄKI Kuvat JUUSO WESTERLUND PIMEYDEN JÄLJILLÄ
Kirkas tähtitaivas on katoava luonnonvara. PIMEYDEN JÄLJILLÄ Tähtiharrastaja ja Ursan työntekijä Jonna Rintamäki näyttää, miten kaukoputkella tähystetään taivaalle. t a i v a s | 29. Lähdimme etsimään pimeyttä ja tähtiä. Se ei ollut helppoa. Aivan erityisen paljon Rintamäki pitää kuun katselemisesta. Syypää siihen on valosaaste, joka muuttaa luontoa odottamattomasti
Afrikan ja esimerkiksi Keski-Aasian asumattomat erämaat ovat pääosin tummia. Täysin valosaasteetonta paikkaa ei eteläisessä osassa maata ole. Kaupungin ihmeet olivat minunkin mielestäni ihan muualla kuin tähtitaivaassa. Päivä, 28. Siellä keinovaloa on joko vähän tai ei ollenkaan. Jatkuvasti palavat kaupungin valot loistivat tietenkin osana tätä mielikuvaa. ”Ihmiset tietävät avaruudesta enemmän kuin koskaan ennen, mutta he katsovat taivaalle vähemmän kuin ikinä. Jotakuinkin noin muistan lapsuudestani jostain syystä mieleen painuneen kohtauksen. On tutkimustuloksia jopa siitä, että yöllinen keinovalo lisää syöpäriskiä. Kun se puuttuu, syömme melatoniinia viestiäksemme kehoillemme, että on yö. Maalaistytölle oli kutkuttava se, ettei kaupunki koskaan nukkunut. Jotkut eläimet menevät keinovaloista sekaisin. Tarvitsemme pimeyttä. – Jos ei olisi pilviä, täällä olisi tosi, tosi pimeää. Euroopassa ja Yhdysvalloissa jopa 99 prosenttia maanosien asukkaista saa osakseen yöllistä valosaastetta. Kesäaikaan laitetaan makuuhuoneeseen pimennysverhot, jottei valoisa yö häiritse unta. Onko kirkkaita tähtitaivaita Etelä-Suomessa enää ollenkaan. Ursa ylläpitää havaintojärjestelmä Taivaanvahtia, jonne harrastajat voivat merkitä tiedoksi hyväksi havaitsemiaan pimeitä paikkoja. Tähdet ovat piilossa, ja pilvet heijastavat valoa. Sille on oma terminsäkin: valosaaste. Siksi olemme valinneet juuri tämän sunnuntai-illan retken ajankohdaksi. Taivaan näkemiselle ehtona on sopiva sää. Hän on tottunut kantamaan mukanaan painavia tavaroita – ja tähyämään taivaalle. Unihygieniasääntöjen ykkönen on, että ennen nukkumaanmenoa ei ole järkevää tuijottaa kännykän tai tietokoneen näyttöä. K otona olen etsinyt internetistä valosaastekarttoja päästäkseni kärryille ongelman laajuudesta. Rintamäki on lupautunut oppaakseni etsimään pimeyttä ja bongaamaan tähtiä. Se on hurjaa. Rintamäki on Helsingin Kaivopuiston tähtitornin ja tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan liikkuvan planetaarion ohjaaja. Päivystämistä sään suhteen. On arvioitu, että yli 80 prosenttia maailman väestöstä elää valosaasteen alla. Jonna Rintamäki koputtaa autoni ikkunaan kotipihallaan Espoossa mukanaan raskas kantamus, joka pitäisi saada takaluukkuun. Taivaanranta on punertava, aavistuksen oranssiin taittava. Sondbyn uimaranta Porvoossa on niin sanottu kolmen tähden havaintopaikka – siis parhaimman pimeän luokituksen saanut kartan yksittäinen kohta, jonka joku on merkinnyt tietokantaan. Hiljattain on myös laskettu, että valaistujen alueiden pinta-ala sekä valaistuksen voimakkuus kasvavat kaksi prosenttia joka vuosi. Se ei lupaa hyvää. marraskuuta, on huolellisesti valittu. Oli myöhäinen ilta tai ehkä vuoden pimein aika. 30 | A P U l u o n t o Ä iti ja minä kävelimme Eerikinkadulla Turun keskustassa. Se on kaukoputki. Kello on noin 18, kun starttaamme auton Espoossa ja suuntaamme kohti Porvoota. Pimeän löytäminen ei ole helppoa. Tavaratalo Wiklundin kirkkaat valot valaisivat kauppatoria. Äitini tuhahti ärtyneenä miehelle, että hänen lapsensa oli kyllä ennenkin nähnyt kirkkaan tähtitaivaan. Se johtuu ainakin suureksi osaksi siitä, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupunkialueella, Rintamäki sanoo. Keinovalo vaikuttaa myös muihin kuin meihin ihmisiin. U lkona on neljä miinusastetta. Lähdön hetkellä Espoossa on pilvistä. ”. Kaarramme Porvoonväylälle. – Tämä on monesti tällaista. Taivaalla on ollut täysikuu 19. Loppukuusta kuu on kuitenkin jo ehtinyt pienentyä eikä sen valo ole enää niin kirkas. Huomaa, että tuolla näkyy koko ajan kajoa. Se oli ihmeellistä. Rintamäki tervehtii ja asettelee laukun auton takaosaan. Nyt tiedämme, että keinovaloilla on nurja puolensa. Aivan ummikkoina emme ole Porvoota valinneet retkikohteeksemme. Sekin on peräisin keinovaloista, eli se ei ole mitään avaruuden hehkua, vaan ihan meidän omia valoja, Rintamäki sanoo ja viittaa horisonttiin apukuskin penkillä. – Ihmiset tietävät avaruudesta enemmän kuin koskaan ennen, mutta he katsovat taivaalle vähemmän kuin ikinä. päivänä, jolloin kuu on valaissut taivasta – toisin sanoen vähentänyt pimeyttä. Ylipäänsä tuntuu siltä, kuin pimeys olisi nykyään harvinaisuus, yhdenlaista luksusta. Hän kiertää antamassa avaruusaiheisia esityksiä esimerkiksi kouluissa. Lisäksi hän toimii Helsingin observatorion museolla oppaana. Asuimmehan maalla. Kasvien elämäänkin valosaaste vaikuttaa. Tällaista oli elämä suuressa kaupungissa! Vastaan tuli tukevasti päihtynyt mies, joka pysäytti meidät ja kehotti sammaltaen katsomaan tähtiä, jotka näkyivät taivaalla. Euroopassa, Kiinan kaupunkiympäristöissä ja Yhdysvalloissa hohtavat helakanpunaiset ympyrät, joita ympäröi keltainen merkkiaine – valosaaste
Rintamäki kuvattiin Porvoon Sondbyn uimarannan lähellä olevassa metsässä.. Jonna Rintamäki pitää pimeästä. t a i v a s | 31 Yleisimmat Saimaan rannoilla kukkivat kasvit koivut ovat nain ruska-aikaan vaihtaneet varinsa keltaiseksi. Kesän valoisuus jopa ahdistaa häntä
Monet nisäkkäät ovat sellaisia, että ne eivät halua tulla valoon, koska ne ovat siinä haavoittuvaisia.”. Mutta valo voi myös karkottaa. 32 | A P U l u o n t o Valosaastetta syntyy asutuksesta ja liikenteestä. Esimerkiksi helsinkiläisiä häiritsee ikkunoista sisään tuleva häiriövalo, liian kirkkaat mainosnäytöt sekä häikäisy. ”Valo saattaa houkutella
Tiedän, että jotkut tutkijat käyttävät vähän tiukempaa määritelmää, jonka mukaan valosaastetta on kaikki yöaikainen keinovalo, tutkija Christina Elgert sanoo puhelimessa. Tärkeä havainto keinovalon haitoista tehtiin jo 2000luvun alussa. – Yleensä määrittelen valosaasteen sillä tavalla, että se on valoa, joka on väärässä paikassa väärään aikaan. Huomaan ajattelevani, että onneksi meitä on kolme. Monet nisäkkäät ovat sellaisia, että ne eivät halua tulla valoon, koska ne ovat siinä haavoittuvaisia, Elgert jatkaa. Ajattelen myös tutkija Christina Siltikään Suomessa tai Euroopan unionissa ei ole lainsäädäntöä, joka puuttuisi valosaasteeseen. Pimeä metsä! Ajattelen esiisiä ja -äitejä, jotka ovat pelänneet yöllä vaanivia petoja. Lintuparat. Tiedetään, että muuttolinnut saattavat törmätä valaistuihin rakennuksiin, sillä ne suunnistavat valon avulla. – Valo saattaa houkutella. Elgert kertoo myös linnuista, jotka kärsivät liiasta keinovaloista. Jännitys tiivistyy: Näkisimmekö tähtitaivaan. Elgert on valosaastetutkija, joka selvittää Helsingin yliopistossa, miten keinovalo vaikuttaa pimeydestä riippuvaisiin kiiltomatoihin. t a i v a s | 33 alkoivat kärsiä univajeesta. On syytä pysähtyä hetkeksi ja määritellä valosaaste. Mielessäni käyvät myös elokuvat, jotka ovat opettaneet säikkymään pimeää. Mitä sillä oikein tarkoitetaan. Sama havainto on tehty useissa eri tutkimuksissa. Nykyään vuorotyön on todettu olevan mahdollisesti karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava tekijä. Se tiedetään, että niille pimeys on aivan erityisen tärkeää. Samat ihmiset kertovat, ettei kiiltomatoja enää ole. Itse en ole tullut sitä edes ajatelleeksi. Vilkaisu kännykään ja Googlen karttaan kuitenkin paljastaa, että olemme löytäneet perille. Silloin yhdysvaltalaiset tutkijat kykenivät osoittamaan sairaanhoitajien seurantatutkimuksesta, että rintasyöpäriski oli suurempi naisilla, jotka tekivät yövuoroja. Ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, onko Suomessa vähemmän kiiltomatoja kuin ennen. Kutkuttava pelon tuntemus läikähtää vatsassa. Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Jari Lyytimäen mukaan se voi johtua siitä, että olemme yksinkertaisesti tottuneet arvostamaan valoa. Koska kaupungissa on keinovaloja, ne suuntaavatkin kohti keskustaa. Ehkä pimeys vetää huumorinkin mustaksi. On niin pimeää, että emme ensin ole ollenkaan varmoja, olemmeko oikeassa paikassa. Pakkasta on auton mittarin mukaan nelisen astetta. Vitsailemme Rintamäen kanssa, että se on joko murhaaja tai valokuvaaja. Mutta valo voi myös karkottaa. T utkimusta on tehty myös muista lajeista kuin ihmisistä. Kun esimerkiksi merikilpikonnien poikaset kuoriutuvat, niiden pitäisi osata suunnistaa kuutamon valoa kohti merelle päin. Talitiaisistakin on tutkimusta: kun niiden pönttöihin asennettiin valot, linnut valvoivat pidempään ja niiden poikaset vaativat tavallista enemmän ravintoa vanhemmiltaan. Ensikosketus maahan, joka tuntuu kovalta. K aarramme Sondbyn uimarannan parkkipaikalle kello 19.20. Akateemisen tutkimuksen määrä valosaasteesta on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kysyn, onko kellään taskulamppua mukana. Hämärässä erottuu metsäkaistale. Lamppua ei ole kellään, turvaudumme kännykän valoon. Jälkimmäinen veikkaus osuu oikeaan. Usein Elgert saa kuulla tavallisilta suomalaisilta, kuinka ennen vanhaan oli mahdollista nähdä kiiltomatoja, kun vain meni kesällä illalla ulos. Toinen auto saapuu parkkipaikalle perässämme. Ilman sitä laji uhkaa kadota. Siinä, missä esimerkiksi melu on meille lähtökohtaisesti ongelma, valon miellämme hyväksi asiaksi. Sen läpi meidän olisi löydettävä polku meren rantaan. Maan pintaa ei erota kunnolla. Auton ovi auki ja ulos. Entä kaupungin valot, loistavatko ne tänne saakka. Kaikki tietävät valon ympärillä pörräävät hyönteiset. Uimarannalta on noin 20 kilometriä Porvoon keskustaan
Kiiltomato on vain yksi esimerkki lajeista, joita valosaaste häiritsee ratkaisevasti. On viimein aika nostaa katseet ylöspäin ja kohdata totuus. Elgertin mukaan kyse on todennäköisesti useiden asioiden summasta: hyönteismyrkyt, saasteet, elinympäristöjen pirstoutuminen ja ilmastonmuutos yhdistettynä valosaasteeseen uhkaavat kiiltomatoja. Vastaavasti todennäköisyys sille, että naaras menee valon takia piiloon maahan ja eräänlaiseen lepotilaan, kasvaa. Suomessa ei kuitenkaan ole tehty pitkäaikaisseurantaa kiiltomatojen populaatiosta. Tiivistettynä: jos kiiltomatonaaras ei loista, koiras ei löydä sen luo. Porvoon Sondbyn uimarannalla ei näkynyt tähtiä, mutta Jonna Rintamäki näytti, missä asennossa niitä kannattaa tähyillä paljaalla silmällä.. Siksi pimeys on niille tärkeä asia. Aiemmin kysyttiin, mihin valosaaste vaikuttaa. Edessämme näkyvät myös jonkin sortin merimerkit, jotka vilkuttavat vaaleaa valoa. Tiedetään, että keinovalo muuttaa myös kasvien elämää: tutkimusta on esimerkiksi siitä, että lehtipuut säilyttävät syksyisin lehtensä kauemmin, jos puu sattuu kasvamaan katuvalon alla. – Täällä ei näe kävellä, mutta se on ihan kiva, Rintamäki sanoo. Se täydellisestä pimeydestä. Nyt kysytään yhä useammin, miten sitä voisi vähentää. Koiras ei pysty erottamaan naarasta, Christina Elgert kertoo puhelimessa. Kesäisin valo joskus jopa ahdistaa häntä. Sekin tiedetään, että verrattuna keltaiseen ja punaiseen valoon valkoinen ja sininen valo vaikuttavat koiraisiin enemmän. Viereisillä tonteilla rannan molemmin puolin paistavat valot. Virallisesti lajin katsotaan olevan yhä elinvoimainen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on silti huomattu, että kiiltomatoja on nykyään vähemmän kuin ennen. Ei liene sattumaa, että viime aikoina valosaastetutkimus on vaihtanut toiselle vaihteelle. Aikuisena ne eivät syö lainkaan. Tutkijat havaitsivat myös, että jos naaras joutuu valon alle, todennäköisyys sille, että se ylipäätään alkaa loistaa, pienenee. Sen sijaan se istuu maassa tai ruohonkorressa ja heiluttaa takapuoltaan, jossa hohtava valoelin tuottaa vihreää valoa. K iiltomato ei ole oikeasti mato. Nytkin hän puikkelehtii ensimmäisenä puiden väliin ja johtaa joukkoamme kohti veden rajaa. Koiraan tehtävänä on lentää ympäriinsä ja yrittää löytää hohtava naaras. Eteenpäin, pimeyden syliin. Mitä kauemmin naaras on valossa, sitä suuremmaksi kasvaa todennäköisyys sille, että se lopettaa loistamisen. Jonna Rintamäki sen sijaan pitää pimeästä. Se on kovakuoriainen. Kaukana merellä taivaanrannassa näkyy valonkajoa, punertavaa väriä, joka on kiinnittynyt pilvikerrokseen. Valosaaste ei yksin selitä lajin taantumaa, mutta se vaikuttaa asiaan. Kumppani pitäisi löytää parissa viikossa ennen kuin kuolo korjaa. S aavumme uimarannalle. Siksi lajin tulevaisuus on uhattuna, jos ja kun valosaasteen määrä kasvaa. Toukkina kiiltomadot syövät kotiloita. Palkinnot ovat olleet upeita: pimeässä hohtavia kiiltomatoja ja kirkkaita tähtitaivaita. 34 | A P U l u o n t o Elgertiä, joka on kertonut minulle aiemmin puhelimessa pelkäävänsä pimeää – ja vähän häpeävänsä sitä, koska hän on sentään valosaastetutkija. Tutkijat havaitsivat, että koiras valitsee lähes aina naaraan, joka on pimeässä. – Joko koiras ei näe valossa olevaa naarasta, eli kontrasti naaraan ja taustan välillä on liian pieni, tai sitten koiras sokaistuu valosta. Elgert suunnitteli kollegoineen kokeen, jossa naaraita esittävät vihreät led-valot asetettiin valotolpan alle. Toisaalta Elgert ei ole antanut pelon koskaan estää itseään tekemästä kiinnostavia asioita. Samoin kuin ihmisiinkin, joita älylaitteista hehkuva sininen valonsävy häiritsee. Naaras on toukkamainen otus, joka ei pysty aikuisenakaan lentämään. Pettymys iskee kuin illassa kiristyvä pakkanen: pilvipeite on tiheä, vaikka Ilmatieteen laitos oli luvannut illaksi puolipilvistä keliä. – Naaras ei näy, jos ei ole pimeää. – Pakko kurkata, onko vesi jo jäässä, Rintamäki sanoo. Ei näy tähden tähteä. Näemmekö tähtiä tänä iltana
t a i v a s | 35 ”Aikajärjestelmämme pohjaa siihen, miten asiat liikkuvat avaruudessa. Alkuaineet, joista kehomme koostuvat, ovat peräisin räjähtäneistä tähdistä.”
Ilta oli kaikin puolin ihanteellinen taivaan tähyämiseen. Oli kuin kuu olisi kiertänyt huonetta, jättänyt jälkensä eri aikoina eri kohtiin. Mutta kyllä tuo kaikki kajo on ihmisen valonlähteistä peräisin, Rintamäki sanoo. Kuun liikkeet alkoivat kiehtoa. Porvoon kykenemme suuntavaistomme avulla paikallistamaan – valonkajo on voimakasta siellä. En saa asiasta varmuutta tutkimalla Googlen karttaa, joten kysymys jää ilmaan. 36 | A P U l u o n t o Hänen on kokeiltava kengänkärjellä, sillä vedenpintaa tai jääkuorta ei erota. Tänä iltana sille ei ole käyttöä. Perseidit on tähdenlentoparvi, jonka aikana yötaivaalla voi nähdä tavallista paljon enemmän tähdenlentoja. Silmä alkaa tottua hämärään. Ne syntyvät, kun ilmakehään putoavat kappaleet leimahtavat kitkassa hehkuvan kuumiksi. Voisimme melkein kävellä takaisin autoille ilman kännykän valoa, Rintamäki sanoo. Alun perin Rintamäki kiinnostui tähdistä alakoulussa. Jonna Rintamäki oli Savonlinnassa tuttunsa mökillä katselemassa taivaan omaa show’ta. Hän liittyi Ursaan ja sai äidin tädin kaukoputken lainaksi. Enää ei voi puhua pilkkopimeästä. Rintamäki ruokki kiinnostustaan kirjastosta lainaamillaan tähtikartoilla ja lasten avaruuskirjoilla. Kuin sanattomasta sopimuksesta olemme jättäneet Rintamäen kaukoputken auton takaluukkuun. – Nythän me näemme jo maankin. Onko se kaikki ihmisen aikaansaamaa. – Jos olisi kirkas kuu jossain pilven yläpuolella, se voisi olla kuun valoa. Siitä, mistä suoraan edessäpäin merellä näkyvä taivaanhohde tulee, emme ole varmoja. Jonna Rintamäellä on oma kaukoputki, jolla hän välillä katselee kuuta ja tähtiä myös kotinsa parvekkeelta.. – Kyllä tässä jäätä on. Valonkajoa alkaa erottua pitkin taivaanrantaa: oikealla, edessä ja vasemmalla. 16-vuotiaana hän kävi lukiossa valinnaisen tähtitieteen kurssin, jonka aikana pääsi katsomaan avaruuteen kaukoputkella. Voisiko se olla Viro. Pimeässä Kälviän maaseudulla Rintamäki näki ensimmäisen kerran Jupiterin ja sen neljä suurinta kuuta. E lokuussa Suomessakin saattoi nähdä perseidit, jos oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lapsuudenkodissa Kokkolassa hänen huoneessaan oli nurkkaikkuna, josta kuu aina välillä paistoi suoraan sänkyyn
Sen jälkeen tähtitaivaan voi erottaa, vaikkei aivan pimeää olisikaan.. t a i v a s | 37 Silmän täydellisen hämäränäön kehittyminen kestää noin puoli tuntia
Hän päätyi opiskelemaan talotekniikkaa peltiseppälinjalle. Yksi pitkäaikaisista ongelmista suurissa kaupungeissa on ollut juuri katuvalojen suuntaaminen. Pilvisinä öinä he katsoivat elokuvia, mutta selkeinä öinä he saattoivat katsella taivaalle usean tunnin ajan. 38 | A P U l u o n t o Ajokortin saatuaan hän meni ensimmäisen kerran tähtiharrastajien Cygnus-kesätapaamiseen 2015. Yksi yleisimmistä perusteluista yöllisten valojen käytön puolesta on ollut turvallisuus. Epävarman etsikkoajan keskellä hän sai turvaa tähdistä ja muista taivaankappaleista. Niitä saatetaan pitää päällä senkin takia, ettei se tule kovin kalliiksi. Kirkkaat ja energiatehokkaat led-valot ovat myös yhä useammin ongelma. Esimerkiksi Helsinki julkaisi lokakuussa selvityksen siitä, miten häiriövaloa voisi kaupunkiympäristössä vähentää. Kaveripariskunnan luota hänelle järjestyi aina nukkumapaikka. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole yksiselitteistä sen suhteen, luoko keinovalo turvallisuutta vai onko kyse pikemSA TU N YS TR Ö M. Mukana oli Tampereen Ursasta muutama tyyppi, joiden kanssa hän vietti leirillä aikaa. Pian hän jätti opinnot kesken. Kuntalaiskyselyssä selvisi, että erityisesti kirkkaat mainosvalot häiritsivät helsinkiläisiä. Moitteita saivat myös katuvalot sekä esimerkiksi rakennustyömaiden yölliset valot. Rintamäki alkoi käydä Tampereella viikonloppuisin ja vietti aikaa kaupungin tähtitornilla. Pallomaiset, taivaalle sojottavat lamput ovat olleet viheliäisiä valosaasteen aiheuttajia, sillä niistä keinovalo on suuntautunut suoraan ylöspäin taivaalle. Ihmiset pelkäävät yöaikaan tapahtuvia rikoksia. Selvityksessä todetaan, että kaupungin tavoitteena on ”luoda pimeän ajan harmoniaa kaupunki kuvaan”. Lukion jälkeen Rintamäki oli etsinyt suuntaa elämälleen. N yt vain vaikuttaa siltä, että tähtien näkeminen on käymässä yhä hankalammaksi. – Ne ovat harvoja asioita elämässäni, jotka konkreettisesti muistuttavat siitä, mikä minä olen ja missä minä olen. Asiaan ovat havahduttu ainakin paikallisesti
marraskuuta. Tällä kertaa festivaaleja juhlitaan Örön linnake saaressa 5.11.2021–6.1.2022. Silloin on vielä lämmin mutta jo pimeää. Kuvassa poseeraa Nyströmin Pulma-koira. myhelsinki.fi/fi/näe-ja-koe/nähtävyydet/ taivaskallio Kolme pimeää paikkaa R E T K I V I N K I T. Paras aika nähdä tähtiä oli jo aiemmin, alkusyksystä. syrjavaara.fi ÖRÖN LINNAKESAARI Itämerellä on pimeää siksi, että siellä ollaan kaukana kaupunkien valoista. visitkimitoon.fi/fi/tapahtumat/ 1976-moerkoeroe KÄPYLÄN TAIVASKALLIO Täysin valosaasteetonta paikkaa ei Helsingissä ole, mutta tähtiä voi silti hyvällä säällä päästä tähyämään Käpylän Taivaskalliolta, jonne Ursakin on järjestänyt tähtiretkiä. Kemiönsaarella on järjestetty mÖrkö-pimeysfestivaalia vuodesta 2017 alkaen. t a i v a s | 39 Valokuvaaja Satu Nyström onnistui löytämään tähtitaivaan ja kuvasi sen Porvoon Emäsalossa 27. PIMEÄN TAIVAAN PUISTO Vuonna 2020 Suomeen perustettiin ensimmäinen yksityinen pimeän taivaan puisto Kaavin Syrjävaaraan. Siksi yötaivaan suojelulla on kiire. Yrityksen verkko sivuilla kerrotaan, kuinka vielä kaksikymmentä vuotta sitten pakkasöinä Linnunrata kimmelsi punaisen ja sinisen sävyisenä ja kuinka värit nyt ovat himmentyneet
Näen mielessäni tumman taivaan, jolla erottuu erikokoisia tuikkivia pisteitä ja tähtipölymäisiä vanoja. Tarkoitukseni on viettää pari vapaapäivää lapsuudenkodissani. Ulos ovesta, askel pakkasen kovettamaan maahan. Kävelen talon ohi pihan hiekkatielle ja varmistan, etteivät sisältä ulos heijastuvat keinovalot pääse näkökenttääni. Tajuan, etten muista, milloin olen viimeksi nähnyt tähtitaivaan. Kun olen perillä ja kello lähenee iltakuutta, en malta enää odottaa. Me kirjaimellisesti rakennumme samasta tavarasta, joka on peräisin avaruudesta, Rintamäki sanoo. Ehkä minunkin pitäisi mennä Jonna Rintamäen vieraaksi Ursan tähtinäytökseen. – Aikajärjestelmämme pohjaa siihen, miten asiat liikkuvat avaruudessa. Sammutan valot. Vain pakkasessa tekeytyvän meren jään kirskahtelu tuo iltaan etäisesti kauhuelokuvien äänimaisemaa muistuttavan tunnelman. Tähdet ovat siellä, ja minä olen tässä. Vedän töpselin pois seinästä. . Hengitän pakkasilmaa. Käyn makuulle kylmään maahan. JU TU N LÄ H TE EN Ä O N KÄ YT ET TY M YÖ S JA RI LY YT IM ÄE N JA JA N N E RI N TE EN KI RJ AA VA LO N VA RJ O PU O LE T – VA LO SA AS TE YM PÄ RI ST Ö O N G EL M AN A (G AU D EA M U S 20 13 ). Rintamäki on kertonut, että jopa polttariporukat tulevat nykyään Kaivopuiston tähtitorniin toiveissaan nähdä tähtiä ja planeettoja. Näin kameran kenno saa kerättyä pimeydestä riittävästi valoa, jotta kuva muodostuu. I tsenäisyyspäivän aatto on kuulas ja kirkas pakkaspäivä. Joissain tutkimuksissa keinovalaistus on jopa lisännyt rikollisuutta, kuten kävi Chicagossa 1990-luvulla. Kävelen olohuoneeseen, jossa loistavat asentamani jouluvalot. Rikoksen mahdollisuus tuntuu etäiseltä ajatukselta Porvoon maaseudulla. Muistisääntöä siitä, milloin kuu pienenee ja milloin se kasvaa. Myös kuu valaisee taivasta ja saa aikaan valonkajon, joka heijastuu pilvistä. Ajattelen kuuta, sen eri muotoja. Nyt on yö. Tällaistakin tähtiharrastus on, kylmästä tokenemista. – On aika erityistä olla tällainen olento maan pinnalla. Auton mittari näyttää neljäätoista miinusastetta. Se ei ole itsestäänselvyys. Puen kerroksia ylleni, laitan päälleni pitkän toppatakin, villapipon ja kunnon pakkashansikkaat. Alkuaineet, joista kehomme koostuvat, ovat peräisin muun muassa räjähtäneistä tähdistä. Päätän, että uudenvuoden lupaukseni voisi olla katsella enemmän taivaalle. H AN N ES PA AN AN EN. Varsinkin nyt, kun silmämme ovat tottuneet pimeään. Sinisellä taivaalla ei näy pilven pilveä. Vien Rintamäen kotiin. Kurkistelen moottoritiellä taivaalle, kun ajan Helsingistä kohti Varsinais-Suomea. Ajattelen lapsuuteni tähtitaivaita 1990-luvulla. Kun nousemme autoon, olemme enemmän tai vähemmän kylmästä kohmeessa. K uvaajan tehtävä pilkkopimeällä merenrannalla ei ole helppo. Miten kuvata pimeyttä, kun valokuvaus perustuu valoon. Tutkimuksessa mukana olleista rikoksista 12 prosenttia tehtiin yöaikaan ulkona. Hän ottaa kuvia pitkällä, jopa kolmen minuutin valotusajalla. Lapsena nämä taivaankappaleet tuntuivat tavallisilta ja arkisilta. 40 | A P U l u o n t o minkin ihmisten turvallisuuden kokemuksen lisääntymisestä. Valaistuksen lisääminen vähensi rikollisuutta neljän prosentin verran näissä olosuhteissa. Hän näyttää, missä asennossa tähtiä on tavallisesti helpoin tähyillä. Pakkasen tuoksu tuo kaiken tämän mieleeni. Kotona laitan valot päälle, syön iltapalaa ja harjaan hampaat. New Yorkissa tutkittiin asiaa vuonna 2019. Jonna Rintamäki käy makuulle selälleen kylmään maahan
Yksi tähdistön kirkkaimmista tähdistä on nimeltään Mirfak. ISO KARHU Ursa Major PERSEUS Perseus KOTKA Aquila KASSIOPEIA Cassiopeia TÄHTIKUVIOT JU TU N LÄ H TE EN Ä O N KÄ YT ET TY M YÖ S JA RI LY YT IM ÄE N JA JA N N E RI N TE EN KI RJ AA VA LO N VA RJ O PU O LE T – VA LO SA AS TE YM PÄ RI ST Ö O N G EL M AN A (G AU D EA M U S 20 13 ). ETSITKÖ HAASTETTA. W NIIN KUIN... KU VA T AD O BE ST O C K. Tähdistön kirkkain tähti on Altair. Isoon karhuun kuuluu myös Messier 81 -galaksi, jonka voi nähdä paljaallakin silmällä. KASSIOPEIA. MONI TUNNISTAA Otavan tähtikuvion, mutta tiesitkö, että se on osa isompaa tähdistöä. t a i v a s | 41 MUOTOJA YÖTAIVAALLA Tähtikuvioiden tunnistaminen on harrastus, johon kuka tahansa voi ryhtyä. Perseus-nimi tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Kreikkalaisessa mytologiassa Kassiopeia oli turhamainen kuningatar. Ison karhun tähdistö näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla ympäri vuoden, ja se on tunnettu jo pitkään. Ympäri vuoden Suomessa näkyvän Kassiopeian tunnistaa sen muodostamasta w-kirjaimesta. Se muodostaa yhdessä Joutsenen Deneb-tähden ja Lyyran Vega-tähden kanssa niin sanotun kesäkolmion. Kotka on vaikeasti havaittava tähdistö himmeitten tähtien vuoksi. Tähdistön alapuolella sijaitsee iso Andromedan galaksi. OTA MAKUUASENTO! Perseuksen tähdistön voi havaita erityisesti syksyllä korkealla taivaalla. Tähdistö näkyy Linnunradan nauhaa vasten, mikä voi helpottaa sen tunnistamista. Linnunrata kulkee myös Kotkan läpi
Näkökulmasta riippuen koukeroiden voisi kuvata muistuttavan kihomatoyhdyskunnan kuhinaa tai paahtuneen marengin kuviota. Hän näyttää seuraavan kuvan. Edessä vain taivaankansi Lentäjä Valtteri Murto tuntee tuulet ja revontulien kajon. 42 | A P U l u o n t o T ähtiä on käsittämättömän paljon. – Tähtitaivas on ihan erilainen ylhäällä kuin maan päällä. Se on Siperian yltä. Teksti MILKA SAUVALA kuvat ESSI LYYTIKÄINEN ja VALTTERI MURTO LUONNOSSA TÖISSÄ. Hän on lentänyt kotiin Etelä-Korean pääkaupungista Soulista pari päivää aiemmin. Mutkittelevat joet ja painanteet peittävät lumista maata. Taivaankansi on kuin nuppineuloilla rei’itetty. Vaikka Valtteri Murrolle näky on aika tavallinen, sellainen jonka näkee harva se työvuoro, kyllä se silti panee hämmästelemään. Valokuva on otettu 11 kilometrin korkeudessa, 900 kilometrin tuntivauhtia kulkevan lentokoneen ohjaamosta. Nyt hän on vapaalla ja kutakuinkin toipunut seitsemän tunnin aikaerosta. – Tähtiä on niin valtavasti, ja jokainen niistä on kuin meidän aurinkomme. Murto selaa valokuvia puhelimeltaan keittiönpöydän ääressä kotonaan Espoossa. Sään havainnointi on työtä, mutta taivas osaa myös mykistää. Taivas on kirkkaampi, sen värit ovat selkeämmät, ja tähtiä on kaikkialla. Olemme aika pieniä täällä. On yö mutta kuun loiste valaisee maan hämmästyttävän tarkasti. Tuntuu, ettei niiden katsomisesta saa tarpeekseen. Maassa keinovalo, ilmansaasteet ja ilmassa oleva kosteus taittavat valoa ja vääristävät näkymää, kertoo Valtteri Murto, Finnairilla työskentelevä lentäjä. Hän harrastaa valokuvausta ja on ikuistanut lentokoneen ohjaamosta näkymiä, jotka voi nähdä vain ilmassa. Vieri vieressä hohtaa lukemattomia pienenpieniä valopilkkuja. Ylhäällä on nimittäin toisin. – Täysikuu valaisee todella paljon, sitä ei kaupungissa huomaa
Sen kauneus näkyy valokuvissa, jotka hän on ottanut koneen ohjaamosta. t a i v a s | 43. Lentäjä Valtteri Murto on huomannut, että ylhäällä taivas on kirkkaampi ja värit selkeämmät
Revontulet loistavat Arkangelin ja Syktyvkarin välissä Pohjois-Venäjällä. Kaikista eniten kaipasin eri maiden ääniä, makuja, hajua, ilmapiiriä ja ihmisiä. Hetki, jolloin taivaan valo ja lentokoneen ohjaamon valot ovat tasapainossa, on hyvin lyhyt.. 44 | A P U l u o n t o Korona keskeytti Valtteri Murron työt puoleksitoista vuodeksi. Kuu valaisee lumisen maan. – Lentämistä ikävöin, yövalvomista en
”Pilven sisässä voi salamoida todella paljon. Suihkuvirtaukset ovat troposfäärin yläosan putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä. t a i v a s | 45 Lentäjä on oppinut tuntemaan myös pilvet. Suihkuvirtaukset vaikuttavat säähän maan pinnalla, sillä ne ohjailevat matalapaineiden kulkua. – Ohjaamosta ei tarvitse katsoa taivasta minuuttiakaan, kun näkee tähdenlennon tai satelliitin, Murto sanoo. Murto näyttää tabletilta toissapäiväisen Soulin-lennon tietoja. Satelliittikuvissa näkyvät sadealueet. Suihkuvirtausten hyödyntäminen lyhentää lentoaikaa. Kameran linssillä ei ole silmän rajoituksia. Hän lentää kaukolentoja Airbusin A350:llä. Paksummat viivat ovat suihkuvirtauksia. Usein ensimmäinen reaktio on, että tuossa on harmaa pilvi, jotain utua. Se näkyy pimeässä kauas. Se näkyi esimerkiksi Valtteri Murron Soulin-lennoilla. – Myös eri pilvityyppejä on kymmenittäin, ja ne syntyvät erilaisissa ilmamassoissa ja korkeuksissa. Niitä voi ihailla loppukesästä, kun aurinko paistaa pilviin horisontin alta ja saa ne hohtamaan. Työssä silmä harjaantuu etsimään tiettyjä asioita sääkartoilta. – Nousut ja laskut pyritään tekemään vastatuuleen, mutta muuten lennetään myötätuuleen aina kun mahdollista. Niitä voi kuitenkin havaita lentäessä, kuten myös muita sään ja taivaan ilmiöitä. Se johtuu maapallon pyörimisliikkeen aiheuttamasta coriolisvoimasta, joka kääntää tuulen suuntaa. Ilmassa voi olla myös sähkövarausta. Tyypillisesti ne puhaltavat kutakuinkin 200 kilometriä tunnissa, mutta joskus jopa 360 kilometriä tunnissa. – Pilven sisällä voi salamoida todella paljon. Luonto voi yllättää. Työvuoro alkaa tunti ennen koneen lähtöä. S ääilmiöistä eniten lentämiseen vaikuttavat tuulet. – Joskus sää on niin hyvä, että sen käy läpi parilla silmäyksellä. Niitä pitää myös oppia katsomaan. Keskellä näkyy Amritsarin kaupunki Intiassa.. Se voi olla revontuli. Pienet kolmiot ja viivat kuvaavat tuulen nopeutta solmuissa. Se näkyy pimeässä kauas.” Intian ja Pakistanin valaistu raja mutkittelee maan kamaralla. Aluksi Murto valmistelee lennon työkavereidensa kanssa. Reitit kulkevat yleensä Siperian ja Pohjois-Atlantin yli. Kahta samanlaista ei ole. Sen läpi revontulet loistavat vihreinä ja liiloina. Tärkeää on havainnoida myös omilla aisteillaan, sillä ennusteet ovat vain ennusteita. Sään ja taivaan havainnointi on tärkeä osa Valtteri Murron työtä. Maan pinnalla voi tuulla mistä suunnasta tahansa, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla yläilmakehässä tuulee käytännössä aina lännestä itään. Tuuli on myös lentäjän työkalu. Joskus lento vaatii enemmän valmistelua, vartin tai pidempään. Vastaavia ennusteita lentäjät seuraavat myös lennon aikana. Sen sijaan tietyt cumulonimbukset, tuttavallisemmin ukkospilvet, pitää kiertää. Tällä korkeudella ilma on ohutta. Pohjoisessa ne jäävät yleensä selvästi lentokorkeutta matalammalle, mutta päiväntasaajan tuntumassa, kuten Bengalinlahdella Intian ja Thaimaan välissä, on korkealle kohoavia ukkosia. – Pimeässä ihmissilmä ei erota värejä. Myös revontulia hän saa ihailla meitä muita useammin, vaikka eivät ne tietenkään joka lennolla leisku. Maan pinnalta ei näe kaikkia salamoita. Maata piiskaavat sateet, vihmovat tuulet ja varjostavat pilvet jäävät lentokoneen alapuolelle. Suomen leveysasteiden harvinaisuus ovat valaisevat yöpilvet. Se voi ilmetä Elmon tulina eli pieninä salamoina koneen tuulilasissa ja aiheuttaa häiriöitä radioliikenteeseen. Silmäkin tottuu, kun sammuttaa valot. T aivas on lentäjän työympäristö, tai tarkemmin ilma kehän alimman kerroksen eli troposfäärin ja sitä seuraavan stratosfäärin raja-alue. Siihen kuuluu reitin sääja tuuliennusteisiin tutustuminen
Kuvassa toinen lentokone lentää kohdassa, jossa maapallon varjo ja aamuhämärä kohtaavat toisensa.. L entoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2–3 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä maailmassa. 46 | A P U l u o n t o Menolento kesti 7 tuntia 40 minuuttia, paluulento 9 tuntia 20 minuuttia. Ilmakehän lämmittämisessä vaikutus on noin kaksinkertainen. Vedyn päästöt voisivat olla pienet, jos se valmistetaan uusiutuvalla energialla. Se vähentää lennon hiilidioksidipäästöjä vajaat 20 000 kiloa. – Tiedän, että teen työni hyvin ja niin hyvin kuin pystyn. Niitä on kaavailtu aluksi lyhyille matkoille. Silloin on parempi mahdollisuus, että edes yksi niistä on terävä. Lentämisen ilmastovaikutuksista on puhuttu viime vuosina paljon. Mutta kaikkea ei voi optimoida, koska turvallisuus ei saa vaarantua, Murto sanoo. Tulevaisuudessa päästöt ovat toivon mukaan pienemmät. – Teemme osamme. Valtteri Murto ottaa lentokoneesta kuvat aina sarjana. Kun lentoaika lyhenee, poltto ainetta kuluu vähemmän. Lukua voi verrata siihen, että yhden matkustajan yhdensuuntaisen Helsinki–Soul-lennon hiilidioksidipäästöt ovat istuinpaikkojen määrästä riippuen 420–520 kiloa. Kun eri suuntaiset tuulet kohtaavat, syntyy pyörteitä, turbulenssia. – Niihin ne saattavat tulla nopeastikin, mutta nykyteknologialla akut painavat vielä niin paljon, etteivät ne mahdollista pitkiä lentoja, Murto pohtii. – Talvella tuulet ovat yleensä vielä vähän voimakkaammat kuin kesällä. Se voi iskeä yhtäkkiä ja olla rajua. – Turbulenssia syntyy esimerkiksi suihkuvirtausten reunoille, ja se kannattaa kiertää, Murto sanoo. On myös kirkkaan ilman turbulenssia, jota ei voi ennustaa. Turbulenssi ei ole vaarallista, mutta matkustajista se voi tuntua ikävältä. Tulevaisuudessa koneet saattavat lentää myös vedyllä. Matkailu tuo myös paljon hyvää ja pienentää ennakkoluuloja, kun ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Siksi suositellaan, että matkustajat istuvat omilla paikoillaan turvavyöt kiinnitettyinä. Myötätuulen hyödyntäminen on myös keino vähentää lennon päästöjä. Suihkuvirtaukset ja tuulet mutkittelevat ja vaihtavat suuntaa. Se saa koneen heittelehtimään ja tärisemään. On myös pystyvirtauksia. Ammattitaitoinen lentäjä voi omilla toimillaan vaikuttaa huomattavasti lennon taloudellisuuteen. Murtokin on sitä miettinyt. Jos kaukolennon lentoaika lyhenee tunnin, päästöt vähenevät 20 000 kg. Finnair on laskenut, että jos kaukolennolla lentoaika lyhenee tunnin, polttoainetta säästyy noin 6 250 litraa. Esimerkiksi ukkoset ja kovat turbulenssit kierretään, vaikka se pidentäisi matkaa. Sähköllä lentäviä koneita on jo kehitetty
Maailmalta on tarttunut mukaan myös makuja ja tapoja, kuten japanilainen kylmä vihreä tee. Myös villasukat ovat vakiovaruste. – Kropan kello voi siirtyä vuorokauVALTTERI MURTO 41-vuotias liikennelentäjä Finnairilla. – Haluatko maistaa. Se liittyy ikkunan takana nyt pilvisenä ja likaisen harmaana aukeavaan taivaaseen. – Juon tätä aina aamulla. – Lentämistä ikävöin, yövalvomista en. – Laitan jauhetta hiha-arviolla. Murto on vasenkätinen, eikä sanojensa mukaan kovin taitava piirtäjä. Lisäksi lentoja on eri puolille maapalloa, hyvin vaihteleviin olosuhteisiin. K oronapandemia lähes seisautti matkustajalentoliikenteen, mutta nyt ihmiset ovat alkaneet taas liikkua. – Erityisesti Aasiassa sängyt ja peitot tuppaavat olemaan vähän lyhyitä. I lmaston lämpeneminen näkyy myös yläilmakehässä ja voi siten vaikuttaa lentäjän työhön tulevaisuudessa. Aikaerot ja valvominen ovat työn rankimpia puolia. On kerrottu, että sitä valaisee yli 150 000 lamppua. Eniten kaipasin eri maiden ja kaupunkien ääniä, makuja, hajua, ilmapiiriä ja ihmisiä. Kuvia on kertynyt Murron kotiarkistoon tuhansia. Herkut kulkevat myös toiseen suuntaan. – Varsinkin yöllä ilmasta voi erottaa hienosti rajoja, valtateitä ja kaupunkeja. I ntian ja Pakistanin raja on yli 3 000 kilometriä pitkä. Juoma on sekoitettu vedestä ja jauheesta, jonka Murto on tällä kerta ostanut Thaimaasta. Valot kertovat myös valtioiden kehityksestä. Ne jalassa nukkuu paremmin. . Valtteri Murto kertoo, että lentäessä ilmaston muutoksia on vaikea havaita, sillä sää vaihtelee joka lennolla. Julkaisee ilmasta ja maailmalta ottamiaan kuvia instagramissa käyttäjänimellä @valtterimurto. Murto mukautuu kohdemaan rytmiin, mutta ei yritä täysin vaihtaa siihen. Nälkä iskee keskellä yötä. Murto kysyy ja ottaa pullon jääkaapista. – Mitä pohjoisemmassa ollaan ja mitä kylmempi on, sitä kirkkaampia ja selkeämpiä auringonnousut ja -laskut ovat. Siitä tuli kymppi, ja valokuvaamisesta pysyvä harrastus. Pitää osata levätä niin, että on skarppi silloin kuin tarvitaan. Lentäjä näkee myös paikkoja, jonne tiet eivät vie: Grönlannin jäätiköitä ja jäävirtoja, metsäpaloja erämaissa. Jopa auringonnousut ja -laskut näyttävät erilaisilta eri puolilla maailmaa. Lisäksi suihkuvirtausten nopeus saattaa kasvaa, niihin voi tulla mutkia, ja ne saattavat pysyä paikallaan pidempään. Murto on kuvannut esimerkiksi Brooklynin sillan New Yorkissa niin, ettei kuvassa ole yhtä ainoaa ihmistä. Etelämmässä ne ovat utuisempia. Ohjaamoon hän palasi lokakuun alussa. Valtteri Murto kuvasi yöllisen rajan runsas kolme vuotta sitten. Koulussa kuvaamataidon arvosana oli aina seiska. t a i v a s | 47 dessa kaksi tuntia, kun matkustetaan länteen, ja tunnin, kun mennään itään. Suomesta sitä ei saa. Elimistö käy silloin väistämättä väärässä ajassa. Nykyään Murto kantaa Canoniaan mukana melkein aina. Lukion valokuvauskurssi oli jotain uutta. Kahvia en juo juuri koskaan. Näidenkin pilvien yläpuolella aurinko paistaa häikäisevän kirkkaasti. Jos on viimeinen pussi menossa, juomasta tulee vähän laimeampaa, hän virnistää. TYÖSSÄ PARASTA ON Työkaverit, maisemat, vaihtelevuus ja se, että pääsee näkemään maailmaa eri näkökulmista. On kolmaskin tavara, jonka Murto pakkaa aina töihin. Siperiassa kaasukenttien liekit näkyvät kauas. Murrolla on aina töissä mukana puuropusseja. Hän on julkaissut osan Instagramissa. Kohdemaassa Murto saattaa napata kameran mukaansa ja lähteä kaduille aamun vasta sarastaessa. Matkustaessa tajuaa, että ihmiset ovat kaikkialla aika samanlaisia, Murto sanoo. – Ohjaamosta kuvaamisen ikuinen haaste on, että ulkona on kirkasta ja sisällä hämärää tai ulkona on säkkipimeää ja sisällä kirkasta. Se virkistää. Kuten suuri osa lentäjistä, Murtokin oli lomautettuna puolitoista vuotta. KUKA?. Maku on raikas ja teemäinen, ei kuitenkaan kovin vahva. Keski-Euroopassa ja Aasian isojen kaupunkien ympärillä valoa on kaikkialla, kun taas Mongoliassa valoja on vähän. Näkymä on ällistyttävä. Siihen aikaan valokuviin voi vangita jopa epätodellisen tuntuisia hetkiä. Lentänyt työkseen 15 vuotta. Nukuttaa tai sitten ei nukuta. Silloin paluu kotiin vaimon ja kahden kouluikäisen lapsen luo olisi hankala. Jos suihkuvirtaukset siirtyvät pohjoisemmaksi, saattavat turbulenssitkin siirtyä enemmän lennoilla käytetyille reiteille. Oli sää millainen tahansa, lentäjällä on aurinkolasit mukana. – Kaukoliikenne on pitkälti väsymyksen hallintaa. Olen liian monta kertaa herännyt siihen, että jalkoja paleltaa. Tämä voi vaikuttaa turbulenssiin. Hetki, jolloin nämä kaksi ovat tasapainossa, on hirveän lyhyt. On arvioitu, että se siirtää suihkuvirtauksia kohti napoja, pohjoisella pallonpuoliskolla siis pohjoisemmaksi, kertoo tutkija ja meteorologi Ilari Lehtonen Ilmatieteen laitokselta. Niistä saa tehtyä ruoan hotellihuoneen vedenkeittimellä yölläkin. Harrastaa jalkapalloa, kuorolaulua, crossfit-salilla käymistä ja valokuvausta. Raja halkoo hohtavana, kiemurtelevana nauhana pimeää maata. Esimerkiksi Atlantilla lentoreitit kulkevat nyt pääasiassa turbulenssialueiden pohjoispuolelta
1990luvun alussa ei tehty niin tarkkoja mittauksia, joihin nyt kyettäisiin. Mahdol lista se olisi. Kiire päästö vähennyksiin on kova, politiikka kankeaa ja riskit suuret. Ilmastoa voisi viilentää rikkihiukkasilla. – Selvitystä kaipaa lähes kaikki. Vaikka ihmiset eivät ole rikkiä levittäneet, tulivuoret ovat. Eihän se tieteiskirjallisuutta ole. Laakso myöntää, että ilmastonmuokkauksen tutkijoille uusi suurpurkaus maistuisi. Mutta tulivuorenpurkausta ei voi tilata, joten on tyydyttävä tietokonemalleihin. Rikkihiukkasten viilentä vää vaikutusta on kutsuttu Pinatuboefektiksi vuoden 1991 filippiiniläistulivuoren suurpurkauk sen mukaan. Ilmastokriisin edetessä kiinnostusta ilmas tonmuokkauslentoihin voi syntyä äkkiä. Anton Laakso kuuluu siihen kouralli seen ihmisiä, jotka tutkivat, mitä aerosolien kylvä misestä yläilmoihin oikeastaan seuraisi. Oli määrä tutkia ilmastonmuok kausta. Monimutkaisilta, supertietokoneiden pyörittä miltä ilmastomalleilta kaivataankin tarkennuksia moneen seikkaan. Purkauksen tuhka laskeutui pian maan pinnalle, mutta kaasumainen rikkidioksidi levisi stratosfääriin ja muodosti ilmakehää viilen täviä hiukkasia muutaman vuoden ajaksi. Teksti MIKKO PELTTARI kuvat ADOBE STOCK, GETTY IMAGES ja LEHTIKUVA. Tutkijat toivovat, ettei keinoon tarvitse turvautua. K ymmenisen vuotta sitten vasta valmistunut fyysikko Anton Laakso näki kiinnostavan työ paikkailmoituksen, joka kuu losti aivan hänen alaltaan ja juuri sopivasti tieteisfiktiolta. P laneetan viilentäminen taivasta himmen tämällä ei ole tyhjästä nyhjäisty ajatus. – Mutta tehokas voi olla myös väärällä tavalla tehokas, Ilmatieteen laitoksella työskentelevä Laakso sanoo. Rikkihiukkasten levittäminen voisi olla kustan nuksiltaan kohtuullinen ja tehokas keino viilentää kuumentuvaa planeettaa. Sellaista, että stratosfääriin, yli 15 kilometrin korkeuteen, levitettäisiin lento koneella pieniä rikkihiukkasia. Olen nyt tutki nut, kuinka paljon rikkiä levittämällä ylipäätään voitaisiin viilentää ilmastoa, Laakso sanoo. 48 | A P U l u o n t o PAREMPI MAAILMA Esittelemme keksintöjä ja yrityksiä, jotka parantavat ympäristön tilaa. Niiden pitäisi heijastaa osa ilmakehään saapuvasta lyhytaaltoisista auringonsäteistä avaruuteen jo ennen kuin ne ehtivät kasvihuonekaasujen vuoksi lämpenevään alailmakehään. Ainakin periaatteessa. Ilmastoa ei ole toistaiseksi muokattu. Eri mallit antavat toisistaan poikkeavia tuloksia, Voiko maailmaa jäähdyttää
t a i v a s | 49 G ET TY IM AG ES
Poliitikot voisivat ajatella, että ehkä viheliäiseen fossiili energiaongelmaan olisikin taianomainen ratkaisu. Jos toinen valtio haluaa pienentää lämpe nemisen riskejä, ja toinen pelkää pikemmin kuivuutta, välit kiristyvät herkästi. T utkijoita arveluttaa sekin, hidastaako ilmastonmuokkauksen mahdollisuus päästövähennyksiä. Kansain välistä sääntelyä siis tarvittaisiin, sitä kun ei ole. L ämpenemisen syihin ilmastonmuokkaus ei myöskään puutu, siis kasvihuoneilmiöön, sanoo tutkimusprofessori Hannele Korhonen. – Emme voisi olla varmoja, missä päin maail maa kuivuus pahenisi ja kuinka paljon. Siinä mielessä ilmastonmuokkaus ei olekaan niin ”halpaa”. Se, kuinka paljon ihmistekoiset aerosolit ovat hidastaneet lämpenemistä, on nykyisen ilmasto tieteen hankalimpia osasia, vaikka epävarmuus ei kokonaiskuvaa horjutakaan. 50 | A P U l u o n t o koska aerosolien mallintaminen on hankalahkoa ja vaikutussuhteet monimutkaisia. Jos ilmastoa päädyttäi siin muokkaamaan, pitäisi päättää mihin pyrittäisiin. Jos ilmastonmuokkaus lopetettaisiin kuin seinään, se voisi panna liikkeelle järisyttävän nopean lämpenemisen, jos päästöjä ei rikin l evittämisen aikana olisi vähennetty. JU SS I N U KA RI / LE H TI KU VA. – Tutkiminen on silti tärkeää. Jotkut karsastavat ilmastonmuokkauksesta keskusteluakin tästä syystä. Isompi kysymys on se politiikka, jota tarvittaisiin, pohtii Anton Laakso, jonka väitöskirjan Korhonen aikanaan ohjasi. Korhonen johtaa ilmastontutkimusohjelmaa Ilmatieteen laitoksella. Jos ei ratkaisulta, niin ainakin helpo tukselta ilmasto kriisin pakottavaan kiireeseen. – Meillä luonnon tieteilijöillä on toisaalta helppoa, koska katsomme vain mahdollisuuksia malleista. Siihen epävarmuuteen liittyvät myös suurimmat riskit, Laakso kuvaa. Tiedetään myös, että ilmastonmuokkaus vähentäisi sadantaa maapallolla ylipäätään. Samoin voisi syntyä poliittisia konflikteja, jos joku maa päättäisi yksipuolisesti alkaa himmentää taivasta. Päästövähennyksistä se ei vapauta. Seurauksena olisi täysin ennennäkemätön ilmaston tila. Hän koros taa, että lämpenemisen rajoittaminen ei vaikut taisi hiilidioksidiin ilmakehässä. Hiukkaset leviävät stratosfäärissä, joten ilmastonmuokka usta ei voisi juuri kohdentaa, Laakso sanoo. Himmentämi nen myös vaikuttaisi eri tavoin eri alueilla. Joillakin alueilla kuivuuden lisääntyminen voisi tuhota satoja, aavikoittaa tai tuhota metsiä, nostaa ruoan markkinahintaa ja aiheuttaa konflikteja. Haluttaisiinko viilentää ilmastoa kunnolla vai vain seisauttaa lämpenemi nen ja hallita riskejä. Riskit ja mahdollisuudet pitää tuntea, Hannele Korhonen sanoo. Lämpötilaa voitaisiin hillitä, samoin viilentäminen voisi pie nentää äärisäiden riskejä. Tällä hetkellä yksikään maailman valtio ei ole aloittamassa rikkisuihku tuksia. Mitä voisi käydä, jos joku päättäisi ryhtyä toimeen. Tutkijat kiinnittävät huo mionsa jälkimmäiseen, koska lämpeneminen olisi joka tapauksessa saatava poikki. I lmastonmuokkaus kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Hän oli Suomen ensim mäisiä ilmastonmuokkaustutkijoita. Haitta olisi lähinnä kosmeettinen, mutta erityisen näkyvä. – Ilmastomallit ovat hyviä kuvaamaan kokonai suutta, mutta paikallisten muutosten kuvaajina huonompia. Paljon puhutaan siitä, että ilmastonmuokkaus voisi muuttaa taivaan väriä sinisestä harmaam maksi tai valkeammaksi. ”Emme voisi olla varmoja, missä päin maailmaa kuivuus pahenisi.” Hannele Korhonen suhtautuu ilmastonmuokkaukseen hyvin kriittisesti. Teknologiset ratkaisut eivät itsessään ole pahoja
– En voi olla olematta hyvin kriittinen. V aikka ilmastonmuutoksen perusasiat tunnetaan hyvin, taivaan himmentäminen ei ole ainoa osa-alue, jossa lisätieto olisi kullanarvoista. Korhonen ja Laakso ovat tehneet ilmastonmuokkauksen tutkimusta etujoukoissa. Samoin aineistoista selvisi, että vaikutukset eivät jakautuneet tasaisesti. Puulustojen tiheyksistä nähdään, että purkauksia seurasivat lyhyet kasvukaudet ja kylmät kesät, joiden vaikutukset näkyvät ajan asiakirjoissa. Huhtamaan tutkimus liittyy tulivuorenpurkauksiin, esimerkiksi Huayanaputinan (noin vuonna 1600) ja Komagataken (vuonna 1640) purkausten vaikutuksiin täällä pohjolassa. – Toivon, että ilmastonmuokkaukseen ei jouduttaisi turvautumaan. Rikin levittäminen stratosfääriin on kuitenkin tutkimuskysymyksenä yksi kiinnostavimmista. t a i v a s | 51 MENNEISYYS OPETTAA JOS ILMASTOTUTKIJAT kaipaavat parempia malleja ja mittauksia tutkimuksen tueksi, ajattelun apuja voi hakea yllättävästä suunnasta. – Historiallisista dokumenteista on runsaudenpula, ongelma on enemmänkin aika, jonka niiden läpikäynti vaatii. AD O BE ST O C K. Toisaalta suhtaudun vakavasti siihen, että sillä voitaisiin välttyä vakavammilta uhilta, esimerkiksi merenpinnan nousuun tai sään ääri-ilmiöihin liittyviltä, pohtii Anton Laakso. Anton Laakson mukaan ilmastonmuokkauksen mahdollisuuksista ja riskeistä tarvitaan vielä paljon lisää tietoa. – Historiasta ei voi päätellä tulevaa, mutta historia voi auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisten vaikutusten monimuotoisuutta, Huhtamaa sanoo. Rikkihiukkasten suihkuttaminen ilmakehään voisi muuttaa taivaan sinisestä harmaammaksi. Aineistoa tutkimuksiin kyllä riittää. Hurjasta tieteisnäkymästä on sinä aikana kehkeytynyt mahdollinen tulevaisuuskuva. Lähivuosina on tärkeä selvittää esimerkiksi, miten maaekosysteemit voisivat sitoa enemmän hiiltä ilmakehästä, ja minkälaisia skaalautuvia teknisiä ratkaisuja hiilen kaappaamiseksi ilmasta voitaisiin kehittää, Korhonen sanoo. Ilmastonmuokkausta ei pitäisi edes harkita, elleivät riskit ole tiedossa, sanoo Hannele Korhonen. – Myös hiilensidontaan liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Muunkinlaista ilmastonmuokkausta on ehdotettu: suuria avaruuspeilejä, tehokkaasti lisääntyviä geenimanipuloituja planktonja jäkälälajeja ja pilviä kylväviä miehittämättömiä ilmalaivoja – noin esimerkiksi. Myös kuivuus voisi lisääntyä. – Ilmaston viileneminen vaikutti satoihin noin kolme vuotta, mutta epäsuorat vaikutukset näkyivät jopa vuosikymmenen, Huhtamaa sanoo. Seuraavaksi Bernin yliopistossa työskentelevä Huhtamaa aikoo laajentaa tutkimushankettaan koskemaan Alppien pohjoispuoleista Eurooppaa. . Kruununtilallisilla oli enemmän vaikeuksia kuin perintötilojen talon pojilla. Esimerkiksi yhdistämällä puiden vuosirenkaisiin kertynyttä ilmastotietoa ja Pohjanmaan 1600-luvun kymmenysluetteloita, kuten ilmastohistorian tutkija Heli Huhtamaa. Ilmastohistoriassa on ennenkin tarkasteltu purkausten vaikutusta satoihin, mutta Huhtamaa keksi tarkastella myös hylättyjen ja veronmaksukyvyttömien tilojen määrää
Näin niin sanotut planetaariset tuulet ja merivirrat pysyvät käynnissä. Yhdeksän kymmenesosaa ilmakehän massasta on sen alimmassa osassa, troposfäärissä. Kun valo törmää ilmakehään, se siroaa. 3 M I T Ä I L M A O N . Arkipuheessa sekoitamme monesti ilman ja hapen. 4 M I K S I T U U L E E . Aivan tarkkaa rajaa ilmakehällä ei ole. Kun katsomme taivaalle, katsomme todellisuudessa avaruuteen. Esimerkiksi Mount Everestin huipulla ilma kehän tiheys on enää kolmasosa meidän arkikokemukseemme verrattuna. Ilmakehä on melkein kokonaan kaasua. Siinä on melkein kaikki ilmakehän loppumassa. Seuraava ilmakehän kerros on stratosfääri, joka yltää noin 50 kilometriin. Tuulten takana on auringon energia. Ilmakehässä on myös vesihöyryä ja esimerkiksi pölyä ja muita pienhiukkasia. Silloin sininen siroaa kokonaan pois ja jäljelle jää punainen säteily, joka antaa auringonlaskulle värin. Taivaan sinisyys syntyy auringonvalon kohtaamisesta ilmakehän kanssa. Jossain vaiheessa se muuttuu tyhjiöksi ja ilmakehä avaruudeksi. Happea siinä on silti vain viidesosa. Jos kysymyksen kääntää muotoon, kuinka korkealle ilmakehä ulottuu maanpinnasta, vastaaminen on helpompaa. Jokainen on käynyt happihyppelyllä, siis piristävällä kävelyllä ulkona. Nämä tuulet kääntyvät maapallon pyörimisen aiheuttaman coriolisvoiman vuoksi oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla ja vasemmalle eteläisellä pallonpuoliskolla. 2 M I K S I T A I VA S O N S I N I N E N . Auringon noustessa ja laskiessa sen säteily kulkee pidemmän matkan ilmakehän läpi. Siellä happea on niin vähän, että sitä on otettava lisää pullosta. TAIVAAN MERKIT 1 K U I N K A K O R K E A L L E T A I VA S U L O T T U U . Siksi havaitsemme sinistä väriä ympäri taivasta, kun punaista näkee auringossa ja aivan sen lähellä. Ylemmissä kerroksissa 9 KYSYMYSTÄ ilmakehän tiheys on siis hyvin pieni. Aivan tarkkaa vastausta tosin ei silloinkaan voi antaa. Ihmiselämälle ilmakehä on vihamielinen jo korkeimpien vuorten huipuilla. Monesti tarkoitamme sillä ilmakehää. Lisäksi ilmakehässä on argonia, hiilidioksidia ja muita kaasuja pieninä pitoisuuksina. Säteily muuttaa suuntaansa ilman pienhiukkasten vaikutuksesta. Ilmakehä ja meret pyrkivät tasapainottamaan tätä epäsuhtaa. Miksei taivas ole musta muuten kuin yöllä. Teksti SAMMELI HEIKKINEN. 52 | A P U l u o n t o G ET TY IM AG ES Taivas-sanalla on monta tarkoitusta. Aurinko lämmittää maapalloa epätasaisesti. Paikallisesti tuulen suuntaan vaikuttavat muun muassa pinnan muodot, vesistöt ja vuorokaudenaika. Auringonvalossa on kaikkia spektrin värejä. Troposfääri ulottuu napa-alueilla noin 8 kilometrin korkeuteen, päiväntasaajalla noin 12 kilometriin. Päiväntasaajan seutu saa auringon energiaa paljon napaalueita enemmän. Ilmakehä ympäröi planeettaamme noin sadan kilometrin paksuisena kerroksena. Melkein neljä viidesosaa ilmakehästä ja hengittämästämme ilmasta on typpeä. Silloin olemme kuitenkin hengitelleet keuhkoihimme ilmaa, tarkemmin sanottuna ilmakehää. Lyhytaaltoisempi sininen säteily siroaa laajemmalle kuin pidempiaaltoinen punainen säteily
Ilma ei siis paina paljon, mutta sitä on meistä jokaisen harteilla kilometrien korkuinen pylväs, siis vähintäänkin satoja kiloja. Itämerensuomalaisissa kielissä – kuten virossa – vastineita löytyy. 9 M I K S I K R I S T I N U S K O N H Y VÄ PA I K K A O N N I M E L T Ä Ä N T A I VA S . 6 PA L J O N K O I L M A S T O O N L Ä M M E N N Y T . Esimerkiksi korvien meneminen lukkoon lentokoneessa on merkki tästä. Sen paine on mukautunut ilmakehän paineeseen. Tästä ensimmäiset kristityt nappasivat käyttöönsä rinnastuksen Jeesukseen. Vaikkei ilma meitä painakaan, aistimme ilman paineen vaihtelut. Ilmakehä ei lämpene tasaisesti. Otsoni on kolmesta happimolekyylistä muodostunut kaasu. Ylempänä ilmakehässä ilmanpaine on matalampi kuin alhaalla. Roomassa ajateltiin, että kuolleen keisarin polttohautajaisissa tämän sielu kohosi savun mukana taivaaseen. Siten kyseessä lienee laina joko balttilaisista, germaanisista tai indoeurooppalaisista kielistä. Lähteet: Ilmatieteen laitos, Foreca, Nasa, Helsingin kirjaston Kysy-palvelu, Niko Huttusen haastattelu Kirkko ja kaupunki-lehdessä (Missä sijaitsee Jumalan taivas?) t a i v a s | 53. Maanpinnan tasolla kuutiometri ilmaa painaa kilon ja 225 grammaa, kun lämpötila on 15 astetta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimman raportin mukaan maa pallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteollisiin aikoihin verrattuna. . 7 M I K S I O T S O N I O N O L E E L L I S T A . Vuodesta 1987 lähtien otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden tuotantoa alettiin supistaa kansainvälisillä sopimuksilla. Myös Jeesuksen sanottiin astuneen taivaaseen. Vaikkei ilma meitä painakaan, aistimme ilmanpaineen nopeat vaihtelut. Keisarillisella rinnastuksella Jeesuksen merkitys korostui. Ajatus alisesta ja ylisestä maailmasta oli tuttu myös uskomusjärjestelmissä, jotka olivat aikoinaan yleisiä Suomen alueella ja muualla pohjoisessa. Yläilmakehässä, stratosfäärissä, otsoni on meille elintärkeää. Kerroksessa havaittiin suuria ohentumia myöhemmin. Näin ilman paino ei vaivaa meitä. Kaikissa niissä mahdollinen kantasana deivas (kantabaltti), teiwaz (kantagermaani) tai devá (indoeurooppalaisten kielten indoiranilainen haara) on merkinnyt myös jumalaa. Suomen ilmasto on lämmennyt esiteollisista ajoista jo noin kaksi astetta. 5 M I K S E I I H M I N E N T U N N E I L M A N PA I N O A . Kristillinen taivas liittyy jokapäiväiseen yläpuolellamme aukeavaan taivaaseen sanana ja ajatuksena, koska alkukristityillä oli tarve levittää sanomaansa Rooman valtakunnassa sellaisessa muodossa, jonka ihmiset pystyivät ymmärtämään. Ilmaa on kuitenkin myös ihmisen sisällä. Tätä ei tiedetä aivan varmasti. Syynä ovat lähes pelkästään ihmisten aiheuttamat päästöt. 15–40 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros imee itseensä suuren osan auringosta tulevasta haitallisesta ultraviolettisäteilystä. Se on kasvihuonekaasu ja suurina pitoisuuksia haitallista etenkin astmaatikoille. Ajatus kolmiportaisesta maailmasta, tuonelasta, maanpäällisestä maailmasta ja taivaasta, oli tuttu antiikin maailmassa. Tällaiseen uskomusmalliin sitten sekoittui myöhemmin myös kristin uskon elementtejä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sana on lainattu kieleemme jossain vaiheessa, sillä etäisissä sukukielissämme sille ei ole vastinetta. Jos nostaa vaikkapa paperia, sen päällä makaavan ilmapilarin paino ei tunnu, sillä paperin yläja alapuolella ilmanpaine on sama. 8 M I S T Ä T A I VA S S A N A O N P E R Ä I S I N . Otsonipäästöjä syntyy esimerkiksi liikenteestä. Alailmakehässä liiallinen otsoni on pahasta. 1970-luvulla alettiin ymmärtää, että kylmälaitteissa ja aerosolituotteiden ponnekaasuina käytetyt CFC-yhdisteet eli freonit tuhosivat otsonikerrosta
Niiden yllä taivas avautuu esteettä. Kuvat JORMA LUHTA KUVASALKKU Näytämme maamme luonnon sen parhaiden kuvaajien teosten kautta.. 54 | A P U l u o n t o AVARAN TAIVAAN ALLA Jorma Luhta liikkuu erämaissa, soilla ja tuntureilla
t a i v a s | 55 Piekana, Käsivarren erämaa, Enontekiö. Kesäkuu 2015.
Lokakuu 2021.. Kevon kanjoni kuutamossa, Utsjoki. Jurmo 2020. t a i v a s | 57 Jupiterinsilta ja Linnunrata. Vas
58 | A P U l u o n t o Revontulten jälkivälkyntää, Litokaira, Pudasjärvi. Maaliskuu 2021.
t a i v a s | 59
Kesä 2014.. 60 | A P U l u o n t o Tunturikihu, Käsivarren erämaa, Enontekiö
t a i v a s | 61 Talviyö, Syötteen kansallispuisto, Pudasjärvi. Tammikuu 2021.
62 | A P U l u o n t o Yöpilvet ja keskiyön aurinko, Paistunturit, Utsjoki. Heinäkuu 2010.
t a i v a s | 63
64 | A P U l u o n t o Maiseman laajuus kiehtoo Jorma Luhtaa. Siksi hän kulkee soilla ja tuntureilla. Teksti JENNI ARBELIUS Kuvat ANTTI LEINONEN JA JORMA LUHTA Erämaahan ilman suunnitelmaa. Turhia suunnittelematta
– Palsasoilla on ikiroutaisia, useiden metrien korkuisia kumpuja, joiden sisällä on valtava ikijäinen jäälinssi. Keski-Pohjanmaan sydänosissa, eli Suomenselällä, ja Venäjän rajalla PohjoisKarjalassa on vielä valosaastumatonta yötaivasta, samoin Lapissa. Täysikuuta kannattaa jopa varoa yöllisessä kuvaamisessa. Luhta pitää huolen siitä, ettei missään nimessä ota etukäteen selvää, mitä kuvattavaa alueelta voisi löytyä. Omassa elämässäni kolme tuntemaani ihmistä olivat tehneet itsemurhan lyhyen ajan sisällä. Palkittu kahdesti Vuoden luontokirjasta ja kahdesti Valokuvataiteen valtionpalkinnolla. Aihe oli aina mielessä. Oikeasti hänellä oli synnynnäinen harmaakaihi, mikä teki hänestä lähes sokean. AJANKOHTAISTA Tekee parhaillaan valokuvakirjaa tunturipöllöistä yhdessä Markus Varesvuon kanssa. Useiden leikkausten jälkeen Jorma alkoi nähdä noin viisivuotiaana. Esimerkiksi Metson kuolemassa tehdään itsemurha. Valokuvaajana Luhdan metodi on täydellinen suunnittelemattomuus. 4. Kotoisin Seinäjoelta. 2. Päivänvalossa luonnottomalta näyttävä laajakuvalinssi on siis sopiva yökuvaukseen. Itse lähden liikkeelle niin, että aivan kuin kukaan ei tietäisi, mitä tulee löytymään. Näin valokuvaajalle voi piirtyä vuosikymmenten myötä rehellinen käsitys luonnosta ja sen kehityksestä. MERI SYÖ VALOA Valosaastekartta ei näytä, että meri syö valoa yllättävän hyvin. Valokuvaaminen valloitti Luhdan sydämen juuri siksi, että valokuvaajan on todistettava, mitä hän kuvaa. soista ja tunturilinnustosta. Vieläkin kuulee puhuttavan, että vaikka oikein vanhat palsat häviävät, uusia kyllä syntyy. Hän pakkaa mukaan kameran ja viikoksi evästä ja lähtee samoamaan pohjoisimpia erämaita, joskus kolmenkin valtion alueelle. Sillä tavalla kuvattuna tällaiset muutokset eivät tule valokuvissa ilmi.. VALOTA VAALEAKSI Yökuva kannattaa aina valottaa aika vaaleaksi, ja tummentaa se yöpimeäksi vasta kuvankäsittelyssä. KUVAUSVINKIT JORMA LUHTA Luontokuvaaja ja kirjailija. – Olen ensin elänyt vuosia elämää, joka johtaa tietynlaisiin teksteihin. TÄHTIEN VALO ON VAKIO Jos kaikki yöllinen valo on vain tähtien valoa, valon määrä on hyvin muuttumaton. ASUU Oulussa, aivan Iin rajalla. Hänellä on tarkka tuntuma esimerkiksi naalikannoista, palsa1. Löytöretki tuntemattomaan on tehnyt hänestä monessa asiassa asiantuntijan. LAAJAKULMA KÄY T TÖÖN Pimeässä ihmisen silmä näkee laajasti eli ihminen käyttää koko näkökenttäänsä. t a i v a s | 65 Onnistu yökuvaamisessa K un Jorma Luhta oli pikkupoika, hän ajatteli olevansa aika tavallinen. – Maailmahan valitettavasti on sellainen, että kaikki asiat ikään kuin tiedetään ja tunnetaan. 3. Jo lapsena Luhta tykkäsi retkeillä lähimetsissä Seinäjoella ja käydä isän kanssa Lapin erämaissa vaellusretkillä. Nyt hän asuu Oulussa, aivan Iin rajalla. Tällöin pärjää melkeinpä aina samoilla yökuvaukseen sopivilla asetuksilla. – Tähän päivään asti kaikkien kuvieni aiheena on näkyvän maailman ihmeellisyys. Täyskennoisessa kamerassa toimii hyvin vakioasetus, jossa on 20 sekunnin valotusaika, himmenninaukkona 2,8 ja herkkyysasetuksena ISO 6 400. Näin siitä tulee teknisesti parempi kuin tummasta kuvasta, jota yrittäisi vaalentaa. Osaan arvostaa sitä ja ihmetellä kaikkea, mitä näen. Huvittavaa on, että juuri tällä tavalla Luhta tulee kulkeneeksi luonnossa tavalla, joka saa havaitsemaan tarkasti luonnon ja sen muutokset. KUKA. 5. Jos muuta valoa tulee taivaalle, voi vähentää herkkyyttä tai lyhentää valotusaikaa. Myöhemmin soiden ja tuntureiden laajat maisemat ovat vetäneet hänet aina vain pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Suomenlahdella voi kuvata monessa paikassa etelään päin niin, että Linnunradan yksityiskohtia näkyy. Sen valossa tähdet ja revontulet eivät erotu. Hänen kirjansa on valittu kahdesti Vuoden luontokirjaksi. Luhdan tuotannossa tärkeitä ovat luontokuvien lisäksi puolifiktiiviset tekstit. Ihmiset kyllä puhuivat, että hän näkee vähän huonosti. Itse olen joka paikassa havainnut, että ne pelkästään sulavat, romahtavat ja häviävät. EROON VALOSAASTEESTA Valosaastekartasta näkee, missä on vähiten valosaastetta omilla lähiseuduilla. – Sellaista ei synny, jos valokuvaaja ei oikeasti liiku luonnossa, vaan kulkee vain rakennetuissa studioissa, kuten vaikkapa petoeläinten ruokintapaikoilla
Jutun voi lukea verkossa osoitteessa apu.fi/artikkelit/tervantiellamilta terva reittilentualtaouluunnayttaanyt. Niinä vuosina kun jäätä riittää, reitti aurataan ja kaistoite taan niin, että retkiluistelijat, hiihtäjät ja kävelijät voivat kulkea omilla radoillaan. Apu Luonto (Apu 26/2021) vieraili Ärjässä. SIILINKARI, TAMPERE Näsijärven Siilinkarin kävely on tampe relaisten talviperinne. IS TO C K / G ET TY IM AG ES. Talvisin kalliomaalausta pääsee ihailemaan jäätä pitkin. JÄNISKALLIO, NUUKSIO Jäniskallion pohjoispään jyrkänteessä on noin vajaan kahden metrin korkeudella vesirajasta kivikautinen kalliomaalaus. Retki kannattaa aloittaa Säipästä, josta löytyvät opastetaulu ja tulentekopaikka. Talvella jään kantaessa saareen kannattaa kävellä tai hiihtää. Tässä muutama kohde! Talvella jäätä pitkin pääsee moneen retkikohteeseen, joihin kesällä tarvitsisi veneen. ÄRJÄNSAARI, KAJAANI Oulujärven Ärjänselällä on paratiisisaa reksikin kutsuttu Ärjänsaari, jonne on linnuntietä matkaa Kajaanin keskustasta noin 16 kilometriä. Se on osa Lentuan luonnonsuojelualuetta. Se on 47 senttiä pitkä ja 28 senttiä kor kea, punavärillä maalattu eläinkuvio, joka esittää todennäköisesti hirveä. Talvella Kuhmon hiihtolatuverkosto kiertää Harakkasaaren ympäri. HAILUOTO, OULU Talvisin Hailuotoon tehdään jäätie, jos jäät kantavat. Jenni Arbelius Siilinkarille tehdään urat kävelijöille, hiihtäjille ja luistelijoille. Jää tielle pääsee Hailuodon kylttien opasta mana, kun kulkee kohti lauttarantaa. Talvella päiväretken voi tehdä jäätä pitkin. 66 | A P U l u o n t o TERVEYTTÄ LUONNOSTA Jäätä pitkin retkelle Suomi on kaunis kaikkina vuoden aikoina. HARAKKASAARI, KUHMO Harakkasaari on ristinmuotoinen harju saari Kuhmon Lammasjärvellä, neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kymmenen kilometrin reitti halkoo Perämeren jäisiä lakeuksia
Tällä hetkellä ryhmä tutkii aineen sivu vaikutuksia sekä sitä, voisiko lehden kemikaaleja massatuottaa tehtaissa ja jos voi, olisiko siitä tehdyssä lääkkees sä vähemmän sivuvaikutuksia kuin ibu profeiinissa. Mausteina käytettiin 24 yrtin sekoitusta, jonka joukossa oli timjamia, kanelia ja kurkumaa. Jos haluaa mennä askeleen pidemmälle, kannattaa lisätä kuivayrttejä terveellisiin ruokiin, kuten hedelmin ja vihanneksiin. LÄÄKETTÄ LEHDISTÄ TYYNELLÄMERELLÄ SIJAITSEVAN Samoan saaren asukkaat ovat perinteisesti käyttäneet apuna matalafipuun lehtiä, kun he ovat halunneet helpotusta haavojen, iho tulehdusten ja kuumeen hoitoon. YHDYSVALTALAISTUTKIJAT LÖYSIVÄT YHTEYDEN kuivattujen yrttien päivittäisen käytön vaikutuksesta sydänterveyteen, kertoo Medical Xpress. Tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että matalafipuun lehtistä saatu aihe oli yhtä tehokas kuin ibuprofeiini. Tutkimuksessa selvisi, että kukkuraisen teelusikal lisen, eli 6,5 gramman, päivittäinen kuivayrttimäärä ruoan joukossa laski verenpainetta jo neljässä viikossa. Jenni Arbelius TEELUSIKALLINEN YRTTEJÄ VOI AUTTAA SYDÄNTÄ A D O B E S TO C K AD O BE ST O C K ” ”Yksi susikeskustelun vaikeuksista on, että ongelmia vaaditaan ’puhtaalla’ järjellä ratkaistavaksi. Jenni Arbelius Timjami on yksi tepsivistä yrteistä. Näin terveysvaikutukset kasvavat, k ertoo ravitsemustieteen professori Penny KrisEtherton Texasin yliopistosta. Sen jälkeen hänen tutkimusryhmänsä on jatkanut latinalaiselta nimeltään Psychotria insularum kasvin tutkimista ja verrannut sitä länsimaissa suosittuun tulehduskipu lääkkeeseen, ibuprofeiiniin. Inkivääriä, chiliä, oreganoa, timjamia ja muita luomu yrttejä voi siis käyttää jo terveysvaikutuksen vuoksi. Puun lehdistä saatavan aineen merkitys alkoi selvitä tieteellisesti, kun samo alainen tutkija Seeseei MolimauSamason teki aiheesta väitöskirjan kymmenen vuotta sitten. Asiasta kertoi verkkojulkaisu Medical Xpress. t a i v a s | 67. – Emme vähentäneet suolaa tai lisänneet ruoka valioon kasviksia. Ihmisten kokemukset tulevat vähätellyiksi.” Tutkija Mervi Laaksonen, Apu 46/2021. Lisäsimme vain yrttimausteet
KYLMÄN KOSKETUS Kylmäaltistus vaikuttaa samaan tapaa kuin kosketus. RASVA RUSKEAKSI Säännöllinen kylmäuinti lisää elimistön ruskeaa ras vaa. Kylmäuidessa näkee tavallisia ihmisiä uima puvuissa, nauttimassa elämästä. Kylmäuintia ei kannata harrastaa ainakaan aluksi yksin.. Se saa aikaan oksitosiinia eli mielihyvähormonia. Se tekee terveydelle hyvää ja on kiva tapa nauttia talvesta. Vaikka niistä olisi arjessa pulaa, kylmän kosketusta tarjoavat Suomen järvet ja meret. Uiminen palauttaa ihmisen perusasioiden äärelle. PULAHDA KYLMÄÄN Kylmäuintia voi harrastaa Suomessa suuren osan vuodesta. PALUU PERUSTEISIIN Moderni kuva painotteinen aika saa monet vertaile maan omaa kehoaan toisten kehoihin. Sydän ja veri suonioireista kärsivien kan nattaa neuvotella lääkärin kanssa ennen kylmäuinnin aloittamista. Tutkimuksessa oli mukana 52 000 ihmistä. Se helpottaa tutkitusti unensaantia. Nature Medicine leh dessä julkaistun yhdysval talaistutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on ruskeaa rasvaa, on muita vähemmän sydänsairauksia, veren painetautia ja aikuistyypin diabetesta. Teksti JENNI ARBELIUS AUTTAA NUKKUMAAN Talviuinti vapauttaa verisuonis ta serotoniinia. Sama hormoni liittyy rakastu misen tunteeseen sekä fyysiseen ja emotionaali seen läheisyyteen. Kylmäuinnin avulla saa hyvän kontaktin omaan kehoon, ja siinä nä kee kaikenlaisia vartaloita. AD O BE ST O C K TOIMI RAUHALLISESTI Saunasta kylmään veteen mennessä kannattaa pitää pieni tauko, jottei sydän rasitu liikaa. Jos unetto muus liittyy taipumuk seen herätä murehtimaan huoliaan öisin, voi säännöllinen avantouinti auttaa tuomaan tauon liikaan omassa päässä pyörimiseen. 68 | A P U l u o n t o LUONNON LAHJA Vinkkaamme, miten luonnosta voi saada hyvinvointia
KYLPYHUONEEN LATTIALÄMPÖ KOHDILLEEN JA OVI KIINNI. AD O BE ST O C K. Sillä säästää rahaa ja ympäristöä. Teksti MARI KOISTINEN VIILEYS TUO SÄÄSTÖÄ MUISTA AINAKIN NÄMÄ . Kylpyhuoneen niin sanottu mukavuuslattialämmitys vie enemmän sähköä kuin kodin muu sähkölaitteisto yhteensä. KODIN SISÄLÄMMÖKSI 20–21 ASTETTA. . . Myös ilmastoinnin ja kyl pyhuoneen lattialämmi tyksen säädöillä sekä lämpimän veden käytöllä voi olla iso merkitys. Täl löin kodin osittaisesta lämmityksestä huolehtiikin kallis lattialämmitys. t a i v a s | 69 PAREMPI ARKI Autamme säästämään luontoa, rahaa ja terveyttä. K odissa kannattaa totu tella hieman viileämpään sisäilmaan ja kaivaa tarvittaessa villasukat jalkaan. Kodin lämpötilan lisäksi kannattaa varmistaa lattialämmityksen ja ilmanvaihdon toiminta. Taloyhtiön olisi huolehdittava järjes telmiin liittyvistä huoltotoimista, ja vastaavasti omakoti taloasujan olisi tarkis tettava vuosittain talon lämmitysjärjestelmän toiminta. Jos sähkölasku ihmetyttää, lattia lämmitys kannattaa tarkistaa ensim mäisenä. ÄLÄ VIIVY LÄMPIMÄSSÄ SUIHKUSSA LIIAN KAUAN! 5 % ENERGIAA SÄÄSTYY, KUN ASUNNON LÄMPÖÄ LASKEE YHDEN ASTEEN. ENSIKSI KANNATTAA tarkistaa kodin sisälämpötila. Yhden asteen viileämpi lämpötila tarkoittaa karkeasti laskien sitä, että energiaa kuluu peräti viisi prosenttia vähemmän. Moni ajattelee sähkölaitteita, kun puhutaan energiansäästöstä. Näiden merkitys on kuitenkin pieni verrattuna lämmitykseen. Lisäksi kylpy huoneen ovi pitäisi laittaa kiinni, sillä lattialämmityksen tuottama lämpö karkaa muuten muualle asuntoon. Vaikka kerrostalo muuten lämpenisi kaukolämmöllä, lattialämmi tys toimii sähköllä. Kerrostaloissa olisi syytä varmistaa joka vuosi, että asukkaat tietävät, mil laisia säätöjä asunnoissa pitää tehdä. Lämpi män veden lotraus kuitenkin kasvattaa lämmityslaskua, ja suuri osa vedestä kuluu nimenomaan peseytymiseen. Kylmän talvipäivän jälkeen ajatus lämpi mästä suihkusta voi olla houkutteleva. Lattialämmitys kannattaa säätää niin, ettei se paahda liikaa. Monissa kodeissa on ikkunoissa tuloilmaventtiilejä, joiden asettaminen oikeaan asentoon vuodenajan mukaan voi unohtua, vaikka ne vaikuttavat paljon ilman vaihtoon ja lämmitykseen. . Viileys tuo myös rauhallisemman unen ja parem man sisäilman. Makuuhuo neessa voi olla viileämpää. Lattian ei tarvitse tuntua varsi naisesti lämpimältä. Valtion kestävän kehi tyksen yhtiö Motiva suosittelee lämpö tilaksi noin 20–21 astetta. ILMANVAIHTO ON HUONOSTI toimies saan energiasyöppö. Uusissa taloissa on huoneistokohtaiset ilman vaihtojärjestelmät, joiden säätöjen on oltava kunnossa
Lukijoidemme kuvia pääsee ihastelemaan ja omiaan jakamaan Apu Luonto -Facebook-ryhmässä. Vaarajonossa seuraavina kuvassa näkyvät Valtavaara ja Konttainen. NÄKYMÄ TUNTURILTA Hanna Eriksson nousi helmikuussa 2018 Rukalle Kuusamossa. . 70 | A P U l u o n t o PAKKASEN MAA Apu Luonnon lukijoiden kuvissa Suomi näyttäytyy kauneimmillaan pakkasessa. Lukijoidemme kuvista näkee, miten maamme on monesti kauneimmillaan, kun kelit ovat kuivat ja kipakat. Haluatko sinäkin jakaa parhaat luontohetkesi ja ehkä saada kuvasi lehteen. Julkaistusta kuvasta maksetaan 50 euron palkkio. Sieltä myös valitsemme jokaiseen Apu Luonto -lehden lukijoiden kuvat. K eskitalvi on pakkasten aikaa, vaikka nykyilmasto yllättääkin välillä. LUKIJOIDEN KUVAT TAMMIKUUN PAKKASTAIVAS Heidi Multanen kuvasi tämän maiseman Pohjois-Karjalan Rääkkylässä vuoden 2021 tammikuussa. Pakkasta oli tässäkin tilanteessa 24 astetta. Se onnistuu liittymällä Apu Luonto -Facebook-ryhmään osoitteessa www.facebook.com/groups/apuluonto. Pakkasta oli 30 astetta. LUONNON PALAPELI Harri Tarvainen lähti kuvaamaan vuoden 2021 tammikuussa merisavua Helsingin Kallvikinniemeen, mutta pääosaan nousi palapeleliksi jäätynyt meri. LIITY MUKAAN APU LUONNON FACEBOOKRYHMÄÄN!
Mutasen mukaan ne eivät pure, eivät pistä eivätkä levitä tauteja. Kun joku uskoo nähneensä sokeri toukan, se on Mutasen mukaan yhä useammin toinen tulokas: paperi toukka. Olikohan se sokeri toukka. KASVAA AIKUISENA NOIN SENTIN MITTAISEKSI. . – Hajoavaa tai kosteaa materiaalia on asunnoissa kuitenkin yleensä niukasti – tai jos olisi enemmän, se kertoo jo kosteusvauriosta. Se kuuluu hyvin vanhaan kehityslinjaan, ja sen kaltaisia otuksia on ollut pallollamme jo satoja miljoonia vuosia sitten. Populaatiot eivät tavallisesti kasva kovin suuriksi. t a i v a s | 71 TUNKEUTUJAT Tutustumme lajeihin, jotka tulevat kutsumatta puutarhoihin ja koteihin. Teksti ANNA TOMMOLA Asuntojen puisista rakenteista ja pölyisistä nurkista löytyy tärkkelys pitoista, kasvipohjaista materiaalia, jota sokeritoukka voi mutustaa. Toukat näyttäytyvät harvemmin valoisaan aikaan. – Paperitoukka ilmeisesti pärjää kuivissa oloissa sokeritoukkaa parem min, ja se on myös parempi kiipeilijä, Mutanen sanoo. Nyt tutun vilistäjän asema on uhattuna. Yksittäiset havainnot harvoin myöskään kertovat siitä, että toukkia piileskelisi jossain valtavia määriä lisää. Ne eivät yleensä syö ruokaamme eivätkä tuhoa huonekaluja. KU VA IS TO C K / G ET TY IM AG ES KYLPPÄRIN KUOKKAVIERAS TUNNISTA HARMAA, SUOMUINEN JA LITTEÄ. J okin pieni ja hopean harmaa vilistää kylpy huoneen kaakelinsaumaa pitkin ja katoaa ovilistan alle. TOUKKIEN MAAILMASSA on kuitenkin käynnissä vallankumous. Täsmällistä syytä nyt meneillään olevaan muutokseen ei siis tiedetä. SOKERITOUKKA on juuriltaan varsin muinainen elämänmuoto. Elin oloissa voi tapah tua muutos, tai sitten toinen laji vain löytää elinympäristön ja sopeutuu syystä tai toisesta siihen edel täjäänsä paremmin. Usein on sattumaa, miten jokin laji löytää itselleen eko logisen lokeron ihmi sen seuralaisena. Se voi syödä myös esimerkiksi tapettiliisteriä tai homeista paperia. Esimerkiksi ihmisen rinnalla elä vät torakka ja rottalajitkin ovat aikojen saatossa vaihtuneet. 2000luvulla suomalais koteihin ilmaantunut laji on vallannut alaa tutummalta sukulaiseltaan. Aikuinen paperitoukka on sokeri toukkaa isompi ja sen peräpään sukaset. Se ei pistä, pure tai levitä tauteja. TAKAPÄÄSSÄ ON KOLME SUKASTA, JOISTA YKSI OSOITTAA TAAKSEPÄIN JA KAKSI VIISTOON SIVUILLE. Tällaista lajinvaihtoa tapahtuu toisi naan. Sokeritoukka on tottunut elämään kotiemme kosteissa ja pölyisissä nurkissa. HARMIA EI sokeri tai paperitoukista ole. SOKERITOUKALLA ON VÄHEMMÄN KARVAA JA LYHYEMPI TAKASUKANEN KUIN PAPERITOUKALLA. Jos toukka on selvästi yli sentin mittainen, se on todennäköisesti paperitoukka. pidemmät. Ei ole selvää, mistä se on alun perin kotoisin, koska nykyään laji on levin nyt ihmisen mukana kaikkialle, kertoo Oulun yliopiston ekologian ja genetii kan tutkimusyksikön yliintendentti, hyön teistutkija Marko Mutanen. Usein toukat elelevätkin kylpyhuoneissa, ves soissa ja sisäsaunoissa, lattiakaivoissa ja vesilukoissa. Ihminen kohtaa yöaktiivi sen kanssaeläjänsä tyy pillisesti silloin, kun kömpii kesken unien vessaan. Joskus niihin voi törmätä raivatessaan vaate pinoja hämäristä, pölyisistä nurkista. – Suomen luonnossa sokeritoukkia ei tavata. Monet kuivassa huoneilmassamme pärjäävät pieneläimet ovat autiomaan lajeja, mutta sokeritoukka tuskin, sillä se tarvitsee myös kosteutta. Sokeritoukka on harmiton
72 | A P U l u o n t o KA N SA LL IS G AL LE RI A Werner Holmberg: Kyröskoski (1854), öljy kankaalle.
Hökkelimyllyt meinaavat kaatua koskeen. Sahalaitostakaan ei maalaushetkellä ollut. Kyröskoski pääsee vapaaksi neljästi kesässä koskinäytöksissä. Se sopii nousevan Suomen tarinaan: korpimaassa luonnonvoimat kamppailevat. Hän maalasi kuohut ja dramaattisen taivaan kuten ne silloin edessään näki. Tärkeää oli kuvata, millaiseksi taiteilija sen tahtoi maiseman nähdä. Paitsi ettei maalannut. Kun Werner kuoli vain 29-vuotiaana, hänen hautaansa kumarrettiin. Siinä voi nähdä vaikutteita ja lainoja norjalaisista ja saksalaista koskiteoksista. Hämeen Hälläpyörällä Väinämöisen lienee tarkoittanut Kyröskoskea. Koskea maalasivat 1800-luvulla toki muutkin, kuten Magnus von Wright, Johan Knutson, Carl von Kugeln ja Felix Frang. Vyöryvät varjot painavat alleen kalliokolot ja metsäiset rinteet. Oli normaalia, että kesät luonnosteltiin maastossa ja talvet maalattiin sisätiloisssa. Viisi vuotta aiemmin julkaistussa Kalevalassa Väinämöinen on paaluttanut: Kolme on koskea kovoa, / Kolme järveä jaloa, / Kolme vuorta korkeata / Tämän ilman kannen alla: / Hämehess´ on Hälläpyörä, / Kaatrakoski Karjalassa, / Ei ole Vuoksen voittanutta, / Yli käynyttä Imatran. Sahalla puuhataan. Holmbergista kasvoi Zacharias Topeliuksen ja Fredrik Cygnaeuksen, ajan suurten vaikuttajien, lempilapsi, joka antoi suunnan Suomen maisemamaalaukselle. Kuviin voitiin lisätä tunteita, tunnelmia ja elementtejä muista maisemista. Auringon viime säteet valaisevat uoman, jossa vesi raivoaa tiensä läpi peruskallion. Se oli ajan tapa. Maisemamaalausta ei tehty paikan päällä. Holmberg teki Kyröskoskelta vielä vuonna 1857 upean tussilaveerauksen, nyt paikan päällä. K yröskoskelle syntyi sittemmin puuteollisuutta ja koski valjastettiin sähkötuotantoon. Siveltimestä syntyy dramaattinen kuvaus hämäläisestä koskesta, ensimmäinen suomalainen maisemamaalaus kesyttömästä erämaasta. Kohta ukkostaa, ainakin sataa rajusti. Holmberg on siis maalannut Kyröskosken alajuoksulta suuren isänmaallisen näyn. Ja mikä parasta, Werner Holmberg maalasi teoksensa sisätiloissa, parintuhannen kilometrin päässä Kyröskoskelta Saksan Düsseldorfissa, jossa oli opiskellut jo parin vuoden ajan. Vuonna 1870 Kyröskoski-teos ostettiin valtion kokoelmiin. Neljästi kesässä koski vapautetaan koskinäytöksiin. . Hän käytti maalauksensa pohjana muiden taiteilijoiden Kyröskoskella tekemiä teoksia, muistojaan kävelyretkiltään – ja lisäsi tuhdin annoksen romanttisen ajan maustetta, jossa jylhä taivas antaa teokselle latauksen. G O O G LE M AP S. H yvä tarina, mutta oikeasti sitä ei koskaan tapahtunut. On kesä 1854 ja Kyröskoskella on tilanne päällä. Öljyväritkään eivät olleet kehittyneet maasto-olosuhteisiin sopiviksi. T aivasta ratsastavat raskaat pilvet. Luonto opettaa, sanoivat ajan taidefilosofit. Kuvan pilviä ei koskaan ole ollut. Werner Holmberg (1830–1860) on taiteen 23-vuotias kultapoika, joka maalaa Suomea maailmankartalle. t a i v a s | 73 KANSALLISMAISEMA Kerromme tunnettujen maisemamaalausten tarinan. Tämä oli Holmbergin ihannenäky Kyröskoskesta. Wernerin kasvot ikuistettiin vuonna 1887 Ateneumin julkisivun korkokuvaan. Teksti SAMULI ISOLA Koski padottiin vuonna 1907, ja vesi otettiin sähkövoiman lähteeksi. Maisema on vahvasti liioiteltu näkymä koskesta ja sen ympäristöstä. Täydellinen lavastus Werner Holmberg saapui 1854 Kyröskoskelle
Vuosituhanten mittaan ihmiskunnan ajatukset yläilmoista ovat mullistuneet, kun tieteelliset löydöt ovat laajentaneet taivaan avaruudeksi. Planeettamme on pieni ja yksinäinen, ja elämän verho sen pinnalla on ohut ja hauras. Aloin epäillä taivasten valtakunnan olemassaoloa eräänä päivänä, kun katselin ikkunasta usvalauttoja, jotka leijuivat nevan yllä. Eihän vesihöyryn päällä kukaan voi asua, tajusin. Kun seuraavan kerran kävimme mummulassa, luin lempitietosanakirjastani, mitä taivaasta kerrottiin. Avaruusromua on paljon: halkaisijaltaan yli sentin kokoisia kappaleita liki 800 000, pienempiä hituja jopa 166 miljoonaa. Palatessaan korkeuksista näyttelijä William Shatner kommentoi: ”Kaikkien tulisi saada kokea tämä. KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN. Mieleeni jäi selitys taivaan värille: ”Taivaan sininen väri johtuu ilmamolekyyleistä, ilmassa leijuvista pölyhiukkasista sekä erittäin runsaasti taittuneista, lyhytaaltoisista sinisistä ja sinipunaisista valonsäteistä.” Taivaan lisäksi minua alkoi kiehtoa avaruuden suuri tuntematon. Minäkin piirsin aikoinani pulleita pilviä ja yhdistin tuonpuoleisen konkreettiseen taivaaseen. Sama muutos on havaittavissa nopeutetusti yksilöissä. Meidän on lakattava hakkaamasta ikimetsiä.” Seuraavana päivänä Shatner esiintyi mediassa ympäri maailman, mutta ei metsien vuoksi. . Onneksi saamme kaikki kokea sen. Siinä joukko poliitikkoja, tutkijoita, alkuperäiskansojen edustajia, urheilijoita ja kulttuurialan ihmisiä pyysi, että Brittiläisen Kolumbian viimeiset aarniometsät suojeltaisiin. Jos muukalainen saapuisi maapallolle tutustumaan ihmiskuntaan, hän kohtaisi kaatopaikan jo Maan kiertoradalla. Teininä haaveammattini oli astronautti. Sukkulan kyydistä jättäytyminen ei tarkoita sitä, että joutuisimme luopumaan mistään. Perspektiivi on tarjolla kaikille, jotka pysähtyvät katsomaan tähtiä tai valokuvaa maapallosta. Luin lentojen aiheuttamista päästöistä ja roskista, jotka jätetään matkalle. Saamme katsoa taivaan kirkkauteen ja avaruuden syvyyksiin, kaivata ja haaveilla, laulaa tähdistä ja rakkaudesta, peilata huoliamme äärettömyyttä vasten. Harva lapsi välttyy kulttuuriinsa vanhastaan kuuluvilta taivaskäsityksiltä. Ihmeellisin avaruusmatka on planeetta Maan taival Linnunradan kaarteessa. Kysyin niistä, ja äiti kertoi, että usva on vesihöyryä, samaa ainetta kuin pilvet. Eräs allekirjoittajista, Star Trekistä tuttu näyttelijä William Shatner kirjoitti kauniisti: ”Joitain ihmeitä ei voi korvata. ANNI KYTÖMÄKI Hämeenkyrössä asuva kirjailija pohtii, mitä linnut, sammalet, simpukat ja muut kanssaeläjämme toivoisivat meidän tekevän toisin. S ain sähköpostiini uutiskirjeen, jossa kerrottiin kanadalaiselle ministerille jätetystä vetoomuksesta. Ei enää. Haluan nähdä, mitä meidän tulee tehdä, jotta voimme pelastaa maapallon. sinfonialla . Miksi hänen täytyi kiitää 11 minuuttia sukkulalla perspektiivin saadakseen. Suotuisamman ensivaikutelman loisimme vaikkapa Eino Leinon runolla Hymyilevä Apollo tai Antonin Dvo?ákin 9. Anni Kytömäki haaveili ennen rakettilennosta. Kokemus oli uskomaton.” Avaruusmatkahehkutus ei palvele tulevaisuutta tilanteessa, jossa maanpäällistäkin matkustamista pitäisi ekologisista syistä vähentää. Ennen reissua 90-vuotias Shatner sanoi: ”Haluan olla vanhin ihminen, joka on käynyt avaruudessa. 74 | A P U l u o n t o KOLUMNI AVARUUSMATKA JOKAISELLE William Shatner puolusti ensin luontoa ja lähti sitten avaruuteen. Ehkä Shatnerkin huomasi tämän ja vetosi perspektiiviin puolustautuakseen. Hän lähti avaruuteen miljardööri Jeff Bezosin aluksella. Teininä haaveammattini oli astronautti. Haluan perspektiivin, jota minulle ei ole vielä näytetty.” Luonnonsuojelupuheet ja into avaruusmatkailusta eivät sovi yhteen. Suunnitelmat karisivat, kun luin avaruusmatkojen vaatimasta teknologisesta arsenaalista, jota ei saada kokoon ilman raskasta kaivosteollisuutta
Osallistut samalla arvontaan. Arvomme kolmen kuukauden välein viisi puolen vuoden lehtitilausta. t a i v a s | 75 SEURAAVA NUMERO APU LUONTO Linnut ILMESTYY 11.4.2022 ÄÄNESTÄ PARASTA JUTTUA Kerro, mikä on lehden paras juttu. Äänestä täällä: lue.apu.fi/paras. ANNA PALAUTETTA TÄSTÄ NUMEROSTA JA VOITA LEHTITILAUS! TI M O N IE M IN EN