Apu Terveys 05/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Terveys Caron Wuotila ”OMPELU ON MINULLE TERAPIAA” 5/2023 HINTA 10,90€ Annesta tuli sijaismummo ukrainalaisille ”Lääkkeeni tehdään ydinjätteestä” KANNATTAAKO KALAPUIKKOJA SYÖDÄ. NÄILLÄ VINKEILLÄ SEKSIELÄMÄ KUKOISTAA VAIHDEVUOSIEN JÄLKEEN Peitto heilumaan!. PUOLISON ÄRSYTTÄVÄT TAVAT | MILLOIN LUOPUA AJOKORTISTA
Aulis-riipputuoli 359 €. 35 €. M A I N O S 5 3 2 1 4 6. K U VA T: VA LM IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. Memoriesvanerijuliste alk. Iris Hantverk lasiharja 28,50 €. PAROLAN ROTTINKI Lempeään lekotteluun Kotimainen designklassikko tarjoaa levollisen hengähdyspaikan kotona, mökillä tai katetulla terassilla. JÄRVENPÄÄN KUKKATALO Kestävämpiä kukkia Perusta kranssipaja jo ennen juhannusta! Itse tehty koriste sopii sekä oveen että seinälle. Vohvelipeitto alk. DIY-kranssipaketti 39,95 €. 149 €. SAVU Duo -viskilasit 129 €. Saatavilla kahdessa koossa ja eri väreissä. PLYWOOD PRINT Ikkuna merelle Koivuvanerille painettu rantamaisema kuljettaa katsojan lomatunnelmiin. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat HAIKUA Sopivasti lämpöä Pellavapuuvillainen peitto lämmittää alkukesän terassikahveillakin. SAVU GLASS Nautiskelijalle SAVU-viskinmaistelulasi tuo juomaharrastajien suosikkiaromit oikeutetusti esille. HR LIVING Puhdasta käden käänteessä Mukit ja juomalasit on helppo pyöräyttää puhtaaksi tarkoitukseen suunnitellulla tiskiharjalla
| 6 NÄIN ELÄN Tommi Vasankari lisää askeleita työpäiviinsä. 28 Neljä ajatusta Eija Ahvo kuuntelee metsässä heinien ja varpujen tarinoita. | 57 HYVÄ IKÄ Mitä tehdä, jos kumppanin tavat kiristävät hermoja. 18 Elämä kantaa Jyrki Heikkilä on sairastanut elämänsä aikana neljää syöpää. | 40 HYVÄ RUOKA Valkoinen vilja ja liika liha lisäävät diabetesta. a p u . | 45 KOLUMNI Pirkko Lahti pohtii, miksi ihana muuttuu ärsyttäväksi. | 39 RAVITSEMUS Saako kalan terveyshyödyt syömällä säilykkeitä. | 34 KLINIKKA Kuuloliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. 46 SISÄLLYS +. 50 Ilomieli Rita Haaparanta purjehti nuorena maailman ympäri. | 36 HYVÄ OLO Ikääntyneen astma on usein vaikea tunnistaa. | 66 ELÄMÄNI TYÖVUORO Askel kerrallaan kohti alakertaa. Tuoreet terveysuutiset. | 64 AIVOJUMPPA Aivopähkinät, ristikot, sudokut ja ratkaisut. | 74 Ihmissuhteet Annesta tuli ukrainalaisen Alinan lasten sijaismummo. 12 Teema Seksielämä voi kukoistaa myös vaihdevuosien jälkeen. | 26 PUHEENAIHE Liian harva kesäkuski miettii ajoterveyttään. | 58 KEHO KUNTOON Kahvakuulatreeni vahvistaa vatsaja hartialihaksia. 60 Kannessa Caron Wuotilalle vaatteiden ompelu on kuin terapiaa. | 44 RESEPTI Maitohorsmaa pusikosta pannulle. f i | 3 PÄÄKIRJOITUS | 5 PULSSI Kannattaako jalkoja raspata
Saako olla miljoona hyvinvoinnista kiinnostunutta silmäparia. /miljoonamoukari. Tutustu Miljoonamoukariin. Miljoonayleisö. 1 hinta. a-lehdet.. 2 kuukautta
(09) 759 6600. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Aika parantaa monet vaivat, mutta ei yleensä auta sietämään puolison maneereja yhtään paremmin. Kun et voi muuttaa tilannetta, naura sille! Esimerkiksi oma puolisoni on piintynyt pinoaja. Vaatteet leviävät pitkin asuntoa. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro VASTAAVA TUOTTAJA Milla Talja ULKOASU Tanja Pellikka Iga Piotrowska Timo Tervoja johtava AD/ ajankohtaismediat LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy YHTEYSTIEDOT Sähköposti etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Postiosoite Apu Terveys, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) MEDIAMY YNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Kroonpress ASIAKAS PALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Mutta ehkei sekään ole niin kovin vakavaa. Väärin siivottu! Aina myöhässä! Toisaalta monia ketuttaa suuresti myös se, että kumppani nipottaa omista tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. f i | 5 Pääkirjoitus V essan ja kaappien ovet jäävät auki. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Sen sijaan, että kuittailen romu kasoista, voisin ihmetellä, kuinka merkillisiä tavaroita kirpputorilta taas löytyikään – ja ne tuottavat vielä iloa! Kannattaa myös muistaa, että ihan jokaisella on omat omituisuutensa ja pinttymänsä. Kun kyselin kavereiltani, mitkä kumppanin tavat ärsyttävät heitä eniten, esiin nousivat etenkin puolisoiden erilaiset siisteysja aikakäsitykset. JO U N I H A R A LA VÄÄRIN SIIVOTTU JA AINA MYÖHÄSSÄ 5 5/2023 ISSN 2323-3052 Aikakausmedia ry:n jäsen. Itse olen mahdoton murustaja, jonka syömisen jäljet näkyvät keittiön pöydällä ja usein myös sen alla. Tiskialtaassa lojuu kippoja ja pöydällä roskia. Ja niin edelleen. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Päinvastoin ärsytys voi vain lisääntyä vuosien mittaan. Tämä johtaa parisuhteessa helposti nalkuttamiseen, josta ei tietenkään ole mitään hyötyä. Kyllä ottaa päähän! Parisuhteessa kitkaa aiheuttavat usein hyvin pienet ja arkiset asiat. a-lehdet.fi. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Puhelimessa palvelemme ma–pe klo 8–18 p. Huoneiden nurkkiin nousee mielestäni epäesteettisiä rykelmiä, joiden koostumus on kaikkea muuta kuin tarpeellista. Milla Talja, Vastaava tuottaja milla.talja@a-lehdet.fi KR IS TI IN A KU R R O N EN a p u . Onko se likainen lautanen tosiaan kaiken meuhkaamisen väärti. Jutussamme sivulla 58 kehotetaankin suhtautumaan kumppanin sietämättömyyksiin lempeästi ja jopa huumorilla. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Kun pitäisi jo lähteä ovesta, toista saa odotella takki päällä eteisessä. TOIMITUS NEUVOSTO Professori, emeritus Erkki Vartiainen (THL) Ylilääkäri Johanna Mattson (HUS) Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala (Sydänliitto) Laillistettu ravitsemus terapeutti Reijo Laatikainen (Booston Oy) Yleislääke tieteen erikois lääkäri Ari Rosenvall Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka Suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula (Terveystalo). . Pystyisinkö katsomaan näitä pinoja uudesta näkökulmasta
MONI LIENEE KUULLUT VÄITTEEN, MUTTA LÄÄKETIEDE EI MANSIKKAKUUMETTA TUNNE. HERKKÄVATSAISILLA SUOLISTO SAATTAA REAGOIDA MANSIKOIDEN SISÄLTÄMÄÄN KUITUUN. MANSIKKAÖVEREIS TÄ VOI SEURATA HUONOVOINTISUUTTA JA KUUMETTA. JOS MANSIKOIDEN POPSIMISEN JÄLKEEN ILMAANTUU OUTOJA OIREITA, SYYNÄ SAATTAA OLLA ALLERGIA. MANSIKKA PAIKALLAAN 6 | A P U t e r v e y s Koonnut Milla Talja Pulssi. TÄLLÖIN MARJOJEN PAKASTAMINEN USEIN EHKÄISEE OIREILUA. MYÖS SIITEPÖLYALLERGIA VOI AIHEUTTAA RISTIALLERGIAA MANSIKAN KANSSA. VOIKO NIITÄ SYÖDÄ LIIKAA
Suoliston kaipaamaa kuitua niissä on kuitenkin mukavanlaisesti. F I J A T I E T E E N T E R M I PA N K K I . Mansikka sisältää myös merkittävästi folaattia ja natriumin eli suolan vastavaikuttajaa kaliumia. Siinä on ensinnäkin runsaasti C-vitamiinia, ja päivittäinen saantisuositus täyttyy jo reilun kolmen desilitran marja-annoksella. PA K K A S M A R J A . Niillä on todettu muun muassa sydänterveyttä edistäviä ja syöpää torjuvia vaikutuksia. OIKEAT MARJAT MUODOSTUVAT KUKAN EMILEHDISTÄ, KUN TAAS MANSIKAN SYÖTÄVÄ OSA SYNTYY TURVONNEESTA KUKKAPOHJUKSESTA. f i | 7 KASVITIETEELLISESTI MANSIKKA EI OLE MARJA, VAAN POHJUSHEDELMÄ. Mansikkakakulle on toki paikkansa kesässä, mutta runsaat sokerija kermavaahtokuorrutukset kallistavat vaakaa epäterveellisen puolelle. Monet mansikan sisältämistä yhdisteistä toimivat antioksidantteina eli estävät elimistön solujen hapettumista. Mansikoilla on myös diureettisia vaikutuksia, eli ne poistavat nestettä elimistöstä. Mansikkaropposen popsiminen voi siis helpottaa turvotusta, mutta kesähelteillä kannattaa muistaa neste hukan vaara ja juoda riittävästi. C O M . MANSIKAN VARSINAISIA HEDELMIÄ OVAT POHJUSHEDELMÄN PINNALLA OLEVAT PIENET NYSTELMÄT ELI PÄHKYLÄT. Lisäksi mansikoissa on laaja kirjo muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä, kuten antosyaaneja ja ellagitanniineja. F I , A R K T I S E TA R O M I T. Nauti siis mieluiten sellaisenaan! L Ä H T E E T: H E A LT H L I N E . Vaikka mansikat maistuvat makeilta, ne ovat kevyttä kesäherkkua. M itä olisi Suomen kesä ilman tuoreita mansikoita! Himoittua herkkumarjaa voi onneksi lapata suuhun hyvillä mielin, sillä mansikka on ihanan terveellistä syötävää. G ET TY IM A G ES MANSIKKA PAIKALLAAN. Terveyshyödyt saa parhaiten tuoreista marjoista, sillä säilytys ja kuumentaminen tuhoavat vitamiineja ja muita terveellisiä yhdisteitä. F I . a p u . Noin 90 prosenttia marjasta on vettä
Tämä näkyi erityisesti miehillä sekä seisomatyötä ja fyysisesti raskasta työtä tekevillä. J O U R N A L O F T H E A M E R I C A N C O L L E G E O F C A R D I O L O G Y Syömishäiriöt yleistyvät yhä VIIDENNEKSELLÄ maailman lapsista ja nuorista saattaa olla syömishäiriöoireita. Sen sijaan fyysinen aktiivisuus töissä ei tuonut vastaavia hyötyjä. Se saattaa päinvastoin jopa suurentaa sydänpotilaiden riskejä. Noin 60 prosenttia potilaista on hengissä sairaalaan tuotaessa, eikä kuolleisuudessa ole eroja kuukauden kuluttua. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus on usein kevyehköä, toisteista ja pitkäkestoista, kun taas vapaa-ajan liikunta on usein intensiivistä, mutta lyhytkestoista. Fyysistä työtä tekevät tupakoivat usein enemmän kuin muut ja syövät epäterveellisemmin, mikä myös voi selittää tuloksia. Tämä tarkoittaa, että koko Euroopassa naisilla on vuodessa 98, miehillä 1 350 tapausta. 8 | A P U t e r v e y s FYYSINEN TYÖ EI AUTA SYDÄNTÄ V apaa-ajalla liikuntaa harrastavat sydänpotilaat elävät pitempään ja oireilevat vähemmän, mutta fyysinen työ ei tuo samanlaista hyötyä. Sydänpysähdysten ennuste on sukupuolilla kuitenkin hyvin samanlainen. Myös paljon liikkuvien kuolemanriski oli melkein 40 prosenttia pienempi kuin passiivisilla. Tutkimus osoitti, että vapaa-ajallaan eniten liikkuvat sepelvaltimotautipotilaat sairastuivat sydänoireisiin tai diabetekseen 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin vähiten liikuntaa harrastavat potilaat. H E A R T Mies kaatuu pelikentälle URHEILLESSA tapahtuvat sydänpysähdykset ovat noin kymmenen kertaa harvinaisempia naisilla kuin miehillä. Tuona aikana heistä 1 300 kuoli, 1 100 sai uuden sydänoireen ja 450 sairastui tyypin 2 diabetekseen. Kuudentoista maan analyysissä syömishäiriö tai sen piirteitä todettiin 22 prosentilla 6–18-vuotiaista. Eurooppalaisselvityksen perusteella sydänpysähdyksen urheilun aikana saa vuosittain keskimäärin 0,19 naista miljoonasta, mutta miehillä luku on 2,63. Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä liikunnan kahtalainen vaikutus on havaittu aiemmin terveillä aikuisilla, mutta sydänpotilaita koskevaa tietoa on ollut vähemmän. Tutkimukseen osallistui 7 000 keskimäärin 61-vuotiasta sepelvaltimotautipotilasta, joita seurattiin lähes yhdeksän vuotta. J A M A P E D I AT R I C S Uutispalvelu Duodecim Pulssi G ET TY IM A G ES. Ongelmat yleistyivät iän myötä ja olivat yleisempiä tytöillä. Myös nuorten ylipaino ja lihavuus liittyivät syömishäiriöihin. Työliikunta ja fyysinen työ eivät vähentäneet sairastumisja kuolemanriskiä, vaan saattoivat päinvastoin jopa hieman suurentaa niitä
Analyysi osoitti, että diabetesriskin pieneneminen johtui suureksi osasi alhaisemmasta painosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin geenimuotoja, jotka liittyvät kofeiinin hitaaseen käsittelyyn elimistössä. Rokotus jäi useammin väliin myös mielenterveyspotilailta, päihdeongelmaisilta sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Tällöin kofeiinitaso pysyy pidempään korkeana. Tutkimuksen perusteella kuolemanriski seuraavan kymmenen vuoden aikana pieneni noin 15 prosenttia niillä viisikymppisillä, joille kertyi vähintään 8 000 askelta 1–2 päivänä viikossa. Myös heidän rasvaprosenttinsa oli alhaisempi ja riski sairastua tyypin 2 diabetekseen vähäisempi. Rokottomattomuuteen liittyi eniten työtulojen puuttuminen koronaepidemiaa edeltävän vuoden aikana. Tulosten perusteella painoindeksi oli keskimäärin matalampi henkilöillä, joilla oli tällainen geenimuoto. Tutkimukseen osallistui 3 100 keskimäärin 50-vuotiasta, jotka kantoivat aktiivisuusmittarereita viikon ajan. Lisäksi rokottomattomuutta lisäsi lähisukulaisen, etenkin äidin rokottamattomuus. B M J M E D I C I N E G ET TY IM A G ES A D O B E ST O C K. Myös enemmän liikkuvien kuolemanvaara oli pienempi, mutta ero vain muutamana päivänä viikossa liikkuviin ei ollut kovin suuri. Kofeiini voi myös lisätä kylläisyyden tunnetta. Helsingin yliopiston ja THL:n yhteistutkimuksessa kartoitettiin lähes 3 000 taustamuuttujan yhteyksiä ensimmäiseen koronarokotukseen koko Suomen 30–80-vuotiaassa väestössä. N AT U R E H U M A N B E H AV I O U R Kahvilla kiloja vastaan KOFEIINI VOI HILLITÄ lihomista ja rasvan kertymistä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat myös kehittivät koneoppimisen avulla mallin, joka pystyy ennustamaan, ketkä todennäköisimmin eivät ota rokotetta. Heistä menehtyi seurannan aikana 14 prosenttia. Tämä taas saattaa selittää, miksi kahvinjuonti näyttää pienentävän tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kofeiinin tiedetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja lisäävän energiankulutusta, mikä voi hillitä painonnousua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä tai työkyvyttömyyseläkettä. f i | 9 KÄVELEMINEN HYÖDYTTÄÄ AINA KESKI-IKÄISET SAAVAT liikunnasta terveyshyötyjä, vaikka he liikkuisivat riittävästi vain muutamana päivänä viikossa. J A M A N E T W O R K O P E N Työttömillä vähemmän koronarokotuksia ETENKIN VAKAVAN KORONATAUDIN riskiryhmäläisten kannattaisi rokotuttaa itsensä tautia vastaan, mutta läheskään kaikki heistä eivät niin tee. a p u . Heitä verrattiin fyysisesti vielä passiivisempiin samanikäisiin
Magnesiumin puutos on hyvin harvinaista. Pitääkö ihmisen tuntea nälkää. Nälän tunteiden voimakkuuden ja laadun muuttuminen iän myötä on siis jossain määrin normaalia, mutta hieman salakavalaa. Tähän voi olla monia syitä. Ikääntyneille nälän tunteiden vaimeneminen on joskus yksi syy siihen, että terveys lopulta romahtaa – huonon syömisen ja kehnon ravitsemuksen vuoksi. Tällöin on toki muitakin oireita samaan aikaan. E U R O P E A N J O U R N A L O F N U T R I T I O N T ästä aiheesta tiedetään jonkin verran, mutta moni asia on vielä aika lailla hämärän peitossa. Näin liukuvoide on parantunut seksielämää: ”Tunne on kuin ajelisi kesärenkailla peilijäällä.” ”Kosketus on pehmeämpi, kun käyttää liukkaria.” EN KOSK A AN K ÄY TÄN AINA MELKO USEIN SILLOIN TÄLLÖIN VAIN KERR AN PARI 7,6% 9,1% 15,3% 54% 13,9% L Ä H D E : A -Y H T E I S Ö G ET TY IM A G ES. Nälän tuntemus palaa vasta, kun he rupeavat syömään säännöllisesti aamiaisesta alkaen. Jos nälän tunteen puute ei selity millään mainituista tai muulla lääketieteellisellä syyllä ja syö suhteellisen terveellisesti, voi hyvin ja elämä hymyilee, asiasta ei pidä välittää. Periaatteessa taustalla voi olla jokin sairaus, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai raudanpuuteanemia. 10 | A P U t e r v e y s Magnesium voi estää aivojen kutistumista PALJON MAGNESIUMIA sisältävä ruokavalio saattaa ylläpitää aivojen terveyttä ja hidastaa muistisairauksien kehittymistä. Magnesiumin saantisuositus on noin 300–400 milligrammaa päivässä. Nälän tunne on periaatteessa merkki terveydestä ja mahdollisesti myös tehokkaasta aineenvaihdunnasta. Olemme tässäkin suhteessa erilaisia. Suomalaiset saavat sitä eniten viljavalmisteista, kasviksista sekä kahvista, mineraalivedestä ja maitovalmisteista. Yli puolet Apu Terveyden lukijoista ei ole koskaan kokeillut liukuvoiteita. ”Huutava nälkä” saattaa vuosikymmenten mittaan muuttua väsymykseksi tai jopa apatiaksi, joka aiheutuu liian vähäisestä syömisestä. Joskus nälkätuntemukset saattavat heiketä myös sen vuoksi, että ruokarytmi on kehno. Yhteys oli voimakkaampi naisilla, etenkin menopaussin jälkeen. Tuloksissa saatiin myös viitteitä siitä, että muutokset magnesiumin saannissa vaikuttivat aivojen terveyteen. L A A T I K A I N E N V A S T A A Pulssi K U U K A U D E N K Y S Y M Y S Oletko käyttänyt liukuvoiteita. Silloin tällöin tapaa ihmisiä, jotka ovat paastonneet aamun ja päivän. Myös liikunta lisää nälän tuntemuksia, ja joskus nälän puuttuminen kertookin vähäisestä liikunnasta. Tutkimuksessa oli mukana 6 000 brittiä, jotka olivat 40–73-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Aivoterveyteen ovat kuitenkin voineet vaikuttaa monet muutkin tekijät, minkä vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia. Nuorilla on usein voimakkaampia, selvempiä nälän tuntemuksia. Kokonaan toinen asia on, jos ihminen ei aikuisiässään juuri koskaan koe nälkää. Runsaasti magnesiumia saavien aivojen valkeassa aineessa oli myös vähemmän muutoksia, jotka on yhdistetty tiedollisiin taitoihin ja toimintoihin. Iän myötä nälän tuntemusten voimakkuus heikkenee, ja mahdollisesti myös nälkäsignaalien laatu muuttuu. Brittitutkimuksen perusteella yli 550 milligrammaa magnesiumia ruoastaan päivittäin saavien aivot kutistuivat iän myötä vähemmän kuin samanikäisten, joiden ruokavaliossa oli magnesiumia normaalimäärä eli noin 350 mg. Joillakin ihmisillä stressi tai masennus vähentää nälän tuntemuksia, kun taas toisilla stressi päinvastoin lisää mielitekoja ja nälän tunteita. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA Reijo Laatikainen vastaa tällä palstalla ravitsemuskysymyksiin
Ihon pehmetessä voi siirtyä rasvaukseen kerran päivässä. ASIANTUNTIJAT VAROIT TAVAT, ET TEI JALK APOHJIEN KOVET TUMIA SAA RASPATA. Raspaaminenkin voi aiheuttaa infektioriskiä lisäävän ihorikon. Jos kotihoito ei auta, on syytä mennä jalkaterapeutin vastaanotolle. A D O B E ST O C K T O T T A | Kovettuma syntyy mekaanisesta rasituksesta. Numerot vaihtelevat eri valmistajilla. Kovettuman aiheuttajan selvittäminen on tärkeää, jotta jatkuva kovettumien syntyminen ja hoitokierre saadaan katkaistua. Jalkoja ei saa raspata Asiantuntija: jalkaterapian tutkintovastaava Elina Wasenius, Metropolia ammattikorkeakoulu. NÄIN VÄHENNÄT JALKOIHIN KOHDISTUVAA PAINETTA. Sen vuoksi osa tarttuu raspiin – tietämättä, että sen käytöstä on haittaa. PITÄÄKÖ PAIKK ANSA. f i | 11 T O T T A V A I T A R U A . Diabeetikoilla jalkahaavojen paraneminen voi viedä kuukausia, ja krooninen haava saattaa joskus johtaa jopa jalan amputaatioon. Jalkaterapeutti poistaa kovettuman kirurginveitsellä. Ikääntyessä rasvauksen tärkeys korostuu, koska iho kuivuu herkemmin eikä ole yhtä kimmoisa kuin ennen. Usein syynä ovat liian pienet kengät, jotka hankaavat jatkuvasti tiettyä kohtaa jalassa. Nämä riskiryhmäläiset eivät saisi koskaan käyttää raspia, mutta heille tulee kovettumia tavallista herkemmin. Kenkiä ei pitäisi ostaa numeron, vaan jalan pituuden ja leveyden mukaan. Hoitamaton kuiva iho voi halkeilla, jolloin siihen tulee pykimä ja iho rikkoutuu. Voiteen rasvapitoisuuden tulee olla suuri, ainakin 60 prosenttia. Siten se lisää kovettuman kasvua tai voi saada sen jopa kroonistumaan. KÄYTÄ KORKOKENKIÄ VAIN SATUNNAISESTI, SILLÄ KORKO KUORMITTAA JALKATERÄN ETUOSAA. Halkeilevat kovettumat voivat myös aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa kävelemistä. Kun jalat on hoidettu hyvään kuntoon, riittää, että rasvaa ihon, jos se tuntuu kuivalta. T A R U A | Yksi tai kaksi vetoa raspilla auttaa rasvaa imeytymään paremmin kuivaan ja paksuun ihoon, koska raspi rikkoo ihon pinnan. Jotkut kokeilevat myös kuorivia sukkia, jotka voivat pahimmillaan kuoria jalan ihon pois. Jalkahaavat voivat olla hankalahoitoisia myös reumaa sekä sydänja verisuonitauteja sairastavilla. Jos taustalla on jalkojen virheasento, sitä voidaan korjata jalkajumpalla, tukipohjallisilla ja varpaiden ortoosilla. Olennaisinta kuivan ihon ja kovettumien hoidossa on rasvaus. Jalkaterapeutilta saa myös ohjeet sopivien jalkineiden valintaan. Hoidettavan ihon pitää myös olla täysin terve. Niitä ei suositella kenellekään. Maarit Vuoristo POTKAISE KENGÄT VÄLILLÄ JALOISTASI JA HARITA VARPAITASI ERILLEEN. Raspin hiomapinnan tulisi olla hyvin kevyt, ei missään tapauksessa metallinen, eikä sillä saisi hangata ihoa. Tämä on ainut tilanne, jossa raspin käyttö on perusteltua. Vaikutus on aivan päinvastainen kuin toivotaan. Tavallisimmin kovettumia tulee päkiän ja kantapään alueelle. Raspaaminen aiheuttaa ihoon samanlaista hankausta. a p u . Kengänkoko ei myöskään säily samana läpi elämän.. Halkeama voi toimia infektioporttina. Vaarana ovat esimerkiksi jalkaja kynsisieni sekä ruusu, joka on vakava lääkärinhoitoa vaativa ihotulehdus. Kovettumille altistavat myös jalkaterän ja varpaiden asentovirheet, ylipaino sekä kuiva iho. Aluksi voi rasvata aamuin illoin
Caron Wuotila 12 | A P U t e r v e y s Caron Wuotila tuli nuorena tunnetuksi mallina, näyttelijänä ja laulajana. Hanna Pesonen kuvat Antti Rintala Ompelu käy terapiasta. Nykyisin hän työskentelee tarjoilijana, mutta keikkailee yhä silloin tällöin. Kuntoilu hoituu työpäivän aikana, ja illat Caron istuu mieluiten ompelukoneensa ääressä
a p u . f i | 13. Caron Wuotila on jamaikalaislähtöisen brittiompelijan tytär, josta tuli suomalaistunut laulaja, malli ja näyttelijä. Ompelu on hänen tärkein rentoutumiskeinonsa
Hopeanhohtoisella pohjalla on abstrakteja mustia kuvioita. Ompeluinnostukseen on myös käytännöllinen syy. Silloin tajusin jo kielen logiikkaa paremmin, ja oppiminen sujui uudella tavalla. – Suomessa on tapahtunut ihmeitä 40 vuodessa, ja katukuva on muuttunut valtavasti. Hän on juuri ommellut siitä pitkän hameen. – Tulin maahan keskiviikkona ja tapasin mieheni sunnuntaina. Jokin aika sitten Caron ompeli hameen tarpeetto miksi jääneistä vaaleista pilkkuverhoista. Yökerhosta Caron päätyi Nisa Sorayan välityk sellä laulamaan myös television Desibeli Appelsiini ohjelmaan. – Suomalaissyntyisiä pidetään sulkeutuneina, mutta kun he avautuvat, he todella avautuvat. Olen ommellut myös paitoja lahjaksi mie helleni ja pojilleni. Minulla on valtavasti vaatteita, mutta ne eivät ole maksaneet paljon! Tosin Caron myöntää, että taannoisella Milanon matkalla pienestä kangaskaupasta löytynyt hame kangas oli ”sikahintainen”. Hän oppi ompelemaan taidokkaasti jo lapsena. Näyttävä tummaihoinen nainen herätti paljon huomiota 1980luvun Suomessa, jossa monikulttuu risuus oli tuntematon käsite. Tiedän tarkasti, mikä vartalolleni sopii. Päätin, etten ota keneenkään katsekontaktia kadulla kävellessäni, niin pääsen hel pommalla. Ompelu on terapiani. – Kun matkustamme mieheni Petrin kanssa, haluan aina ensimmäiseksi etsiä kaupungin kangaskaupat. – Ompelu rentouttaa minua, ja unohdan silloin kaikki maailman asiat. Aviomies löytyi alle viikossa Nuori ja seikkailunhaluinen Caron tuli Suomeen 22vuotiaana, kun hän sai työpaikan hotelli Vaaku nasta Helsingistä vuonna 1983. 3. Myöhemmin hän näytteli Tupla-Uunoja Vääpeli Körmy – taistelun i elokuvissa, julkaisi kaksi albumia ja teki monia musikaalirooleja. 2. Hän ei kuitenkaan haluaisi ommella vaatteita tilauksesta. Caronin luomuksia ihaillaan ja häneltä kysellään, mistä niitä voisi ostaa. Yksinhuoltaja äidillä oli huollettavanaan kuusi lasta, ja välillä Caron auttoi häntä töissä. Harrastus jäi aikuisiällä vuosiksi muiden kiireiden jalkoihin, mutta nyt Caron istuu ompelukoneen ääreen kotonaan Helsingin Lauttasaaressa lähes joka ilta. – Nuorena olin langanlaiha luonnostani, mutta minusta naisella saa olla kurveja, Caron sanoo. Koska Caron on pitkä nainen, hänen on aina ollut vaikea löytää sopivia vaatteita valmiina. ”OMPELU RENTOUTTAA MINUA, JA UNOHDAN SILLOIN KAIKKI MAAILMAN ASIAT.” 1.Caron tuli Suomeen parikymppisenä. Usein puse roiden hihat ja housujen lahkeet ovat liian lyhyet. Syntyjään brittiläinen Caron varttui Manchesterin lähellä Boltonissa, jossa hänen jamaikalaislähtöinen äitinsä työskenteli kotiompelijana. Rakkaus lajiin saa silmät tuikkimaan, ja hän kertoo innoissaan kangas kauppojen alelaariostoksista ja ompelun lumosta. Kun hänen sisarensa näki kuvan vaatteesta, tämä halusi saman laisen. Työhön kuului levy jen soittamista legendaarisessa Sky Bar yökerhossa ja vartti laulua joka tunti. – Nyt saan tehtyä niin pitkät hihat ja lahkeet kuin lystään. Hänellä on yllään itse ommeltu mekko, jonka kankaan hän hankki Pariisista.. Caron esittää laivalla jazzkappaleita ja klassikoita, rauhallista lounge musiikkia. Menimme nopeasti naimisiin, ja pää tin jäädä. Kuva on 1980-luvun puolivälistä. – Silloin ompelemisesta katoaisi ilo, ja varmasti leipääntyisin, hän sanoo. 14 | A P U t e r v e y s K un Caron Wuotilan kanssa ottaa puheeksi ompelun, häneen kirjai mellisesti syttyvät valot. Pojat Jay ja Jayme äitinsä kanssa vuonna 2006. Palasin kurssille vuoden päästä. Sen enempää hän ei halua aiheesta edes puhua. – Mutta minkäs sille mahtoi! Onneksi olin jo sil loin aika itsevarma. Television ja elokuvien ansiosta Caronista tuli jul kisuuden henkilö, jolle haluttiin tulla juttelemaan. Tänä vuonna hän esimerkiksi viettää 60 vuorokautta laulamassa Ruotsinristeilyillä reilun viikon pätkissä. Täällä Suomessa tarkoitukseni on usein mennä vain katselemaan, mutta miten voisin vastustaa edullisia löytöjä. 4. Pidän etenkin suomalaisten rehellisyydestä. Ihmiset tuijottivat Caronia avoimesti ja – absurdia, mutta totta – halu sivat usein tulla koskettamaan hänen ihoaan ja hiuk siaan. Pidän paljon esimerkiksi haalareista ja pitkistä hameista. Onneksi jäljellä oli vielä toinen verho. Hän viihtyy kankaiden, neulojen ja lankojen parissa usein tuntikausia. Väestön väri on moninaistunut. Puhuessaan Caron sekoittaa yhä sujuvasti suomea ja englantia, mutta pärjäisi hyvin myös pelkällä suo mella. – Menin aikoinaan kielikurssille, mutta lopetin, koska mikään ei pysynyt päässäni. Vaikka Helsinki oli talviaikaan märkä, kylmä ja pimeä, Caron viihtyi ja jäi pysyvästi. Caron sanoo silti, että on kokenut elämässään rasismia vain kahdesti. Ostan hyvin harvoin vaatteita kaupasta, koska voin tehdä itse lähes kaiken hameista housuihin ja mekoista takkeihin. Caron ei ole jättänyt esiintymistä, vaan tekee yhä laulukeikkoja. Jotkut halusivat jopa kokeilla, irtoaako hänen ihostaan väriä. Päätöksen vah visti se, että hän löysi Helsingistä aika lailla heti ensimmäisen aviomiehensä. Vuonna 1988 Caron näytteli Vesa-Matti Loirin kanssa TuplaUunoelokuvassa
1 2 3 4. Olen menettänyt viime vuosina monia läheisiä. JATKA LAUSETTA Kun kukaan ei näe… Kuljen kotona alasti. Eniten nautin… Siitä, että olen terve. a p u . Se on vapautta! Yllätyin… Äitiydessä siitä, miten paljon lapsiaan voi rakastaa. f i | 15 CARON WUOTILA • IKÄ: 62 VUOTTA • AMMATTI: KOKOUSTARJOILIJA, LAULAJA • PERHE: AVIOMIES PETRI WUOTILA SEKÄ POJAT JAY, 23, JA JAYME, 18 • ASUU: HELSINGISSÄ
Vuosien saatossa muuttunut olemus ei kuitenkaan häiritse Caronia kovin paljon. – Nuorena olin langanlaiha luonnostani. Pyrin juomaan paljon vettä. Teen laadulla on todellakin väliä. Minusta naisella saa olla kurveja. Suomessa hänen suosikkiliikkeensä on Materials Helsingin Yrjönkadulla.. Caron ei koskaan kieltäydy herkullisesta pihvistä tai lasillisesta hyvää viiniä. Laivan ainoa huono puoli on, ettei siellä ole tilaa ompelukoneelle taukojen ajanvietteeksi! Paistinkastiketta kaikkialle Caron teki 1990ja 2000-luvulla myös mallintöitä ja esiintyi muun muassa Marimekon vuotuisissa ulkomuotinäytöksissä Esplanadin puistossa Helsingissä. Toinen perienglantilainen mieltymys on teenjuonti. Viime vuonna Caron vuonna osallistui The Voice of Finland Senior -kilpailuun. Hän sanoo hätkähtäneensä, kun hän katseli ohjelmaa myöhemmin televisiosta. – Mutta ainahan voin ommella lisää. Kastikkeeseen käytetään lihasta kypsennyksen aikana irtoavaa paistinlientä, joka sitten suurustetaan. Eikä mitään Earl Greytä, vaan Darjeelingia, English Breakfastia tai Ceylonia. En syö isoja määriä kerralla enkä jatkuvasti esimerkiksi karkkia tai ranskalaisia perunoita. Brittiläistä Caronissa on rakkaus gravyyn eli ruskeaan paistinkastikkeeseen, ja hän lisäisi sitä mielellään vähän joka ruokaan. Minun ei koskaan tarvinnut miettiä syömisiäni. 16 | A P U t e r v e y s – Tykkään vieläkin tehdä laulukeikkoja, vaikka iltapainotteisuuden takia ne voivat olla väsyttäviäkin. Korkeintaan silloin ärsyttää, kun jokin oman kaapin vaate ei mahdu päälle. – Rakastan teetäni: se on minun kahvini. Kun hän veneilee miehensä kanssa, mukana kulkee matkagrilli, jolla he grillaavat usein nimenomaan naudanlihaa. Tilaan teepusseja kotiin isoissa säkeissä, jotka kestävät ikuisuuden. – Harmi kyllä poikani ja mieheni eivät pidä kastikkeesta lainkaan. Nykyisin on vähän toisin, hän sanoo ja nauraa. Aloin katsoa entistäkin tarkemmin, mitä laitan suuhuni. ”PARASTA ÄITIYDESSÄ ON OLLUT OPETTAA POJILLE, MITEN NAISIA KOHDELLAAN.” Caron ei voi vastustaa kangaskauppoja. Teen pitää olla mustaa ja ehdottomasti ilman hedelmiä ja yrttejä. – Ajattelin, että ai kamala, miten olen lihonut
Saan olla Petrin kanssa täysin oma itseni ja tunnen oloni turvalliseksi. Hän on pelannut alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa Sudenpennuissa, voitti juuri joukkueineen alle 19-vuotiaiden Suomen mestaruuden ja tavoittelee ammattilaisuraa. Sitten pyörryin ja valahdin lattialle. Veneily tuntuu aina lomalta, Caron sanoo. Minua huimasi toistuvasti, joten istuin alas ja tajusin, että jokin on vialla. – Suhteemme on place to call home , kuin olisin tullut kotiin. Hänen suvussaan on varsinkin naisilla paljon kakkostyypin diabetesta. Huomaan ikääntymisen juuri siitä, että normaalissa elämässä tulee pieniä vammoja. Caron viljelee puheissaan paljon huumoria, mutta terveysasiat saavat hänet vakavoitumaan. Aviopuolison moottoriveneestä on tullut myös Caronin ”kesämökki”. Minulla on koko iltapäivä ja ilta aikaa tehdä muuta. Caron teki vuosien ajan vuorotyötä ja koki sen rankaksi. – Alkuperäinen ajatus voi olla mennä Hankoon, mutta päädymmekin lopulta veneilemään Tallinnaan asti. – Kävelen työssäni niin paljon, ettei minun tarvitse treenata sen lisäksi. Kelluvalla kesämökillä Tallinnaan Caron ja hänen aviomiehensä Petri Wuotila ovat olleet yhdessä 14 vuotta. Olin valmis uudenlaiseen elämänvaiheeseen ja katsomaan elämää lasten kautta, hän kertoo. Varsinkin silloin, jos se ei ole hyvä. – Parasta äitiydessä on ollut opettaa pojille, miten naisia kohdellaan. Petrin kautta Caron on saanut myös uusia ystäviä. Esikoispoika Jay on jo muuttanut omilleen ja menestyy mallina jopa kansainvälisesti. Pariskunta matkustelee yhdessä, ja suosikkikohde on Italia. Hän sanoo olevansa hyvä nukkuja ja menee tarvittaessa unille ”heti Salattujen elämien jälkeen”. Alamäki alkoi selvästi juuri kuusi vuotta sitten, hän kertoo ja nauraa. Jayme on lukiolainen ja intohimoinen koripalloilija. – Olin töissä, kun lattia ikään kuin katosi altani. R A ID A LL IN EN TPA IT A / P EL LE P SH O P, LA U TT A SA A R I; SI LK KI H U IV I / B A LM U IR ST O R E, P O H JO IS ES P LA N A D I; LU O TO -K A U LA R II P U S JA -K O R VA KO R U T / LU M O A VA ; R EN G A SK O R VA KO R U T / G LI TT ER .. Olen saanut tehdä ja nähdä paljon. Kun virkosin, lähdin sairaalaan kuolat kasvoillani. – Aamuherätykset ovat tietysti aikaisia, mutta toisaalta pääsen aikaisin töistä. Nautin raikkaasta ilmasta ja siitä, ettei ympärillä ole ketään. Ihmisistä olen oppinut sen, että ensivaikutelma on usein oikea. Toinen poika Jayme syntyi vuonna 2005 Caronin liitosta suomalaisen miehen kanssa. Töitä on joka arkipäivä aamuseitsemästä iltapäiväkolmeen. Liitto kesti lähes 15 vuotta. Esikoinen Jay syntyi vuonna 1999, kun Caron oli 39-vuotias. Vakaa parisuhde on Caronille turvasatama. Hänen ystäväpiirinsä ei ole laaja, mutta ystävyyssuhteet ovat pitkiä. Hän onkin kiitollinen, että saa nyt pitää viikonloput vapaina. – Nilkan kuntoutuminen kesti ikuisuuden, ja siitä jäi ruma arpi. Samoihin aikoihin Caronilla todettiin korkea verenpaine, johon hänellä on nyt lääkitys. Viime vuosina olen kuitenkin menettänyt useampia englantilaisia ystäviäni sairauksille, Caron kertoo. – Uskon, että se liittyy jamaikalaiseen ruokavalioon. – Äidiksi tulo ei ollut niin pelottavaa, koska olin kokenut elämässä jo paljon. Caron kertoo ylpeänä, että viimeksi Jay oli mukana Givenchyn muotitalon näytöksessä Pariisin muotiviikoilla. Tarjoilijan työ tuntuu Caronilla jaloissa, ja etenkin toinen polvi on vihoitellut viime aikoina. – Kaikki se karttunut elämänkokemus. . Jos saan nukkua enemmän, olen such a happy camper , oikein tyytyväinen. Työssä Caron on koko ajan jaloillaan, ja vuoron aikana kertyy helposti 20 000 askelta. Hän toivoi lapsia myös ensimmäisessä avioliitossaan, mutta toive ei toteutunut. a p u . Hän sanoo olevansa kiitollinen, että on saanut olla niin terve. Tosin välillä käyn kävelyllä mieheni kanssa seuran vuoksi. Pari meni naimisiin Lapissa keväällä 2015. – Ystäväni ovat uskollisia, ja tiedän, että voin luottaa heihin. Se käy hyvin päivittäisestä kuntoilusta. f i | 17 Päivän kuntoilu työvuorossa Caron työskentelee päivätyökseen kokoustarjoilijana helsinkiläisessä ravintolassa ja huolehtii myös kahvilasta. Elämää ei voinut suunnitella kovinkaan pitkälle, ja vuorokausirytmi kärsi. Pojan isä on islantilainen. – Pärjään seitsemän tunnin unilla. Olen onneksi säästynyt sairaudelta. Siellä huomattiin, että verenpaineeni on pielessä. Olen ylpeä siitä, miten kohteliaat ja ihanat lapset minulla on. Koen onnistuneeni siinä hyvin. Äidin opit ovat menneet perille Äidiksi tulo sitten joskus oli Caronin haave jo lapsena. Toinen yhteinen harrastus on veneily. Ja on ikääntymisessä jotain hyvääkin. Veneellä tehdään sekä päiväretkiä että pidempiä reissuja. Kuutisen vuotta sitten hän kaatui talven liukkailla ja mursi nilkkansa
18 | A P U t e r v e y s LISÄÄ SÄPINÄÄ SENIORIN SÄNKYYN PIRKKO BRUSILA naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, parija seksuaaliterapeutti LEENA VÄISÄLÄ naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi, digitaalinen vaihdevuosiklinikka BetterMeno, Lääkärikeskus Aava ja Mehiläinen ASIANTUNTIJAT
Seksuaalisille seikkailuille ei onneksi ole yläikärajaa! Maarit Vuoristo kuvat Adobe Stock Seksi ja ikä Teema. f i | 19 LISÄÄ SÄPINÄÄ SENIORIN SÄNKYYN Kun vaihdevuosioireet hoitaa hyvin, seksistä pystyy nauttimaan edelleen. Kannattaa myös ottaa käyttöön liukuvoide ja kokeilla rohkeasti seksileluja. a p u
Se myös vaikuttaa eniten naisen seksu aalisuuteen. Fyysiset muutokset heijastuvat psyyken puolelle. Moni esimerkiksi kuvittelee, että hoito lisää rintasyöpäriskiä. Silloin on vaikea keskittyä kumppanin hyväilyihin ja kiihottumiseen. Kattavassa amerikkalais tutkimuksessa tuli ilmi, että 30 prosenttia tuhannesta emättimen kuivuudesta kärsivästä naisesta lopetti seksin kuivuuden vuoksi, Leena Väisälä kertoo. Hoito on tärkeää myös sen takia, että kuivuus altistaa virtsatietuleh duksille. Silloin lima kalvo rakentuu samanlaiseksi kuin naisella, jolla on kuukautiset. – Peritty ajattelu vaikuttaa paljon siihen, mitä ajattelemme itsestämme ja seksikkyydestämme. Lopulta seksiä ei tee mieli edes yrittää. Tästä seuraa, että nai nen kiihottuu koko ajan vähemmän. – On valitettavan tavallista, ettei ikääntyvä nainen koe itseään seksikkääksi. Paikallishoidon aloittamista jarruttaa pelko sen mahdollisista haitoista. Kui vuus johtuu estrogeenituotannon hiipumisesta, minkä vuoksi limakalvot eivät pysty kostumaan, kuten ennen. Jos seksi tekee kerran kipeää, kivun toistumista alkaa pelätä. – Vaihdevuosien tuomista fyysisistä muutoksista tärkein on emättimen limakalvon oheneminen ja kuivuminen. Jos niitä on toistuvasti, vaarana on, että tulehdus pääsee nousemaan munuaisiin. – Moni hyötyisi hormonikorvaushoidosta, muttei uskalla käyttää sitä. Nainen saattaa kokea, ettei ole enää kuukautisten loputtua yhtä naisellinen ja haluttava kuin ennen. Jos oireet vievät yöunet, seksiin ei jää energiaa. 20 | A P U t e r v e y s. – Kuivat limakalvot ovat merkittävä syy naisten haluttomuuden taustalla. Joillekin pelkästään vaihdevuosien alkaminen on kriisin paikka. Toisaalta osa naisista riemastuu, kun kuukautiset ovat poissa eikä tarvitse enää huolehtia ehkäisystä. – Tosiasiassa paikallisestrogeenin käyttö on tur vallista jopa rintasyövän sairastaneille, koska se imeytyy paikallisesti, ei verenkiertoon. Seksielämään voivat vaikuttaa muutkin vaihde vuosioireet, kuten hikoilupuuskat ja kuumat aallot. Jos olet vaihde vuosiiässä tai vaihdevuodet ohittanut nainen, syynä ovat todennäköisesti alapään kuivat limakalvot. Vain aroma taasin estäjiä käyttäville rintasyöpäpotilaille sitä ei suositella, mutta kun lääkitys on loppunut, myös he voivat aloittaa paikallisestrogeenin käytön, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pari ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila. Tutkimusnäytön perusteella hormonihoito kuitenkin tuottaa oireista kärsivälle alle 60vuotiaalle terveelle naiselle enemmän ter veyttä kuin haittoja ja riskejä, Leena Väisälä kertoo. Pinna voi myös olla niin kireällä, ettei seksi voisi vähempää kiinnostaa. Munuais tulehdus on vakava sairaus, joka voi viedä jopa teho hoitoon, Pirkko Brusila varoittaa. Äidin kieltei nen suhtautuminen seksiin on voinut vaikuttaa kokemuksiin jo nuorempana, eikä seksi ole aiem minkaan tuntunut kovin houkuttavalta. Sen jälkeen käyttöä jatketaan ylläpito hoitona kaksi kertaa viikossa. Eikö seksi kiinnosta, koska se sattuu. Kaikki eivät ole koskaan löytäneet seksistä nautintoa ja voimaantumisen tunnetta, Leena Väisälä sanoo. Seksuaalisuuteen vaikuttaa myös kotoa saatu malli. Ensimmäisen kahden viikon ajan paikallisvalmis tetta laitetaan emättimeen joka yöksi. Moni ei tiedä tätä eikä liioin sitä, että ongelma on hoidettavissa paikallisestrogeenillä, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä. – Kun limakalvo kostuu taas normaalisti, seksi alkaa maistua makoisammalta. Jos oma äiti on ollut vaihdevuosiiässä ”huivi päinen mummo” ja julistanut, että seksi kuuluu vain nuorille, tytär saattaa ajatella samoin
Ja toki asuja roolileikkejä voi harrastaa yhdessäkin. – Pitkässä parisuhteessa seksielämä saattaa väljähtyä, vaikka haluja olisi. Näille leikeille, kuten millekään muullekaan seksissä, ei ole yläikärajaa. Se myös muuttuu ajan saatossa. Samaan ajankohtaan osuu usein lasten lentäminen pesästä, joten kotona ollaan puolison kanssa kaksin. Pirkko Brusila kehottaa suhtautumaan liukuvoiteen käyttöön yhteisenä esileikkinä. Teema a p u . Suosittelen sitä muutenkin kaikenikäisille vakiystäväksi yöpöydän laatikkoon. Missään vaiheessa ei kuitenkaan OSA NAISISTA RIEMASTUU, KUN KUUKAUTISET OVAT POISSA EIKÄ TARVITSE ENÄÄ HUOLEHTIA EHKÄISYSTÄ. Tulokset eivät ole kovin luotettavia, koska ihmiset eivät vastaa kyselyihin täysin totuudenmukaisesti. Niihin kannattaa tutustua yksin tai kaksin, rohkeasti pilke silmänkulmassa. – Vaikka estrogeenitaso laskee, naisen munasarjat tuottavat yhä testosteronia. Pirkko Brusilan mukaan vanhemmat naiset syttyvät eritoten viipyilevästä, vihjailevasta ja viekoittelevasta tunnelmasta. Leena Väisälän mielestä vibraattoria voidaan jopa pitää naisen Viagrana. – On turha takertua tutkimustuloksiin, joiden mukaan keskiverto suomalainen harrastaa seksiä niin ja niin usein. Enää ei tarvitse miettiä, kuulevatko teinit vanhempien touhuja, vaan seksiä voi harrastaa milloin ja missä vain. f i | 21. Etenkin monet mielialalääkkeet hidastavat kiihottumisen kokemusta, ja orgasmi voi jäädä kokematta. – Sooloseksi voi joskus toimia ratkaisuna, mutta se ei luonnollisesti korvaa toisen ihmisen läheisyyttä, Pirkko Brusila sanoo. Liukuvoiteen tarkoitus on auttaa luontoa ja lisätä nautintoa, Pirkko Brusila sanoo. Värinätunto säilyy pisimpään. Liukuvoiteella seksiä voidaan parantaa. – Jos tuntuu, ettei paikallishoito riitä aikaansaamaan normaalia kostumisreaktiota, rinnalle kannattaa ottaa liukuvoide. Silloin kannattaa kokeilla jotain uutta. – Useimmat naiset tarvitsevat klitorisstimulaatiota saadakseen orgasmin. Ikääntyminen itsessään ei automaattisesti vähennä seksuaalista halukkuutta, mutta iän tuomat sairaudet ja niiden lääkitykset voivat vaikuttaa asiaan. Tämä saattaa lisätä joillakin seksihaluja, Leena Väisälä kertoo. Lisäksi haluja voi herätellä katselemalla eroottisia elokuvia. Tutkimusten mukaan vain kolmasosalla pariskunnista halut natsaavat täysin yhteen. Seksikertojen määrä ei ole edes oleellista, vaan oma ja kumppanin tyytyväisyys yhteiseen seksielämään, Leena Väisälä sanoo. Jotkin lääkkeet, kuten rintasyövän hormonihoitolääkkeet, lisäävät limakalvojen kuivuutta. Ikääntyessä lisästimulaation tarve voi korostua, koska tuntoherkkyys vähentyy. Syy on usein se, että seksin ajatellaan olevan luonnollinen tapahtuma, johon ei tarvita apuja. Se voi tuoda makuuhuoneeseen kaivattua säpinää. Myös uusi kumppani tuo vipinää vällyjen alle. – Kun ihminen rakastuu, tunteet ja reaktiot ovat ihan samoja kuin nuorena, vaikka olisi 80-vuotias. Joidenkin tutkimusten mukaan vähiten seksiä on ruuhkavuosina. Nykyään on ymmärretty, että naisen orgasmi vaatii useimmiten klitoriksen hyväilyä. Hän saattaa kokea, että onpa ihanaa, kun häntä huomioidaan näin. Tämä luo paineita, joka vie seksistä hauskuuden. – Kumppania voi kiihottaa myös kauniilla alusvaatteilla. Jotkut kokevat puhkeavansa kukkaan. Harva mies kieltäytyy, jos kumppani levittää liukuvoidetta peniksen päälle, Leena Väisälä sanoo. Uusi elämänvaihe voi saada aktivoitumaan seksuaalisesti. Aiemmin korostui yhdyntäkeskeisyys. Monesti haasteena niin pitkissä kuin lyhyemmissäkin parisuhteissa on se, että toinen tahtoo enemmän seksiä kuin toinen. – Todellisuudessa seksi on opittua ja kulttuurin sidottua. Jos ero on pieni, se ei yleensä muodostu ongelmaksi. Suuri ero voi kuitenkin johtaa suhteen päättymiseen. Kun näiden hormonien suhde muuttuu, testosteroni vaikuttaa suhteessa estrogeeniin hieman aiempaa enemmän. Liukuvoiteen käyttöä kuitenkin nolostellaan. Myös seksilelut sopivat hyvin senioreille. Pornoa moni pitää vastenmielisenä, mutta poikkeuksiakin on. Monesti myös vertaavat itseään toisiin ja kuvittelevat, että muilla on enemmän seksiä kuin heillä
Olennaisinta on, että lähekkäin olo tuottaa hyvää mieltä molemmille. Erityisesti naisilla hyvät seksuaaliset kokemukset takaavat, että seksuaalinen vire säilyy läpi elämän. – Jos seksi on ollut nuorempana helppoa ja hauskaa, se on todennäköisimmin sitä myös vanhempana. – Kunpa me naiset hoitaisimme vulvaamme ja vaginaamme yhtä huolella kuin hoidamme kasvojamme. Jos toinen esimerkiksi sairastaa, turvallisen sylin tarjoaminen on sillä hetkellä usein tarpeeksi. Luottamus on myös perusta hyvälle seksille kaikissa ikävaiheissa, Pirkko Brusila sanoo. Yleiselläkin tasolla miesten ”vaihdevuosista” puhutaan vähemmän kuin naisten vastaavista. Säästyisimme monilta ongelmilta. Niistä ei aina rohjeta puhua edes lääkärille. Vaikka ikä tuo muutoksia, seksielämä voi olla aktiivista jopa hyvin korkeassa iässä. Joskus pelkkä läheisyys ilman seksiä riittää. Jos puhuminen tuntuu kerta kaikkiaan mahdottomalta, hän neuvoo kirjoittamaan kumppanille kirjeen. Miehille puhuminen on usein vielä vaikeampaa kuin naisille. Ongelmat vähenisivät myös, jos kumppanit kertoisivat toisilleen iän tuomista fyysisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Ehdottomasti kuitenkin pitäisi, sillä erektiohäiriö voi joskus olla sydänsairauden ensimerkki, Pirkko Brusila kertoo. Kumppanilta voi myös pyytää kärsivällisyyttä, kun ei enää syty yhtä herkästi kuin ennen. – Ikääntyessä hellyys, luottamus ja turvallisuus nousevat monilla tärkeämmiksi kuin seksikertojen määrä. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että hyvä seksielämä kysyy seniorilta rohkeutta ja seikkailunhalua. On hyväksyttävä, että ikääntyvä ei enää syty yhtä sähäkästi kuin nuori. Lempeällä lämmittelyllä päästään kuitenkin vauhtiin. Myös erektiohäiriöt lisääntyvät. – Lisäksi voidaan kujeilla ja hassutella iho ihoa vasten jaksamisen mukaan. Moni seniori kokee, että se tekee seksistä nautinnollisempaa ja mieluisampaa, Pirkko Brusila sanoo. – Hyvään parisuhteeseen kuuluu asioiden jakaminen ja luottamus toisen tukeen. tapahdu kovin radikaaleja muutoksia. Silti on tosiasia, että keski-iässä mieshormonin eli testosteronin tuotanto alkaa hiljalleen laskea. Lisäksi hänelle voi vinkata vaikka kirjasta, jossa esimerkiksi vaihdevuosista kerrotaan enemmän. Usein haluttomuuden taustalla kummittelevat juuri puhumattomuudesta johtuvat väärinkäsitykset. – Oireet ovat samankaltaisia kuin naisten vaihdevuosissa. 22 | A P U t e r v e y s. Kaikki eivät ole nuorenakaan seksuaalisesti kovin aktiivisia. Siihen voi purkaa rehellisesti tuntojaan. Seksin eteen on myös nähtävä hieman vaivaa. – Mies saattaa alkaa kuvitella, että naisella on joku toinen, jos tämä on haluton seksiin, vaikka haluttomuus johtuisi oikeasti vaihdevuosioireista. Parhaimmillaan seksi toimii vastalääkkeenä vanhuuden kielteisyydelle – sille, että kaikki vain rapistuu, Leena Väisälä sanoo. Siitä voi seurata muun muassa seksuaalista haluttomuutta sekä alakuloa, itkuherkkyyttä, energianpuutetta, unihäiriötä ja yöhikoilua. Mies ei voi tietää sitä, jos nainen ei puhu asiasta, Pirkko Brusila sanoo
Fyysisistä ongelmista voi puhua gynekologin tai urologin vastaanotolla. Olennaista on, että on itse tyytyväinen omaan tilanteeseensa. Joskus hoidoksi tarvitaan fysioterapiaa. ”JOS SEKSI ON OLLUT NUOREMPANA HELPPOA JA HAUSKAA, SE ON TODENNÄKÖISIMMIN SITÄ MYÖS VANHEMPANA. Siksi miehen kannattaa harrastaa sooloseksiä, jos hänellä ei ole seksikumppania. Myös Sexpo ja Väestöliitto auttavat. + Yhdyntöjen aloittaminen pitkän selibaatin jälkeen voi olla ongelmallista, jos nainen ei käytä paikallisestrogeeniä eikä harrasta itsetyydytystä. + Ilman seksiä elämiseen on monia syitä. Tärkeintä on tulla kuulluksi ja saada omaan tilanteeseensa uutta näkökulmaa. Huonommuutta selibaatissa elävän on turha tuntea. Kaikkia seksi ei kiinnosta nuorenakaan. Suomen Seksologisen Seuran nettisivuilta löydät asiantuntijat paikkakuntakohtaisesti (seksologinenseura.fi). f i | 23. a p u . Voi olla, että terveemmät harrastavat enemmän seksiä. HAE APUA SEKSIPULMIIN Jos seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat painavat mieltä, kannattaa varata aika seksuaalineuvojalle tai -terapeutille. Elämässä voi olla paljon muuta, joka tuottaa iloa ja mielihyvää. Siitä ei koidu mitään terveyshaittaa. Uusi tilanne vaatii hellävaraista harjoittelua ja totuttelua, jotta emätin laajenee. ” Teema KAIKKIA SEKSI EI KIINNOSTA + Tutkimusten mukaan ne, joilla on vireä seksielämä, ovat keskimäärin terveempiä. Joka tapauksessa hyvä seksi lisää mielihyvähormoneja. Ei kuitenkaan tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus. Toisaalta on ihan normaalia olla harrastamatta seksiä. Myös gynekologi voi auttaa. + Miehillä peniksen paisuvaiskudos tarvitsee erektioita, jotta se pysyy toimintakykyisenä. Sinulla on ikään katsomatta oikeus haluta elämäsi parasta seksiä. Emätin kutistuu etenkin, jos nainen ei ole synnyttänyt. Kaikilla ei ole kumppania, ja yli 70-vuotiaana kumppanin löytäminen voi olla vaikeaa
– Perinnöllisyystutkimuksissa selvisi, että minulla on geenivirhe, joka saattaa Pyöräily on auttanut merkittävästi Mirkan kuntoutumista syöpähoidoista. Maarit Vuoristo kuva Elina Siira P ääsiäisenä 2020 tyrnäväläinen Mirkka Lappalainen, 47, huomasi saunan jälkeen patin vasemmassa rinnassaan. Leikkaus tehtiin kolmen viikon kuluttua. Sairaanhoitajan työssäni jouduin käyttämään koronapandemian vuoksi maskia ja luulin tukehtuvani, kun kuuma aalto iski kunnolla päälle. Toistaiseksi olen pärjännyt liukuvoiteella. Koska oikeassa rinnassa oli kaksi kasvainta etäällä toisistaan, koko rinta piti poistaa. – Vasta tänä vuonna olen alkanut ymmärtää, mitä minulle on tapahtunut. Ne päättyivät lokakuussa. Hän ei ole vielä turvautunut paikallishoitoon, muttei pelkää aloittaa sitä. Yöllä minulla oli vuoroin kylmä ja kuuma, ja petivaatteita piti vaihtaa monta kertaa. Hän varasi ajan lääkäriin, mutta kun hän saapui vastaanotolle, patti oli hävinnyt. Selvisi, että kyse oli syövästä. – Muistikuvani ovat aika sumuisia. – Kynnys käyttää paikallishoitoa ei ole suuri, kun tilanne niin vaatii. Kolmatta vuotta on värittänyt kipuilu kehonkuvasta. Mirkalle hoito merkitsi vaihdevuosien alkamista. – Hoidon seurauksena paino nousi ja hikoilu oli ihan käsittämätöntä. Sen sijaan oikeasta rinnasta löytyi yllättäen jotain hälyttävää, josta otettiin koepala. Se on myös auttanut muuttuneen kehon hyväksymisessä, hän sanoo.. Ainakin suurin osa syövästä oli poissa. 24 | A P U t e r v e y s Hyvää seksiä syövän jälkeen SYÖPÄHOIDOT EIVÄT VAIKUT TANEET MIRKK A LAPPALAISEN SEKSUAALISIIN HALUIHIN, MUT TA NE VEIVÄT KOSKETUSTUNNON RINNAN ALUEELTA. Syöpä hoitoineen ja niiden sivuvaikutuksineen ei ole vienyt seksuaalisia haluja, joskaan ensimmäisenä syöpävuonna seksi ei ollut päällimmäisenä mielessä. – Rinnan puuttuminen oli aluksi helpotus. Sekin leikataan pian pois hänen omasta toiveestaan. Silti meni melkein vuosi ennen kuin pystyin katsomaan leikkauskohtaa. Hän oli vasta 44-vuotias, ja menopaussin luonnolliseen alkuun olisi ollut vielä jokunen vuosi. Kroppa ei näytä eikä tunnu omalta. En silti uskaltanut luottaa, että jäisin eloon. LIMAKALVOJEN KUIVUMISEEN Mirkka havahtui vasta tänä vuonna. SILTI SEKSIELÄMÄ ON YHÄ HY VÄÄ. Kun hoidot päättyivät, tunsin kiitollisuutta, koska sain edelleen olla täällä. RAJUT VAIHDEVUOSIOIREET TOIVAT OMAN HAASTEENSA. Nyt minusta tuli yhdessä hetkessä kuolevainen, Mirkka sanoo. Leikkausta seurasivat sytostaattihoidot. Hän halusi uuvuttaa pelkonsa tekemällä monen tunnin pyöräja hiihtolenkkejä. Tavallaan kaikki on muuttunut, mutta arki jatkuu kuten ennenkin. – Siihen asti olin ollut kuolematon. Rinnat olivat tärkeä osa Mirkan naiseutta ja seksuaalisuutta, mutta enää niitä on yksi. Toisena vuonna Mirkka liikkui hulluna. Heti niiden jälkeen alkoi viisi vuotta kestävä hormonihoito, jolla estetään estrogeenin muodostumista. Nyt kolmantena vuonna hän sanoo opettelevansa elämään normaalia elämää. Mirkka tietää, että se on turvallista rintasyöpäpotilaillekin. Sitä ei näkynyt tutkimuksissakaan. Silloin Mirkka keskittyi vain selviytymiseen. Oireet olivat kuitenkin pienempi paha kuin syöpä, kirjaimellisesti hikipisara meressä, Mirkka sanoo. – Ajatukset on saanut polkiessa toisaalle
– Ei lihamakaronilaatikkokaan ole lapsesta vanhuuteen kenenkään lempiruoka. Se on vaatinut raakaa rehellistä puhetta. Toisaalta seksuaaliterapeuttina Mirkka tietää hyvin, että seksi muuttuu ajan saatossa muutenkin. Tätä se oli ennen, ja tällaista se on nyt. . – Todellakin voi. Sama pätee seksiinkin, hän naurahtaa. f i | 25 vaikuttaa rintasyövän syntyyn. Miten voin kelvata toiselle, kun en kelpaa itsellenikään. Rintojen hyväileminen on aina ollut minulle iso osa seksuaalista nautintoa. Mirkka ei tunne, kun hänen puolisonsa hyväilee häntä. Koulutuksen ansiosta hän oppi suhtautumaan omaan kehoonsa ja seksuaalisuuteensa uudella tavalla. TUNTOAISTI EI PALAUDU, vaikka rinnat rakennetaan myöhemmin uudestaan. Olen joutunut ikään kuin päivittämään itseni uudestaan seksuaalisuuden ja halun äärellä. Toki järjelläni tiedän, että riitän yhä miehelleni, mutta tunnepuolella olen epävarma. – Keskinäinen luottamuksemme on syövän jälkeisinä vuosina vain vahvistunut, ja olemme entisestään lähentyneet. Siksi pyysin, että myös vasen rinta poistetaan. Kaikki palaset eivät ole vielä loksahtaneet paikoilleen. Mietin myös, miltä miehestäni tuntuu, kun en reagoi hänen kosketukseensa, kuten ennen. Sitten minusta tulee vielä torsompi, ja peilikuvani muuttuu jälleen radikaalisti. Tapahtuneen käsittelyssä on auttanut se, että Mirkka valmistui juuri ennen sairastumistaan seksuaaliterapeutiksi. Mirkka on kokenut olonsa turvalliseksi, uskaltanut avautua peloistaan ja näyttää haavoittuvuutensa. Surullisinta on, ettei leikkausalueella ei ole tuntoa. Eri ikävaiheissa mieltymykset ja tarpeet ovat erilaiset. Toki se on toisenlaista, ja siinä on haasteensa. Teema ”OLEN JOUTUNUT IKÄÄN KUIN PÄIVITTÄMÄÄN ITSENI UUDESTAAN SEKSUAALISUUDEN JA HALUN ÄÄRELLÄ.”. Monia huolettaa, voiko seksi olla hyvää syövän jälkeen. Suurimman kiitoksen hän haluaa antaa puolisolleen, joka on jaksanut tukea, kuunnella ja kulkea rinnalla. – Kosketuksen tunteen puutetta on vaikea sulattaa. Nykyään Mirkka toimii koulutettuna vertaistukijana ja kohtaa muita rintasyöpään sairastuneita naisia pelkoineen. – Minulla on todellinen pelko siitä, voinko olla edelleen seksuaalisesti haluttava, vaikka elän hyvässä parisuhteessa. a p u
26 | A P U t e r v e y s TOMMIN 24 h Uni Aamutoimet Työaika Vapaa-aika
Lounas koostuu linjaston salaatista ja lämpimästä ruoasta, joka on lasagnea. 1 7 . 3 | I L T A P A L A Uutisia seuratessa nautin iltapalan, joka on nyt jugurttia, pari voileipää, kirsikkatomaatteja ja täysmehua. f i | 27 UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari tauottaa istumista kävelemällä puheluiden aikana. Nukahdan nopeasti enkä herää öisin. 2 . Nykyisin istun 7–10 tuntia päivässä. 6 . Niiden välissä kuuntelen ajomatkalle osuvia paikallisradioita. Päätteeksi juon kupin kahvia maidolla. 1 4 . En tarvitse avantopulahdukseen saunaa, vaan pyyhe ja kuivat alusvaatteet riittävät. a p u . Tänään kävelen reippaasti tunnin ja juoksen välillä pari minuuttia ylämäkiä. Tämän työkolmioni etäisyydet ovat noin 170 kilometriä suuntaansa. Niiden jälkeen katson usein vielä asiaja ajankohtaisohjelmia. Syön aamupalaksi puuroa ja tuoreita marjoja. 1 5 – 1 2 . Silloin havahduin, miten paljon istun päivän aikana. | Y Ö U N E T Nukun yleensä noin 7–8 tuntia yössä, viikonloppuisin joskus hieman pidempään. Aamu 6 . 1 5 | L O U N A S Tänään oma ruokalamme ei ole avoinna, ja lounaspöytä löytyy vajaan kilometrin päästä. Väsymys kuitenkin lopettaa lukuhetken muutamassa minuutissa, niin myös tänään. Tavoitteeni on kerätä 70 000–100 000 askelta viikossa. Päivääni kuuluu kokouksia Teamsissa ja kasvokkain, puheluita, sähköposteja sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja -kirjoituksia. Kotona kävelen vaimoni kanssa. Ennen nukahtamistani voin lukea padilta hetken kevyttä tekstiä, kuten kolumneja. – 1 8 . | T Y Ö S K E N T E L Y Ä Työpäiväni Tampereella alkavat kello 8–9 ja päättyvät kello 16–17. Joskus juon kahvia vielä alkuillastakin, sillä se ei vaikuta uneeni. | V Ä L I P A L A Nautin välipalaksi mysliä ja mehua. Olen hyvä nukkuja. Olen tehnyt näin jo vuosia. 4 – 6 . Myös silloin osaan lenkeistä kuuluu mäkijuoksua tai avannossa käynti. Anna Kauhala kuva Petri Mulari Ilta 1 8 . Tänään ajan autolla kotoa Kaarinasta Tampereelle. Lounaan jälkeen en yleensä syö toista lämmintä ateriaa, vaan välipalat ovat mysliä, hedelmiä, marjoja ja voileipiä. Olenkin pyrkinyt vähentämään istumista kävelypuheluiden lisäksi vaihtelemalla työasentoani ja työpistettäni. | H E R Ä T Y S J A A A M U P A L A Herään kuuden seitsemän aikoihin sen mukaan, missä työskentelen. | T A M P E R E E L L E Kuljen viikoittain Kaarinan, Helsingin ja Tampereen väliä. Lisäksi juon täysmehua ja kahvikupillisen, josta puolet on maitoa. Illan keskeyttävät vasta puoli yhdeksän uutiset ja urheilu. | P U H E L U I T A K Ä V E L L E N Työssä pyrin kävelemään kaikkien puhelujen ja haastattelujen ajan. Lyhyt kävely syömään ja takaisin on erinomainen tapa katkaista työpäivä. Illalla soitan puhelun kotiin ja toisinaan myös omillaan asuville aikuisille lapsilleni. Enemmän askelia pitkin päivää ”TAVOITTEENI ON KERÄTÄ 70 000–100 000 ASKELTA VIIKOSSA. Olen seurannut liikkumistani, nukkumistani ja paikallaan oloani UKK-instituutin liikemittarilla vuodesta 2016. Työtahti on illalla rauhallisempi ja pyrin keskittymään vain muutamiin asioihin. Päivä 1 3 . ” Näin elän. Hyvinä päivinä kävelen pitkälti yli 20 000 askelta. Matka kestää parisen tuntia. Teen erityisesti keskeytymätöntä työaikaa vaativia tehtäviä: kirjoitan tiedeartikkeleja tai kommentoin muiden kirjoituksia. 1 1 . | K A H V I T A U K O Iltapäivällä on kahvikupin ja hedelmävälipalan aika. 3 – 2 1 . 1 8 . | L E N K I L L E Työpäivän jälkeen käyn yleensä lenkillä. Nykyisin juoksen vähemmän ja kävelen enemmän, jotta vanhat kestävyysjuoksijan akillesjännevaivat pysyvät kurissa. Parhaimmillaan toimistolla voi kertyä 7 000–8 000 askelta. 3 | T Y Ö S K E N T E L Y Ä Illalla jatkan töitä kakkosasunnollani Tampereella. Ajon aikana teen yhden puhelinhaastattelun ja lisäksi puhun pari työpuhelua. 4 5 – 9 . Työpäivän jälkeen hän suuntaa yleensä lenkille, mutta työt jatkuvat usein iltaisin kotona. Kävellessä virkistyy, ja energiataso nousee. 9 . 2 2
Minna Saloranta kuvat Tuukka Kiviranta ”Olen kiitollinen jokaisesta aamusta”. Avoimuus ja musta huumori kantavat. 28 | A P U t e r v e y s Jyrki Heikkilä on sairastanut 45 vuoden aikana neljä syöpää, joista tuorein on parantumaton eturauhassyöpä. Nykyisin hän osaa arvostaa pieniä asioita ja välttää liikaa murehtimista
Kesän korvalla Jyrki kotiutui. Moni siellä lähti viereltä, koska heitä ei pystytty auttamaan ajoissa. Se oli syöpä numero yksi, krooninen myelooinen leukemia. Sitkeä flunssa ei ollut talttunut, ja vihdoin kevättalvella 1977 otettiin verikoe, joka osoitti valkosolujen määrän sata kertaa normaalia suuremmaksi. – Sädetyksellä piti tuhota omat valkosolut viimeistä myöten. Elimistö oli sotatilassa. – Ajattelin, että nytkö se meni perseelleen. Monelle sopivaa luovuttajaa ei löytynyt edes kymmenen sisaruksen joukosta. Jyrkin valkosolut oli tuhottava sädehoidoilla ja solumyrkyillä, mikä vaati tiukkaa eristystä. Nykyään tilanne on erilainen, koska hoito on yleistynyt ja kantasoluja on saatavissa ympäri maailmaa. Maski ja käsineet karkottivat Luuydinsiirron valmistelut olivat rankkoja. Isäksi adoption kautta Terveen paperit Jyrki sai kolme vuotta luuydinsiirron ja 11 vuotta sairastumisensa jälkeen. Toisaalta piti varoa, ettei liian suuri annos vaurioita keuhkorakkuloita. Siinä vaiheessa on kova pelko, selviytyykö hengissä. Hoito oli vuonna 1985 Suomessa vielä uusi. f i | 29 J yrki Heikkilä oli juuri täyttänyt 15 vuotta, kun hän kuuli ensi kerran sairastavansa syöpää. – Monesti potilaalta otetaan spermaa talteen, mutta minulle kutsu luuydinsiirtoon tuli viikkoa ennen kuin olisin päässyt sperman talteenottoon. – Osasin pitää turpani kiinni syövästä, Jyrki, 60, sanoo. Myös syy oli selkeästi tiedossa. potilas, jolle on tehty Suomessa luuydinsiirto. Pariskunta alkoi selvittää adoption mahdollisuutta. Syöpälääkärin lausunto kuitenkin vakuutti. Syövän sairastanut mies ei ollut vahvoilla adoptioisäksi, sillä jo diabetes esti tuohon aikaan adoption. Aluksi 800 kilometrin keikka oli tehtävä kaksi kertaa viikossa. Kontrollit Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa rytmittivät arkea. Pari päivää luuydinsiirron jälkeen iski hylkimisreaktio. – Useimmat samaan aikaan Helsingin Meilahdessa osastolla odottaneet sairastivat akuutteja syöpiä. MYÖS SYY OLI SELKEÄSTI TIEDOSSA.” Elämä kantaa. Toinen tippaletku syyti elimistöön punasoluja. ”Vanhempien ihmisten tauti” passitti Jyrkin sairaalaan kevääksi, jonka oli pitänyt täyttyä mopon pärinästä. – Junalipun ostoa ruuhka-aikana se nopeutti kovasti. Jyrki ja hänen puolisonsa halusivat perheen, mutta hoidot olivat vieneet Jyrkiltä mahdollisuuden saada lapsia. Virusten välttely ja varovaisuus jatkuivat vuosia, samoin kontrollit Helsingissä. – Oli alusta asti selvää, ettemme voi saada biologisia lapsia. – Minulla oli onnea, sillä Jouni-veljeni kelpasi luuydinluovuttajaksi. Muuten Jyrki eli tavallista nuoren miehen elämää ja opiskeli asentaja-koneistajaksi. Kansainvälistä kantasolupankkia ei ollut vielä käytössä. – Sain antaa lapsille kodin ja turvan – paikan, jossa ”OLI ALUSTA ASTI SELVÄÄ, ETTEMME VOI SAADA BIOLOGISIA LAPSIA. Myöhemmin Jyrki kävi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kertomassa kokemuksistaan luuydinsiirtoa odottaville potilaille. Perhe asui Taivalkoskella. Pariskunta toimi jonkin aikaa myös sijaisvanhempina adoptiota odottaville vastasyntyneille. Moporahat hän oli saanut kokoon, kun oli jakanut uutterasti aamuposteja ennen kouluun lähtöä. Kodin ulkopuolella oli suojauduttava käsineillä ja maskilla, jotka karkottivat ihmiset ympäriltä. Kun Jyrki muutti töiden perässä Alajärvelle vuonna 1980, hän olikin vahingosta viisastunut. Syöpä kulki mukana, mutta lääkitys piti sen aisoissa. Tämä teki asiasta varmasti helpompaa. – Ilman muuta menin, kun pyydettiin. Hoidot kurittivat kehoa, ja ravinto oli nautittava tippaletkun kautta. Vain yksi asia otti raskaasti päähän: syöpä piti tytöt loitolla. Kahdeksan vuotta sairastumisen jälkeen lääkäri otti puheeksi luuydinsiirron, jonka avulla kroonisesta syövästä voisi päästä eroon kokonaan. Jyrki on tietääkseen 36. Perhe kasvoi kahdella adoptiolapsella ja neljällä sijaislapsella. Oli kuitenkin selvää, että lääkityksen teho ei kestäisi loputtoman pitkään. a p u . Ei voinut kuin laittaa iltaisin kädet ristiin, koska ei tiennyt, näkeekö aamua, Jyrki muistelee
Jo alkuaikoina treffit saattoivat tarkoittaa yhteistä käyntiä syöpäkontrollissa. Kun käsi kuntoutui, Jyrki aloitti täydennyskoulutuksen maanmittariksi. Samana vuonna Jyrkille annettiin ensimmäinen solunsalpaajahoito. Viisi vuotta sitten tilanne todettiin niin vaikeaksi, että koulutus piti lopettaa, ja Jyrkistä tuli eläkeläinen. Toinen solunsalpaajahoito annettiin vuotta myöhemmin. – Ehkä sitäkään syöpää ei osannut pitää niin pahana, vaikka melanooma onkin vaarallinen syvälle päästessään. Eipä siitä mihinkään lähdetty. Etäpesäkkeitä löytyi viisi ympäri kehoa. 30 | A P U t e r v e y s ei hylätä eikä tarvitse pelätä, Jyrki sanoo. Onneksi joku patisti näyttämään ihomuutosta lääkärille. Sen jälkeen hoidot kuitenkin lopetettiin, koska niiden teho ei ollut toivottu. Hoidoksi tulivat hormonipistokset ja lääkitys. Avioerossa vuonna 2011 lapset jäivät asumaan äidille, ja sen jälkeen Jyrki palasi töihin. Syöpä on kulkenut liitossa kolmantena pyöränä. – Syöpäni on luokiteltu parantumattomaksi, sillä eturauhanen on täynnä syöpää. Tässä vaiheessa Jyrki tapasi nykyisen vaimonsa Kirstin. Adoptiojärjestössä silmien eteen aukeasi julma maailma, josta Jyrki ei ollut edes tiennyt. Epäilyttäviä luomia ja näppylöitä löytyi toistakymmentä, ja ne poistettiin varmuuden vuoksi. Jyrkin luustosta ei löytynyt yhtään aktiivista etäpesäkettä. Kun olin ensimmäisestä syövästä selvinnyt, ajattelin, että mitään niin pahaa ei voi enää tulla. – Toki mietitytti, oliko syöpä yhteydessä aiempaan, mutta kyllä se oli aika joutavanpäiväinen syöpä muiden rinnalla. – Juhannuksena pakkasimme jo autoa mökille lähtöä varten, kun kaikki tuli yhtäkkiä housuun. – Jonkin aikaa kävimme molemmat tavallisesti töissä, laitoimme kotia ja ruokaa sekä hoidimme koiria. Hoitojen ansiosta PSA-arvot laskivat, ja kuntokin koheni hiljalleen. Syöpähän se oli, ja pahaa laatua, Jyrki kertoo. Samoihin aikoihin oli aika tutustua syöpään numero kolme, melanoomaan. Melko joutavanpäiväinen tauti Kun perhe kasvoi, ja lapset olivat pieniä, Jyrki jäi vuosiksi koti-isäksi. – Pahinta on, että siinä maailmassa kärsijöinä ovat pienet, viattomat lapset. Mies oli väritön ja tukaton. Huomisesta ei tiedä Vuosi sitten Jyrki pääsi radioaktiiviseen säteilyyn perustuvaan lutetiumhoitoon. Koko kroppa joutui tarkkaan syyniin. Brunolla, Nellillä ja Pepellä on ollut erityinen rooli isäntänsä kuntouttajina ja ulkoiluttajina.. Tutkimuksissa eturauhasesta otettiin kuusi näytettä, joissa kaikissa oli syöpää. ”Liian tuttu kone” tarrasi hihaan ja silpoi Jyrkin käden vuonna 2014. Kontrollit jatkuivat kuitenkin vuosia. – Jokaisen operaation jälkeen jännitti, mitä patologi näytteistä löytää. He toivoivat tietenkin, että tällä kertaa ovesta tulisi juuri se, joka veisi heidät kotiin. Noina vuosina löytyi syöpä numero kaksi, tyvisolusyöpä kasvoissa. Treffit syöpäkontrollissa Syöpä numero neljä osoittautui hankaluudessaan hyväksi haastajaksi ykköselle. PSA-arvo oli niin korkea, että lääkäri halusi tutkia uuden näytteen asian varmistamiseksi. Mielestä ei unohdu, kun lastenkotivierailulla vieras lapsi tarttui lahkeesta kiinni ja sanoi: ”Isi”. Lapset kävivät ja menivät. Se on täsmähoito etu”KUN OLIN ENSIMMÄISESTÄ SYÖVÄSTÄ SELVINNYT, AJATTELIN, ETTÄ MITÄÄN NIIN PAHAA EI VOI ENÄÄ TULLA.” Tuorein syöpäkontrolli maaliskuussa vahvisti, että lutetiumhoito on toiminut hyvin. – Mielestäni miesten kannattaisi käydä verikokeessa aina pienellä kynnyksellä, jos epäilee jotain. – Ihan täysillä ei tohdi tuulettaa, mutta olen varovaisen kiitollinen, hän sanoo. Syöpä-sanaankin turtuu. Leikkaus ei ole mahdollinen, vaan se voisi vain pahentaa tilannetta. Tauti ei ole leviävää sorttia, joten siitä selvittiin leikkauksilla. Vatsa oli niin sekaisin, että kotoa ei auttanut juuri poistua. – Luomen ympärille käsivarteen oli tullut punainen alue, joka lopulta ”söi” koko luomen. Olin taistellut syövän kanssa jo niin pitkään, että ei sitä osannut niin murehtia. Arjen katkaisi työtapaturma. Mies oli täynnä arpia, mutta syöpää ei havaittu muualla. – Lapset tiesivät, että vierailulle tulevat saattoivat olla jonkun tulevia vanhempia. Se voi lähettää etäpesäkkeitä milloin tahansa. Verikoe työterveystarkastuksessa vuonna 2013 käänsi Jyrkin maailman taas kerran uuteen malliin. – Vaikka syöpä määriteltiin parantumattomaksi, diagnoosi ei hätkäyttänyt. Se teki sairauden ensimmäistä kertaa näkyväksi. Samoihin aikoihin syöpälääkkeiden teho alkoi kuitenkin hiipua
a p u . f i | 31
Jyrkille luuydinsiirteen antaneen Jouni-veljen vei keuhkosyöpä. Jyrki ja Kirsti ovat oppineet, että huomisesta ei tiedä. Kun hoidot päättyivät viime joulukuussa, Jyrkin tilanne oli parempi kuin kertaakaan kymmenen vuoden aikana. Jäljellä oli vain yksi pieni etäpesäke. Tilanne oli niin vakava, että lääkäri tuli toisella ambulanssilla vastaan ja hoito aloitettiin jo matkalla. – Tuli yksi diagnoosi lisää ja Kela-korttiin uusia numeroita. Jyrki ei murehdi kontrollien tuloksia etukäteen. Olin jo sairaalassa, kun minut lähetettiin kotiin odottamaan. Tätä hoitoa on mahdollista saada uudestaankin, Jyrki sanoo. – Jos niikseen tulee, tiedän, että lääkärit lyövät viisaat päänsä yhteen ja miettivät, mitä nyt tehdään. Viime vuoden aikana häni kävi kokeissa, kuvauk”KUN YMMÄRTÄÄ, MITEN RAJALLISTA ELÄMÄ ON, ARVOSTAA PIENIÄ ASIOITA, JOITA EI MUUTEN EHKÄ HOKSAISI.” sissa ja hoidoissa yhteensä 51 kertaa. Sitten tuli kylmä hiki päälle ja rintaa puristi. 32 | A P U t e r v e y s rauhassyövän etäpesäkkäisiin. Jyrkin oma elämä oli päättyä vuonna viisi vuotta sitten sydäinfarktiin. Taudista ei kuitenkaan koskaan parane, eikä etäpesäkkeiden liikkeitä voi ennustaa. Nurmikon leikkuusta lähdettiin sairaalaan pillit ulvoen. Tosin ihan kaikki eivät liittyneet syöpään. Hoitojaksoja oli Helsingissä kuusi kuuden viikon välein. Sairaalassa Jyrkille tehtiin pallolaajennus. Joskus saapunut erä ei läpäissyt Suomessa tarkastusta. – Lääkettä tehdään ydinjätteestä Englannissa ja Saksassa. Infarkti sai ymmärtämään, että nopea lähtö voi tulla niin terveelle kuin syöpäsairaallekin. Hänen perusluonteeseensa kuuluu ääretön myönteisyys, jota lähipiiri ihmettelee ja ihailee. Kännykästä löytyy muistoja pitkän matkan varrelta. Sytostaattihoidot kesällä 2016 olivat ainut vaihe, jolloin sairaus on näkynyt päälle päin: silloin lähtivät tukka päästä, väri kasvoilta ja voimat koko miehestä.. Hyllyssä on kuvia monista rakkaista, jotka he ovat joutuneet hyvästelemään. – Minulla oli ollut jotain tuntemuksia, mutta en uskonut, että se olisi mitään vakavaa. Syöpähoidot kehittyvät, ja sairautta tutkitaan “ihan helkatisti”. Toivon kipinästä pidetään kiinni Jyrki sanoo, ettei ole koskaan ollut katkera, vaikka neljän syövän sairastaminen melkoinen potti onkin
Lääketutkimuksissa potilas voi saada tehokasta hoitoa, joka ei ole vielä rutiinikäytössä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä, ja potilaita on yli 50 000. Se voidaan usein parantaa kokonaan leikkaustai sädehoidolla. . F I . Se hakeutuu eturauhassyöpäsoluihin ja tuhoaa niitä tehokkaasti. Sairaus voidaan todeta jo varhaisessa vaiheessa verikokeella. – Tämä on minun kohtaloni. Mökki, läheiset ja kokkaaminen ovat arjen iloja. f i | 33 + HOITO PÄÄTETÄÄN YKSILÖLLISESTI + Eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä. Bruno on varsinainen omahoitaja, joka haluaa olla aina Jyrkin lähellä.. Tyypillisimpiä oireita ovat virtsaamisvaikeudet. Jos yksi ei tehoa, kokeillaan toista. + Eturauhassyöpä on yleensä paikallinen. Uusin niistä on 177-lutetium -PSMA-hoito, joka tehoaa luuston ulkopuolelle levinneisiin etäpesäkkeisiin. Kirstin tytär Milja on kiteyttänyt, että viikatemies kulkee aina Jyrkin perässä, mutta ei ole saanut kiinni. + Uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä kehitetään jatkuvasti. Myös levinneen eturauhassyövän hoito on kehittynyt viime vuosina paljon, ja sairautta voidaan hoitaa ja hallita pitempään kuin aiemmin. Yleensä ne aina jotenkin järjestyvät tavalla tai toisella. Joskus paras lääke on musta huumori. F I J A K A I K K I S Y Ö VÄ S TÄ . L Ä H T E E T: T E R V E Y S K Y L Ä . – Minua on varmasti aina auttanut se, että olen puhunut avoimesti kaikista vaikeista asioista, Jyrki sanoo. Jyrki haluaisi esimerkillään valaa toivoa muihinkin. Sivuvaikutukset ovat vähäisiä. Koirat ovat antaneet paljon iloa ja voimia. Sen hallitsee koko perhe. Hoitojen ansiosta se on onneksi mahdollista, ja ne parantavat elämänlaatua paljon. Sairaus yleistyy 55 ikävuoden jälkeen. On sillä juoksemista ollutkin. Lääke annetaan potilaalle nesteenä laskimoon. Jyrki ja Kirsti asuvat piparkakkumaisessa rintamamiestalossa kolmen villakoiran kanssa. Myös etäpesäkkeiden kasvua voidaan hillitä. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. – Ei kannata jäädä murehtimaan asioita liian pitkään. a p u . + Sairaus on yleensä pitkään oireeton. Ovesta pyyhältää heidän lapsiaan kavereineen ja kaneineen. + Eturauhassyövän etäpesäkkeiden hoidossa käytetään perinteisten hoitomuotojen rinnalla radionuklidieli isotooppihoitoja. Hoito on niin sanottua sisäistä täsmäsädehoitoa. Kun ymmärtää, miten rajallista elämä on, arvostaa sitä, mitä on, pieniä asioita, joita ei muuten ehkä hoksaisi. Syövän kanssa on vain pakko elää. Näin kasvaimen kasvu voidaan jopa pysäyttää. Jokaisesta aamusta on kiitollinen. Sen on sairaus tehnyt, että pienistä ei tule kitistyä. Niin kauan kuin on pienikin toivon kipinä, siitä pidetään kiinni. + Levinneen eli etäpesäkkeitä lähettäneen eturauhassyövän hoidossa keskitytään ensisijaisesti testosteronituotannon pysäyttämiseen tai testosteronin vaikutuksen estoon hormonaalisilla hoidoilla
Kuljettajan paikalle kuolleet suistuivat tieltä useimmiten onneksi törmäämättä muihin. He ajavat hitaammin ja välttävät itselleen hankalia tilanteita, kuten vilkasta liikennettä ja huonoja kelejä, kertoo suunnittelija Mia Nyholm Liikenneturvasta. Monella on hankaluuksia hallita tilanteita, joissa. Nuoremmilla niihin liittyy enemmän psyyken sairauksia, kuten päihderiippuvuutta. Liikenteeseen ilmestyvät myös kesäkuskit, jotka välttävät ajamista talvisäillä. Suomen teillä sairauskohtaukset ja äkkikuolemat uhkaavat etenkin iäkkäitä kuskeja. Terveetkin ikäihmiset näkevät hämärässä ja pimeässä heikommin kuin nuorempana. Lisäksi ajoterveyteen vaikuttavat esimerkiksi muistisairaudet, Parkinsonin tauti, uniapnea ja diabetes sekä etenkin ikääntyneillä useat samanaikaiset sairaudet. Ajokortin menettämisen pelko voi saada jopa salailemaan sairauksia. 80 vuotta täyttäneitä kuskeja on liki 125 000, ja 90-vuotiaistakin yli 6 500 jatkaa ajamista. – Ajaa voi, jos terveyttä ja harkintakykyä on riittävästi. Seniori ei toki välttämättä ole ratissa riski. Myöskään sairauskohtauksen riski ei ole suuri. LIIAN HARVA POHTII silti, onko riittävän terve kuskiksi. Silti vain harva ikääntynyt pohtii, riittääkö kunto yhä ratin taakse. Hän siis esimerkiksi havaitsee ja hoksaa, mitä tiellä tapahtuu, ja pystyy reagoimaan tilanteisiin vaarantamatta itseään tai muita. Virpi Peura kuvat Adobe Stock Oletko pommi liikenteessä. OTI:n selvitysten perusteella kohtalokkaat sairaskohtaukset ratin takana yleistyvät selvästi 55 ikävuodesta alkaen. Traficomin viimevuotisen selvityksen perusteella ikäkuljettajat arvioivat oman ajokykynsä ja -terveytensä keskimäärin hyväksi tai erinomaiseksi. Toissa vuonna niihin menehtyi 15 kuljettajaa, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. Havaintovirheet lisääntyvät, koska päätöksenteko sekä reaktiot hidastuvat ja koordinaatio heikkenee. Onnettomuustietoinstituutti OTI:n mukaan ajoterveys on erittäin vahvasti yhteydessä joka toisen kuolonkolarin syntyyn tai seurauksiin. A utoilijoiden määrä kasvaa kesäaikaan, kun suomalaiset kurvailevat mökeille ja tapahtumiin. Ikäihmisten kuolonkolarien taustalla on usein sydänja verisuonitauteja. Riittävä ajoterveys tarkoittaa, että kuski kykenee toimimaan liikenteessä turvallisesti, eikä mikään sairaus estä tätä. Väestön vanhetessa teillä liikkuu yhä enemmän ikääntyneitä. 34 | A P U t e r v e y s Iän myötä näkö heikkenee, reaktiokyky hidastuu ja sairaudet lisääntyvät. Suomessa on reilut 570 000 vähintään 70-vuotiasta, jolla on ajokortti. Usein ikääntyneet myös ottavat huomioon iän myötä heikentyvän näkökyvyn ja motoriikan sekä tiedonkäsittelyn hidastumisen
f i | 35 tapahtuu paljon samaan aikaan. Lääkärin ohjeita ajamisesta on kuitenkin tärkeää noudattaa, sillä osa lääkkeistä vaikuttaa ajokykyyn. Toimintakyvyn heikkeneminen on ikääntyessä kaikille tosiasia. Asiantuntija: suunnittelija Mia Nyholm, Liikenneturva.. Suomessa ajoterveys ei tule riittävästi esiin lääkärin vastaanotolla. Usein tekniikkaa ei tarvitse edes miettiä ajaessa, sillä se puuttuu tilanteeseen vasta, kun apu on tarpeen. Traficomin tutkimuksen mukaan harva ikääntynyt on valmis luopumaan ajokortistaan vapaaehtoisesti. Jos uusi sairaus heikentää ajokykyä, lääkärin pitää aina kieltää ajaminen ainakin tilapäisesti. Jos lääkäri arvioi, että ajokyvyttömyys kestää vähintään puoli vuotta, hän on velvollinen ilmoittamaan asiasta poliisille. Niitä on Suomessa muutamia. Mia Nyholm muistuttaa, että turvallisuutta voi tehostaa auton turvatekniikalla ja apuvälineillä. Ammattiautoilijoilla ja raskaiden ajoneuvojen kuljettajilla tavallinen R2-ajokortti vaatii lääkärintodistuksen 68 ikävuodesta lähtien kahden vuoden välein. Siksi kannattaa miettiä esimerkiksi, mitä syö ja ”AJOKYKYÄ EI USEIN HALUTA AJATELLA, KUNNES SE TULEE PAKKONA ESIIN.” Puheenaihe miten liikkuu. Esimerkiksi Alzheimer-potilailla sairauden etenemistä voidaan tarkistaa jopa puolivuosittain. Jos luopuu autosta, jääkö varaa kulkea taksilla. Mitä aiemmin tarttuu toimeen, sitä parempi – etenkin, jos autolla ajaminen on tärkeää. Hän voi myös lähettää hankalan ajolupa-asian monialaisen tiimin ratkottavaksi ajopoliin. – Turvatekniikkaa ei kannata pelätä, vaan sen käytön voi opetella. a p u . Siksi esimerkiksi risteysonnettomuudet lisääntyvät. – Näistä asioista on hyvä ottaa selvää, ettei tilanne yllätä. – Tällaista esiintyy valitettavasti yhä. Kyselyssämme noin kahdeksan prosenttia ikäihmisistä kertoi vastikään muuttaneensa tai aikovansa muuttaa, Nyholm kertoo. On arveltu, että sairauksia ehkä peitellään kortin menettämisen pelossa. Riittääkö esimerkiksi joukkotai palveluliikenne. Esimerkiksi automaattivaihteet, mukautuva vakionopeuden säädin, kaistavahti ja kaistanvaihtoavustin sekä pysäköintikamera ja -tutka helpottavat monia tilanteita. Pahimmillaan rattiin mennään luvatta. . Jos lääkärin ajolupapäätös on kielteinen, ajokortin uusija saattaa mennä pyytämään lupaa toiselta lääkäriltä. Ajokielto voi jäädä tilapäiseksi, kun sairauden hoito otetaan tosissaan. Joskus lääkäri voi määrätä potilaan vapaaehtoiseen ajokyvyn testaukseen tai ajokokeeseen. Lääkärin arviota ajoterveydestä voi olla vaikea hyväksyä. Myös sairausriskien, kuten korkean kolesterolin tai lihavuuden hoito voi ehkäistä ajoterveyden ongelmia ja auttaa säilyttämään ajokortin pitkään. Moni iäkäs kertoo myös vaikeuksista muistaa uusia liikennesääntöjä tai -merkkejä. Lääkitys tai muu hoito voi palauttaa ajokyvyn. Näin saattaa hyvinkin olla, sillä yli puolet ikäkuljettajista pitää autoa erittäin tärkeänä päivittäisten asioiden hoidossa. Tutkittujen kuolonkolarien kuljettajistakin vain alle 40 prosentilla oli diagnoosi sairaudesta, joka vaikutti oleellisesti ajoterveyteen. Saako kuljetustukea hyvinvointialueelta. Lääketietoa saa myös apteekista ja lääkkeiden pakkausselosteista. IKÄÄNTYVÄ TARVITSEE 70-vuotispäivänsä jälkeen ajokortin uusimiseen myös laajennetun lääkärinlausunnon viiden vuoden välein, siis viimeistään 74-vuotiaana. KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN on mainio teko myös ajoterveydelle. Toki ajokunnosta pitää muutoinkin huolehtia niin, ettei aja liian väsyneenä tai tunnekuohun vallassa. Ajokykyä ei usein haluta ajatella, kunnes se tulee pakkona esiin, Mia Nyholm sanoo. Nyholm kannustaa vanhenevia autoilijoita selvittämään etukäteen, miten arki sujuu asuinpaikalla, jos ei voi ajaa itse
Usein läheiset huomaavat ensin haasteet kuulemisessa. Keskustelun seuraaminen on usein haasteellista erityisesti meluisissa tiloissa. Voiko kuulo huonontua huomaamatta. Kun korkeat äänet ja tietyt konsonantit eivät enää kuulu selvästi, puheen erottaminen vaikeutuu huomattavasti. TutKuinka nopeasti kuulokojeen käyttöön tottuu. Vahingoittaako musiikin kuuntelu kuulokkeilla kuuloa. Lisäksi voi olla vaikeuksia kuulla ovikellon tai puhelimen soimista. Kuulon heikkenemistä ei useinkaan havaitse itse, sillä se tapahtuu vähitellen ajan kuluessa. Mitä minun pitäisi tehdä. Kuulon huononemisesta voi kertoa myös sosiaalisten tilanteiden karttelu: pyritään välttämään tilanteita, joissa kuulon kanssa joutuisi pinnistelemään. kuuloliitto.fi. + Vaikeudet saada puheesta selvää ovat usein ensimmäinen merkki kuulon heikkenemisestä. Kuulon heikkeneminen iän myötä on yleistä. Oireita voivat olla myös korvien sointi tai tukkoisuus. Kuuloliiton asiantuntijat vastaavat. kuvat Adobe Stock OLLAAN KUULOLLA! MAARIT HONKASOLA Asiantuntija, Kuuloliitto TIINA-MAIJA LEINONEN Asiantuntija, Kuuloliitto K U U L O L I I T T O Kuuloliitto on sosiaalija terveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Yksi merkki kuulon heikkenemisestä on se, että joutuu lisäämään esimerkiksi television tai radion äänenvoimakkuutta. 36 | A P U t e r v e y s KUULONALENEMA / Olen ollut useampia vuosia eläkkeellä ja alkanut epäillä, että kuuloni on heikentynyt. Kuuloliitto edistää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa kuulovammaisten asemaa, tuottaa tietoa kuulosta ja kuulovammaisuudesta sekä järjestää monipuolista toimintaa kaikenikäisille.
täjä huomaa saavansa laitteesta yhä enemmän hyötyä, vaikka kuulokoje ei teekään käyttäjästään normaalikuuloista. EU:n komission selvityksen perusteella yli tunnin + Kojeen käytön opettelu ja uusiin ääniin tottuminen vaativat kärsivällisyyttä ja motivaatiota sekä tukea läheisiltä ja hoitohenkilökunnalta. f i | 37 Klinikka kimusten mukaan jonkinasteinen kuulon alenema on kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä ja kahdella kolmesta yli 75-vuotiaista. Vähitellen kojeen käyt. Hoitamaton kuulovamma on yksi muistisairauden keskeisistä riskitekijöistä. Arki vaikeutuu monin tavoin haasteellisten viestintätilanteiden vuoksi, ja erilaisissa tapahtumissa voi olla vaikeaa osallistua keskusteluun ja yhdessäoloon. Myös etäisyyksien arvioiminen kuulon perusteella on erilaista, kun käyttää kuulokojetta. Ulkona liikenteen ääniin tottuminen voi viedä aikaa. Kuulokoje vahvistaa puheen lisäksi myös ympäristön ääniä ja käyttäjän omaa ääntä. KUULOKOJEEN KÄYTTÖÖN OPPII VAIN KÄYTTÄMÄLLÄ KOJETTA PÄIVITTÄIN. Pitkittyessään kuulo-ongelmat voivat johtaa eristäytymiseen, joka taas altistaa yksinäisyydelle ja masennukselle ja on yhteydessä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymiseen. Alustavien tutkimusten perusteella saat tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Kuulokojeen käyttöön oppii vain käyttämällä kojetta päivittäin. KUULOKKEET / Käytän kuulokkeita säännöllisesti kotona ja lisäksi kuuntelen musiikkia muun muassa ulkoillessani. Jatkuva pinnisteleminen kuulon kanssa väsyttää ja aiheuttaa stressiä. Kuulokojeella kuuntelu kannattaa aloittaa kotioloissa. Onko kuulokkeiden käyttö vaarallista kuulolle. KUULOKOJE / Minulla on kuulokoje, mutta en juurikaan käytä sitä. On tärkeää käyttää kuulokojetta päivittäin. Jos sinulla todetaan kuulokojeiden tai muiden apuvälineiden tarve, saat ne julkisesta terveydenhuollosta ilmaiseksi käyttöösi. Aivot oppivat uuteen äänimaailmaan päivittäisen käytön myötä. Vähitellen tottumisen myötä voi siirtyä haastavampiin kuunteluympäristöihin. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa. Kojeen käyttäminen tuntuu epämiellyttävältä. + Kuulokkeilla kuuntelu on nykyään keskeisin melualtistuksen lähde sekä nuorille että aikuisille. Alustaviin kuulontutkimuksiin terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille tulee hakeutua, jos epäilee kuulonsa heikenneen. Ryhmätilanteissa kuuleminen on usein haastavaa kuulokojeellakin, koska ihmiset puhuvat usein yhtä aikaa ja taustahäly häiritsee niin, etteu puheesta saa selvää. Kuulontutkimukseen hakeutumista ei kannata lykätä. Minulla on kuitenkin jatkuvasti vaikeuksia kuulla. Vähitellen kojeen käyttäjä oppii erottelemaan puhetta ja ympäristön ääniä entistä paremmin. Suositus on, että kuulokkeilla kuunneltaisiin yhtäjaksoisesti enintään tunnin ajan. a p u . Lisäohjausta saa myöhemminkin kuulokojeen luovutuspaikasta, Kuuloliiton yhdistysten tarjoamasta kuulolähipalvelusta, Kuuloliiton toimihenkilöiltä sekä kuulokursseilta ja -ryhmistä. Kun kuulokoje luovutetaan käyttäjälle, kuuloalan ammattilaiset antavat sen ohjausta sen käytössä. Riittävän ajoissa aloitettu kuulonkuntoutus kuitenkin tukee kognitiota, muistia ja tiedonkäsittelyä. Miten kannattaisi toimia
?. + Joskus eteen voi tulla tilanne, ettei oikea-aikaisesti toteutetulla kuulokojekuntoutuksella saada enää riittävää kuntoutusvastetta. Tämä voi olla vaarallista kuulolle. SISÄKORVAISTUTE EI TEE KUULOSTA NORMAALIA. Sisäkorvaistutekuntoutuksen aloittamista ja leikkauspäätöstä tehdessä otetaan huomioon muun muassa kuntoutujan kyky hyötyä sisäkorvaistutestimulaatiosta sekä elämäntilanne ja kuuloon liittyvät yksilölliset tarpeet. Sisäkorvaistuteleikkaukset on keskitetty Suomessa yliopistollisiin keskussairaaloihin hoidon laadun takaamiseksi. En silti saa muiden puheesta selvää. Useimmiten kuulonalenema kehittyy vähitellen vuosien kuluessa, ja sitä voi olla vaikea huomata. Sisäkorvaistutetta käyttäviä henkilöitä on Suomessa noin 2 500. Nappikuulokkeissa ääni tulee suoraan korvaan lähelle tärykalvoa, mikä lisää kuulonaleneman riskiä puhetaajuuksilla. Kupukuulokkeet ja etenkin vastamelukuulokkeet vähentävät ulkoa tulevia ääniä selvästi paremmin kuin nappikuulokkeet. Sisäkorvaistutekuntoutuksen on osoitettu myös tukevan kuntoutujan aivoterveyttä ja kognitiivisia kykyjä. Mistä tämä voi johtua ja mitä voisin tehdä, jotta saisin puheesta paremmin selvää. Erityisesti leikkauksen jälkeisenä vuotena istutetta voidaan säätää useita kertoja. Sisäkorvaistutekuntoutuksen tulokset ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina merkittävästi. 38 | A P U t e r v e y s mittainen kuulokkeilla kuuntelu 89 desibelin voimakkuudella vaurioittaa kuuloa noin viiden vuoden kuluessa. Kuulokevalinnalla voi jonkin verran vaikuttaa kuuntelun turvallisuuteen. Leikkauksen jälkeen alkaa varsinainen kuntoutus, kun kuntoutuja joutuu opettelemaan kuulemisen uudelleen sekä aktivoimaan aivojaan saamaan selvää istutteen kautta tulevasta äänimaailmasta ja erottamaan puhetta. Sisäkorvaistute ei tee kuntoutujan kuulosta normaalia. Jos oireet eivät häviä, pitää hakeutua jatkotutkimuksiin korvalääkärille. On tärkeä muistaa, ettei melun aiheuttaman kuulovaurion parantamiseen ole keksitty lääketieteellistä hoitokeinoa. Istutteesta saatavasta hyöty vaihtelee yksilöllisesti. Tällöin on mahdotonta tai vaikeaa saada puheesta selvää kuulo kojeen avulla. Kuulovaurion syntyyn vaikuttavat yleisesti melun voimakkuus, laatu ja altistuksen kesto. Vuosittain leikkauksia tehdään noin 200. Kupukuulokkeissa korvan ympärille jää enemmän akustista tilaa, minkä takia ne ovat korville nappikuulokkeita turvallisemmat. Melutilanteen jälkeen korvat saattavat myös tuntua aroilta ja herkiltä koville äänille. Jos tällaisia oireita esiintyy, on tärkeää antaa kuulon levätä ja palautua rasituksesta. Sisäkorvaistutekuntoutusta käytetään sekä lasten että aikuisten vaikea-asteisten ja etenevien kuulovikojen kuntoutuksessa. Kuntoutuja tulisi ohjata aina kuntoutusarvioon, kun asianmukaisesti toteutettu kuulokojeja lisäapuvälinekuntoutus ei enää riitä arjessa selviytymiseen. Sisäkorvaistute on sähköinen kuulokoje, joka koostuu leikkauksella asetettavasta sisäisestä osasta ja ulko-osasta, joka on ulkoisesti kuulokojetta muistuttava puheprosessori. Ensimmäinen varoitusmerkki liian kovasta äänentasosta on melualtistusta seuraava tinnitus, joka useimmiten katoaa parin päivän kuluessa. Heistä neljä viidesosaa on aikuisia, loput lapsia. SISÄKORVAISTUTE / Kuulokojeeni on uusittu säännöllisesti, ja niiden säädöt ovat kunnossa. Sisäkorvaistutekuntoutuksen kriteerit ovat viime vuosina laajentuneet. Jos kuulokkeita käyttää ulkona, äänenvoimakkuutta nostaa usein huomaamattaan, jotta ympäristön äänet peittyisivät
Ikääntyneillä oireet ovat usein epätyypillisiä, joten astman tunnistaminen voi olla hankalaa. Kestää vettä ja hikoilua. UVAja UVB-suoja. Tuote on patentoitu lääkinnällinen laite. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa muun muassa sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja keuhkoahtaumatauti. Salvequick Foot Rescue Cream noin 29 e / 100 ml.. Kosteuttava voide lievittää ja ehkäisee ihon tulehdusta. Muut sairaudetkin saattavat vaikeuttaa sen löytymistä. f i | 39 Hyvä olo A L L E R G I A O I R E I S I I N Siitepölyallergia kiusaa yli miljoonaa suomalaista. Hajusteeton voide imeytyy nopeasti eikä jätä tahmaiseksi. ACO Ultra Light Sun Face Fluid SPF30 20,90 e / 40 ml. Jos sairautta ei tunnisteta, se jää myös hoitamatta. Astma voi sekoittua myös normaaliin ikääntymiseen liittyviin muutoksiin. Kun voidetta käytetään ohjeen mukaan kahdesti päivässä, vaikutus nähdään parissa viikossa. Ducray Kertyol PSO Daily Hydrating Balm 21 e / 200 ml ja 31,50 e / 400 ml. Destamin 5 mg 7,81 e / 10 kpl, 14,74 e / 30 kpl ja 20,82 e / 100 kpl. Potilaan lisäksi kansantalous hyötyy, kun hoitokulut pienenevät. Lisäksi voide ehkäisee kovettumia, halkeilua, kuivuutta ja pahaa hajua sekä kosteuttaa, pehmentää ja poistaa kuollutta ihoa. Helpottaa nopeasti kutinaa ja punoitusta vartalolla. Koonnut Milla Talja KU VA A D O B E ST O C K Ikääntyneen astma piilottelee A stma on ikääntyneillä yleinen sairaus, mutta monilta puuttuu diagnoosi – ja samalla hoito. F I . Ikääntyneen potilaan toimintakyky ja elämänlaatu pysyvät sitä parempina, mitä varhemmin astma löydetään ja hoito aloitetaan. I H O Ä R S Y T Y K S E E N Hoitovoide on kehitetty erityisesti ärsyyntyneelle psoriaasi-iholle, mutta se sopii kaikille yli 12-vuotiaille. Raikkaantuoksuinen all-in-jalkavoide lupaa apua lähes kaikkiin kesäjalkojen ongelmiin. Esimerkiksi hengästyminen voi johtua lihasvoiman heikentymisestä tai astmasta. L Ä H T E E T: A L L E R G I A , I H O J A A S T M A L I I T T O J A T E R V E Y S K Y L Ä . Yli 60-vuotiaista naisista astmaa sairastaa 16,6 prosenttia, miehistä 10 prosenttia. a p u . KYYTIÄ SIENILLE JA KOVETTUMILLE Mikäpä ihanampaa kuin upottaa paljaat varpaat rantahiekkaan! Toisaalta kesä ja helteet tarkoittavat myös kovettumia, känsiä ja rakkoja. Sen aktiivi ainesosa torjuu mikrobeita ja sitoo kosteutta, mikä estää ja hoitaa jalkasienitartuntaa. Antihistamiinitabletit lievittävät allergiseen nuhaan liittyviä nenäja silmäoireita sekä nokkosihottumaa, mutta eivät aiheuta väsymystä. A U R I N K O O N Hyvin ohut aurinkovoide sopii etenkin kasvoille ja mainiosti meikin alle
40 | A P U t e r v e y s
Lihassa on kovaa rasvaa, joka nostaa veren haitallista LDL-kolesterolia. Tosiasiassa myös vähärasvaisen kalan syöminen on terveysteko. Petokalat keräävät myrkkyjä Kalan vaikutukset terveydelle kuulostavat kovin hyviltä, ja kalaa suositellaan syötäväksi 2–3 kertaa Kala on tunnetusti terveellistä, mutta voiko hintavien fileiden sijaan syödä kalapuikkoja ja säilykkeitä. Plakki heikentää verenkiertoa ja voi tukkia suonen kokonaan. Tutkimusten mukaan kalaöljyvalmisteet voivat olla jopa haitallisia terveydelle, sillä ne nostavat osalla ihmisistä haitallisen LDLkolesterolin määrää veressä. Kalan terveyshyödyt eivät nimittäin johdu vain sen rasvasta. – Kalan rasva pitää verisuonet joustavina ja ehkäisee plakkien muodostumista, sanoo johtava asiantuntija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kannattaa myös muistaa, että omega-3-rasvahapot estävät veren hyytymistä. Lisäksi kala on hyvä D-vitamiinin lähde, eikä sen D-vitamiinipitoisuus ole yhteydessä rasvaisuuteen. Aivan ensimmäiseksi on syytä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus. Anna Kauhala kuvat Getty Images KALAJUTTUJA RUOKAPÖYTÄÄN Ravitsemus. Yksi ryhmistä söi vähärasvaista lihaa ja siipikarjaa, toinen rasvaista kalaa ja kolmas vähärasvaista kalaa. Se on elimistön tärkeä rakennusaine. a p u . Ensinnäkin siitä saa hyvälaatuista proteiinia. Niitä tulisi käyttää vain lääkärin valvonnassa, Schwab varoittaa. Korkea LDL-kolesteroli taas lisää riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin. – Tutkimuksessa todettiin, että vähärasvaista kalaa syöneiden verenpaine oli matalin, Schwab kertoo. Se vähentää triglysedirirasvojen pitoisuutta veressä, mikä on hyväksi verisuonille – ja siten sydämelle ja aivoille. – Jos syö kalaa, silloin syö todennäköisesti vähemmän punaista lihaa, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Mitä muuta hyvää kalassa sitten on rasvan lisäksi. Kalasta saa myös jodia, seleeniä ja B12-vitamiinia, joita kaikkia elimistömme tarvitsee. Siksi niiden käyttö pitää lopettaa ennen leikkausta. Entä tuhoaako voissa paistaminen kalan terveyshyödyt. Verisuonten plakki tarkoittaa suonten seinämiin kertynyttä kolesterolia ja tulehdussoluja. Kalan rasva on erityisen terveellistä myös siksi, että se sisältää omega-3-rasvahappoja. Muutakin hyvää kuin rasvaa Usein kalan terveellisyys liitetään nimenomaan rasvaisiin kaloihin. Tämä on hyvä asia, sillä kalan rasva on parempilaatuista kuin lihan rasva. Saako kalan hyödyt sitten syömällä kalaöljykapseleita. f i | 41 K aikki tietävät, että kala on terveellistä. Jos tukkeutunut suoni sijaitsee sydämessä tai aivoissa, seuraus on sydäntai aivoinfarkti. Ursula Schwab on ollut mukana kalatutkimuksessa, jossa vertailtiin kolmen ihmisryhmän verenpaineita. Ne lievittävät matala-asteista tulehdusta, ehkäisevät 2 tyypin diabetesta ja laskevat verenpainetta. Kalan rasva on pehmeää, ja siksi terveellistä elimistölle. Kyseessä on siis osin vaihtokauppa. – Ei todellakaan saa. Mutta mistä kalan terveyshyödyt oikein tulevat
42 | A P U t e r v e y s Valitse vastuullista kalaa Osa kalalajeista on uhanalaisia, joten kalan valinnassa kannattaa olla tarkkana. Lähde: wwf.fi. Suomalaisen ahvenen kanta kestää nykyisen kalastuksen. Kattava Kalaopas osoitteessa: wwf.fi/ruoka/kalaopas. Hait ja rauskut jäävät usein sivusaaliiksi, ja niistä käytetään vain osia. Vältä Ankerias on äärimmäisen uhanalainen. Sisävesiemme muikulle kalastus ei ole yleensä uhka. Kampelan kannat eivät ole kovin vahvoja. Kotimainen hauki on aliarvostettu kala, jota voitaisiin syödä enemmän. Suosi Karpin viljely ei aiheuta ympäristöhaittoja. Lohi on monesti liikakalastettu, ja sen kasvatus voi levittää tauteja ja loisia. Trooppinen katkarapu on lähes aina ylikalastetuista kannoista. Kirjolohen kasvatus on Suomessa tarkoin säädeltyä ja sen ympäristövaikutuksia on vähennetty paljon
Myöskään sisävesien isoja petokaloja ei pidä syödä päivittäin. – Kyllä voi. Ne on myös helppo valmistaa tai ne ovat täysin valmista syötävää. Jos kalan paistaa voissa ja kermassa, se ei ole terveysmielessä enää kala. Pihvit tai pyörykät saattavat puolestaan sisältää runsaasti kermaa. Erilaisia kalalajeja kannattaa etsiä tuoretiskin lisäksi pakastealtaasta. a p u . Proteiinia tulee monista lähteistä. Jos mielii syödä terveellisesti, kala kannattaa valmistaa uunissa ja jättää kermakastike väliin. D-vitamiinia saa esimerkiksi vitaminoiduista maidoista ja kasvijuomista, levitteistä ja auringosta, jodia puolestaan maidosta, kananmunasta ja jodioidusta suolasta. Myös kalapuikoissa, -pyöryköissä ja -pihveissä on oivallisia vaihtoehtoja, mutta osa puikoista ja leikkeistä sisältää vain vähän kalaa ja paljon kuorrutetta – jossa voi olla rutkasti kovaa rasvaa. Suurin virhe kalan käytössä on valmistaa se epäterveellisesti. – Voi ja kerma kumoavat kalan terveyshyödyt, sillä ne muokkaavat aterian rasvan laadun huonoksi, Ursula Schwab sanoo. He saattavat syödä kalaa joka päivä, eikä siitä ole havaittu olevan haittaa heidän terveydelleen. Pitääkö kalan syöntiä rajoittaa, jos se maistuu useammin. Itse olen tarjonnut tällaisia kalasäilykkeitä juhlissa alkupaloina, ja lapsenlapseni pitävät näistä kaloista tehdyistä kalapuikoista, Kuusipalo vinkkaa. Säilykkeet ja einekset käyttöön Kaupan pakastealtaasta, säilykehyllystä ja kylmäkaapista löytyy vaikka millä mitalla kalavalmisteita. Hauki tai kuha saisi painaa mielellään alle kilon, ahven alle puoli kiloa. Sieltä voi löytää edullisesti valmiita silakkafileitä, turskaa ja seitiä. Tällaisia kaloja ovat hauki, Itämeren iso silakka, lohi ja taimen. Ruokavirasto on antanut näistä kaloista poikkeukset syöntisuosituksiin. Listeria voi olla vaarallinen sikiölle. Jos haluaa vähentää lihan terveyshaittoja, kannattaa kokeilla kasviproteiinivalmisteita. Tällaiset kalatuotteet ovat usein tuoretta kalaa edullisempia. Asiantuntijat: ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto ja johtava asiantuntija Heli Kuusipalo, THL. – On yleinen harhaluulo, että kala on aina kallista. Säilykekalan eli esimerkiksi purkkitonnikalan tai makrillin suolapitoisuus saisi olla lähempänä yhtä kuin kahta grammaa sadassa grammassa. Ursula Schwab sanoo, että kalan terveyshyödyt saa syömällä sitä suosituksen mukaan. Useammin ei siis tarvitse syödä. Tärkeää on myös säilyttää kala oikein. – Saatavilla on myös kivoja uutuuksia, joihin on käytetty kotimaisia roskakaloja. Entä jos ei voi tai halua syödä kalaa. Terveellisiä tuotteita löytää helpoimmin, kun etsii Sydänmerkin saaneita valmisteita. Näin ei tule vahingossa ostaneeksi kalaa, joka on pyydetty uhanalaisista kannoista tai epäilyttävillä menetelmillä. On kalapuikkoja, öljyyn säilöttyä kalaa, purkkitonnikalaa sekä monenlaisia pihvejä ja pullia. . Tähän ryhmään kuuluvat hauki, kuha, ahven ja made. Jos kylmäketju katkeaa, kala pilaantuu helposti. – Kannattaa katsoa myös, onko valmisteella vastuullisuussertifikaattia, Heli Kuusipalo muistuttaa. Esimerkiksi lahna, muikku, silakka, hauki ja säyne ovat edullisia, Schwab sanoo. – Myöskään hiillostaessa syntyvää mustaa karstaa ei pidä syödä, Heli Kuusipalo sanoo. Houkuttelevaa, mutta voiko kalan saantisuosituksen täyttää kalavalmisteilla. Niin sanotuissa roskakaloissa eli aliarvostetuissa kaloissa on se hyvä puoli, että ne ovat usein edullisempia kuin vaikkapa kirjolohi ja lohi. Raskaana olevien pitää välttää kylmäsavustettua ja graavisuolattua sekä muuta raakaa kalaa, sillä niissä piilee listeriariski. – Sisävesien petokalat kannattaa syödä pieninä, jolloin niihin ei ole ehtinyt kertyä niin paljon ympäristömyrkkyjä, Schwab sanoo. Suurin osa savun haitoista jää nimittäin nahkaan. Kalasäilykkeissä on oikein hyviä vaihtoehtoja, ja esimerkiksi säilyke leivän päällä on helppo tapa syödä kalaa. Saako samat terveyshyödyt jostain muualta. – Kalaa ei voi syödä liikaa, eikä kalan syönnille ole enimmäissuositusta lukuun ottamatta joitakin kalalajeja, Heli Kuusipalo vahvistaa. Saapa hyvinkin. Näihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota. Tiettyjen kalalajien käytössä kannattaa olla tarkkana, koska ne voivat sisältää ympäristömyrkkyjä, kuten metyylielohopeaa, dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Savustaakin voi, mutta jos sitä tekee usein, on hyvä jättää kalan nahka syömättä. Roskakaloiksi kutsutaan esimerkiksi särkeä ja lahnaa. Vaikka sen voissa paistaisi. Ne koskevat raskaana olevia ja imettäviä naisia, lapsia, nuoria sekä hedelmällisessä iässä olevia aikuisia. ”ON YLEINEN HARHALUULO, ETTÄ KALA ON AINA KALLISTA.”. – Ei ole ongelma, jos on kala-allerginen tai kasvissyöjä, kunhan ruokavalio on monipuolisesti koostettu, Ursula Schwab tiivistää. Valinta on vielä hyvä, jos suola pitoisuus on 1,2–1,3 grammaa. f i | 43 viikossa. Sydänmerkin tuote voi saada, jos suolaa on enintään 1,13 grammaa sadassa grammassa. Toisaalta Suomessa on tehty useita tutkimuksia kalastajien terveydestä. Tuotteen suolapitoisuuteen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, Ursula Schwab sanoo
44 | A P U t e r v e y s Hyvä ruoka G R I L L A A S I I S T I S T I Kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, paprikaa, punasipulia ja tuoretta timjamia sisältävä kasvissekoitus kypsennetään kätevästi alumiinivuoassa. Oranssia ja keltaista porkkanaa, perunaa ja ruusukaalia sisältävä sekoitus kypsyy grillissä tai parilalla sekoitellen vartissa. Analyysin perusteella diabetesta aiheuttavat etenkin liian vähäinen täysjyväviljojen, runsas valkoisen riisin ja teollisen vehnän sekä liiallinen punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö. Monikäyttöinen chilimausteseos sopii sekä hierottavaksi lihan tai kalan päälle että pöytämausteeksi. Molemmilla voi maustaa myös dippikastikkeet. Vähäsokerisempaa vaihtoehtoa kaipaavalle sopii Poppamiehen uusi versio, jossa ei ole lisättyä sokeria. Via Kasvimaa Toscana grillikasvikset 4,89 e / 400 g. Ruokavalion vaikutus on suurempi miehillä, nuorilla ja kaupungeissa asuvilla. Tällöin öljyä tarvitaan vasta grillatessa. Selvityksessä oli mukana 184 maata. Nature Medicine -lehdessä julkaistu selvitys osoitti, että mahdollisesti jopa 70 prosenttia uusista sairaustapauksista liittyvät ruokavalioon. Suomessa tyypin 2 diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa. Uusilla maustesekoituksilla saat aasialaista vivahdetta ruokiin helposti. KU VA A D O B E ST O C K MAKUA PINTAAN Pintamaustaminen on kätevä tapa saada grilliherkkuihin makua. Sairastumisiin liittyvät myös vähäinen kasvisten, pähkinöiden ja siementen syöminen sekä runsas hedelmämehujen juominen, mutta niiden merkitys ei ole yhtä suuri. Koonnut Milla Talja ja A-lehtien ruokatoimitus Valkoinen vilja lisää diabetesta A rviolta 14 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain tyypin 2 diabetekseen huonon ruokavalion takia. T U T T U S I P S I M A K U Apetitin uusien grillikasvisten makuna on sipseistä tuttu sourcream & onion. L Ä H D E : U U T I S PA LV E L U D U O D E C I M . Apetit Uunija grillikasvikset sourcream & onion 2,65 e / 400 g. V Ä H Ä S O K E R I S E M P I Perinteinen bbq-kastike sisältää yleensä runsaasti sokeria. Santa Maria Sriracha Thai Style 3,05 e / 42 g ja Korean Style BBQ 3,05 e / 46 g.. Poppamies Classic BBQ sauce, no sugar added 4,79 e / 525 g. Epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa tyypin 2 diabetesta etenkin Keskija Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa sekä Karibian alueella. Sriracha Thai Style on suositun kastikkeen kuivaversio. Korean Style BBQ on mainio yleismausteseos, joka sopii erityisesti possulle, kanalle ja kasviksille
f i | 45 SA TU N YS TR Ö M Pusikosta pannulle KE VÄTKESÄ ON PAR ASTA VILLIVIHANNES SESONKIA . Viimeistele mintunlehdillä. Valuta feta. 3. Resepti MAITOHORSMAN VERSOT SOPIVAT RUOKIIN PARSAN TAPAAN, KUKAT SELLAISINAAN TAI SÄILÖTTYINÄ.. Nosta lämpö 225 asteeseen ja kypsennä vielä 10 minuuttia. Sekoita hyvin. Laita mantelit, horsmat, retiisit ja valkosipulit uunivuokaan. a p u . Huuhtele ja kuivaa horsmat. Lisää öljy, hunaja ja mausteet. 2. Huuhtele, kuivaa ja halkaise retiisit. Halkaise sitruuna. Annika Elomaa resepti meillakotona.fi UUNIFETAHORSMAVUOKA 4 A N N O S TA 2 l maitohorsmaa 4 valkosipulinkynttä 1 nippu (150 g) retiisejä 1 sitruuna 1 pkt (200 g) fetajuustoa 1 dl manteleita ½ dl oliiviöljyä 1 rkl hunajaa 1 tl oreganoa ¼ tl mustapippuria Lisäksi: ½ ruukkua minttua 1. Paista 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Kuori ja hienonna valkosipulit. UUNIFE TAN UUDES SA VERSIOS SA MUK ANA PA AHTUVAT HORSMAT JA MANTELIT. Pane feta ainesten päälle ja kääntele sitä varovasti vuoan pohjalle valuneissa mausteissa
Hänen kuolinpäivänään 3. Hän sanoi ennen kuolemaansa, että tulee takaisin perhosena. Erinäisten sattumusten jälkeen saimme ostaa talon hirret. Tuvassa on esillä kolme vuotta sitten rintasyöpään kuolleen rakkaan pikkusiskoni Leean kuva. Aamulla herätessä näen ensimmäisenä järven. Nyt säestäjäni, säveltäjä Minna Miettinen on tehnyt siitä koskettavan laulun Perhonen . Kun synnyin vuonna 1951, talo oli valmis. Tämä tapahtui, kun olimme 1980-luvun lopulla kahden asunnon loukussa Helsingissä. Talouslama oli alkanut, ja asuntolainojen korot olivat pitkälti yli kymmenen prosenttia. huhtikuuta pihamme lehahti täyteen keltaisia perhosia. Olemme asuneet jo kolmekymmentä vuotta talossa, jonka hirret pappani veisti Riistavedellä. 46 | A P U t e r v e y s 1 Paratiisi järven rannalla ”En tarvitse kuoleman jälkeistä paratiisia, koska meillä on paratiisi järven rannalla Kirkkonummen Veikkolassa. Ehkä pystyn jo esittämään sen liikutukseltani.”. Kun jäät taas keväällä lähtivät, oli ihmeellistä kokea veden välke ja kuulla lintujen paluulaulut. Läheisellä pellolla on pesinyt jo monta kesää kurkipariskunta
Lapsenlapsensa hän on opettanut lähettämään käsin kirjoitettuja kortteja ja kirjeitä, sillä ne ovat vuorovaikutusta parhaimmillaan. f i | 47 Näyttelijä, laulaja Eija Ahvo suhtautuu työhönsä intohimoisesti ja hakee voimaa metsästä. a p u . Liisa Talvitie kuvat Petri Mulari ”Metsä on paras stressin poistaja” Neljä ajatusta
Runoilija Anja Erämajan Olen nyt täällä metsässä -kirjan runo kertoo juuri sen, mitä metsässä koen: ”Ja jos minä johonkin uskon niin mustikkaan, jos minä jossain olen vilpitön niin mustikkametsässä, jos minulta sielu löytyy, se on sininen ja pyöreä.” Kotimetsissä marjastan ja sienestän. Tykkään kynästä ja paperista. Se on parasta stressin poistoa. Meillä on Kirjaston ystävät -seura, ja keväällä perustin livelukukerhon. ” ”. Suosittelen kaikille Tunne & tarve -kortteja, jotka yllättävät ja virittävät keskusteluja. 3 Mielikuvitus liikkeelle ”Kirjat ovat olleet lapsesta lähtien keskeinen osa elämääni. 48 | A P U t e r v e y s 2 Metsänpeitto vie stressin ”Metsä on minulle tärkeä paikka, ja vanha suomalainen sana metsänpeitto kuvaa hyvin metsän hyvää tekevää voimaa. Yhteen mäntyyn olen vuosien varrella ripustanut toivomusnauhoja. Nykyisin olen mumma kolmelle lapsenlapselleni, joista vanhin on 15-vuotias, nuorin 10-vuotias. Löydän niistä vinkkejä roolityöhön. EIJA AHVO • IKÄ: 72 VUOTTA • AMMATTI: NÄYTTELIJÄ • PERHE: PUOLISO MATTI SAARTAMO, LAPSET VENLA JA JOONAS, KOLME LASTENLASTA • AJANKOHTAISTA: KYLLÄ TÄSTÄ SELVITÄÄN -REVYY KESÄLLÄ VEIKKOLAN KARTANOTEATTERISSA NAVALAN PUISTOSSA. Onneksi täällä on hyvää yhteisöllisyyttä ihmisten kesken, mistä esimerkkinä on Veikkolan Kartanoteatterin toiminta. Jokaiseen nauhaan liittyy jokin elämäntilanne ja toivomus.” 4 Kynän ja paperin voimalla ”Työ, näytteleminen ja laulaminen, oli ja on minulle intohimo. Sieltä he voivat katsoa, kuka viettää nimipäivää, eli kenelle pitää lähettää onnittelukortti. Voin viettää studiolla kuusikin tuntia.” ”ANNAN METSÄN SYÖDÄ MINUT, ISTAHDAN SAMMALEEN PEITTÄMÄLLE KIVELLE JA TYHJENNÄN AJATUKSENI. Olen opettanut lapsenlapsille kirjeiden sekä korttien kirjoittamisen ja vastaanottamisen taidon. Pelit pitävät mielikuvahetulat virkeinä. Olemme puhuneet nyt jo aikuisten lasteni kanssa siitä, miltä heistä tuntui, kun äiti oli aina töissä. Olen opettanut heille myös nimipäivät almanakasta. Olemme taistelleet Veikkolan kirjaston puolesta, sillä Kirkkonummen kunta ei tunnetusti ole kulttuuriystävällinen. Menneitä on selvitelty yhdessä terapiassakin, ja olen itsekin kouluttautunut kuuntelijaksi. Jopa pandemian aikana teimme metsäretkiesityksiä. Luin sen kirjasta, en iPadista ja yritin kääntää sivuja niin, etteivät ne rapisseet. Yksi huikeimpia kokemuksia sillä saralla oli, kun luin Maria Jotunin Huojuvan talon . Luen nykyään paljon äänikirjoja. Olimme viime pääsiäisenä Tallinnassa, ja laivamatka hujahti nopeasti korttia pelatessa. Se on antoisa osa ammattiani, jossa saan tutustua myös itselleni uusiin kirjoihin. Pelaan heidän kanssaan lautaja korttipelejä. Tein paljon töitä, kun lapseni olivat pieniä. Myös tieteellisten tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee verenpainetta ja parantaa fyysistä sekä henkistä oloa. Sitten näen kummallisia näkyjä, kun kaikki heinät, kasvit ja varvut kertovat omaa tarinaansa. Kun tekeillä on iso näyttelijän rooli, en kykene lukemaan pitkää proosaa, mutta silloin katselen kuvataidekirjoja, niiden värejä ja maisemia. Se on parasta vuorovaikutusta, myös rakkauden konkretiaa.” . Lapsuudestani Juankoskella muistan yhä vanhan kirjastotalon tuoksun – ehkä se oli osin hometta, mutta tietenkin myös kirjojen tuoksua! Sivelin kirjoja ja lainasin aina ison lastin. Se oli hurjaa aikaa. Se on osuuteni siihen, että he oppivat kirjoittamaan käsin. Äänikirjasessiot ovat pitkiä. Kirjoista lähti liikkeelle mielikuvitusmaailmani. Annan metsän syödä minut, istahdan sammaleen peittämälle kivelle ja tyhjennän ajatukseni
Kaivamisesta rikkoutunut korvakäytävän iho tulehtuu helposti. Säännöllisesti käytettynä Vaxol vähentää korvahuuhtelun tarvetta. Vaxol on CE merkitty lääkinnällinen laite Valmistaja HL Healthcare Ltd OLIIVIÖ LJY 100 % AUTTA A Magnesium on elimistölle tärkeä kivennäisaine • Urheilijoille palautumisen tueksi • Ikääntyville mm. Vaxol korvavaha on helppo ja luonnollinen tapa hoitaa korviasi. Kutina lievittyy ja öljy pehmentää korvavahan saaden sen poistumaan. Korvan kaivaminen pumpulipuikolla voi aiheuttaa korvavahan pakkautumista vahatulpaksi, joka on hankala poistaa. luuston pysymiseen normaalina • Unettomuudesta ja väsymyksestä kärsiville APTEEKISTA SUKROSOMIAALINEN MAGNESIUM • Ainutlaatuinen imeytyminen • Erinomainen siedettävyys • Helppo nauttia, raikas maku Ultramag® on ravintolisä Sucrosomial® Magnesium UUSI APTEEKISTA. Puhtaat ja terveet korvat Liiallinen korvavaha saa korvan kutisemaan ja kuulo voi huonontua. Käytä kerrasta kahteen viikossa estääksesi korvavahan muodostumista ja aina tarpeen mukaan kutiseville korville
50 | A P U t e r v e y s. Alina Kalashnikovan ja Anne Törösen yhteinen toive on, että Alina ja hänen viisilapsinen perheensä saavat elää tavallista arkea kaukana Ukrainan sodasta
f i | 51 Eläköitynyt opettaja Anne Törönen lähetti viime marraskuussa Facebook-ryhmään viestin, jossa hän tarjosi apuaan Ukrainan pakolaisille. a p u . Ulla Ora kuvat Pia Inberg ”LAPSET OVAT OLLEET TODELLA AVOIMIA MEILLE” Ihmissuhteet. Nyt Annesta on tullut kolmikymppisen Alina Kalasnikovan ystävä ja tämän viiden lapsen sijaismummi
Annesta on tullut heille sijaismummi.. Polina, 8, ja Veronika, 7, keksivät tekemistä Loviisan luonnossa. Anton oli työskennellyt lentokonetehtaassa ja Alina hoitanut lapsia kotona. Perhe oli kellarissa suojassa, kun pommi osui kotitaloon ja tuhosi sen. Perhe jäi Puolaan puoleksi vuodeksi. 52 | A P U t e r v e y s A lina Kalashnikova, 31, hänen miehensä Anton, 36, ja parin viisi lasta lähtivät sotaa pakoon vuosi sitten maaliskuun lopussa. Perheellä ei ollut enää mitään mahdollisuutta jäädä kotikaupunkiinsa. Lisäksi 20 neliön yksiö oli seitsenhenkiselle Alina Kalashnikova on onnellinen, että lapset ovat turvassa. He pakenivat ensin metroasemalle. Paikalliset ystävät auttoivat, kun perhe suuntasi kohti Puolaa. Perhe asui Itä-Ukrainassa Siby Kharkivin kaupungissa, josta on vain 26 kilometriä Venäjän rajalle. Isä Antonin ei tarvinnut lähteä rintamalle, koska perheessä on niin paljon lapsia. Anton sai töitä telakalta, mutta työmatka oli uuvuttavan pitkä. Huoli rintaman läheisyyteen jääneistä omaisista ja koti-ikävä ovat silti läsnä koko ajan. Isä lähti kotoa aamuviideltä ja palasi vasta iltayhdeksältä. He pääsivät pois aivan viime hetkillä. Kuopus Bogdan on 2-vuotias, esikoinen Kiril 11-vuotias. Lapset ovat esittäneet vanhemmilleen toivomuksen, että perhe jäisi pysyvästi Suomeen. Lasten koulu ja päiväkoti oli pommitettu maan tasalle, samoin moni kaupungin historiallisista vanhoista rakennuksista
Viime lokakuussa Alina perheineen muutti Loviisaan. Siinä kerrottiin, että eläkkeellä oleva pariskunta haluaa tukea ukrainalaista perhettä. Aluksi he tapasivat noin kerran viikossa. Tartuimme viestiin heti, Anne, 65, kertoo. Kävimme myös yhdessä joulumyyjäisissä ja joulukirkossa, Anne kertoo. Anne ja Olli ovat kasvattaneet kolme omaa lasta ja kaksi sijaislasta, jotka kaikki ovat jo aikuisia. Anne teki työuransa alakoulun opettajana ja jäi eläkkeelle viime vuoden elokuussa. Siksi hänellä on nykyisin enemmän aikaa avustustyöhön. Pikkukaupungissa toimii pakolaisten vastaanottokeskus, ja sinne oli jo asettunut ukrainalaisia. Alina kutsui Annen kotiinsa. Olli kaivoi esiin lastemme vanhan ahkiopulkan ja vei lapset mäenlaskuun. Annen mielestä ystävyyssuhde antaa kuitenkin. Perhe oli leiponut ukrainalaista kakkua ja leivoksia. Siellä hän näki myös ruukin seudulla asuvan Anne Törösen viestin. Messenger kääntää viestit suomesta ukrainaksi ja toisinpäin. Loviisassa on paljon ihmisiä, joilta olemme saaneet tukea, Alina kertoo. – Saimme yhteydenottoja useilta perheiltä, mutta Alina ja Anton olivat ensimmäiset. Kutsu kahvipöytään Aluksi Alina ja Anne viestittelivät Messengerin kautta. Myöhemmin myös hän on saanut tutustua lapsiin. Viestittely johti muutamien päivien kuluttua Annen ja Alinan ensimmäiseen tapaamiseen. Alina ymmärtää englantia, mutta puhuu sitä vain vähän. Perhe alkoi suunnitella muuttoa, ja Suomi tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Ensitapaamisen jälkeen perheet alkoivat pitää yhä enemmän yhteyttä. Anne muistelee, kuinka he valmistautuivat perheen ensimmäiseen jouluun Suomessa. Annen ja Alinan tutustumisen syy oli se, että Alinan perhe tarvitsi apua asettuessaan uuteen maahan. – Suomessa meidät on otettu hyvin vastaan. Lapsenlapsia pariskunnalla ei ole. – Menin ensimmäiseen tapaamiseen yksin, koska mieheni Olli oli vatsataudissa. Alina vastasi viestiin. – Leivoimme meillä pipareita. Perhe majoittui aluksi Ruotsinpyhtään ruukin alueelle, josta on Loviisan keskustaan reilut kymmenen kilometriä. Annen mielestä tutustuminen oli alusta lähtien luontevaa. a p u . Pian saapumisensa jälkeen Alina liittyi Apua Loviisan Ukrainalaisille -Facebook-ryhmään. f i | 53 ”KÄÄNNÖKSET EIVÄT OLE TÄYDELLISIÄ, MUTTA NIIDEN AVULLA PÄRJÄÄMME HYVIN ARJESSA.” perheelle ahdas. – Käännökset eivät ole täydellisiä, mutta niiden avulla pärjäämme hyvin arjessa, Anne kertoo
Lapset ovat Alinan YSTÄVYYDELLÄKIN ON RAJANSA Aito ystävyys pakolaisen ja paikallisen avustajan välillä on ihanteellinen tilanne, joka tuo parhaimmillaan myönteisiä asioita molempien elämään. Ystävyys tuo mukanaan osallisuuden kokemuksen, joka on tärkeää fyysiselle sekä psyykkiselle terveydelle. Asiantuntija: THL:n kehittämispäällikkö, psykologi Antti Klemettilä. Ystävyyssuhteita syntyy ehkä helpommin pienillä paikkakunnilla kuin isoissa kaupungeissa. Silloin on helpompaa, että jatketaan ennemmin tasavertaisina ystävinä kuin tukisuhteessa. Näistä asioista on tärkeää puhua ääneen etenkin silloin, kun suhde on kehittynyt ystävyydeksi, Klemettilä sanoo. Anne näyttää vihreäksi lakattuja rakennekynsiään, jotka Alina on hänelle tehnyt. Kun ystävyys alkaa vapaaehtoistyöstä, sen alkuasetelmassa ovat auttaja ja autettava. Tällainen molemminpuolinen oppiminen on tärkeä osa ystävyyssuhdetta, Antti Klemettilä sanoo. – 11-vuotiaan Kirilin kanssa puhumme suomea, ja myös 7-vuotias Veronika ja 8-vuotias Polina osaavat kieltä jo hyvin. – Siksikin on tärkeää puhua selväksi, mitä kumpikin haluaa suhteelta. Moni Alinan ja Antonin ystävistä on rintamalla.. Myös Olli on iloinen, kun saa puuhastella lasten kanssa. – On hyvä olla selvillä, missä roolissa toimitaan, että ei tule ristiriitoja. Silloin raja ystävyyden ja avustustyön välillä voi olla häilyvä. Se syntyy sitä, että on mahdollisuus vaikuttaa ympärillään olevaan yhteisöön ja tapahtumiin. Perhe uskoo, että isä löytää Suomessakin töitä esimerkiksi laivatelakalta. helmikuuta on jäänyt syvästi ystävysten mieliin. Voi kysyä, miten tämä asia tehdään teidän kulttuurissanne. Yhteisissä tapaamisissa on koettu paljon iloa, mutta taustalla häilyvät aina perheen kotimaan tapahtumat. – Kotoutumisessa tukee ja auttaa eniten ystävyys paikallisten ihmisten kanssa. Alina on häneen yhteydessä päivittäin. Autettava voi esimerkiksi varoa sanomasta ”Ei”, jottei pahoittaisi toisen mieltä. Venäjä tekee edelleen jatkuvasti ohjusiskuja perheen kotikaupunkiin Ukrainassa. Hän on ollut kutsuvieraana kaikissa lasten syntymäpäiväjuhlissa, joita perhe on ehtinyt viettää Suomessa. Autettavan näkökulmasta jatkuva kiitollisuuden velka voi olla rasittavaa. 54 | A P U t e r v e y s Alinan ja Annen ystävyys toimii pitkälti lasten ehdoilla. – Omat rajat täytyy määrittellä. Muistan, kun 4-vuotias Angelina nukahti joulukonsertissa syliini, Anne kertoo. Alinalla on kuitenkin harrastuksia, joissa lapset eivät ole mukana. Alinan äiti asuu siellä yhä eikä halua lähteä pois. Tätä mieltä on psykologi Antti Klemettilä, joka on erikoistunut muun muassa pakolaisten mielenterveyden edistämiseen ja kulttuuripsykologiaan. Usein mahdollisuus tasavertaisen ystävyyssuhteen muodostumiseen voi alkaa vasta, kun kriisitilanne on lauennut. Anton opiskelee suomea ja etsii töitä. Nelivuotias Angelina saattaa yhtäkkiä alkaa luetella: maanantai, tiistai…. Empaattinen auttaja voi tukea toista yli voimavarojensa ja taloudellisten resurssiensa. Suome kieli tarttuu Anne sekä Alina ovat yllättyneet siitä, miten nopeasti lapset ovat oppineet suomea. – Lapset ovat olleet alusta saakka todella avoimia meille. Sen jälkeen Annen ja Alinan tapaamiset ovat harventuneet, mutta he viestittelevät toisilleen yhä lähes päivittäin. – On järkyttävää katsoa videoita heidän kotikaupungistaan, jossa kauniit vanhat puistot ja rakennukset on tuhottu, Anne sanoo. Silloin Ruotsinpyhtään kirkolla järjestettiin kynttiläkulkue, johon Annekin osallistui monien ukrainalaisten rinnalla. Mummin rooli on Annelle nykyisessä elämäntilanteessa tärkeä. Empaattinen auttaja taas voi ottaa helposti liian raskaan tehtävän itselleen ja murehtia liikaa autettavan asioita. – Se oli erittäin liikuttava tapahtuma. Kaksivuotias Bogdan moikkaa aina iloisesti, kun tulen heille kylään, Anne kertoo. Alina harrastaa myös valokuvausta ja on ikuistanut paljon perheiden yhteisiä hetkiä Suomessa. Ukrainan sodan syttymisen vuosipäivä 24. Sota häilyy ystävyyden taustalla Helmikuussa Alinan perhe muutti Loviisan keskustaan, jossa koulu ja päiväkoti ovat lähellä. ”OLEN SANONUT ALINALLE, ETTÄ TULEMME HEIDÄN VIERAAKSEEN UKRAINAAN MATKAILUAUTOLLAMME.” molemmille osapuolille paljon. Auttaja ja autettava -tilanteissa on mahdollisuus myös valtaasetelman hyväksikäyttöön. – Kun kaksi kulttuuria kohtaavat, on hyvä huomioida toisen tavat toimia
a p u . f i | 55 Antonilla on Suomessa enemmän aikaa olla perheensä kanssa kuin Ukrainassa. Kesäksi hän aikoo kunnostaa perheelle polkupyörät, jotta he voivat retkeillä enemmän.. Isä etsii kuitenkin töitä
Kaikki tietävät, että eron hetki koittaa jossain vaiheessa. Perhe aikookin ottaa yhteyttä paikalliseen jalkapalloseuraan. Veronikalla, Annella ja Polinalla on kivaa keskenään. ”Olen kiitollinen, että saamme olla Suomessa. – Minulla on esimerkki rehellisyydestä. Annen jääkaapin ovi on täynnä Alinan lasten piirustuksia. Hänen mielestään ukrainalaiset ovat avoimia, ystävällisiä ja rehellisiä. – Tytöt tykkäävät erityisen paljon suomalaisesta koulusta. Kun naapurini joutui hoivakotiin, hän ilmoitti Facebookissa, että hänen kotoaan voi hakea tavaroita. Alina ja Anton haaveilevat paluusta kotimaahansa. Vielä lapset eivät ole olleet Annen luona yökylässä, mutta sekin aika ehkä tulee, viimeistään kesällä. – Lapset ovat kyselleet minulta, voisivatko he jäädä tänne, Alina kertoo. Yksi ukrainalainen nainen kysyi, saako hän ottaa ompelutarvikkeita, ja sai luvan. Annekin on saanut maistaa niitä. Alinan mielestä suomalaiset ovat avoimempia kuin ukrainalaiset ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Ruukin vastaanottokeskuksessa voi hoitaa paperiasioita kahdesti viikossa. Pian hän palasi takaisin tuomaan nappilaatikosta löytämänsä kultaisen vihkisormuksen, vaikka kukaan ei olisi osannut kaivata sitä, Anne kertoo. Myös läksyjä on täällä vähemmän, Alina kertoo. Kukaan ei vielä tiedä, milloin tämä vierailu voidaan tehdä. He kertovat hämmästyneinä, että koulussa voi uida ja pelata jalkapalloa, eikä siellä tarvitse opiskella yhtä paljon kuin Ukrainan kouluissa. Lapset ovat löytäneet Suomesta vähitellen myös harrastuksia. – Ukrainalaiset kakut ovat kerrostäytekakkuja, joiden välissä on muun muassa vaniljakastiketta. Alina rakastaa leipomista ja tekee kakkuja oman isoäitinsä reseptillä. Kun suomen kielen taito on riittävän hyvä, he voivat siirtyä samoille luokille suomalaislasten kanssa. Toiveena matka Ukrainaan Anne on kohtaamisten kautta oppinut paljon ukrainalaisuudesta. Ne ovat herkullisia, mutta täyttäviä. Ukrainalaiset ovat myös pitäneet ruukissa pop up-kahvilaa, jossa voi maistella ukrainalaisia leivonnaisia. Alinan mukaan lapset ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluun todella hyvin. Hän sai sen Alinalta heti Ukrainan sodan vuosipäivän jälkeen. He ovat puhuneet siitä myös Annen ja Ollin kanssa. Kiril käy sekä suomalaista koulua että ukrainalaista etäkoulua. 56 | A P U t e r v e y s mukaan onnellisia, kun he pääsevät kyläilemään Annen luona. Ruotsinpyhtäällä asuville ukrainalaisille on järjestetty mahdollisuuksia tutustua paikallisiin ihmisiin. Ukrainalaiset järjestävät kerran viikossa Ruotsinpyhtään ruukin Kylistalossa Ukrainaillan, johon suomalaisetkin ovat tervetulleita. Äidin mielestä lapsille ei tarvitse juurikaan keksiä tekemistä, koska he löytävät sitä itse. Ne muistuttavat siitä, että lapsilla on Suomessa hyvä olla. Lapset rakastavat teitä. Kiril käy nyrkkeilemässä, Veronika ja Polina haluaisivat pelata jalkapalloa. Nyt lapset odottavat kesää, jolloin pääsee uimaan ja retkeilemään. Toistaiseksi he ovat olleet valmistavassa opetuksessa. Kiitos, että olet olemassa Anne.” . Anne toimii kyläyhdistyksen hallituksessa. Anne haluaa vielä jakaa yhden hänen ja Alinan ystävyydestä kertovan viestin. Tytöt odottavat vierailuita Annen kotiin maalle, jossa on paljon tilaa leikkiä.. Talossa on paljon huoneita ja jännittäviä uusia leluja sekä kissa. Anton-isä aikoo hankkia vanhoja polkupyöriä ja kunnostaa niistä kesäksi perheelle toimivat menopelit. – Olen sanonut Alinalle, että tulemme heidän vieraakseen Ukrainaan matkailuautollamme
Joitakin asioita voi vain ihmetellä, kuten miestäni, joka viimeisinä vuosinaan kertoi kaikkia minun matkakertomuksiani ominaan. Hänen persoonansa huokaili. Seuraavalla kerralla ärtymykseen riittää, että erottaa toisen käyttäytymisessä vähänkin samaan suuntaan viittaavan eleen. Ja vaikka kykenisi esittämään asian neutraalisti, vastaus saattaa olla, että ”tämä on minua”. Ensin se suututti, sitten huvitti. Tapahtumat etenevät tiettyä kaavaa. Pöydälle jää maitopurkki ja käytettyjä astiota, likaiset sukat tippuvat lattialle, tennarit jämähtävät keskelle kulkuväylää, vessan kansi on alhaalla tai ylhäällä – loputon lista pieniä ärsyttäviksi vuoriksi kasautuvia asioita, jotka sitten tulivuoren tavoin purkautuvat. Kolumni ELEIDEN, ILMEIDEN JA TAPOJEN muuttaminen on vaikeaa. Ärtymisen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Eräässä työpaikassani oli keskuksen hoitaja, joka tiedostamattaan huokaisi aina, kun jotakuta ei saatu puhelimeen, ja soittaja pyysi yhdistämään toiselle. Vetäytymisestä voi syyllistää puolisoa: teinkö jotakin väärin vai onko tuo vain itsekäs tyyppi. Toki parisuhteessa on muutakin vikaa, jos kaadutaan pikkuasioihin. Itse kullakin on juuttuneita eleitä, tapoja, ilmeitä ja sanoja, joista voi kehittyä maneereja. Maneerit alkavat ärsyttää puolisoa tai läheisiä ihmisiä. Mitä on tapahtunut. Ne ovat usein muodostuneet osaksi ihmisen persoonallisuutta. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua samat piirteet voivat ärsyttää kumppanissa eniten. f i | 57 N UOREN RAKASTUNEEN ihmisen mielessä kumppanin tapa maiskuttaa syödessään tai väännellä naamansa herättää lämmön tunteen. Sain sitten ystävällisen soiton, että keskuksenne on tosi rasittunut työssään. Toisaalta vanhoilla aviopareilla puolison tavat ja ilmeet toimivat jo sellaisenaan tiedon välittäjinä ja keskinäisenä viestintänä. Nalkutus tai ojentaminen ei silloin auta. Olihan hän ainakin kuunnellut minua. a p u . Jos esimerkiksi vaimo on persoonaltaan äärimmäisen tarkka ja mies suurpiirteinen, yhteiselo vaatii sovittelua ja empatiakykyä oivaltaa toisen pahan olon tunteita. Tai sitten omaa pahaa oloa puretaan toiseen. Ehdollistumista voi toki olla myös elehtivän osapuolen käytöksessä, ainakin jos haluaa ärsyttää tai saada huomiota. Asia on ehdollistunut ärsyyntyneen ihmisen käyttäytymiseen. RAKKAUS ON SOKEA, KUNNES AIKA PALAUTTAA NÄÖN, TODETAAN SANANPARRESSA. Toinen voi myös kokea, ettei saa kumppaniltaan riittävästi huomiota tai läheisyyttä, jolloin kaikki ärsyttää. Ensin käsillä elehtiminen puhuessa saa toisen ärsyyntymään, sitten kommentoimaan asiaa, vähitellen nalkuttamaan, väittelemään juupas-eipästyyliin, lopulta uhkailemaan ja tuomitsemaan. Pirkko Lahti Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen. ”. Ei ollut, huokaili vain huomaamatta sitä itse. SA TU N YS TR Ö M MIKSI IHANA ALKAA ÄRSYTTÄÄ. SUUTUTTAA VOI JOSKUS sekin, että toinen vetäytyy omiin oloihinsa tai harrastuksiinsa. Sitä voi kuvailla ystävilleen onnellisena ja iloisena. . Huumorin avulla voi käsitellä kipeitäkin asioita. Tunteiden esittäminen ja tulkinta ovat parisuhteessa jokapäiväinen urheilulaji, jota harrastetaan tietoisesti tai tahtomatta. Rakkaus on sokea, kunnes aika palauttaa näön, todetaan sananparressa. Toisen erilaisuuden hyväksyminen rakentaa vuorovaikutusta. Jokin ele tai ilme saattaa muistuttaa jostakin vaikeaksi koetusta asiasta
Usein kyse on kotiin liittyvistä asioista, sillä parisuhteen näyttämö on koti. Tämä johtuu siitä, että ne ovat koko ajan edessä ja näkyvillä. 58 | A P U t e r v e y s 1 HYVÄKSY, ETTET VOI MUUTTAA TOISTA Puolison tavat saavat välillä näkemään punaista, kun ne poikkeavat liikaa omista. Kumppania ei voi muokata senkaltaiseksi kuin haluaa, vaikka häntä rakastaisi kuinka paljon, sanoo kirkon perheneuvoja Katianna Ruuskanen Helsingin seurakuntayhtymästä. Toinen ei halua yrittää, jos saa kuulla tekevänsä asiat kehnosti, Ruuskanen sanoo. Näin käy, vaikka yhdessä olisi oltu jo ikuisuus. – Joka ikävaiheelle on yhteistä harhakäsitys, että omat mielipiteemme kodin asioista ovat oikeita. Todelliseen rakkauteen sisältyy halu, että kumppanilla on hyvä olla. Jos niistä huomautellaan aamusta iltaan, tulee olo, ettei kelpaa. Toiseen rakastuessaan on nähnyt niissäkin jotain sellaista, jonka pystyy hyväksymään. Puoliso saa hoitaa asiat omalla tyylillään. Sen vuoksi on valmis tekemään kompromisseja sekä sietämään heikkouksia ja omituisuuksia. Ajan saatossa omituiset tavat alkavat usein ärsyttää, koska niitä joutuu sietämään päivästä toiseen. Toisaalta he saattavat olla joustamattomampia rutiineissaan. Vanhemmilla ihmisillä on usein enemmän viisautta tehdä kompromisseja kuin nuorilla. Tämä ei ole oikea lähtökohta, vaan toisen tulisi antaa tehdä asiat omalla tavallaan ja rytmillään. – Monesti ihan pikkuasiat ärsyttävät suhteettoman paljon. Sen sijaan yhteinen rakkaus muuttaa ihmistä. Samanaikaisesti ihmetyttää, miksei muutosta tapahdu, vaikka on itse yrittänyt iät ja ajat muokata toista mieleisekseen. Itse asiassa ärsytys saattaa vain lisääntyä vuosien saatossa. Toisen tapa on vähän väärä, ja sitä pitäisi säädellä. – Lähtökohtaisesti emme kykene muuttamaan ketään. Maarit Vuoristo kuva Getty Images MITEN SIETÄÄ SUKKIA LATTIALLA?. Kumppanin kummalliset tavat kiristävät usein pinnaa, mutta ne voi yrittää nähdä myös rikkautena. Viereen ei pidä mennä neuvomaan tai moittimaan
– Tämä voi saada kumppanin koke maan, ettei hän halua olla lähellä, koska saa osakseen vain nalkutusta. Sättiminen, moittiminen tai tiuskiminen vie harvoin eteenpäin. Ärtymyksensä voi muutenkin ilmaista asiallisesti. Sietokyky on koetuksella erityisesti sil loin, kun on vaikeaa. 2 ÄLÄ TUHKAA AIKAA ILKEILYYN Nalkutus, kuittailu ja ilkeily ovat elämän haaskaamista. Jatkuva nalkuttaminen on paljon rasittavampaa, myös nalkuttajalle. Siihen ei pidä suostua, mutta kumppanin pitää saada hoitaa asiat omalla tavallaan, Ruuskanen sanoo. 5 VEDÄ HAPPEA KODIN ULKOPUOLELLA Toisessa ärsyttävät myös puolet, jotka kiellämme itseltämme. Yhteistä aikaa ei kannata käyttää niihin. Niin ikään huolipuhe voi olla kireää ja kontrolloivaa. Jos aloittaa pyynnön sanoilla olisitko kiltti, viitsisitkö tai olisikohan sinun vuorosi, tulos saattaa hyvinkin olla toivottu. Yllättäen saattaa havahtua siihen, että hän on loppujen lopuksi mainio tyyppi. 3 KEVENNÄ HUUMORILLA Yksi tapa sietää toisen ärsyttäviä piirteitä on keventää tilannetta huumorilla. Entä jos itsekin löysäisi otetta. Toinen viihtyy telkkarin ääressä, toinen tahtoo rientoihin. Ne voi jopa oppia näkemään rikkautena, kun suhtau tuu niihin lempeästi ja hyväksyvästi. – Olisi hienoa, jos pystyisi avautumaan ja kertomaan surevansa tiettyjä asioita. – Rentous voi näyttäytyä välinpitämät tömyytenä ja joskus ollakin sitä, mutta luultavasti toinen ei vain näe syytä stres sata. Olisi upeaa, jos parisuhde olisi paikka, jossa toisen outoja piirteitä siedetään ja rakastetaan. – Jos tuntee alituista tarvetta kuittailla kumppanille, kannattaa pysähtyä mietti mään. – Osa tärkeistä asioista toteutetaan ystävien kanssa. Jos olemme petty neitä itseemme tai elämään ylipäänsä, mikä tahansa voi saada pinnan palamaan. Muuten kumppani voi luulla, että paha olo johtuu hänestä, Ruuskanen sanoo. Jos pystyy hyväksymään omat heikkou tensa, on helpompi hyväksyä myös toi sessa erilaiset piirteet ja tavat. Mikä hänessä on hyvää ja mitkä asiat hän hoitaa pyytä mättä. Ei haittaa, vaikka sen toistaisi joka päivä. On helpompi on rutkuttaa pikkuasioista kuin paljastaa, että toivoo lisää läheisyyttä. . – Lempeästi katsominen on paljon suurempi ja arvokkaampi taito kuin se, että tarkkailee ja hakee toisesta virheitä. Hyvä ikä ”TOINEN EI HALUA YRITTÄÄ, JOS SAA KUULLA TEKEVÄNSÄ ASIAT KEHNOSTI.”. Kun harrastaa kodin ulkopuolella, rikastuttaa sekä itseä että parisuhdetta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että toinen osapuoli tekee oikeasti enem män kodin eteen. 4 KIINNITÄ HUOMIOSI HYVÄÄNI Ärtyneisyydeltä voi leikata terän myös miettimällä, mitkä piirteet ja tavat kump panissa ilahduttavat. Usein hiertää sekin, että kiinnostukset eivät kohtaa. – Huumori auttaa sietämään myös omia ärsyttäviä piirteitä: onhan se nau rettavaa, että joku osaa ja tietää asiat aina paremmin, Katianna Ruuskanen sanoo. a p u . Ilkeilevä ilmapiiri voi viestiä syvemmästä tyytymättömyydestä, jonka syy on jokin perustavanlaatuinen epä tasaarvo. Esimerkiksi pelko toisen sairastumisesta saattaa saada huomaut telemaan milloin mistäkin. Asiantuntija: psykoterapeutti, kirkon perheneuvoja Katianna Ruuskanen, Helsingin seurakuntayhtymä. Ja kun palaa kotiin, huo maa, ettei puoliso ärsytä yhtä paljon. Eihän se maailmaa kaada, jos puhisee itsekseen telkkaria katsoessaan tai jättää sukkansa väärään paikkaan. – Kannattaa pohtia, voisiko sanoa suo raan, että on huolissaan puolison tervey destä. myös tunne, ettei ole rakastettu eikä suh teessa ole läheisyyttä. Miten hän voi esi merkiksi ottaa rennosti, kun itsellä on hermot kireällä saman asian vuoksi. f i | 59 MITEN SIETÄÄ SUKKIA LATTIALLA. Tyytymättömyyden taustalla voi olla – Jokainen meistä on epätäydellinen ja rikkinäinen. Se ei tarkoita nolaamista eikä häpäisemistä, vaan asioiden sanomista huumorin kautta hyväntahtoisesti ja lämpimästi
ENÄÄ HINKUA MAAILMALLE EI OLE, MUT TA RITAN HAAVE ON KIRJOIT TAA VÄRIKK ÄÄT MUISTOT KIRJAKSI. 60 | A P U t e r v e y s Ei päivääkään vaihtoon RITA HAAPARANTA PURJEHTI NUORENA MAAILMAN YMPÄRI JA OLI VUOSIK AUSIA JATKUVASTI REISSUN PÄÄLLÄ. Ulla Ora kuvat Petri Mulari
Lukion jälkeen Rita lähti opiskelemaan mikrobiologiaa ja elintarvikekemiaa Helsingin yliopistoon. f i | 61. Marmariksen-matkalla vuonna 1982 Rita tapasi jazzbaarissa amerikkalaisen Bobin. Samoihin aikoihin myös Hjallis Harkimo purjehti maailman ympäri. Kaikkiaan merillä kului 6,5 vuotta, josta maailman ympäripurjehdus vei 2,5 vuotta. Ritalla ja Bobilla ei ollut sponsoreita, vaan he rahoittivat matkat tekemällä reissujen välillä töitä kotimaissaan. Hän haaveili tutkijan ammatista ja valmistautui tekemään pro gradu -tutkielmansa Fazerin tuotekehityksessä, jossa hän myös työskenteli. 30-vuotissyntymäpäiväänsä hän juhli Kuubassa. Olin leiponut Mialle kotiin viemisiksi karjalanpiirakoita ja mustikkapiirakkaa isoäitimme reseptillä. Lopulta Rita pakkasi tavaransa ja lensi Bobin luo. Siitä alkoi lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin Rita ja Bob purjehtivat eri puolilla maailmaa. Rita oppi pian purjeha p u . Isämme kuoli vuonna 2007. Illalla tein vielä kotitöitä. RITAN TYYPILLINEN KEVÄTVIIKKO H elsinkiläinen Rita Haaparanta, 67, on matkustanut elämänsä aikana enemmän kuin moni voisi edes haaveilla. Olen toiminut Helsingin Pasilassa sijaitsevan taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajana 18 vuotta, mutta aion siirtyä pikkuhiljaa syrjään. Purjehdusten jälkeen Rita palasi aina Suomeen ja töihin Fazerille, kunnes Bob pyysi häntä jälleen matkalle. Ilomieli M A A N A N T A I Aamulla osallistuin huoltoyhtiön palaveriin. Banaanilaiva pelasti karilta Rita oli 28-vuotias, kun hän lähti ensi kerran matkalle Bobin kanssa. Kirkkokäynnin jälkeen meillä oli lounastapaaminen siskojen kesken Kampissa. – Vastasin, että en pysty, koska minulla on opiskelut ja elämä Suomessa. Hän saa energiaa arkeen liikunnasta ja on käynyt samalla kuntosalilla vuodesta 1998 lähtien 2–3 kertaa viikossa. Kerrankin kirjoitin postikortin työpaikalle Panaman kanavalta ja kerroin, että en pääsekään vielä takaisin. Hänen isoäitinsä piti tyttöä lahjakkaana urheilijana, mutta urheilu-ura ei kiinnostanut Ritaa riittävästi. Palaverin jälkeen tapasin Mia-siskoni ja hänen tyttärensä. Kävimme Kallion kirkossa, jossa on isämme uurna ja muistolaatta. Nuoruusvuosien seikkailuiden jälkeen elämä on rauhoittunut, mutta Ritalla riittää puuhaa yhä eläkeläisenäkin. Iltapäivällä kävin vanhalla tutulla salilla ja urheiluhierojalla. – Pomoni oli todella ymmärtäväinen ja antoi minulle virkavapaata matkojani varten. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin yhden lomamatkan jälkeen. Hän työskenteli rahtilaivoilla merimiehenä 35 vuotta. Mia perheineen on asunut jo yli 30 vuotta Kreetan saarella Kreikasa. T I I S T A I Saatoin Mia-siskoni Pasilan asemalle, josta hän jatkoi junalla lentokentälle. Liikuntaharrastus alkoi jo nuorena, jolloin Rita pyöräili ja lenkkeili. Illan päätteeksi Bob kysyi, lähtisikö Rita hänen kanssaan purjehtimaan maailman ympäri. Bob ja Rita viettivät paljon aikaa kahdestaan purjeveneessä. Hän oli valmis maailmanympäripurjehdukseen, vaikkei ollut aiemmin purjehtinut. He vaihtoivat kuitenkin osoitteita ja aloittivat kirjeenvaihdon
Naistenpäivän kunniaksi sain ja lähetin muutamia viestejä, joista tuli hyvä mieli. Hemmottelen ja palkitsen itseäni kynsija jalkahoidoilla sekä hieronnalla. Molemmat olivat koulutukseltaan kemistejä ja hyviä matematiikassa, mikä auttoi navigoinnissa. He halusivat nähdä maailmaa. P E R J A N T A I Hain uuden modeemin ja sain nettiyhteydet toimimaan. T O R S T A I Aamulla oli tapaaminen erään isännöintifirman kanssa. Tein puolen tunnin lenkin Nera-koiran kanssa. Merellä on vain hyvä, että ei ole rakastunut. Purjevene kuljetettiin tyhjien tynnyrien päällä maihin. Kreetalta hankittu Nera-koira pitää Rita Haaparannan nykyisin kotimaassa. Minua pyydettiin vuoden alussa sen jäseneksi kahdeksi vuodeksi. Sitten tapasin toisen siskoni ja kummityttöni Hakaniemen hallikahvilassa. Sellaiseen amerikkalaisia on vaikea saada suostumaan. ”LAPSIA MEILLE EI TULLUT, MUTTA ON IHANAA, KUN VOIN LAINATA SISKOJEN LAPSIA.”. Rita tapasi Bobin viimeisen kerran vuonna 1992, jolloin hän oli jo päättänyt palata Suomeen. Iltapäivällä söin kotona lohikeittoa ennen taloyhtiön hallituksen kokousta. – Hän kertoi kuulleensa, että suomalaiset ovat rohkeita. 62 | A P U t e r v e y s K E S K I V I I K K O Aamulla olin Omakotiliiton edunvalvontatoimikunnan kokouksessa. Bob halusi purjehtia ilman moderneja kommunikointivälineitä. Sen jälkeen kävin 90-vuotiaan äitini luona palvelutalossa. – Se oli purjehdussuhde. Matkamme perustui mukavaan yhteiseloon, Rita sanoo. Niiden jälkeen Rita ajatteli, että lähtee seuraavassa satamassa Suomeen. – Ymmärsimme molemmat myös hygieniasta ja tiesimme esimerkiksi, miten kananmunat säilyvät ilman jääkaappia. Omistamme mieheni kanssa myös omakotitalon Hangossa. Kotona Pasilassa söimme kalakeittoa ja vaihdoimme kuulumisia kolmen Suomessa asuvan siskoni kanssa. Tietokoneessani oli yhteysongelmia, ja kyselin operaattorilta apua. dustaidon, koska merellä oli pakko selviytyä, kun toinen nukkui. Aamupäivällä ehdin vielä kuntosalille ja sieltä suoraan kynsihuoltoon. Onneksemme banaanilaivan kippari huomasi tilanteen ja tuli pelastamaan. Ulkoilumaastoja riittää sekä kodin nurkilla Helsingin Pasilassa että Hangossa, jossa Ritalla ja hänen miehellään on omakotitalo. Bob kuoli sydänkohtaukseen vain neljä vuotta myöhemmin. Usein haaveilen, mitä haluaisin vielä tehdä. Ritan mukaan hänen suhteensa Bobiin ei ollut romanttinen, vaikka molemmat olivatkin tuohon aikaan vapaita. Ritaa ei pelottanut lähteä, mutta hän huomasi merellä, että tieto lisää tuskaa. Rita ihmetteli Bobille, miksi tämä halusi purjehduskaverin Suomesta asti. – Ehkä pahin tilanne sattui Belizen valtion edustalla Väli-Amerikassa, kun ajoimme karille, ja vene alkoi vuotaa. Haaksirikkoiset olivat paikallisella kylällä nähtävyys. Niissä mieli rentoutuu. He joutuivat pari kertaa pahaan myrskyyn
L A U A N T A I Hui, miten kolea sää. Sitten hän siirtyi Turusta Tukholmaan kulkevalle Silja Europalle, ja lopuksi Baltic Princessille. Puoliso oli liikemies ja laivalla matkustajana. Muistoihin on aina jännittävää palata. Molemmat ovat matkustaneet nuorena niin paljon, että kummallakaan ei ole enää hinkua maailmalle. – Minulla on vielä yksi haave. Ilomielen ilmiantajalle annamme vinkkipalkkioksi Apu-lehden kolmen kuukauden lehtitilauksen. Laivaemännän työt hän aloitti Suomen ja Saksan väliä kulkevalla Finnjetillä, minkä jälkeen hän työskenteli Helsinki–Tukholma-reitillä. – Aivoissa oli lukinkalvon alainen vuoto, joka saatiin hoidettua ajoissa. Hän on käynyt samalla kuntosalilla Hakaniemessä jo 25 vuoden ajan. Sen jälkeen lähdin koira lenkille ennen sadetta, joka alkoi puoliltapäivin. Se on myös helppoa, sillä Rita kirjoitti päiväkirjaa reissuvuosinaan lähes joka päivä. Ehdota ilomieltä osoitteessa lue.apu.fi/ilomieli. Käynti sujui hienosti, eikä onneksi löytynyt suurempia hammashuolia. Jännittävät muistot vielä kirjaksi Pitkäaikaisen avomiehensä Rita tapasi vuonna 1993 työskennellessään Finnjetillä. Siitä alkoi 26 vuoden työura varustamon palveluksessa. Iltaa vietimme ravintola illallisen merkeissä. Hän ei vaihtaisi pois päivääkään seikkailuistaan ulkomailla. Haluaisin aloittaa kirjan kirjoittamisen rauhallisessa paikassa meren rannalla. Rita uskoo matkustusintonsa periytyneen lapsuudenkodistaan, sillä hänen isänsä oli merimies. Hammaslääkäriin oli kuitenkin lähdettävä heti kello kahdeksan jälkeen. Rita toimi pitkään matkustajalaivojen laivaemäntänä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2018. Rauhallisen ja rentouttavan päivän jälkeen kävin vielä taloyhtiön lenkkisaunassa. – Emännän työ oli minulle kutsumusammatti, jota varten kouluttauduin paljon. Sieltä hän kotiutui noin kuukauden kuluttua. Ritan työtehtäviin kuului muun muassa henkilökunnan vaatetuksesta sekä aluksen somistuksesta ja pesulatoiminnasta huolehtiminen. Oli oivallista lähteä koiran kanssa kävelylle. Minulle kävi hyvä tuuri, koska siitä ei jäänyt mitään ongelmia. Viisi vuotta sitten pari hankki Nerakoiran Kreetalta, jossa yksi Ritan siskoista asuu. – Meille ei lapsia tullut, mutta on ihanaa, kun voin lainata siskojen lapsia. Laivaemäntä kutsumusammatissa Palattuaan Suomeen Rita alkoi tehdä keikkaa Siljan matkustajalaivoilla. Eläkeiän kynnyksellä 2016 Rita sai aivoverenvuodon työvuoron aikana laivalla. Pariskunta viettää ison osan ajastaan yhteisessä omakotitalossaan Hangossa. Ritalla on edelleen tallessa Apulehden juttu, joka kertoi hänen ja Bobin maailmanympärimatkasta. Rita käy edelleen Siljan risteilyillä, joissa tapaa vanhoja kollegoitaan, mutta töihin laivoille hän ei enää haikaile. ILMIANNA ILOMIELI! + Tunnetko yli 60-vuotiaan ihmisen, joka levittää ympärilleen iloa ja antaa muille energiaa. Hän sai itse hälytettyä apua radiopuhelimella. Vuonna 2013 työnantaja palkitsi hänet ansiokkaasta työstä. a p u . Iltapäivällä sää oli kaunis ja aurinkoinen, mikä ilahdutti mieltä. f i | 63. Tein laivoilla muutakin, mutta koin emännän työn itselleni ihanteelliseksi. Laivaemäntä eli housekeeper on moniosaaja, joka kuuluu laivan päällystöön. Rita on liikkunut aktiivisesti koko elämänsä. Pariskunnalla ei ole lapsia, mutta Ritalla on läheiset suhteet kolmen sisarensa lapsiin ja lastenlapsiin. Nautimme hyvästä ruoasta hyvässä seurassa. Ilmianna hänet meille! Esittelemme näitä ilomieliä Apu Terveyden juttusarjassa. S U N N U N T A I Hyvin nukutun yön jälkeen lähdin aamulla pirteänä kuntosalille. Rita kiidätettiin helikopterilla Tukholmaan Karoliiniseen sairaalaan, josta hänet siirrettiin ambulanssilentokoneella Helsinkiin Töölöön sairaalaan. Tämä oli aina merillä kolme kuukautta yhteen soittoon.
Kahvakuulailu vaikuttaa kehon syviin lihaksiin sekä lisää voimaa, kestävyyttä ja tasapainoa. Tämä harjoitus vahvistaa etenkin vatsalihaksia ja vetreyttää hartioita. Tee sarja seuraavasti: maastaveto – ylösnosto – vienti kohti polvea – ylösnosto – vienti kohti toista polvea. Marssi paikallasi ja tuo kuulaa vuoron perään kohti kumpaakin polvea. Tee liikettä 30 sekuntia kerrallaan ja toista 3 kertaa. Kun treenaat 2–3 kertaa viikossa, lihaskunto paranee jo kuukaudessa. Aloittelijalle sopii 6–10 kilon painoinen kahvakuula. Liike vaikuttaa koko kehon lihaksiin ja hapen ottokykyyn.. Kaisa ja Isabella Saarentola kuvat Tapani Saarentola Voimaa vatsaan 1 Yleisliike ja lämmittely Nosta kahvakuula suorille käsille pään yläpuolelle. 64 | A P U t e r v e y s VINKKI VOIT VAIKEUTTAA LIIKETTÄ LASKEMALLA KUULAN VÄLILLÄ MAAHAN JA TEKEMÄLLÄ MAASTAVEDON SUORILLE KÄSILLE YLÖS. LIIKE ON ESITELTY APU TERVEYDESSÄ 3/2023
Voit vaikeuttaa liikettä nostelemalla jalkoja vuoron perään ilmaan, kun teet liikettä. f i | 65 2 Pyöritys pään ympäri Ota kuulasta sarviote eli pidä sitä ylösalaisin. 4 Vinot vatsalihakset Asetu istumaan polvet koukussa. Liike vahvistaa ja avaa hartia seudun lihaksia. Liike vahvistaa suoria ja syviä vatsalihaksia sekä hartiaseutua. 3 Suorat vatsalihakset Asetu selinmakuulle polvet koukussa ja pidä kuulaa suorilla käsillä. Tee 10 pyöräytystä molempiin suuntiin 2–3 kertaa. Nojaa taaksepäin ja vie kuula sivulta sivulle mahdollisimman lähellä vartaloa. Pyöräytä kuula pään ympäri niskan takaa mahdollisimman läheltä päätä. Toista liike 10 kertaa ja tee 2–3 sarjaa. Liike on sitä vaikeampi, mitä alempana pidät kuulaa pään takana. Liike vahvistaa vinoja ja syviä vatsalihaksia. Paina ristiselkä alustaa vasten, pidä leuka rinnassa ja nouse istumaan. Vie samalla kuula suorille käsille ylös. Voit helpottaa ylösnousua viemällä kuulan kohti polvia. Toista liike 10 kertaa ja tee 2–3 sarjaa. Keho kuntoon 4 3 2. a p u
KESÄ HATTU 4. VESI PYSÄKKI 3. Viivat näyttävät, kuinka monta kirjainta sanassa on. HERNEET PINOON = 5. Jokainen sana tulee sekä vaakaettä pystysuuntaan. PUPU RAVASI = 3. Kuusi tummaa palloa muodostavat avainsanan. ANKAN MIELI = 4. ALIISA ALUS AREA ARIAL Sokkosanat ARKIT ASE AVU ETOA ISKUT KOOKAS LAKO LEVITE MELONI ONTUVA OVELA PATO PENSAS RAKSIA SAATI TUSKA VARAT VASA VERKKO VUOT Kirjainkierre 1. SEINÄ-VAATE-KAAPPI). Saat selville viisi siivekästä hyönteistä. Palloralli Täytä pallorivit vihjeiden avulla. KUDOSTEN NERO = Laita kirjaimet oikeaan järjestykseen. Sijoita Sokkosanat niin, että ne täyttävät ruudukon vaakaja pystyrivit. Pulmaratas Vastapäivään pyörivien rattaiden kirjaimista muodostuu eräs lintulaji. Musta nuoli näyttää ensimmäisen rattaan (S-kirjain) pyörimissuunnan. Omenapulma Sanahaitari Keksi keskelle sana, joka sopii yhteen kahden muun sanan kanssa (esim. Musta ympyrä tarkoittaa konsonanttia ja valkoinen ympyrä vokaalia. Vihjeet: 1 Löylypaikka 2 Veden poistoon 3 -levy, maito4 Laamaeläin 5 Waltarin Mikael 6 Sinikka 7 Usein monitäytteinen 8 Hugon klassikko. KALA AITA Kolmikas 1 Musk 2 Solu-, -kotilo 3 Toffeekarkki 4 Jojossa 5 Lämpö-, ylä6 Pulloillakin 7 -työ, -eläin 8 Brittikaupunki 9 Matalasuhdanne 10 Ennen suuri järvi 11 Urkin jälkeen 12 -asu, -paita Ratkaise ruudukot. ILMA POIKA 2. Kolikkojahti Etsi ja ympyröi kolme kolikkoa, joiden yhteissummaksi tulee 107. 1. AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKI66 | A P U t e r v e y s LA A TI JA JU H A N A SA LA K A R I Siirrä kaksi omenaa toiselle puolelle puntaria niin, että molemmilla puolilla on lopulta sama summa. MÖKKI KORTTI 5. Tummista ruuduista löydät kuusikirjaimisen salasanan. PURKKA KENKÄÄN = 2
Pulmaratas Vastapäivään pyörivien rattaiden kirjaimista muodostuu eräs lintulaji. SEINÄ-VAATE-KAAPPI). Tummista ruuduista löydät kuusikirjaimisen salasanan. Kuusi tummaa palloa muodostavat avainsanan. Viivat näyttävät, kuinka monta kirjainta sanassa on. Jokainen sana tulee sekä vaakaettä pystysuuntaan. Omenapulma Sanahaitari Keksi keskelle sana, joka sopii yhteen kahden muun sanan kanssa (esim. Vihjeet: 1 Löylypaikka 2 Veden poistoon 3 -levy, maito4 Laamaeläin 5 Waltarin Mikael 6 Sinikka 7 Usein monitäytteinen 8 Hugon klassikko. Kolikkojahti Etsi ja ympyröi kolme kolikkoa, joiden yhteissummaksi tulee 107. KUDOSTEN NERO = Laita kirjaimet oikeaan järjestykseen. KESÄ HATTU 4. 1. HERNEET PINOON = 5. MÖKKI KORTTI 5. PUPU RAVASI = 3. ALIISA ALUS AREA ARIAL Sokkosanat ARKIT ASE AVU ETOA ISKUT KOOKAS LAKO LEVITE MELONI ONTUVA OVELA PATO PENSAS RAKSIA SAATI TUSKA VARAT VASA VERKKO VUOT Kirjainkierre 1. ILMA POIKA 2. Sijoita Sokkosanat niin, että ne täyttävät ruudukon vaakaja pystyrivit. KALA AITA Kolmikas 1 Musk 2 Solu-, -kotilo 3 Toffeekarkki 4 Jojossa 5 Lämpö-, ylä6 Pulloillakin 7 -työ, -eläin 8 Brittikaupunki 9 Matalasuhdanne 10 Ennen suuri järvi 11 Urkin jälkeen 12 -asu, -paita Ratkaise ruudukot. AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄT AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKINÄ T AIVOPÄHKIa p u . VESI PYSÄKKI 3. Palloralli Täytä pallorivit vihjeiden avulla. PURKKA KENKÄÄN = 2. Musta nuoli näyttää ensimmäisen rattaan (S-kirjain) pyörimissuunnan. Saat selville viisi siivekästä hyönteistä. ANKAN MIELI = 4. Musta ympyrä tarkoittaa konsonanttia ja valkoinen ympyrä vokaalia. f i | 67 Siirrä kaksi omenaa toiselle puolelle puntaria niin, että molemmilla puolilla on lopulta sama summa
RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT 68 | A P U t e r v e y s Laatijat Erkki Vuokila, Petri Lehtinen ja Heli Kärkkäinen
f i | 69 A D O B E ST O C K. RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT a p u
RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT 70 | A P U t e r v e y s Laatijat Petri Lehtinen ja Heli Kärkkäinen A D O B E ST O C K
SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUa p u . ??. Helppo ?. Vaikea ???. ???. ??. ?. f i | 71 6 9 3 4 2 8 9 3 4 6 5 1 7 3 9 4 7 7 9 2 8 7 9 1 5 6 Puzzle by websudoku.com 8 2 5 6 4 3 4 8 9 5 5 6 7 4 3 2 9 7 3 5 7 2 9 3 4 7 5 8 7 3 Puzzle by websudoku.com 4 5 6 2 5 1 3 6 8 2 5 3 7 7 8 4 2 7 5 1 4 7 6 3 9 9 8 5 Puzzle by websudoku.com 9 6 2 7 5 7 4 3 9 8 5 1 3 6 1 9 5 4 3 4 9 6 1 6 8 5 2 1 2 9 7 2 5 Puzzle by websudoku.com 4 3 6 6 2 9 4 3 3 1 5 6 8 2 8 7 8 5 9 3 2 5 8 2 1 3 5 4 1 Puzzle by websudoku.com 8 2 2 9 3 1 6 5 3 1 6 8 2 5 7 4 3 2 2 7 9 3 7 4 5 6 5 1 8 3 4 9 Puzzle by websudoku.com ?. ?. ?. Keskivaikea ??. Haastava ???. ?. 8 9 6 8 3 7 5 2 1 8 6 9 3 2 1 4 3 2 6 9 5 4 7 9 5 Puzzle by websudoku.com LA A TI JA W EB SU D O KU 6 4 2 4 3 5 3 2 6 5 7 6 2 8 4 5 4 9 1 4 8 4 5 7 3 2 5 Puzzle by websudoku.com 7 8 8 3 1 9 2 8 9 3 1 7 5 4 8 3 7 5 2 8 1 9 7 4 8 6 7 3 5 7 Puzzle by websudoku.com
Kurjat Avainsana: Sipuli KIRJAINKIERRE 1. Lima 3. Alus Salasana: Rastas PALLORALLI 1. Tuho 8. Verkko KOLMIKAS 1. Helle 4. Suut 7. Viemäri 3. Manu 12. Kausi 5. Aral 11. Sokka 7. Pitsa 8. ???. ??. Kimalainen 4. Alpakka 5. Lama 10. ???. ?. ?. Suruvaippa 3. Eton 9. Omar 4. Karvajalka 6. Bussi 3. Elon 2. RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAI72 | A P U t e r v e y s 9 6 3 5 8 2 7 1 4 8 7 4 3 9 1 5 6 2 2 5 1 6 7 4 3 9 8 5 2 8 1 4 3 9 7 6 1 9 6 8 5 7 2 4 3 4 3 7 9 2 6 8 5 1 6 8 5 2 1 9 4 3 7 7 1 2 4 3 5 6 8 9 3 4 9 7 6 8 1 2 5 Puzzle by websudoku.com 5 1 4 3 7 6 2 8 9 6 7 3 8 9 2 4 1 5 9 8 2 4 5 1 7 3 6 7 3 1 2 4 5 6 9 8 4 2 9 6 8 3 5 7 1 8 6 5 9 1 7 3 2 4 1 5 6 7 3 8 9 4 2 2 4 7 1 6 9 8 5 3 3 9 8 5 2 4 1 6 7 Puzzle by websudoku.com 1 8 6 2 4 9 3 5 7 2 9 4 3 7 5 1 6 8 5 7 3 1 6 8 2 4 9 9 3 8 4 1 2 5 7 6 7 4 1 5 9 6 8 3 2 6 5 2 7 8 3 9 1 4 8 1 9 6 3 7 4 2 5 4 6 5 9 2 1 7 8 3 3 2 7 8 5 4 6 9 1 Puzzle by websudoku.com 5 4 7 8 2 6 1 9 3 2 6 8 3 9 1 4 7 5 1 9 3 5 7 4 2 6 8 9 3 1 7 6 8 5 4 2 4 8 2 1 5 9 6 3 7 6 7 5 4 3 2 8 1 9 7 5 4 2 1 3 9 8 6 8 2 9 6 4 7 3 5 1 3 1 6 9 8 5 7 2 4 Puzzle by websudoku.com 3 9 8 7 2 5 1 6 4 4 1 5 3 9 6 8 7 2 7 2 6 4 1 8 9 5 3 5 6 7 2 3 9 4 8 1 8 3 1 5 4 7 6 2 9 2 4 9 6 8 1 7 3 5 1 7 2 9 6 3 5 4 8 6 8 3 1 5 4 2 9 7 9 5 4 8 7 2 3 1 6 Puzzle by websudoku.com 1 5 8 6 3 7 4 2 9 2 6 9 8 1 4 3 5 7 3 7 4 9 5 2 8 6 1 4 9 3 5 7 1 2 8 6 7 2 1 3 8 6 9 4 5 5 8 6 2 4 9 7 1 3 6 1 7 4 2 3 5 9 8 9 4 5 7 6 8 1 3 2 8 3 2 1 9 5 6 7 4 Puzzle by websudoku.com 4 1 9 5 2 6 8 7 3 8 2 7 4 3 9 5 1 6 3 5 6 1 8 7 9 4 2 9 8 5 3 7 1 6 2 4 2 7 4 6 9 5 3 8 1 6 3 1 8 4 2 7 5 9 5 9 8 2 1 3 4 6 7 1 6 3 7 5 4 2 9 8 7 4 2 9 6 8 1 3 5 Puzzle by websudoku.com 2 1 8 9 5 7 4 3 6 9 6 4 2 8 3 1 5 7 3 7 5 1 6 4 8 2 9 1 8 3 4 9 2 7 6 5 6 4 9 7 3 5 2 8 1 7 5 2 8 1 6 9 4 3 5 2 1 3 7 8 6 9 4 8 9 6 5 4 1 3 7 2 4 3 7 6 2 9 5 1 8 Puzzle by websudoku.com 8 5 6 9 7 1 3 4 2 4 3 2 5 6 8 7 9 1 9 1 7 3 2 4 8 6 5 3 6 5 4 9 7 1 2 8 1 7 4 6 8 2 5 3 9 2 8 9 1 5 3 4 7 6 6 4 8 7 1 9 2 5 3 5 2 3 8 4 6 9 1 7 7 9 1 2 3 5 6 8 4 Puzzle by websudoku.com SOKKOSANAT Ratkaisu kuvana OMENAPULMA Siirtyvät omenat: 6 ja 8 SANAHAITARI 1. Aste 6. Savusauna 2. ?. Naru 5. Neitoperhonen 5. Pallo 2. ?. Kukkakärpänen 2. ??. Suklaa 4. Sudenkorento KOLIKKOJAHTI 16 + 34 + 57 = 107 PULMARATAS Kuikka RISTIKKO 2 RISTIKKO 1 SOKKOSANAT SUDOKUT ?
Lisätietoja rekisteriselosteesta: www.a-lehdet.fi tai A-lehdet Oy Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet A -le hd et O y A sia ka sp alv elu 00 08 1 A -le hd et Kir jepo stim erk ki Te rv ey s. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut kaikkiin arvontoihin PALVELUKORTTI TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Lehden saajan yhteystiedot: Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelin: Uusi osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Irtisanon tilauksen päättymään laskutuskauden loppuessa Muissa peruutustapauksissa olettehan yhteydessä asiakaspalveluun Osoitteenmuutos vakinainen ___ / ___ 202__ alkaen tilapäinen ajalle ___ / ___ 202__ — ___ / ___ 202__ Tilausnumero (numerosarja lehden takakannen osoitetiedoista) T Annan suostumuksen A-lehdille lähettää minulle tietoa tuotteistaan ja palveluistaan tekstiviestillä sähköpostitse Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Hinta 0,98 € / min + pvm. Imunesteet jumissa Lymfajärjestelmän häiriöt aiheuttavat tyypillisesti turvotusta. A D O B E ST O C K ENSI NUMEROSSA 19.7. Taustalla voi olla esimerkiksi leikkaus tai syövän hoito. Terveys Verkossa www.a-lehdet.fi/ asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Ajattelun takkuaminen liitetään aina koronasta syöpälääkkeisiin, mutta lääketiede ei aivosumua tunne. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 (Toimii tilausnumerolla 24/7). Näin tunnistat rasvojen hyvikset! Mikä ihmeen aivosumu. Pehmeää rasvaa terveydeksi Aiemmin kaikkea rasvaa kavahdettiin, mutta nykyisin tärkeää on sen laatu
Pelkäsin, että henki loppuu pian kokonaan. Aika oli jo kerran jouduttu perumaan. Kun soitin, kyyti oli peruttu. Lähdimme kulkemaan portaita. . Koska aikataulu on tiukka, on oltava reipas. 74 | A P U t e r v e y s ”Haastavinta työssäni kotisairaanhoidossa on kiire. LÄHIHOITAJA EEVI VIRTANEN TIETÄÄ, ET TÄ T YÖSSÄ VOI TULLA ETEEN MONENLAISIA ONGELMIA JA NE PITÄÄ RATK AISTA SAMAN TIEN. Muutama vuosi sitten minun piti viedä asiakas pieneen toimenpiteeseen sairaalaan. Asiakas oli lähes 100-vuotias melkein sokea mummo. Asiakas tukeutui minuun, ja yritin pitää häntä pystyssä. Lisäksi mummo alkoi puuskuttaa kovasti. Taksia ei alkanut kuulua. Mutta alas menoon ei ollut kuin yksi keino. Eija Huusari kuva Antti Rintala Pitkä matka alakertaan ” Elämäni työvuoro. Asiakas suostui tavallisen taksin käyttöön. Hän asui hissittömän kerrostalon neljännessä kerroksessa. Siirtymiseen paikasta toiseen on varattu aikaa usein vain viisi minuuttia. Jos esihenkilö tai sairaanhoitaja ei satu olemaan töissä, ongelmatilanne pitää ratkaista itse. Täytyy pystyä työskentelemään itsenäisesti ja tekemään päätöksiä nopeasti. Olin tilannut kuljetusta varten Kela-taksin, jossa on porraskiipijä rappusissa liikkumista varten. Itse pidätin henkeä jännityksestä, mutta ehdimme ajoissa toimenpiteeseen. Matka tuntui hyvin pitkältä porras kerrallaan. Alakerta tuntui olevan kaukana
” ” Miten Mikkelin seutu on ottanut kaksoiskuntalaiset huomioon palveluissaan. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Minkälaisia arkelogisia aarteita löytyi Turun torin parkkihallityömaalta. ” KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. MARIKA LEHTONEN KIRJOITTAA AVUSSA 3/23. ” ” ” JANI HALME, PARIKKALA AURORA LEMMA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. JENNI ARBELIUS KERTOO AVUSSA 4/23. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. TUIJA SORJANEN RAPORTOI NUMEROSSA 1/23. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. Lue Apu joka viikko!. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Avun 12 maakuntakirjeenvaihtajaa kertovat ne tärkeät, kiinnostavat ja koskettavat tarinat, jotka tapahtuvat yllättävän lähellä. ” ” ” TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA HEIDI LEHIKOINEN, VUOKATTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. Mistä saamelaislakikiistassa on todella kyse
www.a-lehdet.fi/mainostajalle. A-luokan meiningillä erotut massasta