Apu Terveys 07/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VK O 20 24 –3 9 17 72 12 -2 40 7. Terveys 7/2024 HINTA 9,90€ SYÖ VOIMAA LIHAKSIIN | EDUNVALVONTA KUNTOON RIPSA KOSKINEN-PAPUNEN ELÄÄ KUTEN OPETTAA ”Liikuntaa ei pidä suorittaa” Kilpi rauhanen kenkkuilee TUNNISTA VAJAAJA LIIKATOIMINTA Kannattaako traumoja kaivella. ”Meidät jätettiin kirkon ovien ulkopuolelle” SYVÄAIVOSTIMULAATTORI VEI PARKINSONOIREET PA L
Suville on laitettu käsiin useita tekoniveliä ja leikkauksista toipuminen oli ennen kivuliasta. ”Parin kolmen viikon sisällä käytön aloittamisesta loppuivat aamuripuloinnit ja olo koheni muutenkin.” Jatkaessaan juoman käyttöä hän huomasi pikkuhiljaa pystyvänsä taas syömään vapaammin ilman vatsakipuja tai turvotusta. Olen saanut siitä niin moneen asiaan tukea, etten luovu siitä koskaan.” Nivelreumaa sairastavan Suvin suolisto ärtyi biologisista reumalääkkeistä, eikä helpotusta joka aamuiseen ripuliin tuntunut löytyvän. Viimeisimmässä leikkauksessa hänellä laitettiin rystysiin uudet tekonivelet ja yllätyksekseen Suvi huomasi, etteivät säryt enää vaivanneet häntä ensimmäisen vuorokauden jälkeen leikkauksesta. Myös leikkaushaava parani nopeammin. ”Aivan sama, mitä aamulla suustani alas nielin, sain melkein heti juosta vessaan. Kaikki keinot kokeiltu 63-vuotiasta Suvia vaivasivat pitkään reumalääkityksestä johtuvat vatsakivut, joiden vuoksi syöminen oli rajoittunutta. Hän vinkkaa kokeilemaan juomaa sitruunamehuun, kuumaan veteen ja hunajaan sekoitettuna, tai lisäämään sitä smoothien joukkoon. Välillä saatoin olla pari päivää ilman ripulia, ja ehdin monesti ilahtua, kunnes vatsani taas ärtyi ja vessaan juoksut palasivat.” Terveitä elämäntapoja ja terveellistä ruokavaliota vaaliva Suvi oli jo kokeillut kaikki keinot. Muiden hyvistä kokemuksista innostuneena Suvi päätti ottaa juoman kuukaudeksi testiin. Vatsa rauhoittui parissa viikossa hänen alkaessaan nauttia Karin Havupuu-uutejuomaa. MAINOS ”Kannattaa kokeilla vaikka smoothien joukossa.” EROON RIPULISTA JA VATSAVAIVOISTA Tilaa nyt Karin Havupuu-uutejuomaa –25 % alennuksella koodilla HAVU osoitteessa: pinena.fi Ravintorengas Oy, Siikainen ravintorengas_aputerveys_elokuu_205x280mm.indd 1 ravintorengas_aputerveys_elokuu_205x280mm.indd 1 15.7.2024 15.24.50 15.7.2024 15.24.50. ”En käytä enää mitään ihovoiteita tai rasvoja. Ihon kosteus ja hyvinvointi tulee sisältäpäin. Havupuu-uutejuoman rauhoittaessa suolistoa ravintoaineet imeytyvät paremmin, mikä taas auttaa koko kehoni voinnissa.” Espanjassa puolet vuodesta asuva Suvi on huomannut muutoksia myös ihonsa ja hiustensa hyvinvoinnissa. Suvi on huomannut havupuu-uutejuoman tukevan hänen terveyttään myös reuman kanssa kamppailussa. Suvi nauttii yhden desilitran Karin Havupuu-uutejuomaa päivittäin. ”Ei auttanut ruokavalio, kahvin poisjättäminen, ei syömisjärjestyksen vaihtaminen, ei mitkään luontaistuotteet, joita kaikkia olen testannut useiden vuosien ajan.” Jo parin viikon jälkeen tuloksia Suvi törmäsi Karin Havupuu-uutejuomaan TerveysSummit -ohjelmaa ja somea seuratessaan. ”En pelkää enää tulevia leikkauksia. Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että aloitin juoman kokeilun. Koen, että havupuu-uutejuoma toimii minulla reumalääkityksen tukena ja ehkäisee ja vähentää sen sivuvaikutuksia.” Hyvinvointia ja liikkumisen iloa ”Pystyn liikkumaan enemmän ilman kipuja ja jaksan kävellä pidempiä matkoja, vaikka reuma on vaivannut myös jaloissa. Lääkärikin ihmetteli hänen pikaista toipumistaan
34 SISÄLLYS. | 24 PUHEENAIHE Jos stressi laukaisee selkäkivun, on aika höllätä. | 6 NÄIN ELÄN Gynekologi Maija Kajan liikkuu mobiilipelin voimalla. | 38 HYVÄ OLO Aika hoivakodissa lyhenee. | 58 AIVOJUMPPA Ristikot, sudokut ja ratkaisut. | 32 KLINIKKA Syöpäjärjestöjen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. | 41 RAVITSEMUS Lihavoiman kasvattaminen ei onnistu ilman proteiinia. | 42 RESEPTI Retiisipastaan uppoavat myös naatit. Terveysuutiset. 26 Apua terveyteen Oikeudellinen ennakointi tuo oman tahdon esiin. | 60 ELÄMÄNI TYÖVUORO Vesisynnytyksen lopuksi raikuivat kaakelit. Uusi apu uniapneaan. 18 Elämä kantaa Syväaivostimulaattori vei Sauli Ruuskasen Parkinson-oireet. 52 Kannessa Liikunta on Ripsa KoskinenPapuselle kakkostyö. | 66 Neljä ajatusta Mikael Jungner uskoo armoon myös itseään kohtaan. | 51 AJATUKSIA ONNELLISUUDESTA Pekka Sauri pohtii, määräävätkö vanhat traumat elämää. | 47 KOLUMNI Pirkko Lahti uskoo ihmisen selviytymiskykyyn. 12 Teema Kilpirauhasvaivat oireilevat usein epämääräisesti. f i | 3 PÄÄKIRJOITUS | 5 PULSSI Aiheuttavatko statiinit paljon haittoja. 48 Ihmissuhteet Aino-Maija ja Outi Elonheimo vihittiin kirkon portailla. a p u
Hopean käyttö haavanhoidossa perustuu sen antiseptisiin ja desinfioiviin ominaisuuksiin. Pienetkin haavat on syytä hoitaa hyvin, etteivät ne tulehdu ja paraneminen pääsee hyvin käyntiin. APTEEKISTA A ANTIMIKROBINEN VAIKUTUS EDISTÄÄ HAAVAN PARANEMISTA APTEEKISTA Korvakäytävän tulehduksen hoitoon Korvan altistuminen vedelle ja kostealle ympäristölle voi aiheuttaa bakteerien ja sienien kasvua korvakäytävässä Otinova® on CE-merkitty lääkinnällinen laite. HaavaVEX® haavavoide ja haavasuihke soveltuvat haavojen, haavaumien, hiertymien, erittävien ihovaurioiden ja lievien palovammojen, makuuhaavojen, vaippaihottuman, hien aiheuttaman ihon hautumisen ja leikkausten jälkeisten haavojen hoitamiseen. HAAVASUIHKE Erityisesti märkiville haavoille HaavaVEX ® haavatuotteet ovat CE 1370 lääkinnällisiä laitteita. Valmistaja Circius Pharma AB. • Tappaa bakteereita ja sieniä • Lievittää kutinaa • Ei sisällä antibioottia tai kortisonia • Helppokäyttöinen korvasuihke. Valmistaja PAVIA FARMACEUTICI s.r.l. HaavaVEX® haavanhoitotuotteet soveltuvat kaiken kokoisille haavoille antaen tehokkaan suojan mikrobeja vastaan ja edistäen kudoksen luonnollista uusiutumista nopeuttaen samalla haavan paranemista. HaavaVEX® haavanhoitotuotteet sisältävät patentoidulla SCX-teknologialla vakautettua hopeaa ja ihoa kosteuttavaa hyaluronihappoa
TOIMITUS NEUVOSTO Professori, emeritus Erkki Vartiainen (THL) Ylilääkäri Johanna Mattson (HUS) Kehittämispäällikkö Kirsti Kasila (Sydänliitto) Laillistettu ravitsemus terapeutti Reijo Laatikainen (Booston Oy) Yleislääke tieteen erikois lääkäri Ari Rosenvall VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro VASTAAVA TUOTTAJA Milla Talja ULKOASU Tanja Pellikka Timo Tervoja johtava AD/ ajankohtaismediat KUSTANTAJA A-lehdet Oy YHTEYSTIEDOT Sähköposti etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Postiosoite Apu Terveys, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) MEDIAMY YNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Tampere ASIAKAS PALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Vaikka omia elinvuosiaan voi yrittää lisätä terveellisillä elintavoilla, sattumaa ja huonoa tuuria vastaan on mahdoton taistella. f i | 5 Pääkirjoitus O maan ikääntymiseensä havahtuu rytinällä, kun kuulee ensin yhden ja pian toisen tutun ikätoverin kuolemasta. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. (09) 759 6600. Suomalaisten elinajan odote on nykyisin huomattavasti pidempi kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta iän myötä on pakko hyväksyä, että vakava sairaus voi viedä kenet tahansa meistä. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 7/2024 ISSN 2323-3052 Aikakausmedia ry:n jäsen. Useimmat ihmiset toivovat riittävän pitkää elämää, mutta mitä riittävän pitkä sitten tarkoittaa. Keskitie on usein edelleen kultainen. Asiakaspalvelu auki myös iltaisin ja lauantaisin, ma-pe 8-20 ja la 10-15 p. Toisaalta elämän nautinnoissa on tietysti syytä muistaa kohtuus, jollei sitten halua ehdoin tahdoin lyhentää päiviään. Itse taas ajattelen, että elämässä jos missä on kyse ainakin yhtä paljon laadusta kuin määrästä. TOIMITUS NEUVOSTO Professori, emeritus Erkki Vartiainen (THL) Ylilääkäri Johanna Mattson (HUS) Kehittämispäällikkö Kirsti Kasila (Sydänliitto) Laillistettu ravitsemus terapeutti Reijo Laatikainen (Booston Oy) Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka. a-lehdet.fi. Monien mielestä ilmeisesti on, sillä jälleen kesällä uutisoitiin tutkimuksesta, jossa koetetaan kehittää ihmisen elinikää pidentävää lääkettä. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Milla Talja, Vastaava tuottaja milla.talja@a-lehdet.fi KR IS TI IN A KU R R O N EN a p u . Elämän lopun venytäminen ei ehkä tunnu kovin mielekkäältä, jos viimeiset vuotensa joutuu viettämään sairaana toisten hoivan varassa. Nuoruuden harha ikuisesta elämästä päättyy viimeistään keski-iässä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. . Koska tuleva on aina epävarmaa, elämästä pitäisi nauttia tässä ja nyt. Jos suuri määrä ihmisiä todella voisi pidentää ikäänsä lääkkeiden avulla, meitä olisi täällä aina vain enemmän. Jos koko elinaika on ollut kurinalaista kieltäytymistä, voi lopulta pettyä katkerasti, kun sairastuu kaikesta huolimatta. JO U N I H A R A LA KUINKA PITKÄ ELÄMÄ RIITTÄÄ. Eliniän pidentämisessä törmättäisiin lopulta myös maapallon kantokykyyn. Onko aina vain pidempi elämä ehdottomasti tavoittelemisen arvoista ja esimerkiksi satavuotiaaksi eläminen järkevä päämäärä
PUHTIPOMMI PURTAVAKSI 6 | A P U t e r v e y s Koonnut Milla Talja Pulssi
PARSAKAALI ON MYÖS TALOUDELLINEN KASVATETTAVA: JO KAHDESTA PARSAKAALISTA SAA RUNSAAN SADON. a p u . Sen sijaan keitettäessä ja pakastuksessa sulforafaania tuhoutuu. PARSAKAALIN KUKINTO JA VARRET OVAT VIHREÄT, JA ULKONÄÖLTÄÄN SE MUISTUTTAA LÄHISUKULAISTAAN KUKKAKAALIA. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia, beetakaroteenia ja kuitua sekä antioksidanttisia yhdisteitä, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien vaikutuksilta. f i | 7 PARSAKAALI SOPII HYVIN VILJELTÄVÄKSI KOTIPUUTARHASSA, EIKÄ SE VAADI KUMMOISTAKAAN VIHERPEUKALOA. Koko kasvi kelpaa syötäväksi, ja nuoria lehtiä voi käyttää lehtikaalin tavoin. G ET TY IM A G ES EI SUKUA PARSALLE PARSAKAALI ON RISTIKUKKAISKASVEIHIN KUULUVA VILJELYKASVI JA KAALIN MUUNNOS. SITÄ VOI KASVATTAA KAIKKIALLA SUOMESSA, SILLÄ KASVI KESTÄÄ PAKKASTA. Parhaimmillaan se on, kun kukinnot ovat vielä pieniä eikä terälehtien keltainen väri näy. Broccoli sopii esimerkiksi keittoihin, kastikkeisiin, piirakoihin ja vokkiruokiin. F I J A S C I E N C E D A I LY. Tällöin kukkavarsi on puutumaton ja pehmeä. Parsakaali on puhtipommi kaikin tavoin käytettynä, mutta jos siitä haluaa parhaat terveyshyödyt, vihannesta kannattaa popsia raakana. Kun parsakaalin rakenne vaurioituu – esimerkiksi pureskeltaessa – se tuottaa sulforafaania, joka toimii antioksidanttina. Parsakaalia on viljelty mahdollisesti jo antiikin Rooman aikaan Etelä-Euroopassa, mutta Pohjoismaihin se kotiutui vasta 1900-luvulla. NIMESTÄÄN HUOLIMATTA PARSAKAALI EI OLE SUKUA PARSALLE. PARSAKAALISTA KÄYTETÄÄN MYÖS SEN ITALIANKIELISTÄ NIMEÄ BROCCOLI, JOKA JUONTAA LATINANKIELISESTÄ HAARAA TAI KÄSIVARTTA TARKOITTAVASTA SANASTA BRACHIUM.. Tällä vuosituhannella tästä Yhdysvaltain presidentti George Bushin inhoamasta kaalikasvista on tullut suomalaistenkin suosikki. F I , P L A N TA G E N . Meri Eskola L Ä H T E E T: P E L L E R V O . Ne aiheuttavat solujen ennenaikaista vanhenemista sekä sairauksia, kuten syöpää, reumaa sekä sydänja verisuonitauteja. P arsakaalin eli broccolin sanotaan pienentävän syöpään sairastumisen riskiä
Suolan ja atooppisen ihottuman yhteydestä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta asiaa pitää tutkia vielä lisää. Analyysissa tuli ilmi, että alkoholin kohtuukäyttö yhdistyi kuorsaamiseen ja heräämisvaikeuksiin aamuisin. Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen ihosairaus, jonka taustalla ovat ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon immuunijärjestelmän poikkeava toiminta. Tutkimuksessa oli mukana 380 000 brittiä, joilta selvitettiin muiden terveystietojen lisäksi tiettyihin juomatapoihin liittyviä geenimuotoja. J A M A D E R M AT O L O G Y J A T E R V E Y S K I R J A S T O Kohtuullisen haitallista RUNSAS alkoholinkäyttö aiheuttaa uniongelmia, mutta jo kohtuukulutus voi lisätä niitä. On epävarmaa, kuinka hyvin geenitiedoista päätelty alkoholinkäyttö kuvastaa tosielämää, mutta pienetkin alkoholimäärät heikentävät unen laatua. Brittitutkimuksessa köyhimmät tyypin 1 diabeetikot sairastuivat kolme kertaa todennäköisemmin kuin varakkaimmat. Hiljattain havaittiin, että ihoon ja etenkin ihottumakohtiin voi varastoitua merkittäviä määriä suolaa. 8 | A P U t e r v e y s LIIKA SUOLA SAATTAA ALTISTAA ATOOPPISELLE IHOTTUMALLE R unsasuolainen ruokavalio voi suurentaa riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. M O L E C U L A R P S Y C H I AT R Y Silmäsairaus iskee köyhiin RETINOPATIA eli silmien verkko kalvosairaus kehittyy useammin huonoosaisille diabeetikoille. Atopiaoireiden paheneminen on yhdistetty myös pikaruoan syömiseen – ja pikaruoka sisältää yleensä paljon suolaa. Samankaltainen, mutta heikompi yhteys havaittiin myös tyypin 2 diabeetikoilla. Suolan käyttö liittyi ihottumaan toisessakin analyysissa, jossa tarkasteltiin 13 000 yhdysvaltalaisaikuista. Tutkimuksessa hyödynnettiin UK Biobank -aineistoja ja 215 000 aikuisen terveystietoja. Alkoholia käyttävät olivat myös muita useammin iltavirkkuja. Tulosten perusteella atooppinen ihottuma oli sitä todennäköisempi, mitä enemmän suolaa virtsassa oli. D I A B E T E S C A R E Uutispalvelu Duodecim Pulssi G ET TY IM A G ES. Sitä sairastaa noin 10–20 prosenttia väestöstä. Tyypillisiä oireita ovat ihon kutina, kuivuus ja karheus. Runsas suolan käyttö oli yhteydessä myös sairauden aktiivisiin ja hankaliin oireisiin. Siten suolan käytön vähentäminen saattaisi myös hillitä atooppista ihottumaa sairastavien oireita. Jokainen gramman lisäys päivittäisessä suolansaannissa lisäsi atooppisen ihottuman todennäköisyyttä 22 prosentilla
Heillä päävamma liittyy peräti 18-kertaiseen riskiin. J O U R N A L O F N E U R O L O G Y, N E U R O S U R G E R Y & P S Y C H I AT R Y Kylmä uhkaa sydäntä kuumaa enemmän POIKKEUKSELLISEN kylmät ja kuumat päivät lisäävät sydänja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia, mutta maailmalaajuisesti kylmyys näyttäisi olevan suurempi riski. Kaikkein suurin sairastumisvaara on potilailla, joilla on MS-taudille altistavia HLAgeeni muotoja. Toisaalta liika syöminen lounaalla puolestaan väsyttää joitakuita. Työstressin tai -kiireen takia osa meistä saattaa ikään kuin unohtaa syödä säännöllisesti. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun auringonvalo tuottaa D-vitamiinia elimistöön ihon kautta. MS-tautia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Riski myös kasvaa, jos vammoja tulee useita. Päävammat on yhdistetty MS-tautiin aiemminkin, mutta geneettisen alttiuden ja päävammojen yhteisvaikutuksia ei ole ennen havaittu. f i | 9 PÄÄVAMMAT MS-TAUDIN RISKI PÄÄHÄN KOHDISTUNEET vammat voivat suurentaa MS-taudin eli multippeliskleroosin riskiä etenkin, jos henkilöllä on myös MS-taudille altistavia geenimuotoja. Vesiliukoisten vitamiinien, terveellisten rasvojen, kuidun ja proteiinin tilanne on erilainen. J O U R N A L O F T H E A M E R I C A N C O L L E G E O F C A R D I O L O G Y A D O B E ST O C K R asvaliukoisten vitamiinien määrä säilyy elimistössä hyvällä tasolla viikkojen, jopa kuukausien ajan, vaikka niitä ei tulisi runsaasti ravinnosta. Kesätankkaus ei auta enää syksyllä. Yleisesti ottaen olisi hyvä syödä terveellisesti valtaosa aterioista, esimerkiksi 80 prosenttia kaikista syömiskerroista. Jos esimerkiksi syksyn aikana tulee syötyä pari viikkoa epäterveellisesti, elimistön fysiologiassa tai vastustuskyvyssä ei todennäköisesti tapahdu heikentymistä. a p u . Ruotsalaistutkimuksen perusteella päävamman kokeneiden sairastumisriski on noin kolmanneksen suurempi kuin muiden. Ruokavalion vaikutukset oloon voivat olla myös hyvin nopeita. Epäterveellinen syöminen viikkojen ajan saattaa kuitenkin lihottaa. Yli 30 maata kattavan tutkimuksen mukaan poikkeavat säätilat liittyvät joka vuosi ainakin 1,8 miljoonaan sydänja verisuonitautikuolemaan. D-vitamiinin tai muiden rasvaliukoisten vitamiinien hyvä pitoisuus veressä kesän jälkeen ei suoranaisesti turvaa syksyn elinvoimaa, mutta auttaa kyllä alkusyksyllä esimerkiksi vastustuskyvyn ylläpidossa. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA Reijo Laatikainen vastaa tällä palstalla ravitsemuskysymyksiin.. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, kuumuuden aiheuttamat sydänja verisuonitautikuolemat yleistyvät todennäköisesti entisestään ilmastonmuutoksen vuoksi. Valtaosa niistä liittyi poikkeukselliseen kylmyyteen, mutta vuosina 2000–2019 kylmyyteen liittyvät kuolemat vähenivät ja kuumuuteen liittyvät yleistyivät. L A A T I K A I N E N V A S T A A logiset vaikutukset alkavat ehtyä nopeasti päivissä tai viimeistään viikoissa. Niiden pitoisuus ja fysioVoiko ruoasta tankata elinvoimaa syksyä varten. Teoriassa näitä vitamiineja voisi siis tankata. Kesällä kerätyt varastot alkavat ehtyä vasta loka–marraskuussa. Kuumuus ja kylmyys ovat tutkimusten perusteella terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat. On syytä muistaa, että pitkällä aikavälillä lihavuus nakertaa elinvoimaa. Liian vähäinen syöminen heikentää jaksamista erityisesti työpäivän loppua kohden. Näitä ja monia muita elinvoimaa nakertavia syömisen virheitä ei voi estää syömällä oikein terveellisesti aiempina kuukausina
Varteenotettavia vaihtoehtoja lääkkeille ei ole. Silloin altistaa itsensä valtimotaudille ja pahimmillaan sydäninfarktin aiheuttamalle äkkikuolemalle. Joskus infarkti on taudin ensimmäinen oire. Lisäksi on muita lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa korkeaa kolesterolia. Annostusta voidaan pienentää tai lääke vaihtaa toiseen. SEN NOSTAMISESSA TÄRKEINTÄ OVAT SÄÄNNÖLLINEN AEROBINEN LIIKUNTA, PAINONHALLINTA JA PEHMEIDEN RASVOJEN KÄYTTÖ.. Ehkäisyssä tärkeintä ovat kuitenkin terveelliset elintavat. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan niitä saa, tai haitat ovat niin lieviä, että lääkitystä voidaan jatkaa. Moni uskoo silti vakaviin haittoihin, minkä vuoksi sitoutuminen lääkkeisiin on heikkoa. PITÄÄKÖ PAIKK ANSA. Niitä ovat muassa diabetes, perintötekijät ja tupakointi. MONI USKOO, ET TÄ KOLESTEROLI LÄÄKKEILLÄ ON PALJON HAIT TA VAIKUTUKSIA. Niitä kokee 7–29 prosenttia käyttäjistä. Statiinit voivat myös nostaa maksa-arvoa jonkin verran, mutta sekin on yleensä ohimenevää. Jos haittoja tulee, asiasta pitää puhua lääkärin kanssa. Noin 60 prosentilla suomalaisista on kolesteroli koholla. T O T T A V A I T A R U A . T A R U A | Kolesterolilääkkeiden haittoja liioitellaan usein muun muassa sosiaalisessa mediassa. Niillä on kuitenkin merkitystä taudin ehkäisyssä. Näin on kolesterolilääkkeissäkin. Yli puolet niitä kokevista saa niitä myös lumehoidon aikana. Maarit Vuoristo Pulssi HYVÄÄN HDL-KOLESTEROLIIN EI PYSTYTÄ LÄÄKKEILLÄ VAIKUTTAMAAN. Statiineja on kuutta eri vaihtoehtoa. Tämä viittaa siihen, että syynä on jokin muu kuin lääkitys. Siksi punariisiä ei suositella. Usein haitat liittyvät hoidon alkuun ja katoavat ajan myötä. Niillä myös pelotellaan. Statiinien yleisin haitta ovat lihaskolotukset. Statiineilla on paljon haittoja Asiantuntija: ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto. Kolesterolilääkkeitä käytetään kahdessa tilanteessa. Lääkitys on tarpeen, jos valtimotaudin riskitekijöitä on runsaasti. Lääkkeitä käytetään myös infarktien ehkäisyyn. On hyvä ymmärtää, että valtimotautia ei voi poistaa, kun se on kerran kehittynyt. Päivittäisessä käytössä ne voivat laskea kolesterolia noin 7–10 prosenttia. Esimerkiksi rhabdomyolyysi eli lihastuho tai sietämättömät lihaskivut ovat hyvin harvinaisia. Yleisimmin käytetään statiineja, jotka ovat parhaiten siedettyjä ja edullisia. Omin päin lääkitystä ei tulisi koskaan lopettaa. Valitettavan moni sydäninfarktin sairastanutkin jättää lääkkeet ottamatta. 10 | A P U t e r v e y s T O T T A | Kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Myös luontaistuote punariisi sisältää statiinia, tosin satunnaisen määrän, eikä sen kaikkia haittoja tunneta. Mikäli lopettaa lääkehoidon kesken, kolesteroliarvot eivät laske. Infarktin jälkeen lääkkeitä käytetään usein isolla annoksella, jolloin haittoja voi tulla helpommin. Jos potilas on jo sairastunut valtimotaudin aiheuttamaan sydäninfarktiin, huono LDL-kolesteroli on saatava mahdollisimman alas, alle 1,4 millimooliin litrassa. Kasvisteroleja tai -stanoleja sisältävät elintarvikkeet taas eivät yksinään riitä korkean kolesterolin hoidoksi valtimotautia sairastavalla
Sinkki auttaa ylläpitämään normaalia testosteronitasoa veressä, kun taas seleeni ja E-vitamiini suojaavat soluja hapettumiselta. Nesteen kertyminen elimistöön tarkoittaa käytännössä veden kertymistä verenkiertoelimistöön, kudoksiin tai onteloihin. Mitä nesteen kertyminen tarkoittaa. Tyytyväisyystakuulla Asiakaspalvelu Hirsalantie 11 02420 Jorvas MAINOS Virtsaat3-5 kertaapäivässä Virtsaaminen käynnistyyheti Nukutyösi ilmanvessareissuja Sinuneitarvitse pinnistellä virtsatessasi Virtsasuihku onyhtenäinen Sinullaonhyvä virtsasuihku Pystyt lykkäämään WC-käyntiä tarvittaessa Lopussa eitapahdu tiputtelua merkkiä normaalista eturauhasesta 8 Jakeluautonkuljettajana on hyvä asia, jos sinun ei tarvitse pissata usein ja sen allekirjoittaa myös 63-vuotias Gunnar. On täysin normaalia, jos seisot paljon tai istut paikallasi pitkään, että nesteitä alkaa kertyä. Raaka-aineet tuntuivat siltä, että voisivat toimia hänellä. Ylimääräisten nesteiden poistuminen voi vaikuttaa suuresti ulkoiseen olemukseen ja painokin saattaa tippua jopa kiloja. Tilaa Nestevex Valitse kestotilaus ja saat ensimmäisen kuukauden -50% 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi 19,95€ + toimitus 4,95€ Kuukaudeksi (90 tablettia) . Pissahätä iski aina kesken ajon Gunnar: Ei ole käynyt mielessäkään pitää taukoa, sillä näin on hyvä. Pöhöttynyt ja vetämätön olo. Nesteturvotusta. Gunnar luki verkosta, miten pellavansiemenet ylläpitävät normaalia eturauhasta siinä, kun taas fenkolinsiemenet edistävät normaalia virtsaamista. Nestevex sisältää myös kaliumia. Useimmiten tämä on vaaratonta ja täysin tavallista. Voin ehdottomasti suositella Prostabona Plussaa muillekin ikämiehille, Gunnar iloitsee. Mistä tämä johtuu. Näppärässä tablettimuodossa olevalla Nestevexillä on energisöivä vaikutus, sillä sen sisältämä hibiskus tukee myös pienten verisuonten verenkiertoa. Tuotteen luonnolliset ainesosat toimivat minulla täydellisesti. Olosi voi tuntua myös väsyneemmältä ja energia voi olla kortilla. Eisitoutumisaikaa . Voi olla, että nestetasapainosi ei ole kunnossa. Olo on pöhöttynyt ja vetämätön. Kuten niin monet muutkin hänen ikäisensä miehet, Gunnar on alkanut huomata muutamia vuosia sitten, ettei virtsaamistiheys ollut entisellään. Kalium on tärkeä normaalin verenpaineen kannalta. Raskailta tuntuvat jalat. Ehdottomasti kannattaa testata, jos toimisi vaikka yhtä hyvin kuin mitä se minulla toimii. Liiallinen neste elimistössä voi aiheuttaa turvotusta ja epämiellyttävää oloa, kun sormukset eivät mahdu sormeen, päivän päätteeksi sukanvarret kiristävät tai vaikka matkustaminen rasittaa kehoa. Tue kehosi nestetasapainoa ja puhdistautumista, luontaisesti. Mistä tiedät, että nestetasapaino ei ole kunnossa. Eturauhasen hyvinvointiin Ei sitoutumisaikaa! 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Asiakaspalvelu Nyt -50% kestotilauksella 21,95€ + toimitus 4,95€ 2 kuukaudeksi (60 tablettia) Tilaa Prostabona Plus Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Pellavansiemenet tukevat eturauhasen normaalia toimintaa ikääntyvillä miehillä, kun taas fenkolinsiemenet edistävät normaalia virtsaamista ja virtsan erittymistä. Gunnar tilasi Prostabona Plussan eikä ole katunut sitä hetkeäkään. Peltokorte tukee munuaisten nesteenerityskykyä ja kuona-aineiden poistumista sekä isotakiainen edistää kehon puhdistumista. MIEHET & TERVEYS. En halua tehdä tarpeitani kuin koira, hän naurahtaa viitaten kaikkiin niihin kuljettajiin, jotka joutuvat pysähtymään ja piiloutumaan puun taakse tien varteen, kun hätä iskee. Elimistön puhdistus Kehosta on helppo poistaa nesteitä nopeassakin ajassa tai tehdä puhdistuskuuri tukemaan yleistä hyvinvointia. Neste kudoksessa Nesteet liikkeelle nopeasti Yksi merkki voi olla se, että sormukset joko alkavat puristaa tai eivät mahdu ollenkaan sormiin. Yhdessä natriumin kanssa se hallitsee kehon nesteja elektrolyyytitasapainoa. Ei ole käynyt mielessäkään pitää taukoa, sillä näin on hyvä. Aikuinen ihminen koostuu jopa 70% vedestä. Saatat tuntea olosi raskaaksi, erityisesti jaloista. Peltokortteesta, isotakiaisesta, hibiskuksesta ja muista tarkasti valituista ainesosista valmistettu Nestevex on Wellvitan suosittu nesteenpoistotuote
12 | A P U t e r v e y s Ripsa Koskinen-Papunen Liikkumisen pitää tuntua hyvältä Ripsa Koskinen-Papunen elää, kuten opettaa, eikä ahda kalenteriaan liian täyteen. Hyvinvointivalmentajaksi kouluttautunut uutisankkuri liikkuu päivittäin, mutta treenistä ei saa tulla suorittamista. Hanna Pesonen kuvat Antti Vettenranta
– Se muun muassa vähentää stressiä ja parantaa ajattelua. Toimittaja, PT ja hyvinvointivalmentaja Ripsa Koskinen-Papunen sanoo, että liikunnalla on valtavasti hyviä vaikutuksia. a p u . f i | 13
Joustavasti juoksusta kävelyyn Nukkuminen ei kuitenkaan ole vain tahdosta kiinni. – Olen myös päässyt tekemään tosi avartavia työmatkoja esimerkiksi Hondurasiin, Bangladeshiin ja Albaniaan. Golf on Ripsalle rakas liikuntamuoto. Valtiotieteen maisteri opiskeli itsensä personal traineriksi ja hyvinvointivalmentajaksi. En halua, että liikunnasta tulee suorittamista. Meri on niin lähellä kotia, että laiturille voi kävellä kylpytakissa läpi vuoden. Uni vaikuttaa erittäin paljon jaksamiseen ja mielialaan. Nykyään kaikki ovat jo aikuisia. Golfissa häntä viehättävät ulkoilmassa liikkuminen ja sosiaalinen puoli. – Kun haluaa parantaa hyvinvointiaan, pitää katsoa koko elämää. – Tosin muut voivat sanoa, että olenpas. Hän pelaa paljon myös Espanjassa. Siksi en esimerkiksi päätä etukäteen, juoksenko vai kävelenkö lenkin. Tämä ajatus on ollut Ripsan johtotähti niin omassa liikunnassa kuin personal trainerina. Ripsa tunnetaan uutisankkurina ja toimittajana, joka työskentelee MTV:n Kymmenen uutisissa ja Viiden jälkeen -ohjelmassa. Se muun muassa vähentää stressiä ja parantaa ajattelua. Juuri nyt Ripsan aika ei riitä asiakkaiden valmentamiseen, mutta vuosien varrella hän on auttanut monia parempien elintapojen pariin. Voin hyvin pelata ilman kisaakin. Kun työpaikalla käytiin kymmenen vuotta sitten yt-neuvotteluja, Ripsa sai kuitenkin idean hankkia varmuuden vuoksi koulutusta toiseltakin alalta. Urheilu voi jäädä väliin yhtenä päivänä, mutta pidemmän tauon huomaan yhä heti olossani. Eritasoiset golfaajat voivat hyvin pelata keskenään, ja usein Ripsa puolisoineen lähtee kierrokselle ystävien tai perheen pojan kanssa. Ripsan ja hänen miehensä Pasin perheessä on kolme lasta. Työvuoron ja suoran lähetyksen jälkeen kävely taas rauhoittaa hänen mieltään sopivasti ennen kotiin saapumista. Ripsa lukee paljon ja tarttuu työnsä vuoksi sellaisiinkin kirjoihin, joita ei muuten lukisi. Aina ei tarvita lisää liikuntaa, vaan vaikkapa keskittymistä ihmissuhteisiin tai enemmän unta. Muutos lähtee motivaatiosta Aina voi tehdä jotain ja liikkua jotenkin. Ripsa käy lenkillä, treenaa kuntosalilla ja käy ryhmäliikuntatunneilla. Ripsa on harrastanut lajia jo vuosikausia. Tämän tiesivät jo varhain myös Ripsan ja hänen puolisonsa lapset. Kuuntelen kehoani. Nykyään hän tekee uutisten lisäksi Viiden jälkeen -ohjelmaa.. Uskottelen silti, etten ole ainakaan pahimmasta päästä. Ripsa syntyi Oulussa ja asui siellä kouluikään saakka. Liikunnalla on valtavasti hyviä vaikutuksia. On luksusta, että pääsen näin helposti uimaan, vaikka asun kaupungissa. – Harrastan joka aamu jotain liikuntaa ja käyn meressä uimassa. – Yleensä nukahdan, kun näen tyynyn. 2. Toimittaja Ripsa KoskinenPapunen lähtee kotoaan työpaikalleen Helsingin Vallilaan ajoissa, jotta ei tule kiire eikä tarvitse kulkea hiki päässä. Hän kuvailee itseään sekaliikkujaksi ja suhtautuu kuntoiluun joustavasti. Lisäksi Ripsa pelaa miehensä Pasi Papusen kanssa golfia. Niitä hommia hän on tehnyt vuosien varrella vapaa-ajalla, joka päätyöltä jää. Ripsa haluaisi kyllä lukea iltaisin kirjaa, mutta onnistuu siinä hyvin harvoin. 4. ”TEEN ASIOITA, JOTKA TUNTUVAT HYVÄLTÄ JA TEKEVÄT HYVÄÄ.” 1. Hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vuodesta 1991 ja viihtynyt. Ripsa tietää, että hirvittävän moni kärsii uniongelmista. Heidän kesämökkinsä vieressä on golfkenttä ja kakkosasunnolla Espanjan Aurinkorannikolla useampiakin lähikenttiä. Myös liikunta hoitaa sekä kehoa että mieltä, ja ilman säännöllistä treeniä Ripsan pinna alkaa kiristyä. 3. – Teen asioita, jotka tuntuvat hyvältä ja tekevät hyvää. Ripsa sanoo, ettei hän ole golfissakaan erityisen kilpailuhenkinen. Saan siitä hyvän alun päivälle. 14 | A P U t e r v e y s K un parin kilometrin työmatkan kävelee, ehtii matkalla kuunnella äänikirjaa tai uutisia. – He saattoivat sanoa, että meidän kaikkien kannalta olisi nyt parempi, jos menisit lenkille. Hän itse on onnekas, sillä nukkuminen on aina ollut hänelle helppoa. Päivän varsinaisen treenin Ripsa tekee heti aamusta ja käy sen jälkeen uimassa, kuten joka päivä. Jos juoksu ei kulje, se vaihtuu kävelyksi tai voin tehdä lenkin aikana molempia. Olen todella kiitollinen sitä, että olen perinyt isäni unenlahjat. ”Kymmenen uutisista hyvää iltaa.” Ripsa on työskennellyt MTV:llä vuodesta 1991. Edes iltapainotteinen työ ei ole sotkenut unirytmiä
JATKA LAUSETTA Tuorein terveys tekoni on… aamu-uinti meressä ympäri vuoden. f i | 15 RIPSA KOSKINEN PAPUNEN • IKÄ: 57 VUOTTA • AMMATTI: UUTISANKKURI, TOIMITTAJA, JUONTAJA JA PERSONAL TRAINER • PERHE: AVIOMIES JA KOLME AIKUISTA LASTA • AJANKOHTAISTA: PAINAVAA PUHETTA -KIRJA ILMESTYY SYKSYLLÄ. a p u . Kun kukaan ei näe… katson romanttisia jouluelokuvia. . Eniten nautin… rakkaiden ihmisten seurasta ja hyvistä löylyistä. 1 2 3 4
Kun tekee eväsleivät töihin jo aamupalan yhteydessä, se ei ole kauhean vaikeaa. Ravinto vaikuttaa niin paljon jaksamiseeni. – Voi kuulostaa tylyltä, mutta en halua kuun nella loputtomiin selityksiä siitä, miten joku ei ehdi eikä jaksa. – Siinä pitäisi tehdä ryhtiliike. – En nyt kellosta katso, mutta syön usein. Ripsa tietää, että säännöllinen syöminen päivän mittaan ehkäisee myös tarvetta tyhjentää koko jääkaappi kerralla iltaisin. Voi valita autolla huristelun sijaan kävelyn tai vaikkapa haravoida pihaa. Lihaskuntoa voi treenata myös kotona tai vaikka puistossa. Välillä käyn hie ronnassa, mutta minun pitäisi aloittaa taas myös säännöllinen venyttely. – Moni ei jaksa odottaa sitä, että lenkki alkaa kulkea. Salille ei tarvitse mennä väkisin. Se ei aina ole helppoa ja voi tuntua aluksi raskaaltakin. Ruotuun herkuttelun jälkeen Liikkuvan kehon pitää saada kunnolla poltto ainetta. Hän on eväsihminen, joka kantaa mukanaan leipiä, hedelmiä ja pähki nöitä. Kun ateriaväli venähtää, aivoni tökkivät ja pinnani kiristyy. 16 | A P U t e r v e y s – Suurin osa pystyy tekemään jotain liikunnal lista. Ripsa sanoo, että uusien tapojen opettelu vie aikaa. Toisaalta minullakin pitää olla banaani pöydällä muistutta Helsingissä asuva Ripsa kävelee työmatkat ja ui meressä läpi vuoden. En halua käyttää aikaani siihen, että leikin mukana. Kotona pyörii kyllä putkirullia, mutta hänen tulee tartuttua niihin ani harvoin. Maailma on lajeja täynnä, joten kannattaa valita tapa, josta nauttii. Suurin syy ihmisten liikkumattomuuteen on Ripsan mielestä se, ettei liikuntaa koeta tärkeäksi. Personal trainerina hän on valinnut valmentaa vain asiakkaita, joilla on motivaatiota. Ilman omaa halua pysyvä muutos on vaikeaa. Lisäksi yritetään tehdä liian iso tai liian monta muutosta kerralla, mikä harvoin onnistuu. Yhdessä asiassa Ripsallakin on petrattavaa, nimittäin kehonhuollossa. Syömisessään Ripsa on tarkka etenkin ateriarytmistä. Ripsa muistuttaa, että kunnostaan voi pitää huolta myös hyötyliikunnalla. Ruisleivän päällä on juustoa, avokadoa, paprikaa ja koriante ria. Ei ole kiva, jos on nälkä. Tästä syystä hyvin alkanut kunto kuuri voi lopahtaa, ennen kuin urheilusta on ehti nyt muodostua rutiini. Elämänmuutosta vaikeuttaa myös mukavuuden halu. – Evääni ovat hyvin perinteisiä. Aamu-uinnille hän lähtee kotoa kylpytakissa, sillä uimalaituri on lähellä.. Motivoituneita ihmisiä autan mielelläni jatkossakin
Hän hahmottaa mielestään hyvin, mikä on järkevää syömistä. – Talviuinti on nopein keino saada rentoutunut olo. Silti hänellä ja Pasilla on molemmilla myös omia harrastuksia ja ystäviä. Ripsa sanoo, että voisi tehdä vähän vähemmän töitä. – Se on opaskirja siitä, miten kuka tahansa saa viestinsä paremmin perille, kun kiinnittää huomiota tiettyihin vaikuttavan esityksen elementteihin. Paljon yhdessä, sopivasti erikseen Yksi tärkeä hyvinvoinnin palanen on pitkä parisuhde. – Pidämme molemmat lämmöstä ja auringosta. Yhdessä pari muun muassa matkustaa, golfaa ja viettää aikaa kesämökillä Suomessa sekä vapaa-ajan asunnolla Espanjan Aurinkorannikolla. Toivon, että yhteiselomme jatkuu pitkään vielä. – Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta olen harjoitellut ja oppinutkin läsnäolon taitoa. Minulle sopii ilmasto, jossa ei tarvita hellemekkoa isompaa vaatetta. Sen sijaan hän keskittyy oleellisiin asioihin ja ihmisiin. Tämä ei silti tarkoita, ettei hän viihtyisi työssään, päinvastoin. – Jos päättää tiukasti olla syömättä jotain, monesti juuri sitä alkaa tehdä mieli. Aika loppuu vääjäämättä kesken. Keskityn täysillä kohtaamiini ihmisiin ja yritän pysähtyä huomaamaan vaikkapa, miten hieno kesäaamu on, Ripsa sanoo. – Syön kyllä herkkujakin ja pidän esimerkiksi nachoista, punaviinistä ja samppanjasta. Hän työstää Painavaa puhetta – näin saat viestisi perille -opasta viestintävalmentaja Heikki Laakson kanssa. Olen tosi iloinen, että löysin aikoinaan tällaisen ihmisen, ja meillä on ihanat lapset. Välillä hän saa myös yllättävää uintiseuraa. Avannossa ei pidä ajatella kylmyyttä, vaan sitä oloa, minkä siitä saa, hän vinkkaa. ”MINULLE SOPII ILMASTO, JOSSA EI TARVITA HELLEMEKKOA ISOMPAA VAATETTA.” M EI KK I IA LU H TA N EN , TY YL I A N N ET TE TA M M IN EN . Ne eivät silti sovi päivittäiseen käyttöön. Äskettäin Ripsan kanssa Helsingin edustalla uiskenteli harmaahylje. Ripsasta parisuhteessa on tärkeää tehdä asioita yhdessä. Hän sanoo olevansa kaikkiruokainen sekasyöjä. Tuntuu, että veri kiertää uinnin jälkeen paremmin päässäkin. Kotona on usein karkkia, mutta sitä kuluu niin maltillisesti, että vanhentuneita joutuu heittämään roskiin. Elän niin kuin hyvinvointivalmentajana opetan enkä halua täyttää kalenteriani liikaa. Olen samaa mieltä. Valo vaikuttaa voimakkaasti mielialaani. f i | 17 massa, että muistan ottaa ne leivät jääkaapista mukaani, Ripsa naurahtaa. Kirjan teko on ollut innostavaa ja motivoivaa. 57-vuotiaalla Ripsalla ei ole ikäkriisiä, mutta hän havahtuu kyllä yhä useammin ajattelemaan elämän lyhyyttä. Yksi kylmä paikka Ripsaa kuitenkin kiehtoo. Saan myös yhä kicksejä esimerkiksi siitä, kun suorassa lähetyksessä tulee yllätyksiä, mutta ne eivät näy katsojille. Tarkoitus on antaa käytännön vinkkejä oman sanoman kirkastamiseen. – Aika moni on todennut, että hyvät ihmissuhteet lisäävät ihmisen onnellisuutta eniten. Se ei ole itsestäänselvyys. – On niin paljon asioita, mitä tehdä, ja maita, jonne matkustaa. VA A TT EE T: M EK KO A N D IA TA / ST O C KM A N N , U LK O IL U A SU C A SA LL .. Ripsa ei kiellä itseltään mitään, sillä elämä on siten helpompaa. Olen ehdottomasti kesäihminen. Kun pulahtaa mereen ympäri vuoden, tulee seurattua vuodenaikoja aivan uudella tavalla. Hän nauttii esimerkiksi lukemisesta, teatterista ja elokuvista sekä matkustaa paljon, mutta aika ei tahdo riittää kaikkeen. Syön, mitä haluan, mutta mietin vähän, mitä haluan. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. . a p u . Nykyään he ehtivät Espanjaan vain pari kertaa vuodessa, mutta jatkossa siellä on tarkoitus viettää enemmän aikaa. Ripsa ja hänen miehensä Pasi ovat olleet yhdessä lähes 30 vuotta. Kaksi vuotta sitten hän löysi lajivalikoimaansa avantouinnin. – Koen olevani onnekas, että olen saanut tehdä yli 30 vuotta merkityksellistä ja mielekästä työtä. Enää Ripsa ei ota kaikkia asioita niin vakavasti kuin ennen eikä kauheasti mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Ripsan ruokavaliossa 80 prosenttia edustaa järkevyyttä, ja hän palaa automaattisesti ruotuun myös herkutteluhetkien jälkeen. Aika tuntuu loppuvan kesken Viime aikoina Ripsan vapaa-aikaa on vienyt kirjaprojekti. Kesällä 2022 hän päätti, että jatkaa luonnonvesissä uintia myös syksyllä ja talvella. – Ihan joka minuutti ei tarvitse olla yhdessä, eikä yhdeltä ihmiseltä voi odottaa kaikkea
18 | A P U t e r v e y s KILPIRAUHANEN KENKKUILEE REETA RINTAMÄKI Suomen endokrinologi yhdistyksen puheenjohtaja, LT, endokrinologian erikoislääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala ASIANTUNTIJA
Jos hormonin tuotanto vähenee tai kiihtyy, puhutaan kilpirauhasen vajaatai liikatoiminnasta. Muut autoimmuunitaudit lisäävät autoimmuunitulehduksen riskiä. Eniten vajaatoimintaa todetaan yli 60-vuotiailla, mutta sairastua voi missä iässä hyvänsä. Se tuottaa kilpirauhashormonia eli tyroksiinia, joka säätelee aineenvaihduntaa monin tavoin. Molemmat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Maarit Vuoristo kuvat Tanja Pellikka, kuvitukseen on käytetty tekoälyä Kilpirauhanen Teema Kilpirauhanen on kaulalla, kurkunpään alapuolella sijaitseva perhosen muotoinen elin. Iäkkäämpien oireet saattavat olla samankaltaisia kuin sydämen. Muitakin syitä on, mutta ne ovat harvinaisempia, sanoo endokrinologian erikoislääkäri Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. – Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat laajaalaisia, moninaisia ja yksilöllisiä. – Nuorilla naisilla voi olla myös kuukautishäiriöitä ja siitä johtuvaa lapsettomuutta. f i | 19 Kilpirauhasen vajaaja liikatoimintaa ei ole aina helppo tunnistaa, sillä niiden oirekirjo on laaja ja epämääräinen. a p u . Vajaatoimintaa sairastaa noin kolme prosenttia ja liikatoimintaa yksi prosentti suomalaisista. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti. Ne nousevat kuitenkin usein esiin, ja siksi voi syntyä virheellinen käsitys, että ne ovat tavallisimpia oireita. Hiustenlähtöä ja painonnousua on vain noin puolella sairastuneista. Ne johtuvat siitä, että kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa. Tyypillisimpiä oireita ovat väsymys, kuiva iho, palelu, silmäluomien turvotus, muistihäiriöt ja ummetus. Ne ovat kilpirauhasen tavallisimmat toimintahäiriöt. – Suomessa vajaatoiminnan eli hypotyreoosin tavallisin syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Vaivat ovat yleensä hyvin hoidettavissa, vaikka liikatoiminnan hoito johtaakin usein vajaatoimintaan. Niitä esiintyy lähes kaikilla
Naisilla voi olla kuukautiskierron häiriöitä ja vanhuksilla eteisvärinää, johon liittyy tihentynyt, epäsäännöl linen sydämen rytmi. Tällöin lääkärin on syytä kar toittaa oireiden mahdolliset muut syyt, kuten diagnosoimattomat sairaudet ja lääkitykset. Jos potilaalla ei ole vastaaineita, tarvittaessa voidaan tehdä hoito kokeilu tyroksiinin ja trijodityroniinin eli T3hormonin yhdistelmähoidolla. Jälkimmäinen lisää tautiin kuuluvien silmäoireiden riskiä. Usein aluksi tarvitaan myös sydämen sykettä rauhoittavaa lääki tystä eli beetasalpaajia. Tosin riskinä on, että liikatoiminta uusii, Reeta Rintamäki sanoo. Liikatoiminnan hoito alkaa tyreostaattilääki tyksellä, joka vähentää kilpirauhashormonin tuotantoa. Elimistö ei pärjää ilman kumpaakaan. Sen sijaan yksittäisen kyh myn liikatuotannon syytä ei täysin tunneta, Reeta Rintamäki kertoo. Oireiden laajan kirjon vuoksi kilpirauhasen vajaa tai liikatoi mintaa ei ole aina helppo tunnis taa. Kun tilanne on tasaantunut, pääte tään jatkohoidosta. Tyypillisiä oireita ovat hikoilu, väsymys, lihasheikkous, käsien tärinä, sydämen tykyttely sekä painonlasku tai ainakin vatsan vilkastunut toiminta. – Kilpirauhasen kyhmyt ovat struumassa hyvänlaatuisia. Toinen vaihtoehto on radiojo dihoito, jossa radioaktiivista jodia KUN VAJAATAI LIIKATOIMINTA ON TODETTU, HOITO ALKAA VÄLITTÖMÄSTI.. Hoito on elinikäinen, koska elimistö ei tuota enää kilpirauhashormonia. Joillakin ikä ihmisillä oireita ei ole lainkaan, tai ne ovat hyvin vähäisiä. – Lisäksi voi olla Basedowin taudin silmäoireita, kuten hiekan tunne silmässä sekä liike tai sil mien takainen kipu. 20 | A P U t e r v e y s vajaatoiminnassa tai dementiassa. Se on auto immuunisairaus, johon kuuluvat kilpirauhasen toimintahäiriö ja silmäoireyhtymä. Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi johtuu yleensä Basedowin taudista. Leikkaushoitoa harkitaan, jos kyhmyt kasvavat koko ajan ja oireilevat – vaikka ne eivät tuottaisi liikaa kilpirauhashormonia. Toisaalta kilpirauhaskoe on tavallisimpia perustutkimuksia, joihin lääkärit lähettävät esi merkiksi voimakkaan väsymyk sen vuoksi tai selvitellessään epämääräisiä oireita, jotka voi vat liittyä moniin eri sairauksiin. – Joillakin Basedowin tautia sairastavilla riittää, että tyreostaattihoitoa jatketaan noin puolitoista vuotta. Esimerkiksi jot kin sairaudet, kuten keliakia, voivat vaikuttaa tyroksiinin annostukseen, jos sen imeytyminen huononee, Rintamäki sanoo. Tätä lääkitystä käyttää Suomessa yli 300 000 hen kilöä. Kilpirauhasen liikatoiminnassa oireet johtuvat aineenvaihdunnan kiihtymisestä. – Tyroksiinihoito on samanlaista kuin insuliini hoito diabetesta sairastavalla. – Lääkkeen annostus on yksilöllinen, ja sitä sää dellään verikoearvojen perusteella. Toisinaan vajaatoiminnan parhaalla mahdolli sella tyroksiinihoidolla ei kuitenkaan saavuteta riittävän hyvää hoitotasapainoa, vaan potilaalle jää edelleen oireita. – Muitakin syitä voi joskus olla. Perimä altistaa Basedowin taudille, ja sen voivat laukaista stressi sekä tupakointi. Raskauden aikana tyroksiinin tarve lisääntyy ja annosta on nostettava. Suuri kilpirauhanen voi näkyä ulospäin. Siihen sairas tutaan usein jo 30–40vuotiaana. Valtaosa poti laista paranee täysin oireettomiksi. Silloin kilpirauhasessa on kyhmy tai kyhmyjä, jotka erittävät liikaa kilpirauhashormonia. – Kilpirauhasen vajaa ja liika toiminta voidaan todeta tai pois sulkea yksinkertaisella verikokeella terveyskeskuksessa. Silmät voivat alkaa pullottaa. Vajaatoiminnassa se tarkoittaa hormonikorvaushoitoa eli tyroksiinitabletteja, joita otetaan kerran päivässä, yleensä aamuisin. Liika toiminta voi sammua sen aikana, ja osalla lääkitys voi daan lopettaa. Kun vajaa tai liikatoiminta on todettu, hoito alkaa välittömästi. Tyroksiinin ansiosta vajaatoiminnan oireet alkavat yleensä lievittyä nopeasti. Muita tutkimuksia ei tarvita, Reeta Rintamäki sanoo. – Toinen syy liikatoimintaan voi olla struuma. Jos kyhmyjä on paljon, liikatuotannon laukaisija voi olla yhtäkkinen runsas jodin saanti esimerkiksi varjoainekuvauksessa. Struumassa kilpirauhanen voi kasvaa kook kaaksi ja aiheuttaa kaulan alueelle paineen tun netta. Kun oikea annos on löytynyt, se ei yleensä muutu, jos paino pysyy entisellään
– Hoitoon kuluu aina tupakoinnin lopettami nen, sillä sen jatkaminen heikentää selvästi silmä sairauden hoitotulosta. f i | 21 Teema otetaan suun kautta. Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon käytetty radiojodihoito ei myöskään lisää syöpäriskiä. Sen ei ole todettu aiheutta van haittoja. Leik kaus on vaihtoehto myös silloin, kun liikatoiminta uusiutuu, mutta radiojodia ei voida antaa. Radiojodia ei voi myöskään käyttää raskau den tai imetyksen aikana tai jos potilaalla on Base dowin taudin aiheuttamia vakavia silmä oireita. Se kertyy kilpirauhaseen ja tuhoaa siellä soluja, jolloin liikatoiminta lakkaa. Mahdollisia silmäoireita hoidetaan jaksoittai silla suurilla kortisoniannoksilla. – Kun kilpirauhanen leikataan pois, liikatoi minta kääntyy automaattisesti vajaatoiminnaksi. Useimmiten kyse on kuitenkin hyvänlaatuisesta muutoksesta. + Useimmissa tapauksissa kilpirauhassyövän aiheuttajaa ei tiedetä. Terveellinen ruokavalio, painonhallinta, liikunta, riittävä uni ja tupakoi mattomuus lisäävät yleistä hyvinvointia ja ter veyttä. Perushoito on leikkaus, jossa kilpirauhanen poistetaan mahdollisimman tarkasti. Seuranta on aluksi tiheää, mutta ajan mittaan seu rantakäyntien välit pitenevät. Kolmas mahdollisuus on leikkaus, jossa kilpi rauhanen poistetaan. Myös radiojodihoidon jälkeen kehittyy usein vajaatoiminta. + Suomessa todetaan hieman yli 500 kilpirauhasen syöpää vuodessa. a p u . Sen jälkeen annetaan tarvittaessa vielä radiojodihoito, jonka tavoitteena on tuhota kaulalle jäänyt kilpirauhaskudos. Tunnetuin riskitekijä on aiemmin kaulan alueelle annettu sädehoito tai muu altistuminen voimakkaalle säteilylle. Tällä aloitetaan tyroksiinihoito. Joskus vajaa tai liikatoiminnan saaminen hyvään hoitotasapainoon voi viedä aikaa. Kilpirauhasen poistosta seuraa kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan tyroksiinillä. L Ä H D E : T E R V E Y S K I R J A S T O . – Elintavoilla ei voi liioin hoitaa näitä sairauksia, mutta ne tukevat hoitoa. + Tavallisesti kilpirauhassyöpä on hyvin hoidettavissa. Siksi kaulan alueen patit ovat aina syy mennä lääkäriin. Hoidon onnistumista seurataan säännöllisesti. + Kilpirauhassyöpä näkyy yleensä kilpirauhasen seudun kovana, aristamattomana kyhmynä. Leikkausta käytetään, kun rauhanen on huomattavasti suurentunut. Mitä paremmassa kunnossa on henkisesti ja fyysisesti, sitä paremmin pärjää vajaa tai liika toiminnan kanssa, Reeta Rintamäki sanoo. Reeta Rintamäen mukaan jokaiselle löytyy kuitenkin yleensä sopiva hoito, jos vain potilas itse on sitou tunut siihen. Joillekin myös radiojodikapselin nieleminen voi tuottaa vaikeuksia. – Kun tauti saadaan tasapainoon, ihminen jak saa taas työelämässä ja selviää arjesta hyvin. Elintavoillaan vajaa tai liikatoiminnan syntyyn ei voi juuri vaikuttaa – tosin se tiedetään, että tupakoinnilla on merkitystä Basedowin taudin synnyssä. Se on aina hoidon tavoitteena, olipa hoitomuoto mikä hyvänsä. Määrä on lisääntymään päin. Tyreostaattihoidossa lääkkeen annostus pidetään riittävän pienenä, mikä estää luiskahtamista vajaatoiminnan puolelle. – Hoidon jälkeen on vältettävä jonkin aikaa kontakteja pieniin lapsiin, ja siksi hoito ei sovi kai kille. Joskus harvoin kilpirauhassyöpään voi liittyä perinnöllinen alttius. Naisilla syöpää esiintyy 2–4 kertaa enemmän kuin miehillä. F I .. Sairauslomaa voidaan tarvita hoidon alkaessa, jos oireet ovat niin vaikeat, että ne vaikuttavat toi minta ja työkykyyn. Radiojodihoito on turvallista, sillä elimistön säde rasitus on hyvin pieni. Vain noin viisi prosenttia kilpirauhasen kasvaimista on syövän aiheuttamia. KILPIRAUHASSYÖVÄN HOITO AIHEUTTAA VAJAATOIMINNAN + Kilpirauhasen vajaaja liikatoiminta eivät voi johtaa kilpirauhasen syöpään
– Kukaan ei ollut aikaisemmin kiin nittänyt struumaan huomiota, vaikka se näkyi selvästi. Tämä totesi heti kättelyssä, että Johannan kaulalla oli iso struuma. Kilpirauhasen liikatoiminnan syyksi paljastui Basedowin tauti. – Stressi oli kova, enkä saanut öisin nukutuksi. Se lohdutti ja rohkaisi. Johanna sai jälkikäteen tietää, että hänen suvussaan oli muitakin kil pirauhaspotilaita. Johannasta tuntui, ettei hän ymmärtänyt luke maansa, kun hän valmistautui lääke lupatenttiin. Hän sanoi, että älä huoli, seuraavana kesänä tauti on vain muisto. – Olen vain ja hengittelen, hän sanoo.. Sitä ennen kirurgi piirsi Johannalle kuvan perhosesta, jota kilpirauhanen muistuttaa. Ne olivat kuivat ja tulehtuivat herkästi. Se oli pakko leikata. Leikkauksen jälkeen liikatoiminta muuttui vajaatoiminnaksi. 22 | A P U t e r v e y s Ylikierroksilta aliteholle KILPIRAUHASEN LIIK ATOIMINTA KOET TELI JOHANNA YLILUOMAN TERVEY T TÄ RAJUSTI. Lääkehoito piti aloittaa heti. VALITETTAVASTI JOHANNAN tauti osoittautui vaikeahoitoiseksi. Hän kuitenkin varasi ajan vasta kesällä, koska oli masennuksen takia lamaantunut. – Valitin oireistani työterveydessä monta kertaa. Marraskuussa hänellä oli aika endokrinologian erikoislääkä rille. Olin han jo päässyt hoitoon. Lisäksi silmät oirehtivat. Kilpirauhas arvoni olivat aivan mittaamattomat. Vointi kuitenkin Johanna Yliluoma rauhoittuu metsässä joko luonnon ääniä tai lempimusiikkiaan kuunnellen. Silmät myös punoittivat ja olivat alkaneet pul lottaa. Johannalla todettiin vaikea masen nus. LEIKK AUKSEN ANSIOSTA VOINTI PARANI, MUT TA SEN MUK ANA TULI KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA. Lopulta olin ihan tööt tööt, ja minut kiikutettiin Lapin keskus sairaalan päivystykseen. Laihduin rajusti, ja hiukset lähtivät päästä tuppoina, hän kertoo. Olin kuitenkin huojentunut, kun kuulin, että kilpirauhanen poistet taisiin. Tätä on ollut vaikea ymmärtää. – Lääkäri soitti minulle saman tien, vaikka oli viikonloppu. Hän lupasi tehdä par haansa. Aivotoimintakin sakkasi. Hän koki kulkevansa sumussa, ja mieliala painui miinukselle. Maarit Vuoristo kuva Kaisa Sirén K evättalvi 2022 oli rovanie meläiselle Johanna Yliluomalle, 61, rankka. Lääki tystä säädettiin koko ajan, mutta vointi ei parantunut. Se ei kuitenkaan selittänyt kaikkia oireita, joten hän sai lähetteen veri kokeisiin. Eihän sitä keskiajalla eletty. Hän joutui kiusatuksi työssään lähihoitajana, ja saman aikaisesti huhki Airbnbmajoittajana. Se on autoimmuunisairaus, johon kuuluu kil pirauhasen toimintahäiriön lisäksi sil mäoireita. – Kun Basedowin tauti selvisi oireit teni syyksi, työterveyslääkäri lohdutti, että olin onnellisessa asemassa. – Luotin, että hän osaisi hommansa. Sen vuoksi Johanna tarvitsee loppuelämänsä hor monikorvaushoitoa. Jospa kärsimykseni loppuisivat siihen. Leikkaus tehtiin tammikuussa 2023. Tautiin liittyy perinnöllinen alttius
a p u . – En ole enää sopiva lähihoitajan työ hön. Johannalla myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on osoittautunut hankalaksi. Hän ei halua kuormittaa puo lisoaan ja lapsiaan ongelmillaan yhtään enempää. – Olin myös kaiken kokemani jälkeen psyykkisesti hauras, mutta en tuolloin älynnyt hakea keskusteluapua. Hän vaihtoi uuteen työpaikkaan, jossa oli kuitenkin sisäilmaongelmia. – Päristelen yhä pinnalla ja kohta saan siivet. – Putoan herkästi syviin vesiin. Johanna uskoo, että hän pystyy vielä vaikka mihin, kunhan saa terapian avulla elämänilonsa ja rohkeutensa takaisin. Menetin liikaa voimia, kun laih duin sairauden vuoksi. Tosin silmät oireilivat kortisoni hoidosta huolimatta herkästi. Vaikka olen nyt normaalipainoinen, lihasmassaa on liian vähän. JOHANNA ON ANONUT ja hakenut terapiaa. Rakastan jutella ja etenkin kehua muita. Johanna on kaiken kokemansa ansiosta ymmärtänyt, etteivät suuret kaan mullistukset merkitse loppua, vaan ne voivat olla uusia alkuja. Ne pahen sivat silmäoireita niin, että Johanna joutui jättämään työn. Sil loin haen voimaa musiikista ja luon nosta: painun metsään kuulokkeet kor villa ja rauhoitun olemalla yksin. – Olen myös löytänyt Facebookin vertaistukiryhmät. Teema ”MUISTONA KULKEMASTANI MATKASTA MINULLA ON HYMYILEVÄ ARPI KAULASSANI.”. f i | 23 parani hienosti, ja myös arki alkoi pelata. Vain yksi hoitaja kyseli, miten jaksoin henkisesti. Ensin on kuitenkin saatava pää koppa kuntoon. Sopivaa lääkeannosta hae taan koko ajan. . Minun on keksittävä jotain muuta. Johanna yritti palata entiseen työ hönsä, mutta siitä ei tullut mitään. Ne ovat ihan paras paikka jakaa kuulumisia, purkaa tun toja ja saada hyviä neuvoja. Masennustaipumuksensa vuoksi Johannalla on lisäksi käytössä mielialaa tasaava lääke. Haaveeni liittyvät matkailu alaan. Toi saalta lataan akkujani ihmisten parissa. Sitä ei myöskään minulle tarjottu. Muistona kulkemastani matkasta minulla on hymyilevä arpi kaulassani
24 | A P U t e r v e y s MAIJAN 24 h Uni Aamutoimet Työaika Vapaa-aika
| R E N T O I L U A Kuulun kirjapiiriin, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Nykyään Pokémonit ovat mukana niin aamiaisella, paperitöiden lomassa kuin kävelylenkeilläkin. Olen pelannut Pokémon GO mobiilipeliä yli seitsemän vuotta. Jos ihmiset saisivat vaivoihinsa oikean hoidon, vähenisi monen lääkkeen ja sairaslomien tarve. f i | 25 Gynekologi Maija Kajan alkoi pelata Pokémon GO -mobiilipeliä seitsemän vuotta sitten, jotta saisi enemmän liikuntaa. Päivä 1 2 . 1 1 . Lounasta en yleensä onnistu syömään työpäivinä lainkaan, mutta juon maito kahvia ja saatan syödä evässalaattia. Tanssikaveria en ole vielä löytänyt. On palkitsevaa, kun pystyn aut tamaan ihmisiä. 2 4 . Aamu 8 . Saatan ajaa raitiovaunulla jonnekin ja kävellä takai sin pelaten. Varmistan myös, että munia on hautumassa. 3 | A A M U T O I M E T Olen hirveän aamuuninen. Aamupalaksi syön marjoja ja rasvatonta jugurttia ja juon ison kul hollisen kauramaitokahvia. Gyneko logiaan kuuluu koko naisen elinkaari: raskaus, synnytysten hoito, lapsetto muus, vaihdevuodet ja hormonaaliset vaivat. Aamupalalla kuuntelen radiosta Muistojen Bulevardi musiikki ohjelmaa. – 1 8 . On ikävää, että lounas jää usein väliin, mutta elimistöni on tottunut siihen. | Y Ö P U U L L E Nukun yleensä noin kahdeksan tunnin yöunet, vaikka menen nukkumaan vasta puoliltaöin. Ulla Orakuva Riina Peuhu Ilta 2 . Illallisella syön runsaasti kasvik sia ja mieluusti kalaa ja juon viiniä. Samalla syötän kävelykaveri Pokémonia ja kutitan sitä. Moni vastaan otolleni tullut on kertonut käyneensä jo usealla lääkärillä saamatta apua. Pidän työstäni paljon, koska se on niin monipuolista. Olemme laatineet muutaman innok kaan kanssa kansalaisaloitteen, jossa vaadimme julkiseen terveydenhuol toon vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamista hyvinvointialueille. | V A S T A A N O T T O J A Työpäiväni alkaa yleensä kello 11 poti laiden vastaanotoilla. a p u . Joskus teen matkoja viinitiloille. – 2 3 . Rakastan meressä uimista Suomessa. Myös musiikki on tärkeä osa jokaista päivääni, eniten kuuntelen klassista musiikkia ja jazzia. Asun Tampereella, joten seuraan tietysti myös jääkiekkoa. Olen ollut pitkään viiniharrastaja. 1 7 . Mobiilipeli liikuttaa päivittäin ”ILLALLISELLA SYÖN MIELESTÄNI TERVEELLISESTI, MUTTA LIIKAA.” Näin elän. Minun on vai kea päästä nukkumaan ennen puolta yötä ja lähes mahdotonta nousta ennen kahdeksaa. | T Ö I T Ä Potilasvastaanottojen jälkeen käyn paperitöiden lomassa virtuaalisella Pokémonsalilla taistelemassa. Mie lestäni vaihdevuosioireita ei osata hoi taa kunnolla. | I L L A L L I N E N Illalliseksi syön usein lähikaupan val misruokaa. – 1 6 . Vii niyhteyshenkilöni tuo Suomeen viinejä ja järjestää viiniillallisia. Illallisella syön mielestäni terveellisesti, mutta liikaa. Sen vuoksi minulla on painoongelma. Työasiat vievät suuren osan ajastani, koska työskentelen myös joka toinen viikonloppu. Innostuin pelaamaan Pokémon GOta juuri liikunnan vuoksi. – 1 . Mansikoita syön silloinkin, kun ei ole mansikka aika. Helsingin vastaan otoillani pystyn ottamaan vastaan myös uusia potilaita. Kerran eräs vaimoaan odottanut aviomies sanoi minulle: ”Kiitos, hoitosi ansiosta olen saanut vaimoni takaisin”. Espanjalaisista mansikoista tulee kyllä huono omatunto, koska niiden kasvatukseen tuhlataan maan vähiä vesivaroja. Haluaisin myös tanssia ja treenata enemmän lihaskun toa esimerkiksi salilla. Työpäivän jälkeen lähden Pokémonkävelylle. Luemme saman kirjan, josta keskustelemme. Joskus teen ystävieni kanssa illallisen. Oura älysormukseni huomautteleekin jatku vasti unen ajoituksesta. Hormonaalisiin muutok siin liittyviä oireita on myös miehillä. Työskentelen ammatinharjoittajana Tampereen Uudessa Gynekologiakeskuksessa ja viikonloppuisin Helsingin Pihlajalin nan Dextrassa. Silloin on hienoa, kun voin auttaa. Joskus lähden kotiin jo kello 16, mutta toisinaan vasta kello 22. Yksi ystäväni metsäs tää, ja häneltä saan esimerkiksi peuran lihaa. Työ päivääni kuuluu myös aktivismia
26 | A P U t e r v e y s Syväaivostimulaattori vei Sauli Ruuskaselta Parkinsonin taudin oireet lähes täysin. Sähköpotkulaudalla pääsee! Maarit Vuoristo kuvat Jonna Nygård ”Parkinson ei määritä minua”. Hoidon vuoksi puhuminen takkuaa ja liikkuminen on raskasta, mutta Sauli ei ole jämähtänyt kotiin
Näin varmistetaan, että kyse on varmasti Parkinsonin taudista eikä Parkinson ”DIAGNOOSIN JÄLKEEN JÄIN TYHJÄN PÄÄLLE. Seuraavana vuonna Sauli muutti Vaasaan siellä asuvan naisen perässä. Tämä sanoi heti kättelyssä, että Sauli sairasti Parkinsonin tautia. Selkä saatiin kuntoon, mutta Parkinsonin taudin oireet alkoivat pahentua. Soveltuvuus hoitoon harkitaan tarkkaan. En kerta kaikkiaan pystynyt liikkumaan. Ääneni muuttui äkisti hiljaisemmaksi. – Hän totesi sen kuin olisi säästä puhunut. Istuin tuntikausia huonossa asennossa silloisen kotikaupunkini Jyväskylän yliopiston kirjastossa, Sauli, 59, kertoo. Minulla ei ollut tukihenkilöä, jonka kanssa olisin voinut asiasta keskustella. Yhtäkkiä haarniska päällä Vauhdikasta alkua seurasi varsin rankka vauvaarki. MINULLA EI OLLUT TUKIHENKILÖÄ, JONKA KANSSA OLISIN VOINUT KESKUSTELLA.” Elämä kantaa. – Söin avioeron aikana mielialalääkkeitä. Tämän vuoksi Sauli saatteli vaimonsa ja pienen poikansa joka ilta turvakotiin, jossa heistä voitiin huolehtia öisin. Kahden lapsen isä oli vasta 45-vuotias. Lääkehoidosta huolimatta hänellä oli usein äkillisiä tilan vaihteluita, jolloin oireet lisääntyivät yhdessä hetkessä voimakkaasti. Perhe olisi tarvinnut ympärivuorokautista apua, mutta kesällä apua oli tarjolla vain päiväsaikaan. Sauli kuitenkin jäi kaupunkiin, koska oli saanut mieluisan työpaikan Vaasan yliopiston viestinnän laitokselta. Mukaan tuli myös voimakas väsymys. Hoidossa aivoihin asetetaan elektrodit, joihin johdettu sähkövirta lievittää Parkinsonin taudin oireita. Se tuntui tyrmäävältä. Uusi suhde osoittautui pian katastrofiksi ja päättyi omaan mahdottomuuteensa. Sauli muistelee, että sai heti lievän lääkityksen helpottamaan oireita. Kahta vuotta myöhemmin tapasin nykyisen vaimoni, ja saimme melkein heti yhteisen lapsen. Keväällä hänen avioliittonsa päättyi eroon, ja syksyllä hänellä todettiin Parkinsonin tauti. Aiemmin minulla oli ollut jonkinlaista liikkeiden hidastumista ja hartiasärkyä, mutta olin yhdistänyt ne väitöskirjan tekoon. Syksymmällä vaimon kivut hellittivät, ja arki alkoi pyöriä normaalisti. Ne toivat pintaan vapinan, joka oli samankaltaista kuin Parkinsonin taudissa. Työterveyslääkäri lähetti hänet neurologille. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinaa, yleistä liikkumisen hidastumista ja lihasjäykkyyttä sekä lukuisia muita oireita. Minusta tuntui kuin päälläni olisi ollut haarniska. Seuraavat vuodet sujuivat hyvin, mutta sitten Saulin selkä kipeytyi. – Sain elämästä pikkuhiljaa uuden otteen. Saulin lihakset jäykistyivät, liikkeet hidastuivat ja käsien vapina lisääntyi. f i | 27 V uosi 2010 oli vaasalaiselle Sauli Ruuskaselle käänteentekevä. a p u . – Diagnoosin jälkeen jäin tyhjän päälle. Hoitovaste on yleensä hyvä, mutta syväaivostimulaattori ei paranna tautia eikä estä sen etenemistä. – Tilan vaihteluiden vuoksi työnteko, esimerkiksi luennointi, kävi stressaavaksi. Hänellä todettiin selkärangan hermokanavan ahtauma. – Itse en oman sairauteni takia jaksanut valvoa öitä. Saulin puoliso kärsi synnytyksen jälkeen selän välilevyn pullistumasta eikä kyennyt kivuiltaan hoitamaan lasta. Olihan se silti hullu järjestely, joka ei ollut oikein sen paremmin meitä kuin turvakotipaikkaa tarvitsevia kohtaan. Koska tilan vaihtelut haittasivat suuresti elämää, Saulille ehdotettiin lääkkeiden rinnalle syväaivostimulaatiota. Se leikattiin vuonna 2017. Tammikuussa hän väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Yksi vaatimus on, että Parkinsonin taudin oireiden pitää reagoida levodopaan, joka on keskeisin lääke sairauden hoidossa
Parkinson-lääkkeet tehoavat niihin vain vähän tai eivät lainkaan. Parhaiten toimivien säätöjen löytäminen voi joskus viedä vuosiakin. Aluksi seurannassa piti käydä tiheästi, koska syväaivostimulaattoria joudutaan säätämään useita kertoja. Harrastin ennen vaeltamista ”TÄYTYY MYÖNTÄÄ, ETTÄ PUHUMINEN ON PERSEESTÄ. H-hetkellä en enää pelännyt, vaan luotin, että olin hyvissä käsissä. Minun ei olisi pitänyt kivuta rattiin, sillä paranemisprosessi oli yhä kesken. Aiemmin se tehtiin pääosin hereillä paikallispuudutuksessa. Kun säädöt saatiin kohdalleen, oloni alkoi välittömästi parantua. Hän toipui muutaman päivän sairaalassa ja palasi kotiin Vaasaan lääkärin puhelinnumero taskussaan. Voin hyvin myös psyykkisesti. Siksi ohjelmointi meni pieleen. Leikkauksesta seurasi kuitenkin myös haittavaikutuksia. Tämä virtalähde yhdistetään kahden ihonalaisen johdon avulla elektrodeihin. Akku ladataan induktiotekniikalla ”nahan läpi”. Hän olisi voinut soittaa siihen milloin vain. Kirurgi kirjoitti Saulin sairaustietoihin ”ei näkyviä Parkinsonin oireita”. Tästä Sauli saa kiittää kenties sitä, että hän on aina ollut liikunnallinen. Hän oli kuitenkin suostuvainen toimenpiteeseen, koska se lupasi hyvää. – Liikkumisen ongelmat vaikeuttavat elämää paljon enemmän. Eteenpäin sähköpotkulaudalla Akun vaihdon jälkeen Saulin vointi oli viikon ajan hyvin huono. Tasapainoongelmia hänellä ei onneksi ole. – Edellinen akku oli ollut niin lopussa, että siitä ei pystytty katsomaan vanhoja säätöjä. En kärsi yksinäisyydestä enkä ole masentunut. Sauli valitsisi – ehkä hieman yllättäen – liikkumisen. Syväaivostimulaatioleikkauksessa neurokirurgi poraa kalloon kaksi pientä reikää, joiden kautta elektrodit ohjataan oikeaan paikkaan turvallista reittiä. Hoitajan piti pitää minut kiinni penkissä. – Kun heräsin nukutuksesta, olin ihan pihalla. Elektrodien lisäksi leikkauksessa asetetaan pulssigeneraattori eli akku ihon alle rintakehän alueelle. Leikkausvaste näytti heti erinomaiselta. Täytyy silti myöntää, että puhuminen on perseestä. Neurokirurgi kauhistui, koska aivojani oli vasta leikelty. Saulin 10-vuotias poika on kysynyt isältään, poistaisiko tämä mieluummin puhumisen vai liikkumisen vaikeudet, jos saisi valita. Ottaa voimille, kun en saa ääntäni kuuluviin. Saulin puhe on muuttunut epäselväksi ja kävely vaikeutunut. – Vähän liiankin hyväksi siinä mielessä, että ajoin itse ensimmäiselle seurantakäynnille Tampereelle. Ensimmäinen kysymykseni kuului, olenko Suomessa. Ne ovat harvinaisempia tauteja, joihin liittyy tyypillisten Parkinson-oireiden lisäksi muita oireita. Syväaivostimulaattori on vienyt minulta vapinan lähes täysin. Vaativa operaatio kesti useita tunteja. – Reagoimistani testattiin antamalla levodopaa sairaalan osastolla kolminkertainen määrä normaaliin verrattuna. Siksi en käy mielelläni edes kaupassa, vaan se on vaimon heiniä. Myös akku vaatii vaihtamista aika ajoin. Jos niissä olisi ilmennyt esimerkiksi dementian merkkejä, en olisi soveltunut hoitoon. – Olin ensimmäisiä potilaita, joilla leikkaus tehtiin kokonaan nukutuksessa. Makasin leikkauspöydällä, kun piuhat irrotettiin vanhasta akusta. 28 | A P U t e r v e y s plus -sairauksista. Sellainen hän on edelleen, mutta jalkojen alla on pyörät, kun hän tahtoo päästä sataa metriä pitemmälle.. Toukokuussa 2018 Sauli makasi leikkauspöydällä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. – Minulla akku piti vaihtaa kolmen vuoden paikkeilla. Saulin mukaan lataamisen voi tehdä helposti vaikka televisiota katsellessa. Hänen oli palattava sairaalaan. Nykyään Saulilla on itse ladattava akku, joka voi kestää käytössä jopa 25 vuotta. Kaksi pientä reikää kalloon Leikkaus jännitti Saulia kovasti, koska siinä ”ronkitaan päätä”. Sauli ei ole kuitenkaan jämähtänyt kodin seinien sisään, vaan liikkuu ulkona polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla. Lisäksi kävin neuropsykologisissa testeistä. Siksi olen välillä puhumatta. Vapina alkoi välittömästi. Se oli hurja kokemus. – Leikkaukseen kannatti ehdottomasti mennä. Lieviä tilan vaihteluita tulee yhä, mutta ne eivät varsinaisesti haittaa arkea. – Jaksan kävellä yhteen soittoon sata metriä enkä aina sitäkään. – Fyysinen kuntoni on Parkinsonista huolimatta aika hyvä. Tarvetta ei kuitenkaan ollut, sillä Sauli tunsi olonsa todella hyväksi. OTTAA VOIMILLE, KUN EN SAA ÄÄNTÄNI KUULUVIIN.” Sauli Ruuskanen on ollut liikunnallinen koko ikänsä. Aivoalueita elektrodien ympärillä ärsytetään jatkuvalla sähköstimulaatiolla
f i | 29. a p u
– Silloin saatan vaihtaa kuulumisia Facebookin Elämää Parkinsonin kanssa -ryhmäläisten kanssa. 30 | A P U t e r v e y s kesät talvet, mutta siitä olen joutunut luopumaan. Mitä hän tekisi ja missä olisi. . Ei se miestä luonteeltaan toiseksi muuta. Pohdimme vaimon kanssa, että yhteiset vuotemme ovat olleet täyttä elämää, eivät sinnittelyä. Jos oireet voimistuvat ja olo huononee, syväaivostimulaattoria voidaan säätää uudestaan. Kukaan ei voi ennustaa, miten tauti käyttäytyy tulevaisuudessa. – Perhe on tärkein voimanlähteeni ja ilon aiheeni. En silti tiedä, onko sairaudessa mitään hyvää ja jalostavaa. Olen saanut sen kautta paljon hyödyllistä tietoa. Hänen päivänsä täyttyvät muun muassa kirjoittamisesta, lukemisesta, ruoanlaitosta ja pyörälenkeistä. Käytettävissä on useita eri tavalla vaikuttavia lääkkeitä, jotka valitaan yksilöllisesti iän, taudin vaikeusasteen ja muiden sairauksien mukaan. Sairaus on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla. Lääkkeistä tehokkain on levodopa. + Diagnoosi voidaan tehdä ilman laboratoriotai kuvantamistutkimuksia, sillä verikokeilla ei voida todentaa Parkinsonin taudille tyypillisiä muutoksia. Sauli tunnustaa, että katkeruuden pilkahduksia tulee ja menee. Myös lääkitystä voidaan rukata. Suomessa Parkinsonia sairastaa noin yksi prosentti yli 60-vuotiaista. Elämää tässä ja nyt Autoa Sauli ajaa edelleen. ”OLEN JOUTUNUT HYVÄKSYMÄÄN, ETTÄ MINULLE TAPAHTUU ASIOITA, JOILLE EN VOI MITÄÄN.”. Hoidon aloituksen suunnittelee yleensä neurologi. Sairauden etenemiseen ei voida vaikuttaa elintavoilla, mutta sen haittoja voidaan vähentää säännöllisellä liikunnalla. Työelämän Sauli jätti kuusi vuotta sitten. Eräs neurologi sanoi minulle, että vaikka Parkinsonin tautia ei voida parantaa, siihen voidaan vaikuttaa lääkkeillä. + Tauti alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä, mutta joskus jo aiemmin. + Parkinsonissa on kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Parkinson ei määritä minua ihmisenä, vaan olen paljon muutakin. Noin 20 prosentilla potilaista on Parkinsonin tautia sairastavia sukulaisia, mutta tauti varsinaisesti periytyy vain hyvin harvoin. Parkinson on tehnyt minusta nöyrän – olen joutunut hyväksymään, että minulle tapahtuu asioita, joille en voi mitään. Osaan olla kiitollinen, etten sairastunut johonkin sellaiseen. Kaikkiin neurologisiin sairauksiin, kuten ALSiin, ei voida. – Olen oppinut elämään tässä ja nyt enkä murehdi tulevaa. Ryhmässä käydään monenlaista keskustelua taudista, lääkityksestä ja lääkäreistä. + Jos tablettilääkitys ei korjaa liikeoireita riittävästi, harkitaan rinnalle syväaivostimulaattoria (DBS) tai suolensisäistä levodopan annostelua eli levodopainfuusiota. Ne alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Sairauteen saattaa liittyä myös unija muisti häiriöitä, uupumusta, ajatustoiminnan hidastumista ja masennusta. Silti aika käy välillä pitkäksi, kun vaimo on töissä ja poika koulussa. MIEHILLÄ HIEMAN YLEISEMPI + Parkinsonin tauti johtuu aivojen syvien osien tyvitumakealueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. L Ä H T E E T: T E R V E Y S K Y L A . F I J A T E R V E Y S K I R J A S T O . Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi. Myös punttisalitreeni on vähentynyt, koska palautuminen kestää pirun pitkään. Hän sanoo joskus miettivänsä, miltä elämä näyttäisi ilman Parkinsonia. Se johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen. – Ennen minulle oli selvä peli, miten elämä eletään. Lisäksi hajuaisti voi heikentyä, puheentuotto vaikeutua tai nieleminen hankaloitua. F I . Sähköpotkulauta kulkee matkassa mukana, jotta hän pysyy määränpäässä vaimon ja pojan perässä. + Taudin edetessä voi ilmetä myös autonomisen hermoston oireita, kuten äkillistä verenpaineen vaihtelua, ummetusta, hikoilua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja impotenssia
Helppo käyttää: 1-2 rkl lasilliseen vettä. Juoma sisältää runsaasti L+ -maitohappoa ja sen sisältämä kalsium edistää ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa. Katso juomareseptejä: vogel.fi molkosan_aputerveys.indd 1 molkosan_aputerveys.indd 1 15.7.2024 10.49 15.7.2024 10.49. Malja hyvinvoivalle vatsalle! Molkosan Fruit® on raikas maitohappokäytetty heratiiviste, joka sopii vatsaa hellivänä juomana niin päivittäisessä arjessa, lomareissuilla kuin grilliruokienkin äärellä
Kipu on aivojen tapa ilmoittaa, että nyt pitää höllätä. Keho on lähettänyt hätähuudon: pysähdy hyvä ihminen ja hengitä. Kun kipu tulee tie toisuuteen, aivot ovat kokeneet tilan teen uhkaavaksi. Niistä 90 prosenttia on epäspesifejä, eli niille ei löydy selkeää syytä. Aikuisista 80 prosenttia kokee alaselkäkipuja elämänsä aikana. Oireilu lievittyy usein yksinkertaisilla konsteilla. Kysymykseen voisi vastata, että piti. Stressaantuneena pyykkejä riuhtovan ihmisen aivot ovat jo valmiiksi hälytystilassa ja reagoivat siksi herkemmin. – Osasyy oireiluun voi olla elämän kuormittaviin tekijöihin liittyvä stressi, sanoo kivun hoitoon perehtynyt psyko fyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki. 32 | A P U t e r v e y s Paukohtaako selkä aina, kun elämässä on stressiä ja haipakkaa. Se on aivoille selvä merkki olla tarkkana.. – Stressaantuneen ihmisen keho on taistele tai pakene tilassa. Tutkimuksissa on havaittu, että tyy tymättömyys ja kielteinen suhtautumi nen omaan työhön sekä työstressi altis tavat selkävaivoille ja niiden pitkittymi selle. Pitikö selänkin paukahtaa juuri nyt. Ei ole sattumaa, että keho alkaa oirehtia kuormittavassa elämäntilanteessa. Yhdelle tulee päänsärkyä, ja toisella vanha lonkkavaiva herää henkiin, mutta monella erityisen alttiina on ala selkä. Jännittynyt lihas ei toimi joustavasti ja voi olla alttiimpi mene mään suojakramppiin, josta seuraa kipua. Tämä ei ole sattumaa. Silloin aivot tulkitsevat herkästi pienenkin horjah duksen tai kumartumisen uhkaavaksi ja laittavat varmuuden vuoksi kipujär jestelmän päälle. Stressi ja kiireen tunne kiristävät kehoa leukaluista alasel kään. Moni puree hampaitaan yhteen ja nostaa tiedostamattaan har tioita korviin. Kipu on suojameka nismimme, Karita Palomäki selittää. Kun kiskot viimeisillä voi millasi pyykkejä pesukoneesta, ala selässä tuntuu kamala vihlaisu. YMMÄRTÄÄKSEEN STRESSIN ja sel käkivun yhteyttä on ymmärrettävä, miten kipu muodostuu. Lisäksi psyykkinen kuormitus ja muut psyykkiset oireet ennustavat huonompaa tulosta selkävaivojen hoi dossa. Jännittynyt ihminen usein myös pidättelee hengitystään tai hengittää pinnallisesti. Kivun tunne syntyy aina aivoissa. Monesti stressaantunut ihminen jännittää lihaksiaan niskasta lantion pohjaan asti. Tekemättömät työt herättävät aamuyöstä. Johanna Lätti kuvat Adobe Stock Stressi iskee selkään T yöpaikan tulospaineet jys kyttävät takaraivossa, ja puolison kanssa tulee rii taa pikkuasioista
Aivot tulkitsevat vanhojen kokemus ten kautta, mikä on vaarallista ja uhkaa vaa. Myös vesijuoksu ja pyöräily ovat hyviä lajeja. Lähde: duodecimlehti.fi.. Palomäen periaatteisiin kuuluu, että mitään pakkopullalta tuntuvaa ei kan nata tehdä. Palomäki lisää, että hän saa joskus kiukkuisia kommentteja: ”Väitätkö, että hermovaurioni paranee hengittä mällä?” Siksi hän haluaa aina täsmen tää, että hengittäminen ei paranna vau rioita tai kudosta. – Kun huomaa pidättävänsä hengi tystä, riittää, että keskittyy hengittele mään rauhassa sisään ja ulos. Het ken päästä vastaan kävelee karhu, jol loin aivoille tulee hengissä pysymisen kannalta huomattavasti tärkeämpää pohdittavaa. Kävelyn pumppaava liike vilkastuttaa selkälihasten verenkiertoa, jolloin väli levyt saavat ravinteita ja nestettä. Voi olla pelottavaa kuulla, että ”käytät selkääsi väärin” tai ”kipu johtuu asentovirheestä”. a p u . Myös kaikki, mikä rauhoittaa itseä, rauhoittaa myös aivoja ja vaimentaa kipukokemusta. Erityistä tekniikkaa ei tarvita. Liikuntalajeista selän mieleen on eniten kävely. – Oireettomilta voi löytyä selästä yhtä paljon tai jopa enemmän löydök siä kuin selkäkipuisilta. Kivan tekemisen äärellä kipu jää helpommin takaalalle. Salitreeni kyllä vahvistaa selän ja keskivartalon lihaksia, mutta jos pinnistelee hampaat irvessä, syntyy vain stressiä, ja hommasta tulee suorit tamista. Ajatellaan, että röntgen tai magneettikuvassa pitää näkyä löydös, jotta voi olla hoitoa vaativaa kipua. – Kipu on kuitenkin aina todellinen kokemus. Sen voi makkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Jos satunnaisia vastaantulijoita pyy dettäisiin selän magneettikuvaukseen, hyvin monelta löytyisi rakenteellista vikaa tai nikamien kulumaa, joka ei oireile mitenkään. f i | 33 Palomäki korostaa, että alaselkäkipu on aina yksilöllinen kokemus. Jos esimerkiksi kiireinen työputki on laukaissut aiem min alaselkäkivun, pelkkä tieto töiden kasautumisesta voi aiheuttaa selkä särkyä. Se voi olla toisen ihmisen kosketus tai vaik kapa kissan paijailua. Mitään vippaskonsteja ei tarvita, vaan jo hengittämällä pääsee pitkälle. Kun astumme terävän kiven päälle, tunnemme välitöntä kipua. Se voi olla vaikkapa tanssia tai asahia. Kuva ei suo raan kerro, onko ihmisellä kipua vai ei. Asiantuntija: psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki. Mielekäs tekeminen voi olla vaikkapa lempitelevisiosarjan katselua, käsitöitä tai marjojen poimimista. – Tätä voisi havainnollistaa metsä kävelyllä. Kivun pelkäämisen ja liikkumisen varomisen sijaan olisi parempi keskit tyä siihen, mikä rauhoittaa hermostoa ja viestittää aivoille, ettei ole hätää. Juju on kivun synty paikkaan eli aivoihin vaikuttamisessa ja kivun lievittämisessä. ”OIREETTOMILTA VOI LÖYTYÄ SELÄSTÄ YHTÄ PALJON TAI JOPA ENEMMÄN LÖYDÖKSIÄ KUIN SELKÄKIPUISILTA.” Puheenaihe – Kannatan voimavarapuhetta, jossa keskitytään siihen, mitä vahvuuksia kehossa on ja miten niitä voidaan hyö dyntää toipumisessa. Palomäki karsastaa myös ongelma puhetta. KARITA PALOMÄEN MUKAAN kivun hoitoa haittaa edelleen vanhanaikainen ajattelu. Tällainen potilas sanoo lääkärin tai fysioterapeutin vas taanotolla tyypillisesti, ettei ole tehnyt mitään selkää kuormittavaa, mutta silti se kipeytyi. – Harva ammattilainenkaan ymmär tää henkisten tekijöiden yhteyttä selkä kipuihin. . Silloin jalkapohjan kipu ei enää tunnu. – Kannattaa hakeutua sellaisen lii kunnan pariin, mikä tuottaa iloa. ON MYÖS TÄRKEÄÄ tehdä jotain itselleen mielekästä, joka saa aivojen omat opioidit eli kivunlievittäjät liik keelle. Löydöksiä voi olla jopa alle 20vuotiailla. – Kävelyn rytmi ja vuorotahtisuus aktivoivat aivojen molempia puoliskoja, ja samalla selkä saa pientä kiertoa. Siihen on saatava apua, oli löydöksiä tai ei. Myös kipuhistoria vaikuttaa siihen, laukaiseeko stressi selkäkivun vai ei
34 | A P U t e r v e y s OMA TAHTO AJOISSA ESIIN Oikeudellinen ennakointi on keino ilmaista oma tahtonsa etukäteen. Virpi Peura kuvat Adobe Stock. Pätevillä asiakirjoilla voi määritellä, miten asioita hoidetaan sitten, kun ei itse enää kykene kertomaan toiveitaan
Edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin kaltaisten asiakirjojen liitteeksi suositellaan tuoretta lääkärinlausuntoa, jos henkilö on hyvin iäkäs tai hänellä on muistisairaus tai muu ajattelukykyyn vaikuttava sairaus. Korkea ikä ei sinänsä estä elämästä terävänä loppuun asti. Myös ikäihmiset välttelevät usein ikävistä asioita puhumista, vaikka vakavat sairaudet yleistyvät vanhetessa, ja tapaturmien määrä kasvaa reilusti etenkin 60 ikävuodesta eteenpäin. Nikumaa muistuttaa, että ennakointi koskee myös nuoria täysiikäisiä, joilla voi olla jopa enemmän hoidettavia asioita kuin ikääntyneillä. Oikeudellisesti pätevät asiakirjat pitää tehdä silloin, kun tekijä ymmärtää vielä selkeästi, mikä niiden merkitys on. Myös läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan toimet helpottuvat. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutus, testamentti ja hoitotahto ovat oikeudellista ennakointia. Henna Nikumaa varoittaa ajattelemasta näin, sillä puolisolla tai lapsilla ei ole erityisoikeuksia hoitaa lähiomaistensa asioita eikä etenkään taloudellisia asioita ilman valtuutuksia. Kun toimii ajoissa, voi määrätä laillisesti etukäteen, kuka hoitaa – ja miten – omia asioita sitten, kun kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä häviää vammautumisen tai sairauden vuoksi. Joskus vaikuttaa kuin ikääntynyt ajattelisi, ettei toimintakyvyn lasku koske häntä – ei vielä, jos ylipäätään koskaan. Kyky päätöksiin säilyy usein myös lievässä muistisairaudessa, vaikka parasta olisi ollut järjestää asioiden hoito jo aiemmin. Sosiaalija terveysministeriön mukaan tapaturmat ovat Suomessa suurimpia syitä erikoissairaanhoitoon ja useissa ikäryhmissä myös merkittävimpiä kuolinsyitä. Joskus sairaus etenee nopeasti. NUORENA AJATUS TOIMINTAKYVYN laskusta ja menetyksestä on kaukainen, vaikka tapaturmaan voi joutua missä iässä hyvänsä, ja vakava sairastuminenkin on mahdollista. Ennakoimalla voi myös varmistaa, että omaa elämänlaatua ja arvoja kunnioitetaan, vaikka ei kykenisi enää kertomaan toiveitaan. – Mitä aiemmin tulevaisuuteen varautuu, sitä varmemmin toimintakyky riittää, sanoo vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta. – Nuoremmilla on monesti autoja asuntolainaa sekä mahdollisesti esimerkiksi yritystoimintaa. Jos ajatukset muuttuvat, asiakirjoja voi päivittää. J okaisen kannattaa tietää, mitä oikeudellinen ennakointi tarkoittaa. Pätevät asiakirjat on syytä laatia viimeistään silloin, kun saa diagnoosin muistisairaudesta. Hän väittelee syksyllä muistisairaiden autonomiasta. f i | 35 kaikki hoituu hyvin myöhemminkin, koska puoliso tai lapset pitävät asioita huolta. a p u . Useat uskovat myös, että tarvittaessa. Ennakoivat oikeustoimet, kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, kannattaa tehdä mieluiten tänään eikä huomenna, jotta välttäisi ongelmat. Kun valtuuttaa luottohenkilön ennalta hoitamaan asioita tarvittaessa puolestaan, voi estää esimerkiksi hyväksikäyttöä, kuten suostuttelua huonoihin kauppoihin. Kenenkään ei tarvitse ihmetellä, kuka hoitaa ihmisen asioita ja millä perusteella. Lausunnossa lääkäri arvioi Apua terveyteen PUOLISOLLA TAI LAPSILLA EI OLE ERITYISOIKEUKSIA HOITAA LÄHIOMAISTENSA ASIOITA
Omaiselle voi myös antaa käyttöoikeuden omaan pankkitiliin laskujen maksun helpottamiseksi. Ikäihmisen henkilötodistus tai passi on kuitenkin hyvä pitää voimassa. Kyse ei ole siitä, mitä omainen haluaisi mummolle tehtävän. Siihen kannattaa mieluusti merkitä myös voimassaoloaika. Valtuuksien antaminen sähköisesti onnistuu, vaikka verkkopankkitunnuksia ei ole. Edunvalvontavaltuutus on muutoinkin usein valtakirjoja parempi ratkaisu. Kun ihminen ei kykene päätöksiin, hänen tahtoaan selvitetään usein haastattelemalla omaisia. Valtakirja on suositeltavinta tehdä kirjallisena. Kun toimintakyky on vielä kunnossa, kannattaa tehdä tulevaisuuden varalle myös edunvalvontavaltuutus. Tällä saattaa olla merkitystä, jos pelätään esimerkiksi, että riitaisa sukulainen kiistää asiakirjojen pätevyyden. – Omakanta-asiointia varten on Suomi.fissä hyvä antaa valtuudet sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon asioiden hoitoon, Nikumaa neuvoo. Kannattaa kysyä viranomaisten ja yritysten omia valtakirjalomakkeita, jotta muoto on varmasti oikea. YKSINKERTAISIN TAPA HOITAA toisen asioita on valtakirjavaltuutus. Henna Nikumaa suosittelee jokaista valitsemaan hyvin luottohenkilönsä. 36 | A P U t e r v e y s henkilön kyvyn oikeustoimiin. EDUNVALVONTAVALTUUTUKSEEN KANNATTAA KIRJATA MYÖS NE IHMISET, JOILLE ASIOISTA SAA TAI EI SAA KERTOA.. Sopiva ihminen voi lähiomaisen sijaan olla myös paras ystävä, salarakas tai naapuri – kuka tahansa, joka tuntee valtuuttajan hyvin ja suostuu suullisesti tehtävään. Moni omainen esimerkiksi haluaa, että mummo olisi maailmassa mahdollisimman pitkään, vaikka tämän tahto olisi toinen. Pankit voivat kieltäytyä hyväksymästä tavallista kirjoitettua valtakirjaa, jos huomaavat tekijän toimintakyvyn heikentyneen. Valtuuksia voi antaa moneen asiaan helposti Suomi.fi-palvelussa, jota Henna Nikumaakin suosittelee. – Omaisten saattaa olla vaikea ymmärtää, että heiltä selvitetään sitä, mitä mummo päättäisi, jos pystyisi. Se vahvistetaan Digija väestötietovirastossa vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Valtakirjoja annetaan esimerkiksi pankki-, Kela-, vakuutus-, verotus-, postija puhelinasioiden hoitoon. Valtakirjassa on hyvä määritellä selkeästi asiat, joita valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan puolesta
Edunvalvontavaltuutetun ei esimerkiksi tarvitse tehdä Digija väestötietovirastoon vuosittain selkoa asioiden hoidosta, kuten edunvalvojan pitää. Edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon kannattaa kirjata myös ne ihmiset, joille valtuuttajan asioista saa tai ei saa kertoa. (Suomen muistiasiantuntijat 2020). Yleensä valtuutettu saa esimerkiksi laajat valtuudet hoitaa omaisuutta ja taloudellisia asioita. NÄIN VARAUDUT ENNAKOLTA + Valtuuta luottohenkilösi sähköisesti Suomi.fipalvelussa. Myönnettävät valtuudet pitää kirjata selkeästi. Tällainen valtuutus voi olla puolisolle joskus hyvinkin tarpeellinen. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa tai pankin lakipalveluja. Asiantuntija: vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa, Itä-Suomen yliopisto. Edunvalvontavaltuutuksen toimi ohjeisiin voi kirjata myös yksityiskohtaisia ohjeita. Valtuutetuilta riittää suullinen suostumus, mutta allekirjoitukset tarvitaan valtuuttajan lisäksi esteettömiltä todistajilta. Virastoon voi myös ilmoittaa epäilyn edunvalvojan väärinkäytöksestä. Moni asia on helpompaa, kun varautuu ajoissa. – Ei kannata odottaa liian pitkään. EDUNVALVOJAA VOIDAAN tarvita, jos oikeudellista ennakointia ei ole tehty ajoissa. + Selvitä pankista keinoja laskujen maksamiseen. Henna Nikumaa haluaa lopuksi muistuttaa uudelleen oikeudellisen ennakoimisen tärkeydestä. a p u . + Viimesijaisena keinona voidaan määrätä edunvalvoja, jos henkilö ei kykene itse hoitamaan asioitaan eikä niitä saa hoidettua muilla tavoin.. Sen kautta voi valtuuttaa myös hakemuksella, jos ei pysty tunnistautumaan sähköisesti. + Myös tavallinen kirjoitettu valtakirja voi toimia pitkään. + Edunvalvontavaltakirjaan nimetään luottohenkilö ja kirjataan asiat, joihin halutaan antaa valtuudet. Lähteet: Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt (Duodecim 2023), dvv.fi ja Nikumaa & Koponen (toim.): Miten turvaan tahtoni toteutumisen. – Jos perhesuhteet ovat riitaiset tai ketään sopivaa henkilöä ole, määrätään yleinen edunvalvoja. Ajoittain julkisuudessa kerrotaan epäkohdista edunvalvojien toiminnassa. – Kiinteistölauseke voi olla tärkeä myös esimerkiksi myöhempien perintöjen vuoksi, jos suvulla on vaikkapa vanhoja kiinteistöjä. Yrityksiltä ja viranomaisilta voi kysyä valtakirjalomakkeita. Harva kuitenkaan toivoo sitä, sillä yleisillä edunvalvojilla voi olla 200 päämiestä ja uuvuttava työtaakka, Henna Nikumaa kertoo. Lisäksi usein valtuutetaan hoitamaan henkilöä koskevia asioita, mikä tarkoittaa esimerkiksi hoitoja hoivaasioita sekä passin hakemista. Usein prosessi käynnistyy Digija väestötietovirastossa, kun vaikkapa läheinen tai kotihoito tekee virastoon ilmoituksen henkilön edunvalvonnan tarpeesta. Siinä voidaan sanoa esimerkiksi, että haluaa käydä kampaajalla kolmen viikon välein, Henna Nikumaa kertoo, Valtuutukseen kannattaa nimetä esteellisyyksien varalta ainakin yksi toissijainen edunvalvontavaltuutettu sekä varavaltuutettu. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan terveydestä ja kyvystä hoitaa asioitaan. EDUNVALVONTAVALTUUTUS on helpompi ja edullisempi tapa hoitaa asioita toisen puolesta kuin varsinainen edunvalvonta. Digija väestötietovirasto voi sen sijaan pyytää edunvalvontavaltuuteltulta tiliselvitystä, jos siihen on syytä, Nikumaa kertoo. Arkea voi helpottaa suoramaksu, e-lasku tai luottohenkilölle valtuutuksella annettu tilinkäyttöoikeus. Heitä kuitenkin valvotaan Digija väestötietovirastossa tarkemmin kuin edunvalvontavaltuutettuja. f i | 37 – Viranomainen ei valvo valtakirjalla toimimista, joten se voi olla valtuuttajan oikeusturvan kannalta riski. Edunvalvontavaltuutettu on salassapitovelvollinen. Mikäli tarve todetaan, usein pyritään saamaan omainen tai muu lähipiirin luottohenkilö suostumaan tehtävään. Valtakirja vahvistetaan Digija väestötietovirastosta tarvittaessa. Valtuuttajan tuloista ja menoista täytyy kuitenkin pitää kirjaa. Jos valtuuttaja haluaa ennakoida tulevaisuudessa annettavia lahjoja tai kiinteistöjensä hoitoa, kuten omakotitalon, metsän tai mökin myyntiä, ne pitää kirjata valtuutukseen erikseen
Tavoitteena on ehkäistä syöpää sekä luoda sairastuneille ja heidän läheisilleen hyvän elämän edellytyksiä. 38 | A P U t e r v e y s HAITTAVAIKUTUKSET / Olen 75-vuotias nainen, ja minulla on rintasyöpä. Syöpäjärjestöjen asiantuntijat vastaavat. Mietin, miten voisin käsitellä näitä tunteita paremmin. Tärkeää on, että otat huolesi haittavaikutuksista esille hoitavan yksikön lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa. Tietyissä lääkehoidoissa annetaan etukäteen esimerkiksi pahoinvointia estävää lääkettä. On hyvä antaa itselleen lupa tuntea pelkoa, surua, vihaa tai mitä tahansa muita tunteita. Tunteita ei kannata tukahduttaa. AHDISTUS / Olen 38-vuotias mies, ja minulla on aivokasvain. Haittavaikutukset on hyvin yksilöllistä, ja kokemukset voivat vaihdella suuresti. + Vakava sairastuminen on aina kriisi. Hyvä tapa on Miten voi parhaiten tukea syöpään sairastunutta ystävää. Hoitavasta yksiköstä saat ohjeet ja lääkkeet niiden hoitamiseen sekä ohjeet, milloin sinun tulee olla yhteydessä hoitavaan yksikköön tai päivystykseen. On tärkeää, että kerrot hoitojen jälkeen ilmenneistä haittavaikutuksista seuraavan hoidon yhteydessä. + Syöpähoitojen aikana saattaa ilmetä erilaisia haittavaikutuksia. Voiko hoitojen aikana saada taloudellista tukea. Tällöin lääkäri voi arvioida, onko tarpeen antaa tai muuttaa haittavaikutuksia ehkäisevää lääkehoitoa. On kuitenkin hyvä tietää, että nykyään yhä useampia haittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa. Näin saat tietää, mitkä ovat sinulle annettavan lääkehoidon yleisimpiä haittoja. Asun yksin, mutta minulla on tiivis ystäväpiiri. Jokaisella meistä on yksilöllinen tapa kohdata sairauden aiheuttama kriisi. On luonnollista tuntea pelkoa, ahdistusta ja epätodellisuuden tunnetta sekä kokea voimakkaitakin mielialan vaihteluita. Lääkehoitojen alkaminen lähestyy, ja mietin, miten kestän hoitojen haittavaikutukset, kuten kivun, väsymyksen ja pahoinvoinnin. Syöpädiagnoosi aiheuttaa minulle suurta pelkoa ja ahdistusta. Lääkehoitovaihtoehtoja on nykyään paljon, ja niillä on erilaisia haittavaikutuksia. kuvat Adobe Stock KUN ARKI MULLISTUU KATJA TÄHKÄ psykososiaalisen tuen päällikkö, Syöpäjärjestöt MIIA SJÖBLOM neuvontahoitaja, Syöpäjärjestöt S Y Ö P Ä J Ä R J E S T Ö T Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilasja kansanterveysjärjestö, joka tuottaa ja tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Sen käsittelyyn vaikuttavat oma persoona sekä aiemmat kokemukset haastavista tilanteista ja niistä selviytymisestä. Tunteiden käsittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan on hyvä pohtia, mikä tuntuu itselle sopivalta ja mistä on aiemmin ollut apua. Tunteitaan voi purkaa puhumalla, mutta. Yleensä syövän lääkehoitoon liittyvät haittavaikutukset ovat lyhytaikaisia ja häviävät hoitojen loputtua. Joskus hoitoon voi liittyä pidempiaikaisia haittavaikutuksia eli niin sanottuja myöhäisvaikutuksia. ?syopäjärjestöt.fi kirjata hoitopäivän ja sitä seuraavien päivien olotilaa ja oireita ylös, sillä usein niitä ei muista enää tarkasti seuraavan hoidon aikaan. Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä, kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä ja tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri. Ne riippuvat paljon siitä, minkälaista lääkehoitoa saat ja miten kehosi reagoi lääkkeeseen
Jotkut haluavat aluksi koota ajatuksiaan itsekseen omassa rauhassaan, kun taas toiset haluavat jakaa ajatuksensa heti muiden kanssa. Miten voin ystävänä olla perheen tukena ja apuna niin, etten aiheuta heille lisää huolta. Silloin tuntee, ettei jää yksin sairauden kanssa. Sen jälkeen on myös helpompi keskustella ystävien kanssa. Ystävänä sinun on hyvä huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi, sillä ystävän sairastuminen aiheuttaa tunnemyrskyä ja huolta. Ystävien läsnäolo, tuki ja apu on todella tärkeää. Silloin voi keskittyä vain itseensä eikä tarvitse huolehtia läheisen tai ystävän tuntemuksista ja hyvinvoinnista. a p u . On tärkeää pyrkiä keskustelemaan mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti muuttuneesta tilanteesta ja sen vaikutuksesta perheen sisäisiin rooleihin. Usein on hyvä päästä keskustelemaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Ystäväni on kolmen alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Vaimoni on nyt perheen pääasiallinen huolehtija. On tärkeää säilyttää arkirutiinit ja iloa tuovat asiat, ylläpitää vanhoja toimintatapojaan ja harrastuksiaan sekä jatkaa ystävien tapaamista. Lasten kanssa syövästä kannattaa puhua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiallisesti ja rehellisesti iän ja kehitystason mukaan. Samalla saa tietoa sairaudesta. On hyvä huolehtia molempien jaksamisesta ja hyvinvoinnista. On myös normaalia, että joinakin päivinä kaikki näyttää valoisalta ja seuraavassa hetkessä mustalta möykyltä. Tärkeintä on, että ystäväsi voi luottaa tukeesi ja apuusi ja tietää, että olet hänen rinnallaan etkä häviä mihinkään. Usein tunteitaan ja ajatuksiaan on helpompi käydä läpi ulkopuolisen turvallisen, tukea antavan ammattilaisen kanssa. TUKEMINEN / Ystäväni on sairastunut hiljattain rintasyöpään, ja minulla on huoli perheen jaksamisesta. Saatat kokea, että sinulta vaaditaan jotakin erityistä, vaikka tosiasiassa riittää, että olet aidosti läsnä, kiinnostunut ja kuuntelet. Sairaudesta puhuminen voi olla aluksi hyvinkin vaikeaa teille molemmille. Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelun sairaanhoitajan kanssa voit turvallisesti keskustella omista tunteistasi ja jaksamiseen liittyvistä asioista. f i | 39 Klinikka myös toiminnan kautta, esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, maalaamalla tai liikkumalla luonnossa. Itselle on hyvä antaa aikaa käydä asioita läpi omalla tavallaan. Voit tarjota myös käytännön apua, joka helpottaa perheen arkea, kuten apua ruoanlaittoon, kaupassakäyntiin ja lasten harrastuksiin vientiin. Pelkoa vähentää myös, kun käyt lääkärin kanssa omaa tilannettasi läpi ja ymmärrät diagnoosisi, hoitosi ja ennusteesi. Jokaisella on yksilöllinen tapa käydä asioita läpi. Yhdessä ollessa ei tarvita aina edes sanoja. Sinulle itsellesi kohtaaminen voi tuntua vaikealta, mikä johtuu omista tuntemuksistasi. Toisilla yhdessä tekeminen auttaa asioiden SYÖPÄÄN SAIRASTUMINEN TUO AINA MUUTOKSIA PARISUHTEESEEN JA PERHEESEEN. Voitte esimerkiksi käydä yhdessä kävelyllä tai tutussa kahvilassa, jossa olette aiemminkin istuskelleet. Vertaistukihenkilön tarjoama apu koetaan merkitykselliseksi, koska hänen kanssaan voi jakaa kokemuksia ja tunteita sekä saada uusia näkökulmia ja ratkaisuja selviytymiseen sekä arkeen. On hyvä kunnioittaa toisen toiveita ja tapaa käsitellä asiaa sekä antaa hänen edetä omassa tahdissaan. Monet saavat lohtua vertaistukihenkilöiltä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisia kokemuksia. Miten selviämme tästä. + Hienoa, että haluat olla ystäväsi tukena hänen vaikeassa elämäntilanteessaan. Ystävänä voit myös tuoda pieniä iloja arkeen. Tilanne on vaikea sinulle ja puolisollesi. PERHESUHTEET / Olen 35-vuotias kahden lapsen isä, ja minulla on suolistosyöpä. Koko perhettä koskettavassa vakavassa tilanteessa on hyvin tyypillistä, että perheen sisäiset vastuunjaot muuttuvat ja aiheuttavat hämmennystä. Ne auttavat jaksamaan ja saamaan ajatuksia muualle. On tärkeää keskustella yhdessä, minkälaista apua ystäväsi toivoo ja tarvitsee sekä sopia yhdessä tapa, miten apua voi pyytää ja tarjota. Tämä helpottaa kaikkia osapuolia ymmärtämään tilannetta, jolloin voitte tukea toisianne. käsittelyä, vaikka sairaudesta ei puhuttaisi lainkaan tekemisen lomassa. Hänelle voi turvallisesti tuoda esiin pelkojaan, huoliaan ja ahdistusta. Sairauteni on muuttanut perheen sisäisiä rooleja ja aiheuttaa stressiä sekä jännitteitä kotona. Tietyissä tilanteissa saman kokenut osaa parhaiten auttaa ja tukea sekä antaa käytännön vinkkejä arkeen. + Vakava sairaus vaikuttaa koko perheeseen ja horjuttaa perusturvallisuutta, mikä aiheuttaa epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Lapset vaistoavat hyvin herkästi perheessä tapahtuvat. Syöpään sairastuminen tuo aina muutoksia parisuhteeseen ja perheeseen
On aivan ymmärrettävää, että myös taloudellinen tilanne huolettaa. On hyvä, että olet lähtenyt miettimään, miten sairastuminen vaikuttaa talouteesi ja onko siihen mahdollista saada tukea. O T A Y H T E Y T T Ä Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen maksuton neuvontapalvelu p. Tuki on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia suoriutua syöpähoidon kustannuksista. Niihin osallistuminen voi vähentää syövän aiheuttamaa terveyshaittaa merkittävästi. Riski on suurempi tiivisrintaisilla ja hormonihoitoa käyttävillä naisilla. Hän auttaa sosiaaliturvan ja -palvelujen hakemisessa ja tukee muuttuneessa elämäntilanteessa. Näin he voivat osaltaan tukea lasta. Lisäksi sairasloma voi alentaa toimeentuloa merkittävästi. 0800 19414, ma ja to klo 10–18 ja ti, ke ja pe klo 10–15 tai chattiyhteydellä kaikkisyovasta.fi/ neuvontapalvelut/ + Syöpäsairauteen liittyy paljon huolta, epävarmuutta ja kysymyksiä. SEULONTA / Olen 52-vuotias nainen. Minulle on suunniteltu useiden kuukausien hoidot, ja tulevat hoitokustannukset huolestuttavat. Seulonnan avulla pyritään löytämään rintasyöpä oireettomana, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Seulonnoissa ei löydetä kaikkia syöpiä, sillä rintasyöpään voi sairastua myös ennen seuraavaa seulontakertaa. Sosiaalityöntekijä antaa yksilöllistä ohjausta tukien ja palvelujen haussa sekä käytännön asioiden hoitamisessa. Avustus on muutamia satoja euroja, eikä se ei siten helpota taloudellista ahdinkoa pitkällä aikavälillä. Salailu voi päinvastoin aiheuttaa enemmän pelkoa ja huolta, jolloin lapsi saattaa myös syyllistää itseään tapahtuneesta. Jo sairastumisen alkuvaiheessa on hyvä hahmottaa, että erilaisten maksujen, etuuksien ja korvausten saaminen vaatii omaa aktiivisuutta. Runsas puolet kaikista rintasyövistä todetaan tässä ikäryhmässä ja niistä kaksi kolmasosaa seulonnassa. Olen joutunut jäämään sairaslomalle myyjän työstäni, jonka vuoksi tuloni pienenevät. Voit keskustella puhelimessa sosiaalityöntekijän kanssa toimeentuloon, sosiaali etuuksiin tai potilaan oikeuksiin liittyvistä asioista. Seulonnassa rintasyöpä löytyy yleensä varhain, jolloin syövän hoitoennuste on hyvä. Sinun on mahdollista saada apua hoitavan sairaalan sosiaalityöntekijältä. Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai hoitohenkilökunnan välityksellä. Olen eronnut, ja minulla on kolme lasta, joista kaksi on alaikäistä. Rintasyöpäseulontaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Lapsille on saatavilla apua koulussa kuraattorilta, psykologilta, terveydenhoitajalta tai opinto-ohjaajalta. Lapselle on tärkeä sanoittaa, että syöpää hoidetaan ja lapsesta huolehditaan sairaudesta huolimatta. . Kustannuksia tulee tutkimuksista, hoidoista, lääkkeistä, matkakuluista ja sairaalahoidosta. Lapsen kanssa on hyvä keskustella, että vanhemman sairastuminen ei ole hänen eikä kenenkään muun syy. 40 | A P U t e r v e y s muutokset eikä sairauden salaaminen yleensä onnistu. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää hakea apua sosiaalityöntekijältä. Monien etuuksien hakemisessa voi myös olla määräaikoja. Myös lapsen läheisille aikuisille, kuten opettajille ja harrastusten valmentajille on hyvä kertoa perheen muuttuneesta tilanteesta. Syöpään sairastuneiden on mahdol. Aikaisin löydetty rintasyöpä voidaan yleensä hoitaa kevyemmin ja tehokkaammin. TOIMEENTULO / Olen 48-vuotias nainen ja sairastan lymfoomaa. Sosiaalityön palvelut ovat maksuttomia ja kaikkien sairaalan potilaiden sekä heidän läheistensä saatavilla. Onko minun tarpeellista osallistua rintasyöpäseulontaan aina, kun kutsu tulee. Syöpäjärjestöillä on maksuton valtakunnallinen etuusneuvontapuhelin. Minua huolestuttaa kovasti, miten pärjäämme ja onko mahdollista saada taloudellista tukea tarvittaessa. Avustus on kertaluonteinen, ja hakemus tehdään hoitavan yksikön sosiaalityöntekijän kanssa. Suurin hyöty on rintasyövästä johtuvien kuolemien väheneminen. Rintasyöpäseulonnat ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kriisi apua tarjoaa myös MIELI ry, jolla on 12–29-vuotiaille suunnattu Sekaisinchat. lista hakea taloudellista tukea myös Syöpäsäätiöltä. + Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista. Syöpään sairastuminen rasittaa taloutta monin tavoin. Perheneuvolat, terveyskeskukset ja seurakuntien perheasianneuvottelukeskukset tarjoavat ammattilaistukea. Vaikka seulontatulos olisi normaali, on hyvä seurata rintojaan ja olla yhteydessä lääkäriin, jos havaitsee rintojen alueella jotain poikkeavaa. SOSIAALITYÖN PALVELUT OVAT MAKSUTTOMIA JA KAIKKIEN SAIRAALAN POTILAIDEN SEKÄ HEIDÄN LÄHEISTENSÄ SAATAVILLA. Tärkeää on myös kertoa, että lapsille ja aikuisille on sallittua kokea, näyttää ja osoittaa erilaisia tunteita. Lapsen käytös voi muuttua kodin ulkopuolella, ja aikuisten on hyvä ymmärtää, mistä se johtuu
a p u . S I S Ä I S E S T I Camelina eli kitupellava öljyssä on mainio rasvahap pokoostumus, ja se laskee tutkitusti veren kolesterolia. Hyvä olo UUSI APU UNIAPNEAAN Uniapnean oireet saattavat vähentyä merkittävästi laitteella, joka parantaa nielun lihasvoimaa ja kostuttaa hengitysteitä. WellO2laitteen käyttö vahvistaa ylähengitys teiden lihaksia, jolloin hengitystiet pysyvät paremmin auki. E P Ä P U H T A U K S I I N Salisyylihappoa sisältävä syväpuhdistusgeeli tasoittaa ihoa, vähentää epäpuh tauksia, ehkäisee näppylöitä ja kosteuttaa. Koonnut Milla Talja. Tämä tuli ilmi Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa 60 lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavaa käytti Suomessa kehitettyä WellO2laitetta kolmen kuukauden ajan. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että naimisissa olevat miehet asuvat hoivakodeissa harvemmin kuin muut. Tolonen Camelinaöljy noin 7,80 e /200 ml. Helsingin yliopiston Väestötieteen ja väestön terveyden instituutin tutkimuksessa selvisi, että 65 vuotta täyttäneet naiset viettävät hoiva kodeissa noin 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan. Hoivakotiajan vähe neminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirrytään yhä lähempänä kuolemaa. f i | 41 A D O B E ST O C K Aika hoivakodissa lyhenee H oivakodeissa asutaan nykyisin selvästi vähemmän aikaa kuin aiemmin. L Ä H D E : W E L L O 2 . Kotimaista öljyä riittää 1–2 teelusikallista päivässä. L Ä H D E : H E L S I N G I N Y L I O P I S T O . ACO Spotless Skin Clarifying Face & Body Cleanser 13,90 e / 200 ml. Potilaiden hengitys lihasvoima kasvoi, öiset hengitys katkokset sekä unettomuus vähenivät ja unen laatu parani. K O K O K E H O L L E Kotimainen klassikkotuote on saanut 40vuotis synttäriensä kunniaksi juhla kuosin pakkaukseensa. Aika lyheni naisilla neljä kuukautta ja miehillä kuukauden vuosina 2008–2018. Myös kuorsaus ja psyykkinen kuormitus vähenivät. Kevyt, tehokas perusvoide kosteuttaa ihon päästä varpaisiin ja sopii hyvin myös meikinpoistoon tai hiusnaamioksi. Aquala L 200 g / noin 10 e. Lorauta vaikkapa puuroon. Todennäköisesti vaimot hoitavat miehiään usein kotona. Tutkimuksessa käytettiin yli 2 miljoonan 65 vuotta täyttäneen suomalaisen rekisteritietoja vuosilta 1999–2018. Sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovatkin aiempaa huonokuntoisempia. Sopii sekä vartalolle että kasvoille. Uniapneaa hoidetaan ylipaineella eli CPAPlaitteella, hammaskiskoilla ja elämäntavoilla
Proteiinilisiä tarvitsee vain harva, eikä niillä kannata korvata aterioita. 42 | A P U t e r v e y s Lihasvoima ei kasva ilman proteiinia, mutta lisäksi on saatava riittävästi energiaa ja sopivasti vastusta. Marjo Hentunen kuvat GETTY IMAGES
Marianna Höltän mukaan proteiinilisiä hehkute taan paljon, mutta kyse on pitkälti taitavasta mark kinoinnista. Proteiinijuomat eivät myöskään saa kaikilla aikaan samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin kiinteä ruoka. LISÄÄ RUUTIA RUOASTA Ravitsemus. Niistä saa proteiinia kätevästi ilman, että energiamäärä kas vaa liikaa. Proteiineja saadaan sekä eläin että kasvikunnan tuotteista. Täysjyväpastakaan ei ole puh dasta hiilihydraattia, vaan siinäkin on proteiineja. – Monesti ajatellaan, että niiden hyödyt ovat suurempia kuin ne oikeasti ovat. Jos syö sellaisen määrän lähes joka aterialla, saa proteii neja yleensä riittävästi. Eläinkunnan proteiineissa on elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja hyvässä suhteessa. a p u . Voiman tuottoon tarvitaan myös riittävästi energiaa eli rasvoja ja hiilihydraatteja, mutta ilman proteiinia voimaa ei voi kasvattaa. Jos syö säännöllisesti 4–5 ateriaa päivässä ja joka aterialta löytyy jokin proteiinin lähde, asiat ovat hyvällä mallilla. Lihasvoiman kannalta pro teiinit ovatkin tärkeimpiä ravinto aineita. Proteiinilisät saattavat siis jopa heikentää ruokavalion monipuo lisuutta. Proteiinijuomissa ja varsinkin proteiinipatukoissa saattaa olla joskus myös turhan paljon myös kovaa, tyydyttynyttä ras vaa. Parhaimpia proteiinin lähteitä ovat ne, jotka itselle maistuvat. Proteiinijauheet taas ovat Höltän mukaan ongelmallisia siksi, että ne sisältävät vain proteiinia. Monipuo linen ruokavalio riittää lihasvoiman ylläpitämiseen, mutta lihasmassan ja voiman lisääminen vaatii lisäksi liikkumista ja vastusta lihakselle, esimer kiksi lihasvoimaharjoittelua. – Aika hyvä nyrkkisääntö on oma kämmenellinen tai korttipakan verran proteiinin lähdettä. f i | 43 P roteiinit ovat keholle välttämättömiä rakennuspalikoita, joista myös lihakset koostuvat. Proteiinilisät voivat yksipuolistaa Markkinoilla on nykyisin melkoinen kirjo proteiini lisiä. – Eläinkunnan tuotteista tulee proteiineja hel posti esimerkiksi papuihin verrattuna, mutta toi saalta punaisen lihan sisältämä kova rasva ei ole terveydelle eduksi. Jos ruokahalu on hyvä ja ihminen terve, hän ei kuitenkaan yleensä tarvitse niitä. – Peruskuntoilijan ei kuitenkaan tarvitse mureh tia, ovatko proteiinit eläin vai kasviperäisiä. Laadukkaita proteiineja saa yhtä lailla myös kas vikunnan tuotteista: siemenistä, pähkinöistä, täys jyväviljasta sekä palkokasveista, kuten pavuista, linsseistä ja herneistä. Liha, kala, kana, kananmuna ja maitotuotteet sisältävät sitä runsaasti. – Lihasmassan vahvistamiseen tarvitaan vas tusta. Ruokavalio myös yksipuolistuu, jos syö välipalaksi aina pelkän pro teiinilisän tai korvaa lisillä aterioita. Osalle riittää vaikkapa kuminauhajumppa, mutta toisten pitää tehdä vähän enemmän, Hölttä sanoo. Mistä sitten tietää, saako riittävästi proteiineja. Niissä ei ole lainkaan esimerkiksi vita miineja ja kivennäisaineita. Tosin osalle palkokasvit aiheuttavat vatsaoireita. Kasvi kunnan tuotteista saattaa puuttua jokin välttämä tön aminohappo, mutta vegaaninkaan ei tarvitse olla huolissaan, kun syö monipuolisesti, sanoo lail listettu ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä Lääkäri asema Mehiläisestä. Lihas ei kuitenkaan voimistu ja kasva pelkästään proteiinien tai ylipäänsä ruoan voimalla. Ei kuitenkaan tarvitse rehkiä kuntosalilla naama punaisena, vaan pienikin vastus riittää
Proteiini vaikuttaa myös hiusten ja kynsien kuntoon sekä ihon kimmoisuuteen.. 2 Liikasaantia ei kannata pelätä Toisinaan pelkona on, että proteiinia syödään liikaa. Liikkuminen vie voimia eivätkä portaiden nousu ja kauppakassien kantaminen suju entiseen malliin. Valtaosalle liikasaanti on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Käden puristusvoimakin voi vähentyä. 44 | A P U t e r v e y s Näin säilytät voimasi 1 Iäkäs saattaa tarvita ravintolisiä Jos ikääntyneen ruo kahalu on heikko, hän saattaa syödä liian pieniä ja yksipuolisia aterioita esimerkiksi lähinnä leipää ja pullaa kahvin kera. Lisistä ei ole haittaa, kunhan noudattaa suositeltuja käyttömääriä. 3 Lihaskato antaa merkkejä Jos proteiinin saanti on ollut pitkään liian niukkaa, nälkä voi kalvaa pitkin päivää. Jotta saisi liikaa proteiinia, pitäisi syödä valtavia proteiinimääriä aamusta iltaan ja käyttää lisäksi proteiinilisiä. Silloin ruoka valiota pitää täydentää ravinto, monivitamiini tai kivennäisainelisällä tilanteen mukaan. Onkin totta, että ”proteiiniöverit” kuormittavat munuaisia. Tällöin lihasta on usein jo hävinnyt
Osa hyötyy magne siumlisästä, vaikka kaikki tutkimukset eivät tätä puollakaan. Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä, Mehiläinen. Ne eivät kui tenkaan korvaa monipuolista syömistä, Hölttä muistuttaa. – Jos syö liian vähän hiilihydraatteja, lihaspro teiinien valmistus valitettavasti kärsii. ”JOS SYÖ LIIAN VÄHÄN HIILIHYDRAATTEJA, LIHASPROTEIINIEN VALMISTUS KÄRSII.”. Riittävä proteiinin saanti ylläpitää lihasmassaa ja edistää kalsiumin imeyty mistä, mikä vahvistaa luustoa. – Moni huomaa, että proteiinien lisääminen vie makeanhimon ja nälän. – Hiilihydraatit ovat helppoa syötävää, sillä ne sulavat hyvin. – Maitoa, piimää, jogurttia ja soijajuomaa pys tyy suhteellisen helposti syö mään ja ujuttamaan vähän joka paikkaan. Myös ikääntyneet saattavat hyötyä proteiini lisästä. Help poa proteiinipitoista syötävää ovat varsinkin maito ja soijatuotteet. Näin tapahtuu esimerkiksi lenkin tai voi maharjoittelun aikana. a p u . – Magnesiumin on havaittu vaikuttavan lihas toiminnan normaaliin ylläpitoon. Siksi proteiinin saanti jää monilla liian alhaiseksi. . Jos energiaa tulee liian vähän, ei jaksa liikkua. Silloin osa proteiinien hyödyistä menee hukkaan, Marianna Hölttä sanoo. On hyvä, jos proteiinin saa ruoasta, koska silloin saa myös vitamiineja ja kivennäisaineita. f i | 45 – Toisaalta jauheet voivat toimia hyvin, jos esi merkiksi tekee marjoista ja hedelmistä aamulla smoothien, johon lisää proteiinijauhetta. Samoin jotkin hedelmä smoothiet sulavat hyvin, kuten myös riisikakut ja vaalea leipä. Pinaatissa ole kuitenkaan ole lainkaan niin paljon rautaa kuin sarjakuva antoi olettaa, Marianna Hölttä sanoo. Jos syö kuntoilun jälkeen liian vähän hiilihydraatteja, proteiini kuluu herkästi palautumiseen. Ne ovat helpointa ravintoa, jos ruo kahalu on kateissa. – Vaikkapa lasi piimää voileivän kanssa auttaa jo paljon. Osa päivän proteiinista kannattaa nauttia juomissa, eikä juoda vain vettä tai mehua. Lihasten normaaliin toimintaan tarvitaan myös vitamiineja ja kivennäisaineita. – Muuten peruskuntoilijan kannattaa suosia täysjyväviljoja, kuten ruista, kauraa ja ohraa. Ohut juusto tai leikkelesiivu leivällä ei riitä täyttämään proteiinien tarvetta. Tilanne on kinkkinen, koska ikääntyneet tarvitsi sivat proteiinia vielä enemmän kuin nuoret. Hiilihydraatit tuovat voi maa liikkua. Myös nälän tunne vaimenee, eikä silloin tee mieli syödä proteiini pitoista ruokaa, joka lisää kylläisyyden tunnetta. Aikoinaan pinaatista tuli voimaruoan symboli, kun sarjakuvahahmo KippariKalle pullisteli lihaksikkaana säilykepinaattipurkki käsissään. Lihaa, kalaa ja kanaa on jo huomattavasti vaikeampi syödä enemmän. Jos nälkä tai mieli teot häiritsevät koko ajan, proteiinien määrä ruo kavaliossa voi olla turhan pieni. Ikääntynyt tarvitsee enemmän Iän myötä lihasmassa vähenee. Liikku mista voi huonontaa myös osteoporoosi eli luukato. Terveyden kannalta tärkeitä ovat täysjyväiset ja kuitupitoiset hiilihydraatit. Myös rasva on tärkeää energian saannille. Tämä helpottaa monilla proteiinin saantia. Esimerkiksi banaani on helppoa syötävää. Dvitamiinilisä on tarpeen varsinkin talviaikaan, mutta iäkkäät ja aurinkoa kesällä välttelevät tarvitsevat Dvitamii nia purkista ympäri vuoden. Se voi olla hyvä vaihtoehto, jos kiinteä ruoka ei maistu hyvin aamuisin. Lihasvoima vaikuttaa toimin takykyyn keskeisesti. Proteiinit tuovat kylläisyyttä. Hiilihydraatit antavat energiaa Myös hiilihydraateilla on suuri merkitys lihasvoi malle, sillä keho ja lihakset käyttävät niitä ener giaksi. Ruokavalion kompastuskivi voivat olla voileivät, joita varsinkin iäkkäät syövät usein paljon. Jos kuitu ärsyttää vat saa, ennen kuntoilua voi nauttia vähän nopeam min sulavia hiilihydraatteja. Jos ruokahalu on heikko, ruoasta voi olla vaikea saada riittävästi proteiinia, – Jos proteiineja on vaikea saada lisättyä syömi siin, proteiinilisä voi olla hyvä apu. – KippariKallen voimanlähde oli pinaatin rauta. Sitä saa riittä västi, jos syö monipuolisesti, täysjyväviljoja sekä hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Tällöin lihas ei pääse kasvamaan, koska proteiini käyte tään energiaksi. – Tosin liikkuminen voi tuntua epämukavalta, jos syö rasvaisen aterian ennen liikuntasuoritusta
MARKETTA PÄÄSEE TAAS KYYKKYYN JA YLÖS! ”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua mukavimmilta ja joustavimmilta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. *M ole cu lar M ed ici ne Re po rts 8: 15 42 -1 53 8/ 20 13 OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYSJA VERKKOKAUPOISTA KAUTTA MAAN: curaMINILLA ON MAAILMANLAAJUISESTI MILJOONIA TYYTYVÄISIÄ KÄYTTÄJIÄ – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! BEST OF THE YEAR 2020 BEST OF THE YEAR 2021 BEST OF THE YEAR 2022 BEST OF THE YEAR 2023. Ilahduin kovasti, kun pääsen taas ketterästi kyykkyyn ja kyykystä ylös.” TUTKIMUS* TODISTAA: 101 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON Marketan nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN. Kankeuden, raskauden ja epämukavuuden tunteet olivat tiessään
Lisää mausteet. Viimeistele paistetuilla retiiseillä, parmesaaniraasteella ja halutessasi ruohosipulinkukilla. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Pese ja puolita pienet retiisit. Irrota retiisit naateista, huuhtele ja kuivaa naatit. Kuumenna voi pannulla. Jaa lautasille. 3. 2. f i | 47 SA TU N YS TR Ö M Hauskasti rouskuvaa R APSAKK A AN KESÄRUOK A AN UPPOA A KOKONAINEN NIPPU PUNAPOSKISIA RETIISEJÄ NAAT TEINEEN PÄIVINEEN. a p u . 4. Laita naatit sauvatai tehosekoittimen kulhoon. Annika Elomaa resepti meillakotona.fi RETIISIPASTA 4 A N N O S TA Retiisipesto 3–4 dl retiisin naatteja (1 ison nipun naatit) 2 valkosipulinkynttä 1½ dl oliiviöljyä 1 dl pinjansiemeniä 1 rkl valkoviinietikkaa ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria Paistetut retiisit 1 iso nippu (300 g) retiisejä 1 valkosipulinkynsi 2 rkl voita 2 rkl hunajaa 2 tl oreganoa ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria Lisäksi: 300 g pastaa parmesaanijuustoa ruohosipulinkukkia tai muita syötäviä kukkia 1. Resepti. Leikkaa isommat neljään osaan. Soseuta tasaiseksi. 5. Sekoita valutettu pasta ja naattipesto. Lisää retiisit, hunaja ja hienonnettu valkosipulinkynsi. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä lähes kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Paista 5–10 minuuttia välillä sekoitellen. Lisää kaikki peston ainekset naattien sekaan
Työpaikoilla pitäisi vallita vallan, tiedon ja karisman tasapaino, jotta ihmisten laji tyypillinen tapa olla yhteydessä pääsisi oikeuk siinsa. Usein valtaa tai tietoa pantataan, mikä lamaannuttaa tai saa ihmiset tuntemaan itsensä pieniksi. Nämä ajatukset lähestyvät sitä vapaan kasva tuksen ideaa, jota olen päässyt vanhempieni ansiosta kokemaan. Kyse on luottamuksesta, valmentamisesta ja symmetriasta. Seuraan yritysjohtamisen kehi tystä, ja johtaminen on Suomessa nyt huikeasti parempaa kuin 20 vuotta sitten. 48 | A P U t e r v e y s 1 Haluamme tulla nähdyiksi ”Olen innostunut modernista johtami sesta. Yrityk semme työntekijöiltä olen oppinut, miten tärkeää on hyvä energia ja se, miten kohtelet toisia. Se voi olla joko innostavaa tai latistavaa.”. Sitä on hieno seurata. He kaipaavat elämää, jossa on tarkoitusta ja merki tystä. Ihmisillä on halu tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi. Yksi mentoreistani oli edesmennyt tutkija, visionääri Esko Kilpi. Hän puhui niin viisaita, että ne avautuvat minulle vasta vuosien jälkeen. Kun ihmisille annetaan työ paikalla mahdollisuus kasvaa, saavutukset ovat huikeita
f i | 49 Toimitusjohtaja Mikael Jungner ei usko itsensä terapoimiseen, mutta armollisuuteen sitäkin enemmän. Meri Eskola kuvat Meeri Utti ”Olen kylpenyt ehdottomassa rakkaudessa” Neljä ajatusta. On myös vapauttavaa tajuta, että on universumille tyystin merkityksetön. a p u
Lähei sen kuolemaan suhtaudun aivan toisin. Moni kantaa taakkaa, joka ei halaamalla parane. ” ”SYVÄSTI TRAAGISISTAKIN TAPAHTUMISTA LÖYTYY KOOMILLINEN HIPPU.” ”. Sairastuneen olisi hyvä miet tiä, miten omaisten taakkaa voisi keventää. Hän lähtee syksyllä opiskelemaan Italiaan. Elämän seikkailussa pysäyttävää on vain se, kun läheinen lähtee. Minulla ei ole illuu siota kuolemattomuudesta, ja nykyhetken merki tys on korostunut. Se on rohkea valinta. Tunteet menevät ja tulevat. Olen ollut yli kymmenen vuotta valmis siirtymään eteenpäin. Siten alkaa tuntea, mitä toi nen tuntee. Laukut on jo pakattu. Olen yrittänyt avata hänelle maail maa suurena seikkailuna. Siitä kiitos kuu luu erityisesti hänen äidilleen Hennille – mutta ainakaan minä en ole mokannut sitä. Olen elänyt suurimman osan aikuiselämästäni vaarallisten sairauksien keskellä, mikä jättää jälkensä. Vakava sairaus on aina rankempaa omaisille kuin sairastuneelle. Pal jon helpompaa olisi jäädä tuttuihin kuvioihin Hel singin Bulevardille. Mitään ei ole sanomatta tai tekemättä, eikä kuolema pelota tai huoleta. En osaa aina arvostaa sitä tarpeeksi enkä huomaa, jos muilla ei niin ole. Isänä minussa on parasta se, että olen antanut tyttärelleni loputonta hyväksyntää ja rentoutta, tuonut kummallisia ajatuksia ja lukenut hänelle kirjoja ääneen. Olen oppinut eniten itsestäni lukemalla ja kuuntelemalla muita. Syvästi traagisista kin tapahtumista löytyy koomillinen hippu. Mutta ei se niin mene. En näe virheitäni ahdistavina ongelmina. Tunnen itseni niin hyvin, ettei sisälläni ole enää mitään kiehtovaa. Kuvittelen, että muut kin löytävät saman, kun vähän pitää kädestä ja sanoo oikeita sanoja. Minulta uupuu herkkyyttä huomata muiden lap suuden traumojen synnyttämä ahdistus ja tuska. Hänestä on kasvanut hieno ihminen: herkkä, viisas ja älykäs. Ihmisten pitäisi unohtaa rahan ja vallan tavoittelu ja miet tiä, miten voi auttaa muita.” . Se on radikaali ajatus.” 4 Laukut on jo pakattu ”Olen ollut onnekas. Elämä on komedia, ei tragedia. Olen ehtinyt tehdä sen, mitä varten olen maailmaan syntynyt. Uskon paljon armoon, ja se koskee myös itseäni. 50 | A P U t e r v e y s 2 Tunteita tulee ja menee ”En usko itsetutkiskeluun, eikä minua kiinnosta itseni terapointi. Olen yrittänyt siirtää samaa ehdotonta rak kautta tyttärelleni. Kun ter veyteni notkahti ensi kerran, annoin itselleni luvan velloa itsesäälissä päivän, mutta kyllästyin siihen pian. Voit vähintään nauraa itsellesi. 3 Ehdoton rakkaus siirtyy ”Olen koko ikäni kylpenyt vanhempieni ehdottomassa hyväksynnässä ja rak kaudessa. Rutger Bregman sanoo kirjassaan Hyvän historia , että ihminen on pohjimmiltaan läpeensä hyvä. Tämä on meihin sisään koodattu. En tiedä, montako yhdeksästä elämästäni olen jo käyttänyt, mutta olen fatalisti. On vapauttavaa tajuta, että olen universumille tyystin merkityksetön. Sitten ryhdyin miettimään, mitä kaik kea tällä romulla voi vielä tehdä – yllättävän pal jon. Minulla on ollut paljon kaikenlaista, syövästä aivo infarktiin, mutta täällä sitä vielä keiku taan. Elämän tarkoitus on palvella ja auttaa toisia. MIKAEL JUNGNER • IKÄ 59 VUOTTA • AMMATTI: VIESTINTÄTOIMISTO KREAB OY:N TOIMITUSJOHTAJA JA HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETTU • PERHE: TYTÄR JA AVOVAIMO. Olen löytänyt tasapainon itseni ja universumin välillä, eikä se hevillä järky. Se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Edesmennyt vaimoni Maria houkutteli minut pois spartalaisesta työhön keskittymisestä. Vain se kaikuu ikuisuuteen, mitä teet elämässäsi muille. Silloin häviää ihminen, jonka kanssa voi jakaa yhteisiä muistoja
Se auttaisi jäsentämään hyviä asioita ja iloisia muistoja ongelmien vastapainoksi. Tällaista omaehtoista selviytymisen kykyä tulee vahvistaa. Jotkut ovat tasapainossa kokemansa kanssa, mutta toiset kokevat vieläkin tuskaa. Esimerkkinä mieleeni tulee sotaorpojen joukko. Ne mielletään aina kielteisiksi, mutta kriisi voi olla myös myönteinen muutos ja askel uuteen. SATAVUOTIAS ROUVA TOTESI, ETTÄ ”AINA VÄLILLÄ MENI KIVI KENKÄÄN, JA SITTEN SE OTETTIIN POIS JA JATKETTIIN MATKAA.” Kolumni otettiin pois ja jatkettiin matkaa”. Kokemukset heijastuivat selkeästi seuraavaan sukupolveen. Ihmisillä on lukuisia tietoisia ja tiedostamattomia selviytymiskeinoja. Ei olisi pahitteeksi välillä pohtia, mitä on tehnyt vaikeassa elämäntilanteessa. Siksi katse käännetään lapsuuteen tai elämän muihin kokemuksiin. Sotaorvot kasvoivat vaikenemisen maailmaan, jossa sotakorvausten maksaminen ja työn arvostus olivat pääosassa. Ammattilaisena olen aina painottanut asioista puhumista. Oman elämäntarinansa voisi myös kirjoittaa, vaikkapa vain itselle. Yksi purkaa niitä rajatai tieriitoihin. Mikä oli se taskun pohjalta löytynyt keino. Joskus kuulee keskustelua, joka on kuin kurjuuden huutokauppaa. Oliko se uni, kävely, syöminen, juominen tai puhuminen. . Kun kysyin heiltä elämän vaikeista hetkistä, vastaus oli melkein aina sama: on niitä ollut, mutta niitä ei kannata enää kaivaa auki. Satavuotias rouva totesi minulle, että ”aina välillä meni kivi kenkään, ja sitten se TI M O P YY KK Ö KANNATTAAKO MENNEITÄ KAIVELLA. Psykologisten teorioiden mukaan ihmisen käyttäytymiselle löytyy aina jokin selitys. Ihmiset ovat taitavia paketoimaan kielteisiä kokemuksiaan ja onnistuvat purkamaan ne jotakin kautta, vaikkapa käymällä usein lääkärissä. a p u . Kaatuneista puhuttiin sankareina, vaikka he olivat olleet lasten isiä. Kokemuksia on tavattoman vaikea verrata, ja siksi toisen kokemuksen väheksyminen ei ole tahdikasta. f i | 51 H AASTATTELIMME KOLLEGANI kanssa satavuotiaita suomalaisia reilut viisi vuotta sitten. AINA KÄRSIMYKSEEN EI TARVITA ammattiauttajaa, eikä kaikkia elämäntilanteita pidä medikalisoida. Tuolloin opin, että ehkä 90-vuotiaaksi kannattaa puhua ja sen jälkeen hyväksyä ja taputella olleet ja menneet. Tämä avaisi tietä oman elämän arvostamiseen. Kriisistä siis selvittiin. Traumat ja kriisit ovat nykyään jokaisen sanavarastoa. ON TOKI TILANTEITA, joista on vaiettu kauan. Erityisasemassa ovat evakoiden lapset, joilla menetysten määrä oli suuri. Se pysäyttää. Pirkko Lahti Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.. Jokaisella on omansa, eikä tapoja voi arvottaa. Joskus voi toki hieman ohjailla. Toisaalta, jos jokin asia muistuttaa itsestään koko ajan, se on hyvä purkaa auki. Piilossa pysyvä ikävä kokemus, kuten väärin kohdelluksi joutuminen, kuluttaa psyykkisiä voimia ja estää palautumista. Päivänpaisteiset hetket palaisivat mieleen, ja ikävyydet asettuisivat matkan päähän. Kenelläkään ei ole samanlaista elämää. Meitähän oli sodan jälkeen yli 55 000. Toinen soittaa radio-ohjelmiin tai kirjoittaa katkeria tilityksiä lehtiin. Ei pidä koskaan aliarvioida ihmisen kykyä etsiä hyvitystä ja palauttaa resilienssiä. Vasta eläkeiässä sotaorvot järjestäytyivät, kun oli aikaa työnteolta ja maan rakentamiselta, ja muistot palasivat mieleen
Keski-iässä rakastuneille Aino-Maija ja Outi Elonheimolle oli itsestään selvää, että he haluavat naimisiin kirkollisin menoin. Koska naisparia ei päästetty vihille kirkon sisällä, he sanoivat tahdon sen portailla. Eija Huusari kuvat Timi Kuosmanen ”TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ HÄN RAKASTAA MINUA” 52 | A P U t e r v e y s
Keski-iässä toisensa löytäneet Outi (vas.) ja Aino-Maija arvelevat, että suhteen karikoita osaa vanhemmalla iällä jo vältellä. f i | 53 Ihmissuhteet. a p u
– Tui on meidän häälahjamme. 54 | A P U t e r v e y s H elsinkiläisessä paritalon puolikkaassa tuntee heti olonsa kotoisaksi. Olohuoneen seinillä on paljon tauluja, pöydällä kirjaja lehtipinoja. Kun pariskunta avioitui seitsemän vuotta sitten, Aino-Maija Hiltunen otti puolisonsa Outi Elonheimon sukunimen. Täällä asuvat Aiska eli Aino-Maija, 62, ja Tintti eli Outi, 58. Valkea länsiylämaanterrieri Tui loikoilee tyytyväisen näköisenä sohvan vieressä. – Opiskelin humanistisessa tiedekunnassa uskontotiedettä sekä lisäksi sosiologiaa ja sukupuolentutkimusta, Aiska kertoo. Aluksi minusta tuntui, etten ole mikään koiraihminen, mutta nyt rakastan sitä kovasti, Aiska sanoo. Aino-Maijalla on aikaisemmasta suhteesta aikuinen poika. Hän työskenteli Helsingin yliopistossa 16 vuotta, mutta on nyt palannut ”ihan lääkärin töiTui-koira on seurannut avioliiton kulkua hääpäivästä lähtien. Hän on työskennellyt 20 viime vuotta Helsingin yliopistossa valtakunnallisen sukupuolentutkimusverkon Hilman suunnittelijana. Pian kuitenkin muutimme Kuopioon, jossa myös opiskelin myöhemmin yleislääketieteen erikoislääkäriksi asti, Tintti kertoo. Hän on kotoisin Pohjois-Karjalan Nurmeksesta, jossa myös Tintti vietti pari ensimmäistä elinvuottaan. Tintin äiti ja Aiskan isä työskentelivät opettajina samassa koulussa, ja perheet ystävystyivät keskenään. – Suhtautuminen sateenkaariperheisiin on muuttunut paljon viime vuosina, hän sanoo.. – Pappi-isäni ensimmäinen työpaikka oli Nurmeksessa. Molempien äidit elävät edelleen
Meille oli selvää, että haluamme kirkollisesti nai misiin, Aiska sanoo. – Tauolla menin varmistamaan asian ja kysyin, saanko esittää kolme henkilökoh taista kysymystä: ”Oletko Kuo piosta. – Meidät piti kuuluttaa Espoon tuomiokirkossa, mutta kuulutukset jätettiin lukematta, Aiska kertoo. Aiska ja Tintti vihittiin Hirvensalmella lähellä heidän kesäpaikkaansa. Kirkolle asia ei ollut yhtä selkeä. Aiska osallistui aikanaan seurakuntanuorten toimintaan, mutta opiskelujen myötä kirkossa. Aiska kertoo tunnis taneensa Tintin nimestä. Viimeksi toisensa lapsina nähneet naiset tapa sivat 35 vuoden tauon jälkeen Helsingin yliopis tossa pedagogiikan kurssilla. Tulevaa enteili jo parin kuulutuksiin liittynyt kömmähdys. Naiset korostavat, etteivät he syytä yksittäisiä kirkkoherroja tai piispoja, vaan kirkon epätasa arvoista toimintaa avioliittokysymyksessä. Ovatko vanhempasi Leena ja Markku. Tintin päivätyöpaikka on Porvoon kotihoi don yksikössä, ja lisäksi hän tekee keikkoja kun toutuslääkärinä Punkaharjulla ja Ähtärissä. Kirkolliskokous kiistelee homoparien vihkimisestä edelleen. Saimme järjestää viikkomessun vihkimisen jälkeen, mutta kirkkoherra kielsi itse vihkimisen kirkossa. Vajaan vuoden kuluttua he menivät kihloihin ja pari vuotta myöhemmin naimisiin. Sen varassa uskaltaa elää ja kuolla. f i | 55 ”MEITÄ LOUKKASI SUURESTI, ETTÄ MEIDÄT JÄTETTIIN KIRKON OVIEN ULKOPUOLELLE .” hin”. Sanotaanko sinua Tin tiksi?” Hän oli hetken hiljaa ja vas tasi: ”Kyllä sinäkin olet ihan äitisi näköinen.” Vihille kirkon portailla Pari vuotta tuon tapaamisen jäl keen Aiska ja Tintti alkoivat seu rustella. Niinpä meidät vihittiin kristilliseen avioliittoon provoka tiivisesti kirkon portailla. – Vihkijäksi oli pyydetty Tintin kummisetä, eläkkeellä oleva pappi Pekka Kivekäs. – Olemme molemmat körttisuvuista, joissa on paljon pappeja, ja meillä on kristillinen vakaumus. Häitä piti odottaa vuoteen 2017, jolloin lakia muutettiin niin, että myös samaa sukupuolta olevat saattoivat solmia avioliiton. Usko on eri asia kuin kirkon toiminta. a p u . Vieraita oli kutsuttu lähes pari sataa, ja Aiskan äiti oli tehnyt parille vihkiryijyn. Silloinen Mikkelin piispa teki Pekka Kivekkäästä kantelun, mutta se ei johtanut mihinkään toimiin, naiset kertovat. – Meitä loukkasi suuresti, että meidät jätettiin kirkon ovien ulkopuolelle, koska meitä pidettiin niin syntisinä valitsemamme elämänmuodon takia, Aiska sanoo. Tintti sanoo, että usko on ollut hänelle itsestään selvää nuoresta asti
– Äiti selittää heille hautakiven äärellä, että kohta hänkin tulee tänne. Nykyisin hän käy kerran kuussa Nurmeksessa vanhan äitinsä luona. – Erityisesti vanhemmat sateenkaari-ihmiset ovat joutuneet elämään salassa. ”ON PAKKO LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ HYVIÄ VOIMIA ON, JA HYVÄ VOITTAA PAHAN KUUS I– NOLLA.” käynti jäi eikä kiinnostanut häntä pariinkymmeneen vuoteen. Vasta nyt on alettu puhua enemmän siitä, miten esimerkiksi vanhustenhuolto ottaa huomioon ikääntyneet sateenkaari-ihmiset. Erosimme, kun lapsemme oli viisivuotias. Joillakin naispareilla yhteiselämä taas rakentuu ja vahvistuu nimenomaan toiminnan kautta. Seta ry tukee ja auttaa seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän läheisiään sekä järjestää koulutusta ammattilaisille. – En ole työssäni psykoterapeuttina havainnut, että kahden naisen liitossa olisi erityispiirteitä verrattuna esimerkiksi homomiesten tai heterojen liittoihin. Setan koulutukset auttavat lisäämään tietoutta ja ymmärtämistä, Henna Aira sanoo. Pohdin kovasti, miten kerron asiasta perheelleni. – Silloin valitsin lopullisesti suuntani. Ei ole myöskään mitään erityisiä ongelmia, jotka nousisivat pintaan nimenomaan naistai miespareilla. Sateenkaariperheet olivat vielä tuolloin harvinaisia. – Parisuhteet ovat aina yksilöllisiä ja muotoutuvat niissä elävien ihmisten mukaan. Monet homoseksuaalit ovat tunteneet ainakin nuoruudessaan syyllisyyttä suuntautumisensa vuoksi. Hän on kuitenkin törmännyt karkeaan yleistykseen, että naisparien suhteissa olisi enemmän tunneyhteyttä ja miesparien suhteissa keskityttäisiin yhteyden luomiseen enemmän toiminnan kautta. Eroni hänen äidistään oli rankka, ja aloin taas käydä kirkossa. Heille on tärkeää veisata iltaisin virsiä ja käydä hautausmaalla, jossa lepäävät äidin vanhemmat ja puoliso. Minulle tulee sukupolvien ketjusta turvallinen tunne. Lapseni syntymäkin oli läheisilleni vähän outo, mutta kuitenkin iso ja iloinen asia.. Aiska sanoo, ettei 1980-luvulla ollut helppoa kertoa suuntautumisestaan. Tintti on joskus miettinyt, miten hänen isänsä, vuonna 2008 kuollut hiippakuntadekaani Markku Elonheimo olisi suhtautunut heidän liittoonsa. Asiantuntija: pari-ja perhepsykoterapeutti Henna Aira. Käytännön harjoituksiin Aiska seurusteli nuorena myös miesten kanssa, mutta naissuhteet tuntuivat omimmalta. Tintti otti valokuvan lehtijutusta ja lähetti sen sähköpostilla sekä äidilleen että kaikille sisaruksilleen. – Sitten lapseni syntyi, ja halusin, että hänet kastetaan. Äiti soitti minulle heti luettuaan viestin ja lähetti Aiskalle terveisensä. – Jos ihminen kuuluu vähemmistöön, äänikin voi kuulua hiljempaa. – Kun tuolloin aloin seurustella naisten kanssa, toin heitä kotiinkin, mutta asiasta ei paljon puhuttu. – Lapseni biologinen äiti on entinen kumppanini. Huomasin, että yksinkertainen jumalanpalvelus antaa lohtua, Aiska kertoo. Suomessa homoseksuaalisuus poistui rikoslaista vuonna 1971 ja tautiluokituksesta 1981. – Kirjoitin, että hyvä äiti! Hienosti olet tämän kirjoittanut, ja nyt sitten käytännön harjoituksiin: olen alkanut seurustella Aino-Maija Hiltusen kanssa. Saavatko he esimerkiksi olla palvelutaloissa omia itsejään ja mitä se siellä tarkoittaa. Kaikissa suhteissa voi syntyä ihan samanlaisia haasteita, jotka liittyvät vaikkapa vuorovaikutukseen tai tunne-elämään, Aira kertoo. Vanhustenhuollon työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi Seta ry:n verkkokoulutuksia. Se on aiheuttanut monelle ahdistusta elämässä. On miespareja, joilla on vahva tunneyhteys, ja se on heille tärkeää. Aiska sanoo, että he viihtyvät yhdessä ja nauraPARISUHTEISSA SAMOJA HAASTEITA Parija perhepsykoterapeutti Henna Aira sanoo, etteivät heteroja homoseksuaalien parisuhteet juuri eroa toisistaan. Äidille paljastamista helpotti se, että hän oli vähän aiemmin kirjoittanut Savon Sanomiin myönteisesti homoihin suhtautumisesta. 56 | A P U t e r v e y s Aiska oli Tintin ensimmäinen naispuolinen kumppani. – Voisin kuvitella, että isä olisi sanonut: ”No kaikkea sitä… krhm… no milloin minä sitten tulen teidät vihkimään?” Molemmat nauravat hersyvästi. Vuosituhannen vaihteessa hän sai naispuolisen kumppaninsa kanssa lapsen, joka on nyt 25-vuotias
– Sinä hermostuit, kun minä muka teen niin vähän keittiöhommia! – Mikä ei tietenkään ole totta, Aiska mumisee. – No ainakin sen, että hän panisi likaiset sukat pyykkikoriin eikä jättäisi lattialle! Ja olisi nopeampi lähtemään. Hän saisi pitää oman puolensa paremmin suhteessaan läheisiinsä, Tintti sanoo. Tintti jatkaa, että kumppanista piti kertoa sopivalla tavalla niin ystäville, sukulaisille kuin työtovereillekin. Kaikkien pitää ainakin näennäisesti olla suvaitsevaisia, Aiska hymähtää. Tintti alkaa touhuta lähtöä hitaasti viisi minuuttia ennen sovittua aikaa. – Hän on tehnyt minun, koirani ja lapsenikin elämästä helpompaa. Kun hän on valmis, niin hän huomaa unohtaneensa jotakin. Minkä piirteen Aiska muuttaisi puolisossaan. Muuten hän on kyllä ihan mukava rouva! ?. Pääkokki syrjäytti keittiöstä Aiska kuvailee, että hän on enemmän kaupunkilainen, Tintti taas luontoihminen ja partiolainen. Kaikki suhtautuivat myönteisesti. f i | 57 vat samantapaisille asioille. Tintti tunnustaa, että hän on huolestunut pahuuden leviämisestä – pienelle ihmiselle tulee voimaton olo. Homoseksuaalien asema on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ärsyttääkö toisessa mikään. Tintti kyllä kehuu, että Aiska on todella hyvä ruoanlaittaja, jolle kokkaaminen on taidetta. – Tinttiä on vaikea suututtaa. Kun puhutaan ”oikeista” riidoista, Aiska tunnustaa hiiltyvänsä yleensä helpommin. – Yliopisto on mielestäni helppo työympäristö. Tähän on varmaan vaikuttanut se, että he löysivät toisensa vasta keski-iässä ja osaavat ehkä välttää karikoita paremmin kuin nuoremmat. Joskus hän vähän murjottaa, enkä aina tiedä, mistä se johtuu. Hän ei ole pelkästään älykäs, vaan myös viisas. Asioilla on tapana järjestyä. Aiska pyrkii olemaan optimistinen. Likaiset sukat lattialta Tintin mielestä Aiska on kiltti ihminen, joka ajattelee hyvin paljon muiden parasta, joskus ehkä vähän liikaakin. Varsinaista mykkäkoulua meillä ei kuitenkaan pidetä. Jokailtainen sauna on molemmille tärkeä rentoutumistapa. Aiska taas kuvailee Tinttiä turvalliseksi. – Tajusin muutoksen suuruuden, kun kuuntelin itseäni vanhempia Setan 50-vuotisseminarissa. En ole koskaan suostunut olemaan kaapissa, mutta en ole myöskään mikään varsinainen lipunheiluttaja, Aiska sanoo. Lainsäädännössäkin on menty paljon eteenpäin. – Ehkä juuri se, että Aiskan kyky vetää rajoja on välillä heikko. – Hänen kanssaan on vaikea riidellä, koska hän on niin kärsivällinen ja pitkämielinen. Parhaat hetket pari viettää maalla kesäpaikassaan, jossa saa olla kahden kaikessa rauhassa. a p u . Molemmat miettivät, että maailmanlaajuisesti homojen oikeuksissa on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Molemmat purskahtavat taas nauruun. Tärkeintä on kuitenkin, että hän rakastaa minua, Aiska sanoo lämpimästi. Tintin mielestä heillä on varsin tasa-arvoinen liitto. – On se osittain, koska olet syrjäyttänyt minut keittiöstä! – Niin, koska minä olen pääkokki, Aiska ilmoittaa ylevästi. – On pakko luottaa siihen, että hyviä voimia on, ja hyvä voittaa pahan kuusi–nolla. Häävalssina soinut Akselin ja Elinan häävalssi osoittautui hankalaksi, kun kumpikin olisi halunnut viedä, Tintti ja Aisku muistelevat. Se on meidän mottomme. Tintti huomauttaa, että vähän aikaa sitten kyllä riideltiin jostakin keittiöjutusta. On hän hauskakin, vaikka en jaksa kaikille pöljille savolaisvitseille nauraa
Noin joka neljäs lapsi kohtaa vakavan trauman ennen aikuisikää. 58 | A P U t e r v e y s M iten lapsuudessa tai nuoruudessa koetut traumat vaikuttavat ihmisen myöhempään elämään. Oli otollinen aika kysyä Furmanilta, mitä hän ajattelee nyt, yli neljännesvuosisata kirjan ilmestymisen jälkeen. Furmanin mukaan kyse on siitä, että me ihmiset tarvitsemme selityksiä, jonkin teorian, johon uskoa. MIKÄ ON PSYKIATRIAN ja psykologian nykyinen käsitys varhaisiän traumojen merkityksestä aikuisiän mielenterveyteen. Viime vuosina esillä on ollut usein koulukiusaaminen. Traumaattisia kokemuksia tapahtuu tietenkin myös aikuisiällä. Tuolloin monet alkoivat muistella ja muistaa todellisia tai kuviteltuja insestikokemuksia lapsuudestaan. Terveyskirjaston määritelmän mukaan trauma on ”olemassaolon jatkuvuutta tai ihmisen koskemattomuutta uhkaava tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää sietoja käsittelykyvyn”. Sotatraumat ovat hyvin tunnettu ja paljon käsitelty esimerkki suomalaisessa psykohistoriassa. Aikuisiän ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia on Freudin ajoista lähtien tavattu selittää varhaisvuosien järkyttävillä kokemuksilla. – On ilmeisesti vaikea ymmärtää, Filosofi Pekka Sauri yrittää selvittää, kuinka paljon varhaisvuosien traumakokemukset vaikuttavat aikuisiän elämään ja mielenterveyteen. Pekka Sauri kuva Irene Suosalo TUHOAVATKO LAPSUUDEN TRAUMAT ONNEN?. Lapsuuden kokemusten korostaminen elää ennenkuulumatonta renessanssia. Tämä on ikuisuuskysymys mielenterveystyössä ja mielenterveyteen liittyvässä keskustelussa. Julkiseen keskusteluun ovat eri aikoina nousseet erilaiset traumat. 1980-luvun jälkipuoliskolla otsikoissa oli insesti ilmeisesti jonkin kuohuttavan yksittäistapauksen vuoksi. – Nyt uskotaan kovin vahvasti traumoihin. Niistä on tullut yleisselitys, joka on levinnyt sekä suuren yleisön että ammatti-ihmisten keskuuteen. Psykiatri Ben Furman julkaisi vuonna 1997 kirjan Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus . Monella on ollut suvussaan sotaveteraani, joka on tiukasti vaiennut ahdistavista kokemuksistaan, mutta oirehtinut niitä myöhemmin
a p u . Itse kunkin kannattaa varmasti miettiä, kannattaako menneisyyden traumaattisista kokemuksista tai ylipäätään vastoinkäymisistä rakentaa tämän päivän identiteettiä. Hänen mukaansa vallitsevat psykologiset teoriat vaihtuvat aina joidenkin vuosien välein. Mitä enemmän suunnittelemme elämäämme tärkeinä pitämiemme arvojen ja tavoitteiden pohjalta, sitä varmemmin pysyvät myös takavuosien traumaattiset kokemukset aisoissa. Se tarkoittaa, että vaikeista elämänkokemuksista puhuminen saattaa olla ihmiselle raskas kokemus, jos siihen ei ole valmis. Ben Furmanin näkemyksen varhaisten traumojen merkityksestä voi ehkä kiteyttää tähän tapaan: Mikään varhaisvuosien järkyttävä tai ahdistava kokemus ei sinällään sanele ihmisen mielenterveyttä, tekemisiä tai tekemättä jättämisiä tulevaisuudessa. Jotkut kykenevät suorastaan kääntämään aikaisemmat traumat vahvuudeksi. Siitä seurasi, että terapeutit, varsinkin maallikot, alkoivat kaivamalla kaivaa traumoja. Nykyisin ymmärretään paremmin, että traumoista puhuminen voi olla itsessään traumaattista. Lisäksi monilla on psyykkisiä ongelmia, vaikka lapsuudessa ei ole ollut traumoja. että ihminen on monimutkainen olento ja elämässä on aina jotakin häikkää, vaikkei mitään sen kummempaa syytä olisikaan, Furman sanoo. Furmanin mukaan olisi parempi, jos kiinnostus kohdistuisi resilienssiin eli selviytymiseen eikä traumoihin. Moni asia vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee haastavan elämänkokemuksen: Mitä hän itse ajattelee siitä, mitä hänelle tapahtui. Trauma ikään kuin aktivoituu uudelleen. Missä määrin lapsuuden traumat sitten vaikuttavat aikuisiän elämään, ja miten niistä voi vapautua. Traumaperäinen stressihäiriö ei ole ainoa tällä hetkellä suosittu diagnoosi, vaan monien muidenkin psykiatristen diagnoosien määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tässä juttusarjassa filosofian tohtori Pekka Sauri pohtii, miten ihminen voi olla onnellinen. Ihmisten välillä on eroja siinä, miten he selviytyvät vaikeista kokemuksista. Aikoinaan uskottiin, että psyykkiset ongelmat johtuvat kateellisten ihmisten langettamasta kirouksesta tai pahoista hengistä. Sävyihin vaikuttaa myös se, kenen kanssa niistä keskustelee. Ne muuntuvat, kun niitä muistelee. Aikaisemmin psykoterapian alalla vallitsi näkemys, jonka Ajatuksia onnellisuudesta ON MAHDOLLISTA, ETTÄ TRAUMOISTA PUHUMINEN PITÄÄ NIITÄ YLLÄ.. Trauma ei olekaan vain se, mitä tapahtui. Ihminen hakee ongelmilleen lääketieteellistä selitystä, ja asiantuntijat vastaavat tarpeeseen. Toisaalta niitä on ollut myös monilla menestyneillä ihmisillä. Voiko sillä saada sosiaalista hyväksyntää, ja onko sosiaalisella medialla ollut vaikutusta tähän. TÄSSÄ AJASSA TRAUMAPUHE tuntuu muodikkaalta. Monilla psyykkisistä ongelmista kärsivillä on ollut vaikeita elämänkokemukaan traumoista ei voi parantua, ellei niitä palauta mieleen ja niistä puhu. Se vahvistuu, mihin elämässä keskittyy. Traumat saattavat rajoittaa toimintakykyä joiltain osin, mutta todennäköisesti ne eivät määritä elämää kokonaisuudessaan. – Traumaopin leviämiseen ei ole vaikuttanut vain sosiaalinen media, vaan myös asiantuntijat. On myös mahdollista, että traumoista puhuminen pitää niitä yllä. – Vaikeat elämänkokemukset ovat pikemminkin muistoja menneistä tapahtumista. – Psykologiassa ei puhuta yleensä muodeista, mutta voidaan puhua kullakin hetkellä vallitsevista tai suosituista teorioista, joilla selitetään psyykkisiä ongelmia, Furman sanoo. . Ihminen ei ole laite, joka rikkoutuu iskuista, vaan elävä olento, joka saattaa reagoida vaikeisiin kokemuksiin eri tavoin jo pelkästään perimänsä vuoksi, Furman sanoo. Kysymys on Furmanin mielestä vaikea, sillä asiaa on hankala tutkia tieteellisesti. – Lapsuuden traumojen ja myöhempien ongelmien välinen syy-seuraussuhde on hankala asia. – Ihmiset haluavat diagnoosin, joka tarjoaa ”selityksen” heidän ongelmilleen. f i | 59 TUHOAVATKO LAPSUUDEN TRAUMAT ONNEN. muksia. Mitä muut ihmiset ajattelevat asiasta. – Nykyisin koulutetut terapeutit ovat varovaisempia, mutta kaikilla terapeuteilla on riski sekä valemuistojen synnyttämiseen että asiakkaan uudelleen traumatisoimiseen, Furman sanoo. Freud puolestaan sai uskomaan, että lähes kaikki psyykkiset ongelmat johtuvat lapsuuden kokemuksista. Kyky selviytyä elämästä ei myöskään välttämättä parane, jos asiantuntijat alkavat nähdä asiakkaansa ja opettajat oppilaansa trauman uhreina. Uudelleen traumatisoituminen on yleisessä tiedossa oleva ilmiö
RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT 60 | A P U t e r v e y s Laatijat Erkki Vuokila, Petri Lehtinen ja Heli Kärkkäinen
RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT a p u . f i | 61 A D O B E ST O C K
RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT RISTIKOT 62 | A P U t e r v e y s Laatijat Petri Lehtinen ja Heli Kärkkäinen A D O B E ST O C K
Haastava ???. ???. ??. ?. Vaikea ???. 6 5 6 1 7 3 7 3 8 6 5 1 4 2 9 8 7 2 1 3 2 6 4 3 5 2 Puzzle by websudoku.com LA A TI JA W EB SU D O KU 9 9 3 1 6 4 1 3 5 7 9 2 9 4 2 3 4 7 1 3 5 7 4 8 7 3 1 1 Puzzle by websudoku.com 6 8 5 1 3 8 1 9 2 5 4 2 9 8 9 3 4 9 2 6 6 3 5 1 4 8 1 8 7 3 Puzzle by websudoku.com . ??. Helppo ?. f i | 63 5 1 3 8 3 9 2 5 3 8 7 9 5 3 2 1 6 2 4 9 1 9 6 7 5 Puzzle by websudoku.com 8 3 4 6 5 2 4 7 3 9 1 6 2 7 6 5 9 3 5 3 1 9 8 6 8 5 2 3 8 3 5 2 Puzzle by websudoku.com 8 9 2 2 6 8 5 3 1 8 1 6 4 2 7 1 2 5 9 5 4 2 7 8 9 6 9 3 Puzzle by websudoku.com 9 6 3 3 1 7 4 2 3 9 5 2 6 4 8 3 8 2 8 1 4 3 7 5 9 2 1 8 6 2 7 5 9 Puzzle by websudoku.com 7 2 8 9 3 5 3 8 7 6 3 6 3 8 5 7 9 5 7 1 4 7 1 2 3 8 5 4 1 3 7 6 Puzzle by websudoku.com 3 5 9 8 2 4 8 3 6 8 1 5 4 6 2 7 5 6 1 8 3 5 6 9 5 6 2 3 Puzzle by websudoku.com ?. Keskivaikea ??. ?. ?. ?. SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUDOKU SUa p u
?. ?. ?. ??. ??. ?. ???. RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT RATKAISUT 64 | A P U t e r v e y s 9 7 8 6 5 4 2 1 3 2 3 5 9 1 8 4 7 6 4 6 1 2 3 7 8 9 5 5 9 2 3 7 6 1 4 8 3 4 7 5 8 1 9 6 2 8 1 6 4 2 9 3 5 7 6 5 4 8 9 2 7 3 1 1 8 9 7 6 3 5 2 4 7 2 3 1 4 5 6 8 9 Puzzle by websudoku.com 7 2 8 9 4 3 5 6 1 9 4 3 1 5 6 2 8 7 1 5 6 8 7 2 4 3 9 4 6 9 2 3 8 7 1 5 3 1 7 5 6 4 9 2 8 5 8 2 7 1 9 6 4 3 6 7 4 3 8 5 1 9 2 2 3 1 6 9 7 8 5 4 8 9 5 4 2 1 3 7 6 Puzzle by websudoku.com 6 7 3 5 4 9 8 1 2 5 2 1 8 6 7 9 4 3 4 9 8 2 1 3 7 6 5 8 3 7 1 2 4 6 5 9 1 4 6 9 3 5 2 7 8 2 5 9 7 8 6 4 3 1 7 8 4 3 9 1 5 2 6 3 6 2 4 5 8 1 9 7 9 1 5 6 7 2 3 8 4 Puzzle by websudoku.com 6 9 3 4 7 2 8 5 1 5 7 4 3 8 1 6 9 2 2 1 8 5 6 9 3 4 7 4 2 1 6 5 7 9 3 8 8 6 5 9 2 3 7 1 4 7 3 9 8 1 4 5 2 6 9 4 2 7 3 6 1 8 5 3 5 6 1 4 8 2 7 9 1 8 7 2 9 5 4 6 3 Puzzle by websudoku.com 8 3 7 6 9 2 5 1 4 4 6 9 3 5 1 8 2 7 5 1 2 4 7 8 6 9 3 9 4 1 8 6 3 2 7 5 7 8 6 5 2 9 3 4 1 2 5 3 7 1 4 9 6 8 6 7 4 2 8 5 1 3 9 1 2 5 9 3 7 4 8 6 3 9 8 1 4 6 7 5 2 Puzzle by websudoku.com 7 8 1 9 6 4 5 2 3 2 9 5 3 1 8 7 6 4 6 4 3 7 2 5 1 8 9 1 3 8 6 5 7 4 9 2 5 6 9 4 8 2 3 7 1 4 7 2 1 3 9 8 5 6 3 1 7 5 9 6 2 4 8 9 2 4 8 7 3 6 1 5 8 5 6 2 4 1 9 3 7 Puzzle by websudoku.com 6 1 8 7 5 9 2 4 3 2 4 3 6 8 1 9 5 7 9 5 7 4 3 2 1 8 6 1 3 9 5 6 4 8 7 2 5 6 2 8 9 7 4 3 1 7 8 4 1 2 3 6 9 5 3 9 5 2 4 6 7 1 8 4 2 1 3 7 8 5 6 9 8 7 6 9 1 5 3 2 4 Puzzle by websudoku.com 2 6 1 3 7 5 8 4 9 8 5 4 6 9 1 7 3 2 7 3 9 2 8 4 1 6 5 5 9 8 1 3 2 4 7 6 3 4 7 8 5 6 2 9 1 6 1 2 7 4 9 3 5 8 4 7 5 9 2 8 6 1 3 9 2 6 4 1 3 5 8 7 1 8 3 5 6 7 9 2 4 Puzzle by websudoku.com 5 1 8 3 7 9 6 4 2 6 2 7 4 1 5 9 8 3 9 3 4 2 6 8 5 1 7 3 4 9 6 2 1 7 5 8 8 7 6 9 5 3 4 2 1 2 5 1 8 4 7 3 9 6 7 6 2 5 8 4 1 3 9 1 9 5 7 3 2 8 6 4 4 8 3 1 9 6 2 7 5 Puzzle by websudoku.com RISTIKKO 2 RISTIKKO 1 SUDOKUT ?. ???
Terveys Verkossa www.a-lehdet.fi/ asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma-pe 8-20, la 10-15 ) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Te rv ey s Mikä eturauhasta vaivaa. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 (Toimii tilausnumerolla 24/7). Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut kaikkiin arvontoihin PALVELUKORTTI TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Lehden saajan yhteystiedot: Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelin: Uusi osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Irtisanon tilauksen päättymään laskutuskauden loppuessa Muissa peruutustapauksissa olettehan yhteydessä asiakaspalveluun Osoitteenmuutos vakinainen ___ / ___ 202__ alkaen tilapäinen ajalle ___ / ___ 202__ — ___ / ___ 202__ Tilausnumero (numerosarja lehden takakannen osoitetiedoista) T Annan suostumuksen A-lehdille lähettää minulle tietoa tuotteistaan ja palveluistaan tekstiviestillä sähköpostitse Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Muistisairas ja onnellinen Muistisairauden oireet voivat lieventyä, kun potilaan elämänlaatu on hyvä. Nyt sienimetsään! Sienet tuovat ruokaan lihaisaa umamin makua, mutta niistä saa myös kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Hinta 0,98 € / min + pvm. Lisätietoja rekisteriselosteesta: www.a-lehdet.fi tai A-lehdet Oy Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet A -le hd et O y A sia ka sp alv elu 00 08 1 A -le hd et Kir jepo stim erk ki. A D O B E ST O C K ENSI NUMEROSSA 25.9. Jos ikääntyvän miehen vessakäynneistä tulee tuskaa, syynä voi olla eturauhasen liikakasvu, mutta myös eturauhassyöpä. Onko onnellista dementiaa
66 | A P U t e r v e y s Mieleeni on jäänyt ensimmäinen vesisynnytys, jossa olin hoitavana kätilönä. Synnytyksen alussa seurasin avautumisvaihetta altaan vierellä. Nykyään kaikissa synnytyssairaaloissa on ammeita, joita voi käyttää myös kivunlievitykseen. Ulla Ora kuva Essi Lyytikäinen Vauva solahti ammeeseen ” Elämäni työvuoro. Siinä on mahdollisuus toisenlaiseen kontaktiin ja läsnäoloon synnyttäjän kanssa, mikä tekee tunnelmasta erityisen rauhallisen. Synnyttäjä rentoutui supistusten välillä veden kannattelemana. K ÄTILÖ PÄIVI OINOSEN ENSIMMÄISESSÄ VESISYNNY T YKSESSÄ OLI SEESTEINEN TUNNELMA, KUNNES K AAKELIT ALKOIVAT K AIKUA. Vesisynnytyksiä tapahtui siihen aikaan harvoin. Synnytys eteni nopeasti. Hetken kuluttua vauva alkoi itkeä niin, että ammehuoneen kaakelit kaikuivat. Tämä korostuu vesisynnytyksessä, jossa käsillä tekemistä on vähemmän. . Autoin vauvan veden alta äidin syliin. Jonkin ajan kuluttua autoimme avustavan kätilön kanssa äidin ja vauvan ammeesta. Olen tehnyt kätilön töitä 25 vuotta, mutta olen nyt toimivapaalla Espoon sairaalan synnytysosaston apulaisosastonhoitajan työstä ja työskentelen Kätilöliiton puheenjohtajana. Tiesin, että saan tarvittaessa tukea vesisynnytyksiä paljon hoitaneelta kollegalta. Kätilön työ on paljon tukemista, ohjaamista ja kannustamista. Äiti oli konttausasennossa, kun vauva syntyi turvallisesti veteen
Kuuntele supersuosittu Poliisin mieli ja monta muuta kiinnostavaa podcastia! Apu360-podcastit – enemmän sitä, mikä kiinnostaa Lataa Apu360-sovellus Untitled-2 1 Untitled-2 1 15.12.2023 10.26 15.12.2023 10.26
Syöpäsiskot-podcastissa he puhuvat kaunistelematta arjestaan sairauden kanssa. Kokemuksia, tunteita ja tietoa jakavat myös muut syöpää sairastavat tai sairastaneet. Kuuntele: syöpäsiskot SUORAA PUHETTA SAIRAUDESTA, JOKA KOSKETTAA KAIKKIA Kirjailija Hanna Meretoja ja muusikko Astrid Swan ovat ystäviä, joita yhdistää myös syöpä. UUSI PODCAST! EVFI POD SYÖPÄ printti-ilmoitus 1 EVFI POD SYÖPÄ printti-ilmoitus 1 21.5.2024 15.03 21.5.2024 15.03