Arvopaperi 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta TAMMIKUU tammikuu 1/2013 34 miljardin mies 34 MILJARDIN MIES LIH AY HTIÖ Atrian osake sikarallissa R AH ASTOT Nordea rohmuaa markkinaosuuksia JOKERI Takoma on sekaisin. Analyytikkojen tärppilista: Technopolis, L&T ja Citycon Sijoittamisen erikoislehti 33
Lihanjalostajasta kertova kuukauden osake -juttu alkaa sivulta 28. Haastattelussa Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn kertoo, että suomalaisyhtiö on Pietarissa lihavalmisteiden markkinajohtaja mutta Moskovassa on . Siksi Kevan Suomisalkku on pienempi kuin tärkeimmillä kilpailijoilla. Keva on pienentänyt myös eurooppalaisten osakkeiden osuutta salkussaan. Vaikka salkusta vain pieni osa on suomalaisissa osakkeissa, Kevan on vaikea tehdä Suomi-osake-omistuksiinsa merkittäviä muutoksia vaikuttamatta kurssiin. Syy ei ole markkinan ahtaudessa vaan näkymissä: ?Detori velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut?, Huotari latelee. Sivulta 20 alkavassa haastattelussa peruspessimistiksi itseään luonnehtiva Huotari sanoo, että olisi suuri yllätys, jos alkaneesta vuodesta tulisi yhtä hyvä sijoitusvuosi kuin viime vuodesta. Atrian osake oli viime vuoden lopun raketteja. enemmän kasvumahdollisuuksia! Seuraava Arvopaperi ilmestyy 21. helmikuuta. SAANA SÄILYNOJA KEVAN SIJOITUSJOHTAJA MOPON KYYTIIN. Vietnamista tuli suomalaissijoittajien piirissä kuuma markkina. 5. SISÄLTÖ TAMMIKUU 2013 TUUKKA KOSKI UUSI LEHTI Ahdasta! 42 36 ROLLSIN KYYTIIN. Takoman uusi toimitusjohtaja Ari Virtanen sai tilauksen RollsRoycelta. MICHA KLOOTWIJK/COLOURBOX Ari Huotari kaitsee kuntatyöntekijöiden 34 miljardin euron eläkevaroja
tammi SISÄLTÖ TAMMIKUU 2013 UUTISET IHMISET 8 10 12 14 16 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo etsii kadonneita miljardeja NOTEERATUT Nordea rohmuaa rahastoeuroja UUTISKUUKAUSI SIJOITIN VIIMEKSI Mika Kamensky hakee menestystä keskittämällä IHMISET Kulttuurirahaston miljardisalkulle ennätystuotot REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 SUURSIJOITTAJA Kotimaiset osakkeet eivät ole itseisarvo 28 KUUKAUDEN OSAKE Atriassa ainekset käänneyhtiöksi 34 KULTA Kierrättäminen on kultakaivos 36 Vietnam 38 JOHTORYHMÄ Stockmannilla kaksi toimitusjohtajaehdokasta 40 Tuomiopäivän merkit vähissä 42 Pelastaako Rolls-Royce tappiollisen Takoman? OSAKKEET R AH ASTOT 44 MAAILMAN OSAKKEET Lähes pakko ostaa osakkeita 46 RAHASTOT Yrityslainat vetivät rahaa rahastoihin TAULUKOT GRAAFIT 50 52 53 54 55 56 57 58 59 60 Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Osingot ja tuotot KOLUMNIT HANNU KONTTINEN ALEKSI POUTANEN 19 PENTTI FORSMAN Lupa hengähtää 68 JOUKO MARTTILA Kohti ääretöntä ja sen yli 6 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 ILMIÖT PELURIT 62 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 63 MARKUS SALIN Järki ja almanakka 64 KIRJAT Greg Smithin omanapainen syytöskirjelmä ja Steve Jobs äänessä 66 PÖRSSIRISTIKKO 69 KUMPPANIBLOGI 70 TALLIMESTARI Suuri narumies Mao
Ainakin Handelsbanken ja Nordea povaavat talouden käännettä ja kasvua vuodelle 2013. Se raha ollut kovan palkanmaksakatosi ja Nokia joutui jan maineessa. Hyvä niin. vaikeuksiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. Taitaa mäisessä Tapiola on ollut kitsas. tulla Johanssonille ja koko hallitukKeskinäisillä yhtiöillä on yksi selle tukalat paikat. perisynti. Toimittaja Hetaa, että viime vuonna linä Hirvikorpi on osakeannilla kerättiin kirjoittanut Jos on OUTOKUMMUN miljardi tuoretta ravalta, on myös vashaa ja omia osakkeita tuu -teoksen, joka on käytettiin melkoinen elämänmyöteinen ARVO OLI tukku Inoxumin hantarina itsepäisestä PARHAIMMILL A AN liikkeenjohtajasta. kintaan. K a u p a n m yö t ä Kalpala säilytti TaKUUSI MILJARDIA piolan saksalaisesta Thyskeskinäisenä senKruppista tuli 30 yhtiönä, vaikka kiuEUROA, ENÄ Ä prosentin osuudella sauksia oli muut1,5 MILJARDIA. taa yhtiörakennetta rin omistaja. Hän jakaa, vaan voitoilla vahvistetaan tasetta saa kevään yhtiökokouksessa vastata, ellei jaeta asiakashyvityksiä. Nokian suunta kääntyi kriisin kautta. Nyt Lumia menestyy ja Nokiakin nousee plussalle. Kalomia osakkeita 18 milpalan aikana Tapiola ei ole jardilla eurolla. Vauhtisokuitenkin neljä kertaa korkekeudessa tai optioahampi kuin Kalpalan lähimneudessa Nokia hankki pien alaisten palkka. Se on aika vähän, kun muislan pääjohtajana päätyi. Miten olisi käynyt, jos 18 mil- arvokas. Tilastokeskuksen tuorein tieto kertoo, että kuluttajien luottamus on alamaissa. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT TOIMITUKSELTA Kuluttajat pessimistisempiä EKONOMISTIEN ENNUSTEISSA näkyy jo valoa tunnelin päässä. 10%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Keskinäisen yhtiön ei tarvitse osinkoja viisi vuotta johtanut Ole Johansson. PÄÄKIRJOITUS Kadotettuja miljardeja M arkkina-arvosta voi hetkessä hävitä miljardi, jos öljylauttaan. Kalpala puuskataa laisedustaja pääsi hallitukseen. Sammon menettäneen osinkoina miljardeja. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. Kalpalan palkka vuodelta millaan Nokia oli Euroopan 2011 oli 1,2 miljoonaa euroa, mikä arvokkain ja maailman on linjassa alan kanssa. Kauppa kuten esimerkiksi sinetöitiin joulukuussa, ja samalla saksaSampo aikanaan teki. Se on top-tenissä. Parhaimvaukset. Jälkimmiten miljardit näin katosivat. Ekonomistit havaitsevat piristymisen merkkejä, vaikka työttömyys ennusteiden mukaan vielä kasvaa. Outokummusta on hävinnyt useampi Nokia tehnyt näin radikaalia muutosta, mun markkina-arvo oli parhaimmillaan jos ei olisi ollut rahavaikeuksia? kuusi miljardia euroa, kun se nykyisin on Asmo Kalpalan näyttävä ura Tapio1,5 miljardia. Työttömyys reagoi suhdanteisiin aina viiveellä. 8 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Kuluttajat eivät usko parempiin aikoihin. maan ulkomaanpuhelumaksu.. alv. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Erityisesti kuluttajia huolestuttaa Suomen talous, jonka enemmistö arvioi heikkenevän. Puheet palkkojen laskusta ja ministerien pelottelut ovat tehonneet kuluttajiin. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. Stephen Kohtuullisillakin palkoilla Elop vertasi kaksi vuotta on syntynyt menestynyt sitten Nokiaa palavaan PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael Sjöström 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Anna-Kaisa Jormanainen, Päivi Joensuu, Tuukka Koski, Juho Kuva, Tanja Maijanen, Sakari Majantie, Jouko Marttila, Aleksi Poutanen, Timo Pylvänäinen, Esko Rantanen, Markus Salin, Saana Säilynoja, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT S11/K12) TILAUKSET puh. Johto tulee ahneeksi ja Miljardien hassaaminen on ottaa itselleen kohtuuttomat korosattu myös Nokiassa
ja kyse on miljardeista. Sen. NOTEERATUT Nordea rohmuaa rahastoeuroja Nordea on kasvattanut selvästi osuuttaan rahastomarkkinoilla. Sen markkinaosuus ensin putosi 25 prosentin tietämiin, mutta viimeksi kuluneet viisi vuotta Nordean käyrä on sojottanut ylöspäin. Lukuihin . Jos meno jatkuu samanlaisena, kohta se on yksinään yhtä suuri kuin asemiaan menettäneet OP ja Danske. Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen N ordea jyrää. Kun Nordea haali viime vuonna rahastoihinsa lisää uutta pääomaa asiakkailta nettona 3,1 miljardia, OP:n rahastoista lunastettiin varoja 700 miljoonaa enemmän kuin niihin virtasi sisään. 10 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Rahastoyhtiön hallinnoimien varojen määrään vaikuttavat nettorahavirrat eli merkinnät ja lunastukset sekä rahastojen arvonmuutokset. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Nordea, Handelsbanken ja Gyllenberg. Kolmas suuri pankkiryhmä Danske on ollut OP:n tapaan laskusuunnassa. Koska viime vuosi oli suotuisa pääomamarkkinoilla, myös OP:n rahastoissa olevien pääomien määrä kasvoi vajaalla puolella miljardilla lunastuksista huolimatta. Kun OP nousi Pohjola-kaupalla Suomen rahastomaailman kakkoseksi vuonna 2006, rahastoyhtiö tavoitteli kolmenkymmenen prosentin markkinaosuutta. Jonkin aikaa oranssit värit vahvistuivatkin, mutta viime vuosina suunta on ollut trendinomaisesti alaspäin. Nordea taas on kulkenut toiseen suuntaan. vaikuttaa jonkin verran se, että useissa maissa toimivat yhtiöt voivat rekisteröidä rahastonsa yhteen maahan ja markkinoida sitä rajan yli. Suomen suurin rahastoyhtiö kasvatti viime vuonna markkinaosuuttaan peräti 3,2 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan toiseksi suurimman, OP-Rahastoyhtiön, osuus rahastoeuroista putosi 2,5 prosenttiyksikköä ja painui alle viidennekseen. Muutokset ovat poikkeuksellisen suuria . sekä yhtiökohtaisiin osuuksiin että samalla kokonaismarkkinan suuruuteen
Se yksin vastaa lähes kymmentä prosenttia Nordean rahastopääomista. Muutoin suomalaisten rahastoyhtiöiden suuruusjärjestys on pysynyt ennallaan viiden vuoden ajan. LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUKSEN RAHASTORAPORTIT 12/2012 JA 12/2008. INDEKSISIJOITTAMINEN Etf:illä ennätysvuosi PÖRSSILISTATUT RAHASTOT vetivät viime vuonna rahaa ennätysvuoden 2008 tahtiin. Korko-etf:istä kovin rahaimuri oli iSharesin IG-yrityslainoihin sijoittava LQD (+5,2 mrd.). Eli meidän tapauksessa osa instituutioasiakkaista sekä erityisesti lähipiiriasiakkaat ovat vaihtaneet rahastojaan suoriin sijoituksiin. Niihin virtasi viime vuonna uutta rahaa 450 miljoonaa euroa. Sijoitusneuvojat ovat onnistuneet? ?Kun korkotaso on alhainen, talletukvelvollisuus käydä läpi asiakkaan kanssa hänen riskinsietokykynsä ja tavoitteensa, ja usein ratkaisu on tällöin yhdistelmärahasto?, Jari Kivihuhta sanoo. ?Lähipiiri vaihtanut suoriin? OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Samuli Sipilä nostaa esiin kaksi syytä, joiden vuoksi rahastoyhtiö on menettänyt suhteellisia asemiaan. ?OP-rahastoissa on perinteisesti insti- tuutiosijoittajien osuus ollut suuri, ja esimerkiksi lähipiiri-instituutiot ovat olleet suuria sijoittajia rahastoissamme. Eniten rahaa virtasi ulos iSharesin 1?3-vuotisiin Yhdysvaltain valtionlainoihin sijoittavasta SHY:stä (-2,3 mrd.) Etp-markkinoita hallitsee 576 miljardin euron pääomilla BlackRockin iShares, jonka markkinaosuus maailmanlaajuisesti on 39,3 prosenttia. Seuraavina tulevat State Street (17,4 prosenttia) ja Vanguard (12,7 prosenttia). Purkuja on tehty osin myös riskienhallinnallisista syistä jos esimerkiksi instituution osuus rahastopääomista on ollut tarpeettoman suuri?, hän jatkaa. "EMME SA ANEET MY Y NTIÄ K ÄY NTIIN." Toinen syy löytyy rahastoyhtiöstä itsestään. ?Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 laajaa rahastomyyntiä ei saatu heti käyntiin aikaisempaan tapaan, mikä näkyy esimerkiksi talletusten voimakkaana kasvuna. Kun aloitin pari vuotta sitten, aloitimme ison muutoksen rahastoyhtiössä: tuotteita on uudistettu laajalti, rahastojen tuottokehityksen kanssa on tehty paljon töitä ja sisäisesti olemme kouluttaneet ja tarjonneet tukea myyntikenttään?, Sipilä sanoo. Hän kertoo, että rahastomyynti kääntyi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvään kasvuun. ?Loppuvuonna saimme jälleen volyymit nousuun kaikissa asiakassegmenteissä.? VAKIINTUNEET VALTASUHTEET Yhtiö Nordea OP Danske Invest Handelsbanken SEB Evli Aktia Tapiola FIM Seligson & Co Markkinaosuus, % 2012 29,5 18,0 13,7 7,2 6,5 4,8 4,2 3,6 2,4 1,7 2008 25,2 22,5 17,7 2,4 10,0 4,7 3,7 2,5 2,3 1,5 Handelsbanken kiri ja Alfred Berg romahti ulos kärkikymmeniköstä. IG-, HYja kehittyvien markkinoiden lainoihin sijoittavien tuotteiden pääomat kasvoivat viime vuoden aikana yli 50 prosenttia. Yksittäisistä etf:istä eniten taaloja puoleensa vetivät?kaikkien etf:ien äiti?, S&P 500 -indeksiä seuraileva SPY (+ 12,0 miljardia euroa), sekä Vanguardin ja iSharesin laajasti kehittyville markkinoille sijoittavat VWO ja EEM (molemmat + 8,0 mrd.). Sääntelyympäristön muutos on saanut instituutiot vaihtamaan rahastoja suoriin sijoituksiin?, Sipilä kertoo. ?Tiettyjen strategioiden osalta instituutiot tarvitsevat rahastoja erikoistuneempia ja räätälöidympiä strategioita. Pääomia kasvatti myös parin ruotsalaisen rahaston yhdistäminen suomalaisiin; tällaista tuotua rahaa oli viime vuonna 250 miljoonaa. Nordean menestyksen takana ovat yrityslainarahastot, jotka ovat olleet viime vuosien kova sijoitusteema. Erityisen hyvässä imussa olivat korkoihin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin sijoittavat tuotteet. Viime vuoden aikana erilaisiin etp:eihin eli pörssilistattuihin tuotteisiin, joihin kuuluvat paitsi pörssinoteeratut rahastot eli etf:t myös muut pörssilistatut vipstaakit, virtasi uutta rahaa 200 miljardia euroa. Nettorahavirrat kasvoivat edellisvuodesta 51 prosentilla. Vuodenvaihteessa etp:eissä oli BlackRockin ETP Landscape -raportin mukaan yhteensä 1 933 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 1 466 miljardia euroa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Viime vuonna rahastoon tuli uutta rahaa 440 miljoonaa, vaikka joulukuussa lunastukset peittosivatkin merkinnät. Lähes sen veroinen on maailmanlaajuisesti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko, jossa oli vuodenvaihteessa reilun 1,8 miljardin pääomat. Uutta pääomaa tuli viime vuoden aikana huimat 1,2 miljardia. Yksityishenkilöille tutuimpia ovat varainhoitorahastoksi eli ainoaksi sijoituskohteeksi tarkoitetut yhdistelmärahastot. Tuomo Mattilan hoitamissa Nordean neljässä Säästö-yhdistelmärahastossa on yhteensä 1,2 miljardin pääomat. Yrityslainat ovat omaisuusluokkana sellainen, että suuretkaan instituutiot eivät mielellään hoida niitä itse vaan lykkäävät rahat rahastoon. Nordean eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittava Nordea Corporate Bond on 1,9 miljardin pääomillaan todellinen rahastojättiläinen. NOTEERATUT osuus rahastomarkkinoista on enää 13,7 prosenttia. Lukumäärä kasvoi vuoden aikana 435 kappaleella. Viime vuonna Danske pärjäsi hyvin suhteessa OP:hen, sillä sen hallinnoima pääoma kasvoi reilulla miljardilla ja markkinaosuus laski vain 0,4 prosenttiyksiköllä. Yrityslainarahastot paisuttivat Nordeaa Nordean rahastopomo Jari Kivihuhta selittää yhtiönsä menestystä hyvällä ja laajalla tuotevalikoimalla ja salkunhoidon tuloksilla. Tuotemäärän kasvu maltillistui edellisvuodesta: vuonna 2011 etpmäärä paisui 768:llä. KARO HÄMÄLÄINEN 11. Kärkikolmikosta ainoana indeksisijoittamisen veteraani Vanguard onnistui kasvattamaan osuuttaan viime vuonna. Vuodenvaihteessa maailmassa oli 4746 tilastoitua etp:tä
880-hyttiseen alukseen mahtuu enimmillään 2800 matkustajaa. NOTEERATUT UUTISKUUKAUSI TUKHOLMAAN. Uusi laiva sai sijoittajakonkari Erkki Sinkon ostamaan Viking Linen osakkeita. Seppo Sairanen hävisi hovissa 22.12. HELSINGIN HOVIOIKEUS 23.12. pyörsi käräjäoikeuden päätök- sen Seppo Sairasen 24.12. - - 25.12. 26.12. 27.12. Outokummun Inoxum-kauppa vihdoin päätökseen OUTOKUMPU SAI - 28.12. 29.12. 30.12. 12 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 - ran Mika Seitovir-. Viking Linen 240 miljoonaa euroa maksanut Grace-alus aloitti liikennöinnin Turun ja Tukholman välisellä reitillä tammikuun puo- livälissä
Myös kolmanneksi parhaat analyytikkosuositukset vuosi sitten saanut suoriutui pörssivuodesta mallikkaasti 20 prosentin nousulla. Inhokkipuolella analyytikoiden suositukset osuivat nappiin varsin vaihtelevasti. Vuoden aikana osake nousi 11 prosenttia ja peittosi niukasti OMXH-indeksin 8,3 prosentin nousun. Toiseksi parhaimmat analyytikkosuositukset kerännyt PKC Group puolestaan nousi varsin mukavat 31 prosenttia. Biohit ei kerro sopimuksen arvoa. NOKIA NOSTI arviotaan viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloksestaan. Devices & Services -liiketoiminnan ei-IFRS-liikevoittoprosentti on Nokian mukaan 0?2 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Tappiota vertailuindeksille on tullut kahdeksana vuotena. 4.1. 5.1. 6.1. VUOSI SITTEN analyytikoiden mielestä Helsingin pörssin houkuttelevin osake oli Technopolis. Arvonalentumisesta 783 miljoonaa on liikearvoa ja 987 miljoonaa euroa muuta käyttöomaisuutta. Toisaalta UPM ryhtyy arvostamaan energialiiketoiminnan omaisuutensa käypiin arvoihin, mikä lisää omaisuuden arvoa energialiiketoiminnassa vajaalla kahdella miljardilla. Samaan aikaan S&P 500 -indeksi nousi 13,4 prosenttia. keen substanssiarvon kehitystä. Berkshire Hathawayn substanssiarvo on vuosina 1965?2011 päihittänyt S&P 500:n kehityksen 39 kertaa. Marimekon ostoa ei suositellut yksikään analyytikko, mutta niin vain osake nousi kunnioitettavat 66 prosenttia, millä se oli yksi Helsingin pörssin parhaimmista nousijoista. Myös 41 prosentin nousun tehneellä Uponorilla oli vuoden alussa alla enemmän negatiivisia kuin positiivisia suosituksia. 7.1. 8.1. TIMO PYLVÄNÄINEN 9.1. 10.1. 11.1. 12.1. SEILO 13.1. Biotielle jakelusopimus Kiinaan BIOHIT ON solminut jakelijasopimuksen 14.1. kiinalaisen GrandPharman kanssa. Muutos tapahtuu helmikuun alussa. OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluu 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. 13. Kirjaustapamuutos lisää UPM:n korollisia nettovelkoja noin 200 miljoonalla eurolla. 18.1. 19.1. 20.1. 21.1. Huhtamäki nousee OMXH25:een HUHTAMÄKI KORVAA Sanoman Helsingin pörssin OMX Helsinki 25 -indeksissä. Myös verkkoyhtiö NSN on ylittänyt odotukset ja saavuttanut Nokian mukaan ennätystuloksen ilman kertaluonteisia eriä. 16.1. UPM siirtelee miljardeja Nokialta positiivinen tulosvaroitus 17.1. JARMO TEINILÄ 15.1. UPM KIRJAA 1,8 miljardin euron arvonalentumisen paperiliiketoiminnassaan. Alaskirjaus tehdään viime vuoden viimeiselle neljännekselle. Sopimus kattaa Acetiumvalmisteen markkinoinnin ja jakelun Kiinassa. On arvioitu, että lopullinen tuoterekisteröinti Kiinassa tulee kestämään noin kaksi vuotta. NOTEERATUT Ostosuosituksilla voitti indeksin 31.12. 1.1. MATT MILLER 2.1. 3.1. Buffett päihitti S&P:n WARREN BUFFETT löi jälleen S&P 500 -indeksin, jos mittarina käytetään osakekurssin kehitystä. Berkshire Hathawayn karvalakkisarjan eli B-osakkeen kurssi päätyi vuoden viimeisenä kauppapäivänä 89,70 Yhdysvaltain dollariin eli 17,6 prosenttia korkeammalle kuin vuoden 2011 lopussa
Luen kaikki suomalaiset talouslehdet liki kannesta kanteen ja selaan verkkoa. Olette työhistorialtanne johdon konsultti. Rahastoja vältän, koska en ymmärrä niitä ja kustannukset ovat melko korkeita. Miten seuraatte markkinoita? Seuraan jo ammattini puolesta päivittäin kotimaisia listayrityksiä sekä Suomen ja maailman taloutta. SIJOITIN VIIMEKSI NOKIA OPETTI. Jaan ne määrän perusteella neljään luokkaan ja tarkastelen niitä 1?5 vuoden tähtäimellä. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Sijoituksista 70 prosenttia on suoria sijoituksia kotimaisiin osakkeisiin ja loput kiinteistöjä Suomessa. Tietotehdasta, koska näin, että toimiala kasvaa. 14 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Luonnehtikaa itseänne sijoittajana? Otan riskiä, mutta en yltiöpäisesti. Nokia yritti muuta, ja tulokset ovat nähtävissä. Salkussani on vain 20 osaketta. jopa Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Tekeillä olevassa kirjassa Menestyksen timantti erotan neljä menestystekijää: strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Mika Kamensky kuuluu suureen joukkoon, joka on nähnyt Nokian nousun ja laskun omien sijoitustensa kautta. Strategiaguru keskittää salkkunsa Pitkän uran konsulttina tehnyt Mika Kamensky tarkastelee asioita strategian näkökulmasta. Suosikeiksi ovat valikoituneet Kone, Konecranes ja Wärtsilä. Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva M iten aloitte sijoittaa alkoi ja mistä saitte siihen varat? Äitipuoleni jäi leskeksi. Katson kaikkia asioita strategian näkökulmasta . Hänellä ei ollut ammattia tai tuloja, joten elää piti isältäni jääneellä pienellä perinnöllä. Samalla innostuin itsekin. Minulla on erittäin laaja ammatillinen verkosto yri- tysten, järjestöjen ja ammattiin liittyvien yhdistysten kautta. Eniten seuraan liikkeenjohdon ja strategisen johtamisen kehitystä. En hajauta liikaa, koska strategiakonsulttina tiedän, että menestys tehdään keskittämällä. Luen, tapaan ihmisiä ja konsultoin yritysjohtoa. Olin perustanut konsulttitoimiston vuonna 1980, ja ylijäämiä alkoi kertyä. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne? Se on täysin ratkaisevaa. Loput sijoitin kahdeksaan suomalaiseen osakkeeseen. Kymmenessä vuodessa vaihdoin obligaatiot suomalaisiksi osakkeiksi. Ostin samalla itsekin ensimmäiset osakkeeni . Sijoitan toimialan parhaaseen yritykseen, joka hallitsee ne. Mihin sijoititte viimeksi? Viime vuonna tein tavallista vähemmän. Raskaan verotuksen vuoksi niitä ei kannattanut nostaa osinkoina. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Äitipuoleni tulot riippuivat täysin sijoituksista, joten pistin kaksi kolmasosaa rahoista valtion verottomiin obligaatioihin. Niistä sai 11 prosentin koron
GurukuusikOMISTUKSET koon on otettu perinteisesti uutta verta Yhtiö Omistusten arvo, euroa aina vuodenvaihteessa. YIT 37 203 717 Brotherus tunnetaan Amer Sportsin Amer Sports 30 291 236 ja YIT:n suuromistajana. löytyy kaikkien kuuden salkuista. Summassa eivät ole mukana omistukset Nordeassa ja Teliasonerassa, koska niiden omistajaluettelot eivät ole nähtävissä Suomessa. Kaikkiaan yhdeksässä yhtiössä sijoittajakuusikon omistukset nousevat yli kymmenen miljoonan euron. SIJOITIN VIIMEKSI TÄHÄN ON TULTU Yli 42 vuotta liikkeenjoh- don strategiakonsulttina, mistä 33 vuotta itsenäisenä yrittäjänä. Amer Sportsia omistaa sitä vastoin ainoastaan Brotherus. Tuttuun tapaan raportoimme kuukausittain, mitä osakkeita siMikko Laakkonen Ilkka Brotherus 15 PETRI ARTTURI ASIKAINEN, JARMO TEINILÄ MIKA KAMENSKY, 65 PROFIILI. Myöhemmin suosikiksi on noussut Metso Tauno Matomäen ja Jorma Elorannan työn ansiosta. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Voisin ottaa salkkuun Kemiraa ja katsoa yltäisikö se 1?5 vuodessa siihen, mihin sillä mielestäni on mahdollisuus. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? Kestosuosikit Kone, Konecranes ja Wärtsilä, joita olen ostanut ja omistanut vuosikymmeniä. 1980-luvulla menestyshankintoja olivat Tietotehdas, Kaukas, Yhtyneet Paperitehtaat ja Instrumentarium. Hänen yritykWärtsilä 23 434 320 sensä Sinituote puolestaan tunnetaan Sampo 23 022 870 siivousvälineistään. Sitä seurasi Wärtsilä. Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen ja senkin vuoksi suosikkini ovat Kone, Konecranes ja Wärtsilä. Kone oli ensimmäinen konsultointiasiakkaani vuonna 1970 lokakuussa. Mikko Laakkonen UPM 22 047 890 on edesmenneen sijoittajalegendan Fortum 21 499 218 Huhtamäki 17 043 509 Reino Laakkosen poika ja ex-triathNokia 11 628 666 lonisti Katarina Ebelingin aviomies. Kesko B 10 989 720 Hän on pyörittänyt salkkua aktiivisiOutotec 8 888 694 sesti jo pitkään. Täydellinen taulukko omistuksista sivulla 57. Arvopaperin vuoden 2013 gurujen yhteenlasketut omistukset OMXH25indeksin yhtiöissä yltävät 272 miljoonaan euroon. Käsittelemme heidän omiskeiden seuraamista myös vuonna 2013. tuksiaan kuvitteellisena kollektiiviViime vuodelta tutuista guruista salkkuna, mutta kerromme, ketkä ovat seurannassa pysyvät Hautaset, Ingmerkittävimpien omistusveivausten manit, Pertti Laine ja Kari Nietakana. mistö. Uusina kasvoina mukaan tuTOMMI MELENDER levat Ilkka Brotherus ja Mikko Laakkonen. 1990-luvulla Nokia ja uudemmista tulokkaista Outotec ja Nokian Renkaat. Entä suurin virheenne? Minun on aina ollut helpompi ostaa kuin myydä. Konsultoi, kirjoittaa, kouluttaa, sijoittaa. MIELESSÄ JUURI NYT Kirjoittaa kirjaa, josta on tulossa jonkinlainen testamentti. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Tasapaino työn, perheen ja ystävien sekä harrastusten välillä. VAPAALLA Perhe ja ystävät, matkustaminen, mökkeily, kulttuuri, ruoka ja viinit sekä lapsuudessa juurtunut intohimo ur- ostoja, mutta ostin neljää yhtiötä: Kone, Metso, Nokian Renkaat ja UPM-Kymmene. Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä? Työhistoria vaikuttaa tähänkin. Sen vuoksi salkkuun kertyi liikaa eri osakkeita. Vuosituhannen vaihteessa sijoitin puolet Nokian-omistukseni kurssinoususta yli kymmeneen pieneen ict-yritykseen. Odotin, että enintään yksi menestyy, mutta vuonna 2005 mennessä myin kaikki ja useimmat isolla tappiolla. Jätin Nokian, ja sekin olisi pitänyt myydä. GURUJEN SALKUT Uusi vuosi, uusia guruja ARVOPAPERI JATKAA suurten suomajoittajakuusikko on ostanut ja mitä laisten yksityissijoittajien salkun liikmyynyt. He korvaavat Hartwallit GURUJEN SUURIMM AT ja Göran Sundholmin. Kärjessä ovat YIT (runsaat 37 miljoonaa euroa), Amer Sports (runsaat 30 miljoonaa euroa) sekä Wärtsilä ja Sampo (molemmissa runsaat 23 miljoonaa euroa). Neljää yhtiötä ? Outokumpua, Rautaruukkia, UPM:ää ja YIT:tä
Kalenterivuoden tuottoluvut ovat ennakkotietoja. ELJAS REPO JUHO KUVA mikä vastaa viidennestä koko salkusta. ?Mitään kiveen hakattua tai sääntöjen vaatimusta ei ole omistaa Huhtamäkeä. Omistuksessa voidaan liikkua molempiin suuntiin?, sanoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä. Entinen Kevan varatoimitusjohtaja ja KHO:n hallintoneuvos on johtanut Kulttuurirahaston hallitusta viime syksystä lähtien. Nykyinen Huhtamäki on kovin Kulttuurirahaston Huhtamäki-osak- selittää isot tuottoluvut. ?Viime vuosi oli ainutlaatuisen hyvä. Onnistuimme lähes kaikissa omaisuuslajeissa?, Viherkenttä kommentoi. Suomen Kulttuurirahaston tilivuosi päättyi syyskuun lopussa. Tämä tietää kulttuuriapurahojen kasvua. Kulttuurirahaston salkku tuotti yli 16 prosenttia ja omaisuuden arvo ylitti miljardin euron rajan. Erityinen ilonaihe oli Huhtamäki, jonka vuosituotto oli 64 prosenttia. Kauppaneuvos Heikki Huhtamäki lahenemmistön vuonna 1943 Kulttuurirahastolle, joka on vuosikymmenet yrittänyt sukykyä. Hän hoiti pitkään osakesijoituksia Kevassa, josta pompasi Viimeiset viisi vuotta Sevon on ollut Veritaksen sijoitusjohtaja. ELJAS REPO. Ai- nakin jos mittariksi ottaa Suomen Kulttuurirahaston arvonkehityksen. Veritaksessa hänen vastuullaan oli kahden miljardin sijoitussalkku. Hallitusneuvos Timo Viherkenttä on Suomen Kulttuurirahaston miljardiomaisuuden ylin vallankäyttäjä. Taktisella allokoinnilla Veritaksesta Ilmariseen STAFFAN SEVÓN JARMO TEINILÄ vaihtaa Veritaksen Ilmariseen. IHMISET Kulttuurirahaston miljardisalkulle ennätystuotot PÖRSSIVUOSI 2012 oli hyvä kulttuurille. Sevónin titteliksi tulee taktisen allokaation johtaja ja vastuulle useampi miljardi. Kauppatieteen maisteri Sevón, 44, 16 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 on ehtinyt nähdä sijoitusmaailmaa monesta kulmasta. Sijoitusmaailman hyvin tunteva Viherkenttä on istunut seitsemän vuotta Kulttuurirahaston hallituksessa ja vetänyt jo kolme vuotta raha-asiaintoimikuntaa. Kulttuurirahaston miljardisalkussa on VAIKUTTAJA
maan ulkomaanpuhelumaksu.. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä. Sijoittamalla miljonääriksi Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia. 2012, 269 sivua, suositushinta 39 ? 2012, 301 sivua, suositushinta 69 ? Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *). Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34?36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista. *) Puhelun hinta (sis. Mukana ovat mm. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. Kirjat nopeasti verkosta www.talentumshop.fi Wanhaa ja uutta varakkuutta Pekka Kantanen Antti Parviainen, Sami Järvinen Osakekirjat kertovat Sijoittamallako miljonääriksi. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell. Aikamatka pörssiin Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu. Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. Mikä ettei! Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina. Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen? Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut
yhteisö Arvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat joka kuukausi. Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri. Lisätiedot AP yhteiso.indd 1 16.1.2013 10:42:31
Asuntovelkaiselle kotitaloudelle korkojen lasku kattaa arvonlisäveron korotuksen tuomat menetykset, ja rahaa jää vielä reippaasti yli. Kaikki osakemarkkinoiden viestit eivät ole yhtä luettavia. Uusi yllätys voi nytkin odottaa sopivaa hetkeä . Suomalaisetkin näyttävät sopeutuvan normaaliin, niukkuuden aikaan. 19. Yritysten investointien vauhdittuminen olisi parasta lääkettä kriisin jälkihoitoon. Suomalaisten kotitalouksien mielestä Euroopan velkakriisissä pahin ei vielä ole ohi, vaikka asiantuntijat jo näkevätkin valoa. Suurten yritysten optioilla käydään erittäin paljon kauppaa. Siksi VIX-indeksi on luotettava epävarmuuden mittari. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot tulevat tänä vuonna laskemaan muun muassa veronkorotusten vuoksi. Suurella joukolla kotitalouksia ei sukanvarressa ole juuri mitään pahan päivän varalle, joten sekin saattaa aiheuttaa huolta. Toinen järkevä peruste kotitalouksien huolelle on ennusteista ja ennustajista saadut huonot kokemukset kriisin aikana. 12 kk:n euribor on pudonnut vuoden 2011 kesästä 1,5 prosenttiyksikköä. Nyt on viimein lupa henkäistä helpotuksesta, kun 1930-luvun kauhut eivät ole toistumassa. Ennusteissa ei voi mitenkään ottaa huomioon näitä poliittisia riskejä, eikä niitä yleensä edes mainita riskiarvioissa. Suuri kiitos tästä kuuluu EKP:lle, mutta myös Italian tuore pääministeri Mario Monti ja Espanjan hallitus tekivät oman osuutensa. Samaan aikaan vakaiden maiden 10 vuoden valtionlainojen korot ovat alle 2 prosenttia. Ekonomistit lähtevät siitä, että hallitukset tekevät järkeviä päätöksiä ja että nuorison viehtymys anarkiaan pysyy keskustelupalstoilla. täytyy vastaavasti tuhlata eli kuluttaa tai investoida. Bloombergin keräämien analyytikkoarvioiden mukaan osinkotuotto on tänä vuonna euroalueella 4,5 prosentin tuntumassa ja Suomessa lähellä 5 prosenttia. Kansalaiset ovat ehkä osin oikeassa pitäessään ekonomisteja taskulaskimina. Tuskin olen ainoa ekonomisti, joka on jo lähes viisi vuotta joutunut pidättämään hengitystään. VIX-indeksi lasketaan osakkeiden osto- ja myyntioptioiden hinnoista, joten siinä ovat sijoittajien omat rahat pelissä. Meillä vanhemmilla ovat hyvässä muistissa vuoden 1968 Pariisin ylioppilasmellakat. Tietyssä mielessä kansalaiset ovat oikeassa, sillä nyt ollaan panemassa Suomen valtion taloutta kuntoon. Pelkkä EKP:n uhkaus tehdä kaikkensa euron hyväksi riitti painamaan korot alas. Kuitenkin koko finanssikriisin rauhoittumista enteilee ehkä parhaiten osakemarkkinat. Se taas tietää itkua ja hammasten kiristystä pitkäksi aikaa. joko Euroopassa tai maailmalla . Luottamuksen paluun ja EKP:n tarjoaman runsaan likviditeetin ansiosta euribor-korot ovat hyvin matalalla tasolla, lähellä nollaa. Asiantuntijat ovat pariin otteeseen luvanneet nousukäännettä, mutta jostain on pian ilmaantunut uusi, elpymisen taittanut tekijä. Pidemmällä ajalla näin suuri ero on hyvin epätodennäköinen, joten osakkeet joko kallistuvat reippaasti tai analyytikkojen arviot osingoista ovat ylioptimistisia. Keskinäisen syyttelyn tuoksinnassa monelta on unohtunut, että kaikki eivät voi säästää yhtä aikaa. Kriisimaiden on pakko lisätä säästämistään, mutta muiden . Lehman Brothersin syksyn 2008 konkurssin aikaansaama aallokko on siten viimeinkin tasoittunut. Ainakin tällä erää. Myös pankkien osakkeet olivat vuonna 2012 parhaiden sijoituskohteiden joukossa. Samoin pankkien riskilisät laskivat reippaasti loppuvuonna, ja niiden ero yritysten vastaaviin kaventui. Siten elpyminen tuleekin olemaan hyvin hidasta, koska Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. samaan aikaan velkaantumista joudutaan purkamaan. Ensin Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisit JOKO OSAKKEET K ALLISTUVAT REIPPA ASTI TAI OSINKOARVIOT OVAT YLIOPTIMISTISIA. yllättivät ennustajat, ja myöhemmin kerhoon tulivat vielä Espanja ja Italia. Sekä Yhdysvaltain että Euroopan osakkeiden odotettua volatiliteettia kuvaavat VIX-indeksit ovat palautuneet vuoden 2007 kesän tasolle. Nämä euriborithan ovat suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille hyvin tärkeitä. KOLUMNI PENTTI FORSMAN KUVA KIMMO LEHTONEN Lupa hengähtää E urojärjestelmä näyttää pessimistien suruksi selviävän ensimmäisestä kriisistään. Tyylipisteitä ei päättäjille tosin voi antaa. Italian ja Espanjan valtionlainojen korot ovat kesän jälkeen alentuneet jo siedettävälle tasolle. kuten esimerkiksi Italian vaalit tai Yhdysvaltojen sisäpolitiikka. Suurin huolenaihe Euroopassa lienee kuitenkin yhteiskuntarauhan säilyminen
REPORTAASI 20 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013
LIIAN SUURI SUOMEEN Kevan sijoitusjohtajan Ari Huotarin peukalon alla on yli kolmenkymmenen miljardin euron salkku. Teksti Tommi Melender Kuvat Tuukka Koski 21
Ei niillä suuria valta-asemia hankita. Se, että olemme mukana pääomasijoitusrahastoissa, mahdollistaa kasvavan suomalaisen yritystoiminnan tukemisen paljon tehokkaammin.? Ettekö te sitten voisi vaikuttaa pörssiyhtiöissä suomalaisuuden eduksi? ?Meillä on selvä päätös, että emme osallistu omistamiemme yhtiöiden hallintoon. Jos eteen tuodaan investointilaskelma, joka todistaa ulkomaisen tehtaan suomalaista kannattavammaksi, niin kyllä silloin vaaka kääntyy ulkomaisen tehtaan hyväksi. Kun puhutaan 34 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta, sellaisille summille keksitään aina kaikenlaisia yhteiskunnallisia käyttötarkoituksia. Sitä paitsi näen periaatteellisella tasolla asian niin, että jos menee yhtiön hallitukseen, on toimittava ainoastaan yhtiön etujen mukaisesti. Sijoitusjohtaja Ari Huotari luonnehttii kotimaisten sijoitusten osuutta varsin suureksi. Ei hallitus voi suosia suomalaista yhtiön kustannuksella.? Edessä vaikea sijoitusvuosi Kansainvälisille markkinoille meneminen ei ole nakertanut Kevan sijoitustuottoja, päinvastoin. S uomi on pieni, pääomaköyhä maa. Ongelmaksi nousee kuitenkin likviditeetti. Se on päihittänyt viime vuosina vertailussa niin Varman kuin Ilmarisen. Ajatellaan huviksi tilannetta, että ilmoittaisimme ostavamme miljardilla eurolla osakkeita Helsingin pörssistä. Sellainen ei sovi meidän kaltaisellemme portfoliosijoittajalle. Siksi Helsingin pörssiin tarvitaan kotimaisia ankkuriomistajia, sellaisia kuin valtion omistusyhtiö Solidium ja työeläkevakuuttajat Varma ja Ilmarinen. Monet näkisivät mielellään vahvana kotimaisena omistajatahona myös Kevan, jonka osakesijoituksista vain viitisen prosenttia on Helsingin pörssissä. Eikö kehittyviin maihin voisi sijoittaa myös suomalaisfirmojen kautta? ?On totta, että Helsingin pörssin suurissa yhtiöissä on vain vähän Suomi-riskiä, koska ne toimivat kansainvälisesti. Lisäksi hajautussääntömme ovat niin tiukat, että omistusosuutemme jäävät yksittäisissä yhtiöissä suhteellisen pieniksi. Sellaiset eivät oikein Helsingin pörssissä onnistu. Esimerkiksi viime vuoden muutoksemme osakeriskissä olivat viidensadan miljoonan euron kertaluokkaa. Suurissa pörsseissä sellaiset toteutuvat nopeasti ilman markkinavaikutuksia.? Toisin sanoen on turha odottaa Kevasta Varman tai Ilmarisen kaltaista ankkuriomistajaa? ?Me emme ole sitoutuneet historiallisesti samalla tavalla kotimaisten yhtiöiden omistamiseen, enkä voi mitenkään perustella nykytilanteessa kotimaisten osakesijoitusten merkittävää kasvattamista. Se on kirjattu selkeästi lakiin. Varmalla osuus liikkuu viidessäkymmenessä ja Ilmarisella neljässäkymmenessä prosentissa. Kunta-alan eläkevarallisuutta kaitsevan Kevan sijoitusten arvo ylsi vuodenvaihteessa 34 miljardiin euroon, mikä jää hiukan jälkeen Varmasta mutta on enemmän kuin Ilmarisella. Helsingin pörssissä on vaikea liikutella suuria pääomaeriä, koska kaupankäyntivolyymit ovat likviditeettiä, ja heti tuli vastaan ongelmia. Emme voi ottaa siihen rinnalle muita yhteiskunnallisia tehtäviä.? Kevalla on runsaasti sijoituksia kehittyvien maiden osakkeissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että meidän tehtävämme on huolehtia tulevien eläkkeiden rahoituksesta. Pörssiyhtiöille ei niistä rahoista suurta iloa olisi. Rivien välistä voi lukea, että se on jopa liiankin suuri. Ymmärrätkö niitä, joiden mielestä Kevan pitäisi laittaa enemmän rahaa Helsingin pörssiin kotimaisen omistuksen tukemiseksi? ?Toki minä sen ymmärrän. Luvut eivät tosin ole lopullisia, vaan perustuvat joulukuun puolivälin tilanteeseen. Kaiken kaikkiaan Kevan sijoituksista viidennes on kotimaassa. Jos haluamme tehdä altistumamuutoksia, siihen vaaditaan satojen miljoonien euro- ?OLISI SUURI YLL ÄT YS, JOS TÄSTÄ V UODESTA TULISI YHTÄ HY VÄ SIJOITUSV UOSI KUIN VIIME V UODESTA.? 22 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 jen liikkeitä. Vähensimme osakeriskiä viime vuoden. Tosin Keva voi myös ottaa enemmän riskiä, koska sitä eivät koske samanlaiset vakavaraisuussäännöt. Viime vuonna Kevan sijoitustuotot nousivat vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta reiluun kahteentoista prosenttiin. Osakesijoituksista kilahti kuudentoista prosentin tuotot. Siitähän ilahtuisivat ennen kaikkea toiset sijoittajat, joille avautuisi hyvä tilaisuus realisoida omistuksiaan. Lopulliset tilastot valmistuvat vasta tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Oletko tyytyväinen viime vuoteen? ?Ehdottomasti! Ovathan nuo huimia tuottolukuja tällaisen epävarmuuden keskellä
23
24 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013
Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina ollut, vaan hyödykkeistä saadut hajautushyödyt ovat jääneet olemattomiksi. SIJOITUKSET MAANTIETEELLISESTI Suomi 19 % Kehittyvät maat 14 % Aasia ja Tyynimeri 5 % Japani 2 % Muut 1 % Pohjois-Amerikka 23 % Eurooppa 35 % Kannattaisiko hankkiutua kokonaan eroon raaka-aineista? ?Olin valmis vetämään ruksin hyödykkeiden päälle, mutta todennäköisesti mietimme uuden tavan sijoittaa niihin. Testasimme hyödykesijoittamista teoreettisesti mallintamalla, ja totesimme että siitä voi sittenkin saada hajautushyötyjä. Parempia tuottoja saa sieltä, missä on Eurooppaa vahvempaa reaalikasvua. Tämän vuoksi olemme laittaneet entistä enemmän varoja kehittyvien maiden osakkeisiin, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Vielä toissa vuonna lähdimme ostamaan lisää osakkeita, kun kurssit notkahtivat, mutta emme enää viime vuonna tehneet niin. Se tuskin on edes teoreettisesti mahdollista. Mutta kyllä osakemarkkinatkin kärsivät, jos maailmantalous alkaa köhistä tai Euroopan ja Yhdysvaltain ongelmat kärjistyvät uudestaan. Pääomasijoitusten osuus yltää viiteen prosenttiin ja hedgerahastojen pariin prosenttiin. Muista omaisuusluokista on vaikea saada samanlaisia tuottoja. Miksi näin? ?Aloitimme sen jo kymmenisen vuotta sitten, kun emme osanneet vielä edes aavistaa mitään euroalueen velkakriisin kaltaista. sektori on velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut. Olisi suuri yllätys, jos tästä vuodesta tulisi yhtä hyvä kuin viime vuodesta. Hyödykkeissä Kevalla on vajaa prosentti varallisuudestaan. Huotari sanoo suoraan, että hyödykkeet ovat olleet pettymys. Klassisten sijoitusoppien mukaan raaka-aineet tasapainottavat salkkua, koska korreloivat vain vähän osakkeiden kanssa. Myös Pohjois-Amerikan paino on noussut, koska siellä on Eurooppaa terveempi väestörakenne ja taloudessakin enemmän uudistumiskykyä.? Yrityslainoissa avautui pelin paikka Suurimman siivun Kevan salkusta haukkaavat korkosijoitukset, joiden osuus liikkuu 48 prosentissa. Osakkeita tukee vaihtoehtojen vähyys. aikana. Toivon olevani väärässä, kuten usein olenkin. Ettei touhu menisi hyödykkeiden kanssa nyhräämiseksi, ne pitäisi nostaa kolmeen? neljään prosenttiin koko allokaatiosta.? 25. Nykyoloissa pyrimme hakemaan osakeriskille vaihtoehtoja. Mietimme riskifaktoritarkastelulla, miten saisimme osakeriskin kaltaista altistumaa ilman osakeriskin kasvattamista.? Miltä alkanut vuosi näyttää sijoitusmielessä? ?Vaikealta. Olisin varmasti vastannut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ihan samalla tavalla alkaneen vuoden näkymistä kuin nyt.? ?TESTASIMME FINANSSIKRIISIN AIK ANA MUUTAMAN KERR AN HELSINGIN PÖRSSIN LIKVIDITEETTIÄ, JA HETI TULI VASTA AN ONGELMIA.? SIJOITUKSET OMAISUUSLAJEITTAIN Osakkeet 36 % Kiinteistöt 7,7 % Pääomasijoitukset 5 % Hedgerahastot 2,3 % Hyödykesijoitukset 0,6 % Korkosijoitukset 48,4 % Olette laskeneet eurooppalaisten osakkeiden painoa salkussanne. Siinä vaiheessa, kun osakesijoituksista alkoi olla kasassa 14?15 prosentin tuotot, totesin, että se on aivan tarpeeksi tällaisena vuotena. Tähän saakka olemme sijoittaneet indeksipohjaisesti, vastedes altistuminen voitaisiin toteuttaa muulla tavalla johdannaisten avulla. En usko, että esimerkiksi korkosijoituksissa nähdään läheskään samanlaisia yhdentoista prosentin tuottolukuja kuin viime vuonna. Olen tällainen peruspessimisti. Osakkeissa on 36 prosenttia ja kiinteistöissä kahdeksan prosenttia varallisuudesta. Toisaalta meidän kaltaisemme sijoittajan ei kannata askarrella
Sitten perkaamme sellaiset, jotka parhaiten vastaavat sitä mitä me haluamme, jolloin jäljelle voi jäädä esimerkiksi parikymmentä. Kun olin katsellut yhden syksyn yliopistolla sitä touhua, päätin että haluan sittenkin ihmisläheisempään ammattiin?, Huotari sanoo. Hän lähti teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan tuotantotaloutta, mutta sekään ei osoittautunut nappivalinnaksi. Emme yritä päihittää markkinoita lyhytaikaisilla ajoituksilla, mutta olemme valmiit hyödyntämään sellaiset mahdollisuudet, joita avautuu tämänkaltaisista markkinavääristymistä.? ?Moni niistä on nimittänyt itseään absoluuttisen tuoton rahastoksi, mutta jos katsotaan miten niillä on viime vuosina mennyt, niin eihän se nimitys ole aivan paikkaansa pitänyt. Mielelläni näkisin kiinteistöallokaatiomme kasvavan, kana kiinteistöt pitivät yllättävänkin hyvin hintatasonsa.? Millaisia kokemuksia Kevalla on hedgerahastoista? ja me lähdimme ostamaan niin paljon hyvää yrityslainakantaa kuin saimme. Tilanne on samanlainen kuin yrityslainoissa taannoin.? PERSOONA Tähtitiede vaihtui rahan pyörittämiseen JOS ARI HUOTARI olisi toteuttanut nuoruuden haaveensa, hän tutkisi nyt tähtitaivasta kurssikäppyröiden asemesta. ?Olin lukiossa varma, että rupean tähtitieteilijäksi, tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta. Huotari uskoo, että osuus kasvaa tulevina vuosina. Onko vaikea löytää parhaat? ?On, ehdottomasti. Pääsimme hyötymään siitä, kun muun muassa vaikeuksissa olevat pankit joutuivat realisoimaan vaikuttaa siihen, että emme tee suoria kiinteistösijoituksia ulkomaille. Minusta meillä on kuitenkin varaa kasvattaa hedgerahastojen osuutta.? Kiinteistösijoituksenne painottuvat Suomeen. Oma taustani ?Kyllä. sijoituksia Brysselissä ja Karibialla. Säilyvätkö korkosijoitukset samalla tavalla salkun kivijalkana kuin tähän mennessä? ?Korkosalkkumme ydin muodostuu Suomen ja Saksan valtionlainoista. Olemme vähitellen kasvattaneet hedgerahastojen osuutta, ja ajatuksena on ollut rakentaa 12?15 rahaston salkku. Sen lisäksi meillä on jonkin verran kotimaisia, eurooppalaisia ja kehittyvien maiden kiinteistörahastoja. Enemmän kuitenkin tapahtuu sellaista, että kun olemme valinneet jonkun omaisuudenhoitajan toteuttamaan tiettyä strategiaa, tiimissä tulee odottamattomia henkilövaihdoksia. Yrityslainasalkkumme puolestaan on toiminut hyvin. Panostamme analysointiin. Sillä tiellä hän edelleen on. 26 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Valtaosa salkunhoidosta ulkoistettu Tehokkaasti maailmalle hajautetun salkun pyörittäminen Helsingistä ei ole yksinkertaista. Pienet resurssimme aiheuttavat jonkin verran ongelmia, koska hedgerahastosalkun pyörittäminen vaatii erityisasiantuntemusta. Sanoinkin, että he ehtivät yhdessä päivässä unohtaa pankkialasta enemmän kuin mitä minä siitä tiedän. Sitten kun raha lähtee käsistä, voimme vain seurata aktiivisesti taustalta ja reagoida tarvittaessa.? Miten olette onnistuneet omaisuudenhoitajien valinnassa? ?Olen ollut tyytyväinen tuloksiin, mutta kun näin suuri osa salkusta on ulkoistettu, aina mahtuu mukaan myös niitä, jotka eivät saavuta tavoitteitaan. Pääomasijoitusmarkkinalla näkyy pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kohdistuva sääntelyn kiristyminen. On haihattelua kuvitella, että suomalainen voisi pärjätä paikallisille Aasian tai Pohjois-Amerikan markkinoilla. Kevan sijoituksista 55 prosenttia on ulkoistettu kansainvälisille omaisuudenhoitajille. Hän haluaa rakentaa Kevasta ammattitaitoista sijoituspalveluiden osto-organisaatiota. Mitä se tarkoittaa? ?Ensi arvoisen tärkeää on etukäteinen riskienhallinta. Olin säästöpankkiryhmässä silloin kun siellä oli ruumiinpesu käynnissä, realisoimme ?ansiokkaita. Jos esimerkiksi haluamme rakentaa Japanin osakesalkkua, niin ryhdymme ensin tutkimaan ulkopuolisten konsulttitalojen tietokantoja ja keräämme niiden avulla mahdolliset omaisuudenhoitajat. Nöyryyttä siinä oppi, kun kaikki hajosi ympärillä.? Samana päivänä, kun tuli päätös Suomen Säästöpankin pilkkomisesta, Huotari lähetti työhakemuksen Kevan talousjohtajan virkaan. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että tilanne ei korjaannu, täytyy puuttua peliin. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, kuinka hyvin tällä tavalla rakennettu korkosalkku toimii tulevaisuudessa. Näkisin kuitenkin, että valtionlainoilla säilyy vastedeskin tärkeä asema, ne ovat eräänlaisia turvasatamia. Huotarin mielestä se ei omin voimin edes onnistuisi. Joskus taas rahasto muuttaa luonnettaan eikä enää toteuta sitä strategiaa, johon halusimme sijoittaa. Ne joutuvat realisoimaan taseestaan pääomasijoituksia, mikä avaa mahdollisuuksia jälkimarkkinoilla. Olemme siivonneet pois velkaisten ongelmamaiden lainapaperit. Olin vähän ihmeissäni, kun lähimmät alaiset olivat kuusikymppisiä. Lopulta Huotari valmistui maisteriksi kauppakorkeakoulusta. ?Olenko katunut sitä, etten ruvennut tähtitieteilijäksi? Kyllä, aina silloin kun sijoitushommat eivät mene oikein putkeen?, Huotari vitsailee. Tähtitiede ja teoreettinen fysiikka kiehtovat häntä edelleen sen verran, että hän seuraa harrastusmielessä, mitä niissä tapahtuu. Kevassa Huotari on työskennellyt kahdeksantoista vuotta, joista viimeiset kaksitoista sijoitusjohtajana. Alkuvaiheessa heitä voi olla satoja. Silloinkin joudumme joskus sanomaan kiitos ja näkemiin.? Suurin osa salkunhoitajista häviää kulujen jälkeen vertailuindeksilleen. Miksi näin? Päteekö sama pääomasijoituksiin? ?Ehdoton valtaosa on todellakin kotimaisia suoria kiinteistösijoituksia. Heille lähetämme perusteelliset. Ennen sitä hän teki pankkiuraa säästöpankkiryhmässä. ?Minut nimitettiin kolmekymppisenä kriisipankin johtokuntaan
Sitten aletaan käyttää sijoitustoiminnan tuottoja ja ennen pitkää pääomiakin. Takavuosina meidän ei tarvinnut miettiä kovin paljon likviditeettiä vaan saatoimme keskittyä pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Nykytilanteessa täytyy toisaalta varmistaa, että sijoitustuottoja kertyy tarpeeksi ja toisaalta muokata salkkua sellaiseksi, että siitä pystyy järkevästi realisoimaan varoja eläkkeiden maksuun. Monissa maissa on samankaltainen tilanne. Tämä on vain teoreettinen esimerkki, mutta kuvastaa sitä, että meidän on mietittävä tarkkaan, mitä ja milloin kannattaa realisoida. ?YRIT YSL AINAT POLJETTIIN IHAN MUTA AN FINANSSIKRIISIN AIK ANA, JA ME L ÄHDIMME OSTAMA AN NIIN PALJON HY VÄ Ä YRIT YSL AINAK ANTA A KUIN SAIMME.? Ohjaa taloutesi oikealle tielle kyselylomakkeet ja tutkimme tarkkaan, millainen tiimi heillä on ja miten se on pärjännyt. Koko prosessi vie kuukausia.? Mullistuksia luvassa Kevan sijoitustoiminta sai vauhtia, kun kuntasektori päätti kahdeksankymmentäluvun lopulla ryhtyä keräämään puskureita tulevia eläkkeitä varten. eläkemaksuihin kohdistuvia nousupaineita. Tämän jälkeen vaihtoehdot tiivistyvät ehkä puoleen tusinaan. Kun sijoituksista aletaan eri puolilla irrottaa varoja eläkkeiden maksuun, se vaikuttaa väistämättä pääomamarkkinoiden toimintaan.? Tämäkin lienee osaltaan syynä siihen, että Keva pyrkii tehokkaaseen globaaliin hajautukseen? ?Ilman muuta. Kantavana teemana ovat sijoitustoiminnan näkyvät tulokset ja niiden toistettavuus. Kirja haastaa pohtimaan omaa rahaidentiteettiä, kehittämään taloudellisia taitoja ja asettamaan taloudellisen päämäärän . Korvaavia ostajia olisi hankala löytää. Lopullinen valinta kohdistuu yhteen tai muutamaan omaisuudenhoitajaan. Sitten käymme tapaamassa omaisuudenhoitajia henkilökohtaisesti ja käymme vielä kaiken saatavilla olevan datan läpi. Jos Helsingin pörssissä tai suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla useampi suuri sijoittaja ryhtyisi realisoimaan yhtä aikaa, vaikutukset hintatasoon olisivat dramaattiset. Vaikeuksia tulee, elleivät hajautus ja likviditeetti ole kunnossa.? Terhi Majasalmi Totuus taloudestasi Totuus taloudestasi saa sinut pohtimaan suhdettasi rahaan ja auttaa sinua ohjaamaan taloutesi toivomallesi tielle. turvan, riippumattomuuden tai rikkauden. 2012, 238 sivua, suositushinta 39 ? Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100. Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34?36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.. Eläkemaksut ovat kunnille suuri kuluerä, joten jos ne yhtäkkiä pomppaisivat ylöspäin, vaikutukset tuntuisivat karulla tavalla kuntien kassassa. Huotari joutuu pitämään jatkuvasti mielessään kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustasapainon. Miltä tulevat vuodet näyttävät eläkejärjestelmän näkökulmasta? ?Olemme vuoden 2017 paikkeilla tilanteessa, jolloin sisään tulevat eläkemaksut eivät enää riitä kattamaan eläkemenoja
KUUKAUDEN OSAKE 28 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013
Tuotanto keskittyy Pietariin Gorelovon ja Sinyavinon tehtaille, joiden tehostamisesta koituvat kustannussäästöt toteutuvat täysimääräisinä tämän vuoden alusta. ?Olemme Pietarissa lihavalmisteissa markkinajohtaja noin kahdenkymmenen prosentin markkinaosuudella. Atriassa näyttäisi olevan aineksia käänneyhtiöksi. Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen O stitko Atriaa lokakuun lopussa ennen syysneljänneksen osavuosiraportin julkistusta. Sijoittajat näkevät lihanjalostajassa potentiaalisen käänneyhtiön. Marraskuun 2011 Arvopaperissa Handelsbankenin analyytikko Robin Santavirta arvioi, että ratkaisevinta Atrian kurssikehitykselle on se, onnistuuko yhtiö kääntämään tappiollisen Venäjän-liiketoimintansa. Viime vuosina hyvät uutiset itänaapurista ovat jääneet vähiin. Paikalliset kuluttajat tuntevat hyvin Pit Product -brändimme.? Moskovassa Atrialla ei mene yhtä hyvin. Markkinaosuudet ovat jääneet vaatimattomiksi, minkä Gröhn kääntää positiiviseksi tähdentämällä, että Moskovassa avautuu kasvumahdollisuuksia. Gröhnin mielestä tavoitetta ei tarvitse muuttaa, vaikka plussaa tulikin vuoden verran etuajassa. Syysneljänneksellä Atria teki Venäjällä voitollisen tuloksen ensimmäistä kertaa vuoden 2008 Campomosyritysoston jälkeen. Atriaa ovat rassanneet ylikapasiteetti, kohonneet kustannukset ja pieleen menneet investoinnit Moskovan alueella. Se oli iloinen yllätys. ?Muutosohjelmamme etenee hyvin, ja olemme saaneet kustannussäästöjä etupainotteisesti?, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn sanoo. Virallisena tavoitteenaan Atria on pitänyt voitollista tulosta Venäjällä vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Atria ei ole vetäytymässä sieltä lihavalmistetuotannon lopettamisesta huolimatta. Venäjällä kulutetaan lihaa henkeä kohti vähemmän kuin Pohjoismaissa. HUOMENNA ON PAREMMIN Venäjältä kuuluu pitkästä aikaa hyviä uutisia, kotimaassa liiketoiminta on normalisoitumassa. Ainekset pysyvämmälle tulosparannukselle itänaapurissa alkavat olla kasassa tämän vuoden kallistuessa kohti loppuaan. Markkinaykkönen Pietarissa Lihanvalmistetuotannon lopettaminen Moskovan alueella on tervehdyttänyt At- rian liiketoimintaa. Elintason nousu lisää kulutusta ja siirtää sitä kohti 29. Jos ostit, onneksi olkoon. Tammikuun alkupuoliskolla Atrian osake liikkui neljäkymmentä prosenttia korkeammalla
Lihamarkkinatilanne on parantunut ja myyntihinnat vahvistuneet. ?Vuosi 2011 oli todella vaikea, kun Euroopassa oli sianlihasta ylitarjontaa ja rehujen ja viljojen kallistuminen nosti lihan hintaa. Emme pystyneet siirtämään kustannuksia riittävän hyvin myyntihintoihin.? Lihan tuonnin väheneminen ja tuontilihan kallistuminen hyödyttävät kotimaista liharaaka-ainetta käyttävää Atriaa. Kun Swedish Meats meni Atrialta sivu suun, se hankki arvoketjussa ylempänä olevan Sardusin. Toki Atriakin on joutunut tehostamaan toimintaansa Ruotsissa. Erilaisten johtotehtävien kautta hän eteni 2006 Atria Suomen toimitusjohtajaksi ja konsernin varatoimitusjohtajaksi. Hän ei halua linnoittautua pöytänsä taakse vaan kiertää paljon niin Suomessa kuin ulkomailla kuulostelemassa asiakkaiden ja kuluttajien tuntemuksia. 30 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013. korkeamman jalostusasteen tuotteita. Gröhnin mukaan menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule helpolla. Ruotsissa lihanjalostusmarkkina on ollut Suomea sirpaloituneempi, mutta sielläkin on tapahtunut konsolidoitumista. Atria kisasi viime vuosikymmenellä HK:n kanssa Swedish Meatsin ostosta, mutta jäi kilpalaulannassa kakkoseksi. 1963) riittää yhtiöuskol- lisuutta. Ne laskelmat ovat menneet uusiksi. Se lopetti kuluttajapakatun lihan valmistamisen kannattamattomana ja siirsi kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten viipaloinnin Halmstadin tehtaalta Malmön tehtaalle. Myös skandinaavisilla markkinoilla Atrialle on koitunut harmia raaka-aineiden kallistumisesta. ?Hinnanvaihteluista johtuvat paineet näkyvät Ruotsissa vielä selvemmin kuin Suomessa, koska sopimukset ovat siellä lyhyempiä. Ulkomaisia tytäryhtiöitä sitä vastoin tuontilihan kallistuminen rassaa. Atria on pönkittänyt kotimaassa kannattavuuttaan tehostamalla ja saneeraamalla. Matalakatteisessa lihanjalostusbisneksessä tehokkuus on elinehto, sillä satsaukset brändäykseen ja markkinointiin eivät auta, jos tuotanto ja logistiikka tökkivät. Heiluntaa Ruotsissa Suomen jälkeen Atrian toiseksi suurimman markkinan muodostaa Skandinavia, joka tuo 28 prosenttia liikevaihdosta. Tikkakosken mainitseman kasvutavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt reippaampia yritysostoja. ?Emme hae yritysostoja Venäjällä, vaan keskitymme kaikin voimin orgaaniseen kasvuun?, Gröhn sanoo. Marraskuun lopussa Atria poisti pitkän ajan taloudellisista tavoitteestaan kohdan, jossa pyrittiin nostamaan kansainvälisen liiketoiminnan osuus puoleen liikevaihdosta. Atria Skandinaviaa Gröhn ehti luotsata 2010?2011 ennen kuin nousi Matti Tikkakosken seuraajana ?Onhan pitkästä kokemuksesta hyötyä. Tunnen yhtiön ja toimialan varsin tarkkaan. Vuosien varrella olen myös nähnyt, miten kuviot ovat muuttuneet?, Gröhn sanoo. Johtajana Gröhn luonnehtii itseään pikemminkin toiminta- kuin numerolähtöiseksi. Nykyisin sen osuus liikkuu neljänkymmenen prosentin paikkeilla. ?Toki ulkomailta saatava kasvu on meille vastedeskin tärkeää, mutta emme näe tarpeelliseksi asettaa numeraalista tavoitetta kansainvälisen liiketoiminnan osuudesta.? Suomessa Atria vahvisti viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana markkinaosuuksiaan leivänpäällisissä, ruokamakkaroissa ja valmisruuissa. Hän on ollut Atrian palkkalistoilla vuodesta 1990. Tosin Atriaa ei ollut vielä olemassa silloin, kun Gröhn aloitti. Vahvimmat asemat yhti- Pitkän linjan atrialainen JUHA GRÖHNILLÄ (s. Atria tuo suurimman osan raaka-aineistaan Venäjän ulkopuolelta, joten ruplan liikkeet voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. ?Viime aikoina rupla on onneksi pysynyt suhteellisen vakaana?, Gröhn sanoo. Suomi pysyy kivijalkana Vaikka Venäjän-liiketoiminta heiluttelee Atrian osakekurssia, sen osuus konsernin liikevaihdosta jää yhdeksään prosenttiin. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana itänaapurista kertyi ylimmälle riville runsaat 93 miljoonaa euroa. Gröhnin edeltäjä Matti Tikkakoski uumoili Arvopaperissa syyskuussa 2007, että Venäjä olisi yhtiölle 200 miljoonan euron bisnes vuonna 2010. Se taisi lopulta olla vain hyväksi. HK sai hikisen savotan ryhtyessään tervehdyttämään jähmeää ja tehotonta ostokohdetta. Kasvavat markkinat houkuttavat muitakin lihanjalostajia, ja kilpailua piisaa. Omat koukeronsa itänaapurissa tuovat raaka-ainehintojen ja valuuttakurssien vaihtelut. Yhtiö arvioi, että sillä on runsaat kaksikymmentäviisi prosenttia vähittäiskaupan kokonaismarkkinoista. Kotimainen liiketoiminta alkaa Gröhnin mielestä lähennellä pitkästä aikaa normaaliolosuhteita. Lisäksi päivittäistavaramarkkina kasvaa Suomea hitaammin?, Gröhn sanoo. Ruotsissa Atria tunnetaan ennen muuta Sibylla-brändistä. Silloin yhtiön nimi oli Lihapolar, ja Gröhn pestattiin työnjohtajaksi
Raaka-ainekustannukset . Kireä kilpailu . Syysneljänneksen osavuosiraportin jälkeen analyytikot nostivat tulosennusteita, ja odotukset positiivisesta käänteestä saivat yhtiön arvostuskertoimet näyttämään kohtuuttoman matalilta. Tammikuun alkupuoliskon vajaan 7,50 euron kurssitasolla Atrian p/e-luku liikkuu kymmenen tienoilla. Konsensusnäkemykseksi tulee ?ylipainota?. Jos odotukset positiivisesta käänteestä voimistuvat talven ja kevään aikana, osakkeessa piilee nousuvaraa. Vaarana kuitenkin on, että raaka-ainekustannukset iskevät kannattavuuteen, kuten on käynyt aiempina vuosina. Alihinnoittelu näyttäisi siis purkautuneen kurssinousun myötä. Suhteessa ulkomaisiin verrokkeihinsa Atria näyttää kuitenkin edelleen huokealta, varsinkin jos mittatikkuna käytetään taseperusteisia arvostuskertoimia. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Atrian p/b-luku jää 0,4 tasolle. Se tekee osakkeesta haavoittuvaisen. MARKKINA-ARVO 206 Atria Suomalaiset osakkeet meur SUOSITUKSET EUROA Pankkiiriliikkeet kappaletta 8 20 6 4 2 15 osta ylipainota pidä vähennä myy 0 Konsensussuositus Osta 10 LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, meur 1 302 Liikevoitto, meur 10 Voitto ennen veroja, meur -4 Nettovelat, meur 402 Oman pääoman tuotto, % -1,2 5 1 333 33 21 399 2,4 1 363 42 29 385 4,7 TULOS JA OSINGOT 2011 Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa 2009 2012 2012e 2013e -0,18 0,20 0,36 0,20 ARVOSTUSVERROKIT p/e p/b 2012e 2012e PLUSSAT MIINUKSET + Venäjän käänne + Tulosparannusodotukset + Vahvat markkina-asemat . Se vastaa suunnilleen yhtiön historiallista arvostuskeskiarvoa. Osake ei enää polkuhinnoissa ATRIAN KOVAA kurssinousua voi pitää perusteltuna. Matalakatteinen toimiala 0,73 0,32 Atria HKScan Lännen Tehtaat Bonduelle ALK-Abello Campforio 9,5 10,3 13,9 10,7 32,9 13,3 0,4 0,5 0,7 1,1 1,7 0,8 ev/ebitda 2012e 6,3 5,0 6,4 6,3 12,3 6,0 31 LÄHDE: FACTSET 0. Toki oman pääoman tuototkin ovat vaatimattomat, tänä vuonna viitisen prosenttia. Analyytikoilla riittää uskoa Atriaan, sillä kahdeksasta yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta kolme suosit- KURSSIKEHITYS taa ostamaan osaketta ja kaksi ylipainottamaan
Ulkomaalaisomistuksessa 2,6 prosenttia osakkeista. Ne omistavat kaikki listaamattomat KII-osakkeet, joilla saa yhtiökokouksessa kymmenkertaisen äänivallan. Tilanne 31.12.2012. 32. Niukasti top tenin ulkopuolelle jää Stockmannin ja Raision suuromistajana tunnettu Kari Niemistö. Ulkomaiset sijoittajat eivät Atriasta ole innostuneet, sillä hallintarekisterissä on alle kolme prosenttia yhtiön osakkeista. SUURIMMAT OMISTAJAT Reima Kuisla Osakkeita 307 000 kpl Omistus 1,1 % Itikka Osakkeita 8 451 933 kpl Omistus 29,9% Veritas Osakkeita 416 000 kpl Omistus 1,5 % Muut Omistus 31,5 % Pohjanmaan Liha Osakkeita 749 538 kpl Omistus 2,7 % Varma Osakkeita 767 411 kpl Omistus 2,7 % Mandatum Life Osakkeita 800 858 kpl Omistus 2,8 % Lihakunta Osakkeita 7 858 997 kpl Omistus 27,8 % Sisältää sekä A-sarjan että KII-sarjan osakkeet. Samana vuonna mukaan tuli vielä Pohjanmaan Liha. Syntyhistoria näkyy Atrian omistajarakenteessa. Atrian osakekannasta lihaosuuskunnilla on hallussaan 60 prosenttia. Puhdasoppista sijoittajaa saattaa kismittää moinen vallan keskittyminen, koska lihantuottajat ovat Atrian tärkeitä tavarantuottajia. Valta yhtiössä on tiukasti lihaosuuskuntien käsissä. Lihantuottajien omistama ATRIA SYNTYI 1991 Itikan ja Lihakunnan yhdistyessä. Kumpi niille merkitsee lopulta enemmän: lihasta saatava hinta vai osakkeista saatavat osingot? Ainoana yksityishenkilönä Atrian kymmenen suurimman omistajan joukkoon nousee seinäjokelainen ravimiehenä ja kiinteistösijoittajana tunnettu Reima Kuisla
Kiivastahtisemmaksi muuttuva yhteiskunta puolestaan ohjaa ruokailutottumuksia pitemmälle jalostettuihin tuotteisiin ja valmisruokiin, mikä tuo lihanjalostajille parempia katteita. Lähiaikoina sijoittajat saavat jännätä sitä, kuinka Atria onnistuu kotimaassa hintaneuvotteluissaan vähittäiskaupan kanssa. Huolestuttavia merkkejä on siis ilmassa, vaikka Atriassa muhiikin potentiaalia käänneyhtiöksi. Gröhn ei asemansa vuoksi voi juuri kommentoida asetelmia hintaneuvotteluissa vähittäiskaupan kanssa. öllä on Atria Delin markkinoimissa Ridderheims- ja Falbygdens -herkuttelutuotteissa, jotka ovat kolmenkymmenen prosentin markkinaosuudella tuoteryhmänsä ykkösenä. Seuraava hintajakso alkaa helmikuussa, ja jos korotukset jäävät pariin prosenttiin, kestää kesään asti viedä kohonneet raaka-ainekustannukset lopputuotteiden hintoihin?, Nordea kommentoi Atrian tilannetta. Viljan hintojen nousu kesällä ja syksyllä ONNISTUUKO ATRIA SIIRTÄMÄ ÄN KOHONNEITA KUSTANNUKSIA MY Y NTIHINTOIHIN? ETEENPÄIN. Syöminen kuuluu perustarpeisiin, joten liha, makkara ja leikkeleet tekevät kauppansa myös laskusuhdanteissa. Syysneljänneksellä Baltia teki ainoana miinustulosta. Tilanne on kuitenkin parantunut, ja kun markkinatilanne on tasapainoisempi, se parantaa asetelmia meidän kannaltamme?, Gröhn sanoo. Analyytikoilla riittää uskoa Atrian tuloksentekokyvyn tuntuvaan paranemiseen. Factsetin konsensusennusteet uskovat osakekohtaisen tuloksen kaksinkertaistuvan tänä vuonna 0,73 euroon. Erityisen huolestuneelta hän ei kuitenkaan vaikuta. ?Aina meillä on ollut viivettä siirtää raaka-ainekustannuksia eteenpäin. Juha Gröhn ei ole ollut tyytyväinen Atrian tuloskehitykseen, mutta suunta on kohti parempaa. on perinteisesti nakertanut Atrian tulosta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toteutetut hinnankorotukset pienensivät myyntivolyymejä ja liikevaihtoa. Hintaneuvottelut ratkaisevat Lihanjalostajat soveltuvat periaatteessa mainiosti pitkäjänteisen sijoittajan salkkuun. Ruokamakkaroissa Atria on joutunut kiristyneessä hintakilpailutilanteessa karsimaan huonosti kannattavia tuoteryhmiä. Pienimmän liiketoiminta-alueen muodostaa Baltia, joka vastaa kolmea prosenttia Atrian liikevaihdosta. Raaka-aineiden kallistuminen ja tuottajahintojen nousu luovat paineita hilata lopputuotteiden hintoja ylöspäin. Hinnankorotukset eivät ole läpihuutojuttu, sillä vähittäiskaupan keskittyminen on parantanut sen neuvotteluvoimaa. Tilastokeskuksen mukaan lihan kuluttajahinnat nousivat marraskuussa runsaat yksitoista prosenttia vuodentakaisesta. Nordean analyytikot huomauttavat, että raaka-aineet kallistuivat vielä enemmän. ?Koska myyntihinnat nousevat raakaainekustannuksia hitaammin, vaarana on marginaalien heikkeneminen. Siihen nähden osake ei vaikuta kalliilta tammikuun alkupuoliskon seitsemän ja puolen euron kurssitasolla. 33
Kultaromu pannaan upokkaaseen sulatettavaksi, minkä jälkeen se valuu sulana kultana ulos. Kierrättäminen on kultakaivos Sinne pataan vain mummon rintarossi, hopeiset liemikauhat ja muut aterimet. Teksti Esko Rantanen Kuvat Sakari Majantie N orjalainen perheyhtiö K. Kultaa, hopeaa tai platinaa ei ole vara hävittää. Tehtaalla käyvä vierailija selviää kuitenkin ilman metallinpaljastinta. Korut ja paikat kiertävät Kierrätys on kestävä liikeidea myös kultabisneksessä. ?Kaivokset ehtyvät, köyhien maiden elin-. Metallin se toimittaa Norjan Hamariin, jossa sijaitsee Rasmussenin jalostuslaitos. Insinööri nauttii, kun saa esitellä vierailleen tehtaan hienouksia. Turha odottaa kliinistä ja digitaalista ympäristöä. Vanhat hopea-aterimet ja astiat menevät sulatettaviksi Rasmussenin valimossa. MUODONMUUTOS. KULTA SULAA RAHAA. Henkilöstö on luultavasti keskimäärin vanhempaa kuin norjalaisyrityksissä yleensä?, Sverd- rup kertoo. Sverdrup tähdentää moneen kertaan, että ?mitään ei prosessissa mene hukkaan?. Jokaisen pölyhiukkasenkin yhtiö ottaa talteen. Yhtiön tekniikka on vanhaa, mutta se on tarkoituksenmukaista ja se toimii. ?1950-luvulta peräisin oleva valssit kestävät, kun niitä huolletaan hyvin?, sanoo tuotepäällikkö Niklas Sundman Rasmussenin Suomen yhtiöstä. ?Se, joka tulee Rasmussenille, saattaa tehdä 30?40 vuoden työuran. Rasmussen on pohjoismaiden johtava romukullan, -hopean, -platinan ja -palladiumin kierrättäjä. Suomessa Rasmussen on suuri romujalometallien kerääjä. A. Sinne joutuu valtaosa Suomen romujalometalleista. Romujalometallin kierrätys on monivaiheinen prosessi, jossa Rasmussenilla on muutamia liikesalaisuuksien arvoisia niksejä. Hallituksen puheenjohtaja Harald U. 34 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Sverdrup esittelee Hamarin jalostuslaitosta intohimoisesti
Eurokriisin pahin vaihe on talttunut, ja kultamarkkinoilla vallitsee rauha. Hallituksen puheenjohtaja Sverdrup ennustaa, että tämän vuoden lopulla kulta maksaa 2000?2200 euroa unssilta. Rasmussen sekä serkkunsa Kjell-Arne Rasmussen. Toimitusjohtaja Tore Aasbakken on suvun ulkopuolelta. Vuonna 2007 Rasmussen oli huonossa kunnossa. YHTIÖ Professori palautti järjestyksen K. Tytär toi merkittävän osan Rasmussenin liikevoitosta. KILO. Salaisuus on, mitä nimenomaista öljyä erottelupannussa on. Asian koko yhtiössä tietää vain muutama. Öljyt toimittava yhtiökään ei tiedä, mitä öljyä tarvitaan kullan, hopean, platinan ja palladiumin erottamiseen toisistaan. Sijoituskullan ja -hopean rinnalla platinaverkot ovat Rasmussenin erikoistuote. Yhtiö oppi kymmeniä vuosia sitten käsittelemään platinalankaa niin, että sitä voi kutoa verkoiksi. Kullan kiertoaika on 60 vuotta. Poikkeus voi olla valtameren pohjaan uponnut kultalasti. Talouden kriisit nostavat yleensä kullan hintaa. Platinaverkkoja ostaa erityisesti lannoiteteollisuus, joka käyttää sitä katalyyttina prosessissaan. 35. Lundin yliopiston metallurgian professorina toiminut ja vieläkin toimiva Harald Sverdrup tuli ja erotti silloisen palkkajohtajan. KULTA . Kilon painoisen harkon arvo on noin 40 000 euroa. taso nousee, metallien kysyntä kasvaa?, Sverdrup sanoo. Maailman kultavarannoista suurempi osa on koruina ja muina tuotteina maan pinnalla ja selvästi pienempi osa maan uumenissa ja vuorissa. Vuoden vaihteessa kulta maksoi 1700 euroa. Platinaa lannoiteteollisuudelle Sverdrup on ylpeä yhtiössä tehdyistä keksinnöistä. RASMUSSENIA HALLITSEE hallituksen puheenjohtaja Harald U. Sverdrup, joka omistaa lähes puolet yhtiön osakkeista. Muita omistajia ovat hänen veljensä Torleiv Sverdrup ja sisarensa Elizabeth S. Tämä takaa sen, että kierrätettävää ja jalostettavaa Rasmussenille riittää, vaikka kaivosten pitoisuudet köyhtyvät ja kullan kaivaminen kallistuu. Kaikki kulta tulee ennen pitkää kierrätettäväksi, jopa haudoista löytyvät kultahampaat. Hän luottaa henkilöstön kykyyn kehittää ja tehdä jatkuvia parannuksia prosesseihin. ?Yhtiössä on erinomainen yhteishenki?, Sverdrup sanoo. Eräässä huoneessa nesteytetyt metallit jakautuvat öljyseoksessa. A. Hän uudisti sekä myynnin että tuotekehityksen, jotka Sverdrupin mukaan olivat retuperällä. Liikevaihtoa Rasmussen keräsi viime vuonna 2,3 miljardia Norjan kruunua eli runsaat 300 miljoonaa euroa. Suomen tytäryhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 70 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen oli 99 prosenttia
Pitäisikö lähteä perään? Virallinen nimi Vietnamin sosialistinen tasavalta Pääkaupunki Hanoi Bkt / asukas 3400 USD (2011) Gini-kerroin 38 (2008) Ho Chi Minh -indeksi 2008 36 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 2013. SILMÄYS VIETNAM Pinta-ala 330 000 km2 Huipputuottoja Thaimaasta metsästänyt Petri Deryng suuntaa Vietnamin osakemarkkinoille
Market Vectorsin Vietnam-etf on kaupankäynnin kohteena New Yorkissa tunnuksella VNM. SILMÄYS ETF VNM vie Vietnamiin Asukasluku 92 milj. Aktiivisen rahaston ja suoran sijoittamisen vaihtoehto on ostaa Vietnamiin sijoittavaa etf:ää. Osinkotuotto pyörii kolmen prosentin tienoilla. Toimialajakauma on kehittyvälle markkinalle tyypillinen: painavin toimiala on rahoitus peräti 43 prosentin painolla ja toiseksi painavin energia 23 prosentin osuudella. Etf:n hallinnointipalkkio on 0,86 prosenttia pääomasta. Siinä oli vuodenvaihteessa noin 220 miljoonan euron pääomat. Keskuspankin peruskorko 9% Rahayksikkö dong (VND) 37. VNM jäljittelee Market Vectorsin itse muodostamaa Vietnam-indeksiä, ja siinä on 32 eri yhtiön osakkeita. Vuoden lopussa etf:n p/e-luku oli hieman yli 10 ja p/b-luku 1,3
Laskettu osakekurssilla 13,90 euroa. Stockmannilla kaksi toimitusjohtajaehdokasta Stockmannin johtajat ovat oman talon kasvatteja. Veijalainen siirtyi Stockmannille 2010 Ikean Venäjäntoiminnoista.. Se on liikaa.? Stelander ei usko, että johtoryhmän jäsenen ulkopuoliset hallitus- tai hallintoneuvostopaikat olisivat etu yhtiölle. 38 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 ?Ne syövät aikaa ja voimia tärkeämmästä?, Stelander kommentoi. Strategia ja johdon kokemus Stockmannin strategiaksi on määritelty kannattava kasvu ja johtavan monikanavaisen vähittäiskauppayrityksen asema Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltiassa. Kannattavan kasvun strategia on kunnianhimoinen. JOHTORYHMÄ Göran Bille Hannu Penttilä Pekka Vähähyyppä 220 690 ? 210 543 ? 80 800 ? OMISTAJAT. Stockmannin johtoryhmä ja heidän omistuksensa. Kaupan alan kilpailu on kovaa, eikä yhtiön asema Suomen rajojen ulkopuolella ole vahva. Kuinka kauan vielä, sitä ei ole tiedotettu eikä kerrottu. Penttilällä on virtaa, ja kiinnostusta näyttää olevan talon ulkopuolellekin, mistä kertoo hänen luottamustoimilistansa. Penttilä täyttää 60 vuotta huhtikuussa, mutta Stockmann tiedotti viime vuonna, että Penttilä jatkaa toimitusjohtajana. Penttilä johtaa puhetta Jääkiekon SM-liigassa, on hallituksen jäsen HC Ässät Porissa sekä Nokian Renkaissa. Hän siirtyi bisnesvastuuseen lakiasianjohtajan paikalta niin kuin edeltäjänsäkin. Johtoryhmän jäsenillä on vähän talon ulkopuolelta hankittua kokemusta. Liiketoimintaa edustaa viisi jäsentä ja tukitoimintoja kolme, mikä kertoo varsinaisen liiketoiminnan painon olevan kohdallaan. Hannu Penttilä on ollut talossa vuodesta 1978. Keskustelua Hartwallin suvun piirissä varmasti käydään, koska osakkeiden hankintahinta oli huomattavasti korke- ampi kuin nykyinen pörssikurssi. Christoffer Taxell, 64, on istunut Stockmannin hallituksessa 27 vuotta ja puhetta hän on johtanut kuusi vuotta. Todennäköisesti hänenkin paikansa menee lähivuosina vaihtoon, mutta tuskin samanaikaisesti toimitusjohtajan kanssa. Viisi plus kaksi Stockmannilla on seitsemän hengen johtoryhmä, jossa on viisi miestä ja kolme naista. Vahvimmat ehdokkaat seuraavaksi toimitusjohtajaksi ovat Maisa Romanainen ja Lauri Veijalainen. Teksti Eljas Repo S tockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä voisi jäädä eläkkeelle tänä keväänä. Strategia on toteutunut huonosti: Stockmannin historian parhaat tulokset tehtiin vuosina 2006?2008. Stockmannin suurimmaksi omistajaksi tuli vuonna 20009 Hartwallin suvun sijoitusyhtiö HTT-Holding kymmenyksen osuudella. Lauri Veijalainen, 44, on poikkeus. Lisäksi hän on muutamien vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Konsultti Mikael Stelander Stanton Chasesta arvostelee Stockmannin johtoryhmän ulkoista aktiviteettiä. ?Viidellä jäsenellä on yhteensä 19 hallitus- tai hallintoneuvostojäsenyyttä. Uusi omistaja ei ole vaatinut puheenjohtajan tai toimitusjohtajan vaihdosta
Billen ja Laine-Haajan vastuunjako ei ole ollut aivan selvä, mutta Laine-Haaja jäikin johtoryhmästä pois vuoden vaihteessa. Henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi, 46, nousi johtoryhmään tammikuussa 2013. Vuodesta 2001 johtoryhmässä ollut Nina Laine-Haaja, 51, vastaa toimitusjohtajana Seppälän liiketoiminnasta. Göran Bille puolestaan vastaa kokonaisuudessaan Muotiketjuliiketoiminnasta ja on Lindexin toimitusjohtaja. JOHTORYHMÄ Maisa Romanainen 20 850 ? 16 180 ? Ruotsalaista osaamista johtoryhmää tuo Göran Bille, 58, joka oli aikoinaan H&M:ssä ja tuli Stockmannille Lindexin oston myötä. Etuna hänellä on venäjän kielen taito. Konsernin ulkomaantoimintoja johtaa Lauri Veijalainen. Tämä kertoo talon kulttuurista ja omistajan tahtotilasta. Lauri Veijalainen Heini Pirttijärvi hyyppä tuskin etenee varatoimitusjohtajan pestiä korkeammalle. ?Stockan hallitus ei laita ykkösmieheksi henkilöä, joka ei ole koskaan vetänyt liiketoimintaa?, Stelander sanoo. Perintöprinsessa Toimitusjohtajan vaihto tulee Stockmannilla eteen pian. Sijoitetun pääoman tuoton pitäisi olla vähintään 20 prosenttia, mutta viime vuosina ei ole päästy edes kaksinumeroiseen tuottolukuun. Reijo Naulapää 0? OPTIOT STOCKMANNIN JOHTAJILLA on suomalaisittain verrattain iso optio-ohjelma, johon kaikki johtoryhmäläiset kuuluvat. Stockmannin tasetta rasittaa 800 miljoonan euron korollinen velkataakka, joten numeroiden vahtimisessa täytyy olla tarkka. Position vetäminen johtoryhmään on olla perusteltua, jos monikanavaisuuden strategialla aikoo hankkia lisää maksavia asiakkaita. Stocka on kauppa, joka yrittää tienata perinteisellä kaupalla. Suuria suunnanmuutoksia hänen taustallaan on kuitenkin turha odottaa?, Stelander arvioi. Romanainen johti menestyksekkäästi yksiköitä Baltiassa ja Venäjällä. Tunnuslukujen perustella kauppa käy ja kasvuakin on tullut, mutta strategiseen tavoitteeseen on matkaa. Se on perusteltua palveluliiketoiminnassa henkilöstön määrän kasvaessa ja asiakaskokemuksen tullessa yhä merkittävämmäksi. Tietohallintojohtaja ei ole Stockmannilla johtoryhmässä toisin kuin monilla kilpailijoilla. Optiot on annettu vuonna 2010 ja niiden merkintähinta on reippaasti nykykurssia korkeammalla. Edellinen, vuonna 2006 tehty johdon optiojohjelma erääntyi viime vuonna arvottomana. Stockmannin hallituksen palkkiot maksetaan osakkeina. 39. Muut johtoryhmän jäsenet ovat luoneet uransa talon sisällä. Stockmannin yrityskulttuurissa arvostetaan omaa väkeä, eikä ulkopuolisia kykyjä ole kaivattu. Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, 52, siirtyi Nestléltä 12 vuotta sitten Stockmannin talousjohtoon. Ykkösehdokas on Stockmannin liikevaihdon kannalta tärkeintä eli tavarataloryhmää johtava Maisa Romanainen, 45, joka on myös toinen varatoimitusjohtajista. ?Romanainen olisi hyvä ja varma valinta, mikäli halutaan jatkaa perinteisellä kaavalla. Ulkomaantoimintojen johtajan titteli tarkoittaa vain Venäjää ja Baltiaa, koska Ruotsin ja Norjan liiketoiminnat ovat Lindexin alla. Romanaisen tai Veijalaisen lisäksi tärkeä rooli on Pekka Vähähyypällä. Hänellä on talousjohtajan tausta ja kokemusta Venäjältä. Vähä- 15 637 ? Seppälä ja Lindex kilpailevat johtoryhmässä Stockmannin johtoryhmässä kaksi halpabrändiä on kilpaillut
Voidaanko heikosta suhdannetilanteesta huolimatta odottaa hyvää pörssivuotta? Factsetin konsensusennusteiden perusteella ei ole aihetta synkistelyyn. Kuluttajaluottamuksen pysyessä matalana kasvu saattaa tänä vuonna olla kovan työn takana, joten tulosparan-. Ne lupaavat Helsingin pörssiin 24 prosentin tuloskasvua ennen veroja. Suuri vaikutus tuloskasvuun on Nokialla. Analyytikot uskovat yhtiön kampeavan itsensä tänä vuonna voitolliseksi. Konsensusennuste odottaa Nokialta 229 miljoonan euron voittoa, mutta epävarmuudesta kielii leveä ennustehaarukka: optimistisin ennuste uskoo Nokian pääsevän 1,4 miljardin euron tulokseen, mutta pessimistisin arvioi yhtiön jäävän 2,2 miljardia pakkaselle. Osaltaan tulosodotuksiin vaikuttaa Helsingin pörssin melko vähäinen Eurooppariippuvuus. Jos Pöyry oli viime vuoden murheenkryyni Helsingin pörssissä, saattaa se tervehdyttämisen 40 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 myötä olla tämän vuoden ilopillereitä. Niin yllättävältä kuin se ehkä taantumaoloissa tuntuu, konsensusennusteet odottavat vain ani harvalta pörssiyhtiöltä tuloksen heikennystä. Huimat nousuprosentit eivät kuitenkaan kieli erityisen loistokkaasta tuloskunnosta vaan matalista vertailuluvuista. Käänneyhtiöitä metsästävien kannattaa kuitenkin pitää niitä silmällä. Konsensusennusteet lupaavat niille selvää tulosparannusta (UPM 32 % ja Stora Enso 21 %), mutta jos Euroopan markkinat yskähtelevät, ongelmia on luvassa. ?Myös monilla kotimaisesta kulutuksesta HOUKUT TELEV IMM AT Yhtiö suositusluku konsensussuositus Technopolis Lassila & Tikanoja Citycon Ramirent YIT Sponda Outotec Atria 1,30 1,33 1,35 1,41 1,47 1,54 1,55 1,56 Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota vähintään viideltä analyysitalolta. Lähde: Factset riippuvaisilla yhtiöillä on tällä hetkellä haasteita. Poikkeusten joukkoon kuuluvat Metsä Board (-57 %), Orion (-13 %), Sponda (-10 %) ja Cargotec (-5%). Huomionarvoisena voi pitää osinkokone Orionia, joka nousi viime vuoden jälkipuoliskolla hurjasti Helsingin pörssissä. Siitäkin huolimatta, että osake on verrokkejaan selvästi kalliimpi ja tulosnäkymiä varjostavat heikko tuotekehitysputki ja tärkeiden patenttien umpeutuminen. Eurooppa varjostaa teräsyhtiöitä Osakepoimijaa kiinnostaa kysymys: mitä osakkeita Suomi-salkkuun vuonna 2013? Nordean sijoitusstrategit neuvovat suosimaan kehittyvien maiden kasvusta hyötyviä teollisuusyhtiöitä. OSAKKEET Tuomiopäivän merkit vähissä Jos tulosodotukset pitävät, Helsingin pörssissä ei ole tänä vuonna aihetta suureen synkistelyyn. Uutinen sinkautti yhtiön osakkeen tuntuvaan nousuun tammikuun alkupuoliskolla. Onko Nokia enne. Markkinoilla ennakoidaan jo yhtiöiden tuloskäännettä, joka Euroopan vaisut kasvunäkymät huomioiden saattaa kuitenkin osoittautua vaikeaksi?, Nordea arvioi sijoitusmarkkinakatsauksessaan. Sama epävarmuus varjostaa myös UPM:ää ja Stora Ensoa. Pankin mallisalkku ylipainottaa Konetta, Metsoa ja Outotecia. Sen sijaan Euroopan markkinoille valtaosan tuotannostaan myyvien Outokummun ja Rautaruukin kanssa on syytä olla varovainen. ?Niiden osakkeet ovat viime kuukausina nousseet vahvasti, vaikka yhtiöt tekevät tällä hetkellä tappiota. Heikosta kuluttajaluottamuksesta ovat kärsineet muiden muassa mediayhtiöt sekä vaisuja myyntilukuja raportoineet Kesko ja Stockmann. Suurten suomalaisyhtiöiden tuloksesta merkittävä osa tulee kehittyvistä maista, etenkin Aasiasta, ja siellä suhdannenäkymät ovat selvästi valoisammat kuin vanhalla mantereella. Potentiaalisia käänneyhtiöitä Yksittäisistä pörssiyhtiöistä konsensusennusteet lupaavat suurinta tuloskasvua Pöyrylle (419 %), Capmanille (387 %), SRV:lle (225 %) ja HKScanille (234 %). Yhtiövalinnoissa Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen S uomalaiset osakesijoittajat saivat heti vuoden aluksi iloisia yllätyksiä, kun Nokia antoi positiivisen tulosilmoituksen
eli mennään kohti tuotantokustannuksia, ja niihin on vielä pitkä matka. Jos uskoo nikkelin hinnan pysyvän nykyisellä korkealla tasolla tai jopa nousevan, esimerkiksi Norilsk Nickel huomattavasti halvempi ja riskittömämpi vaihtoehto. Mitä Helsingin pörssin yhtiöitä tarkkailet? Tällä hetkellä yksi tutkimisen arvoinen kriteereilläni on Sanoma. Sanoma on kovassa mylleryksessä sekä ulkoisesti että sisäisesti. En antaisi sen silti pelottaa liikaa. Jos viime vuoden alussa lähes kaikki markkinaviisaat olivat sitä mieltä että osakkeita kannattaa alipainottaa, on heiluri nyt kääntynyt toiseen suuntaan. K ARTET TAV IMM AT Yhtiö Ponsse Stockmann Kone Elisa Alma Media Orion Ahlstrom Poyry suositusluku konsensussuositus 2,20 2,27 2,28 2,29 2,30 2,35 2,40 2,58 Pidä Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Tarkastelussa yhtiöt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysitalolta. Lähde: Factset nukset riippuvat pitkälti yhtiöiden omista tehostamistoimista.? Pöyryt pois! Suomalaisyhtiöitä seuraavien analyytikoiden konsensusnäkemyksen perusteella houkuttelevimpia ostokohteita ovat Technopolis ja Lassila & Tikanoja. Toinen askarruttava asia on kovan pessimismin jälkeinen optimismi. Niitä yhdistää tulosnäkymien epävarmuus ja haavoittuvaisuus ikäville uutisille. Tutkailit Talvivaaraa mutta et ostanut sitä. On vaikea nähdä, että hintakehitys olisi mikään muu kuin se tavallinen boomin jälkeinen . Kiinteistösijoitusyhtiöissä korostuvat hyvät liiketoimintanäkymät ja kansainvälisiä verrokkeja matalampi arsivat hurjaa tulosvipua suhdannetilanteen kohentuessa. Vähiten houkuttelevimmiksi osoittautuvat analyytikoiden konsensusnäkemyksen perusteella Pöyry, Ahlstrom, Orion ja Alma Media. Miksi? Minulla oli siihen seuraavat syyt: Vaikka tuotannon saaminen tavoitellulle tasolle tarkoittaisi yhtiölle tämän päivän hinnoilla jopa 150 miljoonan euron käyttökatetta, ei arvostus ole erityisen halpa kun huomioidaan yli 500 miljoonan euron nettovelat. Yhtiö ei ole pystynyt uskottavasti selvittämään, miksi tuotanto tökkii. Vuoteen 2015 mennessä erääntyy 500 miljoonaa euroa velkaa. Maailma ympärillä muuttuu ja taloussykli rokottaa. Johdolla näyttää olevan aika hyvä tuntuma siihen, mitä pitäisi tehdä. Jos he onnistuvat, yhtiö ei ole kallis. TOMMI MELENDER Peter Seligson 41. OSAKKEET PÖRSSIVIISAS ?Tutkin Sanomaa? Mitkä seikat askarruttavat sinua alkaneena vuotena, Seligson & Co:n salkunhoitaja Peter Seligson? Saksaksi sanotaan: ?Erstens kommt es anders und zweitens als man denkt?, eli tiedämme tulevaisuudesta varsin vähän. Pitkien korkojen mataluus, ?bondikupla?, askarruttaa. On kiire saada tuotanto toimimaan, kun ympäristöongelmien hoitaminenkin syö kassavirtaa. Maailman nikkelituotanto on kasvanut ja kasvaa vielä seuraavina vuosinakin kysyntää nopeammin. Se ajaa sijoittajia osakkeisiin, mutta kun pitkät korot vihdoin lähtevät nousuun, se vaikuttaa arvostuksiin toisinkin päin. Ne saavat parhaat suositusluvut, kun Factsetin tietokannassa olevat suositukset vedetään yhteen ja pisteytetään. Kaksikon vanavedessä seuraa kourallinen kiinteistö- ja rakennusalaan kytkeytyviä yhtiöitä: Citycon, Ramirent, YIT ja Sponda
Veitsi kurkulla siis kuljetaan, mutta kyllä rahoittajammekin luottavat siihen, että saamme asiat kuntoon?, Virtanen kertoo. TAKOMA TOIMITTAA tuotteita useille toimialoille, mutta erityisesti se panostaa det ovat valtaisat. ?Perinteinen laivanrakennusbisnes on tällä hetkellä katoamassa Aasiaan, mutta jällä on vahvassa kasvussa. Yhtiö tähyää kuitenkin myös itään. ?Venäjällä on valtaisat mahdollisuudet, sekaisin johtuen lähinnä maan sisäisistä tekijöistä. Päättyneellä tilikaudella yhtiö teki yli viiden miljoonan tappiot. Sen myöntää myös yhtiön toimitusjohtaja Ari Virtanen. ?Takomalla on valtava potentiaali, mutta yhtiö ei ole toiminnallisesti kunnossa?, syyskuussa muutosjohtajaksi palkattu Virtanen sanoo suorasanaisesti. Takomaan on liitetty sen perustamisesta vuodesta 2008 lähtien neljä kulttuuriltaan erilaista yhtiötä, mutta saavutettavissa olevia synergiaetuja ei Virtasen mukaan ole viety aivan loppuun asti. Tämä aiheuttaa sen, että mikäli käänne tapahtuu, kurssiliikkeet saattavat olla lyhyellä aikavälillä hyvin voimakkaita, kuten Rolls-Royce-sopimus osoitti.. Neljä viime tilivuotta yhtiö on tehnyt tappiota, mikä on johtanut myös rahoitusaseman tiukentumiseen. ?Olemme päärahoittajiemme kanssa sopineet tilanteesta, jossa meillä on kuluvalle vuodelle, ei ehkä työrauhaa mutta ainakin työmahdollisuus. Virtanen kuitenkin korostaa, ettei sopimuksen arvo ole tärkein tekijä. ?Kyllähän se 50 miljoonaa lämmittää, mutta tässä on paljon suuremmat asiat kyseessä. Norjan ja Venäjän teollisuuden mahtimaihin, mutta sen aika tulee mahdollisesti vasta muutamien vuosien päästä. ?Kyllä minä hallituksen kokouksissa tuon esille eri mahdollisuuksista, etenkin Venäjää koskien, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että yhtiö on tällä hetkellä hanhaaveilla suuremmasta, täytyy meidän kannattavaksi.? Sijoittajalle Takoman osake tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden. Mikäli yhtiö onnistuu Virtasen johdolla kääntämään kelkkansa, ei osake ole missään nimessä kallis. Osaketta saa tällä hetkellä reilusti alle kirja-arvonsa, ja yhtiön markkina-arvokin on hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa. Öljyä ja kaasua joudutaan etsimään ja poraamaan yhä vaikeammista paikoista, mikä pakottaa alan investoimaan uuteen kalustoon.? 42 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 erilaisia voimansiirtokomponentteja ja hydrauliikkajärjestelmiä, joiden valmistuksessa yhtiöllä on vahva osaaminen. Virtasen mukaan Rolls-Royce-sopimus on tästä hyvä osoitus, sillä aloite tuli nimenomaan Rolls-Roycelta, joka halusi Takomasta entistä vahvemman strategisen kumppanin. Teoriassa sopimus varmistaa kolmanneksen yhtiön nykytason vuosittaisesta liikevaihdosta seuraavan viiden vuoden ajan. Venäjä on kuitenkin energiantuottajamaa, ja toiminnan tehostaminen ja avautuminen kansainväliselle vaihdannalle on avain- ja ajan kysymys, ja kun nyt tehdään pohjatyöt, meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet penetroitua mukaan toimitusketjuihin.? Yhtiö ei ole tehnyt vielä minkäänlaista päätöstä Venäjän suhteen, mutta Virtasen mukaan eri mahdollisuuksia tutkitaan hyvin kiinnostuneesti. Hän kertoo, että nyt on aika kääriä hihat ja laittaa asiat kuntoon. KUUKAUDEN PIENI Pelastaako Rolls-Royce tappiollisen Takoman? Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Saana Säilynoja T akoman osake pomppasi joulukuussa yhdessä päivässä yli sata prosenttia, kun yhtiö tiedotti saaneensa 50 miljoonan euron sopimuksen pitkäaikaiselta asiakkaaltaan Rolls-Roycelta. Kurssi sukelsi kuitenkin nopeasti takaisin lähtökuoppiinsa, sillä seuraavana päivänä julkaistu tilinpäätöstiedote kertoi karun tosiasian: yritys on surkeassa jamassa. Merkittävää on se, että sopimus avaa meille strategisen ikkunan maailman kuuluvan toimijan kanssa.? OSAKETTA SA A REILUSTI ALLE toimialan jättiläinen halusi kumppanikseen juuri Takoman? ?Meillä on sellaista osaamista, joka on aivan maailman huippua, ja ennen kaikkea sellaista osaamista, joka vähentää RollsRoycen omaa liiketoimintariskiä?, Virtanen kertoo esitellessään Takoman induktiokarkaistuja tuotteita. Yhtiön karkaistuja, halkaisijaltaan jopa kuusimetrisiä hammastettuja kääntökehiä käytetään muun muassa suurten laivojen potkurijärjestelmissä, joiden täytyy kestää valtavaa vääntöä. OFFSHORE-TEOLLISUUDEN mahtimaa on Norja, ja sinne myös Rolls-Roycen tilaus osittain suuntautuu. Turvaa tuo myös emoyhtiö Panostaja, joka Virtasen mukaan varmasti haluaa vähintään omansa pois. ?Ja totta kai itsekin toivon osakkeen nousevan, sillä olen yhtiön kolmanneksi suurin omistaja?, noin kahden prosentin siivun omistava Virtanen täsmentää. Panostaja, yhtiön entinen toimitusjohtaja Kimmo Korhonen ja Virtanen omistavat yhtiöstä lähes 80 prosenttia, joten osakkeen vaihto on lähes olematonta
Offshore-alan suuret mahdollisuudet . Panostaja takapiruna . Hankala rahoitusasema . Osake edullinen suhteessa mahdollisuuksiin . Yhtiön toiminta pahasti levällään . Osakkeen heikko likviditeetti LIIKETOIMINTA 2010 2011 Liikevaihto, meur 19,1 Liikevoitto, meur -1,7 Voitto ennen veroja, meur -1,8 Tulos/osake, euroa -0,1 Osinko/osake,euroa Nettovelat, meur 4,4 Oman pääoman tuotto, % -7,1 2012 27,5 28,9 -1,4 -5,4 -1,7 -5,9 -0,1 -0,3 10,9 8,7 -6,8 -34,9 KURSSIKEHITYS Takoma Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 2007 2010 2013 0,2 43. PLUSSAT & MIINUKSET
ItaliNiin hassulta kuin se ehkä kuulosassa nousua kirjattiin peräti 11 prosenttaa, sijoittajilla ei ole paljon muita tia. vaihtoehtoja kuin ostaa osakkeita. Toiveikkaimmat sijoitusstrategit Mutta ainakaan osakkeet eivät ole hinodottavat alkaneelta vuodelta selvää nalla pilattuja. Jos uhkana olleet automaattiset että muista omaisuusluokista saatavat veronkorotukset ja tuotot näyttävät menonleikkaukset vaatimattomilta. ITALIAN OSAKKEET Viime vuonna korolisivat toteutuneet, jenkkitalous kosijoituksista saaolisi ajautunut uutiin kaksinumeroiteen taantumaan. sia tuottoja, mutta Tammikuun tänä vuonna selalkupuoliskolla laiset jäävät haapörssikurssit liik- KUUKAUSITUOTTO veeksi. Tärkeimpien maailman kurssinousua. pörssien p/e-luvut asettuvat tämän ?Olen ennustanut, että talouspolitiivuoden tulosennusteilla keskimäärin kan kiristymisestä johtuva taantuma kahteentoista. Tammikuun Osittainen sopu tarkoittaa, että veroalkupuoliskolla indeksi oli 1470 pislinjauksissa saavutettiin kompromissi teessä. mutta julkisten menojen leikkauksia Poliittisten uhkakuvien lieventymivain lykättiin muutamalla kuukausen ohella osakkeita tukee myös se, della. Korot ovat kuivat suurilla länpainuneet niin tisillä osakemarkmataliksi, ettei kinoilla 2?5 prosenttia korkeammalla niissä enää laskuvaraa ole. kuin joulukuun alkupuoliskolla. MAAILMAN OSAKKEET SHUTTERSTOCK MAAILMAN PÖRSSIT Pakko ostaa osakkeita! POLITIIKKA HALLITSI maailman pörssejä näyttää entistä todennäköisemmältä?, vuoden alussa. amerikkalainen sijoitusveteraani Ed Sijoittajilta pääsi helpotuksen huoYardeni kirjoitti. kaus, kun Yhdysvalloissa Valkoinen talo Yardeni siis odottaa S&P 500:n nouja kongressin republikaanit pääsivät sevan vuodenvaihteeseen mennessä osittaiseen sopuun budjettikiistassaan. aina 1665 pisteen tasolle. Maailmanloppu Vaikka tulosennusteet eivät aivan toon nyt peruutettu ja arvioni S&P 500 teutuisikaan, osakkeet eivät siinäkään -indeksin 1465/1565/1665 -kehityksestä tapauksessa näyttäisi vielä kalliilta. 11% 44 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 TOMMI MELENDER SUOTUISAA KEHITYSTÄ e Argentiina Japani Italia Kiina Meksiko Turkki Britannia Hongkong Suomi USA (Nasdaq) Sveitsi USA (S&P 500) Taiwan Norja Brasilia Venäjä Ruotsi Saksa Intia Etelä-Korea USA (Dow Jones) Ranska 20,6 -18,1 13,3 21,9 11,2 19,5 9,1 5,9 6,9 21,6 5,8 38,2 4,9 13,4 4,7 22,0 3,8 9,1 3,4 15,3 3,2 18,8 3,1 13,9 3,1 9,4 3,0 7,3 2,8 6,8 2,7 -1,8 2,3 12,5 2,2 20,0 2,1 20,7 2,0 7,9 1,8 8,3 1,7 15,6 e 6,7 13,8 11,4 10,6 20,8 11,0 11,8 13,6 14,6 15,7 13,8 13,2 15,1 10,3 12,2 6,1 13,7 11,5 12,8 9,3 11,8 11,7 2,4 2,3 4,7 2,8 1,0 2,9 3,4 2,8 4,3 1,6 3,3 2,3 3,4 4,6 3,6 3,8 4,0 3,3 1,8 1,3 3,1 3,9 Luvut laskettu 11.1.2013 päätöskursseilla. Lähde: Factset. Se jää parikymmentä vältetään ja että pörssikurssit nouseprosenttia alle pitkän ajan keskiarvojen. vat sen seurauksena
Se tietää lähtöpasseja viidelle prosentille yhtiön 46 000 työntekijästä. Analyytikot kiittelivät yhtiön johtoa määrätietoisista toimenpiteistä, mutta 13,8 17,2 15,8 15,7 20,2 20,4 13,3 14,4 7,7 10,4 10,7 9,9 13,6 9,4 7,9 8,5 KURSSIKEHIT YS SKF Ruotsalaiset osakkeet keskimäärin tähdensivät samaan hengenvetoon, ettei säästökuurista ole luvassa pikaista apua. euroa 200 180 160 140 Ei vielä oston paikkaa 120 SKF TEKI toissa vuonna 66 miljardin kruu- nun liikevaihdolla 9,6 miljardin kruunun liikevoiton. KUUKAUDEN ULKOMAINEN LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, MSEK Liikevoitto, MSEK Voitto e. SKF:n tuloskehitys heijastelee teollisuuden yleisiä trendejä, koska sen valmistamia laakereita käytetään mitä moninaisimmissa tuotteissa pesukoneista lentokoneisiin. Citigroupin analyytikot arvioivatkin hetta suhtautua koko eurooppalaiseen teollisuussektoriin aiempaa skeptisemmin. SKF:n mukaan kysynnän heikentyminen ei koskenut pelkästään Eurooppaa vaan näkyi myöskin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Velkaisuuden huomioiva ev/ ebitda on kahdeksan tuntumassa. Nyt alihinnoittelua on hitusen enemmän. 45 LÄHDE: FACTSET Pahanilmanlintu SKF SKF Alfa Laval Assa Abloy Atlas Copco Kone MAN Sandvik Sulzer. Tuloshuippujen aikoihin SKF:n voittokerroin oli alle kymmenessä ja vastaavasti tulostaantuman pohjilla 28:ssa. Vanha sijoitusviisaus kehottaa ostamaan syklisen teollisuuden osakkeita korkeilla p/e-luvuilla, koska ne kertovat positiivisen tuloskäänteen olevan vasta edessäpäin. Viralliseksi tavoitteekseen yhtiö on asettanut viidentoista prosentin kannattavuuden, johon se pääsikin muutamana vuosineljänneksenä 2010?2011. Analyytikot uskovat railakkaan saneerauksen auttavan SKF:ää kohti kannattavuustavoitettaan, mutta lisäksi tarvitaan suotuisia suhdanteita. ?Osakesijoittajien on liian aikaista laittaa rahojaan likoon SKF:n positiivisen käänteen puolesta?, arvioi Citigroup ja lätkäisi osakkeelle myyntisuosituksen. Maailman laakerimarkkinoista Eurooppa ja Pohjois-Amerikka muodostavat kumpikin suunnilleen neljänneksen. Vaikka SKF on viime vuosina hyötynyt kehittyvien maiden voimakkaasta talouskasvusta, sen liikevaihdosta edelleen valtaosa tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. 2,8 3,1 3,0 5,0 6,6 2,2 3,1 2,0 100 80 60 2008 2009 2010 2011 2012 40 2013 SKF:n osakkeen p/e-luku asettuu tämän vuoden ennusteilla hieman alle neljäntoista. Käänneyhtiöitä metsästävän ei kannata vielä innostua laakerivalmistajasta. Teksti Tommi Melender MAAILMAN SUURIN vierintälaakeriyritys SKF aloitti vuoden 2013 huonoilla uutisilla. ?Kysyntä heikkeni viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana, ja odotamme sen jatkuvan heikentyneenä myös tämän vuoden alkukuukausina?, SKF:n toimitusjohtaja Tom Johnstone kertoi. Uutisella on merkitystä myös suomalaissijoittajalle. Nykyiset arvostukset eivät tällaista signaalia anna. SKF näyttää verrokkejaan huokeammalta, mutta se ei vielä kieli osakkeen halpuudesta, koska tyypillisesti SKF on hinnoiteltu viitisentoista prosenttia alle vertailuryhmänsä. Selvimmin hyytymisen merkit puskivat läpi eurooppalaisessa autoteollisuudessa. Varoituksen yhteydessä SKF ilmoitti tuntuvista säästöistä ja saneerauksista. Tavoitteena on pienentää kustannuksia kolmen miljardin Ruotsin kruunun verran vuoteen 2015 mennessä. veroja, MSEK Tulos/osake, SEK Osinko/osake, SEK Nettovelat, MSEK Opon tuotto, % 66 216 64 759 66 349 9 628 7 878 8 540 8 932 6 994 7 926 13,48 10,73 11,82 5,50 5,60 6,00 8 788 7 302 5 345 29 21 20 ARVOSTUS&V ERROKIT p/e ev/ebitda p/b 2013e 2013e 2013e SKF:n takeltelu tietää huonoa koko eurooppalaiselle teollisuussektorille. Näin vahvaa tuloksentekokykyä on konsensusennusteiden perusteella turha odottaa sen paremmin tänä kuin ensi vuonnakaan. Viime vuosina SKF:n liikevoittomarginaalit ovat liikkuneet 12?13 prosentin tuntumassa
Käteisrahastojen luokassa on vain Icecapitalin, Nordean ja OP:n rahastot, joista OP-Likvidi on 125 miljoonan euron lunastustenkin jälkeen selvästi suurin 487 miljoonan pääomillaan. Hieman riskisimmissä rahamarkkinarahastoissa pääomia on tuntuvasti enemmän, ja tuntuvasti enemmän niistä myös lähti viime vuonna rahaa, yhteensä 1,2 miljardia. RAHASTOT Yrityslainat vetivät rahaa rahastoihin Huhhuh! huokaa rahastopomo tyytyväisenä. Kaikkein vähäriskisimmistä käteisrahastoista rahaa imettiin 252 miljoonaa. Luokiteltuihin yrityslainoihin eli IG-lainoihin sijoittaviin rahastoihin tehtiin viime vuonna yli 2,3 miljardin netto- 46 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 merkinnät, eli ne vetivät puolet uudesta rahastorahasta. Viime vuoden aikana suomalaisrahastoihin sijoitettiin 4,7 miljardia euroa enemmän kuin niistä lunastettiin varoja. Rahaa vetivät erityisesti yrityslainarahastot. Euroissa suurimpia menettäjiä olivat OP-Euro (nettomerkinnät vuodessa 494 miljoonaa euroa negatiiviset), SEB Likviditetsfond (- 339 miljoonaa) ja Danske Invest Rahamarkkina (- 306 miljoonaa). Raha pakeni Japanista Osakerahastojen puolella kehittyvät markkinat olivat viime vuonna jälleen rahastosijoittajien suosiossa. Joka kolmas uusi. Erityisen kova rahaimuri oli Nordean koko maailman luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko 1,2 miljardin nettomerkinnöillään. Sen sijaan korkeariskisiin eli high yield -yrityslainoihin sijoittavista rahastoista nostettiin enemmän rahaa kuin niihin sijoitettiin. Suomalaisrahastoissa on yhtä paljon Teksti Karo Hämäläinen S uomalaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat viime vuonna yhdellätoista miljardilla ja kohosivat niukin naukin suuremmiksi kuin vuoden 2007 lopussa, jolloin Yhdysvaltain asuntokupla oli jo alkanut pihistä. Vuoden lopussa kotimaisissa rahastoissa oli 66,3 miljardia rahaa. Rahastosalkkujen paisumista selittävät paitsi arvonnousu myös rahastoihin virrannut uusi raha. Eurooppalaisiin HY-lainoihin sijoittavat rahastot menettivät rahaa 231 miljoonaa euroa, kun taas koko maailman HY-lainoihin sijoittavat rahastot saivat 143 miljoonaa. Lyhyen koron rahastojen pääomat alenivat tuntuvasti
Sijoitusrahastoyhdistys EFIMA:n tilastojen mukaan Euroopassa pitkien korkojen osuus rahastopääomasta oli syyskuun lopussa hieman yli ja koko maailmassa hieman alle neljännes. Osakerahastot ovat Suomessa niukasti pitkiä korkoja suurempi rahastoluokka vaivaisen 258 miljoonan euron erolla. Viime vuoden Suomen pörssiä ajatellen Nokia on -teema oli meitä vasjokeri. Ylipanossa menemme käänneyhtiöissä Uponorissa, Vaisalassa ja Pöyryssä. Euroopassa osakerahastojen osuus syyskuun lopussa oli 32 prosenttia ja koko maailmassa 37 prosenttia. Yhdistelmärahastojen osuus suomalaista rahastopääomista on 15 prosenttia, kun Euroopassa luku on 16 ja koko maailmassa kymmenen prosenttia. ?Huonoudelle ei ole yksittäistä syytä? Viime vuonna Alfred Bergin Suomiosakerahastot menestyivät kehnosti: Alfred Berg Small Cap oli huonoin Suomeen sijoittava osakerahasto, Alfred Berg Finland toiseksi huonoin. Mikä meni pieleen, Teemu Perälä? kurssit diskonttaavat jo varsin voimakasta tuloskasvua. Mitkä yhtiöt ja toimialat ovat yli- ja mitkä alipainossa Alfred Berg Finlandissa? Vuosi oli kieltämättä huono. Siihen ei Finanssisektori on alipainossa, sillä ollut mitään yksittäistä syytä, mutta nollakorkoympäristö ja sääntely paionneksi valopilkkujakin löytyi, muun navat sektoria. Viiden euron osakekurssia ei ole mahdotonta saaLoppusyksystä salkunhoitotiimiänne vuttaa tänä vuonna. täydennettiin Albert Hæggströmillä, josta tuli Alfred Berg Finlandin ja Alfred Berg Small Cap Finlandin päävastuullinen salkunhoitaja. Siitä on jo hyviä merkkejä alkuvuonna. RAHASTOT RAHASTOVIERAS osakerahastoeuro meni kehittyville markkinoille. Kehittyvien markkinoiden parhaita rahaimureita olivat Seligsonin Venäjä-rahasto (nettomerkinnät vuodessa 61 miljoonaa euroa), kehittyville markkinoille maailmanlaajuisesti sijoittavat Danske (+ 58 miljoonaa) ja markkinat (+ 55 miljoonaa) sekä OP-Ke(+ 52 miljoonaa). Japaniin sijoittavat osakerahastot menettivät hurjasti pääomia. Osuus on suuri kansainvälisestikin katsottuna. Alfred Bergin tapa toimia on ennallaan. Aktiivisella tyylillä aiotaan jatkaa, ja tiimi on vahvempi kuin ennen. Entä pienyhtiörahastossa? Toimialavertailu sopii huonosti meidän Small Capiin, sillä painotamme yhtiövalintoja. Metsäsektorilla on muassa Nokiamyös vaikea näkemyksemme nähdä nousua, elNOKIA VOI NOUSTA lei sitten tapahdu osui todella hyvin,:ostimme jotain suurta järVITOSEEN. tankit täyteen jestelyä, mihin kesällä ja saimme en usko. Alkuvuonna eurokriisin ehkä pahimpien paineiden helpottaminen, alhaiset korot ja hyvät osingot auttavat osakemarkkinaa, mutta monissa yhtiöissä Teemu Perälä 47. Viime vuoden murheenkryyit-sektorilla tulee Vaisalasta. Nyt teemme kaikkemme, että saamme tuotot kääntymään. Nokia on nit olivat Outokumpu, Pöyry ja Vailähes kymmenen prosentin painossa sala, joka näyttää nyt todella vahvoja tällä hetkellä. käänteen merkkejä. Mikä muuttui salkunhoidossa? Albertin tulo tiimiin on pelkästään positiivista, meillä on yhteinen tuloksekas historia täällä. Siksi siitä pitkin syksyä ja talvea hyvin ylijatkamme alipainossa. Kova nousu on takana, mutta taan. markkina aina ylireagoi. Siinä missä monet instituutiot samoin kuin asiaan vihkiytyneet yksityissijoittajatkin tekevät kehittyneiden markkinoiden osakesijoituksensa mielellään suoraan haluamiinsa osakkeisiin tai etf:iin, korkopuolella yksin markkinoille menevälle tulee äkkiä kylmä. Kertasijoitukset voivat vaatia suuria ja riittävän hajautuksen saaminen edellyttää jo varsin suuria pääomia. Suomalaisista rahastopääomista on pitkän koron rahastoissa kolmasosa, reilut 22 miljardia euroa. Ylipainomme tuottoa. Absoluuttisena lukuna 112 miljoonan euron nettolunastukset eivät ole tavattoman suuret, mutta kun luvun suhteuttaa siihen, että vuodenvaihteessa Japani-osakerahastoissa varoja oli enää yhteensä 121 miljoonaa euroa, voi puhua romahduksesta. Japani-rahastoissa suurin menettäjä oli Danske Invest Japani Osake, josta vedettiin pois yli 84 miljoonaa, minkä johdosta rahasto kutistui 34 miljoonan euron kokoiseksi. Myös Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista osakerahastoista tehtiin enemmän lunastuksia kuin niihin sijoitettiin uutta rahaa. Puolet koroissa Korkomarkkinoiden hyvä meno on ollut mannaa rahastoyhtiöille. Alipainossa taas olemme valuaatioiltaan haastavissa Outotecissa, Kemirassa ja Konecranesissa. KARO HÄMÄLÄINEN Millaisilla odotuksilla olette lähteneet osakevuoteen 2013? Näkemys tähän vuoteen on varovainen
GROUP
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden keskiarvo nousee 21:een. Joillekin sijoitusasiantuntijoille poikkeuksellisen matala VIX on vaaran merkki. Se nimittäin saattaa kertoa, että sijoittajat suhtautuvat tulevaisuuteen liian huolettomasti. Mitä korkeammalle indeksin arvo nousee, sitä enemmän ilmassa on uhkaa. Viime vuoden alkupäivinä sijoittajat olivat selvästi pelokkaampia, sillä volatiliteetti-indeksin lukemat liikkuivat 23:ssa. Ylimmillään VIX kipusi viime vuonna kesäkuun alussa liki 27:een. Toissa vuoden syksyllä VIX hyppäsi 40:n yläpuolelle euroalueen velkakriisin kärjistyttyä. Niin voi olla nytkin, sillä sen paremmin Yhdysvaltain kuin Euroopankaan ongelmat eivät ole ratkenneet, vaan meneillään on vain eräänlainen rauhoitusjakso. Monesti aikaisemmin, kun VIX on liikkunut 14?16:n haarukassa, osakemarkkinoiden huiput ovat olleet käsillä. TAULUKOT taulukot 50 TULOSENNUSTEET Posauttaja-Nokian ennusteet nousussa. 52 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET Nordea jäi jälkeen verrokeistaan. 53 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET Telefónicalta nollaosinko? 54 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Apple painui alle puolen miljardin taalan. 55 PARH A AT R AH ASTOT 1/2013 Sijoittajilla pelko poissa KUN YHDYSVALLOISSA saatiin vuoden alussa osittainen budjettisopu, pörssikurssit hypähtivät tuntuvaan nousuun. Samalla kaikkosi pelokkuus sijoittajien keskuudesta. Näin tapahtui lokakuussa 2007, toukokuussa 2008, huhtikuussa 2010, joulukuusta 2010 heinäkuuhun 2011 ja huhtikuussa 2012. TOMMI MELENDER Indeksirahastot menestyivät t 56 PELKOKERROIN Metso liihotti salkuissa. 57 GURUSALKUT 450 58 KOROT JA L AINAT 400 59 M A AILM ANTALOUS 350 Tina toi tuottoja. 300 60 OSINGOT JA TUOTOT 250 200 100 2003 2006 2009 2013 LÄHDE: FACTSET 150 49. Osakemarkkinoiden pelkokertoimeksi nimitetty Chicagon johdannaispörssin optioihin perustuva VIX-indeksi laski viime vuoden lopun kahdeksastatoista kolmentoista tasolle. Lukemat olivat kahdeksantoista prosenttia sadan päivän liukuvan keskiarvonsa alapuolella. VIX kertoo yksinkertaistetusti sen, kuinka suurta volatiliteettia eli kurssiheiluntaa sijoittajat odottavat. Varsinaiset tuomiopäivän lukemat indeksi kirjasi syksyllä 2008 yli 80:ssa, kun Lehman Brothersin kaatuminen suisti rahoitusmarkkinat totaaliseen kaaokseen
Sen p/e-luku ylittää pitkän ajan keskiarvon 56 prosentilla. Myös Konecranes ja Metso hinnoitellaan totuttua suuremmilla arvostuskertoimilla. Historiaansa huokeampi on ainoastaan Cargotec, jonka arvostus painuu kymmenen prosenttia alle pitkän ajan keskiarvonsa. TAULUKOT Historia kertoo: Wärtsilä Konettakin tyyriimpi YLI 230 PROSENTIN kokonaistuotot viidessä vuodessa. veroja osake euroa 2012 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2013 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 3,16 14,50 7,1 -5,8 0,25 -0,38 8,9 18,0 8,6 -4,1 10,0 24,0 0,31 0,15 0,13 10,2 0,65 100,0 1,1 1,2 Aktia 5,90 36,0 0,53 66,6 65,3 67,9 0,74 0,40 8,0 0,6 Alma Media 4,80 42,0 0,39 29,2 25,6 34,0 0,36 0,30 13,4 4,4 9,4 ? Amer Sports 11,43 115,0 0,71 112,0 108,0 118,3 0,71 0,35 16,1 1,7 ? Aspo 6,65 17,7 0,43 9,7 8,0 10,0 0,34 0,42 19,8 2,4 ? Atria 7,40 -4,1 -0,24 20,6 18,0 23,3 0,36 0,20 20,3 ? Basware 21,00 12,3 0,76 9,1 8,7 10,1 0,51 0,40 40,8 ? Capman 0,87 13,7 0,10 2,3 1,9 2,8 0,02 0,07 ? Cargotec 20,45 192,0 2,42 144,4 111,1 162,8 1,74 0,80 ? Citycon 2,55 55,0 0,05 66,9 65,4 104,2 0,20 0,15 ? Componenta 2,05 0,5 0,09 -15,0 -15,0 -15,0 -0,57 ? Comptel 0,42 10,7 0,07 -11,5 -15,0 1,0 0,00 ? Cramo 9,78 37,6 0,60 47,0 43,9 49,0 ? Digia 2,90 -23,1 0,32 5,2 3,0 ? Elisa 16,98 265,0 1,29 275,8 ? F-Secure 1,79 23,5 0,10 ? Fiskars 16,98 161,9 ? Fortum 14,38 ? HKScan 4,09 ? Huhtamäki ? p/b ev/ ebitda 8,5 25,9 1,0 1,3 5,1 7,4 10,8 39,0 9,4 12,0 12,0 61,4 0,37 0,56 0,15 0,60 67,7 67,2 68,2 0,75 0,40 7,9 0,6 36,0 34,0 40,4 0,34 0,30 14,1 4,1 10,0 148,3 131,0 159,8 0,94 0,40 12,2 1,5 8,3 14,0 15,0 13,9 16,5 0,45 0,42 14,9 2,5 11,0 0,5 6,8 29,0 17,0 34,1 0,73 0,32 10,2 0,5 6,4 2,7 15,0 14,4 13,4 16,0 0,85 0,45 24,6 2,5 11,3 43,5 1,3 50,2 11,4 11,4 11,4 0,10 0,10 8,7 1,3 11,4 11,8 1,0 7,7 137,5 117,3 182,0 1,64 0,82 12,5 1,0 7,6 12,5 0,8 17,3 81,0 65,0 135,5 0,21 0,15 11,9 0,8 17,2 0,00 0,7 9,3 3,0 3,0 3,0 0,10 0,00 20,5 0,7 5,7 0,03 140,0 1,7 8,5 3,2 3,0 5,4 0,03 0,03 15,6 1,7 5,2 0,89 0,40 10,9 0,8 3,8 48,7 37,8 58,3 0,90 0,40 10,9 0,8 4,4 7,0 0,25 0,08 11,8 1,4 7,8 10,2 8,0 12,9 0,37 0,13 7,8 1,2 5,5 268,8 282,4 1,35 1,30 12,6 3,1 7,1 282,3 264,4 305,3 1,35 1,32 12,6 3,1 7,1 23,1 21,2 24,7 0,11 0,06 16,0 4,3 6,9 28,9 26,6 32,0 0,14 0,07 13,2 3,7 6,6 1,82 103,5 101,0 188,7 1,02 1,00 16,6 2,3 16,9 105,5 102,1 113,5 1,07 0,67 15,9 2,1 16,6 2 228 1,99 1 497 1 345 1 704 1,29 1,00 11,1 1,3 8,4 1 505 1 287 1 735 1,31 1,00 11,0 1,2 8,4 11,2 0,18 9,0 6,0 18,1 0,16 0,15 26,0 0,5 5,7 30,1 17,0 36,0 0,40 0,19 10,3 0,5 5,0 12,63 105,2 0,80 142,0 138,0 143,3 1,20 0,53 10,5 1,5 7,0 153,4 140,1 162,3 1,23 0,56 10,2 1,4 6,4 Kemira 12,04 168,0 0,89 96,0 37,0 164,0 0,83 0,53 14,5 1,4 9,3 173,8 147,0 206,0 0,94 0,55 12,8 1,3 8,3 ? Kesko 25,28 281,6 1,84 230,6 217,0 250,5 1,50 1,20 16,8 1,1 6,9 261,7 252,0 305,5 1,78 1,25 14,2 1,1 6,4 ? Kone 57,80 816,6 2,51 823,8 790,0 896,5 2,53 1,50 22,8 7,8 15,2 978,0 892,0 1 056 2,86 1,60 20,2 6,6 13,6 ? Konecranes 26,95 96,0 1,10 136,3 118,4 155,7 1,63 1,10 16,5 3,3 9,9 143,7 124,9 169,0 1,70 1,10 15,9 3,1 9,7 ? Lännen Tehtaat 15,39 7,5 0,92 9,0 9,0 9,0 1,17 0,85 13,2 0,7 6,6 10,0 8,0 11,0 1,11 0,89 13,9 0,7 6,4 ? Lassila & Tikanoja 11,91 21,0 0,44 43,4 42,0 45,8 0,86 0,60 13,9 2,0 5,9 48,3 47,0 51,9 0,96 0,63 12,5 1,9 5,6 ? Lemminkäinen 15,52 34,8 1,19 28,4 22,6 32,6 1,11 0,60 14,0 0,7 6,5 50,1 42,0 54,0 1,58 0,66 9,8 0,7 5,6 ? Metsä Board 2,37 -179,5 0,02 158,0 18,9 164,0 0,08 0,00 29,6 0,9 7,1 68,0 33,0 102,0 0,18 0,06 13,2 0,9 5,7 ? Marimekko 14,35 3,9 0,35 3,6 3,1 7,0 0,35 0,55 41,2 3,7 16,7 7,3 5,9 10,0 0,68 0,55 21,2 3,5 11,4 ? Metso 33,90 507,0 2,38 592,2 510,7 670,2 2,83 1,75 12,0 2,2 6,4 587,0 497,0 682,2 2,76 1,80 12,3 2,1 6,6 ? Neste Oil 10,63 205,8 0,62 284,5 259,5 339,0 0,82 0,35 13,0 1,1 6,4 375,0 312,7 511,0 1,06 0,45 10,0 1,0 6,0 ? Nokia 3,40 437,0 0,29 -337,0 -1 270 -169,7 -0,25 0,00 229,1 -2 242 1 448 0,00 0,00 1,8 7,8 ? Nokian Renkaat 30,24 359,2 2,32 397,0 388,0 435,0 2,53 1,31 12,0 2,9 8,0 450,0 396,7 487,5 2,77 1,50 10,9 2,5 7,2 ? Okmetic 5,09 11,0 0,59 9,1 8,8 9,4 0,38 0,24 13,5 1,5 6,8 9,7 9,6 9,8 0,41 0,26 12,4 1,4 5,0 ? Olvi 21,11 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,16 0,60 18,3 3,1 9,0 35,4 28,0 37,8 1,41 0,68 15,0 2,8 8,3 ? Oriola-KD 2,34 -28,4 -0,16 17,5 15,6 23,7 0,09 0,10 27,4 1,2 8,2 35,5 23,0 52,7 0,18 0,13 13,0 1,1 6,4 ? Orion 23,13 281,9 1,49 281,3 277,1 290,6 1,49 1,30 15,5 6,3 9,5 244,0 223,2 287,0 1,29 1,12 17,9 6,4 11,5 ? Outokumpu 0,77 -253,0 -0,34 -333,0 -672,0 -199,9 -0,17 0,00 0,4 149,3 -80,1 -287,1 33,0 -0,03 0,00 0,5 12,3 ? 50 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 6,4 7,5 p/e 1,6 8,4. On totisesti kannattanut olla Koneen osakkeenomistaja. Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin karsastaneet Koneen osaketta kalleuden vuoksi. Täsmällisempää olisi puhua kroonisesta kalleudesta, sillä Kone on jo pitkään hinnoiteltu verrokkejaan suuremmilla arvostuskertoimilla. Nykyhinnoissaan Kone näyttää tyyriiltä myös arvostushistoriaansa nähden. Se WÄRTSILÄ 30% KONE 15% KONECRANES - 9% den kokonaistuotto jää miinukselle. TOMMI MELENDER METSO -10% CARGOTEC KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ? Affecto Ahlstrom ? ? ENNUSTEET 2012 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 11.3. Tammikuun alkupuolella osakkeen p/e-luku liikkui 30 prosenttia pitkän ajan keskiarvonsa yläpuolella. HISTORIALLISET ARVOSTUSEROT Ero, % 56% Wärtsilä näyttää kuitenkin Konettakin kalliimmalta historiaansa nähden
Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. tuloksen verojen jälkeen. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 51. Liikevoitto ennen kertaeriä nousi 138 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 147 miljoonasta eurosta. Factsetin konsensusennuste odotti liikevoiton heikkenevän 119 miljoonaan euroon. viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana energiassa, sellussa ja tarraliike- vuoden viimeisellä neljänneksellä kymmenen miljoonan euron liiketappion ilman kertaeriä. vuonna selvää tulosparannusta. TAULUKOT UPM:n tuloskunto ei takkuaa VIIME VUODEN viimeinen neljännes sujui metsäjätti UPM:ltä odotuksia paremmin. veroja tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2013 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda 2012 meur ? Outotec 44,88 113,4 1,75 175,2 167,0 193,0 2,74 1,10 16,4 4,3 7,8 191,6 158,0 216,0 2,94 1,20 15,3 3,7 7,4 ? PKC Group 16,12 36,9 1,16 46,1 43,5 48,0 1,60 0,65 10,1 2,0 4,7 50,2 41,2 57,7 1,61 0,75 10,0 1,8 4,6 ? Pohjola 12,19 258,0 0,67 371,8 360,0 403,5 0,94 0,46 13,0 1,4 447,5 390,5 476,2 1,06 0,55 11,6 1,4 ? Ponsse 6,36 28,0 0,47 20,1 20,0 23,0 0,50 0,35 12,7 2,1 6,7 25,0 20,5 26,0 0,60 0,35 10,6 2,4 7,0 ? Pöyry 3,11 17,1 0,13 2,8 -10,0 15,0 0,14 0,09 23,0 1,2 12,3 14,7 -4,0 25,0 0,18 0,13 17,3 1,2 9,6 ? Raisio 3,15 30,3 0,16 22,7 20,7 31,0 0,16 0,12 19,7 1,5 9,7 41,0 39,0 45,9 0,19 0,13 16,6 1,5 8,6 ? Ramirent 6,98 60,8 0,41 80,5 76,9 82,6 0,55 0,30 12,7 2,1 4,4 78,8 63,9 101,1 0,54 0,33 12,8 2,0 4,7 ? Rapala 5,08 25,0 0,36 26,0 25,0 26,3 0,37 0,24 13,7 1,5 7,8 28,0 27,0 28,5 0,39 0,26 13,0 1,4 7,7 ? Rautaruukki 6,01 -11,0 -0,07 -84,5 -124,0 -44,5 -0,43 0,25 0,7 15,1 42,3 -2,2 75,5 0,22 0,25 27,3 0,7 7,1 ? Sampo 25,36 1 228 1,85 1 549 1 486 1 597 2,35 1,27 10,8 1,5 10,1 1 581 1 435 1 695 2,38 1,35 10,7 1,4 11,2 ? Sanoma 7,57 167,8 0,52 170,0 109,5 191,0 0,78 0,60 9,7 1,0 4,9 188,0 167,8 215,0 0,80 0,60 9,5 0,9 4,7 ? Sponda 3,57 91,8 0,39 121,6 94,1 139,2 0,30 0,17 11,9 0,8 16,4 109,6 93,0 178,7 0,30 0,18 11,9 0,8 15,6 ? SRV 3,38 10,8 0,17 5,2 5,0 9,0 0,11 0,12 30,7 0,7 27,5 17,8 15,0 21,5 0,36 0,14 9,4 0,7 14,3 ? Stockmann 13,50 35,8 0,43 65,7 58,0 79,5 0,74 0,60 18,2 1,1 10,5 93,0 75,0 118,9 0,99 0,73 13,6 1,1 8,9 ? Stora Enso 5,30 528,0 0,63 391,0 322,0 471,3 0,38 0,30 14,0 0,7 6,1 472,0 406,0 618,0 0,48 0,30 11,1 0,7 6,1 ? Talentum 1,26 -1,0 -0,04 -1,9 -2,1 -1,7 0,03 0,05 50,4 3,1 95,3 4,2 3,3 4,9 0,07 0,07 17,7 2,8 8,9 ? Talvivaara 1,30 -7,0 -0,04 -84,5 -107,4 -56,1 -0,21 0,00 1,1 96,1 -19,0 -75,0 143,9 -0,04 0,00 1,1 11,4 ? Technopolis 3,87 47,0 0,70 34,0 29,0 39,7 0,38 0,20 10,1 0,8 16,0 41,0 39,6 43,0 0,40 0,21 9,7 0,8 15,6 ? Teleste 4,21 8,8 0,36 10,9 9,0 11,1 0,40 0,17 10,5 1,3 4,9 13,7 12,0 14,1 0,53 0,22 8,0 1,2 4,4 ? Tieto 16,36 107,3 0,84 95,3 63,0 134,3 1,32 0,80 12,4 2,0 5,1 137,0 128,0 157,0 1,46 0,85 11,2 1,9 5,2 ? Tikkurila 15,30 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 14,6 3,3 7,8 65,3 62,0 70,0 1,09 0,85 14,0 3,1 7,9 ? UPM-Kymmene 8,95 572,0 0,93 386,8 356,1 453,0 0,65 0,60 13,8 0,6 6,1 511,1 375,8 595,4 0,79 0,62 11,3 0,6 5,5 ? Uponor 10,22 23,0 0,03 49,5 47,1 51,1 0,44 0,40 23,3 3,5 8,9 56,0 51,6 68,4 0,51 0,45 20,0 3,3 9,0 ? Vacon 42,80 26,9 1,10 37,6 35,0 38,3 1,70 1,00 25,2 6,0 11,9 46,2 40,0 52,8 2,14 1,10 20,0 5,2 10,9 ? Vaisala 18,95 16,1 0,57 27,1 26,6 30,0 1,04 0,70 18,3 1,8 5,4 31,9 28,2 33,0 1,24 0,79 15,3 1,7 6,2 ? Wärtsilä 33,87 438,0 1,44 478,0 453,0 522,1 1,79 1,00 18,9 3,7 10,8 534,0 497,0 569,7 1,91 1,10 17,7 3,4 10,1 ? YIT 15,56 175,3 0,99 236,8 211,8 244,0 1,40 0,75 11,1 1,9 8,8 260,4 250,7 277,0 1,54 0,80 10,1 1,8 8,1 ENNUSTEIDEN PERUSTEET ? ? ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. ? tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. Konsensusennusteiden mukaan voitto ennen veroja nousee kolmanneksen 511 vuoden 2013 tulosennusteilla yhteentoista, kun pitkän ajan arvostuskeskiarvo liikkuu kolmessatoista. TOMMI MELENDER TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 osake- voitto kurssi ennen 11.3
Voisiko Nalle suunnitella aliarvostetun osakkeen lisäostoja? TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 9.1. 2013 MK x.x.2012 tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, p/e MK ENNUSTEET 2013 tulos/ osake KR p/e 4,3 11,10 24 559 20,0 3,9 ev/ ebitda voitto ennen veroja MK 6,77 36 890 9,7 osinkotuotto, % ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz Nordea Atlas Copco 221,80 367 095 9,56 10,15 22 515 21,9 65,40 264 866 5,96 6,39 34 727 10,2 13,8 12,5 4,5 4,2 182,10 216 169 10,62 11,48 18 657 15,9 10,1 3,0 11,47 18 739 15,9 10,0 3,3 Ericsson 64,90 214 040 4,72 3,61 14 705 18,0 7,3 4,0 4,84 20 593 13,4 5,7 4,3 TeliaSonera 45,71 197 928 4,20 4,10 23 944 11,1 6,8 6,6 4,28 25 508 10,7 6,9 6,9 Volvo 91,65 194 880 8,75 6,53 18 302 14,0 6,2 3,3 7,77 22 231 11,8 5,6 3,8 Handelsbanken 242,20 153 131 19,52 20,93 17 824 11,6 4,4 21,64 18 060 11,2 Swedbank 132,70 150 126 9,52 12,21 17 743 10,9 4,6 12,73 18 003 10,4 Sandvik 105,00 131 710 4,63 7,76 12 309 13,5 8,1 3,6 7,94 12 971 13,2 7,9 3,8 Investor 171,80 130 162 -12,14 2,69 5 392 63,9 21,9 3,9 2,94 6 481 58,5 21,3 4,2 58,40 128 071 5,56 5,38 15 275 10,9 3,6 5,45 15 475 10,7 Scania 135,70 107 245 11,78 8,25 8 722 16,4 8,8 3,3 9,82 10 594 13,8 7,6 3,7 SCA 141,80 100 031 -0,50 7,92 6 776 17,9 9,7 3,1 9,80 8 798 14,5 8,3 3,3 Assa Abloy 241,80 89 674 12,30 13,93 6 799 17,4 12,1 2,1 15,34 7 513 15,8 10,7 2,4 SKF 164,40 74 868 13,29 10,74 6 994 15,3 8,5 3,4 11,83 7 926 13,9 7,8 3,6 Hexagon 164,10 58 096 7,56 8,66 3 781 18,9 13,6 1,3 9,86 4 269 16,6 12,2 1,5 Alfa Laval 135,60 56 878 7,68 7,53 4 517 18,0 11,1 2,6 7,77 4 543 17,4 10,3 2,8 Tele2 118,00 52 669 10,43 9,49 5 170 12,4 6,0 9,9 11,44 6 775 10,3 5,6 9,7 Getinge 217,20 51 764 10,61 11,88 3 672 18,3 11,7 1,8 13,95 4 456 15,6 9,8 2,1 Electrolux 165,90 51 279 7,25 11,86 3 686 14,0 7,3 3,9 15,06 5 523 11,0 5,8 4,2 Lundin Petroleum 153,80 48 895 3,50 4,24 5 445 36,3 7,3 0,0 3,84 5 144 40,1 7,9 0,0 Swedish Match 233,00 47 998 12,07 13,97 3 495 16,7 13,6 3,1 14,44 3 548 16,1 14,1 3,3 Skanska 109,20 45 854 18,31 6,80 3 889 16,1 8,6 5,5 8,24 4 456 13,3 7,9 5,7 Industrivärden 113,50 43 333 -40,51 11,80 4 557 9,6 12,2 4,4 3,60 1 390 31,5 36,3 4,5 Kinnevik 138,90 38 945 23,62 -9,33 -2 391 28,5 4,3 14,33 3 982 9,7 26,4 4,7 SEB 4,5 4,9 4,1 NORJA Statoil 142,20 453 425 24,70 16,71 204 352 8,5 1,9 4,7 16,58 183 127 8,6 2,1 4,9 Telenor 116,00 180 953 4,88 8,08 16 064 14,4 6,3 4,7 10,00 23 599 11,6 5,9 5,6 73,20 119 228 7,99 8,15 17 891 9,0 2,7 8,73 19 281 8,4 Seadrill 210,00 98 543 17,90 15,03 9 450 14,0 11,4 9,3 18,04 10 499 11,6 10,2 9,2 Yara International DNB 3,4 280,90 79 834 34,94 36,81 13 617 7,6 4,7 3,4 33,39 11 885 8,4 5,0 3,2 Norsk Hydro 28,59 58 220 1,89 0,22 -609 130,0 9,4 2,6 1,22 4 039 23,4 6,4 2,6 Orkla 49,00 49 928 3,77 3,11 4 405 15,8 11,3 5,1 3,19 3 815 15,4 11,5 5,3 135,90 47 809 7,22 8,51 5 958 16,0 7,4 2,0 9,18 4 943 14,8 6,6 2,0 81,80 40 900 5,66 8,09 5 319 10,1 8,1 7,7 6,99 4 645 11,7 9,9 6,6 116,10 31 811 5,76 8,01 3 119 14,5 7,9 3,2 10,29 3 976 11,3 6,6 3,5 Novo Nordisk 963,00 539 280 30,24 37,79 27 118 25,5 15,7 1,8 45,07 31 728 21,4 15,1 2,2 A.P. Vuoden 2012 konsensusennusteilla sen p/e-luvuksi tulee 10,2. Swedbankilla ja SEBilla voittokerroin on hieman Nordeaa korkeampi. Moeller-Maersk 45 240 193 670 3 460 4 394 43 964 10,3 3,6 2,2 4 635 48 459 9,8 3,5 2,4 Danske Bank 106,50 107 418 2,48 5,55 8 299 19,2 0,0 10,46 14 432 10,2 Carlsberg 569,00 87 508 33,70 36,29 9 288 15,7 8,4 1,1 42,63 9 140 13,3 7,5 1,2 Coloplast 285,50 60 126 8,66 10,45 2 954 27,3 15,2 1,4 12,81 3 618 22,3 13,7 1,6 Subsea 7 Gjensidige Föorsikring Aker Solutions 52 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 1,9 LÄHDE: FACTSET TANSKA. TAULUKOT Handelsbanken jätti Nordean varjoonsa RUOTSALAISISTA PANKEISTA sai viime vuonna selvästi paremman arvonnousun kuin osakemarkkinoilta keskimäärin. Kallein Tukholman pörssin suurpankeista on Handelsbanken 11,6 p/e-luvullaan. Handelsbanken tarjoaa tammikuun alkupuoliskon kurssitasolla laskettuna ensi keväänä 4,4 prosentin osinkotuotot. Swedbank nousi 42 prosenttia, SEB 38 prosenttia ja Handelsbanken 28 prosenttia. Heikoimmin meni Nordealla, mutta ei silläkään surkeasti: kurssinousua 21 prosenttia. Tarkasteltaessa arvostuskertoimia Nordea näyttää nelikon huokeimmalta. Swedbank pistää hieman paremmaksi 4,6 prosentilla. Nordean odotus jää alle neljän. Vuoden alussa Dagens Industri kirjoitti Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin saaneen tarpeekseen Nordean verrokkeja heikommasta kurssikehityksestä ja suunnittelevan muutoksia Sammon Nordea-omistukseen
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 9.1.2013 meur Yhtiö tulos/ osake 2009 tulos/ osake euroa voitto ennen veroja, p/e meur ENNUSTEET 2013 ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake voitto ennen veroja meur p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % Anheuser-Busch InBev 64,66 103 894 3,11 3,50 8 667 18,5 11,0 2,3 3,89 10 287 16,6 9,3 2,7 Sanofi Anheuser-Busch InBev Total 73,86 67,31 39,53 97 813 108 139 93 525 6,65 3,11 5,06 6,17 3,60 5,38 10 790 9 092 24 969 12,0 18,7 7,3 8,1 10,8 3,3 3,8 2,1 5,9 6,28 3,93 5,35 10 993 10 338 25 066 11,8 17,1 7,4 7,9 9,3 3,3 4,1 2,5 6,1 Unilever 29,07 87 694 1,41 1,58 6 680 18,4 11,5 3,3 1,73 7 228 16,8 10,7 3,5 171,60 76 225 33,10 46,12 25 627 3,7 3,2 2,2 23,95 15 688 7,2 2,8 2,9 SAP 61,02 74 963 2,83 3,09 5 026 19,8 13,5 1,4 3,57 5 780 17,1 11,3 1,6 Siemens 83,23 73 326 7,73 5,75 7 279 14,5 8,3 3,6 5,97 7 139 13,9 8,4 3,7 138,05 70 091 6,23 7,24 5 817 19,1 10,6 2,1 7,97 6 446 17,3 9,4 2,4 19,16 69 631 1,92 2,06 19 806 9,3 2,7 5,6 2,13 20 248 9,0 2,7 5,8 6,40 66 066 0,60 0,37 8 402 17,2 9,4 0,60 10 685 10,7 105,55 65 793 3,10 3,85 3 206 27,4 15,4 2,1 4,34 3 600 24,3 13,5 2,4 71,41 65 589 6,26 5,40 8 712 13,2 6,1 3,6 5,97 9 015 12,0 5,7 3,8 L'Oreal 105,25 63 975 4,32 4,78 3 957 22,0 14,2 2,1 5,14 4 283 20,5 12,9 2,3 Bayer 72,32 59 805 4,83 5,44 3 872 13,3 8,2 2,5 5,90 5 333 12,3 7,3 2,8 BNP Paribas 45,64 56 675 4,82 5,77 11 406 7,9 3,3 5,44 10 867 8,4 Telefonica 10,83 49 288 1,20 1,14 7 364 9,5 4,6 0,0 1,19 7 724 9,1 4,7 6,9 Allianz 105,10 47 920 5,48 11,33 8 295 9,3 6,8 4,3 12,07 8 335 8,7 6,6 4,8 BMW 72,16 46 075 7,45 7,70 7 789 9,4 2,8 3,5 7,68 7 681 9,4 2,7 3,8 Daimler 42,71 45 591 5,31 4,63 7 233 9,2 2,9 5,2 4,71 7 676 9,1 2,9 5,0 Banco Bilbao 7,70 41 956 0,85 0,31 2 327 25,2 5,5 0,76 6 242 10,1 Deutsche Telekom 9,14 39 484 0,13 0,64 4 478 14,2 4,2 7,7 0,65 4 530 14,0 4,4 5,5 GDF Suez 15,82 38 171 1,54 1,59 6 972 10,0 4,8 9,5 1,40 6 027 11,3 5,3 9,5 Deutsche Bank 36,70 34 113 4,30 3,56 4 668 10,3 2,0 4,34 5 625 8,4 AXA 13,65 32 605 1,57 1,83 6 280 7,5 7,2 5,3 2,00 6 831 6,8 6,9 5,9 Danone 49,61 31 907 2,89 3,01 2 649 16,5 10,7 2,9 3,21 2 848 15,5 10,1 3,1 Schneider Electric 56,20 31 126 3,35 3,82 2 634 14,7 9,3 3,1 4,11 2 920 13,7 8,6 3,4 3,21 30 185 0,44 0,36 7 502 8,8 4,4 4,6 0,36 7 398 8,9 4,4 4,6 Heineken 51,50 29 664 2,44 2,82 2 338 18,3 11,0 1,7 3,28 2 649 15,7 9,4 1,9 Air Liquide 94,10 29 379 4,92 5,14 2 267 18,3 9,4 2,7 5,62 2 491 16,7 8,5 2,9 ING 7,66 29 325 1,52 0,91 4 433 8,4 0,0 1,13 5 362 6,8 E.ON 14,41 28 824 -1,17 2,25 5 421 6,4 4,2 7,6 1,37 4 124 10,5 4,3 5,6 EADS 32,13 26 579 1,27 1,98 1 975 16,2 3,2 1,9 2,62 3 041 12,3 3,1 2,6 EdF 14,15 26 152 1,63 2,03 5 502 7,0 4,1 8,1 1,92 5 379 7,4 4,3 8,1 4,12 25 286 0,48 0,46 3 467 9,0 7,3 7,5 0,40 3 334 10,3 7,0 7,3 32,15 25 086 3,20 2,84 3 534 11,3 1,6 3,89 4 945 8,3 4,24 24 560 0,20 0,22 3 481 19,1 1,4 0,29 3 291 14,6 Hermes 231,80 24 471 5,66 6,47 1 037 35,8 19,7 1,1 7,39 1 181 31,4 17,6 1,3 Munich Re 135,40 24 283 3,94 17,59 3 946 7,7 7,6 5,0 15,70 3 839 8,6 7,9 5,0 Linde 130,80 24 213 7,71 7,80 1 701 16,8 9,3 2,0 8,77 2 058 14,9 7,9 2,2 Henkel 60,72 23 996 3,14 3,71 2 113 16,4 9,2 1,5 4,03 2 365 15,1 8,1 1,7 LVMH ENI Banco Santander Inditex BASF Enel Iberdrola Societe Generale UniCredit 9,4 3,7 5,5 2,0 0,0 3,0 2,4 LÄHDE: FACTSET Volkswagen BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö osake- markkinakurssi arvo, 9.1.2013 x.x.2012 MGBP tulos/ osake GPB GBp tulos/ osake GBP GBp voitto ennen veroja, p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake GBP GBp voitto ennen veroja MGBP BHP Billiton Royal Bank of Scotland 2 349,90 522,50 140 690 199 114 115,83 7,00 142,75 16,71 12 2 508 395 17,7 20,9 9,2 2,20 0,0 238,09 28,00 20 4 417 062 Royal Dutch Shell 2 212,50 138 782 255,45 258,14 26 915 8,6 4,0 4,8 272,90 25 721 BHP Billiton 2 155,50 124 822 260,30 196,86 15 236 10,9 6,6 3,2 167,54 HSBC Holdings 669,90 123 769 58,55 55,98 13 799 12,0 3,9 BP 458,65 87 775 87,47 57,53 16 270 8,0 4,4 Vodafone 165,50 81 212 14,91 15,49 10 221 10,7 Unilever 2 393,00 71 181 117,78 128,15 5 443 Rio Tinto 3 548,00 69 051 520,24 310,06 GlaxoSmithKline 1 382,00 67 755 115,50 British American Tobacco 3 183,00 61 444 SABMiller 2 904,50 Diageo 1 798,50 ev/ ebitda osinkotuotto, % 10,6 12,5 5,9 2,29 0,0 8,1 3,8 5,0 13 854 12,9 7,6 3,5 61,84 15 773 10,8 4,6 60,38 17 145 7,6 4,0 5,0 7,7 6,2 16,04 10 416 10,3 8,1 6,3 18,7 11,5 3,3 138,51 5 933 17,3 10,6 3,5 7 732 11,4 6,9 2,8 344,82 9 580 10,3 5,9 2,9 110,98 7 598 12,5 8,0 5,4 118,52 7 802 11,7 8,0 5,6 194,60 206,61 5 907 15,4 11,1 4,2 224,21 6 300 14,2 10,7 4,6 46 367 136,74 147,19 3 105 19,7 14,9 2,1 167,95 3 648 17,3 13,2 2,5 45 113 83,60 94,08 3 014 19,1 14,6 2,4 103,13 3 312 17,4 13,3 2,6 4,4 53 LÄHDE: FACTSET MGBP p/e
defensiiviset osakkeet -jaottelu puolestaan paljastaa, että S&P 500:n sykliset osakkeet tuottivat defensiivisiä paremmin. Se on selvä parannus verrattuna toissa vuoteen, jolloin arvonnousu jäi nollaan. S&P 500 voitti hiuksenhienosti maailmanindeksin MSCI Worldin, joka vahvistui vuoden aikana kolme prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän. Maailman 41 tärkeimmän osakemarkkinan joukossa S&P 500 asettui tuotollaan sijaluvulle 23. Vain kolme toimialaa ylsi kokonaisindeksiä parempaan tuottoon: rahoitus (26,3 %), kestokulutustavarat (21,9 %) ja terveydenhuolto (15,2 %). Klassinen sykliset vs. Näin on käynyt kolmesti neljän viime vuoden aikana. viime vuoden aikana 13,4 prosenttia. TAULUKOT S&P 500:N T UOT TOISIMM AT SEK TOR IT 2012 Rahoitusala USA:n pörssitähtenä MAAILMAN TÄRKEIN osakeindeksi S&P 500 nousi kurssinousu, % 26,3% Kymmenestä S&P 500:n toimialasta kaikki muut paitsi yhdyskuntapalvelut vahvistuivat viime vuonna. Yhdyskuntapalvelut menetti pörssiarvostaan 2,9 prosenttia. Viisi parasta osakemarkkinaa olivat Venezuela (302,8 %), Egypti (50,8 %), Pakistan (49,0 %), Thaimaa (35,8 %) ja Nigeria (35,4 %). RAHOITUS 21,9% KESTOKULUTUSTAVARAT 15,2% TOMMI MELENDER TERVEYDENHUOLTO YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, 600 463 485 792 27,68 44,36 44,15 56 763 55 126 14,4 11,7 8,1 6,5 0,4 0,5 53,25 49,00 88,14 401 860 8,42 7,82 74 565 11,3 4,4 2,5 8,12 738,12 242 836 36,07 39,78 13 649 18,6 10,2 0,0 46,23 Berkshire Hathaway 93,32 231 534 4,15 5,15 19 519 18,1 0,0 5,68 Wal-Mart 68,57 229 382 4,49 4,92 25 787 13,9 7,5 2,3 5,40 Microsoft 26,70 224 719 2,69 2,78 28 460 9,6 5,6 3,0 2,86 General Electric 20,95 219 687 1,37 1,51 16 686 13,9 8,0 3,2 1,68 IBM 192,32 217 308 13,44 15,11 22 999 12,7 8,7 1,7 16,66 Chevron 109,54 214 389 13,44 12,32 44 135 8,9 3,5 3,2 12,46 Johnson & Johnson 71,73 198 782 5,00 5,09 18 209 14,1 9,1 3,3 5,49 Pfizer 26,47 194 887 2,31 2,16 22 875 12,3 6,2 3,3 2,30 AT&T 34,24 194 483 2,20 2,39 21 238 14,3 6,1 5,2 2,53 Procter & Gamble 68,88 188 333 3,93 3,85 14 884 17,9 11,2 3,1 3,96 Wells Fargo 34,71 182 722 2,82 3,34 28 905 10,4 2,5 3,60 JPMorgan Chase 45,47 172 849 4,48 5,03 29 216 9,0 2,6 5,35 Coca-Cola 37,03 166 085 1,92 2,00 12 112 18,5 13,5 2,8 2,18 Oracle 34,46 163 143 2,46 2,70 17 354 12,8 7,5 0,7 2,95 Philip Morris 85,83 143 383 4,88 5,21 13 038 16,5 10,6 3,8 5,81 161,79 130 587 4,99 6,20 6 305 26,1 18,2 0,5 7,25 Merck 42,59 129 476 3,77 3,80 15 538 11,2 5,3 3,9 3,70 Citigroup 42,04 123 283 3,70 3,71 10 792 11,3 0,1 4,65 Bank of America 11,43 123 193 0,01 0,24 8 067 47,6 0,4 0,99 Verizon 43,00 122 501 2,15 2,45 19 125 17,6 4,3 4,7 2,85 266,35 120 645 1,37 0,02 481 13317,5 29,5 0,0 1,86 Qualcomm 64,88 110 557 3,20 3,71 8 034 17,5 13,4 1,4 4,30 PepsiCo 70,01 108 295 4,40 4,06 8 800 17,2 10,4 3,0 4,41 Cisco 20,30 107 777 1,62 1,85 12 830 11,0 4,7 1,4 1,96 Intel 21,45 106 456 2,39 2,11 14 920 10,2 4,5 4,1 1,94 Comcast 38,42 101 266 1,50 1,96 11 644 19,6 6,4 1,7 2,24 Schlumberger 72,20 95 851 3,66 4,17 7 357 17,3 8,8 1,5 4,80 Home Depot 63,17 94 450 2,47 3,04 7 201 20,8 10,7 1,9 3,45 McDonald's Walt Disney United Technologies 90,81 50,78 84,55 91 171 89 988 77 494 5,27 2,54 5,49 5,31 3,07 5,32 7 973 9 260 6 987 17,1 16,5 15,9 10,0 8,8 10,1 3,2 1,2 2,4 5,78 3,42 6,03 UPS 77,00 73 502 4,35 4,59 6 780 16,8 8,6 3,0 5,16 ConocoPhillips 58,25 70 709 6,68 5,66 15 875 10,3 3,7 4,5 5,84 eBay 52,76 68 271 2,03 2,35 3 154 22,5 13,4 0,0 2,74 Amgen 88,67 68 099 5,33 6,60 6 110 13,4 9,5 1,6 6,99 American Express 60,26 67 435 4,09 4,40 7 285 13,7 1,3 4,75 3M 96,41 66 709 5,96 6,32 6 375 15,3 8,6 2,4 6,85 Occidental Petroleum 82,11 66 524 8,39 6,93 9 368 11,8 4,6 2,5 7,56 532,39 66 169 18,70 21,97 3 923 24,2 13,3 0,2 25,68 31,90 64 601 2,05 2,20 6 989 14,5 10,0 5,3 2,40 Goldman Sachs 134,32 63 123 4,51 12,02 9 426 11,2 25,2 1,3 12,80 CVS Caremark 50,28 62 684 2,80 3,40 6 663 14,8 7,7 1,3 3,92 Yhtiö osake- markkinakurssi arvo, 9.1. x.x.2012 MUSD Apple 640,91 517,10 Exxon Mobil Google Visa Amazon.com MasterCard Altria 54 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 p/e p/e ev/ ev/ ebitda ebitda osinkoosinkotuotto, tuotto,% % tulos/ tulos/ osake osake USD USD MUSD voitto voitto ennen ennen veroja veroja MUSD MUSD 67 62 848 531 68 067 16 613 20 591 27 639 30 271 19 853 24 340 44 043 19 645 23 144 22 108 15 498 30 565 30 909 13 052 18 869 13 976 7 018 15 118 19 429 17 454 22 003 1 415 9 178 9 403 13 395 13 682 10 856 8 560 7 934 8 402 10 191 8 375 7 532 15 226 3 760 6 281 7 791 6 858 10 308 4 587 7 453 9 740 7 308 p/e p/e ev/ ev/ ebitda ebitda 12,0 10,6 6,1 5,1 1,7 2,0 10,9 4,8 2,7 16,0 8,5 0,0 16,4 osinkoosinkotuotto, tuotto,% % 0,0 12,7 7,0 2,6 9,3 4,7 3,4 12,5 7,1 3,6 11,5 8,0 1,8 8,8 3,8 3,4 13,1 8,0 3,6 11,5 6,7 3,6 13,5 6,0 5,3 17,4 11,1 3,3 9,6 2,9 8,5 3,1 17,0 12,6 3,0 11,7 6,5 0,7 14,8 10,3 4,2 22,3 17,1 0,8 11,5 6,3 4,0 9,0 1,0 11,5 0,9 15,1 3,8 4,8 143,2 24,1 0,0 15,1 9,6 1,5 15,9 10,0 3,2 10,4 4,7 2,8 11,1 4,6 4,2 17,2 6,1 2,0 15,0 8,0 1,5 18,3 10,3 2,3 15,7 14,8 14,0 9,8 8,2 8,5 3,5 1,3 2,6 14,9 8,0 3,1 10,0 3,8 4,5 19,3 11,3 0,0 12,7 9,4 2,0 12,7 1,5 14,1 8,2 2,6 10,9 4,5 2,8 20,7 12,3 0,2 13,3 9,7 5,8 10,5 27,5 1,5 12,8 7,3 1,8 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2011
Larsson, K. Lähdesmäki Holmberg, Nilsson A. Kyyrönen 3,3 0,9 -1,7 0,6 2,7 12,8 8,9 7,2 12,8 13,1 15,5 14,8 14,5 13,2 13,0 8,9 4,8 5,4 2,3 1,4 -0,5 -1,0 1,5 -0,4 -0,6 15,4 13,1 12,7 12,4 12,4 1,0 1,1 1,1 1,0 1,0 0,4 1,6 1,6 0,4 0,4 0,4 1,6 1,6 0,6 0,4 2,9 91,1 131,8 51,9 UB Omaisuudenhoito Real Assets Tapiola Varainhoito Oy M. Parhiala, J. Leskinen 0,4 3,9 1,1 9,6 8,1 10,2 8,4 7,1 6,8 0,1 1,6 -0,4 -3,2 1,3 -3,1 13,3 15,6 11,6 0,6 0,4 0,5 1,9 1,9 1,6 1,9 1,9 1,6 62,1 11,3 506,6 A. Ramsälv Heikkinen -5,4 0,4 2,5 6,8 -4,8 -0,3 2,0 4,4 15,0 13,8 12,6 10,3 8,2 6,8 9,6 1,8 7,4 6,3 1,5 2,4 2,3 2,2 1,1 16,0 15,5 20,5 19,1 11,6 0,9 0,8 0,6 0,5 0,6 2,0 1,9 1,2 + 1,5 1,0 + 2,0 2,1 1,2 1,5 1,0 614,8 41,1 16,4 15,5 7,6 C.E. Arvo Finland Value oli 19,3 prosentin vuosituotollaan seitsemänneksi paras 42 Suomi-osakerahastosta. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN SUOMI Parhaat Fondita Equity Spice Nordea Suomi 130/30 * Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf OP-Focus * Nordea Suomi Indeksirahasto I Huonoimmat Ålandsbanken Finland Value Taaleritehdas Arvo Markka Osake * Fourton Fokus Suomi * Alfred Berg Finland Alfred Berg Small Cap Finland POHJOISMAAT Parhaat Fondita Nordic Small Cap Fondita Nordic Micro Cap Aktia Nordic Small Cap ODIN Sverige FIM Nordic Huonoimmat ODIN Norge Säästöpankki Itämeri WIP Hakkapeliitat Ålandsbanken Nordic Value UB Nordic * EUROOPPA Parhaat ODIN Europa SMB Danske Invest European Small Cap ODIN Europa Evli Eurooppa B FIM Visio Huonoimmat Danske Invest Eurooppa Osinko UB Eurooppa K OP-Eurooppa Indeksi eQ Eurooppa Osinko Quorum Systematica POHJOIS-AMERIKKA Parhaat UB Amerikka Tapiola USA * OP-Amerikka OP-Amerikka Indeksi II ICECAPITAL US Stock Index * Huonoimmat Aktia America Danske Invest US Small Cap Value Nordea Pohjois-Amerikka Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto Evli Pohjois-Amerikka Tuotto 5 v. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk TERluku, % Rahastopääoma meur 0,4 6,7 1,4 7,5 3,5 6,3 26,6 23,1 20,2 20,1 19,4 11,6 16,5 18,1 14,5 17,9 1,4 4,0 3,0 1,2 2,3 20,1 23,7 22,8 23,1 20,6 1,3 0,9 0,8 0,8 0,9 2,0 1,5 0,2 1,8 + 0,4 2,0 2,2 0,2 1,8 0,4 50,6 21,0 137,5 320,7 - K. Morris I. Sjöholm -1,7 -2,6 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % Salkunhoitaja ICECAPITAL / Vanguard LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY Yhtiö 55. Larsson, K. Heikkilä P. Hakola UB Omaisuudenhoito Real Assets Pohjola Varainhoito Oy D. Blomqvist M. Larsson H. Morris H.-K. Mäkelä T. Blomqvist, M. Blomqvist J. Bergman Sterling Capital Management L. Lund, T. Langenskiöld Alfred Berg Omaisuudenhoito Alfred Berg Omaisuudenhoito 4,2 7,6 13,1 16,1 6,1 -3,8 14,2 1,5 30,0 27,5 25,5 25,1 24,9 15,8 11,1 12,6 14,4 11,3 3,6 4,5 3,9 5,1 2,1 19,1 13,1 15,5 17,2 18,1 1,5 2,0 1,6 1,4 1,3 2,0 2,0 2,0 2,0 1,8 2,0 2,0 2,0 1,8 155,2 202,1 15,2 327,2 11,9 M. von Troil -1,0 0,0 -2,2 -2,3 -0,3 11,2 10,7 9,6 12,8 10,2 39,2 30,5 29,1 28,3 28,0 21,2 15,2 15,3 13,1 14,5 3,1 1,5 0,8 1,6 3,0 18,2 14,8 17,5 13,9 17,6 2,1 2,0 1,6 2,0 1,5 2,0 1,5 2,0 1,6 1,9 2,0 1,5 2,0 1,6 1,9 260,1 31,1 131,1 222,5 58,0 A. Larsen A. Hamström WIP Asset Management Oy Ålandsbanken Asset Mgmt. C.-G. Karessuo -4,0 -0,6 -3,5 -3,3 -1,4 -2,6 -5,5 11,2 9,5 8,5 5,7 2,3 11,3 13,0 12,9 12,7 6,0 2,7 3,0 3,3 2,2 1,3 21,7 20,7 17,0 20,2 17,6 0,5 0,4 0,4 0,2 0,1 1,5 1,2 + 0,6 + 1,8 2,1 1,5 1,2 0,7 1,8 2,1 13,8 94,3 15,2 138,2 34,1 Ålandsbanken Asset Mgmt. M. TAULUKOT Olisit ostanut indeksiä! VIIME VUODEN menestynein Suomi-osake- rahasto oli Fondita Equity Spice, mutta kiinnostavampaa rahastojen vuosikunnialistalla on se, että viiden parhaan Suomi-rahaston joukkoon nousi peräti kaksi indeksirahastoa. Siitä huolimatta suurin osa Suomeen sijoittavista osakerahastoista voitti indeksin myös kulujen jälkeen ja rahastot keskimäärin tuottivat 0,4 prosenttiyksikköä enem- män kuin rahastoluokan vertailukohtana käytettävä OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi, joka nousi viime vuoden aikana 15,5 prosenttia. Tämä on mahdollista siksi, että Seligson OMX Helsinki 25 -etf seuraa nimensä mukaisesti 25 suuryhtiöstä koottua indeksiä, ei cap-indeksiä. Hemmingsen 1,3 9,4 5,3 0,2 -1,6 11,7 0,4 0,4 0,5 33,1 Holmberg, Nilsson 1,4 10,5 5,0 -3,4 0,5 14,8 0,3 1,6 1,6 45,5 H.-K. Brännback, T. Nordean indeksirahaston kohteena taas on OMX Helsinki Benchmark Cap. Vaikka Taaleritehtaan ja Ålandsbankenin arvo-osakerahastot kuuluivat viime vuoden huonoimpien Suomi-rahastojen joukkoon, rahanteko onnistui arvostrategiallakin. Sando J. Sjöholm Holtari, Outinen, Linnanvuori -4,2 -0,5 0,6 3,6 3,1 1,3 12,8 12,6 12,2 10,1 1,6 11,5 10,2 8,9 4,6 1,4 1,1 0,7 0,9 0,8 -0,2 13,1 11,9 13,8 14,1 2,7 0,9 1,0 0,8 0,6 0,3 1,8 0,6 0,8 1,7 1,0 + 2,3 0,6 0,8 1,7 - 38,7 2,5 127,5 13,8 8,5 R. Petersen M
Parhiala Rahaston koko 21,0 milj. Hämäläinen Rahaston koko 55,2 milj. Nyman Rahaston koko 105,5 milj. euroa Metso 9,8 8,5 Kone 8,5 8,4 Nordea 8,0 7,4 Fortum 7,3 6,9 Wärtsilä 7,2 6,8 Outotec 4,8 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Wärtsilä 9,3 9,7 Nokian Renkaat 7,8 8,5 Outotec 7,0 6,5 YIT 6,5 6,3 Kone 6,3 6,8 Konecranes 4,8 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. euroa Fortum 9,2 8,2 Nokia 9,0 9,1 Kone 7,9 7,5 Sampo 7,6 7,9 Wärtsilä 4,6 4,2 Metso 4,5 4,7 1,7 -0,6 0,0 1,5 -0,9 1,1 -0,4 0,0 0,1 0,1 -0,4 0,8 -0,5 -0,8 -0,5 0,2 -0,2 -0,4 -0,1 0,0 0,5 1,8 -0,3 0,2 -0,3 -1,2 1,0 -0,1 0,4 -0,3 0,4 -0,2 Säästöpankki Pienyhtiöt -rahaston salkunhoitaja Olli Tuuri pitää viiden miljardin arvoisesta konepajayhtiöstä niin paljon, että on ostanut sitä rahastosalkkuun, vaikka rahasto nimensä mukaisesti on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Tuuri on ostanut Metson kerralla pienyhtiörahastonsa toiseksi painavimmaksi sijoitukseksi kärkikuusikon ulkopuolelta. Larsson Rahaston koko 50,6 milj. Heikkinen, S. Yhtiö oli vuodenvaihteessa peräti viiden rahaston (Danske Suomi Osake, Evli Select, Icecapital Finland Equity, Nordea 130/30 ja Ålandsbanken Finland Value) ykkössatsaus. euroa Nokia 9,2 7,5 Kone 8,0 8,6 Fortum 8,0 8,0 Metso 7,8 6,3 Nokian Renkaat 6,1 7,0 Sampo 4,9 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. Auvray Rahaston koko 43,0 milj. Varis Rahaston koko 169,4 milj. euroa Fortum 7,0 5,9 Nokian Renkaat 6,4 6,8 Neste Oil 6,1 6,1 UPM 6,0 5,9 Metso 6,0 Cargotec 5,0 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 185,9 milj. Tevanen Rahaston koko 12,3 milj. Angervuo Rahaston koko 29,1 milj. Parhiala Rahaston koko 420,6 milj. Lisäksi Metso kuului viidentoista muun rahaston kärkikuusikkoon. joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Amer Sports 7,1 Basware 6,5 Affecto 6,4 Lassila & Tikanoja 5,3 Kemira 4,9 Etteplan 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. TAULUKOT Metso salkunhoitajien suosiossa KAROLIINA PAAVILAINEN VIIME VUODEN lopulla sijoittajien kahvilakes- joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 210,2 milj. Varis Rahaston koko 20,0 milj. Perälä Rahaston koko 138,1 milj. euroa Neste Oil 8,2 Nordea 8,1 Metso 5,4 Fortum 4,9 Amer Sports 4,7 Kemira 4,6 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Blomqvist, M. Outinen Rahaston koko 65,7 milj. Perälä Rahaston koko 34,1 milj. euroa Raisio 7,9 7,7 Tieto 6,1 6,3 Huhtamäki 5,4 5,8 PKC Group 5,3 5,4 Amer Sports 5,0 5,0 Affecto 4,8 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 8,0 7,2 Fortum 7,7 7,9 Metso 7,0 6,1 Sampo 6,4 6,8 Nokian Renkaat 5,9 6,6 Nordea 5,0 4,6 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Positiivisten pääomamarkkinapäiväviestien siivittämänä konepaja on ollut hyvässä vedossa. Metson asema on vahvistunut myös Suomirahastojen salkuissa joulukuun aikana. euroa Metso 11,9 10,3 Nordea 10,5 11,1 Nokia 9,1 8,6 Nokian Renkaat 8,6 9,7 Elisa 7,8 8,3 Fortum 7,1 -0,4 -0,7 0,5 0,2 -0,5 0,0 -0,8 -0,3 -1,0 2,5 0,3 -0,3 1,3 0,1 0,6 0,4 0,4 0,8 -0,3 0,9 -0,5 -0,8 0,4 0,2 -0,3 0,3 0,7 0,2 0,0 1,6 -0,7 0,5 -1,1 -0,5. euroa Nokia 9,4 8,9 Metso 6,8 5,0 Nokian Renkaat 6,3 6,6 Metsä Board 5,6 5,4 Basware 5,0 5,3 Amer Sports 4,8 6,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 16,9 milj. Uusi osake rahaston top-6-listalla on myös sen painavin sijoitus PKC. KARO HÄMÄLÄINEN joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. euroa Kone 7,9 8,7 Fortum 7,6 7,9 Nokia 7,5 8,5 Sampo 7,3 4,8 Metso 6,0 5,8 Wärtsilä 4,9 5,2 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Hämäläinen Rahaston koko 331,8 milj. Kujala Rahaston koko 72,3 milj. euroa Uponor 8,2 Vaisala 4,6 Pöyry 4,5 Eniro 4,4 Cargotec 3,9 Amer Sports 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. euroa Fortum 9,6 Nokia 9,0 Uponor 5,9 Sampo 5,3 Nokian Renkaat 4,9 UPM 4,5 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 8,3 8,1 Sampo 7,2 7,5 Metso 7,2 6,8 Kone 6,9 6,2 Teliasonera 6,3 6,1 Nordea 4,7 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. euroa Kone 8,8 Fortum 7,3 Metso 7,2 Wärtsilä 6,2 Sampo 5,5 Nokian Renkaat 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Metso 9,4 9,8 Wärtsilä 7,4 6,6 UPM 6,9 7,4 Fortum 6,2 7,0 Nokian Renkaat 5,3 5,8 Kone 4,5 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. euroa Metso 9,2 Fortum 6,5 Nokia 6,0 Nordea 6,0 Amer Sports 5,4 Nokian Renkaat 4,9 9,2 7,3 4,9 6,3 5,7 5,1 -0,5 0,0 2,3 -0,1 -0,2 -0,7 9,7 8,0 5,6 5,4 5,3 4,4 -0,2 1,0 0,4 -0,1 -0,4 0,0 7,6 4,4 4,2 0,6 0,2 0,3 3,8 3,9 0,1 -0,1 6,3 7,2 6,1 6,0 6,0 2,0 0,9 -0,7 -1,0 -1,3 7,8 6,9 6,0 5,3 4,7 -0,7 -0,4 0,4 0,0 0,2 7,4 7,0 5,4 1,8 -0,5 0,6 5,9 6,8 -0,5 -1,9 56 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 kustelujen vinkkipiireissä toistui usein Metson osake
euroa Nokia 9,1 Fortum 8,9 Kone 8,7 Nokian Renkaat 6,4 Nordea 5,7 Metso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. euroa Nokia 9,0 Kone 8,2 Fortum 7,3 Sampo 7,2 Wärtsilä 7,1 Metso 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. euroa Metso 7,6 Fortum 6,6 Outotec 6,1 Citycon 5,6 Sampo 5,3 Tieto 4,8 Amer Sports Cargotec Elisa Fortum Huhtamäki Kemira Kesko B Kone Konecranes Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Orion B Outokumpu Outotec Pohjola Rautaruukki Sampo Stora Enso R UPM Wärtsilä YIT Yhteensä, euroa Ilkka Brotherus 30 291 236 16 416 20 037 1 613 084 7 476 000 114 900 3 240 1 377 600 30 702 42 728 11 612 5 070 1 781 000 23 609 739 66 393 364 Ingmanit Pertti Laine 759 240 1 215 360 2 168 550 99 280 1 307 776 1 021 720 6 951 450 3 183 510 164 300 1 040 300 1 546 356 5 564 500 1 217 115 389 187 3 211 194 363 900 286 935 5 272 800 204 750 1 188 818 5 420 870 2 519 980 45 097 891 3 898 800 1 898 156 7 259 310 861 840 1 519 200 6 098 958 9 423 769 1 081 800 1 744 400 172 350 157 860 13 000 4 635 000 5 467 350 220 000 1 184 500 Mikko Laakkonen Kari Niemistö 2 052 000 5 972 400 3 723 000 1 803 000 3 797 460 747 600 250 000 1 081 500 3 237 360 310 000 1 494 000 5 677 500 2 014 650 3 802 500 2 362 500 4 229 875 17 845 100 4 638 000 59 779 791 3,9 -0,2 7,8 8,0 6,5 4,5 0,3 0,1 1,2 1,2 5,6 -1,0 7,2 6,9 6,3 6,6 5,1 4,7 0,4 -0,3 -0,1 -1,0 0,1 0,1 11.1.2013 Hautaset 2 944 900 0,3 0,2 0,3 -0,2 1,1 -0,3 0,2 0,0 -0,9 SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Omistukset vuoden alussa 4,4 4,5 4,1 4,4 -0,3 0,8 -0,1 0,1 6,0 7,1 5,9 5,6 6,3 joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. 1 652 558 522 900 388 440 181 950 2 350 425 5 399 550 1 470 000 5 627 960 168 350 3 571 260 51 597 580 3 032 500 488 400 8 542 950 1 221 000 7 884 487 1 335 750 2 246 338 35 297 475 618 400 13 648 010 Yhteensä, euroa 30 291 236 7 588 296 4 652 753 21 499 218 17 043 509 8 750 560 10 989 720 7 238 700 3 341 370 650 540 7 941 300 11 628 666 5 874 500 1 247 817 4 489 813 8 888 694 3 578 350 6 373 022 23 022 870 4 037 250 22 047 890 23 434 320 37 203 717 271 814 111 Tarkastelussa OMXH25-indeksin yhtiöt lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajaluettelot eivät ole nähtävillä Suomessa. TAULUKOT joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Karessuo Rahaston koko 320,7 milj. euroa PKC Group 9,0 Basware 8,5 Metsä Board 7,8 Vacon 7,4 Affecto 5,9 Outotec 4,7 6,9 6,1 5,0 6,1 6,1 -0,4 -0,4 0,2 -1,0 -1,0 8,1 9,1 9,0 7,0 1,0 -0,2 -0,3 -0,6 4,8 0,1 14,5 9,0 9,3 8,5 8,1 7,2 -1,4 1,1 0,0 0,1 -0,3 -0,4 9,5 8,9 6,4 5,9 -0,1 0,0 -0,3 0,2 8,8 9,1 8,0 7,7 6,0 0,2 -0,6 -0,2 -0,3 -0,1 joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Lund Rahaston koko 13,8 milj. Karessuo Rahaston koko 89,9 milj. euroa Nokia 4,7 Metso 4,7 Teliasonera 4,3 Fortum 4,2 Kone 3,9 Wärtsilä 3,7 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,4 milj. euroa Outotec 8,6 Kemira 6,6 YIT 6,5 Konecranes 6,0 Outokumpu 5,6 Tieto 5,2 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. euroa Nokia 8,8 Metso 7,1 Fortum 6,7 Amer Sports 5,6 Sampo 4,7 Stora Enso 3,9 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Seurattavat salkut: Ilkka Brptherus (Sinituote), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen ja Kari Niemistö (Selective Investor). 57. euroa PKC Group 7,8 Metso 7,0 Amer Sports 6,3 Outotec 5,6 Tieto 5,0 Affecto 4,6 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. euroa Fortum 8,1 Sampo 8,1 Kone 7,7 Teliasonera 5,7 Wärtsilä 4,9 UPM 4,6 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Heikkilä Rahaston koko 94,2 milj. Tuuri Rahaston koko 155,6 milj. euroa Nordea 7,1 UPM 6,8 Neste Oil 6,1 Nokia 5,6 Amer Sports 5,4 Raisio 4,9 8,6 8,7 7,3 7,5 7,2 4,8 0,4 -0,5 0,0 -0,3 -0,2 0,0 7,5 6,3 5,8 6,0 1,0 0,3 0,7 0,1 8,8 6,1 7,0 5,9 6,7 0,0 1,0 -0,3 -0,4 -2,0 6,7 4,7 5,0 4,6 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 49,9 milj. Kilpeläinen Rahaston koko 355,9 milj. euroa Fortum 9,4 Nokia 8,9 Amer Sports 6,1 Pohjola 6,0 Nordea 4,9 Metso 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Backholm Rahaston koko 207,0 milj. Simo Rahaston koko 59,2 milj. Kilpeläinen Rahaston koko 160,8 milj. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 6,5 Nokian Renkaat 5,7 Pohjola 5,2 Sampo 5,2 Teliasonera 5,1 Nokia 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. euroa Nokian Renkaat 13,1 Nokia 10,1 Fortum 9,3 Kone 8,6 Sampo 7,8 Amer Sports 6,8 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Tuuri Rahaston koko 11,4 milj
TAULUKOT Budjettisopu nosti jenkkikorkoja YHDYSVALTAIN PITKÄT - Nouriel Roubini - - - Ed Yardenin TOMMI MELENDER Suomi Saksa prosenttia 4,0 Intia Kiina prosenttia 10,0 8,0 3,0 6,0 2,0 4,0 2010 2011 1/2010 1/2013 AAA-luokitellut BBB-luokitellut 1,0 prosenttia 8,0 2011 2012 1/2010 1/2013 Aaa-luokitellut Baa-luokitellut 2,0 prosenttia 8,0 6,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2011 2012 1/2010 2010 2011 1/2009 1/2013 prosenttia 5,0 2011 2012 1/2013 dollaria/unssi 2 000 4,0 3,0 1500 2,0 2011 1/2010 58 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 2012 1/2013 0,0 1/2010 1/2013 1000
Oppikirjoissa mainostettu vähäinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa piti siis tällä kertaa paikkansa. Yksittäisistä hyödykkeistä toki irtosi kaksinumeroisia vuosituottoja. TAULUKOT DOLL ARIN ARVO EUROISSA euroa dollareista 1,6 pistettä 400 CRB-indeksi 1,5 350 1,4 300 1,3 250 1,2 2011 2012 1/2010 1/2013 1,1 2010 1/2010 2011 1/2013 200 MA AILMANTALOUS MA AILMANTALOUS prosenttia 11,0 USA:n ennakoiva suhdanneindeksi 2012 prosenttia 120 Euroalueen ennakoiva suhdanneindeksi 10,0 9,0 8,0 2009 2010 2011 2012 12/2007 12/2012 7,0 2008 10/2007 2009 2010 2011 10/2012 100 Tinalla hyviin tuottoihin, kullalla vaisumpiin ottaen laimea. Factsetin konsensusennusteet odottavat kullan taalahinnan nousevan tänä vuonna 3,5 prosenttia eli vain hieman YhdysKeskimäärin analyytikot odottavat kullan hinnan nousevan vuoden loppuun mennessä 1 753 dollariin unssilta. Parhaiten menestyivät tina (23 %), vilja (19 %), soijapavut (18 %), lyijy (15 %) ja maakaasu (12 %). Se merkitsi runsaan kahdeksan prosentin vuosinousua dollareissa. Kymmenessä vuodessa kullan hinta on lähes viisinkertaistunut 344 dollarista 1 694 dollariin. Tärkeimmistä raaka-aineista koostettu CRB-indeksi menetti arvostaan runsaat viisi prosenttia. Hyödykemarkkinoiden valuutta on dollari ja muutokset dollarisijoittajan näkökulmasta. Monen suomalaissijoittajankin suosima kulta päätyi vuodenvaihteessa 1 658 dollariin unssilta. Ennusteiden vaihteluväli on kuitenkin suuri, sillä optimistisin ennuste arvioi vuodenvaihteen noteeraukseksi 2 113 dollaria unssilta ja pessimistisin 1 500 dollaria. hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 9.1.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 111,60 93,10 2 324 2 062 8 059 1 658 17 440 687,45 30,39 24 450 2 004 3,06 3,11 3,34 8,34 6,63 -0,79 1,17 -2,57 2,44 -1,30 -7,49 13,09 0,75 4,94 -12,33 -1,30 -8,10 19,61 0,00 7,41 2,65 -7,50 11,36 5,34 21,64 8,01 -0,46 3,42 37,25 12,51 -7,94 -8,84 8,23 47,13 -3,78 62,08 67,72 40,40 -20,78 39,05 -45,86 16,61 -2,67 -11,65 -15,87 9,63 89,03 -39,44 79,68 89,94 48,63 -20,72 17,07 -61,57 111,8 94,0 2 070 2 018 7 957 1 669 17 481 645,2 31,1 21 211 1 951 3,0 2,8 101,2 89,7 2 202 2 195 8 108 1 492 20 723 637,3 29,0 22 589 2 095 2,7 3,7 92,8 86,0 2 082 2 164 7 288 1 265 19 532 506,3 23,3 19 972 1 963 2,5 4,8 34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91 126,14 109,77 2 413 2 308 8 658 1 792 21 830 719,75 37,23 25 650 2 179 3,32 3,90 TOMMI MELENDER ylin hinta 3v ylin hinta 5v 126,14 113,93 2 939 2 772 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 579 3,32 5,82 145,65 145,63 3 460 3 292 10 148 1 895 33 300 857,25 48,70 33 255 2 826 4,11 13,58 LÄHDE: FACTSET VUOSI 2012 oli hyödykesijoittajille yleisesti 59. Heikointa hintakehitystä nähtiin ruostumattomassa Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu teräksessä (-25 %) ja puuvillassa (-18 %)
TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Geosentric Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsä Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral Oriola-KD OSINGOT 2012 OSINGOT 2013 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake, euroa osinko/ osake, euroa 9,0 3,9 8,7 2,4 2,1 0,9 13,2 0,0 16,8 -2,7 65,4 7,5 4,9 5,9 -14,3 4,0 -1,0 5,1 15,6 8,6 12,2 -1,4 1,1 20,6 4,4 4,4 4,9 6,2 15,7 20,5 -3,7 7,8 2,3 0,0 16,0 9,5 2,3 3,7 4,1 -13,6 -3,8 -8,0 3,4 0,4 2,8 11,4 -1,6 1,8 6,3 2,5 4,1 5,8 -14,4 5,0 10,1 -0,5 6,9 2,8 -4,2 -0,9 4,7 5,8 4,1 3,1 2,7 0,11 1,30 0,30 0,40 0,33 0,39 0,14 0,12 0,65 0,40 0,30 0,35 0,42 32 40 448 54 84 49 125 4,3 4,1 4,5 6,7 6,3 3,0 6,2 0,16 0,17 0,60 0,40 0,30 0,40 0,42 40 107 53 88 43 94 5,1 5,8 4,2 6,7 6,3 3,4 6,2 0,20 0,41 0,20 0,40 55 78 2,7 1,9 0,32 0,45 44 53 4,3 2,2 0,00 0,07 1,00 0,00 0,07 0,80 350 46 0,0 8,1 3,7 0,00 0,10 0,82 100 49 0,0 11,6 3,8 0,15 0,00 0,03 0,30 0,11 0,01 0,15 0,00 0,03 0,40 0,08 0,02 72 45 33 50 5,7 0,0 7,3 4,4 2,8 3,6 0,15 0,00 0,03 0,40 0,13 0,03 68 0 100 44 35 60 5,7 0,0 7,3 4,4 4,5 5,5 0,00 1,30 0,02 1,30 59 96 2,4 7,6 0,03 1,32 51 98 3,7 7,7 0,13 0,06 0,00 0,12 0,35 0,06 0,00 40 85 53 0 4,3 5,7 3,4 0,0 0,15 0,40 0,07 0,01 52 81 50 5 5,4 6,5 4,0 0,3 0,59 1,00 1,00 1,00 98 78 5,8 6,9 0,67 1,00 63 76 3,9 6,9 44 73 0,0 3,6 0,0 4,1 6,2 0,00 0,19 0,05 0,56 0,40 48 72 45 77 0,0 4,6 2,3 4,4 8,3 60 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 0,17 0,46 0,40 0,00 0,15 0,00 0,53 0,30 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 95 TUOTOT 3V. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v, % 1 v,% 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 0,00 0,00 0,53 1,20 1,20 0,25 1,40 1,00 0,85 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,70 0,00 0 0,0 0,01 23 2,0 0,53 64 4,3 0,55 59 4,5 1,20 0,06 1,50 1,10 0,85 0,60 0,60 0,00 0,55 0,35 1,75 80 65 59 67 73 70 54 0 158 4,7 1,3 2,6 4,1 5,5 5,0 3,9 0,0 3,8 6,4 5,3 1,25 0,12 1,60 1,10 0,89 0,63 0,66 0,06 0,55 0,35 1,80 70 43 56 65 80 65 42 33 81 231 65 4,9 2,5 2,7 4,1 5,8 5,2 4,3 2,5 3,8 6,4 5,5 0,35 0,20 1,20 0,30 0,00 0,28 0,50 0,03 0,08 0,35 0,00 1,33 43 0,45 0,00 1,50 42 52 3,3 0,0 4,3 54 4,2 0,0 4,8 0,24 0,60 0,01 0,10 64 52 50 117 4,7 2,9 0,3 4,3 0,26 0,68 0,05 0,13 64 48 45 69 5,1 3,3 1,4 5,4 62 TUOTOT 1V. 24,9 36,9 13,0 16,7 -26,1 23,7 1,7 -30,5 16,2 22,6 120,0 -12,2 -14,0 -13,6 -14,3 20,9 -39,4 -18,0 2,9 3,6 57,1 -10,3 13,7 100,0 4,7 33,8 18,3 -20,3 -13,2 15,2 7,0 16,5 -9,4 0,0 -38,3 -26,4 -29,3 43,2 -29,9 -61,2 -18,0 -21,6 32,4 -14,7 -1,5 -27,8 42,0 83,7 4,8 1,7 -20,8 59,5 40,1 -9,3 10,4 -30,4 27,5 -25,8 18,3 -3,9 5,3 -3,9 36,9 6,5 25,0 29,8 42,3 23,8 23,2 -21,1 27,8 1,7 -30,5 20,3 25,2 134,5 -12,2 -8,3 -10,8 -14,3 28,3 -39,4 -13,7 5,6 6,9 61,3 -10,3 19,3 100,0 13,3 41,7 22,7 -15,4 -10,5 15,2 7,0 21,2 -3,9 0,0 -38,3 -23,5 -27,5 48,9 -25,5 -61,2 -18,0 -21,6 39,5 -8,1 3,5 -24,8 50,7 92,7 11,0 6,7 -18,8 59,5 45,7 -3,3 16,2 -30,4 32,4 -19,6 22,3 0,4 9,1 1,0 41,0 7,4 30,3 39,2 33,8 49,2 -25,6 -35,9 65,7 26,0 31,5 -34,8 34,2 331,2 -23,2 -41,5 7,8 -59,0 -10,2 -55,2 -39,8 -19,5 -14,7 66,7 -12,4 15,7 -12,3 17,6 13,8 -4,1 12,6 -38,1 -23,4 7,0 75,0 -24,1 -80,0 -75,0 -49,5 -20,6 30,0 -21,4 -73,2 -58,3 -70,3 68,2 -8,8 10,4 -19,9 96,8 24,7 -3,9 -25,8 -39,0 43,0 36,2 -24,0 21,5 -71,5 -19,2 -67,6 76,2 -16,4 -42,7 72,7 49,7 21,1 -50,9 51,9 46,0 80,2 -15,1 -22,0 80,2 40,1 31,5 -29,0 42,0 359,7 -23,2 -31,4 15,5 -59,0 4,5 -55,2 -29,4 -17,0 -3,3 71,1 -12,4 30,1 -12,3 42,3 20,6 4,1 31,5 -33,0 -23,4 7,0 97,0 -11,5 -80,0 -75,0 -44,4 -17,0 47,9 -6,8 -73,2 -58,3 -70,3 90,5 10,3 24,4 -13,8 122,9 40,4 11,7 -15,9 -36,2 43,0 52,4 -9,7 37,0 -69,3 -12,2 -60,6 90,0 -0,9 -40,6 94,4 63,2 24,7 -44,5 -19,6 -32,6 -12,0 -18,0 -2,1 20,4 -57,6 -15,0 16,5 42,5 -56,0 111,2 276,7 -48,8 -72,3 -22,9 -73,3 -13,5 -74,9 -63,2 -37,9 0,0 103,7 -29,6 -15,0 -42,0 -6,2 -36,9 -38,9 -47,2 -9,3 -59,9 -46,9 49,1 -52,5 -80,0 -90,3 -63,0 -58,6 67,9 -41,6 -85,8 -50,0 -84,7 47,7 -24,1 -27,1 -58,4 176,8 32,0 -5,5 -41,0 -45,2 -16,0 -12,0 -33,3 -4,6 -79,2 -52,9 -87,1 48,6 -23,9 -65,0 85,8 73,2 19,2 -19,0 -39,5 -0,8 52,2 42,5 -48,6 134,7 301,6 -48,8 -65,5 -6,9 -73,3 8,0 -71,8 -51,4 -30,6 20,2 109,1 -21,5 2,0 -41,1 24,2 -26,2 -28,9 -36,9 4,7 -58,6 -46,9 94,4 -37,3 -80,0 -89,5 -55,7 -54,0 115,2 -21,4 -85,8 -50,0 -84,1 95,8 1,6 -8,1 -51,0 230,7 65,1 24,7 -27,4 -36,1 -13,2 8,8 -7,5 28,2 -75,5 -42,0 -83,3 69,5 0,5 -62,1 124,7 101,1 22,7 -1,9 LÄHDE: FACTSET OSINGOT 2011 osakekurssi 9.1. 2013 2,93 3,16 14,35 5,94 4,79 11,60 6,79 1,71 7,45 20,80 5,11 0,43 0,86 21,44 0,06 2,63 2,06 0,41 9,13 2,90 0,55 0,70 4,80 0,82 17,17 2,14 2,78 6,18 1,77 2,88 7,75 17,20 14,44 0,01 0,29 4,16 2,20 12,83 4,82 0,19 0,50 0,69 12,24 14,05 25,58 4,80 58,45 26,63 15,40 11,95 15,40 2,36 14,30 5,44 32,82 1,88 10,74 3,00 30,93 6,33 1,99 5,14 20,40 3,30 2,30
KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. 61. K ÄY TÖSSÄ 24/7. Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT OSINGOT 2011 yhtiö Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pohjois-Karjalan Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute Pöyry QPR Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Solteq Soprano Sponda SRV SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree SSH Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 11.2. 9.1. 2012 2013 23,30 0,79 43,90 0,85 16,04 10,81 12,33 6,26 0,28 3,20 0,94 3,16 6,96 5,13 6,23 8,99 0,47 0,45 27,50 25,44 7,62 0,90 1,03 1,32 0,48 3,66 3,41 2,84 13,97 2,17 5,37 0,37 0,48 1,24 1,39 3,94 0,19 0,76 4,15 16,32 0,08 15,29 0,11 0,60 0,03 9,11 10,27 1,98 42,61 16,95 17,50 34,18 1,90 15,41 5,38 7,40 OSINGOT 2012 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake, osake euroa 2010 osinko/ osake, euroa 8,3 5,3 5,3 11,8 0,3 5,5 11,9 8,7 3,6 2,6 0,0 9,0 24,5 5,6 6,5 9,9 11,9 -4,3 15,4 3,2 2,1 7,1 7,3 5,6 6,7 1,9 1,2 5,2 0,4 43,7 2,7 5,7 17,1 6,0 15,7 6,8 26,7 -2,6 4,8 7,0 0,0 8,1 0,0 7,1 0,0 1,3 5,4 0,0 9,3 5,9 -1,7 4,0 -2,1 6,6 7,8 4,2 1,42 0,00 0,85 1,30 0,00 1,10 87 0,60 OSINGOT 2013 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 87 40 1,12 0,00 1,20 41 4,8 0,0 2,7 0,65 41 4,1 0,75 46 4,7 0,41 0,35 0,01 0,20 0,48 0,35 0,01 0,09 51 70 73 67 3,9 5,6 4,4 2,8 0,55 0,35 0,01 0,13 50 58 42 72 4,4 5,6 4,7 4,1 0,11 0,28 0,23 0,50 75 55 65 0,02 0,04 0,12 0,30 0,24 0,25 0,50 0,02 0,00 3,8 4,3 4,7 4,0 5,6 4,3 0,0 0,13 0,33 0,26 0,25 0,50 0,03 0,00 68 61 67 114 47 63 0 4,1 4,7 5,1 4,0 5,6 6,4 0,0 1,20 0,60 1,27 0,60 54 77 5,0 7,9 1,35 0,60 57 75 5,3 7,9 0,05 0,16 0,12 0,17 0,12 55 109 4,6 3,5 0,18 0,14 59 39 4,9 4,1 0,50 0,00 0,30 0,60 0,00 0,30 81 0 79 4,3 0,0 5,6 0,73 0,00 0,30 74 0 63 5,2 0,0 5,6 0,06 0,00 0,19 0,05 0,00 0,20 200 0,07 0,00 0,21 98 52 4,0 0,0 5,1 51 5,6 0,0 5,2 0,14 0,75 0,17 0,78 40 59 4,0 4,7 0,22 0,84 43 58 5,2 5,1 0,73 0,00 0,80 0,00 76 5,2 0,0 0,85 0,00 78 0 5,6 0,0 0,60 0,35 0,60 0,40 92 91 6,6 3,9 0,62 0,45 78 88 6,8 4,4 0,90 0,65 1,00 0,70 59 69 2,3 4,1 1,10 0,77 51 66 2,6 4,5 0,90 1,00 0,10 0,75 56 68 54 2,9 5,3 4,9 1,10 0,15 0,80 58 71 52 3,2 7,9 5,2 0,70 TUOTOT 3V. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 5,6 0,0 2,5 56 79 TUOTOT 1V. 53,8 -43,3 18,2 -14,1 33,7 -9,6 68,0 -13,9 10,3 -45,3 16,0 29,5 19,0 -7,9 -18,8 38,3 -2,1 -50,5 56,2 37,1 -14,1 -7,2 -20,8 29,4 -23,8 23,2 -16,4 -12,3 8,2 149,4 11,9 -7,5 -36,0 -22,5 -56,7 24,0 -37,9 117,1 31,3 44,3 -11,1 10,9 -42,1 -18,9 -23,6 6,0 38,5 -67,0 23,5 -0,7 -20,1 44,1 -9,1 25,6 -8,8 -22,5 68,5 -43,3 20,8 -14,1 38,4 -6,3 76,4 -10,1 15,0 -43,6 20,0 35,3 24,1 -4,2 -14,3 43,0 2,6 -50,5 70,6 45,5 -8,1 -7,2 -16,6 38,3 -20,9 29,5 -14,2 -9,4 11,2 149,4 18,4 -7,5 -36,0 -19,5 -56,7 30,2 -37,9 117,1 35,8 51,8 -11,1 16,5 -42,1 -18,9 -23,6 12,6 44,0 -67,0 26,3 3,4 -18,1 49,2 -5,9 30,8 -3,8 -22,5 45,7 -79,5 67,3 -48,4 120,9 3,9 56,4 -26,8 -15,0 -73,6 -2,1 17,9 -4,5 3,6 -63,6 12,4 30,6 -79,3 242,5 42,9 -53,4 83,5 -78,6 78,9 -42,2 146,0 18,1 77,8 -19,7 -8,2 -72,3 7,7 31,9 3,8 15,3 -59,0 19,6 47,1 -78,3 331,2 68,1 -43,6 45,3 -84,6 33,1 -29,1 86,5 -37,2 23,8 -58,0 -67,0 -77,9 3,3 117,9 -35,0 -6,7 -77,2 -35,6 -21,7 -83,6 155,8 34,6 -58,6 114,0 -82,3 58,0 -10,8 132,6 -24,0 54,3 -51,4 -63,0 -74,1 24,5 162,1 -26,2 12,5 -69,8 -19,3 -0,6 -82,0 276,8 81,3 -41,8 -45,3 -11,4 -0,5 29,8 -42,2 -26,0 -30,4 205,6 0,8 -66,3 -59,0 -31,9 -68,0 20,8 -75,0 -1,5 8,9 5,8 -83,0 -34,4 -1,4 5,2 47,8 -38,4 -19,7 -23,5 205,6 13,9 -65,8 -59,0 -28,5 -68,0 37,9 -75,0 -1,5 17,7 20,8 -83,0 -17,8 -22,4 -44,8 -17,3 -31,5 -33,0 -48,2 623,3 -43,7 -74,5 -71,9 -56,8 -66,1 -14,2 -80,0 -22,9 -37,3 8,5 -95,3 18,1 -7,1 -39,2 0,3 -22,5 -19,9 -36,9 623,3 -32,4 -74,1 -70,7 -48,6 -66,1 5,5 -77,3 -22,9 -27,3 36,1 -95,2 -78,0 -53,1 -68,9 3,5 -33,7 -67,9 54,3 -32,5 -54,9 131,7 -43,3 -4,2 85,5 -68,2 -78,0 -51,4 -68,9 19,7 -25,1 -67,9 65,2 -25,7 -51,9 165,5 -39,2 5,5 128,5 -67,3 -91,6 -62,0 -63,5 -29,9 -37,4 -82,3 65,2 -47,0 -56,3 53,4 -45,7 15,0 47,4 -70,6 -90,6 -57,9 -63,5 -6,5 -13,4 -82,1 87,8 -37,5 -50,6 111,2 -37,6 46,4 99,0 -67,8 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPALV ELU
Riski on tietysti se, että Lego-yhtiö toisi joitain myynnistä jo poistettuja sarjoja takaisin markkinoille . tälläisen osakeannin liudennusvaikutus toisi keräilijälle melkoiset varastotappiot. Etelän optiokauppiaat kaappaavat NYSE:n Iso riski, paras tuotto VIIME VUODEN parhaat pörssit kukoistivat keskellä levottomuuksia. Egyptin olot nousivat pitkin vuotta uutisotsikoihin, mutta elämä jatkui Afrikan runsasväkisimmässä maassa niin, että Suomestakin viedään maahan egyptinparrua jälleen lähes ennätysmääriä. Syy oli lähinnä pankkien nousussa. Pankki on rekrytoinut tv-alan ammattilaisia, tekemään talousuutisia asiakkailleen samaan tapaan kuin monet muut yhtiöt tekevät asiakaslehtiä. Lähetyksiä tulee tunnista kahteen päivässä ja ne ovat saaneet jopa 100 000 katsojaa. ?Jos kysyt asiakkailtamme, haluavatko he katsoa hyvin tehtyjä talousuutisia vai ostamaamme neliväristä ilmoitusta, jossa kehumme itseämme, useimmat valitsevat talousuutiset?, sanoo uutispalvelun tuottaja Johan Lagerström 12 vuotta sitten perustettu johdannaispörssi ICE teki fuusiotarjouksen perinteikkäästä 1700-luvun puolella perustetusta NYSE:stä. Yhdysvalloissa tässä nähdään jo ?Souht's Gonna Rise Again. Levottomuuksien jatkumisen riski Egyptissä on edelleen huomattava. Vielä riskialttiimpaa olisi hypätä vuoden 2012 kovimman nousijan Venezuelan pörssin kyytiin. Presidentti Hugo Chavez ei uhkailuistaan huolimatta vielä kansallistanutkaan niitä. 62 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 ATLANTALAINEN, vain Handelille omat tv-uutiset HANDELSBANKEN ON pyörittänyt Ruotsissa omaa tv-kanavaa verkkosivuillaan jo vuoden ajan. Erilaiset johdannaiset kun ovat kaupankäynnin kohteina kiinnostavampia kuin osakkeet.. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen Legopalikoilla rahoiksi? MAAILMALTA LÖYTYY monenlaisia keräilijöitä, jotka selittelevät harrastustaan sillä, että kyse on itse asiassa sijoitustoiminnasta. Nyt myös legojen väitetään olevan hyvä sijoitus. -verkkosivuilla kerrotaan jo myynnistä poistuneiden legosarjojen kasvattavan arvoaan ja tuottavan omistajilleen jopa indeksisijoittamista parempaa tuottoa. Legosijoittaja Davis Schooley kertoo USA Today -lehdessä, että hänellä on 3000 erilaista Lego-settiä ilmastoidussa varastossa odottamassa hintojen nousua. Caracasin pörssi nousi viime vuonna 219 prosenttia. -ilmiötä uuden ja vanhan rahan ja pohjois- ja etelävaltioiden välillä. Enempi kyse on kuitenkin siitä, että NYSE on ollut liian hidas siirtymisessään elektroniseen kaupankäyntiin ? yhä viidennes kaupoista tehdään näyttävästi Wall Streetin ja Bond Streetin kulmassa sijaitsevan pörssisalin lattialla. Lattiakaupat eivät atlantalaista johdannaiskauppiasta kiinnosta, vaan NYSE:n omistama lontoolainen johdannaispörssi . Egyptin pörssi-indeksi nousi vuonna 2012 peräti 55 prosenttia, joskin nousu oli paljolti rekyyliä edellisen vuoden 50 prosentin laskun jälkeen
Mätkyrahoja ei tosin kannata hassata typeriin sijoituksiin. Vaikka kaikki näytti hyvältä, hälytyskellot kilisivät jo. Osa ostoista kannattaa ajoittaa sydänkesään ja loput vuoden säännöllisesti. Vanhat hyväksi koetut tulvaan sopivasti etäisyyttä. Tällä kertaa kunnon pitkää Lähikuukausina taitaa siis olla pa- HELSINGIN PÖRSSIIN saleihin. leen 53 prosenttia uusista tulokkaista. Facebook hasti notkahtanut Facebook ei jälkeenpäin katsottuna ehkä ollutkaan niin iso kala, jota olisi kannattanut pyytää alkusyksystä. Jos pörsseissä rytisee, se tapahtuu NYSE veti paremmin kuin Nasdaq nanssikriisi alkoi tehdä tuloaan. ILMIÖT MARKUS SALIN T aas pitäisi pohtia, tuleeko tästä pörssivuodesta hyvä, huono vai hyvin huono. Osta ja pidä niin kauan kuin tuntuu hyvältä -sijoi- perinteisesti hyvän pörssivuoden alkukuukaudet. Osakkeista saa alkuvuoden nousukiihdytyksen jälkeen hyvän hinnan ja - taululla. Kukaanhan - - yhtiön kohdalla. Listautujat keräsivät osakeanneilla - - Guidewire, joka oli vuodenvaihteessakin - saakka. Pidetään ennusteet ennallaan, jos vaikka napsahtaisi tänä vuonna kohpörsseihin tulee nousuvuosi. Marimekon osakkeen osto tulosvaroi- Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona. KARMO RUUSMAA vuoden huonoin listautuja, vaan tittelin saa internetvideoita eri alustoille prosessoiva teknologiayhtiö Envivio. 63. Jos jostakin osakkeesta haluaa kin. Katselen tätä uudestaan taas vuoden kuluttua. Käteisvaroja olisi vieläkin parille si- kahden vuoden kuluttua
Irtisanoutumispäivän huipennus näkyvällä paikalla arvostetussa lehdessä sai monen varmasti ajattelemaan, mitä kaikkea Smith voisikaan kertoa. Tätä vasten ei ollut suuri ihme, että piakkoin kerrottiin, että Smith on solminut kustannussopimuksen kirjasta. Ja kirjahan piti tehdä nopeasti, Yhdysvaltain joulumarkkinoille. 64 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Köyhän pojan Liar's Poker Kyynikko ei ylläty Goldman Sachsin sisällä Smithin teosta odotettiin varmasti pelonsekaisesti. Kun on pankissa töissä vajaat kaksitoista vuotta eri tehtävissä, viimeksi johtajantittelillä myymässä yhdysvaltalaisia osakkeita ja johdannaisia Eurooppaan, Lähiitään ja Afrikkaan, ennättää nähdä ja kuulla kaikenlaista. Goldman varustautui kirjaan ennalta antamalla julkisuuteen sen ilmestymisen aikaan sisäisen tutkintansa tuloksena tiedon, jonka mukaan Smith oli haaveillut miljoonan taalan bo- nuksesta, joka häneltä oli kuitenkin evätty. sama aika, jossa kirja on tehty. kohtauksia rakennettu. Tekstintekijän ja kustantajan ajatus on ilmeisesti ollut . saa odottaa aivan kirjan loppupuolelle, jossa Smith kertoo Lontoossa viettämistään ajoista. kirjoittaa Smithin urasta jäljitelmä Michael Lewisin 1980-luvun nousukauden kuvauksesta Liar's Poker, mutta kun näppäimistön takana on ilmestymisaikataulun paineessa kamppaileva rutiinikirjoittaja Lewisin kaltaisen tyylitaiturin sijaan, lopputulos on monta astetta sitä kehnompi. KARO HÄMÄLÄINEN. kysyy kyynikko. G reg Smith kohahdutti sijoitusmaailmaa viime vuoden maaliskuun puolivälissä, kun New York Times julkaisi mielipidesivuillan Smithin kirjoituksen Why I Am Leaving Goldman Sachs. Siinä hän arvosteli investointipankin hengen muuttuneen myrkylliseksi ja destruktiiviseksi. vastaavaa arvostelua on kuultu paljonkin ?, mutta poikkeuksellista oli se, että Smith tuli talon sisältä ja aikoi ilmiselvästi ryhtyä oman pesän likaajaksi. Why I Left Goldman Sachs on ennemminkin kuvailu Smithin työuran vaiheista kuin paljastuskirja. ?Paljastuksia. Keskeinen väittämä oli, että pankki vähät välittää asiakkaidensa eduista tehdessään rahaa. Väittämässä ei sinänsä ole mitään uutta . sen jälkeen kun on käynyt ilmi, ettei aiheesta synny paljastuskirjaa . Teoksen anti onkin Smithin henkilökohtaisessa tarinassa. Haamukirjoittajan peukalonjälki näkyy kirjassa vahvana. Mitä muuta voisi olettaakaan, kun yleisönosastokirjoituksen kirjoittamiseen Smithiltä oli kulunut hänen omien sanojensa mukaan viisi kuukautta . Työntekijät (joista suurella osalla on Smith kuvailee huolellisesti työuransa alkuvaiheita, opiskelijaklopin astumista rahan maailmaan. Pankki tyrkytti tulkintaa: Smithin avautuminen oli kiukuttelevan pikkupojan kosto. Investointipankkiirien säikähdys oli turhaa. Hänen mukaansa ajattelutapa siellä oli toisenlainen kuin se, mihin hän oli kasvanut New Yorkissa. KIRJAT Omanapainen syytöskirjelmä Teksti Karo Hämäläinen Kuva Scott Eells jokin hassu pomotitteli) suorastaan viilasivat asiakkaitaan linssiin pyrkiessään maksimoimaan pankin saamia palkkioita. Esimerkiksi sitä suursijoittajaa, jonka goldmanilaiset tiesivät käyttävän viivästettyjä kursseja, joten jos kurssi oli muuttunut edullisemmaksi, he kirjasivat asiakkaan kaupan varttitunti sitten olleiden laitojen mukaan ja vetivät kurssimuutoshyödyn itselleen. Mitä muuta voisi kuvitellakaan
Cringelyn - Triumph of the Nerds - - - - Grasso Pietro - Cosa Nostraa - KARO HÄMÄLÄINEN Coca-Cola KATJA RAPELI KARO HÄMÄLÄINEN Elokuva esitetään DocPoint-festivaaleilla Helsingissä perjantaina 25.1.2013. Saatavilla myös dvd:nä. 65. KIRJAT ELOKUVA - NORDNETIN MEKLARI ?MAFIOIDEN RAHA Jukka Oksaharju - BOB RIHA JR Perusopas Mafian rahat korostaa ja miten ne osinkokasvua pestään Steve Jobs äänessä - APPLEN SIELU Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen - Steve Jobs - Hewlett-Packardin Bill Hewlettille Pietro Grasson Bellavian - Enrico - - - Steve Wozniakin Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen - Robert X
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo 66 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013
Yllä edellisestä lehdestä puuttunut marraskuun (Arvopaperi 11/2012) ristikon ratkaisu. Tilaa Arvopaperi *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 ?/12 kk, määräaikaistilaus 135 ?/12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. 020 442 4100 (ma?pe 8.15?16.30). *) Puhelun hinta (sis. maan ulkomaanpuhelumaksu.. alv 23 %): Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. liittoon. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. Pahoittelemme virhettämme. Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. PÖRSSIRISTIKKO JOULUKUUN RATKAISU MARRASKUUN RATKAISU Joulukuun Arvopaperissa julkaisimme vahingossa vanhan ristikon ratkaisun
Toisten mielestä se lisää markkinoiden tehokkuutta, kun joutilaana seisovia osakkeita laitetaan lainaamalla töihin. Kurssilaskua pidetään pahana asiana. Samalla unohtuu, että epävakaus muhii varallisuuskuplissa, romahdusta edeltävässä kovassa kurssinousussa. Pörssikuplat ja talouskriisit ovat usein virkamiesten ja poliitikkojen itsensä aiheuttamia. Nokian ja monen muun suomalaisen yhtiön kurssinousu on kiihtynyt sitä mukaa, kun lyhyet positiot ovat kasvaneet. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan sanoi 1990-luvun lopun kurssihuumassa, että keskuspankki ei voi ennakoida tai estää osakekuplia. Jos Nokia nousee 20 prosenttia päivässä, kukaan ei valita. 68 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com Jos osake laskee saman, sitä kauhistellaan. Jyrki Katainen oli kuin Buzz Lightyear julistaessaan keväällä 2010, kuinka hän ottaa niskalenkin markkinavoimista. Hallituksilta on kadonnut ymmärrys siitä, että markkinavoimat voivat korkojen nousun kautta jarruttaa ylivelkaantumista. Virkamiehet ja poliitikot uskoivat liiaksi omiin kykyihinsä hallita markkinoita. Sääntelyaallolla peitellään omia virheitä. Uudet osakekaupan säännöt pakottavat suursijoittajat paljastamaan isoimmat lyhyet positionsa Finanssivalvonnan verkkosivulla. Osakkeissa lyhyiden positioiden läpinäkyvyys lisää vakautta, mutta valtionlainoissa sama markkinainformaatio heikentää sitä. Markkinoita kurittavat poliitikot ja virkamiehet ovat ajatusten atomivoimaloita, joiden säteilevää logiikkaa on vaikea seurata. Se on pitkä aika alalla, jossa kekseliäisyys ja uudet tuotteet ratkaisevat menestyksen. EU-sääntelyn purkamista ei hyvistä pyrkimyksistä huolimatta saatu koskaan käyntiin. Sen sijaan, että markkinavoimia haukutaan, niitä pitäisi kiittää Kreikan ja muiden kriisimaiden kurittamisesta. He uskovat itseensä kuin Buzz Lightyear ja suuntaavat kohti ääretöntä ja sen yli, seurauksista piittaamatta.. Rahapolitiikka on ollut liian löysää tai valtio on käyttänyt veronmaksajien rahoja leväperäisesti. KOLUMNI JOUKO MARTTILA Kohti ääretöntä ja sen yli T oy Story -elokuvassa esiintyy ponteva hahmo Buzz Lightyear. Sen on täytettävä tuhat sivua erilaisia selvityksiä ennen kuin Finanssivalvonta ottaa toimilupaa edes käsittelyyn. Paperien pyörittely kestää vuoden. Näin piti saada rahoituskustannukset alas ja talous kasvamaan. Nyt ajetaan voimakasta ylisääntelyä, joka lisää kustannuksia ja hidastaa kasvua. Sääntelyssä ääretön ei riitä, vaan siitä ajetaan yli. Otetaan esimerkiksi pieni aloitteleva sijoitusalan yritys, joka hakee toimilupaa. Hänellä on selvä näkemys siitä, kuinka ongelmat ratkaistaan ja otetaan tilanne haltuun. Finanssikriisiä ja eurotalouden ongelmia ratkova valtiollinen hallintokoneisto on ilmeisesti istunut isolla joukolla katsomassa Toy Storya. Buzz Lightyear tunnetaan iskulauseestaan: ?Kohti ääretöntä ja sen yli!. Jos joku kuvitteli, SÄ ÄNTELYA ALLOLL A POLIITIKOT PEITTELEVÄT OMIA VIRHEITÄ ÄN. että lyhyiden positioiden kasvu ennakoi kurssilaskua, niin erehtyi. Kurssilaskun ennustajat eli lyhyeksimyyjät on siis saatava kuriin. Sama sääntelyvimma näkyy kaikkialla. Osakemarkkinoilla sääntely saa erikoisia piirteitä. Esimerkiksi osakkeiden lyhyeksimyynti on ajoittain kielletty. Niissä otettuja lyhyitä positioita ei julkisteta lainkaan. Samaan suuntaan on menossa rahoitusmarkkinoiden sääntely. EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli rahoitusmarkkinoiden sääntelyn keventäminen ja yhdenmukaistaminen. Nyt kuria haetaan vain hallinnollisilla määräyksillä. Nyt keskuspankeissa uskotaan, että lyhyeksimyynnin kielto ja kaupparaportoinnin tiukentaminen edistävät rahoitusmarkkinoiden vakautta. Kurssilaskua voidaan hillitä, mutta nousua ei. Alaspäin säätöruuvi toimii siis paremmin kuin ylöspäin, paitsi valtionlainojen kohdalla. Yksinkertaiset ja yhteiset pehaaveeksi. Sääntelijöiden mielestä shorttaaminen synnyttää epävakautta. Se on markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta hyvä asia, mutta tietojen informaatioarvo on kyseenalainen
Tiedättehän: tammikuussa läväytetään pöydälle pruju aiheesta ?mitä tuleman pitää?. Maailmantalous sitä, makroluvut tätä. Kannan korteni kekoon ja annan tärpit vuoden 2013 pääkohdista. eikä pelkästään syystä. Valtionobligaatiot: -3 Bondit. Euroopasta löytyy todella hyviä yhtiöitä. Espanja, Ranska, Italia?it ain?t over yet. Syystäkin. Perusteet ovat kutakuinkin samat kuin osakkeissa. Se kertoo enemmän alamme ylikireästä kilpailusta kuin siitä, että joku olisi keksinyt jonkin nerokkaan idean. Olen itse niin -tyyppi, että mielelläni vähän odottelen ennen ostopäätöstä. Tuotot vuonna 2012 Suomalaiset osakkeet: +15,5 % (OMX Helsinki CAP) Euro-osakkeet: +18,1 % (Euro Stoxx 50) Yhdysvaltalaiset osakkeet euroissa: +13,2 % (S&P500 Total Return) Venäläiset osakkeet euroissa: +12,5 % (RTS1 Total Return) Euro High Yield: +28,6 % Euro Investment Grade: +13,0 % Euroalueen valtionlainat: +11,2 % 3kk:n euribor: +0,88 % pystyy maksamaan velkansa ja kuittaamaan kuponkinsa. Se tietää hyvää JUKKA KURKI, ASIAKASPALVELIJA, EVLI KARMO RUUSMAA ALALLA PITKÄÄN KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. 69. Ei ole näköpiirissä missään päin sellaista kolkkaa, jossa talous porskuttaisi kohisten. Tuotot ovat edelleen houkuttelevalla tasolla. Tästä tulee osakesijoittajan vuosi. Loppurahalle, jos sitä on, kannattaa miettiä muuta kohdetta. Muut sijoituskohteet: ? Parin viime vuoden aikana on sijoitusalalta tullut tarjolle yhä huikeampia innovaatioita. Yhtiövalinnasta muodostuu entistä tärkeämpää. Skaalani on -3:sta +3:een. Maailmantalous: +1 Globaali kasvu junnaa. Kotimaiset yhtiöt yllättävät ja Venäjän osakemarkkina kannattaa pitää loopissa . Loppuvuoden aikana kasvukäppyrät alkavat näyttää paremmilta. Osakemarkkinat: +3 Osakkeet nakuttivat kivasti vuonna 2012, ja sama tahti jatkuu. Jos riskiä kaipaat, katso edelliset. Rahamarkkinat: 0 Korot nollassa, reaalikorko pakkasella. Pidä tilillä vain sen verran kuin tarvitset, parin kuukauden puskuri riittää ihan mainiosti. Hirmuinen liittovaltion velkaantuminen jatkuu ja kattoa tullaan hilaamaan ylös. Ääh, tylsältä vaikuttaa ja tuotto-riskisuhde ei houkuta ollenkaan. Velasta natisevien valtioiden korot pysyvät aisoissa ainoastaan keskuspankkien lupausten ja tukitoimien takia. Kuluja on karsittu ja osingonmaksukykyä on. Panosta tänä vuonna korkoriskin lyhyeen päähän. Suhtaudu varauksella muodikkaisiin kehittyvien maiden yrityslainafundeihin. Niissä tuntuu nyt tarjontaa olevan paljon . Ainakin markkinointimielessä. Jenkit ovat hieman paremmassa asemassa. Vaaleista ja vuodenvaihteen möröstä selvittiin, osittain ainakin. Nyt seurataan asuntokauppaa ja kuluttajien käyttäytymistä. Muista hajauttaa! Huolellisesti valikoidut euroalueen yhtiöt, mukavan kreditsalkun. ARVOPAPERI.FI KUMPPANIBLOGIT Tärpit vuodelle 2013 hinkanneena olen useaan otteeseen saanut kahlata läpi ekonomistien ja analyytikkojen julistukset alkaneesta uudesta vuodesta. Firmoilla on kassassa rahaa, vippejä on maksettu kovaan tahtiin pois, investoinneissa vähän vielä himmattu. se nousee tänä vuonna. Suurin liikkeelle laskemiin lainoihin sijoittaneelle. Väki vanhenee ja työttömyys rikkoo uusia ennätyksiä. Ei edes Aasiassa. Euroalueen rämpinen jatkuu pitkään. Kiinan jäähtyvä vauhti ei hetkauta pääomamarkkinoita. Eurokriisi ei mihinkään helpota, velkamurheet ovat jatkuvasti läsnä ja huippukokouksissa nyitään asioita lyhyt askel kerrallaan eteenpäin. Maailmantalous ei kuitenkaan vajoa lamaan, tuskin edes taantumaan. Tutkaile rahastoja ja etf:iä, jotka poimivat vapaan kassavirran yhtiöitä. BRIC-korttia ei Venäjää lukuun ottamatta kannata enää pelata, sillä parhaat ajat ovat ohi. Yrityslainat: +1 Kreditit ovat keikkuneet suosituslistojen kärjessä jo vuosia ja pitävät edelleen kiinni kärkisijoista
KOLUMNI TALLIMESTARI Suuri Narumies Mao N ? 70 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013 Lot Holdingsin (555:HK), joka on Kiinan markkinajohtaja veikkauspeliteknologiassa. Ostan Vermon Tallin raviratoineen päivineen?, ilmoitti toimistooni kävellyt kiinalainen nainen punaisessa kotelomekossaan. ?Kiinan kielessä ei ole sanaa ?ei?, joten sanokaa hintanne niin teemme kaupat. ?Saavutuksenne hevosmiestaidossa tunnetaan Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroossa asti. Tätä nykyä Hon kasinot ovat osa maailman KIINAL AISET PANOSTAVAT N Y T HEVOSURHEILUUN JA VALMISTAUTUVAT LYÖNTIMARKKINAT. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. toiseksi suurimman kasinoperaattorin MGM Resortsin (MGM:US) Hongkongissa listattua tytäryhtiötä MGM Chinaa (2282:HK), josta Pansy omistaa 29 prosenttia. MGM Resorts päätti pari vuotta sitten rakentaa 30 luksushotellia ympäri Kiinaa ?kasvavan matkailun tarpeisiin?. Uskoo ken tahtoo. Vee vitosen viimeiseksi kohteeksi ruksaamme MGM Chinan, jolle uskomme pikkuhiljaa siirtyvän kaiken MGM:n Kiinan toiminnan. ?Se pääskysenpesäkeitto oli muuten minun makuuni vähän makeaa?, tuumi Pansy, kun siirryimme kohti yötä, ja toivotti minut tervetulleeksi Pekingiin maistamaan kunnon keittoa. KUVA TUOMAS IKONEN imeni on Pansy Ho. Siirrytte Pekingiin, jossa teemme teistä Suuren Narumies Maon ravikeskuksen johtajan?, jatkoi Pansy Ho tiukkana. ?Luulin, että Suomi on kapitalistinen maa kuten Kiina?, sanoi Pansy pettyneenä, kun kerroin, että ravien pyörittäminen Suomessa on yleishyödyllistä toimintaa, eikä ratoja myydä kuin markkinoilla hevosia. Lohdutukseksi kutsuin Pansyn Helsingin Keskusraviseuran piikkiin Helsingin parhaaseen kiinalaiseen ravintolaan Gaijiniin. Pansyn tilaus, pääskysenpesäkeitto ja uppopaistetut heinäsirkat, veti keittiömestarin hiljaiseksi, mutta Björckin Tomi pelasti kasvonsa loihtimalla mykyillä ryyditettyä kaljavelliä ja voissa paistettuja tikkumuikkuja. ?Hyviä nämä suomalaiset heinäsirkat, vähän lyhytjalkaisia vain?, tuumi Pansy muikuista, ?mutta puhutaanpa asiaa.? Kiinalaiset panostavat nyt hevosurheilun kehittämiseen ja valmistautuvat avaamaan vedonlyöntimarkkinat. Tianjiniin on valmistumassa laukkaratoja, siittoloita ja peräti 4000 hevosen tallit Irlannin valtion kanssa toteutettavassa 1,5 miljardin euron projektissa. Vedonlyönti on manner-Kiinassa kielletty, mutta maassa on nopeasti kasvava valtiollinen lotto, joka tarjoaa myös raaputusarpoja ja urheiluveikkausta. Lisäämme kuponkiin Ladbrokesin ja mustaksi hevoseksi irlantilaisperäisen Paddy Powerin (PAP:LN), joka on p/e-luvulla 24 ja ev/ebitda-kertoimella 15 jo rajusti hinnoiteltu. Seiskan p/e ja velattomuus tekevät yhtiöstä houkuttelevan yritysostokohteen. Kiinan valtio luottaa maailman ykkösbrändeihin, onhan heillä siihen varaa. MGM ei ole mikään Hilton, vaan sen hotellit ovat tarkoitettu saattamaan väsähtäneet pelurit takaisin pelikuntoon. MGM:n hotelliprojekti lieneekin iso betti siitä, avaako Kiina myös kasinomarkkinat Macaon ulkopuolella. Kolmekymmentä parhailla paikoilla olevaa luksushotellia on kuin neljä ässää hihassa, kun toimilupia ruvetaan jakamaan. MGM Resorts ui edelleen isossa velkalastissa, ja kurssi on kuudesosa vuoden 2008 huippunoteerauksista. Stanley on Macaon rikkain mies, joka pyöritti 40 vuotta yksinoikeudella Macaon kasinoita. Kakkoskohteeksi valitsemme vähän konservatiivisemmin REX-. Paddy on kuitenkin mobiilipelaamisen edelläkävijä ja panostaa vahvasti urheiluvedonlyöntiin. Illallisen aikana selvisi, että Pansy on Pelimiesten Kuninkaan, Stanley Hon tytär. Uhkapelimarkkinoiden avautuessa lähivuosina valtiolliset toimijat muodostanevat yhteisyrityksiä alan parhaimpien toimijoiden kanssa. MGM China taas on velaton yhtiö mutta pysynyt toistaiseksi Macaon rajojen sisäpuolella. Virallisten markkinoiden koko on kansainvälisesti melko vaatimaton 25 miljardia euroa, mutta laittomien markkinoiden koko on jopa 20-kertainen. Kun yksityisiä operaattoreita ei ole, ovat kiinnostavimmat sijoituskohteet peliteknologiaa ja palveluita monopolioperaattoreille tuottavia yhtiöitä. Esimerkiksi vedonlyöntiyhtiö Ladbrokes (LAD:LN) ja honkongilainen peliteknologiayhtiö AGTech (8279:HK) ovat käynnistäneet virtuaalisen urheiluveikkausalustan, joka on nopeasti kasvattanut suosiotaan. AGTech on nelinkertaistunut kesästä, mutta ruksaamme sen ykköskohteeksi, sillä yhtiön liikevaihto on mojovassa kasvussa ja tulos kääntymässä positiiviseksi
Syvennä asiantuntemustasi (AEéVASTAUKSETéSINUAéASKARRUTTAVIINéKYSYMYKSIINéSEMINAAREISTAMME é 0¼IV¼NéANTIéONéSOVELLETTAVISSAéSUORAANéTYÎHÎSI é4UTUSTUéKOKOé SEMINAARITARJONTAAMMEéOSOITTEESSAéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FI é 4ERVETULOAéSYVENT¼M¼¼NéASIANTUNTEMUSTASI Lesken jäämistöoikeudellinen asema 5.2. Jäämistösuunnittelu-brunssi 26.3. ,ESKENéERIéROOLEIHINéAVIOPUOLISONA
éHALLINTAOIKEUDENéK¼YTT¼J¼N¼