vuosikerta TAMMIKUU 2014 12,90€ syyskuu 9/2013 Tammikuu 1/2014 R A AK A-AINEET Supersykli on ohi R AUTARUUKKI Erikoisteräksessä tulevaisuus TonninBergring: Niina osingot ilman "Passiivinen veroa sijoittaminen on vastuutonta" PETRI DERY NG Elite valtaa Vietnamin Sijoitusjohtaja Niina Bergring ”Passiivinen sijoittaminen on vastuutonta” 1. Tallimestari: Myy Restamax, osta Burger King 1 Sijoittamisen erikoislehti 34
Osakepoimija nyökkäilee Bergringin mielipiteille. Sijoituskohde ovat myös raakaaineet, joiden kultakausi tyssäsi finanssikriisiin. SISÄLTÖ TAMMIKUU 2014 VESA LAITINEN UUSI LEHTI Hyvä osake odottaa ostajaa parasta sijoittaa muodikkaasti indekseihin vai luottaa omaan nenäänsä. SUPERSYKLI ON OHI. Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring (s. Raaka- aineiden huipputuotot ovat mennyttä aikaa. 36). 18) uskoo, että passiivisen varainhoidon kannattajat liioittelevat markkinoiden tehokkuutta. Toista teräsjättiä, Rautaruukkia, ohjastava Sakari Tamminen on joutunut etsimään yhtiölle uuden suunnan edellisen strategian murentuessa alta (s. Tammikuuilmiö on rasvannut Helsingin pörssiä, lisämausteen toi RollsRoycen hinku ostaa Wärtsilä. Supersykli on taittunut (s. TUOMAS IKONEN MIKKO LAITILA EHRIN MACKSEY ONKO SIJOITTAJAN 5. Petri Deryng siirsi menestysrahasto Eliten sijoitukset Thaimaasta Vietnamiin juuri ennen poliittisen kriisin kiihtymistä. 65). 28 22 AJOITUKSEN MESTARI. Raaka-aineiden osuus esimerkiksi jaloilleen yrittävän Outokummun kaikista kustannuksista on kaksi kolmasosaa. 22). Liki 20 eri hyödykettä sisältävä CRB-indeksi painui myös viime vuonna osakemarkkinoiden juhliessa. Tämä ostotunnustelu oli kuitenkin vasta alkusoittoa, arvioi Markus Salin kolumnissaan (s. Osakesijoittaja ei kuitenkaan voi unohtaa raaka-aineita, niiden hintamuutokset tuntuvat monessa suomalaisessa pörssiyhtiössä
Kuvassa va- HANNU KONTTINEN semmalla palkintoraadin pj. Vuoden puheenjohtaja 2013 on Jari Paasikivi. SISÄLTÖ TAMMIKUU 2014 UUTISET IHMISET 8 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo pohtii, puhuvatko pankit omaan pussiinsa 10 NOTEERATUT Helsingin pörssin mahtivuosi 2013 12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI Jorma Terentjeff innostuu startup-yrityksistä 16 IHMISET 18 NIINA BERGRING Veritaksen sijoitusjohtaja on kantaaottava sijoittaja 22 RAAKA-AINEET Supersykli on ohi 28 PETRI DERYNG Elite vaihtoi Thaimaan Vietnamiksi 32 JARI PAASIKIVI OSAKKEET R AH ASTOT 42 Opon tuotto ratkaisee 44 Finanssikriisi karkaisi Glastonin 46 MAAILMAN OSAKKEET Eurooppa peittoaa muut 47 Nyrstar ui syvissä vesissä 48 RAHASTOSIJOITTAMINEN Pieniä yhtiöitä – ja vielä pienempiä yhtiöitä ILMIÖT PELURIT 64 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 65 MARKUS SALIN Wärtsilä on vasta alkusoittoa 66 PÖRSSIRISTIKKO 68 KUMPPANIBLOGI 70 TALLIMESTARI Myy Restamax, osta Burger King Vuoden puheenjohtaja ei hermoile pörssikusseja 36 KUUKAUDEN OSAKE Rautaruukki korjaa jälkiään KAROLIINA PAAVILAINEN Hanna Hiidenpalosta uuden Elon sijoitusjohtaja REPORTA ASIT K ATSAUKSET TAULUKOT GRAAFIT 52 Tulosennusteet 54 Pohjoismaiset PALKITTU. 6 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 tulosennusteet 55 Eurooppalaiset tulosennusteet 56 Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 57 Parhaat rahastot 58 Suomi-salkut 59 Gurusalkut 60 Korot ja lainat 61 Raaka-aineet ja maailmantalous 62 Osakesuositukset KOLUMNIT 50 YRJÖ KOPRA Verosuunnittelijan elämää 69 PENTTI FORSMAN Voisiko EKP heikentää euron arvoa?. Marina Vahtola, Jari Paasikivi, palkinnon luovuttanut ministeri Paula Risikko ja raadin jäsen Simo Palokangas
Rock taas näkee osakesijoittajille Kehittyvillä markkinoilla arhyviä mahdollisuuksia esimerkiksi vostustasot ovat maltillisempia, Kiinassa, Aasiassa ja Brasiliassa. ristyminen tai ainakin Pankkien suositukset MARKKINOIHIN. odotusten muutos. Passiivista KUN PUHE kuulua parempaa. eri sanakääntein osakkeiden ostoa. alv. Kullan hinnan lasku kertoo, että turvasatamaa ei nyt haeta eivätkä sijoittajat pelkää inflaatiota. Maailman jättipankit sanovat sijoitusennustuksissaan, että kullan alamäki 2014 tulee jatkumaan. MaailS&P 500 on kaikkien aikojen huipussaan, man hienoimman pankin mainetta kantava Saksan Dax on ollut vedossa ja hyvältä Goldman Sachs ei usko kehittyvien maiden näyttävät myös Suomen pörssi-indeksit. akkaat ovat aivan muualla Tuntuu siltä, että sikuin kehittyvillä markkinjoitustalot ovat hiukan noilla ja BlackRock laajenmyöhässä suosituksistaisi mielellään siihenkin saan. Katjakaantuvat, kun puhe sokaa osakekursseja. TOIMITUKSELTA Kulta kulkee eri suuntaan SIJOITUS KULTAAN ei viime vuonna kan- nattanut. Siis talouden piNiina Bergring. Kulta on myös vuosituhansien ajan ollut 8 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 suoja inflaatiota vastaan. Silmiin on kekurssien nousu edellyttää tänä vuonna osunut FIM Pankin, Manyrityksiltä tuloskasvua. Mandatumin Carolus Reincke odotPerustelukin on jotaa toista hyvää osaPANKKIEN kaisella sama: Maailkevuotta, mutta ykman talouskasvu käynsittäisten maiden, SUOSITUKSET nisty y Yhdysvaltain toimialojen ja osakkeivetämänä. mutta riskit korkeampia. Pankeilla ja niikurssirallia, ja siksi nyt den suositusraporteilla on on helppo ennustaa sahalu miellyttää asiakkaita. Wall Streetin puntari kääntyy kehittyviin markkinoihin. Se on tietenkin itdatumin, Nordean, Pohjosestäänselvyys, mutta ennen tätä viimeistä lan, Taaleritehtaan, BlackRockin ja Goldnousua osakkeita pidettiin tuloksiinsa nähman Sachsin raportit. 10 %). Goldman Sachsin asisesti. VUOSIKERTA PÄÄTOIMITTAJA . Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.. kuten Brasilia, Venäjä, Intia ja Mieleen hiipii ajatus, että nämä Kiina ovat alkuvuodenkin pankit puhuisivat omaan pusedenneet mollivoittoisiinsa. ErilaiJapanin pörssibuumi on tietysti ihan sia indeksituotteita tarjoava Blackoma lukunsa. puh. SIJOITTAMISEN ERIKOISLEHTI 34. PÄÄKIRJOITUS Osakesuosituksia vuodelle 2014 H ämmästyttävän yksimielisiä FIMistä S-Pankin päästrategistiksi ovat pankkien suositukset edennyt Vesa Engdahl sanoo, että osavuodelle 2014. Viime vuosi oli suuntaan. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. KehitTosin BlackRockin tarjoaa useita tyvistä markkinoista suurimmat, skenaarioita. Kulta on sijoituskohteena suosiossa, kun markkinoiden heilunta on kovimmillaan ja osakesijoittaminen pelottaa. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Kaikissa suositellaan den halpoina. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Sähköposti: tilpal@talentum.fi Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET. Eljas Repo ?040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila ?040 342 4287 AD Sasu Haanpää ?040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender ?040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Markus Salin YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Hans Eiskonen, Marko Erola, Pentti Forsman, Karo Hämäläinen, Tuomas Ikonen, Päivi Joensuu, Yrjö Kopra, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Ehrin Macksey, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI. mediamyynti@talentum.fi Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO. *) Puhelun hinta (sis. EuroopasJAK A ANTUVAT, den valinnan merkitys takin alkaa vähitellen korostuu. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Sähköposti: tilpal@talentum.fi, internet: www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT . Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. potentiaaliin lähitulevaisuudessa. Jalometallin hinta laski 1700 dollarista unssilta 1250 dollariin. indeksisijoittamista keIlmiö ei ole jäänyt hottaa välttämään ArK Ä ÄNT Y Y huomaamatta pörsvopaperin kansihenkilö KEHITT Y VIIN seiltä. ELJAS REPO mansuuntaista kehitystä
Paras vuosi omistaa osakkeita oli 1999, vaikka teknologiahuuman aikaansaamasta kurssinoususta olikin järki kaukana. NOTEERATUT % HUIPPUTUOTTOJA JA TURSKAA Helsingin pörssin kokonaistuottohistoria 150 125 100 1945 Jatkosodan päättyminen räjäytti kurssit 1915–1918 Kiinnostus osakkeisin heräsi 75 70-luvun buumivuodet 50 25 1913 0 Helsingin pörssin mahtivuosi 2013 Sijoitus Helsingin pörssiin tuotti viime vuonna yli 32 prosenttia. Parhaimmat tuotot saalistivat ne sijoittajat, joilla on korkea riskinsietokyky ja jotka ovat valmiita näkemään vaivaa sijoituskohteidensa analysoimiseen. Näin suuret voitot eivät kuitenkaan ole olleet poikkeuksellisia 101-vuotiaan pörssimme historiassa. Se on lähes tuplasti keskimääräiseen vuosituottoon verrattuna. Kokonaistuotoltaan kymmenen parhaiten tuottaneen yhtiön joukossa oli peräti seitsemän Small Cap –yhtiötä ja First Northissa listattu Siili. P äättynyt vuosi oli osakkeiden vuosi niin maailmalla kuin myös Helsingin pörssissä. Vuosituhannen päättävän vuoden lisäksi yli sadan prosentin kokonaistuottoon on ylletty ainoastaan jatkosodan jälkeen vuonna 1945. Mikäli osasi poimia hajautettuun osakesalkkuun vakaita, kelpo tulosta tekeviä yhtiöitä, tappiolle jääminen oli viime vuonna varsin epätodennäköistä. Kun mukaan lasketaan myös osingot, jäi pakkasen puolelle vain 35 yhtiötä. Pitkällä tähtäyksellä toimivalle piensijoittajalle oleellisempi luku on kuitenkin myös osingot sisältävä kokonaistuotto. Kiina- ja keskuspankkipelkojen sävyttämän kesäkuun jälkeen alkoi nousuputki, jonka aikana Helsingin pörssin yleisindeksi vahvistui keskimäärin 3,8 prosenttia kuukaudessa. Viime vuosi oli kokonaistuotoltaan vasta historian 28. Edellisen kerran Helsingin pörssissä yllettiin yli 30 prosentin kokonaistuottoon vuonna 2005, jolloin osakkeet tuottivat 35 prosenttia. Toiseksi paras vuosi 2000-luvulla Kokonaisuudessaan Helsingin yleisindeksi nousi viime vuonna reilut 26 prosenttia. 1970 1960 1950 1940 1920 50 1930 1929 Musta tiistai 25. Se oli viime vuonna muhkeat 32 prosenttia, eli lähes kaksinkertainen keskimääräiseen kokonaistuottoon verrattuna, joka on Helsingin pörssissä on 17,7 prosenttia. Helsingin pörssin ja Firsth Northin yhteensä 120 yhtiöstä vain 39:n kurssi laski viime vuoden aikana. Eniten laskivat omien ongelmiensa kanssa painivat yhtiöt kuten Ixonos, Takoma, Outokumpu ja Tal- 10 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Teksti Mirko Hurmerinta vivaara. Näillä yhtiöillä analyytikkoseuranta on olematonta tai korkeintaan vaatimatonta, jolloin valppaalla piensijoittajalla oli mahdollisuus nousta junaan jo ensimmäisellä asemalla. Suurimpien kriisipelkojen väistyminen sekä vaihtoehtojen puute antoivat osakekursseille vauhtia niin ponnekkaasti, että Helsingin pörssissä nähtiin vuonna 2013 ainoastaan kolme laskukuukautta. Osakkeet tuottivat tuolloin huikeat 167 prosenttia, vaikka kolmelta edellisvuodelta oli irronnut tuottoa yhteensä 349 prosenttia. Jos tällaisista kriisipesäkkeistä pysyi erossa, jäi hajautettu Suomi-salkku mitä todennäköisimmin voitolle. paras
Aalto lähetti kyselyn Suomen 250 suurimman yrityksen johtajalle, vastauksia kertyi 127 yhteensä 99 yrityksestä. Tutkimus kartoitti muun muassa yritysten näkemyksiä erilaisista riskeistä, jotka liittyvät Suomeen suuryrityksen kotimaana. Merkittävin ulkomaalaiskato puolestaan kävi shorttaajien silmätikuksi joutuneessa Outotecissa. Tutkimuksen laatijoiden mielestä epäluottamus päätöksentekoa kohtaan johtuu todennäköisesti sääntelyn sekä yritys- ja osinkoverotuksen arvaamattomuudesta viime vuosina. Toiseksi eniten ulkomaalaisomistus nousi hieman yllättäen Keskossa. 2010 2008 Finanssikriisi 2000 Teknokrapula poksahti 1990 1980 Ankarat lamavuodet OMXH25-indeksin suomalaisyhtiöistä suhteellisesti eniten ulkomaisia sijoittajia houkutteli Cargotec. Tutkimuksessa kritiikki kohdistuu kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon, mutta venkslaamisen osaa myös EU. Ulkomaalaiset rynnistivät Helsinkiin Yksi merkittävimmistä kurssien nostajista viime vuonna oli ulkomaalaisomistuksen kasvu. Siinä romuttuisi liiketoimintaansa päästövelvoitteiden varaan rakentaneiden Neste Oilin, UPM:n ja muutaman muunkin yrityksen usko päättäjiin. Noin 60 prosenttia suuryrityksistä näki ”maan poliittisen johdon toiminnan suunnan ja ennustettavuuden” riskiksi ja peräti 40 prosenttia merkittäväksi tai melko merkittäväksi riskiksi. Erityisesti yritysveroratkaisuiden heikon ennakoitavuuden koki riskiksi yli 40 prosenttia suuryrityksistä. Perusteita epäluottamukselle on valitettavan helppo löytää. Vaikka yritysjohdon luottamus poliittisiin päätäjiin on vähäistä, niin usko pörssin toimivuuteen on korkealla. Varsinkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla useiden suuryhtiöiden ulkomaalaisomistus kasvoi reippaasti. Vuonna 2014 yritysten merkittävimpänä riskinä korostuu, tutkimuksen laatijoiden mielestä jopa yllättävällä tavalla, poliittisen päätöksenteon heikko ennustettavuus. Verottaja räväytti Fortumille 136 miljoonan ja Nokian Renkaille 27 miljoonan mätkyt koskien verovuotta 2007. NOTEERATUT 1999 Teknokupla huipentui YRITYSTEN LUOTTAMUS Yritysjohto ei luota poliitikkoihin 1993 Ulkomaalaisomistus vapautui KARU JOHTOPÄÄTÖS on tehtävissä Aalto- 2013 Kasinovuodet Viime vuosi oli kuitenkin balsamia pitkäjänteisen sijoittajan haavoihin, sillä historian neljästä ankeimmasta vuodesta kolme on osunut 2000-luvulle. ULKOMAALAISOMISTUKSEN KASVU 1.1.2013 30.6.2013 31.12.2013 Vuosimuutos, % Cargotec 14,5 15,2 21,6 Kesko 18,3 20,2 24,6 Kemira 17,1 20,8 21,6 Huhtamäki 33,5 37,6 39,6 Konecranes 38,6 43,9 45,4 Pohjola Pankki 17,0 18,4 19,4 Neste Oil 15,3 18,9 17,1 Elisa 28,0 25,0 30,4 UPM 56,1 56,6 60,4 Stora Enso 67,0 69,7 71,2 Nokia 73,0 73,4 77,0 OMXH25-yhtiöt keskimäärin 38,3 38,9 40,0 49,7 34,8 26,5 18,0 17,8 14,0 11,6 8,7 7,7 6,4 5,6 4,4 LÄHDE: FACTSET Yhtiö yliopiston ja Pohjolan uunituoreesta Suoraa asiaa suuryrityksistä 2014 -tutkimuksesta. Komissio hahmottelee parasta aikaa merkittäviä muutoksia EU:n ilmastotavoitteisiin, joiden sitovuus on nyt uhattuna. Yhtiön ulkomaalaisomistus nousi viime vuonna suunnatun osakemyynnin avittamana yli seitsemällä prosenttiyksiköllä 21,6 prosenttiin. Vain 10 prosenttia vastaajista arvoi, että kotimaiset osakepäomamarkkinat eivät toimi hyvin. MIKKO LAITILA 11. Vuoden lopussa Keskosta liki neljännes oli ulkomaalaisomistuksessa, kun vuoden alussa omistusosuus oli 18,3 prosenttia. Ulkomaalaisomistus laski lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oikeusoppineet pitävät verottajan takautuvasti veronmaksajan tappioksi muuttuneita tulkintoja epäoikeudenmukaisina. Karmein vuosi koettiin vuonna 2008, jolloin sijoittaja jäi osingot mukaan lukienkin 51 prosenttia pakkaselle
12 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 19.12. Belgialainen kaivosjätti Nyrstar ilmoitti päivää aiemmin sittenkin puoltavansa yrityssaneerausta. Stockmannin koko vuoden alustava liikevaihto jäi viime vuodesta 2,3 prosenttia. Talvivaara Sotkamo lopulta yrityssaneeraukseen 18.12. Yhtiö perusteli arvioitua heikompaa tulosta suuren yksittäisen selluprojektin viivästymisellä. MISKA PUUMALA 12.12. Myös Keskon joulu oli edellisvuotta laihempi. Talvivaaran osake loikkasi kahdessa päivässä lähes 70 prosenttia. 21.12.. 17.12. Stockmannin joulukuun myynti laski ilman lopetettuja franchising-toimintoja edellisvuodesta 6,1 prosenttia 103 miljoonaan euroon. Eniten sakkasi ulkomaan tavarataloryhmä, jonka myynti laski liki 14 prosenttia. HELSINGIN PÖRSSIN ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS päätti aloittaa Talvivaaran kaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon yrityssaneerausmenettelyn. 14.12. 20.12. Valmet varoitti juuri ennen irtautumista METSO VAROITTI vuodenvaihteessa yhtiöstä irtau- tuneen Valmetin tuloksen (ebita ennen kertaeriä) jäävän toisella vuosipuoliskolla merkittävästi ensimmäisen vuosipuoliskon tasosta. Käyttökatteen Restamax odottaa laskevan viime vuodesta 6–10 prosenttia. 13.12. NOTEERATUT UUTISKUUKAUSI KAUPAN JOULUMYYNTI MENI SURKEASTI. Pörssitulokas Restamaxilta tulosvaroitus tuorein listayhtiö Restamax varoitti koko vuoden liikevaihtonsa kasvavan 5–8 prosenttia viime vuodesta, kun aiempi ohjeistus oli noin 10 prosenttia. Osin myyntiä söi kuluttajien varovaisuus, osin lämpimät säät. 15.12. Aiemmin yhtiö arvioi käyttökatteen pysyvän viime vuoden tasolla. Ruokakeskon myynti kasvoi joulukuussa 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta koko konsernin myynti laski kolme prosenttia vuoden takaisesta
1.1. NOTEERATUT 22.12. Yhtiö arvioi uusien kairausten perusteella, että kaivoksen malmivarat ovat noin 50,1 miljoonaa tonnia, kun aiempi arvio oli 33 miljoonaa tonnia. 10.1. 29.12. Ainoastaan 25 prosenttia tarjolla olevista nahoista meni kaupan ja huutokaupan kokonaismyynti jäi vaivaiseen 34 miljoonaan euroon. Tieto Rolls-Roycen kiinnostuksesta siivitti Wärtsilän osakkeen yli 11 prosentin nousuun. 8.1. 2.1. 9.1. 6.1. SHUTTERSTOCK 7.1. Järjestelyssä Metson omistus autotehtaasta laski noin 61 prosentista noin 41 prosenttiin. MARISSA TAMMISALO HUPENEVASTA TILAUSKIRJASTA 30.12. 24.12. 25.12. Metso järjesteli tappiopesäkettään METSO SIIRSI 19,7 prosentin omistusosuuden Valmet Automotivesta Metso Paper Oy:lle, eli osaksi yhtiöstä irtautunutta Valmetia. 28.12. Outokummulta malmiyllätys kaivoksessa piilee selvästi odotettua suuremmat malmivarannot. Täst’edes Metso raportoi Valmet Automotiven tilinpäätöksessään osakkuusyhtiönä eikä enää erillisenä yksikkönä. Turkiskauppa hyytyi ENNÄTYKSELLISEN KORKEAT nahkojen hinnat ja leuto alkutalvi rokottivat Saga Fursin joulukuun huutokauppaa. OUTOKUMMUN KEMIN 13. 26.12. Yhtiö odottaa marraskuussa alkaneen tilikautensa tuloksen jäävän selvästi edellisestä tilikaudesta. 31.12. Turkin tilauksen arvo on yli 100 miljoonaa euroa ja Venäjän tilauksen arviolta 60–80 miljoonaa euroa. 13.1. 3.1. 4.1. 5.1. 23.12. Wärtsilän hallitus kuitenkin kiistää, että yhtiöillä olisi meneillään minkäänlaisia neuvotteluja. 12.1. Outotecille helpotusta tilauskirjaan kärsinyt Outotec nappasi kaksi merkittävää tilausta Turkista Cengiz Groupilta ja Venäjältä Norilsk Nickeliltä. 27.12. MAAILMAN TOISEKSI suurin 11.1. Rolls-Royce havittelee Wärtsilää lentokonemoottorien valmistaja Rolls-Royce lähestyi Wärtsilää alustavalla ehdotuksella tehdä yhtiöstä ostotarjous
Suosin ulkomaita, koska sieltä löytyy paljon Luen lehtiä ja verkkoa, analyytikkoraportteja ja yritysten viestintää. Niissä vuokratuotto on melko hyvä, mutta arvonnousu on pitkän päälle on aina isompi tekijä. Itsekin pörssitiedotteita kirjoittaneena osaan aika hyvin tulkita niitä. Noin 60 prosenttia sijoituksistani on rahastoissa. KAISA SIRÉN SIJOITIN VIIMEKSI YRITTÄJÄ. Kokemus auttaa arvioimaan liiketoiminnan onnistumisedellytyksiä ja avainhenkilöiden kykyä hyödyntää markkinoita. Iso-Syötteellä järjestetään huhtikuun alussa Slopestylen maailmancupin osakilpailu. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi. Hyvästä ideasta huolimatta markkinat eivät auenneet. Pelkäksi rahoittajaksi en 14 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Miten suuri osa sijoituksista kohdistuu Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille. Omistan vain muutamia osakkeita Helsingin pörssin yrityksissä. Ja vaadin, että yhtiön johto ymmärtää toimialaa poikkeuksellisen hyvin. Miten sijoittaminen alkoi, mistä sait siihen varat. lähde koskaan, vaikka sijoitukselle olisi luvassa huomattavakin tuotto. Asuntojen ylläpidon ja vuokraamisen ostan palveluna. Sijoitan 3–5 vuodeksi. Jorma Terentjeff pyörittää perheineen laskettelukeskus Iso-Syötteen hissitoimintaa, hiihtokouluja ja välinevuokraamoa. Seuraan tekniikan kehitystä osallistumalla start-up -yritysten johtamiseen. Teksti Mikael Sjöström M illoin aloit sijoittaa. Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä. JOTin myytyäni aloin sijoittaa laajemmin vuonna 2000, ensimmäiseksi täysin virussuojattuun tietokoneeseen. Asiakkaat. hyviä sijoituskohteita, joiden arvo heiluu vähemmän kuin Helsingin pörssin yhtiöiden. Rahastosijoitukseni ovat kehittyvillä markkinoilla sekä teknologia- tai medicalpainotteisissa osakerahastoissa. Miten seuraat markkinoita. Startup-yritykset saavat Jorma Terentjeffin innnostumaan JOTin myynnillä vaurastunut Jorma Terentjeff vierastaa Helsingin pörssin heiluntaa. Saan päivittäin 1–2 sijoitusehdotusta ja sitä kautta kertyy hämmästyvän paljon tietoja ja uusia ajatuksia. Aloitin vuonna 1993 sijoittamalla toisten rahoja, kun toimin oululaisen pääomasijoitusyhtiö Teknoventuresin toimitusjohtajana. Sen pidemmälle maailman muutosta ei pysty arvioimaan edes suunnilleen. Ensimmäinen oma sijoitukseni oli osuus Suomen JOT-tuotteesta, kun se perustettiin vuonna 1995 silloisella 50 000 markan minimipääomalla ja velkavivulla. Hän hakee tasaista tuottoa kotimaan kiinteistöistä ja ulkomaisista rahastoista. Lisäksi minulla on joitakin kymmeniä asuinhuoneistoja eri yliopistokaupungeissa. Olet työhistorialtasi yritysjohtaja. Luonnehdi itseäsi sijoittajana. Haluan aina tuntea toimialan ja teknologian, johon menen mukaan
GURUJEN SALKUT Uusi vuosi, Niemisestä uusi guru ARVOPAPERI JATKAA suurten suoma- laisten yksityissijoittajien salkun liikkeiden seuraamista myös vuonna 2014. Kirjasin siitä varmasti suurimmat tappiot Suomessa, kun toivon, että jos se sittenkin nousisi. Siedän yksittäisen kohteen arvonalennuksen, kunhan fundamentit pätevät edelleen. TOMMI MELENDER GURUJEN SUURIMMAT OMISTUKSET Osake Omistusten arvo, euroa Fortum 34,075,084 UPM 30,672,720 Sampo 29,358,500 Wärtsilä 27,925,050 Huhtamäki 18,655,720 Metso 16,997,599 Täydellinen taulukko gurujen omistuksista sivulla 59. 15. Pörssissä tappioita tulee niin usein. Olen myös alkanut lukea enemmän ja kesäisin laiskottelen joskus. Kärjessä ovat Fortum (34 miljoonaa euroa), UPM (30 miljoonaa euroa) ja Sampo (29 miljoonaa euroa). ”En minä tappioita murehdi, vaan kuittaan ne aika nopeasti pois. Niemisen tieltä väistyy Ilkka Brotherus. En ole jäänyt surkuttelemaan menetettyjä voittojakaan”, Nieminen kuvaili itseään Arvopaperin haastattelussa viime keväänä. VAPAALLA Viihdyn valo- ja videokuvauksen ja elektroniikkaharrastuksen parissa ja matkustelen. Nopean kaupan jätän ammattilaisille. Mihin sijoitit viimeksi. tuntuvat hyväksyvän vain pieniä edistysaskeleita kerrallaan, mutta yrityksen pitää pystyä niihin nopeasti. Yksi sijoitus on tuonut rahaa ja toinen muita hyviä asioita. Neljää yhtiötä – Outokumpua, Rautaruukkia, UPM:ää ja YIT:tä – löytyy kaikkien kuuden salkuista. Hän omistaa 4Capes-yhtiönsä kautta laajasti Helsingin pörssin osakkeita. Muussa tapauksessa laitan mieluiten rahan kiertoon. Sijoitin Medieta–nimiseen suomalaiseen lääketieteen alan yritykseen, jonka hallitusta johdan. Summassa eivät ole mukana omistukset Nordeassa ja Teliasonerassa, koska niiden omistajaluettelot eivät ole nähtävissä Suomessa. SIJOITIN VIIMEKSI JORMA TERENTJEFF, 64 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Kiinnostus tekniikkaan johti yli 30 vuoden uraan ja suomalaisten elektroniikkayritysten johtotehtävissä. Suurimmaksi virheeksi jäänee Sonera. Nieminen. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Perhe, ystävät, mielenkiintoinen työ ja hyvät harrastukset. Etsisin samantyyppisen lääketieteen tekniikkaan erikoistuneen startupin. Arvopaperin vuoden 2014 gurujen yhteenlasketut omistukset OMXH25indeksin yhtiöissä yltävät 265 miljoonaan euroon. Käsittelemme heidän omistuksiaan kuvitteellisena kollektiivisalkkuna, mutta kerromme, ketkä ovat merkittävimpien omistusveivausten takana. Välitön hoito nopeuttaa paranemista ja säästää hoitokustannuksia. KARMO RUUSMAA Entä suurin virheesi. Tappion sulatteluun meni pitkään, vaikka lienee tuo veistänyt loven aika monen muunkin salkkuun. Yhtiöllä on protovaihessa potilaan sykettä, lämpöä, verenpainetta ja jopa hengitystiheyttä valvova ranneke. Viime vuodelta tutuista sijoitusguruista seurannassa pysyvät Hautaset, Ingmanit, Pertti Laine, Mikko Laakkonen ja Kari Niemistö. Aikaisemmilta vuosilta tuttuun tapaan raportoimme kuukausittain, mitä osakkeita sijoittajakuusikko on ostanut ja mitä myynyt. Keskihintaa ei kannata laskea ostamalla lisää heikosti menevää paperia. Uskon, että suurin onnistuminen on vielä edessä. Järjestelmä hälyttää heti, kun potilaan tila heikkenee. Sillä alueella kysyntä kasvaa ja tarjolla on mahdollisuus päästä globaaleille markkinoille. Mihin sijoittaisit nyt 50 000 euroa. Amer Sports on ainoa OMXH25-indeksin yhtiö, jota ei sijoittajakuusikosta omista kukaan. Mikä on ollut suurin onnistumisesi sijoittajana. Kosken salkun sisältöön vain muutaman kerran vuodessa, sillä en tavoittele maksimituottoa, minkä ansiosta sijoitusriskini ovat kohtuullisia. Kaikkiaan yhdeksässä yhtiössä sijoittajakuusikon omistukset nousevat yli kymmenen miljoonan euron. Uutena kasvona mukaan tulee Finnfoamilla ja kiinteistöillä rikastunut salolainen yrittäjä ja sijoittaja Jorma J. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi
”Olemme entistä vahvempi analysoimaan ja tekemään suoria sijoituksia”, Hiidenpalo kehaisee. 16 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 SAANA SÄILYNOJA Elon sijoitustoiminnan johtajaksi on valittu Hanna Hiidenpalo. Uuden Elon muut johtajanimitykset tulivat julki tammikuussa. Molemmissa on 45 prosenttia korkosijoituksissa, osakkeissa vajaa kolmannes ja loput kiinteistöissä ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Hänestä tulee sijoitusjohtaja, jonka hoidossa on liki 19 miljardia euroa, josta LähiTapiolasta tulee reilu 10 miljardia ja loput Eläke-Fennista. Yhtiön toimitusjohtajana aloittaa Lasse Heiniö, Eläke-Tapiolan puolelta tuleva Satu Huber siirtyy ruoriin kesällä 2015. Yhtiön sijoitusorganisaation johdosta tulee Suomen naisvaltaisin, sillä sijoitustoiminnan johtajista kolme neljästä on naisia. Hanna Hiidenpalo on uuden Elon ensimmäinen sijoitusjohtaja. Niin Eläke-Fennia kuin LähiTapiolakin ovat keskimääräistä enemmän uskoneet hedge-rahastoihin. IHMISET Hanna Hiidenpalo hoitaa 19 miljardin sijoitukset E läke-Fennian ja LähiTapiolan eläkeyhtiön fuusiosta syntynyt keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Elo aloitti tämän vuoden alussa. ELJAS REPO SALKUNHOITAJA. Eläke-Fennia eläkeyhtiön ja Lähitapiolan yhdistyessä syntyy 19 miljardin salkku.. Lähitapiolasta tuleva Jonna Ryhänen saa vastuulleen arvopaperisijoitukset, Eläke-Fennian Eeva Grannenfelt yritysrahoituksen ja Lähitapiolan Timo Stenius kiinteistöt. Ehkä vastuullisimman paikan saa LähiTapiolan Eläkeyhtiön Hanna Hiidenpalo, 47. Eläke-Fennian ja LähiTapiolan Eläkeyhtiön sijoitussalkut ovat olleet samantyyppisiä. Viime vuoden kolmen kvartaalin lukujen perusteella LähiTapiolan tuottoluku oli 3,5 prosenttia, kun taas Eläke-Fennia ylsi 6,3 prosenttiin. Kun molempien eläkeyhtiöiden joukot yhdistetään, niin Elolla on isohko 40 hengen sijoitusammattilaisen tiimi
Rantala on ollut myös Suomen Pankin rahapolitiikka-ryhmän jäsenenä valmistelemassa EKP:n neuvoston kuukausittaisiin korkokokouksiin ehdotusta rahapoliittisista toimista pääjohtaja Erkki Liikaselle. Aktian varatoimitusjohtajan paikalta tulevan Björkmanin on pantava Eteran asiat kuntoon. Tällöin pakkoyhdistämisen uhka kasvaa, ja suurimmista eläkeyhtiöistä voisi tulla entistä suurempia. IHMISET Rantala Tyrväisen saappaisiin ”MAKROEKONOMISTIN NÄKÖKULMASTA elämme äärimmäisen kiinnostavia aikoja. Siksi Engdahlista, FIMin sijoitusjohtajasta ja äänitorvesta, tuli tammikuussa S-Pankin päästrategi. Veritaksen varat koostuvat pääasiassa yrittäjien eläkkeistä. Finanssikriisi oli oman ikäpolveni ekonomisteille sukupolvikokemus. RAMI SALLE DIPLOMI-INSINÖÖRI Stefan Björkman, 50, on eläkevakuutusyhtiö Eteran uusi toimitusjohtaja. Yhtiön vakavaraisuusaste on niin matala, että se ei pysty kasvattamaan osakeriskiään vaikka haluaisi ja markkinatilanne sitä edellyttäisi. Hän on ollut mukana EKP:n ennusteryhmässä, joka tuottaa keskuspankin neljännesvuosittaiset ennusteet euroalueen taloudesta. Sopiva kumppani olisi Veritas, ruotsinkielisten säätiöiden omistama ja 2,3 miljardin eläkävaroja hallitseva osakeyhtiö. Toisaalta kurssit ovat nousseet ja nyt yritysten olisi aika kertoa myös tulosten ja liikevaihdon kasvusta. Se karisti monelta liian itsevarmuuden”, sanoo Anssi Rantala, Aktian uusi pääekonomisti. IMF on jopa nostamassa maailmantalouden tämän vuoden kasvuennustettaan.” Rantalan näkemykselle antaa painoa se, että hän siirtyy tehtävään Suomen Pankin ennustetoimiston päällikön paikalta. Toistaiseksi Engdahlin toimipisteenä on FIMin toimipiste PohjoisEsplanadilla Helsingissä, vaikka titteli onkin jo S-Pankin. ELJAS REPO 17. Asuntojen reaalihintoihin Rantala odottaa tänä vuonna pientä pudotusta. Aktian julkisuuden kasvona tunnettu Timo Tyrväinen siirtyy kesään mennessä vanhemman neuvonantajan rooliin. S-Pankilla on toistaiseksi niukasti ekonomisti- ja strategiväkeä, mutta kun Tapiola Pankin, FIM Pankin ja SPankin fuusiot etenevät, niin joukko kasvaa. Eteran sijoitusstrategia epäonnistui ja yhtiön sijoitustuotot jäivät viime vuoden tammi–syyskuussa pakkaselle. ”Talouskasvu Euroopassa näyttää vähitellen voimistuvan, ennusteita ei ole enää tarvinnut korjata alaspäin. MIKKO LAITILA Stefan Björkman KAROLIINA PAAVILAINEN Aktian uusi pääekonomisti povaa hyvää vuotta osakesijoittajalle. Miten monimutkaisista asioista kerrotaan ymmärrettävästi.” MIKKO LAITILA S-Pankki hakee Engdahlilla näkyvyyttä ”S-PANKKI HALUAA osallistua julkiseen talouskeskusteluun ihan niin kuin muutkin isot pankit”, sanoo Vesa Engdahl. Osakesijoittajalle Rantala näkee alkaneessa vuodessa hyviä merkkejä: inflaatio pysyy matalana ja pitkät korot nousevat hyvin hitaasti. Arvostan keskuspankkien tapaa tehdä huolellista analyysia”, Rantala sanoo. Yhtiöstä Etera on keskinäinen ja Veritas oy-muotoinen. Miltä tilanne näyttää Euroopan taloudessa. Eteran ja Veritaksen yhdistäjä. Oral Hammaslääkäreiden ja Turvatiimin toimitusjohtajana aiemmin toiminut Stefan Björkman omistaa yli 500 000 euron arvosta Oralin osakkeita. Otetaanpa uudelta pääekonomistilta tuoretta näkemystä. Jos osakkeiden ja korkojen nousu jatkuu, Eteran umpikuja ja juopa kilpailijoihin syvenee. Hän aloittaa kevään aikana, kun nykyinen toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen jää eläkkeelle. ”EKP:n ennusteryhmän ja Suomen Pankin rahapolitiikkaryhmän jäsenyydet olivat hyvin kasvattava kokemus. Sitä ennen Engdahl palveli virkamiehenä valtionhallintoa, Euroopan komissiota ja oli Pariisissa OECD:n ekonomistina. Veritaksen ja Eteran yhteenliittymästä syntyisi liki 8 miljardin euron varoja hallinnoiva eläkevakuutusyhtiö. Tämäkin on järjestelykysymys, mitään juridista estettä yhdistymiselle ei olisi. Anssi Rantala ”Odotan saavani häneltä oppia viestintätyöstä. Tätä ennen Rantala on työskennellyt pääekonomistina OP-Pohjola -ryhmässä, ekonomistina Nordea Marketsissa ja Pellervon taloustutkimus PTT:ssä. Vesa Engdahl on jo 12 vuotta ollut FIMin ekonomisti ja varainhoidon strategi, jota on säännöllisesti kuultu mediassa. Eteran pitäisikin löytää kaverikseen paremmassa hapessa oleva eläke- vakuutusyhtiö. Veritaksen nykyinen toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman täyttää tänä vuonna 61 vuotta ja hän voi halutessaan jäädä vapaaehtoiselle eläkevakuutukselle perustuvalle eläkkeelle
Varainhoitajien valinta ei ole läpihuutojuttu, vaan vaatii pa-. Tulee mieleen norsu posliinikaupassa.” Helsingin pörssin mittakaavassa Varma, Ilmarinen ja Keva ovat jo nykyisin melkoisia jättiläisiä. Syntyy vaikutelma työlleen omistautuneesta ihmisestä. ”Jos Fedillä on myöhään illalla pressikonferenssi, niin kyllähän minä valvon ja seuraan, mitä siellä puhutaan. Esimerkiksi Wärtsilän ja Konecranesin kaltaiset hienot yhtiöt toimivat globaalisti eivätkä kärsi kansantaloutemme ongelmista”, Bergring sanoo. Se merkitsisi sadan miljardin euron pottia. ”Emme suunnittele omistusten vähentämistä Helsingin pörssissä. ”En missään nimessä kannata sellaista. Parhaimmillaan on, pahimmillaan ei. Sillä saa mittakaavaedut, mutta ei menetä reagointiherkkyyttä. Jos jää kokonsa vangiksi, ei pääse hyötymään läheskään kaikista markkinoilla avautuvista sijoitusmahdollisuuksista”, Bergring sanoo. Totta kai meillä on alttiutta sijoittaa Suomeen, koska pystymme seuraamaan suomalaisia yhtiöitä läheltä. Sisäinen palo ratkaisee Haastattelupäivänä Bergring on toipumassa flunssasta. Ei tätä voi tehdä pelkästään rahasta, pitää olla sisäistä paloa”, Bergring tähdentää. Vaikka olo ei ole paras mahdollinen, puheista, eleistä ja ilmeistä välittyy suuri innostus sijoittamista kohtaan. Sisäistä paloa hän edellyttää myös Veritaksen ulkomaisilta varainhoitajilta. Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring pitää noin kymmenen miljardin euron salkkua ihanteellisena instituutiosijoittajalle. Eläkeyhtiöiden johtajat eivät ole ehdotukselle lämmenneet eikä lämpene myöskään Bergring. Ehdotuksen eläkesijoitusten yhdistämisestä hän tyrmää. Liian suuri salkku kangistaa. Se pystyy toimimaan Helsingin pörs18 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 sissä aiheuttamatta suurempia värinötä. Niiden ei tarvitse kuin kääntää vähän kylkeään niin koko suomalainen osakemarkkina heilahtaa. HENKILÖ KANTAAOTTAVA SIJOITTAJA Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring uskoo valppauden ja vikkelyyden auttavan tuottojen metsästyksessä. Veritaksella oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa suomalaisissa osakkeissa kiinni 240 miljoonaa euroa. Suomi-sijoitukset hoidetaan oman tiimin voimin, mutta ulkomailla Veritas tukeutuu yhteistyökumppaneihin. Tietyn pisteen jälkeen koosta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kahden ja puolen miljardin salkkua pyörittävällä Veritaksella ei samanlaisia ongelmia ole. Kevan hallituksen entinen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja ehdotti taannoin suomalaisten eläkesijoitusten keskittämistä yhteen yhtiöön. Teksti Tommi Melender Kuvat Vesa Laitinen O nko koosta hyötyä sijoittamisessa. ”Mitä isompi salkku, sitä jäykemmäksi sijoittaminen muuttuu
19
HARRASTUKSET Lasten urheiluharrastuksissa valmentajana ja joukkueenjohtajana. Aloitti syyskuussa 2013. Ollut sijoitustehtävissä myös Nordea Investment Managementissa, Kevassa, UBS:ssä ja Alfred Bergillä. ENNEN Åbo Akademin sijoitusjohtaja vuosina 2009–2013. Lomilla hiihtoa ja purjehdusta, arkena puutarhan ja kodin hoitoa.. REPORTAASI NIINA BERGRING, 40 NYT Veritaksen sijoitusjohtaja. PERHE Mies ja kaksi lasta (6- ja 10-vuotiaat)
Todennäköisimpinä pidetyt kehityskulut kuitenkaan harvoin toteutuvat sellaisenaan. Passiivisen varainhoidon kannattajat liioittelevat hänen mielestään markkinoiden tehokkuutta. Hyvä salkunhoitaja analysoi sijoituskohteet pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Kriittiset äänet varoittelevat, että sijoittajat ovat tulleet riippuvaisiksi keskuspankkien tarjoamasta dopingista. Olipa kyseessä osake tai rahasto, teemme mahdollisimman tarkan analyysin, ja jos omistamme sellaista yhtiötä, jossa pitää olla vaikuttamassa, niin sen myös teemme normaalien osakkeenomistajien vaikutuskanavien kautta.” Haasta todennäköisyydet yllättävää, josta kuitenkin on ollut ennusmerkkejä ilmassa. On mahdollista, että EKP lähtee tukemaan taloutta uusin keinoin. ”Vertailua ei voi välttää, mutta horisontin on oltava vähintään kolme vuotta. Viime keväänä pörssikurssit notkahtivat sijoittajien säikähdettyä uutta iskusanaa taperingia. Perusskenaario kuvastaa vallitsevia odotuksia. Tämän vuoden kuuma kysymys kuuluukin, nähdäänkö Yhdysvalloissa aitoa kasvua vai osoittautuvatko kasvuodotukset illuusioksi.” Vuoden 2014 mahdolliseksi villiksi kortiksi Bergring nostaa Euroopan. ”Tietyssä mielessä Fed on vain vahvistanut elvytysviestiään. Toisaalta nykytilanteessa sijoittajat eivät voi toimia pelkkien fundamenttien varassa, koska keskuspankkien rahapolitiikka ohjaa niin voimakkaasti markkinoita”, Bergring sanoo. Ongelmien kärjistyminen tuntuisi kaikkialla maailmassa. Alkaneen vuoden näkymiin Bergring suhtautuu varovaisesti. ”Minulle on tärkeää päästä käsiksi ihmisten motiiveihin. Useimpina vuosina tapahtuu jotakin näennäisesti 21. Pohdimme erilaiset skenaariot tarkkaan ja valitsemme sijoituskohteemme huolellisesti. Samalla Fed tietysti myöntää jenkkitalouden olevan edelleen vaikeuksissa. Pelot äkkijarrutuksesta eivät kuitenkaan toteutuneet, mikä loi pohjan loppuvuoden osakerallille. Jos voitamme kilpailijat yhtenä vuotena, ei se vielä anna juhlimisen aihetta. Se viittaa Fedin määrällisen elvytyksen purkamiseen. Siksi perusskenaarion rinnalle pitää laatia myös vaihtoehtoisia kuvia tulevaisuudesta. ”Pörssikursseihin on leivottu sisään jo sen verran odotuksia, että ne ovat alttiita reagoimaan huonoihin uutisiin. Sehän on ilmoittanut, että jos taloutta pitää tukea lisää, niin sitten tuetaan. Se nostaisi kasvuodotuksia mutta ei inflaatio-odotuksia, mikä olisi ideaalinen tilanne osakkeille. Viime vuoden kaltaista huikeaa osakevuotta ei kannata odotella, sillä perusskenaarion mukaan osakkeista ei ole osinkojen päälle luvassa paljonkaan tuottoja. Mielestäni EKP:n pitäisi toimia, ihan jo sen vuoksi, että euron vahvuus rasittaa talouskehitystä melkoisesti. Ne paljastavat lahjomatta, oletko onnistunut hyvin vai huonosti. Osakepuolella taas rassasivat verrokkeja suuremmat sijoitukset vaisusti tuottaneissa kehittyvissä maissa sekä tähtimarkkina Japanin puuttuminen salkusta. Kiinan kansantalous on raskaasti velkaantunut, ja talouskasvun hidastuessa velkataakka käy yhä raskaammaksi kantaa. Kun haemme varainhoitajia, haemme tyyppejä, jotka voivat voittaa markkinat sovitulla riskitasolla. Hyvät salkunhoitajat ovat usein aika omaperäisiä persoonallisuuksia. Japanissa elvytys johti viime vuonna valuutan heikkenemiseen ja se näkyi positiivisesti yhtiöiden tuloksissa ja pörssikursseissa.” Entäpä suurimmat uhkakuvat. Moni yksityissijoittaja vertaa tuottojaan kavereiden tuottoihin, ja samaa tekevät keskenään myös eläkeyhtiöt. ”Työmme on hyvin pitkälle sitä, että ennakoimme erilaisia riskejä, niin positiivisia kuin negatiivisia. Varoitukset eivät ole aivan tuulesta temmattuja. ”SIJOITTAMISTA EI VOI TEHDÄ PELKÄSTÄÄN RAHASTA, PITÄÄ OLLA SISÄISTÄ PALOA.” Sijoittamisessa menestys pelkistyy numeroiksi. Korkomarkkinoilla tuotot ovat lähinnä yrityslainojen varassa. ”Vähän kärjistäen voisin sanoa, että passiivinen sijoittaminen on vastuutonta sijoittamista. Markkina toki diskonttaa tehokkaasti sen, mitä sijoittajat kulloinkin odottavat, mutta aina tulee vastaan yllätyksiä. Salkunhoitajat haastatellaan pitkän kaavan mukaan, kysymykset ovat tiukkoja ja yksityiskohtaisia. Ne Bergring näkee Kiinan suunnalla, kuten on nähnyt jo muutaman vuoden ajan. Vanha manner on suhdannekierrossa Yhdysvaltoja jäljessä ja Euroopan keskuspankki on ollut varovaisempi kuin täysin palkein elvyttäneet Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankit. Menestys vaatii massasta poikkeamista, erilaista tulokulmaa.” Bergring todellakin uskoo siihen, että huolellisella valinnalla voi löytää systemaattisiin ylituottoihin pystyviä varainhoitajia. Siinä vaiheessa, kun uutisvirran perusteella jotkin niistä alkavat vahvistua, teemme tarvittavat allokaatiomuutokset. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden vajaan viiden prosentin tuotot jäivät huonommiksi kuin verrokeilla keskimäärin. Sijoittaminen on ennen kaikkea kovaa työtä. HENKILÖ neutumista siinä missä suorien sijoituskohteiden valinta. Veritas kärsi korkojen noususta korkosalkkunsa pitkän duraation vuoksi. Numerokeskeisyys on omiaan luomaan kilpailuhenkeä. Vuonna 2012 Veritas oli yli 11 prosentin tuotoillaan eläkeyhtiöiden kärjessä. Mitä paremmin osaamme puntaroida erilaisia kehityskulkuja, sitä nopeammin pystymme reagoimaan muutoksiin.” Eurooppa voi yllättää Osakemarkkinoilla koettu kurssinousu antaa Bergringin mielestä aihetta varovaisuuteen. Tyytyväisiä olemme sitten, jos onnistumme kahtena vuotena peräkkäin olemaan kolmen vuoden rullaavalla tuotolla muita parempia”, Bergring sanoo. Meillä on lähtökohtana olla aktiivinen ja kantaaottava. Pörssikursseja on siivittänyt pikemminkin odotusten vahvistuminen kuin todellinen tuloskasvu. ”Olisiko tänä vuonna Euroopan vuoro
Tulevaisuudessa hyödykkeiden tuottonäkymät ovat selvästi niukemmat.. RAAKA-AINEET Teksti Tommi Melender 22 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Viime vuosikymmentä leimasi raaka-aineiden hintaralli
23
The Economist julkaisi laajan artikkelin, jossa ennustettiin kovia aikoja raaka-ainesijoittajille. Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen talouslehdistössä puhuttiin jo rutiininomaisesti raaka-aineiden supersyklistä. RAAKA-AINEET ljy 1 062 %, kupari 487 %, maissi 240 %. On olemassa ”lattia”, jonka läpi hinnat eivät voi painua. Samalla kasvun painopiste siirtyy teollisista investoinneista yksityiseen kulutukseen. Raaka-aineiden hintabuumi herätti tuotannolliset investoinnit pitkästä unestaan, ja pitkin maailmaa on avattu uusia kaivoksia ja öljykenttiä sekä kasvatettu viljelysalaa. Takavuosina kaukoidän jätin bkt kasvoi kymmenen prosentin vauhtia, mutta tulevaisuudessa ”vain” seitsemän prosenttia vuodessa. Lisäksi kehittyvien maiden kasvuodotukset ovat tasaantuneet. Viime vuonna CRB laski kuusi prosenttia. Vuosikymmeniä jatkuneet ali-investoinnit olivat johtaneet tuotantokapasiteetin niukkuuteen. Tärkeimmät hyödykkeet metalleista maataloustuotteisiin nousivat hurjasti 1990-luvun lopulta vuoden 2008 finanssikriisiin asti. Ei siis ihme, että eri puolilla uumoiltiin supersyklin tulleen tiensä päähän. Useissa raaka-aineissa tuotantokustannukset ovat kasvaneet, mikä heijastuu niiden hintakehitykseen. Indeksi saavutti pohjansa maaliskuussa 2009 eli samaan aikaan kuin osakemarkkinat. Jos katsoo CRB-indeksin kehitystä, niin ei kovinkaan hyvää. Supersyklin taustalla ei ollut mitään sen ihmeellisempää kuin kysynnän ja tarjonnan lait. Kun Kiinan ja muiden kehittyvien maiden raaka-aineintensiivinen talouskasvu pääsi vauhtiin, hyödykkeitä ei ollut tarjolla riittävästi, mikä ajoi niiden hinnat nousuun. CRB kuvastaa raaka-aineiden hintakehitystä kattavasti, sillä se sisältää 19 hyödykettä öljystä, kullasta ja kuparista sokeriin, soijapapuihin ja appelsiinimehuun. Se yllätti monet, mutta ei kaikkia. Sijoitusguru Jim Rogers haisteli tuulia hyvissä ajoin ennen vuosituhannen vaihdetta. Avainasemassa on Kiina, joka kuluttaa 40–50 prosenttia maailman perusmetalleista ja 12 prosenttia öljystä. Perustelut ovat järkeenkäyvät. Sen jälkeen se kipusi parissa vuodessa 202 pisteestä 371 pisteeseen, mutta on huhtikuusta 2011 ollut laskutrendissä. KIINAAN SYNTYY VUOSITTAIN UUTTA TOIMISTO- JA ASUINPINTA-ALAA KAHDEN JA PUOLEN CHICAGON KOKOISEN SUURKAUPUNGIN VERRAN.. Lehden mukaan öljyn kysyntä saavuttaa huippunsa, ei suinkaan öljyn tuotanto. Öljyn ja metallien tuotanto vaatii entistä edistyksellisempää ja kalliimpaa teknologiaa, maataloustuotantoon lyövät leimansa maan kallistuminen ja ympäristönormien kiristyminen. Tasaantuvan Kiinan skenaario selittääkin hyvin pitkälle sen, miksi perusmetallien hinnat laskivat viime vuonna toistakymmentä prosenttia. Kiina huutaa yhä metallia Olisi kuitenkin harhaista julistaa raakaaineille tuomionpäivää. Sijoitusmaailmassa raaka-aineet olivat pitkään huonossa huudossa. Hyödykkeiden kysyntä ei enää ylitä tarjontaa samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Suurista investointitaloista Goldman Sachs ja Citigroup lausuivat samantyyppisiä arvioita kuin The Economist. Konsulttifirma McKinsey myöntää raportissaan, että taloudelliset perustekijät eivät suosi hyödykkeitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Samaan aikaan amerikkalaiset ja eurooppalaiset osakkeet nousivat 20–30 prosenttia. Vuonna 1998 hän lanseerasi raaka-aineiden hintakehitystä mittaavan Rogers International Commodity -indeksin ja siihen linkatut sijoitustuotteet. Fundamentit muuttuneet Mitä kuuluu supersyklille viisi ja puoli vuotta finanssikriisin jälkeen. Niidenkin mielestä supersyklistä puhuminen voidaan unohtaa. Oli vaikea mainostaa houkuttelevia tuottonäkymiä hyödykkeiden reaalihintojen vajotessa alimmille tasoilleen vuosikymmeniin. Skeptikot uumoilivat siinä lopun enteitä: sopulien intoilu öljystä, kullasta ja kuparista kertoo hintahuippujen olevan lähellä. Myöhemmin hän julkaisi kirjan Hot Commodities, josta tuli hyödykkeisiin sijoittavien raamattu. Suuret investointitalot ajoivat alas raaka-ainedeskejään, 24 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 koska asiakkaiden kiinnostus oli minimaalista. Suurta hinnanlaskua ei silti ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin
Energiapuolella vaikuttaa Yhdysvaltain hurja innostus liuskeöljyyn ja -kaasuun. RAAKA-AINEET ”Tarjonnan on entistä vaikeampaa reagoida nopeisiin kysynnän muutoksiin, koska uudet raaka-ainevarannot ovat vaikeammin hyödynnettävissä”, McKinsey arvioi. Pari vuotta sitten Helsingin pörssin tuloskehitystä varjosti kustannusinflaatio, joka syntyi osittain palkoista ja osittain energian ja materiaalien kallistumisesta. Mitä sitten varoa. Etenkin, jos maailmantalouden näkymät jatkavat kohentumistaan. Kullan tuotto-odotuksia nakertaa Fedin rahapoliittisen elvytyksen purkaminen ja inflaatio-odotusten lasku. Edelleenkin voidaan puhua raaka-aineintensiivisestä kasvusta. Mutta onko yksityissijoittajan järkevää laittaa rahojaan raaka-aineisiin. Se pitää niin raakaöljyn ja maakaasun kuin öljytuotteiden hinnannousun maltillisena, mahdollisesti vuosikymmeniksi eteenpäin. ”Supersykli saattaa olla kuollut, ja hyödykkeiden tulevaisuuden tuottonäkymät vastaavat aika pitkälle niiden historiallisia tuottonäkymiä”, Pimcon strategit Nicholas Johnson ja Greg Sharenow kirjoittavat markkinakatsauksessaan. Finanssikriisin jälkeen raaka-aineet romahtivat siinä missä osakkeetkin. KUVITUKSET: TUOMAS IKONEN Hajautusta ja inflaatiosuojaa Miten tavallisen yksityissijoittajan pitäisi raaka-aineisiin suhtautua. Raaka-aineisiin sijoittaminen oli takavuosina ammattilaisten puuhaa, mutta nyt se onnistuu keneltä tahansa. Jos ei tunne vetoa spekulatiiviseen sijoittamiseen, raaka-aineista kannattanee pysyä erossa. Fundamenttien pohjalta nikkelille voikin ennustaa hinnannousua. Kiinan talouskasvun hidastumisen vaikutuksia raaka-ainemarkkinoihin on McKinseyn mielestä liioiteltu. Koska hyödykkeistä ei irtoa osinkoja eikä niistä voi periä vuokraa, ainoat niistä irtoavat tuotot ovat arvonnousua. Tämä johtaa suurempaan volatiliteettiin ja tuo hyödykkeisiin myös tuntuvia hintapiikkejä. Spekulatiivinen sijoittaja toki voi tehdä raaka-aineilla paljon suurempia tuottoja – tai vastaavasti tappioita. Nikkelin tuotantoa on karsittu maailmalla ja Indonesiassa puuhataan vientikieltoa. Talvivaaralle tärkeä nikkeli herättää lupauksia vaikeiden aikojen jälkeen. McKinsey laskee, että vuoteen 2030 mennessä Kiinan ja Intian kaupunkiväestön osuus kasvaa 750 miljoonalla ihmisellä. VUOSI 2013 oli raaka-ainesijoittajalle vaikea. Osakkeiden pitkän ajan vuosituotot liikkuvat kymmenen prosentin tietämillä. Parhaimmassa tapauksessa niistä voi saada hajautushyötyä tai inflaatiosuojaa. Sijoitustalo Pimcon mukaan inflaatiosuoja on painavin peruste sijoittaa hyödykkeisiin. Entä nousutoiveet. Samanlaisia lupauksia on myös sinkissä, lyijyssä ja palladiumissa. Metalleista alumiini ja teräs kärsivät kroonisesta ylitarjonnasta. Ainakin niitä kannattaa pitää silmällä, vaikka omassa salkussa olisi vain osakkeita ja korkopapereita. Vuodesta 2014 tuskin tulee helpompi, arvioi Citigroup. Viime vuosien kokemukset tosin osoittavat, että hajautushyödyt tahtovat jäädä saamatta silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin. Urbanisaatio muuttaa myös elintapoja keskiluokkaisemmiksi, mikä tarkoittaa että Kiinassa rakennetaan vastaisuudessakin ahkerasti, vaikka maassa onkin tyhjiä aavekaupunkeja. Maataloustuotteista varastot pullistelevat etenkin maissista, eikä sokeristakaan ole niukkuutta. Jos McKinseyn ennusteet toteutuvat, Kiinaan syntyy vuosittain uutta toimistoja asuinpinta-alaa kahden ja puolen Chicagon kokoisen suurkaupungin verran. Tulevaisuudessakin Kiina tarvitsee huimat määrät hyödykkeitä, eikä kysynnän hiipumista ole näköpiirissä. Vastedes samat ongelmat uhkaavat kuparia ja rautamalmia, kun Australiassa, Perussa ja Mongoliassa valmistuu suuria kaivosprojekteja. Viimeaikainen raaka-aineiden hinnanlasku puolestaan on tuonut monille yhtiöille helpotusta. Sen analyytikot seuraavat 23 hyödykettä, joista 19:ään he suhtautuvat joko pessimistisesti tai neutraalisti. Onko niitä missään. Yksityissijoit- tajille on tarjolla raaka-ainerahastoja tai kustannustehokkaita etf:iä, joiden avulla voi rakentaa itselleen mieleisen hyödykesalkun. Hyödykkeiden hintaheilahteluilla on vaikutuksia yhtiöiden tuloksiin ja sitä kautta osakekursseihin – joko suoraan tai välillisesti. 25. Vuodesta 1970 hyödykkeistä on saanut keskimäärin 3,6 prosentin vuosituotot. NÄKYMÄ Mihin rahat
Huhtamäen konsteja ovat markkinaaseman tukevoittaminen ja vaihtoehtoja tarjoava raaka-ainetoimittajaverkosto. Puun ja sellun hinta heijastuu metsäyhtiöihin. Hyvä esimerkki öljyriippuvaisesta yhtiöstä on Finnair, mutta välillisesti öljyn hinta vaikuttaa myös esimerkiksi monien muovien hintoihin. Merkittävän osan raaka-ainekustannuksista muodostaa liha. Kullan viime vuosien kallistuminen kertoo, että sillä on edelleen turvasatamastatus maailmantalouden epävarmassa ympäristössä. Merkittävimmät raaka-aineet ovat kartonki, teollisesti kierrätetyt ja kuluttajakierrätettyt kuidut sekä polymeerit. Vuodet 2011 ja 2012 olivat Nokian Renkaille poikkeuksellisen korkeiden raaka-ainehintojen vuosia. Huhtamäki noin puolet menee raaka-aineisiin. Outokumpu Outokummun kaikista kustannuksista on liki kaksi kolmasosaa. Loppuosa koostuu keinokuiduista ja kaapeleista, erilaisista täyteaineista ja kemikaaleista. RAAKA-AINEET Osakesijoittaja ei voi unohtaa raaka-aineita R aaka-aineiden hinnat vaikuttavat suoraan tai välillisesti suureen osaan suomalaisia pörssiyhtiöitä. Syyskuun lopussa 26 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 viimeisen neljänneksen polttoainehankinnoista oli suojattuna 75 prosenttia ja tämän vuoden alkupuoliskon hankinnoista 68 prosenttia. Öljyn hinta heilahtelee herkästi, mutta viime vuosina volatiliteetti on painunut aiemmasta jopa 30 prosentista 20 prosentin liepeille. Finnair POLTTOAINEKUSTANNUKSET LISÄTTYNÄ päästökauppaan liittyvine kuluineen muodostivat Finnairin toiminnallisista kuluista tammi-syyskuussa 28 prosenttia. Sen hinta seuraa pitkälti lihan globaalin markkinahinnan ja globaalin rehuhinnan kehitystä. Syyskuun lopussa yhtiö odotti koko vuoden laskuksi yli 12 prosenttia, mikä toisi noin 50 miljoonan euron vuotuisen kustannushyödyn. Kumin hinta taas näkyy Nokian Renkaiden viimeisellä rivillä. Nikkeli on hyvä esimerkki metallista, jonka hintavaihtelut ovat suuria ja nopeita ja siksi vaikeasti hallittavissa. Yhtiö seuraa aktiivisesti keskeisten raaka-ainekomponenttien hintojen kehitystä maailmanmarkkinoilla, ja pyrkii ennustamaan hintojen vaihteluja, huomioimaan nämä hankintatoimessaan ja kustannusriskejä arvioitaessa. Tästä potista vajaat 60 prosenttia menee nikkeliin ja vajaa viidennes kromiin. Outokumpu suojautuu tärkeän ja volatiilin nikkelin hintamuutoksia vastaan. Muovien osuus tosin on laskenut, aiemmasta yhtiön myytyä kuluttajatuotemarkkinoille suunnatun kovien muovipakkausten liiketoiminnan. Karkeasti raaka-ainepotti jakaantuu kolmeen yhtä suureen osaan: kartonkeihin, muoveihin ja kuituihin. Nikkelin hintamuutokset vaikuttaRAAKA-AINEIDEN OSUUS vat ruostumattoman teräksen kysyntään etenkin jakelijoilla. Nokian Renkaiden raaka-ainepotista luonnonkumi ja synteettinen kumi muodostavat molemmat noin 30 prosenttia. Neste Oilin kohdalla taas öljyn tynnyrihinnan sijaan tärkein seurattava ovat polttoaineiden jalostusmarginaalit. Tuore konkreettinen esimerkki on Talvivaara, jonka ongelmia syvensi nikkelin raju halpeneminen. Tyypillinen ja laajasti seurattu yleisen talouden muutoksille herkkä metalli on kupari. Kymmenen prosentin muutos lentopetrolin maailmanmarkkinahinnassa vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen 31 miljoonaa euroa Finnairin vuotuiseen liiketulokseen. Osakesijoittajan tärkeimpiin seurattaviin raaka-aineisiin kuuluu öljy. Rehuhintojen vaihtelut perustuvat globaaliin kysyntään ja tarjontaan, joihin vaikuttavat sääolosuhteet maailman pääviljelyalueilla. Tärkeimmät rehuraaka-aineet, kuten vilja, soija ja rapsi ovat pörsseissä kaupattavia hyödykkeitä. Merkittävin tulosvaikutus syntyy raaka-aineiden ostohetken ja myyntihetken seosainelisän raaka-ainehintojen välisestä erosta. Ruostumattoman teräksen hinta muodostuu perushinnasta ja raaka-aineiden markkinahintoihin perustuvasta seosainelisästä. Päivittäisiä noteerauksia ja raaka-aineuutisia löytyy kattavasti esimerkiksi Bloombergin nettisivuilta. Suojausten kanssa 10 prosentin muutos euro-dollarisuhteessa vaikuttaa vuotuiseen liiketulokseen 13 miljoonaa euroa. Muovipohjaisissa tuotteissa ja merkittävimpien asiakkaiden kanssa yhtiö pyrkii sopimuksiin, joilla raaka-ainehintojen muutokset siirtyvät pienellä viiveellä myyntihintoihin. Valuuttariskin 12 kuukauden suojausaste oli 76 prosenttia. Tulosvaikutusta on myös valuuttakursseilla, sillä metallit noteerataan dollareissa, mutta Outokumpu laskuttaa tuotteensa euroissa. Lisäksi merkittäviä kustannustekijöitä ovat energia ja logistiikka, jotka ovat suoraan riippuvaisia öljyn hintakehityksestä. Maataloushyödykkeiden hinnat vaikuttavat myös elintarviketeollisuuden ulkopuolelle. HUHTAMÄEN LIIKEVAIHDOSTA HK Scan HKSCAN-KONSERNISSA RAAKA-AINEIDEN osuus kustannuksista on 60?–?75 prosenttia. MARKUS SALIN. Viime vuodesta yhtiö odotti hieman helpompaa, sillä vuosi sitten se ennakoi raaka-aineiden hintoihin neljän prosentin laskua. Finnair joutuu lentopetroliriskin lisäksi suojautumaan myös valuuttariskiltä, sillä polttoainehankinnat ovat dollarimääräisiä. Metallimarkkinoilta löytyy hyviä talouden kuumemittareita, jotka auttavat peilailemaan tulevia suhdanteita ja pörssien kehitystä. Kumin hinta on painunut myös tämän vuoden alussa, kun varastot Kiinassa ovat paisuneet. Nokian Renkaat VUODEN 2012 vuosikertomuksen mukaan raaka-aineet nielaisivat liki puolet yhtiön myytyjä suoritteita vastaavista kuluista eli noin 450 miljoonaa euroa. Ferrokromin kohdalla tilanne on helpompi, sillä konsernilla on oma kromikaivos. Muoviraaka-aineiden hinnat heilahtelevat herkästi, kun taas kartongeissa hintakehitys on vakaampaa. Viime aikoina kulta on ollut halpenemaan päin, mikä vihjaa talouskasvun piristymisestä. Raaka-ainemarkkinoiden seuraaminen onnistuu kohtuullisella tarkkuudella vaikkapa raaka-aine etf:stä kootulla mallisalkulla. Raudan osuus on kymmenisen prosenttia ja molybdeenin seitsemän prosenttia
27
Teksti Eljas Repo, Vietnam Kuvat Ehrin Macksey 28 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014. Elite-rahasto oli viime vuonna suurin ulkomainen nettoostaja Vietnamin osakemarkkinoilla. SALKUNHOITAJA ELITE VAIHTOI THAIMAAN VIETNAMIKSI Petri Deryng on menestynyt salkunhoitaja, joka siirsi sijoituksensa kallistuneesta Thaimaasta halpojen osakkeiden Vietnamiin
29
Sama syy Thanhin mukaan selittää sen, miksi raaka-aineena käytettävän puun hinta on Vietnamissa nyt edullinen. Niin toki tekevät useimmat sijoittajat, mutta Deryngillä on jotakin valtavirrasta poikkeavia periaatteita. Pystymme hyvin kilpailemaan kiinalaisten kanssa, joiden kustannukset ovat nousseet”, Thanh kehaisee. Perustamisvuonna 1999 rahaston nimenomainen liikeidea oli sijoittaa Thaimaahan. Deryng pitää halvoista osakkeista, jotka maksavat osinkoa ja mielellään kasvavat. Arvopaperi oli Deryngin mukana vuoden 2013 lopulla, kun hän kävi Duc Thanh Wood Processingissa. Tunnelma on jännittynyt eikä vietnamilaisjohtaja oikein tiedä, mitä uusi omistaja tahtoo. Hänellä on jokaiselle ostamalleen osakkeelle myyntihintatavoite. Deryng vahti Vietnamia Meno Vietnamiin ei ollut Deryngille hetken mielijohde, vaan seitsemän vuoden pohdiskelun tulos. Vietnamin taloudessa on kuitenkin ollut piirteitä, jotka eivät miellyttäneet Deryngiä. Finanssimarkkinat olivat silloin raunioina Asian kriisin jäljiltä. Esimerkiksi valuutan vahvuus, ulkoinen epätasapaino ja vaikeuksissa oleva pankkisektori. Pörssiyhtiöitä on peräti 750. Mistä olette eniten huolestunut, Petri Deryng kysyy toimitusjohtaja Le Hong Thanhilta. Puuverstas työllistää 1000 henkeä ja kes- kipalkka on reilu 200 dollaria kuukaudessa. Osakeharrastajille Vietnamissa riittää tutkittavaa. Thanh ei ryhdy maalailemaan ruusuista tulevaisuutta, vaan sanoo suoraan, että kilpailu on kovaa eivätkä näkymät ole kirkkaita. Helmikuussa 2013 sunnanmuutos Petri Deryngin Elite-rahasto täyttää helmikuussa 15 vuotta. Doc Thanh Wood Prosessing on yksi Elite-rahaston 60 sijoituskohteesta Vietnamissa. Ulkomaisia on vähemmän siksikin, että maassa on kaupankäyntija osakeomistusrajoituksia ulkomaalaisille. Silloin oli mukava kotiuttaa voittoja nouseviin kursseihin ostolaitojen ollessa vahvoja”, Deryng kuvaa viime kevättä. Indeksi treidasi liki 1600 pisteen tasolla alkuvuodesta 2013. Yritysten p/e-luvut olivat alhaisia ja osinkotuotot korkealla. Entä mikä on puuhuonekaluja ja leluja tekevän kilpailuetu, Deryng kysyy. Vaikka Elite -rahasto tyhjensi Thaimaasijoituksensa melkein kokonaan, on Deryngillä edelleen asunto ja toimisto Bangkokissa. Maa ei ole ollut suursijoittajien suosiossa ja sinne on ankkuroitunut vasta muutama ulkomaalaisrahasto. Elite-rahasto ja sen perustaja Petri Deryng ovat nimiä, joiden tekemisistä juoruillaan AP Areenan kaltaisilla netin keskustelupalstoilla. Elite oli pitkään puhdas Thaimaa-rahasto, mutta vähitellen Deryng ryhtyi etsimään halpoja ostokohteita muualtakin Aasiasta. ”Ei suuria huolia, mutta viime vuonna puun hinta nousi. Poliittisten mielenosoitusten takia koko maan tilanne on hyvin sekava. Keväällä 2013 Deryng ei voinut edes aavistaa, että Thaimaa syöksyy poliittiseen kriisiin joka lamauttaa taloutta. SALKUNHOITAJA A asian osakemarkkinoiden erikoismies Petri Deryng tekee ahkerasti yritysvierailuja. Deryng oli ensimmäistä kertaa tapaamassa toimitusjohtajaa yhtiöstä, josta hän omistaa 10 prosenttia. Thaimaan pörssin SET-indeksin pitkäaikainen tavoitetaso oli asetettu 1400 pisteeseen. Tänä vuonna hinnat ovat onneksi laskeneet”, Thanh sanoo vietnamiksi ja tulkki kääntää. ”Vietnamissa voi tuottaa halvalla. Vietnamissa on paljon piensijoittajia, mutta vähemmän instituutionaalisia sijoittajia. ”Thaimaan pörssi-indeksi ylitti joulukuussa 2012 pitkäaikaisen tavoitetasomme 1400 pistettä. Elite sijoitti Vietnamin osakemarkkinalle viime vuonna liki 90 miljoonaa euroa. Maailman talouden taantuma on Thanhin mukaan syy, miksi tämän vuoden kasvu jää vaatimattomaksi. ”Pitkällä aikavälillä yritämme pitää tuotteiden hinnat alhaalla ja laadun korkealla”, Thanh sanoo. Kun Dong-valuutta heikkeni ja 30 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014. Tammikuussa 2014 SETindeksi on 1250 pisteen tasolla. Summa on suuri, se on liki saman verran kuin ulkomaalaisten sijoittajien netto-ostot Vietnamista. Vietnamissa on paljon houkuttelevia elementtejä, paljon pörssiyhtiöitä, edullinen työvoima ja nälkäisiä yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu kovin monenlaisia yrityksiä
31. ”Pankkien taseet ovat edelleen heikkoja, mutta kiinteistösektori ei ole enää kuuma, pikemminkin kylmä”, Deryng huomauttaa. Deryng myöntää, että Vietnamin osakemarkkinassa on haasteita kuten ulkomaalaislimiitit, epälikvidit pikkuosakkeet sekä erilaisia kehittymättömien markkinoiden luonteenpiirteitä. Jotkut yritykset menestyvät ja jotkut eivät. Elitellä on yhteensä 60 eri yhtiön osakkeita, joita rahastoyhtiö kutsuu nimellä PYN Elite Vietnam Kori. Elite omistaa myös joitain asuntosektorin yhtiöitä. Kohdeyhtiöt ovat erilaisia, mutta lähinnä perinteisiä teolli- suusfirmoja. 15 vuoden jaksolla Elite on sijalla 5. ja viiden vuoden jaksolla neljännellä sijalla. Loput Hongkongissa ja Thaimaassa. • Morninstar rahastolistauksissa Elite pääsee korkealle sijalle, vaikka mukana on 15 000 rahastoa. Se on hyvä saavutus, kun vielä tietää rahaston perivän keskimääräistä korkeampia palkkioita. Deryng ei ole aivan vakuuttunut siitä, miten puusepänverstas pärjää tulevaisuuden kilpailussa. P/e-luvuilla korin osakkeet ovat 5–6 tasoa ja osingot parhaimmillaan 10 prosentin tuntumassa. asuntojenkin hinnat tulivat alas, Deryng näki mahdollisuutensa koittaneen. ”Päätimme toimeenpanna oman, itse räätälöidyn osto-ohjelman. REPORTAASI Elite juhlii 15-vuotispäiväänsä • PYN Rahastoyhtiön Elite-rahasto aloitti 1.2.1999 thaimaalaisiin osakkeisiin sijoittavana rahastona. • Syksyllä 2013 PYNin toinen rahasto Populus sulautettiin Eliteen, joka on nyt PYNin ainoa rahasto. ”Yleisideana on ollut kerätä arvoyhtiöitä, jotka pystyvät kasvattamaan osinkojaan ja joista paikalliset sijoittajat kiinnostuvat uudestaan talouden tervehtyessä.” Entä Duc Thanh Wood Processing. Deryng on kuitenkin vakuuttunut, että viiden vuoden päästä hänen Vietnamin korinsa on paljon nykyistä arvokkaampi. KEVÄÄLLÄ 2013 DERYNG EI VOINUT EDES AAVISTAA, ETTÄ THAIMAA SYÖKSYY POLIITTISEEN KRIISIIN. • Varoja yhteensä 230 miljoonaa euroa, joista 40 prosenttia Vietnamissa ja 43 prosenttia Kiinassa. Aloitimme helmikuussa 2013 vietnamilaisten arvo-osakkeiden keruun pienillä kauppamäärillä”
REPORTAASI 32 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014
Kaikki ei ole tietysti luu. Yhteisyritys Uponor Infra Pörssikurssien murehtimisen sijaan Oras Invest on osallistunut keskittyy yhdyskuntatekniikkaan. Viimeisin iso liike oli yhteisyrityksen vestin sitoutuminen ostettuihin yhtiöihin. Ja niin pörssin naapurissa kuin istumomistajuus ja millainen on hyvä hallitus. kehittyy yhtä tasaisesti kuin arvo”, Paasikivi sanoo. Oras Investin omistamissa yrityksissä voa tärkeämpi mittari on yhtiön sisäinen arvo. 2010 Jaakko Rauramo Jari Paasikivi on Oras Investin toimitusjohTeollisina omistajina Paasikiville markkina-arSanoma taja. Hän on myös Teknololaskutoimitus lohdutti erityisesti silloin, kun (myös Nordic Chair of the Year) giateollisuus ry:n nokkamies. Jari Paasikivi väistyy siihen, että yhtiöiden arvo nousee ja osinkoUponorin hallituksesta tänä keväänä, tilalle virta on tasaista. pian Kemiran osakkeiden ostamisen (2007) Paasikivi on myös Vuoden puheenjohtaja jälkeen suvun omistusten markkina-arvo alkoi 2007 Marcus H. PaasiKatse tiukasti sisäisessä arvossa kivet eivät treidaa. VUODEN PUHEENJOHTAJA PAASIKIVET EIVÄT HERMOILE PÖRSSIKURSSEJA ”Hallituksen on aktiivisesti haastettava johtoa ja sitten tuettava, kun päätökset on tehty”, linjaa Jari Paasikivi. Markkinoiden piristymistä odoteltaessa Uponor on pidempiaikainen juttu”, mutta pitkäaikainen on myös Oras Inluonut nahkaansa urakalla. 2011 Petteri Walldén mekin, Oras Invest on teollinen omistaja, ei Nokian Renkaat sijoitusyhtiö, Jari Paasikivi painottaa. Voimme olla hyvin tyytyväisiä mea päätös hallitusuralle. Oraksessa, Uponorissa ja Tikkurilassa hän Sisäisen arvon he katsovat olevan kahdeksan 2009 on hallituksen puheenjohtaja ja Kemirassa kertaa käyttökate miinus nettovelat. 2012 Antti Herlin miljoonaa euroa, joten he ovat noin miljardin Sen hän voi kertoa, miten tyytyväisiä PaaKone euron teollisen omaisuuden vartijoita ja hoisikivet ovat pörssisijoituksiinsa, mitä on hyvä tajia. Se on kopörssikursseista. HKScan Awardsin myöntämä arvonimi virallisesti kuu”Jyrkkä oli pudotus. perustaminen KWH-yhtymän kanssa. Teksti Marko Erola Kuvat Karoliina Paavilainen O ras Investin toimisto on Pörssitalossa, Pohjois-Amerikan tehtaan laajentaminen, yhdeksän askelta Pörssiklubin ovelta. – sitä Paasikivi ei voi tammikuun alkupäivinä Oraksen arvoksi Paasikivet laskevat parisataa kommentoida, koska vuosiraportti on tekeillä. tammikuuta todellisen tilan tuntevan ei pidä hermostua Simo Palokangas, Petteri Walldén, Raija-Leena Hankonen) Pörssitalossa pidetyssä tilaisuudessa. LVI-tekniikkaa tekevä Uponor on muutaman vuoden ajan kaPaasikiven mukaan hän ja hänen vanhemmat veljensä Pekka ja vunnut ylös kuopasta, johon finanssikriisiä seurannut taantuma Jukka Paasikivi näkivät finanssikriisin alettua, että ”tästä tulee yhtiön suisti. huonosti kannattaneiden kotimaisten tehGabrielsen Chair of Täältä Paasikiven perhe hallinnoi 745 taiden sulkeminen ja Uponor Infra innostivat the Year Finland miljoonan euron arvoisia pörssiomissijoittajia niin, että Uponorin osake kallistui 2013 tuksia Kemirassa, Tikkurilassa ja Upoviime vuoden aikana kymmenestä eurosta Jari Paasikivi norissa sekä tietenkin Paasikivien kantayh14,50 euroon. Miten hyvä vuodesta lopulta tuli Uponor tiötä, vesikalusteita tekevää Orasta. Vain toivemaailmassa kurssi nousee Pekka Paasikiven tytär Annika Paasikivi. Paasikivi palkittiin ansioistaan etenkin mennyt niin kuin oli ajateltu, mutta yrityksen (Palkintoraati 2013: Maria Vahtola (pj.), Uponorin hallituksen vetäjänä 16. Tämä Risto Siilasmaa F-Secure varapuheenjohtaja. Borgström, 2013 tai Chair of the Year, kuten Gabrielsen sulaa ja oli pahimmillaan enää 300 miljoonaa. aktiivisesti Kemiran, Tikkurilan ja Uponorin muokkaamiseen yh33
Kriisiyrityksessä hallituksen rooli on ihan erilainen kuin menestyvässä yrityksessä, jolla on suoraviivaisesti toteutettava strategia.” äärimmäisen tärkeä tehtävä on strategian seuraaminen ja päivittäminen. ”Me näemme mielellämme, että yritysjohto ostaa osakkeita. Pitkäjänteisyys ja aktiivisuus ovat hänestä hyvän omistajan tunnusmerkit. Pörssiyhtiössä suurinkaan omistaja ei voi toteuttaa visioitaan suoraviivaisesti, koska hallituksen on lain mukaan ajettava kaikkien omistajien etua. ”Ostoa tekevälle porukalle tulee helposti ostamisen pakko. Perheyrityksenä arvostamme vahvaa tasetta ja vältämme vivutusta. Kemirassa, Tikkurilassa ja Uponorissa Paasikivien omistus on viidenneksen luokkaa. Perheyrityksessä nämä palikat ovat ikään kuin automaattisesti kohdallaan, mutta eivät perheet ole ainoita hyviä omistajia. ”Jos on monia omistajia, avainomistajilla on oltava samanlainen näkemys yrityksen kehittämisestä. Hallituksen on aktiivisesti haastettava johtoa ja sitten tuettava, kun päätökset on tehty.” Omistajien tärkein tehtävä on valita hyvä hallitus. Paasikiven mukaan on tiedostettava, miksi yrityksellä menee hyvin. ”Hyvät yritykset tekevät nyt kolmanneksen pienentyneellä liikevaihdolla saman tuloksen kuin tekivät ennen kriisiä. Sillä hän haluaa sanoa, että hallituksen jäsenten näkemysten yrityksen kehittämisestä on oltava linjassa tai osoitettava samaan suuntaan, vaikka ”putken sisällä” voi olla erilaisia mielipiteitä. Kyllä muidenkin hallituksen jäsenten on ymmärrettävä yrityksen kokonaisuus ja pystyttävä keskustelemaan, mutta hallitus ei saa ryhtyä tekemään operatiivisia töitä.” Hyvän hallituksen tärkein tehtävä on valita hyvä johto. Paasikivet pitävät siitä, että hallituksessa on erilaisia ihmisiä: toimialaosaajia, toisten isojen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia, rahoituksen tai teknologian asiantuntijoita, ulkomaalaisia jäseniä… ”Hallituksen jäsenten on oltava osaavia, kokonaisuuden näkeviä ihmisiä ja itsenäisiä – sekä meistä että taloudellisesti. Huono hallitus palauttaa jatkuvasti johdon ehdotukset uuteen analyysiin ja käsittelyyn. Suomessa on aito pula hyvistä hallitusihmisistä”, Paasikivi sanoo. Ei ole vain säästetty vaan tehty perustavia muutoksia. Mekin olemme trimmanneet yrityksiämme ja panneet taseita kuntoon. Palkitsemisjärjestelyjen suhteen Paasikivi on kriittinen. VUODEN PUHEENJOHTAJA tiöiksi, jotka pärjäävät olosuhteissa kuin olosuhteissa. Toinen on tilanne, jossa yritys on pitkään suunnitellut strategista yritysostoa. Corporate governancea ei saa liikaa pelätä. Siihen päälle tulee sitten palkkiojärjestelmä yrityksen todellisen arvon kehittymisen mukaan.”. Hänestä palkkiojärjestelmät on pörssikurssin sijasta sidottava yrityksen liiketoiminnalleen asettamiin tavoitteisiin. Paasikiven mielestä keskustelussa on paljon populismia, etenkin eläkeyhtiöistä puhuttaessa. Hyvästä hallituksesta puhuttaessa Paasikivi käyttää mielellään englannin sanaa alignment. Nämä kaksi laatusanaa toistuvat Paasikiven puheissa. ”Eläkeyhtiöt ovat pitkäjänteisiä sijoittajia, eivätkä ne meidän firmoissa osallistu hallitustyöhön vaan vaikuttavat nimitystoimikunnissa. Tehdään heistä lyhyeksi aikaa sisäpiiriläisiä, jos tarve on. Vauhtisokeudesta on olemassa sanonta, jonka mukaan hyvää yritystä ei pelasta mikään. Toinen hallitusten kompastuskivi on johdon seuraajien suunnittelun laiminlyönti. ”Ei ole luonnollinen asiaintila, että informaatio kulkee vain puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välillä. Hänestä myös hyvinä aikoina pitäisi uskaltaa karsia heikosti kannattavia liiketoimintoja. Johtuuko se markkinoista, omasta osaamisesta vai molemmista. Kun on uhrattu paljon aikaa ja rahaa, houkutus viedä homma maaliin on suuri oli tilanne mikä hyvänsä. Hallituksen on haastettava ja jarruteltava”, Paasikivi sanoo. Tietysti kokoonpanoon vaikuttaa myös yrityksen tila. ”Isoja asioita valmisteltaessa on hyvä pitää yhteyttä muihin isoihin omistajiin niin pitkälle kuin hyvän hallinnon periaatteet sallivat. Kolmas on riittämätön tiedonjako. Hallitusten helmasynniksi Paasikivi lukee kyvyttömyyden tehdä päätöksiä. ”Se ettei yritys tiedosta, miksi sillä menee hyvin, on todennäköisesti yhtä vaarallista kuin se ettei tiedosta, miksi menee huonosti”, Paasikivi varoittaa. Toinen 34 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Johdon ostettava osakkeita Yksi Oras Investin periaatteista on, että yhtiö menee vain suurimmaksi omistajaksi mutta ei niin suureksi, että osakevaihto näivettyy. Vaaran paikka on myös pitkään jatkunut menestys. Jos hallitus on riitainen tai leiriytynyt, toimitusjohtajan on hyvin vaikea toimia. Jäsenten on aidosti haastettava puheenjohtajaa ja toimivaa johtoa. Hän ei pidä optioista, jotka ovat mahdollisuus tuottoon ilman riskiä. Meidän kokemuksen mukaan he ovat hyvin asiantuntevia sen suhteen, että hallituksiin saadaan sopivia ihmisiä. Jos vivuttaa, on oltava näkemys siitä, miten tase korjataan.” Ei jees-miehille Pitkäjänteinen ja aktiivinen. Strategian seurannassa Paasikivi nostaa esille kaksi vaaran paikkaa. ”SE ETTEI YRITYS TIEDOSTA, MIKSI SILLÄ MENEE HYVIN, ON TODENNÄKÖISESTI YHTÄ VAARALLISTA KUIN SE ETTEI TIEDOSTA, MIKSI MENEE HUONOSTI.” Hyvää yritystä ei pelasta mikään. Meillä ei ole ollut turhauttavia tilanteita, mutta ajoittain tulee miettineeksi, meneekö corporate governance paikoin liian pitkälle.” Viime kuukausina on puhuttu paljon johdon palkitsemisesta ja hallitusten pienistä piireistä, joista jälkimmäisellä viitataan etenkin työeläkeyhtiöiden valtaan
• Teknologiateollisuuden puheenjohtaja • Kauppatieteiden maisteri Svenska Handelshögskolanista 35. Jari Paasikivi, 59 • Oras-Investin toimitusjohtaja • Uponorin ja Tikkurilan hallitusten pj, Kemiran varapj
36 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014
Järjestelyä voi pitää symbolisena päätepisteenä viime vuosikymmenen menestysstrategialle. Se, joka osti Rautaruukkia alle neljällä eurolla vuonna 2003 ja myi yli 48 eurolla vuonna 2007 voi yhä hykerrellä tyytyväisenä. Se vaikuttaa väistämättä meihin. Sen jälkeen kuva muuttui: asiakkaat eivät hakeneet enää systeemitoimittajaa, vaan sellaista joka erikoistuu tiettyihin kustannuskilpailukykyisiin komponentteihin. Erikoisteräksissä tulevaisuus Toissa vuonna Rautaruukki hyvästeli konepajabisneksen. Liikevoittoprosentti kipuaa kuutosen alapuolelta kuudentoista yläpuolelle. KUUKAUDEN OSAKE RAUTARUUKKI KORJAA JÄLKIÄÄN Korkean jalostusarvon tavoittelu tyssäsi finanssikriisiin ja taantumaan. Nyt Rautaruukin kannattavuuslupaus lepää erikoisteräksessä. Osakkeella tuskin on pitkään aikaan paluuta nousukauden huippuihinsa. Ruukki Engineeringistä muodostettiin Capmanin omistaman Komasin kanssa Fortaco, Euroopan kolmanneksi suurin konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Kaukoidän jättiläisen investointivetoinen buumi siivitti Rautaruukin asiakasteollisuuksia vuosina 2003–2008. A Teksti Tommi Melender ikahyppy kymmenen vuotta taaksepäin. Teräsyksikkö Ruukki Metals muodostaa yhtiön ylimmästä rivistä 70 prosenttia. ”Euroopan valmistava teollisuus on ollut viime vuodet ahdingossa ja terästeollisuudenkin käyttöasteet ovat pudonneet 80 prosentin tasolle. Valittu strategia näyttääkin pian kyntensä. Sitten iski finanssikriisi ja syöksi maailmantalouden taantumaan. Tätä kirjoitettaessa kurssi liikkui vajaassa seitsemässä eurossa. Sakari Tamminen uhkuu päättäväisyyttä Rautaruukin uutena toimitusjohtajana. Moni sijoittaja pähkäilee, mitä osakkeen kanssa pitäisi tehdä. ”Kun lähdimme konepajabisnekseen, kapasiteetista oli joka puolella pulaa Kiina-vetoisen kasvun vuoksi. Samaan aikaan konepajateollisuudessa arvoketjut ovat menneet uusiksi ja toimintoja on järjestetty uudelleen”, Tamminen sanoo. Sakari Tamminen lausuu avainsanan: Kiina. Vuoden 2008 jälkeen yhtiöllä on ollut vain huonoja ja vielä huonompia vuosia. Se jäi visioksi. 37. Kymmenen vuotta sitten Tamminen visioi, että 2010-luvulla ratkaisuliiketoiminnat tuovat valtaosan liikevaihdosta. Tavoitteena on tehdä bulkkisesta teräksentuottajasta korkeamman jalostusarvon tuotteisiin nojautuva metalliratkaisujen toimittaja. Jos on osakkeella ollut viime vuodet hankalaa, samaa voi sanoa Rautaruukin liiketoiminnoistakin. Mihin loistava tulevaisuus hävisi. Samalla konepajojen valmistusta siirtyi paljon Euroopan ulkopuolelle, eikä meidän kannattanut mennä perässä”, Tamminen sanoo. Perinteisesti Rautaruukin kurssi on ennakoinut terästeollisuuden syklejä heilumalla kärjekkäästi ylös ja alas. Rautaruukilla on yhtiöstä 19 prosentin siivu. Nyt kurssi vain jatkaa nousuaan ja voittojaan liian aikaisin kotiuttaneet sadattelevat. Talouden huippusuhdanne ja teräksen hintojen nousu siivittävät sekä uusia liiketoimintoja että vanhaa perusbisnestä. Sijoittajia ja analyytikoita tavatessaan Tamminen saa enimmäkseen vastailla teräsliiketoimintoja koskeviin kysymyksiin
Erikoisterästen avulla rakenteisiin saadaan lujuutta, keveyttä ja kulutuskestävyyttä. Ei siis ihme, että Ruukki Metals jatkaa säästämistä ja tehostamista. ”Joku voi kysyä, miksi emme lähteneet erikoisteräksissä vahvemmin liikkeelle jo aikaisemmin. Erikoisteräksistä on saatavissa kasvua ja kannattavuutta, toisin kuin standardi- eli perusteräksistä. Suuriin strategisiin suunnanmuutoksiin ei yhtiössä ole tarvetta, sillä Ruukki Metalsin konversio standardituotteista kohti erikoisteräksiä pitää Tammisen ja hänen kollegansa kiireisinä. Sijoittajapiireissä keskustelu Tammisen jälkeisestä ajasta on vellonut jo jonkin aikaa. Yhtä kaikki Tammisen seuraajakysymys tulee väistämättä ajankohtaiseksi muutaman vuoden sisällä. Tamminen luopui vuodenvaihteessa eläkeyhtiö Varman hallituksen puheenjohtajuudesta, mutta on edelleen Sanoman hallituksen varapuheenjohtaja. Sitä, milloin standarditeräksissä nähdään positiivinen käänne, ei Tamminen lähde arvioimaan. Tervehdyttäminen on perustunut tähän mennssä kokonaan sisäiseen tehostamiseen. Erikoisteräksistä saamme selvästi parempaa kannattavuutta kuin stan- TOIMITUSJOHTAJA Tammisen jälkeen Matomäki. Lähitulevaisuudessa ei ole luvassa merkittävää parannusta, mutta ei enää huononnustakaan. Se ei ollut mahdollista, koska meillä ei ollut riittäviä valmiuksia. Omat kommervenkkinsä on aiheuttanut se, että vaikka teräsmarkkina Euroopassa on hiipunut pahasti, eivät tärkeimpien raaka-aineiden, rautamalmin ja kivihiilen, hinnat ole samassa suhteessa laskeneet. SAKARI TAMMINEN on nykyisistä pörssiyhtiöiden toimitus- johtajista virkaiältään vanhimpia. Pelureita maailmalla on vain kahden käden sormille, kun standardituotteissa määrät liikkuvat sadoissa. Juuri tällaista erikoistumista suomalaisessa teollisuudessa on mahdollista tehdä, kun kustannustasomme on mitä on”, Tamminen sanoo. Tietyt valinnat toimivat aikansa, mutta sitten kun valintojen perusteet muuttuvat, täytyy myös valinnat miettiä uusiksi.” Peruspyrkimys Rautaruukilla on kuitenkin sama kuin kymmenen vuotta sitten: lisää jalostusarvoa. Kulissien takana huhutaankin toisen polven teollisuusjohtajasta Tommi Matomäestä, 46, vahvana ehdokkaana. Voisi odottaa, että se tulee jonkin verran alas. Siitäkin huolimatta, että yhtiö myi vuosina 2004–2006 tonneissa mitattuna neljäsosan perinteisistä bisneksistään. ”Markkinat kasvavat vuodessa 5–6 prosenttia muun terästeollisuuden kasvusta riippumatta. Erikoisteräksissä eivät ratkaise pelkästään kustannukset vaan myös laatu ja luotettavuus. Kivihiilen hinta on laskenut ja tasaantunut.” Rakennusbisnekset piristymässä Kymmenen vuotta sitten hahmotellusta uudesta Rautaruukista ovat jäljellä rakentamisen liiketoiminnot. Pitkästä aikaa ennustajien odotukset ovat niin päin että standardituotteiden hinnat nousevat, kun monena vuonna oletuksena on ollut hintojen lasku. Hän kuitenkin päätti jatkaa eikä yhtiön hallituksella ollut mitään sitä vastaan. 38 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 dardituotteista, ja kasvattamalla niiden osuutta voimme samalla leikata pois huonosti kannattavaa häntää standardituotteista.” Erikoisteräkset muodostavat aivan omanlaisensa markkinat. Vähemmän kriittiset ovat huomauttaneet vaikeuksien johtuvan surkeasta markkinatilanteesta, ei yhtiön omista töppäyksistä. Ylikapasiteetti koskee kaikkia laatuja eli jakaantuu monenlaisiin tuotteisiin”, Tamminen sanoo. Standarditerästen markkinat Euroopassa ovat olleet alamaissa finanssikriisistä lähtien eikä suurta helpotusta ole näköpiirissä. Hän puhuu sopeutumisesta ”uuteen normaaliin”, mikä tarkoittaa, että Ruukki Metals on pidettävä kannattavana 80 prosentin käyttöasteilla. Perusteräksen pudotus ohi Vaikka erikoisteräkset herättävät toiveikkaita tulevaisuudenodotuksia, Ruukki Metalsin liikevaihdosta edelleen kaksi kolmasosaa tulee standarditeräksistä. Ulkoisen avun eli markkinoiden piristymisen ja käyttöasteiden nousun varaan ei ole voinut laskea mitään. Osakkeenomistajan kannalta otollisin ratkaisu voisi olla uuden toimitusjohtajan nimittäminen talon sisältä. Se, kuinka hyvin he siinä onnistuvat, ratkaisee yhtiön lähivuosien menestyksen. ”Näin mennään toistaiseksi, virtaa ja motivaatiota kyllä riittää”, Tamminen sanoo. Rautaruukin tuotteita käytetään esimerkiksi nostureiden puomeissa, kuorma-autojen lavoissa ja siltojen rakenteissa. Vie aikaa rakentaa tuotteet, teknologia, asiakkuudet ja laatu. Hän tuli Rautaruukkiin vuonna 2008 ja vastaa nykyisin rakentamisen projektiliiketoiminnasta. Yhtiön tavoitteena on nostaa niiden liikevaihto vuoteen 2015 mennessä 850 miljoonaan euroon nykyisestä noin 600 miljoonasta. Tamminen täytti joulukuussa 60 vuotta ja olisi voinut halutessaan siirtyä eläkepäivien viettoon. KUUKAUDEN OSAKE ”Strateginen pohdinta on yrityksen johtamisessa jokapäiväistä. ”Rautamalmin hinta on liikkunut 130–135 dollarin välillä, kun se kymmenen vuotta sitten maksoi 45 dollaria. Rautamalmi kallistui Kiinan buumissa ja hinta jäi sinne korkeuksiin. Koko yhtiöllä on takanaan sadan miljoonan euron saneeraukset, mutta Ruukki Metals joutuu vielä 30 miljoonan lisäkuurille. Nyt pohjatyö on valmis ja kahden viime vuoden aikana olemme päässeet kunnolla vauhtiin. Lisäksi Rautaruukki myy erikoisterästä ympäri maailmaa, muun muassa Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Australiaan, mikä vähentää yhtiön akilleenkantapääksi osoittautunutta Eurooppa-riippuvaisuutta. Hän siirtyi Rautaruukkiin vuonna 2003 Metsosta. Euroopassa on 20–25 miljoonaa tonnia ylimääräistä kapasiteettia, mikä on 150 miljoonasta tonnista varsin merkittävä osuus. ”Markkina on kyllä vakautunut. Kriittiset äänet ovat vaatineet toimitusjohtajan vaihtamista viime vuosien heikon tuloskehityksen vuoksi. Ne jakautuvat kahtia:. Ruukki Metals nyhtää jalostusarvoa erikoisteräksistä
KUUKAUDEN OSAKE MARKKINA-ARVO 996 MEUR SUOSITUKSET Analyytikot kappaletta 8 6 4 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy KURSSIKEHITYS Rautaruukki Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 20 16 12 ANTTI MANNERMAA 8 1/2014 1/2009 4 LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e EMME LÄHTENEET ERIKOISTERÄKSISSÄ VAHVEMMIN LIIKKEELLE JO AIKAISEMMIN.” TULOS JA OSINKO 2012 2013e 2014e Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa -0,62 0,04 0,35 0,20 0,20 0,20 ARVOSTUSVERROKIT p/e 2014e p/b ev/ebitda 2014e 2014e Rautaruukki 19,5 0,9 7,4 SSAB 80,5 0,5 10,2 Salzgitter 79,2 0,5 3,7 Voestalpine 11,1 1,2 6,0 Posco 10,8 0,6 7,2 LÄHDE: FACTSET ”JOKU VOI KYSYÄ, MIKSI Liikevaihto, meur 2 796 2 450 2 585 Liikevoitto, meur -67 46 98 Voitto ennen veroja, meur -137 8 64 Nettovelat, meur 765 732 691 Oman pääoman tuotto, % -8,1 0,5 4,7 39
Osa Ruukin rakennusratkaisuista ovat kattopellit, jotka tulivat yhtiöön Ranniloilta yrityskaupalla jo 1990-luvulla. Mikä kirittää Rautaruukkia. Energiatehokkuus yleisemminkin nostaa rakentamisessa päätään. Pohjoismaista Ruotsi ja varsinkin Norja ovat sitä vastoin olleet aktiivisia markkinoita, idässä erottuvat Venäjä ja Puola”, Tamminen kuvailee. Yksinkertainen selitys on eurooppalaisten teräsmarkkinoiden näkymien kohentuminen. Sitten kun se alkaa näkyä tunnusluvuissa, oston paikka on jo mennyt. Kun Rautaruukki saa käyttöasteet nousuun, yhtiössä riittää tulosvipua. Mitään dramaattista nousua ei kuitenkaan ole edessä. Suomi on liike- ja toimitilarakentamisessa hiljainen, mikä on loogista, kun tuotantokaan ei kasva. Finanssikriisin jälkeinen alakulo on lyönyt viime vuosina ikävän leimansa myös yhtiön rakennusbisneksiin. ”Käsityksemme aikojen paranemisesta perustuu yleisiin ennusteisiin. KUUKAUDEN OSAKE KULUTTAJILLE KANS. Ruukki Building Systems kärvistelee yhä vaikeuksissa, ja tärkeimmäksi tavoitteeksi nousee kannattavuuden palauttaminen. OSAKE Oston paikka meni KOLMESSA KUUKAUDESSA yli 20 prosentin kurssinousu. Omien historiallisten arvostuskertoimiensa valossa Rautaruukki näyttää aika lailla täyteen hinnoitellulta. 40 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Ruukki Building Products valmistaa kattoja ja erilaisia rakennekomponentteja, Ruukki Building Systems on erikoistunut kokonaisten rakennusten perustus-, runko- ja kuorirakenteiden suunnitteluun ja asennukseen. Viime vuosikymmenen menestysvuosien jälkeen Rautaruukin osake noudattelee taas perinteistä kaavaansa, jossa se reagoi terästeollisuuden sykleihin. Sitä kautta meille avautuu vielä paljon kasvumahdollisuuksia”, Tamminen uskoo.. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa riittää markkinaa otettavaksi katto- ja seinäkomponenteissa. Sijoitusasiantuntijoiden keskitavoitehinta jää alle kuuteen euroon, selvästi alle sen mitä osakkeesta maksetaan pörssissä. Tätä saadaan vielä odottaa. Jos standarditeräksissä ei ole näköpiirissä selvää positiivista käännettä, niin rakentamisessa Rautaruukki uskoo hivenen parempien aikojen koittavan tänä vuonna. Ruukki Building Products on saanut kannattavuutensa kohtalaisen hyväksi, ja kasvumahdollisuuksiakin riittää, koska Rautaruukki ei ole kaikilla markkinoillaan vielä tuotepuolella vahvasti läsnä. Kuudestatoista yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta vain kaksi suosittaa osakkeen ostamista ja yksi ylipainottamista. Tosin kohentuminen tarkoittaa lähinnä pohjakosketuksen saavuttamista ja orastavaa virkoamista. Seitsemän euron tuntumassa Rautaruukin osake hinnoittelee aika pitkälle sen parannuksen, joka eurooppalaisilla teräsmarkkinoilla on odotettavissa. Paras hetki ostaa on silloin kun positiivinen käänne on vasta tuloillaan. ”Uskon, että projektipuolikin kääntyy, kun saamme aikaiseksi hyvän konseptin, jolla pystymme toimittamaan kokonaisia energiatehokkaita rakennuksia
GROUP Peab Invest Oy seinäjoen kaupunkiseutu
Kovimmat luvut lyö pöytään Vacon, jonka tuoton odotetaan harppaavan 26 prosentista 30 prosenttiin. Useimmiten opon tuoton hyvä kehitys käy käsi kädessä osakkeen kurssikehityksen kanssa. OSAKKEET Opon tuotto ratkaisee Oman pääoman tuoton kehitys heijastuu voimakkaasti osakekurssin kehitykseen. Viime vuonna sen tulosluvut eivät yltäneet syklin parhaimpiin, mutta analyytikot odottavat tänä vuonna parempaa. Tuottoennusteiden perusteella Ponsse saattaa olla hyvä osakevalinta vuodelle 2014. Tammikuun puolivälissä Ponssen osake liikkui keskitavoitehintansa tuntumassa.. Tresorin mielestä nämä yhtiöt 42 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Teksti Tommi Melender ovatkin mielenkiintoisia sijoituskohteita vuodelle 2014. Metsäkonevalmistaja Ponsse tunnetaan suorituskykyisenä mutta äärimmäisen suhdanneherkkänä yhtiönä. Analyytikkoarvioihin nähden seitsikosta aliarvostetuimmat olivat tammikuun puolivälissä PKC Group ja Caverion. Konsensusennusteessa Ponssen opon tuotto nousee 25 prosenttiin viime vuoden 15 prosentista. Jos näin käy, voidaan odottaa nousua myös osakekurssille. Jos ne ovat kohdallaan, yhtiöllä riittää hinnoitteluvoimaa ja tuloksentekokykyä. Niiltä odotetaan paranevaa opon tuottoprosenttia. Mutta jotkut luvut kannattaa syynätä erityisen tarkkaan, esimerkiksi oman pääoman tuottoprosentit. Rautaruukissa oli eniten yliarvostusta, sillä sen osake liihotteli 19 prosenttia keskitavoitehintansa yläpuolella. Ne yhtiöt, joiden tuottoennusteet ovat nousussa, erottuvat yleensä myös kurssikehityksellään. Esiin nousee seitsemän yhtiötä: Outokumpu, Nokia, PKC Group, Caverion, Vacon, Rautaruukki ja Uponor. Varainhallinta Tresor tarkastelee markkinakatsauksessaan pörssiyhtiöitä ennustettujen opon tuottojen pohjalta. O sakesijoittajan ei kannata koskaan tuijottaa vain yhteen tunnuslukuun. Myös PKC Groupissa ja Caverionissa piilee potentiaalia. Ponsse möyrintäkunnossa Tresorin mainitseman seitsikon lisäksi Factsetin konsensusennusteiden perusteella nousee esiin muutama muukin mielenkiintoinen nimi. Outokumpu on seitsikossa erikoistapaus, sillä sen opon tuotto pysyy Factsetin konsensusennusteiden perusteella pakkasella tänäkin vuonna. Tosin miinukset pienenevät 30 prosentista kymmeneen prosenttiin. Edellisen osakekurssi oli viisi ja jälkimmäisen neljä prosenttia keskitavoitehinnan alapuolella. Tresorin seitsikosta PKC, Caverion, Vacon ja Uponor ylittävät Helsingin pörssin 13 prosentin opon tuottokeskiarvon. Rautaruukkia taas voisi uumoilla käänneyhtiöksi, sillä sen tuottoprosentin pitäisi ennusteiden mukaan nousta 4,7:ään viime vuoden 0,5:sta
”Tunnuslukujen valossa monet osakkeet ovat kyllä houkuttelevia. Viime vuodet yhtiön opon tuotto on liikkunut kolmen prosentin tietämillä, mutta analyytikot uskovat tänä vuonna 10,4 prosentin lukemiin. Lemminkäisen, Baswaren ja Marimekon osakkeet olivat toistakymmentä prosenttia analyytikkokonsensuksen yläpuolella. Niitä yhdistää Antti Herlinin suuromistuksen lisäksi odotus laskevasta opon tuotosta. On myös ensiarvoisen tärkeää asettaa aikataulu sille, koska muutoksen odottaa näkyvän myös kurssissa. Mihin osakesijoittajan kannattaisi sijoittaa juuri nyt, Standard Life Investmetsin sijoitusjohtaja Jonathan Price. Keskitavoitehintoihinsa nähden käännekandidaateista vain Pöyryssä on nousuvaraa. OSAKKEET Mahdollisina käänneyhtiöinä tuottoprosentin perusteella erottuvat Pöyry, Lemminkäinen, Basware ja Marimekko. En kuitenkaan itse sijoittaisi pelkästään maantieteellisin perustein, vaan pyrin löytämään aliarvostettuja osakkeita kohdemaasta riippumatta, sillä uskon aktiiviseen osakepoimintaan. Samanlainen suunta näkyy maailmanvalloitussuunnitelmissaan kompuroineessa Marimekossa. Pöyrylle vuosi 2012 oli katastrofaalinen, ja sen opon tuotto laski yhteen prosenttiin. ”Yhdysvalloissa talouden elpyminen on ollut vakaata. Jos konsensusennusteet toteutuvat, niiden tuottoprosentit ottavat tänä vuonna takapakkia tukevin kaksinumeroisin luvuin. Vahvataseinen Kone tekee huimaa tulosta maailmalla, kun taas velkainen Sanoma yrittää säästää ja saneerata itseään säälliseen kuntoon. Orionilla ja Outotecilla synkkää Oman pääoman tuottonäkymien valossa hälytyskellot soivat Orionissa, Outotecissa ja Neste Oilissa. Tämän jälkeen yritä hahmottaa, onko muutos hinnoiteltu jo osakekurssiin, ja jos ei, niin miksi ei. Lyhyellä aikavälillä kurssit saattavat heilahdella miten sattuu, mutta pitkällä aikavälillä kurssikehitys on sidoksissa yrityksen fundamenttitekijöihin.” Miten näitä aliarvostettuja osakkeita sitten löytää. Kyse voi olla esimerkiksi aliarvostetusta tuloskasvusta tai käänneyhtiöstä. ”Nokia on yksi hyvä esimerkki. Tunnuslukujen valossa eurooppalaisosakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin houkuttelevammalla tasolla, ja näen siellä runsaasti kiinnostavia kohteita.” Eli sijoittajan kannattaisi nyt etsiä ostokohteista Euroopasta. Nyt markkinat ovat alkaneet hinnoitella sen arvoa uudestaan.” MIRKO HURMERINTA 43. Oikeassa olemisesta ei ole mitään hyötyä, jos se ei tuota. Mainitse jokin esimerkkiyhtiö, jossa fundamenttiajurit ovat muuttuneet. Sijoitimme yhtiöön viime vuoden loppupuolella, sillä uskoimme markkinoiden alihinnoitelleen yhtiön patenttisalkun arvoa. Moni asiantuntija odottaa suotuisan kehityksen jatkuvan myös tänä vuonna, sillä keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja korkosijoituksista on vaikea saada hyviä tuottoja. Huolta lisää se, että opon tuoton lasku on muodostumassa kummallekin yhtiölle trendinomaiseksi. Liiketoiminnassa niillä toki on eroa kuin yöllä ja päivällä. Siksi on ymmärrettävää, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan tulevista kassavirroista korkeampia hintoja, vaikka arvostustasot ovatkin nousseet selvästi. Tresor nostaa vaaravyöhykkeeseen myös Koneen ja Sanoman. Viime vuonna tuli jo takapakkia ja tänä vuonna Orionille on luvassa enää 33 ja Outotecille 15 prosentin tuotto omalle pääomalle. ”Pitää analysoida sijoituskohdetta bottom-up -menetelmällä, eli itse yritys edellä. Liiketoimintamallinsa uudistanut Basware ja taantuman riepottelema Lemminkäinen pysyttelevät yksinumeroisissa opon tuotoissa, mutta Basware nousee parista prosentista kahdeksaan prosenttiin ja Lemminkäinen puolestatoista prosentista kuuteen prosenttiin. PÖRSSIVIISAS Tarkkaile muutoksia fundamenteissa Päättynyt pörssivuosi oli tiettyjä kehittyvien maiden pörssejä lukuun ottamatta erittäin tuottoisa. Vuonna 2012 Orion pääsi 41 ja Outotec 27 prosentin tuottoon. Mikään niistä ei ole erityisen hurjassa iskussa, mutta kaikissa näkyy selviä piristymisen merkkejä. Orionissa ja Outotecissa on lisäksi yliarvostuksen merkkejä, sillä tammikuun puolivälissä edellisen osakekurssi oli 12 ja jälkimmäisen kahdeksan prosenttia tavoitehintaa tukevampi. Selvitä ensin, mitkä fundamentit ajavat yhtiötä ja tarkastele onko niissä tapahtunut tai tapahtumassa muutosta parempaan. Tänä vuonna lukemien odotetaan palaavan kaksinumeroiseksi, 11,5 prosenttiin
”Viime vuosikymmenen puolivälissä Glaston toimitti Yhdysvaltoihin 25 yli miljoonan arvoista uunia vuodessa. Sen jälkeen kyyti oli hyytävän kylmää. Yhdeksän kuukauden lukujen ja. Liikevaihdon pohjakosketukseksi näyttäisi jäävän toissavuotinen 115 miljoonaa euroa. Nyt on lihasmassan vuoro. Viiden tappiovuoden yhteenlaskettu viimeisen rivin saldo oli karkeasti 130 miljoonaa euroa miinuksella. Pelkkien olosuhteiden syyksi syöksykierrettä ei kuitenkaan voi laittaa. Luvuista paistavat läpi myös väärin kohdistetut ja ajoitetut kasvuponnistelut sekä tuotekehityksen unohtaminen. Koko synkkää jaksoa perinteikkään sukuyhtiön historiassa ei voi pistää pelkästään silloisen johdon piikkiin, sillä kun finanssikriisi viime vuosikymmenellä iski, konepajojen kysyntä leikkasi kiinni. ERIK BERG OSAKKEET OSLON OOPPERATALO. Glastonin koneilla karkaistu lasi verhoaa useimpien merkittävien rakennusten julkisivuja. Finanssikriisi karkaisi Glastonin Turvalasikoneita valmistava Glaston kävi läpi superdieetin. Ja kun lasikoneita ei käytetty, ei niitä tarvinnut edes huoltaa. Vaaran katku tuoksui kuitenkin jo ilmassa, sillä yhtiön nettotulos painui tuolloin tappiolle. Kyseisen vuoden lopussa yhtiöllä oli yli 1500 työntekijää. Vuonna 2009 niitä meni yksi”, Glastonin toimitusjohtaja Arto Metsänen kuvailee totaalipysähdystä. Tappiokierteen ryvet- 44 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Teksti Markus Salin tämän yhtiön omavaraisuusaste oli toissa vuoden lopussa enää runsaat 20 prosenttia. G lastonin liikevaihto saavutti 270 miljoonan euron lakipisteensä vuonna 2008
Viime vuoden alkupuolella yhtiö teki taseremontin, jossa se myi Software Solutions-yksikkönsä ja pääkonttorikiinteistönsä, järjesti suunnatun osakeannin ja muunsi vaihtovelkakirjalainojaan osakkeiksi. ”Vaikka viime vuosien painopiste on ollut yhtiön saneeraamisessa, olemme myös panostaneet määrätietoisesti tuotekehitykseen. JOS YRIT YKSILLE JÄRJESTETTÄISIIN SUURIN PUDOTTAJA -KILPAILUJA, GL ASTON NOUSISI PALKINTOPALLILLE. Glastonin toimialan vuotuiset markkinat ovat suuruudeltaan noin 800 miljoonaa euroa, josta suomalaisyhtiön markkinaosuus on noin 15 prosenttia. yhtiön antaman ohjeistuksen perusteella tappioputken pitäisi katketa vuoteen 2013. Yhtiö on asettanut vuosien 2013–2016 taloudellisiksi tavoitteikseen liikevaihdolle vähintään kahdeksan prosentin kasvun ja yli kuuden prosentin liikevoiton saavuttamisen katsauskauden lopulla. Kasvua ruokkivat muun muassa tiukentuvat turvamääräykset, lasin käytön yleistyminen rakentamisessa, autokaupan elpyminen ja kasvavat energiatehokkuuden vaatimukset. OSAKKEET Metsänen aloitti Glastonin ruorissa pahimpana kriisivuonna 2009. ”Karkaisukoneissa olemme markkinajohtaja. Tällä hetkellä Euroopassa on hiljaisempaa, mutta Pohjois-Amerikassa rakentaminen on elpymässä. Osuudet vaihtelevat kuitenkin lasinjalostusteknologian saroilla. Yksi merkittävä käyttöalue ovat myös jatkuvasti kehittyvät aurinkopaneelit. Jos yrityksille järjestettäisiin suurin pudottaja -kilpailuja, Glaston nousisi palkintopallille. Glastonin osakkeen ensimmäinen kunnon pyrähdys nähtiin viime vuoden alkupuolella, mutta viimeiset kuukaudet kurssi on pysytellyt 0,40 euron liepeillä, mikä tarkoittaa noin 75 miljoonan euron markkinaarvoa. Pienen helpotuksen huokauksen jälkeen vuorossa ovat kasvuponnistelut, joita auttaisi maailmantalouden myönteisempi kehitys. Glastonin liiketoiminta on riippuvaista rakentamisesta, mikä tarkoittaa herkkyyttä suhdanteille. Merkittävimmät kilpailijat ovat kiinalaisia, mutta uskallan väittää, että meillä on teknologiaosaamisessa ja laadussa selvä etumatka. Harva yhtiö selviää hengissä pudotuksesta, jossa liikevaihto laskee yli 60 prosenttia ja työntekijöistä on jäljellä vain runsas kolmannes. Metsäsen sanoille löytyy myös katetta, sillä referenssilistalla komeilevat jokseenkin kaikki maailman korkeimmat rakennukset, joiden julkisivulasi on karkaistu Glastonin koneilla, alkaen Dubain Burj Khalifasta. Yksi esimerkki on vaikkapa uusi lasin karkaisuteknologia, jossa ilmapatjan päällä pystytään karkaisemaan huomattavan ohutta lasia verrattuna perinteiseen keraamisten rullien päällä tehtävään karkaisuun, jossa ohuesta parimillisestä lasista ei tule suoraa”, Metsänen kertoo. Laaja maantieteellinen hajautus auttaa kuitenkin jonkin verran, sillä Amerikat-, Eurooppa- ja Aasia -jaottelulla kaikki alueet ovat melkein tasavahvoja. LIIKETOIMINTA 2011 2012 1-9/2013 Liikevaihto, meur 119,7 Liikevoitto, meur -3,1 Tulos ennen veroja, meur -13,9 Tulos/osake, eur -0,13 Osinko/osake, eur - Nettovelat, meur 49,7 Oman pääoman tuotto, % -31,3 115,6 -8,8 -17,4 -0,2 - 57,7 -53,6 86,4 4,0 4,0 0,02 11,4 9,6 KURSSIKEHITYS Glaston Oyj Suomen osakkeet keskimäärin euroa 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 2010 2013 0,2 45 LÄHDE: FACTSET Karkaisukoneiden markkinajohtaja. Hyvä kasvualusta Turvalasimarkkinoiden vuotuinen kasvu on vajaat seitsemän prosenttia. Yhtiö onnistui pöydän putsaamisessa, ja johtajien seurustelukumppanit ovat vihdoin vaihtuneet pankinjohtajista asiakkaisiin. Turvalasin karkaisukoneissa Glastonin markkinaosuus on 30 prosentin luokkaa, kun taas leikkuukoneissa, esikäsittelykoneissa ja työkaluissa osuus on selvästi alhaisempi. Muissa koneissa, kuten esikäsittelyssä merkittävimmät kilpailijat tulevat Keski-Euroopan maista”, Metsänen sanoo. Jos yhtiö yltäisi tavoitteisiin hieman etuajassa jo tänä vuonna, liikevoitto nousisi kahdeksan miljoonan euron liepeille ja osakkeessa alkaa olla potentiaalia uudelle nousulle. Järjestely painoi Glastonin korolliset nettovelat viidesosaan vuodenvaihteen lukemista. Viime vuodelta tavoitteeseen pääsy on vielä ainakin liikevoiton osalta tiukassa. Vuosia kestänyt siivousurakka on vihdoin takana
LÄHDE: FACTSET Osinkotuotto 2013e 2013e. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT VAHVAA KEHITYSTÄ Eurooppa peittoaa muut PÖRSSIVUOSI ON vasta alussa, mutta jos lähtökiihdytyksestä voi jotain päätellä, eurooppalaiset osakkeet ovat vahvoilla. Tammikuun sijoittajakirjeessä salkunhoitaja Carolus Reincke kertoi yhtiön nostaneen eurooppalaiset osakkeet ylipainoon. Koko euroalueelle kertyi plussaa kaksi ja puoli prosenttia. ”Onko euroalueen osakkeista luvassa ylituottoja tänäkin vuonna. ”Yritysten tuloskasvun merkitys on suuressa roolissa, sillä viime vuoden kurssinousu perustui pitkälti löysän rahapolitiikan aikaansaamaan arvostuskertoimien nousuun.” Osinkotuotto 10,5 17,3 20,7 2,9 8,5 20,4 16,7 3,1 8,2 84,5 9,8 1,3 7,7 22,5 14,2 3,3 7,6 16,8 17,0 2,9 7,3 24,5 19,6 3,5 7,2 21,9 16,0 2,6 6,7 17,2 15,2 3,4 6,7 21,9 13,6 4,1 6,0 12,8 14,5 3,1 5,3 35,5 24,1 1,2 Muutos Muutos KREIKAN OSAKKEET p/E 2013e 2013e Meksiko Venäjä Hongkong Brasilia Etelä-Korea 1v p/E Osinkotuotto 2013e 2013e 1,5 -5,0 22,5 1,5 1,2 -13,2 5,2 4,3 0,2 2,4 10,4 3,5 0,1 -18,8 12,0 3,9 -0,5 -1,5 11,9 1,3 SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ Muutos Muutos 1 kk Kiina 1v p/E -5,0 -4,1 6,8 4,5 Luvut laskettu 15.1.2014 päätöskursseilla. Sen paremmin Amerikan kuin Aasiankaan pörssit eivät yltäneet vanhan mantereen lukemiin. Voi hyvinkin olla, ainakin lähimpien kuukausien aikana”, Yardeni kirjoittaa markkinakatsauksessaan. Amerikkalainen pitkän linjan sijoitusstrategi Ed Yardeni arvioikin, että eurooppalaiset osakkeet voivat olla alkuvuoden parhaita sijoituksia. Tammikuun alkupuoliskolla kurssit nousivat Kreikassa kymmenen prosenttia, Espanjassa ja Italiassa viisi prosenttia. Samoilla linjoilla on Mandatum Life. Tärkeä syy uumoilla vanhalta mantereelta hyviä osaketuottoja on Euroopan keskuspankki. Se ei ole elvyttänyt yhtä määrätietoisesti kuin Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankit, mutta paineet kasvavat liian vahvan valuutan nakertaessa euroalueen talousnäkymiä. Jos euro saadaan heikkenemään, se tuo kaivattua lisätukea orastavalle suhdannenousulle. 46 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 ”Eurooppalaisten osakkeiden arvostustasot ovat amerikkalaisia verrokkeja maltillisempia”, Reincke huomauttaa. Hän muistuttaa, että euroalueen talous on kehittynyt parempaan suuntaan liian vahvasta valuutasta huolimatta. Vuodesta 2014 Reincke odottaa positiivista osakemarkkinavuotta ke- Muutos Muutos 1 kk Italia Euroalue Argentiina Ruotsi Sveitsi Suomi Saksa Ranska Norja Britannia USA (Nasdaq) 1v SUOTUISAA KEHITYSTÄ 1 kk 10% USA (Dow Jones) USA (S&P 500) Intia Taiwan Japani ALKUVUODEN NOUSU 1v Osinkotuotto VAKAATA KEHITYSTÄ 1 kk TOMMI MELENDER p/E 2013e 2013e 4,6 21,8 15,5 2,1 4,1 25,5 16,9 1,9 3,6 -2,1 15,1 1,7 3,1 12,9 17,2 2,6 2,6 45,3 21,5 1,5 Muutos Muutos hittyneillä markkinoilla, mutta sijoittajan pitää olla tarkkana yksittäisten maiden, toimialojen ja osakkeiden valinnassa
Kolmisen vuotta sitten sinkkitonnista maksettiin yli 2500 dollaria, joten nykyiset runsaan kahden tuhannen taalan noteeraukset eivät vielä päätä huimaa. Teksti Markus Salin 2 47. Analyytikkosuositukset yhtiölle ovat sinkkimarkkinoiden elpymisestä huolimatta mollivoittoisia. Ilman Nyrstarin tukea Talvivaara olisi ajautunut konkurssiin. Talvivaaran osuus Nyrstarin sinkkikaivoskapasiteetista on noin viidennes, joten sillä on yhtiölle tärkeä strateginen merkitys. Kaivosten hankkimiseen ja kaivostoiminnan kehittämiseen rahaa on palanut noin 1,5 miljardia euroa, mutta kaivostoiminnan kassavirta on edelleen negatiivinen. LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. Liikevoitolla mitattuna yhtiö teki kuitenkin tappiota jo toissa vuonna ja lähellä sataa miljoonaa pyörivät vuotuiset rahoituskulut pitävät nettotuloksen miinuksella todennäköisesti vielä ainakin pari vuotta. Toinen tärkeä metalli on lyijy. Vain vuotta myöhemmin kurssi oli lipsunut 1,40 euroon. Tahmeinta kasvu on Euroopassa, kun taas Pohjois-Amerikassa automarkkinat vetävät hyvin ja rakentamisessa on selkeitä elpymisen merkkejä. Sen jälkeisestä heikkoudestaan yhtiö saa syyttää pitkälti itseään. Nykyisellä noin 2,60 euron kurssilla yhtiön markkina-arvo on runsaat 400 miljoonaa euroa. Kaivostoiminnan vaatimat panostukset ovat syöneet Nyrstarin voimavaroja sulattamopuolelta, jossa tukevan markkina-aseman säilyttäminen vaatisi myös investointeja. Nystar on sinkin sulattajana maailman kärkeä. Sinkin tonnihinta nousee suurin piirtein saman verran kuin kysyntä kasvaa. Surkeaa ensimmäistä pörssivuotta ryyditti finanssikriisi. Nyrstar aloitti vuonna 2009 laajentumisen kaivostoiminnan puolelle. Sinkin hinta on kääntynyt selvään nousuun viime kevään ja kesän 1800 dollarin tasolta. Nyrstar arvioi, että sadan dollarin muutos sinkkitonnin hinnassa heilauttaa yhtiön käyttökatetta vuositasolla vajaat 30 miljoonaa euroa. veroja, meur Tulos/osake, eur Osinko/osake, eur Nettovelat, meur Opon tuotto, % 3070 2790 2996 -6 -52 16 -104 -148 -70 -0,43 -0,74 -0,39 0,16 0,16 0,15 680 819 934 -6,0 -11,7 -7,0 ARVOSTUS 2012 2013e 2014e p/e p/b ev/ebitda - - 0,6 0,4 0,5 6,7 7,5 6,3 KURSSIKEHITYS Nystar Belgian osakkeet keskimäärin euroa 12 10 8 6 4 2010 2013 LÄHDE: FACTSET B elgialainen Nyrstar näytti joulukuussa lopulta vihreää valoa Talvivaaran yrityssaneerausohjelmalle. Sulattamopuolella sinkin osuus käyttökatteesta on kolme neljäsosaa. Kaivostoiminnan ongelmien jatkuminen on painanut monet tavoitehinnat jopa selvästi alle kahden euron lukemiin. Belgialaisyhtiöllä on Sotkamon korpimailla iso etu valvottavanaan, sillä se on maksanut 240 miljoonan euron ennakkomaksut Talvivaaran sinkkivirroista. Parin vuoden kuluttua Talvivaaran pitäisi tuoda jopa runsas kolmannes Nyrstarin sinkkikaivostoiminnan käyttökatteesta. Muita tärkeitä kaivannaisia ovat kulta, hopea ja kupari. Kai- SINKKIYHTIÖ. Listautumisen alkumetreillä lokakuussa 2007 yhtiön osakkeesta maksettiin Brysselin pörssissä liki 17 euroa kappaleelta. Maailmasta löytyy neljä selvästi suurempaa sinkinkaivajaa. vosten käyttökatteesta sinkki tuo kaksi kolmasosaa. Yhtiö on sinkin sulattamisessa tasavahva markkinajohtaja korealaisen Korea zincin kanssa. KUUKAUDEN ULKOMAINEN Nyrstar ui syvissä vesissä Talvivaaran yrityssaneeraukselle siunauksensa antanut sinkinjalostaja on haaskannut rahansa laajentumalla kaivostoimintaan. Vielä käyttökateriville jää vuosittain pari sataa miljoonaa euroa. Sinkki on tärkein Kaivostoiminnan osuus Nyrstarin käyttökatteesta on runsas kolmannes. Nyrstar tekee noin kolmen miljardin euron vuotuista liikevaihtoa. Nyrstar synnytettiin vuonna 2007 yhdistämällä Umicoren ja Zinifexin sinkin ja lyijyn sulatto- ja prosessitoiminnot. Sinkin merkitys Nyrstarille on keskeinen. Sinkin markkinanäkymät lähivuosille eivät ole aivan surkeat, sillä kulutus kasvaa muutaman prosentin vuosivauhdilla. Arviot sinkin hinnan lähivuosien kehityksestä kulkevat samoja latuja kysynnän kanssa
Keskoko pienyhtiö. Alfred Bergin pienyhtiörahasto Alfred Berg Small Cap Finland kertoo sijoittavansa ”pääsääntöisesti” suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin listattuihin yrityksiin. Ja koska pieniä yhtiöitä tutkitaan vähemmän kuin suuria, niiden joukosta aktiivinen sijoittaja voi löytää väärinhinnoitteluja. Pörssin luokittelussa alle 150 miljoonan euron arvoiset yhtiöt ovat pienyhtiöitä (small cap) ja markkina-arvoltaan yli miljardin painavat firmat suuryhtiöitä (large cap). Pienyhtiörahastojen suurimpien sijoi-. Pienyhtiöihin sijoitettaessa omalla työllä on tavallista suurempi arvo. Rahasto voi siis nimestään huolimatta sijoittaa pörssissä suuryhtiöksi luokitellun yhtiön osakkeeseen – Evlin rahastosijoittajille esimerkiksi Kemira ja Cargotec ovat pienyhtiöitä. Yhtiöiden suuruusluokan miljoonavälit eivät ole kiveen hakattuja. Se on tietysti luontevaa, voihan pienyhtiöihin ajatella liittyvän enemmän riskiä kuin suuriin. Markkina-arvoltaan pieniin yhtiöihin sijoittamista on pohdittu tutkijoidenkin piirissä. Se on alle kymmenesosa Suomiosakerahastojen pääomista. Unohdettujen ja useimpien sijoitusrahastojen osalta katveeseen joutuneiden yhtiöiden joukostahan on ponnahtanut pörssin superraketteja, kuten viime keväänä lunastustarjouksen kohteeksi osunut Stonesoft. Sillä se tarkoittaa yli kahden miljardin arvoisia yrityksiä. Esimerkiksi Evli Suomi Pienyhtiöt rajaa sijoitusuniversuminsa ulkopuolelle ”pörssin suurimmat yhtiöt”. Rahastoraportin mukaan marraskuun lopussa seitsemässä pienyhtiöstrategialla sijoittavassa Suomirahastossa oli 430 miljoonan euron pääomat. RAHASTOT Pieniä yhtiöitä – ja vielä pienempiä Suomalaisten pienyhtiörahastojen sijoituskohteet eivät ole erityisen pieniä yhtiöitä. Nuo sanat löytyvät myös Taaleritehdas Mikro Markan tiedoista. Jonkinlaista osviittaa antaa Helsingin pörssin käyttämä kolmijaottelu. 150 miljoonan ja miljardin välissä olevat yhtiöt saavat kokoluokittelukseen keskisuuret yhtiöt (mid cap). Kukin rahasto säännöissään määrittelee, mitä pienyhtiö sen sanastossa tarkoittaa – tai paremminkin pienet ja keskisuuret yhtiöt, sillä monet pienyhtiörahastot sijoittavat niihin molempiin. T Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Hans Eiskonen aaleritehtaan Mikro Markka -rahaston lanseeraus herätti paljon huomiota, kun arvostettu salkunhoitaja Mika Heikkilä käytti rahaston käynnistämisen yhteydessä puheenvuoron pienissä yhtiöissä mahdollisesti piilevistä helmistä. Rahaston sijoitusavaruus onkin pienyhtiörahastoista sallivin: SEB Finlandia Small Capin varoista vähintään puolet on sijoitettava pieniin tai keskisuuriin yhtiöihin. OP-Suomi Pienyhtiöillä markkina-arvoraja on puolitoista miljardia euroa, joten rahasto voi sijoittaa hyvällä omallatunnolla vaikkapa Outoteciin tai Tietoon. Mitään niistä ei voi pitää suomalaisittain varsinaisena small capina. SEB Finlandia Small Capin viisi suurinta sijoitusta marraskuun lopussa olivat Cargotec (markkina-arvoltaan 1,7 miljardia), Amer Sports (1,8 miljardia), Metsä Board (1,0 miljardia), Ramirent (1,0 miljardia) ja Huhtamäki (2,0 miljardia). Intuitiivisesti tuntuu löytyvän perusteita sillekin ajatukselle, että pienyhtiöt tarjoaisivat myös riskikorjattuna suuryhtiöitä parempaa tuottoa. Suomessa on jo ennen Mikro Markkaa ollut tarjolla koko liuta pienyhtiöihin sijoit- 48 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 tavia rahastoja, mutta järin suurta suosiota ne eivät ole saavuttaneet. Siitä huolimatta viime vuoden loppupuolella Teemu Perälän hoitaman salkun painavin rivi oli Kesko, joka 2,6 miljardin markkinaarvollaan on neljänneksitoista arvokkain suomalainen pörssiyhtiö. Ainakin joillakin ajanjaksoilla pienyhtiöt ovat antaneet paremman tuoton kuin suuret. Käytännössä pienyhtiörahastot eivät ole kiinnostuneet pienistä yhtiöistä
Siirtyminen akuutista velkakriisin hoidosta varovaisen talouskasvun aikaan tukisi yritysten tuloskasvua. ALFRED BERG SMALL CAP FINLAND ”Rahasto sijoittaa pääsääntöisesti suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin listattuihin yrityksiin.” DANSKE INVEST SUOMI PIENYHTIÖT ”Osakevalinnoissa painotetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria suomalaisia yhtiöitä, joilla on hyvät kasvunäkymät.” EVLI SUOMI PIENYHTIÖT ”Rahaston sijoituskohteiden ulkopuolelle rajautuvat pörssin suurimmat yritykset (markkina-arvoltaan yli 2 miljardia euroa).” NORDEA SUOMI SMALL CAP ”Rahaston sijoitukset tehdään pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden markkina-arvo sijoitushetkellä on Nasdaq OMX Helsingin pörssin markkina-arvosta enintään 1 %.” OP-SUOMI PIENYHTIÖT ”Sijoituskohteena ovat pienten ja keskisuurten yritysten osakkeet, joiden markkina-arvo on pääsääntöisesti alle 1,5 miljardia euroa.” SEB FINLAND SMALL CAP ”Vähintään viisikymmentä prosenttia rahaston varoista on sijoitettava pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeisiin.” SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT ”Rahasto sijoittaa varansa pääasiallisesti suomalaisiin markkina-arvoltaan pienten tai keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin. Se on osin ymmärrettävää, sillä arvokkaammat yhtiö ovat salkunhoidon kannalta helpompia. Sitä löytyi marraskuun lopussa paitsi SEB Finlandia Small Capin myös Danske Invest Suomi Pienyhtiöiden ja Evli Suomi Pienyhtiöiden kuuden suurimman sijoituksen joukosta. Osakemarkkinoiden positiivinen jakso on nyt jatkunut viisi vuotta, ja Yhdysvalloissa indeksit ovat nousseet jo yli vuoden 2007 huipputasojen. Vähensimme osakesijoitusten osuutta vuoden lopulla hyvän nousujakson jälkeen. Jopa Etelä-Euroopan näkymät ovat parantuneet ja tuoreet tilastot indikoivat talouskasvua ensi vuodelle. Tässä ympäristössä Euroopan osakekursseilla olisi edelleen nousuvaraa. Tämä on erittäin positiivista läntisten osakemarkkinoiden pidemmän aikavälin kehitykselle. Erityisesti pidämme Euroopasta, missä ennakoivat indikaattorit ovat kehittyneet vuoden loppua kohden hyvin. Mitkä ovat sijoitusmarkkinoiden keskeiset toiveita tuottavat seikat tänä vuonna. Riskinä on sijoitusten ulosvirtauksen kiihtyminen velkakirjamarkkinoilta uudelleen viime kesän tyyliin. Talouden puolella Yhdysvaltain talouskasvun vahvuus vuonna 2013 yllätti monet, ja nyt odotuksia on nostettu Euroopan osalta. Muuttaako vaaleanvihreisiin sonnustautuminen rahastojen sijoituspolitiikkaa. Enintään 45 prosenttia rahaston arvosta voidaan sijoittaa myös muille Euroopan osakemarkkinoille markkina-arvoltaan pienten tai keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin.” TAALERITEHDAS MIKRO MARKKA RAHASTOVIERAS ”Pidämme erityisesti Euroopasta” Ari Pakarinen, olet ensimmäinen S-Pankin rahastojen salkunhoitaja, kun hoitamasi FIMin varainhoitorahasto puetaan S-kuosiin. Säästörahastoissa olemme hajauttaneet korkosijoitukset laajasti eri segmentteihin, mutta pidämme erityisesti eurooppalaisten high yield -yrityslainojen tuottopotentiaalista, kunhan markkinavire säilyy hyvänä. Rahastojen sijoituspolitiikassa ei ole tapahtunut muutosta. Mitä osakemarkkinoita suosit. Odotan, että liikumme alkuvuodesta osakesijoituksissa neutraalin ja ylipainon välillä. Eritoten parin miljardin markkina-arvorajaa hätyyttelevän Huhtamäen osake tuntuu olevan salkunhoitajien mieleen. Yhdysvaltain talouden vahvuus ja keskuspankin määrällisen elvytyksen asteittainen vähentäminen tuo riskejä korkopuolelle. Osake-korkoallokaatiomme on vuoden alkaessa neutraali. Iso kuva näyttääkin siltä, että vuoden 2000 jälkeinen osakemarkkinoiden vaakalento on päättynyt ja markkinat ovat pysyvästi murtautuneet uusille tasoille. Millaisella allokaatiolla olet startannut uuteen vuoteen. Niihin sijoittaminen – saati sijoitusten lunastaminen kiireellä – ei aiheuta niin herkästi kurssimuutoksia kuin vähävaihtoisimpien pienyhtiöiden kohdalla. KARO HÄMÄLÄINEN ”Rahasto sijoittaa varoistaan aina noin 90 % lähtökohtaisesti Suomessa sijaitsevien pienten ja keskisuurten (markkina-arvo yleensä alle 150 miljoonaa euroa) yhtiöiden osakkeisiin ja näiden yhtiöiden osakesidonnaisiin arvopapereihin.” Lähde: Rahastojen esitteet 49. Jatkuuko korkopuolella sama laulu kuin edellisinä vuosina: vähäriskiset sijoitukset tuottavat reaalitappiota, joten tuottoa on haettava high yieldistä. Länsimarkkinoiden trendi suhteessa kehittyviin markkinoihin näyttää vahvalta. Sen positiivinen vire ei saa häiriintyä keskuspankin tukitoimien poistumisen myötä. RAHASTOT tusten joukossa näkyy paljon kohtuullisen kookkaita yhtiöitä. Muun maailman tavoin Euroopan kehitys on riippuvainen Yhdysvaltain talouskasvusta. Mihin pienyhtiörahastot sijoittavat. Tämä on riski myös kehittyville markkinoille, mistä elvytystoimien aikana sinne virrannut raha voi lähteä pois. Entä mikä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta
Heidän vuokseen valtiolta jää saamatta yli 100 miljoonaa euroa vuosittain. Jyri saa 10 euron lounassetelistä neljäsosan verovapaasti. Jyri on keski-ikäinen, lainkuuliainen ammattimies. Jyri tietää, että oman auton käytöstä maksetaan ylimitoitettuja verovapaita kilometrikorvauksia. Muutoinhan vuotuisen 500 miljoonan euron jäsenmaksupotin verovähennysoikeus voitaisiin poistaa. Helsingin satamiin saapuu joka päivä tuhansia verosuunnittelijoita raskaine kantamuksineen. En ymmärrä, miksi jotkut suomalaiset vaativat eläkeyhtiöitä luopumaan verosuunnittelusta ja maksamaan satojen miljoonien verot reilusti – ulkomaille! KUVA PASI MURTO Verosuunnittelijan elämää. Jyri on aina kuulunut ammattiliittoon kuten kaksi miljoonaa muutakin suomalaista. Tupakan hinnassa verojen osuus on 80 prosenttia. KOLUMNI YRJÖ KOPRA V erosuunnittelu on toimintaa, jonka ainoa tai pääasiallinen tarkoitus on verojen minimointi. Vuoteessa Jyri ei laske lampaita vaan säästyneitä alkoholi- ja arvonlisäveroja. Tallinna on nähty eikä kansainvälisellä merialueella ole paljoa nähtävää, mutta Jyri tahtookin veroparatiisiin. Lounaansa Jyri maksaa lounassetelillä. Jyrin valinta ei perustu vihreisiin arvoihin vaan bensan korkeaan hintaan. Pienten ihmisten verosuunnittelu tulee valtiolle paljon kalliimmaksi. Toiminnan vastuullisuusarviointi ei voi olla tekijästä kiinni. Eläkeyhtiöiden lailliset veroparatiisikytkökset perustuvat ulkomaisesta sijoitustoiminnasta ulkomaille maksettavien verojen minimointiin. Jyri on lopettanut tupakoinnin. Maantie on Jyrille veroparatiisi. Kun Jyri lähtee aamulla töihin, hän jättää auton talliin ja menee bussilla. Jyri ottaa työaamuina oman auton vain silloin, kun hän pääsee sillä työmatkalle. Ammattiyhdistys- ja solidaarisuusjärjestötaustainen Finnwatch leimaa raportissaan 1/2014 yritysten harjoittaman laillisen verosuunnittelun vastuuttomaksi. Jyri on tältä osin 50 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Kirjoittaja on corporate finance -toimintaa ja kannustusjärjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja. Jyri on myös verosuunnittelija. terveysvalistunut, mutta myöntää, että jos tupakka olisi selvästi halvempaa, hän saattaisi edelleen polttaa. Jos vuonna 2012 maksetuista 1,1 miljardin euron kilometrikorvauksista saataisiin edes pieni osa verolle, valtio saisi 100 miljoonaa euroa vuosittain. Jos syömisen verokannustin poistettaisiin, valtio saisi lisää verotuloja 250 miljoonaa euroa vuosittain. Elinkeinoverolaki sallii eläkeyhtiöiden siirtää tuloksensa osittamattomaan vastuuvelkaan ja välttää näin käytännössä tuloverotus Suomessa. Yhtä kyseenalaista täytyy sitten olla myös yksityishenkilöiden vastaava toiminta. VEROKIKK AILU YLISUURTEN KILOMETRIKORVAUSTEN AV ULL A YRITETTIIN LOPETTA A, MUTTA AY-LIIKE ONNISTUI TORJUMA AN HANKKEEN. Ay-liike pitää tärkeänä, että jäsenmaksuun käytettävä palkkatulo on verovapaata. Eläkejärjestelmän kyky kantaa Jyrin ja meidän muiden työeläkevastuu on parempi, jos suomalaiset eläkeyhtiöt välttyvät USA:n, Britannian ja ties minkä maan veroilta. Eläkeyhtiöt ovat joutuneet asiassa erityisen huomion kohteeksi. Matkapäiviltä Jyrille maksetaan lisäksi päivärahat, vaikka matkasta ei Jyrille itselleen aiheudu majoitus- tai muita lisäkuluja. Monilta näyttää jääneen huomaamatta, että Suomi on eläkeyhtiöille veroparatiisi. Bensan hinnasta yli puolet on veroa, joiden määrän Jyri haluaa minimoida. Viikonloppuna Jyri käy risteilyllä. Vaikka ay-jäsenmaksu ei ole tulon hankkimiseksi välttämätön kulu, sen saa vähentää verotuksessa. Tällä tiellä valtio ottikin askeleen eteenpäin, kun lounassetelin käyttösäännöt tiukentuivat tänä vuonna. Verokikkailu ylisuurten kilometrikorvausten avulla yritettiin viime vuonna lopettaa, mutta ay-liike onnistui torjumaan hankkeen. Jyrikin ajelee auton jouset kasassa tyytyväisenä kotiin. Vuotuiset 800 miljoonan euron verovapaat päivärahat aiheuttavat valtiolle 300 miljoonan euron menetykset. Siltä osin kuin tupakkalakko perustuu tupakan hintaan, on kyse puhtaasti verosuunnittelusta. Hyvinvointivaltion rahoituspohja paranisi vuositasolla 200 miljoonalla. Edellä mainitut muutamat esimerkit maksavat yhteiskunnalle vuosittain yhteensä 1000 miljoonaa euroa. Valtio uskoo, että Jyri syö terveellisesti vain, jos syöminen sisältää veroetua. Verohallinto arvioi, että suurten yritysten verosuunnittelu aiheuttaa Suomelle vuosittain 320 miljoonan euron menetykset
TAULUKOT TAULUKOT 52 TULOSENNUSTEET 54 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 55 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET 56 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET 57 PARH A AT R AH ASTOT 58 SUOMI-SALKUT 59 GURUSALKUT 1/2014 Kehittyvien maiden lumo hälveni SIJOITTAKAA BRIC-MAIHIN, niissä on kaikki paremmin! Ei ole kauaa siitä, kun nousevien talouksien tarjoamia mahdollisuuksia hehkutettiin mantran lailla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana usko kehittyvien maiden kaikkivoipaisuuteen on horjunut pahemman kerran. Samaan aikaan kasvuennusteet ovat tulleet alas niin BRIC-maissa kuin monissa pienemmissä nousevissa talouksissa. Esimerkkeinä Brasilia, Turkki ja Etelä-Afrikka. Nousevien talouksien osakkeet ovat jääneet jälkeen läntisten pörssien kurssikehityksestä. Laveasti indeksitasolla liikuttaessa menestys tuskin on hääviä. Maltillisen kasvun ja matalan inflaation ympäristö suosii pikemminkin amerikkalaisia ja eurooppalaisia kuin kehittyvien maiden osakkeita. MSCI Emerging Markets -indeksi alittaa tuotoillaan selvästi MSCI World -indeksin, kuten oheisesta graafista ilmenee. Oli helppo verrata Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kasvuennusteita Yhdysvaltoihin ja läntiseen Eurooppaan ja sanoa, että sieltä tuotot missä kasvukin. ”Japanilaisyhtiöiden selvästi parantunut kilpailukyky aiheuttaa puolestaan haasteita monille Kaukoidän kehittyville talouksille, selvimmin Etelä-Korealle”, Nordean sijoitusmarkkinakatsauksessa sanotaan. Kiinan kohdalla plussaa ovat myös vaihtotaseen ylijäämä ja edelleenkin ripeä talouskasvu. TOMMI MELENDER M A AILM AN OSAKKEET 60 KOROT JA L AINAT MSCI EM ( kehittyvät markkinat) MSCI AC World (suhteutettu) 61 R A AK A-AINEET JA 1300 M A AILM ANTALOUS 1225 62 OSAKESUOSITUKSET 1150 1075 1000 2013 850 1/2013 1/2014 LÄHDE: FACTSET 925 51. Venäjällä puolestaan yhtiöt hyötyvät Japanin ja Kiinan kasvavasta energiantarpeesta sekä Euroopan orastavasta elpymisestä. Omiksi suosikeikseen pankki nostaa Kiinan ja Venäjän. Molemmissa osakkeiden arvostus on houkutteleva. Nordea kehottaa varomaan sellaisia kehittyviä maita, joilla on rutkasti vaihtotaseen alijäämää ja poliittisia ongelmia. Sijoitusasiantuntijat korostavat oikeiden valintojen merkitystä nouseviin talouksiin sijoitettaessa
Wärtsilä kipusi vahvasti vuoden ensimmäisinä pörssipäivinä, kun Rolls-Roycen kerrottiin lähestyneen yhtiötä ostotarjouksella. Suurista suomalaisyhtiöistä historiaansa nähden edullisin on Tieto, jonka p/e-luku jää 40 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Uponorin p/e-luku ylittää historiallisen arvostustason runsaalla 40 prosentilla ja Huhtamäen runsaalla 30 prosentilla. Ainakaan jos mittatikkuna käytetään tulospohjaisia arvostuskertoimia. Menneeseen nähden tuhdeimmin hinnoiteltu on Wärtsilä, jonka p/eluku asettuu tämän vuoden tulosennusteilla 18:aan eli 54 prosenttia pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle. TOMMI MELENDER LINDA LAPPALAINEN HURJAN PÖRSSIVUODEN 2013 jälkeen Helsingin KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö ENNUSTEET 2013 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 15.1. Yli miljardin arvoisista suomalaisista pörssiyhtiöistä kolme neljästä treidaa historiallisten p/e-lukujensa yläpuolella. TAULUKOT Suuret ovat kalliita pörssistä ei hevin löydy alehintaisia osakkeita. veroja osake euroa 2014 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur n Affecto 4,37 10,0 0,36 10,0 9,9 10,2 0,34 0,16 n Ahlstrom 8,35 -6,0 -0,36 -13,0 -14,2 7,6 -0,22 0,30 n Alma Media 3,06 23,8 0,22 30,6 25,0 31,7 0,26 0,10 n Amer Sports 14,55 81,9 0,48 129,7 121,5 138,0 0,80 n Apetit 19,58 7,9 1,07 10,5 9,0 12,0 n Aspo 6,40 7,0 0,37 8,5 8,0 n Atria 8,10 19,0 0,35 15,5 s Basware 26,39 8,4 0,46 4,1 n CapMan 1,19 2,7 0,00 6,0 t Cargotec 27,65 122,2 1,45 107,0 t Caverion 8,10 58,0 0,33 51,1 t Citycon 2,67 68,0 0,24 87,0 n Comptel 0,52 -14,0 -0,12 4,3 n Cramo 16,26 44,0 0,93 54,1 n Digia 4,24 5,6 0,26 4,2 t Elisa 19,57 268,9 1,33 n F-Secure 2,05 20,0 t Finnair 2,84 n Fiskars 21,21 s Fortum n HKScan n ENNUSTEET 2014 p/e 12,9 p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda 1,3 7,9 13,6 11,9 13,8 0,46 0,19 9,5 1,2 5,7 1,1 11,7 18,9 10,0 24,0 0,24 0,28 34,4 1,0 8,3 11,8 2,4 6,7 30,8 23,0 33,8 0,29 0,20 10,6 2,1 6,5 0,40 18,1 2,1 11,3 163,2 147,2 183,9 1,01 0,50 14,4 2,0 9,3 1,62 1,00 12,1 0,9 7,4 12,0 10,0 14,0 1,51 1,03 13,0 0,8 6,9 11,0 0,23 0,42 27,8 1,9 13,1 15,1 13,0 19,1 0,36 0,42 17,8 1,9 10,7 4,5 23,7 0,57 0,24 14,2 0,6 6,8 31,1 27,0 40,3 0,81 0,35 10,0 0,5 6,3 1,0 4,3 0,20 0,20 129,3 3,4 27,0 11,9 9,1 14,7 0,70 0,36 37,9 3,2 15,4 3,2 9,3 0,04 0,03 29,8 1,3 17,5 13,0 5,9 13,6 0,11 0,07 10,8 1,3 9,0 90,1 125,0 1,29 0,57 21,5 1,4 12,2 161,0 143,5 187,5 1,91 0,88 14,4 1,3 9,4 45,8 61,0 0,34 0,17 23,8 3,9 15,9 85,9 76,1 94,7 0,52 0,29 15,7 3,4 9,6 83,7 96,1 0,20 0,15 13,4 0,9 17,3 96,2 87,0 153,3 0,20 0,15 13,3 0,9 17,2 4,0 4,9 0,02 0,01 33,9 2,0 5,3 7,0 6,0 9,3 0,05 0,03 11,3 1,7 4,4 51,4 59,0 1,07 0,46 15,2 1,3 5,9 67,0 57,3 76,0 1,35 0,55 12,0 1,3 5,6 4,0 5,2 0,15 0,10 29,2 2,0 11,8 7,2 7,0 13,6 0,26 0,11 16,6 1,9 8,6 264,7 255,7 279,8 1,29 1,30 15,2 3,6 8,2 273,0 242,0 302,3 1,37 1,30 14,3 3,6 8,1 0,09 24,0 22,7 25,0 0,11 0,07 18,8 4,4 7,7 24,9 22,6 27,4 0,11 0,09 17,9 4,0 8,4 0,02 -1,4 -10,0 22,2 -0,05 0,10 0,5 5,2 30,3 15,5 35,6 0,17 0,10 16,3 0,5 3,4 113,5 2,08 124,0 96,4 126,0 1,25 0,70 17,0 2,7 17,4 131,0 113,3 133,0 1,35 0,75 15,7 2,5 17,8 16,49 1 575 1,59 1 458 1 353 1 641 1,23 1,00 13,4 1,4 9,5 1 390 1 147 3 178 1,19 1,00 13,9 1,4 9,5 3,87 12,6 0,28 11,1 10,2 13,0 0,24 0,10 16,1 0,5 6,2 24,8 19,0 27,8 0,36 0,17 10,6 0,5 5,4 Huhtamäki 19,00 141,2 1,21 130,3 107,2 143,3 1,14 0,58 16,6 2,4 9,6 168,0 158,5 172,6 1,32 0,65 14,4 2,2 8,4 n Kemira 11,84 88,4 0,77 89,3 39,0 114,9 0,74 0,53 15,9 1,5 8,8 180,7 162,5 212,6 0,90 0,58 13,2 1,4 7,6 t Kesko 28,26 223,0 1,50 231,1 212,4 246,3 1,49 1,20 19,0 1,3 7,0 245,5 230,2 266,2 1,72 1,30 16,4 1,2 7,1 t Kone 32,15 804,4 1,17 970,1 933,0 995,0 1,43 1,00 22,4 8,9 14,7 1 066 1 010 1 126 1,57 1,09 20,4 7,7 13,1 s Konecranes 26,87 124,1 1,46 81,2 29,8 120,3 1,32 1,05 20,4 3,5 12,9 129,0 104,2 158,2 1,65 1,10 16,3 3,2 10,1 n Lassila & Tikanoja 15,29 43,0 0,89 45,7 42,0 49,8 0,95 0,58 16,2 2,7 7,0 52,5 51,5 56,0 1,08 0,70 14,2 2,4 6,5 n Lemminkäinen 15,63 30,2 0,83 11,4 -31,9 17,1 0,27 0,18 57,1 0,8 7,4 34,2 19,0 46,5 1,19 0,45 13,1 0,7 5,6 n Marimekko 10,20 1,4 0,14 0,4 -0,4 2,2 0,12 0,25 85,0 3,0 15,0 3,9 3,2 4,0 0,37 0,33 27,9 2,9 11,1 n Metsä Board t Metso n 3,22 175,4 0,13 50,6 43,8 56,0 0,12 0,07 27,5 1,2 7,9 78,7 56,1 122,1 0,18 0,08 17,7 1,1 6,9 24,21 551,0 1,91 386,0 299,3 482,4 1,83 1,13 13,2 2,2 8,9 385,0 313,8 479,0 1,68 1,18 14,4 2,6 7,7 Munksjö 5,40 -17,0 -0,02 2,0 2,0 2,0 0,02 0,14 360,0 0,6 8,4 22,0 18,0 24,0 0,33 0,24 16,4 0,6 5,9 t Neste Oil 14,20 233,0 0,61 497,0 433,4 623,2 1,56 0,50 9,1 1,3 5,9 450,0 334,3 631,0 1,31 0,50 10,8 1,2 6,1 s Nokia 5,89 -215,0 -0,17 237,1 -556,0 999,4 0,04 0,00 147,3 2,9 12,5 1 098 129,6 2 323 0,22 0,07 26,8 2,3 7,4 t Nokian Renkaat 35,84 387,7 2,46 361,4 346,0 381,4 2,22 1,60 16,2 3,1 9,1 412,6 354,5 469,8 2,57 1,80 13,9 2,9 8,6 n Okmetic 5,00 7,6 0,30 5,7 5,5 5,8 0,24 0,10 20,5 1,5 9,2 6,8 5,5 8,2 0,30 0,27 16,8 1,4 6,8 n Olvi 28,26 32,2 1,24 42,7 42,5 44,0 1,61 0,66 17,6 3,5 11,1 45,3 43,8 46,0 1,83 0,75 15,4 3,0 10,3 n Oriola-KD n Orion t Outokumpu 2,73 21,5 0,11 15,0 10,0 18,0 0,09 0,07 29,8 1,4 11,7 34,0 30,8 42,0 0,18 0,10 15,2 1,3 7,8 20,47 279,2 1,48 258,0 249,3 272,0 1,38 1,20 14,9 5,5 9,7 224,0 182,0 266,0 1,23 1,08 16,6 5,4 10,7 0,47 -523,0 -0,29 -755,3 -822,4 -533,0 -0,31 0,00 -272,5 -401,4 -138,0 -0,09 0,00 0,5 16,2 52 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 0,5. Selvästi pitkän ajan keskiarvonsa ylittävät myös Metso, Kone, Pohjola ja Kesko, joilla on arvostuskertoimissa 20–29 prosenttia preemiota
•” Alin” ja ”ylin” ilmoittavat mukana olevien ennusteiden ääriarvot. Tammikuun kurssitason perusteella parhaita tuottoja pääsevät juhlimaan Elisan osakkeenomistajat. Talouselämän haastattelussa toimitusjohtaja Tapio Kuula korosti, että taseen vahvistaminen on tärkeä lähtökohta Fortumin rahankäytössä. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Myös Fortumista on luvassa reilun kuuden prosentin osinkotuotot. TOMMI MELENDER TULOKSET 2012 Yhtiö t Outotec n PKC Group n Pöyry t ENNUSTEET 2013 osake- voitto kurssi ennen 15.1. Factsetin konsensusennusteiden mukaan liki kolmestakymmenestä yhtiöstä irtoaa ensi keväänä vähintään neljän prosentin osinkotuotot. veroja 2014 ANNAMARI TOLONEN pohjaisilla arvostuskertoimilla tuntua hintavilta, mutta osinkosijoittajan silmissä Helsingin pörssi näyttää yhä houkuttelevalta. •P /e-, p/b- ja ev/ebitda-kertoimet lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. Teleoperaattorin tuottoennuste asettuu 6,6 prosenttiin. Sähköverkkojen myynti herätti Fortumin osakkeenomistajissa toiveita lisäosingoista, mutta yhtiön johto ei ole sellaisista vihjannut. TAULUKOT Osinkokevät ei petä prosenttiyksikön kymmenyksen. •T ulos/osake-luku kertoo osakekohtaisen tuloksen verojen jälkeen. Nykyisessä matalien korkojen ympäristössä ne taatusti kelpaavat sijoittajille. s tulosennuste noussut ? tulosennuste pysynyt ennallaan t tulosennuste laskenut 53 LÄHDE: FACTSET SUOMALAISET OSAKKEET saattavat tulos-. Kakkospaikalle nousee Aspo, joka jää Elisasta vain meur tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2014 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda 8,25 179,8 0,71 159,1 141,0 186,3 0,63 0,30 13,2 2,8 6,4 109,5 76,9 163,1 0,45 0,25 18,5 2,7 9,7 25,87 35,0 1,12 35,8 28,9 38,0 1,12 0,78 23,0 2,9 7,7 59,0 57,1 67,1 1,75 0,95 14,8 2,6 6,3 4,38 -8,3 -0,41 8,0 6,6 9,9 0,06 0,00 73,1 2,0 15,5 25,0 22,0 29,0 0,28 0,10 15,7 1,8 9,2 Pohjola 15,23 374,0 0,90 462,0 439,0 481,0 1,16 0,62 13,1 1,6 497,0 447,7 540,0 1,24 0,62 12,3 1,5 n Ponsse 9,85 20,8 0,44 15,4 14,6 16,0 0,36 0,28 27,3 4,2 12,0 27,0 24,4 34,0 0,71 0,30 13,9 3,5 8,8 n Raisio 4,97 32,0 0,18 36,6 31,1 37,0 0,19 0,13 26,2 2,4 13,4 43,0 41,0 44,2 0,21 0,14 23,4 2,3 13,6 n Ramirent 9,98 82,9 0,59 72,8 69,0 75,2 0,53 0,40 18,8 2,8 6,0 88,0 80,7 104,0 0,62 0,45 16,0 2,6 6,2 n Rapala 5,29 21,5 0,26 21,2 20,0 23,0 0,26 0,24 20,0 1,6 8,6 25,9 25,0 27,6 0,37 0,25 14,4 1,5 8,2 n Rautaruukki 7,26 -136,9 -0,83 8,1 -21,0 20,9 0,04 0,20 185,8 1,0 9,7 63,9 21,0 94,0 0,35 0,20 20,5 1,0 7,6 t Sampo 35,50 1 616 2,51 1 652 1 608 1 689 2,52 1,55 14,1 1,9 13,4 1 737 1 617 1 840 2,65 1,70 13,4 1,8 12,8 n Sanoma 6,46 170,7 0,78 95,0 13,4 104,0 0,54 0,20 12,0 1,1 5,1 125,4 96,0 171,5 0,55 0,23 11,6 1,0 4,6 s Sponda 3,63 108,8 0,37 108,4 96,8 121,0 0,30 0,18 11,9 0,7 16,4 116,0 93,3 181,8 0,32 0,19 11,3 0,7 15,9 n SRV 4,28 2,8 0,02 21,5 20,0 23,0 0,46 0,11 9,3 0,7 12,6 30,4 19,7 41,0 0,58 0,19 7,4 0,6 8,9 t Stockmann 11,84 55,0 0,74 33,7 26,0 45,7 0,34 0,50 34,8 0,9 11,7 63,6 48,0 73,0 0,69 0,55 17,2 0,9 9,8 t Stora Enso 7,67 481,7 0,33 297,9 279,5 337,5 0,32 0,30 23,7 1,1 8,2 459,8 353,0 548,2 0,48 0,30 16,1 1,0 7,3 n Talentum 1,12 -1,1 -0,01 2,0 1,8 2,5 0,04 0,04 28,0 2,3 12,2 5,0 3,2 5,1 0,09 0,06 12,4 2,2 7,9 s Talvivaara 0,08 -129,1 -0,10 -141,5 -183,0 -136,9 -0,06 0,00 -84,5 -99,2 -20,0 -0,03 0,00 0,4 46,7 n Technopolis 4,53 37,0 0,33 48,0 47,2 51,0 0,47 0,16 9,7 0,9 18,9 67,4 42,0 70,5 0,43 0,16 10,5 0,8 13,6 n Teleste 4,47 10,1 0,38 10,6 10,1 11,1 0,40 0,17 11,1 1,3 5,7 12,8 12,5 13,1 0,49 0,21 9,2 1,2 4,4 t Tieto 16,82 56,7 1,30 137,0 131,5 147,0 1,40 0,90 12,0 2,2 5,2 142,6 117,7 157,1 1,53 1,00 11,0 2,1 5,3 n Tikkurila 20,48 66,6 0,92 70,0 69,1 71,0 1,19 0,83 17,2 4,0 9,8 74,6 72,2 82,0 1,27 0,89 16,1 3,7 9,5 s UPM-Kymmene 13,05 447,0 0,70 529,0 452,7 615,0 0,87 0,60 15,1 0,9 8,2 608,6 524,0 698,7 0,92 0,60 14,2 0,9 7,8 n Uponor 14,88 49,4 0,45 60,6 58,0 63,0 0,54 0,41 27,8 4,9 11,7 80,4 68,7 93,0 0,70 0,50 21,3 4,4 9,7 n Vacon 62,00 36,5 1,70 43,6 42,0 44,5 2,04 1,28 30,4 7,8 15,2 59,1 49,0 65,8 2,84 1,45 21,8 6,6 12,9 n Vaisala 23,72 29,1 1,12 25,6 24,5 26,4 0,99 0,75 24,0 2,5 9,3 31,5 28,7 35,4 1,24 0,85 19,1 2,3 8,0 n Valmet 6,47 27,0 -47,2 85,4 0,28 0,15 22,9 1,2 71,4 38,6 114,6 0,37 0,16 17,4 1,1 6,2 n Wärtsilä 39,61 456,5 1,72 529,0 476,0 559,5 1,93 1,10 20,5 3,9 11,4 558,0 497,0 586,9 2,12 1,20 18,7 3,6 11,6 t YIT 10,66 238,0 1,10 139,6 120,0 159,0 0,84 0,48 12,7 1,8 12,6 157,9 138,4 179,0 0,99 0,54 10,8 1,6 10,0 0,3 ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä
Larsson, K. Larsson H. Tuuri -1,3 0,3 -0,5 -1,2 -1,7 14,1 14,3 8,8 14,0 10,7 1,5 1,5 1,9 1,2 1,4 2,00 1,50 0,75 + 2,50 2,10 2,00 1,50 0,76 2,50 2,10 78,4 26,7 30,5 43,2 27,0 K. Toiseksi parhaan rahastotuoton Helsingin osakemarkkinoilta saivat viime vuonna Arvo Finland Valuen osuudenomistajat. Kujalan kyydissä sijoittajat eivät edes joutuneet kärsimään erityisen suuresta arvon- heilunnasta eli volatiliteetista, jota pidetään riskisyyden mittarina. Tuotto 3 v. Oldenburg V. Blomqvist, M. von Troil Ålandsbanken Asset Mgmt. TAULUKOT Janne Kujala vuoden paras JANNE KUJALAN hoitama Evli Suomi Pienyh- tiöt oli viime kalenterivuoden paras Suomiosakerahasto, jos mittarina käyttää kaikkein ilmeisintä eli osuuden arvonnousua. p.a. Varis Heikkinen, Outinen 2,4 0,17 0,17 141,9 Holmberg, Kanninen, Härmä 14,8 14,1 2,6 2,6 1,60 1,84 1,60 1,83 199,9 184,2 P. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN TERluku, % Rahastopääoma meur 1,20 + 1,60 1,20 1,60 30,1 79,5 J. Danske Capital / E.Holmqvist C.E Sando 14,8 0,0 14,5 14,3 8,7 60,3 36,4 30,1 29,7 28,4 32,7 17,1 14,0 16,6 17,2 6,6 7,2 5,6 6,7 5,6 12,1 11,0 13,1 12,2 15,0 5,0 3,3 2,3 2,4 1,9 0,63 1,20 + 2,00 2,00 1,80 0,63 1,20 2,00 2,00 1,81 32,0 119,1 303,7 68,7 65,6 P. Langenskiöld J. Mgmt/ C. Lehto, K. Simo Alfred Berg Omaisuudenhoito 12,6 13,5 16,0 11,7 11,6 2,3 0,5 4,6 -0,7 0,5 14,0 14,4 13,6 11,9 12,4 2,9 2,6 2,4 2,7 2,3 2,00 1,60 1,80 2,00 1,16 2,00 1,60 1,83 2,00 1,16 498,0 58,3 17,9 273,7 - V. Mäkelä, A. p.a. Angervuo A. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % 15,2 13,2 7,4 3,9 43,1 40,0 20,8 22,4 5,2 2,1 13,6 15,2 3,2 2,6 14,5 8,6 39,0 18,2 4,3 16,0 12,7 11,3 3,9 4,1 38,1 36,6 20,5 17,7 4,8 3,6 17,8 11,1 14,0 9,7 8,6 5,7 2,3 9,9 -3,0 -6,9 21,5 21,2 16,8 16,7 15,6 8,0 6,2 5,1 5,6 4,4 24,1 28,7 13,8 23,8 0,0 16,2 16,2 7,1 15,0 0,0 40,7 37,6 32,3 32,2 28,4 18,1 9,2 9,2 14,8 10,8 10,6 4,6 0,0 6,7 0,3 17,7 0,0 17,6 0,0 11,5 Salkunhoitaja SUOMI PARHAAT Arvo Finland Value FIM Fenno Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinoteerattu rahasto OP-Suomi Arvo Säästöpankki Kotimaa HUONOIMMAT Fondita Equity Spice eQ Suomi 1 K Seligson & Co Phoebus * SEB Finland Small Cap Alfred Berg Small Cap Finland POHJOISMAAT PARHAAT ODIN Sverige Evli Ruotsi Pienyhtiöt FIM Nordic Fondita Nordic Micro Cap Aktia Nordic Small Cap HUONOIMMAT Handelsbanken Pohjoismaat Selective UB Nordic * Ålandsbanken Nordic Value Danske Invest Pohjoisen Parhaat ODIN Norge EUROOPPA PARHAAT Fourton Hannibal * Taaleritehdas Arvo Rein Osake ODIN Europa SMB Fondita European Small Cap FIM Unioni OP-Eurooppa Osake POP Eurooppa * PARHAAT HUONOIMMAT SEB North America Index Nordea Pohjois-Amerikka Danske Invest N America Enhanced Index * Aktia America Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY HUONOIMMAT 57. Se oli Suomi-rahastoista kehnoin. Mattila T. Koivula, M. Heikkilä A. Søraunet P. Winther Vakker JPM Asset Management Brännback & Mäkelä UB Amerikka 20,9 18,6 33,7 13,1 4,6 13,8 2,4 0,40 0,40 3,8 Danske Invest US Small Cap Value LähiTapiola USA * Säästöpankki Amerikka * FIM USA 13,6 12,1 0,0 13,3 12,7 13,3 14,1 8,5 31,4 23,7 22,4 22,2 12,5 7,3 9,6 7,9 1,7 3,3 3,0 3,3 13,6 13,3 13,1 12,6 2,3 1,8 1,7 1,7 1,90 1,60 1,03 1,50 1,90 1,60 1,71 1,84 87,2 124,0 20,6 59,5 UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi Sterling Capital Management Tapiola Varainhoito Oy Sp-Rahastoyhtiö Oy Linnanvuori 12,4 11,0 15,1 14,3 18,6 18,4 7,0 6,5 3,8 3,5 12,8 12,4 1,4 1,5 0,40 1,00 + 0,42 1,58 50,3 774,3 BlackRock & SEB Nordea Inv. Suomi-rahastotuottojen pronssimitalit pujotetaan FIM Fennon salkunhoitajien Mika Heikkisen ja Samuli Outisen kaulaan. Hemmingsen 12,5 15,2 17,3 5,1 3,2 12,7 1,3 0,25 0,39 133,2 Danske Capital / State Street 11,8 11,9 16,7 3,4 1,8 13,3 1,2 1,85 1,85 76,8 A. Blomqvist Holtari, Outinen, Linnanvuori 8,9 10,3 6,8 6,7 11,7 11,7 8,1 5,1 3,4 3,3 12,9 12,8 0,9 0,9 1,80 1,80 1,80 1,87 256,4 23,5 Nordea Eurooppa 9,7 5,3 11,4 6,6 2,0 13,5 0,8 1,60 1,61 269,6 OP-Eurooppa Pienyhtiöt Aktia High Conviction * POHJOIS-AMERIKKA 10,5 0,0 5,1 0,0 11,4 10,0 3,7 5,9 0,2 2,7 10,4 12,5 1,1 0,8 2,20 1,57 + 2,20 1,57 154,4 8,2 T. Löfqvist Heikkinen M. Rylander C-G. OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi samassa ajassa 31,5 prosenttia. Blomqvist 0,0 16,2 16,0 14,4 13,8 5,6 1,4 8,6 6,9 5,7 2,0 -2,7 0,6 0,8 0,6 5,3 12,8 9,2 13,9 13,5 14,0 1,3 1,7 1,0 1,0 0,4 1,85 1,00 + 1,50 1,20 + 2,00 1,86 1,50 1,20 2,00 306,7 8,0 13,8 99,5 590,3 M. Mgmt/ L. Bergman 10,6 12,5 15,8 3,6 2,2 11,8 1,3 0,43 0,46 50,7 Holmberg, Kanninen, Härmä Yhtiö Tuotto 5 v. Kilpeläinen O. Rahaston arvo kohosi vuoden aikana 38,8 prosenttia. Alfred Berg Small Cap Finlandin viime vuoden arvonnousu, 15,9 prosenttia, jäi puoleen indeksituotosta. Evli Suomi Pienyhtiöiden volatiliteetti viime vuonna oli 12,3 prosenttia, mikä on vähemmän kuin OMX Helsinki Capin heilunta. Morris T. Thylin Nordea Inv. Rahastoa hoitaa Juha Varis
Haugen Rahaston koko 230,5 milj. euroa DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Kesko Stockmann Ramirent Lassila & Tikanoja Outotec Amer Sports Huhtamäki Affecto Metsä Board PKC Group Raisio Fiskars Nokia Kone Pohjola Nokian Renkaat Wärtsilä Nordea 4,7 5,5 -0,7 4,4 4,3 0,1 3,9 3,8 3,5 0,3 3,7 3,9 -0,3 3,6 7,3 6,4 0,9 6,4 6,5 -0,1 6,1 5,9 0,2 6,1 7,1 -1,0 5,8 6,4 -0,6 4,7 5,0 -0,3 9,7 9,9 -0,2 7,4 7,8 -0,4 6,0 5,8 0,1 6,0 6,2 -0,3 5,1 5,0 0,1 5,1 4,9 0,1 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. euroa Affecto Basware Amer Sports PKC Group Huhtamäki Vacon Nokia Nordea Raisio Wärtsilä Basware Metsä Board Nokian Renkaat Nordea Neste Oil Pohjola Nokia Metso 9,0 9,3 -0,2 7,8 5,1 2,7 7,2 6,9 0,2 5,6 5,9 -0,3 5,0 4,9 0,0 4,9 9,1 7,9 1,2 8,0 8,3 -0,3 6,0 5,7 0,3 5,6 5,2 0,4 5,3 5,0 15,0 15,6 -0,5 13,7 14,3 -0,6 10,7 8,8 1,9 9,4 8,7 0,8 8,1 8,0 0,0 7,6 7,1 0,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Perälä Rahaston koko 136,8 milj. Blomqvist, M. Parhiala Rahaston koko 20,1 milj. Kujala Rahaston koko 105,9 milj. euroa Nordea Kemira Kesko Affecto YIT Capman Kone Wärtsilä UPM Fortum Outotec Nordea Nokia Kone Sampo Fortum Wärtsilä Nordea 8,1 8,3 -0,2 7,3 6,0 1,3 7,3 7,4 -0,2 6,2 5,9 0,3 6,0 5,0 9,3 9,5 -0,2 7,3 7,3 0,0 7,2 8,4 -1,2 6,7 6,7 0,0 5,6 5,4 0,2 4,9 4,7 9,7 9,9 -0,2 8,7 9,1 -0,4 7,5 5,9 1,6 7,4 7,0 0,4 5,3 5,1 0,2 4,6 4,9 -0,3 DANSKE SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Perälä Rahaston koko 26,5 milj. Hämäläinen Rahaston koko 73,2 milj. suomalaisten salkunhoitajien luottamuksen. Auvray Rahaston koko 57,0 milj. Salkunhoitaja Sauli Hämäläinen kertoo kuukausikatsauksessa nostaneensa Baswaren lisäksi myös Outotecin painoa sekä ostaneensa uutena yhtiönä Biotietä. TAULUKOT Baswaresta tuli kuuma osake NAHKAANSA LUOVA Basware on voittamassa KAROLIINA PAAVILAINEN Salkunhoitajien lisäksi myös analyysitalo Inderes luottaa Baswareen ja valitsi sen yhdeksi viidestä suomalaisesta osakesuosikistaan. Heikkinen, S. ”Uskomme, että vuosi 2014 tulee viimein olemaan Baswaren vuosi muutosprosessin ollessa nyt pitkälti loppusuoralla. Outinen Rahaston koko 77,2 milj. euroa NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. euroa Nokia Kone Fortum Nordea Sampo Amer Sports Sampo Nokia Kone Fortum Seligson & Co OMX Helsinki 25 ETF UCITS Metso Nokia Huhtamäki Sampo Cramo Nokian Renkaat Nordea 9,8 9,8 0,0 9,2 9,3 -0,2 7,3 5,6 1,7 6,7 6,8 -0,1 6,4 6,3 0,1 4,4 58 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 9,2 9,0 0,2 9,1 9,5 -0,4 8,4 8,9 -0,5 8,3 8,5 -0,2 4,2 4,2 0,0 3,7 3,6 0,1 7,6 7,8 -0,2 7,3 7,1 0,2 5,8 5,6 0,3 5,5 5,9 -0,4 5,2 5,4 -0,2 4,8. Baswaren skaalautuva liiketoimintamalli ja verkkolaskumarkkinan vahva kasvunäkymä tekevät osakkeesta erityisen kiinnostavan”, Inderes kirjoittaa. Hämäläinen Rahaston koko 212,2 milj. euroa EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 611,1 milj. Varis Rahaston koko 31,4 milj. Eräkare Rahaston koko 305,2 milj. Varis Rahaston koko 233,6 milj. joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Ohjelmistoyhtiön paino nousi Danske Suomi Pienyhtiöiden salkussa joulukuussa 5,1 prosentista 7,8 prosenttiin. Nyman Rahaston koko 100,4 milj. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 286,3 milj. euroa NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Basware tukevoitui joulukuussa myös OPSuomi Pienyhtiöiden salkussa sekä nousi FIM Fennon suurimpien sijoitusten joukkoon. euroa NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. euroa FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Larsson Rahaston koko 82,5 milj. euroa FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 5,4 milj. TOMMI MELENDER SUOMI-SALKUT joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Samalla siitä tuli rahaston toiseksi suurin sijoitus Affecton jälkeen. euroa Nokia Sampo Fortum Kone Wärtsilä Nordea Nokia Metso Nordea Wärtsilä Olvi Nokian Renkaat Sampo Nokia Fortum Kone Wärtsilä Pohjola 9,6 9,6 0,0 9,3 7,3 2,1 8,7 8,8 -0,1 7,8 6,6 1,2 4,7 4,7 0,0 4,1 8,0 9,2 -1,2 6,6 8,3 -1,7 6,4 6,3 0,1 6,2 6,3 -0,1 5,1 5,0 5,3 -0,3 8,7 8,5 0,1 8,4 8,8 -0,4 7,9 6,4 1,4 6,5 7,3 -0,8 6,1 5,9 0,2 4,5 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Angervuo Rahaston koko 26,6 milj. euroa Nokia Kone Nokian Renkaat Metso Wärtsilä UPM Nokia Kone Fortum Wärtsilä Sampo Amer Sports Nokia Wärtsilä Kone Caverion Cargotec Nokian Renkaat 8,9 9,1 -0,3 8,3 8,5 -0,3 6,4 6,7 -0,3 5,5 5,4 0,2 5,5 4,7 0,8 4,7 4,7 0,0 9,1 9,6 -0,5 9,0 9,3 -0,3 8,1 7,5 0,6 6,1 6,0 0,1 4,8 4,7 0,1 4,8 8,6 8,9 -0,3 6,6 6,7 -0,1 6,3 6,6 -0,3 6,2 6,1 0,1 5,9 5,9 0,0 5,1 5,4 -0,3 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T
euroa SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. euroa ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Karessuo Rahaston koko 115,9 milj. euroa Nokia Sampo Stora Enso Fortum Nordea Metso Nokia Kone Amer Sports Sampo Stora Enso Vacon Sampo Nokia Fortum UPM Kone Teliasonera 9,4 9,6 -0,2 9,4 8,9 0,5 6,6 5,0 1,6 6,0 9,5 -3,5 5,9 5,9 0,0 4,9 7,4 9,7 -2,4 6,1 6,3 -0,2 5,8 5,6 0,3 4,6 4,6 0,0 4,1 4,1 0,0 3,8 7,9 7,7 0,2 6,9 7,4 -0,5 6,7 7,3 -0,6 6,0 6,3 -0,3 5,9 6,4 -0,5 4,6 5,1 -0,5 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 82,1 milj. Salonen Rahaston koko 212,1 milj. euroa Nokia Kone Wärtsilä Sampo Metso Stora Enso Nordea Neste Oil UPM Stora Enso Fortum Affecto 9,9 10,0 -0,1 9,5 9,7 -0,1 9,3 9,6 -0,3 8,1 7,7 0,4 4,9 4,9 0,0 4,7 4,8 -0,1 8,9 8,3 7,2 1,0 7,1 6,6 0,4 4,1 4,1 3,9 0,2 4,1 4,1 0,0 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. euroa SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. TAULUKOT SUOMI-SALKUT joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Backholm Rahaston koko 132,3 milj. Tuuri Rahaston koko 189,9 milj. euroa Nokia Kone Sampo Fortum Wärtsilä Metso 9,7 9,7 0,0 9,4 9,4 0,0 7,2 6,9 0,3 6,6 6,8 -0,2 6,0 4,9 1,1 4,7 joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. 59. euroa UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,4 milj. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen, Jorma J. euroa joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. Simo Rahaston koko 45,3 milj. Tuuri Rahaston koko 25,4 milj. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Karessuo Rahaston koko 409,4 milj. Lund Rahaston koko 10,5 milj. Seurattavat osakkeet OMXH25-indeksin yhtiöt lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistusrekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. euroa SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. euroa Nokia Kone Sampo Wärtsilä Amer Sports Nokian Renkaat Amer Sports Cargotec Metsä Board Ramirent Huhtamäki Outotec Nokia Kone Wärtsilä Huhtamäki Elisa Nordea 12,1 11,8 0,3 9,9 9,3 0,6 8,2 7,8 0,3 7,2 6,1 1,1 7,1 7,0 0,2 7,1 7,4 -0,4 8,2 7,8 0,4 8,0 8,3 -0,3 6,3 6,5 -0,3 5,5 5,6 -0,1 5,4 5,3 0,1 5,0 6,0 6,2 -0,2 5,8 6,0 -0,3 4,1 4,2 -0,1 3,9 4,0 0,0 3,6 3,5 0,1 3,5 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Nieminen Kari Niemistö 2 765 000 6 925 800 5 700 000 1 776 000 43 054 6 183 750 2 850 000 3 552 000 4 501 000 134 350 169 470 6 052 500 2 827 200 5 536 600 188 000 308 950 76 150 363 000 532 500 244 400 1 775 000 716 800 705 000 5 594 500 393 515 876 750 2 395 800 5 325 000 3 956 700 7 029 000 575 250 6 877 350 3 807 500 653 400 9 478 500 2 301 000 12 141 720 2 462 460 51 620 875 1 548 898 46 436 818 7 373 250 21 389 400 3 251 300 73 073 729 329 000 1 452 000 626 400 1 957 500 319 800 18 174 624 426 400 22 935 400 Yhteensä, euroa 0 9 179 800 3 047 049 34 075 084 18 655 720 10 099 520 2 204 534 14 078 485 3 318 445 16 997 599 6 777 830 15 112 044 6 777 201 1 330 550 1 902 188 7 095 830 4 317 705 9 002 400 29 358 500 3 021 980 30 672 720 27 925 050 9 853 038 264 803 273 Omistusten arvot euroina. euroa Basware PKC Group Vacon Metsä Board Caverion Amer Sports Affecto Vacon PKC Group Amer Sports Metsä Board Huhtamäki Fortum Metso Kone Nordea Sanoma Stora Enso 9,4 8,3 1,1 8,2 8,5 -0,3 8,2 8,2 0,0 7,0 7,2 -0,2 5,7 5,9 -0,2 4,5 7,1 7,8 -0,7 6,2 5,5 6,3 -0,8 5,4 5,7 -0,3 5,0 5,2 -0,2 4,8 7,9 8,1 -0,2 7,8 5,4 2,4 7,5 7,2 0,2 7,4 7,3 0,1 5,5 5,8 -0,4 4,8 4,9 0,0 SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Amer Sports Cargotec Elisa Fortum Huhtamäki Kemira Kesko B Kone Konecranes Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Orion B Outokumpu Outotec Pohjola Rautaruukki Sampo Stora Enso R UPM Wärtsilä YIT Hautaset Ingmanit Pertti Laine 967 750 1 242 695 2 597 175 180 500 1 337 920 910 198 7 905 685 3 022 875 4 406 220 1 136 000 3 274 840 6 060 401 1 330 550 42 273 315 630 434 055 181 500 6 993 500 145 730 1 696 500 6 535 650 1 844 180 52 561 827 4 285 750 1 161 300 1 761 300 7 155 159 9 925 220 1 065 600 1 294 336 385 800 161 220 193 680 2 872 830 3 473 404 11 213 200 2 368 000 1 286 000 6 175 729 994 000 13.1.2014 Mikko Laakkonen Jorma J. Karessuo Rahaston koko 398,5 milj. Heikkilä Rahaston koko 100,9 milj. Nieminen (4Capes), Kari Niemistö (Selective Investor)
INTERNATIONAL MONETARY FUND / STEPHEN JAFFE SIJOITTAJAT, YRITYSJOHTAJAT ja talousvaikut- TOMMI MELENDER Ewald Nowotny VALTIONL AINAT 10 V VALTIONL AINAT 10 V Suomi Saksa Intia prosenttia 4,5 Kiina prosenttia 10,0 4,0 8,0 3,5 3,0 6,0 2,5 2,0 2009 1/2009 2010 2011 2012 2013 1/2014 4,0 1,5 2009 1/2009 1,0 Y RIT YSL AINAT 10 V, EUROOPPA AAA-luokitellut BBB-luokitellut 2010 2011 2012 2013 1/2014 Y RIT YSL AINAT 10 V, USA prosenttia 10,0 Aaa-luokitellut Baa-luokitellut prosenttia 10,0 8,0 8,0 6,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2009 1/2009 2010 2011 2012 2013 1/2014 2,0 2009 0 Saksa 2010 2011 2012 1/2009 30-V UOTISET KOROT USA 2,0 2013 1/2014 0 KULL A N HINTA prosenttia 5,0 dollaria/unssi 2 000 1 800 4,0 1 600 1 400 2,0 2009 1/2009 2010 2011 60 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 2012 2013 1/2014 1,0 Grafiikkalähde: Factset 3,0 1 200 1 000 800 2009 1/2009 2010 2011 2012 2013 1/2014 600. Joulukuussa kuluttajahinnat nousivat euroalueella 0,8 prosenttia. Hän nimittäin onnistui puhumaan euron nousuun valuuttamarkkinoilla. Nykyoloissa se ei ole uhattuna, vaan ongelmana on pikemminkin liian matala inflaatio. Draghi arvioikin, että vaarat odotuksia heikommasta talouskehityksestä ovat edelleen suuremmat kuin toiveet odotuksia paremmasta. Hänen mielestään Eurooppa on nyt paljon paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten. Nowotnyn optimistiset lausunnot eivät ainakaan vanhan mantereen kangertelevaa vientiteollisuutta ilahduttaneet. TAULUKOT Eurokeskuspankkiirit puhuvat ristiin tajat ovat kilvan patistelleet Euroopan keskuspankkia laittamaan lisää paukkuja euron valuuttakurssin heikentämiseksi ja euroalueen talouden tukemiseksi. Vuoden ensimmäisessä EKP:n neuvoston kokouksessa ei tullut uusia rahapoliittisia linjanvetoja, mutta pääjohtaja Mario Draghi vakuutti vahvoin sanankääntein, että korkotaso pidetään poikkeuksellisen matalana vielä pitkään. EKP:n päätehtävä on hintavakauden turvaaminen. Vajaa viikko myöhemmin EKP:n neuvoston jäsen ja Itävallan keskuspankin pääjohtaja Ewald Nowotny hämmensi talouspiirejä julistamalla, että euroalueen kasvuluvut saattavat ylittää tänä vuonna odotukset
Minirallit kannattaakin käyttää myyntitilaisuuksina. Miltä näyttää alkanut vuosi. Barclaysin analyytikko Gayle Berry perustelee näkemystään sillä, että kultamarkkinan perustekijät ovat heikot, kun dollari vahvistuu mutta samaan aikaan jenkkitalouden kasvu pysyy vaatimattomana. TAULUKOT DOLL ARIN ARVO EUROISSA R A AK A-AINEET pistettä 380 CRB-indeksi 1,55 340 1,45 300 1,35 260 1,25 2009 1/2009 2010 2011 2012 220 2013 1,15 1/2014 2009 1/2009 2010 2011 2012 2013 180 1/2014 MA AILMANTALOUS MA AILMANTALOUS USA:n työttömyysaste prosenttia 11 Euroopan työttömyysaste prosenttia 11,0 10,0 10 9,0 Otsikko 2009 12/2008 9 8,0 8 7,0 2010 2011 2012 2013 1/2014 2009 6,0 2010 12/2008 2011 2012 2013 1/2014 7 Kullassa luvassa miniralleja VIIME VUOSI oli kullalle katastrofaalinen. ”Fyysisen kullan kysyntä on hyvin hintaherkkää. Pankki ennustaa kullan keskihinnaksi tänä vuonna 1 205 dollaria unssilta. Jos hinnat nousevat liikaa, se leikkaa nopeasti kysyntää.” TOMMI MELENDER R A AK A-AINEET Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 15.1.2014 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 106,99 92,59 2 182 1 725 7 343 1 252 14 285 738,00 20,27 22 245 2 097 2,96 4,37 -2,0 -4,2 3,1 -1,5 1,7 1,6 2,7 3,1 3,7 -2,1 7,0 -0,6 0,4 -3,3 -1,6 -5,4 -16,4 -8,6 -24,9 -17,7 5,0 -34,1 -11,4 5,1 -3,4 29,5 8,7 1,1 -17,7 -29,7 -23,4 -8,4 -43,9 -6,4 -28,9 -16,9 -13,7 11,9 -2,5 144,1 148,4 92,0 18,6 124,3 52,3 36,4 320,6 88,2 94,0 69,7 102,3 -12,1 108,6 98,0 2 135 1 834 7 302 1 394 14 882 726,7 23,4 22 225 1 912 3,0 3,8 110,7 95,8 2 196 2 079 8 007 1 547 18 329 700,4 29,9 23 109 2 012 3,0 3,5 95,3 86,1 2 102 2 023 7 390 1 372 18 393 583,1 25,0 20 776 1 980 2,6 3,8 40,71 33,98 992 1 254 3 051 810 9 405 173,40 10,51 10 055 1 060 1,13 1,91 126,14 113,93 2 939 2 772 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 635 3,32 6,01 LÄHDE: FACTSET Raaka-aine 61. Ne, jotka elättelevät jalometallissa nousuodotuksia, panevat toivonsa Kiinaan. Vahvistamattomien arvioiden mukaan Kiina nousi viime vuonna suurimmaksi kullan kuluttajaksi Intian jälkeen. Sijoittajien on kuitenkin syytä pitää päänsä kylmänä, koska toiveet pitempiaikaisesta hinnannoususta ovat perusteettomia. Se menetti arvoaan enemmän kuin kertaakaan sitten 1980-luvun alun. Cinda Futuresin jalometallianalyytikko Lv Jie tähdensi kuitenkin Bloombergin haastattelussa, että liian suuria odotuksia ei kannata ladata. Barclaysin mukaan kullassa voidaan hyvinkin nähdä miniralleja. Tammikuun puolivälissä unssi maksoi reilut 1 240 dollaria
Jos ei usko hameenhelmateorioihin, suhdannevaihteluteorioihin tai Nobel-palkittuihin rahoitusmarkkinoiden tutkijoihin, voi markkinanäkemyksen hakea oheisesta kaaviosta. Lenovon pääsuunnittelija on tutun näköinen. Kun yhtiö osti aikanaan IBM:ltä pc:t ja Think Pad -tuotemerkin, tietokoneet miellettiin erillislaitteiksi, ei internet-verkon osiksi. Niinpä Lenovon kiinaisuus ei ollut iso imagollinen ongelma. Verkottuneemmassa maailmassa kiinalaisuus voidaan nähdä handicap- pinä, joskin Edward Snowdenin paljastusten jälkeen myös Made in USA herättää skeptikoissa epäilyksiä. Lenovon ongelma on kuitenkin sen kiinalaisuus. Piirros on rautakauppias George Tritchin luonnostelema vuodelta 1884. Seuraava notkahdus olisi edessä 64 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 vuonna 2015 ja vuonna 2019 alkaa pitempi laskukausi. Siihen Lenovo aikoo iskeä kiinalaisella strategialla: Yhtiö on palkannut mobiililaitteidensa ”pääsuunittelijaksi” ja pr-mieheksi amerikkalaisen näyttelijän Ashton Kutcherin – miehen joka näytteli Steve Jobsia elokuvassa ”Jobs”. Rautakauppiaan ennustus Kun katsoo kurssikäyriä ja indeksejä taaksepäin, löytää helposti ajanjaksoja, jolloin olisi ollut fiksua myydä kaikki – tai ostaa lisää. Valitettavasti tämä internetissä usein esiintyvä kuva on väärennös – kuten niin moni muukin internetin sijotusvihjeistä.. Vara-Jobsilla Applen kaatoon Koska mobiililaitteet syövät pc-koneiden myyntiä, aikoo maailman suurin pc-valmistaja Lenovo myös maailman johtavaksi mobiililaitteiden valmistajaksi. Kulttimaineesta nauttiva Apple pärjää edelleen salaliittoteorioista huolimatta. Sen mukaan suhdanteet vaihtelevat osakemarkkinoilla 16, 18 ja 20 vuoden välein. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen MYYNTITYKKI. Kaavamaisuudestaan huolimatta sen nousu- ja laskusuhdanteet osuvat varsin hyvin yksiin tähänastisten markkinasyklien kanssa. Nähtäväksi jää saako Kutcher aikaiseksi jonoja Lenovo-kauppojen oville
Ja konepajasektorilla tapahtuu taas. Itse kukin voi soveltaa tutkimustulosta omassa sijoitustoiminnassaan. Kuluvasta vuodesta voikin tulla vilkas yrityskauppavuosi. Työtä – ikävän metelin kuuntelua – kaikki tekivät jaksamisensa, eivät tavoitteidensa mukaan. ”Kukin kykyjensä mukaan…” Miksi menestyneet ihmiset vain jatkavat ja jatkavat työn tai rahan tekoa, vaikka heillä olisi jo varaa ottaa rennommin. Pörssistä löytyy puolisen tusinaa kansainväliset mitat täyttävää konepajaa, joista useimpien ympärillä riittää jatkuvia yritysjärjestelyuumoiluja. Kovin kauan ostajan ei kannata vitkutella, sillä pelkät spekulaatiot nostivat Wärtsilän kurssia femmalla parissa päivässä. Kaikki on kuitenkin kaupan, jos hinta on oikea. Siis riittävän korkea Wallenbergeille ja Ehrnrootheille. Tyypillisessä suomalaisen teollisuuden yritysjärjestelykaavassa pönttö suomalaisjohtaja ostaa itsetuntonsa huipulla ulkomailta kauniiseen lahjapaperiin käärittyä köntsää. Huonosti menestyneet eivät päässeet edes tavoitteeseensa. Suomalaista konepajasektoria on vuosikymmenten saatossa järjestelty uuteen asentoon tiuhaan tahtiin. Viime vuosina luksusliivien hinta on korreloinut hyvin S&P -indeksin kanssa. Eikä savua ilman tulta. Muutaman vuoden kuluttua johtajan työsopimus yleensä loppuu tiedotteen mukaan hyvässä yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa. Kaivosteollisuus on nyt uusien investointien suhteen aiempaa varovaisempi, mikä on heijastunut myös Outotecin osakkeeseen. Tunnusteluja on tehty, mutta Wärtsilän mukaan neuvotteluja ei ole käynnissä. Molemmilla on myös samankaltainen historia, irtoaminen Koneesta. Toisin on konepajateollisuudessa, missä useimmat järjestelyt ovat osoittautuneet vuosien saatossa vähintäänkin kohtuullisiksi. Tämän vuoden mallista pyydetään 10 miljoonaa dollaria, selvästi viime vuosia enemmän, minkä oletetaan kohottavan myös S&P -indeksiä uusiin korkeuksiin. MARKUS SALIN Wärtsilä on vasta alkusoittoa N okian hiipumisen myötä konepajayhtiöistä on tullut vähiin käyvän suomalaisen teollisuuden lippulaivoja. Kyse on helmin ja timantein koristelluista rintaliiveistä, jotka yhtiö teettää joka vuosi tärkeimpään muotinäytökseensä. Menestyneimmät koehenkilöt tienasivat palkkiota – suklaata – tuplasti sen mitä arvioivat tavoitteekseen, mutta söivät siitä vain puolet. Metson ja Outotecin yhdistyminen vaikuttaa ainakin paperilla järkiavioliitolta. Talous alkaa väkisinkin jossain kohdassa piristyä myös meillä, mutta osakkeiden hinnat eivät kuitenkaan vielä ole karanneet pilviin. Vastaus on yksinkertainen: työnteko on ihmisillä verissä. Jakautuminen tasoitti tietä seuraavalle järjestelylle, josta on kiertänyt huhuja jo runsaan vuoden ajan. Tähän saumaan lunastustarjous osakevaihdolla olisi Metsolle hyvä kauppa ainakin ajoitukseltaan. KARMO RUUSMAA COLOURBOX ILMIÖT 65. He siis toimivat kykyjensä, eivät tarpeidensa mukaan. Konepajamiehet ovat osanneet hahmottaa loogisesti ja strategisesti yritysten ja omistajien etuja. Yhdistymisiä, palasten myyntejä ja ostoja, lunastustarjouksia ja jakautumisia on tehty lukemattomia. Chicagon yliopiston tutkijat selvittivät laboratoriossa, kuinka enemmistö koehenkilöistä jatkoi vastenmielistä työtehtävää senkin jälkeen, kun he olivat mielestään jo saaneet kylliksi palkkiota. Samaan pakettiin voisi kyllä pistää loputkin Wärtsilästä, kun teknologiset erot maavoimaloihin ovat vähäisiä. Pörssivuosi alkoi hyvällä yritysjärjestelyhytinällä, kun julkisuuteen vuoti huhuja, joiden mukaan Rolls-Royce on kiinnostunut Wärtsilän laivamoottoreista. Yhtiön osaketta saa pörssistä kolmanneksen halvemmalla kuin vuosi sitten. Hameenhelmateoriasta rintaliivi-indeksiin Koska hameet ovat lähes kadonneet kauniimmaan sukupuolen vaatemuodista, ei George Taylorin 1920-luvulla kehittämällä hameenhelmateorialla ole viime vuosina ollut enää ennustevoimaa osamemarkkinoiden kehitykseen. Metson ja Valmetin polut erkanivat virallisesti vuodenvaihteessa. Uudeksi indeksiksi on nousemassa L Brands yhtiön (NYSE: LB) tunnetuimman tuotemerkin Victoria’s Secretin Fantasiamalli. Aika ajoin yhdistymisspekulaatioita on liikkunut myös Konecranesin ja Cargotecin ympärillä. Nosturit ja lastinkäsittely kun ovat ainakin etäistä sukua toisilleen
Tilaushinnat (alv. Mielenkiinto kohdistuu yritysten tulevaisuuden näkymiin, joita syynätään vahvan kurssinousun jälkeen erityisen tarkasti. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. sis.): kestotilaus 129 €/12 kk, määräaikaistilaus 139 €/12 kk. Ulkomailta ao. *) Puhelun hinta (sis. Arvopaperi Online seuraa tulosjulkistuksia ja kurssireaktioita koko tuloskauden ajan herkeämättä osoitteessa www.arvopaperi.fi Arvopaperi 2/2014 ilmestyy torstaina 20.2. Pelättyjä tulosvaroituksia ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt. 67. Kun helmikuun Arvopaperi ilmestyy, julki on tullut jo monen Helsingin pörssin yhtiön viime vuoden luvut. COLOURBOX SEURAAVASSA NUMEROSSA JOULUKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa MITÄ KERTOVAT ensimmäiset tulosraportit. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. liittoon. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. maan ulkomaanpuhelumaksu. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Tilaa Arvopaperi • netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa • sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi • puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2014: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30)
Esimerkiksi Etelä-Afrikalla, Turkilla ja Intialla on isot vaihtotaseen alijäämät, jotka voivat hyvin aiheuttaa talouskriisejä lähivuosina. Arvostustasot ovat kehittyvissä maissa nyt alhaiset, joten ostettavaa löytynee ainakin kehittyvästä Aasiasta. Suomesta jo vaikea löytää ostettavaa, saksankielisestä Euroopasta helpompaa. 6. Yhdysvalloissa yritykset, kotitaloudet ja pankit ovat taseiltaan ja kilpailukyvyltään hyvässä kunnossa. T UOM AS KOMUL AINEN, PÄÄSTRATEGI, Luotonanto, takaus, panttaus, maksuliikenne, maksukortit... Tästä eteenpäin osakkeiden 1. Isoista yhtiöistä Outokummun markkina-arvo (760 miljoonaa euroa) on kyllä alhainen ja voi nousta annin jälkeen. Japanissa osakkeet nousevat jenimääräisinä. Sijoitusympäristö säilyy osakkeita suosivana, kun globaalien yritysten tulokset kasvavat ja samalla korkotaso pysyy länsimaissa hyvin alhaisena. 134 € Talentumshop.fi 13.1.2014 14:51:29. Sakari Wuolijoki, Mika Hemmo Pankkioikeus Uutuus Teoksessa käsitellään kaikki tärkeimmät pankkitoimintaan liittyvät sopimus- ja vakuusoikeudelliset aiheet sekä luottolaitoslainsäädännön pääpiirteet. Osakkeet säilyvät parhaana sijoitusluokkana. KUMPPANIBLOGIT Sijoitusvinkit vuodelle 2014 talouskasvu kiihtyy Yhdysvaltojen vetämänä. Saksankielisestä Euroopasta mielenkiintoisia ostokohteita ovat, esimerkiksi Immofinanz, Talanx, Stada ja Eckert & Ziegler. joulukuu 2013, 2., uud. Kehittyvissä maissa kupruaa. Vaikka japanilaiset osakkeet jenimääräisinä menestyivät hyvin viime vuonna, nousu on euromääräisenä ollut maailman osakemarkkinoiden tasoa. 4. Mutta mikäli Fed vähentää valtionlainojen osto-ohjelmaansa ja odotukset koronnostojen alkamisesta vuonna 2015 tai 2016 edes vähän vahvistuvat, dollarin pitäisi kaiken järjen mukaan vahvistua. » Tilaa »kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100 1 68180x129_pankkioikeus.indd ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 Ilm. 7. Toisaalta osakkeet eivät ole enää halpoja ja korjausliikkeet yleistyvät. Valuuttakurssien ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, ellei mahdotonta. Yksityisen sektorin vetämänä Yhdysvaltojen talouskasvu voi hyvin kiihtyä tänä vuonna jo kolmeen prosenttiin. 5. MAAILMAN tuottojen toivoisi olevan linjassa tuloskasvun (noin 4–7 prosenttia per vuosi) kanssa, mutta alhainen korkotaso ruokkii kyllä varallisuushintojen kuplia. Erinomaisen osakevuoden jäljiltä osakkeiden arvostustasot ovat nousseet jo historiallisille keskiarvotasoilleen. Teoksessa on laajasti huomioitu viimeaikainen oikeuskäytäntö ja sääntely, kuten uusi maksupalvelulaki, kuluttajaluottojen sääntelyn uudistus, rahoitusvakuuslaki sekä Finanssivalvonnan uudet määräykset ja ohjeet asiakassuhteiden menettelytavoista. Viimeisten vuosien aikana osa kehittyvistä maista on elänyt yli varojen. 2. Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) vähentää valtionlainojen osto-ohjelmaansa, se nostaa viitekorkoja aikaisintaan vuonna 2015. Varsinkin, kun julkisen sektorin säästöt vähenevät. Yhdysvalloissa arvostustasot ovat jo hieman yli keskiarvotasojen. Dollari vahvistuu ja jeni heikkenee. Japanissa yritysten tulokset kasvoivat vuonna 2013 noin 40 prosenttia ja vientiyhtiöiden tuloskasvu on jatkumassa myös tänä vuonna, varsinkin jos jenin heikentyminen jatkuu. Tätä ovat ruokkineet alhainen korkotaso ja runsas likviditeetti. Neste Oilin (3400 miljoonaa euroa) osakkeen viimeaikaista kurssilaskua on vaikea selittää ainakaan yrityksen tuloskunnolla. Ja moni – allekirjoittanut mukaan lukien – on ennakoinut dollarin vahvistumista jo jonkin aikaa. p., 779 sivua, sh. 3
Sitä paitsi euroalueen vaihtotase on nykyisin ylijäämäinen ja Yhdysvaltojen alijäämäinen. ongelmat ovat sisäisiä, eivätkä johdu keskimääräisestä kilpailukyvyttömyydestä. Hyvä talouspolitiikka on ennakoivaa, mutta ei mene tapahtumien edelle. Hintojen nousuvauhti jatkuu sekin vaimeana, mutta varsinainen deflaatio ei näytä kovin todennäköiseltä. Pelkän oman edun ajaminen johtaisi nopeasti vastareaktioon. Euroalueella myös palkkojen nousuvauhti on hidastunut prosentin tuntumaan. EKP:n olisi vaikea perustella rahan pumppausta G7-ryhmälle. Euroalueen optimismi on taittunut usein uusien ongelmien syntyyn, kuten viime keväänä. KOLUMNI PENTTI FORSMAN KUVA KIMMO LEHTONEN Voisiko EKP heikentää euron arvoa. YKSI MA ARYHMÄ EI VOI R ATK AISTA OMIA ONGELMIA AN MUIDEN KUSTANNUKSELL A. Nykyisinkään suurten valuuttojen arvoja ei voi muutella mielin määrin. Tammikuun korkokokouksen lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Mario Draghi totesi, että EKP:n rahapolitiikka pysyy kasvua tukevana. Optimismin viriämisestä ja epävarmuuden hälvenemisestä on merkkinä kriisistä toipuvien maiden, kuten Irlannin ja Espanjan valtionlainojen tuore korkojen lasku. EKP:n hintavakaustavoitekin on eräänlainen vakuutus. Tarvitaan faktoja. Euromaat ovat keskimäärin elpymässä, joskin hyvin hitaasti. Jos euroalueella alkaisi muihin verrattuna mennä todella huonosti, niin euro heikentyisi automaattisesti ja siirtäisi kysyntää maailmalta eurooppalaisiin tuotteisiin. Niinhän Japani sai jenin heikentymään ja deflaatiokierteen katkeamaan. Toistaiseksi deflaatiokierre on vain uhka. Finanssikriisistä toipuminen on hidasta. Tätä korosti myös pääjohtaja Draghi puheessaan. Ostamalla velkakirjoja EKP voisi kriitikkojen mielestä lisätä rahan määrää niin paljon, että euron arvo valuuttamarkkinoilla laskisi. Toisaalta euromaiden sisällä taloustilanne poikkeaa huomattavasti toisistaan. Kreikassa hinnat jopa laskivat. Eurokin voisi tällöin heikentyä. Päätöksen taustalla oli kasvun takkuaminen ja inflaation hidastuminen. Euron kelluva kurssi on myös markkinoiden antama vakuutus. 69. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei euroalue tarvitse kumpaakaan vakuutusta. Tuolloisessa Bretton Woods -järjestelmässä valuuttakursseja ei kuitenkaan saanut muuttaa ilman Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hyväksyntää. Elpymistä odottavien aika on käymässä pitkäksi, erityisesti kriisimaissa. Varsinkin kriisimaissa, kuten Espanjassa ja Irlannissa inflaatiovauhti oli hyvin hidas. Myös tammikuun alun ostopäällikköindeksi antaa toiveita paremmasta. Suuri joukko onkin vaatinut EKP:lta heikompaa euroa, mikä vauhdittaisi vientiä. G7-maat päättivät vajaa vuosi sitten ”sitoutuvansa markkinoiden määräämiin valuuttakursseihin, eikä valuuttakurssille aseteta mitään tavoitetta”. Draghin mukaan EKP on sitoutunut käyttämään kaikkia tarvittavia työkaluja, jos tarve vaatii. Jos euromaat ajautuisivat palkkojen ja hintojen laskukierteeseen eli deflaatioon, niin EKP voisi Japanin tavoin lisätä rahan määrää velkakirjoja ostamalla. Monet haikailevat edelleen kiinteiden valuuttakurssien perään. Marraskuussa EKP yllätti markkinat ja laski ohjauskoron 0,5 prosentista 0,25 prosenttiin. Lähes kaikki maailman maat ovat rakenteellisten ongelmien vuoksi vaikeuksissa, eikä yksi maaryhmä voi ratkaista omia ongelmiaan muiden kustannuksella. Äskettäin Björn Wahlroos sysäsi euroalueen vaikeudet keskuspankin niskoille ja vaatii rahamäärän kasvattamista. E uromaiden talouskasvu oli kesän jälkeen hyvin vaatimatonta. Juuri vaihtotaseen ylijäämä kertoo, että euroalueen Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. Devalvaatioluvan ehtona oli maata koskeva pysyvä vaihtotaseen rakenteellinen alijäämä. Pelkät uhkakuvat eivät kuitenkaan edellytä EKP:ltä niin riskipitoisia ja järeitä toimenpiteitä kuin velkakirjojen ostoa. Useissa maissa palkoissa ja hinnoissa on ollut kertaluontoinen korjausliike (ns. Odottaako meitä 1990-luvun Japanin kohtalo hintojen ja palkkojen laskukierteineen. Näin voisi käydä, jos esimerkiksi Italia ja Ranska ajautuisivat pahoihin vaikeuksiin. EKP:n neuvosto ”toistaa ennakoivan viestintänsä, että se edelleen odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa”. Euroopassa on huolestuttu. sisäinen devalvaatio), mikä ei vielä merkitse deflaatiokierrettä. Erityisesti huolta aiheutti inflaation hidastuminen alle prosentin vauhtiin eli selvästi alle 2 prosentin inflaatiotavoitteen
Suomalaiset peliyhtiöt ovat nyt hoteinta hottia”, hykerteli Randy. Itse asiassa vuoden 2007 jälkeen Helsingin pörssin päälistalle listautumisannin on järjestänyt vain kaksi yhtiötä: Asuntorahasto Orava ja ravintolayhtiö Restamax. Suomalaisia ei haittaa, vaikka peliyhtiöt myydään amerikkalaisille ja japanilaisille, kunhan vain kesämökkitontteja ei myydä venäläisille. ”Loistava varhaisen vaiheen sijoitus. Harva, jos mikään vastalistautunut yhtiö on Restamaxin lisäksi onnistunut antamaan myöskään tulosvaroitusta alle kuukaudessa. Ja 39 konseptia tarkoittaa, että konsepti on, ettei ole mitään konseptia. Ja täysin eri planeetalta kuin maailman kannattavimman listatun ravintolayhtiön Burger Kingin 60 prosentin EBIT-marginaali. Viime vuoden kuluessa kokonaan franchise –pohjalle siirtyneen Burger Kingin markkina-arvo on vain kahdestoistaosa Mäkkäristä. Randy oli haltioissaan esiteltyäni hänet parille tulevaisuuden lupaukselle. Jos ketjuuntumattomien ravintoloiden listaamisessa olisi jotain järkeä, luulisi suurten ravintolamaiden kuten Ranskan, Italian, Espanjan tai edes Saksan pörsseihin listautuneen ainakin yhden sellaisen yhtiön. Katselimme autosta Helsingin uuden Burger Kingin edessä vesisateessa 20-metrisessä jonossa Whoppereita himoitsevia, Big Maceihin kyllästyneitä teinejä. Maailman pörsseissä ravintolayhtiöitä on reilut 400. Ei ole nimittäin maailmassa toista pörssiyhtiötä, joka omistaisi sekalaisen joukon erityyppisiä ravintoloita ripoteltuna pitkin ja poikin maata. ”Onneksi osuimme paikalle ennen kuin kundit tajusivat mennä pörssiin”, kehui Randy ajoitustaan. KUVA TUOMAS IKONEN A Myy Restamax, osta Burger King. Mitä taas Restamaxin listautumisen tulee, sitä voi kuvata Sarasvuota lainataksemme yhdellä sanalla, ”erehdys”. KOLUMNI TALLIMESTARI merikkalainen ystäväni Randy Cash saapui uuden vuoden aikaan etsimään Haicee Capital veecee -rahastonsa salkkuun lupaavia peliyhtiöitä. Listalleottoesitteessä Restamax kertoi vahvuuksikseen konseptoinnin ja ketjupohjaisen toiminnan välttämisen. septiin sillä sen alle seitsemän prosentin EBIT-marginaali jää esimerkiksi yli prosenttiyksikön Dardenista ja on samaa luokkaa suurelta osin julkisilla hankintasopimuksilla rahansa kokkaavan Sodexon kanssa. ”En muista nähneeni Restamaxin ravintoloita jenkeissä. Jouduin suitsimaan Randyn korskuntaa ja kertomaan, ettei Roviosta ja Supercellistä huolimatta Helsingin pörssissä ole ensimmäistäkään pelifirmaa. Restamaxin mukaan heidän 60 syöttölässään ja juottolassaan on 39 tarkkaan suunniteltua konseptia, joista 14 on suunniteltu monistettavaksi. Esimerkiksi yli 2000 ravintolan Darden, jonka annin järjestäjäpankki Evli listaa Restamaxin verrokkiryhmään, tulee toimeen kahdeksalla monistettavalla konseptilla. Restamax todella on ainutlaatuinen yhtiö. Pörssien ravintolayhtiöt ovat usein catering-yhtiöitä kuten Sodexo, pikaruokayhtiöitä kuten McDonald’s, kahviloita kuten Starbucks tai tiukan konseptin mukaan toimivia ketjuja, kuten muun muassa Red Lobster –ketjun omistava amerikkalainen Darden. Burger Kingejä on vain kolmasosa Mäkkäreihin verrattuna, joten kasvunvaraa riittää. Miten voi 70 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2014 välttää ketjupohjaista toimintaa, jos konseptoinnilla tavoitellaan monistettavuutta. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. Heillä on kuitenkin varmasti ainutlaatuinen konsepti, kun ovat päässeet pörssiinkin”, Randy pohti autonkuljettajani Bensonin ohjastaessa meitä Mannerheimintietä kohti Savoyta. Euroopassa vain nelisenkymmentä, joista yli puolet on englantilaisia pubi-operaattoreita. Ihan pelastusarmeijatouhua kuitenkin Starbucksin 18 prosentin ja Mäkkärin 30 prosentin marginaaleihin verrattuna. Restamaxin kannattavuuskaan ei viittaa voittajakon- BURGER KINGIN KURSSIN KOLMINKERTAISTUMINEN VIIDEN V UODEN KULUESSA ON REALISTISTA. Unohtamatta, että suurin osa Restamaxin toiminnasta sijoittuu taantuville teollisuuspaikkakunnille. ”Ravintolayhtiö kuulostaa jännittävältä”, innostui Randy. Pojat lupasivat Randylle 10 miljoonan sijoitusta vastaan heti ylioppilaskirjoitustensa jälkeen ruveta miettimään millaisia pelejä he voisivat kehittää. Restamax saattaa rikkoa myös profareiden lukumääräiset ennätykset onhan tälle vuodelle luvassa muun muassa alkoholiveron korotus, edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto ja yökerhojen aukioloaikojen supistus. Vaikka Burger King hinnoitellaan jopa 15 EV/EBITDA-kertoimella, raviaan kiihdyttävän yhtiön näkymät ovat sitä luokkaa, että kurssin kolminkertaistuminen viiden vuoden kuluessa on realistista
Testi: Jolla sopii virittelijälle . Määräaikaisen liittymän irtisanominen . µ Sivu 5 Harriet Finne-Soverista professori afTeri 19 TAMMIKUU 2014 mediuutiset.fi ETäLääKäRI NIMITyKSET Data pelasti fordin 09 Terveydenhuollon ammattilaisten sitoutumaton uutislehti Sehän on vain rahaa! TEST 530444-1401 Joka viides sai lähteä Syksyllä Etiopiaan kehitysaputyöhön lähtevä työterveyslääkäri Marja-Leena Simonen kertoo ajatuksistaan. XP-tuki päättyy pian PRIORISOINTI OSAKKEET SIJOIT USPA NEELI: ELEKTROBIT Myymisen sietämätön vaikeus Edessä uusi osakkeiden vuosi Syksyn superosake kolminkertaistui Summa on uusi palvelu, joka kokoaa Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. Erikoissairaanhoidon kulut ovat kaksinkertaistuneet 15 vuodessa. Työpaikan maine kohenee, kun työntekijät saavat keskittyä ydinosaamiseensa ja kaikki tulevat kuulluiksi muutoksissa. tammikuuta 19. Nyt pitäisi toimia, Solitan liiketoimintajohtaja Timo Honko sanoo. Liikkuva klinikka Mallu saa etälääkärilaitteet. µ Sivut 8–9 Caverion on vuoden 2013 pörssitulokas TAMMIKUU 2014 12 Sijoittamisen erikoislehti 33. 19 LIIKENNE Ruplaturisti tekee VR:n Antti Tiitolan iloiseksi S. 54 Presidentin ilme kirkastui 16 10. vuosikerta Singaporen pörssirikas syyskuu 9/2013 Joulukuu 12/2013 hinta 13,90 euroa KIROTTU DEADLINE! Thomas Zilliacus listaa Yuuzoon JOULUKUU 2013 12,90€ Puhutaan vallasta: IRJA ASKOLA Harvard Business Review Sir Alex Ferguson ENEMMÄN KUIN VALMENTAJA Mentorina MATTI RIHKO Tonnin osingot Thomas Zilliacusilman listaaveroa Yuuzoon JOHTAJAN VAIHTOVIIKOT Eksote pilotoi hyvinvointiasemia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri testaa Sitran kanssa erilaisia malleja hyvinvointiasemista. Älykellot . 12 Tietoviikko. tammikuuta 2014 Numero 1 Irtonumero 8,90 € Pk-yrityksillä on kiire välttää tietoturvauhkat. JussI HELTTuNEN Piirit pyrkivät nollakasvuun Kuntien ja kuntayhtymien erikoissairaanhoidon käyttökustannukset LäHdE: KuNTALIITTO. µ Sivu 5 PääTöS TULOSSA Osteoporoosilääke poistunee myynnistä Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea rajoitti osteoporoosin hoitoon tarkoitetun Proteloksen käyttöä jo viime huhtikuussa. Nokian phabletti ja tabletti 12 17. S. Onko mitään tulevaisuutta. sairaanhoitopiirit pitävät vaatimuksia nollakasvusta epärealistisina. Sivu 06 Pelinäytöt Kimmo Alkio saneeraa Tietoa johdonmukaisesti. Vanhuspalvelut ovat yhteiskunnan kannalta merkittävä tutkimuskohde. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. F I 1 1 , 5 0 € Ilmakehä kuhisee lentokoneita. Parasta hyötylukemista Kansi 1/2014 Kampittaja Antti Rinne: Ei kaikki ole Jutan vika 1 Startup Älyä kelloihin ja asusteisiin UUtiset 5 Valmetin voima on laajuudessa UUtiset 4 S. Pilvitoimistot . Siirrä toimistosi pilveen Testi: Pelinäytöt . µ Sivu 6 . Kokeile veloituksetta summa.talentum.fi Siinä tärkeimmät Professorin tittelillä on helpompi hakea ulkomaisia apurahoja kuin dosentin tittelillä. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten media 1/20 14 Älykelloista puuttuu äly 1/2014 Taivaan täydeltä Karoliina Paavilainen Herää, Suomi! Julkishallinnon sähköiset palvelut jäivät pahasti jälkijunaan. OS X -vinkit . M P C . Ensimmäiset asemat avattiin jo. 14 nro 2 | 17.1.2014 | 7,50€ | www.talouselama.fi Silmälasit ovat aina alessa 4 Mainossyöksy näyttää taittuvan 4 Sisäpalloilu sytytti sponsorit 8 1 2 AMER SPORTS ALA! MIKÄ SUUP S. vuosikerta issn 1237-6655 9,90 euroa 17.1.2014 113 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa Vesi ratkaisee, kuinka suksi luistaa ilmastopolitiikka myllerryksessä: Uusiutuvat taka-alalle Ammattiliitto jousti, jopa 700 työpaikkaa Suomeen SIJOITUSELÄMÄ 1/14 sUpergraafi 14 5g tulee hiipien UUtiset 2 reportaasi 16 S. µ Sivu 3 VAKIOT Säästöt pyrkivät lääkärin pöydälle Pääkirjoitus µ Sivu 3 Ylös, ulos ja lenkille! Kolumni µ Sivu 14 Pienen vauvan vaikeat murtumat Vaikea tapaus µ Sivu 14. Ilman analytiikkaa ne törmäisivät. VIIKON SITAATTI Lääkärit karsisivat monia hoitoja T I E T O T E K N I I K A N A S I A N T U N T I J A W W W. Tekoälyä tietoturvaan: Näin keksit parempia salasanoja. KäyTTöKusTANNuKsET = TOImINTAmENOT + KäyTTöOmAIsuudEN POIsTOT + vyöRyTysERäT. 62 Mennyt mies Suomen on vaikea profiloitua cleantech-maana, kun Helsingin ympäristöasiat ovat täysin rempallaan, sanoo outotecin Pertti Korhonen. 8 Uusi säästökuuri odottaa VTT:ssä TAPPIOIDEN TELAKKA UUtiset 6 Noloa Jari Anttilan STX on pakkasella vuodesta toiseen. On harvinaista, että yleisen taudin hoitoon tarkoitettu lääke vedetään myynnistä turvallisuusseikkojen takia. Laitoshoidossa olevista vanhuksista 95 prosentilla on muistin ja ajattelun kanssa vaikeuksia, muistuttaa Finne-Soveri. sen jälkeen kasvutarve on 2–3 prosenttia, sanoo Päijät-Hämeen keskussairaalan johtaja martti Talja. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön. sairaalat säästävät vähentämällä potilaspaikkoja. – menemme nollalinjalla tämän vuoden. Useiden Mediuutisten kyselyyn vastanneiden lääkärien mukaan yhteiskunnan ei pitäisi maksaa esimerkiksi elintapoihin liittyvien sairauksien hoitoa. µ Sivu 12 TöISSä TäNääN Amanuenssi kaipaa iltavapaata – Ammattitaito on aika miehekäs juttu, sanoo neljännen vuosikurssin kandi Aleksi Tarkkonen, joka puurtaa Espoon Puolarmetsän sairaalassa. µ Sivut 12–13 NRO 3 PERJANTAI 17.1.2014 HINTA 5 € Kohtuuhinnalla saa huippulaatua viihdekäyttöön m.tivi.fi 04 Lasteni ollessa pieniä en halunnut lähteä pidemmälle jaksolle lääkärin työhön kehitysmaahan. Soittolistan suositukset . I Autojätti hyödyntää tietoa kaikissa käänteissä. µ Sivut 4–5 TEEMA: Rekrytointi & Uratie PAL.VKO 2014-07 14 14 00 1 Irti määräaikaisesta liittymästä Soittolista oppii suosittelemaan Näin helppoa on rekrytoida lääkäri Varkaudessa ja Espoossa on hyviä kokemuksia siitä, miten pienetkin parannukset arkityöhön helpottavat rekrytointia. mENOIsTA väHENNETTy KuNTIEN JA KuNTAyHTymIEN KEsKINäIsET ERäT. UUtiset 6 Veijo Miettinen Nousukaudella ei naureta perjantai 23 eläköitynyt Jorma sairanen ei ymmärrä naisia, mutta osasi ostaa heille ohjelmia. 36 URATIE Miisa Mink leipoo korvapuusteilla miljoonia Karoliina Paavilainen TERVEYSTURISMI Virosta saa silikonirinnat EU:n tuella reportaasi 20 It-ala huolissaan tiedustelulaista S. 30 S
PAL.VKO 2014-08 177535-1401 FIKSUN TÄRKEIN KANAVA Lue Summa-palvelusta Arvopaperia ja muita Talentumin lehtiä, bisnes-kirjoja ja verkkosisältöä digitaalisesti. Siinä tärkeimmät 210x272_ap_takakansi_kasi.indd 1 16.1.2014 12:38:09. Valitse lehti, rekisteröidy ja kokeile 1 kuukausi maksutta! Rakenna oma fiksuin kanavasi: summa.talentum.fi Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön