Arvopaperi 10/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pentti Forsman tyrmää rahoitusmarkkinaveron Sijoittamisen erikoislehti 31. vuosikerta DE N A A LOKAKUU 2011 9,50 E Lokakuu 10/2011 Outokummun ja Nokian maine romahti Maailmantalouden hyvät ja huonot uutiset Kalle Isokallio haksahti Elcoteqiin Jim Rogers hylkii länsiosakkeita hylkii länsiosakkeita Jim Rogers Raaka-aineguru
LAND CRUISER 60-VUOTIS JUHLAMALLISTO. EI MITÄÄN LISÄTTÄVÄÄ. www.toyota.
/markets. www10.warrants.commerzbank.com www.rbs
Varaa aika tapaamiseen kanssamme numerosta 0100 0500. Selvitä osoitteessa op.fi/varallisuus, oletko sinäkin kenties Ja ota käyttöön osakeindeksirahastot, joita yleensä tarjotaan vain ammattisijoittajille. OP-Rahastoyhtiö tuo nyt osakeindeksirahastot aivan jokaisen ulottuville. Niiden avulla voit sijoittaa hyvin hajautetusti ja edullisesti Pohjoismaiden, Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian osakemarkkinoille. Kerromme sinulle mielellämme lisää. Lue lisää osakeindeksirahastojen rahastoesitteistä osoitteessa www.op.fi/sijoitusrahastot
Nokia oli tämän vuoden romahta- jia. Lisää yhtiöiden ja niiden johtajien maineesta sivuilla 30-35. KUVAT SHUTTERSTOCK KUVANKÄSITTELY TIINA TERVONEN VETÄÄ. Sitä enemmän maineasemaansa menetti Outokumpu. Kummankin mainemenettäjän osakekurssi on laskenut merkittävästi vuoden aikana. sisällys lokakuu 2011 U U S I L E H T I LAINEILLA. Taloustieteilijät etsivät talouden tilaa ja suuntaa. KANNEN KUVA ERJA LEMPINEN Raaka-aineapostoli Jim Rogers "JOS TALOUS PIRISTYY, raaka- aineista on pulaa. Lokakuun Arvopaperin teema on perinteisesti maine. Maine-tut- kimuksen ykköseksi nousi tänäkin vuonna Kone, joka lyö tutkimuksessa samanlaista jälkeä kuin Nokia vuosi- kymmen sitten. Rapala kuuluu Maine- tutkimuksen nousijoihin. MUMMOSIJOITTAJA. Raaka-aineet kallistuvat ensimmäi- senä ja eniten." Kansikuvamme Jim Rogers on raaka-aineoptimisti. Hän on myös innokas raaka-ainesijoittamisen puolestapuhuja. Raaka-aineusko- vaiseen mielenlaatuun sopii hyvin pessimismi länsimaisia osakesijoi- tuksia kohtaan. Jim Rogersin laaja haastattelu sivuilla 2229 avaa hänen ajatteluaan. Kalle Isokallio odottaa sijoitusmyrskyjen tyyntymistä. MARKUS JOKELA RAPALA. Jos ei piristy, raaka-aineilla häviää vähemmän kuin muilla sijoituksilla ja voi jopa tienata, koska valtiot painavat rahaa
sisällys UUTISET & IHMISET 10 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo näkee taan- tumapuheista huolimatta toiveikkuutta 12 NOTEERATUT Ehrnroothit ja Hartwallit ostivat alennusmyynnistä 14 UUTISKUUKAUSI 16 SIJOITIN VIIMEKSI Kalle Isokallio on vasta- virtaan kulkeva mummo- sijoittaja 18 IHMISET Arvopaperin aamuseminaa- rissa pohdittiin Venäjän talousnäkymiä 19 Tuomas Virtala Danske Capitalin maajohtajaksi REPORTAASIT & KATSAUKSET 22 JIM ROGERS Raaka-aineguru ei osta länsiosakkeita 30 MAINETUTKIMUS Kuluttajatuoteyhtiöiden maine parani OSAKKEET & RAHASTOT 48 Pörssiyhtiöiden investointi - huiput vielä kaukana 50 Vaisalan lupaukset lunastamatta 52 MAAILMAN OSAKKEET Sijoittajat huokaisivat helpotuksesta 53 H&M puskee kuin juna 54 INDEKSISIJOITTAMINEN Johdannais-etf:t herättävät huolta 56 RAHASTOT OP heittäytyi passiiviksi 58 VANHAT OSAKEKIRJAT Helsingin arvopaperi- pörssin ohjesääntö vuodelta 1879 ILMIÖITÄ & PELUREITA 36 KUUKAUDEN OSAKE Nokian tulevaisuutta ohjaavat patentit, puhelin - myyntimäärät ja tabletit 42 KATSAUS Maailmantalouden hyvät ja huonot uutiset 74 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 75 MARKUS SALIN Jotain tolkkua varoittamiseen 76 KIRJAT Mika Pesonen kirjoitti koko kansan sijoitus- oppaan 78 PÖRSSIRISTIKKO MESTARI Rautahevoset KO LU M N I T 21 PENTTI FORSMAN Komissio veropopulis- min tiellä 60 JOUKO MARTTILA Vallataan Vallila PASI MURTO AP Areenalla povataan kaaosta euroalueelle Erik Hartwall HANNU KONTTINEN 61 Luvut & numerot 62 Tulosennusteet 64 Pohjoismaiset tulosennusteet 65 Eurooppalaiset tulosennusteet 66 Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 67 Parhaat rahastot 68 Suomi-salkut 69 Gurusalkut 70 Korot ja lainat 71 Raaka-aineet ja maailmantalous 72 Maailman pörssit 73 Ulkomaalaisomistus
Osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet houkutteleviksi, ja monilla mittareilla lähestytään jo vuosien 20082009 tasoja. Tule keskustelemaan Sampo Pankin asiantuntijan kanssa tai tutustu Sijoitusnäkemykseemme verkkopankissa. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen yksinkertaistettuihin rahastoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa www.danskeinvest.fi tai Sampo Pankin konttoreissa.. Ei koske Enhanced-rahastoja. Sampo Pankki toimii Rahastoyhtiön asiamiehenä tarjotessaan Rahastoyhtiön hallinnoimia sijoitusrahastoja. Voit myös testata mikä rahasto sopisi sinulle osoitteessa www.danskeinvest.fi/kampanja. Sampo Rahastoyhtiö on nyt Danske Invest Rahastoyhtiö. TUOTTOA? KEHITTYVILTÄ MARKKINOILTA Salkunhoitajamme Louisa Lo Hong Kongissa tuntee paikalliset olosuhteet ja tapaa säännöllisesti yhtiöiden johtoa. Sijoitusideologiamme perustuu siihen, että salkunhoitajamme ovat läsnä niillä markkinoilla, joille he sijoittavat. Juuri nyt näemme kehittyvillä markkinoilla mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Nimenmuutoksen kunniaksi tarjoamme sinulle kertamerkinnät rahastoihimme ilman merkintäpalkkiota 24.10.2011 3.1.2012. *24.10.2011 klo 13 jälkeen ja 3.1.2012 klo 13 mennessä tehdyt toimeksiannot
Nyt voimistuivat. pääkirjoitus Toistuuko syksy 2008? Sijoittamisen erikoislehti M erkit eivät ole hyviä. käännettä ei pysty ennusta- Suomessa lokakuu maan. Yhdysvalloissa järjestely tai konkurssi ei olisi yllätys niin syyskuun pohjista on tultu reilut kym- kuin Lehman oli. Hanakkuutta näyttää samankaltaiselta - kuin syksy 2008. Näin ainakin konkurssi jäädytti markkinan. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 T O I M I T U K S E LTA Opiskele kiinaa antaa sijoitusvin- kin: opiskele mandariinikiinaa. Suhdanne tulevaisuudesta. Tu- hinnoittelu ei perustu fak- losvaroituksia on tullut toihin vaan uskomuksiin reippaasti. Hänen suosituksensa ovat raaka-aineet ja kiinalais- osakkeet. kinat ovat ihmetelleet, eikö Kreikkaa voi Toiveikkuuttakin on. Itse Kreikasta tus- menen prosenttia, Eurostoxx-indeksi kin syntyy lisää draamaa, ellei tauti yli viisitoista prosenttia ja Suomessa tartu Italiaan tai Espanjaan. Vielä kesäl- maailman pahimpaan taantumaan sitten lä teollisuusjohtajat olivat sitä mieltä, ettei suuren laman. Se ei välttämättä tarkoita, että kiinalaiset yritykset menestyisivät länsimaisia parem- min. Syksy tiöiden omia ennustuksia. Useimmat sijoitus- Kurssit ja korot ovat jo valmiiksi alhaalla. Nyt 2009. Kreikan velkojen nousseet syyskuun pohjista. kesällä paljastuivat Yh- Kolme vuotta sitten useampi pörssiyh- dysvaltain subprime-ongelmat. ennustaa käännettä. 42) Voiko uskoa, että pörssisuhdan- huomauttaa, että teollisuuden pyö- teen kuoppa nähtiin jo tältä erää. sivalvonta, joka on tiukentanut määräyksiä Kolme vuotta sitten pörssiyhtiöiden ohjeistuksesta. sen maaliskuussa ON. kääntyivät alaviistoon. Nordean Sirpa Wallius (s. Myös länsimaalaiset ja suomalaisetkin voivat hyötyä Kiinan kasvusta. Pörssikurssit ovat vain päästää konkurssiin. Onnistuminen Kiinassa vaatii pörssiyh- tiöltä maan ja sen kulttuurin ymmärrystä. Maailmaluokan sijoitusguru kertoo myy- neensä länsiosakkeet ja bondit. SYYSKUUN POHJISTA. Tulevaisuuden maailmaa, jossa Kiina menestyy ja kasvaa, on helppo ymmärtää. Tänä ke- tiö pelkäsi rahojen loppuvan. Tarinat pankkien vaikeuksista ei ole anteja nähty, vaan rahaa ja limiittejä kasvoivat, ja samalla luottamusmittarit tuntuu riittävän. Mutta osakkeiden on alkanut ikävästi. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Yllättävän nopeasti siitä taantuma näy. vuoden päähän. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. viisaat puhuvat matalan kasvun ajasta, Kolme vuotta sitten Lehman Brothersin ja käänne voi olla kaukana. Pörssiyritykset ja. Pian tämä kaikki näkyi teollisuuden kysynnässä. rät eivät ole pysähtyneet vaan Jos näin olisi, niin talouden käänne talous on ihan suhdanne- pitäisi ajoittua puolen vuoden peräisesti hidastunut. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.. Aina on vaikea ja sijoittajat ovat varautuneet pahempaan. Tulevaisuudessa kiinankielen taito saattaa avata ovia rikastumiseen. TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa 109 euroa Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. liki kymmenen prosenttia. 2008 kuviteltiin Koska on tämän olevan mahdoton- suhdanteen poh- ta. PÖRSSIKURSSIT Erojakin on. Nyt mark- Euroopassa. Taloudessa osataan odottaa käänne tapahtui OVAT NOUSSEET sellaista, minkä myöhemmin. Pörs- Näin oli kolme sikurssit ottivat vuotta sitten, ja sa- TOIVEIKKUUTTAKIN pohjakosketuk- malta näyttää nyt. Järjesteltiin sänä puheet eurovaltioiden velkakriisistä erilaisia osakeanteja ja hybridilainoja. Niin tekevät hänen tyttärensäkin. on nakertanut pörssiyh- ELJAS REPO PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 AD Tiina Tervonen 040 342 4335 GRAAFIKKO Lotta Koistinen 040 342 4308 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 3436 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Marko Erola, Pentti Forsman, Pekka Kantanen, Tero Kuittinen, Juho Kuva, Erja Lempinen, Jouko Marttila, Joonas Paloheimo, Petre Pomell, Markus Salin, Saana Säilynoja, Pekka Tuomikoski, Pekka Virolainen, Pekka Wahlstedt MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Kirsi Vuohtoniemi 020 442 4390 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu 2 PAPERI , 2 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 264 (LT 2010) Lukijamäärä 93 000 (KMT S09K10) TILAUKSET puh. selvittiin. Merkit ta- Valtioiden velkakriisi loudesta ovat niin epäselviä, on vain antanut suh- että ainakaan faktaperustein danteelle vauhtia
Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?
pinnalla TYÖELÄKEJÄTTIEN SALKUNLIIKKEET Osakeomistuksen muutos prosenteissa SUUROMISTAJIEN OSAKEVEIVAUKSET NÄMÄ OVAT OSTANEET 31.09.2011 vuodenvaihteesta, % Solidium Rannilat Ehrnroothit Hartwallit Antti Herlin Talvivaara Rautaruukki YIT Konecranes Sanoma 12 418 718 1 820 000 15 430 000 6 870 568 6 726 800 25 15 11 9 NÄMÄ OVAT MYYNEET 31.09.2011 vuodenvaihteesta, % Svenska litteratursällskapet Fiskars Jouko Brade Nordstjernan Wärtsilä Wärtsilä Orion Konecranes 3 256 832 29 743 962 1 618 682 709 356 -8 -12 -13 -49 Cargotec Elisa Fortum Kemira Kesko Kone Konecranes Metso Neste Oil Nokian Renkaat Orion Outokumpu Outotec Pohjola Rautaruukki Sampo Stora Enso Talvivaara UPM Wärtsilä YIT 11 -9 78 -24 0 0 47 25 83 14 0 0 0 0 0 0 0 15 0 47 -29 35 -17 0 68 -18 -40 17 0 10 -9 -11 -8 0 2 -31 17 41 5 117 -17 Ehrnroothit ja Hartwallit ostivat alennusmyynnistä Suurten pörssiyhtiöiden tärkeimmistä omistajista YIT:n Ehrnroothit ja Konecranesin Hartwallit ovat hyödyntäneet osakemarkkinoiden alakuloa kasvattamalla pottiaan. - täneet alennusmyyntiä kasvattamalla pot- Tarkasteltaessa Helsingin pörssin vaih- detuimpia, OMXH25-indeksissä muka- na olevia yhtiötä esiin nousevat Rauta- ruukki, YIT, Konecranes Sanoma. Prosentuaalisesti eniten pottiaan ovat Rannilat: 25 prosenttia Rautaruukissa. He eivät kuitenkaan ole Rautaruukin omista- Talvivaaralle uusi suuromistaja Sanomassa valtaa pitävän Erkon suvun omistukset eivät ole heilahtaneet suun- taan tai toiseen, mutta yhtiöön uutena Koneen Ant- ti Herlin on kasvattanut pottiaan yhdek- sän prosenttia. Työeläkejätti Ilmarinen on treidannut OMXH25-indeksin osakkeilla ahkerasti. Teksti Tommi Melender S uomalaiset osakkeet menettivät arvoaan vuoden alusta lokakuun puoliväliin liki kolmekymmentä prosenttia. Niis- sä kaikissa suurin tai suurimpiin kuuluva - ti omistustaan. Konecranesis- sa Hartwallin suvun hallitseman HTT Holdingin omistus näyttää 11 prosentin kasvua. Kurssilaskun myö- tä moni Helsingin pörssin yhtiö näyttää huokean hintaiselta. YIT:ssä Casimir Ehrnroothin poiki- en Henrikin, Georgin Carl-Gusta- Structor-yhtiön salkussa oli syyskuun lopussa 15 prosenttia enemmän osakkei- ta kuin vuodenvaihteessa. Talvivaara puolestaan on saanut uuden - yhtiö Solidium ei omistanut vuodenvaih- teessa ensimmäistäkään osaketta, mutta -
Nordstrjernan omisti syyskuun lopus- sa vain puolet siitä osakemäärästä, jonka se omisti vuodenvaihteessa. Niiden hallitsemilla sijoitusmassoilla on usein suuria vaikutuksia kurssiliikkeisiin. Myös Svenska Litteratursällskapet i Finland on pannut lihoiksi merkittävän siivun Wärtsilä-omistuksestaan. Viime helmikuussa Nokia teki mer- kittävän strategisen päätöksen ryhtyessään Microsoftin yhteistyö- kumppaniksi. Päinvastoin, Ilmarinen on alkusyksyn aikana ostanut potentiaa- listen suomalaisyhtiöiden osakkeita hy- vinkin edulliseen hintaan", Ilmarisen va- ratoimitusjohtaja Timo Ritakallio sa- noi yhtiön syysneljänneksen tulosrapor- tin yhteydessä. Omistuksella on merkitystä. Aina kun joku myy, joku toinen ostaa. Mo- lemmat ovat käyneet kuluvan vuoden ai- kana aktiivisesti kauppaa OMXH25-in- deksin osakkeilla. Kuten oheisesta taulukosta näkyy, Il- marinen on kuitenkin vuodenvaihteesta syyskuun loppuun vähentänyt omistus- taan yhdeksässä OMXH25-indeksin yh- tiössä, erityisen rankasti Konecranesis- sa (-40 %), Sammossa (-31 %) ja Cargo- tectissa (-29 %). Suomalaisia Nokia-vallankäyttäjiä ovat erityisesti työeläkeyhtiöt, jois- ta selvästi suurin potti on Ilmarisel- la. Nokian it- sensä hallussa oli vajaat 35 mil- joonaa osaketta. Varman Nokia-rivi näytti sa- maan aikaan 19 miljoonaa kappa- letta, Svenska Litteratursällskapet i Finlandin 14 miljoonaa. Viime kesänä kaksi yhdysvaltalaista va- rainhoitoyhtiötä nosti omistuksensa No- kiassa viiden prosentin liputusrajan pa- remmalle puolelle. Dodge & Cox on pro- omistaa Nokiaa sekä suoraan että rahastosalkuissaan. Yahoo! Finance -palvelun mukaan Nokian suuromistajiin kuuluvat viit- tä prosenttia pienemmillä mutta yli puolen prosentin osuuksilla Trade- winds Global Investors, Barrow, Han- ley, Mewhinney & Strauss ja Welling- ton Management Company. Wärtsilän ykkösomistajan Fiskarsin ty- täryhtiö Avlis on vähentänyt pottiaan ku- luvan vuoden aikana kaksitoista prosent- tia. "Emme ole luopuneet suomalaisosak- keistamme, sillä uskomme edelleen suo- malaisten yhtiöiden menestymiseen pit- källä tähtäimellä. Ensi kevään yhtiökokouksessa taas valitaan seuraaja Jorma Ollilalle. Suomalaisen pörssisijoittamisen pionee- ri Jouko Brade on lukeutunut vuosikau- det Orionin suuromistajiin, mutta vuoden- vaihteen jälkeen Braden potti on pienen- tynyt lääkeyhtiössä 13 prosenttia. O M I S TA J AT Kuka hallitsee Nokiaa? muista suomalaisista suurista pörssiyh- tiöistä siinä, että se ei kerro nettisivuillaan suurimpia osakkeenomis- tajiaan. Vaikka omistusosuus on laskenut kahdentoista kuukauden aikana yli kolmella prosenttiyksiköllä, syyskuun lopussa ulkomaalai- set omistivat silti yhä 80,7 prosenttia keilanie- meläisyhtiöstä. Varma sitä vastoin on laskenut omis- Kemiras- sa (-24 %) ja Elisassa (-9 %).. Ilmarinen ottaa näkemystä Oman lukunsa Helsingin pörssin suurten työeläkejätit Ilmarinen ja Varma. Toi- seksi eniten Nokiaa omistavat suo- malaiset. Nokian oman ilmoituksen mukaan kesäkuussa yhdysvaltalais- käsissä oli kolmannes Nokiasta. pinnalla ANTTI HERLIN ON KASVATTANUT POTTIAAN YHDEKSÄN PROSENTTIA. necranesia, on ruotsalainen pääomasijoit- taja Nordstjernan vastaavasti myynyt si- tä. Osakemyynnistä tienaamillaan rahoil- la Fiskars ilahdutti omistajiaan lisäosin- goilla. Vaikka kaksi suurta omistajaa ovatkin yhdysvaltalaisia, ei Nokia - ten yhtiö. Hallituksen puheenjohtaja on yhtiön ylin henkilöi- tynyt vallankäyttäjä. Ilmarinen omisti lokakuun puo- livälissä 66 miljoonaa Nokian osa- ketta. Ison-Britannian osuus on kaksitoista, Ranskan kahdeksan ja Saksan viisi prosenttia. Kuluneen vuoden aikana Nokian ulkomaalaisomistus on jatkanut laskuaan. Hieman myö- hemmin heinäkuussa viiden pro- sentin lippua heilutti Capital Rese- arch and Management Company. Siksi Nokian omistus on tavanomaista enemmän hämärän peitossa
Bloombergin tilastojen mukaan Applea seuraa 49 analyytikkoa, eikä yksikään heistä ole antanut myyntisuositusta. Entinen Nokia-johtaja kuoli lento-onnettomuudessa Timo Korvenpää, 59, kuoli Espanjassa purjelentokoneen syöksyttyä maahan. uutiskuukausi 2011 ALAS K APITALISMI! Teliasoneralle miljoonakorot Cukurovalta , että kansainvälisen kauppa- kamarin välitystuomioistuimen pää- töksen mukaan se saa Cukurovalta korkoja vahingonkorvauksista vähintään 140 miljoonaa euroa Turkcell-jupakassa. 6.10. pienestä tietokonevalmista- jasta maailmaan suurimman teknologiayhtiön ja arvokkaimman brändin. Korvenpää teki mittavan pankkiuran ja oli No- kian rahoitus- ja talousjohtaja vuosina 19952002. Myös analyytikoilla riittää luotta- musta yhtiöön. Applen tarina ei kuitenkaan lopu hänen kuolemaansa. 3.10. Välitystuo- mioistuin määräsi Cukurovan maksamaan 932 miljoonan Yhdysvaltain dollarin korvaukset ja korkoa vuoden 2007 heinäkuun lopulta lähtien. "Hän loi infrastruktuurin, jolle nykyinen joh- to voi rakentaa monen vuoden ajan. 5.10. 30.9. 4.10. Vahingonkorvauksen kohtalo on kui- tenkin epävarma, sillä Cukurova on jättänyt noudattamatta aikaisempia- kin päätöksiä. Mitä Jobsin jälkeen, Apple? 29.9. Suurempi kysymys kuitenkin on, kuinka nopeasti Apple pystyy innovoimaan ja hyödyntämään Jobsin perintöä uusissa laitteissa, ohjelmissa ja palve- luissa", Creative Strategiesin analyytikko Tim Bajarin kommentoi Bloombergille. Sen jälkeen hän vaikutti useiden pörssiyhtiöiden hallituksissa.. Sijoittajilla on vahva usko Apple-saagan jatkumiseen. 2.10. 1.10
9.10. "Emme ole valmiita listautumaan huomenna, mutta ehkä vuoden kuluttua", Rovion markkinoin- nista vastaava johtaja Peter Vesterbacka kertoo uutistoimisto Bloombergille. 21.10. uutiskuukausi 2011 7.10. 1.11.. 25.10. Etenkin ympäristö-, informaa- tio-, bio- ja nanoteknologian sekä luonnontietei- den ja geeniterapian teolliset sovellukset tulevat lisäämään tuottavuutta rajusti. Yhtiö aikoo nimittää uuden toimitusjohtajan mahdol- lisimman nopeasti, ja Perä on luvannut hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä uuden toimitusjohtajan nimittämiseen saakka. Alizayn tulos on M-realin mukaan tällä hetkellä kuukausitasolla noin 3 miljoonaa euroa tappiol- linen eikä sen toimintaa ole mahdollista kääntää kannattavaksi. 24.10. 19.10. 28.10. Pekka Perä ulos Talvivaarasta ja ilmoitti, että Pekka Perä jättää toimitusjohtajan tehtävät. 14.10. 27.10. Hän aikoo pitää osakeomistuksensa ja paikkansa hallituksessa. 26.10. Globaali väestönkasvu ja teknologiave- toinen tuottavuuden kasvu luovat kasvua pitkällä aikavälillä. Gohrsmühlen tehtaalla Saksassa yhtiö aikoo lopettaa kannattamattomat erikoispaperiliike- toiminnat sekä päällystämättömän hienopaperin tuotannon. Rovio sai maaliskuussa sijoittajaryhmältä 42 mil- joonan dollarin sijoituksen muun muassa Skypeä ja Facebookia rahoittaneelta sijoittajaryhmältä. Vesterbacka arvioi, että Rovion arvo voi olla jopa yli miljardi dollaria eli yli 700 miljoona euroa. 17.10. 8.10. Laadukkaiden suuryritysten kustannus- tehokkuusajattelu on toiminut ja ne ovat yleisesti dynaamisia ja vahvassa taloudellisessa kunnossa. Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed kertoi kesäkuussa, että yhtiö saattaa hakea vielä toisen rahoituskierroksen ennen listautumista. M-real sulkee Alizayn, järjestelee Gohrsmühlessä Alizayn tehtaansa Ranskas- sa. Kansanvälinen kauppa toimii edelleen hyvin ja työvoima liikkuu mukavasti. M-real kertoo saaneensa Alizayn tehtaasta usei- ta ostotarjouksia. Suomessa Talvivaara on henkilöitynyt suu- rimpaan omistajaansa Pekka Perään, joka on yrittäjämäisesti luonut yhtiön menestystarinan. 12.10. Roubinilla myös positiivisia näkemyksiä tunnetaan parhaiten synkistä talousnäkemyksistään, mutta Suomen- vierailullaan hän kertoi myös positiivisia näke- myksiä. 3. 10.10. Suomen valtion Solidium on noussut osake- kaupoilla Talvivaaran neljänneksi suurimmaksi osakkeenomistajaksi Perän, Varman ja Ilmarisen jälkeen. Bloombergin mukaan arvostusarvio perustuu Rovion rahoituksesta käytyihin keskusteluihin. 11.10. 30.10. Kehittyvien maiden osuus maailman brutto- kansantuotteesta tulee nousemaan. 23.10. 4. 22.10. Angry Birdsit lentelemässä pörssiin tunnettu suomalainen Rovio Entertainment valmistelee listautumista pörssiin. 18.10. Alizayn tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 330 henkilöä. Talvivaara keskittyy loppuvuonna 2011 kannatta- vuuden optimointiin tuotannon maksimoimisen sijaan. 13.10. 1. 31.10. 20.10. Ehdot liittyivät ostajakandidaatin taloudelliseen asemaan, liiketoimintasuunnitelman ja sen to- teutuksen uskottavuuteen, kykyyn kantaa vastuu työntekijöistä ja liiketoiminnan riskeistä sekä kau- pan taloudellisiin vaikutuksiin. 16.10. Globalisaatio jatkuu. 29.10. 2. 15.10. Yksikään ostajakandidaatti ei kuitenkaan kyennyt täyttämään M-realin kaupan toteutumiselle etukäteen asettamia edellytyksiä
Äitini taisi ostaa minulle muutaman KOP:n osakkeen Uuden Suomen lasten- sivuille kirjoittamani tarinan juttupalk- kiolla vuonna 1957. Niistä ajoista on jo yli kaksikymmentä vuotta. Myyn, jos tarvitsen isommin käteistä. Aina kun on ahneus iskenyt, on tullut näpeille. Minkä opin vuodet suurteollisuuden palveluksessa ovat jättäneet sinuun sijoittajana. Mitä yrityksen maine merkitsee sinulle, kun punnitset sijoitus- kohteita. Aktiivinen salkunhoito vai indeksisijoittaminen. Kulje vastavirtaan. Jos nopeat kaupat alkavat val- lata mielen, menen pötkölleni sohvalle odottamaan hötköilyn ohimenoa.. Mihin olet sijoittanut viimeksi. Allokaatiosi. Mummosi- joittajan ei tarvitse hötkyillä osavuosi- katsauksien tahdissa. Ostan osakkeita, jos sattuu olemaan ylimääräistä. sijoitin viimeksi... PALOI. Puoleen vuoteen en ole ostanut mitään. Ajatuksena on, että jos hyvin käy, jää pieni pesämuna kaikille neljälle tyttärenpojalle. Mummosijoittaja ostaa osakkeita, eikä anna pankkiirin pyörittää salkkua omi- en provisioidensa takia. Millä tavoin seuraat markkinoita. Nykyistä menoa katsellessani toivon, että teollisuuskapitalismi voit- taa kasinokapitalismin. Passiivinen osakesalkku ja sen verran käteistä taskussa ja tilillä, etteivät koirat kuse kintuille. Elämäsi ensimmäinen sijoitus. Osakkeita vai rahastoja. Yleisellä tasolla, en yhtiöitä. Annetaan aallokon tyyntyä ja katsel- laan sitten. Passiivinen pitkäjänteinen sijoittami- nen. Entä sijoitustekniikkasi. Hyvillä yhtiöillä tuppaa olemaan hyvä maine. Kalle Kalle Isokallio haksahti Elcoteqiin Mummosijoittajaksi itseään luonnehtiva Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle Isokallio vartoilee sijoitusmyrskyjen tyyntymistä. Teksti Karo Hämäläinen Luonnehdi itseäsi sijoittajana! Mummosijoittaja
Tonttimaa on tiukalla, siksi kaupunkeihin raken- netaan kerrostaloja. Syynä optimismiin oli se, että läntisissä pörsseissä kurssit nousivat syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin var- sin ripeästi. Mojovin mokasi. Eihän se enää voi tuosta tulla alaspäin, ajattelin. Kalle Isokallio, vapaa kirjailija ja sitoutumaton elämän tarkkailija. Tällä luonteella taitaa olla parempi olla yhden miehen operaatio. Yksituumaisuudesta sijoittaja- kuusikkoa ei kuitenkaan voi syyttää. Sijoittajakuusi- kon kuvitteellisessa kollektiivisalkus- sa olikin lokakuun puolivälissä Fortu- min osakkeita yli 400 000 ja Sammon osakkeita yli 250 000 vähemmän kuin alkukesästä. Tähtihetkesi sijoittajana. Ostot eivät guruja suuremmin in- nostaneet. Heidän salkuistaan lähti Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita syyslokakuussa liki kah- deksan ja puolen miljoonan euron edestä. Lap- sille hyvä kasvatus ja aikaa lastenlap- sille. Edessä taas tyhjä näyt- töruutu, johon pitäisi syntyä syksyn 2012 romaani. Mihin sijoittaisit nyt 50 000 euroa. Arvopaperin seuraamat suuret yk- sityissijoittajat eivät menneet ostoeu- foriaan mukaan. sijoitin viimeksi... PROFIILI G U R U J E N S A L K U T KUKA. Outotec. Vaikka Eurooppa ja Yhdys- vallat ovat ryssineet teollisen kilpai- lukykynsä, maailmassa valmistetaan edelleen tavaroita. Tuli se ja suli. yyskuussa tehtiin pohjat!" Tällaisia huutoja kuului sieltä täältä sijoittajien kes- kuudesta lokakuun aikana. Kone. Hän lisäsi omistuksiaan seitsemässä yhtiössä mutta vähensi vain kahdessa. David Harvey: The Engima of Capital. Ja irrottauduin siitä ajoissa. Ankarimmin sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti Fortumia ja Sampoa, edellistä runsaalla viidellä ja jälkim- mäistä runsaalla kahdella miljoonalla eurolla. Jättäisin tilille odottamaan loiskeen loppumista. Fortumia putsasivat salkuis- taan Ingmanit, Göran Sundholm ja Aatos Erkko, Sampoa pelkästään Sundholm. Jäänmurtajia, tie- tokoneita, kaapelikoneita, ja hetken aikaa yritysten osto- ja myyntityötä Nokialla. Mikko Laakkonen oli nimittäin syyslokakuussa huomattavasti os- tohaluisempi kuin Arvopaperin viisi muuta gurua. Göran Sundholm taas vähensi omistuksiaan viidessä ja lisäsi yhdessä yhtiössä. OSTETUIMMAT ostot, euroa YIT Konecranes Metso UPM Nokian Renkaat 573,400 550,250 247,600 233,520 128,950 MYYDYIMMÄT myynnit, euroa Fortum Sampo Kone B Cargotec B Neste Oil -5,431,500 -2,021,020 -1,142,400 -1,139,177 -182,500 Suurimmat ostot ja myynnit 19.9.201114.10.2011 Täydellinen gurutaulukko sivulla 69.. Ystäväni Antti Piipon Elcoteq-yhtiön osakkeiden osto viime vuoden lopulla. Yli miljoonan euron arvosta sijoitta- jakuusikko myi syyslokakuussa myös Konetta ja Cargotecia. Mahdollisimman paljon talon ja pihan kunnossapitoa tyttären- poikien kanssa, jotta oppivat pitämään aikanaan paikat kunnossa, kelien sal- liessa syrjäisiä mutkateitä Harrikalla, musisointia Åttopojissa ja lopun aikaa maailman kummallisuuksien kummas- telua. Vain Suomessa rakennetaan rivitaloja ja matalia kerrostaloja kaupunkien ytimiin. Ainoastaan YIT:tä ja Ko- necranesia tuli gurusalkkuihin lisää yli puolen miljoonan edestä. Ympäri maailmaa ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Yhtiö valmistaa "älylapioita", joilla kaivetaan metalleja Kaukoidän valmistajien tarpeisiin. Samat yhtiöt olivat Arvopaperin gu- rujen suurimpien myyntien kohteena myös elosyyskuussa. Viron itsenäistyttyä ostin, vastoin kaikkea mitä olen kertonut, osuuksia Viroon sijoittavasta rahastosta. Niille, jotka haluavat tietää, josko Karl Marx sittenkin oli ainakin osittain oikeassa Gurut haistoivat myyjän markkinan "S Ikisuosikkisi Helsingin pörssissä
Tohtori Pekka Sutela sa- noo Vladimir Putinin ole- van kapitalismin ystävä, joka kunnioittaa venä- läisyhtiöiden toimintaa.. Idänkaupan tuntija ja valtiotieteen tohtori Sampsa Saralehto keskusteli päätoimittaja Eljas Revon kanssa. IDÄN IHME. AIHE PUHUTTI. noteeratut Teksti Anne Leino Kuvat Juho Kuva Arvopaperin AAMUSEMINAARI MUSIIKKIA KORVILLE. "Itselläni ei tällä hetkellä ole sijoituksia Venäjällä", totesi Hermansson. VENÄJÄN TUNTIJA. Sijoitustutki- muksen Tim Hermansson tuli ottamaan selvää Venäjän tulevaisuudennäkymistä. Idän markkinaa poh- tivat valtiotieteen tohtori Pekka Sutela, salkunhoitaja Patrik Wallin OP-Rahastoyhtiöstä, SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen ja sijoitusjohtaja Janne Ronkanen Handelsbanken Rahastoyhtiöstä. Janne Ronkanen mainitsee Turkin houkuttele- vaksi sijoituskohteeksi jo sen väestörakenteen vuoksi. SIJOITUSTUTKIMUSTA. Sali oli ääriään myöten täynnä, kun lavalle nousivat puhumaan Venäjän ja Itä- Euroopan talouden asiantuntijat. vua?" ai kas iskejä v äjä r "Ven Venäläisten osakemarkkinoiden suunta on voimakkaasti sidoksissa öljyn hintakehitykseen
"Tavoitteena on olla Suomen arvostetuin", paa- luttaa Virtala tulevaisuuden suuntaa. Alan ammattilaiset vastaavat juuri sinun kysymyksiisi rahasta ja sen tekemisestä vuoden tärkeimmässä sijoitusalan tapahtumassa. Hänen tuoreessa käyntikor- tissaan lukee maajohtaja, Danske Capital. Neljä vuotta sitten Björn Wahlroosin Sampo myi Sampo Pankin toiminnot Danske Bankille. Varovainen näkemys Tuomas Virtalan mukaan vielä ei ole oikea aika ostaa osakkeita. Hän ei ole vaihtanut työ- paikkaa kahteentoista vuoteen, mutta työnanta- ja on vaihtunut. Hän aloitti vuonna 1999 pienessä Mandatumissa, joka sulautettiin Sampo-Leoniaan. OSAKKEITA" Instituutioiden salkkujen li- säksi Virtalan Danske Capital Finland vastaa Sampo Rahastoyhtiön rahastojen sijoitustoiminnasta. VAROVAINEN. Kolmonen "Danske Capital on Suomessa kolmen suurimman joukossa", Tuomas Virtala sanoo. ihmiset Markkinoiden kolmonen S ampo Pankin liehuvan lipun alla seisoo Tuo- mas Virtala, 37. Omaisuudenhoidossa edellä ovat Nordea ja Poh- jola. "Ehkä eurooppalaiset yrityslainat olisivat nyt otollisin sijoituskohde", hän sanoo. Niissä on hy- vä riskin ja tuoton suhde. Virtala tuli talon sisältä. Pankin strategian mukaan on syytä olla varovainen. Seuraavista sijoista niin henkilömäärällä kuin hoidettavalla omaisuudella kilvoittelevat Danske Capitalin kanssa Evli ja SEB Gyllenberg. Ajat ovat vaikeat. Ympärillä on paljon epävarmuutta. Virtalan edeltäjä Antti Urvas sai väistyä johdettuaan yksikköä kaksi vuotta. Virtalan pomo istuu Tanskas- sa, ja yksikkö on osa Danske Capitalia. Johdettavanaan hänellä on viidenkymmenen hen- gen joukko salkun- ja omaisuudenhoitajia, jotka työskentelevät Salmisaaressa Danske Bankin Suo- men pääkonttorissa. Ca- OLE OIKEA pitalin vastuulla on varojen hoi- AIKA OSTAA to ja markkinat kuuluvat Mar- ketsille. Sisäänpääsy veloituksetta ennakkoon ilmoittautumalla osoitteessa: www.wanhasatama.com/sijoitus-invest TAPAHTUMA AVOINNA: 16.17.11.2011 Klo 08.3018.00 Pikku Satamakatu 3-5, Helsinki. "Todennäköisesti, 50-60 prosentin todennäköi- syydellä, osakekurssien pohjat nähtiin, mutta vielä ei ole oikea aika ostaa osakkeita", Virtala sanoo. ELJAS REPO Ostaa, myydä vai pitää. Suomessa kuluttajamaailmassa tanskalaispankki toimii vanhalla Sampo Pankin nimellä, mutta ammattilaisia "VIELÄ EI palvelevat yksiköt ovat Danske Capital ja Danske Markets
Komission ehdotuksen taustalla on vain siteeksi tut- ohjataan sen omaan käyt- töön. - - - kauppapaikan vaihdosta voi koitua hankaluuksia. Tästä syystä EU:n komissio eh- vaikeutuu. - - eikä komissio niin edes väitä. Lakiehdotuksen suomenkieli- - Eivät äänestäjät antaisi tosipaikan tullen sillan suunnit- hinnanmuodostus on muutoinkin vaikeaa. Komissio jättää kokonaan vastaamatta ky- - - - sestä vastaavat pankit vaan niiden asiakkaat. kolumni P E N T T I F O R S M A N Komissio K ansalaiset ovat vihaisia ja vaativat pankkeja maksamaan aiheuttamansa menetykset yh- teiskunnalle. - -. Tässä on jo hiukan astian makua. IMF:n asiantuntijat te- kivät vuosi sitten laajan - - LIKVIDITEETIN ROMAHTAMISESTA KÄRSISIVÄT PÖRSSIN PIENET YRITYKSET. - holmaan tai Lontooseen
juttu HENKSELIT TIETÄVÄT. Rogersin olkaimista voi lukea hyvät sijoitukset.
Tunnistan omistus- kirjoituksen. Monet otattavat itsestään valokuvan Rogersin kanssa. Ison rahan managerit parveilevat lyhyenlännän Rogersin ympärillä. Jim Rogers. Rogers kiinnostui raaka-aineista vuonna 1998, kun teknologia- osakehurmos alkoi hirvittää häntä. Jim Rogers Jim Rogers vain myy länsimaisia osakkeita Rahanteon Jim Rogers kertoo, miten pelastat rahasi, perheesi ja yrityksesi mullistuvassa maailmassa. Teksti Marko Erola Kuvat Erja Lempinen ou have got to understand. Hän myi kaikki osakkeensa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pian nähdään, ymmärsivätkö pari sataa ruotsalaista salkunhoitajaa, mitä Rogers on esityksessään sanonut. Se on sanasta sanaan sama kuin se, jonka Rogers kirjoitti minun kirjaani kuusi vuotta sitten Zürichissä. Pyydän yhtä kirjan hakenutta näyttämään, mitä kirjailija siihen kirjoitti: Get them before they are hot. Hän kiersi maailmaa ja kertoi 25 000 dollarin luentopalkkioita vastaan sen, mitä olisi voinut lukea lehdestäkin: raaka-aineet kallistuvat. Sijoittajat eivät vieläkään ole ymmärtäneet. Y "Minun oli helppo olla uskoton osakkeille" Tapasin Rogersin ensimmäisen kerran alkuvuonna 2005 Sveitsissä. Ainakin he ovat innoissaan kuin teinit rock-konsertissa. Hanki niitä ennen kuin ne ovat kuumia. Sitten hän tarttui. Yksi kailottaa olevansa kuuluisan sijoittajan "fani numero yksi Ruotsissa". Teidän täytyy ymmärtää. Jim Rogers sanoo niin usein, ja hyvin ponnekkaasti. Syntyy tungos, kun hän jakaa omistuskirjoituksia kirjaansa Hot Commodities. Raaka-aineet eivät siis vieläkään ole kuumia
Historiaa Yalessa ja Oxfordissa lukenut alabamalaispoika oli tullut Wall Streetille 1960-luvun lopussa juuri, kun pitkä nou- sukausi pörssissä päättyi. Rogersin yhtiökumppani muistelee elämäkerrassaan, että Rogers teki kuuden ihmisen työt kerätessään ja analysoidessaan tietoa. Rogers valitsi toisin. Koko 1970-luku olisi pelkkää alakuloa osakemarkkinoilla. Jim Rogers raaka-ainesijoittajien raamattuun, Commodity Year Bookiin. Sen Rogers tiesi omastakin kokemuksesta. Minun oli helppo olla uskoton osakkeille ja etsiä uusia sijoituskohteita ja mark- kinoita. Raaka-aineilla oli aina mennyt huonosti, kun osakkeilla oli mennyt hyvin, ja päinvastoin. Kumppani hoiti kaupat. Hän perusti kumppaninsa kanssa raaka-aine- ja valuuttamark- kinoihin erikoistuneen sijoitusrahaston vuonna 1972. Tästä ajoituksen mestarista tuli aikanaan spekulanttien kuningas. Tilastokirja kertoi metallien, viljojen ja muiden hyödykkeiden hintojen laskeneen kaksi vuosikymmentä. Rautaesiripun nousemista odotellessaan hän kommentoi sijoituksia televisiossa ja toimi jonkin aikaa Columbian yliopiston rahoituksen professorina. Professuuri SAA RNA MIE HEN VIK AA. Hän jäi eläkkeelle rikkaana 37-vuotiaana, koska hän halusi nähdä maailmaa moottoripyörän selästä. Rahoituksen Indiana Jones Matkaan Rogers pääsi vasta vuonna 1990, kun Neuvostoliitto ja Kiina avasivat rajansa. Rahaston nimi oli Quantum Fund, ja kymmenessä vuodessa sen arvo nousi huikeasti 4200 prosenttia. Hänen nimensä on George Soros. Alabama neka sta lähtöisin olevan Rogers on pon s ja kärkevä puhuja.. Lopulta vuonna 1979 Business Week julistaisi osakkeet kuolleiksi. Osakkeet eivät ole ainoa sijoitus, jossa hinnat menevät ylös ja alas", Rogers kirjoittaa kirjassaan kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Rogers osasi odottaa sitä. "Kokemattomuuteni osoittautui eduksi
Vuosina 19992001 hän kiersi tamaan sitä. Kun kehun ennustusten osuneen, hän virnistää menen hyödykkeen hintaa: kullan, lyijyn, öljyn, sinkin, alumiinin, ohimennen ja esittää sitten vaatimatonta. Rogersille ei riittänyt yksi kierros planee- rahastoa ja on tilannut Rogersin mainos- LISÄÄ Kotisivu www.jimrogers.com. "Pistä tämä taskuusi, sokerilla rikastut." Osakkeilla murskatappiot tehneet investointipankkiirit halusivat Hän kertoi omistavansa vain raaka-aineita ja kiinalaisia osak- tavata. Vain konkurssi pelastaa irtosi kirjoittamalla MISTÄ Syntyisin Alabamasta, asuu Kreikan suosituskirjeellä. Singaporessa. Hänellä on rusetti ja The Ultimate Road Trip. Kolme vuotta, 116 maata ja viisitoista ta. humoristiset olkaimet. Kuusi vuotta sitten hän ennusti, että Yhdysvaltain asuntokupla Kun yhteistyökumppani indeksisijoituksiin oli löytynyt, Rogers puhkeaa kauhistuttavin seurauksin. maapallon toistamiseen, nyt käsityönä Rogers ei ole sanottavasti vanhentunut. saattoi todeta hyödykekorinsa arvon kolminkertaistuneen. Euro ei elä kymmentä vuot- nosti Mersunsa kytkintä. Hän kehitti Rogers Interna- Muistutan Rogersia siitä, mitä hän ennusti kuusi vuotta sit- tional Commodity Indexin (RICI), joka seuraa lähes neljänkym- ten Zürichissä. ten Rogers oli ennustanut. Matkakirja sai nimekseen Adventure Capitalist seitsemän kaupunkia viidessä päivässä. Niiden kiristimiä siirtämällä voi ilmoittaa Ennen kuin pariskunta lähti millenium-matkalleen, Rogers suosikkisijoituksensa. kodikkuutta. katujen talousviisautta ja sijoitusvinkkejä linnaa vastapäätä. RBS NYT Kommentoi säännöllisesti sijoitus- Eksoottisen elämän makuun päässeelle alkaa myydä RICI-indeksiin perustuvaa markkinoita CNBC-kanavalla. Moottoripyöräretki kesti kaksi vuotta. Jim Rogers PROFIILI KUKA James Beeland Rogers, 69. sokerin, appelsiinimehun, sianlihan, kaakaon kaiken mikä "Oh my goodness! Aina joskus olen oikeassa." raaka-ainepörsseissä liikkuu. Raaka-aineet ovat. MYÖHEMMIN Kiertänyt maapallon Motoristisijoittaja sai Time-lehdeltä Rogers odottaa ankeassa neuvottelu- moottoripyörällä ja autolla, matkakirjat Investment Biker (1995) ja Adventure lisänimen Indiana Jones of Finance, ra- huoneessa. Pian hänen puhelimensa alkoi soida. Royal Bank of Scotlandin tilaisuus. Länsiosakkeita hän myisi vain lyhyeksi. OPISKELLUT Historiaa, politiikkaa Rengasrikkoja ja muita vastoinkäymisiä, Tukholman Grand Hotel on kuninkaan- ja taloustieteitä Yalessa ja Oxfordissa. hoituksen Indiana Jones. Maailmalla nousee Kiina ja Euroopassa nuorekas ja halvalla sisällissotaa myöhemmin hän oli taas New Yorkissa, missä hän tuottava Turkki. Syyskuisen aamun Fundin George Soroksen kanssa, matkakirjasta Investment Biker Around sade ja jäätävä tuuli korostavat sisätilojen "jäi eläkkeelle" 1980-luvun alussa. Kolmen vartin päästä alkaa Capitalist (2003). tan ympäri. keita. Pääaula on yhtä aikaa ENNEN Perusti vuonna 1973 Quantum Botswanan tapaisiin maihin yhdistelevästä loistelias ja kodikas. parkkeerasi rahansa raaka-aineisiin. Kustantaja halusi kirjan raaka-ainesijoittamisesta. rakennetulla Mersulla morsiamensa Energinen 69-vuotias kertoo kiertävänsä kanssa. Kun pyysin Zürichissä sijoitusvinkkiä, Rogers ojensi sokeri- Raaka-aineiden bull market, nousumarkkina, oli alkanut, ku- palan. the World with Jim Rogers tuli hitti
Rogers kertoo sanan "kriisi" muodostuvan kiinankielessä sa- noista "riski" ja "mahdollisuus". Hän neuvoo tekemään samoin. Valtavasti rahaa menee vielä hyödykkeisiin ennen kuin tämä nousu on ohi." Sveitsi ei voi voittaa Rogers uskoo nyt, että EU keplottelee akuutin kriisin ohi jollain vippaskonstilla. Kiina menettää joitain sijoituksiaan mutta on edelleen vahva. Jos olisin kysynyt sinkistä tai riisistä, kaikki olisivat lähteneet huoneesta. Jos ei piristy, raaka-aineilla häviää vähemmän kuin muilla sijoituksilla ja voi jopa tienata, koska valtiot painavat rahaa. He eivät voi voittaa." Rogers pitää Euroopan ja Yhdysvaltain tilannetta perin synk- känä. Hän shorttaa länsi- ja kehittyvien markkinoiden osakkeita sekä joukkolainoja. Seurauksena on py- Rogersin Kiina-uskon konkreettisin osoitus on lastenhoitaja, joka opettaa hänen tyttärilleen mandariinikiinaa. Kullassa on alle prosentti sijoitusvarallisuudesta puhumattakaan muista aineista. Raaka-aineisiin sijoittavat vielä harvat. Hän myös neuvoo, että pitkää raaka-ainesalkkua perustavan kannattaa odottaa. Kasvun hidastuminen kärjistää sosiaalisia ongelmia. Kun Kiinan kasvu hidastuu tai tulee muita vaikeuksia, minä ostan lisää kiinalaisosakkeita", Rogers vannoo. Ja jos historiaa katsotaan, nouseva mahti ja dominoiva, jämähtänyt mahti ovat aina sotineet." Kiinakin kokee vielä monta takaiskua. Hän kertoo asuneensa viisi vuotta Singaporessa. Se on paras neuvo, jonka hän tänään sanoo antavansa. Yleisölle avoimia hyö- dykerahastoja on Rogersin mukaan alle sata. Uhkakuvat ovat äsken mainitut ja mahdollisuus raaka-aineet. Kaukaa viisas Rogers on ollut kysytty vieras CNBC:llä sen jäl- keen, kun velkakriisi alkoi ja sen toinen aalto löi Eurooppaan. Parhaillaan jättimaan talouskasvu hiipuu, kun vientimarkkinat taantuvat ja Kiina on nostanut korkoja jäähdyttääkseen rannikon kiinteistökauppaa. Maatalousvarastot ovat historiallisen alhaiset, ja viljelijöiden keski-ikä lähestyy kuuttakymppiä. Markkinoiden epätasapainoa syventää kolmen miljardin ih- misen vaurastuminen Aasiassa. Odota! Rogersin oman sijoitussalkun longit, arvonnousua veikkaavat sijoitukset, ovat raaka-aineet, kiinalaiset osakkeet ja jotkin va- luutat. Yhdysvallat voi vain painaa rahaa ja rapauttaa dollarin. Maailmassa ei ole pulaa autoista ja tietokoneista. Jos operaatio ei onnistu, he häviävät paljon rahaa. Osakkeiden sahaamiselle Rogers ei näe loppua. Raaka-aineiden Raaka-aineet halpenivat muutaman kuukauden, mutta osakkeet putosivat kaksikymmentä kuukautta." Raaka-ainefutuurit ja yksittäiset raaka-aineet eivät ole kes- kivertosijoittajaa varten. "Vaikka löytäisi hyvän osakkeen, tuuli puhaltaa vastaan, koska markkinat eivät ole häävissä kunnossa. Kun hän kysyi eräässä konferenssissa, miten moni yleisöstä on joskus omistanut kultaa, harvempi kuin joka viides käsi nousi. Enemmän häntä ahdistaa Sveitsi. Menee vielä vuosia ennen kuin tarjonta tavoittaa kysynnän, vaikka investoinnit ovatkin alkaneet hintojen nousun myötä. Pulaa on riisistä", Rogers sanoo. Kestävää valuuttaa eurosta ei silti tule. Vain niiden avulla voi suojautua tulevina epävarmoina aikoina. Raaka-aineiden puolesta puhuu kolme seikkaa. Meillä oli hädin tuskin ihmisoikeuksia. Hinnat ovat laskeneet taantumaa ennakoiden, "Raaka-aineilla voittaa aina" - pärysmatkastaan. Oikeastaan hän oli halunnut Shanghaihin, mutta kaupunki oli liian saastunut.. Helposti hyödynnettävät isot öljykentät hiipuvat. Hän sa- noo sen kiihkottomasti, olkaansa kohauttaen. Hän uskoo "sijoituskuplan" puhkeavan dollarin seuraavaan reippaaseen alamäkeen. Edessä on pitkä laskukausi. "Ja he olivat sijoitusammattilaisia. Haastatteluissa hän on toistellut, että ylivelkaiset euromaat pelastaa vain konkurssi, ei velan ottaminen velan päälle. Rogers kehottaa heitä käyttämään hyödykeindeksirahastoja. Hän ei voi käsittää, miksi Yhdysvallat edelleen saa 30-vuotista lainaa muutaman prosentin korolla. Mikä tahansa muu ratkaisu vain huonontaa Kreikan tilannetta. Kun seuraava taantuma tulee, se on edellistä pahempi, koska kaikki paukut on ammuttu. Hän uskoo kolme vuosikymmentä jatkuneen nousun olevan ohi. Silloin lähes kaikki hylkäävät jenkkibondit, eikä paljon puhuttu kauhun tasapaino auta. Perustavin niistä on tarjonnan ja kysynnän epäsuhta. "Jos Yhdysvallat menee konkurssiin, se ajautuu kaaokseen. Parhaimmil- laan osakkeet jatkavat kaupankäyntivälissä, ja niillä tienaaminen vaatii erinomaisia treidaajan taitoja. Niin kapitalismi toimii. Pidemmällä aikavälillä uusi reservivaluutta on Kiinan renminbi. Jim Rogers "OSTAMALLA JA PITÄMÄLLÄ EI TIENAA EHKÄ VUOSIIN." sittemmin kallistuneet viisikymmentä prosenttia. "Mutta täytyy ymmärtää, että Kiinan ongelmat ovat väliaikai- sia. Osakkeet ovat lähtöruudussa. Toivon symbioottisen kauppasuhteen jatkuvan, mutta pelkään protektionismin lisääntyvän. Raaka-aineet kallis- tuvat ensimmäisinä ja eniten. "Jos talous piristyy, raaka-aineista on pulaa. Lainasalkunhoitajia Rogers kehottaa tylysti hankkimaan uudet työpaikat. Ostamalla ja pitämällä ei tienaa ehkä vuosiin. Indeksisijoittaja tutkitusti voittaa neljä viidestä muusta sijoittajasta. Kuullaksemme lisää sijoitusvinkkejä meidän on siirryttävä Grand Hotelin isoon saliin, missä pari sataa salkunhoitajaa odottaa jo sijoitusidoliaan. Kiinnostaako. "Konkurssi on kuin metsäpalo, siihen on ikävä joutua, mutta se tekee hyvää metsälle. Mikäli Yhdysvaltain velkaongelmat kärjistyvät nopeasti, Rogers uskoo maailman valtioiden turvautuvan usean valuutan koriin, jossa on myös kultaa. Kun Yhdysvallat nousi valtaan, kävimme läpi sisällissodan ja viisitoista lamaa. Kaivoksiin ei 1980- ja 1990-luvuilla investoitu tarpeeksi. Ihmiset vievät rahansa muualle. "Jos he onnistuvat painamaan frangin arvon alas, he tuhoavat pankkisektorinsa. Osakkeisiin ja joukkovelkoihin sijoittavia on yli 70 000
Vain raaka-aineita omistava säilyttää Rogersin mukaan mielenrauhansa tulevina vuosina. mutta ne voivat laskea paljon lisää, jos eurooppalaiset pankit joutuvat myymään omaisuuttaan pakolla. Vuosikym- meniä kitunut ja raskaasti tuettu maanviljely on tulevaisuuden huippuammatti. Niissä kysyntä ja tarjonta ovat eniten pielessä, ja niiden hintojen hän uskoo nousevan eniten ennen kuin buumi on ohi. Se kallistuu vielä paljon.". Jim Rogers ELÄ JA OPETA. Siltä voi suojautua vain reaaliomaisuutta omistamalla. Joten älkää myykö kultaanne, vaikka se nyt halpenee. Rogers on kirjoittanut kirjoja maailmanympärimatkoistaan ja suosikkisijoituksistaan. LEVOLLINEN MIELI. "Jos raaka-aineiden hinnat putoavat edelleen, ostan paljon lisää. Silloin hyödykkeet halpenevat, vaikka fundamentit olisivat kuinka hyvät. Rogers uskoo ja myös toivoo kullan hakevan vauhtia alempaa, jotta hän voi ostaa lisää keltaista arvometallia. Juuri nyt Rogers ostaisi vain maataloushyödykkeitä. Se on harvinaista mille tahansa sijoitukselle. Ja jos Espanja menee konkurssiin tai tulee jokin iso yllätys, kannattaa hypätä raaka-aineisiin molemmat jalat edellä", Rogers kiihottaa yleisöään. Kylteissä ei lue: myymme kultaa Raaka-ainesijoittamisen puhemies kaivaa taskustaan pienen kultaharkon ja toteaa kullan kallistuneen kymmenen vuotta. "Kun paperiraha menettää arvonsa, seuraa aina kuohuntaa
Jim Rogers KOLME PILARIA. Rogers esiintyi Tukholman Grand Hotellissa syyskuun puolivälissä.
PKC Group kiri, Outokumpu ja Nokia romahtivat Maine-tutkimuksessa. Teksti Karo Hämäläinen olmas peräkkäinen yk- kösvuosi Arvopaperin ja Viestintätoimisto Pohjoisrannan Maine- tutkimuksessa on vakuuttava saavutus. Metsäkoneyhtiö Ponsse säilytti neljännen sijansa, vaikka yhtiön sielu Einari Vidgrén menehtyi vuoden aikana. Kaiken lisäksi hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone otti tämänkertaisen ykkössijansa lähes viiden pisteen erolla toiseksi tulleeseen Vaconiin. Ajoneuvoteol- lisuuden alihankkija on ollut analyytikkojen suosikkiosakkeita, ja Harri Suutarin karismakin on purrut sijoittajiin tosin tutkimuksen valmistuttua Suutari siirtyi karismoineen yhtiön hallitukseen. Vaisala on ollut perinteisesti maineel- taan hyvä yhtiö, eikä edes strategian uudistamisesta aiheutunut tulosnotkahdus ole vienyt sijoittajien uskoa yhtiötä kohtaan. Maine-tutkimuksen kärkikymmenikössä näkyvät edellisvuosilta tutut yhtiöt. Vuoden ykköstykki on kuitenkin PKC Group. PKC paransi sijoitustaan peräti 39 sijalla ja kohosi kolkuttelemaan kärkikymmenikköä. K Nokian menetetty maine Koneen ykkössija ei ole yllätys, sillä yhtiö oli ylivoimainen myös viime vuoden tutkimuksessa. Pronssipaikalle kiri Konecranes. Muutamilla yhtiöillä tuntuu ole- van jaksoja, joina ne jylläävät Maine-tutkimuksessa mielin määrin.. tutkimus 2011 Kuluttajatuotteilla kohti kärkeä Kone säilytti vahvasti asemansa Suomen maineikkaimpana pörssiyhtiönä. Vaconia viisi pistettä heikommilla arvioilla jäätäisiin kärkikymmenikön ulkopuolelle. Tietoturvayhtiö F-Secure otti viimevuotisen laskunsa takaisin ja palasi viidennelle sijalle. Viiden pisteen ero on valtava
39 58 Nokian Renkaat kuuluu tämän 40 50 vuoden parhaisiin nousijoihin. 0 1 2 0 5 1 11 -2 -1 -1 18 -10 3 39 18 9 -1 -7 23 25 -7 -12 -1 -1 22 -1 -15 3 5 9 -10 -2 4 -16 -9 5 -10 19 10 Kone Vacon Konecranes Ponsse F-Secure Vaisala Rapala VMC Outotec Metso Fiskars Nokian Renkaat Wärtsilä Cargotec PKC Group Olvi Orion Aspo Uponor Stockmann Amer Sports Marimekko Sampo Kemira Tikkurila Basware Tulikivi YIT Pöyry Technopolis Raisio Huhtamäki Fortum Sanoma Ålandsbanken Pohjola Pankki Neste Oil Cramo Kesko Aktia Ilkka-Yhtymä 85,0 80,1 79,1 78,4 78,1 77,5 77,4 77,0 75,6 75,2 74,3 73,4 73,4 73,2 73,1 72,3 71,3 70,9 70,2 70,1 69,9 69,6 69,5 69,3 68,7 67,9 67,9 67,8 66,6 66,4 66,4 65,9 65,3 65,2 65,2 64,8 64,7 64,7 64,2 63,9 KESTOYKKÖNEN. Hurja 39 sijan parannus johtuu osin siitä, että PKC:n mainearvo- sanat olivat kolme vuotta alamaissa. HYVÄSTIT HOPEALLE. Rapalan sijoitus nousi kohisten kärkikymmenik- köön. PKC Group on ollut pitkään analyytikoiden suosiossa. 10 9 11 29 12 2 13 16 14 53 15 33 16 25 17 uusi 18 17 19 12 20 43 21 46 22 15 HYVÄLLÄ SYKKEELLÄ. Amer 23 11 Sports on yksi sijoituksiaan parantaneista kulutustavara- 24 23 yhtiöistä. 25 24 26 48 27 26 28 13 29 32 30 35 31 40 32 22 33 31 34 38 35 19 36 27 37 42 38 28 KAASUA YLÄMÄKEEN. Kone tekee Maine-tutkimuksessa vakuutta- vaa sarjaa niin kuin Nokia viime vuosikymmenen alussa." KOUKUSSA. F-Secure 9 8 palasi viime vuoden notkahduk- sen jälkeen viidennelle sijalle. Vieheyhtiön mainearvo- sanat ovat olleet kaksi vuotta selvässä nousussa. ANALYYTIKKOLEMMIKKI. Viime vuoden kakkonen Wärtsilä putosi kärkikymmenikön ulko- puolelle.. tutkimus Sijoitus Yritys 2011 2010 kehitys Maine pisteet 1 1 2 3 3 5 4 4 5 10 6 7 7 18 8 6 PALUU PISTEILLE
Arvosanat lasketaan Pohjoisrannan kehittä- mällä RepMapTM-maine- mittarilla. vastanneiden kesken arvottiin 150 euron ar- voinen tavaratalolahja- kortti, jonka voitti Heinonen. Osakekurssit ovat kehittyneet huonosti, toimitusjohtajaa on vaihdettu. Nokialla on tuhdisti rahaa, Outokumpu on divestoinneistaan huolimatta pahasti velkainen yhtiö. Kuluttajatuotteet huudossa Vuoden 2011 Maine-tutkimuksen selvä trendi on kuluttajatuotteita valmistavien yhtiöiden nousu ja konepajojen lasku Koneen ykkössijasta huolimatta. Outokummun osakekurssi on laskenut viidessä vuodessa neljäsosaan. Nokia tekee tulosta, Outo- kumpu on valahtanut pahasti miinukselle. Nokia on tämänvuotisen selvityksen toiseksi rumin laskija. Nyt viehevalmistaja kohosi peräti kärkikymmenik- köön ja sai samalla ensi kertaa yli 70 pistettä kokonaismainetta. tutkimus METODI Näin mainetta mitataan ja Viestintä- toimisto Pohjoisranta ovat selvittäneet suurimpien pörssiyhtiöiden mainetta jo yhdentoista vuoden ajan. Kyselyyn vastasi yh- teensä 1319 henkilöä, jotka tekivät yhtensä yli 5500 yritys- ja johtaja-arviota. Tutkimuskutsu lähetettiin Arvopaperi Onlinen rekisteröityneille käyttäjille ja Tietoviikko- lehden uutiskirjeen tilaa- jille. selvityk- sessä 76 yritystä sai niin paljon vastauksia, että tuloksia voi pitää luotet- tavina. Silloin Nokian ylivoima oli jopa suurempaa kuin Koneen nyt ja yhtiö tuntui lyömättömältä. Kumpaakin romahtajaa yh- distää muutama seikka. Kokonaismaine ja mai- neen ulottuvuudet skaa- lattiin niin, että ne voivat saada arvoja väliltä 0100. Vaan toisin kävi. Ruostumatto- man teräksen valmistaja on sukeltanut myös Maine-tutkimuksessa ja kuuluu heikoimpaan neljän- nekseen." Yksi tällainen yhtiö on ollut Nokia, joka hallitsi Maine-tut- kimusta, kun sen tekeminen aloitettiin vuosikymmen sitten. Tutkimusmenetel- män uudistamisen myötä myös kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajille saatiin johtajamainetta mittaavat arvosanat. Vapaa-ajantuotteita valmistavat Rapala ja Amer Sports ovat kirineet hyvin. Rapalan kehitys on ollut nousujohteista koko Maine-tutkimuksen historian ajan toissavuotista laskua lukuun ottamatta. Erojakin romahtajien välillä on. Se menetti vuodessa peräti 38 pykälää ja löytyy nyt sijalta 52. Kummankin toimintaympäristö on vaikea: Nokia käy ekosysteemien sotaa, Outokumpua painaa krooninen ylituotanto. inter- netkyselynä 8.9.2011 23.9.2011. Vuosi sitten Nokia jäi kärkikymmenikön ulkopuolelle, kaksi vuotta sitten se oli vielä tutkimuksen neljänneksi paras. Vuoden pahin romahtaja oli kuitenkin ruostumattomaan teräkseen erikoistunut Outokumpu. tun- temiaan yhtiöitä ja johtajia 27:n maineeseen liittyvän väittämän avulla asteikolla 15. Arvopaperin vuosikerran saavat Liippala, ja , ja Erottaja lähtee Kivistölle. VUODEN PAHIN ROMAHTAJA OLI RUOSTUMATTOMAAN TERÄKSEEN ERIKOISTUNUT OUTOKUMPU. SURKIMUS
Lihanjalostajat Atria ja HKScan ovat maineel- taan kroonisesti heikkoja. KONKURSSI. Tappio- Finnair on Maine-tutkimuksen rupukastia. tutkimus Sijoitus Yritys 2011 2010 kehitys Maine pisteet TEHDAS SEIS. VR:n lippu- sotku ennätti vaikuttaa osaan vastauksista, mutta Tiedon putoaminen häntäsakkiin ei selity sillä. MAA KUTSUU. Outokumpu menetti peräti 41 sijaa. Osakekurssin syöksylasku ja epävarmuus strategiasta ovat tehokas yhdistelmä, jos haluaa maine- arvosanojensa laskevan. Pitkään tappiota tehneen rosteriyhtiön toimitus- johtaja vaihtui keväällä. SERVER ERROR. Tulos- varoitusvuosi laski niiden arvo- sanoja entisestään. SULAA. UPM-Kymme- nen päätös panna Myllykoski säppiin alensi luultavasti yhtiön mainearvosanoja. ROMAHTI. Maineeltaan huonoin Elcoteq häviää pörssistä konkurssin myötä.. Vuo- sikymmenen alun ykkösyhtiö Nokia oli vuoden toiseksi pahin romahtaja. 41 30 42 36 43 65 44 41 45 51 46 21 47 39 48 34 49 52 50 uusi 51 49 52 14 53 59 54 37 55 45 56 60 57 55 58 64 59 44 60 56 61 20 62 68 63 uusi 64 67 65 uusi 66 54 67 57 68 63 69 61 70 47 71 62 72 66 73 70 74 69 75 71 76 72 -11 -6 22 -3 6 -25 -8 -14 3 -2 -38 6 -17 -10 4 -2 6 -15 -4 -41 6 3 -12 -10 -5 -8 -23 -9 -6 -3 -5 -4 -4 Oriola-KD Rautaruukki Keskisuomalainen Lassila&Tikanoja SRV Yhtiöt UPM-Kymmene Ramirent Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Talentum Ahlstrom Stora Enso Nokia TeliaSonera Nordea Lemminkäinen Viking Line Affecto Ruukki Group Elisa Alma Media Outokumpu Sponda Elektrobit CapMan Biotie Therapies Atria HKScan M-real Finnair Tieto Ixonos Digia Comptel Trainers House Tiimari Elcoteq 63,8 63,8 62,6 62,5 62,4 62,1 62,0 62,0 61,4 61,4 60,4 60,3 60,3 60,0 59,9 59,9 59,7 59,3 58,7 57,4 56,9 56,0 55,0 54,2 54,2 54,1 53,7 53,4 53,1 52,6 52,5 51,6 51,2 48,3 40,3 40,1 EI MAISTU
Yhtiötään selvästi parempi maine on myös Stora Enson käärmekeittoko- killa Jouko Karvisella. Elisan Veli-Matti Mattila asettuu maineeltaan puolivä- lin alapuolelle mutta on kuitenkin pal- jon paremmilla sijoilla kuin yhtiönsä. Mielenkiintoista onkin tarkastella niitä johtajia, jotka ovat saaneet sel- västi paremmat tai huonommat arviot kuin johtamansa yhtiö. Perä asettui tutkimuksessa sijalle seitse- män, kun Talvivaara oli yrityslistan si- jalle 47. Yhtä lailla syvimmälle tyvipäähän painuivat Jouni Hartikainen ja Niila Rajala, joiden johtamat Elcoteq ja Tii- mari pitävät perää yrityslistalla. Keskon Matti Halmesmäkeä painanee yhä kokovartalokohu. Maineen pikaisesta katoavuu- desta muistuttaa se, että tutkimuksen tekohetken ja lehden ilmestymisen välillä yhtiönsä suurin omistaja Perä joutui eroamaan Talvivaaran toimitus- johtajan paikalta. Selvästi parhaat pis- teet Maine-tutkimuksessa sai viime vuoden tapaan Konetta luotsaava Matti Alahuhta, jonka ero toiseksi tul- leeseen Nokian Renkaiden Kim Graniin oli järisyttävät 12,5 pistettä teoriassa nollasta sataan mutta käytännössä 44,4:stä 91,5:een ulottuvalla astei- kolla. Alma Median Kai Telannetta puolestaan rasittanee Johanna Korhosen potkui- hin liittynyt kalabaliikki. POMON MAINE VS. Yhtiötään parempia johtajia ovat myös esimerkiksi Technopoliksen ta- rinakone Keith Silverang, Rautaruu- kin vuorineuvos Sakari Tamminen ja Aspoa itsekin merkittävästi omistava Aki Ojanen. tutkimus J O H TA J A M A I N E Väistyvä Pekka Perä rankattiin valiojohtajaksi , toimitus- johtajan, mainearvosanat ovat usein lähellä toisiaan. Yhtiötään huo- nommin mainerankingissa sijoittuvat taulukossa olevien henkilöiden lisäksi esimerkiksi Orionin Timo Lappalainen, Neste Oilin Matti Lievonen ja Tulikiven Heikki Vauhkonen. YRITYKSEN MAINE 0 Toimitusjohtajan sijoitus korkeampi kuin yrityksen sijoitus Keith Silverang Veli-Matti Mattila Jouko Karvinen Matti Korkiatupa Timo Veromaa AHLSTROM SANOMA FISKARS Pekka Perä -10 +40 +23 +14 -10 AMER SPORTS Kjell Forsen VAISALA +26 TECHNOPOLIS Kari Kauniskangas -20 -20 -22 Heikki Takala -16 Harri-Pekka Kaukonen -25 -30 ILKKA-YHTYMÄ -30 +22 +14 -40 -23 -40 TALVIVAARA STORA ENSO -21 Jan Lång -50 -50 ELISA -70 BIOTIE -60 -60 -17 -70 Timo Lappalainen ORION 0 Toimitusjohtajan sijoitus matalampi kuin yrityksen sijoitus. Yli kaksikymmentä sijaa yhtiötään kehnommin menestyvät toimitusjoh- tajat ovat tyypillisesti tehtävässään kohtuullisen tuoreita ja selvästi yhtiö- tään värittömämpiä. Talvivaaran yrittäjä Pekka Perä on tämän listan kirkas ykkönen
Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop ja Microsoftin pääjohtaja Steve Ballmer kertoivat liittoumasta tiedotustilaisuudessa helmikuussa.. Nokian päätös siirtyä älypuhelimissa Microsoftin käyttöjärjestelmään laukaisi ekosysteemien sodan. kuukauden osake SININEN LIITTOUMA. Vastassa ovat Apple ja Googlen Android-käyttöjärjestelmä, jota käyttävät useat valmistajat
Viime vuosien aikana Applen voitot Samsungia vastaan ja Microsoftin voitot Samsungia ja HTC:tä vastaan ovat vahvista- neet kuvaa siitä, että iso patenttisalkku on tulevaisuudessa ehkä lihavakin lypsylehmä. Markkinoilla epäillään nyt, että Android-valmistajat joutuvat maksamaan jopa 25 taalaa puhelinta kohden erilaisia lisenssi-. Pohjatasoa määritellessään sijoittajat ovat ryhtyneet arvioimaan Nokian patenttisalkun arvoa. Muutama vuosi sitten Motorola osoitti, että matkapuhelinyksikön arvo voi käytännössä olla negatiivinen, jos sijoittajat alkavat pelätä, että bisneksestä tulee pysyvä tap- piopesäke. Markkinoiden asenne patenttien arvoa kohtaan on muuttunut radikaalisti kahden viime vuoden aikana. Broadcomin kaltainen pikkupeluri näytti jo vuonna 2007, että se pystyy vaatimaan kuusi dollaria per matkapuhelin muutamasta suhteellisen pienestä patentista. kuukauden osake Matkapuhelinjätti pyristelee takaisin kehään Nokian kolme kovaa kysymystä Menestyminen kolmessa isossa asiassa ratkaisee Nokian osakekurssin suunnan ensi vuoden aikana: patenttisalkku, puhelinmyyntimäärät ja tablettimarkkina. Teksti Tero Kuittinen N okian osakekurssin lasku on pysähtynyt neljän eu- ron tienoille
Oli se reilua tai ei, ulkomaiset sijoitta- jat myyvät raskaasti Nokiaa aina, kun velkakriisi tuntuu kärjistyvän. Patenttisalkkua ei voi myydä, koska se antaa ristiinlisensointi- suojan Nokialle useita yrityksiä vastaan. Nokian markkina- arvo on vieläkin yli 15 miljardia. Tässä tilanteessa patenttisalkun ostaminen tai käyttöjärjes- telmän vaihtaminen voivat olla ainoat vaihtoehdot. Sama pätee Nokiaan. Kustannussäästöistä huolimatta volyymilasku on uhka OSAKENÄKEMYS Ostohetki vielä edessä voi onnistua ainakin kohtuullisesti vuonna 2012. Nokian patenttisalkun arvo voi hyvinkin olla yli seitsemän miljardia euroa, mutta jos matkapuhelinyksikkö alkaa kyntää miinuksella, patenttisalkun arvosta on lattiaksi vain jos sijoittajat eivät hinnoittele luuribisnestä alle nollan. Ilman patenttien antamaa suojaa Motorola olisi joutunut maksamaan tuntuvia uusia lisenssimak- suja Nokialle, Ericssonille ja muille. On vaikea uskoa, ettei edessä olisi ainakin yksi uusi murheen alho ennen ensi kevättä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Nokia vaatii operaattoreilta epärealistisen isoja tilaussitoumuksia Windows-puheli- mille. Todennä- köisyys sille, että ainakin toinen näistä uhista toteutuu lienee 51 prosenttia tai enemmän.. Google mitä todennäköisimmin yritti ostaa Motorolalta vain patentit mutta Sanjay Jha tuli siihen tulokseen, että patentteja ei voi irrottaa liiketoiminnasta. Tilaa siis ehkä on. Patentteja eniten janoa- villa aasialaisyrityksillä on tuskin kanttia maksaa yli 18 miljardia yrityksestä joka voi olla syvästi tappiollinen vuonna 2012. Kannattavuus on kiinni myyntimäärästä Nokian ensi vuoden tulos riippuu paljolti puhelinten myyntimää- rästä. Google osti Motorola Mobilityn 8,5 miljardilla eurolla. kuukauden osake USEITA YRITYKSIÄ VASTAAN. Nokian kurssi on seurannut melko tiukasti Euroopan velkakriisin käänteitä. Niin tapahtui Erics- sonille vuosikymmen sitten ja Motorolalle kaksi vuotta sitten. Parempi ostohetki onkin vielä edessä, jos Nokian älypuhelinmyynti uhkaa pudota 1012 miljoonan yksikön tasolle jouluneljänneksellä. maksuja Microsoftille, Applelle, Oraclelle, Nokialle ja muille. Tämä tarkoittaa, että moni Android-valmistaja voi hintakilpailun kiristyessä joutua toteamaan, että alle 150 euron älypuhelimia on vaikea valmistaa voitollisesti. Ensimmäinen on se, että markkinoiden kyky hinnoitella patenttien todellista arvoa on heikko. Käytännössä Nokian täytyisi pitää kokonaisvolyyminsä yli 90 miljoonan puhelimen tasolla ja älypuhelinvolyyminsä 1012 miljoonan yksikön tasolla, jotta se välttyisi marginaaliromah- dukselta. Ensimmäinen Nokian Windows-puhelin ei ole tarpeeksi hieno huippumalliksi tai riittävän edullinen halvaksi vaihtoehdoksi Applen ja An- ARVOSTUKSEN KEHITYS Tuloskasvu 100 50 0 -50 1994 2011 droidin keihäänkärkipuhelimille. Vuoden 2011 kaksi viimeistä neljännestä näyttävät lohdut- tomilta. Tai jos Euroopan velkaongelmat aiheuttavat ainakin yhden markkinapaniikin. Applen iPhone 4S oli hieman vaisu esitys ja Apple tuntuu olevan liian perso korkeille marginaaleille mennäkseen aggressiivisesti halpojen älypuhelinten markkinoille. Mutta kannattaisiko sittenkin odottaa Nokian ostamista. On vaikeaa kuvitella minkään yrityksen ostavan Nokiaa pelkästään patenttien vuoksi. Nokian edulliset Windows-mallit saa- puvat kauppoihin ehkä vasta keväällä. LG, Sony Ericsson ja Mo- torola ovat kompuroineet kesän aikana. Microsoftilla on nyt sellainen pelko PC-markkinoiden kutistumisesta ja tablettimarkkinoiden luisumisesta Applelle, että se todennäköisesti tukee Nokian uutta Windows-aaltoa vahvas- ti. Ei ole selvää, ovatko sijoittajat tajunneet, kuinka heikosti uusille 500-, 600- ja 700-sarjojen Symbian-malleille voi käydä. Se voi vaikeuttaa ensimmäisen Windows-mallin myyntiä. Androi- din joutuminen patenttiloukkuun voisikin vahvistaa Nokian Windows-tuotteiden asemaa tulevina vuosina. Lähes kymmenen miljardin patentit? Nokian IPR-potti on varmasti arvokkaampi kuin Motorolan, RIM:in tai Interdigitalin salkut, mutta patenttien arvioimisessa on kolme isoa ongelmaa
On erittäin vaikeaa ennustaa marginaalike- hitystä, kun volyymit rapautuvat nopeasti. Niiden Android-malleja myydään nyt jopa alle sadan euron hinnalla Euroopan pre-paid-markkinoilla ja ne ovat iskeneet kipeästi nimenomaan Nokian edullisiin volyymituotteisiin. kuukauden osake yrityksen terveydelle. Applen selvä haluttomuus tuoda markkinoille halvempia iPhone-malleja antaa sen kilpailijoille pelivaraa kehittyvillä markkinoilla. 30 pankkiiriliikkeet 15 osta ylipainota pidä vähennä myy konsensussuositus PIDÄ Nokia Samsung LG HTC RIMM Motorola Apple Huawei ZTE 1Q11 24 9 4 10 13 4 19 4 3 2Q11 17 17 6 12 11 4 20 7 5 3Q11 arvio 13 19 6 13 10 5 24 9 7 Suomalaiset osakkeet keskimäärin 16,0 Kiinalaiset iskevät Eurooppaan Kiinan vahvalla halpisduolla HuaweiZTE voi jo syysneljänneksellä olla yhteenlaskettuna isompi älypuhelinvolyymi kuin Nokialla. 10,0 4,0 2008 2009 2010 2011 2010 2011e 2012e Liikevaihto, meur 42 446 38 603 38 612 Liikevoitto, meur 3 116 785 1 200 Voitto ennen veroja, meur 2 916 892 1 076 Tulos/osake, euroa 0,61 0,20 0,23 Osinko/osake, euroa 0,40 0,17 0,20 Nettovelat, meur -6 996 -4 455 -4 119 Oman pääoman tuotto, % 15,7 5,9 6,9 vs. Pohjois-Amerikka 46 Länsi-Eurooppa 38 Aasia 58 Etelä-Amerikka 9 Keski- ja Itä-Eurooppa 9 Afrikka/Keski-Itä 12 Maailma 172 2009 2010 76 72 89 21 17 16 291 2011 p/e p/b ev/ebitda 2011e 2011e 2012e Nokia Ericsson HTC Motorola Mobility Motorola Solutions Research In Motion Safran ZTE Tilanne 13.10.2011 112 92 135 32 28 24 422 22,4 12,0 8,4 72,5 17,8 5,0 13,9 17,6 1,3 1,5 5,3 2,3 2,4 1,1 2,0 2,3 6,1 4,9 6,2 15,8 6,5 2,4 6,8 7,8 FACTSET. Vodafone ja Orange ovat lisänneet kiinalaisten hal- pamallien markkinointia voimakkaasti viime vuonna. Kaikki sijoittajat eivät ehkä täysin miellä sitä, kuinka paljon älypuhelinten volyymikasvusta tulee Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja Itä-Euroopasta. Tällä hetkellä trendi on varsin kolkko. Nokian vahva patenttisalkku ja sen tanakka asema Etelä- Amerikassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa antaa sille tiettyä pelivaraa, mutta nopea alamäki Intiassa ja Kiinassa on selvä viesti siitä, että kehittyvien maiden kuluttajien brändiuskollisuus on vähäisempää kuin vielä viime vuonna oletettiin. Motorolan puhelinyksikön katteet suistuivat 15 prosentin tasolta -20:een, kun sen myyntimäärät romahtivat vuosina 20072008. Huawei ja ZTE ovat nyt nousemassa huipulle samaan tapaan kuin Samsung ja LG aikanaan toisen menestys auttaa toista uskottavuuden ja operaattorisuhteiden parantamisessa. Nokian historiallisten numeroiden tuijottaminen ei auta tässä kriisitilanteessa. Applen suhteellisen vaisu iPhone 4S-lanseeraus antaa ehkä hieman liikkumatilaa Nokialle etenkin alle 150 euron älypuhelinten kategoriassa. Kuinka suuri sitten on riski Nokian volyymiromahduksesta. Samsung ja HTC ovat kuudessa kuukaudessa vohkineet Nokian vielä vuoden 2010 alussa raudanlujalta vaikuttaneen keskihin- taisen 6000-sarjan asiakkaat. Kumpikin on Nokialle uhka erityisesti Euroopan sydänmark- kinoilla
Tässä voisi olla Nokialla iskun paikka halvoilla Windows-malleil- la mutta ensin pitää selvitä vuoden 2011 loppuun kunnialla. Luvassa ankea joulu Nokian vanhempien Symbian-sarjojen myynti laskee nyt niin nopeasti, että yhtiö tarvitsee tuntuvaa menestystä uusilta 500-, 600- ja 700-sarjoilta. Symbian-malleja tärkeimpiin Nokia Siemens Networksin liikevaihdon arvioidaan markkinointikampanjoihinsa. Nokian puhelinten keskihinta on laskenut niin alas, että maailmanlaajuisen kysynnän siirtyminen halvempiin malleihin ei yhtiön vauhtia hidasta se voi jopa sopia Nokialle erinomaisesti. Syysmallien pitäisi tulla ulos elokuun puoleenväliin mennessä ehtiäkseen kunnolla mukaan operaattoreiden kou- O S AV U O S I T U L O S lunalkukampanjoihin. ZTE ja Huawei uhkaavat tavoittaa korealaiset serkkunsa myyntimää- rissä, koska ne eivät ole pelänneet sukeltaa syvälle halpismallien maailmaan. Korealaiset LG ja Samsung ovat olleet haluttomia hyökkäämään aggressiivisesti halpojen älypuhelinten markkinoille. olevan 3,74,0 miljardia euroa vuoden 2011 viimeisellä Lähiajan suuri uhkatekijä on neljänneksellä. markkinointitukea. Nämä valmistajat kun haikailevat premium-brändin asemaa. Sen sijaan HTC, Samsung ja LG selvästi epäröivät, kuinka alas ne uskaltavat painaa hintojaan. Suurimmat eurooppalaisope- raattorit ovat ottaneet Nokian syysmalliston vastaan erittäin skeptisesti. Moni operaat- 2011 toisen neljänneksen lopun 3,9 miljardin euron tori ei ole sen jälkeen ottanut tasoa suuremmat. Ei kerro hyvää Nokian nykyisestä iskukyvystä, että uudet syksymallit saapuivat myyntiin vasta neljänneksen viimeisellä viikolla. kuukauden osake MAAILMANLAAJUISEN KYSYNNÄN SIIRTYMINEN HALVEMPIIN MALLEIHIN EI YHTIÖN VAUHTIA HIDASTA. Selvin trendi älypuhelinmarkkinoilla on volyymikasvun siirty- minen halvempiin malleihin. NSN:n ei-IFRS-liikevoittoprosentin se, että jos 500-, 600- ja 700-sar- ennakoidaan olevan 1 ja 4 välillä vuoden 2011 viimei- jan mallit myyvät vaisusti, Noki- sellä neljänneksellä. an Symbian-volyymi voi laskea kymmenen miljoonan yksikön Nokian syysneljännes ylitti ennusteet. Yhtiön liikevoitto (ei-IFRS) painui 252 miljoonaan Nokia aiheutti syvän haavan euroon viime vuoden 634 miljoonasta. se oli juuri toimittanut tuntuvia Nokia arvioi edelleen, että Nokian nettokassa ja määriä N8- ja C7-malleja Euroo- muut likvidit varat ovat vuoden 2011 lopussa vuoden pan asiakkailleen. Etenkin alle 150 euron hintaluokassa myynnin kasvu on nyt kovaa. operaattorisuhteilleen ilmoit- Nokia arvioi tulosraporttinsa yhteydessä Devices & tamalla Symbianin tappamis- Services -liiketoiminnan ei-IFRS-liikevoittoprosentin suunnitelmansa niin jyrkästi ja olevan 1 ja 5 välillä vuoden 2011 viimeisellä neljännek- yllättäen helmikuussa, vaikka sellä. Mikään neljästä eurooppalaisesta jättioperaat- osakekohtaista tulosta torista ei tunnu antavan uusil- (ei-IFRS) 0,03 euroa, vaikka analyytikkokonsensus le Symbian-malleille kunnon odotti tappiota
Yli 200 euron hintaisten älypuhe- linten volyymi on ehkä 190 miljoonan yksikön luokkaa. Nokialla ei välttämättä ole nyt varaa diivailla enää asiakkaidensa kanssa menneiden vuosien tapaan. Toisaalta jos tablettimyynnillä ei ole mitään vaikutusta puhelinmyyntiin, menetetty markkina ei sijoittajien mieltä pahemmin paina. Riippuu siitä, vaikuttaako tablettimyynnin raju kasvu kuluttajien intoon vaihtaa älypuhelimensa uuteen. Käytännössä yritysmarkkinat ovat Nokialle ainoa mahdollinen tablettisegmentti. Amazonin uusi halpatabletti sopii lamamielialaan erinomaisesti. Nyt tablettimarkkina uhkaa räjähtää 100 miljoonan yksikön kokoiseksi vuonna 2012 ja e-reader-markkinakin ehkä 1525 miljoonan yksikön tasolle. Onko tablettimarkkinoilta ulos jääminen sitten tuntuva ta- kaisku Nokialle. Ainakin Amerikassa on olemassa merkkejä siitä, että tablettimyynnin kova kasvu kesän aikana ehkä iski lommon videopelikonsoli- markkinoihin. Ilman Nokiaa. E-readerien syvät hinnanleikkaukset ovat ruokkineet odotettua paljon kovempaa myyntivolyymien kasvua. Käytännössä vasta vuosi 2012 kertoo, kuinka tabletit muokkaavat puhelinmarkkinoita. Amazon ajoi tabletit vaikeuksiin Nokia ei voi menestyä tableteissa. Moni kuluttaja haluaa pysyä ekosysteeminsä sisällä Apple, Android-leiri ja Amazon ovat kaikki jo lukinneet tuntuvan osan Amerikan ja Euroopan kuluttajista systeemeihinsä. Käytännössä Nokia voi joutua myymään tablet- teja tappiolla pari vuotta, jos se aikoo ottaa tämän markkinan tosissaan. Käytännössä vuosi 2011 olisi ollut viimeinen sauma yrittää tunkea sisään kumpaankaan näistä uusista massamarkkinoista. Amazonille sopii erinomaisesti vaikka tappiollinen tablettimyynti, sillä yritys tekee rahansa verkkokaupalla, jota tabletti ruokkii. Ennustamista vaikeuttaa se, että Nokia on nähtävästi vaati- massa kovia ehtoja operaattoreilta Windows-toimituksilleen korkeaa hintaa ja sitoutumista suuriin volyymeihin. Tämä jättää erittäin kapean siivun elintilaa tuleville Windows- ja Linux-pohjaisille tableteille. Moni aasialainen valmistaja varmasti liittyy hintasotaan Android-malleillaan. Tabletit ja luksusälypuhelimet kilpailevat yhä enemmän samoista ostajista ja yksi mahdollisuus on se, että kuluttajille kelpaa yhdistelmä "halvempi älypuhelin + tabletti".. Älypuhelinmarkkinoille varakkaiden kuluttajien ostosyklin venyminen vaikka 14 kuukaudesta 17 kuukauteen olisi iso ongelma. Tablet- ti/älypuhelinmyynti voi jatkossa muodostua jossain määrin tandem-kaupaksi. Yrityksellä ei ehkä ole tähän intoa. Tämä voi olla vain ensimmäisen neuvottelukierroksen taktiikka. Kaikki tuoteideat jäivät laboratorioiden pöytälaatikoihin. Elokuussa pelikonsolimyynti Amerikassa laski peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Microsoftin merkitys pöytätietokoneiden ulkopuolella pienenee joka kuukausi. Vaikka Euroopan operaattoreiden asenne Nokiaa kohtaan on jäätävä, talven mittaan saapuvilla Windows-malleilla on mah- dollisuus yllättää skeptikot. Tällainen yhdistelmä sopisi erinomaisesti Amazonille ja mah- dollisesti Applelle. Kun Amazon saa isot volyymitoimitukset käyntiin, se voi laskea hintoja edelleen ja suistaa halvempien tablettien hinnoittelun samaan hurjaan laskuun joka on ravistellut e-reader-markkinoita. Nokian Windows-myynti ei välttämättä yllä edes puoleen miljoonaan tällä kvartaalilla. pintaan jouluneljänneksellä, joka aiemmin oli Nokian vahvin sesonki. Puhelinvalmistajille tabletit voivat olla aito uhka. Apple hallitsee premium-tabletit Ensi vuonna Apple hallitsee korkeamman hintaluokan tablet- timarkkinoita. Edessä voi siis olla varsin vaikea joulu. Amazon on pakottamassa kilpailevat tablettivalmistajat las- kemaan tablettien hintoja selvästi nopeammin kuin ne olivat aikoneet. Suuret kauppaketjut ovat lisänneet tuntuvasti tablettien hyllytilaa muun elektroniikan kustan- nuksella. Amazonin uusi hintapolitiikka ja sen vaikutus etenkin aasia- laisten valmistajien hinnoittelusuunnitelmiin voi antaa vielä kunnolla lisäpotkua tablettimyyntiin. Liikkumatila kutistuu nopeasti, koska Amerikan ja Euroopan suuret pankit, - tymässä tukemaan Applen ja Androidin softamaailmaa sekä tableteissa että älypuhelimissa. Amazonin syyskuussa 2011 laukaisema raju hintasota muokkaa kilpailutilanteen uuteen uskoon muutamassa kuukaudessa. Se on yritykselle tragedia siihen nähden, kuinka paljon asiantuntemusta Nokialla oli jo vuosia sitten tablettien suunnittelusta ja ebook-teknologioista. Vuonna 2012 tablettien myyntivolyymi voi olla 80100 miljoonaa yksikköä ja monet niistä maksavat alle 200 euroa. Samaan aikaan Amazon kiihdyttää alemman hintaluokan myyntiä sadankahdensadan euron hintaisilla malleilla, joista puuttuvat 3G-tuki, kamera, GPS ja muut tilpe- höörit. Vuoden 2012 alussa Windows-mallien tuotannon ylösajon on pakko olla nopeaa, koska Symbian-myynti rapautuu viiden miljoonan tasolle jo ehkä keväällä. Nokialle tablettimarkkinoilta ulos jääminen voi olla hyvinkin kiperä pitkän aikavälin haaste. Huolenaiheena ensi vuonna on se, että kuluttajat, jotka osta- vat uuden tabletin, jättävät puhelimensa uusimisen muutamaa kuukautta myöhemmäksi
maailmantalous
Huonot uutiset: Euroopan ja Yhdysvaltain kasvu pysyttelee kituliaana vielä pitkään. Jos ne eivät toteudu, edessä lienee jyrkkää kurssinousua, koska osakkeet ovat nyt alennusmyynnissä niin perinteisillä arvostusmittareilla kuin suhteessa korkopapereiden tuottoihin. Poliitikot sössivät molemmin puolin Atlanttia Verrattaessa nykyisiä taloustunnelmia alkuvuonna vallinneisiin ero on tuntuva. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman vastasi sii- hen hiljattain ekonomisteille tyypilliseen tapaan. Kysymys taantumasta ja sen syvyydestä hallinnee osakemark- kinoiden tunnelmia vastedeskin. Euroopan keskuspankkikin. Hän näkee yli viidenkymmenen prosentin todennäköisyyden sille, että maailmantalous notkahtaa. Tärkeimmät ennustelaitokset ovat toiveikkaampia kuin no- belisti. Keväiset ennusteet odottivat Eurooppaan ja Yh- dysvaltoihin vakaata kasvua, eivätkä taantumasta puhuneet muut kuin vannoutuneimmat pessimistit. Jos ikävät skenaariot toteutuvat, osakkeet menettävät vielä huomattavasti arvoaan. maailmantalous Taantuman pelko jäytää sijoittajien mieltä VAARALLISILLA VESILLÄ Maailmantaloudesta kuuluu huonoa ja hyvää. Vetureina toimivat kehittyvät maat Kiinan johdolla. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat hyvää vauhtia vajoamassa taantumaan, ja kehittyvissä maissakin kasvu hidastuu. Mutta IMF:kään ei laske länsimaiden varaan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi uusimmassa suhdannekatsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna kuuden prosentin vauhtia. Se odottaa Euroopan ja Yhdysvaltain matelevan vajaan kahden prosentin kasvussa. Siinäpä kysymys. Hyvät uutiset: kehittyvien maiden vahvuus avaa sijoittajalle mahdollisuuksia. Teksti Tommi Melender Kuvitus Tiina Tervonen T aantuma vai ei. Pörssikurssit hinnoittelevat suhdanteiden tuntuvaa heikkenemis- tä, mutta eivät sentään suoranaista pankkikriisiä ja lamaa. Sijoittajat ovat pessimistisempiä kuin IMF:n kaltaiset ennustajat
Mutta pahimmassa skenaariossa viranomaisten riitelyllä ja virheillä saadaan toki hyvinkin synkkä tilanne aikaiseksi." Hannu Ranki, Tresor "Riski ja todennäköisyys ovat kasvaneet, mutta mitään täsmällistä prosenttilukua en osaa sanoa." Yhdysvalloista kuuluu hyvääkin Vaikka Eurooppa on ollut velkakriisinsä akuutin luonteen vuoksi sijoittajien polttopisteessä, eivät Yhdysvaltainkaan ongelmat ole pois pyyhittyjä, päinvastoin. Tämä edellyttää ongelmamaiden velkapapereiden ostoja markkinoilta, ja se nielee paljon enemmän rahaa kuin pankkien pääomittaminen. Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mielestä Yhdysvaltain tilanne ei julkisen talouden ongelmista huolimatta ole sysimusta. Valtioiden on tultava mukaan. Syksyn mittaan Atlantin takaa on kantautunut yllättävänkin myönteisiä talousuutisia. "Vahva vienti on edellytys sille, että Yhdysvaltain toipumi- nen jatkuu kotitalouksien velkasaneerauksesta huolimatta. Jos velkakriisi kärjistyy hallitsemattomaksi, edessä on pankkisektorin kriisi. Lokakuun alussa euroalueen mahtivaltiot Saksa ja Ranska näyttivät vihdoin löytävän riittävän tehokkaat rohdot velkakriisin hoitoon. Aktian Timo Tyrväinen arvioi Yhdysvaltain taantuman jopa hieman varteenotettavammaksi uhaksi kuin Euroopan. Taantumasta, joka johtuisi luottomarkkinoiden jää- tymisestä ja luottamuksen katoamisesta, tulisi mitä luulta- vimmin syvä. maailmantalous aina kun velkakriisin hoidossa on näkynyt edistymisen merkkejä ja vastaavasti kääntyneet laskuun aina kun on koettu poliittisia takapakkeja. Hän antaa sille 45 prosentin todennäköisyyden ja Euroopan taantumalle 40 prosentin. Esimerkiksi Paul Krugman pitää edelleen mahdollisena jenk- kitalouden suistumista samankaltaiseen vuosikausia kestävään pysähtyneisyyden tilaan kuin mikä on koettu Japanissa. Pyörät eivät ole vuoden 2008 tavoin pysähtyneet äkisti vaan talouden tahti on hiipunut ihan suhdanneperäisesti. Tähän päälle ovat kevään lopulta lähtien tullut valtioiden velkaongelmat, jotka ovat rapaut- taneet luottamusta niin yritysten keskuudessa kuin pank- kien välisillä markkinoilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni näkee vanhan mantereen valonpilkahduksena EU-maiden johtajien riskitietoisuuden lisääntymisen. Totaalinen pankki- ja systeemikriisi on epätodennäköisempi kuin vuonna 2008. Se pitää tartuntaris- kin ja siihen liittyvän luottolaman toden- näköisyyden suurena. "Tähän mennessä on otettu vasta ensimmäisiä askelia ja puheita euroalueen viranomaisten taholta velkakriisin hoitamiseksi", Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komulainen kuvailee. Toinen askel on rakentaa palomuurit Kreikan ympärille, jotta sen kaatuminen ei sysää muita euroalueen ongelmamaita, etenkään Italiaa ja Espanjaa, samanlaiseen kurimukseen. Jos tai monien mielestä kun Kreikan veloista vähintään puolet joudutaan antamaan anteeksi, se tietää isoa suoneniskua eurooppalaisille pankeille, etenkin saksalaisille ja ranskalaisille. Vaikka kriisi ei olisi samanlainen yllätys kuin Lehman Brothersin konkurssi, tällä kerralla sekä raha- että kuin 20082009. Sirpa Wallius, Nordea "2008 ei ole nyt toistumassa. "Uskoisin Euroopan poliittisten päättäjien pystyvän vahvoihin toimiin euroalueen kriisin ratkaisemiseksi tilanteen kärjistymisen takia", Suni sanoo. " Toistuuko vuoden 2008 kurimus? Tiina Helenius, Handelsbanken "Finanssipaniikin riski kasvaa, jos eurokriisin ratkaisussa vitkutellaan. Ne tarvitsevat uutta pääomaa sadasta kahteensataan miljardia euroa, eikä tällaisia summia saada kokoon osakkeenomistajilta. Päällisin puolin voisi sanoa, että valtioiden velkakriisin luoma uhka rahoitusjärjestel- män toimivuudelle muistuttaa vuoden 2008 tilannetta. EKP:n niin sanotuilla epätavallisilla toimilla on myös keskeinen mer- kitys." Tuomas Komulainen, Taaleritehdas "Nyt käsillä on joidenkin valtioiden ylivelkaantuminen ja siitä mahdollisesti seuraava maksukyvyttömyys. Tuoreimpien indikaattorien valossa Yhdysvallat näyttäisi kuitenkin olevan paremmassa iskussa kuin Eurooppa. Tilanne on kuitenkin parempi kuin vuonna 2008, koska tuolloin tilanne riistäytyi käsistä, eivätkä talouspoliittiset päättäjät, keskus- pankit, valtionvarainministeriöt ja kansainväliset organisaatiot kuten IMF olleet heti tilanteen tasalla." Timo Tyrväinen, Aktia "Sekä eurooppalaisen että suomalaisen taantuman todennäköisyys on noussut 40 prosenttiin. Muutos on kuitenkin hidasta, kun resurssit suuntautuvat uudelleen pois asuinrakentamisesta Paavo Suni, Etla "Pankit eivät ole käyttäneet niille suotua sopeutumisaikaa pääomarakenteensa vahvistamiseen. Avainasemassa on po- liittisten päätöksentekijöiden kyky saada aikaiseksi hallittu velkajärjestely Kreikalle ja tarvittava pankkien taseiden vahvistaminen. Taloudellista aktiviteettia sangen luotettavasti kuvaavat os- topäällikköindeksit ylittivät odotukset sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Lisäksi jenkkitalouteen on syntynyt uusia työ- paikkoja ripeämpää tahtia kuin mitä konsensusennusteiden perusteella oli lupa odottaa. Sa- masta ei kuitenkaan ole kyse. Tästä voi sitten pahimmassa skenaarioissa seurata pankkikriisi ja lama, mutta keskuspankit tarjoavat runsaasti likviditeettiä pankkisektorille, mikä ehkäisee vaaroja. "Jos politiikkakriisi ajaa Yhdysvallat taantumaan, euroalueen taantuma on liki väistämätön. Riski on nyt suurempi, koska pankkisysteemissä on jo häiriötilanne." Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitos "Valitettavasti ei voi kokonaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Euroopan velkakriisi kärjistyy edelleen ja ulottuu pankkeihin. Suojan voisi antaa euroalueen velkakriisin nopea ja kestävä kotelointi", Tyrväinen arvioi. Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Nicolas Sarkozy esittivät sunnitelman eurooppalaisten pankkien pää- omittamisesta. Todennäköisempänä pidän kuitenkin sitä, että vältytään sellaiselta pankkikriisiltä, joka hyydyt- täisi luotonannon ja talouskasvun. Tämä on kasvattanut riskiä siitä, että talouden tahdin hiipuminen on jyrkempää ja pidempi- aikaista kuin suhdanneperäisesti olisi ollut odotettavissa." ". Yhdysvaltain teollisuuden kilpailukyky on kunnossa ja viennin painon kasvulle on edellytyksiä
Kaukoidän jätti nousi maailmantalouden veturiksi, kun Lehman Brothersin kaatuminen suisti länsimaat taantumaan syksyllä 2008. Yhdysvalloissa Fed onkin il- moittanut pitävänsä ohjauskorkonsa nollatasolla kesään 2013 saakka. Viime aikoina Kiinan päättäjät ovat joutuneet kiristämään talouspolitiikkaa estääkseen hintojen nousun tasaantumista. riskinottohalukkuutta kuvaavat indikaattorit, kuten pörssi ISM-indeksin surkeus oli yksi tärkeim- sekä turvasatamana pidettyjen sijoitusten mistä laukaisevista tekijöistä loppukesän RISKILISÄTKIN hinnat. Valtaosassa niistä taloudenpito on ollut riittävän kurinalaista ja keskimääräisen tulotason nousu pitää rakenteellisen kasvun yllä", Wallius sanoo. Niinpä Yhdysvaltain teollisuus- "Kiina ja muut kehittyvän Aasian maat ovat niitä, jotka tuotannon aktiviteetin rinnalla on hyvä seurata Euroopan ja pystyvät tarvittaessa elvyttämään maailmantalouden Kiinan vastaavia lukuja. Vanhalla mantereella EKP saattaa höllentää korkoruuvia lähitulevaisuudessa. Kiina kiskoo muita perässään Länsimaiden painiskellessa velkaongelmiensa kimpussa talous- viisaat laittavat toivonsa kehittyviin maihin, ja etenkin Kiinaan. Edelliset kuvastavat velkakriisin etenemistä, rin, orjalliseen seuraamiseen. lainen neuvookin sijoittajia pitämään silmällä Kaukoidän Lisäksi yksittäisiä lukuja kannattaa vertailla keskenään maittain tai maanosittain. jälkimmäiset rahamarkkinoiden tilaa. luvussa, joka ei välttämättä kerro koko totuutta mutta ohjaa Maailmantalouden kasvun kannalta Kiinalla on yhä tär- silti lyhyen aikavälin mielialaa", Nordea Wealth Manage- keämpi rooli. Huhtikuusta heinäkuuhun jenkkiteolli- "Nykytilanteessa sentimenttibarometrit ovat hyvin tärkei- suuden aktiviteetti näytti jyrkintä laskua sitten syksyn 2008, tä: kuluttajien luottamusindeksit, teollisuuden suhdanne- jolloin Lehman Brothersin kaatuminen pysäytti talouden barometrit, rahoituksen saatavuutta kuvaavat tiedustelut, rattaat kertaiskusta. Eikä tässä kaikki. keskuspankeille liikkumavaraa. Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komu- mentin pääsijoitusstrategi Sirpa Wallius tähdentää. maailmantalous TULEVAISUUDENKUVA ON VALOISAMPI KUIN MITÄ EUROOPAN NYKYISEN TALOUSSYNKKYYDEN PERUSTEELLA VOISI PELÄTÄ. ja amerikkalaiselle kuluttajalle suunnattujen hyödykkeiden ja palvelujen valmistuksesta kehittyvien maiden kuluttajille suun- nattuihin hyödykkeisiin", Helenius sanoo. "Ei ole yksittäistä lukua, joka kertoisi koko totuuden. Elin- laisiin lukemiin ISM-indeksi kulloinkin asettuu. Nordean Sirpa Wallius huomauttaa, että Kiinan lisäksi kasvu- näkymät ovat hyvät monissa muissakin kehittyvissä maissa. Velkakriisin varjostaessa maailmantaloutta kannattaa Ei siis ihme, että sijoittajat seuraavat silmä tarkkana, mil- seurata tarkasti myös rahoitusmarkkinoiden liikkeitä. Ne voivat siis antaa Kiinalle taustatukea. Teollisuuden aktiviteettia mittaavien indeksien ohella Komulainen huomauttaa.. min ajan hermolla olevaa kuvaa talouskehityksestä kuin Konsensusennuste oli odottanut 54,3 prosentin lukemia. Näin siksi, että negatiivisen psy- massiiviselle osakemyynnille, joka ajoi kologian voimistuminen tilanteessa, jossa SISÄLTÄVÄT Helsingin pörssin syvään laskuun. keinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni nostaa Maailmantalouden suunnasta kiinnostuneen sijoittajan ei esiin korkoerot Saksan ja muiden maiden joukkolainojen pidä kuitenkaan rajoittua Yhdysvaltain ostopäällikköindek- sekä vakuudellisten ja vakuudettomien lyhyiden velkapape- sin, tai minkään muunkaan yksittäisen luvun tai indikaatto- reiden välillä. talouden fundamentit ovat heikentyneet, "Yhdysvaltain ostopäälliköiden indeksi saattaa toteuttaa itse itsensä ja viedä on keskeinen koko globaalin talouden INFORMAATIOTA negatiiviseen kierteeseen", Handelsban- kehityksen kannalta", Palkansaajien tutki- kenin pääekonomisti Tiina Helenius muslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo. Siinä auttanee se, että suhdan- teiden viilentyminen hillitsee raaka-aineiden kallistumista. I N D I K A AT TO R I T Sijoittaja, älä tuijota yhtä makrolukua! sijoittajilta pääsi ahdistunut huokaus. "Keskeinen toiveikkuuden lähde on se, että maailmantalou- den kasvusta kolme neljäsosaa generoituu kehittyvistä maista. Euroopasta ja Yhdysvalloista ekonomistien on vaikeampi poimia esiin toivon säikeitä. huomattavalla viipeellä reagoivat bkt- ja työllisyysluvut. Yhdessä ne antavat parem- deksi notkahti 4,4 prosenttiyksikköä 50,9 prosentin tasolle. sanoo. "Matala korkotaso sekä nimellisesti että reaalisesti ruokkii ky- syntää", Tresorin varainhoitoekonomisti Hannu Ranki sanoo. Veturiksi sitä tarvittaisiin nytkin, mutta onko sillä edellytyksiä kiskoa perässään koko maailmantaloutta. avainasemassa ovat nykytilanteessa yritysten ja kuluttajien Yhdysvaltain teollisuuden aktiviteettia mittaava ISM-in- luottamusta kuvaavat indeksit. "Riskit ovat nousseet hälyttävästi vakuudellisten tuot- Sijoittajan on hyvä pitää mielessä, että lyhyellä aikavälillä tojen pienenemisen eli riskin kaihtamisen takia", Suni markkinoiden silmät voivat olla tiukasti kiinni jossakin muistuttaa
"Finanssipolitiikan elvytysvara on aiempaa vähäisempi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. tähän lisätään länsimaiden ylivelkaantuminen, moni velkakir- jasijoittaja voi pettyä", Komulainen sanoo. maailmantalous Sijoittajalle luvassa mahdollisuuksia Tresorin markkinakatsaus tiivistää osuvasti nykyisten asetel- mien visaisuuden todetessaan, että maailmantaloutta piinaa ja velkataakkoja pitäisi pienentää. Samalla hän huomauttaa, että länsimaiden vaisuista kasvulu- vuista huolimatta globaalisti toimivilla länsimaisilla yrityksillä on hyvät menestymisen mahdollisuudet, jos ne ovat kiinni Aasian maiden vahvasti kasvavilla kotimarkkinoilla. Ekonomistien enemmistö näkee maailmantalouden kehitysku- van kaksijakoisena. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvu pysyttelee seuraavien viiden vuoden aikana vaisuna, mutta Kiinassa, Intiassa ja muissa kehittyvissä maissa tahti on ripeää. Tämä noidankehä selittää sen, miksi Eurooppa ja Yhdysvallat ovat niin tukalassa tilanteessa. merkityksen. "Viisi vuotta tästä eteenpäin ovat vuosien 20082012 ongelmi- en pureskelua, sulattelua ja palautumista jollekin uskottavalle sekä hallitulle kasvu-uralle. Suomalaisen osakesijoittajan kannalta tulevaisuudenkuva on siis valoisampi kuin mitä Euroopan nykyisen taloussynkkyyden perusteella voisi pelätä.. Avokätisten elvytystoimien vuoksi hintavakaus- teemat pysyvät tapetilla useamman vuoden ajan. Riskinä on, että kaiken kaikkiaan eri puolilla joudutaan harjoittamaan niin kiristävää talouspoli- tiikkaa, että se vaikeuttaa kriisistä toipumista", Palkansaajien tutkimuslaitoksen Seija Ilmakunnas sanoo. Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta tärkein kysymys on se, millä tavalla nykyiset ongelmat vaikuttavat talouskehitykseen tulevina vuosina. Kun näistä ongelmista päästään, seuraa uusia haasteita, joista keskeisin on maailmantalouden epätasapainojen eli yli- ja alijäämien hallitseminen, hyvinvoinnin uudelleenjaon jatkuminen ja kestävän kehityksen asettamien rajojen ja myös mahdollisuuksien ymmärtäminen", Hannu Ranki sanoo. Yhtälön tekee vaikeaksi se, että yhden ongelman hoitomene- telmät kärjistävät kahta muuta. Hän myös uskoo, että amerikkalaiset teknologiayhtiöt voivat viiden vuoden sisällä yllättää innovaatioillaan
osakkeet - Investointien huippu vielä kaukana Teksti Tommi Melender ritysten tietojärjestelmät on nykyään viritetty niin tehok- kaiksi, että kysynnän vaih- teluihin reagoiminen on- nistuu nopeasti. Usein tämä tietää sitä, että investoinnit laitetaan hupun alle tu- loksen ja kassavirran varjelemiseksi. Tarkastelu pääomamenojen muutok- sista osoittaa, kuinka kovasti jarrua pai- nettiin Lehman Brothersin kaatumisen laitettua maailman mullin mallin. Kun tummia pilviä alkaa lipua taivaal- - nompiin aikoihin. Kolme vuotta sitten iskenyt globaali lama olisi riepotellut monia Helsingin pörssin yhtiöitä paljon pahemmin, el- leivät ne olisi vitkastelematta siirtyneet säästöliekille. Seuraavana vuon- na laman murjoessa summa oli 39 pro- Y NÄIN SUOMALAISYHTIÖT SATSAAVAT pääoma- muutos muutos menot 2011e, vuodesta vuodesta meur * 2008, % 2010, % Kesko 359 Basware 3 Uponor 24 Pöyry 49 Konecranes 37 Citycon 209 HKScan 65 Fortum 1 630 Huhtamäki 100 Oriola-KD 15 Alma Media 19 Lemminkäinen 63 F-Secure 4 Raisio 20 Fiskars 23 Amer Sports 43 Elisa 182 Tieto 80 Stora Enso 550 PKC Group 23 Sanoma 92 Ahlstrom 105 Outotec 19 Orion 45 Rautaruukki 180 Cramo 156 Nokian Renkaat 140 289 238 220 151 66 64 55 47 35 33 32 29 26 9 6 0 -1 -4 -15 -16 -16 -18 -20 -21 -21 -23 -23 10 -25 26 172 28 65 -23 44 16 -77 533 66 -50 82 44 8 -1 -16 38 156 10 110 12 15 4 81 175 pääoma- muutos muutos menot 2011e, vuodesta vuodesta meur * 2008, % 2010, % Nokia 656 Olvi 22 Lassila & Tikanoja 60 Ponsse 6 Atria 52 Vaisala 8 Technopolis 93 UPM-Kymmene 350 Cargotec 70 Metso 156 Neste Oil 305 Kone 72 M-Real 97 Outokumpu 280 Ramirent 100 Vacon 13 Aspo 33 YIT 34 Stockmann 70 Wärtsilä 120 Finnair 71 Kemira 100 SRV 4 Talvivaara 72 Sponda 48 Ilkka 3 Tikkurila 19 Yhteensä 7 149 -26 -28 -29 -29 -30 -33 -34 -36 -38 -39 -39 -46 -47 -49 -50 -54 -58 -60 -62 -67 -68 -71 -76 -83 -88 -95 na -24 -3 16 54 20 21 -62 72 45 11 16 -67 57 47 74 37 -7 154 31 -58 30 -13 20 100 -38 -37 -94 73 10. Ei ole mitään järkeä uusia koneita ja laitteita tai rakentaa lisää kapasiteettia, jos tilauksia tipahtelee entistä kitsaammin. Hel- - mat käyttivät vuonna 2008 investointei- hin 9,4 miljardia euroa
Uskottava pitkän tähtäimen suunnitelma eurokriisin hoitoon olisi kaiken a ja o. Erityisesti jarrut kirskuivat syklisillä toimialoilla. - vestointejaan viime vuodesta. Jokerina voisi vielä vetää kehiin väännön Yhdysvaltain valtion alijäämistä ja veronalen- nusten loppumisesta ensi vuoden valtionvelat eivät ole vain Euroo- pan ongelma. Markkinoiden heilunta pysyy siten erittäin voimakkaana. Toisaalta jos markkinat rymähtäisivät oikein reilusti alaspäin nykyises- historiallisen halvoilta mittarista riippumatta. Pääomamenot (englanniksi capital ex- penditures) pitävät sisällään muut kuin yritysostojen kautta tehtävät satsaukset laitteisiin ja rakennuksiin. Konevuokraajat Ramirent ja Cramo karsivat pääomamenojaan lama- vuonna 2009 runsaat 90 prosenttia. Suomessa osingot ovat muita markkinoi- voi osinkojen ansiosta pärjätä markkinaolot muuten rauhoit- tuvat. TOMMI MELENDER Neste Oil ja Stockmann vetävät henkeä Laman jälkeinen elpyminen käänsi suo- mutta investointitahti ei ole palautunut lä- heskään vuoden 2008 huippujen tasolle. osakkeet PÖRSSIVIISAS CRAMO JA RAMIRENT JARRUTTIVAT RAJUSTI VIIME TAANTUMASSA. senttia pienempi. Selvimmät poikkeukset ovat Neste Oil ja Stockmann jotka molemmat ovat jättäneet taakseen raskaan investointivaiheen. Seuraavaksi sijoittajat jäävät odotta- - den taloudellisessa suorituskyvyssä ja sitä kautta myös osingonmaksussa. Ellei in- se on hälyttävä merkki yhtiön sisällä mu- hivasta tehottomuudesta. ERITTÄIN VOIMAKKAANA.. Sijoittajan kannattaa pitää pääomame- nojen kehitystä silmällä etenkin niin sano- tuilla raskaan taseen toimialoilla. Suu- Kone ja Metso pakittivat 5060 prosenttia. Hyviä uutisia tarvitaan ennen kuin päästään selvemmille vesil- le. Toiveet ratkaisun löytymisestä Selkeää yksittäistä merkkiä maailman kääntymisestä pa- rempaan ei kuitenkaan kannata vähitellen markkinan heikkoja hetkiä hyväksikäyttäen. Toisaalta talousluvut eivät viime aikoina myös globaalien tuplataantuma- pelkojen hälveneminen helpot- taisi tilannetta. Ykkösaiheena tulee jatkumaan ratkaisua metsästetään edelleen. Neste Oilin pääomamenot laskevat vuodentakaises- ta 67 prosenttia ja Stockmannin 58 pro- senttia. Niitä lisäämäl- vastaavasti niitä karsimalla varjella huo- noina aikoina kassavirtaa. Myös met- sä- ja perusteollisuudessa vähennettiin reippaalla kädellä satsauksia kiinteään omaisuuteen. "Heikot hetket kannattaa hyödyntää" Mitkä tekijät ohjaavat voi- makkaimmin osakemarkki- noiden kehitystä seuraavien 36 kuukauden aikana, Nordea Wealth Managementin sijoi- tusstrategi Lippo Suominen. Jos yritysten tulokset laskevat sel- kestävyydestä kohoavat. ei ole. Kevään lähestyessä katseet kään- tyvät jälleen lisääntyvässä määrin vielä leikkausten jälkeenkin korkeita. Millä tavalla tämä vaikuttaa osakkeiden kurssikehitykseen tulevina kuukausina. Mitä pitäisi tapahtua jot- ta niin sanotun varovaisen sijoittajan kannattaisi miettiä osakepainon nostamista. Helsingin pörssiin odotetaan kaikesta huolimatta hyvää osinkokevättä. Markkinoiden ja yhtiöiden välillä osinkotuotot voivat kuitenkin tehdä eroja. Muita teemoja ovat pelot talouden uudesta taantumasta ja yritysten tuloskehityksen hyyty- misestä. Factsetin konsensusennusteet odotta- vat Helsingin pörssin suurten ja keski- suurten yhtiöiden pääomamenojen nou- Se jää liki neljänneksen alle vuoden 2008 lukemien. Osingot eivät kuitenkaan yksin määrää markkinoiden suuntaa
NÄKEMYS Mittava alaskirjausten pelko on paina- nut eurooppalaisten pankkiosakkeiden osakekursseja. Perinteisessä leipälajissaan säähavain- tolaitteissa yhtiö on suvereeni ykkönen maailmalla. Säähavaintolaitteiden lisäksi Vaisala valmistaa myös muita mittalaitteita. Eväitä tulosparannukseen antaa toi- saalta toiminnan tehostaminen, toisaal- ta Controlled Environment -liiketoimin- nan vire. Yh- tiön toinen tukijalka, teollisuutta ja ter- veydenhuoltoa palveleva Controlled En- vironment onkin noussut viime vuosina yhä tärkeämpään asemaan. Perinteisiä hittituotteita ovat kos- teusmittarit. Vuonna 2006 yhtiö teki lii- kevoittoa neljäkymmentä miljoonaa eu- roa ja tulosta osaketta kohti 1,47 euroa. Nordea aloitti syksyllä kulukuurin ja tavoittelee olojen normalisoidut- tua peräti 15 prosentin tuottoa omalle pääomalle. Osakkeenomistajil- le on toki kilahdellut osinkotuloja, mut- ta ne ovat laiha lohtu miinusmerkkiselle arvonkehitykselle. Sen markkinaosuudet radio- sondeissa ja muissa ilmatieteen laitosten käyttämissä vempaimissa ovat niin tuh- dit, että pää kolisee kattoon. Miksi Vaisalan osake ei jaksa nousta. Niihin kuuluu pohjoismainen pankkijätti Nordea. Säähavainto- laiteet eivät ole varsinainen kasvubisnes. Vaikka taantuma hyydyttäisikin teollisuuden investointeja, se tuskin nä- kyisi dramaattisesti Vaisalan mittalaittei- - kin on halua vaarantaa prosessejaan tin- kimällä muutamien tuhansien eurojen vempaimista Sijoittajien usko koetuksella Orastavasta tuloskäänteestä huolimat- ta Vaisalalla riittää rutkasti kurottavaa viime vuosikymmenen parhaiden vuo- sien kaltaisiin viidentoista prosentin lii- lyhyet Nordea alansa priimaa Arvopaperi kirjaa tällä palstalla ylös käsityksiään siitä, miten ajankohtaiset uutiset ja hinnoittelumuutokset vaikuttavat suomalaisiin osakkeisiin. HAVAINTO Pankkipaniikki on painanut myös Nordean kurssia. Tuotevalikoimaan kuuluu myös puhdashuoneita ja olosuhdekaap- peja. Rakennusautomaatiossakin Vaisa- la haluaa olla mukana. Teksti Tommi Melender PLUSSAT & MIINUKSET Alallaan markkinajohtaja Muutosprosessi lisää asiakaskuntaa Taantuma leikkaa asiakkaiden investointeja Muutos osoittautunut hitaaksi ja tuonut kustannuksia Surkeaa tuloskehitystä Mutta niin mainio yhtiö kuin Vaisala on- kin, sitä ei ole ollut mukava omistaa tällä vuosituhannella. Eikä asiaa paranna se, että jul- kisen talouden säästöt Euroopassa ja Yh- dysvalloissa lyövät loven ilmatieteen lai- tosten budjetteihin, mikä leikkaa Vaisa- lan säähavaintolaitteiden kysyntää myös tulevina vuosina. Kun osaketta saa pörssistä p/b:llä 1, tuon tavoitteen toteutuminen tietäisi hyvää osakekurssille. KARO HÄMÄLÄINEN. Valoisana puolena voi pitää sitä, että vii- me vuosi näyttäisi jäävän aallonpohjaksi Vaisalan tuloskehityksessä. Osansa pankkitoimialan osakepainon laskemisesta ovat saaneet myös sellaiset pankit, jotka ovat hoita- neet asiansa kohtuullisen mallikkaasti. Vastauksen saa tarkastelemalla yhtiön tu- loskehitystä. Kymmenen vuotta sitten Vaisalan osake maksoi 25 euroa, mutta tätä kirjoitettaes- sa vaivaiset 17 euroa. osakkeet Vaisalan lupaukset lunastamatta Vaisalan muutosprosessi on tuonut kustannuksia, mutta ei vielä tuloshyppäystä. Factsetin kon- sensusennusteet odottavat tältä vuodelta 22 miljoonan ja ensi vuodelta 28 miljoo- nan euron liikevoittoa. Vaisalan onneksi säätilan tarkkailu kiin- nostaa muitakin kuin meteorologeja. Viime vuonna liikevoitto oli enää kaksi- toista miljoonaa ja osakekohtainen tu- los 56 senttiä. Vuoden 2010 surkeaa tulosta selittävät uuden toiminnanohjausjärjestelmän kus- tannukset, mutta ei yhtiön iskukykykään ole häävi. Yhtiön lähinäkymiä varjostavat julkisen talouden säästöt, jotka leikkaavat säähavaintolaitteiden kysyntää. V aisalaa voi liioittelematta luonneh- tia suomalaisen teknologiaosaami- sen menetystarinaksi. - tyvät mittaamaan prosessiensa olosuh- teita. Esi- merkiksi lentokenttien tai tuulivoimapuis- tojen pyörittäminen vaatii tarkkaa ulkois- ten olosuhteiden seurantaa
Tarttuessaan toimeen Forsén varoitte- li nahanluonnin näkyvän aluksi kasvavi- na kustannuksina, mutta lupasi satsaus- ten maksavan itsensä takaisin korkojen kera. VERROKIT p/e 2011e Vaisala 20,6 NKT Holding 16,8 Vacon 18,2 G&L Beijer 14,5 Solar 11,3 Eltek 8,7 OEM-International 8,6 Beijer Electronics 9,9 p/b ev/ebitda 2011E 2011e 1,6 1,1 5,2 1,8 0,8 1,0 1,7 2,7 7,3 8,6 10,0 10,8 6,4 3,4 4,4 8,1 UPM liikkuu taantumahinnoissa HAVAINTO UPM NÄKEMYS - - - - - - - - TOMMI MELENDER -. osakkeet I VA SA LA PÖRSSIVIISAS PLUSSAT & MIINUKSET xxx xxx xxx xxx xxx xxx KURSSIKEHITYS VAISALA Suomalaiset osakkeet keskimäärin 30 28 26 24 22 20 18 16 9/2008 9/2009 9/2010 9/2011 LIIKETOIMINTA 2010 2011e 2012e Liikevaihto, meur 253,2 274,4 274,0 Liikevoitto, meur 12,0 22,1 28,0 Voitto e. Viitisen vuotta sitten Vaisalan toimitus- johtajaksi tullut Kjell Forsén on myllän- nyt yhtiötä melkoisesti ajaessaan läpi siir- tymää tuotantolähtöisestä markkinalähtöi- seen yrityskulttuuriin. veroja, meur 14,0 20,9 25,9 Tulos/osake, euroa 0,56 0,81 0,99 Osinko/osake, euroa 0,65 0,65 0,70 Nettovelat, meur -35 -30,0 -40,0 Opon tuotto, % 5,6 7,9 9,3 kevoittoihin. Niistä neljä sanoo "alipai- nota", kaksi "pidä" ja yksi "ylipainota". ARVOSTUS vs. Facsetin tietokan- nassa on suosituksia seitsemältä sijoitus- tutkimustalolta. Siinä samalla Vaisala on investoinut ja tehnyt yritysostoja. Viidessä vuodessaa moni sijoittaja on ehtinyt väsähtää odotteluun. Vaisalaa seuraavat analyytikot suhtautu- vat yhtiöön varovaisesti
Sijoittajia suojaa UCITS III -direktiivi, joka rajoittaa vasta- puoliriskin kymmeneen prosenttiin etf:n arvosta. Usea johdannaiskumppani rajaa riskiä Etf:ien arvostelu liittyy usein synteetti- siin tuoteratkaisuihin. Johdannaispohjaisissa etf:issä käytetään usein riskin minimoimiseksi niin sanottua "multi swap" -rakennetta, jolla vastapuo- liriskiä hajautetaan useille toimijoille. Nykyisin markkinoilta löy- tyy toimijoita, jotka rakentavat fyysiset etf:t kattavan otoksen periaattein. Se takaa tehokkaan hin- nanmuodostuksen. VALINNAN PAIKKA. Sijoittaja ei myös- kään omista alla olevia kohde-etuuksia, mi- kä saattaa olla monelle iso yllätys. Etf:ien riskit liittyvät vahvasti rakentei- siin, joihin erilaiset tuoteperheet pohjau- tuvat. Fyysisessä etf:ssä sijoittaja omistaa rahaston kautta alla olevat kohde-etuudet. Synteettisten etf:ien kautta on myös mahdollista välttää leimaveroja tietyillä markkinoilla. Aivan viime aikoina on ta- lousmediassa päässyt läpi myös aiheeton- ta kritiikkiä, jonka takana haisee loanheit- täjän oma etu. Viranomaisia on mietityttänyt vastapuo- liriski, jonka on pelätty muuttuvan systee- miriskiksi johdannaispohjaisten etf:ien ra- jun suosion seurauksena. Etf-maailma jakautuu yksinkertai- sesti kahtia sen perusteella, onko tuote ra- kennettu fyysisesti eli käteispohjaisesti vai synteettisesti eli johdannaisten avulla. Teksti Petre Pomell Käteispohjainen on simppeli Etf-bisnes alkoi 1990-luvun alussa käteis- pohjaisilla eli fyysisen jäljittelyn menetel- millä. Tällöin ei käytetä johdannaissopimuksia, joten johdannaissopimuksiin liittyvää vas- tapuoliriskiäkään ei ole. Suurimpana periaatteellisena ongelmana on läpinäkyvyyden puute. Tämän seu- rauksena myös vuotuiskulut ovat usein fyysisesti indeksiä seuraavia kilpailijoita edullisemmat. Lisäk- si etf:stä löytyy esimerkiksi indeksi-swap. Esi- merkiksi iShares ja Source käyttävät ha- Synteettisistä päänsärkyä viranomaisille Johdannaispohjaiset eli synteettiset etf:t. Monilla suosituilla indeksi- osuusrahastoilla on keskenään kilpailevat markkinatakaajat, jotka luovat ja kuoletta- vat etf-osuuksia. Tällöin fyysisen etf:n rakenteesta jätetään indek- sin vähäpätöisimmät yritykset pois, jotta kustannustehokkuus paranisi. Sijoittaja pääsee hyvinkin epälikvi- deille kohdealueille johdannaisten avulla ja tracking error pysyy usein miellyttävän alhaisena fyysisiin rakennelmiin verrat- tuna. Swap-sopimuksessa sovitaan vertailuin- deksin tuoton vaihdosta substituuttiko- rin tuottoihin. Vastapuoliriskin toteutu- misen mahdollisuus on hyvä pitää mieles- sä, mutta sen todennäköisyyttä ei kanna- ta liioitella. Liikkeellelaskijan näkökulmasta osinko- jen pyöritys, indeksin uudelleenpainotta- minen ja muu hallinnointiin liittyvä by- rokratia kutistuu minimiin. Myös kau- pankäyntikustannukset aiheuttavat indek- sipoikkeamaa eli tracking erroria. Sijoittajaa fyysisissä etf:ssä miellyttää lä- pinäkyvyys sekä maalaisjärjellä ymmärret- tävä rakenne. Jos swap-vasta- puoli ajautuu ongelmiin, sijoittajalla voi- si teoriassa olla kädessään verrannaisko- rin kohde-etuudet, jotka eivät vastaisi si- joituskohdetta. Osa etf:istä omistaa aidosti kohdeindeksinsä osakkeet, osa jäljittelee osakeindeksien kehitystä synteettisesti johdannaisten avulla. ovat herättäneet viranomaisten huolta. Käteispohjaisten etf:ien rakenne-eroavai- suudet näkyvät sijoittajille vaihtelevana ky- kynä seurata valittua indeksiä. Etf tarvitsee substituuttikorin, jossa voi olla verrannaiskorin osakkeita tai muita in- deksiin kuulumattomia osakkeita. indeksi sijoittaminen Johdannais-etf:t herättävät huolta Osa etf:istä omistaa suoraan kohdeindeksinsä arvopaperit, osa pelaa johdannaisilla. Johdannais-etf:ien vaarat ovat huolettaneet viime aikoina, mutta kummassakin rakenteessa on hyvät puolensa. ETF P örssinoteerattujen indeksiosuusra- hastojen kasvava suosio on herättä- nyt niin sijoittajat kuin viranomaiset- kin pohtimaan riskejä, joita etf-tuottei- siin voi liittyä. Sijoittajalle ei siu- naannu riskiä myöskään liikkeellelaskijan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Myös swap-pohjaisiksi tuotteiksi kutsutut etf-perheiden vesat tarjoavat sijoittajalle monia etuja, joihin fyysiset tuotteet ei ky- kene. Matemaattisen tarkka fyysinen omista- minen on työläs tapa seurata haluttua ver- tailuindeksiä
Etf on sekoitus arvo- ja kasvuyhtiöitä. Tällöin oppikirjan mukaan Morgan Stanleyn pitäisi ottaa swap-vastuu hoidettavakseen välittö- mästi. Synteettisiin etf:iin sijoittavan riskien- hallinnan kannalta on ongelmallista, jos vastapuolien monipuolistaminen ei on- nistu eikä vakuuksien laadustakaan ole tarkkaa tietoa. Si- joittajan kannattaneekin pohtia pien- ja mikrotason yhtiöitä maus- teena pitkäaikaiseen salkkuunsa. PETRE POMELL Kirjoittaja omistaa VB:tä sekä IWC:tä. Muun muassa Deutsche Bankin suositut x-trackerit se- kä Lyxorin etf:t käyttävät vain yhtä toimi- jaa, omaa pankkiaan vastapuolena. Tämä tulee huomioida kokonaiskuluissa. 580 osaketta sisältävä ja osinkotuot- toja painottava etf kustantaa vain 0,38 prosenttia vuodessa. Amerikassa kuitenkin kaikki on suurempaa, eivätkä mikroyhtiötkään aivan pieniä ole. ISharesin Russell Microcap In- dex Fund (IWC) sisältää Russell 2000 indeksistä pienimmät 1000 yritystä sekä siitä seuraavia 1000 markkina-arvoltaan pienempää yritystä, jotka eivät ole päässeet Russell 2000 -indeksiin. Deutsche Bankin (DB) x-tracke- reistä löytyy suomalaisittain vero- tehokas versio Russell 2000-indek- sistä (DBX1AB). Fiksulla sijoittajalla he- rätyskellot soivat myös, kun etf-rahas- to ei toimi itsenäisesti suhteessa vasta- puoliriskin kantajaan. Johdannaisilla to- teutetun tuotteen vuotuiskulu 0,45 prosenttia tuntuu kalliilta verrat- tuna amerikkalaisiin kilpakump- paneihin. Yhdellä ostolla sijoittaja saa yli 1400 mikroyritystä salkkuunsa 0,6 prosentin vuotuiskululla. Etf on rakennettu fyysisesti, joten joh- dannais- tai vastapuoliriskejä siinä ei ole. 0,17 prosentin vuotuiskululla sijoittaja haavittaa yli 1700 amerikkalaista pienyhtiötä salkkuunsa. Ainakin etf-kauppiaan myyntipuheessa yhden vastapuolen kaatuessa ilmaantuu heti toinen vastaamaan indeksituoton tarjoamisesta rahastolle. Sijoittajan kannat- taakin ostaa kattavalla etf:llä koko heinäsuopa. Wisdom Tree on käyttänyt Eugene Famaa neuvonantajanaan etf:ää rakenta- essaan. indeksi sijoittaminen Amerikan pienet yhtiöt haaviin jautetun vastapuoliriskin mallia. Mikroyhtiöiden riskit ja tuotto- odotukset ovat vielä suurempia kuin pienyhtiöiden. Herrojen tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka viimeisten 80 vuoden aikana yhtiöiden tuotot ovat päihittäneet suurten markki- naindeksien tuotot mennen tullen. Sijoittaja pääsee siis käsiksi jo melko pieniin yrityksiin hyvin kustannustehok- kaasti. Pienyhtiöiden volatiliteetti on hurjaa, eivätkä osto- ja myyntilai- tojen erotukset eli spreditkään ole halvimmasta päästä. Myös iSharesin Russell 2000 Index-ETF (IWM) on fyysisesti rakennettu. Vuo- tuiskulun ollessa 0,2 prosenttia voi sijoittaja pitää IWM:ää kovana kilpailijana VB:lle. Vanguardin Small Cap -etf (tikkeri: VB) on fyysistä jäljitte- lyä käyttävä tuote. Se toki on vaatinut keskimääräistä kovempaa riskinottoa. Wisdom Treen Small Cap Di- vidend -etf (DES) taas luottaa puhtaasti Faman ja Frenchin pien- yhtiöiden arvopreemioon. Tilanne muuttuu, kun sijoittaja laskee osinkoverotuksen mukaan. Erityisesti Amerikasta löytyy laajasti etf:iä, jotka auttavat sijoittajaa pienyhtiöiden kalaste- lussa. DB:n tuote uudelleen- sijoittaa osingot automaattisesti, eikä verottaja pääse raapaisemaan osinkotuloja itselleen. Niiden keskimääräinen arvo riittäisi Helsingin pörssissä helposti keskikokoisten yritysten luokkaan. Kuvitellaan tilanne, jossa Sourcen tuotteissa vastapuolena oleva Gold- man Sachs ei enää pystyisi vastaamaan velvollisuuksistaan. Sijoittaja voi kyseenalaistaa laajen- netun vastapuoliriskin hyödyllisyyden. Riskisempi toimintatapa on "single swap" -rakenne, jossa vastapuoliriskin kantaa vain yksi toimija. Se edustaa Russell 3000 -indeksin 2000 markkina- arvoltaan pienintä yhtiötä. Maalaisjärjellä voi tietysti epäil- lä, olisiko Morgan Stanleykään hoita- massa tällöin vastuitaan. Eugene Fama ja Kenneth French ovat akateemisia supertähtiä, jot- ka ovat tutkineet vuosikymmenet pienten arvoyhtiöiden tuottamia preemioita. Tulevien kultajyvien yksittäinen metsästäminen on työlästä, eikä neulaa tahdo heinäsuovasta löytää kirveelläkään
maailman osakkeet M A A I L M A N P Ö R S S I T SUOTUISAA KEHITYSTÄ e USA (S&P 500) Etelä-Korea Ruotsi Sveitsi Turkki USA (Nasdaq) Norja Puola USA (Dow Jones) Suomi Ranska Saksa Britannia Italia 3,0 5,1 6,1 5,2 7,3 3,7 3,5 6,1 3,5 6,5 6,8 8,2 3,3 12,0 4,3 -3,2 -14,7 -10,8 -11,6 9,5 -7,7 -15,1 5,0 -23,3 -13,6 -9,4 -6,6 -20,0 12,7 9,8 12,0 13,1 10,3 16,4 10,4 9,6 11,3 13,6 10,0 9,9 10,0 10,2 2,1 1,7 4,4 3,7 3,1 1,3 4,7 4,3 2,9 4,7 4,5 3,7 3,7 4,8 e Sijoittajat huokaisivat helpotuksesta N e, jotka laittoivat rahaa eurooppalaisiin osakeindekseihin syys kuun puolivälissä, pääsivät hyville kuukausituotoille. Lisäk si jenkkitaloudesta saatiin tuloskau ITALIASSA den alla hyviä uutisia. Laskua elo kuun alun kriisitunnelmissa kirjatuista 41 pisteen lukemista kertyi runsaat kolmekymmentä prosenttia. Suotuisasta syksystä huolimatta vielä lienee aikaista julistaa uutta nou sua alkaneeksi. Saksassa kirjattiin kahdeksan ja Ranskassa seitsemän prosen tin hyppäys. Mutta enää sijoittajan maailma ei näytä aivan niin synkältä kuin elokuussa. TOMMI MELENDER e suotuisaa kehitystä vakaata kehitystä heikkenevää kehitystä synkkenevää kehitystä rajua kurssilaskua Luvut on laskettu lokakuun 14. Tunnelmien muutos toiveikkaam miksi näkyy paitsi pörssikursseista myös osakemarkkinoiden pelkoker KURSSINOUSU VAKAATA KEHITYSTÄ e Intia Japani Meksiko -0,1 1,0 0,4 -21,7 -8,3 6,0 13,3 13,5 16,5 1,6 2,5 2,0 e HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e Brasilia -1,2 -18,7 9,3 4,2 12% e SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e Argentiina Kiina Hongkong Venäjä -3,0 -4,5 -4,6 -5,2 5,2 -22,4 -17,8 -10,5 9,9 10,7 11,0 5,4 6,6 3,1 3,2 3,5 Osakkeiden odotettua volatiliteettia mittaava indeksi oli tuloskauden alkaessa 28 pisteen tasolla. Vahvinta menoa nähtiin Italiassa, jossa osakkeet nousivat kaksitoista prosenttia. Velkakriisi ja taantuma voivat vielä kärjistyä ja yritysten tu lokset pettää. Toiseksi syysneljänneksen tuloskauden alkaminen siirsi Yhdysvalloissa sijoittajien huomion yritysrintamalle. Sitä voisi kuvailla sijoittajien kollektiiviseksi helpotuksen huokauk seksi. Lokakuun puolivälissä kurssitaso oli vanhan mantereen pörsseissä useita prosentteja korkeammalla. teen. Teollisuuden ja HUIMA palvelualojen ostopäällikköindeksit sekä maatalouden ulkopuolisten työ paikkojen määrä ylittivät konsensus ennusteet. "Osakemarkkinat ovat teknisesti katsottuna erittäin ylimyydyt, sijoittaji en mieliala ja osakemarkkinoiden tunnelma heikoissa kantimissa ja perin teisillä arvostusmittareilla mitattuna osakemarkkinoilla on käynnissä mas siivinen alennusmyynti. Länsimarkkinoiden syksyisen kurssinousun syitä voi etsiä kahdelta suunnalta. Ensinnäkin euroalueen velkakriisissä saatiin toiveita ratkaisus ta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nico- las Sarkozy nostivat esiin suunnitelmat pankkien pääomittamisesta. Finanssimaailman keskuksessa Yhdysvalloissa tärkeimmät indeksit vahvistuivat runsaat kolme prosenttia. Makrotalouden ongelmista ja velka kriisistä huolimatta Wall Streetilla odotettiin kahdeksatta perättäistä voit tojen kasvun vuosineljännestä. päivän päätöskursseilla.. Epävarmuuden hälveneminen ja näkymät parem masta saisivat osakekurssit helposti liikkumaan reippaasti ylöspäin", FIMin varainhoidon johtaja Vesa Engdahl kirjoitti markkinakatsauksessaan
Eroa ta- paa indeksirahastotarjontaa on pitänyt soittaa se, että osuuspankkien omistaja- yllä Seligson & Co Rahastoyhtiö, jolla on jäsenet saavat rahastosijoituksistaan ra- kahdeksan passiivista rahastoa seitsemäl- hanarvoista bonusta. rahasto sijoittaminen OP heittäytyi passiiviksi OP toi ensimmäisenä suurena suomalaisena rahastoyhtiönä sukankuluttajien indeksirahastot pankkitiskeille. Sa- moin rahastoyhtiö tienaa aktiivisesti hoi- detuista rahastoista enemmän kuin pas- siivisista indeksirahastoista. OP:n indeksirahastot ovat hintavia, sil- lä Seligsonin rahastojen vuotuiskulu jää Aiemmin Suomessa hieman laajem- yleensä alle puoleen prosenttiin. Vastaus kajahti Vallilasta Teolli- suuskadulta: OP-leiri lanseerasi kuun- vaihteessa passiiviset osakerahastot Poh- joismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerik- kaan ja Aasiaan. Tuolloin vastaus oli Sampo, joka silloin vielä Nalle- leiriin kuuluvana rohmusi vauhdilla rahas- tobisneksen markkinaosuuksia. Pankkitilin korkomargi- naali on pankille kannattavampaa bisnes- tä kuin korkorahaston pyörittäminen. Kymmenisen vuotta sitten jännättiin vä- hän samalla tavalla, mikä pankki uskaltaa ensimmäisenä lähteä kilpailemaan säästä- jien korkeakorkoisilla tileillä olevista ra- hoista ja käy tarjoamaan lyhyen koron ra- hastoja pankkitilin korvikkeeksi. Suurta kolhua Elcoteqista ei Phoeni- xille kuitenkaan aiheudu, sillä sen osuus rahastosta oli syyskuun lopussa vain 0,38 prosenttia.. Nordealla ja Danske Invest Rahastoyhtiöillä ei ole kiirettä seurata. T ätä on odotettu: milloin jokin suu- ri rahastoyhtiö ryhtyy kisailemaan säästäjien rahoista indeksirahas- toilla. OP:n indeksirahastojen hallinnointi- palkkio on 0,75 prosenttia pääomasta vuo- dessa, kun yhtiön aktiivisesti hallinnoitu- jen rahastojen palkkiot liikkuvat jopa kah- den prosentin tuntumassa. Teksti Karo Hämäläinen Akateemisen tutkimuksen mukaan laiskiaismainen passiivinen sijoittaminen tuottaa usein paremmin kuin heinäsirk- kamainen aktiivihyppely. Seligsoniin verrattuna Danske Invest Rahastoyhtiön toimitus- Seligsonin monopoli lyhyet Elcoteq oli erikoistilanne Seligson & Co Phoenix -rahaston Elcoteq-sijoitus pää- tyi yhtiön konkurssiin. Syyskuun lopun omistajarekisterin mukaan erikoistilanteisiin sijoittava Phoenix-rahasto omisti 152 367 yhtiön osaketta eli viimeisen pörssipäivän kurssilla laskettuna noin 35 000 eurolla. Vuoden alusta Seligson lisäsi rahastonsa omistusta yli 38 000 osakkeella. Vaikka yhtiön vaikeudet olivat jatku- neet jo pitkään, Seligson ilmeisesti piti tilannetta "ohimenevänä vastoinkäymi- senä" tai osakkeen arvostusta markki- noiden "pelkotiloista" johtuen "nau- rettavan alhaisena" kuten rahastoyhtiö kuvailee Phoenixin sijoituspolitiikkaa kotisivuillaan. le eri markkinalle. Kumpikin kysymys palautuu rahasto- yhtiön näkökulmasta samaan harkintaan asiakasmäärän ja hallinnointipalkkion vä- lisestä suhteesta
Niiden yleistyminen yksityisasiak- kaiden keskuudessa edellyttää markki- nointia. Ykkössuosikki on norjalainen mediayhtiö Schibsted, jolla on nykyisessä epävarmassa talous- tilanneessa harvinainen yhdis- telmä: vahva markkina-asema ja hinnoitteluvoima, vakuuttavat kasvunäkymät, vahva tase, korkea pääoman tuotto, kasvava osinko ja edullinen arvostus. Passiivista sijoitussalkkua haluavalle Sampo Pankki tarjoaa mahdol- lisuuden käydä kauppaa kahdeksallatois- ta eri markkinalla, mistä on mahdollista ostaa myös passiivisesti hoidettuja etf-ra- hastoja", Leijala perustelee. Erityisesti Metson osinkoennuste on monel- la analyytikolla hyvin varovainen. Se, että rahastoja on olemassa, ei vielä riitä. Miten lähtökohtanne eroavat perinteisestä arvosi- joittamisesta, salkunhoitaja Risto Päivänsalo. Seligson ei ole saanut indeksirahastoil- laan järin suurta jalansijaa. Osinkotuo- toltaan houkuttelevin näistä on Betsson noin kahdeksan prosentin tuotollaan. Näin sekä kasvun rahoitus että avokätinen osingonmaksu on- nistuvat samanaikaisesti. Me haemme en- sisijaisesti laadukkaita, tuloskehi- tykseltään ennustettavia yhtiöitä ja sijoitamme mielellämme yhtiöihin, joiden oman pääoman tuotto on korkea. Nordealla on nykyisinkin indeksirahas- toja, mutta niiden vähimmäissijoitussum- ma on 10 000 euroa. "Velkaisissa yhtiöissä voi muhia osinkopettymyksiä" Dividend House on osinkosi- joittamiseen keskittyvä rahas- toyhtiö. Ennustettavuus on yhtiön ja toi- mialan muutosten keskellä niin heikko, että Nokiaa ei ole rahasto- jemme salkuissa. Uskom- me, että aktiivisella varainhoidolla pystym- me tuottamaan asiakkaillemme lisäarvoa pitkässä juoksussa", hän sanoo. "Uskomme aktiivisen omaisuudenhoi- don tuottamaan lisäarvoon, ja meillä on näyttöä siitä. Esimerkik- si Seligson & Co Euroopan rahastopää- omat ovat 50 miljoonan euron luokkaa, kun vaikkapa OP:llä on Eurooppaan si- joittavissa osakerahastoissaan yli 13-ker- tainen pääoma. Nesteen ja Stockmannin osingot voivat myös yllättää molemmilla yhtiöillä raju investointivaihe on juuri jäänyt taakse. Keskeinen ero löytyy sijoituskoh- teiden oman pääoman tuotosta. Toi- vottavasti uusi strategia onnistuu. Osinkosijoittajan silmin pörssissä on huomattavasti kiinnostavampia kohteita hyvin paljon. TOMMI MELENDER OP TUSKIN ALKAA KÄÄNNYTTÄÄ KALLIIMPIEN RAHASTOJEN OMISTAJIA HALVEMPIIN TUOTTEISIIN. "Uusia rahastoja on tulossa vielä loppu- vuonna. Nokiastakin on tullut osinko- paperi. Nokia kiinnostaa lähinnä kan- santalouden näkökulmasta. rahasto sijoittaminen RAHASTOVIERAS johtajan Aku Leijalan mukaan hänen yh- tiöllään ei ole suunnitelmia ryhtyä indek- sirahastokilpailuun. Konsensusennusteet lupaavat Suomeen hyvää osinkokevät- tä 2012. Ne ovat vahvoja yhtiöitä kasvavilla toimialoilla ja niillä on hyvät edel- lytykset kehittyä myös epävarmassa talousympäristössä. Velkaantuneet ja sykliset yhtiöt tuottavat helpoiten pettymyksiä. Missä yhtiöissä näet mahdollisuuksia positiivisiin ja toisaalta negatiivisiin yllä- tyksiin. "Nordean rahastovalikoima perustuu ak- tiivisesti hoidettuihin rahastoihin. Mitkä suosikkejasi. Nordean sijoitusrahastoista vastaava johtaja Jari Kivihuhta on samoilla lin- joilla. Yhteensä reilun 900 mil- joonan rahastopääomillaan Seligsonilla on Rahastoraportin mukaan 1,7 prosen- tin markkinaosuus Finanssialan keskus- liittoon kuuluvien rahastoyhtiöiden ko- konaispääomasta.. Kiinnostaako se. Ar- vosijoittajalle edullisuus suhteessa tasearvoon on keskeinen kriteeri, ja tällä kriteerillä tulee helposti sijoit- taneeksi yhtiöihin, joiden pääoman tuotto on heikko. Riskiryhmässä ovat velkaisuudesta johtuen elintarvikeyhtiöt HKScan ja Atria ja syklisyydestä johtuen metalliyhtiöt Outokumpu ja Rau- taruukki. Osuuspankeissakaan tuskin läh- detään kiivaasti käännyttämään asiakkai- ta aktiivisesti hoidetuista rahastoista pas- siivirahastoihin. Positiivisia yllätyksiä nähdään vakavaraisilta yhtiöiltä joiden inves- tointitarpeet ovat pienet. Rahastonne sijoittavat myös muihin Pohjoismaihin. Kauppaketju Clas Ohlson, uhkapeliyhtiö Betsson sekä perintäyhtiö Intrum Justitia lukeutuvat myös suosikeihimme. Kuuntelemme asiakkaidemme tarpeita ja mikäli indeksirahastojen tarve lisääntyy, olemme valmiita lisäämään in- deksirahastojen tarjontaa", Kivihuhta jät- tää portin auki
Ohjesäännössä, sen 8 pykälässä, rustettiin ensimmäinen virallinen pörs- määrätään muun muassa välityspalkkion si. Myös Suo- men ensimmäinen KYMMENEN liikepankki Suo- PROSENTTIA men Yhdyspankki perustettiin vuonna MYYMÄHINNASTA. Suomessa oli ollut eurooppalaisten esi- kuvien mukaista pörssitoimintaa jo vuo- desta 1862. Ensialkuun toi- minta Helsingin "pörssissä" oli aktiivista ja innostunutta, mutta toiminta hiipui vuosikymmenen lopulla lamaan ja supis- Varsinaista tui ennen kaikkea omien kykyjen yliarvi- arvopaperipörssin oimisen vuoksi. Asiaa koskeva laki säädettiin voitiin myydä vuonna 1879. Se aloitti toimintansa vuonna 1912 Fabianinkadulla sijaitsevan kansallis- romanttisen tyylin pörssirakennuksessa. 1862. vanhat osakekirjat Suomen pörssihistorian kulmakivi Helsingin arvopaperipörssin ohjesääntö vuodelta 1879 merkitsi organisoidun arvopaperikaupan alkua Suomessa. New Yorkin pörssi perustettiin viralli- sesti vuonna 1817 tosin jo aikaisemmin New Yorkissa tiedetään harjoitetun osa- kekauppaa. perustamisasiakirjaa Täydellinen elinkeinovapaus ja samal- rukattiin jo vuonna 1883. Meklarit toimittivat pörssi-huutokauppaa "velkasetelien (obligationien), osakkeiden ja senkaltaisten arvopapereiden myymistä varten ensimmäisenä arki-keskiviikkona joka kuukaudessa kello kahdestatoista päivällä". Teksti Pekka Tuomikoski K aikkien aikojen ensimmäinen eu- Kapitalistisille maille ja markkinatalou- rooppalainen pörssi perustettiin delle tunnusomaista arvopaperipörssitoi- Amsterdamiin jo vuonna 1611. Helsingin kaupungin porvarei- den perustama Helsingfors börsförening, jonka perustamisai- kaa ei tarkalleen tie- KÄSIRAHAKSI ÄLKÖÖN detä, päätti, että en- simmäinen huuto- VAADITTAKO ENEMPÄÄ kauppa pidetään KUIN KORKEINTAAN 1.11.1862. Muitakin la pörssivapaus koitti seuraavalla vuosi- kauppatavaroita kymmenellä. sa, kun organisoidun toiminnan tarve ar- vopaperikaupassa kasvoi selvästi. tilittämisestä kaupungille. .. Vuonna 1773 myös Lontooseen pe- dettiin. Sen suunnitteli Lars Sonck ja se raken- nettiin 1910-luvun alkupuolella. Pa- mintaa aloiteltiin Helsingissä virallisesti riisi sai oman pörssinsä yli vuosisata myö- senaatin ohjesäännön alaisuudessa jo sa- hemmin, vuonna 1724 ja Wien vuonna mana vuonna kuin elinkeinonvapaus sää- 1771. Vuodesta 1879 myös arvopa- arvopaperipörssissä perikauppaa käytiin pörssihuutokaupois- luvan mukaisesti. Helsingin Arvopaperipörssi tarvitsi rei- lusti tilaa
af Forselles K. Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaatinsa: E. Masalin 2§ 3§ 8§ KAIKISTA ARVOPAPEREISTA, JOTKA MYYTY ON, SUORITTAA MYYJÄ PITÄJÄLLE MAKSUN KAHDEN MARKAN MUKAAN TUHANNELTA MYYNTISUMMASTA. 4§ 9§ 5§ Myymisestä tehdään heti ja an- netaan sekä myyjälle että osta- jalle lyhyesti tehty kaupan-päätöskirja, joka sisältää myyjän nimen, kun se on il- moitettu, ostajan nimen, myytyjen esi- neiden nimityksen, paljouden ja hinnan, toimituspäivän ja huutokaupan-pitäjän allekirjoituksen.. Jos silloin arvopaperi menee vä- hemmästä summasta, kuin ensimmäises- sä huudossa, on eroitus ensimmäisen os- tajan korvattava. Sanotusta maksusta menee kaupun- gin kassaan sen osuus yhden markan mu- kaan tuhannelta ja sille, jonka Majistraati on määrännyt huutokauppaa valvomaan, palkkio viidenkymmenen pennin mukaan tuhannelta. Jos ostaja on tuntematon taikka jos myyjä tahi huutokaupan-pi- täjä katsoo oman vakuutensa tähden tar- peelliseksi, että käsirahaa maksetaan, äl- köön sitä kiellettäkö, sen seuraamuksen uhalla, että myyty heti uudelleen huu- detaan. Jos vastedes havaittaisiin tarpeelli- seksi useammasti sellaista huutokauppaa pitää, antakoon Uudenmaan läänin Ku- vernööri määräyksen siitä. Myyjä ilmoittaa ennen huuto- kauppa-hetken alkamista kir- jallisesti huutokaupan-pitäjälle ne arvo- paperit, joita hän haluaa kaupita, ja mää- rää silloin, jos niin hyväksi näkee, sen hin- nan, jota halvempaan ei myydä saa. vanhat osakekirjat Helsingin arvopaperipörssin ohjesääntö 3.9.1879 K eisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaatinsa päätös sen kirjoituksen johdos- ta, jossa Helsingin kaupungin kaup- piasyhdistyksen valtuusmiehet ala- maisuudessa ovat anoneet lupaa pörssihuutokauppain pitämiseen mainitussa kaupungissa; josta hake- muksesta Helsingin Kaupungin-val- tuusmiehet ja Majistraati sekä Uu- denmaan läänin Kuvernööri ovat alamaiset lauseet antaneet. Muu- ten myyjä itse tahi asiamiehen kautta val- vokoon oikeuttansa ja on velvollinen huu- tokauppatoimituksessa seisotettua hin- taa vastaan antamaan ostajan saada, mi- tä myyty on. Jos myyjän nimi ilmoitetaan, on hän itse vastuunalainen myydyn saannista ja laadusta; mutta jos ei myy- jän nimeä ilmoiteta, on edesvastaus huu- tokaupan-pitäjän, joka silloin myös, saa- tavaa maksua vastaan, uloskantaa, mi- tä on myyty. 6§ 7§ Maksu suoritetaan senmukaan kuin ennen huutokauppaa tietää annetaan, myytyjä vastaanotettaessa myy- jän tahi huutokaupan-pitäjän luona, joko heti kohta taikka vissinä ilmoitettuna päi- vänä ennen seuraavan viikon loppua. Jota kaikki asianomai- set alamaisuudessa noudattakoot. Huutokaupan laillista menoa val- voo joku valtuusmiesten pyynnöstä kau- pungin Majistraatin siihen määräämä vir- kamies, joka pöytäkirjaan kirjoittaa, mi- ten huutokauppa on käynyt. Keisarillinen Senaati on tähän asi- aan kuuluvat kirjat itsellensä esityt- tänyt; ja koska Keisarillinen Majes- teeti, sen mukaan kuin tänä päivä- nä asiasta annettu julistus likemmin sisältää, on tahtonut armossa ei ai- noastaan sallia pörssihuutokaupois- sa Helsingissä vapaaehtoisesti myy- dä velkaseteleitä, osakkeita ja sen- kaltaisia arvopapereita, vaan myös Senaatille jättää vallan vahvistaa tar- peellisen ohjesäännön puheeksi tul- leille huutokaupoille, niin Keisaril- liselle Senaatille näkyy hyväksi vah- vistaa seuraava. Ohjesääntö Pörssihuutokaupoille Helsingissä 1§ Pörssi-huutokauppaa Helsingis- sä velkasetelien (obligationien), osakkeiden ja senkaltaisten arvopaperei- den myymistä varten toimittaa kaupun- gin valantehnyt meklari eli kaupanvälit- täjä ensimmäisenä arki-keskiviikkona jo- ka kuukaudessa kello kahdestatoista päi- vällä. Huutokauppa toimitetaan kaup- piasyhdistyksen valtuusmiesten sitä varten hankkimissa huoneissa, joista pitää maan virallisissa sanomalehdissä val- tuusmiesten huolenpidon kautta kuulutet- taman. 1879. Uudessa huudossa tahi myyn- nin purkautumisessa ei mitään maksua suoriteta. Käsirahaksi älköön vaa- dittako enempää kuin korkeintaan kym- menen prosenttia myymähinnasta. Jäännös tulee huutokaupan- pitäjälle, jonka on velvollisuus ei ainoas- taan pitää huolta kaupungin osuuden oi- keasta antamisesta, vaan myös huutokau- pan valvojan saatavilla pitää, mitä hänel- le tulevaa on. Kaikista arvopapereista, jotka myyty on, suorittaa myyjä huu- tokaupan-pitäjälle maksun kahden mar- kan mukaan tuhannelta myyntisummas- ta. Annettu Keisarillisessa Suomen Senaatissa ja Sen Talous-osastossa, Helsingissä, 3 p:nä Syyskuuta v. Furuhielm Oscar Norrmén Albert Nykopp G.J
Palkkioitaan puolustaneet pankkiirit eivät ole - kittajista, lainsäätäjistä ja pankkivalvojista. Palattuaan voittojen tielle Pankit osaavat käyttää järjestelmää omaksi voitokseen ja ve- ronmaksajan tappioksi. kolumni J O U K O M A R T T I L A Vallataan Vallila! Kirjoittaja on talous- toimittajana ja markkinavalvojana työskennellyt vies- tintäalan yrittäjä. N ew Yorkista alkanut kapina kapitalisteja vastaan on levinnyt vähitellen eri puolille maailmaa. Tällä välin bonukset ovat juosseet ja pankkiirien posket pulskistuneet. Amerikkalaiset talletuspankit erotettiin investointipan- valtava tulonsiirto veronmaksajilta pankki- järjestelmän pönkittämiseen. Osa elvytysrahoista päätyi pankkiirien bonuksiin. Asuntolainaansa kiltisti maksavien isien ja äitien on epäilemättä vaikea ymmär- enemmän omaa rahaa riskien kattamiseen kuin investoin- tipankeilta, ja talletuksille luvattiin rajallinen suoja. Valtion avulla eläneissä pankeissa joh- lisää kansan kapinaa. Viha ja ärtymys rahaeliittiä kohtaan kum- jatkuvasti vuosisatojen varrella, kun pankit ovat yrittäneet lisätä tuottoja ottamalla enemmän riskejä. Pankit on pelastettu, mutta talous ei kateellisten nurinaksi, mutta taustalla muhii vakavampi viesti rahan valtiaille. Asuntojen hintojen lasku ja ja synnyttää suomalaisen Vallataan Vallila -liikkeen. Englannissa PANKKIJÄRJESTELMÄN PITÄISI SYNNYTTÄÄ TALOUTEEN TEHOA, EI TUHOA. investointipankkien erottamista riippumattoman pankkikomission mukaan verovaroilla ei kannata maksaa järjettömästä riskinotosta syntyneitä tappioita. Tätä periaatetta on viime vuosina jo toteutettu, mutta jostain syystä tappiot ovat aina jääneet veronmaksajille ja voitot pankkiireille. Nordea ja OP-Pohjola ovat tähän asti saaneet laskea raho- uhkaa koko kansantaloutta. Euroopassa pankkien pelas- tamisessa on alkamassa toinen kierros. Rakennelma romahti rahamiesten virheistä. Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki lainaa vakuuksia vastaan pankeille rajattomasti - taa tukeva takuujärjestely on 100 000 euron talletussuoja. Pankkitoiminta on siitä erikoista bisnestä, että se pyörii jatkuvasti valtion tuella ja takuulla. Köyhiä ei voi loputtomiin kyykyttää, alkemistit loivat tuotteita, joilla luotiin rahaa tyhjästä. Asenteet kovenevat sitä mukaa, mitä enemmän pankkeja pelastava käsi käy veronmaksajan kukkarolla. Kriisejä on siitä huolimatta koettu niitä omistukseensa". Yltiöpäistä ris- kinottoa on yritetty hillitä, mutta heikoin tuloksin. KOLUMNIEN VÄLILLÄ kirjoittaja pitää blogia osoitteessa http://taloudentulkki.com. Pankkien omasta elintasostaan miljonäärien hyväksi. Investointipankit saivat toimia vapaasti omistajiensa riskillä, mutta ne eivät saaneet omistaa talletuspankkeja - tipankit hakivat talletuspankkitoimilupaa päästäkseen valtion hätärahoituksen piiriin. Pitääkö veronmaksajan korvata nämäkin tappiot, tai Jérôme Kervielin ranskalaiselle Société Généralelle aiheut- - rempi ottaa peruspankkitoiminta kokonaan valtiolle ja antaa - ministeri Jutta Urpilainen voisi kaivaa puoluetoimistonsa mukaan "yhteiskunnan on ohjattava pankkien ja vakuutus- ovat laskussa ja ihmisiä irtisanotaan. Pankkien omistajien pitäisi Hyvä esimerkki on sveitsiläisen UBS:n jotka syntyivät ghanalaisen 31-vuotiaan meklarin Kweku Adobolin tukea. Pankkijärjestelmän pitäisi synnyttää talo- uteen tehoa, ei tuhoa. Varat- ja myytiin hyvällä voitolla eteenpäin. Kaikkein merkittävin tuki on kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan isoimmat pankit pelastetaan aina verovaroilla, jos tarve niin vaatii. Pankkien alkuperäinen tehtävä oli säästöjen välittäminen investointeihin
Sijoittajat taisivat kuitenkin kuvitella, että se olisi helpottanut vielä enem- män. Osakepessimisteihin on huomauttanut, että jos työttömyyslukuihin lisättäisiin alityöllistetyt, Yhdysvaltain työttömyys- aste nousisi kuuteentoista prosenttiin. Sanomatta- kin on selvää, että suurin vaikutus on maailman suurimman kansantalouden Yhdysvaltain työllisyysluvuilla. Ekonomistit pitävät selvänä, että jenkkitalous pääse kunnolliseen kas- vuun vasta sitten, kun tilanne työmark- kinoilla kohenee. luvut numerot luvut numerot TULOSENNUSTEET Tulosvaroitukset painavat ennusteita. Lokakuu 10/11 POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET Operaattoreilta odotetaan jättiosinkoja. Katseet USA:n työllisyysluvuissa makro- tilastoista eniten vaikuttavat pörssi- kursseihin työllisyysluvut. Syyskuussa Yhdysval- loissa syntyi odotettua enemmän uusia työpaikkoja, ja vaikka lukema oli abso- luuttisesti vähäinen, odotusten ylittymi- nen innosti sijoittajia. YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET Alcoa avasi tuloskauden pettymyksellä. PARHAAT RAHASTOT Rohkeat salkunhoitajat vetivät Nokian painon tappiin. GURUSALKUT KOROT JA LAINAT YHDYSVALTAIN TYÖTTÖMYYSASTE MAAILMANTALOUS Nikkeli on ottanut turpaansa. 10,5 10,0 9,5 MAAILMAN PÖRSSIT Amazon.com noussut 600 prosent- tia viidessä vuodessa. 9,0 8,5 8,0 ULKOMAALAISOMISTUS Tikkurilaa ulkomaille, Konecranesia Suomeen. 7,5 7,0 6,5 6,0 08/2008 09/2011. Lokakuusta 2009 maaliskuu- hun 2011 Yhdysvaltain työttömyysaste helpotti 1,3 prosenttiyksiköllä. Siksi si- joittajan kannattaa pitää niitä silmällä. Vaikka työttömyys jatkoi kasvuaan osake- kurssien lähtiessä nousuun, sijoittajat diskonttasivat jo tulevaa positiivista tai- tekohtaa. Tuolloin Yhdysvaltain työttömyysaste oli reilussa kahdeksassa prosentissa. Synkimmät lukemansa työttömyysaste saavutti kymmenessä prosentissa loka- kuussa 2009. Viime laman jälkeen osakekurssit läh- tivät nousuun maaliskuun alussa 2009. Pienetkin ilonpilkahdukset kuitenkin riittävät sijoittajille ainakin lyhytaikaisiin osakeralleihin. Viime kevään kurssihuippujen jälkeen osakemarkkinat ovat olleet mel- koisissa paineissa taantumapelkojen vuoksi. Vanha sääntö, jonka mukaan pörssi- kurssit ennakoivat talouden käänteitä puoli vuotta etuajassa, piti siis enem- män tai vähemmän paikkansa. Eräs suurimmista pelkojen yllä- pitäjistä on Yhdysvaltain työttömyys- aste, joka on taas kivunnut yhdeksän prosentin päälle
Talvivaara nipisti 7. Näistä M-real ei ollut lokakuun puoliväliin mennessä tuloksestaan varoittanut, mutta kyl- läkin sen kilpailija UPM. 22,7 37,7 9,3 13,9 6,6 21,0 14,0 9,0 NEG. M-realin ja Talvivaaran estimaatit ovat laske- neet kuukaudessa reilut 80 prosenttia, Rauta- ruukin reilut 35 prosenttia ja Honkarakenteen reilut 25 prosenttia. Rautaruukki alensi samana päivänä liikevaih- toennustettaan, kun Talvivaara kertoi huonot uutisensa. 14,5 11,8 NEG. veroja Affecto Ahlstrom Alma Media Amer Sports Aspo Atria Basware Capman Cargotec Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Kemira Kesko Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen M-Real Marimekko Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Okmetic Olvi Oriola-KD Orion 2011 2,13 meur 1,5 tulos/ osake euroa 0,05 0,26 0,44 0,52 0,39 -0,18 0,89 0,18 1,21 0,21 -0,43 0,04 -0,06 0,56 -0,12 1,15 0,19 0,57 0,10 -0,24 1,08 1,46 -0,41 0,52 0,23 0,92 0,50 0,73 1,78 2,09 1,34 1,04 0,68 0,02 0,23 0,76 1,71 0,89 0,61 1,32 2,46 0,58 1,21 0,02 1,31 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E euroa euroa meur 6,4 55,6 47,8 122,0 15,2 -8,2 13,8 13,6 196,8 56,5 12,9 7,9 34,3 -24,0 -4,6 248,0 6,0 12,0 23,7 -83,8 158,8 2 212 -7,5 16,2 1,4 117,4 18,0 176,0 286,5 767,0 107,0 9,5 38,0 30,0 0,7 3,8 487,0 213,5 905 356,0 16,9 10,0 22,4 -15,5 275,0 6,0 44,3 44,7 107,3 14,2 -12,6 13,0 9,2 179,5 36,9 11,0 6,5 28,0 -26,0 -5,2 231,6 5,6 11,9 21,6 -95,2 99,4 1 704 -7,9 11,2 0,8 98,0 15,6 169,0 275,0 734,8 93,8 8,7 36,0 24,0 -175,0 3,0 438,0 38,0 -1 533 332,1 16,8 9,0 15,0 -25,1 269,3 7,7 70,0 50,1 126,0 16,0 0,0 15,0 18,0 227,0 84,3 20,0 16,0 47,0 10,0 -4,0 257,0 6,7 13,1 26,0 -22,9 174,0 2 377 -5,0 28,1 1,9 122,0 18,5 181,0 315,0 832,0 124,3 10,0 40,6 48,0 96,1 4,2 577,8 375,8 1 985 390,0 17,0 10,7 34,0 17,1 286,6 0,23 0,56 0,47 0,75 0,38 -0,28 0,80 0,03 2,46 0,19 0,60 0,03 0,54 0,29 -0,04 1,19 0,20 0,75 0,11 -0,45 1,01 1,55 -0,08 0,21 0,25 0,86 0,62 0,88 1,97 2,23 1,24 1,17 0,74 1,04 0,14 0,34 2,32 0,29 0,20 2,25 2,58 0,61 0,90 0,09 1,44 0,10 0,88 0,50 0,35 0,40 0,15 0,44 0,09 0,91 0,14 0,00 0,04 0,24 0,10 0,02 1,30 0,10 0,30 0,07 0,00 0,60 1,00 0,00 0,15 0,10 0,44 0,50 0,49 1,30 1,00 0,90 0,90 0,55 0,50 0,00 0,45 1,37 0,30 0,15 0,90 1,89 0,30 0,48 0,11 1,29 9,3 21,7 12,9 13,3 17,2 NEG. 23,8 14,8 9,7 9,9 10,6 13,3 17,6 13,0 12,4 14,2 19,4 12,1 31,4 11,4 25,6 22,4 11,7 9,7 8,1 17,8 19,9 10,8 Voitto tulos/ osinko/ EV/ ennen alin ylin P/B EBITDA veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E euroa euroa meur 0,8 0,8 4,8 1,5 2,3 0,4 2,3 1,3 1,2 0,8 1,2 1,3 0,6 1,3 0,8 3,0 1,4 2,6 5,4 0,5 2,2 1,8 1,2 0,6 1,1 1,1 1,5 1,0 1,2 5,2 2,1 0,6 1,8 1,1 0,6 2,6 1,8 0,8 1,3 3,0 2,1 1,3 2,4 0,9 4,4 5,6 4,8 8,4 8,6 9,7 10,1 10,4 10,7 6,4 18,5 5,6 4,2 4,6 6,8 9,9 6,9 5,7 5,9 10,4 12,4 16,2 8,6 10,3 6,8 5,0 5,8 18,7 7,3 5,8 11,5 7,5 5,6 6,2 9,5 5,8 14,6 6,1 6,1 6,2 7,5 4,8 4,0 6,9 8,3 6,7 8,2 P/B 0,7 0,9 4,9 1,4 2,1 0,3 2,2 1,2 1,1 0,8 0,9 1,3 0,6 1,1 0,8 3,1 1,4 2,4 4,7 0,5 2,0 1,7 1,2 0,6 1,0 1,0 1,5 1,0 1,1 4,4 1,9 0,6 1,7 1,1 0,5 2,5 1,7 0,7 1,4 2,6 2,0 1,3 2,1 0,8 4,3 EV/ EBITDA 4,9 4,8 9,0 8,0 8,0 6,8 9,1 9,5 6,3 17,5 4,6 3,7 3,9 4,2 NA 6,7 4,9 5,4 7,9 4,3 15,0 8,7 8,8 5,5 4,3 5,3 19,7 7,0 5,8 10,1 6,7 4,8 5,5 7,8 4,8 8,4 5,6 5,3 5,1 7,7 4,7 4,4 6,1 5,5 7,2 7,9 50,0 41,6 125,5 14,7 7,6 12,5 2,0 128,0 57,0 9,5 7,8 27,5 7,5 3,6 239,0 5,4 11,8 24,9 -58,9 96,5 1 567 1,9 30,0 1,8 91,0 12,2 143,4 249,0 731,5 98,0 10,0 36,8 26,0 44,0 4,0 420,6 188,6 -915 268,0 15,7 10,0 28,8 24,0 215,5 10,8 80,0 52,0 148,0 24,0 23,4 19,0 16,2 264,8 119,1 40,0 10,0 79,0 13,0 8,0 274,3 8,0 13,6 36,2 56,0 121,0 2 168 9,4 54,8 1,8 146,8 17,0 189,6 338,0 944,6 185,0 11,0 57,0 78,6 148,0 8,0 759,4 490,0 3 723 437,4 16,2 12,3 42,0 45,9 285,0 0,28 0,78 0,43 0,86 0,54 0,39 0,92 0,08 2,18 0,21 0,80 0,05 0,88 0,34 0,03 1,24 0,25 0,79 0,14 0,07 1,14 1,63 0,02 0,52 0,26 0,99 0,52 0,86 2,05 2,45 1,46 1,24 0,88 1,30 0,25 0,67 2,60 0,93 0,22 2,21 2,40 0,50 1,31 0,18 1,31 0,12 0,85 0,50 0,40 0,40 0,20 0,50 0,11 0,95 0,14 0,00 0,05 0,40 0,10 0,02 1,30 0,10 0,35 0,09 0,00 0,65 1,00 0,00 0,22 0,13 0,47 0,45 0,50 1,30 1,10 0,95 1,00 0,60 0,56 0,05 0,55 1,47 0,43 0,20 0,90 1,77 0,28 0,60 0,12 1,20 7,5 15,7 14,0 11,7 12,1 14,0 19,9 14,1 10,4 12,6 4,9 12,6 8,6 7,6 16,1 12,7 9,0 9,7 14,7 44,4 12,9 11,3 28,8 9,5 14,2 8,4 11,8 10,9 12,7 16,0 11,0 11,7 11,9 15,5 6,7 16,0 10,1 8,1 20,3 12,0 10,4 10,0 12,3 10,2 11,9 12,24 6,06 9,98 6,55 5,43 18,17 1,13 22,80 2,64 3,95 0,63 7,55 2,57 0,47 15,79 2,25 7,70 2,06 2,94 14,65 18,32 0,63 4,95 3,71 8,31 6,11 9,37 26,13 39,28 16,12 14,50 10,51 20,10 1,67 10,68 26,34 7,48 4,54 26,41 25,05 4,96 16,08 1,79 15,53 25,6 45,0 83,0 14,0 11,0 13,3 23,8 102,2 49,3 -10,0 8,5 4,8 15,7 -18,6 197,1 5,9 8,9 19,9 -33,0 108,0 1 615 -31,9 36,0 0,4 120,7 14,7 144,0 311,7 714,4 111,4 8,3 36,0 6,8 49,0 8,2 370,1 249,0 2 916 208,8 16,1 9,8 29,2 20,8 252,7 59,0 47,0 132,1 19,0 15,6 15,9 9,1 196,8 65,0 19,0 8,4 45,9 10,0 5,8 257,0 7,5 13,0 30,0 11,4 111,2 1 880 3,5 39,0 1,8 129,7 15,7 179,1 295,8 845,0 122,0 10,9 46,0 40,3 98,0 7,2 562,0 310,0 1 060 346,4 15,9 11,1 32,0 31,8 250,8. Honkarakenne puolestaan oli varoit- tanut oman liikevaihtonsa odotuksia heikom- masta kehityksestä pari päivää aikaisemmin. KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 osake- voitto kurssi ennen 14.10. loka- kuuta tuntuvasti tuotantoarviotaan. 13,3 11,0 10,3 18,7 NEG. luvut numerot Arvopaperi kokoaa tulosennustesivuille sijoittajan kannalta keskeiset datat kotimaisista ja suurimmista kansainvälisistä pörssiyhtiöistä. Varoituksista tuntuvia ennusteen laskuja varoitukset hei- jastuvat Helsingin pörssin kuluvan vuoden voit- toennusteissa
että markkina heikentyy nopeammin kuin Stora Enso perina. luvut numerot Metsäfirmoissa huonoja ennusmerkkejä tuloskauden alla antama varoitus sai metsäyhtiöitä seuraa vat raapimaan päätään. veroja euroa veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E P/B EBITDA veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E P/B EBITDA euroa euroa euroa euroa 2011 meur meur meur 5,66 -142,0 -0,68 -84,6 -228,0 61,0 -0,24 0,23 NEG. 0,7 NA 1,55 0,1 0,00 8,2 3,6 12,2 0,09 0,06 16,4 2,9 6,5 8,0 1,2 9,1 0,13 0,09 11,5 2,8 6,3 2,49 -9,9 -0,06 6,5 -7,2 59,0 0,03 0,00 83,0 1,8 14,9 129,6 2,7 267,0 0,29 0,00 8,6 1,5 5,2 3,49 30,9 0,34 34,4 29,1 49,0 0,38 0,18 9,2 0,7 16,0 35,2 31,0 41,0 0,38 0,19 9,3 0,7 15,5 0,36 -9,2 -0,15 -10,7 -11,9 -8,5 -0,18 0,00 NEG. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. 0,5 25,0 71,4 -112,0 267,0 0,37 0,23 15,2 0,5 8,6 31,40 61,0 0,59 116,1 101,8 127,9 1,81 0,89 17,3 3,6 8,8 145,1 117,5 176,0 2,21 1,05 14,2 3,1 7,4 11,17 25,1 1,09 34,3 31,9 45,0 1,39 0,63 8,0 1,6 4,8 37,9 30,2 56,0 1,48 0,75 7,6 1,4 4,0 8,46 308,1 0,72 401,3 374,0 407,2 0,88 0,46 9,6 1,1 NA 431,5 372,6 483,0 1,03 0,50 8,2 1,0 NA 7,03 24,4 0,78 24,5 21,1 29,5 0,57 0,40 12,4 2,4 6,5 31,8 25,3 34,0 0,80 0,40 8,8 2,1 5,5 6,78 4,3 0,00 36,5 27,3 41,0 0,42 0,20 16,1 2,1 9,1 52,9 39,0 63,5 0,63 0,31 10,8 1,8 6,6 2,38 17,5 0,08 28,9 26,2 36,8 0,14 0,11 17,0 1,1 7,8 38,8 31,7 46,0 0,18 0,12 13,2 1,1 6,4 5,56 20,9 0,13 47,7 40,0 59,0 0,32 0,25 17,1 1,8 5,0 67,0 48,0 94,3 0,45 0,30 12,4 1,7 4,6 5,42 29,5 0,46 27,9 25,0 29,1 0,43 0,24 12,8 1,6 7,7 29,1 27,0 34,6 0,48 0,26 11,4 1,5 7,2 8,22 -75,0 -0,57 88,0 31,4 242,0 0,48 0,60 17,0 0,8 6,6 122,4 80,0 403,7 0,67 0,55 12,2 0,8 5,8 7,41 1,1 0,29 0,5 0,4 1,0 0,07 0,30 105,6 1,3 7,9 3,8 1,6 4,0 0,67 0,40 11,1 1,2 3,2 20,55 1 320 1,97 1 472 1 275 1 577 2,16 1,22 9,5 1,3 10,0 1 542 1 383 1 734 2,34 1,32 8,8 1,2 8,7 9,35 278,5 1,85 215,5 170,0 255,0 0,83 0,80 11,3 1,1 7,6 243,9 185,0 283,0 1,02 0,80 9,2 1,1 6,5 2,07 15,3 0,19 11,0 7,4 13,6 0,13 0,12 15,9 0,8 5,2 17,0 12,6 19,6 0,21 0,12 9,9 0,7 5,3 3,14 89,3 0,40 92,0 87,8 156,1 0,30 0,16 10,5 0,7 16,8 97,0 90,8 170,9 0,28 0,17 11,1 0,7 15,6 4,23 7,6 0,19 11,7 10,0 13,4 0,22 0,12 19,2 0,9 20,6 16,4 7,6 24,0 0,33 0,15 12,8 0,9 13,6 13,86 74,1 1,09 46,2 36,1 69,3 0,45 0,57 30,8 1,2 12,1 82,7 61,0 115,0 0,85 0,70 16,3 1,1 9,6 4,70 766,0 0,79 755,6 534,3 877,9 0,80 0,30 5,9 0,6 4,5 817,1 505,0 1 024,0 0,79 0,30 5,9 0,5 4,3 0,45 -15,7 -0,34 -6,3 -6,3 -6,3 -0,09 0,00 NEG. M-realin tulosparannusta. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. 0,8 9,4 -1,8 -1,8 -1,8 -0,03 0,00 NEG. 0,4 NA -4,5 -8,1 -0,5 -0,07 0,00 NEG. tuloksen verojen jälkeen. Odotuksia heikomman syysneljänneksen kommentoi uutistoimisto Reutersille. ennusteiden ääriarvot. lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut. Swedbankin analyytikko ennusteet kuluvan vuoden tuloksesta ovat laskeneet kautta linjan rajusti. - TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 Outokumpu Outotec PKC Group Pohjola Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Sampo Sanoma Sievi Capital Sponda SRV Stockmann Stora Enso Suominen Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tikkurila UPM Uponor Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä YIT osake- voitto tulos/ voitto Voitto tulos/ osinko/ tulos/ osinko/ kurssi ennen osake ennen alin ylin EV/ ennen alin ylin EV/ 14.10. 0,4 4,5 2,70 6,7 0,27 5,5 4,0 7,1 0,22 0,12 12,3 0,9 5,3 9,1 7,5 10,7 0,37 0,18 7,3 0,9 3,9 9,91 103,3 0,69 93,0 70,0 112,9 1,01 0,70 9,8 1,3 4,4 109,5 72,0 131,9 1,11 0,70 8,9 1,2 3,9 13,98 51,0 0,83 50,0 44,8 58,0 0,81 0,70 17,3 3,2 8,7 59,1 43,4 70,6 0,99 0,75 14,1 3,0 7,9 8,80 613,5 0,99 651,3 474,9 854,0 1,03 0,55 8,5 0,6 5,6 704,8 470,0 1 024,0 1,01 0,60 8,7 0,6 5,0 7,63 41,7 0,37 42,5 39,1 52,0 0,41 0,48 18,8 2,3 8,3 43,8 34,8 68,9 0,43 0,45 17,7 2,4 7,9 37,45 27,6 1,22 41,9 39,5 62,0 1,92 1,13 19,5 5,5 10,8 48,4 45,0 57,8 2,28 1,29 16,4 4,7 9,3 16,85 14,0 0,56 20,9 14,0 24,8 0,81 0,65 20,8 1,6 7,4 25,9 18,7 33,5 0,99 0,70 17,0 1,6 6,5 23,20 14,4 0,93 8,6 8,6 8,6 0,58 0,70 39,7 1,5 9,3 13,2 13,2 13,2 0,91 0,75 25,6 1,5 NA 20,83 516,6 1,96 456,9 410,6 486,0 1,68 0,88 12,4 2,5 6,8 468,0 423,9 570,5 1,66 1,00 12,5 2,2 6,7 12,93 195,0 1,12 222,2 212,9 267,0 1,28 0,70 10,1 1,7 8,2 247,9 203,1 315,0 1,40 0,77 9,2 1,6 7,0 ENNUSTEIDEN PERUSTEET tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. kin metsäteollisuutta seuraavat analyysitalot tämän vuoden liikevoittonsa jäävän viime semman ostosuosituksen asemesta. todennäköinen
2011 209,50 59,85 70,20 46,34 75,80 134,30 178,50 84,60 84,85 126,60 40,07 106,60 140,10 88,65 128,30 147,70 115,50 217,10 139,20 99,40 155,00 132,30 108,20 92,45 79,90 136,20 91,20 63,20 173,80 247,00 28,15 47,16 119,90 60,00 34,68 548,50 35 320 78,35 354,00 803,00 44,77 markkinaarvo, MK tulos/ osake KR 11,29 5,95 3,46 4,73 5,36 8,15 17,37 5,59 6,43 40,31 3,87 11,38 11,28 7,90 12,62 10,89 7,34 13,09 3,09 9,16 9,55 49,05 16,65 6,54 37,11 13,20 6,45 8,63 15,37 20,69 1,18 4,04 6,80 5,90 3,52 24,60 6 067 4,90 35,89 25,28 2,99 tulos/ osake KR 9,67 6,65 5,90 4,33 9,01 10,25 19,25 7,25 11,77 6,50 5,41 12,10 14,03 8,25 10,81 12,42 8,54 12,31 4,77 8,00 10,85 15,14 9,78 7,99 -12,21 16,74 7,56 7,91 16,02 35,00 2,32 4,44 6,35 6,11 4,58 28,99 3 425 5,90 34,34 28,25 3,90 voitto ennen veroja, MK P/E EV/ EBITDA osinkotuotto, % tulos/ osake KR 11,39 7,30 6,56 4,78 9,55 10,84 19,84 8,04 10,52 7,44 4,90 11,19 14,53 9,36 12,41 13,23 9,23 14,23 4,03 8,26 12,50 13,64 13,46 9,01 5,34 17,86 9,08 8,75 18,02 31,66 2,78 4,74 9,05 6,52 5,31 32,67 3 797 10,56 39,80 30,94 4,15 voitto ennen veroja MK 25 519 41 034 28 899 30 041 26 896 18 093 16 857 13 905 14 695 5 769 14 472 12 335 9 929 9 029 7 330 6 386 5 514 3 545 4 696 4 703 3 968 3 927 4 974 4 007 2 061 191 462 21 081 18 973 10 341 11 639 9 033 6 373 5 133 4 140 2 335 23 740 47 062 13 991 8 854 2 593 4 413 P/E EV/ EBITDA osinkotuotto, % 346 737 242 229 229 114 200 656 161 470 158 926 111 382 100 359 98 486 95 751 87 895 84 230 63 825 62 567 57 098 54 391 48 447 46 242 44 253 42 589 36 940 36 663 33 693 32 330 30 478 434 293 146 667 102 940 71 656 71 341 57 324 48 524 42 180 30 000 15 603 318 130 151 451 73 002 54 806 43 564 36 935 21 653 36 364 26 444 27 464 26 196 16 923 16 252 12 209 16 924 5 040 16 004 13 382 9 337 7 861 6 403 5 809 4 863 3 190 5 128 8 685 3 460 4 382 3 716 3 545 -4 715 197 968 18 455 16 899 11 395 13 675 11 732 2 755 3 616 3 989 1 672 21 402 51 400 8 101 7 700 2 371 3 932 21,7 9,0 11,9 10,7 8,4 13,1 9,3 11,7 7,2 19,5 7,4 8,8 10,0 10,7 11,9 11,9 13,5 17,6 29,2 12,4 14,3 8,7 11,1 11,6 NEG. Moller-Maersk Danske Bank Carlsberg Novozymes TDC osakekurssi 12.10. luvut numerot Eurooppa huonossa huudossa rin - - - - - - - - Banco Santande- POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 Yhtiö RUOTSI Hennes & Mauritz Nordea Ericsson TeliaSonera Volvo Atlas Copco Handelsbanken Sandvik Swedbank Investor SEB Scania SKF SCA Tele2 Assa Abloy Alfa Laval Swedish Match Lundin Petroleum Skanska Getinge Kinnevik Electrolux Hexagon Industrivärden NORJA Statoil Telenor DnB NOR Seadrill Yara International Norsk Hydro Orkla Subsea 7 Gjensidige Försikring Storebrand TANSKA Novo Nordisk A.P. 8,1 12,1 8,0 10,8 7,1 12,2 10,6 18,9 9,8 7,6 18,9 10,3 13,3 10,3 28,4 11,5 13,3 NA 4,9 7,1 4,3 8,5 NA 7,0 NA 21,6 NA 4,8 5,9 6,3 6,3 9,2 8,8 14,6 7,4 3,6 9,1 26,1 5,4 9,4 NA 1,9 5,5 NA 8,9 5,0 3,8 9,2 7,1 10,0 15,9 12,7 2,8 NA 6,1 14,7 5,3 4,5 4,9 3,4 6,0 4,6 3,6 5,6 4,1 7,1 4,7 5,0 5,2 4,3 4,6 6,7 3,2 3,0 2,8 0,0 6,0 2,3 4,0 6,0 2,8 5,6 4,8 4,9 6,3 9,7 2,6 3,2 5,8 0,6 7,9 3,7 2,2 2,8 2,0 1,6 1,1 9,7 18,4 8,2 10,7 9,7 7,9 12,4 9,0 10,5 8,1 17,0 8,2 9,5 9,6 9,5 10,3 11,2 12,5 15,3 34,5 12,0 12,4 9,7 8,0 10,3 15,0 7,6 10,0 7,2 9,6 7,8 10,1 9,9 13,2 9,2 6,5 16,8 9,3 7,4 8,9 26,0 10,8 11,3 NA 4,1 6,7 3,9 7,8 NA 6,4 NA 19,5 NA 5,0 5,6 5,6 5,9 8,3 7,6 13,1 8,4 5,7 7,9 21,5 4,2 8,3 NA 1,8 4,9 NA 8,0 5,1 3,7 8,4 5,4 8,8 12,3 11,5 2,9 NA 5,3 13,2 5,2 4,8 5,3 3,8 6,5 5,3 3,9 5,9 4,7 6,2 5,2 5,5 5,1 4,6 5,0 9,4 3,6 3,5 3,2 0,0 6,3 2,6 4,5 6,2 3,3 6,4 5,0 5,8 6,9 9,7 2,8 3,4 6,4 1,1 8,5 5,5 2,5 2,8 4,7 1,7 1,3 10,3
näytös jatkaa oppituntien sarjaa. Mäkilä ICECAPITAL/Tanskanen J. luvut numerot Nordean korkotuotto on miinusta , että myös pankkitilin korvikkeeksi mainitut rahastot voivat tuottaa tukevasti miinusta, kun rahastoesitteiden haavekuvat ja todellisuus eivät kohtaakaan. Ostonen Holmberg, Nilsson ICECAPITAL / Vanguard M. Laine. Tapiola Varainhoito Oy M-P. Mäkilä R. p.a. Tuotto 3 v. Yksinkertaistetun rahastoesitteen mukaan "rahasto ei välttämättä sovi sijoitta- jalle, joka aikoo lunastaa osuutensa rahas- tosta 612 kuukauden kuluessa". Rautiainen K. Kuluttajahinnat nousivat Suo- messa syyskuusta syyskuuhun 3,7 prosenttia. PARHAAT JA HUONOIMMAT RAHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisteröidyt + ODIN Tuotto 5 v. Suonpää Salmenkivi H. Sørensen Danske Capital / T.Lundsten A. Erityisesti vaihtuvakorkoisilla lainapapereilla riskiä ottaneet rahastot menettivät arvoaan. Nordea Kor- kotuotto -rahasto on troolannut viimeksi ku- luneen puolen vuoden aikana 6,5 prosentin miinuksen. Kojonen eQ Varainhoito Oy J. Backholm, P. Leskinen 22,2 14,2 7,8 6,9 6,0 -13,3 -14,6 -19,4 -27,4 -31,9 10,8 19,7 -0,9 -14,3 -2,4 -13,7 -18,5 -19,2 -33,2 -34,6 -11,6 4,7 1,0 -15,0 -2,5 -4,3 -2,3 -5,8 -9,4 -10,2 19,8 14,3 16,8 17,8 22,5 10,8 11,4 8,7 29,7 25,7 1,1 0,9 0,4 0,3 0,2 -1,3 -1,4 -2,3 -1,0 -1,3 1,9 2,1 1,5 1,9 2,0 1,6 1,0 1,0 2,5 1,0 + 2,2 2,2 4,3 1,9 6,3 1,6 1,2 1,2 2,5 1,0 25,0 29,0 67,2 2,1 62,5 17,0 43,6 28,9 S. Niinpä. Kurki-Suonio J. Euroalueen korkorahastoilla ei ole voitettu vuoden aikana 3,8 prosentin arvonnousun, josta jää verojen jälkeiseksi vuosituotoksi 2,7 prosenttia. Kivipelto M. Schenling A. Heiskanen + + + + S. Sandström M. Nihtilä J. Topp 3,8 3,4 3,3 2,4 2,0 -0,8 -1,0 -2,3 -4,3 -6,4 5,8 8,4 8,6 8,6 5,9 3,5 4,3 -0,8 0,6 -6,0 0,8 1,5 2,0 1,8 0,8 0,1 0,5 -0,5 -0,2 -2,7 5,4 4,6 4,4 4,4 3,3 3,6 4,4 5,6 4,8 5,7 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 -0,5 -0,5 -0,6 -1,1 -1,3 0,4 0,6 0,5 0,2 0,5 0,7 0,7 0,5 0,5 0,6 0,4 0,6 0,5 0,4 0,5 0,7 0,7 0,5 0,5 0,6 520,2 47,6 362,3 11,7 163,8 27,7 347,8 504,3 7,2 Siekkinen, Gräsbeck T. Heikkilä 1,7 1,6 1,6 1,1 -0,2 -1,8 -2,0 -2,2 -2,9 -3,1 2,5 1,6 4,6 3,5 2,0 0,1 -0,2 -0,8 -2,5 -4,1 -0,1 0,3 0,9 -0,1 -0,4 -1,4 -0,8 -1,8 -1,5 -2,2 2,8 1,5 2,9 3,3 3,0 2,9 2,4 3,0 1,7 2,2 0,2 0,3 0,2 0,0 -0,4 -1,0 -1,3 -1,1 -2,4 -1,9 0,7 0,2 0,6 0,3 0,4 0,6 0,8 0,8 0,8 0,6 & 0,7 0,7 0,6 0,3 0,4 0,6 0,8 0,8 0,8 0,6 162,9 94,0 418,6 40,9 85,8 1271,3 33,3 174,4 331,6 730,8 Tapiola Varainhoito Oy Salmenkivi R. Kojonen J. Aarnio ICECAPITAL / Simonsen C. Kurki-Suonio V. Heikkilä Danske Capital / T.Suonpää H. Rullaavan vuoden miinus on 6,8 prosenttia. Heikkilä Ålandsbanken Asset Mgmt. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski Tuotto volatili- Sharpen Hallinnointija säilytys1 kk teetti mittari palkkio (%) TERluku (%) Rahastopääoma meur Salkunhoitaja Lyhyen koron rahastot Parhaat Evli Euro Likvidi 3,4 2,9 Handelsbanken Eurokorko I -1,2 -2,6 Ålandsbanken Cash Manager 3,1 3,5 Tapiola Lyhytkorko 2,1 2,4 Säästöpankki Lyhytkorko 1,9 2,4 Huonoimmat OP-Korkotuotto II 1,1 0,2 SEB Likviditetsfond 1,8 2,7 Evli Tavoitekorko 1,0 1,0 ICECAPITAL Euro Floating Rate -0,8 -0,7 Nordea Korkotuotto Euroalueen valtionlainarahastot Parhaat Aktia Inflation Bond+ C/D 6,0 Sampo Valtionobligaatio 3,7 5,1 FIM Euro 4,8 7,0 OP-Obligaatio Prima 4,1 5,5 eQ Valtiokorko 4,1 5,2 Huonoimmat 3,5 4,9 Evli Euro Valtionobligaatio 2,4 3,0 Sampo Obligaatio OP-Reaalikorko 3,0 OP-Obligaatio 2,2 2,6 Evli Reaalikorko 2,1 2,4 Euroalueen yrityslainarahastot Parhaat 2,7 6,5 Tapiola Yrityskorko 4,8 FIM Korko Optimaattori * 5,1 OP-Yrityslaina Prima 4,7 7,3 Seligson & Co Euro Corporate Bond ICECAPITAL Euro Investment Grade Bond Index * 3,5 6,1 Huonoimmat 5,1 Nordea Corporate Bond Danske Invest Kestävä Arvo Korko 3,4 4,9 Evli European Investment Grade 2,7 6,0 Nordea Korkosalkku * -0,9 -0,9 OP-Korkosalkku 2,8 2,8 Muut rahastot (Hedge, raaka-aine, yms.) Parhaat Danske Invest Kulta * 19,9 22,6 Danske Invest Kontra 3,9 2,0 Estlander & Partners Freedom D OP-Raaka-aine * -6,0 -12,2 Estlander & Partners Global XL C * 7,0 11,3 Huonoimmat 3C Edge * -2,3 -7,9 UB View * 2,1 ICECAPITAL Virgin Beta * -6,0 SEB Gyllenberg Momentum -4,3 -3,1 UB Wave * -10,7 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 0,0 -0,2 -1,2 -3,5 -6,8 0,7 0,7 -0,4 0,2 0,4 -0,6 -2,8 -2,9 -2,7 -6,5 0,1 0,1 -0,2 -0,1 0,0 -0,7 -0,9 -1,5 -1,5 -2,8 0,2 0,3 0,5 0,6 0,5 1,2 7,3 1,2 1,0 2,5 0,0 0,2 0,5 0,4 0,5 0,2 0,4 0,5 0,4 0,6 0,3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,2 0,4 0,5 0,4 0,6 605,4 42,0 172,9 125,6 57,8 1036,1 104,3 91,8 380,6 J. Ohlson T. N. Kojonen H
Edellisessä kuunvaih- teessa Nokian paino oli reilut viisi prosenttia. Varis Rahaston koko 144,9 milj. euroa Fortum 7,6 7,0 Nokia 6,9 6,2 Nordea 6,5 6,2 Nokian Renkaat 6,3 5,9 UPM 5,9 5,2 Sampo 5,9 5,5 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Heikkinen Rahaston koko 72,4 milj. Svartbäck Rahaston koko 27,1 milj. euroa Fortum 9,8 9,3 Nokia 8,4 6,2 UPM 7,9 6,8 Metso 6,0 5,8 Nokian Renkaat 5,7 5,3 Amer Sports 4,6 4,3 EVLI SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. euroa Fortum 8,9 9,3 Sampo 8,0 7,8 Nokia 7,4 9,5 Kone 5,3 5,6 Teliasonera 4,5 4,2 Nokian Renkaat 4,3 4,5 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: M. luvut numerot Arvopaperi avaa tällä aukeamalla Suomeen sijoittavien osakerahastojen suurimmat sijoitukset ja vertaa muutoksia edelliskuun tilanteeseen. Nokia täyteen painoon! salkunhoitajatrio Markku KaloniemiMika HeikkinenSamuli Outi- nen täräytti Nokian syyskuussa rahastonsa suurimmaksi sijoitukseksi täyteen kymme- nen prosentin painoon. euroa Fortum 9,4 Kone 8,9 Nokian Renkaat 6,0 Teliasonera 5,6 Metso 5,3 Wärtsilä 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 8,4 8,0 Nokia 7,4 6,0 Sampo 6,9 6,6 Metso 5,0 5,4 Nordea 4,8 4,6 UPM 4,3 4,3 8,8 9,0 5,9 4,5 5,3 4,4 0,6 -0,1 0,1 1,0 0,0 0,4 0,5 -0,1 0,9 0,4 0,8 0,1 -0,4 0,2 -2,1 -0,3 0,3 -0,2 7,7 6,9 5,1 5,7 4,1 -0,8 0,0 1,0 0,1 0,2 0,8 0,1 0,8 0,1 -0,4 -0,1 1,4 0,3 -0,4 4,5 4,1 4,0 4,6 3,7 0,5 0,8 0,6 0,0 -0,3 0,2 0,1 -0,7 0,0 0,0 0,5 0,5 -0,5 -1,2 0,5 0,2 8,8 7,5 6,8 6,2 4,9 0,9 -0,4 0,2 -0,4 0,3 0,5 2,1 1,1 0,2 0,4 0,3 0,1 0,2 0,3 -0,2 -0,2 8,3 8,2 7,3 5,7 4,8 0,0 -0,1 -0,9 -0,1 0,5 -0,6 0,7 0,6 0,3 0,7 0,7 0,3 0,4 0,7 0,4 6,9 6,5 4,9 1,8 -1,3 0,0 5,3 1,8 0,7 -0,6 0,4 1,4 0,3 -0,4 0,2 0,0. Perälä Rahaston koko 150,3 milj. Varis Rahaston koko 138,5 milj. euroa Tikkurila 4,9 Pöyry 4,9 Aktia 4,7 Vaisala 4,6 Finnair 3,8 Oriola 3,3 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: Danske Capital Rahaston koko 17,3 milj. Kaloniemi, M. euroa Nokia 10,0 4,7 Fortum 8,6 7,0 UPM 7,6 6,9 Outotec 6,2 5,6 Nokian Renkaat 4,7 YIT 4,5 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 14,2 milj. Tuutin luotsaamassa Visio Finland 140/40:ssä Nokia oli syyskuun lopussa niin ikään kymmenen prosentin painolla ja toi- seksi suurin sijoitus, kun kuukautta aiemmin se ei mahtunut salkun kuuden suurimman osakkeen joukkoon. euroa Sampo 9,7 9,2 Fortum 9,4 9,5 Teliasonera 6,8 6,0 Metso 5,8 5,4 Amer Sports 5,2 4,5 Elisa 4,9 4,8 DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. Kujala Rahaston koko 41,5 milj. Varis Rahaston koko 17,8 milj. euroa Sampo 10,0 9,2 Fortum 9,6 9,6 Teliasonera 6,8 5,9 Metso 5,6 5,5 Amer Sports 5,4 Nordea 4,9 5,3 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: eQ Pankki Rahaston koko 11,6 milj. euroa YIT 9,1 9,2 Wärtsilä 9,0 7,6 Cargotec 8,0 7,7 Basware 6,4 6,8 Outotec 5,2 Olvi 5,0 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. euroa Sampo 9,8 9,6 UPM 9,6 9,5 Nokian Renkaat 9,2 9,9 YIT 8,1 8,2 Capman 4,8 4,8 Stora Enso 4,7 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Auvray Rahaston koko 36,0 milj. Nokiaan satsasi syyskuussa myös Petri Tuutti. euroa Amer Spotrs 8,7 Huhtamäki 5,5 Outokumpu 5,2 Lassila & Tikanoja 4,9 Affecto 4,7 Kemira 4,6 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. euroa Fortum 8,3 Sampo 8,1 Kone 6,4 UPM 5,6 Teliasonera 5,3 Nokia 4,9 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. euroa Nokia 7,0 Fortum 6,9 Sampo 6,1 UPM 5,8 Pöyry 4,4 Nokian Renkaat 4,3 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Angervuo Rahaston koko 33,3 milj. Larsson ja A. Parhiala Rahaston koko 275,5 milj. euroa Nokia 9,7 9,3 Sampo 8,4 7,9 Fortum 7,5 8,0 Kone 7,3 8,6 Teliasonera 5,2 4,7 Wärtsilä 4,7 4,5 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Eräkare Rahaston koko 138,4 milj. euroa Sampo 9,0 8,8 Fortum 8,0 7,8 Teliasonera 6,1 5,8 Metso 6,0 6,2 UPM 5,9 6,1 Orion 4,1 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Täyden kymmenen prosentin Nokia-pai- nolla osavuosikatsauskuukauteen Suomi- rahastoista lähti myös Säästöpankki Kotimaa, jonka salkunhoitaja Olli Tuuri nosti matkapu- helinyhtiön painoa 1,4 prosenttiyksikköä. Visio Finland 140/40 on erikoissijoitusra- hasto ja voi siten ottaa tavallista enemmän näkemystä. euroa Amer Sports 8,2 8,9 Huhtamäki 6,9 6,2 Exel 5,6 5,0 Raisio 4,8 Citycon 4,4 4,1 M-Real 4,2 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Amer Sports 9,6 Sampo 7,1 Nordea 7,0 Kemira 5,7 Huhtamäki 5,2 Pohjola 4,8 AVENTUM HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 5,7 milj. Salkun painavin yhtiö on Nordea, jonka osuus salkussa oli kuunvaihteessa 13,3 prosenttia. KARO HÄMÄLÄINEN syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja Aktia Asset Management Rahaston koko 168,6 milj. Nyman Rahaston koko 117,5 milj. Perälä Rahaston koko 38,2 milj
Kohonen Rahaston koko 164,8 milj. Seurattavat salkut: Aatos Erkko (Asipex), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT Holding), Ingmanit (Ingman Finance), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Oy Selective Investor) ja Göran Sundholm.. euroa Fortum 8,1 8,3 Sampo 6,6 6,6 Amer Sports 6,1 5,5 Huhtamäki 5,7 5,1 Rapala 5,6 5,0 Nokian Renkaat 5,3 5,2 OP-DELTA Salkunhoitaja: S. euroa Fortum 9,8 9,5 Nokia 9,6 7,5 Kone 7,1 7,3 Teliasonera 6,5 6,1 UPM 5,6 5,0 Nordea 4,9 5,0 OP-FOCUS Salkunhoitaja: S. Lundqvist Rahaston koko 10,8 milj. Euromääräiset arvot on laskettu lokakuun 14. luvut numerot syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. euroa Nokia 10,0 8,6 Fortum 9,5 9,5 Sampo 6,9 6,3 Teliasonera 5,5 UPM 4,2 4,1 Metso 4,0 4,1 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. euroa Amer Sports 8,1 UPM 7,0 Nordea 6,4 Nokia 6,1 Kemira 5,2 Huhtamäki 4,6 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 21,1 milj. Tuuri Rahaston koko 5,9 milj. Tuuri Rahaston koko 123,4 milj. Högström Rahaston koko 43,0 milj. euroa Fortum 12,1 11,2 Nokia 9,8 8,6 Nokian Renkaat 8,7 8,4 UPM 8,3 7,8 Teliasonera 6,9 Kone 5,9 7,0 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Hämäläinen, E. euroa Raisio 7,9 5,8 Huhtamäki 6,7 Cargotec 6,1 6,3 Nokian Renkaat 5,7 Outotec 4,5 YIT 3,8 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. euroa Fortum 9,6 9,6 Nokia 9,0 6,0 Teliasonera 7,3 7,1 UPM 7,0 6,0 Nordea 6,0 7,0 Huhtamäki 4,8 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. päivän päätöskursseilla. euroa Fortum 5,7 Pohjola 5,2 Olvi 5,0 Vaisala 4,8 UPM 4,6 Amer Sports 4,5 VISIO FINLAND 140/40 Salkunhoitaja: P. euroa Nokian Renkaat 10,5 11,7 Nordea 9,9 11,3 YIT 9,1 10,3 Nokia 7,4 UPM 6,4 6,9 Fortum 5,6 ODIN Salkunhoitaja: T. Kohonen Rahaston koko 89,3 milj. Lindén Rahaston koko 172,4 milj. euroa Nokia 9,7 9,0 Sampo 8,7 9,0 Metso 7,5 7,4 Stora Enso 7,3 7,4 Nokian Renkaat 7,1 6,9 UPM 4,9 SEB GYLLENBERG SMALL FIRM Salkunhoitaja: J. Lindén ja L. Hämäläinen, E. Tuutti Rahaston koko 6,8 milj.euroa Nordea 13,3 Nokia 10,0 Fortum 9,7 Metso 8,3 UPM 8,1 Cramo 5,1 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: M. euroa Outotec 8,9 6,9 Cargotec 8,6 7,2 YIT 5,8 6,2 Konecranes 4,9 8,1 Kemira 4,7 7,8 Outokumpu 4,6 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Heikkilä Rahaston koko 76,4 milj. euroa Fortum 8,2 Kesko 6,4 Nokia 5,9 UPM 5,5 Sampo 5,3 Metso 5,1 -1,2 -1,4 -1,3 -0,5 0,9 1,1 0,1 -0,4 0,2 0,4 7,5 6,9 6,1 5,7 0,6 0,1 0,3 -0,5 -0,2 0,0 0,6 0,6 0,6 0,0 0,7 -0,3 0,1 -0,1 0,2 5,1 4,4 4,4 5,0 4,2 0,6 0,8 0,5 -0,2 0,4 0,3 2,1 -0,2 0,5 0,6 -0,1 2,0 1,4 -0,4 -3,2 -3,0 6,7 6,6 10,6 -2,5 0,9 1,2 0,3 0,4 -1,1 1,4 -0,0 -0,6 -0,1 -0,1 7,4 5,8 4,8 5,7 5,5 0,8 0,6 1,1 -0,5 -0,4 0,0 3,0 0,2 1,0 -1,0 2,1 -0,2 14.10.2011 Osake YIT Konecranes Metso UPM Nokian Renkaat Kemira Elisa Kesko B Nokia Orion B Outotec Pohjola A Sanoma Tieto Wärtsilä Rautaruukki Outokumpu Stora Enso R Neste Oil Cargotec B Kone B Sampo Fortum Yhteensä Osakkeita, kpl 462 300 6 977 368 383 181 1 856 400 165 000 649 247 277 112 30 000 2 340 000 0 220 001 320 000 38 192 619 212 000 580 000 750 000 718 057 535 000 532 940 460 000 200 000 747 000 805 404 57 413 629 Arvo, euroa 5 640 060 108 149 204 9 487 562 15 482 376 4 118 400 5 973 072 4 275 838 764 700 10 296 000 0 6 556 030 2 630 400 357 100 988 2 096 680 11 901 600 5 827 500 3 798 522 2 396 800 3 890 462 9 618 600 7 616 000 15 096 870 14 295 921 607 013 584 Muutos 1kk, kpl 47 000 35 500 10 000 28 000 5 000 10 000 0 0 0 0 -4 882 -50 000 0 0 0 -10 000 -18 000 -36 000 -25 000 -54 480 -30 000 -100 001 -306 000 -498 863 Muutos 1kk, euroa 573 400 550 250 247 600 233 520 128 950 92 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -77 700 -107 640 -161 280 -182 500 -1 139 177 -1 142 400 -2 021 020 -5 431 500 -8 437 497 Muutos vuoden alusta, kpl 37 000 530 300 143 000 242 000 -35 000 140 000 0 30 000 -540 303 -100 900 -4 999 -80 000 120 000 -95 051 90 000 40 000 -8 000 140 000 -25 005 -75 001 -110 000 -260 001 -465 049 -287 009 Muutos vuoden alusta, euroa -2 466 420 -99 351 751 2 289 211 -9 873 600 -1 931 600 319 563 -340 848 764 700 -9 227 045 -1 658 796 -2 324 720 -1 345 600 -262 340 523 -2 195 893 -15 366 900 -6 682 700 -5 879 818 -980 450 -4 201 999 -9 052 935 -4 827 400 -6 636 803 -13 806 499 -457 118 828 Muutos vuoden alusta (kpl), % 23 12 101 8 -18 26 0 na -19 -100 -2 -20 0 -31 18 6 -1 35 -16 -14 -35 -21 -37 0 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. euroa Vacon 8,6 7,7 Amer Sports 7,2 6,1 PKC 6,6 6,5 Basware 5,6 6,1 M-Real 5,4 5,2 Huhtamäki 5,4 5,0 SEB GYLLENBERG FINLANDIA Salkunhoitaja: J. Parhiala Rahaston koko 28,0 milj. Kilpeläinen Rahaston koko 202,4 milj. Kohonen Rahaston koko 474,5 milj. Haugen Rahaston koko 155,0 milj. Hämäläinen, E
luvut numerot Arvopaperi esittelee näillä sivuilla korko-, valuutta- ja raaka-ainedataa. Jenkkibondi yhä sijoittajan turva Yhdysvaltain taloutta jäytää velkaongelma, mutta amerikkalaiset velkapaperit kelpaavat turvasatamaa etsiville sijoittajille. Amerikkalaisten valtionlainojen viimeai- kainen kehitys on yllättänyt ikävästi ainakin Pimcon Bill Grossin, joka pyörittää maailman suurinta korkorahastoa. Vähän velkaantu- neiden, ripeästä talouskasvusta nauttivien kehittyvien maiden bondimarkkinat eivät toimi riittävän tehokkaasti. Ennätysma- talilla parin prosentin tasoilla liikkuvat kym- menvuotisten valtionlainojen korot puhuvat tästä selvää kieltä. Hän vähensi radikaa- listi amerikkalaisten valtionlainojen osuutta salkussaan. Jenkkibondien houkuttelevuus riskiä kaih- tavien sijoittajien keskuudessa johtuu osittain vaihtoehtojen puutteesta. 82 prosenttia kilpailijoista oli pärjännyt pa- remmin. TOMMI MELENDER SUOMI 4,5 SAKSA 9,0 KIINA INTIA 12,0 10,0 3,5 7,0 8,0 5,0 2,5 4,0 3,0 1,5 09/2008 6,0 10/2011 09/2008 10/2011 09/2008 10/2011 USA SAKSA 5,0 4,5 4,0 3,5 Aaa- Baa 10,0 8,0 6,0 3,0 2,5 4,0 09/2010 10/2011 09/2008 10/2011. Lokakuun puolivälissä Gross oli päässyt vain 1,3 prosentin tuottoihin vuoden alusta
luvut numerot 1,50 1,46 Nikkeli ottanut kunnolla turpaansa - - - - 1,42 1,38 - - - 1,34 1,30 09/2010 10/2011 380 Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Kulta Kupari Alumiini Lyijy Nikkeli Palladium Sinkki Hopea Tina Lämmitysöljy, NYMEX hinta, muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 1v, 3v, 5v, 1v, dollaria 3v, dollaria 5v, dollaria 5v, dollaria 5v, dollaria dollaria 1kk, 125,81 85,57 1 682 7 419 2 203 2 010 18 925 610,45 1 930 32,89 22 400 2,72 3,49 0,0 50,7 330 -3,0 -8,3 -14,2 -5,0 -17,3 -9,3 -14,1 -9,8 -19,4 -3,2 -7,6 -10,2 4,8 24,7 -10,2 -7,7 -11,7 -21,6 5,1 -16,4 42,8 -15,8 20,3 -3,9 68,0 10,1 86,8 48,4 1,9 35,4 58,4 209,1 44,5 180,2 62,3 23,2 -46,6 119,0 47,9 193,5 -0,7 -14,8 31,9 -42,6 100,2 -48,8 191,1 134,8 61,3 -39,7 112,1 92,8 1 502 9 073 2 457 2 492 24 005 745,6 2283 34,2 27 240 2,8 4,1 81,8 75,7 1 190 6 887 2 057 2 031 19 207 475,9 1948 21,8 19 429 2,2 4,4 83,7 80,1 1 021 7 094 2 319 2 174 24 180 434,0 2329 18,9 18 180 2,3 5,9 33,94 30,81 576 2 765 1 254 880 8 810 162,10 1042 8,88 9 650 1,13 2,51 145,12 145,63 1 895 10 148 3 292 3 980 54 200 857,25 4620 48,70 33 255 4,11 13,58 Maakaasu, Henry Hub 280 08/2010 10/2011 Aktia näkee suuren muutoksen - Maa, alue bkt-kasvu bkt-kasvu bkt-kasvu bkt-kasvu bkt-kasvu 2008, % 2009, % 2010, % 2011e, % 2012e, % 3,0 ,7 1,0 0,7 -0,3 -0,7 9,6 7,4 7,0 -1,3 -4,3 -5,1 -2,7 -3,5 -5,2 9,1 6,7 -8,0 5,0 1,8 3,7 1,5 3,0 3,2 10,4 8,8 4,0 4,0 1,6 3,0 1,7 1,7 -0,4 9,2 8,4 4,0 3,5 0,8 1,6 1,3 1,7 2,5 8,5 8,2 3,5 - - - - Maailma Euroalue Saksa Ranska Yhdysvallat Japani Kiina Intia Venäjä
löytyy hinta sanalle selvästi. Olisi kiva olla sontasittiäisenä katossa, rauhallisesti. Sähköposti: A SYKSYN 2011 PÖRSSI-ILLAT Pörssiaamu, Helsinki, Pörssitalo klo 8.30 Kesko, Cargotec, Stockmann Maarianhamina, klo 17 UPM, Cargotec, Vacon Tampere, Tampere-talo klo 17 Efore, Kesko, Metso Oulu, Musiikkikeskus, klo 17 Stockmann, Efore, Alma Media Espoo klo 17, Hanasaaren kult- tuurikeskus, klo 17 Alma Media, Stockmann, Outokumpu Turku, Mauno Koivisto keskus klo 17 Metso, Stockmann, Alma Media Helsingfors (på svenska), Börshuset, klo 17 Fortum, Konecranes, Fiskars, Kone Jyväskylä, Paviljonki, klo 16.30 Alma Media, Kesko, Fiskars Turku, Mauno Koivisto keskus klo 17 Outokumpu, Cargotec, Kesko Helsinki, Pörssitalo klo 17 Fiskars, Metso, Efore, Outokumpu. Sisäistä jälkipyykkiä myöhäisistä varoi- KIRJOITTAJA ON entinen Arvopaperi- lehden analyytikko, joka työskentelee nykyisin Icecapitalissa. Tai siis ennak- järjestellä omistuksiaan. Lokakuun kymmenentenä päivänä annettava tietyille tahoille mahdollisuus tulosvaroitus sitten tuli. Kasvattihan Wahlroo- näkivät päivänvalon juuri tuloskauden sin imperiumiin kuuluva Mandatum Life kynnyksellä tai vasta sen jälkeen, kun elosyyskuussa omistustaan UPM:ssä liki nopeimmat olivat jo ehtineet julkistaa kuudella miljoonalla osakkeella. Vahvistusta ei yhtiöltä kuitenkaan pörssiyhtiöstä. Konecranesin tulosvaroituksesta kaarteli Valomerkin jälkeen annetut varoituk- markkinoilla huhuja jo syyskuun puoli- set eivät anna kovin luotettavaa kuvaa välissä. Ainoa ohjeis- Yksi tapa on viitata johonkin isoon kerta- tukseen tehty muutos oli, että liikevoitto luotoiseen erään ja samaan hengenvetoon kasvaa, kun edellisen arvion mukaan vakuutella, että peruspisnekset luistavat liikevoiton piti kasvaa selvästi. päivätty tulos- HUULIEN pohdiskelut ja naker- varoitus puolestaan taa uskottavuutta. Pörssiyhtiöiden pomot alkavat olla samanlaisia julkisia eläimiä kuin polii- tikot. sijoitusmaailman ilmiöt B&O tulossa takaisin Bang & Oluf- sen on laskenut viime vuodet pörssissä lähes eniromaista vauhtia. roittaminen nostaa YIT:n ympäripyöreä PELKKÄ heti pinnalle salaliitto- 12.10. Onko yritysten omissa tullut, ja markkinoilla huhu tuomittiin seurantajärjestelmissä kenties petrattavaa. Ei varmaankaan, kotietoja tuloksesta niin kuin yhtiö itse mutta myöhäinen va- asian muotoili. Näitä se myy mm kovan kilpailijansa App- len myymälöissä. M A R K U S S A L I N Jotain tolkkua varoittamiseen lkaneeseen tuloskauteen valmis- tuksista pestään varmasti monissa yhtiöis- tauduttin markkinoilla kohtuu- sä. Kovasta laskusta huolimatta B&O:n osake on yhä kallis kuin yhtiön tuotteet- kin, p/e-luku on yli 80; uusin Beovision plasma-tv maksaa 60 000 euroa. Viiden vuoden kurssitasosta on jäljellä enää viidesosa, ja pörssi-indeksille B&O on hävinnyt 60 prosenttia. Yhä useampi luksusluokan Audi tai AMG- Mercedes varustetaan nykyisin B&O:n audiojärjestelmällä. toniongelmiin ja sen yllätyksiä on varmaan- takia tehtävään alas- kin velkakriisin aiheuttamasta epävarmuu- kirjaukseen. Muutama tulosva- kun UPM:n hallituksen puheenjohtaja roituskin syyskuussa tuli, mutta sehän Björn Wahlroos ja toimitusjohtaja Jussi kuuluu asiaan. virallisen katsauksensa. Kun katsaus julkistetaan, desta johtuva kysynnän heikkeneminen. LIIKE HERÄTTÄÄ viittasi lähinnä Pie- Loogisin tapa seli- tarin ammoniakkibe- tellä myöhäisiä ikäviä EPÄILYKSIÄ. lopulta ankaksi, jolla heitettiin vesilin- Vai onko ennen varoituksen antamista tua. Etenkin Applen tyylikkäät kojeet ovat vetäneet muotitietoisia ja hy- vää käyttöliittymää arvostavia kuluttajia paremmin kuin B&O:n edelleen sykähdyt- tävät, mutta huomattavasti hintavammat laitteet. Tällä kerralla meni kui- Pesonen perkaavat lokakuun puolivälissä tenkin vähän pitkäksi. Eräs tuntemani salkunhoitaja tapaa yritysjohtoa vain äärimmäisen harvoin, etteivät johtajien kauniit ja ympäripyöreät puheet häiritsisi yhtiön kriittistä arvi- ointia faktojen perusteella. Monet varoitukset annettua varoitusta. Muutenkin viimeisimmät tarinat johtajista kertovat lähinnä huolestuttavasta trendistä, jonka mukaan monet isot pomot viihtyvät ny- kyään paremmin Lapin huviloillaan kuin työpöytänsä ääressä. Vastaavasti B&O tuo uuden edullisemman alabrändin etenkin kannettavien tuotteiden markkinoille. Pientä alennusta p/e-lukuun on odo- tettavissa uudistusohjelman kautta. kuin Ladan kytkin. Sanomiset ja lausunnot annetaan kieli keskellä suuta ja pelkkä huulien liike herättää kuulijassa epäilyksiä puheiden totuudenmukaisuudesta
Pesonen itse esimerkiksi paljastaa antaneensa aggres- siivisille ulkomaisille rahas- tokauppiaille käyntikortteja, joihin hänen puhelinnume- ronsa oli painettu väärin. KARO HÄMÄLÄINEN J P P esosen kirjan vahvuus on kokonaisvaltaisuus. Pohjana on Sisu eli si- joitussuunnitelma. Anek- dootit nostavat esiin tärkei- tä havaintoja ja lainalaisuuk- sia. Decendo 2011.. esonen tavoittelee siis ihmisjoukkoa, jonka olisi hyvä tie- tää enemmän sijoittami- sesta eli yksinkertaises- ti siitä, mitä heidän pitäisi tehdä säästyneille rahoil- leen. a koska he eivät sijoita, he eivät lue sijoituskir- jojakaan. Sellai- sen laatiminen tekisi varmas- 208 s. arainhoitoyhtiössä työskentelevän kir- joittamaksi Peso- sen teksti on poikkeukselli- sen suorasukaista. Nicholas Ander- sonin Sijoituskirja on puo- lestaan vahva korkosijoit- tamisessa ja sijoitusmate- matiikassa. Valuutta- ja raaka-ainesijoi- tuksia hän raapaisee, samoin warrantteja. Hän lähestyy lukijaa niin kuin pankin sijoitusneu- vojan tulisi lähestyä asiakas- taan. Toisi- naan käsittely tosin rönsyilee turhan paljon. M M V E sa paljon. Toisaalta yli 200-sivui- nen, jykevä teos saattaa pe- lottaa talousarimpia. rikoismaininnan an- saitsevat suomalaisilta sijoitusammattilaisil- ta kerätyt tarinat, joita on ri- poteltu ympäri kirjaa. Siinä on puolestaan kus- tantajan haaste. Säästäjäs- tä sijoittajaksi on kuin aloit- telijan kuntoiluopas sohva- perunalle tai tietokonenik- sikokoelma henkilölle, jo- ka vihaa teknologiaa. Hän lau- koo ongelmia kohti ja varoit- taa lukijaansa selvästi. Ainakin minul- le tekisi. P esonen käy läpi korko- ja osakesijoittamista, esittelee sijoitusrahas- tojen toimintaa ja avaa pää- omaturvattujen sijoitustuot- teiden toimintaperiaatteen. arko Erola on käsitellyt indek- sisijoittamista, Matias Möttölä sijoitusra- hastoja. Osake- sijoittamisesta ovat usei- den kirjojen verran kirjoit- taneet gurut Seppo Saario ja Kim Lindström, joilta kummaltakin on jälleen il- mestymässä uusi teos. Heitä on Suomes- ti hyvää kokeneemmallekin sijoittajalle. Jos he olisivat kiinnostuneet, he sijoittaisivat jo. Lä- hestyttävyydessä edesauttaa Pesosen vitsaileva kirjoitus- tyyli ja kirjan halki ulottu- va värillinen (pila)piirrosku- vitus. kirjat Sijoittamista sisulla Mika Pesonen puhuttelee sitä suurta suomalaisten joukkoa, joka tarvitsisi eniten sijoitustietoa mutta ei lue sijoituskirjoja. S uomessa on ilmesty- nyt paljon hyviä sijoi- tuskirjoja, jotka käsit- televät jotakin sijoittami- sen erikoisaluetta. Ensin kartoitetaan pe- rusasioita, sitten perehdy- tään tarkemmin eri osa-alu- eisiin ja yksittäisiin tuottei- siin. Ongelma vain on, että he eivät ole kiinnostu- neet sijoittamisesta. Pro- fessori Vesa Puttonen on kunnostautunut akatee- misten osakeoppien kan- santajuistajana. Nykyi- sin eQ Varainhoidon stra- tegina työskentelevä Peso- nen ei tavoittele vähempää kuin suomalaisten rahojen ohjaamista sukanvarresta sijoitusmarkkinoille ja sa- malla ajattelutavan muut- tamista: sen lisäksi että ra- haa kannattaa laittaa syr- jään, euroille olisi hyvä ta- voitella tuottoa ja ottaa sen edellyttämää riskiä. ika Pesosen Säästäjästä sijoit- tajaksi on kui- tenkin Suomen kattavin si- joittamista kansantajuises- ti käsittelevä teos
1850-luvun Ranskasta alkanut realis- min suuntaus kuvaa asioita mahdollisimman todenmukaisena. Niiden joukos- ta löytyvät energia-alan "googlet" eli maailmaa uu- Pääomasijoittajat ovat jo liikkeellä. TOMMI MELENDER J G lobaalissa maailmas- sa valtiot ovat me- nettäneet merkitys- tään ja valta on siirtynyt yli maiden rajojen liikkuvil- le talouden toimijoille. Vastuullisesta sijoittami- sesta on tulossa valtavirtaa. Repin liittyi vuonna 1878 taiteilijoiden muodostamaan vapaa-ajattelijoiden ryhmään, Ryhmän innoittamana syntyi teos Odottamaton kotiinpaluu - korostaa epäselvyys siitä, onko isä tervetullut kotiin. Peredvizhniki-ryhmän teoksia on poikkeuk- sellisen paljon nähtävänä Tukholmassa sijaitse- vassa kansallismuseossa 22.1.2012 asti. PETRE POMELL - 804 s. Allen Lane 2011 388 s. Uutuusteoksessaan Yer- gin ottaa lähtökohdakseen sen, että ilmastonmuutos on todellisuutta ja että län- simaiden pitää vähentää öljyriippuvuuttaan paitsi ekologisista myös poliitti- sista syistä. Kun BP:n öljynporauslautta rä- jähti vuonna 2010 Meksi- konlahdella, monet sijoitta- jat osakkeista luopumisen sijaan saivat aikaan muu- toksia keskustelemalla yhti- ön kanssa. The Quest on jatko- osa aikaisemmalle, Pulit- zer-palkinnon voittaneelle teokselle The Prize. Gaudeamus 2011. okaisen energia-alas- ta sijoitusmielessä kiin- nostuneen kannattaa lukea Daniel Yerginin The Quest. Vastuullinen sijoitta- ja käy vuoropuhelua. Vastuullinen liiketoimin- ta kansainvälisessä maail- massa kartoittaa yritysten uutta vastuuta. Niistä vapauttajatsaari maksoi - vipalatsissa pommiattentaatin uhrina. Odottamaton kotiinpaluu on ristiriitainen teos. Ellei ole niistä selvillä, ei kanna- ta sijoitellakaan. Tätä juurihoitoa tarvittaisiin poliitikoille läpi vanhan mantereen. kirjat TA I D E Uuden energiatiedon raamattu Vastuullista dialogia Realismin huutava tarve on nyky-Euroopassa huutava pula. Yergin ei ole kuka ta- hansa visionääri vaan yk- si alansa arvostetuimmis- ta asiantuntijoista maail- massa. Suuren osan kirjasta Yer- gin käyttää uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman se- kä biopolttoaineiden ruo- timiseen. Siksi myös niiden vastuu on kas- vanut. Ongelmana on, että sijoit- tajien intressit ovat erilaisia ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Ainakin ilmastonmuutos on saanut sijoittajat arvioi- maan toimintaansa pitem- - nanssikriisi opetti, että lä- pinäkyvyys ja avoimuus ovat toimivan sijoittamisen avaintekijöitä. PEKKA WAHLSTEDT. Tuolloin vallassa ollut tsaari Aleksanteri II lakkautti maaorjuuden ja pani toimeen useita radikaaleja uudistuksia. Sijoittajil- la on merkittävä rooli, kos- ka usein juuri he ohjaile- vat maailmanlaajuisia vara- virtoja. Venäjän historiaa tuntevat kokevat sen kannanottona liberaalin ja älyllisesti rikkaan aikakauden loppumiseen Venäjällä. Se ei sisällä konk- reettisia rahantekovink- kejä mutta tarjoaa valtai- san määrän tietoa energia- alan megatrendeistä. Vain nuori poika on iloinen isänsä paluusta. Ilja Repin realismin mestareista. Terijoella kuollut Repin kertoi aikalaisilleen, että hän muistaa lapsuu- destaan lähinnä sotilasisänsä poissaolon ja jatkuvan nälän tunteen
pörssiristikko pörssi Laatinut Suomen Ristikkosampo Kuva Outi Törmälä
maan ulkomaanpuhelumaksu.. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Miten ja miksi. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. liittoon. marraskuuta. Tilaus *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2011: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto- opas + 4 Arvoasunto-lehteä + 4 Talouselämä Platinum -lehteä = 20 lehteä. seuraavassa numerossa S Y Y S K U U N R A T K A I S U Seuraavassa numerossa Intiaan, Brasiliaan - vai jonne- kin aivan muualle. 2011: kestotilaus 109 /12 kk, määräaikaistilaus 116 /12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. 020 442 4100 (mape 8.1516.30). *) Puhelun hinta (sis. Arvopaperi 11/2011 ilmestyy 24. Esittelemme mielenkiintoisia talouksia ja nos- tamme esiin suomalaisen yksityissijoittajankin saavutettavissa olevia osaketärppejä. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. Tilaushinnat v. Marraskuun Arvopaperissa matkaamme kehittyville osake- markkinoille
Vaikea markkina -- johdannaisilla vipua tai suojaa
Suomessa tehdään noin 1600 tuntia. noustessa kitkaa suuremmaksi tapah- Ellery Queen tuu korjausliike, joka aiheuttaa suurta vahinkoa laattojen rajalla. Sitä mukaa, kun rahoittajat kyllästyvät nykyisen velkavetoisen elintason maksamiseen tai työ ei maistu muista syistä, maiden tiet alkavat erottua. Uskon kaikkiin näihin tekijöi- hin. että jos nyt ei heitetä tuota 8 miljardia Ajan kulumisella on myös rauhoittava hukkaan, koko järjestelmä kaatuu muu- vaikutus. Toinen sija oli minulle täysi yllätys: Kreikka, noin 2200 tuntia! Mittarina OECD käyttää kansantuo- tetta per tehdyt työtunnit. Etelä-Korea on komeasti ykkös- paikalla. lainen kyllästyminen, mikäli ongelma ei Kuitenkin järjestelmä kaatunee pahene nopeasti. Koonnut Katja Rapeli www.arvopaperi.fi/ Arvopaperin kumppani- blogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Koonnut Anne Leino " Euro u Kreikan ei pitäisi saada tilantale een euroakaan enää vaan se pitäisi Moni asia on nyt kiinni e sta: päästää kaatumaan hallitsemat- pelkokertoimista. Luottolama näyttää käyvän tälläkin kertaa. Koska myydä. www.arvopaperi.fi/areena/ areena AP Areena on Suomen vanhin sijoitusaiheinen keskustelupalsta netissä. valtio ei ole ollut ikuisesti maailman yk- Samalla osa lainoista joudutaan könen. Euromaat lainoittavat Kreikkaa sovi- Kyse on kuitenkin vain rahasta ja val- tuilla jakosuhteilla. Haen niitä maita, joissa keskivertohenkilö haluaa parantaa omaa tilannettaan panostamalla työn tekoon. EKP ostaa kyseiset lasta, jonka jakautuminen maailmassa lainat valtioilta pikku hiljaa samassa muuttuu kaiken aikaa. Nimittäin tätä tukemislinjaa ei voi Kaikenlainen epätasapaino tasoittuu enää pohjoisen veronmaksajille aina ennemmin tai myöhemmin. Pankit sulkevat ovensa piakkoin... Tom Liljeström, johtaja, Tapiola Varainhoito , missä maissa tehdään eniten töitä. Saksa ja Suo- mi ovat lähes samassa, noin 38 euroa per tunti. Mitä väliä tällä on sijoittajalle. Sen sijaan luultavasti tuloksia kolmannelta kvar- vaakakupissa painaa enemmän se, taalilta seurataan nyt tarkkaan. Aina ajallaan jokainen suurvalta antamaan anteeksi, jotta vapaamatkus- on lopulta menettänyt asemansa, ja niin tajia ei pääsisi syntymään. Ero on niin suuri, että Kreikka lii- oittelee työtuntejaan, käyttää tuntinsa tehottomasti tai harrastaa harmaata ". Arvopaperin toimitus kokoaa mielenkiintoisimmat kommentit kuukausittain tälle palstalle. Töitä tehdään noin 2300 tuntia vuodessa. Ne maat, joiden talous pohjautuu tehdyn työn tulokseen eikä velan ottoon, tarjoavat kestävän pohjan myös siellä toimivien yritysten tuloskunnolle. Lomapäiviä on virallisesti kuusitoista, mutta niistä pidetään yleensä vain kuusi. Kreikassa työn tuottavuus on noin 17 euroa per tunti. joka tapauksessa hyvinkin pian, Etelä-Euroopan valtioiden on saatava joten lienee parasta jo luovuttaa ja budjeteistaan uskottavia, jotta velkojen katsoa kylmästi kuinka pahasti käy. Yritysten tomasti. Matterhorn Matterhorn Kumppaniblogeista poimittua taloutta. rakenteet ovat isoja ja vaikeasti hallitta- Mellakat ovat alkaneet jo USA:nkin via, muistuttavat nämä korjausliikkeet maaperällä. Muutama viikko ja euro ja mannerlaatojen liikkeiden aiheuttamia dollari ainakin nykymuodoissaan men- maanjäristyksiä - vähitellen paineen nyttä. vältetään, mutta käytännön rahan Mikään, mikä ei voi jatkua ikuisesti, - loppuu enemmin tai myöhemmin. oikenemaan, mutta se iso ongelma on Nyörit pidetään kuitenkin sen verran tuolla Atlantin toisella rannalla. lyhentäminen mahdollistuu. Maail- tiukkoina, jotta Kreikka pysyy talu- massa on aina ollut suurvaltoja, ja yksi tusnuorassa ja oikaisee rakenteellisia on aina ollut suurin, mutta yksikään ongelmia riittävässä määrin. Uutisoinnissakin tulee tietyn- tamassa viikossa. suhteessa, ja näin setelikoneella raha Mitä tulee Italiaan ja Espanjaan, niin jakaantuu kaikille euromaille sovitussa kyllä nekin saadaan vielä jollain tapaa suhteessa. dyttämään
on todella perää. Rio Tinton, Valen ja BHP:n ev/evitda on suuruusluokkaa kaurojaan. tarvitaan rakennuksiin ja infrastruktuuriin. vuodatti Reima. Mutta se minua rasit- kaivosta ensi vuonna käynnistä- taa, etten uskonut tuota Pekkaa, SYISTÄ, MUTTA RAUDAN vän Dannemoran (STO: DMAB) joka takavuosina tarjosi minulle ja jo tämän vuoden lopussa Sierra miljoonalla eurolla kymmentä pro- KALLISTUMISELLE ON Leonessa tuotannon aloittavan, senttia Talvivaarasta. kumpainenkaan näytös ei ole pystynyt. varhaiseläkeläiseksi 47-vuotiaana", vuodelle 2013 on yksi ja p/e kaksi. Kulta on noussut noin 180 prosenttia vuodesta 2007, hopea 190 prosenttia ja rauta peräti 380 prosenttia. Tuolloin kysyntä olisi lähes kaksinkertais- väliin ja lähdin Seinäjoen V75-raveihin. BHP:n kurssi on "Ensinnäkin Monte Georgio on kolmikosta ainoana vuoden 2007 ruuna. seitsemänneksi", rauhoittelin. nen päätöslauselma oli, että rautahevosilla Metallien hinnat ovat edelleen 2060 prosenttia huippu- on lähivuosina mahdollisuus parempiin jensa alapuolella. Nimittäin kultaan, hopeaan ja rautaan. Raudan supersyklin "Tämä hevosharrastus on suoraan sanottuna alkanut vä- odotetaankin jatkuvan jopa 2070-luvulle saakka, kunnes Kiinan syttää", tunnusti Reima Aalto-kabinetin pukuhuoneessa. Toisekseen minulla on pilt- huippujensa tasolla, muut noin 40 KULTA ON tuut täynnä koneja, jotka tienaavat prosenttia niiden alla. Pekan puheissa varmistanut rahoituksensa. Rauta on kaikkein kierrätetyimpiä metalleja, Tallimestarin lisäksi kunniavieraana oli Etelä-Pohjanmaan mutta merkittävien teollisten hyppäysten aikana uutta rautaa lahja Suomen kaivosteollisuudelle, Pekka Perä. ja Intian infrastruktuuri ei enää merkittävästi sido uutta rautaa "Älä nyt masennu, vaikka Monte Georgio jäikin lähtönsä vaan siirrytään korvausinvestointeihin. Lakeuden tunut nykyisestä. Viime talven piikistä hinnat ovat laske- nousuihin kuin ravihevosilla kon- sanaan. Rautakaivosyhtiöt ovat surrealistisen aliarvos- Ranskasta, ei kohta jo 12-vuotias polle ole tienannut edes tettuja. Mutta voithan käyttää sitä siitokseen." neljä noin puolet historiallisista tasoista. sen verran, että Monte Georgio voi Pienet rautayhtiöt ovat ihan oma KALLISTUNUT laiduntaa loppuikänsä vaikka hotelli lukunsa. vat Rio Tinto, brasilialainen Vale (NYSE:VALE) ja australialainen Kirpeässä syyssäässä juostujen ravien jatkoja viettiin BHP Billiton (LSE:BHP) ovat saaneet nykyiset laajennusprojek- suurhevosmies Reima Kuislan Sorsanpesässä: Vermon tinsa valmiiksi. "On totta, että sen jälkeen kun Markkinat tuntuvat olevan autuaallisen tietämättömiä raudan ostit melkein miljoonan juosseen Georgion isolla rahalla hintakehityksestä. Australialainen Rio Tinto (LSE:RIO), joka on yksi kolmesta suuresta tuottajasta, ennustaa rau- Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta dan kysynnän lisääntyvän sata miljoonaa tonnia vuodessa havaintojaan tekevä pörssitietäjä. J. raveissa on aina hauskaa, sillä vastaan ei tule sen Tarjonta kohtaa kysynnän aikaisintaan vuonna 2015, johon enempää köyhiä kuin kipeitä, eikä varsinkaan vaa- mennessä noin 40 prosenttia maailman rautavaroista kontrolloi- timattomia hevosmiehiä. Pitempään salkkuun sopii Ruotsin ja "Kuka vanhoja muistelee, sitä hakulla silmään. Kiina vastaa kolmesta neljänneksestä maailman raudan- kulutuksen kasvusta. Kulta on kallistunut pääosin spekulatiivisista syistä, hopea taas on köyhän miehen kultaa, mutta raudan kallistumiselle on vahvat reaalitaloudelliset syyt. Ruotsalaista SSAB:n entistä SPEKULATIIVISISTA Kämpissä. V E R M O N T A L L I M E S T A R I Rautahevoset ätin lokakuun kolmantena lauantaina hirvijahdin vuoteen 2019 saakka. Kaivoksissa riittää mahdollisuuksia kuin Seinäjoen hevosmiesneuvoston yksimieli- Vermon raveissa. Resources (OSE: NAUR), joka Dannemoran ja London Miningin Ei maailmasta kaivokset lopu, joten eiköhän sinustakin tapaan on myynyt tuotantonsa jo vuosiksi eteenpäin ja tehdä vielä rikas mies", kuittaili Pekka. Tässä sitä ol- REAALITALOUDELLISET myös Grönlantiin rautakaivosta laan naimisissa hevosten kanssa, suunnittelevan London Miningin mutta Pekka se siirtyi männäviikolla (LSE: LOND) ennustettu ev/ebitda SYYT. Eikös Suomen Lapissa rautakaivoksia 2013-2014 käynnistävä Northland me olla sujut, jos sijoitan vastaavasti miljoonan talliisi. Raudan hinnannousu olisi vieläkin rivakampaa, ellei kriisin aikana teräksen kulutus olisi laskenut länsimaissa
Tutustu FIMin varainhoitorahastoihin valittavanasi 30, 70 tai 100. FIM Asiakaspalvelu puh. Rahastoesitteet saatavilla osoitteessa www.fim.com.. Hajauta ja hallitse. Jossakin tuulee, toisaalla on tyyntä. (09) 6134 6250 asiakaspalvelu@fim.com www.fim.com FIM Sijoitusrahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy