Arvopaperi 10/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Katso, ketkä ovat Suomen arvokkaimmat salkunhoitajat! 10 Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta LOKAKUU 2012 9,50? lokakuu 10/2012 Venäjä VENÄJÄ Euroopan parasta kasvua Arvopaperi selvitti suomalaisten suunnitelmat Venäjän-valloitukseen M AINE UPM ylös, Talvivaara alas SIJOIT TAJA Pekka Tiainen onnistui jenivelalla R AISIO Ihmerehu uusi Benecol?
Tämä taso takaa, että Mini-futuurin arvo ei voi koskaan olla negatiivinen. Tätä voi vertailla talon-osto esimerkkiin, eli- jos asunnon arvo vähenee käteisosan verran, pankki pakottaisi sinua myymään talon. Tämä korko maksetaan automaattisesti lisäämällä päivittäiskorko rahoitusosuudelle päivittäin. Pääomapanos . Stoploss-taso voi muuttua ja liikkeellelaskija vahvistaa joka kuukausi ajankohtaisen tason rahoitustasosta riippuen (lainaosuus). Kohde-etuus Mini-futuurin kehitys seuraa kohdeetuuden kehitystä. Stop-loss taso sekä lainoitusosasta. NDX pörssiä valvoo Ruotsin finanssivalvonta, Finansinspektionen. NDX on Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssilistatuille sijoitustuotteille, ja pyrkimyksemme on olla edelläkävijä uusien tuotteiden sopeuttamisessa yhteistyökumppaneidemme kanssa. Aivan kuten asuntolainan ollessa kyseessä maksat koron Mini-futuurin lainoitusosalla. Samalla tavalla kuin warranteilla, vaaditaan monta Mini-futuuria, jotta ne vastaavat yhtä kohde-etuutta. Rahoitusosuus . toukokuuta , jatkamme koulutusta Mini-futuureista. Mini-futuurin tyyppi Jos uskot kohde-etuuden hinnan nousevan, voit ansaita rahaa ostamalla Mini LONG nimisen mini-futuurin. Mini LONG:in arvo nousee, kun kohdeetuuden hinta nousee. 14 Eur 12 10 8 Rahoitusosuus Mini-futuurin lainaosuus rahoittaa pääomapanoksen ja kohde-etuuden välisen eron. osake, indeksi, raaka-aine tai valuutta. Mini LONG:ista nimittäin maksat koron rahoitusosuudesta ja Mini SHORT:ista sen sijaan saat koron rahoitusosuudesta. Stoploss-taso Sijoittamalla Mini-futuureihin et voi koskaan velkaantua enemmän kuin sijoitat. Syy tähän on, että liikkeellelaskija on rakentanut tuotteisiin niin sanotun stoplosstason. Mini-futuuri muistuttaa turbowarrantia, sillä erolla, että Mini-futuurilla ei ole ennalta määriteltyä päättymispäivää. Tämä tarkoittaa teoriassa, että Mini-futuuri voi elää loputtomiin ilman poisnoteerausta. Tämä pääomapanos vastaa mini-futuurin arvoa ja samalla hintaa. Marraskuusta 2008 lähtien Nordic Growth Market on osa Boerse Stuttgart Groupia. Osake YHTEYSTIEDOT www.ndxporssi.com www.ndxporssi.com/education S-posti: ndx@ndxporssi.com Puhelin: +800 566 390 00. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, indeksi, raaka-aine tai valuutta. Esimerkki - Mini LONG 6 4 2 0 Mini LONG Rahoitusosuus Pääomapanos: Mini LONG:in hinta Osakehinta Esimerkki - Mini SHORT 14 Eur 12 10 8 6 4 2 0 Mini SHORT ILMOITUS Arvopaperi_25.10.2012.indd 1-2 Sijoituksen kokonaispositio Osakehinta Pääomapanos: Mini SHORT:in hinta Sijoituksen kokonaispositio Jäikö edellinen osa lukematta? www.ndxporssi.com/education Mikä on NDX? NDX, eli Nordic Derivatives Exchange, on osa ruotsalaista Nordic Growth Market (NGM) pörssiä. Tämä estäisi velkaantumisen pankille, jos talon arvo olisi laskenut vielä enemmän. Tätä kutsutaan pariteetiksi tai kertoimeksi. Jos uskot kohde-etuuden hinnan laskevan, voit ansaita rahaa ostamalla Mini SHORT nimisen mini-futuurin. Kohdeetuus voi olla esim. Minifutuurin ymmärtämiseksi katsomme lähemmin, mistä osista se koostuu. Mini-futuurin voi jakaa viiteen osaan: . Mini LONG:in ja Mini SHORT:in koron rahoitus eroavat toisistaan. Mini-futuurin tyyppi . Kohde-etuus . ILMOITUS Sijoituskoulu Mini-futuuri Sijoituskoulu: Osa 9/10 NDX:n koulutussarjassa voit oppia miten sijoittaa osakkeisiin, raakaaineisiin, valuuttoihin ja korkoihin pörsslistatuilla sijoitustuotteilla. Mini-futuuri - sijoita sekä markkinoiden laskiessa että noustessa OSA 1/2 Sijoittamalla mini-futuureihin voit vivulla spekuloida sekä kohdeetuuden nousua että laskua. Samalla tavalla Mini-futuuri pakkomyydään, jos stoploss-taso saavutetaan. Mini-futuurin hinta Mini-futuurin rakennetta voidaan vertailla talon ostoon, joka koostuu käteisosasta Seuraavassa numerossa, 31. Mini SHORT:in arvo nousee, kun kohdeetuuden hinta laskee. Pääomapanos
kuin osakkeet, tavallisimmin ?warrantit. Noteerattujen sijoitustuotteiden kehitykset vasemmanpuolellisessa listassa on kytketty Nokian hintakehitykseen jane antavat sinulle vivun ja mahdollisuuden spekuloida sekä markkinan noustessa että laskiessa. Knock out-warrantit B B B B LONGNOK CQ CZB LONGNOK BV CZB SHRTNOK CJ CZB SHRTNOK BI CZB Warrantit NOK3B 2CZB NOK2L 2.3RBS NOK3O 2.4CZB NOK2X 2.0RBS = jos uskot kohde-etuuden hinnan nousevan. 66 % 34 % = jos uskot kohde-etuuden hinnan laskevan Voit sijoittaa seuraaviin kohde-etuuksiin NDX:n kautta: Warrantit Turbowarrantit Raaka-aineet Knock outwarrantit 13 Hopea Kahvi Kulta Kupari Sokeri Vehnä Öljy 3 12 6 26 2 2 2 2 2 2 2 D.J. Sijoitustuotteet löytyvät tosin eri ?listoilta. Ota yhteyttä omaan pankkiin tai välittäjään jos olet epävarma miten löydät NDX:n sijoitusvaihtoehdot. www.citifirst.fi www.rbs.fi/markets 2 2 www10.warrants.commerzbank.com ILMOITUS 2012-10-16 14:03:48. ILMOITUS Sijoita Nokiaan seuraavilla arvopapereilla: Arvopaperi Suunta* Liikkeeseenlask. Voit tehdä tämän Bull & Bear sertifikaateilla, Mini Futuureilla, Knock-outwarranteilla tai warranteilla. kategorioista. Tänään voit käydä kauppaa näillä tuotteilla FIM tai Nordnetin kautta. Industrial Avarage -0,19 % S&P 500 - USA DAX30 - Saksa D.J.Euro Stoxx 50 -0,16 % TDAX2V 7500RB5 TDAX2V 7500CG TDAX2V 7500CZB TDAX2W 7550RB5 13 -1,98 % -3,83 % DAX30 DAX30 DAX30 DAX30 - Saksa Saksa Saksa Saksa +110 % +109 % +107 % +72 % Mini Futuurit 32 115 57 78 18 46 15 36 24 14 6 2 2 5 4 2 Bond Future - Euro Goverment Bond Future - Saksa T-Note Future - USA 3 3 7 14 13 8 6 15 15 9 9 15 40 8 44 4 12 2 8 14 8 11 18 6 16 2 2 2 2 2 2 2 4 2 2 2 2 13 6 10 6 55 6 2 2 2 2 3 2 2 3 2 3 2 2 10 Sijoitustuotteiden määrä 16.10.2012 | Katso ajankohtainen lista arvopapereista: www.ndxporssi.com/fi/tuotteet SHORTAPPL AL CG Apple SHRT APPLE H RBS Apple SHRTNOK1V W1 RBS Nokia Metso SHRTMEO O RBS SHORTOMXSS AE CG OMXS30 - Ruotsi Hopea SHORTHOPEA AL CG +92 % +90 % +85 % +83 % +57 % +46 % B SHRTUPM BE CZB UPM-Kymmene Hopea B SHRTHOP N CZB Nokia T SHORTNOK AB CG T SHORTDAX A1 CG DAX30 - Saksa +267 % +136 % +104 % +90 % Bull & Bear sertifikaatit Osakkeet 18 1 1 1 1 Knock out-warrantit 7 Korot Amazon.com Apple Commerzbank Daimler Deutsche Bank E.ON. Elisa Facebook Fortum Google Kemira Kone McDonalds Metso Metsä Board Neste Oil Nokian Renkaat Nordea Nokia Outokumpu Pohjola Bank Rautaruukki Sampo Stora Enso Talvivaara Mining ThyssenKrupp Telia Sonera UPM-Kymmene Wärtsilä YIT Kehitys Turbowarrantit Indeksit DAX30 - Saksa DJ - EURO STOXX 50 Index DJ - Industrial Avarage - USA S&P 500 - USA Nasdaq 100 - USA OMXS30 - Ruotsi Hang Seng China Enterprises Index RDX - Venäjä VIX - VIX CBOE Volatility Index Kohde-etuus Tracker-sertifikaatit DJIA CZB SP500 CZB DAX30 CZB ESTOXX50 CZB 2 2 2 Valuutat US - Dollarit Nuolet kuvaavat markkinausko sijoitustuotteita kohtaan NDX:llä joiden kohde-etuutena toimii Nokia. Kuukauden voittajat Bull & Bear- TrackerMini Futuurit sertifikaatit sertifikaatit 33 15 2 43 8 Aikajakso: 17.09.2012 - 15.10.2012 Liikevaihto: 1 360 754 euroa ** 16.10.2012 Sivulla www.ndxporssi.com/fi/nokia näet ajankohtaisen listan. * NOKIA BEAR BEAR BEAR BEAR TALVIV X3 C KAHVI X4 C NOKIA X3 C APPL X3 C Talvivaara Mining +66 % Kahvi Nokia Apple +45 % +38 % +33 % (17.09.2012 - 15.10.2012 ) Katso ajankohtainen lista osoitteessa: www.ndxporssi.com Miten ostetaan? Pörssilistatuilla sijoitustuotteilla voit käydä kauppaa pankin tai osakevälittäjän kautta samalla tavalla kuin ostaisit tavallisia osakkeita. Vipu** Voimassaoloaika Bull & Bear sertifikaatit BULL NOKI X3 C 2 BEAR NOKIA X3 C 3 3 Loputon Loputon Citi Citi 4,67 2,20 Loputon Loputon RBS Citi RBS RBS 4,54 2,85 Loputon Loputon 5,37 2,10 Loputon Loputon Commerzbank Commerzbank 9,32 2,41 Loputon Loputon Commerzbank Commerzbank 10,3 2,53 Loputon Loputon Commerzbank RBS Kyllä Kyllä 15.02.2013 31.12.2012 Commerzbank RBS Kyllä Kyllä 15.03.2013 31.12.2012 Kuva: Nokia Oyj Commerzbank Commerzbank Mini Futuurit LONGNOK1V AU CG LONGNOK1V AS CG LONGNOK1V V1 RBS SHORTNOK1V AT CG SHRTNOK1V Z1 SHRTNOK1V S1 Uskotko Nokian hinnan nousevan tai laskevan? Haluatko ottaa kantaa Nokian hinnan kehitykseen. tai ?sertifikaatit
Ei ole yllättävää, että Talvivaara ja Finnair jäivät tänä vuonna peränpitäjiksi. Maine-tutkimuksen tulokset ovat sivuilla 34?39. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 5. Kone Matti Alahuhdan johdolla puolestaan kohosi jälleen maineykköseksi. SISÄLTÖ LOKAKUU 2012 UUSI LEHTI 34 OMAA LUOKKAANSA. Koneelle ei löydy kannen kuvitus Tuomas Ikonen voittajaa, kun sijoittajat rankkaavat Helsingin pörssin yhtiöt maineen perusteella. Venäjä, Venäjä ja Venäjä 26 HAUSSA JÄTTIPOTTI. Raision toimitusjohtaja Matti Rihko hehkuttaa Suomen kaikkien aikojen arvokkainta patenttihakemusta. pasi murto SUOMALAISET USKOVAT, että meillä on erityisosaamista Venäjällä. Eri asia on, kuinka taitoja ja historiaa voi soveltaa nykyhetkeen. Suomalaisyhtiöillä on Venäjällä hyvä maine: suomalaistuotteet edustivat Neuvostoliiton aikaan laatua. Hitaan kasvun Länsi-Euroopan rinnalla Venäjä tuntuu kasvuparatiisilta. Tämän lehden kansijutussa kysyimme laajalta joukolta suomalaisia pörssiyhtiöitä, millaisia suunnitelmia niillä on Venäjän suhteen ja miltä sikäläinen markkina näyttää niiden vinkkelistä. Artikkeli alkaa sivulta 18. Lokakuun Arvopaperissa on jo kahdentoista vuoden ajan julkaistu pörssiyhtiöiden Maine-tutkimuksen tulokset. Totta on, että moni suomalainen suuryhtiö on käynyt kauppaa itärajan yli kultaiselta clearing-ajalta alkaen, jolloin monella muulla länsimaisella yhtiöllä ei ollut asiaa Neuvostoliiton markkinoille
SISÄLTÖ LOKAKUU 2012 UUTISET IHMISET REPORTA ASIT K ATSAUKSET OSAKKEET R AH ASTOT 46 48 8 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo etsii vastausta euron kriisiin syksyn kirjauutuuksista Suomen arvokkaimmat salkunhoitajat 51 12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI Pekka Tiainen vaatii parempaa sijoittajansuojaa 16 IHMISET Seppo Kuula vei Siilin pörssiin KOLUMNIT 17 YRJÖ KOPRA SPD:n viitoittamalla tiellä 56 PENTTI FORSMAN Rahoitusmarkkinavero rankaisee osakesijoittajaa Irtisanomisten supervuosi Telesten asiakkaat lykkäävät investointejaan 50 MAAILMAN OSAKKEET 10 PINNALLA Kurssinotkahduksen vaaroja CAE:llä pilviin ja maan uumeniin 52 RAHASTOSIJOITAMINEN 18 VENÄJÄ Suomalaisyhtiöt hakevat kasvua itärajan takaa 26 KUUKAUDEN OSAKE Maituri avaa Raisiolle suuret mahdollisuudet Suomen rahastopioneerin tuottohistoria ei päätä huimaa 54 INDEKSISIJOITTAMINEN S&P 500 . Suuri mutta tuntematon 34 MAINE-TUTKIMUS Konepajat pörssin maine-eliittiä 41 Taloustiede ei auta ymmärtämään markkinoita TAULUKOT GRAAFIT 44 VAALIT Romney vai Obama? 60 Tulosennusteet 62 Pohjoismaiset tulosen- nusteet 63 Eurooppalaiset tulosen- michael reynolds nusteet 64 Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 65 Parhaat ja huonoimmat rahastot 66 Suomi-salkut 67 Gurusalkut 68 Korot ja lainat 69 Raaka-aineet ja maailmantalous 70 Osingot ja tuotot hannu konttinen 6 LOKAKUU 2012 ILMIÖT PELURIT ARVOPAPERI 70 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 71 MARKUS SALIN Suomi tarvitsee ison remontin 72 KIRJAT Satavuotisen pankkisodan anatomia 74 PÖRSSIRISTIKKO 76 KUMPPANIBLOGI 78 VERMON TALLIMESTARI Onnea ikääntymisestä
Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen. Omistusjärjestelyt . Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus . Perintöasiat Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. Verosuunnittelu . Oma sijoitusjohtaja . Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon. Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: . Laaja sijoitustuotevalikoima . 08001 98989
PÄÄKIRJOITUS V Ymmärrystä euron kriisiin oiko Suomi lähteä eurosta, vät Rehnin vinkkelistä aina ihmisten välillä. palaako Kreikka drakmaan tai Sixten Korkmanin Talous ja utopia on hajoaako rahaliitto. PuhelinkaKorkman, Rehn tai Vihvereita ovat niin EKP:n riälä kuuluvat niihin, jotka pääjohtaja, Yhdysvaltain eivät näe sitä vaihtoehtoa, valtiovarainministeri että Suomi eroaisi eurosta. kuin suomalaiset saunaELJAS REPO kaverit. mediamyynti@talentum.fi Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO. Nimittäin Orava Asuntorahasto on kertonut kiinnostuksensa. VUOSIKERTA pienimpiä. niin helppolukuinen. ottavat on poliitikko, joka pyörittää asiat huomioon eron mahdollisuuden. omalta kannaltaan parhain Eurokytkös ei olekaan avioliitto, päin. josta voisi erota. alv. 9%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Siinä nimiä, joilla pyritään kotimaisten sijoittajien kukkarolle. Lehman Brothersin kaa- edelliseen sotaan eivätkä ymmärrä valmisduttua alkoi Suomessa lama. Ehkä euron Rehn viihdyttää lukisynnyttäjät kuvittelivat tehjoita kertomalla, missä neensä lapsen, jolla ei ole hän liikkuu ja kenelle paluuta kohtuun. soittelee. Se on selkeästi kirjoitettu ja Avioliitoihin vihkijät . Eli eurokriisi yllätti kasvoivat 40 miljardilla eurolla, kun suh- myös eliitin. dannepudotus nakersi verotuloja. Yhtä ongelmaa tuoreet kirjat eivät käTalouskomissaari Olli Rehnin sittele: Miksi euroa perustettaessa ei 320-sivuinen raporttikirja Myrskyn pohdittu, miten joku maa voi erota silmässä on kiitelty teos eurokriieurosta? sistä. Samoin Tuulivoimayhtiö Ilmatar. Siili, Orava ja Ilmatar. Niinpä. EROTA EUROSTA? elää. Rehn vertaa raVihriälä muishapolitiikan päätuttaa, että uusi töksentekijöitä kriisi voi aiheuttaa vielä arvaamattoman kenraaleihin, jotka valmistautuvat aina suuren tuhon. Korkajolähtö . 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Sähköposti: tilpal@talentum.fi, internet: www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT ? Uusi tulokas pörssiin! ON AIHETTA ILOON. SIJOITTAMISEN ERIKOISLEHTI 32. Näihin ky- teos, joka sisältää paljon uuvuttavaa teoriaa symyksiin saa joka päivä erilaisia mutta onneksi myös ajankohtaista nöyrää vastauksia, jos hakee niitä uutisvirasta. pohdiskelua. Siili Solutions on ensimmäinen ipon eli listautumisannin järjestänyt annin järjestänyt yhtiö viiteen vuoteen. Edellinen oli SRV. Lukijan iloksi myös hyvää Syksyn kirjasadosta voi hakea syvällisem- suomen kieltä. piä ajatuksia siitä, miten tähän on tultu. Korkmanin mukaan maailman ajautuSyyskuussa ilmestyi Vesa Vihriälän minen finanssikriisiin tuli ekonomisteille EVA-analyysi EU:n yllätyksenä. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.. Valtion kulut tautua tulevaisuuteen. Päätökset syntyTOIMITUKSELTA Pörssi sai uuden tulokkaan. Toki muulla tavoin kuten kakkoslistauksen hakemalla on saatu tulokkaita kuten Talvivaara ja kesällä Sotkamon Silver. Toki täytyy myöntää, että Siili on pörssin 8 LOKAKUU 2012 PÄÄTOIMITTAJA ? Eljas Repo ?040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen ?040 342 4676 AD Sasu Haanpää?040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender ?040 342 4665 Katja Rapeli ?040 342 4668 Mikael Sjöström 040 342 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Mirko Hurmerinta, Tuomas Ikonen, Päivi Joensuu, Lotta Koistinen, Yrjö Kopra, Linda Lappalainen, Jorma Marstio, Pasi Murto, Satu-Tuulia Oksanen, Karoliina Paavilainen, Petre Pomell, Karmo Ruusmaa, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI. PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 89 000 (KMT2011) TILAUKSET? puh. Hyvä, että pörssiin saada tuoreita kohteita. ARVOPAPERI Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. Kriisiman kirjoittaa, MIKSI EUROA unionista yhteisettä akateemista vastuun unioniin? ajattelua hallinnut PERUSTETTAESSA Se on viileää anaoppi ei edes tunEI POHDITTU, lyysiä siitä, milnistanut finanslaisten ongelmien MITEN JOKU MA A VOI sikriisin mahdoläärellä Eurooppa lisuutta. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Sähköposti: tilpal@talentum.fi Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Liikevaihtoa alle 15 miljoonaa, mutta listauspaikkakin on First North. Siili on saamassa seuraa. Tietenkin Rehn papit kuin maistraatit
Hän päättää 1,3 miljardin euron pääomista ja on selvästi Suomen arvokkain rahastosalkunhoitaja. Käytännössä niin ei kuitenkaan ole, sillä Nordealla toisiin rahastoihin sijoittavien yhdistelmärahastojen käytäntö poikkeaa useimpien muiden rahastoyhtiöiden käyttämästä mallista. Vuorokauden ympäri. Tuo euromäärä selviää, kun kerrotaan rahastossa olevan rahan määrä sen vuotuisella hallinnointipalkkiolla. Tuomo Mattilan tavoin useat salkunhoiARVOPAPERI tajat pitävät huolta useamman rahaston sijoittajien varoista. NOTEERATUT He ovat Suomen arvokkaimmat salkunhoitajat Suomalaisen rahastosalkunhoitajan työstä pyydetään parhaimmillaan seitsemäntoista miljoonaa euroa vuodessa. Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Hans Eiskonen T untilaskutus 2000 euroa. Ilman lomia. Niin Nordea kykenee laskuttamaan Tuomo Mattilan työstä. Nordean Säästö-rahastoon rahansa tyrkkäävä maksaa vain Säästö-rahastolle merkityn hallinnointipalkkion, ei nordealaisten kohderahastojen palkkioita. OP-Deltan hallinnointipalkkio on kaksi ja OP-Suomi Arvon 1,6 prosenttia vuodessa. Kun Arvopaperi laski, ketkä ovat arvokkaimmat suomalaiset salkunhoitajat, mittarina ei käytetty työn arvoa asiakkaalle eli salkunhoidossa onnistumista vaan sitä, kuinka paljon työnantajat eli rahastoyhtiöt keräävät juoksevia palkkioita salkunhoitajan hoitamista rahastoista. Arjet ja pyhät. Palkkioina on otettu huomioon vain kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio, ei mahdollisia tuottosidonnaisia palkkioita tai kohderahastojen palkkioita. Korkomiehet nousussa Viime ajat ovat olleet monessa mielessä kor-. Mattila hoitaa Nordean suosittuja Säästö-yhdistelmärahastoja ja Nordea Osakesalkku -rahastoa. Kohderahastojen salkunhoitajien työ sisältyy Mattilan aherruksesta pe10 LOKAKUU 2012 rittyyn palkkioon. Siksi Suomen arvokkain salkunhoitaja todellisuudessa on Pertti Kilpeläinen, joka sijoittaa hoitamiensa OP-Deltan ja OP-Suomi Arvon varat suomalaisiin osakkeisiin ilman välikäsiä. Eri rahastoista kertyvät palkkiot on listausta varten laskettu yhteen. Jos rahastolla on kaksi tai useampia salkunhoitajia, rahaston vuotuispalkkiot on jaettu tasan salkunhoitajien kesken riippumatta siitä, kuka on päävastuullinen salkunhoitaja. Tiedot perustuvat Rahastoraportin syyskuun lopun tietoihin niin salkunhoitajien kuin rahastopääomien osalta
On toki mahdollista, että tämä ikäraja nousee. Tällä hetkellä otettavissa lisäeläkkeissä ikäraja on 63 vuotta . on 1500 euroa. Veronmaksajain keskusliitto huomauttaa, että ehdotetusta lakitekstistä ei löydy vapaaehtoisen eläkkeen alkamisen ikärajaa. Hallitus nimittäin esittää ps-tilien veroedun ehtoihin muutosta vuodenvaihteessa. Vanhat eli ennen vuodenvaihdetta otetut tilit, joille on aloitettu säästäminen, jäävät kuitenkin nykyisten ehtojen piiriin. Nordea Säästö 50, Nordea Säästö 25, Nordea Säästö 75, Nordea Säästö 10, Nordea Osakesalkku, Nordea Säästö Korko 2 Pertti Kilpeläinen, OP 9,7 milj. OP-Delta, OP-Suomi Arvo 3 Jetro Siekkinen, Aktia 7,8 milj. Aktia Emerging Market Local Currency Bond+, Aktia Emerging Market Bond+, Aktia Inflation Bond+, Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+, Aktia Kehittyvät Markkinat Osake 4 Tom Lundsten, Danske 7,7 milj. Danske Invest Euro Yrityslaina, Danske Invest Euro High Yield, Danske Invest Kestävä Arvo Korko 5 Jouni Nissinen, OP 7,2 milj. OP-Venäjä 6 Antti Karessuo, OP 7,0 milj. OP-Focus, OP-Suomi Pienyhtiöt 7 Timo Leskinen, OP 6,1 milj. OP-Korkosalkku, OP-Maailma, OP-Varovainen 8 Andreas Bergman, Aktia 6,0 milj. Aktia Capital, Aktia Solida, Aktia America, Aktia Global, POP Suomi, POP Vakaa, Aktia Medica, POP Maailma, Aktia Kehittyvät Markkinat Osake 9 Ann-Cathrine Kilpi, Danske 5,2 milj. Sampo Korko, Danske Invest Rahamarkkina 10 Kristian Nihtilä, OP 4,5 milj. OP-High Yield, OP-Euro, OP-Vaihtovelkakirjalaina Ps-tilillä myöhemmin eläkkeelle JOS OLET HARKINNUT PS-TILIÄ, nyt on syytä ryhtyä tuumasta toimeen. Finanssialan keskusliiton jäsenyhtiöiden rahastoista suurimman vuotuisen palkkiovirran nykyisillä pääomilla ja taksoilla kerää Alfred Bergin emoyhtiön BNP Paribas?n Venäjä-rahasto, peräti 25 miljoonaa euroa. Korkoihin ovat erikoistuneet Aktian Jetro Siekkinen, Dansken Tom Lundsten ja Ann-Cathrine Kilpi sekä OP:n Timo Leskinen ja Kristian Nihtilä. Jos näin käy, niin samalla kiristyisivät automaattisesti eläkevakuutusmaksujen vähennysehdot?, liitto muistuttaa. Toisaalta jos vanhuuseläkkeen alkamisikää nostetaan, se vaikuttaa puolestaan nykyehtojen mukaisiin ps-tileihin, joista rahoja saa nostaa työntekijän eläkelain mukaisessa iässä. Kilpi on samalla Suomen arvokkain naispuolinen salkunhoitaja. Vaikka korkorahastojen hallinnointipalkkiot ovat osakerahastoja maltillisempia, niiden suuret pääomat nostavat rahastoista kertyviä tuottoja. Nordea ja Danske taas ovat leimallisesti pohjoismaisia yhti- öitä, ja niiden rahastoja hoidetaan paljon myös muualla kuin Suomessa. Ulkomaisten salkunhoitajien luotsaamia hallinnointipalkkiorohmuja ovat esimerkiksi C.?F. Lisäksi korkopuolella yksi henkilö hoitaa yleensä useaa rahastoa. Vain yhden salkunhoitajan nimiin laitetuista suomalaishoidossa olevista rahastoista eniten rahaa rahastoyhtiölleen tuo OPVenäjä, jota hoitaa Jouni Nissinen. Alle 50 000 euron pääomatuloilla ?verohyöty. NOTEERATUT ELÄKESIJOITTAMINEN korahastojen vuosia. Nielsenin hoitama Nordea Maailma (18,2 miljoonaa euroa) ja Truls Haugenin Odin Norden (17,1 miljoonaa). Venäjä tuo rahaa Jouni Nissisen ohella monet muutkin Venäjä-salkunhoitajat keräävät hyvää laskutusta. nykyisen lainsäädännön mukaan. Ps-tili on myöhäistettyä veronmaksua, jossa verovelvollinen saa maksuja suorittaessaan maksuvuoden verotuksessa hyvityksen pääomatuloveroprosentin mukaan mutta varoja tililtä omaan käyttöön siirrettäessä kaikkea nostettavaa verotetaan. Tällä hetkellä maksupään ?verohyöty. Sen salkunhoitajaksi on nimetty varainhoitoyhtiö. Nordea Venäjä kerää yli ja SEB Russia vajaan kahdeksan miljoonan vuosipalkkiot. FIM Russian vuotuinen palkkiokertymä on laskenut reiluun kuuteen miljoonaan. Salkunhoitajan palkkakulut ovat rahaston kuluista vain yksi, usein pieni osa. Se toteutuu, jos ps-tilille säästää enimmäismäärän eli 5000 euroa vuodessa ja pääomatuloja kertyy yli 50 000 euroa, jolloin pääomatuloveroprosentti on 32. on enimmillään 1600 euroa vuodessa. Tällä hetkellä lykätyn vanhuuseläkkeen ikäraja on 68 vuotta. Nykyisin se on 63 vuotta, mutta jos vanhuuseläkkeen alkamisikä nousee, samalla saattaa nousta nykymuotoisten ps-tilien ensimmäinen nostoikä. KARO HÄMÄLÄINEN ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 11. Venäjä-rahastojen hallinnoinnista aiheutuu epäilemättä enemmän rahanmenoa kuin vaikkapa Suomi-osakerahaston hoitamisesta. Sama pätee myös eläkevakuutuksiin. Muutos nykyisin vallitsevaan on se, että jatkossa rahoja pääsee nostamaan ps-tililtä vasta aikaisintaan 68-vuotiaana. Nissinen ei vastaa muista rahastoista, ja hän on viitossijallaan ainut kymmenen arvokkaimman salkunhoitajan joukkoon yhdellä rahastolla noussut sijoitusammattilainen. Pohjola Varainhoidon palveluksessa olevat OP-rahastojen salkunhoitajat miehittävät kärkikymmenikköä vahvasti. Se voi siis olla jotain muutakin kuin 68 vuotta. ?Asia on ilmaistu niin, että vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut olisivat jatkossa vähennyskelpoisia verotuksessa vain, jos vanhuuseläkettä voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä. Kaupankäyntikuluja sen sijaan ei maksa rahastoyhtiö vaan osuudenomistaja. Menestysrahastojen pyörittäminen on finanssiyhtiöille joka tapauksessa erittäin kannattavaa liiketoimintaa. ARVOKK AIMM AT SALKUNHOITAJAT 1 Tuomo Mattila, Nordea 17,4 milj. Rahastoyhtiö on suuri ja sen rahastoissa paljon pääomia, rahastojen hallinnointipalkkiot eivät ole edullisimmasta päästä ja OP:n rahastojen salkunhoitajat on nimetty kiitettävästi. Monella rahastoyhtiöllä on viime vuosina ollut pahana tapana häivyttää salkunhoitajan persoona ja ilmoittaa salkunhoitajaksi vain varainhoitoyhtiö. Korkorahastojen salkunhoitajat pärjäävät hyvin myös laskutuslistalla
Helsingin pörssi vietti satavuotisjuhliaan lokakuun alkupuolella. lokakuuta Helsingin pörssin kaupankäynnin sulkemisen aikaan Helsingissä kaupankäynnin päätöskelloa kilisti Pohjola Pankin toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen (edessä oik.) vierellään Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl (edessä vas.). Maanantaina 8. Hänen tilalleen on nimitetty Christian Wetterstrand. Törnqvist on ollut ankara eurojärjestelmän kriitikko, joka on antanut pankkiiriksi yllättävän kovia lausuntoja. Keväällä Talouselämässä Törnqvist ihmetteli, uskovatko Katainen ja Urpilainen omia puheitaan. Kuva tilaisuudesta näytettiin Times Squarella Helsingin pörssin omistavan Nasdaq OMX:n kuuluisalla seinällä. Törnqvist ulos Ålandsbankenista EURON HAJOAMISTA povannut Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist jättää yhtiön. Tärkein palkkiotuottojen lähde oli omaisuudenhoito, joka tuotti yli 40 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen sijoituspalveluyritystilastosta. 12 LOKAKUU 2012 24.9. 25.9. 26.9. 27.9. 28.9. 29.9. 30.9. 1.10. 2.10. ARVOPAPERI Outokummulle ongelmia Inoxum-kaupassa OUTOKUMPU MYY Inoxumin ruostumattoman teräk- sen tehtaan Ternissä Italiassa, jotta miljardikauppa läpäisisi Euroopan komission hyväksynnän. Edellisestä neljänneksestä palkkiotuotot kasvoivat neljä prosenttia. Sijoituspalveluyritysten tuotoista 94 prosenttia muodostui palkkiotuotoista. NOTEERATUT UUTISKUUKAUSI 2012 PÖRSSIJUHLAA. Viime syksynä hän ennusti Arvopaperin jutussa, että euro hajoaa 80 prosentin todennäköisyydellä. Sipa-yritysten tuotot laskussa SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN PALKKIOTUOTOT oli- vat vuoden 2012 toisella neljänneksellä 70 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Ternin tehdas oli yksi keskeisistä syistä Inoxum-ostokseen. ?Inoxum-yrityskaupan strateginen merkitys ja meidän sitoutumisemme kaupan toteuttamiseen ovat ennallaan Euroopan komission uusista vaatimuksista huolimatta?, Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta vakuuttelee.
NOTEERATUT 3.10. 4.10. Älypuhelinpomo jätti Nokian 5.10. vastannut Ilari Nurmi on lähtenyt Nokian palveluksesta. Hän erosi Nokiasta, kun Stephen Elop nimitettiin toimitusjohtajaksi. Nykyisin Vanjoki toimii myös muun muassa Amer Sportsin hallituksen puheenjohtajana. Peter Forsgard ?Lars Nybergille haetaan jo seuraajaa? LOKAKUU 2012 13. Kun Italiakin lähti mukaan hankkeeseen, sen takana on vaaditut vähintään yhdeksän jäsenmaata. Suomi on suhtautunut rahoitusmarkkinaveroon varauksellisesti. Nurmi vahvisti uutistoimisto Reutersille lähtönsä, mutta ei kerro sen syitä. Nurmi esiintyi julkisuudessa viimeksi, kun Nokia julkisti Lumia 920:n syyskuun alussa. 6.10. NOKIAN ÄLYPUHELINTEN tuotemarkkinoinnista Rahoitusmarkkinavero toteutumassa KIISTELTY RAHOITUSMARKKINAVERO on saamassa taakseen riittävästi tukijamaita, jotta hanke voi lähteä eteenpäin. Nokia myi hiljattain luksuspuhelimia valmistavan Vertun osake-enemmistön pääomasijoittaja EQT:lle. 56-vuotias Vanjoki työskenteli Nokialla matkapuhelinten parissa vuosina 1991?2010. Pankkiala on varoittanut veron vievän työpaikkoja Suomesta. 7.10. 8.10. 9.10. TELIASONERAN TOIMITUSJOHTAJA Lars Nyberg joutuu jättämään työnsä etuajassa, ja seuraajaa haetaan jo täyttä vauhtia, kirjoittaa Dagens Nyheter. Nybergin lähtölaskennan käynnistivät kyseenalaiset liiketoimet Euraasiassa, oudot kontaktit Uzbekistanin kovaotteiseen diktaattoriin ja poliisitutkinta lahjuksen antamisesta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Nybergin piti jatkaa Teliasoneran toimitusjohtajana joulukuuhun 2013, mutta seuraajan rekrytoinnista tietävien mukaan sopivaa henkilöä haetaan nyt nopeammin kuin alkujaan oli tarkoitus. Nyberg ilmoitti jo kertaalleen eroavansa, jos yhtiön Uzbekistankaupoista paljastuu lahjontaa, mutta perui ilmoituksensa oltuaan Ruotsin valtiopäivien elinkeinovaliokunnan kuultavana. Roth on empiiristen havaintojen perusteella selvittänyt markkinoiden funktioita. 19.10. 20.10. 21.10. 22.10. Elcoteqin konkurssi tutkintaan? Talousnobel Yhdysvaltoihin 23.10. 24.10. 25.10. ARVOPAPERI Anssi Vanjoki Vertuun ANSSI VANJOKI ryh- tyy Vertun hallituksen puheenjohtajaksi. Sekä Ruotsin viranomaiset että Teliasonera selvittävät asiaa. 10.10. 11.10. 12.10. 13.10. 14.10. 15.10. 16.10. 17.10. 18.10. ELCOTEQIN VIIMEISEN HALLITUKSEN varapuheen- johtaja, laamanni Hannu Krogerus jättää tutkintapyynnön unionin petostentorjuntavirastolle sekä sisämarkkina- ja kilpailupääosastoille, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen. Krogerus haluaa virastojen tutkivan, mikä on Luxemburgin valtion rooli muun muassa Elcoteqin konkurssissa. Pitkään talousvaikeuksissa paininut Elcoteq ajautui konkurssiin viime syksynä. Luxemburgista tuli sen kotipaikka vuonna 2008. TALOUSTIETEEN NOBEL-palkinnon saivat amerik- kalaiset Lloyd Shapley ja Alvin Roth, jotka ovat markkinateorian tutkijoita. Roth, 60, on amerikkalainen Harvard Business Schoolin professori ja Lloyd, 89, University of Californian professori. Shapley on tutkinut peliteorioita
Luen kansainvälisiä talousARVOPAPERI lehtiä jo työksenikin. Niiden juoksuaika ja korko oli helppo laskea. Pelkkään tekniseen analyysiin ei voi luottaa, koska se perustuu historiaan. Olette opiskellut kansantaloustiedettä ja toiminut tutkijana. SIJOITIN VIIMEKSI VEROTTAJA ISKI. Pekka Tiainen sai rahansa takaisin vasta hallintooikeudessa. Pekka Tiainen siirtyi obligaatioista optioiden kautta osakkeisiin Vasemmalla poliittisesti aktiivinen Pekka Tiainen uskoo omien, kovienkin kokemusten perusteella, että nykyistä kattavampi yksityisen sijoittajan suoja saisi ihmiset sijoittamaan rohkeammin. Teksti Mikael Sjöström Kuva Linda Lappalainen Milloin aloitte sijoittaa? Aloitin alle 30-vuotiaana 1980-luvun taitteessa. Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat? Säästin palkkatuloista varoja asuntolainan hoitamiseen. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Sijoitin valtion obligaatioihin. Miten nämä vaikuttavat sijoituspäätöksiinne? Seuraan asioita pitkäjänteisesti, ajoitan ostot huolellisesti ja pidän sijoitukset pitkään. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Sijoitan vain sen, mitä ei tarvita elämiseen. Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista? Keskustelen omien asiantuntijatuttavieni kanssa. Pidän työn puolesta esitelmiä myös rahoitusmarkkinoihin liittyvistä ai-. Tuolloin osak14 LOKAKUU 2012 keissa oli nousunäkymä, koska kurssit olivat tulleet tosi rumasti alas. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana! Sijoitan järkiperäisesti enkä koskaan laske onnen varaan. Lisäksi suojaan sijoitukset. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Olen osakkeissa. Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille? Kaikki sijoitukset ovat kotimaisissa kohteissa. Miten seuraatte markkinoita? Vilkaisen päivittäin tärkeimmät indeksit, valuuttakurssit ja korot, mutta en seuraa yksityiskohtia. Inflaatio oli laskenut 1970-luvusta, mutta obligaatioiden korko oli jäänyt korkeaksi ja ne tuottivat hyvin. Kun markka romahti 1990-luvun lamassa, vaihdoin markkalainani jenilainaksi. Markan vahvistuminen maksoi korot tai jopa enemmän. Vuodesta 1996 alkaen olen ostanut myös osakkeita ja osakeoptioita. On tärkeää ymmärtää, missä kansantalous menee
Metsoa ostivat Hautaset, Hartwallit ja Ingmanit yhteensä vajaalla 830 000 eurolla. Metson lisäksi vain UPM:ssä ostot ylittivät parinsadantuhannen rajan. Työskennellyt tutkijana kolmessa ministeriössä. Rengasjätin osakkeita putsasivat salkustaan Ingmanit. Arvopaperin guruista Kari Niemistön ja Göran Sundholmin omistukset eivät muuttuneet lainkaan syys?lokakuussa. Vuoden alusta sijoittajakuusikon omistusten arvo OMXH25-indeksin yhtiöissä on kasvanut runsaalla 74 miljoonalla eurolla 348 miljoonaan euroon. ?Missioni on tehdä hyvää ja kiinnostavaa tutkimusta, sillä olen tutkija ja tiedemies.? VAPAALLA Lukee, pelaa shakkia ja juoksee kerran kuussa maratonin, pari viikkoa sitten 103:nnen. heista muun muassa Taloustieteen päivillä. Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä? Listaa on vaikea tehdä, ja sen koostumus riippuu ajankohdasta, mutta suuret yhtiöt tyyliin Metso, Rautaruukki, Outokumpu, Kesko tai Fortum eivät kaadu mihinkään. En kotiuttanut voittoja, mutta silti verottaja mätkäisi minulle 430 000 euroa verot laskennallisesta tulosta. Tuloverolain mukaan tuottoa voidaan verottaa vasta kun se on hallinnassa ja verottaja hävisikin jutun 3,5 vuoden kuluttua hallinto-oikeudessa. Kuluja säästääkseni siirsin sijoitukset Conventumiin maaliskuun 2004 alussa. Minulle tuli ongelmia Conventumin kanssa, ja kahden viikon kuluttua varojani laskutettiin väärin puoli miljoonaa euroa. Asian käsittely jatkuu edelleen. Mielestäni opetus oli, että Suomessa on tallettajasuoja ja kuluttajasuoja, mutta käytännössä ei yksityishenkilön sijoittajan suojaa. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 15. Tuloskauden alla pörssiyhtiöistä kantautui niin tulosvaroituksia kuin ilmoituksia yt-neuvotteluista. Kaiken kaikkiaan gurusalkkuihin tuli nettomääräisesti lisää OMXH25-indeksin osakkeita puolentoista miljoonan euron edestä. Sijoittajakuusikon suurimmat ostot kohdistuivat Metsoon, joka hiljattain perui lisäosinkonsa ja aloitti mittavat yt-neuvottelut paperikoneyksikkönsä heikon tilanteen vuoksi. Omistuksiaan metsäjätissä lisäsivät Hautaset ja Hartwallit. Sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti vain neljää yhtiötä, joista eniten Nokian Renkaita. SIJOITIN VIIMEKSI PEKKA TIAINEN PROFIILI GURUJEN SALKUT TÄHÄN ON TULTU Opiskellut kansantalo- ustiedettä, väitellyt tohtoriksi. Ollut poliittisesti aktiivinen 1960-luvun lopusta, mutta on ennen kaikkea sitoutumaton. Mutta korkeilla kursseilla niihinkään ei pidä kajota. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Kurssien ollessa alhaalla ostelisin edellä mainittuja kohtuullisen turvallisia osakkeita, mutta en suin päin vaan tilanteen mukaan. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? Ehkä jenivelka, mutta suurimman hyödyn olen saanut suojaamalla Nokian osakkeen ostoja osakeoptioilla. Ollut Vantaan kaupunginvaltuustossa Skdl:n listalta. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Ihmissuhteet ovat tärkeitä. Ne toimivat tietyissä tilanteissa erinomaisesti. Metso kelpasi guruille A rvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat kävivät syys? lokakuussa harvakseltaan kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimpien yhtiöiden osakkeilla. Täydellinen gurutaulukko sivulla 67. karmo ruusmaa Entä suurin virheenne? Sijoitukseni tuottivat 1980-luvun alkuvuosina erinomaisesti ja kasvoivat vuodesta toiseen. Yhdessäkään yhtiössä nettomääräiset ostot tai myynnit eivät yltäneet miljoonaan euroon. Liekö syysneljänneksen tuloskauden odottelu pitänyt sijoittajakuusikon varuillaan. Osakemäärissä laskettuna gurut ovat lisänneet vuoden aikana omistuksiaan eniten Stora Ensossa ja Keskossa. TOMMI MELENDER M Y Y DY IMM ÄT OSTET UIMM AT Yhtiö Ostot, euroa Metso 826 062 UPM 217 250 Nokia 197 010 Konecranes 179 688 Wärtsilä 133 200 Yhtiö Myynnit, euroa Nokian Renkaat -255 075 Rautaruukki -128 000 Sanoma -61 380 Outokumpu -56 000 Suurimmat ostot ja myynnit 13.9.?11.10.2012
Uuden pörssitulokkaan vetäjä Seppo Kallio on ehtinyt olla monessa paikassa myyntimiehenä. NetHawk ehti olla jonkin aikaa suomalainen menestystarina ja pörssilistalle pyrkijä, kunnes yhtiö myytiin kilpailijalle. Kuulalle tarjoutui vuonna 2010 mah- dollisuus ryhtyä ?siiliksi. Toimitusjohtaja Seppo Kuula sai kilisyttää pörssin kelloa maanantaina 15.10 kello 10. S eppo Kuulalla, 45, on aihetta ylpeillä. Siili on vielä pieni pörssiyhtiöksi, ja siksi sen osoite onkin First North -lista. Kun katsoo Kuulan uraa, on helppo esittää kysymys, aikooko Siili kansainvälistyä. Nykyisin Siili toimii vain pääkaupunkiseudulla reilun sadan hengen voimin. ?Kyllä?, Kuula sanoo. Hänen johtamansa Siili Solutions on pörssin uusin tulokas. ?Edellinen aito ipo (listautuminen) oli viisi vuotta sitten?, Kuula tokaisee. Edellinen ?aito. Muilta listoilta ovat siirtyneet Talvivaara ja Sotkamo Silver. Kuula (DI, eMBA, ins.) on ehtinyt seurata pörssiä yllättävän paljon. karoliina paavilainen IHMISET KANSAINVÄLINEN KAUPPAMIES. Vieressä myhäilee Helsingin Pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendalh. Seppo Kuula kilisti listautumisen kunniaksi Siili Solutions aloitti Helsingin Pörssin First North ?listalla. Miehen ensimmäinen työpaikka oli Efore, joka 1990-luvulla oli yrityskaappareiden kohde ja kurssiraketti. Legendaarinen Hannes Fabritius näytti nuorelle insinöörille, miten kurssinousua tulee 1000 prosenttia. listautuja oli SRV, mutta sen jälkeen on tullut muutamia listauksia kuten laajasti omistettu Aktia ja Kemirasta irrotettu Tikkurila. Kansainvälistyminen kannattaa suunnata sinne, missä kilpailijatkin ovat samat kuin pääkaupunkiseudulla, Kuula lohkaisee. Siilin kilpailijat ovat Accenture, Cap Gemini, Digia, Logica ja Tieto. ELJAS REPO. eli ottamaan ote pienehköstä Siili Solutionista, jonka suurimmat omistajat ovat Timo Luhtaniemi, Mika Mäkeläinen ja Markus Pyrhönen. Liikevaihtoa kertyi silloin 7,9 miljoonaa, kun tänä vuonna sama liikevaihto syntyi puolessa vuodessa. Pieni Efore menestyi Nokian alihankkijana. Eforesta Kuula lähti New Yorkissa listat- 16 LOKAKUU 2012 tuun amerikkalaisyhtiöön ADC:hen tuotteistamaan Juha Sipilältä ostetun Solitran tietoliikenneverkkolaitteiden komponentteja teleoperaattorituotteiksi. Amerikan-retken jälkeen Kuula perusti oman tietoliikenneverkkoja palvelevan yrityksen, jonka ehti myydä ennen vuosituhannnen alun tietoliikennealan lamaa. Seuraava pesti aukesi oululaisessa pörssiyhtiö Elektrotobitissä, johon Kuula palkattiin alun alkaen johtamaan tuotteistusta. ?Mutta JOT Automationsin hankinnan jälkeen päädyikin rakentamaan kansainvälisen myyntiorganisaation?, Kuula muistelee. Tämän jälkeen Kuula pakkasi laukkunsa ja lähti NetHawkiin ja Teksasiin
Työpaikkatason yhteistyöllä on Saksassa pitkä perinne. Suomi siis eksyi silloin, kun Paavo Lipponen jätti meidät. Tällä mittarilla nimittäin kolme parasta euromaata olivat vuosina 2000?2009 Kreikka, Irlanti ja Suomi. Negatiiviset liukumat johtuvat paikallisesta sopimisesta. liittyvät syrjäytymisen tunteet, kun ne summaavat, että Saksan opit ?eivät sovellu meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteisiin?. Penttilä ja Alf Rehn juuri julkaistussa kirjassaan Suunnaton Suomi. Selvityksen yhteenvedossa liitot kertovat pitävänsä parempana työttömyyttä kuin sitä, että ?miljoonat ihmiset ovat VOISIKO SAKSAN SPD:N TIE KELVATA MYÖS TOVEREILLE SDP:SSÄ? työmarkkinoiden marginaalissa, jossa työsuhteen jatkuvuus ei ole taattu, palkalla on vaikeata tai mahdotonta tulla toimeen ja työolot ovat epätyydyttävät eikä työntekijöillä ole useinkaan mahdollisuuksia päästä pois näistä prekaareista töistä?. En tiedä, sivuuttavatko ammattiliitot kokonaan työttömyyteen . Työllisten määrä on ennätyskorkealla ja päihittää selvästi muun muassa Suomen. Saksan työehtosopimuksissa sovittiin vuosina 2000?2010 keskimäärin yhteensä 24 prosentin korotuksista. Itä-Saksasta maksettiin hinta, joka vastaa reaalisesti Espanjan, Kreikan ja Portugalin nykyistä valtionvelkaa. Saksan liittokansleri, sosialidemokraattien Gerhard Schröder arvioi, että paras asiantuntemus työllistämishaasteiden ratkaisemiseksi löytyy Saksan yksityissektorin suurimmista työllistäjistä. ja varsinkin nuorisotyöttömyyteen . Suomessa sopimuskorotukset olivat 30 prosenttia, mutta todellisuudessa palkat nousivat 42 prosenttia, koska meillä palkat liukuvat vain ylöspäin. Suomalaisten palkat ovat vuosisadan vaihteesta siis nousseet kolme kertaa enemmän kuin saksalaisten. Tästä lienee syytettävä enemmän sitä joka maksaa Kirjoittaja on corporate finance -toimintaa ja kannustusjärjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja. kuin sitä joka pyytää. Voisiko Saksan SPD:n tie kelvata myös tovereille Suomen SDP:ssä? Palkkojen maltillinen kehitys on ollut SPD:n alulle panemia työttömyysturvan heikennyksiäkin tärkeämpää. Kunnia kuitenkin liitoille selvityksen teettämisestä. On mielenkiintoista havaita, että toinen Itämeren rantavaltio löysi suuntansa juuri samaan aikaan. Saksaa kutsuttiin kymmenen vuotta sitten Euroopan sairaaksi mieheksi. Tässä lajissa Saksa häviää kaikille euromaille. Suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä sanotaan usein kauniita sanoja. Saksan kilpailukyky heikkeni, työaikoja oli lyhennetty 35 tuntiin ja työttömyys kasvoi. Todellisuudessa korotukset toteutuivat vain 13 prosentin suuruisina. Tulokset eivät ole kehuttavia palkkaratkaisujen kilpailukykyisyyden näkökulmasta. Siitä huolimatta ammattiliittojenkin kannattaisi miettiä, onko niiden usein korostama ostovoiman kehitys hyvä menestyksen mittari. KOLUMNI kuva pasi murto YRJÖ KOPRA S SPD:n viitoittamalla tiellä uomi kadotti suuntansa vuonna 2003, eikä ole sitä sen jälkeen löytänyt, väittävät Risto E.?J. Järjestelmämme ei kestä arviointia riitojen ratkaisukyvylläkään: suomalaiset lakkoilivat 2000?2008 yli kymmenen kertaa enemmän kuin saksalaiset. Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro ovat teettäneet elokuun lopussa julkistetun selvityksen Saksan teutonisesta täyskäännöksestä. Kelpo suoritus ottaen huomioon, että ajanjaksoon osuvat finanssikriisi ja eurovaltioiden velkakriisin alku. Kehitys on ainakin näihin aikoihin asti jatkunut hyvänä. Elokuun 2011 jälkeen työtä tekevien saksalaisten määrä on kasvanut yli 400?000:lla. Volkswagenin henkilöstöjohtaja sai nimittää asiantuntijatyöryhmän, jonka työn tuloksia pantiin toimeen hänen nimeään kantavina Hartz-lakipaketteina. Loppu onkin tätä päivää: Saksan työttömyys on viimeisen kuuden vuoden aikana puoliintunut 5,5 prosenttiin (Suomi 7,5 %). Keihäänheittäjä Seppo Räty tiesi tutkimattakin, että Saksa on paska maa. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 17. Nuorisotyöttömyys on Saksassa alempana kuin missään muussa EU-maassa. Suomessakin työllisten määrä on kasvanut 3? 000:lla, mutta suhteelisestikaan arvioituna sitä ei kannata ihmeemmin mainostaa
ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti. 18 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI
Arvopaperin laaja kysely osoittaa, että suomalaisyhtiöillä on suuria odotuksia itänaapurin markkinoilta. Teksti Tommi Melender Kuvitus Tuomas Ikonen Esirivi otsikon yläpuolelle OTSIKKO repparille Päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi. Teksti Toimittaja Kuvat Kuvaaja ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 19. Suomalaisyhtiöt uskovat lujasti Venäjään KASVUA RAJAN TAKAA Helsingin pörssin parhaita kasvukortteja on Venäjä, jonka talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa
Toistaiseksi Venäjän taajuusmuuttajamarkkina nykyisin ennemmin mahdollisuus kuin on vielä suhteellisen pieni, kun ottaa huomioon maan koon?, uhka. Yhtiön näkee Venäjällä suurta tarvetta nykyaikaisiin mälää ja ensimmäinen ruokakauppa avataan loppuvuonna. Samaan kastiin voidaan laskea Oriola-KD, Tikkurila maisesta tasosta. Talousennusteet odottavat itänaapuriin neljän projätteen verotusta, lainsäädännön uusimista sekä tuottajavastuusentin bkt:n kasvua samaan aikaan, kun euroalue kärvistelee hankkeita. taantumassa. Takauppakeskuksiin. voitteekseen yhtiö on asettanut kymmenen uuden K-raudan ja ?Lisäksi meillä on joitain logistiikkaan liittyviä rakennushankruokakaupan avaamisen vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin ja ympäristöpalveluihin toteamus on noussut monesti esiin Suoerikoistuneen Lassila & Tikanojan. men historiassa. ?Venäjän odotetaan olevan yksi merkittävistä tulevaisuuden Onneksi itäinen naapuri on Suomelle kasvu-alueista. Esimerkkeinä voi nostaa esiin ei ole vielä suuren suuri. PARHAITEN R AKENNUSAL ALL A. 20 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI. Useilla yksittäisillä toimialoilla Venäjällä on luvassa ?Kaikki nämä toteutuessaan tulevat vauhdittamaan koko alan kaksinumeroisia kasvulukuja. kasvua sekä selkiyttämään alan pelisääntöjä?, yhtiö arvioi. Osakesijoittajan sormia syyhyttää, eikä hänen tarvitse välttämättä laittaa rahojaan Venäjä-rahastoihin, vaan niiden sijasta hän voi Rakentamisessa vilkasta valita Helsingin pörssistä kotimaisia itänaapurissa toimivia yhtiöitä. Arvopaperin Venäjä-kyselyyn vastanneista 34 suomalaisyhtiöstä Helsingin pörssissä Venäjän-korttia voi pelata parhaiten rakenlähes kaikki luonnehtivat itänaapurin näkymiä houkutteleviksi, nusalalla ja siihen läheisesti kytkeytyvissä liiketoiminnoissa. vaikka myöntävät samalla varjopuolet, kuten poliittiset riskit, byRakennusmarkkinat ovat toipuneet itänaapurissa talouskriisistä rokratian, puutteellisen lainsäädännön ja suuren öljyriippuvuuden. nopeammin kuin muualla Euroopassa. ?Lähihistoriassa Venäjä on ?Etenkin liike- ja toimitilaviiden?kymmenen vuoden rakentaminen kasvaa ripeästi, välein ajautunut tilapäiseen mutta myös asuinrakentamisen talouskriisiin, joten meidän kasvun odotetaan nopeutuvan VENÄJÄN-KORTTIA on oltava koko ajan valmiina lähivuosina?, arvioidaan RautaVOI PEL ATA mukautumaan toimintaympäruukissa, jonka liikevaihdosta ristön muutoksiin. Lemminkäinen on samoilla linjoilla YIT:n kanssa kaksikymmentä prosenttia. ja näkee etenkin Pietarissa vahvaa kysyntää uusille asunnoille. Suurisuuntaisia laajentumissuunnitelmia itänaapurissa elätteSRV on valinnut Venäjällä toisenlaisen linjan kuin kilpailijansa: levät esimerkiksi Kesko ja rakennusyhtiöt. asuntorakentamisen asemesta se satsaa ennen muuta kauppaKeskolla on Venäjällä neljätoista K-rautaa, 31 Intersport-myykeskuksiin. Jos tämä keita. Lähdemme Venäjä tuo seitsemisen prosiitä, että kriisin jälkeen asesenttia. Viipurissa meillä on yksi asuinaluehanke, mutta muuten toteutuu, Venäjän osuus liikevaihdosta harppaisi kymmeneen tarkoituksemme ei ole ryhtyä Venäjällä asuntorakentajaksi?, SRV prosenttiin nykyisestä kolmesta prosentista. vahvistaa. SRV puolestaan aikoo kasvattaa itänaapurin liikevaihto-osuuden viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2017 ulottuvalla Tarvetta maaleille ja vuokrakoneille strategiajaksolla. Venäjän veroisia kasvumahdolVacon muistuttaa. lisuuksia saa turhaan etsiä läntisestä Lassila & Tikanojasta tähdennetään, että Venäjällä suunnitellaan Euroopasta. Kasvutavoitteita riittää myös YIT:llä, joka saa nykyisin kahdeksan prosenttia liikevaihdostaan Venäjältä. Venäjän rakentamisaktiviteetti vaikuttaa merkittävästi myös ?YIT:llä on kaksi merkittävää kasvualuetta, Venäjän asuntorakenmaaliyhtiö Tikkurilan, hissi- ja liukuporrasvalmistaja Koneen, taminen sekä huolto ja kunnossapito Saksan kiinteistöteknisissä ilmasto- ja putkijärjestelmiä toimittavan Uponorin, koneita ja palveluissa?, YIT linjaa. siirtokelpoisia tiloja vuokraavan Cramon sekä lasihuopiin ja tapettiUseille muille suomalaisyhtiölle itärajan takana aukeavat vasta materiaaleihin erikoistuneen Ahlstromin idänbisneksiin. Ostovoiman kasvu, asuntolainamarkkinoiden ja Stockmann, sillä kahdella ensin mainitulla Venäjän osuus kehittyminen ja tarve parantaa asumisoloja luovat kasvumahliikevaihdosta on kolmanneksen luokkaa ja Stockmannilla liki dollisuuksia. REPORTAASI M aantieteelle emme voi mitään. Rautaruukki toimittaa mamme on aina suhteellisesti konseptirakennuksia kaupan, vahvempi kuin ennen kriisiä?, teollisuuden ja maatalouden Nokian Renkaista kerrotaan. käyttöön sekä katteita asunNokian Renkaat kuuluu niitorakentamiseen. hin suomalaisyhtiöihin, joiden Asuntorakentamiseen Venäosakekurssiin itämarkkinoiden käänteillä on ratkaiseva vaikujällä keskittyvä YIT muistuttaa, että keskimääräinen asuinpinta-ala tus, sillä se kerää nelisenkymmentä prosenttia liikevaihdostaan asukasta kohden on maassa noin 21 neliömetriä eli puolet länsiVenäjältä. Tikkurilaa kehittymässä olevat markkinat, joissa suuretkin kasvuloikat lukuun ottamatta yhdelläkään näistä Venäjän liikevaihto-osuus ovat ennen pitkää mahdollisia
Pikavoittoja siellä ei tehdä?, Sponda tähdentää. Ei Aasian veroinen konepajoille Helsingin pörssin konepajayhtiöille Aasian markkinat ovat olleet viime vuosina todellinen menestysapaja. Tällä hetkellä se on noin kaksi prosenttia?, Cargotec kertoo. Metso selittää itänaapurin vähäistä painoarvoa tuotannollisen liiketoiminnan puuttumisella. Yhtiö keskittyy Venäjällä toistaiseksi myyntiin ja huoltoon. ?Liiketoimintamme kehitys Venäjällä riippuu olennaisesti asiakasteollisuuksien investoinneista ja asiakkaiden halusta ulkoistaa huoltotoimintaa?, Metsosta kerrotaan. Muitakin konepajafirmoja houkuttaa Venäjällä huoltoliiketoiminnan kasvattaminen. ?Olemme Venäjällä ainoa yritys, joka tarjoaa ammattitaitoista ennakoivaa huoltoa ja korkealaatuisia nostolaitteita?, toteaa Konecranes, joka uskoo parhaan kasvupotentiaalin olevan teräs- ja energiateollisuudessa sekä valmistavassa teollisuudessa. Kone on laajentanut viime vuosina toimintaansa useimpiin ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 21. REPORTAASI ?Maassa on valtavasti tarvetta asuntojen korjausrakentamiselle, energiatehokkuuden parantamiselle, lämpö- ja vesijohtoverkostojen uusimiselle?, Uponorista kerrotaan. Tikkurila tähdentää, että maalien kulutus Venäjällä on vielä kaukana länsimaisesta tasosta, mutta elintason myötä selvässä nousussa. Spondan taseesta Venäjä muodostaa nykyisin kahdeksan prosenttia, mutta tulevaisuudessa osuus on tarkoitus nostaa 10?20 prosenttiin. Technopolis puolestaan jatkaa investointejaan Pietarin Pulkovon lentokenttäkampuksella, jossa tilatarjonta tuplaantuu ensi vuoden jälkipuoliskolla. Technopoliksen liikevaihdosta Venäjä tuo nykyisin vajaat viisi prosenttia. ?Kiinteistömarkkinat ovat Venäjällä vielä kehitysvaiheessa, joten läpinäkyvä toiminta vaatii jatkuvaa valppautta, sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Siihen kuuluvat Venäjän lisäksi muut IVY-maat. ?Venäjä tarjoaa edelleen vahvan kasvupotentiaalin sekä maantieteellisen markkina-aluelaajentumisen että segmenttilaajentumisen kautta?, Honkarakenne arvioi. Venäjän markkinoille ovat ehtineet myös kiinteistösijoitusyhtiöt Sponda ja Technopolis. Honkarakenteen liikevaihdosta idän markkina-alue tuo kolmanneksen. Samansuuntaista viestiä kuuluu Cramosta konevuokrausmarkkinoiden osalta: kone- ja tilavuokrauksen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan Venäjällä lähivuosien aikana. Oma lukunsa on Helsingin pörssin pieniin yhtiöihin lukeutuva Honkarakenne, joka on onnistunut luomaan Venäjällä vahvat asemat luksusomakotitaloissa. Venäjällä ne eivät ole läheskään yhtä vahvasti mukana, sillä Koneen, Metson, Wärtsilän, Konecranesin ja Cargotecin liikevaihdoista itänaapuri tuo vain pienehköjä siivuja. ?Venäjän osuus liikevaihdostamme voisi olla suurempikin
REPORTAASI Venäjän miljoonakaupunkeihin. Lastinkäsittelylaitteisiin kovan välillä. erikoistunut Cargotec ja merimoottoreita valmistava Wärtsilä ?Tavoitteemme on olla nykyisen markkina-asemamme munäkevät siinä sauman kasvattaa idän bisneksiään. kaisesti kahden suurimman asemaketjun joukossa, mikä tekee ?Arktisiin oloihin soveltuvaa alustonnistoa tullaan tarvitsemeistä merkittävän suomalaisen toimijan Luoteis-Venäjällä. Stora Enso puolestaan omistaa itä naapurissa 22 LOKAKUU 2012 kolme aaltopahvipakkausyksikköä ja kaksi sahaa. Liiketoimintansa ulkopuolelle useimmat Pietariin ja Moskovaan tai niiden lähiympäristöön. se rajaa julkisen sosiaalirakentamisen. Esimerkiksi Neste Oil määrittää pelikentäkseen Luoteis-Venäjän. Uusia mahdollisuuksia Venäjällä edustaa Pohjoisväylän mahYhtiön kaukaisin huoltamo sijaitsee Krestsyssä Pietarin ja Mosdollinen avautuminen laivaliikenteelle. Uusia maan lisää. Nykyisin se on Pietarissa säkoneille riittää itärajan takana lihavalmisteissa ykköspeluri kysyntää. kahdenkymmenen prosentin ?Venäjästä on viimeksi kulumarkkinaosuudella. Lisäksi UPM Raflatac pyörittää leikkuuterminaaleja Moskovassa ja Pietarissa. Samoin valuutPietari ja Moskova tärkeimmät tamuutoksilla on merkitystä, koska tuomme suurimman osan Venäjä on suuri, pitkien etäisyyksien maa. Niiden luulisi houkuttelevan suomalaisia metsäyhtiöitä. Myös kauppalaivaston ja erikoisalusten kasvava tarve asemia avaamme vuosittain neljästä viiteen?, Neste Oil kaavailee. luo kysyntää ratkaisuillemme?, Venäjä on Neste Oilille tärkeä (merimoottoreita valmistavasmyös sen pääbisneksessä eli ta) Wärtsilästä kerrotaan. Vaan ei. Kummankin liikevaihdosta Venäjä tuo vain muutamia prosentteja. ?Meillä on suuria paperitehtaita ItäSuomessa lähellä Venäjän suurimpia kulutuskeskittymiä?, kuittaa UPM utelut siitä, miten se pääsee osalliseksi Venäjän talouskasvusta. Metsäyhtiöt ovat hankkineet Venäjältä puuta vuosi kymmenten ajan, mutta puutullit ovat viime vuosina tuoneet harmeja. Ei siis ihme, että UPM ja Stora Enso ovat tyytyväisiä tullimuureja purkavasta Venäjän WTO-jäsenyydestä. ?Toimiva ja tasainen puunhankinta Suomesta ja Venäjältä vahvistaa kotimaan tehtaidemme kilpailukykyä?, Stora Enso tähdentää. ARVOPAPERI. Siksipä useimmat raaka-aineista Venäjän ulkopuolelta?, Atria muistuttaa. suomalaisyhtiöt keskittävät liiketoimintansa rajatuille alueille, Stockmannista mainitaan usein, että se on ensimmäinen ulko- EI TEHDÄ PIK AVOITTOJA. METSÄYHTIÖT Metsäjätit eivät haikaile Venäjälle VENÄJÄLLÄ ON SUURET metsät ja suu- ret markkinat. Venäjä neiden viiden vuoden aikana tullut yksi suurimmista nykyaikaisten muodostaa Atrian ylimmästä rivistä yhdeksän prosenttia, mutta tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkinoista, ja se on yksi viime vuosina liiketoimintaa ovat rassanneet huono markkinatipäämarkkina-alueistamme.? lanne ja kalliit raaka-aineet. ?Raaka-ainehintojen joskus voimakkaatkin muutokset ylöspäin ovat suurin haasteemme kannattavuuden osalta. Ne ovat kohdistaneet katseensa Venäjän sijasta Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. ?Venäjää ei nähdä ensisijaisena investointikohteena lähi vuosina?, UPM:stä kerrotaan. ?Stora Ensolla ei ole investointisuunnitelmia Venäjällä?, kuuluu kilpailijan vieläkin yksiselitteisempi vastaus. UPM:llä on Venäjällä vaneri- ja viilutehdas sekä saha- ja jaloste tehdas. Ponssen metvaa. Yhtiö öljynjalostuksessa, sillä se ostaa VENÄJÄN on ehtinyt jo perustaa huoltoitänaapurista raakaöljyä, josta verstaan Murmanskiin. se onnistunut saamaan hyvän KIINTEISTÖMARKKINOILL A Keskisuuria yhtiöitä konepajalostusmarginaalin. jateollisuudessa edustava PonsLihanjalostaja Atria lähti se kerää Venäjältä ja Aasiasta viime vuosikymmenellä valrunsaat kymmenen prosenttia loittamaan Pietaria ja Moskoliikevaihdostaan. Sen paremmin UPM kuin Stora Enso eivät elättele suuria suunnitelmia itänaapurissa
Tämä uskomus näkyy myös suomalais yhtiöiden käsityksissä omista vahvuuksistaan Venäjän markkinoilla. Useimmat niistä kehuvat pitkää, jopa vuosikymmenten mittaista kokemustaan. Paikallisen osaamisen lisäksi suomalaisyhtiöt luottavat hyvään maineeseensa. Yhtiöstä myös kerrotaan, että hintaodotukset ovat yhtiöiden laatuun nähden kovia. ?Suunnitelmissamme on merkittäviä orgaaniseen kasvuun Eräs suomalaisten omakuvaa määrittävä uskomus on, että osaamme toimia venäläisten kanssa. Etenkin rakennusalalla toimivat firmat pitävät yhtenä tärkeimmistä valteistaan sitä, että suomalaisen sanaan luotetaan. Moni yhtiö mainitsee myös suomalaisten tuotteiden positiiviset laatumielikuvat. Markkina on siis houkutteleva, mutta etenemme kärsivällisesti askel askelelta, Tieto muotoilee. Huhtamäessä on tähyilty potentiaalisia ostokohteita, mutta pakkausalalla niiden tarjonta näyttää heikolta tai jopa olemattomalta. Venäjän viennistä viisi prosenttia liikevaihdostaan keräävässä Raisiossa on huomattu, että venäläiset kuluttajat luottavat suomalaisiin brändeihin ja tuotteisiin. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 23. Suurimmat satsaukset yhtiö teki pari vuotta sitten Pietarissa valmistuneeseen Nevsky Centre -kauppakeskukseen. ?Seuraavien vuosien aikana tavoitteena on saada jo tehdyt investoinnit tuottamaan täydellä teholla.? Öljyn hintaa vahdattava Pakko kasvaa orgaanisesti Useimmat suomalaisyhtiöt liputtavat Venäjällä orgaanisen kasvun puolesta, osittain senkin vuoksi että potentiaalisia ostokohteita ei liiemmin ole tai jos on, niin ne ovat varsin hintavia. ?It-palvelut kasvavat Venäjällä tulevina vuosina noin viidentoista prosentin vauhtia. Pelkkää voittokulkua ei yhtiön taival ole ollut, sillä hintakilpailu on kireää ja valtion harjoittama hintasääntely tuo vielä ylimääräistä päänvaivaa. Oriola-KD:sta kuitenkin muistutetaan, että ennusteet lupaavat Venäjän lääkemarkkinalle kaksinumeroisia kasvulukuja: ?Ennusteiden mukaan Venäjä tulee olemaan maailman kahdeksanneksi suurin lääkemarkkina 2015 ja noin neljä kertaa suurempi kuin Suomi ja Ruotsi yhteensä.? tähtääviä investointeja sekä tarjoilu- että kuitupakkauspuolella?, Huhtamäki linjaa. Vahvimmin Venäjän-investoinneistaan liputtaa Kesko, joka aikoo panostaa vuosina 2011?2017 yhteensä 600 miljoonaa euroa perustaessaan uusia K-rautoja ja ruokakauppoja. Stockmannilla puolestaan on järein investointivaihe Venäjällä toistaiseksi ohi. REPORTAASI ITÄNA APURIN TALOUSK ASV U HEITTELEHTII ÖLJ Y N HINNAN MUK A AN. mainen tavarataloketju, joka on onnistunut Venäjän markkinoilla. Muitakin päänavaajia Helsingin pörssistä löytyy, sillä Oriola-KD on tällä hetkellä ainoa länsimainen lääkkeiden tukku- ja vähittäiskaupan yhtiö itänaapurissa
Lisäkapasiteetti, toiset kaksi tuotantolinjaa, valmistuu vuosien 2013?2014 aikana. KESKO Venäjän osuus liikevaihdosta: noin kolme prosenttia Keskolla on Venäjällä 14 rautakauppaa, joista yhdeksän Pietarissa ja viisi Moskovan alueella. Kesko odottaa vuonna 2017 Venäjältä 500 miljoonan liikevaihtoa ruokakaupasta ja 800 miljoonan euron liikevaihtoa rautakaupasta. Tällöin Venäjä toisi koko liikevaihdosta kymmenen prosenttia. ORIOLA-KD Venäjän osuus liikevaihdosta: noin kolmannes (vuonna 2011) Lääkkeiden tukku- ja vähittäiskaupassa toimiva Oriola-KD odottaa Venäjän liikevaihtoosuuden kasvavan huomattavasti läntistä Eurooppaa nopeamman kasvutahdin seurauksena. Tarkoituksena on avata vuoden 2017 loppuun mennessä noin kymmenen 24 LOKAKUU 2012 uutta K-rautaa Venäjälle, pääasiassa Moskovaan. REPORTAASI OSAKETÄRPIT ORIOLA-KD. STOCKMANN. NOKIAN RENKAAT. Viisi valintaa Venäjä-salkkuun NOKIAN RENKAAT Venäjän osuus liikevaihdosta: noin 40 prosenttia Nokian Renkaat arvioi rengaskaupan kasvavan Venäjällä keskimäärin lähes kaksikymmentä prosenttia vuodessa. Yhtiö tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Ydintuoteryhmissään Nokian Renkaat on markkina- ja hintajohtaja. Parhaillaan Nokian Renkaat rakentaa Venäjän-tehtaansa yhteyteen uutta tehdasta ja varastoa. IMS Health ennustaa Venäjän lääkemarkkinan kasvavan keskimäärin ARVOPAPERI 11,5 prosenttia vuodessa välillä 2012?2016. Oriola-KD pyrkii tätä nopeampaan tahtiin. Vuosina 2008?2012 se kasvoi selvästi markkinaa nopeammin. Hintakilpailun kireys aiheuttaa huolta. Seuraavina vuosina Oriola-KD investoi tukkukaupassa tehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä vähittäiskaupassa apteekkiportfolion kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen." STOCKMANN Venäjän osuus liikevaihdosta: noin 18 prosenttia Vähittäiskauppamarkkinat kehittyvät Venäjällä paremmin kuin Pohjoismaissa. Ensimmäinen linja uudella tehtaalla aloitti tuotannon kesäkuussa, toinen linja otetaan käyttöön tämän vuoden lopulla. Tarkoituksena on avata Pietariin yhteensä neljä ruokakauppaa vuosina 2012?2013 ja noin kymmenen vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi Keskolla on 31 Intersport-myymälää pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Vähittäiskauppa kasvaa Venäjällä keskimäärin vuosittain 6?7 prosenttia. Huolta aiheuttaa myymälätilojen löytäminen kilpai-. Stockmann tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Ensimmäinen ruokakauppa avataan loppuvuonna. Useat yhtiön Venäjän-tavarataloista ovat vasta alkuvaiheessa, joten myynnin lisäykseen on hyvät mahdollisuudet. Stockmann rakensi Nevsky Centre -kauppakeskuksen Pietariin vuosina 2006?2010. Seuraavina vuosina investoinneista pyritään korjaamaan hedelmät
Talouskasvu ja keskiluokkais tuminen nostaa maalin kulutuksen tulevai suudessa lähemmäs pohjoismaista tasoa, ja samalla korkeamman hintaluokan maalit lisää vät suosiotaan, mikä sekin on Tikkurilan etu. Tikkurila on tällä hetkellä kauppa- ja ra kennusmaalien markkinajohtaja Venäjällä vajaan 20 prosentin osuudella, ja etenkin Tikkurila-brändillä on vahva laatumielikuva. Venäjä toimii Tikkurilalle myös ponnahdus lautana lähialueille, kuten Ukrainaan ja Ka zakstaniin. Liiketoimintakaan ei Venäjällä ole aina niin avointa kuin mihin länsimarkkinoilla on totuttu. ?Venäjällä on paljon paikallisia toimijoita ja säähavaintojär jestelmien hankinnoissa saatetaan suosia paikallista valmistusta vaikka tekninen suorituskyky ei sitä välttämättä edellytäkään?, markkinajohtajan aseman useimmissa säähavaintojärjestelmissä saavuttaneesta Vaisalasta kerrotaan. Joskus voimakas kasvukin aiheuttaa ongelmia. Suurimpia haasteita ovat kasvun hallitseminen, markkinoiden aktiivisuus ja henkilökunnan rekrytointi?, Outotec kertoo. Venäjä yhdistetään usein poliittisiin riskeihin. Niitä suomalais yhtiöt eivät myönnä juuri kohdanneensa, mikä osaltaan johtuu siitä, että suurin osa niistä toimii aloilla, joita Venäjän johto ei ole luokitellut strategisesti tärkeiksi. Venäjällä maalin kulutus on vielä selvästi pienempää kuin länsi markkinoilla: viisi litraa henkeä kohden, kun esimerkiksi Pohjoismaissa luku lähentelee viit tätoista litraa. Myös ammattitaitoisesta työvoi masta on pulaa. TIKKURILA Venäjän osuus liikevaihdosta: vajaa kolmannes Liki puolet Tikkurilan tuotantokapasiteetista sijaitsee itänaapurissa. Itänaa purin talouskasvu ei etene tasaista uraa vaan heittelehtii etenkin öljyn hinnan mukaan. ?Elinkeinorakenne näyttäisi monipuolistuvan vähitellen, mikä vähentää riippuvuutta öljyn hinnan kehityksestä. Tämän on ko kenut Outotec. ?Liiketoimintamme Venäjällä on kasvanut nopeasti, ja viime vuonna tilaushankinta oli 20 prosenttia koko tilaushankinnastam me. Öljyn hinnan kehitys on kuitenkin vastedeskin tärkeää, koska hinnan lasku alle 70?80 dollariin tynnyriltä vaikuttanee hyvinkin nopeasti negatiivisesti Venäjän talouteen?, Tikkurila valottaa. Puutteellisen lainsäädännön ja byrokratian lisäksi suomalais yhtiöille aiheuttaa harmaita hiuksia Venäjällä myös sopivien toimitilojen ja tonttien löytäminen sekä kalliit energia- ja logis tiikkakustannukset. ?Venäjän nouseva kustannustaso asettaa omat haasteensa in vestoinneille?, kerrotaan Kemirasta, jossa Venäjällä laajentumista tärkeämmällä sijalla on tällä hetkellä yrityksen kannattavuutta parantavan Fit for Growth -ohjelman läpivienti. WTO-jäsenyys ilahduttaa TIKKURILA. lukykyisillä vuokrahinnoilla, sillä Venäjän kiinteistömarkkinoilla on ylikuumenemisen merkkejä. REPORTAASI VENÄL ÄISET KULUTTAJAT LUOTTAVAT SUOMAL AISIIN BR ÄNDEIHIN JA TUOTTEISIIN. KESKO. Suomalaisyhtiöt eivät kaunistele Venäjän varjopuolia. SRV kuittaa puheet poliittisista riskeistä toteamalla, että Venäjä on kasvumarkkina huolimatta siitä, kuka on vallassa. Venäjän WTO-jäsenyyttä suomalaisyhtiöt kiittelevät kautta linjan mutta eivät odota sen tuovan nopeita käytännön muutoksia, koska tullimuurien ja vientikiintiöiden purkamisessa on pitkiä siirtymäaikoja. Kyselyssä mukana: Ahlstrom, Atria, Cargotec, Cramo, HKScan, Honkarakenne, Huhtamäki, Kemira, Kesko, Kone, Konecranes, Lassila & Tikanoja, Lemminkäinen, Metso, Neste Oil, Nokian Renkaat, Oriola-KD, Outotec, Ponsse, Raisio, Rautaruukki, Sponda, SRV, Stockmann, Stora Enso, Uponor, Technopolis, Tieto, Tikkurila, UPM, Vacon, Vaisala, Wärtsilä ja YIT.? ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 25
Kasvuyhtiö toivoo ihmerehustaan jättipottia Raision suuret m Kuudessa vuodessa Raisio on kokenut perusteellisen muodonmuutoksen. Kuvateksti. 26 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI. Brändiliiketoiminnan kasvutavoitteet luovat osakkeeseen odotusarvoa. Todellisena jokerikorttina on uusi rehuinnovaatio, joka saattaa mullistaa maidontuotannon perusteellisesti. Teksti Tommi Melender Kuvat Pasi Murto ISKUSANA ISKUSANA
mahdollisuudet ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 27
Tämän rehukeksinnön voimalla lehmät tuottavat päivässä yli kolme litraa enemmän maitoa ja samalla maidon rasvaja proteiinipitoisuudet paranevat. PLUSSAT&MIINUKSET Brändiliiketoiminnan kasvumahdollisuudet Nettovelattomuus, vahva kassavirta . Ennen muuta Brändit-yksikön kasvumahdollisuudet. Viimeksi kuluneiden kuudentoista vuoden aikana Raision p/e-luku on liikkunut keskimäärin 21:ssa. ARVOPAPERI ARVOSTUKSEN KEHIT YS P/e-luku 60 40 20 1995 0 2012 lähde: factset / 2.10.2012 JOS ANALYYTIKOITA ON USKOMINEN, Raision puolesta kannattaa laittaa rahansa likoon. Factsetin tietokannasta löytyy sijoitussuosituksia kuudelta analyysiyhtiöltä. Niistä kolme kehottaa ostamaan ja kolme ylipainottamaan osaketta. Sitä käyttää noin kolmesataa maitotilaa Suomessa, eli noin kaksi prosenttia kaikista, mutta lehmien sisäruokintakauden myötä Raisio aloittaa aktiivisen kampanjan Maiturin levittämiseksi. Mikä Maiturissa sitten innostaa. Ei ole yliampuvaa puhua defensiivisestä kasvuyhtiöstä. Johtajuus ei tässä tapauksessa tarkoita suu-. Tuotteemme nimittäin voisi kasvattaa globaalin maitoketjun arvoa näin paljon, raisio S uomen kaikkien aikojen arvokkain patenttihakemus. Raisio rakentaa välipalabisneksensä elinvoimaisten paikallisten brändien varaan. Taseessa muhii jakokelpoisia varoja parinsadan miljoonan euron edestä. Osakkeen hinnoittelukaan ei päätä huimaa, sillä nykyiset seitsemäntoista p/e-luvut liikkuvat pitkän ajan arvostushistorian alapuolella. Siis teoriassa. Tähänastiset yritysostot ovat osoittautuneet menestykseksi ja Raisiolla on hyvät mahdollisuudet laajentua vielä lisää. Luottamus yhtiön johdon kykyihin toteuttaa kasvustrategiaa on vahva. Tavoitteena Raisiolla on nousu PohjoisEuroopan johtavaksi välipalafirmaksi. Kaiken lisäksi uusi rehu maittaa lehmille ja vähentää esimerkiksi utaretulehdusten määrää. ?Maituri maksaa viisitoista prosenttia enemmän kuin tavallinen rehu, mutta se myös jättää maitotiloille viisitoista prosenttia enemmän viimeiselle riville. Maiturin piilevä potentiaali Pieni yhtiö suursijoittajille Raisioagron vaikeudet Kasvuun liittyvät riskit ? ? ? ? ? OSAKE Kasvua ja osinkoja 28 LOKAKUU 2012 rinta, vaan kuluttajien ja kaupan kannalta houkuttelevinta yhtiötä. Sellainen on vetämässä Raisiolla. ?Tässä riittää toki vielä jossiteltavaa. Osinkotuottojakin Raisiosta voi odottaa, sillä yhtiö tunnetaan avokätisenä voitonjakajana. Lyhyesti sanottuna tuotannon hyötysuhteen parantaminen. Ainakin teoriassa. KUUKAUDEN OSAKE Positiivisia ympäristövaikutuksiakin on, sillä Maituri leikkaa kasvihuonepäästöjä tuntuvasti. Volyymit eivät ole suuren suuria, mutta katteet ovat hyviä. Epävarmassa taloustilanteessa Raision houkuttelevuutta lisää nettovelattomuus, vahva kassavirta ja suhdannevaihteluita sietävä liiketoiminta. Analyytikoiden konsensuksen perusteella Raisio nousee houkuttelevuudessa Helsingin pörssin kärkeen. Mikä sitten Raisiossa viehättää. Olettaen siis, että patentti menee läpi ja tuote tekee kaupallisen läpimurron. Maitomarkkinat ovat globaalisti suunnilleen yhtä suuret kuin raakaöljyn markkinat, joten mistään nappikaupasta ei todellakaan ole kyse. ?Maailmanmitassa tämä on viidenkymmenen miljardin dollarin kysymys. Maiturin avulla olisi mahdollista luoda lähes 150 miljoonaa euroa lisää katetta suomalaiseen maitoketjuun.? Öljyn kokoinen markkina Suurin tulosvipu tulee kuitenkin maailmalta. Meidän on ensin saatava patentti, sitten onnistuttava lisensoinnissa ja lopuksi pystyttävä rakentamaan siitä menestyvää liiketoimintaa?, toimitusjohtaja Matti Rihko tähdentää. Patenttihakemus koskee Maituri 12000 E -nimistä täysrehua
raisio KUUKAUDEN OSAKE AMMUU. Maituri maittaa lehmille ja parantaa lypsävyyttä. OMISTUS Viljelijäomistajat eivät enää taakka TAKAVUOSINA Raisiota pidettiin malliesimerkkinä omistajistaan kärsivästä yhtiöstä. Ellei hakemus mene läpi, meillä on joka tapauksessa hyvä tuote, jolla saadaan lisäarvoa. Omistaja-arvon kasvattaminen toimii johtotähtenä. Raision kymmenen suurimman omistajan joukkoon yltää ainoana yksityishenkilönä suursijoittaja Kari Niemistö, joka on vaikuttanut yhtiön omistajakunnassa vuosikaudet. Eläkeyhtiöiden ja sijoitusrahastojen lisäksi kymmenen kärkiomistajan listalta löytyy myös Raision johtoryhmän jäsenten omistama Reso Management. SUURIMM AT OMISTAJAT Omistaja Raisio Oyj Ilmarinen Reso Management Kari Niemistö MTK Varma Veritas OP-Suomi Arvo Taaleritehdas Arvo Markka Evli Suomi Osake Osuus Osakkeita, Osuus kpl osakkeista, % äänistä, % Ulkomaalaisomistus 10 prosenttia. Tilanne 30.9.2012. 5 277 795 4 966 870 4 482 740 4 120 000 3 932 980 2 799 500 2 497 300 2 000 000 1 650 000 1 635 762 3,2 3,0 2,7 2,5 2,4 1,7 1,5 1,2 1,0 1,0 1,2 0,6 0,6 0,5 9,2 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 ARVOPAPERI vaikka sadan prosentin markkinaosuus on tietysti täyttä utopiaa?, Rihko sanoo. Suomessa Maituri on Raisioagron bisnestä, mutta jos konsepti onnistuu kansainvälisessä läpimurrossa, se toimii Brändityksikössä kolestrolia alentavan Benecolin rinnalla. Maituri sen sijaan tulee olemassa olevalle markkinalle tehostaen hyötysuhdetta merkittävästi. Siinä on iso ero.? Potentiaalia etenkin Euroopassa Raision osakekurssi ei vielä hinnoittele rehukeksinnön maailmanvalloitusta. Rihkon mukaan päätöksen odotteluun voi mennä parisen vuotta. ?Meidän mielestämme Maiturissa on sen verran keksinnöllisyyttä, että patentin hakeminen on perusteltua. Sen jälkeenkin Rihkolta on kyselty rehukeksinnön mahdollisuuksista. Benecol nosti aikoinaan Raision osakekurssin pilviin, mutta kun tuotteesta ei tullut sijoittajien toivomaa jättipottia, odotukset karisivat ja osakekurssi romahti. ?Benecolilla Raisio yritti aikoinaan luoda aivan uudenlaiset markkinat. Viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana tapahtunut kehitys paikoilleen jämähtäneestä kriisiyhtiöstä kunnianhimoiseksi kas- vuyhtiöksi osoittaa, että Raisiossa puhaltavat uudet tuulet. Maailmalla Raisio ei aio ratsastaa ulkomaalaisten suussa hankalasti ääntyvällä nimellä, vaan maailmalla Maituri esitellään nimellä Benemilk. Mielleyhtymät Benecoliin takavuosina herättämään hypeen tulevat väistämättä mieleen. Sijoittajia askarrutti, kumpi Raision viljelijäomistajia lopulta enemmän kiinnostaa: yhtiön menestys vai omasta sadosta saatava hinta. Suurinta omistajavaltaa Raisiossa käyttää edelleen MTK äänivaltaisten K-osakkeiden turvin, mutta sijoittajat eivät karsasta viljelijäomistajia entiseen malliin. Sijoittajat ja analyytikot pitävät Maituria lähinnä bonuksena brändiliiketoiminnan kasvutarinalle, joka syntyy Raision pyrkimyksestä nousta Pohjois-Euroopan johtavaksi välipalafirmaksi viljapohjaisilla, ekologisilla ja terveellisillä tuotteilla. Toisin sanoen Raision osakkeita ostava saa Maiturissa piilevän potentiaalin käytännössä ilmaiseksi eikä joudu ottamaan pahasti takkiinsa, jos Maiturista ei tulisikaan maailmanmenestystä. Patenttihakemuksensa Raisio jätti helmikuussa. Mutta siinä tapauksessa Maiturin arvo toki olisi pienempi kuin patentin kanssa.? Sijoittajille Raisio esitteli Maituria pääomamarkkinapäivässään viime kesänä. Juuri ennen Arvopaperin haastattelua hänen luonaan vieraili ryhmä rahamaailman ihmisiä. LOKAKUU 2012 29
Jo pienenkin markkinaosuuden saaminen muissa pohjoismaissa tai EU-alueella voisi johtaa liiketuloksen moninkertaistumiseen?, FIM arvioi. Rihkokin myöntää, että jos Maiturin kanssa kaikki sujuu suotuisasti, Raisio ottaa yhtiönä aimo harppauksen. Emme voi varmasti tietää, kenelle Maiturin hyödyt lopulta jakaantuvat: rehuntuottajalle, meijerille, kuluttajalle, maitotiloille vai kaikille?, Rihko sanoo. MATTI RIHKO osaa tapella kriisejä vas- taan. Vaikka myynti rajoittuisi Eurooppaan, sekin toisi osakkeeseen rutkasti arvonnousun varaa. ?Esimerkiksi Suomessa Raisioagro myy rehua jo lähes joka toiselle maitotilalle. Mikäli yhtiö onnistuisi nostamaan markkinaosuutensa 75 prosenttiin Suomessa ja pitämään itsellään neljänneksen tuotantoketjun saamasta 15 prosentin arvonnoususta, yhtiön liiketulos voisi kasvaa yli 20 miljoonaa euroa, eli yli 50 prosenttia nykyiseltä tasoltaan. KUUKAUDEN OSAKE M ARKKINA-ARVO 505 meur SUOSITUKSET Analyytikot kappaletta 8 6 MAITOMARKKINAT OVAT SUUNNILLEEN YHTÄ SUURET KUIN R A AK AÖLJ Y N MARKKINAT. 4 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus YLIPAINOTA KURSSIKEHIT YS Pelkkä patenttihakemus ei ole periaatteessa arpalappua kummempi. ?Eikä patentin läpimenokaan itsessään mitään takaa. Toisaalta hän tähdentää, että mitään ei ole vielä voitettu.. Puhuessaan Raision tuotteista hän kokee aidosti puhuvansa paremman maailman puolesta. Rihko ei ole vanhan ajan auktoriteettijohtaja, vaan hänestä paistaa rentous, avoimuus ja positiivisuus. Rihkon aikaansaannokset miellyttivät konsernin johtoa niin 30 LOKAKUU 2012 euroa 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 Kasvutavoitteet ohjaavat 2,7 Matti Rihko tuli Raisioon kesällä 2006 johtamaan ainesosaliiketoimintaa ja sai pian luotsattavakseen koko yhtiön. Rihkon kanssa ei ole kivaa, jos hommat eivät suju. ARVOPAPERI 2,6 2,4 2,3 2,2 2,1 2012 2011 2,0 LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, meur 553 584 627 Liikevoitto, meur 31 37 43 Voitto ennen veroja, meur 30 34 41 Nettovelat, meur -25 -23 -39 Oman pääoman tuotto, % 7,6 8,1 8,9 ARVOSTUSV ERROKIT p/e ev/ebitda p/b 2012e 2012e 2012e Raisio Emmi Leroy Seafood Bongrain Rieber & Son L.D.C. Dairy Crest Bonduelle 17,5 8,8 1,4 11,5 5,8 1,2 16,5 9,2 1,2 8,9 4,0 0,5 30,4 12,4 2,9 10,0 3,0 0,9 11,4 4,8 1,6 12,1 6,8 1,1 LÄHDE: FACTSET / 12.10.2012 FIMin analyytikot näkevät Maiturilla maailmanlaajuista kysyntää, mutta arvelevat suurimman potentiaalin olevan Suomessa, Pohjoismaissa ja EU:n alueella. Miehen tuntevat kuitenkin kertovat, että leppoisuus ei tarkoita lepsuutta. Vuoden 2007 jälkeen kaikki yksiköt olivat kuivilla, jolloin huomio suunnattiin kolmanteen k:hon eli kannattavuuteen. 2,5 POMO KUKA Matti Rihko SYNTYNYT 1962 KOTIPAIKKA Turku Raisio Suomalaiset osakkeet keskimäärin paljon, että hänestä tehtiin tupakkafirman Euroopan-johtaja. Kun Rihko tuli Raisioon, hän vaihtoi samalla tupakat terveisiin ja ekologisiin elintarvikkeisiin. 1990-luvun lamavuosina hän auttoi konsulttina useita firmoja selviytymistaistelussa. Tähänastista taivaltaan Raisiossa hän kuvailee neljän k:n tapahtumasarjaksi. ?Tulin Raisioon kriisin keskelle. Ensimmäinen tehtävä oli saada aikaan käänne, ja onnistuimme tekemään sen vuodessa, vaikka yleensä käänne vie aikaa pari vuotta. Vanhalle Rettigille hän meni tilanteessa, jossa takana oli parikymmentä vuotta alamäkeä ja amerikkalaisomistaja Reynolds vaati saneerausta. Omistajavaihdoksen jälkeen työnantajaksi tuli Altadis
KUUKAUDEN OSAKE OSAKEKURSSI EI HINNOITTELE IHMEREHUN MA AILMANVALLOITUSTA. SITOUTUNUT JOHTAJA. Matti Rihkolla on myös omistajan intressi Raision menestykseeen. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 31
Näin siitä huolimatta että brittiyhtiöillä oli hyvät kaupalliset brändit. Tunnetuin Raision brändi saarivaltakunnassa on Honey Monster, joka ei ehkä ole samanlainen joka kodin hitti kuin Elovena ja Sunnuntai Suomessa, mutta yhtä kaikki tunnettu. Tutkimusten mukaan yli puolet yritysostoista menee pieleen, mutta Raisio ei ole joutunut katumaan. Viime vuonna yhtiö teki 31 miljoonan euron liikevoiton. ?Yritysostoilla pystymme nostamaan tulostasoamme vielä lisää. Nettovelattomalla, vahvaa kassavirtaa tekevällä yhtiöllä riittää rahkeita jatkaa kasvustrategiaansa uusilla yritysostoilla. Sijoittajien keskuudessa luottamusta herättää se, että Raisio on osoittanut kykynsä tehdä arvoa luovia yritysostoja. ?Yrityskaupparintamalla aktiviteetti ja tarjonta ovat kasvussa ja hintatasot ovat jonkin verran laskeneet. Ollakseen elinkelpoinen small cap Agron pitäisi pystyä 5?10 miljoonan euron liikevoittoon, mikä vaatii vielä aikaa?, Rihko sanoo.. Toisaalta Brändien ja Agron välillä on aina vain vähemmän synergioita. Rihko ei tyrmää tätä vaihtoehtoa mutta korostaa, ettei se ole päivänpolttava kysymys. ?Olisiko järkevää laittaa sijoittajien silmissä varsin pieni yhtiö kahdeksi vielä pienemmäksi. Britannian hankinnat ovat nyt paremmassa vedossa kuin ostohetkellä ja niiden kannattavuus yltää suurten bränditalojen tasolle. Rihko kertoo Raision noudattavan yritysostoissaan ABCE-periaatetta. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Brändit-yksikkö toi liikevaihdosta 58 prosenttia. ?Pystymme nykyrakenteella tekemään liikevoittoa runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä siihen edes kulu montaa vuotta. Uudet välipalaliiketoiminnat Raisio sai seitsemän ev/ebitda:lla, kun yleinen hintataso pyöri kymmenessä. Sen tulos painui ensimmäisellä vuosipuoliskolla tappiolliseksi. Raisioagroa rassasi etenkin rehuvalkuaisliiketoiminta, joka kärsi heikosta kasviöljypuristuksen marginaalista ja suomalaisen rypsinsiemenen saannin niukkuudesta. Sijoittajan mieleen hiipii väistämättä kysymys, kannattaisiko Raisio pilkkoa kahteen osaan. Meillä riittää tehostamisen varaa?, Rihko sanoo. Tuntia ennen haastattelun alkamista Raision pörssitiedote kertoikin 230 työntekijää koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta. Analyytikot ovat samoilla linjoilla Rihkon kanssa, sillä Factsetin konsensusennuste odottaa Raision liikevoiton nousevan tänä vuonna 37 miljoonaan ja ensi vuonna 43 miljoonaan. A tarkoittaa että tuotteiden on oltava kiinnostavia, B että brändien pitää olla riittävän vahvoja, C että ostokohteen täytyy avata uudet markkinat tai vahvistaa asemia nykyisillä markkinoilla ja tärkein eli E että euroja ei saa tärvääntyä ostokseen liikaa. 32 LOKAKUU 2012 ?Olemme tänäkin vuonna pakittaneet kaupoista, jotka olisivat sopineet meille, mutta joissa hintataso oli liian kova?, Rihko sanoo. Tähänastisen laajentumisensa Raisio on onnistunut tekemään velkaantumatta. Yleinen hintataso liikkuu ev/ebitda:lla yhdeksässä, kun pari vuotta sitten se liikkui kymmenessä. Sitä Rihko ei halua arvuutella, mistä suunnasta seuraavat yritysostot tulevat, mutta myöntää että Saksa ja Benelux-maat kiinnostavat, koska niissä Raisiolla ei vielä ole vahvaa jalansijaa. Kannattavuutta lisää Raision osakkeen kurssikehitystä ajaa brändiliiketoiminta, joka myös vastaa yhtiön tuloksentekokyvystä. Nyt ne ovat tärkeä osa Brändit-yksikköä. Rihko kiittelee ostojen ja myyntien onnistumisia, ajoituksetkin menivät kohdalleen. Margariiniliiketoiminnan yhtiö myi yhdentoista ev/ebitda-kertoimella (yritysarvo/ käyttökate). Silloin puhumme plus-plus-plus 40 miljoonasta.? Tulosveturina toimiva brändiliiketoiminta yltää jo tavoitteeksi asetettuun kymmenen prosentin liikevoittomarginaaliin, ja sen liikevaihto on tarkoitus nostaa 500 miljoonaan euroon nykyisestä noin 350 miljoonasta. Siinä missä brändiliiketoiminta kaipaa kasvua, rehuihin erikoistunut Raisioagro kaipaa kannattavuutta. KUUKAUDEN OSAKE R AISIO PYST Y Y N YK YR AKENTEELL A TEKEMÄ ÄN YLI 40 MILJOONAN LIIKEVOITON. Vuonna 2009 myimme pois margariiniliiketoiminnan, mitä pidettiin silloin rohkeana vetona, ja hyppäsimme neljänteen k:hon eli kasvuvaiheeseen?, Rihko muistelee. Margariiniliiketoiminnan myynnistä saamansa rahat Raisio investoi ostamalla Isosta-Britanniasta välipalatuotteisiin erikoistuneet Glistenin ja Big Bearin
Kaikki perustuu oikeaan riskien valintaan. Se on parasta riskien hallintaa. Voit elää täysillä ja nauttia elämän yllätyksellisyydestä. Tähän tarvitset kumppanin, joka hallitsee niin rahan kuin hengen. MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Yllätä elämä Elämä on seikkailu, täynnä talouteen ja terveyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Varautumalla oikein voit vaurastua nousuissa ja turvata itsesi, läheisesi ja omaisuuttasi laskuissa. Varaudu ja vaurastu osoitteessa: www.mandatumlife.fi
Metsäjätin mainearvosana on nyt suunnilleen samalla. Vuoden kirijät olivat UPM ja Elisa. K Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Karmo Ruusmaa oneen ykkössija Arvopaperin ja Pohjoisranta Burson-Marstellerin Maine-tutkimuksessa ei ole enää yllätys. Vuosi sitten UPM:n arvosanoja oletettavasti alensi yhtiön päätös panna Myllykoski säppiin. Ne ovat ajoissa rakentaneet asemansa Aasiassa ja hyötyneet maanosan noususta. Parhaimmat ovat innovatiivisia Pohjoisranta Burson-Marstellerissä Mainetutkimuksen tuloksia analysoineet tutkimusjohtaja Jouni Kivikoski ja tutkija Hanna Manninen ovat panneet merkille kiinnostavia korrelaatioita maineen eri ulottuvuuksien ja yritysten mainearvosanojen välillä. Maineeltaan viisitoista parasta yhtiötä erottuu kolmella tavalla muista pörssiyhtiöistä: Vastaajien mielestä ne menestyvät kansainvälisesti (Olvia lukuun ottamatta), niiden julkisuuskuva on hyvä ja ne arvioidaan innovatiivisiksi. ?Varsinkin viimeinen kohta on mielenkiintoinen. Kahtena edellisenä vuotena Vidgrénien firma on ollut sijalla neljä. Ponssen uusi polvi on pystynyt pitämään karismaattisen Einari Vidgrénin saavuttamat asemat ja jopa parantamaan niitä. Konepajat keräsivät poikkeuksellisen hyviä arvosanoja suhteessa pörssin keskiarvoon: suurista konepajoista Konecranes sijoittui neljänneksi, Wärtsilä viidenneksi ja Cargotec seitsemänneksi. Tehostamalla ei kuitenkaan hankita mainetta. Parhaat yhtiöt saavat toiminnan tehostamisesta erinomaiset arviot, mutta kohtuullisen hyvin tehostamisessa pärjäävät myös maineeltaan heikot firmat?, hän kertoo. UPM ja Elisa kovimmat kirijät Eniten asemiaan suhteessa vuosi sitten tehtyyn tutkimukseen paransivat metsäyhtiö UPM ja teleoperaattori Elisa, joiden kummankin sijoitus parani 25 pykälää. Kovasta noususta huolimatta yhtiöt eivät kolkuttele kärkeä vaan jäävät sijoille 21 ja 34. UPM:n nousua selittää paljolti viimevuotinen romahdus. Yhtiön omistajat lienevät kuitenkin tavallista pitkämielisempiä. Pronssisijalle noussut Ponsse ei sekään ole yllättäjä. Tämä käy ilmi, kun katsotaan yhtiöiden saamia arvioita väittämään ?yritys tehostaa jatkuvasti toimintojaan?, ja verrataan niitä kokonaisarvosanoihin. Koneen mainepisteet kuitenkin laskivat hieman viime vuodesta ja ero toiseksi tulleeseen kaventui. Kakkospaikalle nousi tutkimuksen kestomenestyjiin kuuluva Vaisala siitä huolimatta, että yhtiön rakennemuutos on kestänyt kohtuullisen pitkään. Useimmat pörssiyhtiöt haluavat profiloitua innovatiivisiksi ja muutoskykyisiksi, mutta vain osa näyttäytyy sellaisina sijoittajien silmissä?, Kivikoski sanoo. ?Kuluneen syksyn aikana yt-neuvottelut ja muut tehostamistoimet ovat hallinneet uutisvirtaa. TUTKIMUS 2012 Konepajat pörssin eliittiä Maine-tutkimuksen kestomenestyjän Koneen johdolla konepajayritykset sijoittuvat huomattavan hyvin Mainetutkimuksessa. Herlinien hissiyhtiö saavutti parhaimmat mainearvosanat jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena. Suurten konepajojen heikoimmaksi jäi Metso, jonka sijoitus 34 LOKAKUU 2012 Maine-tutkimuksen kunniataulussa laski kuusi pykälää viidenneksitoista. Suuret konepajat ovat olleet viime vuosina pörssin eliittiä syklien heilunnasta huolimatta
LOKAKUU 2012 35
Vakaan osinkotuoton yhtiö epäilemättä on miellyttänyt sijoittajia kurssien heiluessa. Elisan pahin kilpailija TeliaSonera jatkoi peräpäässä, ja sen sijoitus heikkeni yhdellä. TeliaSoneran Uzbekistanin-kauppoihin liittyvät lahjusepäilyt nousivat uutisotsikoihin tutkimuksen ollessa käynnissä. Elisan kaltainen trendinomainen nousija on kiinteistösijoitusyhtiö Sponda, joka saavutti tänä vuonna tutkimushistorian selvästi parhaan arvosanan. TUTKIMUS 2012 PÖRSSIYHTIÖIDEN MAINE 2012 2012 2011 kehitys SKÅL. Huhtamäki on kivunnut kahdessa vuodessa sijalta 57 sijalle 18. NOUSIJA. Orionin mainekehitys on vaihdellut paljon. Neljän kolmen edellisen vuoden sijat ovat 8, 25, 16 ja nyt 30. tasolla kuin kaksitoista vuotta sitten ensimmäisen Maine-tutkimuksen aikaan ja jonkin verran parempi kuin kuluneen, metsäyhtiöille vaikean vuosikymmenen aikana keskimäärin. Stora Enso paransi sijoitustaan viidellä ja tyvijoukkoon toistuvasti kuulunut Metsä Board eli entinen M-real kymmenellä sijalla. Ne kuuluvat kuitenkin yhtiöiden huonompaan puoliskoon sijoituksillaan 46 ja 58. Toinen superkirijä Elisa on pitkään saanut heikkoja arvosanoja Maine-tutkimuksessa. Suorassa kuluttajakontaktissa olevien yhti36 LOKAKUU 2012 yritys kokonaismaine 1 1 0 Kone 84,7 2 6 4 Vaisala 82,3 3 4 1 Ponsse 80,7 4 3 -1 Konecranes 78,8 5 12 7 Wärtsilä 77,9 6 11 5 Nokian Renkaat 77,3 7 13 6 Cargotec 76,5 8 2 -6 Vacon 76,0 9 5 -4 F-Secure 75,8 10 8 -2 Outotec 75,7 11 15 4 Olvi 75,5 12 7 -5 Rapala VMC 74,6 13 10 -3 Fiskars 74,3 14 21 7 Marimekko 73,9 15 9 -6 Metso 72,8 16 19 3 Stockmann 72,3 17 22 5 Sampo 72,1 18 31 13 Huhtamäki 69,1 19 14 -5 PKC Group 68,8 20 17 -3 Aspo 68,8 21 46 25 UPM-Kymmene 68,8 22 25 3 Basware 68,1 23 27 4 YIT 67,3 24 23 -1 Kemira 67,2 25 30 5 Raisio 67,1 26 20 -6 Amer Sports 66,9 27 26 -1 Tulikivi 66,5 28 24 -4 Tikkurila 66,4 29 18 -11 Uponor 66,3 30 16 -14 Orion 66,0 31 35 4 Pohjola Pankki 65,6 32 37 5 Cramo 65,5 33 29 -4 Technopolis 65,5 34 59 25 Elisa 65,3 35 38 3 Kesko 64,8 öiden maineeseen epäilemättä vaikuttavat paljon myös arkikokemukset. Sijoituskin nousi 24 sijaa. Nordea paransi Pohjoismainen pankkikonserni Nordea kuuluu sijoitustaan trendinomaisesti kohentaneiden yhtiöiden joukkoon. UPM on parantanut mainettaan selvästi. BIPOLAARINEN. Nordean sijoitus nousi 13 pykälää mutta jäi yhä. Elisan arvosana on kuitenkin ollut viime vuodet nousussa. Teleoperaattoreiden asiakaspalvelussa jonotusmusiikkia kuunnelleet vastaajat ovat pitäneet operaattoreiden arvosanoja alhaalla
Syyksi tutkimusyhtiö löysi yhtiön hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin lausunnot. Pudotusta kertyi peräti 22 sijaa. TUTKIMUS 2012 PÖRSSIYHTIÖIDEN MAINE 2012 36 36 0 37 43 6 38 62 24 39 41 2 40 47 7 41 54 13 42 32 -10 43 33 -10 44 45 1 45 50 5 46 51 5 47 56 9 48 63 15 49 49 0 50 44 -6 51 39 -12 52 28 -24 53 34 -19 54 53 -1 55 61 6 56 66 10 57 42 -15 58 68 10 59 72 13 60 60 0 61 75 14 62 55 -7 63 67 4 64 73 9 65 70 5 66 52 -14 67 71 4 68 74 6 69 69 0 70 48 -22 yritys kokonaismaine Neste Oil 64,8 Keskisuomalainen 64,7 Sponda 64,7 Oriola-KD 64,7 Ramirent 64,0 Nordea 63,6 Fortum 63,4 Sanoma 62,1 SRV Yhtiöt 61,8 Ahlstrom 61,4 Stora Enso 61,2 Viking Line 60,7 Elektrobit 60,3 Talentum 60,1 Lassila & Tikanoja 59,7 Aktia 59,6 Pöyry 59,4 Ålandsbanken 57,9 TeliaSonera 57,7 Outokumpu 56,8 Atria 56,2 Rautaruukki 55,6 Metsä Board 55,4 Digia 54,8 Alma Media 54,7 Tiimari 53,9 Lemminkäinen 53,5 HKScan 53,1 Comptel 51,6 Tieto 50,1 Nokia 49,6 Ixonos 43,8 Trainers' House 43,6 Finnair 42,1 Talvivaara 41,8 keskiarvon alapuolelle, sijalle 41. Hieman ennen Maine-tutkimusta julkistetussa EPSI Ratingin pankkeja koskevassa kyselytutkimuksessa Nordean maineen pankkiasiakkaiden silmissä todettiin laskeneen selvästi. Arvopaperin ja Pohjoisrannan sijoittajille suunnatun Maine-tut- EI VIEHÄTÄ. Kurssisyöksyinen Sanoma putosi myös Maine-tutkimuksessa. SUOJAA TARVITAAN. Rautaruukin sijoitus putosi selvästi ja painui jopa Inoxum-kaupassaan vastatuulta kohdanneen Outokummun alapuolelle. talvivaara 2012 2011 kehitys ROMAHTI. Ensin pettivät tuloslupaukset, sitten rakoili talous ja päälle tulivat ympäristöongelmat. Sijoittajavastaajien piirissä suunta on siis ollut toinen. EPSI Ratingin kuluttajille suunnatun kyselyn toinen tulos oli pankkialan maineen heikentyminen. Ei ihme, että Talvivaaran kaivososakeyhtiö sai Maine-tutkimuksen huonoimman arvosanan. Ruotsinkieliset Aktia ja Ålandsbanken menettivät asemiaan: Aktia putosi 12 sijaa 51:ksi ja Ålandsbanken peräti 19 sijaa 53:ksi. Ålandsbanken oli tutkimuksen kolmanneksi pahin romahtaja. Talvivaara peränpitäjä Talvivaara on ollut pitkään negatiivisessa uutisvirrassa. Talous- ja ympäristöongelmat painoivat Talvivaaran Maine-tutkimuksen pohjimmaiseksi. kimuksen vastauksissa tällaista kehitystä ei näy suoraviivaisesti, mutta pankkien arvosanat ovat aiemminkin olleet keskimääräistä huonompia. Pörssilistatuista pankeista parhaan mainearvosanan sai tänäkin vuonna Pohjola Pankki, joka neljän sijan nousun myötä ylsi vertailun parempaan puoliskoon sijalle 31. Vastaajien arviot Talvivaaran vastuullisuudesta ovat poikkeuksellisen heikkoja. ?Vuosia sitten TJ Group sai vastuullisuudesta yhtä heikkoja arvioita?, Jouni Kivikoski kertoo. LOKAKUU 2012 37
Kokonaismaine ja maineen ulottuvuudet skaalattiin niin, että ne voivat saada arvoja väliltä 0?100. Maine-tutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin runsaasti palkintoja. Onnittelumme! Jyri Luomakoski Christian Fredrikson Kari Kauniskangas -20 -9 ORION -10 Juho Nummela -11 F-SECURE -19 AMER SPORTS CRAMO Jussi Laitinen -50 0 -30 AKTIA STORA ENSO -40 +11 Heikki Takala Jouko Karvinen -20 -30 +11 -10 SAMPO -10 +11 Jukka Hienonen +15 Magnus Rosén +17 Kari Stadigh +19 Vesa Koivula 0 FISKARS TOIMITUSJOHTAJAN SIJOITUS KORKEAMPI KUIN YRITYKSEN SIJOITUS. Neljä viidestä vastaajasta oli mies, ja 77 prosenttia vastaajista oli iältään 36?65-vuotias. Arvosanat lasketaan Pohjoisrannan kehittämällä mainemittarilla. Vuoden 2012 selvityksessä 70 yhtiötä sai niin paljon vastauksia, että tuloksia voi pitää luotettavina. Osakesäästäjiksi itseään luonnehti 55w prosenttia, aktiivisiksi osakesijoittajiksi tai ammattisijoittajiksi 25 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastaajat arvioivat tuntemiaan yhtiöitä ja niiden johtajia 27:n maineeseen liittyvän väittämän avula asteikolla 1?5. Karo Hämäläisen uuden finanssitrillerin Kolmikulma saavat Panu Sopanen, Arto Rinta-Lusa ja Jorma Rusanen. Tutkimuskutsu lähetettiin Arvopaperi Onlinen rekisteröity- 38 LOKAKUU 2012 neille käyttäjille ja Tietoviikon uutiskirjeen tilaajille. Kyselyyn vastasi 1135 henkilöä, jotka tekivät yhteensä lähes 5300 yritys- ja johtaja-arviota. Vastaajat olivat pääosin yksityissijoittajia. TUTKIMUS TOIMITUSJOHTAJAN SIJOITUS MATALAMPI KUIN YRITYKSEN SIJOITUS -8 UPONOR -8 Timo Lappalainen RAMIRENT SRV YHTIÖT -40 -50 METODI Näin mainetta mitataan Arvopaperi ja Pohjoisranta BursonMarsteller ovat selvittäneet suurimpien pörssiyhtiöiden mainetta jo kahdentoista vuoden ajan. Onnetar suosi lisäksi Arvopaperin vuosikerralla Hannu Tiuttua ja Tietoviikon vuosikerralla Simo Ostrovskia. 150 euron lahjakortin Stockmannille voitti Ville Aarnio. Viime vuoden tapaan myös toimitusjohtajille laskettiin toimitusjohtajamainetta mittaavat arvosanat. Tiedot kerättiin interetkyselynä 5.9.2012?21.9.2012
Vehviläinen sai mainearvosanakseen vain 29,8, kun toiseksi kehnoimmaksi arvioitu Nokian Stephen Elop pääsi sentään yli 40 pisteen, 41,6:een. Kolmanneksi viimeiselle sijalle joutui yrityksen kokonaismaineessa viimeiseksi jääneen Talvivaaran Harri Natunen. Hän saikin merkittävästi huonomman sijoituksen kuin johtamansa yhtiö: eroa peräti 19 pykälää. Yrityksinä kymmenen parhaan joukkoon yltäneiden Ponssen (sijoitus kolmas) ja F-Securen (yhdeksäs) toimitusjohtajat Juho Nummela (12.) ja Christian Fredrikson (19.) jäivät selvästi kauemmas kärjestä. KARO HÄMÄLÄINEN vuonna yhtiö on viidenneksi huonoin. Jos Nokian mainekehityksestä haluaa etsiä jotain positiivista, se on maineen romahtamisvauhdin hiipuminen. Outokumpu teki kuluneen vuoden aikana uhkarohkean yrityskaupan ja osti ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen toiminnot. Yhtiön toimitusjohtajakin on vaihtunut ripeästi Heikki Malisen kesäkuun puolivälissä saamien pikapotkujen vuoksi. Siitä huolimatta Outokummun maineasema parani viidellä sijalla. Toinen metalliyhtiö Rautaruukki menetti asemaansa viisitoista pykälää ja putosi Outokumpua huonommaksi mainelistalla. ENEMMÄN ROMAHTI PÖYRY N MAINE. vuoksi. Bulevardin-asunnon kaupasta tuli rahaa mutta meni mainetta. Hän sai peräti 19 pykälää paremman sijoituksen kuin johtamansa Stora Enso. Viime vuonna yhtiön sijoitus laski nimittäin peräti 38 sijaa. Mielenkiintoista onkin tarkastella niitä tapauksia, joissa toimitusjohtajan ja yhtiön sijoitukset poikkeavat selvästi toisistaan. Osakekurssi ei ole kiittänyt kaupasta ja jättiannista. Talvivaaran toimitusjohtajan paikalta hallitukseen vetäytynyt Pekka Perä nappasi viime vuonna selvästi paremman sijoituksen kuin yhtiönsä. Talvivaaraakin enemmän romahti Pöyryn mainesijoitus. Eikä lentoyhtiön liiketoiminnassakaan ole ollut aihetta suuriin juhliin. Nokian syöksy jatkui Siinä missä Kone on ollut viime vuosien Maine-tutkimuksen menestyjä, sen naapurissa pääkonttoriaan pitävä Nokia on ollut viime vuosien selvin romahtaja. Hänen arvosanansa kuitenkin putosi selvästi viime vuoden 91,5:stä 84,1:een. Viime vuoden kakkonen, Nokian Renkaiden Kim Gran, joutui päästämään ohitseen Konecranesin Pekka Lundmarkin. Selvästi huonoimman mainearvosanan saa Finnairia luotsaava Mika Vehviläinen. Huomionarvoista on myös Kari Stadighin arvioiminen kuudenneksi parhaaksi toimitusjohtajaksi, vaikka hänen johtamansa Sampo on yrityksen kokonaismaineessa sijalla 17. Pörssin molempien rakennuskonevuokraajien toimitusjohtajat sijoittuvat johtajavertailuissa yhtiöitään paremmin. Amer Sportsin Heikki Takala on ollut varsin näkymätön toimitus- TALVIVA AR A AKIN johtaja. Tarkastelu ei ole absoluuttinen, sillä yrityksen kokonaismaineen arvosanat on käytettävissä 70 yhtiöstä, kun taas toimitusjohtajakohtaiset mainearviot vain 62 miehen osalta. Jouko Karvisen jäyhä karisma puree sijoittajiin. Tänä vuonna asema ei olisi voinut edes teoriassa heiketä yhdeksäätoista pykälää enemmän. Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen suurin romahtaja oli ruostumattomaan teräkseen erikoistunut Outokumpu. Kun ensimmäisiä Maine-tutkimuksia tehtiin reilu vuosikymmen sitten, Nokia keräsi ykkössijoja Koneen tapaan, mutta tänä LOKAKUU 2012 39. Ennen kuin uusi toimitusjohtaja Alexis Fries pääsi aloittamaan työssään syyskuun alussa, väliaikaisena toimitusjohtajana työskenteli hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth. Viime vuonna viimeiseksi sijoittunut Elcoteq ei konkurssinsa myötä ollut mukana tämänvuotisessa tutkimuksessa. Toiseksi huonoimman arvosanan saanut Finnair on pysynyt otsikoissa toimitusjohtajansa Mika Vehviläisen asuntokauppojen Huippuarvosanoja saaneiden yhtiöiden toimitusjohtajat arvioidaan yleensä hyviksi ja huonojen huonoiksi. Konsulttiyhtiö joutui antamaan pahan tulosvaroituksen, ja kun vielä Maailmanpankki pani yhtiön mustalle listalla lahjusepäilyn vuoksi, maineen menetykselle on ymmärrettävät perusteet. TUTKIMUS TOIMITUSJOHTAJIEN MAINE Elop päihitti vain Vehviläisen K oneen Matti Alahuhta oli viime vuoden tapaan pörssiyhtiöiden maineeltaan paras toimitusjohtaja
Olemme löytäneet tähtiä Afrikasta. Tunnemme Afrikan. Kun sijoitat OP-Rahastoyhtiön OP-Afrikka-rahastoon, pääset osalliseksi Afrikan mantereen tarjoamasta houkuttelevasta tuottopotentiaalista. Rahaston säännöt ja avaintietoesitteen saat suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta op.?/rahastot tai Osuuspankeista ja Helsingin OP Pankista. Yhdessä hyvä tulee.
Arvopaperi kysyi kolmelta yliopistomieheltä heidän näkemystään. T iede jäsentää maailmaa pitkäjänteisesti ja etsii todistusvoimaisia malleja, jotka selittäisivät, miten ja miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. ?Lähinnä rahoituksen tutkimuksen piirissä on aina 1950-luvulta lähtien kehitetty menetelmiä kuten portfolioteoria, riskivaateiden hinnoittelun teoria ja johdannaisten hinnoittelun teoria selittämään rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä?, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kertaa. Ammattimaiselle sijoittajalle on hyödyllistä ellei välttämätöntä tuntea teoriat, vaikka niillä on rajansa apuvälineenä. ?Esimerkiksi Yhdysvaltain finanssikriisi 2008?2009 todisti oikeaksi jo aiemmin esitetyn ajatuksen, että käytetyt matemaattiset mallit aliarvioivat talouskriisi- Teksti Mikael Sjöström en todennäköisyyden?, Kanniainen huomauttaa. Kriisit ovat sittenkin yleisempiä kuin mustat joutsenet. ?Teoreettiset opit eivät välttämättä paina paljoakaan siinä, miten sijoituksissaan onnistuu. Samoin sen, että suhdannevaihtelut ovat arkinen osa kansantalouden kiertoa. Markkinoiden joukkopsykologiaa hankala selittää Yliopistomiehet myöntävät, että rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä on ajoittain vaikea selittää kansantalouden termein. Usein ajatellaan, että markkinoihin vaikuttavat pääasiassa fundamentit, jotka ovat riippumattomia siitä, mitä sijoittajat tekevät. Eli jos Nokian osakekurssi romahtaa, se johtuu siitä, että yhtiö julkisti huonoja puhelimia. Selitys ei ole välttämättä pätevä. ?Sen sijaan kurssiromahdus voi johtua siitä, että riittävän moni sijoittaja epäilee, että muut sijoittajat pitävät puhelimia huonoina?, muistuttaa Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti. Ajatus ei ole uusi. EKONOMISTIT Sijoittaja ei tutkintoa tarvitse Auttaako taloustiede sijoittajaa? Vaikeiden valintojen kanssa painiva sijoittaja on kiitollinen kaikesta, mikä auttaa vähentämään epävarmuutta. Olisiko taloustieteilijä avuksi. Ja ehkä ekonomisteilla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet arvioida talouden suhdannevaihteluja ja ennakoida varallisuuskuplien syntyä. Ainakin taloushistoria opettaa sen, että myös hyvät yritykset voivat kaatua ja vahvat toimialat hiipua ajan saatossa. Osakemarkkinoita aktiivisesti seuraava, yritysten taseita ja tulevaisuuden näkymiä tutkiva osakesijoittaja pärjää varmasti yhtä hyvin ellei paremminkin kuin vain oppikirjoihin perehtynyt taloustieteilijä?, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen. Ehkä taloustiedettä opiskellut säikähtää suhdannevaihteluja vähemmän kuin maallikko. Kyse on joukkopsykologiasta, ja siinä pienikin määrä informaatiota voi luoda vaikutelman, joka vaikuttaa voimakkaasti mielialaan ja sitä kautta valintoihin. LOKAKUU 2012 41
V ESA K A NNI A INEN Se heiluttaa kursseja, mutta sen kanssa on vain elettävä?, Jaakko Pehkonen sanoo. Sijoituspalvelujen myyjät korostavat myynnissään rationaalisuutta. Itse olen kiinnostunut maailman lainalaisuuksien selittämisestä, en rahasta. Ryhmä määrittelee todellisuu- den. Eikä yliopistoprofessori suuria summia liikuttelekaan?, hän sanoo. Kanniaisen mielestä on tärkeätä seurata kansainvälisen talouden ja politiikan virtauksia.. EKONOMISTIT PITKIÄ SIJOITUKSIA TEHTÄESSÄ ON TÄRKEINTÄ TUNTEA YRIT YS JA SEN JOHTO. Häntä heiluttaa välillä koiraa ja riskejä hinnoitellaan välillä kollektiivisesti alakanttiin ja välillä reippaasti yläkanttiin. ?Euromaiden joukkovelkakirjamarkkinat 2000-luvulla ovat tästä hyvä esimerkki. He sivuuttavat joukkopsykologian, koska se on sijoittajan kannalta niin arvaamaton tekijä. Johdannaiset eivät avaudu ?Tämä on eri asia kuin taloustieteilijöiden perinteinen näkemys, jonka mukaan Nokian kurssi on yhtä kuin tulevat tuotot diskontattuna nykyhetkeen?, Jäntti sanoo. Periaatteessa sijoittajien päätösten ei pitäisi vaikuttaa Nokian tulevaan tuottoon, vaan puhelimia ostavien asiakkaiden. ?Jotkut taloustieteilijät ovat sanoneet saman jo pitkän aikaa sitten väittämällä, että markkinatalous on liian epävakaa ja rahoitusmarkkinat ovat erityisen vaikea ympäristö?, Jäntti sanoo. Järkevä ja hölmö ihminen Ihminen on Jäntin mielestä laumasieluisuudessaan sekä hölmö että järkevä. Jonkinasteinen joukkopsykologinen kaupankäynti näyttää olevan osa tämän päivän rahoitusmarkkinoiden toimintaa. YKSILÖN AJATUKSILL A EI OLE VÄLIÄ, JOS MUUT OVAT ERI MIELTÄ. M A R KUS JÄ N T TI 42 LOKAKUU 2012 Vesa Kanniainen suhtautuu varauksellisesti kansantaloustieteen kykyyn tarjota sijoitusneuvoja. ?Tämä johtuu siitä, että maailma on sittenkin pitkälti ennustamaton, eikä tiede voi auttaa ennustamisessa. Yksilön ajatuksilla ei ole väliä, jos muut ovat eri mieltä. Yksilön kannalta on järkevää ottaa maailma annettuna. ?Menestyvä sijoittaja osaa ennakoida, miten muut suhtautuvat, ja on siksi askeleen edellä?, Jäntti muistuttaa. ?Psykologialla pelaamista on helppo moralisoida, mutta olennaisempaa on ymmärtää, miten maailma toimii.? Yleinen epävarmuus niin kansantalouden kuin yksittäisen yrityksen tilasta voimistaa joukkopsykologian vaikutusta ja kärjistää kurssivaihteluja
Kurssikehitystä voivat ohjata fundamentit tai uskomukset sijoituskohteiden keskinäisestä paremmuudesta, kun varat on kuitenkin pakko sijoittaa johonkin. Miten sijoittaja pystyisi arvioimaan näin monimutkaisia tuotteita?? Jäntin mielestä tämä voi myös kertoa siitä, että johdannaisteollisuus tarjoaa mahdollisuuden ansaita hyvin myymällä sellaisiakin tuotteita, joita ihmiset eivät tarvitse. Kanniainen lähtee siitä, että ainoa viisaus on itse kunkin päässä. ?Parhaiten sijoitustoiminnassa onnistuneet eivät ole tieteen kysymyksistä edes selvillä.? ?PÖRSSIKURSSIT TODENTAVAT TAPAHTUNEEN K Ä ÄNTEEN JÄLKIK ÄTEEN HY VIN.? JA A KKO PEHKONEN Sijoitusneuvojien apu on parhaimmillaan teknisissä kysymyksissä, ei varsinaisesti sijoitusvalinnoissa. ?Niistä on jokaisen syytä päättää itse. Toisten neuvoja ei pidä seurata.? Osakekurssit kelpaavat talouskäänteiden mittariksi Talouden käänteitä, niiden ajoitusta tai syvyyttä, on mahdotonta ennustaa. EKONOMISTIT ?Ne säätelevät sitä, miten rahoitusmarkkinat toimivat. Hän oli väitellyt ekonometriasta ja taloustieteestä ja hinnoitteli työkseen johdannaisiin perustuvia sijoitustuotteita.? Yhden tuotteen hinnoittelu vei parista viikosta pariin kuukauteen. Markkinatalouden keskeinen peruste on, että tuotteiden hinnat syntyvät kaupankäynnissä markkinoilla. ?Johdannaisen täytyy olla monimutkainen, jos väitelleeltä taloustieteilijältä vie viikoista kuukausiin hinnoitella se. Sekin on jo paljon?, Jaakko Pehkonen sanoo. Kanniaisen mielestä osakekurssit ovat monesti ennakoineet talouden käänteet oikein . Päiväkohtaisia muutoksia ei kannata seurata.? Markus Jäntti uskoo, että taloustiede ei juuri auta tekemään hyviä lyhytaikaisia sijoituksia tai ymmärtämään markkinapsykologiaa kurssien vaihdellessa voimakkaasti. ?Sen sijaan pitkäaikaisten sijoituskohteiden valinnassa taloustiede voi auttaa, mutta en pysty sanomaan tuottavatko pitkäaikaiset sijoitukset lyhytaikaisia paremmin.? Jäntti kuvaa sijoittajan ongelmaa markkinoilla ahaa-elämyksellä, jonka hän sai muutama vuosi sitten. ?Tutustuin New Yorkissa asuessani kaveriin, joka työskenteli suuren pankin tutkimusosastolla. Ainakin ne todentavat tapahtuneen käänteen jälkikäteen hyvin. Media rakentaa siitä jälkeenpäin juonellisen tarinan, vaikka valinnan hetkellä tilanne olisi ollut kaoottinen. ?Pörssikurssit lienevät yksi parhaista taloustilanteen muutosta ennakoivista mittareista. Vasta sen jälkeen voi miettiä, mitä sijoituksista ajattelee. ja yhtä monta kertaa erehtyneet. ?Esimerkiksi viime kesänä alkanut kurssinousu ei ole yhteensopiva sen pessimismin kanssa, joka esimerkiksi Euroopan kehityksestä vallitsee?, hän sanoo. ?Vasta aika näyttää, olivatko suursijoittajat oikeassa lähtiessään liikkeelle.? Jäntin mielestä rahoitusmarkkinat ja muu taloudellinen toiminta noudattavat eri logiikoita. Pitkiä sijoituksia tehtäessä on tärkeintä tuntea yritys ja sen johto. ?Warren Buffett pyrkii käsittääkseni suureksi omistajaksi yrityksissä, joiden liiketoiminnan hän tuntee ja joissa on hänen mielestään hyvä johto. Tosin aina joku osuu arvaamalla ja intuitiolla oikeaan. Hän arvioi tuotteita ja niiden kysyntää eikä arvaile, miten muut suhtautuvat asiaan?, Jäntti huomauttaa. LOKAKUU 2012 43
Se auttoi, kun hän joutui heti virkakautensa aluksi ratkomaan finanssikriisin seurauksia. Kolmet vaalit Republikaanit saivat enemmistön edustajahuoneessa vuonna 2010, ja samalla talouson-. VAALIT Obama vai Romney . Vasta sen jälkeen kongressi nosti velkakattoa, mutta vain sen verran, että reilun vuoden jälkeen maa on samassa tilanteessa. Obaman presidenttikausi alkoi vuonna ARVOPAPERI 2008 hyvin, kun hänellä oli tukenaan poliittinen värisuora eli edustajainhuoneen ja senaatin enemmistö. maailma jännittää, kumpi ratkoo USA:n velkaongelmaa Voittaako Yhdysvaltain presidentinvaalit Barack Obama vai Mitt Romney? Sijoitusmaailma seuraa vieläkin tarkemmin, miten Yhdysvaltain velkakatolle käy. Y Teksti Eljas Repo Kuva Michael Reynolds hdysvalloilla on velkaongelma. Markkinat nuhtelivat poliitikkoja viivyttelystä velkakatto-ongelman ratkaisussa. Lain mukaan julkisen velan katto on 16 394 miljardia dollaria, ja jos velka nousee yli tuon alkavat kivuliaan pakkoleikkaukset. Ennusteiden mukaan velka menee katosta läpi joulukuun lopussa. Kesällä 2011 Yhdysvaltain velkaongelma 44 LOKAKUU 2012 kärjistyi, kun velkakatto tuli vastaan edellisen kerran. Standard & Poor´s pudotti valtion luokitusta, ja samalla syöksyivät osakkeet alas
Perinteisesti amerikkalaismiljonäärit ja yritysjohtajat ovat mieluimmin asettuneet republikaanin taakse. Pankit tekevät ennätysvoittoja vuodelta 2012. Yhdysvaltain työttömyys on ennätyskorkealla. Indeksi lähenee 13?500 pistettä, joka on tuplat verrattuna indeksin pohjakosketukseen Obaman virkakauden alussa maaliskuussa 2009. VAALIT KILPAKUMPPANIT. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Valtio otti velkaa, tuki pankkeja ja yritti työllistää. Obama kausi on osoittanut, että ainakin amerikkalainen pankkijärjestelmä on selviytynyt. Yhdysvaltain ulkopuolella on jäänyt vähälle huomiolle se, että marraskuussa on presidentinvaalien ohella myös edustajainhuoneen ja senaatin vaalit. Isot veronkorotukset ja samanaikaisesti menonleikkaukset suistaisivat maan varmasti taantumaan. Obama nostanut indeksejä Dow Jones -indeksi on tarjonnut Obaman kaudella hyvän kyydin. Indeksi oli huipulla lokakuussa 2007, jolloin lukema kävi 14?000 pisteen yläpuolella. Amerikkalaisyritysten osakekohtaiset tulokset ylittivät jo viime vuonna edellisen huipun. Viimeksi Wall Streetin suosiossa ollut Barack Obama on menettänyt finanssitukijoitaan Mitt Romneylle. gelmien ratkominen vaikeutui. Hän hurmasi myös Nobel-komitean, joka myönsi rauhanpalkinnon hänelle ilman merkittäviä saavutuksia. Nyt takana on pian neljä vuotta, eivätkä unelmat eivät ole suinkaan täyttyneet. Amerikkalaisten usko Obamaa horjuu. Julkisen velan leikkaus pelottaa Talousuutiskanava CNBC:tä ei tarvitse kovin kauan pitää auki, kun kuulee sanaparin fiscal cliff eli julkisen velan leikkaus. Se on nimitys sille, mitä tapahtuu, ellei edustajainhuone pääse yksimielisyyteen velkakaton nostosta. Presidentti Georg W. Ennen liikemiesuraa heti Harvardista valmistumisensa jälkeen Romney oli yli kaksi vuotta Ranskassa lähetyssaarnaajana. Mormoniuskoa tunnustava Romney toimi Salt Lake Cityn olympiakomitean johdossa ja pyrki kisojen jälkeen Massachusettsin kuvernööriksi. Hän suosittelee ostamaan osakkeita, koska tulokset ennusteiden mukaan paranevat riippumatta siitä, valitaanko Obama vai Romney presidentiksi. LOKAKUU 2012 45. oli hänen vaalisloganinsa. Obama aloitti presidenttinä kriisin ollessa syvimmillään alkuvuonna 2009. Senaatissa demokraateilla on nyt enemmistö, mutta tuoreimpien gallupien mukaan sekin tuntuu murenevan. Bloomberg tiedusteli amerikkalaissijoittajilta, kumpi presidenttiehdokkaista on parempi hoitamaan Yhdysvaltain taloutta- voiton vei Romney. ?Yes, we can. Bushin aikana tehty laki sanoo, että määräaikaiset verokevennykset poistuvat vuoden 2013 alussa. Samalla astuvat voimaan mittavat menoleikkaukset kuten kesän 2011 velkakattolaissa säädettiin. Tutkimuslaitos Brookings on arvioinut, että toteutuessaan fiscal cliff söisi viisi prosenttia maan kansantuotteesta. Esimerkiksi Goldman Sachsin partnerit tukivat neljä vuotta sitten Obamaa, mutta he ovat antaneet enemmän tukea Romneylle. Amerikkalaisen vaalitavan mukaan senaatissa sadasta jäsenestä kolmannes vaihtuu joka toinen vuosi, mutta edustajainhuoneeseen valitaan joka toinen vuosi 435 jäsentä. Gallupien mukaan Obama on hivenen vahvempi kuin Romney, mutta edustajainhuoneen vaalissa republikaaneilla tuntuu säilyvän enemmistö. Romney houkutteli aluksi kannattajia lupaamalla rikkaiden verojen alentamista ja kutsui pienituloisia yhteiskunnan eläteiksi. Niin nytkin. Neljä vuotta sitten Obama sai paljon lahjoituksia yrityselämältä ja Wall Streetilta, mutta nyt tämän väen enemmistö rahoittaa Romneyta. Romney VIIMEKSI OBAMA A R AHOITTANEET GOLDMAN SACHSIN PARTNERIT OVAT ANTANEET ENEMMÄN TUKEA ROMNEYLLE. taas vähentäisi yhteiskunnallisia palveluja. Kriitikot ovat arvioineet Romneyn talousohjelman olevan kovin sekava ja soveltuvan huonosti Yhdysvaltain talouteen, jossa tarvittaisiin lisää ostovoimaa ja verotuloja. Obama ei ratkaissut työttömyyttä Marraskuussa 2008 maailma ihastui Havajilla syntyneeseen tummaihoiseen Barack Obamaan, joka finanssikriisin keskellä lupasi toivoa. Häntä suosi sijoittajagallupin enemmistö. Muut ovat vaienneet. Liikemies valtion johtoon? Mitt Romney, 65, on onnistunut liikemiehenä ja pääomasijoittajana. Tuoreimmissa lausunnoissaan hän on pyörtänyt puheitaan. Obama, 51, ajaa kansallista terveysohjelmaa, jossa sairaalamaksuista suurempi osa tulisi kansakunnan maksettavaksi. Ja onnistui siinä. Hän johti Bain Capitalia vuosina 1984?1999, jolloin se sijoitti 77 yritykseen yhteensä 1,1 miljardia dollaria ja ansaitsi 2,5 miljardia dollaria. Vuosituhannen vaihteessa Romney oli jo niin rikas, että päätti vaihtaa uraa. Toki moni Wall Streetin pankkiiri pelaa kaksilla korteilla eli lahjoittaa varmuuden vuoksi molemmille. Julkkisliikemiehistä vain Donald Trump ja Seldon Adelson liputtavat äänekkäästi Romneyn puolesta. Obaman onneksi aivan tuoreimmat ARVOPAPERI luvut näyttävät työttömyyden laskevan. Syyskuussa työttömyys putosi yllättäen alle kahdeksaan prosenttiin. Obama yritti edellisessä vaalikampanjassa myydä unelmaa amerikkalaisille äänestäjille. Tänäkin vuonna tulosluvut ovat parantuneet, ja ensi vuoden konsensusennuste S&P 500 -yhtiöiden tuloskasvulle on yksitoista prosenttia. ?Jos fiscal cliff toteutuu ja Kiinan talous hyytyy, nyt on loistava aika myydä osakkeita?, sijoitusstrategi Ed Yardeni kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan pidä skenaariota todennäköisenä. Hänet valittiin vuosiksi 2004?2007. Ehkä liikemiestausta selittää, miksi Romney on valmis muuttamaan mielipidettään, kun tilanteet vaihtelevat
Yrityksen markkina-arvo keskeisin ajuri on sen tuottama kassavirta?, hän painottaa. ?Irtisanomisten ja pörssikurssiin väli46 LOKAKUU 2012 nen linkki voi tulla sitä kautta, että yritys ilmoittaa pyrkivänsä kustannussäästöillä parempaan kannattavuuteen, ja sikäli kuin sijoittajat uskovat kannattavuu- den kestävään paranemiseen voi yrityksen markkina-arvo nousta. Irtisanomiset ei ole mikään osakekurssin maksimointiautomaatti kaikille yhtiöille kaikkina aikoina. OSAKKEET Potkuja henkilöstölle . Jos joudutaan leikkaamaan kustannuksia, se on osoitus että liikevaihdon kasvuun ei enää uskota riittävästi?, hän muistuttaa. Samoilla linjoilla on salkunhoitaja Janne Kujala Evlistä. ?Mielestäni väite ei pidä paikkaansa. kurssi...? Sijoittaja ei iloitse yt-neuvottelutiedotteista. Teksti Karo Hämäläinen K un yhtiö lyö pörssin tiedotejärjestelmään ilmoituksen yt-neuvotteluista, yhtiön osakekurssi tapaa oitis nousta, vaikka arkijärjen mukaan ytneuvottelut kertovat myynnin heikkenemisestä, huonoista näkymistä ja kannattavuusongelmista. ?Oletettavasti sijoittajat kokevat positiivisena, että yrityksen johto ryhtyy nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin?, salkunhoitaja Anders Oldenburg selittää. Vanhan hokeman mukaan osakekurssi nousee, kun yhtiö potkii pois työntekijöitä. ?Tutkimusten mukaan tapahtuu keskimäärin päinvastoin?, kertoo rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta. ?Erityisesti kasvuyhtiöiden kohdalla on myrkkyä, jos firma joutuu irtisanomaan. Value-firmoissa on joskus perustelua säästää kustannuksia, ja kurssi voi noustakin. Aina on sijoittajan näkökulmasta parempi, jos kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä myyntiä. Useinhan kustannussäästöt pitävät sisällään myös väen vähentämistä?, Kujala tosin lisää. IRTISA NOMISTEN SUPERV UOSI Suomalaisten pörssiyhtiöiden tänä vuonna ilmoittamia yt-neuvotteluja. Yhtiö Alkoi Irtisanotut 1) Yt-neuvottelujen alainen henkilömäärä 2) Keskisuomalainen 1.11.2011 3 15 17 153 Rapala 17.11.2011 Stora Enso 18.11.2011 1000 UPM-Kymmene 18.11.2011 1800 Honkarakenne 21.11.2011 0 250 Tikkurila 24.11.2011 62 750 UPM-Kymmene 1.12.2011 69 554 UPM-Kymmene 1.12.2011 0 60 Rautaruukki 2.12.2011 35 430 M-real 8.12.2011 0 1200 Vacon 13.12.2011 19 420 Alma Media 28.12.2011 9 200 Ålandsbanken 28.12.2011 6 50 Ixonos 3.1.2012 136 620 UPM-Kymmene 10.1.2012 92 100 Metso 11.1.2012 0 800 Neo Industrial 13.1.2012 0 231 Turvatiimi 13.1.2012 6 6 HKScan 19.1.2012 0 150 Talentum 30.1.2012 13 35 Nokia 8.2.2012 1000 1700 Nokia Siemens Networks 8.2.2012 624 1200 Stora Enso 8.2.2012 37 40 Marimekko 10.2.2012 0 37 Stora Enso 13.2.2012 0 38 Metsä Group 15.2.2012 60 60 Scanfil 21.2.2012 64 90 Tieto 27.2.2012 25 50 Tieto 5.3.2012 110 200 ARVOPAPERI
OSAKKEET Potkuilla varaudutaan pysyvään muutokseen Kun vuoden 2008 finanssikriisin tsunami iski reaalitalouteen, suomalaiset pörssiyhtiöt panivat nopeasti käyntiin laajat lomautukset. Irtisanomiset eivät ainakaan ole ristiriidassa sen ekonomistien tekemän havainnon kanssa, että suomalaisen työn kilpailukyky on heikentynyt tärkeimpiä kilpailijamaita nopeamman palkkakehityksen myötä?, Janne Kujala täydentää. Erkki Sinkko muotoilee saman poliittisesti epäkorrektimmin. ?Irtisanomisessa näkyy rautainen palkkakartelli. ?Sijoittajat odottavat, että toiminta tehostuu ja työntekijää kohti kertyy enemmän liikevaihtoa ja voittoa.? 1) Irtisanotut-sarakkeessa on huomioitu vain ilmoitetut irtisanomiset, ei lomautuksia yms. 2) Kursivointi: ei tarkkaa henkilömäärää ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 47. Tänä syksynä on jaeltu lomautusten sijaan potkuja. ?Finanssikriisiin tultaessa oli vielä vallalla ajatus, että tämä on suhdanneongelma, joka menee ohi. Se pakottaa vähentämään väkeä ja siirtämään toiminnan ulkomaille?, hän puhisee. Haaveissa potkuton firma ?Itse pidän sijoittajana eniten yhtiöistä, jotka eivät ole muusta syystä kuin pätemättömyydestä koskaan irtisanoneet ketään ? eräs sellainen on Expeditors?, Anders Oldenburg kertoo. ?Sellaisia yhtiöitä on hyvin harvassa. Yleensä lähes jokainen firma kokee vuosikymmenten aikana silloin tällöin ongelmia myös kilpailukykynsä kanssa?, hän muistuttaa. Myös Evlin Kujala kuuluu niihin sijoittajiin, jotka arvostavat laatua enemmän kuin halpuutta. ?Omaan sijoitustyyliini ei lähtökohtaisesti kuulu sijoittaa niin sanottuihin turnaround-yhtiöihin, jotka ehkä kipeimmin olisivat kustannussäästöjen tarpeessa?, Kujala kertoo. Yhtiö Alkoi Irtisanotut 1) Yt-neuvottelujen alainen henkilömäärä 2) Alma Media 6.3.2012 4 7.3.2012 28 Martela 7.3.2012 9 Alma Media 12.3.2012 10 Elektrobit 12.3.2012 25 Tieto 20.3.2012 410 Revenio Group 22.3.2012 25 HKScan 26.3.2012 0 Fiskars 10.4.2012 68 Finnair 11.4.2012 280 UPM-Kymmene 11.4.2012 97 Alma Media 16.4.2012 40 Cencorp 24.4.2012 14 UPM-Kymmene 3.5.2012 48 UPM-Kymmene 8.5.2012 42 Metsä Group 14.5.2012 40 Suominen 14.5.2012 76 Viking Line 15.5.2012 Rautaruukki 16.5.2012 48 Nokian Renkaat 22.5.2012 101 Outokumpu 12.6.2012 100 Rautaruukki 12.6.2012 0 Nokia 14.6.2012 780 Nokia 14.6.2012 1920 Finnair 18.6.2012 100 Exel Composites 19.6.2012 5 Alma Media 28.6.2012 13 Ixonos 25.7.2012 60 Kemira 26.7.2012 73 Suominen 31.7.2012 0 Comptel 7.8.2012 16 Turvatiimi 7.8.2012 39 Sanoma 16.8.2012 23 Wärtsilä 20.8.2012 24 Honkarakenne 4.9.2012 0 Sanoma 4.9.2012 Viking Line 4.9.2012 Ålandsbanken 6.9.2012 Biohit 7.9.2012 2 Pöyry 10.9.2012 Aktia 12.9.2012 Nokia Siemens Networks 12.9.2012 Digia 18.9.2012 Metso 18.9.2012 Tulikivi 18.9.2012 0 Pohjola Pankki 19.9.2012 Alma Media 20.9.2012 Uponor 20.9.2012 Finnair 24.9.2012 Kesko 24.9.2012 Metsä Group 25.9.2012 Rautaruukki 27.9.2012 Atria 1.10.2012 Neo Industrial 1.10.2012 Cargotec 2.10.2012 Raisio 8.10.2012 Nordic Aluminium 9.10.2012 Teleste 9.10.2012 Rautaruukki 10.10.2012 Alma Media 24 99 20 18 25 500 49 150 409 350 275 810 25 500 90 140 166 90 120 200 100 3700 1700 76 584 500 1200 170 30 1100 55 30 250 811 650 20 29 100 15 400 88 4100 250 6500 8 330 1700 3650 150 3500 18 244 130 230 22 360 149 LÄHDE: SAK Arvopaperin haastattelemasta sijoittajanelikosta erimieliseksi ilmoittautuu vain konkarisijoittaja Erkki Sinkko. ?Totta joka sana!. Nyt siihen ei enää uskota?, Vesa Puttonen tiivistää. ?Irtisanomisia käytetään, jos ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin syklisiä. hän laukaisee
Nyt osake on 17 euron tasolla. Cargotecin arvostus on edullinen, mutta johtoja henkilöongelmat eivät yleensä ratkea nopeasti. Ne ovat liikevaihdolla mitattuna suunnilleen samankokoiset, mutta tuoteliiketoiminta on selvästi kannattavampaa. Palvelubisnes kasvoi merkittävästi viime vuosikymmenen lopulla, kun Teleste osti kaapeliverkkojen palveluyhtiöitä saksankielisestä Euroopasta. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi tuli hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari, ja uutta etsitään. Pitkän aikavälin näkymät kunnossa . Tuoteyksikön nimi on Video and Broadband Solutions eli video- ja laajakaistaratkaisut. Muutos tuli voimaan 8.10., ja viikkoa myöhemmin tuli tulosvaroitus. Cargotecin varoitus ei ollut kovin raju, koska yhtiö alensi vain liikevoittomarginaalinsa ennustetta kuudesta prosentista viiteen. Palvelubisneksestä taas vastaa Network Services- eli verkkopalve- lut-liiketoiminta-alue. Toisen neljänneksen tilauskertymä jäi viime vuoden vastaavaa jaksoa alemmas, ja kesäkuun lopussa tilauskirja oli vain 18,7 miljoonan euron paksuinen verrattuna vuodentakaiseen 23,7 miljoonaan. Silloin syyksi selitettiin kesän suuret urheilutapahtumat, joiden alla kaapelioperaattorit eivät uskaltaneet lähteä investointeihin. Osakekurssi on tuplaantunut parissa vuodessa. Networks Sevicesin kannattavuus on ollut viime vuodet huono, mutta alkuvuonna palvelubisneksen kannattavuus on parantunut lupaavasti. ?Palveluliiketoiminnan kehitysohjelma Saksassa eteni hyvin, mutta kuituprojek- Cargotec . Kurssi tuskin saa vauhtia lähiaikoina kumpaankaan suuntaan. ELJAS REPO ARVOPAPERI. Mäkisen tehtävä on viedä Marine erillisenä yhtiönä Singaporen pörssiin. -ajattelusta. Tilauksien tulemista Teleste-sijoittajat PLUSSAT&MIINUKSET Palvelupuolen kannattavuudella varaa parantua selvästi . Sen mukaan liikevaihto ja liiketulos kasvavat viime vuodesta. Koska alkuvuosi oli Telestelle selvästi viimevuotista parempi, tulosohjauksen saavuttamiseen ei vaadita kummoista loppuvuotta. Keskeisin niistä on Saksan suurimman kaapelioperaattorin Kabel Deutschlandin itsestään spinnaama palveluyhtiö Cableway. Kun Telesten Cableway solmi entisen emonsa Kabel Deutschlandin kanssa kaksi vuotta sitten kolmivuotisen raamisopimuksen KD:n kaapeliverkkojen ylläpito- ja päivityspalveluista, sen vuotuiseksi liikevaihtoarvoksi arvioitiin 50 miljoonaa. Edelleen 48 LOKAKUU 2012 odotetaan, että kuluvalta vuodelta tulee noin 150 miljoonaa euroa liikevoittoa. Cargotecin osake on kärsinyt ehkä enemmän kuin olisi aihetta. Jos yt-neuvottelutiedotteen perustelut eivät ole vain neuvotteluretoriikkaa, analyytikko-odotusten toteuttaminen voi olla vaikeaa. Luultavasti kyse ei ole retoriikasta, sillä yksi Telesten kaavailema säästökeino ovat lomautukset, myös pitkäaikaiset. Se kielii ?töitä tulee, mutta tilaukset viipyvät. KUUKAUDEN PIENI Teleste siirtää kuvaa, asiakkaat investointejaan Milloin Telesten ponnistelut palvelubisneksen kannattavuuden parantamiseksi tuottavat pysyvää tulosta? Teksti Karo Hämäläinen H ? yvistä toimialan kasvunäkymistä huolimatta useat asiakkaamme ovat Euroopan epävakaassa markkinatilanteessa siirtäneet investointipäätöksiään.? Telesten lokakuun alkupuolella antamaan yt-neuvottelutiedotteeseen sisältyi samalla tulosvaroitus, vaikka yhtiö kiirehtikin heti perään vahvistamaan puolivuotiskatsauksen yhteydessä antamansa tulosohjeistuksen. Syksyksi oli odotettavissa patoutunutta kysyntää, mutta ilmeisesti tarjolla onkin niiden sijaan lisää lykkäytymisiä. Suuri Saksassa Teleste jakaa liiketoimintansa tuotteisiin ja palveluihin. Vielä keväällä Cargotec maksoi 31 euroa. Kasvollinen omistus Koheneeko Saksan palvelubisnes koskaan? Yhden asiakkaan osuus merkittävä Tuotemyynnissä lykkääntymisiä ? ? ? ? ovat vartoneet jo hyvän aikaa. Analyytikkojen odotukset ovat kuitenkin huomattavasti korkeammalla kuin viime vuoden tason niukassa ylittämisessä. johto vaihtuu ja kannattavuus kärsii HAVAINTO Osake on edullinen, mutta siihen on syynsä. NÄKEMYS Cargotec siirsi toimitusjohtajansa Mikael Mäkisen (kuvassa) Marine-yksikön vetäjäksi. Kabel Deutschland on Telestelle varsin merkittävä asiakas ja samalla riskikeskittymä. Julkisesti noteerattu Kabel Deutschland arvioi liikevaihtonsa kasvavan noin kahdeksan prosentin vauhtia kuluvana tilivuotena 2012/2013
veroja, meur 8,8 10,7 13,7 Tulos/osake, euroa 0,36 0,43 0,57 Osinko/osake, euroa 0,14 0,17 0,24 Nettovelat, meur 17,1 8,4 5,7 Opon tuotto, % 12,0 13,0 15,4 ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e p/b ev/ebitda 2012e 2012e kabel Deutschland Teleste 9,4 1,2 4,8 Alcatel-Lucent 0,5 2,1 Cisco Systems 10,2 2,0 4,4 InterDigital 5,9 3,9 12,7 Juniper Networks 23,0 1,3 7,2 Motorola Solutions 16,8 4,0 7,9 Sierra Wireless 9,3 0,9 3,5 ACHTUNG. Huonojen uutisten myötä voitto-odotuk- sista leikkaantuu toistakymmentä prosenttia. Tulosvaroituksen taustalla on ennen muuta Keski-Eurooppa, jossa Nokian Renkailla on ollut kunnianhimoisia odotuksia. Se ilmoitti syysneljänneksen tuloksensa jäävän selvästi odotuksia heikommaksi. Arvopaperin ennustetaulukossa yhtiöltä odotetaan tänä vuonna 446 miljoonan euron tulosta ennen veroja ja 2,83 euron tulosta osaketta kohti. Kymmenen suurimman rekisteröidyn omistajan listalla on myös kaksi Telesten johtoa osakeomistuksen kautta sitouttavaa management-firmaa. Teleste Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 2007 2012 0 LÄHDE: FACTSET tien kannattavuutta heikensivät vielä alihankintaan liittyvät kustannusylitykset?, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara muotoili kesäisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Hiljalleen alkaisi olla aika saada suurten Saksan-ostosten kannattavuus kuntoon ja lisäksi tukemaan tuotemyyntiä. Jos niin käy, Telestestä tulee yksi harvoista suomalaisista Saksassa menestyvistä suomalaisyhtiöistä. Nuo luvut ovat ajalta ennen tulosvaroitusta. KUUKAUDEN PIENI LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, meur 183,6 200,1 208,3 Liikevoitto, meur 9,4 11,6 14,0 Voitto e. Venäjän-kasvutarina säilyy muuttumattomana, joten pitkäjänteinen sijoittaja voi hyödyntää kurssinotkahduksen avaamaa ostotilaisuutta. TOMMI MELENDER ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 49. Palvelubisneksen takaama tulos näkyisi myös osakekurssissa. Karvasta kalkkia Nokian Renkailta HAVAINTO Keski-Euroopassa takapakkia Nokian Renkaille. NÄKEMYS Useampikin yhtiö ehti varoittaa tuloskauden alla, mutta harva yhtä dramaattisesti kuin Nokian Renkaat. Saksan suurin kaapeliverkko-operaattori Kabel Deutschland on Telestelle vaarallisen suuri asiakas. KURSSIKEHIT YS Miettinen määrää Teleste on kasvollisesti omistettu pörssiyhtiö, sillä Ensio Miettisen Enstolla tiena- tun omaisuuden pohjalta syntynyt omistus- ja sijoitusyhtiö EM Group osti muutama vuosi sitten itselleen yli viidenneksen Telestestä. Perheyrittäjyyteen sitoutuneen EM Groupin toimitusjohtaja Marjo Miettinen toimii Telesten hallituksen puheenjohtajana. Kasvollinen omistus antaa ilman muuta jatkuvuutta ja tuo pitkäjänteisyyttä Telesten toimintaan. Muut suurimmat omistajat ovat finanssisijoittajia kuten työeläkeyhtiöitä ja sijoitusrahastoja
Samoin Kiinassa, jonka talouskasvun heikkeneminen huolettaa ympäri maailman. Varainhoitoyhtiö Tresorin mukaan sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvu on pönkittänyt korkeariskisten ja markkinaliikkeisiin herkästi reagoivien yhtiöiden osakkeita. ?Tällaisia ovat pankkiosakkeiden lisäksi etenkin vakuutus- ja rakennusyhtiöt. Tasearvostuksista on siis haihtunut melkoisesti pois odotuksia. Viimeksi kuluneen vuoden aikana euroalueen p/b-luvut ovat liikkuneet 0,9?1,2 haarukassa, kun kymmenen vuoden keskiarvo yltää 1,6:n tasolle. Jenkkimarkkinoiden pääindeksit olivat lokakuun puolivälissä 16?18 prosenttia vuodentakaisten tasojensa yläpuolella. Poikkeuksiakin on: velkakriisin murjomissa Espanjassa ja Italiassa osakkeet ovat menettäneet selvästi arvoaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ennusmerkit eivät ole lupaavat, sillä Yhdysvalloissa yhtiöt varoittelivat tuloskauden alla näkymiensä heikkenemisestä ahkerammin kuin kertaakaan sitten taantumavuoden 2009. Perinteisillä arvostusmittareilla osakkeet eivät näytä kalliilta sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan, mutta talouskehityksen epävarmuuden vuoksi sijoittajat eivät ole vielä valmiit sallimaan osakkeille normaaliaikojen hinnoittelua. S&P 500 18 % V UOSINOUSUA Selvimmin osakkeiden alennusmyynti näkyy Euroopassa. Siitä tosin ei ole kiittäminen hyviä makrotalouden näkymiä vaan keskuspankkien elvytystoimia. Erityisen selvästi tilanne näkyy Yhdysvalloissa. Vähäpätöinenkin huono uutinen voi käynnistää voittojen kotiutuksen ja painaa pörssit laskuun.? Syysneljänneksen tuloskaudella on 50 LOKAKUU 2012 ratkaiseva merkitys loppuvuoden kurssikehityksen kannalta. Tyypillisesti p/b-luvut heiluvat vähemmän kuin tulospohjaiset p/e-luvut. ?Yleisen talouskehityksen hiipuessa myös yhtiöiden oman pääoman tuottoodotus on ollut laskussa, mikä myös puoltaa matalampaa substanssikerrointa?, Tresor arvioi. TOMMI MELENDER Sveitsi Puola Kiina Meksiko Argentiina Brasilia Turkki USA (Dow Jones) Etelä-Korea Norja USA (S&P 500) Saksa 1v p/E Osinkotuotto 2012e 2012e 1,9 13,1 14,0 3,4 1,7 3,1 11,4 3,8 1,7 -5,7 11,1 2,9 1,2 17,6 21,6 0,9 0,9 -28,9 6,7 1,8 0,6 13,3 13,0 4,0 0,5 3,4 10,9 3,0 0,0 15,7 12,6 2,8 -0,3 8,2 10,8 1,3 -0,3 14,2 11,4 4,2 -0,6 18,3 14,0 2,1 -0,6 15,2 11,3 3,4 HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ Muutos Muutos 1 kk Venäjä Suomi Taiwan Ruotsi USA (Nasdaq) Espanja Japani 1v p/E Osinkotuotto 2012e 2012e -1,8 2,3 5,9 3,8 -1,9 -2,3 17,1 4,6 -1,9 0,9 18,4 3,3 -2,2 11,2 13,7 4,1 -2,3 16,9 17,0 1,4 -2,8 -13,2 16,1 5,0 -2,8 -3,6 13,3 2,7 SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ Muutos Muutos 1 kk Ranska Italia 1v p/E Osinkotuotto 2012e 2012e -3,2 3,6 11,7 4,1 -3,7 -7,2 10,7 4,0 suotuisaa kehitystä vakaata kehitystä heikkenevää kehitystä synkkenevää kehitystä rajua kurssilaskua Luvut laskettu 12.10.2012 päätöskursseilla. ARVOPAPERI. Myös teräs- ja auto-osakkeissa on taas hentoja elpymisen merkkejä. Kaivosyhtiöiden ja niille investointihyödykkeitä toimittavien konepajojen suhteen markkinat ovat epätietoisia?, Tresorin markkinkatsaus sanoo. Sen sijaan defensiiviset yhtiöt, kuten teleoperaattorit sekä lääke- ja elintarvikefirmat, ovat jääneet jälkeen osakemarkkinoiden keskimääräisestä kehityksestä. Tresor arvioi, että loppuvuodesta ei tule helppoa: ?Markkinoiden korjausliikkeen vaara on ilmeinen. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT SUOTUISAA KEHITYSTÄ Muutos Muutos SHUTTERSTOCK 1 kk Intia Hongkong 1v p/E Osinkotuotto 2012e 2012e 4,8 7,2 13,7 1,7 3,1 14,1 13,7 2,8 VAKAATA KEHITYSTÄ Muutos Muutos 1 kk Kurssinotkahduksen vaaroja KULUVA SYKSY on ollut suotuisaa aikaa maailman osakemarkkinoilla
Tästä hyötyy kanadalainen CAE Industries, maailman johtava lentosimulaattoreiden valmistaja ja ilmailukoulutuksen tarjoaja. Uusia pilotteja tarvitaan jatkuvasti, ja kasvavat polttoainekulut pakottavat lentoyhtiöt uusimaan koneitaan. Yhtiö tarjoaa simulaatiopalveluja ja koulutusta niin siviili-ilmailun kuin asevoimien puolelle. Viime keväänä yhtiö hankki maailman johtaviin ilmailuopistoihin lukeutuvan Oxford Aviation Academyn. Yhtiön liiketoiminta on maantieteellisesti hyvin hajautettu. Kaivosteollisuudessa yhtiö on jo johtava integroitujen mallinnusja simulaatiosovellusten tarjoaja. LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, MCAD Liikevoitto, MCAD Voitto e. Eri maiden asevoimille yhtiö tarjoaa koulutusta yli 70 keskuksessa. Uutta kasvua kaivoksista ja leikkauspöydiltä Yli 8 000 henkilöä työllistävä CAE on kasvanut viime vuosina sekä orgaanisesti että aggressiivisin yritysostoin. P/e-ennus- 50 2007 TÄYSLENTOSIMULAATTORI. Liikevaihdosta 30 prosenttia tulee Euroopasta, 34 prosenttia Yh- dysvalloista ja loput 36 prosenttia muualta maailmasta, kuten kehittyviltä markkinoilta, joissa lentoliikenteen kasvu on nopeinta. Airbusin mukaan matkustajamäärien odotetaan kasvavan Kiinassa keskimäärin 7,1, Kaakkois-Aasiassa 8,3 ja Intiassa 9,2 prosentin vuositahtia. Veroja, MCAD Tulos/osake, CAD Osinko/osake, CAD Nettovelat, MCAD Opon tuotto, % 1 821 2 175 2 336 311 350 400 244 257 324 0,71 0,78 0,91 0,15 0,18 0,19 534 796 619 17,6 17,4 17,1 ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e p/b ev/ebitda 2012e 2012 e CAE 13,3 2,3 7,0 Thales 10,2 1,2 3,9 Bombardier 8,5 6,2 6,2 Rockwell Collins 12,0 5,5 7,5 Indra Sistemas 9,0 1,2 6,8 Embraer 13,3 1,5 5,8 KURSSIKEHIT YS CAE Kanadalaiset osakkeet keskimäärin euroa 300 250 200 150 Presidentinvaaleista liikettä osakkeeseen 100 Yhtiön sekä New Yorkin että Toronton pörssissä listattava osake on tällä hetkellä varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. Siviilipuolella yhtiöllä on yli 210 täyslentosimulaattoria 42 koulutuskeskuksessa ympäri maailmaa. Terveydenhuollossa ympäri maailmaa on käytössä noin 7 000 CAE:n koulutussimulaattoria. Factsetin tietokannan 16 analyytikosta peräti 12 on antanut osakkeelle ostosuosituksen. Yksi merkittävä riski osakkeen kannalta sekä hyvässä että pahassa ovat ensi kuussa järjestettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit. Yhdysvaltain puolustusmenojen leikkauksia vastustavan Mitt Romneyn voitto tekisi mannaa yhtiön Military-segmentille, joka muodostaa puolet yhtiön liikevaihdosta. LOKAKUU 2012 51. Sen lentosimulaattoreita on myyty jo tuhat kappaletta. KUUKAUDEN ULKOMAINEN CAE:llä pilviin ja maan uumeniin Teksti Mirko Hurmerinta V aikka lentoyhtiöt kilpailevat parhaillaan toisiansa hengiltä, lentoliikenteen määrä vain kasvaa. CAE on markkinajohtaja näissä kaikissa. CAE:n liikevaihdosta 53 prosenttia tulee simulaattoreista ja 42 prosenttia koulutuksesta ja palveluista. CAE on myynyt maailmanlaajuisesti jo yli tuhat täyslentosimulaattoria yli 130 lentoyhtiölle, valmistajalle ja koulutuskeskukselle. 2012 0 LÄHDE: FACTSET 10.10.2012 Runsain yritysostoin laajenevalla CAE:lla on yli 60 vuoden kokemus lentosimulaattoreiden valmistuksesta. Nykyään yhtiö menee myös maan alle. te ensi keväänä päättyvälle tilikaudelle on 13,3, mikä on selvästi alle viiden vuoden keskiarvon ja alin noteeraus sitten vuoden 2009, jolloin yhtiöllä ei ollut vielä laajentunut uusille liiketoiminta-alueille. Myös analyytikot näkevät yhtiön osakkeessa nousuvaraa. Loput viisi prosenttia tulee yhtiön uusista kasvuliiketoiminnoista kaivosteollisuudesta ja terveydenhuollosta, joissa yhtiö soveltaa vahvaa simulaatio-osaamistaan. Vaikka yhtiö on laajentunut kyseisille toimialoille yritysostojen myötä vain muutaman viime vuoden aikana, on se onnistunut jo saavuttamaan selvää kasvua ja markkinaasemaa
Se ei ole mitenkään huikea lukema, kun muistetaan että osakemarkkinat ovat pitkän ajan kuluessa antaneet noin kymmenen prosentin vuosituotot. Suomalainen rahastomarkkina sai alkunsa 52 LOKAKUU 2012 SILLOIN. RAHASTOT Suomen rahastopioneerin tuottohistoria ei päätä huimaa Maamme vanhin rahasto täytti neljännesvuosisadan. Lähes joka toisen Suomi-osakerahaston historia ulottuu viime vuosituhannelle. Teksti Tommi Melender Jos Presta tuli luvanneeksi liikaa mainostaessaan riskittömyyttään, niin miten on käynyt tuottavuuslupauksen. Viime heinäkuussa julkistetussa Thomson Reutersin kyselytutkimuksessa Varis valittiin Suomen parhaaksi salkunhoitajaksi. Tutkimuksessa suomalaiset pankkiiriliikkeet ja pörssiyhtiöiden sijoittajasuhdeyksiköt arvioivat muun muassa salkunhoitajien valmistautumista yritystapaamisiin sekä kykyä liiketoimintastrategioiden analysointiin.. Ajat olivat silloin toisenlaiset: enää tuskin kukaan rohkenisi mainostaa osakemarkkinoilla toimivaa rahastoa riskittömänä. ?Pian rahaston aloitettua koettiin suuri pörssiromahdus, jota seurasi myöhemmin Suomen taloushistorian syvin lama?, sanoo Danske Invest Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Aku Leijala. Pörssiromahdus ja lama eivät kuitenkaan Prestaa nujertaneet, vaan se vietti lokakuun puolivälissä 25-vuotisjuhliaan. Vuosien varrella toki Prestan nimi on vaihtunut muutamaankin kertaan, tänään sen tunnetaan Danske Invest Suomi Osakkeena. Sijoituspolitiikkaakin on reivattu, sillä rahasto sijoittaa nykyisin nimensä mukaisesti suomalaisiin osakkeisiin. Postipankin sijoitussali Prestan syntymävuonna 1987. SUOMI-R AH ASTOJEN V ETER A A NISARJA Perustettu Danske Invest Suomi Kasvuosake Fondita Equity Spice Alfred Berg Small Cap Finland ODIN Finland Evli Suomi Pienyhtiöt Aktia Capital FIM Fenno Danske Invest Suomi Yhteisöosake Alfred Berg Finland SEB Finland Small Cap Nordea Pro Suomi Handelsbanken Suomi SEB Finlandia Danske Invest Suomi Osake Evli Suomi Select Seligson & Co Suomi Indeksirahasto Nordea Suomi OP-Delta OP-Suomi Arvo ARVOPAPERI Tuotto Tuotto 10 v, p.a. Historiadata kertoo rahaston tuottaneen toiminta-aikanaan keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. % 5 v, p.a.% Hallinnointipalkkio, % 08/96 13,3 -5,5 04/97 13,3 -2,9 11/98 12,6 -5,1 12/90 11,6 -5,2 12/92 11,4 -4,5 05/92 10,6 -3,9 08/98 10,3 -8,7 10/97 10,3 -4,1 12/92 10,2 -6,3 04/94 10,1 -6,2 03/93 10,0 -4,5 03/98 9,8 -6,5 09/93 9,7 -6,4 10/87 9,3 -5,2 10/89 9,2 -7,2 04/98 9,0 -6,7 05/92 8,6 -6,1 02/93 8,6 -7,4 06/94 7,8 -5,4 1,3 2 2,1 2 1,6 1,83 1,6 0,95 1,8 2,5 0,5 1,854 1,3 1,9 2,08 0,45 1,6 2 1,6 Rahastopääoma, meur 54,6 43,9 35,2 183,9 65,4 200,8 70,9 321,4 134,8 58,2 171,9 40,2 207,4 161,0 101,7 42,2 355,3 345,5 175,9 Lähde: Rahastoraportti Suomi-rahastot vanhimpia timo raunio ?V arma, tuottava ja riskitön? Näin lupaili Presta-sijoitusrahaston mainosvideo 1980-luvun lopussa. Kun silloinen PSP-Sampo Rahasto-osakeyhtiö perusti Prestan, sen salkku jakaantui joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja talletuksiin. Danske Invest Suomi Osakkeen salkkua on hoitanut Juha Varis vuodesta 2004 lähtien
Niinpä Suomessa markkinoitavista Euroopparahastoista vain kuudella prosentilla ja kehittyvien markkinoiden rahastoista vain 17 prosentilla toiminta on alkanut viime vuosituhannella. Millä mielin Suomi-rahaston salkunhoitaja katselee tällaisessa tilanteessa osakemarkkinoita, Alfred Bergin Teemu Perälä? Tuntuu siltä, että reaalitalouden synkkä kuva tulosvaroituksineen ja irtisanomisineen ei näy pörssissä, sillä pörssi on ollut yllättävän vahva viime ajat. Tähän on tietysti vaikuttanut keskuspankkien tarjoama likviditeetti ja matalan koron rahapolitiikka. RAHASTOT RAHASTOVIERAS ?Uponorissa käänteen enteitä? Prestan myötä, joten ala on täällä varsin nuorta. Miten selittäisit tätä? Syklinen ja syrjäinen Suomen pörssi ei ole ollut sijoittajien suosiossa. Arvostusmielessä karttaisin Wärtsilää ja Outotecia. jäävät kymmenen vuoden tuottovertailussa Seligsonin indeksirahaston taakse. T aantumapelot voimistuvat, yritykset ilmoittavat yt-neuvotteluista... Nordea Suomi, OP-Delta ja OP-Suomi Arvo . Monet Helsingin pörssin toimialat, erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, ovat haastavassa tiilanteessa, minkä lisäksi Nokian vaikeudet ja Fortumin heikkous näkyvät Suomen indeksissä. Minkälaiset Helsingin pörssin yhtiöt kiinnostavat sinua salkunhoitajana eniten nykyisen kaltaisessa markkinatilanteessa? Näin kevään taas lähestyessä osinkoyhtiöt nostanevat päätään. Pidän myös Sampoa historiallisesti tarkasteltuna sangen kalliina nykyisissä hintatasoissa. TOMMI MELENDER Suomalaiset osakkeet ovat jääneet jälkeen MSCI World -indeksin kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan 45 prosentilla nykyisin toimivista Suomiosakerahastoista historia alkaa viime vuosituhannelta. Rahastomarkkinoiden alkutaipaleella suomalaisille yksityissijoittajille ei juuri kaupiteltu ulkomaisia vaihtoehtoja. Nykyisin toimivista suomalaisista osakerahastoista Danske Invest Suomi Osakkeen lisäksi vain Evli Suomi Selectin juuret ulottuvat 1980-luvulle saakka. Veteraanisarjaan voidaan kuitenkin kelpuuttaa myös yhdeksänkymmentäluvulla syntyneet rahastot, joita on seitsemäntoista kappaletta. Varsinkin kehittyvien markkinoiden rahastot kokivat suuren yleisöryntäyksen 2000-luvulla. Pioneeri ei tuottokärjessä Suomi-osakerahastojen veteraanisarjan ykköspaikan pisimmällä Rahastoraportista ilmenevällä ajanjaksolla eli kymmenen vuoden tuottohistorialla jakavat Danske Invest Suomi Kasvuosake ja Fondita Equity Spice. Kummastakin on irronnut keskimäärin 13,3 prosentin vuosituotot. Fonditan rahasto antaa kuitenkin tasoitusta kahden prosentin hallinnointipalkkiollaan. Jompikumpi on oikeassa, eli joko reaalitalous kääntyy parempaan suuntaan tai osakekurssit laskevat. käännettä Yhdysvaltain markkinoiden kautta. Entä millaisia suomalaisyhtiöitä pitäisi mielestäsi juuri nyt karttaa? Kone herättää varovaisuutta. Uponorissa odotan vahvaa positiivista ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 53. Lisäksi Nokia on äärimmäisen mielenkiintoinen, ja sen osakekurssissa on varmasti tiedossa suuria vaihteluita. Danske Investin kasvuosakerahaston hallinnointipalkkio jää 1,3 prosenttiin. Rahastomarkkinoiden ladunavaaja Danske Invest Suomi Osake ei menesty kymmenen vuoden tuottovertailussa kovinkaan hyvin, sillä se jää 9,3 prosentin vuosituotoillaan 14:nneksi. Huomionarvoisena voi pitää sitä, että veteraanirahastoista kolme . Se on hieno laatuyhtiö, mutta osakkeen kallis hinnoittelu ei ota huomioon Kiinan markkinoihin liittyviä riskejä
Cowles hoiti varakkaan isänsä rahoja ja huomasi, ettei suosittujen sijoituskirjeiden vihjeillä rikastunut. suuri mutta tuntematon S&P 500 on maailman tärkein osakeindeksi. S&P 500 -indeksi on ennen kaikkea suurten ja oman alansa johtavien yritysten indeksi. Toisena kriteerinä painotetaan osakkeiden likvidiyttä. Ennusteilla ei edelleenkään ollut kolikonheiton todennäköisyyttä suurempaa arvoa sijoittajille. Löydöksistään viisastuneena Cowles kehitti oman markkinaindeksinsä, josta tuli nykyaikaisen S&P 500 -indeksin perusta. Nykymuotoisena indeksi julkaistiin marraskuussa 1957. Valta on indeksikomitealla Indeksin hallinnassa suurinta päätösvaltaa käyttää indeksikomitea. Indeksikomitea siirtyi vuonna 2005 käyttämään likvidipohjaista indeksilaskentatapaa, jossa yhtiön indeksipaino määräytyy todellisessa kaupankäynnissä vapaina olevien osakkeiden määrällä ja osakekohtaisella markkinahinnalla. Komitea tarkastelee lyhyen ja keskipitkän aikavälin markkina-arvoja ja suhteuttaa niitä yhtiön edustaman sektorin muihin toimijoihin. Hän totesi, ettei suosituksista ollut sanottavaa hyötyä sijoittajille. Tärkeimpiä kriteereitä on kolme: markkina-arvo, likvidiys ja yhdysvaltalaisuus. Yhtiön markkina-arvon tulee ylittää neljä miljardia dollaria. 250 000 osakkeen kuukausivaihto on ehdoton minimi. Indeksejä laskettiin jo 1920-luvulla, mutta chicagolaisen Albert Cowlesin uraauurtava pohjatyö 1930?1940-luvuilla mahdollisti tarkan ja kattavan indeksilaskennan. Se valitsee sopivat yhtiöt tapauskohtaisesti, kunhan ennalta sovitut ehdot täyttyvät. Vuonna 1944 hän uudisti tut- kimuksen kahlaamalla 6900 markkinaennustetta viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden ajalta. ETF S&P 500 . Se on myös erittäin suosittu etf:ien kohdeindeksi. Indeksiä seuraaviin etf:iin on sijoitettu lähes 5000 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 4000 miljardia euroa. S&P 500:n sisältämien yhtiöiden yhteenlaskettu painoarvo kattaa 75 prosenttia pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden arvosta. Indeksi luotiin aikanaan yhdysvaltalaisen yrityselämän monimuotoisuuden mittatikuksi. Aiemmin käytössä oli puhdas markkina-arvopainotteinen indeksi, jossa kaikkien osakkeiden määrä kerrottiin osakkeiden hinnalla. Yhtiön osakkeilla tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta pätevä kaupankäyntihistoria. Tutulta vaikuttavassa indeksissä piilee monia yllätyksiä. S Teksti Petre Pomell &P 500 -indeksi on Dow Jones Industrial Averagen ohella maailman seuratuin osakeindeksi. Lisäksi komitea vaatii, että osakkeista yli puolet on vapaan kaupankäynnin kohteena. Likvidiyskohtaan kaatui Warren Buffettin ja Charlie Mungerin kipparoiman Berkshire Hathawayn indeksilistaus vuosikymmenien ajaksi. Nykyisin yhtiön B-osakkeita on kaupan niin runsaasti, että S&P 500 -indeksiin sijoittava ostaa myös pienen palan Buffettin elämäntuotetta salkkuunsa. Painavin mutta hankalimmin määritel- S&P 500:n SEKTORIPAINOT 1990?2012 100% Tietoliikennepalvelut Yleishyödylliset palvelut Perusteollisuus Kulutustavarat Teollisuustuotteet ja -palvelut Kulutuspalvelut Terveydenhuolto Energia Rahoitus Teknologia 90% 80% 70% 60% 50% 40% INDEKSI REAGOI HERKÄSTI. Vuonna 2000 puhjennut internetkupla nostatti teknologiatoimialan parhaimmillaan lähes 30 prosentin indeksipainoon. Rahoitus-sektorin ongelmat näkyvät kuvan tarkennetussa otoksessa kevään 2009 kohdalla. 30% 20% 10% 0% 12 20 11 20 10 20 09 20 09 0 /2 03 08 20 07 20 06 20 04 20 02 20 01 20 00 20 99 19 98 19 96 19 93 19 0 9 19 54 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI. Cowles syventyi sijoitusongelmiin juurta jaksain. Hän kävi vuonna 1933 läpi yhteensä 12000 ammattilaisten sijoitussuositusta
Sijoittajalle luku kertoo paitsi amerikkalaisen myös kansainvälisen yrityselämän painopisteiden muutoksista. COLOURBOX Pykäläviidakko aiheuttaa päänsärkyä Etf-taistelu indeksien kuninkaasta S&P 500 ?INDEKSIÄ seuraavat etf:t ovat sijoittajien suosiossa. Indeksien lisenssimaksut nousevat vuosi vuodelta ja muodostavat nyt jo leijonanosan sijoittajille epäsuoraan koituvista kuluista. Vanguardin toimitusjohtaja Bill McNabb uskoo indeksinvaihtoruljanssin mahdollistavan Vanguardin asiakkaille entistäkin alhaisemmat vuotuiskulut. Sijoittajan näkökulmasta markkinointipelleily prosentin sadasosien kanssa on naurettavaa. Muutoshaluttomuudesta huolimatta kahdeksan prosenttia yrityksistä on vaihtunut. Indeksiä tiukasti seuraavia tuotteita löytyy paljon, mutta kaksi on ylitse muiden. State Street Global Advisorsin S&P 500 -etf (tikkeri: SPY) on markkinakakkonen hallinnoitavalla varallisuudella mitattuna. Toimialapainot tarkistetaan neljä kertaa vuodessa. Haluttomuus poistaa yhtiöitä on ajanut indeksiä erikoiseen suuntaan. Irlannillakin on käsissään täysi viisikko yrityksiä. Indeksisääntöjen rikkomiset tutkitaan yksi kerrallaan, ja yrityksille annetaan mahdollisuus korjata ongelmiaan keskipitkällä aikavälillä. Indeksikomitean tavoitteena on saada aikaan kattava ja sektorikohtaisesti tasapainoinen riski?tuotto-korjattu otos amerikkalaisista suuryrityksistä. Arvopaperimarkkinoita valvovan viranomaisen SEC:in määrittelemät ehdot kotimaisuudelle on täytettävä. Indeksiin on kautta historian otettu yhtiöitä, joiden verostatus ei ole amerikkalainen. Schwab omistaa myös laajan ja kustannustehokkaan onlinevälitystoiminnan, jonka avulla se kaataa lisää suolaa isojen pelureiden haavoihin. Markkinaosuustaistelun käydessä kuumimmillaan keinoja ei kaihdeta. Vanguard ilmoitti äskettäin luopuvansa yhteistyöstä MSCI-indeksitalon kanssa. Spin-offilla tarkoitetaan vanhasta yrityksestä irroitettua uutta yritystä. Riittää, että ?kohtuullinen osa? kassavarallisuudesta sijoitetaan yhdysvaltojen liikkeellelaskemiin tuotteisiin. Tarkkoja ohjeita SEC ei kuitenkaan anna. Lisäksi osakkeen ensisijaisen listauspaikan on oltava Nyse tai Nasdaq. Euron tai kahden laskennallista vuosisäästöä olennaisempaa on valitun tuotteen sopivuus sijoituskokonaisuuteen. petre pomell LOKAKUU 2012 55. Jotta toimialapaino pysyisi kunnossa, yhtiöt tutkitaan toimialakohtaisesti. Jos lääketeollisuuden paikat ovat täynnä, komitea ei vinouta toimialapainoja, vaikka yhtiö olisi suurempi kuin toisen toimialan mukaan päässyt yhtiö. Etf-talo puolitti hiljattain vuotuiskulunsa 0,04 prosenttiin ja on tällä hetkellä markkinoiden edullisin Yhdysvaltain yhtiöitä seuraava etf. Schwab tarjoaa 1919 yhtiötä sisältävällä US Broad Market -etf:llä (SCHB) vertailuindeksiä laajempaa kokonaisuutta. Yhtiöiden hallinnointisääntöjen ja tilinpäätösmallien on luonnollisesti noudatettava markkinavalvojan linjauksia. JENKKI-ETF:T Ohje- ja sääntöpykäliä on kymmenittäin. Kerran indeksiin päässyttä yhtiötä ei kuitenkaan potkita helposti ulos, sillä komitea uskoo mahdollisimman vähäisen vaihtuvuuden olevan hyvästä. Syynä on etf-talojen tarve mukautua tuleviin indeksimuutoksiin. 503 suurinta yhtiötä sisältävän SPY:n vuotuiskulut ovat 0,10 prosenttia. SPY:n ohi on pyyhältänyt Vanguardin S&P 500 -etf (VOO), joka sisältää 504 yhtiötä. Muutosilmoitukset laukaisevat ostopainetta mukaan tulevan ja myyntipainetta indeksistä poistuvan yrityksen osakkeeseen. Cividien, Ingersoll-Rand, Accenture, Seagate Technology ja Airgas muodostavat indeksiviisikon, joka toimii Dublinista. Kahden viimeisen vuoden aikana indeksiin on tullut 40 uutta yritystä. S&P 500 -indeksissä on kourallinen yrityksiä, joista osa on entisiä yhdysvaltalaisia yrityksiä ja osa ei ole koskaan päämajaa Amerikassa pitänytkään. Indeksin erikoisen nelikon muodostavat Noble, ACE Limited, Pentair ja TE Connectivity, jotka ovat yritysostojen ja spin-offien kautta päätyneet Sveitsiin. ETF tävä kriteeri on amerikkalaisuus. VOO:n vuotuiskustannuksina veloitetaan 0,05 prosenttia. Kustannustehokkuus on huippuluokkaa: kymppitonnin sijoituksen hallinnointi maksaa vuodessa saman verran kuin keskioluttuoppi hotellin aulabaarissa. Etf:issä yhtiöitä on enemmän kuin indeksissä. Varautuminen vähentää etf:n omistajille koituvia kuluja, koska salkunhoitajan ei tarvitse käydä kauppaa hintapaineen ollessa kovimmillaan. Valitun strategian hintana on aavistuksen suurempi tracking error eli indeksipoikkeama. Pitkäjänteiselle sijoittajalle hetkellinen indeksipoik- ARVOPAPERI keama on merkityksetön. Rahastoyhtiö Schwab haastaa State Streetin ja Vanguardin markkinaosuustaistelussa
KOLUMNI PENTTI FORSMAN U:n osakesäästäjää kuritetaan. Verovaikutuksen jälkeenkin spekulointia harrastaisivat edelleen ne, jotka uskovat suuriin hintavaihteluihin. Siinä prosessissa ei synny muuta tuloa kuin välityspalkkio, joka olisi oikea veropohja. Suuren yleisön on sen sijaan vaikea ymmärtää likviditeetin tärkeyttä. Ministeri Erkki Tuomioja loukkaantui OP-Pohjolan uhkauksesta siirtyä ulkomaille ja epäili, että mitätön vero hukkuu pankkien marginaaleihin. Vero ei suinkaan ole mitätön, sillä jo viisi kauppaa vuodessa vie verotta- 56 LOKAKUU 2012 Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. jalle yhden prosentin osakkeiden arvosta. Tästä syystä Sampo Pankki ja OP-Pohjola siirtäisivät arvopaperikauppansa Tukholmaan. Rahoitusmarkkinavero ei välttämättä ole oikea vastaus?. Suomen rakennemuutoksen kannalta voisi olla tuhoisaa, jos näiden yritysten pääomahuolto vaikeutuisi rahoitusmarkkinaveron seurauksena. Taloustieteilijöiden joukosta on vaikea löytää rahoitusmarkkinaveron kannattajia. Asiantuntijan on vaikea ymmärtää, miten rahoitusmarkkinavero voisi lisätä vakautta. Ainakaan Ruotsi ja Iso-Britannia eivät lähde mukaan kokeiluun. Suomelle on hyvin tärkeää, että Ruotsi jäi ulkopuolelle. Vero ei tule saavuttamaan niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Joidenkin vastustajien mukaan rahoitusmarkkinavero voi olla hyvä idea, jos se otetaan käyttöön kaikkialla. Koko idea on huono. Helsingissä tuskin syntyisi niin paljon kauppaa, että tuloilla kyettäisiin maksamaan välittäjien palkat. Rahoitusmarkkinavero näivettäisi Helsingin pörssin. Pörssivaihdon käyttö veropohjana oudoksuttaa. Tästä joutuisivat kärsimään erityisesti Helsingin pörssin keskisuuret ja pienet yhtiöt, joista ulkomaiset rahastot eivät ole kiinnostuneita. Sen sijaan osakkeen hinnan määräävät ne ?spekuloijat?, jotka ostavat ja myyvät tiuhaan tahtiin. Sen sijaan suuret pelaajat, kuten eläkerahastot, perustaisivat Tukholmaan tai johonkin veroparatiisiin yhtiön, joka kävisi kauppaa niiden puolesta. Suomalaisten suurten yritysten markkina-arvo VEROSTA K ÄRSISIVÄT ERIT YISESTI KESKISUURET JA PIENET YHTIÖT. tuskin kärsisi, vaikka niiden osakkeiden pääkauppapaikaksi tulisi Tukholma. Myös harvoin kauppaa käyvä sijoittaja kärsii heikosta likviditeetistä, kun osakkeita ei enää pysty luottavaisesti myymään päivän hintaan. Suomalaisten sijoittajien varassa toimivien yritysten likviditeetti ja markkina-arvo heikentyisivät, jos komission ehdotus toteutetaan. Suomi hyötyy siitä, että lähinaapurissa riskirahoitusmarkkinat toimivat mahdollisimman kitkattomasti. Ruotsilla on vastaavasta verosta kokemuksia: kauppa siirtyi hetkessä Lontooseen. Suomessa keskustelu verosta ajautui sivuraiteelle. Veron kannattajat uskovat, että sen avulla voidaan vähentää ?spekulaatiota?. Miten vero vähentäisi pankkien riskinottoa. Komission vuosi sitten ehdottaman rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto nytkähti eteenpäin, kun Saksan ja Ranskan johdolla 11 maata päätti aloittaa valmistelun. Lyhytaikaisella kaupalla ei ollut osaa pankkien ongelmissa. Passiivisella omistuksella ei ole vaikutusta osakkeen hintaan ja yrityksen arvoon. Pahimmassa tapauksessa se voisi olla jopa kuolinisku nykymuotoiselle toiminnalle. Kaupankäynnin tyrehtyessä maksuja olisi nostettava kiinteiden kulujen kattamiseksi. Tästä on runsaasti tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia. Professori Pertti Haaparannan mukaan tutkimusnäyttö kertoo, että vero vaikuttaisi juuri päinvastoin. Muiden muassa professori Sixten Korkman totesi Ylen AamuTV:ssä, että ?olemme oikeilla jäljillä, kun pohdimme, miten pankkien riskinottoa voidaan vähentää. Tämä nopeuttaisi taas suurten yritysten siirtymistä halvempiin kauppapaikkoihin. Aktiiviselle piensijoittajalle Tukholma olisi huono vaihtoehto, koska hän joutuu maksamaan veron kaupoistaan joka tapauksessa. Veronhan maksaisivat sijoittajat ja yritykset. Se on jo 20?30 prosenttia yrityksen osingoista. Komissio ehdotti, että veroa perittäisiin sekä ostajalta että myyjältä kummaltakin 0,1 prosenttia osakekaupasta ja 0,01 prosenttia johdannaisista. Tutkimustiedon hylkääminen tulisi osakesäästäjille kalliiksi. ARVOPAPERI kuva kimmo lehtonen E Rahoitusmarkkinavero rankaisee osakesijoittajaa. Tämä puolestaan vähentää investointeja. Tämä joukko, pankit mukaan lukien, luo markkinoiden likviditeetin. Rahoitusmarkkinavero nostaisi kaupankäynnin kustannuksia tuntuvasti ja vähentäisi siten kaupankäynnin määrää eli likviditeettiä. Käytännössä likviditeetin heikentyminen johtaa osakekurssien volatiliteetin kasvuun ja yrityksen markkina-arvon laskuun
julisti arvostettu brittilehti The Economist lokakuun alussa. Lehden mielestä sijoittajien keskuudessa vallitsee huolettomuus, vaikka maailmantalouden keskeiset indikaattorit ovat heikentyneet selvästi. kysyy The Economist ja huomauttaa maailmantalouden kasvun painuneen heikoimmaksi 65 R A AK A-AINEET JA M A AILM ANTALOUS Suuntaa jenkkien työllisyysluvuista. Inflaatiosuojaa kullasta? TOMMI MELENDER MSCI WORLD Parhiala ja Lähdesmäki satsasivat Elisaan ja Pohjolaan. 68 KOROT JA L AINAT sitten vuoden 2009 taantuman. Keskuspankit eivät yksin pysty kohentamaan suhdanteita, vaan siihen tarvitaan myös järkeviä ratkaisuja hallituksilta. Sitä eivät osakekurssit hinnoittele. Suomalaista sijoittajaa tuskin lohduttaa se, että Helsingin pörssin kurssikehitys on jäänyt selvästi maailmanindeksiä heikommaksi, kuten oheisesta graafista näkyy. Vaikka pelot sijoittajien keskuudessa ovat hellittäneet, Suomi-riskiä he tuntuvat yhä karttavan. elvytystoimien ansiota. ?Onko kurssinousu oikeutettua?. Mahtavatko poliitikot olla tehtäviensä tasalla? ?Lähiaikojen suurimmat vaarat Yhdysvaltain, Kiinan ja Euroopan talouksille aiheutuvat poliitikkojen toimista (tai toimimattomuudesta)?, The Economist kirjoittaa. Lehti näkee suurena vaarana, että maailmantalouden kasvunäkymät heikkenevät entisestään ja ensi vuonna edessä on jopa globaali taantuma. Huolettomuutta kuvastaa se, että kansainvälisten osakemarkkinoiden kehitystä mittaava MSCI World -indeksi oli noussut lokakuun puoliväliin mennessä runsaat kolmetoista prosenttia alkukesän pohjistaan. Saman havainnon kuin The Economist tekee MSCI Worldin vahvistumisesta voi myös tehdä käänteisesti osakemarkkinoiden volatiliteetti-indeksien eli pelkokertoimien laskusta. Osakemarkkinoiden luottamuksen vahvistuminen on paljolti keskuspankkien ? ennen muuta Fedin ja EKP:n . TAULUKOT taulukot 60 TULOSENNUSTEET Koneelta ensi vuonna miljarditulos? 62 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET H&M vs. M A AILM A N OSAKEM ARKKINAT Amer kelpaa joka lähtöön. 66 SUOMI-SALKUT 67 GURUSALKUT lokakuu 2012 Suomalaiset osakkeet keskimäärin (suhteutettu) 850 800 750 700 70 OSINGOT JA TUOTOT 650 600 1/2012 ARVOPAPERI 10/2012 Lähde: Factset 15.10.2012 Neljällä suomalaisyhtiöllä yli sadan prosentin tuotto viidessä vuodessa. LOKAKUU 2012 57. Inditex Investor p/e:llä Pohjolan huokein. 63 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET 64 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Apple kolkuttelee Exxonin tulostaaloja. 65 PARH A AT JA HUONOIMM AT Indeksirahasto hakkasi aktiiviset. R AH ASTOT Yli 20 prosentin vuosituotto korkopaperein? Maailmanindeksi hyvästellyt pohjalukemat ?Sijoittajat, varokaa!
Aktia kuitenkin ilahdutti osakkeenomistajiaan nostamalla kuluvan vuoden tulosennustettaan. Aktia arvioi vuoden 2012 liikevoittonsa ylittävän vuoden 2011 tason, kun aiemmin pankki odotti viime vuoden tasoista liikevoittoa. Analyytikoille Aktian koheneva tuloskehitys ei ole tullut yllätyksenä, sillä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana pankin konsensusennuste on noussut 60 prosenttia. Pankin osakekohtaisen tuloksen odotetaan nousevan tänä vuonna 76 senttiin viime vuoden 53 sentistä. Arvostuskertoimien valossa Aktia näyttää melkoisen halvalta, etenkin tasearvoonsa nähden, sillä sen p/b-luku jää 0,7:aan. Aktian bisnes lepää asuntoluottojen va- rassa, sillä ne ovat muodostaneet kahdeksankymmentä prosenttia lainakannasta. TAULUKOT Aktialla menee hyvin Syysneljänneksen tuloskauden alla positiiviset uutiset ovat olleet vähissä. veroja meur tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2013 p/e p/b 7,9 26,9 1,0 1,1 Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 2,93 13,02 7,1 -5,8 0,25 -0,38 10,1 31,8 10,0 29,1 10,5 37,0 0,37 0,48 0,12 0,71 Aktia 5,65 36,0 0,53 68,8 65,4 72,1 0,76 0,41 7,5 0,7 Alma Media 4,78 42,0 0,39 29,2 26,8 30,2 0,35 0,38 13,6 4,2 8,7 n Amer Sports 10,21 115,0 0,71 108,7 105,2 117,5 0,71 0,35 14,4 1,5 n Aspo 5,85 17,7 0,43 11,0 8,7 12,2 0,37 0,42 15,9 t Atria 5,20 -4,1 -0,24 14,8 11,0 18,9 0,23 0,20 t BasWare 21,92 12,3 0,76 9,5 8,7 11,0 0,51 0,40 t Cargotec 18,61 192,0 2,42 173,0 160,0 203,7 2,07 s Citycon 2,50 55,0 0,05 68,0 65,4 104,4 0,21 n Componenta 2,49 0,5 0,09 11,0 11,0 11,0 0,41 n Cramo 8,15 37,6 0,60 41,9 36,2 61,0 0,74 t Digia 2,82 -23,1 0,32 6,5 3,2 9,0 n Elektrobit 0,67 -4,5 -0,04 3,7 3,7 n Elisa 17,66 265,0 1,29 276,1 n Etteplan 2,86 6,5 0,20 n F-Secure 1,70 23,5 s Finnair 2,05 t Fiskars t n p/b ev/ ebitda 6,9 18,8 0,9 1,1 4,3 6,0 11,9 60,0 10,4 42,0 13,0 68,5 0,43 0,69 0,17 0,65 65,7 59,5 71,9 0,71 0,38 8,0 0,6 37,7 34,2 40,9 0,38 0,35 12,6 4,2 8,0 9,4 141,8 128,0 155,0 0,92 0,40 11,1 1,4 7,9 2,1 12,5 16,6 16,0 17,0 0,49 0,42 12,0 2,1 8,8 22,6 0,4 7,0 25,2 11,0 30,9 0,66 0,28 7,9 0,3 6,1 42,6 2,8 16,4 14,4 13,4 16,0 0,85 0,45 25,7 2,6 11,6 1,00 9,0 0,9 6,2 173,3 154,8 221,6 2,03 1,00 9,2 0,9 6,1 0,15 11,9 0,8 17,4 76,0 65,0 135,7 0,21 0,15 12,0 0,8 16,7 0,00 6,1 0,6 4,6 23,0 23,0 23,0 0,78 0,00 3,2 0,5 3,8 0,35 11,0 0,7 3,9 48,6 36,9 59,0 0,86 0,40 9,5 0,7 4,0 0,27 0,08 10,6 1,3 6,3 11,9 10,1 12,9 0,45 0,16 6,3 1,1 3,8 3,7 0,02 0,02 32,2 1,3 7,6 7,5 7,5 7,5 0,05 0,03 13,0 1,2 6,0 263,0 285,0 1,34 1,35 13,2 3,3 7,3 284,3 265,3 305,8 1,36 1,37 13,0 3,2 7,1 8,5 8,0 9,0 0,30 0,10 9,5 2,4 6,4 8,5 8,0 9,0 0,31 0,10 9,2 2,1 6,0 0,10 23,6 22,0 24,4 0,11 0,08 15,4 4,0 7,3 28,1 26,0 32,0 0,13 0,09 12,9 3,6 6,2 -111,4 -0,75 -34,2 -38,7 -22,0 -0,07 0,00 0,4 4,2 35,7 21,9 44,4 0,21 0,01 9,9 0,4 3,1 15,48 161,9 1,82 100,0 96,0 102,0 0,98 0,67 15,8 2,2 15,6 107,9 85,0 111,0 1,02 0,60 15,2 2,0 14,7 Fortum 13,99 2 228 10,5 1,2 8,2 1 599 1 304 1 794 1,39 1,00 10,1 1,2 8,1 Glaston 0,28 0,7 7,7 -1,0 -1,0 -1,0 -0,01 0,00 0,7 5,5 t HKScan 3,58 5,0 n Huhtamäki n Ilkka t t n 5,3 6,6 p/e 1,99 1 585 1 403 1 811 1,33 1,00 -0,14 -5,0 -5,0 -5,0 -0,05 0,00 11,2 0,18 7,2 5,0 10,0 0,14 0,15 26,4 0,5 5,9 28,7 12,0 40,0 0,39 0,18 9,3 0,5 12,30 105,2 0,80 138,6 136,0 144,2 1,17 0,52 10,5 1,5 7,0 152,5 143,0 163,5 1,20 0,55 10,2 1,3 6,3 5,02 14,0 0,49 10,0 10,0 10,0 0,41 0,30 12,2 1,3 18,2 12,0 12,0 12,0 0,52 0,40 9,7 1,3 16,1 Kemira 10,18 168,0 0,89 145,6 104,7 175,0 0,83 0,53 12,3 1,1 8,2 180,0 119,0 214,0 0,97 0,57 10,5 1,1 7,5 Kesko 21,88 281,6 1,84 224,7 212,0 234,0 1,46 1,10 15,0 1,0 6,3 258,7 228,3 278,9 1,71 1,23 12,8 1,0 5,7 t Kone 57,00 816,6 2,51 832,6 786,7 913,0 2,53 1,46 22,6 6,4 15,3 962,5 874,0 1 051 2,84 1,57 20,1 5,7 13,4 t Konecranes 23,50 96,0 1,10 132,0 123,9 151,9 1,59 1,05 14,8 2,9 9,2 149,8 129,0 184,8 1,76 1,15 13,4 2,7 8,1 n Lännen Tehtaat 14,14 7,5 0,92 6,8 6,2 7,0 0,87 0,75 16,3 0,6 6,8 9,0 8,3 10,4 1,12 0,90 12,6 0,6 5,5 s Lassila & Tikanoja 10,51 21,0 0,44 42,0 40,0 43,4 0,80 0,58 13,1 1,8 5,7 48,9 45,0 51,1 0,94 0,63 11,2 1,7 5,2 s Lemminkäinen 16,00 34,8 1,19 48,1 40,2 64,8 1,78 0,60 9,0 0,7 5,4 59,2 55,2 65,0 2,11 0,73 7,6 0,7 4,7 s Metsa Board 2,35 -179,5 0,02 117,7 17,0 175,0 0,10 0,00 23,5 0,9 7,1 87,8 24,0 129,0 0,20 0,05 11,8 0,8 5,3 n Marimekko 14,84 3,9 0,35 6,9 5,0 7,3 0,64 0,58 23,2 3,6 13,1 9,0 8,3 10,6 0,87 0,63 17,2 3,4 10,2 t Metso 27,10 507,0 2,38 609,0 527,3 684,1 2,87 1,75 9,4 1,8 5,3 617,9 477,0 721,0 2,87 1,75 9,4 1,7 5,2 s Neste Oil 10,96 205,8 0,62 204,8 78,0 322,0 0,69 0,35 15,8 1,1 7,5 369,7 259,0 523,0 1,09 0,45 10,1 1,0 6,0 t Nokia 1,96 437,0 0,29 -1 193 -2 437 -889 -0,31 0,00 -237 -2 559 1 458 -0,04 0,00 1,0 5,1 t Nokian Renkaat 34,06 359,2 2,32 446,3 425,2 467,3 2,83 1,45 12,0 3,2 8,3 505,0 465,0 564,5 3,18 1,70 10,7 2,7 7,2 t Okmetic 4,75 11,0 0,59 11,2 11,0 11,4 0,46 0,27 10,3 1,3 5,0 12,9 12,0 13,8 0,54 0,30 8,8 1,2 3,3 t Olvi 19,10 18,4 0,65 32,0 26,0 33,2 1,22 0,60 15,7 2,8 8,7 36,1 29,0 39,0 1,45 0,68 13,2 2,5 7,5 n Oriola-KD 1,95 -28,4 -0,16 17,7 11,0 23,7 0,09 0,10 22,1 1,0 7,5 35,1 23,0 53,2 0,18 0,13 10,9 0,9 5,3 s Orion 17,60 281,9 1,49 271,3 259,4 330,6 1,41 1,30 12,5 4,9 7,8 240,2 208,9 282,6 1,26 1,10 13,9 4,9 8,9 s Outokumpu 0,70 -253,0 -0,34 -181,5 -276,7 -112,7 -0,11 0,00 0,4 15,9 59,0 11,5 401,8 0,02 0,00 35,0 0,4 8,3 n Outotec 38,44 113,4 1,75 176,6 159,0 192,0 2,71 1,10 14,2 3,6 6,9 183,4 152,0 216,0 2,82 1,22 13,6 3,1 6,5 n PKC Group 13,69 36,9 1,16 47,6 42,0 48,9 1,61 0,65 8,5 1,7 4,3 54,0 48,0 63,2 1,79 0,75 7,6 1,5 4,0 t Pohjola 10,52 258,0 0,67 370,2 344,4 444,0 0,97 0,47 10,8 1,3 455,2 398,7 474,8 1,07 0,55 9,8 1,2 58 LOKAKUU 2012 0,9 ARVOPAPERI. Asuntoluotot ovat pankille turvallista bisnestä, koska suomalaiset kotitaloudet maksavat velkansa säntillisesti, ja jos huonosti käy, lainan vakuutena on talo tai asunto. TOMMI MELENDER KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö 2012 t Affecto Ahlstrom n n ENNUSTEET 2012 osake- voitto kurssi ennen 12.10
ilmoittavat mukana olevien ennusteiden ääriarvot. Matalaa arvostusta selittää ennen muuta suuri tulosepävarmuus. Cargotecin tilauskannat ovat lyhyet ja huoltoliiketoiminnan osuus suhteellisen vähäinen, joten yhtiö on altis suhdanneheilahteluille. meur tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2013 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda Ponsse 6,69 28,0 0,47 24,0 22,5 25,0 0,59 0,35 11,3 2,2 6,4 28,0 24,1 30,0 0,71 0,40 9,4 2,4 6,3 n Pöyry 3,54 17,1 0,13 15,0 7,0 20,2 0,15 0,10 23,6 1,3 10,9 22,5 9,6 32,0 0,23 0,20 15,4 1,2 7,6 n Raisio 2,97 30,3 0,16 34,4 25,0 36,7 0,17 0,12 17,5 1,4 8,8 41,3 40,0 48,0 0,20 0,13 15,2 1,4 7,6 n Ramirent 6,05 60,8 0,41 79,5 70,1 88,0 0,53 0,30 11,4 1,9 4,3 82,0 61,9 98,0 0,55 0,33 11,0 1,7 4,2 n Rapala 4,99 25,0 0,36 25,9 24,8 26,0 0,37 0,24 13,6 1,5 8,3 27,9 26,4 29,7 0,39 0,26 12,8 1,4 7,6 t Rautaruukki 5,15 -11,0 -0,07 -50,6 -84,7 20,0 -0,26 0,30 0,6 11,7 66,0 42,9 114,0 0,35 0,30 14,7 0,6 6,0 s Sampo 24,31 1 228 1,85 1 535 1 309 1 619 2,34 1,25 10,4 1,4 10,3 1 565 1 400 1 722 2,36 1,35 10,3 1,3 10,2 s Sanoma 6,81 167,8 0,52 169,1 145,0 196,0 0,78 0,60 8,7 0,8 4,4 194,7 167,0 219,0 0,81 0,60 8,4 0,8 4,3 s Sponda 3,24 91,8 0,39 107,9 94,3 153,6 0,32 0,17 10,2 0,7 15,8 109,0 95,6 183,3 0,31 0,18 10,5 0,7 14,9 t SRV 3,37 10,8 0,17 8,4 3,5 13,0 0,16 0,12 21,3 0,7 21,4 18,3 17,2 29,0 0,37 0,14 9,2 0,7 11,4 n Stockmann 15,54 35,8 0,43 70,1 64,0 79,5 0,78 0,60 19,9 1,3 10,8 98,2 89,0 118,9 1,03 0,80 15,1 1,2 9,1 t Stora Enso 4,72 528,0 0,63 394,4 311,0 530,4 0,38 0,30 12,6 0,6 6,2 494,9 390,0 619,0 0,48 0,30 9,8 0,6 5,9 n Talentum 1,21 -1,0 -0,04 -0,4 -1,9 0,0 0,05 0,07 22,2 2,8 32,2 5,5 5,1 6,0 0,09 0,08 13,1 2,5 7,1 t Talvivaara 1,81 -7,0 -0,04 -62,0 -78,0 -40,6 -0,16 0,00 1,4 34,0 39,0 -60,5 153,1 0,10 0,00 18,3 1,3 7,8 t Technopolis 3,37 47,0 0,70 33,0 30,1 37,0 0,38 0,20 8,9 0,7 15,0 40,0 38,6 41,0 0,39 0,20 8,6 0,7 14,1 t Teleste 4,02 8,8 0,36 10,7 9,9 11,4 0,43 0,17 9,5 1,2 4,8 13,7 12,8 15,2 0,57 0,24 7,0 1,1 4,2 s Tieto 13,43 107,3 0,84 112,0 52,0 131,0 1,27 0,79 10,6 1,7 4,8 134,0 119,2 166,0 1,44 0,82 9,3 1,6 4,3 n Tikkurila 14,45 51,9 0,80 58,4 55,9 67,0 0,99 0,78 14,6 3,2 8,0 65,0 61,0 67,8 1,08 0,85 13,4 3,0 7,5 t UPM-Kymmene 8,68 572,0 0,93 484,9 404,5 551,9 0,72 0,60 12,1 0,6 5,8 597,7 403,7 712,0 0,91 0,60 9,5 0,6 5,0 t Uponor 8,20 23,0 0,03 45,8 42,0 54,2 0,42 0,40 19,8 2,8 8,1 55,8 47,8 62,9 0,53 0,45 15,6 2,7 7,4 s Vacon 40,95 26,9 1,10 37,9 35,0 40,7 1,74 1,00 23,5 5,7 12,2 45,7 38,0 54,7 2,18 1,10 18,8 5,0 10,4 n Vaisala 15,75 16,1 0,57 28,0 25,0 29,0 1,10 0,70 14,4 1,5 5,6 29,5 25,3 34,0 1,16 0,78 13,6 1,4 5,2 t Wärtsilä 25,89 438,0 1,44 446,6 424,0 501,6 1,66 1,00 15,6 2,9 9,0 499,0 426,0 563,2 1,79 1,04 14,5 2,6 8,2 n YIT 15,33 175,3 0,99 238,0 211,1 255,2 1,37 0,75 11,2 1,9 8,8 272,7 236,9 298,4 1,57 0,80 9,7 1,7 7,7 Lähde: Factset 15.10.2012 n s tulosennuste noussut pysynyt ennallaan t tulosennuste laskenut ? tulosennuste ENNUSTEIDEN PERUSTEET Arvopaperin tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. ? ?Alin. Kun viime vuonna Cargotec teki tulosta osaketta kohti 2,42 euroa, tänä vuonna analyytikot odottavat vain 2,07 euroa ja ensi vuonna 2,03 euroa. Cargotecin voittokertoimet liikkuvat TULOKSET 2011 2012 TOMMI MELENDER ENNUSTEET 2012 osake- voitto kurssi ennen 12.10. ja ?ylin. TAULUKOT Cargotecia jäytää epävarmuus Syyskuun Arvopaperissa Pohjolan analyytikko Pekka Spolander sanoi: ?Cargotec hinnoitellaan syystäkin matalilla kertoimilla. On selvä riski, että yhtiön loppuvuosi menee odotuksia heikommin.? Spolanderin aavistukset osuivat oikeaan, sillä lokakuun puolivälissä Cargotec laski arviotaan tämän vuoden kannattavuudestaan. Uusi arvio odottaa viiden prosentin liikevoit- tomarginaalia, kun aiemmin yhtiö puhui kuudesta prosentista. Factsetin konsensusennusteen mukaan luvassa ei ole nopeaa tuloskäännettä. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. ? Tulos/osake-luku kertoo osakekohtaisen tuloksen verojen jälkeen. ? P/e-, p/b- ja ev/ebitda-kertoimet lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. Jarmo Riipinen ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 59. veroja Yhtiö yhdeksässä eli selvästi matalammalla kuin Helsingin pörssin muilla konepajafirmoilla Metsoa lukuunottamatta
Molemmilla on vahvat kasvunäkymät ja tuhti nettokassa. Moeller-Maersk 60 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI Lähde: Factset 11.10.2012 TANSKA. Kokonaismyynti petraantui viisitoista prosenttia. Uutinen oli mannaa H&M:n osakkeenomistajille, sillä syksyn mittaan osake on ollut vastatuulessa Tukholman pörssissä. Seitsemäntoista viime vuoden aikana H&M:n p/e-luku on liikkunut keskimäärin 26:ssa. Kovan espanjalaiskilpailijan Inditexin voittokertoimet liikkuvat 25 yläpuolella. TAULUKOT H&M:ltä iloinen syysyllätys Ruotsalainen vaatejätti Hennes & Mauritz onnistui myynnissään syyskuussa odotuksia paremmin. Vertailukelpoinen myynti kasvoi seitsemän prosenttia, kun SME Direktin ennuste odotti vajaan neljän prosentin kasvua. Inditexin osake on menestynyt pörssissä viime aikoina selvästi H&M:ää paremmin. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö osakekurssi 10.10.2012 ENNUSTEET 2012 markkinaarvo, MK tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, ENNUSTEET 2013 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % MK tulos/ osake KR voitto ennen veroja MK p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz 230,50 381 494 9,56 10,33 22 981 22,3 13,9 4,1 11,50 25 348 20,1 12,6 4,4 Nordea 62,40 252 717 5,96 6,49 35 495 9,6 NA 4,1 6,96 37 824 9,0 NA 4,5 TeliaSonera 46,15 199 833 4,20 4,15 24 302 11,1 7,0 6,5 4,34 26 876 10,6 6,9 7,0 Volvo 92,15 196 262 8,75 7,93 22 821 11,6 5,4 3,6 9,10 26 570 10,1 4,9 4,3 Ericsson 58,05 191 550 4,72 3,96 17 052 14,7 5,5 4,5 5,15 21 310 11,3 4,5 5,0 Atlas Copco 154,10 183 493 10,62 11,52 18 548 13,4 8,9 3,6 11,77 18 983 13,1 8,4 3,9 Handelsbanken 242,30 152 989 19,52 20,93 17 894 11,6 NA 4,3 21,74 18 691 11,1 NA 4,5 Swedbank 121,80 136 678 9,52 11,90 17 192 10,2 NA 4,9 12,38 17 676 9,8 NA 5,1 SEB 55,55 121 810 5,56 5,22 15 057 10,7 NA 3,6 5,44 15 525 10,2 NA 4,0 Sandvik 89,20 111 891 4,63 8,06 13 440 11,1 6,8 4,2 8,30 14 286 10,7 6,4 4,8 Investor 144,60 109 452 -12,14 7,00 5 379 20,7 29,6 4,5 8,37 6 434 17,3 26,5 5,2 Scania 119,00 94 728 11,78 8,49 9 195 14,0 7,5 4,2 10,42 11 029 11,4 6,1 4,4 SCA 116,20 81 991 -0,50 7,87 6 496 14,8 8,5 3,8 8,81 8 394 13,2 7,4 4,0 Assa Abloy 214,50 79 549 12,30 14,21 6 784 15,1 10,7 2,4 15,67 7 533 13,7 9,6 2,8 SKF 143,50 65 385 13,29 11,29 7 579 12,7 7,2 3,9 12,82 8 739 11,2 6,3 4,3 Tele2 119,10 53 085 10,43 9,91 5 750 12,0 6,0 10,9 11,96 6 964 10,0 5,6 11,1 Swedish Match 256,00 52 736 12,07 14,65 3 635 17,5 14,9 2,9 16,10 3 915 15,9 14,0 3,2 Hexagon 142,40 50 413 7,56 8,69 3 794 16,4 12,2 1,5 9,94 4 300 14,3 10,7 1,7 Alfa Laval 120,10 50 377 7,68 7,90 4 562 15,2 9,4 2,9 8,36 4 913 14,4 8,5 3,3 Electrolux 162,70 50 296 7,25 12,18 4 338 13,4 6,6 4,0 15,65 5 705 10,4 5,6 4,3 Lundin Petroleum 156,00 49 594 3,50 4,08 5 087 38,3 7,8 0,0 3,91 4 875 39,9 8,2 0,0 Getinge 192,70 45 925 10,61 12,18 3 726 15,8 10,4 2,0 14,13 4 478 13,6 8,9 2,4 Skanska 104,60 43 924 18,31 7,11 4 052 14,7 8,0 5,7 8,11 4 537 12,9 7,2 6,2 Kinnevik 136,50 37 931 23,62 0,00 -2 127 NEG. 27,6 4,4 17,75 5 146 7,7 26,4 4,7 Industrivärden 95,45 36 442 -40,51 10,86 4 196 8,8 11,9 5,2 3,56 1 374 26,8 32,5 5,3 Statoil 145,30 463 310 24,70 17,13 203 533 8,5 2,0 4,6 17,29 189 995 8,4 2,1 4,8 Telenor 110,50 172 374 4,88 7,79 15 888 14,2 6,2 5,0 10,00 23 793 11,1 5,6 5,9 DNB 71,70 116 784 7,99 7,87 17 057 9,1 NA 2,8 8,58 18 832 8,4 NA 3,5 Seadrill 226,00 106 050 17,90 17,66 10 645 12,8 11,2 8,9 20,14 11 563 11,2 10,1 9,0 Yara International 283,50 80 573 34,94 36,64 13 673 7,7 4,9 2,6 33,40 12 364 8,5 4,9 2,8 Norsk Hydro 27,05 55 084 1,89 0,33 277 82,0 7,9 2,8 1,56 5 811 17,4 5,1 2,8 Subsea 7 132,40 46 577 7,22 8,48 5 880 15,6 7,3 1,7 10,67 5 887 12,4 5,6 2,1 Orkla 44,96 45 811 3,77 3,45 4 755 13,0 9,2 5,8 3,87 5 170 11,6 8,3 6,1 Gjensidige Försikring 80,65 40 325 5,66 7,45 4 830 10,8 8,7 7,2 6,89 4 501 11,7 9,0 6,8 Aker Solutions 112,50 30 825 5,76 7,89 3 046 14,3 7,8 3,1 10,40 3 974 10,8 6,4 3,6 NORJA Novo Nordisk 934,50 523 320 30,24 36,99 26 566 25,3 16,2 1,8 44,42 31 372 21,0 14,8 2,2 40 560,00 173 965 3 460,00 4 289,61 44 661 9,5 3,5 2,5 4 461,81 45 085 9,1 3,2 2,7 Danske Bank 106,50 99 230 2,48 5,63 8 296 18,9 NA 0,9 10,90 14 030 9,8 NA 2,4 Carlsberg 519,00 79 863 33,70 36,90 8 997 14,1 7,8 1,2 42,84 9 415 12,1 6,9 1,3 Coloplast 1 242,00 55 890 43,31 53,83 3 007 23,1 14,5 1,4 63,24 3 533 19,6 13,1 1,6 A.P. Syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin vaatejätti menetti arvostaan viisi prosenttia. Factsetin konsensusennusteella H&M:n tämän vuoden p/e-luku nousee 22,3:een, mikä ei yhtiön omaan arvostushistoriaan nähden ole korkea lukema
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 10.10.2012 meur Yhtiö tulos/ osake 2009 tulos/ osake euroa voitto ennen veroja, ENNUSTEET 2013 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake meur Anheuser-Busch InBev 67,31 108 139 3,11 3,60 9 092 18,7 10,8 2,1 3,93 Total 38,20 90 378 5,06 5,23 25 038 7,3 3,3 6,1 5,35 Sanofi 66,15 87 770 6,65 6,05 10 805 10,9 7,8 4,2 6,24 Unilever 27,75 84 293 1,41 1,59 6 683 17,5 11,2 3,4 1,75 Siemens 78,05 68 762 7,73 5,69 7 170 13,7 8,1 3,8 6,55 SAP 53,50 65 716 2,83 3,14 5 108 17,0 11,4 1,6 3,53 ENI 17,58 63 889 1,92 2,09 20 547 8,4 2,6 6,1 2,20 Volkswagen 145,80 63 734 33,10 21,86 19 461 6,7 2,5 2,4 23,92 Inditex 98,62 61 473 3,10 3,85 3 204 25,6 14,3 2,3 4,31 LVMH 118,40 60 141 6,23 7,30 5 870 16,2 9,1 2,5 8,01 BASF 64,08 58 856 6,26 5,53 8 740 11,6 5,6 4,1 5,95 L'Oreal 95,00 57 713 4,32 4,79 3 975 19,8 12,8 2,3 5,14 Banco Santander 5,73 56 760 0,60 0,43 8 502 13,3 NA 10,5 0,67 Bayer 67,75 56 026 4,83 5,38 4 370 12,6 7,7 2,7 5,85 BNP Paribas 37,70 47 259 4,82 5,73 11 035 6,6 NA 4,0 5,52 Telefonica 10,15 46 193 1,20 1,17 7 567 8,7 4,7 0,0 1,26 Allianz 91,09 41 473 5,48 11,08 7 873 8,2 6,4 4,9 11,82 GDF Suez 17,40 40 450 1,54 1,59 7 103 10,9 4,9 8,6 1,67 Daimler 37,86 40 407 5,31 5,00 7 926 7,6 2,4 5,8 5,40 Deutsche Telekom 9,21 39 791 0,13 0,63 4 427 14,6 4,4 7,6 0,65 BMW 59,55 38 049 7,45 7,51 7 476 7,9 2,1 4,2 7,73 E.ON 18,06 36 138 -1,17 2,23 5 570 8,1 5,1 6,1 1,78 Banco Bilbao 5,92 31 873 0,85 0,35 2 536 16,9 NA 7,1 0,78 EdF 16,62 30 728 1,63 2,03 5 492 8,2 4,4 7,0 2,06 Danone 46,66 30 010 2,89 3,08 2 692 15,1 9,9 3,2 3,35 Deutsche Bank 31,94 29 688 4,30 3,57 4 675 8,9 NA 2,3 4,66 Air Liquide 93,20 29 085 4,92 5,14 2 279 18,1 9,2 2,7 5,73 Heineken 48,97 28 207 2,44 2,82 2 368 17,4 9,4 1,8 3,22 AXA 11,56 27 242 1,57 1,82 6 278 6,3 6,4 6,3 2,00 Enel 2,83 26 612 0,44 0,36 7 341 7,9 4,3 5,1 0,36 Schneider Electric 47,65 26 390 3,35 3,94 2 725 12,1 8,0 3,8 4,27 France Telecom 9,33 24 725 1,46 1,29 5 348 7,3 4,0 12,9 1,24 ING 6,38 24 429 1,52 0,99 5 015 6,4 NA 0,0 1,16 Henkel 62,46 24 394 3,14 3,69 2 143 16,9 9,2 1,4 4,06 Linde 131,10 24 254 7,71 8,00 1 762 16,4 9,2 2,1 8,87 Pernod Ricard 87,17 23 127 4,12 4,53 1 584 19,2 14,2 1,8 5,26 Iberdrola 3,71 22 800 0,48 0,45 3 504 8,3 6,8 8,8 0,42 EADS 27,48 22 729 1,27 1,96 1 970 14,0 3,0 2,2 2,67 Hermes 213,55 22 544 5,66 6,34 1 025 33,7 18,8 1,2 7,29 Munich Reinsurance 122,25 21 924 3,94 15,23 3 755 8,0 6,9 5,3 15,20 voitto ennen veroja meur 10 338 25 600 11 308 7 302 7 837 5 806 21 457 15 627 3 591 6 500 9 024 4 300 11 299 5 294 11 018 8 083 8 166 7 342 8 955 4 424 7 511 5 342 6 247 5 597 2 963 6 400 2 526 2 672 6 655 7 488 3 061 5 263 6 022 2 414 2 070 1 887 3 483 3 081 1 172 3 884 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % 17,1 9,3 2,5 7,1 3,2 6,3 10,6 7,2 4,5 15,9 10,2 3,7 11,9 7,3 4,1 15,2 9,6 1,8 8,0 2,4 6,3 6,1 2,1 2,9 22,9 12,5 2,6 14,8 8,0 2,8 10,8 5,3 4,2 18,5 11,6 2,5 8,5 NA 10,5 11,6 6,9 2,9 6,8 NA 4,4 8,1 4,5 7,4 7,7 5,9 5,5 10,4 4,7 8,6 7,0 2,2 5,9 14,2 4,4 7,6 7,7 2,0 4,7 10,1 4,8 6,1 7,6 NA 7,1 8,1 4,4 7,2 13,9 9,0 3,4 6,9 NA 2,3 16,3 8,3 2,9 15,2 8,4 2,0 5,8 6,1 6,8 7,9 4,1 5,3 11,2 7,3 4,1 7,5 4,1 10,7 5,5 NA 2,8 15,4 8,2 1,6 14,8 7,8 2,3 16,6 12,4 2,1 8,8 6,7 7,6 10,3 2,4 2,7 29,3 16,5 1,3 8,0 7,0 5,5 ev/ ebitda osinkotuotto, % Lähde: Factset 11.10.2012 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö Royal Bank of Scotland ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 10.10.2012 MGBP tulos/ osake GPp tulos/ osake GBp voitto ennen veroja, p/e MGBP ENNUSTEET 2013 ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake GBp 262,70 149 923 7,00 20,12 2 712 13,1 NA 0,0 24,41 Royal Dutch Shell 2 208,50 138 511 255,45 262,92 28 944 8,4 4,0 4,9 279,64 BHP Billiton 1 920,50 108 856 260,30 199,74 15 764 9,6 5,9 3,6 174,78 HSBC Holdings 589,60 108 500 58,55 57,43 14 646 10,3 NA 4,5 62,42 Vodafone 178,05 87 563 14,91 15,76 10 124 11,3 8,3 8,0 16,49 BP 436,05 83 085 87,47 57,12 16 168 7,6 4,2 4,6 63,76 GlaxoSmithKline 1 436,00 70 950 115,50 115,74 7 878 12,4 8,3 5,2 124,54 Unilever 2 301,00 67 908 117,78 125,79 5 377 18,3 11,3 3,4 137,01 British American Tobacco 3 193,00 61 871 194,60 208,00 5 961 15,4 11,2 4,2 226,56 Rio Tinto 3 001,00 57 677 520,24 339,88 8 680 8,8 5,4 3,3 405,64 BG Group 1 302,50 44 303 83,71 86,13 5 358 15,1 7,3 1,2 96,75 Diageo 1 761,00 44 175 83,60 94,00 3 014 18,7 14,5 2,5 103,29 ARVOPAPERI voitto ennen veroja MGBP 4 565 27 934 14 513 15 992 10 746 18 532 8 214 5 885 6 354 11 080 6 091 3 303 p/e 10,8 NA 0,0 7,9 3,8 5,0 11,0 6,3 3,8 9,4 NA 4,8 10,8 8,2 7,9 6,8 3,8 5,0 11,5 7,9 5,5 16,8 10,3 3,6 14,1 10,5 4,6 7,4 4,4 3,5 13,5 6,6 1,3 17,0 13,1 2,7 Lähde: Factset 11.10.2012 LOKAKUU 2012 61
Ensi vuoden näkymät ovat hieman paremmat, mutta silloinkaan niiden ennusteet eivät yllä vuoden 2011 tasolle. ÖLJYJÄTTIEN TULOSPUDOTUS tuloskasvu 2012e Chevron -4,3 % Exxon Mobil -8,3 % Occidental Petroleum -17,3 % YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 10.10.2012 MUSD tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, p/e MUSD ENNUSTEET 2013 ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake USD Apple 640,91 600 792 27,68 44,36 56 126 14,4 8,1 0,4 53,25 Exxon Mobil 91,03 420 188 8,42 7,72 72 062 11,8 4,8 2,4 8,20 Wal-Mart 75,42 253 520 4,49 4,92 25 880 15,3 8,2 2,1 5,36 Google 744,56 243 718 36,07 42,77 15 354 17,4 10,4 0,0 49,72 Microsoft 28,98 242 950 2,69 2,78 28 460 10,4 6,2 2,8 3,02 General Electric 22,43 236 834 1,37 1,55 18 011 14,5 13,5 3,0 1,75 IBM 205,82 234 634 13,44 15,13 23 008 13,6 9,3 1,6 16,66 Chevron 112,45 220 642 13,44 12,86 45 695 8,7 3,6 3,1 12,58 Berkshire Hathaway 88,73 219 897 4,15 5,43 19 912 16,3 NA 0,0 5,68 AT&T 36,92 212 991 2,20 2,38 21 574 15,5 6,5 4,8 2,58 Johnson & Johnson 68,22 188 085 5,00 5,05 17 989 13,5 9,0 3,5 5,46 Pfizer 25,16 187 932 2,31 2,21 23 502 11,4 6,0 3,5 2,33 Procter & Gamble 68,14 187 886 3,93 3,85 14 902 17,7 11,3 3,1 3,90 Wells Fargo 35,23 186 091 2,82 3,33 29 069 10,6 NA 2,5 3,65 Coca-Cola 38,09 171 478 1,92 2,00 12 071 19,0 13,9 2,7 2,18 JPMorgan Chase 41,77 158 673 4,48 4,78 28 278 8,7 NA 2,9 5,15 Philip Morris 90,78 153 029 4,88 5,19 12 960 17,5 11,5 3,6 5,79 Oracle 30,58 147 366 2,46 2,66 17 405 11,5 6,8 0,8 2,91 Merck 45,60 138 880 3,77 3,81 15 686 12,0 6,5 3,7 3,76 Verizon 45,78 130 421 2,15 2,47 19 153 18,5 4,5 4,4 2,80 Visa 137,42 111 368 4,99 6,15 6 236 22,3 16,7 0,6 7,15 Amazon.com 244,99 110 751 1,37 0,77 692 318,2 30,7 0,0 2,30 Abbott Laboratories 70,37 110 434 4,66 5,05 9 436 13,9 8,9 2,9 5,37 PepsiCo 70,29 109 390 4,40 4,06 8 808 17,3 10,6 3,0 4,42 Intel 21,76 108 865 2,39 2,12 15 310 10,3 4,6 4,0 2,19 Citigroup 35,14 103 047 3,70 4,02 16 095 8,7 NA 0,1 4,58 Qualcomm 59,78 101 826 3,20 3,64 7 876 16,4 11,7 1,5 4,15 Bank of America 9,21 99 206 0,01 0,42 10 204 21,9 NA 0,4 0,90 Cisco Systems 18,31 97 088 1,62 1,85 12 830 9,9 4,2 1,5 1,95 Comcast 35,16 94 456 1,50 1,92 9 664 18,3 6,4 1,8 2,22 Schlumberger 71,08 94 325 3,66 4,24 7 509 16,8 9,0 1,5 5,04 McDonald's 92,40 93 179 5,27 5,40 8 080 17,1 10,4 3,1 5,96 Walt Disney 51,21 91 885 2,54 3,08 9 216 16,6 9,0 1,2 3,52 Home Depot 59,74 90 055 2,47 2,97 7 045 20,1 10,7 2,0 3,37 ConocoPhillips 57,24 69 521 6,68 5,57 14 523 10,3 3,8 4,6 5,93 UPS 72,26 69 466 4,35 4,58 6 758 15,8 8,4 3,2 5,20 United Technologies 76,02 69 314 5,49 5,30 7 033 14,3 9,1 2,6 6,20 Altria Group 33,34 67 775 2,05 2,21 6 988 15,1 10,6 5,1 2,38 Occidental Petroleum 82,22 66 594 8,39 6,94 9 638 11,8 4,9 2,5 7,70 Amgen 84,65 65 833 5,33 6,32 5 867 13,4 9,9 1,7 6,85 American Express 57,97 65 718 4,09 4,40 7 271 13,2 NA 1,4 4,75 U.S. Liikevaihdoissa kasvuodotukset ovat runsaat kaksi ja vajaat neljä prosenttia. Muistaa toki täytyy, että vielä alkuvuonna voittoennusteet liikkuivat kaksinumeroisissa luvuissa. Yksittäisistä S&P 500:n toimialoista suurin kiviriippa on tänä vuonna energia. Bancorp 34,60 65 577 2,46 2,86 7 880 12,1 NA 2,3 3,05 3M 93,28 64 486 5,96 6,40 6 475 14,6 8,4 2,5 6,95 CVS Caremark 48,06 61 144 2,80 3,36 6 574 14,3 7,8 1,4 3,75 eBay 46,76 60 258 2,03 2,33 3 149 20,0 12,3 0,0 2,71 62 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI voitto ennen veroja MUSD 67 848 68 985 27 470 18 555 31 336 21 463 24 388 43 359 20 732 22 842 19 315 23 182 15 198 31 167 13 039 29 910 13 837 18 942 15 222 20 929 7 130 1 654 10 018 9 380 15 661 19 308 8 904 17 334 13 327 10 808 8 883 8 656 10 314 7 719 15 370 7 605 8 623 7 490 10 772 6 166 7 767 8 194 6 942 7 161 3 782 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % 12,0 6,1 1,7 11,1 5,1 2,6 14,1 7,7 2,3 15,0 8,3 0,0 9,6 5,1 3,0 12,8 11,8 3,5 12,4 8,6 1,7 8,9 3,8 3,3 15,6 NA 0,0 14,3 6,3 4,9 12,5 7,8 3,7 10,8 6,1 3,7 17,5 11,2 3,3 9,7 NA 2,8 17,5 12,9 2,9 8,1 NA 3,4 15,7 11,1 3,9 10,5 5,7 0,8 12,1 6,9 3,7 16,4 4,1 4,5 19,2 14,2 0,6 106,5 22,4 0,0 13,1 8,2 3,1 15,9 10,0 3,2 9,9 4,3 4,1 7,7 NA 1,1 14,4 9,3 1,7 10,2 NA 1,1 9,4 3,8 3,1 15,8 6,0 2,0 14,1 7,6 1,5 15,5 9,8 3,4 14,5 8,3 1,3 17,7 10,0 2,4 9,7 3,7 4,8 13,9 7,5 3,4 12,3 7,3 3,0 14,0 10,0 5,5 10,7 4,4 2,8 12,4 8,9 2,0 12,2 NA 1,5 11,3 NA 2,5 13,4 7,7 2,7 12,8 7,2 1,7 17,3 10,0 0,0 Lähde: Factset 11.10.2012. Sen sijaan kestokulutustavaroiden ja terveydenhuollon tulosodotukset ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Suurista öljyfirmoista Exxon Mobilille, Chevronille ja Occidental Petroleumille analyytikot ennustavat selvää tulosheikennystä tänä vuonna. TAULUKOT Öljyjättien tuloskasvu hyytynyt Wall Streetin analyytikot odottivat syysneljänneksen tuloskauden alkaessa S&P 500 -indeksin yhtiöiltä kohtuullista voittojen kehitystä jenkkitalouden alavireisyydestä huolimatta. Konsensusennusteiden mukaan S&P 500:n voittokertymä kasvaa tänä vuonna runsaat kuusi ja ensi vuonna runsaat yksitoista prosenttia. Ilman sitä indeksin voittokertymä kasvaisi konsensusennusteiden mukaan yhdeksän prosenttia
Kivipelto ICECAPITAL/Simonsen M. Kojonen R. Management J. Aarnio, J. Kokkarinen T. Buddgård J. Kurppa -0,06 0,81 0,53 0,01 0,31 4,94 4,89 4,43 4,46 2,14 0,98 0,96 1,00 0,85 1,38 0,60 0,61 0,65 0,15 0,60 0,60 0,62 0,65 0,40 0,61 110,17 24,92 181,45 225,54 98,27 T. Daberius Rajakenttä, Selenius M. Forsberg M. Vilkko 1,82 -5,09 -7,89 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot TERluku, % ARVOPAPERI Lähde: Sijoitustutkimus Oy Yhtiö LOKAKUU 2012 63. Forsberg T. Kurppa, T. Totta se kuitenkin on. Vähimmäismerkintänsä puolesta kaikelle kansalle avoin Nordea Korkotuotto on repinyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 12 prosentin tuoton pienellä korkoriskillä. Olennaista on, että vaikka korkoriski on pieni, lainojen maturiteetti on pitkä. TAULUKOT Pankkipapereilla kovia tuottoja Jos lyhyen koron rahasto antaa yli kymmenen prosentin vuosituoton, kannattaa silmiä hieraista toisenkin kerran. Nihtilä, T. Heiskanen C. Suonpää J. Schenling Siekkinen, Gräsbeck/Aktia Asset Mgmt. Danske Capital / R.Louhento 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,33 0,20 0,15 0,40 0,25 0,33 0,20 0,15 0,40 237,24 94,94 517,24 38,21 160,85 J. Backholm, P. Laine, T. Leskinen -4,26 9,40 4,12 7,92 0,10 18,15 14,33 13,61 13,34 12,25 1,61 5,70 -2,12 6,02 -8,74 0,51 -0,65 1,18 3,17 2,38 11,08 6,51 12,57 16,16 26,81 1,52 2,01 0,98 0,75 0,41 1,00 + 1,10 + 1,50 + 1,87 2,50 1,10 1,60 1,90 1,87 2,50 37,05 696,57 5,19 72,11 53,89 P. Kilpi Pohjola Varainhoito Oy ICECAPITAL/Tanskanen BNP Paribas Asset Management 6,07 4,90 4,64 4,72 4,35 1,40 1,53 1,55 1,49 1,61 0,50 0,70 0,30 0,60 0,45 0,51 0,70 0,30 0,60 0,45 30,74 25,74 491,01 311,02 8,60 Juujärvi Danske Capital / T.Suonpää M. Petersen Lundström, Silva 7,98 6,58 5,21 4,26 2,27 4,09 2,60 1,98 -0,54 3,05 0,35 0,72 0,30 0,86 1,57 2,41 2,04 1,18 6,67 3,48 2,79 2,61 3,35 0,45 0,29 0,60 0,15 & 0,45 1,06 0,60 0,57 0,55 1,06 0,63 282,81 135,48 331,24 53,55 529,61 Nordea Inv. Petersen, J. Sandström 4,97 2,99 3,23 -1,74 -2,16 -5,89 -4,75 -3,90 -4,23 -6,53 -8,69 -10,80 4,45 -10,63 -7,92 2,75 -11,72 -1,07 -2,66 1,72 -0,19 -0,93 15,81 13,01 10,16 12,40 10,78 -0,33 -0,42 -0,77 -0,80 -1,12 2,10 1,00 1,00 + 3,00 + 1,00 + 2,13 1,11 3,00 1,00 6,19 12,89 10,36 125,08 47,76 V. Ohlson 4,54 5,05 5,64 5,40 5,19 1,81 2,05 2,17 1,33 2,08 6,45 6,30 5,23 4,78 5,36 3,20 3,09 3,61 3,91 3,43 0,95 1,00 1,00 0,89 0,95 0,95 1,00 1,00 0,89 0,95 273,35 73,54 206,20 56,88 530,30 Danske Capital / T.Lundsten Ålandsbanken Asset Mgmt. M. Topp A-C. Management Salmenkivi Silva, Pukka K. Juuri vaihtuvakorkoiset pankkipaperit aiheuttivat vuoden 2008 finanssikriisissä pahaa tuhoa monessa kaiken kansan vähäriskiseksi mainostetussa korkorahastossa. Kahdenkymmenen prosentin vuosituottojakin on korkorahastoilla saanut, jos on sijoittanut oikeaan yrityslainarahastoon. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisteröidyt + ODIN LYHYEN KORON RAHASTOT Parhaat Nordea SVE Instituutio Korko Nordea Korkotuotto SEB Likviditetsfond Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+ Sampo Yhteisökorko Plus Huonoimmat Nordea Lyhyt Korko Danske Invest Rahamarkkina K OP-Likvidi ICECAPITAL Qualifying Money Market Alfred Berg Korko EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT Parhaat FIM Real Sampo Obligaatio Nordea Pro Euro Obligaatio Nordea Euro Obligaatio eQ Valtiokorko Huonoimmat Sampo Valtionobligaatio Handelsbanken Euro-obligaatio Evli Valtionobligaatio OP-Obligaatio Prima Nordea Euro Midi Korko EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT Parhaat Danske Invest Euro High Yield Ålandsbanken Euro High Yield Nordea Euro Yrityslaina Plus eQ High Yield Bond * Evli High Yield Yrityslaina Huonoimmat Nordea Focus Korko Private Banking FIM Korko Optimaattori * Evli Lyhyt Yrityslaina OP-Vaihtovelkakirjalaina OP-Korkosalkku MUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.) Parhaat VISIO EM Multi Strategy * SEB Räntehedge Alpha * AJ Value Hedge * OP-Raaka-aine * SEB Finland Momentum Huonoimmat Danske Invest Kontra ICECAPITAL Commodity * Quorum Nordic Special Situations+ * Estlander & Partners Freedom * UB View * Tuotto 5 v. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % 4,49 3,19 8,57 3,11 7,28 12,80 11,54 10,63 6,19 3,13 5,16 -1,14 2,09 -1,27 6,37 2,47 6,28 0,00 0,00 0,00 0,25 0,60 0,40 9,41 3,28 -0,26 4,64 0,00 4,15 3,64 6,13 2,38 0,51 1,28 0,00 1,94 0,70 0,79 0,74 0,61 0,71 1,10 1,08 0,90 0,59 0,43 0,23 0,22 0,25 0,13 0,06 0,02 0,02 0,02 0,00 0,02 0,19 0,09 0,08 0,08 0,10 4,86 4,29 6,09 5,76 5,66 4,57 2,68 4,56 4,37 4,75 9,73 8,77 8,47 8,28 8,23 3,65 4,55 5,09 5,08 5,48 1,87 1,15 1,24 1,29 1,44 5,10 4,81 4,88 5,20 2,97 3,66 3,32 3,16 3,86 1,46 6,07 5,94 5,68 5,04 4,21 4,75 3,71 3,62 3,77 1,80 5,16 8,40 6,30 5,25 6,91 8,44 7,17 9,76 10,01 9,61 21,91 20,72 20,14 19,93 19,66 4,59 1,41 -2,83 2,81 4,65 2,60 -1,39 0,72 -9,86 4,94 Rahastopääoma meur Salkunhoitaja 0,25 0,60 0,40 2199,62 204,44 752,49 1,20 - 58,57 0,43 0,43 51,01 Nordea Inv. Woznica J. Seppä S. Tuutti, M. Heikkilä H. Topp J. Näin rahasto ei juuri altistu korkotason muutoksille, mutta sijoituskohteiden arvioidun riskisyyden muutoksille ne ovat herkkiä. Se selittää voimakkaat muutokset puoleen jos toiseen ? viimeksi kuluneen vuoden aikana ylöspäin. Nordea Korkotuotto on keskittynyt pankkitoimialan papereihin. Kyyrönen Estlander & Partners Ltd J
Parhiala Rahaston koko 355,3 milj. Perälä Rahaston koko 134,7 milj. Nyman Rahaston koko 101,6 milj. Hämäläinen Rahaston koko 321,5 milj. euroa Sampo 8,4 4,8 3,5 Metso 6,9 5,3 1,6 Fortum 6,5 9,4 -2,9 Nokian Renkaat 6,5 6,8 -0,3 Amer Sports 5,8 5,8 0,0 Kone 4,8 64 LOKAKUU 2012 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,6 milj. TAULUKOT Parhiala ja Lähdesmäki satsasivat Elisaan Kärkikuusikon ulkopuolelta suoraan ykköseksi ja paino yli kymmeneen prosenttiin. Harva Suomi-rahasto tekee moista temppua, mutta Nordea Suomi 130/30 -rahaston salkunhoitajat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki ovat aiemminkin tehneet radikaaleja tekoja. Se on myös heidän rahastonsa luonne ja lupaus. Entistä erikoisemmaksi liikkeen tekee se, että ykköseksi nostettu osake on teleoperaattori Elisa. euroa Kone 8,5 6,2 2,3 YIT 8,5 8,6 -0,2 Wärtsilä 8,4 8,7 -0,3 Nokian Renkaat 7,5 7,9 -0,5 Sampo 6,9 7,8 -1,0 Konecranes 4,7 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. euroa Fortum 8,4 9,3 -0,9 Sampo 7,7 8,2 -0,5 Metso 6,3 6,0 0,3 Kone 6,3 5,8 0,5 Teliasonera 4,5 4,4 0,1 Nordea 3,9 4,2 -0,3 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: J. euroa Kone 8,8 7,4 1,5 Sampo 8,0 8,9 -1,0 Fortum 7,8 9,9 -2,2 Nokian Renkaat 6,0 5,6 0,4 Metso 5,6 Nordea 4,7 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Varis Rahaston koko 161,5 milj. Lahdesmäki Rahaston koko 20,4 milj. euroa Elisa 10,2 YIT 9,9 10,1 -0,2 Metso 9,3 7,0 2,3 Nokian Renkaat 9,2 11,2 -2,0 Pohjola 6,7 Fortum 6,3 6,8 -0,5. euroa Kone 9,3 8,6 0,7 Metso 8,2 8,6 -0,4 Nordea 8,2 5,2 3,0 Wärtsilä 6,8 6,6 0,2 Cargotec 4,9 5,1 -0,2 Sampo 4,5 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Arvopaperin seuraamista 31 salkusta se mahtuu lisäksi vain Tapiola Suomen kärkikuusikkoon. Kuinka salkunhoitajat perustelevat 5.10. päivätyssä syyskuun katsauksessaan Elisan painon kaksinkertaistamista ja Sammon osuuden selvää alentamista. Eräkare Rahaston koko 171,9 milj. Larsson Rahaston koko 43,9 milj. euroa Amer Sports 4,9 4,7 0,2 Uponor 4,8 3,1 1,7 Neste Oil 4,6 5,2 -0,6 Tikkurila 4,6 5,1 -0,4 Pöyry 4,6 Vaisala 4,3 4,4 -0,1 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Angervuo Rahaston koko 28,4 milj. euroa Amer Sports 7,1 7,1 0,0 Basware 7,1 7,5 -0,4 Affecto 6,4 6,4 0,0 YIT 6,3 6,5 -0,2 Huhtamäki 5,2 5,0 0,2 Lassila & Tikanoja 4,9 5,0 -0,1 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. euroa Nokian Renkaat 7,9 8,7 -0,9 YIT 7,1 7,6 -0,6 Huhtamäki 6,1 5,7 0,4 Sampo 5,7 6,1 -0,3 Metso 5,1 5,3 -0,2 UPM 4,8 4,9 -0,1 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. euroa Metso 9,2 Fortum 8,2 9,9 -1,7 Nokian Renkaat 6,0 6,3 -0,3 Wärtsilä 5,0 5,1 0,0 UPM 5,0 Kone 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Outinen Rahaston koko 70,9 milj. euroa Sampo 8,2 8,0 0,2 Fortum 8,1 8,5 -0,4 Nokia 7,7 8,3 -0,6 Kone 7,3 6,8 0,5 Metso 4,7 Teliasonera 4,7 5,1 -0,4 Nordea 4,3 4,3 0,0 ARVOPAPERI syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. euroa Fortum 8,1 8,4 -0,3 Nokia 7,3 7,9 -0,6 Sampo 5,4 5,2 0,3 Nokian Renkaat 5,3 5,3 0,0 Kone 4,2 5,7 -1,5 Outokumpu 3,9 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Auvray Rahaston koko 40,0 milj. Kujala Rahaston koko 65,3 milj. Blomqvist, M. euroa Fortum 8,1 8,3 -0,2 Sampo 7,5 8,3 -0,8 Nokian Renkaat 7,2 7,1 0,1 Metso 6,1 6,0 0,0 Nordea 4,4 4,6 -0,1 Nokia 4,4 5,6 -1,2 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Perälä Rahaston koko 35,1 milj. Defensiivinen osinkolappu ei ole tavannut viihtyä Suomi-rahastojen suurimpien sijoitusten joukossa. euroa Neste Oil 9,0 5,3 3,7 YIT 8,5 7,3 1,2 Raisio 7,1 7,9 -0,9 Tieto 6,0 5,4 0,6 Huhtamäki 5,6 Outokumpu 4,8 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 10,9 milj. euroa Kone 9,4 8,8 0,6 Fortum 7,8 8,3 -0,4 Wärtsilä 5,9 5,8 0,1 Teliasonera 4,8 4,9 0,0 Sampo 4,5 YIT 4,5 4,4 0,1 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Heikkinen, S. euroa Sampo 8,4 8,1 0,2 Amer Sports 7,6 7,5 0,2 Nordea 6,5 6,6 -0,1 Huhtamäki 6,1 5,8 0,3 Neste Oil 5,8 Kemira 5,3 5,0 0,3 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Nokia 6,3 5,5 0,8 Wärtsilä 6,2 6,1 0,1 Nokian Renkaat 5,5 5,6 -0,1 Metsä Board 5,4 4,9 0,5 Basware 5,2 5,5 -0,3 Metso 4,7 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 17,7 milj. Varis Rahaston koko 19,0 milj. Eivät mitenkään. ?Syyskuun aikana lisäsimme sijoituksiamme Pohjolaan sen houkuttelevan arvostustason ansiosta ja kotiutimme voittoja Koneesta sen arvostustason noustessa huomattavan korkealle?, salkunhoitajat kirjoittavat. KARO HÄMÄLÄINEN SUOMI-SALKUT syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 200,8 milj. euroa Fortum 9,3 10,4 -1,1 Sampo 9,1 8,7 0,4 Kone 8,8 8,0 0,7 Wärtsilä 5,6 5,4 0,2 Nokia 4,6 6,2 -1,6 UPM 4,1 4,1 -0,1 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H
euroa Fortum 9,0 9,0 0,0 Nokia 6,6 7,0 -0,3 Stora Enso 6,6 6,0 0,6 Pohjola 6,6 Neste Oil 6,1 5,1 1,0 Nordea 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa Kone 5,0 5,4 -0,4 Fortum 4,9 5,0 -0,1 Elisa 4,9 4,9 0,0 Pohjola 4,2 4,4 -0,2 Teliasonera 4,2 4,2 0,0 Metso 4,1 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,5 milj. Karessuo Rahaston koko 91,3 milj. Haugen Rahaston koko 184,0 milj. euroa Nokian Renkaat 13,4 13,7 -0,3 Sampo 9,1 9,5 -0,4 Fortum 7,7 8,3 -0,6 Kone 6,7 6,4 0,3 Stora Enso 6,7 6,6 0,1 Nokia 6,6 7,5 -0,8 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. euroa Sampo 8,9 8,6 0,3 Huhtamäki 7,6 7,1 0,4 Teliasonera 6,7 6,7 0,0 Nokian Renkaat 6,0 6,0 0,0 Fortum 5,6 5,9 -0,3 Nordea 5,0 4,8 0,1 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 345,4 milj. euroa Outotec 9,9 8,0 1,9 Neste Oil 9,9 9,1 0,8 YIT 8,0 6,9 1,1 Konecranes 6,5 Kemira 4,8 4,9 -0,1 Metsä Board 4,7 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. euroa Kone 9,8 8,8 1,0 Sampo 8,5 9,6 -1,1 Metso 7,1 4,8 2,3 Fortum 6,7 8,4 -1,6 Nokia 6,7 7,2 -0,5 Nokian Renkaat 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Tuuri Rahaston koko 144,9 milj. Hartwall Invest), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Kari Niemistö (Selective Investor), Göran Sundholm. päivän päätöskursseilla. euroa Sampo 8,0 8,6 -0,6 Fortum 7,6 8,0 -0,3 Nokia 5,5 7,4 -1,8 Amer Sports 4,5 3,9 0,6 Metso 4,4 Neste Oil 3,8 4,5 -0,6 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. TAULUKOT SUOMI-SALKUT syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Lund Rahaston koko 10,6 milj. Tuuri Rahaston koko 9,6 milj. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 65. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT, K. Kilpeläinen Rahaston koko 175,9 milj. euroa Basware 9,2 9,6 -0,4 Metsä Board 8,4 7,8 0,7 PKC 7,8 7,2 0,5 Vacon 7,7 7,3 0,4 Affecto 6,1 6,3 -0,2 Amer Sports 4,7 4,9 -0,2 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. euroa Fortum 7,4 7,9 -0,5 UPM 5,8 6,6 -0,8 Sampo 5,4 5,9 -0,4 Metso 5,2 5,8 -0,6 Elisa 4,9 Kesko 4,5 4,5 0,0 SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake Metso UPM Nokia Konecranes Wärtsilä Outotec YIT Kesko B Fortum Neste Oil Sampo Orion B Cargotec Elisa Kemira Kone Pohjola Stora Enso R Talvivaara Outokumpu Sanoma Rautaruukki Nokian Renkaat Yhteensä 15.10.2012 Osakkeita, kpl Arvo, euroa Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa 684 000 1 410 500 4 656 500 7 037 270 736 000 232 000 781 400 140 000 1 366 151 678 000 696 000 60 150 377 000 304 899 503 800 173 000 145 000 489 000 1 508 236 6 052 666 607 000 1 037 000 233 000 29 908 572 18 536 400 12 257 245 9 266 435 164 179 509 19 607 040 8 897 200 12 291 422 3 101 000 19 112 452 7 403 760 17 093 760 1 077 888 6 736 990 5 405 859 5 138 760 9 973 450 1 538 450 2 303 190 2 548 919 4 236 866 4 139 740 5 309 440 7 924 330 348 080 106 30 482 25 000 99 000 7 702 5 000 2 500 5 060 3 000 4 100 4 890 2 000 150 0 0 0 0 0 0 0 -80 000 -9 000 -25 000 -7 500 67 384 826 062 217 250 197 010 179 688 133 200 95 875 79 594 66 450 57 359 53 399 49 120 2 688 0 0 0 0 0 0 0 -56 000 -61 380 -128 000 -255 075 1 457 239 Muutos vuoden alusta, kpl 162 500 122 500 518 583 26 702 0 21 000 134 400 46 000 318 350 -44 110 -83 000 10 650 10 393 -113 135 815 -98 000 35 000 190 000 338 000 1 030 166 -55 000 144 000 18 492 2 734 306 Muutos vuoden alusta, euroa 3 595 425 1 296 365 -6 333 512 62 245 850 3 179 520 1 216 800 4 281 562 660 760 1 834 214 1 771 302 2 160 330 332 913 -1 687 639 -1 337 029 521 358 -893 650 712 350 918 820 -364 969 591 966 -1 725 580 -1 048 720 2 587 371 74 515 808 Muutos vuoden alusta (kpl), % 31 10 13 0 0 10 21 49 30 -6 -11 22 3 -27 0 -36 32 64 29 21 -8 16 9 10 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Karessuo Rahaston koko 285,7 milj. euroa UPM 6,8 7,1 -0,3 Amer Sports 6,7 7,1 -0,4 Nordea 6,1 6,0 0,1 Raisio 5,2 5,1 0,1 Kesko 5,1 Neste Oil 5,1 syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 42,7 milj. euroa Neste Oil 8,4 6,3 2,1 Metsä Board 8,4 5,0 3,4 Amer Sports 8,4 6,2 2,1 Affecto 5,4 4,9 0,5 YIT 5,4 Tieto 5,3 5,1 0,2 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Simo Rahaston koko 58,1 milj. euroa Fortum 8,6 8,1 0,5 Sampo 7,3 6,8 0,5 Kone 6,8 6,0 0,8 UPM 6,1 6,3 -0,2 Stora Enso 4,5 4,9 -0,4 Neste Oil 4,2 4,2 0,0 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Backholm Rahaston koko 207,4 milj. Euromääräiset arvot on laskettu lokakuun 15. euroa Kone 9,0 8,3 0,7 Fortum 8,9 9,4 -0,5 Sampo 8,1 9,1 -1,0 Nokia 6,5 6,8 -0,3 Nokian Renkaat 6,4 6,0 0,4 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Heikkilä Rahaston koko 90,0 milj
Markkinahuhujen mukaan keskuspankki pyrkisi myös varmistamaan, ettei Shanghai Composite -osakeindeksi painu alle 2 000 pisteen. TAULUKOT Kiinan keskuspankki sijoittajan asialla Kiinan talouskasvun hidastuminen ei huoleta pelkästään sijoittajia. Kasvunäkymät ovat maltillistuneet selvästi, sillä viime vuonna Kiinan bkt karttui 9,2 ja sitä edellisenä 10,4 prosenttia. Eräät ekonomistit pitävät IMF:n ennusteita turhankin optimistisina, sillä viimeaikaiset talousindikaattorit, kuten sähkön tuotanto, antavat aihetta epäillä, että bkt:n kasvu jää merkittävästi alle valuuttarahaston odotusten. Keskuspankin viimeaikaiset elvytystoimet kuitenkin kielivät siitä, että kiinalaispoliitikot ovat valmiit laittamaan ison vaihteen päälle talouskasvun tukemiseksi. TOMMI MELENDER VALTIONL AINAT 10 V VALTIONL AINAT 10 V Suomi Saksa Intia prosenttia 5,0 Kiina prosenttia 10,0 4,0 2,0 2010 10/2009 2011 10/2012 1,0 Grafiikkalähde: Factset 13.1.2012 3,0 8,0 6,0 4,0 2010 10/2009 Y RIT YSL AINAT 10 V, EUROOPPA AAA-luokitellut BBB-luokitellut 2011 10/2012 Y RIT YSL AINAT 10 V, USA prosenttia 8,0 Aaa-luokitellut Baa-luokitellut prosenttia 10,0 7,0 8,0 6,0 5,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2010 10/2009 2011 10/2012 1,0 2010 10/2009 30-V UOTISET KOROT USA Saksa 2,0 2011 10/2012 2,0 KULL A N HINTA prosenttia 5,0 dollaria/unssi 1 900 4,5 4,0 1 600 3,5 3,0 1 300 2,5 2010 4/2009 66 LOKAKUU 2012 2,0 2011 3/2012 1,5 ARVOPAPERI 2010 10/2009 2011 10/2012 1 000. Lokakuun alkupuolella se liikkui 2 100 pisteen yläpuolella. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa tuoreessa suhdannekatsauksessaan Kiinaan tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna 8,2 prosentin kokonaistuotannon lisäystä. Se oli toinen mittava elvytysruiske tämän syksyn aikana. Ensimmäisessä rahamarkkinoille pumpattiin 290 miljardia juania eli 46 miljardia dollaria. Likviditeetin lisäyksillä kiinalaispoliitikot pyrkivät pitämään lyhyet markkinakorot matalina ja näin tukemaan talouskasvua. Se huolettaa myös kiinalaisia poliitikkoja, mikä heijastuu viimeaikaisessa rahapolitiikassa Lokakuun alussa Kiinan keskuspankki pumppasi rahamarkkinoille likviditeettiä 265 miljardin juanin eli 42 miljardin dollarin edestä
Syyskuussa kuluttajaluottamusindeksi nousi 70:ään ensi kertaa sitten viime helmikuun. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten tammikuun 2009, kun kahdeksan prosentin rajapyykki alittuu. Työttömyysaste ehti jyllätä kahdeksan prosentin yläpuolella yli neljäkymmentä kuukautta, mitä ei ole tapahtunut Yhdysvalloissa kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Amerikkalaisilla työmarkkinoilla tuskin kuitenkaan on odotettavissa suurta käännettä parempaan. Syyskuussa työpaikkojen kasvu jäi 114 000:een, mitä voi pitää vaatimattomana lukemana. Kun leipäpuu on uhattuna tai puuttuu kokonaan, ei jenkkitaloutta pyörittävä yksityinen kulutuskaan jaksa jauhaa. Viime aikoina niiden merkitys on entisestään korostunut, koska jenkkitaloudella ei ole toivoa kestävästä elpymisestä ennen kuin tilanne työmarkkinoilla alkaa kohentua. Syyskuun työttömyysluvut antoivat sijoittajille pitkästä aikaa aihetta ilon pilkahduk- siin. TAULUKOT EURON ARVO DOLL AREISSA R A AK A-AINEET euroa dollareina 1,6 pistettä 400 CRB-indeksi 1,5 350 1,4 300 1,3 250 1,2 2010 10/2009 2011 10/2012 2010 9/2009 1,1 2011 9/2012 MA AILMANTALOUS MA AILMANTALOUS prosenttia 100 USA:n kuluttajaluottamus prosenttia 11,0 USA:n työttömyysaste 200 10,0 9,0 2010 2011 9/2009 9/2012 60 8,0 Otsikko 80 40 2008 9/2007 7,0 2009 2010 2011 9/2012 20 USA:n työmarkkinoilla takkuista Aina kun Yhdysvaltain työttömyysluvut pärähtävät taululle, sijoittajat ovat hälytysvalmiudessa. Tutkimusten mukaan makrotilastoista juuri työttömyysluvuilla on eniten vaikutusta lyhyen ajan markkinaliikkeisiin. Yhdysvaltain työttömyysaste laski 7,8 prosenttiin elokuun 8,1 prosentista. Jenkkitalous ei ole vieläkään siinä kunnossa, että se pystyisi luomaan uusia työpaikkoja ripeää tahtia. Hyvinä aikoina kuluttajaluottamus liikkuu kuitenkin 90 paremmalla puolella. TOMMI MELENDER R A AK A-AINEET Öljy, Brent Öljy, WTI Alumiini Kupari Kulta Lyijy Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta 10.12.2012 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 113,35 -0,6 91,25 -5,5 1 992 -1,9 8 125 1,2 1 761 1,7 2 215 4,6 17 735 7,3 648,45 -3,5 33,79 0,6 21 685 7,0 1 952 -0,6 3,13 -1,3 3,48 23,6 7,2 6,8 -8,9 11,1 6,0 12,1 -5,8 5,7 4,8 -5,7 2,5 7,6 -1,8 66,0 27,1 6,8 29,7 67,5 -1,6 -6,5 100,7 91,7 43,6 -4,5 68,7 -27,1 47,6 12,3 -16,9 -0,1 137,6 -44,3 -42,4 71,0 148,1 35,1 -36,0 41,0 -50,4 111,7 95,9 2 038 7 874 1 662 2 014 17 851 640,0 31,0 20 915 1 937 3,0 2,8 98,4 88,8 2 200 8 018 1 443 2 212 20 789 611,8 27,7 22 058 2 123 2,6 3,9 91,8 86,3 2 186 7 248 1 220 2 126 20 141 491,2 22,4 19 703 1 994 2,5 5,0 34,27 30,81 1 254 2 765 713 880 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91 ARVOPAPERI ylin hinta 5v, USD 145,65 145,63 3 292 10 148 1 895 3 980 33 655 857,25 48,70 33 255 3 161 4,11 13,58 Lähde: Factset 11.10.2012 Raaka-aine LOKAKUU 2012 67
TUOTOT 3V. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v, % 1 v,% 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 36,9 5,3 3,7 -21,0 1,5 -3,8 -21,5 -2,8 20,8 55,1 -7,0 -23,9 -11,8 12,5 -2,1 -36,8 -28,0 12,1 11,0 59,4 -13,9 3,8 45,7 14,7 11,8 27,1 -14,5 -16,7 -29,8 4,7 12,6 -22,6 -54,8 -28,7 -39,0 50,0 -16,7 -42,6 -29,0 -13,6 -5,7 11,3 -7,0 -14,2 -31,8 48,5 52,7 -1,1 -0,9 -20,4 34,3 33,8 1,3 6,4 -44,4 47,8 -58,0 34,5 17,8 -3,1 15,6 6,5 17,9 4,8 42,3 15,4 9,4 -15,6 4,9 -3,8 -21,5 0,6 23,3 65,4 -7,0 -18,8 -8,9 12,5 4,0 -36,8 -24,2 15,1 14,5 63,6 -13,9 8,9 45,7 27,3 18,4 31,9 -9,3 -14,1 -29,8 4,7 17,1 -17,9 -54,8 -25,9 -37,5 56,0 -11,5 -42,6 -29,0 -5,9 -5,7 17,3 -1,2 -9,8 -29,0 53,4 60,2 4,7 3,9 -18,3 34,3 39,2 8,0 12,0 -44,4 53,5 -54,4 39,1 27,0 1,2 19,8 12,0 21,4 5,8 33,8 38,5 -35,1 -43,4 60,0 8,6 63,1 -57,6 84,0 120,9 -29,8 -35,3 12,0 -48,8 -13,8 -42,5 -45,5 -20,8 -10,2 64,5 -17,8 5,4 12,9 34,4 4,4 -4,7 12,1 -40,6 -51,2 9,1 64,8 -18,5 -77,2 -55,3 -34,0 38,2 -22,5 -61,4 -56,0 -49,3 -64,1 49,1 -7,7 -6,7 0,7 133,8 18,4 -2,5 -35,6 -34,7 179,8 44,1 -22,6 36,6 -68,8 -12,7 -80,7 105,2 99,4 -15,6 -43,2 106,3 78,0 21,3 46,0 67,3 -25,9 -31,1 74,0 20,7 63,1 -53,8 94,8 135,4 -29,8 -24,2 19,9 -48,8 0,3 -42,5 -36,2 -18,3 1,8 68,8 -17,8 18,6 12,9 67,6 10,6 3,6 30,9 -35,6 -51,2 9,1 85,5 -4,9 -77,2 -50,9 -31,1 57,3 -8,2 -61,4 -56,0 -43,3 -64,1 68,9 10,0 5,2 8,3 157,8 33,3 13,3 -27,0 -31,8 179,8 61,2 -8,1 54,1 -66,4 -5,1 -76,6 121,2 141,7 0,0 -41,2 132,1 94,1 24,8 -32,6 -29,2 -18,0 -3,2 -60,5 -23,7 -4,6 -24,3 -76,7 72,6 50,2 -60,4 -75,4 -48,1 -72,1 -36,9 -75,1 -76,6 -66,1 -23,8 70,0 -36,2 -26,2 -56,4 -4,6 -44,3 -51,5 -56,7 -24,4 -80,3 -46,9 32,2 -47,6 -92,4 -74,4 -65,2 36,1 -38,7 -84,3 -68,6 -47,6 -84,8 3,5 -26,9 -51,9 -69,5 114,1 -22,4 -22,3 -54,1 -68,0 -41,1 1,6 -40,8 -44,9 -82,5 -56,1 -92,5 22,3 0,4 -28,2 -62,9 62,6 33,6 12,6 -43,6 -11,0 24,6 -24,3 -72,8 91,8 60,1 -60,4 -69,4 -37,4 -72,1 -21,2 -72,1 -69,1 -62,2 -8,4 74,5 -28,8 -11,3 -55,7 26,3 -34,8 -43,6 -48,3 -12,7 -79,6 -46,9 72,4 -30,8 -91,7 -69,3 -61,4 74,4 -17,5 -84,3 -68,6 -37,6 -84,2 37,2 -3,5 -39,3 -64,1 148,9 -2,9 2,5 -43,6 -62,7 -39,1 25,7 -18,0 -25,9 -79,4 -45,9 -90,4 39,5 31,8 -5,1 -59,9 96,6 55,1 15,9 Lähde: Factset 15.10.2012. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Interavanti Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsa Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral 68 LOKAKUU 2012 osakekurssi 12.10. 2012 2,93 13,02 5,65 4,78 10,21 5,85 2,12 5,20 21,92 2,60 0,40 0,86 18,61 0,09 2,50 2,49 0,38 8,15 2,82 0,51 0,68 4,32 0,67 17,66 1,90 2,86 6,49 1,70 2,05 7,80 15,48 13,99 0,28 3,58 2,25 12,30 5,02 0,27 0,44 3,04 0,83 10,18 14,41 21,88 4,63 57,00 23,50 14,14 10,51 16,00 2,35 14,84 5,57 27,10 1,75 10,96 1,96 34,06 29,91 6,20 1,93 4,75 19,10 3,25 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2011 osinko/ osake, euroa 3,9 -2,1 7,8 2,8 -1,1 1,2 1,4 0,8 -0,4 26,2 -11,1 -1,1 -11,3 80,0 6,8 -4,2 0,0 -6,2 -7,5 18,6 0,0 -3,6 0,0 5,5 6,7 4,4 -0,9 -4,0 -2,4 0,5 -2,0 -8,3 0,0 4,4 2,3 1,0 -6,5 -3,6 2,3 7,0 -2,4 -6,1 -2,0 -2,0 0,7 10,0 -0,8 3,3 -3,5 -3,4 6,3 -0,4 0,5 -10,1 -23,9 5,7 -11,6 -0,8 -0,1 -0,5 5,5 -3,3 3,2 1,6 0,11 1,30 0,30 0,40 0,33 0,39 0,12 0,71 0,41 0,38 0,35 0,42 32 147 54 107 49 114 4,1 5,5 7,3 7,8 3,4 7,2 0,17 0,65 0,38 0,35 0,40 0,42 40 94 53 92 43 86 5,8 5,0 6,6 7,3 3,9 7,2 0,20 0,41 0,20 0,40 87 78 3,8 1,8 0,28 0,45 42 53 5,3 2,1 0,00 0,07 1,00 0,00 0,05 1,00 112 48 0,0 5,6 5,4 0,00 0,09 1,00 84 49 0,0 10,9 5,4 0,15 0,00 0,03 0,30 0,11 0,01 0,15 0,00 0,03 0,35 0,08 0,02 71 0 47 29 50 6,0 0,0 6,6 4,2 2,7 3,9 0,15 0,00 0,03 0,40 0,16 0,03 72 0 80 46 35 60 6,0 0,0 6,6 4,9 5,5 5,9 0,00 1,30 0,02 1,35 96 101 3,0 7,6 0,03 1,37 58 101 4,5 7,8 0,13 0,10 0,35 0,08 0,00 33 85 68 3,5 5,4 4,4 0,0 0,10 0,40 0,09 0,01 32 81 68 2 3,5 6,2 5,3 0,2 68 75 111 4,3 7,1 0,0 4,2 0,60 1,00 0,00 0,18 59 72 0,17 0,67 1,00 0,00 0,15 48 3,9 7,1 0,0 5,2 0,46 0,40 0,52 0,30 45 73 4,2 6,0 0,55 0,40 46 77 4,5 8,0 0,00 0,00 0 0,0 0,01 23 2,3 0,00 0,53 1,20 1,20 0,25 1,40 1,00 0,85 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,70 0,53 1,00 1,10 0,00 1,46 1,05 0,75 0,58 0,60 0,00 0,58 0,45 1,75 64 81 75 5,2 6,9 5,0 0,0 2,6 4,5 5,3 5,5 3,8 0,0 3,9 8,1 6,5 0,57 1,00 1,23 0,15 1,57 1,15 0,90 0,63 0,73 0,05 0,63 0,45 1,75 59 84 72 44 55 65 80 67 34 25 72 76 61 5,6 6,9 5,6 3,2 2,7 4,9 6,4 5,9 4,5 2,1 4,2 8,1 6,5 0,45 0,00 1,70 41 53 4,1 0,0 5,0 0,30 0,68 0,04 56 47 45 6,4 3,5 1,2 0,06 0,00 0,59 1,00 0,35 0,20 1,20 2,20 0,30 0,00 0,28 0,50 0,03 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 58 66 86 72 34 0 90 118 61 0,35 0,00 1,45 50 51 3,2 0,0 4,3 0,27 0,60 0,02 58 49 52 5,6 3,1 0,5 ARVOPAPERI TUOTOT 1V
Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T. K ÄY TÖSSÄ 24/7. KUR SSIHISTOR I AT. 13,4 16,2 -47,7 27,9 -20,7 26,8 -3,6 24,4 -2,8 -45,1 11,3 25,8 12,9 -7,1 -34,7 1,9 -22,4 -47,3 29,1 17,0 -28,0 18,2 27,3 -47,7 30,7 -20,7 31,3 -0,1 30,6 1,5 -43,4 15,0 31,5 17,8 -3,4 -31,1 5,4 -18,8 -47,3 41,0 24,2 -23,0 -51,7 37,1 -79,6 64,4 -42,2 174,9 13,8 35,6 23,9 -71,9 -2,2 18,3 -22,1 7,8 -68,4 -11,4 15,2 -74,5 126,2 40,4 -52,9 -45,5 72,7 -78,7 75,8 -35,3 206,1 29,2 54,2 38,4 -70,4 9,7 32,3 -15,4 19,9 -64,5 -5,8 29,8 -73,3 184,8 65,1 -43,0 -42,1 -4,8 -89,0 -24,2 -49,6 24,5 -28,3 -11,3 -65,1 -80,2 0,0 62,3 -64,4 -16,6 -87,5 -44,3 -52,5 -82,4 78,2 12,2 -68,1 -29,9 40,3 -87,4 -10,1 -32,4 55,2 -13,3 10,6 -59,7 -76,8 20,6 95,2 -59,6 0,7 -83,5 -30,2 -39,7 -80,8 162,5 51,1 -55,2 -23,7 17,3 8,9 5,9 -23,4 -19,5 20,8 91,2 -5,5 -22,2 -49,4 -21,9 -29,9 2,1 -15,0 107,7 46,7 36,3 0,0 3,6 -47,8 -18,4 -44,0 -8,3 12,6 -74,8 16,1 -6,0 -21,7 31,3 -11,2 22,7 28,8 -24,3 -19,7 25,4 15,1 11,2 -21,4 -16,8 24,2 91,2 0,1 -22,2 -49,4 -18,9 -29,9 7,2 -15,0 107,7 51,7 43,5 0,0 8,9 -47,8 -18,4 -44,0 -2,6 17,0 -74,8 18,7 -2,1 -19,7 35,9 -8,1 27,9 35,9 -24,3 -41,2 -2,4 -4,0 22,3 -41,2 -13,8 -8,5 109,7 -3,7 -64,3 -59,0 -38,6 -57,1 -7,8 -70,0 19,6 0,8 3,7 -83,5 -29,5 8,6 1,4 39,2 -37,3 -6,4 0,5 109,7 8,8 -63,8 -59,0 -35,5 -57,1 5,3 -70,0 19,6 8,9 18,3 -83,5 -28,9 -31,5 -35,1 -49,0 -57,9 -33,3 -52,9 217,1 -60,6 -82,8 -75,1 -64,5 -58,0 -41,5 -78,2 -32,3 -53,6 -20,4 -95,1 2,2 -18,0 -28,5 -38,1 -52,3 -20,2 -42,5 217,1 -52,6 -82,5 -73,2 -57,8 -58,0 -28,1 -75,2 -32,3 -46,2 -0,2 -95,0 -78,2 -39,2 -65,0 8,4 -32,6 -73,7 63,1 -37,0 -46,9 85,6 -47,8 12,1 57,0 -66,6 -78,2 -37,0 -65,0 25,3 -23,8 -73,7 74,7 -30,7 -43,4 112,6 -44,0 23,5 93,4 -65,7 -91,9 -72,4 -76,7 -44,5 -59,4 -84,6 11,7 -60,6 -56,5 5,1 -50,6 -23,7 43,1 -70,1 -91,0 -69,4 -76,7 -26,0 -43,9 -83,8 27,0 -53,5 -50,8 44,7 -43,3 -2,9 100,3 -67,2 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPA LV ELU. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pohjois-Karjalan Kirjapaino Pohjola Ponsse Poyry QPR Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Solteq Soprano Sponda SRV SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Tectia Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 12.10. 2012 1,95 17,60 0,70 38,44 0,77 13,69 11,33 10,52 6,69 3,54 0,89 2,97 6,05 4,99 5,15 7,35 0,38 0,49 19,23 24,31 6,81 0,82 0,97 1,22 0,49 3,24 3,37 2,69 15,54 1,30 4,72 0,35 0,43 1,21 1,81 3,37 0,24 0,81 4,02 13,43 0,09 14,45 0,12 0,62 0,03 8,68 8,20 1,68 40,95 15,75 17,62 25,89 1,90 15,33 5,15 7,49 ENNUSTEET 2012 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2011 osinko/ osake, euroa -2,5 8,8 -15,4 3,7 -1,3 -6,2 -3,6 9,6 -0,9 16,7 2,3 7,6 -5,9 -0,2 -9,5 -2,0 5,6 4,3 9,0 2,8 -13,7 -3,5 -2,0 -6,9 -5,8 0,9 -6,4 -5,6 4,6 -21,7 -8,6 -7,9 -10,4 -6,9 -7,2 -2,0 0,0 11,0 -5,4 -6,1 0,0 0,6 -14,3 -6,1 -25,0 -7,2 -6,0 -27,0 3,9 -2,5 -1,9 -10,3 -1,6 -3,6 3,0 -6,4 0,08 1,42 0,00 0,85 0,10 1,30 0,00 1,10 113 92 0,60 ENNUSTEET 2013 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 41 0,13 1,10 0,00 1,22 72 87 0 43 6,6 6,3 0,0 3,2 0,65 40 4,7 0,75 42 5,5 0,41 0,35 0,20 0,47 0,35 0,10 48 59 67 4,5 5,2 2,8 0,55 0,40 0,20 51 56 87 5,2 6,0 5,6 0,11 0,28 0,23 0,50 71 57 64 0,02 0,04 0,12 0,30 0,24 0,30 0,50 0,02 0,00 4,0 5,0 4,7 5,8 6,8 5,3 0,0 0,13 0,33 0,26 0,30 0,30 0,03 0,00 67 61 65 86 54 61 4,4 5,5 5,1 5,8 4,1 7,9 0,0 1,20 0,60 1,25 0,60 53 77 5,1 8,8 1,35 0,60 57 74 5,6 8,8 0,05 0,16 0,12 0,17 0,12 53 76 5,2 3,6 0,18 0,14 58 37 5,6 4,0 0,50 0,00 0,30 0,60 0,00 0,30 77 0 80 3,9 0,0 6,4 0,80 0,00 0,30 78 0 63 5,1 0,0 6,4 0,06 0,00 0,19 0,07 0,00 0,20 128 53 5,8 0,0 5,9 0,08 0,00 0,20 86 0 51 6,6 0,0 5,9 0,14 0,75 0,17 0,79 40 62 4,2 5,8 0,24 0,82 42 57 6,0 6,1 0,73 0,00 0,78 0,00 79 5,4 0,0 0,85 0,00 79 0 5,9 0,0 0,60 0,35 0,60 0,40 83 96 6,9 4,9 0,60 0,45 66 86 6,9 5,5 0,90 0,65 1,00 0,70 57 64 2,4 4,4 1,10 0,78 50 67 2,7 5,0 0,90 1,00 0,10 0,75 60 67 55 3,9 5,3 4,9 1,04 0,11 0,80 58 50 51 4,0 5,8 5,2 0,70 TUOTOT 3V. Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 5,1 7,4 0,0 2,9 62 65 TUOTOT 1V. MUK A NA PALV ELUSSA M YÖS FIR ST NORTH ?LISTA N Y HTIÖT. ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 69
Puolet maailman matkapuhelinliikenteestä kulkee sen verkkojen kautta. Verkkoliikenteessä puheen osuus väistyy, ja nykyisin datasta jo 40 prosenttia on videota, jota katsotaan niin tv:n kuin internetin kautta. Sen sijaan verkkojen toimittajana se on yhä suurin. Kuuden laihan vuoden jälkeen se lakkaa yrittämästä ja sulkee kaikki seitsemän suurta tavarataloaan Kiinassa. Kiina on enempi tee-se-minullekulttuuri, kommentoi yhtiön puhemies vetäytymistä. Saman ilmiön on huomannut myös ruotsalainen IKEA. Sen tavaratalot kuitenkin menestyvät kohtalaisesti, koska IKEA auttaa asiakastaan löytämään apumiehiä, jotka käyvät kokoamassa litteistä paketeista huonekaluja. S ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖITÄ Koonnut Pekka Virolainen Nikkarointi ei kiinnosta Kiinassa NIKKAROINTI on länsimaissa entistä suo- situmpaa. Edelleen moni myös vain ottaa mallin ja mitat IKEA:n huonekaluista ja teettää ne naapuruston puusepällä. Mobiilista videoon kova kilpailija matkapuhelinmarkkinoilla vaihtoi tänä vuonna osakkeensa nimensä Nasdaqissa Telefon AB LM Ericssonista pelkäksi Ericssoniksi, eikä aivan syyttä. Forbeslehden mukaan oma ikä pitää nyt vähentää luvusta 110 tai 120, eli 60 vuotiaalle suositellaan nyt 60 prosentin osakepainoa. Entä ne ihmiset, jotka myivät kaikki osakkeensa 2008 ja 2009 lamassa? ARVOPAPERI ?Heidän ei pitäisi tulla ikinä takaisin osakemarkkinoille, sillä he tekisivät luultavasti saman virheen uudelleen seuraavassa yhtä epäedullisessa markkinatilanteessa?, sanoo sijoitusneuvoja Alan Roth Wealth Logic -yhtiöstä.. Se on edullisin tapa tehdä kotiin parannuksia mutta myös parhaimmillaan voimaannuttava harrastus: tutkimustenkin mukaan tietotekniikan aikakaudella käsityöt ovat monipuolisia henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Näin siis länsimaissa, joissa nikkarointia ei tarvitse tehdä elääkseen. Älypuhelimiin Sony Ericsson meni Microsoftin käyttöjärjestelmällä, mutta älysi kuitenkin luopua siitä pikaisesti. Helmikuussa Ericsson kuitenkin luopui kokonaan matkapuhelimista. Uuden videovallankumouksen airueena Ericsson aikoo pysytellä avoimien standardien lipunkantajana ja yrittää pitää puoliaan Applen, Googlen ja Samsungin omia tv-lähetysjärjestelmiä vastaan. AIKANAAN NOKIAN 120 miinus ikä = uusi osakepaino OSAKESÄÄSTÄJÄN salkunhajautusohje on perinteisesti ollut pitää sitä enemmän varoja osakkeissa, mitä vähemmän on ikää ja loput pienempiriskisissä lainapapereissa. Eli jos sijoitushorisontti ennen työelämästä poistumista on pitkä, kannattaa ottaa enemmän riskiä, eläkkeelle jäätyä voi jo pelata varman päälle. Jos ikää on 40, osakkeissa pidetään 100- 70 LOKAKUU 2012 40 eli 60 prosenttia, 65-vuotias taas pitäisi osakkeissa 100-65 eli 35 prosenttia. Nyt suositus on muuttunut muun muassa eläkkeellejäämisiän noustua. Se vastaa muun muassa lokakuussa Suomessakin aloittaneen HBONordicin lähetystoiminnasta samoin kuin on DNA:n HD-antenniverkon ja C More -kanavan takana. Teknokuplan puhjetessa Ericssonin kurssi syöksyi 800:sta 20 kruunuun, vuonna 2007 tuli uusi romahdus, mutta nyt kurssi liikkuu 60 kruunun tasoilla. Toisin on nousevissa talouksissa, etenkin rikastuvassa Kiinassa. Siellä pakollinen tee se itse -kulttuuri on vielä niin läheisessä muistissa, että jos ei ole pakko, käsityöt teetetään muilla. Lars Magnuksen nimikirjaimet jäävät vielä yhtiön viralliseen nimeen, mutta telefon-sana kuvaa yhä vähemmän Ericssonin liiketoimintaa. Yhtiö oli vuosituhannen vaihteessa lähes konkurssikypsä, kun se liittoutui japanilaisen Sonyn kanssa matkapuhelinbisneksessä. Tämän kulttuurieron sai tunnustaa muun muassa amerikkalainen do-ityourself-kulttuurin ykkösnimi Home Depot. Siksi Ericsson on ottanut isoja askeleita tv-maailmassa, ja se on jo Euroopan suurin yksityinen broadcasteri, tv-verkkoyhtiö
Eikä puuhastelu rahoitusmarkkinaveron ympärilläkään taida olla muuta kuin hölmöläisten hommaa. Sen sijaan että koko ajan mietitään, mistä vielä otettaisiin, pitäisi verotusta pystyä arvioimaan kokonaan uudestaan puhtaalta pöydältä. Mihin julkisia varoja nyky-yhteiskunnassa pitäisi käyttää, ja mistä varat kerätään kilpailukykyä vaarantamatta. Kun 20 osaketta on hankittu, salkun koostumusta ei saa enää muuttaa, vaan sen kanssa on elettävä. Autoverotuksen kiristäminen alkuvuonna johtaa verokertymän supistumiseen pitkäksi aikaa. Valtiontalous saa kansainvälisissä arvioissa kiitosta hyvästä hoidosta. Suomen kilpailukyky rapisee huolestuttavaa vauhtia, ja ensimmäisenä asiaan on havahduttu yritysmaailmassa. Oldenburgin mukaan sillä ei ole väliä, sillä jos sijoituskohteet on valittu loppuiäksi, osakkeiden satunnaiset kurssiheilunnat voi unohtaa. OSAKESIJOITTAMISESSA Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka työskentelee Icecapitalissa. markus.salin@icecapital.fi ARVOPAPERI olla se, miten kilpailukyky pystyttäisiin palauttamaan mahdollisimman nopeasti. Vienti on liki viidenneksen alempana kuin muutamia vuosia sitten ja kasvu on ollut surkeampaa kuin vaikkapa Italiassa. ILMIÖT MARKUS SALIN Suomi tarvitsee ison remontin SUOMEN BUFFETT. Viimeisin huolestuttava käänne on, että kotimainen kysyntäkin näyttää kääntyneen reippaaseen laskuun. Työttömyyttä pitelee siedettävissä lukemissa lähinnä se, että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä uutta työvoimaa tule markkinoille samassa tahdissa. Mitäs jos taantuma ei alakaan hellittää ensi vuonna niin kuin useimmat tällä hetkellä olettavat. Verojen kiristämisen hyödyt jäävät aika vähäisiksi, jos niitä ei kohta ole kukaan maksamassa. karmo ruusmaa KAroliina paavilainen K ansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Suomi keikkuu edelleen kärkipäässä. Maamme kehitys on jäänyt euroalueen keskimääräisestä ja asettuu johonkin Japanin ja Espanjan välimaastoon. Näin päästään Buffett-moodiin, missä toimitaan pikemminkin yrittäjänä kuin sijoittajana ja ostetaan osuuksia yrityksistä, ei osakkeita. Yrittäjä saa toisaalta harvoin mahdollisuuden sijoittaa maailmanluokan yrityksiin, osakesijoittaja sen kun vain valitsee listalta mitä haluaa. Yrittäjä ei myöskään tiedä omistamansa yrityksen hintaa joka päivä. Arvonlisäveropohjan laajentaminen uusille toimialoille aiheuttaa lisää työttömiä, ja alv-prosentin korottaminen saanee kuluttajat taas entistä varovaisemmiksi. Ilmoituksia yt-neuvotteluista on tullut kiihtyvällä tahdilla, eikä neuvottelujen lähtökohta enää ole edellisvuosien tapaan lomautukset vaan irtisanomiset. Hän siteeraa rahastoyhtiön katsauksessa Warren Buffettia. Buffett pyytää miettimään tilannetta, jossa sijoittaja saisi loppuelämänsä aikana tehdä vain 20 sijoitusta. Joukkopotkimisten perusviesti on, että yritykset varautuvat pysyvästi heikentyvään kysyntään. Kun toisen mielestä Fortumia kannattaa ostaa 15 eurolla ja toisen mielestä myydä, syntyy kauppa. Yhden viisauden mukaan kauppoja ei kuitenkaan kannata tehdä joka päivä, eikä ainakaan edestakaisin. Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburg selittää, miksei tee Phoebusrahastossaan jatkuvasti kauppaa siinä missä joku toinen salkunhoitaja pyrkii hyödyntämään kurssien edestakaista sahailua. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista. Anders Oldenburg on Omahan oraakkelin linjoilla. Loppuelämän osakkeet on monta viisautta. Suomeen ei haluta investoida eikä työllistäminen houkuttele. Kaiken kurjuuden keskellä poliitikkojen tärkeimmän huolenaiheen pitäisi LOKAKUU 2012 71. Sen sijaan tunnutaan keskittyvän vain siihen, että mitä veroja seuraavaksi kiristetään ja mitä vielä voitaisiin verottaa entistä ankarammin. Verotuksen kiristäminen taantumassa iskee ikävällä tavalla takaisin. Monet kansantalouden tilaa kuvaavat trendit kertovat, että asiat ovat menossa kohtuullisella vauhdilla väärään suuntaan. Kansantalouden näkökulmasta keskeisessä roolissa oleva vienti on jäänyt kyntämään lähelle sitä tasoa, mihin se romahti finanssikriisin puhkeamisen aikoihin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vienti on jo saavuttanut finanssikriisin puhkeamista edeltävän tason. Suomen kokonaistuotanto on myös edelleen selvästi alempana kuin muutamia vuosia sitten
KOPin ja SYPin . Nordean edeltäjien arkistoissa säilytetään asiakirjoja, joihin tutkivat journalistit ja alan ulkopuoliset muistelmakirjailijat eivät ole päässeet käsiksi. *** Vanhan hokeman mukaan opimme historiasta ennen kaikkea sen, että ihmiset eivät opi historiasta mitään. Yksi Kuisman ja Keskisarjan ansioista on, että he nostavat esiin suuria linjoja, jotka osoittavat, että rahamaailman ilmiöt eivät suinkaan tapahdu tyhjiössä, vaan samankaltaiset kaavat toistuvat aikakaudesta toiseen. Esimerkiksi Pentti Kourin edesottamukset 1980-luvulla muistuttivat erehdyttävästi viime vuosisadan alkupuolella sijoituspeliään pyörittäneen narinkkakauppiaan Moses 72 LOKAKUU 2012 *** Markku Kuisma ja Teemu Keskisarja: Erehtymättömät . Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa. 496 s. nousuun, uhoon ja yhdistymiseen. Tekijät puhuvat suuresta pankkisodasta, eikä siinä ole paljonkaan liioittelun makua, sillä niin armotonta näiden liikepankkien satavuotinen taistelu hegemoniasta pahimmillaan oli. KIRJAT Satavuotisen pankkisodan anatomia Erehtymättömät on ansiokas kuvaus KOPin ja SYPin taisteluista. Teksti Tommi Melender Kuva Jorma Marstio T entisen pääjohtajan Matti Rankin esittämät varoittelut holtittomasta luotonannosta kaikuivat kuuroille korville. ässäpä todellinen taloushistorian merkkiteos. Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan Erehtymättömät pureutuu alaotsikkonsa mukaisesti kahden suomalaisen liikepankin . WSOY 2012. Skurnikin edesottamuksia. Molemmille kävi lopulta ohraisesti: ?Kouri tuskin tunsi Moses Skurnikin 70 vuoden takaista liikehistoriaa, eikä sen tuntemus mitään olisi muuttanut.? Kuvitelma omasta erehtymättömyydestä ei ole pelkästään spekulanttien helmasynti, vaan siihen ovat syyllistyneet pankkiherratkin. 1980-luvun hulluina vuosina KOPin ja SYPin johtohahmot tekivät virhearvioita, joilta heidät olisi saattanut pelastaa parempi historian tuntemus. Mutta kuten Kuisma ja Keskisarja huomauttavat, kasinovuosina edes iäkkäimmillä pankkiherroilla ei enää ollut omakohtaisia muistoja 1930-luvun lamasta, ainoastaan sotavuosilta. Samaan aikaan kasinovuosien Björn Wahlroosin ja Juhani Riikosen kaltaiset nuoret leijonat halveksivat avoimesti vanhan kaartin jämähtäneisyyttä. SKOPin ARVOPAPERI Pankkiherrojen erehtymättömyyden hybristä voi toki puolustella sillä, että hekin olivat suurempien voimien armoilla. Maailma muuttui 1980-luvulla perusteellisesti, kun kahlitun rahan aikakaudesta siirryttiin vapaiden pääomaliikkeiden aikakauteen. Kuisman ja Keskisarjan mielestä ei: ?Väitteelle ei ole perusteita siteeksikään. Nordbankenhan oli kehnoista luotoista puhdistettu, erittäin kannattava yritys.?. Tällaisissa murroskohdissa koetaan aina ylilyöntejä ja kriisejä. KOP edusti suomenkielistä ja SYP ruotsinkielistä pääomaa, molemmat rakensivat ympärilleen finanssileirit, jotka hallitsivat suomalaista elinkeinoelämää. Erehtymättömät nojautuu vankkaan, jopa ainutlaatuiseen lähdeaineistoon. Äkillinen rahanrunsaus sokaisi Suomessa muutkin kuin pankkiherrat. KOPin ja SYPin satavuotinen pankkisota päättyi 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa yhdistymiseen Meritaksi. Seuraava askel otettiin, kun Merita ja ruotsalainen Nordbanken laittoivat hynttyyt yhteen. Suomessa kiistellään yhä siitä, menikö Merita liian halvalla
ja englannin kielen sanan ?stimulus. Dafne miettii valintaansa. Todellinen varakkuus on henkistä laatua, joka avautuu kirjoista luetun valistuksen ja elämänlaadun hengellistymisen kautta. Matkimalla Sikstuksen kappelin kattomaalausten henkilöasetelmia Vouet kumartaa Michelangelon suuntaan. Vihjaako Vouet olevansa renessanssin mestareiden todellinen manttelinperijä? PETRE POMELL TOMMI MELENDER KARO HÄMÄLÄINEN ARVOPAPERI LOKAKUU 2012 73. välillä: ?Kun käytetään sanoja lama ja elvytys, ollaan pillit soiden kaahaavan ambulanssin takaosassa ja sydänkäyrä näyttää jo suoraa viivaa?, Uschanov kirjoittaa. Näin pakahduttava ja tukahduttava taloussanasto jättää jälkensä suomalaisuuteen. Kieli kun ohjaa myös ajattelua. Todellinen vauraus avautuu kirjoista Simon Vouet (1590?1649) oli pariisilaissyntyinen taidemaalari. Siveytensä säilyttääkseen Dafne muuttuu mieluummin laakeripuuksi kuin antautuu Apollonille. Lattialla on kulta- ja hopeaesineitä sekä avoin kirja. Toinen putoista esittelee maallisia rikkauksia. Tikkurila Oyj 2012. T ikkurila on Suomen raideliikenteen kolmanneksi vilkkain asema, josta pääsee suoralla Allegro-kyydillä myös Pietariin, suomalaisyritysten kasvusuuntaan. Mikä erottaa meidät muista maista ja mikä taas ei? Miksi Suomi on Suomi on suositeltavaa lukemista myös kaikille taloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Taiteessa putot symboloivat taivaallista tai maallista rakkautta. Päähän asetellulla laakeriseppeleellä Vuoet kertoo naisen henkilöllisyyden symbolisesti. Camilla Pentin ja Jani Pulkan graafinen ulkoasu on räiskyvän sijaan hillitty ja arvokas. Ajatukset johtavat Dafneen, Apollon-jumalan mielitiettyyn antiikin Kreikan jumaltarustossa. Ranskan kuningas Ludwig XIII Oikeudenmukainen kutsui Vouetin vuonna 1627 hoviinsa ja antoi hänelle kuninkaan ensimmäisen taidemaalarin (Premier peintre du Roi) arvonimen. Mystisen Vaurauden vertauskuva -teoksen klassisessa asetelmassa siivekäs nainen istuu puttojen (pienet pojat) seurassa. Vouet työskenteli Italiassa ja oppi siellä barokkimaalaustekniikan. 150 vuotta Tikkurilan tarinoita. 343 s. Teos 2012. E tevimpiin yhteiskunnallisiin asiaprosaisteihimme lukeutuva Tommi Uschanov pureutuu uudessa kirjassaan suomalaisuuteen. Sormi ja katse taivaisiin suunnattu putto vihjaa maallisten nautintojen tilapäisyydestä. Suomen AAA-luottoluokitus on helppo ymmärtää Uschanovin kirjan valossa: maamme talouspolitiikka ei ole koskaan ollut suhdanteita tasaavaa vaan pikemminkin suhdanteita kärjistävää, siis antikeynesiläistä. Suomessa uskotaan säästämiseen, ei elvyttämiseen. Taloussanastokin poikkeaa Suomessa muista länsimaista. Kun me puhumme lamasta eli fyysisestä pysähdystilasta, niin angloamerikkalaisessa maailmassa puhutaan depressiosta eli psyykkisestä oireilusta. Samanlainen suhde on sanan ?elvytys. Junan ikkunasta pilkottavat maaliyhtiö Tikkurilan tehtaat. Sijainti ei ole sattumaa. Kirja on tehty helposti selailtavaksi ennemmin kuin lineaarisesti luettavaksi. Sanastoonsa pakahtuva Suomi Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi. 238 s. KIRJAT TAIDE Pääradalta Pietariin Kirsti Manninen: Värikartta. Mikä tekee Suomesta omanlaisensa. Lyhyt muoto ei juuri jätä tilaa alaotsikon lupaamille tarinoille, anekdooteille kylläkin. Historiateoksen nimi on Värikartta. VR alkoi liikennöidä Helsingin ja Hämeenlinnan väliä vuonna 1862, jolloin myös Tikkurila laskee toimintansa alkaneen. Anders Lorentz Munsterhjelm oli ostanut jauhomyllyn sisältävän ratsutilan pellavaöljytehtaansa paikaksi jo vuonna 1856, jolloin senaatti vahvisti radan rakentamisen. Tikkurilan 150-vuotishistoria koostuu lyhyistä tekstikatkelmista, jotka on ryhmitelty yhtiön vaiheiden mukaan kuuteentoista suunnilleen vuosikymmenen käsittävään jaksoon. Rinnakkain käsitellään paitsi talouden, toimialan ja yrityksen kehitystä myös esitellään poikkeuksellisen runsaasti Tikkurilan henkilöitä, niin johtajia ja omistajia kuin käytännön tekijöitäkin
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo 74 LOKAKUU 2012 ARVOPAPERI
maan ulkomaanpuhelumaksu. 180x129_AP_palvelulaatikko.indd 1 ARVOPAPERI 7.9.2012 12:10:23 LOKAKUU 2012 75. marraskuuta. sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi . Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. Tutkinnalle tukea antaa marraskuun Arvopaperi. Marraskuun Arvopaperi ilmestyy viikko Sijoitus Invest -tapahtuman jälkeen, torstaina 22. netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa . sis.): kestotilaus 119 ?/12 kk, määräaikaistilaus 129 ?/12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma?pe 8.15?16.30). *) Puhelun hinta (sis. SEURAAVASSA NUMEROSSA JUHO KUVA SYYSKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa JOS PÄIVIEN LYHENTYESSÄ kovaa kyytiä mielenkiinto ei riitä perehtymään suuryhtiöiden monipolviseen liiketoimintaan, huomion voi siirtää pörssin pieniin yhtiöihin tai vielä pörssin ulkopuolella oleviin kasvulupauksiin. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. Tervetuloa Arvopaperin osastolle A11 Wanhaan Satamaan 14.?15.11.! Tilaa Arvopaperi
ja varsinkin etelän kriisimaat . ARVOPAPERI.FI KUMPPANIBLOGIT www.arvopaperi.fi Paholaisen kätyri puolustautuu karmo ruusmaa MIELIKUVA SIJOITTAJISTA paholaisen kätyreinä syntyy poliitikkojen suussa. Varsinkin demariministerimme näkevät sijoittajat hyödyttöminä spekulantteina, joille on laitettava suitset. Onneksi nyt on keksitty hieno työkalu spekulanttien nujertamiseksi . tarvitsevat talouskasvua selvitäkseen veloistaan. Suorimmin asiakkaamme maksavat omien veroprosenttiensa mukaan veron pääomavoitoista. Yritys tarvitsee toimintansa pyörittämiseen ja kasvattamiseen velkarahaa. Uskokoon ken tahtoo. Yrityslainasijoittajana toimin välittäjänä säästäjien ja rahaa tarvitsevien yritysten välillä. rahoitusmarkkinavero! Veroa kerättäisiin osakkeiden ja bondien ostosta ja myynnistä 0,1 prosenttia ja johdannaiskaupoista 0,01 prosenttia. Epäsuorasti rahaa lainaavat yritykset työllistävät ja maksavat veroja kaikilla eduskuntamme säätämillä SUOMI ON SE PIKKUPOIK A, JOK A KOHTA PISSA A SÄHKÖAITA AN. tavoilla. Jos lähdemme Ranskan ja Saksan matkaan, Suomi on se pikkupoika, joka kohta pissaa sähköaitaan. Atro Mäkilä, salkunhoitaja, Evli KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Aina joku kasvaa. 14-15.11.2012 - Wanha Satama Sisäänpääsy VELOITUKSETTA REKISTERÖITYMÄLLÄ ENNAKKOON www.sijoitus-invest.fi 76 LOKAKUU 2012. Yritysten ja valtioiden rahoituksen kustannusten nostaminen rahoitusmarkkinaverolla hidastaa kasvua. Sijoittajat lisäisivät kruunun vaatiman ylimääräisen kymmenyksen myös Suomen valtionlainojen tuottovaatimukseen. Toiseksi Suomi ja monet muut euromaat taistelevat jo nyt lähestyvän eläkepommin purkamisen kanssa. Villeimpien arvausten mukaan vero voisi tuottaa koko EU-alueella yli 50 miljardia euroa vuodessa. Vero jäisi puhtaasti kotimaisten säästäjien maksettavaksi. Kauan ennen kuin minusta tuli harmaantuva spekulantti, poikien pihaleikeissä porukan pienimmät pojat yrittivät päästä isompien suosioon ja joutuivat höynäytetyksi. Säästäjä taas etsii joutilaille käteisvaroilleen tuottavia ja turvallisia sijoituskohteita. Sijoitusten verotuksen kiristäminen edellyttäisi eläkemaksujen korottamista tai eläkkeiden leikkaamista. Eläkerahan jättämistä veron ulkopuolelle on väläytelty, mutta silloin veron tuotto jäisi kovin niukaksi. Kolmanneksi väitän, että hölmöinkään rahakas spekulantti ei toisi rahojaan veroja keräävän maan ulottuville, jos kaupan voi tehdä verottomassa maassa. Minä ja kollegani rahoitamme asiakkaittemme varoin suomalaisia yrityksiä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Rahasto tuo säästäjät ja lainaa tarvitsevat yritykset yhteen. Säästäjät ovat yksityishenkilöitä tai instituutioita. Kiiluvasilmäisiä spekulantteja ei joukossa ole näkynyt, enkä minäkään sellaiseksi tunnustaudu. Rahaston sijoituskohteina on suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä. Finanssitransaktioiden verottaminen merkitsisi samaa kuin tilisiirtojen verottaminen. Rahoitusmarkkinavero vaikeuttaisi eurokriisin ratkaisua. Ensinnäkin Suomi . Rahastoyhtiö ja sen henkilökunta on myös verolle pantu. Toimintamme on niin lähellä reaalitaloutta kuin olla voi. Poliitikkojen väite bondikaupan verottomuudesta on yksinkertaisesti pup- pua
tri, osakesäästäjä Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *). Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34?36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista. *) Puhelun hinta (sis. Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu. Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä. Ilmestynyt syyskuussa 2012, sid., 301 sivua, suositushinta 69 ? ?Aikamatka pörssiin painottaa oikeita asioita . alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu. 210x297_aikamatka_porssiin.indd 1 18.10.2012 10:59:29. Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen. Kirjat nopeasti verkosta www.talentumshop.fi Osakekirjat kertovat . Jokaisella pörssi yhtiöllä on oma tarinansa, jonka Pekka Kantanen tyylikkäästi ja hauskasti kertoo.? Erkki Sinkko, fil. yhtiöiden osakkeitahan pörssissä vaihdetaan. Lukijan aika ei käy pitkäksi. tunne pörssiyhtiöiden tarinat Pekka Kantanen Aikamatka pörssiin Osakekirjat kertovat Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina. Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut
Häviäjä maksaa juhlieni kolmensadantonnin laskun?, vastasi Nalle ja katsoi merkitsevästi minua, Poju Zabludowiczia, Petteri Fagernäsiä ja Ehrnroothin Henkkaa. ?Jaahas, eiköhän makseta Nallen lasku kimpassa, ettei vain vahingossa käy niin, että poika joutuu maksamaan isänsä juhlat?. Alzheimer-potilaiden määrä puolestaan nousee 35 miljoonasta 65 miljoonaan 2030 mennessä. Saatte pelata pokeria poikaani Tumppia vastaan. KOLUMNI O Onnea ikääntymisestä ? lemmeko menossa Nallen bileisiin samalla ystäväporukan varaamalla Jetfliten koneella?. Liliuksen, johdolla Nallen sijoitusyhtiö Spontelin omistamalle huvilalle Bulevard du Mont Boronille. ?Haluamme muistaa sinua erikoislahjalla, pullolla vuoden 1952 Veuve Clicquot Millesimea?, onnitteli Mike. ?Minullakin on teille yllätys. Januvia on vasta ?KERROHAN N Y T NALLE VIEL Ä, MIKSI SINUSTA TULI NIIN RIK AS.? Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. ARVOPAPERI elinkaarensa alussa ja nauttii patenttisuojaa 2026 saakka. ja puhalsi savut sikaristaan. ?Sitä minäkin sitten aloin ihmetellä?, kommentoi Nalle. kuva tuomas ikonen TALLIMESTARI. Valmiste läpäisi viime vuonna ensimmäisen vaiheen kliiniset testit, mutta valmiiksi lääkkeeksi on vielä takamatkaa. Vain 30 miljoonan taalan markkina-arvossa on tilaa satakertaistua mutta myös sortua laukoille. ?Kerrohan nyt Nalle vielä, miksi sinusta tuli rikas?, kysyin illan päätteeksi. ?Kerran Kouri-kauppojen tiimellyksessä Henrik Kuningas sanoi minulle: ?Kuule Nalle, sitä mä vaan oon funtsinut, että miksi noin fiksu jätkä kuin sinä, on noin helvetin köyhä. Mutta samalla elintason ja eliniän kasvusta johtuvat sairaudet, kuten diabetes ja dementia, ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Diabeetikoita on maailmassa 350 miljoonaa, vuonna 2030 jopa 500 miljoonaa. Diabeteksen hoitokustannukset nousevat parissakymmenessä vuodessa 500 miljardiin taalaan. Eisai on kärsinyt geneerisistä versioista, mutta toisen vaiheen testeissä olevasta uudesta E2609-lääkkeestä odotetaan Ariceptin korvaajaa. Isoista lääkeyhtiöistä Merckin (NYSE: MRK) Januvia/Janumet-diabeteslääkkeiden myynti generoi jo yli kymmenyksen liikevaihdosta. Merck myös kasvaa isoista lääkeyhtiöistä nopeimmin kehittyvillä markkinoilla. Etenkin Intian markkinat ovat huikeat, sillä maailman diabeetikoista jo 20 prosenttia on Intiassa, jossa geneettinen perimä ja elintason nousu on saanut aikaan todellisen epidemian. Diabeteksen pikkujättiläinen on maailman suurin insuliinin valmistaja, tanskalainen Novo-Nordisk, jonka liikevaihdosta 80 prosenttia liittyy diabetekseen. Novo on kasvanut yli kymmenen prosentin vuosivauhtia jo pitkään, mutta alan mediaania kaksi kertaa korkeammat tunnusluvut p/e 27 ja p/s 7 eivät saaneet meitä ruksaamaan Novoa ykköskohteeksemme. Diabetes-lääkkeiden tuotekehitysyhtiöiden ykköseksi ruksasimme australialaisen CSL-yhtiön (ASX: CSL), joka syyskuussa ilmoitti onnistuneista eläinkokeista molekyylillä, jonka uskotaan voivan pysäyttää 2-tyypin diabeteksen etenemisen. Musta hevosemme on tuotekehitysyhtiö Anavex (NASDAQ OTC: AVXL), jonka ANAVEX 2-73 valmiste on valittu Yhdysvalloissa lupaavimmaksi uudeksi Alzheimer-lääkkeeksi. Ykköskohteeksi valitsimme japani- 78 LOKAKUU 2012 laisen Eisain (TYO: 4523), joka valmistaa maailman myydyintä Alzheimer-lääkettä, Ariceptiä. Yksi syy monien joukossa on, että ei ole tullut kutsua?, murahti Antti. Harmi, että posti oli hukannut Antin ja hänen veljensä Ilkan kutsut, sillä välimerellinen illallinen, oivallinen Châteauneuf-du-Pape ja Dame Ednan luonnekuvaukset päivänsankarista tekivät Negrescon päivälliskutsuista ikimuistettavat. Loppuillasta sisäpiiri siirtyi Mikael ?Mike. kysyin Herlinin Antilta seistessämme passissa syksyn ensimmäisessä hirvijahdissa. ?En ole tulossa Nizzaan ollenkaan. Dementian ja Alzheimerin kokonaiskustannukset nousevat samaan aikaan 1100 miljardiin taalaan. ?Sairailla vanhuksillahan tienaa paremmin kuin uhkapelillä ja asekaupalla?, hämmästeli Poju. Ryhdyimmekin oitis ruksaamaan Kultahiekkakenkä V5:sta. Yli 60-vuotiaiden määrä on kolminkertaistunut 1980-luvulta noin 750 miljoonaan ja ylittää miljardin 2020 mennessä. Eläkeläisillä on myös enemmän rahaa ja omaisuutta kuin koskaan. ehdotin rehvakkaasti. Pähkinäistä ja erittäin kuivaa olympiavuoden juomaa maistellessamme utelimme, uskooko Nalle vanhuuseläkkeen kynnyksellä yhä, että eläkeläiset tuovat pelkkää hiekkaa pankkien lattioille. ?Totta kai! Tavallinen hiekka vain on vaihtunut kultahiekkaan?, virkkoi Nalle. Ja Nalle on taas oikeassa
?Suomalainen Reuters valitsi Variksen Suomen paryhtiö voitti projektin ja teimme siihen haaksi salkunhoitajaksi*. Kun sijoitat Danske Investin kautta, käytössäsi on paikalliset olot tarkasti tuntevat salkunhoitajat ympäri maailman. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Sampo Pankkiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. suomen ensimmäinen rahasto 25 v. edelläkävijä katsoo horisonttiin Salkunhoitaja Juha Varis poimii Palkittu salkunhoitaja poimii tiiminsä kanssa osakkeita Suomen ensijoitukset simmäiseen sijoitusrahastoon, Danske ?Yksityiskohdat ovat sijoituspäätökInvest Suomi Osake -rahastoon. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 54 miljardia euroa. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi. * Thomson Reuters on yksi maailman johtavista markkinainformaation tuottajista, joka toteutti kansainvälisen Extel-tutkimuksen keväällä 2012. Knowledge at work 210x297 25th_ann_FIN_C.indd 1 15/10/12 13.06. Olemme tiöön ensimmäisen kerran jo 25 vuotta uskoneet projektin voittaneen yhtiön sitten rahaston aloittaessa.? menestykseen jo neljännesvuosisa- dan, tehneet lisäsijoituksia matkan varrella ja saaneet hyvän tuoton.? Danske Invest & Sampo Pankki Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia, johon myös Sampo Pankki kuuluu. ?Poisissä ensiarvoisen tärkeitä ja yritykset mimme sijoituskohteiksi markkinoiden on tunnettava pintaa syvemmältä. edelläkävijöitä Vuosittain mi?Poimimme sijoituskohteiksi ja globaalisti nulla on yli 100 rahastoihin markkinoiden edelläkävikasvavia yhtiöitapaamista eri jöitä ja globaalisti kasvavia yhtiöitä. tä?, Varis kertoo. yritysten johdon Muutama vuosi kanssa, sillä on Muutama vuosi sitten sijoitimme sitten maailman tärkeää tietää suomalaiseen yhtiöön, joka oli suurimmassa kelmillaisia tulevaiosaltaan mukana maailman luvassa hotellissa suudensuunnisuurimman kelluvan hotellin piti varmistaa 7 telmia yrityksillä toteuttamisessa?, salkunhoitaja 500 ihmisen suon?, toteaa Varis. Juha Varis kertoo. juva liikkuminen. Tapaamiset Projekti oli vaativa, sillä laivalla riittää johdon kanssa ovat sujuneet hyvin, liikennettä vuorokauden ympäri, eikä sillä juuri yritysjohdon ja analyytikkoikimuistoista matkaa haluta käyttää jen vastausten perusteella Thomson hissien odottamiseen. Olimme sijoittaneet yhsijoituksia pitkällä aikavälillä. ?Poimimme lisäsijoituksen
Tutustu toimintaamme osoitteessa www.pelastakaasukupolvi.?. HelsinkiMissio on aloittanut hankkeen, joka tuo konkreettista arjen apua. Hanke tarjoaa myös Sinun yrityksellesi ajankohtaisen mahdollisuuden vaikka joululahjavarojen kohdistamiselle. PAL.VKO 2012-47 177535-1210 Päättäjä hyvä, lähtökohtiaan ei voi valita, mutta hänen tulevaisuutensa me voimme muuttaa yhdessä. Suomessa elää tuhansia lapsiperheitä hädässä ja syrjäytymisuhan alla ilman tukiverkostoa