Arvopaperi 12/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Caverion on vuoden 2013 pörssitulokas Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta Singaporen pörssirikas JOULUKUU syyskuu 9/2013 Joulukuu 12/2013 Thomas Zilliacus listaa Yuuzoon Tonnin osingot Thomas Zilliacusilman listaaveroa Yuuzoon OSAKKEET SIJOITUSPA NEELI: ELEKTROBIT Myymisen sietämätön vaikeus Edessä uusi osakkeiden vuosi Syksyn superosake kolminkertaistui
Rahastoon ei liity tietenkään vähimmäismerkintämäärää tai vähimmäissijoitusaikaa eikä osto- tai myyntikuluja. Meillä on vaihtoehto, joka sijoittuu matalakorkoisen pankkitilin ja riskialttiimpien osakemarkkinoiden välimaastoon: Carnegie Corporate Bond -rahasto, joka on sijoittanut vuodesta 2009 vain pohjoismaisiin yritysobligaatioihin. ** Carnegie Corporate Bond C (EUR) perustettiin 30.5.2013, ja sillä on sama osuus kuin osuuslaji Ruotsin kruunuina. Kiinnostus yritysobligaatioita kohtaan on voimakasta kaikkialla Pohjoismaissa. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Se vain keskittyy täysin pohjoismaisiin yritysobligaatioihin. Tuona aikana rahaston arvo on noussut 39 prosenttia*. November 2013 Arvopaperi FI.indd 1 2013-12-11 09:36:57. Siten rahasto voi tarjota loistavan vaihtoehdon sekä pankkitili- että osakerahastosäästämiselle. Minne muualle säästörahat voisi sitten laittaa. Morningstar on antanut rahastolle parhaan Tietoja riskeistä Rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamistaan varoista. Pohjoismaisen liike-elämän laaja-alaisuus – merenkulku, metsät ja raaka-aineet – tarjoaa mahdollisuuden hajauttaa riskejä eri alojen kesken ja mahdollistaa kilpailukykyisen tuoton. arvosanansa, viisi tähteä, ja valinnut sen salkunhoitajan aiemmin tänä vuonna Ruotsissa vuoden parhaaksi salkunhoitajaksi (”Årets Stjärnförvaltare”). * Rahaston kehitys Ruotsin kruunuina 30.4.2009 - 10.12.2013. CARNEGIE CORPORATE BOND - Pohjoismaiset yritysobligaatiot KESKITÄ POHJOISMAIHIN! Aivan liian monet lainaavat rahansa pankille kuulematta edes kiitoksen sanaa. LISÄTIETOJA RAHASTOSTA ANNETAAN OSOITTEESSA WWW.CARNEGIE.FI. CARNEGIE CORPORATE BOND -RAHASTO-OSUUKSILLA VOI KÄYDÄ KAUPPAA NORDNETISSÄ. Siksi Carnegie Corporate Bond -rahasto on saatavana nyt myös euro-class-rahastona**
SISÄLTÖ JOULUKUU 2013 MUNSHI AHMED UUSI LEHTI Kohti uutta osakkeiden vuotta 32 24 MYYMISEN VAIKEUS. Joko nyt tärppää. JUHO KUVA palkinneet tänä vuonna sijoittajan, jos hän osasi valita oikean yhtiön. Helpommin sanottu kuin tehty, todistaa reportaasi myymisen sietämättömästä vaikeudesta (s. TOMI MALKKI OSAKKEET OVAT MIKKO LAITILA 3. Esimerkiksi Kone, Nokia, Nokian Renkaat, Sampo ja Wärtsilä ovat palkinneet, moni muu osake on pettänyt. Rahaa osakkeisiin ajaa tällä hetkellä vaihtoehtojen puute, ei niinkään vahva usko talouden elpymisestä, arvioi UB:n strategi Allan Eriksén, yksi Arvopaperin sijoituspanelisteista (s. Miksi osakkeiden myyminen on niin paljon vaikeampaa kuin ostaminen. Sijoitusalan ammattilaisten osakevalinnoissa nousevat ehkä hieman yllättäen Kemira ja YIT. Panelistit neuvovat pysymään osakkeissa korkosijoitusten sijaan. Yleisindeksi on kirinyt reilut 20 prosenttia lähinnä muutaman vahvan osakkeen voimin. 32). Kannessa poseeraava Thomas Zilliacus on sijoittanut moneen kasvuyritykseen (s. SIJOITTAJAPANEELI. 18). Sijoituspanelisteista kaksi uskoo pörssin nousevan ensi vuonna. Pidä siis vain parhaat osakkeet ja myy heikoimmat. 24). Pörssikurssien nousuvauhti on ollut niin kova, että tälle pitäisi pian löytyä perusteita myös tulosennusteista
70 PÖRSSIRISTIKKO 73 KUMPPANIBLOGI 74 TALLIMESTARI 40 SIJOITTAJAKYSELY 4/2013 Pörssitulokkaat eivät kiinnosta sijoittajia Joulu Talvivaarassa TAULUKOT GRAAFIT 52 54 55 57 58 59 60 61 62 HANNU KONTTINEN Thomas Zilliacus 4 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Osingot ja tuotot KOLUMNIT 50 JOUKO MARTTILA Toiveita joulupukille 72 PENTTI FORSMAN Rakennemuutosta odotellessa. SISÄLTÖ JOULUKUU 2013 UUTISET IHMISET 6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo vertailee palkkoja 8 NOTEERATUT EU-asetus piilottamassa suursijoittajien osakeomistukset 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI MUNSHI AHMED Harri Saukkomaa on rahastomies 14 Nordea niittää mainetta ja menestystä osakevälityksessä 16 Vuoden 2013 pörssitulokkaat REPORTA ASIT K ATSAUKSET 18 THOMAS ZILLIACUS Yuuzoo pörssiin, uusi Nokia alulle 24 SIJOITUSPANEELI 2014 Edessä uusi osakkeiden vuosi 32 Myymisen sietämätön vaikeus OSAKKEET R AH ASTOT 42 Arvostukset korkealla, kasvu tiukassa 44 Sijoittajat uskovat Elektrobitiin 46 MAAILMAN OSAKKEET Japanilaisosakkeiden vuosi 47 Sandvikissa toivon kipinöitä 48 RAHASTOSIJOITAMINEN Nyt saa S-rahastoja! 36 KUUKAUDEN OSAKE Tieto kerää kasvuvoimia ILMIÖT PELURIT 64 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 65 MARKUS SALIN Ei niin hyvä pörssivuosi 66 KIRJAT Erään oikeusjutun anatomia 68 MIELIPIDE Kari Lappalainen: 500 miljoonan osinkotulot vai veronkorotus
Pörssikurssit ovat tarvittaisi ja pääomasijoittajat joutuisivat huipussa ja työttömyys laskussa. dollaria vuodessa tieSuomalaisilla eläkejohtanasi Yhdysvaltain kesjilla on suhteellisen isot kuspankin johtaja Ben tienestit. kaudessa, 100 000 dolSumma on kuitenkin laria vuodessa. Tosin Solidiumilla on näyttöjä vasta muuFed taitaa ensi vuonna panna jo jalkaa tamalta vuodelta. aviomies George Akerlof saattaa keittiöSolidiumin malli, jossa valtion pörssisipöydän ääressä neuvoa, että taloutta ohjaajoitukset hoidetaan yhdessä osoitteessa, ei ole viime aikoina antanut aihetta ihailuun. EuMaailman menestynein salkunhoiroopassa ei suhdannekäänteellä taja on , joka muuten iloita. jarrulle, jolloin korot nousevat. nin korkean iän tuomista haasteista. Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. 10 %). Toivotta- 6 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 vasti hyvät esimerkit innostavat muitakin listautumaan. Se taa enemmän kuin Fedin virkaon noin 6 000 euroa kuuveljelle eli 374 124 euroa. 16). Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Osakevälittänut, että Yhdysvaljien määrä vähenisi, analyytikkoja ei paljon tain talous porskuttaa. nen sijoituskulttuuri TOIMITUSJOHTAJAN Yellen on varsurkastuisi entisesmasti jo hoksanPALK ASTA. Aitekijä, sillä jopa Suomen Pankin johtoluksen lähdön jälkeen väittely kunnassa tienaa paremmin. Helsingin pörssi on elänyt monta vuotta ilman uutta uutta verta. maan ulkomaanpuhelumaksu.. Ja ihan puolet vähemmän kuin, hyvin on mennyt. on aiheesta Nobel-palkinto. alv. Yhteisten ei kuitenkaan käydä keskustelua Yellerahojen hoidosta on hyvä keskustella. tään. mitä Varman toimitusjohTuplasti eli 200 000 taja kuittasi viime vuodelta. PÄÄKIRJOITUS Yhteiskunnan varainhoitajilla isot palkat PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 K evan toimitusjohtajan Merja ja Fedin ykköseksi nousee Janet Yellen. ELJAS REPO Bernanke. on jatkunut niin eläkejohtajien Yellen on muuten Bernankea seitsemän palkoista kuin suomalaisen työeläkejärjesvuotta vanhempi eli 67. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Peräti 83 prosenttia. Uudet pörssitulokkaat paikkaavat vajetta, sillä houkuttelevasti hinnoiteltuja yrityksiä lunastetaan ulos. Se Kokoomuksen Sampsa Kataja ehdotti, olisi amerikkalaisittain ikärasismia eikä että yhdistetään työmaan mediassa salMARIO DR AGHI SAI lita minkäänlaista eläkeyhtiöt. Onneksi tänä vuonna on ollut toisin. Yellenin koville. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT TOIMITUKSELTA Uusilla pörssiyhtiöillä hyvä alku PÖRSSIIN ON kuluvana vuonna tullut kuusi uutta yhtiötä (s. Hyvän voiton ovat saaneet myös Taaleritehtaan osakeantiin osallistuneet. Parhaan kurssinousun on tarjonnut kesällä YIT:stä irronnut Caverion. Tukholma on houkuttelevampi markkina. Ailuksen avobemari käynnisti Hänelle palkka ei tainnut olla määräävä melkoisen mediamyllyn. Sinne on tullut tänä vuonna 24 yritystä. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Ihan syystä. Yhdysvalloissa telmän perustasta. EKP yrittää pitää korot altäyttää ensi vuonna 84 vuotta. Hän lopettaa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Markus Salin YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Munshi Ahmed, Pentti Forsman, Karo Hämäläinen, Päivi Joensuu, Juha Kalliolahti, Juho Kuva, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Tomi Malkki, Jouko Marttila, Karoliina Paavilainen, Timo Pennanen, Saana Säilynoja, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET puh. Näin säästyisi kustannukrasistista keskusPUOLET VARMAN sia, mutta suomalaitelua. *) Puhelun hinta (sis. Oravan ja Restamaxinkin kurssit ovat plussalla. Valitettavasti Helsingin pörssissä vuosia sitten ollut Sanitec listautui Tukholmaan, vaikka yhtiön pääkonttori on Suomessa. shire Hathawayn toimitusjohtajan EKP:n pääjohtajalle Mario kuukausipalkkakin on pienempi Draghille maksettiin yli kaksi kerkuin Solidiumin johtajien. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. Berkhaalla vielä ensi vuodenkin
Sijoittajan valitsema pankki hoitaa kaupat, mutta tieto omistuksesta kirjataan sijoittajan arvo-osuustilille Euroclearissa. Sitä ennen selviää, ovatko suomalaisyhtiöiden julkisesti saatavilla olevat omistajatiedot ajan tasalla joka päivä vai esimerkiksi neljä kertaa vuodessa.. Pääosa sijoittajista todennäköisesti pitäisi tietonsa Euroclearissa. Suomalaispankit toivovat, että apk-asetus antaa niille mahdollisuuden perustaa hallintarekistereitä. Ja silti jotkut tiesivät ja olivat etulyöntiasemassa”, hän sanoo. ”Aloittaessani sijoittamisen 1960-luvulla osakeomistukset olivat tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Euroclearin hoitamaan arvo-osuusjärjestelmään kirjataan suomalaisten yhtiöiden osakkeet ja niiden suomalaiset omista- jat. Nyt kaikki suomalaisten suorat osakeomistukset kirjataan Eurocleariin, koska lain mukaan pörssiosakkeet on pääsääntöisesti liitettävä suomalaiseen arvo-osuusjärjestelmään. EU-asetus piilottamassa suursijoittajien osakeomistukset EU:n arvopaperikeskusasetus uhkaa heikentää sijoittajille tärkeää omistustietojen julkisuutta. Lindströmin mielestä Suomessa ei pitäisi luopua kotimaisten omistusten julkisuu- desta vain sen vuoksi, että muualla ollaan meitä jäljessä avoimuudessa. Vastaavasti suomalainen sijoittaja voisi halutessaan siirtää osakesäilytyksensä pois arvopaperikeskuksesta Suomessa tai ulkomailla toimivaan hallintarekisteriin. Osakevälittäjä päivittää kaupat sijoittajan tilille. Yksityiskohdat on saatava valmiiksi ennen kuin euroalueen arvoperikeskukset alkavat vaiheittain ulkoistaa osakekaupan selvitystä EKP:n yhteiselle T2S-ohjelmistoalustalle kesästä 2015 alkaen. Asetusluonnokseen kuuluu säädös, joka sallii listayhtiön valita arvopaperikeskus, jossa arvopaperien liikkeeseenlasku tapahtuu. Suomi ei ole saanut EU:n arvopaperikeskusasetukseen mainintaa yleisöjulkisuudesta, minkä vuoksi hallintarekistereihin merkityt omistukset jäisivät piiloon. Pankin hallintarekisteriä käyttäisivät todennäköisesti suursijoittajat, jotka saisivat paljousalennuksia. Suomalaisten sijoittajien kotimaiset osa- 8 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 keomistukset ovat Suomessa täysin julkisia eli kuka tahansa voi selvittää listayhtiön omistajat. Asetuksen tavoitteena on avata apk-toiminta kilpailulle ja helpottaa maiden rajat ylittävää arvopaperien selvitystä. Asetuksen tarkat vaikutukset riippuvat Euroopan arvopaperimarkkinavalvojan ohjeista ja siitä, miten valtiovarainministeriön lähiaikoina kokoama työryhmä tulkitsee niitä. Oma hallintarekisteri vähentäisi pankin maksuja Euroclearille ja tarjoaisi mahdollisuuden houkutella sijoittajia palvelupaketeilla. Näin pankit voivat tehdä jo Ruotsissa. Teksti Mikael Sjöström Kuvitus Tuomas Kärkkäinen E U-neuvotteluissa lyödään näinä päivinä lukkoon pitkään valmisteltu asetus arvopaperikeskuksista (apk). NOTEERATUT YLLÄPITÄJÄ. EU on jo aiemmin avannut kilpailulle pörssikaupan. Sijoittaja Kim Lindströmiä tämä huolettaa. Se voi olla myös muualla kuin Suomessa
ARVOPAPERI ###*R*P 9
Nokian matkapuhelinkaupalle sinetti NOKIAN YLIMÄÄRÄINEN yhtiökokous hyväksyi 23.11. 17.11. 10 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 matkapuhelintoimintojen myynnin Microsoftille odotetun yksimielisesti. NESTE OILIN syksyinen nousuputki tyssäsi kuin seinään, kun Yhdysvaltain ympäristöviranomainen (EPA) antoi ehdotuksensa, että uusiutuvien polttoaineiden osuutta laskettaisiin ensi vuonna reippaasti nykytasosta. KAROLIINA PAAVILAINEN EPA laittoi pisteen Neste Oilin kurssirallille 18.11. NOTEERATUT UUTISKUUKAUSI 2013 OUTOKUMPU SAI vihdoin myytyä Ternin terästehtaansa sekä erikoismetalleja valmistavan VDM:n, mutta ostaja oli todellinen yllätys. Sijoittajien mielenkiinto kohdistui kuitenkin järjestelyyn, jossa ThyssenKrupp myi omistusosuutensa Outokummusta Solidiumille, Ahlstrom Capitalille ja muille institutionaalisille sijoittajille. 24.11. Liiketoiminnot ostaa saksalainen ThyssenKrupp. Yhtiökokous venyi lopulta yli viisituntiseksi, kun sijoittajat tivasivat hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaalta vastauksia muun muassa Stephen Elopin bonuksiin ja kassavarojen käyttöön.. 19.11. Osake laski päivän aikana lähes yhdeksän prosenttia. Sama yhtiö, jolta Outokumpu vastikään osti Inoxumin, johon myös Terni kuului. 22.11. Kauppahinta oli vaivaiset viisi senttiä osakkeelta, mikä on aiheuttanut närää etenkin piensijoittajien keskuudessa. 20.11. 21.11
Käräjäoikeus myönsi yhtiölle lisäaikaa 18. Kaivostoimintaa pyörittävän Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemus jäi vielä pöydälle. 8.12. 12.12. Jo kolmatta kuukautta putkeen osaketta lisännyt Varma täydensi salkkuaan vajaalla 1,4 miljoonalla osakkeella. HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS RAVINTOLOITA YMPÄRI 30.11. Niklas Herlin haali lisää Alma Mediaa ALMA MEDIAN hallituksen jäsen ja suurimpiin omistajiin lukeutuva Niklas Herlin kasvatti valtaansa yhtiössä. 14.12. 5.12. 3.12. joulukuuta saakka täydentää yrityssaneeraushakemustaan tilintarkastajan selvityksellä. Summa on selvästi pelättyä pienempi, mutta painaa yhtiön koko vuoden tuloksen selvästi tappiolle. 9.12. UPM maistuu eläkevakuuttajille KAIKKI SUOMEN kolme suurinta eläkevakuuttajaa olivat marraskuussa ostolaidalla UPM:ssä. 6.12. Takoman toimitusjohtaja Ari Virtanen Talvivaara pääsi yrityssaneeraukseen KONKURSSIN PARTAALLE ajautunut Talvivaara hyväksyttiin yrityssaneeraukseen, mutta vain emoyhtiön osalta. MARISSA TAMMISALO Restamaxin hallituksen puheenjohtaja Timo Laine 2.12. 15.12. Annin järjestäjänä toimineen Evli Pankin rahastot merkitsivät yli viidenneksen instituutioannissa merkityistä osakkeista. 11. Kartellikorvaukset syövät Lemminkäisen tuloksen Piensijoittajat eivät lämmenneet Restamaxille 29.11. Ilmarinen puolestaan osti 400 000 ja Keva 785 000 UPM:n osakkeella. 11.12. 10.12. Suomea pyörittävän Restamaxin anti ylimerkittiin 1,3-kertaisesti, mutta piensijoittajat eivät ravintolabisnekselle lämmenneet. tuomitsi Lemminkäisen maksamaan vuosien 1994–2002 asfalttikartellista 48 miljoonan euron vahingonkorvaukset, korot ja kulut mukaan lukien. Talvivaaran osake nousi helpottavan uutisen siivittämänä peräti 46 prosenttia. Koska Suomen osuus yksiköstä on vain 27 prosenttia, koko verkkoliiketoiminnan arvo voisi samalla arvostuskertoimella olla jopa 9,5 miljardia euroa. Yleisöannissa tarjolla olleista 900 000 osakkeesta merkittiin vain 196 000. 1.12. TUOTTEITA valmistava Takoma hakeutuu tytäryhtiöineen yrityssaneeraukseen. Sijoittajat odottavat Fortumin osinkopäätöstä vesi kielellä, sillä kauppahinta on selvästi markkinoiden odotuksia korkeampi. Sijoitusyhtiö Panostajan enemmistöomistama yhtiö on ollu tappiolla vuodesta 2009 lähtien. MIISA KAARTINEN NOTEERATUT 25.11. Fortum sai huippuhinnan FORTUM MYY Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa 2,55 miljardilla eurolla Suomi Power Networksille. Herlin omistaa Alma Mediasta jo lähes 14 prosenttia. 4.12. 28.11. 13.12. Herlin osti 2,2 miljoonaa Alma Median osaketta arviolta reilulla seitsemällä miljoonalla eurolla. 26.11. 27.11. SAANA SÄILYNOJA Takoma yrityssaneeraukseen VOIMANSIIRTO- JA HYDRAULIIKKA- 7.12
Liikemiestausta taas tarkoittaa sitä, että aina pitäisi olla sen verran rahaa, että voi pelastaa myös omia yhtiöitään. Sijoitukset hän ohjaa rahastojen kautta ulkomaille, erityisesti Turkkiin. Myöhemmin rahaa on pitänyt usein käyttää omiin yrityksiin. Luen sijoitusraportteja, ja seuraan maailmaa yleensä. Olet työhistorialtasi toimittaja ja liikemies. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi. Miten seuraat markkinoita. Olen Taaleritehtaan advisory boardin jäsen, ja olen sijoittanut esimerkiksi Lähi-idän Dinaari-rahastoon hyvällä menestyksellä. sitä enemmän, mutta huonolla menestyksellä. Olen joskus harrastanut Toimittajatausta auttaa ymmärtämään markkinoiden logiikkaa ja psykologiaa. Harri Saukkomaa on rahastomies Medialiikemies Harri Saukkomaa ei odota pikavoittoja. Ne olivat Keski-Suomessa kova sana, ja olin syntynyt metsän keskelle. Nyt aikani menee omiin yrityksiini, ja luotan siksi rahastoihin. Muuten sijoitan rahastoihin. Miten sijoitukset jakautuvat Suomen ja ulkomaiden välillä. Yritän olla hermostumatta. Siellä on pieni asuntosijoitus, ja olen sijoittanut myös Taaleritehtaan Lyydian Leijona – rahastoon. En poimi yksittäisiä osakkeita, mutta sitäkin sääntöä olen rikkonut. Yritän olla hermostumatta. Rahastojen kautta melkein kaikki on ulkomailla. Olen myös usein sisäpiiriläinen yritykseni asiakkaiden osakkeissa, mikä ei helpota sijoittamista. Muistelen itse ostaneeni Instrumentariumin osakkeen aika varhain. Teksti Mikael Sjöström Kuva Karoliina Paavilainen M illoin aloit sijoittaa. Kesätöistä ja viikkorahoista. Ensimmäiset sijoitukset tein lukiolaisena. Olen ottanut riskiä, mutta pienillä summilla. Olen ollut aikanaan pitkään myös pörssitoimittaja, mutta silloin pörssi oli vaisua meininkiä nykyiseen verrattuna. Taaleritehdas Optimin kautta pääsen sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin. Aika laiskasti, koska minulla ei ole siihen aikaa. Sen vuoksi onnistunutkaan riski ei ole tuottanut suuria voittoja. En ole sijoittanut yksittäisiin osakkeisiin Turkissa. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi. Luonnehdi itseäsi sijoittajana En ole koskaan ollut suuri sijoittaja, koska niin paljon rahaa ei ole ollut käytössä. Tunnen hyvin Turkin markkinat. Taisin saada lahjaksi Metsäliiton osakkeen. Mistä sait siihen varat. SIJOITIN VIIMEKSI RAUHALLISESTI. En odota, enkä etsi, pikavoittoja.. Eli en voi sijoittaa kovin epälikvidisti. 12 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Omistan etupäässä vain omien yritysteni Tekirin ja Susamurun osakkeita. Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä. En ehdi pohtia yksittäisiä osakkeita. Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi. En poimi yksittäisiä osakkeita, mutta sitäkin sääntöä olen rikkonut, Harri Saukkomaa sanoo sijoitusperiaatteistaan
Tämäkin maanosa on toipumassa. Mielenrauha on tärkeämpää kuin raha. saalla 800 000 ja Neste Oilia runsaalla 750 000 eurolla. Meditoin. Laineet ovat lukeutuneet vuosikaudet Huhtamäen suurimpien kasvollisten omistajien joukkoon, ja myyntien jälkeenkin heillä on reilut puoli miljoonaa osaketta. MITÄ MIELESSÄ. Luen. Ehkä parhaisiin eurooppalaisiin yhtiöihin, rahastojen kautta. 13. Huhtamäestä, että pakkauksia tarvitaan kaikissa suhdanteissa ja Aktiasta, että tulokset näyttävät lupaavilta. Pieni saattaa olla taas kaunista. Kuuntelen oopperaa ja muuta musiikkia. Liian työnteon välttäminen, missä en ole vielä onnistunut. Uskon myös Lähi-itään. Syön hyvää ruokaa. Uusi kirja Ollilaelämäkerran jälkeen. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Tässä iässä terveys on tosi tärkeää. Mihin sijoittaisit nyt 50 000 euroa. Enkä siis sijoita yksittäisiin yhtiöihin. Suurimman virheen olen varmasti unohtanut. Ostointoa guruissa herätti ainoastaan Kone, aivan kuten kuukausi sitten. Konetta ostivat Ingmanit ja Kari Niemistö. En anna neuvoja yhtiöistä, jotka ovat yritykseni asiakkaita. Mutta Kemirasta voi sanoa, että vedessä on maailman tulevaisuus. Vaeltelen Istanbulissa. Oman yhtiön kehittäminen ja kasvattaminen. Sillä tarkoitetaan osakekurssien taipumusta nousta vuoden viimeisinä viikkoina. Kenen kanssa keskustelet sijoittamisesta ja sijoituskohteista. Lisäosingoilla omistajiaan hellivän hissiyhtiön osake splitattiin, mikä voi hyvinkin edistää kurssikehitystä. Yritykseni omistaa osakkeet edelleen. Mitkä ovat 1-3 suosikkiyhtiötäsi Helsingin pörssissä. VAPAALLA. Taaleritehaan osakeantiin ja ArvoRein -rahastoon, joka sijoittaa saksalaisiin osakkeisiin. Sopusointu oman itsensä ja läheistensä kanssa. Ylivoimaisesti eniten gurusalkuista lähti Huhtamäkeä. TOMMI MELENDER OSTETUIMMAT Kone YIT Sampo Outotec MYYDYIMMÄT Ostot, euroa 999 750 53 460 33 440 26 600 Huhtamäki Nokia Neste Oil Kemira UPM Myynnit, euroa -6 076 980 -830 880 -752 070 -612 360 -396 440 Suurimmat ostot ja myynnit 11.11.–9.12.2013. Varmaankin joku 2000-luvun alun teknologiaihme. Rahastoja hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat eivät ottaneet varaslähtöä joulupukkiralliin. Istun kahviloissa. Päinvastoin, he myivät Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita marras–joulukuussa nettomääräisesti runsaalla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Juoksen. Harmittaa, ettei ollut enempää rahaa. Täydellinen gurutaulukko sivulla 59. Gurut ovat lisänneet omistuksiaan, mutta suurin osa arvonnoususta selittyy kurssikehityksellä. Nokiaa sijoittajakuusikko myi run- Mihin sijoitit viimeksi. Lyhyt perustelu kustakin. Nokiaa putsasivat salkuistaan Laineet, Neste Oilia Hautaset. Vaikea kysymys. Samaan aikaan OMXH25indeksi on kivunnut 23 prosenttia. Entä suurin virheesi. SIJOITIN VIIMEKSI HARRI SAUKKOMAA, 56 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Pitkä matka oppia tuntemaan oma itsensä. Mikä on ollut suurin onnistumisesi sijoittajana. Pakkausyhtiössä omistuksiaan kevensivät Laineet ja Kari Niemistö. Vuoden lähestyessä loppuaan gurujen kuvitteellinen kollektiivisalkku näyttää 35 prosentin nousua tammikuusta. GURUJEN SALKUT Gurut myivät rankasti Huhtamäkeä JOULUPUKKIRALLI ON sijoitustietäjille tuttu ilmiö. KARMO RUUSMAA Ostin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osakkeita erinomaiseen aikaan, ja sijoituksen arvo viisinkertaistui lyhyessä ajassa
Vielä muutamia vuosia sitten olimme tutkimuksessa lähes pohjasakkaa, joten voimme olla erit- avat. NOTEERATUT TIUKKAA ANALYYSIÄ. Miten Nordea Markets on onnistunut parantamaan palveluaan. Nordea Markets Handelsbanken SEB Danske Bank Markets Carnegie Pohjoismaat 1. SEB Nordea Markets Carnegie Handelsbanken ABG Sundal Collier (pisteet) (3,89) (3,69) (3,67) (3,64) (3,55) (pisteet) (3,82) (3,79) (3,66) (3,53) (3,50) Lähde: TNS N ordean muutamia vuosia sitten alkanut määrätietoinen kehitystyö Markets-yksikössään on alkanut kantaa hedelmää. Pohjoismaisella tasolla edellä on enää vain SEB. 2. Pankki ohitti syksyllä SEB:n ensimmäistä kertaa pohjoismaisten pörssien kaupankäyntivolyymeissa. ”Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä sen eteen, että Nordea Markets olisi sellainen kumppani, jonka toiminnasta on hyötyä koko pankkikonsernille. Nordea niittää mainetta ja markkinaosuutta osakevälityksessä Suomalaisten instituutioasiakkaiden mukaan Nordealta löytyy paras osakevälitys. 3. Ykkönen oli viime vuoden tapaan SEB marginaalisella 0,03 pisteen erolla. 5. Tahdomme olla pankki, josta asiakkaamme saavat kaiken tarvitsemansa saman katon alta ja mahdollisimman pitkälle heidän tarpeidensa mukaan räätälöitynä”, Sarvikivi perustelee. Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Saana Säilynoja 14 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 täin tyytyväisiä tähän kehitykseen”, kiittelee Nordea Marketsin Suomen osakevälityksen johtaja Janne Sarvikivi. 4. Asiakasrajapinnassamme toimivat tiimit ovat tehneet kovasti töitä selvittääkseen, minkälaista palvelua asiakkaamme halu- PARHAAT OSAKEVÄLITTÄJÄT Suomi 1. Erityisesti Nordea Marketsin päätuote eli analyysipalvelu on Sarvikiven mukaan saanut asiakkailta runsaasti kiitosta. Nordean Janne Sarvikiven mukaan asiakkaat arvostavat yhtiön korkeatasoista analyysipalvelua. 5. Nordean vaihto oli lokakuussa 8,7 miljardia euroa, liki puolitoista miljardia enemmän kuin SEB:llä. Itse kaupankäynnin puolella suuren pankin etu on laaja kontaktiverkosto, joka mahdollistaa sopivien vastapuolien löytämisen. Suomen lisäksi ykkössija heltisi myös Tanskassa. Syksyn aikana toteutetussa tutkimuksessa TNS haastatteli kaikkiaan 212 instituutioasiakasta. Pohjoismaisella tasolla Nordea nousi viime vuoden kolmossijalta kakkoseksi. Haastateltavat arvioivat yhteensä 12 pohjoismaista osakevälittäjää 13 eri osa-alueella. Ylivoimaisesti suurin osakevälittäjä Pohjoismaissa on kuitenkin yhdysvaltalainen Merrill Lynch.. Nordea Markets seuloitui arvostetussa TNS Sifo Prosperan vuosittaisessa kyselytutkimuksessa Suomen parhaaksi osakevälittäjäksi, ensimmäistä kertaa pankin historiassa. 2. 4. Asiakkaiden tyytyväisyys on alkanut hiljalleen näkyä myös Nordean markkinaosuudessa. Nordealla on Pohjoismaissa tällä hetkellä noin 40 analyytikkoa, jotka seuraavat aivan pienimpiä kioskeja lukuun ottamatta lähes kaikkia pohjoismaisia pörssiyhtiöitä. 3
Vuoden hallituksen puheenjohtaja -palkinto jaetaan parhaille pohjoismaisille pörssiyhtiöiden puheenjohtajille kussakin maassa. Suomen tuomaristo palkitsee vuoden 2013 hallituksen puheenjohtajan 16.1.2014. Aiemmin palkitut hallitusten puheenjohtajat ovat Antti Herlin, Petteri Walldén, Jaakko Rauramo, Risto Siilasmaa ja Marcus H. TUOMARISTO: 4 4 4 4 Marina Vahtola, hallitusammattilainen, puheenjohtaja Petteri Walldén, hallituksen puheenjohtaja, Nokian Renkaat Simo Palokangas, vuorineuvos Raija-Leena Hankonen, toimitusjohtaja, KPMG. Borgström. 2013 Copyright: Styreinformasjon AS KENESTÄ VUODEN 2013 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
60 ravintolaa pyörittävä Restamax mainostaa itseään selvästi Suomen johtavista ravintolayhtiöistä kannattavimpana. NOTEERATUT Vuoden 2013 pörssitulokkaat Helsingin pörssin päälistalla aloitti tänä vuonna kuusi yhtiötä. 16 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 0% VUODEN PÖRSSITULOKAS. Yhtiön tammi-syyskuun tulos oli tappiollinen. Orava pyrkii jakamaan vuotuista 7–10 prosentin osinkotuottoa ja muista suomalaispörssiyhtiöistä poiketen osinkoa on tarkoitus jakaa vuosineljänneksittäin. Ne ovat aloittaneet pörssitaipaleensa mallikkaasti. Yhdellä YIT:llä sai yhden Caverionin. Neljällä Ahlstromin osakkeella sai yhden Munksjön osakkeen. Tässä on vuoden 2013 pörssitulokas! YIT irrotti kiinteistöpalvelunsa omaksi pörssiyhtiöksi. Pitkän ja vähemmän hyvin sujuneen pörssin ulkopuolella tehdyn kierroksen jälkeen yhtiö listautui joulukuussa Tukholman pörssiin. Caverionin osake on kiinnostanut monia suomalaisia rahasukuja, kuten Ehrnrootheja ja Herlineitä enemmän kuin YIT:n osake. Listautumisannista saadut raha menevät kasvuinvestointeihin, eivät omistajien taskuihin. Caverionin markkina-arvo lähentelee jo YIT:n markkina-arvoa. Merkintähinta listautumisannissa oli 61,50 Ruotsin kruunua ja kurssi asettui alkupäivinä hieman merkintähinnan yläpuolelle. Lokakuun puolivälistä pörssissä ollut osake ei tarjonnut pikavoittoa, sillä joulukuussa osake vaihtoi omistajaa täsmälleen samalla hinnalla. Ruotsalaislistauksesta huolimatta Sanitecin pääkonttori sijaitsee edelleen Helsingissä, Kehä I:n kupeessa. Joulukuussa yhtiön osakkeesta maksettiin 16,50 euroa. Merkintähinta listautumisannissa oli 4,60 euroa osakkeelta. Sittemmin kurssi on valahtanut puolen euron tietämiin. TAALERITEHDAS CAVERION aloitti pörssissä huhtikuussa aloitti pörssissä heinäkuussa Kurssimuutos Kurssimuutos +60% +83% Uudenlaisia sijoitusvaihtoehtoja, kuten tuulivoimaa, tarjoava finanssitalo aloitti pörssitaipaleensa huhtikuussa First North-listalla. Sanitec palasi listoille PÄÄOMASIJOITTAJA LUNASTI Wärtsilää edeltäneen Metran peruja olleen Sanitecin pois Helsingin pörssistä vuosituhannen alussa. Asiakkaille suunnatussa annissa merkintähinta oli 10,30 euroa osakkeelta. Pörssin ensimmäinen REIT- eli kiinteistösijoitusrahasto. Asuntoihin sijoittavan rahaston merkintähinta listautumisannissa oli 10,30 euroa osakkeelta. Teippien ja tarrapaperien kysyntä on ollut heikkoa ja yhdistymiskulut rasittavat kuluvana vuonna. Endominesin osake rinnakkaislistattiin Helsinkiin toukokuussa, jolloin osakkeesta maksettiin yli 0,70 euroa. Vuoden parhaan pörssitulokkaan kurssi on noussut heinäkuisen avauspäivän 4,50 euron päätöslukemista yli kahdeksaan euroon. Ensimmäisten pörssiviikkojen aikana kurssi on pysytellyt merkintähinnan lähimaastossa. Osake sai uutta puhtia marraskuussa, kun yhtiö nosti kuluvan vuoden liikevaihdon kasvuarvion kymmenestä 25 prosenttiin ja arvioi myös liikevoiton kasvavan vastaavasti. ENDOMINES ORAVA aloitti pörssissä toukokuussa aloitti pörssissä lokakuussa Kurssimuutos Kurssimuutos –36% Karjalasta Pampalon kultakaivoksesta 800–900 kilon vuosituotantoa tavoitteleva ruotsalaisyhtiö listattiin Tukholmaan viime vuonna. JOHANNES ROMPPANEN Teksti Markus Salin. Yhtiö kaivoi tämän vuoden yhdeksän kuukauden aikana 577 kiloa kultaa, mutta kullan laskenut hinta ja suojauksen kallistuminen painoi tuloksen tappiolle. Avauspäivänä kesäkuussa osakkeen päätöskurssi oli 5,95 euroa, mistä kurssi on valahtanut viiden euron pintaan. YIT:stä irrotettu Caverion oli toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken johdolla listaujien kurssiraketti. RESTAMAX aloitti pörssissä marraskuussa Kurssimuutos +6% Mansesterilainen ravintolaketju listautui pörssiin marraskuun lopussa. MUNKSJÖ aloitti pörssissä kesäkuussa Kurssimuutos –14% Ahlstrom jakoi omistajilleen erikoispaperiyhtiön osakkeita
Siinä tärkeimmät. Summa on uusi palvelu, jolla luet Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Kun Arvopaperi kertoo mikä tuottaa ja missä laiska raha makaa, kokoaa Summa aiheen kaikki jutut Talentumin medioista yhteen paikkaan
Hän haluaa Newkiasta Nokian perillisen Aasiassa. Yuuzoo pörssiin, uusi Nokia alulle Thomas Zilliacus on singaporelainen pörssirikas, kun Yuuzoo Inc. Teksti Eljas Repo, Singapore Kuvat Munshi Ahmed 18 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013. listataan
19
Nyt hän tarjoaa vieraalle kahvia Yuuzoon singaporelaisittain vaatimattomassa toimistossa. Kun Yuuzoo kasvoi ja rönsyili, tarvittiin lisää rahaa ja voimakkaampaa ohjausta. OSTOTARJOUS NOKIASTA JÄI TEKEMÄTTÄ. on kohta singaporelainen pörssiyhtiö ja Thomas Zilliacus pörssirikas. Zilliacus on suurin omistaja, mutta osakkaita ovat kaikki työnarvokas potti jos listaus toteutuu. ”Eivät lapseni enää käytä tekstiviestejä tai sähköposteja, vaan jotain sosiaalisen median palveluja puhelimella”, hän kuvaa muutosta. Yuuzoon asiakkaita ovat australialainen rugby seura, koripalloliiga NBA, Hearst Media ja kumppaneita on myös Kiinassa. Zilliacus sijoitti lisää rahaa ja ryhtyi myös toimitusjohtajaksi. Sitten Yuuzoo kehitti matkapuhelinpohjaisen maksujärjestelmän YuuPayn ja urheilujoukkueille sopivan sivupohjan, jossa on keskustelufoorumi ja fanituotteiden myyntiin sopiva kauppa. Zilliacus kehottaa kaikkia urheilujoukkueita tai isoja asiakas-. Miehen seuraava yritys oli The Cabinet, josta tuli nopeasti yksi Australian suurimmista perusti Yuuzoon. Missikisojenkin ansiosta Yuuzoo on tuttu näky singaporelaislehtien palstoilla. Yuuzoon auttoi alkuun australialainen Ron Creevey, entinen pörssimeklari, joka perusti internethuuman huipulla Magna Data -yrityksen ja myi sen miljoonien voitolla. Zilliacuksen yritys Mobile FutureWorks oli sijoittanut useaan matkapuhelinalan yritykseen. Yuuzoolla on asiakastilejä 40 miljoonaa yli 150 eri maassa. Nimen yhtiölle keksi Creevey käydessään eläintarhassa. ”Minä olin aluksi mukana vain sijoittajana, enkä niinkään tekijänä”, Zilliacus sanoo. Mutta mikä on tämä Yuuzoo, joka on tammikuussa menossa pörssiin. siaalisen median sivut, joiden kautta voi osallistua keskusteluihin, äänestää ja ostaa promotuotteita. HENKILÖ S osiaalisen median Yuuzoo Inc. Tätä muutosta Zilliacus on katsellut 27 vuotta Singaporessa. Yuuzoo on tehnyt tulosta kolmena peräkkäisenä vuotena, joskin liikevaihto on vielä vaatimaton pörssiarvoon nähden. Sinä ja eläintarha – siitä sanaparista tulee Yuuzoo. Yuuzoo aloitti myymällä soittoääniä ja taustakuvia matkapuhelimiin. Creevey siirtyi syrjään. ”Tämä on ensimmäinen sosiaalisen median yhtiö Singaporen pörssissä ja arvostuksen muodostuminen voi olla hankalaa”, Zilliacus sanoo. Paikallislehti The Straits Times raportoi ihailevaan sävyyn, että Zilliacuksen työpöytä on 100 euron arvoinen Ikea-kapistus. Yuuzoo tekee liikevaihtoa tänä vuonna 45 miljoonaa Singaporen dollaria (noin 28 miljoonaa euroa), josta tulosriville jäänee yli 10 miljoonaa dollaria. Yritys ei ylpeile komeilla puitteilla, vaan menestyksellä. 20 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 ZILLIACUS SAI MILJARDIN KOKOON, MUTTA SE EI RIITTÄNYT. Arvioiden mukaan Yuuzoon markkina-arvo on noin 300 miljoonaa euroa ja Zilliacus omistaa yhtiöstä 40 prosenttia. Yuuzoon sosiaaliset verkot keskittyvät teemaan, kuten palveja ostaa tuotteita. Nyt ollaan siirtymässä sähköposteista sosiaalisen median keskusteluihin. Kommunikoinnin kehityskaari on kulkenut fakseista tekstiviesteihin. Thomas Zilliacus on tehnyt pitkän uran Nokiassa ja mobiilimaailman yrittäjänä
Zilliacus iski silmänsä Contel Corporationiin valuuttana voi käyttää osakkeita. TÖISSÄ. PERHE Japanilaissyntyinen vaimo ja kaksi teini-ikäistä tytärtä. Yrittäjänä Singaporessa vuodesta 1996. ”Jos tekee vain Facebook-sivut, niin rahat ja tiedot jäävät Facebookille”, Zilliacus opettaa. SGX:ssä - Takaoven kautta pörssiin - IAH Gamesin, jonka uinuvaan yritykseen. Thomas Zilliacus Yuuzoon toimitusjohtajan huoneessa, josta singaporelaismedia bongasi edullisen Ikea-pöydän. ryhmiä hallitsevia yrityksiä perustamaan omat sosiaalisen median sivut. LOMAILEE Suomessa joko Sipoon talossaan tai kesämökillään Hiittisten saaristossa. Kun järjestelyt on saatettu suun21. HENKILÖ Thomas Zilliacus, 59 KOULUTUS Hanken, Helsinki URA Nokian johtajistoon 26-vuotiaana, Aasian vetäjäksi 31-vuotiaana
Luvattuja osinkoja ei kuulunut, joten Zilliacus ryhtyi neuvottelemaan Jokereiden siirtymisestä KHL:ään ja puhui asiasta Rotenbergeillekin. Hjallis Harkimo sai Zilliacuksen aikoinaan innostumaan Hartwall Areenasta, johon Zilliacus sijoitti miljoona markkaa. Harkimo piti ajatusta mahdottomana. Ennen vuosituhannen vaihdetta hän siirtyi Nokiasta omien bisnesten pariin ja sijoittajaksi. Singaporessa on ollut melkoinen kiinteistöbuumi ja hinnat ovat moninkertaistuneet. Kiinassa on samalla idealla syntynyt muutamassa vuodessa Xiaomi, jonka bisnes on jo miljardien arvoista. Zilliacuksen mukaan puhelimien teettäminen alihankkijoilla on helppoa. Zilliacus suunnittelee samalla tehtävää osakeantia puhelimessa Liang Seah -kadulla Singaporen sydämessä. Ajoitus oli erinomainen. Nuori viestintäjohtaja Thomas Zilliacus nosti kätensä ylös ja pakkasi pian laukkunsa. Haluamme luoda Androidia käyttävän nokialaisen, mutta koska emme voi käyttää Nokian brändiä, olemme Newkia”, Zilliacus visioi. Thomas Zilliacus ujuttaa Yuu- zoon pörssiin yhdistämällä sen listayhtiö Conteliin. Hän rakentaa Newkiaa eli uutta Nokiaa Aasiaan. Newkian toimitusjohtajaksi Zilliacus on palkannut kokeneen Urpo Karjalaisen, joka on johtanut Nokian Aasian toimintoja ja. Zilliacus ajatteli vievänsä yhtiön samalla tavalla ensin Nasdaqiin, mutta siellä surkeakuntoiset kiinalaisyhtiöt ovat pilanneet alan mainetta. Newkia on uusi Nokia Thomas Zilliacus on Yuuzoon hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, mutta uusi toimitusjohtaja on haussa, sillä Zilliacuksella on muitakin bisneksiä vireillä. Hän on asunut Singaporessa siitä lähtien. Zilliacus on ollut jalkapallovaikuttaja niin HJK:ssa kuin singaporelaisessa Geylang Unitedissa, jonka riveihin hän hankki 1980-luvun lopussa nimekkäitä pelaajia kuten Sixten Borströmin, Kari Rissasen ja Kimmo Tarkkion. ”Päädyimme Singaporen RTO-listaukseen, kun pörssin (ruotsalaissyntyinen toimitusjohtaja Magnus) Böcker kannusti yrittämään”, Zilliacus naurahtaa. Zilliacus on ollut mukana aasialaisissa mobilialan yrityksissä ja hankkeissa, mutta myös onpa hän johtanut urheiluseuraakin. HENKILÖ SIJOITTAJA Nokian koulima NOKIAN PÄÄJOHTAJA Kari Kairamo kysyi vuonna 1986 yhtiön johtokunnalta, kuka olisi vapaaehtoinen lähtemään Aasiaan hakemaan yhtiölle kasvua. ”Kun Nokia ilmoitti myyvänsä matkapuhelimet syyskuussa, niin seuraava päivänä päätin perustaa Newkian.” Hänen mukaansa Nokia teki katastrofaalisen virheen valitessaan Microsoftin Windows -käyttöjärjestelmän puhelimiinsa. Vaikka Yuuzoon listaus on vielä kesken, Zilliacus kiirehtii jo 22 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 ”BRÄNDIN RAKENTAMISEEN EI TARVITA VÄLTTÄMÄTTÄ PALJON RAHAA, JOS OSAA KÄYTTÄÄ SOSIAALISTA MEDIAA FIKSUSTI.” NYT NÄYTETÄÄN KAIKILLE. Zilliacus purki kiukkuaan Ilta-Sanomissa viime kesänä. Keskustelu Hjalliksen kanssa etenee juristien välityksellä. ”Thomaksella ei ollut Nokiassa 1990-luvulla operatiivista edisti kauppoja”, kertoo eräs Nokian entinen paikallisjohtaja. eteenpäin. Sen näkee Aasiassa. ”Nokia on edelleen tunnettu brändi. RTO:n kautta on ujutettu Nasdaqiin useita aasialaisyhtiöitä. Arvopaperissa (9/2009) Sijoitin viimeksi –palstalla Zilliacus kertoi, että oli juuri palannut pörssiin ja ostanut singaporelaisia asuntorakentajien osakkeita sekä kiinteistöjä. Myöhemmin Hjallis kuitenkin osti Zilliacukselta, Poju Zabludowiczilta ja Sanomalta Areena-osakkeet ja myi ne viikkoa myöhemmin Rotenbergien konsortiolle
23. Zilliacuksen mukaan rahoitusta Newkialle on tiedossa. Näin ostotarjous jäi tekemättä”. Tulosnumeroiden ja pörssikurssin mukaan yhtiö ei ole ollut menestys. Zilliacuksen Mobile FutureWorks omistaa Newkiasta enemmistön, mutta yhtiön osakkaaksi tulee myös Karjalainen. Si2i:ssä Zilliacuksella on vain rivijäsen pääomistajan vastuu. Siellä istuu Ericssonin entinen pääjohtaja, Benefonin entinen vetäjä sekä nimekkäitä aasialaisia pankkiireita. HENKILÖ oli viimeksi BlackBerryn Aasian toimintojen vetäjänä. Si2i:n vetovastuu on nykyisin intialaisilla. Zilliacus on istunut 10 vuotta singaporelaisen pörssiyhtiö Si2i:n hallituksessa. Zilliacuksen sijoitusyhtiöllä Mobile FutureWorksilla on arvovaltainen neuvottelukunta. ”Brändin rakentamiseen ei tarvita välttämättä paljon rahaa, jos avulla ja Zilliacuksen kokemuksella Newkia saa hyvän lähdön sosiaalisessa mediassa. Se on mobiilialan yritys, joka tarjoaa useimmissa Aasian maissa palveluita. Firma on ollut tappiolla monta vuotta ja pörssikurssi on sukeltanut syvälle. ”Puhelimet tulevat olemaan helppokäyttöisiä ja hyvännäköisiä android-puhelimia”, Urpo Karjalainen kertoo. ”Reilun miljardin sain kokoon ja se ei ihan riittänyt. Nyt samat sijoittajatahot voisivat olla valmiita panemaan rahaa Newkiaan, johon Zilliacus aikoo koota lisää nokialaista osaamista. Vuosi sitten Zilliacus yritti kerätä kasaan kolmea miljardia lunastaakseen Nokian. Newkia aikoo jo ensi vuonna saada ensimmäiset omat puhelimet myyntiin
Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat Juho Kuva 24 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013. Edessä UUSI osakkeiden VUOSI Osakkeet ovat palkinneet sijoittajat tänä vuonna yli 20 prosentin tuotoilla. Ensi vuonna nousu tulee olemaan maltillisempaa, mutta korkopuolelle ei Arvopaperin sijoituspanelistien mukaan ole vielä asiaa
25
Täytyykö jo tilinpäätöksissä olla parempaa kerrottavaa. MIKKO LAITILA: Koska kehitystä parempaan on sitten nähtävä. Puheenjohtajana toimi Arvopaperin toimituspäällikkö Mikko Laitila. TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Tilinpäätöksissä parempi kehitys ei suuressa mittakaavassa vielä näy. ALLAN ERIKSÉN: Oikeastaan vain Japanissa tulokset ja tulosennusteet ovat nousseet selvästi, sillä siellä elvyttävä rahapolitiikka ja jenin heikentyminen ovat piristäneet selvästi myös reaalitaloutta. JUKKA OKSAHARJU: Arvostuskertoimet ovat nousseet viime vuosina, mutta täytyy huomioida, kuinka matalalta tasolta ne 3–4 vuotta sitten lähtivät. Makrotaloudessa on nähty jo merkkejä paremmasta ja osakkeet ovat nousseet yli 20 prosenttia. Entä mikä on seuraava kupla. Paneelin kokoonpanoon kuuluivat Evli Pankin seniorisalkunhoitaja ja partneri Tanja WennonenKärnä, United Bankersin salkunhoitaja ja strategi Allan Eriksén, Nordnetin meklari ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju sekä Danske Capitalin salkunhoitaja Juha Varis. Onko osakkeiden kurssikehitys jo irtautunut reaalitaloudesta. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on yksi suuri tekijä arvostuskertoimien nousussa. Uskon, että näemme yritysten tuloksissa selkeätä paranemista vasta vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla.. Muualla keskuspankkien toimet eivät ole näkyneet reaalitaloudessa niin merkittävästi. Keskittyisin seuraamaan ennen kaikkea investointien ja kulutuksen elpymistä. Nyt on yrityksillä näytön paikka! JUHA VARIS: Selvää on, etteivät tulosennusteet ole nousseet samassa tahdissa osakekurssien kanssa. SIJOITUSPANEELI PROFIILI Kuka: Allan Eriksén, 51 Mitä: Salkunhoitaja ja strategi, United Bankers Koulutus: KTM Perhe: Kaksi lasta Vapaa-ajalla: Lapset, liikunta, musiikki V iime vuonna Arvopaperin sijoituspanelistit ennustivat Euroopassa taantuman syvenevän ja osakemarkkinoiden kehityksen jäävän hyvin vaatimattomaksi. Arvopaperin perinteinen sijoituspaneeli haki vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Mitä tekevät keskuspankit. Toisin kävi. Osakekurssit ovat jo diskontanneet yritysten parantuneet näkymät. TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Reaalitalouden kasvu ja yritysten tulokset ovat ristiriidassa voimakkaan kurssinousun kanssa. Kannattaako osakkeita vielä ostaa vai olisiko jo aika keventää niiden painoa salkussa. Jatkossa täytyy kuitenkin alkaa näkyä positiivista kehitystä myös reaalitaloudessa ja yritysten tuloksissa, jotta kurssinousu voisi vielä jatkua. Osakkeet nousevat vaihtoehtojen puuttuessa MIKKO LAITILA: ”OSAKEKURSSEJA AJAA TÄLLÄ HETKELLÄ YKSINKERTAISESTI SE, ETTEI SIJOITTAJALLA OLE JUURI VAIHTOEHTOJA.” Allan Eriksén 26 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Osakemarkkinoilla on nähty kuluvalla vuosipuoliskolla voimakasta nousua
Uskon, että Fed pystyy hallitsemaan elvytyksensä vähentämistä niin, ettei siitä pääse syntymään sen suurempaa turbulenssia. SIJOITUSPANEELI JUHA VARIS: Ainakaan suomalaisyhtiöiden osalta en ihan vielä uskaltaisi kovin paljon positiivisempia uutisia odottaa. Euroopassa EKP ”EUROOPASSA EKP VOI VIELÄ LISÄTÄ ELVYTYSTÄ ENTISESTÄÄN.” Tanja Wennonen-Kärnä hetkellä ole. Jos korot lähtevät nousemaan liian nopeasti, Fed painaa jarrua. JUHA VARIS: Markkinat ovat jo aika lailla tottuneet siihen, että keskuspankit hallitsevat markkinoita. Euroopassa jatkuu ultramatalien korkojen aika MIKKO LAITILA: Onko odotettavissa, että keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka tulee jatkumaan vielä pitkään. JUKKA OKSAHARJU: Niin kauan kun keskuspankki pitää korot lähellä nollaa, suuret sijoittajat joutuvat pakostakin pysymään osakkeissa. PROFIILI Kuka: Tanja Wennonen-Kärnä, 38 Mitä: Salkunhoitaja ja partneri, Evli Pankki Koulutus: KTM Perhe: Mies ja kaksivuotias poika Vapaa-ajalla: Mökkeily ja matkailu 27. Esimerkiksi talletuskoron laskeminen negatiiviseksi olisi täysin uusi väline. Se ei ole kovin terveellinen olotila. Keskuspankkiraha on osakemarkkinoille ikään kuin huume, josta eroon pyrkiessä tulee vieroitusoireita. Se on vain vahvistanut positiivista momentumia. Katseet alkavat jo olla ensi vuoden tuloskasvunäkymissä. Luulen, että monet sijoittajat, jotka ovat pari vuotta makuuttaneet rahojaan pankkitilillä, ovat nyt lähteneet mukaan osakemarkkinoiden nousuun. Shokkeja Fed ei halua markkinoille aiheuttaa. Vasta kun keskuspankkien asetelmassa nähdään suurempaa muutosta, voi rahavirta kääntyä pois osakkeista. Todennäköisesti EKP tulee kokeilemaan kaikenlaista ja katsoo, mikä toimii ja mikä ei. ALLAN ERIKSÉN: Euroopassa kyllä. Korot ovat käytännössä nollassa. Kukaan ei oikein tiedä, miten tästä tilanteesta pääsee ulos. Kukaan ei tiedä miten se tulisi vaikuttamaan markkinoihin, ja miten keskuspankki pääsisi siitä irtautumaan aikanaan. JUKKA OKSAHARJU: Juuri näin. Tosin silloinkin osa tavallisista piensijoittajista, joiden liikkeitä seuraan meklarina, ostavat edelleen esimerkiksi Talvivaaraa, olivat tulos ja näkymät sitten mitä hyvänsä. MIKKO LAITILA: Tulevatko Euroopassa osakkeet nousemaan siten edelleen. ALLAN ERIKSÉN: Minä taas näkisin, että osakekursseja ei tällä hetkellä aja niinkään usko talouden elpymiseen ja tuloskasvuun vaan yksinkertaisesti se, ettei sijoittajalla ole juuri vaihtoehtoja. TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Olen samaa mieltä. Sen sijaan Yhdysvalloissa uskon, että jos ja kun talous jatkaa elpymistään, Fed antaa markkinakorkojen hiljalleen nousta
Ainoastaan joitain yhtiövalintoja voi muuttaa. SIJOITUSPANEELI ”OSA TAVALLISISTA PIENSIJOITTAJISTA OSTAA EDELLEEN ESIMERKIKSI TALVIVAARAA, OLIVAT TULOS JA NÄKYMÄT SITTEN MITÄ HYVÄNSÄ.” Jukka Oksaharju TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Retoriikka tosin tulee olemaan erittäin suuressa roolissa, eli se millaisen viestin keskuspankit haluavat markkinoille antaa. En kuitenkaan usko, että ensi vuosi tulee tarjoamaan Suomen osakemarkkinoilla ihan tämän ja viime vuoden tasoisia tuottoja. JUKKA OKSAHARJU: Pitää paikkansa, mutta huomautan, että minulla matala osakepaino tarkoittaa 85–90 prosentin osuutta salkusta. Sijoittajat ovat nyt enemmän kiinnostuneita vakaista laatuyhtiöistä kuin syklisistä. Tässä vaiheessa on vaikea lähteä arvioimaan tulevaisuutta tarkemmin, sillä epävarmuus Nokian strategian suhteen on vielä PROFIILI Kuka: Jukka Oksaharju, 26 Mitä: Meklari, Nordnet Koulutus: KTT-opiskelija Pörssisäätiön apurahalla (KTM laskentatoimi/rahoitus) Perhe: Kaksi lasta, vaimo ja koira Vapaa-ajalla: Golf, jalkapallo ja lukeminen 28 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013. Olemme Evlissä kotiuttaneet hieman voittoja viime aikoina. Millainen tulevaisuus uudella Nokialla on. Koska korkopuolelta ei löydy vaihtoehtoja, sijoittajan kannattaa suosia nyt defensiivisempien toimialojen yhtiöitä. Jukka, sinä ainakin olet jo vihjaillut keventäväsi osakepainoa. Tällä hetkellä kuitenkin kerään mieluummin käteistä mahdollisia tulevia ostopaikkoja silmällä pitäen. JUHA VARIS: Nokialla on nyt selvästi kolme erillistä liiketoimintaa, joista verkkopuoli on se kivijalka. Keskimäärin osakepaino on yli sata prosenttia eli sijoitan osin velalla. Pysy osakkeissa, mutta suosi defensiivisiä MIKKO LAITILA: Kannattaako nyt siis ostaa lisää osakkeita vai olisiko niiden osuutta sijoitussalkusta syytä jo vähentää. TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Monet sijoittajat ajattelevat, että kannattaa keventää osakepainoa, sillä korjausliike on tulossa, mutta tuleeko sellaista, jos kaikki sitä odottavat. JUHA VARIS: Osakerahaston salkunhoitajana minulla ei ole juuri vaihtoehtoja. Nokian kassa ja patenttisalkku kysymysmerkkejä MIKKO LAITILA: Tuttuun tapaan olemme paneelissa käsitelleet myös kansanyhtiötämme Nokiaa. Olen osakemies ja valitsen salkkuuni yrityksiä, jotka menestyvät viitekehyksessään vuodesta toiseen sekä säästä ja suhdanteista riippumatta. Se on myös helpoin analysoitava. Näen, että Euroopan osakemarkkinoilla on vielä nousuvaraa ensi vuonna. ALLAN ERIKSÉN: UB:lla olemme suositelleet tiettyä defensiivisyyttä. Kaksi kysymystä nousee kuitenkin ylitse muiden: minkä arvoinen Nokian patenttisalkku on ja mitä yhtiö aikoo tehdä kassallaan. Osakepaino ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, vaan ennen kaikkea se, mitä osakkeita ostaa ja mistä
TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Rakennejärjestelyjä on todennäköisesti edessä, mutta en usko, että niitä nähdään vielä lyhyellä aikavälillä. Jos niin sanottu normalisoitu kannattavuustaso on nykyistä selvästi alempi, on osake jo varsin röyhkeän hintainen. TANJA WENNONEN-KÄRNÄ: Kurssit nousevat 12 prosenttia vaihtoehtojen puutteessa. Muiden liiketoimintojen rooli on lähinnä tuottaa tasaista kassavirtaa. ALLAN ERIKSÉN: Pörssi laskee kahdeksan prosenttia. Osakkeen hinnoittelussa näen kuitenkin riskinä NSN:n kannattavuuden, joka on tällä hetkellä historiallisesti ylärajoilla. MIKKO LAITILA: Lopuksi vielä perinteinen veikkaus, miten Helsingin pörssi kehittyy ensi vuonna. Uskon, että ensi vuosi tulee olemaan eräänlainen välivuosi yhtiölle. Keskuspankkien intresseissä ei kuitenkaan ole, että tämä kupla poksahtaisi. JUHA VARIS: Olen vähän Allanin kanssa samoilla linjoilla, sillä mielestäni luottamus keskuspankkeihin on jo eräänlainen kupla. Todennäköisesti niistä tulee ilma pihisemään vähitellen ulos. ALLAN ERIKSÉN: Ehdottoman selvä kupla ovat pitkät korot, joita keskuspankit ovat painaneet alas. Kyse on edelleenkin vasta elpymisestä, ja menee vielä useita vuosia ennen kuin voimme sanoa Euroopan talouden oikeasti kasvavan. JUKKA OKSAHARJU: Verkot ovat ehdottomasti se ykkösbisnes ja näkisin myös NSN:n toimitusjohtajan Rajeev Surin yhtiön tulevana ykkösmiehenä. JUKKA OKSAHARJU: Yleisindeksi laskee 15 prosenttia. Jos osakkeen arvostustasoa pitää perustella kuukausittaisilla käyttäjillä tai twiittien lukumäärällä, aletaan olla jo vaarallisilla vesillä. Nousua kertyy 8,9 prosenttia. SIJOITUSPANEELI PROFIILI Kuka: Juha Varis, 40 Mitä: Salkunhoitaja, Danske Capital Koulutus: KTM Perhe: Vaimo ja 15-vuotias tytär Vapaa-ajalla: Vanhan talon kunnostus, Saksa, hiihto ja elokuvat edelleen suuri. JUKKA OKSAHARJU: Twitteriä voi kyllä sanoa jo kuplaksi. Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että sosiaalinen media on kasvubisnes, mutta millä hinnalla. JUKKA OKSAHARJU: Jos yleisellä tasolla puhutaan, niin viriävä talouskasvu on Euroopassa terminologisesti kupla. Sijoittajat luottavat liikaa muutamaan henkilöön ja heidän kykyihinsä tehdä oikeita päätöksiä. JUHA VARIS: Laskin tarkan luvun. Keskuspankit puhaltavat kuplia MIKKO LAITILA: Osakemarkkinoilla mahdollisesta yliarvostuksesta on puhuttu syksyn mittaan paljon. ”SIJOITTAJAT LUOTTAVAT LIIKAA MUUTAMAAN HENKILÖÖN JA HEIDÄN KYKYIHINSÄ TEHDÄ OIKEITA PÄÄTÖKSIÄ.” Juha Varis 29. Löytyykö markkinoilta tällä hetkellä selkeitä kuplia. Perustelen veikkaustani sillä, että indeksissä suuressa painossa olevat yhtiöt, kuten Nokia ja metsäyhtiöt ovat jo nyt korkealla tasolla. MIKKO LAITILA: Entä sosiaalisen median yhtiöt
Uskon, että yhtiö pystyy kasvattamaan tulostaan selvästi. Vaikea sanoa, mistä pohja löytyy, mutta pitkällä tähtäimellä kyseessä on hyvin johdettu laatuyhtiö. Kemira on toteuttanut isoa tehostusohjelmaa, jonka kaikkia hyötyjä ei ole vielä nähty. Uskon kaasun kulutuksen voimakkaaseen kasvuun Kiinassa, sekä hyvän talouskasvun että hiilidioksidipäästöjen alentamistarpeen vuoksi. Yhtiö hyötyy voimaloiden rakenteellisesta kasvusta. Pieni kysymysmerkki on kuitenkin toimitusjohtajan vaihtuminen. Ramirentin fokus kannattavuuteen näkyy jo positiivisesti odotuksia alheisemmasta myynnistä huolimatta. Q3:lla nähdystä alhaisemmasta volyymikehityksestä huolimatta uskon koko vuoden 2014 olevan parempi kannattavuuden osalta. Kemiran valitsin siksi, että uskon vedenpuhdistuksen kasvuun, joka osaltaan liittyy vahvasti salkkuni kehittyvien markkinoiden teemaan. Songa on norjalainen öljynporausyhtiö, joka oli pitkään ylivelkaantunut, mutta sai vastikään rahoituksensa kuntoon. YIT:n kohdalla uskon markkinoiden hinnoittelevan Venäjän toimintoihin liittyvää epävarmuutta hieman liian korkealle. KAIVOSYHTIÖ Rio Tinto on leikannut investointejaan voimakkaasti metallien laskeneiden hintojen vuoksi, minkä uskon näkyvän tulosparannuksena ensi vuonna. Potentiaalia lisäävät dual fuel –moottorit sekä huollon tasapainottava merkitys liiketoiminnalle. Sen velkaisuus ehkä vähän pelottaa, mutta uskon yhtiön saavan hilattua sitä ensi vuonna alaspäin. Sandvik kriisin jälkeen päässyt vielä potentiaalisimmalle kannattavuustasolleen, mutta uskon yhtiön pystyvän parempaan näkymien parantuessa. PKC:lla on vahva markkina-asema ja niin ikään hyvä osingonmaksukyky. China Gas Holdings on kiinalainen kaasuyhtiö. Danaher on yhdysvaltalainen monialayhtiö, jolta löytyy muun muassa vesi- ja ympäristöteknologiaa ja terveydenhuoltoa. Biotieltä on tullut runsaasti positiivista uutisvirtaa, mutta kurssi on silti ollut laskussa, mikä ei ole mielestäni kovin looginen kehityskulku.. Siellä hyvä kehitys alkaa näkyä ensi ja seuraavana vuonna, minkä johdosta yhtiö voi myös maksaa jälleen osinkoa. Jukka Oksaharju Allan Eriksén RIO TINTO 20 000 Tanja WennonenKärnä Juha Varis NORDEA 35 000 DANAHER 25 000 CHINA GAS HOLDINGS 20 000 YIT 20 000 KEMIRA 30 000 SANDVIK 15 000 CPFL ENERGIA 20 000 RAMIRENT 20 000 TECHNOPOLIS 15 000 YIT 15 000 SONGA OFFSHORE 20 000 PKC GROUP 20 000 CAPMAN 15 000 OUTOTEC 10 000 KEMIRA 20 000 CARGOTEC 20 000 BIOTIE 10 000 YIT 30 000 WÄRTSILÄ 20 000 NORDEAN VALITSIN yhtiön kasvavan osingonmaksukyvyn perusteella. Myös kotimaassa rakentamisen aallonpohja on mielestäni saavutettu. Uskon sen näkyvän ensi vuonna myös osakekurssissa. CPFL Energia on puolestaan brasilialainen sähkönjakeluyhtiö. Cargotecin kohdalla kustannusäästöohjelma parantaa kannattavuutta. Lisäksi Singaporeen listattava MacGregor saattaa hyvin tarjota arvonnousua. Jokainen valitsi salkkuunsa viisi osaketta miltä tahansa markkinalta. Outotec on ollut vapaassa pudotuksessa. 30 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 YIT ON YIT:LLÄ JA Ramirentilla on hyvä osingonmaksupotentiaali ja arvostustasot kohtuullisella tasolla. Technopolis on tehnyt paljon hyviä kiinteistöhankintoja ja tase on vahvempi kuin koskaan. Kukaan ei valinnut Nokiaa. Kyseessä on defensiivinen ja hyvää kassavirtaa tuottava yhtiö, jonka kurssi on kärsinyt poliittisista riskeistä. laadukas rakennusyhtiö. Capman on hieman jälkisyklinen yhtiö. Yhtiön johdolla on erittäin hyvä track record yritysjärjestelyissä. SALKKUKISA YIT ja Kemira nousivat suosikeiksi Arvopaperin sijoituspanelistit kokosivat perinteiseen tapaan 100 000 euron virtuaalisalkun, jonka kehitystä seuraamme vuoden ajan. Wärtsilän kurssikehityksen toivon piristyvän ensi vuoden aikana
Totaaliselta Nokia, tai pikemminkin yhtiön matkapuhelimet ostanut Microsoft. Salkun ehdoton tähti oli Tikkurila, josta heltisi 40 prosentin kurssinousun lisäksi yli viiden prosentin osinkotuotto. Parhaat tuotot löytyivät kuitenkin kotimaasta, joka oli Ekholmilla kevyemmässä painossa. Vuodessa Nokia-sijoituksen arvo nousi 126 prosenttia, minkä johdosta salkku jäi lopulta vajaat 16 prosenttia voitolle. SALKKUKISA 4.12.2012–3.12.2013 JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv Sijoitus 4.12.2012 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Sijoitus 4.12.2012 ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley US Property Fund Tundra Pakistanfond 15 000 15 000 25 000 30 000 15 000 Sijoitus 4.12.2012 SANNA KAJE Metso 20 000 Tikkurila 20 000 Tieto 20 000 Shanghai/Shenzhen A-osake (ETF) 20 000 DB X-Trackers Vietnam (ETF) 20 000 MARKO KYYRÖNEN Nokia Oriola-KD Pöyry Outokumpu Aspocomp Kurssimuutos, % 33,7 57,6 -15,5 8,7 49,5 Kurssimuutos, % 37,6 46,5 26,7 2,6 34,9 Kurssimuutos, % -1,0 39,6 1,9 14,1 21,4 Sijoitus 4.12.2012 Kurssimuutos, % 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 126,1 19,3 28,9 -48,6 -51,3 Osinkotuotto, % 3,7 4,6 4,6 3,8 1,6 Osinkotuotto, % 5,5 4,5 0,0 0,0 0,0 Osinkotuotto, % 6,3 5,3 5,5 0,0 0,0 Osinkotuotto, % 0,0 4,1 0,0 0,0 0,0 Sijoitus 3.12.2013 27 478 32 440 15 744 21 909 29 433 127 003 Sijoitus 3.12.2013 21 468 22 652 31 682 29 640 19 711 125 153 Sijoitus 3.12.2013 21 071 28 996 21 472 21 975 24 272 117 786 Sijoitus 3.12.2013 45 217 24 679 25 786 10 270 9 735 115 688 Tuotto 27,0 % Tuotto 25,2 % Tuotto 17,8 % Tuotto 15,7 % 31. Nokia pelasti Viimeiselle palkintopallipaikalle salkkukisassa selviytyi nykyään YIT:n sijoittajasuhdejohtajana vaikuttava Sanna Kaje. Metson kurssi laski reilun prosentin, mutta hyvä osinkotuotto piti sijoituksen plussan puolella. Tiukassa kisassa kakkoseksi jääneen Anders Ekholmin salkku tuotti vuoden aikana reilut 25 prosenttia. Kaikkien Ekholmin sijoitusten arvo nousi, mutta epäsuotuisa valuuttakehitys jätti lopulta Morgan Stanley U.S. Property -rahaston euromääräiset tuotot pakkaselle. Muita kurssirakettaja salkusta ei kuitenkaan löytynyt. Voiton nappasi alle kahdentuhannen euron erolla konkarisijoittaja Jarl Waltonen, joka luotti pohjoismaisiin osakkeisiin. Kolmesta kotimaisesta osakkeesta sekä kahdesta kehittyville markkinoille sijoittavasta rahastosta koostunut salkku tuotti yhteensä vajaat 18 prosenttia. Eroa kolmanneksi sijoittuneeseen Kajeeseen jäi vain 2 100 euroa. Lisäksi osakkeesta lohkesi 4,6 prosentin osinkotuotto. Salkusta löytyi niin Pohjois-Amerikkaa kuin eksoottista Pakistaniakin. Salkku hävisi kuitenkin kolmella prosenttiyksiköllä vertailuindeksinä toimineelle OMX Helsinki Cap -tuottoindeksille. Hurjasti vuoden aikana noussut Sampo tarjosi yli 43 prosentin kokonaistuotot. Salkku tuotti vuoden aikana osingot mukaan lukien 27 prosenttia. Ainoastaan norjalainen öljypalveluyhtiö TGS-NOPEC jäi pakkaselle. Parhaat tuotot Waltonen saalisti johdinsarjoja valmistavan PKC:n osakkeella, jonka arvo nousi vuodessa peräti 58 prosenttia. Myös ruotsalainen ajoneuvojen turvalaitevalmistaja Autoliv erottui edukseen yli 51 prosentin kokonaistuotollaan. Teksti Mirko Hurmerinta E dellisen sijoituspaneelin salkkukisa osoittautui erittäin tiukaksi. SALKKUKISA Pohjoismaisilla valinnoilla voittoon Viime vuoden salkkukisassa voiton vei konkarisijoittaja Jarl Waltonen. Jumboksi jäi Quorum Rahastoyhtiön salkunhoitaja Marko Kyyrönen. Vielä paremmin tuotti, ehkä hieman yllättäen, Huhtamäki, joka tuotti 51 prosenttia. Salkun pahimmiksi miinoiksi osoittautuivat Outokumpu ja Aspocomp, joiden arvot puolittuivat vuoden aikana
”Sijoittajan ei pitäisi välittää ylpeydestään, vaan tunnustaa itselleen, ettei olisi pitänyt ostaa vaikkapa Outokumpua. Tutkimukset osoittavat, että osakkeet, jotka nousevat yhden kuukauden aikana, jatkavat tyypillisesti nousuaan seuraavat kuusi kuukautta. Jos toimit kuten tyypillinen piensijoittaja, myyt Konetta, koska sieluusi koskee luopua osakkeista tappiolla. Mieluummin se pois salkusta kuin PKC Group. Edellinen on selvästi tappiolla, jälkimmäinen selvästi voitolla. Esimerkki on kärjistävä ja kuvitteellinen, mutta ei tuulesta temmattu. 32 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 ”Melkein markkinoilla kuin markkinoilla näkyy ’keep the losers and sell the winners’ -ilmiö. Ei sillä ole mitään tekemistä hölmöjen suomalaisten kanssa”, Hietala sanoo. Professorin toimensa ohella hän on merkittävä yksityissijoittaja. Professori Matti Keloharjun tutkimuksen mukaan ulkomai- viime vuosikymmenen lopussa. Haistavatko ulkomaista rahaa Helsingin pörssissä liikuttelevat ammattilaiset piensijoittajia herkemmin osakemarkkinoiden käänteet. Hietala vaikuttaa Ranskassa kansainvälisessä kauppakorkeakoulussa Inseadissa. Olen kuitenkin pystynyt sulkemaan pois monia muita selityksiä, joten se on varsin hyvä hypoteesi”, Kaustia sanoo. Ammattilainenkin erehtyy Vanhan hokeman mukaan etevä sijoittaja katkaisee tappiot ja antaa voittojen juosta. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia vahvistaa tutkimustiedon pohjalta epäilykset tappiolla myymisen vaikeudesta. T Teksti Tommi Melender Kuvitus Tomi Malkki arvitset rahaa kesämökkiin. Mutta takaraivossamme raksuttaa, että mitään ei ole hävitty ennen kuin tappiolliset osakkeet on myyty”, Hietala tuumii. ”Ajantasaista tietoa on vaikea saada, mutta veikkaan, että. Miksi myyminen on niin paljon hankalampaa kuin ostaminen. SIJOITTAMINEN MYYMISEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS Sijoittajien helmasynti on myydä nousevat ja pitää laskevat osakkeet. Osaavatko he myydä otollisempaan aikaan. Luovutko Sanomasta vai Koneesta. Monen piensijoittajan salkun pohjalla lojuu tekno-osakkeita vuosituhannen vaihteesta tai HKScania, Alma Mediaa tai Lemminkäistä vuoden 2007 kurssihuipuista. Et halua ottaa lainaa, joten päätät myydä osakkeita. ”Tutkimukseni osoittavat tällaisen tendenssin hyvin selvästi. Niin sanottu momentum-ilmiö tekee nousevien osakkeiden myymisestä erityisen typerää. Toinen rahoituksen professori Pekka Hietala lisää, että kyseessä ei ole suomalaiskansallinen helmasynti, vaan yleismaailmallinen ilmiö. Mutta ketkä ovat eteviä sijoittajia. Vastaavasti yhtenä kuukautena laskevat osakkeet painuvat tyypillisesti alaspäin vielä seuraavat kuusi kuukautta. Johtuuko se siitä, että tappiollisista osakkeista luopuminen on liian tuskallista, sitä ei voi suoraan datasta havaita. Osakkeet ovat menettäneet 70–90 prosenttia arvoistaan, mutta eihän niitä voi siivota pois salkusta ennen kuin saa omansa takaisin
33. SIJOITTAMINEN NOUSEVIEN OSAKKEIDEN MYYNTI EI OLE SUOMALAISTA HÖLMÖYTTÄ, VAAN YLEISMAAILMALLINEN ILMIÖ
”Ostaessa voin laskea, että esimerkiksi Metso on vähintään 26 euron arvoinen. Molemmat jatkoivat sen jälkeen nousuaan. Pahemmin voi käydä, jos vitkastelee laskevan osakkeen myynnissä. Hän muistuttaa, että ulkomaalaiset myivät Helsingin pörssissä valtavia määriä osakkeita käsittämättömän matalaan hintaan vuosina 2008–2009. Fundamentit unohtuivat”, Kaustia muistelee omia kokemuksiaan. Vaikka tietäisi, ettei osaketta pidä myydä vain siksi että ”se on noussut paljon”, kiusaus kotiuttaa voitot johtaa usein hätiköintiin. Pekka Hietala muistuttaa, että ostaessa sijoittaja joutuu miettimään vain sitä, paljonko on itse valmis maksamaan osakkeesta. pieni syklinen reunamarkkina. Tunteita on kuitenkin vaikea sulkeistaa. Arvosijoitta- ”OSAKKEITA EI LÄHTÖKOHTAISESTI OSTETA MYYTÄVÄKSI.” Mika Heikkilä. Arvosijoittamiseen salkunhoitonsa perusnäkemyksen. Osake heivataan salkusta pois vaikkapa kymmenen prosentin laskun jälkeen. Samaan aikaan ne ovat voineet tehdä onnistuneita liikkeitä esimerkiksi jenkkimarkkinoilla”, Heikkilä tähdentää. ”Osakkeita ei lähtökohtaisesti osteta myytäväksi. ”Myös behavioraaliset syyt vaikuttavat: suurin osa yrityksistä on sellaisia, että mitä enemmän johtoa kuuntelee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että yritys on keskimääräistä parempi”, Markku Kaustia muistuttaa. Edellistä hän osti 13 eurolla ja myi 19 eurolla, jälkimmäistä tuli salkkuun yhdeksällä ja lähti viidellätoista eurolla. Samalla analyytikot pyrkivät säilyttämään hyvät välit yritysjohdon kanssa, eivätkä halua ärsyttää pomoporrasta myyntisuosituksilla. Muiden aivoituksista ei tarvitse piitata. Hyvä yhtiö on sijoittajalle kuin eläkevakuutus. Harvemmin kaivataan neuvoja myymiseen. Sen vuoksi suomalaisosakkeet laitetaan vikkelästi myyntiin, kun kravatti alkaa kiristää. Voittojen kotiuttaminen liian aikaisin ei sinänsä ole turmioksi. Sukujuhlilla salkunhoitajalta kysytään tämän 34 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Sijoittaminen olisi yksinkertaista, jos päätökset sanelisi pelkkä järki. Jos Metso sitten laskee vaikkapa 24 euroon, niin sitä voi ostaa lisää. Keskoa voivat ostaa kaikki, mutta myydä vain osakkeenomistajat tai shorttaajat. Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä muistuttaa Hel- tästä, mitä osakkeita kannattaisi ostaa. Voin vain sadatella, että miksi myin niin aikaisin.” Moni tunnettu sijoittaja rakentaa koko oraakkeli on kertonut haluavansa pitää osakkeita salkussaan ”ikuisesti”. Jotkut sijoittajat määrittelevät ennakkoon, kuinka suuria tappioita ovat valmiit sietämään. Kim Lindström suorastaan varoittaa luottamasta sokeasti stoppareihin. ”Suomi on vain pieni palanen suurten kansainvälisten instituutioiden salkuissa. Stopparit eivät sovi kaikille Ostaminen aina helpompaa Mikä tekee myymisestä niin sietämättömän vaikeaa, ettei se tahdo onnistua parkkiintuneilta ammattilaisiltakaan. Hänen mielestään kansainvälisten pelureiden ammattitaitoa liioitellaan. ”Ne johtavat helposti siihen, että onnistuu jatkuvasti myymään osakkeitaan, kun kurssit lähestyvät tilapäisesti aallonpohjaa”, Lindström sanoo. Kaustian mielestä stop loss -säännöt sopivat lähinnä spekulatiiviseen kaupankäyntiin, mutta passiiviselle sijoittajalle niistä ei välttämättä ole hyötyä. Eivät ne välttämättä surkeasti ole pärjänneet, vaikka ovat meidän näkökulmastamme myyneet Helsingin pörssin osakkeita liian halvalla. Ei siitä kannata luopua, jos se menestyy liiketoiminnassaan ja maksaa hyviä osinkoja.” Sijoittamiskulttuurin ostokeskeisyys näkyy selvästi arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Myydessä taas pitää miettiä, mitä toiset sijoittajat voisivat maksaa Metsosta. Samanlaiseen hätiköintiin sortui Pekka Hietala tänä vuonna PKC Groupin ja Cramon kohdalla. Tuo sata prosenttia kummitteli jonkinlaisena psykologisena rajana mielessä, ja ajattelin että siihen voisi olla tyytyväinen. SIJOITTAMINEN 2008–2009 kotimaiset piensijoittajat vetivät pidemmän korren ja ulkomaiset instituutiot hävisivät”, Kaustia sanoo. Vuosikymmeniä aktiivisijoittajana toiminut Kim Lindström on samoilla linjoilla. Pörssiyhtiöitä seuraavilta analyytikoilta puolestaan tipahtelee myyntisuosituksia huomattavasti kitsaammin kuin ostosuosituksia. Se on ymmärrettävää, koska he pyrkivät edistämään osakekauppaa. Jos myyn osakkeet 31 eurolla ja kurssi pomppaa sitten 35 euroon, mitään ei ole enää tehtävissä. ”Olisi pitänyt malttaa katsoa kortit loppuun asti. ”Tilastothan osoittavat hyvin selvästi, että ulkomaiset sijoittajat ovat erityisen aktiivisia ostopuolella, kun kurssit lähestyvät huippuaan ja erityisen aktiivisia myyntipuolella, kun kurssitaso lähestyy pohjamutia”, Lindström sanoo. Mika Heikkilä neuvoo perustamaan myyntipäätökset pikemminkin yhtiön liiketoimintaan kuin kurssikehitykseen. ”Myin pohjilla ostetut Outotecit jo 2009 ja tyydyin sadan prosentin tuottoon, vaikka nousua oli tulossa vielä yli kaksinkertaisesti lisää. Sijoittajan menee ylöspäin, on oltava rauhallinen ja odotettava ennen kuin myy”, Hietala tuumii
”Salkun tasapainottamisen lisäksi verosuunnittelu on hyvä syy myydä osakkeita. Kun myy useammassa erässä, ainakin osa myynneistä voi osua otolliseen hetkeen. jana hän myöntää olevansa pitkämielinen. Pölyn laskeuduttua hän voi sitten ostaa osakkeita halvalla. ”Tekninen analyysi voi auttaa kunhan ei siinä sitten heittäydy valikoivaksi. Ostami- nen kannattaa silloin, kun keskimääräinen osinkotuotto ylittää selvästi riskittömän koron ja yhtiöiden keskimääräiset p/b-luvut jäävät alle 1,5:n. Spekulatiivisemmassa sijoittamisessa taas myyminen on perusteltua, jos ostamiseen inspiroinut syy poistuu”, Markku Kaustia lisää. ”Riskipitoisemmissa kasvuosakkeissa tilanne on toinen. Osakkeiden hinnoittelu vaikuttaa siihen, kannattaako salkun osakepainoa nostaa vai laskea. Kim Lindströmin mielestä on varsin helppo määritellä, ovatko pörssikurssit pitkäaikaisen trendinsä ylä- tai alapuolella. Myyntimarkkinan voi tunnistaa Passiivisenkin sijoittajan kannattaa toisinaan hienosäätää salkkuaan. Teemme helposti alitajuisesti päätöksen pitää tai myydä, ja etsimme sitten 'rationaaliset' perustelut. Moni harmittelee, kun ei vähentänyt Nokian osuutta vuosituhannen vaihteen tienoilla. Nykyinen markkinatilanne ei puolla myymistä. Kun sijoittaja päättää myydä osaketta, on mietittävä sopiva ajankohta. Niissä melkeinpä kaiken pitäisi mennä nappiin”, Heikkilä sanoo. 35. Toisaalta loppuvuoden 1992 osakekursseihin ostettu indeksisalkku tuotti peräti yhdeksän prosenttia osinkotuottoa vuonna 1995, eli sijoittajalta vaadittiin hieman kärsivällisyyttä huomata, että oli tullut ostaneeksi osakkeita koko sodanjälkeisen ajan edullisimpiin hintoihin”, Lindström tuumii. Markkinaliikkeiden ennakointi lähentelee arpapeliä, ja siksi monet turvautuvat tekniseen analyysiin ajoitusta määritellessään. Yksinkertaisempi konsti ajoituspulmiin on vaiheistaa myynnit. Myymisen aika koittaa, kun keskimääräinen osinkotuotto jää alle riskittömän koron ja p/b-luvut nousevat selvästi yli kahden. SIJOITTAMINEN OSAKEPAINON LASKU ON PERUSTELTUA SILLOIN KUN OSINKOTUOTTO JÄÄ ALLE RISKITTÖMÄN KORON. Yksittäisen osakkeen paino ei saisi kasvaa kohtuuttoman suureksi, koska silloin salkku lepää yhden kortin varassa. Markkinoilla on usein selviä virhehinnoittelutilanteita, mutta niiden hyödyntäminen ei ole helppoa”, Kaustia muistuttaa. Jos arvostusmittarit sojottavat kuun hamstraamalla käteistä. ”Ainoa merkittävä poikkeus oli vuonna 1992, jolloin keskimääräinen osinkotuotto jäi erittäin alhaiseksi, kun valtaosa pörssiyhtiöistä teki tappiota ja puolet luopui osingonjaosta. Hyvillekin yhtiöille tulee toisinaan vaikeita jaksoja, eikä niiden osakkeista kannata luopua, jos liiketoiminnan ydin pysyy hyvässä kunnossa
Kimmo Alkio, 50 Koulutukseltaan BBA (Texas A&M University) ja Executive MBA (Teknillinen Korkeakoulu) Työskenteli 2006–2011 F-Securen toimitusjohtaja, aiemmin johtotehtävissä Nokia Networksissa, F-Securessa, Digital Equipment Corporationissa ja Compaqilla. Aloitti Tiedon toimitusjohtajana vuonna 2011 36 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013
Yksin vuosina 2004–2005 yhtiö teki reilut 40 yrityskauppaa, ja tähän perustui myös liikevaihdon kasvu. Tänä vuonna osake on tuottanut vaatimattomasti verrattuna yleisindeksin raisuun nousuun. Ohjelman toisessa vaiheessa vuorossa on palveluvalikoiman laajentaminen ja kolmannessa vaiheessa keskittyminen tulevaan kasvuun. Yhtiön pitkät ja syvälliset asiakassuhteet ovat pitäneet sen leivänsyrjässä kiinni myös vaikeina aikoina. ”Kun aloitin Tiedossa, tekemiemme selvitysten perusteella kustannusrakenteemme oli noin 20 prosenttia raskaampi kuin kilpailijoillamme. Takana on useita yt-kierroksia ja monista Euroopasta pää märkänä ostetuista yrityksistä luopumisia. Teksti Markus Salin Kuvat Vesa Laitinen T iedon osake ei ole viime vuosina ollut pörssin kirkkaimpia kiintotähtiä. Kaikkea viime vuosien vaatimattomasta kehityksestä ei kuitenkaan voi pistää johdon piikkiin. Vähitellen Tiedon perusta alkaa olla niin tukevalla pohjalla, että yhtiön johto voi alkaa vilkuilla kasvumahdollisuuksia tositarkoituksella. Muutosten tuulet markkinoilla ovat olleet niin rajuja, että monet it-palveluyritykset joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan. Alkion nuotteihin präntätyn kolmivaiheisen ohjelman ensimmäinen vaihe pitää sisällään kilpailukykyisen kustannusrakenteen lisäksi siirtymän toimialalähtöiseen rakenteeseen. Kovan saneeraussavotan kaikki notkistavat vaikutukset eivät vielä näy täysimääräisesti. 37. Lukuisat uudelleenjärjestelyt ovat vieneet ison osan johdon energiasta ja pitäneet sijoittajat odottavalla kannalla. Tietoa peräti 16 vuotta johtanut Matti Lehti ja hänen seuraajansa Pentti Heikkinen laajensivat Tietoa hurjaa vauhtia. Kolmosvaihe on vuorossa vuosina 2015-2016. TIETO kerää kasvuvoimia Tieto ei aio katsella sivusta, kun teknologiamurros luo uusia rahantekomahdollisuuksia. Hevoskuuri vähitellen ohi F-Securesta Tiedon toimitusjohtajaksi siirtynyt Kimmo Alkio on siivonnut yhtiön nurkkia nyt pari vuotta. Oikeastaan Tieto ansaitsee hatunnoston siitä, että se on nopeasti muuttuvassa ympäristössä onnistunut tekemään tulosta ja maksamaan kohtuullista osinkoa. Syykin on selvä: Tiedon kasvu on ollut nihkeää. Saneeraaminen on ollut kivuliasta, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei oikein ole ollut tarjolla. Alkuvaiheen keskeinen toimenpide on ollut tämän eron kurominen umpeen”, Alkio sanoo
Yhtiön neljästä keskeisimmästä asiakastoimilasta telekommunikaatio kärsii kehnosta markkinatilanteesta, mikä rumentaa konsernin lukuja tänä vuonna. Väki on vähentynyt, mutta pitojen paraneminen antaa vielä odotella itseään. ”Yksi etumme moniin muihin it-palveluyhtiöihin verrattuna on, että jo neljännes liikevaihdosta tulee omista ohjelmistoista, minkä päälle tulevaa kasvua on hyvä rakentaa. Uudet palvelut pitävät pinnalla It-palveluala läpikäy isoa muutosprosessia, sillä perinteisten palvelujen, kuten infran ja sovellusten hallinnan markkinat kutistuvat tällä vuosikymmenellä viiden prosentin vuosivauhdilla. Tiedon pilvipalvelut kiihdyttävät tänä vuonna liikevaihdon nollasta 20 miljoonaan euroon.. Takavuosien maantieteellisten laajentumisponnistelujen jälkeen Tieto on palannut juurilleen Pohjoismaihin. Viimeinen yt-kierros päättyi marraskuun lopulla ja ennen vuodenvaihdetta toteutettavien irtisanomisten jälkeen nuppiluku painuu alle 15 000:een. Ehkä dynaamisuudesta jotain kertoo sekin, että koko johtoryhmämme kävi Slushtapahtumassa etsimässä uusia ideoita”, Alkio toteaa. Tämä olisi huikea suoritus startup-yritykselle, mutta Tiedon noin 1,7 miljardin liikevaihdossa se näkyy vasta toisen desimaalin kohdalla. Vahvin, yli 20 prosentin markkinaosuus sillä on Suomessa. ”Uudet palvelut tarkoittavat esimerkiksi niin kutsuttua Big Dataa eli isojen tietomäärien reaaliaikaista keräämistä ja hyödyntämistä, mobiliteetin kasvavaa merkitystä, ohjelmistotuotteita ja pilvipalveluita”, Alkio luonnehtii. Tarkoitus ei ole jäädä ikuisesti pyörimään Pohjolan perukoille. Telekommunikaation anemia ja yhtiön tekemät divestoinnit painavat Tiedon kuluvan vuoden liikevaihdon viimevuotista alhaisemmaksi. Ruotsissa osuus on kahdeksan prosentin luokkaa ja liikevaihto painottuu Suomea voimakkaammin perinteisiin palveluihin. Vielä vuoden 2011 lopussa yhtiöllä oli yli 18 000 työntekijää. Muutoksen taustalla vaikuttavat keskeisesti uusia palveluja mahdollistava teknologiamurros ja informaatioteknologian jatkuvasti kasvava merkitys yritysten ydinliiketoiminnoissa. Takaisin maailmalle Pitkän aikavälin ohjelman kanssa yhtiö on pysynyt kohtuullisesti aikataulussa, joskin tämän vuoden lopulle yhtiö ilmoitti vielä yksistä isoista yt-neuvotteluista. 38 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Suuren yleisön mielikuva Tiedosta on mieluumminkin jäykkä ja luotettava suuryritysten palvelija kuin innovatiivinen ja dynaaminen uudisraivaaja. ”Toimiala ja markkinat ovat tänä päivänä globaaleja. Uusien palvelujen yli 20 prosentin vuotuinen kasvu korvaa perinteisten palvelujen näivettymistä sen verran, että toimiala pystyy nipin napin pitämään nenänsä pinnan yläpuolella. KUUKAUDEN OSAKE ”KOKO JOHTORYHMÄMME KÄVI SLUSH-TAPAHTUMASSA ETSIMÄSSÄ UUSIA IDEOITA.” Potentiaalia on paljon, mutta nollasta liikkeelle polkaistut uudet liiketoiminnat heijastuvat Tiedon kokoisen jättiläisen tuloslaskelman ylimmälle riville kunnolla vasta tulevina vuosina. Mielikuva ei välttämättä ole ihan väärä, sillä Alkio on pistänyt johtoryhmän uusiksi ja ajaa tosissaan innovatiivisempaa yrityskulttuuria. Uudelleenjärjestelyihin kuluu rahaa, mutta parempaa on jo lupa odotella, sillä liikevaihto on laskenut kustannuksia maltillisemmin. Hintakilpailukykymme alkaa vähitellen kestää kansainvälisen vertailun eli tulevina vuosina haemme aktiivisesti kasvua kansainvälisen laajentumisen kautta”, Alkio linjaa. Esimerkiksi Tiedon omat pilvipalvelut kiihdyttävät tänä vuonna liikevaihdon nollasta 20 miljoonaan euroon. TULOSTA TULOSSA
KUUKAUDEN OSAKE KURSSIKEHITYS Tieto Oyj Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 18 16 14 12 10 8 12/2013 OSAKE Kärsivälliset odottavat palkintoa TIEDON OSAKE ei sisälly opportunistisen kasvusijoittajan perussalkkuun. Enää yrityksille ei riitä, että serverit rupsuttavat häiritsemättä pakollisia rutiinitoimintojaan kellarin peränurkassa. 39. Ensi kevään osingoksi markkinoilla uumoillaan jopa 0,90 euron osinkoa, mikä tarkoittaa nykykurssilla liki kuuden prosentin osinkotuottoa. Ehkä Tiedon osaketta parhaiten kuvaava adjektiivi onkin tylsä, mikä on täysin eri asia kuin huono. Tieto poikkeaa monista palveluntarjoajista siinä, että se on alusta saakka opetellut ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa ja rakentanut ydinosaamisensa sen varaan. Se on onnistunut luomaan nahkansa uudestaan aina, kun isot markkinamurrokset ovat sysänneet heikompia ja pienempiä yhtiöitä syöksykierteeseen. Kertaerien jälkeenkin yhtiö teki tämän vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta yli viiden prosentin liikevoiton. Hajauttaminen monille toimialoille on yksi vakautta lisäävä tekijä. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi näille alueille suuntautuvien asiakasinvestointien vuotuiseksi kasvuksi 12 prosenttia. Korollista nettovelkaa sillä on vaatimattomat 45 miljoonaa euroa. Tiedolla on pitkä kokemus it-alan lyhyestä historiasta. Alueilta, joilta uutta kasvua voisi löytyä, ovat pilvipalvelut, mobiliteetti, sosiaalinen media ja big data. Myös kärsivälliset omistajat voivat odotella uutta tulemista maltillisen arvostuksen ja hyvien osinkojen turvin. Kertaeristä puhdistettuna p/e-luku on maltillisissa lukemissa, vain hieman toisella kymmenellä. Parin viime vuoden aikana toteutetuista isoista saneeraustoimista huolimatta Tieto on hyvässä kunnossa. Suurelle yleisölle yhtiö on jäänyt vieraaksi, vaikka miljoonat ihmiset käyttävät yhtiön tekemiä verkkopankkeja tai katsovat yhtiön tuottamaa vaalivalvojaisdataa. Yhtiöllä on varaa kylvää tulevien vuosien kasvusiemeniä ilman paniik- 6 LIIKETOIMINTA 2012* 2013e 2014e Liikevaihto, meur 1825 1688 1660 Liikevoitto, meur 63 106 139 Voitto ennen veroja, meur 57 99 141 Nettovelat, meur 24 5 -49 Oman pääoman tuotto, % 5,5 18,3 18,9 TULOS JA OSINKO Tulos/osake, euroa Osinko/osake euroa 2012* 2013e 2014e 0,41 0,83 0,88 0,83 1,41 0,98 ARVOSTUSVERROKIT p/e 2014e Tieto ATOS Gap Gemini EVRY HiQ International 10 13,1 13,4 5,4 15,1 p/b ev/ebitda 2014e 2014e 1,9 1,9 1,5 0,4 2,9 4,8 4,6 5,9 3,9 9,8 LÄHDE: FACTSET JARMO TEINILÄ 12/2008 kia. Tylsät osakkeet ovat kautta historian olleet niitä, jotka ovat selvinneet rajuista pörssikurimuksista muita paremmin. Suurimpien asiakkai- PLUSSAT & MIINUKSET Markkina-asema Pohjoismaissa Vakaa tuloskehitys ja hyvä osingonmaksaja Osake kohtuullisesti hinnoiteltu Toimiala kärsii hitaasta kasvusta Investoinnit uusiin palveluihin sisältävät myös riskejä Uusi kasvu vaatii kansainvälistymisponnisteluja den joukosta löytyvät muun muassa Tukholman kaupunki, Nordea, Kesko, Ericsson ja Teliasonera. Tie kansalaisten salkkuun edellyttää kuitenkin kuumia uutuuksia, jotka aukaisisivat polkuja globaaleille markkinoille. Omavaraisuusaste on liki 50 prosenttia ja nettovelkaantumisaste vain yhdeksän prosenttia. Tärkeimpiä asiakastoimialoja ovat teollisuus ja kauppa, pankki- ja vakuutussektori, terveydenhuolto ja telekommunikaatio. Tieto on vuosikymmenten varrella onnistunut työntämään kätensä niin syvälle monen ison asiakkaan taskuun, että toimittajan vaihtaminen ei ole kovin yksinkertaista. Kunnollista osinkoa ja vakautta arvostavalle sijoittajalle osake on kuitenkin hyvä vaihtoehto. Nokian muututtua tylsääkin tylsemmäksi verkkoyhtiöksi Tiedolle voisi jopa olla tarjolla teknologiasektorin kansanosakkeen paikka. Näin näyttäisi käyvän myös tällä kertaa, kun informaatioteknologiasta tulee melkein kaikilla toimialoilla toimivien yritysten ydinliiketoimintaan kuuluva kasvutekijä. Tiedon omistus on pysynyt huomattavan instituutiovetoisena
Sijoittajakyselyyn vastanneista 35 prosenttia kertoi, että he eivät aio sijoittaa tänä vuonna listautuneisiin yhtiöihin. Onnittelumme voittajille! VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli Nainen Koulutus 9% 4,8 % Peruskoulu tai kansakoulu Mies 91 % 3,1 % Ylioppilas Ikä 7,6 % Ammattikoulu alle 18 vuotta 0,0 % 18 - 34 vuotta 35 - 49 vuotta 26,9 % Opistotason tutkinto 2,1 % 18,3 % 50 - 64 vuotta 65 - 40 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 8,3 % Ammattikorkeakoulututkinto 44,1 % 35,5 % 49,4 % Korkeakoulututkinto. Tänä vuonna päälistalle on tullut Caverion, Munksjö, Orava Asuntorahasto ja Restamax. Suuria liikkeitä sijoittajien salkuissa ei tule tapahtumaan seuraavan kolmen kuukauden aikana: osakepaino tulee pysymään ennallaan yli puolella vastaajista. Sijoittajat kyllä kaipaavat pörssiin lisää yhtiöitä, mutta tämän vuoden uutuudet eivät ole oikein innostaneet. ”Verkkoliiketoiminta on nyt Nokian kivijalka, joten Surin valinta on paikallaan ja luonnollinen jatke hänen uralleen Nokiassa”. Edellinen Sijoittajakysely ajoittui juuri niihin aikoihin, kun uutinen Nokian puhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille tuli julkisuuteen. Orava Asuntorahasto ja Munksjö kiinnostivat kuutta prosenttia vastaajista. Sijoitusten suhteen vastaajat ovat varovaisella kannalla, koska taloustilanne on epävarmalla pohjalla. 30 prosenttia vastaajista voisi harkita uuden listayhtiön hankkimista salkkuunsa. Eniten sijoittajien salkkuihin on kolmen kuukauden aikana livahtanut Nordeaa, Konetta ja Outokumpua. Suri on nostanut verkkoliiketoiminnan kannattavaksi bisnekseksi. Sijoittajakysely 4/2013 toteutettiin 28.11.–8.12. Lahjakortin voitti Antero Tikkakoski ja Lehtitimantit menivät Tomi Lahdelle, Kari Ruokoselle ja Eeva Sundbergille. Vastaajista 65 prosenttia on sitä mieltä, että Helsingin pörssin kohdalla ei voida puhua osakekuplasta. Vähiten mielenkiintoa herätti ravintola-alan listautuja Restamax, johon rahojaan oli laittanut alle prosentti vastaajista. Tammikuussa listautuvaan Valmetiin aikoo sijoittaa 15 prosenttia vastaajista. Ylivoimainen ykkönen uusien yhtiöiden joukosta on Caverion, johon reilu neljännes vastaajista on jo sijoittanut. On kuitenkin selvää, ettei kurssinousu voi jatkua ensi vuonna tämän vuoden tapaan. SIJOITTAJAKYSELY kysely kesäkuu 2/10 Pörssitulokkaat eivät kiinnosta Helsingin pörssiin tuli tänä vuonna lisää valinnanvaraa, mutta sijoittajat luottavat tuttuihin osakkeisiin. Vastaajien kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Talentum Shopiin ja 3 kpl Lehtitimantti -paketteja Talentum Summa -palveluun. ja vastauksia tuli yhteensä 622 kpl. Vain 10 prosenttia vastaajista uskoo, että Helsingin pörssissä on kupla. Listau- tujia nähdään 2014 lisääkin, jos vastaajien arvioon on uskominen: kyselyyn vastanneista peräti 80 prosenttia uskoo, että pörssiin tulee lisää uusia yhtiöitä myös ensi vuonna. Tammikuussa päälista täydentyy Valmetilla. Mielenkiinto Nokian osaketta kohtaan on laskenut loppuvuoden aikana; syyskuussa mielenkiintoisena osakkeena Nokiaa piti 31 prosenttia, nyt vastaava luku oli enää 22 prosenttia. Osakepainon nostamista suunnittelee 37 prosenttia vastaajista. Se, pitäisikö tulevan toimitusjohtajan olla suomalainen vai ulkomainen, jakoi vastaajien mielipiteet. ”Nykyiset arvostukset vaativat todella merkittävää tulosparannusta ensi vuonna, ARVOPAPERIN SIJOITTAJAKYSELY selvittää suomalaisten yksityissijoitta- jien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Teksti Anne Leino H elsingin pörssissä listautumiset ovat olleet viime vuosina harvinaisia tapahtumia. joka ei näytä todennäköiseltä”, toteaa yksi vastaajista. Kysely lähetetään Arvopaperin uutiskirjeen tilaajille. Toiseksi eniten ääniä kertyi Anssi Vanjoelle, jota kannattaa joka kuudes vastaaja. Sijoittajakyselyyn vastanneiden toimitusjohtajasuosikiksi nousee Rajeev Suri, jota kannattaa 37 prosenttia vastaajista. Surista Nokian johtaja Nokia saa uuden toimitusjohtajan keväällä 2014. Osittain arvostustasot ovat nousseet kestämättömälle tasolle, mutta kohtuullisesti hinnoiteltujakin osakkeita löytyy
En osaa sanoa 25% Kyllä 11% 64% ”Aika tapissa ollaan. Kuka olisi sopivin toimitusjohtajan tehtävään. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo, että 12 kuukauden kuluttua OMX Helsinki -indeksi on korkeammalla tasolla kuin nyt. Nyt sijoittajien luottamusta pörssikehitykseen heikentävät teollisuuden hiipuminen, investointien vähäisyys, Suomen huono kilpailukyky ja taantuman pitkittyminen. Se ei ole mikään jalat maassa -pilkunviilaajan homma.” ”Välillä voisi olla suomalainen osaava henkilö toimitusjohtajana.” Onko Helsingin pörssissä jo osakekupla. En osaa sanoa 10,8% Kyllä, salkussani on keskieurooppalaisia osakkeita 15,3% Timo Ihamuotila Anssi Vanjoki 4,5% 16,1% En osaa sanoa 39,0% 0,3% Michael Halbherr 32,7% Keskieurooppalaiset osakkeet eivät kiinnosta minua 41,0% Kyllä, mutta salkussani ei vielä ole keskieurooppalaisia osakkeita ”Suoria sijoituksia ei ole, mutta rahastojen kautta kyllä.” ”Vaikeutena on osakeyhtiöiden valtava kirjo, josta pitäisi poimia ne parhaat.” 3,7% 36,4% Joku muu Rajeev Suri ”Jos Suri osaa laittaa verkkopuolen kuntoon, hän osaa varmasti laittaa kuntoon muutkin yksiköt.” ”Vanjoella on tarvittavia visioita. Mutta jos taantuma ohitetaan vuoden kuluessa, niin osakkeilla on runsaasti nousuvaraa.” Ei Sijoittajaluottamus kääntyi laskuun SIJOITTAJAT EIVÄT usko Helsingin pörssin yleistä kurssikehitystä mittaavan OMX Helsinki -indeksin nousuun. Syyskuussa AP-luottamusindeksi saikin ennätyspisteet, 75,7. SIJOITTAJAKYSELY Nokia saa uuden toimitusjohtajan keväällä 2014. Kiinnostavatko keskieurooppalaiset osakkeet sinua sijoituskohteena. AP-LUOTTAMUSINDEKSI 100 80 60 40 12/2008 12/2013 41. Viimeistään ensi kevään aikana nähdään korjausliike.” ”Kuplasta ei voida puhua, vaikka vuoristorata on lähitulevaisuudessa mahdollinen johtuen siitä, että osakkeet ovat nousseet huolimatta siitä, että yhtiöiden tuloskunto ei ole kehittynyt samaa vauhtia.” ”Jos Euroopan talouskasvu ei lähde käyntiin, niin silloin osakkeissa on ylihinnoittelua. Luku laski edellisestä kyselystä peräti 22 pisteellä. AP-luottamusindeksi sai nyt arvon 53,5. AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen
Teksti Tommi Melender S uomalaiset osakkeet ovat nousseet vuoden alusta runsaat 20 prosenttia. Hän kuitenkin huomauttaa, että arvostukset eivät yksinään ohjaa pörssikursseja. Helsingin pörssin vahvin toimiala konepajateollisuus yskähtelee. Jos joku olisi vuoden alussa ennustanut näin suurta harppausta, hänelle olisi hymähdelty. Ne liikkuvat ensi vuoden tulosennusteilla 16 tuntumassa eli lähellä pitkän ajan keskiarvojaan. Niissä tarkastellaan yhden vuoden tulosten asemesta kymmenen vuoden normalisoituja tuloksia. Välitöntä kuplan vaaraa ei Helsingin pörssissä ole, mutta kurssinousu nakertaa tulevien vuosien tuottopotentiaalia. Tyypillisesti osakemarkkinat ovat ylikuumentuneet silloin, kun Shillerin luvut yltävät 29:een. Suomessa suhdannekorjattujen p/e-lukujen viesti on samankaltainen. Tulosodotukset kovia Suomalaisosakkeiden arvostusten kiristyminen on kiistatonta, tarkasteltiinpa tavallisia tai suhdannekorjattuja voittokertoimia. Näin väliaikaiset heilahtelut rajautuvat pois. Lyhytaikaisia kurssimuutoksia ne eivät kuitenkaan ennakoi. Varainhoitajat haistavatkin kurssinousussa ylilyönnin merkkejä. OSAKKEET KASVUKUOPPA. Lähitapiolan koostamilla luvuilla ei ole aivan niin vahvaa todistusvoimaa kuin amerikkalaisilla, koska ne perustuvat viiden vuoden normalisoituihin tuloksiin. Osakkeiden hinnoittelua arvioidaan tavallisimmin voittokertoimilla eli p/e-luvuilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suhdannekorjatut p/e:t liikkuvat 25:ssa eli tuntuvasti korkeammalla kuin tavanomaiset voitto- 42 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 kertoimet. Alexandria Varainhoito suositti marraskuun lopussa laittamaan suomalaisosakkeet alipainoon Helsingin pörssin niukentuneen tuottopotentiaalin vuoksi. ”Vaatimattomat talous- ja tuloskasvunäkymät ovat jääneet sijoittajien mielessä taka-alalle. Kuva kuitenkin muuttuu, jos katsotaan talousnobelisti Robert Shillerin kehittelemiä suhdannekorjattuja p/e-lukuja. Ne kurkottavat 25 yläpuolelle. Tutkimusten mukaan Shillerin luvut ennustavat luotettavimmin osakkeiden tuottoja 5–10 vuoden horisontilla. Ongelmaa lisää se, että Helsingin pörssistä puuttuvat vahvasti kasvavat toimialat. Se pistää miettimään pitkän nousun perusteiden kestävyyttä”, Alexandrian päästrategi Tero Wesanko sanoo. Nykyoloissa osakkeille on vaikea löytää kilpailevia tuottoja, kun korot ovat alhaalla. ”Vielä eivät jenkkiosakkeet kupli, mutta pitkäjänteisen sijoittajan kannalta ne alkavat olla yläkanttiin hinnoiteltuja”, Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo. Ovatko arvostukset karanneet käsistä Helsingin pörssissä. Arvostukset korkealla, kasvu tiukassa Tämän vuoden kurssinousu on syönyt suomalaisosakkeiden tulevaa tuottopotentiaalia. Samalla kun kurssit ovat nousseet, tulosodotukset ovat laskeneet
”Kasvavia toimialoja on Helsingin pörssissä niukasti, IT- ja ohjelmistoyhtiöt ehkä selvimpänä ryhmänä”, Päivänsalo tuumii. Viime vuosina tuloskasvu on levännyt tehostamisen varassa, mutta niin ei voi jatkua loputtomiin. ”Käyttötavarakaupassa verkkokauppa, ja etenkin ulkomainen verkkokauppa, kasvaa nopeasti ja on iso uhka kivijalkakaupalle. Toisaalta on vaikea nähdä verkkokaupan ottavan merkittävän osuuden ruokakaupasta Suomessa.” MIKKO LAITILA Robin Santavirta 43. ”Myyntiaalto pyyhkäisee tyypillisesti koko markkinan yli, mutta hyvät osingonmaksajat eivät yleensä ole pahimpia laskijoita. Se myisi osan kauppakiinteistöistään perustettavaan rahastoon, jossa se olisi itse mukana merkittävänä sijoittajana. Vahva tase ja vakaa korkea osinko ovat yleensä hyvä yhdistelmä korjausliikkeen aikana”, Päivänsalo sanoo. ”Todennäköisesti kyllä. Järkevin ratkaisu olisi mielestäni iso, 3–6 euron lisäosinko. Keskon mukaan rahaston arvo olisi 750–950 miljoonaa euroa joka todennäköisesti tarkoittaisi usean sadan miljoonan euron myyntivoittoa Keskolle vaikka yhtiölle jäisikin 20 prosentin omistus rahastosta. Mutta antavatko osingot suojaa kurssien notkahtaessa. Lisäksi Keskolla olisi rahaston perustamisen jälkeen kassavaroja yli miljardi euroa. Päivänsalo huomauttaakin osinkonäkymien olevan tulosnäkymiä paremmat. Hänen mielestään osinkotuotot eivät ole painava syy suosia juuri suomalaisosakkeita. Osaketta on painanut Suomen tämänhetkinen heikko kulutuskysyntä, mutta Keskon tuloksesta 80–90 prosenttia syntyy vakaasta kotimaan ruokakaupasta. Handelsbankenin suositus osakkeelle on osta ja tavoitehinta on 33 euroa. ”Mielestäni kyllä. PÖRSSIVIISAS Keskolta 3–6 euron lisäosinko. Eniten osinko tukee silloin, kun sijoittavat uskovat osinkojen säilyvän myös talouden heiketessä. Täyteen hinnoitellut osakkeet eivät jätä sijaa tulospettymyksille. Kestävä voittojen kasvu kuitenkin edellyttää ylimpien rivien tanakoitumista. Suomalaisosakkeista on luvassa tältä vuodelta 4–5 prosentin osinkotuottoja. Konsensusennusteet odottavat Helsingin pörssiin ensi vuonna kaksinumeroista voittojen kasvua. Sen sijaan viime vuosien tähtitoimiala konepajateollisuus yskähtelee pahaenteisesti. Kuinka merkittävä siirto kiinteistöjen rahastoiminen on, Handelsbankenin analyytikko Robin Santavirta. Wesanko on hieman toisilla linjoilla. Uskonkin, että nykyisissä ennusteissa voi olla painetta alaspäin”, Wesanko sanoo. Sijoittajat innostuivat ajatuksesta ja yhtiön osakekurssi ponnahti. Kesko on aikonut sijoittaa 300 miljoonaa Venäjän ruokakauppoihin ja siitä saatava tuotto epäilyttää myös monia. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien tekemiset vaikuttavatkin Helsingin pörssin kurssitasoon enemmän kuin Suomen talouden käänteet. Mutta vaikka keskuspankit pönkittävät pörssikursseja, nousun jatkuminen edellyttää yhtiöiltä hyviä tuloksia. Keskolla olisi toki varaa maksaa jopa 10–12 euroa lisäosinkoa.” Kuinka vakava haaste verkkokaupan kasvu on kivijalkakaupalle. OSAKKEET ja keskuspankit lapioivat urakalla rahaa markkinoille. ”Hyviä osinkotuottoja voi kalastella edullisemmin Suomen rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Euroopan osakemarkkinoilta. Liikevaihdot yskähtelevät Liikevaihtojen osalta odotukset ovat selvästi maltillisemmat kuin tulosten osalta. Lisäksi kiinteistörahaston kaavaillut kohteet ja markkina-arvo osoittavat Keskon kiinteistöomaisuuden arvon, joka kokonaisuudessaan lähenee yhtiön markkina-arvoa.” Oliko Keskon osakkeeseen ladattu jo liikaa hitaan talouskasvun luomaa pessimismiä. Kesko on tällä hetkellä erittäin edullinen osake verrattuna vaikkapa ruotsalaisiin vähittäiskauppayhtiöihin.” Heruuko kiinteistöjen rahastointituloista lisäosinkoa. ”Mielestäni kiinteistöjen myynti on askel oikeaan suuntaan koska Kesko vapauttaa siten pääomaa, jota jatkossa voidaan vaikka jakaa osakkeenomistajille. ”Kaksinumeroista voittojen kasvua on vaikea saavuttaa vahvassakin suhdanteessa. Osinkosijoittajalle Helsingin pörssi näyttää silti yhä houkuttelevalta. Keskolta ilmoitti marraskuun lopussa selvittävänsä kiinteistörahaston perustamista. Suoraan yhtiön tuloksesta tuleva osinko tasaa sijoituksen riskiä. ”Matala korkotaso ja elvytystoimet tukevat yhtiöiden tuloksia ja ilman näitä vaikutuksia markkina näyttäisi nykyhinnoilla jo hintavalta”, Dividend Housen salkunhoitaja Risto Päivänsalo tuumii
44 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Elektrobit onnistui viime vuonna vihdoin katkaisemaan peräti kuusi vuotta kestäneen tappioputkensa. Muutos on ollut Elektrobitin pysyvä olotila jo 11 vuotta. Viimeksi sijoittajat pulittivat yhtiön osakkeesta yli kaksi euroa melkein seitsemän vuotta sitten. Tuolloin nykyisen hallituksen rivijäsenen ja yhtiön suurimman omistajan Juha Hulkon ammattipiireissä korkealle arvostettu luomus yhdistettiin. Osan loppuvuoden noususta selittää yhtiön päätös maksaa 0,11 euron osakekohtainen pääomanpalautus ennen vuodenvaihteen veroremonttia. Osakekurssi seurasi perässä. Osakkeesta maksettiin marraskuun lopulla yli kaksi euroa, kun viime vuoden päätöskurssi oli 0,65 euroa. Elektrobitin tulosparannus on pitkälti Automotive-segmentin ansiota, vaikka autoteollisuus tiedetään kivikovaksi asiakkaaksi alihankkijoille. Teksti Markus Salin E lektrobitin osake on yksi tämän vuoden supernousijoista. Ripeä kurssinousu hirvittää jo hätäisimpiä, mutta löytyy nousulle perusteitakin. Tältä vuodelta odotuksissa on viime vuoden tasoinen noin viiden miljoonan euron liikevoitto ilman kertaeriä. Sijoittajat uskovat taas Elektrobitiin Ensin kääntyi Elektrobitin tulos. Pörssikurssit ja tuloskehitys näyttävät kulkevan melkein käsi kädessä samaan suuntaan. KUUKAUDEN PIENI KUSKIN PAIKALLA. Nykyisen noin 250 miljoonan euron markkina-arvon perusteleminen edellyttää kuitenkin jo yhtiöltä selvää tulosparannusta ensi vuonna
”Automotive ja Wireless ovat varsin itsenäisiä yksiköitä eikä niiden kesken ole syntynyt yhteistä liiketoimintaa. TOIMITUSJOHTAJA. Kilpailu alalla on kovaa ja kestävät asiakassuhteet perustuvat osaamiseen ja näyttöihin. Julkistettuihin asiakkuuksiin kuuluu muun muassa Suomen puolustusvoimat. Tavoittelemme päänavauskauppoja kansainvälisiltä markkinoilta ensi vuoden aikana”, Harju kertoo. Aihetta isoihin riemunkiljahduksiin ei välttämättä olekaan, sillä liikevaihto laskee tänä vuonna, tuloksenteko on tahmaista ja henkilöstöä on tälläkin hetkellä lomautettuna. Virheisiin ei ole varaa”, Harju toteaa. Jukka Harju on johtanut Elektrobitiä vuodesta 2009. Sillä puolella asiakkaiden ostopäätökset syntyvät hieman rauhallisemmassa tahdissa, mutta toisaalta toimitukset ovat pitkäkestoisia. Elektrobitillä on keskeinen rooli esimerkiksi seitsemännen sukupolven Volkswagen ”Vaikka olemme iso toimija, mistään erityisasemasta emme autoteollisuudessa nauti. Elektrobitin referenssit ovat vakuuttavia, sillä tärkeimpiä asiakkaita ovat Volkswagenin ja Daimlerin kaltaiset jättiläiset. Autojen teknistyminen on tarjonnut ja tarjoaa myös tulevaisuudessa hyvän kasvupohjan. Myös Elektrobitille on alkanut tulla sopimuksia, joissa vain osa maksuista saadaan tuotekehitysprojektin aikana ja osa lisenssituloina sitä mukaa, kun autoja myydään. Konsulttiyhtiö Roland Bergerin mukaan elektroniikan osuus autojen kustannuksista nousee vuosikymmenen alun 23 prosentista kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä samalla, kun autojen myyntimäärä kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia. ”Wirelessin puolella on ollut käynnissä siirtymävaihe. Tärkeä nykyisen Elektrobitin siemen kylvettiin vuonna 2004, kun yhtiö osti Saksasta 15 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän 3softin. Oikeastaan muutos on ollut koko it-toimialan pysyvä olotila. Viime vuosikymmenen puolivälissä Elektrobit teki vielä erinomaista tulosta, mutta sen jälkeen yritysjohdon massiiviset panostukset wimax-mobiilistandardin kehitykseen tulivat kalliiksi. Ostos oli määrätietoinen ensiaskel kaksi kolmasosaa nykyliikevaihdosta tuovalle Automotive-liiketoiminnalle. KUUKAUDEN PIENI ELEKTROBITILL Ä ON KESKEINEN ROOLI VOLKSWAGEN GOLFIN JA AUDI JÄRJESTELMISSÄ. Kahden salkun yhtiö Sijoittajien hehkuttelu ripeästi kasvavan Automotiven ympärillä on jättänyt yhtiön Wireless-segmentin vähälle huomiolle. Yleinen tapa, jolla autoteollisuus siirtää vastuita toimittajille, on maksujen sitominen myytyjen autojen määrään. Tuotekehityspalvelujen rinnalle olemme tuomassa tuotteita viranomaisverkkojen suuntaan. Elektrobitillä muutos on tarkoittanut useiden liiketoimintojen myyntejä ja epäonnistuneita liiketoimintavirityksiä, mutta myös ydinosaamisesta kiinnipitämistä ja 45. ”Vuosia jatkunut jopa 30 prosentin vuotuinen kasvu rauhoittuu ehkä tulevaisuudessa jonkin verran, mutta kasvunäkymät ovat edelleen hyvät vuosiksi eteenpäin”, toimitusjohtaja Jukka Harju sanoo. Elektrobitin nykyinen toimitusjohtaja ja yhtiön suurimpiin omistajiin lukeutuva Jukka Harju oli tuon yrityskaupan pääkätilö. LIIKETOIMINTA 2011 2012 9/2013 Liikevaihto, meur 148 Liikevoitto, meur -5,5 Tulos ennen veroja, meur -5,9 Tulos/osake, eur -0,05 Osinko/osake, eur 0 Nettovelat, meur -0,9 Oman pääoman tuotto, % -9,4 185 140 2,5 2,4 2 1,8 0,01 0,01 0,01 2,8 -27,1 3,1 - KURSSIKEHITYS Elektrobit Oyj Suomen osakkeet keskimäärin euroa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 9/2010 2013 0 LÄHDE: FACTSET shokkihoitoa kaipaavan JOT Automationin kanssa. yrityskauppoja, joilla nykymuotoinen konserni alkaa näyttää selkeältä ja toimivalta kokonaisuudelta. Automotivella rehevä kasvualusta Elektrobitin Automotive-segmentti tarjoaa ohjelmistoja ja tuotekehityspalveluita autoalalle. Autojen ohjelmistotarpeet, joihin Elektrobit keskittyy, voidaan jakaa karkeasti kol- meen osaan: sisäiset viihde- ja viestintäratkaisut kuten navigointi ja käyttöliittymä, pakettia kasassa pitävät autojen elektroniset ohjausyksiköt sekä ajamista auttavat sovellukset kuten vaikkapa kaistavahti tai automatisoitu pysäköinti. Kun tuotteiden loppukäyttäjät koostuvat muun muassa puolustushallinnoista ja turvallisuuselimistä, asiakkaiden nimien huutelu julkisuudessa ei kuulu asiaan. Oikeastaan Elektrobit on nykyään pitkälti näiden kahden liiketoiminnan holding-yhtiö”, Harju luonnehtii. Yksi tärkeä syömähammas on Audin kanssa perustettu yhteisyritys e.solutions, josta Elektrobit omistaa niukan enemmistön
Vesa USA (Nasdaq) Intia Taiwan USA (S&P 500) USA (Dow Jones) 3,8 2,8 2,6 2,1 1,7 36,6 0,4 12,6 27,5 21,8 23,2 15,7 16,2 16,5 15,2 1,3 1,5 3,0 2,0 2,2 VAKAATA KEHITYSTÄ e e Saksa Etelä-Korea Argentiina Turkki Ruotsi Norja 1,0 0,8 0,8 0,3 0,1 -0,3 19,4 2,2 115,1 0,6 19,6 21,1 13,6 11,7 10,9 11,2 16,9 13,0 2,9 1,2 0,9 3,0 3,5 4,3 Engdahl HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e e Euroalue Venäjä Suomi Britannia Ranska Sveitsi Brasilia Italia TOMMI MELENDER 46 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 -1,4 -1,6 -1,6 -1,7 -2,0 -2,1 -2,1 -2,8 17,6 -4,0 22,9 12,7 17,6 17,1 -12,5 19,5 LUVUT LASKETTU 10.12.2013 PÄÄTÖSKURSSEILLA. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT Japanilaisosakkeiden vuosi VAHVAA KEHITYSTÄ e e ”SIJOITA JAPANIIN. Norikazu Kiina Japani Meksiko Hongkong 7,0 6,6 6,1 4,7 16,5 58,7 -1,2 7,3 11,1 21,0 22,1 14,5 2,9 1,5 1,4 2,7 Akedo SUOTUISAA KEHITYSTÄ e e JAPANILAISOSAKKEET HINTAVIA 21 P/E-LUVULLA. LÄHDE: FACTSET 15,9 5,7 18,3 13,4 14,3 16,4 13,7 15,8 3,3 4,2 3,9 3,4 3,7 3,0 3,8 2,9
Kaivosteollisuuden ongelmat rassaavat kaikkia kolmea yhtiötä. Kaivosteknologia ei kuitenkaan ole Sandvikin vahvin syömähammas. Metsosta Sandvikin erottaakin se, että sillä on kaivosteknologian rinnalla Machining Solutionsin kaltainen tuloskone eikä paperikonebisneksen kaltaista kutistuvien markkinoiden riuduttamaa murheenkryyniä. Metson ja Outotecin osakkeenomistajat ymmärtävät Sandvikin osakkeenomistajien tuskan. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Sandvik haali kaivosteollisuudesta uusia tilauksia lähes 12 miljardin kruunun edestä. LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e Liikevaihto, MSEK Liikevoitto, MSEK Voitto e. Ennusteet voivat hyvinkin toteutua, jos Machining Solutions saa vauhtia suhdanteiden kohentumisesta ja kaivosteknologiassa pahin vaihe jää taakse. Sandvikin tuotesortimenttiin kahden suuren toimialan lisäksi muun muassa erikoismateriaaleja ja -metalleja sekä synteettisiä timantteja valmistavat yksiköt, jotka tuovat noin kolmanneksen liikevaihdosta. Machingin Solutionsin tuloksesta yli puolet tulee vanhalta mantereelta. KUUKAUDEN ULKOMAINEN Sandvikissa toivon kipinöitä Kaivosteollisuuden ahdinko on rokottanut Sandvikia tänä vuonna aivan kuten Metsoa ja Outotecia. Puolentoista vuoden aikana koetuista ankarista takaiskuista huolimatta Sandvikin tuore osavuosiraportti sisältää myös toivon kipinöitä. Pienemmät laitetilaukset, joista Sandvik nyhtää parhaat katteet, laskivat siis edelleen.. Vaikka Sandvikin kaivostilaukset laskivat vuodentakaisesta 17 prosenttia, ne sentään nousivat hitusen edellisestä vuosineljänneksestä. Tosin syysneljänneksen vajaan seitsemän miljardin tilauksia ryydittivät yli miljardilla kruunulla suuret järjestelmätilaukset, joita ei ollut edellisellä vuosineljänneksellä. ”Saamme uusia tilauksia sisään suunnilleen samaa tahtia kuin laskutamme vanhoja”, toimitusjohtaja Olof Faxander sanoi tulosjulkistuksessa. Ongelmien syyt ovat yksinkertaiset: metallien hintojen notkahdettua BHP Billitonin ja Rio Tinton kaltaiset jätit pihistelevät investoinneista eikä kaivosteollisuudelle koneita ja laitteita myyville yhtiöille satele tilauksia parhaiden aikojen tahtiin. Konsensusennusteet lupaavat yhtiölle ensi vuonna taas kasvavia voittoja tämän vuoden takaiskujen jälkeen. Tämän vuoden heinä–syyskuussa yhtiö kirjasi niitä enää vajaan seitsemän miljardin kruunun verran. Euroopan talouden piristyminen siivittää Machining Solutionsia, ja se palasikin syysneljänneksellä orgaaniseen tuloskasvuun neljä kvartaalia kestäneen suvannon jälkeen. Teksti Tommi Melender S Metallikonebisnes vahvistumassa Sandvikin liikevaihdosta ja liikevoitosta kaivosteknologia tuo kolmisenkymmentä prosenttia. Sandvikin ensi vuoden p/e-luku on 15 tietämillä, mikä vastaa pitkän ajan arvostuskeskiarvoa. Metallien työstöön tarkoitettuja työkaluja valmistava Machining Solutions on liikevaihdoltaan samaa luokkaa kaivosteknologian kanssa, mutta tuo yli puolet Sandvikin liikevoitosta. veroja, MSEK Tulos/osake, SEK Osinko/osake, SEK Nettovelat, MSEK Opon tuotto, % 98 529 87 422 88 602 14 356 10 964 12 172 11 517 8 923 10 446 7,09 5,55 6,23 3,50 3,50 3,75 21 818 23 442 20 039 25,1 20,1 20,5 ARVOSTUS 2012 2013e 2014e p/e p/b ev/ebitda 13,4 3,7 8,1 16,4 3,3 9,0 14,6 3,0 8,1 KURSSIKEHITYS Sandvik Ruotsin osakkeet keskimäärin euroa 150 120 90 60 2009 2012 30 47 LÄHDE: FACTSET andvik on menettänyt vuoden alusta arvostaan runsaat kymmenen prosenttia. Mainiosta kannattavuudesta kertovat pariinkymmeneen nousevat liikevoittoprosentit. Louhinta- ja porauslaitteisiin erikoistuneella bisneksellä on suomalaiset juuret, sillä se muodostuu suurelta osin edesmenneen Tampellan ympärille versoneesta Tamrockista. Markkina-asemien vahvuudesta kertoo se, että Sandvikin ja toisen ruotsalaisyhtiön Atlas Copcon hallussa on yli puolet maanalaisten kaivoskoneiden maailmanmarkkinoista. Sijoittajat säikäyttänyt laskukierre näyttäisi siis vihdoin katkenneen
Sen jälkeen S-Pankin verkkopankista voi ostaa kaikkia FIMin rahastoja. FIM Varainhoito 30 saa S-Pankin säästörahastona nimekseen Varovainen, FIM Varainhoito 70 ristitään Kohtuulliseksi ja puhtaasti osakemarkkinoille sijoittava FIM Varainhoito 100 on jatkossa nimeltään Rohkea. Myös FIMin pankkitilit tulevat näkyviin yksien tunnusten taakse. Ensimmäisenä vaaleanvihreisiin väreihin pukeutuivat odotetusti FIMin varainhoitorahastot, jotka nimetään S-Säästörahastoiksi. Yhdistymisen henkilöstövaikutuksista ei ole Ylihurulan mukaan vielä arvioita. SRahastotilille voi tehdä myös säännöllisen kuukausisiirron ja sille voi ohjata kertyneet bonukset ja maksutapaedut. Rahastot kuitenkin maksavat kohderahastojen normaalit palkkiot. Suoranaisesti omaisuudenhoitoon liittymättömiä nointia on jo siirretty Vallilan Ässäkeskukseen S-Pankin yhteyteen. Varainhoitorahastot ovat näennäisesti hallinnointipalkkiottomia, eli Pakarisen työn rahastosijoittaja saa ilmaiseksi. Se tapahtuu näillä näkymin helmikuussa. Teksti Karo Hämäläinen F IMin enemmistön siirtyminen S-Pankille on alkanut näkyä. FIMin toiminnoista suuri osa jää nykyisiin tiloihin Pohjois-esplanadille. roiminen osaksi S-Pankin verkkopankkia. Yhdistelmärahastot ovat perustamisestaan lukien peitonneet vertailuindeksinsä, mutta FIM Varainhoito 100 on hävinnyt MSCI AC World -kokonaistuottoindek- 48 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 sille. RAHASTOT Nyt saa S-rahastoja! S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula vakuuttaa, että uusi omistaja kehittää FIMin yksilöllistä omaisuudenhoitoa ja panostaa instituutioasiakkaisiin. Rahastot ovat rahastojen rahastoja eli ne toteuttavat markkinanäkemystään sijoittamalla toisiin rahastoihin. Yli-. Rahastonhimoisen asiakasomistajan tulee siirtää rahaa S-Rahastotilille, josta eurot siirtyvät asiakkaan haluamaan rahastoon. Esimerkiksi FIM Varainhoito 100:n salkussa suurimpina sijoituksina komeilevat FIMin USA-, Unioni- ja Brands-rahastot, mutta kärkisijoitusten listalla on myös Deutsche Bankin ja iSharesin etf-tuotteita. Seuraava askel helmikuussa Nahkasalkutkin kiinnostavat Kolmen rahaston siirtäminen S-brändin alle on pankkifuusion ensimmäinen askel. Seuraava on FIMin palvelujen integ- Markkinoilla on arvuuteltu, kiinnostaako S-pankkia muu kuin kaikkein lähimpänä muovikassikuluttajaa oleva bisnes. ”Integrointi on edennyt suunnitelmien mukaan”, S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula sanoo. Kaikkia kolmea rahastoa hoitaa Ari Pakarinen. Alkuvaiheissa rahastomerkintä kuulostaa monimutkaiselta operaatiolta. Vähimmäissijoitus on kymmenen euroa, eikä transaktioista peritä palkkioita
KARO HÄMÄLÄINEN SAANA SÄILYNOJA hurula torjuu arvelun yksilöllisen varainhoidon alasajosta – myös nahkasalkkuja ja Louis Vuittonin käsilaukkuja halutaan palvella. Rahastojen markkinaosuustavoitteita Ylihurula ei halua määritellä, eikä hän liioin uhoa nykyisen markkinakolmosen Dansken haastamisella. Vahvistamisen konkreettisilla keinoilla hän ei halua spekuloida. ”Uusi S-Pankki pystyy tarjoamaan osuuskauppojen asiakasomistajille aiempaa kattavamman tuotevalikoiman, ja vastaavasti LähiTapiolan asiakkaat saavat mahdollisuuden monipuolisempaan pankkiasiointiin merkittävästi laajemmassa palveluverkostossa”, S-Pankin hallituksen puheenjohtaja Jari Annala muotoilee yhtiön tiedotteessa. FIMillä ja LähiTapiolalla on melkoinen määrä rahastoja, joista osa kohdistuu samoille markkinoille. Kurssi on nyt noussut, ja osake on siksi salkun suurin. Kiinnostunut lukija voi vaikka piirtää tämän yhtiön pidemmän ajan kurssikuvaajan, josta nopeasti näkee, että onpa tämä alhaalla! Itse yhtiö on huipputoimija, mutta tällä hetkellä vaikealla alalla. Hankinta-arvoltaan suurin sijoitus on italialainen öljynjalostamo ja energiayhtiö Saras. Kieltämättä tilanne on hankala ja edellyttää lisäharkintaa sijoittajilta. ”FIM/S ja LähiTapiola Varainhoito ovat kilpailijoita rahastojen salkunhoidossa, ja kummallakin on oma rahastotuoteperheensä, johon liittyvät yhdistämis-, lopettamis-, kehittämis- ja myöskin uusien rahastojen perustamispäätökset kumpikin taho tekee itsenäisesti”, Pekka Ylihurula sanoo. Pankit fuusioituvat ensi vappuna. Sijoitusprosessi on seuraava: 1) Euroopan osakkeet järjestykseen ”halpuusmittarin mukaan”, 2) laadullinen arviointi yhtiöistä, jotka näyttävät erityisen mielenkiintoisilta ja 3) sijoituspäätös. Rahasto on tänä vuonna realisoinut kolmanneksen omistuksistaan ja jälleensijoittanut rahat uusiin historiallisessa tarkastelussa silmiinpistävän alhaisesti hinnoiteltuihin yhtiöihin. Bonusyhteistyössä vihreäkorttiset asiakasomistajat saavat bonusta LähiTapiolan vakuutustuotteista. Mikä on rahastosalkkusi suurin sijoitus. Jokin tässä ei stemmaa. Matkaa olisikin reilusti: Danske hallinnoi yli kymmenen miljardin rahastopääomia. Mielestäni on ehdottomasti hyvä asia, että on olemassa sijoituskriteerit. Ykköskysymys on tietysti se, ovatko kriteerit hyvät vai huonot. Keskuspankkidoping on nostanut monet osakekurssit tasolle, jossa ne eivät olisi normaalisti tässä suhdannetilanteessa. Eikö tilanne ole vaarallinen eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston kannalta. Mitä rahastoja panette yhteen. Itse menetelmä ainoastaan laittaa yhtiöt paremmuusjärjestykseen, ja aina jos valitsee jotain, sulkee pois jotain muuta. FIMin ja LähiTapiolan yhteenlaskettu rahastopääoma on pyöreästi 4,5 miljardia euroa. ”Jokin tässä ei stemmaa” Fourton Hannibal on menestynyt loistavasti. Osakekurssit ja suhdannejuoksu kulkevat tällä hetkellä epätahdissa. Menossa on omanlainen moderni sääntelytalous, jossa yksi talouden keskeisimpiä muuttujia, eli korkotaso, on keinotekoisesti pakotettu nollaan. Eurooppalaisten yhtiöiden tulokset eivät ole nousseet lainkaan samaa tahtia kuin osakekurssit. Nihkeä hollantilainen rakennussuhdanne oli painanut yhtiön kurssin hyvin alhaiseksi. Kriteeristön rooli on osoittaa salkunhoitajalle, mistä suunnasta kannattaa etsiä. ”Vahvistamme instituutioiden ja varakkaiden yksityishenkilöiden palveluita”, hän sanoo. Rahaston sijoitukset ovat noin 35 miljoonaa euroa, mutta rahaston osuus omistamiensa yhtiöiden omasta pääomasta on noin 54 miljoonaa. Suoran yhteenlaskun perusteella uusi S-rahastoyhtiö on markkinanelonen, selvästi Handelsbankenin edellä. Ehdomasti tärkein syy, kun noudattaa jossain määrin erilaista sijoituspolitiikkaa, ovat pitkäjänteiset ja hengessä mukana olevat osuudenomistajat. Eikö pisteytysjärjestelmä sulje pois mielenkiintoisia sijoituskohteita. Millaisia muutoksia olet tehnyt Hannibaliin viime aikoina. Liian tarkat kriteerit eivät ole hyvä asia ja kyllä, hyviä sijoituskohteita jää aina huomaamatta. Tällä hetkellä hollantilainen rakennusyhtiö Heijmans. S-ryhmän ja LähiTapiolan kaupoissa myös LähiTapiola- eli aiemmat Tapiolarahastot siirtyvät osaksi S-Pankkia. Rahastojen varainhoito sen sijaan säilyy LähiTapiolassa. RAHASTOT RAHASTOVIERAS Iso ässä toukokuun alussa FIM Pankkia suurempi harjoitus on LähiTapiola Pankin eli entisen Tapiola Pankin yhdistäminen S-Pankkiin. Viimeksi mainittu sijoitus ei ole vielä tuottanut Hannibalille mitään. ”Tarpeita täytyy käydä läpi yhdessä asiakkaiden kanssa.” Petter Langenskiöld 49. Mikä on menestyksen salaisuus, salkunhoitaja Petter Langenskiöld. Rahaston säännöissä määritellään poikkeuksellisen tarkkaan kriteerit, joiden perusteella sijoituskohteet valitaan. Toinen syy on strategiassa pysyminen ja tietty kompromissihaluttomuus osakevalinnoissa. Tämä ei ole erityisesti Eurooppaa koskeva kysymys, mutta koskee tietysti myös Eurooppaa
Eihän tästä kauan ole, kun valtio osti konjakkitehtaan Ranskasta. Pistäisin menemään indeksirahastoon oikein hyvällä tuotolla ja pienillä kuluilla. Niin, ja onhan se valtio niitä meidän yhteisiä varoja sijoitellut erikoisempiinkin kohteisiin. Jos eläkerahoja ei muuten hukata, niin valtio kyllä kadottaa ne Talvivaaraan tai Outokumpuun. Voisin hoitaa samalla kaikkien eläkeyhtiöiden rahoja. Se oli jonkinlainen kuntokuuri. Sieltä niitä ei saada ulos ennen kuin suuri osa eläkeläisistä on jo kuollut. Sanon ihan ykskantaan, että sellainen peli ei vetele. Valtio ei kyllä ole ihan paras paikka meidän rahoillemme. Voisitko viedä vitsoja pääministerille ja valtiovarainministerille, kun menivät taas lupaamaan päätösvallan jollekin kolmikannalle. Sitä olen itsekseni miettinyt, että mitenkä työlästä se eläkerahojen hoitaminen voi olla, kun koko ajan pitää matkustaa ja kaikenlaisten yhtiöiden kokouksissa istua. Yritin tuossa tutkia eläkeyhtiöiden tuottoja. Ei ole miestä sorvin ääressä sen jälkeen näkynyt. Eläkerahat eivät riitä, mutta lehdissä lukee, että eläkeyhtiöt tuhlaavat minkä ehtivät. Voisihan sitä itsekin kiertää maailmaa. Ja avoautosta haaveilen edelleen. Kai se on sama laittaako sinne sata euroa tai sata miljoona euroa kerralla. Selkähän siltä Reiskalta venähti. Möttösen Kake kävi laivalla. Siellä oli juotu viinaa ja puhallettu ilmapalloja. Mitä niihin eläkeyhtiöihin muuten tulee, niin sosialisoimisen sijasta toivoisin, että eläkevarojen hoitoon VOISITKO VIEDÄ VITSOJA PÄ ÄMINISTERILLE JA TERILLE, KUN MENIVÄT TA AS LUPA AMA AN PÄ ÄTÖSVALL AN JOLLEKIN KOLMIK ANNALLE. Olen sitä itsekin kokeillut, ja hyvin se on sujunut. Larsen on ihan juotavaa tavaraa, mutta sillä rahalla olisi saatu monta pulloa kossua jokaiseen kotiin. Hallitus puhuu siitä jatkuvasti, mutta ei tee mitään. Sellaisen toiveen esittäisin, että panisit valtion myymään kaikki joutavat omistuksensa vaikka pörssiin, ettei tule enempää vahinkoja. Kuka sen kolmikannan on valtaan äänestänyt. Näin sitä työkykyä eläkerahoilla kohotetaan. Rakas joulupukki, anna meille parempia sijoitustuottoja ja tee minusta eläkevarojen hoitaja. Saattaisinpa säästää rahaa keittiöremonttiinkin. Antaisivat eläkkeensaajan sijoittaa itse edes osan omista rahoistaan. Vähän panee pelottamaan tuollainen puhe. Hauskaa oli, mutta en tiedä paraniko Kaken työtahti yhtään. Ei tarvitse tehdä mitään. Kovin vaatimattomalta ne tulokset näyttävät. Eläkeyhtiöiden johtajilla ja hallitusherroilla näyttää olevan joulu vähintään kerran kuukaudessa ja kaukomatka muutaman kerran vuodessa. Sellaisen jos voisit tuoda, niin olisin tosi onnellinen. Kolmikanta tuntuu istuvan niissäkin pöydissä ja juhlissa mukana. On toimitusjohtajia, sijoitusjohtajia, salkunhoitajia, analyytikkoja, strategeja ja kaukoviisaita ihan Kiinassa asti. Holopaisen Reiska osallistui toisenlaiseen rientoon. Sen verran kurkkasin, että maailman suuret vertailuindeksit ovat tuottaneet aina selvästi paremmin kuin meidän eläkerahat. Tällaisesta pienestä eläkkeensaajasta tuntuu kurjalta, kun omia pakollisia eläkesäästöjä tuolla tavalla tuhlataan. Joku vasemmistolainen poliitikko on ehdottanut, että nämä meidän eläkerahat pitäisi sosialisoida ko- 50 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com konaan ja siirtää valtiolle. KOLUMNI JOUKO MARTTILA Toiveita joulupukille R akas joulupukki, en ole kirjoittanut sinulle pitkään aikaan. Reissun jälkeen se oli pari päivää poissa töistä. Ei siihen sijoitusjohtajia ja salkunhoitajia tarvita. Toivon, että viet sijoitusviisautta näille eläkeammattilaisille. Sitä vaan ihmettelen, kun lehdissä kirjoitetaan niin paljon eläkerahojen riittämättömyydestä. Eikö niiden eläkeyhtiöiden kannattaisi laittaa rahat niihin indekseihin. Nyt siellä kuulemma tapahtumia. Joka aamu piti mennä puhisemaan porukalla ja heiluttelemaan rautapalloa. saataisiin jonkinlaista kilpailua. Taisit saada hallitukselta oman toivelistan. Sinä varmaan osaat kertoa, miten rahat saataisiin riittämään kaikkeen hyvään, mitä ihmiset toivovat. Koitan pitää itseni kunnossa ilman noita vaarallisia työkykykursseja.. Voisit viedä sillekin risuja. Sieltä ne tililtä rahat itsekseen sujahtavat indeksirahastoon. Suomi tarvitsee apuasi. Onko se sijoittaminen niin vaikeata. Muutama prosentti saadaan rahaa sijoitusten päälle, vaikka viisautta pitäisi olla. Taitaa niissä eläkeyhtiöissä olla aikamoinen armeija kovapalkkaisia asiantuntijoita niitä meidän rahoja hoitamassa. Siinä ei paljon asiantuntijoita tarvittaisi
TAULUKOT TAULUKOT 52 TULOSENNUSTEET 12/2013 Jenkkiosakkaissa kuplapelkoja MAAILMAN TÄRKEIN - 54 TULOSENNUSTEET Graham Summers - 55 - TULOSENNUSTEET Twitterin 56 LinkedInin Workdayn - TULOSENNUSTEET - 57 Robert Shillerin TOMMI MELENDER 58 59 S&P 500 -indeksin arvostus suhdannekorjatuilla p/e-luvuilla 60 61 62 2500 2000 1500 1000 500 0 1870 1890 1910 1930 1950 Vuosi 1970 1990 2010 51
Sen historiallisia voittokertoimia tosin vääristävät suuret tulosheilahtelut. CapMan 1,08 3 0,00 6,0 . Historiallisesti Baswaren p/e:t p/e 2014e 38,1 ovat liikkuneet viitisenkymmentä prosenttia matalammalla. AHLSTROM 30,6 BASWARE 29,6 NOKIA 28,6 MARIMEKKO TOMMI MELENDER 20,8 RAISIO KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö . Atria 8,05 19 . Kallissarjalaisista Nokia ja Marimekkokin liikkuvat tuntuvasti historiallisten arvostustensa yläpuolella. Aspo 5,93 7 0,37 . Olvi 26,94 32 1,24 42,7 42,5 44,0 1,61 0,66 16,8 3,3 10,5 45,5 44,8 46,0 1,83 0,75 14,7 2,9 9,7 . Citycon 2,55 68 0,24 88,0 . Molemmilla korkea p/eluku kielii ensi vuoden vaisuhkoista tulosodotuksista. Cargotec 25,35 122 1,45 104,5 . Cramo 15,90 44 0,93 54,1 . Elisa 18,07 269 . 9,9 -14,2 p/e p/b 10,2 7,6 0,34 -0,20 0,16 0,30 13,8 1,4 1,1 25,0 31,7 0,26 0,10 12,3 2,5 7,0 30,8 121,5 138,0 0,81 0,40 18,3 2,2 11,1 164,2 9,0 12,0 1,62 1,00 11,8 0,8 7,3 12,0 8,5 8,0 11,0 0,23 0,42 25,8 1,8 12,9 0,35 15,5 4,5 23,7 0,57 0,24 14,1 0,6 0,46 4,0 1,0 4,2 0,20 0,20 104,0 2,7 3,2 9,3 0,04 0,03 27,0 1,2 16,7 13,0 90,1 125,0 1,29 0,56 19,7 1,3 11,8 161,0 50,0 61,0 0,36 0,18 23,4 4,0 15,0 87,5 83,7 96,1 0,20 0,15 12,8 0,9 17,3 96,3 4,0 4,9 0,02 0,01 31,3 1,8 5,3 7,0 51,4 59,0 1,07 0,46 14,9 1,3 6,0 68,0 4,0 5,2 0,15 0,10 27,2 1,9 11,9 7,2 5,0 5,0 5,1 0,12 0,08 15,7 3,7 14,7 1,33 264,9 249,6 279,8 1,29 1,30 14,0 3,4 0,29 5,9 5,9 6,0 0,20 0,13 15,3 2,4 0,09 24,0 22,7 25,0 0,11 0,07 18,3 0,02 3,6 -10,0 22,2 0,00 0,10 114 2,08 124,0 96,4 126,0 1,25 0,70 16,84 1 575 1,59 1 447 1 369 1 641 1,23 3,85 13 0,28 11,1 10,2 13,0 0,24 Huhtamäki 17,64 141 1,21 130,3 107,2 143,3 . Basware 21,24 8 . Neste Oil 13,67 233 0,61 504,0 471,0 623,2 1,58 0,50 8,7 1,2 5,7 454,2 334,3 631,0 1,33 0,50 10,3 1,1 5,8 . Lemminkäinen 15,44 . Apetit 19,15 8 1,07 10,5 . F-Secure 1,99 20 . Marimekko 10,18 . Metsä Board . 10,0 -13,0 ENNUSTEET 2014 Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 7,9 12,1 13,6 18,9 11,9 10,0 p/e p/b ev/ ebitda 14,0 24,0 0,46 0,27 0,21 0,28 10,2 32,9 1,3 1,1 6,1 8,6 23,0 33,8 0,29 0,20 11,0 2,2 6,7 147,2 183,0 1,01 0,50 14,7 2,0 9,4 10,0 14,0 1,51 1,03 12,7 0,8 6,7 15,1 13,0 19,1 0,36 0,42 16,5 1,8 10,2 6,9 31,1 27,0 40,3 0,81 0,35 9,9 0,5 6,2 22,7 11,9 8,7 14,7 0,70 0,36 30,5 2,6 12,2 5,9 13,6 0,11 0,07 9,8 1,2 8,3 141,4 191,0 1,97 0,87 12,9 1,2 8,7 82,4 95,0 0,53 0,30 15,6 3,4 9,8 59,3 153,3 0,20 0,15 12,7 0,9 16,8 6,0 9,3 0,05 0,03 10,5 1,6 4,0 57,3 76,0 1,35 0,55 11,8 1,2 5,5 7,0 13,6 0,26 0,11 15,5 1,8 8,1 10,1 9,2 11,0 0,06 0,03 32,9 3,8 11,4 7,8 273,3 242,0 302,3 1,34 1,30 13,4 3,3 7,5 7,8 6,7 6,4 7,0 0,24 0,14 13,2 2,2 6,9 4,2 8,3 24,9 22,6 27,4 0,11 0,09 17,4 3,9 8,1 0,5 4,7 31,5 16,0 35,6 0,18 0,10 15,4 0,5 3,7 15,4 2,5 17,2 131,0 113,3 133,0 1,35 0,75 14,3 2,3 16,3 1,00 13,7 1,4 9,6 1 423 1 219 1 635 1,22 1,00 13,9 1,4 9,6 0,10 16,0 0,5 6,2 24,8 19,0 27,8 0,36 0,17 10,6 0,5 5,4 1,14 0,58 15,4 2,2 9,2 167,0 158,5 172,6 1,31 0,65 13,5 2,0 7,8 114,9 0,74 0,53 15,3 1,4 8,3 184,0 162,5 212,6 0,95 0,58 11,9 1,3 7,5 212,4 245,0 1,50 1,20 17,3 1,1 6,8 250,0 230,2 266,9 1,75 1,33 14,9 1,1 6,5 970,1 933,0 998,0 1,44 1,00 22,5 9,0 14,4 1 066 1 017 1 126 1,57 1,07 20,5 7,7 13,1 1,46 80,5 29,8 120,3 1,33 1,05 18,1 3,1 12,0 129,6 104,2 158,2 1,66 1,10 14,5 2,9 9,1 0,89 45,7 42,0 49,8 0,95 0,58 15,6 2,6 6,8 52,5 51,5 56,0 1,08 0,70 13,6 2,3 6,3 30 0,83 11,4 -45,1 17,1 0,27 0,18 56,4 0,8 7,4 34,2 22,7 46,5 1,26 0,45 12,2 0,7 5,6 1 0,14 0,4 -0,4 2,2 0,12 0,25 84,8 3,0 15,4 3,9 3,2 4,0 0,37 0,33 27,9 2,9 11,0 2,93 175 0,13 50,6 43,8 56,0 0,12 0,07 25,0 1,1 7,6 78,7 56,1 122,1 0,18 0,08 16,1 1,0 6,5 28,24 551 2,49 397,9 312,0 491,8 2,15 1,75 13,2 1,9 6,9 433,3 351,0 531,7 2,09 1,75 13,5 1,9 6,8 Munksjö 5,10 -17 -0,02 -5,5 -13,0 2,0 0,09 0,10 56,7 0,6 8,9 22,0 18,0 24,0 0,33 0,24 15,5 0,5 5,7 . veroja osake euroa 2013 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 4,70 8,81 10 -6 0,36 -0,36 Alma Media 3,20 24 0,22 30,6 Amer Sports 14,82 82 0,48 129,7 . . Fortum . Okmetic 5,16 8 0,30 5,9 5,8 6,0 0,25 0,22 20,5 1,5 9,5 9,1 8,2 10,0 0,40 0,29 12,9 1,4 5,7 . HKScan . Oriola-KD 2,56 22 0,11 14,0 10,0 18,0 0,09 0,06 27,9 1,3 11,9 34,0 28,0 42,0 0,17 0,10 14,7 1,2 7,5 . Lassila & Tikanoja 14,74 43 . Siihen vaikuttaa Helsingin pörssin syklinen toimialarakenne. Orion 19,40 279 1,48 258,0 249,3 272,0 1,38 1,20 14,1 5,2 9,2 224,0 182,0 266,0 1,23 1,08 15,8 5,2 10,2 52 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013. Nokian Renkaat 34,33 388 2,46 361,9 346,0 381,4 2,25 1,60 15,2 3,0 9,0 412,8 354,5 469,8 2,59 1,80 13,3 2,7 8,2 . Metso . Niistä kallein on Ahlstrom, jonka 38:een nouseva voittokerroin kertoo pikemminkin tulostason heikkoudesta kuin kasvuodotuksista. Etteplan 3,13 8 . TAULUKOT PÖRSSIN KALLEIMMAT Baswaren arvostus karannut ENSI VUODEN tulosennusteilla Helsingin pörssin voittokerroin nousee kuuteentoista. . Comptel 0,48 -14 -0,12 4,3 . Elektrobit 1,93 2 0,01 . Caverion 8,32 58 0,33 51,6 . Konecranes 24,07 124 . Kesko 25,98 223 1,50 232,5 . Baswaren kurssiin ladataan kasvuodotuksia, mutta arvostus on silti kova. ENNUSTEET 2013 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 10.12. Yli 20 p/e-luvulla treidaa kymmenkunta suomalaisosaketta. Digia 3,95 6 0,26 4,2 . Kone 32,25 804 1,17 . Nokia 5,77 -215 -0,17 -34,1 -723,0 999,4 0,04 0,00 144,3 2,9 12,5 964,0 117,0 2 157 0,20 0,00 28,9 2,3 9,0 . Raisio sen sijaan ei ole 20 p/e-luvullaan hintava vaan ”normaalisti” arvostettu, jos otetaan menneestä osviittaa. Myös Baswaren p/e puhkaisee 30 rajan. Suomalaisosakkeet ovat hintavampia kuin eurooppalaisosakkeet keskimäärin. Finnair 2,80 . Affecto Ahlstrom . Kemira 11,34 88 0,77 89,3 72,8 . Fiskars 19,28
Wärtsilä 33,80 457 1,72 529,0 476,0 559,5 1,93 1,10 17,5 3,3 10,8 551,5 497,0 586,9 2,10 1,20 16,1 3,0 9,9 . Osake voi olla kallis, vaikka liikkuisi kymmeniä prosentteja kaikkien aikojen korkeimman kurssinsa alapuolella. . Outokumpu 0,39 -523 -0,29 -745,6 -809,0 -533,0 -0,31 0,00 -272,5 -397,5 -138,2 -0,10 0,00 0,4 15,9 . Uponor 14,74 49 0,45 60,1 56,3 64,0 0,54 0,41 27,6 4,8 12,1 80,2 71,2 93,0 0,70 0,50 21,1 4,4 9,6 . UPM-Kymmene 11,66 447 0,70 524,5 452,7 615,0 0,87 0,60 13,4 0,8 7,9 608,6 524,0 688,6 0,93 0,60 12,5 0,8 7,3 . Vuoden 2013 aikana vain 12 prosenttia suomalaisosakkeista on yltänyt kaikkien aikojen korkeimpaan kurssiinsa. Stora Enso 6,92 482 0,33 306,0 279,5 337,5 0,32 0,30 21,4 1,0 7,9 459,8 353,0 575,0 0,48 0,30 14,5 0,9 6,8 . PKC Group 23,88 35 1,12 35,8 28,9 38,0 1,12 0,78 21,3 2,7 7,6 59,0 57,1 67,1 1,75 0,95 13,7 2,4 5,8 . Technopolis 4,23 37 0,33 48,0 47,0 51,0 0,46 0,15 9,2 0,8 17,6 55,1 42,0 69,0 0,43 0,15 9,8 0,8 15,1 . Tieto 15,58 57 1,30 137,1 131,5 147,0 1,40 0,90 11,1 2,0 4,9 142,3 117,7 157,1 1,54 0,98 10,1 1,9 4,8 . Kaikki on kuitenkin suhteellista. Raisio 4,41 32 0,18 36,6 31,1 37,0 0,19 0,13 23,2 2,1 13,4 43,0 41,0 44,2 0,21 0,14 20,8 2,0 12,1 . Vacon 56,74 37 1,70 43,6 42,0 44,5 2,04 1,28 27,8 7,1 14,8 59,1 49,0 65,8 2,84 1,45 20,0 6,1 11,8 . Teleste 4,22 10 0,38 10,6 10,1 11,1 0,40 0,17 10,4 1,2 5,6 12,8 12,5 13,1 0,49 0,21 8,7 1,1 4,2 . Rautaruukki 6,49 -137 -0,83 8,1 -21,0 20,9 0,04 0,20 18,2 0,9 9,5 63,9 21,0 94,0 0,36 0,20 18,2 0,9 7,2 . Ramirent 9,19 83 0,59 73,0 69,0 75,2 0,53 0,40 17,3 2,6 6,0 88,4 80,7 104,0 0,63 0,45 14,6 2,4 5,7 . Talentum 1,01 -1 -0,01 2,0 1,8 2,5 0,04 0,04 25,3 2,1 11,7 5,0 3,2 5,1 0,09 0,06 11,2 2,0 7,1 . Osakekurssit kuitenkin hinnoittelevat aina ovat vain sattumanvarainen piste historian hämärässä. YIT 8,91 238 1,10 146,0 120,0 160,0 0,88 0,48 10,1 1,5 10,5 162,5 139,6 194,0 1,00 0,54 8,9 1,4 8,7 0,4 0,2 ENNUSTEIDEN PERUSTEET . Sanoma 7,22 171 0,78 100,7 13,4 115,0 0,60 0,20 12,0 1,2 5,3 125,4 105,0 171,5 0,55 0,25 13,0 1,2 4,9 . Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Stockmann 11,14 55 0,74 36,2 30,0 45,7 0,36 0,50 30,9 0,9 11,6 65,5 59,0 73,0 0,72 0,60 15,5 0,9 9,2 . Pöyry 4,06 -8 -0,41 8,0 6,6 9,9 0,06 0,00 67,6 1,8 15,5 25,0 22,0 29,0 0,28 0,10 14,5 1,7 8,7 . Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. . Sampo 33,44 1 616 2,51 1 654 1 608 1 806 2,52 1,55 13,3 1,7 12,6 1 752 1 617 1 840 2,67 1,70 12,5 1,6 11,9 . 53. Outotec 6,65 180 0,71 160,2 141,0 186,3 0,63 0,30 10,5 2,3 5,4 109,8 76,9 163,1 0,46 0,28 14,4 2,2 7,0 . Vaisala 21,81 29 1,12 25,6 24,5 26,4 0,99 0,75 22,1 2,3 8,6 31,5 28,7 35,4 1,24 0,85 17,6 2,1 7,2 . TAULUKOT Harva yhtiö kurssihuipuissaan HELSINGIN PÖRSSIN yleisindeksi liikkui joulu- kuun alkupuoliskolla 23 prosenttia korkeammalla kuin vuodenvaihteessa. SRV 4,07 3 0,02 21,5 20,0 23,0 0,46 0,11 8,9 0,7 12,6 30,4 19,7 41,0 0,58 0,19 7,0 0,6 8,7 . Joulukuun alkupuoliskolla yleisindeksi mateli yli 40 prosenttia vuonna 2007 kirjattujen edellisen nousukauden huippujen alapuolella. tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. Ponsse 10,00 21 0,44 15,4 14,6 16,0 0,36 0,28 27,7 4,2 12,2 27,0 24,4 34,0 0,71 0,30 14,1 3,6 8,9 . Esimerkiksi HKScan, Pöyry, Alma Media ja Sanoma ovat laskeneet noista ajoista yli 70 prosenttia. Pohjola 14,07 374 0,90 465,8 444,0 481,0 1,16 0,61 12,1 1,5 509,0 447,7 543,0 1,27 0,62 11,1 1,4 . veroja 2013 meur tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2014 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda . ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. TOMMI MELENDER TULOKSET 2012 Yhtiö ENNUSTEET 2013 osake- voitto kurssi ennen 10.12. Tikkurila 19,00 67 0,92 70,0 69,1 71,0 1,19 0,83 16,0 3,7 9,4 74,6 73,5 82,0 1,27 0,89 15,0 3,4 8,9 . Niitä, jotka ostivat osakkeita edellisen nousukauden huipuissa, ei tämän vuoden kurssinousu välttämättä lämmitä. Rapala 5,10 22 0,26 21,2 20,0 23,0 0,26 0,24 19,3 1,5 8,5 25,9 25,0 27,6 0,37 0,25 13,9 1,5 8,0 . Niiden joukossa ovat Koneen, Sammon, Nokian Renkaiden ja Wärtsilän kaltaiset Helsingin pörssin tärkeimmät siivittäjät. Sponda 3,53 109 0,37 107,7 96,8 121,0 0,30 0,18 11,6 0,7 16,4 116,0 93,3 181,8 0,32 0,19 11,0 0,7 15,7 . tuloksen verojen jälkeen. Talvivaara 0,06 -129 -0,10 -139,2 -145,3 -136,9 -0,05 0,00 -70,0 -90,6 42,3 -0,03 0,00 0,3 22,7
Marraskuun lopussa yhtiö nosti taloudellisia tavoitteitaan, ja pyrkimyksenä on saavuttaa neljän prosentin liikevoittomarginaali aiemman 3,5–4 prosentin asemesta. Moller-Maersk 54 400 232 088 4 958 4 424 39 841 12,3 4,7 2,3 5 650 47 752 9,6 4,1 Danske Bank 126,90 127 994 5,10 7,80 10 526 16,3 1,2 11,70 16 171 10,8 Carlsberg 550,00 85 187 36,10 37,47 8 114 14,7 8,3 1,2 42,05 9 125 13,1 7,5 1,3 Coloplast 352,40 77 528 10,30 12,76 3 625 27,6 18,2 2,8 14,50 4 085 24,3 16,6 3,7 Novozymes 217,60 69 523 6,33 6,88 2 736 31,6 19,2 1,1 7,60 3 102 28,6 17,4 1,2 5,8 TANSKA 54 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 2,5 LÄHDE: FACTSET 2,5 2,8. Suurista ruotsalaisyhtiöistä parempaan on pystynyt vain Kinnevik. Suotuisa kurssikehitys heijastelee ICA:n tuloskehityksen parantumista. Osinkotuotoissa Kesko jättää ICA:n taakseen. Sen osake on kivunnut vuoden alusta liki 80 prosenttia. Suomalainen verrokki Kesko hinnoitellaan 15 p/e-luvulla. Factsetin konsensusennusteet odottavat ICA:n parantavan osakekohtaista tulostaan ensi vuonna 12,11 kruunuun tämän vuoden 9,20 kruunusta. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö osakekurssi 10.12.2013 ENNUSTEET 2013 markkinaarvo, MK tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, p/e MK ENNUSTEET 2014 ev/ ebitda tulos/ osake KR voitto ennen veroja MK p/e 3,4 12,12 26 492 23,1 4,8 8,03 42 518 10,3 osinkotuotto, % ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz 279,60 462 758 10,19 10,55 22 836 26,5 Nordea 82,95 335 944 6,95 7,09 37 958 11,7 Ericsson 80,00 263 305 3,55 4,18 18 248 19,1 8,3 3,8 5,42 23 444 14,8 6,9 4,0 Teliasonera 51,45 222 783 4,59 4,28 24 163 12,0 7,8 5,8 4,44 26 173 11,6 7,6 6,0 Atlas Copco 175,80 209 805 11,43 10,07 16 397 17,5 10,9 3,4 10,64 17 215 16,5 10,5 3,6 Swedbank 167,80 189 951 12,19 14,07 19 429 11,9 6,1 14,48 20 208 11,6 Handelsbanken 298,90 189 814 23,11 22,15 18 033 13,5 3,8 23,00 18 948 13,0 Volvo 84,10 179 052 5,44 2,88 7 950 29,2 3,6 5,03 13 575 16,7 SEB 79,80 174 967 5,51 6,50 17 739 12,3 4,3 6,96 19 206 11,5 Investor 210,30 159 685 31,83 10,89 7 381 19,3 20,4 3,8 9,32 8 559 22,6 18,1 4,2 SCA 188,20 132 702 6,34 9,05 7 608 20,8 11,2 2,6 11,02 10 346 17,1 9,8 2,7 Assa Abloy 324,00 120 158 13,84 14,95 7 397 21,7 15,0 1,7 17,03 8 354 19,0 13,2 1,9 Sandvik 87,15 109 320 6,51 5,55 8 914 15,7 8,7 4,0 6,23 10 412 14,0 7,8 4,3 Scania 126,30 98 560 8,31 7,89 8 723 16,0 8,4 3,8 9,05 9 748 14,0 7,5 4,0 SKF 175,80 80 020 10,37 9,95 6 496 17,7 10,1 3,3 12,79 8 453 13,7 8,0 3,7 Kinnevik 255,00 70 971 -10,77 6,75 1 929 37,8 2,7 7,15 2 340 35,6 Hexagon 197,00 69 934 8,66 9,69 4 155 20,3 14,6 1,4 11,26 4 914 17,5 12,2 1,6 Alfa Laval 148,90 62 457 7,61 7,44 4 162 20,0 12,3 2,5 8,20 4 742 18,2 11,0 2,7 Skanska 123,90 52 028 6,90 8,90 4 978 13,9 7,9 5,0 9,06 5 226 13,7 7,9 5,2 Getinge 209,00 49 810 10,58 11,01 3 159 19,0 11,7 2,0 13,09 4 099 16,0 10,0 2,2 Industrivärden 127,10 48 845 25,83 0,00 8 923 14,1 4,3 0,00 1 288 Electrolux 157,00 48 539 9,06 8,70 2 097 18,0 8,5 4,1 13,33 3 896 11,8 Lundin Petroleum 130,20 41 392 2,28 2,16 2 827 60,3 9,4 0,0 3,62 4 176 Swedish Match 200,30 40 461 14,25 12,85 3 176 15,6 13,0 3,7 13,40 3 242 ICA 197,70 39 767 1,89 9,20 10 709 21,5 10,6 3,5 12,11 94,95 36 350 3,52 3,86 1 916 24,6 15,1 2,3 4,93 285,00 33 767 78,75 Elekta Melker Schöerling 16,8 9,2 14,6 3,6 5,7 6,5 4,1 7,2 3,6 5,0 2,9 85,5 4,7 6,9 4,4 35,9 8,1 0,0 14,9 13,0 3,8 3 175 16,3 8,9 4,0 2 383 19,3 12,9 0,7 2,6 0,7 NORJA Statoil 141,00 449 599 21,60 15,20 149 598 9,3 2,2 5,0 15,40 165 848 9,2 2,1 Telenor 142,40 215 967 6,06 10,08 23 713 14,1 7,1 4,9 11,62 26 989 12,3 6,5 DNB 104,60 170 372 8,33 10,34 21 600 10,1 2,4 11,32 24 840 9,2 5,1 5,6 2,7 Seadrill 252,60 118 533 15,98 17,64 18 879 14,3 11,7 8,9 22,93 13 669 11,0 9,7 9,3 Yara International 272,60 75 919 35,52 26,85 9 084 10,2 5,8 3,9 24,62 8 575 11,1 6,0 3,7 Gjensidige Försikring 112,00 56 000 8,56 7,90 4 439 14,2 9,8 7,33 4 787 15,3 Norsk Hydro 25,22 52 180 0,26 0,74 316 34,3 7,4 3,0 1,29 3 663 19,6 6,0 3,0 Orkla 47,13 48 022 1,60 2,32 3 180 20,3 13,4 5,3 2,86 3 731 16,5 11,7 5,3 Schibsted 390,50 42 175 8,40 5,07 1 611 77,1 24,5 0,9 8,86 1 618 44,1 19,6 Subsea 7 117,00 41 160 8,85 6,45 3 709 18,1 6,9 3,2 12,00 6 631 9,8 4,6 1,0 3,2 Novo Nordisk 948,00 521 400 38,85 47,29 33 030 20,0 14,6 2,3 52,16 35 284 18,2 13,3 A.P. TAULUKOT ICA:n osake hurjana PÄIVITTÄISTAVARAJÄTTI ICA lukeutuu län- sinaapurin kirkkaimpiin pörssitähtiin. Tehostamisen nimissä yhtiö myös sunnittelee heikosti menestyneiden tytäryhtiöiden myyntiä. Osakkeen p/e-luku asettuu ensi vuoden ennusteilla 16:een. Samalla ICA havittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Toisaalta tuloskasvuodotuksetkin ovat maltillisemmat
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET osakekurssi Yhtiö 10.12.2013 Anheur-Busch InBev Total Sanofi Volkswagen Siemens Bayer L'Oreal SAP Inditex Banco Santander BASF LVMH BNP Paribas Daimler Eni Allianz BMW Telefonica Deutsche Telekom Unilever EdF Banco Bilbao AXA GDF Suez EADS ING Deutsche Bank Schneider Electric Danone Henkel Societe Generale Continental Air Liquide Deutsche Post UniCredit ASML Holding Enel Heineken Munich Re Iberdrola Merck 74,42 42,96 73,66 193,70 94,60 96,98 127,25 59,74 115,95 6,29 75,62 131,00 53,38 59,64 17,09 126,00 82,11 11,50 11,57 28,94 26,64 8,47 18,45 16,82 50,49 9,28 34,10 60,00 52,23 80,54 40,66 154,95 98,16 25,31 5,21 67,13 3,13 49,20 157,35 4,48 128,00 ENNUSTEET 2013 markkinaarvo, meur 119 611 102 105 97 795 88 094 85 404 80 197 76 929 73 391 72 275 71 231 69 455 66 515 66 429 63 798 62 108 57 519 52 734 52 337 51 500 49 624 49 551 49 030 44 215 40 572 39 525 35 646 34 765 33 621 32 959 32 852 32 469 30 991 30 620 30 594 30 152 29 995 29 395 28 339 28 219 27 930 27 826 tulos/ osake 2012 3,45 5,45 6,20 23,82 5,71 5,34 4,97 3,03 3,79 0,22 5,71 6,82 5,15 5,71 1,97 11,34 7,77 0,87 0,59 1,57 1,80 0,82 1,81 1,68 1,50 1,03 0,64 3,36 3,01 3,70 0,64 9,42 5,17 1,32 0,19 2,80 0,36 5,12 17,98 0,46 7,61 tulos/ osake euroa 3,50 4,83 5,09 20,00 5,22 5,72 5,10 3,33 4,11 0,42 5,42 7,15 4,69 6,13 1,33 13,35 7,96 0,98 0,66 1,53 1,87 0,37 2,02 1,42 2,67 0,91 2,73 3,80 2,85 4,07 3,18 10,91 5,22 1,52 0,18 2,18 0,32 2,78 16,92 0,40 8,81 voitto ennen veroja, p/e meur 8 868 21 917 8 840 13 018 5 843 4 757 4 171 5 408 3 288 7 567 6 415 5 900 9 309 10 015 13 440 9 570 7 832 6 241 4 559 6 693 5 600 4 142 7 031 5 721 2 717 4 452 3 961 2 713 2 422 2 290 3 537 2 663 2 310 2 579 2 500 984 7 259 2 359 3 679 1 449 1 649 ENNUSTEET 2014 ev/ ebitda 21,3 8,9 14,5 9,7 18,1 17,0 25,0 17,9 28,2 15,0 13,9 18,3 11,4 9,7 12,8 9,4 10,3 11,8 17,6 18,9 14,2 23,1 9,1 11,9 18,9 10,2 12,5 15,8 18,3 19,8 12,8 14,2 18,8 16,6 28,9 30,8 9,8 17,7 9,3 11,2 14,5 11,9 3,9 9,7 3,3 11,7 10,2 16,0 11,8 16,3 8,1 9,8 3,5 3,3 6,6 3,5 5,2 5,2 11,6 5,2 7,5 5,3 5,7 9,9 11,3 10,9 7,0 9,5 7,7 22,8 4,4 9,4 8,4 7,5 9,0 osinkotuotto, % 2,4 5,5 3,8 2,1 3,2 2,2 2,0 1,6 2,1 9,5 3,6 2,4 3,2 3,7 6,4 4,2 3,3 6,5 4,3 3,7 4,5 4,4 4,4 8,9 1,8 0,0 2,2 3,2 2,8 1,3 2,1 1,6 2,6 3,0 1,7 0,8 4,2 1,8 4,6 6,0 1,5 tulos/ osake 4,02 5,04 5,76 22,96 6,66 6,42 5,41 3,70 4,61 0,51 5,97 8,00 5,35 5,60 1,65 13,50 8,19 1,03 0,71 1,62 2,10 0,67 2,17 1,37 3,46 1,10 4,17 4,35 3,05 4,43 4,46 12,35 5,71 1,65 0,32 3,41 0,31 3,11 16,80 0,35 9,19 voitto ennen veroja meur 10 226 23 031 9 922 15 210 8 101 5 991 4 471 6 056 3 747 9 728 7 420 6 565 10 233 8 900 15 955 9 750 7 990 6 431 5 217 6 885 6 180 5 637 7 549 5 870 3 724 5 216 6 124 3 081 2 719 2 568 5 507 3 537 2 544 2 856 3 855 1 597 6 788 2 661 4 012 3 011 1 991 p/e 18,5 8,5 12,8 8,4 14,2 15,1 23,5 16,1 25,2 12,3 12,7 16,4 10,0 10,6 10,3 9,3 10,0 11,2 16,4 17,8 12,7 12,6 8,5 12,3 14,6 8,4 8,2 13,8 17,1 18,2 9,1 12,6 17,2 15,3 16,3 19,7 10,1 15,8 9,4 12,6 13,9 ev/ ebitda 10,4 3,6 8,8 2,9 9,1 9,0 14,7 10,4 14,4 7,4 8,7 3,7 2,9 6,5 3,5 5,2 5,0 11,1 5,0 7,5 5,2 5,2 8,9 10,7 9,9 6,2 8,7 7,1 15,0 4,4 8,8 7,7 7,4 8,3 osinkotuotto, % 2,8 5,7 4,0 2,6 3,4 2,4 2,1 1,8 2,4 9,5 3,7 2,7 3,8 3,7 6,6 4,3 3,4 6,5 4,3 3,8 4,7 4,4 4,8 8,9 2,6 0,0 2,8 3,4 2,9 1,4 3,8 1,9 2,9 3,3 2,3 0,9 4,0 2,0 4,8 6,0 1,6 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET ev/ ebitda 4,3 MGBP tulos/ osake GPB tulos/ osake GBP 21,67 133 667 246,69 211,53 20 410 10,2 HSBC 6,58 123 309 45,52 56,75 15 014 11,6 Vodafone 2,33 113 139 15,65 15,66 10 508 14,9 BP 4,77 88 920 57,02 45,86 13 989 10,4 GlaxoSmithKline 16,00 77 693 112,70 113,70 7 467 British American Tobacco 31,82 60 060 207,50 218,61 0,78 55 873 -2,00 SABMiller 30,85 49 489 Diageo 19,25 Rio Tinto AstraZeneca Royal Dutch Shell Lloyds Banking Barclays 10.12.2013 ENNUSTEET 2014 p/e markkinaarvo, Yhtiö osakekurssi ENNUSTEET 2013 voitto ennen veroja, MGBP osinkotuotto, % tulos/ osake GBP voitto ennen veroja MGBP p/e ev/ ebitda 4,2 osinkotuotto, % 5,1 237,60 22 927 9,1 4,6 61,82 16 034 10,6 9,8 4,7 11,03 4 041 21,2 10,1 4,9 4,5 4,7 53,36 15 901 8,9 4,3 5,1 14,1 9,4 4,9 121,33 7 743 13,2 9,2 5,2 6 068 14,6 11,0 4,5 230,76 6 310 13,8 10,8 4,7 5,45 5 491 14,4 0,6 6,96 6 431 11,2 146,85 150,58 3 191 20,5 14,3 2,1 167,04 3 547 18,5 12,5 2,4 48 320 94,20 103,97 3 272 18,5 14,6 2,5 108,00 3 483 17,8 14,1 2,7 32,91 46 484 309,50 313,06 8 124 10,5 6,3 3,3 349,80 10 074 9,4 5,6 3,6 34,75 43 620 394,34 306,80 3 322 11,3 8,2 4,9 281,33 3 268 12,4 8,3 4,9 2,66 42 811 31,87 25,74 6 835 10,3 2,4 29,80 8 272 8,9 5,2 5,1 2,8 4,2 55 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012
Samaan aikaan jenkkiyhtiöiden voittojen osuus maan bruttokansantuotteesta kipusi ennätykselliseen 11,1 prosenttiin. Amerikkalaispankit - peammin, ja ovat käyttäneet liki kaikki mahdolliset konstit voittojensa pönkittämiseen. Toisaalta ennätyksellinen kannattavuus enteilee tasaantuvaa voittojen kasvua. TOMMI MELENDER YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013 ENNUSTEET 2014 osakekurssi markkinaarvo, MUSD tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, 566,43 509 639 44,15 39,75 50 155 14,2 6,8 2,0 43,49 95,84 418 678 8,10 7,43 57 978 12,9 5,7 2,6 7,90 1 078,00 360 193 39,23 44,06 14 717 24,5 14,2 0,0 52,22 38,71 323 108 2,78 2,58 27 052 15,0 8,6 2,4 2,65 117,14 288 874 3,08 6,04 24 950 19,4 0,0 6,45 General Electric 27,19 275 091 1,52 1,64 17 090 16,6 9,7 2,8 1,75 Johnson & Johnson 94,44 266 457 5,10 5,48 19 530 17,2 10,8 2,7 5,85 Wal-Mart 79,95 258 700 5,02 5,17 26 146 15,5 8,2 2,4 5,64 Chevron 123,34 237 204 12,08 11,46 37 612 10,8 4,5 3,2 12,00 Wells Fargo 44,32 233 460 3,36 3,87 32 837 11,5 2,6 4,00 Procter & Gamble 84,78 230 452 3,85 4,05 15 630 20,9 2,7 4,28 JPMorgan Chase 56,51 212 432 5,20 4,38 26 852 12,9 2,5 6,05 Pfizer 31,58 204 672 2,19 2,17 20 792 14,5 7,5 3,0 2,30 IBM 177,46 192 696 15,25 16,90 23 108 10,5 8,0 2,1 18,09 AT&T 34,69 182 747 2,31 2,48 20 625 14,0 6,2 5,2 2,68 Coca-Cola 40,40 178 403 2,01 2,09 12 249 19,3 15,0 2,8 2,23 384,89 176 177 -0,09 0,74 513 520,1 33,7 0,0 2,62 Bank of America 15,58 166 178 0,25 0,89 17 276 17,5 0,3 1,30 Oracle 35,60 162 246 2,68 2,91 17 596 12,2 1,3 3,18 Citigroup 52,11 158 050 3,86 4,71 21 385 11,1 0,1 5,47 Merck 49,56 144 811 3,82 3,50 13 544 14,2 6,9 3,5 3,49 Verizon 49,57 141 770 2,32 2,80 23 280 17,7 4,3 4,2 3,49 Philip Morris 86,35 138 347 5,22 5,41 12 792 16,0 11,0 4,1 5,47 Comcast 49,14 127 676 1,93 2,50 11 088 19,7 8,0 1,6 2,87 201,59 127 302 6,20 7,59 7 257 26,6 16,4 0,7 8,86 PepsiCo 82,69 126 813 4,10 4,32 9 291 19,1 11,5 2,7 4,68 Walt Disney 71,11 124 960 3,07 3,39 9 620 21,0 11,1 1,1 3,92 Qualcomm 73,37 123 954 3,71 4,51 9 532 16,3 10,0 1,6 5,05 Intel 24,93 123 932 2,13 1,89 12 575 13,2 5,8 3,6 1,89 Schlumberger 88,03 115 932 4,17 4,78 8 359 18,4 9,9 1,4 5,85 Gilead Sciences 75,19 115 293 1,95 2,00 4 489 37,7 23,1 0,0 3,15 Cisco Systems Home Depot United Technologies 21,22 79,60 111,18 113 455 112 095 102 017 1,85 3,10 5,35 2,02 3,74 6,15 13 713 8 454 8 304 10,5 21,3 18,1 4,9 11,5 10,7 2,9 2,0 2,0 1,99 4,40 6,85 Boeing 134,68 101 206 5,88 6,74 6 310 20,0 11,5 1,4 7,50 95,72 95 244 5,36 5,55 8 201 17,2 10,4 3,3 5,92 102,34 95 007 4,53 4,75 6 966 21,5 11,0 2,4 5,49 85,75 91 861 4,40 4,92 7 902 17,4 1,0 5,44 MasterCard 758,86 91 350 22,04 26,43 4 637 28,7 17,4 0,3 30,99 3M 128,57 86 562 6,32 6,70 6 568 19,2 11,2 2,0 7,39 70,44 86 296 5,37 5,85 14 533 12,0 4,2 3,8 6,35 114,00 85 962 6,51 7,45 6 280 15,3 12,1 1,6 8,15 Bristol-Myers Squibb 51,21 84 319 1,99 1,75 3 429 29,3 21,7 2,7 1,91 AbbVie 51,21 81 468 3,35 3,14 6 497 16,3 11,4 3,1 3,16 CVS Caremark 66,73 79 426 3,43 3,96 7 477 16,9 8,9 1,3 4,45 Goldman Sachs 167,67 75 993 14,13 15,15 11 378 11,1 1,2 15,35 Yhtiö Apple Exxon Mobil Google Microsoft Berkshire Hathaway Amazon.com Visa McDonald's UPS American Express ConocoPhillips Amgen 10.12.2013 56 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake USD MUSD 13,6 7,6 voitto ennen veroja MUSD 52 282 61 509 18 353 27 285 22 859 20 141 20 904 27 484 41 206 33 920 16 340 35 462 20 296 24 715 21 549 12 846 1 922 23 120 18 951 24 358 13 821 22 365 12 484 12 250 8 143 9 939 11 174 10 578 12 746 10 117 7 036 13 514 9 414 9 461 7 353 8 539 7 726 8 405 5 338 7 129 15 280 7 264 3 839 6 495 8 074 11 338 p/e ev/ ebitda 13,0 6,2 2,3 12,1 5,4 2,7 20,6 11,3 0,0 14,6 8,4 2,7 18,2 osinkotuotto, % 0,0 15,5 8,9 3,1 16,1 9,9 2,9 14,2 7,9 2,6 10,3 4,4 3,4 11,1 19,8 2,8 12,8 9,3 2,9 2,9 13,8 7,8 3,3 9,8 7,7 2,3 12,9 6,0 5,3 18,2 14,4 3,0 146,9 24,5 0,0 12,0 11,2 1,2 6,8 9,5 1,3 0,9 14,2 7,6 3,5 14,2 3,9 4,3 15,8 11,4 4,5 17,1 7,4 1,8 22,8 14,3 0,8 17,7 10,8 2,9 18,1 10,2 1,2 14,5 8,8 1,9 13,2 5,5 3,6 15,0 8,3 1,5 23,9 14,5 0,0 10,7 18,1 16,2 5,2 10,5 9,5 3,2 2,3 2,2 18,0 10,1 1,6 16,2 10,0 3,5 18,6 10,2 2,6 15,8 1,1 24,5 14,8 0,3 17,4 10,3 2,1 11,1 4,3 4,0 14,0 10,0 2,0 26,8 19,5 2,8 16,2 11,0 3,2 15,0 8,3 1,6 10,9 1,3 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012. Skeptiset sijoittajat kysyvätkin, mistä amerikkalaispankit aikovat vastedes nyhtää tuloskasvunsa. Tuhdit voittomarginaalit rahaa osakkeenomistajilleen. Syysneljänneksellä S&P 500 -indeksin liikevoittomarginaali kohosi 9,7 prosenttiin. Sijoittajan kannalta asiassa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi luottotappiovaraukset ovat painuneet alimmalle tasolleen sitten 1920-luvun. TAULUKOT USA:ssa tulokset jo huipussaan AMERIKKALAISET YHTIÖT ovat paremmassa tuloskunnossa kuin koskaan ennen. Kun koneet on viritetty äärimmilleen, tehoja on enää vaikea nostaa. Etenkin pankkisektorin näkymät antavat aihetta varovaisuuteen
Bolte P. Nykvist Barclays Capital 0,0 Handelsbanken Eläke 70 Active Handelsbanken Eläke 60 Active Handelsbanken Eläke 80 Active Danske Invest Kultapossu FIM Varainhoito 100 HUONOIMMAT Nordea Takuuturva 100 * OP-Pääomaturva 2015 (95) * Nordea V Takuuturva 100 * Säästöpankki Pääomaturva * Eufex Varainhoito * Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY PARHAAT 57. O. Mgmt/ A. Mgmt/ A. Ltd. Sens Holmberg, Kanninen, Härmä Nordea Inv. Salkun viisi suurinta omistusta, kukin 6,5–6,8 prosentin painolla, ovat Microsoft, P&G, Google, Coca-Cola ja McDonald’s. Salkunhoitajat ovat menesty- neet indeksiä paremmin, mutta hallinnointikuluja ei ole aivan saatu katettua. Sjo eQ Varainhoito Oy Koskenkari Tapiola Varainhoito Oy HUONOIMMAT Danske Invest Kiinteistö eQ Globaali Yhdyskuntatekniikka ja Energia 12,9 6,2 5,8 0,8 0,7 11,7 0,5 1,90 1,90 8,67 R. p.a. Nykvist Amundi Asset Management Nordea Inv. Oheisen listan koko maailma -luokan kärkirahastot ovat kaikkea muuta kuin tyypillisiä sijoituksia koko maailman osakemarkkinoille. Dybvad Eufex Oy Elite Pankkiiriliike Oy 11,1 13,4 11,7 13,1 13,3 2,4 2,0 1,6 1,3 1,2 2,50 2,70 + 2,50 2,50 2,50 3,34 2,70 2,50 3,00 2,51 33,15 2,74 70,50 3,68 160,37 Alava I. Vuosituottokärkiviisikkoon mahtuu myös Seligsonin korirahasto, joka sijoittaa passiivisesti brändiyhtiöihin. Peter Seligsonin Phoenix on erikoistilannerahasto, Petri Deryngin PYN Elite puolestaan painottuu vahvasti Kiinaan ja Vietnamiin. Bolte A. Mgmt/ C. Bergman /Aktia Asset Mgmt. Tuotto 3 v. Hakola 3,8 2,4 5,1 0,4 -2,9 11,6 0,4 1,50 1,50 5,37 eQ Varainhoito Oy UB Real REIT * 0,0 0,0 3,7 -7,0 -2,1 8,4 0,4 1,45 + 1,45 17,79 UB Aasia REIT Plus 21,2 7,9 -0,2 -9,9 -2,3 13,3 0,0 0,90 + 0,90 30,72 eQ Globaali Perusteollisuus YHDISTELMÄRAHASTOT 9,3 -7,7 -1,7 2,8 -1,1 16,0 -0,1 1,50 1,50 6,61 UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi eQ Varainhoito Oy 17,3 17,3 17,3 9,9 0,0 9,6 9,6 9,5 3,9 0,9 21,3 21,3 21,2 18,1 17,3 6,2 6,1 6,1 5,7 5,6 1,7 1,7 1,7 2,2 2,0 12,1 12,1 12,1 7,7 9,6 1,7 1,7 1,7 2,3 1,8 1,25 1,25 1,25 0,50 0,00 & 1,30 1,30 1,30 1,61 1,60 207,25 193,65 66,34 9,60 9,41 P. Ne ovat salkunhoitajakeskeisiä trust me -rahastoja. TAULUKOT Koko maailmasta viidenneksen vuosinousu JOS RIPOTTELI varansa vuosi sitten tasai- sesti suomalaisiin koko maailmaan sijoittaviin osakerahastoihin, on nyt viidenneksen vauraampi. Vorm 1,1 1,1 1,0 1,1 0,9 1,87 1,80 2,00 0,50 & 3,00 + 1,87 1,87 2,00 2,10 3,00 64,54 7,08 193,03 2,38 12,05 Bergman /Aktia Asset Mgmt. Bolte P. p.a. Erdem Duet Asset Mgmt. Hagman Pohjola, Rahuorg Eräjuuri Ripatti JPM Asset Management 14,4 2,1 16,0 1,8 1,70 1,70 64,07 28,8 27,8 27,3 26,5 14,8 6,0 6,6 7,7 2,3 2,5 3,8 2,5 12,6 14,6 10,2 9,2 2,3 1,9 2,7 2,9 2,00 1,50 1,80 1,50 2,00 1,49 1,82 1,40 99,91 12,67 23,56 154,61 Salkunhoitaja KOKO MAAILMA PARHAAT Seligson & Co Phoenix PYN Elite * Handelsbanken Uusi Energia Seligson & Co Global Top 25 Brands Nordea Pro Stable Return HUONOIMMAT Aktia Global POP Maailma * ODIN Global Eufex ActiveAlpha EPL Taktinen A1 KEHITTYVÄT MARKKINAT PARHAAT FIM Sahara Taaleritehdas Dinaari Osake OP-Afrikka * eQ Afrikka * eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K HUONOIMMAT Handelsbanken Intia FIM Russia Small Cap FIM India FIM Brazil OP-Intia * TOIMIALARAHASTOT PARHAAT Allianz Global Investors Europe GMBH J. Leppä -3,0 -4,5 -3,4 -6,8 -3,0 24,7 11,8 23,1 19,7 24,1 -0,5 -1,1 -0,6 -0,8 -0,6 2,00 2,50 2,50 2,50 0,60 2,03 3,31 3,31 3,30 2,70 132,74 14,80 22,62 79,36 96,71 S. Deryng M. eQ/Stanlib J-P. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Tuotto 5 v. Seligson P. Raappana Pakarinen, Näätsaari 2,1 0,0 0,0 -1,2 0,0 1,6 0,4 0,5 -1,8 0,0 -0,3 -0,4 -0,6 -1,5 -1,9 -0,3 -0,2 -0,4 -2,0 -3,2 0,2 0,0 0,0 0,2 0,4 1,1 0,6 0,1 2,4 7,5 -0,5 -1,0 -14,1 -0,7 -0,3 1,95 1,20 0,95 1,13 0,50 1,96 0,96 2,01 1,80 45,09 23,68 5,46 15,52 - Nordea Inv. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk 21,6 45,7 13,7 16,2 13,3 10,8 27,8 8,0 14,4 15,4 43,5 38,2 36,2 27,8 26,5 15,0 4,9 12,3 7,3 7,6 2,4 10,1 3,3 3,1 2,1 11,5 14,7 13,1 10,7 8,6 3,8 2,6 2,7 2,6 3,1 11,3 11,3 17,7 0,0 0,0 7,2 7,2 8,1 4,4 0,0 11,5 11,5 11,3 10,7 8,1 0,5 0,5 3,1 0,1 3,7 1,4 1,4 1,3 1,2 2,5 10,2 10,2 11,4 9,5 9,0 12,9 0,0 0,0 -1,0 0,0 8,4 0,0 0,0 -2,1 0,0 27,4 27,4 19,3 17,2 16,5 3,7 8,3 -3,2 -6,6 -0,5 0,6 1,0 1,2 -0,2 -0,4 9,8 -2,1 7,0 9,2 9,7 -11,9 -22,2 -12,4 -14,9 -9,1 -12,5 -13,2 -14,3 -14,7 -15,1 -9,5 -4,5 -13,2 -15,0 -13,3 Danske Invest Global Tech 21,5 9,8 29,0 ODIN Maritim eQ Globaali Rahoitus FIM Rohto LähiTapiola Hyvinvointi 7,7 11,1 12,1 18,0 -1,9 9,3 16,4 14,4 Yhtiö Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur 1,10 + 1,00 + 1,50 0,60 0,80 1,13 1,08 1,54 0,60 0,81 20,99 231,93 41,73 150,81 480,28 P. MSCI World -kokonaistuottoindeksin arvo on noussut joulukuun 2012 alusta marraskuun 2013 loppuun 20,6 prosenttia, mutta suomalaisten koko maailma -osakerahastojen tuotto on jäänyt keskimäärin 20,0 prosenttiin
Parhiala Rahaston koko 20,9 milj. TOMMI MELENDER marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Nordea 8,3 8,6 Nokia 7,9 9,5 Raisio 5,7 5,7 Nokian Renkaat 5,3 6,8 Wärtsilä 5,2 4,9 Kone 4,9 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 5,3 milj. Kujala Rahaston koko 105,1 milj. euroa Nokia 9,9 Kone 7,8 Nokian Renkaat 6,2 Pohjola 5,8 Wärtsilä 5,0 Nordea 4,9 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Marraskuussa Keskon paino nousi selvästi Alfred Berg Small Capin ja Arvo Finland Valuen salkuissa. euroa Nordea 8,3 Nokia 7,6 Kesko 7,4 Kemira 6,0 Affecto 5,9 Cramo 5,0 DANSKE SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Eräkare Rahaston koko 298,2 milj. euroa Nokia 9,9 Kone 9,1 Fortum 7,0 Sampo 5,9 Wärtsilä 5,1 Nordea 4,9 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 285,8 milj. suurin yksittäinen sijoitus. euroa Nokia 7,8 Huhtamäki 7,1 Cramo 5,9 Sampo 5,6 Nokian Renkaat 5,4 Ramirent 4,8 8,7 5,7 6,4 0,2 1,0 0,2 5,8 6,9 0,1 -1,5 9,6 8,8 8,0 7,1 4,8 4,8 -0,7 -0,3 -0,6 -0,6 1,1 -0,4 9,9 7,9 6,7 5,9 4,9 6,0 -0,1 -0,1 -0,4 -0,1 0,1 -1,1 10,0 9,1 7,1 6,3 4,8 5,3 0,0 0,0 -0,1 -0,4 0,3 -0,4 16,4 12,7 -0,8 1,6 8,7 10,3 7,0 0,0 -2,3 0,0 7,6 7,2 5,5 6,0 5,7 0,2 -0,1 0,4 -0,4 -0,3. euroa Nokia 9,1 Kone 8,5 Nokian Renkaat 6,7 Metso 5,4 UPM 4,7 Wärtsilä 4,7 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Nokia 8,9 Wärtsilä 6,7 Kone 6,6 Caverion 6,1 Cargotec 5,9 Nokian Renkaat 5,4 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. euroa Nokia 9,6 9,7 Kone 9,3 9,4 Fortum 7,5 7,3 Wärtsilä 6,0 Nordea 5,1 6,9 Sampo 4,7 4,6 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. euroa Kone 9,5 9,2 UPM 8,4 9,9 Wärtsilä 7,3 5,5 Fortum 6,7 6,6 Outotec 5,4 5,3 Nordea 4,7 4,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 9,2 9,7 Metso 8,3 8,1 Nordea 6,3 7,7 Wärtsilä 6,3 Nokian Renkaat 5,3 7,7 PKC Group 4,9 5,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Larsson Rahaston koko 81,1 milj. euroa Nokia 8,8 Sampo 8,5 Kone 7,3 Fortum 6,4 Wärtsilä 5,9 UPM 4,4 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Haugen Rahaston koko 232,9 milj. Heikkinen, S. Positiivista virettä oli jo ennen ilmoitusta, sillä parissa kuukaudessa Kesko on vahvistunut 17 prosenttia Helsingin pörssissä. Nyman Rahaston koko 97,4 milj. Omituisuuden selittävät Alfred Berg Small Capin säännöt, joissa sanotaan että rahasto voi ”tilapäisesti sijoittaa varoja myös suurempiin yhtiöihin”. Osake hypähti yhtiön kerrottua suunnitelmistaan siirtää suuri osa kauppapaikoistaan rahastoon. Blomqvist, M. Varis Rahaston koko 234,4 milj. Hämäläinen Rahaston koko 72,0 milj. euroa Nokia 9,5 9,6 Sampo 9,0 9,3 Kone 8,9 8,7 Fortum 8,5 8,5 Seligson & Co OMX Helsinki 25 ETF UCITS 4,2 4,2 Metso 3,6 -0,1 -0,1 0,2 -1,8 0,1 -0,5 0,2 -1,4 -2,5 -0,1 -0,7 0,0 -0,1 -1,6 0,0 -0,3 0,3 -1,5 1,8 0,1 0,1 -0,3 -1,6 0,0 -1,5 0,3 -0,1 -0,3 0,2 0,0 0,0 marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. Perälä Rahaston koko 27,2 milj. euroa Kesko 5,5 Stockmann 4,3 Outotec 3,9 Lassila & Tikanoja 3,5 Vaisala 3,5 Pöyry 3,4 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Se saattaa herättää kummastusta, sillä yhtiön markkina-arvo liikkuu runsaassa kahdessa ja puolessa miljardissa eurossa. euroa Nokia 9,8 Kone 9,3 Nordea 6,8 Sampo 6,3 Fortum 5,6 Wärtsilä 4,4 8,9 8,5 7,2 5,4 4,7 0,9 -0,8 0,2 -0,1 -0,1 9,7 8,8 5,5 5,4 -0,2 0,1 1,8 1,2 4,0 0,0 3,7 4,5 4,3 3,8 3,8 1,8 -0,3 -0,3 -0,3 -0,3 8,2 9,8 0,1 -2,2 6,1 5,2 -0,2 -0,2 9,1 7,5 5,7 5,6 5,4 5,0 0,2 -0,6 0,1 -0,3 -0,2 9,9 9,2 -0,1 0,2 6,6 5,6 -0,3 0,0 58 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Helsingin pörssissä small capien raja kulkee 150 miljoonassa eurossa. euroa Nokian Renkaat 15,6 Nordea 14,3 Neste Oil 8,8 Pohjola 8,7 Nokia 8,0 Metso 7,1 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Salkunhoitaja Teemu Perälä taisikin haistaa Keskossa otollisen tilaisuuden voittoihin tilapäissäännön turvin. euroa Affecto 9,3 Amer Sports 6,9 PKC Group 5,9 Lassila & Tikanoja 5,3 Basware 5,1 Huhtamäki 4,9 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Angervuo Rahaston koko 27,0 milj. euroa Nokia 9,6 Fortum 8,8 Sampo 7,3 Kone 6,6 Wärtsilä 4,7 Metso 4,0 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Suomi-rahastotkin ovat lämmenneet kauppajätille. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Outinen Rahaston koko 82,6 milj. Varis Rahaston koko 33,3 milj. Auvray Rahaston koko 59,0 milj. euroa PKC Group 7,1 7,8 Affecto 6,5 6,5 Huhtamäki 6,4 6,5 Raisio 6,4 7,9 Metsä Board 5,9 5,9 Fiskars 5,0 5,3 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Hämäläinen Rahaston koko 217,2 milj. TAULUKOT Kesko kelpaa pienyhtiörahastolle KESKON YMPÄRILLÄ riitti kuhinaa marras- kuun lopussa. Parhiala Rahaston koko 597,3 milj. Perälä Rahaston koko 133,6 milj
euroa Nokia 9,7 Kone 9,4 Sampo 6,9 Fortum 6,8 Nokian Renkaat 5,6 Wärtsilä 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Simo Rahaston koko 45,5 milj. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). euroa Affecto 7,8 Nokian Renkaat 7,6 PKC Group 6,3 Amer Sports 5,7 Cramo 5,3 Metsä Board 5,2 9,8 9,3 9,3 6,6 0,2 0,3 0,3 1,2 4,8 0,0 7,8 8,5 5,6 5,0 5,4 5,2 0,5 -0,7 0,9 0,6 -0,1 -0,4 9,8 6,6 6,0 5,0 4,4 -0,1 -0,3 -0,5 -0,4 0,0 8,2 -0,4 6,7 6,6 5,2 4,8 -0,4 -0,9 0,1 0,4 marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Nokia 6,2 6,0 0,2 Kone 6,0 6,0 0,0 Wärtsilä 4,2 4,0 0,3 Huhtamäki 4,0 4,0 0,0 Elisa 3,5 3,6 -0,1 Teliasonera 3,5 3,7 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,4 milj. Heikkilä Rahaston koko 106,8 milj. euroa Fortum 8,1 8,1 0,0 Nordea 7,3 7,5 -0,2 Kone 7,2 7,1 0,2 Sanoma 5,8 Metso 5,4 5,4 0,0 Stora Enso 4,9 4,7 9.12.2013 Osake Kone YIT Sampo Outotec Amer Sports Cargotec Fortum Konecranes Outokumpu Pohjola Metso Elisa Rautaruukki Wärtsilä Stora Enso R Kesko B Orion B Nokian Renkaat UPM Kemira Neste Oil Nokia Huhtamäki Yhteensä, euroa Osakkeita, kpl 431 400 2 421 450 812 200 800 800 2 689 619 332 500 1 691 400 130 000 3 704 403 281 000 695 330 164 687 1 191 902 710 000 331 500 419 509 66 400 187 096 2 515 400 697 200 425 312 2 941 900 833 880 27 699 795 Arvo, euroa 13 912 650 21 575 120 27 159 968 5 325 320 39 860 154 8 428 875 28 483 176 3 129 100 1 444 717 3 953 670 19 636 119 2 975 894 7 735 444 23 998 000 2 293 980 10 898 844 1 288 160 6 423 006 29 329 564 7 906 248 5 814 015 16 974 763 14 709 643 303 256 429 Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa 31 000 6 000 1 000 4 000 0 0 0 0 0 0 -2 500 -2 000 -10 000 -2 000 -15 000 -4 199 -6 795 -8 000 -34 000 -54 000 -55 000 -144 000 -344 500 -639 994 999 750 53 460 33 440 26 600 0 0 0 0 0 0 -20 600 -36 140 -64 900 -67 600 -103 800 -109 090 -131 823 -274 640 -396 440 -612 360 -752 070 -830 880 -6 076 980 -8 364 073 Muutos vuoden alusta, kpl 179 400 15 000 -96 000 18 000 1 843 -37 300 179 500 3 000 -2 306 057 -14 000 44 790 -129 800 148 000 14 000 -437 500 -21 491 9 500 -2 404 39 500 -30 800 -345 688 -35 000 -539 489 195 411 Muutos vuoden alusta, euroa 6 673 950 -15 628 598 4 137 098 -3 563 374 9 568 918 840 579 6 983 958 -212 270 -3 045 096 375 320 -2 417 187 -1 676 859 1 362 422 563 680 -1 743 270 -90 876 40 343 548 506 7 281 674 -844 312 -2 381 715 5 346 097 -2 333 866 9 785 122 Muutos vuoden alusta (kpl), % 71,2 0,6 -10,6 2,3 0,1 -10,1 11,9 2,4 -38,4 -4,7 6,9 -44,1 14,2 2,0 -56,9 -4,9 16,7 -1,3 1,6 -4,2 -44,8 -1,2 -39,3 0,7 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. euroa PKC Group 8,5 Basware 8,3 Vacon 8,2 Metsä Board 7,2 Caverion 5,9 Affecto 4,6 9,8 9,8 7,2 6,8 6,1 -0,1 -0,4 -0,2 0,0 -0,5 10,9 11,6 7,9 8,2 7,3 0,9 -2,4 0,0 -0,8 -0,3 9,8 7,3 9,0 5,3 8,2 4,8 -0,2 2,2 -0,1 0,6 -3,1 8,6 8,9 7,7 6,9 -0,1 -0,6 0,5 0,2 4,9 -0,3 marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Cargotec 8,3 Amer Sports 7,8 Metsä Board 6,5 Ramirent 5,6 Huhtamäki 5,3 Cramo 4,8 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. TAULUKOT marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Neste Oil 7,2 7,0 0,2 UPM 6,6 7,3 -0,7 Cramo 4,1 4,3 -0,2 Affecto 4,1 3,9 0,1 Fortum 3,9 Nokia 3,9 4,8 -0,9 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 81,1 milj. OP-DELTA Salkunhoitaja: A. euroa Nokia 11,8 Kone 9,3 Sampo 7,8 Nokian Renkaat 7,4 Amer Sports 7,0 Wärtsilä 6,1 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 10,0 Kone 9,7 Wärtsilä 9,6 Sampo 7,7 Metso 4,9 Stora Enso 4,8 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Karessuo Rahaston koko 442,4 milj. Salonen Rahaston koko 210,1 milj. Karessuo Rahaston koko 408,3 milj. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta. Tuuri Rahaston koko 23,0 milj. euroa Nokia 9,7 Kone 6,3 Amer Sports 5,6 Sampo 4,6 Huhtamäki 4,4 Stora Enso 4,1 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. 59. Lund Rahaston koko 10,4 milj. euroa Sampo 7,7 7,8 -0,1 Nokia 7,4 6,9 0,5 Fortum 7,3 7,1 0,2 Kone 6,4 6,1 0,3 UPM 6,3 6,0 0,3 Teliasonera 5,1 5,1 0,0 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Backholm Rahaston koko 133,0 milj. Tuuri Rahaston koko 190,0 milj. euroa Nokia 9,6 Fortum 9,5 Sampo 8,9 Nordea 5,9 Stora Enso 5,0 Teliasonera 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 107,1 milj. päivän päätöskursseilla. Euromääräiset arvot on laskettu joulukuun 10
TAULUKOT Jenkkibondeissa nousuodotuksia ENGLANNINKIELISIÄ TALOUSUUTISIA - tapering - - - Marc Ostwald - Suomi TOMMI MELENDER Saksa prosenttia 4,5 Intia Kiina prosenttia 10,0 4,0 8,0 3,5 3,0 6,0 2,5 2,0 4,0 1,5 2009 12/2008 2010 2011 2012 2013 12/2013 AAA-luokitellut 1,0 prosenttia 10,0 BBB-luokitellut 2009 12/2008 2010 2011 2012 2013 12/2013 Aaa-luokitellut prosenttia 11,0 Baa-luokitellut 8,0 9,0 6,0 7,0 4,0 5,0 2,0 2009 12/2008 2010 2011 2012 2013 0,0 12/2013 3,0 2009 2010 2011 2012 12/2008 2010 2011 60 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 2012 2013 12/2013 1,0 prosenttia 5,0 dollaria/unssi 2 000 4,5 1 800 4,0 1 600 3,5 1 400 3,0 1 200 2,5 1 000 2,0 2009 12/2008 2,0 2013 12/2013 1,5 2009 12/2008 2010 2011 2012 800 2013 600 12/2013
Päivä paistaa kuitenkin välillä myös risukasaan. 61. Hub TOMMI MELENDER hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 11.12.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 113,34 98,70 1 642 7 966 2 110 2 004 19 630 634,50 1 943 29,64 21 090 5,3 -1,4 -1,8 5,0 4,4 -3,5 6,7 -4,2 0,5 -5,4 8,1 15,6 8,0 18,9 -17,2 -14,9 -25,8 -23,7 21,8 -20,6 1,4 -21,7 165,4 161,2 98,7 153,8 46,5 85,6 89,6 255,0 64,5 179,1 86,6 113,6 86,3 164,9 37,2 -24,4 20,4 -46,2 89,4 -50,9 138,5 100,8 111,5 95,5 1 579 8 749 2 383 2 376 22 645 727,9 2 170 35,3 25 816 85,3 79,5 1 265 7 228 2 087 2 101 19 876 514,2 2 011 23,6 20 125 85,3 82,0 1 075 7 132 2 284 2 191 23 417 449,8 2 210 19,8 18 689 34,27 30,81 627 2 765 1 254 880 8 810 162,10 1 042 8,88 9 900 145,65 145,63 1 895 10 148 3 292 3 980 54 200 857,25 4 120 48,70 33 255 3,10 5,9 18,9 104,8 106,2 3,0 2,3 2,3 1,13 4,11 2,67 18,6 39,4 -48,5 -59,6 4,0 4,2 5,7 2,51 13,58 LÄHDE: FACTSET Raaka-aine vuonna. Yhtiön kokemia rajuja takaiskuja selittää osaltaan nikkelin hinnan painuminen alle 14 000 dollariin tonnilta vuoden 2007 yli 50 000 dollarista. Maailman toiseksi suurin nikkelin tuottaja Vale arvioi, että vientirajoitukset voivat olla ratkaiseva käännekohta ylitarjonnan riivaamilla nikkelimarkkinoilla. TAULUKOT euroa dollareista 1,55 pistettä 380 CRB-indeksi 340 1,45 300 1,35 260 1,25 2009 12/2008 2010 2011 2012 2013 12/2013 220 2009 12/2008 1,15 2010 2011 2012 2013 12/2013 prosenttia 78 180 prosenttia 90,0 74 80,0 70 Otsikko 2009 70,0 66 2010 2011 2012 2013 12/2008 2009 62 10/2013 2010 12/2008 2011 2012 2013 9/2013 60,0 Nikkeli kiinnostaa taas NIKKELI -19 %, Alumiini -14 %, Lyijy -11 %, Ku- pari -10 %, Sinkki -6 %: Perusmetallien hinnat ovat laskeneet dollarimääräisesti tuntuvasti vuoden alusta. Suomalaisille nikkelin hinnalla on erityistä mielenkiintoa Talvivaaran vuoksi. Toisen ja kolmannen vuosineljänneksen osalta ennuste on 15 000 dollaria ja viimeisen vuosineljänneksen osalta 15 250 dollaria. Barclaysin mukaan nikkelissä on perusmetalleista eniten nousupotentiaalia ensi Öljy, Brent Öljy, WTI Kulta Kupari Alumiini Lyijy Nikkeli Palladium Sinkki Hopea Tina Lämmitysöljy, NYMEX Maakaasu, H. Näkemystään pankki perustelee Indonesian kaavailemilla vientirajoituksilla. Tärkeimmistä hyödykkeistä vain kulta ja hopea ovat menettäneet enemmän arvoaan. Barclays ennustaa nikkelin keskihinnaksi ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 14 750 dollaria tonnilta
kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v, % 1 v,% 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 0,0 3,4 3,4 5,6 3,1 2,7 5,2 7,1 47 TUOTOT 1V. -24,4 63,1 -11,5 37,9 -31,3 26,3 34,4 0,0 -50,3 23,2 -1,4 152,4 -33,3 31,3 27,1 -22,7 69,9 -5,3 47,9 -29,5 29,8 42,2 7,1 -50,3 27,4 -0,3 179,1 -33,3 31,3 30,7 -78,6 104,4 -21,2 6,4 -58,4 56,2 9,5 -19,6 -54,4 -12,7 -12,2 331,7 -14,3 -33,9 -31,0 -77,6 126,7 1,4 25,7 -50,6 71,4 29,0 -9,6 -54,4 -3,6 -8,0 408,9 -14,3 -24,3 -25,4 -71,2 111,8 48,5 -68,4 157,7 122,9 -34,1 239,5 38,7 65,3 64,0 -28,0 228,8 585,0 7,1 -5,2 212,8 -12,5 291,9 82,5 116,2 64,0 -17,1 262,9 707,6 7,1 11,2 275,8 6,4 9,2 -24,0 23,1 104,9 46,8 -2,1 -7,1 27,8 205,5 8,6 9,8 13,8 12,5 32,0 17,7 -9,4 22,4 17,8 46,2 1,6 25,0 42,6 -32,5 -50,0 94,0 -84,6 -3,5 -34,7 2,8 16,0 9,2 -8,1 25,1 5,3 -38,3 -31,3 31,1 -9,2 6,4 16,3 -24,0 23,1 113,4 51,8 1,7 -7,1 33,7 209,3 18,2 15,9 19,0 28,6 36,8 22,3 -9,4 26,7 25,5 46,2 4,2 29,2 48,2 -29,2 -50,0 94,0 -84,6 1,3 -30,2 8,0 16,8 14,5 -4,4 35,4 9,2 -36,9 -28,4 34,5 -3,9 -45,5 -4,5 -73,9 -18,2 1,5 -22,4 7,0 -6,5 42,8 184,8 17,8 58,5 18,5 8,4 -3,4 -45,3 -8,1 35,4 -21,7 -60,4 -47,7 -27,8 85,4 -61,9 -78,4 -30,7 -95,4 -0,4 -49,4 -27,9 -27,7 53,2 -21,3 2,4 -37,4 -21,9 -53,5 19,4 -30,9 -45,5 12,7 -73,9 -8,2 9,1 -12,0 14,1 -6,5 63,0 188,4 50,4 77,2 32,8 40,4 5,9 -43,1 -8,1 51,1 -7,8 -60,4 -42,4 -22,1 109,7 -55,0 -78,4 -30,7 -95,4 15,0 -38,2 -17,1 -21,7 74,6 -11,4 21,2 -32,2 -13,7 -45,4 22,5 -19,9 -24,5 81,5 -69,6 -22,7 302,5 110,1 64,3 11,6 48,0 662,5 69,8 10,8 29,8 103,9 -0,5 -39,9 19,2 199,1 16,1 -63,8 -13,4 8,2 233,0 -45,4 -82,8 21,3 -93,4 206,7 -35,8 52,2 23,2 328,7 92,5 21,5 13,7 30,8 -36,0 217,2 215,5 -24,5 131,9 -67,8 -2,9 349,2 152,1 75,2 18,1 80,3 672,0 144,6 23,9 51,5 175,7 15,4 -37,5 19,2 276,9 55,1 -62,0 3,1 16,7 316,7 -29,4 -82,8 21,3 -93,4 292,1 -12,9 91,8 40,1 429,9 142,3 57,1 30,3 59,0 -12,9 225,4 309,6 -58,5 39,7 92,5 7,1 10,5 -16,7 -1,4 37,2 -58,5 44,6 92,5 11,9 16,0 -13,5 7,8 40,4 -85,8 17,2 -23,5 33,1 -15,9 -43,1 4,0 73,5 -85,3 29,3 -11,5 46,7 -1,7 -38,7 26,0 87,8 -87,7 25,7 -51,5 274,6 28,7 -53,6 137,9 241,3 -86,2 52,7 -39,0 337,9 66,6 -49,1 200,6 292,8 LÄHDE: FACTSET ENNUSTEET 2013 osakekurssi 11.12. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Afarak Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Therapies CapMan Cargotec Caverion Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Martela Metsä Board Metso Munksjö Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2010 osinko/ osake, euroa -5,6 0,9 12,0 -0,4 -3,9 -0,7 0,2 7,1 -28,7 -2,6 -3,5 9,0 -6,3 4,8 -6,3 14,1 6,4 -3,4 -9,4 -2,0 2,3 -4,8 -8,0 -7,1 1,2 36,0 -1,7 -3,0 0,6 12,1 -1,0 0,0 0,0 2,2 0,7 -5,0 11,1 1,9 -3,4 -0,6 0,0 -15,7 -20,0 -5,5 1,3 4,4 -3,7 -4,3 -6,9 -5,2 3,4 -2,9 -2,5 -1,3 -6,8 6,3 -4,8 -9,5 -1,7 -9,5 -2,4 0,6 -7,6 -0,3 0,00 0,16 0,53 0,49 0,10 0,35 0,90 0,42 0,00 0,16 0,30 0,45 0,10 0,40 1,00 0,42 0,22 0,23 62 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 ENNUSTEET 2014 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 61 38 49 62 183 0,04 0,21 0,28 0,50 0,20 0,50 1,03 0,42 77 46 103 62 69 50 68 117 11,8 4,5 3,2 6,2 6,3 3,4 5,3 7,1 0,24 0,20 41 98 3,0 1,0 0,35 0,36 43 52 4,4 1,7 0,00 0,04 0,72 0,00 0,00 0,03 0,56 0,18 75 44 52 0,0 2,8 2,2 2,2 0,00 0,07 0,87 0,30 64 44 55 0,0 6,4 3,4 3,5 0,14 0,00 0,00 0,42 0,10 0,15 0,00 0,01 0,46 0,10 5,9 0,0 2,1 2,9 2,5 0,15 0,00 0,03 0,55 0,11 75 0 54 41 43 5,9 0,0 5,2 3,4 2,8 0,0 0,00 76 65 43 69 0,00 0,0 0,01 1,30 0,08 1,30 62 101 3,8 7,2 0,03 1,30 49 97 1,4 7,2 0,15 0,28 0,07 0,10 0,13 0,28 0,07 0,10 63 116 64 4,1 4,6 3,5 3,6 0,14 0,28 0,09 0,10 57 75 74 55 4,3 4,6 4,3 3,6 0,65 1,00 0,70 1,00 0,00 0,10 56 81 3,6 5,9 0,0 2,6 0,75 1,00 0,00 0,17 56 82 0 45 3,9 5,9 0,0 4,3 0,58 0,15 51 3,3 4,8 0,65 0,20 49 51 3,7 6,5 0,00 0,00 0 0,0 0,01 12 1,0 0,53 0,40 1,20 0,53 0,40 1,20 71 103 80 4,7 4,4 4,7 0,58 0,50 1,33 61 46 76 5,1 5,5 5,2 0,88 1,05 0,60 0,60 0,25 1,00 1,05 0,58 0,18 0,25 70 79 61 64 208 3,1 4,4 3,9 1,1 2,5 1,07 1,10 0,70 0,45 0,33 68 66 65 36 89 3,3 4,6 4,8 2,9 3,2 0,06 1,85 0,00 0,07 1,75 0,14 56 82 933 2,2 6,3 2,7 0,08 1,75 0,24 44 84 73 2,7 6,3 4,7 0,38 0,00 1,45 0,50 0,00 1,60 32 0 71 3,6 0,0 4,7 0,50 0,00 1,80 38 0 69 3,6 0,0 5,2 0,25 0,50 0,10 0,66 40 41 2,0 2,5 0,27 0,75 91 41 5,4 2,8 0,10 0,08 0,56 0,15 41 TUOTOT 3V. 2013 0,34 4,68 8,68 8,00 3,19 14,79 19,28 5,92 0,82 7,91 20,75 7,37 0,30 1,09 25,34 8,33 0,04 2,55 1,55 0,48 16,00 3,95 0,46 0,65 6,07 2,00 18,12 2,25 3,14 6,03 1,98 2,79 7,00 19,26 16,84 0,38 3,80 2,65 17,65 3,10 0,11 0,97 0,08 11,39 9,11 25,70 4,99 32,15 23,70 14,60 15,40 10,20 3,55 2,95 27,76 5,10 0,80 14,03 5,69 34,35 6,96 1,60 4,98 26,62. TUOTOT 5V
Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. 36 37 42 63 70 51,6 51,6 16,5 18,9 116,3 122,7 17,3 -11,3 -47,6 -36,5 2,7 48,0 32,6 -6,4 26,0 69,5 22,0 -2,1 51,5 66,0 5,6 8,6 -17,8 202,9 96,4 35,7 -5,2 67,1 26,5 62,8 20,3 127,5 -3,1 22,2 288,3 7,2 -19,5 30,8 40,0 21,5 -5,7 -47,6 -34,8 7,6 53,8 32,6 -3,6 31,1 76,4 27,8 1,8 57,6 73,5 10,6 12,9 -13,1 222,8 110,5 42,2 3,5 74,7 26,5 69,2 25,1 127,5 1,5 24,4 288,3 11,0 -15,7 38,3 40,0 -29,1 22,0 -89,1 -36,4 -45,0 77,0 -52,4 -14,3 56,3 -2,2 136,0 2,2 65,1 -2,5 -18,0 -60,1 -21,0 324,0 257,7 68,2 -56,3 -19,2 53,3 -88,9 -32,1 -40,2 97,1 -50,4 -1,9 77,7 9,5 166,8 13,4 86,1 8,7 -7,6 -54,6 -11,1 395,4 348,9 96,6 -45,2 95,5 68,2 -81,4 145,3 -21,5 628,0 -52,3 -14,1 71,9 112,8 103,3 17,9 196,0 245,4 51,0 -46,1 7,9 338,6 510,5 155,3 -28,4 138,5 145,2 -79,5 190,5 3,5 786,3 -46,4 3,2 111,7 147,4 129,9 43,1 260,1 292,6 83,9 -30,5 33,6 459,6 799,3 237,5 3,8 -34,4 -25,8 -7,3 23,7 37,0 109,7 -1,4 -39,8 251,8 -23,5 -59,9 -0,3 -2,0 52,2 122,3 13,0 -36,0 251,8 -16,2 -55,2 14,9 -2,0 15,6 62,8 115,2 27,2 497,0 44,4 8,1 23,9 7,1 38,5 72,6 156,6 43,5 497,0 71,9 31,9 48,0 8,6 -66,7 -14,5 -82,3 25,8 37,5 5,0 3,0 36,4 -54,5 -40,7 -6,7 28,5 47,7 -57,7 44,9 45,8 5,5 2,6 -22,1 -20,7 -19,7 13,6 -66,7 -12,2 -82,3 32,5 37,5 9,5 8,1 43,0 -54,5 -40,7 -6,7 38,0 52,9 -57,7 47,9 52,8 5,5 5,6 -18,9 -16,1 -16,5 15,7 -87,9 -49,2 -96,7 29,4 -54,0 -5,4 9,5 21,5 -86,5 -71,7 -56,4 -3,3 6,3 -87,8 51,2 18,3 -42,5 20,3 -42,9 -37,0 29,9 -51,9 -87,9 -45,3 -96,7 49,5 -54,0 4,9 27,5 39,9 -86,5 -71,1 -56,4 14,4 20,1 -87,8 61,5 33,1 -39,8 35,1 -37,2 -26,7 52,9 -51,0 -84,1 -45,4 -86,2 84,7 -64,5 101,9 88,3 -83,4 -37,4 -86,2 133,0 -62,2 135,8 140,3 -91,1 -54,9 -56,4 21,7 97,3 -89,4 170,6 1,2 -42,5 265,9 -36,1 155,4 49,6 -52,6 -90,3 -51,5 -56,4 63,6 158,2 -89,3 205,7 22,6 -36,7 369,8 -27,3 246,5 99,7 -49,0 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPALV ELU. Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T. 2013 4,85 10,30 2,58 19,23 0,39 6,63 0,77 23,88 4,10 9,07 14,00 10,00 0,34 0,92 4,44 9,36 5,06 6,47 7,23 12,72 46,40 33,70 7,09 1,37 1,14 12,05 1,48 1,01 3,49 4,07 2,99 2,96 11,15 6,93 0,49 16,60 0,13 1,00 0,06 4,21 0,22 4,24 15,50 19,19 0,05 0,32 0,28 11,60 14,50 0,80 57,47 21,80 18,10 33,48 1,52 8,86 4,04 7,95 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2010 -4,0 -0,5 7,1 -2,5 -2,3 -15,1 -3,8 -3,3 -0,1 0,7 -3,2 7,5 -0,4 -1,1 0,5 -2,1 -2,7 -2,2 -8,8 4,7 -5,8 -5,0 2,9 5,4 4,6 -0,7 -1,3 29,5 -4,1 -1,5 -3,5 0,0 -4,4 -4,4 0,0 13,7 -40,9 -2,9 -30,2 -6,4 -4,3 -1,4 -4,6 -6,4 -16,7 0,0 -6,7 -9,9 -5,1 -8,0 1,3 14,4 -1,6 1,0 -5,0 -9,5 -4,7 -3,2 0,01 osinko/ osake, euroa ENNUSTEET 2014 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 0,09 1,30 0,00 0,30 0,37 0,06 1,20 0,00 0,30 19 65 87 0,70 0,00 TUOTOT 3V. KUR SSIHISTOR I AT. TUOTOT 5V. 63. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2013 yhtiö Oral Orava Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pöyry PK Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute QPR Software Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Siili Solutions Solteq Soprano Sponda SRV SSH SSK Stockmann Stora Enso Suominen Taaleritehdas Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff Group YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 11.12. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 0,84 0,10 1,08 0,00 0,28 86 56 88 48 3,6 2,3 6,2 0,0 4,5 60 8,2 3,8 5,6 0,0 4,1 0,78 0,00 69 0 3,2 0,0 0,95 0,10 54 36 4,0 2,4 0,46 0,25 0,01 0,61 0,28 52 76 4,4 2,8 0,62 0,30 48 42 4,4 3,0 0,12 0,34 0,23 0,20 0,50 0,20 0,13 0,40 0,24 0,20 0,30 0,35 68 75 91 512 118 60 2,9 4,3 4,7 3,1 4,1 2,8 0,14 0,45 0,25 0,20 0,30 0,43 66 71 67 56 151 61 3,2 4,8 4,8 3,1 4,1 3,3 1,35 0,60 1,55 0,20 61 37 4,6 2,8 1,70 0,25 64 45 5,0 3,5 0,33 0,17 0,06 0,18 0,11 59 24 5,2 2,7 0,19 0,19 59 32 5,4 4,5 0,60 0,30 0,50 0,30 0,00 0,39 139 93 0 80 4,5 4,3 0,0 2,3 0,60 0,30 0,01 0,35 83 63 29 43 5,4 4,3 2,0 2,1 0,03 0,00 0,18 0,00 0,17 0,83 0,76 0,00 0,04 0,00 0,15 0,00 0,17 0,90 0,83 100 4,0 0,0 3,6 0,0 4,1 5,8 4,3 0,06 0,00 0,15 0,01 0,21 0,98 0,89 67 6,0 0,0 3,6 4,5 4,9 6,3 4,6 0,60 0,38 0,60 0,41 69 77 5,2 2,8 0,60 0,50 64 71 5,2 3,4 1,10 1,97 1,28 0,75 63 76 2,2 3,4 1,45 0,85 51 69 2,5 3,9 1,00 0,00 0,58 1,10 57 3,3 1,20 57 3,6 0,48 55 5,4 0,54 54 6,1 33 0 43 64 70 TUOTOT 1V. K ÄY TÖSSÄ 24/7
Tämä on kiinnostanut venäläisiä, kiinalaisia ja Lähi-idän öljymaiden sijoittajia. Tervetuloa, varakkaat maahanmuuttajat VARASTETTU EU-PASSI maksaa USA:n kes- kustiedustelupalvelun mukaan mustassa pörssissä noin 300 euroa. Oleskeluluvan saa 500 000 euron kiinteis- tösijoituksella ja EU-passin siitä viiden vuoden päästä. Myös Espanja, Portugali, Kreikka ja Kypros ovat alkaneet vilkastuttaa kiinteistömarkkinoitaan myöntämällä kultaisia viisumeja sijoittajille. joka on ennen tätä vuotta esiintynyt Suomessa harvoin, lähinnä puhuttaessa Metsoa neuvomaan pyrkineestä ruotsalaisesta suursijoittajasta Christer Gardellista. Elon Muskin 64 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 NETFLIXIN OSAKEKURSSI on heilunut viime aikoina voimakkaasti. Yhtiön pörssimenestyk- keuksia, kuten suursijoittaja Carl Icahn näytti arvaavan. Hän osti vuosi sitten kymmeneksen tv-yhtiöstä. Fortune-lehti valitsi vuoden bisnespersoonaksi tänä vuonna Elon Muskin. Yhdysvaltoihinkin saa niin sanotun vihreän kortin viisumin nopeutetusti 500 000 dollarin sijoituksella yritystoimintaan, joka työllistää vähintään 10 ihmistä.. Lomamökit- ja huvilat kelpaavat etenkin venäläisille. Nähtäväksi jää, onko Loebistakaan apua, kun Nokian hallitus miettii mitä yhtiö tulevaisuudeltaan haluaa. Nyt hän on jo myynyt puolet osakkeistaan, nelinkertaiseen hintaan. Terminä se on nurkanvaltaajaa kohteliaampi, ja tarkoittaa yrityksen toimintaan aktiivisesti puuttuvaa sijoittajaa. Muutaman vuoden takainen lakimuutos on mullistanut esimeriksi Riian lähistöllä sijaitsevan lomakohteen Jurmalan kiinteistökaupan. Kevin Spacey Aktivistisijoittaja on vuoden ilmiö Korttitalo nousee taivaaseen AKTIVISTISIJOITTAJA ON uudehko termi, sestä kirjoitettiin Arvopaperissa viimeksi lokakuussa. Portugalissa käytäntö on ollut voimassa vuoden. Hän on pikemminkin aktiivinen yrittäjä kuin sijoittaja, kuten tälläkin palstalla on pariin otteeseen todettu. Lokakuussa toimitusjohtaja Reed Hastings toppuutteli analyytikoita uskomasta liian ruusuisiin visioihin. Esimerkiksi Latvia myöntää oleskeluluvan sijoittajalle, joka ostaa vähintään 70 000 euron kiinteistön. Vuoden toiseksi merkittävämmäksi bisnespersoonaksi lehti valitsi aktivistisijoittajat. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen HOUSE OF CARDS. Oleskeluluvan Eurooppaan saa myös virallista oikotietä, mutta hitaammin, ja se maksaa enemmän. Christer Gardellin kampanja jakaa Metso kahtia ei ole vielä herättänyt muissa sijoittajissa hurraa-huutoja. jien nauttivan kyydistä kohti 400 taalaa. Heitä ovat esimerkiksi Carl Icahn sekä Nokiasta ison siivun ostanut Daniel Loeb. Kommentit saivat kurssin 20 prosentin syöksyyn, josta se toipui jo seuraavana päivänä
Jos ostohinnasta katoaa viidennes, osakkeet kannattaa myydä. Stonesoftin omistajat hyväksyivät lunastustarjouksen. Sijoituksen tuoton kannalta sijoituskohteen valinnan merkitys on ensiarvoisen tärkeää ja ajoituksella on vain rajallinen merkitys. Suurten yhtiöiden osakkeista vain kaksi kolmesta yltää tänä vuonna positiiviseen tuottoon. ILMIÖT MARKUS SALIN Ei niin hyvä pörssivuosi KULTA ON monen mielestä imaginäärinen sijoitusvaihtoehto, koska jälkimarkkinat ovat mitä ovat, eikä sijoituskultaa juuri koskaan käytetä sellaiseen, missä sen ominaisuudet metallina olisivat omimmillaan. Talouskasvun kanssa on vähän niin ja näin. Mediaaniosakkeen tuotto ilman osinkoa on vain hiukan toistakymmentä prosenttia ja useamman kuin joka kolmannen suomalaisyhtiön osake on tänä vuonna halventunut. KARMO RUUSMAA Kultaakin kummempaa un pörssivuosi lähenee loppuaan, on yhteenvedon aika. Suurin tappioriski on puolestaan lymyillyt perusteollisuuden ja kulutuspalvelujen osakkeissa. Vähintään kolminkertaistuneita osakkeita pörssistä löytyy kolme: SSH, Revenio ja Elektrobit. SSH:n, Elektrobitin ja Innofactorin kursseista suli viimeisen supernousun jälkeen nopeasti pois kymmeniä prosentteja, jolloin moni myöhästynyt poltti näppinsä. Pystyykö peruutuspeiliin katsomalla tekemään mitään johtopäätöksiä alkavasta pörssivuodesta. K sen siitä, että pörssiyhtiökin voi ajautua konkurssiin. Starbucks kuorii kermat KAHVIN HINTA on seitsemän vuoden pohjalukemissa, jopa niin alhaalla, että Starbucks (SBUX) laskee ulosmyytävän kahvipaketin hintaa. Bitcoinin hyväksyminen maksuvälineeksi on lähinnä mainostemppu, jolla hakee kansainvälistä julkisuutta. Toimialajaottelun perusteella sijoittaja on varmimmin yltänyt positiiviseen tuottoon, jos hän on pistänyt rahansa rahoitukseen, teknologiaan ja kulutustavaroihin. Suuret otsikot kertovat, että sijoitusvuodesta tuli erinomaisen hyvä huolimatta tahmeasta talouskasvusta ja monista kriisipesäkkeistä. Intialaisen perheen pahan päivän turvana sillä voi olla konkreettinen rooli, verrattuna vaikkapa paljon kohistuun digitaaliseen bitcoin-valuuttaan. Vuosi oli hyvä myös Huhtamäen, Neste Oilin ja metsäyhtiöiden omistajille. Helsingin pörssin yleisindeksi näytti joulukuussa yli 20 prosentin nousulukemia kuluvalle vuodelle. Kurkistus yleisindeksin taakse kertoo kuitenkin, että silmät ummessa osuminen on tänä vuonna ollut vaikeaa. Mielessä kannattaa vain pitää pari kultaista sääntöä. Kurssinsa tuplanneita yhtiöitä ovat Innofactor ja Cramo. Eipä juuri. Tiimarin kohdalla sijoittajat saivat taas hyvän muistutuk- 65. Starbucks on sen sijaan vihjannut analyytikoille, että se odottaa tänä ja ensi vuonna yli 210 miljoonan taalan tulosparannusta, kiitos raakakahvin hinnan puolittumisen Etelä-Amerikan hyvän arabicasadon ansiosta. Siltikin suomalaisyhtiöiden osakkeet ovat nykyiseen tuloskuntoonsa suhteutettuna edelleen kohtuuhintaisia. Kahvilahintoihin alennus ei yllä, joten suomalaisetkin saavat tottua yli kuuden euron macchiatoihin. Noin joka kuudennen yhtiön kurssi on laskenut vähintään 20 prosenttia ja joukkoon mahtuu myös suuria yhtiöitä kuten Outotec, Outokumpu ja Ahlstrom. Ajatus avoimen lähdekoodin digitaalisesta valuutasta on teoreettisesti mielenkiintoinen ja haastaa miettimään nykyistä valuutta- ja rahajärjestelmäämme ja sen omituisuuksia. Kahvin ylitarjonta jatkuu ensi vuonna ja hintojen odotetaan laskevan vielä 10 prosentilla. Vuodesta 2014 tulee taas yksi epävarma sijoitusvuosi lisää. Moninkertaistuminen ei kuitenkaan ole tarkoittanut lottovoittoa kaikille omistajille. Pörssi sai vuoden aikana muutaman uuden yhtiön, mutta myös lähtijöitä. Poliitikot luikertelevat edelleen seiniä pitkin eivätkä osaa ratkaista isoja ongelmia. Sen kurssikäyrä näyttää nousevan lineaarisesti, vaikka moni väittää, että kyse on kaikkien aikojen pyramidihuijauksesta. Bittiraha bitcoin on aikaansaanut otsikoita kiihtyvässä tahdissa. Virtuaalirahalla voi jo ostaa useita reaalimaailman tuotteita – sekä Virgin Galactic -yhtiön avaruuslentoja. Suurten listalla ainoa kurssinsa liki kaksinkertaistanut yhtiö oli Nokia. Tappiot kannattaa rajata ajoissa. Pahimmillaan se saa palaavaihtoehdolta
Järvinen kuitenkin muistuttaa Jippiin osoittautuneen paremmaksi sijoitukseksi kuin useimmat muut 1999–2000 listautuneet teknoyhtiöt. Talousrikosjutun kuvauksena kirja lienee ainutlaatuinen Suomessa. Syyttömiksi julistetut joutuivat kokemaan kohtuutonta piinaa. Se olisi tuonut tarinaan eletyn tuntua, ihimillistä ääntä. Tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinenkin joutui syytettyjen penkille toimittuaan teknohuuman aikaan Jippiin johdossa. Toisessa osassa unelmat romahtavat ja oikeusistuin kutsuu. Ehkä Järvisen olisi ollut perusteltua laittaa itseään enemmän likoon ja samalla hälventää illuusiota tunteensa sulkeistavasta tapahtumien ylöskirjaajasta. Nyt hän on kirjoittanut tapausten kulusta lähes 400-sivuisen, pikkutarkasti yksityiskohtiin sukeltavan teoksen. Nokian voittokulun ansiosta Suomi näyttäytyy teknologiamurroksen edelläkävijänä ja kaikki tuntuu olevan mahdollista. Syyttäjä ampuu kovilla, sillä hän vaatii Jippiin johdolle rangaistuksia kirjanpitorikoksesta. KIRJAT Erään oikeusjutun anatomia Jippii Groupin oikeusprosessi ei ole kunniaksi oikeusvaltiolle, sanoo Petteri Järvinen kirjassaan. Jippiistä tuli ensin Saunalahti ja lopulta se päätyi Elisalle. Näkökulmien valinnat ja rajaukset perustuvat väistämättä kirjoittajan henkilökohtaisiin preferensseihin. Omista tunteistaan Järvinen ei kerro, vaan etäännyttää persoonansa taustalle. H uutaako Eurooppa Jippii?” kysyi Arvopaperin kansiteksti vuoden 2000 lopussa. Kahdentoista vuoden pituiseksi venyvä oikeusprosessi ei ole kunniaksi suomalaiselle oikeusvaltiolle, ja kaiken lisäksi se maksoikin miljoonia. Hänen kerrontansa on insinöörimäisen tehokasta, mutta välillä myös vivahteetonta. Toisaalta Järvinen onnistuu valitsemassaan tyylilajissa varsin hyvin. Entäpä Jippiin osakkeenomistajat. Hän antaa itsestään vaikutelman terävänä havainnoitsijana, mikä valaa lukijaan luottamusta. Niistä tuomiot ovat selvästi ankarampia kuin pörssitiedottamisen kupruista ja sisäpiirikaupoista. Jippii! jakaantuu kahteen osaan. Jälkipyykkiä pestiin oikeusistuimissa, ja pitkään pestiinkin, sillä lainvoimaisen tuomion saaminen kesti kaksitoista vuotta. Ensimmäisessä osassa ” KIRJAN LOPPUPUOLELLA eletään vuosituhannen vaihteen teknohuumaa. Alun perin hän kaavaili kirjaa Jippiin menestystarinasta, mutta se vaihtui oikeussalidraamaksi. JÄRVISEN TEOS perustuu muis- tiinpanoihin, joita hän on raa- 66 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 pustellut ahkerasti vuosien mittaan. Kokeneena kirjoittajana Järvinen osaa purkaa monimutkaiset ja monipolviset tapahtumat luettavaan muotoon. Teksti Tommi Melender jektiivisesti kukaan pystyy kuvailemaan tapahtumia, joissa on niin vahvasti itse mukana kuin Järvinen Jippiin oikeusprosessissa. Kuvassa Jippii Groupin johtoryhmä huusi, mutta Eurooppa ei vastannutkaan. ”Jos huomioidaan Elisan maksamat osingot kirjan kattamilta vuosilta kevääseen 2013 asti, Jippiin antihintaa 4,5 vastaava Elisan kurssi on 13,48 euroa”, Järvinen laskee.. Lopulta siinä voittivat vain asianajajat. Saksan takaiskut laittoivat pisteen yhtiön valloitussuunnitelmille. Moni varmasti kuvittelee, että he menettivät rahansa. Oikeusprosessi oli monella tapaa poikkeuksellinen, eikä vähiten siksi että entisistä Jippiin johtohahmoista Ilpo Kuokkasesta ja Harri Johannesdahlista tuli lähihistoriamme ainoat henkilöt, jotka ovat istuneet vankilassa ja todettu myöhemmin syyttömiksi. Kysyä tietysti voi, kuinka ob- Järvinen vetää lankoja yhteen ja teksti saa yhteiskuntakriittisiä sävyjä
KIRJAT - Nokia - Mark Blyth - - Yhden totuuden politiikkaa - Sijoituspalvelut uusiksi Vaihdantavallankumouksen - - - - PANKKIEN JA ”JULKISET MENOT ALAS - - - - Pekka Puustisen - TOMMI MELENDER KARO HÄMÄLÄINEN Tunnetko jo uudet mallibondiehdot. Helsinki ” Mitä uutta joukkolainamarkkinoilla. » Ilmoittaudu Bondibrunssi tarjoaa monipuolisen, käytännönläheisen kokonaisuuden joukkolainojen käyttämisestä, liikkeeseenlaskuprosessista sekä listaamisen edellytyksistä ja hyödyistä. Tule tenttaamaan asiantuntijoitamme ja osallistumaan keskusteluun! Hinta 495 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 € + alv 24 %) lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Bondibrunssi 5.2. Talentumlakikoulutus.fi 67
Poliitikot, helpottakaa pörssilistautumista. Mahtaako Suomesta tulla palveluyhteiskuntaa, kun kulutusintoa suitsitaan arvonlisäveroa korottamalla ja edustuskulujen vähennysoikeudet poistamalla. Olen kokenut 1980-luvun kasinotalouden ja sitä seuranneen syvän laman, vuosituhannen vaihteen it-kuplan ja viime omistustamme niissä. Esitänkin ehdotuksen kansanedustajille: Ostakaa yhden taksimatkan hinnalla yksi Sammon osake. NÄKEMYS / MIELIPIDE 500 miljoonan osinkotulot vai veronkorotus. Yrityksissä sukupolvenvaihdos on voitava tehdä verovapaasti Ruotsin mallin mukaan. Jouko Braden pankkiiriliike LAMY Oyssä. Mielelläni näkisin hänet neuvonantajana hoitamassa eläkevarojani. Milloin poliitikot uskaltavat tarttua julkiseen talouteen isolla kädellä sen sijaan, että veronäpertelyllä tapetaan kaikki orastava kasvu. Siksi pörssiyhtiöiden omistajien verotuksen tulee olla omistamista kannustavaa. 68 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 210x29. Nyt oman rahan edustaja Antti Herlin jäi pois Solidiumin hallituksesta, eikö kukaan huolestu. Teksti Kari Lappalainen O len toiminut osakemeklarina 1980-luvun puolivälistä saakka ja saanut seurata Suomen talouden nousuja ja laskuja aitiopaikalta. Muistamme yhä Soneran ja Stora Enson varoittavat esimerkit. Suomen teollisuus on siirtänyt investoinnit muihin maihin. Ei niinkään liikevaihdoltaan 500 miljoonan euron liikevaihdon yrityksille vaan pienemmille, suuruusluokaltaan 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekeville. Yhtiöille olisi hyväksi tasainen pääoman saanti ja uskollinen omistajakunta. Brade totesi, että helppo se on puhua muiden rahoista. Saatte paitsi osinkotuloa, mutta ennen kaikkea pääsette kerran vuodessa Sammon yhtiökokoukseen kuuntelemaan Wahlroosin puhetta sekä maailmatalouden että Suomen tilasta. Näin kansa oppisi pitkäaikaista sijoittamista lottoamisen sijaan. louksia tulisi kannustaa suomalaisyhtiöiden omistajiksi. Jos 10 miljardia euroa siirtyy osakkeisiin, ovat osinkotulot jo 500 miljooja nostaa kotimaista kulutusta enemmän, arvonlisäveron nosto vai tämä osinkovirta. Tälle yritysjoukolle pääoman saanti pankeista ja muista rahoituslähteistä on vaikeaa, vaikka liikeidea olisi hyvä. Lopuksi huonot yhtiöt jäävät salkkuun ja valtiolle maksettavat osingot pienenevät. loudet ovat uskollisia omistajia, kun ulkomaiset omistajat nopealiikkeisinä tulevat ja lähtevät suhdanteiden mukana. Solidiumissa jokaista yhtiötä analysoi kaksi Kirjoittaja on toiminut osakemeklarina vuodesta 1985. Entä jos me vähentäisimmekin yhtiö teettää ulkomaisten välittäjien kanssa ikään kuin Pohjola tai Nordea eivät osaisi niitä hoitaa. Omistaminen tuo myös riskin. Nyt yrittäjät miettivät muuttoa Ruotsiin. Ruotsissa ja Norjassa ei ole perintöveroa. Omien rahojen kanssa enemmän hyödyksi Björn Wahlroosin kaltaisia henkilöitä, jotka ovat sentään itse tehneet rahansa. Myymällä omistamansa osakkeet, valtio voisi maksaa velkojaan pois ja suunnata varoja koulutukseen ja kotimaisiin investointeihin. 1980-luvulla jossa Juhani Riikonen nosti kätensä 90 kulmaan esitelläkseen kuinka he tekevät jatkossa tulosta. Annetaan suomalaisille mahdollisuus itse halutessaan päättää mihin sijoittavat osan eläkesäästöistään, suoraan osakkeisiin, rahastoihin tai sijoitusyhtiöihin. Jos korvaus riskinotosta ei ole kannustavaa suhteessa riskiin, pääoma hakeutuu muualle ja yhtiöt joutuvat turvautumaan ulkomaiseen rahoitukseen, jonka aikajänne saattaa olla lyhyt. Olemme lukeneet lehdistä kuinka Varma ja Ilmarinen vähentävät omistuksiaan Suomessa. Voi kysyä kumpi virka on tärkeämpi. Estäisikö yksinkertainen progressiivinen osinkoverotus tämän. Siksi kotita- perustettiin Solidium, jonka toimitusjohtaja ansaitsee kaksi kertaa niin paljon kuin pääministeri. taa yhtiöitä, jotka investoivat ulkomaille. PANKKIEN TALLETUSTILEILLÄ makaa 80 mil- jardia euroa. Finanssikriisin aikana eräs asiakkaani, jonka yritys työllistää 3 000 ihmistä, sanoi työntekijöilleen kaupan hiljentyessä, että hän maksaa palkat omasta taskustaan kunnes päästään kriisin yli. Verojen kiertämiseksi sijoittajat perustavat holdingyhtiöitä ulkomaille tai tekevät kapitalisaatiosopimuksia, jolloin verotulot siirtyvät tulevaisuuteen. Solidium toimii kuin yksityinen sijoittaja: myy hyvät yhtiöt pois, jotta voi osallistua huonojen yhtiöiden anteihin. Tällaisia yrittäjiä Suomi tarvitsee myös jatkossa. Osinkoveron nosto ei taida jäädä viimeiseksi. FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN on toivuttu, mutta nyt näyttää pahalta. Tästä riskistä yhtiöt maksavat korvauksena osinkoa. Tällä saadaan taas työpaikkoja vähennettyä. K ANSANEDUSTAJILLE: OSTAK A A YHDEN TAKSIMATK AN HINNALLA YKSI SAMMON OSAKE
Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Danske Bankiin. rahaa kaugissa asuva pungeista Malcolm syrjäisiin kyliin. Rahastojen avaintietoesitteet, muut rahastomateriaalit sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi. helppo siirtää KapkaupunYksi heistä on Malcolm Gray. Muutama vakuuttui yrityksen olevan teknolovuosi sitten tiimi sijoitti kenialaigiajohtaja tulevinakin vuosina. nen pitkän aikavälin sijoitus – ei ”Yritys esitteli M-PESA -pal- vain sijoittajille vaan myös Kenialle, sillä yritys on avainroolissa kehittämässä maan kasvavaa taloutta.” Danske Invest Suomessa Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia. seen tietoliikenneyhtiöön, joka on ”Mielestäni yritys on erinomaiedelläkävijä mobiiliteknologiassa. Knowledge at work 69 210x297_CapeTown_Afrika_Coated_FIN.indd 1 27/09/13 12.47. tänyt kokoKun sijoitat Danske Investin naan uudet kautta, käytössäsi on salkunhoitajia M-PESA:n avulla on markkinat. Hän keita Danske Investille. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy ja Tanskaan rekisteröityjä Danske Invest Management A/S. matkapuhelimella.” Edelläkävijä mobiiliteknologiassa Pitkän aikavälin sijoitus Salkunhoitaja Malcolm Gray poimii Malcolm Gray on vieraillut yrityktiiminsä kanssa afrikkalaisia osaksen pääkonttorissa Nairobissa. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 63 miljardia euroa. eri puolilla maailmaa. MIEHEMME KAPKAUPUNGISSA velun, joka tarjoaa sovelluksen Useammalla kuin joka toisella afrahansiirtoihin ja jolla on nykyisin rikkalaisella on matkapuhelin, mikä yli 16 miljooon synnytnaa käyttäjää. Siitä kehittyi myöGray on nähnyt omin silmin kuinka hemmin kaupankäyntiväline, joka afrikkalaiset yritykset ovat mullison mahdollistanut monelle keniataneet pankkisektorin matkapuhelaiselle ruokaostosten maksamisen linten avulla
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO JUHO KUVA ANTTI MANNERMAA Laatinut Ristikkosampo 70 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013
COLOUROX SEURAAVASSA NUMEROSSA MARRASKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa PÄÄTTYVÄ PÖRSSIVUOSI oli odotuksia parempi, mutta pörssin yleisin- deksin nousu oli vain muutamien vahvojen yritysten varassa. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. Tarjolla taas tukeva paketti sijoitustietoa ja uusia näkemyksiä markkinoilta. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. Tilaa Arvopaperi *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. *) Puhelun hinta (sis. Vuoden 2014 ensimmäinen Arvopaperi ilmestyy tammikuun 23. Tilaushinnat (alv. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. 71. Miltä raaka-ainemarkkinat näyttävät. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. Vuodenvaihteessa sijoittajan sopiikin miettiä salkun uudelleenjärjestelyä, sillä vuosi 2014 tuo tullessaan varmuudella uudet teemat. päivä. Vieläkö Aasiasta löytyy kiinnostavia sijoituskohteita. Jaksaako Eurooppa nousta. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk. maan ulkomaanpuhelumaksu. liittoon
Puuhaa jää siis seuraavallekin hallitukselle. Uuden tuotantolaitoksen rakentaminen on kuitenkin tehty Suomessakin vaikeaksi, sillä YVA-menettely ja valitusprosessi saattavat kestää vuosia. Yritysten ympäristö on vain tullut aiempaa arvaamattomammaksi, eikä pelkästään vaihtelevan kysynnän vuoksi. He aiheuttavat valituksillaan muille miljoonien vahingot ja ajavat hyvinvointivaltiota alas. Näinhän 1920-luvulla saatiin sähkön avulla aikaan valtaisa tuottavuushyppy. Seuraavan hallituksen pitäisi ottaa ensi vaiheessa ykköstehtäväkseen tuomioistuinten riittävä resursointi, jotta kaavoitukseen tai rakennuslupaan liittyvät valitukset voitaisiin käsitellä mahdollisimman nopeasti. Tämä taas lisää riskiä. Nokia, Talvivaara ja nyt Pisa-tulokset, mutta suomalainen yhteiskunta on vahvistunut ennenkin synkkinä aikoina. Tavallisen yrityksen kannattaakin tehdä vain pieniä parannuksia ja unohtaa suuren luokan projektit. Johtajien palkoista pidetään meteliä, mutta kukaan ei puhu mitään aktivistien ahneudesta. Rakennusluvan pitkittyminen puolestaan lisää uusinvestoinnin riskiä kohtuuttomasti. Valitusten nopea käsittely nopeuttaisi muutoinkin kaavoitusta. Kovin suurta tuottavuuden kasvua marraskuun päätöksillä tuskin saadaan aikaan, sillä esimerkiksi terveydenhoitomenojen alentaminen merkittävästi nykyisestä on hyvin vaikea tehtävä. Jo yhteisöveroprosentin alentaminen 20:een oli saavutus. Verottajan osallistuminen riskien hajautukseen tukisi investointeja, kun kasvuyritysten omistajien oma riskien hajautus on tehty kalliiksi. Hallituksen taustajoukot ovat arvomaailmaltaan niin erilaisia, että siltä ei voi odottaa kovin linjakkaita päätöksiä. Muun muassa professori Lawrence Summers totesi, että hitaasta kasvusta on teollisuusmaissa tulossa itseään ruokkiva prosessi. Yritysten investoinnit ovat jäämässä selvästi jälkeen tasosta, joka ylläpitäisi tuottavuuden kasvua. Suomi tarvitsee kuitenkin vauhdikkaampaa kasvua selviytyäkseen rakennemuutoksesta. Kilpailukykyä taas kasvattaisi muita tuntuvasti tehokkaampi oma tuotanto. Samoin marraskuun lopulla valmistunut 72 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. Suomen investointitavaroihin painottuneelle vientiteollisuudelle hitaan kasvun ympäristö asettaa kovan haasteen. Menestyminen edellyttäisi vanhojen tuotteiden paikkailun sijaan uusia, muiden yritysten tehokkuutta reippaasti lisääviä laitteita. kuntatalouteen keskittynyt rakennemuutospaketti oli osoitus päätöksentekokyvystä. Olisi hyvä, että koko prosessille asetettaisiin määräaika, jonka puitteissa lupa valituksineen on käsiteltävä. Nopeimmin tuottavuutta saataisiin lisää rakentamalla kokonaan uusia tehtaita uuden tekniikan ympärille. Investointeihin on haettava vauhtia muilla keinoin. Vaikeusastetta lisää myös kuljetuskustannusten tuntuva nousu rikkidirektiivin vuoksi. KOLUMNI PENTTI FORSMAN M aailmalla on arveltu, että talouskasvu jatkuu hyvin hitaana pitkään. Äänestäjien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulotason kasvattamista, joskin mieluiten ilman vaurastuvia yrittäjiä. Kataisen hallitus pohti pääasiassa verotuksen oikeudenmukaisuutta, ei yrittäjien riskinoton kannustamista. Vauraissa maissa sääntelyä ja byrokratiaa on lisätty, jolloin uusinvestoinnin käynnistyminen voi viedä vuosia. Summers oli taannoin presidentti Obaman ehdokas Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaksi. KUVA KIMMO LEHTONEN Rakennemuutosta odotellessa. Suomi on edelleen yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. JOHTAJIEN PALKOISTA PIDETÄ ÄN METELIÄ, MUTTA KUK A AN EI PUHU MITÄ ÄN AKTIVISTIEN AHNEUDESTA. Kilpailu on raakaa, mutta innovatiivisille tuotteille on aina tilaa. Jos pääsisimme investointien esteiden purkamisessa maailman kärkeen, niin ”kyllä se siitä”. Käytännössä vain tuottavuutta lisäävät investoinnit vauhdittavat kasvua. Niihin pystyvät vain pörssin suurimmat yritykset. Siten yrittäjien ja osakesijoittajien raskaaseen verotukseen tuskin kyetään puuttumaan seuraavien vaalien jälkeenkään. Riskien kasvu selittää myös pääoman korkean tuottovaatimuksen ja yritysten säästämisen. Yksi vaihtoehto olisi palata pari askelta taaksepäin 1980-luvun verojärjestelmään ja sallia yrityksille etupainotteiset poistot. Muutokset ovat nykyisin nopeita, eikä yrityksellä ole varaa odottaa. Jo nyt Suomen terveydenhoitomenot suhteessa BKT:hen ovat vanhojen teollisuusmaiden alhaisinta tasoa OECD:n tilastojen mukaan. Muutaman sadan juristin tuottavuus ylittänee jopa Supercellin saavutukset
Vakaa kasvukehitys, todistettu kriisinsietokyky ja merkit kasvun nopeutumisesta asettavat Puolan sijoituskohteena Itä- ja Keski-Euroopan talouksien eturyhmään myös tulevaa vuotta silmällä pitäen. Kulutuskysyntä on lisääntynyt hitaasti mutta vakaasti ja PMI-indeksi nousi lokakuussa jo neljäntenä peräkkäisenä kuukautena. Puola – matkavauhdin mestari PUOLA ON ainoa Euroopan maa, joka on onnistunut välttämään laman kahden edellisen vuosikymmenen aikana. JANE KURBAT, ANALYYTIKKO, TAALERITEHDAS OYJ 73. Fedin kiristystoimia koskevaa spekulaatiota seurannut riskin karttamisen kasvu ja sijoittajien vetäytyminen kuumimmilta nousevilta markkinoilta on kuitenkin osoittanut, että alueella on yhä paljon tarjottavaa sijoittajille. Tuoreessa Puolan taloushistoriaa 1500-luvulta nykyhetkeen käsittelevässä raportissaan Maailmanpankin tutkija Marcin Piatkowski huomauttaa, että ostovoimaan suhteutettuna Puolan BKT asukasta kohden on kolminkertaistunut vuodesta 1995. Puola, lähes 40 miljoonan hengen talousalue ja alueen markkinoista suurin, on nähnyt osakemarkkinoidensa nousevan vuoden aikana jopa 10 prosenttia huolimatta riskiarkuutta lisänneestä Fedin kiristysspekulaatiosta. KARMO RUUSMAA KUMPPANIBLOGIT Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Puolan talous on kasvanut noin viidenneksen viiden vuoden aikana eli kriisin alusta. Se on tänään kaksi kertaa yhtä varakas kuin aikana, jolloin se aloitti markkinatalouteen siirtymisen Neuvostoliiton romahdettua. Verrattain vahvojen talouden perustekijöiden lisäksi Itä- ja Keski-Eurooppa hyötyy selvästi eurokriisin riskien hälventymisestä ja luottamuksen palautumisesta. Erityisesti Puola erottautui myyntiryntäyksessä edukseen muista alueen markkinoista uskottavan raha- ja totaseensa tukemana. Kuluneen vuoden jälkimmäinen puolisko on osoittanut myös selviä kasvun elpymisen merkkejä. Vaikka Puolan talouskasvu hidastui merkittävästi kriisin aikana, se on muista alueen talouksista poiketen säilynyt jatkuvasti positiivisena. Uusien vientitilausten määrä kasvoi lokakuussa viidettä kuukautta perättäin ja nopeinta vauhtia 15 vuoteen. Itä- ja Keski-Euroopan osakemarkkinat menestyivät viime kuussa MSCI Emerging Markets -indeksiä paremmin, samoin kun koko kuluneen vuoden ajan. Nousevista talouksista puhuttaessa Keski- ja Itä-Euroopan taloudet ovat viime vuosina jääneet Venäjän sekä nopeammin kasvavien, kaukaisempien kohteiden varjoon. Euroalueen ja etenkin Puolan tärkeimmän kauppakumppanin Saksan elpyminen on edesauttanut maan vientiteollisuutta. Vaikka Puolan kasvulukemat jäävätkin nopeimmin kasvavien nousevien talouksien vauhdista, ovat ennusteet selvästi Länsi-Eurooppaa myönteisempiä. Syksyn aikana toteutettu kiistanalainen eläkeuudistus aiheutti markkinoilla hetkittäisen negatiivisen reaktion, jota kuitenkin seurasi verrattain nopea elpyminen. Samalla Puolasta on kasvutarinansa puolesta muotoutunut Itä- ja KeskiEuroopan nousevien markkinoiden Duracell-pupu, joka tuntuu jatkavan kasvuaan, vaikka virta sen ympäriltä hiipuisikin. OECD ennustaa Puolan kasvavan keskimäärin 2,6 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030 asti. Vastaava hiljattain tarkistettu Venäjän pitkän aikavälin kasvuennuste on 2,5 prosenttia vuodessa. IMF korotti hiljattain Puolan kasvuennustetta ensi vuodelle 2,4 prosenttiin
Nykyisin kun asiakkaat käyvät kauppaa omilta päätelaitteiltaan, on meklarien lahjakkuusreservi vapautunut muuhun käyttöön. Ennen vanhaan, kun meklarit vielä kauppasivat osakkeita sikari suupielessä ja rahankiilto silmissä, jäi ammattikunnan älyllinen kapasiteetti hyödyntämättä. Jos taas ensimmäiseen, on parasta myydä kaikkien muidenkin valtionyhtiöiden osakkeet mahdollisimman nopeasti ja jäädä odottamaan joulupukkia. TALVIVA AR ASSA ON KIISTATTA K Y MMENIEN MILJARDIEN MINER A ALIVAR ANNOT, SIKSI K AIVOSTOIMINTA JATKUU. Piensijoittajista on tullut Talvivaaran suurin omistaja. Murean hunajaista karhupaistia maistellessa juttu siirtyi Talvivaaraan. Jos Oksaharjun kaltainen psykologinen nero suostuisi Talvivaaran hallitukseen, olisivat rahahuolet historiaa. KUVA TUOMAS IKONEN ermon Tallin pikkujoulua vietettiin tänä vuonna tallin ylisillä, jotta kaikki pääsivät maistamaan uuden kreikkalaisvenäläisen kokkini Nikolai KoniasikosGratinoin herkkuja. Sen sijaan maalaamalla konkurssin synkät pilvet taivaalle, leviää joukkohysteria, jossa heikkohermoisimmat myyvät paniikissa ja averagedown-sijoittajat yhtä innokkaasti ostavat. Kun rajataan joukko kaivostoiminnasta ja rahoituksesta mitään ymmärtämättömiin, jäljelle jää Merja Ailus. Perän luotto on lopussa, joten uusi toimi-. Blogi ei vastuunrajoituksensa mukaan sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. KOLUMNI TALLIMESTARI Joulu Talvivaarassa V 74 ARVOPAPERI JOULUKUU 2013 Puttosta on kuulemma kysytty. Miten pörssiyhtiöt pärjäsivätkään ennen kuin kofeiinittoman soijamaitolaten voimalla bloggaavat ja twiittaavat meklarit, tai tietokirjailijat kuten he itseään tituleeraavat, alkoivat julkisesti ja ilmaiseksi neuvoa yritysten johtoa ja omistajia. Lähimmäksi päässeen Eläke-Fennian tuotto jäi 27 prosenttiin, Varman 24:ään, Ilmarisen ja Tapiolan 22 prosenttin ja surkeimpana Eteran 15 prosenttiin. Talvivaarassa on kiistatta kymmenien miljardien mineraalivarannot. Mutta ainakin valtion massi aukeaisi, jos hallituksen puheenjohtaja Oksaharju bloggaisi: ”Altaat vuotaa kuin Vuoksen koski, joten minä poikapa otan nyt ommoo lommoo. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. Jos tällainen 8 miljardia neljässä vuodessa tahkonnut ja siten Suomen taloushistorian menestynein naisjohtaja on saatavana parinsadantuhannen vuosikorvausta ja rättikattobemaria vastaan, kannattaa toimia heti. Blogi lienee kuitenkin kirjoitettu työaikana ansaintatarkoituksessa. Siksi varmaa on, että kaivostoiminta Talvivaarassa jatkuu. Hevosmiesten Tietotoimiston (HTT) mukaan Talvivaaralla on kaksi vaihtoehtoa: mutta valtion uusi kaivosyhtiö jatkaa liiketoimintaa puhtaalta pöydältä. Koska tuhannet piensijoittajat ovat ostaneet jo Talvivaaraa, olisi epä-älyllistä suositella ostamaan lisää tai myymään. Jos uskoo jälkimmäiseen vaihtoehtoon, on 10 prosenttiin nimellisarvostaan treidaava bondi hyvä tapa sijoittaa Talvivaaraan. Corporate Governancen mukaisesti suurimmat omistajat nimeävät edustajansa hallitukseen. Iltapäivälehtien mukaan Merja pyöri avobimmerillään ihan usvassa. Puttonen valitettavasti ymmärtää rahoituksesta liikaa, jotta edes painajaisissaan suostuisi tehtävään. Homma sopisi Puttoselle kuin naula päähän, sillä nykyinenkään johto ei tunnu ymmärtävän kaivostoiminnasta hölkäsen pöläystä. Kuitenkin Merjan aikana 2010 alusta 2013 syyskuun loppuun Kevan sijoitustuotot olivat kaikista työeläkeyhtiöistä suurimmat eli yli 30 prosenttia. Pikkubulleroilta ei kukaan kysy, joten hevosmiehet päättivät ottaa ohjat käsiinsä. Perämäinen ”tässä nyt tehdään pitkää päivää ja kaikki kivet käännetään” ei rahoittajiin tepsi. Twiittaillaan”. Keskustan jäsenkirjakin on keskellä Kepustania etu – puhumattakaan menetetystä maineesta, jota ei tarvitse enää surra, vaikka kipsisakka-altaat vuotaisivat kuin Kevan talousosasto. Nordnetillehan on se ja sama, kunhan kauppa käy ja 9 euron minimipalkkiot kilisevät laariin. Oksaharjusta tuli tämän genren ruunaamaton kuningas blogillaan ”Talvivaaran konkurssi on piensijoittajille ja Solidiumille paras vaihtoehto”. Hevosmiesten valinta Talvivaaran hallitukseen on meklari Jukka Oksaharju. Todennäköisemmin velkoja leikataan, bondinhaltijat saavat korvaukseksi osakkeita ja nykyisille osakkaille järjestetään osakeanti
joulukuuta 2013 Numero 21 Irtonumero 8,50 € Milloin syttyy kybersota. Kolmannesta sijasta riemuitsee Espoon terveysjohtaja Eetu Salunen, joka on innovoinut uusia toimintamalleja. Tarkkanäyttöiset kannettavat 10 Elämä on peliä: Pelillistäminen auttaa sekä työssä että matkalla. VUOSIKERTA Arktinen öljy on hankala harjoitus Isänmaan toivo S. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. ASFALTTIKARTELLI REPORTAASI 18 S. BUFFET Lunastaa biolupauksen Verottaja kohtelee piensijoittajaa törkeästi Sijoittajaikonit tuotto-ottelussa VEIKKO SOMERPURO Tietoviikko. Jarno Limnéll osaa vastata. M P C . ”Täytyy siis pystyä synnyttämään valtavia ilmiöitä.” 12 PERJANTAI 25 12/20 13 KAROLIINA PAAVILAINEN 13. 6 UUTISET 4 Anssi Vanjoki: Sota siirtyy älykelloihin PETTERI KIVIMÄKI Uudet koneet jäävät ostamatta, jos henkilöstö ei taivu talven aikana, varoittaa toimitusjohtaja Pekka Vauramo S. F I 1 0, 5 0 € Dream Broker on Vuoden kasvuyritys. µ Sivut 4–33 Helsingin yliopiston varadekaani Anne Pitkäranta kertoo lääketieteellisen tiedekunnan opetussuunnitelman uudistukseen vaikuttavista syistä. 44 KAUPPA 5. 18, 26 UUTISET 2 Ville Niinistö: Kunnat cleantechin apumiehiksi Veijo Miettinen Tule, tule malmisuoni ISSN 1237-6655 9,90 EUROA SUPERGRAAFI 16 Viranomainen ruotii nyt valtion vilungit TAISTELU FINNAIRISTA 19. Latasimme some-datan NRO 43–44 PERJANTAI 13.12.2013 HINTA 5 € Terveydenhuollon ammattilaisten sitoutumaton uutislehti JUSSI HELTTUNEN Kaikki pelissä Android-puhelinten parhaimmisto I TEST Lean-uurastus toi ykkössijan Kotikoneelle matkalta 14 AFTERI 19 Maailman huonoin konsoli Mediuutiset valitsi vuoden terveydenhuollon vaikuttajaksi Hus-kuvantamisen projektipäällikön Esko Korhosen (keskellä). Siinä tärkeimmät. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten media Summa on uusi palvelu, joka kokoaa Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. 21 Suomi-moottorit houkuttavat autovalmistajia S. Testi: Tarkat Haswellkannettavat . Tietoviikko valitsi hänet Vuoden tivi-vaikuttajaksi. Vuoden parhaat 2013 . 2013 Ilmiöiden vuosi 2013 100 VAIKUTTAJAA VIIKON SITAATTI Onnea vuoden vaikuttajille! Koska resursseja ei tule lisää, opetusta tulee muuttaa. Maailman huonoin konsoli . JOULUKUUTA O. Parasta hyötylukemista Startup Vesisotkut selväksi älypuhelimella UUTISET 7 Led-into syttyy hitaasti UUTISET 10 Marina Erhola, THL: Perheet vastuuseen vanhuksista S. Venäjälle! TUOTE VUODEN 12/2013 Unelmien kasvua . Oulu ei lannistu 05 m.tivi.fi Ex-nokialaiset tähtäävät nyt maailmalle. vuosikerta MARRASKUU Näin rentoudut valokuvassa Faktan Vuoden johtaja HARVARD BUSINESS REVIEW Ole oma itsesi – varovasti TUOMAS SYRJÄNEN JAKAA VAPAUTTA Tonnin osingot Piilaakson valloittaja ilman veroa Pimahditko pikkujouluissa. S. 04 Naapurimaassa luotetaan suomalaiseen tietoturvaan. Sivu 06 Kysy häneltä kyberuhkista ...mutta tuo vielä enemmän säästöjä. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön. 12 1 nro 45 | 13.12.2013 | 7,50€ | www.talouselama.fi Hbl myi lehdet täyteen 4 ENNEN 21/13 13.12.2013 118 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961 Kuka katkaisee SOK:n kriisin. Toisen palkinnon sai Bayerin Turun tehtaan johtaja Peter Essen (vas.) työstään ehkäisyinnovaatioiden eteen. Lue perustelut, haastattelut ja gaalatunnelmat tästä lehdestä. µ Sivut 26–27 T I E T O T E K N I I K A N A S I A N T U N T I J A W W W. µ Sivut 4–8 Etera sijoitti itsensä umpikujaan JOULUKUU 2013 Sijoittamisen erikoislehti 33. Kotikoneelle matkalta . Palveluväylä Mars maksaa... Testi: Älypuhelinten parhaimmisto . Mediuutiset nimesi tiistaina vuoden terveydenhuollon vaikuttajat. Näillä vinkeillä eteenpäin hinta 13,90 euroa Finlandia-kirjat johtaja-analyysissa syyskuu 9/2013 marraskuu 11/2013 JOULUKUU 2013 Sami Inkinen rikastui Trulialla Piilaakson valloittaja NESTE OIL EVA LILJEBLOM NALLE VS. 32 YRITYSKAUPAT Sairaanhoitajat Kainuussa rahastivat Attendoa Uusien työpaikkojen syntyminen on Kari Halttusen johtaman Musicinfon kaltaisten yritysten varassa. Some-datan lataus . BRATLAND KASSAT I JIKS TYHVER A OTTAJA Uusi nimi juurtuu hitaasti 8 Ampparit.com nyrpistelee viihteelle 15 Markkinointi tarvitsee nörttejä 18 41 45 NKOJA, LISÄOSI ANPÄÄOM UKSIA PALAUT UUTISET 4 Liekkien lisääjä Universal Musicin uuden markkinointijohtajan Kimmo Valtasen mielestä levy-yhtiön tehtävä on lyödä bensaa liekkeihin, kun nuotio lähtee syttymään. Emme voi vain jatkaa entiseen malliin ja surkutella tilannetta. J. Facebook kuntoon
PAL.VKO 2014-04 177535-1312