Arvopaperi 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tallimestari: Jouko Karvinen on tuhonnut 3,3 miljardia Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta HELMIKUU helmikuu 2/2013 Jussi Pesosen iso savotta Jussi Pesosen ISO SAVOTTA ESSEE SALKUNHOITAJA EHR NROOTHIT Maailmantalous ja Voltaire Tuomo Mattila ylipainottaa osakkeita Onko Fiskarsin mailla arvoa?
Useampi sijoituskohde hoituu yhdellä sopimuksella, ja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta op.fi/vakuutussaastaminen Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä pankki toimii.. Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa? Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi, OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto
SISÄLTÖ HELMIKUU 2013 JUHO HUTTUNEN UUSI LEHTI Kovakasvo UPM:N TOIMITUSJOHTAJA nen Jussi Peso- - - Tommi Melender BLOOMBERG Voltairen Nouriel Roubinin - 28 MAAILMANTALOUDEN TETRIS. Jos vienti ei vedä, vanhan mantereen taantuma uhkaa sitkistyä. 22 JUHA TÖRMÄLÄ Tuomo Mattila RAHAMIES. 144 000 osuudenomis- tajaa luottaa Tuomo Mattilaan. 3
SISÄLTÖ HELMIKUU 2013 6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo odottaa hyvää osinkokevättä 8 NOTEERATUT Onko Fiskarsin mailla arvoa osakkeenomistajalle? 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI Pekka Vennamo on ostolakossa 14 IHMISET Kari Kauniskangas ehdolla YIT:n toimitusjohtajaksi REPORTA ASIT K ATSAUKSET 16 KUUKAUDEN OSAKE Onko UPM halpa osake? 22 TUOMO MATTILA Tuomo Mattila hoitaa 1,7 miljardin varoja 28 ESSEE Sijoittaja, tohtori Pangloss ja rautakansleri 36 JOHTORYHMÄ Huhtamäen johdolle kivat osakevoitot OSAKKEET R AH ASTOT 38 Osingoilla tyytyväiseksi 40 Spondaa vai Cityconia salkkuun? 42 MAAILMAN OSAKKEET Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla 43 Eurooppa jarruttaa 46 48 49 50 JUHO HUTTUNEN 51 52 53 54 55 HANNU KONTTINEN 56 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 60 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 61 MARKUS SALIN Vaara ohi? 62 KIRJAT Rosvojahtia Wall Streetilla 65 KUMPPANIBLOGI 66 PÖRSSIRISTIKKO 70 TALLIMESTARI Bunga bungaa omistajien piikkiin TAULUKOT GRAAFIT Jussi Pesonen 4 ILMIÖT PELURIT Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Analyytikkojen suosikit KARMO RUUSMAAA UUTISET IHMISET Jukka Moisio KOLUMNIT 45 PENTTI FORSMAN Rahamiehiä internettalouteen 69 YRJÖ KOPRA Keiden palkat laskivat?
Tulokseensa min kuin osakkeenomistanähden suuria osinkoja jat. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.. Tällaisia ovat Ahlstrom, Finmaa, että hän osaa päättää nair, Marimekko ja Raurahojen kohtalosta viisaamtaruukki. Jos Ihanne-esimerkki on Coca-Cola Nokian hallituksessa joku ehdotti Company, joka on pystynyt 50 vuoosingonjakoa, vasta-argumentti oli den ajan kasvattamaan joka vuosi tyrmäävä: paljonko pitää jakaa, jos osinkoaan. Poikkeuksena vuodesta 1865 lähtien. voi mainita Koneen ja Toinen konkari Erkki Outotecin, jotka hyöSinkko purki harminsa tyivät Aasian vauhdista. ilmoittamalla, ettei Kannattavuus pysyi mene Nokian yhtiökopaikallaan, mutta on koukseen. ollut kohtuullisen hyHe edustavat ajattevällä tasolla. Kolmas lutapaa, jossa osakkaan havainto ovat osingot: V UOSI. säännöllinen osinkoosingonnostoja tuli ylvirta on tärkeintä. lättävän monelta. Rahoitusprofessori Vesa Puttonen pohAinakin Nordea, Kone, Sampo, Fortum, tii asiaa teorian näkökulmasta ja ihmetNeste, Orion, Sanoma ja Huhtamäki maktelee, miksi Nokia maksoi viime vuonna savat odotuksia muhkeampia osinkoja. osinkoja. Finnair ja Metsä Board piristivät, kun paNokian viime kevään osingoista päätti lasivat taas osingonmaksajiksi. Jorma Ollilan johtama hallitus, joka Mikä on oikea osingon suhde. alv. Viime kesänä ei ollut mitään merkkejä käänteestä, vaan reaalitalous syöksyi, tarinat olivat surkeita ja varauduttiin pahempaan. Syksyllä Mario Draghi nanssimarkkinaa. Se ei ole kuunteli herkällä korvalla säätiöomistajia. vain suomalainen pähkäilyn kohde. Nyt ruorissa on Risto Siilasmaa. Reaalitaloudesta ei vielä 6 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 syksyllä saatu todisteita paremmasta. Tänä vuonna on saatu pieniä merkkejä. Nokialta tuli positiivinen tulosvaroitus, Suomen teollisuudenkin vienti heilahti hivenen parempaan ja ekonomistit puhuvat jo käänteestä. Tämän on jauksineen oli 3,7 miljardia euroa? havainnut myös , Pitää tehdä tulosta, jotta jonka kipparoima Berkshire Hatsyntyy jaettavaa. Ei ole, kun ei keksitä Poikkeus on Nokia, joka jättää mihin investoida. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Pörssikurssien pohjista on kulunut reilu puoli vuotta, eli pörssin ennustevoima tuntuu toimineen. PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Juho Huttunen, Yrjö Kopra, Jessica Larsen-Hossain, Päivi Joensuu, Tanja Maijanen, Karoliina Paavilainen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Juha Törmälä, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT s11/k12) TILAUKSET puh. Iloisia yllätyksiä on paljon. rahalle ei ole käyttöä. Kasvua ei yleensä tule, osingot väliin. jos ei investoi. Kim Lindströmiä kismitTilinpäätöskaudelta voi tehdä kolme tää. 10%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. PÄÄKIRJOITUS Osinkojen kevät ? Nokia murheena S uomeen on tulossa hyvä osinkoPerustelu isoille osingoille voi olla se, että kevät. Hän muistutti, että Nokia on maksahavaintoa: Liikevaihdot eivät juuri kasnut osinkoa joka vuosi vaneet. Muutahaway on Coca-Colan suurin mat pörssiyhtiöt jakavat omistaja. osinkoa enemmän kuin Buffett edustaa toisentekevät tulosta. Berkshire ei ole jakanut antavat Elisa, Orion, osinkoa yli 40 vuoteen. Stora Enso ja UPM. TOIMITUKSELTA Puoli vuotta pohjista OPPIKIRJAT SANOVAT pörssikurssien ennakoivan reaalitaloutta 6?12 kuukautta. OMX Helsinki ja Euro Stoxx 50 kävivät pohjalla kesäkuun 2012 alussa. Se on ollut erinomaitilikauden tappio kaikkine alaskirnen sijoituskohde
Fiskars ei ole julkistanut itselleen asettamiaan pääoman tuottoa koskevia tavoitteita. ?Maa- ja kiinteistöomistukset taitavat 8 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 olla yhtiöllä ikisalkussa, mutta toisaalta niitä vastaan yhtiö voisi hakea esimerkiksi vakuudellista rahoitusta, ja voisihan ne periaatteessa erottaa vaikka omaksi pörssiyhtiökseen?, Fiskarsia Inderesissä seuraava analyytikko Sauli Saumala spekuloi. ?Lähtökohtaisesti niita voisi ajatella omaisuuserinä, jotka eivät juuri tuota kassavirtaa eivätkä osinkoa mutta joilla on tasetta vahvistava vaikutus?, hän lisää. Saumala arvioi, että maiden ja mantujen arvo on 2,00?2,50 euroa osakkeelta. Tunne ja eurot Fiskarsille kuuluu metsien lisäksi myös muita sijoituskiinteistöjä, kuten Fiskarsin kartano, joiden arvo tuntuu olevan enemmän tunnetta kuin euroja. Puuston kasvu näkyy tuloslaskelmassa biologisten hyödykkeiden arvonmuutoksessa, ja kassavirtaa tulee hakkuista, mutta kuinka realisoitavissa olevia omaisuusmassat ovat? Maa- ja kiinteistöomistukset ovat hankalia myös oman pääoman tuoton kannalta. Esimerkiksi Fortum pyrkii eroon sähkönjakelubisneksestään, jonka tuotolle viranomaiset ovat antaneet ylärajan, joka ei riitä kasvuhakuiselle energiayhtiölle. Tällöin voi herätä epäilys siitä, hoidetaanko omistuksia varmasti kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti eli suurimpaan taloudelliseen hyötyyn tähdäten vai rahoittavatko pienomistajat suurimpien osakkeenomistajien ja yhtiön johdon harrastuksia. Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan yhtiön kiinteistöliiketoimintaa johdetaan samoilla periaatteilla kuin ydinliiketoimintojakin ja siltä edellytetään taloudellista kannattavuutta. ?Suomen vanhimpana yhtiönä Fiskarsin perspektiivi on keskimääräistä pörssiyhtiötä pitempi, ja olemme ylpeitä siitä että meillä on vaalittavanamme ainutlaatuinen perintö. Pitäisikö Fiskarsin myydä metsänsä? Teksti Mirko Hurmerinta ja Karo Hämäläinen F iskars X25 on maailmanluokan kirves. Oranssipäinen kuluttajatuoteyhtiö valmistaa myös monia muita metsä- ja puutarhatyökaluja, joiden testaamiseen tositoimissa yhtiöllä on 15 000 hehtaarin harjoitustantereet. Sukuyhtiön mittavat maaomaisuudet aiheuttavat päänvaivaa sijoittajille, jotka pyrkivät määrittelemään osakkeelle käypää arvoa. harva pörssiyhtiö voi esitellä asiakkailleen tai sijoittajilleen synnyinpaikkansa, josta yhtiön tarina alkoi yli 360 vuotta sitten?, Kauniskangas kommentoi. Kauniista korulauseista muodostuu selvä käsitys siitä, että historialla, perinteillä ja tunnesiteillä on suuri rooli. NOTEERATUT Fiskarsin omistuksissa on kirveelle töitä Ikiomistusmaan arvonmääritys tuottaa vaikeuksia. Kenties ehkä sittenkin suurempi kuin taloudellisilla perusteilla.. Se on yksi Fiskars-brändin rakentamisen kulmakivistä ja myös kansainvälisesti meille valttikortti . Tavallisen osakkeenomistajan on vaikea päästä hyötymään kartano-omistuksesta
Fiskarsin osakkeenomistajan Billnäsin ruukin toimitusjohtaja Olli Muurainen aikoo tiukata Fiskarsin johdolta vastauksia omistuspolitiikkaan ja sen tasavertaisuuteen. Syynä Muuraisen heräämiseen on erikoinen maakauppariita. Tammikuussa Ilmarinen myi yli puolet omistamistaan reilusta 1,3 miljoonasta osakkeesta. Hän on kaavaillut alueelle mittavaa kokous- ja tapahtumakeskusta ja tehnyt miljoonainvestointeja. ?Olemme kaavoittaneet aluetta Raaseporin kaupungin ja Fiskarsin kanssa vuonna 2009 laaditun maahankintaspimuksen pohjalta?, Muurainen kertoo. Muurainen ihmettelee, miksi Fiskars ei halua toteuttaa sovittua maakauppaa. ?Oman kokemukseni mukaan Ruotsissa pörssiyhtiö ei voisi toimia näin?. läkevakuutusyhtiö Ilmarinen jatkaa Suomi-salkkunsa keventämistä. maaliskuuta. NOTEERATUT Ilmarinen keventää Suomi-salkkuaan Vaikka kahden viime kuukauden kurssikehitys on ollut Helsingin pörssissä varsin mainiota, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on siirtänyt varojaan muille vesille. E YHTIÖKOKOUS Ruukkien sota KYSYMYS FISKARSIN maanomistuspolitiikasta noussee esille yhtiön kevään yhtiökokouksessa 14. Sopimus oli Muuraisen mukaan jo solmittu, mutta Fiskars vetäytyi kaupasta. Fiskarsin mitassa kyse on alle 0,1 promillesta maaomistusta. Konetta ja Nokian Renkaitakin Ilmarinen on myynyt yli 40 miljoonalla eurolla kumpaakin. Suhteellisesti eniten Ilmarinen on kuitenkin tyhjentänyt salkustaan Rautaruukkia. Kutakin yhtiötä Ilmarinen omistaa yli 160 miljoonan euron arvosta. MIRKO HURMERINTA NETTOMYYNNIT OMXH25-YHTIÖISSÄ JOULU-TAMMIKUUSSA Omistus 31.1., kpl Omistus 31.1., eur Cargotec Yhtiö 1 279 255 26 557 334 -569 968 -30,8 Elisa 4 641 876 81 325 668 -1 883 320 -28,9 11 846 389 163 598 632 -2 611 161 -18,1 Huhtamäki 2 838 832 37 983 572 -390 000 -12,1 Kemira 6 450 143 75 337 670 -1 923 352 -23,0 Kesko 2 848 447 68 818 480 -624 327 -18,0 Kone 2 775 668 168 621 831 -726 249 -20,7 Konecranes 2 214 664 54 812 934 -783 771 -26,1 Metso 3 257 725 107 407 193 -1 884 218 -36,6 Neste Oil 6 743 250 79 233 188 -2 063 140 -23,4 Nokian Renkaat 3 598 103 114 023 884 -1 334 352 -27,1 Outotec 2 740 935 126 987 519 -197 408 -6,7 Orion B 1 194 898 24 591 001 -360 622 -23,2 Fortum Rautaruukki Nettomuutos, kpl Nettomuutos, % 632 210 3 350 713 -700 000 -52,5 5 850 422 154 743 662 -1 027 578 -14,9 10 381 987 93 437 883 -3 071 573 -22,8 Wärtsilä 4 611 561 161 635 213 -549 425 -10,6 YIT 3 774 568 61 148 002 -1 343 368 -26,2 Sampo UPM Taulukossa ei ole niitä yhtiöitä, jotka eivät ilmoita suurimpia omistajiaan kotisivuillaan. 9. Hän on vuosien ajan yrittänyt ostaa Fiskarsilta 1,3 hehtaarin aluetta, joka sijaitsee Billnäsin ruukkialueella hänen maidensa välissä. Muuraiselle kysymys on suuri. Muurainen omistaa Billnäsin ruukin ja maa-alueita sen ympäriltä. Vuodessa Ilmarisen omistus on laskenut lähes 90 prosenttia. Ostolaidalle Ilmarinen palasi muun muassa Wärtsilän ja Neste Oilin kohdalla. Tammikuussa myyntikohteina olivat muiden muassa Fortum, Metso, Rautaruukki ja UPM. Eniten Ilmarinen on keventänyt omistustaan joulu?tammikuun aikana Metsossa, tammikuun lopun kurssilla laskettuna yli 62 miljoonalla eurolla. Kahden kalenterikuukauden aikana yhtiö on myynyt yli kolmanneksen Metsoomistuksestaan. Joulu?tammikuun nettomuutokset ovat kuitenkin edelleen reippaasti pakkasella Helsingin suuryhtiöiden osalta. Talouselämä kertoi tammikuun alkupuolella, että Ilmarinen oli pelkästään joulukuun aikana myynyt suomalaisia osakkeita noin 450 miljoonalla eurolla. Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakallio ei Talouselämän haastattelussa ottanut kantaa yksittäisiin osakenäkemyksiin vaan tyytyi toteamaan, että ?osana aktiivista salkunhoitoa osakeomistusten määrät voivat vaihdella vuoden sisällä huomattavastikin.? Ilmarisen suurimmat sijoitukset OMXH25-indeksin yhtiöistä Nokian jälkeen ovat tällä hetkellä Kone, Fortum ja Wärtsilä
Se suhteuttaa pörssikurssit yritysten pitkän ajan normalisoituun tulostasoon. Amerikkalaisten osakkeiden p/e-luku liikkuu Shillerin tavalla laskettuna 22:ssa, kun historiallinen keskiarvo on viidessätoista. ?Historiallisesti tarkasteltuna nykyiset arvostukset ovat siis varsin korkeita, mutta se ei tarkoita että osakkeet olisivat nyt surkeita sijoituskohteita?, Shiller sanoi.. Tapaus muistetaan vieläkin?, Sinkko perustelee. Vastalauseena nollaosingolle Sinkkoa ei nähdä kevään yhtiö kokouksessa. ?Kahvipöydän seitsemän sortin piperrykset ja paperrukset eivät korvaa osinkoa.? 27.1. 28.1. 29.1. 30.1. LINDA LAPPALAINEN usein veikkailtu professori Robert Shiller ei näe osakkeissa suurta kuplan vaaraa. ?Nykyisessä markkinatilanteessa ja nykyisissä hinnoissaan osakkeiden omistaminen on järkevää?, Shiller sanoi Evli järjestämän seminaarin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Osakkeiden hinnoittelun arvioimiseen Shiller käyttää itse kehittelemäänsä CAPE-kerrointa. Myös Tero Kivisaaren ura Euraasian-bisneksen johdossa päättyi lahjusskandaalin myötä. Robert Shiller: Ei huolta kuplasta! 22.1. Sinkko suivaantui Nokian nollaosingosta TALOUSTIETEEN NOBEL-PALKINNON voittajaksi 23.1. NOKIAN HALLITUKSEN esitys nollaosingosta ei 10 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 24.1. 25.1. 26.1. miellytä sijoittajakonkari Erkki Sinkkoa. NOTEERATUT FREDRIK SANDBERG UUTISKUUKAUSI SKANDAALI VEI. Teliasoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg esitteli tammikuun viimeisenä päivänä yhtiön alakanttiin osuneen tuloksen ja antoi vaisut ennusteet alkaneesta vuodesta. Hänen mukaansa johto ei ymmärrä, kuinka suuri imagotappio osingon maksamatta jättämisestä tulee. ?Kesko ei maksanut 1960-luvulla eräänä vuonna osinkoa. Seuraavana päivänä Nyberg erosi tehtävästään Uzbekistanin liiketoimien vuoksi
Annin myötä Perän omistus Talvivaarassa heikennee ja Solidiumin vahvistunee. 11. Talvivaaralta osakeanti RANKASTI TAPPIOLLINEN Talvivaara paikkaa tasettaan osakeannilla. Merkintäetuoikeusannilla kerätään 260 miljoonaa euroa. Caverioniin siirtyvien liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli 2,8 miljardia. Uuden Caverionin osakkeiden listaaminen olisi tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana. 28.1. 29.1. 30.1. 31.1. 1.2. Fortum luopumassa sähköverkoista FORTUM KÄYNNISTÄÄ 2.2. 3.2. 4.2. 5.2. 6.2. 7.2. ?sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen?. Sähkönsiirto on säädeltyä liiketoimintaa, joka on tarjonnut runsaan 8 prosentin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton. Vuoden lopussa Talvivaaralla oli korollista nettovelkaa 564 miljoonaa euroa, jolla velkaantumisaste kohosi huimaan 184 prosenttiin. Solidium on sitoutunut lyömään Talvivaaraan uutta rahaa paitsi nykyisen yhdeksän prosentin omistusosuutensa suhteessa eli 23 miljoonaa myös enintään 30 miljoonaa euroa toissijaisessa annissa. Talvivaaran perustaja Pekka Perä, jonka omistusosuus on nykyisin 21 prosenttia, on sitoutunut merkitsemään osakkeita viidellä miljoonalla. maaliskuuta. Finnairin hallitus kertoo jo aloittaneensa uuden toimitusjohtajan etsimisen. NOTEERATUT Mika Vehviläinen Finnairista Cargoteciin CARGOTEC ON TOMI PARKKONEN nimittänyt Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. Hän puhui Aberdeenin sijoituspäivässä Helsingissä. 12.2. 13.2. Nokia jatkaa kiinteistömyyntejä 14.2. NOKIA JATKAA luopumista kiinteistöomistuksistaan. Technopolis ostaa Nokialta Oulussa sijaitsevan Peltolan kampuksen 31,7 miljoonalla eurolla. Kampuksen vuokrattavissa oleva pinta-ala on noin 37 600 neliömetriä, josta Nokia vuokraa pitkäaikaisella sopimuksella noin 17 400 neliötä. Kaupan jälkeen Nokian osuus Technopoliksen liikevaihdosta pysyy alle 3 prosentin. Viime vuonna Nokia myi Keilaniemen pääkonttorinsa (kuvassa) ja jäi tiloihin vuokralle. 15.2. 16.2. 17.2. 18.2. 14.2. Nostamme korkoja ja teemme käänteisen kvantitatiivisen elvytyksen?, 10.2. Britannian johtaviin taloustietäjiin kuuluva 11.2. prosentista vaikkapa 706 prosenttiin. Finnairin toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty yhtiön operatiivinen johtaja Ville Iho. YIT jakautuu YIT EROTTAA rakentamispalvelut-liiketoiminnan ja kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan erillisiin konserneihin. Alustavan suunnitelman mukaan YIT jatkaisi rakentamispalvelut-liiketoimintaa, johon kuuluisivat Suomen rakentamispalvelut sekä Kansainväliset rakentamispalvelut, joiden liikevaihto oli viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut sekä Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut erotettaisiin Caverion-nimiseen itsenäiseen yhtiöön, joka listataan Helsingin pörssiin. Fortumin Distributionliiketoiminta-alueen vertailukelpoinen käyttökate viimeiselle 12 kuukaudelle vuoden 2012 kolmannen neljänneksen päättyessä oli 466 miljoonaa euroa. Fortumin näkemyksen mukaan sen sähkönsiirtoliiketoiminnassa olisi mahdollisuus parempaan arvonmuodostukseen toisenlaisessa liiketoimintarakenteessa. David Blanchflower: Ei huolta inflaatiosta! PROFESSORI DAVID BLANCHFLOWER ei ole lainkaan 8.2. 9.2. tiedämme mitä tehdä
Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne? Politiikka opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtämään heidän tavoitteittaan ja motiivejaan. KAROLIINA PAAVILAINEN SIJOITIN VIIMEKSI ELÄKELÄINEN. Siksi tappiolla olisi ikävä myydä. 12 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 Missä sijoituksenne ovat? Sijoitukseni ovat kotimaisissa osakkeissa. Asuinkiinteistöjä, esimerkiksi kotiani Espanjassa ja kesämökkiä Suomessa, en laske sijoituksiksi. Osakesijoitukseni ovat it- ja tietotekniikka-alan yrityksissä, joista uskon jotain ymmärtäväni. On oikein mennä hankalillekin markkinoille, mutta lainvastaisesti ei voi toimia. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Sijoitan vain ylijäämän, jota en tarvitse elämiseen, ja mielelläni yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut tunnen. Pekka Vennamo ostaisi nyt Espanjan aurinkorannikolta sijoitusasunnon. Hinnat ovat pohjalla ja alue kiinnostaa jatkossakin pohjoiseurooppalaisia. Pekka Vennamo on ostolakossa Espanjassa aktiivisia eläkepäiviä viettävä Pekka Vennamo ostaa osakkeita yrityksistä, joiden tuotteista pitää. Liikemaailmassa talloa ja vahvoja vahvistaa, jos aikoo pärjätä. Muun muassa tämän vuoksi olen sitä mieltä, että yhteiskunnan ja poliitikkojen omistamilta yrityksiltä puuttuvat menestymisen edellytykset. Näkyykö valtio-omistajuus TeliaSoneran viimeaikaisissa toimissa? Tuntuu, että kyse on vain osaamisen puutteesta. Mutta muuten politiikka ei opeta tuntemaan liikemaailmaa. Arvot ovat ja niiden kuuluukin olla erilaiset. Poliitikon ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä, että myös heikoimmilla menee kohtalaisesti ja tasata toimeentuloeroja, kun ne kasvavat liikaa. Vaihtelevat tuloksetkin kertovat samaa. Noudatan kahta keskenään ristiriitaista kavälin seikkojen perusteella, mutta pidän ne pitkään. Olen optimisti. Viime aikoina häntä ovat alkaneet kiinnostaa paikalliset kiinteistöt. Teksti Mikael Sjöström Kuva Karoliina Paavilainen M iten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat? Minusta tuli sijoittaja isäni päätöksellä, sillä hän keräsi lapsille pientä osakesalkkua syntymästäni lähtien. Eli jos syön Atrian makkaraa, niin ostan pikemmin HKScanin kuin Atrian osakkeita. Joskus sijoitin myös lainarahaa, useimmiten onnistuneesti, mutta ei aina.. Omia varoja aloin sijoittaa vuonna 1972, kun minusta tuli kansanedustaja. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Ensimmäinen oma sijoitus oli asunto. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana! Olen laiska sijoittaja, en paneudu asiaan riittävän huolellisesti. Uskon että asiat menevät paremmin jatkossa. Itse aloin hoitaa salkkua joskus parikymppisenä. Lisäksi minulla on osakkeita julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, joiden hallituksessa istun tai joissa olen muuten aktiivinen. Salkussani ei ole rahastoja, koska hoitopalkkiot ovat Suomessa turhan korkeat. Olette työhistorialtanne ennen kaikkea poliitikko
Sen jälkeen meni Saunalahden jaloilleen saamisessa muutama vuosi. MIELESSÄ JUURI NYT. Sillä on vielä kasvun varaa. Yhtiö Rautaruukki Cargotec Fortum Metso UPM Ostot, euroa 883 960 567 199 562 780 354 170 156 420 M Y Y DY IMM ÄT Yhtiö Myynnit, euroa Outotec Elisa Neste Oil Huhtamäki Kone -735 000 -542 245 -135 120 -123 210 -63 800 Sijoittajagurujen ostot ja myynnit 7.1.-11.2.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 53. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Ostaisin Espanjasta sijoitusasunnon, koska hinnat ovat pohjalla ja kiinteistömarkkinat elpymässä. Ulkomaisia ostajia liikkuu paljon. Asunnon saa Espanjassa helposti vuokralle, ja hinnannousulle on tilaa. Outotecia putsasivat salkuistaan Ingmanit. Mutta ensin olisi hyvä asua muutama kuukausi vuokralla, että näkisi, mitä asunnolta vaaditaan. Asuntojen laatu ja käytettävyys vaihtelevat täällä paljon, enkä luota konsulttien palveluun. Sijoitus Soneran listautumiseen on ollut sekä paras että huonoin sijoitukseni. Netto-ostot ja arvonmuutokset kasvattivat sitä tammikuun alusta reilulla viidellätoista miljoonalla eurolla. TOMMI MELENDER En ole sijoittanut vuoteen mihinkään. OSTETUIMM AT Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä? Korot ovat alhaalla ja pitäisi siirtyä osakkeisiin. Omistuksiaan teräsyhtiössä lisäsivät Laineet ja Hautaset. Yli puolella miljoonalla sijoittajakuusikko osti myös Cargotecia ja Fortumia. Aika. Yli puolen miljoonan euron nettomyynnit kirjattiin myös Elisassa. päivän päätöskursseilla gurujen kuvitteellinen kollektiivisalkku oli vajaan 310 miljoonan arvoinen. Edellistä hankkivat Ingmanit ja Hautaset, jälkimmäistä Ingmanit. Kaikkiaan gurut ostivat tammi?hel- mikuussa OMXH25-indeksin yhtiöitä nettomääräisesti runsaalla 890 000 eurolla. Suurimmat myyntipaineet kohdistuivat Outoteciin, jota lähti gurusalkuista 735 000 euron arvoisen potin verran. Suurimmat ostot kohdistuivat Rautaruukkiin, jota tuli lisää gurujen kuvitteelliseen kollektiivisalkkuun 884 000 euron edestä. En osannut myydä kaikkea, kun olisi pitänyt, mutta kuitenkin hyvissä ajoin ennen kuin valtio söhli Soneran ruotsalaisten syliin. KARMO RUUSMAA Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? 13. Hakisin yhtäältä halpoja osakkeita kuten Nokiaa ja toisaalta hyvin johdettuja yrityksiä, joista tulee mieleen Kone. Aikanaan omistajaa ei saatu ymmärtämään, että listaus onnistui, ja julkisuudessa asia kääntyi päälaelleen. Nyt on hyvä mieli, ei suuria murheita. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS. SIJOITIN VIIMEKSI PEKKA VENNAMO, 68 PROFIILI GURUJEN SALKUT Raskas teollisuus kelpasi guruille TÄHÄN ON TULTU Politiikassa vietettyjen kan- sanedustaja- ja ministerikausien jälkeen seurasi kymmenen vuotta vetäjänä savotassa, jossa Posti- ja telelaitoksesta tehtiin Sonera Oyj. Uskon, että ostamalla oikean asunnon saisi parissa vuodessa hyvän tuoton. Isäni tapaan kokosin pienen salkun lapsilleni heti heidän syntymästään. Aina pitäisi olla aikaa myös itselle ja perheelle. Keiden kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista? Ennen kaikkea vaimoni ja joskus lastenikin kanssa. Sitä myi Ingmanien lisäksi Ilkka Brotherus. Helmikuun 12. Tyttäret hoitavat jo salkkunsa itse. Sijoitusammattilaisten kanssa en juuri seurustele. Mihin sijoititte viimeksi? ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo- malaiset yksityissijoittajat kävivät tammi?helmikuussa sangen hiljakseen kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimmilla osakkeilla. Yhtäkään OMXH25-indeksin yhtiötä sijoittajakuusikko ei ostanut nettomääräisesti seitsennumeroisilla summilla
Ne kesätyöt eivät koskaan loppuneet. Suomen suurin YIT ilmoitti aikovansa jakautua kahdeksi yhtiöksi. Rakentavan YIT:n osalta tehtävään on valittu Kari Kauniskangas. Koko työuransa YIT:ssä ja sen lähipiirissä viihtynyt Kauniskangas on ehtinyt tehdä paljon kesätyöpestin jälkeen. Venäjän asunto- gryndauksessa hankittu sijoittajien luottamus on tuonut Kari Kauniskankaalle paalupaikan kisassa YIT:n toimitusjohtajuudesta. Lauri Rosendahlille lisää haasteita LAURI ROSENDAHLILLE KAROLIINA PAAVILAINEN tuli lisää haasteita. Hänet ylennettiin vastaamaan koko Nasdaq OMX:n pohjoismaisten pörssien osake- ja johdannaiskaupasta. Etenkin Helsinkiin on ollut vaikea saada uusia listayhtiötä, mutta Ruotsiin niitä on jonkin verran ropissut. Hän vastaa pörsseistä Helsingin lisäksi myös Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. 14 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 ELJAS REPO. Meihin luotetaan?, Kauniskangas sanoo. Lähivuodet YIT:n kasvu tulee asuntorakentamisesta Venäjällä, sillä Baltiassa, T?ekissä ja Slovakiassa kysyntää on vähemmän. Yhtiötä seuraavat analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että melko nuori Kauniskangas on toimillaan ansainnut pääomamarkkinoiden luottamuksen. Liikevaihdolla mitattuna lähes neljä viidesosaa YIT:n kv-rakentamisesta on nyt Venäjällä. Loka?joulukuussa ennen kaikkea asuntojen perustaurakointi Pietarissa, Moskovassa ja sen ympäristössä teki 205 miljoonan euron liikevaihdolla 29 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia liikevoittoa. Suunta pörssistä pois on yleisempi ilmiö. Amerikkalaismedia julkisti huhun, jonka mukaan pääomasijoitusyhtiö Carlyle olisi ostamassa koko Nasdaq OMX. Silloin loppuisi Nasdaqin oma kymmenen vuotta kestänyt pörssitaival. Huhu sai alkunsa, kun Nasdaqin entinen talousjohtaja Adena Friedman kävi tapaamassa Nasdaq OMX:n toimitusjohtaja Bob Greifeldiä. GO WEST. Samalla loppuu pesti kaitsea Nasdaq OMX Baltiaa ja Armenian-toimintoja. Rosendahl ei vielä edennyt aivan johtoryhmään, jossa Nasdaq OMX:n koko Pohjolan toiminnasta vastaa tanskalainen Hans-Ole Jochumsen. Rosendahl jatkaa myös nykyisessä tehtävässään Helsingin pörssin toimitusjohtajana. Kiinteistötekniset palvelut siirretään Caverion-nimiseen yhtiöön. Koko vuoden tasolla liikevoitto liki kaksinkertaistui 74 miljoonaan euroon. ?Ei ole mitään syytä ajatella, että me- nisi ainakaan huonommin kuin viime vuonna?, Kauniskangas kuvaa näkymiä Venäjällä. Selitys menestykselle on yhtiön hyvä maine. ?Vuosien 2008?2009 lamassa rakensimme aloittamamme kohteet valmiiksi. Samaan aikaan kolme neljästä paikallisesta yhtiöstä keskeytti työt. Se on hyvä asia yhtiön arvostukselle pörssissä. ?Hän on pitänyt sen, minkä on luvannut. Nykytilanteen kannalta ratkaiseva askel oli nimitys Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialan vetäjäksi vuoden 2008 alusta. Suunnitelmat siitä, mitä Venäjällä tehdään ja miten marginaaleihin päästään ovat toteutuneet?, sanoo Inderesin YIT:tä seuraava analyytikko Sauli Vilén. Kauniskangas on saanut rasvattua YIT:n toimintaa Venäjällä ja sitä kautta tehostettua pääomanhallintaa. Lauri Rosendahl yleni. IHMISET KUUSITOISTA VUOTTA sitten Kari Kauniskangas, 38, tuli teekkarina YIT:lle työmaainsinööriharjoittelijaksi. YIT-nimellä jatketaan rakentamista Suomessa ja ulkomailla. Caverionin organisaatiota valmistelee YIT:n nykyinen toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski. Syytä onkin, sillä yhtiö haluaa 20 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. MIKAEL SJÖSTRÖM JUHO KUVA Venäjän-menestys nostaa Kauniskangasta YIT:n ruoriin MATKALLA YKKÖSEKSI
Kiina-etf:n arvo on noussut 17,9 ja Vietnam-etf:n peräti 31,8 prosenttia. Toista sijaa pitää hallussaan sijoittaja Jarl Waltonen, jonka pohjoismaisista osakkeista koostuva salkku on tuottanut vajaat 13 prosenttia. Kyyrösen mukaan yhtiöt ovat käänneprosesseissaan vielä alkuvaiheessa, mutta käänteen hinnoittelu saattaa toteutua jo tämän vuoden puolella. Jumbosijaa pitää Eufex Pankin sijoitusjohtaja Anders Ekholm. SALKKUKISA Reportaasi: Japanin pör ssikurimus Sijoittamisen erikoislehti 32. Parasta vauhtia salkun yhtiöstä on pitänyt norjalainen öljypalveluyhtiö TGSNOPEC. vuosik erta A URIL TIKK joulukuu 12/2012 A rvopaperin sijoituspanelistien perinteinen salkkukisa on lähtenyt käyntiin naiskomennossa, kun FIMin pääanalyytikon Sanna Kajeen valinnat ovat tuottaneet jo 17,9 prosenttia. Kajeen menestyksen avaimet ovat toistaiseksi löytyneet kehittyviltä markkinoilta. Waltosen mukaan yhtiö on toipunut kahden vuoden takaisesta tavasti ja on nyt vahvassa vireessä. Yhtiön oman pääoman tuotto on tällä hetkellä lähes 30 prosenttia. Kolmannella sijalta puolestaan löytyy Quorum Rahastoyhtiön salkunhoitajan Marko Kyyrösen erikoistilanneyhtiöistä koostuva salkku. Salkun parhaat sijoitukset ovat tähän mennessä olleet, hieman yllättäen, Pöyry ja Nokia. Property Fund Tundra Pakitanfond MIRKO HURMERINTA 2012 TAJA JOHT ORY Finnair kai paa Aasian-ko kemusta HM Ä TALL IMES TARI Missä ova Erkon rah t at? 13,6 13,1 13,1 17,9 31,8 17,9 % 20 000 22 486 20 000 21 988 20 000 23 717 20 000 22 984 20 000 21 524 100 000 112 700 12,4 9,9 18,6 14,9 7,6 12,7 % 20 000 24 269 20 000 22 222 20 000 25 597 20 000 20 000 20 000 18 730 100 000 110 819 21,3 11,1 28,0 0,0 -6,3 10,8 % 15 000 16 770 15 000 16 682 25 000 27 030 30 000 31 280 15 000 15 230 100 000 106 992 11,8 11,2 8,1 4,3 1,5 7,0 % Hallitsetko konkurssioikeuden erityiskysymykset ja käytännöt? +ONKURSSIOIKEUSP¼IV¼é éoé (ELSINKIéoéHINTAé é_é éALVé é é Konkurssiasiamies %EVAé!RKO +OSKI +ONKURSSILAINéPERUSPERIAATTEETéOVATéJOéVAKIINTUNEET. Salkun Suomi-yhtiöt ovat tuottaneet varsin mukavasti, mutta Pohjois-Amerikkalisuketta on painanut euron vahvistuminen. ?So far, so good?, Ekholm kommentoi tyynen rauhallisesti. 2013? Ensimmäisen ja viimeisen Arvopaperin sijoituspanelistin ero on jo hyvän vuosituoton verran, vaikka kilpailusta on takana vasta kaksi kuukautta. Minne rahat Sanna Kaje johtaa salkkukisaa SALKKUKISA 4.12.2012?12.2.2013 JOULU KUU 9,50? Minne Sijoitus Sijoitus rahatTuotto % 4.12.2012 12.2.2013 SANNA KAJE Metso Tikkurila Tieto Shanghai/Shenzen A-osake -etf Vietnam-etf 2013? 20 000 22 718 20 000 22 625 20 000 22 613 20 000 23 588 20 000 26 355 100 000 117 898 SUUR OMIS Näitä osa T kkeita Herlinit ost avat JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv MARKO KYYRÖNEN Nokia Oriola-KD A Pöyry Outokumpu Aspocomp ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley U.S
éMUTTAéKONKURSSINéERITYISKYSYMYKSISS¼é RIITT¼¼éPOHDITTAVAA é3EMINAARISSAéKONKURSSIOIKEUDENéASIANTUNTIJATéK¼SITTELEV¼TéMM éVELALLISENéITSEKRIMINOINTISUOJAAéKONKURSSISSA
éYRITYSKIINNITYKSENéASEMAAéULOSOTOSSAéJAéKONKURSSISSAé SEK¼éTAKAISINSAANNINéONGELMAKOHTIAéOIKEUSK¼YT¼NNÎNéVALOSSA é,IS¼KSIéPEREHDYT¼¼NéMM é TAKAISINSAANTIOIKEUDENK¼YNNINéERITYISPIIRTEISIINéSEK¼éKIELLETTYIHINéJAéSALLITTUIHINéTOIMIINéOSAKEYHTIÎIT¼éJAéNIIDENéVELKOJAéJ¼RJESTELT¼ESS¼ é3AAMMEéMYÎSéé +ONKURSSIASIAMIEHENéTOIMISTOSTAé VIIMEISIMM¼TéK¼YT¼NNÎNéKUULUMISET é 3EMINAARINéASIANTUNTIJOINAéKONKURSSIASIAMIESéEeva Arko-Koski
é+ONKURSSIASIAMIEHENéé TOIMISTO
é/44
éYLIOPISTONLEHTORIéTuomas Hupli
éé (ELSINGINéYLIOPISTO
éPRESIDENTTIéé Mikko Könkkölä
é(ELSINGINéHOVIOIKEUS
éPROFESSORIéTuula Linna
é,APINéYLIOPISTO
éASIANAJAJAéé Pauliina Tenhunen
é!SIANAJOTOIMISTOé#ASTRÁNé é3NELLMANé/Y
éJOHTAVAéKIHLAKUNNANVOUTIéé Anssi Tuomaala
é2AAHENéSEUDUNéULOSOTTOVIRASTOéJAéPROFESSORIéJarmo Tuomisto
é4URUNéYLIOPISTO Ilmoittaudu! Professori Tuula Linna oéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIéé oéLAKIKOULUTUS TALENTUM FIé oéPUHELINé é é éé /IKEUDETéMUUTOKSIINéPID¼TET¼¼N Talentum Lakikoulutus www.talentumlakikoulutus.fi 15
UPM tekee nykyisin paperia lähinnä kasvuliiketoimintojensa rahoittamiseksi. MATKALLA TULEVAISUUTEEN Niin muuttuu maailma. Energia, sellu ja tarrat huolehtivat tuloskunnosta ja biodiesel on kasvukortti. Teksti Tommi Melender Kuvat Juho Huttunen
17
Uusiutuvista polttoaineista Pesonen kertoo suusanallisesti peittelemättä toiveikkuuttaan. UPM on investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannan biodiesel-laitokseen, joka ensi vuodesta alkaa valmistaa 120 miljoonaa litraa polttoaineitta vuosittain. Biodieselille avautuvat houkuttelevat markkinat, koska EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteen polttoaineista kymmenesosaan vuoteen 2020 mennessä. Yhtiössä kehitelty uudissana biofore vilahteleekin Pesosen puheessa taajaan. Uudissanan ensimmäinen osa ?bio. Tämän vuoden ennusteista laskettu p/e liikkuu alle yhdessätoista, kun vuodesta 1994 nykyhetkeen UPM:n p/e-lukuv keskiarvo nousee kolmentoista yläpuolelle. Sijoittajien skeptisyys UPM:ää kohtaan perustuu paperiliiketoiminnan 18 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 Tase uuteen uskoon UPM:n nettisivulla lukee perinteikkään aarnikotkalogon vieressä ?The Biofore com- JUSSI PESONEN ON INNOISSA AN BIOPOLTTOAINEIDEN K ASV UMAHDOLLISUUKSISTA. OSAKE UPM:N ARVOSTUSKERTOIMET meillä on omaa edistyksellistä teknologiaa sekä runsaasti patentteja?, Pesonen sanoo. UPM valmistaa biodieselinsä ruuaksi kelpaamattomista raaka-aineista kuten hakkuutähteistä, hakkeesta, kannoista ja kuorista. vaisuihin näkymiin. metsään tai edelläkävijän rooliin (?in the forefront?). Nykypäivänä yhtiöt rakentavat julkikuvaansa komealta kalskahtavilla sloganeilla, mutta UPM:n tapauksessa bioforesta puhumisessa on kyse muustakin kuin imagokampanjoinnista. UPM:n on luotava nahkansa uudelleen, koska sen perinteinen ydinbisnes on supistuva toimiala. Nykyisin liikevaihto ylittää miljardin?, Pesonen sanoo naputellessaan jäätelöpurnukan kylkeä. Siinä hänen vastauksensa niille, jotka epäilevät, voiko uusista tuoteryhmistä kasvaa UPM:lle merkittävää bisnestä. Pesonen pahoittelee, että biodieseliä ei ole mahdollista pitää pääkonttorissa näytteillä paloturvallisuussyistä. Lähtötilanteemme on erinomainen: tunnemme raaka-aineen ja saamme siitä synergioita, ja sen lisäksi Epävarmuus näkyy hinnoittelussa jäävät tämän vuoden tulosennusteilla matalammiksi kuin verrokeilla, käytettiinpä mittarina tulospohjaista p/e:tä, tasepohjaista p/b:tä tai velkaisuuden huomioivaa ev/ebitdaa. Myös omaan pitkän ajan arvostushistoriaansa nähden UPM:n osake näyttää huokealta. Niitä koristavat logot ja mainoslauseet on painettu UPM:n valmistamiin tarramateriaaleihin. ?Tarraliiketoiminnat aloitettiin 1970-luvulla. Saman suuruinen on ollut sen osuus yhtiön kumulatiivisesta käyttökatteesta vuosina 2010?2012.. Tulosraportti ei maalaillut rohkaisevia näkymiä, mikä painoi osakkeen tulosjulkistuspäivänä 5,5 prosentin kurssilaskuun. UPM sopii parhaiten pitkäjänteiselle sijoittajalle, jolla riittää uskoa siihen, että kasvuliiketoiminnoista koituu tulevina vuosina enemmän iloa kuin hiipuvista perinteisistä liiketoiminnoista surua. Kasvuliiketoimintojen kypsymistä odotellessa UPM:stä on luvassa tasaisen vakaata osinkotuottoa. E telä-Esplanadilla UPM:n pääkonttorin kahdeksannessa kerroksessa on laaja kattaus yhtiön valmistamista materiaaleista tehtyjä kuluttajatuotteita. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen pitelee kädessään kaiutinta, pesuharjaa, kenkälusikkaa, terassilaudan palasta. Viime vuodelta kilahtaa hyvää 60 senttiä osaketta kohti. pany?. viittaa kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisyyteen, jälkimmäinen osa ?fore. Nyt tehtaiden tasearvot vastaavat paremmin todellista tilannetta, ja samalla sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohenee. Alaskirjausten jälkeen paperiliiketoiminta muodostaa 30 prosenttia UPM:n sidotusta pääomasta. Puukuitujen ja muovin ominaisuuksia yhdistävistä biokomposiiteista syntyy monenlaisia käyttöesineitä ja rakennusmateriaaleja. Erilaisia kuluttajapakkauksiakin riittää näytteille. Nykyisin biopolttoaineiden maailmanmarkkinat ovat noin 70 miljardin euron suuruiset, ja jos ennusteet toteutuvat, ne kasvavat tämän vuosikymmenen aikana 8?18 prosenttia vuodessa. ?Odotan innostuneena biodieselin tuotannon aloittamista. Paperin valmistuksesta Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille ei enää tule takavuosikymmenten kaltaista vahvaa bisnestä. Tämän yhtiö tunnusti lopullisesti tekemällä paperiliiketoimintaan 1,77 miljardin euron alaskirjaukset
1960) nousi UPM:n toimitusjohtajaksi vuonna 2004. Hän on pitkän linjan umppilainen, sillä hän aloitti yhtiön palveluksessa alle kolmekymppisenä diplomiinsinöörinä. Kova kasvo JUSSI PESONEN (s. Pelkkä kylmien faktojen mies hän ei kuitenkaan ole, sen voi päätellä siitä innokkuudesta, jolla hän esittelee UPM:n uusia tuoteinnovaatioita. 19. Päinvastoin hänen epäkiitollisena tehtävänään on ollut sopeuttaa perinteikästä metsäyhtiötä muuttuvaan maailmaan. Se on tarkoittanut saneerausta, alasajoa, irtisanomisia. Julkisuudessa Pesonen on selittänyt toimenpiteiden välttämättömyyttä jämäkän asialliseen tapaansa. Ennen toimitusjohtajan pestiään hän ehti työskennellä monissa eri johtotehtävissä, muun muassa paperitoimialojen johtajana. Toisin kuin takavuosikymmenten edeltäjänsä Pesonen ei ole voinut keskittyä imperiumin laajentamiseen uusia koneita rakentamalla
Sanoma- ja aikakauslehtipaperien hintojen lasku, epäsuotuisa valuuttakurssikehitys ja supistuneet toimitusmäärät rassaavat Euroopan paperiliiketoiminnan kannattavuutta vuoden alkupuoliskolla. UPM:n kannattavuus lepääkin lähiaikoina energian, sellun ja tarrojen varassa. Tilinpäätöskatsauksessa Pesonen kuvaili eurooppalaisen paperiteollisuuden ongelmia painokkain sanankääntein: jonnan epäsuhta Euroopassa houkuttelee. eli käytännössä paperin . Kasvavissa liiketoiminnoissa taas odotuksissa on tuntuvaa kasvua. Uudessa taseessa energian osuus sidotusta pääomasta nousee 25 prosenttiin, sellulle lohkeaa 22 prosentin siivu. ?Eroamme monista muista metsäteollisuusyhtiöistä siinä, että meillä on vahva energialiiketoiminta, jolla on myös suuri arvo taseessa. Viime vuosina UPM:n ympärillä on liikkunut aika ajoin valtaushuhuja, jotka ovat perustuneet näkemykseen, että yhtiö on arvokkaampi kuin osiensa summa ja siten otollinen pilkottavaksi. ?Suunnanmuutos on ollut meille selvä jo vuodesta 2008 saakka, jolloin päätimme ryhtyä kehittämään aktiivisesti uusia markkinaintegroituja liiketoimintoja energian, puun ja sellun ympärille.? Kasvuliiketoiminnat nousevat Pesosen mukaan entistä selvemmin esiin keskusteluissa sijoitusmaailman ammattilaisten kanssa. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana UPM:n kypsien liiketoimintojen . Vaikka Euroopassa on suljettu viime vuosina runsaasti kapasiteettia, se ei ole ratkaisevasti helpottanut ongelmia, koska myös paperin kysyntä on pienentynyt. Tähän mennessä se on valmistanut tarrapaperit Suomessa, mutta tilanne muuttuu, kun Kiinaan valmistuu tarrapapereihin erikoistunut paperikone. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperimarkkinoilla UPM joutuu jatkossakin käymään puolustustaistelua heikkenevää kysyntää, hinnanlaskupaineita ja ylikapasiteettia vastaan. euroa PLUSSAT&MIINUKSET + Energia, sellu, tarrabisnes + Biodieselin mahdollisuudet + Vakaa osinkotuotto - Paperiteollisuuden ongelmat - Euroopan suhdannetilanne - Kasvuliiketoiminnat vaativat aikaa SUOSITUKSET Analyytikot kappaletta 6 4 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy KURSSIKEHITYS UPM-Kymmene Suomalaiset osakkeet keskimäärin 20 15 10 5 2008 2013 0 Paperissakin kasvualueita LIIKETOIMINTA 2012 2013(e) 2014(e) Liikevaihto, meur 10 438 10 158 10 302 Liikevoitto, meur 530 653 725 Voitto ennen veroja, meur 443 552 614 Nettovelat, meur 3 010 2 854 2 635 Oman pääoman tuotto, % 6,1 5,8 6,4 TULOS JA OSINGOT 2012 2013e 2014e 0,69 0,60 Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa 0,83 0,60 0,95 0,60 ARVOSTUSVERROKIT p/e 2012e UPM 10,7 Stora Enso 11,4 Metsä Board 15,7 SCA 16,4 DS Smith 10,6 Portucel-Empresa 10,1 Holmen 14,5 Mayr-Melnhof 13,7 Norske Skog NEG. Sellu on muodostanut käyttökatteesta 41 prosenttia, energia kuusitoista ja tarrat kahdeksan prosenttia. Lisäksi meillä on runsaasti metsäomaisuutta paitsi Suomessa myös Uruguayssa?, Pesonen sanoo. Metsä ja sahat muodostavat UPM:n sidotusta pääomasta viisitoista prosenttia. Sijoittajat ja analyytikot ovat omissa laskelmissaan tarkastelleet jo pitemmän aikaa UPM:n omaisuuseriä samaan tapaan kuin ne nyt on virallisestikin kirjattu. Olemme sanoneet että tämän vuosikymmenen aikana kasvavien liiketoimintojen osuus nousee yli puoleen liikevaihdosta?, Pesonen sanoo. Seuraavien viiden vuoden perspektiivillä paperiliiketoiminta pysynee nykyisellä tasollaan tai supistuu jonkin verran. Jotta ne voisivat muodostaa valtaosan UPM:n liikevaihdosta, niiden pitäisi kasvaa nykyisestä 4,4 miljardista eurosta seitsemän miljardin paremmalle puolelle. Skeptikot epäilevät paperitehtaiden menettävän iskukykyään UPM:n suunnatessa päävoimansa kasvaviin liiketoimintoihin. Pesonen puistelee päätään tällaisille arvioille. ?Emme me jätä paperiliiketoimintaa oman onnensa nojaan. keskimääräinen käyttökatemarginaali on liikkunut viidessä prosentissa. Vastaavasti kasvuliiketoimintojen keskimääräinen viiden vuoden käyttökatemarginaali yltää 21 prosenttiin. Myös tavalliset osakesäästäjät alkavat vähitellen sisäistää sen, että UPM ei ole pelkkä paperinvalmistaja. p/b ev/ebitda 2012e 2012e 0,6 0,6 0,9 1,8 1,7 1,4 0,8 1,5 0,1 20 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 6,0 6,3 5,8 9,3 6,0 6,4 7,7 5,1 5,0 Paperi on suureksi osaksi bulkkitavaraa ja paperinvalmistus volyymibisnestä, mikä näkyy myös tunnusluvuista. MARKKINA-ARVO 4,7 mrd. Me katsomme tulevaisuuteen. Biopolttoaineet tulevat mukaan tulevaisuudessa, kun niiden tuotanto saadaan käyntiin. Yksinkertaistettuna UPM:n lähivuosien linjana on vahvistaa kasvavia liiketoimintoja paperista saatavalla rahavirralla. Kasvuliiketoiminnot rakentuvat energian, sellun ja tarralaminaatin sekä Kiinan kasvavien paperimarkkinoiden ympärille. Paperilla on vastedeskin tärkeä merkitys ja meillä on suuri intressi huolehtia sen kannattavuudesta. Sitä paitsi paperissakin on kasvualueita, kuten Kiina perinteisissä tuotteissa ja tarrapaperi maailmanlaajuisesti.? UPM on johtava tarrapapereiden valmistaja. Samaan aikaan Aasiassa on rakennettu kapasiteettia lisää, ja aasialaiset paperinviejät työntävät tavaraansa Euroopan markkinoille. Pesonen puhuu kustannuspelistä, mikä tarkoittaa sitä, että UPM pyrkii pitämään paperiliiketoimintansa iskukykyisenä kuluja leikkaamalla ja toimintaa optimoimalla. Marginaalit ratkaisevat Tilinpäätöskatsauksessaan UPM arvioi paperiliiketoiminnan lähiajan näkymiä vaisuiksi. Paperi tuo edelleen kuutisenkymmentä prosenttia yhtiön liikevaihdosta. ?Sitä, että paperi tuo edelleenkin enemmän liikevaihtoa kuin kasvuliiketoiminnat, ei pidä korostaa liikaa
Hallintarekisterissä 54,5 prosenttia osakkeista. 21. Nykyisessä hankalassa taloustilanteessa eurooppalaisten valtioiden pitäisi pikemminkin tukea teollisuuden kannattavuutta kuin heikentää sitä.? Yhtä kaikki UPM on toiminut eurooppalaisilla paperimarkkinoilla toisin kuin eräät kilpailijansa. Outona lintuna kymmenen kärjessä on Schweizerische Nationalbank eli Sveitsin keskuspankki. Kevään yhtiökokouksessa UPM:n hallitukseen nousee uutena jäsenenä Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, josta tulee hallituksen kolmas naisjäsen Lane Holdings -sijoitsyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja entinen investointipankkiirin Wendy E. Sitä voidaan toteuttaa sisäisillä toimenpiteillä ja konsolidaatiolla. Lanen ja Nokian entisen lakiasiainjohtajan Ursula Raninin rinnalle. SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja Osakkeita, kpl Osuus, % Ilmarinen Mandatum Varma Valtion eläkerahasto Etera Svenska Litteratursällskapet Keva Nordean rahastot Schweizerische Nationalbank Eläke-Fennia 10 381 987 9 531 219 7 000 000 5 350 000 4 100 321 1,97 1,81 1,33 1,02 0,78 3 858 600 3 848 244 3 440 522 0,73 0,73 0,65 3 077 806 2 640 600 0,58 0,50 Tilanne 31.1.2013. Saneerauksia, yritysjärjestelyjä ja uudelleenjärjestelyjä on myös nähty, mutta viime aikoina metsäyhtiöt ovat toppuutelleet odotuksia suurista myllerryksistä. ?Kypsällä markkinalla toimiminen on kustannusten hallintaa. Kaikki keinot pitää käyttää, jotta siihen päästään?, Pesonen pyörittelee. kasvollista omistajaa. Tarkoittaako se sitä, että UPM:ssä valta keskittyy tiukasti toimivalle johdolle. Näkisin, että näitä molempia tarvitaan vastedeskin. Jussi Pesosen olo kävisi varmasti tukalaksi, jos hallitus Wahlroosin johdolla alkaisi epäillä, ettei hän hoida tehtäväänsä eli omistaja-arvon kasvattamista parhaalla tavalla. UPM:n kymmenen suurinta omistajaa muodostuu kotimaisista instituutiosijoittajista, mutta yhdenkään omistusosuus ei ylitä kahta prosenttia. Viime vuonna Stora Enson toimitusvolyymit pysyttelivät lähellä toissa vuoden tasoja, mutta UPM:llä ne laskivat kymmenisen prosenttia, kun luvuissa huomioidaan Myllykoski-kaupan vaikutukset. OMISTUS Nalle vahtii Jussia EI SUURTA K ANNATTAV UUSKEHIT YS LEPÄ Ä L ÄHIAIKOINA ENERGIAN, SELLUN JA TARR ALIIKETOIMINNAN VAR ASSA. joitakin alan toimijoita menettelemään lyhytnäköisesti. Marginaali on ratkaisevin tekijä kypsällä markkinalla hankalassa taloustilanteessa?, Pesonen sanoo. Paperiteollisuuden konsolidoituminen on ollut viime vuosien kestoteema. Paperiteollisuus on toimiala, jossa kapasiteetin käyttöasteen on oltava korkea, jotta toiminta olisi hyvää ja tehokasta. Kapasiteetin sulkeminen ei yksin selitä UPM:n laskevaa volyymikehitystä, vaan yhtiö menetti markkinaosuuksiaan Euroopan paperimarkkinoilla useita prosenttiyksikköjä. ?En ole ensisijaisesti kiinnostunut markkina-osuudesta. Vaikuttaahan UPM:n hallituksen puheenjohtajana suomalaisen pörssikapitalismin ikoni Björn Wahlroos. Wahlroosin mielestä hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohtajan palkkaaminen, palkitseminen ja erottaminen. Tuskin sentään. Marginaaleista tingitään, vaikka teollisuuden kustannusrakenteita ajatellen toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Me puolestamme pyrimme takaamaan rahavirtamme?, Pesonen sanoi. Hän kiistää pyrkineensä tölväisemään kilpailijoita lyhytnäköisestä toiminnasta. Tarkoituksena oli varoitella suostumasta liian mataliin marginaaleihin. ?Marginaalien puolustaminen on entistäkin tärkeämpää, kun julkinen valta pyrkii lisäämään teollisuuteen kohdistuvaa verotaakkaa
REPORTAASI 22 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013
Moni osuudenomistaja on antanut koko sijoitussalkkunsa tämän miehen hoidettavaksi. Paljon vartija on vaasalaissyntyinen Tuomo Mattila, 30-vuotias varainhoitaja, joka vastaa kuudesta Säästö-tuoteperheen rahastosta . Koko kansalle suunnattujen rahastojen keskisijoitus on 12 000 euroa. Lisää säätöjä antaa luonnollisesti lainojen luottoluokitus. Osakesijoituksissa Mattila katsoo sekä toimialoja että maantiedettä. Osakkeet vastaan korot -painotuksen lisäksi Tuomo Mattila ottaa markkinoihin kantaa lisäksi viiden muun ulottuvuuden kannalta. Korkopuolella näkemystä otetaan korkoriskin eli arvopapereiden juoksuajan perusteella sekä sen suhteen, suositaanko yrityslainoja vai valtionpapereita. Eiköhän hän hoida sinunkin pikkuserkkusi rahoja. Nordean Säästö-rahastoissa on reilun 1,7 miljardin pääomat ja yhteenlaskettuna 144 000 osuudenomistajaa, miltei saman verran kuin Oulussa on asukkaita. Kaiken päälle hän vahtii, että salkun valuuttapainot ovat sellaiset, että ne vastaavat allokaatiotiimin näkemyksiä. Näitä näkemyksiä hän toteuttaa sijoittamalla osuudenomistajien rahat paitsi muihin Nordean rahastoihin myös esimerkiksi indeksifutuureihin ja pörssilistattuihin 23. Erityisen lokoisaa homma on silloin, kun rahasto on rahastojen rahasto eli sijoittaa toisiin rahastoihin. Niin saattoi olla vuosikymmen sitten, mutta nykyaikaisen yhdistelmärahastosalkun hoitaja vetelee monista vivuista. Valtakunnan varainhoitaja Tuomo Mattila uskoo, että rahaa osakemarkkinoille vyöryttävä suuri rotaatio nostaa kursseja. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Juha Törmälä A lvar Aallon modernismilla sisustetussa neuvotteluhuoneessa kahvia kaataa siniseen pukuun pukeutunut nuori mies, jonka arvaa poskista kestävyysurheilun harrastajaksi. Hän puhuu antaumuksellisesti milloin allokaatiomallin hienouksista, milloin saksalaisista autoteollisuusosakkeista. Häntä ei ole nähty talouslehtien etusivuilla, vaikka hän vaikuttaa useamman suomalaisen piensijoittajan säästöjen kehittymiseen kuin kukaan muu. puhtaasti korkomarkkinoille keskittyvästä Nordea Säästö Korosta vain osakemarkkinoille sijoittavaan Nordea Osakesalkkuun asti. Rahastoista pääomilla suurin on Nordea Säästö 25, jonka 33 000 osuudenomistajalla on yhteensä 480 miljoonan euron varat. Nordea Säästö 50:llä osuudenomistajia on peräti 42 000, Nurmijärven verran. Sekä Danskella että OP:llä on yli 60 000 osuudenomistajan yhdistelmärahastot, mutta Mattilan paketti tekee hänestä valtakunnan varainhoitajan. Kuusi ulottuvuutta Yhdistelmärahastoilla on vanhastaan vähän huono maine piensijoittajia ryöstävinä tuotteina, joiden salkunhoitaja vain tasapainottaa osake- ja korkomarkkinoiden osuutta kerran kuukaudessa sen perusteella, kuinka osakkeet ovat kehittyneet ja vääristäneet salkun tasapainoa
Se epäilemättä kuvaa tilannetta . Lyhyen ajan markkinakehitykseen vaikuttaa muun muassa sijoittajasentimentti, joten tiimi muodostaa näkemyksen myös sijoittajien mielialoista. ?Vaikka osaisi ennustaa koko maailman bkt:n oikein prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella, sillä ei tee rahaa?, pragmaatikko muistuttaa. Vaikka Mattila suuntaa rahoja uudelleen ?OSAKKEISSA ON HOUKUTTELEVA RISKIPREEMIO SUHTEESSA KORKOTASOON.?. Säästö-rahastojen salkunhoitajan kohdalla lukee Tuomo Mattilan nimi. mielipiteenmuodostus on usein ryhmätyötä . Listalle kertyisi mittaa sen verran monta printtiliuskaa, että käytännössä hän tarkastelee salkkua juuri eri ulottuvuuksien kautta. Läpivalaisu onnistuu, koska sijoituskohteet ovat Nordean omia rahastoja ja passiivisia indeksituotteita. Nordean rahastoista . Kokouksen perusteella Mattila tekee muutoksia Säästörahastojen sijoituksiin. ?Sijoitusprosessimme perustuu pitkälti numeeriseen dataan ja omaan tutkimukseen?, hän kertoo. ?Meillä on omia työkaluja ja taktisen allokaation malleja. Se tarkoittaa vastuuta ja kasvollisuutta, vaikka näkemykset eivät ole edes työhuoneen vaan Nordean pohjoismaisen allokaatiotiimin yhteisiä. Allokaatiotiimi kokoontuu tiistaisin puhelinkokoukseen, jossa ryhmän jäsenet esittelevät näkemyksiään. Suomalaisista koko maailman osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista se oli sijalla 28, kun Rahastoraportissa luokkaan kuuluu 52 rahastoa. Koko maailman MSCI World -tuottoindeksi toi viime vuonna 13,6 prosentin arvonnousun, joten Mattila pärjäsi indeksiä paremmin mutta osuudenomistajat jäivät jälkeen indeksituotosta rahaston 1,9 prosentin hallinnointipalkkion vuoksi. Osakesalkku-rahasto pärjäsi kuitenkin paremmin kuin suorilla osakesijoituksilla koko maailmaan kurkottava Nordea Maailma, joka on tanskalaishoidossa ja toinen Mattilan rahaston suurista sijoituksista. Mattilan rahaston vertailuindeksissä on kuitenkin neljänneksen Suomi-paino, joten rahastot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuomo Mattila harmittelee, että Nordean Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat olivat rakentaneet salkkunsa sillä perusteella, että amerikkalaiset vientiyritykset peittoaisivat kotimarkkinayritykset. Sen sijaan etf- tai futuurisijoituksista rahasto maksaa koituvat kulut. ?Nyrkkisääntönä on, että vähintään kahdeksankymmentä prosenttia rahaston sijoituksista on muissa Nordean rahastoissa. Enintään kahdellakymmenellä prosentilla voin täydentää näkemystä?, Mattila kertoo. Korkosijoituksista mojovat tuotot Aktiivisiin rahastoihin sijoittava yhdistelmäsalkunhoitaja saa toisinaan aiheetonta kunniaa ja aiheettomia haukkuja, kun rahasto kehittyy hyvin tai huonosti kohde24 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 rahaston salkunhoitajan toimien ansiosta. Viime vuonna Mattilan hoitama Nordea Osakesalkku tuotti 13,1 prosenttia ja hävisi indeksilleen. Viime vuonna kävi toisin, ja rahasto hävisi indeksilleen. Nordean korkorahastot taas ovat menestyneet viime vuosina poikkeuksellisen mainiosti suhteessa markkinaan. Ne antavat ideoita mutta eivät tee päätöksiä.? Allokaatiotiimi ei laadi tarkkoja makrotaloudellisia ennusteita. Autoteollisuusetf oli viime vuoden hitti neljänkymmenen prosentin kurssinousullaan. Salkkuanalyysiohjelmistot ovat niin kehittyneitä, että Mattila voisi ajaa hoitamiensa rahastojen sisällön arvopaperin tarkkuudella. mutta jättää sijoittajan epävarmaksi: kantaako kukaan todella vastuuta euroistani? Nordea toimii toisin. ehdoton valtaosa on aktiivisia eli niiden salkunhoitajat ottavat näkemystä ja pyrkivät voittamaan markkinat. Mattilan ja kohderahaston salkunhoitajien näkemykset eivät aina osu yksiin. Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat esimerkiksi suhtautuvat Mattilan ja muun allokaatiotiimin mielestä alipaino olisi jo aika poistaa. Ensinnäkin korkean riskin yrityslainojen ylipainottaminen oli Nordea Corporate Bond -rahasto menestyi hyvin. ?Ja olihan yllätys, että sijoitukset euroalueen valtionlainoihin tuottivat lähes 13 prosenttia?, hän jatkaa. Pohjoismainen näkemys Viime vuosina moni rahastoyhtiö on ryhtynyt piilottelemaan salkunhoitajavastuuta merkitsemällä salkunhoitajaksi koko varainhoitotiimin. indeksirahastoihin, etf:iin. ?Esimerkiksi viime vuonna näkemyksemme oli, että Saksassa ja saksalaisella autoteollisuudella menee hyvin, mutta Nordean laajassa valikoimassa ei ole Saksarahastoa, joten ostin Dax-indeksifutuuria ja autoteollisuuteen erikoistunutta etf:ää?, Mattila kertoo. Näkemys osui oikeaan. Niinpä Mattila on ostanut Säästö-rahastojen salkkuihin vaa etf:ää ja paikannut sillä aktiivirahaston alipainotusta. Muihin Nordean rahastoihin tehdyt sijoitukset ovat Säästö-rahastojen osuudenomistajille ilmaisia, sillä Säästö-rahastot eivät maksa niille hallinnointi-, merkintätai lunastuspalkkioita. Se näkyy korkopainotteisten Säästö-rahastojen hyvänä suoriutumisena suhteessa indeksiin. Itse asiassa yksinomaan korkomarkkinoille sijoittava Nordea Säästö Korko -rahasto tuotti viime vuonna 11,6 prosenttia eli vain 1,5-prosenttiyksikköä vähemmän kuin osakerahasto. Mattila nostaa korkopuolen menestykseen kolme syytä. Mattilan työkalupalikoista
Tällä hetkellä . kuuteen rahastoon tulee rahaa joitakin miljoonia euroja päivässä. Ne hän ripottelee tasaisesti kohderahastoihin. ?Rahavirran ei anneta vaikuttaa näkemykseen.? Vaihtoehdot vähissä Entä sitten se kysymys, jonka kaikki esittävät ensimmäisenä yhdistelmäsalkunhoitajalle: optimisti vai pessimisti, siis osakkeet yli- vai alipainossa? Optimisti. Tosin ylipaino ei ole järin suuri, Säästö 50:n tapauksessa seitsemän prosenttiyksikköä. Fokusalueet korkoallokaatio ja kansainvälinen osakeallokaatio. Harrastukset: Kestävyysurheilu, mökkeily pääosin kerran viikossa, kauppaa hän tekee päivittäin. REPORTAASI PROFIILI Tuomo Mattila, 30 vuotta Koulutus: KTM (rahoitus), Hanken Työ: Nordean kuuden Säästö-rahaston salkunhoitaja, Nordean pohjoismaisen Multi Assets -tiimin jäsen. Mattilalla olisi lupa ottaa viidentoista prosenttiyksikön osake/ korko-näkemystä suuntaan tai toiseen, ja ylipainoa on ollutkin parhaimmillaan toistakymmentä prosenttia. ?Osakkeissa on houkutteleva riskipreemio suhteessa korkotasoon?, kuuluu selitys. Siis vaikka osakemarkkinat eivät näytä enää poikkeuksellisen halvoilta, korkosijoituksista tuoton saaminen on kiven alla. ?Lisäksi arvostusansaindikaattorit eivät näytä punaista?, hän lisää. Arvostusansalla (value trap) tarkoitetaan tilannetta, jossa osakkeet näyttävät halvoilta, koska ennusteet laahaavat jäljessä. ?Tämän vuoden tulosennusteet laskevat. Vaikka myös makrotalouden näkymät ovat vaatimattomat, tiedossa ei kuitenkaan ole isoa pettymystä?, Mattila hahmottelee. Nämä ovat allokaatiomallin antamia näkemyksiä, joita täydentää lyhyen aikavälin taktinen malli: nordealaiset uskovat, että markkinat ovat nyt riskinottotilassa, mikä suosii riskisempiä omaisuusluokkia. Sama tarina pätee korkopuolella, jossa yrityslainat ja etenkin kehnojen luottoluokitusten high yield -lainat ovat Mattilan suosiossa. ?Ei niissä enää ole sellaista pihviä kuin viime vuosina, mutta vaihtoehdot ovat heikompia.? Terveydenhuolto peittoaa it:n Toimialatarkastelussa Säästö-rahastojen suosikkeja ovat terveydenhuolto- ja energiayhtiöt. suotuisassa markkinatilanteessa ja Säästö-rahastojen myynnin vetäessä . Tässä taustalla on Nordean hyvin menestynyt Vakaat osakkeet -sijoituspropainossa ovat it ja rahoitus, joskin rahoituksen alipainoa on pienennetty. 25
Maanosissa Mattila ja siten nordealaiset piensäästäjät suosivat Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita ja alipainottavat Yhdysvaltoja ja Japania. ?Kehittyvistä markkinoista olemme keskittyneet Kiinaan ja Venäjälle. Sen vuoksi markkinaturbulenssiin tulee varautua etukäteen.? Osakepessimistiksi hän ei silti tunnustaudu, eivätkä rahastosalkkujen painotuksetkaan sitä todista. ?Mistään kaikkien aikojen ostotilaisuudesta osakkeissa ei voi puhua, kun amerikkalaiset osakeindeksit ovat yli viiden vuoden huippulukemissaan. Hyvää aikaa riitti reilu vuosi, kunnes osakemarkkinat alkoivat luisua subprimeBrittisalkunhoitaja James Baxter on ?LIKVIDITEETTI K ATOA A JUURI SILLOIN, KUN SITÄ ENITEN TARVITSISI.? puhunut osakekyynikkojen sukupolvesta, jolla hän tarkoittaa niitä noin nelikymppisiä salkunhoitajia, jotka ovat kokeneet uransa aikana sekä it-kuplaa seuranneen romahettä sukupolvikokemus ja sen tuoma osakepessimismi säilyy nykyisillä keski-ikäisillä elämän loppuun asti. It-kuplan aikaan Mattila oli vielä luki- pinsa syvälle. ?Se opetti likviditeetin merkityksen?, Mattila sanoo. Hän muistuttaa, että likviditeetti on paitsi käteisen tekemistä myös mahdollisuutta muuttaa allokaatiota. ?Valitettavasti likviditeetti katoaa markkinoilta yleensä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisi. Lattarimarkkinat menestyivät viime vuonna kehnosti. Valuuttojen suhteen Mattila ei ole ottanut voimakkaita aktiivisia näkemyksiä. ?Mutta jeni on isossa alipainossa?, hän lisää. Finanssikriisi antoi likviditeettiluennon Tuomo Mattila sai Nordean Säästö-rahastot vastuulleen suunnilleen vuoden 2006 puolivälissä. Silti kurssinousu saattaa jatkua, kun tuottotavoitteidensa kanssa painiskelevat sijoittajat allokoivat rahaa matalan tuoton korkosijoituksista osakemarkkinoille.? O 14.3. T A T L I PÖRSSI !") ##"" !$# # $ "# ! !## " "# !! " !!) . Latinalaisen Amerikan osuus on pieni?, Mattila kertoo. Valinta on ollut viisas
! " # " "# " & !* " ! ! " ! " " ! # " ! )&"" & ) $) on tarjolla Veronmaksajien omien seminaarien lisäksi yritysten ja yhteisöjen # # ! "# " ) & ! ) $ "# ! !" ! "" ! !" !))!") ! !") " # !" !! # !! !) ! ! " * !! !))" * ) !")$)" * !! " !" Tutustu tapahtumaan osoitteessa %%% $ " "# ' "# ) !")) ! ! #! "" ( %%% $ ! " ' 26 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013
Mitkä ovat uudistuvan sääntelyn vaikutukset? Kasvuyhtiön oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyvän sijoituksen läpivieminen käytännössä on haastava prosessi ja monimutkainen kokonaisuus, jossa sopimus-, yhtiö- ja vero-oikeuteen liittyvät kysymykset kietoutuvat toisiinsa. Mitkä ovat keskeiset oikeudelliset seikat, jotka tulee huomioida. + alv 24 % Kuinka sijoitusprosessin läpivieminen käytännössä toteutetaan. Lisäksi julkisen sektorin rahoituksen sääntelyyn liittyvät kysymykset tuovat asiaan oman haasteensa. Seminaarissa saat käytännön työkaluja sijoitusprosessin läpiviemiseen. Kuinka osakassopimuksia voi käyttää osana pääomasijoittajan riskinhallintaa. Kuulet myös ajankohtaiskatsauksen alaan liittyvään keskeiseen lainsäädäntöön sekä odotettavissa oleviin muutoksiin. ASIANTUNTIJOINA MM. *OHTAJA. Kasvuyhtiön pääomittaminen . sijoitusprosessin läpivienti käytännössä +ASVUYHTIÎNéP¼¼OMITTAMINENé AJANKOHTAISBRUNSSIéoé Hinta 495 . Millaisia verotuksellisia näkökohtia tulee ottaa huomioon
Lehtimäki, !SIANAJOTOIMISTOé4RUSTé *OHTAJA. é/44é Sakari Wuolijoki, .ORDEAé0ANKKIé3UOMIé/YJéé Asianajaja Mika J
Markkinajohtaja. www.talentumlakikoulutus.fi. é/4+éSuvi Vänskä, .ORDEAé0ANKKIé3UOMIé/YJé PÄIVÄN AIHEINA MM. N MIE SLIIT ON % 5 2 ? EN SEKTO R I SENET o KI oéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIéoéLAKIKOULUTUS TALENTUM FIé oéPUHELINé é é éoé/IKEUDETéMUUTOKSIINéPID¼TET¼¼N JUL Ilmoittaudu! KI oé Pääomasijoittamisen verotus ja uudet verokannusteet oé Kasvuyhtiöiden julkinen rahoitus oé Uuden sääntelyn vaikutukset. JÄ o L A oé Sijoitusprosessin läpivieminen käytännössä - Mitkä sopimukset, missä vaiheessa ja miksi? oé /SAKASSOPIMUKSETéOSANAéP¼¼OMASIJOITTAJANéRISKIENHALLINTAAé - Kuinka laadin onnistuneen osakassopimuksen käytännössä? Talentum Lakikoulutus Asiantuntijan valinta
SIJOITTAJA, TOHTORI PANGLOSS JA RAUTAKANSLERI Maailmantalous takeltelee, mutta osakeoptimismi valtaa alaa. Varovaisen sijoittajan on syytä olla huolissaan pikemminkin poliittisista riskeistä kuin pörssin arvostustasoista. Teksti Tommi Melender 29
V Voltairen Candide - - - - - - - MAAILMANTALOUDEN KASVULUVUT BKT:n vuosikasvu, % Kiina Saksa Yhdysvallat 10 - 8 6 4 2 0 2011 30 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 2012 2013e 2014e
Kuinka kauan Kiinan kasvutarina voi jatkua. KIINA Kuluttajaluottamus Ennakoiva suhdanneindeksi 120 20 10 0 -10 110 -20 -30 -40 2007 2012 -50 100 2007 2012 INVESTOINTIBUUMI. IMF:n tutkijoiden Mitali Dasin ja Papa N?Diayen mukaan tuskin pitemmälle kuin tämän vuosikymmenen loppuun. Kiinan talouskasvu hidastuu yhdeksästä prosentista seitsemän ja kahdeksan prosentin välille. Maan uusi johto jatkanee investointihankkeita, sillä kovaa vauhtia kaupungistuvassa maassa tarvitaan infrastruktuuria. Kiinan talousihme ei poikkea aikaisemmista Aasian maiden talousihmeistä: investointivetoinen kasvu alkaa vääjäämättä hiipua, kun halpaa työvoimaa ei riitä mobilisoitavaksi entiseen tapaan. 31
32 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013
Ovatko he sairastuneet valheelliseen toivoon vai ajavatko heitä järkisyyt? sikriisin koettelemuksista samalla tavalla kuin Candide omista koettelemuksistaan. Puutarha ei ole samanlainen Edenin kaltainen idylli kuin kirjan alussa, mutta Candidekaan ei halua elää unelmista vaan työnsä hedelmistä. Ehkä sijoittajatkin ovat siirtyneet risk on -tilaan samanlaisista syistä. Odotuksia heikomman talouskehityksen vaara on kuitenkin varteenotettavampi kuin toivo odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Roubinin lossmaisilla synkistelevillä analyyseillään. Helmikuun alussa Roubini osallistui Davosin World Economic Forumiin, joka kokoaa yhteen maailman tärkeimmät talousvaikuttajat. He eivät laita rahojaan osakkeisiin huimien tuottojen toivossa vaan saadakseen ylipäänsä tuottoja. Kun subprime-lainoista kasattu korttitalo romahti, tämä suorapuheinen taloustieteilijä sai näkijän maineen. Nykymaailmassa varovaisuudella menettää enemmän kuin voittaa, koska korkokäteen. Osakkeiden lisätuotto-odotukset näyttävät suorastaan huimilta riskittömiin korkosijoituksiin verrattuna. Ei siis tarvitse kuvitella sijoitusympäristöä idylliseksi uskaltautuakseen osakeostoksille. Useimmat sijoittajat ovat sisäistäneet sen, että läntiset taloudet joutuvat sopeuttamaan velkojaan eivätkä suhdanteet ole lähivuosina läheskään niin suotuisat kuin viime vuosikymmenen noita ja maailmantaloutta, osakesalkkua kannattaa möyhentää ja muokata kuin Candide puutarhaansa, käytännönläheisen puutarhurin ottein. N ouriel Roubini sikriisi tuli henkilökohtaisena onnenpotkuna. Hän oli hyvissä ajoin varoitellut Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuplasta ja sen aiheuttamista vaaroista. Lausahdus on loikka käytännönläheiseen elämänasenteeseen tohtori Panglossin pakonomaisesta optimismista. Siitä vakuuttuakseen tarvitsee vain seurata keskuspankkien tekemisiä. Niillä ei ole kiirettä valmistautua koronnostoihin ja elvytystoimien purkamiseen, koska taloudet ovat niin haavoittuvaisia, etteivät kestäisi rahapolitiikan kiristämistä. Pikemminkin keskuspankit käyvät epävirallista valuuttasotaa. Mitä aggressiivisemmin ne elvyttävät, sitä todennäköisemmin valuutta heikkenee. Valuutan arvon lasku taas pönkittää vientiteollisuuden kilpailukykyä, mikä on kullanarvoinen juttu läntisille talouksille, joiden kotimainen kysyntä pysyttelee heikkona velkasopeutuksen vuoksi. Euroopan keskuspankki on jäänyt valuuttasodassa alakynteen, koska toimii muita suuria keskuspankkeja pidättyväisemmin. Euron vahvuus rassaakin vanhan mantereen vientiteollisuutta ja EKP:n pääjohtaja Mario Draghi pyrkii puhumaan euron kurssia alaspäin. Pelissä on paljon: ellei vientiteollisuuden puhti riitä, vanhan KRIISIN SYNTYPAIKKA. Voltairen teoksen lopussa Candide lausuu kuuluisat sanansa: ?Hoitakaamme puutarhaamme.. Alkusysäyksen USA Kuluttajaluottamus 100 Ennakoiva suhdanneindeksi 120 - 80 110 60 40 2007 2012 20 100 2007 2012 33. Hän kirjoitti näkemästään ja kokemastaan parikymmensivuisen raportin, jonka avainlause on hengeltään yllättävänkin positiivinen: ?On vaikea olla eri mieltä siitä, että kriisin paniikkivaihe alkaa olla takanapäin.? Osakkeiden ostamista Roubini ei sentään mennyt suosittelemaan. Uskollisena antipanglossina hän nosti uudeksi vaaraksi katteettoman optimismin leviämisen: ?Vaikka sijoittajien keskuudessa vallitsee kupliva tunnelma, kehittyneiden maiden reaalitaloudet ovat edelleen huonossa jamassa.? Davosissa Roubini sai kutsun kansainvälisten suuryhtiöiden toimitusjohtajille järjestettyyn suljettuun lounastilaisuuteen. Hän pani merkille, että siellä keskusteltiin maailmantaloudesta kovin varovaiseen sävyyn. mitusjohtaja (nimi jäi raportissa paljastamatta) kertoi Roubinille kahden kesken, että heidän kokoamansa data kuvastaa nihkeää talouskehitystä paitsi läntisillä markkinoilla myös monissa kehittyvissä maissa. Vaikka yritysjohtajat näyttävät ulospäin hymynaamaa ja valavat uskoa parempaan huomiseen, he kantavat kulissien takana huolta riittävän vahvaan kasvuun. Jos maailman etevimmät yritysjohtajat ovat huolissaan maailmantaloudesta, osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajankin on syytä olla. kevaihtoja, ja tuloskasvun nyhtäminen käy hankalaksi, jos tuotteilta uupuu kysyntää. Silmäys IMF:n ennusteisiin kertoo, kuinka kaukana tärkeimmät talousmahdit ovat viime nousukauden idyllisistä tunnelmista. Yhdysvalloissa kasvu jää tänä vuonna selvästi alle pitkän ajan trendin, euroalue kärvistelee taantumassa ja Kiina jää kauas takavuosien kasvuluvuista. Nykyiset pörssikurssit toki hinnoittelevat vaatimatonta kasvua, eikä sijoittajilla ole hätää jos ennusteet pitävät kutinsa
Muista vanhan mantereen maista poiketen Saksassa vallitsee hyvä työllisyystilanne, mikä ajaa palkkoja ylöspäin, ja sekin alkaa ennen pitkää haitata vientiyritysten kilpailukykyä. BMW:n tehtailla, kuten muuallakin saksalaisessa teollisuudessa, on riittänyt vipinää. Suurimpana mörkönä saksalaiselle teollisuudelle on vahva euro. VIENTIVETURI. Toisaalta Saksaan suuntautuvan tuonnin lisääntyminen voi piristää muiden euroalueen maiden talouksia. 34 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 SAKSA Kuluttajaluottamus 2007 15 10 5 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 2012 Ennakoiva suhdanneindeksi 120 110 100 2007 2012. Euroalueen talousmahti Saksa on selvästi paremmassa iskussa kuin useimmat muut yhteisvaluuttaan kuuluvat maat
Yhdysvalloissa taas Valkoisen talon ja kongressin kiistely julkisista menoista ja velkakatosta varjostaa osakekurssien lähiaikojen kehitystä. Princetonin yliopiston professori Alan Blinder päivittelee tuoreessa kirjassaan After the Music Stopped sitä, kuinka kahden poliittisen leirin nurkkakuntainen nokittelu muuttaa yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiksi lehmänkaupoiksi. ratkaisun suuntaviivat ovat niin selväpiirteiset. Toisaalta menoja täytyy laskea . olen pahoillani, republikaanit. Huomio pitäisi suunnata työpaikkojen luomiseen, koska vain työllisyyden koheneminen antaa eväät talouskasvun vain rahapolitiikassa. ?Julkisten menojen supistaminen tuhoaa työpaikkoja ja kuristaa talouskasvua?, Krugman on lausunut moneen kertaan ja vyöryttänyt tutkimusaineistoa argumenttinsa todisteeksi. Eikä Krugman ole ainoa talousviisas, joka arvostelee kamreerimaista taloudenpitoa nykyisessä matalasuhdanteessa. Velkaantuminen ei ole suurin huolenaihe tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja monet Euroopan maat saavat markkinoilta lainaa ennätysmatalilla koroilla. Toisaalta veroja täytyy nostaa . Erilaisissa kan kiristyminen jo lähes rutiininomaisesti esiin talouskasvua hidastavana tekijänä. Credit Suissen ekonomisti Oliver Adler ehdotti hiljattain leikkimielisesti, että Krugman pitäisi nimittää euroalueen valtiovarainministeriksi: ?IMF, Euroopan komissio ja eräät muutkin tahot ovat ryhtyneet ajamaan helpotuksia tiukkaan säästölinjaan. Paul Krugman ei tietenkään nouse euroalueen valtiovarainministeriksi, mutta selvästikin keynesiläiset ajatukset saavat uutta voimaa taakseen?. R autakansleri Bismarck luonnehti itseään tosiasioiden ystäväksi. Samoilla linjoilla kannattaa olla myös osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajan. olen pahoillani, demokraatit.? Oma lukunsa on maailmantalouden uusi kasvuveturi Kiina. Aasian jätillä riittää rahkeita elvyttää hidastunutta talouskasvua, mutta poliittisia riskejä piisaa sielläkin. Uutistietojen mukaan Kiinan uusi johto lukee ahkerasti Alexis de Tocquevillen 1856 julkaistua klassikkoa L'Ancien Régime et la Révolution koska Tocqueville kirjoitti siitä, kuinka poliittinen kapinahenki voimistuu köyhyyden väistyessä ja elinolojen kohentuessa. Nyt ahneus on osakemarkkinoilla niskan päällä, mutta ahneus vaihtuu nopeasti peloksi, jos poliittisten riskien realisoituminen suistaa maailmantalouden uuteen kurimukseen. 35. Huolet konkretisoituvat euroalueen talousveturiin Saksaan, jonka bkt:sta vienti muodostaa puolet. Jos eläisimme tohtori Panglossin uskomusten mukaisessa parhaassa mahdollisessa maailmassa, osakkeiden hinnoittelussa tarvitsisi ottaa huomioon vain taloudelliset perustekijät. Tarvitsemme jon- mantereen taantuma uhkaa sitkistyä. Nykyisessä maailmantilanteessa poliittiset riskit ovat toisasioita, jotka täytyy pitää mielessä. Yksi onneton vaalitulos tai sisäpoliittinen kriisi saattaa kärjistää euroalueen velkakriisin uudestaan. misen taidetta. Velkojaan sopeuttavissa läntisissä maissa vallitsee skitsofreninen tilanne: keskuspankit elvyttävät täyttä päätä mutta hallitukset pyrkivät hillitsemään velkaantumista ja supistamaan julkisia menoja. Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mielestä spartalaisen ankara säästökuuri johtaa tuhoisiin seurauksiin. Politiikka ohjaa pörssikursseja vahvemmin kuin kukaan olisi osannut kuRautakansleri Otto von Bismarckin väitetään luonnehtineen politiikkaa mahdollisen taiteeksi, mutta viime vuosina se tuntuu pikemminkin olleen mahdollisen mahdottomaksi teke- vajeiden leikkaukseen tulevaisuudessa. Poliittiset riskit voisi jättää omaan arvoonsa. Nykymaailma on kaukana tällaisesta ihannetilasta. Kiinassa muhii keskusjohdon vastaista protestimielialaa. on neuvonut olemaan pelokas silloin, kun toiset sijoittajat ovat ahneita ja ahne silloin, kun toiset sijoittajat ovat pelokkaita
Food Service -yksikkö on kolmanneksi suurin. Washnerillä on tausta terveydenhoitoalalta ja lisäksi hän on paluumuuttaja, joka toimi aikaisemmin Huhtamäellä kuitupakkauksista. Talousjohtaja Timo Salonen, 55, omaa juristin ja kauppatieteen tutkinnot. Sitten tuli vaikeuksia, joista nyt on selvitty, ja edetty hyvälle tulosuralle. Yksikkö tekee toiseksi eniten liikevaihtoa ja parhaiten liikevoittoa. Dunn tuli taloon vuonna 2005 Dow Chemicalilta hankintajohtajan pestiltä, joten hänellä on kokemusta globaalista kilpailusta. Eric Le Lay, 51, johtaa Espoosta elintarvikepakkausliiketoimintaa Euroopassa ja Tyynenmeren alueella. Lilliuksen kahdeksan vuoden pesti päättyy yhtiökokouksessa ja tilalle nousee Pekka Ala-Pietilä. Huhtamäki asetti tavoitteeksi 15 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle (ROI), johon ei vielä viime vuodelta ylletty, mutta kannattavan kasvun tavoite täyttyi. Suurimman liiketoiminta-alueen vetäjä eli Gupta eläköityy lähivuosina ja samoin hallintojohtaja Salonen. Viidestä liiketoimintaalueen vetäjästä neljä on ulkomaalaisia. ?Huhtamäen brändiarvo on vahvistunut, mutta kansainvälisesti yhtiö on tuntematon. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani viime vuonna. Huhtamäki ilmoittaa, että viisi suurinta asiakasta ovat Kraft, Mars, McDonald´s, Nestlé ja Unilever. Se on haaste rekrytoinnissa?, sanoo Stanton Chasen Arto Sormunen. Johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista viisi on liiketoimintavastuissa. ?Yhtiön kasvu viime vuosina on ollut ripeää. Ne ovat kovia nimiä, jotka eivät tee voitontekoa alihankkijoille helpoksi. Toimitusjohtaja Jukka Moision optiopotin markkina-arvo on 624 000 euroa. Johdon kompensaation on oltava riittävän hyvä ja niin se onkin, kun osakekurssi nousee. Johtoryhmän keski-ikä on korkea. Hänen harteillaan on Pohjois-Amerikan vetovastuu paikan päällä. Hän on ollut puheenjohtajana vuodesta 2005, jolloin Huhtamäen osake oli korkeammalla. Hänen toimipisteensä on Intiassa. Clay Dunn, 56, on Kansas Citystä. Liiketoiminnan kehitys on ollut muita hitaampaa eikä strategiassa asetettuja kasvutavoitteita ole saavutettu. Toimitusjohtaja ja muut liiketoimintavetäjät on sidottu yhtiöön osakeohjelmalla. Huhtamäki on onnistunut näyttämään, että kansainvälistä liiketoimintaa perinteisellä toimialalla voi johtaa Suomesta. Johtoryhmäläisillä ei ole ulkopuolisia hallituspaikkoja juuri lainkaan. Huhtamäellä on aito pelko, että sen johtajat siirtyvät kilpailijoille tai tarttuvat rahakkaampiin tarjouksiin. Lillius omistaa 700 000 euron Huhtamäki-salkun. Kannattavan kasvun lisäksi häntä voi kehua taidosta rakentaa monipuolinen johtoryhmä. Suresh Gupta, 61, vastaa suurimmasta ja kannattavimmasta liiketoiminta-alueesta eli joustopakkauksista. Hänellä on yli 20 vuotta Huhtamäki-uraa takana. Yhtiöön on rakennettu tehokas talousfunktio, minkä ansiosta toiminta onnistuu kaukana päämarkkina-alueista. Henkilöstöjohtaja Sari Lindholm, 44, on johtoryhmän tuorein jäsen, jonka ottaminen johtoryhmään on perusteltua. Henkilöstömäärä on 14 000, ja menestyksen luovat ihmiset. Hallintojohtaja Juha Salonen, 64, on ryhmän nestori ja pisimpään palvellut. Liiketoimintavetäjät vastaava asiakkaista, tuotannosta ja hakevat kasvunpaikat maailmalla. 36 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 Kapteeni Jukka Moisio, 52, on neljän vuoden toimitusjohtajakokemuksen jälkeen parhaimmillaan. Huhtamäki on matalakatteisessa bisneksessä, joten tulosta tehdään ankaralla kustannusseurannalla. Myös Juha Salosella ja Timo Salosella on optioita satojen tuhansien eurojen edestä. Huhtamäen osakekannustejärjestelmä tuo johtajille bonuksia osakkeina, jos liikevoitto ja kasvu ylittävät sovitut rajat. Intialainen Gupta on työskennellyt yhtiössä vuodesta 1999. Liiketoiminnan voimakkain kasvu on Kaukoidässä, jossa Guptalla on iso rooli. Se on sijoittajan kannalta iloinen asia.. Hänen vastuullaan ovat it, logistiikka ja kiinteistöt. Iäkäs ja erilainen johtoryhmä Huhtamäen johtoryhmän jäsenten tausta, koulutus ja kansallisuus ovat osoitus toimivasta erilaisuudesta. Roolit johtoryhmässä ovat olleet selviä?, Sormunen sanoo. Pääkonttorilla toimitusjohtaja vetää porukkaa ja eri hallintovastuissa olevat johtajat viilaavat konetta tehokkaammaksi. JOHTORYHMÄ Omistajajohtajat tienaavat Huhtamäellä Huhtamäen osake on kivunnut vuodessa liki 50 prosenttia. Kurssihyppystä pääsee nauttimaan Huhtamäen johtoryhmä, jolla on vahva kannustejärjestelmä ja reilusti osakkeita. Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa H uhtamäen johto omistaa yhtiötä, samoin hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilliuskin. Se vaatii johdolta paljon. Aidosti kansainvälinen Huhtamäki erottuu Helsingin pörssissä siinä, että sen johtoryhmästä vähemmistö on suomalaisia. Etenkin Euroopassa on kova kilpailu ja kannattavuus vaatimatonta. Tämä ranskalaisen teknillisen yliopiston kasvatti tuli taloon vuonna 2008 Amcorilta. Olli Koponen, 54, johtaa kuitupakkauksia. Koponen tuli taloon yli 20 vuotta sitten ja on ehtinyt kiertää ympäri maapalloa. Saksalainen Peter Washner, 51, on ve OSAKKEITA JA OPTIOITA HUHTAMÄELLÄ ON suoran osakekan- nustejärjestelmän lisäksi vanha optio-ohjelma. Viime vuosina rajat ovat ylittyneet ja osakkeita on ropissut. tänyt kalvotuotteita vuodesta 2009. Ryhmässä on vain yksi alle 50 vuotias. Se on liiketoiminta-alueista pienin
Laskettu osakekurssilla 13,60 euroa. 37. JOHTORYHMÄ Timo Salonen Jukka Moisio 1 168 240 ? Clay Dunn 476 000 ? 816 000 ? Olli Koponen 476 000 ? Suresh Gupta 408 000 ? Juha Salonen 707 200 ? Peter Wahsner 428 400 ? Sari Lindholm Eric Le Lay 81 600 ? 408 000 ? OMISTAJAT. Huhtamäen johtoryhmä ja heidän omistuksensa
Paradoksaalisena tiöiden osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti ennusteiden laskuista huolimatta. vuoden tulosennustetta nostetaan. Jos taas odo- Ennustemuutosten perusteella tuloskauden sato ei muodostunut mitenkään loisteliaaksi. Niistä vain neljäkymmentä prosenttia oli vuoden tuloksesta. Laskuvoittoinen linja Helsingin pörssin tulosennusteissa on 38 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 Tuloskasvua luvassa ahko kuva vahvistuu. Helsingin pörssin suurista yhtiöistä noin puolet raportoi konsensusennusteiden mukaiset tai niitä paremmat luvut jouluneljännekseltä. Tulospettymyksiä aiheuttivat muun muassa Elisa Kemira Neste Oil Nokian Renkaat Pohjola Orion ja Stora Enso.. Osinkoyllätykset ovat jättäneet huonot uutiset varjoonsa. Osingoilla tyytyväiseksi Finnairin, Cramon ja Outotecin kaltaiset iloiset tulosyllättäjät ovat olleet Helsingin pörssissä harvassa. Tasapaksusta tuloskaudesta jää kuitenkin hyvä maku odotuksia anteliaampien osinkojen vuoksi. Teksti Tommi Melender A nalyytikot ovat tuttuun tapaansa syynänneet tarkkaan tilinpäätösraporttien tunnusluvut ja yritysjohdon maalailemat tulevaisuudennäkymät. Jos vallinnut viime vuoden marraskuusta lähtien. OSAKKEET MAKOISAA. päivänä Factsetin tietokannassa oli tulosraporttien jälkeisiä ennustemuutoksia runsaat 500 kappaletta. Helmikuun 13
Edellisen kerran Metsä Board maksoi osinkoa nousukauden huipulla 2007. Nollaosingot jättää taakseen myös Finnair, jonka osakkeenomistajille kilahtaa kymmenen senttiä osaketta kohti. Konsensusennusteet odottavat Helsingin pörssin liikevaihtokertymän karttuvan tänä vuonna runsaat kolme prosenttia. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/jasenyys Osingot maittavat Helsingin pörssin viime kuukausien kurssinousua ovat ruokkineet odotukset hyvästä osinkokeväästä. Tälle vuodelle annetuista ohjeistuksista ei ole koitunut suuria sydämentykytyksiä sijoittajille ja analyytikoille. Jos nykyiset konsensusennusteet toteutuvat, Helsingin pörssin tuloskertymä verojen jälkeen kasvaa tänä vuonna runsaat kahdeksantoista prosenttia. Odotuksia paremmin on mennyt myös Nokialla, ja matkapuhelinyhtiön jo tämän vuoden osakekohtainen tulosennuste onkin kivunnut niukasti voitolliseksi. Hankalasta suhdannetilanteesta huolimatta suomalaisten yhtiöiden arviot tulevaisuudennäkymistä eivät ole erityisen synkeitä. Jäsenmaksu on 69,50 euroa vuonna 2013. Korkosijoitusten onnettomat tuotot kasvattavat sijoittajien osinkonälkää. Useat suomalaisyhtiöt jakavat voittoa avokätisemmin kuin vuosi sitten, ja tilinpäätösraporttien yhteydessä julkistetut osinkoehdotukset ylittävät konsensusennusteet. Moista avokätisyyttä eivät analyytikot osanneet odottaa lentoyhtiöltä, joka nousi syvistä vaikeuksista vihdoin voitolliseksi. Liity jäseneksi Osakesäästäjiin . OSAKKEET Liity Osakesäästäjiin! Iloisimmilla tulosyllättäjillä tämän vuoden ennusteet ovat nousseet selvästi tilinpäätösraportin jälkeen. Odotetun tuloskasvun perusteella Helsingin pörssi onkin vahvimpia läntisiä osakemarkkinoita. Tuntuvaa parannusta tosin selittää pitkälti Nokia, jolta ana- Edut ja toiminta: Viisas Raha -lehti Kauppalehti perjantaisin Kirja- ja lehtitarjouksia Alennuksia sijoituspalveluista Yritysvierailuja ja sijoitustapahtumia Puolueeton neuvonta ja tiedon välittäminen Suomalaisten yhtiöiden liikevaihdon kasvunäkymät ovat selvästi tasaisemmat. Liity jäseneksi kätevästi netissä! Voit myös postittaa tietosi osoitteeseen Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki. PÖRSSIN ENNUSTEMUUTOKSET tulosennusteiden nostot tulosennusteiden laskut 12/12 1/12 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 1/13 Katso lisää: www.osakeliitto.fi/jäsenyys LÄHDE: FACTSET 400 300 200 100 0 -100 -200 -300 -400 -500 39. Suurista pörssiyhtiöistä iloisimmat osinkoyllätykset ovat tarjonneet Kone, Nokian Renkaat ja Outotec. Monen uskollisen osakkeenomistajan pettymykseksi Nokia päätti olla jakamatta osinkoa, mutta yleisesti ottaen päätös otettiin sijoittajapiireissä ymmärtäväisesti vastaan. Metsä Board puolestaan liittyy tänä keväänä voittoa jakavien yhtiöiden joukkoon. Tällaisia yhtiöitä ovat Finnair, Cramo ja Outotec. Yhtiön osakkeenomistajille on luvassa hyvää kuusi senttiä osaketta kohti, mikä on konsensusennusteeseen nähden tuplasti. Saat rahanarvoisia jäsenetuja! Osakesäästäjien Keskusliitto paikallisyhdistyksineen on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen
Spondalla liikevaihto on samalla ajanjaksolla kasvanut vain 25 ja nettotuotot 26 prosenttia. Cityconilla kasvuhakuisempi omistaja Cityconin vahvan kasvun takana on yhtiön hallituksessa puheenjohtajan nuijaa heiluttava kiinteistömoguli Chaim Katzman. Israelin ja Yhdysvaltain kansalainen tuli Cityconin pääomistajaksi vuonna 2004. Seuraavana vuonna yhtiö teki ensimmäisen ulkomaisen sijoituksensa ja on vuosi vuodelta terävöittänyt strategiaansa kohti nykyistä, puhtaasti kauppakeskuksiin keskittävää mallia. Sponda sen sijaan oli alunalkujaan valtion perustama roskapankki, johon se kippasi SKOP:n kiinteistö- ja osakesijoitukset. Kasvuhakuisuudessa Citycon vetää selvästi pidemmän korren. 40 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 Viime vuonna Citycon osti kiinteistöjä, tämän vuoden puolella toteutunut Kista Galleria -kauppa mukaan lukien, noin 623 miljoonalla eurolla. Cityconia ostamalla saa salkun täydeltä kauppakeskuksia, kun taas Sponda tarjoaa vähän kaikkea. Arvostuskertoimet eivät helpota valintaa puoleen eikä toiseen, ja yhtiöiden kurssikehityskin on ollut lähes yhtä käppyrää. Tämä johtuu siitä, että molemmat yhtiöt toimivat suurin piirtein samalla markkinaalueella ja näin ollen jakavat samat lähiajan suhdannenäkymät. TAISTELUPARI Spondan toimitusjohtaja Kari Inkinen Ostari Helsingin Myllypurosta vai varasto Vantaan Hakkilasta. Vuodesta 2007 Cityconin liikevaihto on kasvanut 58 prosenttia ja nettovuokratuotot lähes saman verran. Lisäksi kiinteistösijoittaminen on kuin satasen juoksu: suora on sama kaikille, oli kenttä sitten missä hyvänsä. Spondan ostot sen sijaan jäivät vain 15,2 miljoonaan. Cityconin korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 1,49 LUE LISÄ Ä ARVOPAPERI.FI. Viimeiset osakkeensa valtion sijoitusyhtiö Solidium myi viime vuonna. Uudeksi suuromistajaksi vajaan 15 prosentin omistusosuudella nousi neljästä säätiöstä ja yhdistyksestä sekä eläkeyhtiö Veritaksesta muodostettu Oy Palsk Ab, joka tuskin hamuaa yhtä voimakasta kasvua kuin Katzman. Voimakkaalla kasvulla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Erot ovat varsin pieniä, ja merkittäviä ylituottoja kanssakilpailijaan verrattuna on vaikea saavuttaa. Kiinteistön tuottoprosentin nostaminen on vaikeaa, mutta absoluuttista tuottoa voi kasvattaa rajattomiin haalimalla uusia kohteita ja oman pääoman tuottoa nostaa velkavivulla. Kiihkeästi kasvava Citycon vaikuttaa tylsää Spondaa kiinnostavammalta. Teksti Mirko Hurmerinta K un vertailee Helsingin pörssin suurimpia kiinteistöyhtiöitä Cityconia ja Spondaa, valinta on tehtävä sen perusteella, kumman strategiasta pitää enemmän
TAISTELUPARI Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel miljardia euroa. Huomionarvoista on myös yhtiön nettovelkaantumisaste, jonka trendi on kuitenkin ollut tasesubstanssin kasvusta johtuen laskeva. Pääomistaja Katzmanilla näyttää siis olevan piikki auki Cityconille, minkä pitäisi lievittää suurimpia rahoituspelkoja. Yhtiön murheenkryyninä ovat jo usean vuoden ajan olleet logistiikkakiinteistöt, joissa vuokrausaste oli vuoden lopussa 75 prosenttia. Yhteensä 13 analyytikon konsensus on antanut Cityconille tavoitehinnaksi 2,77 euroa, mikä tarkoittaisi nykykurssilla noin 15 prosentin nousuvaraa. Yhtiön tuloksen ennen veroja odotetaan tämän ja ensi vuoden aikana kasvavan noin kolmanneksella viime vuodesta, kun Spondan tuloskasvun odotetaan jäävän noin 12 prosenttiin. On vaikea löytää perusteluja, miksi sijoittaja valitsisi ennemmin Spondan kuin Cityconin. Sen vuokrausaste on kolme viime vuotta pyörinyt 88 prosentissa, eikä parannusta ole yhtiön mukaan odotettavissa tänäkään vuonna. Uusi osakeanti on jo putkessa. Toimisto- LIIKETOIMINTA JA ARVOSTUKSET CITYCON Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % SPONDA Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % 2011 217 82 55 0,05 0,15 1 457 1,54 2011 242 163 92 0,39 0,16 1 729 8,65 2012 239 136 68 0,26 0,15 1 482 8,36 2012 258 172 109 0,37 0,17 1 717 7,52 2013e 251 147 81 0,21 0,15 1 719 6,57 2013e 270 178 114 0,31 0,18 1 787 6,32 ja liiketilojen, jotka käsittävät 54 prosenttia Spondan nettotuotoista, vuokrausaste oli vuoden lopussa 89,4 prosenttia. Analyytikot Cityconin puolella Citycon on myös analyytikoiden mieleen, selviää Factsetin analyysipalvelusta. Spondan tavoite on yhtä monen mielipiteen tuloksena asettunut 3,95 euroon, mikä jättää kurssille vain vajaan neljän prosentin nousuvaran. Ennusteet heijastelevat kovempia kasvuodotuksia Cityconille. Yhtiön rahoitusasema nousikin selvästi sijoittajien huolenaiheeksi, kun yhtiö viime vuoden puolella tiedotti Kista-kaupasta. Citycon on kuitenkin toiminut järkevästi ja rahoittanut osan hankinnoistaan osakeanneilla viime vuosina. Osake ei myöskään ole yhtään sen halvempi kuin kilpakollegansa. 41. Eikä Cityconilla mitään hätää olekaan, mikäli se onnistuu pitämään vuokrausasteensa nykyisissä yli 95 prosentin lukemissa. Spondalla sen sijaan on kosolti petrattavaa vajaakäytössä. Vaikka Cityconin aggressiiviseen kasvuun liittyy riskejä, yhtiö on osoittanut, että se pystyy löytämään laadukkaita kohteita ja pitämään vuokrausasteen korkealla. Yhtiön strategia on selvempi ja terävämpi kuin Spondalla, ja osinkopolitiikkakin on lämmittänyt enemmän. Spondalla on tosin enemmän varaa parantaa, mutta lähiajan suhdannenäkymät eivät anna paljon tukea. Vuodesta 2006 nettovelka on lähes kaksinkertaistunut
Wall Street Journal kyselikin taannoin, enteileekö nykyinen pörssi-intoilu jo seuraavaa korjausliikettä. Amerikkalaisessa keskustelussa on vilahdellut nousumarkkinoiden anatomiaa kuvaava nelivaiheinen malli, jossa sijoittajien mielialaa hallitsee aluksi ?vastustus?, joka muuttuu vähitellen ?konsolidaatioksi. Jos odotukset hiipuvat kevään aikana lisää, osakkeisiin alkaa kertyä laskupaineita. TOMMI MELENDER SUOTUISAA KEHITYSTÄ e e Argentiina Japani Kiina Ruotsi USA (Doe Jones) USA (S&P 500) Sveitsi Norja Britannia Suomi USA (Nasdaq) 6,8 -13,8 6,6 23,1 4,6 4,8 4,0 10,0 3,6 9,1 3,1 13,0 2,5 18,0 2,3 3,7 2,3 9,8 2,2 3,6 2,1 9,9 7,7 14,4 11,0 14,6 12,2 13,7 14,4 10,7 12,1 15,1 16,4 2,1 2,1 2,8 4,0 3,0 2,2 3,2 4,4 3,3 4,3 1,5 VAKAATA KEHITYSTÄ e Taiwan Venäjä Hongkong Saksa Ranska 1,1 0,5 0,2 -0,1 -0,2 0,2 -3,8 13,1 11,1 8,7 15,3 6,0 13,7 11,6 11,8 e 3,3 3,9 2,8 3,3 3,9 HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e e Puola Brasilia Etelä-Korea Intia Turkki Italia -1,3 -1,9 -2,3 -2,4 -4,2 -4,7 6,8 0,9 -1,8 5,8 15,5 1,6 13,1 12,3 9,4 12,6 10,4 11,2 Luvut laskettu 11.2.2013 päätöskursseilla. 3,8 3,6 1,4 1,8 2,9 4,8 LÄHDE: FACTSET PÖRSSIVUOSI 2013 on alkanut suotuisasti. tasolle. Silmäys vuoden 2013 konsensusennusteisiin kertoo, että useimmilla maailman tärkeistä osakemarkkinoista odotuksissa on kaksinumeroista tulos- JAPANIIN ODOTETA AN 35 % TULOSK ASV UA kasvua. Niin saattaa hyvinkin olla, ellei taloudesta ja yritysrintamalta saada sytykkeitä kurssinousun jatkumiselle. Osakkeiden nykyiset arvostuskertoimet liikkuvat niin Suomessa kuin maailmalla pitkän ajan keskiarvojensa 42 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 alapuolella, mikä on hankalassa suhdannetilanteessa täysin ymmärrettävää. Pelko tuloskuplasta, eli siitä kehittyvätkö yritysten voitot odotetulla tavalla, estävät arvostuskertoimia kipuamasta ?normaalille. Todellista tulosrallia analyytikot ennustavat Japaniin (35 %), Kiinaan (18 %) ja Intiaan (16 %). Meneillään olevan tuloskauden aikana tulosennusteita on kansainvälisillä osakemarkkinoilla laskettu ahkerammin kuin nostettu. Viime aikoina pörssiin on virrannut runsaasti rahaa joukkolainamarkkinoilta, kun korkosijoituksille on vaikea saada nykyisessä tilanteessa edes siedettävää tuottoa. ja ?hyväksymiseksi?, kunnes lopulta ryöpsähtää ?ylenpalttisuudeksi?. Onko nyt menossa nousumarkkinan ylenpalttisuusvaihe. Todellisina likviditeetin ylläpitäjinä ovat toimineet keskuspankit kvantitatiivisella elvytyksellään. Samalla kun osakemarkkinoille on virrannut uutta pääomaa, on myös optimismi sijoittajien keskuudessa lisääntynyt. MAAILMAN OSAKKEET SHUTTERSTOCK MAAILMAN PÖRSSIT Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla siitä huolimatta, että maailmantaloudessa ei mene erityisen hyvin. Osakemarkkinoita ruokkii iso L eli likviditeetti. Poikkeuksia ovat Yhdysvallat (9 %), Ruotsi (4 %), Saksa (3 %) ja Venäjä (2 %)
Hän lupaa yhtiön karsivan kustannuksiaan ja kasvattavan tehokkuuttaan. Tervehdyttämistoimista huolimatta vuosi 2013 muodostuu kaikkea muuta kuin ruusuiseksi. Osakkeen arvostuskertoimilla MAN puolestaan näyttää vähemmän houkuttelevalta kuin kilpailijansa. MANin kuorma-autobisnes on edelleenkin Eurooppa-keskeistä, ja suurimman yksittäisen maan Saksan liikevaihto-osuus 23,1 15,1 14,4 10,3 18,3 10,8 6,8 8,0 4,3 10,9 2,3 2,2 2,8 2,0 3,6 KURSSIKEHIT YS MAN Saksan osakkeet keskimäärin euroa 110 100 90 80 70 60 50 40 30 2008 2013 20 LÄHDE: FACTSET Voihan Eurooppa! MAN Volvo Scania Fiat Wärtsilä p/b ev/ebitda 2013e 2013e nousee viidennekseen. Talousennustajat arvioivat elpymisen alkavan tänä vuonna, joskin tuskastuttavan hitaana. Vaikka kukaan tuskin odottaa Eurooppaan hohdokkaita vuosia, Euroopan kuorma-automarkkinoilla muhii patoutunutta kysyntää, joka ennen pitkää nytkähtää liikkeelle. Kuorma-autot kestävät käytössä kahdeksasta kymmeneen vuotta. Liikevoitto sitä vastoin romahti 35 prosenttia 964 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Georg Pachta-Reyhofen luonnehtii tilinpäätöskatsauksessaan MANin viime vuotta epätyydyttäväksi. Ohjeistus on koruton: liikevaihto laskee jonkin verran, mutta liikevoitto supistuu tuntuvasti. MAN arvioi eurooppalaisen kuormaautomarkkinan heikkenevän varsinkin alkuvuoden aikana. MANin kannalta tärkein kysymys kuuluukin, milloin euroalue pääsee irti taantumasta. Aasia ja Latinalainen Amerikka muodostavat yhdessä yli puolet globaalista markkinasta. Vaikeita aikoja MAN keräsi viime vuonna liikevaihtoa 15,8 miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Euroopassa niiden keski-ikä yltää lähes kuuteen vuoteen, joten kaluston uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Siinä on MANin valopilkku. 43. KUUKAUDEN ULKOMAINEN LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e Liikevaihto, meur 15 889 15 867 16 622 Liikevoitto, meur 964 919 1 140 Voitto ennen veroja, meur 311 775 998 Tulos/osake, euroa 1,20 3,85 4,87 Osinko/osake, euroa 1,00 1,70 2,01 Nettovelat, meur 2 109 1 730 1 325 Opon tuotto, % 8,8 9,8 11,5 ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2013e MANin takaiskut Euroopan kuorma-automarkkinoilla jatkuvat. Vuodesta 2013 tulee saksalaisyhtiölle hankala. Teksti Tommi Melender K uusi vuotta sitten saksalainen kuorma-autovalmistaja MAN yritti haukata ruotsalaisen kilpailijansa Scanian. Valtaus jäi puolitiehen, mutta edelleenkin MANilla on Scaniasta runsaan kolmentoista prosentin siivu. Volkswagenilla taas on hyppysissään Scaniasta 46 prosenttia, ja jotta asia menisi mahdollisimman mutkikkaaksi, se omistaa MANista kolme neljäsosaa. Kolmannen suuren eurooppalaisen kuorma-autovalmistajan Volvon omistajakunnasta ei Volkswagenia löydy. Vastaavasti yhtiön toinen kivijalka, moottoreita ja voimaloita valmistava Power Engineering, on saanut tilauksia sen verran vähän, että sillekin on luvassa takapakkia. Piikkipaikalle nousee Renault seitsemän prosentin osuudellaan. Viime ajat ovat olleet hankalia niin MANille, Scanialle kuin Volvollekin niiden perinteisillä markkinoilla. Euroalueen velkakriisi ja talouskurimus ovat pitäneet kuorma-autojen kysynnän vanhalla mantereella vaisuna. Huonoina aikoina paineet yritysjärjestelyihin kasvavat, mutta eurooppalaisten kuorma-autovalmistajien välinen status quo ei horju. Toisaalta Euroopan merkitys kuormaautovalmistajille ei ole samaa luokkaa kuin takavuosikymmeninä. Power Engineering tuo MANin liikevaihdosta neljänneksen. Patoutunutta kysyntää Verrattuna Scaniaan ja Volvoon MANin tulosnäkymät ovat ankeat, sillä konsensusennusteet odottavat ruotsalaiskaksikolta tänä vuonna tuloskasvua. Ne suuntaavat katseensa Aasian ja Latinalaisen Amerikan nouseviin talouksiin, joiden kysyntä kompensoi vanhan mantereen heikkouden. Volkswagenilta vuonna 2008 hankittu Latinalaisen Amerikan liiketoiminta muodostaa ylimmästä rivistä neljänneksen. Kuorma-autojen valmistus on suhdanneherkkää touhua. Voimaloiden, moottorien ja turbiinien valmistajana MAN on Wärtsilän kova kilpailija
maaliskuu 2013, n. Why Some Thrive Despite Them All) Jim Collinsin odotettu uutuusteos on jatkoa Collinsin huippumenestysteokselle Hyvästä paras. 200 sivua, suositushinta 69 ? Ilm. Nyt keskiössä on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä. huhtikuu 2013, n. Valintojen kautta voittoon Jim Collins, Morten T. Uncertainty, Chaos, and Luck . menesty niistä huolimatta (Great by Choice. Teos vastaa kysymykseen: Miksi jotkin yritykset kukoistavat epävarmuudessa, jopa kaaoksessa, ja toiset eivät? Tietoisesti paras perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tieteellistä analyysiä ja päätelmiä sekä kiehtovia tositarinoita. 2013, 302 sivua, suositushinta 69 ? Aija Bärlund, Susanna Perko Riitta Lehikoinen, Ilkka Töyrylä Kestävä johtajuus Ulkoistamisen käsikirja Kirja tarkastelee kestävää kehitystä ja yritysvastuuta liiketoiminnan arvonluonnin näkökulmasta. Kirja käsittelee ulkoistamisen kaikkia osaalueita käytännönläheisesti ja puolueettomasti. 250 sivua, suositushinta 69 ? Tilaa ja tutustu www.talentumshop.fi. Monipuoliset haastattelut ja tekijöiden vankka kokemus yhdistyvät Suomen käytäntöihin sopivaksi tietopaketiksi. Käytännönläheinen kirja auttaa kirkastamaan vastuullisen toiminnan vision ja määrittämään tavoitteet sekä esittelee vastuullisen toiminnan mittausmallin. Mitä ulkoistaa, miksi ja miten. Tämän teoksen avulla vältät sudenkuopat ja osaat ulkoistaa laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ottaen huomioon myös henkilöstön. Bisneksen uusi elinehto SA TULOS SA TULOS Ilm. Kun yritys vie kestävän johtajuuden periaatteet liiketoimintastrategiansa ytimeen, se hyötyy siitä itse: vastuullinen toiminta, läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistaminen ovat nyt menestyksen edellytys. Hansen Tietoisesti paras Epävarmuus, kaaos, sattuma
Finnvera voisi käynnistää uudelleen 2000-luvun alussa käytössä olleet pk-yritysten joukkolainamarkkinat. Kasvuyritysten pahin pullonkaula onkin rahoitus. Pankkirahoituksen vaikeutumisen vuoksi Ala-Pietilän työryhmä esittää pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden järjestämistä. Vaikka useimmat käyttävät nettiä päivittäin, digitaalisen palvelutalouden kehitys on vasta alussa. Esimerkiksi Ruotsissa ICT-asiantuntijoiden osuus työvoimasta on maailman korkein, vaikka maan ICT-laitteiden tuotanto romahti 2000-luvun alussa. Yhdysvalloissa heitä on vieläkin enemmän. Juuri tästä syystähän työnantajat sitä vastustavat. Ehkä Nokian valtava koko haittasi Suomen internettalouden kehittymistä, sillä Ruotsissahan Ericssonin alasajo jätti tilaa muille. Luonteeltaan ICT on yleiskäyttöistä ja sillä on osansa niin puunkaadossa kuin verkkokauppaostoksilla. Tarvitaan kuitenkin uusia yrityksiä ja innovaatioita, jotta Suomi saavuttaisi Ruotsin etumatkan. Mitä sitten pitäisi tehdä. Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. Suomessa yritysten kasvun pahimpia esteitä ovat verotus ja rahoitus. ICT on raportin mukaan merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. Työryhmä toteaa, ettei valtiosta ole internetyrittäjäksi, mutta sen pitää olla rakentamassa digitaalista infrastruktuuria. Työryhmä ehdottaa erilaisia veroporkkanoita, joilla korvataan raskaan osinko- ja luovutusvoittoveron tuomaa haluttomuutta riskinottoon. Muun muassa innovaatioille ja alkuvaiheen sijoittajille eli bisnesenkeleille ehdotetaan verohelpotuksia kannustamaan riskinottoa. Suomessa on vähän, noin 300 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat vuosittain vain 10?15 miljoonaa euroa. Suomalaiselle, riskiä kaihtamattomalle rahamiehelle on taas kysyntää. ¹ Pajarinen ja Rouvinen: Internet Suomen taloudessa (2012), Liikenneministeriö 8/2012 sekä Lehti, Rouvinen, ja Ylä-Anttila (2012): Suuri Hämmennys . Raskaan teollistamisen aika on ohi, ja nykyisin tuottavuutta voidaan lisätä lähes yksinomaa ICT:n avulla. Tällä hetkellä työllisyyttä pidetään yllä valtion velaksi ottamin varoin. Kehittyneet ICT-palvelut ja Angry Birdsin tapaiset pelit muodostanevat vain osan uusviennistä. Onhan jo nyt suuri osa uusista työpaikoista syntynyt pk-yrityksiin. KOLUMNI PENTTI FORSMAN KUVA KIMMO LEHTONEN Rahamiehiä internettalouteen P arikymmentä vuotta sitten Suomi oli mobiiliteknologian käytössä maailman ykkönen. Suomalaiset teinitytöt keksivät tekstiviestien mahdollisuudet ja turistit ihmettelivät kaduilla kännyköihin lörpöttelijöitä. Se oli silloin. Suomalaiset ovat ETLAn tutkijoiden mukaan¹ jääneet jälkeen eturivin maista tieto- ja viestintäteknologian palvelujen käyttäjinä. Tietotekniikka on kasvava osa myös muussa viennissä. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, ladattavissa ETLAn kotisivuilta. 45. Valtio voi omilla toimillaan vahvistaa ICT-yritysten mahdollisuuksia tarjota sovelluksia niin kotimaassa kuin ulkomaille. Mielestäni olisi suotavaa, että myös piensijoittajat pääsisivät osallistumaan tähän pk-yritysten rahoitukseen, onhan vähäriskisten sijoituskohteiden joukko vaatimaton. PIENSIJOITTAJANKIN PITÄISI PÄ ÄSTÄ Aktiivisen sijoittajan kannattaakin tutustua 21 polkua Kitkattomaan Suomeen -raporttiin. Ala-Pietilän työryhmän raportti vain vilahti julkisuudessa, vaikka tuottavuuden kasvattaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työurien pidentäminen. Palkansaajat ovat hekin keskittyneet kakun jakamiseen sen kasvattamisen sijaan. Kotimaisia yrityksiä ymmärtäviä sijoittajia näyttävät nykyisin kaipaavan kaikki. Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. Rahoituskuilu eli riskipääoman puute on myös merkittävä jarru internettaloutta vahvistettaessa. Tämä ongelma on vain korostunut, kun pankkien halu pk-yritysten riskirahoitukseen on vähentynyt. Muuta yksityistä riskipääomaa on taas heikosti saatavissa, sillä oman pääoman ehtoinen rahoitus on supistunut, koska tuotot eivät ole vastanneet riskejä. Samoin pääomasijoitusten osuus on selvästi pienempi kuin Ruotsissa. Sen sijaan tietotekniikkaan panostaminen näkyisi ajan oloon myös palkoissa. Voimansa päivinä Nokia ei juuri suomalaisia sijoittajia kaivannut. Suomeen tarvitaankin lisää uusia tuotteita vientiin ja kotimarkkinoille. Pekka Ala-Pietilän vetämä ICT 2015 -työryhmä julkisti tammikuun puolivälissä raportin 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. Samalla osakesäästäjille syntyy uusia mahdollisuuksia. Kolmen päivän pakollinen koulutusvapaa vähentää palkanmaksuvaraa useimmissa yrityksissä. Ruotsissa heitä on yli kymmenkertaisesti ja sijoitusten määrä on 200 miljoonaa. Nyt Nokiasta vapautuneet osaajat ja uudet tietotekniikkaan panostavat yritykset tarvitsevat kotimaista riskipääomaa
iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. talouselama.fi/ipad 210x297_ipad versio 3.indd 1 13.2.2013 10:53:35
TAULUKOT TAULUKOT 46 TULOSENNUSTEET 2/2013 Suuri rotaatio nosti jenkkiosakkeita TAMMIKUU OLI David Rosenberg 48 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 49 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET 50 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET 51 PARH A AT R AH ASTOT 52 TOMMI MELENDER M A AILM A N OSAKKEET 53 GURUSALKUT S&P 500 54 KOROT JA L AINAT Liukuva keskiarvo, 100 pv. 2000 55 M A AILM ANTALOUS 56 A NALY Y TIKOIDEN 1500 SUOSIKIT 1000 500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 47
Vaikka osinkotuototkin laskettaisiin mukaan, OMX Helsinki Cap -indeksin pitäisi vahvistua helmikuun alkupuolen tasoiltaan kaksikymmentäviisi prosenttia yltääkseen vuoden 2007 huippuihin. Neljä osaketta kuitenkin erottuu joukosta: Kone, Orion, Vacon ja Wärtsilä. veroja, euroa veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa 2013 meur meur ENNUSTEET 2013 p/e p/b 10,1 1,1 1,2 voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 3,14 13,99 7,1 -5,8 0,25 -0,38 8,9 -5,7 8,6 -6,0 9,0 22,0 0,31 -0,43 0,13 0,62 Aktia 6,32 36,0 0,53 66,9 66,0 67,9 0,74 0,42 8,5 0,7 Alma Media 4,80 42,0 0,39 24,0 21,1 34,0 0,35 0,30 13,6 4,4 9,5 12,81 115,0 0,71 81,9 81,8 118,3 0,48 0,35 23,4 1,8 6,63 17,7 0,43 9,0 8,0 9,7 0,34 0,42 19,7 2,4 7,24 -4,1 -0,24 20,6 19,6 23,3 0,37 0,20 19,7 19,98 12,3 0,76 8,4 8,4 9,1 0,46 0,23 44,0 0,86 13,7 0,10 1,9 1,5 1,9 0,00 0,04 280,0 1,0 69,6 7,3 20,91 192,0 2,42 130,5 110,0 152,0 1,76 0,78 11,9 1,1 8,3 141,5 2,42 55,0 0,05 68,0 65,1 69,0 0,26 0,15 9,9 0,8 17,1 81,0 72,6 Comptel 0,42 10,7 0,07 -11,5 -15,0 1,0 -0,01 0,03 1,7 12,6 3,1 Cramo* 11,11 37,6 0,60 46,4 44,0 49,0 0,93 0,42 8,5 0,6 3,8 50,8 ? Digia* 2,96 -23,1 0,32 5,6 4,2 6,0 0,26 0,10 10,1 1,3 7,6 7,3 ? Elisa* 15,70 265,0 1,29 269,0 264,4 279,0 1,33 1,30 12,6 3,1 7,3 ? Etteplan 2,81 6,5 0,20 8,0 8,0 8,0 0,30 0,12 9,5 2,3 ? F-Secure* 1,69 23,5 0,10 20,0 19,7 27,0 0,09 0,07 17,2 ? Finnair* 3,11 -111,4 -0,75 16,5 0,02 0,10 ? Fiskars* 18,88 161,9 1,82 114,0 102,2 192,3 2,08 0,65 ? Fortum* 14,26 2 228 1,99 1 575 1 453 1 649 1,59 ? HKScan 4,03 11,2 0,18 8,0 6,0 11,9 0,15 ? Huhtamäki 13,56 105,2 0,80 142,0 139,0 143,3 ? Kemira* 11,28 168,0 0,89 149,6 37,6 ? Kesko* 24,58 281,6 1,84 223,0 ? Kone* 63,85 816,6 2,51 ? 26,30 96,0 12,35 ? Konecranes* Lassila & Tikanoja* Lemminkäinen* 16,10 ? Metsä Board* ? p/b ev/ ebitda 5,2 12,4 10,8 9,6 9,4 6,0 11,9 38,0 0,37 0,13 0,15 8,4 0,43 109,6 1,0 1,3 68,5 68,2 68,8 0,76 0,42 8,3 0,7 36,0 33,4 40,4 0,34 0,30 14,1 4,2 11,6 144,0 121,4 160,2 0,92 0,40 13,9 1,8 9,1 14,0 13,9 13,4 15,0 0,40 0,42 16,7 2,5 12,0 0,5 6,8 29,0 17,0 34,1 0,73 0,32 9,9 0,5 6,3 2,6 16,1 10,8 10,0 13,0 0,73 0,39 27,6 2,4 13,0 6,4 8,1 0,05 0,06 18,3 1,0 15,2 127,0 173,8 1,73 0,85 12,1 1,0 7,9 122,6 0,21 0,15 11,4 0,8 17,1 3,0 3,3 0,02 0,03 21,0 1,7 5,3 38,8 59,0 0,95 0,44 11,7 0,9 4,7 7,0 10,4 0,25 0,11 11,7 1,3 6,4 271,6 254,0 302,7 1,32 1,30 11,9 2,9 6,9 5,8 8,0 8,0 8,0 0,30 0,14 9,5 2,2 5,9 3,8 6,7 29,7 26,6 31,1 0,14 0,08 12,1 3,4 6,2 119,0 0,4 3,2 39,4 16,0 53,0 0,23 0,10 13,7 0,5 3,1 8,0 2,2 16,8 115,0 102,2 119,1 1,13 0,70 16,7 2,3 17,1 1,00 8,9 1,2 8,5 1 488 1 305 1 743 1,29 1,00 11,1 1,2 8,4 0,15 26,9 0,5 5,7 29,9 17,0 34,0 0,38 0,19 10,6 0,5 5,0 1,20 0,55 11,3 1,6 6,9 153,0 140,1 162,0 1,23 0,57 11,0 1,5 6,8 163,2 0,77 0,53 15,3 1,4 9,2 154,6 143,0 187,8 0,87 0,55 13,0 1,3 8,1 214,6 233,1 1,50 1,20 16,5 1,1 6,7 254,0 233,2 277,3 1,68 1,23 14,6 1,1 6,2 811,7 782,6 875,0 2,34 1,75 23,8 7,6 15,3 954,9 897,0 993,0 2,79 1,80 22,9 7,6 15,8 1,10 124,1 114,0 145,0 1,46 1,05 17,5 3,2 10,1 138,9 132,9 167,0 1,71 1,10 15,4 3,1 9,7 21,0 0,44 43,0 42,0 44,0 0,89 0,60 13,1 1,9 5,8 50,2 47,0 52,5 0,96 0,65 12,9 1,9 5,7 34,8 1,19 29,3 22,6 52,8 0,83 0,60 17,2 0,6 6,1 50,1 45,0 53,6 1,65 0,66 9,8 0,7 5,7 2,34 -179,5 0,02 160,4 18,9 176,0 0,13 0,06 17,1 0,8 7,5 64,0 34,4 102,0 0,13 0,06 18,0 0,9 5,9 Marimekko* 12,00 3,9 0,35 1,4 1,0 1,4 0,14 0,25 102,1 3,8 22,4 1,9 1,0 5,3 0,17 0,25 70,6 3,3 17,2 ? Metso* 33,61 507,0 2,38 568,5 549,4 635,3 2,49 1,85 12,9 2,2 6,5 582,0 512,0 646,1 2,73 1,85 12,3 2,1 6,7 ? Neste Oil* 10,98 205,8 0,62 233,7 232,0 278,0 0,61 0,38 16,0 1,0 6,5 373,2 305,1 492,0 1,08 0,41 10,2 1,0 5,9 ? Nokia* 3,06 437,0 0,29 -215,0 -1 637 215,0 -0,17 0,00 1,3 9,0 315,1 -895,0 1 655 0,03 0,00 92,7 1,5 5,4 ? Nokian Renkaat* 34,87 359,2 2,32 387,7 387,0 407,0 2,46 1,45 12,2 2,8 7,9 430,0 389,0 472,2 2,63 1,60 13,3 2,9 8,3 ? Olvi 21,81 18,4 0,65 30,0 29,0 32,5 1,15 0,56 18,9 3,2 9,0 34,6 28,0 37,8 1,40 0,65 15,6 2,8 8,4 ? Oriola-KD* 2,40 -28,4 -0,16 20,3 16,3 21,5 0,11 0,09 20,3 1,1 7,5 32,9 28,6 44,2 0,18 0,11 13,2 1,1 6,3 ? Orion* 22,86 281,9 1,49 279,2 277,9 288,2 1,48 1,30 15,0 6,1 9,7 257,4 251,4 287,5 1,36 1,20 16,8 6,1 10,8 ? Outokumpu 0,75 -253,0 -0,34 -336,7 -813,0 -203,0 -0,17 0,00 0,4 122,5 -198,5 -374,0 2,4 -0,07 0,00 0,5 15,9 ? ? 48 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 6,4 13,0 p/e 8,4. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Cargotec, Kesko, Metso, Nordea, Outotec, Rautaruukki ja Teliasonera. tammikuuta 36,71 euron lukemat. Vaihdetuimman suomalaisosakkeen Nokian hinta oli ennätyslukemissa maaliskuussa 2000. 49,41 VACON 36,71 WÄRTSILÄ 23,79 ORION TOMMI MELENDER KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ? Affecto Ahlstrom* ? ? ? Amer Sports* ? Aspo ? Atria ? Basware* ? Capman * ? Cargotec ? Citycon* ? ? ENNUSTEET 2012 osake- voitto tulos/ voitto tulos/ osinko/ kurssi ennen osake, ennen alin ylin osake, 11.2. helmikuuta 64,28 euroon. Yli kolmellakymmenellä Helsingin pörssin yhtiöllä korkein kurssinoteeraus on vuodelta 2007. TAULUKOT Kone ja kolme muuta ennätystasolla SUURILLA LÄNTISILLÄ osakemarkkinoilla indeksit ovat liikkuneet alkuvuonna lähellä kaikkien aikojen huippujaan. Helsingin pörssillä on huomattavasti pitempi matka ennätystasoihin. Ne ovat kirjanneet vuoden 2013 ensimmäisinä viikkoina uudet ennätyslukemansa. KURSSIENNÄTYKSIÄ uudet huiput, euroa 64,28 KONE Orionin B-osake nousi 23,79 euroon 8. tammikuuta. Wärtsilä saavutti 24. Vacon hypähti 8. helmikuuta 49,41 euroon ja Kone 11
Nykyinen kurssitaso TOMMI MELENDER TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 osake- voitto tulos/ voitto tulos/ osinko/ kurssi ennen osake, ennen alin ylin osake, 11.2. TAULUKOT Amer Sportsissa käänteen makua TÄTÄ KIRJOITETTAESSA runsaat voisi luonnehtia käänneyhtiöiksi. neljäkymmentä oheisen tulosennustetaulukon yhtiöistä oli julkistanut viime vuoden viimeisen neljänneksen lukunsa. Niistä alle kolmanneksella voittoennusteet ovat nousseet tulosraportin jälkeen. kaan tämän vuoden vahvimmiksi voiton kasvattajiksi ovat nousemassa Capman (+286 %), Finnair (+138 %), Amer Sports (+76 %) ja Lemminkäinen vat irtautumisten ajankohdat, kolmea muuta vahvaa tulosparantajaa sen verran, että nosti osakkeen kertoimet ovat 12 ja 11, joita voidaan tajien on hyvä kuitenkin tiedostaa, että nämä kertoimet pitävät sisällään odotukset merkittävästä tuloskasvusta. veroja, euroa veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa 2013 meur meur voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b p/e p/b ev/ ebitda ? Outotec* 48,80 113,4 1,75 179,8 167,0 189,2 2,82 1,20 15,0 4,0 7,8 207,5 171,0 224,0 3,26 1,30 14,9 3,9 7,9 ? PKC Group 16,75 36,9 1,16 47,2 43,5 50,0 1,60 0,65 10,5 2,1 4,6 50,0 41,2 57,7 1,60 0,75 10,5 1,9 4,8 ? Pohjola* 11,65 258,0 0,67 374,0 358,9 382,1 0,90 0,46 12,5 1,3 429,5 404,5 447,0 1,05 0,51 11,1 1,3 ? Ponsse 6,43 28,0 0,47 20,4 20,0 20,9 0,50 0,35 12,8 2,2 7,0 22,8 20,5 25,0 0,60 0,35 10,6 2,2 6,7 ? Pöyry* 4,10 17,1 0,13 -8,5 -21,8 5,0 -0,41 0,00 1,2 13,4 16,5 12,0 22,0 0,19 0,05 22,1 1,5 10,6 ? Raisio 3,14 30,3 0,16 23,1 20,7 38,2 0,17 0,12 19,0 1,5 9,6 41,7 39,9 46,9 0,20 0,13 16,1 1,4 8,0 ? Ramirent 7,43 60,8 0,41 81,0 77,8 83,6 0,56 0,30 13,3 2,3 4,4 79,7 63,9 97,7 0,55 0,32 13,5 2,1 4,9 ? Rapala* 4,68 25,0 0,36 21,0 21,0 22,0 0,26 0,23 18,7 1,5 8,6 25,0 25,0 27,1 0,36 0,26 13,0 1,4 7,6 ? Rautaruukki 5,31 -11,0 -0,07 -86,0 -124,0 -47,0 -0,47 0,25 0,7 15,4 29,1 -30,0 52,7 0,18 0,25 30,3 0,7 7,0 ? Sampo 27,18 1 228 1,85 1 549 1 518 1 600 2,36 1,30 11,5 1,6 10,1 1 570 1 435 1 695 2,42 1,38 11,2 1,5 11,5 ? Sanoma* 7,50 167,8 0,52 170,9 107,0 203,9 0,40 0,60 18,6 0,9 4,8 177,0 156,0 189,0 0,73 0,60 10,3 0,9 4,7 ? Sponda* 3,80 91,8 0,39 108,8 82,6 118,0 0,37 0,17 9,7 0,7 16,1 113,5 88,6 160,3 0,31 0,18 12,3 0,8 16,1 ? SRV 3,41 10,8 0,17 5,2 5,0 9,0 0,11 0,12 31,0 0,7 27,5 17,8 15,0 21,5 0,36 0,14 9,5 0,7 14,3 ? Stockmann 14,60 35,8 0,43 65,7 58,0 78,0 0,73 0,60 20,0 1,2 10,5 92,5 75,0 107,3 0,97 0,74 15,1 1,2 9,4 ? Stora Enso* 4,88 528,0 0,63 476,5 319,0 482,0 0,33 0,30 15,9 0,7 5,9 313,0 200,4 539,7 0,39 0,30 12,5 0,7 6,4 ? Talentum 1,16 -1,0 -0,04 -1,9 -1,9 -1,7 0,03 0,04 38,7 2,9 104,5 4,2 4,0 4,9 0,07 0,06 16,6 2,6 8,4 ? Talvivaara 1,03 -7,0 -0,04 -87,7 -107,4 -56,1 -0,23 0,00 0,9 141,8 -23,9 -92,0 143,8 -0,06 0,00 0,9 11,9 ? Technopolis 3,86 47,0 0,70 33,2 31,8 34,5 0,45 0,20 8,6 0,8 16,0 41,4 41,3 41,4 0,44 0,20 8,8 0,8 15,3 ? Teleste* 3,92 8,8 0,36 10,1 10,1 11,1 0,38 0,17 11,0 1,2 5,5 11,5 10,2 14,1 0,44 0,18 8,8 1,1 4,1 ? Tieto* 17,21 107,3 0,84 89,5 56,6 137,8 1,30 0,83 11,5 1,9 5,0 137,6 117,1 162,0 1,50 0,90 11,5 2,1 5,3 ? Tikkurila 15,89 51,9 0,80 63,0 59,5 66,1 1,05 0,80 15,1 3,5 7,9 65,3 62,0 70,0 1,09 0,85 14,6 3,3 8,1 ? UPM-Kymmene* 8,78 572,0 0,93 443,1 356,1 474,0 0,70 0,60 12,6 0,8 6,1 544,0 375,8 634,5 0,83 0,60 10,6 0,6 6,4 ? Uponor 10,91 23,0 0,03 49,3 47,1 51,1 0,43 0,40 25,4 3,7 9,0 56,9 52,2 70,1 0,54 0,45 20,3 3,5 9,1 ? Vacon* 48,50 26,9 1,10 36,8 35,0 38,3 1,70 1,10 23,6 5,7 11,8 48,1 40,7 53,0 2,25 1,25 21,5 6,0 11,9 ? Vaisala* 20,50 16,1 0,57 29,2 29,0 30,0 1,19 0,90 13,4 1,5 5,4 31,0 30,3 31,9 1,21 0,80 16,9 2,1 7,0 ? Wärtsilä* 36,50 438,0 1,44 456,0 451,0 521,0 1,72 1,00 19,0 3,6 11,1 543,2 497,0 583,2 2,00 1,10 18,3 3,6 10,9 ? YIT* 17,14 175,3 0,99 238,0 211,8 248,0 1,43 0,75 10,3 1,8 8,6 263,0 252,0 284,0 1,55 0,81 11,1 1,9 8,6 ENNUSTEIDEN PERUSTEET ? ? ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. ? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut * = vuoden 2012 luvut kuvaavat toteutunutta tulosta tuloksen verojen jälkeen. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 49
Yhdysvaltain markkinoilla kuorma-autokanta on nykyisin vanhinta kolmeenkymmeneen vuoteen, joten patoutunutta kysyntää riittää siinä vaiheessa, kun suhdanteet kohentuvat. Suurimmat toiveet kuorma-autovalmistajilla kohdistuvat Kiinaan, joka on maailman suurin markkina. Mahdollisuudet ovat siis valtavat, mutta yhteistyön konkreettiset hyödyt näkyvät aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella?, Nordean analyytikot arvioivat. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 osake- markkina- tulos/ voitto tulos/ kurssi ennen arvo, MK osake, KR osake, KR 6.2.2013 veroja, MK p/e ENNUSTEET 2013 ev/ebitda osinkotuotto, % voitto tulos/ ennen osake, KR veroja, MK p/e ev/ebitda osinkotuotto, % 13,3 4,1 RUOTSI Hennes & Mauritz 233,30 386 128 9,56 10,19 22 285 22,9 Nordea 72,45 293 419 5,96 6,53 35 311 11,1 Ericsson 77,35 255 097 4,72 3,08 10 800 25,1 4,1 11,10 24 223 21,0 4,0 6,93 37 230 10,5 7,4 3,6 4,88 21 166 15,8 6,7 181,80 215 995 10,62 11,45 18 538 3,8 15,9 10,0 3,0 11,30 18 366 16,1 10,0 Volvo 96,85 206 166 8,75 5,89 3,3 16 764 16,4 6,6 3,1 6,63 18 994 14,6 6,4 TeliaSonera 43,69 189 181 4,20 3,4 4,57 24 483 9,6 6,9 6,5 4,25 24 663 10,3 6,8 Swedbank 151,90 171 969 6,9 9,52 12,96 18 498 11,7 6,5 13,31 18 492 11,4 Handelsbanken 255,10 6,6 161 349 19,52 22,37 17 567 11,4 4,2 21,60 17 876 11,8 4,4 63,50 139 271 5,56 5,37 14 235 11,8 4,3 5,69 16 034 11,2 Investor 182,80 138 990 -12,14 31,92 23 626 5,7 5,7 3,8 0,00 7 020 Sandvik 103,20 129 452 4,63 7,14 11 517 14,5 8,3 3,4 7,44 12 506 SCA 156,00 109 997 -0,50 8,00 6 645 19,5 9,8 2,9 9,59 Scania 135,00 106 769 11,78 8,30 8 281 16,3 9,4 3,5 Assa Abloy 246,80 91 528 12,30 13,87 6 766 17,8 12,2 SKF 157,30 71 592 13,29 10,64 6 511 14,8 Alfa Laval 144,80 60 737 7,68 7,69 4 511 Hexagon 170,00 60 184 7,56 8,66 Lundin Petroleum 165,80 52 710 3,50 Swedish Match 241,70 49 790 Electrolux 155,00 Getinge Atlas Copco SEB 13,9 4,2 4,6 18,5 4,4 13,9 7,9 3,6 8 460 16,3 9,2 3,0 9,26 9 867 14,6 8,1 3,7 2,0 15,12 7 430 16,3 11,1 2,2 8,7 3,5 11,14 7 178 14,1 7,8 3,8 18,8 11,4 2,4 7,95 4 554 18,2 11,2 2,6 3 772 19,6 13,6 1,3 9,84 4 271 17,3 12,4 1,4 3,90 5 575 42,5 7,8 0,0 3,94 5 066 42,1 8,8 0,0 12,07 13,90 3 503 17,4 13,5 3,0 14,38 3 508 16,8 14,6 3,2 47 962 7,25 11,68 3 478 13,3 7,3 4,2 13,87 4 622 11,2 5,9 4,5 198,40 47 283 10,61 11,29 3 437 17,6 12,2 2,1 12,83 3 994 15,5 9,7 2,2 Tele2 103,00 46 140 10,43 8,57 4 704 12,0 6,2 6,9 9,92 5 815 10,4 5,6 7,6 Industrivärden 116,70 44 545 -40,51 11,82 4 566 9,9 8,6 4,3 3,43 1 325 34,0 27,5 4,6 Skanska 105,40 44 258 18,31 6,90 3 964 15,3 8,2 5,7 8,27 4 656 12,7 7,6 5,9 Kinnevik 143,30 39 953 23,62 -9,34 -2 393 28,5 4,2 14,23 3 955 10,1 27,1 4,5 Statoil 144,30 460 121 24,70 16,49 204 331 8,8 1,9 4,7 16,56 181 961 8,7 2,1 4,9 Telenor 120,20 187 505 4,88 7,87 15 896 15,3 6,4 4,6 9,87 23 424 12,2 6,2 5,4 75,80 123 462 7,99 8,14 17 869 9,3 2,6 8,77 19 304 8,6 Seadrill 210,20 98 637 17,90 14,64 9 227 14,4 11,5 9,3 17,62 10 067 11,9 10,6 9,0 Yara International 289,60 82 306 34,94 36,28 13 377 8,0 4,7 3,8 32,54 11 744 8,9 5,3 3,5 Norsk Hydro 26,42 53 801 1,89 0,25 -614 105,7 9,5 2,8 1,06 2 998 25,0 6,7 2,8 Orkla 47,84 48 746 3,77 2,58 4 351 18,5 11,9 5,2 3,08 3 845 15,5 12,3 5,2 130,40 45 874 7,22 8,54 5 958 15,3 7,4 2,1 8,96 4 833 14,5 6,4 2,1 88,25 44 125 5,66 8,10 5 330 10,9 8,0 7,2 6,95 4 624 12,7 10,7 6,2 119,40 32 716 5,76 8,02 3 056 14,9 7,8 3,3 10,29 3 963 11,6 6,8 3,5 NORJA DNB Subsea 7 Gjensidige Försikring Aker Solutions 3,0 TANSKA Novo Nordisk 596 960 30,24 38,85 27 811 27,4 15,5 1,7 46,61 32 540 22,9 16,8 2,0 189 219 3 460,00 4 393,97 43 018 10,0 3,6 2,3 4 486,07 48 459 9,8 3,5 2,5 Danske Bank 104,50 105 400 2,48 5,61 8 190 18,6 0,0 10,02 13 976 10,4 Carlsberg 589,50 90 687 33,70 36,21 9 115 16,3 8,4 1,0 42,21 9 119 14,0 7,8 1,1 Coloplast 289,40 63 668 8,66 10,45 2 954 27,7 15,2 1,4 12,82 3 642 22,6 14,7 1,4 Novozymes 193,50 62 888 5,71 6,34 2 584 30,5 15,4 1,1 6,96 2 832 27,8 17,1 1,2 50 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 1,9 LÄHDE: FACTSET 1 066,00 44 080,00 A.P. TAULUKOT Volvo hakee tulospotkua Kiinasta VOLVON P/E-LUKU asettuu tämän vuoden en- nusteilla viidentoista pintaan. Moeller-Maersk. Kiina onkin Volvon uusi kasvukortti, sillä se solmi vastikään yhteistyösopimuksen kiinalaisen kilpailijansa Dongfengin kanssa. ?Yhteistyö avaa Volvolle oven Kiinan hyötyajoneuvomarkkinoille. Sen lähimmän kilpailijan Scanian osake treidaa samoilla kertoimilla, mutta konsensusennusteet lupaavat Scanialle selvästi parempaa tuloskasvua. Molemmat ovat suhdanneherkkiä yhtiöitä, sillä kuorma-autojen kysyntä riippuu vahvasti talouden heilahteluista
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, meur Yhtiö tulos/ osake, euroa tulos/ osake, euroa voitto ennen veroja, meur p/e ENNUSTEET 2013 ev/ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake, euroa voitto ennen veroja, meur p/e ev/ebitda osinkotuotto, % Anheuser-Busch InBev 64,37 103 428 3,11 3,50 8 663 18,4 11,0 2,2 3,69 9 575 17,5 9,9 2,6 Total 38,90 92 022 5,06 5,42 24 889 7,2 3,3 6,0 5,35 24 854 7,3 3,2 6,2 Sanofi 69,37 92 008 6,65 6,18 10 853 11,2 8,0 4,0 6,20 11 030 11,2 7,4 4,3 Unilever 29,10 88 054 1,41 1,57 6 683 18,5 11,4 3,3 1,69 7 154 17,3 10,7 3,5 176,35 78 554 33,10 21,55 25 632 8,2 3,1 2,2 24,00 15 688 7,3 2,8 2,8 SAP 59,16 72 678 2,83 3,03 4 969 19,5 13,9 1,4 3,50 5 725 16,9 11,5 1,6 Siemens 77,02 69 526 7,73 5,76 7 279 13,4 8,3 3,9 5,87 7 107 13,1 8,4 3,9 LVMH 132,00 67 078 6,23 7,17 5 725 18,4 10,7 2,2 7,77 6 289 17,0 9,1 2,5 L'Oreal 109,40 66 497 4,32 4,78 3 958 22,9 14,2 2,0 5,13 4 283 21,3 13,4 2,2 BASF 72,09 66 213 6,26 5,40 8 760 13,4 6,2 3,6 5,95 9 169 12,1 5,8 3,7 ENI 18,17 66 033 1,92 2,02 19 548 9,0 2,7 5,9 2,08 19 865 8,7 2,6 6,1 103,50 64 515 3,10 3,85 3 206 26,9 15,4 2,2 4,34 3 600 23,8 13,2 5,83 60 183 0,60 0,23 8 447 25,4 10,3 0,59 9 941 9,9 Bayer 70,10 57 969 4,83 5,43 3 804 12,9 2,6 5,87 5 328 11,9 BNP Paribas 44,37 55 113 4,82 5,51 10 878 8,1 3,4 5,38 10 810 8,3 101,95 46 484 5,48 11,29 8 274 9,0 6,6 4,4 12,12 8 577 8,4 5,8 4,8 Telefonica 10,10 45 943 1,20 1,14 7 370 8,9 4,6 0,0 1,16 7 675 8,7 4,5 7,4 Daimler 43,01 45 917 5,31 4,67 7 576 9,2 2,8 5,1 4,70 7 537 9,2 2,9 4,8 BMW 71,77 45 875 7,45 7,70 7 795 9,3 2,8 3,6 7,80 7 868 9,2 2,7 3,8 Banco Bilbao 7,13 38 823 0,85 0,31 2 199 23,2 5,9 0,74 6 299 9,6 Deutsche Telekom 8,73 37 712 0,13 0,65 4 490 13,4 4,2 8,0 0,65 4 545 13,4 4,3 5,7 GDF Suez 14,78 35 649 1,54 1,59 7 011 9,3 4,8 10,2 1,39 5 896 10,6 5,0 10,2 Deutsche Bank 37,20 34 577 4,30 2,86 3 645 13,0 2,0 4,21 5 349 8,8 Danone 49,90 32 091 2,89 3,01 2 644 16,6 10,8 2,9 3,15 2 764 15,8 10,3 3,1 AXA 13,04 31 147 1,57 1,86 6 244 7,0 7,2 5,6 2,00 6 707 6,5 6,7 6,1 Heineken 53,71 30 937 2,44 2,83 2 350 19,0 11,0 1,7 3,25 2 654 16,5 9,6 1,8 Schneider Electric 54,90 30 406 3,35 3,81 2 594 14,4 9,4 3,2 4,08 2 921 13,5 8,6 3,5 EADS 34,83 28 813 1,27 1,95 1 969 17,9 3,2 1,8 2,62 3 041 13,3 3,6 2,6 Air Liquide 92,00 28 730 4,92 5,14 2 270 17,9 9,4 2,8 5,57 2 480 16,5 8,4 3,0 Enel 2,98 28 060 0,44 0,37 7 438 8,1 4,4 5,0 0,36 7 306 8,3 4,3 4,8 ING 6,85 26 226 1,52 0,88 4 173 7,8 0,0 1,07 5 255 6,4 Hermes 245,55 25 923 5,66 6,50 1 045 37,8 19,6 1,0 7,36 1 177 33,4 18,8 1,2 Henkel 64,70 25 644 3,14 3,71 2 110 17,4 9,2 1,4 4,04 2 363 16,0 8,7 1,5 EdF 13,78 25 477 1,63 2,00 5 463 6,9 4,1 8,3 1,86 4 984 7,4 4,3 8,3 E.ON 12,57 25 153 -1,17 2,24 5 489 5,6 4,1 8,8 1,27 3 995 9,9 4,0 5,6 4,28 24 813 0,20 0,21 3 342 20,5 1,4 0,28 3 233 15,4 31,50 24 579 3,20 2,69 2 978 11,7 1,6 3,77 4 823 8,4 136,75 24 525 3,94 17,98 3 971 7,6 7,6 5,1 16,01 3 857 8,5 7,6 5,1 91,90 24 382 4,12 4,53 1 510 20,3 14,3 1,7 4,95 1 801 18,6 13,3 1,8 130,35 24 130 7,71 7,86 1 709 16,6 9,3 2,1 8,74 2 016 14,9 8,0 2,2 56,12 23 562 3,53 2,68 1 151 20,9 13,6 0,9 2,29 1 032 24,5 17,5 0,9 ev/ebitda osinkotuotto, % 3,9 5,1 Inditex Banco Santander Allianz UniCredit Societe Generale Munich Re Pernod Ricard Linde ASML Holding 8,2 2,5 10,3 7,2 2,9 3,7 5,9 2,0 0,0 2,3 3,2 LÄHDE: FACTSET Volkswagen BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, MGBP tulos/ osake, GBp tulos/ osake, GBp voitto ennen veroja, MGBP p/e 342,10 195 242 7,00 10,53 3 225 141 637 255,45 247,20 25 433 9,1 osinkoev/ebitda tuotto, % 32,5 2 245,00 ENNUSTEET 2013 tulos/ osake, GBp voitto ennen veroja, MGBP p/e 0,0 4,0 26,00 4 681 13,2 4,7 270,24 26 270 8,3 0,0 131 785 58,55 55,98 14 028 12,7 3,7 63,62 16 203 11,2 126 334 260,30 196,86 15 223 11,1 6,6 3,2 166,99 13 767 13,1 7,6 4,2 3,4 BP 465,75 89 229 87,47 56,96 15 697 8,2 4,5 4,5 57,01 15 998 8,2 4,2 4,9 Vodafone 170,35 83 409 14,91 15,30 10 150 11,1 7,7 6,0 15,91 10 515 10,7 8,3 6,1 Unilever 2 545,00 75 800 117,78 127,20 5 480 20,0 11,4 3,1 143,58 6 206 17,7 10,7 3,5 Rio Tinto 3 660,00 71 285 520,24 304,21 7 582 12,0 7,0 2,7 383,45 10 309 9,5 5,9 3,0 GlaxoSmithKline 1 449,00 71 056 115,50 110,93 7 543 13,1 8,1 5,1 116,00 7 611 12,5 8,5 5,4 British American Tobacco 3 284,50 63 406 194,60 206,62 5 901 15,9 11,1 4,1 224,21 6 253 14,6 10,9 4,4 SABMiller 3 160,50 50 467 136,74 147,93 3 040 21,4 14,8 2,0 172,42 3 677 18,3 13,7 2,3 Diageo 1 885,00 47 295 83,60 94,15 3 014 20,0 14,6 2,3 102,52 3 297 18,4 14,0 2,5 51 LÄHDE: FACTSET 713,10 2 184,00 BHP Billiton
Samaa lupaavat myös konsensusennusteet, vaikkakin analyytikot ovat käyneet hieman varovaisemmiksi, sillä tulosennusteita on viime aikoina laskettu hieman enemmän kuin nostettu. Jos helmikuun alkupuoliskon konsensusennusteet toteutuvat, S&P 500:n tuloskertymä kasvaa tänä vuonna 7,7 prosenttia. Liikevaihtojen kasvun analyytikot arvioivat 4,3 prosentiksi. TOMMI MELENDER YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple Exxon Mobil Google ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, MUSD tulos/ osake, USD tulos/ osake, USD 457,35 429 478 27,68 44,15 89,79 404 234 8,42 8,10 770,17 254 180 36,07 39,13 Berkshire Hathaway 97,83 242 414 4,15 5,13 Wal-Mart 71,31 238 548 4,49 4,92 General Electric 22,44 235 312 1,37 1,52 Microsoft 27,34 229 006 2,69 2,78 IBM 201,02 227 138 13,44 15,25 Chevron 115,91 226 856 13,44 12,08 Johnson & Johnson 75,39 208 925 5,00 5,10 Procter & Gamble 76,15 208 015 3,93 3,85 Pfizer 27,32 201 145 2,31 2,19 AT&T 35,43 197 734 2,20 2,31 JPMorgan Chase 48,61 184 786 4,48 5,20 Wells Fargo 34,97 184 162 2,82 3,36 Coca-Cola 38,31 171 826 1,92 2,00 Oracle 35,10 166 173 2,46 2,70 Philip Morris 87,69 146 490 4,88 5,21 Citigroup 43,05 130 394 3,70 3,86 160,82 129 804 4,99 6,20 Bank of America 11,93 128 584 0,01 0,25 Verizon 44,75 127 940 2,15 2,32 Merck 41,09 124 916 3,77 3,82 262,22 119 192 1,37 -0,09 Qualcomm 67,18 115 423 3,20 3,71 PepsiCo 72,77 112 564 4,40 4,06 Cisco 21,19 112 502 1,62 1,85 Schlumberger 78,73 104 573 3,66 4,17 Intel 20,99 104 173 2,39 2,13 Comcast 38,73 102 148 1,50 1,96 Home Depot 66,67 99 684 2,47 3,05 Walt Disney McDonald's United Technologies 54,52 95,07 89,37 98 110 95 448 81 912 2,54 5,27 5,49 3,07 5,36 5,35 United Parcel Service 80,91 77 235 4,35 4,53 eBay 56,11 72 747 2,03 2,36 151,12 72 613 4,51 14,13 88,68 71 432 8,39 7,09 102,69 70 557 5,96 6,32 ConocoPhillips 57,59 69 908 6,68 5,37 Altria Group 34,12 68 572 2,05 2,21 American Express 60,56 66 919 4,09 4,40 Newscorp 28,22 66 098 1,14 1,41 Amgen 86,59 65 462 5,33 6,51 523,55 64 524 18,70 22,04 Visa Amazon.com Goldman Sachs Occidental Petroleum 3M MasterCard 52 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 voitto ennen veroja, MUSD 55 763 73 232 13 347 19 519 25 779 17 183 28 460 23 179 44 883 18 214 14 884 23 328 10 439 28 917 29 115 12 124 17 354 13 049 7 936 6 305 3 549 9 899 15 576 545 8 034 8 787 12 830 7 386 14 873 11 624 7 221 9 260 8 079 6 911 6 701 3 094 11 207 9 334 6 351 15 466 7 072 6 451 4 663 6 089 3 952 ENNUSTEET 2013 p/e ev/ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake, USD 10,4 6,5 0,6 44,51 11,1 4,3 2,4 7,91 19,7 10,1 0,0 46,03 0,0 5,63 19,1 14,5 7,5 2,2 5,39 14,8 7,3 3,1 1,68 9,8 5,6 2,9 2,85 13,2 8,9 1,6 16,76 9,6 3,5 3,0 12,31 14,8 9,0 3,2 5,41 19,8 11,2 2,8 4,07 12,5 6,1 3,2 2,29 15,3 6,2 5,0 2,51 9,3 2,5 5,38 10,4 2,5 3,65 19,2 13,9 2,7 2,16 13,0 7,5 0,7 2,95 16,8 10,6 3,7 5,79 0,1 4,65 0,5 7,25 0,3 1,00 11,2 25,9 18,2 47,7 19,3 4,6 4,5 2,76 10,8 5,9 4,1 3,67 27,5 0,0 1,57 18,1 13,4 1,4 4,47 17,9 10,5 2,9 4,40 11,5 4,7 1,3 1,97 18,9 8,7 1,4 4,75 9,9 4,4 4,1 1,94 19,8 6,4 1,7 2,25 21,9 10,7 1,8 3,47 17,8 17,7 16,7 8,8 9,9 10,2 1,1 3,0 2,3 3,43 5,80 6,12 17,9 8,6 2,8 5,00 23,8 13,3 0,0 2,75 10,7 21,9 1,2 13,42 12,5 4,7 2,4 7,55 16,2 8,6 2,3 6,85 10,7 3,8 4,6 5,74 15,4 10,0 5,0 2,39 1,3 4,76 13,8 20,0 9,7 0,6 1,70 13,3 9,1 1,7 7,01 23,8 13,4 0,2 25,57 voitto ennen veroja, MUSD 56 782 66 879 16 579 20 624 27 657 19 801 29 471 24 562 43 908 19 209 15 835 22 509 21 372 30 972 30 966 12 910 18 869 13 902 19 308 7 018 17 777 21 641 14 469 1 202 9 511 9 371 13 411 8 393 13 380 10 820 7 935 10 096 8 467 8 340 7 186 3 702 10 159 9 895 6 809 14 347 7 501 7 695 6 146 6 280 4 564 p/e osinkoev/ebitda tuotto, % 10,3 4,6 2,3 11,4 4,9 2,7 16,7 8,9 0,0 17,4 0,0 13,2 7,2 2,5 13,4 7,4 3,5 9,6 5,0 3,4 12,0 8,6 1,7 9,4 4,0 3,2 13,9 8,7 3,4 18,7 12,1 3,0 12,0 7,2 3,5 14,1 6,3 5,1 9,0 2,9 9,6 2,9 17,7 13,6 2,9 11,9 6,6 0,7 15,1 10,5 4,1 9,3 22,2 0,5 17,0 11,9 0,8 0,8 16,2 4,1 4,6 11,2 5,4 4,2 166,5 22,9 0,0 15,0 10,6 1,5 16,5 10,4 3,1 10,8 5,0 2,6 16,6 8,7 1,6 10,8 4,8 4,3 17,3 6,2 2,0 19,2 10,8 2,1 15,9 16,4 14,6 9,0 10,2 8,9 1,3 3,3 2,4 16,2 8,9 3,0 20,4 12,4 0,0 11,3 25,6 1,3 11,7 4,8 2,7 15,0 8,6 2,5 10,0 3,9 4,6 14,3 10,3 5,4 12,7 1,4 16,6 9,9 0,6 12,4 8,9 2,2 20,5 12,2 0,2 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2011. Kun runsaat puolet luneljänneksen lukunsa, tuloskauden kasvu ylsi runsaaseen kuuteen prosenttiin. TAULUKOT USA:ssa luvassa voittojen kasvua AMERIKKALAISYHTIÖIDEN VIIME vuoden ke- väällä kokema tulosnotkahdus on osoittautumassa väliaikaiseksi. Vaikka Yhdysvaltain kansantalouden kasvu tyssäsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, se ei ole nakertanut amerikkalaisten pörssiyhtiöiden voittoja. Kaksi kolmasosaa tuloksensa julkistaneista yhtiöistä oli ylittänyt odotukset. Yhtiöiden antamien ohjeistusten perusteella voittojen kasvu jatkuu myös tämän vuoden alkupuoliskolla
Leppä OP-Pohjola Varainhoito Oy I. Simonsen GLOBAALIT PARHAAT PYN Elite * Seligson & Co Phoenix PYN Populus * JOM Silkkitie * ODIN Global SMB HUONOIMMAT EPL 100 D1 Alfred Berg Global EPL Osakeoptimi A3 * Evli Japani Nordea Japani KEHITTYVÄT MARKKINAT Fortis Investment Management H-K. Sando 13,8 3,7 -3,9 0,8 14,3 0,2 1,7 1,7 112,5 4,3 3,4 3,9 0,9 3,4 -1,7 -3,2 -9,1 -2,5 -2,9 -5,0 2,3 1,8 1,8 0,1 0,4 12,2 13,1 17,7 20,4 0,2 -0,2 -0,2 -0,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 4,0 10,8 9,9 16,5 Allianz Global Investors Europe GMBH eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy 11,1 11,1 11,1 16,8 16,8 16,7 5,8 5,7 5,8 4,7 4,7 4,6 11,7 11,7 11,9 1,4 1,4 1,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 250,3 444,5 39,4 M. Markitanova 3,3 2,6 -0,1 2,7 -3,5 22,5 16,6 19,6 15,2 19,7 -0,5 -0,7 -0,7 -0,9 -1,9 3,3 3,0 3,3 3,3 3,3 3,3 3,0 3,3 3,3 3,3 156,3 9,4 106,5 23,8 9,7 Pohjola, Rahuorg A. Lindahl M. TAULUKOT Mustameri antoi ja otti ETELÄ- JA POHJOISRANNALLA on eroa. Jos viimeksi kuluneet kaksitoista kuukautta omisti lähinnä Turkkiin mutta myös Romaniaan, Bulgariaan, Kroatiaan, Ukrainaan, Kazakstaniin, Georgiaan, Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan, Montenegroon, Makedoniaan tai Moldovaan sijoittavaa Danske Invest Mustameri -rahastoa, omaisuus karttui 37 prosenttia. Jos taas oli päättänyt lähteä pelkästään Mustanmeren pohjoisrannalla sijaitsevaan Ukrainaan ja valitsi instrumentikseen Ukrainaan keskittyneen FIM Ukrainen, salkku suli samanmoista tahtia. Danske Invest Mustameri on nimestään huolimatta käytännössä Turkki-rahasto: 97 prosenttia salkusta on sijoitettu Mustanmeren ja Välimeren väliseen valtioon. Dybvad 0,5 0,4 -0,2 1,1 0,4 3,0 + 1,8 1,2 1,6 1,0 + 3,0 1,8 1,6 1,6 3,7 6,9 63,2 18,3 17,8 12,9 16,8 6,8 2,0 1,9 2,2 1,1 2,6 2,8 2,0 + 2,5 2,5 2,4 2,8 2,0 2,5 2,4 21,0 71,2 8,6 41,4 17,3 M. Bolte -0,8 -2,8 -1,4 -2,6 -0,8 -1,3 -2,8 -3,3 0,0 -3,6 -1,7 2,0 0,1 0,1 -0,5 2,0 2,8 6,0 3,1 11,4 -0,6 -0,3 -1,1 -0,3 1,1 1,5 1,3 + 1,8 2,0 2,8 1,5 - 23,9 6,4 11,2 4,3 Barclays Capital Eufex Oy P. Knudsen PARHAAT Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake eQ Kasvava Aasia OP-Kehittyvä Eurooppa Danske Invest Baltic Equity HUONOIMMAT FIM Russia Evli New Republics FIM Brazil FIM Russia Small Cap FIM Ukraine TOIMIALARAHASTOT PARHAAT UB Aasia REIT Plus eQ Consumer eQ Financial Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ODIN Kiinteistö HUONOIMMAT Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku HUONOIMMAT Säästöpankki Pääomaturva * Eufex Eläkevarainhoito A1 * Evli Taktinen Allokaatio Quorum Nordic Special Situations ICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation * 0,9 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY PARHAAT 53. Ligaard Metso, Erdem J-P. Myös toiseksi menestynein kehittyvien markkinoiden rahasto, Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake, sijoittaa Turkkiin. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Tuotto 5 v. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk 21,2 5,2 5,0 1,9 34,9 7,3 14,0 16,4 9,1 51,0 23,6 23,2 18,6 17,1 27,6 26,1 24,7 14,3 12,7 7,8 7,1 7,1 6,2 4,7 13,0 13,8 18,5 15,0 12,8 3,9 1,7 1,2 1,2 1,3 1,0 1,1 1,0 1,2 2,0 0,7 6,8 0,1 -0,1 6,1 5,6 6,1 4,8 -0,7 13,4 6,0 5,8 -0,9 2,0 4,2 -0,3 0,8 2,5 1,4 3,4 2,2 11,5 10,2 6,9 12,0 12,6 6,6 10,3 3,6 -4,5 6,9 36,9 35,0 28,8 19,6 18,7 13,2 9,0 19,9 12,8 7,5 0,2 2,1 5,6 -2,6 4,7 -2,9 -19,5 -0,3 -24,1 -42,7 -3,8 -15,8 -0,5 -12,3 -23,7 -10,1 -11,4 -12,0 -13,5 -35,8 2,4 -4,8 2,4 -6,0 -17,8 7,9 9,2 -2,7 19,2 12,9 6,1 43,5 36,3 30,0 10,9 15,7 9,8 17,3 Danske Invest Global Tech 7,8 eQ Telecom ICECAPITAL Global Utilities & Energy eQ Technology eQ Materials YHDISTELMÄRAHASTOT -1,4 -1,4 3,0 0,6 Yhtiö Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur Salkunhoitaja + + + + 1,1 1,1 1,0 2,0 85,0 12,4 110,7 27,9 60,0 P. Wahlqvist Alveskog 3,8 11,4 16,7 6,4 3,8 14,3 1,1 1,3 1,3 148,7 P. Bolte 3,8 11,3 16,6 6,4 3,8 14,3 1,1 1,3 1,3 161,2 P. Kyyrönen -5,0 -3,6 -1,1 2,8 10,4 -0,4 1,0 + 1,4 12,2 M. Seligson P. Sjöholm R. L. Rahoitustoimi- ala muodostaa yli puolet rahaston sijoituksista. Toiseksi painavin toimiala, teollisuusyhtiöt, jää 12 prosenttiin. Deryng J. Celmins Ripatti Pohjola, Rahuorg Nurminen 16,5 23,5 21,7 3,7 7,1 5,9 11,1 14,6 16,4 3,9 2,4 1,8 0,9 + 1,5 1,5 0,9 1,5 1,5 30,3 6,0 10,5 UB Omaisuudenhoito Real Assets eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy 21,4 3,0 6,2 9,3 2,2 0,6 0,6 66,5 Holmberg, Nilsson 19,8 9,5 5,1 12,8 1,5 1,0 1,0 30,0 C.E. Wahlqvist Alveskog M. Deryng P. Wahlqvist Alveskog M. Mykkänen O
Vaan kun osakekurssit nousivat, osakkeiden p/b-arvostus ylitti rahaston sallitun ylärajan. Hämäläinen Rahaston koko 262,1 milj. euroa Metso 8,8 Wärtsilä 7,3 Nokian Renkaat 6,5 Fortum 5,5 Nokia 5,2 Kone 5,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. euroa Fortum 9,1 Nokia 6,6 Sampo 5,6 Vaisala 5,2 Teliasonera 4,1 Nokian Renkaat 3,8 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Angervuo Rahaston koko 35,0 milj. Heikkinen, S. Nyman Rahaston koko 115,0 milj. Eräkare Rahaston koko 205,6milj. euroa Fortum 7,9 8,3 Sampo 7,8 7,2 Metso 7,1 7,2 Kone 7,1 6,9 Teliasonera 5,7 6,3 Nordea 4,8 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Varis Rahaston koko 266,9 milj. euroa Raisio 7,4 Outotec 6,2 Tieto 6,0 PKC Group 5,9 Affecto 5,5 Huhtamäki 5,3 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Perälä Rahaston koko 30,4 milj. Larsson Rahaston koko 59,6 milj. Tammikuussa Varis nosti jo ennestään rahastonsa suurimman omistuksen Neste Oilin painoa tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 219,4 milj. euroa Fortum 7,2 Nokian Renkaat 6,3 Neste Oil 6,0 Metso 5,9 UPM 5,9 Cargotec 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. euroa Metso 9,0 9,8 Kone 8,3 8,5 Nordea 8,0 8,0 Fortum 6,4 7,3 Outotec 4,9 4,8 Huhtamäki 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Wärtsilä 9,1 9,3 Outotec 7,9 7,0 Nokian Renkaat 7,3 7,8 YIT 7,1 6,5 Kone 4,9 6,3 Konecranes 4,7 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Blomqvist, M. euroa Nokia 8,0 Stonesoft 6,6 Nokian Renkaat 6,0 Metso 5,4 Amer Sports 5,1 8,0 9,2 7,8 0,8 -1,0 0,4 4,9 0,0 7,0 6,4 6,1 6,0 6,0 5,0 0,2 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 9,4 7,4 5,3 6,2 -0,6 -0,1 1,2 -0,7 4,5 0,5 7,9 -0,5 6,1 5,3 4,8 5,4 -0,1 0,6 0,7 -0,1 9,4 -1,4 6,3 6,8 4,8 -0,3 -1,4 0,3 -0,1 9,2 6,0 -0,3 1,6 6,0 0,8 54 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013 JARMO TEINILÄ ARVO FINLAND VALUETA hoitava Juha Varis FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 9,21 milj. euroa Neste Oil 9,7 Nordea 9,3 Nokia 7,5 UPM 6,7 Vaisala 6,1 Amer Sports 4,7 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Kone 8,9 Nokia 8,2 Metso 8,1 Neste Oil 6,6 Nordea 5,0 Sampo 4,8 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. euroa Metso 8,9 Nokia 7,6 Kone 7,3 Nordea 6,8 Neste Oil 6,5 Sampo 5,0 8,8 7,2 7,3 6,2 0,4 -0,1 -0,9 -0,1 5,5 -0,7 9,6 9,0 5,3 -0,5 -2,4 0,2 4,9 -1,1 4,6 8,2 1,2 -3,0 4,5 0,0 4,4 -0,4 8,2 8,1 1,5 1,1 4,7 0,0 7,1 6,4 6,5 5,3 -0,3 0,0 -0,6 0,0 4,5 odottaessaan hyvää tulosraporttia. euroa Nokia 8,1 8,0 Fortum 7,5 7,7 Metso 6,9 7,0 Sampo 6,6 6,4 Nokian Renkaat 5,6 5,9 Nordea 5,2 5,0 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Parhiala Rahaston koko 446,0 milj. Varis joutui myymään osakkeet tammikuun aikana. euroa Nokia 9,4 9,0 Kone 9,2 7,9 Fortum 9,0 9,2 Sampo 8,6 7,6 Metso 5,4 4,5 Teliasonera 4,6 0,4 1,3 -0,2 1,0 0,9 tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Osaketta oli rahaston salkussa jo ennen positiivista tulosvaroitusta. ?Pienissä yhtiöissä avasimme rivit Elektrobitissa ja Digiassa, mutta tässä vaiheessa olemme liikkeellä varovaisesti tunnustellen?, Varis kirjoittaa kuukausikatsauksessaan. KARO HÄMÄLÄINEN tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Perälä Rahaston koko 131,3 milj. euroa Metso 10,9 11,9 Nordea 9,6 10,5 Nokia 9,3 9,1 Nokian Renkaat 8,2 8,6 Fortum 7,9 7,1 Pohjola 5,6 -0,2 0,8 -0,5 0,6 -1,4 -0,1 2,2 0,0 0,2 -1,2 -0,2 -0,3 -0,8 -0,2 0,0 -0,9 0,1 0,1 -0,2 -0,1 0,2 -0,3 0,2 -0,4 0,6 0,0 0,2 -0,6 0,1 -1,0 -0,9 0,2 -0,4 0,8. Varis Rahaston koko 22,6 milj. euroa Amer Sports 6,8 Affecto 6,4 Basware 5,9 Lassila & Tikanoja 5,3 Konecranes 4,8 Etteplan 4,4 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. euroa Vaisala 5,8 Uponor 5,2 Stockmann 5,1 Pöyry 4,5 Lassila & Tikanoja 4,0 Eniro 3,9 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. euroa Kone 9,2 Metso 7,2 Fortum 6,4 Wärtsilä 6,1 Nokia 5,3 Sampo 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Parhiala Rahaston koko 25,7 milj. Tevanen Rahaston koko 11,8 milj. Kurssi on toki silti vuodenvaihdetta korkeampi. Vaisalan nostaminen rahaston kärkikuusikkoon oli osuudenomistajien kannalta mainio päätös, kirihän säähavaintoyhtiön kurssi kovan osinkoesityksen myötä. Kujala Rahaston koko 80,6 milj. Outinen Rahaston koko 79,2 milj. Hämäläinen Rahaston koko 58,6 milj. TAULUKOT Kurssinousu yllätti salkunhoitajan joutui tammikuussa pakkotyöhön, jota tuskin pani pahakseen. Varis oli ostanut rahaston salkkuun viime vuonna Metsoa ja Ramirentiä, joista konepajayhtiö oli vuodenvaihteessa Arvo Finland Valuen kolmanneksi suurin omistus 5,4 prosentin painolla. Nesteen kurssi romahti tuloksen myötä kahdestatoista eurosta yhteentoista euroon. Hyvällä voitolla, kuten hän muistuttaa rahaston kuukausikatsauksessaan. Aina ei kuitenkaan mene nappiin. euroa Kone 10,1 7,9 Fortum 7,6 7,6 Sampo 7,5 7,3 Nokia 6,4 7,5 Metso 5,8 6,0 Wärtsilä 4,6 4,9 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Auvray Rahaston koko 46,0 milj