Arvopaperi 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sijoittamisen erikoislehti 34. vuosikerta HELMIKUU syyskuu 9/2013 Helmikuu 2/2014 Tonnin osingot Rautaruukki teki ilman hyvän veroa diilin Suuromistaja Esa Rannila Rautaruukki teki hyvän diilin Y IT Tulospettymys toi ostopaikan PÖRSSITULOK AS Leipurin paisuu Venäjällä KIINA Velka tukahduttaa kasvutarinan. Vuorineuvos Juha Niemelä, mihin sijoitit viimeksi
42 SANEERAUS JATKUU. Arvopaperin haastattelema Rannila ei pelkää, että SSAB suosisi ruotsalaisia tuotantolaitoksia suomalaisten kustannuksella. Eteläpohjalaiseen tapaan ei kuulu surkutella tapahtunutta. Monissa arvioissa suomalaisten saama osuus uudesta SSAB:sta on hyvä, toisaalta äänivallan karkaaminen Ruotsiin arveluttaa. Venäjällä asuntomyynti sujui suotuisasti nihkeästä suhdannekehityksestä huolimatta. 18). YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas löytää sijoitta- jien hyljeksimästä tulosraportista hyvääkin. Menikö Rautaruukki liian halvalla. Arvopaperin seuraamat sijoittajagurut päättivät toisin, he panivat Rautaruukkia myyntiin (s. Päinvastoin. Hinta oli hyvä, sanoo Esa Rannila, Rautaruukin suurin henkilöomistaja (s. COLOURBOX MIKKO LAITILA 3. Pai- nopapereista on tullut metsäalan sylkykuppi, eikä kyse ole suhdanteesta vaan trendistä. Tätä asennetta tarvitsisi nyt koko Suomi. Rannila uskoo teräsfuusion tuovan lisää töitä myös Etelä-Pohjanmaalle Vimpeliin, jossa Rannilanmäellä sijaitsevat yritykset ovat tehneet alihankintaa Ruukki Constructionille kymmenien vuosien ajan. ANTTI MANNERMAA TEKIVÄTKÖ RAUTARUUKIN omistajat 36 KATSE VENÄJÄLLE. 13). SISÄLTÖ HELMIKUU 2014 AKI PAAVOLA UUSI LEHTI Rannila nostaa peukalon ja hallitus oikean ratkaisun
Venäläisten makutottumusten länsimaistumi- HANNU KONTTINEN nen näkyy pörssiin tähyävän Leipurin kassassa. SISÄLTÖ HELMIKUU 2014 UUTISET IHMISET 6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo harmittelee Pohjolan poistumista pörssistä 8 NOTEERATUT Sijoittajamyynnistä asuntokaupan pelastus Eero Lehti: Lisää eläkerahaa listaamattomiin REPORTA ASIT K ATSAUKSET 18 ESA RANNILA Rautaruukki teki hyvän diilin 24 KIINA Velka tukahduttaa Kiinaa 30 PÖRSSILISTAUTUJA Leipurin kasvaa venäläisten ruokapöydässä 36 KUUKAUDEN OSAKE YIT Venäjän kortin varassa 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI OSAKKEET R AH ASTOT 42 METSÄYHTIÖT Paperityöt yhä kesken 44 TECNOTREE KAMPEAA VOITOLLE 46 MAAILMAN OSAKKEET Halpaa tarjolla kehittyvissä maissa 47 NORSKE SKOG ON TURSKATEHDAS 48 RAHASTOSIJOITTAMINEN ILMIÖT PELURIT 64 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 65 MARKUS SALIN Tilinpäätöstempoilua 66 ELOKUVA Räävitön satiiri rahamaailmasta 68 PÖRSSIRISTIKKO 74 TALLIMESTARI Teräshevosen vuosi. 4 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 62 Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Osingot ja tuotot KOLUMNIT 50 JOUKO MARTTILA Virkamiesvastuusta asiakasvastuuseen 72 PENTTI FORSMAN Pihistelevät yritykset jarruttavat elpymistä. 1800 miljardin markkina Juha Niemelä uskoo Outoteciin 16 IHMISET SERGEY GRACHEV Yrityskauppojen todelliset päättäjät TAULUKOT GRAAFIT 52 54 55 56 57 58 59 60 61 KASVUA IDÄSSÄ
###*R*P 5
6 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Markkinat rankaisivat tulosjulkistuksen jälkeen Nokiaa, joka ei edes paljastanut osinkoaan. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Aivan kevyt päätös Pohjolan lunastaminen ei ollut, koska siihen tarvitaan kolme vähemmän. Ei vuotanut ja uutinen nosti kurssia 18 prosenttia. Kelpo SEB:n, Handelsbankenin ja suoritus. Hallinsen jälkeen Pohjola tutoneuvoston puheenlee tiukemmin Karhisen johtajana on melko POHJOL A valtapiiriin. Sääntelyn seurauksena kilSilvennoinen nosti pailu vähenee ja isot pankit kaudellaan Pohjolan pärjäävät. vaihteessa. Seuraavaksi arvokkain, Kone, teki Matti Alahuhdan toiseksi viimeisen kvartaalituloksen, joka oli taas yli edellisen. maan ulkomaanpuhelumaksu.. täminen. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Danske Bankin osakkeita. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. YmmärPohjolan poistuminen on valitettavaa rettävä siinä mielessä, että Pohjola ei ollut sen takia, että pörssiyhtiöllä on vakiintunut aito pörssiyhtiö vaan OP-Ryhmän vastuita avoimuuskäytäntö. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT TOIMITUKSELTA Sampo piristi tuloskautta HELSINGIN PÖRSSIN arvokkain yhtiö on Sampo. OP-PohjolaJulkisuudessa oli hil70 PROSENTTIA. miljardia ja Pohjola menettää mahdolliPääjohtaja Reijo Karhisen päätös on suuden hankkia pörssirahaa. sesta liki 70 prosenttia, joten se kasvoi Karhinen ei tietenkään johda yksin, pääomistajiaan vahvemmaksi. jan Karhisen uhittelu ryhmän yksittäisten pankkien itsenäisyys Finanssialan keskusliikaventui. Sampoa arvokkaampia ovat Ruotsissa pääkonttoriaan pitävät TeliaSonera ja Nordea, jotka nekin onnistuivat, vaikka tarjoilivatkin lieviä pettymyksiä. Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Markus Salin YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Marko Erola, Pentti Forsman, Sergey Grachew, Karo Hämäläinen, Timo Hännikäinen, Päivi Joensuu, Lotta Koistinen, Jessica Larsen-Hossain, Antti Mannermaa, Jouko Marttila, Aki Paavola, Timo Pylvänäinen, Esko Rantanen, Karmo Ruusmaa, Alexandra Räikkönen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET puh. Taas on yksi yhtiö jola oli valmis julkistamaan tiedotteen, jos tieto olisi vuotanut. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. Sattumaa tai ei, niin Pohjolan Pohjolan bisnes näyttää hyvältä toimitusjohtajan Mikael Silvenmyös sisältä katsottuna, koska siitä noisen työsuhde päättyi vuoden maksetaan paljon. Pohhyvät osingot. Pörssiyhtiö Pohjolan rooli mutton toimitusjohtajaa Piia-Noora Kauppia kistui. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. helmikuuta oli surullinen päivä. torian saatossa pystytty salassa tekemään Pörssiyhtiö Pohjola teki ryhmän tulokkaikenlaista. FKL:lle. OP-Pohjola ilmoitti lunastavansa Pohjolan pois pörssistä. *) Puhelun hinta (sis. ymmärrettävä, mutta valitettava. Osuuskunnan johdossa pohditkohtaan. Lunastukmutta hän on ylivertainen päättäjä. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. alv. Kyse ei ollut henkilötaistosta, tiin, otetaanko Pohjola lähemmäksi vaikka siltä näytti, vaan OP-ryhmän ryhmää vai kannustetaanko sitä ithalusta pienentää jäsenmaksuaan senäisemmäksi. Kokonaisuutena tuloskausi on jäämässä odotuksista. PÄÄKIRJOITUS Karhinen lyhentää pörssilistaa PÄÄTOIMITTAJA H elsingin Pörssin kannalta 6. Osuuskunnissa on hisjakava tytärpuoli. Parivaljakko Wahlroos-Stadigh onnistui taas tekemään kaikkien aikojen parhaan tuloksen, vaikka samalla valitti kuinka kurja on Suomen talouden tila. 10 %). Pitkään suunnitteltu Finanssiosakkeet tarjoavat pörssistä veto oli valmis parantuneet näkymät ja vuodenvaihteessa. tuntematon jyväskyläTEKI RYHMÄN Finanssikriisistä alläisprofessori Jaakko koi säännöstelyn kiris- TULOKSESTA LIKI Pehkonen. Siinä pankki onnistuikin. Pohjolaan ei voi pörssiarvon 320 milenää sijoittaa, mutta kanjoonasta eurosta viinattaa katsella Nordean, teen miljardiin
Edustajanne oli loistava kiinteistövälittäjäammattilainen, joka myi omistamani huoneiston ensimmäisellä näytöllä! Vieläpä täyteen hintaan. 010 2327 400 ###*R*P 7. Tämä oli kolmas avullanne myyty asunto, tuskin viimeinen, joten yhteistyö on sujunut hyvin. Kiitos kaikesta avustanne, voin lämpimästi suositella palvelujanne muillekin. Asuntoni myytiin ennätysvauhdilla ja ammattitaidolla! Ei mitään valittamista, hyvin meni asiat :) Välitystyö sujui erittäin hyvin, täydet 10 pistettä. SAAMMEKO SÄÄSTÄÄ sinulle KOTTIKÄRRYLLISEN RAHAA. Uusi politiikka välityshinnoissa on selkeydessään enemmän kuin tervetullut! Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa. ÄLÄ MAKSA LIIKAA PALKKIOTA ASUNNONVÄLITTÄJÄLLE! Myyntiturva välittää asuntoja kiinteillä välityspalkkioilla, jotka ovat tuhansia euroja muiden välittäjien palkkioita pienempiä. Katso, paljonko sinä voit säästää välityspalkkioissa, kuinka säästö syntyy ja miten asiakkaat arvioivat meitä: myyntiturva.fi MYYNTITURVAN VÄLITYSPALKKIOT 31.3.2014 SAAKKA: PALAUTETTA ASIAKKAILTAMME Välittäjämme oli aivan ihana! Ei mitään muuta kuin hyvää sanottavaa hänestä. Soita ja sovi tapaaminen! Puh
Eräässä kaupungin tonttitarjouskilpailussa asetimme ehdoksi, että tarjouksemme on voimassa vain jos voimme itse päättää rakennettavien asuntojen koon. YIT myi asuntoja viime vuonna asuntorahastoille yhteensä 1224 kappaletta, mikä on 335 asuntoa enemmän kuin vuonna 2012 (Lue lisää s. Siinä syitä, miksi yhä useamman asuntokauppa jäi haaveeksi. Sijoittajamyynti pelasti rakentajien vuoden Vaikka kuluttajat painavat jarrua asuntomarkkinoilla, sijoittajien keskuudessa vauhti vain kiihtyy. YIT kasvatti vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä sijoittajamyynnin osuuden 45 prosenttin, kun se vuotta aikaisemmin vastaavalla ajanjaksolla oli vain 15 prosenttia. Lainansaanti vaikeutui ja varainsiirtovero nousi 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Asuntosijoittajia veromuutos ei hetkauttanut samassa mitassa ja asuntorahastot vaikuttivakin merkittävästi asuntoaloituksiin sekä myyntimääriin. SRV rakensi Helsingin Herttoniemeen viime kesänä Kevalle kuusi taloa, joissa on yhteensä 345 vuokra-asuntoa. TIMO PYLVÄNÄINEN NOTEERATUT TUOTTOA ELÄKELÄISILLE. ”Kun rakennat kerrostaloon yhden pienen asunnon, täytyy vastaavasti rakentaa yksi iso asunto että keskikoko säilyy 75 neliössä. SRV allekirjoitti sijoittajien kanssa viime vuonna yli 400 asunnon neuvottelu-urakat ja sijoittajamyynnin osuus nousi yhtiön uusmyynnistä 58 prosenttiin. Suomen taloudellakaan ei mene hyvin. Teksti Anne Leino A suntojen kuluttajamyynti notkahti viime vuonna. 36). Tarjouksemme hylättiin”, Hienonen harmittelee. SRV:n toimitusjohtajan Jukka Hienosen mukaan varainsiirtoveron muutos oli on- 8 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 neton päätös, joka hyydytti kuluttajien asuntokaupat yhdellä kellonlyömällä. Lemminkäisen asunnoista viime vuonna. Hienosen mukaan sijoittajamyynti jatkaa kasvuaan, esisopimus on tehty jo 164 asunnon rakentamisesta. Kysyntä markkinoilla kohdistuu ensisijaisesti yksiöihin ja pieniin kaksioihin, mutta Helsingin kaavamääräys vaikeuttaa niiden rakentamista. Kuluttajakysyntä ei ole palautunut ja asuntotuotannon painopiste onkin siirtynyt asuntorahastoille ja muille instituutiolle. Varainsiirtovero laajeni koskemaan myös kauppahinnan yhtiövelkaosuutta
Täyden valtakirjan palvelusta on nyt muokattu yksinkertaistettuja alv-vapaita rahastotuotteita. Verottajan päätös herätti varainhoitajat kehittämään tuotteitaan. Joidenkin Finanssialan keskusliiton jäsenten mielestä verottaja meni tässä liian pitkälle ja FKL valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ”FIMissä arvonlisäveroa ei vielä ole ulotettu salkun sisäisiin transaktioihin, mutta näin voi vielä käydä”, sanoo puolestaan FIMin päästrategi Vesa Engdahl. Tukkuostajat valtaavat markkinaa PANKKIEN, RAHASTOYHTIÖIDEN ja muiden instituutioiden omat asuntorahastot ovat vallanneet ennätyksellisen suuren siivun uusien asuntojen kaupasta. Varainhoitotalot ovat kuitenkin kiltisti pidättäneet arvonlisäveron täyden valtakirjan varainhoitomaksusta. VIIME TOUKOKUUSSA täyden valtakirjan varainhoitodon hinta pomppasi 24 prosenttia, kun verohallinto asetti palvelulle arvonlisäveron EU-tuomioistuimen päätökseen nojautuen. MIKKO LAITILA 9. Asuntomarkkinoilla toimii erikoissijoitusrahastomuotoisia kiinteistörahastoja ja yksi kiinteistörahasto osakeyhtiö eli REIT Orava Asuntorahasto. Sijoitustalot perivätkin nyt pääosan palkkiostaan useimmiten arvonlisäverottomassa vakuutusmaksussa ja sen sisällä tapahtuva varainhoitopalvelu on hyvin kevyesti hinnoiteltua. Pitääkö arvonlisävero siis ulottaa myös kaupankäyntipalkkioihin, joita varainhoitaja ja lopulta asiakas maksaa rahastoyhtiöille ja osakevälittäjille. Suurista rakentajista Skanska myi asunnoistaan sijoittajille noin 30 prosenttia, mikä on puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kertoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Markku Koivu. Finanssivalvonta on hyväksynyt säännöt yhteensä kuudelle asuntosijoitusrahastoille: eQ Hoivakiinteistöt, Ålandsbanken Asuntorahasto Erikoissijoitusrahasto, Erikoissijoitusrahasto Titanium Kiinteistö, OP Vuokratuotto –erikoissijoitusrahasto, Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I ja Orava Asuntosijoitusrahasto. Jos vakuutuskuori on ulkomaisen vakuutusyhtiön tarjoama, arvonlisävero peritään yhtiön kotimaan verokannan mukaan. Suomen verotus ja byrokratia kasvavat, verotulot ei. NOTEERATUT VEROSUUNNITTELU Vakuutuskuorten aika alkoi noin 25 prosenttia myytiin asuntorahastoille. Sijoittajamyynnin kasvu on ollut tasaista, noin 5 prosenttiyksikköä vuodessa, ja samanlaisena tahti jatkuu tänä vuonnakin, uskoo Lemminkäisen Talonrakentamisen toimialajohtaja Casimir Lindholm. Suosiotaan kasvattavat myös sijoitussidonnaiset vakuutustuotteet, joiden sisään varainhoidon voi paketoida. Osa asuntorahastoista ostaa suuren määrän yksittäisiä asuntoja, toiset kokonaisia taloja jo hankevaiheessa. Suomen verottaja päätti ulottaa arvonlisäveron myös salkun sisäisiin kauppoihin. ”Olemme toimineet yksiselitteisesti verottajan ohjeen mukaan. Rakennusliikkeiden asuntomyyntitilastoja sijoittajamyynti kyllä paransi, mutta liiketulokseen sijoittajamyynnillä ei ole yhtä suotuisa vaikutus. VERON MUUTOS HY YDY TTI ASUNTOK AUPAT. Jos salkun sisällä tapahtuvien kauppojen alv jää oikeuden päätöksellä voimaan, FIM joutuu maksamaan lisää. Kasvukeskuksissa pienille asunnoille on aina kysyntää sijoittajien keskuudessa”, Lindholm toteaa. Perimme arvonlisäveron sekä varainhoitopalkkiosta että salkun sisällä tapahtuvista transaktioista”, sanoo Taaleritehtaan varainhoidon toimitusjohtaja Petri Lampinen. ”Nykyään arviolta 10–15 prosenttia yksityishenkilöistäkin ostaa asunnon sijoituskäyttöön”, arvioi NCC:n kiinteistökehitysjohtaja Markus Pitkänen. Pelkästään Orava Asuntorahasto hankki salkkuunsa viime vuonna lähes 450 asuntoa. Casimir Lindholmin mukaan sijoittajamyynti on lisännyt asuntoaloitusten määrää. ”Sijoittamyynnin määrään vaikuttaa oleellisesti rakennettavien asuntojen sijainti ja koko. SIJOITTAMYYNNIN OSUUS ASUNTOMYYNNISTÄ 2012 2013 % 60 50 40 30 20 10 SRV YIT NCC Skanska Lemminkäinen 0 Rakennusyhtiöt ovat tiukentaneet uusien kohteiden aloituskriteerejä. Parhaimmillaan veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Asian käsittely KHO:ssa on edelleen kesken. ”Uusia kohteita saadaan helpommin liikkeelle ja rakennuttajan riski pienenee”. Pohjatyöt eivät käynnisty, ennen kuin yli 50 prosenttia kohteen asunnoista on varattu. Lisäksi useat instituutiosijoittajat ovat muodostaneet kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistösijoitusjärjestelyjä, jotka eivät kuitenkaan ole rahastoja. Vastaavasti Taaleritehdas voi joutua hyvittämään asiakkaitaan, jos verottaja peruu kaupoista perimänsä verot. NCC:llä sijoittajamyynnin osuus viime vuonna oli reilun kolmanneksen luokkaa, mikä tarkoittaa noin 450 asuntoa. Kun asuntorahastot ostavat kokonaisia kohteita, ne pääsevät hyödyntämään tukkualennuksen, joka voi nousta yli 10 prosentin
ANTTI MANNERMAA 26.1. NOTEERATUT KAROLIINA PAAVILAINEN UUTISKUUKAUSI PÖRSSIPOISTUJA. 30.1. 25.1. KONEEN TOIMITUSJOHTAJANA vuodesta 2005 10 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 29.1. 27.1. SSAB nielaisee Rautaruukin RUOTSALAINEN TERÄSYHTIÖ 23.1. 22.1. Menestystarinan jatkajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana vuodesta 2009 toiminut Henrik Ehrnrooth.. Helsingin pörssi menettää suuryhtiön, kun OP-Pohjola osuuskunta ostaa Pohjola Pankin kokonaan itselleen. SSAB ostaa Rautaruukin noin 1,1 miljardin euron osakevaihdolla. OP:n pääjoh- taja Reijo Karhinen (kuvassa) perustelee ostopäätöstä kiristyvällä sääntelyllä ja nykyisen omistusrakenteen toimimattomuudella. 24.1. Osuuspankkeja harmittaa sekin, että Pohjolan tulos valui osinkoina ryhmän ulkopuolelle. SSAB toiminut Matti Alahuhta jättää tehtävänsä maaliskuun lopussa. OP maksaa Pohjola-Pankista 16,80 euroa osakkeelta, missä on preemiota 18,1 prosenttia. Ehrnrooth kovaan paikkaan 28.1. Valtion sijoitusyhtiö Solidiumista tulee uuden yhtiön suurin omistaja, mutta äänivalta säilyy SSAB:n pääomistajalla Industrivärdenillä
3.2. Sampo rikkoi ennätyksiä SAMPO YLSI 12.2. Osingon sijaan Nokia tarjoaa viime kevään tapaan vain lämmintä kättä. 5.2. Sen sijaan Fortumin tulos jäi viimeisellä neljänneksellä lämpimästä säästä ja ennätyksellisen alhaisesta vesivoimantuotannosta johtuen vaisuksi. Nordea kiristää säästöruuvia ODOTUKSIA HEIKOMMASTA osavuosituloksesta 4.2. Nordean lievä tulospettymys tuli kompensoitua vahinkovakuuttaja ennätystuloksella. TIINA TERVONEN 2.2. 11. 6.2. 28.1. 31.1. ensimmäisen todellisen jättitilauksen itsenäisenä yhtiönä. METSOSTA VUODEN alussa irtautunut Valmet sai 9.2. 27.1. Vahva tulos antoi yhtiölle mahdollisuuden nostaa osinkoa 30 sentillä 1,65 euroon. Fortum yllätti osingollaan TAKUUVARMANA OSINKOKONEENA 1.2. 10.2. Valmet nappasi jättitilauksen KONEEN PÄÄOMISTAJA ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on tuttuun tapaan lisännyt omistustaan yhtiössään tulosjulkistuksen jälkeen. Markkinoilla kuitenkin uskotaan, että yhtiö ilmoittaa osingosta, kun matkapuhelinyksikön myynti on saatu päätökseen. 30.1. NOKIAN VIIMEISEN neljänneksen tulosraportin anti jäi markkinoiden odotuksista. 11.2. NOTEERATUT Nokia antaa osinkojen odottaa 23.1. raportoinut Nordea aikoo tuplata säästötavoitteensa 900 miljoonaan euroon. Antti Herlin lähti ostoksille 7.2. 29.1. haastavasta markkinatilanteesta huolimatta erittäin vahvaan tulokseen viimeisellä neljänneksellä. 26.1. 8.2. 13.2. Nykyisestä 450 miljoonan euron säästötavoitteesta yhtiö on saavuttanut jo lähes puolet. 25.1. 24.1. Etenkin verkkoyhtiö pehmeä ohjeistus alkuvuodelle sai sijoittajat mietteliäiksi. pidetty Fortum yllätti sijoittajat nostamalla osinkoa kymmenellä sentillä 1,10 euroon. Koneen lisäksi Herlin lisäsi omistustaan myös ja . Valmet toimittaa Etelä-Sumatran sellutehtaalle teknologiaa noin 340 miljoonan euron arvosta
”Käytettävissä oli se, mitä jäi asuntolainan lyhentämisen jälkeen”, Niemelä muistelee. Korkotuotteita käytän enintään varojen lyhytaikaiseen parkkeeraamiseen. Pyrin tekemään päätökset kulloinkin saatavilla olevan tiedon perusteella enkä sido itseäni säännöillä.. Alkuvaiheessa otin varmaan suurempia riskejä kuin nykyään, enkä ole missään vaiheessa päässyt siitä täysin. Tuolloin ainoa keino saada sijoitusrahaa oli säästää palkasta. ” Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne. Juha Niemelä uskoo Outoteciin Juha Niemelä on 1970-luvulta alkaen säästänyt osakkeisiin sen mitä palkasta on jäänyt. Joskus on tullut takkiin, mutta vain sen verran, että senkin jälkeen on vielä jaksanut hymyillä. MEERI UTTI SIJOITIN VIIMEKSI SUOMALAISTA. Taisin ostaa ensimmäisen vakituisen työnantajani eli Yhtyneiden Paperitehtaiden osakkeita. Tällä iällä elämänkerrat kiinnostavat, vaikka niistä saa harvoin ajatuksia sijoittamiseen. Miten seuraatte markkinoita. Luen päivittäin paljon lehtiä, kirjoja ja verkkoa, osin silkasta uteliaisuudesta ja pysyäkseni ajan tasalla. Olette työhistorialtanne yritysjohtaja. Tulee suhtauduttua turhan varovaisesti ja jää paitsi mahdollisuuksista. UPM:n toimitusjohtajan paikalta äkisti jo kohta kymmenen vuotta sitten lähtenyt Niemelä sanoo aloittaneensa sijoittamisen 1970-luvun lopussa, kun opintolainat oli maksettu. Joskus on vaikea oppia uusia toimialoja, kuten vaikka peliteollisuutta, joka on Suomessakin kasvanut nopeasti viime aikoina. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne. Rahastoihin sijoitan vain tilapäisesti ja silloin ulkomaisiin kohteisiin. Kiinteistöistä osa on omassa käytössä. Helsingin pörssin suosikkiyhtiöt ovat Outotec, Nokian Renkaat ja Neste Oil. Maantieteellisen hajautuksen hoidan siten, että suorat osakesijoitukset ovat suomalaisiin yhtiöihin, jotka toimivat kansainvälisesti. Osakkeen arvostus laski houkuttelevan 12 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 alas, sillä 1970-luvun puolivälin lama oli kova paikka teollisuudelle ylipäätään. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä. Allokoin varoja osakkeisiin suhdanteiden mukaan. Teksti Mikael Sjöström O len osakesäästäjä ja teen pitkäaikaisia sijoituksia, mutta pyrin hyötymään myös markkinaliikkeistä. Joskus siitä on hyötyä ja joskus taas haittaa. Joskus osake pysyy salkussa vuosia, joskus muutaman kuukauden”, sanoo Juha Niemelä. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana. Sitä saattaa uskoa ymmärtävänsä syyyhteyksiä, mutta onkin väärässä. Suunnilleen puoliksi osakkeiden ja kiinteistöjen välillä. Juha Niemelän sijoituksista vain 15-20 prosenttia on ulkomaisissa kohteissa. Riskiä on mukana kohtuullisesti ja laput vaihtuvat tarvittaessa nopeasti toisiin
Sijoitin yhtiöön 1990-luvun alkuvuosina. Meneillään on meidän hoitoviikkomme, mikä on suuri ilo. Se toimii kansainvälisesti ja sillä on erityistä huippuosaamista. Helmikuun puolivälissä sijoittajakuusikoiden yhteisomistukset OMXH25-indeksin yhtiöissä – Nordeaa ja Teliasoneraa lukuun ottamatta – liikkuivat 262 miljoonassa eurossa. Suurin onnistuminen ja virhe on ollut Nokia. Nieminen ja Hautaset. Toinen on Nokian Renkaat. Fortumissa omistuksiaan kevensi Jorma J. Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat reagoivat uutiseen myymällä Rautaruukkia nettomääräisesti liki viidellä miljoonalla eurolla. MITKÄ ASIAT OVAT AJANKOHTAISIA ELÄMÄSSÄ JUURI NYT. Suurimmat ostot nähtiin UPM:ssä Mitkä ovat 1-3 suosikkiyhtiötänne Helsingin pörssissä. Mikko Laakkonen luopui omistuksistaan kokonaan, Ingmanit, Laineet ja Hautaset vähensivät omistuksiaan selvästi. GURUJEN SALKUT Gurut panivat Rautaruukit myyntiin ALKUVUODEN SUURIN pörssiuutinen saatiin tammikuun loppupuolella, kun ruotsalainen SSAB osti kilpailijansa Rautaruukin. TOMMI MELENDER OSTETUIMMAT Yhtiö UPM Kone Sampo Konecranes Outotec MYYDYIMMÄT Ostot, euroa 3 745 170 1 131 740 498 420 254 500 179 660 Yhtiö Myynnit, euroa Rautaruukki Fortum Cargotec B Kesko B YIT -4 710 711 -1 580 560 -1 507 000 -1 042 855 -517 800 Suurimmat ostot ja myynnit 13.1.-11.2.2014. Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista. Rautaruukin lisäksi seitsennumeroisia nettomyyntejä kirjattiin gurusalkuissa Fortumissa, Cargotecissa ja Keskossa summien liikkuessa 1,0–1,5 miljoonan euron välillä. 13. Työ on ollut tärkeää, mutta perheen ja ystävien merkitys on kasvanut yhä suuremmaksi. Cargotecia myivät Ingmanit, Keskoa Hautaset ja Laineet. Aihe on esillä monenlaisissa kaveriporukoissa. Vaatii rohkeutta sijoittaa niin paljon Venäjälle ja taitoa onnistua toteutuksessa. Kaksi lastenlastamme. Osakkeen arvo kolminkertaistui pikavauhtia, mistä riemastuneena myin. Markkinaympäristöä väritti suomalaisyhtiöiden laimea tuloskausi sekä maailmanlaajuinen pörssikurssien korjausliike. ja Koneessa, joista edellistä tuli lisää sijoittajakuusikon kuvitteelliseen kollektiivisalkkuun liki neljällä miljoonalla ja jälkimmäistä runsaalla yhdellä miljoonalla eurolla. Nieminen. Sillä on vaikuttava pörssihistoria. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa. SIJOITIN VIIMEKSI JUHA NIEMELÄ, 65 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Voin katsoa elämääni hyvillä mielin taakse ja eteenpäin. Kaivannaisteollisuus on kasvuala ja Outotecin ratkaisuilla nykyisistä tuotantolaitoksista saadaan irti aiempaan enemmän. MITÄ TEETTE MIELUITEN, KUN ET OLE TÖISSÄ. Sittemmin arvo ehkä satakertaistui, mutta seuraavan suoran Nokia-sijoituksen tohdin tehdä vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Kolmantena tulee Neste Oil, jonka toimitusjohtajan Matti Lievosen tunnen UPM-urani ajalta. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana. Yhtiö on ensimmäisenä kehittänyt tehokkaan prosessin biopolttoaineen jalostamiseen eri raaka-aineista. Kaikenlaista tarpeellista pihapiirissä ja mökillä niin kunnon kuin hyvän mielen vuoksi. Gurutkin myivät nettomääräisesti OMXH25-indeksin osakkeita yli neljällä miljoonalla eurolla. Konetta haalivat salkkuihinsa Laineet ja Kari Niemistö. Sijoittajakuusikko kävi muutoinkin tammi–helmikuussa ahkerasti kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimmilla osakkeilla. En kai muuten olisi kovin uskottava. Ensimmäinen on Outotec, johon sijoitin viimeksi. Pistäisin rahat kolmeen edellä mainittuun yrityksen. Täydellinen gurutaulukko sivulla 59. Niissä sijoitusvinkkejä tulee ja menee. Ratkaisut teen yhdessä sijoitusneuvojan kanssa. UPM:ää ostivat Jorma J
Yhtiön sijoitukset pääomarahastoihin ovat 1,4 miljardia euroa ja suorat osakepääomanehtoiset sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin 14 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 LISÄÄ RAHAA KOTIMAAHAN. Listaamattomien yritysten verotus on sellainen, että hän sijoittaa ennemmin kiinteistöihin. Kotimaisten pääomasijoittajien rahoista sitä paitsi entistä suurempi osa menee ulkomaille. NOTEERATUT ”Lisää eläkerahaa listaamattomiin” Kauppaneuvos Eero Lehti joustaisi vakavaraisuusvaatimuksissa, jotta lisää työeläkerahaa virtaisi kotimaisiin listaamattomiin yrityksiin. ”Laskelmissa kertoimien pitäisi joustaa, jos työeläkeyhtiö sijoittaa vähintään 50:een listaamattomaan yhtiöön. miljardi euroa. Tämä raha tulisi kotimaahan”, Lehti uskoo. Osinkoverouudistuksen kansanedustaja Lehti vetäisi takaisin heti. Suomeen sijoitetut rahat ovat pääosin kiinteistöissä, pörssiosakkeissa ja joukkolainoissa. Hän ottaisi vähintään väliaikaisesti käyttöön veromallin, jossa yritysten tulosta ei veroteta, jos sitä ei oteta yhtiöstä ulos. Kansanedustaja ja sijoittaja Eero Lehti panisi eläkerahan tuottamaan kotimaassa. Pullonkauloja ovat suorien sijoitusten vaatima tutkimustyö ja tarjottujen yhtiöiden hinnoittelu. Hänestä listaamattomien yhtiöiden riskikertoimet näissä laskelmissa ovat niin epäedulliset, että yhtiöihin perehtyminen ei kannata. Ilmarinen sijoittaa listaamattomiin pääasiassa pääomarahastojen kautta. ”Riittää, että Viron veromalli hyväksytään Suomeen, niin tämä kelkka kääntyy. Tämä linjaus ei aina sovi rahoitusta hakevalle yritykselle tai sen omistajille. Rahaa on saanut vain kourallinen ja hekin lähinnä siksi, että Lehti on pitänyt ideaa muuten kuin taloudellisesti kiinnostava. Myös likviditeetti- ja läpinäkyvyysriskit ovat usein suurempia kuin listatuissa yhtiöissä”, Torsti sanoo. ”Hyvä pointti” Ilmarisessa sijoituksista listaamattomiin yrityksiin vastaava johtaja Esko Torsti pitää ehdotusta ”hyvänä pointtina”. Lehden mukaan pääomasijoittajien kova tuottotavoite, lyhyt sijoitusaika ja usein määräävä omistus eivät sovi kaikille yrityksille ja yrittäjille. Silloin keskimääräinen riskikerroin riittäisi eikä yrityskohtaisen luottokelpoisuuden arviointi tarvitsisi olla niin raskas kuin nyt. Pitkään Eläke-Fennian hallituksessa istunut kauppaneuvos, kansanedustaja (kok.) Eero Lehti ei pidä eläkerahojen valumisesta ulkomaille. Rajoittava tekijä on sekin, että Ilmarinen ei halua olla johtava omistaja listaamattomissa yrityksissä. Nämä sijoitukset ovat olleet kasvussa. Lehden mukaan into sijoittaa kotimaahan tyssää heti kättelyssä eläkesijoitusten vakavaraisuussäännöstöön. Listaamattomat yhtiöt ovat saaneet eläkerahoista vajaan kymmenesosan. Suomi on kuihtumisuralla eikä verokohtelua pysty ennakoimaan.”. Nyt liikkuva raha menee veroparatiiseihin ja kasvutalouksiin. ”Minulle 150 000 euron osinkojen ylimenevä riski ja voitto ovat epäsuhteessa siihen, että voin ilman rajoitteita sijoittaa kiinteistöön, josta saa jatkuvaa tulovirtaa ja jossa pääsee 50 prosentin vivutuksella 10–12 prosentin tuottoon.” Lehden puheilla on viiden vuoden aikana käynyt noin 500 yrittäjää. Eläkerahastoinnin oli tarkoitus rakentaa suomalaista yhteiskuntaa eikä laskea rahoituskustannuksia kilpailijamaissa. ”Meillä rajoituskertoimet eivät hallitse päätöksentekoa. Torstin mukaan vakavaraisuuskehikko ei kuitenkaan ole suurin este sijoituksille kotimaisiin listaamattomiin yrityksiin. Virosta apua Lehden mielestä vakavaraisuusmatematiikan rukkaus ei yksin riitä. JUHO KUVA Teksti Marko Erola T yöeläkeyhtiöiden 150 miljardin euron sijoituspotista kaksi kolmasosaa on sijoitettu ulkomaille
Ulkomailta ao. 020 442 4100 | talentumshop.fi Puhelun hinta (sis. Tähtijoukkue nostaa yhteistyönsä uudelle tasolle, ja se näkyy myös tuloksissa! » 2014, 331 sivua, sh. Nosta johtoryhmä uudelle tulostasolle Vesa Ristikangas, Tapani Rinne Johtoryhmästä tähtijoukkue Vaivaako johtoryhmää joryhuimaus, salaseurahalvaus tai kokoussyndrooma. Johtoryhmän tietä tähtijoukkueeksi hidastavat erilaiset johtoryhmätaudit, jotka ovat onneksi taltutettavissa. maan ulkomaanpuhelumaksu.. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Vai onko valtasyyhy tai siilotulehdus viemässä terää toiminnalta. 69 € Tilaa nyt: kirjatilaus@talentum.fi | p. Konkreettiset menetelmät ja ajattelua rikastavat teoriat yhdistyvät viihdyttävästi esimerkkeihin ja vankkaan kokemustietoon. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Kirja tarjoaa parannuskeinot ja työkalut uudenlaisen menestyksen rakentamiseen
Rautaruukin myyntiä Talouselämässä arvioinut SSAB:n hallituksen jäsen Matti Sundberg korostaisikin hallituksen roolia enemmän kuin yleensä tehdään. Kauppaa tuki yksimielisesti Solidiumin hallitus, jota johtaa Pekka AlaPietilä. Yleensä hallitusten puheenjohtajat eivät esiinny mediassa yritysten keulakuvina. IHMISET Todelliset päättäjät Hallitusten puheenjohtajat eivät yleensä esiinny mediassa yritysten keulakuvina. Säästökierteellä tuloksiaan parantavat suomalaisyritykset ovat kansainvälisesti alihinnoiteltuja ja ulkomailta kantautuva ostotarjous voi lävähtää milloin tahansa. Hallitus ja sen puheenjohtaja valvovat osakkeenomistajien etua, ja siksi ovat viime kädessä ohjaamassa tai ainakin siunaamassa yritysten suuria siirtoja. Tämän sai tuta Wärtsilän hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius. Teksti Mikko Laitila Kuva Karmo Ruusmaa K uka oli kuninkaantekijänä, kun SSAB:n ostotarjousta Rautaruukista soviteltiin suomalaisille mieleiseksi. Vaikka RollsRoyce sai kertaalleen rukkaset, brittiyhtiö voi yhä hautoa ostotarjousta Wärtsilästä.. Omistajaohjausyksiköstä Solidiumin hallituksessa istuu Eero Heliövaara. He kuitenkin ohjailevat johtamiensa yritysten suuret siirrot. Kaupan kätilö oli suomalaisten puolelta Rautaruukin hallituksen puheenjohtaja 16 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Kim Gran. Ei ainakaan Sakari Tamminen, joka vielä tammikuun alkupuolella Arvopaperiin antamassaan haastattelussa visioi Rautaruukin uutta strategiaa ja vakuutti intoa jatkaa tehtävässään, vaikka olisi voinut jäädä eläkkeelle joulukuussa 60 vuotta täytettyään (Arvopaperi 1/2014). Nokian ja Microsoftin diilissä ehkä tärkein hahmo oli hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa
Sekä uusi että vanha sijoitusjohtaja ovat tulleet toimeensa Pohjola Pankista, samoin kuin myös Ilmarisen varatoimitusjohtaja ja sijoitusjohtaja Timo Ritakallio. Osinkotuotto suhteessa pitkiin korkoihin on kova, mutta osakepainon kanssa on oltava varovainen. Rytsölä arvioi, että pitkät korot tarjoavat muutaman prosentin tuoton ja kaupan päälle riskin negatiivisesta tuotosta, jos korot nousevat maailmantalouden elpyessä. Enemmistö paikoista meni Sryhmäläisille. VIIME VUONNA LähiTapiola Pankin ja FIM Oyj:n ostaneen S-pankin uusi johtoryhmä on kasassa. Sen vastuulla on yli miljoonan työssäkäyvän eläkkeet kun Varma vastaa vajaan 900 000 henkilön eläkevakuutuksista. Helsingin pörssi saattoi Rytsölän mielestä antaa viime vuonna harhaisen hyvän kuvan Suomen taloudesta. Työ liikepankin yritysrahoituksesta ja pääomamarkkinoista vastaavana johtajana ja eläkeyhtiön sijoittajan työ poikkeavat toisistaan, mutta ”tämäkin on arkista työtä, missä suuret virrat koostuvat pienistä puroista”, Rytsölä sanoo. Haastava kevät on edessä myös Outokummun hallitusta johtavalla Jorma Ollilalla, joka johtaa myös Shellin hallitusta. Pertti Korhonen puolestaan heiluttaa nuijaa Ahlstromin hallituksessa. Myös päästrategi Vesa Engdahl (FIM) kuuluu johtoryhmään. Nordean puheenjohtajan roolissa Wahlroos joutuu ratkaisemaan, ostaako pankki itselleen lisää kokoa. Ammattisijoittaja pohtii työkseen korkojen ja osakkeiden painotuksia salkussa. Varainhoidosta ja välityksestä vastaa S-Pankin tytäryhtiön FIM Oyj:n toimitusjohtaja Mikko Mursula. ELJAS REPO Pörssi antoi liian hyvän kuvan VALTIOTIETEEN MAISTERI Reima Rytsölä, 45, on eläkeyhtiön Varman uusi Risto Murto. Myös Metson hallitusta johtava Lilius tosin joutui verryttelemään yritysjärjestelykuntoaan jo Valmetia irrottaessaan. Kuntien Kevalla on ollut karvan verran paksumpi salkku. Rytsölän vanha työpaikkakin poistuu siis pörssistä. OP-Pohjola osuuskunta tekee vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikista Pohjola Pankin osakkeista. Vaikka osakkeita ei voi pitää erityisen halpoina, ne ovat pienin paha. Sijoitusjohtaja Murto on nyt toimitusjohtaja Murto ja sijoitusnäkemyksiä tarjoilee Reima Rytsölä. Neuvottelukumppani voi olla Stora Enson hallituksen puheenjohtaja, kuinka ollakaan wallenbergien yrityksissä kunnostautunut Gunnar Brock. IHMISET S-pankki paljasti johtajat Sekä Lilius että Wärtsilän toimitusjohtaja Björn Rosengren ovat palvelleet Wallenbergien mahtisukua, joka ei kuitenkaan vaikuta valmiilta luopumaan Wärtsilästä. UPM:n hallituspomon Björn Wahlroosin peukalon alla hautuu pitkään odotettu metsäalan omistusjärjestely. Venäjä-strategiansa varaan paljon laskeneen Fortumin hallitusta johtaa Sari Baldauf. Pohdinnan paikka on myös Suomen talouden tila. Lisäksi johtoryhmään kuuluvat tukitoiminnoista vastaava Sanna Holm (LähiTapiola), lakiasioiden johtaja Jussi Hokka (FIM), kehitysjohtaja Iikka Kuosa (SPankki), talousjohtaja Aki Gynther (SPankki), markkinointijohtaja Erkka Viljakainen (S-Pankki) ja henkilöstöjohtaja Merja Reinilä (S-Pankki). Niin tänäkin vuonna. Jälkiä siivoaa uutena hallituksen puheenjohtajana Antti Herlin. Viinasen paikan ottaa Jari Paasikivi. Eläkeyhtiö Varma on lähes 40 miljardin sijoitussalkulla suurin yksityinen eläkevakuuttaja. Henkilöasiakasliiketoimintaa vetää Lä- hiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti. Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi pyydettiin Jukka Viinanen, joka samalla väistyi Kemiran hallituksen johtopaikalta. Pekka Ala-Pietilä on Solidiumin lisäksi Huhtamäen hallituksen puheenjohtaja. ESKO RANTANEN 17. Alahuhdan haluavat kaikki NOKIAN ENTISET johtajat ovat haluttuja hallitusammattilaisia. Koneen toimitusjohtajan paikalta väistynyt Matti Alahuhta saanee Outotecin ja UPM:n lisäksi vielä muitakin raskaita hallituspaikkoja. Siinä kasvaisi myös riski, josta karvas esimerkki ovat Sanoman viimeiset Hollannin ostokset. Ostotarjous voi ilmestyä myös hajanaisesti omistetun ja suomalaisittain harvinaisen kulutustavarayhtiö Amerin hallituksen puheenjohtajan Anssi Vanjoen eteen. Pitkällä tähtäyksellä pörssikurssit eivät voi erkaantua kansantalouden kilpailukyvystä. Yritykset ja pääomamarkkinat -yksikön vastuu on LähiTapiola Pankin Eero Salorannalla (kuvassa), joka on myös toimitusjohtaja Pekka Ylihurulan varamies
”Tehdäänpä pieni kiertoajelu”, Rannila ehdottaa, kun olemme tervehtineet. ”Olin Vedon hallituksen puheenjohtajana, mutta siitä on jo viisitoista vuotta. SIJOITTAJA RAUTARUUKIN MIES SSAB:n kanssa Rautaruukkia odottaa hyvä tulevaisuus, uskoo yhtiön suurin henkilöomistaja Esa Rannila. Kahvila Nelimarkan luota on muutama kivenheitto Vimpelin pesäpallopyhättöön Saarikentälle. Teksti Tommi Melender Kuvat Aki Paavola V altatie halkoo Etelä-Pohjanmaan lakeuksia. Siirrymme hänen Mercedes-katumaasturiinsa, jonka kaiuttimista jumpsahtelee taustamusiikki pienellä volyymillä. Alavuden jälkeen puhelin pärähtää soimaan. Eikä ole ainoa. Ajattelen sillä vissiin, että pitää osata ajoissa tehdä tilaa muille. Vuonna 2010 Vimpelissä juhlittiin pesäpallon Suomen mestaruutta. Eivät samat miehet saa istua johtopaikoilla liian pitkään.” Saarikentän jäätyä taakse keskustelu siirtyy tapaamisemme varsinaiseen aiheeseen, Rautaruukkiin. ”Esa Rannila tässä, missä päin olet tulossa?” Hän opastaa Helsingistä saapuvan toimittajan Nelimarkan kahvilan eteen Vimpelin keskustaan. Talviaurinko paistaa kirkkaasti, pelloilla on ohuelti lunta. Eksymisen vaaraa ei ole, koska 3 200 asukkaan kunnassa ei muita kahviloita ole. Päivänsä hän kuluttaa pohjalaisia yrityksiä autellen ja kahvilassa maailmaa parantaen. Se on Rannilalle tuttu ja rakas paikka, hän käy katsomassa paikallisen seuran Vedon kaikki kotiottelut. Uutinen teräsyhtiön ja ruotsalaiskilpailija SSAB:n liitosta tavoitti 19. Parhaimmillaan Saarikentän katsomossa istuu enemmän ihmisiä kuin kunnassa on asukkaita
Rannilan perhe on Rautaruukin viidenneksi suurin omistaja suurten instituutiosijoittajien joukossa. ”Kuulin uutisen samaan aikaan kuin kaikki muutkin, aamun televisiouutisista. Pojat Esa ja Kari myivät yrityksen Rautaruukille 1990-luvun alussa. Ruukki Construction on Plastecille tärkeä asiakas, mutta ei suinkaan ainoa. Uuden yhtiön teräsyksikön ja rakennustuoteyksikön johtajat tulevat Suomesta. Se aloitetaan keittiön pöydältä, sitten mennään kellariin ja vasta lopuksi pystytetään teollisuushallit.” Isä-Rannilan elämäntyöstä on hyvin pitkälti versonut Rannilan mäen nykyinen taloudellinen toimeliaisuus. Rautaruukin kuvioita tarkkaan seuranneena Rannila tietää, että liittoutuminen SSAB:n kanssa on vilahdellut suunnitelmissa 1980-luvulta lähtien. 20 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 ”MINÄ EN PELKÄÄ SITÄ, ETTÄ SSAB RUPEAISI INVESTOIMAAN VAIN RUOTSIIN.". Hänen yhtiönsä Plastec valmistaa muovista erilaisia kattotuotteita, kuten ilmastoinnin läpivientejä, paloluukkuja ja harjalistoja. SSAB:ssa katsotaan, että Rautaruukissa osataan tehdä asiat hyvin.” Televisiouutiset Kittilässä katsottuaan Rannila soitti Ruukki Constructionissa työskentelevälle ystävälleen. Perheen hallussa on suoraan ja omistusyhtiöiden kautta runsaat kaksi miljoonaa osaketta. Erilaisia jarrumiehiä on kuitenkin piisannut matkan varrella, milloin toimivassa johdossa, milloin omistajakunnassa. ”Yhden kortin varassa ei saa olla, pitää hankkia riittävän laaja asiakaskunta”, Salmela sanoo parinkymmenen vuoden yrittäjäkokemuksella. Yli parikymmentä rekkaa sahaa päivittäin Rannilan mäkeä edestakaisin viemässä ja tuomassa tavaraa. Yhtiön tuotteet käyvät kaikenlaisiin kattomateriaaleihin. Ei minulle siitä etukäteen kerrottu.” Yhdistyminen ei suuremmin yllättänyt. Markoissa maksettu kauppahinta oli noin 150 miljoonaa. Rautaruukin tuottamasta teräksestä neljä prosenttia taipuu erilaisiksi rakennustuotteiksi Vimpelissä. ”Yrittäjän tie on pitkä tie. ”Aamulla hän oli pelkästään julkisen sanan varassa, mutta iltapäivällä, kun oli saanut tietoa talon sisältä, tuumasi jo, että tämähän onkin hyvä järjestely, me olemme tässä pelin tekijöinä.” Suutari pysyy lestissään Piipahdamme tapaamassa Rannilan mäellä toimivaa yrittäjää Esa Salmelaa. Hänen isänsä, torikauppiaana aloittanut Paavo Rannila ryhtyi valmistamaan ohutlevykatteita autotallissaan 1960-luvun lopulla. ”Minä en pelkää sitä, että SSAB rupeaisi investoimaan vain Ruotsiin. ”Tässä oli minun entinen työmaani”, Rannila sanoo kaartaessaan Mercedeksellään Ruukki Constructionin kattotehtaan pihaan. Eikä se varmasti sattumaa ole. Ystävän ensi reaktiot olivat hämmentyneet, mutta iltapäivällä oli jo toinen ääni kellossa. Keittiöstä teollisuushalliin Vimpelin keskustan liepeillä kohoaa Rannilan mäki, kunnan elinkeinotoiminnan keskus. Ruukki Constructionia palvelee kirjava joukko alihankkijoita listojen, laatikoiden ja komponenttien tekijöistä teollisuusmaalaamoon. Rannilan Kittilästä Lapin-huvilaltaan. Tien varsi on täynnä teollisuushalleja. Ei siis ihme, että SSAB-uutinen on puhuttanut vimpeliläisiä
Koukkaamme rumputuotteita valmistavan Rumtecin pihamaalla. Plastecista matka jatkuu eteenpäin. Moiseen iskuun verrattuna kahden suuryhtiön fuusion herättämä epävarmuus on pieni riesa. SSAB-uutisesta on turha poimia esiin pelkkiä uhkakuvia. ”Kattoliiketoiminnan myynnin jälkeen meille jäi vielä Rumtec ja ilmastointiliiketoiminta. Nykyisin Esa Rannila toimii alumiinituotteita valmistavan Tiklin hallituksen puheenjohtajana ja omistaa siitä neljänneksen. Tuumasimme Karin kanssa, että ei tässä vielä olla valmiita jäämään kotiin eukkojen kanssa.” Molemmista bisneksistä he ovat sittemmin luopuneet. Sen lisäksi hän ”auttelee” joitakin pienempiä yrityksiä, kuten itse asian ilmaisee. Kahvikeskustelun lomassa hän tuumaa, että yritysjärjestelyt ovat nykymaailmassa pelin henki. VAKIOASIAKAS. Tuore uutinen ikkunavalmistaja Fenestran kaatumisesta koskettaa eräitä vimpeliläisiäkin yrityksiä. Niihin on vain sopeuduttava. Tukalimmat tilanteet alihankkijoille aiheutuvat päämiesten konkursseista. Se, että tartutaan rohkeasti asioihin ja pistetään toimeksi, kuuluu eteläpohjalaiseen yrittäjähenkeen. ”Olin atk-alallakin, ohjelmistobisneksessä, mutta sen olen jät21. Maailman parantaminen Nelimarkan kahvilassa kuuluu Esa Rannilan mielipuuhiin
22 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014. Olen tällainen yksinkertainen peltiseppä ja kokemuksen kautta olen oppinut, ettei kannata huseerata sellaisessa, missä ei ole oikeasti annettavaa.” Lakeuden vetonaula Teollisuusalueen jäätyä taakse Rannila haluaa esitellä Vimpelin uudeksi vetonaulaksi kaavailtua ampumahiihtostadionia Lakeaharjulla. Vimpelissä kuluu neljä prosenttia Rautaruukin teräksestä. Kenties Vimpeli haastaa jonain päivänä Lahden ja Kontiolahden suurten ampumahiihtokisojen järjestäjänä. Tärkeintä on luoda Vimpeliin monipuolisia vapaa-ajan mahdolli- TERÄKSENHARMAUTTA. SIJOITTAJA ”AION PYSYÄ OSAKKEENOMISTAJANA, KOSKA NÄEN ETTÄ TÄSTÄ TULEE HYVÄ JUTTU.” tänyt taakseni, koska en ymmärrä siitä riittävästi. ”Se olisi tietysti hienoa, mutta ei mennä asioiden edelle. Lakeaharjun maastoissa riittää korkeuseroja kansainväliset mitat täyttäviin suorituspaikkoihin. Vaikka Etelä-Pohjanmaa on yleiskuvaltaan laakeaa, Vimpelin maasto on paikoin mäkistä ja kumpuilevaa. Kuvassa oikealla Ruukin Vimpelin yksikön johtaja Jukka Hernesniemi
Enää häntä ei huvita valvoa myöhään katsomassa, miten kurssit ovat New Yorkin pörssissä kehittyneet. 23. ”Herlinien sisarusten yhtiöt ovat hyviä esimerkkejä. Samaan aikaan Ruukki Metalsiin on investoitu 943 miljoonaa ja Ruukki Constructioniin 252 miljoonaa. Vimpelin keskustaan ajettaessa keskustelu kääntyy talouden ja politiikan kysymyksiin. Tämän pitää olla mieluisa paikka ihmisille asua, tehdä työtä ja yrittää.” Rannila kuuluu ampumahiihtostadionin puuhamiehinä häärivään yrittäjäporukkaan. ”Paljonko Rautaruukki on tuottanut ja paljonko se on investoinut kymmenessä vuodessa. Käyttökatetta on kertynyt 4,986 miljardia euroa ja liikevoittoa 2,461 miljardia euroa. Pahaksi onneksi myrsky on kaatanut ladulle suuria kuusia. SIJOITTAJA suuksia. Omistusyhtiöidensä pyörittämisen hän on siirtänyt kahden tyttärensä harteille, koska kokee, etteivät omat paukkunsa siihen enää riitä. Se kertoo, että Rautaruukki on onnistunut korjaavissa toimenpiteissä ja tulokset alkavat nyt näkyä.” Tiedostusvälineissä taajaan esiintyneet kommentit Rautaruukin karkeista virheistä saavat miehellä silmät leimahtamaan. Haastattelupäivänä hänen mielessään pyörii pian edessä oleva synnytys, toinen tytär saa pian lapsen. En tarkkaan edes tiedä, mitä niiden salkuissa nykyisin on.” Tavalliset arjen ilot ja riennot pitävät miehen kiireisenä. Hankintahinnat vaihtelevat alle kymmenestä eurosta yli viiteenkymmeneen euroon. ”Perkele, mitä jos ajettaisiin latu läpi!” Mutkattomasti heitetty ehdotus kuvastaa Rannilan innostuvaa, uusiin juttuihin heittäytyvää olemusta. Siellä me kylän miesten kanssa parannamme maailmaa.” Nelimarkan kahvilaan hän myös suunnistaa, kun kättelemme hyvästiksi haastattelun lopuksi. Menen aina istuskelemaan tuonne Nelimarkan kahvilaan. Samalla käymme läpi tarkemmin Rautaruukin asioita. Yrittäjähenkisenä miehenä Rannilan on joskus vaikea ymmärtää päättäjien puheita ja ratkaisuja. Rannila on vahvasti Rautaruukin mies. kierteineen eivät ole uskoa horjuttaneet. Toinen oli Voestalpine ja toinen Rautaruukki. Hän myöntää, ettei Sakari Tamminen ja muu toimiva johto ole kaikessa onnistunut, mutta kehottaa katsomaan suurempaa kuvaa, eikä takertumaan tappiovuosiin. Hän kiittelee Rautaruukin hallitusta siitä, että se neuvotteli SSAB:n kanssa hyvän diilin. Jos menetän, niin menetän paljon, mutta en usko, että niin käy.” Olisitko valmis ostamaan lisää uuden yhtiön osakkeita. Sitten jotkut kehtaavat väittää, että Rautaruukin toimiva johto olisi tuhonnut yhtiön.” Sijoittajien tapaan Rannilaa luonnollisesti kiinnostaa ennen kaikkea tulevaisuus. Entuudestaan lapsenlapsia on kaksi. Mercedes jyrää nelivedolla suuren mäen päälle kuopien jäätä lumen alta. Yrittäjätaustaisena teollisuusmiehenä häntä kiinnostavat ennen muuta kasvollisesti omistetut teollisuusyhtiöt. ”Aion pysyä osakkeenomistajana, koska näen että tästä tulee hyvä juttu. Hän korostaa, ettei saanut ensimmäistäkään Rautaruukin osaketta Rannilan myynnin yhteydessä. On pakko kääntyä takaisin. Myös Vimpelin kunta osallistuu hankkeeseen, mutta ei joudu maksajaksi, jos suunnitelmat tyssäävät. ”Pitäisi tosissaan miettiä, miten saataisiin kustannuksia alennettua. Rautaruukin omistajat saavat 42 prosenttia uuden yhtiön pääomasta, vaikka SSAB on yhtiönä tuplasti Rautaruukin kokoinen. Tuekseen hän kaivaa paperin tunnusluvuista kymmenen viime vuoden ajalta. Esimerkiksi rakentamisen kustannuksista 43 prosenttia on veroja, ja se on kyllä niin mahdottoman iso potti, että se kuristaa paitsi alaa itsessään myös sitä tavallista pulliaista, joka meinaa rakentaa.” Rautaruukin mies Kierroksemme päättyy Opettajankujalle Ranniloiden komean kivitalon yläkerroksen toimistohuoneeseen. Kaikki tietävät, että Herlinien intressi on pitää yhtiönsä vahvassa kunnossa, koska he itse menettävät eniten, jos hommat päästetään rempalleen.” Takavuosina Rannila seurasi osakemarkkinoita aktiivisesti, mutta nykyisin kiinnostus on vähäisempää. ”Voisin hyvinkin kuvitella ostavani.” Nelimarkan vakiokasvo Esa Rannila on omistusyhtiöidensä E & K Rannilan ja Rumtec Holdingin kautta mukana muissakin yhtiöissä kuin Rautaruukissa, vaikka Rautaruukki muodostaakin ylivoimaisesti suurimman osan perheen osakevarallisuudesta. ”Haittaako, jos poltan?” Eipä haittaa, ja niin Esa Rannila kaivaa paksun sikarin ja alkaa tuprutella. Kaikki osakkeensa hän on hankkinut suoraan pörssistä, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kaksi. ”Vaikka yhtiöt ovat edelleen nimissäni, en puutu niiden sijoitustoimintaan. ”Päiväni ovat mukavan kiireettömiä. toa viime vuonna. ”Osaatko sanoa, montako eurooppalaista teräsyhtiötä teki voit- RANNILAA KIINNOSTAVAT ENNEN MUUTA KASVOLLISESTI OMISTETUT TEOLLISUUSYHTIÖT. Niin on sovittu ja päätetty
Teksti Tommi Melender 25. Osakesijoittajalle Kiina on paitsi riski myös mahdollisuus. Maa velkaantuu nopeaa tahtia eikä pysty nojautumaan vanhaan investointivetoiseen talousmalliinsa. VELKA TUKEHDUTTAA KIINAA Kiinan kasvuihme ei ole entisellään
Legendaarinen spekulantti George Soros ennustaa maailman toiseksi suurimman kansantalouden olevan matkalla velkaka- ”Vahvaa talouskasvua ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia on Monet eturivin ekonomistit ovat puhuneet Kiinasta samanStephen Roach pitää selvänä, että maan johdon on valittava, Varjopankit jylläävät Project Syndicaten artikkelissa Soros kuvailee Kiinan talouspo- Miten nykytilanteeseen on tultu. Sillä tiellä maa voi jatkaa vielä muutaman vuoden, mutta sitten ilmanlaajuisen taantuman, jota vastaan Kiina ryhtyi taistelemaan ”Kiinan rahoitustilanne muistuttaa hälyttävästi Yhdysvaltain raMutta viritteleekö Soros tuomiopäivän profetioillaan vain hurjia lyhyeksi myyntejä. Euron kohtalo, Yhdysvaltain julkinen talous, Japanin varallisuuskupla. tusinstrumentteja on aika vaikea shortata”, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Hän suhtautuu Soroksen näkemyksiin varauksellisesti, koska Soros vertaa Kiinan tilannetta suoraviivaisesti muiden maiden, ”Vuodesta 2009 velka onkin sitten kasvanut taloutta nopeamkeille on jo reilusti yli 200 prosenttia bruttokansantuotteesta”, Paradoksaalisena voi pitää sitä, että Kiinan elvytys oli viisi vuotta kien, hyötyi Kiinan velkaelvytyksen synnyttämästä investointita- Soroksen esiin nostama huolenaihe eli velkaongelma on kuiten”Monet liikkeelle laitetuista infrahankkeista eivät ole olleet taSamoilla linjoilla Korhosen kanssa on Standard Lifen strategi Frances Hudson Mielettömiä investointeja symboloivat uutiskuvat upouusista KIINAN MARKKINOIDEN MESTARI Kone hyötyy kaupungistumisesta KIINA ON ollut Koneen tärkein kasvu- Vahvat asemat Kiinassa ovat hissien ja liukuportaiden valmistajalle elinehto, sillä Kiina edustaa kahta kolmasosaa koko maailman uuslaite- asunintaloja, ostoskeskuksia ja ho- kasvua kertyi 15 prosenttia, tältä vuodelta Kone odottaa kymmentä pro- Kaukoidän jätin ylikapasiteettiongelmat eivät iske Koneeseen samalla tavalla kuin moniin muihin teolli- kuitenkin pystyvänsä vastedeskin kas- keskiluokkaistuminen ajavat hissien ja liukuportaiden kysyntää Kiinassa Osa markkinakysynnästä muodostuu korvausrakentamisesta, kun vanhoja, huonokuntoisia rakennuksia puretaan ja korvataan uusilla, modernit standardit täyttävillä rakennuksilla”, tiö nousi maassa markkinaykköseksi Uusien hissien ja liukuportaiden markkina ei kasva Kiinassa enää par- 26 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 ”Uusiin, hieman matalampiinkin asuintaloihin asennetaan nyt hissit,. KIINA M ikä on osakesijoittajan kannalta suurin riski 2014. Vai olisivatko hälyttävimmät vaaran merkit sittenkin Kiinan suunnalla
Erilaiset sijoitusrahastot toimivat varjopankkijärjestelmässä aktiivisesti. Varsinkin pienemmät yritykset ovat olleet valmiit maksamaan 10–15 prosentin korkoja. Se syntyminen on seurausta tiukasti säännellyistä rahoitusmarkkinoista. ”Täytyy muistaa, että Kiinan maaseudulla asuu 100-200 miljoonaa ihmistä, jotka muuttavat kaupunkeihin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se tietää kysyntää hisseille ja liukuportaille. Omat koukeronsa Kiinan velkaongelmaan tuo varjopankkijärjestelmä, joka vastaa JP Morganin mukaan lähes 70 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Varjopankkijärjestelmä koostuu pankkien taseiden ulkopuolisesta luotonannosta. ”Maksuhäiriöt rahastosektorilla eivät ehkä aiheuttaisi mittavaa vahinkoa kansantaloudelle, mutta voisivat romuttaa luottamuksen varjopankkijärjestelmään”, Frances Hudson sanoo. MONET INFRAHANKKEISTA EIVÄT OLE OLLEET TALOUDELLISESTI KANNATTAVIA. Eli kyllä siellä pitää rakentaakin paljon”, Korhonen sanoo. 27. kaupunginosista, joissa ei näy ristin sielua. KIINA URBANISAATIOTA. Aavekaupungit ovat kuitenkin osittain läntisten tiedostusvälineiden luomaa legendaa. Kiinassa jatkuu vilkas kaupunkirakentaminen hamaan tulevaisuuteen
Kiina on investoinut Sisä-Mongoliassa sijaitsevaan Ordos Cityyn reilut 160 miljardia dollaria. Omat kansalaiset ovat pitkämielisempiä kuin ulkomaiset sijoittajat. KIINA UUSI KESKUSAUKIO. Tämä on nähty myös Japanin kohdalla. Velka on suurelta osin maan sisäistä velkaa. ”Finanssikriisi Kiinassa – tapahtuipa se virallisella pankkisektorilla tai varjopankkijärjestelmässä – olisi ennen muuta kansallinen skenaario, vaikka tietysti se nakertaisi Kiinan talouskasvua”, Hudson arvioi. ”Vaikutukset kehittyneiden maiden talouksiin jäisivät vähäisemmiksi, koska talouskasvua on nyt muuallakin eikä Kiina ole. PAPERITEOLLISUUDESSA MARKKINA KÄY AHTAAKSI 28 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Ylikapasiteetti vaivaa Kiinan velkaongelmasta puhuttaessa täytyy muistaa, että kiinalaiset eivät ole kierrelleet hattu kourassa ulkomailla. Suhdannenotkahdus Kiinassa koettelisi ennen muuta kehittyviä maita, kuten sen aasialaisia naapureita sekä Brasilian kaltaisia raaka-aineiden toimittajia. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan ulkomaalaisten hallussa on Kiinan valtionvelasta neljä prosenttia ja kiinalaisyhtiöiden osakkeista 19 prosenttia. Ulkomaiset saatavat kiinalaisista pankeista jäävät alle kolmeen prosenttiin
Huippuvuosien kasvua ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Pikaruoka ja erilaiset valmisateriat edustavat Kiinassa tulevaisuuden trendejä. Varsinkin konepajayhtiöt ovat viime vuosina takoneet huipputuloksia Kaukoidän jätin siivittäminä, mikä näkyy myös niiden osakkeiden kurssikehityksessä. ”Vuodesta 2009 investointiaste on ollut melkein 45 prosenttia. Huhtamäki pakkaa ruokaa kiinalaisille KIINAN SIIRTYMÄ kulutusvetoiseen kasvuun avaa uusia kasvunäkymiä. ”Matkan varrella on odotettavissa erilaisia minikriisejä, kun maan johto tasapainottelee kasvun ja uudistusten välillä”, Hudson sanoo. Toisaalta Kiinassa riittää huollettavaa kone- ja laitekantaa. Frances Hudson arvioi kulutusvetoisen mallin luomisen vievän Kiinassa vuosia, ellei vuosikymmeniä. Liiketoiminnan riskit liittyvät Huhtamäellä Kiinan makrotalouden kehitykseen. Suomalaiset tietävät 1990-luvun kokemuksistaan, ettei kaikki välttämättä suju kuin tanssi. Suomalaiselle osakesijoittajalle Kiinan investointivetoinen talouskasvu on avannut loistavia apajia. Ei sieltä millään löydy vuodesta toiseen niin paljon hyviä investointikohteita, että puolet tuloista kannattaisi laittaa niihin. Pörssikursseja huonot uutiset Kiinasta rokottaisivat kuitenkin maailmanlaajuisesti. Vaikka markkina on viime vuosina yskähdellyt, tulevaisuuden potentiaali on huomattava. Viime vuoden hurja osakeralli läntisissä pörsseissä perustui ennen muuta arvostuskertoimien nousulle, ei niinkään tuloskasvulle. Pakkausvalmistaja Huhtamäellä on mahdollisuudet hyötyä kaupungistumisesta ja keskiluokkaistumisesta. Esimerkiksi paperiteollisuudessa markkina käy ahtaaksi, mikä on ikävää suomalaisille metsäjäteille UPM:lle ja Stora Ensolle sekä paperikoneita valmistavalle Valmetille. Jos elinkustannusten nousu alkaa nakertaa ostovoimaa, se heijastuu ikävästi kuluttajien käyttäytymiseen. Kun osakkeiden hinnoittelu on kiristynyt, pörssikurssit reagoivat herkemmin ikäviin kehityskulkuihin. Monilla Huhtamäen avainasiakkailla on suuria suunnitelmia Kiinassa, joten yhtiö on valmis lisäämään myös omia kasvusatsauksiaan. On hämärän peitossa, pärjäävätkö kiinalaiset jättipankit sitten, kun tallettajilla ja lainanottajilla on ulkomaisia vaihtoehtoja. Jukka Moisio luotsaa Huhtamäkeä, jonka liikevaihdosta 5 % tulee Kiinasta. Mutta onko Kiinalla vastedes rahkeita investoida entiseen tahtiin. Hän muistuttaa, että pankkisektori on Kiinassa suuri. Se merkinnee, että kasvuluvut laskevat nykyiseltä seitsemän prosentin tasoltaan. ”Jos Kiinan rahoitusmarkkinat avautuvat yhtäkkiä ulkomaalaisille ja ulkomaiset rahoitusmarkkinat kiinalaisille, tuloksena on tuhansien miljardien dollarien pääomavirrat molempiin suuntiin. Se auttaa konepajayhtiöitä, joille huolto tuo huomattavan osan liikevaihdosta. Monilla aloilla on jo ylikapasiteettia”, Iikka Korhonen sanoo. Japanissa ja Etelä-Koreassa talous hidastui aikanaan selvästi, kun ne joutuivat luopumaan aiemmasta vientiteollisuuden varaan rakentuneesta kasvumallistaan. KIINA pääasiallinen markkina kuin tietyille toimialoille, kuten autoteollisuudelle”, Hudson sanoo. Jos ne eivät pärjää, niitä saatetaan joutua pilkkomaan tai myymään. Huhtamäki toimittaa pakkauksia Nestlén, Unileverin, McDonald´sin ja Coca-Colan kaltaisille maailman tunnetuimpien kuluttajabrändien haltijoille. Seurauksena voi hyvinkin olla voimakkaita hintaheilahteluja eri puolilla maailmaa”, Korhonen sanoo. ”Houkuttelevia kasvualoja Kiinassa on varmasti tulevaisuudessakin, mutta ne eivät välttämättä ole samoja kuin takavuosina. Iikka Korhonen nostaa suureksi haasteeksi rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen, joka on edessä lähivuosina. Yksi ala, jolta voi odottaa merkittävää kasvua on elintarviketeollisuus. Pankkien kohtalo pelissä Vanhasta investointivetoisesta talousmallista Kiina pyrkii yksityiseen kulutukseen perustuvaan talousmalliin. 29. Vaurastuvat kiinalaiset haluavat parempia ja puhtaampia elintarvikkeita.” PAKKAUSPOMO. Tälle vuodelle Huhtamäki ennakoi varovaista piristymistä. Huhtamäelle toissa vuoden loppupuoli ja viime vuoden alkupuoli olivat Kiinassa aiempaa heikompia, mutta viime vuoden loppua kohti kysyntä vahvistui
REPORTAASI
Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat Sergey Grachev. REPORTAASI LEIPURIN KASVAA VENÄLÄISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ Venäläisen ruokamaun länsimaistuminen ja leipomoteollisuuden murros antavat Helsingin pörssiin pyrkivälle Leipurille eväät kasvuun
Uudet trendit aiheuttavat suuria haasteita Venäjän pirstaloituneelle leipomoteollisuudelle. Suomen kaikki suuret teollisuusleipomot ovat Leipurin asiakkaita ja vajaa puolet liikevaihdosta tulee edelleen kotimaasta. TYÖNTEKIJÖITÄ: 281 KASVUTAVOITE VENÄJÄLLÄ: Keskimäärin 20 prosentin orgaaninen vuosikasvu seuraavan viiden vuoden aikana. Leipurin listautumisessa kyse on tosin pikemminkin paluumuuttajasta kuin pörssitulokkaasta. Seuraavalla vuosikymmenellä yhtiö päätyi osaksi Kaukomarkkinatkonsernia, josta tuli myöhemmin osa Keskoa. Myöhemmin niiden edessä on vielä panostus logistisiin ketjuihin ja toiminnan tehostamiseen.. Vuonna 1920 perustettu yhtiö listattiin 80-luvulla Helsingin pörssiin Leipurien Tukku –nimellä. 32 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Venäjällä Leipurin liiketoiminta ponnistaa maan kasvavasta keskiluokasta. Kannattavaa liiketoimintaa harjoittava yhtiö olisi voinut hyvin jatkaa edelleen osana Aspoa. Aspon johto toki pohti listautumisen lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Nam, länsileipää PALALEIPÄÄ. Tämä on johtanut siihen, että kiloissa mitattuna leivän kulutus laskee, mutta euromääräisesti kasvaa”, Ojanen sanoo. Suurin itämarkkina on Venäjä, jonka lisäksi Leipurin toimii Puolassa, Ukrainassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa. H elsingin pörssi saanee tänä vuonna uuden idän markkinoille suuntautuvan yhtiön, kun monialayhtiö Aspo suunnittelee leipomoteollisuudelle raaka-aineita ja laitteita toimittavan Leipurin-konsernin listaamista. Ojanen sanoo, että Pietarin ja Moskovan leipomot ovat rakennemuutoksen etulinjassa, mutta muissa miljoonakaupungeissa kehitys on jopa 10–15 vuotta perässä. Makutottumukset länsimaistuvat hurjaa vauhtia. Aspo osti Leipurin Keskolta vuonna 2008 osana Kauko-Telko-yrityskauppaa. Suositut ruispalaleivät varastavat hyllytilaa perinteiseltä sosiaalileivältä. Parhaat päivänsä nähnyt laitekanta ei sovellu uusien leipätuotteiden valmistamiseen. Kasvupotentiaalia on yllinkyllin, sillä maan leipomoteollisuus on vasta laajentumisvaiheessa uusiin tuotteisiin. Useat Neuvostoliiton romahduksen jälkeen yksityistetyt leipomokombinaatit tuottavat samaa sosiaalileipää kuin ennenkin. Leipurin toimii jo täysin itsenäisesti, emmekä Aspon puolella puutu operatiiviseen toimintaan juuri lainkaan”, Aspon toimitusjohtaja Aki Ojanen perustelee. ”Tulimme siihen tulokseen, että listautuminen olisi paras keino kasvattaa omistaja-arvoamme, joka on Aspon ensisijainen tavoite. PÖRSSITULOKAS YRITYS Leipurin MITÄ TEKEE: Toimittaa elintarviketeolli- suuden yrityksille raaka-aineita, koneita ja laitteita sekä valmistukseen ja tuotekehitykseen liittyvää osaamista. Maassa on noin 280 suurta teollisuusleipomoa ja yli 12 000 pienempää leipomoa. Kasvua yhtiö kuitenkin hakee idästä. Kalliiden autojen ja vaatteiden lisäksi tämä näkyy myös arkisessa kertakulutushyödykkeessä kuten leivässä. ”Venäläiset ovat yhä vaativampia ja kiinnostuneita erilaisista, ennen kaikkea terveellisistä leipätuotteista. Ostovoima kasvaa, ja koska kyse on venäläisistä, he eivät suinkaan säästä sukanvarteen vaan käyttävät rahansa arkielämänsä parantamiseen
PÖRSSITULOKAS ANALYYTIKON ARVIO Pieni osinkokone. Leipurin ehdoton kilpailuvaltti on kokonaisvaltainen palvelu. Myös Venäjän markkinanäkymät ovat Leipurin näkökulmasta hyvät, sillä suuri osa kasvusta on toimialan rakenteellista kasvua, johon talouden syklit eivät vaikuta niin vahvasti”, Vilén perustelee. Liikevaihto ja kannattavuus kasvussa Leipurin arvioi Venäjän leipomoteollisuuden koneinvestointien olevan noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Liikevaihto, milj. Minkälainen sijoituskohde Leipurin tulisi olemaan. Laitteiden lisäksi uudet tuotteet vaativat myös entistä teknisempiä ja parempikatteisia raaka-aineita, joihin Leipurin on erikoistunut. Tarjoa koko setti Yksi Leipurin suurimmista asiakkaista Pietarissa on Karavaj'n leipomo, joka kilpailee samoista asiakkaista Fazerin kanssa. Kaupungin ytimessä sijaitseva neuvostoaikainen leipomorakennus on ulkoa päin kaikkea muuta kuin moderni teollisuusleipomo. Parhaimmassa tapauksessa listautuminen voisi hänen mukaansa tapahtua jo kevään tai kesän aikana. Se on liki viidennes Suomen koko leipätuotannosta. Asiakas saa saman katon alta sekä raaka-aineet että laitteet ja lisäksi erilaisia tutkimus- ja tuotekehityspalveluja, reseptikehitystä, koeleivontaa ja koulutusta. ”Yhtiötä voi hyvin verrata esimerkiksi Tikkurilaan. Aspon Vilén odottaa jäävän yhtiöön vähemmistöomistajaksi noin 30 prosentin omistusosuudella. OMISTAJA-ARVOA. Koska kasvu ei sido merkittävästi käyttöpääomaa, tulee yhtiö todennämaksajaksi.” Vilén arvioi, että listautuessaan Leipurin yritysarvo voisi olla noin 85 miljoonan euron luokkaa. euroa 2009 2010 2011 2012 2013 Venäjän, Ukrainan ja IVY-maiden osuus 18 99 109 24 32 128 131 40 39 Liikevoitto, miljoonaa euroa 2009-2013 3,2 3,6 2009 2010 136 5,7 5,2 4,0 2011 2012 2013 33. Tiiliseinien sisäpuolella raksuttaa kuitenkin leipomokoneisto, joka on jo samalla tasolla kuin Suomessa. Aspon toimitusjohtaja Aki Ojanen uskoo lis- tautumisen olevan paras tapa kasvattaa omistaja-arvoa. Leipomon uunit pauhaavat ympäri vuorokauden ja tuottavat joka päivä noin 190 tonnia leipää. ANALYYSITALO INDERESIN analyytikko Sauli Vilén pi- tää Leipurin kasvutavoitteita realistisina. Molemmat tekevät Suomessa tasaista tulosta ja hakevat kasvua idän markkinoilta. Parempien katteiden myötä kasvu idässä tulee myös nostamaan yhtiön kannattavuutta. ”Leipurilla on kohtuullinen kilpailuetu, mikä nostaa kilpailijoiden alalletulokynnystä
Leipurin Tatjana Nikulina ja Matti Väänänen kertovat, että suomalaisesta rukiista valmistettu Ruisihme on venäläisten mieleen. Yhtiö ei nimittäin ole lähtenyt rajan taakse henkselit paukkuen esimerkiksi yritysos-. ”MIELIKUVA KYLMÄN POHJOLAN HERKULLISESTA RUISLEIVÄSTÄ MYY HYVIN.” Karavaj’n ruispalalinja on yksi Leipurin taidonnäytteistä. Alle puoli euroa maksavat perusleivät alkavat olla jo vähemmistössä, kun uudet, helposti viisi kertaa kalliimmat vaihtoehdot valtaavat yhä enemmän hyllytilaa. PÖRSSITULOKAS HYVÄÄ SUOMESTA. Täysjyväisten leipien terveellisyyttä korostetaan pakkauksissa suurin kirjaimin. Olisihan se toki mahdollista, mutta erittäin haasteellista, sillä meillä on hyvin syvä asiakassuhde”, Bolshov vastaa. Moderni linja on uuneja lukuun ottamatta hyvin pitkälti Leipurin omaa tekniikkaa, jonka osuus yhtiön laitemyynnistä on lähes puolet. Myös suomalaisesta ruisjyvästä valmistettu Ruisihme, täysrukiinen paahtoleipä, on löytänyt tiensä pietarilaisten aamiaispöytään. 34 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 ”En oikein ymmärrä. Miksi ihmeessä korvaisimme Leipurin. Kysyttäessä Karavaj’n pääjohtajalta Maxim Bolshovilta, kuinka helposti Leipurin olisi korvattavissa, vastaukseksi saa hämmentyneen katseen. Vaikka leivällä ei ole juuri mitään tekemistä Lapin kanssa, mielikuva kylmän Pohjolan herkullisesta ruisleivästä myy hyvin. Leipurin osalta riskien voi kuitenkin olettaa olevan paremmin hallinnassa kuin yrityksillä keskimäärin. Muutoksen venäläisten makutottumuksissa huomaa hyvin paikallisessa Prismassa. Venäjä on kotimarkkina Yritykset näkevät Venäjän mieluusti suurena mahdollisuuksien maana, mutta sijoittajia huolettavat riskit. Myös leivän reseptissä ja raaka-ainevalinnoissa näkyy Leipurin osaaminen. Yksi Karavaj’n suosituimmista ruisleivistä kantaa nimeä Lapinleipä. ”Asiakaspitomme on erittäin vahva. Kun asiakas saa kaiken tarvitsemansa saman katon alta, hinnastakin on helpompi neuvotella”, Ojanen toteaa. Niitä löytyy aina politiikasta kulttuurieroihin ja valuuttakurssien heilahteluihin
Listautuessaan Leipurin herättää varmasti kiinnostusta sijoittajien keskuudessa, sillä kyse ons matalasyklisen toimialan yhtiöstä, jonka liiketoiminta on sekoitus konepajaa, korketasoista palveluliiketoimintaa ja raaka-ainebisnestä. Valuuttasuojausta Venäjällä ei ruplan korkeasta korosta johtuen kannata juuri harrastaa. Poliittisten riskien osalta Leipurin saa Ojasen mukaan olla rauhassa. ”Päätimme alkaa tutkia Venäjän mahdollisuuksia vuonna 1997 ja sain tehtäväkseni rekrytoida ensimmäisen työntekijän viemään bisnestä rajan taakse. Miten rahoitusalan sääntelyuudistukset vaikuttavat alaan. ”Suomalainen ei voi tulla sanomaan, miten asiat pitäisi täällä hoitaa”, Väänänen toteaa. Ojanen sanoo Leipurin tasaavan riskiä muun muassa maksamalla emoyhtiölleen osinkoa joka kuukausi sen, mitä operatiivinen toiminta ei niele. Valuuttariskeiltä sen sijaan ei voi välttyä, mutta raaka-ainevarastojen nopeasta kierrosta johtuen ruplan heilahtelut eivät kiusaa Leipuria yhtä paljon kuin esimerkiksi raskaan teollisuuden yhtiöitä. Hänellä oli sanakirja ja hän osasi Suomea ehkä viisi sanaa. PÖRSSITULOKAS tolla. Yhdessä Väänäsen kanssa he muodostavat idän operatiivisen duon, joka on keskenään kuin vanha aviopari, mutta asiakkaiden hankinnassa erittäin tehokas. Minä puolestaan puhuin venäjää korkeintaan kolme sanaa. Jotenkin se kuitenkin toimi”, Väänänen naurahtaa. Kaikki kasvu on tapahtunut orgaanisesti ja maan sisältä, jo ensimmäistä työntekijästä lähtien. Nyt 17 vuotta myöhemmin Nikulina toimii Venäjällä Leipurien Tukun toimitusjohtajana. Tähän ensimmäiseen työntekijään, Tatjana Nikulinaan liittyy tarina, jota Leipurin varatoimitusjohtaja ja kehittyvien maiden johtaja Matti Väänänen muistelee lämmöllä. 2AHOITUSALANéS¼¼NTELYUUDISTUKSETé BRUNSSIé é(ELSINKIé Uusi AIFM-lainsäädäntö ja sen käytännön vaikutukset Brunssiseminaarista saat kattavan tietopaketin rahoitusoikeuden ajankohtaisista regulaatiouudistuksista, tämän hetkisestä tilanteesta ja kuulet kuinka sääntelymuutokset vaikuttavat yrityksesi ja asiakkaidesi toimintaan. Kaikilla osa-alueilla kasvu lähtee tavallisesta kaduntallaajasta, jonka on aina syötävä. Valtio ei puutu leipomoteollisuuteen toisin kuin esimerkiksi Ukrainassa, jossa leivän hinta on säännelty. Tule päivittämään tietosi, missä uudistusten osalta mennään ja mitä muuta ajankohtaista alalla tapahtuu! é_é éALVé é éoé,AKIMIESLIITONéJ¼SENHINTAéJAéJULKISENéSEKTORINé HINTAé . Väänänen ja Nikulina korostavat, että Venäjällä toimiessa kulttuurin ja paikallisen liiketapojen tunteminen on tärkeää. Tällä hetkellä Leipurilla on Venäjällä noin 125 työntekijää. Kuulin, että Mikkelissä on meneillään yliopiston järjestämä yrittäjäkurssi venäläisille ja siellä tapasin Tatjanan. ”Päättäjät ovat pikemminkin erittäin mielissään siitä, että olemme mukana kehittämässä terveellisempiä leipätuotteita”, Ojanen lisää
é_é éALVé é Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu mukaan: lakikoulutus@talentum.fi | 020 442 4100 | talentumlakikoulutus.fi 35
KUUKAUDEN OSAKE
”Päätimme laskea kasvutavoitteen realistiselle tasolle nykyisessä markkinaympäristössä. KUUKAUDEN OSAKE VENÄJÄN KORTIN VARASSA Sijoittajat rankaisivat YIT:tä tulospettymyksestä ankarasti. Tulevaisuudennäkymätkään eivät vastanneet sitä, mitä analyytikot olivat laskeskelleet. Taustalla vaikuttivat toisaalta talouden taantuma ja pankkien luotonannon kiristyminen, toisaalta varainsiirtoveron nousu. Venäjän lukema on kaikkien aikojen ennätys ja Suomen lukemakin kvartaalitasolla paras viiteen–kuuteen vuoteen. Eivätkä aiheetta, sillä kuluttajakysyntä laski kokonaisuudessaan runsaan viidenneksen. YIT:n jouluneljänneksen liikevoitto laski 41 miljoonaan vuodentakaisesta 68 miljoonasta ja alitti konsensusennusteet. Hän uskoo, että tulosraportin hyvät asiat nousevat selvemmin esiin, kun niitä verrataan rakennusalan yleiseen kehitykseen. S Teksti Tommi Melender Kuva Antti Mannermaa ijoittajien reaktio oli tyly. Mutta vaikka pörssistä tuli lunta tupaan, Kauniskangas on kohtuullisen tyytyväinen YIT:n liiketoiminnan kehitykseen. Lisäksi kassavirtamme oli 80 miljoonaa euroa plussalla, vaikka samaan aikaan investoimme uusiin tontteihin 40 miljoonalla eurolla”, Kauniskangas luettelee onnistumisia. Asemat itänaapurissa ovat vahvat. Kotimaan bisneksistä karkeasti puolet muodostuu asuntorakentamisesta. Viimeksi ku- luneen viiden vuoden aikana yhtiö on nakuttanut 7–10 prosentin liikevoittoa talouden taantumasta ja rakentamisen alakulosta huolimatta. Tulosjulkistuspäivänä YIT:n osake luisui kymmenen prosenttia. Eikä malta olla muistuttamatta, että hyvä yhtiö voi pärjätä huonoinakin aikoina. Toimitila- ja infrarakentaminen yltävät molemmat noin neljänneksen osuuteen. Tulosraportin yhteydessä YIT laski vuosien 2014–2016 liikevaihdon kasvutavoitteensa 5–10 prosenttiin aiemmasta kymmenestä prosentista. ”Emme ehkä onnistuneet etukäteen viestimään riittävän hyvin Suomen markkinatilanteen haastavuutta”, toimitusjohtaja Kari Kauniskangas pohtii. Hankalassa markkinatilanteessa kasvua ei kannata tavoitella keinolla millä hyvänsä, vaan on varjeltava kannattavuutta ja kassavirtaa sekä tehostettava pääoman käyttöä. Tiedostusvälineet rummuttivat läpi viime vuoden asuntokaupan heikkoutta. Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa saimme kaupaksi 145 asuntoa eli eniten vuoden 2008 jälkeen. Emme halua pelkän kasvun vuoksi ottaa huonosti kannattavia urakoita tai pistää rahaa uusiin projekteihin vailla riittävää kysyntää.” Asuntosijoittajat aktiivisina YIT on satsannut määrätietoisesti Venäjälle, mutta Suomen rakentamispalvelut tuovat liikevaihdosta edelleen yli 60 prosenttia. ”Myimme viimeisellä vuosineljänneksellä kuluttajille suunnaattuja asuntoja Suomessa 573 ja Venäjällä 1 392 asuntoa. Se on YIT:n kohdalla yhtä paljon fakta kuin kehu. 37. Pettymys on helppo ymmärtää. Pitkän ajan kasvutarina on yhtiössä kuitenkin edelleen kohdallaan
Kiitos siitä kuuluu uusille asuntosijoitusrahastoille, jotka häärivät aktiivisina ostajana markkinoilla. Konsensusennusteet odottavat YIT:ltä tänä vuonna kahdeksan prosentin liikevaihdon kasvua, kun yhtiön ohjeistus liikkuu 5–10 prosentin haarukassa. Pitkäjänteinen sijoittaja voi laskea Venäjän kasvukortin ja vakaiden osinkojen varaan, mutta samalla hänen täytyy sietää suhdannevaihteluista johtuvaa tulosheiluntaa. Kuluvaan vuoteen sisältyy kosolti epävarmuutta Suomen heikon markkinatilanteen vuoksi. Avasiko YIT:n tulospettymys sellaisen. Sijoittajakauppojen suuri osuus asuntomyynnistä nakersikin osaltaan YIT:n tulosta. Takaiskuja aiheutti myös toimitilarakentamisen heikkous. Ne pelastivat YIT:n asuntomyynnin kotimaassa. Analyytikoiden keskitavoitehinta oli 8,88 euroa eli hieman pörssihintaa korkeammalla. Merkittävä kurssinousu edellyttäisi parempaa tuloskehitystä kuin mikä konsensusennusteisiin on leivottu. Analyytikot odottavat keskimäärin 8,1 prosentin liikevoittotasoa. Liikevoittonsa YIT arvioi liikkuvan 7,5–8,5 prosentin vaiheilla. Taantuma on pitänyt toimitilarakentamisen volyymit vaatimattomina samalla kun sijoittajien tuottovaatimukset ovat nousseet. Nykyisessä markkinatilanteessa se tekee tiukkaa. Ihannetilanteessa asunnot pyritään myymään suoraan kuluttajille, koska silloin kannattavuus on paras. YIT:n näkökulmasta sijoittajakaupat toimivat suhdannetasaajina. Helmikuun alkupuolen kurssitasollaan YIT:n osake on pohjoismaisiin verrokkeihinsa nähden huokea tulospohjaisella p/e-luvulla, mutta vastaavasti kalliinpuoleinen velkaisuuden huomioivalla ev/ebitda-luvulla. Mahdollisesti. Tulospettymyksen jälkeen analyytikot laskivat yhtiön voittoennusteita. Mutta se edellyttää uskoa yhtiön pitkän ajan kasvumahdollisuuksiin. Siihen on helppo yhtyä, koska Helsingissä ei ilmeisesti aloitettu viime vuonna yhtään uutta toimistohanketta. Ainakaan huonommaksi aloitusmäärä ei voi enää mennä.” Kotimaan infrarakentamisessakin kokonaismarkkina on V. ”Eräs kollega totesi, että pääkaupunkiseudun toimistorakentamisessa saavutettiin viime vuonna pohjat. KUUKAUDEN OSAKE Ostomahdollisuus pitkämieliselle OSAKKEEN KURSSINOTKAHDUS on parhaimmillaan otol- linen oston paikka. ”Rahastot ovat tulleet jäädäkseen Suomen markkinoille, mutta niiden hankintavolyymit varmaankin pienenevät kuluttajakysynnän normalisoituessa”, Kauniskangas arvioi. 38 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 RUPLAN HEIKENTYMINEN LIIKEVAIHTOA Silti YIT myi viimeisellä vuosineljänneksellä yli sata asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos huonot uutiset jatkuvat alkuvuonna, YIT:tä saa todennäköisesti pörssistä keväällä halvemmalla kuin helmikuun alkupuoliskolla
Osin tämän vuoksi Caverion irrotettiin emoyhtiöstä ja vietiin itsenäisenä pörssiin. Yhtiö on päässyt kiinni suuriin väylähankkeisiin, kuten Länsimetroon sekä E18:aan ja Kehä III:een. Pystymme omalla kassavirralla ja hyvällä kannattavuudella rahoittamaan järkeväntasoisen kasvun”, Kauniskangas sanoo. KUUKAUDEN OSAKE YIT MARKKINA-ARVO 732 MEUR SUOSITUKSET kappaletta 8 Analyytikot 6 4 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy KONSENSUSSUOSITUS PIDÄ KURSSIKEHITYS YIT Suomalaiset osakkeet euroa 18 16 14 12 10 8 6 VEROTTI YIT:N VIIME VUODEN 30 MILJOONAA. Tehostaakseen pääoman käyttöä YIT luopuu Venäjällä kiertonopeudeltaan heikoista tonteista. ”Tavoitteenamme on Venäjällä hallittu ja kannattava kasvu. 39. Maan asuntomarkkinoihin heikot suhdanteet 2013 2014e 2015e Liikevaihto, meur 1 743 1 879 1 971 Liikevoitto, meur 153 153 170 Voitto ennen veroja, meur 123 130 152 Nettovelat, meur 782 688 641 Oman pääoman tuotto, % 13,3 13,8 14,4 TULOS JA OSINKO 2013 2014e 2015e Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa 0,74 0,38 0,82 0,43 0,95 0,48 ARVOSTUSVERROKIT p/e 2014e YIT Lemminkäinen Skanska NCC Peab 10,1 13,5 14,9 10,9 10,0 p/b ev/ebitda 2014e 2014e 1,4 0,8 2,4 2,4 1,4 10,2 6,7 8,0 7,9 7,3 LÄHDE: FACTSET laskenut, mutta YIT on nyhtänyt lievää kasvua. Venäjän talouskasvun hyytymisestä ja ruplan heikkoudesta on uutisia riittänyt. Nyt volyymit Venäjällä ovat sen verran suuret, että toiminta rullaa omalla painollaan rahoittaen pääosin itse itsensä. Taseen tehostaminenkin on omanlaisensa rahoituskanava. Jos vauhti ylittää tietyn rajan, se vaikuttaa negatiivisesti kannattavuuteen. 4 2 2014 2009 0 LIIKETOIMINTA Venäjä jyskyttää eteenpäin Venäjällä YIT on rakentanut asuntoja kymmenisen vuotta, ja itänaapuri tuo liikevaihdosta nykyisin 27 prosenttia. Vanhan YIT:n aikana kiinteistöteknisten palveluiden tuoma kassavirta antoi selkänojaa itälaajentumiseen
”Paikallistuntemusta vaaditaan esimerkiksi tonttien hankinnassa ja asuntojen toiminnallisuuden suunnittelussa, jotka hyvin pitkälle ratkaisevat liiketoiminnassa onnistumisen. YIT ei kuitenkaan myy asuntoja pelkällä betonipinnalla, 40 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 gista. YIT toimii Pietarin, Moskovan, Jekaterinburgin, Kazanin ja Rostovin kaltaisissa suurkaupungeissa. Henrik Ehrnrooth jättää hallituksen puheenjohtajuuden. Venäläisiin erikoisuuksiin kuuluu se, että asuntoja ei rakenneta valmiiksi asti, vaan asukkaat hoitavat loppusilauksen itse. Tjumen on Venäjän toiseksi rikkain kaupunki Moskovan jälkeen ja kasvaa nopeasti. Suuret kansainväliset jätit keskittyvät infrahankkeisiin. Paikalle palaa Reino Hanhinen, 70. Sen sijaan niissä taloissa, missä myydään puolivalmista eli tasoitepintaista, kauppa lähtee käyntiin heti rakentamisen alettua.” Uudet markkinat mahdollisia Sijoittajan kannalta Venäjän kasvukortti on tärkeimpiä, ellei tärkein, syy omistaa YIT:n osakkeita. Ehrnroothit kevensivät VUORINEUVOS Casimir Ehrnroothin poikien Structor pitää asemansa YIT:n suurimpana omistajana. Tärkeä juttu on luottamus, eikä sitä ole helppo saavuttaa. ”Markkinatalous toimii Venäjällä omalla tavallaan, eivätkä länsimaiset oppikirjat aina siellä päde. Vanhan YIT:n jakauduttua Ehnroothit päättivät lisätä omistustaan Caverionissa ja vähentää YIT:ssä. sällskapet YIT Valtion eläkerahasto Nordean rahastot 12 930 000 8 432 100 4 274 180 4 171 675 3 335 468 1 772 095 1 680 400 1 633 286 1 570 000 1 310 972 Osuus, % 10,2 6,6 3,4 3,3 2,6 1,4 1,3 1,3 1,2 1,0 HALLINTAREKISTERISSÄ 22 PROSENTTIA OSAKKEISTA. KUUKAUDEN OSAKE SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeita, kpl Structor (Ehrnroothit) Varma Antti Herlin yhtiöineen Mandatum Life LähiTapiola Odinin rahastot Svenska Litt. Viime kesästä he ovat kuitenkin myyneet 2,5 miljoonaa osaketta. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä asuntoja myytiin kahdeksan prosenttia vuodentakaista enemmän. ”Ennen lamaa olimme menossa siihen, että teemme kaikki asunnot valmiiksi, mutta lama opetti että venäläinen kuluttaja ei luota mihinkään ennen kuin näkee omin silmin. Ehrnroothien lisäksi kasvollista suuromistusta instituutioiden ja rahastojen keskellä edustaa Antti Herlin. vaan tekee ne tasoitepintaan saakka. Länsimaiset kilpailijat ovat lähinnä toisia pohjoismaisia rakennusyhtiöitä. Vaisussa taloustilanteessa venäläiset miettivät tarkkaan, mihin rahansa laittavat. Tuloksentekokykynsä yhtiö on itänaapurissa jo todistanut, ja tulevaisuuden pontentiaalista pitää huolen se, että vähitellen keskiluokkaistuvassa maassa riittää tarvetta uusille asunnoille. Halvemmissa kohteissa ensimmäinen huonekalu on usein betonimylly. Myynnit ajoittuivat epäilyttävän lähelle yhtiön tulosvaroitusta. Ruplan heikentyminen sen sijaan verotti YIT:n viime vuoden liikevaihtoa 30 miljoonaa ja liikevoittoa viisi miljoonaa euroa. Esimerkiksi Pietarissa tutkimme vuosittain 250 tonttia, joista ostamme kolmesta viiteen”, Kauniskangas sanoo. Viime vuonna yhtiö ryhtyi rakentamaan asuntoja Tjumenissa 300 kilometrin päässä Jekaterinbur- "PIETARISSA TUTKIMME VUOSITTAIN 250 TONTTIA, JOISTA OSTAMME KOLMESTA VIITEEN.” eivät kuitenkaan ole iskeneet. He suostuvat ostamaan valmiit asunnot vasta valmiina. TILANNE 31.1.2014. ”Uusiin miljoonakaupunkeihin laajentuminen on mahdollista, kunhan se tapahtuu harkiten. ”Suomi on rajallinen markkina, joten etsimme lähialueilta uusia markkinoita, joissa on pitkäaikaista tarvetta uusille asunnoille. Viimeistelyn voi hankkia YIT:ltä lisäpalveluna. Hinnat pysyivät vakaina. Puolaan meno voisi olla jossain vaiheessa ajankohtaista, koska siellä on houkuttelevia kasvumahdollisuuksia. Sen jälkeen veljekset sijoittivat liki saman kokoisen summan YIT:hen ja nousivat rakennusyhtiössä valta-asemiin. Siinä vaaditaan valmius 50 miljoonan euron investointiin ja toiminnan kannattavaksi saaminen kestää keskimäärin viisi vuotta.” Venäjän lisäksi YIT:n kansainväliset rakennuspalvelut sisältävät Baltian maat sekä Tshekin ja Slovakian, mutta niiden merkitys tuloskehityksen tai osakkeen hinnoittelun kannalta on vielä varsin vähäinen. Kasvusarkaa YIT:llä riittää nykyisissä toimintakaupungeissaan, mutta myös niiden lähistöllä. Keväällä 2007 Ehrnroothin veljesten yhtiö myi eQ Pankin osakkeita islantilaisille sadalla miljoonalla eurolla. Nykyisessä suhdanteessa ei kuitenkaan ole järkevää ruveta sijoittamaan rahaa uuteen markkinaan.”. Asuntoa he pitävät turvallisena kohteena.” YIT hyötyy maineestaan säntillisenä rakentajana, jonka kohteet valmistuvat aikataulussaan työn laadusta tinkimättä
Osa lääketieteellisistä tiedekunnista on taloudellisessa ahdingossa, jota suuremmat opiskelijamäärät tulevat vielä pahentamaan. Suomalainen Idean haalii isoja asiakkaita Amerikassa, MikkoPekka Hanski kertoo. Sopivin on paras 04 m.tivi.fi Tero Puukko harmonisoi Pauligin it:tä. Länsimetro on vain jäävuoren huippu. Parasta hyötylukemista Taru Tujunen (kok): Pian on kuusi pientä puoluetta Startup Haaksirikko opettaa yhteistyötä UUTISET 10 Lamppu ja pakastin energiansäästön ykköset SUPERGRAAFI 14 S. S. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön. Kokonaisulkoistuksella kunta haluaa varmistaa, etteivät kustannukset karkaa käsistä ja että hoitoketjut toimivat. µ Sivu 9 T I E T O T E K N I I K A N A S I A N T U N T I J A W W W. Lääkäreitä vuokraava Attendo on jo varautunut lääkäripulan helpottumiseen. µ Sivut 10–11 LÄÄKÄRIPULA Lapissa ylitarjontaa lääkäreistä Lapissa tapahtui yllättävä käänne. Kolme erilaista pikkukannettavaa Ux-markkinat kuumenevat, kun käyttäjäkokemuksesta tulee yritysten menestystekijä. UUTISET 4 Nokia jättää tutkimukseen ison aukon UUTISET 10 Mikko Siukosaaren, Tia Matthewsin ja Mikko Tannerin kannattelemalta Seagullsilta puuttuvat enää fanit, suuret rahat ja liigapaikka. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. µ Sivu 5 LÄÄKÄRIKOULUTUS Opetuksen rahoitus puhuttaa Miltä se tuntuu. M P C . . vuosikerta TAMMIKUU hinta 13,90 euroa syyskuu 9/2013 Tammikuu 1/2014 HELMIKUU 2014 Supersykli on ohi R AUTARUUKKI Erikoisteräksessä tulevaisuus VARAS TYÖPAIKALLA Tunteet läsnä lankayhtiössä Konecranesin Pekka Lundmark ETÄJOHTAJA SINGAPORESSA HARVARD BUSINESS REVIEW: MYYNTIKONE PIIPUTTAA TonninBergring: Niina osingot ilman "Passiivinen veroa sijoittaminen on vastuutonta" Ensimmäinen oma lentokone PETRI DERY NG Elite valtaa Vietnamin Sijoitusjohtaja Niina Bergring ”Passiivinen sijoittaminen on vastuutonta” 1 Summa on uusi palvelu, joka kokoaa Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. Nuoret lääkärit soittelevat nyt ahkerasti pohjoisen kuntiin ja kyselevät töiden perään. VUOSIKERTA ISSN 1237-6655 9,90 EUROA Brändit kaipaavat terapiaa 14 14.2.2014 113 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA Fortum tähyää arktisille merille S. Siinä tärkeimmät Lääkärikoulutuksen rahoituksessa on aukkoja. 8 Veijo Miettinen Välinekauppias voittaa aina PERJANTAI 23 Tietoviikko. helmikuuta 2014 Numero 3 Irtonumero 8,90 € Sanktioita näkyvissä Hyvästi . µ Sivut 4–5 M Joka neljäs hyytyy 14. Sivu 06 e di TEEMA: Onkologia Suolistosyövän seulontaohjelma menestyy Vuonna 2004 aloitettu suolistosyövän seulontaohjelma on vähentänyt kuolleisuutta, kirjoittaa Suomen syöpärekisterin joukkotarkastusrekisterin johtaja Nea Malila asiantuntija-artikkelissaan. Opetusministeriön lisärahoitus ei riitä paikkaamaan alijäämäisiä budjetteja. UUTISET 6 UPM JA STORA ENSO PERJANTAI 22 Sellu on metsän silmäterä Sijoittajat toivovat sitkeästi suurjärjestelyä UUTISET 8 Älypuhelimissa alkoi standardien sota S. 46 REPORTAASI 16 AT TYÖPAIK 2014 ALKO ON S PAS.RA 32 Tuhlarien valtakunta Umpihangessa Miksi päätökset jäävät tekemättä. µ Sivut 8–9 Tallimestari: Myy Restamax, osta Burger King Sijoittamisen erikoislehti 34. Kodin valinta: läppäri, pöytäkone vai all in one. µ Sivu 5 VAKIOT Yritysten tulee kantaa vastuuta syövästä Pääkirjoitus µ Sivu 3 Eriarvoisuus on vakava asia Kolumni µ Sivu 15 Nuoren miehen hengenahdistus Vaikea tapaus µ Sivu 15. 55 Tässäkö Kaisan uusi työkalu. Vakava pula terveyskeskuslääkäreistä muuttui paikoittain ylitarjonnaksi. Testaa: Miten ärsyttävä oletkaan somessa. µ Sivut 12–13 Syöpätutkija Johanna Ivaska iloitsee miljoonaluokan EU-apurahasta. Toukokuussa tutkimukseen valitaan lähes 4 000 potilasta. F I 1 1 , 5 0 € Tyhmiä esineitä ei kohta ole. µ Sivut 6–7 ULKOISTUKSET Pyhtää ulkoistaa soten Pyhtää päätti ulkoistaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten media 2/2014 Pelaaja valitsee windowsin YHTEISVASTAANOTTO VIIKON SITAATTI Mestari opastaa kisälliä Espoon Samarian terveysasemalla on hyviä kokemuksia mestari-kisällimallista, jossa kokenut terveyskeskuslääkäri pitää yhteisvastaanottoa nuoremman lääkärin kanssa. Huippukurssille ilmaiseksi verkosta 12 AFTERI 19 Kännykän ytimen viisi vaatimusta hankalat lääkärinlausunnot Lääkäri selviää Kelan lausuntojen kirjoittamisesta kohta pika-ajassa ja virheettä. HELMIKUUTA 19. 10 Windows XP:n tuki päättyy – kattavat ohjeet Big data ajaa bussilla Helsingin bussiliikenne säästää tiedolla jo selvää rahaa. Kela panee lomakkeensa tyystin uusiksi. 26 Uusi korisbrändi etsii menestystä Isojen rakennushankkeiden kustannukset karkaavat Suomessa käsistä pahemmin kuin koskaan. Ikään kuin olisi voittanut Euroopan mestaruuden HANNA OKSANEN/TURUN YLIOPISTO 2/20 14 Äly tulee kaikkialle 14 SAANA SÄILYNOJA Terveydenhuollon ammattilaisten sitoutumaton uutislehti mediuutiset.fi ELNUR AMIKISHIYEV / COLOURBOX NRO 7 PERJANTAI 14.2.2014 HINTA 5 € PÄÄTÖKSENTUKI Duodecim toteuttaa eurotutkimuksen Kustannusosakeyhtiö Duodecimin kehittämä sähköinen päätöksentuki lääkäreille on mukana laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään päätöksentuen hyötyjä vanhuspotilaiden lääkityksen kokonaisarvioinnissa. I TEST Tietosuoja-asetukseen pitäisi jo valmistautua. 12 nro 6 | 14.2.2014 | 7,50€ | www.talouselama.fi Printti hyytyi pahasti 4 Sotši tekee sponsoriennätyksen 4 5 6 URATIE Helkama-Auton Maija Koskela rakastaa vauhtia 3/14 Zalando mittaa kaikkea 12 7. Jo 170 kuntaa osallistuu seulontoihin
UPM näyttää missiltä ja Stora Enso perintöprinsessalta, mutta uimapukukierros paljastaa UPM:n hytkyvät selluliitit. Isommin viime vuonna alaskirjanneen Stora Enson viimeinen rivi jäi kuitenkin vesirajan huonommalle puolelle, kun UPM teki edellisvuoden miljarditappion jälkeen 42 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 yli 300 miljoonan euron nettotuloksen. Molempien liikevaihto oli runsaat 10 miljardia euroa, josta Stora Ensolla jäi liikevoittoa vajaat 600 miljoonaa euroa ja UPM:llä 100 miljoonaa euroa enemmän. Kysymys ei ole suhdanteesta vaan trendistä. OSAKKEET ISKUSANA. Jos mukaan lasketaan omaksi yksiköksi eriytetyt Aasian paperit, painopaperien osuus yhtiön liikevaihdosta on noin kaksi kolmas- KERTALUONTOISET ERÄT 2004–2013 500 0 -500 YHTEENSÄ 10 VUODESSA -1000 -3 398 UPM ENSO -3 371 STORA 2004 2005 2006 -1500 UPM Stora Enso 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 -2000. Stora Enso ja UPM näyttävät tuloslaskelman perusteella melkein kahdelta marjalta. Taseeltaan UPM on hieman paremmassa hapessa: 51 prosentin omavaraisuusaste on 10 prosenttiyksikköä naapuria parempi ja 41 prosentin velkaantumisaste kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Stora Ensolla. Näillä taseilla kelpaa saneerata ja uudelleenjärjestellä jatkossakin. Teksti Markus Salin K aukana ovat ne ajat, kun päätös uudesta paperikoneinvestoinnista syntyi metsäpatruunan korvien välissä nopeasti, kunhan tilausta kyttäävä metsäkonsultti osasi vetäistä oikeasta narusta ja kertoa, että kilpailijalla on tehokkaammat vehkeet kuin teillä. Paperinkulutus laskee ennusteiden mukaan Euroopassa melkein paperilaadusta riippumatta joitakin prosentteja myös tänä vuonna. Kuvatekstiä Paperityöt yhä kesken Metsäyhtiöiden lähivuosien teema on takavuosilta tuttu saneeraus. Painopapereista on tullut metsäalan sylkykuppi. Ilman kertaeriä tietenkin
Kotimaan markkinat kasvavat nopeammin kuin vienti ja trendi tulee jatkumaan. Yli puolet yhtiön liikevaihdosta tuova Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoiminta on nyt oma yksikkö, jota pyöritetään Saksan Augsburgista. Kun tilanne rauhoittuu, rupla voi jopa vähän vahvistua. Öljyn ja kaasun verotusta nostettiin tuolloin rajusti, mikä teki toimialoista vähemmän houkuttelevia eikä tuotanto juuri kasva. Onnistuuko tämä. Kaatopaikkaosasto pitää sisällään muun muassa pohjoismaisia metsäosakkuusyrityksiä, puunhankintaa ja Pohjolan Voima -osakkuuden. Venäjä haluaa monipuolistaa elinkeinorakennettaan vähentämällä riippuvuuttaan öljystä ja kaasusta. Tästä hyötyy palveluala, joka ei kilpaile tuonnin kanssa. Sieltä se pohja sitten joskus löytyy. Euroopan paperiteollisuuden uudelleenjärjestelyistä on puhuttu kyllästymiseen saakka. Painopaperien kurjuutta kompensoi muun muassa kolmanneksen liikevaihdosta kymmenen prosentin marginaalilla tuovat pakkausmateriaalit. PÖRSSIVIISAS ”Vähittäiskauppaketju Magnit on paras kasvaja” Venäjän osakemarkkina on keskimäärin halpa, p/e -luvulla mitattuna noin kuusi. En usko, että öljyn hinta laskee merkittävästi tänä vuonna. Se on erityisesti Venäjällä petollinen tunnusluku, koska tuotot eivät aina muutu rahavirraksi. Miten tämä kytkös tulevaisuudessa kehittyy. Pidän myös öljy-yhtiö Bashneftista. Sellusoppa tuo vuositasolla miljardiliikevaihdon kohtuullisella, mutta selvästi UPM:ää heikommalla kannattavuudella. Raakaaineriippuvaisessa taloudessa öljyn hinnan vaihtelut vaikuttavat valuuttaan. UPM tekee sellulla ja energialla hävyttömän hyvin rahaa. Vaikutus kasvaa kurssin muuttuessa kelluvaan suuntaan. Yhtiöt investoivat huonolla menestyksellä ja osingot ovat pieniä. Jotain varmaan tapahtuu aika pian. ALEXANDRA RÄIKKÖNEN Mielestäni 2000-luvun alun toimet riittävät. Pörssissä ovat suurella painolla valtion öljy-yhtiöt, joiden p/e-luku on perinteisesti matala. Mistä venäläispörssin alhaiset p/eluvut johtuvat. Sijoitusyhtiö TKB BNP Paribas Investment Partnersin analyysiosaston johtaja Gennady Sukhanov poimii joukosta kiinnostavimmat palat. Lähempänä on mielikuva, jossa metsäjohtajat syventävät hautakuoppaa vuorolapioinnilla. Jo pelkät sijoitetun pääoman tuottoprosentit kertovat, että rahoille löytyy pienellä vaivalla tuottavampia osoitteita. Keskuspankki tavoittelee nyt lähinnä 43. Kytkös tulee vahvistumaan. Mekaanisen metsäteollisuuden osuus Stora Enson liikevaihdosta on viidenneksen luokkaa. Johto tekee hyvää työtä voiton kasvattamiseksi, hillitsee kustannuksia ja yhtiö maksaa hyvin osinkoa. Teleoperaattori MTSI, jonka viime vuosi oli erittäin hyvä. Olennaistahan on öljyn hinta ruplissa, koska kulutkin ovat ruplissa. Mitkä venäläisyhtiöt voisivat olla hyviä sijoituskohteita. Pääsyy on indeksin rakenne. Neljän prosentin marginaali jättää kyllä toivomisen varaa. valuutan heilunnan pehmentämistä. Yhtiö hautasi meren pohjaan miljardeja dollareita, muuta putki ei kasvattanut volyymia tai säästänyt kustannuksia. Jo UPM:n uusi liiketoimintaryhmittely kertoo, missä kirves seuraavaksi heilahtaa. Öljyn hinta vaikuttaa ruplan kurssiin. Jonkinlaiselta painolastilta tuntuu yhtiön Muut-segmentti, joka komistaa liikevaihtoa liki kolmella miljardilla eurolla, mutta tuo vain pienen tuloslisän. Öljyriippuvuus on jo nyt selvästi vähäisempää. Jos öljyn hinta ei laske, rupla heikkenee 4–5 prosenttia vuodessa. Velkaisempi mutta harmonisempi Stora Enson vahvuus on sen harmonisempi rakenne. Isoista yhdistymisistä puuttuu kuitenkin riehakkaan hääjuhlan tunnelma. Sijoittajan näkökulmasta rahat heitettiin hukkaan. Muista yksiköistä Paper Asia ja melkein tyydyttävästi. Markkina-arvo heiluu, mutta yhtiö sopii pitkäaikaiselle sijoittajalle. Verot palautuvat kiertoon palkkoina ja eläkkeinä. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty kartonkeihin ja kraftlainereihin keskittyvää Metsä Boardia. Yhtiön osinko on seitsemän prosentin luokkaa ja kasvaa tuoton mukana. Alkuvuonna ruplan heikkenemistä vauhditti kehittyvien maiden epävakaus. Yksikön viime vuoden metsätyökalu oli justeeri, sillä niin justeeratulta tuntuu liikevoiton osuminen tasan nollaan ilman kertaeriä. Yhtiöllä on tehokas logistiikka ja kiinnostavia omia IT-ratkaisuja. Kasvunäkymät ovat kohtuulliset ja viime vuonna yhtiö ylsi parin miljardin euron liikevaihtoon ja yli viiden prosentin marginaaliin. Kyseinen UPM Paper ENA on oikeastaan ainoa konsernin murheenkryyni. Kolmen euron osake alkaa kuitenkin olla aika täydessä hinnassa. OSAKKEET osaa, kun Stora Ensolla vastaava osuus jää runsaaseen 40 prosenttiin. Sijoittajille metsäjäteillä on vähän tarjottavaa niin kauan kuin paperityöt ovat kesken. Hiipuva paperinkulutus tasoittaa tietä. Vähittäiskauppaketju Magnit on markkinoiden paras kasvaja. Esimerkiksi Gazpromin investoinnit, kuten Nord Stream, ovat usein poliittisia eivätkä taloudellisia projekteja
Vaikka taseen tunnusluvut heikkenivät viime vuonna, pelivaraa on jäljellä sen verran, että pelkkä tuloskäänne ehtii pyöräyttää myös taseen vaateriin ilman ylimääräisiä rahoituskierroksia. Tecnotree kampeaa voitolle Tecnotreen nettotulos jäi viime vuonna tappiolle jo viidennen kerran peräkkäin. Työntekijöitä sillä oli reilut 350 ja korolliset nettovelat olivat yli 30 miljoonaa euroa negatiiviset. Teksti Markus Salin T ecnotreen tai oikeastaan sen edeltäjän Tecnomenin edellinen voitollinen tilinpäätös löytyy vuodelta 2008. Nettotuloksen jääminen miinukselle viime vuonna oli lähinnä verokosmetiikkaa. OSAKKEET MOBIILI AFGANISTAN. Yhtiö ei pysty millään vähentämään muihin maihin maksettuja lähdeveroja Suomen verotuksessa, kun vähennettävää on muutenkin enemmän kuin lääkäri määrää. Tuolloin yhtiö teki 77 miljoonan euron liikevaihdolla runsaan kymmenen miljoonan euron nettotuloksen. Seuraavana vuonna tehdyn Lifetreeyrityskaupan jälkeen yhtiö on tehnyt vii- 44 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 den vuoden aikana yli 60 miljoonaa euroa tappiota. 21 maassa toimiva Tecnotreen suurasiakas, etelä-afrikkalainen MTN on ulottanut lonkeronsa Afganistaniin saakka. Viime vuoden lopussa korolliset nettovelat olivat liki 25 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste noin 30 prosenttia ja nettovelkaantumisaste huiteli yli sadassa prosentissa. Ja tappioputken myötä ei. Itse asiassa viime vuoden loppu oli jopa erinomaisen kannattava, sillä viimeisen vuosineljänneksen liikevoittoprosentti oli 18. Liikevoitolla mitattuna tuloskäänne on kuitenkin jo tapahtunut
INDERESIN ENNUSTE KURSSIKEHITYS Tecnotree Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 0,5 0,4 0,3 0,2 2009 2011 2/2011 2012 2013 0,1 2/2014 45 LÄHDE: FACTSET myöskään ole kauheasti mistä vähentää. Joka kahdeksas yhtiön yli tuhannesta työntekijästä on intialainen. Mahdollisuuksia operaattorikentässä on tarjolla runsaasti, sillä teleoperaattorien on pystyttävä kehittämään uusia tapoja asiakkaan laskuttamiseen, kun netin kautta tapahtuva puhe- ja tekstiviestittely syövyttää perinteisten mobiiliverkkojen perustuksia. Liikevaihto jäi viime vuonna toissavuotisiin lukemiin, mutta liikevaihdon rakenteessa tapahtui selkeää kehitystä parempaan suuntaan. Yhtiön markkina-arvo on alle 30 miljoonaa euroa, joten jo muutaman miljoonan euron nettotulos saa osakkeen näyttämään huomattavan edulliselta. Hyvän selkänojan Tecnotreelle tarjoavat sen kaksi tärkeintä asiakasta, Lähi-idässä ja Afrikassa toimiva MTN ja Latinalaisessa Amerikassa toimiva America Movil. Kurssi ylittää 0,18 euron osakekohtaisen oman pääoman vain niukasti. tuloksen tekemiseen. LIIKETOIMINTA 2013 2014e 2015e Liikevaihto, meur 73,9 Liikevoitto, meur 1,6 Voitto ennen veroja, meur 4,1 Tulos/osake, euroa -0,02 Osinko/osake, euroa 0,00 Oman pääoman tuotto, % - 74,0 7,2 5,8 0,02 0,00 10,0 78,0 8,7 6,9 0,03 0,01 13,5 ARVOSTUS 2013 2014e 2015e p/e p/b ev/ebitda 1,2 10,2 11,2 1,1 5,5 7,1 1 4,3 HUOM. Tecnotree kehittää teleoperaattoreille ohjelmistoalustoja, joiden päälle nämä kehittävät sovelluksia ja tuotteita monistaakseen ja myydäkseen niitä uusille asiakkaille. Jotain yhtiön statuksesta kertoo se, että se on mukana Gartnerin Magic Quadrant –nelikenttätutkimuksessa, johon Gartner on kelpuuttanut mukaan 18 yhtiötä mukaan lukien Ericssonin ja SAP:n kaltaiset maailmanjätit. Meksikon ja New Yorkin pörsseissä noteerattavan yhtiön markkina-arvo on yli 60 miljardia euroa. Isojen ja paljon käyttöpääomaa sitovien projektitoimitusten sijaan yhä isompi osa potista kertyy lisenssituloista ja ylläpitopalveluista. Operaattorijätti työllistää 27 000 ihmistä ja sillä oli syyskuun lopussa 204 miljoonaa tilaajaa. Näiden kahden asiakkaan osuus yhtiön lii- kevaihdosta on tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan yli 50 prosenttia. Vuoden kuluttua keväällä tarjolla voi jopa olla pieni osinko pitkän kuivan kauden jälkeen. Jokaisen pienen nousuyrityksen jälkeen osake on palannut nopeasti lähtökuoppiinsa. Pöydän puhdistamisesta kertoo myös se, että viimeisetkin taseeseen aktivoidut takavuosien tuotekehityskulut poistettiin viime vuonna. Kaukana Suomesta syntyy myös iso osa yhtiön kustannuksista, sillä merkittävä osa koodista syntyy intialaisin voimin. OSAKKEET VIIMEISEN NELJÄNNEKSEN PROSENTTI OLI 18. Tälle vuodelle Tecnotreellä alkaa olla kasassa eväät kohtuullisen. Hyvä esimerkki uudesta aluevaltauksesta oli tilinpäätöksen alla julkistettu Thaimaan-kauppa, jossa liiketoiminnan tukijärjestelmän ostajana oli paikallinen satelliitti-TV-operaattori. Sijoittajien kiinnostus Tecnotreen osaketta kohtaan on edelleen vaisua. Yhtiön osakekurssi on keikkunut runsaassa 0,20 eurossa loppukesästä lähtien. Viime vuosina on saatu paljon konkreettisia esimerkkejä poliittisten riskien toteutumisista etenkin arabimaissa. Etelä-Afrikassa päämajaansa pitävä MTN toimii 21 maassa ja on ulottanut lonkeronsa Iraniin ja Afganistaniin saakka. Eikä kaukomaiden kohdalla riitä pelkkä valuuttapulaaminen. Niinpä yhtiö joutuu vähennyksien sijaan tekemään varauksia. Kun huomattava osa myynnistä ja kustannuksista syntyy euroalueen ulkopuolella, valuuttakurssimuutoksiin varautuminen on Tecnotreelle arkipäivää. Viime vuonna rupian ja dollarin välinen suhde juoksi hyvää yhtiön rahoitusriville. Kilpailijoita Tecnotreellä on noin puolensataa, minkä lisäksi on paljon pienillä yksittäisillä osa-alueilla toimivia yhtiöitä. Johannesburgin pörssissä noteerattavan yhtiön markkina-arvo on noin 24 miljardia euroa eli suunnilleen saman verran kuin Teliasoneran markkina-arvo. Myynti ja kustannukset kaukomaissa Uusien asiakkuuksien kahmiminen konservatiivisesta operaattorikentästä vaatii kuitenkin kovia myyntiponnisteluja. Meksikolainen 18 maassa toimiva America Movil on tilaajamäärällä mitattuna vielä suurempi, sillä yhtiöllä oli syyskuun lopussa 265 miljoonaa liittymätilaajaa
46 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 e e Norja Ruotsi Taiwan Eurostoxx Suomi Saksa Britannia USA (S&P 500) Intia Meksiko USA (Dow Jones) Brasilia Turkki Venäjä Hongkong Japani TOMMI MELENDER 6,4 3,0 3,1 3,3 1,3 1,4 HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ KUUKAUSINOUSU Nouriel Roubinilta 10,4 19,2 17,3 15,5 19,9 8,9 LÄHDE: FACTSET 4,4 3,5 2,6 3,4 3,8 3,1 3,3 2,2 2,0 1,5 2,4 4,1 3,1 4,6 3,0 1,7. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT Halpaa tarjolla kehittyvissä maissa VAHVAA KEHITYSTÄ e e Puola 5,6 TAMMI-HELMIKUUN HEIKKO 12,1 12,5 3,8 SUOTUISAA KEHITYSTÄ e e Argentiina 2,9 68,2 8,6 0,8 VAKAATA KEHITYSTÄ e e ARGENTIINAN OSAKKEET 3% Kiina Italia Ranska Sveitsi USA (Nasdaq) Etelä-Korea 0,9 0,7 0,1 -0,5 -0,6 -0,7 -5,6 21,5 18,2 12,6 29,9 -3,4 -1,0 -1,4 -1,4 -1,6 -1,6 -2,0 -2,1 -2,3 -2,7 -3,3 -3,9 -4,0 -4,2 -4,2 -4,6 -7,5 16,0 14,7 8,5 17,8 18,4 16,4 6,3 18,6 -2,3 -9,9 12,9 -18,4 -14,8 -16,7 -2,6 32,0 11,2 13,3 17,0 14,2 15,8 15,4 14,0 15,0 14,4 18,3 14,0 9,5 7,6 4,9 11,5 17,0 Luvut laskettu 11.2.2014 päätöskursseilla
20 15 10 5 12/2010 3/2014 LÄHDE: FACTSET uosittu puheenaihe kissanristiäisissä on norjalaisen kansanluonteen ennakkoluuloton asenne, jolla on polkaistu liikkeelle monia menestystarinoita, kuten lentoyhtiö Norwegian tai kulutuselektroniikan jälleenmyyjä Gigantti tai miestenvaatettaja Dressmann. 0 Eurooppalaisen metsäteollisuuden järjestelyissä Norske Skog ei ole kuskin paikalla, sillä korkean kustannustason takia Norjan tehtaat eivät ole kovin kilpailukykyisiä ja Saksan yksikkö näyttää aikansa eläneeltä. Aikakauslehtipapereista SC-paperia yhtiö tekee vain toisessa Norjan tehtaassaan. Tehtaita yhtiö hankki myös Kiinasta, Malesiasta, Thaimaasta, Koreasta, Australiasta, UudestaSeelannista, Chilestä ja Brasiliasta. Joskus maailmanvalloitus voi kuitenkin mennä reisille jopa norjalaisilta. veroja, MNOK Tulos/osake, NOK Osinko/osake, NOK Opon tuotto, % 13339 12889 12587 -1111 378 331 -2344 -232 -232 -9,71 -0,98 -0,92 0 0 0 - ARVOSTUS 2013 2014e 2015e p/e p/b ev/ebitda 0,4 9,0 0,5 7,2 0,5 7,2 KURSSIKEHITYS Norjan osakkeet Norske Skog euroa 30 25 JYRÄÄVÄÄ. Viime vuonna yhtiö myi Thaimaan yksikkönsä. Viime vuosikymmenen alkupuolella yhtiö ylsi parhaimmillaan yli 30 miljardin kruunun liikevaihtoon ja teki voittoa. Tilinpäätöstiedotteen jälkeen kurssi oli lähellä kuutta euroa, mikä tarkoittaa noin miljardin kruunun, eli noin 120 miljoonan euron markkina-arvoa. Kallein seikkailu oli kuitenkin vuonna 1998 alkanut laajentuminen Euroopan ulkopuolelle. Oseanian lisäksi yhtiö valmistaa sanomalehtipaperia toisessa Norjan tehtaistaan, Ranskassa ja Itävällassa. Pientä valoa sanomalehtipaperiinkin kajastaa. Vain Ranskan tehdas herättää ammattilaisissa mielenkiintoa. Yhdeksän tappiovuoden saldo on karkeasti 18 miljardia Norjan kruunua eli runsaat kaksi miljardia euroa. Norske Skogin kaksi Australian tehdasta ja yksi Uuden-Seelannin tehdas tuottavat jokseenkin kaiken tuossa maailmankolkassa käytettävän sanomalehtipaperin. Osake heräsi henkiin loppuvuodesta ja lisää puhtia se sai Australian sopimuksesta. Norske Skogin laajentuminen alkoi kohtuullisesti, sillä yhtiön ensi töikseen vuonna 1990 hankkima Golbeyn tehdas Ranskasta on ollut niitä harvoja hyviä investointeja. Norske Skogin osakkeen pohjanoteeraus viime keväänä oli 2,42 kruunua. Yhtiön viime vuoteen kuuluikin muun muassa lainakovenanttien neuvottelu uusiksi. Paperin auringonlasku näkyy Norkse Skogissa. Korolliset nettovelat olivat viime vuoden lopussa liki 7 miljardia kruunua ja omavaraisuusaste enää 15 prosenttia. Edessä lienee lisää liiketoimintojen myyntejä tai vierailu omistajien kukkaroilla. Saksan tehtaan ennuste ei ole kovin hyvä, sillä toisen koneista norjalaiset sulkivat jo pysyvästi. Manner-Euroopasta Norske Skogilla ovat tämän lisäksi jäljellä Itävallan Bruckin yksikkö, joka tekee sanomalehti- ja LWC-paperia ja Walsumin LWC-tehdas Saksassa. Nyt tuotantoa on jäljellä neljässä Euroopan maassa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viime vuonna liikevaihto oli enää runsaat 13 miljardia kruunua. KUUKAUDEN ULKOMAINEN Norske Skog on turskatehdas Norjan metsäjätti on tehnyt tappiota jo yhdeksän vuotta putkeen. Brasilian yksiköstä on jäljellä vähemmistöosakkuus. Kanadassa Norske kävi tekemässä kunnon härmälät. LWC-koneita on jäljellä enää kaksi, toinen Saksassa ja toinen Itävallassa. Yksi ongelma on 60 prosenttia liikevaihdosta tuova sanomalehtipaperi, jota voi jo tilastojenkin valossa kutsua auringonlaskun toimialaksi. Viitisen vuotta sitten tuotantolaitoksia oli 14 maassa. Joulukuussa yhtiö ilmoitti uusista mittavista tämän vuosikymmenen loppuun ulottuvista sopimuksista australialaisten Newsin ja Fairfaxin kanssa. Teksti Markus Salin S LIIKETOIMINTA 2013 2014e 2015e Liikevaihto, MNOK Liikevoitto, MNOK Voitto e. 47. Hauska yksityiskohta Uuden-Seelannin tehtaassa on, että se ottaa kaiken tarvitsemansa energian kuumista lähteistä. Kaksikon markkinaosuus Australian ja Uuden-Seelannin sanomalehdistä on 70 prosentin luokkaa. Vaikka rankin karsinta on ohi, näköpiirissä ei ole tuloskäännettä, jolla tase oikenisi. Noin 600 000 tonnia vuodessa sanomalehtipaperia kahdella koneella tekevä yksikkö on metsäalan asiantuntijoiden mielestä yhtiön paras palanen
Teksti Karo Hämäläinen E tf:issä ja niiden kaltaisissa pörssilistatuissa tuotteissa eli yhteiseltä nimeltään etp:eissä oli vuodenvaihteessa 2400 miljardin Yhdysvaltain dollarin eli lähes 1800 miljardin euron pääomat. Tiedot käyvät ilmi etf-alan auktoriteetteihin kuuluvasta Blackrockin ETP Landscape -raportista. Suhdeluvut on laskettu dollareista. Konstailemattomista etf:istään tunnettu Vanguard oli kärkikolmikosta ainut, joka pystyi viime vuonna kasvattamaan markkinaosuuttaan.. Indeksirahastoista indeksi-etf:iin laajentunut Vanguard on noussut markkinakolmoseksi 14 prosentin osuudellaan. RAHASTOT JAPANI HOUKUTTELEE. Vuosi 2013 ei ollut kuitenkaan etp:eiden nanssikriisin aattovuonna 2008 etp:eihin virtasi vielä enemmän uutta rahaa. Japanilainen suosikkiosake on maail- man suurimman autonvalmistajan tittelistä GM:n kanssa kisaava Toyota, jonka osakkeella käydään kauppaa myös New Yorkissa. Raportin tuottava Blackrockin iShares on etf-markkinoiden suurin rahastoyhtiö. Parin vuoden aikana pörssilistattujen tuotteiden pääomat ovat paisuneet 876 miljardilla dollarilla eli 57 prosentilla. Vuotta aiemmin pörssilistatuissa tuotteissa oli alle 2000 miljardin taalan pää- 48 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 omat, vuoden 2011 lopussa vain 1525 miljardia taalaa. 1800 miljardin markkina Viime vuonna sijoittajat suosivat erityisesti yhdysvaltalaisiin ja japanilaisiin osakkeisiin sijoittavia pörssilistattuja tuotteita ja hyljeksivät kehittyviä markkinoita. Pääomat paisuivat viime vuonna uuteen ennätykseen sekä uusien sijoitusten - nettomerkinnät koko vuoden aikana olivat 236 miljardia euroa positiiviset - että arvonnousun myötä. Sen osuus pörssilistattujen tuotteiden markkinoista on raportin mukaan 38 prosenttia, kun toiseksi suurimman eli S&P 500 -indeksiin kohdistuvasta Spideristään tunnetun State Streetin osuus on vajaat 17 prosenttia. Blackrockin raportin mukaan Japaniin suunnatut etp-sijoitukset tuplaantuivat
Samalla tavoin toimivat suomalaiset rahastosijoittajat: juuri Japaniin sijoittavat osakerahastot kasvoivat viime vuonna suhteessa kovimmin. ”Kyseessähän ei ole yksi toimiala vaan pikemminkin yhdistävä teema, ilmastonmuutos ja ympäristönhuolto yleisesti, joihin kuuluu yhtiöitä useilta toimialoilta. Siitä vedettiin pois 25 miljardia taalaa, eikä jäljelle jäänyt enää kuin 30 miljardia. Mitä teemoihin tulee, salkussa ei ole ollut suurempia myllerryksiä viime aikoina. Se, ettei ole saatu aikaiseksi globaalia ilmastosopimusta, ei ole oikeastaan kovin merkittävästi haitannut. Tuotantokapasiteetti kasvoi kuitenkin vielä nopeammin, ja lopputuotteiden hinnat laskivat dramaattisesti, minkä vuoksi osakkeet romahtivat. Ne ovat suomalaissijoittajillekin tuttuja tuotteita. ”Uusiutuvasta energiasta tuli iso bissinkin aikoihin nopeimmin kasvavia toimialoja vuosittaisten kasvulukujen ollessa useita kymmeniä prosentteja. Niihin virtasi lähes 150 miljardia uutta pääomaa. Kehittyville markkinoille sijoittavista etp:eistä sen sijaan vedettiin rahoja pois toistakymmentä miljardia taalaa. Rahasto on jo lähes yhtä suuri kuin suomalaisten pörssiyhtiöiden markkinaarvo (Helsingin pörssi ilman Nordeaa ja Teliasoneraa), 148 miljardia. Rahastoissa (ilman rahamarkkinarahastoja) oli vuodenvaihteessa 19 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Tuttu on myös viime vuonna eniten rahaa imenyt etf, SPDR. Raha pakeni kullasta ja kehitysmaista Osakepuolella maantieteellisistä alueista suhteessa eniten kasvoivat Japaniin suunnatut etp-sijoitukset, joiden arvo lähes kaksinkertaistui. Finanssikriisi vaikeutti hankkeiden rahoitusta, mutta kun tilanne selkeytyi kunnolla kesällä 2012, alkoivat uusiutuvien osakkeet nousta varsin nopeasti. Myös ydinvoimainvestointien merkittävä kallistuminen tekee uusiutuvien energianlähteiden näkymät entistä houkuttelevimmaksi.” 49. Kiinan satsaus puhtaaseen energiaan ja ympäristöön on merkittävä tekijä monen OP-Ilmaston yhtiön kysynnän kannalta. Vuoden lopussa Yhdysvaltoihin sijoittavien osake-etp:eiden pääomat olivat toistatuhatta miljardia euroa. Toinen menettäjä olivat kultaan sijoittavat etp:t, joista pääomaa pakeni 40 miljardia taalaa. Uusiutuvien paino on ollut pienoisessa nousussa viime aikoina paremman hintakuvan vuoksi.” Mitä alatoimialoja vältät. Aivan samoin kävi suomalaisissa osakerahastoissa: niistä vedettiin pois rahaa 375 miljoonaa euroa, minkä lisäksi arvonlasku pienensi pääomia 329 miljoonalla. Kaksi kolmannesta kasvusta tuli uusista sijoituksista, kolmannes oli japanilaisosakkeiden kurssikehityksen ansiota. Japaniin sijoittavissa osake-etp:eissä oli vuodenvaihteessa 120 miljardin dollarin pääomat. Toisin sanoen teen alatoimialojen sisällä tarvittaessa betan säätelyä.” KARO HÄMÄLÄINEN Poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi toimialan kehitykseen. SPDR Gold -etf oli vuoden ylivoimaisesti eniten pääomia menettänyt yksittäinen pörssilistattu tuote. Tasapaino on jälleen löytymässä, ja maapallolla on paljon väkirikkaita alueita, joilla aurinkoenergiainvestoinnit tulevat lähivuosina kannattaviksi ilman subventioita teknologisen kehityksen ansiosta. RAHASTOT Vaikka sijoittajat ovat kiinnostuneet erilaisista pörssilistatuista tuotteista ja niitä on tuotu markkinoille viime vuosikymmenen aikana runsaasti, ne ovat vielä pieni tekijä verrattuna perinteisiin sijoitusrahastoihin. Absoluuttisina euroina paras etf-rahaimuri olivat kuitenkin Yhdysvaltain osakemarkkinat. Euroopassa ja muuallakin subventioita on laskettu, niin kuin pitääkin, kun investointikustannukset ovat laskeneet teknologisen kehityksen myötä. ”Salkussa on uusiutuvien energiantuottajien ja laitevalmistajien osakkeita, energiatehokkuuteen liittyviä osakkeita sekä tavallisempia veteen ja ympäristöpalveluihin liittyviä osakkeita. Miltä nyt näyttää, OP-Ilmaston salkunhoitaja Mika Leskinen. Toiseksi eniten pääomia lähti Vanguardin kehittyvien markkinoiden etf:stä VWO:sta, reilut kahdeksan miljardia euroa. Mitkä ovat viime aikojen tärkeimmät poliittiset siirrot ja kuinka ne vaikuttavat yhtiöihin. Alueellisesti on paljon hankkeita vireillä.” Millaisia yhtiöitä suosit salkussa tällä hetkellä. Se sai reilut 16 miljardia uutta pääomaa ja paisui 175 miljardin dollarin eli 130 miljardin euron jättirahastoksi. ”En varsinaisesti välttele mitään alatoimialoja, mutta esimerkiksi defensiiviset vesilaitokset eivät kestä nousussa mukana ilman spekulaatioita toimialajärjestelyistä. RAHASTOVIERAS Auringon tasapaino löytymässä Vuosia sitten, ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, uusiutuvasta energiasta piti tulla iso bisnes. Koska markkinakehityskin jäi negatiiviseksi, kehittyville osakemarkkinoille sijoittavien etp:eiden pääomat laskivat yhdeksän prosenttia
Virkavastuu ei ulotu asiakkaan oikeusturvaan. Hämmästyttävän usein virkamiehet toteuttavat virassaan henkilökohtaista vakaumustaan, kun kyse on esimerkiksi ympäristöluvista. Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan kiristyvä sääntely oli viimeinen pisara, joka johti päätökseen palata puhtaasti osuustoiminnalliseen malliin. Tarkoitus lienee hyvä, mutta tästä kuten yleensä muistakin komitealausunnoista puuttuu taloudellinen vaikuttavuusarvio. Virkavelvollisuuksia ei saisi rikkoa. Virkavastuu on erikoinen käsite, koska virkamiehellä ei Suomessa ole käytännössä asiakasvastuuta. Samaan aikaan vakuutetaan, että lupakäytännöissä ei sovelleta harkinnanvaraisuutta. Entinen työnantajani Finanssivalvonta haluaa olla EU-sääntelyn mallioppilas. Sääntelyn kustannukset kaatuvat veronmaksajien syliin. Pörssin pitäisi olla markkinatalouden näyteikkuna, mutta siitä on tullut sääntelyn irvikuva. Pysyvän kyttäyselimen ja karenssiajan kustannukset katetaan veronmaksajan kukkarosta. Markkinataloudesta on siirrytty sääntelytalouteen. Se turvaa kyllä viranomaisten työt, mutta vie samalla työt joltain toiselta.. Virkavastuulla tehtäviin lupapäätöksiin pitää sisällyttää taloudellinen vastuu. Sääntelyusko leviää vimmatusti, mutta sääntelyn aiheuttamista kustannuksista kukaan ei ota vastuuta. edistämiseen. Turvetuotannossa ympäristöluvan ja kaivannaisteollisuudessa malminetsintäluvan päällä saatetaan istua toista vuotta. Pörssi kuihtuu, mikä heikentää ylisääntelyn ohella yritysten riskirahoituksen saatavuutta. EU haluaa lisää pankkeja, jotka ovat liian suuria kaatumaan. Ilman sitä virkakoneisto jauhaa samoja asioita vuodesta toiseen. Toisessa tapauksessa aluehallintoviranomaiset eivät ole vastanneet asiakkaan lupahakemukseen mitään kolmeen kuukauteen, eivät edes sitä, onko hakemus otettu käsittelyyn. Vakavampia rikoksia ovat lahjuksen ottaminen, salassapitorikos tai virka-aseman väärinkäyttäminen. Lupaasioiden pyörittely virastoissa voi kestää kuukausia ja aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä ilman, että kukaan joutuu korvaamaan yhtään mitään asiakkaalle, jonka liiketoiminta kärsii tai pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan viivytysten vuoksi. Sääntelyn jatkuva kiristäminen on suurempi uhka Suomen taloudelle kuin se, että korkea virkamies siirtyy yksityisen yrityksen palvelukseen. Valtion virkamieseettinen toimikunta julkisti hiljattain loppuraporttinsa, jossa tikunnokkaan nostettiin virkamiesten ja yksityisen elinkeinoelämän eturistiriidat. Virkavalta johtaa helposti mielivaltaan. Esityksen mukaan Suomeen pitäisi perustaa pysyvä neuvoa-antava virkamieseettinen toimikunta, joka antaisi valistuneen arvionsa, jos joku korkea virkamies pyrkii pois valtion leivistä. KOLUMNI JOUKO MARTTILA Virkavastuusta asiakasvastuuseen V irkamiehet toimivat virkavastuulla. Eettinen keskustelu on tärkeää, mutta ehdotan, että hallitus perustaisi toimikunnan, jonka tehtävä olisi sääntelyn purkaminen ja virkavastuun ulottaminen asiakaspalveluun. Mitä enemmän virkakoneistolle annetaan sääntelyn kautta käyttövoimaa, sitä enemmän kasvaa rakenteellisen korruption mahdollisuus. Virkamiesten toimintaa kuten koko talouselämää säännellään koko ajan enemmän ja tarkemmin. Ruotsissa rakennus- ja muiden toimenpidelupien myöntämiseen on säädetty enimmäisaika, joka vaihtelee kuudesta kymmeneen viikkoon. Suomessa pitäisi mitä pikimmin siirtyä samanlaiseen käytäntöön, koska se nopeuttaisi kasvun kannalta välttämättömiä investointeja. Hallitus pyörittää vuodesta toiseen samaa levyä kasvusta ja työllisyydestä, mutta vain sääntely ja byrokratia kasvavat. Eräässä 50 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com tapauksessa Fivan virkamies pohti yhtä asiakirjan sanamuotoa yli kaksi kuukautta. Jos virkamies ei sinä aikana pysty tekemään päätöstä luvan myöntämisestä tai epäämisestä, lupa katsotaan myönnetyksi. sistä. Sääntelyn purkaminen ja virkavastuun laajentaminen asiakasvastuuseen pistäisivät vauhtia talouteen enemmän kuin uusien toimikuntien perustaminen. Painajaisia koetaan kaikilla aloilla, jotka tarvitsevat viranomaislupia toimintansa käynnistämiseen tai sen PÖRSSIN PITÄISI OLL A MARKKINATALOUDEN NÄY TEIKKUNA, MUTTA SIITÄ ON TULLUT SÄ ÄNTELY N IRVIKUVA. Toimikunta ehdottaa, että tärkeitä taloustietoja käsitteleville virkamiehille ja ministereille asetetaan karenssiaika, jos he siirtyvät liike-elämän palvelukseen. Vastaavasti sääntely on ajanut säästöpankkeja yhteen. Se tarkoittaa, että virkamiesten pitää noudattaa lakia, ohjeita ja säännöksiä. Rakennuslupien käsittelyajoissa ja -tavoissa on valtavia eroja
TAULUKOT TAULUKOT 52 TULOSENNUSTEET 54 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 2/2013 Saksalainen pankkijätti alehinnoissa ENNEN NIIN suuri ja mahtava Deutsche - Bank - - Nordeaan 55 EUROOPPAL AISET - TULOSENNUSTEET 56 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET - Bank of America 57 PARH A AT R AH ASTOT Björn Wahlroos - - - 58 ING Groepilla Société Généralella ja Intesa Sanpaololla - - TOMMI MELENDER 59 GURUSALKUT DEUTSCHE BA NKIN OSAKE 60 KOROT JA L AINAT euroa 40 61 M A AILM ANTALOUS 62 OSINGOT JA TUOTOT 38 36 34 32 2013 2014 16.12.2013 11.2.2014 51
Lisäksi myönteisiä osinkoyllätyksiä kertyi selvästi enemmän kuin kielteisiä. Neste Oil 15,20 533,0 1,92 412,4 339,3 1,27 0,60 12,0 1,3 10,2 441,3 339,6 587,0 1,35 0,63 11,2 1,2 9,6 . Lemminkäinen 13,98 -11,0 -5,06 29,5 19,0 46,5 1,10 0,34 12,8 0,8 12,9 44,0 28,0 58,5 1,62 0,60 8,6 0,7 10,8 . Nokian Renkaat 32,31 313,0 1,39 9,0 . Kun vielä suomalaisyhtiöiden ohjeistuksissakin on paistanut varovaisuus, odotamme että toiveikasta lähes 20 prosentin tuloskasvuennustetta vuodelle 2014 tullaan vielä leikkaamaan”, KAROLIINA PAAVILAINEN Mollivoittoinen tuloskausi summasivat Nordean strategit helmikuun 10. Amer Sports 16,06 . Comptel 0,54 7,0 . Munksjö 5,54 21,3 18,0 24,0 0,33 0,21 16,8 0,6 13,9 35,0 31,0 37,0 0,54 0,32 10,3 0,6 9,5 . Aspo . TOMMI MELENDER KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2013 Yhtiö ENNUSTEET 2014 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 11.2. . ”Yli puolella yhtiöistä tulos on jäänyt analyytikko-odotuksista ja alle kolmasosa on ylittänyt konsensusennusteet. F-Secure 2,12 . Yleiskuva raporteista jäi vaisuksi, kun tärkeimmät yhtiöt olivat julkistaneet lukunsa. veroja osake euroa 2014 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur . TAULUKOT HELSINGIN PÖRSSISSÄ ei nähty tulosvaroi- tusten sumaa tammi–helmikuun tuloskauden alla. Osinkosijoittajalle tuloskausi ei kuitenkaan ollut lohduton. Atria . Cargotec 30,19 . Okmetic . Apetit . Konecranes 25,25 75,5 1,38 119,7 101,6 141,8 1,55 1,07 16,3 3,2 13,6 154,4 135,0 186,5 1,91 1,16 13,2 2,9 10,7 . Elektrobit 3,01 . Alma Media 3,05 . Etteplan 3,13 . Marimekko 10,15 -0,8 -0,12 3,9 3,5 4,0 0,41 0,30 24,9 2,9 17,9 6,3 5,3 7,0 0,60 0,39 16,9 2,7 12,6 . päivän viikkokatsauksessaan. Finnair . Metsä Board 3,00 49,0 0,17 82,4 56,1 108,0 0,19 0,09 15,5 1,1 12,0 96,2 71,0 135,5 0,22 0,10 13,5 1,1 11,2 . Affecto Ahlstrom . 4,10 7,60 -15,4 -0,46 12,7 10,2 28,6 126,3 0,76 158,3 19,75 12,0 6,17 16,1 p/e p/b 13,6 24,0 0,45 0,18 0,21 0,31 9,1 43,2 1,1 1,2 23,0 33,8 0,29 0,21 10,7 2,0 9,6 30,4 147,0 173,2 0,97 0,48 16,5 2,3 12,8 189,3 10,0 14,0 1,51 1,03 13,1 0,9 10,6 13,5 13,0 20,3 0,41 0,42 15,0 2,0 15,0 20,4 33,7 28,0 39,3 0,91 0,41 8,9 0,5 13,2 13,2 12,0 14,3 0,78 0,33 39,1 3,7 29,4 -0,01 10,5 5,9 13,6 0,09 0,07 12,7 1,6 78,7 0,89 163,4 143,5 182,1 1,95 0,83 15,5 7,23 42,8 0,28 78,5 73,3 84,0 0,48 0,30 2,60 90,0 0,20 98,0 59,0 151,6 0,20 6,0 8,0 57,3 73,0 7,0 13,4 8,05 19,54 4,1 261,3 -0,20 1,25 11,9 -13,0 ENNUSTEET 2015 Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 6,4 24,9 16,9 34,7 16,4 24,7 p/e p/b ev/ ebitda 7,4 17,9 1,0 1,1 4,9 13,4 17,4 50,0 0,55 0,42 0,25 0,31 22,0 35,1 0,31 0,26 9,8 1,9 8,4 165,8 214,0 1,16 0,56 13,8 2,1 10,8 12,0 15,0 1,65 1,09 12,0 0,8 9,7 16,0 24,9 0,53 0,45 11,6 1,9 12,2 37,1 29,0 45,6 1,00 0,46 8,1 0,5 11,8 22,1 21,0 23,1 1,31 0,54 23,3 3,3 16,9 8,5 14,0 10,7 16,0 0,12 0,08 9,4 1,5 7,7 1,5 13,6 237,1 178,1 284,9 2,76 1,12 11,0 1,3 9,3 15,0 3,2 10,9 104,0 95,0 115,0 0,63 0,40 11,4 2,8 8,0 0,15 13,1 0,9 17,3 106,3 92,1 160,5 0,20 0,16 12,8 0,9 17,1 0,05 0,03 11,8 1,9 8,8 6,7 11,0 0,06 0,04 9,3 1,7 1,33 0,53 10,9 1,1 10,8 75,2 65,7 90,0 1,51 0,63 9,6 1,1 13,9 0,33 0,11 12,6 1,9 11,7 11,1 8,0 14,6 0,38 0,13 10,9 1,7 9,0 13,0 13,9 0,08 0,04 37,0 4,9 27,9 16,3 14,0 18,6 0,10 0,04 29,4 4,4 22,6 278,1 238,0 305,9 1,38 1,31 14,1 3,6 13,5 281,9 224,0 313,0 1,42 1,33 13,8 3,5 13,1 7,1 6,3 8,0 0,25 0,14 12,7 2,3 11,3 8,5 8,0 9,0 0,31 0,17 10,1 2,1 9,5 22,7 22,3 23,0 0,10 0,08 22,2 4,4 12,3 25,3 23,0 27,6 0,11 0,09 19,7 4,1 11,3 9,7 26,2 0,11 2,68 -6,7 -0,09 27,0 19,0 31,0 0,16 0,10 17,0 0,5 13,4 51,6 44,0 61,1 0,30 0,14 8,8 0,4 8,2 20,93 121,0 1,14 124,0 115,0 131,1 1,27 0,80 16,4 2,5 26,7 147,8 139,0 162,4 1,58 0,88 13,2 2,3 22,5 1 499 1,36 1 653 1 112 3 210 1,14 1,05 15,0 1,3 12,9 1 324 1 010 1 578 1,16 1,04 14,8 1,3 14,4 24,0 21,0 27,8 0,36 0,17 10,4 0,5 13,9 32,2 29,1 35,8 0,47 0,21 8,1 0,5 11,4 1,21 167,5 162,1 173,0 1,34 0,64 14,4 2,3 11,5 187,6 175,0 197,3 1,48 0,70 13,0 2,1 10,4 146,8 0,70 176,6 159,6 211,3 0,84 0,56 13,2 1,4 11,2 191,4 171,0 220,0 0,94 0,59 11,8 1,4 10,1 30,77 233,0 1,68 249,8 237,0 268,1 1,77 1,44 17,4 1,3 12,4 279,2 260,0 298,3 1,98 1,52 15,5 1,3 10,8 Kone 31,74 960,5 1,36 1 061 1 014 1 123 1,57 1,11 20,2 8,0 14,8 1 159 1 039 1 262 1,69 1,19 18,8 7,2 13,2 . Oriola-KD:n nollaosinko sekä Sanoman ja YIT:n laiha voitonjako ovat pettymys. Oriola-KD . Huhtamäki 19,30 111,0 . Metso 22,28 369,0 1,59 370,0 313,8 479,0 1,70 1,14 13,1 2,6 8,4 395,0 293,0 542,0 1,81 1,19 12,3 2,4 8,0 . Esimerkiksi Neste Oil, Kesko ja Tieto lisäävät voitonjakoaan huomattavasti. Elisa . Citycon . Kesko . Orion 393,6 343,0 545,0 2 012,7 426,9 2,39 1,76 13,5 2,8 10,1 440,7 378,6 475,5 2,67 1,97 12,1 2,6 4,89 6,9 5,5 8,4 0,30 0,27 16,2 1,4 14,2 9,5 8,4 10,6 0,42 0,37 11,7 1,3 7,5 28,60 44,3 43,8 44,8 1,76 0,75 16,3 3,1 14,9 46,2 43,9 48,5 1,83 0,80 15,7 2,8 13,8 2,34 15,0 0,04 31,3 27,0 36,4 0,17 0,07 13,8 1,1 12,0 41,9 36,7 46,0 0,22 0,11 10,7 1,1 9,0 21,57 264,0 1,46 245,3 230,3 261,1 1,33 1,16 16,2 5,7 12,4 222,2 198,0 265,9 1,22 1,04 17,6 5,6 14,2 52 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014. Olvi . Kemira 11,07 . CapMan 1,13 2,6 . Caverion . Lassila & Tikanoja 14,80 39,6 0,57 52,5 50,8 54,0 1,06 0,74 14,0 2,5 11,1 55,7 53,0 59,6 1,12 0,78 13,2 2,3 10,5 . Fiskars . Nokia 5,39 836,0 0,05 1 085 359,4 0,23 0,09 23,8 2,3 8,3 1 276 569,9 2 249 0,27 0,12 19,8 2,1 8,6 . Basware 30,55 3,3 0,20 . Fortum 17,11 . Kahdelta kolmasosalta yhtiöistä on luvassa vähintään ennustettu osinko. Digia 4,18 9,3 . HKScan 3,78 . Cramo 14,50 64,8
Sponda 3,60 105,3 0,34 114,0 96,0 144,6 0,33 0,18 10,9 0,7 16,2 121,0 87,3 184,3 0,34 0,19 10,6 0,7 15,5 . TAULUKOT Neste Oil löi kovat luvut VAISUN TULOSKAUDEN tähtiä Helsingin pörs- sissä oli Neste Oil los ylitti selvästi konsensusennusteet. Sanoma 4,99 -324,8 0,53 118,6 74,0 171,5 0,42 0,19 11,9 0,8 7,9 120,6 93,1 187,1 0,52 0,25 9,6 0,8 7,8 . tuloksen verojen jälkeen. Tikkurila 19,10 68,1 1,13 70,4 68,0 72,2 1,21 0,85 15,9 3,7 11,9 75,6 71,9 83,0 1,29 0,93 14,8 3,4 10,9 . tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. meur 137,3 tulos/ osake euroa 0,51 25,43 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2015 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 0,5 p/e p/b ev/ ebitda -293,8 -408,1 -174,6 -0,10 0,01 17,5 -108,0 170,2 0,01 0,00 61,8 0,4 16,4 92,6 58,0 120,9 0,39 0,20 18,0 2,5 11,5 105,1 62,0 127,5 0,43 0,23 16,3 2,3 9,8 59,9 55,0 67,1 1,84 0,90 13,8 2,7 5,6 74,5 65,1 83,3 2,25 1,08 11,3 2,3 4,5 12,8 31,1 18,0 38,4 0,36 0,07 11,2 1,5 8,2 540,4 490,0 582,0 1,37 0,57 12,3 1,6 4,05 9,1 0,06 19,7 9,0 25,1 0,22 0,04 18,1 1,7 Pohjola 16,81 473,0 1,33 505,1 461,0 540,0 1,28 0,53 13,2 1,8 . Vaisala . pessimismi poliittisten riskien sävyttämää uusiutuivien polttoaineiden tuloksentekokykyä kohtaan oli ehtinyt painaa osaketta alaspäin. Neste Oilin tämän vuoden konsensusennuste kuitenkin laski hieman tulosraportin tuloksen heikentyvän 1,27 euroon viime vuoosake on maltillisesti hinnoiteltu. Vacon 55,71 54,2 44,0 64,4 2,60 1,51 21,4 6,3 14,5 63,9 48,0 75,4 3,08 1,74 18,1 5,3 12,2 . Osakkeenomistajat palkitaan rapsakoilla osingoilla. Raisio 4,68 43,0 41,0 44,2 0,21 0,14 22,0 2,1 16,9 46,0 43,7 48,4 0,23 0,15 20,5 2,1 15,6 . Ponsse 9,60 27,7 24,0 34,0 0,72 0,33 13,2 3,5 8,6 31,6 24,9 43,0 0,84 0,40 11,5 2,9 6,8 . Teleste 4,42 11,0 0,46 9,7 9,7 9,7 0,35 0,14 12,7 1,2 14,8 14,8 14,8 0,55 0,22 8,1 1,1 . Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. Konsensusennusteet uumoilivat 51 sentin osinkoa. Outokumpu 0,40 . Stora Enso 7,80 539,9 448,6 630,0 0,55 0,31 14,2 1,1 11,9 609,8 513,7 823,0 0,65 0,32 12,0 1,1 10,4 . Talvivaara 0,07 -73,0 -99,2 -20,0 -0,03 0,00 -24,6 -91,4 39,0 -0,01 0,00 0,4 44,8 . Sampo 35,70 1 734 1 616 1 840 2,67 1,71 13,4 1,8 12,5 1 809 1 733 1 959 2,81 1,87 12,7 1,7 12,5 . . Neste Olista on kilahtamassa hyvää 65 senttiä osaketta kohti, kun viime keväänä yhtiö maksoi 38 sentin osingon. Talentum 1,18 5,1 5,0 5,1 0,09 0,07 12,8 2,4 10,2 6,2 5,8 6,6 0,11 0,08 10,4 2,1 7,1 . SRV 4,07 30,4 19,7 41,0 0,58 0,19 7,0 0,6 24,2 15,0 33,3 0,45 0,15 9,1 0,6 . Ramirent 8,55 83,5 77,7 95,0 0,60 0,43 14,1 2,3 11,4 98,4 85,0 115,0 0,71 0,47 12,1 2,1 9,9 . 20,8 -189,0 0,32 0,40 0,4 14,6 40,0 1,84 23,66 23,8 0,87 31,9 28,4 35,4 1,25 0,90 18,9 2,6 13,6 36,2 34,7 37,8 1,42 0,93 16,7 2,4 11,0 41,93 506,0 1,98 517,2 478,0 568,9 2,10 1,13 20,0 4,0 15,2 615,4 561,9 668,0 2,43 1,24 17,2 3,5 12,8 YIT 8,32 122,9 0,75 133,3 121,5 151,0 0,83 0,47 10,0 1,4 11,0 154,5 139,7 184,0 0,97 0,54 8,6 1,3 9,4 Valmet 6,26 25,1 -0,42 65,3 35,0 114,6 0,33 0,17 18,8 1,1 10,5 106,5 62,8 146,8 0,53 0,24 11,8 1,1 6,8 ENNUSTEIDEN PERUSTEET . Rautaruukki 8,70 53,0 16,7 75,4 0,28 0,14 31,2 1,1 18,5 97,7 53,4 138,0 0,56 0,25 15,4 1,1 12,5 . Technopolis 4,44 68,9 68,0 70,5 0,45 0,16 9,9 0,8 71,8 69,3 73,6 0,47 0,16 9,4 0,8 13,5 . . UPM-Kymmene 12,28 502,1 0,91 627,6 550,4 756,5 0,94 0,60 13,1 0,9 13,5 680,4 489,0 912,1 1,01 0,61 12,2 0,8 12,0 . Pöyry . taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. Wärtsilä . Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Uponor 12,47 76,0 64,8 84,0 0,66 0,47 18,9 3,7 11,9 95,1 80,9 113,0 0,83 0,55 15,0 3,3 9,4 . ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. TOMMI MELENDER TULOKSET 2013 Yhtiö ENNUSTEET 2014 osake- voitto kurssi ennen 11.2. Outotec 7,09 . veroja 2014 . Öljynjalostajan vertailukelpoinen liikevoitto nousi 164 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 77 miljoonasta eurosta, kun odotuksissa oli 126 miljoonaa euroa. . Stockmann 11,79 61,5 48,0 73,0 0,68 0,55 17,3 0,9 18,1 84,8 71,8 100,0 0,95 0,66 12,5 0,9 13,8 . Tieto 17,80 137,0 1,48 135,6 109,2 155,0 1,52 0,98 11,7 2,3 8,5 151,7 138,8 164,6 1,61 1,08 11,1 2,2 7,7 . 53. Rapala 5,20 23,2 22,0 24,0 0,33 0,25 15,9 1,6 11,2 25,4 23,0 27,0 0,36 0,26 14,5 1,5 10,3 . PKC Group
TAULUKOT RUOTSALAINEN KONEPAJAJÄTTI Atlas Copco ei varsinaisesti pettänyt tulosraportillaan, mutta ei antanut hurraamisenkaan aihetta. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2013 Yhtiö osakekurssi 11.2.2014 ENNUSTEET 2014 markkinaarvo, MK tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, p/e MK ENNUSTEET 2015 ev/ ebitda tulos/ osake KR voitto ennen veroja MK p/e 3,6 13,60 29 393 20,9 5,5 8,58 45 502 10,3 osinkotuotto, % ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz 285,00 471 696 10,36 12,01 26 026 23,7 Nordea 88,25 357 408 6,81 7,66 40 499 11,5 15,0 Ericsson 80,50 264 892 5,62 5,25 22 947 15,3 7,0 3,9 6,02 26 557 13,4 6,3 4,3 Teliasonera 49,80 215 638 3,46 4,25 25 284 11,7 7,5 6,2 4,44 26 184 11,2 7,4 6,7 Atlas Copco 175,50 210 568 9,92 10,53 17 037 16,7 10,7 3,4 11,65 18 885 15,1 9,6 3,6 Handelsbanken 319,10 202 716 22,33 23,18 19 043 13,8 4,4 24,95 20 529 12,8 Swedbank 173,00 195 837 13,78 14,72 20 475 11,8 6,5 15,52 21 671 11,2 Volvo 90,50 192 570 1,76 4,72 12 026 19,2 3,4 7,83 21 868 11,6 SEB 85,85 188 358 6,69 7,22 19 872 11,9 5,0 7,81 21 511 11,0 Investor 216,60 164 612 59,35 9,02 7 982 24,0 19,7 4,0 9,91 9 033 21,9 18,2 4,3 SCA 189,80 133 795 7,90 10,94 10 387 17,4 9,9 2,8 12,26 11 942 15,5 8,9 3,1 Assa Abloy 332,00 123 125 14,84 17,08 8 484 19,4 13,5 1,9 19,00 9 431 17,5 12,2 2,1 Scania 139,30 110 120 7,75 8,19 8 814 17,0 9,7 3,2 9,93 10 664 14,0 8,2 3,6 Sandvik 87,50 109 759 5,44 5,96 9 956 14,7 8,4 4,2 7,01 11 254 12,5 7,5 4,6 SKF 169,40 77 121 2,00 12,33 7 939 13,7 8,8 3,5 14,54 9 501 11,7 7,5 3,9 Kinnevik 272,30 75 632 7,21 2 222 37,8 77,3 2,8 8,18 2 465 33,3 66,7 3,0 Hexagon 210,50 74 727 9,38 10,87 4 780 19,4 13,5 1,5 12,63 5 550 16,7 11,7 1,7 Alfa Laval 167,60 70 301 7,22 8,63 4 814 19,4 12,1 2,4 9,60 5 382 17,5 10,8 2,6 Skanska 129,00 54 170 9,11 9,01 5 148 14,3 7,7 5,0 9,63 5 493 13,4 7,2 5,3 Getinge 224,90 53 599 12,74 13,00 3 942 17,3 11,0 1,9 15,36 4 758 14,6 9,5 2,2 Industrivärden 128,70 49 546 27,80 2,78 1 288 46,3 43,2 4,5 3,41 1 576 37,7 36,3 4,9 Electrolux 139,30 43 251 10,95 10,81 2 801 12,9 7,2 4,8 14,11 5 111 9,9 5,5 5,1 ICA 204,90 41 215 11,76 3 224 17,4 9,6 3,8 13,78 3 732 14,9 8,7 4,5 Swedish Match 196,40 39 673 13,27 3 153 14,8 12,3 3,8 14,80 3 370 13,3 11,7 4,2 Lundin Petroleum 124,30 39 516 1,61 2,97 3 078 41,8 8,7 0,0 4,47 5 083 27,8 6,3 0,0 Statoil 155,30 495 197 14,59 15,06 161 550 10,3 2,5 4,8 15,60 165 490 10,0 2,5 4,8 Telenor 134,00 203 228 11,38 26 746 11,8 6,2 5,8 12,35 29 081 10,8 5,8 6,4 DNB 108,00 175 910 11,52 25 265 9,4 2,7 12,20 26 806 8,9 Yara International 264,10 73 552 25,07 8 879 10,5 5,8 4,1 26,32 9 244 10,0 5,5 4,3 Gjensidige Försikring 7,59 4 863 15,7 12,0 5,8 7,80 5 017 15,3 11,8 5,9 0,90 3 225 31,7 7,5 2,8 1,71 4 772 16,7 5,9 3,2 2,72 3 589 17,0 11,7 4,9 2,98 3 915 15,5 11,0 5,2 1,2 7,6 13,2 3,9 6,5 4,7 6,9 5,4 3,9 5,5 NORJA 10,76 3,2 119,50 59 750 Norsk Hydro 28,48 58 925 Orkla 46,32 47 197 Schibsted 377,00 40 717 7,99 1 470 47,2 19,3 1,0 11,90 2 059 31,7 15,0 Subsea 7 109,00 38 346 11,85 6 589 9,2 4,3 3,2 13,58 7 564 8,0 3,7 3,7 68,00 27 906 5,37 8,22 4 535 8,3 6,1 8,6 8,33 4 699 8,2 5,9 9,3 Novo Nordisk 234,70 645 425 9,35 10,27 34 901 22,9 17,1 2,0 11,65 38 962 20,2 15,2 2,3 A.P. Viime vuonna Atlas Copcon tilaukset kaivosteollisuudesta laskivat selvästi ja sovittuja tilauksia peruttiin. Paremmin yhtiöllä menee kompressori- ja teollisuustyökaluliiketoiminnoissaan. Tulosraportissaan Atlas Copco arvioi tuotteidensa ja palveluidensa kysynnän säilyvän ”lyhyellä tähtäimellä” nykyisellä tasollaan. Moller - Marsk 62 850 270 879 5 881 52 275 10,7 4,5 2,5 6 895 52 923 9,1 4,1 2,7 Marine Harvest 7,90 1,90 Danske Bank 137,90 139 089 7,10 11,46 15 705 12,0 2,7 14,25 19 252 9,7 Coloplast 410,00 90 200 12,62 14,87 4 163 27,6 19,1 3,2 16,61 4 584 24,7 17,2 3,5 Carlsberg 557,50 86 028 41,03 8 897 13,6 7,9 1,6 45,93 9 966 12,1 7,2 1,8 Novozymes 237,60 75 961 7,64 3 103 31,1 19,5 1,1 8,44 3 415 28,1 17,9 1,2 54 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 6,93 4,3 LÄHDE: FACTSET TANSKA. Atlas Copcon p/e-luvut liikkuvat kymmenen tuntumassa eli suuria kasvuodotuksia ei osakkeeseen ole hinnoiteltu. Yhtiö teki jouluneljänneksellä 3 925 miljoonan kruunun tuloksen ennen veroja. Konsensusennusteet odottivat 3 999 miljoonaa kruunua. TOM OLLIVER Kaivosbisnes rassaa Atlas Copcoa Kiviriippana on kaivosteollisuus, jossa ongelmat ovat samankaltaisia kuin Metsolla ja Outotecilla. Osinkoa Atlas Copcon osakkeenomistajille on luvassa viime vuodelta saman verran kuin vuosi sitten eli 5,50 kruunua osaketta kohti
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET osakekurssi Yhtiö 11.2.2014 Anheuser-Busch InBev Total Sanofi Volkswagen Siemens Bayer L'Oreal Banco Santander BNP Paribas BASF SAP Inditex LVMH Daimler Eni Allaianz BMW Deutsche Telekom Banco Bilbao Telefonica EdF Unilever AXA Airbus GDF Suez ING Groep Deutsche Bank Schneider Electric Societe Generale Henkel Inte Sanpaolo Enel UniCredit Continental Danone Vinci Deutsche Post Air Liquide Iberdrola ASML Holding Munich Re E.ON Heineken Vivendi Linde 71,37 42,95 71,99 189,70 93,24 95,45 129,00 6,44 59,01 78,32 55,97 110,00 133,50 63,20 16,59 125,70 82,00 11,66 8,88 11,28 25,69 27,76 19,40 52,45 16,95 10,06 35,12 60,80 43,93 82,11 2,08 3,57 5,67 159,15 50,03 50,74 25,33 97,74 4,55 64,01 153,55 13,54 46,68 19,86 142,30 ENNUSTEET 2014 markkinaarvo, meur 114 752 102 109 95 309 86 455 84 271 78 932 77 566 74 488 73 477 71 935 68 759 68 566 67 774 67 610 60 291 57 382 52 682 51 878 51 391 51 336 47 784 47 601 46 895 41 082 40 897 38 616 35 800 35 213 35 084 34 033 33 880 33 589 32 816 31 831 31 570 30 639 30 624 30 576 29 018 28 601 27 538 27 094 26 885 26 605 26 418 tulos/ osake 2013 5,05 4,80 5,13 0,40 3,37 6,83 6,40 0,56 1,58 1,10 3,54 2,34 tulos/ osake euroa 3,99 4,94 5,35 22,86 6,64 6,45 5,38 0,51 5,30 5,98 3,50 4,53 7,80 5,80 1,45 13,50 8,15 0,68 0,59 0,98 2,07 1,60 2,17 3,28 1,35 1,04 3,71 4,19 4,36 4,38 0,13 0,31 0,32 12,17 2,93 3,63 1,66 5,69 0,36 3,16 16,86 1,00 3,00 1,16 8,77 voitto ennen veroja, meur 9 957 22 284 9 680 15 079 8 110 6 057 4 425 9 644 9 990 7 161 5 825 3 654 6 453 9 014 14 128 9 587 7 963 5 010 5 409 6 473 6 288 6 788 7 463 3 484 5 643 5 396 5 107 2 962 5 548 2 553 3 747 6 803 3 701 3 466 2 631 3 171 2 867 2 508 3 007 1 479 3 972 3 188 2 548 1 997 2 150 p/e ENNUSTEET 2015 ev/ ebitda 17,9 8,7 13,5 8,3 14,0 14,8 24,0 12,6 11,1 13,1 16,0 24,3 17,1 10,9 11,4 9,3 10,1 17,1 15,1 11,5 12,4 17,4 8,9 16,0 12,5 9,7 9,5 14,5 10,1 18,7 15,9 11,5 17,8 13,1 17,1 14,0 15,2 17,2 12,8 20,3 9,1 13,6 15,6 17,0 16,2 10,2 3,7 8,7 2,9 9,1 9,0 15,1 7,6 10,4 13,8 9,1 4,1 3,2 6,7 3,6 5,1 5,2 5,1 11,0 7,1 5,9 5,4 9,6 10,3 4,6 6,5 10,6 7,6 7,0 8,8 7,7 15,3 7,4 4,7 8,5 7,0 8,1 osinkotuotto, % 3,0 5,7 4,0 2,7 3,5 2,4 2,1 7,7 3,5 3,6 1,8 2,5 2,6 3,7 6,7 4,4 3,5 4,4 3,9 6,6 4,8 3,9 4,5 2,2 8,8 0,7 2,5 3,3 3,5 1,4 3,0 3,6 2,1 1,9 3,1 3,6 3,3 2,9 5,8 1,0 4,9 4,1 2,1 5,1 2,2 tulos/ osake 4,33 5,08 5,87 25,76 7,44 7,27 5,79 0,60 6,23 6,46 3,84 5,07 8,68 6,88 1,70 13,81 8,58 0,75 0,79 1,02 2,26 1,72 2,29 3,98 1,41 1,22 5,03 4,75 5,17 4,82 0,19 0,33 0,54 13,65 3,21 3,89 1,88 6,28 0,38 4,18 17,40 1,05 3,32 1,30 9,87 voitto ennen veroja meur 11 040 22 795 9 694 17 278 9 071 6 967 4 790 11 496 11 754 7 760 6 189 4 118 7 172 10 801 15 723 9 850 8 394 5 574 7 116 6 933 6 885 7 356 8 078 4 242 5 737 6 178 7 628 3 363 6 494 2 799 5 119 7 117 5 466 3 964 2 898 3 359 3 278 2 781 3 248 2 014 4 077 3 370 2 861 2 194 2 448 p/e 16,5 8,5 12,3 7,4 12,5 13,1 22,3 10,7 9,5 12,1 14,6 21,7 15,4 9,2 9,7 9,1 9,6 15,5 11,3 11,0 11,4 16,1 8,5 13,2 12,0 8,2 7,0 12,8 8,5 17,1 11,1 10,8 10,5 11,7 15,6 13,0 13,5 15,6 12,0 15,3 8,8 12,9 14,1 15,3 14,4 ev/ ebitda 9,3 3,5 7,7 2,5 8,1 8,1 13,8 7,0 9,3 12,2 8,1 3,6 3,0 6,6 3,2 4,8 5,0 4,9 10,1 6,7 4,9 5,3 8,6 9,2 4,5 5,7 9,5 7,2 7,0 8,1 7,4 11,7 7,1 5,3 7,8 6,7 7,3 osinkotuotto, % 3,4 5,8 4,3 3,2 3,7 2,7 2,3 7,5 4,3 3,8 2,0 2,8 2,9 4,2 6,9 4,6 3,8 4,5 3,9 6,6 5,1 4,2 4,8 2,7 8,8 3,4 3,5 3,6 4,6 1,6 3,8 4,1 3,2 2,3 3,3 3,8 3,7 3,2 6,0 1,2 5,0 4,2 2,3 5,4 2,5 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2013 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2014 ENNUSTEET 2015 markkinaarvo, MGBP tulos/ osake GBp tulos/ osake GBp voitto ennen veroja, 22,37 137 040 187,17 213,41 22 361 10,5 HSBC 6,24 117 521 61,67 16 149 10,1 Vodafone 2,22 107 596 9,61 3 887 23,1 9,6 5,0 10,57 4 287 21,0 9,3 4,8 BP 4,82 89 206 42,82 50,75 15 764 9,5 4,5 5,0 52,84 15 391 9,1 4,3 5,3 GlaxoSmithKline 16,08 78 080 112,20 112,93 6 616 14,2 10,0 5,1 123,21 7 353 13,0 9,5 5,4 Lloyds Banking 0,83 59 210 7,09 6 172 11,7 2,1 7,79 7 177 10,6 British American Tobacco 29,67 55 978 220,46 5 954 13,5 10,6 4,9 240,62 6 342 12,3 10,0 5,3 AstraZeneca 39,15 49 322 262,70 3 247 14,9 9,8 4,4 259,25 3 343 15,1 9,7 4,4 Rio Tinto 33,82 47 782 364,34 10 057 9,3 5,5 3,5 398,01 11 154 8,5 4,8 3,8 Diageo 18,29 45 930 98,70 102,56 3 298 17,8 14,1 2,8 112,20 3 613 16,3 12,7 3,0 Barclays 2,75 44 316 25,19 29,63 8 505 9,3 3,6 35,54 9 554 7,7 SABMiller 27,39 43 983 161,85 3 403 16,9 2,6 179,32 3 799 15,3 Yhtiö Royal Dutch Shell osakekurssi 11.2.2014 304,91 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake GBp voitto ennen veroja MGBP 4,5 5,1 221,60 23 240 10,1 5,5 68,33 18 236 9,1 MGBP 12,0 p/e ev/ ebitda 4,3 osinkotuotto, % 5,2 6,1 4,4 5,1 10,9 2,9 55 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2013
Konsensus- TOMMI MELENDER YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2014 osakekurssi markkinaarvo, MUSD tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, Apple 528,99 471 853 39,75 42,74 51 588 Google 1 172 394 915 44,40 52,59 18 517 Exxon Mobil 89,52 388 069 7,37 7,70 Microsoft 36,80 305 467 2,58 2,69 Berkshire Hathaway 112,61 277 859 Johnson & Johnson 91,07 256 948 General Electric 25,05 Wells Fargo ENNUSTEET 2015 ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake USD 12,4 5,6 2,4 45,95 22,3 13,0 0,0 62,59 60 845 11,6 5,1 3,0 7,82 27 689 13,7 7,7 2,8 2,91 6,31 22 859 17,9 0,0 6,76 5,52 5,82 20 514 15,7 9,7 2,9 6,28 253 440 1,64 1,69 18 802 14,8 8,9 3,6 1,82 45,52 239 308 3,89 4,04 33 595 11,3 2,8 4,26 Wal-Mart 73,76 238 671 5,57 27 423 13,2 7,5 2,8 6,09 Chevron 111,69 214 799 11,09 11,14 38 105 10,0 4,4 3,7 11,28 JPMorgan 56,74 213 296 4,35 5,97 35 482 9,5 2,9 6,34 Procter & Gamble 78,03 211 571 4,05 4,27 16 151 18,3 12,1 3,1 4,63 Pfizer 31,47 203 959 2,22 2,27 19 911 13,9 8,3 3,3 2,38 177,14 192 348 16,99 17,89 24 017 9,9 8,1 2,2 19,88 Bank of America 16,72 177 095 0,90 1,35 23 584 12,3 1,2 1,63 Coca-Cola 38,57 170 322 2,19 12 707 17,6 14,1 3,1 2,37 AT&T 32,44 169 531 2,65 21 452 12,2 5,7 5,7 2,78 Oracle 37,30 167 753 3,20 18 693 11,7 7,0 1,3 3,42 360,87 165 735 0,59 1,96 1 336 184,3 23,4 0,0 4,28 Facebook 63,55 162 031 0,88 1,26 5 429 50,6 21,7 0,0 1,68 Merck 54,89 160 385 3,49 3,44 13 580 16,0 7,5 3,2 3,74 Citigroup 49,32 149 390 4,36 5,04 22 514 9,8 0,9 5,80 Comcast 54,35 141 115 2,47 2,89 12 298 18,8 7,9 1,6 3,31 220,55 138 629 7,59 8,88 8 195 24,8 19,4 0,7 10,42 Walt Disney 77,06 135 014 3,39 4,03 11 485 19,1 10,7 1,1 4,58 Verizon 46,91 134 163 2,84 3,48 23 011 13,5 4,0 4,6 3,83 Qualcomm 74,69 126 307 4,51 5,10 10 278 14,7 9,8 1,9 5,65 Philip Morris 78,81 126 267 5,40 5,23 11 917 15,1 11,1 4,7 5,64 Gilead Sciences 80,98 124 257 2,04 3,72 8 353 21,8 15,3 0,0 5,72 PepsiCo 80,60 123 608 4,66 9 844 17,3 10,7 3,0 5,03 MasterCard 76,35 122 339 2,61 3,05 5 300 25,0 20,8 0,5 3,63 Cisco Systems 22,83 122 063 2,02 1,98 13 471 11,5 5,7 2,8 2,09 Intel 24,29 120 746 1,89 1,85 12 845 13,1 5,5 3,7 2,00 Schlumberger 89,04 116 405 4,75 5,70 9 725 15,6 8,6 1,7 6,74 Home Depot 76,41 107 603 4,42 9 484 17,3 10,0 2,4 5,13 United Technologies 111,60 102 140 6,21 6,82 9 456 16,4 9,4 2,1 7,58 Boeing 127,16 95 555 7,07 7,41 7 173 17,2 10,1 2,2 8,25 McDonald's 94,86 94 389 5,55 5,84 8 440 16,2 10,0 3,5 6,33 American Express 88,34 93 994 4,91 5,46 8 523 16,2 1,1 6,04 120,30 90 721 7,60 8,15 7 397 14,8 10,5 2,0 8,67 UPS 94,73 87 943 4,57 5,23 7 514 18,1 9,7 2,8 5,94 3M 129,70 86 029 6,72 7,47 7 065 17,4 10,6 2,6 8,26 Bristol-Myers Squibb 52,12 85 818 1,82 1,77 3 568 29,4 21,1 2,8 1,70 CVS Caremark 66,94 79 676 3,96 4,46 8 138 15,0 8,5 1,5 5,04 Union Pacific 174,78 79 535 9,42 10,82 7 861 16,2 8,8 1,8 12,24 Yhtiö IBM Amazon.com Visa Amgen 11.2.2014 56 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 2,50 p/e MUSD voitto ennen veroja MUSD 53 405 22 890 61 487 29 777 24 343 22 205 20 468 35 236 29 040 38 389 37 524 17 365 20 063 25 477 27 567 13 558 22 361 19 618 3 019 7 167 14 525 25 122 13 775 9 302 12 592 25 002 11 767 12 506 12 547 10 433 6 111 14 118 13 685 11 386 10 432 10 391 8 031 8 982 9 104 7 865 8 341 7 539 3 355 8 895 8 627 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % 11,5 5,0 2,7 18,7 10,2 0,0 11,4 5,1 3,1 12,6 6,8 3,1 16,7 0,0 14,5 8,5 3,1 13,8 8,9 4,0 10,7 3,0 12,1 7,2 3,0 9,9 4,5 3,9 8,9 3,3 16,8 11,3 3,4 13,2 8,1 3,5 8,9 7,6 2,4 10,2 2,2 16,3 13,3 3,4 11,7 5,5 5,8 10,9 6,5 1,4 84,3 17,2 0,0 37,7 16,0 0,0 14,7 8,0 3,3 8,5 1,9 16,4 7,3 1,8 21,2 17,0 0,8 16,8 9,8 1,2 12,2 4,8 4,7 13,2 8,6 2,0 14,0 10,6 5,0 14,1 10,0 0,0 16,0 10,0 3,2 21,0 17,9 0,6 10,9 4,9 3,4 12,2 5,1 3,8 13,2 7,4 1,8 14,9 9,4 2,7 14,7 8,6 2,3 15,4 9,2 2,4 15,0 9,6 3,8 14,6 1,2 13,9 9,6 2,3 15,9 8,9 3,0 15,7 10,1 2,9 30,7 21,5 2,8 13,3 7,9 1,9 14,3 8,2 2,0 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2013. Tulosraportit puolestaan yllättävät kerta toisensa jälkeen myönteisesti. Niistä 68 prosenttia oli lyönyt pöytään Wall Streetin konsensusennustetta paremman tuloksen. Liikevaihdoissa keskimääräinen ennusteen ylitys oli 0,3 prosenttia. Helmikuun alkupuoliskolla S&P 500 -indeksin yhtiöistä liki 350 oli ehtinyt julkistaa lukunsa ja näkymänsä. ALEXANDER BAXEVANIS Atlantin takana vahva tuloskausi ennustetta paremmat ylimmän rivin luvut raportoi 66 prosenttia yhtiöistä. Se voi tehdä tiukkaa, kun voittomarginaalit ovat jo poikkeuksellisen suuret eikä suhdannetilanne ole paras mahdollinen. Niin nytkin. Vuoden 2014 konsensusennusteilla S&P 500:n p/e-luku asettuu viiteentoista eli lähelle pitkän ajan keskiarvoa. TAULUKOT AMERIKKALAISTEN PÖRSSIYHTIÖIDEN voitto- marginaalit ja kassat pullistelevat ennätyssuurina. Wall Streevuonna kymmenen prosentin tuloskasvua. Keskimääräinen voittoennusteen ylitys oli 3,8 prosenttia. haalimaan odotuksia enemmän
Bolte P. Parhaiten on menestynyt Ari Metson hoitama, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan sijoittava Taaleritehdas Dinaari Osake, joka on peitonnut samoille alueille sijoittavan Hertta Alavan FIM Saharan 3,6 prosenttiyksiköllä. EHRIN MACKSEY Raha karkaa kehittyviltä markkinoilta Kuten taulukosta ilmenee, vain neljä suomalaista kehittyville markkinoile sijoittavaa suomalaista´on noussut ajanjaksolla yli kymmenen prosenttia. Deryng M. Sjo eQ Varainhoito Oy UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi ODIN Offshore eQ Globaali Perusteollisuus 12,0 10,2 -3,9 -10,5 -2,9 -4,9 -3,4 8,7 -5,6 -1,3 13,3 16,4 -0,23 -0,31 2,00 1,50 2,00 1,50 236,53 7,93 UB Aasia REIT Plus K 17,9 6,2 -8,5 -5,5 -1,1 13,0 -0,67 0,90 + 0,90 34,44 10,4 17,7 17,7 17,8 2,8 6,8 6,8 6,7 0,1 16,2 14,0 13,9 13,9 13,1 7,3 6,6 6,6 6,6 5,2 0,4 -1,6 -1,6 -1,6 -1,6 7,8 12,3 12,3 12,3 9,9 2,04 1,12 1,12 1,12 1,31 0,50 1,25 1,25 1,25 0,00 & 1,61 1,29 1,29 1,29 1,53 9,88 209,86 197,56 68,20 12,02 A. Rahuorg Aberdeen Asset Mgmt Ripatti M. L. Viimeksi kuluneet kaksitoista kuukautta ovat olleet kehittyville markkinoille hankalat. Mgmt/ Nielsen, Hemmingsen Eufex Oy O. Ligaard Metso KOKO MAAILMA PARHAAT PYN Elite Handelsbanken Uusi Energia Seligson & Co Phoenix Evli Maailma OP-Ilmasto HUONOIMMAT Nordea Maailma Osinko Eufex ActiveAlpha ODIN Global LähiTapiola Osake 100 EPL Taktinen A1 18,7 3,0 7,3 20,7 15,1 5,0 16,4 -0,5 3,2 39,0 35,4 12,0 11,3 9,4 13,8 8,2 4,9 13,4 10,6 -20,5 -11,4 -17,9 -9,7 -15,4 -24,4 -27,1 -32,1 -38,1 -39,8 -5,9 -13,9 -13,1 -32,3 -31,1 -8,8 -10,0 -9,9 -13,4 -9,8 15,5 17,4 20,3 35,1 36,2 -1,58 -1,57 -1,60 -1,09 -1,10 2,20 2,80 2,20 2,80 2,00 + 3,27 2,80 3,24 2,80 2,00 66,41 52,49 50,98 21,53 39,12 Danske Invest Global Tech 23,1 11,6 37,9 17,4 2,1 16,9 2,22 1,70 1,70 62,48 Danske Invest MediLife 16,4 18,6 29,3 10,7 5,5 14,0 2,08 1,95 1,95 49,26 FIM Rohto Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals FIM Brands HUONOIMMAT eQ Globaali Yhdyskuntatekniikka ja Energia 11,5 17,0 25,2 7,2 2,6 10,7 2,34 1,80 1,81 24,50 Allianz Global Investors Europe GMBH Allianz Global Investors Europe GMBH Koskenkari 15,6 22,2 24,9 8,5 2,1 11,4 2,17 0,60 0,61 125,86 Holmberg, Kanninen, Härmä 21,6 15,0 21,8 7,3 -2,9 11,0 1,97 1,80 1,81 60,08 Holtari 4,6 -1,3 1,5 -0,3 -2,6 11,6 0,11 1,50 1,50 5,38 eQ Varainhoito Oy 1,0 -1,2 2,3 8,6 0,09 1,45 + 1,45 18,56 KEHITTYVÄT MARKKINAT PARHAAT Taaleritehdas Dinaari Osake FIM Sahara eQ Frontier Osake eQ Afrikka Danske Invest Baltic Equity HUONOIMMAT FIM Russia Danske Invest Latin America FIM Brazil Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake TOIMIALARAHASTOT UB Real REIT UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi J. p.a. KARO HÄMÄLÄINEN Petri Deryng PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Yhtiö Tuotto 5 v. Sjöholm M. Bolte P. Raappana P. Leskinen 7,8 0,8 -2,0 9,2 0,82 1,50 1,52 856,74 9,6 11,7 11,0 9,5 0,75 0,61 0,50 0,48 0,50 & 2,00 0,40 & 3,00 + 2,10 2,00 0,73 3,00 2,18 192,65 43,43 11,12 Nordea Inv. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur Salkunhoitaja 45,7 14,1 22,4 13,8 6,0 37,4 6,4 7,8 11,9 -0,7 38,7 29,5 27,8 22,9 22,4 32,1 12,3 11,8 6,7 10,1 9,2 1,6 0,4 0,5 2,3 15,5 13,7 11,5 9,9 11,6 2,48 2,14 2,40 2,30 1,91 1,00 + 1,50 1,10 + 1,60 + 1,80 1,10 1,50 1,12 1,60 1,80 263,59 60,03 22,07 68,93 64,26 P. Bolte Pakarinen, Näätsaari -3,0 -1,8 -0,7 -1,3 -2,1 -2,7 -3,7 -4,8 -0,5 -0,6 -0,8 -2,3 0,1 -1,3 -0,9 -6,3 -1,7 -1,3 3,8 2,6 9,1 7,6 6,3 -0,39 -0,90 -0,32 -0,52 -0,79 1,25 + 1,13 0,30 1,50 1,50 1,61 2,01 0,00 2,80 1,90 6,92 14,57 7,16 2,23 6,23 P. p.a. Markitanova K. Ilmiössä ei ole mitään yllättävää. Metso Alava 0,0 eQ/Stanlib I. Lindahl Barclays Capital Front Capital Oy Eufex Oy JAM Advisors YHDISTELMÄRAHASTOT PARHAAT Danske Invest Kultapossu Handelsbanken Eläke 70 Active Handelsbanken Eläke 60 Active Handelsbanken Eläke 80 Active FIM Varainhoito 100 HUONOIMMAT Evli Taktinen Allokaatio Säästöpankki Pääomaturva Front Struktuuri A1 Eufex Varainhoito Active Multi-Strategy -1,3 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY PARHAAT 57. Kehittyville markkinoille sijoittaa myös Koko maailma -kategorian ykkönen, Petri Deryngin luotsaama PYN Elite. Dybvad LähiTapiola Varainhoito Oy Elite Pankkiiriliike Oy 7,4 7,4 5,7 4,8 1,1 4,9 4,6 2,7 -1,9 -2,1 -2,7 -1,7 17,0 12,4 2,8 0,2 1,0 4,9 6,0 2,5 -0,8 2,8 13,0 11,1 8,0 12,8 5,4 2,99 3,17 1,47 0,87 1,69 2,70 + 2,20 1,00 + 2,50 2,40 2,70 3,25 2,45 3,00 2,40 3,24 42,16 28,27 3,73 15,05 A. TAULUKOT TAMMIKUUSSA SUOMALAISISTA kehittyviin markkinoihin sijoittavista osakerahastoista vedettiin Rahastoraportin mukaan rahaa pois 182,5 miljoonaa euroa. Sens P. Kehittyvien markkinoiden rahastot olivat selvästi eniten lunastusten kohteeksi joutunut osakerahastoluokka. Tuotto 3 v. Seligson H-K. Kun markkinoilla on vastatuulta niin kuin tammikuussa oli, raha tavataan vetää pois riskisimmiksi koettujen kehittyvien markkinoiden kohteista
Parhiala Rahaston koko 592,2 milj. Parhiala Rahaston koko 18,7 milj. Kujala Rahaston koko 107,1 milj. euroa Sampo 7,8 8,7 Fortum 7,3 7,9 Nokia 7,1 8,4 Wärtsilä 7,0 6,1 Kone 6,5 6,5 Käteisvarat & Talletukset 5,4 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Wärtsilä 9,3 7,3 Kone 8,8 9,3 Nordea 7,6 4,9 Outotec 5,7 5,6 Huhtamäki 4,7 Fortum 4,5 6,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 9,6 9,1 Kone 8,3 9,0 Fortum 7,8 8,1 Wärtsilä 5,8 6,1 Amer Sports 5,6 4,8 Nokian Renkaat 4,8 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 220,0 milj. Haugen Rahaston koko 220,8 milj. Eräkare Rahaston koko 297,9 milj. Heikkinen, S. Perälä Rahaston koko 133,8 milj. Larsson Rahaston koko 79,5 milj. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Nokia 9,4 Kone 8,9 Fortum 7,3 Nordea 7,2 Sampo 6,5 Amer Sports 4,9 8,9 8,3 6,4 -0,3 0,0 -0,4 5,5 -1,1 9,3 9,6 8,7 7,8 4,7 -0,2 -1,1 -0,2 -0,7 -0,8 4,4 4,7 3,8 3,7 0,1 -0,6 -0,1 0,0 8,1 7,3 -0,2 -0,2 6,2 7,3 -0,4 -2,5 7,8 9,0 7,2 5,6 5,0 4,9 1,5 -0,5 0,6 0,1 0,1 -0,4 9,8 9,2 7,3 6,7 6,4 4,4 -0,4 -0,2 0,0 0,5 0,1 0,6 58 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 yhdessä hujauksessa kymmenen prosenttia arvostaan. euroa Huhtamäki 7,4 7,3 Nokia 6,9 7,6 Sampo 5,8 5,8 Cramo 5,4 5,5 Nordea 5,0 4,8 Pohjola 5,0 -0,3 0,7 0,3 0,0 -0,8 -0,9 -0,6 -1,3 0,9 0,0 0,1 -0,1 0,1 0,8 -0,2 -0,3 -0,6 0,2 -0,1 0,2 0,0 5,0 0,3 0,5 -3,9 0,1 -0,7 0,0 -0,1 0,2. euroa Huhtamäki 8,3 7,3 Raisio 5,9 5,8 Metsä Board 5,8 6,1 PKC Group 5,8 6,1 Affecto 5,7 6,4 Fiskars 5,0 4,7 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. ”Viimeaikaiset talousluvut ovat antaneet selkeää indikaatiota talouden paranemisesta Euroopassa mutta ei vielä tarpeeksi. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. TOMMI MELENDER tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Nokia 8,6 Kone 8,2 Nokian Renkaat 6,0 Sampo 5,0 Ramirent 4,4 Wärtsilä 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Hämäläinen Rahaston koko 210,0 milj. Hämäläinen Rahaston koko 70,8 milj. euroa Sampo 9,3 9,2 Nokia 8,4 9,1 Fortum 8,3 8,3 Kone 8,2 8,4 Seligson & Co OMX Helsinki 25 ETF UCITS 4,2 4,2 Wärtsilä 3,9 0,5 -0,7 -0,2 -0,3 0,9 -0,8 0,9 0,0 -0,4 1,0 0,1 -0,3 -0,3 -0,7 0,3 2,0 -0,5 2,7 0,1 -2,2 0,0 -1,2 0,0 0,7 -0,4 0,1 -0,7 0,0 -0,2 0,0 tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAULUKOT Nokiaa lisää, YIT pois MATKAPUHELIMISTAAN LUOPUVAN Nokian tulosraportti taisi vakuuttaa Nordean salkunhoitajan Hans Parhialan. Samalla Nokiasta tuli rahaston toiseksi suurin sijoitus Nokian Renkaiden jälkeen. Blomqvist, M. Nyman Rahaston koko 96,3 milj. Perälä Rahaston koko 26,3 milj. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 273,1 milj. euroa Nokian Renkaat 15,0 15,0 Nokia 13,1 8,1 Neste Oil 11,0 10,7 Pohjola 9,9 9,4 Nordea 9,8 13,7 Caverion 7,4 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Nokia 7,3 8,0 Wärtsilä 7,1 6,2 Metso 6,6 6,6 PKC Group 4,6 Nokian Renkaat 4,6 5,0 Fiskars 4,5 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. euroa Nordea 7,9 Kesko 7,1 Nokia 6,1 Affecto 5,8 Kemira 4,8 Technopolis 4,7 DANSKE SUOMEN PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Auvray Rahaston koko 57,0 milj. euroa Basware 9,3 Affecto 8,5 Amer Sports 7,7 PKC Group 5,6 Huhtamäki 5,0 Vacon 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. ”Tammikuussa lisäsimme reilusti painoa Nokiassa ja YIT myytiin vastaavasti kokonaan pois”, Parhiala kirjoittaa kuukausikatsauksessaan. euroa Nokia 8,4 8,6 Wärtsilä 7,3 6,6 Kone 6,6 6,3 Cargotec 5,9 5,9 Caverion 5,4 6,2 Sampo 5,0 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Osakkeiden arvostus Suomessa on suhteellisen korkealla tasolla, joten kurssitason nousu jatkossa edellyttää selkeästi paranevia tuloksia vuonna 2014”, Parhiala kuvailee yleistä markkinatilannetta. Angervuo Rahaston koko 25,8 milj. Varis Rahaston koko 30,6 milj. euroa Nordea 8,0 8,0 Nokia 7,9 9,1 Raisio 6,0 6,0 Basware 6,0 5,3 Metsä Board 4,6 5,0 Nokian Renkaat 4,6 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 5,1 milj. euroa Stockmann 4,5 Kesko 4,1 Lassila & Tikanoja 3,7 Outotec 3,7 Fiskars 3,6 Vaisala 3,3 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Rakennusyhtiö nimittäin julkisti helmikuun alussa selvästi odotuksia heikomman tuloksen ja osake menetti tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. Verkkoyhtiön paino Suomi 130/30 -rahastossa nousi tammikuussa viisi prosenttiyksikköä 13,1 prosenttiin. euroa Sampo 9,2 Nokia 8,6 Fortum 8,6 Kone 7,1 Wärtsilä 3,9 Teliasonera 3,7 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. YIT:n myynti tammikuussa ei osunut aivan huonoon saumaan. euroa Nokia 9,4 9,7 Kone 8,1 8,7 Sampo 7,7 7,5 Fortum 7,3 7,4 Wärtsilä 5,5 5,3 Nokian Renkaat 4,8 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Outinen Rahaston koko 79,0 milj. euroa Nokia 9,8 9,7 Kone 7,3 7,4 Pohjola 6,1 6,0 Wärtsilä 5,9 5,1 Nokian Renkaat 5,8 6,0 Sampo 4,7 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J
Heikkilä Rahaston koko 100,6 milj. euroa Amer Sports 9,5 Affecto 6,2 PKC Group 5,1 Vacon 4,7 Rautaruukki 4,4 Cramo 4,1 9,9 8,1 9,5 9,3 4,9 4,7 0,2 1,8 -0,4 -0,4 -0,4 -0,2 8,0 8,2 5,4 5,0 6,3 5,5 -0,2 -1,0 1,5 1,5 0,0 0,5 7,4 5,8 6,1 4,6 0,2 0,3 -0,3 0,0 4,1 -0,2 5,4 7,1 5,5 6,2 4,0 -0,9 -0,4 -1,6 tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. päivän päätöskursseilla. euroa Nokia 9,9 Kone 9,8 Fortum 7,2 Sampo 6,6 Wärtsilä 5,5 Nordea 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Salonen Rahaston koko 198,8 milj. euroa Nokia 10,1 Sampo 9,9 Kone 9,2 Wärtsilä 8,9 Metso 4,6 Stora Enso 4,5 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Nieminen (4Capes), Kari Niemistö (Selective Investor). euroa Nokia 12,4 Kone 9,8 Amer Sports 8,6 Nokian Renkaat 5,7 Sampo 7,5 Rautaruukki 5,7 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Euromääräiset muutokset kuukausitasolla kuvaavat ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa ja vuoden alusta osakkeiden arvonmuutosta. Lund Rahaston koko 10,1 milj. TAULUKOT tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. Tuuri Rahaston koko 26,0 milj. euroa Sampo 8,2 7,9 0,3 Fortum 6,7 6,7 0,0 Nokia 6,0 6,9 -0,9 Kone 5,9 5,9 0,0 UPM 5,9 6,0 -0,1 Kemira 4,1 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. euroa Basware 9,6 PKC Group 6,7 Vacon 6,6 Metsä Board 5,7 Amer Sports 5,4 Caverion 4,3 9,7 9,4 6,6 7,2 6,0 0,2 0,4 0,6 -0,6 -0,5 12,1 9,9 7,1 7,1 8,2 7,2 0,3 -0,1 1,4 -1,3 -0,7 -1,5 9,4 5,9 9,4 6,0 0,0 3,5 -0,7 -0,6 9,4 8,2 8,2 7,0 4,5 5,7 0,2 -1,5 -1,6 -1,2 1,0 -1,4 tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. euroa Neste Oil 8,2 8,3 -0,1 Nordea 7,9 8,9 -1,1 UPM 6,2 7,1 -0,8 Rautaruukki 4,8 Kemira 4,0 Fortum 4,0 4,1 -0,2 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 78,6 milj. euroa Nordea 7,9 7,4 0,5 Stora Enso 7,6 4,8 2,7 Metso 6,6 7,8 -1,2 Kemira 6,2 Kone 6,0 7,5 -1,5 Sanoma 5,2 5,5 -0,2 11.2.2014 Osake UPM Kone Sampo Konecranes Outotec Nokia Elisa Huhtamäki Kemira Amer Sports Orion B Pohjola Stora Enso R Wärtsilä Metso Outokumpu Nokian Renkaat Neste Oil YIT Kesko B Cargotec Fortum Rautaruukki Osakkeita, kpl 2 647 400 473 400 840 500 133 500 875 800 2 597 712 163 200 986 880 860 000 2 000 65 000 283 500 394 000 705 000 701 090 3 644 266 179 096 445 312 864 300 44 509 282 000 1 974 409 698 539 19 859 413 Arvo, euroa 33 383 714 15 091 992 31 031 260 3 397 575 6 051 778 13 715 919 3 254 208 19 234 291 10 182 400 32 320 1 411 150 4 765 635 3 193 370 30 159 900 15 816 590 1 489 412 5 868 976 6 813 274 7 458 909 1 385 565 8 499 480 33 920 347 6 077 289 262 235 354 Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa 297 000 35 500 13 500 10 000 26 000 32 000 7 500 5 000 7 000 2 000 0 0 0 0 -1 000 -402 943 -10 000 -32 000 -60 000 -33 500 -50 000 -92 000 -541 461 -789 404 3 745 170 1 131 740 498 420 254 500 179 660 168 960 149 550 97 450 82 880 32 320 0 0 0 0 -22 560 -164 683 -327 700 -489 600 -517 800 -1 042 855 -1 507 000 -1 580 560 -4 710 711 -4 022 819 Muutos vuoden alusta, kpl 297 000 35 500 13 500 10 000 26 000 32 000 7 500 5 000 7 000 2 000 0 0 0 0 -1 000 -402 943 -10 000 -32 000 -60 000 -33 500 -50 000 -92 000 -541 461 -789 404 Muutos vuoden alusta, euroa 2 710 994 3 325 619 1 672 760 79 130 -1 044 052 -1 396 124 207 159 578 571 82 880 32 320 80 600 447 930 171 390 2 234 850 -1 181 009 -412 777 -908 225 35 443 -2 394 129 -818 969 -680 320 -154 738 -2 925 111 -255 807 Muutos vuoden alusta (kpl), % 12,6 8,1 1,6 8,1 3,1 1,2 4,8 0,5 0,8 NA 0 0 0 0 -0,1 -10 -5,3 -6,7 -6,5 -42,9 -15,1 -4,5 -43,7 -3,8 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Pertti Laine, Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen, Jorma J. Backholm Rahaston koko 131,9 milj. Tuuri Rahaston koko 183,1 milj. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. euroa Nokia 9,4 Nordea 9,3 Sampo 8,7 Fortum 5,4 Metsä Board 4,8 Pohjola 4,5 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa Nokia 7,6 Amer Sports 6,1 Kone 5,9 Sampo 4,6 Nordea 4,1 Stora Enso 3,8 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Euromääräiset arvot on laskettu elokuun 14. euroa Nokia 6,6 6,0 0,5 Kone 5,5 5,8 -0,2 Huhtamäki 4,1 3,9 0,1 Nordea 3,7 3,5 0,2 Konecranes 3,4 Fortum 3,3 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,4 milj. Karessuo Rahaston koko 332,6 milj. euroa Cargotec 7,8 Amer Sports 7,2 Huhtamäki 6,9 Outotec 6,4 Metsä Board 6,2 Ramirent 5,9 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Karessuo Rahaston koko 126,8 milj. 59. Karessuo Rahaston koko 391,9 milj. Simo Rahaston koko 44,6 milj
Janet Yellenistä - - - - Ben Bernankelta - - taperingin TOMMI MELENDER Janet Yellen Suomi Saksa prosenttia 4,5 Intia Kiina prosenttia 10,0 4,0 8,0 3,5 3,0 6,0 2,5 2,0 4,0 1,5 2009 2/2009 2010 2011 2012 2013 2/2014 AAA-luokitellut BBB-luokitellut 1,0 prosenttia 10,0 2009 2/2009 2010 2011 2012 2013 1/2014 Aaa-luokitellut Baa-luokitellut prosenttia 10,0 8,0 8,0 6,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2009 2/2009 2010 2011 2012 2,0 2013 0 2/2014 2,0 2009 2/2009 2010 2011 2012 2013 2/2014 prosenttia 5,0 0 dollaria/unssi 2 000 1 800 4,0 1 600 3,0 1 400 1 200 2,0 1 000 2009 2010 2011 2/2009 60 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 2012 2013 2/2014 1,0 2009 2/2009 2010 2011 2012 2013 2/2014 800. TAULUKOT Yellenin teesit syynissä NOUSUMARKKINAN KUMMITÄTI
TOMMI MELENDER Raaka-aine hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 11.2.2014 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu 108,92 100,37 2 103,5 1 686,0 7 174,5 1 289,5 14 270,0 728,85 20,20 22 425,0 2 016,0 3,03 4,82 1,3 8,3 0,3 -1,7 -1,5 3,6 4,3 -2,2 2,0 2,6 -0,2 3,0 19,0 -7,9 2,9 -11,5 -18,1 -12,3 -21,7 -22,0 -5,5 -34,5 -10,0 -6,9 -6,4 49,3 7,1 17,3 -16,7 -32,3 -27,7 -5,5 -48,7 -10,4 -32,7 -28,7 -16,5 12,3 23,3 147,0 195,4 85,3 25,7 114,1 36,7 40,8 236,7 51,4 100,1 79,8 129,0 7,4 OKSANA / COLOURBOX lisuusmetallien hinnat laskevat. TAULUKOT euroa dollareista 1,55 pistettä 380 CRB-indeksi 340 1,45 300 1,35 260 1,25 2009 2/2009 2010 2011 2012 220 2013 1,15 2/2014 2009 2/2009 2010 2011 2012 prosenttia 11,0 2013 180 2/2014 prosenttia 8,0 10,0 7,5 9,0 Otsikko 2009 8,0 7,0 7,0 2010 2011 2012 2013 2/2009 2/2014 2009 6,0 2010 2/2009 2011 2012 2013 6,5 2/2014 Kiina hämmentää kuparimarkkinoita eivät haalineet kuparia pelkästään teollisuuskäyttöön, vaan myös rahoitustarpeita varten. Onko Kaukoidän jätti uuden investointibuumin kynnyksellä. ”Vaikuttaa siltä, että rahoitustarpeet aiheuttivat kuparin tuontipiikin. Kiinalaiset 108,1 98,1 2 116,0 1 807,4 7 231,8 1 361,2 14 595,5 725,4 22,5 22 012,5 1 907,2 3,0 3,9 110,9 96,0 2 183,8 2 058,7 7 940,9 1 544,8 17 995,1 698,1 29,7 22 924,2 2 002,6 3,0 3,5 96,3 87,0 2 118,0 2 028,0 7 453,0 1 377,5 18 443,0 591,6 25,2 20 951,4 1 993,6 2,6 3,8 40,71 33,98 991,5 1 253,5 3 150,0 870,3 9 405,0 193,00 11,98 10 055,0 1 059,5 1,13 1,91 126,14 113,93 2 939,0 2 772,0 10 148,0 1 895,0 29 030,0 857,25 48,70 33 255,0 2 634,5 3,32 6,01 LÄHDE: FACTSET INVESTOINTIBUUMI KIINASSA laantuu ja teol- 61. Teollisuusmetalleiden kunkku kupari menetti viime vuonna dollarimääräisesti arvostaan runsaat seitsemän prosenttia. Kiinan tuontitilastot joka tapauksessa pönkittivät kuparin hintaa. Joulukuusta nousua kertyi 21 prosenttia. Kupari on metalleista edelleen käytetyin lainojen vakuutena, vaikka Kiinan viranomaiset suhtautuvatkin tällaisiin järjestelyihin nihkeästi”, Xinhu Futuresin analyytikko Lian Zheng sanoi Bloombergille. Tammikuussa Kiina toi kuparia ja kuparituotteita peräti 53 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Laskukierre näyttäisi kuitenkin hellittävän, ja syynä on – yllätys, yllätys – Kiina. Sikäläiset yritykset käyttävät kuparia vakuutena neuvotellessaan lainoistaan. Tällaisia arvioita on kuultu viime aikoina runsaasti. Vuodenvaihteesta se on tullut alas kolme prosenttia. Ei sentään
TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Afarak Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Therapies CapMan Cargotec Caverion Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Martela Metsä Board Metso Munksjö Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi kurssimuutos 1 kk,% 6,1 -7,5 -8,9 4,0 1,3 7,7 0,1 -3,4 -3,8 2,0 25,6 -8,4 6,5 -6,7 10,8 -3,8 0,0 2,3 -0,6 3,8 -4,2 1,5 6,5 0,0 -1,0 12,5 2,2 0,0 -2,8 4,7 5,4 -5,2 0,0 -2,8 4,1 2,5 -2,6 -3,3 1,8 -0,3 -25,0 -6,6 27,3 -7,7 -1,5 14,0 4,3 -0,4 -2,6 -4,0 -11,3 -3,1 -3,8 -4,8 -5,8 6,8 -10,0 3,9 -11,9 -2,1 0,8 -1,9 -4,9 -1,5 62 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 ENNUSTEET 2014 osinko/ osake osinko/ osake, euroa 0,17 0,30 0,48 0,13 0,40 0,42 0,21 0,32 0,51 0,21 0,48 1,03 0,42 47 168 63 74 50 68 102 5,0 4,2 6,0 6,9 3,0 5,2 6,8 0,25 0,34 0,55 0,26 0,56 1,09 0,45 44 78 61 84 48 66 86 5,9 4,5 6,5 8,6 3,5 5,5 7,4 0,24 0,23 0,41 0,33 45 43 5,0 1,1 0,46 0,54 47 41 5,7 1,7 0,03 0,42 0,22 0,07 0,84 0,30 76 43 62 5,9 2,8 4,2 0,08 1,12 0,40 64 41 63 6,8 3,7 5,5 0,15 0,15 0,00 0,03 0,63 0,10 77 0 54 48 37 5,7 0,0 4,5 4,0 2,4 0,16 0,05 0,04 0,70 0,12 76 9 60 47 34 5,8 3,0 6,4 4,5 2,9 0,0 0,03 50 4,5 0,03 0,60 0,10 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 0,00 TUOTOT 3V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v, % 1 v,% 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 1,30 0,04 1,31 48 95 1,3 6,6 0,04 1,33 43 94 1,5 6,6 0,15 0,14 58 4,5 0,17 55 5,4 0,07 0,00 0,08 0,06 79 43 3,5 2,3 0,09 0,08 79 28 3,9 3,1 0,67 1,10 0,00 0,10 0,73 1,06 0,00 0,17 57 93 0 46 3,5 6,2 0,0 4,5 0,78 1,04 0,01 0,21 52 90 30 45 3,8 6,1 2,4 5,7 0,57 0,64 47 3,3 0,70 47 3,6 0,02 22 1,6 0,04 40 3,1 1,40 0,56 0,50 1,46 68 46 84 5,1 5,6 4,7 0,59 0,60 1,54 63 46 77 5,4 6,7 4,9 1,00 1,05 0,50 0,10 0,25 1,11 1,07 0,74 0,34 0,30 71 69 70 35 73 3,5 4,2 5,0 2,4 3,0 1,19 1,16 0,78 0,50 0,39 70 61 70 31 65 3,7 4,5 5,3 3,6 3,9 0,09 1,00 0,14 0,09 1,13 0,21 48 67 65 3,1 5,0 3,9 0,10 1,18 0,32 46 65 59 3,4 5,2 5,7 0,65 0,00 1,45 0,60 0,09 1,76 47 39 73 3,9 1,7 5,4 0,63 0,12 1,97 46 44 74 4,1 2,3 6,0 0,13 0,27 0,75 91 43 5,7 2,6 0,37 0,80 88 44 7,6 2,8 0,53 TUOTOT 1V. -27,1 33,7 -27,5 32,1 -36,7 22,4 30,7 -6,2 -42,4 14,1 55,8 10,6 -21,4 33,3 36,6 -25,4 39,3 -22,5 41,6 -35,1 25,9 38,3 0,4 -42,4 18,0 57,5 22,3 -21,4 33,3 40,4 -81,8 72,3 -43,5 5,9 -64,1 67,6 9,6 -25,8 -69,1 -5,2 24,6 288,6 -40,0 -35,6 -9,7 -80,9 91,2 -27,3 25,1 -57,4 84,0 29,0 -16,6 -69,1 4,6 30,7 358,1 -40,0 -26,2 -2,3 -69,8 73,8 38,0 -66,9 111,5 107,2 -44,2 248,5 42,1 48,5 13,3 -24,5 318,7 465,0 26,9 13,1 269,4 -25,9 302,2 87,0 94,3 13,3 -13,1 362,0 566,1 26,9 32,7 343,7 -44,1 17,1 -8,6 27,9 37,9 39,3 -14,0 -10,8 15,1 252,9 26,4 4,9 9,7 1,1 27,1 -11,4 12,2 9,1 16,0 51,9 -8,3 22,1 42,4 -40,0 -70,0 151,0 -66,6 -4,1 -35,1 27,3 15,2 -0,1 -3,7 16,5 -15,8 -22,4 -30,8 28,2 -11,2 -44,1 24,8 -8,6 27,9 43,7 44,0 -10,7 -10,8 20,4 257,3 37,6 10,8 14,8 6,7 31,7 -8,0 12,2 13,0 23,5 51,9 -5,9 26,1 47,9 -37,1 -70,0 151,0 -66,6 0,6 -30,7 33,9 16,0 4,8 0,2 26,1 -12,6 -20,5 -27,9 31,5 -4,4 -61,9 -4,8 -70,9 -12,6 -19,2 -15,7 2,1 -31,1 32,8 342,4 18,6 26,5 12,9 -8,3 -6,9 -42,3 5,1 35,7 -23,4 -57,3 -51,6 -40,2 87,0 -65,3 -89,5 -36,0 -90,5 -2,3 -56,2 -4,5 -42,9 58,1 -23,0 14,1 -45,4 -29,6 -59,1 -5,1 -23,7 -61,9 12,4 -70,9 -1,9 -13,2 -4,5 8,9 -31,1 51,6 347,9 51,4 41,4 26,5 9,8 2,1 -40,1 5,1 51,5 -9,8 -57,3 -46,7 -35,5 111,6 -59,0 -89,5 -36,0 -90,5 12,8 -46,5 9,8 -38,2 80,1 -13,3 35,0 -40,9 -22,2 -52,0 -2,6 -7,5 -30,8 111,4 -68,9 7,7 221,2 141,6 75,0 3,3 70,0 865,7 62,6 18,8 -0,3 111,9 -0,5 -38,1 36,7 223,9 16,1 -64,3 -13,1 -5,5 248,0 -52,9 -88,0 60,0 -88,4 240,6 -33,2 81,3 42,7 260,4 78,6 36,4 -20,2 14,5 -48,0 552,2 224,3 -30,8 170,1 -67,0 35,3 258,5 189,9 86,6 3,3 107,1 877,8 134,2 32,8 16,4 164,6 15,5 -35,7 36,7 308,2 55,0 -62,6 3,4 2,0 335,5 -39,1 -88,0 60,0 -88,4 335,5 -9,3 128,6 62,3 345,5 124,7 76,4 -8,6 39,2 -29,2 569,0 354,3 -55,6 35,9 71,8 -6,4 12,1 -19,9 6,4 33,0 -55,6 40,6 71,8 -2,2 17,7 -16,8 18,0 36,0 -90,5 17,5 -24,6 8,7 -17,2 -41,4 -6,7 72,7 -90,1 29,6 -12,7 19,8 -3,2 -37,0 14,6 87,0 -85,6 38,1 -44,8 227,7 19,7 -47,8 131,2 245,5 -83,9 67,8 -30,5 283,0 55,0 -42,8 196,5 297,6 LÄHDE: FACTSET ENNUSTEET 2013 osakekurssi 11.2. 2014 0,35 4,17 7,55 8,40 3,07 16,16 19,61 6,16 1,02 8,18 31,15 7,18 0,33 1,12 30,14 7,17 0,03 2,67 1,69 0,55 15,49 4,18 0,49 0,66 5,95 2,98 19,94 2,34 3,16 6,07 2,16 2,71 8,00 20,80 17,18 0,41 3,75 2,60 19,49 2,97 0,06 1,28 0,14 10,96 8,95 31,13 5,31 31,88 25,45 14,77 13,80 9,90 3,32 3,00 22,56 5,51 0,72 15,30 5,28 32,77 7,12 1,57 4,84 28,50. TUOTOT 5V
2014 5,76 2,37 21,71 0,41 6,91 0,76 25,60 4,15 8,26 16,81 9,80 0,35 0,94 4,84 8,87 5,28 8,70 6,98 13,82 32,10 36,92 5,12 1,40 1,26 12,21 1,38 1,50 3,78 4,00 2,86 3,06 11,72 8,11 0,51 22,00 0,26 1,17 0,06 4,50 0,22 4,44 17,81 19,16 0,07 0,30 0,29 12,61 12,31 0,87 56,19 23,79 18,00 42,78 1,43 8,63 3,89 8,30 kurssimuutos 1 kk,% 7,7 -12,9 5,2 1,7 -13,6 2,7 2,0 -3,8 3,3 11,7 -1,8 1,7 1,1 2,3 -6,4 1,0 26,6 -4,9 18,6 -13,5 3,7 -18,4 0,7 3,3 -0,3 -9,8 47,1 5,3 -5,9 -8,0 3,4 2,7 8,1 4,1 0,2 30,0 3,5 -12,2 0,0 -8,3 -1,1 7,4 -6,5 0,0 -14,3 0,0 -1,6 -15,1 11,5 -6,9 0,4 0,0 10,9 -10,1 -15,6 1,6 2,6 osinko/ osake 0,00 1,25 0,00 0,23 0,00 osinko/ osake, euroa 0,06 1,16 0,01 0,20 0,03 0,90 0,04 0,67 0,13 ENNUSTEET 2014 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 50 100 49 20 0,10 1,04 0,00 0,23 0,07 1,08 0,07 46 85 83 52 88 48 19 4,3 4,8 1,1 3,3 9,2 4,2 1,7 0,51 0,33 38 44 3,0 3,3 0,54 0,39 38 46 3,2 4,0 0,14 0,43 0,25 0,14 67 72 75 51 2,9 4,9 4,6 1,6 0,15 0,47 0,26 0,25 67 67 72 45 3,1 5,3 4,9 2,8 0,40 0,50 80 3,6 0,60 75 4,3 1,60 0,10 1,73 0,19 65 46 4,7 3,8 1,91 0,25 68 49 5,2 4,9 0,24 0,04 0,18 0,19 38 55 32 2,7 4,8 4,6 0,07 0,19 0,15 50 55 33 4,9 4,9 3,8 0,50 0,30 0,00 0,54 0,31 0,02 0,35 82 56 79 46 4,6 3,8 3,9 1,6 0,64 0,32 0,03 0,65 71 49 70 44 5,5 3,9 5,9 3,0 0,04 0,06 0,00 0,16 0,00 0,14 0,98 0,84 67 5,1 0,0 3,4 0,0 3,1 5,5 4,4 0,07 0,00 0,16 0,01 0,22 1,08 0,91 67 6,3 0,0 3,5 4,5 4,9 6,1 4,8 0,18 0,00 0,19 0,90 0,80 34 0 40 64 71 TUOTOT 3V. 63. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. TUOTOT 5V. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. K ÄY TÖSSÄ 24/7. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2013 yhtiö Oral Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pöyry PK Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute QPR Software Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Siili Solutions Solteq Soprano Sponda SRV SSH SSK Stockmann Stora Enso Suominen Taaleritehdas Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 11.2. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 2,7 5,3 1,4 2,8 3,9 3,5 1,1 0,00 39 87 TUOTOT 1V. Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T. 34 32 40 67 72 0,60 0,60 0,47 65 71 4,8 3,8 0,61 0,55 60 67 4,8 4,5 1,30 0,90 1,53 0,93 60 86 2,7 3,9 1,78 0,95 58 70 3,2 4,0 1,05 1,13 54 2,6 1,24 51 2,9 0,38 0,46 55 5,3 0,53 55 6,1 67,9 0,4 -4,2 -44,6 -43,6 -8,4 52,3 2,0 -18,4 40,4 49,2 33,9 -3,1 51,7 14,5 10,7 61,4 -22,0 146,8 29,2 34,8 -32,0 53,8 32,9 48,0 -2,1 137,1 -2,6 12,7 188,9 7,7 -18,7 66,6 30,8 67,9 4,0 1,9 -44,6 -42,1 -8,4 58,2 2,0 -15,9 46,1 55,2 40,2 0,8 57,8 19,7 15,9 67,9 -17,6 163,0 29,2 41,3 -25,8 60,8 32,9 53,8 1,7 137,1 2,0 14,6 188,9 11,5 -14,9 76,2 30,8 6,5 -35,8 32,2 -88,3 -31,6 -39,1 79,0 -60,0 -27,0 73,3 -14,3 73,0 1,1 81,3 -20,8 -25,8 -49,3 -37,4 306,5 132,6 63,9 -68,4 8,7 -26,8 66,1 -88,0 -26,9 -36,1 99,3 -58,3 -16,4 97,0 -4,0 95,7 12,2 104,4 -11,7 -16,5 -42,3 -29,6 374,9 172,2 91,7 -60,4 134,5 33,1 67,8 -84,2 120,6 -17,7 623,2 -55,6 -17,2 171,7 109,0 92,6 10,6 181,4 165,6 35,4 -44,1 -2,4 318,8 345,8 206,1 -46,6 141,4 62,5 144,5 -82,6 161,2 -3,4 780,4 -50,1 -0,5 234,6 143,0 117,8 34,2 242,4 201,8 64,9 -27,8 20,9 434,3 501,4 304,7 -22,6 -29,7 -20,4 0,1 33,6 27,8 205,4 -0,8 -45,2 257,5 -26,3 -50,1 -4,0 -7,3 42,0 223,9 13,7 -41,7 257,5 -19,2 -44,3 10,7 -7,3 16,0 163,2 121,1 4,2 331,3 26,4 11,1 92,4 -3,7 38,9 179,0 163,7 17,6 331,3 50,5 35,5 129,8 -2,3 -40,9 2,6 -77,5 27,9 22,2 10,2 4,5 18,9 -36,4 -44,4 -3,3 45,1 10,5 -57,1 17,9 23,0 -4,0 17,6 -25,5 -35,1 -28,6 -0,6 -40,9 5,4 -77,5 34,7 22,2 15,0 9,7 24,6 -36,4 -44,4 -3,3 55,9 14,5 -57,1 20,3 29,0 -4,0 20,9 -22,5 -31,4 -25,8 1,3 -78,5 -44,5 -96,8 32,6 -43,9 -3,3 29,4 18,3 -78,1 -75,2 -54,9 -14,9 2,0 -87,7 40,5 14,4 -41,1 46,5 -42,6 -45,7 9,6 -53,1 -78,5 -40,2 -96,8 53,3 -43,9 7,3 50,6 36,2 -78,1 -74,7 -54,9 0,7 15,3 -87,7 50,0 28,8 -38,3 64,5 -36,9 -36,9 29,0 -52,3 -70,5 -34,3 -89,7 120,9 -69,2 23,3 75,1 -70,5 -24,7 -89,7 178,6 -67,2 44,0 123,4 -88,9 -62,0 -57,3 82,2 42,8 -86,1 249,2 8,3 -41,0 303,6 -29,2 98,1 46,8 -55,3 -88,0 -59,1 -57,3 144,9 86,9 -86,1 294,5 31,2 -37,0 418,2 -19,4 168,7 95,9 -51,9 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPALV ELU
Sijoittajan ei silti tarvitse - eikä aina kannatkaan - olla etujoukoissa uusien teknologioiden kanssa. ja alkujaan rakennusyhtiönsä Peab:n henkilöstön virkistyspaikaksi ostamasta hiihtokeskuksesta on kasvanut pörssiyhtiö, jolla on 31 000 omistajaa ja 39 prosentin markkinaosuus Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa myydyistä hissilipuista. Liikevaihtoa lipunmyynnistä kertyy 190 miljoonaa euroa, mikä on pientä verrattuna omistajaperheen rakennusbisnekseen, Peab:n 5,2 miljardiin euroon. Sijoittamalla sen jälkeen esimerkiksi sirunvalmistaja ARM:iin tai tukiasemia tekevään American Toweriin, olisi tähän päivään mennessä tienannut yli 500 prosentin tuotot. Kun nyt puhutaan 3D-tulostimien läpimurrosta – tai vaikka kannabiksen laillistamisesta – kannattanee jonkin aikaa katsoa, mitkä yritykset ovat vain alkuvaiheen innokkaita innovaattoreita ja mitkä yritykset rahastavat nämä ideat.. SkiStarin suuret suunnitelmat laajentua Sveitsiin kariutuivat. Ensimmäinen markkinoille tulija, tai edes paras, ei kääri suurimpia voittoja, kuten Betamax/VHS -video standardisodasta muistamme. Ja kuinka Facebookia mollattiin sen listautuessa kaksi vuotta sitten! Osakkeen arvo on kahdessa vuodessa kuitenkin kaksinkertaistunut. IBM ei tehnyt rahaa ensimmäisellä Simon-älypuhelimellaan vuonna 1992 eikä Nokiakaan sitä seuranneella kommunikaattorilla tai 7700 -kosketusnäyttöpuhelimellaan. Tukholman pörssissä jo 20 vuotta noteerattu SkiStar on vaivihkaa hankkinut omistukseensa Ruotsin ja Norjan suurimmat hiihtokeskukset, kuten Sälenin ja suomalaisillekin tunnetun alppimaisen Åren. Ajoita teknologiasijoitus oikein TEKNOLOGIAN YMMÄRTÄMINEN on sijoitta- jalle tärkeää vaikka sanoikin takavuosien Internet-buumissa, ettei aio ymmärtää eikä omistaa .com -päätteisiä yhtiöitä. 64 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Älypuhelimet löivät läpi vasta Applen tultua markkinoille vuonna 2007. Tämä saattaa suunnata yhtiön katseen Suomen hiihtokeskusten suuntaan. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT JONAS KULLMAN Koonnut Pekka Virolainen Peabin virkistyspaikasta kasvoi pörssiyhtiö RUOTSALAINEN SIJOITTAJA voi hiihtolomallakin tehdä Sinkot eli käyttää vain omistamansa yhtiön palveluita
Uuden reiän poraaminen vie viikon ja maksaa miljoonan, mutta tuottaa voittoa jo parissa kuukaudessa. Yritysten näkymistä paistaa samanlainen vuosia jatkunut varovaisuus. Selkeistä tuloskäänteen merkeistä huolimatta yhtiöiden osakkeet nukkuvat edelleen Ruususen unta. Sanoman surkeutta riepoteltiin julkisuudessa koko syksyn. No, sinne olisi pitänyt sijoittaa heti viime kesänä Mohammed Mursin syrjäyttämisen jälkeen. Koska markkinareaktioiden arvaaminen tulosjulkistusten yhteydessä on lottoamiseen verrattavaa hakuammuntaa, kannattaa se jättää muille. Mutta markkinathan ovat aina oikeassa. Siitä vaan kokeilemaan, mutta älkää sitten syytelkö, jos rupeaa läski tummumaan. Kuka haluaisi sijoittaa juuri nyt vaikkapa Egyptiin. Hakemalla haettuna yhtiö onnistui saamaan kohtuullisesti uusia tilauksia viimeisellä vuosineljänneksellä. Siinä on säästynyt pitkä penni. ILMIÖT MARKUS SALIN Tilinpäätöstempoilua ”OSTA OSAKKEITA silloin kun veri virtaa kadulla” on niitä sijoitusvihjeitä joita on helpompi toitottaa kuin toteuttaa. Tuloskauden ykkösjuttu on pienten kääntyvien yhtiöiden etsiminen. Silti molempien osakkeita ryvetettiin tulosjulkistuksen jälkeen kunnolla. Asuntomarkkinoiden pehmenemisen kolahtaminen YIT:hen ei olisi vaatinut Mensan jäsenyyttä. Ohjeen voi aina näyttää toteen jälkikäteen, mutta silloin sen hyöty jää teoreettiseksi. Kairon 110 -vuotias ja sitä vanhempi, 1883 perustettu Alexandrian pörssi muodostivat ennen toista maailmansotaa maailman viidenneksi suurimman markkinapaikan. Suurempien yritysten joukosta on vaikea löytää mitään halvoiksi hinnoiteltuja. Yhtiöitä ja makrotaloutta seuraaville sijoittajille ei pitänyt tulla yllätyksenä esimerkiksi Sanoman tai YIT:n heikentyneet näkymät. Yhtiön enemmistö on jo ruotsalaisomistuksessa, ja se suunnittelee listautumista Tukholman pörssiin. Tuotannon kymmenkertaistumisen myötä Nighthawkin kurssi kolminkertaistui viime vuonna Lontoon AIM-pörssissä. Monet vuosia kärvistelleet pikkufirmat alkavat väkisinkin nostaa nenäänsä pinnalle, mutta kurssi ruopii edelleen pohjamudissa. He ostivat enemmistön konkurssikypsästä Nighthawk-yhtiöstä ja keskittyivät etsinnän sijasta perinteiseen poraamiseen. Kun yksityissijoittaja vielä useimmiten veikkaa rahoillaan positiivisen kurssirektion puolesta, kannattaa mielessä pitää vahvistamaton tilastoni, jonka mukaan suurempi osa tulosjulkistuksista johtaa negatiiviseen kurssireaktioon. Uskon myös, että suhdanteissa tapahtuu tänä vuonna käänne parempaan. KARMO RUUSMAA Osakkeita Egyptistä 65. Jo vuosia sitten tein päätöksen, etten lähde spekuloimaan yksittäisillä tulosraporteilla. Nyt öljypumput tuottavat yhtiölle 100 000 dollaria päivässä. Suurimmat tuloskauden yllätykset ovatkin oikeastaan olleet voimakkaat markkinareaktiot pliisuihin ja ennalta arvattaviin tulosjulkistuksiin. T ilinpäätössesonki ei ole tarjonnut suuria yllätyksiä. Suomen vienti Egyptiin on ollut viime vuosina yli 340 miljoonaa euroa, mutta rahastot eivät juuri mainosta egyptiläisiä sijoituskohteita. Pörssin EGX-indeksi on sojottanut kohti koillista siitä asti samalla kun uudet ystävämaat Saudi-Arabia etunenässä ovat pumpanneet maan talouteen tukiaisia yli 10 miljardia. Öljykenttien Hannu Hanhet RUOTSALAISET SIJOITTAJAT Peter Gyl- lenhammar ja Johan Claesson lähtivät Dallasin JR:n jalanjäljille ja onnistuivat. Välillä tuntuu, että sijoittajat ovat totaalisesti irtautuneet todellisuudesta. Tulokset ovat vastanneet odotuksia kohtuullisesti ja osingoissa trendi tuntuu hapuilevan ylöspäin. Kehnoja lukuja esitelleen Cargotecin kurssi puolestaan lähti tulosjulkistuksen jälkeen reippaaseen nousuun. Rakentamien jatkuu hulinoinnista huolimatta ja egyptinparrua tilataan työmaille Suomesta asti. Kaksikko on saanut mukaansa muita ruotsalaisia. Tuloskauden julkistusten nähdyn perusteella seurattavien listalle kannattaa nostaa ainakin Suominen, Glaston ja Tecnotree. Vaikea on myös ymmärtää Keskon osakkeen nousua yli kolmenkympin, kun tuntuu, että yhtiöllä on edessään pitkä viivytystaistelu, jossa se voi vain menettää asemiaan
ARVIOT Räävitön satiiri rahamaailmasta Teksti Timo Hännikäinen sino Scorsese SCORSESE EI TEE MaCaMartin - - - Jordan Belfortin Leonardo DiCaprio 66 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 - - - - -
Kenties Belfortin esittäminen kostonjanoisena ”Shylockina” olisi ollut liikaa amerikkalaiselle yleisölle. Rahoitusjohtaja Kari Haavisto muistelee katselleensa pitkiä ostolistoja ja niiden perässä olevia miljardeja. Kukaan ei muistanut, ovatko summat markoissa, euroissa vai dollareissa. 294 s.. Jälkien siivoaminen lankesi Metsäliiton uudelle pomolle Kari Jordanille. TOMMI MELENDER 67 Markku Kuisma, Teemu Keskisarja ja Sakari Siltala: Paperin painajainen. Hän ei suhtaudu uhreihinsa välinpitämättömästi vaan nauttii heidän nöyryyttämisestään, mikä viittaa kostonhimoon. METSÄLIITON 80-vuotishistoriateos. M-realin perintöä jatkava Metsä Board keskittyy nahistuvan paperibisneksen asemesta selluun, kartonkiin ja vessapaperiin. Scorsese jättää kertomatta, miksi Belfortista on tullut sellainen ja mikä häntä viime kädessä motivoi. M-realin ”make it real”-miehenä hääri Jorma Vaajoki, jota usuttivat kasvuloikkaan maailmalla Metsäliiton johtohahmot Antti Oksanen ja Arimo Uusitalo. Hän hankkiutui eroon paperin painajaisesta, vaikka tiukkaa se teki. Siinä kuvastuu pohjaton usko suomalaisen metsäinsinöörin kykyyn valloittaa maailma silkalla erinomaisuudellaan. Mafiaveljien ja Casinon moraalitonta uraa rakentavissa päähenkilöissä on jotakin traagista, mutta Belfort ja hänen liikekumppaninsa ovat pelkästään vastenmielisiä. Scorsesen pidättäytyminen selityksistä voi katsojasta riippuen tuntua joko tehokkaalta tai häiritsevältä. Paperin painajaista voi suositella kaikille Suomen teollisuushistoriasta kiinnostuneille, mutta etenkin huipputason yritysjohtajille, jotka virittelevät kunnianhimoisia maailmanvalloitussuunnitelmia. Tehtaiden kuntoa ei aina välitetty tai ehditty tarkistaa. Kostaako hän maailmalle uransa alkuvaiheessa kohtaamaansa ylenkatsetta, vai ajaako nihilistinen elämäntapa hänet etsimään uusia kiihokkeita sadismista. Kuulostaako mukaansatempaavalta lukuelämykseltä. Juutalainen Belfort on itse kertonut tunteneensa katkeruutta häntä väheksynyttä protestanttista talouseliittiä kohtaan. Ei varmasti, mutta sitä se on, ehdottomasti. Jordanin johdolla Metsäliitto myi jokseenkin kaikki kymmenen vuoden harharetkellä hankkimansa yksiköt. ARVIOT Talouselämän menestyjät rypevät seksissä, päihteissä ja luksuksessa kuin tietoisina siitä, että heidän kohtalonsa on lopulta joutua vielä älykkäämpien, nopeampien ja kierompien nielaisemiksi. Seikkailu maailmalla oli hilkulla suistaa M-realin konkurssiin. Villeinä vuosina M-real rakensi velkarahalla kansainvälistä hienopaperi-imperiumia ostamalla maailmalta kaikkea, mikä liikkui. Hallituksen kokouksissa oli käsiteltävänä parhaimmillaan lähes parikymmentä diiliä. TUO MEILLE! M-real osti 2001 International Paperilta Zandersin. Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija. Ajattelemisen aihetta se kuitenkin antaa. Suomalaisen metsäinsinöörin hybris Ankaran rehellinen historiateos kuvaa Metsäliiton harhaista maailmanvalloitusta. Hän on pikemminkin pidäkkeistä vapautuneen kapitalismin vertauskuva kuin realistinen henkilöhahmo. Kerrontaa ryydittävät ”Miehet kertovat”-metodilla mukaan ripotellut asianosaisten haastattelut. Metsä-Serlan nimenmuutos M-realiksi sisälsi omanlaistaan symboliikkaa. Kirjan tärkeimmät jaksot koskevat Metsäliiton pörssilistatun tytäryhtiön MetsäSerlan hillitöntä ja hulvatonta laajentumista ”kotikuusen alta pahaan maailmaan” vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Siihen viittaa myös hänen ilmiömäinen sopeutumiskykynsä: linnareissun jälkeen hän jatkaa luhaaveileville. Mutta jos lukee Paperin painajaisen, on varmasti vaikeampi langeta hybrikseen tai hypätä hybrikseen langenneiden kelkkaan. Belfort on lipevä narsisti, joka käyttää kaikkea ja kaikkia astinlautana valtaan ja itsekorostukseen. ERÄS KIINTOISA särö Belfortissa kuitenkin on. Kölnin lähellä oleva tehdas on yhä Metsä Boardin omistuksessa. M-real on johdannainen iskulauseesta ”Make it real”. Kokeneiden historioitsijoiden Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan sekä tuoreen tohtorin Sakari Siltalan käsissä kattava lähdeaineisto taipuu sujuvaksi ja jopa jännittäväksi asiaproosaksi. Velkalasti paisui ja yhtiö suolsi tulosvaroituksia urakalla. Hokema, jonka mukaan historia opettaa ennen kaikkea sen, ettei siitä opita mitään, on usein harmillisen paikkansa pitävä. Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO SAANA SÄILYNOJA ANTTI MANNERMAA Laatinut Ristikkosampo 68 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014
Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. SEURAAVASSA NUMEROSSA COLOURBOX TAMMIKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa MAALISKUUSSA VUOSITULOKSET ovat tulleet ja Arvopaperi kokoaa yhteen suomalaisten pörssiyhtiöiden viime vuoden luvut. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). maaliskuuta. liittoon. Tilaushinnat (alv. Kerromme myös, mitkä Helsingin pörssin yhtiöt näyttävät tunnuslukujen valossa parhailta sijoituksilta. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. Valikoimme viime vuoden menestyjät ja menettäjät. Mutta löytyykö osakesijoittajalle peliyhtiöitä. Arvopaperi 3/2014 ilmestyy torstaina 27. Ulkomailta ao. 69. *) Puhelun hinta (sis. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. sis.): kestotilaus 129 €/12 kk, määräaikaistilaus 139 €/12 kk. Tilaa Arvopaperi *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2014: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. maan ulkomaanpuhelumaksu. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Maaliskuun Arvopaperissa perehdymme pelialaan, joka on tarjonnut satumaisia menestystarinoita. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100
epävarmuuden lisääntyminen lienee tärkein selitys yritysten halulle kartuttaa kassavarojaan. Jos nämä investoimaan haluttomat Roope Ankat palauttaisivat ylimääräiset varansa omistajille, ainakin osa niistä kanavoituisi uuteen yritystoimintaan. Nokia jakanee 4,9 miljardin potista osan osinkoina ja osakkeiden takaisinostoilla omistajille, mutta jättänee suuren osan kauppasummasta kassaansa muiden t&k-menoihin panostavien IT-yritysten tapaan. Tyypillisesti nämä yritykset toimivat globaalisti kovassa kilpailussa ja ovat ulkoistaneet teollisten tuotteiden valmistuksen. Nokia on saamassa yrityskaupastaan muhkean lisäyksen kassaansa. YRIT YKSET EIVÄT USK ALL A INVESTOIDA, MUTTA EIVÄT JA A VOITTOVAROJA AN OMISTAJIENK A AN K ÄY TTÖÖN. Juan Sanchezin ja Emircan Yurdagulin (FRB St Louis) tutkimuksen mukaan amerikkalaisten yritysten (pl. Tämäkin tekijä vauhdittaisi kasvua. Applesta siivun ostanut kuulu Carl Icahn onkin vaatinut kassan jakamista omistajille. Tutkijat toteavatkin, että Yhdysvaltain julkisen velan kasvun pysähtyminen olisi omiaan vähentämään epävarmuutta ja saisi yritykset käyttämään käteisvarojaan investointeihin. Finanssikriiseistä toipumista hidastaa laaja ylivelkaantuminen, jonka purkaminen ottaa aikansa. Ne notkahtivat vain hieman Lehman Brothersin konkurssin jälkeen vuonna 2008, mutta ovat sen jälkeen kasvaneet kiihtyvään tahtiin. Artikkelissa osoitettiin, että juuri tutkimukseen paljon panostavien yritysten, kuten Applen, Googlen ja Microsoftin kassat ovat suuria suhteessa taseeseen. Epävarmuus tuskin selittää kaikkea, sillä valtavan kassan taustalla voi olla johdon narsismiakin. Globalisaatioprosessissa muutokset ovat nopeita ja viime vaiheessa julkisen sektorin velkaantuminen on sekin kylvänyt epävarmuutta teollisuusmaissa. Omistajan näkökulmasta ylisuuri kassa on aina riski. Yritysten säästöjä tuskin ruvetaan laajamittaisesti jakamaan omistajille lähitulevaisuudessa. Sitä paitsi Yhdysvalloissa kotiutettuja voittoja verotetaan raskaasti. Erityisesti IT-alan suurten yritysten valtavat kassat, kuten Applen 130 miljardia dollaria, ovat jo pitkään herättäneet huomiota. Nyt näyttää siltä, että uuden nousun käynnistymistä jarruttaa myös terveiden yritysten pihistely. Kiinan yletön sisäinen velkaantuminen on yritysjohtajien uusin murheenaihe. Itse ne eivät uskalla investoida, mutta eivät jaa voittovarojaan omistajienkaan käyttöön. KUVA KIMMO LEHTONEN Pihistelevät yritykset jarruttavat elpymistä. Kassavarojen osuuden kasvu yritysten taseissa vauhdittui 1990-luvun lopulla eli IT-buumin alusta lähtien. Suomen Nokia kuuluu samaan sarjaan. Suuren häiriön iskiessä kaikki ovat yhtä aikaa markkinoilla rahoitusta hakemassa. Nokian ja vuosia aiemmin Ericssonin matkapuhelinten kysynnän erittäin nopea romahdus on vain yksi esimerkki kilpailun luonteesta. Pääomaliikkeiden vapautuminen näyttää lisänneen juuri pk-yritysten riskejä. rahoitus) kassavarat kasvoivat jo 1980-luvulla. Näillä yrityksillä ei usein ole edes velkaa. KOLUMNI PENTTI FORSMAN Y ritysten kassavarat ovat Yhdysvalloissa kasvaneet viime vuosina reippaasti. Suuri kassa antaa johdolle liikkumavaraa ja resursseja nopeisiin strategisiin muutoksiin. Ilman tuhtia kassaa edessä on konkurssi. Amerikkalaisten pk-yritysten kassavarojen osuus taseesta on kasvanut jo 1980-luvun alusta lähtien, jopa enemmän kuin suurten yritysten. Tosin Applella ja muilla jäteillä tuskin on investointikohteita. Nokiankin kassa taisi parhaimmillaan olla lähes 9 miljardia euroa. Vaikeudet eivät lopu tähän. Kun monikansalliset teknojätit kylpevät Roope Ankan tavoin rahassa, niin kriisimaissa pk-yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta edes juokseviin menoihin. Yritysten rahoitus törmäsi seinään vuoden 2008 lopulla, kun pankkien ohella myös riskirahoitusmarkkinat kuivuivat. Eikä rahoituksen saatavuus ole helppoa muuallakaan kiristyneen säätelyn ja pankkien varovaisuuden vuoksi. Yrityssektorin pidättäytyminen investoinneista ja säästämisen kasvu ovat hidastaneett Suomessakin elpymistä. Sama ilmiö on vallinnut myös muissa vauraissa maissa. 70 ARVOPAPERI HELMIKUU 2014 Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. Siksi suuret yritykset pitävät kassavarojaan ulkomailla. Tilanne tuskin muuttuu merkittävästi tänä vuonna. Suomessa yritysten nettosäästäminen kasvoi erityisesti viime vuonna investointien hiivuttua. Liikasäästäminen hidastaa rakennemuutosta ja tuottavuuden kasvua. Siten rahoituksen halpeneminen on makrotasolla merkinnyt riskien kasvua
Pohjois-Amerikan koheneva talous ja kustannussäästöt Euroopassa antavatkin Rautaruukin omistajille hyvän upsiden verrattuna korpitaipaleeseen, joka olisi ollut edessä itsenäisenä yhtiönä. Saatanan tunarit, huutaisi Kekkonen haudastaan, jos tietäisi, ja lakkauttaisi Solidiumin”, Arhinmäki saarnasi kuin Timo Soini hipsterin kuoressa. Rautaruukin osakkeenomistajat saavat 42 prosenttia SSAB:n osakkeista. Väkijoukosta erottui tuttu ruutupaitainen hahmo kolme numeroa liian pienessä pikkutakissa siemailemassa pullonsuusta Tsingtao-olutta. Finanssikriisistä huolimatta Kiina on jatkanut rullaavaa raviaan, mikä on pitänyt raudan hinnan korkeana toisin kuin aiemmissa laskusykleissä. Toisaalta SSAB on Amerikan kohtuullisella tuloksella kompensoinut surkeaa räpellystään muualla. Se osoittaa kommunismin ylivertaisuuden, kunhan vaan laitetaan oikeat miehet asialle”, heitti Paavo takaisin. Saadut rahat olisi käytetty uuden teollisen pohjan luomiseen. Jos halutaan teollisuuspolitiikkaa, pitää ottaa teollisuusmiehiä sitä tekemään. KEKKONEN PANOSTAISI PELITEOLLISUUTEEN, PELIMIEHIÄ KUN OLI ITSEKIN. Ainut epäreiluus fuusiossa liittyy äänivaltaan, josta SSAB:n omistajat saavat 75 prosenttia. Suositus OSTA, tavoitehinta SEK100 eli 100 prosenttia nousuvaraa. KOLUMNI TALLIMESTARI Teräshevosen vuosi. Paavo on väärällä tiellä kuin Neuvostoliitto konsanaan. Siis jossei Rautaruukin vaihtosuhde tyydytä, pitää hakea syyllisiä yhtiön johdosta ja hallituksesta, ei Solidiumista. Ensinnäkin niin makaa kuin petaa. ”Mutta kun törmättiin, niin puhutaanpa valtion omistajapolitiikasta. ”Mitäs kommunisti tekee maailman kapitalistisimman valtion suurlähetystössä”, kuittaisin Arhinmäen Paavolle. Eikö sinua Tallimestari vanhan liiton miehenä hirvitä, että Solidium myi Rautaruukin pilkkahinnalla SSAB:lle. Suurlähetystössä oli runsaasti sekä Kiinan että hevosten ystäviä. Maailmanlaajuisesti teräksen kysyntä on kuitenkin noussut vuosikymmenessä 50 prosenttia. Rautaruukin osuus yhtiöiden yhteenlasketusta kassavirrasta kymmeneltä vuodelta on kutakuinkin samaiset 42 prosenttia. Mutta Kekkonen eli ajan hermolla. Viime kädessä kaikkien yhtiöiden arvo perustuu vapaaseen kassavirtaan. Firma maksoi 2007 kolme kertaa nykymarkkina-arvonsa verran amerikkalaisesta IPSCO-teräsyhtiöstä. KUVA TUOMAS IKONEN H evosen vuoden alkamisen kunniaksi Kiinan suurlähettiläs Huang Xing kutsui minut Kulosaareen juhlistamaan kiinalaista uutta vuotta. Vaikka Solidiumin lakkauttamisesta olenkin Arhinmäen kanssa samaa mieltä, ainakaan huonosta diilistä ei Järvistä ja kumppaneita sovi syyttää. 71. Keskittyminen Eurooppaan, pehmeät hinnat, kalliit raaka-aineet ja epäonnistunut seikkailu konepajateollisuudessa ajoivat Rautaruukin ensin kuolemanpaikalle ja lopulta keskeytykseen. Kaupan seurauksena 40 prosenttia SSAB:n liikevaihdosta tulee Amerikasta. Mitä Kekkoseen tulee, on totta, että hän harjoitti 60-luvulla voimallista teollistamispolitiikkaa. ”Älä Tallimestari jaksa. Euroopan teräsmarkkinat, jonne Rautaruukin myynnistä suuntautuu lähes 95 prosenttia, ovat laskeneet kymmenessä vuodessa viidenneksen. SSAB:kään ei ole mikään ravikuningas. Taaksepäin katsottuna myös vaihtosuhde on kurssikehityksen perusteella reilu Rautaruukin omistajille. Yhden Rautaruukin osakkeen hinnalla saa vaihtotarjouksen jälkeen 5 prosenttia enemmän SSAB:n osakeantikor- jattuja osakkeita kuin vuoden 2004 alussa. Kymmenen vuoden keskiarvo on 7 prosenttia Rautaruukin hyväksi verrattuna 2004 alkuun. Solidiumia ei olisi perustettukaan, sillä Kekkonen olisi jo ajat sitten myynyt valtion savupiipputeollisuusosakkeet. Vaihtosuhdetta voidaan arvioida myös kurssikehityksen kautta. Peter ”Pirre” Wallenbergin vanhaa viisautta lainatakseni: Jos sinulla on pieni paska oikeassa ja vasemmassa kourassa ja laitat kädet yhteen, on sinulla iso paska molemmissa kourissa. On nimittäin väärin SSAB:n omistajia kohtaan, että he joutuvat ottamaan vastuun myös Rautaruukista ja päästävät Suomen valtion pälkähästä. Kiinan kommunistisessa puolueessa on enemmän jäseniä kuin koskaan ja niin myös miljardöörejä. Kiinalaisen teräksen uhkaavan maailmanvalloituksen vuoksi Vermon Tallissa ei uskota eurooppalaisiin teräsyhtiöihin pitkällä tähtäimellä. Hevosen vuonna 2014 SSAB ja muut sykliset perusmetalliyhtiöt saattavat kuitenkin olla voittajahevosia. Tänä päivänä Kekkonen todennäköisesti panostaisi peliteollisuuteen, pelimiehiä kun oli itsekin. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. Jos laitetaan pankkiirit hoitamaan valtion omistuksia, saadaan yrityskauppoja ja järjestelyjä
Siinä tärkeimmät. Rakenna oma kanavasi maksuttomasta verkkosisällöstä ja täydennä maksullisella sisällöllä. Sinun sijoitus-Summasi voi esimerkiksi koostua Arvopaperin, Talouselämän ja Tekniikka&Talouden sijoitusuutisista. PAL.VKO 2014-13 177535-1402 SYTYKKEITÄ SIJOITTAJALLE Rakenna oma sijoituskanavasi Summaan! Summa kokoaa digitaalisesti Arvopaperin ja muiden Talentumin lehtien sijoitustiedon yhteen palveluun. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön. Rekisteröidy ja käytä ilmaiseksi osoitteessa: Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla