Arvopaperi 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HELMIKUU 2015 Nokian Renkaat yllättää Euroopassa Yrityskauppa voi tuoda pikavoiton Laitilan Kukko harppaa Amerikkaan Pienten pörssiyhtiöiden kurssit karkasivat Sijoittamisen erikoislehti Helmikuu 2015 12,90€ SELIGSONIN SIKASYKLI 1 S E L I G S O N I N SIKA S YKLI Peter Seligson näki öljyromahduksen kaukaa Nyt hän kertoo, mikä seuraavaksi kallistuu
Kannen ja sivun 3 kuva: Nick Tulinen. vuosikerta — helmikuu 2015 3 12 Sijoitin viimeksi Jaakko Ihamuotila ostaa kotimaista 28 Panimomestari Rami Aarikka tähyää USA:han 41 Täyteen hinnoiteltu Baswaren kasvulupaus arveluttaa 32 Kasvua Euroopasta Nokian Renkaiden Ari Lehtoranta visioi jo kolmatta rengastehdasta. Sijoittamisen erikoislehti — 35
Kuvitus: Janne Iivonen 6 | Pääkirjoitus Eläkesijoittajien hyvä vuosi Noteeratut 8 | Nousuhuumassa kelpaa osake kuin osake 10 | Uutiskuukausi Nalle ruuvasi osinkohanaa 12 | Sijoitin viimeksi Jaakko Ihamuotila suosii kotimaista 14 | Lounaalla Hannu Penttilä Reportaasit 16 | Yrityskaupat Yritysostajat ovat liikkeellä 22 | Salkunhoitaja Seligsonin sikasykli 28 | Pienpanimo Kukko kurkottaa ulkomaille 32 | Kuukauden osake Nokian Renkaiden katseet Keski-Euroopassa 39 | Pörssihistoria Pankkivallan rajat kiristyivät Sijoitukset 41 | Kotimainen Baswaren kasvulupaus arveluttaa 43 | Ulkomainen Erikoisrasvayhtiö AAK on verraton tuloksentekijä 45 | Instituutio Miljardi rahastoissa 47 | Rahastot Öljy riepottelee OP:n raaka-ainerahastoa 49 | ETF Kiinni Aasian tiikereihin 50 | Olli Turunen Missä muhii seuraava iso yllätys. Taulukot 51 | Kotimainen yleiskatsaus Iloista osinkojen kilinää 52 | Tulosennusteet 54 | Pohjoismaiset tulosennusteet 56 | Eurooppalaiset tulosennusteet 58 | Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 60 |Suomi-salkut 62 | Suositukset Ilmiöt 63 | Sijoitusmaailman ilmiöt Rahasade lumitykistä 65 | Mikko Laitila Hallitusten ammattilaiset 66 | Kirjat 68 | Pörssiristikko 70 | Arvopaperi Areena 72 | Pentti Forsman Narulla on vaikea työntää 74 | Tallimestari Sijoita kepuun. Sijoittamisen erikoislehti — 35. Helsingin pörssistä on ostettu jo kymmeniä yhtiöitä. vuosikerta — helmikuu 2015 4 Yritysvaltaaja yllättää
Mukana kehittämässä Lahden ydinkeskustaa ja taajama-alueita www.luhta-kiinteistot.fi Kaupunkirakentamisen edelläkävijäalue www.askonalue.fi Uudistuva rakentaminen (URA) A32837 Kun vanha kohtaa uuden, syntyy modernia www.catmarina.fi Hennala upeita kiinteistöjä upseerikerhosta toimistorakennuksiin www.senaattimyy.fi 5tahdenyritysymparisto.indd 2 10.2.2015 9.37. Lahden kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy. Tervetuloa menestymään! www.lahtibusinessregion.. VIIDEN TÄHDEN YRITYSYMPÄRISTÖ Nyt ei tehdä historiaa, vaan rakennetaan tulevaisuutta
Varmassa ja Kevassa vaihtui viime vuonna toimitusjohtajan nimi. Nämä ovat isoja lukuja, kun muistaa in?aation ja valtion bondituottojen olevan nollan tuntumassa. Eläkeyhtiöiden johtajat vaikuttivat hyväntuulisilta tuloslukuja julkistaessaan. Pienimpään tuottoon eli 6,3 prosenttiin yltäneen Elon Lasse Heiniö kommentoi, että ”Tuottoa voidaan pitää jopa odotuksia parempana”. Vaikka tulevista eläkkeistä vain reilu neljännes on katettu, pääsee Suomi 25 maan vertailussa sijalle neljä. Eläkeyhtiöiden salkuissa on vaikeaselkoisia tuotteita kuten hedgerahastoja, pääomarahastoja, noteeraamattomia osakkeita ja erilaisia kiinteistöjä. Kansainvälinen Melbourne Mercer Global Pension Index antoi syksyllä Suomelle hyvät pisteet. Hyvän vuoden jälkeen voi pysähtyä miettimään, mitä seuraavaksi. Eläkesijoittajille viime vuosi oli onnistunut. Eläkejohtajilla on toinenkin ilonaihe. Jo nyt Kevalla ja Valtion Eläkerahastolla on oikeus hiukan korkeampaa riskiin, mikä myös selittää niiden paremmat tuotot. Risto Murron Varma onnistui saamaan 7,1 prosentin tuoton ja tänä vuonna ruoriin astuneen Timo Ritakallion Ilmarisen sijoitukset tuottivat 6,8 prosenttia. Viime vuonna saatiin aikaa ratkaisu, joka keventää eläkejärjestelmän tulevaisuuden taakkaa. Kuva: Nick Tulinen PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo 6 takana jo seitsemän lihavaa vuotta. Muualla eläkevastuut on katettu vielä heikommin. Lisäksi kaikki löivät tuotollaan pörssin OMXH-indeksin. Se ei ole helppo yhtälö. Kun esitykset muuttuvat lakitekstiksi, niin eläkeikä nousee ja työeläkeyhtiöt saavat ottaa osakeriskiä enemmän. Korkosijoituksissa on etsittävä riskiä, mikäli mielii jonkinlaisiin tuottolukuihin. Suomen talous ei kasva, mutta eläkeyhtiöt vaurastuivat olosuhteista huolimatta. Niin sanottu suuri ikäluokka nauttii paremmista eläke-eduista kuin seuraavat sukupolvet, mutta kyllä nykyisiinkin eläkkeisiin on koskettu indeksinäpertelyllä ja veropäätöksillä. . Euroopan pörsseihin kohdistuu paljon toiveita, mutta talouden haasteet ovat isot. Tuotot olivat erinomaisia ja eläkeratkaisu kevensi tulevaisuuden taakka. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on Suomen talous ei kasva, mutta eläkeyhtiöt vaurastuivat. Eläkesijoittajien hyvä vuosi. Järjestelmään ei kuitenkaan ole kajottu kuten useammissa vaikeuksiin ajautuneissa maissa. Näiden hallinta vaatii ammattitaitoa ja tuurillakin on osuutensa. On ollut myös suurten henkilömuutosten aikaa. Eläkeyhtiöt keräävätkin tuottoja enemmän maailmalta kuin kotimarkkinoilta. Parhaat prosentit tarjoilleen Kevan Jukka Männistö totesi, että ”Tulos on erinomainen osoitus sijoitusyksikkömme pitkäjänteisestä työstä”. Suomessa on viisi isoa eläkerahan pyörittäjää, joiden tuotot viime vuonna osuivat 6,3–8,2 prosentin haarukkaan. Valtion Eläkerahastossakin on vaihdos edessä, kun Timo Löyttyniemi lähtee Brysselliin EU:n pankkiunioniin. Ilmarisessa vaihdos oli helmikuun alussa ja Elossa Satu Huber perii Heiniön paikan kesäkuussa. Uudet johtajat aivan varmasti pohtivat, miten matalien korkojen maailmassa voi päästä hyviin tuottolukuihin
Jos osakkeen arvo kehittyy ei toivottuun suuntaan ja koskettaa stop loss -tasoa, Mini Futuuri erääntyy. Mini Futuurin avulla edellä mainitut kohdat onnistuvat. Mini Longin hinnaksi muodostuu jäljelle jäävä osuus, 4 euroa (20-16), sekä sen päälle hinnoiteltava preemio. Viereisessä diagrammissa havainnollistetaan miten Mini Long toimii ja miten se hinnoitellaan. Mini Long Classicissa stop loss -taso sijaitsee rahoitusosuuden Lue lisää Commerzbankin Mini Futuureista: www10.warrants.commerzbank.com ...tai soita warranttilinjaan: 999-800 3080 3200 (Palvelemme sinua suomenkielellä) yläpuolella kun taas Mini Short Classicissa se sijaitsee rahoitusosuuden alapuolella. stop loss -tasoon. Matias Juslin Suomen maajohtaja, pörssinoteeratut sijoitustuotteet, Commerzbank AG. Osakkeen hinta nousee siis 20 prosenttia, ja Mini Futuurin arvo nousee 100 prosenttia. Miten valitsen oikean riskitason. Mini Fuuturihan erääntyy, jos kohde-etuuden hinta koskettaa stop loss -tasoa. Esimerkissä Nokian Renkaan osakkeen hinta on 20 euroa. Kätevä tapa sijoittaa Mini Futuurin kertoimen ansiosta minimisijoituksen arvo liikkuu yleensä muutaman sentin ja muutaman euron välillä. Commerzbankin kotisivuilta www10.commerzbank.com löydät kaiken relevantin informaation, muun muassa kohde-etuudet – Brent-öljystä DAX-indeksiin ja Koneen-osakkeeseen. Mini Futuurien avulla voit sijoittaa osakkeisiin, indekseihin, raaka-aineisiin ja valuuttoihin. Mini Futuuri BESTissä stop loss -taso on sama kuin rahoitusosuus. Jos Nokian Renkaan osake nousee 24 euroon, Mini Longin arvo nousee 4 eurosta 8 euroon. Tappiosi rajataan ns. Näin voit kätevästi ottaa osaa kohde-etuuden liikkeisiin hyvin pienelläkin pääomalla. Stop loss -taso on tärkeä valita tarpeeksi kaukaa kohde-etuuden hinnasta, koska liikkuvan markkinan vallitessa riski arvopaperin erääntymiselle voi olla melko suuri. Ensimmäiseksi tulee valita näkemys, eli uskooko joko kohde-etuuden nousuun (long) vai laskuun (short). Arvostatko myös rajatonta juoksuaikaa eli mahdollisuutta pitää sijoittamaasi arvopaperia salkussasi hyvinkin pitkään. Toiseksi tulee valita stop loss -taso, joka siis heijastaa tuotto/riskisuhdetta. Riippumatta siitä jatkaako osake laskuaan vai elpyykö se yhtiön mahdollisten kirkkaampien Venäjä-näkymien myötä, Mini Futuuri tarjoaa mahdollisuuden siihen sijoittamiseen sekä osakkeen nousussa (Mini Long) että laskussa (Mini Short). Se seuraa nimittäin kohdeetuutta suhteessa 1:1. ILMOITUS ILMOITUS Haluatko sijoittajana maksimoida hyötysi ja samalla rajata tappiosi ennalta määritettyyn hintatasoon. Mini Longin rahoitusosuus on 16 euroa. Mini Futuureita on kahdenlaisia: Classic ja BEST. Rahoitusosuus on euromääräinen osuus, jonka Commerzbank lainoittaa sinun puolestasi sijoittaessasi Mini Longiin. Mini Futuureissa et voi menettää enempää kuin mitä olet alunalkaen sijoittanut. Näin ollen Mini Longin vipuvaikutus on viisinkertainen. Mini Futuuri -markkina on kasvanut vuosi vuodelta, ehkä juuri sen helppouden takia. Case Nokian Renkaat Nokian Renkaat oli yksi Helsingin pörssin laskijaosakkeista sijoitusvuoden 2014 aikana
Suurin nousukiima osakkeella nähtiin 6. Kuvitus: Eric Leraillez. Ylivertainen ykkönen kovimpien nousijoiden listalla on kuilun partaalta uutta nousua tekevä Neo Industrial. Eikä kovimpien nousijoiden listalle ole ollut asiaa alle 30 prosentin arvonnousulla. Erityisesti pienten yhtiöiden osakkeet ovat nousseet voimakkaasti. Sijoittajat etsivät helmiä ja suurempia hölmöjä. Helmikuun 9. Tiedotushetkellä Neo Industrialin markkina-arvo oli vajaat neljä miljoonaa euroa, joten tulosvaikutus on merkittävä. helmikuuta, jolloin osake nousi yli 170 prosenttia ilman uutisia. Toiseksi suurimmasta kurssinoususta on vastannut raskaasti tappiollinen Vaahto Group, jonka arvo oli tarkasteluhetkellä noussut 95 prosenttia. Noteeratut 8 Helsingin pörssissä vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin nousurallin merkeissä. Vaikka alkuvuosi on perinteisesti ollut hyvää aikaa pienyhtiöille, on sijoittaja saanut nousuprosentteja katsellessaan hieraista silmiään. Nousurallin laajuutta kuvaa hyvin se, että tarkasteluhetkellä ainoastaan kolmen pörssiyhtiön osake oli laskenut vuoden alusta. Helmikuun 9. KeskuspankkiNousuhuumassa osake kuin osake kelpaa Teksti Mirko Hurmerinta Useiden heikosti menestyneiden pienyhtiöiden osakkeet ovat nousseet hurjasti alkuvuoden aikana. Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo, että osaltaan pienyhtiöiden hurjaan kurssiralliin vaikuttaa se, että suuret yhtiöt alkavat pääsääntöisesti olla kalliita. Keskustelupalstoilla spekulaatiot ovat sen sijaan käyneet kuumina. Neo Industrialin viimeisimmät tiedotteet ovat tammikuun lopulta, jolloin yhtiö kertoi merkittävästä merikaapelitilauksesta sekä uusista investoinneista. Kaiken kaikkiaan pörssin 11 kovinta nousijaa ovat small cap -yhtiöitä, eli markkina-arvoltaan alle 150 miljoonan euron ?rmoja. Tarkasteluhetkellä osake oli noussut vuoden alusta huimat 426 prosenttia. Lyhyellä aikavälillä merkittävämpi uutinen oli kuitenkin yhtiön vuoden lopussa tiedottama uusi rahoitusjärjestelykuvio, josta syntyy noin 4,7 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. päivä Vaahdon osake noteerattiin korkeimmillaan peräti 77 prosentin nousussa. Raju nousu nosti epäilyt sisäpiiritiedon vuodosta, minkä vuoksi yhtiö päätti pyytää kaupankäynnin keskeytystä. päivään mennessä OMXH-yleisindeksi oli noussut jo kymmenen prosenttia vuoden alusta
Helsingin pörssin päälistalta ja First Northista löytyy peräti 29 yhtiötä, joilla ei ole lainkaan analyytikkoseurantaa. Kyse on niin sanotusta suuremman hölmön taktiikasta: osaketta ostetaan vain sillä perusteella, että jostain löytyy vielä suurempi hölmö, joka on valmis maksamaan osakkeesta korkeamman hinnan. Lisäksi 23 yhtiön seuranta on vain yhden analyytikon harteilla. Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen puolestaan antaa osakeiden nousulle aikaa vielä vuoden tai pari. Heikossa kunnossa olevien pienyhtiöiden nousu on tästä hyvä esimerkki. % Kurssinousu vuoden alusta Neo Industrial 426 Vaahto Group 95 Afarak Group 73 Incap 67 SSH 57 Nurminen Logistics 52 Trainers' House 46 Turvatiimi 44 QPR Software 42 Wulff-Yhtiöt 36 9.2.2015 tilanne 200 150 100 50 2011 2012 2013 2014 2015 Kurssikehitys OMX Helsinki 25 OMX Tukholma Small Cap OMX Helsinki Small Cap Harvassa ovat asiantuntijat, jotka uskaltavat väittää osakkeiden olevan halpoja tai edes edullisia. Siinä vaiheessa, kun osake on noussut yli sata prosenttia ja siitä puhuvat kaikki, on todennäköisesti myöhäistä. – Mirko Hurmerinta Höttöinen nousu jatkuu Kolmessa vuodessa arvostustasot ovat nousseet yli kolmanneksella. Laatuyhtiöt ovat jo täyteen hinnoiteltuja, joten seuraavaksi sijoittajat alkavat tonkia roskiksia, josko sieltä löytyisi jotain sijoitettavaksi kelpaavaa. ”Sijoittajat ovat joutuneet etsimään yhä pienempien yhtiöiden osakkeita, jotka eivät ole vielä osallistuneet ennätysnousuihin lähihistorian kurssikäyränsä perusteella. Sen sijaan, että sijoittajat etsisivät perusteita nousulle, he tuntuvat etsivän perusteita sille, miksi nousu ei syystä tai toisesta jatkuisi. Mikäli sellaisia ei löydy, saa höttöinen nousu jatkua ja arvostuskertoimet paisua entisestään. . S&P 500 -indeksin odotettua volatiliteettia kuvaava VIXindeksi on noussut keskipitkän aikavälin keskimääräistä tasoa korkeammalle. Kaivettavaa siis riittää, mutta työt on tehtävä itse. Vähävaihtoisten pienyhtiöiden osakkeet tarjoavat mahdollisuuden satumaisiin pikavoittoihin, jos osaa tarttua osakkeeseen ennen laumainnostusta. Oksaharjun mukaan myös pikavoittojen mahdollisuus houkuttelee, sillä jo pienen sijoittajalauman ostoinnostus voi saada vähävaihtoisen osakkeen villiin nousuun. Viime lokakuun kaltaisiin lyhyisiin, mutta jyrkkiin korjausliikkeisiin on siis syytä varautua. Kolmessa vuodessa arvostustasot ovat nousseet yli kolmanneksella. Varoituksen sanat arvostuskuplasta kaikuvat markkinoilla, mutta kurssit vain nousevat. Nousun taustalla olevan fundamenttipohjan ollessa löyhä, markkinat saattavat reagoida herkästi pieniinkin häiriötekijöihin. Huolestuttavaa on se, että nousua ei tarvitse perustella juuri muulla kuin kotiaan etsivällä keskuspankkirahalla, jota on markkinoilla yllin kyllin. Näiden yhtiöiden kohdalla se on mahdollista, sillä niiden seuranta on hyvin olematonta. Helsingin pörssin Small Cap -indeksi on viime vuosina jäänyt selvästi vaihdetuimpien osakkeiden OMXH25indeksin kehityksestä. Helsingin pörssissä keskimääräinen p/e-kerroin liikkuu jo yli kuudessatoista. 9 Osakkeet 9 en löysä rahapolitiikka on pakottanut sijoittajat hakemaan tuottoja osakemarkkinoilta, mikä on nostanut erityisesti vakaiden osinkoyhtiöiden arvostustasot kattoon. On yritetty löytää piileviä helmiä”, Oksaharju arvioi. – Mirko Hurmerinta PIENET HELMET PITÄÄ KAIVAA ITSE HUOMIO. Jossain vaiheessa hölmöt kuitenkin loppuvat, järki alkaa palautua sijoittajien päähän ja jollekin jää Musta Pekka käteen. Osakkeissa sellaista ei hänen mukaansa vielä ole, mutta valtion velkapapereissa todennäköisesti on. Kurssin noustessa yhä useampi sijoittaja haluaa mukaan pikajunaan, mikä vain kiihdyttää nousua. Myös ero Tukholman pörssin Small Cap -indeksiin on ollut suuri, mutta nyt se on kaventunut. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh sanoi yhtiön tulosjulkistustilaisuudessa olevansa vakuuttunut siitä, että markkinoille syntyy vielä kuplia. Sijoittajat ovat edelleen toiveikkaita, mutta hieman varpaillaan
TAPIO KUULASTA HALLITUSHERRA Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula jäi helmikuun alussa työkyvyttömyyseläkkeelle. Björn Wahlroosin puheenjohtajan nuijaa tottelevat Sampo, Nordea ja UPM muistavat omistajiaan selvästi viime vuotta korkeammilla osingoilla. Taustalla oli uusiutunut syöpä. UPM:n osinko ehti junnata paikallaan 0,60 eurossa kahden vuoden ajan, mutta tänä keväänä osinko nousee 0,70 euroon. Noteeratut UUTISKUUKAUSI Osinkokeiju. 10 22.1. Fortum ylitti jouluneljänneksellä markkinoiden odotukset ja maksaa 20 sentin lisäosingon. Sampo, Nordea ja UPM jakavat osinkoja tänä keväänä kaikkiaan liki neljän miljardin euron edestä. Osinko nousee 1,95 euroon viime kevään 1,65 eurosta. Nalle ruuvasi osinkohanaa Kuvat: Antti Mannermaa, Saana Säilynoja, Paula Sundell. Samalla metsäyhtiö muutti osinkopolitiikkaansa hieman anteliaammaksi. Kuula on kuitenkin ehdolla Fortumin ja Nokian Renkaiden hallituksiin. Roima korotus nosti välittömästi odotuksia myös Sammon osingon suhteen, eikä vahvan tuloksen takonut ?nanssitalo pettänyt odotuksia. Hänen luotsaamansa yhtiöt ovat kuitenkin osinkosijoittajalle todellisia hunajapurkkeja. Suurimmasta osinkoyllätyksestä vastasi Nordea, jolla osinko nousee 0,62 euroon viime vuoden 0,43 eurosta. Björn Wahlroos on sanonut, ettei ymmärrä sijoittajien fiksaatiota osinkoihin
Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu. UPM menestyi odotettua paremmin lähes kaikilla liiketoimintaalueilla. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed kertoo näkemyksensä maan talouden kehityksestä. Tavaratalot on tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarjottavat osakkeet vastaavat viidennestä koko osakekannasta ennen antia. MARIMEKOLLE UUSI TOIMITUSJOHTAJA. Liikevoitto ilman kertaeriä kasvoi 11 prosenttia 230 miljoonaan euroon, kun analyytikot odottivat tulospudotusta. USA:n talouden kuulumiset 18.3. Suljettavien listalla ovat Oulun tavaratalo sekä kolme kannattamatonta tavarataloa kauppakeskuksissa Moskovassa. Oriola-KD:n omavaraisuusaste painui viime vuonna Venäjän-toimintojen myynnin seurauksena 13 prosenttiin. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön saneerauksen selvittäjä jättää täydennetyn ohjelmaehdotuksen. >> TULEVAT TÄRPIT EKP linjaa 5.3. Eniten paransi Aasian paperisegmentti. 13.2. STOCKMANN SULKEE TAVARATALOJA Marimekon hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Tiina AlahuhtaKaskon. Marimekkoa vuodesta 2008 johtanut Mika Ihamuotila siirtyy yhtiön hallituksen johtoon. Kahta viikkoa aiemmin julkistetaan euroalueen helmikuun inflaatiolukema. Stockmannin toimitusjohtaja Per Thelin ei halunnut kertoa, ovatko jäljelle jäävät Venäjä-tavaratalot kannattavia. 12.2. 3 Tappiollinen Stockmann sulkee neljä tavarataloa. 11 29.1. UPM:n osake kävi tulospäivänä yli 16 eurossa, ensi kertaa sitten lokakuun 2007. NOKIAN TULOS EI RIITTÄNYT MARKKINOILLE Nokian loka-joulukuun liikevoitto oli 524 miljoonaa euroa ja ylitti analyytikoiden ennusteet. Miten Talvivaaran käy. 13.3. Lisäksi Stockmann lopettaa Lindexin Venäjällä. Osinko jäi kuitenkin ennusteista ja markkinat pettyivät. Yhtiön toimitusjohtaja Rajeev Suri vihjasi mahdollisista investoinneista, mikä saattaa selittää laihaa osingonjakoa. 10.2. 3.2. UPM LÖI ENNUSTEET UPM:n neljännen neljänneksen tulos ylitti markkinoiden odotukset. ORIOLA-KD VAHVISTAA TASETTAAN OSAKEANNILLA Oriola-KD päätti 75,6 miljoonan euron merkintäoikeusannista, jonka tarkoituksena on parantaa yhtiön tasetta ja omavaraisuusastetta. Huhtikuun alussa aloittava Alahuhta-Kasko on Koneen entisen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan tytär ja ikää hänellä on vasta 33 vuotta
Mielessä juuri nyt 9 lastenlasta Vapaalla Harrastan liikuntaa tai tiedon kartuttamista mieluiten perheen ja/tai ystävien kanssa.. Olen osakesäästäjä. Noteeratut SIJOITIN VIIMEKSI 12 Milloin aloitte sijoittaa. Ostin ensiasunnon 1960-luvun lopussa ja osakkeet myymällä sain helposti kokoon lainaan vaadittavan oman osuuden. YIT:tä edeltäjineen on ollut salkussa yli 60 vuotta. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana. Eri yhtiJaakko Ihamuotila suosii kotimaista Teksti Mikael Sjöström Valmetin ja Nesteen entinen toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotila on myynyt osakkeita vain tarvitessaan varoja hankintoihin. Tärkeintä elämässä Puoliso, perhe ja ystävät sekä mahdollisuus kulttuuriharrastuksiin ja liikuntaan. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne. Isäni lahjoitti minulle Pellonraivaus Oy:n ja KOP:n osakkeita. Kuva: Arttu Laitala Jaakko Ihamuotila, 75 Tähän on tultu Olen pitänyt perheen ja työn tasapainossa. Opiskeluaikana salkussa oli jo kymmenkunta yhtiötä. Silloin tuli tarkistettua osingot ja arvon muutos. Koulupoikana 1950-luvun puolivälissä. Hän halusi opettaa lapsille taloudellista ajattelua ja sen vuoksi veroilmoitukset piti tehdä itse. Kesätyörahoilla hankin ensin polkupyörän ja myöhemmin KOP:a
Mihin sijoititte viimeksi. Yksi heistä teki asuntokaupat keväällä 2000 ja onnistui myymään, kun kurssi oli 60 euroa. Tunnen kuitenkin Suomen talouselämän ja pörssiyhtiöt parhaiten. Yhtiön tavoitteena on nostaa liikevaihto 2,7 miljardiin euroon ja käyttökatemarginaali 15 prosenttiin. Osake on törkeän kallis, eikä sijoittajien kärsivällisyys ole rajaton resurssi. Hajautan, mutta suosin kotimaisia kohteita, vaikka siitä maariskiä kertyykin. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana. Arvopaperin toimituksen aktiivinen 100 000 euron mallisalkku koostuu osakkeista, joissa toimitus näkee selvää nousupotentiaalia vuoden aikajänteellä. Olette työhistorialtanne yritysjohtaja. Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista. Niiden kohdealueina ovat Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa, Yhdysvallat sekä BRIC-maat ja muut kehittyvät markkinat. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne. Pörssipuntari ARVOPAPERIN MALLISALKKU Toimituksen salkku Osakkeiden ostopäivät: Ponsse ja Revenio 16.5.2014 Cargotec 18.9.2014 Sanoma ja Nordea 12.12.2014 Tuotto 16.5.2014– 12.2.2015, % Arvo 12.2.2015 Cargotec 19,3 21 386 Ponsse 34,8 26 969 Revenio Group 21,3 24 257 Nordea 12,3 20 724 Sanoma 20,5 22 248 YHTEENSÄ 15,6 115 584 Helsingin Captuottoindeksi 17,3 13 öitä on kolmattakymmentä, pienimpinä Biohit ja Suominen. . Vahva panostus kasvuun jatkuu edelleen, mutta tuloksia pitäisi alkaa jo näkyä. Mitkä ovat suosikkiyhtiönne Helsingin pörssissä. Viiteen pörssilistattuun indeksirahastoon. Vierastan yhtiöissä yli kymmenen hengen johtoryhmiä. Pidin JOT Automationin osakkeet vuoden 2000 alussa, vaikka pääomistajat Veikko Lesonen ja Jorma Terentjeff myivät. FISKARS Fiskarsin kauan odotettu maailmanvalloitus näyttää jälleen lykkääntyneen vuodella eteenpäin. Näkymissä on edelleen runsaasti epävarmuutta, mutta osingon pitäminen ennallaan 1,45 eurossa tarjoaa kurssille tukea. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne. Kovimmasta noususta kuluneen kuukauden aikana vastasi Cargotec, jonka kurssi singahti lähes 30 prosenttia ylöspäin. Se ei toistune heti, joten odottelen hetken. Konkreettisista sijoituksista puhun Private-pankin yhteyshenkilön kanssa. Kemirassa rutkasti nousuvaraa NOKIAN RENKAAT Hieman odotuksia parempi tulos viimeisellä neljänneksellä lievitti pahimpia Venäjä-pelkoja. Puolet on asunnoissa ja kiinteistöissä, osakkeissa on 40 prosenttia ja loput rahastoissa. Ennen selviä näyttöjä kasvustrategian onnistumisesta kurssinousua on turha odottaa. KEMIRA Kemira kertoi osavuosikatsauksessaan pitävänsä vuoden 2017 taloudelliset tavoitteet ennallaan. Viime vuonna liikevaihto oli 2,1 miljardia ja käyttökate 11,8 prosenttia. Mikäli yhtiö onnistuu, on osakkeessa reilusti nousuvaraa. Nokian osakkeiden osto lapsille 1980-luvulla. Yhtiö etenee vahvasti Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja osakkeen arvostustaso on vielä varsin edullinen. Rahastot ovat ulkomailla ja niiden osuus on kasvanut viime vuosina. Harkitsen sijoitusta yhtiöön johdon vaihtuessa. Talvivaaran osakkeet sen sijaan osasin myydä melkein ajoissa. Salkun arvo nousi kuukaudessa hurjat 20 prosenttia ja on nyt aloituksesta 15,6 prosenttia plussalla. Taloudesta ja yhtiöistä poikieni, ystävien ja tuttavien kanssa. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa. Takamatka vertailuindeksiin kaventui vajaaseen kahteen prosenttiyksikköön. Johdon rekrytointi ulkopuolelta tarkoittaa, että luvassa on muutoksia. Entä suurin virheenne. Alkuvuoden vahva kurssinousu Helsingin pörssissä tarttui myös Arvopaperin mallisalkun osakkeisiin. Kun muutakaan kohdetta ei ole käsillä, voisin harkita auton vaihtoa. Työhistoriani vuoksi Neste Oil ja Fortum samoin kuin Valmet sekä yhtiön historian vuoksi Nokia. EKP:n toimet ovat nostaneet OXMHindeksiä tuhat pistettä kuukaudessa. SALKKU NOUSUKIIDOSSA. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä
Nykyinen sijainti oli vasta kolmas ehdotus. Tässä mielessä asuntosijoittamisen parhaat ajat voivat olla tällä erää takana päin.” Menu Ravintola Sinne, Helsinki Alkuruoka Inkiväärillä maustettu porkkanakeitto Pääruoka Paistettua kuhaa, muhennettua tomaattia ja Beurre Blanc. ”Tässä työssä välillä joutuu vain seuraamaan vakavalla naamalla päättömiä tilanteita. Hartwall-areenaakin ehdotettiin ensin Kampin keskuksen paikalle, sitten Suvilahteen. Alueen suojelua haluavat eivät olleet valmiita joustamaan ja ottivat riskin. Guggenheimiakin ehdotettiin ensin Katajanokan rantaan.” Tuhoisat valittajat. Noteeratut 14 ”Helsinkiin nousee nyt 5000 uutta asuntoa vuodessa ja asuntosijoittajan on syytä varautua vuokratason laskuun, joka tulee etenemään suuremmista asunnoista myös pienempiin. ”Vielä 2000-luvun alussa Helsingissä laskelmoitiin, että kaupungin väkiluku voi jopa kutistua ja rakentamista vähennettiin. Penttilä (sd.) on ehdolla Espoon teknisen toimen johtajaksi.. LOUNAALLA Hannu Penttilä, 60 Kausi Helsingin kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana päättyi tammikuun lopussa. Helsingissä muu rakentaminen oli vähäistä, koska täällä laskettiin vanhoilta satamilta vapautuvien maiden varaan.” Vaikea laji. ”Asuntosijoittajien usein mainitsema Helsingin kaupungin asuntojono ei ole oikea mittari kuvaamaan alueen asuntopulaa. Taloudellinen tilanne on edelleen heikko ja uudisrakentaminen lisää tarjontaa. ”Vuosaaren satama myöhästyi 7–8 vuotta valitusten vuoksi ja tämä oli yksi koko Suomen yhdyskuntarakentamisen suurimpia virheitä viime vuosina. HIFK:n jäähallihankkeelle peräänkuulutin realistista aikataulua ja sijaintia. Tilanteen korjaaminen vie aikaa, mutta viimeisten vuosien aikana Helsingin 350 000 asunnon kanta on kasvanut viimeiset kolme vuotta 1,5 prosenttia vuodessa.” Väärä mittari. Jälkiruoka Toscakakkua, portviinipäärynää ja maitojäätelöä Parasta ei saa. Kun kaava tehdään uudelleen, se voi muuttua arvaamattomasti.” Sijainti, sijainti. ”Kaupunkisuunnittelussa pitää kyetä kompromisseihin. Laajasalossa sijaitsevan Stansvikin kartanoalueen ehdotettu kaava olisi aiheuttanut vain pieniä muutoksia. 25000 asukkaan asuntojonossa on suuri osa sellaisia, jotka vain haluavat itselleen edullisempaa vuokra-asuntoa.” Teksti Mikko Laitila Kuva: Vesa Laitinen Hannu Penttilä Voiko asuntosijoittaja nukkua yönsä rauhassa, Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Kuva: Nico Backström
Ostava yritys tekee useammin huonot kuin hyvät kaupat. YRITYSOSTAJAT OVAT LIIKKEELLÄ. Yrityskaupat 16 Teksti TOMMI MELENDER Kuvitus JANNE IIVONEN Osakesijoittajan kannattaa kuitenkin unohtaa spekulatiivinen värinä ja tehdä valintansa puhtaasti yhtiön laadukkuuden ja osakkeen hinnoittelun perusteella
YRITYSOSTAJAT OVAT LIIKKEELLÄ
”Yrityskauppa-aktiviteetti on ?nanssikriisin jälkeen vilkastunut niin maailmalla kuin Suomessa”, KPMG:n Transactions Services -yksikön vetäjä Kalle Nurminen sanoo. Viime vuonna Helsingin pörssistä ostettiin pois Pohjola, Rautaruukki ja Oral. 18 Kun pörssiyhtiö ostetaan, sijoittaja saa tilaisuuden pikavoittoihin. Pelurille voi käydä huonosti Yrityskaupoista maksettavat preemiot himottavat monia yksityissijoittajia. ”Orgaaninen kasvu on useilla toimialoilla aika vaatimatonta, mutta yrityskaupat auttavat liiketoiminnan laajentamisessa. Se hillitsee suurinta ostointoa, etenkin pääomasijoittajien keskuudessa”, Nordean osakestrategi Kristian Tammela arvioi. ”Oman mausteensa tuovat viimeaikaiset valuuttakurssien muutokset. Evlin Suomi-rahastoja hoitava Janne Kujala kertoo, ettei koskaan tee osakevalintoja sen perusteella, onko yhtiö mahdollinen ostokohde. Vaconista puhuttiin ostokohteena vuosikausia ennen kuin Danfoss julkisti tarjouksensa. Omistajat myyvät ?rmansa herkemmin silloin, kun uskovat saavansa hyvän hinnan. Mahdollisia pelipapereita arvuutellaan niin netin keskustelupalstoilla kuin kaveriporukoiden juttutuokioissa. Monia diilejä väännetään kulissien takana pitkään eivätkä suinkaan kaikki toteudu. Suomalaisia pörssiyhtiöitä seuraavat analyytikot ja salkunhoitajat ovat samoilla linjoilla. Moni suomalaisyhtiö täyttää ostokohteen kriteerit. ”Jos onnistuu ostamaan hyvin kehittyvää liiketoimintaa edullisesti, sijoituksesta saa todennäköisesti hyvän tuoton, vaikka yrityskauppaoptio ei toteutuisikaan”, Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén huomauttaa. Olisi yllätys, elleivät jotkin niistä tarttuisi tänä vuonna haaviin. Yleisesti ottaen yrityskaupoista liikkuu enemmän puheita kuin mitä niitä oikeasti tehdään”, Kujala sanoo. ”En koe mielekkääksi arvuutella sellaisia. Eikä rahoituksesta ole pulaa, vaan sitä löytyy niin pankeista kuin pääomamarkkinoilta. USA:n dollarin vahvuus suhteessa euroon voi houkutella amerikkalaiset ostoksille”, FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik tuumii. Poistujien määrä olisi voinut olla suurempikin, jos Metsoa ja Wärtsilää piirittäneet Weir ja Rolls Royce olisivat saaneet tahtonsa läpi. Vacon majailee vielä listoilla, mutta kuuluu käytännössä jo Danfossille. Hekin odottavat diilejä lähitulevaisuudessa. Yrityksillä on myös vahvat taseet, mikä avaa mahdollisuuksia”, Nurminen luettelee aktiviteetin vilkastumisen syitä. Yrityskaupoissa on tapana maksaa osakekurssin päälle preemiota. Sijoitusvalinnoissa olennaista on arvioida yhtiön liiketoimintaa ja osakkeen hinnoittelua. Osakkeet ovat olleet nousutrendissä maaliskuusta 2009 lähtien ja samalla myös yrityskauppojen arvostuskertoimet ovat hivuttautuneet ylöspäin. Rautaruukin ja SSAB:n Yrityskaupat Outokummun jättiostos Inoxum on murheellinen epäonnistuminen.. ”Merkittävin jarruttava tekijä on arvostustasojen nousu. Hintalisät liikkuvat kansainvälisten tutkimusten mukaan keskimäärin 30–40 prosentissa. Pelkkä yrityskaupan ennakointi voi sitä vastoin tuottaa pettymyksen. Ei siis ihme, että huhumylly pyörii kiivaana. Sijoittamisen ammattilaiset suhtautuvat tällaiseen opportunismiin pidättyväisesti
Suomalaiset konepajayhtiöt ovat luoneet maailmanlaajuiset huoltoja palveluverkostonsa hyvin pitkälle juuri sellaisilla. ”NSN:n puolikkaan osto meni nappiin. Nokialla onnistumisia Vähänkin pitempään sijoittamista harrastaneet osaavat luetella useita mönkään menneitä diilejä. Pahimmassa tapauksessa houkuttelevalta näyttänyt pelipaperi mätänee salkkuun, jos yritysosto jää toteutumatta ja liiketoimintakin kehittyy nihkeästi. Se on hankalaa, koska yrityskulttuureissa voi olla merkittäviä eroja. Stora Ensolle koitui kaupasta tuntuvat alaskirjaukset ja syksyllä 2007 se hankkiutui ostoksestaan eroon 1,8 miljardilla. Lisäksi kauppoja tehdään vilkkaimmin nousukauden synnyttämässä vauhdin hurmassa. ”Hälytyskellot soivat, jos yrityskauppa tehdään korkeilla arvostuskertoimilla ja samalla hehkutetaan synergiahyötyjä”, Sauli Vilén sanoo. Mitä suurempi järjestely, sitä suuremmat riskit. Matkapuhelinyksikön myynti Microsoftille tapahtui lähestulkoon viime hetkellä. Ostavan yrityksen johto esittelee mielellään laskelmia saavutettavista synergioista, mutta on eri asia pyöritellä lukuja excelissä kuin nyhtää ne ulos käytännössä. Metsäyhtiöiden suuret yritysjärjestelyt antavat edelleen odottaa itseään. Tappiot olisivat voineet tuhota lopulta koko yhtiön”, Sauli Vilén sanoo. Ostettava yritys pitää myös integroida olemassaolevaan liiketoimintaan. ”Pörssiyhtiöiden kohdalla tulee usein myös kilpailevia ostotarjouksia. Hinta ei ole ainoa koetinkivi. Myyjä tuntee ?rmansa aina paremmin kuin ostaja, joten ylihintaa maksetaan todennäköisemmin kuin alihintaa. Yli viiden miljardin hintaa on pidettävä hyvänä, kun muistetaan että bisneksen arvo ei ollut edes nollassa vaan negatiivinen. Se on ymmärrettävää, koska tutkimusten mukaan valtaosa diileistä epäonnistuu. Parhaiten onnistuvat mittakaavaltaan hallitut, täydentävät yritysostot. Nokiaa lyödään julkisessa sanassa edelleen menestyksen päivinä tehdyistä virheistä. Viime vuosina Helsingin pörssissä on nähty yrityskaupparintamalla sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Siitä ei tullut uljasta päänavausta Pohjois-Amerikan markkinoille vaan tuskien taival ylikapasiteetin ja rakennemuutosten koettelemilla markkinoilla. Huutokauppatilanteissa hinnat voivat karata käsistä”, Kalle Nurminen sanoo. Optimismin sudenkuopat Ostotarjouksen julkistaminen sysää ostavan yrityksen osakkeen usein laskuun. Takavuosien huonona yritysmyyjänä voi nostaa esiin Outokummun, jos katsotaan puhtaasti ajoituksia. PKC ja Outokumpu ääripäät Helsingin pörssin lähiaikojen onnistuneista yrityskaupoista sijoitusasiantuntijat nostavat yksimielisesti esiin PKC Groupin AEES:n oston Yhdysvalloista runsaat kolme vuotta sitten. Klassinen tapaus on Stora Enson keväällä 2000 tekemä amerikkalaisen Consolidated Paperin osto 4,9 miljardilla eurolla. Päätös keskittyä ruostumattomaan teräkseen sai yhtiön kauppaamaan pois sulattonsa, kuparituotteensa ja kaivosteknologiansa. 19 fuusiota puuhattiin jo 1980-luvulla. Harvemmin muistetaan kiitellä tuoreista onnistumisista. Nykytiedon valossa 5,7 miljardin euron kauppasumma oli aivan liian suuri, vaikka Nokia onkin onnistunut rakentamaan Navteqin ympärille hyvää liiketoimintaa. ”AEES oli PKC:n silloiseen kokoon nähden valtava ostos, Nallen junailema Sammon myynti oli jättipotti.. Yhtiö luopui niistä ennen raaka-aineiden supersykliä ja ostokohteiden arvot pomppasivat myöhemmin tuntuvasti. Aivan yhtä onnistunut liike Nokialta ei ollut paikkatietopalveluihin erikoistuneen Navteqin osto nousukauden huipulla vuonna 2007. Siemens myi sen naurettavan halvalla. ”Niitä on tehty vuosien saatossa runsaasti ja samalla konepajayhtiöille on kehittynyt hyvät prosessit ostosten haltuunottoon”, Kalle Nurminen kiittelee
Yritysjohto sortui myös liian ruusuisiin odotuksiin laskiessaan synergiahyötyjä. 20 koska se yli kaksinkertaisti liikevaihdon. Elektrobitin kymmenen vuoden takainen päänavaus autoohjelmistoliiketoimintaan saksalaisen 3SOFTin ostolla kertoo Janne Kujalan mielestä siitä, kuinka yrityskaupat voivat vuosien saatossa kypsyä menestystarinaksi. Sauli Vilén muistelee hyvällä Aspon päätöstä hankkia Kauko-Telko seitsemän vuotta sitten Keskolta. Siihen ei ole helppo antaa yksiselitteistä vastausta. . Sijoitusasiantuntijoiden mielestä ainakin Baswaren ja Elektrobitin hinnoittelu kielii paitsi kasvuodotuksista myös ostajakandidaattien uumoilusta. Tällainen tilanne on toki täysin kuvitteellinen”, Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén havainnollistaa. Raision imagoa sijoittajien keskuudessa ovat merkittävästi parantaneet onnistuneet laajentumiset välipalaja makeisliiketoiminnoissa. ”Huono on ollut myös Sanoman Hollannin-ostos SBS, jonka hinta oli kova ja johti alaskirjauksiin. Oriola-KD puolestaan joutui vetäytymään Venäjältä merkittävien tappioiden saattelemana”, Kristian Tammela sanoo. Lähiaikojen murheellisista yrityskaupoista murheellisimmaksi nousee Outokummun kovan onnen ostos Inoxum. Yritysmyyntien rintamalla varsinainen jättipotti on Sampo-pankin kauppaaminen Tanskaan neljällä miljardilla vuonna 2007. Kolmen miljardin euron diili meni karille, kun EU:n kilpailuviranomaiset pakottivat yhtiön luopumaan kaupan tärkeimmästä osasta, italialaisesta Ternin-tehtaasta. Sampo-pankin todellinen arvo oli ehkä 1,5–2 miljardia euroa”, Sauli Vilén tuumii. ”Eivätköhän niiden kurssit laskisi, jos yhtiöt ilmoittaisivat, etteivät ole kaupan yritysostajille. ”Se kauppa on ihan huippu suomalaisessa yrityshistoriassa. Auto-ohjelmistot ovat nykyisin Elektrobitin kantava voima. Yrityskaupoissa tai fuusioissa Helsingin Pörssistä poistuneet. Se rikastutti Sammon osakkeenomistajia ja pönkitti Björn Wahlroosin ?nanssivelhon mainetta. Kristian Tammela kehuu Huhtamäen useita liiketoimintaa vahvistaneita yrityskauppoja. Poistunut yhtiö Ostaja Poistumisvuosi Vacon (poistumassa) Danfoss 2015 Pohjola OP-Pohjola 2014 Rautaruukki SSAB 2014 Oral Renideo 2014 Stonesoft McAfee 2013 Aldata Solutions Symphony Technology 2012 Interavanti pääomistajat 2012 Nordic Aluminium Lival 2012 Tekla Trimble 2012 Salcomp Nordstjernan 2011 Julius Tallberg Kiinteistöt pääomistajat 2010 Larox Outotec 2010 Tamfelt Metso 2010 Rocla Mitsubishi 2009 Terveystalo Star Healthcare 2009 Birka Line Eckerö 2008 Kemira Growhow Yara 2008 OMX Nasdaq 2008 Perlos Lite-On 2008 Evox Rifa Kemet 2007 FIM Glitnir 2007 Kylpyläkasino Restel 2007 Puuharyhmä Aspro 2007 Fortum Espoo (E.ON) Fortum 2006 Kekkilä Vapo 2006 Saunalahti Elisa 2006 Sentera Sysopen 2006 Suomen Spar SOK 2006 Chips Orkla 2005 Plandent Planmeca 2005 Poistunut yhtiö Ostaja Poistumisvuosi Yrityskaupat Tulevat ostokohteet. Hän nostaa hattua myös Wärtsilän päätökselle ostaa vuonna 2011 Hamworthy, koska järjestely lujitti yhtiön asemia merenkulun kaasumarkkinoilla. Onko suomalaisyhtiöiden osakekursseissa yrityskauppaspekulaatioiden luomaa preemiota. Revenio Groupin silmänpainelaitteiden Ostokohteista ei ole pulaa: Basware, Kemira, Elektrobit, Pöyry... Vilén näkee mahdollisina ostokohteina myös useita muita Helsingin pörssin pieniä tai keskisuuria yhtiöitä. Vahvan kassavirran avulla velkamäärä saatiin kuitenkin nopeasti alas”, Kim Gorschelnik kiittelee. Suomisen suunnan käänsi parempaan Ahlstromin kuitukangasliiketoiminnan osto. Danske Bank tunnusti alaskirjauksillaan maksaneensa pankista liikaa
Rapalan brändit sopisivat Jardenin kaltaiselle isommalle pelurille. Nordean Kristian Tammela ja FIMin Kim Gorschelnik nostavat esiin myös suurempia yhtiöitä. Teknologiapuolella yrityskaupat käyvät kovilla kierroksilla, ja tyypillinen kohde on pieni yhtiö, jolla on vahvaa osaamista jollain kasvavalla alalla”, Tammela sanoo. Konecranesin, Metson ja Wärtsilän kaltaiset yhtiöt ovat yritysostajien tähtäimessä. Kemira on jäänyt melko pieneksi yritysjärjestelyjen sävyttämällä kemian alalla. maailmanvalloitus kiinnostanee terveydenhuoltoalan ?rmoja. Tuore pörssitulokas Nixu kytkeytyy kyberturvallisuuden megatrendiin. 21 Turun Arvokiinteistöt Nordea 2005 Eimo Foxconn 2004 Hackman Alifin 2004 Instrumentarium General Electric 2004 Janton BACPE 2004 Polar Kiinteistöt IVG 2004 Tamro Phoenix 2004 WM-data Novo WM-data 2004 Yomi Elisa 2004 Avesta Polarit Outokumpu 2003 Metsä Tissue M-real 2003 Rautakirja Sanoma 2003 Silja Silja Holdings 2003 Partek Kone 2002 Conventum Pohjola 2002 Hartwall Scottish Newcastle 2002 Soon Elisa 2002 Visma Software Visma 2002 Castrum Sponda 2001 Kontram Martnok 2001 Mandatum Sampo 2001 Sanitec sijoittajaryhmä 2001 Vestcap Capman 2001 Ford Ford Capital 2000 Isko Nokian Renkaat 2000 Kauppakaari Talentum 2000 Länsivoima Fortum 2000 Starckjohann Trelleborg 2000 Suunto Amer 2000 Tilamarkkinat Cramo 2000 Poistunut yhtiö Ostaja Poistumisvuosi Poistunut yhtiö Ostaja Poistumisvuosi Konepajat kiinnostavat. Pöyrykään ei suuruuden ekonomiallaan häikäise, vaikka toimii globaalisti. Molempien pääomistajina toimivat Paasikivet tosin saattavat pitää omistaan kiinni. ”Konecranes on yritysostajalle potentiaalinen kohde, josta voi löytää synergioita. Tikkurila on vahva Venäjällä, mutta vaatimaton maalimarkkinoiden maailmanjättien rinnalla. F-Secure on niittänyt mainetta tietoturvassa ja sen tuotteet istuisivat jonkin italan jätin palvelutarjontaan. Kaivoslaiteyhtiöiden osalta Solidiumin kanta lienee kuitenkin nyt, ettei niitä kovin helposti myydä. Pääomistaja Risto Siilasmaa on helppo yhyttää langan päähän, mutta hänen myyntihalunsa ovat arvoitus. Omistajarakenne ei estäisi konsultti?rman myymistä leveäharteisemmalle omistajalle. Okmetic on houkutteleva palanen puolijohdealan konsolidaatiossa. ”Metso ja Wärtsilä ovat olleet hiljattain ostokiinnostuksen kohteina, ja yhtä lailla Outotec lienee myös mahdollinen. Myös SSH on mahdollinen ostokandinaatti tietoturva-alalta.. Gorschelnikin ostokohdekandidaattien listalta löytyvät Kemira, Tikkurila, Pöyry, FSecure ja Konecranes. Esimerkiksi Terex-spekulaatiot taannoin alleviivasivat yhtiön potentiaalia”, Gorschelnik pohtii. Tecnotree voisi tarjota liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksia teknologiasektorilla
22 PITKIEN SYKLIEN SELIGSONIN Teksti MARKO EROLA Kuvat NICK TULINEN
Salkunhoitaja 23 Peter Seligson uskoo, että öljyn romahdus kääntää Euroopan talouden nousuun. PITKIEN SYKLIEN SELIGSON Teksti MARKO EROLA Kuvat NICK TULINEN
”Kun hinnat nousevat pilviin, investoidaan. Haastattelupäivän puheenaihe Kreikka taas on täysin merkityksetön asia raaka-ainesyklin kääntymisen rinnalla. Kun barrelin hinta putosi nopeasti 60 dollarilla, Eurooppa säästää 750 miljoonaa dollaria joka päivä. Haastatellussa Seligson ei suvun yhtiöistä sano muuta kuin sen, että ensikäden oppi käänneyhtiöistä auttaa erikoistilanteita etsivän Seligson Phoenix –rahaston hoidossa. Se näkyy jo kaikkialla, ja kerrannaisvaikutukset ovat aika PETER SELIGSON, 50 Koulutus Taloustieteen lisensiaatti Perhe Naimisissa, kaksi tytärtä Työ ja ura Munksjön hallituksen puheenjohtaja, Seligson&Co:n ja Ahlström Capitalin hallituksen jäsen. Auringon alla on hirveän vähän uutta, mutta asiat tehdään vaikeiksi, jotta voidaan myydä jotain.” Seligsonin piirtämä aaltoviiva kuvaa raaka-aineiden hintasykliä, jossa huipusta pohjaan on noin 30 vuotta. Eurooppa tuo yli 12 miljoonaa öljybarrelia päivässä. Ihan loogista, ihan luonnollista. Nytkin oli selvää, että öljy tulee alas. ”Salomon, Rooman imperiumi, 1600-luku, kylmä sota… aina sama juttu. Seligsonin nimeä kantavan rahastoyhtiön neuvotteluhuoneen ?äppitaululle ei piirry mikä tahansa kuva. Raaka-aineiden ja investointituotteiden tekijät sen sijaan puskevat vastatuuleen. Kun raha nyt jää taas Eurooppaan, totta kai täällä talous alkaa voida paremmin. Seligson & Co, Partneri vuodesta 1997 Alfred Berg Finland, toimitusjohtaja 1991-1997 Arctos Securities, meklari 1987-1991 isoja”, Seligson sanoo. Seligson todisti muutosta ensikerran 70-luvulla, jolloin öljy ja muut hyödykkeet ampaisivat nousuun. Yhdysvalloissa tulokset eivät kasva yhtä helposti, ja ylihintaisia dollareita omistavat jenkkiyhtiöt luultavasti yrittävät ostaa yrityksiä Euroopasta ja muualta. Kun sama laskelma tehdään kaikilla raaka-aineilla, hintahuipun ja nykyhintojen eroa kertyy helposti tuhat miljardia dollaria vuodessa. ”Ei, katson ?rmojen tuloksia ja arvostuksia. ”Ranskassa talletuksia on viisinkertaisesti bkt:hen nähden ja Italiassa melkein kymmenkertaisesti. Syöksy kesti lähes kaksi vuosikymmentä, ja se oli osakkeiden kulta-aikaa. ”Kun biljoona lähtee Euroopasta ja siitä puolet menee Etelä-Amerikkaan, samba soi ja täällä on vaikeaa. Hän alkaa piirtää kuvaa, jonka on piirtänyt viime vuosina ”ainakin kymmenen kertaa”. Hän lyö vetoa jalostus-, vientija kulutustavarayhtiöiden puolesta. Kolme päivää haastattelun jälkeen Ahlstrom kertoi voittojensa enemmän kuin tuplaantuneen. Siksi ne muuttuvat hitaasti. Ainoa syy tutkia pitkiä syklejä on halu ymmärtää, onko jonkun ?rman vastatuuli kymmenen vuotta vai kvartaali. Markan ylittänyt bensalitra hirvitti. Ei tarvitse.” EKP:n elvytys on Seligsonista ”lähinnä psykologiaa” siihen nähden, miten paljon Euroopasta on virrannut rahaa maailmalle kasvua synnyttämään. Oli terrorismia ja niin ankeat osakemarkkinat, että Business Week julisti osakkeet kuolleiksi. Pitkät korot pysyvät kyllä alhaalla, mutta ei elvytys vaikuta de?aatioon, joka johtuu raaka-aineiden halpenemisesta. Se nimittäin selittää lähes kaiken, mitä maailmassa tapahtuu. Hän uskookin Euroopan talouden elpyvän luultua nopeammin ja yritysten tulosten yllättävän positiivisesti. Peter Seligsonin ajasta puolet menee sukuyhti. Ei perusta. Euroopan vuoro Piirustusta seuraa matematiikkaa. Etsintään investoitiin triljoona ja kas kummaa, öljyä löytyi”, Seligson hörähtää. Sitten kaikki se uusi kapasiteetti alkaa tuottaa ja hinnat romahtavat. Valoja sammuteltiin. Salkunhoitaja 24 Haastattelu on tuskin alkanut, kun Peter Seligson ponkaisee ?äppitaululle. Seligsonin mukaan Euroopan ongelmamaat Ranska, Italia ja Espanja elpyvät nekin, koska niissä on kaikesta kriisipuheesta huolimatta rahaa ja kulutushaluja. Mutta kun Suomen televisiossa syksyllä 1981 alkoi öljymiehistä kertova Dallas, öljy syöksyi jo. Suomalaisten pörssiyhtiöiden menestyksestä valtaosa riippuu syklistä, mitä ei usein haluta ymmärtää.” Esimerkiksi vastatuulesta Seligson nostaa jalostavan teollisuuden, jolla oli kymmenen vuotta vaikeaa. Vuodessa öljysäästöä kertyy yli 270 miljardia dollaria. Nyt raaka-ainesyklin käännyttyä alalla menee äkkiä lujaa. Phoenix jäi tuhkaan Kun hän piirtää ja puhuu niin kiihkeästi ”sikasyklistä”, kuten raaka-ainesykliä usein kutsutaan, Seligson varmaan perustaa salkunhoitonsakin siihen. Ne ovat tautisen rikkaita maita. Seligson puhuu tietysti hänelle tutuista yhtiöistä, kuten Ahlstrom, Munksjö, Suominen ja Å&R Carton, joissa hän ja hänen sukunsa, Ahlströmit, ovat mukana tavalla tai toisella. Siitä poliitikot voivat päättää ”ihan vapaasti miten vaan”. Seligson johtaa Munksjön hallitusta ja istuu suvun sijoitusyhtiön Ahlström Capitalin hallituksessa. Kaikista taloussykleistä tämä on se, joka muuttaa maailmaa
25 "Kreikka on täysin merkityksetön asia raaka-ainesyklin kääntymisen rinnalla.” Päättäjä. Peter Seligson on ainoa suomalainen salkunhoitaja, joka hoitaa pörssiyhtiöiden hallitusta.
Kreikkalaisen mytologian tuhkasta uudestisyntyvältä Feeniks-linnulta nimensä ottaneelle rahastolle viime vuosi oli vaikea. Suomalaisia on töissä 2,4 miljoonaa. Kokonaisvaltainen työelämän reformi (verotus, työehtosopimukset), joka kannustaisi yrittämään ja sijoittamaan, ottamaan riskiä ja omistamaan, kaupan oligopolin purkaminen yleisen kustannustason laskemiseksi ja työperäisen maahanmuuton reipas lisääminen. Kansallisluonne luultavasti.” Mitä sitten Seligsonin mielestä pitäisi tehdä, jotta Suomi voisi kukoistaa. Tuotto jäi alle neljään prosenttiin, kun vertailuindeksi MSCI World nousi yli 19 prosenttia. ”Olin alipainossa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja dollarin kehitystä mukailevissa sijoituksissa. Riskitöntä tuottoa ei enää ole Vuodenvaihteessa Phoenixin suurimmat omistukset olivat Australian Vintage, Sony, Citigroup, Corning, Alcatel-Lucent, Strayer Education, Hartford Financial, Cisco ja Micron Technology. ”Mä tykkään tästä. Sellaiseen Seligson ei ole tottunut. Ja sijoitanhan mä omaakin rahaa Phoenixin kautta.” Seligsonin tuoreimman asiakasraportin mukaan lähipiirin omistus Phoenixissa on runsaat kahdeksan prosenttia. Me taas emme koskaan uskalla tehdä mitään, vaikka tiedämme hyvin, miten asiat pitäisi korjata. Reportaasi 26 VOI VOI TÄTÄ SUOMEA Velkaantuminen ei huolestuta Peter Seligsonia sinänsä, koska ”emme ole velkaa Marsiin vaan keskenämme”, mutta Suomen valtion velkaantumisesta hän ei pidä. Tuottavuus ei nouse millään niin paljon, että kansantalous pitäisi pintansa, ja maahanmuuttovastaisuus on suurta. Mutta miksi varakas mies viitsii tutkia osakkeita maailman ääristä ja yrittää lyödä indeksit, kun ei olisi mikään pakko. Rahassa se on puolisentois”Ensimmäistä kertaa ollaan aidosti tilanteessa, jossa riskitöntä inflaatiosuojaa ei enää ole.”. Ja jättää täysin teollisuuspolitiikan ulkopuolelle metsäteollisuus, joka ei ole millään tavalla auringonlaskun ala, päinvastoin.” Monet pitävät ennusteita alle prosentin talouskasvusta pessimistisinä, mutta Seligsonin mielestä ne ovat optimistisia – ei pelkästään talouden rakenneongelmien vuoksi vaan myös siksi, että me osaamme sekoittaa oman pakkamme. Uusimmat omistukset ovat kauppaketju Tesco ja off-shore-teollisuuden rakennusja palveluyritys Subsea 7. Se antaa perspektiiviä, tulee seurattua asioita. Viidentoista vuoden aikana hänen rahastonsa arvo on noussut viisinkertaisesti indeksiin nähden. Merkittävin syy oli kuitenkin se, että pörssejä ajoivat rahavirrat. Opin sitä kautta aika paljon asioista. Toinen puoli menee Phoenixia luotsaten. Raha meni indekseihin, ei sellaisiin riskipitoisiin erikoistilanneyhtiöihin, joihin Phoenix sijoittaa”, Seligson selittää. ”Koko Suomi on kainuulaistumassa, sieltä väki on lähtenyt ja kasvu on ollut 40 vuotta negatiivista. öissä ja oman bisnessalkun hoidossa. ”Miksi ylipäätään keskustella etukäteen, jos aina tehdään vasta sitten, kun on pakko”, Seligson kysyy sarkastisesti. Siinä missä Ruotsi teki reforminsa 2000luvun alussa jäätyään euron ulkopuolelle ja Saksakin otti lusikan kauniiseen käteen hinnoiteltuaan itsensä liian kalliilla euroon, Suomessa ei Seligsonin mukaan vielä edes keskustella siitä, mitä olisi pakko tehdä. Otetaan pieni tappio, jotta on etu myöhemmin. Ennusteiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana työelämästä lähtee satojatuhansia käsipareja. Tuhansia nuoria vuosittain lähtee Suomesta, ja mihin meidän talouspolitiikkamme keskittyy?” Seligson kysyy ja jatkaa toisella kysymyksellä: ”Kannattaako meidän pistää kaikki resurssit raaka-aineisiin ja kilpailla meidän kustannusrakenteella Tansaniaa ja Mosambikia vastaan. ”Saksalaiset ja ruotsalaiset miettivät etukäteen, mitä tehdä, jotta ei päädytä ongelmiin
Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto www.veronmaksajat.. Asunto on toinen sijoitus, jota hän ei ole tehnyt eikä tee. Kumpikin voisi tuottaa kymmenen miljoonaa barrelia päivässä, kuten Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat. Suurimmat öljyvarat omistava Irak tuottaa kolme miljoonaa barrelia päivässä, samoin boikotissa oleva kakkonen Iran. Jos Seligsonia on uskominen, edessä on toisintoa vuosilta 1980–2004. Seligsonin mielestä keskustelu öljyn break-evenistä on sikäli harhaista, että kaikki hinnat on in?atoituneet. Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi. ”Kaikissa korkopapereissa on tällä hetkellä uskomaton riski. Hinta siis liikkuu, enkä tiedä, mikä se tasapainohinta on.” Reserviä siis riittää. ”Kun öljy seitsemän vuotta sitten oli viimeksi 48 dollaria, kysyttiin, miten kauan öljy voi olla näin kallista. Hän asuu vuokralla ja laittaa rahansa tuottavampiin sijoituksiin, kuten Phoenixiin. ”Kaikki on siitä kiinni, miltä seuraavat kolme kuukautta näyttävät. Näytän olevan yksi harvoista, joka siihen uskoo.” . Kaikki ajaa sijoittajia keinotteluun, mikä ei ole hyvä kehitys, mutta minkäs teet. Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Lisäksi Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät Pörssi-illan torstaina 12.3. Korot ovat laskeneet yhtäjaksoisesti neljännesvuosisadan, eikä suunta voi olla kuin ylös. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta osakemarkkinat ovat Seligsonin mielestä olleet jakomielitautiset: Kaikki on joko sikahalpaa tai sikakallista. Vaikka öljyn hinta putosi nopeasti puoleen, Seligsonin mukaan barreli ei ole vielä erityisen halpa. Tuotantopotentiaali on 110 miljoonaa barrelia päivässä ja kysyntä on 90 miljoonaa. 11.-12.3. 27 ta miljoonaa euroa. Öljy ei ole vielä halpaa Puhe kiertyy aina takaisin öljyyn, raaka-aineiden mustaan kuninkaaseen. Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä, vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja verotuksen huippuammattilaisia. Niin kävi 1980-luvullakin, kun hinta putosi neljäsosaan. ”Kaikki on loppujen lopuksi tosi helppoa, kun maailmaa katsoo salomonlaisittain, pitkissä sykleissä. Tutustu ohjelmaan ja tulosta pääsylippusi osoitteessa www.verotapahtuma.. Joko shortataan hulluna tai longataan niin, että kurssit ovat 30, 60 tai 100 kertaa tulosten verran. Ensimmäistä kertaa ollaan aidosti tilanteessa, jossa riskitöntä in?aatiosuojaa ei enää ole”, Seligson sanoo. 2015 2015 Perintöja lahjaverotus Sijoitusmarkkinapaneeli Pörssin tulokkaat –paneeli Sijoituskoulu Pörssi-ilta. Kun marginaalit öljytaloudessa putoavat tavanomaiseen, niin break-evenkin puolittuu ennen pitkää. Hän poistaisi omistusasujien veroedun, koska etu pitäisi olla vain tuottavilla, koko kansakuntaa hyödyttävillä sijoituksilla. Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan 11.-12.3.2015 Marina Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle. Seligson ei koske joukkolainoihin pitkällä kepilläkään, ei varsinkaan valtionlainoihin. Kapitalismi toimii. Romahdusten syyt on samat ja hyvin samanlaista on sekin, miten maailma palautuu. Mun rahaston kannalta se on hyvä kehitys, koska kukaan ei tykkää yhtiöistä, joita mä ostan.” Toinen iso ilmiö markkinoilla on pitkien korkojen painuminen nollaan
28
29 Teksti MIRKO HURMERINTA Kuvat JUHA SINISALO Rami Aarikan johtama Laitilan Wirvoitusjuomatehdas haluaa viedä olutta ja siideriä Yhdysvaltoihin. KU K K O KURKOTTAA ULKOMAILLE. Suunnitelmien toteutuessa yhtiö saatetaan nähdä tulevaisuudessa pörssissä
Panimoliitto on yrittänyt lyödä kapuloita rattaisiin eduskunnassa käsittelyssä olevalle ehdotukselle pienpanimoiden verohuojennuksen ylärajan nostamiseksi kymmenestä miljoonasta litrasta 15 miljoonaan litraan. Aarikan mukaan tukien tarkoitus ei ole tehdä kannattamattomasta kannattavaa. ”Pakko saada tämä paperi valtionvarainvaliokunnalle kymmeneen mennessä”, Aarikka tuskailee. Laitilan kohdalla puhutaan reilusta parista miljoonasta eurosta. Vuoden alussa voimaan astuneissa alkoholimainonnan rajoituksissa Aarikkaa harmittaa lähinnä niiden ulottuminen sosiaaliseen mediaan, mikä on ollut pienen budjetin panimoille tärkein markkinointikanava. ”Todellisuudessa suuret panimot yrittävät vain varjella markkinaosuuttaan. Ennustettavuutta ei Aarikan mukaan ole lainkaan. Meidän tukemme ei maksa valtiolle mitään.” Kysyttäessä maamme päättäjien alkoholiveropolitiikasta, alkaa Aarikkaa naurattaa. Maanlaajuiset jakelukanavat kuulostavat ensi alkuun hyvältä, mutta siten suuret panimot voivat täysin kontrolloida niiden myyntiä ja samalla nauttia itse verohuojennuksesta.” Verohuojennus on useille pienpanimoille elintärkeä ja se on osaltaan siivittänyt suomalaisen olutkulttuurin nousua viime vuosina. Me olemme investoineet tehtaaseemme yli 25 miljoonaa euroa ja työllistämme viitisenkymmentä henkilöä. Tavoitteenamme on kasvaa edelleen. Samalla markkinaosuuksilla on tapana sementoitua.” Sadan prosentin vuosikasvu Kotimaan markkinoilla Aarikka näkee edelleen kasvumahdollisuuksia. Panimoliiton mukaan ylärajan nostaminen hyödyttäisi vain suurinta pienpanimoa, Laitilan Wirvoitusjuomatehdasta, ja näin ollen vääristäisi kilpailua. Ilman mainontaa hinnan merkitys korostuu ja vain isoilla on varaa polkea hintoja. Paperi on vastine suurten panimoyhtiöiden hallitseman Panimoliiton hyökkäykselle. Hän naputtelee kiivaasti tietokonettaan poteroksi kutsumassaan toimistossa eikä säästele voimasanoja. Meneillään olevan pienpanimoalennusmuutoksen osalta hän kuitenkin antaa ministeriölle ja virkamiehille puhtaat paperit ja yltyy jopa kehumaan poliitikoiden suoraselkäisyyttä. Toimitusjohtaja Rami Aarikka osti PohjoisAmerikan kartan kirpputorilta vuonna 1998 siinä toivossa, että sille löytyy käyttöä. Hyvähän meitä on tässä lyödä, sen verran olemme vuosien saatossa aiheuttaneet harmia isoille panimoille”, Aarikka toteaa leveä virne kasvoillaan. Nyt se on kaivettu esiin.. ”Suuret panimot ojentavat pienille auttavaa kättä ottamalla niiden tuotteita omaan jakeluunsa. Kasvua saa vain markkinaosuutta kasvattamalla, sillä itse markkina ei kasva. Aarikan mukaan Panimoliiton saarnaus verohuojennuksen epäreilusta edusta on vähintäänkin tekopyhää, sillä suuret panimot käyttävät sitä hyväksi itsekin. ”Tuilla kannustetaan yritystä tekemään tulosta. Tuotantolinjat ovat viikoittaisen pesun ja huollon ajan pysähdyksissä. Harmin aiheuttamisella Aarikka viittaa muun muassa yhtiön päätökseen investoida 2000-luvun taitteessa tölkkipakkauksiin, joiden markkinaosuus oli silloin vain kaksi prosenttia. Panimoliitto vastusteli kovasti, mutta Laitilan lobbaus juomapakkausjärjestelmän uudistamisesta tuotti tulosta. Silloin siitä täytyisi tehdä uusi esitys ja käsittely pitkittyisi edelleen.” Aarikka on jo niin tottunut Panimoliiton häiriköintiin, että osaa jo naureskella asialle. Pienpanimo 30 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on tammikuisena perjantaiaamuna hiljaista. ”Suuret panimot ovat lähinnä voivotelleet autojensa teippauksia, mutta muuten ne eivät ole pitäneet suurta meteliä. Pienet kärsivät jälleen suuria enemmän. Silloin se voi kasvaa, investoida ja työllistää enemmän. Hänen mukaansa päättäjät ovat saaneet aikaan sen, että ongelmat jäävät Suomeen, mutta voitot valuvat Tanskaan ja verotulot Viroon. Se on iso raha yhtiölle, jonka liikevaihto on ollut noin 23 miljoonaa ja liikevoitto 2,5 miljoonaa. Panimoliitto yrittää kaikin keinoin hämmentää soppaa ja venyttää lakimuutoksen etenemistä, jotta se siirtyisi seuraavalle hallitukselle. Olut alkoi siirtyä yhä enenevissä määrin tölkkeihin juuri, kun suuret panimot olivat investoineet raskaasti lasipullolinjoihin. Eihän kannattamatonta yritystä ole mitään järkeä tukea. ”Onhan tämä välillä ihan hauskaakin. Yhtiön toimitusjohtajalla Rami Aarikalla on kuitenkin kädet täynnä töitä. Sen sijaan ulkomailla on runsaasti kasvunvaraa ja sinne Laitila myös etenee, mikäli verohuojennuksen ylärajan Rapakon taakse. Luvut eivät ole jääneet huomaamatta Panimoliitolta, jonka mukaan Laitila olisi ilman tukia kannattamaton yhtiö
Kenties vieläkin suurempi potentiaali on siiderillä, jonka valmistukseen Laitilalta löytyy runsaasti kapasiteettia. Seitsemän suurinta omistajaa omistavat yhtiöstä 50 prosenttia ja heistä neljä istuu yhtiön hallituksessa, Aarikka mukaan lukien. ” nosto menee odotetun mukaisesti läpi. ”Siiderissä Suomi on kerrankin ollut muuta maailmaa edellä, peräti 15 vuotta, sillä se on vasta nyt lähdössä kaikkialla vahvaan nousuun. Kasvu on ollut huimaa, sillä nyt tuotanto on jo kahdeksan miljoonaa litraa. Aarikan mukaan suuri henkilöomistus näkyy siinä, että yhtiö pyrkii olemaan kannattava ja vakaa osingonmaksaja. Suuret panimot polkevat pieniä myös rapakon takana. Edellisellä kerralla 2000-luvun taitteen teknokuplan ollessa kuumimmillaan, yhtiö mainosti tulevaisuuden tavoitteitaan sijoitusmessuilla Helsingissä. Mahdollinen listautuminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun siihen on tarvetta. ”Ehkä siinä tapauksessa, jos tämä suurten suunsoitto alkaa kyrsiä niin paljon. ”En ole koskaan halunnut maalailla turhan ruusuisia kuvia yhtiöstä. Sopimus on käytännössä allekirjoittamista vaille valmis, mutta haluan saada varmistuksen verohuojennuksen nostosta ennen kuin teemme yhtään mitään.” Laitilan valttikortti jenkkimarkkinoille on gluteeniton olut, jolle on valtaisa kysyntä. Tähän junaan me haluamme mukaan.” Suunnitelma Amerikan valloittamisesta kuulostaa hienolta, mutta se on monen mutkan takana. Ennen kuin Kukkotölkki päätyy amerikkalaisen oluenystävän käteen, on välissä kolme porrasta: valmistaja tai maahantuoja, jakelija ja vähittäismyyjä. Jos joudumme kasvun myötä tekemään isoja investointeja, tulemme todennäköisesti hakemaan rahaa pörssistä. Haastattelun aikana Aarikan sähköpostiin kolahtaa tarjous vakuutusyhtiöltä 10 miljoonan euron tuotevastuuvakuutuksesta. Vuoden 2013 tuloksella osakkeen p/e-kerroin on 16,5. Myös lakipykälien kanssa on oltava valppaana, kun kyse on maasta, jossa kenet tahansa voi haastaa oikeuteen mistä tahansa. Myös ajatus listautumisesta Helsingin pörssiin tai kevyemmin säännellylle First North –listalle on ollut usein harkinnan alla. Sellaista ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.” Laitila on vahvasti henkilöstönsä omistama yhtiö. Kaikkien palasten on loksahdettava paikalleen. ”Olemme nyt kahden vuoden ajan hioneet sopimusta amerikkalaisten kanssa ja olen tarkoituksella joutunut venyttämään sitä. Emme silloin osanneet edes haaveilla kymmenen miljoonan litran tuotannosta.” Laitilan osake on yksi vaihdetuimmista osakkeista listaamattomien yhtiöiden kauppapaikassa Privanetissä. Tokkopa kuitenkaan”, Aarikka naurahtaa. Yritysjärjestelynkään mahdollisuutta ei voi poissulkea. Kasvupotentiaali on kuitenkin olemassa ja mikäs sen parempaa kuin nauttia saunan jälkeen omistamansa yhtiön tuotteita. ”Keliaakikot eivät todennäköisesti ole ennen juoneet olutta. Tuotteille olisi kysyntää erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pienpanimobuumi käy kuumana. Osa heistä on sijoittanut yhtiöön ?nanssimielessä, mutta suurin osa lienee enemmän mukana tunnearvopohjalta. Aarikka ei kuitenkaan lämpene ajatuksesta hypätä suuremman syliin nyt, kun yhtiössä on hyvä tekemisen meininki. Jos sattuisi käymään niin, että kuluttaja sairastuisi, syyttävä sormi osoittaisi ensimmäisenä olueen, ihan sama mitä muuta hän on päivän aikana suuhunsa pistänyt. Tuolloin tavoitteena oli lähivuosina yltää 450 000 litran vuosituotantoon. Kurssikehitys 8 6 4 2 2012 2015 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Lähde: Privanet Liiketoiminta. Haluamme kasvaa, olla kannattava ja maksaa tasaista osinkoa, mutta pikavoittojen toivossa siihen ei kannata sijoittaa.” Likviditeettija poliittiset riskit huomioiden Laitilan osaketta ei voi kehua järin edulliseksi. Hän on yhtiön toiseksi suurin omistaja 12,4 prosentin osuudella. Toistaiseksi siihen ei kuitenkaan ole ollut tarvetta. Heitä yhdistää rakkaus yhtiöön ja sen tuotteisiin. Yhdysvalloissa siiderin myynti on kasvanut sadan prosentin vuositahdilla. . Piensijoittajia omistajien joukossa on muutamia satoja. ”Toimintamme on alunperin lähtenyt rakkaudesta olueen, kuten kaikilla pienpanimoilla. Alle 30 miljoonan euron arvoinen Laitila olisi suurelle panimolle vain suupala. ”Ei ole mitään järkeä listautua pörssiin vain, jotta voisi kutsua itseään pörssiyhtiöksi. 2011 2012 2013 Liikevaihto, meur 21,0 22,1 22,6 Liikevoitto, meur 3,2 2,7 2,5 Tulos ennen veroja, meur 3,1 2,6 2,5 Oman pääoman tuotto,% 23,3 17,8 15,5 Omavaraisuusaste,% 53,3 51,4 55,4 Osinko/osake, euroa 0,20 0,20 0,20 31 ”Toimintamme on alunperin lähtenyt rakkaudesta olueen. Voin kertoa, että vakuutus ei ole halpa, mutta se on pakko olla, sillä tuotteessa on terveysväittämä.” Pörssiin vasta, kun tarvitsee Laitila on kerännyt rahaa kahdella osakeannilla
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtorannalla on kova homma toistaa tai ylittää edeltäjänsä Kim Granin saavutukset.. Kuukauden osake 32 Näytön paikka
Katse KeskiEurooppaan!. 33 Teksti TOMMI MELENDER Kuvat NICK TULINEN Sijoittajat ovat lyöneet Nokian Renkaita Venäjän tähden. Samalla yhtiö kuitenkin kasvattaa markkinaosuuksiaan Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Sitä ennen ansioluettelossa on johtotehtäviä Nokiassa. Hissiyhtiössä Lehtoranta johti viimeksi Keskija Pohjois-Euroopan liiketoimintaa, mistä lienee hyötyä pyrkimyksissä vahvistaa Nokian Renkaiden asemaa Euroopan sydämessä. 34. Omistukset Ei omistanut helmikuun alussa Nokian Renkaiden osakkeita. ARI LEHTORANTA Syntynyt 1963 Koulutus Diplomi-insinööri Työura Tuli eläköityneen Kim Granin seuraajaksi Nokian Renkaisiin viime vuonna Koneesta. 2010 B-optioita ja 2010 C-optioita on kumpiakin 40 000. Koneessa Lehtoranta toimi vuodet 2008– 2014
Parempi on keskittyä vain omaan tekemiseen”, Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta sanoo. Täytyy muistaa, että kun rupla menee alaspäin, tuotantokustannuksemme halpenevat. ”Tuotteidemme menestyksen kannalta vuosi oli erinomainen, koska vahvistimme markkinaosuuksiamme kaikkialla ja saimme kärkisijoja lehtien rengastesteissä. ”Olennaista meille on tuotteidemme premium-asema. Velaton yhtiö teki viime vuonna 22 prosentin liikevoiton ja hallitsee laatubrändillään tärkeimpiä markkinoitaan. ”Aikaisemmilta esimiehiltä ja omasta kokemuksestani olen oppinut, ettei markkinoiden reaktioita kannata arvailla. Mahdollisilla tulevaisuuden markkinoillamme olemme vasta alkutaipaleella. Talvirenkaissa olemme olleet pitkään vahvoja, mutta nyt myös kesärenkaamme niittävät testimenestystä. Venäjä-pelolla osaketta myyneet sijoittajat saivat näpeilleen uusimman tulosraportin jälkeen. Jakeluverkoston kasvattaminenkin oli tärkeää, koska se ruokkii tulevaisuuden myyntiä.” Onko kesärenkailla testimenestyksen myötä entistä suurempi merkitys liiketoiminnassanne. Emme julkista markkinaosuuksiamme, mutta erään ulkopuolisen arvion mukaan Keski-Euroopassa Michelinillä ja Continentalilla on 14–15 prosentin siivut ja me tulemme Pirellin kanssa 11–12 prosentissa. Keski-Euroopassa meillä riittää vielä kurottavaa. Japani on maailman suurin talvirengasmaa ja siellä jäämme vielä käytännössä nollaan. Jos unohdetaan Venäjä, mitkä olivat viime vuoden kohokohtia. ”Toissa vuonna premium-Hakkapeliitan osuus Venäjän myynnistämme oli 40 prosenttia, mutta viime vuonna ”Pystyimme kompensoimaan ruplan romahduksesta yli puolet kustannussäästöillä.”. Talvirenkaat toki pysyvät edelleen keihäänkärkenä.” Olette markkinajohtajia Pohjoismaissa ja Venäjällä. 35 Nokian Renkaat on Helsingin pörssin valioita. Ukrainan kriisi ja öljyn hinnanlasku romahduttivat ruplan kurssin ja sen myötä venäläisten ostovoiman ja kulutuskysynnän. Ilahduttavaa on, että pärjäsimme testeissä uudella avainmarkkinallamme Keski-Euroopassa. Päinvastoin, ne paisuvat tuntuvasti Venäjän tilanteen rauhoittuessa. Se, miksi Nokian Renkaat on menettänyt vuodessa 15 prosenttia markkina-arvostaan, ei johdu yhtiön heikkoudesta, vaan Venäjän sekasortoisesta tilanteesta. Myös tulevaisuuden markkinallamme Kiinassa tuli tärkeitä voittoja. Mutta kun myyntimäärät ovat vuosien myötä kasvaneet, se on nostanut myös kesärenkaiden volyymejä. Emme hae pelkkiä volyymejä, koska siinä vain laimenisi brändin vetovoima. Kiinassa meillä on pieni markkinaosuus, mutta sikäläinen talvirengasmarkkina on vasta lapsenkengissä.” Määrääkö markkinajohtaja tahdin rengasbisneksessä. Romutamme melkein 200 000 rengasta vuodessa eli pidämme laatukriteerit korkealla. Tapanani on vitsailla, että yksi suurimmista asiakkaistamme on oma romuttamomme. Etenkin, kun näköpiirissä ei ole osinkovirtojen ehtymistä. Uusien autojen myynti supistui viime vuonna kymmenen prosenttia ja rengasmarkkinan kasvu tyssäsi. Ennusteita paremmat jouluneljänneksen luvut ja odotettua valoisampi ohjeistus tälle vuodelle siivittivät osaketta toistakymmentä prosenttia. Sellainen kelpaa nirsommallekin sijoittajalle. Tuotteen laatu on kaikki kaikessa, markkinajohtajuudet syntyvät siinä sivussa. Entä muissa maissa. Jos olisimme pelkän tuonnin varassa, olisimme saaneet viime vuonna sata miljoonaa euroa takkiin valuuttakursseista. Tuntuuko Venäjällä toivottomalta. ”Pohjois-Amerikassa alamme myös olla markkinajohtajia talvirenkaissa. Meiltä menee Venäjällä 60 prosenttia tuotannosta myyntiin, eri puolille maailmaa. ”80 prosenttia myynnistämme on talvirenkaita. Eräs kurssilaskun seurauksista on, että viime vuodelta kilahtaa yli kuuden prosentin osinkotuotto. Paisuvat ne kyllä muutenkin, koska itänaapuri ei ole Nokian Renkaiden ainoa kasvukortti. ”Onneksi meillä on vastavoimia. Uskoisin, että niiden suhteellinen osuus kasvaa vastedes. Nyt pystyimme kompensoimaan ruplan romahduksesta yli puolet kustannussäästöillä ja eräillä muilla jutuilla, kuten esimerkiksi sillä että dollaripohjaisten raaka-ainekustannusten nousu vaikuttaa Venäjällä viipeellä.” Heijastuuko ostovoiman heikkeneminen siirtymänä halvempiin rengaslaatuihin. Valituksia tuotteistamme tulee erittäin vähän.” Hintoja ylös laskevalla itämarkkinalla Suurimmalla markkinallaan Venäjällä Nokian Renkaat käy puolustustaistelua
Kiinalaiset tosin eivät ole samoissa segmenteissä kuin me, mutta kilpailupaineiden pieneneminen helpottaa aina.” Nykyoloissa hinnankorotukset lienevät tärkeitä. Muu Eurooppa 24 3. Muut 1 3561 2 3 4 1 p/e 1996 2015 5 6 7 Kurssikehitys 2009 2015 Nokian Renkaat Helsingin pörssi 40 20 20 enää 30 prosenttia. Sen suuruiset korotukset vastaavat yleistä in?aatiotasoa. Norja 12 6. Eräät kiinalaiset ja korealaiset ?rmat kärsivät pahasti, kun niillä ei ole paikallista tuotantoa. On tärkeää, että pystymme nostamaan hintoja 10–15 prosenttia. Suomi 15 4. Pohjois-Amerikka 9 7. Siihen auttaa, kun nostaa saman verran hintoja.” Parhaina aikoina Venäjä ja IVY toi yli kolmanneksen liikevaihdostanne, viime vuonna enää 26 prosenttia. Samalla se tarkoittaa, että nousupotentiaalikin on suurempi sitten, kun lähdetään ylöspäin. Ruotsi 13 5. Esimerkiksi Bridgestone puuhaa parhaillaan tehdasta ja japanilaiseen tyyliin varmaan laittaakin sen pystyyn kriisistä huolimatta. Keski-Eurooppa ja Yhdysvallat ovat Ari Lehtorannan mukaan uusia avainmarkkinoita. Viime vuonna markkina laski yllättävänkin vähän, kolmesta viiteen prosenttia, mutta tänä vuonna odotamme yli kymmenen prosentin volyymien laskua. Venäjä ja IVY 26 2. Kuukauden osake 36 Markkina-arvo Arvostuksen kehitys Liikevaihto miljoonaa euroa 1. Ostomixin muutos näkyy negatiivisesti tuloksessa, ei ihan täydellä painolla, mutta kuitenkin.” Miten ulkomaiset kilpailijanne pärjäävät Venäjällä. Tänä vuonna luku saattaa tulla vielä jonkin verran alaspäin. ”Saamme, koska kilpailijatkin joutuvat niitä tekemään, etenkin tuonnin varassa olevat. ”Emme ole ainoita ulkomaalaisia, joilla on siellä tuotantoa. 40 35 30 25 20 15 10. Ainakin itänaapuriin liittyvä markkinariski on pienentynyt. Saatteko niitä läpi. Nousun ajankohtaa tai kulmakerrointa on vaikea arvioida, koska politiikka vaikuttaa taustalla. Unelma olisi nähdä televisioista Vladimir Putinin suukottavan poskelle Angela Uusi suunta. Ostovoima toki heikentyy. ”Pitää paikkansa. Ne ovat joutuneet jättämään kenttää muille
”Viime vuonna etumatkamme kannattavuudessa hieman kaventui, koska useille kilpailijoillemme viime vuosi oli menestysvuosi. Uusi tehdas palvelemaan Keski-Eurooppaa. Jos Pohjois-Amerikka jatkaa nykyistä kasvuaan, sekin voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Tarvitaanko tulevina vuosina suurempia investointeja kasvun vahvistamiseksi. Liikevaihto 1. Mutta katsotaan kaikessa rauhassa. Ne hyötyvät raaka-aineiden hinnanlaskusta, mutta eivät samalla tavalla kärsi Venäjästä. ”Kyllä. Pitkässä horisontissa Aasiakin tuntuu mielenkiintoiselta.” . Näettekö Keski-Euroopan uutena avainmarkkinana. Tälle vuodelle ennustatte viiden prosentin laskua. Etenemistahti vanhalla mantereella on ollut nopeaa, sillä yhtiö on satsannut Keski-Eurooppaan toden teolla vasta alle kymmenen vuotta. Olemme viime vuosina rakentaneet sinne asemiamme eikä se tapahdu hetkessä. Pohjois-Amerikka 9 7. Viime vuonna saimme niistä 60 miljoonan euron hyödyt.” Kassavirtanne nousi yli 40 prosenttia 460 miljoonaan, mihin vaikutti investointien maltillisuus. Raaka-ainekustannuksilla on meille tärkeä merkitys, ne vaikuttavat enemmän kuin työvoimakustannukset. Meille on melkein parempaa, että raaka-aineiden hinnat eivät laske, koska silloin kilpailijamme joutuvat nostamaan hintoja. Voiko sijoittaja vastedeskin luottaa yli 20 prosentin liikevoittotasoon. Suomi 15 4. Hyvät testimenestykset auttavat vahvistamaan premium-asemaamme Keski-Euroopassa, mikä näkyy positiivisesti myös markkinaosuuksien kehityksessä.” Entä Pohjois-Amerikka. Nykyoloissa pystymme vielä nostamaan merkittävästi kapasiteettia ilman uutta tehdasta.” Mihin kolmas tehdas tulee. ”Kolmannen tehtaan rakentaminen tulee ajankohtaiseksi kenties parin–kolmen vuoden sisällä. Premium-tuotteisiin keskittyminen varmistaa kunnon katteet.” Viime vuonna raaka-ainekustannuksenne laskivat 16 prosenttia. ”Hinnat sinällään voivat laskea enemmän kuin viisi prosenttia, mutta raaka-aineet hinnoitellaan taaloissa ja taalan vahvistuminen vaikuttaa lukemiin. verrokit 8 6 4 2 OSTA PIDÄ VÄHENNÄ MYY YLIPAINOTA analyytikot kpl Suositukset p/e p/b ev/ ebitda Nokian Renkaat 17,6 2,9 9,3 Michelin 10,9 1,5 4,4 Continental 14,7 3,1 7,4 Pirelli 12,3 2,0 5,5 Goodyear 8,5 2,3 4,3 Bridgestone 9,9 1,5 4,9 Liikevaihto,meur 1389 1305 1399 Liikevoitto,meur 309 275 316 Voitto ennen veroja 261 244 289 Nettovelat,meur -165 -153 -140 Oman pääoman tuotto,% 17,2 15,9 18,8 Tulos/osake,euroa 1,56 1,50 1,76 Osinko/osake,euroa 1,45 1,45 1,50 2014 2015e 2016e 37 Merkeliä ja ilmoittavan rauhan tulosta. Tarvitaan markkinointiponnisteluja, asiakkaiden on opittava tuntemaan renkaat, palvelukonsepti on saatava kuntoon. Vaikeista ajoista huolimatta teemme edelleen hyvää bisnestä Venäjällä ja uskon, että tulevaisuudessa pystymme tekemään siellä taas loistavaa bisnestä. Viime vuonna kasvoimme eniten PohjoisAmerikassa ja jos nykyinen parinkymmenen prosentin kasvutahti jatkuu, sen merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa. Liiketoiminta Arvostus vs. Se tuntuu varovaiselta, kun huomioidaan kumin ja öljyn heikko hintatrendi. Pidän kannattavuuden vaalimista pyhänä asiana. Venäjän jälkeen Nokian Renkaiden toiseksi suurin markkina on Keski-Eurooppa, joka muodosti viime vuonna runsaan viidenneksen ylimmästä rivistä. Niille raaka-aineiden osuus hinnasta on paljon suurempi kuin meille. Venäjä ja IVY 26 2. ”Sekin on tärkeä. ”Jos nyt pitäisi rakentaa, se tulisi varmaan jonnekin Itä-Eurooppaan tukemaan Keski-Euroopan kasvua. Pohjoismaissa kysyntä säilyy ennallaan ja itänaapurissa laskee edelleen. Muu Eurooppa 24 3. Uusimman tulosraportin valopilkkuihin kuului arvio siitä, että sikäläinen rengasmarkkina kasvaa tänä vuonna yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa. Ruotsi 13 5. Muut 1 ”Voisimme rakentaa kolmannen tehtaamme Itä-Eurooppaan tukemaan KeskiEuroopan kasvua.”. Norja 12 6. Potentiaalia siellä riittää, koska markkina on valtavan kokoinen.” Nokian Renkaat on alansa kannattavin firma. Tänä vuonna Pohjois-Amerikka tuo yli kymmenen prosenttia liikevaihdostamme eli se alkaa olla samaa tasoa kuin Norja tai Ruotsi. Emme esimerkiksi tee kesärenkaita uusiin autoihin, koska se markkina on läpeensä kilpailtu, huonokatteinen ja heikkoon laatuun perustuva
Suuri ulkomaalaisomistus näkyy ajoittain voimakkaina kurssiheilahteluina. Kiinnostavaa on, että juuri Bridgestone valmistelee parastaaikaa tehdasta Venäjälle. 38 1 Omistus Kilpailija merkittävänä omistajana Analyytikot julistivat Nokian Renkaiden uusimman tulosraportin torjuntavoitoksi. Viidentoista prosentin siivustaan huolimatta se on passiivinen vallankäyttäjiä. Venäjän tehtaan vuosikapasiteetti on 60 miljoonaa rengasta.. Molemmat ovat kehittyneet parempaan suuntaan ja tukevat tuloskehitystä. Se pysyi vuotta aiemmalla tasolla eli 1,45 eurossa osakkeelta. On todennäköistä, että tämä vuosi muodostuu tulosmielessä pohjakosketukseksi. Unohtaa ei sovi myöskään osinkoehdotusta. Osakekurssin kannalta toki pääbisnes on avainasemassa. Tilanne 31.1.2015 Osakeanalyysi Tehonyrkki. Suurimmat omistajat Osakkeita, kpl Osuus, % Bridgestone 20 000 000 15,0 Varma 9 000 000 6,7 Ilmarinen 3 148 947 2,4 Elo 1 450 000 1,1 Odin Norden 1 077 511 0,8 Valtion eläkerahasto 900 000 0,7 Svenska litteratursällskapet 857 200 0,6 Schweizerische Nationalbank 667 403 0,5 Nordean rahastot 550 471 0,4 Kaleva 448 348 0,3 Hallintarekisterissä 58 prosenttia osakkeista. Vuoden 2015 tulosennusteilla Nokian Renkaiden p/e-luku asettuu seitsemääntoista. Viime vuonna liikevoittoa tuli 309 miljoonaa ja odotettavissa on että tänä vuonna vieläkin vähemmän. Samaa ilmausta käytti Arvopaperin haastattelussa toimitusjohtaja Ari Lehtoranta. Japanilaiskilpailija Bridgestone on vuosikaudet ollut Nokian Renkaiden suurin omistaja. Nokian Renkaista puhuttaessa henkilöautorenkaat vievät yleensä huomion kahden muun liiketoiminnan, raskaiden renkaiden ja jakeluketju Vianorin, kustannuksella. Osingon pitäminen oli tärkeä osa torjuntavoittoa, koska se kertoo yhtiön luottamuksesta tulevaisuuteen Venäjän vaikeuksista huolimatta. Liikevoittoprosenttinsa yhtiö kykenee vastedeskin pitämään kahdenkymmenen paremmalla puolella. Salkunhoitaja Truls Haugen on katsauksissaan korostanut yhtiön menestystä muilla markkinoilla. Se tosin on laittanut varojaan muutamiin muihinkin Helsingin pörssin yhtiöihin. Loka–marraskuun liikevaihto ja liikevoitto ylittivät konsensusennusteet. Virallisen ohjeistuksen mukaan liikevoitto laskee ”hieman” viime vuodesta, mikä tarkoittanee noin viittä prosenttia. Suurimmalta markkinalta Venäjältä on tullut viime aikoina niin paljon lunta tupaan, että pahat aavistukset nakersivat takaraivossa, vaikka pelättyä jouluneljänneksen tulosvaroitusta ei tullutkaan. Niistä edellinen muodostaa 10 ja jälkimmäinen 22 prosenttia liikevaihdosta. Ennen tulosraporttia konsensusennusteet arvioivat liikevoiton heikkenevän selvästi enemmän, toistakymmentä prosenttia. Osinkotuottoa ja kasvutoiveita . Huippuvuonna 2012 Nokian Renkaat teki 415 miljoonan euron liikevoiton. Voittoa on helppo jakaa omistajille. Osakekannasta kuutisenkymmentä prosenttia omistetaan hallintarekisterin kautta. Markkina-asemien vahvistuminen Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa antaa potkua. Osinkotuotto nousee helmikuun alkupuoliskon kurssitasoilla kuuden prosentin paremmalle puolelle. Se ylittää historiallisen keskiarvon neljällä pykälällä, mutta täytyy muistaa, että tämä vuosi ei välttämättä kuvasta yhtiön pitkän ajan tuloksentekokykyä. Avokätisen voitonjaon mahdollistaa ennätyksellinen, liki puolen miljardin euron kassavirta. Norjalainen rahastoyhtiö Odin on luottanut Nokian Renkaisiin Venäjän myrskyjen keskellä. Ensi vuodelle annettu tulosohjeistus oli valoisampi kuin osakemarkkinoilla uumoiltiin. Hallituksessa ei istu suoranaisia bridgestonelaisia. Nokian Renkaat on velaton yhtiö eivätkä investoinnitkaan niele tällä hetkellä rahaa. Tuttujen kotimaisten instituutioiden miehittämässä suuromistajien listassa toinen oudompi nimi on Sveitsin keskuspankki
Julkaisemme otteen luvusta Valtionyhtiöt poliittisena temmellyskenttänä.. Puolueessa keskusteltiin myös valtionyhtiöiden osakkeiden viemisestä pörssiin, mikä oli yksi kokoomuksen tavoitteista. Veitsiluoto ja Kajaani puolestaan omistivat kumpikin 49 prosenttia Oulun osakkeista, loput kaksi prosenttia olivat Suomen Pankin hallussa. Valtiolla oli oma roolinsa Pohjois-Suomen puunjalostuksessa Veitsiluoto Oy:n omistajana. Ryhmään liitettiin Ab Wilh. KOP:n pääjohtaja Jaakko Lassila painosti hallitusta suostumaan Veitsiluodon, Oulun ja Kajaanin yhdistämiseen, mutta siten, että Veitsiluoto ostaisi ensin Oulun kokonaan ja tulisi vähemmistöosakkaaksi Pohjolan Paperiin. 39 SDP halusi saada pörssilainsäädännön ajan tasalle. Pohjois-Suomen metsäteollisuuden omistusjärjestelyjä käsiteltiin SDP:n puoluetoimikunnassa. Pankkivallan rajat kiristyivät Pörssihistoria Viestintäalan yrittäjä Jouko Marttila on kirjoittanut aikakauden talouspolitiikkaa käsittelevänkirjan ”Kansa kärsii, poliitikkoporskuttaa”. Pankit suunnittelivat ja toteuttivat teollisuuden omistusjärjestelyjä pörssissä ja sen ulkopuolella. Silloin käytiin poliittista kädenvääntöä valtionyhtiöiden osakkeista ja taloudellisen kansanvallan laajentamisesta. Lassila yritti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja siirtää KOP:n rahoittamien yhtiöiden velat valtiolle. Kauppaja teollisuusministeriö ei lopulta taipunut Lassilan ehdotukseen. Ahteen mukaan kaikkein traagisinta oli, että hallitus joutui käsittelemään yhtiöitten sisäisiä asioita sellaisen asiantuntemuksen perusteella, joka oli ”riittämätön tämänkaltaisten asioiden käsittelyyn”. Vielä ”hölmömpänä” hän piti sitä, että ilman hallituksen ratkaisua Oulu-yhtiö oli ajautumassa konkurssiin. Seppo Lindblom ja Ahde ihmettelivät oliko viisasta kutsua KOP:n pääjohtaja esittämään omassa asiassaan ratkaisua poliittiseen umpikujaan. Puolue oli huolissaan pankkien ja erityisesti KOP:n vahvasta roolista teollisuuden järjestelijänä. Yhdyspankin leiriin kuulunut puunjalostusteollisuus ryhmittyi Kaukaan ja Kymi-Strömbergin fuusiossa Kymmene Oy:n ympärille. Osakeomistuksiin perustuville henkilöstörahastoille haluttiin lainsäädännöllisesti vakaa ympäristö. Pahasti velkaantuneella Oululla oli laukeamassa satojen miljoonien markkojen vastuut, joihin sillä ei ollut rahaa. Pohjolan Paperin syntymisen esteeksi nousi myös Kemi-yhtiön suuromistaja Metsäliitto. Keskustapuolueen puheenjohtaja ulkoministeri Paavo Väyrynen ja oikeusministeri Christoffer Taxell olivat kutsuneet Lassilan esittelemään ehdotustaan hallitukselle, mikä kummastutti SDP:n ministereitä. Suomen pörssilainsäädäntö syntyi 1980-luvulla. Kansallispankki halusi 1980-luvun puolivälissä yhdistää vaikeuksiin ajautuneet metsäyhtiöt. Pohjolan Paperin kaaduttua KOP ryhtyi suunnittelemaan uutta metsäjättiä Kajaanin, Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Rauma-Repolan yhdistämisestä. Kajaani Oy, Kemi Oy ja Oulu Oy oli tarkoitus fuusioida ja synnyttää niistä Pohjolan Paperi. Schauman Oy vuonna 1988. Sitä pidettiin edellytyksenä työntekijöiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiselle. Kasvottomien omistajien eli pankkien asema oli ministeri Matti Ahteen mielestä muuttumassa ongelmaksi
Lassila kävi eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmän vieraana toukokuussa 1986. Hän piti pörssiromahdusta säikäytyksenä, ”jossa optiopolkkaan tuli paha askelvirhe”. Vuosina 1980–1986 Helsingin pörssin kokonaisvaihto kasvoi 699 miljoonasta markasta 16 miljardiin markkaan eli yli kolmikymmenkertaiseksi. Vastoin pankkien toiveita eduskunta kavensi Kalevi Sorsan hallituksen esityksestä pankkien omistusoikeuden muissa kuin rahoitusalan yrityksissä kymmeneen prosenttiin aiemman kahdenkymmenen prosentin sijasta, mutta samalla pankit saivat kaipaamansa oikeuden perustaa sijoitusrahastoja. Hänen mielestään pitäisi ensin määritellä, mitä vallalla ymmärretään. SYP:n suuria osakkeenomistajia olivat ruotsinkieliset Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Svenska Litteratursällskapet. KOP:llä oli läheinen kytkös myös julkiseen sanaan, sillä Lassila johti puhetta kustannusyhtiö Uuden Suomen hallituksessa. SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola arvioi, että sosialisointipuheet olivat pikemmin vähentymässä kuin lisääntymässä, mikä liittyi yleiseen yhteiskuntakehitykseen, kun elintaso oli vahvassa nousussa. Suomen talouden reaalinen pohja oli ministerin mielestä niin vahva, ettei Suomessa ollut syytä uskoa mihinkään pysyvään romahdukseen. Ulkomaalaiset pankit olivat saaneet valtiovarainministeriön luvalla aloittaa liikepankkitoiminnan Suomessa, mikä lisäsi kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta suomalaisia yhtiöitä kohtaan. Hän epäili pankkien johtajista koostuvien johtokuntien politisoituvan, jos poliittisluontoinen hallintoneuvosto tekisi valinnat. Omistustensa avulla säätiöt pystyivät vaikuttamaan pörssiyhtiöiden päätöksentekoon. Harri Holkerin hallituksen valtiovarainministeri Erkki Liikanen arvioi mustan maanantain vaikutuksia Suomen kannalta lähinnä positiivisiksi, kun hän puhui asiasta puoluetoimikunnassa kolme päivää myöhemmin. Yleensäkin vaalien läheisyys näyttää vaikuttavan niin sanottuun yhteiskunnalliseen keskusteluun pankeista”, Lassila sanoi ja huomautti, että hallintoneuvostojen tärkein tehtävä on palkata ja erottaa johtajat. Nokiassa pankit olivat merkittäviä omistajia, ja yhtiön hallinnossa vallitsi pankkien välinen ”kauhun tasapaino”. Lassila huomautti, että julkinen valta kontrolloi Pankkitarkastusviraston toimesta erittäin tarkasti pankkilaitosta. Osakkeiden kurssikehitystä kuvaava Unitas-indeksi yli nelinkertaistui. KOP:n pääjohtajaksi valittu Jaakko Lassila otti edeltäjäänsä Veikko Makkosta rohkeamman asenteen pankkitoiminnan kehittämiseen ja vaati rahoitusmarkkinoiden uudistamista kansainvälisen kehityksen edellyttämällä tavalla. ”Noin seitsemän vuoden välein pankkien sosialisointiasiat tulevat tapetille. Pankinjohtajat olivat mukana säätiöiden hallinnossa ja vaikuttivat sitä kautta niiden sijoitustoimintaan. Liikepankkien pääjohtajat käyttivät suoraan ja edustajiensa välityksellä valtaa suuryhtiöiden hallinnossa. Lassila toimi hallituksen puheenjohtajana KOP:lle tärkeissä pörssiyhtiöissä. Pörssiromahdus muistutti osakekaupan riskeistä ja keinottelun vaaroista. Hän muistutti pankkien suhteellisen merkityksen vähentyneen ja pankkien välisten erojen kaventuneen, kun ulkomaalaiset pankit olivat tulleet maahan. KOP:n suuromistajiin kuuluivat Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. . Vuonna 1987 pörssin vauhti kiihtyi. Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Aatos Erkko toimi puolestaan KOP:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vuoteen 1990 saakka. Osakekurssit laskivat parissa päivässä 15 prosenttia ja vuoden lopussa pörssin markkina-arvo oli lähes viidenneksen alempi kuin ennen romahdusta. Osakkeiden alamäki alkoi New Yorkista lokakuun 19. Liikasen mukaan takaisku teki taloudelle hyvää, koska se rauhoitti yleistä ilmapiiriä. Lassila puuttui kansanedustajille pitämässään alustuksessa pankkien hallinnosta käytyyn sosialisointi ja demokratisointikeskusteluun. Osakekurssit nousivat vuodessa yli 30 prosenttia, vaikka pörssiromahdus tasoitti hetkellisesti menoa. Pankkien omistusrajoja kiristettiin ja ulkomaalaisomistusta rajoittavia säännöksiä lievennettiin. 40 Pääomamarkkinoiden vapautuminen kiihdytti pörssipeliä. Lassila vastasi, että ”olemme päivää lähempänä seuraavaa antia” ja sai ryhmältä innostuneet suosionosoitukset. Kova kysyntä nosti osakkeiden arvoa. Osakesäästämisen kasvu ja yhteisen eurooppalaisen arvopaperisääntelyn eteneminen pistivät vauhtia suomalaisiin lainsäätäjiin. Pörssihistoria. Vasemmiston puheita ei pelätty, vaikka ?nanssilaitosten sosialisointi nousi aika ajoin esille. Osakevaihto kaksinkertaistui edellisvuodesta ja saavutti 31 miljardia markkaa. ”Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn riisuminen, valuuttasäännöstelyn vähentäminen ja siirtyminen positiiviseen reaalikorkoon antaisivat mahdollisuudet pankkitoiminnan todelliseen kohentamiseen”, Lassila totesi ensimmäisessä pääjohtajan katsauksessaan KOP toimintakertomuksessa 1984. Pankit käyttivät päätösvaltaa yritysten lisäksi säätiöissä. Aamulehden haastatteleman Tiivolan mukaan Suomessa ja muissa länsimaisissa demokratioissa katsottiin yleisesti, ettei pankkien sosialisointi ollut ratkaisu yhdellekään ongelmalle. Laki ulkomaalaisomistuksen rajoittamisesta oli peräisin vuodelta 1939, ja se kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1992 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kansanedustajat eivät olleet huolissaan pankkivallan keskittymisestä tai rahoitusmarkkinoiden vapautumisesta. Osakemarkkinat olivat kehittymättömät ja arvostustaso alhainen. päivä, mustana maanantaina. SDP:n esitykset pankkivallan purkamisesta ja kansanvallan kasvattamisesta henkilöstörahastojen ja työntekijöiden osallistumisen kautta eivät pankkeja huolestuttaneet. Sen sijaan heitä kiinnosti, milloin Kansallispankki järjestäisi seuraavan osakeannin. Lassila teoretisoi, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan pankeilla olevan liikaa valtaa. Pörssilistalla oli 50 yhtiötä. Mika Tiivolalla oli vastaava asema Kymi-Strömbergissä ja Nokiassa, jossa varapuheenjohtajana toimi Jaakko Lassila
Odotuksiin verrattuna Baswaren loka-joulukuun tulos oli pettymys. Sitä suurempi pettymys oli aneeminen ohjeistus: tänä vuonna yhtiön taKasvulupaus arveluttaa Teksti Mikael Sjöström Baswaren osake nousi viime vuonna kuten kasvuyhtiöltä voi odottaakin. Kulut kasvoivat vaihtoa nopeammin ja liikevoitto laski viidenneksen. Sijoittajalta vaaditaan silti harkintaa. Toistaiseksi kasvua on näkynyt enimmäkseen analyytikoiden ennusteissa. Se on yhtiön historiaan nähden kohtuullisesti, mutta liian vähän suhteessa arvostukseen. Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta vajaat viisi prosenttia. Kaupan työkalu. Sryhmä käyttää Baswaren laskuautomaatioja verkkolaskupalveluja sekä maksuliikennettä.. Kaiken loksahtaessa kohdalleen sijoittajalla on kädessä voittokortti. Sijoitukset KOTIMAINEN KOTIMAINE N 41 / U LKO MAINE N 43 / PIE NI U LKO MAINE N 44 / IN STITU UTI O 4 5 / GU RUJE N SALKUT 46 / RAHASTOT 47 / R AHASTO ILMI Ö 48 / E TF 4 9 / KO LU MNI : O lli Tur u n e n 50 Kuva: Antti Mannermaa 41 Basware on Helsingin pörssin raskaimmin kasvuodotuksilla lastattu osake
Varovainen ohjeistus tarjoaa mahdollisuuden myönteiseen yllätykseen. Tänä vuonna investoimme myyntiin ja markkinointiin”, Tihilä jatkaa. Jouluneljänneksen tulos pisti analyytikot tinkimään ennusteistaan. Baswaren tavoitteena on laskea kustannuksia siirtämällä verkkolaskutusliittymien myynti verkkoon. Verkkolaskutuksessa Baswarella on edessään 5–7 vuotta kasvua. Ihmetystä lisää se, että ohjelmistomarkkinat kasvavat vuodessa yli viisi prosenttia ja Baswarelle tärkeät verkkolaskumarkkinat 20 prosenttia vuodessa. Moinen kuulostaa vaatimattomalta verrattuna siihen, että Baswaren osake nousi viime vuonna kasvutoiveiden siivittämänä 67 prosenttia. ”Lisenssikauppiaaksi jääminen olisi näivettänyt yhtiön, sillä suuret asiakkaat siirtyvät ostamaan palveluita”, sanoo Baswaren toimitusjohtaja Esa Tihilä. ”Toimin Euroopan verkkolaskuoperaattorien järjestön puheenjohtajana ja tunnen sitä kautta kilpailijat”, hän sanoo. Näin mukaan saadaan suurten toimittajien pienet alihankkijat, jolloin suuret asiakkaat hyötyvät. Suuret odotukset näkyvät osakkeen arvostuksessa. Liikevaihtoa on luvassa aikaisintaan loppuvuodesta, mutta pitkän päälle mahdollisuus on suuri. Tihilä itse uskoo, että Baswaren liikevaihto ja tulos hyppäävät vuonna 2016. Toistaiseksi sijoittajien luottamus on kestänyt. Silti konsensusennuste odottaa, että Baswaren liikevaihto kasvaa tänä vuonna 16 ja ensi vuonna 21 prosenttia ja tulos tänä vuonna 250 prosenttia ja ensi vuonna 136 prosenttia. Sijoitukset Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2015 % Hallintarekisteröidyt yhteensä 27,6 Ilmarinen 10,8 Ilkka Sihvo 6,2 Kirsi Eräkangas 4,9 Hannu Vaajoensuu 4,7 Sakari Perttunen 3,7 Liiketoiminta 2014 2015e 2016e Liikevaihto, meur 128 145 176 Liikevoitto, meur 4,3 15,0 35,4 Voitto ennen veroja, meur 4,3 15,1 35,5 Tulos/osake, euroa 0,21 0,80 1,89 Osinko/osake, euroa 0,1 0,18 0,4 Nettovelat, meur 51,9 58,5 77,9 Oman pääoman tuotto % 2,1 7,5 15,3 Kurssikehitys 2012 2013 2014 2015 50 40 30 20 10 Basware Oyj Helsingin pörssi 42 voitteena on kasvattaa liikevaihtoa ja -voittoa viime vuodesta. Tätä varten yhtiö on kehittänyt hakemiston asiakkaiden ja näiden yhteistyökumppaneiden toimittajatiedoille. ”Se meni muutamassa minuutissa. ”Aiemmin investoimme tuotekehitykseen. Ja strategiapäivityksen mukaan vuosina 2016-2018 tavoitteena on vuosittain ”yli 10 prosentin orgaaninen liikevaihdon kasvu ja yli 10 prosentin liikevoitto-osuus”. Ideana on yhdessä muun muassa Master Cardin kanssa rahoittaa asiakkaiden myyntisaamisia. Vuonna 2016 tulee voimaan EU-säädös, joka siirtymäajan jälkeen sallii julkisen sektorin ottaa vastaan vain verkkolaskuja. Kahdessa vuodessa tuloksen pitäisi siis yli 8-kertaistua. Sijoittajan kannalta tästä vuodesta on kuitenkin tulossa välivuosi. Ulkomailla riittää luottamusta siihen, mitä teemme”, Tihilä sanoo. Tilanteen herkkyys näkyy siten, että samalla kun OMXH-hintaindeksi on noussut tänä vuonna noin kymmenen prosenttia on Baswaren kurssi laskenut yli 7 prosenttia. Sen vuosia jatkunut lasku kääntyi nousuun loppuvuonna 2014. Nyt näyttää siltä, että investoinnit jatkuvat ja tuloksesta kiinnostunut sijoittaja joutuu odottamaan vuoden lisää. Se olisi tervetullut, sillä Basware on jäänyt ennusteista jo 14 vuosineljännestä peräkkäin. Basware välittää verkostossaan jo 500 miljardin dollarin maksut vuodessa. Se on tarpeen, koska sähköiset laskut maksetaan yhtä hitaasti kuin paperiset. Viime vuonna tarjolla ei kuitenkaan ollut hyviä yhtiöitä järkevään hintaan.” Basware on kolme viime vuotta investoinut kasvun mahdollisuuksiin ja yhtiöstä kiinnostuneet ovat sijoittaneet kasvuodotuksiin. Ohjelmistomyynti on nyt kertakauppojen sijaan vuosisopimuksiin perustuvaa jatkuvaa tuottoa ja muodostaa 70 prosenttia Baswaren liikevaihdosta. Baswaren kasvuodotusten takana on kolmessa vuodessa tapahtunut liiketoimintamallin muutos: ohjelmistokauppa on muuttunut lisenssimyynnistä palvelumyynniksi ja samalla yhtiö on noussut verkkolaskuliiketoiminnan markkinajohtajaksi. Strategiapäivityksessä Basware kuitenkin laski verkkolaskutapahtumien kasvutavoitteen noin 50 prosentista vuodessa noin 33 prosenttiin vuodessa. Tihilän mukaan Basware on tällä hetkellä edelläkävijä. Basware onkin yksi kolmesta päälistan yhtiöstä, jonka kurssi on laskenut tänä vuonna. Basware on jäänyt ennusteista jo 14 vuosineljännestä peräkkäin.. . ”Uusi tavoite perustuu orgaaniseen kasvuun, vanha sisälsi oletuksen yritysostoista. Yhden vihjeen saa siitä, miten Basware onnistui kerätessään viime syyskuussa annilla kansainvälisiltä sijoittajilta runsaat 43 miljoona euroa yrityskauppoihin ja muihin investointeihin. Factsetin analyysikannan mukaan Baswaren p/e on viime vuoden tuloksella hurja 195. Vain 0,1 prosentin komissiolla siitä tulisi liikevaihtoa jopa 500 miljoonaa dollaria vuodessa. Rinnan verkkolaskutuksen kanssa Basware kehittää rahoituspalvelua
Yhtiön tuotteita käyttävät makeis?rmat, konditoriat, leipomot, vauvanruokavalmistajat ja jäätelöntekijät. Nordean analyytikoiden mielestä AAK:n suurimmat tulevaisuuden lupaukset ovat kehittyvissä maissa. AAK:n kasviöljypohjaiset erikoisrasvat tarjoavat vaihtoehdon perinteisille meijerirasvoille ja kaakaovoille. Kasvumahdollisuuksia löytyy kehittyvistä maista. Tämä kuvastaa sitä, että volyymien asemesta AAK:n voittoja ovat ruokkineet toiminnan tehostaminen ja myynnin painottuminen entistä parempikatteisiin tuotteisiin. Kun vuodelta 2009 kertyi hyvää 4,25 kruunua osaketta kohti, viime vuodelta on luvassa 6,75 kruunua. Fuusion jälkeen liikevoitto on karttunut keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Edes ?nanssikriisin synnyttämä taantuma ei hyydyttänyt menoa. Viiden viime vuoden aikana osakekohtainen tulos on yli kaksinkertaistunut liikevaihdon kartuttua yhteensä 12 prosenttia. Ympäristötietoinen sijoittaja saattaa kavahtaa palmuöljyn hallitsevaa asemaa. Kuva: Colourbox Nyt maistuu! Kasviöljypohjaiset erikoisrasvat maistuvat myös lastenruuissa.. Markkina-arvon liki kolminkertaistuessa myös osinkosumma on kasvanut. ULKOMAINEN 43 Tukholman pörssissä majaileva AAK on eurooppalaisen elintarvikesektorin tehokkaimpia tuloksentekokoneita. UrKasvirasva voitelee AAK:n maailmanvalloitusta Teksti Tommi Melender Erikoisrasvayhtiö AAK on verraton tuloksentekijä. Viime vuosina palmuöljyn ja toisen tärkeän raaka-aineen rapsin hinnat ovat laskeneet tuntuvasti. Erikoisrasvoihin keskittyvä yhtiö syntyi vuonna 2005 Aarhus Unitedin ja Karlshamnsin yhdistyessä. Amerikat muodostavat ylimmästä rivistä 37 prosenttia, mutta muu maailma eli käytännössä Aasia vaivaiset kuusi prosenttia. Sijoittajat voivat olla tyytyväisiä, sillä viidessä vuodessa AAK:n osake on kivunnut 165 kruunusta 447 kruunuun. AAK:n liiketoiminta painottuu vanhalle mantereelle, sillä Pohjoismaat tuovat liikevaihdosta 19 prosenttia, läntinen Eurooppa 27 prosenttia ja itäinen Eurooppa 11 prosenttia. AAK:n nettisivuilla alleviivataan sitoutumista kestävän kehityksen arvoja noudattaviin palmuöljyn valmistajiin. Raaka-aineensa AAK hankkii Aasiasta ja Afrikasta
Tämän vuoden tulosennusteilla AAK:n p/e-luku yltää kahteenkymmeneen. AAK:n kasvutarina muistuttaa siis Huhtamäen vastaavaa. Pepsin liikevaihto on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut 66 miljardiin euroon, mutta kasvuvaraa löytyy edelleen. Seuraavan kolmen vuoden aikana Pepsin liikevaihdon odotetaan kasvavan keskimäärin kolmen prosentin vuositahdilla Yhdysvaltain ulkopuolisen myynnin vetämänä. Vir voitusjuomis sa yhtiön kärkibrändit ovat Pepsi, 7UP ja Mountain Dew. Oman pääoman tuotto on ollut varsin vakuuttavalla tasolla, lähes 30 prosentissa. Kasvu tulee entistä enemmän kehittyviltä markkinoilta, jossa yhtiö on jäänyt kilpailijastaan Coca-Colasta jälkeen. ”Arvioimme, että kasvirasvojen ja -öljyjen markkinakasvu on kehittyvissä maissa vuositasolla 4–8 prosenttia, kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jäädään 0–2 prosenttiin”, Nordean yhtiöraportissa todetaan. Kannattavuutensa osalta Pepsi täyttää kaikki laatuyhtiön kriteerit. Viimeisen viiden vuoden aikana osinko on noussut noin seitsemän prosentin vuositahdilla, eli hieman nopeammin kuin osakekohtainen tulos. Tulospettymyksiin ei yhtiöllä ole varaa. Taseensa ja kassavirtansa puolesta AAK:lla on mahdollisuus vahvistaa globaaleja asemiaan myös yritysostoin. Liikevoittomarginaali on liikunut hieman yli 15 prosentissa ja analyytikot odottavat sen nousevan lähivuosina lähelle 17 prosenttia. Myös Gatorade-urheilujuomat ja Tropicana-mehut lukeutuvat Pepsin brändisalkkuun. Sijoitukset Ulkomainen 500 400 300 200 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 AAK AB Tukholman pörssi Kurssikehitys 44 banisoituminen ja keskiluokkaistuminen pitää huolen siitä, että pakatuilla eineksillä ja take away -aterioilla riittää kysyntää Aasian suunnalla. – Mirko Hurmerinta Pepsi on kallis bränditalo Pakatuilla eineksillä ja take away -aterioilla riittää kysyntää Aasian suunnalla. Valistunut sijoittaja odottaa markkinoiden korjausliikettä ennen kuin painaa ostonappulaa. Yhtiön johtokin havittelee lisää jalansijaa kehittyvistä maista, mistä kertovat tehtaiden rakentamiset Kiinaan ja Brasiliaan. Pitkän aikavälin sijoitussalkussa Pepsi on ollut lyömätön osinkopaperi. Coca-Colan kanssa virvoitusjuomamarkkinan herruudesta taisteleva PepsiCo on ollut omistajilleen tasaisen varma sijoitus. Ruokabrändien kärkikaartiin lukeutuvat Suomessakin myytävät sipsibrändit Lays ja Doritos sekä Yhdysvalloissa paremmin tunnettu murovalmistaja Quaker. Osakekurssiin leivotaan sisään huomattavia kasvuodotuksia. Se ei välttämättä ole heikkous, sillä markkinoilla riittää vielä tilaa. AAK on moneen muuhun elintarvikealan yhtiöön verrattuna jälkijunassa kehittyvien maiden valloituksessaan. Noin puolet Pepsin liikevaihdosta tulee edelleen Yhdysvalloista, kun taas Coca-Colalla USA:n ulkopuolisen liikevaihdon osuus on jo 80 prosenttia. Yhtiön Americas Foods -segmentin osuus liikevoitosta on yli puolet. Viimeiseen 20 vuoteen mahtuu ainoastaan neljä laskuvuotta ja keskimääräinen vuosituotto ennen osinkoja on ollut reilut seitsemän prosenttia. Kuva: Pepsico. Kaiken kaikkiaan Pepsin salkusta löytyy 22 yli miljardin dollarin arvoista tuotemerkkiä. Osake on kuitenkin kaukana edullisesta, sillä kuluvan vuoden tulosennusteilla Pepsin p/ekerroin on 20,3. Edellisen kerran osake oli näin korkealle arvostettu vuonna 2007, mutta silloin kasvutahtikin oli kovempi. Nimestään huolimatta Pepsin tulos nojaa vahvemmin naposteltaviin kuin limppareihin. Levittäytyminen vahvan kasvun maihin parhaassa tapauksessa varmistaa sen, että tulevina vuosina AAK pystyy lihottamaan voittojaan myös volyymeillä eikä vain tehostamisella ja parempikatteisella myynnillä. Yhtiö on korottanut osinkoaan jo 42 vuotta peräjälkeen.
INSTITUUTIO Kuva: Arttu Laitala 45 Aalto-yliopiston hallintorakennuksen kuppilassa ja aulassa Espoon Otaniemessä on toimisto-oloihin poikkeuksellisen värikkäitä pehmeitä sohvia: oranssia ja fuksiaa. ”Tähän mennessä olemme miettineen sijoitustoiminnan tavoitteita ja vastuita. Aalto-yliopisto palkkasi oman sijoitusjohtajan. Osakepainon kasvu jatkuu tänäkin vuonna. Sijoitusjohtaja Kati Eriksson ei suostu nimeämään yhtäkään osaketta, joihin Aalto on rahastojen kautta sijoittanut. ”Instituutiona Aalto on erilainen, mutta samoja teemoja käsitellään. Nyt laadimme pitkän aikavälin strategiaa: mihin uskomme, mikä on riskinsietomme ja miten varoja siirtyy yliopistolle.” Pohdinnassa on juuri nyt, miten osakkeita hankitaan lisää. Osakkeiden osuutta säätiö kuitenkin kasvatti viime vuonna seitsemällä prosentilla. Mutta koko salkun rakentaminen on vielä kesken. ”Valtion pääomitus ja lahjoitukset ovat endowmentia, peruspääomaa, Miljardi rahastoissa Teksti Tuula Laatikainen Kati Eriksson rakentaa Aalto-yliopiston salkkua lähes puhtaalta pöydältä. Sijoitustoiminta muuttui ammattimaiseksi vasta viime kesäkuussa, kun Kati Eriksson aloitti ensimmäisenä sijoitusjohtajana. Siitä 700 miljoonaa euroa on peruspääomaa, joka muodostui Aaltoon yhdistetyn kolmen yliopiston toiminnan ylijäämistä, varainkeruusta ja valtion pääomituksesta. Ammattimaisesti. Parin vuoden päästä Aallon sijoitukset saattavat näyttää aivan toisenlaiselta. Täällä hoidetaan Aallon lähes miljardin euron salkkua, joka on värittömästi sijoitettu pelkästään rahastoihin. Roolien ristiriitoja tai epäilyksiä niistä ei saa syntyä. Valtion eläkerahastossa pääsin oppimaan insituutiosijoittamisen parhaita käytäntöjä”, hän sanoo. Nykyisen sijoitustoiminnan Eriksson katsoo alkaneen viime kesäkuussa. ”Kaikki on meidän omissa hyppysissä”, Eriksson riemuitsee.. ”Juuri nyt kaikki osakkeet ovat kalliita.” Sijoitussalkun arvo oli viime vuoden lopussa 996 miljoonaa euroa. Suomen toiseksi suurimmassa instituutiosalkussa on lähes miljardilla rahastoja. Hän tuli Valtion eläkerahastosta. Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2010. Rahastosijoittamiseen syy on se, että Aallossa työskentelee ihmisiä ja hallituksessa istuu jäseniä, jotka toimivat myös pörssiyhtiöissä
Valtionlainat 3 % 3. Komiteassa istuvat eläkerahagurut Timo Löyttyniemi, Timo Ritakallio ja Hanna Hiidenpalo sekä Sitran rahoitusjohtaja Magnus Sjöblom. Salkun reaalituotoista yliopisto voi lohkaista varoja toimintaansa. UPM:n osakkeiden määrä pieneni kollektiivisalkussa kappalemääräisesti vain kymmenen prosenttia. ”Mielessä täytyy pitää, mitä ollaan tekemässä ja mihin pyritään. Samaan aikaan OMXH-hintaindeksi nousi runsaat 11 prosenttia. Seurattavat salkut: Eero Alhopuro, Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Jorma J. Ennen Erikssonia salkun rakentaminen oli talousjohtaja Marianne Bomin vastuulla ja sijoituskomitea tuki häntä työssään. Se on tärkein mittari.” ”Vertailuindeksit eivät saa ohjata sijoitustoimintaamme liiaksi”, hän jatkaa. Siitä 60 prosenttia muodostuu palkkain?aatiosta ja 40 prosenttia kuluttajain?aatiosta. Seurannasta puuttuvat Tukholmassa noteeratut Nordea ja Teliasonera. 1 2 3 4 Tilanne 31.12.2014 Suuret suomalaiset yksityissijoittajat myivät 14.1-10.2. päivän päätöskursseilla. Osakkeet 41 % 46 jonka reaaliarvon tulee säilyä periaatteessa jopa sadan vuoden tähtäimellä.” Yliopistolla on kuitenkin kuluttajain?aatiosta poikkeava yliopistoin?aatio. Kappalemääräisesti salkuista lähti eniten Nokian Renkaita, joka on ollut jo kuukausia pörssin eniten lyhyeksi myyty osake. Kappalemääräisesti gurut ostivat eniten Outokumpua, Sampoa, YIT:tä, Konetta ja Stora Ensoa. Yrityslainat, kehittyvien markkinoiden lainat 43 % 4. – Mikael Sjöström Gurut myivät urakalla Nokian Renkaita Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistusrekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. ”Jotta peruspääoman reaaliarvo säilyy, tarvitaan yliopistoin?aation ylittävä tuotto. Sijoitukset Gurujen salkut Ostetuimmat Gurujen salkut Myydyimmät Osake Omistusten arvo, Meur Muutos 1 kk, kpl Muutos 1 kk, Meur Muutos vuoden alusta,kpl Arvonmuutos vuoden alusta, Meur Sampo A 28,13 116 000 7,03 116 000 7,19 Wärtsilä 41,92 -3 695 6,02 -3 695 4,09 Outokumpu 7,84 463 000 2,90 463 000 2,32 Fortum 18,13 -4 500 2,65 -4 500 1,65 Metso 16,57 1 700 2,40 1 700 1,58 Kone 20,30 27 000 2,26 27 000 1,91 YIT 4,67 91 000 1,51 91 000 1,57 Outotec 7,33 -11 700 1,45 -11 700 1,59 Huhtamäki 13,74 1 500 1,01 1 500 1,27 Cargotec 5,21 -3 500 1,01 -3 500 0,80 UPM 20,82 -143 140 0,92 -143 140 1,51 Nokia 16,25 -24 000 0,70 -24 000 0,62 Orion B 18,97 -3 000 0,56 -3 000 1,50 Neste Oil 9,55 -3 500 0,37 -3 500 0,79 Amer Sports A 2,22 -286 0,34 -286 0,31 Konecranes 4,01 -25 500 0,33 -25 500 0,32 Kemira 10,11 -58 660 0,23 -58 660 -0,11 Stora Enso A 0,23 22 000 0,19 22 000 0,19 Elisa 2,84 1 500 0,11 1 500 0,18 Stora Enso R 1,32 -23 000 -0,04 -23 000 -0,02 Kesko A 0,40 -2 000 -0,05 -2 000 -0,03 Valmet 6,45 -116 000 -0,16 -116 000 -0,24 Kesko B 0,42 -39 900 -1,23 -39 900 -1,18 Nokian Renkaat 7,06 -1 174 59 7 -21,39 -1 174 597 -22,18 Yhteensä 264,50 -913 278 9,12 -913 278 5,63 Ostot, euroa Outokumpu 463 000 Sampo A 116 000 YIT 91 000 Kone 27 000 Stora Enso A 22 000 Ostot, euroa Nokian Renkaat -1 174 597 UPM -143 140 Valmet -116 000 Kemira -58 660 Kesko B -39 900 Aalto-yliopiston säätiösalkku 996 miljoonaa euroa 1. Eriksson kuvaakin työtään uskotun miehen rooliksi. Myyntiin meni yhteensä runsaat 1,1 miljoonaa osaketta eli liki 89 prosenttia omistuksista. Muut myydyimmät osakkeet olivat UPM, Valmet, Kemira ja Kesko. Erikssonin lisäksi Aallolla on kaksi omaa salkunhoitajaa. Tältä pohjalta rakenteilla olevan salkun ei tarvitse olla monimutkainen Erikssonin mielestä. Nieminen (4Capes), Harald Relander.. Nyt neljä kertaa vuodessa kokoontuva komitea on neuvoa-antava. Yli menevä osuus on reaalituottoa.” Viime vuonna salkku ylsi 6,3 prosentin nimellistuottoon. Tuoton toivat Pohjois-Amerikan rahastot ja dollari”, Eriksson myhäilee. välisenä aikana runsaat 900 000 vaihdetuimpien yhtiöiden osaketta. Kun valtiolta tulee vähemmän, sijoitustuottojen pitäisi tasata käyttövaroja. Euromääräiset arvot on laskettu helmikuun 10. Outokumpua salkkuihin tuli lisää runsaat 460 000 kappaletta, prosentuaalisesti kasvu oli lähes 29 prosenttia. ”Se on kyllä loistotuotto reaalisesti. ”Allokaatiota mietimme riskin kautta, emme niinkään omaisuuslajeittain.” Eriksson saa hallitukselta riskibudjetin ja limiitit, mutta sijoituskohteet ovat Erikssonin porukan päätöksiä. Absoluuttisen tuoton on oltava sellainen, että Aalto pystyy toteuttamaan tehtäväänsä. . Rahamarkkinasijoitukset 13 % 2. Tämän ansiosta gurujen omistusten arvo kasvoi yli yhdeksän prosenttia 264 miljoonaan euroon
Yksi niistä on OP-Raaka-aine. Viive on yleensä pitkä – yritellään sinnitellä tekemättä rahaa ja optimoida tuotantoa ennen kuin luovutetaan.” Milloin öljyn hinta nousee. Se on pitänyt hinnat ehkä liiankin korkealla. 12 kuukaudessa rahaston arvosta on sulanut 25 prosenttia. Ajat ovat olleet rahastolle ankeat, OP-Raaka-aineen 12 kuukauden tuotto oli 24,6 prosenttia pakkasella. ”Volatiliteetti laskee, eikä supersykliä ole nähtävissä ainakaan siksi, että joku maa yllättäisi kysynnällä. Miksi, salkunhoitaja Mikko Heiskanen. RAHASTOT 47 Suomessa on vain kourallinen raakaainerahastoja. Rahasto sijoittaa energiaan, teollisuusja jalometalleihin sekä maataloushyödykkeisiin. Porausaktiviteetti on jo lasÖljy riepottelee raaka-ainerahastoa Teksti Alexandra Räikkönen Raaka-aineiden hintojen lasku piinaa OP-Raaka-ainetta. Monen hyödykkeen hinnat eivät ole kuitenkaan kestävällä tasolla ja tuottajat saavat markkinat lopulta tasapainoon. ”Päätekijä on Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto. Kuva: Arttu Laitala Kokemusta. Nyt kasvuennusteita on laskettu.” ”Öljyn liike tuli yllätyksenä – ei ollut kenenkään korteissa, että lyhyen toimituksen futuurit laskisivat noin paljon lyhyessä ajassa. Hyödykkeiden hinnat olivat pitkään kohtalaisella tasolla ylikapasiteetista huolimatta, koska maailmantalouden ja kysynnän oletettiin kehittyvän suotuisasti. ”Viimeinen puoli vuotta on ollut todella haastava. Mikko Heiskanen seurasi aiemmin raakaaineyhtiöitä Goldman Sachsilla.. Raaka-aineilla on mennyt viime aikoina heikosti. Maailmassa oli paljon geopoliittisia jännitteitä ja yleensä silloin öljyn hinta on noussut.” Kiina ajoi raaka-aineita 2000-luvulla, onko vastaavaa enää luvassa
”Maataloushyödykkeitä ja maakaasua. Toinen tekijä on Yhdysvaltojen dollari, joka on vahvistunut – hyödykkeet myydään yleensä dollareissa. Intia-rahastot esittivät viime vuodelta kaikista rahastoluokista korkeimpia vuosituottoja. Talous elpyy, in?aatio on laskenut ja vaihtotaseen vaje pienentynyt. Nämä tekijät eivät tue raaka-aineita. Sähkön hinta maassa nousee, ammattiliitot saavat valtaa ja palkat kasvavat. ”Öljyn hintaliike vaikuttaa raaka-aineisiin laajalti. Totisesti. Kun Yhdysvaltain keskuspankin tuolloinen johtaja Ben Bernanke kertoi vuonna 2013 elvytyksen vähentämisestä, Intian rupia ja monet muut kehittyvien maiden valuutat romahtivat suhteessa euroon. Tasokorjaus tulee yleensä tässä omaisuusluokassa nopeasti.” . Hyvän vireen takapiruja ovat pääministeri Narendra Modi ja keskuspankin johtaja Raghuram Rajan. Viime vuoden lopulla Kiina kiri kovasti, mutta ei saanut eteläistä naapuriaan kiinni. Viimeisen vuoden aikana rupia on vahvistunut suhteessa euroon. Lisäksi pienet tuottajat käyttävät futuurisuojauksia. Kaikkien vuosituotto huiteli 43,5 ja liki 50 prosentin välillä. Suurimmat sijoitukset Kulta 12 Maissi 10 Yhdysvaltain maakaasu 7 Nikkeli 7 Sinkki 6 % Tilanne 30.1.2015 Kuva: Colourbox. Joka päivä kaivokset syvenevät ja kaivaminen maksaa enemmän. Rahasto löi vertailuindeksinsä kuitenkin ”vain” 11,6 prosenttiyksiköllä. Sijoitukset Rahastoilmiö 48 Intia! Siinäpä eksoottinen maa ja ihan tajuton sijoituskohde. Energian hinnanlasku laskee tuotantokustannuksia ja hyödykkeiden hintoja. Tämä pitää hengissä pelureita, jotka eivät muuten olisi enää hengissä. Hinnat ovat alle kestävien tasojen ja rohkea raha lähtee ehkä piankin mukaan. Joskus yhtiöistä saa parempaa tuottoa, mutta pitkällä aikavälillä raaka-aineet ovat pärjänneet suhteellisen hyvin. Toisaalta ehkä tässä onkin mahdollisuus, vaikka nyt näyttää synkimmältä. Eräjuuri uskoo, että Intian osakemarkkinat nousevat vielä tänä vuonna. Esimerkiksi Etelä-Afrikka on maailman suurin platinan tuottaja. Sinänsä maataloushyödykkeet ovat mielenkiintoisia. ”Tuotantokustannukset ja in?aatio heijastuvat yrityksiin. Modin johtaman hallituksen odotetaan saavan läpi parlamentissa uudistuksia, kuten tavaroiden ja palveluiden verotuksen (GST). Rahastot ovat imuroineet kymmenien miljoonien sijoitukset viime vuoden aikana. – Mikko Laitila Intia vyöryi ykköseksi kenut ja sen täytyy laskea edelleen. Mennään ainakin kesään asti ennen kuin nähdään merkittävä nousu.” Mitä raaka-aineita on vaikeinta seurata. Saamme tietoa siitä, kuinka paljon istutetaan maissia ja miten kysyntä kehittyy, mutta kylmää tai kuivaa ei pysty ennustamaan. Samaa mahtavaa Intia-saagaa toistivat myös Danske Investin India, Handelsbankenin Intia, Nordea Intia ja OP-Intia. Tammikuussa 2015 hurja meno jatkui. Raaka-aine on myös hajautustekijä.” Miltä vuosi 2015 näyttää. Tuolloin Intia-rahastojen 12 kuukauden euromääräiset tuotot jäivät raskaasti miinukselle, vaikka rupioissa mitattuna tuotot eivät laskeneet. Vuonna 2003 aloittaneen FIM Indian vuosituotto oli 53,7 prosenttia, jolla se nousi vuoden parhaiten tuottaneeksi rahastoksi. Kyyti oli viime vuonna niin hyvää, että sijoittajan sietää muistaa vain parin vuoden äkkiperuutus. FIM Indian salkunhoitajan Taina Eräjuuren mukaan Intiasta on saanut kehittyvien markkinoiden parhaat tuotot. Hyödykkeen hinta nousee tuotantokustannusten mukana – sijoittamalla hyödykkeeseen saa siitä kaiken hyödyn irti. Molemmissa vaikuttavat sääilmiöt. Uskon, että pitkällä aikavälillä niissä on sijoittajalle paljon arvoa.” Miksi sijoittaa raaka-aineisiin eikä raaka-aineyhtiöihin. Tämä vihjaa, että Intia on ollut antelias muillekin sinne sijoittaville rahastoille
RBS Market Access MSCI Frontier Markets Ind. Juoksevat kulut ovat 0,61 prosenttia.. RBS M. 12,7 0,85 4. Source MSCI Emerging Markets UCITS 31,7 0,45 5. Vanguard FTSE Emerging Markets 31,8 0,25 4. Volatility 33,8 0,40 2. Africa ex S-Afr. Markets Ind. ASEAN-5-maiden talouskasvu 2015e Lähde: IMF Indonesia 5,5% Thaimaa 4,6% Malesia 5,2% Filippiinit 6,3% Vietnam 5,6% Teksti Mirko Hurmerinta 2 Global X FTSE ASEAN 40 (ASEA) Indonesian, Filippiinien, Singaporen, Malesian ja Thaimaan 40 suurimpaan yhtiöön sijoittava etf tarjoaa väylän Aasian nopeimmin kasvavien talouksien pörsseihin. 15,5 0,90 2. and F. Suurin paino etf:ssä on Singaporella. 12,3 0,85 5. Viidessä vuodessa etf:n arvo on noussut 55 prosenttia. db x-trackers S&P Select Frontier 11,3 0,65 1 v. ASEAN-5-maiden väkiluku 2014 543 miljoonaa Lähde: Worldometers Kiinni Aasian tiikereihin 1 IShares MSCI All Country Asia ex Japan Small Cap (AXJS) Pienyhtiöihin sijoittava etf tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kustannustehokkaasti lähes 800 pienyhtiön kyydistä. iShares BRIC 50 30,7 0,74 49 ETF Kiinan veto hiipuu, mutta talousveturin varjosta löytyy vielä runsaasti kasvupotentiaalia. tuotto Kulut Tuottavimmat, kehittyvät markkinat 1. Ind. iShares MSCI Emerging Markets Min. Juoksevat kulut ovat 0,75 prosenttia. DJ BRIC 50 Theam Easy 33,5 0,64 3. db x-trackers MSCI Emerg. MSCI E. 15,1 0,90 3. Teksti Kirjoittaja Kuukauden ETF:t Kuva: reezuan.z Kuukauden ETF:t Lähde: Morningstar 3 v. Acc. Sektorijakaumansa puolesta etf nojaa vahvasti finanssisektoriin ja kulutustavaroihin. Isharesin etf:llä pääsee käsiksi 42 yhtiöön, joista suurimmalla painolla on teleoperaattori Philippine Long Distance Telephone. db x-trackers MSCI EFM Africa TOP 50 Capped Ind. Suurimmat painot etf:ssä on Taiwanilla, EteläKorealla, Hongkongilla ja Kiinalla. tuotto Kulut 1. Juoksevat kulut ovat 0,65 prosenttia. 3 iShares MSCI Philippines (EPHE) Filippiinit on ollut viime vuosina nopeiten kasvava ASEAN-5-maa, eikä kasvun odoteta hyytyvän lähivuosina
Samaa virhettä ei enää toisteta. Pointti on se, että elämässä kaikki on mahdollista. Tai jos olisi sanonut Sveitsin frangin vahvistuvan yhdessä päivässä yli 20 prosenttia. Talous on ihmeitä täynnä. Asumistukijärjestelmän täysremontti. Korkojen nousu. Myös mahdoton. Keskimäärin 25 prosenttia taloyhtiöiden kuluista menee tötteröiden lämmittämiseen. Voi niitä puolalaisia, jotka olivat tehneet asuntolainansa frangimääräisenä olettaen, että ainahan se valuutan arvo pysyy vakaana. Siksi sijoittajalla on aina oltava plan B. Tai sota Venäjän ja lännen välillä. Aikanaan kun televisiot tulivat Yhdysvalloissa markkinoille, asiantuntijat väittivät, että televisio ei tule koskaan ohittamaan radion suosiota. Vai tuleeko musta joutsen idästä. . Osa suomalaisista maksoi oppirahat devalvaation yhteydessä 90-luvun alussa sidottuaan lainat muuhun kuin markkaan. Huh huh, ei parane miettiä pidemmälle. Todennäköisesti seuraava iso yllätys on täysin jotain muuta. Kuvitus: Danilo Agutoli Asuntomarkkinapuntari Uusien asuntojen markkinointiajat (pv) 190 (+63,5 %/12kk) 50 lisesti vaikuttaa merkittävästi asuntosijoittamiseen. Ennustaminen on aina vaikeaa. Ketä tahansa olisi pidettynä hulluna jos vuosi sitten, öljyn maksaessa yli 100 dollaria tynnyriltä, olisi vakavalla naamalla sanonut mustan kullan maksavan vuoden 2015 alussa vain 45 taalaa barrelilta. Toisaalta yllätykset voivat olla positiivisiakin. Selviänkö kuivin jaloin, jos jotain suurta yllättävää tapahtuu. 2010 2012 2014 3,0 2,5 2,0 1,5 Uusien asuntolainojen korko (%) Kerrostaloasuntojen hinnan muutos (€/m²) 2500 2250 2000 2010 2012 2014. Sijoitukset OLLI TURUNEN Kirjoittaja on asuntosijoittaja ja Vuokranantajat ry:n hallituksen jäsen. Eikä tarvitsekaan, koska en halua ennustaa. Venäjän talouden romahtaminen ja poliittinen hajoaminen. Missä muhii seuraava iso yllätys. Ennustamisen vaikeudesta huolimatta on ajoittain hyvä irrottautua hetkeksi arjesta ja pohtia mahdollisia mullistavia tekijöitä – mielellään vieläpä kieli poskessa, ilman turhaa ryppyotsaisuutta. Television katsoja on sidottu paikkaan, eikä voi tehdä muuta kuin katsoa. Asuntosijoittamista kannustavia ja tuottoa parantavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi merkittävät verotukselliset huojennukset tai uudet tekniset harppaukset talojen korjauksissa. Yhdessä yössä lainaa tupsahti 20 prosenttia lisää. Ydinvoimalan räjähtäminen ja siten jonkin alueen asuntojen muuttuminen elinkelvottomaksi. Housut kintuissa yllätettynä pokka testataan. Se menisi kuitenkin pieleen. Asuntosijoittajan on kerran vuodessa syytä miettiä mahdollisia suuria muutoksia, suuntaan tai toiseen, jotka voisivat äkilAsuntosijoittajan on kerran vuodessa syytä miettiä mahdollisia suuria muutoksia. Mitkä olisivat potentiaalisia merkittäviä yllätyksiä, niin sanottuja mustia joutsenia. Frangin vahvistumista estänyt valuutan tukiohjelma romutettiin täysin yllättäen Sveitsin keskuspankin kabinettipäätöksellä. Suomalaisilla tuskin on puolalaisten kaltaista riskiä, sillä ulkomaan valuuttaan sidottuja lainoja eivät pankit tarjoa. Opintotukisysteemin merkittävä leikkaus, tai jopa purku. Sitä kuvaa hyvin taloudesta irrallinen tarina. Kylmässä Suomessa uusi tapa tuottaa tai säästää energiaa tekisi nannaa kaikille omistajille. Mikä on sinun plan B. Jotain, mitä en osaa tässä edes aavistella. Radiota voi kuunnella missä tahansa ja samalla voi tehdä mitä hyvänsä, esimerkiksi laittaa ruokaa tai ajaa autoa, asiantuntijat totesivat. Lämmitys on suurin taloyhtiöiden juokseva kuluerä
51 51. Enemmistö firmoista myös kasvattaa voitonjakoa vuodentakaisesta. Odotuksiin nähden hövelein on Capman, jolta on luvassa hyvää kuusi senttiä osaketta kohti eli tuplasti sen verran mitä analyytikot ynnäilivät ennen tulosraporttia. Helmikuun kuudenteen päivään mennessä vuosituloksensa julkistaneista yhtiöistä kuutisenkymmentä prosenttia löi pöytään odotuksia paremman osinkoehdotuksen. Taulukot TULOSENNUSTEET: KOTIMAISET 52 / POHJOISMAISET 54 / EURO OPPALAISET 56 / YHDYSVALTALAISET 58 SUOMI-SALKUT 60 / SUOMALAISTEN OSAKKEIDEN SUOSITUKSET 62 Tilauksia pukkaa. Odotuksia hövelimmin voittoja jakavat Sanoma, Valmet ja Fortum. Suomalaiset osakesijoittajat pääsevät jälleen nauttimaan auringonpaisteisesta osinkokeväästä. Kolmanneksella ennusteet lyövät Sanoma Teksti Tommi Melender Iloista osinkojen kilinää Vahvat taseet ja pienet investointitarpeet takaavat tänäkin keväänä hyvät osingot Helsingin pörssistä. Valmetin tilauskirja paisui viime vuonna 43 prosentilla kahteen miljardiin euroon. Sitä vastoin Nokian kitsailu harmittaa monia osakkeenomistajia
Halutessaan Nokia olisi voinut muistaa omistajiaan avokätisemmin, mutta pidättyväinen voitonjako saattaa kieliä siitä, että yhtiön valmistautuu hakemaan kasvua yritysostoilla. Kone 40,88 1 016 1,47 1 191 1 125 1 308 1,73 1,32 23,6 9,1 16,8 1 277 1 119 1 448 1,86 1,43 22,0 8,1 15,3 . Huomionarvoisena voi pitää myös Fortumin parinkymmenen prosentin ennusteen ylitystä. Helsingin pörssin osinkojen hyvää kehitystä selittävät toisaalta yhtiöiden vahvat taseet, toisaalta pienet investointitarpeet. Fiskarsillakin on Wärtsilän osakkeiden myyntien jälkeen vielä rahkeissa varaa nostaa osinkopottiaan. 2015 VOITTO ENNEN VEROJA MEUR TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA . Aspo 6,92 20,2 19,0 21,4 0,55 0,36 12,6 1,8 12,8 22,7 21,0 23,8 0,62 0,38 11,2 1,7 11,4 . Nokian 14 sentin osinko jäi neljä senttiä alle konsensusennusteen ja harmitti monia yhtiöön vaikeina aikoina uskoneita. Apetit 15,81 8,0 7,0 9,0 1,00 0,80 15,8 0,8 9,2 7,4 11,0 1,18 0,90 13,4 0,8 . Exel Composites 9,39 10,4 10,0 10,7 0,65 0,31 14,5 3,2 10,6 11,4 11,0 11,8 0,72 0,35 13,1 2,9 9,4 . Marimekko 10,00 6,4 5,8 7,0 0,61 0,39 16,4 2,6 12,1 7,9 7,7 8,0 0,74 0,45 13,6 2,4 10,3 ja Valmet. 1 Taulukot Kotimaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2016 ENNUSTEET 2015 TULOKSET 2014 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. Finnair 3,17 27,4 3,0 40,0 0,16 0,04 20,0 0,7 13,5 75,2 55,5 96,9 0,45 0,06 7,1 0,6 7,4 . . Cargotec 30,46 205,7 183,0 253,7 2,35 0,99 13,0 1,4 11,4 240,6 185,4 276,3 2,74 1,18 11,1 1,3 9,5 . Metson osingot alittavat ennusteet 60 prosentilla ja Fiskarsin 55 prosentilla. Kemira 10,39 156,6 145,0 175,5 0,78 0,54 13,4 1,4 11,9 178,7 155,0 197,5 0,88 0,57 11,8 1,3 10,5 . Lemminkäinen ja Oriola-KD jättävät omistajansa nuolemaan näppejään, vaikka analyytikot odottivat pikkuruisia osinkoja. Comptel 0,94 6,8 0,05 7,3 6,0 8,7 0,04 0,02 24,1 2,9 10,4 8,2 7,0 9,6 0,05 0,03 20,7 2,7 9,2 . Caverion 8,70 36,8 0,22 85,1 80,1 91,0 0,51 0,34 16,9 4,0 11,7 113,2 99,5 132,0 0,69 0,45 12,7 3,4 8,6 . Tiedolla kaulaa odotuksiin kertyy lähes 30 prosenttia. Vuodelta 2013 suomalaiset pörssiyhtiöt jakoivat runsaan seitsemän miljardin euron osingot. Varsinaiset osinkopettymykset ovat jääneet vähiin. Ennätyksellisiin vuoden 2007 yli kahdeksan miljardin euron osinkoihin jäänee kuitenkin vielä kurottavaa. Lemminkäinen 10,55 3,3 -0,68 29,5 22,0 34,0 0,69 0,16 15,3 0,6 6,5 40,7 30,0 49,0 1,16 0,36 9,1 0,6 6,8 . Helmikuun alkupuoliskon kurssitasolla se merkitsee kuuden ja puolen prosentin osinkotuottoa. Amer Sports 18,70 131,0 0,80 172,9 153,9 183,2 1,09 0,54 17,1 2,4 12,5 216,4 197,4 233,0 1,31 0,63 14,3 2,2 10,6 . Affecto 3,23 11,3 11,0 11,6 0,40 0,18 8,1 0,9 5,9 13,3 11,9 14,7 0,47 0,26 6,8 0,8 4,3 . Atria 7,70 29,3 25,5 33,1 0,76 0,35 10,1 0,5 13,2 32,8 29,0 35,0 0,88 0,41 8,8 0,5 11,8 . Digia 3,32 4,0 0,14 6,7 6,0 7,3 0,24 0,11 14,0 1,7 10,2 10,1 9,0 11,5 0,37 0,11 9,0 1,5 6,7 . Fortum tarjoaa 6,5% osinkotuotot 52 52. Metson hallituksella on valtuutudet tuhtiin lisäosinkoon myöhemmin tänä vuonna. Fiskars 18,47 99,5 0,76 61,6 54,0 67,0 0,59 0,70 31,4 1,3 22,2 73,8 64,0 81,5 0,67 0,72 27,7 1,3 18,3 . Venäjän-riskien varjostama sähköyhtiö jakaa omistajilleen 1,30 euroa osaketta kohti. Viime vuodelta kertyvä osinkosumma voi tuloskauden hyvän lähdön perusteella nousta jonkin verran suuremmaksi. Ne eivät kuitenkaan ole sanoneet välttämättä viimeistä sanaa voitonjaossaan. Fortumista on tullut bondien korvike aikana, jolloin velkapapereiden tuotot jäävät poikkeuksellisen heikoiksi. Kesko 32,47 249,2 225,0 268,8 1,78 1,53 18,2 1,4 12,7 270,4 236,0 298,4 1,95 1,61 16,7 1,4 11,8 . Ahlstrom 8,08 -9,2 -0,22 28,5 22,1 36,0 0,30 0,30 27,1 1,2 14,5 40,7 32,0 47,0 0,44 0,27 18,6 1,2 11,6 . F-Secure 2,38 20,8 0,10 30,3 22,0 43,2 0,18 0,09 12,9 4,1 13,1 28,6 24,6 32,0 0,13 0,08 18,8 3,8 10,0 . Lassila & Tikanoja 17,39 26,6 1,12 53,6 53,0 54,7 1,09 0,82 16,0 3,0 12,8 56,4 55,0 57,8 1,14 0,90 15,3 2,8 12,1 . Elektrobit 4,30 26,2 23,5 29,0 0,16 0,06 26,8 5,3 17,9 33,2 29,1 38,0 0,20 0,07 21,3 4,5 13,5 . Elisa 23,49 277,9 1,41 288,5 266,6 319,1 1,45 1,33 16,2 4,1 15,2 297,6 275,2 328,1 1,49 1,34 15,7 4,0 14,7 . Alma Media 3,12 22,7 17,0 26,1 0,24 0,20 13,3 2,4 12,0 25,5 20,0 29,0 0,27 0,23 11,6 2,3 10,4 . Cramo 13,66 59,0 54,0 66,0 1,13 0,64 12,1 1,1 11,4 71,6 65,4 84,0 1,35 0,72 10,1 1,0 9,8 . Etteplan 3,60 8,5 7,9 9,0 0,30 0,16 12,0 2,2 10,8 9,4 8,0 10,2 0,35 0,19 10,4 2,0 10,4 . Konecranes 31,79 107,5 1,31 131,9 112,2 155,7 1,77 1,12 18,0 3,9 14,4 161,0 125,3 175,0 2,00 1,17 15,9 3,5 12,0 . Huhtamäki 24,12 187,6 170,4 200,0 1,48 0,70 16,3 2,6 12,5 208,8 195,7 219,0 1,62 0,77 14,8 2,4 11,5 . Basware 38,17 4,3 0,22 15,1 9,3 27,0 0,80 0,18 47,9 3,6 29,7 35,5 20,6 70,0 1,89 0,40 20,2 3,1 11,6 . HKScan 4,07 18,7 14,0 23,4 0,29 0,16 13,9 0,5 16,1 26,6 24,0 32,0 0,40 0,18 10,3 0,5 12,1 . Citycon 3,09 119,4 110,0 152,4 0,18 0,15 17,0 1,1 19,9 125,3 115,0 162,8 0,19 0,15 16,3 1,1 19,6 . Capman 1,02 5,1 0,03 11,0 9,0 13,0 0,09 0,07 12,0 1,3 9,6 11,3 10,0 12,6 0,10 0,08 9,8 1,4 9,2 . Kummankaan yhtiön kohdalla niukkaa linjaa ei voi pitää tunnuslukujen perusteella yllättävänä. Fortum 20,05 3 360 1,21 1 131,1 901,9 1 296 1,04 1,17 19,3 1,6 19,3 1 113 790,8 1 365 1,02 1,03 19,6 1,6 19,4 . Luvussa eivät ole mukana virallisesti ruotsalaiset Nordea ja Teliasonera
tuloksen verojen jälkeen. tulosennuste laskenut Ennusteiden perusteet Arvopaperin tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. 2 3 1 2 3 . Tikkurila 16,55 56,5 50,2 59,7 0,97 0,84 17,1 3,2 12,5 62,7 54,6 67,3 1,09 0,89 15,3 3,1 11,4 . Orion 28,29 267,8 1,50 222,1 200,0 247,0 1,24 1,20 22,8 7,7 17,9 224,9 184,0 262,2 1,24 1,21 22,8 7,6 18,1 . Outotec 5,90 26,2 0,00 51,0 10,0 79,6 0,26 0,14 23,0 2,3 17,7 77,9 55,0 118,3 0,32 0,17 18,3 2,2 12,2 . Optimistisimman tavoitteen heittää Danske Bank 14 eurolla. Oriola-KD 3,25 54,0 0,29 52,2 47,1 55,0 0,29 0,10 11,0 3,0 9,9 54,9 48,5 58,4 0,31 0,13 10,5 2,5 9,0 . Nokian Renkaat 26,68 261,2 1,56 246,7 224,6 302,8 1,48 1,45 18,0 2,8 12,1 280,9 220,2 319,0 1,70 1,51 15,7 2,8 10,7 . 53 53. Tieto iloisiin osinkoyllättäjiin. Munksjö 9,05 57,5 50,0 65,0 0,88 0,28 10,3 1,0 8,3 69,5 54,0 85,0 1,07 0,32 8,5 0,9 6,2 . Stora Enso 8,40 120,0 0,40 634,2 568,3 733,0 0,65 0,31 12,9 1,2 12,0 677,4 578,0 801,0 0,69 0,34 12,1 1,1 11,1 . Rapala 5,30 22,0 20,0 23,1 0,36 0,25 14,7 1,6 11,1 24,2 22,0 26,6 0,39 0,27 13,7 1,5 10,2 . Stockmann 7,05 -37,6 -51,0 -10,8 -0,42 0,00 0,7 -1,7 -24,7 15,3 -0,02 0,02 0,7 59,3 . Valmet 11,50 70,0 0,31 145,2 106,0 200,0 0,72 0,31 15,9 1,9 9,5 166,7 137,0 201,0 0,84 0,35 13,8 1,8 8,3 . Nokia 6,85 1 403 0,30 1 559 1 177 2 362 0,32 0,16 21,2 3,0 11,9 1 816 1 475 2 931 0,36 0,18 19,0 2,8 10,5 . Verkkokauppa.com 30,38 10,6 9,7 11,0 1,13 0,47 26,8 6,0 16,5 15,9 13,3 17,4 1,68 0,68 18,1 4,8 10,4 . Ramirent 7,22 64,3 57,5 73,0 0,47 0,41 15,3 2,1 12,3 79,1 68,6 106,0 0,58 0,45 12,4 2,0 10,3 . Teleste 6,25 10,7 0,48 15,1 14,1 16,0 0,59 0,26 10,5 1,5 8,4 17,3 15,4 19,1 0,68 0,37 9,2 1,4 7,5 . Sanoma 5,43 76,5 0,33 85,9 77,8 96,0 0,36 0,21 15,2 0,9 9,0 109,3 83,5 138,0 0,46 0,23 11,9 0,9 8,0 . Vaisala 23,00 34,3 33,9 34,8 1,34 0,96 17,1 2,4 10,8 39,5 36,3 42,7 1,54 1,03 14,9 2,3 8,5 . ennusteiden ääriarvot. Metso 28,11 294,1 1,85 364,4 330,8 394,8 1,70 1,09 16,5 3,1 10,5 397,6 356,0 431,0 1,85 1,16 15,2 2,9 9,9 . Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. UPM-Kymmene 16,32 667,0 1,17 809,9 715,0 883,4 1,20 0,73 13,6 1,1 12,7 843,0 764,0 980,4 1,25 0,75 13,0 1,1 11,9 . Uponor 13,40 81,3 73,6 87,0 0,74 0,52 18,2 3,9 12,1 95,5 86,2 103,0 0,85 0,61 15,7 3,6 10,2 . 2015 VOITTO ENNEN VEROJA MEUR TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA Merkkien selitykset . Voittoennusteet ovat pitäneet pintansa, tulospohjainen arvostus näyttää kohtuulliselta. Metsä Board 5,44 77,8 0,27 139,7 121,0 158,0 0,33 0,14 16,6 2,0 14,6 170,5 144,0 209,0 0,39 0,15 13,8 1,8 11,0 . SRV 3,26 16,8 14,0 18,3 0,28 0,12 11,7 0,5 15,2 20,6 19,9 21,0 0,36 0,16 9,1 0,5 11,8 . Sampo 43,71 1 704 902,0 1 901 2,77 2,06 15,8 2,1 14,7 1 750 925,0 1 968 2,86 2,21 15,3 1,9 14,3 . Pöyry 2,79 -18,8 -0,40 7,4 2,0 13,8 0,08 0,01 33,8 1,4 20,9 15,3 10,0 23,2 0,17 0,07 16,0 1,3 10,7 . Jouluneljänneksen tulosraportti nosti mal Arvostus ei vielä kiristä. Okmetic 5,77 8,4 8,1 8,8 0,36 0,24 15,8 1,6 10,7 10,4 11,1 0,46 0,29 12,5 1,5 . YIT 5,35 75,0 0,44 72,0 52,2 90,3 0,45 0,27 11,9 1,1 12,8 89,0 65,0 106,0 0,56 0,33 9,6 0,9 10,6 Amer Sports ten suomalaisyhtiöiden joukossa harvoja, joilla on hyvät orgaanisen kasvun näkymät. Neste Oil 23,04 411,0 1,60 502,1 408,0 670,0 1,54 0,71 14,9 2,0 12,9 559,1 416,0 662,8 1,70 0,75 13,5 1,8 11,4 . Revenio 17,70 6,5 6,0 6,9 0,66 0,54 26,9 9,2 16,2 8,7 7,0 10,4 0,86 0,67 20,5 7,8 11,1 . ENNUSTEET 2016 ENNUSTEET 2015 TULOKSET 2014 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. Talentum 1,13 5,9 5,9 6,0 0,11 0,08 10,4 2,2 7,8 7,1 6,1 8,0 0,13 0,09 8,9 2,0 6,5 . Analyytikoiden keskitavoitehinta Valmetille 70 sentin yläpuolelle. Technopolis 4,12 67,9 63,0 81,4 0,45 0,16 9,1 0,7 15,1 70,3 63,0 83,8 0,46 0,16 8,9 0,7 14,4 . Valmet Odotuksia parempi tulosraportti näkyy tavoitehintojen nousuna. Wärtsilä 41,63 501,3 1,95 619,5 590,0 665,5 2,46 1,25 16,9 3,6 12,8 649,1 586,2 716,0 2,59 1,35 16,1 3,3 12,0 . tulosennuste noussut – tulosennuste pysynyt ennallaan . Ponsse 12,94 35,0 31,5 37,6 0,93 0,48 13,9 3,6 10,2 35,3 29,0 39,8 0,92 0,50 14,1 3,2 9,5 . Outokumpu 4,90 39,4 -55,8 161,0 0,09 0,00 54,0 0,9 21,0 233,7 89,9 390,0 0,46 0,08 10,6 0,9 10,4 . Tieto 23,65 56,9 1,56 113,9 45,5 143,0 1,59 1,13 14,9 3,6 12,5 137,3 80,0 151,4 1,68 1,25 14,1 3,4 10,5 . PKC Group 19,47 43,6 33,0 51,5 1,36 0,76 14,3 2,5 9,4 59,1 45,0 72,5 2,15 0,83 9,1 2,2 6,8 . Raisio 4,20 46,3 43,0 50,3 0,23 0,15 18,4 2,0 15,4 48,8 46,0 52,6 0,24 0,16 17,5 1,9 14,3 . Olvi 23,16 41,0 36,6 44,4 1,58 0,69 14,6 2,3 12,5 45,3 43,0 47,7 1,76 0,77 13,2 2,1 11,0 . Sponda 4,16 99,3 0,24 107,5 90,8 115,3 0,33 0,19 12,5 0,8 18,3 111,9 78,5 121,3 0,34 0,19 12,2 0,8 17,4
Osto-ohjelmillaan Fed painoi koron 1,5 prosenttiin, mikä pönkitti osakeja asuntomarkkinoita ja vauhditti kulutusta. Vuoden vaihteesta helmikuun alkupuoliskolle tultaessa kurssit olivat kivunneet useissa vanhan mantereen pörsseissä kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Nykyiset arvostustasot eivät heijasta Ateenan pörssin yhtiöiden todellista tuloksentekokykyä. Taiwan 4,6 13,7 Etelä-Korea 4,1 4,4 Japani 3,5 21,2 USA (Nasdaq) 3,3 16,9 Brasilia 3,0 -1,1 USA (S&P 500) 2,6 15,9 USA (Dow Jones) 2,6 14,0 Meksiko 1,9 6,2 Muutos 1kk Muutos 1v. Osakeoptimismia ruokki Euroopan keskuspankki, joka päätti aloittaa jättielvytyksen deflaatiouhan torjumiseksi. Syynä on uuden vasemmistohallituksen ajautuminen törmäyskurssille EU:n ja EKP:n kanssa. Euroalueella pitkät korot ovat jo valmiiksi matalalla, joten samanlaista vauhdinlisää on turha toivoa. Shiller on perehtynyt sijoittajien käyttäytymiseen ja markkinapsykologiaan. Fedin aloittaessa määrällisen elvytyksen kymmenvuotisen valtionlainan korko oli Yhdysvalloissa lähellä neljää prosenttia. 2015 MARKKINAARVO MK TULOS/ OSAKE KR TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 RUOTSI Hennes & Mauritz 335,90 555 938 12,07 13,56 29 275 24,6 15,3 3,2 15,09 32 616 22,1 13,6 3,4 Nordea 109,50 440 956 7,56 8,67 45 840 12,3 6,1 9,17 48 660 11,7 6,6 Ericsson 101,80 329 989 3,57 5,97 26 690 16,9 8,6 3,6 6,86 29 921 14,7 7,4 3,9 Atlas Copco 256,80 312 782 10,01 12,35 19 787 20,8 13,4 2,5 13,39 21 461 19,2 12,3 2,7 Handelsbanken 377,90 240 221 24,79 20 349 15,2 4,7 26,33 21 703 14,3 5,0 Investor 303,30 230 925 66,55 10,98 27,3 3,4 11,31 26,5 3,7 Teliasonera 52,40 226 889 3,35 3,95 23 762 13,2 8,0 5,9 4,05 24 033 12,9 7,8 6,0 Swedbank 202,70 223 393 14,93 15,42 21 628 13,1 5,8 16,52 23 202 12,2 6,2 SEB 100,60 220 180 8,79 7,81 21 601 12,7 5,2 8,36 23 147 11,9 5,7 Volvo 95,20 193 160 5,87 15 120 15,9 7,3 3,4 7,66 21 075 12,2 6,0 3,8 Assa Abloy 462,70 171 318 17,38 20,91 10 388 22,2 15,5 1,6 22,94 11 392 20,3 14,1 1,7 Kuvitus: Janne Iivonen Luvut laskettu 6.2.2015 päätöskursseilla. Ahneuden vallitessa kannattaa myydä ja pelokkuuden vallitessa ostaa. Ranska 14,2 15,0 Italia 14,1 4,1 Saksa 13,7 14,6 Venäjä 13,1 12,6 Eurostoxx 12,9 12,6 Suomi 12,2 20,8 Ruotsi 9,0 22,3 Argentiina 7,9 48,3 Muutos 1kk Muutos 1v. Talousasiantuntijat tosin epäilevät, tehoaako määrällinen elvytys reaalitalouteen. Harvardin yliopiston professori Martin Feldstein korostaa, että Euroopasta puuttuvat ne mekanismit, joiden ansiosta likviditeetin pumppaus toimi Yhdysvalloissa. Osakemarkkinoilla on taipumus lyödä yli niin nousuissa kuin laskuissa. Kiina -0,4 37,3 2 1 Euroalueen osakkeet ovat olleet alkuvuoden menestyjiä maailman osakemarkkinoilla. Taloustieteen nobelisti Robert Shiller luottaa kuitenkin helleeneihin. Ateenan pörssissä elvytysruiske ei tepsinyt. Shillerin mukaan kreikkalaisosakkeiden hinnoittelu on alle kaiken sen mitä hän on USA:n osakemarkkinoilla nähnyt. Muutos 1kk Muutos 1v. Taulukot Maailman osakkeet Vahvaa kurssinousua Suotuisaa kehitystä Vakaata kehitystä Heikkenevää kehitystä Pohjoismaiset tulosennusteet YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. ”Euron kurssin painaminen 1,15 dollarin tasolta pariteettiin tai jopa sen alapuolelle auttaa euroaluetta, mutta ei tarpeeksi”, Feldstein arvioi Project Syndicaten artikkelissa. – Tommi Melender Eurooppa ylös, Kreikka alas Ateenan pörssi 44% vuodessa 54 54. Kreikka -3,4 -43,5 Sveitsi -3,7 4,0 Muutos 1kk Muutos 1v. ”Nyt kannattaa ostaa kreikkalaisosakkeita”, hän julisti kurssilaskun keskellä. Helmikuun alkupuoliskolla kreikkalaiset osakkeet olivat 44 prosenttia alempana kuin vuosi sitten. Selvimmät vaikutukset EKP:n toimista näkyvät euron kurssissa
Ericsson Nokian verivihollisen 3,57 kruunun osakekohtainen tulos jäi 4,77 kruunun konsensusennusteesta. Verensokeria alentava Victoza siivittää liikevaihtoa. Yhtiö reagoi tulospettymykseen vauhdittamalla säästöohjelmaansa. Tavoitteena on niistää vuosittain 9 miljardia kruunua henkilöstöja muista menoista. Moller Maersk 13 520 294 936 1 361 43 367 9,8 4,7 3,0 1 525 48 024 8,7 4,3 3,3 Danske Bank 169,00 168 897 3,60 15,06 20 208 11,1 4,4 16,78 21 926 9,9 5,5 Coloplast 513,00 108 221 11,30 16,47 4 536 30,7 21,1 2,7 19,61 5 348 25,8 18,9 3,2 Novozymes 303,20 93 449 8,10 9,07 3 613 33,1 20,5 1,1 10,19 4 034 29,5 18,7 1,3 Carlsberg 499,00 76 115 33,61 7 621 14,7 8,5 1,9 37,69 8 511 13,1 7,7 2,1 Vestas 281,90 62 615 15,47 4 752 18,4 6,9 1,1 14,22 4 349 20,1 7,2 1,4 Pandora 428,00 52 082 32,57 4 932 13,3 10,6 2,4 39,53 5 754 10,9 8,9 2,7 Tryg 796,50 46 057 43,70 39,74 3 038 19,9 3,8 41,81 3 100 18,9 4,0 TDC 48,69 38 898 4,05 3,85 3 612 12,6 7,0 5,3 3,86 3 882 12,6 6,9 5,4 Nordea Björn Wahlroosin peukalon alla olevan pankkikonsernin avokätinen voitonjako herättää huomiota. Tulevaisuudennäkymät vakuuttivat sen verran, että tämän vuoden EPS-ennuste tukevoitui 11,60 kruunusta 11,81 kruunuun. Voitonjakosuhde on 70 prosenttia, vaikka pääomapuskureita vaaditaan pankeilta lisää. 1 2 3 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. 2015 MARKKINAARVO MK TULOS/ OSAKE KR TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 SCA 200,90 141 100 9,40 11,81 11 831 16,9 9,3 2,9 12,60 12 683 15,8 8,7 3,1 Sandvik 91,00 114 149 4,79 5,50 8 911 16,5 9,4 4,0 6,34 10 764 14,3 8,4 4,3 Hexagon 290,40 103 393 10,29 14,04 6 263 20,9 14,3 1,3 15,82 7 079 18,6 12,5 1,5 SKF 198,40 90 342 10,10 13,08 7 815 15,1 9,9 3,1 14,98 9 691 13,2 8,5 3,3 Skanska 190,40 78 232 10,53 5 886 17,9 9,6 3,7 11,21 6 283 16,8 8,6 3,8 Electrolux 265,00 75 875 7,83 14,20 5 181 18,8 10,3 2,5 17,57 6 752 15,2 8,7 2,7 Kinnevik 267,80 74 386 6,45 2 125 41,4 116,0 2,9 4,74 1 906 56,3 119,9 3,1 Industrivärden 158,00 68 310 12,62 4,3 4,5 Alfa Laval 156,20 65 519 7,02 10,00 5 440 15,5 10,6 2,8 10,15 5 537 15,2 10,2 2,9 ICA 313,70 63 055 15,23 4 509 20,5 11,4 3,4 16,02 4 304 19,5 11,6 3,7 Melker Schörling 467,90 55 726 0,6 0,7 Getinge 223,50 53 265 6,01 11,70 3 365 18,8 11,7 1,7 14,03 4 220 15,7 10,0 2,1 Swedish Match 260,60 51 623 14,67 3 506 17,6 14,3 3,1 15,88 3 708 16,3 13,6 3,3 Lundbergföretagen 368,00 45 632 1,4 1,4 Tele2 98,25 43 792 4,96 4,87 2 863 20,0 8,3 5,3 5,54 3 109 17,6 7,8 5,8 Trelleborg 153,90 41 718 10,53 3 806 14,5 10,7 2,7 11,39 4 161 13,4 9,8 3,0 Securitas 114,20 41 690 5,67 7,05 3 508 16,2 10,1 3,0 7,51 3 749 15,2 9,4 3,2 Meda 114,00 39 308 4,51 1 912 24,9 11,5 2,6 6,53 3 206 17,1 9,6 3,0 Boliden 136,70 37 389 12,81 4 526 10,9 5,4 3,0 15,47 5 479 9,0 4,7 3,8 NORJA Statoil 142,60 453 312 6,83 72 355 21,0 3,8 4,8 10,21 103 825 14,0 6,0 4,7 Telenor 164,80 247 440 10,49 27 111 15,4 6,8 5,2 11,75 30 093 13,7 9,4 5,6 DNB 120,50 196 270 12,36 26 959 9,6 3,9 12,92 28 263 9,2 5,3 Yara International 384,30 106 108 33,84 12 542 11,3 6,3 3,4 34,01 12 734 11,2 7,7 3,5 Norsk Hydro 45,77 93 371 3,35 10 634 13,6 6,0 2,1 3,66 11 390 12,4 6,8 2,5 Gjensidige Försikring 129,90 64 942 8,38 7,65 4 988 16,9 11,4 5,4 7,87 5 180 16,4 5,4 Orkla 58,40 59 500 2,67 3 670 21,7 14,6 4,4 2,92 3 979 19,9 17,7 4,3 Schibsted 516,00 55 424 7,46 1 623 68,5 23,8 0,8 13,19 2 295 38,7 22,6 1,1 Marine Harvest 98,55 40 402 2,28 9,06 5 148 10,7 7,7 8,1 10,23 6 042 9,5 8,7 8,6 Subsea 7 73,95 23 046 9,69 4 826 7,6 3,6 4,3 8,07 3 867 9,2 6,9 4,6 XXL 77,25 21 137 3,36 629 22,8 15,3 1,8 4,23 784 18,1 14,4 2,2 TGS-NOPEC 182,60 18 505 13,18 13,30 1 921 13,8 3,6 4,6 14,14 2 032 12,9 4,8 4,7 TANSKA Novo Nordisk 279,40 727 035 10,10 11,81 39 240 23,3 15,6 2,0 14,51 47 259 19,0 14,1 2,5 A.P. Novo Nordisk Tanskalaisen lääkejätin tulos ylitti hienoisesti markkinoiden odotukset. Odotuksissa oli 57 sentin osinko, tulossa on 62 senttiä osakkeelta. 3 55 55
Pankin strategien mukaan likviditeettipumppu hyödyttää lähtökohtaisesti eniten sellaisia osakkeita, joilla on korkea beta eli herkkyys yleisille markkinaliikkeille. Blankfein Goldman Sachs CEO Kuva: Asa Mathat YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. ”Se vähentää deflaation riskiä sekä laskee osakkeiden riskipreemioita ja nostaa niiden arvostuskertoimia”, pankin markkinakatsaus tiivistää. Teollisuusyhtiötä kalvaa investointien vähäisyys, etenkin kehittyvissä maissa, arvioi Goldman Sachs. – Tommi Melender Kulutustavarayhtiötä salkkuun 56 56. 2 1 Taulukot Eurooppalaiset tulosennusteet Lähde: Factset Lloyd C. Osakepoimijan kannattaa satsata yksityiselle kulutukselle ja dollarille herkkiin yhtiöihin. 2015 MARKKINAARVO MEUR TULOS/ OSAKE EUROA TULOS/ OSAKE, EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 Eurooppa Anheuser-Busch Inbev 107,40 172 574 4,88 12 303 21,8 11,8 2,8 5,35 13 687 19,8 11,0 3,1 Sanofi 85,00 112 489 5,43 8 560 15,5 10,0 3,6 5,74 9 107 14,7 9,3 3,7 Total 47,68 108 479 2,96 11 894 16,1 5,9 5,2 3,91 15 412 12,2 4,9 5,3 Unilever 37,07 105 160 1,82 1,74 7 207 21,0 13,4 3,2 1,87 7 748 19,6 12,5 3,4 Bayer 125,25 103 575 6,83 5 973 17,9 11,6 2,1 7,74 7 091 15,8 10,4 2,3 Volkswagen 214,25 101 925 23,67 16 161 8,8 2,8 2,8 26,67 18 141 7,8 2,4 3,2 Daimler 82,35 88 098 6,51 7,03 11 023 11,5 4,3 3,4 7,73 12 165 10,4 3,8 3,7 L'Oreal 157,60 86 926 6,00 4 537 26,0 16,8 1,9 6,42 4 874 24,3 15,6 2,1 Banco Santander 6,14 84 734 0,48 0,55 11 772 11,0 3,9 0,62 13 649 9,7 4,2 Inditex 26,22 81 719 0,91 3 672 28,4 16,2 2,3 1,02 4 099 25,4 14,5 2,5 Siemens 95,30 79 600 6,37 7,01 8 176 13,4 9,9 3,8 7,30 8 448 12,9 9,1 3,9 LVMH 152,80 76 635 11,12 7,76 6 391 19,4 10,0 2,4 8,58 7 060 17,6 9,0 2,5 BASF 80,90 74 305 5,54 6 850 14,4 8,1 3,6 6,08 7 519 13,1 7,4 3,8 Deutsche Telekom 15,90 71 766 0,69 5 174 22,6 6,2 3,4 0,78 5 995 19,9 5,9 3,6 SAP 59,20 70 774 2,74 3,52 5 750 16,7 11,6 1,9 3,79 6 178 15,5 10,5 2,0 BMW 106,85 70 121 9,57 9 239 10,8 4,0 3,3 10,73 10 364 9,7 3,6 3,4 Allianz 149,15 68 087 13,91 9 893 10,6 8,0 4,8 14,16 9 996 10,4 7,9 4,9 Telefonica 13,18 61 382 0,92 5 987 14,0 5,9 5,9 1,02 6 761 12,8 5,6 5,9 BNP Paribas 47,17 58 734 5,30 9 908 8,6 4,9 6,10 11 637 7,5 5,9 Eni 15,56 56 165 0,61 6 148 25,4 4,6 7,0 0,97 10 087 15,9 3,7 7,0 BBVA 8,24 50 827 0,44 0,63 6 198 12,7 4,2 0,85 8 532 9,5 4,5 AXA 20,86 50 436 2,21 7 656 9,2 7,6 4,8 2,31 8 269 8,8 7,3 5,1 GDF Suez 19,01 45 868 1,32 5 582 14,2 6,2 5,5 1,43 5 949 13,1 6,0 5,5 EdF 24,23 45 059 2,05 6 355 11,7 5,0 5,3 2,02 6 296 11,9 5,0 5,3 Henkel 102,60 44 557 4,74 2 723 21,3 12,1 1,4 5,10 2 942 19,8 11,0 1,6 Inte Sanpaolo 2,57 43 162 0,18 4 880 13,8 4,4 0,23 6 096 11,0 6,4 ING 11,14 42 961 1,17 5 902 9,4 4,2 1,26 6 469 8,8 5,1 Orange 15,97 42 018 0,97 4 413 16,0 5,5 3,9 1,04 4 692 15,1 5,3 4,0 Continental 207,05 41 411 13,91 3 949 14,5 7,3 1,8 15,16 4 302 13,3 6,5 2,1 Schneider Electric 68,00 39 429 4,25 3 116 15,8 10,1 3,1 4,71 3 479 14,2 9,2 3,4 ASML Holding 90,07 38 532 2,74 3,69 1 717 23,8 18,2 0,9 4,60 2 112 19,1 14,4 1,1 Air Liquide 112,20 38 503 5,35 2 610 20,8 10,5 2,3 5,76 2 823 19,4 9,8 2,5 Iberdrola 5,99 38 267 0,37 3 166 15,8 8,9 4,6 0,40 3 383 14,8 8,6 4,8 Merck 87,90 38 217 5,03 1 912 17,1 10,3 1,3 5,45 2 092 15,8 8,8 1,4 Airbus 48,35 37 905 3,25 3 549 14,7 5,5 2,5 3,38 3 645 14,1 5,2 2,8 Heineken 65,77 37 817 3,36 2 967 19,3 9,7 1,7 3,73 3 185 17,4 8,9 1,9 Deutsche Bank 27,09 37 345 1,23 2,38 5 128 11,2 3,1 3,45 7 396 7,7 4,1 Goldman Sachs luonnehtii EKP:n määrällistä elvytystä hyväksi uutiseksi euroalueen taloudelle ja osakkeille. Sen sijaan teollisuuden investoinneista ja raaka-aineiden hinnoista riippuvaiset yhtiöt eivät ole yhtä hyviä valintoja
Yhtiö kaavailee lupaavan LED-bisneksen irrottamista itsenäiseksi. Daimler Jouluneljänneksen tulos heikkeni 29 prosenttia. Osaltaan siihen vaikutti EU:n kilpailuviranomaisten kartellitutkinta kuorma-autonvalmistajien keskuudessa. 57 57. Niinpä yli 20 p/e-luku tuntuu kovalta. Yhtiötä rassaa kuitenkin edelleen orgaanisen kasvun vaisuus tärkeimmillä markkinoilla. Mersu-luksusautot kannattivat hyvin. Yhtiö teki 600 miljoonan euron varaukset. Tämän vuoden EPS-ennuste laski pettymyksen myötä parikymmentä senttiä 1,53 euroon. 2015 MARKKINAARVO MEUR TULOS/ OSAKE EUROA TULOS/ OSAKE, EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 Royal Dutch Shell 22,50 141 637 1,45 139,05 11 564 16,2 5,7 5,5 181,9 16463,2 12,4 4,8 5,5 HSBC 6,21 118 898 61,03 15 839 10,0 5,9 65,1 17236,6 9,4 6,4 BP 4,51 82 009 0,12 23,91 6 840 18,8 5,8 5,8 34,7 10026,8 12,9 4,9 5,8 BHP Billiton 15,05 80 083 1,60 101,01 9 240 14,9 6,3 5,4 98,3 8608,2 15,4 6,4 5,7 Unilever 28,02 79 487 1,47 130,40 5 456 21,3 13,1 3,2 140,3 5861,1 19,8 12,3 3,4 GlaxoSmithKline 15,18 73 007 0,57 91,22 5 753 16,5 11,3 5,3 94,8 6011,3 15,9 10,8 5,4 British American Tobacco 36,28 67 634 216,95 5 863 16,5 13,0 4,2 233,9 6129,3 15,3 12,3 4,5 Vodafone 2,31 61 329 6,34 2 797 36,2 7,0 5,0 7,8 3390,4 29,4 6,7 5,1 SABMiller 35,00 56 449 166,73 3 515 20,7 13,8 2,2 183,6 3960,1 18,8 12,5 2,4 AstraZeneca 44,67 56 418 0,60 271,46 2 548 16,3 11,0 4,1 267,6 2778,8 16,5 10,9 4,2 Rio Tinto 30,29 56 015 244,96 6 477 12,4 6,4 5,0 291,8 7579,9 10,4 5,4 5,4 Lloyds Banking 0,76 54 170 8,10 7 805 9,2 3,9 8,5 7993,0 8,8 5,6 Enel 3,90 36 673 0,33 6 886 11,7 4,9 4,2 0,33 7 045 11,5 4,8 4,4 Deutsche Post 28,97 35 038 1,79 2 927 15,7 7,6 3,4 1,98 3 343 14,2 7,0 3,7 Danone 58,89 34 515 2,91 2 596 20,0 12,4 2,7 3,20 2 842 18,2 11,4 2,9 UniCredit 5,53 32 408 0,48 4 761 11,4 3,1 0,61 5 609 9,0 3,9 Linde 173,50 32 214 8,41 2 082 20,5 9,5 2,0 9,23 2 319 18,7 8,8 2,2 Munich Re 180,45 30 720 17,07 3 781 10,5 8,3 4,4 17,02 3 701 10,5 8,6 4,5 Hermes 293,35 30 617 9,70 1 531 30,1 17,0 1,2 10,86 1 706 26,9 14,9 1,4 Societe Generale 37,22 29 969 4,27 5 303 8,6 5,3 5,13 6 480 7,1 6,8 Christian Dior 162,15 28 984 7,97 9,24 6 462 17,2 4,2 2,3 10,62 7 040 15,0 3,5 2,4 Assicurazioni Generali 18,27 28 438 1,56 3 954 11,5 8,1 4,0 1,71 4 230 10,6 7,7 4,4 Credit Agricole 10,98 28 276 1,22 4 776 8,7 5,3 1,41 5 630 7,6 6,4 Vivendi 20,82 28 069 0,57 1 047 36,3 14,5 1,9 0,64 1 161 32,1 14,4 1,7 Pernod Ricard 105,75 27 900 3,86 5,04 1 823 20,9 14,7 1,7 5,53 2 016 19,0 13,7 1,8 Vinci 49,41 26 350 4,49 3,45 3 048 14,3 7,5 3,6 3,74 3 235 13,2 7,1 3,8 Fresenius 48,08 26 021 2,40 3 052 19,9 8,4 1,1 2,72 3 450 17,5 7,5 1,2 E.ON 13,14 25 374 0,89 2 661 14,5 5,1 3,9 0,85 2 684 15,3 5,0 4,2 Safran 60,36 25 130 3,35 2 136 17,8 8,8 2,3 3,64 2 299 16,3 8,0 2,5 Unibail-Rodamco 256,45 25 087 17,10 11,14 1 115 22,5 26,1 3,8 11,92 1 198 21,0 24,6 4,1 Luxottica 51,30 24 662 1,78 1 314 28,3 13,9 1,8 2,01 1 481 25,1 12,4 2,0 Porsche 79,47 24 338 11,62 3 654 6,7 3,2 12,82 3 980 6,0 3,5 Kering 182,85 23 081 11,06 1 812 16,3 11,5 2,5 12,44 2 001 14,5 10,3 2,8 Repsol 16,57 22 779 1,00 1 711 16,3 5,9 6,0 1,25 2 500 13,1 4,9 6,0 Philips 24,88 22 745 0,45 1,53 1 258 16,0 8,4 3,4 1,79 1 806 13,7 7,0 3,8 CaixaBank 3,97 22 711 0,11 0,26 1 815 15,1 4,3 0,38 2 778 10,2 5,2 Numericable-SFR 46,45 22 613 1,16 666 40,1 10,3 1,1 1,69 1 017 27,5 9,3 1,9 Saint-Gobain 38,55 21 516 2,64 2 132 14,4 6,3 3,4 3,22 2 729 11,8 5,5 3,7 Unilever Elintarvikejätti ylitti 1,82 euron osakekohtaisella tuloksellaan konsensusennusteen 20 sentillä. 2015 MARKKINAARVO MGBP TULOS/ OSAKE GBP TULOS/ OSAKE, GBP VOITTO ENNEN VEROJA, MGBP P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, GBP VOITTO ENNEN VEROJA, MGBP P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 1 2 3 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. Brittiläiset tulosennusteet 3 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. Philips Tulosvaroituksesta huolimatta yhtiö onnistui tarjoilemaan sijoittajille ikävän yllätyksen
2015 MARKKINAARVO, MUSD TULOS/ OSAKE USD TULOS/ OSAKE, USD VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, USD VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 Apple 118,93 692 737 6,45 8,49 66 939 14,0 7,2 1,7 9,05 68 740 13,1 6,6 1,7 Exxon Mobil 91,50 384 391 7,60 4,06 28 370 22,5 9,0 3,1 5,38 36 176 17,0 7,4 3,2 Berkshire Hathaway 150,18 370 081 7,33 26 268 20,5 0,0 7,80 28 266 19,3 0,0 Google 533,88 358 584 19,95 28,72 20 046 18,6 9,8 0,0 33,34 23 765 16,0 8,3 0,0 Microsoft 42,41 347 922 2,63 2,47 26 659 17,2 8,6 2,8 2,94 30 257 14,4 7,5 3,0 Johnson & Johnson 101,10 282 990 5,70 6,22 21 776 16,3 10,3 2,9 6,55 22 761 15,4 9,6 3,1 Wells Fargo 54,45 281 525 4,10 4,19 34 593 13,0 2,7 4,57 36 827 11,9 2,9 Wal-Mart 87,33 281 481 5,23 25 690 16,7 8,6 2,3 5,56 26 740 15,7 8,4 2,5 General Electric 24,52 246 234 1,50 1,74 19 267 14,1 8,2 3,8 1,83 19 256 13,4 10,5 4,1 Procter & Gamble 85,61 231 190 4,01 4,02 14 796 21,3 14,0 3,0 4,35 15 532 19,7 13,5 3,3 JPMorgan Chase 57,89 215 049 5,29 5,75 34 592 10,1 2,9 6,39 37 544 9,1 3,3 Pfizer 33,17 208 992 1,42 2,09 17 264 15,8 10,0 3,2 2,24 18 130 14,8 9,7 3,5 Facebook 74,47 208 442 1,10 1,96 8 750 38,0 18,5 0,0 2,57 11 837 28,9 13,7 0,0 Chevron 109,61 207 209 10,14 4,23 13 346 25,9 7,8 4,0 6,85 18 646 16,0 6,0 4,1 Verizon 49,33 204 966 2,42 3,66 23 760 13,5 6,8 4,5 3,89 25 335 12,7 6,5 4,6 Oracle 42,98 188 740 3,19 18 279 13,5 7,9 1,1 3,43 19 059 12,5 7,8 1,1 Coca-Cola 41,45 181 555 2,00 11 341 20,7 16,3 3,2 2,13 11 896 19,5 15,5 3,5 AT&T 34,87 180 870 1,19 2,52 20 335 13,8 6,3 5,4 2,60 21 011 13,4 6,1 5,5 Amazon.com 374,28 173 809 -0,52 0,33 364 1146,2 19,5 0,0 2,12 1 783 176,1 14,6 0,0 Bank of America 16,49 173 417 0,36 1,41 24 491 11,7 1,7 1,65 28 095 10,0 2,3 Walt Disney 102,02 173 389 4,26 4,87 13 295 20,9 12,0 1,1 5,53 14 773 18,4 10,8 1,2 Merck 58,79 167 602 4,07 3,41 12 645 17,3 9,5 3,0 3,87 14 061 15,2 8,7 3,1 Visa 267,42 164 169 8,66 10,36 9 147 25,8 16,6 0,7 11,98 10 266 22,3 14,6 0,8 Intel 33,30 160 981 2,31 2,37 15 919 14,0 6,4 2,9 2,60 17 286 12,8 5,8 3,0 IBM 156,72 155 309 11,90 16,07 19 508 9,8 7,9 2,9 16,91 19 803 9,3 7,7 3,2 Citigroup 49,14 148 599 2,20 5,33 24 432 9,2 0,5 5,79 25 625 8,5 1,4 Comcast 56,92 146 642 3,27 13 757 17,4 7,9 1,8 3,80 15 408 15,0 7,3 2,0 Gilead Sciences 97,48 146 122 7,35 9,58 18 070 10,2 7,7 0,7 10,28 18 961 9,5 7,1 0,9 PepsiCo 96,71 144 736 4,76 9 536 20,3 12,9 2,8 5,12 10 077 18,9 12,2 3,1 Home Depot 109,04 143 695 5,23 10 595 20,9 12,0 2,0 5,98 11 533 18,2 11,2 2,3 Cisco 27,24 139 294 1,49 2,14 14 045 12,7 6,6 2,8 2,25 14 603 12,1 6,2 3,0 Philip Morris 81,27 126 270 4,76 4,43 9 833 18,4 13,0 5,0 4,79 10 525 17,0 12,3 5,3 CVS Health 100,61 115 337 5,15 9 095 19,5 11,1 1,3 5,84 9 966 17,2 10,3 1,7 Amgen 151,40 115 064 6,70 9,33 8 731 16,2 10,7 2,1 10,56 9 726 14,3 9,7 2,4 Schlumberger 86,16 109 880 4,16 4,03 6 744 21,3 10,4 2,3 4,31 6 995 19,9 10,0 2,5 Qualcomm 66,35 109 448 4,40 4,97 10 096 13,4 8,7 2,6 5,34 10 363 12,4 8,4 2,8 United Technologies 119,81 109 225 6,82 7,03 9 498 17,1 9,8 2,1 7,74 10 326 15,5 9,1 2,3 Union Pacific 121,81 108 301 5,75 6,60 9 294 18,4 10,1 1,8 7,50 10 269 16,3 9,4 2,0 3M 166,07 105 476 7,49 8,19 7 287 20,3 12,6 2,4 9,00 7 773 18,4 11,9 2,7 Jenkkitalous on ollut viime aikoina maailmantalouden kasvumoottori. Positiivisia tulosyllätyksiä on kirjattu selvästi enemmän kuin Euroopassa. Edellisestä kärsivät vientiyhtiöt, jälkimmäisestä öljyfirmat, joiden paino indekseissä on suuri. Jouluneljänneksen tuloskautta varjostaa dollarin vahvistuminen ja öljyn hinnan lasku. Tämän ja ensi vuoden voittoennusteet ovat laskeneet indeksin kaikilla toimialoilla. Takaiskut näkyvät investointien supistamisina. Niistä 71 prosenttia ylitti ennusteet, kun vuosi sitten odotusten ylittäjiä oli 75 prosenttia. Se on pitänyt myös amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulokset vahvoina. Tätä kirjoitettaessa S&P 500 -indeksin yhtiöistä 261 oli raportoinut tuloksensa. 2 1 3 Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Lähde: Factset Yhdysvallat Taulukot YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. – Tommi Melender Taalan vahvuudesta kiusaa 58 58
Facebook Sosiaalisen median edelläkävijän käyttäjämäärän kasvu hidastuu. Bancorp 44,41 79 316 3,08 3,27 8 378 13,6 2,3 3,57 8 890 12,4 2,5 Nike 91,79 79 301 4,12 4 699 22,3 14,0 1,3 4,74 5 264 19,4 12,6 1,5 Eli Lilly 70,36 78 341 3,16 4 146 22,3 15,0 2,6 3,64 4 779 19,4 13,4 2,6 Actavis 276,55 73 303 16,94 5 601 16,3 15,1 0,0 19,34 6 355 14,3 10,6 0,0 Medtronic 74,47 73 302 4,33 5 294 17,2 15,8 1,9 4,65 5 576 16,0 15,8 2,1 AIG 52,10 72 935 5,00 9 899 10,4 10,8 1,2 5,61 10 677 9,3 10,2 1,5 Twenty-First Century Fox 33,58 72 403 1,99 1,70 8 564 19,7 12,3 0,9 2,07 6 320 16,2 11,0 0,9 Walgreens 76,15 72 011 2,00 3,60 5 151 21,1 13,1 1,8 4,44 6 426 17,1 10,4 1,9 Morgan Stanley 35,79 71 580 2,95 2,87 8 921 12,5 1,5 3,25 10 026 11,0 1,8 Lowe's 71,90 69 952 3,27 4 927 22,0 11,5 1,4 3,85 5 542 18,7 10,6 1,5 Hewlett-Packard 37,95 69 603 2,62 3,96 9 505 9,6 5,3 1,8 4,14 9 625 9,2 4,9 1,9 Du Pont 76,10 68 869 3,92 4,12 4 848 18,5 10,6 2,6 4,62 5 367 16,5 9,8 2,7 Abbott Laboratories 45,50 68 513 1,49 2,15 4 016 21,2 12,1 2,0 2,41 4 464 18,9 11,1 2,4 eBay 54,50 67 709 -0,03 3,13 3 442 17,4 10,5 0,0 3,41 4 105 16,0 9,2 0,0 Time Warner 80,38 67 398 4,66 5 862 17,2 11,1 1,7 5,75 6 913 14,0 9,9 1,7 Allergan 225,17 67 014 5,03 8,65 3 519 26,0 16,4 0,1 10,24 4 147 22,0 13,4 0,1 Starbucks 89,00 66 732 2,71 3,13 3 583 28,5 15,4 1,5 3,67 4 155 24,2 13,5 1,7 Costco Wholesale 148,70 65 503 4,65 5,17 3 546 28,8 13,6 1,0 5,68 3 865 26,2 12,5 1,1 Occidental Petroleum 81,75 63 391 0,79 1,56 2 012 52,3 9,8 3,7 3,48 3 901 23,5 8,5 4,0 Colgate-Palmolive 69,30 63 160 2,36 3,02 4 267 22,9 14,3 2,2 3,29 4 563 21,1 13,4 2,4 Lockheed Martin 195,24 61 305 11,21 11,16 5 115 17,5 10,2 3,1 12,45 5 640 15,7 9,4 3,5 Ford Motor 15,86 61 040 0,80 1,59 8 513 10,0 4,7 3,6 1,87 10 363 8,5 3,9 3,7 Simon Property 195,08 60 629 4,52 5,17 1 812 37,7 21,0 2,9 5,73 1 987 34,1 19,4 3,1 BlackRock 362,43 60 497 19,25 20,24 4 860 17,9 11,4 2,4 23,26 5 492 15,6 9,8 2,7 Mondelez 35,91 60 326 1,79 3 680 20,0 13,4 1,7 2,10 4 284 17,1 12,0 2,0 Express Scripts 81,84 60 062 5,45 5 759 15,0 10,2 0,0 6,00 5 979 13,6 9,7 0,0 Danaher 84,79 59 718 3,63 4,36 3 741 19,4 11,8 0,5 4,71 4 081 18,0 10,5 0,5 Duke Energy 83,11 58 783 4,74 5 034 17,5 10,6 3,9 4,96 5 255 16,8 10,1 4,0 Apple Omppuyhtiö teki jouluneljänneksellä historiaa. Mikään firma ei ole aikaisemmin pystynyt 18 miljardin dollarin kvartaalitulokseen. 2015 MARKKINAARVO, MUSD TULOS/ OSAKE, USD TULOS/ OSAKE, USD VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, USD VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2015 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2014 Altria 53,33 105 405 2,56 2,76 8 435 19,3 13,6 4,0 3,01 8 997 17,7 12,7 4,4 Boeing 148,00 104 595 7,38 8,56 8 356 17,3 9,5 2,4 9,24 8 695 16,0 9,1 2,6 UnitedHealth 107,60 103 273 5,70 6,19 10 346 17,4 8,7 1,3 6,98 11 348 15,4 7,8 1,3 Bristol-Myers Squibb 59,67 98 979 1,20 1,69 3 487 35,3 25,8 2,5 2,21 4 718 27,0 19,7 2,5 MasterCard 84,16 97 000 3,10 3,50 5 557 24,1 15,4 0,6 4,19 6 487 20,1 13,2 0,7 Kinder Morgan 41,41 95 117 0,89 1,12 3 012 37,0 18,6 4,8 0,98 3 199 42,4 17,6 5,3 Biogen Idec 402,00 94 934 12,37 16,95 5 322 23,7 16,3 0,0 19,91 6 081 20,2 14,2 0,0 Celgene 118,75 94 846 2,39 4,82 4 698 24,6 18,3 0,0 6,26 6 142 19,0 13,7 0,0 UPS 100,67 93 221 3,28 5,21 7 285 19,3 10,5 2,8 5,76 7 982 17,5 9,8 3,1 McDonald's 93,99 91 471 4,82 5,06 7 055 18,6 11,4 3,7 5,43 7 416 17,3 11,2 3,9 AbbVie 56,90 90 657 1,10 4,40 9 011 12,9 9,7 3,4 4,98 10 237 11,4 8,5 3,7 American Express 85,01 86 853 5,56 5,92 9 231 14,4 1,3 6,58 9 812 12,9 1,4 ConocoPhillips 67,49 83 074 5,51 1,21 2 764 55,9 8,0 4,4 3,11 6 105 21,7 6,3 4,4 Goldman Sachs 183,43 79 892 17,07 17,15 12 221 10,7 1,3 18,52 12 710 9,9 1,5 Honeywell International 101,75 79 651 5,33 6,09 6 715 16,7 10,0 2,0 6,77 7 407 15,0 9,1 2,2 U.S. Microsoft Osake koki dollareissa kaikkien aikojen suurimman päiväpudotuksen. Tämän vuoden EPS-ennuste laski 2,68 taalasta 2,47 taalaan. Tämän vuoden tulosennusteella p/e-luku painuu alle kahdenkymmenen. 1 2 3 YHTIÖ OSAKEKURSSI 6.2. Tämän vuoden EPS-ennuste nousi selvästi. Mobiililaitteista kilisee kuitenkin aiempaa enemmän mainostuloja, mikä näkyi selvänä liikevaihdon kasvuna. Yhtiö ottanee siis takapakkia viime vuodesta. Voitot kasvoivat 38 prosenttia ja niitä ruokki etenkin iPhonen voittokulku. Syynä olivat heikko tulosohjeistus ja Windowsin vaisu menestys. 59 59
TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Sampo 8,5 8,3 0,3 Nokia 7,9 8,5 -0,6 Kone 7,4 8,5 -1,1 Nordea 6,2 Metso 5,0 UPM 4,5 4,3 0,3 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Nordea 9,8 8,7 1,0 Stora Enso 8,6 9,3 -0,7 Cramo 7,1 7,1 0,0 Metsä Board 6,0 5,0 1,0 Fortum 4,6 Kesko 4,6 5,3 -0,8 DANSKE SUOMEN PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Analyytikoiden mukaan omistajat saavat nauttia lisäosingosta myös ensi vuonna. Varis Rahaston koko 204,5 milj. Rohkein analyytikko odottaa kokonaisosingon olevan ensi keväänä peräti kaksi euroa osakkeelta. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Amer Sports 6,8 7,3 -0,5 Huhtamäki 6,7 6,8 -0,1 Metsä Board 6,5 6,2 0,3 PKC Group 5,1 5,3 -0,2 Outokumpu 4,9 5,2 -0,3 Revenio 4,6 4,7 0,0 EQ SUOMI Salkunhoitaja: A. Odotukset ylittänyt osinko tietää tuhtia rahapottia Suomi-rahastoille, sillä valtioomisteinen kansanosake komeilee lähes jokaisen rahaston suurimpien omistusten joukossa. Brusila Rahaston koko 24,0 milj. euroa Metsä Board 5,9 4,3 1,6 Amer Sports 5,7 5,9 -0,2 Kemira 5,0 4,9 0,2 Outokumpu 4,4 5,5 -1,1 Uponor 4,3 4,3 0,0 Caverion 4,3 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Suomi-salkut AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 273,7 milj. – Mirko Hurmerinta 60 60. Kujala Rahaston koko 118,6 milj. Varis Rahaston koko 29,3 milj. Hämäläinen Rahaston koko 258,8 milj. euroa Nokia 9,5 9,5 -0,1 Kone 7,8 9,8 -2,0 Sampo 7,3 7,5 -0,2 Fortum 7,1 5,9 1,2 Nordea 6,6 6,1 0,5 Stora Enso 4,9 DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Nokia 8,4 9,1 -0,7 Kone 8,1 8,6 -0,5 Wärtsilä 7,9 8,0 -0,1 Sampo 7,0 7,2 -0,2 Nordea 6,2 6,0 0,2 UPM 4,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 9,3 9,4 -0,1 Kone 9,1 9,7 -0,6 Fortum 7,3 7,9 -0,6 Sampo 6,6 6,8 -0,2 Neste Oil 5,1 4,8 0,3 Wärtsilä 4,7 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Perälä Rahaston koko 24,2 milj. Heikkinen Rahaston koko 91,8 milj. euroa Nordea 8,2 7,8 0,4 Basware 7,1 8,6 -1,5 Caverion 4,8 4,3 0,5 Raisio 4,7 5,2 -0,5 Wärtsilä 4,5 4,5 0,0 Metso 4,4 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 5,5 milj. euroa Nokia 8,0 8,7 -0,7 Kone 7,8 9,8 -2,0 Fortum 7,7 7,2 0,6 Sampo 6,9 7,9 -1,0 Stora Enso 6,0 5,0 1,0 Nordea 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Perälä Rahaston koko 118,8 milj. Osinkotuotto nousee helmikuun puolivälin kurssilla yli 6,5 prosenttiin. Hämäläinen Rahaston koko 75,6 milj. Lisäosingon myötä Fortum on yksi kevään parhaimmista osingonmaksajista Helsingin pörssissä. Nyman Rahaston koko 95,8 milj. euroa Kone 9,4 9,0 0,4 Sampo 9,4 9,2 0,2 Nokia 8,7 9,1 -0,4 Wärtsilä 6,7 5,9 0,8 Nordea 5,0 Metso 4,9 Taulukot Suomi-salkut Fortumin osingot maistuvat Vakaana osinkokoneena pidetty Fortum yllätti markkinat ilmoittamalla 0,20 euron lisäosingosta varsinaisen 1,10 euron osingon lisäksi. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Basware 8,2 9,5 -1,3 Metsä Board 6,8 6,2 0,6 Affecto 6,0 6,1 -0,1 Exel 5,8 5,9 0,0 Aktia 4,8 5,1 -0,3 Amer Sports 4,6 4,9 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Suurimmalla painolla Fortum on Nordea Pro Suomi -rahastossa. euroa Nokia 8,9 9,7 -0,8 Fortum 8,4 8,0 0,4 Sampo 7,8 7,7 0,1 Kone 7,6 8,5 -0,9 Nordea 4,3 Stora Enso 4,2 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T
euroa Sampo 8,8 8,7 0,2 Kone 8,1 9,1 -1,0 Fortum 7,9 7,6 0,3 Nokia 7,0 8,6 -1,7 Stora Enso 5,4 4,8 0,7 UPM 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Sampo 9,3 9,9 -0,6 Stora Enso 9,1 6,9 2,2 Nordea 8,7 7,4 1,3 Fortum 8,0 5,9 2,1 Kone 7,7 8,8 -1,1 Nokia 5,3 8,4 -3,1 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Larsson Rahaston koko 36,7 milj. Parhiala Rahaston koko 784,0 milj. euroa Nordea 8,8 8,8 0,0 Outokumpu 8,4 7,7 0,7 Cargotec 6,3 5,9 0,5 Stora Enso 5,6 4,2 1,4 UPM 5,4 6,3 -0,8 Kemira 4,2 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 57,7 milj. Parhiala Rahaston koko 13,8 milj. Backholm Rahaston koko 175,0 milj. euroa Cargotec 9,2 9,1 0,1 Huhtamäki 8,5 8,7 -0,2 Metsä Board 8,1 6,8 1,2 Amer Sports 7,4 7,8 -0,4 Caverion 5,1 Outokumpu 5,0 5,4 -0,4 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Haugen Rahaston koko 247,2 milj. Euroa Nokia 8,0 7,5 0,5 Nordea 8,0 7,8 0,2 Kone 7,6 6,8 0,8 Fortum 5,7 6,3 -0,5 Wärtsilä 4,0 4,6 -0,6 Huhtamäki 3,8 3,9 -0,1 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,8 milj. Karessuo Rahaston koko 131,2 milj. euroa Metsä Board 8,1 7,7 0,5 Basware 7,2 8,7 -1,5 Outokumpu 5,6 6,5 -0,9 Cargotec 5,3 4,8 0,5 PKC Group 5,2 5,4 -0,1 Amer Sports 4,4 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. euroa Sampo 9,2 9,0 0,2 Huhtamäki 8,2 8,3 -0,2 Kone 8,1 8,3 -0,2 Nokia 7,3 7,6 -0,3 Amer Sports 5,4 5,5 -0,2 Stora Enso 4,8 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Lund Rahaston koko 4,0 milj. Blomqvist, M. Tuuri Rahaston koko 189,2 milj. Salonen Rahaston koko 203,7 milj. Simo Rahaston koko 38,2 milj. Suomi-salkut FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. euroa Nokia 9,0 7,9 1,1 Sampo 8,7 8,6 0,1 Fortum 7,0 7,1 -0,1 Kone 6,5 8,5 -2,0 Neste Oil 4,2 UPM 4,2 4,0 0,2 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Metsä Board 9,7 8,3 1,4 Basware 7,0 8,6 -1,5 Munksjö 4,7 5,3 -0,5 Outokumpu 4,4 Amer Sports 4,3 4,6 -0,3 Caverion 4,2 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Eräkare Rahaston koko 392,2 milj. Heikkilä Rahaston koko 71,7 milj. Tuuri Rahaston koko 34,6 milj. euroa Nordea 12,3 13,4 -1,1 Atlas Copco 9,2 8,7 0,6 Metso 8,8 8,7 0,2 Caverion 8,8 11,2 -2,4 Outokumpu 8,4 8,8 -0,4 Fortum 8,3 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Karessuo Rahaston koko 284,6 milj. euroa Nokia 9,4 9,8 -0,4 Sampo 9,2 9,2 0,1 Fortum 9,2 8,3 0,9 Kone 7,8 9,1 -1,3 Wärtsilä 4,7 4,6 0,2 Nordea 4,5 4,4 0,1 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Auvray Rahaston koko 37,0 milj. euroa Nokia 8,1 8,6 -0,5 Sampo 8,0 7,6 0,4 Fortum 7,5 8,0 -0,5 Kone 7,4 7,8 -0,4 UPM 6,0 6,3 -0,3 Stora Enso 4,3 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. euroa Sampo 10,0 9,7 0,2 Nokia 9,7 9,9 -0,2 Wärtsilä 9,2 9,1 0,0 Kone 9,1 9,9 -0,7 Stora Enso 4,9 4,9 0,0 Fortum 4,7 4,9 -0,2 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. euroa Sampo 6,8 6,7 0,1 Stora Enso 6,8 5,3 1,5 Metsä Board 6,4 5,8 0,6 Nordea 5,8 4,5 1,3 Nokia 5,7 8,2 -2,5 Amer Sports 4,4 4,5 -0,1 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. euroa Nordea 9,7 8,4 1,2 Stora Enso 9,0 Fortum 7,4 7,3 0,2 Nokia 6,9 8,4 -1,6 Metsä Board 5,8 6,9 -1,1 UPM 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa Sampo 8,5 8,3 0,2 Nokia 7,9 7,8 0,2 Kone 7,3 Nordea 5,6 6,9 -1,3 Stora Enso 5,1 Metsä Board 4,7 61 61. Karessuo Rahaston koko 442,2 milj. euroa Sampo 9,5 9,6 -0,1 Nokia 9,0 9,4 -0,4 Kone 8,7 8,9 -0,1 Fortum 7,2 6,0 1,2 Wärtsilä 5,2 5,0 0,1 Nordea 4,9 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. euroa Caverion 9,4 7,6 1,7 Cargotec 8,3 7,0 1,3 Nokia 6,5 8,5 -2,0 Stora Enso 6,4 4,9 1,5 Basware 6,1 5,8 0,2 Oriola 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C
Taulukot YHTIÖ KURSSI 11.2. 2015 MUUTOS VUODEN ALUSTA, % MUUTOS 1 V, % MUUTOS 3 V, % MUUTOS 5 V, % OSTA YLIPAINOTA PIDÄ ALIPAINOTA MYY SUOSITUKSIA, KPL SUOSITUSLUKU (1=PARAS, 3=HUONOIN) KESKISUOSITUS KESKITAVOITEHINTA SUOSITUKSET YHTEENVETO KURSSIKEHITYS Munksjo 9,30 3,9 66,1 3 3 1,0 Osta 10,57 Oriola-KD 3,57 9,1 56,4 91,1 -24,3 7 1 8 1,1 Osta 3,95 Talentum 1,22 22,0 5,2 -25,2 -28,7 2 1 3 1,2 Osta 1,38 Basware 39,00 -5,0 26,6 104,2 133,8 2 2 4 1,3 Ylipainota 56,50 Raisio 4,34 3,3 -8,1 69,5 52,3 3 1 1 5 1,3 Ylipainota 4,90 Caverion 8,67 30,4 21,1 5 1 2 8 1,3 Ylipainota 9,18 Technopolis 3,94 6,5 -12,6 14,1 50,6 4 2 1 7 1,4 Ylipainota 4,49 Finnair 3,02 21,8 11,9 21,3 -17,7 3 2 5 1,4 Ylipainota 3,56 PKC Group 18,74 6,6 -26,4 28,4 137,8 3 2 1 6 1,4 Ylipainota 21,50 Cramo 14,94 23,7 0,6 27,5 34,2 4 2 1 7 1,4 Ylipainota 15,50 Amer Sports 18,86 17,4 16,8 84,7 142,4 5 3 2 1 11 1,5 Ylipainota 19,73 Outokumpu 4,82 1,1 35,5 -65,1 -83,0 11 1 5 1 1 19 1,5 Ylipainota 5,31 Metsa Board 5,86 31,1 94,7 197,5 278,1 4 3 1 1 9 1,5 Ylipainota 5,66 Huhtamaki 24,20 10,8 24,7 152,6 160,5 2 4 2 8 1,5 Ylipainota 25,23 Ramirent 7,38 14,4 -15,6 -7,2 16,6 3 3 1 1 8 1,5 Ylipainota 7,64 Lassila & Tikanoja 17,24 13,9 16,6 48,2 13,2 3 3 6 1,5 Ylipainota 18,35 Verkkokauppa.com 30,70 0,3 2 1 3 1,5 Ylipainota 33,67 Cargotec 31,63 23,8 4,7 2,7 45,9 5 3 3 1 12 1,5 Ylipainota 32,88 Kesko 32,46 7,6 4,6 32,2 30,8 2 3 3 8 1,6 Ylipainota 34,60 Uponor 13,24 15,2 5,5 67,1 -0,1 2 3 1 1 7 1,6 Ylipainota 13,71 Stora Enso 8,28 11,3 3,1 50,2 90,7 7 1 7 1 2 18 1,7 Ylipainota 8,39 Citycon 3,01 16,8 15,0 28,3 24,6 2 2 8 1 13 1,8 Pidä 3,11 Valmet 12,08 18,2 92,5 4 3 4 11 1,8 Pidä 11,31 Nokia 6,95 5,9 29,2 84,0 -27,1 15 2 16 7 5 45 1,8 Pidä 7,35 Aspo 6,96 22,3 12,4 -7,6 17,6 1 2 3 1,8 Pidä 7,20 Elektrobit 4,21 25,3 41,8 483,8 468,4 1 1 1 3 1,8 Pidä 3,72 SRV 3,43 21,2 -16,3 -26,4 -39,8 1 2 3 1,8 Pidä 3,73 Sponda 4,19 15,8 12,7 25,5 58,8 3 1 6 3 13 1,8 Pidä 4,33 Sampo 43,00 10,8 18,5 109,4 144,9 5 2 13 1 2 23 1,8 Pidä 41,83 Alma Media 3,10 12,7 1,3 -52,4 -58,3 1 1 1 1 4 1,9 Pidä 3,38 Metso 26,91 8,2 18,5 5,8 49,4 4 4 10 3 2 23 1,9 Pidä 28,80 Olvi 22,89 8,6 -18,8 36,3 82,4 2 3 5 1,9 Pidä 22,50 Kemira 10,26 3,8 -7,4 0,1 27,2 1 3 4 2 1 11 2,0 Pidä 10,65 Tieto 22,91 6,5 27,8 69,7 44,6 2 2 6 1 2 13 2,0 Pidä 21,76 Lemminkäinen 10,69 12,3 -18,6 -42,2 -52,6 1 2 1 4 2,0 Pidä 11,83 Ponsse 13,86 15,3 43,6 83,3 102,3 2 1 1 4 2,0 Pidä 12,25 Rapala 5,30 12,5 1,9 -11,1 2,9 1 2 1 4 2,0 Pidä 5,23 Etteplan 3,85 26,6 23,0 40,0 34,6 1 1 1 3 2,0 Pidä 3,60 Konecranes 30,80 29,3 20,4 36,0 53,3 1 2 7 1 2 13 2,0 Pidä 29,08 Wärtsilä 40,78 9,9 -5,1 59,4 152,3 4 2 8 4 4 22 2,0 Pidä 39,55 Atria 8,25 24,6 1,9 23,7 -25,7 2 1 2 5 2,1 Pidä 7,70 Sanoma 5,17 12,3 3,0 -49,2 -64,9 2 2 2 2 8 2,1 Pidä 4,98 Outotec 5,44 23,9 -22,3 -47,6 -1,5 3 1 4 3 4 15 2,1 Pidä 5,62 Tikkurila 16,24 12,1 -15,5 11,2 5 2 7 2,1 Pidä 15,77 Elisa 23,73 5,0 20,0 41,5 54,1 2 12 3 4 21 2,2 Pidä 22,80 F-Secure 2,45 8,9 13,4 23,1 6,1 1 1 1 3 2,2 Pidä 2,00 Kone 39,52 4,5 23,3 82,0 172,3 4 2 6 4 7 23 2,2 Pidä 36,86 UPM 16,26 19,4 29,5 63,2 112,4 3 6 4 4 17 2,2 Pidä 15,14 Fortum 19,91 10,8 16,0 9,6 10,7 4 3 8 3 9 27 2,2 Pidä 18,40 YIT 5,66 32,4 -33,9 -53,8 -53,1 1 2 4 1 4 12 2,2 Pidä 5,13 Stockmann 6,88 8,2 -41,6 -59,8 -68,6 2 3 2 2 9 2,2 Pidä 6,63 Marimekko 9,80 10,1 -2,5 -29,2 -5,8 2 2 4 2,3 Alipainota 9,90 Nokian Renkaat 26,01 28,2 -22,4 -21,9 57,3 1 1 9 4 5 20 2,3 Alipainota 23,39 Pöyry 2,83 6,5 -32,0 -55,0 -69,2 3 1 1 5 2,3 Alipainota 3,06 Ahlstrom 8,07 15,0 9,0 -26,7 0,5 1 2 1 2 6 2,3 Alipainota 7,39 Neste Oil 22,13 10,3 41,9 124,6 109,2 1 8 1 9 19 2,4 Alipainota 20,47 Orion 28,00 8,7 29,6 76,1 78,3 1 2 3 4 10 2,5 Alipainota 24,29 HKScan 4,84 48,0 26,0 -24,0 -45,3 2 1 2 5 2,5 Alipainota 3,80 Comptel 0,94 -4,6 74,1 54,1 43,5 1 1 1 3 2,5 Alipainota 0,75 Fiskars 17,97 -0,1 -1,3 31,6 98,5 2 1 3 2,7 Alipainota 17,33 Suomalaisten osakkeiden suositukset Lähde: Factset 62 62
Teknologia on peräisin Israelista. Toisaalta lumesta on yhä useammin pulaa perinteisissä hiihtokohteissa. Suuret hiihtokeskukset pidentävät kauttaan lumetusjärjestelmillä. Sitä on pahimmillaan jouduttu kuljettamaan helikoptereilla jäätiRahasade lumitykistä Rinteiden lumetus onnistuu nykyään myös suojasäässä. Hiihtourheilun maailmancup -kisoja on etenkin alkutalvesta jouduttu siirtämään, jopa Suomen Levillä. Esimerkiksi Itävallan ja Sveitsin matkailubisnes on täysin riippuvaista lumesta. Ilmiöt ILMI ÖT 63 / TO IMITU KS E LTA 65 / KIRJAT 66 / ARVO E S INE 67 / RI STIKKO 68 / ARVO PAPE RI ARE E NA 70 / KU MPPANIB LO G I 71 / KO LU MNI : F O RS MAN 72 / KO LU MNI : TALLIME STARI 74 63 Ilmastonmuutos tai ei, lumiolosuhteet ovat viime vuosina vaihdelleet huomattavasti. Koonnut Pekka Virolainen Keinopuuteria. Kuva: Colourbox. Lunta on satanut välillä jopa Espanjan aurinkorannikolle ja Lontoossa lumi on sekoittanut liikenteen
Elokuvastudio DreamWorksin pääjohtaja Jeffrey Katzenberg saa kaikkiaan noin 1,5 miljoonan dollarin palkanlisät, mukaan lukien bonukset, optiot ja yksityiskoneen käytön. Palkkamallin kopioiminen Yhdysvalloista Suomeen olisi sikäli helppoa, että isojen pomojen työsopimukset löytyvät internetistä pankkivalvoja SEC:n sivuilta. Yritykset eivät enää perustele pomojensa jet-set elämää ajansäästöllä ja tuottavuudella, vaan turvallisuudella. Ruotsissa selluyhtiö SCA:n toimitusjohtaja Jan Johansson joutui vastikään eroamaan tehtävästään, kun hänen yksityislentokoneen käyttö omiin tarkoituksiin nousi otsikoihin. Suihkukoneella kortistoon. Alan toinen johtava yritys on suomalainen All-Weather SnowTek Oy, joka varmisti Sotshin olympialaisten lumitilanteen yhdessä riippumattomana konsulttina toimineen Mikko Martikaisen kanssa. Ilmiöt 64 Ykkösluokka ei riitä Toimitusjohtajien yksityislentokoneiden käyttö on ollut kuuma puheenaihe viime aikoina. Summa on suuri siihen nähden, että pankkien oma valuuttaspekulointi kiellettiin Yhdysvalloissa pankkikriisin jälkeen. Uusi käänteisosmoosiin perustuva suolanpoistomenetelmä osoittautui sittemmin Zarchinin menetelmää tehokkaammaksi. Israel Chemical on hyvää osinkoa maksava yhtiö, jonka p/e-luku on vain 18. Myöhemmin kävi ilmi, että Citigroup, Barclays ja Deutsche Bank tekivät samana päivänä yhteensä 400 miljoonan dollarin tappiot. költä Kitzbüheliin, jotta kuuluisa Hahnenkammin pujottelukisa saataisiin pidetyksi. ”Talviurheilu on isoa liiketoimintaa, joten uuden menetelmän kysyntä varmasti kasvaa, Pesonen sanoo. Hän kutsui paikalle suomalaisen lumikonsultin Mikko Martikaisen, joka totesi lumen hiihtokelpoiseksi. RISKISIJOITUS TURVASATAMAAN Kun Sveitsin keskuspankki katkaisi tammikuussa frangin ja euron kytkennän, frangin arvo nousi päivässä 30 prosenttia. Aikaisemmin siihen on tarvittu reilua pakkasta, nykytekniikalla se onnistuu vaikka lämpötila hiihtokeskuksessa ei painuisikaan pakkasen puolelle. Iger ei työsopimuksen mukaan edes saa matkustaa lomamatkojaan rahvaan joukossa. Myös Yhdysvalloissa seurataan entistä tarkemmin pääjohtajien suihkukoneiden käyttöä. Jan Johansson sai kenkää lenneltyään koneellaan aivan muihin kuin työkohteisiin.. Esimerkiksi Disneyn pääjohtaja Robert A. Zarchinin menetelmällä oli iso rooli, kun Israelin valtio valtasi erämaasta maanviljelykseen kelpaavia alueita. Oliko sillä riskipositio frangissa vai pitikö se vain Sveitsin valuuttaa turvasatamanaan. . IDE:n päätoimiala on veden puhdistuslaitteistojen myynti. Tel Avivin pörssissä noteerattu Israel Chemicals Ltd omistaa yhdessä Dalek Groupin kanssa Israel Desalination Enterprises -yhtiön. Toinen alan johtavista uutta teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä tulee eksoottisesta paikasta. Niin sanottu Volckerin sääntö ei kuitenkaan kiellä päivänsisäisiä valuuttakauppoja, joten pankkiirit hakevat nyt adrenaliinia valuuttatiskeiltä. JP Morgan Chase -pankki teki saman päivän aikana frangisijoituksillaan 300 miljoonan dollarin voiton. Sen perustaja, Abraham Ophir, oppi prosessin toiselta juutalaiselta vangilta Alexander Zarchinilta Siperiassa. Menetelmä heräsi uudelleen henkiin, kun Ophir huomasi vuonna 2005 Etelä-Afrikassa kultakaivosta jäähdyttäessään, että prosessi tuottaa sivutuotteena lunta. Vaikka tekniikka toimii, yli 99 prosenttia hiihtokohteiden lumetuksesta tehdään edelleen perinteisin menetelmin, pakkasen puolella, kertoo Hannu Pesonen Snowtekista. Pääosa lumetuksesta tehdään lumitykeillä, joilla puristetaan vettä paineessa hiihtokelpoiseksi lumeksi. Israel Desalination Enterprises –yhtiön tausta on suolaisen veden käsittelyssä. Itävallassa käytetään vettä Alppien rinteiden lumetukseen enemmän kuin miljoonakaupunki Wienin asukkaat kuluttavat käyttövettä. Edesmenneen Steve Jobsin tapaan hänkin tosin nostaa varsinaista palkkaa vain dollarin vuodessa. Yhtiö käytti viime vuonna Igerin turvallisuuteen 600 000 dollaria, josta yli puolet koostui jetin käytöstä niin työkuin lomamatkoihin
Sittemmin 41-vuotias salkunhoitaja on haalinut itselleen lähes puolet Ukrainan valtion 16 miljardin dollarin ulkomaisista velkakirjoista. Korotusperuste oli valtionyhtiöiden hallituspalkkiokuoppa. Hänellä on hallussaan kuudesosa Unkarin ulkomaisista bondeista, ja muita sijoituskohteita ovat muiden muassa Indonesia, Malesia, Liettua Meksiko ja EteläKorea. Kreikan valtionlainoihin uskalikko ei ole vielä rohjennut koskea! Tietty rohkeus kuuluu Franklin Templeton -rahastoyhtiön DNA:han. Neste Oilin nimitystoimikunta ennätti vaatia tätä tuhdimpia korotuksia. On turha kuvitella, ettei Neste Oil tai Fortum saisi hallituksiin niitä suomalaisia rivijäseniä joita haluaa. Franklin Templeton -rahastoyhtiön sijoitusjohtaja Michael Hasenstab hankki niitä sadoilla miljoonilla valtionlainarahastoonsa ja teki parissa vuodessa lähes 2 miljardin taalan voitot. Eniten hallitustyöstä maksetaan aina puheenjohtajalle ja niin pitääkin. Helsingin pörssin yritysten toimintaympäristö on haastava ja puheenjohtajan vastuu suuri. Talouslehti Economist herkutteli viime vuonna ajatuksella, jonka mukaan hitaasti vaihtuvat ja pölyttyvät hallitukset pantaisiin kerralla uusiksi. Vaan eipä voi. Valitettavasti hän alkoi lyömään vetoa Ukrainan kehityksen puolesta jo ennen kun tilanne Krimillä ja Itä-Ukrainassa kärjistyi sodaksi. Templetonin ja Hasenstabin riskinottoon pääsee mukaan ostamalla Franklin Resources -rahastoyhtiön osaketta New Yorkin pörssistä tikkerillä BEN. Toistaiseksi meidän on tyytyminen parhaisiin yksilöihin. Ministeri Sirpa Paatero (sd.) esti korotukset vaalien alla. Ulkomaisia pitää houkutella enemmän. Hän osti kaikkia alle dollarin arvoisia osakkeita, myös konkurssin partaalla olevia yhtiöitä, ja nelinkertaisti varansa sodan päätyttyä. Sir John Templeton rikastui aikanaan ostamalla toisen maailmansodan painamia osakkeita New Yorkin pörssistä. Nokian Renkaat halusi parasta Venäjä-osaamista ja vaihtoi vain vuoden hallituksessa istuneen Kim Granin Kuulaan. Eläköityneen vuorineuvoksen ei ole pakko päästä hallitukseen. Hallitusten ammattilaiset. Nykyään nimitysvaliokunnat esittävät outoja ja uusia nimiä. Eihän yritys osta muitakaan palveluita osa-aikaisesti asiaan perehtyvältä henkilöltä, oli tämä miten ansioitunut hyvänsä. Puheenjohtajan palkkio olisi noussut 75 tuhannesta 90 tuhanteen, rivijäsenen korvaus viidellä tonnilla 45 tuhanteen. Mikko Laitila 65 Selkäsauna Ukrainasta Irlannin valtion velkakirjat eivät pari vuotta sitten kelvanneet kenellekään. TOIMITUKSELTA Fortumin palkitsemisneuvosto ehdotti hallituksen palkkioihin korotuksia. Sijoitusten arvo on nyt puolittunut ja nähtäväksi jää, kuinka suurena monesti palkitun sijoitusgurun riski realisoituu. Toimitusjohtajan esimiehenä ja yrityksen strategian takuumiehenä puheenjohtajat voivat hyvinkin olla pienoisessa palkkakuopassa. Paraskaan hallitusosaaja ei pysty korvaamaan suuren asiantuntijajoukon näkemystä. Palkkioesityksen voisi uusia siten, että nipistetään vähemmän merkityksellisiltä rivijäseniltä vähän pois ja annetaan lisää vain puheenjohtajalle. Fortumin hallitukseen nousee myös toimitusjohtajan paikalta väistynyt Tapio Kuula, joka nappasi Fortumille Karjalasta vesivoimaa ovelalla järjestelyllä. Hallitusosaamista voisi vaikka ostaa kovalla rahalla siihen erikoistuneilta yrityksiltä, jotka pystyisivät tarjoamaan kymmenien tai jopa satojen ammattilaisten voimin koostettua näkemystä yrityksen kehittämiseksi. Ruotsin television toimitusjohtajana toimineen Hamiltonin ruotsalaisen yhteiskunnan perinpohjaisella tuntemisella voi olla paljonkin merkitystä, kun Fortum käy toden teolla myymään Ruotsin verkkojaan. Yksi heistä on Fortumiin ehdolla oleva Eva Hamilton, jonka voisi nopeasti kuitata kiintiönaiseksi. Yrityksen kannalta ne voivat olla parempia kuin vanhat tutut. Hasenstabin hoitaman 150 miljardin dollarin rahaston muutkin sijoituskohteet ovat eksoottisia. Eläköityneen vuorineuvoksen ei ole pakko päästä hallitukseen, ehkä ei edes pidä
Eurooppalaiset voivat joko kääntyä toisiaan vastaan, tai voimme alkaa etsiä tosissaan syitä talousaluetta hajottavaan kriisiin, Varoufakis kirjoittaa. Ridpath tekee ammattimaista työtä perinteiseen jännityskerrontaan luottaen. N ykytrillerille tyypilliseen tapaan Ridpath kehittelee monitahoisen juonikuvion. Kriisiä ei kirjoittajan mukaan voi ratkaista sälyttämällä velanmaksun ja rakennesopimuksen taakkaa alijäämämaiden harteille. Joitakin kuukausia myöhemmin hänen esimiehensä murhataan Lontoossa. Amerikkalaistunut islantilaispoliisi Magnus Jonsson aavistaa yhteyden tapausten välillä ja ryhtyy selvittämään rikosvyyhteä. Kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin. Yanis Varoufakis Maailmantalouden Minotauros 299 s. 390 s. Kapitalismin kriisi jatkuu Kreikan valtiovarainministeri ei helpolla taivu Saksan vaatimuksiin. Pikanttia lisämaustetta tuovat islantilaiset saagat. Tämä on eurooppalainen todellisuus nyt. Yanis Varoufakis perää ylijäämämailta vastuuta. Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Väkivaltaa kirjassa ei ole enempää kuin juoni vaatii, mikä näinä aikoina tuntuu melkeinpä harvinaiselta. Tässä tiivistetysti Kreikan uuden valtiovarainministerin ja uuden ajan vasemmistoälykön Yanis Varoufakiksen kirjan pääteesi. Pääoma virtaa ylijäämämaista alijäämämaihin pahentaen näiden velkaongelmaa. Schildts Söderströms 2015 Ennen kirjailijanuraansa Michael Ridpath työskenteli bondidiilerinä Lontoon Cityssä. Kuolema naamioidaan itsemurhaksi. Tämän makrotaloudellisen lain mukaan yhden maan kauppa-alijäämää vastaa aina toisen ylijäämä. Tämän seuraus on, että talouskasvu tyrehtyy vuosiksi, kuten 1930-luvulla kävi. Asetelma vahvistuu, jos maat on kytketty toisiinsa valuuttakytkennällä. – Tommi Melender Finanssitrilleri satujen saarelta Maailmantalouden perusvoima on ylijäämien kierrätys. Rahamaailman tuntemus näkyy yksityiskohtien tarkkuutena hän uudessa trillerissään. Vastapaino 2014 Unionin aika. Mielenosoituksen jälkimainingeissa pankkiiri menettää henkensä. Varoufakis haikailee toisesta maailmansodasta 1970-luvulle ulottunutta ”tiekartan” aikaa. Ilmiöt 66 Michael Ridpath 66 astetta pohjoista leveyttä. 66 astetta pohjoista leveyttä sijoittuu finanssikriisin riepottelemaan Islantiin. Kuva: Simela Pantzartzi
”Jos Aku Ankkaan sijoittaa, niin kannattaa sijoittaa alun alkaen hyvänkuntoiseen. Luokista 3–4 ylintä ovat arvokkaita. Siksi investoinnit seisovat ja epävarmuus velloo markkinoilla. Priima Aku on arvokkain Tuolloin Yhdysvallat ensin investoi voimakkaasti vanhoihin vihollisiinsa Japaniin ja Saksaan saaden näiden taloudet kukoistukseen. Eurooppa kääntyisi nousuun, jos ylijäämämaat, käytännössä Saksa, rahoittaisi Etelä-Euroopan alijäämät ja vieläpä investoisi rohkeasti alueelle. Lehtiä ilmestyi tuolloin 12. Aarnisalo pitää tätä kuitenkin yksittäistapauksena. ”Sillä on lukuarvoa ja nostalgista arvoa, mutta tiukin hinta on halutuimmissa ja oikeasti priimakuntoisissa lehdissä.” Aku Ankka -lehden arvo riippuu harvinaisuuden ohella ennen kaikkea sen kunnosta. 67 ”Ullakolta löytynyt 60-luvun Aku Ankka ei ole välttämättä se arvokkain”, sanoo Kulkukatin Poika -sarjakuvaliikkeen pitäjä Juha Aarnisalo. Varoufakiksen malli tuskin saa poliittista tukea, mutta hän sentään yrittää hahmottaa rohkeasti kokonaiskuvaa. ”Niitä ei välttämättä tule joka vuosi vastaan. Globaali kapitalismi ei vakaudu keskuspankkien elvytysruiskeilla tai kuripolitiikalla, niistä on vain osaratkaisuksi. Kirjan mukaan Euroopan hiilija teräsyhteisön synnyttäjä oli tosiasiassa Yhdysvallat, toisin kuin eurooppalainen historiankirjoitus muistaa. Olen nähnyt virheettömän Lumikin vain kerran.” Suomi on Aku-fanien luvattu maa ja lehteä keräillään paljon. Ja jäitä hattuun, ei kannata maksaa ihan mitä tahansa.” – Alexandra Räikkönen Tavoitelluin on Aku Ankka -lehtien sarjaan kuuluvaa Lumikki-lehti. Minotauros kuoli ja maailmantalouden kokonaiskysynnästä katosi neljäsosa. Samalla talousteoria alkoi ottaa etäisyyttä ajatukseen, että taloutta voitaisiin hallita. Ylin luokka, Mint, tarkoittaa lukematonta lehteä, jossa ei ole näkyviä vikoja. Varoufakiksen mukaan on. Se oli kioskeissa myytävä erikoisnumero ja lehdestä on maksettu jopa 20 000 euroa. Sarjakuvien kunnon luokitukseen on olemassa kansainvälinen kymmenportainen järjestelmä. Tavoitelluin on Aku Ankka -lehtien sarjaan kuuluvaa Lumikki-lehti, niin ikään vuodelta 1952. Kirjan peto, Minotauros, syntyi vasta 1970-luvulla tavaraja pääomavirtojen käännyttyä. Lukemattomasta voi saada muutamia tuhansia, mutta useimmiten hinnat pyörivät sadoissa euroissa.” Myös ihka ensimmäinen Aku eli vuoden 1951 joulunumero on arvokas, joskin niitä painettiin sen verran, että numeroon törmää vuosittain. Heistä noin joka kymmenes pyrkii täydellisyyteen ja jalostaa kokoelmaansa vuosikymmeniä. Trendi on Aarnisalon mukaan nouseva. Selässä ei saa olla taitosjälkiä, kulmat ja reunat ovat terävät. Maailmantalouden viimeisin toiminut kierrätysmekanismi sortui vuonna 2008, kun ahneet pankkiirit olivat pilanneet ?nanssimarkkinat CDO-johdannaisilla. Lukija voi syystä epäillä, onko toisen maailmansodan jälkeinen maailmantalouden kehityskulku aivan näin voimakkaasti Yhdysvaltain suunnittelemaa. Tarvitaan uusi ylijäämien kierrätysmekanismi, jota ei ole näköpiirissä. Lumikki kuului Aku Ankka -julkaisuihin, vaikkei ankkalehti ollutkaan. Muita maita omalla ylijäämällään tukenut Yhdysvallat piirsi vakauden tiekartan ja loi samalla oman hegemoniansa perustan. ”Tällä hetkellä voi olla hankalaa saada puoltakaan tuosta. Tätä kysyntävajausta ei mikään maa tai talousalue ole pystynyt korvaamaan. Lopulta koko maailmantalous tanssi Yhdysvaltain pillin mukaan ja jälleen kapitalismi näytti toimivan, koska maailmantalouden ylijäämät saatiin kierrätettyä. Kyseessä oli ensimmäinen täysi vuosikerta. – Mikko Laitila ARVOESINE. Useat sadat tavoittelevat kattavaa kokoelmaa. Mahtimaa nieli muun maailman tuotantoa ja pystyi kasvattamaan huoletta kaksoisalijäämäänsä, sillä ylijäämämaat Saksa, Japani, öljymaat ja lopulta Kiina, sijoittivat saamansa voitot Yhdysvaltain velkapapereihin ja Wall Streetille. Yhdysvalloista tuli maailmantalouden ahmatti kreikkalaistarun hirviön tavoin. Aarnisalo kertoo, että Aku Ankoista arvokkaimpia ovat vuoden 1952 numerot. Paperi ja värit kirkkaita
Ilmiöt Pörssiristikko Laatinut Ristikkosampo 68
Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. Viime kuun ratkaisu *) Puhelun hinta (sis. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. maan ulkomaanpuhelumaksu. PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Lotta Koistinen 043 855 4840 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Alexandra Räikkönen KUVATOIMITTAJA Timo Pylvänäinen 040 342 4454 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki Puhelin: 020 442 40 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Marko Erola, Pentti Forsman, Janne Iivonen, Päivi Joensuu, Tuula Laatikainen, Arttu Laitala, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Eric Leraillez, Juha Ruonala, Juha Sinisalo, Nick Tulinen, Olli Turunen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 Trafiikki: mediamyynti@talentum.fi Marja Saulo 020 442 4361 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Paino: PunaMusta Oy, Joensuu Paperi: MyBrite Silk 80g/m2 kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 TILAUKSET JA MUUTOKSET Puhelin: 020 442 4100* Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaushinnat (alv. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 24 %) Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. sis.): kestotilaus 129 €/12 kk, määräaikaistilaus 139 €/12 kk. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. 24%): Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Tilaa Arvopaperi netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimija osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2015: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Matkapuhelimesta: 19,2 snt/min. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Ulkomailta ao. SEURAAVA ARVOPAPERI ILMESTYY 19.3.2015 69. liittoon. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). alv. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. alv. 10 %) . alv. 020 442 4100* Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi Arvopaperin lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin
Rakenneuudistus olisi mahdollista toteuttaa nykyisillä verokannoilla, jolloin yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja pääomatulojen verokanta 30 prosenttia. Nykyinen verojärjestelmä sisältää lukemattomasti erilaisia eurotai prosenttimääräisiä rajoja, joiden jatkuvat muutokset ovat tehneet järjestelmästä erittäin epävakaan ja ennustamattoman. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ohjailee yritysten ja omistajien valintoja talouskasvun kannalta haitallisilla tavoilla. Yksinkertainen veromalli olisi lainsäädännön vakauden ja ennustettavuuden kannalta ylivertaisesti parempi kuin nykyinen järjestelmä. Nykyinen verojärjestelmä pitää korvata neutraalilla veromallilla. Rakenteellinen verouudistus voitaisiin toteuttaa ilman merkittäviä välittömiä vaikutuksia verotuottoihin. Osakkeenomistajan saamasta osingosta menisi veroa aina 15 prosenttia. Näin vahvistettaisiin kotimaisen omistamisen edellytyksiä ja käännettäisiin tytäryhtiötalouteen vievän kehityksen suunta. . Pääomatuloverotuksessa luovuttaisiin progressiosta ja siirryttäisiin takaisin suhteelliseen verokantaan. Ilmiöt AP Areena 70 Nykyinen osinkoja pääomatuloverojärjestelmä on rapautunut toimintakelvottomaksi. Nykyisessä epäneutraalissa mallissa taloustoimijoiden päätöksiä ohjaavat myös virkamiesten ja poliitikkojen asettamat säädökset, jolloin tavoitteena voi kasvun sijasta olla verotuksen optimointi. Neutraali veromalli olisi perusteiltaan kasvuun kannustava ja kilpailukykyinen. Muun muassa nämä dynaamiset vaikutukset lisäisivät jo muutaman vuoden kuluttua verotuottoja nykyisestä. Pääomatuloverotukseen on lisätty progressio, vaikkei sen avulla saada tehokkaasti kerättyä veroja. Neutraali veromalli kannustaisi yrityksiä kasvamaan ja listautumaan sekä kotitalouksia sijoittamaan ja säästämään. Kaikki osingot samalle viivalle Neutraali veromalli kannustaisi yrityksiä listautumaan ja kotitalouksia sijoittamaan. Neutraalissa veromallissa yritykset, omistajat ja sijoittajat tekevät päätöksensä puhtaasti liiketaloudellisin perustein, jolloin yksiselitteisenä tavoitteena on yritystoiminnan kannattava kasvattaminen. Osakkeenomistajan saamasta osingosta menisi veroa aina 15 prosenttia, kun se nykyisin vaihtelee 7,5 ja 41 prosentin välillä. Toimittanut Juha Ruonala juha.ruonala@talentum.com. Osinkoverotus on perusrakenteeltaan epäneutraali. Progressio lisää verosuunnittelua ja pääomapakoa, ja on vastoin eriytetyn tuloverojärjestelmän perusperiaatteita. Neutraali veromalli tukisi yritystoiminnan kasvattamista ja kannustaisi osakesijoittamiseen. Osakesäästämisen kannustaminen ja kotimaisen pörssin aseman vahvistuminen parantaisivat suomalaisten yritysten rahoitusja kasvumahdollisuuksia. Neutraali malli perustuu hyvän verojärjestelmän perusperiaatteisiin: suhteelliset ja matalat verokannat sekä laaja veropohja. Kun yrityksen voittoa verotetaan 20 prosentin verokannalla, muodostuu jaetun voiton kokonaisveroksi aina 32 prosenttia, kun se nykyjärjestelmässä vaihtelee 26 ja 53 prosentin välillä. Tähän päästään, kun osinkotulosta 50 prosenttia säädetään veronalaiseksi pääomatuloksi ja 50 prosenttia verovapaaksi tuloksi. Se syrjii pörssiin listautuvia yrityksiä ja tekee osakesijoitukset muita sijoituksia epäedullisemmiksi. Verotuksen neutraalisuus edellyttää, että yhtiön voiton kokonaisveroasteen tulee olla lähes samalla tasolla kuin pääomatulojen verokanta. Janne Juusela Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja asianajotoimisto Borenius Oy:n osakas. Neutraalissa veromallissa osinkoverotus olisi yhdenmukaista kaikille yrityksille riippumatta siitä, onko yhtiö listattu pörssiin vai ei
Kaikille ei riitä paikkoja. Tämä on osoittautunut harhakuvaksi – tuottotavoitetta on alennettu ja muutettu ruplan romahduksen myötä ruplamääräiseksi. Fortum etsii kasvua ulkomailta. Erkki Rissanen energiatekniikan lisensiaatti, Helsinki Fortum johtaa omistajiaan harhaan Arvopaperin tammikuun numerossa kerrottiin, että Oras Invest maksoi 2007 Kemiran osakkeista 655 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa tämä tilanne on jo käsillä. Aiempaa heikompi jälkimarkkinalikviditeetti yhdistettynä suuriin nettomerkintöihin on tarkoittanut yrityslainojen hintojen nousua eli tuottotason laskua. Nyt yksittäisen pankin kannalta perinteinen taseesta myönnetty yritysluotto ja pankin kaupankäyntivarastossa oleva markkinaehtoinen yrityslaina kuluttavat tasetta tasapäisesti. Kysynpä, millä lihaksilla Fortum saisi omistukseensa enemmistön Venäjän valtavasta vesivoimakapasiteetista, kuten mediassa kerrotaan. Jälkimarkkinalikviditeetin ollessa heikkoa exit-juna on täynnä eikä kaikille riitä paikkoja! Heikki Nystedt, salkunhoitaja, Taaleritehdas Exit-juna lähtee, oletko ostanut lipun. Riskillisten yrityslainojen houkuttelevuus on laantunut, rahavirrat ovat kääntyneet ja yrityslainojen hinnat laskeneet. Mitä tapahtuu, kun rahavirrat kääntyvät pois yrityslainarahastoista. Odotuksissa on, että korkomarkkinoilla nähdään vastaavaa hermostuneisuutta kuin viime kesänä ja syksynä – sijoittajat haluavat myydä pidemmät yhdysvaltalaiset valtionlainat tai matalatuottoiset yrityslainat ennen kuin korkoriski tekee hallaa salkulle! Heilunta tulee olemaan täällä maltillisempaa EKP:n käynnistyneestä setelipainosta johtuen. Jos rahat olisi sijoitettu kotimaan energiahuoltoon ja maksettaisiin takaisin voimaloiden pitkän käyttöajan aikana, ne tuottaisivat voittoakin ja uusia työpaikkoja myös pk-teollisuuteen. Pankit eivät halua luotottaa yrityksiä, eivätkä omistaa yrityslainoja yhtä paljon kuin aiemmin, ja yrityslainojen jälkimarkkinalikviditeetti on siksi huonontunut olennaisesti. Yrityslainamarkkinoiden kannalta pankkien muuttunut tilanne on tarkoittanut sitä, että sijoittajat toimivat jälkimarkkinalikviditeetin tarjoajana pankkien sijasta. Fortumhan on saanut vain rippeitä näiden jo yhdeksän vuotta omistamiensa vesivoimaloiden neljänneksen tuotoista. Finanssikriisin jälkeen pankkien pääomavaatimukset ovat kiristyneet. OIKAISU. Uralille ja Siperiaan tehdyt voimalainvestoinnit ovat tappiollisia. Lainojen ostoja myyntinoteerausten väliset erot ovat kasvaneet ja markkinaheilunta on ollut terävää. KUMPPANIBLOGIT 71 Yrityslainamarkkinoilla kasvu on ollut kovaa. Se oli koko kauppasumma valtion myymistä Kemira-osakkeista institutionaalisille sijoittajille. Korkosijoittajan kannattaa huomioida heikentynyt jälkimarkkinalikviditeetti ja hajauttaa salkku tehokkaasti niin liikkeeseenlaskijariskin kuin likviditeettiriskin osalta. Poikkeus tästä on Yhdysvallat, jossa Fed nostaa korkoa kesällä tai alkusyksystä. Riskillisempien ja epälikvidimpien yrityslainojen vastapainona salkussa kannattaa olla hyvän luottolaadun yrityslainoja, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on parempaa. Rahapolitiikka on kiristymässä asteittain, ja öljysidonnaisten sekä velkaisten yritysten tilanne on heikentynyt. Vuonna 1985 yhdysvaltalaisen yrityksen vieraan pääoman määrästä noin kolmannes oli markkinaehtoista, vuonna 2014 vastaava luku oli jo noin 60 prosenttia. Miksi yli puolet näistä Fortumin omistukseen siirrettävistä vesivoimaloista omistava Gazprom luopuisi niistä. Oras Investin sijoitusosuus Kemiraan oli tuolloin 350 miljoonaa euroa. Sen investoinnit Suomeen ovat olleet kuutena viime vuonna keskimäärin vain 17 prosenttia, joten tänne on syntynyt kovin vähän uutta energiantuotantoa ja työpaikkoja. Lisäksi ne korottavat sähkön kuluttajahintaa Suomessa. Fortumin johto on johtanut harhaan osakkeenomistajia, myös Suomen valtiota, lupaamalla että vuoden 2015 jälkeen Venäjän investoinnit tuottaisivat 500 miljoonaa euroa vuosittain. Fortumin Venäjän investoinnit, yli viisi miljardia euroa, eivät ole edes osakkeenomistajien etujen mukaisia. Maailmanlaajuisesti rahapoliittinen ympäristö tulee pysymään erittäin kevyenä. EKP täytti markkinoiden odotukset määrällisen elvytyksen osalta. Tuontienergia on paisuttanut kauppataseemme vajetta monella miljardilla
Tästä syystä muun muassa Italian tulotaso on nykyisin samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Merkelin epäilyissä on sikäli perää, että Etelä-Euroopan maissa totuttiin kymmenien vuosien ajan ratkaisemaan talousongelmat devalvaatioilla, niin kuin muuten Suomessakin. Mutta niin on myös Britanniassa, vaikka keskuspankki on ostanut läjäpäin valtion velkakirjoja. Kansalliset keskuspankit käyttävät tästä 80 prosenttia oman maansa valtion velkakirjojen ostoihin ja 12 prosenttia eurooppalaisten instituutioiden lainoihin. Euroalueen tuotantokapasiteetti kaipaisi nyt kipeästi uudistamista. Narulla on vaikea työntää. Itse asiassa Suomen ”euro” kauppapainoin on jopa vahvistunut. Ehkä terävimmän kritiikin esitti liittokansleri Angela Keskuspankin tehtävänä on viedä boolimalja pois, kun juhlat ovat parhaimmillaan. Euron heikentyminen ja alentuneet korot tasoittavat hintakilpailukykyeroja, mikä vähentää jännitteitä euroalueen sisällä. . Poliittiset päättäjät ja työmarkkinaväki yrittivät tuolloinkin siirtää vastuuta keskuspankille. Kuvitus: Danilo Agutoli 72 Merkel, joka epäili rakenneuudistusten jäävän tekemättä EKP:n antaman tekohengityksen vuoksi. Tuskin EKP:kaan saa yksinään investointibuumia aikaan. Suomen Pankki ostaa siten kuukaudessa pääoma-avaimen mukaan Suomen valtion velkakirjoja 640 miljoonalla eurolla ja yhteiseurooppalaisten laitosten velkakirjoja 69 miljoonalla. Nyt erityisesti mukavaan elämään, la dolce vitaan, tottuneet italialaiset vaativat ”yhteisvastuuta”. Kun taantuma on päällä, keskuspankki voi vain tarjota vakautta ja matalia korkoja. Myös tämä puoltaa EKP:n uuden osto-ohjelman käynnistämistä. Pitkän ajan in?aatioodotukset ovat viime kesän jälkeen pudonneet poikkeuksellisen alas, selvästi alle in?aatiotavoitteen. EKP:n uudelta osto-ohjelmalta ei pidä odottaa liikoja, valtavasta ennakkokohusta huolimatta. Kaikki eivät suinkaan ole tyytyväisiä. Tuolloinhan kukaan ei ole köyhä eikä kipeä ja löysä raha johtaa holtittomuuksiin. Keskuspankki torjuu parhaiten lamaa pitämällä hyvinä aikoina ohjakset kireällä. Metallien hintojen lasku Lontoon pörssissä kertoo Kiinan investointien ja kasvun hiipumisesta. Tuotantoa ei tarvinnut tehostaa, kun vientiteollisuuden kustannuksia säännöllisesti leikattiin devalvaation avulla. Koko euroalueen kannalta osto-ohjelman hyötyinä voi pitää kriisimaiden sisäisen devalvaation tarpeen vähentymistä. Tämän tapainen ”laiskuus” jäi päälle euroaikanakin. Maailmantalouden elpyminen on edelleen vaivalloista, vaikka öljyn hinnan lasku tukeekin kysyntää. Toisaalta tuontihinnat nousevat, mikä jäytää kotimarkkinayritysten toimintaa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa vastaavat keskuspankin operaatiot ovat alentaneet valtion lainojen pitkiä korkoja, mikä on heijastunut myös yritysten korkoihin. Euroalueen yritysten vähäiset investoinnit on mittavin ongelma. Euron heikentyminen antaa lisää happea kriisimaiden vientiyrityksille. Pitkät korot laskivat, osakkeet vahvistuivat ja euro heikkeni. Keskuspankin tehtävänä on viedä boolimalja pois, kun juhlat ovat parhaimmillaan. Ilmiöt PENTTI FORSMAN Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. (EKP ostaa itse loput 8 prosenttia). Juuri tämä riski tulonsiirroista, tulonsiirtounionista, on herättänyt närää eri maissa. Kaikki EKP:n neuvoston jäsenet olivat yksimielisiä velkakirjaostojen laillisuudesta, mutta osa (Saksa ja Alankomaat) jäsenistä olisi halunnut jättää toimen vielä reserviin. Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Mauno Koivisto totesi 1970-luvun laman aikana, että ”narulla on paha työntää”. Suomen viennin kannalta euron heikkeneminen jää Ruotsin kruunun ja myös ruplan jo jonkin aikaa jatkuneen alamäen varjoon. Summa nousee vuoteen 2016 mennessä 1000 miljardiin. EKP teki odotetun päätöksen ostaa valtioiden velkakirjoja markkinoilta 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Yhdysvaltain kasvu on tosin vauhdittunut odotettua nopeammin, mutta muun maailman, erityisesti Kiinan ja euroalueen talouskehitys on ollut odotettua hitaampaa. Näin vältytään mahdollisilta valtioiden välisiltä tulonsiirroilta. Narulla on paha työntää niin Britanniassa kuin euroalueellakin. Tästä on vielä pitkä matka nousun käynnistymiseen. Markkinoiden reaktio ei yllättänyt. Päätöksen taustalla oli EKP:n huoli taantuman kääntymisestä de?aatioksi, hintojen ja palkkojen laskukierteeksi
Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30, kerro tunnus 116L025A. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. Tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi – saat kaupan päälle Spede tuotannon parhaat 2, 4 dvd-levyä! Tilaa lahjaksi tai itselle. Netistä tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tarjoustunnus 116L025A 3. 116L025A Tilaus 4 nroa vain 29 € KAUPAN PÄÄLLE: 4 dvd:n boksi Spede tuotannon parhaat 2 Tekniikan Historia on loistava lehti tekniikasta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille. 1 / 2015 HELMIKUU 10,90 € KIEHTOVIA TARINOITA KEKSINNÖIS TÄ JA KEKSIJÖIS TÄ MYRSKY Biohajoav a suomalaishä vittäjä ENIGMA ja salaisuuks ien vyyhti Unohdetun betonin paluu Toilailua Toljatissa Tilaa näin 1. Matkapuhelin: 19,2 snt/ min. ?. maan puhelumaksu. Ulkomailta ao. KAUPAN PÄÄLLE: 4 dvd:n boksi Spede tuotannon parhaat 2. Lahja toimitetaan, kun tilausmaksu on suoritettu. Tekniikan Historia maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Etunimi* Sukunimi* Jakeluosoite* Postinumero ja -toimipaikka* Puhelin* Sähköposti* Tilauksen saaja (täydennä, jos tilaat lehden lahjaksi) Etunimi Sukunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan saada sähköpostitse tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta. 2. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Puhelujen hinnat (sis. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalihintaisena. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Täydennä vähintään * merkityt kohdat. Tarjous voimassa 30.3.2015 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L025A sekä lahjatilauksen saajan ja maksajan nimija yhteystiedot. Tunnus 5002920 00003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä kiitos tilaan Tekniikan Historian lahjaksi itselleni 4 numeroa vain 29 €. Haluan saada tekstiviestinä tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta. 4. Kestotilauksen voi perua milloin vain
Vaikka Olvi ei enää ole pienpanimo, on se osoitus siitä, että marginaalinen kaljakeittola voi kasvaa merkittäväksi toimijaksi. Privanetin ennusteen perusteella 13 p/e, 7 ev/ebitda ja yli kolmen prosentin osinkotuotto tekevät Laitilasta suorastaan halvan esimerkiksi Olviin verrattuna, jonka p/e on 14 ja ev/ebitda 9 ja osinkotuotto noin kolme prosenttia. Viimeaikojen laimeneminen Olvin kurssissa onkin nähtävä mahdollisuutena ostaa laatuyhtiötä kohtuuhinnalla. Istuin hevosmiesporukassa Raviinin katsomoravintolassa seuraamassa, kun Ari Moilasen ajama Suur-Hollola -voittaja Super Frido taisteli Vermon Isokenkäravien voittoon. Sijoita kepuun. Vedellä parannetaan kansanterveyttä ja maidolla tuetaan tuottajahintaa. Oluen myynti kokonaisuutena pikemminkin laskee länsimaissa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa pienpanimoiden myynti kasvaa 15 prosentin vauhtia ja hörppää kohta kymmenyksen markkinoista. Viimeisimmän Privanet-noteerauksen perusteella poikain sijoitus on kolminkertaistunut kuudessa vuodessa ja arvo-osuusjärjestelmään liittyminen enteilee pörssilistausta. Se antaisi jo ennestään hyvää tulosta tekevälle Laitilalle mahdollisuuden lähes kaksinkertaistaa tuotantonsa. Loistava sijainti Suomen ja Ruotsin välillä, omaperäiset tuotteet, hyvää brändiä tukeva tarina ja Hartwallin kanssa solmittu jakeluyhteistyö antavat luvan odottaa tältä varsalta paljon. Maailman olutmarkkinoiden myynnistä 70 prosenttia on ajautunut neljän yhtiön Anheuser-Buschin, SABMillerin, Heinekenin ja Carlsbergin käsiin. Ja nyt tarkoitan keskiolutta, vaikka Suomessa paikallisesti myös Kepun eli Keskustapuolueen prosentit ovat olleet nousussa. Suomessa pienpanimoita on suhteessa puolet vähemmän kuin jenkeissä. Ilmiöt TALLIMESTARI Kuvitus: Janne Iivonen 74 2008, kun Evlin Henrik Andersin kumppaneineen osti kaksi kolmasosaa vaikeuksiin ajautuneesta Nokian Panimosta. Skål på den saken! . Ei tarvitse olla mikään Vermon Tallimestari ymmärtääkseen, että suojellakseen markkinaosuuksiaan isojen panimoiden on säännöllisesti ostettava hyvin menestyneitä pienpanimoita. Viron markkinajohtajuus suojaa Olvia myös kasvavalta matkustajatuonnilta. Suurin suomalaisista pienpanimoista, aikanaan mainosmiesten vitsistä alkanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas hyötyy eduskuntakäsittelyssä olevasta pienpanimoiden valmisteverohelpotuksen rajan nostamisesta 10 miljoonasta 15 miljoonaan litraan. ”No mutta, tuohan on Suomen Hippoksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Lintilä”, sanoin ja viittelöin Mikan pöytäämme. Oolannin paikallispörssissä noteerattavan jo voitollisen puulaakin myynti kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, että kepulainen tilaa keskikaljan vesivaralla ja espresson maitovaralla. Valko-Venäjän kakkospanimoksi nousseen Olvin Lidskojen tulos romahti ensin 85 prosenttia, mutta nyt kolme vuotta myöhemmin hyperin?aatiosta huolimatta tuo kolmanneksen Olvin liikevoitosta ja vienti Venäjälle vetää. Tilaa oluttuopin kanssa lasin vettä ja kaataa veden oluen joukkoon”, granilainen hevosmieskaverini päivitteli. Esimerkiksi Valko-Venäjä devalvoi ruplansa yli 50 prosentilla vuonna 2011. Olutosakkeet ovat myös erinomainen salkunsuoja, sillä poikkeusoloissakin olut on hintansa väärtti. Ehkä juuri historiastaan johtuen Olvi ymmärtää pienpanimoiden mahdollisuudet ja on Suomessa ryhtynyt jakelemaan Vakka-Suomen Panimon ja Hartwallin suvun omistaman Malmgårdin tuotteita sekä hankkinut omistukseensa 49 prosenttia virolaisesta Karmesta. Amerikoissa pienpanimoiden määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa ja pääomasijoittajatkin ovat löytäneet tämän idioottivarman rahastusautomaatin. Keskustelu siirtyikin pöydässämme kepuun, sillä maailmalla on menossa kepu-buumi. Hevosmiesten kepu-raadin suosikkipanimoksi nousi kuitenkin ahvenanmaalainen Stallhagen. ”Tuolla muuten istuu erikoinen kaveri. Markkina-arvo, joka on pari kertaa liikevaihdon verran, onkin verrokkiryhmässä suorastaan halpa. Pankkiirit keksivät pienpanimot kuitenkin Suomessa jo vuonna Kepulainen tilaa keskikaljan vesivaralla ja espresson maitovaralla
Seminaarin aiheina muun muassa: • Mitkä ovat liikkeen tai sen osan luovutuksen perustunnusmerkit. Yrityskaupat ja työoikeus • 24.–25.3. Työoikeus määrittää raamit sekä yrityskaupan kohteen tarkastukselle että työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymiselle. • Miten oikeudet, vastuut ja etuudet siirtyvät liiketoiminnan luovutuksissa. Seminaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka jatkuvasti nousevat esille erilaisia yritysjärjestelyjä ennen ja niiden jälkeen. 1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum. • Kuinka huolellinen henkilöstöriskejä ja -vastuita kartoittava HR DD tehdään. Henkilö stö ja kauppa kirjan keskeis et ehdot Erilaiset yritysjärjestelyt ja toimintojen ulkoistaminen vaativat erityistä työoikeudellista asiantuntemusta edellyttäviä ratkaisuja. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään. Helsinki Hallitsetko yrityskauppatilanteiden työoikeudelliset kysymykset. • Ketkä työntekijöistä siirtyvät liiketoiminnan mukana. Hinta 1 240 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 930 € + alv 24 %) Asianajaja PETTERI UOTI, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy Lakiasiainjohtaja, VT MARKUS ÄIMÄLÄ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Senior Legal Counsel SUSANNA TIIHONEN, Nokia
PAL.VKO 2015-12 177535-1502 Kari Lautjärvi Välipääomarahoitusinstrumentit Yhtiöoikeudellinen tutkimus vieraan pääoman ehtoisen välipääomarahoittajan asemasta osakeyhtiössä Osakeyhtiöt voivat välipääomarahoituksella tehostaa pääoman hankintaansa ja alentaa hankinnan kustannuksia sekä helpottaa myös riskienhallintaansa. Osakeyhtiölain velkojiensuojan lisäksi tarkastellaan erityisesti yhtiön johdon huolellisuusja lojaliteettivelvollisuuksien ulottuvuutta yleensä velkojaan ja erityisesti velkapohjaiseen välipääomarahoittajaan. 130 € Uutuus! Tilaa nyt: talentumshop.fi Parempaa riskienhallintaa, parempaa kontrollia ja tuottoa. 2015, 399 sivua, sh. Samoin yhtiön sijoittajat voivat näillä instrumenteilla parantaa tuotto-odotustaan sekä hallita tehokkaammin tuoton ja riskin suhdetta. Teoksessa analysoidaan laajalti erilaisia välipääomarahoitusinstrumentteja sekä yleisesti velkojan ja etenkin velkapohjaisen välipääomarahoittajan asemaa osakeyhtiöoikeudellisen suojan näkökulmasta