Otsikko Otsikko Otsikko Otsikko PÖRSSILASKU JATKUU TIMO RITAKALLION JOHTAMA ILMARINEN MYY OSAKKEITA JA VARAUTUU LASKUMARKKINAAN H E L M I K U U 2 1 6 Sijoittamisen erikoislehti Helmikuu 2016 12,90€ P Ö R S S I L A S K U J A T K U U Pakkausyhtiöissä on kasvuvoimaa Tallimestari: Jaffaa ankkalammikossa Martelan osake heräsi taas Björn Wahlroos on 95 miljoonaa köyhempi
Osaketutkimuksemme avulla maksutta kehittää osaamistasi Suomeen sijoittamisesta (31.3.2016 asti). Ostaa merkintäpalkkiotta Suomeen sijoittavia osakerahastojamme. Sijoita Suomeen Uudella Suomi nousuun -hankkeellamme haluamme kiinnittää huomiota kotimaisiin yhtiöihin ja rohkaista sijoittamaan Suomeen. Lue lisää op.fi/suominousuun #suominousuun #sijoitasuomeen. 2. Käydä maksutta kauppaa Helsingin pörssissä noteerattujen suomalaisten yhtiöiden osakkeilla (31.3.2016 asti). Siksi voit nyt: 1. 3
vuosikerta — helmikuu 2016 5 Pakettien aika. 34 10 Kurssilasku Pörssipohatat ovat kokeneet huimia arvonmenetyksiä. Roos ei piittaa sijoitusvinkeistä 41 Käänneyhtiö Pitkä kulukuuri käänsi Martelan tuloksen K u v a : A l e k s i K o s k i n e n. Sijoittamisen erikoislehti — 36. Arvopaperi kokosi pakkausalan kiinnostavimmat osakkeet. 14 Sijoitin viimeksi J.P
Taulukot 51 | Kotimainen yleiskatsaus Sijoittajat eivät syttyneet osinkoriehaan 52 | Tulosennusteet 54 | Pohjoismaiset tulosennusteet 56 | Eurooppalaiset tulosennusteet 58 | Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 60 | Suomi-salkut 62 | Parhaat rahastot Ilmiöt 63 | Sijoitusmaailman ilmiöt Jos et voi voittaa niitä, osta ne! 65 | Toimitukselta 66 | Kirjat 68 | Pörssiristikko 70 | Arvopaperi Areena 72 | Yrjö Kopra Jäitä hattuun Otto-automaatilla 74 | Tallimestari Ankkalammikossa sihisee Hartwallin Jaffa. Finanssialan nousevat teknofirmat haluavat mullistaa maksamisen. Sijoittamisen erikoislehti — 36. Roos viittaa kintaalla sijoitusvinkeille 16 | Lounaalla Elina Bardram Fintech. Noteeratut 10 | Pörssipainajainen iski pohattojen salkkuihin 12 | Uutiskuukausi Fortum tarjosi pettymyksiä 14 | Sijoitin viimeksi J.P. Reportaasit 18 | Timo Ritakallio ”En tiedä, mikä pelastaisi osakkeet” 24 | Osakemarkkina Pörssin pitkä nousu on ohi 30 | Finanssialan nousukkaat Pohjolan uusi rahasampo 34 | Kuukauden osakkeet Pakkaukset ovat kasvulupaus Sijoitukset 41 | Kotimainen Martela heräsi horroksesta 43 | Ulkomainen Tate & Lyle tarjoaa makeaa tuloskasvua 45 | Instituutio Kiinteistösalkku turvaa pääoman 47 | Rahastot Riskilainoissa rytisee 49 | Iso kuva Sijoittajalle paha maa 50 | Olli Turunen Kuinka kauan musiikki soi. vuosikerta — helmikuu 2016 6 8 | Pääkirjoitus Alennusmyynti vai laskukauden alku
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! p. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Oletko myymässä asuntoasi. Soita ja sovi tapaaminen! p. Takaamme myös välitystyömme laadun. Harkitsetko asuntosi vuokraamista. 010 2327 400, www.myyntiturva.. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Myyntiturva on turvallinen valinta. Palvelumme on tehokas. 010 2327 300, www.vuokraturva.?
Ehkä tämän selittää se, että finanssimaailma sykkii aiempaa nopeammin. Eli tämän perusteella voi kulua aikaa, ja ehkä pohjaa ei edes ole saavutettu. Nyt karhumarkkinassa tulosuutiset jäävät taustalle ja talouden suuret uhkakuvat saavat päivittäin palstatilaa. Vanguard tarkastelee maailmaa vanhojen kurssikehitysten perusteella. Yhdysvaltain indeksit eivät täytä karhumarkkinan määritelmää, mutta Euroopan, Japanin ja etenkin Kiinan indeksit ovat laskeneet enemmän. Sen sijaan tiedämme, mikä on käytetyin laskumarkkinan määritelmä. Indeksisijoitustalo Vanguard on mitannut vuodesta 1980 maailman osakemarkkinoiden alamäkiä. Eikä kukaan ennustaja näe, että globaali talous piristyisi nopeasti. Tusinan verran on ollut korjausliikkeitä (correction), jolloin keskimäärin hinnat ovat halventuneet 14 prosenttia. PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo K u v a : N i c k T u l i n e n 8 valtaavat mediaa. On hyvä muistaa, että suuryhtiöt tarvitsevat talouskasvua tuottojen saamiseksi. Näkemyksissä on melkoinen kirjo. Sitten isompaa laskumarkkinaa, tai kuten Vanguard määrittelee bear market eli karhumarkkina, on nähty seitsemän kertaa. Maailman pörssi-indeksi eli MSCI All-World on nyt pudonnut viime toukokuun huipusta tuon verran. Kokemuksen perusteella voi sanoa, että nousumarkkinassa yksittäisten yritysten tarinat Karhumarkkina syntyi 1720-luvulla, kun karhun nahkoja myytiin vaikka karhua ei ollut kaadettu. Se oli niin sanottua lyhyeksi myyntiä. MSCI All-World puhkaisi helmikuussa karhumarkkinan rajan. Jobbarit uskoivat hintojen laskuun ja ostivat myöhemmin karhun nahat halvemmalla takaisin. Alennusmyynti vai laskukauden alku?. On helppo väittää, että hyvä osinkotaso olemattomiin korkoihin nähden pelastaa osakkeet pahemmalta romahdukselta. Kerran paluu karhumarkkinasta oli nopeaa. Mitä seuraavaksi. Ainakin Wikipedian tai Vanguardin mukaan: 20 prosenttia. Paluu karhumarkkinasta edelliseen huippuun on kestänyt yleensä kauan eli keskimäärin kaksi vuotta. Kukaan ei tiedä. o P örssi on laskenut reippaasti. Jobbarit ryhtyivät myymään karhun nahkoja vaikka karhua ei ollut kaadettu. Kun vielä osakkeiden arvostukset ovat korkealla ja voittomarginaalit pienenevät, niin osakkeiden hinnat kärsivät. Aina joku voi hyötyä karhumarkkinasta. Vuoden 2011 pohjasta noustiin kolmessa kuukaudessa. Onko alkuvuosi tarjonnut osakkeiden alennusmyynnin vai alkoiko pitempi laskukausi. Tarinan mukaan karhumarkkinan käsite on peräisin 1720-luvun Lontoosta. Erilaiset markkinagurut, sijoituspankkiirit ja kansainväliset varainhoitotalot julkaisevat raporttejaan, joissa osakemarkkinan tulevaisuutta povataan eri argumentein. Mitä seuraavaksi. Toivotaan niin. Sitä voisi ennustaa historiatiedolla. Aivan ilmiselvää on, että maailman talouden kasvu on hidastunut
12., uudistettu painos on kokonaan päivitetty. 49,50 € – lue diginä tai painettuna! 205x275_miten sijoitan porssiosakkeisiin.indd 1 27.1.2016 10:12:30. p., sh. PAINOS! Selkeä ja ymmärrettävä kirjaklassikko sijoittamisesta pörssiosakkeisiin: miten sijoituskohteet kannattaa valita ja mihin sijoittajan tulee kiinnittää huomiota pyrkiessään todella ansaitsemaan pörssiosakkeilla. Tilaa nyt: talentumshop.fi Sijoitusoppaiden markkinajohtaja vuodesta 1972 JO 12. Seppo Saario MITEN SIJOITAN PÖRSSIOSAKKEISIIN 2016, 12., uud
Absoluuttisesti suurin putoaja on Sampo, jonka markkina-arvo on supistunut 17 prosentin kurssilaskun myötä vuoden alusta yli neljä miljardia euroa. Helsingin pörssin yleisindeksistä on helmikuun puoleenväliin mennessä sulanut 15 prosenttia. K u v i t u s : E r i k S o l i n. Keskisuurten yhtiöiden joukossa vastavirtaan kulkijoita on enemmän: Sanoma, Alma Media, Viking Line, Ahlstrom ja Finnlines. Painajaismaisen alkuvuoden pahimpien kurssilaskijoiden joukossa on Comptelin, Suomisen ja Pihlajalinnan kaltaisia pikkufirmoja sekä Stora Enson, Outokummun ja Metsä Boardin kaltaisia suurempia nimiä. Summa olisi vieläkin suurempi, ellei Nokian ja Alcatel-Lucentin tammikuun puolivälissä toteutettu fuusio olisi nostanut Nokian osakemäärää ja siten markkina-arvoa. Laskumarkkinan leveyttä kuvastaa se, että suurista yhtiöistä vain Keskon osake on korkeammalla kuin vuoden alussa. Etolalla riitää turskaa Markkinaturbulenssin keskellä moni yksityissijoittaja on surkutellut salkkunsa sulamista. ”Deutsche Bank on jo jonkin aikaa ollut markkina-arvoltaan pienempi kuin Nordea. Pörssi on siinä mielessä demokraattinen paikka, että Pörssipainajainen iski pohattojen salkkuihin Teksti Tommi Melender Suomalaisosakkeiden arvosta haihtui vuoden ensimmäisinä viikkoina miljardeja. Muutoksen etukäteen hinnoitellut Nokian osakekurssi on 20 prosenttia vuodenvaihdetta matalammalla. Nyt se on jo pienempi kuin Sampo”, konsernijohtaja Kari Stadigh huomioi Sammon tulosinfossa. Rahassa mitattuna se tarkoittaa, että suomalaisyhtiöiden markkina-arvosta on haihtunut puolessatoista kuukaudessa runsaat 16 miljardia euroa. Notkahdusta selittää osakkuusyhtiö Nordean painuminen eurooppalaisen pankkisektorin vanavedessä. Björn Wahlroos, Erkki Etola ja Herlinit ovat kokeneet huimia arvonmenetyksiä. Yli miljardi on huvennut myös Fortumin, UPM:n ja Stora Enson markkina-arvosta. Noteeratut 10 Tällaista vuoden alkua tuskin kukaan olisi odottanut saati toivonut
Nyt tilanne on päinvastoin. o HUOMIO Vuosia sitten moni piti Nesteen biodiesel-strategiaa uhkarohkeana. Uusi osinko maksetaan myös Nokiaan liittyneen Alcatel-Lucentin entisille osakkaille, mikä kasvattaa osinkosummaa. Niklas Herliniltä on lähtenyt laskennallisesti 63 miljoonaa ja Ilona Herliniltä 54 miljoonaa euroa. Parantuneista tuloksista ja siitä, että yhtiöt jakavat tuloksesta yhä suuremman osan. Ennätyksellinen osinkokevät – kasvua 14 prosenttia Surullisen hahmon ritari alkuvuoden myllerryksessä on suursijoittaja Erkki Etola.. Nyt Neste on maailman kiinnostavin öljy-yhtiö. Kurssilasku riepottelee myös Herlinien sisarusten salkkuja. Todellinen osinkosumman kasvattaja on Nokia, joka maksaa peräti 1,4 miljardia euroa. Neste oli pitkään vanhaa emo-Fortumiaan vähemmän kiinnostava osake. Suursijoittajien menetykset toki nousevat rahassa laskettuna paljon suuremmiksi. – Eljas Repo Fortum, Kesko ja Teliasonera maksavat osinkoa yli tuloksensa. En yllättyisi, vaikka laskisivat, mutta voivat pysyä ennallaan. Paristakymmenestä pahimmasta kurssilaskijasta hän omistaa huomattavia potteja kahdeksassa. Nalle saa toki palsamia haavoilleen nostaessaan keväällä 25 miljoonan euron osingot. Cargotecin 18 prosentin sukellus on pyyhkinyt Ilkka Herlinin omistuksista 73 miljoonaa euroa. Varainhoitotalo eQ:n Hannu Angervuon laskelmien mukaan tulokset paranivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. Neste todistaa, kuinka ilmastostrategia kääntyy sijoittajan eduksi. Osinkojen kokonaissumma on 11,8 miljardia euroa, kun mukana ovat ruotsalaiset Teliasonera ja Nordea. Angervuo sanoo, että osinkosumma meni aika lähelle hänen omaa ennusteettaan. Osakekohtaisista tuloksista jaettiin suhteellinen ennätys eli 82 prosenttia. Esimerkiksi Fortum, Kesko ja Teliasonera maksavat enemmän osinkoa kuin tekivät tulosta. Reilusti seitsennumeroisia arvonmenetyksiä kertyy myös Suomisesta, UPM:stä, Componentasta ja Comptelista. Valtion epäonniselle omistusyhtiölle Solidiumille koituu alkuvuonna Sammosta, Stora Ensosta, Outokummusta ja Outotecistä yhteensä 760 miljoonan euron arvonmenetykset. Summa on kolminkertainen viime kevääseen nähden. Muutamia positiivisia yllätyksiä tuli, mutta pankkisektorin alakulo viimeisellä kvartaalilla söi Nordean ja Sammon tulosta ennustetta enemmän. Jos Juha Sipilä päättäisi että öljytalo ei ole valtiolle strateginen omistus, kurssi kirmaisi uudelle tasolle. Esimerkiksi Nokia ei uskaltanut antaa ohjeistusta tälle vuodelle, Teliasonera sanoo tavoittelevansa viime vuoden tasoa ja Nordea ei lupaa viime vuotta parempaa. Metsä Boardin kurssilasku köyhdyttää Etolaa laskennallisesti 12 miljoonalla eurolla. Pörssiyhtiöiden ohjeistukset tälle vuodelle ovat olleet varovaisia. Osingot ovat oikeaa rahaa, arvonmuutokset laskennallista. Fortum oli mahtava osinkokone, joka halusi seuraavaksi Venäjän. Pelkästään Fortumissa Suomen valtio on köyhtynyt kurssilaskun vuoksi yli miljardin. ” En tiedä. – Mikko Laitila UUSIUTUVIIN PÄIN Helsingin pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä ennätysosingot, pörssin alakulosta huolimatta. Kasvua on 14 prosenttia. Osinkojen kasvu johtuu kahdesta tekijästä. Todellinen surullisen hahmon ritari alkuvuoden myllerryksessä on suursijoittaja Erkki Etola. 11 Osingot 11 kurssilaskun sattuessa suuremmat ja pienemmät omistajat ovat samassa veneessä. Nyt sähkömarkkinoilla parhaat vuodet ovat takana päin ja miljardien tuloskertymä kaunis muisto. Herlinien suuremmat omistukset Koneessa ovat pitäneet paremmin pintansa, sillä hissiyhtiön osake liikkuu vain hituisen vuodenvaihteen alapuolella. Kasvavatko osingot ensi keväänä. Tuloskasvu taitaa jäädä pieneksi, mutta tässä vaiheessa on vaikea sanoa”. Björn Wahlroos osoittautuu alkuvuoden johtavaksi pörssiköyhtyjäksi, sillä hänen Sampo-pottinsa arvosta on sulanut vuodenvaihteesta 95 miljoonaa euroa. Ilman Nokiaa osinkosumman kasvu oli 5,2 prosenttia. Selvästi suurimmiksi häviäjiksi joudumme kuitenkin me veronmaksajat. Nämä omistukset ovat rokottaneet Etolan salkkua yli 20 miljoonalla eurolla. Osakekohtainen osinko nousee 0,14 eurosta 0,26 euroon
Yhtiö painottaa erityisesti tuulija aurinkoenergiaa pyrkien etsimään uusia kasvualueita Aasian kasvukeskuksista. Muutosjohtaja. Piensijoittajien vankkumatonta suosiota nauttiva Fortum ei kyennyt vastaaman markkinoiden odotuksiin. Mahdollinen järjestely edellyttäisi kuitenkin osakeantia, joka liudentaisi nykyisten omistajien omistukset olemattomiin. Fortumin toimitusjohtajana syksyllä aloittanut Pekka Lundmark sai käsiinsä rikkaan yhtiön, jonka tuloksentekokyky on kadonnut. Noteeratut UUTISKUUKAUSI 12 28.1. Myyty sähkönjakeluliiketoiminta tarjosi tasaista noin 8–9 prosentin tuottoa, joten uusi tuottotavoite on selvä pettymys. Fortum tarjosi pettymyksiä K u v a t : A r t t u L a i t a l a , K a r o l i i n a P a a v i l a i n e n , C o l o u r b o x. Suurempi yllätys oli yhtiön hallituksen osinkoehdotus: 1,10 euroa. Lähes kaikki analyytikot odottivat osingon pysyvän ennallaan 1,30 eurossa. Viimeisen neljänneksen tulos jäi kauas ennusteista. TALVIVAARALLE VIELÄ YKSI MAHDOLLISUUS Valtionyhtiö Terrafame ostaa pörssinoteeratulta Talvivaaralta kaivostoimintaan liittyviä omaisuuseriä. Fortum kertoi myös uudesta visiostaan ja strategiastaan. Lisäksi Talvivaaralle tarjotaan optiota ostaa kymmenen prosentin osuus Terrafamesta. Pitkän aikavälin tuottotavoitteen sijoitetulle pääomalle yhtiö laski 10 prosenttiin aiemmasta 12 prosentista
3 2.2. 10.3. 10.2. Networks-yksikön liikevaihto laski, mutta kannattavuus parani entisestään. Osakesarjojen yhdistäminen kasvattaisi Hartwallien äänivaltaa. >> TULEVAT TÄRPIT 11.2 NOKIAN NÄKYMISSÄ EPÄVARMUUTTA Vuoden viimeinen neljännes sujui Nokialta odotusten mukaisesti. Yhdistymisestä johtuen Nokia ei kuitenkaan uskaltanut vielä antaa tulosohjeistusta kuluvalle vuodelle, mikä oli markkinoille selvä pettymys. 9.2. Luvut jäivät kaikista ennusteista, minkä lisäksi yhtiö päätti olla maksamatta osinkoa. DOLLARI KÄÄNTYI LASKUUN Dollarin eurokurssi painui alimmalle tasolle sitten viime syksyn. Säätitöt vastustavat ehdotusta, kun taas eläkevakuutusyhtiö Varma puoltaa. Vielä joulukuussa Fed uskoi nostavansa korkoja neljästi tämän vuoden aikana. GOOGLE KÄVI PIIKKIPAIKALLA Hyvä osavuositulos siivitti Googlen emoyhtiön Alphabetin markkina-arvoltaan maailman suurimmaksi yhtiöksi. Markkinat uskovat, että alkuvuoden markkinapaniikki ja reaalitalouden huolet olisivat säikäyttäneet USA:n keskuspankin koronnostolinjaltaan. Ohjeistus kuluvalle vuodelle lupaa kurjuuden vain jatkuvan, kun analyytikot odottivat kannattavuuden paranevan. Luottamus koetuksella Euroalueella julkistetaan tukku luottamusindikaattoreita 26.2. Hartwallit ovat yhtiön suurin omistaja osakemäärällä, mutta äänivaltaa yhtiössä käyttävät suomenruotsalaiset säätiöt. OUTOTEC ROMAHTI Kaivossektorin heikosta kysynnästä kärsivän Outotecin viimeisen neljänneksen tulos oli todellinen mahalasku. Lisää elvytystä. Vero 2016 Veroasiaa ja sijoitusideoita Marina Congress Centerissä 15.-16.3. Osake laski alimmilleen sitten finanssikriisin pohjien.. 13 29.1. EKP kokoustaa ja päättää mahdollisista elvytystoimista. Alphabetin volatiili osake ei kuitenkaan kestänyt ykköspaikalla kauaa ja toinen teknologiajätti Apple palasi paalupaikalle rauhattomassa markkinaympäristössä. Nokian kanssa fuusioituva Alcatel-Lucent sen sijaan ylitti optimistisimmatkin ennusteet. HARWALLIT HALUAVAT VALTAA STOCKMANNISSA Hartwallit ehdottavat Stockmannin yhtiökokoukselle osakesarjojen yhdistämistä
Parin vuoden päästä yhtiössä alkoi tapahtua ja ostin lisää sitä sekä joitain muita suomalaisia alan yhtiöitä, kuten nykyistä F-Securea. Liikaa Facebookia.” Vapaalla. ”Katson verkosta osakkeiden liikkeitä J.P. Ehkä vähän liikaakin. Mutta nyt siitä on hyötyä.” Teksti Mikael Sjöström K u v a : A r t t u L a i t a l a. Jeja Pekka Roos, 70 Tähän on tultu ”Hieno työura, viisi lasta, hyvä nykyinen parisuhde, hyvä terveys, mikä tulee vuosi vuodelta tärkeämmäksi.” Tärkeintä elämässä ”Terveys, tasapaino, se että voi tehdä asioita joista todella pitää, alaikäiset lapset.” Mitä mielessä. ”Omistin pääasiassa osakkeita, mutta jonkun verran myös rahastoja ja indeksiosuuksia. ”Säännöllinen liikunta, perheen kanssa oleminen, paljon lukemista ja pientä kirjoittelua. Roos suosii hyvää osinkoa maksavia arvoyhtiöitä. Mutta pakko myöntää, että silloinkin kun olin töissä, niin hiihtäminen ja juokseminen olivat ensi sijalla. ”En ole enää töissä. 14 Noteeratut SIJOITIN VIIMEKSI Miten sijoittaminen alkoi. Roos viittaa kintaalla sijoitusvinkeille Yhteiskuntatieteilijä J.P. Nyt olen myynyt lähes kaiken pois.” Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä. Ja typerän eläkerahastosijoituksen, josta ei juuri tullut tuottoa, mutta ei tappiotakaan.” Miten seuraatte markkinoita. ”Voitin 1980-luvun alussa Maratonelämäkertakilpailusta tuhannella markalla osakkeita, muun muassa Nokiaa
Lisäksi Kiinasta on tulossa vahvojen kasvuvuosien jälkeen tuottoisa huoltomarkkina.. Kiinan uuslaitemyynnin hiipuminen on ainoa selvä miinus, mutta osake hinnoittelee sen. Stockmannin osake sen sijaan vahvistui hieman. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne. Ja kysehän on pankkien määräyksistä, joita sijoitusneuvojaparat noudattavat ilman omaa vakaumusta.” Olette työhistorialtanne yhteiskuntatieteilijä. Ja Kone, jota omistin pitkään, mutta nyt myynyt pois.” Entä suurin virheenne. Niitä seuraamalla olisin nyt todella pahassa liemessä. Ja seuraan yleisiä yhteiskuntatrendejä. Aloituksesta salkkumme on edelleen 14 prosenttia plussalla, kun taas vertailuindeksi on enää neljä prosenttia viivan yläpuolella. Ja yhtiöitä, joiden johto on aivan banksteriporukkaa, niin kuin nyt vaikka Wahlroos. Yhtiö ohjeistaa liikevaihdon ja tuloksen kasvavan myös tänä vuonna. Ostopaperit vähissä VERKKOKAUPPA.COM Verkkokauppa.com on harvoja Helsingin pörssin yhtiöitä, jotka pystyvät kasvamaan kotimarkkinalla. Pahiten laskivat Nordea ja Raisio, jotka menettivät noin 15 prosenttia arvostaan. KONE Laskumarkkinassa kannattaa omistaa vain laadukkaimpia yhtiöitä, sellaisia kuin Kone. ”Minulla on upporikas luokkatoveri, joka ei koskaan myy vaan ainoastaan ostaa. Yhtiön ohjeistus kuluvalle vuodelle oli vieläkin surkeampi. Se ei lakkaa minua hämmästyttämästä, miten irrallaan pörssien liikkeet ovat yhteiskunnallisista ja taloudellisistakin muutoksista.” Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne. Myin vasta, kun Trainers´ House oli ostanut sen ja hinta oli enää senttejä osakkeelta. Osakkeen p/e-kerroin on kuluvan vuoden ennusteilla 27. Myyntiaalto pyyhki mallisalkkumme arvosta reilut yhdeksän prosenttia. Hän on yleensä erehtymättömästi ehdottanut surkeita sijoituksia, joita en siis tämän jälkeen ole noudattanut.” o Hermoilu osakemarkkinoilla jatkui tammi-helmikuussa. Siis aloilta, joita jonkun verran tunnen.” Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista. Arvopaperin toimituksen aktiivinen 100 000 euron mallisalkku koostuu osakkeista, joissa toimitus näkee selvää nousupotentiaalia vuoden aikajänteellä. Käännettä saa odottaa, eikä osake ole vielä järin edullinen. ”Nokia, tosin en myynyt kaikkea pois kun olisi pitänyt. Viime vuonna yhtiön liikevaihto kasvoi 25 prosenttia ja liikevoitto 48 prosenttia. Osake ei ole edullinen, mutta korkeat arvostuskertoimet ovat perusteltuja. ”Ostan yhtiöitä, joiden tiedän tekevän hyödyllisiä ja järkeviä tuotteita tai palveluja. ”Ehkä Nokiaan, Nokian Renkaisiin, Fiskarsiin, ja indeksiosuusrahastoon, mutta en vielä.” Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana. ”Yritän välttää sikamaisimpia ja työntekijöistä piittaamattomimpia yhtiöitä. ”Kirjava [Interaktiivinen] Satama. Kokemus kertoo, että on virhe seurata lehtien sijoitusvinkkejä. Viimeisen neljänneksen tulos jäi sekä Outotecin omasta että analyytikoiden odotuksista, mikä heikentää luottamusta yhtiön johtoa kohtaan. Tosin tämä oli vaimon ehdotus. Kadun, etten noudattanut hänen avainneuvoaan, että osakkeista pitää saada kunnon osinkoa.” Mitkä ovat suosikkiyhtiönne Helsingin pörssissä. Ja pankkien sijoitusneuvot ovat aivan kamalia. RYTINÄLLÄ ALAS OUTOTEC Kaivossektorin näkymät ovat heikentyneet entisestään, eikä valoa ole luvassa Outotecin tunneliin. Pörssipuntari ARVOPAPERIN MALLISALKKU Ponsse 51,9 30 384 Revenio 73,8 34 752 Nordea -13,6 15 943 Raisio -15,4 14 477 Stockmann A -18,9 18 347 Yhteensä 13,9 113 903 OMXH Cap -tuottoindeksi 4,0 Toimituksen salkku Tuotto Arvo, % 11.2.2016 Osakkeiden ostopäivät: Ponsse ja Revenio 16.5.2014 Nordea 12.12.2014 Stockmann 16.4.2015 Raisio 12.11.2015 15 ja luen Financial Timesia, Economistia ja suomalaislehtiä. Hissivalmistaja todisti iskukykynsä taas jouluneljänneksellä haalittuaan tilauksia odotuksia paremmin. ”Kone, ei tarvinne perusteluja, PKC on ollut hyvä ja vakaa, Nokian Renkaat tekee hyvää tuotetta!” Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa. Joskus seuraan hänen vinkkejään
Pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, jo parin vuoden päästä, nähdään ratkaiseva muutos maailman talousja energiajärjestelmissä. Tuulija aurinkovoima hallitsevat.. Uusiutuvan energian ja vihreän teknologian startupit ovat nyt sijoittajan mahdollisuus. Tämän täytyy tapahtua ennen vuotta 2020. Pariisin ilmastosopimus pitää nähdä osana maailmanpolitiikkaa. Aurinko nousee. Pariisin sopimusta noudatetaan vuodesta 2020 lähtien. Eurooppa on edelläkävijä vähähiiliteknologiassa, uusiutuvan energian tuotannossa ja energiatehokkuudessa. Elina Bardram, 44, on suomen kansalainen ja EU-komission ilmastotoiminnan pääosaston yksikön päällikkö. Vanha jako teollisuusmaihin ja kehitysmaihin päivitettiin uuteen ajattelutapaan. Sopimus tulee käytännön tasolle, kun kansalliset panokset muuttuvat hallitusten strategioiksi ja sektorikohtaisiksi tavoitteiksi. Pariisin ilmastokokouksessa hän oli EU-komission pääneuvottelija. 16 Noteeratut LOUNAALLA Teksti Tuula Laatikainen Iso käänne. K u v a : V e s a L a i t i n e n Etsikkoaika. Energiamuodot tulevat muuttumaan radikaalisti. Viimeinkin Eurooppa. Tietty viive ja vaihtelut on hyväksyttävä. Niitä tarvitaan globaalisti, mikä tuo Euroopalle paljon mahdollisuuksia. Käänne on historiallinen. Vuoteen 2030 mennessä energian kysyntä kasvaa 40 prosenttia, josta 95 prosenttia kehittyvissä maissa Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Ratkaisevassa asemassa ovat nopeasti kehittyvät taloudet. Emme puhu nyt vihreästä politiikasta vaan valtavirran talousajattelun muutoksesta. Menu Ravintola Krog Roba, Helsinki Alkuruoka Vihreä salaatti Pääruoka Friteerattua maa-artisokkaa, lehtikaalia ja pähkinöitä, Sancerrevalkoviiniä Pariisista lähti selkeä signaali siitä, että maailman poliittiset johtajat sitoutuvat vauhdittamaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen peruuttamattomasti. Maailmanpolitiikka. Vuosina 2015-2030 tarvitaan 13,5 triljoonan dollarin investoinnit vähähiilitalouteen Pariisin tavoitteiden toteuttamiseksi. Elina Bardram Mitä Pariisin ilmastosopimus tuo sijoittajalle, komission pääneuvottelija Elina Bardram. Käytäntöön. Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka tulivat nyt selkeästi mukaan maailmanlaajuiseen toimintaan
Corporate actions are complex, and getting the right information at the right time is critical. SIX Financial Information delivers timely, complete corporate actions for your global investment portfolio. Our award-winning corporate action services will keep you ahead of the pack. Unlocking the potential. www.six-financial-information.com Breakaway from the pack
18 Teksti TOMMI MELENDER Kuvat ARTTU LAITALA Timo Ritakallion mielestä osakemarkkinoilla eletään vaikeimpia aikoja sitten viime romahduksen. Ilmarinen on laskenut jättisalkkunsa osakepainoa tuntuvasti, mutta sijoitukset eivät ole vielä laskumarkkinan mukaiset. ”EN TIEDÄ, MIKÄ PELASTAISI OSAKKEET”
K u v a u s p a i k k a r a v i n t o l a B i e r B i e r
Kuinka syvälle kurssit vielä sukeltavat. Julkistetuissa ennusteissa alimmat luvut liikkuvat 4–5 prosentissa, esimerkiksi Citi group puhuu viiden prosentin kasvusta. Kaksi edellistä nousumarkkinaa kestivät seitsemän vuotta ja niiden jälkeisissä laskuissa kurssit sukelsivat suunnilleen edellisten pohjien tasolle. Viime vuoden viimeisen neljänneksen luvut julkistettiin vasta tämän lehden mentyä painoon. Listattujen osakkeiden osuus sijoituksista oli syyskuun lopussa vajaat 27 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä alle pitkän ajan tavoiteallokaation. ”Täällä Euroopassa moni ajattelee, että jenkkitalous on vahvoissa kantimissa, mutta totuus on valitettavasti toisenlainen. ”Riskit ovat kasvaneet selvästi puolen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin kurssiheilunta alkoi voimistua. Pörssikurssit eivät ole nousseet Euroopassa tai Yhdysvalloissa enää viime kevään huippujen tasolle. Alkaa ikävästi näyttää siltä, että Yhdysvaltain kasvu jää hitaammaksi kuin mitä vielä puoli vuotta sitten ennakoitiin.” ”Kiinan kasvu voi hidastua enemmän kuin sijoittajat ovat odottaneet.”. ”Hedgerahastot ovat alkaneet vähentää osakeriskejään, mutta pitkäjänteinen eläkeraha ei ole vielä tehnyt sitä suuremmassa mitassa. Toimitusjohtaja Timo Ritakallion mielestä osakemarkkinoiden tilanne on hankalin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Ritakallio kiittelee osakepainon pienentämistä hyväksi päätökseksi. Algoritmien ohjaamat koneet kumuloivat osakkeisiin kohdistuvaa myyntipainetta, mikä kärjistää markkinaliikkeitä. Viime aikojen markkinaliikkeet muistuttavat silmiinpistävästi vuosien 2000 ja 2007 huippujen aikaista tilannetta.” Volatiliteetin lisääntymiseen vaikuttaa osaltaan robottikaupan kasvu. Viimeksi kävin siellä elokuussa, ja ensimmäistä kertaa seitsemään tai kahdeksaan vuoteen näkemyksissä oli runsaasti hajontaa”, Ritakallio kertoo. Finanssikriisin jälkeinen osakkeiden voittokulku alkoi vuoden 2009 maaliskuussa. Onko osakkeiden pitkä nousu ohi. Ilmarisen osalta voin sanoa, että meilläkään eivät salkut ole vielä laskumarkkinan mukaisessa asennossa.” Parinkymmenen vuoden kurssikäyrien tarkasteleminen saa Ritakallion mietteliääksi. ”Jos katsotaan, miten aikaisemmat huiput ovat muodostuneet, niin niitä ennen on ollut voimakasta kurssiheiluntaa. ”Vieraillessani Kiinassa olen vuosien varrella keskustellut samojen talousasiantuntijoiden kanssa. Siitäkin tulee pian kuluneeksi seitsemän vuotta. Varsinkaan, kun Kiinan velkaantuneisuus huitelee 240 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vielä ei voi varmuudella julistaa pörssiin laskusuhdannetta, mutta on vaikea löytää asioita, jotka voisivat kääntää kurssit taas selvään nousuun”, Ritakallio sanoo. Parissa aikaisemmassa pudotukset ovat olleet 50 prosentin luokkaa.” Kiina ei ole ainoa uhka Sijoitusmaailman kuumin puheenaihe on Kiina. Ritakallio pitää hyvinkin mahdollisena, että Kiinan kasvu hidastuu enemmän kuin nykyiset ennusteet olettavat, vaikka ei varsinaiseen ”hard landingiin” uskokaan. Ilmarinen pienensi osakepainoaan seitsemän prosenttiyksikön verran viime vuoden maalis-huhtikuussa. ”Viiden prosentin kasvu olisi selvästi vähemmän kuin mitä osakemarkkinoilla on diskontattu maailmantalouden näkymistä. Näin pitkä aika ilman uusia piikkejä kertoo huolestuttavasti osakkeiden kysynnän hiipumisesta. Velkakriisin vaarakin on syytä ottaa vakavasti, sillä Kiinan kiinteistömarkkinoilla on selvä kupla eikä pankkijärjestelmän todellisista riskeistä ole ainakaan meillä ulkopuolisilla tarkkaa kuvaa.” Vaaran merkkejä Ritakallio näkee myös maailmantalouden toisessa jättiläisessä Yhdysvalloissa. Vaikka ei uskoisi lukumagiaan, voi päätellä osakemarkkinasyklin edenneen kypsään vaiheeseen. Rahassa mitattuna se tarkoittaa kahden miljardin euron liikettä. Enää Kiina ei ole vain mahdollisuus vaan myös riski. ”Hyvä kysymys on se, kuinka paljon mennään alaspäin seuraavassa laskumarkkinassa. Villeimmissä arvioissa kulissien takana kuiskutellaan kolmeen prosenttiin hidastuvista kasvuluvuista. Vuosikaudet se ruokki hurjilla kasvuluvuillaan teollisuustuotteiden, kulutustavaroiden ja raaka-aineiden kysyntää. Henkilö 20 A lkuvuoden pörssimyllerrys on saanut yksityissijoittajat mietteliäiksi. Samoja kysymyksiä pyörittelee myös 35 miljardin euron sijoitusvarallisuutta kaitsevan Ilmarisen johto. Siirtyminen investointivetoisesta kasvumallista kulutusvetoiseen kasvuun ei suju kivuttomasti
TIMO RITAKALLIO Syntynyt 1962 Koulutus Oikeustieteen kandidaatti, MBA Työura Ilmarisen toimi tusjohtaja 2015– Ilmarisen vara toimitusjohtaja 2008–2014 Pohjola Pankin varatoimitus johtaja 2006–2008 OKOn vara toimitusjohtaja 2001–2005 Osuuspankkien johtotehtävissä 1987–2001 Perhe Rehtorina toimiva puoliso ja kaksi aikuista lasta (tytär 27 vuotta, poika 25 vuotta). Niiden lisäksi vapaaaikaa vie Aalto yliopistossa esi tarkastus vaiheessa oleva väitöskirja.. Harrastukset Suunnistus, tennis ja muu liikunta
Osakkeiden hinnoittelu on puhuttanut sijoittajia pitempään kuin pelot Yhdysvaltain ja Kiinan talousongelmista. Ainakin silloin velkakirjasijoittajat olivat paremmin kartalla. Fiksun sijoittajan ei kannata luottaa sokeasti kumpaankaan markkinaan, vaan seurata molempia.” Yhdysvaltain ja Kiinan lisäksi Ritakalliota huolettavat kehittyvät markkinat, jotka näyttivät takavuosina lupaavilta kasvupotentiaalinsa vuoksi. Pankkien kunto askarruttaa edelleen. Valitettavasti hyvät uutiset eivät kosketa Suomea. Esimerkiksi Italian kaltaisessa suuressa euromaassa on käsittämättömän paljon järjestämättömiä luottoja.” Arvostukset eivät kestä tulosnotkahdusta Siirryttäessä kansantalouksista yritystasolle Ritakallio nostaa esiin jenkkiyhtiöiden tuloskunnon. Se tarkoittaa, että tuloskasvua on vaikea enää repiä tehostamalla. Riskilisät – eli korkoerot suhteessa valtionlainoihin – ovat leventyneet tuntuvasti. Voitot alkoivat supistua Yhdysvalloissa ensin energiasektorilla, mutta nyt tulostaantuma koettelee myös teollisuutta ja pankkeja. Kriittiset äänet puhuvat keskuspankkidopingista. En kuitenkaan suhtautuisi osakkeiden nykyiseen hinnoitteluun huolettomasti.” Yleiskuva muuttuisi olennaisesti, jos tulostaso notkahtaisi 5–10 prosenttia. Raakaaineiden hinnanlasku iskee lujaa Venäjän ja Brasilian kaltaisiin maihin. Osavuosikatsausten ”positiiviset yllätykset” selittyvät sillä, että analyytikot ovat veivanneet urakalla voittoennusteitaan alaspäin. Ohjauskorot ovat olleet nollassa ja likviditeettiä on pumpattu markkinoille valtavat määrät. Nyt ne ovat Intiaa lukuun ottamatta vaikeuksissa. ”Mutta ei Euroopassakaan ole suuren riemun aiheita. Historian perusteella laskumarkkinat syntyvät yleensä talouden taantuman ja osakkeiden kallistumisen yhteisvaikutuksesta. ”Applen, Googlen ja Facebookin kaltaiset jätit tekevät valtavan hyviä tuloksia, mutta jos katsotaan tämän verhon taakse, eivät luvut kokonaisuudessaan näytä hyviltä”, Ritakallio huomauttaa. Se asettaisi myös länsimaisia pankkeja uhanalaisiksi, koska niistä monilla on merkittäviä saamisia kehittyvistä maista.” Ainoat valonpilkahdukset Ritakallio näkee Euroopassa, jossa talousindikaattorit vihjaavat elpymisestä. ”Uskon, että Euroopan keskuspankki jatkaa keventämistä pitempään kuin on ennakoitu. Ritakallio ei väittämää sellaisenaan allekirjoita, mutta myöntää, että historiasta voi löytää sitä tukevia esimerkkejä. Pitkän nousukauden myötä amerikkalaisten yhtiöiden voittomarginaalit liikkuvat ennätystasoilla. ”Osakkeiden arvostukset ovat ylälaidassa. ”Yrityslainamarkkinat alkoivat hinnoitella finanssikriisiä jo elokuussa 2007 eli selvästi ennen osakemarkkinoita. Hinnoittelumekanismeihin sisältyvien vipuvaikutusten vuoksi osakkeet alkaisivat näyttää silloin todella kalliilta. Tarvittaisiin liikevaihdon kasvua, mutta sitä syövät dollarin vahvistuminen ja maailmantalouden näkymien heikkeneminen. ”Kehittyvien maiden pankkijärjestelmät joutuvat koville. ”Riskilisien perusteella voisi jopa päätellä, että Yhdysvallat menee kohti taantumaa. Inflaatiotavoitteen ”Jos tulostaso notkahtaa 5–10 prosenttia, osakkeet laskevat helposti 20 prosenttia.”. Henkilö 22 Viime vuoden lopussa sijoittajat säikkyivät Atlantin tuolla puolen high yield -yrityslainojen voimakasta koronnousua. Voidaan toki sanoa, että korot ovat niin matalalla, että p/e-lukujen kuuluukin olla hieman koholla. Osakemarkkina ei hinnoittele taantumaskenaariota, joten yrityslainamarkkina on selvästi eri linjoilla.” Velkakirjasijoittajia väitetään joskus osakesijoittajia fiksummiksi. Osakkeisiin ovat joutuneet laittamaan rahaa sellaisetkin sijoittajat, jotka eivät niistä normaalioloissa innostu. Nyt on pakko, koska vaihtoehtoisista kohteista ei tuottoa ole herunut. ”Kun markkina korjaisi tilanteen, seurauksena olisi helposti parinkymmenen prosentin kurssilasku.” Osakkeiden nousua on pidentänyt ja jyrkentänyt keskuspankkien poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla samanlainen tilanne kuin Aasian maiden finanssikriisi viime vuosituhannen lopussa
Nyt on toisin. Esimerkkinä hän mainitsee Nokian. Eläkerahaa tai muuta pääomaa tarvittaisiin moniin hankkeisiin, koska harva uskaltaa Suomeen sijoittaa. ”Tilanne on hankala, kun liikevaihdon kasvua on vaikea saada sen paremmin kotimaasta kuin ulkomailta. Osinkotuotot ovat niin paljon parempia kuin korkotuotot. Ilmarinen raportoi kvartaaleittain tekemisistään ja kertoo avoimesti verkkosivuillaan omistuksensa, arvonsa ja tekemisensä. Emme voi loputtomiin elää keskuspankkien varassa, vaan talouden pyörät pitää saada pyörimään.” Katseet megatrendeihin Suomalaisella osakesijoittajalla riittää kansainvälisten riskien lisäksi huolta kotimarkkinoiden heikkoudesta. Osakepainon vähentäminen kotimaassa onnistuu vain noususyklin aikana. Yksi positiivinen asia sentään nousee esiin: euro on heikentynyt dollaria vastaan. Eläkeyhtiöt ovat kasvaneet Suomen suurimmiksi ja vaikutusvaltaisimmiksi sijoittajiksi, jotka päätöksillään heilauttavat kursseja tai torpedoivat investointihankkeita. Ritakallio ja Varman Risto Murto ovat pörssin suurimpia vallankäyttäjiä. Takana on neljä taantumavuotta, eikä tänäkään vuonna ole luvassa edes kohtuullista talouskasvua. Ritakallio joutuu tekemään monta vaikeaa päätöstä, kun hän miettii mihin Suomessa kannattaa investoida. Jos Suomessa ei investoida, ei eläkejärjestelmäkään voi hyvin. Se tukee monia firmoja”, Ritakallio sanoo. Historiassa Suomen teollisuutta hallitsivat pankkiherrat. Hän saa päättää, miten 35 miljardin euron omaisuutta hoidetaan. Ilmarinen ja Varma osallistuvat ja käyttävät valtaa. Ne, joilla on taseet heikossa kunnossa, joutuvat laskusuhdanteessa koville.”o 23 Timo Ritakalliolla on valtaa. ”Omistamme 80 yhtiötä, joten en halua nostaa nimeltä mainiten mitään niistä erikseen esiin. Finanssikriisin kurimuksessa se kasvatti omistuksiaan laadukkaina pitämissään suomalaisyhtiöissä, kun ulkomaiset sijoittajat hankkiutuivat omistuksistaan eroon epätoivon vimmalla. Yksityissijoittajaa neuvon luottamaan sellaisiin firmoihin, joilla on hyvät markkina-asemat, kyvykäs johto, selkeä strategia ja vahva tase. Jos kyseessä on laadukas yhtiö, tällaiset heilahdukset ovat oston paikkoja, sillä yleensä markkinat korjaavat ylilyönnit aika nopeasti.” Entä mitä suomalaisyhtiöitä kannattaa omistaa huonoinakin aikoina. ”Vaihtoehtojen puute pitää sijoittajia edelleen kiinni osakemarkkinassa, varsinkin Euroopassa. Täytyy kuitenkin myöntää, että tällainen kehitys ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä. Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta yhtiöstä vain Elisa, Kesko ja YIT keräävät liikevaihdostaan yli puolet Suomesta, mutta pienet ja keskisuuret yhtiöt ovat selvästi vahvemmin kytköksissä kotimaahan. Toki on vastuutakin, koska hallussa on lukuisten suomalaisten eläkkeet. Median ja kaikkien sijoittajien on syytä valvoa, mitä herrat tekevät isoilla rahoillaan ja ketä nimittävät mihinkin. ”Eivät Nokian taloudelliset realiteetit ole muuttuneet niin paljon että markkina-arvosta pitäisi hetkessä hävitä yli kymmenen prosenttia. Suomen kansantalouden kuva näyttää lohduttomalta. ”Tunnemme suomalaiset firmat hyvin, ja on selvää, että hyödynnämme aikanaan laskumarkkinan avaamia ostotilaisuuksia.” Ritakallio on viime aikoina kummastellut eräiden suomalaisyhtiöiden voimakkaita kurssiliikkeitä. Tulevaisuudessa osuus ei ainakaan pienene, koska riskien hallinta vaatii tehokasta kansainvälistä hajautusta. saavuttaminen edellyttää rahan määrän lisäämistä järjestelmässä.” Yhdysvaltain keskuspankki on ehtinyt lopettaa määrällisen elvytyksen ja nostaa ohjauskorkoaan. Arviot Fedin rahapolitiikan kiristymistahdista ovat kuitenkin menneet uusiksi, koska viimeaikaiset makroluvut eivät ole vakuuttaneet. Helsingin pörssissä Ilmarinen on sellainen mammutti, että kurssitasot heilahtavat heti kun se kääntää kylkeään. Muut eläkeyhtiöt Varmaa lukuun ottamatta sijoittavat vähemmän Suomeen ja osallistuvat niukasti pörssiyhtiöiden nimitysvaliokuntiin. Suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ovat rapauttaneet monet tekijät, joten yhteiskuntasopimuskeskustelu on tärkeää vientiteollisuuden pärjäämisen kannalta. Silloin ei ollut internetiä eikä kriittistä sijoittajayleisöä. Kurssilaskun iskiessä Ilmarinen toimii Helsingin pörssissä vakauttajana. Eljas Repo Paljon haltija Kommentti. Varsinkin kotimarkkinaan nojaavien pörssiyhtiöiden on vaikea saada sijoittajia innostumaan. Ilmarisen sijoituksista 70 prosenttia on ulkomailla. Tiivolat ja lassilat vaihtoivat toimitusjohtajia ja hallituksia mielensä mukaan
Nyt haetaan uudet pohjat selvästi tämänhetkistä kurssitasoa matalammalta. 24 Osakemarkkinat Teksti TOMMI MELENDER Osakemarkkinoiden huiput jäivät viime kevääseen. EDESSÄ LASKU MARKKINA
25 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 400 400 350 300 250 200 150 TEKNINEN KUVA SYNKKÄ Pörssikurssien huiput ovat Suo messa ja Euroopassa viime vuoden huhtikuulta, Yhdysvalloissa touko kuulta. On huono merkki, jos osake markkinoilla mennään yli puoli vuotta ilman uusia kurssihuippuja. Huolestuttavaa sekin. S&P 500 ja Eurostoxx 600 ovat painuneet alle sadan päivän liukuvien keskiarvojen. Se ker too osakkeiden heikentyneestä kysyn nästä. Euro Stoxx hintaindeksi Euro Stoxx 100 päivän liukuva keskiarvo Huippu keväällä 2015 NÄMÄ MERKIT ENTEILEVÄT POHJAKOSKETUSTA Tulosennusteiden lasku kurimus hellittää l Öljyn ja raakaaineiden hinnat vakautuvat l Yrityslainojen riskilisät vakautuvat l Huonot Kiinauutiset vaikuttavat kursseihin aiempaa vähemmän l Pessimismi nousee huippuunsa: ”Vain hullu ostaa osakkeita”
Yhdysvalloissa kaksi edellistä alhoa (20002002 ja 2007-2009) toivat 49 ja 57 prosentin kurssilaskut. Helsingin pörssi on korkean betan pörssi eli herkkä yleisille markkinaheilahteluille. Suomessa markkinaheilahtelut sekä ylösettä alaspäin ovat tyypillisesti voimakkaampia kuin suurilla läntisillä osakemarkkinoilla. Pelurien pankki. K u v a : L e h t i k u v a. Yhdysvalloissa kymmenen edellistä laskumarkkinaa ovat tuoneet keskimäärin 45 prosentin pudotuksen. Nousut ja laskut tuntuvat siten Suomessa kärjekkäämpinä kuin suurilla osakemarkkinoilla. Nyt näyttää, että olemme ylittäneet maaliviivankin”, seitsemän vuoden takainen kurssinousunennustaja Engdahl kuvailee nykyistä markkinatilannetta. 26 Osakemarkkinat V uoden 2009 alussa Arvopaperi otti rohkeasti etunojaa. Vuosien 2009-2015 pitkän nousun huiput nähtiin Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa viime keväänä. Runsas kuukausi lehden ilmestymisen jälkeen alkoi historiallisen pitkä ja vahva syklinen nousumarkkina. Tällä kertaa ei välttämättä sukelleta yhtä paljon, mutta 30 prosentin koukkaus ei olisi suuren suuri yllätys. Olemme syklisessä laskumarkkinassa, jonka pohjat haetaan reippaasti nykyisiä kurssitasoja alempaa. Nyt on aika esittää taas vahvasti kantaaottava näkemys osakemarkkinoiden suunnasta. On arvioitu, että SKOP tuli maksamaan veronmaksajille jopa 1,3 miljardia euroa. Lehden kansijutussa FIMin Vesa Engdahl listasi seitsemän hyvää syytä ostaa osakkeita. Se on valitettavasti päinvastainen kuin seitsemän vuotta sitten. Siinä tilanteessa ostaminen tuntui pähkähullulta, koska finanssikriisin jälkeinen paniikki piti sijoittajia otteessaan ja rahoitusmarkkinat hinnoittelivat liki maailmanloppua. ”Syksyllä ajattelin, että olemme tulleet maratonjuoksussa stadionkierrokselle. Historiallisessa katsannossa ne olivat poikkeuksellisen syviä pudotuksia. Ne, jotka ottivat Arvopaperin jutusta vaarin, eivät joutuneet katumaan. Morgan Asset Management LASKUMARKKINA PUOLITTAA KURSSITASON Virallinen laskumarkkinan määritelmä tarkoittaa 20 prosentin kurssilaskua huipuilta. Helsingin Vanhat laskumarkkinat Alkusysäys Markkinahuiput Laskun syvyys, % Laskun pituus, kk Taantuma Raakaaineiden kallis tuminen Raha politiikan kiristys Ylisuuret arvos tustasot Wall Streetin suuri romahdus syyskuu 1929 -86 33 X X Fedin kiristys maaliskuu 1937 -60 63 X X Toisen maailmansodan jälkitunnelmat toukokuu 1946 -30 37 X X Kuuban ohjuskriisi Joulukuu 1961 -28 7 X Talouden ylikuumeneminen marraskuu 1968 -36 18 X X X Öljykriisi, stagflaatio tammikuu 1973 -48 21 X X Fedin inflaatiotaistelu marraskuu 1980 -27 21 X X X Vuoden 1987 pörssiromahdus elokuu 1987 -34 3 X Teknokupla maaliskuu 2000 -49 31 X X Finanssikriisi lokakuu 2007 -57 17 X X X Keskiarvo -45 25 Lähde: J.P. Kasinotalouden huumassa velkaantunut SKOP ajautui Suomen Pankin holhoukseen
”Huumorilukuja”, luonnehtii Vesa Engdahl Q3:n ja Q4:n ruusunpunaisia voittoennusteita. Molempia on vedetty vajaassa kahdessa kuukaudessa usei. 27 2011 2016 1000 800 600 400 200 Riskilisät Euro HY Spread US HY Spread ”Juhannukseen mennessä osakemarkkina alkaa asemoitua loppuvuoden heikentyviin odotuksiin.” KORKOSIJOITTAJAT UUMOILEVAT TAANTUMAA Voisiko Yhdysvaltain talous painua taantumaan. Osakemarkkinat eivät siihen usko, mutta yrityslainamarkkinoilla pelko alkaa olla käsinkosketeltavaa. Tämän vuoden alku oli osakemarkkinoilla historian synkimpiä. Ne ovat jo yli kahdeksan prosenttiyksikköä suhteessa valtionlainoihin. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen estimaatit ovat S&P 500 osalta yli kuusi prosenttiyksikköä matalammalla kuin vielä joulun alla. Finanssikriisistä maailmantalous nousi Kiinan vetämänä, nyt se saattaa painua seuraavaan laskukauteen Kiinan kiskomana. 2/2015 2/2016 Stoxx Europe 600/pankit Hinnanlasku 500 450 400 350 300 S&P500-yhtiöiden tuloskasvu kvartaaleittain Tuloskasvun muutos Q1/2015 Q4/2016 12 8 4 -4 TULOSTAANTUMA LEVIÄMÄSSÄ Analyytikot ovat laskeneet kovaa vauhtia voittoennusteita Yhdysvalloissa ja Euroopassa. % indeksipistettä korkopistettä pörssin yleisindeksi jäi viime kevään huipuissaan selvästi vuosien 2000 ja 2007 huippujen alapuolelle. Kaukoidän jätin hidastuva kasvu velkaongelmineen heittää varjon niin maailmantalouteen kuin kansainvälisille osakemarkkinoille. Samalla se kuitenkin synkentää monien öljyyn kytkeytyvien teollisuudenalojen näkymiä. Engdahl esittelee tämän vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen voittoennusteita. Korkeakorkoisten yrityslainojen riskilisät ovat leventyneet viime kuukausina reippaasti (lisää High Yield-lainoista s. Useimmat markkinakommentaattorit selittävät turbulenssia Kiinalla, eikä se väärä selitys olekaan. Pankkiosakkeet ovat laskeneet alkuvuonna tuntuvasti. 45). ÖLJYN HINTA KIUSAA PANKKISEKTORIA Mustan kullan hinnanlasku lisää amerikkalaisten ja eurooppalaisten kuluttajien ostovoimaa. Engdahlia huolettaa Kiinan ohella Yhdysvallat. Takaiskuja ei selitä pelkkä energiasektori, sillä tulostaantuma laajeni viime vuoden lopulla teollisuuteen, perusteollisuuteen ja pankkeihin. Varsinkin Yhdysvalloissa laskuun ovat osaltaan vaikuttaneet sijoittajien pelot siitä, että pankkien taseissa tikittää pommeja öljyteollisuuden takaiskujen vuoksi. Viime kevään lukemista kurssit ovat valuneet Yhdysvalloissa vasta toistakymmentä prosenttia, joten kivipohjaan riittää vielä matkaa. Se kasvattaa yritysten rahoituskustannuksia ja nakertaa talouskasvua. S&P 500 -indeksiin listattujen yhtiöiden tuloskertymä on supistunut viime vuoden toiselta neljännekseltä lähtien. Tämän vuoden jälkipuoliskon voittoennusteet joutuvat kevään aikana kovaan paineeseen, sillä Yhdysvaltain tulostaantuma on levinnyt energiasektorilta investointitavaroihin, perusteollisuuteen ja pankkeihin. Euroopassa lasku on ollut rajumpaa
Se on loistava oston paikka, jos on käteistä odottamassa.” o K u v a : H o w H w e e Y o u n g Liikaa taloja. Osakekurssit eivät vielä hinnoittele Kaukoidän jätin talousnäkymien muutosta täydessä mitassa. Kiinan keskikokoisissa kaupungeissa on joidenkin markkinaarvioiden mukaan uusia asuntoja tyhjillään jo neljän vuoden myyntimäärä. Samalla deflaatioriskit kasvaisivat huomattavasti. Ei ole näköpiirissä sellaista, mikä toisi yhtäkkiä selvää tuloskasvua. Jos ei ehdi, elvytysvara on silloin olematon.” Sykliset laskumarkkinat ovat kestäneet tyypillisesti 1–2 vuotta. ”Kuluvan vuoden jälkipuoliskon ennusteet ovat aivan liian korkealla. ”Markkinat hinnoittelevat Fediltä tälle vuodelle enintään yhden koronnoston, kun vielä jokin aika sitten odotuksissa oli 3–4 koronnostoa. 28 Osakemarkkinat SUOMESSA MENEE SURKEASTI Globaalien pääomavirtojen maailmassa Yhdysvaltain osakemarkkina määrää tahdit myös Euroopassa ja Suomessa. Taantuman uhasta varoittavat myös teollisuuden ostopäällikköindeksin painuminen 50 pisteen rajan alapuolelle ja yrityslainojen riskilisien tuntuva kasvu. Vielä ei olla taantumavyöhykkeellä, mutta riskilukemissa kylläkin. KIINAN KASVUMARKKINA MURENEE Kiina on muodostanut viime vuosina yli kolmanneksen maailmantalouden kasvusta. Sitä ennen eletään treidarin markkinaa, sillä alakulon keskellä nähdään lyhytaikaisia laskumarkkinaralleja. Meneillään oleva tulossesonki tuo tuttuun tapaan ”positiivisia tulosyllätyksiä”, mutta ne johtuvat pikemminkin odotusten karisemisesta kuin yhtiöiden iskukyvyn kohentumisesta. Nyt on edessä sopeutus, sillä maassa on velkakupla, investointikupla, kiinteistökupla ja osakekupla. Suuri kysymys on, ehtiikö Fed kiristää rahapolitiikkaansa riittävästi ennen seuraavaa taantumaa. ”Kun pohjat on aikanaan saavutettu, kurssit nousevat nopeassa tahdissa ja jyrkästi. Juhannukseen mennessä osakemarkkina alkaa asemoitua loppuvuoden heikentyviin odotuksiin.” Tulostaantuman laajentuessa Yhdysvalloissa kasvaa myös riski reaalitalouden taantumasta. Tulosarvostus P/E 1997 2016 35 30 25 20 15 10 5 Pitkän aikavälin keskiarvo ta prosenttiyksikköjä alaspäin. S&P500 EuroStoxx OMXHCap. Tulosperusteiset arvostuskertoimet ovat Helsingin pörssissä samalla tasolla kuin S&P 500:n. Tuntuva juanin heikentyminen laukaisisi uuden valuuttasodan ja pakottaisi läntiset keskuspankit arvioimaan uudestaan rahapolitiikkansa. Ne avaavat mahdollisuuden pikavoittoihin – tai pikatappioihin. Talouden käänteitä ennakoiva ECRI:n suhdanneindikaattori antaa jo miinusmerkkisiä lukemia. Halvoiksi ei suomalaisia osakkeita voi siis väittää. Neljän taantumavuoden jälkeen Suomen talous kasvaa tänä vuonna surkeinta tahtia Euroopassa. Varsinkin, kun kotimarkkina ei anna minkäänlaista tukea. Jos hyvin käy, pitkä sahaava kurssilasku voisi vaihtua orastavaksi nousuksi vielä tämän vuoden aikana. Sopeutus iskee lujaa moniin länsimaisiin yrityksiin, joille Kiina on ollut kasvumarkkina
”Yllättävää on ollut se, että markkinoilla on alettu spekuloida, missä määrin eurooppalaispankeilla on öljyriskiä erilaisten raaka-ainejohdannaisten kautta. Mikäli korot olisivat finanssikriisiä edeltävällä tasolla, tuottajia kaatuisi kuin dominopalikoita. Öljyn tuottaminen hiekasta on kuitenkin kalliimmasta päästä. Raakaöljyn hintakehitys (Brent) 100 80 60 40 20 2/2014 2/2016 noilla vaikutukset ovat jo nähtävissä. Investointien kääntymistä nousuun saa siis vielä odottaa. 29 R aakaöljyn maailmanmarkkinahinnan raju ja nopea pudotus on saanut sijoittajat mietteliäiksi. Lähtökohtaisesti halpa öljy on maailmantaloudelle hyvä asia. Nyt se on jo vajonnut alle 30 dollarin. Keskuspankit ovat lapioineet halpaa rahaa pankkeihin, jotka ovat avokätisesti rahoittaneet öljy-yhtiöitä. Se on osaltaan selittänyt myös eurooppalaispankkien laskua.” Mahdollisten tasepommien lisäksi markkinoita ovat heiluttaneet suurten öljymaiden pakkomyynnit. Pankkien luurangot pelottavat Liian halpa öljy voi syöstä tuottajamaat syvään ahdinkoon, mikä on omiaan lisäämään levottomuuksia erityisesti Lähiidässä ja Etelä-Amerikassa. Lähi-idässä käteiskustannukset liikkuvat viiden dollarin tuntumassa, mutta valtioiden budjetit on laadittu huomattavasti nykytasoa korkeampien hintojen varaan. Suurelle osalle öljyntuottajista nykyinen hintataso on niin matala, että tuotanto ei enää kannata. ”Realisoituneet luottotappiot ovat vielä vähäisiä, mutta markkinoilla niitä hinnoitellaan jo. Öljybarrelista sai tuolloin maksaa vajaat 50 dollaria. Nykyinen hintataso ei siis riitä enää kattamaan juoksevia kuluja. Näillä sanoilla alkoi öljystä kertova artikkeli Arvopaperin viime vuoden tammikuun numerossa. Jutun olisi nyt voinut aloittaa samalla virkkeellä, kunhan viimeinen sana olisi mietteliään sijaan paniikki. Pienempiä pankkeja sen sijaan voi Suomisen mukaan ajautua ongelmiin. Takaisinmaksun koittaessa olisi hyvä löytyä rahaa. Liian halpa öljy ei kuitenkaan ole hyvä asia, etenkään jos hinta on tullut alas liian nopeasti. Se yhdistettynä muiden raaka-aineiden laahaamiseen tietää kurjuuden jatkumista monille Helsingin pörssin konepajoille. Suominen toivoo, että pattitilanne öljymarkkinalla ratkeaisi mieluummin hitaasti kuin nopeasti konkurssiaallon kautta, mikä olisi markkinoille huomattavasti väkivaltaisempi tapa. Yhdysvalloissa liuskeöljytuottajia on auttanut halpa lainaraha. Yhdysvalloissa jo puolet energiasektorin high yield -lainoista hinnoitellaan ongelmalainoiksi ja korot ovat nousseet päälle kymmenen prosentin. Hintatasapainon löytyminen tulee todennäköisesti kestämään vielä pitkään, sillä öljyntuottajien pudotuspelille markkinaosuuksista ei näy loppua. Yhdysvalloissa merkittävimmillä suurpankeilla riskit ovat Suomisen mukaan melko rajalliset, joten finanssikriisin kaltainen systeemikriisi on epätodennäköinen. Käteiskustannukset liikkuvat edullisimmillaankin noin 30 dollarissa tynnyriä kohti. o USD/b. Nordean päästrategin Lippo Suomisen mukaan markkiÖljy on jo liian halpaa Teksti MIRKO HURMERINTA Sijoittajat ovat huolissaan halvan öljyn vaikutuksista tuottajamaihin ja finanssisektoriin. Kyse on parhaasta mahdollisesta tulonsiirrosta upporikkaiden öljysheikkien ja oligarkkien perheiltä miljardeille kuluttajille. Makrokuvan ohella sijoittajat ovat huolissaan öljyn vaikutuksista finanssisektoriin. Vaikeaa on muun muassa Kanadassa, joka on valtavien öljyhiekkaesiintymiensä ansiota noussut jo maailman viidenneksi suurimmaksi öljyntuottajaksi. Sellaisella korolla ei enää kannata hakea lainaa”, Suominen sanoo
Finanssialan nousukkaat 30 Teksti TERO KUITTINEN Kuvitus TUOMAS IKONEN Pienet, mutta nopeasti kasvavat finassialan teknologiafirmat haluavat mullistaa maksamisen mallin. Alan kärkinimet tulevat Ruotsista ja Suomesta. Pohjolan uusi rahasampo
31
Weckroth näkee Suomen erityisetuna kuitenkin sen, että osakepohjaisessa joukkorahoituksessa ollaan kiritty Ruotsin ohi. Skype, Spotify, Mojang, King ja Klarna on Ruotsin yksisarvistehtaan maineikkaita tuotoksia. Pohjoismaista on mahdollisesti tulossa maailmanlaajuisesti merkittävä fintech-keskus. Suomella pelipaikka Täyttä yksimielisyyttä Pohjoismaiden tulevasta fintech-glooriasta ei ole. Halvimmillaan iZettlen kortinlukijan voi ostaa 75 dollarilla. ”Skandinavia on ollut jo pitkään korkean mobiilipenetraation, huippudevaajien ja kehittyneiden pankkipalvelujen risteys. iZettle on sekin perinteisen luottokorttimallin kimpussa – se tarjoaa pienyrityksille halvan ja helpon mahdollisuuden prosessoida korttimaksuja. Alueemme on paras paikka aloittaa disruptiivinen palvelu – me olemme kansaa joka tykkää kokeilla uutta.” Amerikassa molemmat yritykset ovat herättäneet huomattavaa kohua viime vuoden aikana – ne ovat Ruotsin uuden teknologiamahdin kulmakiviä. Moni uusi teknologiayritys aikoo tehdä maksuista, lainoista ja shoppamisesta joustavampaa, nopeampaa ja halvempaa. Tukholma on suoltanut ulos enemmän yli miljardin dollarin markkina-arvon omaavia teknologiayrityksiä kuin Lontoo tai Berliini – ja kamppailee per capita-asteikolla samassa sarjassa Piilaakson kanssa. Invesdor, käyttötilipalvelua tarjoava Holvi ja verkkomaksupalveluja tarjoava Paytrail nähdään usean tahon mukaan Suomen fintech-teollisuuden kärkikaartissa. Voisivatko täkäläiset yritykset päästä rahamaailmassa samaan asemaan kuin Supercell ja King peliteollisuudessa. Pitkällä sihdillä niiden tavoitteet ovat huikean kunninahimoisia – yritykset haluavat profiloida kuluttajien ostokäyttäytymistä ja muuttaa koko mainosmaailman ja vähittäiskaupan pelisäännöt. Institutionaaliset sijoittajat ovat hyvin riskiä välttäviä erityisesti finanssipuolella ja rahaa ei suunnata fintech-sektorille lainkaan samalla tavalla kuin USA:ssa tai Britanniassa”, Weckroth sanoo. Niiden takaa on nousemassa uusi aalto fintech-yrittäjiä jotka hamuavat. Ei mikään ihme että fintech, finanssiteknologia, on nyt startup-maailman yksi kuumimmista sektoreista. Klarna puhuttelee ihmisiä, joita huolestuttaa nettishoppailun luottoja petosriski. Kummankin tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Pohjoismaiden kaksi fintech-titaania ovat Ruotsin Klarna ja iZettle – edellinen on nostanut 282 miljoonaa dollaria riskirahaa, jälkimmäinen 118 miljoonaa. Ongelmia ovat puuttuva kilpailu ja jähmeät rakenteet kotimarkkinoilla, toisaalta myös perinteiden puute fintech-puolen kehityksessä. Finanssialan nousukkaat 32 H arva asia raivostuttaa kuluttajia niin paljon kuin perinteisten pankkien vanhanaikaiset rahankuppaamiskeinot. Nokian romahdettua kännykkäfirmana Suomen maine IT-mekkana on hapertunut pahasti. iZettlen markkinointijohtaja Johan Bendz taas painottaa että ”Alle kuusi prosenttia pohjoismaalaisista käyttää käteistä maksuissaan. Samaan aikaan Ruotsi on noussut legendan asemaan. Amerikassa edelleen yleisten paperishekkien lunastaminen on myöskin kolmen päivän prosessi – viiden jos viikonloppu osuu eteen. Moni epäilee iZettlen kykyä tunkeutua Amerikan kovasti kilpailluille korttilukumarkkinoille, joilla Squaren kaltaiset firmat ovat jo kovassa kasvussa. Klarnan viestintäjohtaja Erik Engellau-Nilssonilla oli selkeä kuva siitä, mikä on tekemässä Pohjoismaista fintechkasvukeskuksen. Taustalla on hienostunut riskimallinnus, jolla Klarna arvioi kunkin kuluttajan todennäköistä kykyä maksaa laskunsa. Klarna yhdessä hieman pienemmän iZettlen kanssa on muokkaamassa koko Pohjoismaiden profiilia pois puhelinapplikaatioja pelipuolelta. Sen kytkettyä älypuhelimeen tai tablettiin on kauppa pystyssä. ”Käytäntö on sitten vaikeampaa. Yksinkertainen tilisiirto Euroopasta Amerikkaan voi maksaa yli 60 euroa ja kestää kolme päivää. Pienenkin lainan hankkiminen voi olla ankaran paperisodan takana. Klarna, iZettle, Tink, Moni ja Trustly ovat merkkejä siitä että Lontoo ja Berliini ovat jäämässä jälkeen”, EngellauNilsson sanoo Arvopaperille. Sarjayrittäjä ja joukkorahoitusyhtiö Invesdorin hallituksen puheenjohtaja Tero Weckrothin mielestä Suomi tarjoaa hyvän pilottilaboratorion ja EU:n regulaatiokehikossa on mahdollista päästä laajenemaan maailman suurimmalle talousalueelle yhdellä toimiluvalla. Yhtiö tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden astua perinteisen luottokorttisysteemin ulkopuolelle
Sen sijaan mobiiliappimarkkinoilla vahvat uudet pelurit kuten Mojang ja Supercell tipahtivat Microsoftin ja Softbankin kaltaisten mammuttien syliin. Perintöja lahjaverotus Sijoitusmarkkinapaneeli Pörssin tulokkaat –paneeli Sijoituskoulu Pörssi-ilta 15.-16.3. Koska Spent luokittelee kaikki luottokorttitoiminnat joko yksityisiksi tai matkakuluiksi, se saa tarkan kuvan kuluttajan ostoprofiilista. Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä, vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja verotuksen huippuammattilaisia. New Yorkiin tammikuussa muuttanut Spentin toimitusjohtaja Erno Tauriainen avaa filosofiaansa: ”Viime kädessä olemme tiedon jalostaja emme myy dataa kuluttajista kaupoille, vaan autamme niitä kohdentamaan alennustarjoukset juuri innostuneimmille faneille. Lisäksi Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät Pörssi-illan keskiviikkona 15.3. Jää nähtäväksi ajautuvatko myös maksamisen läpimurtoteknologiat vanhan rahateollisuuden, kuten uutta menestyssuuntaa hakevien pankkien, syliin vai pystyvätkö ne horjuttamaan vanhaa finanssijärjestelmää. Tällä hetkellä 8 tai 9 USA:n kymmenestä suosituimmasta mobiiliapplikaatiosta on itse asiassa älypuhelinmurrosta edeltävien yritysten tuotteita. Amazon, Delta ja Best Buy ovat jo Spentin verkostossa kuponkiaggregaattoriyhteistyön kautta. Klarnan tapaan kuluttajien koko ostokäyttäytymisen uudistamiseen. Spent-applikaatio auttaa kuluttajia luokittelemaan välittömästi jokaisen ostotoimenpiteen joko henkilökohtaiseksi tai työnantajan piikkiin meneväksi. Tutustu ohjelmaan ja tulosta pääsylippusi osoitteessa www.verotapahtuma.fi Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi. Pohjoismaisten fintech-yritysten tavoitteena on lähes aina varhainen USA:n partneriverkoston rakentaminen, usein jo ennen tuotteen lanseerausta. o Luottokortti yritykset rakentavat nyt omia teknologia firmayhteisöjään. Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Kuluttajistakin on hauskempaa että golftuotemainokset näkyvät vain pelaajille.” Spentin pääsy Visan startup-talliin on esimerkki siitä, kuinka pohjoismainen fintech-maailma on ketterästi sopeutumassa uuteen trendiin: Luottokorttiyritykset rakentavat nyt omia teknologiafirmayhteisöjään valjastaakseen maksamisen vallankumouksen omiin tarkoitusperiinsä. Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto www.veronmaksajat.fi Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan 15.-16.3.2016 Marina Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle. 2016 2016 Arvopaperi-Vero2016-84x240.indd 1 16.12.2015 12.09. Moni kuuma fintech-firma on syntynyt nimenomaan korttijättien, kuten Visan ja Mastercardin, ohittamiseksi. Kulukorvauksien helpottamisen ohella tavoitteena on koko ostokäyttäytymisen muokkaaminen. Spentillä on jo nyt taskussa yli 400 000 liikettä Amerikassa. Oulusta ponnistanut Spent sai Visan tuekseen ja alkumetreillä sekä sijoittajana että strategisena neuvonantajana. Netflix haastaa televisioteollisuuden ja Airbnb:stä on kasvanut suora uhka hotelliketjuille. Apple, Google ja Facebook ovat imeneet itseensä uuden sukupolven vahvimmat tuotteet. Tämä informaatio voidaan viipaloida ja sortteerata niin, että aletarjoukset ja bonuspisteet kohdennetaan optimaalisesti
Kuukauden osakkeet K u v a : V I P i x / S p l a s h N e w s
Televisiopersoona Khloe Kardashian nappasi juoman Calabasasin Starbucksilta Kaliforniassa.. Yritysjärjestelyt voivat tuoda alan osakkeisiin lisävärinää. Pakkau kset ovat kasvu lupaus Take Away. 35 Teksti TOMMI MELENDER Urbaanin elämäntyylin leviäminen ja verkkokaupan kasvu siivittävät pakkausteollisuutta
Viiden vii1. Metsä Boardin tulevaisuus ei olisi ollut pelkästään synkkä, vaan olisi saattanut loppua kokonaan, ellei se olisi luonut nahkaansa uudelleen. Kymmenen vuotta sitten se oli Euroopan suurin hienopaperivalmistaja, nyt se keskittyy kokonaan kartonkiin. Muut 5 Taivekartongit Euroopassa Valkoiset ensikuitulainerit Euroopassa osuus kapasiteetista, % osuus kapasiteetista, % 1. Smurfit Kappa 25 3. International Paper 8 5. Siinä missä paperin kysyntä hiipuu, kartongille avautuvat suotuisat tulevaisuudennäkymät. Kuukauden osakkeet 36 Pakkausteollisuus lukuina KARTONKIVALMISTAJAT markkina-arvo, meur kokonais tuotto 1v, % kokonais tuotto 5v, % p/e 2016e p/b 2016e p/s 2016e ev/ebitda 2016e osinkotuotto 2016e, % opon tuotto 2016e, % Metsä Board 1 948 81 13,2 1,7 1,0 7,2 3,6 13,0 Stora Enso 5 576 -12 -2 9,6 1,0 0,5 6,2 4,9 10,0 Mondi 7 359 -5 166 10,8 2,1 0,8 5,1 3,7 19,2 Mayr-Melnhof 2 066 14 37 13,4 1,6 0,9 6,0 2,9 11,8 Smurfit Kappa 4 635 -8 135 9,1 1,6 0,5 5,8 3,6 17,9 International Paper 13 010 -32 74 10,4 3,3 0,7 6,0 5,1 31,9 BillerudKorsnäs 2 825 4 162 13,4 2,0 1,2 7,6 3,6 15,0 SCA 18 033 24 121 18,1 2,2 1,4 10,0 2,6 12,2 Holmen 2 113 -19 13 13,8 0,9 1,2 8,0 4,7 6,7 Keskiarvo -4 88 12,4 1,8 0,9 6,9 3,9 15,3 K iireinen kaupunkilainen poikkeaa lounastauolla McDonald’sissa ja kahvipaussilla Starbucksissa. Stora Enso 25 3. Verkkokauppa on kasvanut viime vuodet maailmassa yli 20 prosentin vauhtia. Vaikka kulttuuriset ominaispiirteet eivät sinällään häviä, kulutustottumukset muokkautuvat länsimaiseen suuntaan. Perinteisissä mielikuvissa kiireinen kaupunkilainen paikantuu Yhdysvaltain tai Euroopan suuriin kaupunkeihin. SCA 12 6. Niissä riittää keskiluokkaisia ihmisiä, jotka eivät törsää luksukseen, mutta käyttävät runsaasti rahaa pikaruokiin, valmisannoksiin ja verkkokauppaostoksiin. Metsä Board 35 2. Muut 7 Lähde: Metsä Board Lähde: Metsä Board 1 7 6 5 4 3 2 1 2 6 5 4 3 Verkkokauppa on kasvanut yli 20 prosentin vauhtia.. Konsulttifirma AT Kearney odottaa tahdin tasaantuvan tulevina vuosina, mutta edelleenkin luvassa on tukevia kaksinumeroisia kasvulukuja. Helsingin pörssissä kasvutoimialat ovat kiven alla, mutta pakkausteollisuus on kiistatta sellainen. Tulevaisuudessa urbaaneja keskiluokkaisia kuluttajia elää kuitenkin huomattavasti enemmän Kiinan ja Intian kaltaisten maiden megakaupungeissa. Se tietää kasvavaa bisnestä niin Huhtamäen kaltaisille pakkausten valmistajille kuin Metsä Boardin kaltaisille kartongintuottajille. Mayr-Melnhof 13 4. BillerudKorsnäs 13 5. Metsä Board 29 2. Cascades 7 7. Jos nykyiset ennusteet pitävät kutinsa, tulevaisuudessa kehittyvien maiden osuus maailman keskiluokkaisesta väestöstä nousee 80 prosenttiin. Tuoreet investoinnit vahvistavat yhtiön asemaa Euroopan johtavana taivekartonkien ja lainereiden valmistajana. Holmen 8 6. Töistä palatessaan hän ostaa ruokakaupasta illallisen einespakkauksessa. Ennen nukkumaanmenoa hän tilaa Zalandosta muutaman vaatekappaleen ja Amazonista muutaman kirjan. Mondi 15 4. Pakkausteollisuuden houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa kuvastaa Huhtamäen pörssimenestys. Verkkokaupat pakkaavat vaatteet, kirjat, kodintarvikkeet ja muut myyntiartikkelit kartonkiin
Parhaat ja tehokkaimmat jakavat kasvavat markkinat keskenään. Viime vuosi oli historian vilkkain yrityskauppavuosi. UPS:n kuski pakkaa laatikoita Cyber Monday –nimellä tunnettuna verkkokaupan alennuspäivänä New Yorkissa. Pakkausten valmistaminen ei ole sinänsä huipputeknologiaa, mutta ympäristövaatimusten kiristyessä ei bulkkituotteilla pärjää. Myös suomalainen kauppa lanseerasi Cyber Mondayn viime vuonna.. Suuria järjestelyjä on luvassa myös tänä vuonna, ja S&P Capital IQ uskoo, että niitä nähdään myös pakkausteollisuudessa. Huhtamäellä ja Metsä Boardilla on takanaan suuri kasvollinen omistaja. Osingoista ja arvonnousuista on kertynyt tuottoa yli 200 prosenttia. Suomen Kulttuurirahasto ja Metsäliitto eivät hevin ostajien houkutuksiin taivu. Huhtamäen voittokulku ei ole syntynyt pelkän volyymikasvun varassa, vaan myös kannattavuus on tukevoitunut selvästi. 37 PAKKAUSVALMISTAJAT markkina-arvo, meur kokonais tuotto 1v, % kokonais tuotto 5v, % p/e 2016e p/b 2016e p/s 2016e ev/ebitda 2016e osinkotuotto 2016e, % opon tuotto 2016e, % Huhtamäki 3 205 31 219 16,6 2,9 1,1 10,2 2,8 17,7 Winpak 1 794 10 220 18,3 2,9 2,3 9,4 0,3 16,1 Amcor 9 307 -9 106 16,1 7,0 1,1 9,6 4,7 43,5 Rexam 5 501 13 102 14,7 2,4 1,1 9,0 3,1 16,1 Sealed Air 7 204 1 86 15,8 18,1 1,1 10,2 1,2 114,1 Bemis 4 139 8 98 17,5 3,7 1,1 9,7 2,3 21,2 Keskiarvo 9 138 16,5 6,2 1,3 9,7 2,4 38,1 Lähde: Factset Verkkokaupan markkina, mrd USD me vuoden aikana se on ollut kokonaistuotoissa mitattuna ylivoimaisesti paras suurista suomalaisyhtiöistä. Alan firmojen arvostuskertoimet ovat suotuisan kurssikehityksen ja matalan korkoympäristön myötä koholla, mutta yrityskauppa-aktiviteetin viriäminen antaisi niille tukea. Takavuosina Huhtamäkeä hyljeksittiin matalakatteisten bulkkituotteiden valmistajana, mutta luonnehdinta ei päde nykymaailmassa. o 1500 1000 500 2013 2014 2015e 2016e 2017e 2018e Verkkokaupan kasvu jatkuu, mutta tasaantuu 25 20 15 10 5 2013 2014 2015e 2016e 2017e 2018e Lähde: AT Kearney Lähde: AT Kearney % K u v a : B l o o m b e r g Verkkokapan juhla. Lisäksi elintarvikealan jätit asettavat pakkausvalmistajille tiukat laatuja luotettavuusvaatimukset
Viime vuonna Kiina aiheutti laskupainetta Foodservice Europe, Asia, Oceania -yksikön tulokseen. Kaupungistumistrendissä mukana olevat lattarimaat muodostavat ylimmästä rivistä viidenneksen. Yhdysvaltalainen pakkausjätti keskittyy Pohjois-Amerikan markkinoille, mutta on lisännyt viime vuosina paukkujaan Latinalaisessa Amerikassa. Liikevoittoprosentti pyörii tasaisesti kahdeksan tietämillä. Ikävämpiä viestejä antaa Kiina, joka on liikevaihdossa mitattuna yhtiön viidenneksi suurin markkina. Verrokkiryhmäänsä ja omaan historiaansa nähden osaketta ei voi väittää edulliseksi. Tuotepaletissa korostuvat ruokaja juomapakkaukset. Pitkällä tähtäimellä Kiina muodostaa toisen Aasian jätin Intian kanssa Huhtamäelle tulevaisuuden avainmarkkinan. Hyvässä markkinatilanteessa Huhtamäki voi karsia valikoimistaan halvimpia tuotteita hintavampien tieltä. Yhtiö on kertonut aikeistaan laajentua yritysostoilla. Amcor on verrokkiryhmänsä valio kannattavuudellaan ja pääoman tuotollaan. Kuukauden osakkeet 38 Huhtamäen asiakaskunta koostuu Nestlén, Unileverin, McDo nald´sin, Coca-Colan ja Starbucksin kaltaisista maailmanjäteistä. Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus yltää liki 30 prosenttiin. Huhtamäen mukaan joka viides ihminen maailmassa ostaa viikoittain tuotteen, joka on pakattu Huhta mäen valmistamaan pakkaukseen.. Hyvä tuloskehitys näkyy Huhtamäen osakkeessa, sillä viiden vuoden kokonaistuotto ylittää 200 prosenttia. Toimialoista selvästi tärkein on elintarviketeollisuus, jolle Bemis myy yhdeksän kymmenestä pakkauksestaan. Kokonaistuotto sisältää arvonnousun ja osingot. Yksittäisistä maista Kiina on Amcorille toiseksi suurin Yhdysvaltain jälkeen, joten sillä on loistavat asemat hyötyä kaupungistumiskehityksestä. Australialaisfirman markkinat painottuvat Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Positiivisina tekijöinä nousevat myös maltilliset raakaaine-, energiaja logistiikkakustannukset. Molemmista tulee runsas kolmasosa liikevaihtodollareista. Viiden viime vuoden aikana Huhtamäki on kasvattanut osakekohtaista tulostaan keskimäärin 13 prosentin vuosivauhtia. Ne ovat raportoineet vakaita kasvulukuja päämarkkinoillaan, mikä tietää hyvää suomalaisyhtiön tarjoilupakkausten kysynnälle. Arvostus ei siedä tulospettymyksiä, mutta pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa hyödyntää isommat dipit tilaisuutena ostaa laatuyhtiötä salkkuun. SUOSITUS: Konsensussuositus PIDÄ Keskitavoitehinta 13,81 Australian dollaria (nousuvara 10%) BEMIS . Vahvistunut dollarikin tietää hyvää, sillä Yhdysvallat muodostaa Huhtamäen ylimmästä rivistä reilun kolmanneksen. Takavuosina Huhtamäki oli tehottomampi kuin parhaat kansainväliset verrokkinsa, mutta ero on olennaisesti pienentynyt. SUOSITUS: Konsensussuositus YLIPAINOTA Keskitavoitehinta 34,94 euroa (nousuvara 15%) Huhtamäki pääsi menestysputkeen AMCOR . Intia on liikevaihdossa mitattuna Yhdysvaltain ja Saksan jälkeen Huhtamäen kolmanneksi suurin markkina. Urbaanin elämäntyylin voimistuminen pitää niissä molemmissa tarjoilupakkausten kysynnän vireänä. SUOSITUS : Konsensussuositus PIDÄ Keskitavoitehinta 48,60 Yhdysvaltain dollaria (nousuvara 1%) Kuumat kupit. Osake on tulosperusteisesti verrokkeihinsa nähden hintava. Samalla liikevoittoprosentti on kivunnut alle kuudesta prosentista yli kahdeksaan prosenttiin
Näin voi sanoa Toronton pörssiin listatusta Winpakista, sillä sen suurin omistaja Antti Aarnio-Wihuri hallitsee yli puolta osakekannasta. SUOSITUS Konsensussuositus YLIPAINOTA Keskitavoitehinta 47,53 Kanadan dollaria (nousuvara 12%) Winpak on Aarnio-Wihurin helmi Winpakin liikevoitto marginaali lähentelee 15 prosenttia. Vajaan kahden miljardin euron arvoinen Winpak on Wihuri-konsernin pakkaustoimialan kulmakivi. Kymmenen tuotantolaitosta sijaitsevat Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Viiden vuoden kokonaistuotot yltävät 220 prosenttiin, mikä tarkoittaa että kansainvälisistä verrokeista vain Huhtamäki pystyy haastamaan Winpakin tuottohistoriallaan. Winpak olisi oivallinen ostokohde suuremmalle pelurille, mutta Wihuri tuskin haluaa omistuksestaan luopua. Pienehkön kokonsa ja keskittyneen omistajarakenteensa vuoksi Winpakin osake ei ole erityisen likvidi, mutta kovia tuottoja ei voi selittää hinnoittelun tehottomuudella. Eurooppa ja Aasia tuovat liikevaihdosta parin prosentin muruset. Viidessä vuodessa Winpak on kasvattanut liikevaihtoaan keskimäärin 9 prosenttia ja tulostaan keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. Pakkaustalojen aatelia. Osakkeen arvostuskertoimet nousevat verrokkien yläpuolelle, mikä kielii siitä että sijoittajat hinnoittelevat Winpakiin kovia kasvuodotuksia myös tulevaisuudessa. Tahti on ollut selvästi parempaa kuin verrokeilla. Myös kannattavuudessa Winpak erottuu edukseen, sillä sen liikevoittomarginaali lähentelee 15 prosenttia, kun suurilla pakkausfirmoilla vastaava lukema asettuu 7–9 prosentin vaiheille. Pakkaustoimialan analyytikot odottelevat yritysjärjestelyjä lähitulevaisuudessa. 39 Vahvasti suomalainen, ainakin omistukseltaan. Pakkausmateriaalien lisäksi se myy pakkauskoneita. Winpak valmistaa elintarvikeja panimoteollisuuden sekä terveydenhuoltoalan tuotteisiin rasioita, alumiinipohjaisia kansia sekä monikerroskalvoja ja kutistepakkauksia. Sijoituksena Winpak on ollut pakkausalan helmi. Kanadassa listattu Winpak tekee kaikenlaisia pakkauksia ja myös pakkauskoneita.. Liiketoiminnaltaan Winpak on mitä amerikkalaisin, sillä Yhdysvallat muodostaa sen ylimmästä rivistä 81 ja Kanada 13 prosenttia
Husumin investointiohjelma nostaa Metsä Boardin osuuden taivekartonkien kapasiteetista Euroopassa 35 prosentista 43 prosenttiin ja lainereissa 29 prosentista 34 prosenttiin. Osakkeen hinnoittelu on samassa linjassa Metsä Boardin kanssa. Ne tuovat yli puolet liikevaihdosta. Osakkeen hinnoittelu heijastaa paperipainajaisten jäämistä historiaan. Investoinnit tuotantolaitoksiin parantavat tehokkuutta. Reportaasi BILLERUDKORSNÄS . Tulosperusteisesti Metsä Board on verrokkiryhmässään hintava, mikä kertoo, että kasvutarina alkaa olla sisällä osakkeen hinnassa. Länsinaapurissa tehtävät tehdasuudistukset laahasivat aikataulustaan. Ne muodostavat yhtiön taivekartongin myynnistä kuutisenkymmentä prosenttia. SUOSITUS Konsensussuositus YLIPAINOTA Keskitavoitehinta 115,83 euroa (nousuvara 14%) Sijoittajat pöllyttivät Metsä Boardia jouluneljänneksen tulosraportin jälkeen. Toisin kuin Metsä Board, itävaltalaisyhtiö ei ole rantautunut Pohjois-Amerikkaan, mutta hakee kasvua Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. SUOSITUS: Konsensussuositus YLIPAINOTA Keskitavoitehinta 164,00 Ruotsin kruunua (nousuvara 31%) MAYR-MELNHOF . Bisnekset painottuvat Eurooppaan, joka tuo 85 prosenttia liikevaihdosta. Pahvipakkauksiin erikoistuneen ruotsalaisyhtiön myynti painottuu elintarvikeja juomateollisuuteen. Metsä Boardin kartongista taiteltu Fazerin Alku-puuron pakkaus on palkittu ekologisuudestaan ja kiitelty muotoilustaan.. SUOSITUS: Konsensussuositus YLIPAINOTA Keskitavoitehinta 6,65 euroa (nousuvara 26%) Kartonkitarina siivittää Metsä Boardia Palkittu pakkaus. Lisääntyvistä tuotantomääristä Metsä Boardilla riittää myytävää kasvumarkkinalleen Pohjois-Amerikkaan. Viidessä vuodessa liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet viiden prosentin vauhtia, liikevoittomarginaali liikkuu kahdeksassa prosentissa. Metsä Boardin taivekartongit ovat jopa 50 prosenttia perinteisiä pohjoisamerikkalaisia laatuja keveämpiä, ja niiden avulla sikäläiset kuluttajatavarafirmat voivat pienentää kustannuksiaan ja vähentää ympäristökuormaansa. Tärkein markkina-alue Eurooppa muodostaa ylimmästä rivistä 73 prosenttia. Se ei sinänsä yllättänyt, sillä osakkeen arvostus oli koholla. Pohjois-Amerikan valloitukseen antaa vauhtia Metsä Boardin vahva jalansija globaalien bränditalojen keskuudessa. Muutama vuosi sitten Metsä Board hinnoiteltiin alle tasearvonsa, mutta nyt p/b-kerroin lähentelee kakkosta, mikä on tukevahko lukema pääomavaltaiselle teollisuusfirmalle. Kuluttajien päivittäisiin perustarpeisiin keskittyvä bisnes takaa vakaan kysynnän, mutta BillerudKorsnäsin liikevoitto on viiden vuoden aikana heilahdellut 4 ja 11 prosentin välillä. Euroopassa uuden sukupolven kartongit muodostavat reilun kolmanneksen ja Aasiassa reilun viidenneksen kokonaiskulutuksesta, mutta Pohjois-Amerikassa niiden osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Omistajasuku hallitsee 60 prosenttia osakekannasta. Wienin pörssissä majaileva MayrMelnhof on Metsä Boardin ja Stora Enson jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin taivekartongin valmistaja. Paradoksaalisesti tulospettymykseen vaikutti Husumin-tehdas Ruotsissa, joka samaan aikaan symboloi Metsä Boardin muodonmuutosta rönsyilevästä paperiyhtiöstä erikoistuneeksi kartonkiyhtiöksi. Tieto paremmasta kartonkilaadusta kulkee bränditalojen sisältä mantereelta toiselle ja edistää niiden menekkiä. Viime vuonna sieltä tuli joka kymmenes liikevaihtoeuro, mutta osuutta on mahdollisuus nostaa huomattavasti
Nettotulosten ynnäily kertoo, että vuodesta 2009 lähtien yhteenlaskettu seitsemän vuoden tulossumma saa eteensä miinusmerkin huolimatta viime vuoden tuntuvasta tulosparannuksesta. Teksti Markus Salin Monitilatoimisto. 41 Sijoitukset KOTIMAINE N 41 / U LKO MAINE N 4 3 / PIE NI U LKO MAINE N 4 4 / IN STITU UTI O 4 5 / GU RUJE N SALKUT 4 6 / R AHASTOT 47 / R AHASTO ILMI Ö 48 / I S O KU VA 4 9 / KO LU MNI : O lli Tur u n e n 50 KOTIMAINEN Rahan tekeminen toimistoja kalustamalla on ollut finanssikriisin jälkeen vaikeaa. Sitä ennen Martelalla oli takanaan hyvä liikevaihdon ja tuloksen kasvuputki, joka huipentui vuonna 2008, jolloin yhtiö teki 141 miljoonan euron liikevaihdolla kahdeksan miljooMartela heräsi horroksesta Martelan tulos kääntyi pitkän tehostamisrupeaman jälkeen reippaasti voitolliseksi viime vuoden jälkipuoliskolla. Ennen viime vuoden tuloskäännettä kalustevalmistaja Martela teki edellisen kerran voitollisen tuloksen vuonna 2011. Toimistotila muuttuu Martelan mallissa tarpeen mukaan.
Tilinpäätöksen yhteydessä annettu ohjeistus liikevaihdon ja liikevoiton pysymisestä tänä vuonna viimevuotisissa lukemissa noudattelee martelamaisen varovaista linjaa, sillä tehostamisohjelmat nipistävät kustannuksia vielä tänä vuonnakin. Mikä sitten on muuttunut. Suoritus ansaitsee hatunnoston nykyisissä perusankeissa olosuhteissa. Eikä osake ole kallis suhteessa osakekohtaiseen tulokseen tai osakekohtaiseen omaan pääomaankaan. Viime vuonna liki kolme neljäsosaa Martelan liikevaihdosta tuli kotimaasta. Suku sanelee edelleen tahdin, vaikka omistajasuvun toimitusjohtaja Heikki Martela vaihtui syksyllä palkkarenkiin Matti Rantaniemeen. 42 Sijoitukset Liiketoiminta Suurimmat omistajat, % Kurssikehitys 2012 2016 8 6 4 2 Martela Oyj Helsingin pörssi 2015 2016e 2017e Liikevaihto, meur 133 130 131 Liikevoitto, meur 4,1 4,5 5 Voitto e. Yhtiö muuttaa segmenttiraportointiaan tänä vuonna siten, että Ruotsi liitetään tulosyksikkö Suomen kanssa yhteen ja Norjan toiminta siirtyy International-yksikköön. Ennen katsausta Martelan osaketta sai pörssistä samaan hintaan kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Neljä miljoonaa euroa reilun 130 miljoonan euron liikevaihdosta ei ole kovin paljon, sillä se tarkoittaa käytännössä vain kolmen prosenttiyksikön parannusta liikevoittomarginaaliin tai vaikkapa tappiollisten ulkomaan yksiköiden tuloksen nousua vesirajalle. o Yhtiö on keventänyt kustannuksiaan melkein markkina-arvonsa verran.. veroja, meur 3,4 4,1 4,7 Nettovelat, meur 3,8 -1,2 -1,2 Oman pääoman tuotto, % 11,6 11 13,4 Tulos/osake, eur 0,61 0,66 0,88 Osinko/osake, eur 0,25 0,35 0,35 Tilanne 31.1.2016 Marfort Oy 12,6 Ilmarinen 8,1 OP-Suomi Arvo 6,9 Heikki Martela 4,4 Leena Palsanen 3,7 Jaakko Palsanen 3,2 Pohjola Vakuutus 2,8 Ac Invest 2,8 nan euron nettotuloksen. Mutta ensi vuonna sekin on jo mahdollista, jos Suomen talous alkaa vihdoin osoittaa virkoamisen merkkejä niin kuin jotkut jo uskaltavat ennustaa. Itse asiassa vuosi Suomessa oli kannattavan kasvun vuosi, sillä liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia ja liikevoitto liki kolminkertaistui. Viiden euron kurssilla Martelan markkina-arvo ylittää niukasti 20 miljoonaa euroa. Heikki Martela jatkaa kuitenkin hallituksen puheenjohtajana. Tuo osavuosikatsaus herätti Martelan osakkeen syvästä unesta. Siis viiden euron hintaiselle osakkeelle. Rivien välistä voi tehdä tulkinnan, että Martela haluaa pysyä Suomessa ja Ruotsissa, mutta muiden maiden kohdalla edessä on vakavien pohdiskelujen paikka: myynti, lappu luukulle tai saneeraus. Jos nykyistä runsaan viiden euron osakekurssia suhteuttaa ennätystulokseen, osake näyttää vielä viime kuukausien reippaan nousun jälkeenkin houkuttelevan halvalta. Varovaisuus paistoi jo syksyllä julkaistussa kolmannen neljänneksen katsauksessa, joka lupaili liiketuloksen paranevan hieman edellisvuoden 1,2 miljoonasta eurosta, vaikka jo yhdeksän kuukauden jälkeen oli kasassa kahden miljoonan euron liikevoitto. Uusia toimistorakennushankkeita ei ylitarjonnan takia juurikaan tulla lähivuosina käynnistämään. Martelalle sekin tarjoaa kuitenkin työmaata, sillä vanhoja toimistoja muutetaan vastaamaan nykyajan tarpeita kiihtyvällä tahdilla. Yhteensä muut yksiköt toivat yli neljän miljoonan euron liiketappion, joten seuraavien tehostamistoimien kohteista ei ole epäselvyyttä. Tuo kahdeksan miljoonan euron nettotulos tarkoitti osaketta kohti 1,89 euroa. Kotimaan kannattavuus oli jo suorastaan hyvä, sillä liikevoittomarginaali oli 8,5 prosenttia. Martelalla on reilut 4,1 miljoonaa osaketta, joista noin 0,6 miljoonaa osaketta on Martelan suvun omistamia noteeraamattomia ja äänivaltaisia osakkeita. Kysyntä ei ole pahemmin kasvanut vuosiin, mutta Martela on tehnyt pitkää ja määrätietoista tehostamistyötä. Ruotsi & Norja -yksikön ja lähinnä Puolassa ja Venäjällä toimivan International -yksikön liikevaihdot laskivat ja tulokset jäivät tappiolle. Yhtiö on muutamassa vuodessa keventänyt kustannuksiaan melkein nykyisen markkina-arvonsa verran. Yhtiö työllisti vielä vuonna 2012 yli 800 ihmistä, mutta viime vuoden lopussa nuppiluku oli pudonnut 575:een. Asiakas ostaa puun ja teräksen sijaan pitkäkestoista palvelua, johon puu ja teräs kuuluvat. Pelkästään pääkaupunkiseudulla tyhjät toimistorakennukset ovat omistajille iso ongelma. Kahdeksan miljoonan euron nettotulos ei siis tunnu utopistiselta, vaikka tänä vuonna yhtiö tuskin vielä yltää niin korkealle. Toinen kasvava trendi on elinkaariajattelun ulottaminen toimistokalustamiseen samaan tapaan kuin kiinteistöissä tai koneissa. Se vastaa yhtiön alle kahden kuukauden liikevaihtoa. Ja osakekohtaisessa tuloksessa on kova vipu: nelisen miljoonaa euroa lisää nettotulosta tuo osaketta kohti euron lisää. Markkina-arvo oli naurettavat 12 miljoonaa euroa. Korollista nettovelkaa Martelalla oli vuodenvaihteessa vain 3,8 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 17 prosenttia. Martelan tuotekehityksen yksi avainsana on monitilatoimisto, joka vähentää tilantarvetta ja tehostaa toimintaa
Innovaatioihin satsaavalla yhtiöllä on runsaasti patentteja vetämässä. Se tunnettiin takavuosikymmeninä puhtaana raaka-aineiden tuottajana, mutta viime vuosina se on harpannut arvoketjussa ylöspäin. Putkessa on enemmän patentteja kuin nykyisessä patenttisalkussa tavaraa. Vuosikymmenen loppuun mennessä yhtiön johto aikoo nostaa erikoisainesosien osuuden 70 prosenttiin. Matalakalorisesta Dolcia Prima -luonnonsokerista povataan yhtiölle tulevaisuuden lippulaivatuotetta. Tutkimuslaitokset lupaavat ruokien erikoisainesosille lähivuosina yli viiden prosentin vuotuista kasvua. Vaatimukset terveellisestä mutta maukkaasta ruuasta avaavat kasvumahdollisuuksia innovaatioihin satsaaville elintarvikefirmoille. Kolmasosa heistä tutkii tarkasti, paljonko kaloreita tuotteet sisältävät. Se tarkoittaisi, että globaali markkina olisi vuosikymmenen lopussa 91 miljardin dollarin suuruinen. Toissa vuoden marraskuussa putkessa olleista patenteista Tate & Lyle on onnistunut kaupallistamaan viidenneksen, mitä voi pitää hyvänä suorituksena. Nykyisin perusainesosat ja erikoisainesosat tuovat Tate & Lylen liiketuloksesta kumpikin liki puolet. Patenteista on toki matkaa menestyviksi tuotteiksi. Lontoon pörssiin listattu Tate & Lyle on alan kiintoisimpia yhtiöitä. Perusainesosissa tulospotentiaali ei ole yhtä houkutteleva kuin erikoisainesosissa, mutta niistä kertyy vakaata ja ennustettavaa kassavirtaa. ULKOMAINEN 43 Nykypäivän kuluttajat eivät osta ruokakaupasta mitä tahansa. Kevyesti. Niistä saadaan selvästi paremmat katteet kuin bulkkituotteiksi määriteltävistä perusainesosista. Niiden tulostasoa on mahdollista parantaa tehostamalla. Tate&Lylen vähäkalorinen Dolcia Prima -makeutusaine maistuu yhtiön mukaan aidolta sokerilta.. Yli puolet suosii runsaskuituisia vaihtoehtoja. Erikoisainesosiin satsaamisen rinnalla Tate & Lyle hakee kasvua laajenTarjolla makeaa tuloskasvua Teksti Tommi Melender Jalostusarvoaan kasvattava Tate & Lyle lukeutuu elintarvikesektorin kiinnostaviin nimiin. Lupaavimmat innovaatiot liittyvät sokerin ja rasvan korvaamiseen elintarvikkeissa. Tate & Lyleä seuraavat analyytikot kiittelevät yhtiön tutkimusja kehitystoiminnan menestystä
Sijoitukset Ulkomainen Kurssikehitys 2011 2016 1000 850 700 550 400 Tate & Lyle Britannian pörssi 44 tumalla maantieteellisesti. Tämän vuoden tulosennusteilla Tate & Lylen p/e-luku asettuu 17 tuntumaan, mikä on hieman yli vertailuryhmän keskiarvon. Seuraavat vuodet olivat Tukholman pörssiin palanneelle Cloettalle vaikeita, mutta nyt yhtiö on vihdoin päässyt iskuun. Vuosina 2011-2015 Tate & Lyle tukevoitti myyntiään kehittyvissä maissa 20 prosentin vuosivauhtia ja tulostaan 74 prosentin vuosivauhtia. Analyytikot odottavat jakosuhteen nousevan lähemmäs 60 prosenttia seuraavien vuosien aikana. Mikään kasvukeidas makeismarkkina ei ole. Kilpailu on kovaa, mutta yhdelläkään toimijalla ei ole dominoivaa asemaa koko Euroopan laajuudella. Viiden viime vuoden aikana Tate & Lyle on myynyt strategiaan kuulumattomia liiketoimintoja 850 miljoonalla punnalla. Velkaisuuden huomioiva ev/ebitda liikkuu 10 pinnassa, mikä puolestaan on hitusen verrokkien alapuolella. Viime vuonna sen odotetaan olleen 42 prosenttia. Laajentuminen on tapahtunut yritysostoilla ja orgaanisesti. Yhtiö on myös pitkään ollut yksi analyytikoiden suosikkiosakkeista Tukholman pörssissä. Osakkeen hinnoittelu on linjassa lähimpien kilpailijoiden kanssa. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut 1–2 prosenttia. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa 40–60 prosenttia tuloksesta osinkoina. Tammikuun pääomamarkkinapäivässä yhtiön johto lupasi saneerauksia Euroopan bisneksiin. Cloettan arvostustaso on kohtuullinen. Liikevoittoprosentti liikkuu kymmenen pinnassa. Lisäksi eurooppalaiset kuluttajat ovat hyvin brändiuskollisia, mikä lisää ennustettavuutta ja osaltaan vahvistaa kassavirtaa. Osakkeen p/e-kerroin on kuluvan vuoden ennusteilla 15,6 ja velkaantuneisuuden huomioiva ev/ebitda-kerroin 10,2. – Mirko Hurmerinta Cloetta sopii karhusalkkuun. Keskitavoitehinta osakkeelle oli helmikuun alkupuolella 6,60 puntaa, mikä tarkoitti runsaan kymmenen prosentin nousuvaraa vallitsevaan kurssitasoon. Viime vuonna yhtiön liikevaihdon odotetaan olleen 5,7 miljardia kruunua ja nettotuloksen 398 miljoonaa. Rönsyjen karsimiset selittävät ylimmän rivin kutistumista 2,7 miljardista punnasta 2,4 miljardiin puntaan. Cloetta on viime vuosina parantanut kannattavuuttaan määrätietoisesti, mutta petrattavaa löytyy vielä. Yhtiö arvioi päämarkkinoidensa kooksi 90 miljardia kruunua, josta sen siivu on vajaat kuusi miljardia kruunua. Markkina on kuitenkin varsin defensiivinen, sillä suklaa maistuu heikompinakin aikoina. Kaikki viisi yhtiötä seuraavaa analyytikkoa kehottavat ostamaan osaketta. Vaikka markkinan kasvu ei häikäise, on tulosta mahdollista kasvattaa skaalaetujen ja paremman tuotemixin kautta. Vielä vuonna 2012 Cloetta teki 4,9 miljardin liikevaihdolla tappiota. Cloettan päämarkkinat ovat Ruotsi, Suomi, Italia, Hollanti, Norja ja Tanska, jotka tuovat liikevaihdosta noin 85 prosenttia. Ruotsalaisen Cloettan ja Fazerin unelma-avioliitto päättyi finanssikriisin keskellä vuonna 2008. Vuonna 2013 liikevoittomarginaali oli 8,5 prosenttia. Yhtiön tavoite on saavuttaa vähintään 14 prosentin liikevoittotaso ennen kertaeriä. Yhdysvallat tuo nykyisin 60 prosenttia ja Eurooppa 15 prosenttia liikevaihdosta, mutta Aasian ja Latinalaisen Amerikan osuus kasvaa vahvasti. Konsensustavoitehinta antaa osakkeelle nousuvaraa viidenneksen. Samaan aikaan bruttomarginaali on vahvistunut 25 prosentista 35 prosenttiin. o Eurooppa on ollut murheenkryyni. Defensiiviseen salkkuun Cloetta on harkitsemisen arvoinen kohde. Analyytikot odottavat osingon olevan 0,58 kruunua per osake, mikä tarkoittaa reilun kahden prosentin osinkotuottoa. Cloetta on markkinaykkönen Norjassa ja markkinakakkonen neljässä muussa maassa. Eurooppa on ollut Tate & Lylelle murheenkryyni, sillä kasvu on jäänyt Saksan, Ranskan ja Italian kaltaisissa maissa miinusmerkkiseksi ja kannattavuus heikoksi. Ennuste viime vuodelle on 12,3 prosenttia ja suunta on edelleen ylöspäin. Osinkoa yhtiö maksaa ensimmäisen kerran Fazerista irtautumisen jälkeen tänä keväänä. Yhtiötä seuraa 16 analyytikkoa, joista kolmasosa neuvoo ostamaan tai ylipainottamaan osaketta
12 miljoonan euron arvoisesta rahastosijoituksesta 30 prosenttia on osakkeita. ”Suomessa on harjoitettu sellaista asuntopolitiikkaa, että täällä on pysyvä asuntopula. Niiden lisäksi salkussa on osakkeita vain Handelsbankenin yhdistelmärahaston kautta. Tasearvo on seitsemän miljoonaa euroa. VTT:n tuore tutkimus Suomen rakentamistarpeista, lähes miljoonasta uudesta asunnosta kaupunkiseuduille, vain vahvisti talouspäällikkö Mikko Grönqvistille, että oikealla tiellä ollaan. Asukas saa itse valita, ostaako asunnon omalla tontilla vai vuokratontilla. ”Tonttisijoittaja saa vuokrasopimuksen perusteella maltillisen noin viiden prosentin vuosittaisen tuoton ja vuokratontin osalunastuksista elinkustannusindeksillä korjatun myyntiSalkunhoitaja. Ja kiinteistöt ovat olleet vakaita tuotteita salkussa”, Grönqvist sanoo. Mikko Grönqvist aloitti Rakennusliiton talouspäällikkönä joulukuun alussa. Ne sijoittavat asuntotontteihin, joille rakennusliikkeet rakentavat uusia asuntoja. ”Haluamme tehdä sijoituksia, jotka ymmärrämme ja tunnemme. Kiinteistösalkku turvaa pääoman Teksti Tuula Laatikainen Rakennusliitolle asuntoja kiinteistösijoitukset ovat riittävän selkeitä sijoituskohteita. INSTITUUTIO K u v a : A n t t i M a n n e r m a a 45 Rakennusliitto on rakentanut salkkunsa kiinteistöistä. Erikoisempia ovat kuitenkin Hypotonttikonseptin sijoitukset, esimerkiksi Suomen Osatontti II ja Suomen Asunnot ja Tontit I Ky -tonttirahastoissa. Miksi salkusta ei löydy edes suomalaista perusteollisuutta tai muita klassisia joka-sijoittajan osakkeita. 65 vuokra-asuntoa järjestö hankki jo 1990-luvun lamassa. ”Rakennusliiton salkku on järkevä, allokaatiomme oikea ja helppohoitoinen juuri nyt”, hän sanoo. Hän hoitaa koko Rakennusliiton salkkua yksin. Huonoja kiinteistösijoituksia Grönqvist joutuu etsimään kaukaa. Kiinteistöjen perusta on liiton 12 omaa toimitilaa eri puolilla Suomea hyvillä paikoilla. Sitä ennen hän johti liiton kassan toimintaa. Salkussa ne on arvostettu hankintahintaan. Ainoat suorat osakeomistuksetkin ovat asuntobisneksessä; on VVO:ta ja Satoa. ?. Asunnot ovat sijoittajalle vakaita ja hyviä sijoituskohteita”. Siispä takaisin kiinteistöihin. Mekin teimme kiinteistösijoituksia, joita maksettiin takaisin 1990-luvun puoliväliin asti.” Myös Rakennusliiton valuuttalainat ovat yhä liiton kollektiivisessa muistissa. ”Huonompaa oli viimeksi 1980-luvulla
Sijoitukset Gurujen salkut Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Niemisen salkusta. Tonttikonsepti sijoituksia 15 % 5. Tasaisimmin ostoja ja myyntejä tasapainottivat Hautaset. ”Rahastojen kautta meillä on joitakin ulkomaisia sijoituksia, mutta kohtuullisen hyvin olemme isänmaan kamaralla pysyneet. Suomen kansantaloudessakin rakennusala on se, joka pitää yllä jotain vireyttä”, hän arvioi. Fortumit ja Nokiat lähtivät Jorma J. Outokumpua myivät Ingmanit ja Veikko Laine, Wärtsilää Harald Relander ja Outoteciä Ingmanit ja Hautaset. Likvidejä varoja on oltava asuntojen remontteja varten. 23 yhtiöstä 18:aa nettomyytiin. Euromääräiset arvot on laskettu helmikuun 2. Hallitus kuitenkin vastaa sijoituksista. Varallisuutta ei ole niin paljon, että meillä olisi ongelmia löytää kohteita.” Yhdistelmärahastot ovat yltäneet viiden prosentin tuottoon, koko salkku kahdeksaan. Vuoden alusta kollektiivisalkun arvo on laskenut 15 prosenttia 209 miljoonaan euroon. Lähes kolme neljäsosaa kappalemääräisestä myynnistä oli Outokumpua, Wärtsilää ja Outoteciä. Pääoman turvaaminen kohtuutuotolla riittää. Nettomääräisesti Cargotecia, Konecranesia ja Valmetia ostettiin, yhteensä vaivaisella 0,06 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti salkuista lähti eniten Wärtsilää, Fortumia ja Nokiaa. ”Myös työtaistelukassaa pitää olla. Asuntosijoitukset ovat niin mieluisia, että liitolla on suunnitelmissa uusia alan hankintoja. VVO-osakkeita 20 % 3. Hautaset kasvattivat Nokia-salkkuaan 44 000 osakkeella. – Mikael Sjöström Kurssilasku kiusasi guruja. Yhdistelmärahastoja 15 % 6. Tytäryhtiön kiinteistösijoituksia ja rahamarkkinasijoituksia 25 % Yhteensä 76 miljoonaa euroa 1 3 2 4 5 6 Suuret suomalaiset yksityissijoittajat siirtyivät tammi-helmikuussa markkinoiden laskiessa raskaasti myyntilaidalle. Tuottoa tärkeämpää meille on, ettei pääomaa menetetä.” Eivätkö edes kansainväliset sijoituskohteet houkuttele. ”Emme hae suuria voittoja emmekä alamäkiä. Sitä eivät ole onnistuneet horjuttamaan varainhoitajatkaan, jotka tarjoavat silloin tällöin uusia tuotteita ja osakkeita salkkuun. ”Samalla voi jokunen oma jäsenkin työllistyä.” Grönqvist hoitaa salkun lisäksi itse myös kiinteistöjen remontit ja muun hoidon. Myydyimmät Ostetuimmat Osake Omistusten arvo, meur Muutos 1 kk, kpl Muutos 1 kk, meur Muutos vuoden alusta,kpl Arvonmuutos vuoden alusta, meur Amer Sports A 2,40 -2 000 -0,22 -2 000 -0,43 Cargotec 4,19 5 500 -0,35 5 500 -0,64 Elisa 3,42 -1 500 -0,47 -2 000 -0,36 Fortum 12,68 -85 000 -2,86 -55 000 -2,68 Huhtamäki 6,71 -9 000 -1,13 132 000 3,57 Kemira 8,47 -5 000 -0,30 -5 000 -1,15 Kesko B 0,39 0,03 0,05 Kone 21,29 -1 400 -3,48 -1 400 -4,93 Konecranes 2,60 9 000 0,12 46 000 0,53 Metso 10,56 0,02 -1,57 Neste 10,80 -1 500 -0,73 -1 500 -0,48 Nokia 11,59 -86 100 -4,24 -86 100 -3,16 Nokian Renkaat 7,25 -1 500 0,47 -0,65 Orion B 19,83 -2 157 -1,25 -157 -2,15 Outokumpu 1,83 -220 000 -0,84 -90 000 -0,78 Outotec 0,76 -145 000 -0,52 -20 000 -0,30 Sampo A 26,59 -4 000 -4,15 -4 000 -4,91 Stora Enso R 2,30 -14 000 -0,61 -4 000 -0,75 UPM 17,51 -13 000 12,12 -13 000 -4,02 Valmet 4,58 5 000 -8,41 10 000 -0,29 Wärtsilä 28,45 -165 500 -7,45 -175 500 -10,91 YIT 4,30 -10 000 -0,08 -10 000 -0,67 Yhteensä 208,51 -747 157 -24,34 -276 157 -36,69 Gurujen salkut meur Wärtsilä 4,71 Fortum 1,08 Nokia 1 Outokumpu 0,4 UPM 0,23 meur Konecranes 0,02 Cargotec 0,02 Valmet 0,02 46 tuoton”, Grönqvist kertoo. Lainaakin saa tarvittaessa.” Grönqvist esittelee sijoitusmarkkinoiden tilannetta hallitukselle sen jokaisessa kokouksessa. Näihin meillä on kymmenen miljoonaa euroa likvideinä varoina. Sato-osakkeita 10 % 4. Yhteenlaskettu kappalemääräinen myynti oli 0,766 miljoonaa osaketta, tarkastelujakson päätöskurssilla noin 7,9 miljoonaa euroa. Sijoituspolitiikkaa Grönqvist luonnehtii turvaavaksi. päivän päätöskursseilla. ”Juuri nyt sijoitusmarkkinoiden suhdanne on väreilevää. o Rakennusliiton sijoitukset 1. Omia asuntoja ja toimitiloja 15 % 2. Osakkeet voivat tulla alas, joka tapauksessa trendinomaisesti ei nyt hyvään suuntaan mennä.” ”Siksikin meidän rakentamispainotteinen salkku on tässä tilanteessa hyvä. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen, Jorma Nieminen (4Capes), Kari Niemistö (Selective Investor). OMXH25-indeksi laski tarkastelujaksolla yhdeksän prosenttia ja salkun arvo 10,5 prosenttia, euroina 24,3 miljoonaa
Hermoilu näkyi myös Euroopan riskilainamarkkinoihin keskittyvän OP:n High Yield -rahaston tuotossa. K u v a : A n t t i M a n n e r m a a. ”Riskisten lainojen hinnoittelu on pessimistisempää kuin muissa riskisissä omaisuusluokissa. Onko Euroopan riskilainamarkkina yhtä vaikeassa tilanteessa kuin USA:ssa, OP:n High Yield-rahastoa vetävä Tommi Kokkarinen. ”Pyrimme tekemään sijoituksia, jotka toimivat pidemmässä tarkastelussa läpi luottosuhdanteen. Riskilainoissa rytisee Teksti Alex af Heurlin Tommi Kokkarisen mukaan high yield -markkinoiden hinnoittelu on nyt pessimistisempää kuin muissa riskisissä omaisuusluokissa. Erityisesti pyrimme sijoitusprosessissamme välttämään niin sanottuja roskalainoja eli sellaisten yhtiöiden lainoja, jotka todennäköisesti ajautuvat maksuhäiriöön.” Millä sektoreilla näette nyt mahdollisuuksia. ”Euroopassa riskilisät ovat kasvaneet selvästi Yhdysvaltoja vähemmän, sillä Yhdysvalloissa ollaan luottosyklissä ainakin vuoden Eurooppaa pidemmällä. Toisin sanoen high yield -markkinan riskikorjattu tuotto on nyt erittäin hyvä. Heikon luottoluokituksen yhtiöiden riskilisät kasvoivat varsinkin USA:ssa. Viiden vuoden keskimääräinen vuosituotto on reilussa viidessä prosentissa. Juokseva tuotto Joukkue. Tällöin keskitymme erityisesti yhtiöiden vakavaraisuuteen, maksukykyyn ja elinkelpoisuuteen. Myös USA:n raaka-aineriippuvaisten yhtiöiden suurempi paino selittää eroa Eurooppaan.” Miten kuvaisit sijoitusfilosofiaanne. OP:n High Yieldsalkkua hoitavat vasemmalta lukien Antti Komulainen, Tommi Kokkarinen, Tapio Jokisaari ja Rego Ostonen (keskellä alhaalla). Rahaston viime vuoden tuotto jäi 1,7 prosenttiin. RAHASTOT 47 High yield-markkinoilla oli joulukuussa mylläkkää
”Hyvinkin paljon. Viime vuosina raakaaine sektoreille muodostui kupla korkeiden raakaainehintojen ja liiallisten inves tointien seurauksena.” Mitkä tekijät ovat erityisen mielenkiinnon kohteena High Yield -rahastossa. Voiko nykytilannetta verrata finanssikriisin alkuun. OP:n rahaston tuotto oli 30 ja Dansken 25 prosenttia. Euroopassa ja Ja panissa keskuspankit suuntaavat yhä syvemmälle miinuskor kojen puolelle. ”Maksuhäiriöissä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta, mutta markki noiden odotukset ovat yhä pessimis tisempiä. OP:n ja Dansken raakaainerahastojen lukemat ovat vii me vuodelta odotetun murheellista luettavaa. Osakerahastot on määritelty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maantieteellisen ja kauman perusteella. Sektorirahastoja löytyy vain kourallinen. Osakkeis sa voi hävitä kaiken, mutta myöskään nousulle ei ole teoreettista rajaa.” Mitä salkustanne löytyy. Vuo situhannen vaihteessa suosiossa olleet itrahastot haihtuivat kuplan puhjettua, eivätkä sektorirahastot ole toipuneet alaku losta sen koomin. Painotamme tällä hetkellä muun mu assa mediasektoria. Sektorirahastot lakastuivat. Pahimmillaan koko lainamark kinoiden pohja tuntui silloin tippuvan, kun pankit eivät enää esimerkiksi ky enneet takaamaan välirahoitusmarkki noita maksuhäiriöihin ajautuville yhti öille. Euromarkkinoiden hyvä viime vuo si taas selittyy lähes täysin EKP:n ostoohjelmalla ja euron hei kentymisellä. Parempi vertailukohta voisi olla teknokuplan puhkeaminen vuosina 20002002. Me kiinnitämme huomiota varsinkin taseeseen ja kassavirtaan. Sektorirahastojen niukkuutta selittää ainakin itkupla. Korkojen osalta tulevaisuus näyttää lohdutto malta, sillä öljyn hinta ja epävarmat talousnäkymät saattavat hyvinkin pysäyttää Fedin koronnostoaikeet. Niiden määrä on kutistu nut muutamassa vuodessa kolmasosalla pariinkymmeneen. Heti perään tosin myönnettäköön, että alakohtaiset intoilut ovat osoittautuneet usein katteettomiksi pilvilinnojen rakenteluksi. Vain selvä globaa li kasvupettymys oikeuttaisi nykyisen hinnoittelun.” Miten riskisten yhtiöiden maksuhäiriöt ovat kehittyneet. Yhdistelmärahastojen suosiolle taas ei näy loppua. Tulevista rahastotrendeistä voi tehdä muutaman valistu neen arvauksen. ”Sijoitusprosessit ovat tietysti hieman erilaisia verrattuna osakerahastoon. Pudotuksesta huolimat ta näissä pikkurahastoissa ei näkynyt merkittävää pakoa netto merkinnöissä viime vuoden aikana. Tuotto ja riski eivät ole lainapuolella symmetri siä: lainojen hinnat voivat nousta vain rajatusti, mutta alapuolinen riski on huomattavasti suurempi. – Alex af Heurlin Rahastosijoittajat eivät pääse hyötymään alakohtaisista trendeistä. Varsin kin suuret pankit kauppaavat tiskeillään kernaasti yhdistelmä rahastoja. USA:n maksuhäiriö odotukset ovat energiaala pois lukien 4–5 prosentissa. Tuottoero valtionlainoihin näh den on selvästi historian keskiarvota soa korkeampi ja hätyyttelee jo 2011 eurokriisin tasoja. Hyvänä esimerkki nä voi mainita viime vuoden ilmiön jenkkipörssissä: niin kut suttujen FANGyhtiöiden, eli internetiin vahvasti nojaavien Facebookin, Amazonin, Netflixin ja Googlen osakkeet nousivat jyr kästi jenkkimarkkinoiden jun natessa muuten paikoillaan. Oma lukunsa on pari Suomessa hoidettavaa raakaainera hastoa. Mielestäni varsin kin Euroopan maksuhäiriöodotukset ovat selvästi ylimitoitetut.” Kuinka paljon maksuhäiriöt selittyvät energiasektorin ongelmilla. Myös terveysalan arvostustasot ovat irronneet muusta mark kinasta viime vuosien aikana. Jenkkimarkkinoiden nousu tyssäsi kuin seinään Fedin el vytysohjelman loputtua. Sektorirahastojen pientä määrää voi harmitella, sillä maan tieteeseen kahlehditut rahastosijoittajat eivät pääse hyötymään täysimääräisesti alakohtaisista trendeistä. Salkussamme on esimerkiksi iso paino UPC, Unity ja Virgin perheen joukkovelkakirja lainoissa. Sektorirahastot kattavat noin viiden prosentin siivun koko Suomen osakerahastojen pääomasta. Markkinoilla odotetaan mak suhäiriöiden nousevan vuoden aikana USA:ssa 7–8 prosenttiin ja Euroopass sa 3–4 prosenttiin. Tätä selittää varsinkin lääkeyh tiöiden yritysostoboomi. Sijoitukset Rahastoilmiö 48 pyörii Euroopassa 5,5–6 prosentin ta solla. o Rahastoraportin perusteella suomalaiset rahastopomot ovat aika mielikuvituksetonta sakkia. Keskuspankkien elvytyslinja valuutta reaktioineen selittää pitkälti kehittyneiden markkinoiden kul kua. Viime vuosien suurin tarina taitaa kuitenkin puoltaa maa kohtaista rahastojakoa. Itkuplan jäljet näyttävät suomirahastoissa suorastaan traumaattisilta, sillä rahastoraportin kuudesta tek nologiarahastosta yhtäkään ei hoideta Suomesta käsin. Jenkeissä raakaaine sektoreiden ulkopuoliset sektorit ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa.” Riskilainamarkkinoiden ongelmat olivat ensi merkkejä tulevasta vuonna 2007. ”Finanssikriisissä oli kyse systeemiris kistä
Saksan Ifo-indeksi 2/2011 2/2016 120 100 80 Saksan arvokkaimmat pörssifirmat Markkinaarvo, meur SAP 82 384 13,4 Bayer 78 436 -23,4 Siemens 72 462 -13,0 Deutsche Telekom 67 211 -7,5 Daimler 63 439 -27,8 Allianz 61 055 -8,6 BASF 53 143 -28,3 Volkswagen 46 322 -53,4 Kurssimuutos 1v, % Dax-indeksi -18,5 % vuoden alusta Teksti Tommi Melender. Nyt niitä tulee myös Saksasta. Suhdanteita ennakoiva Ifo-indeksi on painunut viime kevään tasoltaan, mikä osaltaan kuvastaa vaimentuneita kasvuodotuksia. 49 Otsikko K u v a : B l o o m b e r g L ä h d e : F a c t s e t ETF Ingressi Otsikko ISO KUVA Sijoittajilla ei ole ollut pulaa huonoista uutisista. Osakemarkkinat osasivat sen aavistaa, sillä Frankfurtin pörssi on ollut surkeassa vedossa. Sijoittajalle paha maa Saksan talousluvut ovat kääntyneet huonoon suuntaan. Ekonomistit luonnehtivat lukuja suureksi pettymykseksi. Teollisuustuotanto laski joulukuussa 1,2 prosenttia marraskuun tasosta, vaikka konsensusennusteet odottivat puolen prosentin kasvua. Taantumaa ei ole näköpiirissä, mutta ei hääviä kasvuakaan. Saksalaiset osakkeet ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana olleet italialaisten ja espanjalaisten ohella läntisen Euroopan heikkotuottoisimpia. Tuoreet teollisuusluvut kertoivat, että Euroopan talousveturi piiputtaa huolestuttavasti. Viime kevään huipuistaan Frankfurtin pörssi on luisunut 27 prosenttia eli enemmän kuin Helsingin pörssi
Sijoittaja, jolla on jo pelimerkit sisässä, ei tilanteesta hätkähdä. Näpsäköiden sijoitusasuntojen kysyntä on kasvanut tarjontaa selvästi nopeammin. On ilmiselvää, että alhaiset korot puskevat sijoitusasuntojen kysyntää ylöspäin. Maltti on valttia asuntosijoittamisessakin. Olemme siis tinkineet rahdun verran tuottotavoitteesta ja pysyneet ostolaidalla. Järkeviä ostokohteita napsitaan yksitellen pois. Kaikilla on kivaa niin kauan, kun musiikki soi. Musiikin soidessa osallistujat pyörivät tuolien ympäri. Varsinkin kun vaihtoehtojen puute vaivaa sijoittajaa. Lypsäviä lehmiä ei kannata myydä. Myyjä antoi kaksi viikkoa aikaa antaa tarjouksia. o Tunnethan tutun tuolileikin, jossa tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Pyynti oli sinänsä jo korkea. Yritä siinä sitten löytää järkevän vuokratuoton kohteita riskit ja remontit huomioiden. Hätiköityjä ostoja ei tarvitse tehdä, jos jo omistettu määrä hymyilyttää. Olemme sijoittajaystäväni kanssa pohtineet tätä haastetta. Tätä jatketaan kunnes jäljellä on enää yksi onnellinen. Kurssilasku on saanut osakesijoittajia kysymään meiltä vinkkejä asuntosijoittamisesta. Sijoitusasuntomarkkinalla tulee sama fiilis kuin tuolileikissä, tosin sillä erotuksella että osallistujien määrä kasvaa, mutta jakkaroiden ei. Eli käytännössä marginaalin ollessa 0,6 prosenttia ja 1kk euriborin pyöriessä reilut pari kymmenystä pakkasella, on kokonaiskorko joillakin alle 0,4 prosenttia. Ostaako uudiskohteita vai laajentaako isokokoisiin asuntoihin. Sijoitukset OLLI TURUNEN Kirjoittaja on asuntosijoittaja ja Vuokranantajat ry:n hallituksen jäsen. Strategiasta kohteiden suhteen emme luista eli alle 35-neliöiset yksiöt valikoidusta kasvukeskuksista pysyvät fokuksessa. K u v i t u s : D a n i l o A g u t o l i Asuntomarkkinapuntari 2011 2015 2011 2015 2500 2250 2000 3 2 1 Uusien asuntolainojen korko (%) Kerrostaloasuntojen hinnan muutos (€/m²) Uusien asuntojen markkinointiajat (pv) (–4 %/12kk) 122 50 Suorat osakesijoitukset ovat monelle liian riskisiä, lähinnä psykologisesti. Kuinka kauan musiikki soi?. Toki siinä saattaapi tulla mieleen, että sijoitan nämäkin eurot lyhennysvapaata hyödyntäen. Kunpa vain malttaisi itsekin pysyä pää kylmänä. Mikä avuksi asuntosijoittajan näkökulmasta. Toteuma meni pitkästi yli ysikymppisen. Alentaako tuottotavoitetta vai vaihtaako reviiriä. Kannattava kasvu on kuitenkin tärkeämpää kuin vain pitää omistukset laakereillaan. Onnellisia ovat varsinkin he, jotka ovat aikanaan saaneet lainaansa kolmen kovan kombon: prosenttiyksikön puolikkaan marginaalin, lyhyen viitekoron ja lisäksi ehdon, jossa viitekorko ei ole minimissään nolla. Kun musiikki loppuu, ilman tuolia jäänyt putoaa pelistä pois. Kuuma markkina ei tästä piitannut. Lopulta tarjouksia tuli 15 ja hinta lähti lapasesta kuin Räikkönen ruudusta. Konkreettinen esimerkki Jyväskylästä kertoo käytännön dilemman. Kuuden prosentin vuokratuottoja remonttivaralla on haastava löytää. Ehkä pitäisi huolestua. Kasvuhakuisen asuntosijoittajan mieltä askarruttaa. Alkuvuoden kurssilasku on saanut vannoutuneita osakesijoittajia kysymään meiltä vinkkejä asuntosijoittamisesta. Osallistujamäärän kasvettua ja vapaiden ”tuolien” määrän pienennyttyä kisa jäljelle jäävistä kohteista kovenee. Pankkien korkotuotteilla ei viisari värähdä, mutta rahastot ovat toki pitäneet suosionsa. Sievä yksiö Antti Ruuskasen riuhtaisun päässä yliopistolta tuli myyntiin 85 000 eurolla
Tilinpäätöksen julkistuksen jälkeen yhtiön tämän vuoden voittoennuste laski 60,9 miljoonasta eurosta 38,4 miljoonaan euroon. Etenkin Neste ja Metsä Board jakavat omistajilleen hyvää selvästi enemmän kuin analyytikot odottivat. Taulukot TULOSENNUSTEET: KOTIMAISET 52 / POHJOISMAISET 54 / EURO OPPALAISET 56 / YHDYSVALTALAISET 58 SUOMI-SALKUT 60 / PARHAAT RAHASTOT 62 Suomalaisia pörssiyhtiöitä seuraavat analyytikot laskivat ennusteitaan ahkerasti viime vuoden loppupuolella. Krooninen tulospettäjä Outotec aiheutti todellisen järkytyksen. Ei siis ihme, että enemmistö firmoista ylsi liikevaihdollaan ja tuloksellaan suunnilleen konsensuslukuihin. Osinkorintamalla positiivisia yllätyksiä kirjattiin runsaasti. Odotukset olivat siten maltilliset jouluneljänneksen tuloskauden alkaessa. Sijoittajat palkitsivat ani harvan yhtiön kurssinousulla. Outotec ja Fortum saivat kuritusta. Odotukset karisevat. 51 51. Harvoja pettymyksiä edustaa Fortum, jolta irtoaa osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti, mikä on parikymmentä senttiä konTeksti Tommi Melender Sijoittajat eivät syttyneet osinkoriehaan Laskumarkkinaan ajautuneen Helsingin pörssin tuloskausi tarjosi iloisia osinkoyllätyksiä
Suurimmaksi murheen kryyniksi osoittautui pitkäai kaisen tulospettäjän maineen saanut Outotec. Suurten yhtiöiden kohdalla tilanne on yleiskuvaa synkempi. Se on yhtiön his torian toiseksi suurin luisu. YIT ei häikäissyt tuloksellaan, mutta jakaa paljon ennakoi tua avokätisemmän osingon. Osinkopettäjä Fortum koki historiansa syvimmän laskun notkahdettuaan tulospäivänä 13 prosenttia. Niistä melkein puolet treidaa laskumarkkinassa. Taulukot Kotimaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2017 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2015 YHTIÖ OSAKEKURSSI 10.2. Odotusten mukaiset tulokset ja odotuk sia paremmat osingot eivät sijoittajia suu remmin lämmittäneet. Helsin gin pörssin vaihdetuimmista yhtiöistä selvä enemmistö koukkasi alaspäin tulosjulkis tuspäivänä. 2016 TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA MEUR VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA Affecto 2,76 10,2 10,1 10,2 0,36 0,20 7,6 0,9 5,1 11,5 11,3 11,7 0,41 0,25 6,7 0,8 4,4 t Ahlstrom 7,53 0,06 22,4 51,7 32,0 62,0 0,40 0,29 18,5 1,1 4,7 43,7 42,2 46,0 0,51 0,31 14,4 1,1 4,7 s Aktia 9,85 75,6 64,8 87,8 0,90 0,73 10,7 1,0 80,9 74,9 91,5 0,97 0,82 9,9 0,9 s Alma Media 3,24 27,6 24,2 31,0 0,29 0,16 10,9 2,2 7,6 31,7 24,5 39,0 0,32 0,18 9,8 2,1 6,6 t Amer Sports 23,73 1,03 168,0 214,8 189,0 228,2 1,33 0,64 17,8 2,7 11,0 248,8 235,0 262,0 1,51 0,73 15,7 2,5 9,7 Apetit 12,20 7,0 6,0 8,0 0,89 0,65 14,0 0,6 6,3 9,1 8,2 10,0 1,13 0,75 11,0 0,6 5,6 Asiakastieto 14,36 17,9 17,0 19,0 0,97 0,84 14,8 2,7 11,9 19,4 19,0 20,0 1,03 0,89 13,9 2,6 11,2 t Aspo 6,84 21,5 20,0 23,8 0,60 0,43 11,3 1,8 8,7 23,9 22,0 26,2 0,65 0,44 10,4 1,8 8,4 t Atria 8,44 31,4 30,0 33,6 0,83 0,44 9,7 0,5 5,3 35,2 34,0 38,2 0,93 0,47 8,7 0,5 5,0 t Basware 33,51 0,22 5,2 -4,7 -10,0 8,6 -0,29 0,02 3,5 110,4 4,7 -5,0 22,7 0,22 0,02 150,0 3,4 31,8 Bittium 5,95 7,5 6,0 10,0 0,19 0,28 30,7 2,2 15,2 9,9 7,0 12,8 0,25 0,29 23,2 2,3 11,9 s Capman 0,94 8,4 8,4 8,5 0,07 0,07 13,5 1,2 12,1 10,2 10,1 10,2 0,09 0,08 10,8 1,3 10,7 t Cargotec 27,51 245,4 224,0 265,0 2,75 1,09 10,0 1,2 6,9 271,7 238,0 310,0 3,05 1,19 9,1 1,2 6,1 t Caverion 8,06 0,37 61,3 100,3 90,0 109,0 0,58 0,40 13,9 3,4 7,8 122,1 107,0 134,0 0,72 0,50 11,3 3,0 6,4 Citycon 2,14 160,5 146,6 192,8 0,17 0,16 12,5 0,8 18,3 170,1 156,1 204,4 0,18 0,16 11,9 0,8 17,8 Comptel 1,28 11,1 7,7 15,3 0,07 0,03 17,2 3,3 7,3 14,2 8,4 21,0 0,09 0,04 13,4 2,9 6,3 Cramo 16,42 79,3 67,8 89,8 1,48 0,71 10,9 1,3 5,4 87,8 72,3 100,0 1,63 0,79 9,9 1,3 5,0 t Digia 6,20 5,9 4,0 8,7 0,16 0,09 37,6 3,0 3,8 9,2 7,0 11,3 0,29 0,09 21,1 2,7 3,2 Elisa 31,36 1,52 288,3 307,8 292,0 317,0 1,59 1,43 19,8 5,2 11,3 323,3 302,7 348,0 1,65 1,49 19,0 5,1 10,9 Etteplan 4,35 9,9 9,8 10,0 0,36 0,19 11,8 2,4 7,3 10,9 10,0 11,6 0,40 0,21 10,7 2,2 6,5 Exel Composites 6,11 7,3 6,6 8,0 0,46 0,21 13,0 2,1 6,6 9,7 9,4 10,0 0,61 0,28 9,7 1,8 5,1 t F-Secure 2,37 0,14 20,7 22,8 19,6 26,0 0,11 0,08 21,1 3,9 10,0 25,6 24,2 27,0 0,12 0,09 18,5 3,3 8,5 s Finnair 4,64 109,9 65,1 146,0 0,53 0,08 8,7 0,8 2,2 118,7 88,5 144,3 0,63 0,11 7,3 0,7 2,3 Fiskars 17,02 101,7 96,2 105,0 0,92 0,68 18,3 1,3 11,2 110,9 107,0 116,0 1,00 0,71 16,8 1,3 10,1 t Fortum 12,14 -0,16 -325,0 687,6 407,0 881,2 0,65 0,88 18,6 0,8 9,7 647,7 417,6 971,9 0,62 0,81 19,5 0,8 10,6 Glaston 0,45 8,5 8,0 9,0 0,03 0,02 14,1 2,2 7,2 9,9 9,0 10,9 0,05 0,02 8,9 2,0 6,0 t HKScan 3,35 21,9 21,0 23,0 0,32 0,18 10,6 0,4 4,3 27,6 24,0 32,0 0,40 0,23 8,4 0,4 4,0 s Huhtamäki 30,07 233,4 222,2 257,0 1,85 0,85 16,1 2,8 10,0 254,0 241,0 289,4 1,98 0,92 15,0 2,6 9,2 t Kemira 10,18 159,4 136,0 181,3 0,78 0,54 12,7 1,3 7,1 184,7 141,0 204,5 0,91 0,56 10,9 1,2 6,5 s Kesko 35,69 1,03 187,0 261,6 247,9 271,8 1,89 1,85 18,8 1,7 8,8 294,7 277,0 306,0 2,13 1,85 16,7 1,7 8,1 s Kone 39,44 2,00 1 364 1 317 1 240 1 391 1,92 1,52 20,5 7,2 13,6 1 375 1 202 1 590 2,00 1,58 19,7 6,5 13,0 t Konecranes 20,03 0,53 50,6 105,5 82,9 124,1 1,50 1,08 13,5 2,6 8,4 139,9 118,0 153,0 1,68 1,11 12,0 2,4 7,3 t Lassila & Tikanoja 15,15 0,98 47,7 53,3 52,0 56,5 1,10 0,91 13,8 2,6 6,5 55,9 54,0 59,2 1,15 0,98 13,2 2,5 6,2 Lemminkäinen 13,15 -0,15 15,3 37,8 32,0 43,0 1,09 0,30 12,1 0,9 4,6 47,3 42,2 55,0 1,43 0,40 9,3 0,8 3,9 21 sensusennustetta vähemmän. ”Toisin kuin viime syksynä yritysten tuloskausi ei ole rau hoittanut markkinavellontaa, vaan osakkeiden myyntipaine on dominoinut päivittäistä kaupankäyntiä. Yhtiötasolla tarkasteltuna laskumarkkina ei ole vielä kovin leveä, sillä pitkissä laskuissa valtaisa enemmistö osakkeista täyttää las kumarkkinan tunnusmerkin. Nokian Renkaiden liike voitto ylitti analyytikoiden op timistisimmatkin ennusteet. Siihen joukkoon mahtuu Sammon, Nokian, Metson ja Valmetin kaltaisia laatufirmoja. Teknisessä mie lessä suomalaisosakkeet ovat siis ajautu neet sykliseen laskumarkkinaan, sillä sen kriteerinä on vähintään viidenneksen lasku piikistä. Hyviäkin tuloksia tehneiden yritysten osakkeita on ryhdytty myymään alun kurssinousun jälkeen”, varainhoitotalo Front Capital huomioi markkinakatsauk sessaan. Kurssireaktioiden perusteella tuloskau den valopilkut olivat Nokian Renkaat ja YIT, jotka sijoittajat palkitsivat raporttien jälkeen kaksinumeroisella kurssinou sulla. Joka kolmas suomalaisosake on me nettänyt viime kevään huippujen jälkeen 20 prosenttia tai enemmän arvostaan. Karmean heikko tulos painoi osakkeen peräti 19 pro sentin päiväpudotukseen. o Helsingin pörssin yleisindeksi -22 % viime huhtikuun huipun alapuolella 52 52. Helsingin pörssin yleisindeksi oli tätä kirjoitettaessa 22 prosenttia huhtikuun huippujensa alapuolella. Markkinaliikkeet olivat tavallista kärjekkäämpiä
Päivittäistavarakaupan heikkoutta paikkaa osaltaan rautakauppa. Sampo Hyvin menee mutta ei loistavasti. 2016 TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA MEUR VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA Merkkien selitykset s tulosennuste noussut – tulosennuste pysynyt ennallaan t tulosennuste laskenut Ennusteiden perusteet Arvopaperin tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. Toissa vuoden osinko oli 0,65 euroa. • ”Alin” ja ”ylin” ilmoittavat mukana olevien ennusteiden ääriarvot. • P/e-, p/bja ev/ebitda-kertoimet lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 53 53. Neste Valveutuneet sijoittajat odottivat iloista osinkoyllätystä, ja sellainen myös tuli. 1 2 3 t Marimekko 7,04 3,5 1,9 4,4 0,34 0,35 19,8 2,0 7,5 5,3 4,0 7,0 0,51 0,39 13,3 1,9 6,2 t Metsä Board 5,20 105,7 187,0 165,7 210,0 0,41 0,20 12,7 1,6 7,0 234,4 219,0 245,0 0,51 0,23 10,2 1,5 5,9 t Metso 19,31 2,95 517,0 265,4 217,0 298,0 1,29 1,06 14,8 1,9 8,1 280,4 225,0 335,3 1,33 1,08 14,3 1,9 7,7 Munksjö 8,03 49,3 39,0 59,0 0,73 0,43 11,0 1,0 5,3 59,9 45,0 73,0 0,89 0,52 9,0 0,9 4,6 s Neste 26,18 2,18 607,0 863,1 747,0 935,1 2,67 1,00 9,6 1,9 5,8 778,1 661,0 926,0 2,40 1,02 10,7 1,7 6,1 t Nokia 5,22 1 623 1 441 2 031 0,32 0,19 17,0 2,2 11,2 1 711 1 426 2 221 0,35 0,20 15,1 2,1 10,5 s Nokian Renkaat 31,73 1,80 274,2 287,9 270,7 310,0 1,78 1,53 18,3 3,4 10,7 317,4 281,0 359,7 1,95 1,60 16,7 3,2 10,0 s Okmetic 6,90 0,28 7,3 11,3 11,3 11,3 0,50 0,52 13,7 2,1 6,6 12,7 12,3 13,2 0,57 0,55 12,2 2,1 6,1 Olvi 22,00 39,2 34,2 42,7 1,52 0,78 13,7 2,0 8,1 43,5 39,4 47,0 1,68 0,84 12,4 1,8 7,3 Orava 9,00 6,2 3,3 9,0 0,66 0,80 13,7 0,8 18,9 8,9 5,6 12,1 0,80 0,85 11,2 0,8 13,2 t Oriola-KD 3,82 0,25 56,1 59,2 56,8 62,2 0,26 0,15 14,7 3,2 7,7 63,5 60,9 67,7 0,28 0,17 13,8 2,8 7,0 Orion 29,48 1,48 261,9 252,7 239,1 269,6 1,42 1,25 20,2 6,3 13,6 259,3 237,9 309,6 1,45 1,25 19,7 6,1 13,2 t Outokumpu 2,27 20,0 -148,7 241,0 0,03 0,02 67,7 0,4 6,4 201,0 49,1 459,0 0,37 0,09 5,8 0,4 4,1 t Outotec 3,58 49,5 37,8 69,0 0,22 0,09 13,3 1,2 6,8 65,7 51,0 81,6 0,26 0,12 11,3 1,1 5,6 Pihlajalinna 12,95 17,1 11,7 21,0 0,61 0,21 22,2 3,3 9,8 23,1 18,1 29,0 0,80 0,31 16,7 2,9 7,6 t PKC 14,75 38,8 33,8 47,0 1,17 0,73 12,3 2,1 5,1 47,1 40,6 61,0 1,39 0,82 10,4 1,9 4,3 Pöyry 3,48 13,0 9,0 17,0 0,15 0,06 22,7 1,8 10,9 17,3 13,0 25,0 0,20 0,07 17,0 1,7 9,3 t Ponsse 16,06 47,5 40,0 51,0 1,30 0,58 12,6 3,5 7,9 51,5 39,0 59,0 1,38 0,63 11,9 3,0 7,2 Raisio 3,89 50,9 48,0 54,0 0,26 0,17 15,1 1,7 10,0 53,1 49,0 60,0 0,27 0,17 14,4 1,6 9,5 t Ramirent 5,76 56,8 48,0 68,0 0,42 0,42 13,2 1,9 4,9 65,6 52,0 84,0 0,49 0,44 11,5 1,8 4,7 Rapala 4,28 21,4 20,0 24,0 0,35 0,23 11,9 1,2 7,7 23,7 22,0 24,9 0,38 0,26 10,8 1,1 7,1 Restamax 4,38 8,0 7,0 9,0 0,37 0,25 12,2 1,8 4,8 9,4 8,0 10,8 0,41 0,26 11,0 1,6 4,5 Revenio 25,62 9,7 9,0 10,3 0,95 0,75 27,2 11,3 20,1 12,7 11,0 14,5 1,24 0,92 20,7 9,3 15,1 t Sampo 40,24 1 794 1 627 1 935 2,83 2,31 14,1 1,9 13,1 1 847 1 699 1 976 2,93 2,44 13,7 1,8 12,6 t Sanoma 3,70 83,2 71,1 101,0 0,35 0,13 11,2 0,8 4,3 97,1 82,0 149,0 0,40 0,17 9,7 0,7 4,0 t Sponda 3,45 0,78 119,0 106,0 89,3 116,5 0,32 0,20 10,7 0,6 17,8 118,7 88,6 187,2 0,34 0,20 10,2 0,6 17,4 t SRV 2,77 22,1 17,7 27,6 0,25 0,12 11,0 0,6 14,3 29,2 24,0 38,3 0,35 0,15 8,0 0,6 11,7 Stockmann 6,30 4,0 -7,0 10,9 0,01 0,03 506,0 0,5 11,3 33,7 16,0 68,0 0,24 0,10 25,5 0,4 8,9 t Stora Enso 6,74 1,02 295,0 721,4 649,0 842,0 0,73 0,35 9,2 0,9 6,1 758,6 549,0 954,0 0,77 0,37 8,7 0,9 5,8 Technopolis 3,51 0,38 55,1 70,1 61,0 89,0 0,44 0,17 7,9 0,7 13,5 70,2 65,0 82,1 0,47 0,18 7,4 0,6 12,7 t Teleste 8,00 18,4 18,0 18,7 0,73 0,27 10,6 1,7 5,7 20,8 20,4 21,3 0,83 0,31 9,4 1,5 5,0 s Tieto 23,37 1,23 115,1 137,9 131,6 142,7 1,67 1,31 13,7 3,4 7,9 148,3 142,0 155,9 1,76 1,38 13,0 3,3 7,4 t Tikkurila 15,55 57,5 51,7 61,3 1,01 0,82 15,1 3,2 9,0 62,5 59,4 68,8 1,09 0,87 14,0 3,1 8,4 s UPM-Kymmene 14,27 1,72 1 072 899,3 757,3 1 066 1,42 0,79 10,0 0,9 6,5 881,5 687,2 1 090 1,39 0,82 10,2 0,9 6,2 s Uponor 12,37 75,8 54,2 90,0 0,78 0,49 15,5 3,5 7,8 98,3 88,6 110,4 0,89 0,58 13,6 3,1 6,4 s Vaisala 23,10 40,4 38,5 42,4 1,59 1,03 14,7 2,3 6,8 45,4 44,3 46,4 1,78 1,10 13,1 2,1 6,0 Valmet 8,60 160,4 144,0 181,5 0,81 0,39 10,7 1,4 5,5 174,2 151,0 196,1 0,87 0,41 9,9 1,3 4,9 Verkkokauppa.com 7,05 14,0 12,1 15,7 0,25 0,19 27,5 7,7 18,0 19,5 15,2 26,4 0,35 0,23 19,8 6,5 13,3 t Wärtsilä 38,26 536,0 627,1 570,0 683,5 2,48 1,28 15,3 3,1 9,9 667,7 603,0 756,3 2,63 1,35 14,4 2,8 9,2 t YIT 5,16 56,9 45,9 70,0 0,35 0,21 14,0 1,1 11,4 79,5 70,2 102,0 0,49 0,25 9,9 1,0 9,5 2 2 3 3 Kesko Alkuvuoden pörssimyllerryksessä Kesko on ollut ainoa selvä voittopaperi Helsingin pörssin suuryhtiöistä. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Tulosraportti ei tarjonnut yllätyksiä, osinko oli kerrottu aiemmin. Osinkoa viime vuodelta on luvassa 2,15 euroa osakkeelta eli kaksi senttiä vähemmän kuin analyytikoiden konsensus odotti. Se ylittää konsensusennusteen 16 sentillä. Helsingin pörssin tuottokoneen Q4:n tulos laski vuodentakaisesta ja alitti ennusteet. ENNUSTEET 2017 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2015 YHTIÖ OSAKEKURSSI 10.2. Huipputuloksen tehnyt öljynjalostaja jakaa viime vuodelta hyvää tasan euron osaketta kohti. • Tulos/osake-luku kertoo osakekohtaisen tuloksen verojen jälkeen
Meksiko 3,8 0,6 Taiwan 1,9 -13,3 Muutos 1kk Muutos 1v. ”Ne pankit, jotka ovat pyrkineet kasvattamaan palkkiotuottojaan varainhoidossa, ovat kärsineet takaiskuja markkinaheilunnan ja öljyn hinnanlaskun takia. Finanssikriisin jälkeinen sääntely puolestaan tekee pankkien aikaisemmin tuottoisista liiketoimintamalleista vähemmän houkuttelevia. Surkean bisnesympäristön lisäksi sijoittajia huolettavat EU:n piirissä tehdyt linjaukset vaikeuksiin ajautuneiden pankkien pelastamisesta (lisää aiheesta s. Eurooppalaisten pankkien on äärimmäisen vaikea tehdä tulosta nykyisessä korkoja sääntely-ympäristössä. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla finanssikriisin jälkinäytös. USA (Dow Jones) -2,6 -10,9 Norja -3,6 -14,5 USA (S&P 500) -3,7 -10,5 21 Euroopan pankkiosakkeet ovat olleet rajussa pudotuksessa. Kiristyneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi esimerkiksi korkotreidaus tuo selvästi kitsaammin voittoja. Öljyn laskukierre ruokkii pelkoja entisestään. ”Pankkiosakkeiden kurssilaskun tärkein syy löytyy kotimantereelta, ei Kiinan tai Yhdysvaltain riskien kasvusta”, sijoitustutkimusfirma Gavekal Research tähdentää raportissaan. Turkki 0,6 -9,8 Etelä-Korea 0,0 -1,2 Venäjä -0,6 1,8 Muutos 1kk Muutos 1v. Britannia -5,2 -16,5 Venäjä -5,7 -18,7 Intia -6,7 -11,0 Hongkong -6,8 -23,4 Ruotsi -6,9 -14,9 Ranska -7,1 -13,0 Sveitsi -7,4 -9,0 USA (Nasdaq) -7,8 -10,5 Eurostoxx -8,0 -14,6 Suomi -9,1 -12,0 Japani -9,1 -7,3 Saksa -9,7 -17,5 Muutos 1kk Muutos 1v. Etenkin Lähi-idän asiakkaat vetävät varojaan pois”, raportissa todetaan. Eurostoxxin pankkiindeksi oli tätä kirjoitettaessa 25 prosenttia vuodenvaihteen tasonsa alapuolella. Monet eurooppalaiset pankit ovat lisäksi viivytelleet kustannussäästöissä ja uusien liiketoimintamallien rakentamisessa. EKP on painanut lyhyitä korkoja entisestään alaspäin, mikä nakertaa korkokatetta. Niiden rävähtäminen silmille syventäisi ahdinkoa. Taulukot Maailman osakkeet Pohjoismaiset tulosennusteet YHTIÖ OSAKEKURSSI 10.2. – Tommi Melender Pankkituska riepottelee Eurooppaa Euroopan pankit -25 % vuoden alusta Suotuisaa kurssinousua Vakaata kehitystä Heikkenevää kehitystä Synkkenevää kehitystä Rajua laskua 54 54. 65). Se kiskoisi alaspäin myös muut toimialat, sillä pankkien vaikeudet säteilevät väistämättä koko kansantalouteen. Saattaa hyvinkin olla, että Euroopassa on suuria pankkeja, joiden taseissa piileskelee jättimäisiä johdannaistappioita. Öljyn hinta on valunut 44 prosenttia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ja laajempi raaka-aineindeksi on tullut alas 31 prosenttia. Pörssireaktiot osoittavat, että sijoittajien pelko pankkien taseissa tikittävistä pommeista on kouriintuntuva. Helsingin pörssissä Nordea oli menettänyt arvostaan 15 prosenttia. Espanja -10,6 -21,0 Kiina -12,5 5,7 Italia -18,3 -17,8 Muutos 1kk Muutos 1v. 2016 MARKKINAARVO MK TULOS/ OSAKE KR TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2016 ENNUSTEET 2017 TULOKSET 2015 RUOTSI Hennes & Mauritz 261,00 431 973 12,63 13,09 27 909 20,1 12,1 3,8 14,61 31 289 18,0 10,6 4,1 Nordea 79,15 319 101 8,51 8,25 43 262 9,6 7,9 8,63 45 196 9,1 8,3 Ericsson 72,00 233 856 4,13 5,95 26 030 12,2 5,8 5,3 6,53 28 727 11,1 5,2 5,7 Atlas Copco 175,50 213 716 9,58 11,29 18 570 15,8 9,9 3,6 11,84 19 441 15,1 9,3 3,8 Investor 260,20 198 228 22,82 3,71 19 549 70,5 34,8 4,2 11,48 17 541 22,8 34,2 4,5 Handelsbanken 100,30 191 276 8,24 20 370 12,7 5,7 8,74 21 645 11,9 5,9 Swedbank 167,30 184 934 14,13 15,61 22 513 10,2 7,6 16,25 22 861 9,8 7,6 SEB 82,40 180 648 7,53 7,80 21 509 10,3 6,7 8,37 23 165 9,6 7,2 Assa Abloy 150,70 167 393 7,53 11 040 20,1 14,2 1,9 8,20 12 285 18,4 12,7 2,0 Teliasonera 38,10 164 976 1,97 3,12 15 104 12,3 8,4 5,7 3,15 15 403 12,2 8,2 6,0 SCA 234,70 164 839 9,97 13,32 12 900 17,7 9,8 2,7 14,11 13 879 16,7 9,2 2,9 K u v i t u s : J a n n e I i v o n e n Muutos 1kk Muutos 1v
Blomqvist, M. euroa Nokia 9,0 8,9 0,1 Kone 7,4 8,8 -1,4 Stora Enso 6,9 5,5 1,4 Fortum 6,3 6,1 0,2 Neste 6,1 6,7 -0,6 Amer Sports 4,5 FIM FENNO Salkunhoitaja: V. euroa Nokia 9,5 5,9 3,6 Fortum 9,2 8,6 0,6 Kone 6,3 6,0 0,4 Wärtsilä 6,2 6,2 0,1 Sampo 5,9 9,4 -3,5 Kesko 4,1 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. euroa Nokia 9,5 9,3 0,2 Fortum 8,5 7,1 1,4 Sampo 8,1 8,7 -0,6 Kone 8,0 8,3 -0,3 Neste 5,7 6,5 -0,8 Wärtsilä 4,9 4,9 0,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 194,5 milj. Varis Rahaston koko 29,3 milj. Yhtiö sopii hyvin tasapainottajaksi Cargotecille, sillä sen riski markkinoiden suurimpiin huoliin eli Kiinaan ja Yhdysvaltoihin on rajattu. Larsson Rahaston koko 35,7 milj. Eräkare Rahaston koko 421,7 milj. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Fortum 8,0 7,4 0,6 Nokia 8,0 9,2 -1,2 Kone 7,6 6,4 1,2 Sampo 7,1 7,3 -0,1 Amer Sports 5,0 4,6 0,3 Nordea 4,3 5,3 -1,0 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: K. Suomi-salkut AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 256,2 milj. Kivipelto Rahaston koko 120,4 milj. euroa Nokia 8,6 4,7 4,0 Kone 7,7 4,0 3,7 Comptel 5,5 5,9 -0,4 Neste 4,8 Sampo 4,5 Nordea 4,4 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. euroa Nokia 9,3 9,6 -0,3 Kone 8,9 8,3 0,6 Sampo 8,0 8,1 -0,1 Fortum 7,1 4,8 2,2 Neste 5,2 4,8 0,4 Amer Sports 4,8 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 136,3 milj. Cargotecin p/e on tämän vuoden ennusteilla kymmenen luokkaa, eli osakkeeseen on ladattu jo paljon pettymyksiä”, Blomqvist vakuuttaa. Hämäläinen Rahaston koko 72,6 milj. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Basware 7,1 7,5 -0,3 Revenio 6,6 6,3 0,3 Affecto 5,6 5,5 0,1 Amer Sports 5,2 5,3 -0,1 Verkkokauppa.com 5,2 Metsä Board 5,1 5,4 -0,3 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Vehviläisellä oli alusta lähtien selvä strategia ja sen tuloksia nähdään nyt.” Blomqvist toteaa. Kantola Rahaston koko 63,0 milj. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Cargotecin hinnassa on jo paljon pahaa Kenneth Blomqvist K u v a : R o b e r t L i n d s t r ö m 60 60. Myös Caverion on Fonditan suomisalkussa isolla painoilla. euroa Sponda 9,6 8,9 0,7 Fortum 8,3 4,8 3,5 Stora Enso 7,9 8,0 0,0 Nordea 7,1 8,8 -1,8 Cargotec 5,9 8,1 -2,2 Neste 4,9 DANSKE SUOMEN PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. euroa Nokia 9,3 9,1 0,2 Kone 8,9 8,4 0,5 Sampo 7,8 9,6 -1,8 Fortum 7,3 6,9 0,4 Stora Enso 4,8 4,2 0,7 Nordea 4,8 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare, P. Ahonen Rahaston koko 768,1 milj. euroa Amer Sports 8,1 8,9 -0,8 Metsä Board 7,2 8,1 -0,9 Revenio 6,6 6,1 0,5 Huhtamäki 4,8 5,5 -0,7 Caverion 4,6 4,5 0,1 Cargotec 4,6 5,5 -0,9 EQ SUOMI Salkunhoitaja: A. euroa Nokia 8,9 8,8 0,1 Kone 8,9 8,4 0,4 Fortum 8,2 7,8 0,4 Sampo 7,8 9,8 -2,0 Stora Enso 4,8 Nordea 4,8 Taulukot Suomi-salkut Maailmankaupan kehitys on sakannut jo pitkään ja viime aikoina myös maailmantalouden näkymien ylle on asettunut synkkiä pilviä. Nyman Rahaston koko 101,3 milj. ”Mika Vehviläinen nousi Cargotecin johtoon kolme vuotta sitten ja yhtiön kehitys on ollut vakuuttavaa. ”Liiketoiminnoista Hiab on ennätyskannattava ja Kalmarilla menee hyvin, kun taas MacGregorin kannattavuus on heikompaa. Brusila Rahaston koko 26,7 milj. Ikävistä ennusmerkeistä huolimatta Fonditan salkunhoitaja Kenneth Blomqvistilla riittää luottoa lastinkäsittelijä Cargoteciin. euroa Sampo 9,2 9,2 -0,1 Caverion 7,4 6,7 0,7 Cargotec 7,1 7,9 -0,9 Huhtamäki 5,7 5,6 0,1 Oriola-KD 5,5 5,6 -0,1 Kone 4,8 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: J
Toistaiseksi yhtiö on painottunut Pohjoismaihin, mutta jatkossa toivottavasti entistä enemmän myös USA:han.” ”Osinkoprosentti Baswarella oli jo aiemmin mitätön, joten siitä luopuminen ei kirpaissut juurikaan. Salonen Rahaston koko 186,5 milj. euroa Fortum 11,8 12,4 -0,7 Kone 10,1 9,3 0,8 Nokia 9,9 13,4 -3,5 Nordea 9,8 9,8 0,1 Sampo 8,0 8,3 -0,3 Amer Sports 6,9 6,3 0,6 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. euroa Nokia 9,2 8,3 1,0 Sampo 9,2 9,3 -0,1 Nordea 8,1 9,2 -1,2 Cargotec 7,2 7,8 -0,7 Caverion 4,9 4,8 0,1 Kesko 4,9 4,9 0,0 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. euroa Kone 8,7 8,2 0,5 Sampo 8,5 9,1 -0,6 Huhtamäki 8,4 8,5 -0,1 Nokia 7,1 6,9 0,2 Cramo 6,3 6,4 -0,2 Tikkurila 4,6 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Yhtiö on hakenut kasvuvaihdetta jo vuosikausia, mutta Blomqvist ei ole ainakaan vielä luovuttamassa yhtiön suhteen. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Heikkilä Rahaston koko 41,2 milj. euroa Kone 10,0 9,0 0,9 Fortum 9,9 9,8 0,1 Nokia 9,5 9,1 0,4 Nordea 7,9 4,8 3,1 Amer Sports 4,9 4,8 0,0 Stora Enso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. euroa Amer Sports 9,3 9,1 0,2 Kesko 8,3 6,4 1,8 Cargotec 6,7 7,1 -0,4 Caverion 6,6 6,0 0,6 Uponor 6,4 6,0 0,4 Lassila&Tikanoja 4,6 4,6 0,0 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. euroa Nokia 8,1 7,3 0,8 Neste 7,6 7,5 0,0 Sampo 6,6 6,7 -0,1 Amer Sports 5,3 5,5 -0,2 Stora Enso 5,1 5,6 -0,4 Nordea 4,8 4,5 0,3 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Basware kertoi vuoden alussa luopuvansa toistaiseksi osingonmaksusta ja laittavansa kaikki resurssit kasvuun. Haugen Rahaston koko 229,1 milj. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. – Alex af Heurlin 61 61. euroa Amer Sports 8,4 8,5 -0,1 Kesko 7,7 5,4 2,3 Basware 6,1 6,7 -0,6 Cargotec 4,6 4,4 0,2 Konecranes 4,3 5,1 -0,9 Valmet 3,9 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Viitikko Rahaston koko 32,3 milj.eur F-Secure 9,2 8,9 0,4 Comptel 8,7 10,3 -1,6 Vaisala 6,6 6,2 0,4 Teleste 6,3 6,7 -0,4 Pihlajalinna 6,2 5,9 0,2 Rapala 5,6 5,4 0,1 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: LähiTapiola Varainhoito Oy Rahaston koko 45,1 milj. Toivoa sopii, että nyt nähty markkinaheilunta ei pysäytä viime vuosien hyvää listautumisboomia. Heikkilä, O. Caverionia ja Cargotecia pienemmällä painolla Fonditan salkussa on muun muassa Basware. Karessuo Rahaston koko 422,0 milj. Simo Rahaston koko 43,3 milj. euroa Kesko 7,2 Amer Sports 6,8 7,0 -0,2 Metsä Board 5,8 6,3 -0,5 Pihlajalinna 4,6 4,6 0,0 Caverion 4,1 4,4 -0,3 Basware 3,8 4,3 -0,4 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Yhtiön kurssi sukelsi syksyn huipuista toistakymmentä prosenttia ilman sen kummempia uutisia. Tuuri Rahaston koko 54,3 milj. euroa Nokia 6,4 7,4 -1,0 Kone 6,1 6,8 -0,7 Nordea 5,6 6,5 -1,0 Fortum 5,0 4,2 0,8 Metsä Board 3,7 3,9 -0,2 Huhtamäki 3,5 3,8 -0,4 ”Caverionin päämarkkinat ovat Pohjoismaissa ja Saksassa. euroa Nordea 7,1 7,4 -0,3 Finnair 6,5 6,8 -0,3 Cargotec 6,5 7,2 -0,8 Stora Enso 6,3 6,7 -0,4 Fortum 6,2 5,7 0,5 Stockmann 4,6 TAALERITEHDAS MIKRO MARKKA Salkunhoitaja: M. TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Suomi-salkut TAMMIKUU, % SALKUSTA JOULUKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Karessuo Rahaston koko 261,1 milj. Sen suora riippuvuus muualle maailmaan on siis pientä.” Markkinat eivät ole viime kuukausina Caverionista juuri pitäneet. Backholm Rahaston koko 201,7 milj. Pientä nostetta kurssi sai loka-joulukuun tuloksesta, kun tämän vuoden ohjeistus ylitti analyytikkojen ennusteet. Karessuo Rahaston koko 109,3 milj. Tuuri Rahaston koko 193,3 milj. Jos kasvumahdollisuudet ovat realistiset, on ihan fiksua painaa kaasua.” ”Viime vuosina Helsingin pörssi on saanut useita hyvin mielenkiintoisia tulokkaita, esimerkiksi Verkkokauppa.comin ja Pihlajalinnan”, Blomqvist huomauttaa. euroa Nordea 9,8 9,6 0,3 Nokia 8,9 9,7 -0,8 Stora Enso 7,7 Fortum 7,0 8,3 -1,3 Kesko 5,4 6,8 -1,4 Amer Sports 4,8 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. ”Baswarella on mielenkiintoisia tuotteita ja markkina kasvaa
Mgmt/ A. Sørensen SEB Corporate Bond ex Financials B 2,64 -2,68 -1,31 -0,24 2,86 -0,94 0,75 0,75 21,45 SEB Investment Management AB eQ High Yield 1 K 5,10 3,58 -2,71 -4,09 -1,48 2,70 -1,01 0,90 0,90 46,18 T. Atrila, T. Forsberg Ålandsbanken Euro Bond 3,45 2,81 1,07 0,28 -0,03 1,01 1,05 0,69 0,69 251,24 J. Kilpi (Danske Capital) OP-Raaka-aine -14,53 -22,10 -28,73 -18,29 -2,41 14,83 -1,94 1,87 1,88 17,67 M. Vuodessa arvo on noussut yli 11 prosenttia. Petersen Aktia Government Bond+ C/D 6,19 5,55 1,62 2,14 1,47 3,42 0,47 0,28 0,28 98,85 J. Sansdström & H. P.A. Pankin kahdeksasta pitkän koron rahastosta seitsemän on 12 kuukauden tuotolla laskettuna pakkasella. Sijoittajien pako ja hintojen romahtaminen ovat syöneet raaka-aineirahastojen pääomia hurjalla tahdilla. Suonpää (Danske Capital) OP-Reaalikorko 1,89 1,09 -2,61 -1,01 1,32 4,23 -0,62 0,50 0,50 221,95 H. Leinonen, J. Mgmt/ J. Siekkinen EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT PARHAAT Ålandsbanken Euro High Yield 3,60 3,87 3,31 -2,13 -1,81 2,15 1,54 1,00 1,00 90,71 J. Rautiainen eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 7,02 6,56 1,87 2,91 1,64 4,48 0,41 0,45 0,46 26,99 T. Heikkilä HUONOIMMAT SEB Likviditetsfond -0,53 -2,46 -0,14 0,99 -1,74 6,78 -0,02 0,10 0,10 581,41 J. Burholt Aktia Global Government Bond+ D 0,16 -5,98 -4,14 -0,40 9,39 -0,64 0,65 0,65 17,23 J. Louhento (Danske Capital) Taaleritehdas Parkki Kasvu 0,99 0,72 0,31 0,05 0,02 29,67 0,20 0,20 308,71 H. Nystedt Evli Likvidi B 1,25 0,86 0,48 0,09 -0,03 0,22 2,06 0,30 0,30 1003,95 J. Pahiten tappiolla ovat Aktian kehittyvien markkinoiden korkorahastot. Toivonen & J. Siekkinen & T. Paldynski Seligson & Co Euro-obligaatio 6,52 6,31 1,29 2,75 1,73 4,65 0,27 0,28 a 0,28 83,55 Holmberg, Härmä Nordea Pro Euro Obligaatio 6,86 6,59 1,29 2,64 1,91 4,59 0,28 0,30 0,30 1680,12 Nordea Inv. Rautiainen Danske Invest Yhteisökorko Plus K 2,65 1,79 0,81 0,12 -0,04 0,33 2,39 0,43 0,43 275,34 R. TUOTTO 3 V. Tanskanen OP-Korkotuotto II 1,93 0,80 -1,16 -1,39 -0,23 1,07 -1,10 0,15 0,15 1163,21 R. Forsberg HUONOIMMAT Aktia Inflation Bond+ 3,21 0,69 -0,89 -0,42 1,76 6,41 -0,14 0,65 c 0,65 26,36 J. Liikanen (Danske Capital) Danske Invest Raaka-aine -15,28 -20,69 -22,21 -16,07 -2,52 16,01 -1,39 1,90 d 1,90 3,01 A. Suonpää Nordea Private Banking Focus Korko I K 3,86 1,22 1,85 1,48 2,72 0,44 0,40 0,40 167,60 Nordea Inv. Mgmt/ M. Ostonen & A. Tanskanen MUUT RAHASTOT PARHAAT OP-Metsänomistaja B 11,13 0,48 8,13 1,37 1,50 ab 1,64 50,67 Pohjola Kiinteistösijoitus Oy eQ Liikekiinteistöt 9,81 5,01 0,00 3,09 3,17 1,95 b 125,30 eQ Varainhoito Oy FIM Asuntotuotto A 9,76 5,73 2,01 4,85 1,90 ab 2,50 17,61 FIM Kiinteistötiimi Ålandsbanken Asuntorahasto C 10,26 9,52 4,14 0,84 11,35 1,50 b 2,10 316,58 A.Valkama & S.Wiklund AJ Value Hedge 6,92 12,30 8,23 -2,16 -5,78 13,06 0,63 1,50 bh 1,53 7,94 Rajakenttä, Selenius HUONOIMMAT Estlander & Partners Commodity C -11,24 -10,05 -3,10 6,92 -1,63 1,53 b 1,56 17,07 Estlander & Partners Oy Estlander & Partners Presto F -11,62 -7,67 -0,29 11,65 -1,00 1,50 b 1,87 2,93 Martin Estlander Danske Invest Kulta -4,79 -14,04 -15,26 0,62 5,08 14,26 -1,07 1,90 d 2,25 6,47 T. Dansken raakaainerahastossa pääomaa on enää kolme miljoonaa. Leinonen EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT PARHAAT Säästöpankki Pitkäkorko 6,02 5,72 1,96 3,10 1,30 5,62 0,35 0,63 0,63 108,04 M-P. Topp Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+ C/D 0,21 -6,46 -4,32 -0,81 9,91 -0,65 0,80 0,80 26,05 J. Sandström & J. TUOTTO 12 KK TUOTTO 6 KK TUOTTO 1 KK RISKI VOLATILITEETTI RISKI SHARPEN MITTARI HALLINNOINTI JA SÄILYTYS PALKKIO, % LISÄVIITE JUOKSEVAT KULUT RAHASTO PÄÄOMA MEUR SALKUNHOITAJA 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA RAHASTOA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN LYHYEN KORON RAHASTOT PARHAAT OP-Dollari B 7,57 4,22 2,14 0,40 11,43 0,37 0,50 e 0,50 34,44 T. P.A. Lappu luukulle. Vierimaa, A. Komulainen Säästöpankki Lyhytkorko 1,40 1,24 1,08 0,19 0,06 0,25 4,32 0,47 e 0,39 107,54 M-P. Siekkinen & J. Heiskanen a) Lunastuspalkkio riippuu sijoituksen pituudesta b) Tuottosidonnainen palkkio c) Kuukausisäästäjälle enintään 20 EUR d) Kuukausisäästäjälle enintään 30 EUR e) Kuukausisäästäjälle enintään 50 EUR f) Kuukausisäästäjälle enintään 80 EUR g) Kuukausisäästäjälle enintään 100 EUR h) Kuukausisäästäjälle yli 100 EUR i) Sijoituskohteiden palkkioiden lisäksi *Erikoissijoitusrahasto Aktialle korkoturskaa Aktian korkorahastoilla on ollut viime aikoina vaikeaa. Suonpää Evli Lyhyt Yrityslaina B 2,33 2,31 1,06 0,30 -0,04 0,57 1,82 0,45 0,55 636,49 J. Mgmt/ M. Neljä vuotta sitten rahastopääoma oli yli 14 miljoonaa. Lundsten (Danske Capital) Nordea Corporate Bond I korkosuojattu -2,42 -1,69 -0,86 1,38 -1,77 0,40 b 0,40 2838,10 Nordea Inv. Schenling eQ Vaihtuva Korko 1 K 1,12 0,81 -0,77 -0,98 -0,32 0,30 -2,66 0,40 0,40 85,53 J. Kojonen & M. Kiinteä omaisuus tuottaa Kiinteään omaisuuteen kuten asuntoihin tai metsään sijoittaneet ovat saaneet seurata osakemarkkinoiden hermoilua levollisin mielin. Paras tuotto on lohjennut OPMetsänomistaja-rahastosta. Petersen eQ Euro Investment Grade 1 K 5,33 4,15 -2,94 -1,66 -0,62 2,81 -1,05 0,65 0,65 61,38 J. 62 62. Sandström Danske Invest Valtionobligaatio K 4,63 3,28 -0,93 2,35 2,20 5,33 -0,18 0,60 d 0,60 42,30 T. Toivonen & J. Mgmt/ J. Komulainen Nordea Korkotuotto 3,52 2,10 -1,50 -1,80 -1,91 2,57 -0,59 0,60 0,60 230,46 Nordea Inv. Viitanen Nordea SVE Reaalikorko 2,11 -0,33 0,58 1,09 -0,25 7,58 0,07 0,75 0,73 158,57 Nordea Inv. Pukka LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko B 1,05 -0,98 -0,64 1,61 0,64 0,70 d 0,70 238,22 LähiTapiola Varainhoito Oy HUONOIMMAT Danske Invest Euro High Yield 5,75 4,23 -2,39 -3,74 -1,54 3,48 -0,69 0,95 d 0,95 751,01 T. Parhaat ja huonoimmat rahastot Taulukot 1 2 3 21 2 2 3 3 L ä h d e : S u o m e n S i j o i t u s t u t k i m u s YHTIÖ TUOTTO 5 V
63 Ilmiöt ILMI ÖT 63 / KIRJAT 66 / ARVO E S INE 67 / RI STIKKO 68 / ARVO PAPE RI ARE E NA 70 / KO LU MNI : KO PR A 7 2 / KO LU MNI : TALLIME STARI 74 Pienpanimoiden osuus Yhdysvalloissa myydystä oluesta on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa noin 11 prosenttiin. Jos et voi voittaa niitä, osta ne! Koonnut Pekka Virolainen Yhdysvalloissa olutjätit napsivat pienpanimoita. Hinnan puolesta näitä ei enää pienpanimoiksi voi kutsua. Suomessa rahamiehet ovat sijoittaneet käsityöolueen. Alan neljä suurinta, AB InBev, MillerCoors, Constellation Brands ja HeiPienten aika. Tämä ei ole jäänyt olutjäteiltä huomaamatta, ne ostavat nyt kilpaa näitä craft beer -yhtiöitä. Viime vuonna isot olutyhtiöt kaappasivat omistukseensa 19 pienpanimoyhtiötä yhteensä 13 miljardin dollarin kokonaissummalla. K u v a : M i k k o S t i g. Myös Hartwallit ovat sijoitaneet Malmgårdin linnan panimoon
Osakeannit ja joukkorahoituskampanjat ovat menneet kohtalaisen hyvin läpi viime vuosina, sillä pienpanimotoiminta tuntuu kiinnostavan rahamiehiä. Kymmenisen vuotta sitten Evlin Henrik Andersin pelasti Nokian Panimon konkurssilta ja hän on edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Hartwallin sukuyhtiöistä K. Maassa on jo 59 pienpanimoa ja uusia tulee. ”Se hidastuu”, myönsi Teslan perustaja Elon Musk energiakonferenssissa Hongkongissa tammikuussa. Teslan Model S (kuvassa) on ollut menestys, pienempää Model 3 -mallia odotetaan parin vuoden kuluessa.. Syynä on vuonna 2009 voimaan tullut laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, jota on sittemmin täydennetty vuosittain. Yhtiö on kuitenkin tuomassa markkinoille huomattavasti edullisempaa, Suomessakin vain noin 40 000 euron hintaluokkaan sijoittuvaa mallia. Hartwall Invest Oy on mukana Creutzin veljesten kanssa Malmgårdin linnan olutpanimossa ja Hartwallien toinen sijoitusyhtiö Micro Beverage Holding on omistajana Saimaan Juomatehtaassa. Norjan finanssialan keskusjärjestö on kaavaillut käteisen käytön lopettamista Norjassa vuonna 2020. Helmikuun ajan sen käsityöoluiden valikoimissa on 19 eri pienpanimon uniikkeja kausioluita. Suomessakin pienpanimoiden osuus oluen myynnistä on noussut samaa tahtia. Se on nyt 4 prosenttia myynnin volyymistä ja arviolta 6–7 prosenttia euroista. Martelan hallituksen puheenjohtaja ja Terveystalon toimitusjohtaja, entinen Hartwallin ja Panimoliiton johtaja Yrjö Närhinen on hänkin pienenä omistajana Mathildedalin Kyläpanimossa Teijossa. Myös joukkorahoituskampanjoissa omistajille markkinoidaan pieniä etuoikeuksia, vaikka omistamisen suurin ilo syntyy siitä, kun saa sanoa kaverille, että maistahan tätä meidän olutta! Suomessa oli sata vuotta sitten panimoja lähes joka kaupungissa. EU:ssa rahanpesu ja terrorismin rahoituskanavat aiotaan nyt pistää kuriin. Tulilinjalla on erityisesti digitaalinen valuutta bitcoin ja yritykset, jotka suosivat sen käyttöä. Myös Alko on alkanut kannattaa uudistuvaa olutkulttuuria. Kohti keskiluokkaa. o KÄTEISEN AIKA ON OHI Moni suomalainen on viime kuukausina ärsyyntynyt, kun oma pankki kyselee käteisen käytöstä ja utelee yhteyksistä ulkomaihin. Ilmiöt 64 neken hallitsevat siten edelleen yli 80 prosenttia maan markkinoista. ”Niistä on tehtävä niin hyviä ja haluttuja, että vaikka kilometrikulu olisi sama, kuluttaja valitsee sähköauton bensakäyttöisen sijaan.” Tesla olisi jo nyt haluttu auto, mutta esteenä on lähes sadan tonnin hinta. Kun craft beer -markkina alkaa olla myyty isoille pahoille korporaatioille, tiukkapipoisimmat olutfanaatikot etsivät nyt uusia mikropanimoja indie beer -markkinoilta. Pienimmille panimoille pääsy kerralla yli sadan Alkon myymälän jakeluun on jo sinällään iso juttu tulevasta julkisuudesta puhumattaan. Muskilla on silti ratkaisu sähköautojen myyntiin. Hidastumiseen viittaa myös Teslan osakekurssi, joka on laskenut huipputasoista jo 40 prosenttia. 1970-luvulta alkanut keskittyminen ajoi alan kahden tanskalaisjätin ja Olvin haltuun, mutta jatkossa mikropanimoja voi syntyä ei vain jokaiseen kaupunkiin, vaan jopa joka toiseen ravintolaan. Osinkojen perässä rahamiehet tuskin ovat. Tesla haastaa halvan bensan Miten käy sähköautojen myynnin, jos öljyn hinta pysyy edelleen näin alhaalla. Norjassa arvioidaan, että jopa 40 prosenttia käteisestä rahasta on rikollisessa käytössä ja maan suurin pankki DNB kehottaa asiakkaitaan lopettamaan kokonaan käteisen käytön
Samalla markkinat koettelevat sijoittajavastuun kestävyyttä tosissaan. Eurostoxxin pankki-indeksi on laskenut vuoden alusta 30 prosenttia. Italian keskuspankin johto aloitti jo löysäilyn todetessaan, että sijoittajavastuu olisi pitänyt toteuttaa vähitellen. Samaan tapaan Björn Wahlroos puolusteli hieman hitaampaa arbitraasikauppaa kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Moni sijoittaja ajattelee nyt samoin. Asiakkaina niillä on varakasta väkeä. Huipputuloksen tehnyt eQ voitelee omistajiaan isolla osingolla. Taaleritehdas muutti nimensä Taaleriksi ja avaa verkkokaupan piensijoittajille. Hyvätuottoiset lainapaperit ovat alkaneet epäilyttää sijoittajia, sillä Deutsche Bankin kykyä maksaa niiden vuosikorkoja on julkisesti epäilty. Perinteinen pankkisektori sen sijaan ei ole kestänyt. Lainoissa on aito sijoittajariski, sillä pankilla on tietyin ehdoin lupa jättää kuponki maksamatta. Pankeille kaikenlaisen talouden kasvudynamiikan katoaminen on myrkkyä. Eihän Angela Merkel voi päästää Deutsche Bankia todellisiin vaikeuksiin. Se kyllä tiedetään, että DB:n, kuten monen muunkin suuren eurooppalaisen pankin, taseessa on finanssikriisin jälkimainingeissa viranomaisten toimesta luotuja ehdollisia vaihtovelkakirjalainoja (Contingent Convertible, coco), joista pankki joutuu maksamaan kovaa, 7–8 prosentin korkoa. Sijoittajat hinnoittelevat lopultakin aidosti pankkien taseriskejä, sillä pankkien kriisinratkaisumekanismi tuli voimaan tämän vuoden alussa. Rekenthalerin mukaan salamakauppiaista ei ole mitään haittaa piensijoittajille, vaikka ne lähelle markkinapaikkaa sijoitetuilla yhteyksillään saavatkin millisekuntien edun tiedonsaannissa – ja sitä kautta tehdä pientä voittoa pikkuruisilla toimeksiannoillaan. Morningstarin kolumnisti John Rekenthaler on vahvasti eri mieltä. Se tietää lisää asiakkaita ja ehkä kurssiin nostetta. Osakkeita edestakaisin ostavat ja myyvät spekulantit ovat Wahlroosin mukaan kuin nuoria aggressiivisia autoilijoita, jotka vaihtavat jatkuvasti kaistaa moottoritiellä. Kasvumahdollisuuksia yrityslainoissa, miksei asuntolainoissakin. Ne on just niitä algoritmien tarjouksia. Kylmähermoisin sijoittaja panee käden putoavan pankkiosakkeen alle. Deutsche Bankin valtavassa taseessa on... Nyt omistajat vastaavat tappioista, eivät valtiot. Lukoilin taseessa sentään on kehnosti kannattavia öljykenttiä ja tuotantokoneisto. Korkokate on painunut olemattomaksi. United Bankers osti POP Pankkien varainhoitoasiakkaita, se tietää lisää palkkiotuottoja. Pieniä kasvajia ei vaivaa iso tase tai konttoriverkosto. Mikko Laitila LAITILA 65 Hyvä vai paha salamakauppa Seppo Saario kritisoi yleistyvää salamakauppaa kirjansa Miten sijoitan pörssiosakkeisiin julkistustilaisuudessa. Pankin p/b -luku on 0,3 eli samaa luokkaa kuin venäläisellä öljyjätti Lukoililla. Vai voiko. Eihän kukaan oikea sijoittaja yleensä osta tai myy tuollaisia eriä.” Salamakauppaa (high frequency trading) on kritisoitu siitä saakka, kun Michael Lewis julkaisi bestseller -kirjansa Flash Boys vuonna 2014. Verkko-Taaleriin pääsee satasella sisään. Hänen mukaansa salamakauppa vastaa vain yhtä kymmenestuhannesosaa markkinoiden koko volyymin arvosta. niin, kukaan ei oikein tiedä. o Markkinat koettelevat sijoittajavastuun kestävyyttä. Lainat voivat laueta osakepääomaksi tai niiden arvo voidaan kirjata alas. Deutsche Bankin arvosta on sulanut vuoden alusta 35 prosenttia, eikä laskua näytä pysäyttävän mikään. Pienten pankkien aika. Saariokin harmitteli, että vain osakekurssien muutoksiin – ei yhtiöiden menestykseen – perustuva salamakauppa vastaa jo puolta Helsingin pörssin vaihdosta. Omaa etuaan tavoittelevat kaistanvaihtajat huolehtivat markkinoiden tehokkuudesta. Pienten finanssitalojen osakkeet ovatkin kestäneet melko hyvin pörssin alkuvuoden pudotuspelissä. ”Kun katsot tasoja verkkopankissa, siellä on kummallisia 79 kappaleen eriä tarjolla. Björn Wahlroos lohkaisi Arvopaperissa viime syksynä, että Saksan pankkisektori on läpimätä
Jättiläinen alkaa siitä, kun Perä (Jani Volanen) päättää ostaa Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen oikeudet Outokummulta. Pekko Pesosen käsikirjoittama ja Aleksi Salmenperän ohjaama elokuva on hienosti toteutettu sekoitus dokumenttia ja fiktiota. Abstraktit matemaattiset järjestelmät viimeistelevät sen, että kokonaisuutta ei hallitse kukaan ja toisaalta erilaisia huijauksia on helppo tehdä. Atena 2016 268 s. Talvivaarasta kertova elokuva on mainio muistutus sinisilmäisille piensijoittajille. Elokuva perustuu tositapahtumiin aina toimitusjohtaja Pekka Perän väsymyksen veistämiä silmäpusseja myöten, mutta osa henkilöistä ja juonenkäänteistä on puhtaasti fiktiota. 66 Ilmiöt Joris Luyendijk Rahan ruhtinaat. – Pekka Wahlstedt Takahuoneessa kuultua Totuus on joskus tarua ihmeellisempää. Yhtiön tapahtumien sijaan Talvivaaran syntyä ja tuhon alkua seurataan enemmän kulissien takana Pohjois-Suomen aluehallintoviraston näkökulmasta. Pankit toimivat globaalilla tasolla, mutta hallitukset eivät. Iskulauseiden taakse pääsevä tutkiva journalisti ei löydä varsinaista ahneutta, rakenteellisempia ongelmia kyllä. Matka pankkiirien suljettuun maailmaan. Kirjaan haastateltujen pankkiirien erilaisuus murtaa myös stereotypiaa kyltymättömistä hirviöpankkiireista. Suurin rakenteellinen ongelma on pankkien valtava koko ja monimutkaisuus. Kuyendijk kirjoittaa abstraktista aiheesta havainnollisesti ja sujuvasti. Huipulla olevat ovat vaarallisen vieraantuneita ulkoisesta todellisuudesta ja tekemisissä vain kaltaistensa kanssa. Pankkialalla kilpailu on armotonta ja irtisanomissuoja olematon, mikä luo pelon ilmapiiriä. Talvivaarasta kertovaa Jättiläinen-elokuvaa ehdittiin valmistella jo vuodesta 2012, mutta sen yksityiskohdat pidettiin visusti salassa aina viime vuoden lopulle saakka. Harvoin osuu roolitus yhtä nappiin kuin Jani Volasen kohdalla. Sittemmin pankkiireita on usein pidetty ahneuden symboleina. Väitteensä Joris Kuyendijk perustee 200 haastattelulla upporikkaista rahastonhoitajista takahuoneiden datanörtteihin. Vuonna 1987 ilmestyneessä elokuvassa Wall Streetin pankkiiri Gordon Gekko lausuu legendaariset sanansa: ”Greed, for want of a better word, is good”. Pankkien koon pienentäminen ja globaali hallinto ovat tärkeitä askelia tiellä talouteen, jota romahdukset eivät riivaa tai ainakin ovat hallittavissa. Virastossa työskentelevän Jussi (Joonas Saartamo) saa tehtäväkseen laatia Talvivaaralle enJättiläinen on yksinkertaisesti loistava Suhmurointia ja omaa etuaan ajavia hyväveliverkostoja. Sitä ei kuitenkaan huomaa, sillä katsojan on helppo kuvitella juuri näin tapahtumien todellisuudessakin edenneen. Jättiläinen (ensi-ilta 22.1.2016) Helsinki-filmi Ohjaus: Aleksi Salmenperä Päärooleissa: Joonas Saartamo, Jani Volanen, Peter Franzén, Saara Kotkaniemi Kesto: 1h 37min Nappisuoritus. K u v a : A n n i k a M i e t t i n e n. Surullisen kuuluisan Talvivaaran kohdalla sanonta pitää enemmän kuin paikkansa
Jatko-osan ainekset ovat kasassa. Arne Jacobsenin vuonna 1958 suunnittelema Egg chair eli Munatuoli on moderni tuoliklassikko. Aidosta tuolista löytyy myös tarra metallijalassa. Munatuoleja tulee harvoin huutokauppoihin, esimerkiksi Huutokauppa Helanderilla joulukuussa myyty tuoli oli ensimmäinen yksilö neljään vuoteen. Vanhoja Munatuoleja on erittäin vähän myynnissä, sillä omistajat tai perikunnat harvoin haluavat luopua tuoleistaan. Tammikuun lopulla valtionyhtiö Terrafame ojensi Talvivaaralle vielä yhden oljenkorren päästä mukaan kaivostoimintaan. ”Ei ole mitään syytä, miksi hinnat laskisivat, päinvastoin”, Sirén toteaa. Online-huutokauppa Auctionatalla on myynnissä nahkaverhoiltu Munatuoli, hintapyyntö 12 510 euroa. Parasta on kuitenkin varmistaa aitous aina asiantuntijalla. Jos haluaa ostaa käytetyn, Sirén neuvoo tarkistamaan mittasuhteet. Heistä jokaisen kannattaisi ehdottomasti katsoa Jättiläinen. Yhtiötä lähinnä otsikkotasolla seuranneille Jättiläinen ei anna yhtä paljon, mutta keskeiset tapahtumat on tiivistetty onnistuneesti. – Anne Leino Käytettyä tuolia etsivän kannattaa tutkia kansainväliset huutokauppasivustot. Tutkimusraporteissa ei ole kerrottu kaikkea ja kaivos on kaikkea muuta kuin varma menestystarina. Onko Munatuolille odotettavissa arvonnousua. Elokuvan katsominen lievittää ainakin hetkellisesti rahojen menettämisen tuomaa tuskaa. Käytettyä Munatuolia etsivän kannattaa suunnata katseensa kansainvälisille huutokauppasivuistoille. Vanhan tuolin kohdalla arvoa nostavat oikea valmistusajankohta, 50-60 -luku, ja alkuperäinen nahkaverhoilu. Nopeasti selviää, että kaikki ei ole mennyt aivan oppikirjojen mukaan. Munatuoli lähti halvalla ARVOESINE. Talvivaaralla on noin 80 000 piensijoittajaomistajaa. Elokuva on standardimittainen, mutta erityisesti Talvivaaran tarinaa tarkemmin seurannut voisi helposti muurautua elokuvasalin epämukavaan penkkiin vielä tunniksi. Elokuvaan uppoutuessa ehtii jo unohtaa kokonaan, miltä Perä todellisuudessa näyttää. Suomalainen management by perkele -johtamistyyli nousee komeasti esille. Esimerkiksi Eero Aarnion suunnittelemasta Pallotuolista maksettiin huutokaupassa äskettäin 17 000 euroa. Kannatta myös miettiä, mistä tuolin ostaa. Jussi joutuu puntaroimaan, kuunnellako omaatuntoa vai heittäytyä mukaan virkamiesten ja johtajien hyväveliverkostoon, jossa keskeisessä roolissa on viraston laskelmoiva esimies (Peter Franzén). Huuto.net ja Tori.fi -palveluistakaan ei tällä hetkellä Munatuoleja löydy. 67 simmäinen ympäristöluvan. Samaan aikaan Perä tekee kaikkensa estääkseen Talvivaaran mahtipontisen sijoitustarinan kultareunusten murenemisen. Ehdottomasti parasta elokuvassa on Perää näyttelevän Volasen roolisuoritus. Osansa valokeilasta saavat myös silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja joukko muita keskeisiä poliitikkoja. Meklari Mika Sirénin mukaan hinta jäi reilusti odotuksista. Mittasuhteiden avulla väärennös on helppo erottaa. Ei aitoa Rolexiakaan saa rantamyyjältä. – Mirko Hurmerinta Suomalainen management by perkele -johtamistyyli nousee komeasti esille. Aidon 1960-luvulta peräisin olevan nahkaverhoillun tuolin lähtöhinta oli 2 500 euroa ja asiakas sai tuolin omakseen 3 000 eurolla. Yhdysvaltalainen Wright puolestaan myi joulukuussa Munatuolin 10 240 dollarilla eli reilulla 9 000 eurolla. Tuolissa saa olla ajan patinaa. Uuden Munatuolin saa alkaen 5 000 eurolla verhoilusta riippuen. Markkinoilla liikkuu paljon myös kopiota. Pelkästään kohtaus, jossa Perä räyhää videoneuvottelussa yhtiön muulle johdolle, on kaikessa viihdyttävyydessään Jussi-patsaan arvoinen suoritus
68 Ilmiöt Pörssiristikko Laatinut Ristikkosampo K u v a : A l e k s i P o u t a n e n
alv. alv. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. 69 Viime kuun ratkaisu *) Puhelun hinta (sis. Ulkomailta ao. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min. 020 442 4100* Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi Arvopaperin lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Tilaushinnat (alv. 10 %) . SEURAAVA ARVOPAPERI ILMESTYY 17.3.2016. PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Lotta Koistinen (äitiyslomalla) Leila Nurminen 040 342 4358 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Alexandra Räikkönen (äitiyslomalla) Alex Af Heurlin KUVATOIMITTAJA Timo Pylvänäinen 040 342 4454 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki Puhelin: 020 442 40 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Virpi Elo, Tuomas Ikonen, Päivi Joensuu, Yrjö Kopra, Tero Kuittinen, Tuula Laatikainen, Arttu Laitala, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Antti Mannermaa, Juha Ruonala, Markus Salin, Erik Solin, Olli Turunen, Pekka Virolainen, Pekka Wahlstedt MEDIAMYYNTI mediamyynti@talentum.fi Mediapalvelu: Marja Saulo 020 442 4361 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Paino: PunaMusta Oy, Joensuu Paperi: MyBrite Silk 80g/m 2 kansi Galerie Art Gloss 200g/m 2 TILAUKSET JA MUUTOKSET Puhelin: 020 442 4100* Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. maan ulkomaan puhelumaksu. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. alv. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Tilaa Arvopaperi netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimija osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2016: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 24 %) Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 134 euroa (sis. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. liittoon. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) *) Puhelun hinta (sis. sis.): kestotilaus 134 €/12 kk, määräaikaistilaus 149 €/12 kk
o Jukka Tola Sakari Kalske Kirjoittajista Tola on asuntoja kiinteistöomaisuuden hallintaan teknologiaratkaisuja tuottavan Kanava Tietopalveluiden hallituksen puheenjohtaja ja Kalske toimitusjohtaja. Aivan kuten autorekisterikeskuksen tiedot ovat autoliikkeiden, katsastusasemien ja vakuutusyhtiöiden käytettävissä, voisivat asunto-osakerekisteriä hyödyntää viranomaisten lisäksi isännöitsijätoimistot, huoltoyhtiöt, vakuutusyhtiöt, pankit ja kiinteistönvälittäjät. Toteutuessaan rekisteri koskettaa noin 1,5 miljoonaa asunnonomistajaa. Muun muassa pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat käsittelemään asuntoosakkeisiin liittyviä papereita päivittäin, kun asunto-osakkeet vaihtavat omistajaa yli satatuhatta kertaa vuodessa. Maaja metsätalousministeriössä valmisteilla oleva sähköinen asunto-osakerekisteri Asrek mullistaa tämän menneen maailman käytännön. Asunnon hankinnassa huomio kiinnittyy liian usein vain huoneistoon. Myös varainsiirtolomake ja panttaussitoumukset hoituisivat verkon kautta. Rekisteri ja siihen liitettävät kaupalliset palvelut mahdollistavat asunto-osakeyhtiöiden teknistaloudelliseen asemaan perustuvan asuntojen hintojen vertailun. Digitaalisessa rekisterissä on kyse tiedonhallintapalvelusta, jossa pidetään yllä yksityiskohtaisia tietoja asunto-osakkeista ja asuntoosakeyhtiöistä, kiinteistöistä sekä asuntojen ja kiinteistöjen omistajista. Asunnon hintahan määräytyy markkinatilanteen lisäksi sen sijainnin (sijainti Suomessa, sijainti kasvukeskuksen sisällä, sijainti taloyhtiön sisällä) ja muiden ominaisuuksien, kuten hoitovastikkeen tason, yhtiön teknisen ja taloudellisen kunnon sekä huoneiston kunnon perusteella. Asunnon ostaminen ja omistaminen vaatii omistajalta entistä enemmän tietoa ja osaamista. Omistajanvaihdon yhteydessä asuntolainaan, kotivakuutukseen tai taloyhtiölainaan liittyvät tiedot kopioidaan ja syötetään eri järjestelmiin käsin. Asunnon hankinnassa ostajan huomio kiinnittyy liian usein vain huoneistoon, kun todellisuudessa osakkeen hinnanmuodostukseen vaikuttavat myös taloyhtiön tekninen (korjaushistoria ja -suunnitelma) ja taloudellinen (tilinpäätöstiedot) kunto. Asuntosijoittajan kannalta rekisteri helpottaisi asuntojen tai kiinteistöjen arviointia, vertailua ja korjaustarpeiden ennakointia. Digitaalinen asunto-osakerekisteri auttaa oikean ja asunnon arvon kannalta oleellisen tiedon saamisessa. Asunto-osakkeisiin ja asuntoosakeyhtiöihin sekä kiinteistöihin liittyvä tieto on hajallaan eri virastojen, isännöintitoimistojen, huoltoyhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden tietojärjestelmissä. Asrek – arvokasta tietoa asuntosijoittajalle Digitaalinen asunto-osakerekisteri auttaa asunnon arvon kannalta oleellisen tiedon saamisessa.. Osakekirjojen säilytys jäisi pois, kun pankki saisi asuntoon liittyvät tiedot suoraan rekisteristä – samoin kuin kiinteistönvälittäjä. Ilmiöt AP Areena Toimittanut Juha Ruonala juha.ruonala@talentum.com 70 D igi-Suomen kansallisvarallisuutta, asuntoja, hallinnoidaan vanhanaikaisesti paperiarkeilla. Asunto-osakeyhtiöt puolestaan säästyisivät monelta työläältä viranomaisraportoinnilta, kun verottaja saisi tiedot suoraan rekisteristä. Rakennuttaja taas säästyisi osakekirjojen painattamiselta. Digitaalinen tiedonhallinta mahdollistaa tietojen laajan hyödyntämisen viranomaisille ja muille sidosryhmille. Se helpottasi myös käytännön kaupantekoa, kun kauppaja velkakirjat olisi mahdollista allekirjoittaa sähköisesti verkossa
Nestlén mielestä some ei tarjoa lisäarvoa, koska kaikki on tarjolla Nestle.comissa. Osuuskunnat ovat Suomessa merkittävä yhtiömuoto. o Pekka Pihlanto professori emeritus, Turku Osakeyhtiöt näyttävät pelkäävän kilpailua. Webcasteissa ja vaikkapa sijoittajatapaamisissa pompsahtaa kuitenkin usein taustoittavia palapelin paloja, joiden tuomiseen kaikkien saataville voi olla joskus hankalaa löytää sopivia keinoja. Laita mukaan yhteystietosi. Kuluttajat tulevat varmaankin seuraamaan valppaina hankkeita osuuskuntien toiminnan vaikeuttamiseksi tai jopa kieltämiseksi, sekä reagoimaan ehkä yllättävilläkin tavoin. 71 Sampo-finanssiryhmään kuuluva vakuutusyhtiö If teki selvityspyynnön Kilpailuja kuluttajavirastolle OP Ryhmän vahinkovakuutusja pankkipalveluiden kytkennästä toisiinsa ja siihen liittyvistä asiakaseduista. o Tanja Lounevirta sijoittajasuhdejohtaja, Tieto Oyj Ammattisijoittajat hyljeksivät somea AP Areenalla julkaistavien mielipidekirjoitusten enimmäispituus on 2000 merkkiä välilyönteineen. Hyökkäyksen osuustoimintaa vastaan aloitti jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus. IR-twitterin rooli kannattaakin yrityksissä miettiä huolella. Puhuttaessa ”optimaalisesta” omistusmuodosta, olisi otettava huomioon kaikki näkökohdat – myös asiakasomistajien saamat edut. Tosin se ammattitaito punnitaan jo nyt neuvotteluhuoneissa. Esimerkiksi Nestlé lakkautti IR-tilinsä ja ohjasi seuraajat korporaatiotilille. Lisäksi on muistettava, että tutkijoillakin on omia ideologisia ennakkoluulojaan, jotka voivat vaikuttaa heidän päätelmiinsä. Hänen kaudellaan valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen yritysten omistusrakenteen merkityksestä talouskasvuun ja työllisyyteen. Hintasensitiiviset uutiset pörssiyhtiöt luonnollisesti julkaisevat pörssitiedotteella. Se ehkä tarjoaakin enemmän lisäarvoa yksityissijoittajille, joilla ei ole käsillä ajantasaista kattavaa uutisseurantaa. Yrityksen verkkosivut ovat edelleen keskeisessä asemassa. Eiköhän markkinoilla ole tilaa molemmille. Yhtiömuodot eroavat siis siinä, minkä sidosryhmän etua pidetään ensisijaisena. Useat suomalaisetkin yritykset ovat lanseeranneet IR-twittereitä, mutta maailmalla ollaan jo menossa toiseen suuntaan. Osuustoiminnallisten yritysten tukemista siirtymisessä osakeyhtiöpohjalle tulisi sen vuoksi harkita.” Osakeyhtiöt ja tämän yhtiömuodon kannattajat näyttävät pelkäävän kilpailua, vaikka yleensä ne vannovat juuri kilpailun nimiin. Osakkaat voivatkin asettaa yhtiölle kovia tuottovaatimuksia. Tilaa on sekä osakeyhtiöille että osuustoiminnalle Mitäpä jos sosiaalista mediaa ei olisikaan koskaan syntynyt. Lähetä kirjoituksesi sähköpostiosoitteeseen ap.areena@arvopaperi.fi. VÄITTELE AREENALLA. Lieneekö siis kovin viisasta kehittää riitaa kuluttajien ja osakkaiden etuja ajavien organisaatiomuotojen välille. Esimerkiksi osuuskaupat jakavat ostajille eli asiakasomistajille näiden ostojen mukaan bonusta ja myös erilaisia alennuksia. Myös osakeyhtiömuotoiset yritykset voivat tietenkin antaa asiakkailleen alennuksia, mutta se on satunnaista. Osakeyhtiöiden tarkoitus on omistaja-arvon kasvattaminen, kun taas osuuskunnat keskittyvät tuottamaan hyötyjä asiakasomistajille. Analyytikot ja institutionaaliset sijoittajat ovat myös joidenkin tutkimusten mukaan kyseenalaistaneet somen hyödyllisyyden. Mitä sanovat sijoittajat. Sijoittajasuhde-twittereitä ollaan jopa lopettamassa. Monet edelläkävijäyritykset arvioivat uudelleen Twitterin soveltuvuutta sijoittajaviestintään. Jokainen voi verrata itse, mitä tuottaa osuuskaupan etukortti ja mitä osakeyhtiömuotoisen kilpailijan kortti. Osuuskuntamuotoinen yritys voittaa tämän vertailun, mitä myös todistaa osaltaan edellä mainittu selvityspyyntö. Twitterin hyödyntäminen sijoittajasuhteissa on kuin nykivä auto. Osakeyhtiöt maksavat omistajilleen osinkoja ja kasvattavat osakkeiden markkina-arvoa. Niiden vuoksi osakeyhtiöiden asiakkaille ei edes voitaisi tarjota samanlaisia etuja kuin osuustoiminnalliset yritykset voivat ja haluavat antaa. Sijoittajasuhteiden kannalta haasteena on varmistaa raja taustoittavan tiedon ja hintasensitiivisen tiedon välillä. OP otti kilpailijan kantelun vastaan hyökkäyksenä koko suomalaista osuustoiminnallista yhtiömuotoa vastaan. Twitter on niiden rinnalla kuitenkin kevyt ja joustava kanava, jolla voi kertoa mitä meidän yrityksellemme kuuluu tänään. Kuinka moni meistä kävisi katsomassa kavereidensa internet-sivut päivittäin – sen sijaan että rullaa näiden Facebook-päivitykset. Ammattisijoittajien piireissä sosiaalisen median käyttö ei kuitenkaan ole saanut tuulta purjeisiin, vaikka esimerkiksi Twitter tarjoaisi monille helpon tavan seurata kiinnostavien yritysten tilapäivityksiä. Twitter on helppo tapa tuoda sijoittajatapaamisten keskeisiä teemoja kaikkien saataville – ja myös aktivoida sidosryhmädialogia. Raportissa todetaan: "Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta osuustoiminta ei ole omistusmuotona optimaalinen ratkaisu nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa. Ota kantaa. Mutta kuuluu IR-twitteristä myös myönteisiä viestejä – etenkin yksityissijoittajilta
Me omistajat kannamme yhtiössä kaikkein suurimman riskin. Investoinnit eivät voi kiihtyä, jos pankit eivät ole valmiita myöntämään yrityksille lisää lainaa kohtuullisilla ehdoilla. Jäitä hattuun Otto-automaatilla!. Ilman osinkoja tuotto olisi aavistuksen negatiivinen. Molemmilla on vähän vauraampi olo, kun raha on tullut lähemmäs omaa lompakkoa. Pankkien varainhankinta perustuu suurelta osalta talletuksiin. Hyväksyn vaatimuksen pienemmistä osingoista investointitoiminnan lisäämiseksi, ja pohdin mihin se johtaa. Viimeisten SRV sai syksyllä omistajiltaan takaisin kaikki pörssihistorian aikana jakamansa osingot. Pankkisäästäjä automaatilla ja osakesäästäjä yhtiökokouksessa ovat ottamassa kumpikin vain omia varojaan. Todellisuudessa kumpikaan ei vaurastu, koska pankkitilin saldo ja osakkeen kurssi laskivat saman verran kuin säästäjä nosti rahojaan. Investointien rahoituksessa on varsinkin matalien korkojen aikaan syytä olla mukana sopivasti myös velkaa, jotta oman pääoman tuotto voisi yltää toivotulle tasolle. Toinen perustelu osinkojen leikkaamiseksi on viime aikojen vaatimaton palkkakehitys. Pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta vuoden 2015 nettotuloksesta tullaan jakamaan osinkoina 11–12 miljardia euroa ja jättämään yhtiöihin kolme miljardia. Metsä Board ja Oriola-KD saivat talvella 2015 osakeannilla saman verran rahaa kuin olivat 10 edellisen vuoden aikana osinkoina jakaneet. Luonteeni vastaisesti tekeydyn hetkeksi vastaanottavaiseksi oudoille ajatuksille. Olemme kuitenkin jättämässä yhtiöillemme ihan tarpeeksi. Pankkisäästäjältä voidaan vaatia malttia ihan yhtä perustellusti kuin osakesäästäjältä. Jos hyviltä tuntuvia hankkeita ilmaantuukin enemmän, me omistajat kyllä palautamme osingot ja annamme enemmänkin. Kun nyt lähdetään rohkeamman investointipolitiikan linjalle, vaadin omistajien seuraksi muitakin rahoittajia mukaan. Vaatimukseen osinkomaltista onkin rehellisyyden nimissä liitettävä myös vaatimus: Jäitä hattuun Otto-automaatilla! o Meitä osakesäästäjiä ollaan taas leimaamassa ahneiksi. Raha liikkuu yhtiön ja omistajan välillä molempiin suuntiin. Osingot jaetaan rahasta, joka jää kaikkien kulujen jälkeen, jos jää. K u v i t u s : D a n i l o A g u t o l i 72 YRJÖ KOPRA viiden vuoden aikana pörssiosakkeiden vuosituotto on sentään plussalla 4,7 prosenttia. Meiltä vaaditaan pidättyvyyttä osinkopäätöksissämme, jotta pörssiyhtiöille jäisi varaa investoida. Vaikka automaatilla tekisi mieli nostaa viisikymppinen, niin tyydytäänpä nyt kuitenkin vain kaksikymppiseen. Jos Suomen talouskasvu edellyttää riski-tuotto -suhteen puolesta vähän huonommankin näköisiä investointeja, uhrautukaamme ja jättäkäämme enemmän voittovaroja yhtiöihimme. Palkat eivät ole laskeneet. Tallettajien tulee siis pidättäytyä liian suurilta nostoilta pankkitileiltään. Tämän omistuksen arvo on laskenut tammikuun alusta kymmenkunta prosenttia, eli 14 miljardia euroa. Citycon teki vastaavan tempun kesällä ja SRV sai syksyllä omistajiltaan takaisin kaikki pörssihistorian aikana jakamansa osingot. Siihen nähden viiden vuoden tuotot osinkoineen ovat vaatimattomia. Outokumpu on saanut meiltä 2010-luvulla 1,3 miljardia euroa ja Talvivaarakin neljännesmiljardin. Suomalaiset omistavat pörssiosakkeita noin 140 miljardin euron arvosta. Täytyy myös muistaa, että palkat maksetaan ensin. Tämän määrän suomalaiset pörssiyhtiöt ovat suunnitelleet investoivansa vuonna 2016 eri puolille maailmaa. Kun palkatkaan eivät nouse, on pankkiautomaatilla osoitetulla maltilla myös eettinen ulottuvuus. Molempien rooli yritysrahoituksen mahdollistajana on keskeinen. Kun palkat eivät nouse, ei osinkojakaan pitäisi paljoa ottaa. Ilmiöt YRJÖ KOPRA Kirjoittaja on Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja. Tätä eivät osinkokauhuiset halua huomata, koska se ei sovi lainkaan kuvaan ahneista omistajista. Kun yhtiöt lainaavat vaikkapa toiset kolme miljardia euroa, niillä onkin kasassa kuusi miljardia. Lisäinvestoinnit olisivat tietenkin vähän huonompia kuin toteutettaviksi valitut eli parhaiksi arvioidut noin kuuden miljardin investoinnit
Toinen merkittävä uudistus on se, että jatkossa erityisesti omaan tiedonhankintaan ja analyysiin perustuvat jutut ovat vain Arvopaperi -lehden tilaajien luettavissa. Väljä asettelu helpottaa käyttöä varsinkin puhelimen kosketusnäytöllä. Lehtitilaajille varattuun verkkosisältöön pääsy edellyttää kirjautumista ja voimassa olevaa painetun lehden tilausta. Ulkoasu-uudistuksesta huolimatta aiemmin julkaistut uutiset ja kommentit löytyvät edelleen hakemalla ja arkistoa selaamalla. Mobiilikäyttö. Uusimmat uutiset – lista löytyy etusivulta, mutta isolla näytöllä nyt vasemmasta yläreunasta. Uusi sivusto mukautuu eri kokoisiin näyttöihin älypuhelimesta perinteiseen tietokoneeseen. Arvopaperin toimitus haluaa auttaa lukijaa tekemään hyviä sijoituspäätöksiä. Arvopaperi.fi:n välittää edelleen tietoa ja näkemyksiä erityisesti Helsingin pörssin listatuista yhtiöistä. Voit luoda tilaajasisällön lukemiseen tarvittavan tunnuksen jo nyt osoitteessa www.arvopaperi.fi/digi Tarvitset tunnuksen luomiseen lehden takakannesta löytyvän tilaajanumeron. Uusi sivusto mukautuu eri kokoisiin näyttöihin älypuhelimesta perinteiseen tietokoneeseen. Palvelun rakennetta on selkeytetty. Arvoasunto-lehdellä on oma osasto, samoin Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden tiedotteilla, jotka ovat kokonaan uutta sisältöä arvopaperi.fi:ssä. Lehtitilaaja! Käy osoitteessa www.arvopaperi.fi/digi Päivän uutiset. Arvopaperi.fi uudistui
Hevosmiesten sijoitussuositus: Pysy Toffen kanssa samalla laidalla tai päädyt maksumieheksi. Hartwallit ovat kotoisin Ankkalammikon syvästä päästä, jossa raha on omaa ja sille pitää tienata korkoa. Kun Forum saatiin myytyä hyvään hintaan, voisi Toffe tehdä taas satumaiset kaupat ja ostaa kadun toiselta puolelta Stockan kiinteistön esimerkiksi 6 prosentin tuotolla ja vapauttaa Stockan puolesta veloistaan. Vincennesissä tapaa nykyään enemmän suomalaisia hevosmiehiä kuin Seinäjoen raveissa. Ankkalammikossa Hartwallin Jaffaa. Voi myös miettiä, onko ylipäänsä järkeä, että Sponda, jonka osake treidaa yli kolmanneksen diskontolla oikaistuun EPRA-NAV:iinsa nähden, ostaa yhtään mitään muuta kuin omia osakkeitaan. Kaikki ei mene Konstsamfundetissakaan kuin Strömsössä. Pian Prix d’Ameriquen jälkeen Toffe myi Spondalle unelmakaupalla Forumin korttelin liiketilat ehkä Suomen historian matalimmalla nettotuottovaatimuksella. Siksi Hartwallit ovat asettaneet Stockan tarvitseman parin sadan miljoonan jatkorahoituksen ehdoksi osakesarjojen yhdistämisen. Mutta jopa Taxell, joka myös sijoittajapiireissä Tuffe-Taxellina tunnetaan, onnistuu tekemään hyviä kauppoja, jos pääsee hieromaan niitä itsensä kanssa. Rantaruotsalaiset hevosmiehet kuiskuttelivat, että Konstsamfundetin puheenjohtaja Christoffer ”Toffe” Taxell on puuhaamassa kaikkien aikojen kauppaa. Myös Hevosmiesten Tietotoimisto (HTT) oli läsnä Pariisin yössä. Huhu kuulosti pahaenteiseltä sillä Taxellin meriitit eri yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana kilpailevat kehnoudessaan vain hänen omien saavutustensa kanssa yritysjohtajana. Istuuhan Stockan hallituksen puheenjohtajana, kukas muu kuin Konstsamfundetin Kobbe ja varmuuden vakuudeksi Stockan kiinteistöliiketoimintaa johtaa Forumin kiinteistöyhtiön entinen johtaja Björn Teir, Vaasan lahja RKP:lle. Spondan laskennallinen nettotuottovaatimus tasearvolleen on 5,6 prosenttia, mutta sijoittajien tuottovaatimus Spondan osakkeelle pörssikurssin kautta laskettuna on 8,5 prosenttia. Mutta hevosista olivat lähteneet matkaan vain Niemisen Markun valmentamat Quite an Avenger ja Callela Eliza. ToimisKukapa ei myisi eurolla ja ostaisi 50 sentillä takaisin. Kauppaa ei varmasti vaikeuttanut se, että Toffen alainen, Konstsamfundetin toimitusjohtaja KajGustaf "Kobbe" Bergh, on Spondan hallituksen puheenjohtaja. Toffe ja kumppanit ovat ajautuneet puukkohippasille Hartwallien kanssa velkalastissa uivan Stockmannin omistuksesta. Kukapa ei myisi eurolla ja ostaisi 50 sentillä takaisin. Ihan ylivoimaisen vaikeaa ei tälläkään kertaa Toffella olisi onnistua kauppahintaneuvotteluissa. Toffelle ja muille matalan pään ankoille ”euro ja ääni” -periaate taas merkitsisi uhkaa säätiöiden pullasorsien elämäntavoille. ”Kukaas sitä ny tyyrihiä koneja fölihin ottaas, kun kerranki pääsöö luvan kans kotoa maailmahalle”, perusteli etelä-pohjalainen hevosmies vähäistä suomalaista hevososanottoa. o Tammikuun viimeisenä päivänä ravattiin taas Pariisissa Prix d’Amerique. Sponda joutuu myös järjestämään parinsadan miljoonan euron annin rahoittaakseen Toffen kaupan. Forumin liiketiloista Spondan maksama 4,9 prosentin nettotuotto on juuri ja juuri ihmismielellä käsitettävissä, mutta yli 40 prosenttia korttelin pinta-alasta on sokkeloista sadan vuoden aikana rakennettua toimistotilaa. Konstsamfundet-vetoinen sijoitusyhtiö Palsk, joka on Spondan suurin omistaja, pääseekin heti tuoreeltaan ostamaan takaisin Forumin kiinteistöä tuplatuotolla omaan myyntihintaansa nähden. Toimistotilojen kauppa olisi ollut Konstsamfundetille hyvä 6 prosentin nettotuotollakin, mutta nyt Sponda tuli maksaneeksi niistä vähintään 50 miljoonaa Ankkalammikko-lisää. Forum-järjestelyn jälkeen Konstsamfundetin ankat voivat hoitaa Stockan ongelmat pois päiväjärjestyksestä ihan omin nokkineenkin. Ilmiöt TALLIMESTARI K u v i t u s : J a n n e I i v o n e n 74 totilaa on vapaana Helsingissä 45 hehtaaria ja 80 prosentin käyttöaste on kaupungissa koko 2000-luvun matalin
Jari Lahdenvesi, Vice President, Client Excecutive, Large Corporates & Institutions, Swedbank Tunteeko kohderyhmä yrityksesi ydinliiketoiminnan. Ota minuun yhteyttä, kartoitetaan tilanne ja suunnitellaan yrityksellesi räätälöity ratkaisu yhdessä. NYT OIKEA KOHDERYHMÄ TIETÄÄ MITÄ TEEMME. Marjut Pirilä, myyntipäällikkö p. 040 585 2868, marjut.pirila@talentum.com Lue koko menestystarina: mediamyynti.talentum.fi/referenssit
Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. FordStore Laakkonen Herttoniemi Mekaanikonkatu 12 00880 Helsinki 010 214 8110 vignale.ford.fi Levorannan Autoliike Oy Kauppakaari 10 38200 Sastamala (03) 512 7710. F O R D M O T O R C O M P A N Y Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä Ford Mondeo Vignale -mallisto alk. 46.348,39 € (autoveroton hinta 39.650 € + arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 99 g/km 6.698,39 €). PAL.VKO 2016-11 177535-1602 A I K A O N Y L E L L I S Y Y T TÄ, K U N P A LV E L U U N S I S Ä LT Y Y L A AT U J A T Y Y L I