tulosparantajat, kannattavimmat, parhaat kasvajat?
Sijoittamisen erikoislehti 33. Tilinpäätösekstra . vuosikerta
OU
T
TO
EC
MAALISKUU
maaliskuu 3/2013
Anna Hyrske . Aktiivinen omistaja
Anna Hyrske
AKTIIVINEN OMISTAJA
NOKI A
JOHTORY HM Ä A NALY YSI
SIJOIT TAJAK YSELY
Lumialla historiansa
paras pelipaikka
Outokummun
kokematon johto
Solidium saa
seiskan
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ
Raha tulee rahan luo
Maailman suurin varainhoitotalo BlackRock ja Mandatum Life ovat löytäneet toisensa.
Kumppanuus tuo BlackRockin iShares-indeksituotteet uudella tavalla sijoittajien ulottuville.
Indeksituotteiden tehokkuusedut yhdistettynä vakuutussopimuksen hyötyihin
tuovat uraauurtavia mahdollisuuksia sijoittaa eri markkinoille.
Mandatum Life Indeksikorit löydät osoitteesta www.mandatumlife.fi
Outotec
on ollut hyvässä kiidossa, eikä maailmantalouden tilannekaan
pahemmin huoleta
yhtiön toimitusjohtajaa
Pertti Korhosta.
PELIPAIKKA.
Kilpailu-tilanne suosii
budjetti-Lumiaa.
3. SISÄLTÖ
MAALISKUU 2013
PAAVO LEHTONEN
UUSI LEHTI
Yhtiökokousvaikuttaja
Anna Hyrske on
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö. Tämän lehden
teemana ovat tilinpäätökset. Hän koordinoi
työeläkeyhtiön osallistumisia suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksiin: kokouksia kertyy tänä
keväänä lähemmäs sata.
Parhaillaan
käynnissä oleva yhtiökokoussesonki on myös
suomalaisille yksityissijoittajille
mahdollisuus osallistua sijoituskohteidensa
päätöksentekoon.
Vaikka käytännössä hallituksen
valmistelemat esitykset menevätkin lähes poikkeuksetta läpi,
yhtiökokouksen keskusteluosuudessa voi nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita.
Ennen muuta yhtiökokous kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden
tutustua sijoituskohteeseen paremmin kuin nettisivujen, analyysiraporttien tai vuosikertomusten
kautta olisi mahdollista.
Vuosikertomusten
merkitys
yritysviestinnässä on vähentynyt
koko 2000-luvun. Sivulta 22 alkaen olemme järjestäneet kotipörssin yhtiöitä numeeristen kriteerien perusteella.
JOHANNES ROMPPANEN
KANSIKUVAMME
30
42
LENNOKAS. Ensin vuosikertomusten postittamista rajattiin
tai siitä luovuttiin, ja viime aikoina
osa yhtiöistä on luopunut tyystin
painetuista vuosikertomuksista.
Sen sijaan numeerista informaatiota yhtiöistä on tarjolla enemmän kuin koskaan
SISÄLTÖ
MAALISKUU 2013
6
PÄÄKIRJOITUS
Eljas Repo tarkastelee
eläkeyhtiöiden tuottoja
8 NOTEERATUT
Herlinien osingon kasvavat,
Ehrnroothien laskevat
10 UUTISKUUKAUSI
12 SIJOITIN VIIMEKSI
Matti Honkala sijoitti
viimeksi asuntoon
14 IHMISET
Aallon joukkue rökitti MIT:n
ja Chicagon
REPORTA ASIT
K ATSAUKSET
16 ANNA HYRSKE
Näin Ilmarinen vaikuttaa
yhtiökokouksissa
22 TULOSKAUSI
Aasian kortti tepsii
30 OUTOTEC
Huomenna on paremmin
36 SIJOITTAJAKYSELY 1/2013
Solidium saa sijoittajilta
arvosanaksi seitsemän
38 JOHTORYHMÄ
Outokummun kokematon
johto kovan paikan edessä
Matti Honkala
OSAKKEET
R AH ASTOT
40 Neste Oil säikäytti,
Cargotec ei
40 Lumialla historiansa paras
pelipaikka
44 MAAILMAN OSAKKEET
Osakeralli villitsi
osakeoptimistit
45 Air Berlin nousukiidossa
ILMIÖT
PELURIT
60 SIJOITUSMAAILMAN
ILMIÖT
61 MARKUS SALIN
Sijoittajan täikampa
62 KIRJAT
71 KUMPPANIBLOGI
72 PÖRSSIRISTIKKOTAULUKOT
TAULUKOT
GRAAFIT
50
52
53
54
55
56
57
58
59
60
Tulosennusteet
Pohjoismaiset
tulosennusteet
Eurooppalaiset
tulosennusteet
Yhdysvaltalaiset
tulosennusteet
Parhaat rahastot
Suomi-salkut
Gurusalkut
Korot ja lainat
Raaka-aineet ja
maailmantalous
Osingot ja tuotot
KARMO RUUSMAAA
UUTISET
IHMISET
KOLUMNIT
64 KIM LINDSTRÖM
Torjuntavoitto
osinkorintamalla
69 PENTTI FORSMAN
HANNU KONTTINEN
JUHO KUVA
74 JOUKO MARTTILA
4
ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Mika Seitovirta
alv. 10 %).
Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson
mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.
Peruutukset ja osoitteenmuutokset
puh. maan
ulkomaanpuhelumaksu.. Se on tarkkaa työtä.
eläkejärjestelmään muutoksia. Voiton tekeminen
vaikeutui. Surkea suoritus suurilta.
Seuraaja pitäisi nimetä tämän kevään
Nykyisestä eläkerahasta noin kolmanaikana. Kaivosteknologiaan erikoistunut
Outotec on edennyt vauhdilla. Yhteenlaskettu liikevoittomarginaali viime vuodelta asettuu 6,3 prosenttiin. Viime vuonna
teollisuuspampuista ja ammattiliittojen
Keva tuotti 12,9 prosenttia. Ei ehkä ihan niin mahtavia
Suomalaista eläkejärjestelmää
valtapelureita kuin voisi kuvitella. Tämä oli virhe, jos
toimitusjohtajan vaihdos,
mittarina käyttää viime
mutta ei aivan vielä. Hän on päätyölosakepainosta sekä korkoriskin
tään Rautaruukin toimitusjohtaja.
otosta. Samana vuonna
jiä, koska ne ovat merhän täyttää 64 vuotta.
Eljas Repo 040 342 4661
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Karo Hämäläinen 040 342 4676
AD
Sasu Haanpää 040 342 4678
TOIMITUSSIHTEERI
Anne Leino 040 342 4671
TOIMITTAJAT
Tommi Melender 040 342 4665
Katja Rapeli 040 342 4668
Mikael Sjöström 040 342 4349
Mirko Hurmerinta 040 342 4663
YHTEYSTIEDOT
Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki,
Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki
puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA
Hans Eiskonen, Pentti Forsman, Tero Kuittinen,
Juho Kuva, Paavo Lehtonen, Kim Lindström,
Jouko Marttila, Johannes Romppanen, Karmo Ruusma,
Markus Salin, Daniel Stolle, Pekka Virolainen,
Päivi Joensuu, Jessica Larsen-Hossain, Tanja Maijanen
MEDIAMYYNTI
Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333
TRAFIIKKI
Christina Niskanen 020 442 4633
AINEISTOT
Vedos faksilla: 020 442 4152
PAINO PunaMusta Oy, Joensuu
Paperi MyBrite Silk 80g/m2,
kansi Galerie Art Gloss 200g/m2
Aikakauslehtien liiton jäsen
Lukijamäärä 93 000 (KMT2012)
TILAUKSET
puh. Ilmariselvittänyt kanadalaisprofessori
sen Anna Hyrske kuvaa tarkasti prosessia,
Keith Ambachtsheer ehdotti
miten valtaa käytetään. Valituksi
Ari Huotarilla oli aihetta hymyyn,
voi tulla joku menestynyt virkamies,
joka näkyi Arvopaperin tammikuun
sopiva poliitikko tai Varman hallehdessä.
lituksen puheenjohtaja Sakari
Kevan menestys tuli reippaasta
Tamminenkin. 020 442 4100,
faksi 020 442 4101
TILAUSHINNAT
TOIMITUKSELTA
Voiton tekeminen vaikeutui
PÖRSSIYHTIÖIDEN VUOSI
2012 oli vaikea.
Suomalaisyhtiöiden liikevoitot heikkenivät viime vuonna yhteensä lähes
kaksitoista prosenttia. 020 442 4100, faksi 020 442 4101
Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää
suoramarkkinointiin. Valinnan tekee kuitenkin erilaisista
on noudattanut tätä oppia. Harri
vuoden lukuja. Yksi ehIlmarisessa ja Varmassa on edessä jos
dotus oli yhdistää pieei vallan- niin ainakin
nempiä eläkeyhtiöitä
toimitusjohtajanvaihTUOTTOJEN
isompiin.
doksia.
Viime vuoden tuottoVarma on ilmoittaPERUSTEELL A
jen perusteella pienimnut, että toimitusjohtaja
PIENIMPIEN
pien ei tarvitse hävetä.
Matti Vuoria jatkaa tehVeritas, Valtion eläketävässään vuoden 2013
EI TARVITSE
rahasto ja Eläke-Fennia
loppuun asti ja jää vanHÄVETÄ.
pääsivät yli kymmenen
huuseläkkeelle täyttäprosentin tuottoon, kun
essään 63 vuotta maataas Varma ja Ilmarinen jäivät 7,5 prosenliskuussa 2014.
tin tuntumaan. PÄÄKIRJOITUS
Pienet olivat
tuottoisampia
PÄÄTOIMITTAJA
P
ienten eläkeyhtiöiden kykyä kilkittäviä suomalaisyhtiöiden rahoittajia
pailla isojen kanssa on epäilty.
ja omistajia. Sijoitusjohtaja
edustajista koostuva hallitus. Rekisteriseloste on saatavissa
Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.
*) Puhelun hinta (sis. Se on vajaan prosenttiyksikön
toissavuotista heikompi.
Suuremmista parhaita voiton kasvatta-
6
ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
jia olivat Atria, Neste Oil, Vaisala ja Outotec. Luonnollinen valinta olisi hänen sines on Suomessa. Perusteollisuusyhtiöillä Talvivaaralla ja Outokummulla suunta oli surkeampi, kun tappio vain kasvoivat.
Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja
4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. ErityiSailas olisi päässyt eläksesti korkosalkuilla
keelle jo tänä keväänä,
Varma ja Ilmarinen olimutta uuden sopimuksen
vat muita huonompia.
mukaan Sailas on toimiVarma ja Ilmarinen
tusjohtajana kevääseen
ovat isoja vallankäyttä2015 asti. Ambachtsheer neuvoi
jaisensa kauppatieteen tohtori Risto Murto,
myös pienentämään Suomi-riskiä. Keva
50. alv 23%):
Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min.
Matkapuhelin 8,28snt/puh + 17,00 snt/min.
Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. Varma ja Ilmarinen vältTamminen voi jäädä eläkkeelle tänä
tivät Italian ja Espanjan valvuonna täytettyään 60.
tionlainoja ja korkorisIlmarisessakin on edessä
kejä. Kasvua
syntyi reippaasti niin liikevaihtoon kuin
-voittoonkin aivan kuten edellisvuonnakin
Niklas
päätti myös ryhtyä isoveljensä kilpailijaksi
ostamalla reilun kymmenyksen siivun Alma
Osingot 2013, eur
64 375 000
28 372 000
21 096 000
20 958 000
20 147 000
16 274 000
15 878 000
12 476 000
10 695 000
7 538 000
6 642 000
6 253 000
Osingot 2012, eur
49 201 000
27 422 000
19 786 000
19 950 000
18 991 000
14 003 000
14 110 000
15 409 000
10 656 000
8 571 000
7 430 000
5 756 000
Muutos, %
30,8
3,5
6,6
5,1
6,1
16,2
12,5
-19,0
0,4
-12,1
-10,6
8,6. Herlineille kevät tuo yli sadan miljoonan osingot.
Teksti Mirko Hurmerinta Kuvitus Hans Eiskonen
K
uluva osinkokevät tekee Helsingin pörssin rikkaimmista
jälleen vähän rikkaampia.
Suuri osa yhtiöistä nostaa
osinkoaan viime vuodesta.
Arvopaperi selvitti pörssin suurimpien
kroisosten osingot heidän merkittävimmistä omistuksistaan, joiden arvo ylittää
kymmenen miljoonaa euroa.
Ylivoimaisesti suurin osinkorohmu on
myös tänä keväänä Koneen suuromistaja ja
hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin.
Hän kuittaa yhtiöstään noin 60 miljoonan
euron osingot, mikä on reilut 14 miljoonaa
enemmän kuin viime vuonna.
Koneen lisäksi Herlin saa osinkoja
YIT:stä ja Sanomasta, jonka hallituksen
puheenjohtajaksi hän vastikään nousi.
Herlin on jo Sanoman neljänneksi suurin
omistaja. Erhnroothin perhe
Elsa Fromondin perhe
Robert G. Ilkka ja Niklas Herlin ovat lisänneet omistuksiaan aktiivisesti muiden
muassa Cramossa ja Neste Oilissa. Yhteensä Herlinin osinkopotti
nousee tänä vuonna liki kolmanneksen
reiluun 64 miljoonaan euroon.
Puilla paljailla ei tarvitse olla myöskään
muiden Herlinin sisarusten, vaikka Cargotec leikkaisikin osinkoaan reilusti tänä
OSINKOPOHATAT
Nimi
Antti Herlin
Paasikivet
Ilkka Herlin
Niklas Herlin
Ilona Herlin
Hartwallit
Björn Wahlroos
Casimir Ehrnroothin perhe
Göran J. Erhnroothin perhe
Etolat
Listauksessa vain kevään osingot.
8
ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
keväänä. UUTISKÄRKI
Herlinien osingot kasvavat,
Ehrnroothien laskevat
Mistä näitä miljoonia oikein tulee
Yhteensä osinkosumma nousee viime vuodesta yli 16 prosenttia 16,3 miljoonaan euroon.
Enemmistön tyranniasta kirjankin kirjoittanut Björn Wahlroos puolestaan saa
olla tyytyväinen, etteivät Sammon ja sen
osakkuusyhtiön Nordean asiakkaat ole
äänestäneet jaloillaan. Kemirassa, Uponorissa ja Tikkurilassa valtaa pitävä Oraksen omistajasuku
hajauttaa osinkovirtansa kuitenkin mieluummin muihin sijoituksiin.
Pitkäjänteisinä kasvollisina omistajina tunnetut Hartwallit saavat tänä keväänä nauttia työnsä tuloksista. Panimosuvun kolme
suurinta sijoitusta, Konecranes, Stockmann
ja Cramo, nostavat kaikki osinkoaan. Veljesten toiseksi suurimmalle sijoitukselle Pöyrylle viime vuosi oli yhtä myllerrystä, eikä
osinkoa tänä keväänä heru. Reilut
12 miljoonaa on kuitenkin summa, jolla
luulisi pärjäävän ensi kevääseen.
TIINA TERVONEN
Hartwallin trio nostaa
osinkoa
Taaleritehdas rönsyää pörssiin
TAALERITEHDAS JÄRJESTÄÄ asiakkail-
leen suunnatun osakeannin ja hakeutuu kaupankäynnin kohteeksi First
North -listalle.
Taaleritehdas on kasvattanut liiketoimintaansa voimakkaasti ja hallinnoi vuodenvaihteessa jo 2,4 miljardin
euron varoja. Hän kertoi Arvopaperille, että
nyt oli uniikkitilaisuus nostaa omistusta
perheyhtiössä. Tyhjätaskuille
Taaleritehdasta ei tarjota: merkitsijän
täytyy sitoutua ottamaan vähintään
5000 osaketta, siis sijoittamaan rapiat
50 000 euroa.
Entuudestaan Taaleritehtaalla on
reilut 4,8 miljoonaa A-osaketta, joiden
turvin vanhat omistajat säilyttävät selvästi äänivallan yhtiössä. Toistaiseksi sijoitus ei kuitenkaan
ole osoittautunut järin tuottavaksi. Lisäksi osinkosaldoa painaa Marimekko, jonka osinko
tippui alle puoleen viime vuodesta. Kumpikin veljeksistä ansaitsee suurimmista omistuksistaan yli 20 miljoonan euron osingot.
Vuosikausia pörssin rikkaimpien joukossa keikkuneille Paasikiville osinkoja
kivijalkasijoituksista kertyy yli 28 miljoonaa
euroa. Yhtiö
leikkasi osinkoaan kymmenellä sentillä,
mikä rokottaa Ehrnroothien osinkotuloja.
Fiskarsin suurimpiin omistajiin lukeutuvan Alexander Ehrnroothin saldoa tosin
kompensoi mukavat osingot Ahlstromista.
Alkuvuonna Ehrnrooth nosti omistusosuutensa Ahlstromissa yli kymmenen
prosentin ja nousi yhtiön suurimmaksi
omistajaksi. Taaleritehdas ja eQ eivät
ole siinä mielessä vertailukelpoisia,
että eQ:lla on merkittäviä sijoituksia
omassa taseessaan.
KARO HÄMÄLÄINEN
SUURIMMAT TAALERIPINOT
Osakas
A-osakkeiden määrä
Berling Capital (Esa Karppinen)
Veikko Laine Oy (Pertti Laine)
Oy Hermitage Ab (Peter Fagernäs)
Juhani Elomaa
Karri Haaparinne
585 000
585 000
585 000
472 852
372 901
9. UUTISKÄRKI
PÖRSSITULOKAS
Mediasta. P/e-arvostus hinnoittelee voimakasta kasvua,
ja sitä yhtiö antiesitteessään lupaileekin: ensi vuonna tarkoitus on saavuttaa
30 miljoonan euron liikevaihto.
Pörssilistattu eQ on arvostettu 2,30
euron hinnalla 84 miljoonan euron
arvoiseksi. Tilaisuus oli uniikki myös
verotuksellisesti, sillä nyt osingot virtaavat
sijoitusyhtiö Viralan tilille verovapaina.
Eniten osingot putoavat tänä vuonna
Casimir Erhnroothin perheellä. Viime vuonna yhtiön
sijoituspalvelutoiminnan tuotot olivat
20,3 miljoonaa euroa, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Nettotulos koheni 50 prosenttia 2,1
miljoonaan.
Yhtiö on tunnettu avauksistaan: Taaleritehdas on tuonut tarjolle uudenlaisia mahdollisuuksia sijoittaa esimerkiksi fyysiseen kultaan tai metsään.
Yhtiö haroo kohti vakuutusvertailua
ja pienlainabisnestä, ja viime kuussa
se kertoi laajentavansa toimintaansa
Turkkiin.
Kyynikolle voi tulla mieleen vuosituhannenvaihteen it-huuma, jossa yhtiöt
ennen listautumistaan perustelivat jos
jonkinlaisia hankkeita oikeuttaakseen
markkina-arvonsa.
Eikä Taaleritehdastakaan ilmaiseksi
saa.
Annissa painetaan enintään 1 455
000 uutta B-osaketta 10,30 euron
merkintähintaan, eli rahaa kerätään
bruttona 15 miljoonaa. Jos A- ja Bosakkeet olettaa samanarvoisiksi, 10,30
euron merkintähinnalla Taaleritehtaan
markkina-arvoksi tulee 64,8 miljoonaa
euroa.
Näin saadaan vaihtokurssi: yksi
viime vuonna tienattu taalerieuro vastaa reilua 30 tavallista euroa. Viime vuonna eQ teki 16,3
miljoonan liikevaihdolla 3,4 miljoonan
euron nettotuloksen, mutta marraskuun puolivälissä hankitun Icecapitalin liiketoiminta on mukana vain
pieniltä osin. Sampo teki kaikkien aikojen ennätystuloksen, mikä näkyy Nallen tilillä lähes 16 miljoonan euron
osinkopottina.
Lienevätkö viime kevään osinkotulot
menneet kartanon sisustukseen tai 60-vuotissyntymäpäivien tarjoiluihin, mutta Helsingin pörssiin ne eivät ainakaan ole eksyneet.
Fiskarsin perijöille osinkokevät tulee
olemaan viime vuotta heikompi
Osakepotin hinta on vajaat
kuusi miljoonaa euroa.
Ostot alkoivat samana päivänä kun Pöyry julkisti
jouluneljännekseltä heikon tuloksen ja ilmoitti
säästöohjelmasta.
27.2.
28.2.
1.3.
2.3.
3.3.
4.3.
Länkkäristä tulee Apetit
LÄNNEN TEHTAIDEN
hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön nimi vaihdetaan. Niklas myi 50 000 ja Ilkka 4 590 Tikkurilan osaketta. Isoveli Ilkan salkkuun puolestaan tarttui 62
067 A-osaketta. Niklas laittoi myyntiin myös 13 635
Cramon osaketta.
TIKKURILA
Ehrnroothit ostivat Pöyryä. Niklas Herlin
osti Mariatorp-yhtiönsä kautta 100 000 Oriolan Bosaketta kasvattaen pottinsa jo 3 400 000 osakkeeseen. NOTEERATUT
KOSTAS TSIRONIS
UUTISKUUKAUSI
UUSI UHRI. Kypros ajautui euromaiden pelastuslistalle. Kyproslaisissa pankeissa on paljon venäläistalletuksia, ja Moskovasta
Kyprokselle lentävien koneiden paikat on myyty loppuun, kun venäläiset hakeutuvat paikan päälle varjelemaan sijoituksiaan.
Pankkien ovet pysyvät suljettuina.
26.2.
HENRIK, GEORG
ja Carl-Gustaf Ehrnroothin sijoitusyhtiö Corbis on helmikuussa ostanut 1,5 miljoonaa Pöyryn osaketta. Niklas on Oriolan neljänneksi ja
Ilkka viidenneksi suurin omistaja.
Ilkan salkkuun tarttui lisäksi myös 8 487 Lemminkäisen ja 75 000 UPM:n osaketta. Niklas puolestaan haali salkkuunsa 50 000 Neste Oilia.
Tikkurilassa molemmat sen sijaan olivat myyntilaidalla. Uudeksi nimeksi
ehdotetaan yhtiön tavaramerkkiä Apetit.
Yhtiön kotipaikkana säilyy Säkylä.
10 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
5.3.
6.3.
Herlinit
vaihtoivat
Tikkurilaa
Oriolaan
NIKLAS JA
Ilkka
Herlin kävivät aktiivisesti kauppaa
helmikuussa.
Molemmat kasvattivat omistuksiaan Oriola-KD:ssä
NOTEERATUT
Nokia ulos Euro Stoxx 50:stä
2.3.
Angervuo: Fortumin pitäisi
olla 2?4 euroa kalliimpi
3.3.
EQ VARAINHOIDON salkunhoitaja Hannu Anger-
NOKIA PUTOAA euroalueen suurimpien pörssiyhtiöi-
den Euro Stoxx 50 -viiteindeksistä 18. Kamprad on Olvin toiseksi suurin omistaja Olvi-säätiön jälkeen.
Osinkovero nousee jyrkästi
HALLITUS KAAVAILEE osinkoveroon rajua korotusta.
Pörssiyhtiöiden osingoista saatava osittainen verovapaus poistuu, ja jatkossa kaikki pörssiosingot
ovat täysimittaisesti pääomatuloa. Jos
minä olisin Jyrki Katainen, miettisin kaksi kertaa,
nostanko alvia puolitoista prosenttiyksikköä vai
nostanko Fortumista kaksi euroa lisäosinkoa?,
Angervuo sanoi.
9.3.
10.3.
TALVIVAARA KERÄÄ osakeannilla noin
261 miljoonaa
euroa.
Merkintähinta on 0,16 euroa osakkeelta, ja merkinnässä saa kuusi uutta osaketta jokaista yhtä vanhaa osaketta kohden.
Olvi maistuu Ingvar Kampradille
IKEAN PERUSTAJAN
Ingvar Kampradin
perheen The Family Kamprad -säätiö
on nostanut omistusosuutensa Olvissa
yli kymmenen prosentin liputusrajan.
Säätiö omistaa Olvista nyt 10,37 prosentin siivun, jonka arvo on vajaat 50
miljoonaa euroa.
Viimeksi Kamprad liputti yhtiössä
viime vuoden tammikuussa. Tällä hetkellä
pörssiosingoista 70 prosenttia verotetaan pääomatulona, 30 prosenttia on verovapaata.
Käytännössä sijoittaja maksaa tällä hetkellä alle
50 000 euron osingoista veroa 21 prosenttia. Jatkossa vero olisi 30 prosenttia. maaliskuuta.
Nokian tilalle tulee eurooppalainen ilmailu-, avaruus- ja puolustusvälineteollisuuden yhtiö EADS.
Nokia on ollut indeksissä helmikuusta 1998, ja
ennen putoamista sen painoarvo oli vain 0,66 prosenttia.
4.3.
5.3.
6.3.
7.3.
8.3.
vuo pitää Fortumin osaketta tällä hetkellä hyvin
edullisena.
Hän perusteli näkemystään Vero 2013 -tapahtumassa mahdollisella jopa kahden euron lisäosingolla sekä Venäjä-riskin erittäin maltillisella
hinnoittelulla.
?Jyrki Kataisella ja Jutta Urpilaisella saattaa
varmasti olla suuri halu nostaa lisäosinkoa sähkönsiirtokaupan toteutumisen jälkeen. Kahden
euron lisäosinko toisi valtiolle noin miljardin. Yli 50 000 euron pääomatulojen vero on 32 prosenttia.
11.3.
12.3.
13.3.
14.3.
JUHO KUVA
Talvivaaran osakemäärä
seitsenkertaistuu
15.3.
16.3.
17.3.
Hannu Angervuo
Morningstar pystitti
Aktian ja Seligsonin
MORNINGSTAR PALKITSI vuotuisilla rahastopalkin-
18.3.
19.3.
20.3.
21.3.
22.3.
23.3.
noillaan Aktian parhaana korkovarainhoitajana,
Seligson & Co:n parhaana pienenä osakevarainhoitajana ja brittiläisen Schrodersin, joka voitti
kaksi palkintoa (paras suuri osake- ja monialavarainhoitaja).
Yksittäisille rahastoille ja niiden salkunhoitajille jaettiin yhdeksän palkintoa.
Voittonsa uusivat FIM:n valtiokorkorahasto Euro ja sen salkunhoitaja Jouni Salmenkivi
sekä Vontobelin salkunhoitaja
Rajiv Jain tiimeineen, mutta eri
rahastolla kuin viime vuonna.
Jouni Salmenkivi
11
Matti Honkalan
ensimmäinen sijoitus oli Kesko.
Matti Honkala sijoitti
viimeksi asuntoon
Keskon entinen pääjohtaja Matti Honkala sijoittaa vain suomalaisiin kohteisiin
ja sellaisiin yrityksiin, jotka hän tuntee ainakin jollain lailla.
Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva
M
illoin aloitte sijoittaa?
Varmaan lähes jokaisen 1940-luvullla syntyneen ensimmäinen
mutta ehkä vähemmän
tietoinen sijoituskohde on ollut sijoittaminen omaan asuntoon.
Saatuamme 1970-luvulla ensimmäiseen
omaan asuntoon liittyvän asuntolainan
sen pituus oli seitsemän vuotta ja omarahoitusosuus 40 prosenttia asunnon hinnasta. Hajautan
sijoitukseni tuntemiini yhtiöihin Helsingin pörssissä, pääosin osinkopapereihin.
Päiväkauppaa en käy.
Seuraan päivittäin pörssin kehitystä, yhtiöiden tiedotteita ja tuloksia.
Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen
välillä?
Sijoituksistani noin puolet on kiinteistöja asunto-omistuksia, toinen puoli pörssiosakkeita ja vasta vapautuneita pitkäaikaisia pankkitalletuksia, jotka odottavat
tällä hetkellä sopivaa sijoituskohdetta.
Rahastoihin en sijoita.
Työskentelitte pitkään Keskossa. Siksi Keskolla on merkittävä paino osakesijoituksissani. Lähes 40
vuotta kestänyt työsuhde antoi paljon perspektiiviä muidenkin palvelualan yritysten
toimintaan, muun muassa pankkeihin
ja vakuutusyhtiöihin kaupan yrityksistä
puhumattakaan.. JUHO KUVA
SIJOITIN VIIMEKSI
KESKO-MIES. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?
Kesko-vuodet toivat tietenkin lukkarinrakkautta omaan yhtiöön, joka on aina
ollut luotettava osingonmaksaja ja tuloksentekijä. Korkotasoa en enää muista.
Miten sijoittaminen alkoi,
mistä saitte siihen varat?
Oman sijoitustoimintani sanan varsinaisessa mielessä aloitin vasta 1990-luvulla,
kun vuosikymmenten asuntolainasatsausten jälkeen palkkatuloista alkoi jäädä
ylimääräistä.
12 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?
Ensimmäinen sijoitukseni lienee ollut
Keskon niin kutsuttu vaihto-osake, joka
vastaa lähinnä nykyistä B-osaketta.
Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille?
Kaikki sijoitukseni ovat suomalaisissa
osakkeissa ja muissa kohteissa.
Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!
Miten seuraatte markkinoita?
Olen mielestäni konservatiivinen sijoittaja, joka pitää ostot pitkään
UPM:ssä sijoittajakuusikon näkemykset menivät ristiin, sillä Hautaset
vähensivät omistuksiaan mutta Ingmanit kasvattivat.
Elisa lukeutuu analyytikoiden sijoitussuositusten perusteella Helsingin pörssin vähiten houkutteleviin
osakkeisiin, eivätkä gurutkaan siitä
järin innostuneilta vaikuta. He myivät
teleoperaattoria helmi?maaliskuussa
nettomääräisesti runsaalla 380 000 eurolla eli enemmän kuin mitään muuta
OMX Helsinki 25 -indeksin osaketta.
Myynnit kirjattiin Ingmaneille.
Vuoden alusta sijoittajakuusikon
kuvitteellisen kollektiivisalkun arvo
on noussut runsaalla 17 miljoonalla
eurolla 310 miljoonaan euroon. Itse asiassa sattumalta
hakeuduin Keskoon töihin vuonna 1966. Fortum-ostot
menivät Hautasten, Ingmanien ja
Kari Niemistön piikkiin. Pyrkiminen tasa-
painoiseen ja mielekkääseen elämään.
Mitä sääntöjä tai periaatteita
noudatatte sijoittaessanne?
Periaatteeni on, että sijoitan vain suomalaisiin kohteisiin ja ainakin jollain lailla
tuntemiini yrityksiin. Eniten he kasvattivat omistuksiaan Fortumissa, nettomääräisesti
vajaalla 900 000 eurolla. Syksyllä hankitun
töölöläisasunnon remontin saattaminen loppuun, ja mahdollisen muuton pohdiskelua
yhdessä vaimon kanssa.
HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS. SIJOITIN VIIMEKSI
MATTI HONKALA, 68
PROFIILI
GURUJEN SALKUT
Gurut jatkoivat
Fortumin tankkaamista
TÄHÄN ON TULTU. Täydellinen gurutaulukko sivulla 57.
Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?
Helsingin pörssin yhteen tai kahteen luotettavaan yhtiöön, joilta on odotettavissa
hyvä osinkotuotto viime vuoden tuloksesta.
Onnistumisia on tullut kohtuullisesti,
mutta suurimmat virheet olen tehnyt
odottamalla ja olemalla joidenkin yritysten kohdalla liian pitkämielinen.
KARMO RUUSMAA
Mikä on ollut suurin onnistumisenne
tai virheenne sijoittajana?
13. Arvopaperin guruilla riittää
uskoa Outokumpuun, sillä sitä löytyy
koko kuusikon salkuista.
UPM:ssä ja Nokiassa netto-ostot
nousivat niukasti päälle 150 000 euron. Niemistö ei
alkuvuonna omistanut lainkaan voimayhtiön osakkeita, mutta nyt hänellä
on niitä 20 000 kappaletta. Arvonnousu selittyy ennen muuta Helsingin
pörssin hyvällä kurssikehityksellä.
TOMMI MELENDER
MYYDYIMMÄT
OSTETUIMMAT
Yhtiö
Ostot, euroa
Fortum
Outokumpu
UPM
Nokia
Kemira
863 511
245 988
157 320
155 280
110 500
Yhtiö
Myynnit, euroa
Elisa
YIT
Sampo
Nokian Renkaat
Cargotec
-382 222
-330 000
-121 200
-70 800
-53 600
Suurimmat ostot ja myynnit 11.2.-18.3.2013. Hyvät etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus
opiskella työn ohella pitivät kiinni Keskossa.
Toistakymmentä hyvin erilaista tehtävää
tekivät työstä mielenkiintoisen, mutta myös
ajan mittaan riittävän vaativan.
MIELESSÄ JUURI NYT. Fortum oli
gurujen suosikki myös tammi?helmikuussa.
Toiseksi ahkerimmin sijoittajakuusikko hankki Outokumpua, mutta satsaukset jäivät alle neljännesmiljoonaan
euroon. Vaikeita aikoja viime vuoden
viimeisellä neljänneksellä eläneen te-
räsyhtiön osakkeita ostivat Hautaset ja
Niemistö. Osingonjakopolitiikka ja osinkotuotto ovat tärkeitä kriteereitä.
Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista?
Hoidan sijoitukseni itse, vaikka tarvittaessa pankin asiantuntijat ovatkin käytettävissäni.
Mihin sijoititte viimeksi?
Viimeisin sijoitukseni on viime syksyltä
tehtyäni yhdessä vaimoni kanssa sijoituksen helsinkiläiseen, hyvällä paikalla
sijaitsevaan asunto-osakeyhtiöön.
Mitkä ovat ikisuosikkinne
Helsingin pörssissä?
Kuten arvata saattaa, Kesko on yksi suosikeistani Helsingin pörssissä varman tulostason ja reilun osingonjakopolitiikan
vuoksi.
Toinen on Sampo, jonka tuloskehitys
on ollut erinomainen ja arvonnousukin
isona yhtiönä sen mukainen.
Kolmas suosikkini on Kone, jonka loistava kehitys maailmalla on nostanut sen
ykköseksi muun muassa Kiinan hissimarkkinoilla, mutta myös siksi, että yhtiöllä
on ehkä pörssiyhtiöidemme paras johto
tällä hetkellä.
ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo-
malaiset yksityissijoittajat ostivat
helmi?maaliskuussa enemmän Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita kuin myivät. Sijoittajakuusikon
kuvitteellisen kollektiivisalkun yhteenlasketut netto-ostot nousivat runsaaseen 630 000 euroon, joten kovin
suurista satsauksista ei voi puhua.
Yhtäkään OMX Helsinki 25 -indeksin osaketta gurut eivät innostuneet
ostamaan seitsennumeroisen summan
edestä
Kilpailijoiden oli reagoitava
sijoituksia koskeviin uutisiin salamannopeasti. Vastassa oli kuitenkin
maineikkaiden yliopistojen matematiikkaneroja viimeisen päälle viritettyine kaavoineen?, Tarvainen muistelee.
Kilpailun edetessä kävi kuitenkin selväksi, että parhaimmatkaan tietokonemallinnukset eivät riitä, jos treidarin oma
pääkoppa ei kestä.
Pekka
Kallionpää. IHMISET
ARVOASUNTOPÄIVÄ 2013
Aalto rökitti
MIT:n ja Chicagon
Kylmäpäisyys ja suomen kieli siivittävät
nuoret treidarilupaukset huippusijoitukseen
kovatasoisessa kilpailussa.
Teksti Mirko Hurmerinta
Kuva Antti Mannermaa
K
Yhteistyössä
14 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
anadassa Toronton
yliopiston kansainvälisessä tradingkilpailussa käytiin
kauppaa tänä
vuonna ensimmäistä kertaa
suomeksi, kun
Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun rahoituksen opiskelijat
kävivät testauttamassa taitojaan.
Vilppu Tarvaisen, Risto-Matti
Roslanderin, Pekka
Kallionpään ja Lari Paleniuksen muodostama joukkue kutsuttiin kilpailuun heidän yllettyä syksyllä
pronssille Euroopan vastaavassa kilpailussa.
Torontossa joukkue sijoittui 48 yliopiston joukosta yhdeksänneksi. Taakse jäi
tukku huippuyliopistoja kuten MIT ja
Chicago.
Kaksipäiväisessä markkinasimulaatiossa
joukkueet kävivät kauppaa toisiaan vastaan
niin osakkeilla, optioilla kuin raaka-ainefutuureillakin. Pahimmillaan yksi päivä oli simuloitu kestämään vain kuusi sekuntia.
Vaikka joukkue oli harjoitellut kilpailua varten kymmeniä tunteja, Tarvainen
ja Kallionpää myöntävät että aluksi koko
ajatus epäilytti.
?Mietimme, uskaltaakohan tuonne
lähteä ollenkaan
Tällä strategialla harjoituksesta lohkesi viides sija.
Koko joukkueelle on jo ehtinyt kertyä treidauksesta myös kansainvälistä
työkokemusta, ja kiihkeätempoinen
ala kiinnostaa myös valmistumisen
jälkeen.
Helsingin pörssistä tämän
hetken yhtenä mielenkiintoisimmista osakkeista he
pitävät Talvivaaraa, jossa
volatiliteettia ja kurssiin
vaikuttavia tekijöitä piisaa.
Lisäjännitystä kaivattaessa
treidarit vinkkaavat tutustumaan Dax-indeksin johdannaisiin, joilla voi rohkeasti
ottaa näkemystä indeksin rajuihin liikkeisiin.
Ylimääräisen käteisensä opiskelijat kuitenkin aikovat tällä hetkellä sijoittaa omaan elämänlaatuun
. Myös huumori ja rento asenne kulkivat joukkueen
mukana läpi kilpailun.
?"Kilpailua edeltäneessä harjoituskaupankäynnissä halusimme todistaa markkinoiden satunnaisuuden. ?
Vilppu
Tarvainen
BNI-pankin pääkonttori, JAKARTA
Ovatko
Aasian sijoituksesi
ajan tasalla?
Aasiassa vahvimman rakenteellisen kasvun aika
on
siirtynyt Kiinan etelänpuolisiin maihin.
Etenkin Indonesia on nousemassa maailman
suurten talousmahtien joukkoon, kun maan BKT
on ylittänyt 1000 mrd. IHMISET
RAHASTOYHTIÖ
FUND MANAGEMENT
?Kilpailu oli rakennettu siten, että henkinen kantti on koko ajan koetuksella.
Muita vastaan treidaaminen on psykologista peliä?, Kallionpää kertoo.
?Raskaasti tappiolla ollessakin tilanne
on vain onnistuttava nollaamaan. USDn rajan ja maan
investointisykli on pääsemässä hyvään vauhtiin.
Tästä kasvusta pääset hyötymään Indonesiaan
sijoittavan JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston
sekä Kaakkois-Aasian markkinoihin keskittyvän
JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston kautta. Treidari
on tasan niin hyvä kuin hänen viimeisin
treidinsä?, Tarvainen lisää.
Viileiden hermojen lisäksi suomalaisten
etu oli muille vieras kieli, jolla tieto pysyi
vastustajien ulottumattomissa. Päätimme puhtaasti kivi?paperi?sakset-taktiikalla, kuka
meistä oli longina ja kuka shorttina?, Tarvainen naureskelee. Lue
lisää rahastojemme sijoitusstrategiasta ja
tuotoista kotisivultamme.
www.jom.fi
15. seuraavaksi hankintalistalla ovat
uusi auto ja oopperan kausikortti
YHTIÖKOKOUSTEN
NAINEN
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske
vahtii pitkäjänteisen omistajan etua ja pitää johtajien
kompensaatiot kohtuullisina.
Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Paavo Lehtonen
Pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen määrä onkin vähentynyt huomattavasti.
Keskinäisenä yhtiönä Ilmarisella itsellään on kuitenkin 27-jäseninen hallintoneuvosto.
Harvinainen ?ei?
On varsin harvinaista, että Ilmarinen asettuu yhtiökokouksen äänestyksessä hallituksen esitystä vastaan. Ei siis
sellainen vain ostamalla ja myymällä näkemyksiään ilmaiseva omistaja, jota Björn
Wahlroos maalaili osakeyhtiöjärjestelmän
peruskuvaksi Markkinat ja demokratia
tehdä sijoituskohteistaan parempia . Ilmarisen mielestä
ei ole oikein, että optioiden merkintähintaa
alennettaisiin osakekurssin laskun vuoksi?,
Hyrske sanoo.
Kevään yhtiökokouksissa Hyrske kehottaa ilmarislaista äänestämään ainakin ker-
ran ?ei?. Suuren ostajan ilmaantuminen
kun tapaa nostaa kurssia keinotekoisesti.
Takavuosina Ilmarinen myös osallistui
Osakesäästäjien masinoimaan hallintoneuvostojen karsimisohjelmaan: kun Osakesäästäjät äänestytti hallintoneuvoston
lakkauttamisesta, Ilmarisen äänet liittyivät
rintamaan. Hän on Ilmarisessa se, joka vahtii, että yhtiöt noudattavat eläkevakuuttajan
omistajapolitiikan periaatteita.
Hyvinhän ne yleensä noudattavat. sellaiset kuin Talvivaara,
jonka osakeantiin osallistumisesta Hyrske
varoo tiukasti sanomasta mitään . Vaikka Ilmarinen on suomalaisyhtiöiden suuromistaja, sen edustajia ei juuri
näy pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Kun Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas luopuu Finnairin hallituksen puheenjohtajuudesta, hän jää vain Pohjola Pankin
hallitukseen. Jos meillä on jokin. Varman varatoimitusjohtajalla
Risto Murrolla puolestaan on hallituspaikka pörssiyhtiöistä Nokian Renkaissa.
?Intressiristiriitojen välttämiseksi meillä
on tiukat kiinanmuurit. Eikä
Ilmarisen kanta tule yllätyksenä yhtiökokouksessakaan.
?Jos aiomme äänestää hallituksen esitystä
vastaan, informoimme siitä aina etukäteen
yhtiötä?, Hyrske kertoo.
Nimitysvaliokuntiin,
ei hallituksiin
Yhtiökokous valitsee yhtiölle kaikkien osakkeenomistajien etua ajavan hallituksen,
joka puolestaan ohjaa ja valvoo operatiivista
johtoa. ovat
onneksi harvassa.
Syy Hyrskeen työhön on se, että Ilmarinen haluaa olla aktiivinen omistaja. Ilmarinen vaikuttaa ennemmin
hallituksen kokoonpanoon nimitysvaliokunnassa kuin osallistumalla varsinaiseen
hallitustyöskentelyyn.
Hallitusjäsenyyslinjauksessa tuntuisi olevan eroa verrattuna suoraan kilpakumppaniin Varmaan, jonka toimitusjohtaja Matti
Vuoria ennättää istua kolmen suuryrityksen Sammon, Stora Enson ja Wärtsilän hallituksessa. Tamperelainen kasinotalousmies
Asikainen oli 1980?1990-luvuilla aktiivisesti
nurkkaamassa maakunnallisia lehtiyhtiöitä
Viestintäkehitys Oy:n toimitusjohtajana.
?Tulkintamme on, että koska kyseessä ei
ole hallituksen esitys vaan yksittäisen henkilön esittämä mikromanageerauksen puolelle menevä asia, emme katso yhtiökokouksen olevan tässä vaiheessa oikea paikka.?
Pääsääntöisesti yhtiöt tietävät, mitä
mieltä Ilmarinen on, ja osaavat ottaa osakkeenomistajan toiveet huomioon. Hallitusjäsenyydelle on myös
ilmeinen strateginen peruste, onhan OPPohjola-ryhmä Ilmarisen jakelukanava.
Varatoimitusjohtaja, sijoituksista vastaava
Timo Ritakallio kuuluu ja on ehdolla
Outotecin ja Technopoliksen hallituksiin.
Selitys löytyy Ilmarisen omistajapolitiikasta. paitsi
yhtiöinä myös sijoituskohteina.
Vaikuttamisen paikka
Reilun 120 suomalaisen pörssiyhtiön yhtiökokouksissa nähdään harvoin draamaa.
Äänestäminenkin on tuiki harvinaista. J
os haluaa tietää, mitä suomalaisten
pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa
tapahtuu tänä keväänä, kannattaa
kysyä tältä naiselta.
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske
on käynyt läpi lähes sadan yhtiön
yhtiökokouskutsut yksityiskohtia myöten,
ollut yhteydessä yhtiöiden hallituksiin ja
johtajiin sekä laatinut kirjalliset äänestysohjeet niille reilulle parillekymmenelle
ilmarislaiselle, jotka osallistuvat tänä keväänä yhtiökokouksiin kolmen miljardin
Suomi-osakesalkkua hallitsevan työeläkeyhtiön edustajina.
Yhtiökokoustarjoiluvertailua Hyrskeeltä
ei kuitenkaan irtoa, sillä itse hän ennättää
paikalle vain kymmenkuntaan kokoukseen. Ongelmatapaukset . Miksi Ilmarinen
siis osallistuu yhtiökokouksiin?
?Emme halua olla kasvoton omistaja.
Yhtiökokous on sitä paitsi foorumi, jossa
päätetään yhtiön kannalta erittäin tärkeistä asioista kuten hallituksen jäsenistä?,
Hyrske sanoo.
Jo valmistautuminen tuo mukanaan yh18 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
teydenpitoa Ilmarisen ja yhtiön välille.
Jos yhtiökokouskutsussa tai hallituksen
esityksissä nousee esiin jotain huomiota
herättävää, Hyrske on jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta yhteydessä yhtiöön ja
pyytää täsmennyksiä.
?Esimerkiksi jos yhtiöllä ei ole selvää investointitarvetta ja se pyytää suurta osakeantivaltuutusta, kuulemme mielellämme
perustelut valtuutuksen hakemiselle ennen
kuin tuemme sitä.?
Omien osakkeiden hankintaan ja luovuttamiseen haettaviin valtuutuksiin liittyy
myös yksi seikka, jonka suhteen Ilmarinen
on esittänyt toiveita yhtiöille: Ilmarinen ei
katso hyvällä sitä, että yhtiöt hakevat lupaa luovuttaa osakkeita optio-ohjelmien
kattamiseksi.
?Esimerkiksi Outokummun tämän kevään valtuutuksessa on ehto, jonka mukaan
osakeantivaltuutus ei koske optio-ohjelmia?, Hyrske sanoo tyytyväisenä.
Ilmarinen myös tarkkailee, etteivät yhtiöt
tee mittavia omien osakkeiden osto-ohjelmia optiojärjestelmien laukeamisen läheisyydessä. Tarjoomusraporttia haluavan täytyy
edelleen kääntyä Erkki Sinkon puoleen.
Pöperöiden sijaan Hyrske on kiinnostunut sellaisista asioista kuin hallitusjäsenten
palkkiot, osakeantivaltuutukset ja optioohjelmat. Tänä keväänä sellaista
ei ainakaan vielä ole tiedossa.
?Muutama vuosi sitten äänestimme nyt
jo entisen pörssiyhtiön Aldatan yhtiökokouksessa hallituksen esitystä vastaan.
Hallitus halusi muuttaa optio-ohjelman
ehtoja kesken kauden. Kyse ei kuitenkaan ole hallituksen
ehdotuksesta vaan Alma Median osakkeenomistajan Pasi Asikaisen ehdotuksesta
Alman kotipaikan siirtämisestä Tampereelle. Eikä
Ilmarinen aio ottaa päällepäsmärin roolia
keskusteluosuudessakaan
Väliin
jää vain alle kymmenes niistä yhtiöistä,
joissa Ilmarinen on osakkeenomistajana.
Euromääräisesti vain reilut pari prosenttia
Ilmarisen osakepotista jää yhtiökokousosallistumisten ulkopuolelle.
Myös ulkomaisten sijoituskohteiden
BP:STÄ TULI HYRSKEELLE
R ANKK A HARJOITUS.
vastuullisuutta valvotaan, mutta osallistumiskynnys yhtiökokouksiin on selvästi
korkeampi kuin suomalaisyhtiöissä. Sitten tuli Meksikonlahden öljyonnettomuus?,
Hyrske muistelee.
Öljyonnettomuus osoitti karusti, että
Ilmarinen oli ollut oikeassa epäillessään
brittiöljy-yhtiötä. REPORTAASI
PROFIILI
Anna Hyrske
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö
AIEMMIN
Korkoanalyytikko Ilmarisessa vuodesta 2000
KOULUTUS
KTM (Hanken) ja perustutkinnot ulkomailta
HARRASTUKSET
Lumilautailu ja lukeminen
sen tason päätöstä koskeva asia, että sen
käsittely kuuluisi normaalisti Timo Ritakalliolle, Outotecin ja Technopoliksen kohdalla päätöksen tekee Harri Sailas eikä Ritakallio osallistu näihin yhtiöihin tehtyjen
sijoitusten hallinnointiin?, Hyrske kertoo.
Yhtiökokousosallistumiset ja hallitusjäsenten valintaan osallistuminen ovat luonnollisesti vain osa keinovalikoimaa, jolla
Ilmarinen ohjaa omistuksiaan. Keskustelua
yhtiöiden johdon kanssa käydään jatkuvasti . Päätimme kuitenkin, että
yritämme vaikuttaa yhtiöön ja saada sitä
19. eikä vain johdon vaan myös muiden
osakkeenomistajien kanssa.
Ulkomaille valikoiden
Suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksia Ilmarinen kiertää ahkerasti. Niin
yhtiökokous- kuin muutakin vastuullisuusvaikuttamista Ilmarinen tekee yhdessä
ruotsalaisen vastuullisen sijoittamisen konsulttiyhtiön GES:n kanssa.
Merkittävä ulkomainen vaikuttamistapaus on öljy-yhtiö BP, jota Ilmarinen ei pitkiin aikoihin huolinut sijoitussalkkuunsa,
koska esimerkiksi yhtiön ympäristöriskien
hallinta ei ollut eläkevakuutusyhtiön mielestä riittävällä tasolla.
?Lopulta tulimme siihen tulokseen, että
BP:ssä asiat olivat menossa oikeaan suuntaan, joten saatoimme sijoittaa siihen. Vaikka muutos parempaan oli alkanut, se ei kuitenkaan vielä
riittänyt.
BP:stä tuli Hyrskeelle rankka harjoitus.
?Olisimme voineet todeta, että yhtiö
ei täytä sijoituskriteerejämme ja myydä
osakkeemme
Öljy-yhtiö kuuluu yhä Ilmarisen omistuksiin.
Ulkomaalaiset tulevat
Vastuullinen sijoittaminen ja siihen liittyvä aktiivinen omistajuus ovat yleistyneet instituutiosijoittajien keskuudessa
koko 2000-luvun. tai
?hallituksen hyväksymän laskun mukaan?.
Ulkomaiset sijoittajat kiinnittävät Hyrskeen mukaan huomiota myös siihen, mikä
on tilintarkastajien lakisääteisen tilin-. valtakirjojen piti olla täsmälleen oikeanlaisella logokirjepaperilla . aiheutti työtä ja
vaivaa, mutta BP kuunteli omistajiensa
näkemyksiä ja on osittain muuttanut toimintaansa. Ilmarinen käyttää mahdollisuutta hyväkseen ja syöttää kantansa
nettijärjestelmiin niin kotimaisissa kuin
ulkomaisissakin yhtiökokouksissa.
Hyrske toivookin, että useammat suomalaisyhtiöt alkaisivat tarjota nettiäänestysmahdollisuutta. Se olisi myös ulkomaisille
sijoittajille viesti, että yhtiö haluaa kuulla
heidän kantansa.
Vaikka pörssin ulkomaalaisomistus onkin laskenut viime vuodet, ulkomaisten
suursijoittajien toiveet ovat jo muovanneet
hieman suomalaisia yhtiökokoustapoja.
Esimerkiksi hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot ovat nykyisin yleensä erilliset
päätöskohdat, kun aiemmin niistä tavattiin päättää yhdellä nuijankopautuksella.
Ulkomaiset sijoittajat ovat myös kavahtaneet yhtiökokouksen tilintarkastajille
myöntämää avointa ?ekkiä, muotoilua,
jonka mukaan tilintarkastuskulut maksetaan laskun mukaan. Esimerkiksi
äänestykset saattavat yleistyä, sillä maailmalla äänestäminen on selvästi yleisempää
kuin Suomessa.
?Nykyisin monet ulkomaiset sijoittajat
haluavat vain, että heidän erimielisyytensä
näkyy pöytäkirjassa, mutta äänestyksiä ei
vaadita, koska äänestyksen lopputulos olisi
selvä. Muotoiluksi onkin
alkanut vakiintua ?kohtuullisen laskun. Hyrske uskoo, että se
20 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
alkaa näkyä myös suomalaisissa yhtiökokouksissa nykyistä enemmän. Brittimuodollisuus . MIKSEIVÄT YHTIÖT TARJOA
NETTIÄ ÄNEST YSMAHDOLLISUUTTA?
muuttamaan toimintaansa.?
Yhdessä yhdysvaltalaisten sijoittajien
kanssa Ilmarinen ryhtyi kirjelmöimään
BP:n johdolle. Kun pankeilla edustettavina olevien
vastustavien äänten määrä alkaakin nousta
kymmeneen prosenttiin kokouksessa läsnä
olevista äänistä, äänestyksiä ryhdytän vaatimaan?, Hyrske ennustaa.
Ulkomaisten sijoittajien osallistumista
helpottavia nettiäänestysjärjestelmiä on
käytössä vain parin suomalaisen yhtiön
yhtiökokouksissa
voittaisi selvällä
enemmistöllä, olihan hallituksella suurimpien osakkeenomistajien kuten Ruotsin
valtion ja Sammon tuki.
?Kun kokouksen puheenjohtaja julisti
äänestyksen, jouduin hetken aikaa miettimään, että nyt pitikin äänestää ei:tä?,
Hyrske muistelee.
Ja kun äänestystulos tuli, se yllätti kokousosallistujat: hallituksen kanta voitti
vain niukasti.
Ruotsin valtionvarainministeriön edustaja oli äänestänyt väärin.
?Laskeskelin, että jos olisin painanut
väärää nappia, äänestystulos olisi todennäköisesti kääntynyt toisin päin.?
Vasta seuraavassa esityslistan kohdassa
Ruotsin edustaja ymmärsi tekemänsä virheen ja pyysi kokousta palaamaan edelliseen kohtaan ja äänestyksen uusimista.
Puheenjohtaja suostui siihen. eli hallituksen kanta voitti uuden äänestyksen
selvin lukemin. esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajalla voi
olla enintään kaksi ulkopuolista
pörssiyhtiön hallituspaikkaa.
Jos yhtiöllä on yksi tai useampi
merkittävä, pitkäaikainen omistaja, nimitysvaliokunnan jäsenet
olisi valittava suurimpien osakkeenomistajien joukosta, ei hallituksen sisältä.
Yhtiön toimitusjohtajan ei pitäisi
kuulua johtamansa yhtiön hallitukseen.
Hallituksella ei tulisi olla optioohjelmaa.
Yhtiöllä pitäisi olla vain yksi osakesarja.
Yritysten pitäisi pidättyä mittavista omien osakkeiden ostoohjelmista optioiden laukeamisajankohdan läheisyydessä.
21. tarkastuksen ja konsultaatiopalveluiden
suhde.
?Jos konsultaatiosta maksetaan enemmän kuin lakisääteisestä tilintarkastuksesta, moni kysyy, onko yhtiön ja tilintarkastusyhteisön välille syntynyt liiallinen
kytkös.?
Monessa maassa hallitusjäsenistä äänestetään yksitellen, kun Suomessa hallitus
hyväksytään tai hylätään kokonaisuutena.
Hallituksen valintatapa on yhtiön päätettävissä, joten suomalaisyhtiötkin voisivat
alkaa mittauttaa hallitusjäsenten luottamuksen yksitellen.
Hyrske muistuttaa, että yksittäisäänestyksessä on myös huono puolensa.
?Kun nimitysvaliokunta laatii ehdotuksen
hallituksen kokoonpanosta, se miettii hallitusta kokonaisuutena ja sitä, kuinka henkilöiden osaamiset täydentävät toisiaan.?
Vaa'ankielenä
vastoin tahtoaan
Viime keväänä Nordean yhtiökokouksessa
Hyrske ratkaisi äänestyksen vaalilautakunnan toimeksiannon lisäehdoista. Päätös ei muuttunut, vain
prosentit muuttuivat.
Järjestäkää kyselytunti!
Yhtiökokouskonkarilla on käytännön
vinkki laajoja yhtiökokouksia järjestäville
yhtiöille: kyselytunnit.
?Ruotsissa moni yritys järjestää ennen
yhtiökokousta tilaisuuden, jossa on läsnä
divisioonajohtajia, joille voi lähettää kysymyksiä ennalta tai kysyä paikan päällä?,
Hyrske kertoo.
Kyselytunnilla mieltään voivat purkaa
ne, jotka haluavat kysyä Nordealta, miksei hänen pankkitililleen ole maksettu
korkoa, tai TeliaSoneralta kännyköiden
kuuluvuusongelmista. Kyselytunti voisi
tuoda helpotusta tähän.?
FAKTA
Näitä Ilmarinen
ajaa
Poimintoja Ilmarisen omistajapolitiikasta
Osakkeenomistajien on saatava
tietoa kaikista yhtiökokouksen
päätösasioista riittävän ajoissa.
Kaikki tavanomaisesta poikkeavat esitykset pitäisi perustella
yksityiskohtaisesti jo kokouskutsussa.
Osakkeenomistajille on esiteltävä yhtiökokouksessa johdon
palkka- ja palkitsemis- sekä eläkejärjestelyjen periaatteet.
Hallitukseen ei pitäisi valita
henkilöitä, jotka toimivat samanaikaisesti monien yhtiöiden
hallituksissa . Käytössä
oli uudet äänestyslaitteet, joilla yhtiökokousedustajat nappia painamalla ilmaisi
kantansa.
Yllättäen äänestyksessä kokouksen puheenjohtaja käänsi kysymyksen toisinpäin
kuin normaalisti on tapana. Yleensähän
?kyllä. ?Ei. Nämä kysymykset
eivät näin päätyisi rasittamaan formaalia
yhtiökokousta.
?Yhtiökokouksissa asiat tuntuvat tulevan
usein esiin aggressiivisesti. tarkoittaa, että äänestäjä on samaa
mieltä hallituksen ehdotuksen kanssa.
Odotuksissa oli, että ?kyllä
AASIAN
KORTTI
TEPSI
Suomalaisten pörssiyhtiöiden tulosvuosi oli kaksijakoinen.
Aasian kasvumarkkinoissa kiinni olevilla yhtiöillä voitot kasvoivat,
Iloisimmat yllätykset saatiin osingoista.
Teksti Tommi Melender Kuvitus Daniel Stolle
22 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
23
Nousukauden huipulla se muodosti kolmisenkymmentä prosenttia
suomalaisyhtiöiden tuloksesta, mutta viime vuodet se on kerryttänyt plussien sijasta miinuksia. Teknologisia ratkaisuja kaivosteollisuuteen toimittava
yhtiö hyötyi alan investointibuumista, joka tosin osoitti vuoden
loppua kohti laantumisen merkkejä. Konecranesin tulos kipusi
parikymmentä prosenttia, Koneen ja Wärtsilän lähes kymmenen.
Ainoastaan Cargotecille kirjattiin miinusta, joskin sitäkin enemmän, peräti 37 prosenttia.
Teollisuussektorin kirkkaimpana tähtenä tuikki kuitenkin Outotec 51 prosentin liikevaihdon kasvulla ja 65 prosentin tulosparannuksella. Se
tarkoittaa osinkosumman kasvua parillasadalla miljoonalla 5,7 miljardiin euroon.
Analyytikkoarvioiden mukaan kourallinen yhtiötä vähintään tuplaa osinkonsa.
Suurimman hyppäyksen ottaa Elektrobit,
jolta odotetaan osingon viisinkertaistumista.
Käänneyhtiön aineksia osinkonäkökulmasta
on myös Oralissa ja SRV:ssä. Factsetin konsensusennusteiden
mukaan Helsingin pörssin tältä vuodelta kertyvä osinkotuotto yltää 4,2 prosenttiin maaliskuun puolivälin kurssitasolla laskettuna. Edellisen nousukauden lihavimmista ajoista, vuodesta 2007, suomalaisyhtiöiden
voittosumma on pienentynyt runsaan kolmanneksen.
Suuri osa notkahduksesta selittyy Nokian vaikeuksilla. Yhdysvalloissa
talouskasvu jäi alle sen, mitä alkuvuonna odotettiin, ja Kiinassakin kokonaistuotanto karttui totuttua hitaammin.
?Kuudenkymmenen suurimman yhtiön vuoden 2012 tulosennusteet liikevoitolla mitattuna laskivat viime vuoden aikana selvästi,
keskiarvona noin 14 prosenttia. Moni pörssiyhtiö on säästänyt ja tehostanut toimintaansa, mutta samaan
aikaan kustannukset ovat kasvaneet ja kilpailu pysynyt kireänä.
Makrotalouden ympäristö ei voittojen kasvua suosinut, sillä euroalue painui viime vuonna uuteen taantumaan. H
elsingin pörssiin ei tullut riemukasta tulosvuotta 2012.
Vuosi sitten analyytikot ennustivat suomalaisyhtiöille noin kymmenen prosentin voittojen kasvua.
Odotukset kuitenkin pettivät. Konsensusennusteen mukaan
Capmanilla riittää ensi vuonna osakkeenomistajilleen jaettavaa selvästi enemmän
kuin tänä keväänä.
Alma Media aiheutti tänä keväänä pettymyksen laskiessaan viime vuoden osinkonsa kymmeneen senttiin toissa vuoden
40 sentistä. Suuret kaivosalan pelurit
päättivät taloustilanteen epävarmuuden vuoksi laittaa jättiprojektejaan hyllylle.
Jos Aasian markkinoilla riitti puhtia, samaa ei voi sanoa euroalueesta. Erityisen selvästi se näkyi
konepajasektorilla, jonka tilauskannat paisuivat ja voitot kasvoivat Kaukoidän kysynnän ansiosta. Analyytikot uskovat, että ensi
keväänä Alma Media hieman hyvittää pettymystä kaksinkertaistamalla summan.
Supistuvia osinkoja konsensusennusteet
odottavat ainoastaan Orionilta, Aktialta, Ahlstromilta ja Vaisalalta.
OSINGON KASVATTAJAT 2013E
Yhtiö
Osinko/osake, euroa
Elektrobit
Oral
Capman
SRV
Alma Media
HKScan
Basware
Talentum
Olvi
Atria
Kasvu, %
0,05
0,03
0,08
0,13
0,20
0,17
0,39
0,05
0,65
0,28
Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
24 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
400
207
116
108
100
70
70
67
30
27. Vanhan mantereen surkea suhdannetilanne kuritti
Alma Median
osinko taas
nousuun
SUOMALAISILLE OSAKESIJOITTAJILLE on lu-
vassa hyviä osinkotuottoja myös ensi vuoden
keväänä. Liikevaihdot pysyivät suunnilleen toissavuotisella tasolla, mikä kielii
lisääntyneistä kannattavuuspaineista. Lukua voi pitää suhteellisen suurena, vaikka analyytikoiden ennusteilla on tyypillisesti taipumus
laskea kalenterivuoden aikana?, Tapiolan pääanalyytikko Kim
Gorschelnik kuvailee odotusten hiipumista.
Kyseessä on toinen peräkkäinen vuosi, kun Helsingin pörssin
tulosluvut ottivat kaksinumeroista takapakkia. Liikevoitot laskivat
yhteensä kaksitoista prosenttia. Matkapuhelinyhtiön liikevoitto
painui 1 825 miljoonasta 126 miljoonaan euroon.
Outotecin vahva vuosi
Pörssin kokonaislukujen takaa paljastuu tuntuvia toimiala- ja
yhtiökohtaisia eroja.
Aasian kasvavilla markkinoilla vahvasti mukanaoleville yhtiöille viime vuosi oli varsin suotuisa. Pääomasijoitusyhtiö Capmanin tuloskehitykseen ja voitonjakoon vaikuttavat irtaantumisista saatavat tuotot
Kyberturvallisuuden nousu otsikoihin maailmanlaajuisesti on
antanut tietoturvayhtiölle potkua, mikä alkaa
näkyä myös liiketoiminnan tunnusluvuissa.
Konsensusennusteen lupaama yli tuhannen
prosentin tuloskasvu selittyy kuitenkin ennen muuta pienten lukujen matematiikalla.
Helsingin pörssin viime vuoden pahimpiin pettymyksiin kuuluvalta Pöyryltä odotetaan yli kolminkertaistuvaa liikevoittoa.
Konsulttifirma on vaihtanut toimitusjohtajaa
ja laittanut täytäntöön mittavat tervehdyttämisohjelmat. Optimistisin analyytikko odottaa matkapuhelinyhtiöltä 1,9 miljardin liikevoittoa, pessimistisin vaivaista 49
miljoonaa. Parhaassa tapauksessa Pöyrystä sukeutuu yksi tämän vuoden käänneyhtiöistä.
KASVAJAT 2013E
Yhtiö
Liikevaihto, meur
Outokumpu
Talvivaara
Stonesoft
Uponor
Glaston
Basware
Vacon
Oral
Fiskars
Oriola-KD
9 346
223
59
976
136
132
435
56
831
2 687
Kasvu, %
106
56
46
20
18
16
12
12
11
9
Tarkastelussa sellaiset yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
Liikevoitto, meur
Stonesoft
Nokia
Capman
Pöyry
SRV
Componenta
Oral
Finnair
Aspo
Ahlstrom
Kasvu, %
5,5
881
8,3
23,1
18,6
17,0
1,1
58,1
17,0
28,2
Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
ovat lihanjalostajat, lääketukkuri
Oriola-KD, öljynjalostaja Neste Oil ja
kauppakonserni Kesko. Analyytikot uskovat Helsingin pörssin
yhtiöiden kasvattavan liikevaihtojaan yhteensä vajaat kolme prosenttia.
Kaksinumeroiseen kasvuun yltäisi yhdeksän yhtiötä. Kallis
Inoxum-kauppa ei mennyt aivan nappiin,
kun kilpailuviranomaiset velvoittivat Outokummun myymään diilin onnistumisen kannalta tärkeän Ternin-tehtaan Italiassa.
Toinen ongelmayhtiö Talvivaara kasvattaa
liikevaihtoaan konsensusennusteen mukaan
reilut 50 prosenttia. Liikevaihtoonsa nähden järeimmin arvostetaan Orion ja Nokian Renkaat.
Molemmat myös nyhtävät tukevaa
kaksinumeroista liikevoittoprosenttia. Ennustehaarukka
on kuitenkin melkoinen. LIIKEVAIHTOARVOSTUS
Outokummulla
kallista kasvua
Stonesoftilta
odotetaan
tulosloikkaa
Nokian Renkaiden
ylin rivi maksaa
TOIVEIKKAIMMAT NÄKEVÄT Aasiassa ja Yh-
HELSINGIN PÖRSSIN liikevoittokertymä kas-
HELSINGIN PÖRSSIN
dysvalloissa merkkejä talouskehityksen kohenemisesta, mutta Euroopassa optimismi
on lujassa. Suhdanteiden epävarmuus pitää
tämän vuoden liikevaihtoennusteet maltillisina. Matalakatteisen bisneksen liikevaihdosta ei sijoittajan kannata kovin paljon maksaa.
Vajaalla kolmellakymmenellä suomalaisyhtiöllä p/s-luku kurkottaa
ykköseen tai sen yläpuolelle. Tyypil-
1 128
638
396
230
168
70
65
61
55
51
Halvimmat
Yhtiö
Kalleimmat
p/s 2013e
HK Scan
Atria
Lemminkäinen
Outokumpu
Oriola-KD
Finnair
Neste Oil
SRV
Kesko
Lännen Tehtaat
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,2
0,2
0,3
0,3
Yhtiö
p/s 2013e
Orion
Nokian Renkaat
Talvivaara
Kone
Fortum
Basware
Revenio Group
Vacon
Elisa
Fiskars
3,2
2,7
2,6
2,4
2,1
2,1
2,0
1,9
1,8
1,8
Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
25. Se on
pykälän enemmän kuin vuosi sitten.
Kerroin kuvastaa yhtiön markkinaarvon suhdetta liikevaihtoon.
Suurin osa huokean p/s-luvun yhtiöistä on sellaisia, joiden liikevoittoprosentti jää vaatimattomaksi. Uponor puolestaan saa uutta pontta asuntomarkkinoiden kohenemisesta Yhdysvalloissa.
vaa Factsetin konsensusennusteiden mukaan tänä vuonna parikymmentä prosenttia.
Osaltaan lukemia kaunistaa Nokia, jolta
odotetaan tuloksen seitsenkertaistumista
881 miljoonaan euroon. Se ei kuitenkaan johdu ruostumattoman teräksen hurjasta kysynnän kasvusta vaan saksalaisen Inoxumin ostosta.
Konsensusennusteen mukaan Outokummun
liiketulos jää edelleen tappiolliseksi. Se, onnistuuko tuotannon ylösajo odotetulla tavalla, ei kuitenkaan
ole kirkossa kuulutettu.
Kasvuyhtiöitä metsästävälle Basware ja
Vacon ovat olleet varteenotettavia valintoja
jo pitkään, ja ensi vuonnakin niille ennustetaan kaksinumeroista kasvua. Jos ennusteet pitävät kutinsa,
Outokummun ylimmän rivin lukemat tuplaantuvat. Talvivaaran p/s-luku 2,6 ei selity
loistavalla kannattavuudella vaan pikemminkin sillä että kaivosyhtiö on
vasta ylösajamassa tuotantoaan.
LIIKEVAIHTOON NÄHDEN
TULOSPARANTAJAT 2013E
Yhtiö
liikevaihtoperusteisten arvostuskertoimien eli
p/s-lukujen mediaani asettuu tämän
vuoden ennusteilla 0,7:aan. Sitä, miten Lumiat tekevät kauppansa, on vaikea ennustaa kireästi kilpailulla
ja nopeasti muuttuvalla markkinalla.
Suurinta tulosparannusta analyytikot
ennustavat Stonesoftille
Vanhan säännön mukaan niiden osakkeet ovat huipussa silloin,
kun p/b-luku yltää 1,2:een. Sijoittajat näyttävät kuitenkin omaksuneen uudet
tarkastelutavat havaittuaan, että
paperiliiketoiminnoista ei enää tule
metsäjäteille kunnon bisnestä.
pissut kahtena vuotena peräkkäin roimasti
osinkotuottoja.
Yhtiö myi toissa vuonna nesteannosteluliiketoimintansa, minkä seurauksena nettokassa paisui yli 50 miljoonaan euroon. Vuodesta 2010 se on sulanut jo parilla miljardilla.
Helsingin pörssin uudeksi tähdeksi nousseella Koneella riittää myös nappulaa. Hissiyhtiö on jakanut avokätisesti osinkoja, mikä
osaltaan selittää nettokassan supistumista
vajaalla 60 miljoonalla eurolla. Tänä keväänä
Biohit maksaa 50 sentin perusosingon lisäksi 24 sentin pääomanpalautuksen osaketta kohti. Outotecin
nettokassan pienenemistä 336 miljoonasta
265 miljoonaan euroon selittävät yritysostot.
Pitkään kestäneen rakennemuutoksen
jälkeen kohti parempia aikoja kulkeva Vaisala taas pönkitti nettokassaansa liki 30 miljoonalla eurolla.
Helsingin pörssin yhteenlaskettu nettovelkojen suhde käyttökatteeseen nousi
viime vuonna 1,88:een 1,59:stä.
TASEARVOSTUS
UPM ja Stora Enso
tasehalpoja
TASEARVOON NÄHDEN
Kalleimmat
Halvimmat
Yhtiö
p/b 2013e
Atria
Finnair
HKScan
Outokumpu
UPM
SRV
Stora Enso
Rautaruukki
Lemminkäinen
Lännen Tehtaat
0,4
0,5
0,5
0,5
0,6
0,6
0,7
0,7
0,7
0,7
Yhtiö
p/b 2013e
Kone
Vacon
Orion
Outotec
Wärtsilä
Uponor
F-Secure
Marimekko
Tikkurila
Konecranes
Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
26 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
7,4
6,6
5,9
3,9
3,6
3,5
3,4
3,4
3,2
3,2
VELATTOMIMMAT 2012
OSINKOHIRMUT 2012
Yhtiö
Osinko/osake, euroa
Biohit
Elisa
Sanoma
Aktia
Saga Furs*
Fortum
Aspo
UPM
Sievi Capital
Metso
Osinkotuotto, %
0,74
1,30
0,60
0,49
1,70
1,00
0,42
0,60
0,06
1,85
* Osinko irronnut ennen osinkotuoton laskemispäivää
14.3.2012.
9,5
7,8
7,4
6,8
6,8
6,6
6,6
6,6
5,9
5,8
Yhtiö
Velkaantumisaste, %
Nokia
Kone
Outotec
Vaisala
Nokian Renkaat
F-Secure
Basware
Orion
Vacon
Raute
-46
-40
-55
-39
-5
-51
-24
-2
-10
-34
Nettovelat, meur
-4 360
-767
-265
-72
-65
-32
-24
-10
-10
-8
Lähde: Factset. Suuren velkataakan alla painiskelevalla
Sanomalla pitkän ajan osingonmaksukyky ei
näytä yhtä hyvältä, ellei liiketoiminnassa tapahdu käännettä parempaan.
Yli viiden prosentin osinkotuotto irtoaa
tänä keväänä paristakymmenestä Helsingin
pörssin yhtiöstä.
kasvullaan ja kannattavuudellaan Helsingin
pörssin aateliin. Viime vuonna Nokian nettokassa
pieneni 5,6 miljardista eurosta 4,4 miljardiin
euroon. Tyypillisesti Helsingin pörssin
p/b-lukujen mediaani on painunut
alle ykkösen silloin, kun osakekurssit ovat karahtaneet pohjiinsa.
Nykyisin tasekertoimien mediaani
liikkuu 1,3:ssa.
Tasekertoimia syynäävän sijoittajan pitää muistaa samalla vilkuilla
oman pääoman tuottoprosentteja.
Finnairin, Outokummun ja lihanjalostajien matalat p/b-luvut selittyvät
sillä, että ne eivät saa aikaiseksi hääviä pääoman tuottoa. Siitä
on riittänyt hyvää jaettavaksi. Elisalle kertyy liiketoiminnastaan
vuolasta kassavirtaa, ja se voi säädellä investointejaan niin, että osakkeenomistajille riittää
vuosi toisensa jälkeen sievoinen summa jaettavaa. Biohitillä riitti
jaettavaa
Nokian kassa
supistuu
TASEPERUSTEISILLA arvostusker-
BIOHITIN OSAKKEENOMISTAJILLE on ro-
KULTAISINA VUOSINAAN Nokia lukeutui
toimilla Helsingin pörssissä ei ole
merkkejä vuosisadan alennusmyynnistä. Viime vuosina se on erottunut edukseen vain nettokassallaan.
Edelleenkin matkapuhelinjätillä piisaa kahisevaa, mutta vaikeudet liiketoiminnassa
ovat saaneet kassan supistumaan uhkaavaa tahtia. Se nostaa efektiivisen osinkotuoton 9,5 prosenttiin maaliskuun puolivälin
kurssitasolla.
Helsingin pörssin suurista yhtiöistä Elisa
ja Sanoma tarjoavat yli seitsemän prosentin
osinkotuotot. Itsessään 0,5:n
p/b-luku ei anna ostosignaalia.
Metsäjätit UPM ja Stora Enso ovat
näyttäneet viime vuodet kroonisesti
alihinnoitelluilta tasekertoimien valossa. Nyt ne
liikkuvat 0,6?0,7:ssä
Pankkialalla nähtiin myös suuria saneerauksia kiristyvän sääntelyn ja
verotuksen vuoksi.
?Lähtökohdat olivat pankkisektorilla hieman varovaiset, mikä
jälkikäteen tarkasteltuna tarjosi mahdollisuuden odotuksia parempaan kehitykseen. Vielä 1980-luvulla se oli
alle 30 prosentissa.
Gorschelnik pitää suurimpana osinkoyllätyksenä Finnairin paluuta voittoa jakavien yhtiöiden joukkoon.
?On muistettava, että Finnair haki marraskuussa velkasijoittajilta hybridilainalla rahaa 8,9 prosentin korolla. Vaikka
metsäjätit ovat karsineet ylikapasiteettia, vanhat tutut ongelmat
rassaavat niitä edelleen. Toissa
vuonna se nyhti 35 prosentin marginaalin, mutta viime vuonna enää 24 prosentin.
Myös toisen maakunnallisen mediatalon
Keskisuomalaisen kannattavuus otti takapakkia, mikä kertoo aikojen koventumisesta
lehtialalla.
Ilkan tuhteja liikevoittoprosentteja selittää suuromistus Alma Mediassa. Nelikosta Huhtamäki kartutti liikevoittoaan 27 ja Vaisala peräti 86 prosenttia.
Toiveikkaimmat uumoilivat Vaisalasta käänneyhtiötä jo hyvän aikaa sitten, mutta rakennemuutokset veivät odotettua kauemmin.
yhtiöiden osinkosumma . Toisaalta ne sietävät suhdannevaihteluita, mistä
koitui etua euroalueen näkymien synkentyessä. Huomattavana voi pitää Ilkan notkahdusta. Ilkan huippukannattavuus
notkahti
SUOMALAISYHTIÖIDEN YHTEENLASKETTU
liikevoittomarginaali viime vuodelta asettuu
6,3 prosenttiin. Ilman
Almaa ja muita osakkuusyhtiöitä sen kannattavuus liikkuu suunnilleen samalla tasolla
kuin Keskisuomalaisen.
Helsingin pörssin suurista firmoista
Orion, Fortum ja Nokian Renkaat joutuivat
tyytymään hieman vuodentakaista pienempiin marginaaleihin, mutta säilyttivät ne
edelleen 25 prosentin paremmalla puolella.
Pikkufirmoja edustava turkisyhtiö Saga Furs
sen sijaan paransi kannattavuuttaan.
KANNATTAVIMMAT 2012
Yhtiö
Liikevoitto, meur
Orion
Saga Furs
Fortum
Nokian Renkaat
Ilkka
Revenio Group
Elisa
F-Secure
Keskisuomalainen
Ramirent
280,8
17,2
1 739
415,0
11,1
4,9
299,0
27,0
17,1
92,3
Liikevoitto, %
28,6
28,6
28,2
25,7
24,0
19,3
19,2
17,2
16,1
12,9
Lähde: Factset
Eurooppa-riippuvaisia suomalaisyhtiöitä, kuten metsä- ja perusteollisuutta.
UPM:n ja Stora Enson liikevoitoista suli runsas viidennes. ilman Teliasoneraa ja Nordeaa . Kalliista vieraasta
pääomasta huolimatta päätettiin siis jakaa rahaa ulos yhtiöstä?,
hän sanoo.
27. Näissä
oloissa on vaikea nostaa hintoja. Niitä yhdistää se, että ne ovat
hieman ?tylsiä?. Ennallaan osinkonsa säilyttää noin kolmannes
yhtiöistä. Kannattavimpien listan
koostumus ei yllätä, sillä samat nimet nousevat esiin vuosi toisensa jälkeen. tosin
supistui kuudesta miljardista viiteen ja puoleen miljardiin, mutta
sitä selittää Nokian päätös pidättäytyä voitonjaosta.
kuin vuosi sitten. Paperin kysyntä näyttää nimittäin hiipuvan samaa tahtia kuin markkinoilta poistuu kapasiteettia. Tiukka kustannuskuri ja lainamarginaalien
nosto tukivat tulosparannusta ja vakuutuspuolella kulusuhdekehitys oli suotuisaa?, Gorschelnik tuumii.
Yksittäisistä yhtiöistä hän poimii valopilkkuina esiin Huhtamäen, Orionin, Tiedon ja Vaisalan. Pahaksi onneksi kilpailuviranomaiset määräsivät yhtiön laittamaan
myyntiin kaupan tärkeimmän palasen, Ternin-tehtaan Italiassa.
Osingoista iloa
Gorschelnik nostaa konepajateollisuuden lisäksi viime vuoden
menestyjäksi pankki- ja rahoitusalan. Avokätisestä linjasta kertoo se, että Helsingin pörssin
voitonjakosuhde liikkuu 80 prosentissa. Niin Sampo, Nordea, Pohjola kuin Aktia yllättivät myönteisesti tuloskehityksellään. Outokumpu otti rohkean
loikan ostamalla ThyssenKruppin teräsyksikön Inoxumin. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen äityikin tulosraportin yhteydessä varoittelemaan kilpailijoita toimimasta lyhytnäköisesti kannattavuuden kustannuksella.
Outokumpu
että Rautaruukki kyntivät tappiolla. Se on vajaan prosenttiyksikön toissavuotista heikompi.
Yli viidentoista prosentin liikevoittoon ylsi
yhdeksän firmaa
Lisäksi tilanne lihamarkkinoilla on parantunut ja myyntihinnat
vahvistuneet.
Öljytuotteiden kysyntä ei ollut viime
vuonna erityisen vahvaa, mutta jalostusmarginaalien nousu siivitti Neste Oilin liikevoittoa. Oriola-KD:n tulosparannuksen taustalla
vaikuttivat Suomen lääketukkukaupan
myönteinen kehitys sekä marginaalien kohentuminen Ruotsissa.
Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec
on oheisella listalla ainoa yhtiö, joka kuului kovimpiin tulosparantajiin myös toissa
vuonna. Valtaosa Outotecin 51
prosentin kasvusta tuli kuitenkin orgaanisesti kaivosteollisuuden buumin ansiosta.
Tuoreet yritysostot lihottivat ylintä riviä vain
viitisen prosenttia.
Pikkufirmoista kasvuloikkia ottivat etenkin teknologiasektorin yhtiöt. Se tarkoittaa,
että suomalaisosakkeet ovat kalliimmin hinnoiteltuja kuin suurten
Länsi-Euroopan pörssien osakkeet.
Huokein suomalaisosake on
tulosperusteisesti Technopolis. Silloin yhtiön liikevoitto kasvoi 112
prosenttia, nyt 65 prosenttia. Toiseksi kovimman tulosparannuksen tehneessä Atria sen sijaan tapahtui selvä käänne parempaan. TULOSKERROIN
Technopolis ei ole
hinnalla pilattu
HELSINGIN PÖRSSIN
tulosperusteinen arvostuskerroin, p/e-luku liikkuu tämän vuoden ennusteilla viidentoista yläpuolella. SSH ja Solteq
lihottivat liikevaihtoaan runsaat 40 ja Stonesoft runsaat 30 prosenttia. Yhdeksän
p/e-luvulla kiinteistösijoitusyhtiön
osake jättää tilaa kurssinousulle.
Alle kymmenen p/e-luvulla treidaa kaikkiaan viisi suomalaisyhtiöitä, ja niiden joukossa ovat lihanjalostajat Atria ja HKScan. Kolmanneksen
kasvuun pääsivät myös konepajateollisuuden Raute ja Vaahto Group.
kevoitot heikkenivät viime vuonna yhteensä
lähes kaksitoista prosenttia, yksittäiset firmat pääsivät tuntuviin tulosparannuksiin.
Hammaslääkäriketju Oralin hurjaa loikkaa selittää ennen muuta pienten lukujen
matematiikka. Lihanjalostaja
on pönkittänyt kannattavuuttaan tehostamalla ja saneeraamalla. Molemmat
ovat viime vuosina kärsineet rakenteellisista ongelmista ja huonosta
tilanteesta lihamarkkinoilla.
Helsingin pörssin kallein osake
tämän vuoden tulosennusteilla on
Nokia, kuten oli myös vuosi sitten.
Silloin matkapuhelinyhtiön p/eluku liikkui neljässäkymmenessä
mutta nyt reilusti päälle sadassa.
Se kertoo synkällä tavalla Nokian
tuloskunnosta.
TULOKSEEN NÄHDEN
Halvimmat
Yhtiö
Kalleimmat
p/e 2013e
Technopolis
Teleste
Atria
Affecto
HKScan
Lemminkäinen
Neste Oil
Aktia
YIT
Etteplan
9,0
9,3
9,4
9,5
9,5
10,1
10,2
10,3
10,7
10,9
Yhtiö
p/e 2013e
Nokia
129,4
Ahlstrom
117,0
Marimekko
86,1
Rautaruukki 47,6
Basware
28,9
Vacon
22,7
Kone
22,1
Uponor
20,1
Pöyry
19,7
Vaisala
18,0
Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin
konsensusennuste.
28 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Outotecilla
orgaanista kasvua
Atriassa käänne
MAAILMANTALOUDEN JA etenkin Euroopan
VAIKKA SUOMALAISTEN pörssiyhtiöiden lii-
vaisuus heijastui viime vuoden liikevaihtolukuihin. PKC Group puolestaan nousi
lähelle miljardiluokkaa ostettuaan Yhdysvaltain johtavan kuorma-autojen johdinsarjavalmistajan AEES:n.
Yritysostajiin lukeutuu myös Outotec,
jolla on plakkarissa kolmetoista kauppaa
parin vuoden ajalta. Tuntuvaan kasvuun pääsivät lähinnä
yrityskauppoja tehneet yhtiöt sekä pörssin
pikkufirmat.
Suominen tuplasi liikevaihtonsa Ahlstromilta hankitun Home And Personal -liiketoiminnan avulla. Outotecin menestystä selittää kehittyvien maiden talouskasvun ruokkima metallien kysyntä.
KASVAJAT 2012
Yhtiö
Liikevaihto, meur
Suominen
PKC Group
Outotec
SSH
Solteq
Raute
Vaahto Group
Stonesoft
Dovre Group
QPR
454,9
928,2
2 087
11,9
39,0
101,3
40,1
40,1
94,1
9,3
Kasvu, %
110
69
51
47
44
36
32
31
30
24
Lähde: Factset
TULOSPARANTAJAT 2012
Yhtiö
Oral
Atria
Nurminen
Neste Oil
Oriola-KD
Solteq
Vaisala
Outotec
Uponor
Vacon
Liikevoitto, meur
Kasvu, %
0,5
30,2
5,4
352
27,9
2,7
30,0
184,3
57,7
37,7
1 583
278
184
126
111
88
86
65
63
53
Lähde: Factset. Samalla se saa Factsetin tietokannan
mukaan myös parhaat sijoitussuositukset analyytikoilta
Jos sama jatkuu, euroalueen elpyminen hankaloituu.
Nykyisessä markkinatilanteessa Gorschelnik liputtaa kulutustavarayhtiöiden (Huhtamäki, Amer Sports, Nokian Renkaat) ja
pankkisektorin (Nordea, Aktia) puolesta. EKP on ollut niissä
muita keskuspankkeja maltillisempi, mikä on ajanut euron kurssia
ylöspäin. Viime vuoden pahin
murheenkryyni Pöyry jättää osingot kokonaan maksamatta. Syklisistä osakkeista
hän nostaa esiin Metson ja Outotecin.
29. Se puolestaan vaatii yleisesti vahvempaa talouskasvua, mikä ainakin toistaiseksi puuttuu
euroalueelta. Ne maksetaan
pelkäävät kriisin olevan ovella.
Kuumin kysymys osakesijoittajan kannalta on se, mitkä yksittäiset yhtiöt pystyvät lyömään odotukset. Gorschelinkin mukaan
eräs keino haarukoida potentiaalisia yllättäjiä . Kustannusten karsintaa voidaan toki jatkaa, mutta
sekin vaikeutuu jo tehtyjen toimien jälkeen?, Gorschelnik tuumii.
Erityisen varovaisesti hän kehottaa suhtautumaan euron vahvuuTalvivaaraan. Alma
Median, Cargotecin, HKScanin, Ponssen ja Marimekon omistajat
saavat tyytyä vähempään kuin viime keväänä.
Tuloskasvua odotuksissa
Osakesijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa enemmän tuleva kuin
mennyt tuloskehitys. Voimakkaasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä analyytikoilla on tämän vuoden osalta Ahlstromista, Atriasta, HKScanista, Marimekosta, Nokiasta, Outokummusta, Rautaruukista
ja Talvivaarasta.
?Suhtautuisin varovaisesti potentiaalisiin käänneyhtiöihin, joita
osa edellä mainituista yhtiöistä on. Tämän vuoden näkymiään kommentoineista yhtiöistä kahdeksan kymmenestä uskoo voittojen kasvuun. Finnairin lisäksi myös Metsä Board lopetti kuivan kautensa
osinkojenjaossa.
Osinkopettymykset kulminoituivat sellaisiin yhtiöihin, joiden
tuloskehityksessäkään ei ole hurraamista. niin positiivisia
kuin negatiivisia . Luottamuksesta tulevaan kielivät myös osinkojen nostot. on tarkastella tulosennusteiden hajonnan
suuruutta. Valuuttamarkkinoiden käänteisiin ovat vaikuttaneet
voimakkaasti keskuspankkien elvytystoimet. Viime aikoina maailmantaloudessa on näkynyt orastavia merkkejä paremmasta, mutta Euroopassa suhdanteet
ovat yhä alamaissa. Talousepävarmuuden vuoksi tämän vuoden
tulosodotuksiin kannattaa suhtautua terveellä skeptisyydellä.
Factsetin konsensusennusteen mukaan suomalaisyhtiöiden
liikevaihdot karttuvat tänä vuonna liki kolme ja liikevoitot liki
kaksikymmentä prosenttia.
Optimistista virettä voi havaita myös yritysjohtajien antamissa
ohjeistuksissa. Näissä yhtiöissä tuloskäänne
tyypillisesti vaatii volyymien kasvua
N
O
A
N
N
E
HUOM
!
N
I
M
M
E
PAR
n
t Outotec o a
u
n
u
t
is
o
ik
r
htiä. Vaikk
ologiaan e
Kaivostekn örssin kirkkaimpia tä alouden
ant
gin p
ollut Helsin ymiä varjostaa maailm dollisuuksia.
h
k
lähiajan nä tiöllä piisaa kasvuma iset.
s, yh
himo
epävarmuu teetkin ovat kunnian
Tavoit
e
mmi M
ksti To
Te
r
lende
n
ppane
m
o
R
nes
Johan
Kuvat
PROFIILI
Nokian kasvatti
Pertti Korhonen (s. Omien sanojensa
mukaan hän ei tiennyt kaivosalasta juuri mitään. Silloin ei tuloksiakaan synny.?
32 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013. Hän toimi matkapuhelinyhtiössä erilaisissa johtotehtävissä ja vaikutti
vuodet 2002?2006 johtokunnan jäsenenä.
Nokiasta hänen tiensä vei Elektrobitiin.
Outotecin palvelukseen Korhonen tuli
vuoden 2009 lopulla. Korhonen ihmettelikin headhunterille,
miksi tämä hänelle soittaa.
?Olemme teknologiayhtiö, ja loppujen
lopuksi lainalaisuudet ovat kaikilla teknologiayhtiöillä hyvin samanlaisia toimialoista
riippumatta?, Korhonen sanoo.
Hän mieltää itsensä ennen muuta arvojohtajaksi. On tärkeää saada henkilöstö tuntemaan, että työllä on suurempaa merkitystä
eikä se ole pelkkää ?duunissa käymistä?.
?Se, millaiset arvot yhtiöllä on, vaikuttaa
ratkaisevasti siihen, eletäänkö työpaikalla
rohkeudessa vai pelossa. 1961) nousi suomalaisen
yritysmaailman huipulle Nokian menestystarinan myötä. Jos eletään pelossa, vältetään virheitä eikä uskalleta ottaa
riskejä
O
utotec kaksinkertaisti liikevaihtonsa ja liki kolminkertaisti tuloksensa vuosina 2010?2012. Joka tapauksessa ne säilyvät suhteellisen vahvoina.
Olemme parin miljardin liikevaihdolla aika
pieni yhtiö kokonaismarkkinaan nähden,
joten meillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa hieman vaikeimpinakin aikoina?, Korhonen sanoo.
Se, että kaivosalan jätit keskittyvät megaprojektien asemesta nykyisen kapasiteetin
laajentamiseen ja tehostamiseen, ei sinänsä
rassaa Outotecia. Samaan aikaan
maailmantalouden epävarmuus varjostaa
metallien kysyntää.
Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korho-
mikin muodostaa bisneksistä vain runsaat
kymmenen prosenttia. Nykyisessä
markkinatilanteessa investoinnit painottuvat itse tuotantoprosessiin eli Outotecin
markkinaan. Päämääränä on kymmenen prosentin liikevoitto läpi suhdannesyklin.
Teknologia kilpailuetuna
Helsingin pörssin yhtiöt ovat viime aikoina
jakaantuneet kahteen kastiin. Suurissa hankkeissa merkittävä osa rahoista kuluu infrastruktuuriin,
kuten satamiin ja rautateihin. Alan jätit ovat vetäneet rukseja
megaprojektien ylle ja keskittyvät varjelemaan kannattavuuttaan. Liikevaihtomielessä
Outotecille tärkein metalli on kupari, joka
vastaa kolmasosaa ylimmästä rivistä. Outotec ei ole
lainkaan mukana kivihiilessä, ja rautamal-
sen mukaan liikevoitto yltää tänä vuonna
9,5?10,5 prosenttiin. Toisaalta näkymien koheneminen antaisi tuntuvasti pontta kurssinousulle.
ARVOSTUS
P/E
Tuloskasvu
100
80
60
40
20
0
-20
06
07
08
09
10
11
12
13
-40
33. Tulosraportissaan yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle vain maltillista
liikevaihdon karttumista.
Kannattavuudessa Outotec liikkuu tavoitteidensa mukaisella tasolla. Ohjeistuk-
PALVELULIIKETOIMINTA TARKOITUS
TUPL ATA V UOTEEN 2017 MENNESSÄ.
nen ei kuitenkaan ole tilanteesta erityisen
huolestunut.
?Eräiden lähteiden mukaan kaivosalan
investoinnit supistuvat viime vuodesta,
eräiden mukaan ne taas kasvavat. Osakekurssi
on tuplaantunut kolmessa
vuodessa.
Vieläkö vauhti jatkuu?
Skeptikot uskovat, että kaivosteollisuuden investointihuippu ajoittui viime
vuoteen. Ennusteiden mukaan keskiluokkaisten ihmisten määrä maailmassa kasvaa
seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana
yhdestä miljardista viiteen miljardiin, kun
Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kaltai-
OSAKE
Osake maltillisen
hintainen
OUTOTEC IRROTETTIIN emoyhtiöstään
Outokummusta vuonna 2006 ja listattiin itsenäisenä pörssiin. Outotec saa usein paremmat
katteet pienistä ja keskisuurista projekteista.
Korhonen muistuttaa investointien supistusten kohdistuneen ennen muuta kivihiileen ja rautamalmiin. Pörssitaipaleensa aikana yhtiön p/e-luku on
liikkunut keskimäärin 16,5:ssä.
Osake on herkkä huonoille uutisille. Kuparin tuotannossa piisaa runsaasti investointeja.
Outotecin strategisena tavoitteena on
10?20 prosentin vuosikasvu, mutta Korhonen myöntää, että lähiaikoina siihen
on vaikea päästä, jos maailmantalouden
epävarmuus jatkuu. Ongelmissa
kamppailevan Outokummun osana
Outotecilla ei olisi ollut mahdollisuuksia kehittyä nykyisen kaltaiseksi
kaivosteknologian voimatekijäksi.
Maaliskuun puolivälin kurssitasolla Outotecin p/e-luku jää alle
kuudentoista ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku alle yhdeksän.
Molemmat kertoimet ovat pienemmät kuin teollisuustuotteiden ja
-palveluiden toimialan verrokeilla
keskimäärin.
Myöskään omaan arvostushistoriaansa nähden Outotec ei vaikuta
nykyhinnoissaan tyyriiltä. Sitä ei ole
tarvinnut katua.
Nykyisin yhtiön markkina-arvo
liikkuu 2,3 miljardissa eurossa, kun
entisen emon kapitalisaatio jää
1,4 miljardiin euroon. Euroopan
markkinoista riippuvaisten yhtiöiden tuloskehitys takkuaa, mutta kasvavissa talouksissa jalansijan saaneilla menee hyvin.
Outotec kuuluu jälkimmäiseen kastiin, sillä
sen liikevaihdosta kehittyvät maat tuovat
kaksi kolmasosaa.
?Tulevaisuuden edellytyksemme ovat
hyvät, vaikka tällä hetkellä on hieman turbulenssia?, Korhonen sanoo.
Hän uskoo kehittyvien maiden talouskasvun ruokkivan metallien kysyntää vastedeskin
Sitten kun laitos saadaan toimintaan, pyrimme
olemaan asiakkaan apuna huoltamassa,
operoimassa, parantamassa ja lisäämässä
kapasiteettia. Tavoite
edellyttää parinkymmenen prosentin vuosittaista kasvua. Yhtiöllä on maailman laajin portfolio
mineraalien ja metallien jalostamiseen. Eikä sitä voi
myöskään pitää Pöyryn tapaisena insinööritalona. Urbaani
keskiluokkainen elämäntyyli merkitsee
enemmän tornitaloja, kulkuneuvoja ja kulutustavaroita. Korhosen mielestä se on
realistista.
?Asetimme vuonna 2010 päämääräksi
kasvattaa palveluliiketoiminta 500 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä, mutta
pääsimme siihen jo viime vuonna. Outotec toimittaa asiakkailleen
omiin teknologioihinsa perustuvia räätälöityjä prosessiratkaisuja. Malmiot eri puolilla köyhtyvät, mikä tarkoittaa,
että mineraalien taloudellinen hyödyntäminen vaatii yhä edistyksellisempää prosessiteknologiaa. Jos Outotecin tavoitteet toteutuvat, palveluista kertyy vuonna
2017 miljardin verran liikevaihtoa. Niissä on kasvupotentiaalia, mutta
osakkeen hinnanmuodostuksen määrää
tällä hetkellä kaivosteknologia.
Palvelut kasvavat
Outotec on omanlaisensa tapaus Helsingin
pörssin teollisuustuotteiden ja -palvelui-
den toimialalla. Se ei ole konepaja, vaikka
analyysiraporteissa se usein niputetaan
yhteen Cargotecin, Koneen, Konecranesin,
Metson ja Wärtsilän kanssa. MARKKINA-ARVO
2 316 MEUR
PLUSSAT&MIINUKSET
+ Pitkän ajan kasvumahdollisuudet
+ Teknologiajohtajuus
+ Joustava liiketoimintamalli
- Investointiepävarmuus
- Projektiriskit
- Osake heilahteluherkkä
SUOSITUKSET
Analyytikot
kappaletta
7
5
3
1
0
osta ylipainota pidä alipainota myy
KURSSIKEHITYS
Outotec
Suomalaiset osakkeet keskimäärin
euroa
60
50
40
30
20
10
2008
2013
0
LIIKETOIMINTA
2012
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Voitto ennen veroja, meur
Nettovelat, meur
Oman pääoman tuotto, %
2013e
2014e
2 087 2 220 2 204
184
211
218
180
207
219
-265 -323 -392
26,7 26,1 23,6
TULOS JA OSINGOT
2012
2013e
2014e
2,82
1,20
Tulos/osake, euroa
Osinko/osake, euroa
3,28
1,31
3,46
1,40
ARVOSTUS VS. Niihin kuluu melkoinen
määrä metallia.
Metallien kysynnän kasvun lisäksi Outotecia siivittää teknologinen kehitys. Patenttien määrä liikkuu kuudessatuhannessa.
?Missionamme on maailman luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Eri puolilla
maailmaa toimivat alihankkijat valmistavat
yli 90 prosenttia toimituksiin sisältyvistä
koneista ja laitteista.
?Voimme toimittaa suunnittelemamme
laitokset avaimet käteen -periaatteella. Viime vuoden
tilauksistamme 89 prosenttia oli OECD:n
mukaisesti ympäristötuotteita ja -palveluita, mikä tarkoittaa, että ne ovat parhaita
kestävää kehitystä edistäviä teknologioita.?
Mineraalien ja metallien jalostuksen lisäksi Outotecin bisneksiin kuuluvat vaihtoehtoinen energia ja teollisuusvesien puhdistus. Myös ympäristövaatimusten
kiristyminen asettaa kaivosteollisuudelle
uudenlaisia vaatimuksia.
Korhonen nostaa Outotecin tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi teknologisen osaamisen. VERROKIT
p/e
2013e
Outotec
Alfa Laval
Beijer Alma
Concentric
Kone
Metso
Sandvik
SKF
Tomra Systems
Trelleborg
Wärtsilä
15,5
18,7
15,9
15,0
22,7
11,9
14,5
14,9
16,6
13,5
17,4
p/b ev/ebitda
2013e
2013e
4,1
3,6
2,8
3,1
7,6
2,1
3,3
3,2
3,2
1,7
3,4
8,3
11,5
9,6
8,3
15,5
6,5
8,1
8,2
9,5
9,0
10,4
34 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
set maat jatkavat vaurastumistaan. Viime vuonna se kasvoi 40 prosenttia
ja muodosti liikevaihdosta 23 prosenttia.
Paitsi että palveluliiketoiminta tasaa suhdanteita, se tuo parempia katteita kuin investointitavarabisnes. Tapanamme on asettaa rima korkealle, koska. Tämä on koko elinkaaren
kattavaa bisnestä?, Korhonen sanoo.
Muiden teollisuusyhtiöiden tavoin Outotec satsaa voimakkaasti palveluliiketoimintaan
Pääministeri Jyrki Katainen
paljasti taannoin, että raharikkaan
Quatarin emiiri on eräs Outotecin ulkomaalaisomistajista.
SUURIMMAT OMISTAJAT
Omistaja
Osakkeita, kpl Osuus, %
Solidium
4 592 373
Tamares
(Poju Zabludowicz) 2 441 419
Ilmarinen
2 359 112
Varma
1 349 335
Valtion eläkerahasto 660 000
Keva
581 280
Outotec
500 000
OP-Focus
460 000
OP-Delta
355 000
Nordea Fennia
295 000
10,0
5,3
5,2
3,0
1,4
1,3
1,1
1,0
0,8
0,6
Tilanne 28.2.2013. Siitä huolimatta yhtiö pääsi liki seitsemän prosentin liikevoittoon. Uskon, että kun vastuullisuus ja
omistaja-arvo yhdistetään, syntyy myös parempaa liiketoimintaa ja parempia tuottoja.?
Tavatessaan sijoittajia ja salkunhoitajia
Korhonen on huomannut, että myös heille
ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja monilla on
niiden osalta tarkat kriteerit. Synergioita
saamme usein siitä, kun voimme hyödyntää
paikallisesti toimivan kohteen osaamista
globaalisti.?
enää sijoittaa?
Pertti Korhonen puistelee päätään. Ylihinnan maksaminen on yleisestä, koska myyjä tuntee
kohteen aina paremmin kuin ostaja.
Korhosen mielestä Outotec on onnistunut ostokohteiden valinnassa ja integroinnissa tähän mennessä mallikkaasti.
Olennaista on tutkia taustat tarkkaan ja
varmistaa, että kohde istuu strategiaan,
toimintamalleihin ja yrityskultturiin.
?Jokin ostos saattaa toki mennä pieleenkin, vaikka toistaiseksi ei niin ole käynyt.
Siihenkin pitää varautua.?
Ympäristöriskit hallittavissa
Suomessa kaivosteollisuus painiskelee tällä
hetkellä melkoisissa imago-ongelmissa
Talvivaaran
Saastuvat maat ja mannut käyvät sijoittajille kalliiksi. Siihen on kyllä teknologiat olemassa.
Tärkeää on varmistaa, että toiminnalle
saadaan paitsi ympäristöluvat myös sosiaalinen hyväksyntä, ja se edellyttää vastuullisuutta?, Korhonen sanoo.
Hän korostaa, että Outotecin missio
maailman luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ei ole pelkkää sanahelinää
vaan lähtökohtana kaikelle tekemiselle.
?Yritysvastuuksi ei riitä vain omistajien
varallisuuden kasvattaminen. ilman kunnianhimoa ei synny tuloksia.?
Outotecin liiketoimintamallin etuihin
kuuluu, että se pitää taseen keveänä, mikä
takaa tuhdit pääoman tuotot. tietojen perusteella. Samalla liiketoiminta joustaa suhdanteiden mukaan.
Kun Lehman Brothers kaatui syksyllä 2008
ja maailmantalous rysähti taantumaan,
Outotecin liikevaihdosta hävisi kolmannes. Lontoossa
asuva pohatta on sitoutunut omistaja,
sillä hän vaikuttaa myös Outotecin
hallituksessa. Talvivaaran tapausta ei pidä yleistää.
?Kaivosala voi toimia ympäristöystävällisesti. Hallintarekisterissä
45 prosenttia osakkeista.
sijoituskohteena.
35. Hän
omistaa Tamares-yhtiönsä kautta
runsaan 120 miljoonan arvoisen osakepotin.
Sitä voi pitää merkittävänä satsauksena, vaikka Zabludowiczin kokonaisvarallisuus liikkuukin runsaassa kolmessa miljardissa eurossa. Lihavimpina aikoina
kassa pullisteli selvästi yli 300 miljoonassa
eurossa, mutta yritysostot ja osinkojen
maksut ovat verottaneet sitä.
?Pyrimme maksamaan 40 prosenttia
tuloksestamme omistajille, vaikka olemmekin enemmän kasvu- kuin osinkoyhtiö?,
Korhonen muistuttaa.
Tuhdit pääoman tuottoluvut takaavat
sen, että kassassa muhivaa rahaa kannattaa käyttää liiketoiminnan kehittämiseen.
Outotecin tapauksessa investoinnit eivät
suuntaudu tehtaisiin ja laitteisiin vaan
yritysostoihin. Outotecin
tilauksista useat koostuvat etumaksuista ja
toimitusten etenemisen mukaan maksetta-
Varovaista sijoittajaa saattaa askarruttaa
ahkerasti ostopuuhissa häärivä yhtiö. Yritysostoilla saadaan nopeampia tuloksia.
?Järkevän hintaisia ostokohteita on
edelleen mahdollista löytää. Vastaavasti
maailmantalouden elpyessä Outotec on
pystynyt parissa vuodessa tuplaamaan liikevaihtonsa.
Kassaa piisaa
Eräs sijoittajaa miellyttävä piirre Outotecissa on vahva rahoitusasema. Vuodenvaihteessa nettokassaa oli 264 miljoonan
euron verran.
Suuri osa kassasta muodostuu asiakkaiden maksamista etumaksuista. Uuden
teknologian kehittäminen laboratoriosta
liiketoiminnaksi kestää helposti kymmenen vuotta. Ovatko ympäristöriskit niin
suuret, että kaivosteollisuuteen ei kannata
LIIKETOIMINTAMALLI TAK A A
TUHDIT PÄ ÄOMAN TUOTOT JA
TUO JOUSTAV UUTTA.
vista etappimaksuista. Ne, jotka ovat olleet
Zabludowiczin kanssa tekemisissä,
tietävät hänen katsovan tarkasti sijoitustensa perään.
Omistajalistalla Zabludowiczin
edelle kiilaa valtion sijoitusyhtiö Solidium, joka on valinnut kaivosteollisuuden painopisteekseen.
Outotecin tarina puree myös ulkomaisiin sijoittajiin, sillä osakekannasta 45 prosenttia on hallintarekisterissä. Parin viime vuoden aikana
yhtiö on tehnyt kolmetoista ostosta.
Korhonen kertoo yritysostojen kuuluvan
kuvaan vastedeskin, koska niiden avulla
on mahdollista vauhdittaa kasvua. Pitää myös
tuottaa hyviä asioita ympäröivälle yhteiskunnalle ja pyrkiä ratkomaan maailman
ongelmia. Outotec pyr-
OMISTUS
Pojulla kiinni
120 miljoonaa
OUTOTECIN SUURIN
henkilöomistaja
on rikkaimmaksi suomalaiseksi tituleerattu Poju Zabludowicz. Solidiumin omistus päivitetty
20.3. Joidenkin tutkimusten mukaan enemmistö
yritysostoista epäonnistuu
Sijoitusyhtiö
on tukenut Outokummulle vaikeuksia aiheuttanutta
Inoxum-jättikauppaa ja hankkiutunut kriisiyhtiö Talvivaaran osakkeenomistajaksi ennen romahdusta. Olemme näiden neljän
vuoden aikana vakiinnuttaneet asemamme suomalaisessa omistajakentässä. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköpostiuutiskirjeen
tilaajille.
Sijoittajakysely 1/2013 toteutettiin 26.2.?4.3.2013. Siihen
vastasi 734 lukijaa. Aseman heikkenemistä uumoilee
vain joka viides, ja peruspuhelinten aseman romahtamista pelkää
vain reilu prosentti vastaajista.
Sijoittajakyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien aikeita osinkorahojen käyttöön. Etenkin Talvivaaraan haksahtaminen saa osakseen ankaraa kritiikkiä
Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastaajilta.
?Talvivaara on tyhmimpiä sijoituksia mihin rahansa voi pistää?,
kommentoi eräs vastaaja.
Solidiumin toimet saavat kuitenkin sijoittajilta arvosanan seitsemän. Mikäli jälkimmäinen, niin sitten on syytä kysyä tarvitaanko tällaista organisaatiota?, kirjoittaa yksi vastaajista.
Solidium saa myös osakseen runsaasti ymmärrystä: asema
valtion poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden välissä ei ole
helppo.
Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ei seiskasta hätkähdä
mutta ei sitä tuuletakaan. Sen sijaan peruspuhelinten puolella yhtiö on suoriutunut paremmin.
Kolme neljästä Sijoittajakyselyn vastaajasta uskoo, että keilaniemeläisyhtiö onnistuu pitämään nykyisen asemansa peruspuhelimissa tai kasvattamaan sitä. Yli 70 prosenttia vastaajasta kertoo sijoittavansa
osinkorahat edelleen . Olemme omalta osaltamme muun muassa pyrkineet
kehittämään hallituksen jäsenten valintaan liittyviä prosesseja ja
tukeneet suomalaisten pörssiyritysten kasvuhankkeita, joiden
arvioimme pitkällä tähtäimellä olevan omistaja-arvoa tuottavia?,
hän taustoittaa.
Nokian peruspuhelimiin riittää luottoa
Nokia on ollut pitkään vaikeuksissa älypuhelinten kanssa, eivätkä
Lumiatkaan ole vielä tuottaneet riittävästi hyviä uutisia. SIJOITTAJAKYSELY
kysely
kesäkuu 2/10
Solidium saa seiskan
Sijoittajat arvostelevat valtion pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia
Talvivaara-ostoista mutta ymmärtävät yhtiön hankalan aseman
poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden tuulikaapissa.
Teksti Karo Hämäläinen
S
olidium on hoitanut Suomen valtion pörssilistattuja
ei-strategisia omistuksia neljä vuotta. Kiitämme
vastaajia arvokkaista näkemyksistä!
Vastaajien kesken arvotun
sadan euron arvoisen lahjakortin Talentum Shopiin voitti
Timo Hirvonen. Onnittelumme!. Neljän vastaajan mielestä Solidium on toiminut täyden
kympin arvoisesti kun taas 18 vastaajaa tylyttää omistusyhtiötä
lyömällä arvosanasarakkeeseen hylätyn eli nelosen.
Talvivaaran ohella Solidiumin rooli herättää kysymyksiä sijoittajien keskuudessa.
?Aikooko olla aktiivinen toimija vai vain osakkeiden säilytyspaikka. joko heti tai myöhemmin. Hän muistuttaa, että Solidium ei ole
portfoliosijoittaja vaan pitkäjänteinen omistaja, jonka tehtävänä on
vahvistaa ja vakauttaa suomalaista omistusta valituissa yhtiöissä.
?Solidiumin salkun tuotto on viimeisten neljän vuoden aikana
ollut sama kuin Helsingin pörssin, mutta toiminnan onnistumisen
arviointiin se on suhteellisen lyhyt aika. Kulutukseen
osingot menevät joka viidenneltä.
VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT
SUKUPUOLI
TAUSTA
IKÄ
18 - 34 vuotta
Mies 88,7 %
Nainen 11,3 %
Näin kysely tehtiin
alle 18 vuotta 0,1 %
4,0 %
19,5 %
35 - 49 vuotta
46,9 %
50 - 64 vuotta
65 -
29,6 %
vuotta
%
KOULUTUS Peruskoulu tai kansakoulu
20
30
40
50
4,9 %
2,9 %
9,5 %
Ylioppilas
Ammattikoulu
Opistotason tutkinto
Ammattikorkeakoulututkinto
Korkeakoulututkinto
25,5 %
10,5 %
46,7 %
%
36 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
10
10
20
30
40
50
Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita
muutoksia neljä kertaa vuodessa
Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurssikehitykseen mittaava AP-luottamusindeksi sai helmi-maaliskuun taitteessa
arvon 68,4.
Nousua edellisestä, marras-joulukuun
taitteessa tehdystä kyselystä tuli peräti
12,4 pistettä, ja indeksilukema onkin nyt
hieman keskimääräistä korkeammalla.
Indeksihistorian aritmeettinen keskiarvo
20
25
on 66,3 pistettä. SIJOITTAJAKYSELY
KUINKA USKOT NOKIAN PÄRJÄÄVÄT ETENKIN KEHITTYVILLE MARKKINOILLE
MYYTÄVISSÄ PERUSPUHELIMISSA JATKOSSA?
MINKÄ ARVOSANAN ANNAT SOLIDIUMILLE
TÄHÄNASTISESTA ONNISTUMISESTA?
EI OSAA SANOA / 17,7 %
10 / 0,5 %
33,2 %
Uskon aseman vahvistuvan
4 / 2,5 %
9 / 2,5 %
Uskon Nokian pystyvän säilyttämään nykyisen asemansa
5 / 4,0 %
8 / 29,6 %
Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa heikkenee
7 / 28,1 %
Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa romahtaa
6 / 15,3 %
41,8 %
20,3 %
1,6 %
3,0 %
En osaa sanoa
%
SEURAAVIEN 3 KUUKAUDEN AIKANA AION TOIMIA NIIN,
ETTÄ OSAKEPAINO SALKUSSANI...
Laskee merkittävästi 1,7 %
Laskee hieman 8,4 %
Pysyy ennallaan 46,8 %
prosenttia
En tiedä
0
1-10
11-20
21-30
31-40
41-50
51-60
61-70
71-80
81-90
91-100
2,9 %
1,7 %
40
10
15
50
65,9 %
60,0 %
Fortum
UPM
43,1 %
Sampo
40,7 %
Teliasonera
40,1 %
Elisa
37,8 %
Nordea
37,0 %
Metso
36,4 %
Neste Oil
35,6 %
YIT
20
30,4 %
% 10 20 30 40 50 60 70 80
MITEN KÄYTÄT OSINKORAHAT?
SÄÄSTÖJENI JA SIJOITUSSALKKUNI ARVO ON YHTEENSÄ
(ILMAN KIINTEISTÖOMISTUKSIA)
euroa
alle 2 000
2 000 - 20 000
20 001 - 50 000
50 001 - 100 000
100 001 - 250 000
250 001 - 500 000
500 001 - 1 000 000
yli 1 000 000 euroa
Minulla ei ole säästöjä
eikä sijoituksia
5
30
Nokia
6,9 %
7,3 %
7,2 %
8,0 %
9,8 %
8,4 %
9,9 %
11,5 %
10,9 %
15,6 %
%
20
OSTETUIMMAT
SIJOITUSSALKKUNI OSAKEPAINO ON
TÄLLÄ HETKELLÄ
Nousee selvästi 4,4 %
Nousee hieman 38,8 %
10
40,6 %
Sijoitan uudelleen osakemarkkinoille
1,6 %
8,6 %
29,7 %
Passaan ja odotan parempaa ostopaikkaa
13,9 %
19,9 %
Rahat menevät kulutukseen
19,1 %
22,2 %
16,2 %
En saa osinkoja
5,2 %
En osaa sanoa
4,6 %
%
10,6 %
10
20
30
40
50
6,5 %
1,2 %
%
5
10
15
AP-LUOTTAMUSINDEKSI
Sijoittajaluottamus
vahvistui selvästi
Sijoittajien luottamus pörssikehitykseen
vahvistui alkuvuonna selvästi. Osakekurssit ovat kehittyneet viime kesästä alkaen suotuisasti
paria lyhyttä notkahdusta lukuun ottamatta.
AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Kun indeksin arvo
on positiivinen, enemmistö vastaajista
uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on
12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa
korkeammalla tasolla.
AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.
AP-LUOTTAMUSINDEKSI
100
80
60
40
12/2008
3/2013
37. Indeksi voi saada
arvoja -100:sta 100:aan
Albrecht- Frühilla
on merkittävä asema ja hän nouseekin vastuualueensa ja alantuntemuksensa perusteella korkealle Outokummun hierarkiassa,
mikäli viihtyy uudessa konsernissa.
Outokummun Aasian eli APAC-liiketoiminnasta vastaava Austin Lu, 41, tuli
Outokumpuun viime vuoden alusta. Hän
oli aikaisemmin Inoxumin talousjohtaja ja
johtoryhmän jäsen.
Lisäksi joukkoon kuuluu vielä viestintäjohtaja Kari Tuutti, 42, joka siirtyi Nokialta
Outokumpuun 2011. Lagerin
lähdöstä kerrottiin helmikuussa, ja hän
on lupautunut olemaan vuoden loppuun.
Outokumpu julkisti uuden organisaationsa aivan vuoden lopussa, kun edelliskeväänä tehty yrityskauppa oli saatu viimein
päätökseen. Tämä herättää kysymyksen,
eikö Outokummusta löytynyt kyvykkyyttä
johtaa tulevaisuuden kannalta elintärkeää
yhdistymisoperaatiota.
Kauppatieteen maisteri Seitovirran, 50,
valinta Outokummun johtoon oli aikanaan
yllätys, koska hänen oppinsa ovat Hartwallin ja Volvo Auton markkinointitehtävissä.
Seitovirta johti pörssiyhtiö Glastonia. Hän on saksalaistohtori, joka on palvellut yliopistouran jälkeen
ThyssenKruppia vuodesta 1997 lähtien hyvin erilaisissa tehtävissä. Toimitusjohtaja vaihtui vuonna 2011,
kun Juha Rantanen sai potkut ja tilalle tuli
Mika Seitovirta. Jorma Ollilalla,
61, on Nokia-ura jäänyt taakse, mutta hän
edelleen johtaa puhetta Shellissä, jonka
Outokumpu osti viime vuonna itseään
suuremman saksalaisen Inoxumin 2,7 miljardilla eurolla. Kauppa on tuonut paljon
pettymyksiä, joista viimeisin oli tämänkin
vuoden tulosennusteen korjaaminen alaspäin, kun ruostumattoman teräksen hinta
on pysynyt alamaissa.
?Tunnetusti ihmisiin luottava suomalainen kulttuuri ja saksalainen prosesseihin
luottava muodollinen kulttuuri ovat lähes
toistensa vastakohtia?, kommentoi StantonCasen Kalle Soikkanen.
Soikkanen myös huomauttaa, että suurimmasta liiketoiminta-alueesta vastaava
johtaja sekä integraatiosta vastaava johtaja
ovat molemmat tulleet yhtiöön yrityskaupan mukana. Seitovirta on paljon kokenut yritysjohtaja,
vaikka kokemus onkin eri alalta.
Outokummun johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joissa keskeisimmät vastuualueet ovat edustettuina ja ulospäin organisaatio näyttää selkeältä. Tänä keväänä hallituksen
puheenjohtaja Ole Johansson sai väistyä,
kun tilalle astuu Jorma Ollila.
Toimitusjohtaja Seitovirta ja koko johtoryhmä saa varmasti uuden tahdin puheenjohtajavaihdoksen myötä. Joukko on varsin
kansainvälinen, mutta ryhmänä he ovat
toimineet vasta muutaman kuukauden.
38 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Kenelläkään ei ole muutamaa vuotta pitempää kokemusta Outokummusta. Edellisen kerran
Outokummun vuositulos
oli plusmerkkinen vuonna
2007. Tonteri tienasi, kun
pääomasijoittaja myi Ovako Steelin.
Outokummun johtoryhmällä on iso
haaste saada kaksi yrityskulttuuria yhteen.
Samanaikaisesti pitäisi ankarasti karsia
väkeä. Hän
on Kiinan kansalainen, joka oli ennen Outokumpua johtotehtävissä General Electricin Kiinan toiminnoissa. Iso kansainvälinen yrityskauppa tehty,
aivan uudenlainen johtoryhmä ja osakekurssi pohjalukemissa.
Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa
O
utokummussa on tehty raskaita virheitä ja isoja tappioita. Outokummun henkilöstöjohtaja
Pii Kotilaisen tilalle tuli helmikuussa
konsulttitaustainen Johann Steiner, 46,
jonka vastuulla on henkilöstö, turvallisuus
ja kestävä kehitys. Sisäpiirirekisterin mukaan Seitovirran osakekannustimen arvo on reilu miljoona euroa
ja muilla johtajilla on muutaman sadantunnan euron osakekannuste.. Tonteri oli aikaisemmin pääomasijoittajille siirtyneen
Ovako Steelin toimitusjohtaja Ruotsissa,
jossa pääsi julkisuuteen maan parhaiten
palkattuna johtajana. JOHTORYHMÄ
Outokummun kokematon johto
kovan paikan edessä
Outokumpu on kovien haasteiden edessä. Viestintää ja hyviä sijoittajasuhteita on syytä vaalia aivan ylimmältä huipuilta asti, sen verran surkeaa on
ollut osakekurssin kehitys.
Outokummun johdon osakeomistus
on vähäistä, mutta yhtiöllä on osakekannustinjärjestelmä johon kaikki johtajat
Tonteria lukuunottamatta kuuluvat. Suomen valtio tai Solidium ei
ole enää suurin omistaja, vaan suurin on
saksalainen ThyssenKrupp 29,9 prosentilla.
MILL AISTA
Ä ÄNTÄ UUSI
SUUROMISTAJA
K ÄY TTÄ Ä?
Hiukan epäselvää on, millaista ääntä uusi
suuromistaja käyttää. Hänellä on haastetta
nyt vetää 2000 hengen joukkoa Stainless
Coil Americas ?yksikössä. Poikkeus
on talousjohtaja Esa Lager, 52, mutta hän
ilmoittikin jättävän yhtiön tänä vuonna.
Mysteeriksi on jäänyt, miksi hän lähtee
eikä tiedossa ole vielä seuraajaa. Steiner on kovan paikan edessä, kun yhtiö taistelee saksalaisen ammattiyhdistyksen kanssa tehtaiden
sulkemisesta.
Itävaltalainen Reinhard Florey, 47, tuli
kaupan myötä Outokumpuun ja vastaa tittelillä integraatio- ja strategiajohtaja. Hän siirtyi reilu kaksi vuotta
sitten Sandvikin kaivosyksiköstä Outokummun markkinointiin. Liki koko joukko
on yrityskaupan myötä tulleita, kun Outokummulla ei ollut juuri toimintaa tällä
alueella.
Erikoismetalliseosliiketoiminnasta vastaava Jarmo Tonteri, 60, tuli takaisin
taloon kaksi vuotta sitten. Aasian toiminta
ei ole niin suurta kuin Amerikan, mutta
markkina on kasvava.
Diplomi-insinööri Kari Parvento, 55,
tuntee alaa, vaikka on tuore mies Outokummussa. Ilmeisesti ThyssenKrupp haluaa myydä omistuksensa heti, kun
osakekurssi on sopiva.
Organisaatiossa on neljä liiketoimintayksikköä ja ne ovat englanniksi: Stainless Coil
Americas, Stainless Coil EMEA, Stainless
APAC ja High Performance Stainless &
Alloys eli erikoismetalliseosliiketoiminta.
Ulrich Albrecht- Frühilla on vastuullaan EMEA eli Euroopan, lähi-idän sekä
Afrikan markkinat
JOHTORYHMÄ
Mika Seitovirta
Esa Lager
Jarmo Tonteri
128 000 ?
143 360 ?
92 340 ?
Kari Tuutti
12 800 ?
Kari Parvento
5120 ?
Ulrich Albrecht-Früh
Reinhard Florey
Austin Lu
Johann Steiner
JOHDON OMISTUKSET. Suorien osakeomistusten lisäksi Mika Seitovirralla on osakekannustinjärjestelmä, jonka arvo on yli miljoona euroa.
39
Edellinen menetti tulosjulkistuspäivänä arvostaan liki kahdeksan ja
jälkimmäinen liki seitsemän prosenttia.
Neste Oilin liikevoitto jäi odotuksia heikommaksi, eikä tilannetta parantanut hieman ennusteita parempi osinko. Voittojen kehitys ei
vastannut analyytikoiden odotuksia ja osinkipuaminen jatkui vielä tulosjulkistusta
seuraavina päivinä, ja todennäköisesti sen
taustalla vaikuttivat sijoittajien uskomukset positiivisesta käänteestä. Tappiota kertyi
enemmän kuin pessimistisinkään ennuste
odotti. Ennen tulosjulkistusta Neste Oilin
40 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
osake oli vahvistua selvästi, kun sijoittajat
uumoilivat hyvää tulosraporttia.
Outokummun kurssilaskua kiihdytti
pelättyäkin heikommin mennyt viime vuoden viimeinen neljännes. Toimitusjohtaja Mika Seitovirtakin myönsi loppuvuoden olleen pettymys.
Ylimääräisenä kiviriippana Outokummulle
on kallis Inoxum-kauppa, joka osittain
vesittyy Ternin-tehtaan pakkomyyntiin.
Tulospäivän kurssireaktioiden perusteella suurimmat ilonaiheet sijoittajat saivat YIT:stä, Orionista, Outotecista ja Cargotecista.
YIT:n runsaan seitsemän prosentin
harppausta eivät selitä tulosluvut, sillä
liikevoitto laski vuodentakaisesta ja alitti
odotukset. Tulosjulkistuksensa yhteydessä
YIT kertoi kiinteistöteknisten palveluiden
irrottamisesta itsenäiseksi pörssiyhtiöksi,
mikä vaikutti osakekurssiin.
Myöskään Cargotecin kurssiliike ei selity
suoraan tulosraportista. HUGO DE WOLF
OSAKKEET
Neste Oil säikäytti, Cargotec ei
Laimea tuloskausi ei katkaissut vuosituhannen pisintä nousuputkea Helsingin pörssissä.
Sijoittajat rankaisivat huonosta tuloksesta Neste Oilia, mutta eivät Cargotecia.
Päivitetyt sijoitussuositukset eivät kehota virittämään salkkua siilipuolustukseen.
Teksti Tommi Melender
A
lkuvuoden tulosraportit eivät häikäisseet. Osaltaan niitä
ruokkii Finnairista lähteneen Mika Vehviläisen tulo yhtiön johtoon.
Kiinteistösijoittajia salkkuun!
Helsingin pörssissä on takana yhdeksän
kuukauden nousuputki, mikä on pisin
tällä vuosituhannella. Olisiko siis syytä muuttaa
salkun koostumusta defensiivisemmäksi?
Suomalaisyhtiöitä seuraavat analyytikot. Helsingin
pörssin suurten yhtiöiden
voitot jäivät viime vuoden
viimeisellä neljänneksellä
odotuksia niukemmiksi. Vain vajaa kolmoista onnistui lyömään analyytikoiden
ennusteet.
Tulosjulkistuspäivän kurssireaktioiden perusteella liki kuusikymmentä prosenttia aiheutti sijoittajille pettymyksen.
Tuntuvimmat laskut kokivat Neste Oil ja
Outokumpu. Uusiutuvien polttoaineiden osalta öljynjalostajalla
ei ollut sijoittajille tarjottavana iloisia yllätyksiä. Eräät markkinakommentaattorit niin meillä kuin maailmalla
ovat kehottaneet varautumaan vastedes
vaisumpaan menoon ja mahdolliseen korjausliikkeeseen
yltävät kymmenen
houkuttelevimman osakkeen joukkoon.
Suomalaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden
liiketoimintakonseptit ovat osoittautuneet hyviksi ja niiden arvostuskertoimet
ovat maltillisia kansainvälisiin verrokkeihin nähden.
jen joukosta löytyvät Orion ja Elisa, jotka
perinteisen jaottelun perusteella edustavat
defensiivisiä toimialoja. Yhtiö tahkoaa vahvaa kassavirtaa ja säilyttää kannattavuutensa
hyvänä tänä vuonna, joka saattaa olla
suhdannemielessä aallonpohja.
Matias Rautionmaa
41. Tulokset
eivät poikenneet paljoa odotuksista,
mutta ohjaukset vuodelle 2013 olivat
poikkeuksetta hyviä. Elisa
puolestaan näyttää hyvistä osinkotuotoistaan huolimatta turhan kalliilta olemattomien kasvunäkymiensä valossa.
LÄHDE: FACTSET
Yhtiö
Ramirentista saa vipua
salkkuun
Viimeisen vuosineljänneksen tulosraportit on syynätty. Orion saa ainoana
suomalaisyhtiönä konsensussuosituksekseen ?myy?.
Viime aikojen kurssinousu on ajanut
Orionin arvostuskertoimet eurooppalaisessa vertailussa silmiinpistävän korkeiksi.
Lisäksi Orionissa askarruttavat ohut tuotekehitysputki ja umpeutuvat patentit. Minkälainen oli niiden anti rakennusalan
yhtiöiden osalta, Pohjolan analyytikko Matias Rautionmaa?
Rakennussektorin tuloskausi oli yleisesti ottaen positiivinen. OSAKKEET
NÄITÄ ANALYYTIKOT
SUOSIVAT
Yhtiö
Technopolis
Digia
Amer Sports
Citycon
Lassila & Tikanoja
Vacon
Nordea
Sponda
YIT
Comptel
PÖRSSIVIISAS
Suositusluku
(1=paras, 3=huonoin)
1,33
1,38
1,50
1,50
1,50
1,50
1,52
1,54
1,61
1,63
NÄITÄ ANALYYTIKOT
KARTTAVAT
Nokia
Tieto
Ponsse
Sanoma
Outokumpu
Alma Media
Elisa
Ahlstrom
Marimekko
Orion
Suositusluku
(1=paras, 3=huonoin)
2,20
2,24
2,25
2,27
2,34
2,40
2,44
2,50
2,67
2,77
Tarkastelussa yhtiöt, joille on suosituksia vähintään
neljältä pankilta tai analyysitalolta.
eivät siilipuolustusta näyttäisi kannattavan.
Tulosraporttien jälkeen päivitettyjen sijoitussuositusten perusteella Helsingin pörssin houkuttelevimpien yhtiöiden joukosta
löytyy Amer Sportsin, Vaconin ja YIT:n
kaltaisia kasvuhakuisia tai suhdanteille
Toimialoista analyytikoiden selvin suosikki on kiinteistösijoittaminen, sillä sektorin kaikki kolme yhtiötä . Technopolis,
Citycon ja Sponda . Kannattavuu-
R AMIRENT
TAHKOA A
VAHVA A
K ASSAVIRTA A
Entä rakennussektorin yleiset tulosnäkymät. Uskon sektorin olevan
sijoitusmielessä kiinnostava, koska
kuluva vuosi voi hyvinkin antaa
merkkejä uuden nousun alkamisesta
vuonna 2014.
TOMMI MELENDER
det pysyvät ennallaan tai kehittyvät
myönteistesti vaisusta liikevaihtonäkymästä huolimatta.
Jos sinun pitäisi valita toimialan
yhtiöistä sijoitusmielessä houkuttelevin, minkä nostaisit esiin?
Konevuokraamo Ramirentista saa
neljän prosentin osinkotuoton ja lisäksi hyvän vivun sykliseen elpymiseen. Miltä ne vaikuttavat
tämän vuoden osalta?
Rakennussektori on tuloskehityksen
kannalta jälkisyklinen, joten eurokriisi näkyy yhtiöiden tuloksissa
tänä vuonna
Mutta luksusmallien myynninkasvu on alkanut hidastua . Tässä on Nokian mahdollisuus palata älypuhelinmarkkinoiden
kärkeen.
Applen mallien keskihinta vähittäiskaupassa on 550 euron tuntumassa. Nokian
kaksi lupaavinta mallia ovat Lumia 620 ja
Lumia 520, joista jälkimmäisen hinta on
lähellä 150 euroa. Applen
iPhone-myynti vuoden 2012 lopussa petti
odotukset tuntuvasti. ja kesäksi
on markkinoille purjehtimassa armada ko-. OSAKKEET
Nokia voi kääntää älypuhelinkasvun hyytymisen edukseen
Lumialla historiansa
paras pelipaikka
Nokia-asiantuntija Tero Kuittinen uskoo, että Nokialla on
budjettipuhelimissa ison menestyksen mahdollisuus.
Teksti Tero Kuittinen
K
alliiden älypuhelinten myynti
pehmenee.
Viime vuoden lopussa älypuhelinten myynnin kasvu
hiipui 36 prosenttiin, kun
vuotta aiemmin älypuhelinmyynti kasvoi vielä yli 50 prosentin vauhtia. Joulusesongin jälkeen
kuluttajat osoittavat oireita nopeasta kyllästymisestä muun muassa Yhdysvalloissa
ja Isossa-Britanniassa. Tämä on
ensimmäinen todiste siitä, että Windows
voi päästä yli kymmenen prosentin älypuhelinmarkkinaosuuteen merkittävän
kokoisissa maissa.
42 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Luksusmalliston tulevaisuus
on synkkä
Nokia myi Euroopassa joulun alla menestyksekkäästi vanhoja Lumia-malleja hyvin
halvalla, mutta kallis Lumia 920 ei ehtinyt
kunnon volyymimyyntiin Amerikassa tai
Länsi-Euroopassa. Lumia 920 keikkui
muutaman viikon Amazonin USA Top 10
-listalla mutta putosi maaliskuun alkuun
mennessä ulos top 30:stä.
Ensi kesänä Nokialta on tulossa taas uusi
huippumalli, jossa on erinomainen kamerateknologia. Siellä ovat myyneet vahvasti juuri halvat Lumiat. Nokialla on mahdollisuus tarttua tähän trendiin.
Italiassa Windows-mallien markkinaosuus on noussut jo 13 prosenttiin ja Puolassa peräti 16 prosenttiin. Tammikuussa Qualcomm laski Pohjois-Amerikan 3G-laitteiden myyntiarviotaan huomattavasti: volyymikasvuennuste on vain 1,5 prosenttia.
Samalla Qualcomm nosti rutkasti arviotaan Etelä-Amerikan ja Aasian 3G-laitteiden myynnistä.
Siinä missä Pohjois-Amerikan 3G-laitteiden myynti kasvoi vain kolme miljoonaa
kappaletta vuodesta 2011 vuoteen 2012,
Etelä-Amerikan 3G-myynti kohosi 20 miljoonalla ja Intia-Kiinan myynti 53 miljoonalla laitteella. 100?200 euron älypuhelimet ovat kategoria, joka kasvaa tänä
vuonna tukevasti
Tuotanto on saatava nopeasti
kuntoon. Se
titavoitteeseen vuoden 2014 viimeisellä
neljänneksellä. Samsungin, Applen, Huawein,
Micromaxin ja Karbonnin agressiivinen
kasvu imee komponentteja markkinoilta.
Pieniä tilauksia ei kunnioiteta.
N O K IA
via kilpailijoita: Samsung julkaisee Galaxy
S4-mallinsa, jolle odotetaan kymmenien
miljoonien myyntiä muutamassa kuukaudessa. Shorttien osuus on kasvanut yli yhdeksään prosenttiin osakekannasta. Pienet aasialaisvalmistajat,
joilta on tulossa huokeita Windows-luureja, ovat vielä jakelukanaviensa osalta
Nokian varjossa.
Tämän helpompaa kilpailutilannetta ei
Nokian Windows-mallisto tule koskaan
näkemään. HTC tai Samsung eivät ole
vielä ehtineet pureutua halpojen Windowsmallien markkinoihin yhtä tehokkaasti
kuin Nokia. Halpa iPhone ei ole vielä
markkinoilla. Dynaamisesti muuttuvat
lisenssimaksut on mitoitettu tuhtiin volyymikasvuun.
Tämä on yksi syy siihen, että Nokiasta
tuli Amerikassa shorttajien suosikki. Amazon tai Best Buy eivät uskaltaneet markkinoida vahvasti mallia, jota oli myynnissä
vain pienet erät. Heinäkuussa Nokian täytyy
raportoida ainakin 50 prosenttia kasvua
Lumia-mallistolleen vuoden ensimmäiseen
kvartaaliin verrattuna.
43. Apple tuo uuden mallin ulos jo kesätai heinäkuussa iPhone 5:n menestyksen
osoittauduttua odotettua vaisummaksi.
HTC, LG, Sony ja BlackBerry kaikki taistelevat nyt veitsi kurkulla eloonjäämisestään luksusmarkkinoilla. Niiltä on tulossa
kesäksi kalliita uutuusmalleja massivisten
markinointikampanjoiden kera.
Nokian mahdollisuus menestyä 450?
500 euron hintaluokan taistossa on pieni.
Onnekseen Nokialla on vahva ja kasvava
budjettimallisto. Lumia 620:n tärkeä Intianlanseeraus siirtyi helmikuun alusta maaliskuun alkuun. Silloin Nokia raportoi kevään myynnin.
Kevät 2013 on ajanjakso, jonka pitäisi
olla Nokialle erityisen suosiollinen: Älypuhelinten volyymikasvu on vielä yli 30
prosenttia. OSAKKEET
Kohtalon hetki heinäkuussa
Nokian ensimmäinen Lumia-mallisto ei
päässyt vauhtiin, koska Microsoft lansee-
MARKKINOIDEN K ÄRKEEN.
ELY: SA
SU H A A
N PÄ Ä
Kolme haastattelemaani newyorkilaista
rahastoa uskoo, että Nokian Microsoftsopimuksen lisenssimaksut on räätälöity
20?30 miljoonan Lumia-mallin myyn-
N K Ä SI TT
Nokian täytyy palata nopeasti kymmenen
miljoonan Lumian tuotantovolyymiin per
kvartaali. HTC, Sony ja BlackBerry
ovat vapaaehtoisesti vetäytyneet halpamallikilpailusta luksusunelmia hätyytellessään.
Nokian vahva panostus budjettimalleihin
nousee ehkä arvoonsa vuonna 2013, jos
tuotanto saadaan rullaamaan sulavasti.
rasi uuden käyttöjärjestelmän syksyllä 2012.
Nokian toisen Lumia-malliston tuotantoa
ei saatu kunnolla käyntiin viime jouluksi.
Nokian Lumia-volyymit kuluvalla neljänneksellä tulevat myös olemaan kevyitä,
koska Kiinan Lumia 920T -tuotanto on
ohutta, Lumia 620:n lanseeraus Intiassa
myöhästyi eikä Lumia 520 ehdi kvartaaliin.
Selitysten on pakko loppua heinäkuussa
2013. Kukaan Nokian ja
Microsoftin ulkopuolella ei voi varmuudella
tietää, mihin Nokia sitoutui. Lumia 920T:n toimitukset
Kiinaan ovat olleet hyvin pieniä tammi- ja
helmikuussa. Nykyinen neljän miljoonan kappaleen taso on yritykselle vaarallinen. Mutta markkinat uskovat korkeaan volyymirimaan
vuonna 2014.
TÄSSÄ ON NOKIAN MAHDOLLISUUS
, K U VA
Nokian volyymien
pakko kasvaa
on suistanut Nokian heikkoon asemaan
komponenttimarkkinoilla, ja yritykseltä
on hävinnyt kyky nostaa huippumallien
tuotantoa nopeasti ja notkeasti.
Marraskuussa lanseerattua Lumia 920:tä
tuotettiin monta kuukautta ohuesti. Applella ei ole vielä sopimusta
maailman suurimman operaattorin China
Mobilen kanssa
Hänkin näkee pörssissä hurjasti nousuvaraa.
?Yritysten tuloskehitys on saamassa taas uutta vauhtia, ja seuraavien neljän vuoden aikana voitot kasvavat tuntuvasti. Hänen teoksensa Stocks for the
Long Run lukeutuu sijoituskirjallisuuden moderneihin klassikoihin.
JP Morgan Chasen amerikkalaisten
osakkeiden strategi Thomas Lee on
Siegelin linjoilla. Optimistisimmat asiantuntijat uumoilivat sen yltävän lähivuosina 20 000
pisteeseen.
?Nousuvaraa on vielä paljon.
Olemme nähneet vasta alun?, Wharton Schoolin rahoitusprofessori Jeremy Siegel hehkutti.
Hän antaa viidenkymmenen prosentin todennäköisyyden sille, että
Dow Jones kipuaa vielä tämän vuoden aikana 16 000?17 000 pisteen
tietämille. MAAILMAN OSAKKEET
SHUTTERSTOCK
MAAILMAN PÖRSSIT
Osakeralli villitsi optimistit
nautiskeltu
alkuvuonna poikkeuksellisen vahvasta kurssirallista. Pörssihistorioitsija David Schwartz varoitteli brittiläisen The Sunday Timesin haastattelussa, että osakemarkkinoiden
korjausliike voi tulla nopeastikin.
?Kurssit harvoin nousevat suoran
linjan mukaisesti?, Schwartz muistuttaa.
DOW JONES
20 000
UTOPIA A VAI EI?
Britanniassa FTSE All Share -indeksi on viimeksi kuluneiden 94
vuoden aikana kokenut nykyistä vahvemman nousuputken vain kahdesti.
?Molemmissa tapauksissa seurauksena oli tuntuvaa kurssilaskua.
Osakemarkkinat alkavat olla nyt
kypsät korjausliikkeelle?, Schwartz
huomautti.
Eräs selitys alkuvuoden kurssirallille
on vaihtoehtoisten sijoituskohteiden
houkuttelemattomuus. Helmikuussa kultaan sijoittavista etf:istä virtasi pääomia ulos ennätystahtia.
TOMMI MELENDER
SUOTUISAA KEHITYSTÄ
e
e
Japani
Turkki
Sveitsi
Ranska
USA (Dow Jones)
Saksa
Argentiina
USA (S&P 500)
Ruotsi
11,9
5,5
4,4
4,0
3,8
3,8
3,3
2,7
2,7
23,0
19,5
21,0
7,8
9,5
9,6
-6,3
11,3
8,9
15,6
11,2
15,2
12,7
12,6
11,9
7,3
14,1
15,3
2,0
2,8
3,1
3,8
2,9
3,3
2,2
2,2
3,8
VAKAATA KEHITYSTÄ
e
e
USA (Nasdaq)
Norja
Britannia
Etelä-Korea
Venäjä
Taiwan
Brasilia
Suomi
Italia
1,8
1,5
1,1
0,9
0,8
0,8
-0,3
-0,4
-0,9
6,3
2,1
10,9
-2,3
-8,8
-2,4
-6,4
0,8
-2,7
16,8
11,2
12,4
9,7
6,1
15,2
12,3
15,7
11,7
1,5
4,4
3,3
1,3
3,9
3,3
3,5
4,2
4,7
HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ
e
e
Intia
Hongkong
Kiina
-1,7
-4,0
-5,8
2,9
6,1
-3,3
12,6
13,3
10,3
Luvut laskettu 18.3.2013 päätöskursseilla.
1,9
2,9
3,0
LÄHDE: FACTSET
MAAILMAN PÖRSSEISSÄ on. Se ajaa Dow Jonesia
kohti 20 000 pistettä?, Lee tuumii.
Skeptikot muistuttavat, että teol-
44 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
lisuusindeksin edelliset huiput vuosina 2000 ja 2007 kirjattiin syvän
kurssilaskun edellä. Korkopapereista on vaikea saada kunnon tuottoja.
Eikä turvasatamana pidetty kultakaan
houkuta entiseen malliin. Sen eräänlaisena
huipentumana voi pitää Yhdysvaltain
teollisuusindeksin Dow Jonesin nousua uusiin ennätyslukemiinsa.
Maaliskuun puolivälissä Dow Jones
liikkui 14 500 pisteen tasolla. Parinkymmenentuhannen
rajapyykki voisi tulla vastaan kolmen?neljän vuoden sisällä.
Siegel on tunnettu hahmo Suomessakin
Viime vuoden tuloksen nosti plussalle kanta-asiakasohjelman
myyminen.
Tyystin toista mieltä on Focus Money,
jonka mielestä juuri nyt on aika nousta
mukaan lentoyhtiön kurssikiitoon. Sen sanansaattaja on ollut ennen
muuta Ryanairin suorapuheinen Michael
O'Leary, mutta karkeasti samankaltaisella
konseptilla toimivia yhtiöitä on useita.
Uusista lentoyhtiöistä saksalainen Air
Berlin vetää tiukasti eroa sellaisiin halpalentoyhtiöihin, jotka käsittelevät asiakkaitaan kuin karjaa. Yritysostoilla
viime vuonna reilut 33 miljoonaa matkustajaa, mikä on reilut viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. pitävän yhtiön tulevaisuuteen
vaikuttaa myös Saksan pääkaupungin uusi
lentokenttä, jonka avautuminen on lykkäytynyt jo useaan otteeseen.
45. KUUKAUDEN ULKOMAINEN
LIIKETOIMINTA
2012 2013e 2014e
Liikevaihto, meur
4 312 4 433 4 626
Liikevoitto, meur
29 -34
60
Voitto ennen veroja, meur
-65 -92
8
Tulos/osake, euroa
-0,28 -0,51 0,06
Osinko/osake, euroa
0,00 0,00 0,00
Nettovelat, meur
659 724 677
Opon tuotto, %
-21,7 -33,6
3,7
ARVOSTUS VS. VERROKIT
HANDOUT / THOMAS SCHUHMACHER
p/e
2013e
Air Berlin
Aegean Airlines
Aer Lingus Group
Finnair
SAS
Ryanair
Easyjet
Haastajayhtiö nousukiidossa
Air Berlin on kasvanut voimakkaasti. Pienemmät koettelemukset kuten tuhkapilvet ja lakot ovat toimialan
arkipäivää.
Lisäksi 2000-luvulla perinteisiä reittilentoyhtiöitä on nakertanut uusi halpakilpailu. Se julistautuu täyden palvelun yhtiöksi, jonka vetoaa ?optimaalista
hinta?laatu-suhdetta etsiviin mukavuusorientoituneisiin matkustajiin?.
Berlin tekee rullaavassa liiketoiminnassaan yhä tappiota. Lehti
uskoo Air Berlinin uuteen toimitusjohtajaan Wolfgang Prock-Schaueriin, jonka
vetämän Turbine-säästöohjelman avulla
lentoyhtiö pyrkii saamaan tuloksensa kuntoon. Parhaimmillaan Air Berlinistä maksettiin yli 20
euron hintaa, kun nykyisin osakkeen saa
omakseen noin 2,50 eurolla.
Tosin yhtiökin on jotain aivan muuta
kuin kymmenen vuotta sitten. Ryanairin, Easyjetin ja Air Berlinin osakkeet
ovat olleet kurssiraketteja: saksalaisyhtiö
on liki tuplannut kurssinsa noin kolmessa
kuukaudessa.
Osake on silti yhä selvästi halvempi kuin
yhtiön listautuessa vuonna 2006. Uuden toimitusjohtajan
olisi saatava ohjattua yhtiö tuloskuntoon.
p/b ev/ebitda
2013e 2013e
NEG.
NEG.
11,3
12,3
8,9
14,0
13,1
1,7
1,3
0,8
0,5
0,4
2,2
2,1
24,8
12,5
1,9
3,0
3,5
7,2
7,4
KURSSIKEHITYS
Air Berlin
Saksalaiset osakkeet
keskimäärin
euroa 9
8
Teksti Karo Hämäläinen
7
Lähestymisvalojen
pilkahduksia
Viime vuonna lentotoimiala alkoi saada
ilmaa siipiensä alle. Lufthansan kotikentät ovat Frankfurt ja
München . Vertailun vuoksi:
Finnairin oli viime vuonna tyytyminen alle
yhdeksään miljoonaan myytyyn jakkaraan.
Air Berlinin täyttöaste oli 80 prosenttia.
Nousu ohi vai vasta alussa?
Kannattaako Air Berlinin osakkeeseen vielä
tarttua voimakkaan nousukiidon jälkeen?
Jos asiaa kysyy Saksan kahdelta johtavalta
sijoituslehdeltä, saa kaksi erilaista vastausta.
Der Aktionär -lehti valitsi Air Berlinin
shorttisuosikikseen ja vertaa yhtiön kurssilentoa Ikarokseen, jonka siivistä aurinko
sulatti vahan. Mika Vehviläinen
kiskoi Finnairin plussalle ennen kuin siir-
tyi kuormankäsittelylaitebisnekseen. Lehti muistuttaa, että Air
6
5
4
3
2
2008
2013
1
LÄHDE: FACTSET
P
erinteiset lentoyhtiöt ovat
kohdanneet suuria vaikeuksia koko 2000-luvun: on ollut
kaksoistorni-iskua seurannut
lentoliikenne?okki, on koettu
öljypohjaisten polttoaineiden jyrkkä hinnannousu, on törmätty talouden ja siten
kriisiin. Ohjelmalla tavoitellaan 450 miljoonan vuosisäästöjä.
Berliinissä päämajaansa ja kotikenttäänsä
tavoita
kattavasti suomalaiset päättäjät ja mielipidevaikuttajat.
Kysy lisää Talentumin mediamyynniltä, mediamyynti.talentum.fi
*(KMT Kuluttaja 2012)
JUHLAVUODEN KUMPPANIT:. 75 vuotta tavoittavaa ilmoittelua
Vakuutusyhtiöissä osattiin jo vuosikymmeniä
sitten valita Talouselämä mediaksi päättäjille
kohdistuvassa ilmoittelussa.
Ilmarinen vuodelta 1967, Pohjola vuodelta 1953.
Yli 300 000 lukijaa juhlii kanssamme
*
Hyödynnä Talouselämän juhlavuosi yrityksesi markkinointiviestintää suunnitellessasi
Factsetin konsensusennusteilla tältä vuodelta maksettava osinkotuotto kipuaa lähelle neljää ja puolta
prosenttia, mikä edustaa terävintä kärkeä
Euroopassa.
TOMMI MELENDER
Metso koetteli rahastosalkkuja
HELSINGIN PÖRSSIN ARVOSTUS
57 GURUSALKUT
p/e-luku
58 KOROT JA L AINAT
100
59
M A AILM ANTALOUS
80
Tinasta kuparin haastaja?
60 OSINGOT JA TUOTOT
60
Stonesoft viiden vuoden listan ykkönen
40
0
1996
2013
LÄHDE: FACTSET
20
47. Ranska 12,7.
52 POHJOISM AISET
TULOSENNUSTEET
53 EUROOPPAL AISET
TULOSENNUSTEET
Inditex hieman H&M:ää tyyriimpi
54 Y HDYSVALTAL AISET
TULOSENNUSTEET
Mitä jenkit tekevät kassoillaan?
55 PARH A AT R AH ASTOT
56
Suomi 15,7.
Tarkasteltaessa tämän vuoden ennusteista laskettuja p/e-lukuja Helsingin
pörssi näyttäytyy yhtenä läntisen Euroopan kalleimmista osakemarkkinoista.
Frankfurtin, Lontoon ja Pariisin kaltaisilla
suurilla markkinapaikoilla osakkeet treidaavat selvästi matalimmilla voittokertoimilla. Siihen nähden
nykyiset arvostukset eivät siis näytäkään
erityisen huokeilta. Vuodesta 1996 suomalaisosakkeiden keskimääräinen p/e-luku on
liikkunut kahdenkymmenen yläpuolella.
Historiallista arvostustasoa tosin vääristää
ylöspäin vuosituhannen vaihteen teknologiaosakkeiden buumi, joka nosti p/e-luvut
hurjimmillaan kolminumeroisiksi.
Jos jätetään huomiotta teknokupla ja
rajataan katse viimeksi kuluneisiin kymmeneen vuoteen, Helsingin pörssin keskimääräinen voittokerroin asettuu hieman
neljäntoista yläpuolelle. TAULUKOT
TAULUKOT
50 TULOSENNUSTEET
Lännen Tehtaille povataan tuloskasvua
3/2013
Suomalaisosakkeiden
arvostus kiristyy
SAKSA 11,9. Tukholman pörssi sentään vastaa
hinnoittelultaan suunnilleen Helsingin
tasoa.
Mikä suomalaisosakkeissa maksaa?
Nordean strategien mielestä ennen muuta
jalansija Aasian ja Venäjän kaltaisilla kasvumarkkinoilla.
?Pidämme arvostuseroa oikeutettuna,
sillä suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vähemmän riippuvaisia Euroopan markkinoista
kuin eurooppalaisyhtiöt keskimäärin?,
Nordean maaliskuun sijoituskatsauksessa
sanotaan.
singin pörssin nykyinen arvostus vaikuttaa pitkän ajan tarkastelusta suhteellisen
maltilliselta. Viime aikoina suomalaisosakkeiden hinnoittelua on kiristänyt
toisaalta kurssinousu, toisaalta tulosennusteiden lasku.
Osinkoja arvostavalle sijoittajalle
Helsingin pörssi näyttäytyy edelleen
kultakaivoksena. Britannia 12,4
Backholm, P. Liikanen
S. Daberius
1,00
1,96
4,19
7,88
7,04
45,51
11,72
Eufex Oy
M. Suonpää
J. Kojonen
7,82
9,69
9,46
7,53
8,89
15,74
13,24
13,02
11,52
11,41
9,95
9,24
9,25
8,48
7,13
0,94
0,60
0,67
0,52
0,54
4,04
3,26
3,64
3,28
3,09
3,74
3,87
3,40
3,33
3,49
1,00
0,95
0,95
0,80
0,20
&
1,00
0,95
0,95
0,80
1,01
77,95
450,45
209,44
639,12
65,57
Ålandsbanken Asset Mgmt.
Lundström, Silva
Danske Capital / T.Lundsten
T. Aarnio, J. Management
J. Kojonen
M. Vilkko
K. Heikkilä
R. Petersen
M. Kojonen
H. Forsberg
Danske Invest Valtionobligaatio
4,51
Evli Valtionobligaatio
4,44
Nordea Euro Midi Korko
2,71
OP-Obligaatio Prima
4,22
OP-Reaalikorko
3,08
EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT
3,69
3,41
1,90
3,13
2,69
5,42
5,25
3,32
2,88
1,61
0,60
2,20
1,62
-0,77
-1,28
0,94
0,10
0,23
0,58
0,42
4,26
3,03
1,58
3,06
3,71
1,13
1,53
1,70
0,74
0,27
0,60
0,65
0,60
0,15
0,50
0,60
0,65
0,60
0,40
0,50
339,69
190,96
68,20
197,51
215,32
T. Simonsen
J. Forsberg
H. Schenling
0,75
0,67
0,73
0,56
0,59
0,41
0,37
0,34
0,20
0,05
0,10
0,09
0,02
0,02
-0,08
0,02
0,02
0,00
0,03
-0,02
0,06
0,12
0,07
0,07
0,07
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,20
0,25
0,33
0,15
0,40
0,20
0,25
0,33
0,15
0,40
544,24
141,88
57,26
12,84
109,04
Pohjola Varainhoito
J. Kyyrönen
M. Vastapainoksi ne ovat lyhyen koron rahastoista suuririskisimpiä, sillä sijoituskohteiden luottoriskit
heiluttavat niiden arvoa tuntuvastikin.
rahastoista ei ollut viimeksi kuluneen vuoden
aikana yleisemminkään. Ohlson
H. Topp
Nordea Inv. Maaliskuun 2012
alusta helmikuun 2013 loppuun ulottuvalla
tarkastelujaksolla yksikään euroihin sijoittava
käteis- tai rahamarkkinarahasto ei siihen pystynyt, mikä on toki odotuksenmukaista.
Sen sijaan sellaiset korkoriskiltään alle vuoden mittaiset lyhyen koron rahastot, joiden
salkuissa voi olla juoksuajaltaan pitkiäkin
KARO HÄMÄLÄINEN
PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT
5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN
Tuotto
5 v.
p.a.
Tuotto
3 v.
p.a.
Tuotto
12 kk
Tuotto
6 kk
Riski
Riski HallinnointiTuotto volatiliJuoksevat RahastoSharpen ja säilytys- lisäpääoma
1 kk
viite
kulut
teetti mittari palkkio, %
meur
4,76
3,34
1,81
4,07
3,89
6,94
5,61
3,06
3,46
10,25
6,77
5,10
4,46
4,44
7,14
-0,32
-1,00
2,26
1,97
0,70
2,35
2,22
0,25
0,30
1,91
6,39
6,62
0,48
0,79
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,60
0,25
0,40
0,15
0,43
0,60
0,25
0,15
0,43
232,94
2275,61
495,04
93,98
J. Kuukausikatsauksessaan rahasto ei selittele tai
puolustele kehnoa menestystä sanallakaan.
vaihtuvakorkoisia lainapapereita, ovat heruttaneet parhaimmillaan (Nordea Korkotuotto)
todella komeita tuottoprosentteja. Kilpi
J. Topp
A-C. Ainala
Yhtiö
Salkunhoitaja
LYHYEN KORON RAHASTOT
PARHAAT
Nordea Korkotuotto
Nordea SVE Instituutio Korko
SEB Likviditetsfond
OP-Korkotuotto II
Danske Invest Yhteisökorko Plus
Danske Capital / R.Louhento
HUONOIMMAT
OP-Likvidi
Nordea Lyhyt Korko
Danske Invest Rahamarkkina
1,46
ICECAPITAL Qualifying Money Market
1,35
Alfred Berg Korko
1,54
EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT
PARHAAT
OP-Obligaatio Tuotto
eQ Valtiokorko
Nordea Pro Euro Obligaatio
OP-Obligaatio
Nordea Euro Obligaatio
HUONOIMMAT
PARHAAT
Ålandsbanken Euro High Yield
Evli High Yield Yrityslaina
Danske Invest Euro High Yield
OP-High Yield
FIM Euro High Yield *
10,61
10,24
8,61
8,01
7,88
HUONOIMMAT
HCP Black *
SEB Finland Momentum
Eliksir *
Danske Invest Neutral
SEB Räntehedge Alpha *
6,38
4,76
2,32
3,49
8,81
9,01
8,97
6,33
6,09
5,69
4,65
21,39
3,60
3,39
-0,72
2,85
2,56
0,96
0,24
1,50
4,09
20,88
3,20
1,18
6,73
2,05
0,40
1,78
4,62
0,75
1,15
2,50
0,85
1,10
1,10
+
-1,74
0,87
2,84
4,97
-9,66
-11,89
-13,52
-15,08
-15,40
-7,55
-4,41
-5,55
-3,73
-9,30
-4,39
-1,05
-2,94
-2,79
-4,86
9,01
13,50
12,78
10,13
13,00
-1,14
-0,93
-1,11
-1,55
-1,23
0,75
1,00
1,00
1,00
1,90
+
+
-0,63
-5,08
-12,13
-5,61
-5,90
-8,08
1,58
+
HUONOIMMAT
Eufex Hyödyke *
Quorum Nordic Special Situations+ *
ICECAPITAL Commodity *
UB View *
Danske Invest Raaka-aine *
+
LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY
PARHAAT
Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto
+ Lisäksi tuottosidonnainen palkkio
& Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot
53. Kemppainen
C. Leskinen
Silva, Pukka
Salmenkivi
2,50
1,53
1,15
-
5,88
57,82
80,23
129,98
683,68
T. Kurppa
BNP Paribas Asset Management
5,35
5,73
3,68
5,43
5,37
4,98
2,52
4,77
11,09
8,43
8,16
8,02
8,00
9,41
4,36
3,91
4,46
3,81
-0,02
0,61
0,20
0,20
0,17
7,43
3,18
3,37
3,77
3,45
1,41
2,45
2,24
1,96
2,14
0,60
0,45
0,30
0,52
0,60
0,60
0,45
0,30
0,52
0,61
98,87
7,99
582,29
527,16
410,36
Pohjola Varainhoito Oy
T. TAULUKOT
Kelpaisiko 0,05 prosentin korkotuotto?
EIHÄN RAHAMARKKINARAHASTOILTA tavata
odottaa hulppeita tuottolukuja, mutta 0,05
prosenttia viimeksi kuluneelta 12 kuukaudelta on kyllä kehno suoritus.
Alfred Berg Korko -rahastossa satasen
päälle kertyi vuodessa vaivainen viiden
turpiin yli puolitoista prosenttiyksikköä. Kokkarinen
Juujärvi
Danske Invest Kestävä Arvo Korko
5,24
4,71
Seligson & Co Euro Corporate Bond
6,30
5,25
OP-Korkosalkku
2,87
1,16
Evli Lyhyt Yrityslaina
1,92
2,35
FIM Korko Optimaattori *
4,41
4,38
MUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.)
6,21
5,75
5,45
4,34
4,07
3,00
2,20
4,14
2,04
1,83
0,98
1,30
0,16
0,51
-0,08
1,99
2,32
1,99
0,79
1,43
2,81
2,21
2,42
4,69
2,42
0,75
0,33
0,60
0,45
0,15
&
0,75
0,33
0,65
0,55
0,59
42,58
64,24
536,92
368,38
165,50
Danske Capital / T.Lundsten
Holmberg, Nilsson
T. Sandström
Danske Capital
T
Hämäläinen
Rahaston koko 62,7 milj. Kujala
Rahaston koko 80,8 milj. Larsson
Rahaston koko 63,1 milj. Eräkare
Rahaston koko 210,6 milj. Perälä
Rahaston koko 31,0 milj. euroa
Raisio
7,4
7,4
Affecto
6,8
5,5
PKC Group
6,0
5,9
Outotec
5,5
6,2
Konecranes
5,4
Huhtamäki
4,8
5,3
FIM FENNO
Salkunhoitaja: M. Aktia Capitalissa
Metson painoa nostettiin.
Konepajayhtiö ilmestyi helmikuun aikana
uutena tulokkaana FIM Fennon ja OP-Deltan
kärkikuusikkoon.
KARO HÄMÄLÄINEN
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE
Salkunhoitaja: S. Haugen
Rahaston koko 200,3 milj. euroa
Fortum
7,6
Sampo
7,4
Nokia
7,4
Kone
7,3
Metso
5,7
Wärtsilä
4,7
NORDEA 130/30
Salkunhoitaja: H. euroa
Amer Sports
7,0
Affecto
7,0
Basware
6,0
Lassila & Tikanoja
5,0
Konecranes
4,9
Aktia Capital
4,5
DANSKE SUOMI OSAKE
Salkunhoitaja: J. euroa
Kone
9,0
Metso
8,8
Nordea
7,3
Nokian Renkaat
6,0
Nokia
6,0
Sampo
4,9
9,2
7,2
6,4
6,1
-0,3
0,1
-0,1
-0,3
5,3
-0,5
9,1
6,6
5,6
5,2
4,1
3,8
0,2
-0,1
0,4
-0,6
0,0
-0,1
5,8
5,1
-0,7
-0,1
4,5
-0,5
9,3
-1,2
6,7
4,7
-0,4
1,0
6,8
6,4
5,9
5,3
4,8
0,2
0,6
0,1
-0,3
0,1
7,3
8,9
6,8
1,7
-0,1
0,5
7,6
5,0
-1,6
-0,1
54 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Sen sijaan Evli Selectin Jacob Nyman,
Nordea 130/30:n Hans Parhiala ja Ålandsbanken Finland Valuen Niklas Lund eivät hätkähtäneet vaan pitävät Metson yhä rahastojensa
suurimpana sijoituksena. euroa
Fortum
9,3
Nokia
6,5
Sampo
5,9
Vaisala
4,6
Teliasonera
4,0
Nokian Renkaat
3,6
ALFRED BERG SMALL CAP
Salkunhoitaja: T. euroa
Huhtamäki
6,7
Nokian Renkaat
6,0
Sampo
5,5
Nordea
5,2
Ramirent
5,1
Pohjola
4,9
7,5
10,1
7,6
5,8
4,6
2,4
-0,4
0,4
0,0
0,8
8,0
4,9
8,3
6,4
1,1
2,5
-1,1
0,7
9,0
-4,5
7,5
8,1
6,9
5,6
6,6
5,2
0,1
-1,1
-0,6
0,4
-0,8
-0,4
7,9
7,8
-0,3
-0,4
7,1
7,1
0,2
-1,4
10,9
9,6
9,3
8,2
7,9
5,6
-0,5
0,3
-0,1
0,9
-0,3
1,4
6,4
5,7
5,3
0,3
0,3
0,2
5,0
5,4
0,1
-0,4. euroa
Kone
8,8
9,2
Fortum
8,7
9,0
Nokia
8,6
9,4
Sampo
8,0
8,6
Metso
4,7
5,4
Pohjola
4,3
FONDITA EQUITY SPICE
Salkunhoitaja: K. Auvray
Rahaston koko 46,0 milj. euroa
Metso
10,4
Nordea
9,9
Nokia
9,3
Nokian Renkaat
9,1
Fortum
7,5
Pohjola
6,9
ODIN FINLAND
Salkunhoitaja: T. Parhiala
Rahaston koko 493,8 milj. euroa
Vaisala
5,1
Stockmann
5,0
Cargotec
4,0
Pöyry
4,0
Amer Sports
3,9
Sanoma
3,9
ARVO FINLAND VALUE
Salkunhoitaja: J. Hämäläinen
Rahaston koko 206,4 milj. Nyman
Rahaston koko 119,5 milj. Angervuo
Rahaston koko 34,3 milj. Varis
Rahaston koko 23,6 milj. euroa
Kone
9,3
8,9
Nokia
8,3
8,2
Fortum
8,1
Metso
5,8
8,1
Nokian Renkaat
5,4
Nordea
4,8
5,0
EVLI SELECT
Salkunhoitaja: J. Varis
Rahaston koko 241,1 milj. euroa
Nokia
7,8
8,0
Nokian Renkaat
7,8
6,0
Stonesoft
6,2
6,6
Amer Sports
5,6
5,1
Metso
5,5
5,4
Fortum
5,0
FINLANDIA SUOMI
Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management
Rahaston koko 4,2 milj. euroa
Sampo
9,9
Kone
9,7
Fortum
8,0
Metso
5,8
Wärtsilä
5,4
Nordea
4,5
ICECAPITAL FINLAND EQUITY
Salkunhoitaja: H. Näin toimivat esimerkiksi Danske Suomi Yhteisöosakkeen Sauli Hämäläinen ja Icecapital Finland
Equityn Hannu Angervuo. Heikkinen, S. Kummassakin
rahastossa Metso kuuluu yhä kuuden suurimman sijoituksen joukkoon.
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
AKTIA CAPITAL
Salkunhoitaja: Aktia Asset Management
Rahaston koko 229,2 milj. euroa
Nordea
8,0
Cramo
7,0
Stora Enso
6,8
UPM
6,3
Amer Sports
5,7
Cargotec
5,3
DANSKE SUOMI KASVUOSAKE
Salkunhoitaja: S. euroa
Metso
8,5
8,8
Wärtsilä
7,1
7,3
Nokian Renkaat
6,9
6,5
Fortum
5,6
5,5
Tieto
5,0
Kone
4,9
5,0
EVLI SUOMI PIENYHTIÖT
Salkunhoitaja: J. euroa
Nordea
9,1
Outotec
7,4
Kone
7,2
Fortum
7,1
Wärtsilä
6,6
Metso
4,5
NORDEA SUOMI
Salkunhoitaja: H. Parhiala
Rahaston koko 26,9 milj. Blomqvist, M. euroa
Outotec
8,1
7,9
Wärtsilä
8,1
9,1
Nokian Renkaat
7,6
7,3
YIT
7,5
7,1
Kone
7,2
4,9
Konecranes
4,8
4,7
0,4
0,1
-2,4
-0,2
-0,3
-0,2
0,4
0,1
-0,1
0,0
1,3
0,1
-0,7
-0,6
-0,2
1,8
-0,4
0,5
0,1
-0,4
-0,3
-0,8
-0,6
-0,7
0,3
-1,1
0,3
0,4
2,3
0,2
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
HANDELSBANKEN SUOMI
Salkunhoitaja: C. euroa
Kone
8,9
Metso
7,3
Fortum
6,3
Wärtsilä
5,8
Nokian Renkaat
5,2
Nokia
4,8
ALFRED BERG FINLAND
Salkunhoitaja: T. TAULUKOT
Metso koetteli rahastosalkkuja
METSO KUULUI helmikuun pettymysosak-
keisiin ja koetteli niitä Suomi-salkkuja, joiden
hoitajat olivat asettaneet konepajayhtiön
ylipainoon.
Muutama salkunhoitaja reagoi vähentämällä aktiivisesti Metson osuutta. euroa
Fortum
7,6
Nokia
7,1
Metso
6,3
Nokian Renkaat
6,0
Sampo
5,8
Nordea
4,8
NORDEA PRO SUOMI
Salkunhoitaja: J. Outinen
Rahaston koko 78,3 milj. Perälä
Rahaston koko 131,5 milj
TAULUKOT
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
OP-DELTA
Salkunhoitaja: A. Karessuo
Rahaston koko 366,2 milj. euroa
Amer Sports
6,7
Tieto
5,7
Huhtamäki
5,7
Cramo
5,6
Kassa
5,5
PKC Group
5,5
9,4
8,8
7,5
7,7
6,7
0,2
0,7
0,5
-0,8
-1,3
6,2
5,6
5,2
5,5
3,0
5,4
-0,6
-0,2
-0,8
8,0
5,5
7,0
4,4
-1,7
0,3
-1,6
0,7
4,4
0,3
5,8
5,5
0,8
0,2
6,8
-1,3
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
TAALERITEHDAS ARVO MARKKA
Salkunhoitaja: M. Heikkilä
Rahaston koko 101,9 milj. euroa
Fortum
9,4
Nokia
6,4
Amer Sports
6,3
Nordea
6,2
Sampo
5,8
Pohjola
5,6
OP-SUOMI PIENYHTIÖT
Salkunhoitaja: A. Simo
Rahaston koko 61,1 milj. Salonen
Rahaston koko 166,3 milj. euroa
Nordea
8,1
7,6
0,5
Neste Oil
6,7
6,9
-0,2
UPM
6,4
6,6
-0,2
Nokia
5,5
5,8
-0,3
Raisio
4,4
4,7
-0,3
Cargotec
4,3
TAPIOLA SUOMI
Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito
Rahaston koko 65,2 milj. euroa
Nokian Renkaat
10,5
Kone
9,9
Fortum
8,9
Sampo
8,7
Metso
7,1
Amer Sports
6,7
OP-SUOMI ARVO
Salkunhoitaja: T. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine),
Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). euroa
Nokia
4,3
4,7
-0,4
Kone
4,3
4,4
-0,2
Fortum
4,2
4,2
0,0
Nordea
4,0
3,9
0,1
Metso
3,7
3,9
-0,2
Amer Sports
3,5
UB HR SUOMI
Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets
Rahaston koko 2,5 milj. Lund
Rahaston koko 16,2 milj. euroa
Nokia
6,3
Amer Sports
5,8
Metso
5,4
Fortum
5,1
Tieto
4,8
Outotec
4,7
SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT
Salkunhoitaja: O. päivän päätöskursseilla. Backholm
Rahaston koko 201,1 milj. Tuuri
Rahaston koko 166,3 milj. euroa
PKC Group
9,0
Basware
8,8
Vacon
8,7
Metsä Board
7,2
Affecto
5,8
Outotec
4,8
9,1
8,3
4,9
8,2
6,5
0,2
0,5
3,0
-0,9
-0,1
12,8
9,6
8,2
8,0
7,4
-2,3
0,3
0,7
0,7
-0,4
8,4
8,3
6,0
5,6
4,9
6,2
0,9
-2,0
0,3
0,5
0,9
-0,6
9,3
8,1
7,8
7,6
5,4
-0,4
0,7
0,9
-0,4
0,4
helmikuu, tammikuu, muutos,
% salkusta % salkusta % -yks.
SEB FINLANDIA
Salkunhoitaja: C. Karessuo
Rahaston koko 359,7 milj. Euromääräiset arvot on laskettu
maaliskuun 19. euroa
Fortum
8,4
8,3
0,1
Sampo
8,1
8,0
0,1
Kone
7,8
8,1
-0,3
Teliasonera
5,3
5,5
-0,2
Wärtsilä
4,8
4,9
-0,1
UPM
4,8
4,5
0,3
ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE
Salkunhoitaja: N. Tuuri
Rahaston koko 14,0 milj. euroa
Outokumpu
10,0
YIT
9,2
M-Real
5,4
Tieto
5,0
Amer Sports
5,0
Kemira
4,7
SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA
Salkunhoitaja: O. euroa
Kone
9,6
Sampo
9,5
Wärtsilä
8,0
Nokia
6,9
Fortum
5,4
Outokumpu
4,7
SEB FINLANDIA SMALL CAP
Salkunhoitaja: V. euroa
Metso
6,9
7,0
-0,1
Fortum
6,5
6,2
0,3
Outotec
6,2
5,4
0,8
Sampo
5,6
5,4
0,1
Citycon
5,1
5,1
0,0
Huhtamäki
5,0
5,0
0,0
SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT
Osake
Fortum
Outokumpu
UPM
Nokia
Kemira
Metso
Neste Oil
Stora Enso R
Amer Sports
Kesko B
Kone
Konecranes
Orion B
Wärtsilä
Huhtamäki
Rautaruukki
Outotec
Pohjola
Cargotec
Nokian Renkaat
Sampo
YIT
Elisa
Yhteensä, euroa
Osakkeita, kpl
1 607 200
6 405 566
2 511 900
3 437 500
744 000
664 440
761 000
777 000
2 687 776
449 000
125 000
127 000
56 900
696 000
1 363 369
1 203 902
180 200
289 000
393 500
187 096
902 200
2 385 750
237 187
27 699 795
Arvo, euroa
24 220 504
4 054 723
21 954 006
8 896 250
8 221 200
21 142 481
8 538 420
3 966 585
34 242 266
11 022 950
7 693 750
3 475 990
1 264 887
25 090 800
20 450 535
6 344 564
8 775 740
3 560 480
10 545 800
6 623 198
27 336 660
39 364 875
3 956 279
310 742 943
Muutos 1kk, kpl
57 300
388 606
18 000
60 000
10 000
3 200
2 000
4 000
0
8 000
0
0
0
0
-1 000
-4 000
-500
-2 000
-2 000
-2 000
-4 000
-20 000
-22 915
492 691
18.3.2013
Muutos 1kk, euroa
863 511
245 988
157 320
155 280
110 500
101 824
22 440
20 420
0
0
0
0
0
0
-15 000
-21 080
-24 350
-24 640
-53 600
-70 800
-121 200
-330 000
-382 222
634 390
Muutos vuoden
alusta, kpl
95 300
395 106
36 000
61 000
16 000
13 900
-10 000
8 000
0
8 000
-1 000
0
0
0
-10 000
160 000
-15 500
-6 000
23 700
-2 404
-6 000
-20 700
-57 300
688 102
Muutos vuoden
alusta, euroa
2 721 286
-435 090
-93 884
-2 732 416
-529 360
-910 825
342 690
-70 665
3 951 030
33 230
455 050
134 620
17 070
1 656 480
3 407 026
-28 458
-112 954
-17 870
2 957 504
748 698
4 313 790
2 161 158
-696 474
17 271 636
Muutos vuoden
alusta (kpl), %
6,3
6,6
1,5
1,8
2,2
2,1
-1,3
1
0
1,8
-0,8
0
0
0
-0,7
15,3
-7,9
-2
6,4
-1,3
-0,7
-0,9
-19,5
0,7
Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. euroa
Kone
9,2
Fortum
8,8
Sampo
7,9
Nokia
7,3
Nokian Renkaat
6,4
Metso
4,9
OP-FOCUS
Salkunhoitaja: A. Karessuo
Rahaston koko 97,6 milj. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa,
mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.
55
TAULUKOT
Pitkissä jenkkilainoissa liikettä
HARVAN SALKUNHOITAJAN
Bill Grossin
-
Total Return Fundia
-
Wall
-
Street Journalin
BILL GROSS
-
Suomi
TOMMI MELENDER
Saksa
prosenttia
4,0
Intia
Kiina
prosenttia
10,0
8,0
3,0
6,0
2,0
4,0
2010
2011
3/2010
3/2013
AAA-luokitellut
BBB-luokitellut
1,0
prosenttia
8,0
2010
2011
3/2010
Aaa-luokitellut
3/2013
2,0
prosenttia
8,0
Baa-luokitellut
7,0
6,0
6,0
4,0
5,0
4,0
2,0
2010
3/2010
2011
2010
3/2010
1/2013
prosenttia
5,0
2011
3/2013
3,0
dollaria/unssi
2 000
4,0
3,0
1 500
2,0
3/2010
56 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
1/2013
1,0
3/2010
3/2013
1 000
Suurin osa tinasta menee elektroniikkateollisuuteen, ja erilaisten sähköisten
vempainten kasvavat volyymit pönkittävät
tinan kysyntää.
TOMMI MELENDER
Raaka-aine
COLOURBOX
COLOURBOX
ilmeisin valinta. TAULUKOT
DOLL ARIN ARVO EUROISSA
euroa dollareista
1,5
pistettä
500
CRB-indeksi
400
1,2
300
2010
3/2010
3/2013
2009
3/2010
0,9
2010
3/2013
200
MA AILMANTALOUS
MA AILMANTALOUS
prosenttia
12,0
Euroalueen työttömyysaste
2011
prosenttia
10,0
USA:n työttömyysaste
10,0
8,0
2009
3/2010
2010
2011
3/2013
8,0
6,0
2009
3/2010
6,0
2010
2011
4,0
3/2013
Mistä haastaja kuparille?
Alumiinin tuotanto on kasvanut vuosikymmenen aikana perusmetalleista eniten, eikä
sen kysyntä?tarjonta-tilanne ole sijoittajan
kannalta optimaalinen. Se on yksi vaihdetuimmista
raaka-aineista ja kuuluu suurten instituutioiden hyödykesalkkujen vakiokamaan.
Teollisuudessa kuparia käytetään laajasti,
minkä vuoksi sen kysynnän vaihtelut heijastavat suhdannekehitystä varsin tarkkaan.
Toisin sanoen sillä piisaa myös indikaattoriarvoa.
The Economist tarkasteli maaliskuun puolivälissä perusmetallien hintanäkymiä ja päätyi
nostamaan kuparin edelleen ykkösvaihtoehdoksi. Nikkeli ja sinkki ovat
sidoksissa teräksen kulutukseen. Sen tarjonta on pysynyt
niukkana, eikä uusia tinakaivosprojekteja ole
juuri vireillä. Ruostumattoman teräksen tuotanto polkee paikallaan,
mikä rassaa nikkeliä.
Paras haastaja kuparille on The Economistin mukaan tina. Niin sanotuista pikkumetalleista ei ole
uskottaviksi haastajiksi, koska niiden perustekijät eivät ole hyvällä tolalla.
Öljy, Brent
Öljy, WTI
Kulta
Kupari
Alumiini
Lyijy
Nikkeli
Palladium
Sinkki
Hopea
Tina
Lämmitysöljy
Maakaasu
hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta
18.3.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, %
1v, USD
3v, USD
5v, USD
5v, USD
5v, USD
109,38
93,45
1 596
7 782
1 944
2 235
17 105
773,70
1 948
28,91
24 005
2,95
3,87
-7,22
-2,51
-1,04
-5,08
-8,43
-7,03
-6,27
2,78
-10,17
-4,21
-3,69
-8,16
22,80
-13,16
-11,09
-3,19
-8,34
-11,46
6,66
-10,89
9,22
-6,24
-10,66
2,02
-8,53
69,82
36,10
17,11
44,49
6,17
-11,96
2,29
-19,69
68,32
-13,60
69,86
37,17
43,25
-11,80
3,60
-15,18
58,99
-9,63
-37,45
-28,16
-47,61
51,20
-24,66
41,65
15,41
-6,32
-60,77
111,1
92,5
1 655,6
7 888,4
1 985,2
2 106,4
16 994,5
654,6
1 953,0
30,6
21 391
3,0
3,0
103,5
90,7
1 523,2
8 157
2 188
2 209
20 597
655,4
2 083
29,7
23 018
2,8
3,6
93,5
86,0
1 290,8
7 296
2 138
2 059
19 124
516,8
1 950
23,8
20 223
2,5
4,7
34,27
30,81
712,5
2 765
1 254
880
8 810
162,10
1 042
8,88
9 900
1,13
1,91
145,65
145,63
1 895,0
10 148
3 292
2 955
31 210
857,25
2 635
48,70
33 255
4,11
13,58
LÄHDE: FACTSET
PERUSMETALLEISTA KUPARI on sijoittajalle
57
Jos
tullimies kysyy kotiin palatessa Rolexista, se on kadonnut tai varastettu.. Kiina kuitenkin rajoittaa valuutan vientiä maasta,
myös osin autonomiseen Macaoon, jolla
on Hongkongin tavoin oma valuutta.
Käteisen vientirajoitus on noin 2500
euroa, mutta rajoitusta kierretään monin
tavoin, kertoo Bloomberg Businessweek
-lehti.
Kiinalainen menee panttilainaamoon,
ostaa luottokortilla kymmenientuhan-
sien arvoisen Rolexin, peruu heti kaupan
ja myy kellon takaisin, 5. Panttilainaamo maksaa ?
sääntöjensä mukaan . Amerikkalainen tiukka
lainsäädäntö ehti kuitenkin nostaa
KYLE TAYLOR
kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Eniten tästä ovat hyötyneet brittiyhtiöt, kuten Bwin.
Ruotsissa peliyhtiöt ovat saanet
nostetta myös sen vuoksi, että korkein
oikeus totesi, että iltapäivälehdet saavatkin mainostaa ulkomaisia peliyhtiöitä sivuillaan. ILMIÖT
SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT
Koonnut Pekka Virolainen
Nettipelaaminen
vapautumassa
TUKHOLMAN PÖRSSISSÄ on toimiala,
joka puuttuu kokonaan Suomesta: uhkapeliyhtiöt.
Ruotsalaiset yritykset kuten Unibet,
Betsson ja Nordic Leisure sekä ohjelmistoja tekevä Net Entertainment
ovat alan keskisuuria kansainvälisiä
pelureita. Tämä koskee esimerkiksi Betssonia, joka on maltalainen
yhtiö, vaikka sen omistaakin Tukholmassa listattu Betsson AB.
Suomessa RAY avasi pokerin ja muut
uhkapelit verkossa vuonna 2010.
Tullit eivät rajoita kiinalaisten pelaamista
COLOURBOX
KIINASSA KANSA on poikkeuksellisen kiin-
60 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
nostunut uhkapeleistä, ja siksi Macaon
saaresta on kasvanut Las Vegasiakin
suurempi kasinoiden keskus. Näistä kaksi on
sittemmin sopinut oikeuslaitoksen
kanssa syytteet rahanpesuepäilyistä
. kellosta käteisellä
Macaon patacaseissa. 10 prosenttia
halvemmalla. Keskimäärin kiinalainen
aktiiviharrastaja käyttää parin päivän
vierailullaan kasinoilla 60 000 euroa. Viimeksi New
Jersey laillisti kolmantena osavaltiona
osavaltion sisäisen nettipelaamisen
maaliskuun alusta, ja muiden osavaltioiden odotetaan ottavan esimerkkiä
Atlantic Cityn kotivaltiosta.
Vasta kaksi vuotta sitten FBI sulki
kolme suurinta Yhdysvalloissa toimivaa pelisivustoa. Kiinalainen saa
kuitin ostostaan, mutta repii myyntikuitin, tunkee rahat taskuunsa ja menee
pelaamaan. rahalla. Ne hyötyvät nettipelaamisen
vapautumisesta, joka on taas odotettavissa Yhdysvalloissa
Teräsyhtiöistä
usko Outokumpuun on mennyt melkein
lopullisesti, mutta Rautaruukki saattaa
päästä tappioista jo tänä vuonna. Lisäpisteitä saa vielä
kohtuullisen alhaisesta arvostuksesta.
Pelkkä ennusteiden laskeskelu ja tiirailu eivät kuitenkaan riitä. Nokian paluuseen
en jaksa uskoa, joten sijoittajan näkökulmsta tuottomahdollisuudet perustuvat mahdolliseen tai jopa todennäköiseen lunastustarjoukseen.
Mutta löytyy pörssistä sentään joitakin sellaisia tulosparantajia, joihin
koskemista jopa kaltaiseni paatunut
kyynikko voisi harkita. Tehtävä ei ole
helppo, sillä markkinoiden työntöapu
on edelleen vähän niin ja näin. Vuosien
varrella hioutuneita kokemuksia ja ennakkoluuloja kannattaa kunnioittaa.
Omalla kohdallani on esimerkiksi ihan
sama millaisia ennusteita ja suosituksia
analyytikot suotavat vaikkapa Finnairille
tai lihayhtiöille, sillä yksikin hyvä tulos
niiltä on vain hetkellinen valonpilkahdus synkkyyden suossa.
Eivätkä kohenevat tulosodotukset
jaksa innostaa myöskään tämän hetken
kahdessa kansansuosikissa: Talvivaarassa ja Nokiassa. ILMIÖT
Vakuutusmeklarit
vauhdissa Ruotsissa
MARKUS SALIN
Sijoittajan täikampa
nopeimmin
kasvava sektori on vakuutusmeklaritoiminta. ?
Markus Salin on yksityissijoittaja,
joka on aiemmin toiminut Arvopaperin
analyytikkona.
KARMO RUUSMAA
RUOTSISSA FINANSSIALAN
61. Talvivaarassa liikkuvia
osia on liikaa, ja rynnäkkökiväärin kasaaminen alokasvoimin on vaivalloista.
Nokian kohdalla pätee toteamus: takana
loistava tulevaisuus. Pohjamutiin myydyssä osakkeessa pitäisi
olla nousuvaraa.
Toinen kääntyjä voisi olla Pöyry. Rinnalle kelpuuttaisin nyt myös F-Securen.
Odotan 50 prosentin tulosparannusta,
mikä saa nykykurssin näyttämään huomattavan alhaiselta.
Oman salkun vakiokalustosta luotan
edelleen myös Ameriin, jolla on edellytykset tuplata tuloksensa tänä vuona.
Pikkutilkkeeksi salkkuun tulosparantajien kaartista kelpaavat näillä näkymillä
myös Elektrobit ja Oriola-KD. Nyt
pitäisi sitten pohtia, millaisella salkulla olisi mahdollista päästä edes lähelle hyvän viime
vuoden tuottolukemia. Euroopan velkakriisissä eletään vaihetta, jossa
paperityöt on tehty, vessa vedetty, housut napitettu ja kädet pesty, mutta oven
lukkoa avatessa masusta kuuluu jo inhottavaa kurlutusta.
Eikä kaikesta voi syyttää Eurooppaa.
Suomen jäykät rakenteet ja kireä, kaikkialle ulottuva verotus uhkaavat tappaa
heikosti orastavan talouskasvun. Ankeista lähtöasetelmista huolimatta melkein kaikki pörssiyhtiöt parantavat ennusteiden mukaan tuloksiaan tänä vuonna.
Ja sijoittajan täikampaan pitäisi tarttua
yhtiöitä, jotka parantavat tuloksiaan suhteellisesti eniten tai kääntyvät tappiokierteen jälkeen voitolle. Keskittyminen olennaiseen alkaa kantaa hedelmää ja tulosta kertynee viimeistään
loppuvuodesta ainakin jonkin verran.
Yhtiön markkina-arvo on vain runsaat
200 miljoonaa, kun se parhaimmillaan
pyöri miljardiluokassa.
Tietoturvayhtiöistä Stonesoftiin on
pakko uskoa edelleen, kun sitä on joskus
tullut hankittua. ei
niinkään Fiatin suunnitteleman pikkuauton Dodge Dartin vaan Chryslerin perinteisten vahvuuksien, isojen
farmariautojen ja pienten kuormurien
ansiosta.
Chryslerin työväki haluaisi yhtiön
listautuvan takaisin pörssiin sen sijaan, että Fiat haukkaisi sen kokonaan.
BILL DELANEY
ITALIALAINEN AUTONVALMISTAJA Fiat
ilinpäätökset ja osinkoesitykset tulivat ja menivät
ilman isoja ylläreitä. Samalla Chryslerin
myynti ja tulos ovat alkaneet elpyä . Kuudessa vuodessa alan yritysten määrä on kasvanut 40 prosentilla.
Moni alan osaaja on lähtenyt isosta
pankista tai vakuutusyhtiöstä ja perustanut omia muutaman työntekijän
neuvonta- ja palveluyrityksiä.
sisektorin uudeksi kultakaivokseksi ja
ihmettelee, kuinka pankkiirit ovat nyt
yksityissijoittajien perässä, kun vielä
2000-luvun alussa alan mestareita olivat
vain isojen instituutioiden palvelijat.
Ruotsissa vakuutusmeklarit saavat
edelleen ottaa vastaan palkkioita rahastoista, joihin he ohjaavat asiakkaidensa
varoja. Nämä kick backit kiellettiin
Suomessa jo vuosia sitten.
Englannissa ja Hollannissa kick
backit kiellettiin tämän vuoden alussa.
Ruotsissa sen suhteen odotetaan ainakin vuoden 2013 loppuun.
T
Fiat haluaa Chryslerin
kokonaan
haluaa kasvattaa omistustaan amerikkalaisessa Chryslerissa.
Erottuaan edellisestä kumppanistaan Daimlerista Chrysler ajautui konkellä, kunnes Yhdysvaltain ja Kanadan
valtiot, Fiat ja ammattiyhdistysliike
tulivat sen pelastajiksi vuonna 2009.
Sittemmin Fiat on noussut enemmistöomistajaksi. Tänä vuonna tulosta
pitäisi vihdoin ruveta tulemaan
Kirjassaan hän kuitenkin häivyttää
talouspoliittisen takapirun
roolinsa taustalle ja keskittyy
anatomiaa ekonomistin näkökulmasta pyrkien analyyttisyyteen ja kiihkottomuuteen.
Blinder välttää kärjekkäitä näkemyksiä eikä sorru keräämään
irtopisteitä populistisilla kannanotoilla.
Amerikkalaisen rahamaailman selvät ylilyönnit hän toki
tuomitsee, mutta ei saarnanuotilla: ?Suurin ongelma Wall
Streetin palkkioissa eivät sittenkään olleet volyymit . Ei tarvitse
olla kyynikko epäilläkseen,
että sama muistinmenetys on
edessä myös seuraavalla nousukaudella.
Entä miten Yhdysvallat on-
V
uoden 2008 finanssikriisistä
on julkaistu läjäpäin kirjoja,
varsinkin Yhdysvalloissa. vaan pikemminkin se, miten palkkiosysteemit
rakennettiin.. Alan Blinderin
After the Music Stopped kuuluu
ehdottomasti parhaisiin.
Princetonin yliopiston professorina nykyisin toimivalla
Blinderillä riittää perspektiiviä,
sillä hän on ollut aikaisemmin
Fedin varapääjohtaja. Amerikkalainen rahoitussektori tervehtyi yllättävänkin nopeasti.
valtaisan hallituksen vastaisen
populismin aallon, joka kulminoitui teekutsuliikkeessä,
johtui Blinderin mielestä presidentti Obaman hallinnon
kyvyttömyydestä viestiä kansaja hoidosta.. Hän
myöntää, että ekonomistitkin saavat kantaa osavastuun
nousukauden huuman rahoitussektorille luomasta hybriksestä. Jos tavoitteena oli
saada aikaan hulvatonta riskin-
ottoa, siinä myös onnistuttiin.
Valitettavasti.
Finanssikriisin synnystä ja
etenemisestä Blinderilla ei ole
esittää uraa uurtavia havaintoja.
Hänen kirjansa suurin ansio
onkin siinä, että se tarjoaa kattavan ja hyvin jäsennellyn synteesin eri tapahtumakuluista.
After the Music Stopped voi hyvinkin muodostua aihealueensa
perusteokseksi.
sikriisin siemenet kylvettiin jo
62 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
yhdeksänkymmentäluvulla.
Amerikkalaiselle rahoitussektorille luotiin vuosien saatossa
yhä huterammaksi käynyt korttitalo, joka suistui ilmojen pihistyä ulos asuntomarkkinakuplasta.
Yhtä yksittäistä syytä katastrostaa monien asioiden nivoutuneen yhteen. Paljon parjattu rahoitusalan pelastuspaketti TARP
osoittautui, jos ei menestystarinaksi, niin ainakin toimivaksi ratkaisuksi katastrofin
keskellä. Oli holtitonta
velanottoa, löperöitä palkitsemissysteemejä, monimutkaisia
sijoitustuotteita, leväperäisiä
luottoluokittajia ja puutteel-
Blinderin mukaan selvästi paremmin kuin yleisesti kuvitellaan. Ekonomistit toistelivat
liian innokkaasti tehokkaiden
markkinoiden hypoteesia eivätkä vaivautuneet selvittämään kriittisesti, minkälaisia
vaikutuksia uudenlaisista sijoitustuotteista voisi pahimmillaan aiheutua.
?Kun eletään hyviä aikoja ja
varallisuusarvot nousevat eikä
luottotappioita juuri ole, on
aivan liian helppoa unohtaa
rahoitusalan painovoimalait?,
Blinder myöntää. Osa niistä on varsin
köykäisiä, osa taas kovin ideologisväritteisiä. niin käsittämättömiä kuin ne olivatkin
(ja ovat yhä) . KIRJAT
Erään katastrofin anatomia
Teksti Tommi Melender
lista rahoitusvalvontaa ja -lainsäädäntöä.
Myös omaa ammattikuntaansa Blinder suomii, tosin
sangen helläkätisesti
ja ?yhtiön
toiminnan tarkoituksena on
tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin?.
Kuitenkin HKScanin pääomistaja julkisesti ilmoittaa
tarkastelevansa yhtiötä ensisijaisesti markkinakanavana,
ei omalakisesti toimivana yhtiötä. Esimerkiksi Swedish
Meatsia lähdettiin ostamaan
ilman innostusta, ?potkiskelemaan renkaita?. HKScanin yhtiöjärjestyksessä ei ole tähän viittaa-
TULIKO JÄTTIK AUPPA
TEHT YÄ
PUOLIVAHINGOSSA?
Matti Murron kirjoittaman
esipuheen alussa.
Se on terve muistutus jokaiselle HKScanin osakkeenomistajalle tai osakkuutta
harkitsevalle. KIRJAT
TAIDE
Eriävät intressit
?TÄNÄÄN LSO
Osuuskunnan
tehtävänä on omistuksen
kautta ohjata pörssiyhtiö
HKScania siten, että osuuskunnan jäsenten tuottamalla
lihalla on vakaa ja kannattava
markkinakanava aina kuluttajille asti.?
Näin julistaa LSO Osuuskunnan satavuotishistoriikki
Lihatalonpojat ja heidän
yhtiönsä heti osuuskunnan
hallituksen puheenjohtajan
tai toisen osakkeenomistajan
kustannuksella. Läpeensä tervatut keuhkot sekä
roskaruoan tukkimat verisuonet herättävät ajattelemaan
elämämme tärkeintä sijoitusta, omaa kehoa. Osa teoksista on esillä niin sanotussa alkuperäiskokoonpanossaan. päivään asti.
63. ?Koko
hanketta leimasi pitkään
epämääräisyys?, teoksessa
todetaan. Osa taas on revitty, leikelty ja
taivuteltu anatomian ja kehon toimintojen havainnollistamiseksi varsin häiritsevin asentoihin.
Näyttelyn ehdottomasti mieleenpainuvin anti ovat elimet, jotka ovat turmeltuneet esimerkiksi tupakoinnin tai
ylipainon seurauksena. Ei, ennen kuin
havahtuu tuijottavansa ennen elävää, inhimillistä olentoa
suoraan silmiin. Tuliko jättikauppa tehtyä puolivahingossa?
Sittemmin Ruotsin-yhtiö
on ollut saneerauskierteessä.
Päälle päätteeksi kaupanhieronnan aikaan LSO osti HK:n
osakkeita, mikä johti sisäpiiritutkintaan.
KARO HÄMÄLÄINEN
Elämäsi tärkein sijoitus
vailla rihman kiertämää
ITSENSÄ PEILIIN
katsominen saa aivan uuden merkityksen,
kun vierailee tiedekeskus Heurekan Body Worlds -näyttelyssä. LSO Osuuskunta omistaa 35 prosenttia pörssiyhtiön osakkeista
mutta pitää yhtiötä omanaan
muutoinkin kuin historiateoksessaan. Omistajan elkeille
tukea antavat K-osakkeet, joiden myötä LSO:lla on 70 prosenttia HKScanin äänistä.
Osakeyhtiölain mukaan
osakeyhtiön ?yhtiökokous,
hallitus, toimitusjohtaja tai
hallintoneuvosto ei saa tehdä
päätöstä tai ryhtyä muuhun
toimenpiteeseen, joka on
omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle
epäoikeutettua etua yhtiön
vaa mainintaa.
HK:n toiminta on joskus
näyttänyt ulospäin amatöörimäiseltä, eikä historiikki
lievennä puuhasteluvaikutelmaa. Sen arvonkehitykseen pätee sama perussääntö kuin sijoittamiseen
yleensä: siitä kannattaa alkaa huolehtia mahdollisimman
ajoissa.
MIRKO HURMERINTA
BODY WORLDS
?näyttely on esillä Heurekassa Vantaalla
syyskuun 22. Kauppakirjakin
oli toimitusjohtajan mukaan
vain ?ehdollinen taustatarjous?. Maailmankuulun näyttelyn teokset ovat ei enempää
eikä vähempää kuin kuolleita ihmisiä.
Näyttelylle testamentatuista ruumiista on poistettu ihokerrokset, minkä jälkeen ne ovat plastinoitu muotoonsa
menetelmällä, jonka näyttelyn luoja, saksalainen tohtori
Gunther von Hagens kehitti vuonna 1977.
Harva on nähnyt oikeaa ihmisruumista lähietäisyydeltä, minkä vuoksi muoviselta vaikuttavat teokset eivät
aluksi herätä juuri minkäänlaisia tunteita
Näistä suuri osa näivettyy eikä ole vuosiin
maksanut osinkoa. Osinkoehdotuksen julkistaminen
yllätyksettömän tilinpäätöksen yhteydessä vei viikossa
markkina-arvosta yli kaksi miljardia euroa. Pörssin yli
120 yhtiöstä (mukaan luettuna ruotsalaisyhtiöt) 47
nosti ja 30 alensi osinkoaan. Synkkyyttä lisää suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen supistuminen 15 prosentilla viime vuodesta.
Tulosten 62 prosentin syöksy näyttää vielä
hurjemmalta. on itsensä pettämistä.
Vuonna 2012 myös liikevaihto aleni hieman edellisestä vuodesta. Luonnollisesti nämä yhtiöt menevät myös arvonnousutilastojen kärkeen.
Vuoden 2012 lopun kursseilla pörssiyhtiöiden osinkotuotto oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Niille Tukholma, ei
Helsinki, on pääpörssi. Metsäteollisuudellakin on vaikeata, mutta voitonjako pysyi kuitenkin
pääosin ennallaan.
Yhtiökohtainen tarkastelu tuo valoa osinkokevään
harmauteen. KOLUMNI
KIM LINDSTRÖM
E
lämme nollakasvua. Vuoden 2013 arvonimi menee Vaisalalle, joka
vuosi sitten maksoi 0,65 euroa. Kahden edellisen vuoden luvut
olivat 9,7 ja 5,9 miljardia. Fiskars ja Konekin lasketaan epäoikeudenmukaisesti laskijoiksi, kun viime
vuoden lisäosingot tuskin toistuvat. Nämä ovat kuitenkin
toteutuneita kuluja tai menetettyä pääomaa, joten
niiden ?unohtaminen. Parissa
vuodessa on tultu alas 11,2 miljardista 4,8 miljardiin.
Raportoiduissa tuloksissa on runsaasti alaskirjauksia
ja muita kertaluonteisia eriä. Nordea nosti osinkoaan yli 30
64 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Kirjoittaja on
pitkäaikainen
osakesijoittaja ja
sijoituskirjailija.
prosenttia. Ehkä haluttiin eloa kurssiin, missä myös
onnistuttiin. Poikkeuksiakin oli. Samanaikaisesti
valtion viisivuotisen lainan tuotto oli uskomattomat
0,4 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 0,5 prosenttia.
Näin suuri ero osinkotuoton hyväksi on luonnoton
eikä voi olla pysyvä.
KUVA KIMMO LEHTONEN
Torjuntavoitto osinkorintamalla. Yrityskaupat kasvattivat rajusti PKC:n ja Suomisen myyntiä. Luvut eivät kuitenkaan kerro
koko totuutta.
Kotimaisten pörssiyhtiöiden tulos vuodelta 2012 oli
vain 2,2 miljardia euroa. Nyt jaossa on peräti
2,13 euroa, josta 1,23 euroa pääoman palautuksena.
Menestyvä osakesijoittaja suosii osingonjakoaan
kasvattavia yrityksiä kuten Kone, Nokian Renkaat,
Outotec ja Vacon. Tänä keväänä osinkosumma
(mukaan luettuna pääoman palautukset) supistui
vuoden takaisesta 6,329 miljoonasta eurosta 5,392
miljoonaan, joka tosin kasvanee hieman lisäosinkojen ansiosta.
Osinkosumman lasku selittyy pääosin Nokian nollaosingolla, mutta myös viime vuotista vertailulukua
paisuttavilla Fiskarsin ja Koneen ruhtinaallisilla lisäosingoilla. Outotecin
yli 50 prosentin kasvu oli pääosin orgaanista.
Sekä tulokseltaan että voitonjaoltaan pörssiyhtiöiden huippuvuosi oli 2007. Voitonjako on
ennallaan 20 yhtiössä.
MARKKINAPSYKOLOGIAN
Y MMÄRTÄMINEN
EI KUULUNE NOKIAN
JOHDON VAHVIMPIIN
PUOLIIN.
Pörssin rupusakkiin, jolta ei heru omistajille minkäänlaista kassavirtaa, kuuluu joka neljäs pörssiyhtiö,
31 yhtiötä. Nollakerhon uusia jäseniä ovat
Nokian lisäksi CapMan, Comptel, Efore, Oral, Pöyry
ja Viking Line.
Ilahduttavasti nollakerhoa jättäviä ovat Elektrobit,
Finnair, Metsä Board, Ruukki Group, Solteq ja Ålandsbanken. Fortumin tavanomainen euron osinko 888
miljoonalle osakkeelle tekee yhtiöstä Suomen anteliaimman osingonmaksajan.
Kaksi vuotta sitten Nokian voitonjako ylti lähes 1,5
miljardiin euroon, vuosi sitten vielä 742 miljoonaan.
Nyt omistajat jäävät ilman osinkoja ensimmäisen kerran yli 140 vuoteen. Mikäli noin 120 pörssiyhtiöstä vähennetään Nokia, metsäyhtiöt, Outokumpu ja
Rautaruukki, kuva muuttuu: vuosien 2010?2012 tulokset ovat kaikki hieman yli seitsemän miljardia euroa.
Erityisesti Nokian lähes neljän miljardin euron tappio
rumentaa viime vuoden tilastoa.
Liikevoitto myötäilee nettovoiton kehitystä. Vuosina 2002?2012 Nokian Renkaiden osakekohtainen osinko 13-kertaistui. Markkinapsykologian ymmärtäminen ei kuulune Nokian johdon
vahvimpiin puoliin.
Osinkoihin ei sisälly ruotsalaisten Nordean ja TeliaSoneran runsaan 2,8 miljoonaan euron voitonjako
(vuosi sitten 2,433 miljoonaa). Yhtiöt esittävät mielellään voittojaan ilman kertaeriä. Kone oli vuoden 2012 osinkotähti lisäosinkonsa
ansiosta. Tuolloin jaettiin omistajille
8,983 miljoonaa euroa. Vaikka osinkojen määrä supistui, korottajia on selvästi enemmän kuin laskijoita. Pankista vihjataan, että runsaita osinkoja
olisi tulossa jatkossakin.
Toimialoista mediayhtiöiden alavireiset osinkopäätökset kertovat alan murroksesta
Korollinen nettovelka jaettuna
oman pääoman ja vähemmistöosuuden
summalla.
OMAN PÄÄOMAN TUOTTO
Tulos ennen satunnaiseriä, josta
vähennetään verot jaetaan oman
pääoman ja vähemmistöosuuden
summalla.
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO
Tulos ennen satunnaiseriä lisättynä
korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla
jaetaan taseen loppusummalla, josta
vähennetään korottomat velat.
NETTOTULOS
Tulos satunnaiserien ja verojen jälkeen.
TILAUSKANTA
Kertoo kuinka paljon yrityksellä on
tulevaisuudessa todennäköisesti
tuloutuvaa liikevaihtoa.
Tilinpäätökset
2012
Seuraavien sivujen tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia. Kirjattiin aikaisemmin
yleensä satunnaiseriin, mutta kirjaus
liikevoittoon kaunistaa osakekohtaista
tulosta.
OSINKO/OSAKE
Tilikaudelta jaettava osinko jaettuna
osakkeiden määrällä.
OMAVARAISUUSASTE
Oman pääoman javähemmistöosuuden summa jaettuna taseen
loppusummalla, josta vähennetään
saadut ennakot. Hyvänä tasona
pidetään 40 prosenttia.
NETTOVELKAANTUMISASTE
Gearing. Tuloksesta
ennen satunnaiseriä vähennetään
tuloverot ja vähemmistöosuudet, mikä
jaetaan keskimääräisellä lukumäärällä
tilikauden aikana.
OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA
Oma pääoma jaettuna osakkeiden
keskimääräisellä lukumäärällä
tilikauden aikana.
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Esimerkiksi myydyt osakkeet tai
yritykset. Sijoittajan kannalta tärkeimmät
TILINPÄÄTÖSLUVUT
LIIKEVAIHTO
Yrityksen tilikauden myynti.
LIIKEVOITTO
Yrityksen voitto tai tappio, kun
liikevaihdosta vähennetään muuttuvat
ja kiinteät kulut sekä poistot.
TULOS ENNEN VEROJA
Liikevoitto, johon on lisätty
rahoitustuotot tai josta on vähennetty
rahoituskulut.
OSAKEKOHTAINEN TULOS
EPS (earnings per share)
Kasvua haetaan erityisesti suurista kaupungeista
sekä yritysostoin että nykyisiä asemia laajentamalla.
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Liiketoiminnan rahavirta, meur
Hoitoyksikköjen lukumäärä vuoden lopussa
2012
50,3
0,5
0,04
0,00
1,62
434
45
54,5
0
2
4,1
151
2011
46,3
0,0
-0,45
-0,04
1,65
0,03 (pääomanpal.)
2010
39,4
1,6
1,3
0,15
1,46
0,06
52
56,9
-3
1
1,7
139
39
56,2
12
8
3,3
120
Ramirent tarjoaa dynaamisia vuokrausratkaisuja, jotka ovat asiakaslähtöisiä,
lisäarvoa tuottavia ja korostavat Ramirentin ongelmanratkaisulähtöistä
toimintatapaa. EIM on kokonaisvaltaista tiedon hallintaa,
mikä huolehtii informaation hyvästä käytettävyydestä ja hyödyntämisestä
strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa.
Affecto toteuttaa myös organisaatioiden prosesseja tehostavia ja
yksinkertaistavia operatiivisia asiakas- ja toimialakohtaisia ratkaisuja ja
palveluja sekä tarjoaa paikkatietopalveluja.
Affecton pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto kasvoi 50,3 miljoonaan
euroon ja liiketulos parani. Hammaslääkäriasemilla työskentelee yhteensä
noin 700 suu- ja hammasterveyden ammattilaista.
Vuonna 2013 Oralin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa edelleen ja parantaa
liiketulosta vuodesta 2012. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa, Puolassa ja
Etelä-Afrikassa.
Affecton osake on vuodesta 2005 alkaen noteerattu Helsingin pörssin
päälistalla tunnuksella AFE1V.
2012
133,4
10,5
10,0
0,37
3,24
0,16
1089
50,6
15,8
11,9
9,1
61,4
13,8
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Tilauskanta, meur
Käyttökate, meur
2011
127,3
8,2
7,1
0,26
2,91
0,11
1011
46,1
27,1
9,1
7,5
57,1
11,6
2010
114,1
3,3
1,5
0,05
2,69
0,06
919
43,1
40,4
1,7
3,1
54,4
6,6
Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä.
Aspolla on liiketoimintaa neljässä tytäryhtiössä yhteensä 17 maassa PohjoisEuroopassa ja idän kasvumarkkinoilla. Yhtiöllä on yhteensä yli satatuhatta asiakasta.
Suomalainen Oral Hammaslääkärit on kasvanut voimakkaasti sekä yritysostoin
että orgaanisesti. TILINPÄÄTÖKSET 2012
Affecto on liiketoimintatiedon hallinnan (Enterprise Information Management,
EIM) edelläkävijä Pohjois-Euroopassa. Asiakassektoreihimme kuuluvat rakentaminen,
energia-, kaivos-, telakka-, öljy- ja kaasuteollisuus sekä julkinen sektori ja
kotitaloudet. Uusina paikkakuntina ketjussa aloittivat Oulu ja
Pieksämäki.
Ramirent on konevuokrauksen markkinajohtaja Pohjoismaissa sekä Keski- ja
Itä-Euroopan markkinoilla. Kaikilla yhtiöillä on keskeinen asema
vaativien business-to-business -asiakkaidensa arvoketjuissa.
ESL Shipping on varustamoyhtiö, joka huolehtii energia-alan ja teollisuuden
raaka-aineiden merikuljetuksista.
Leipurin palvelee elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, koneita
ja palveluita.
Telko on teollisuuskemikaalien ja muoviraaka-aineiden asiantuntija ja
jakelija.
Kaukomarkkinat keskittyy energiatehokkuustekniikkaan, teollisuuskonekauppaan sekä turva- ja digitaalituotteisiin.
Vuonna 1929 toimintansa aloittaneen Aspon osake noteerataan NASDAQ OMX
Helsingissä keskisuurten yritysten ryhmässä.
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
2012
481,6
10,6
7,4
0,36
2,95
0,42*
858
29,2
131,6
11,8
5,4
2011
476,3
21,5
17,4
0,45
3,05
0,42**
797
35,2
94,1
16,4
12,5
2010
395,9
17,9
14,1
0,38
2,49
0,40***
736
33,2
101,5
15,2
12,7
*) Hallituksen ehdotus osingoksi **) Pääomanpalautus ***) Osakeantikorjattu luku, nimellisosinko 0,42 vuonna 2010
Vuoden 2010 tunnusluvut on osakeantikorjattu
www.affecto.fi
www.aspo.fi
Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia suu- ja hammasterveyden
palveluja tuottava yhtiö ja Suomen johtava hammasterveysalan brändi.
Oral-ketjuun kuului vuoden 2012 lopussa 27 hammaslääkäriasemaa ja
kaksi hammaslaboratoriota. Vuokrattavien laitteiden lisäksi tarjoamme palveluja kuten
suunnittelu, asennus, kuljetus sekä tuki- ja neuvontapalvelut.
Ramirentin strategisena tavoitteena on kestävä kannattava kasvu.
Tavoitteenamme on myös generoida hyvää tuottoa osakkeenomistajille
ylläpitäen samalla vahva taloudellinen asema.
Liikevaihto, MEUR
Liiketulos (EBIT), MEUR
Osuus liikevaihdosta, %
Tulos ennen veroja, MEUR
Tulos/osake (EPS), EUR
Osinko/osinko, EUR
Oma pääoma/osake
Omavaraisuusaste, %
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Henkilöstömäärä
2012
714,1
92,3
12,9 %
82,9
0,59
0,34*
3,41
44,3 %
1,1x
18,3 %
18,8 %
3 005
* HALLITUKSEN EHDOTUS
www.oral.fi
Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia
www.ramirent.com
2011
649,9
74,1
11,4 %
60,8
0,41
0,28
3,02
40,7 %
1,4x
13,9 %
15,7 %
3 184
2010
531,3
29,7
5,6 %
20,9
0,13
0,25
2,93
48,0 %
1,4x
4,7 %
8,6 %
3 048. Yhtiöllä on yksi Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista.
Ydintuoteryhmät ovat nostimet, telineet, turva- ja muottitekniikka, pienkoneet,
torninosturit ja henkilötavarahissit, suuret rakennuskoneet, tilat ja kontit sekä
sähkö ja lämmitys. Autamme asiakkaitamme parantamaan
tuottavuuttaan ja kilpailukykyään tiedon paremmalla hyödyntämisellä
johtamisessa ja päätöksenteossa
ja tarjota asiakkailleen koko
tuotteen elinkaaren kattavia palveluita.
Taajuusmuuttajamme mahdollistavat optimaalisen prosessinohjauksen
ja sähkömoottoreiden energiataloudellisuuden. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden
myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk
Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin
kanssa.
2012
286,9
99,1
60,6
0,88
5,79
0,55*
152
16,0
15,5
6,3
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Vaconin toimintaa ohjaa intohimo kehittää, valmistaa ja myydä maailman
parhaita taajuusmuuttajia ja inverttereitä . Esiintymien arvioidaan
riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Vacon Oyj:n osakkeet (VAC1V) noteerataan Helsingin pörssin
(NASDAQ OMX Helsinki) päälistalla.
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
2012
388,4
37,7
36,8
1,70
7,00
1,10*
1 468
53,1
-9,5
25,8
33,2
2011
380,9
24,7
27,0
1,10
6,28
0,90
1 470
50,0
12,7
18,7
26,9
2010
338,0
28,6
27,5
1,22
5,90
1,00
1 301
46,0
10,7
22,1
27,0
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
www.talvivaara.com
www.vacon.fi
Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia. Vain
asiakasta aidosti kuuntelemalla pystymme parantamaan tarjontaamme ja
palveluamme. Omistamme noin 23 500
vuokrattavaa asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.
Kasvatamme tarjontaamme ja yrityksen arvoa investoimalla vuokraasuntoihin. Konsernin päätuotantolaitokset
sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Virossa, Venäjällä, Kiinassa, Indonesiassa
ja Englannissa. Vaconin invertterit ovat
avainasemassa, kun energiaa tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.
Vaconilla on tuotantoa ja tuotekehitystä Euroopassa, Aasiassa ja PohjoisAmerikassa sekä myyntiyhtiöt 29 maassa. Tavoitteenamme on olla toimialan tehokkain ja edistyksellisin
toimija, joka mahdollistaa asiakkaan palvelun jatkuvan parantamisen ja
lisäarvon tuottamisen omistajille.
SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 286,9 miljoonaa euroa ja tulos
ennen veroja 60,6 miljoonaa euroa
SATOn palvelulupaus on ?Koti kuten haluat?.
Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX
Helsingissä. Biokasaliuotuksella metalleja
voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti.
Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista
tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Vuonna 2012 Vaconin liikevaihto oli
388,4 milj. Konsernin brändiportfolioon kuuluu alan johtava brändi,
Rapala, ja muita maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä kuten VMC,
Sufix, Storm, Blue Fox, Luhr Jensen, Williamson, Dynamite Baits, Mora Ice,
StrikeMaster, Marttiini ja Peltonen.
Rapala VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa NASDAQ OMX Helsingissä
vuodesta 1998.
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Liikevoittoprosentti, %
Liiketoiminnan rahavirta, meur
2012
290,7
25,9
21,0
0,26
3,32
0,23
2127
42,3
65,1
10,2
11,4
8,9
25,2
2011
279,5
30,7
25,2
0,36
3,30
0,23
2208
43,2
67,1
13,0
13,8
11,0
15,2
2010
269,4
31,3
29,5
0,46
3,13
0,23
2317
42,6
69,5
17,2
15,3
11,6
13,0
SATO on Suomen johtavia asuntosijoitusyhtiöitä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 indeksiin.
Liikevaihto, meur
Liikevoitto, meur
Tulos ennen veroja, meur
Tulos/osake, eur
Oma pääoma/osake, eur
Osinko/osake, eur
Henkilöstön lukumäärä (keskim.)
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Investoinnit
2012
143
-84
-129
-0,38
1,11
0,00
547
24%
184%
-33%
-7%
97
2011
231
31
-7
-0,04
1,25
0,00
445
28%
141%
-2%
4%
79
2010
152
25
-3
-0,04
1,50
0,00
362
32%
82%
-2%
3%
116
2011
232,0
86,8
52,1
0,82
5,56
0,49
137
16,7
14,9
6,1
2010
192,9
74,7
41,6
0,62
5,36
0,35
129
18,8
12,4
5,7
* Hallituksen esitykseen perustuva osinko vuodelta 2012
www.sato.fi
www.rapalavmc.com
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien
tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. TILINPÄÄTÖKSET 2012
Rapala VMC Oyj (?konserni?) on maailman johtava uistimien, kolmihaarakoukkujen, kalastajan tarvikkeiden ja fileointiveitsien valmistaja ja myyjä.
Rapala-konsernilla on myös vahva maailmanlaajuinen markkina-asema
muissa urheilukalastuksen tuotekategorioissa ja se on yksi Pohjoismaiden
johtavista ulkoilu-, metsästys- ja talviurheilutuotteiden jakelijoista.
Konsernin jakeluyhtiöverkosto on alan kattavin. euroa, ja yhtiön palveluksessa oli maailmanlaajuisesti noin
1500 henkilöä. SATOn sijoitusasuntojen arvo on 2,1 miljardia euroa.
SATOn liiketoiminta perustuu asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Lisäksi Vaconilla on myynti- ja
huoltoedustusta lähes 90 maassa
menesty niistä huolimatta
Yllättäviä havaintoja, perinteiset käsitykset haastavia väitteitä. Uusi
ja epätavanomainen aihepiiri. Hansen
Tietoisesti paras
Epävarmuus, kaaos, sattuma . Tutkimusmatka
menestykseen
Jim Collins, Morten T. Kaikkea tätä on Jim Collinsin uutuusteoksessa Tietoisesti paras.
Kirja perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin, jonka keskiössä
on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja
poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien
on selvittävä.
2013, 302 sivua, suositushinta 69 ?
Tilaa ja tutustu www.talentumshop.fi
Samoin Yhdysvaltain
hätkäyttänyt markkinoita. Matalat korot ovat jo vaikuttaneet Saksan asuntomarkkinoilla. Taloustieteeseen ja politiikkaan
-
69. Myös väittely keinoista saattaa viivästyttää tarpeellisia uudistuksia.
Muisti on lyhyt. Ärhäkät poliitikot voivat silti pitää asiaa esillä
siirtääkseen maansa rakenteelliset ongelmat muka
EKP:n synneiksi. Tämä ilmiö voi helposti tarttua koko maahan, kun
välittyy taas helposti vuokriin ja palkkoihin, kun oma
keskuspankki ei enää vahdi rahan arvoa.
roalueella olisi vain hyötyä, sillä se lyhentäisi velkoja
säästäjien kustannuksella. Juuri
tästä syystähän poliitikot luovuttivat 1990-luvulla
rahapoliittisen vallan riippumattomille keskuspankeille eli vapaaehtoisesti ?sitoivat omat kätensä?.
sipolitiikan tutkimuksen roskakoriin.
EU:n perussopimus kieltää EKP:lta setelirahoituksen, joten euroalueella siitä ei kannata murehtia. Teknistä
kehitystä vastustanut ay-liike ja leväperäinen rahatiota kaivataan myös Isossa Britanniassa. Hampurissa ja
Münchenissä asuntojen hinnat ovat nousseet jopa 30
%. Näin tuettiin saamattomuutta ja
vanhaa tuotantokapasiteettia.
Myös englantilaisilla on muistissa vikaa. Kaksijakoisuus näkyy myös inulkopuolella matala korkotaso on tukenut kotimaistio on hidastumassa alle kahden prosentin ja myös
tuneita.
Suomi on vakaiden maiden joukossa oma lukunsa.
Komissio arvioi, että Suomessa palkat nousevat tänä
ja ensi vuonna lähes 3,5 % kumpanakin eli eniten euromaista (Viroa lukuun ottamatta). Kiistelty
Adair
Turner ehdotti budjettialijäämien rahoittamista
suoraan keskuspankista.
Ällistyin, kun Martin Wolf
sin kolumnissaan ?The case for helicopter money?
12.2.2013 Turnerin ehdotukselle kannatuksensa.
Wolf ei nähnyt mitään moraalista ongelmaa käyttää setelipainoa julkisten menojen rahoittamiseen.
Nykyisin keskuspankit toki ostavat markkinoilta
valtion velkakirjoja, mutta ne on tarkoitus myy-
YLIKUUMENTUNEET
ASUNTOMARKKINAT
OVAT USEIN INFL A ATION
K ASV UALUSTA.
dä myöhemmin takaisin. Maan kasvu on jo niin
vankalla pohjalla, että se riittää kassakoneen kilinän
voimistumiseen puoli prosenttia hitaampanakin.
Valta näyttää siirtyneen pessimisteiltä optimisteille.
Euroalueen työmarkkinoilla erot työttömyydessä
ovat vielä kasvussa. Euroopassa kasvua tukee myös Yhdysvaltojen
kysyntä, joka julkisten menojen leikkauksista huolimatta vauhdittuu.
Markkinat ovat näköjään kyllästyneet lamaan ja
jatkuvaan vaikerrukseen. Jarruttaahan ylivelkaantuminen kasvua vuosikausia. Samaan aikaan
menetämme rutkasti markkinaosuuksia viennissä.
Komissio saattaa arviossaan olla oikeassa, sillä palkkamaltti näyttää jäävän haaveeksi.
Ylikuumentuneet asuntomarkkinat ovat olleet
voimakas kasvu on pitkittyessään johtanut palkkojen
ja hintojen nousuun. Menojen rahoittamiseen
käytettyä keskuspankkirahaa ei sen sijaan tarvitsisi
on vaikea pysäyttää, sillä hintojen jatkuva nousu
vaikuttaa odotuksiin.
Martin Wolf unohti, että poliittisten päättäjien
näkökulmasta työttömiä on aina liikaa ja että julkisten palvelujen kysynnällä ei ole ylärajaa. Italian vaalituloksen sijoittajat sivuuttivat lähes olankohautuksella, mitä nyt
maan korot hiukan hypähtivät. Ranskalaisilla näyttää olevan lyhyt muisti.
Reilut 50 vuotta sitten Ranskan ja Saksan teollisuus
olivat lähes samalla viivalla, mutta Ranskan sotkui-
Kirjoittaja on
eläköitynyt
ekonomisti.
sen sisäpolitiikan vuoksi ongelmia alettiin ratkoa
rahaa painamalla. Ranskan teollisuusministeri vaati hiljan velkojen monetisointia eli painamalla rahaa. Vaikka talouskasvu on
vuoden alkuneljänneksillä vielä nollassa,
se alkaa vuoden loppua kohden hitaasti
elpyä. KOLUMNI
KUVA KIMMO LEHTONEN
PENTTI FORSMAN
E
uromaissa on jo päästy irtaantumaan viime
vuoden laskukierteestä komission tuoreen
ennusteen mukaan
lukijaa
Arvopaperin lukijamäärä kasvoi
Lisätiedot
lähde: KMT 2012
KARMO RUUSMAA
KUMPPANIBLOGIT
Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin
näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.
Inflaatio kiihtyy
KESKUSPANKIT YLPEILEVÄT
hienoilla exit-
-
-
-
Urodan
-
-
LÖYSÄ
R AHAPOLITIIKK A
JATKUU, VAIKK A
NOUSUK AUSI
K ÄY NNIST Y Y.
-
-
AKI KANGASHARJU,
TUTKIMUSJOHTAJA, NORDEA
71
PÖRSSIRISTIKKO
PÖRSSIRISTIKKO
SINI PENNANEN
JUHO KUVA
Laatinut Ristikkosampo
72 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
huhtikuuta.
Tilaa Arvopaperi
*)
(kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite)
Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013:
12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.
Tilaushinnat (alv. alv 24 %):
Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. maan ulkomaanpuhelumaksu.
73. liittoon.
Asiakaspalvelu
Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki,
puh. sis.): kestotilaus 125 ?/12 kk, määräaikaistilaus 135 ?/12 kk.
Osoitteenmuutos
Sähköposti
, puhelin 020 442 4100.
Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi
(numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.
Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. SEURAAVASSA NUMEROSSA
COLOURBOX
HELMIKUUN RATKAISU
Seuraavassa numerossa
KEVÄT VOITTAA ja osinkorahat kilahtelevat sähköisessä muodossa
osakkeenomistajien pankkitileille. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.
Ulkomailta soitettaessa ao. 020 442 4100 (ma?pe 8.15?16.30).
*) Puhelun hinta (sis. Mitä hankkia osinkorahoilla?
Huhtikuun Arvopaperi tarjoaa punnittuja näkemyksiä ja raakaa dataa sijoituspäätösten tueksi.
Arvopaperin seuraava numero ilmestyy torstaina 25
Kuplan puhkeamisen aiheuttama krapula säikäytti sijoittajat niin pahasti, että kolme vuotta
myöhemmin uuden pääoman määrä romahti alle sataan miljoonaan euroon. Nyt tiukempi sääntely ja raippaverot ajavat
pankkeja pois yritysten luototuksesta, koska yritysluottojen vähentäminen parantaa vakavaraisuutta.
Samaan aikaa se tietysti heikentää yritysten investointimahdollisuuksia. Pörssin kynnyksellä odottaa melkoinen joukko
yrityksiä, joista ainakin osa on perhetaustaisia yhtiöitä,
joiden listautumisen suurimpana jarruna on epäedullinen verotus. Suomessa tulee silloin pulaa pääomista, jos rahaa ei saada
liikkeelle pankkitileiltä pörssiin. Rahat upposivat pääosin it-yhtiöiden
yleisöanteihin. Kun pankkien rahahanat kuivuvat, pörssiyhtiöiden
osakkeista on tullut käypää valuuttaa yrityskaupoissa ja oman taseen vahvistamisessa.
Sen sijaan uusia pörssilistautumisia saadaan edelleen
odottaa. Rahastojen kasvu on perustunut enemmän osakkeiden arvonnousuun kuin
uuteen pääomaan. KOLUMNI
JOUKO MARTTILA
Pörssi päihittää pankin
E
urokriisi on lisännyt pörssin houkuttelevuutta rahoituksen lähteenä. Niin pieniä rahoja ei kerätty
edes 1980-luvulla.
Suomi on ollut aina pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä. Perheyhtiöiden suosiminen
pörssin kustannuksella on lyhytnäköistä politiikkaa,
joka kostautuu myöhemmin matalampana kasvuna ja
investointien vähyytenä.
Yksityissijoittajien rahat saataisiin parhaiten liikkeelle vapauttamalla pienet osingot kokonaan verosta
ja verottamalla sitten vaikka todella isoja pörssiosinkoja enemmän.. Uusia
tuotannollisia investointeja ei pörssinkään kautta ole
paljon tullut.
Kun pankit kiristävät luotonantoaan ja marginaalit
nousevat, pörssirahoituksen kilpailukyky paranee.
Pahimmillaan pankkiraha voi maksaa kymmenenkin
prosenttia. Teollisuuden lainakanta on supistunut. Finanssikriisin syvimmässä aallonpohjassa
vuonna 2009 uutta rahaa saatiin kasaan saman verran
kuin Talvivaaran annissa eli alle 300 miljoonaa euroa.
Viime vuonna päästiin Outokummun avulla reilusti yli
miljardin euron.
Osakeanneilla kerättyjen pääomien historia näyttää
Suomessa ankealta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Vuonna 2000 osakeanteihin sijoitettiin yhteensä 12
miljardia euroa. Rahasto-osuuksissa on edelleen
sijoitettuna vain puolet siitä, mitä suomalaiset pitävät
pankkitileillään.
Suuryritykset hakevat rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta, mikä vähentää pankkirahoituksen tarvetta. Pörssille se avaa nyt uuden mahdollisuuden,
jos sitä uskalletaan vain käyttää.
Suurin osa kuluvan ja viime vuosikymmenen pörssipääomasta on käytetty kolmeen kohteeseen: suunnatuilla anneilla on maksettu yrityskauppoja, uutta
pääomaa on haettu taseen tueksi ja uusia osakkeita
on käytetty johtajien kannustinjärjestelmiin. Suomessa
lainansaanti on silti ollut helpompaa kuin muualla
Euroopassa. Tästä
huolimatta pörssin kautta kerätyt pääomat ovat kasvaneet. Sääntelyn lisääminen luo enemmän
kurjuutta kuin kasvua, mitä poliittiset päättäjät eivät
ymmärrä. Listautumista harkitsevien yritysten kannattaisi ottaa nyt etunojaa ja tuoda pörssiin uutta vipinää.
Rahaa Suomessa on paljon, mutta riskiraha pakenee
turvasatamiin kuten tuottamattomiin talletuksiin.
74 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013
Kirjoittaja
seuraa
kolumnien
välissä
taloutta
blogissaan
http://taloudentulkki.com
Rahastosäästäminen on saanut uutta virtaa, mutta
täneen tason alapuolella. Verotus on tehokkain
tapa liikutella pääomia. Liian kevein perustein ei pörssiin pidä
silti pyrkiä, mistä tuulivoimayhtiö Ilmattaren epäonnistunut anti on hyvä muistutus.
Suomalaiset eläkeyhtiöt siirtyvät vuosikymmenen
lopulla osakkeiden netto-ostajista nettomyyjiksi. Ruotsissa First North on kerännyt muutamassa vuodessa 1,5 miljardia euroa uutta
pääomaa 170 yritykselle.
Suomessa on selvästi käynnissä kasvuyritysten uusi
nousu, mutta pörssiin asti aallot eivät vielä ole yltäneet. Moni
kasvuyritys päätyy ulkomaalaisomistukseen liian varhain ja usein liian halvalla, kun vaihtoehtona olisi
VEROTUS ON TEHOKK AIN
TAPA LIIKUTELL A
PÄ ÄOMIA.
helppo listautuminen toistaiseksi torsoksi jääneelle
First North -listalle. Sen verran sumuiselta tulevaisuus Helsingin
horisontissa näyttää.
Yhdysvalloissa pörssi-indeksit takovat ennätyksiä,
mutta Suomessa ollaan kaukana huipputasoista. Kaikilla yrityksillä ei ole pääsyä isoille
velkakirjamarkkinoille, jolloin pörssi voisi tarjota hyvän rahoitusväylän.
Suomalaisille pitäisi muutenkin takoa taas päähän,
että pörssi on paras paikka pääomalle ja kasvulle
osakerahasto sinun suunnitelmiisi. Sijoita maailman parhaisiin
osingonmaksajiin
Uusi Nordea Maailma Osinko
Sijoittamisessa on kysymys pitkäjänteisyydestä ja suunnitelmallisuudesta.
Sopiiko Maailma Osinko . Tutustu osoitteessa
nordea.fi/maailmaosinko tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja kysy lisää.
Rahastoa hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy.
Tutustu rahastojen avaintietoesitteeseen ennen merkintää osoitteessa nordea.fi/rahasto.
PAL.VKO 2013-17
177535-1303
Arvopaperin
AAMUSEMINAARI
Keskiviikkona 10.4.2013 klo 8.00?10.30
Musiikkitalo, Camerata-sali, Mannerheimintie 13a B, Helsinki
Tervetuloa Arvopaperin aamutilaisuuteen!
Miten eläkerahat on sijoitettu?
Eljas Repo,
Arvopaperi
AP aamu elakeyhtiot.indd 1
Suvi-Anne Siimes,
Työeläkevakuuttajat Tela
9.40
Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen päällikkö,
Ilmarinen
10.00 Paneelikeskustelu:
Paljonko eläkesijoittajan kannattaa sijoittaa
10.30 Tilaisuus päättyy
Jari Puhakka,
Etera
Hanna Hiidenpalo,
LähiTapiola Eläkeyhtiö
Anna Hyrske,
Ilmarinen
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
8.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
8.30 Tervetuloa!
Eljas Repo, päätoimittaja, Arvopaperi
8.35 Huomioita työeläkesijoituksista 2012
Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja,
Työeläkevakuuttajat Tela
9.00
Jari Puhakka, sijoitusjohtaja, Etera
9.20
Hanna Hiidenpalo, sijoitusjohtaja,
LähiTapiola Eläkeyhtiö
20.3.2013 15:27:42