M A A L I S K U U 2 1 6 Sijoittamisen erikoislehti Maaliskuu 2016 12,90€ OPERAATIO EKOKEM Orion etsii uutta myyntihittiä Puheenjohtajat tuottovertailussa Kasvuhuolet varjostavat osinkokevättä Kaupungistuminen on sijoittajan mahdollisuus O P E R A A T I O E K O K E M KARRI KAITUE HAKEE JÄTTEEN KÄSITTELIJÄLLE KASVURAHAA PÖRSSISTÄ
Tapahtuma on maksuton Arvopaperija Arvoasunto-lehtien lukijoille. Mitä tulevaisuuden asukas vaatii ja arvostaa. Pörssitalo, Helsinki Nämä vinkit kannattaa kuulla Mistä saat parhaat tuotot sijoituksillesi. Arvostetussa tapahtumassa kuulet parhaat vinkit asuntosijoittamiseen. Asuntosijoittamisen päivä 2016 10.5.2016 . Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi: talentumevents.fi/asuntosijoittaminen Järjestäjä: Yhteistyökumppanit: Vuoden tärkein asuntosijoittamisen foorumi!
vuosikerta — maaliskuu 2016 3 40 Tilinpäätökset Osinkoja piisaa, kasvu kadoksissa 28 Odotustilassa Timo Lappalaisen johtaman Orionin kehitysputkessa on kaksi lupausta 12 Sijoitin viimeksi Markku Kuisma vaanii kurssipudokkaita 34 Kasvualustat Kaupungistuminen on lupaus yrityksille K a n n e n j a s i s ä l l y s l u e t t e l o n k u v a : A r t t u L a i t a l a. Sijoittamisen erikoislehti — 36
Sijoittamisen erikoislehti — 36. vuosikerta — maaliskuu 2016 4 6 | Pääkirjoitus Warren Buffett saarnaa kulujen merkityksestä Noteeratut 8 | Vuokrien nousu hyytyy 10 | Uutiskuukausi Marimekko ylitti isot uutiskynnykset 12 | Sijoitin viimeksi Kuisma vaanii kurssipudokkaita 14 | Lounaalla Seija Ilmakunnas Reportaasit 16 | Pörssiehdokas Kaitueen uusi tilaisuus 21 | Sijoittajakysely Hyvä osinkokevät ei riitä 22 | Hallitusherrat Toimitusjohtajien takuumiehet 28 | Kuukauden osake Orionin kaksi lääkelupausta 34 | Kaupungistuminen Kaupungit tuovat kasvun 40 | Tilinpäätökset Kasvuhuoli synkentää osinkokevättä Sijoitukset 45 | Kotimainen Viking Line sopii arvosalkun perustaksi 47 | Ulkomainen Honeywell ei saanut Koneen kilpailijaa 49 | Instituutio Olvissa polvet eivät tutise 51 | Rahastot Pohjolan pienyhtiöt sihdissä 53 | Iso kuva Taalan nousu hiipui 54 | Hanna Kaleva Kiinteistörahastojen kestotesti lähestyy Taulukot 55 | Kotimainen yleiskatsaus Nokiassa hurjasti kasvuvaraa 56 | Tulosennusteet 58 | Pohjoismaiset tulosennusteet 60 | Eurooppalaiset tulosennusteet 62 | Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 64 | Suomi-salkut 66 | Parhaat rahastot Ilmiöt 67 | Sijoitusmaailman ilmiöt Makeissuku ei osaa päättää 69 | Toimitukselta 70 | Kirjat 72 | Pörssiristikko 74 | Arvopaperi Areena 76 | Samu Kurri Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu. Arvopaperi pani hallitusherrat järjestykseen kokonaistuoton perusteella. 78 | Tallimestari Renkaat haisevat optioilta Vastuunkantajat. K u v i t u s : J a n n e I i v o n e n
Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Myyntiturva on turvallinen valinta. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Oletko myymässä asuntoasi. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Harkitsetko asuntosi vuokraamista. Takaamme myös välitystyömme laadun. Palvelumme on tehokas. 010 2327 300, www.vuokraturva.?. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Soita niin keskustellaan tarkemmin! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita ja sovi tapaaminen! p
Katsokaa esimerkiksi osakkeen arvonnousua tarjonneiden Koneen, Sammon, Nesteen ja Revenion menestystarinoita. Nämä ovat syntyneet erityisesti taitavan johdon ansiosta. Pohjoismaissakin tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että vakaa ja ennustettava liiketoiminta tuo pitkällä aikavälillä parhaiten arvonnousua ja talon sisältä valittu toimitusjohtaja on etu yhtiölle. Pääkonttorin henkilökunnan määrään. Buffettilla on kuitenkin näyttöä, että pitkällä aikavälillä eli hänen tapauksessaan 51 vuodessa Berkshire on onnistunut luomaan enemmän vaurautta kuin indeksit keskimäärin. Buffettin kirjeen kuva kiinnittää huomion erääseen toiseenkin ilmiöön. Kuvateksti kertoo, että kuvat ovat vuosien 2014 ja 2015 Berkshire Hathawayn henkilökunnan joululounaalta. Kun on näin vähän väkeä, niin Buffett voi luvata, että Berkshiren tilinpäätöksessä ei koskaan tule olemaan Warren Buffett saarnaa kulujen merkityksestä ”henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja”. Herra itse on molemmissa kuvissa kirkkaan punaisessa, hiukan imelän näköisessä pikkutakissa ja ympärillä on 24 ihmistä. Berkshiren kassa pullottaa ja uusia ostokohteita etsitään aktiivisesti, mutta viime vuosina yhtiöllä on ollut vaikeuksia löytää sopivia sijoituskohteita. Hallitusten asemaa pörssiyhtiöiden menestykseen usein liioitellaan. Johtoryhmät ja avainhenkilöt ovat paljon oleellisempia. Buffett kertoo ylpeänä, että vuodessa henkilökunta ei vaihtunut. Berkshiren osakkuusyhtiöt työllistävät 361 270 henkeä, mutta Berkshiren palkkalistoilla on vain 25 henkilöä. Pörssiosakkeiden sijaan Berkshire on ostanut kokonaisia firmoja kuten pääomasijoittajat. Tietenkin hallituksen puheenjohtajalla voi merkittävämpi rooli kuin toimitusjohtajalla. o Eljas Repo Berkshiren markkina-arvo on reilusti isompi kuin koko Helsingin pörssi.. Hänen mukaansa pörssiyhtiöt helposti kasvattavat hallintojaan. Buffett on sekä hallituksen puheenjohtaja että toimitusjohtaja. Berkshire pystyy 25 hengen voimin hallitsemaan 360 miljardin dollarin markkina-arvoaan, joka on muuten reilusti isompi kuin koko Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden arvo yhteensä. Hallitus toki valitsee toimitusjohtajan ja jos tekee valinnan hyvin, niin sama henkilö jatkaa pitkään. Huomio kiinnittyy helposti liikemaailman julkimoihin, joita hallituksiinkin tavoitellaan. Samalla – tai ei aivan samalla – tavalla kiinnostuksemme passiivisiin tai aktiivisiin sijoituksiin tuplaavat mahdollisuutemme”. Näin keväällä keskustellaan pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten nimistä. Hän arvostaa liiketoiminnassa pysyviä työsuhteita, vakautta ja ennustettavuutta. Tämä sai Buffettin poimimaan sitaatin elokuvatekijältä. Kukaan ei lähtenyt eikä ketään palkattu. Lohdutukseksi niille, jotka eivät onnistuneet viime vuonna sijoituksistaan, että myös Berkshiren osakkeen arvo aleni viime vuonna 12,5 prosenttia. K u v a : N i c k T u l i n e n PÄÄKIRJOITUS 6 M iljardööri Warren Buffettin vuotuisen sijoituskirjeen lopussa on kaksi valokuvaa. ”Woody Allen on kertonut, että biseksuaalisuus tuplaa mahdollisuudet löytää seuraa lauantai-iltana
Nordnet on siis ylivoimaisesti suositelluin pankki sijoittajalle. Tutkimus paljasti suuria eroja eri pankkien välillä. Kysy vaikka kaverilta, tai käy katsomassa osoitteessa: www.nordnet.fi/nps2016. Tulokset osoittavat, että Nordnetin suositteluindeksi on 32, mikä oli selkeästi tutkimuksen korkein. Tutkimusyhtiö YouGov toteutti sijoittajien keskuudessa laajan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten sijoittajien tyytyväisyyttä omaan pankkiinsa, pankin tarjoamiin osakeja rahastosäästämisen palveluihin ja asiakkaiden halukkuutta suositella pankkiaan muille. N or dn et 10 20 30 40 30 20 10 Nordnet on tutkitusti Suomen suositelluin pankki sijoittajalle
Samaan aikaan asuntojen hinnat nousivat koko maassa 9,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudullakin vain 12,3 prosenttia. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Samalla molempien yhtiöiden vuokrausasteet ovat laskeneet. K u v i t u s : E r i c S o l i n. Vuokrien raju nousu on saanut asukkaat miettimään vaihtoehtoja. Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan vanhojen vuokrasopimusten vuokrat nousevat inflaatiota nopeammin, koska varsinkin suurimmat vuokranantajat lisäävät indeksikorotukseen erikseen sovitun lisän, jopa viisi prosenttia vuodessa. Siksi vanhojen vuokrasopimusten vuokrien kehitys hallitsee vapaarahoitteisen vuokraasuntokannan tilastoa. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 Saton keskimääräinen neliövuokra kuukaudessa nousi yli 35 prosenttia ja VVO:n 26 prosenttia. Saton ja VVO:n vuokralaisten vaihtuvuus kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli puolet 20–29 -vuotiaista asui vuokralla ja vuokra-asunnoista 41 prosenttia oli vapaarahoitteisia. Metsola uskoo, että tämän vuoksi vanhojen vapaarahoitteisten vuokrasoVuokrien nousu hyytymässä Teksti Mikael Sjöström Vuokra-asuntoyhtiöt ja asuntorahastot eivät pysty nostamaan vuokria viime vuosien tapaan. Suomen lähes 400 000 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokrasopimuksista suuri enemmistö on solmittu ennen vuotta 2015. Satolla vaihtuvuus oli viime vuonna jo yli 41 prosenttia. Noteeratut 8 Tilastokeskuksen tietojen mukaan asuntovuokrat nousivat vuosina 20102015 koko maassa 21 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla yli 22 prosenttia. Suurista vuokra-asuntojen omistajista Sato ja VVO ovat päässeet korotuksillaan julkisuuteen, sillä ne ovat korottaneet vuokriaan vielä selvästi tätäkin nopeammin. Vuokrat ovat siis karanneet kauas asuntojen hintakehityksestä. Se näkyy vuokralaisten vaihtuvuuden kasvuna. Vaikka vuokrankorotukset ovat herättäneet vastalauseita, kysyntä vuokra-asunnoista erityisesti pääkaupunkiseudulla on niin suurta, että asukkaille ei ole juuri jäänyt vaihtoehtoja. VVO:lla asukkaiden vaihtuvuus kasvoi samassa ajassa lähes kolmanneksen runsaaseen 27 prosenttiin. Korotus on laskettu vuosikertomuksissa ilmoitetuista keskineliövuokrista
Finanssikriisin jälkeen EKP esti vanhan mantereen heikoimpien pankkien kaatumisen ”lotrauksellaan”. Vuokrasopimusten korotusprosentit on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin. Niinpä negatiivinen talletuskorko murjoo pankkisektoria päivä päivältä yhä kovempaa. Rahastot suhtautuvat Satoa ja VVO:ta varovaisemmin vaihtuvuuteen, koska se aiheuttaa kuluja ja heikentää sijoitusten tuottoa. Kriitikoiden mukaan nykymallinen rahapolitiikka olisi tiensä päässä. Markkinareaktiolle tarjottiin useita eri selityksiä. Viime viikolla -0,4 prosenttiin painettu talletuskorko riipaisee pankkisektoria aivan erityisesti. Hermostuttavin selitys on, että markkinat olisivat menettämässä luottamustaan keskuspankkien rahapolitiikkaan. ”Monien kohteiden vuokraa ei nostettu lainkaan”, sanoo rahaston toinen salkunhoitaja Antti Valkama. o Saton neliövuokra nousi viidessä vuodessa 35,5 prosenttia.. Se nousi vuosina 2010– 2015 vain 8,9 prosenttia. Yksittäiset pankit voivat toki pelata rahareserviensä kanssa, mutta kokonaisuutena pankkisektori ei voi vähentää rahan määrää. Ålandsbanken Asuntorahasto ilmoittaa korotusperusteeksi elinkustannusindeksiin korotettuna enintään 3,5 prosentilla. päivän linjavetoihin sisältyi myös neljä uutta TLTROrahoitusoperaatiota. Erityisen tervetulleita rahoitusoperaatiot ovat Etelä-Euroopan pankeille. Torasvirran mukaan vuokrat nousevat pitkän ajan kuluessa inflaatiota nopeammin, sillä ne seuraavat nimellistä bkt-kehitystä tai käytettävissä olevien tulojen nousua. Maaliskuun 10. Varsinkin negatiivisia korkoja on pidetty ongelmallisina. ”Ihmiset käyttävät vakio-osan eli noin neljänneksen käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen ja osuus on pysynyt samana pitkään”, Torasvirta sanoo. – Tommi Melender LOTRAUS HELPOTTAA HEIKKOJA PANKKEJA pimusten vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, että uudet vuokralaiset eivät suostu niitä maksamaan. Orava Asuntorahaston hallituksen puheenjohtaja Jouni Torasvirta puolestaan uskoo, että vuokrien nousu jatkuu. Negatiivisten korkojen ikävät vaikutukset olisivat pienempiä, jos pankit ulottaisivat miinuskorot asiakkaiden tileihin. Pankkisektorin rahareservit kasvavat jokaisen lainapäätöksen myötä ja myös EKP:n osto-ohjelma kasvattaa euroalueen rahareservejä. Ne voidaan tulkita kädenojennukseksi pankkisektorille. Suomalaiset asuntorahastot ovat viime vuosina tuoneet runsaasti pääomaa vuokra-asuntojen tuotantoon. EKP pyrkii talletuskoroilla painamaan korkotasoa alemmas, mutta samalla se ajaa jo valmiiksi heikkoja europankkeja entistä vaikeampaan rakoon. Tosin ainakin Nordea kiusaa instituutioasiakkaita negatiivisilla koroilla. Virallisen perustelun mukaan setelistä luovutaan rikollisuuden kitkemiseksi, mikä varmaan onkin pääsyy. Muun muassa laatulehdet The Economist ja Financial Times ovat viime viikkoina pyöritelleet tätä mahdollisuutta ja samalla vahvistaneet tarinaa edelleen. EKP:n ajoitus luopua 500 euron setelistä onkin suorastaan herkullinen. Käytännössä olemme noudattaneet elinkustannusindeksiä”, sanoo OP Vuokratuotto –rahaston salkunhoitaja Antero Tenhunen. – Alex af Heurlin Negatiivinen talletuskorko murjoo pankkisektoria. 9 EKP 9 Markkinoiden ensireaktiota EKP:n uusimpaan elvytyspäätökseen voi kuvata shokiksi. Nyt tavoitteena lienee kriisiytymisen ennaltaehkäisy. EKP tarjoaa rahoitusta -0,4 prosentin korolla. Valkama sanoo asukkaiden vaihtuvuuden olevan vain 17–18 prosenttia, mikä on kilpailijoita vähemmän. Euro vahvistui ja pörssi notkahti siitä huolimatta – tai ehkä sittenkin siksi – että elvytyspaketti ylitti markkinoiden odotukset. Pankit vaikeassa välikädessä HUOMIO EKP ei elvytyshuumassaan täysin sivuuta negatiivisten korkojen ympäristössä kärvistelevien pankkien tuskaa. ”Kahden–kolmen viime vuoden aikana neliövuokrien korotusprosentti on Tilastokeskuksen mukaan laskenut 3–4 prosentista alle kolmeen, mutta vuokramarkkinat eivät ole heikentyneet olennaisesti.” Orava vuokrasi viime vuoden lopussa noin 1 700 asuntoa ympäri maan. Yksityisasiakkaat saattaisivat nostaa talletuksensa käteiseksi, jos niitä alettaisiin rokottaa miinuskoroilla. ”Vuokrien nousu on tasaantunut ja otamme sen huomioon. Kenties keskuspankki haluaa samalla laskea fyysisen rahan houkuttelevuutta miinuskorkojen maailmassa
Noteeratut UUTISKUUKAUSI 10 Marimekko ylitti Yhdysvalloissa isot uutiskynnykset yhteistyökuviollaan Targetin kanssa. Tyylillä. Yhtiön suurin markkinointipanos nähtiin Pariisin muotiviikolla, jossa yhtiö esitteli komeasti Palais de Tokyossa uutta mallistoa. K u v a t : A n t t i M a n n e r m a a , K a r o l i i n a P a a v i l a i n e n , F r i e d e m a n n W u l f f W o e s t e n. Marimekko tuo määräajaksi tuotteitaan suppilaudasta riippumattoon Amerikan toiseksi suurimpaan kauppaketjuun. Vaatetalolla on ollut vaikeuksia kasvun ja kannattavuuden kanssa. Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko odottaa yhteistyön tukevan vähittäisja tukkumyyntiä Yhdysvalloissa. Suomen kilpailukykyyn ei näy äkkiparannusta. Marimekon yli kymmenen vuoden pohjalukemiin vajonnut kurssi ponkaisi uutisten seurauksena vankkaan nousuun. Marimekossa kuitenkin uskotaan tulevaan. Juha Sipilän johtama hallitus puolestaan viestitti, ettei laittaisi toimeen pakkolakipakettiaan. SIPILÄN SOPIMUS VESITTYI Kuukausitolkulla väännetty yhteiskuntasopimus näytti vesittyvän lopullisesti, kun useat SAK:n jäsenliitot vetäytyivät alustavasta sopimusesityksestä. Marimekko kerää katseet ja otsikot 4.3. Marimekko esitteli syysmallistoaan Pariisin muotiviikoilla
11 TULOSKAUSI PAKETISSA Neljännen neljänneksen tuloskauden anti jäi vaatimattomaksi. VIILAUKSIA SUOMALAISYHTIÖISSÄ Nokian Renkaat ajautui keskelle skandaalia, kun Kauppalehti toi esiin yhtiön vuosikausia jatkuneet rengastestien peukaloinnit. Kiinan taloustilanne on noussut sijoittajien ykköshuolenaiheeksi. 10.3. PÖRSSILLE UUSI JOHTAJA Helsingin pörssiä seitsemän vuotta johtanut Lauri Rosendahl siirtyy Nasdaq Nordicin ja Tukholman pörssin johtajaksi. PÖRSSILISTA KIINNOSTAA Markkinoiden alkuvuoden hermoilu ei lannistanut listautumisintoa. Yhdysvalloissa yhtiöiden tulokset kertaerät huomioiden putosivat heikoimmalle tasolleen sitten vuoden 2012. Keskuspankki laski kaikkia keskeisiä ohjauskorkojaan, kasvatti elvytysohjelman kuukausiostojen määrää ja laajensi osto-ohjelman yrityslainoihin. Helsingin pörssin toimitusjohtajaksi nousee sen nykyinen varatoimitusjohtaja Henrik Husman (kuvassa).. >> TULEVAT TÄRPIT 28.3. VIELÄ KERRAN, EKP EKP kertoi jälleen uusista elvytystoimista. Esimerkiksi rautamalmin hinta oli maaliskuun alussa jo yli tuplasti joulukuun lukemia korkeammalla. Markkinoiden käännyttyä helmikuussa uuteen nousuun listautumisaikeistaan kertoivat First North-listalle tähtäävät Suomen Hoivatilat ja Ahola Transport sekä päälistalle loppuvuoden aikana mieliviä Ekokem (Ekokemistä lisää s. Pörssit sulkeutuvat pääsiäisen pyhiksi. Pääsiäisen pyhät 25.-28.3. Myös öljytynnyri nousi maaliskuussa yli 40 dollariin eli usean kuukauden huippulukemiin. Kun ripittäytymisikkuna oli valmiiksi auki, myös Wärtsilä toi esiin Italian tehtaalla tapahtuneet testitulosten viilaukset. Helsingin pörssissä yhtiöiden liikevaihdot kasvoivat aavistuksen, kun taas liikevoitot pysyivät miltei ennallaan. 9.3. Uusin elvytyskierros ylitti kaikki odotukset, mutta markkinoiden ensireaktiot olivat ristiriitaisia: euro vahvistui ja pörssissä nähtiin suuria liikkeitä sekä ylösettä alaspäin. Kiinan BKT-lukemat 15.4. 16) 7.3. 7.3. RAAKA-AINEIDEN POHJAT Jo puolentoista vuoden ajan jyrkästi pudonneet raaka-aineiden hinnat saavuttivat vuodenvaihteessa ainakin väliaikaiset pohjat. Varsinkin johtoportaan optiokaupat viime syksynä vaikuttivat raskauttavilta ja kurssi notkahti selvästi
”Alun shokkiopetuksen jäljiltä huomaan etsiväni vastaavien kurssilasKuisma vaanii kurssipudokkaita Teksti Mikael Sjöström Historioitsija ja Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma hyödyntää suuret kurssilaskut. Kirjoitan, siis kai samalla ajattelen. ”Ihan tyypillisen valtavirtaisesti, näin jälkikäteen katsoen 1980-luvun kasinokuplan synnytyksessä. K u v a : V e s a L a i t i n e n. Olla sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa. ”Taisi olla Outokumpu, joka silloin listattiin muutaman muun valtionyhtiön tavoin. Noteeratut SIJOITIN VIIMEKSI 12 Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat. Kyse oli pikkurahoista, siis asuntolainan ja elämisen jälkeen jääneistä vähäisistä ylijäämistä. Mitä mielessä. Markku Kuisma, 64 Tärkeintä elämässä. Vapaalla Tämän täytyy olla väärin, mutta taidan olla töissä koko ajan ja niin on hyvä. Puoliso, lapset ja lapsenlapset, elämä ilman sotaa. Mutta aika oli hyvin opettavaista.” Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne. Olin tuntevinani Outokummun tavanomaista syvemmin ja tiesin alan ja tarinan, jota olin ollut kirjoittamassa.” Luonnehtikaa itseänne sijoittajana. Aurinko paistaa ulkona
”Odottelen ja vaanin. ”Pääosa on osakkeissa ja Suomessa, sikäli kuin tällainen raja kuvaa enää osuvasti firmoja, joiden toiminnasta valtaosa on pitkin maailmaa.” Miten seuraatte markkinoita. ”Vaikuttaisiko niin, että meikäläisillä on aika pienet palkat. Arvopaperin toimituksen aktiivinen 100 000 euron mallisalkku koostuu osakkeista, joissa toimitus näkee TAKAISIN YLÖS selvää nousupotentiaalia vuoden aikajänteellä. ”Ilman muuta yritän sijoittaa vain yhtiöihin, joiden uskon toimivan terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.” Mihin sijoititte viimeksi. Emme tee salkkuun muutoksia, mutta pidämme Stockmannin liipaisimella. Se tuo yhtiölle rutkasti lisää näkyvyyttä ja toivottavasti antaa uutta potkua kansainväliseen myyntiin. Tulosraportin jälkeen analyytikot ovat synkentäneet näkemyksiään. Voitot kyllä maistuvat ihan totisesti.” Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne. ”Ihan vain lehtiä lukemalla.” Olette työhistorialtanne yliopistomies ja tutkija. Harmi vain, että koskettava käsi oli liian pieni, velalla en sijoita, leikin ylijäämillä.” Entä suurin virheenne. Yhdestä hyvin reippaasta nousijasta irtauduin kuukausi sitten.” Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa. Kurssireaktio oli räikeä ylilyönti, mutta on selvää, että osakkeeseen sisältyy suuri poliittinen riski. PKC GROUP Taannoinen tulosraportti alitti selvästi konsensusennusteet. Pihlajalinnaa kärsivälliselle PIHLAJALINNA Pihlajalinnan osake syöksyi helmikuussa, kun sijoitajat pelästyivät hallituksen suunnitelmia rajoittaa sote-sopimuksia. Hajautukseksi näin pienillä rahoilla riittää puoli tusinaa osaketta. ”Vastaava liike väärään suuntaan 1980-luvun kuplan puhjetessa. Se kuuluu leikin luonteeseen.” Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä. Ohjeistukseen liittyy epävarmuutta, etenkin kun jenkkimarkkina on saavuttantut syklin huipun. Tulosja taseperusteiset arvostukset ylittävät viiden vuoden keskiarvonsa. ”En ole tehnyt isompia muutoksia pitkään aikaan. Eli koetan kulkea aina vastavirtaan. Yhdysvaltalaisen tavaratalojätti Targetin kanssa solmittu yhteistyösopimus on osoitus arvostuksesta Marimekkoa ja skandinaavista designia kohtaan. Lisäksi suhtaudumme myönteisesti Aarne Aktanin toimitusjohtajanimitykseen. Klassinen paniikkireaktio, joka opetti eliniäksi.” o Osakemarkkinat elpyivät voimakkaasti helmikuun puolivälin jälkeen, mikä näkyi myös mallisalkussamme. Yleensä pidän pitkään ja jos rahastan niin arvonnousu on yli 100 prosenttia. Salkun arvo nousi kuukaudentakaisesta lähes 15 prosenttia. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne. MARIMEKKO Ikuiseksi lupaukseksi herjattu Marimekko on osoittanut piristymisen merkkejä. PKC ohjeistaa tälle vuodelle parantuvaa käyttökatetta, mutta toiveet kohdistuvat loppuvuoteen. Iso kuva ei kuitenkaan ole muuttunut, oli sote-väännön lopputulos mikä hyvänsä. Vaikuttaisiko myös niin, että suhtaudun sijoitusmaailmaan hiukan sarkastisen huvittuneesti, vähän kuin seuraisi lasten teatteriesitystä. Kärsivällisyytemme yhtiön käännettä odotellessa alkaa loppua, mutta seuraamme käynnissä olevaa valtataistelua mielenkiinnolla. No oikeastaan teen työni tutkimuspuolella syväkaivausta yritysmaailmaan kaiken aikaa ja jo yli 30 vuotta niin että tämä vaikuttanee eniten profiiliini. Rytinää ilmassa ja sehän on aina kiinnostavaa.” Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana. Pörssipuntari ARVOPAPERIN MALLISALKKU Toimituksen salkku Osakkeiden ostopäivät: Ponsse ja Revenio 16.5.2014 Nordea 12.12.2014 Stockmann 16.4.2015 Raisio 12.11.2015 Ponsse 85,4 37 077 Revenio 97,2 39 438 Nordea -0,8 18 302 Raisio -2,3 16 714 Stockmann A -15,2 19 186 Yhteensä 30,7 130716 OMXH Cap -tuottoindeksi 14,1 Tuotto Arvo, % 10.3.2016 13 kujen avaamia tilaisuuksia ostaa hetken halpoja, mutta terveitä ja fiksuja firmoja, joiden arvo ei voi olla nousematta, mikäli taivas ei kokonaan putoa päällemme. Salkku on tuottanut aloituksesta nyt 30,7 prosenttia eli yli tuplat vertailuindeksiin nähden. Suomen kulutuskysyntä ei tarjoa yhtiölle vetoapua.. Pessimismi hiipii osakkeeseen. ”Suuren finanssikriisin syvän kurssilaskun yhteydessä kaikki mihin kosketti muuttui kullaksi
Katse kokonaisuuteen. Yhteis kuntasopimusta ei voi moittia kunnianhimotto maksi. Yli opistojen ja yritysten yhteistyöllä syntyy tuleva talouskasvu. Puhe yritysten 15 prosentin kilpailukykyvajeesta ei pidä paikkaansa, tasoero on pienempi. Menu Ravintola Graniittilinna, Helsinki Pääruoka Tattariblinejä, muikunmätiä, graailohitartaria, Kolatun vuohen juustoa ja jokirapumoussea. Teksti Mikko Laitila K u v a : N i c k T u l i n e n. Pitkämielisesti. Ymmärrän hallituk sen halun uudistaa yliopistoverkostoa rakenteellisesti, mutta suoranaiset leikkaukset rahoituk sesta ovat virhe. Pääministeri Sipilä haluaa panna valtion omaisuuden tuomaan uutta kasvua. Suomi on kuitenkin niin suuren murroksen kynnyksellä, että valtion pitäisi ottaa kasvu hankkeiden aloite rohkeammin omiin käsiin. Oma päätös. Velkafobia. Velan maksu ja tilastojen kaunisteleminen myyntituloilla olisi järjetöntä. Nimi Sukunimi Noteeratut LOUNAALLA 14 Väärin säästetty. Olemme rahaliitossa ja työmark kinoiden on joustettava, koska kilpailukykyä ei saa enää devalvoimalla. Yhteiskuntaso pimuksen tilanne näyt tää siltä, että ennustus osui oikeaan. Nyt tarvitaan niitäkin ratkaisuja, jotka leikkaavat ostovoimaa. Tuleeko yhteiskuntasopimuksesta mitään, Seija Ilmakunnas. Suomessa on aina pelätty velkaa. Ensin pitää kuitenkin tietää tarkemmin, miten rahat sijoitetaan. Happotesti. Kärki hankkeita on liian monta, strateginen ote puuttuu. Tässä on peiliin katsomisen paikka myös ekonomisteilla. Olemme kuitenkin kriisissä, osin rahaliiton vuoksi, ja siksi Suomen on nyt syytä tavoitella ylihyvää kilpailukykyä. Suomen liian huolellinen tapa seurata EU:n velkasääntöjä estää järkevän kasvupolitiikan. Hallitus voisi sanoa unionin suuntaan, että katsokaa missä rakennekriisissä olemme, mutta tässä meillä on kasvustrategia! Valtion rahat. Julki sessa keskustelussa ei nyt huomioida tarpeeksi sitä, kuinka paljon vartijaksi työ markkinat ovat joutuneet aivan poikkeuksellisten tekijöiden johdosta. Seija Ilmakunnas Ennustimme syksyllä, että työmarkkinailma piiristä uhkaa tulla talouskehitykseen vaa ratekijä. Valtiotieteiden tohtori Seija Ilmakunnas, 57, on Palkansaajien tutkimus laitoksen johtaja. Ajatus on hyvä. Ei anneta aivan vielä lopullista tuomiota. Työmarkkinoiden testi on paljon pahempi, kuin mitä rahaliittoon liityttä essä koskaan osattiin kuvitella
Uutta oikeuskäytäntöä jäämistöoikeudesta tulee jatkuvasti ja viimeisin käytäntö otetaankin haltuun päivän aluksi. Professori Urpo Kangas, Helsingin yliopisto Tutkija, lakimies, OTT Pekka Tuunainen, Helsingin yliopisto, Lakiasiaintoimisto Pekka Tuunainen (pj.) Jäämistöoikeuden keskeiset uudistukset, uusin oikeuskäytäntö ja viimeisin tutkimustieto ovat tässä seminaarissa yhdessä paketissa. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi O ik eu de t m uu to ks iin pi dä te tä än . Hinta 730 € (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 €); alv lisätään hintoihin. Päivän aikana tarkastellaan myös ennakkoperintöjä ja puolison sekä avopuolison asemaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä. Seminaarin keskeistä antia on kaivatun perinnönjaon perääntymisestä annetun sääntelyn selvittäminen ja nyttemmin sovellettavan EU:n perintöasetuksen sisältö. Perintöoikeuden ajankohtaispäivä 17.5.2016 Helsinki Asiantuntijoina myös: Asianajaja Ulf Månsson, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy Asianajaja Hilkka Salmenkylä, Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky Ota EU:n perintöasetuksen sisältö haltuun! 205x275_perintooikeuden_ajankohtaispaiva.indd 1 7.3.2016 12:47:02
Nyt taitelijaperheen kasvatti vie Ekokemiä pörssiin. KAITUEEN UUSI TILAISUUS. Pörssiehdokas 16 Teksti MIRKO HURMERINTA Kuvat ARTTU LAITALA Karri Kaitue ei päässyt Outokummun toimitusjohtajaksi, vaikka halusi
17 KARRI KAITUE, 51 Mitä Ekokemin toimitus johtaja elokuusta 2015 Työura Useissa johtotehtävissä Outokummussa 1990–2011, varatoimitusjohtaja 2005–2011 Koulutus Oikeustieteen lisensiaatti Perhe Vaimo ja kaksi aikuista lasta Harrastukset Taide, Suomen saaristo, lenkkeily, laskettelu
Ne saavat hänet surulliseksi. Eikö nyt olisi tilausta uudelle operaatiolle. Hän päätti kuitenkin ottaa mallia isästään ja kouluttautui juristiksi. Pettymyksestä huolimatta Kaitue istahtaa hyväntuulisena tuoliinsa avarassa toimistossaan. Jo silloin agendalla olivat yhteiskuntasopimus ja paikallisen sopimisen merkitys.” Mitkä ovat Suomen talouden keskeisimmät ongelmat ja miten ne korjataan. Niistä viimeiset kuusi vuotta hän toimi yhtiön varatoimitusjohtajana. Kaitueen urakehitys voisi näyttää aivan toiselta, jos hän olisi seurannut äitinsä, käsikirjoittaja-näyttelijä Liisamaija Laaksosen jalanjälkiä. Hän ymmärtää, että kaikkialta on pakko säästää ja myös koulutusta pitää uudistaa. Suomen kustannuskilpailukyky on karannut liian kauas kilpailijamaihin verrattuna. Keväällä 2014 tie vei myös Ekokemin hallitukseen. Minulla on suuri pelko, että Suomi ajautuu tilanteeseen, jossa keinovalikoima ei ole enää meidän omissa käsissämme. Kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä on hyvinvointiyhteiskunnalle ja varsinkin näin pienelle maalle elintärkeä asia.” Outokumpu jätti karvaan jälkimaun Suurin osa Kaitueen tähänastisesta työurasta kului teräsyhtiö Outokummussa. Se tarina tuli tiensä päähän.” Olisitko itse halunnut nousta Outokummun johtoon. Totta kai se tehtävä kiinnosti minua.” Rantasen seuraajaksi hallitus valitsi Mika Seitovirran, joka ei kuitenkaan onnistunut kääntämään yhtiön kurssia. Säätila kuvastaa hyvin toimitusjohtaja Karri Kaitueen suhtautumista yhtiön viime vuoden tuloskehitykseen. Suomen talous on tällä hetkellä pahassa jamassa. Hänen sisarensa Katariina Kaitue sen sijaan on ehtinyt jo tehdä pitkän näyttelijäuran. Se oli hyvin lähellä jo 90-luvulla.” Viime vuoden tammikuusta Kaitue on toiminut Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajana ja saanut aitiopaikalta seurata hallituksen koulutusleikkauksia. Hän työskenteli yhtiössä eri tehtävissä 20 vuotta aina vuoteen 2011 saakka. Liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuuteen hän ei ole tyytyväinen. Vuonna 1994 hän toimi juontajana Operaatio isänmaa -nimisessä Ylen keskusteluohjelmasarjassa, jossa etsittiin keinoja Suomen nostamiseksi lamasta. Oli luonnollista vetää asiasta omat johtopäätökset. Pörssiehdokas 18 S ankka sumu verhoaa kiertotalousyhtiö Ekokemin Riihimäellä sijaitsevan tuotantoalueen maaliskuisena iltapäivänä. Ekokemin tulevaisuus näyttää huomattavasti aurinkoisemmalta. ”Haluttiin sitä tai ei, on verotusta pakko keventää.”. Tosin siitä olen ylpeä, että olen saanut esiintyä Speden ja Tapio Parkkisen elokuvissa”, Kaitue kertoo leveästi hymyillen, mutta huomauttaa samaan hengenvetoon, että roolit olivat avustajatasoa. ”En koskaan vakavissani harkinnut taiteellista uraa. Speden Leikkikalugansterissa vuodelta 1969 hän esitti pikkupoikaa ravintolan WC:ssä. Parkkisen vuonna 1981 valmistuneessa Hullu Kesä -lastenelokuvasta teini-ikään ehtinyt Kaitue sai moposälli Reijo Kukonpään roolin. ”Yhtä yksittäistä hopealuotia ratkaisuun ei ole, mutta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, on rakennemuutos välttämätön asia. Yhtiön osake laski hänen aikanaan lähes 90 prosenttia. ”Pitäisi ennemmin karsia päällekkäisyyksiä ja kannustaa huippututkimukseen sekä erottaa koulutus aluepolitiikasta. Outokumpu-vuosien jälkeen Kaitue viihtyi pitkään erilaisissa luottamustehtävissä luoden uraa hallitusammattilaisena. Miksi päätit lähteä Outokummusta. Kaitueen haastateltavina vierailiat muun muassa Harri Holkeri, Iiro Viinanen ja Lauri Ihalainen. Sitä täytyy parantaa. Hallituksen käyttämä juustohöylä on kuitenkin väärä tapa. Seitovirta sai lähtöpassit viime syksynä. Haluttiin sitä tai ei, on verotusta pakko keventää.” Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pitkään yrittämä yhteiskuntasopimus toisi Kaitueen mukaan talouteen vakautta. Se johtaa investointilamaan, jolla on dramaattiset vaikutukset työllisyyteen. Hän kuitenkin näkee riskin, että sopimus jää vain pintaraapaisuksi eikä johda rakenteellisiin muutoksiin. ”Suomen talouden kokonaistilaa ei vieläkään ymmärretä, vaikka siitä paljon puhutaan. Silloin Suomella oli oma valuutta, mutta muuten keinovalikoima on varsin yhdenmukainen. ”Esimieheni, toimitusjohtaja Juha Rantanen sai lähteä keväällä 2011 ja hallitus päätti palkata uuden toimitusjohtajan talon ulkopuolelta. Yksi keskeisimmistä ongelmista on verotus. Suuri huoli Suomesta On Kaitueella ollut ihan kunnon roolikin suomalaisessa tvviihteessä. ”Itse asiassa, jos ohjelman lavasteet ja vaatemuodin päivittäisi nykyaikaan, se voisi hyvin toimia työkalupakkina myös tänä päivänä. ”Turha sitä on kiistää
19 Ylpeä johtaja. Privanetistä osaketta voi ostaa jo ennen mahdollista listautumista. Edellisvuonna yhtiö teki 201 miljoonan euron liikevaihdolla liikevoittoa 35,2 miljoonaa. Karri Kaitue antaa suurta tunnustusta Ekokemin henkilöstön osaamiselle ja sitoutumiselle. Toimitusjohtaja Karri Kaitue antaa kuitenkin hyvin selvän viestin, että kannattavuus tulee paranemaan. Verrokkiyhtiö Lassila & Tikanojan ev/ebitda on kuluvan vuoden ennusteilla 6,8. Ekokem sopii vihreälle sijoittajalle Ekokemin suurimmat omistajat osuus, % Suomen valtio 34,1 Kuntaliitto 21,4 Ilmarinen 15,4 HSY-kuntayhtymä 10,7 Neste 2,1 Orion 2,0 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö 1,4 Outokumpu 0,9 Fyrklöver-Invest 0,8 Veritas 0,7. Mikäli yhtiö olisi yltänyt samanlaiseen käyttökatemarginaaliin kuin vuonna 2014, olisi ev/ebitda 6,1. Kannattavuutta painoivat muun muassa yritysostojen integrointi, laitosten ajoittaiset käytettävyysongelmat, energian hintojen lasku sekä tehostustoimien kulut. Tasaisuutensa vuoksi yhtiöllä on mahdollisuus jakaa hyvää osinkoa. Ekokem sopii hyvin pitkäjänteisen salkun kivijalaksi ja erityisesti sijoittajalle, joka haluaa ottaa vihreät arvot huomioon. Ekokemin p/e-kerroin on päättyneen vuoden oikaistulla tuloksella 24 ja velkaantuneisuuden huomioiva ev/ ebitda-kerroin 8,4. Viime vuonna yhtiö ylsi 258 miljoonan euron liikevaihdolla 17,4 miljoonan liikevoittoon. Ekokem toimii hyvin defensiivisellä, mutta samalla voimakkaasti kasvavalla alalla. Yhtiön B-osake on noussut vuodessa liki viidenneksen. Syksyllä aloitetuilla tehostustoimillaan yhtiö tavoittelee kymmenen miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Ekokem on erinomainen yhtiö, kunhan se saa kannattavuutensa jälleen paremmalle tasolle viime vuoden pudotuksen jälkeen
Minkälaista bisnestä se on. Siellä jo lähtökohtaisesti altistuu kiertotalouden autuudelle, sillä tavaroiden ja jätteen edestakaisin rahtaamisessa veneellä ei ole järkeä.” Kasvurahaa markkinoilta Ekokem on viime vuosina kasvanut kotimaisesta toimijasta yhdeksi Pohjoismaiden johtavista kiertotalousyhtiöistä. ”Itse jätteenpoltto ei dramaattisesti eroa muiden vaarallisten jätteiden poltosta, mutta koko operaatio vaatii aivan poikkeukselliset logistiset resurssit ja kansainvälistä yhteistyötä. ”Kyllä, ehdottomasti! Kierrätän kaiken mahdollisen. Norjassa meillä on toimintaa ja asiakkaita, mutta ei tuotannollista kapasiteettia. Vuonna 2010 Ekokemin liikevaihto oli 109 miljoonaa euroa. Yhtiötä kuusi vuotta johtanut Timo Piekkari kertoi viime keväänä halustaan jättää yhtiö ennen sopimuksen päättymistä, mikä avasi keskustelut seuraajasta. ”Toimitusjohtajapesti tuli minulle täysin puun takaa. Meillä on valtava osaaminen tässä asiakasrajapinnassa.” Kasvuhaluja Ekokemillä piisaa, mutta viime vuosina toteutetut yrityskaupat ovat rasittaneet tasetta. ”Megatrendit kasvattavat luonnollista kysyntää, mutta sen lisäksi asiakaskäyttäytymisen muutos luo meille kasvumahdollisuuksia. Se on todella hieno ja ainutlaatuinen yhtälö. Luonnollisin jatkumo on monistaa Suomen laaja palveluvalikoima Ruotsiin ja Tanskaan. Se olisi erillisen tarkastelun kohde. Listautumista puoltaa myös Ekokemin suurimman omistajan, Suomen valtion tavoite tehostaa omaisuutensa käyttöä. Ekokem käsittelee Riihimäellä vuodessa noin miljoona tonnia jätettä.. Olin jo ehtinyt perehtyä Ekokemin toimintaan ja pidän yhtiötä niin mielenkiintoisena, että halusin tarttua tilaisuuteen.” Mikä tekee Ekokemistä niin mielenkiintoisen. Projekti kuitenkin kertoo osaamisemme korkeasta tasosta. Viime vuonna se oli jo 258 miljoonaa. Olen hyvin ylpeä yhtiöstämme.” o ”Toimitusjohtaja pesti tuli minulle täysin puun takaa.” Volyymi kasvaa. Loput tulevat sähkön, lämmön ja kierrätysraaka-aineiden myynnistä. Liikevaihdosta 82 prosenttia koostui ympäristöhuollon palveluiden myynnistä ja jätteiden vastaanotosta. Ekokemin kasvumoottoreita ovat suuret megatrendit kuten väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen, jotka kuluttavat maapallon luonnonvaroja kiihtyvällä tahdilla. Se manifestoi, etteivät taloudellinen tehokkuus ja vaurauden kasvattaminen ole ristiriidassa ympäristömyönteisten tavoitteiden kanssa.” Näkyvätkö vihreät tavoitteet myös omassa arjessasi. ”En poissulje sitä vaihtoehtoa. Maailmanpolitiikan kannalta tosin on hyvä asia, että kyse on hyvin kertaluontoisesta bisneksestä. ”Ekokemin tavoite on luoda omistaja-arvoa säästämällä luonnonvaroja. He ovat mahdollistaneet kehittymisemme pisteeseen, jossa tällä hetkellä olemme.” Minkälaiset kasvusuunnitelmat Ekokemillä on Pohjoismaissa. ”Valtio on ollut meille hyvä omistaja, kuten myös muut yli 400 omistajaamme. Pääomarakenneselvityksemme, joka voi johtaa listautumiseen, ensisijainen lähtökohta on kasvu Pohjoismaissa.” Viime vuonna saatoitte loppuun Syyriasta peräisin olevien kemiallisten aseiden tuhoamisen. Osana skandinaavisen laajentumisen loppuunsaattamista, meidän on tarkasteltava suhtautumistamme Norjan markkinaan, jota tosin tällä hetkellä leimaa halpa öljy.” Voisiko yhtiö laajentua myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Pörssiehdokas 20 Vuotta myöhemmin avautui yllättäen tilaisuus palata operatiivisiin tehtäviin. Paras esimerkki siitä on saaressa sijaitseva kesämökkini. Suurimmat asiakkaamme ovat prosessiteollisuuden toimijoita, joiden intresseissä on tehdä materiaalivirroistaan mahdollisimman tehokkaita, taloudellisia ja läpinäkyviä. Voimakkaan kasvun jatkamiseksi yhtiö tarvitsee lisää resursseja, minkä vuoksi se ilmoitti helmikuussa harkitsevansa listautumista Helsingin pörssin päälistalle. ”Ruotsissa ja Tanskassa toimimme pääasiassa vaarallisten jätteiden käsittelyssä, kun taas Suomessa olemme kasvattaneet palveluvalikoimaamme yhdyskuntajätteen ja ympäristörakentamisen puolelle
Epävarmuuden uskotaan jatkuvan vielä ainakin 2–3 vuotta. Vajaa kolmanTeksti ANNE LEINO Sijoittajille jaetaan tänä keväänä hyvät osingot, mutta epävarmuus talouden suunnasta ei hellitä. Arvopaperin Sijoittajakyselyyn vastanneista yli puolet uskoo osinkosumman olevan nyt huipussaan, mutta 30 prosenttia vastaajista odottaa ensi vuodelta vieläkin suurempia osinkoja. Kiitämme kaikkia vastaajia. Kysely toteutettiin Nokian Renkaiden rengastestihuijausten paljastumisen jälkeen, ja 15 prosenttia osaketta omistavista on myynyt osaketta. Talouden kurimus ei ole pelkästään Suomen ongelma; pakolaistilanne, Syyrian sota, Kiinan tilanne ja USA:n presidentinvaalit huolestuttavat sijoittajia. Luottamus markkinoihin jatkaa laskuaan ja AP-luottamusindeksi sai jälleen kerran historiansa toiseksi huonoimman arvonsa, 24,4 pistettä. Vastaajista 40 prosenttia oli myynyt osakkeitaan viimeisen kolmen kuukauden aikana, eniten myytiin Fortumia, Nokian Renkaita ja Nokiaa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana salkkuihin on ostettu eniten Fortumia, Nordeaa ja Nokiaa. Vain 15 prosenttia nauttii osingoista käyttämällä ne kulutukseen. Nyt tätä mieltä on enää 12 prosenttia. Sijoittajakysely 1/2016 toteutettiin 1.-7.3. Elvytyksellä rakennetaan vain uutta kuplaa markkinoille. Suurin osa osingoista sijoitetaan takaisin osakemarkkinoille, 43 prosenttia tekee näin saman tien ja 33 prosenttia jää odottelemaan parempaa ostotilaisuutta. Aineistoa on kerätty marraskuusta 2008 lähtien. Pohjanoteeraus 18,4 pistettä on vuoden 2015 touko-kesäkuulta. Puolet vastaajista aikoo pitää salkun osakepainon ennallaan ja noin 30 prosenttia suunnittelee osakepainon kasvattamista. o NÄIN KYSELY TEHTIIN Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Hallituksen toimet edistävät deflaatiota ja taantumaa, ammattiliitot käyttävät liikaa valtaa, kilpailukykymme on hukassa ja epävarmuus lisääntyy. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköisen uutiskirjeen tilaajille. H elsingin pörssiin sijoittaneet saavat nauttia hyvistä osingoista, sillä osinkosumma nousee tänä keväänä 14 prosenttia edellisvuodesta. Tuki valuu osakkeisiin niin kauan kun korot ovat alhaalla eikä vaihtoehtoisia sijoituskohteita ole. Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 luottamus oli huipussaan 84,6 pisteessä. Markkinoita ei voi loputtomiin tukea keinotekoisesti, pitää löytyä luonnollista talouskasvua. AP-luottamusindeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Onnittelut voittajille! nes suhtautuu elvytykseen skeptisesti. Melkein puolet vastaajista uskoo, että EKP:n elvytys tukee vielä osakemarkkinoita. Hyvä osinkokevät ei sijoittajille riitä AP-luottamusindeksi Vatulointi jatkuu ja luottamus laskee ”Talouden totaalinen romahdus on todennäköistä, joko tänä vuonna tai vuonna 2017”, kuuluu eräs sijoittajanäkemys. Sijoittajakyselyyn vastanneista lähes 29 prosenttia piti Nokian Renkaita Helsingin pörssin mielenkiintoisimpana osakkeena vuonna 2014. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö uskoo että Helsingin pörssin yleistä kurssikehitystä mittaava OMXH-indeksi on 12 kuukauden kuluttua korkeammalla tasolla kuin kyselyajankohtana. o Sijoittajakysely AP-luottamusindeksi AP-LUOTTAMUSINDEKSI 80 70 60 50 40 30 20 11/2008 3/2016 21. Helsingin pörssin osakkeet ovat vastaajien mielestä edelleen maltillisesti hinnoiteltuja ja lähikuukausien aikana salkun osakepainoissa ei ole odotettavissa dramaattisia muutoksia. Osa vastaajista kuitenkin sanoo, että osinkojen jakamisen sijaan yritysten pitäisi keskittyä investointeihin. ja vastauksia tuli yhteensä 1159 kpl. Seppo Saarion kirjan Miten sijoitan pörssiosakkeisiin voittivat Maria Björnberg, Perttu Leinonen ja Mikko Salminen
Jorma Ollila ei ole saanut Outokumpua käännettyä. Hallitukset 22 Nesteen Jorma Eloranta on suuryhtiöiden tuottoisin hallitushai. Toimitus johtajien takuumiehet Teksti MIRKO HURMERINTA Kuvitus JANNE IIVONEN
Ylärivissä vasemmalla Risto Siilasmaa (Nokia), Raimo Voipio (Vaisala), Heikki Hortling (Olvi). Alarivissä vasemmalla Jorma Eloranta (Neste), Jorma Ollila (Outokumpu), Pekka Tammela (Revenio), Matti Ruotsala (PKC), Antti Herlin (Kone).. 23 Kärkikaartia
Vuosituotoksi muutettuna se tarkoittaa peräti 34 prosentin vuosituottoa. Sammon osake on Nallen hallintokaudella tarjonnut omistajille 16 prosentin vuosituoton. Hallitus myös päättää yhtiön strategiasta ja valitsee sen toteuttamiseen sopivan toimitusjohtajan. Kun Ollila hyppäsi ruoriin, nousi puheenjohtajan palkkio sadalla prosentilla 140 000 euroon. Vuoden 2005 listautumisesta vuoden 2011 loppuun osakkeen arvosta suli 52 prosenttia. Elorannan hallintokautta edeltävällä ajanjaksolla Nesteen kehitys ei ollut järin mairittelevaa. Kärkikymmenikköön yltää myös Björn Wahlroos ja vieläpä kahden yhtiön voimin. Nokian osake laski Ollilan hallintokaudella yli 80 prosenttia. Siilasmaa on palkkionsa ansainnut Pronssisijalle kiipeää Nokian uutta nousukautta ohjaava Risto Siilasmaa. Suurista palkkioista Ollila on kuitenkin saanut nauttia täysin rinnoin. Yli 22 prosentin vuosituotolla ja etenkin onnistuneilta näyttävien strategisten siirtojen ansiosta hän on kuitenkin palkkionsa ansainnut. Hänen aikanaan Nokia on ostanut Siemensin osuuden verkkoyksiköstä, myynyt matkapuhelimet Microsoftille, luonut uuden strategian, luopunut karttaliiketoiminnasta ja sopinut fuusiosta Alcatel-Lucentin kanssa. Osaava ja hyvin verkostoitunut puheenjohtaja onkin yhtiölle kultaakin arvokkaampi. Monesti kuvitellaan, että hallituksen jäsenet vain istuvat kokouksissa tekemättä mitään ja nauttivat kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen vuosipalkkioita. Jos yhtiöllä menee hyvin, saa toimitusjohtaja paistatella parrasvaloissa ja kuitata muhkeat tulospalkkiot. Ollilan lisäksi suurten yhtiöiden sarjassa ainoastaan Fortumin Sari Baldauf ja Teliasoneran Marie Ehrling ovat jääneet tuottomittarilla pakkaselle. Nordean tuotto sen sijaan on ollut pettymys sekä omistajille että Nallelle itselleen. Suuryhtiöiden sarjassa kovimpaan tuottoon on yltänyt Nesteen hallitusta vuodesta 2012 johtanut pitkän linjan teollisuuspamppu Jorma Eloranta. Alahuhdan kurssi laskussa Alle miljardin euron arvoisten yhtiöiden sarjassa kärkisijaa pitää Pekka Tammela, joka on luotsannut terveysteknoloSiilasmaa on ylivoimaisesti Helsingin pörssin kovapalkkaisin puheenjohtaja.. Elorannan aikana myös Nesteen tulos on yli kymmenkertaistunut. Pakkausmarkkinalla voimakkaasti kasvava Huhtamäki oli kääntynyt tukevaan nousuun jo ennen Ala-Pietilän puheenjohtajuutta, joten hän on on saanut keskittyä hyvän työn jatkamiseen. Niin ei kuitenkaan ole. Toiseksi suurimpia tuottoja osakkeenomistajille on yhtiökokouksissa saanut esitellä Huhtamäen Pekka Ala-Pietilä. Onhan väliin mahtunut sekä finanssikriisi että euroalueen velkakriisi. Suuryhtiöiden eli yli miljardin euron markkina-arvoltaan olevien yhtiöiden sarjan todellinen jumbo on Jorma Ollila, joka on saanut aitiopaikalta todistaa kahden kansanyhtiön romahdusta. Olihan hän Nokiassa ehtinyt tottua satojen tuhansien eurojen vuosipalkkioihin. Neste on hänen aikanaan tarjonnut omistajilleen arvonnousulla ja osingoilla yhteensä 238 prosentin tuoton. Hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia, että yhtiö ajaa osakkeenomistajiensa etua. Heikolle markkinatilanteelle Ollila ei ole voinut mitään, mutta ei Outokummun operatiivinen toimintakaan ole mennyt nappiin. Arvopaperi pani Helsingin pörssin puheenjohtajat järjestykseen osakkeen kokonaisvuosituottojen perusteella. Yhtiöiden hallitukset sen sijaan jäävät usein vähemmälle huomiolle. Suurimman vastuun hallituksessa kantaa puheenjohtaja. Vastaavasti huonoina aikoina toimitusjohtaja on se, jonka niskaan lapioidaan valtavia määriä kuraa. Herlinin komennossa Koneen kokonaistuotto on ollut komeat 1 246 prosenttia. Kun Siilasmaa sai vetovastuun Nokian hallituksessa vuonna 2012, ui kansanyhtiö syvissä vesissä, joten tylsää Siilasmaalla ei ainakaan ole ollut. Hän tosin on heiluttanut puheenjohtajan nuijaa yhtiössä jo vuodesta 2003, mikä nostaa saavutuksen arvoa merkittävästi. Toimitusjohtaja voi mokata, mutta ylin tilivelvollinen omistajille on hallitus. Outokummun osakkeen arvosta on haihtunut yli viidennes. Siilasmaa on ylivoimaisesti Helsingin pörssin kovapalkkaisin puheenjohtaja 440 000 euron vuosipalkkiollaan. Hallitukset 24 T oimitusjohtaja on yhtiön keulakuva ja vastaa operatiivisesta toiminnasta. Outokummun hallitusta hän on johtanut vuodesta 2013, eikä tahti ole parantunut. Lähes yhtä kovaan vuosituottoon on yltänyt Koneen Antti Herlin. UPM:n kyydissä sijoittaja on puolestaan yltänyt kymmenen prosentin tuottoon
Menestys rengastesteissä on vaikuttanut henkilöstön bonuksiin ja lehtitietojen mukaan jopa johdon optioihin. Helmikuun lopussa paljastui, että Nokian Renkaat oli Granin aikakaudella harrastanut järjestelmällistä vilppiä menestyäkseen tekniikkajulkaisujen rengastesteissä. Maine on kuitenkin jo tahraantunut, oli totuus mikä hyvänsä. Helsingin Sanomien haastattelussa Walldén kuitenkin kiistää, että johto olisi pyrkinyt manipuloimaan testejä saadakseen rahallista hyötyä. Siksi häntä joko rakastetaan tai vihataan. Granin osaamiselle olisi varmasti kysyntää monessakin hallituksessa, mutta nyt yhtiöt joutuvat ensin puntaroimaan, onko se maineriskin arvoista. Keskimääräinen vuosituotto on ollut peräti 22 prosenttia. Erityisesti Nordean asiakkaat ovat tasaisin väliajoin purkaneet raivoaan internetin keskustelupalstoilla Nallen provosoivien kommenttien johdosta.. Osakkeenomistajille Nalle on ollut hyvä puheenjohtaja, mutta hän on myös osa yhtiön maineriskiä. RENGASVILPPI VARJOSTAA WALLDÉNIN SAAVUTUKSIA Nokian Renkaat on viimeisen 20 vuoden aikana ollut yksi Helsingin pörssin tuottoisimmista osakkeista. Myös Gran kiistää väitteet jyrkästi. Sammon, UPM:n ja Nordean hallituksia johtava Björn Wahlroos tykkää herättää keskustelua ja jakaa mielipiteitä. 25 Suuret yhtiöt Yhtiö Puheenjohtaja Aloitusvuosi Vuosituotto, % Tuotto aloituksesta, % Neste Jorma Eloranta 2012 34,3 238 Huhtamäki Pekka Ala-Pietilä 2013 29,5 125 Nokia Risto Siilasmaa 2012 22,4 130 Kone Antti Herlin 2003 21,9 1246 Elisa Raimo Lind 2012 19,9 112 Kesko Esa Kiiskinen 2012 19,0 105 Sampo Björn Wahlroos 2009 16,4 196 Orion Hannu Syrjänen 2010 14,0 124 Tieto Markku Pohjola 2010 12,3 103 UPM Björn Wahlroos 2008 10,3 121 Wärtsilä Mikael Lilius 2011 10,0 63 Konecranes Stig Gustavson 2005 9,8 182 Nokian Renkaat Petteri Walldén 2006 9,2 144 Amer Sports Anssi Vanjoki 2006 7,9 117 Nordea Björn Wahlroos 2011 7,1 42 Metsä Board Kari Jordan 2005 3,9 52 Stora Enso Gunnar brock 2010 3,2 22 Cargotec Ilkka Herlin 2005 2,0 25 Citycon Chaim Katzman 2010 1,5 9 Sponda Kaj-Gustaf Bergh 2013 0,2 1 Metso Mikael Lilius 2013 0,2 1 Teliasonera Marie Ehrling 2013 -1,7 -5 Fortum Sari Baldauf 2011 -5,7 -26 Outokumpu Jorma Ollila 2013 -9,9 -28 Siilasmaa on ylivoimaisesti Helsingin pörssin kovapalkkaisin puheenjohtaja. Suuremman kolhun sai Gran, joka oli ehdolla YIT:n hallituksen puheenjohtajaksi, mutta päätti rengasvilpin tultua ilmi vetäytyä ehdokkuudesta. Halinalle omistajille. Se tarkoittaa sitä, että 20 vuotta sitten osakkeeseen sijoitettu sata euroa olisi kasvanut 5 480 euroon. Walldénin aikakaudella operatiivisesta johtamisesta vastasi pitkään Kim Gran, joka toimi Nokian Renkaiden toimitusjohtajana vuosina 20002014. Vuodesta 2006 Nokian Renkaiden hallitusta on johtanut Petteri Walldén, jonka aikana osake on tuottanut keskimäärin reilut yhdeksän prosenttia vuodessa
Koneen kulta-ajat ajoittuivat Alahuhdan toimitusjohtajakaudelle, mutta Outotecin hallituksessa kyyti on ollut kylmää. Seuraa Alahuhdalle tekevät Trainers’ Housen musertavan romahduksen kokenut Aarne Aktan sekä Uutechnicin, entisen Vaahdon, Jouko Peräaho. Pisimpään vallassa olleista puheenjohtajista parhaiten on menestynyt Olvin Heikki Hortling. Osake on noussut vuoden alusta yli 70 prosenttia. Hallitukset 26 Jorma Ollila on saanut aitiopaikalta todistaa kahden kansanyhtiön romahdusta. Kaivosteollisuuden investointikysynnän romahduksesta Alahuhtaa ei kuitenkaan voi syyttää. Ohjelmistotalo Siilin puheenjohtaja Timo Luhtaniemi on luotsannut yhtiönsä 42 prosentin vuosituottoon. Media-alan murros on painanut Sanoman vuosituoton kymmenen prosenttia pakkaselle. SRV:n Ilpo Kokkila on ollut vetovastuussa aina vuodesta 1987, mutta ensimmäinen täysi vuosi pörssiyhtiössä alkoi vuonna 2008. Nokian kulta-aikojen johtajista Pekka Ala-Pietilä, Anssi Vanjoki, Jorma Ollila, Sari Baldauf ja Matti Alahuhta ovat saaneet oman nuijan. Pienyhtiösarjan hännillä keikkuu useasti Suomen parhaimmaksi yritysjohtajaksi tiluleerattu Matti Alahuhta. Vuosituotto on jäänyt 30 prosenttia pakkaselle. Hän on johtanut panimoyhtiön hallitusta aina vuodesta 1998. Heistä vain Ala-Pietilä ja Vanjoki ovat tarjonneet voittoja.. Sarjan muut palkintosijat menevät First Northin puolelle. Herlin ei ole yksin, sillä mediataloista myös Alma Median, Talentumin, Keskisuomalaisen ja PohjoisKarjalan Kirjapainon puheenjohtajat ovat jäänet viivan huonommalle puolelle. Hortlingin lisäksi 90-luvulta asti puheenjohtajina ovat toimineet Raimo Voipio Vaisalassa ja Ben Lundqvist Viking Linessa. Tammelan hallintokaudella kokonaistuottoa on kertynyt 338 prosenttia, mikä on vuosituotoksi muutettuna 60 prosenttia. Uutechnic tosin näyttää tekevän uutta tulemista. Miinusmerkkistä on ollut myös Antti Herlinin taival toisessa hänen johtamassaan yhtiössä, Sanomassa. Varainhoitotalo Taalerin puheenjohtaja Peter Fagernäs on puolestaan yltänyt 40 prosentin tuottoon. Vuosituotoksi muutetuna se tekee 15,7 prosenttia. Hänen aikanaan osake on tuottanut 1 316 prosenttia. o Dream team 2. Silmanpainemittareillaan maailmanmaineeseen noussut Revenio on ollut Helsingin pörssin tuottavin osake viimeisen viiden vuoden aikajänteellä. giayhtiö Revenion hallitusta vuodesta 2013
Pienissä ja voimakkaan kasvuvaiheen yhtiöissä hallituksen on oltava valmis ottamaan suuriakin riskejä, silläkin uhalla etteivät kaikki omistajat lämpene ajatukselle. Aika näyttää, kantaako riskinotto hedelmää.. Strategisessa toimenkuvassa voi kuitenkin olla eroja suurten ja pienten yhtiöiden välillä. 27 Pienet yhtiöt Yhtiö Puheenjohtaja Aloitusvuosi Vuosituotto, % Tuotto aloituksesta, % Revenio Pekka Tammela 2013 60,3 338 Siili Timo Luhtaniemi 2013 41,9 199 Taaleri Peter Fagernäs 2013 39,8 185 Finnlines Jon-Aksel Torgesen 2013 35,4 158 Comptel Pertti Ervi 2012 28,5 181 Finnair Klaus Heineman 2013 26,6 109 Ålandsbanken Nils Lampi 2013 26,0 106 Biohit Osmo Suovanniemi 2011 25,3 218 PKC Matti Ruotsala 2008 23,7 464 Olvi Heikki Hortling 1998 15,7 1316 Exel Composites Peter Hofvenstam 2008 15,6 225 Teleste Marjo Miettinen 2009 14,0 154 Etteplan Robert Ingman 2013 13,1 47 Ponsse Juha Vidgrén 2011 12,7 85 Suominen Jorma Eloranta 2011 12,3 82 Atria Seppo Paavola 2012 11,8 58 Raute Erkki Pehu-Lehtonen 2009 11,5 118 Basware Hannu Vaajoensuu 2005 11,0 219 Raisio Matti Perkonoja 2013 10,6 37 Saga Furs Jorma Kauppila 2003 10,1 252 Vaisala Raimo Voipio 1994 7,5 399 Aspo Gustav Nyberg 2009 7,4 67 Lassila & Tikanoja Heikki Bergholm 2011 7,2 43 Aktia Dag Wallgren 2010 6,5 47 Elecster Jukka Halonen 2002 5,1 102 Technopolis Carl-Johan Granvik 2012 4,6 20 F-Secure Risto Siilasmaa 2007 4,1 44 Digia Pertti Kyttälä 2010 3,9 26 QPR Software Vesa-Pekka Leskinen 2006 3,8 46 Lemminkäinen Berndt Brunow 2008 3,3 30 Tikkurila Petteri Walldén 2010 2,4 16 Viking Line Ben Lundqvist 1996 1,8 42 Affecto Aaro Cantell 2005 1,5 18 Pöyry Henrik Ehrnrooth 2003 1,4 19 Rapala Emmanuel Viellard 2005 0,1 2 Alma Media Harri Suutari 2013 -0,2 -1 SRV Ilpo Kokkila 2008 -0,7 -6 Pohjois-Karjalan Kirjapaino Jyrki Laakkonen 2009 -1,5 -10 Panostaja Jukka Ala-Mello 2011 -3,1 -15 Talentum Kai Telanne 2010 -3,2 -18 Neo Industrial Markku Rentto 2012 -3,9 -15 Keskisuomalainen Antero Vesterinen 2010 -7,4 -38 Sanoma Antti Herlin 2013 -9,5 -27 Zeeland Family Jari Tuovinen 2012 -11,2 -39 Valoe Hannu Savisalo 2009 -11,8 -59 Glaston Andreas Tallberg 2007 -15,8 -79 Tecnotree Harri Koponen 2011 -17,8 -64 Trainers' House Aarne Aktan 2007 -18,1 -84 Uutechnic Jouko Peräaho 2013 -20,4 -51 Outotec Matti Alahuhta 2013 -30,4 -68 NÄIN PUHEENJOHTAJAT JÄRJESTETTIIN Listauksessa on mukana nykyiset puheenjohtajat, jotka ovat aloittaneet tehtävässään viimeistään vuonna 2013. Tuottolaskelmien alkukurssina on käytetty puheenjohtajan ensimmäisen täyden aloitusvuoden huhtikuun 30. päivän kurssia. Tuottoluvuissa on mukana arvonnousu ja osingot. PIENTEN PUHEENJOHTAJIEN OLTAVA ROHKEITA Hallituksen perustehtävät ovat samat riippumatta yhtiön koosta. Suurissa ja vakaissa yhtiöissä hallituksen tehtävänä on usein valvoa, että yhtiö puolustaa jo saavutettua asemaansa ja pyrkii tasaiseen kasvuun. Esimerkiksi ohjelmistoyhtiö Baswaren hallitus päätti helmikuussa keskittää kaikki voimavaransa lähivuosien kasvuun ja luopui osingonjaosta, mikä ei miellyttänyt kaikkia piensijoittajia
Bayerin kanssa kehittettävä eturauhassyöpälääke voi nousta uudeksi menestystuotteeksi. UUSIA LÄÄKKEITÄ KASVUUN. Kuukauden osake 28 Teksti TOMMI MELENDER Kuvat ARTTU LAITALA Orion elää suvantovaihetta lippulaivalääkkeiden patenttien umpeutumisen takia
29 Osinkoja riittää. Toimitusjohtaja Timo Lappalainen lupaa pitää Orionin tuloskunnossa.
Kuukauden osake Markkina-arvo Arvostuksen kehitys Kurssikehitys Liikevaihto miljoonaa euroa 1. Muut maat 14 % 5. ”Easyhalerissa ja Dextorissa markkinapotentiaalit ovat noin sadan miljoonan euron luokkaa. Skandinavia 16 % 4. Viime vuonna Parkinson-lääkkeiden myynti laski 19 prosenttia. Patentit ovat maakohtaisia, joten ne eivät umpeudu yhtä aikaa kaikkialla. Muu Eurooppa 31 % 3. Pääsy niille täytyy järjestää tavalla tai toisella”, Lappalainen tähdentää. Patenttien voimassaoloaikana alkuperäislääkkeet ovat todellisia rahasampoja, ilman patenttia ne menettävät nopeasti asemiaan geneerisille valmisteille eli kopiolääkkeille. Pohjois-Amerikka 8 % 40 30 20 10 40 30 20 10 4264 2 3 4 1 p/e 1996 2016 2011 2016 Orion Helsingin pörssi 30 S ijoittajan näkökulmasta lääketeollisuus on defensiivinen toimiala. Tuotekehitys vaatii suuria satsauksia, ja jotta satsaukset tuottavat, globaalin jakelun täytyy toimia tehokkaasti. Omin voimin se ei onnistu. Niinpä Parkinson-lääkkeidemme myynti kasvaa Japanissa edelleen”, Lappalainen kertoo. Parhaimmillaan liikevoittoprosentti on yltänyt 30 paremmalle puolelle, viime vuonna se asettui 26:een. Toisaalta hän myöntää, että Orionin kokoiselle firmalle alkuperäislääkkeiden tuominen maailmanmarkkinoille on työlästä. Ihmiset joutuvat hankkimaan rohtonsa, menee taloudessa hyvin tai huonosti. Patenttien umpeutuminen ei ole aiheuttanut lovea Orionin liikevaihtoon ja tulokseen. Euroopassa Parkinson-lääkkeet menettivät suojansa Saksassa vuoden 2014 toisella neljänneksellä ja sen jälkeen geneerinen kilpailu on laajentunut muihin maihin. Orionin Parkinsonin tautiin kehittämät lippulaivalääkkeet Stalevo, Comtess ja Comtan menestyivät vahvasti vuoteen vuoteen 2012 saakka, jolloin geneerinen kilpailu alkoi maailman tärkeimmillä lääkemarkkinoilla Yhdysvalloissa. Olemme niissä molemmissa vasta puolivälissä.” Uusi lippulaiva Bayerin kanssa Lääkefirmoihin rahansa laittavat sijoittajat tekevät alan firmoista ensimmäisen perkauksen tarkastelemalla patenttien umpeutumisen lisäksi tuotekehitysputken vahvuutta. Lappalainen luonnehtii Orionin nykyistä tuotekehitysputkea syvimmäksi ja laajimmaksi yhtiön historiassa. Suuria muutoksia aiheuttavat patenttien raukeamiset. Orion myy tuotteitaan itse Pohjois-Euroopassa, johon kuuluvat Saksa ja Britannia. Suomi 31 % 2. Geneerinen kilpailu nakertaa lähitulevaisuudessakin Orionin alkuperäislääkkeiden liiketoimintaa, vaikka astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettävät Easyhaler-tuotteet ja tehohoidossa rauhoitteena toimiva Dexdor kasvattavatkin myyntiään vilkkaasti. Partnerisopimuksissa alkuperäislääkkeen kehittäjä saa tietyn osuuden liikevaihdosta, esimerkiksi kolmanneksen. ”Eturauhas syöpä lääke on meille iso mahdollisuus.” 5. ”Olemme menettäneet huippuvuosista 150 miljoonaa hyväkatteista liikevaihtoa patenttien umpeutumisen takia. Mutta vaikka suhdanteet eivät riepottele lääkefirmoja, ne joutuvat sopeutumaan markkinaympäristön vaihteluihin. Ylin rivi on liikkunut viime vuodet yhden miljardin ja liikevoitto runsaan 250 miljoonan euron tietämillä. Parkinson-lääkkeiden hiipumista on paikannut etenkin geneeristen lääkkeiden myynnin kasvu. ”Japaniin lääkkeet tulevat perinteisesti myöhemmin kuin länsimaissa. Viime vuonna kopiolääkkeet toivat 46 prosenttia liikevaihdosta, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli 35 prosenttia. Patenttien aikataulut ovat onneksi etukäteen tiedossa, joten sopeutumaan ehtii”, Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen sanoo. Sen jälkeen voittokulku on vaihtunut puolustustaisteluksi. Kannattavuudessa geneerisen kilpailun vaikutukset näkyvät selvemmin. ”Aivan keskeisenä ovat USA:n markkinat. Ilman USA:n markkinoita ei voi lääkkeitä kehittää, mutta pelkästään USA:n markkinoille voi. Muualla maailmassa se nojautuu yhteistyökumppaneihin, pääsääntöisesti Novartikseen
”Bayerin on määrä markkinoida sitä kaikkialla maailmassa ja me saamme Euroopassa yhteismarkkinointioption. Siten lääke tulee myyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on saada eturauhassyöpälääkkeestä uusi lippulaivatuote, joka nostaa merkittävästi liikevaihtoa ja tulosta. Projekti kulkee nimellä ODM-201 ja se on edennyt testeissä viimeiseen eli kolmanteen vaiheeseen. Emme ole julkistaneet sen suuruutta. Jos ne ovat hyvät, voimme jättää myyntilupahakemuksen, jonka hyväksyminen kestää tavallisesti vuoden verran. Alkuvaiheessa ne voivat olla tutkimuslaitoksia, loppuvaiheessa taas suuria lääkefirmoja, jotka aikanaan ryhtyvät markkinoimaan tuotetta Pohjois-Euroopan ulkopuolella. Orionin tulevaisuuden toiveet kohdistuvat eturauhassyöpälääkkeeseen, jossa sillä on kumppanina Bayer. Lisäksi toimitamme Bayerille valmisteen ja saamme siitäkin tulovirtaa.” TIMO LAPPALAINEN, 53 Koulutus Diplomi-insinööri Työura Orionissa toimitusjohtaja 2008–, alkuperälääkkeiden ja eläinlääkkeiden johtaja 2005– 2007, Orion Pharman varatoimitusjohtaja 2003–2005, lääkeliiketoiminnan kehitysjohtaja 1999–2003. Monissa Euroopan maissa myyntiluvan saamisen jälkeen tulee vielä korvattavan hinnan arviointi. Liikevaihto 31 Tuotekehityksessäkin Orion haalii kumppaneita. Bayer maksaa Orionille etappimaksuja sitä mukaa kuin projekti etenee. Se voi kestää muutamista kuukausista kahteen vuoteen. USA:ssa tällaista välivaihetta ei ole.” Entä tuottojen jakaminen Bayerin kanssa. Aiemmin Leiraksessa, Finvestissä ja Arthur Andersenilla Perhe Vaimo ja kaksi aikuista lasta Harrastukset Lenkkeily. Tuotot jakautuvat niin, että saamme heidän myynnistään tietyn osuuden. ”Tutkimustulokset on määrä saada valmiiksi vuonna 2018. ”Eturauhassyöpälääke on meille iso mahdollisuus.” Millä aikataululla lääke voidaan saada myyntiin
Koko Orionin osalta kotimaa muodosti ylimmästä rivistä 31 prosenttia. Tutkittavan lääkkeen pitää olla niin hyvä, että lääkärit haluavat laittaa potilaita juuri sitä koskeviin tutkimuksiin.” Kopiolääkkeissä korostuu tehokkuus Orionia seuraavat analyytikot ovat vuosien varrella pohtineet, kannattaisiko yhtiön keskittää voimansa kopiolääkkeisiin ja Euroopan markkinoille. ”Tulostaso pysyy hyvänä, jos toimimme tehokkaasti ja järkevästi. ”Emme ole julkistaneet lukuja. Yksi tärkeimmistä kilpailun alueista on potilaiden saaminen tutkimuksiin. Samalla ne luovat pelivaraa tuloskasvun hakemiseen alkuperäislääkkeillä. Olemme välillä tarkastelleet potentiaalisia ostokohteita, mutta emme ole keksineet, miten saisimme niistä rahamme takaisin.” Onko Orionin suuntaan ollut yritysostajien kiinnostusta. ”Kilpailu ideoista on kovaa. ”Niissä potentiaaliset markkinat ovat selvästi suurimmat. Lappalaisen mukaan tällainen vaihtoehto ei ole mielekäs. Kustannusrakenne on selvästi kevyempi kuin alkuperäislääkkeissä, mutta myyntikatteet vastaavasti niin paljon pienemmät, etteivät ne yllä kannattavuudessa läheskään samalle tasolle.” Lääketeollisuudessa on tapahtunut runsaasti järjestelyjä. Parkinsonin tauti ei kuulu harvinaisten sairauksien joukkoon, mutta on aika lähellä niitä. Tärkein markkina on Suomi, joka toi viime vuonna yksikön liikevaihdosta 59 prosenttia. Lundbeck 52,2 4,6 20,7 Liikevaihto, meur 1 014 1 029 1 057 Liikevoitto, meur 269 252 254 Voitto ennen veroja 265 248 252 Nettovelat, meur -34 -78 -93 Tulos/osake, euroa 1,48 1,39 1,41 Osinko/osake, euroa 1,30 1,25 1,25 Opon tuotto, % 35 32 32 2015 2016e 2017e 2016 e p/e p/b ev/ ebitda Kuukauden osake 32 Toinen merkittävä tuotekehityshankkeenne on Alzheimerin taudin lääke Janssen Pharmaceuticalsin kanssa. Geneeriset lääkkeet herättävät mielikuvan hinnalla kilpailemisesta. Liikevaihtoon suhteutetut kertoimet liikkuvat kolmen ja neljän haarukassa. Vaikka tuotekehitys syö voimavaroja ja sisältää riskejä, alkuperäislääkkeistä kannattaa pitää kiinni. Meidän yritysjohdossa täytyy pitää Orion niin hyvässä kunnossa, että se näyttäytyy houkuttelevana sijoituskohteena nykyisille omistajillemme muiden vaihtoehtojen rinnalla.” Miten Orion pysyy kiinnostavana uusia lippulaivalääkkeitä odotettaessa. Liiketoiminta Arvostus vs. Suhtaudun ajatukseen varovaisesti, koska lääketeollisuudessa yrityskauppojen arvostustasot ovat sen verran kovia. Voisiko Orion hakea lisäkasvua yritysostoilla. Myös Alzheimerin tauti kuuluu yleisiin sairauksiin.” Muutkin lääkefirmat kehittelevät valmisteita näihin sairauksiin. Sairaalakaupassa myytävissä tuotteissa taas ratkaisevaa on menestyä huutokaupoissa.” Millaisia katteita geneerisistä lääkkeistä irtoaa. Alzheimer-lääkkeen osalta mahdollinen markkinoille tulo on vasta ensi vuosikymmenen asioita.” Miten vertaisit näiden kahden projektin markkinapotentiaalia Parkinson-lääkkeisiin. Millaista kilpailu on tuotekehitysvaiheessa. ”Avainasia on kustannustehokas toimintamalli sekä laaja ja uudistuva tuotteisto. Lääkealan jätitkin tukeutuvat yhteistyöverkostoihin, läheskään kaikki niiden hankkeet eivät tule omista laboratorioista. Mutta lähtisimmekö merkittäviin yritysostoihin. ”Tuotehankintoja teemme kaiken aikaa, ne ovat meille leipäpuuta. Käsikaupassa myytävät tuotteet, kuten vaikkapa Burana, vaativat taakseen markkinointia. ”Jos aktiivista kiinnostusta olisi, siitä tiedotettaisiin. Meillä on erityistuotteissa nelisensataa nimikettä. Miten siitä saadaan kannattavaa liiketoimintaa. ”Projekti on testeissä kakkosvaiheessa, ja aikanaan päätämme Janssenin kanssa, jatketaanko sitä viimeiseen vaiheeseen. Se vaatii tuloksentekoa.” o ”Tulostaso pysyy hyvänä, jos toimimme tehokkaasti ja järkevästi.". Eturauhassyöpä taas on yleisin miesten sairastama syöpä. Taloudellisiin tavoitteisiimme kuuluu jakaa lähivuosina osinkoa vähintään 1,20 euroa osaketta kohden. Miten se etenee. Geneeriset lääkkeet, jota Orionin liiketoimintajaottelussa nimitetään erityistuotteiksi, tuovat vakautta ja kassavirtaa. Erityistuotteiden bisnekset painottuvat Pohjoismaihin ja Itä-Eurooppaan. verrokit 8 6 4 2 OSTA PIDÄ VÄHENNÄ MYY YLIPAINOTA analyytikot kpl Suositukset Orion 21,3 7,0 14,3 Novartis 14,7 2,2 13,6 Pfizer 13,0 3,1 9,2 Sanofi 13,0 1,6 8,3 AstraZeneca 14,4 4,1 10,7 Medivation 34,6 15,9 17,3 H
Tälle vuodelle Orion ennakoi viime vuoden tasoista eli noin yhden miljardin euron liikevaihtoa. Tilanne 29.2.2016 Tuotantoa putkessa. Viime vuosina omistajakunta ja toimiva johto ovat kehittäneet yhtiötä yhteisymmärryksessä. Analyytikoiden papereissa Orion ei ole edelleenkään houkutteleva osake. Myös Maaja vesitekniikan tuki kuuluu pitkän linjan omistajiin, ja sitä edustaa Orionin hallituksessa Timo Maasilta. Viime vuosi toi iloisiakin yllätyksiä, sillä yhtiö nosti kahteen kertaan tulosohjeistustaan. Toiveet tuntuvasta kurssinoususta ovat vähäiset, mutta osake reagoi herkästi huonoihin uutisiin. Penseyttä on helppo perustella tutuksi käyneillä syillä. Factsetin konsensusennuste on linjassa ohjeistuksen kanssa, sillä se odottaa ylimmälle riville 1 029 miljoonaa ja liikevoittoriville 252 miljoonaa euroa. Arvonnousun lisäksi yhtiöstä on irronnut hyvää osinkotuottoa. Perustelut nuivalle suhtautumiselle ovat liittyneet patenttien umpeutumiseen, tuotekehitysputken heikkouteen ja osakkeen kalleuteen. Suursijoittaja Erkki Etola, arkkiatri Arvo Ylpön perilliset, lääkäri Juhani Aho yhtiöineen ja muutama vuosi sitten edesmenneen Jouko Braden perhe vaikuttavat edelleen lääkefirman taustalla. Uusia lippulaivatuotteita saadaan odottaa vielä joitakin vuosia, eikä mikään takaa että Bayerin kanssa kehitettävä eturauhassyöpälääke tai Janssenin kanssa kehitettävä Alzheimer-lääke lunastaisivat lupauksensa tai että ne tulevat edes myyntiin. Omistus Vanha kaarti pysyy Omistus Suurimmat omistajat Osakkeita, kpl Omistus, % Erkki Etola ja yhtiöt 2 500 000 1,8 Maaja vesitekniikan tuki 2 083 360 1,5 Ilmarinen 1 974 695 1,4 Kela 1 658 368 1,2 Jukka Ylppö 1 544 339 1,1 Into Ylppö perheineen 1 028 340 0,7 Orionin eläkesäätiö 925 624 0,7 Saastamoisen säätiö 889 996 0,6 Elo 852 800 0,6 Juhani Aho yhtiöineen 836 594 0,6 * Mukana Aja B-osakkeet Hallintarekisterissä 40 prosenttia osakekannasta. Ne sijoittajat, jotka eivät ole analyytikoiden myyntisuosituksista piitanneet, tuskin harmittelevat. Osakkeen menestys kuvastaa Orionin johdon onnistumista patenttien umpeutumisen jälkeisessä puolustustaistelussa. Liikevoiton yhtiö uskoo ylittävän 240 miljoonaa euroa. Takavuosien toimitusjohtaja Jukka Viinanen sai huomata, että tarvittaessa omistajakunta pistää toimivan johdon tiukalle. Orion näyttä verrokkeihinsa nähden hintavalta niin tuloskuin taseperusteisilla arvostuskertoimilla. Ostosuosituksia on ainoastaan yksi. Osakettakaan ei voi väittää halvaksi. Osake ei tarjoa pikavoittoja Osakeanalyysi Orion on harvoja Helsingin pörssin yhtiöistä, joilla osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. 33 Orion on lukeutunut viime vuodet analyytikoiden inhokkeihin. Geneerisen kilpailun laajeneminen tarkoittaa, että Parkinson-lääkkeiden myyntiin kohdistuu vastedeskin laskupainetta. Valtaosa Orionin lääkkeistä syntyy omassa tehtaassa, mutta alihankintaakin käytetään.. Tämän vuoden ennusteilla p/e-luku asettuu 21:een, kun yhtiön pitkän ajan keskiarvo liikkuu 16:sta. Geneeriset lääkkeet tuovat vakaata kassavirtaa ja Easyhalerin ja Dexorin kaltaisilla alkuperäislääkkeillä riittää vielä kasvupotentiaalia. Yritysvaltaajia ei Orionin ympärillä ole pyörinyt. Jos Orionia on valmiiksi salkussa, osakkeista tuskin kannattaa hätäillä eroon. Hänen suunnitelmansa Orionin osien myynnistä herättivät vastustusta äänivallan käyttäjissä. Uskollisuus on Orionin omistajakunnalle leimaa antava piirre. Äänivaltaisemmat A-osakkeet treidaavat hitusen matalammalla kurssilla kuin B-osakkeet. Yhdeksästä yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta enemmistö eli viisi kehottaa myymään osaketta. Viidessä vuodessa Orionin osake on vahvistunut runsaat 70 prosenttia. Yhtiöllä on edellytykset pitää tulostasonsa lähivuosina kohtuullisena ja maksaa vähintään 1,20 euron osinkoja osaketta kohden
34
35 Teksti MIRKO HURMERINTA Vuonna 2040 kaupungeissa asuu lähes kuusi miljardia ihmistä. Se tarjoaa sijoittajalle suuria mahdollisuuksia. K u v a : F a r o o q K h a n. Intian väkiluku kasvaa hurjalla tahdilla. KAUPUNGIT TUOVAT KASVUN Tungos pahenee. Yhä suurempi osa heistä asuu kaupungeissa
Samalla älyratkaisujen ja energiatehokkuuden merkitys kasvaa entisestään. Myös Tukholman pörssin lukkojättiläisellä Assa Abloylla on mielin määrin tilaa kasvaa. Indonesiassa kaupungeissa asuu samaan vuoteen mennessä 67 prosenttia väestöstä nykyisen 55 prosentin sijaan. Nykyään jo yli puolet väestöstä asuu kaupungin vilinässä. Kaupungistuminen 36 RAKENTAMINEN LOIKKAA . Kaupungistuminen etenee vauhdikkaimmin kehittyvissä maissa, joissa sekä väestö että elintaso kasvavat nopeammin kuin länsimaissa. Mikäli YK:n ennusteet pitävät kutinsa, rikkoutuu 60 prosentin raja vuonna 2030 ja 65 prosentin raja vuonna 2046. Aasian muista nousevista talousmahdeista Thaimaan kaupungistumisasteen odotetaan nousevan 52 prosentista 68 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja Vietnamin 34 prosentista 48 prosenttiin. Lisäksi maan pääministerin Narendra Modin tavoitteena on kasvattaa Intian valmistavaa teollisuutta, mikä luo työpaikkoja myös kaupunkien ulkopuolelle. Siellä on myös yhä yksinäisempää, sillä muuttovirta syrjäseuduilta kaupunkeihin jatkuu sekä Suomessa että maailmalla. Suurin paine kohdistuu Intiaan Kiina tulee usein ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kaupungistumisesta. Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen osuuden kasvusta odotetaan olevan peräti 57 prosenttia. Samaan aikaan maan väkiluku kasvaa kasvaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi vahvassa kasvuvireessä olevan Kenian kaupungistumisasteen odotetaan kasvavan 12 prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin. Nyt osuus on jo 57 prosenttia eli enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Se vain keskittyy yhä enemmän. Vuoteen 2040 mennessä asukasluku kasvaa yli 1,6 miljardiin ja vuoteen 2050 mennessä jo yli 1,7 miljardiin. Kuvat Kiinan autiokaupungeista ovat huolestuttaneet sijoittajia. Eikä ihme, sillä kaupungistumisvauhti on ollut ihmismassoilla mitattuna 1,4 miljardin asukkaan massalla nopeampaa kuin missään muualla. Koneen tilausvirralle ei siis näy loppua, minkä lisäksi huoltomarkkina kasvaa koko ajan. Kaupungistuminen Kiinassa jatkuu, mutta trendissä on jo enemmän kyse laadusta kuin määrästä eli siitä, miten kaupungit toimivat. PwC ennustaa maailman rakennusteollisuuden lähes tuplaantuvan 15 500 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Suurista kehittyvistä maista suurin kaupungistumispaine kohdistuukin Intiaan, jossa vasta kolmannes ihmisistä asuu kaupungeissa. Kolmen vuosikymmenen aikana 674 miljoonaa kiinalaista on muuttanut maalta kaupunkiin. Tänä vuonna kaupungeissa asuu yhteensä noin neljä miljardia ihmistä. Silloin Intian kaupungeissa asuisi peräti 385 miljoonaa ihmistä enemmän kuin nyt. Yksi suurimmisIntia on yksi harvoista maista, joka kasvaa nuoremmaksi.. Tänä vuonna Intian väkiluvun odotetaan olevan 1,3 miljardia. Afrikassa kaupungistumisaste nousee nykyisestä 41 prosentista 52 prosenttiin vuonna 2040 samalla, kun väkiluku lähes kaksinkertaistuu. Vain 30 vuotta sitten alle 30 prosenttia kiinalaisista asui kaupungeissa. Intia on myös yksi harvoista maista, joka kasvaa nuoremmaksi eli väestön ikäpyramidi levenee alapäässä. Rakentaminen ei kuitenkan lopu Kiinassa eikä missään muuallakaan. Kehittyneemmissä maissa kaupunkiväestö kasvaa samassa ajassa lähes 100 miljoonalla ihmisellä, jolloin kaupunkiasujien osuus länsimaissa on 84 prosenttia. Koska maailman väestö kasvaa samaan aikaan edelleen hurjaa tahtia, on kaupunkeihin muuttava ihmismassa huomattavasti suurempi kuin prosentit antavat ymmärtää. M aalla on mukavaa, sanotaan. Tällä hetkellä vähemmän kehittyneissä maissa reilut kolme miljardia ihmistä, eli hieman vajaa puolet väestöstä asuu kaupungeissa. Vuonna 2040 määrän odotetaan kasvavan jo liki kuuteen miljardiin. Vuonna 1950 noin 30 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Vuonna 2040 kaupungeissa asuisi ennusteen mukaan jo 4,6 miljardia ihmistä eli noin 60 prosenttia väestöstä. Intia on siis samalla tasolla kuin Kiina noin 25 vuotta sitten. Ei pelkkää kaupunkiunelmaa Kaupungistuminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta se aiheuttaa myös valtavia haasteita. Se on mitä otollisin alusta talouskasvulle. Intiassa kehitys on ollut hitaampaa, sillä maa ei ole kokenut samanlaista äkkirikastumista kuin Kiina viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Vuoteen 2040 mennessä Intian kaupunkiväestön osuuden odotetaan kasvavan 45 prosenttiin. Kaupungistuminen on suora seuraus väestönja vaurauden kasvusta
37 Kaupungistumisaste, % Koko maailma KULUTUS KASVAA JA MAKSAMINEN MUUTTUU . Kiina 56,8 72,8 KaakkoisAasia 48,2 60,2 Intia 33,1 44,8 PohjoisEurooppa 81,4 85,9 LänsiEurooppa 79,1 84,1 70,3 76,8 EteläEurooppa 69,5 75,0 ItäEurooppa Australia 89,6 92,1 PohjoisAmerikka 81,8 85,9 EteläAmerikka 80,1 84,7 PohjoisAfrikka 51,9 59,5 LänsiAfrikka 45,7 58,5 ItäAfrikka 26,0 38,1 KeskiAfrikka 44,5 56,2 EteläAfrikka 62,1 71,4 54,5 63,2 vuonna 2016 ennuste 2040. Kiinassa niitä oli vuonna 2014 jo 455 miljoonaa. Kymmenet miljoonat uudet ihmiset nousevat vuosittain keskiluokkaan. Intia sai ensimmäisen H&M-myymälänsä vasta viime vuonna. Vaateketjujen ilmestyminen katukuvaan ja verkkokaupan kasvun kiihtyminen lisäävät myös luottokorttien kysyntää. Mobiililompakoita Intiassa on sen sijaan jo yli 200 miljoonaa. Viime vuonna Intiassa oli vasta 21 miljoonaa luottokorttia. Kun aaltopeltihökkeli on vaihtunut kerrostaloasuntoon ja jääkaapissa on muutakin kuin valo, raha alkaa ohjautua vähemmän tärkeisiin hyödykkeisiin kuten vaatteisiin
”Saasteet ovat ehdottomasti asia, jolle on pakko tehdä jotain. Lontoon Oxford Street on yksi maailman saasteisimpia kadunpätkiä, jossa EU:n koko vuodelle määritellyt pakokaasupäästörajoitukset menivät viime vuonna rikki vain kahdessa päivässä. Monissa kaupungeissa ei yksinkertaisesti voi hengittää ruuhka-aikoina. Elintasosairauksien, kuten diabeteksen yleistyminen taas lihottaa lääketeollisuutta. Kaupungistumisen myötä ihmisten elä mäntyyli länsimaistuu. Pakokaasujen lisäksi saastemääriä nostaa energiankulutuksen nopea kasvu. Kiinassa myytiin viime vuonna yli 21 miljoonaa henkilöautoa. Kaupungeissa ihmisen elämänlaadun pitäisi parantua, mutta joissain kaupungeissa se itse asiassa heikkenee”, varainhoitotalo Standard Life Investmentsin strategi Frances Hudson sanoo. KFC:n ja Pizza Hutin emoyhtiö Yum Brands aikoo yli kaksinkertaistaa ravintoloidensa määrän Intiassa yli 2 000:een seuraavan 5–7 vuoden kuluessa. Esimerkiksi kahvilajätti Starbucks aikoo seuraavan viiden vuoden aikana avata 2 500 uutta ravintolaa yksin Kiinassa. Toinen on koulutus, sillä maan elintason noustessa, teknologian kehittyessä ja työpaikkojen siirtyessä kaupunkeihin myös työtehtävät muuttuvat. Rakennetyöttömyyden uhka kasvaa ja ilman koulutusta se lisää myös syrjäytymisen riskiä. Hektinen elämä kannustaa takeaway-kulttuuriin ja vaurauden kasvu mahdollistaa ylihintaisesta trendikahvista nauttimisen. Pikaruokaketjut vyöryvät kaupunkeihin ja tuovat mukanaan elintasosairaudet. Hudson huomauttaa, että saasteiden aiheuttamat terveyshaitat tulevat olemaan valtava rasite valtioiden talouksille tulevina vuosina. Terveydenhuolto onkin yksi kestävän kaupunkikehityksen kulmakivistä. Jo pelkästään autojen määrä kasvaa hurjalla tahdilla. Kaupungistuminen 38 ta haasteista on ympäristö. Yksi varma merkki siitä on pikaruokaja kahvilaketjujen lisääntyminen katukuvassa. Kun sadat miljoonat ihmiset muuttavat tulevien vuosien aikana kaupunkeihin ja alkavat elää kuin länsimaalaiset, ympäristön kuormitus kasvaa. Intiassa niitä myytiin vasta kaksi miljoonaa, mutta määrän odotetaan yli kolminkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Pikaruoka paisuttaa myös pakkauksia valmistavan Huhtamäen liikevaihtoa. K u v a : N e w s c a s t / R E X. Kyse ei ole pelkästään kehittyvien maiden ongelmasta. Suomessa teollisuutta PIKARUOKABISNES LUISTAA . Länsiruoka maistuu
Esimerkiksi Espanjassa Santanderin kaupunkiin asennettiin vuonna 2013 yli 12 000 anturia mittaamaan erilaisia asioita. Palkkojen noustessa myös Kiinasta on alkanut siirtyä yksinkertaista valmistusta vielä halvempiin maihin. Lastinkäsittelijä Cargotec on yksi niistä yrityksistä, joille kaupungistumisen megatrendi tuo selvää kasvua. Mikäli asuntorakentaminen ei riitä vastaamaan kysyntään, asuntojen hinnat nousevat kohisten kuten Tukholmassa on tapahtunut. Viidessä vuodessa asuntojen hinnat ovat nousseet Tukholmassa kolmanneksella. Mittakaava on vain aivan toinen kuin Suomessa. Anturit muun muassa seuraavat, missä on vapaita parkkipaikkoja ja missä bussit kulkevat. Maahanmuutto on vain lisännyt hintapainetta. on karannut ulkomaille, mikä on pakottanut ihmisiä kouluttautumaan uudelleen. Niin sanottu ghettoutuminen ei ole vain kehittyvien maiden uhka. – Mikko Laitila Kiinassa myytiin viime vuonna yli 21 miljoonaa henkilöautoa. Intia puolestaan aikoo kasvattaa aurinkovoimakapasiteettinsa sataan gigawattiin vuoteen 2022 mennessä, mikä tarkoittaisi noin sadan miljardin dollarin investointia. Smart city kuulostaa hienolta, mutta käsite on hyvin väljä. Kaupungistuminen lisää kaikenlaista logistiikkaa”, kiittelee Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Toisaalta kehittyvien markkinoiden kaupungistuminen ei etene samoja uria kuin kaupungistuminen länsimaissa. Useimmiten sillä tarkoitetaan kaupunkia, jossa informaatioteknologian hyödyntäminen on hiottu huippuunsa joka osa-alueella, ja jossa energiaja ympäristöhuolto sekä liikkuminen on toteutettu mahdollisimman kestävällä tavalla. Kaikkeen tähän yhdistyy teknologia, joka tekee koko kaupungista yhden suuren asioiden internetin. Myös asuntorakentaminen on yksi kaupungistumisen suurista haasteista. Kehittyvissä maissa älykkyys alkaa jo ihan perustasolta; riitävästä sähkönja vedensaannista sekä siitä, että vessoja on tarpeeksi. o 39 CLEANTECH NOUSEE . Sen tavoitteena on muun muassa luoda kaupunkeihin enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, vähentää saasteita, parantaa energiatehokkuutta, älyllistää liikennettä ja tehdä viranomaisasioinnista helpompaa. Niiden avulla voidaan myös himmentää katulamppuja teillä, joilla ei ole liikennettä. Apajille pyrkii myös valtionyhtiö Fortum, joka aikoo uuden strategiansa mukaisesti laajentaa myös Aasian kasvukeskusten kiertotalouteen. Kuvat Pekingin saastesumusta ovat karua katseltavaa. Intiassa yksi nykyisen valtapuolueen vaalilupauksista oli rakentaa sata miljoonaa uutta vessaa. Tulevaisuus on älykaupungeissa Kaupunkien kehityksestä puhuttaessa esiin nousee termi smart city eli suomeksi älykaupunki. Vuonna 2014 Kiina investoi uusiutuvaan energiaan 83 miljardia dollaria. Hintojen nousu lisää myös sosiaalisia paineita, kun hyväosaiset ja heikompiosaiset keskittyvät eri kaupunginosiin. Älykaupunkien uusiutuva energia ja kiertotalous tulevat olemaan yksi suurimmista investointikohteista tulevien vuosien aikana. Kiinalaiset siirtyvät suoraan verkkokauppaan, kuten he vuosikymmen sitten siirtyivät puhelimessa suoraan mobiiliteknologiaan”, Vehviläinen sanoo. Nopeasta talouskasvusta on maksettu kovaa hintaa, mutta nyt siihen on ainakin jossain määrin havahduttu. ”Kaupungistuminen lisää rakentamista, mikä tukee Hiabia. Intia haluaa olla älykaupunkien suunnannäyttäjä. Esimerkiksi ruuhkaiseen Kiinaan vähittäiskaupan myymäläverkostoa ei synny lainkaan samassa mittakaavassa, vaikka kaupan volyymi kasvaa. ”Sähköinen kauppa ottaa valtaaseman alusta saakka. Vehviläisen mukaan vuosittain jo 80 miljoonaa uutta kuluttajaa kipuaa kuluttavaan keskiluokkaan ja valtaosa tästä joukosta asuu Aasiassa. Maan päättäjät ovat pääministeri Modin johdolla käynnistäneet yhteensä 97 kaupunkia koskevan smart city -ohjelman. Käsitteen sisältö riippuu myös paljon siitä, onko kyseessä kehittynyt länsimainen kaupunki vai nopeasti kasvava metropoli kehittyvässä maassa. ERILAINEN EVOLUUTIO
Tuloskuntoa vaalitaan säästämällä ja tehostamalla. Alcatel-Lucentin osto kasvattaa Nokian liikevaihtoa tänä vuonna 110 prosenttia. Tilinpäätökset 40 Teksti TOMMI MELENDER Tilinpäätökset kertovat tuttua tarinaa: suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat avokätisesti osinkoja, mutta eivät investoi tulevaisuuteen. K u v a C h r i s T i l l e. Kasvuhuoli synkentää osinkokevättä Jättikauppa
Ei erityisen hyvin, mutta ei erityisen huonostikaan. Tulevaisuudessa Kiina ei investoi entiseen tahtiin, mikä aiheuttaa päänvaivaa. Miten sillä meni viime vuonna. Päälistan yhtiöiden osinkosumma kasvaa vuodentakaisesta 14 prosenttia runsaaseen 11 miljardiin euroon. Niistä muut paitsi viimeksi mainittu lisäsivät voitonjakoaan vuodentakaisesta. Tilinpäätökset ovat historiaa, sijoittajaa kiinnostaa tulevaisuus. Uutena huolestuttavana piirteenä esiin nousee Kiina, jonka investointivetoinen kasvu on siivittänyt suomalaisia konepajafirmoja. Yli puolet tuloksesta jaetaan omistajille, mikä nostaa osinkotuoton lähelle neljää prosenttia. Yli puolet osinkosummasta kertyy viideltä mammutilta: Nordealta, Nokialta, Teliasoneralta, Sammolta ja Fortumilta. Liikevaihtoennusteita kuitenkin pönkittää Nokian vuoden alussa toteutunut Alcatel-Lucentin osto, joka tukevoittaa roimasti ylintä riviä. Se on tuttua kertomaa finanssikriisin jälkeisiltä vuosilta. K uvitellaan tyypillinen suomalainen pörssiyhtiö. Analyytikoiden tulosennusteet puolestaan saattavat osoittautua taas kerran ruusuisiksi. Liikevaihto ja tulos pysyivät suunnilleen viime vuoden tasolla, liikevoitto vastasi viittä prosenttia liikevaihdosta ja oman pääoman tuotto ylsi kymmeneen prosenttiin. Osinkosumma kasvaa ”Jos ette tiedä, mihin käyttäisitte rahaa, palauttakaa se omistajille.” Tätä ohjetta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset noudattavat kuuliaisesti. Näivetystaudin taustalla vaikuttavat talouden suhdanteet ja toimialapainotukset. 41 Yli puolet osinkosummasta kertyy viideltä mammutilta.. Kokonaisuudessaan päälistan yhtiöiden liikevaihdot supistuivat viime vuonna yhden prosentin, mutta liikevoitot kasvoivat viisi prosenttia. Kuvitteellisen pörssiyhtiömme luvut eivät ole hatusta vedettyjä, ne vastaavat Helsingin pörssin mediaaneja. Kasvu on ollut suomalaisilla pörssiyhtiöillä kiven alla, mutta tulosta ne ovat saaneet aikaiseksi säästämällä ja tehostamalla. Maailmantalouden kasvu painottuu teknologiaan ja kuluttajatuotteisiin, kun taas Helsingin pörssi ja suomalainen vientiteollisuus nojautuvat teollisuuteen. Se kerää liikevaihtonsa eri puolilta maailmaa, päämarkkinat ovat Euroopassa ja kasvumarkkinat Aasiassa. Pienet ja keskisuuret kotimarkkinafirmat kärsivät Suomen talouden surkeudesta, kun taas Venäjän kasvun varaan rakentaneita yhtiöitä rassaavat itänaapurin ongelmat ja Euroopan markkinoille painottuvia vanhan mantereen alavireisyys. Nykykursseilla laskettuna kolmisenkymmentä suomalaisfirmaa tarjoaa yli viiden prosentin osinkotuoton. Päättyneen tuloskauden ohjeistusten viesti on vanha tuttu: kasvu on niukkaa, mutta tulokset pysyvät vähintäänkin kohtuullisina. Factsetin konsensusennusteiden perusteella päälistan yhtiöiden liikevaihdot kasvavat kuusi ja tulokset kymmenen prosenttia. Toisaalta avokätinen osingonjako kertoo siitä, että pörssiyhtiöillä ovat kasvuideat hukassa. Investoinnit pysyvät alamaissa, mikä tietää huonoa pitkän ajan tuloskasvulle ja tulevaisuuden osinkovirroille. Taseiden puolesta suomalaisfirmoilla olisi hyvät edellytykset laittaa rahaa tulevaisuuden rakentamiseen. Viime vuosina vakiokaava on ollut se, että estimaatteja vedetään alaspäin loppuvuotta kohti mentäessä. Teollisuudessa vallitseva ylikapasiteetti pitää kysynnän väistämättäkin vaisuna. Ennätyksellisen matalien korkojen ympäristössä se on sijoittajille tervetullutta, ja pitää yllä kiinnostusta osakkeita kohtaan. Miltä näyttää kuluva vuosi tulosmielessä. Se toimii teollisuudessa ja valmistaa tuotteita yrityksille, ei kuluttajille
Revenion maailmanvalloitus etenee liikevoittoprosentista tinkimättä. Viitisentoista firmaa ylsi viime vuonna kaksinumeroiseen liikevoittoprosenttiin. Tilinpäätökset Liikevaihdon kasvattajat Mediaani: 1 % kasvu, % Scanfil 76 Incap 65 Fiskars 44 Pihlajalinna 43 Biohit 40 Raute 35 Solteq 32 Restamax 31 Revenio 27 Teleste 26 Huhtamäki 22 Valmet 18 Ponsse 18 Kone 18 Saga Furs 18 Tuloksen kasvattajat Mediaani: % kasvu, % Stora Enso 1 200 Viking Line 541 Saga Furs 402 Investors House 289 Afarak 200 Raute 178 Munksjo 132 Norvestia 126 Bittium 100 P-K Kirjapaino 85 Digia 79 Neste 78 Cargotec 75 Capman 71 Caverion 68 Kannattavimmat (Ebit) Mediaani: 4,9 % liikevoitto, % Asiakastieto 35,9 Revenio 28,6 Orion 26,1 Nokian Renkaat 21,5 Elisa 20,0 Fortum 18,7 Nokia 15,6 Kone 14,4 Finnlines 13,8 Okmetic 13,0 Olvi 12,3 Incap 12,1 Ponsse 11,7 Wärtsilä 11,4 F-Secure 10,9 Vahvimpien liikevaihdon kasvattajien joukosta löytyy pikkufirmoja, joiden tuhteja prosentteja selittävät pienten lukujen matematiikka, positiivinen käänne bisneksessä tai liiketoiminnan laajentaminen yritysostoin. Nesteen voittoja pönkittivät tuhdit jalostusmarginaalit ja uusiutuvien polttoaineiden suotuisa kehitys. Huhtamäen, Koneen ja Valmetin ylimmän rivin kasvu oli viidenneksen luokkaa, mikä ei kuitenkaan selity kysynnällä. VALUUTTAKURSSIT AVITTIVAT Superkasvaja. Ilman English & Crystal Livingin liiketoimintojen ostoa oranssisista saksistaan tunnetun firman liikevaihto kasvoi kolme prosenttia. Yritysosto selittää myös Fiskarsin harppausta. Cargotec sai Kalmarin ja Hiabin liiketoiminnat tervehdyttämisen jälkeen parempaan iskuun. Suurista yhtiöistä koviin tuloskasvajiin lukeutuivat Stora Enson ohella Neste ja Cargotec. Metsäjätti sai pontta suotuisista valuuttakurssimuutoksista, mutta myös biomateriaaliliiketoiminta oli iskussa. Osakekohtainen tulos parani suurimmalla osalla voitolle yltäneistä yhtiöistä. KASVU. Revenion 29 prosentin liikevoitto on hatunnoston arvoinen, kun samaan aikaan liikevaihtokin kasvoi 27 prosenttia. päätöskursseilla. Silmänpainemittareilla maailmaa valloittava Revenio nousi viime vuonna kannattavimmaksi suomalaisfirmaksi, mutta jää nyt kakkoseksi Asiakastiedon taakse. 42 * Laskettu 1.3. Huhtamäen ja Koneen kasvuluvut jäävät yksinumeroiseksi valuuttakurssivaikutuksista puhdistettuna, Valmetia pönkitti automaatioliiketoiminnan osto Metsolta. Stora Enson hurjaa hyppäystä selittää metsäomistuksen ylöskirjaus. Viking Line onnistui yli kuusinkertaistamaan osakekohtaisen tuloksensa polttoaineiden hinnanlaskulla ja säästöillä (lisää Viking Linesta sivulla 45). Ykköskasvaja Scanfil tukevoitti liikevaihtoaan ruotsalaisen sopimusvalmistajan PartnerTechin ostolla
Fortum on ollut Helsingin pörssin osinkoautomaatti. Maksuvalmiutta kuvaava current ratio -tunnusluku yltää parillakymmenellä yhtiöllä vahvana pidetyn kakkosen yläpuolelle. Oman pääoman tuotollaan häikäisevät päälistan takuuvarmat laatuyhtiöt Kone ja Ponsse. Ainakin analyytikoiden konsensus uskoo niin. Uusiutuvan dieselin menestys selittää tämän kevään iloista osinkoyllätystä. Se ei ole tinkinyt investoinneista, vaan on rakentanut niillä itselleen kokonaan uuden bisneksen. Vuosi sitten viiden prosentin kerhossa oli kymmenkunta yhtiötä. TUOTTAVIMMAT. Maaliskuun alkupuoliskon kurssitasoilla kolmisenkymmentä suomalaisfirmaa tarjoaa yli viiden prosentin efektiivisen osinkotuoton. OSINKOTUOTOT HÄIKÄISEVÄT Niukkenevia aikoja. Fortumin yhdeksän prosentin lukema näyttää matalien korkojen ympäristössä ruhtinaalliselta, mutta sijoittajien suhtautuminen yhtiöön on muuttunut pessimistisemmäksi. Asuntosijoituksiin erikoistunut Orava nousee tuottokuninkaaksi liki 12 prosentilla. päätöskursseilla. Niillä kummallakin kertyy opolle tuottoa runsaat 40 prosenttia. Tahti vain paranee. Current ratio = (vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / lyhytaikainen vieras pääoma Osinkojen ropina ei lakkaa Helsingin pörssissä. Alkaako osinkohana vähitellen ehtyä. Suomalaisfirmojen tuhteja osinkoja selittävät hyvä rahoitusasema ja maksuvalmius. Orava maksaa osinkonsa neljässä erässä vuoden mittaan. Yli puolet päälistan yhtiöistä jakaa suuremman osingon kuin viime keväänä. Suurimpia osingonkasvattajia ovat Okmetic, Norvestia, eQ, Martela ja Raute, joilla kaikilla jaettava vähintään kaksinkertaistuu. Nyt odotukset hiipuvat. Neste kiinnittää huomion positiivisesti poikkeavana suuryhtiönä. Kakkosen tuntumassa on toinen mokoma yhtiöitä. Pikkufirmoista Revenio vakuuttaa tässäkin kategoriassa 36 prosentin lukemallaan. Suurista yhtiöistä viime vuotta selvästi avokätisempiä ovat Nokia, Kesko ja Neste. 43 Parhaat osinkotuotot Mediaani: 3,5 % osinkotuotto, %* Orava 11,6 Norvestia 9,1 Fortum 8,8 eQ 8,2 Wulff 7,5 Capman 7,2 Kesko 6,8 Saga Furs 6,6 Ramirent 6,4 Okmetic 6,3 Aspo 5,9 Panostaja 5,9 Aktia 5,8 Raute 5,8 Bittium 5,7 Parhaat oman pääoman tuotot Mediaani: 10 % opon tuotto, % Kone 45,4 Ponsse 40,5 Orion 37,5 Revenio 35,6 Metso 33,3 Oriola-KD 33,1 Investors House 31,2 Elisa 27,0 Raute 24,7 Tikkurila 21,4 Aspo 21,2 Wärtsilä 20,3 Nokian Renkaat 19,6 Neste 19,5 Etteplan 19,3 Paras maksuvalmius Mediaani: 1,4 current ratio Bittium 7,3 Fortum 4,7 Revenio 4,3 Nokian Renkaat 4,0 Asiakastieto 3,6 Afarak 3,6 Orion 2,9 Fiskars 2,8 Metso 2,5 Suominen 2,5 Nokia 2,5 Marimekko 2,5 Vaisala 2,3 Okmetic 2,1 Teleste 2,1 * Laskettu 1.3
Sijoittajan mietittäväksi jää, edustaako tämä vuosi Finnairille jo syklin huippua, josta on vaikea enää parantaa. Nokian lisäksi kahdeksalle muulle yhtiölle ennustetaan kaksinumeroista liikevaihdon kasvua. Pihlajalinnan on vielä todistettava pystyvänsä paisuttamaan kasvun ohella kannattavuutta, Revenio on sen jo todistanut. Alle kymmenen p/e-luvulla treidaavat Finnairin lisäksi vain Technopolis ja Affecto. Päälistan yhtiöiden p/e-lukujen mediaani asettuu 15 tuntumaan. Toisaalta maailmantalouden riskit aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta tulostason pitävyyteen. Nokian tekemä jättimäinen Alcatel-Lucentin osto paisuttaa Helsingin pörssin liikevaihtokertymää, mutta ilman sitä kuva on varsin alakuloinen. Finnairilla on edellytykset nostaa tänä vuonna tulostaan tuntuvasti. Arvostukset ovat suunnilleen pitkän ajan keskiarvon mukaiset, kun ne ennen alkuvuoden kurssilaskua olivat historiallisesti tarkasteltuna koholla. Jos niin on, osakkeen nousuvara on vähissä, vaikka se tuloskertoimella onkin Helsingin pörssin halvin. Tuloskasvua tarkasteltaessa Finnair erottuu selvästi muista. Jos nykyiset voittoennusteet pettävät vuoden mittaan, kurssitasot voivat tulla merkittävästikin alaspäin. Tilinpäätökset 44 Paras ennustettu liikevaihdon kasvu Mediaani: 2 % kasvu 2016e, % Nokia 110 Pihlajalinna 88 Revenio 23 Bittium 17 SRV 16 Fiskars 15 Citycon 14 Comptel 13 Restamax 10 Alma Media 9 Etteplan 9 Teleste 9 Digia 8 Basware 7 Amer Sports 7 Paras ennustettu liikevoiton kasvu 2016 Mediaani: 29 % kasvu, % Finnair 1 487 Pihlajalinna 533 Pöyry 491 Bittium 457 Marimekko 219 HKScan 190 Munksjö 186 Metsä Board 136 Lemminkäinen 119 Ahlstrom 110 Fiskars 108 Alma Media 108 PKC 97 Exel Composites 90 Tieto 81 Tulokseen nähden halvimmat osakkeet Mediaani: 14,6 p/e 2016e Finnair 7,2 Technopolis 8,1 Affecto 8,2 Stora Enso 10,2 HKScan 10,3 Atria 10,5 Sanoma 10,7 Neste 10,8 UPM-Kymmene 10,8 Cargotec 10,9 Aktia Pankki 11,0 Orava 11,2 Suominen 11,4 Sponda 11,4 SRV 11,6 Yhtiöiden ohjeistusten ja analyytikoiden ennusteiden mukaan vuodesta 2016 muodostuu edellisten kaltainen tulosvuosi. Pitkään vaikeuksissa ollut lentoyhtiö saa nostetta halventuneiden polttoaineiden lisäksi laivastouudistuksestaan. Suomalaisosakkeita ei voi suoralta käsin väittää kalliiksi, etenkin kun osinkotuotot tukevat niitä ennätysmatalien korkojen ympäristössä. TULOSEPÄVARMUUS VARJOSTAA Nosteessa. Niistä kaksi hanakinta kasvajaa, Pihlajalinna ja Revenio, kytkeytyvät terveysalaan. Tarkastelussa ovat sellaiset firmat, joille on vähintään kolme ennustetta Factsetin tietokannassa. Ylimmät rivit jatkavat niukkaa kasvuaan. ENNUSTE Taseeseen nähden halvimmat osakkeet Mediaani: 1,7 p/b 2016e HKScan 0,4 Stockmann 0,5 Outokumpu 0,5 Atria 0,6 Apetit 0,6 Sponda 0,7 SRV 0,7 Technopolis 0,7 Ilkka 0,7 Fortum 0,8 Citycon 0,8 Finnair 0,8 Sanoma 0,8 Orava 0,9 Aktia 0,9 L ä h d e : F a c t s e t Liikevaihtoon nähden halvimmat osakkeet Mediaani: 0,8 p/s 2016e HKScan 0,1 Lemminkäinen 0,2 Atria 0,2 Apetit 0,2 Outokumpu 0,2 SRV 0,2 Finnair 0,3 Stockmann 0,3 Pöyry 0,3 Ahlstrom 0,3 Parhaat ennustetut osinkotuotot Mediaani: 4,1 % osinkotuotto 2016e Orava 8,9 Ilkka 7,5 Fortum 7,4 Capman 7,4 Aktia 7,3 Citycon 7,3 Okmetic 7,3 Ramirent 6,8 Affecto 6,5 HKScan 6,2
Liiketoiminta kehittyy tasaisesti ilman isoja yllätyksiä. Markkinaosuustaisto muistuttaa asemasotaa ja vuotuiset muutokset ovat yleensä prosenttiyksikön kymmenesosia. Tasearvossaan punavalkoisen varustamon osake on arvosijoittajalle melkein pomminvarma panostus. Lippulaiva. Sijoitukset KOTIMAINEN KOTIMAINE N 4 5 / U LKO MAINE N 47 / PIE NI U LKO MAINE N 48 / IN STITU UTI O 4 9 / GU RUJE N SALKUT 50 / R AHASTOT 51 / R AHASTO ILMI Ö 52 / I S O KU VA 53 / KO LU MNI : Ha n n a Ka l eva 5 4 45 Viking Linen osake on jo muutaman vuoden ajan seilannut lähellä osakekohtaista omaa pääomaa. Kasvuloikkia liikevaihdossa ei juuri tapahdu ja kustannuspuolen tarkViking Line sopii arvosalkun perustaksi Teksti Markus Salin Viking Line kuuluu pörssin unohdettujen arvo-osakkeiden sarjaan. Turusta Tukholmaan liikennöivä Viking Grace on varustamon uusinta laivakaartia ja palveluiltaan parhaiten tätä päivää.. Vielä viime vuosikymmenen loppupuolella sijoittajat maksoivat osakkeesta kaksi tai jopa kolme kertaa oman pääoman verran
On siis helppo päätellä, että Grace ja edellinen tulokas XPRS muodostavat leijonanosan laivaston tasearvosta. Kustannusvaikutuksia yhtiö ei ole kertonut, mutta ainakin se on perustellut rahtihintojen korotuksia juuri tällä syyllä. Arvosijoittajalle Viking Linen osake maksaa oman pääoman verran ja tarjoaa kohtuullisen ja tasaisen vuotuisen osingon. Tälle vuodelle Viking Line ennustaa liiketuloksen pientä heikkenemistä lähinnä useiden alustelakointien takia. Ensimmäinen neljännes on yleensä vuoden hiljaisin ja tulos jää pakkasen puolelle. Tänä keväänä luvassa on 0,95 euroa osakkeelle. Mielenkiintoinen tasepotti on myös myytävissä olevien sijoitusten riville kirjattu vakuutusyhtiö Alandian omistus, jonka 27 miljoonan euron kirjanpitoarvo lienee aika lähellä markkinahintaa. Omistajatietojaan yhtiö päivittää sivuilleen vain kerran vuodessa ja vain kymmenen suurimman omistajan osalta. Viime vuoden alusta voimaantulleen rikkidirektiivin vuoksi yhtiö ei toistaiseksi ole investoinut rikkipesureihin vaan tankkaa aluksiaan kalliimmalla vähärikkisellä löpöllä. Ilman korkoja summa on runsaat 12 miljoonaa euroa, mutta yhtiön arvion mukaan riitely hovioikeudessa siirtää tilipäivää tämän kalenterivuoden tuolle puolelle. Suurimman erän laskeneista kustannuksista muodosti polttoainepotin pieneneminen, joka oli arviolta kahdeksan miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihto kasvoi vain kolme miljoonaa euroa, mutta kulut pienenivät kymppimillillä. Turusta Tukholmaan seilaavat laivat ovat liikkeellä melkein ympäri vuorokauden. Kun Brent-öljyn tynnyrihinta laski vuonna 2009 yli kolmanneksen, Viking Linen bunkkerilasku kutistui 49 miljoonasta eurosta 36 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 polttoainelasku oli 57 miljoonaa euroa ja viime vuonna summa jäi alle 49 miljoonaan euroon. Toinen ja viimeinen neljännes ovat hieman parempia ja tuovat pienen liikevoiton. Kolmas kvartaali on yhtiölle ratkaisevan tärkeä, sillä se tuo kolmanneksen vuotuisesta liikevaihdosta ja käytännössä määrittelee yhtiön vuosituloksen. Viime vuonna omistajaa vaihtoi vain muutama prosentti osakekannasta. Polttoaineet nielaisevat karkeasti kymmenyksen liikevaihdosta, joten öljyn hinnalla on Viking Linelle iso merkitys. Ja todennäköisesti laivaston markkina-arvo on selvästi kirjanpitoarvoa korkeampi. Yhtenä lisäoptiona Viking Linen osakkeessa on Suomen valtion maksettavaksi määrätyt väylämaksujen palautukset korkoineen. Laivaston todellista arvoa sijoittaja voi haarukoida kirjanpitoarvon ja noin 600 miljoonan euron vakuutusarvon avulla. Viking Linen liikevaihtoa ja vuotuisen tuloksen kertymistä sävyttävät suuret kausivaihtelut. Uuteen laivainvestointiin yhtiö valmistautuu myymällä vanhimman laivan pois hyvällä kirjanpidollisella voitolla. Laivaston kirjanpitoarvoa Viking Line poisti viime vuonna runsaalla 24 miljoonalla eurolla. Liikevaihtorivillä ei viime vuosina ole tapahtunut isoja värähdyksiä, joten hiljalleen parantuva operatiivinen tulos on tullut kulupuolen tiukalla hallinnalla. Valta on ja pysyy ahvenanmaalaisilla varustajasuvuilla. Öljyn halpenemisen hyötyjä vaimentavat jonkin verran osaan polttoaineita tehdyt kiinteähintaiset sopimukset. Kaasun hinta on vaihdellut öljyä maltillisemmin. Sillähän maksaa jo pari kerrosta seuraavasta aluksesta. Kulujen hallinta tarkoittaa muun muassa laivojen täyskäyttöä. Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 2013 myyty Isabella, jonka 30 miljoonan euron kauppahinnasta kirjautui 23 miljoonan euron myyntivoitto. Yhtiö uusii seitsemän laivan armadaa viiden vuoden välein. Sijoitukset 40 30 20 10 % Alfa (Lundqvistit) 15,3 AB Rafael (Mattssonit) 13,7 Hildegaard (Lundqvistit) 10,3 Ben Lundqvist 3,6 Nils-Erik Eklund 3,2 Marie-Louise Sviberg 2,9 Airi Sundman 1,5 Alandia 1,4 Dick Lundqvist 1,2 Carita Blomsterlund 1,1 Viking Line Helsingin pörssi Kurssikehitys 2011 2016 Liiketoiminta 2013 2014 2015 Liikevaihto, meur 549 527 531 Liikevoitto, meur 11,9 13,7 26,4 Nettotulos, meur 4,7 2,9 18,7 Nettovelat, meur 140 120 87 Opon tuotto, % 2,7 1,4 8,5 Tulos/osake, euroa 0,44 0,27 1,73 Osinko/osake, euroa 0,50 0,70 0,95 46 ka hallinta tuo siedettävän vuosituloksen, josta riittää jaettavaa omistajille. Viime vuonna yhtiön liiketulos oli 26,4 miljoonaa euroa, kun pelkästään kolmannen neljänneksen liiketulos oli 30,1 miljoonaa euroa. o Kolmas kvartaali on yhtiölle ratkaisevan tärkeä, se käytännössä määrittelee yhtiön vuosituloksen. Öljyriippuvuus on pienentynyt jonkin verran kaasulla kulkevan Gracen ansiosta. Viking Linen osaketta vaihtuu pörssissä verkkaisesti. Helsingin ja Tukholman väliä kulkevat alukset heittävät päiväkeikkaa Tallinnaan. Suurimmat omistajat. Alhainen öljynhinta ja laivaston optimointi pitävät tuloksen tukevasti plussalla. Alukset muodostavat 324,5 miljoonan kirjanpitoarvollaan yli 60 prosenttia taseen loppusummasta ja liki 90 prosenttia yhtiön pitkäaikaisista varoista. Aluskohtaisia kirjanpitoarvoja Viking Line ei vuosikertomuksissaan paljasta, mutta esimerkiksi vuonna 2013 hankittu kaasualus Grace kaksinkertaisti laivaston tasearvon
Jättikaupan läpivienti olisi antanut 63-vuotiaalle Cotelle lisäaikaa Honeywellin johdossa. Käteisestä ja osakevaihdosta muodostunut tarjous nousi 90 miljardiin dollariin. Honeywellin pääomamarkkinapäivässä Cote vakuutteli, ettei ole menettänyt järkeään eikä ole toiminut omien etujensa pohjalta. Se perusteli penseyttään lähinnä kilpailullisilla näkökohdilla – viranomaiset tuskin olisivat fuusiota hyväksyneet, koska yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus lentokoneiden suihkumoottoreissa olisi noussut liian suureksi. Sijoittajapiireissä episodi nostatti kritiikkiä Honeywellin toimitusjohtajaa Dave Cotea kohtaan. S&P 500 -indeksin yhtiön pomot harvemmin joutuvat vakuuttelemaan sijoittajille täysipäisyyttään. Isoa kalaa ei aina saa, kun sitä lähtee pyytämään. Tätä kirjoitettaessa UTC:n markkina-arvo oli 81 miljardia dollaria. Hänen epäiltiin toimivan enemmän omien etujensa kuin osakkeenomistajien etujen pohjalta. C a s w e l l / N A S A. Myös NASA käyttää Honeywellin propulsio moottoreita, joiden suoritus kyvyn on riitettävä läpi virtaavista jää kiteistä huolimatta. Suomalaisille UTC on merkityksellinen, koska sen tytäryhtiö Otis kisaa Koneen kanssa hissimarkkinoiden maailmanherruudesta. Honeywellin johto ei selitystä niellyt, mutta perui tarjouksensa kahdeksan päivää sen julkistamisen jälkeen, koska katsoi, ettei yhdistymistä kannata ajaa läpi ilman UTC:n myötämielisyyttä. Näin kävi amerikkalaiselle monialayhtiölle Honeywellille, joka yritti ostaa toisen amerikkalaisen monialayhtiön United Technologiesin eli UTC:n. UTC-diilin peruuntumisen jälkeen osakemarkkinoilla väreili odotus siitä, että Honeywell yrittää jotakin toista mittavaa yritysjärjestelyä. K u v a : B r i d g e t R . Jättikaupan peruuntumisesta huolimatta yhtiöllä riittää suotuisia kasvunäkymiä. Honeywellin markkina-arvo on pari miljardia suurempi. Cote kuitenULKOMAINEN 47 Honeywell ei saanut Koneen kilpailijaa Teksti Tommi Melender Honeywell ei onnistunut ostamaan United Technologiesia. Suurissa yritysjärjestelyissä ostavan yrityksen kurssi tyypillisesti laskee. Iso kasvuyhtiö. Eläköityminen häämöttää parin vuoden päässä. Diili kaatui UTC:n vastustukseen. Paheksuntaa herätti myös tieto siitä, että Cote oli myynyt 36 miljoonan dollarin edestä Honeywellin osakkeita kolme päivää ennen kuin esitteli fuusion UTC:n toimitusjohtajalle Greg Hayesille
Se toimii myös Chilessä, joten kalakuolemat koskettavat myös sitä, mutta vakuutukset korvaavat 80 prosenttia menetyksistä. Markkinaennusteiden mukaan globaali tarjonta supistuu tänä vuonna seitsemisen prosenttia. – Tommi Melender Tarjontashokki nostaa lohifirmaa Honeywell S&P 500 2011 2016 120 100 80 60 40 Kurssikehitys Marine Harvest Norway Fixed 150 120 90 60 30 NOK 2011 2016 USD Liiketoiminta 2015 2016e 2017e Liikevaihto, mNOK 27 959 30 349 30 846 Liikevoitto, mNOk 3 071 5 572 6 462 Eps, NOK 4,77 9,28 10,79 Osinko, NOK 5,40 7,11 7,90 Osinkotuotto, % 3,9 5,2 5,7. Marine Harvestin osake on noussut vuodessa 18 ja kolmessa vuodessa 106 prosenttia. ”Odotettavissa on massiivinen uudelleenhinnoittelu ensin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa ja myöhemmin Euroopassa. Peräti 80 prosenttia antaa ostosuosituksen, loput suosittavat ylipainottamaan osaketta. Oslon pörssiin listattu Marine Harvest lukeutuu niihin lohentuottajafirmoihin, jotka hyötyvät tilanteesta. Viime vuodet ovat olleet yhtiölle suotuisia, sillä finanssikriisin jälkeen liikevaihto on kasvanut keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Samalla osakekohtainen tulos on kivunnut 1,99 dollarista 5,62 dollariin ja liikevoitto 11 prosentista 19 prosenttiin. Se on tuntuva käänne, sillä viiden viime vuoden aikana tarjonta on kasvanut yhdeksän prosentin vuosivauhtia. o Analyytikoilla riittää uskoa Honeywelliin. Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle 6–10 prosentin voittojen kasvua. Osinkotuotot liikkuvat kahdessa prosentissa eli suurten jenkkiyhtiöiden keskiarvossa. Analyytikoilla riittää uskoa Honeywellin menestymismahdollisuuksiin ilman jättikauppojakin. Se on pitkän ajan tarkastelussa Honeywellille tyypillinen arvostus. Analyytikoiden näkemys yhtiöstä on myönteinen. Kotimaassa puolustusministeriö on suurasiakkaana omassa kategoriassaan ja muodostaa koko konsernin ylimmästä rivistä seitsemän prosenttia. Liikevaihdosta 55 prosenttia tulee Yhdysvaltain ulkopuolelta. Arvostuskertoimet eivät vielä päätä huimaa, sillä tämän vuoden ennusteilla p/e-luku liikkuu 13:ssa. Tämän ja ensi vuoden osinkoennusteilla tuotto yltää kuuteen prosenttiin. Amerikkalaiset ostajat joutuvat hankkimaan kalaa Euroopasta korvatakseen Chilen menetykset. Osake on vahvistunut viidessä vuodessa 87 prosenttia ja kehittynyt S&P 500 -indeksiä paremmin. Osakkeen hinnoittelua voi pitää neutraalina, sillä tämän vuoden ennusteilla p/e-luku asettuu 16 tietämille. Lohimarkkinoille kalakuolemat aiheuttavat massiivisen tarjontashokin. Lohen hinnannousun vaikutukset tulevat täydellä voimallaan läpi viipeellä, sillä sopimushinnoilla tapahtuvien toimitusten osuus on tällä hetkellä tavanomaista suurempi. Ennen lohien massahävikkiä hinnat ehtivät tippua Yhdysvaltain markkinoilla 30 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Kuolemat johtuvat myrkyllisistä leväkukinnoista. Chilen merialueilla on kuollut valtavat määrät lohia viime viikkoina. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Marine Harvestin osakekohtainen tulos liki tuplaantuu tänä vuonna. Factsetin konsensusennuste odottaa osakekohtaisen tuloksen karttuvan seitsemän prosenttia. Hinnat nousevat tasoille, joita ei ole nähty sitten 1980-luvun”, arvioivat Nordean analyytikot. Tuloskasvupotentiaalin lisäksi Marine Harvest tarjoaa mukavia osinkotuottoja. Honeywellin liiketoiminnat levittyvät siviilija sotilasilmailusta rakennusja teollisuusautomaatioon sekä voimantuotantojärjestelmiin. Sijoitukset Kurssikehitys Ulkomainen 48 kin kiisti vaihtoehtoisten suunnitelmien olemassaolon. Tarjontashokki nostaa väistämättä lohen hintaa. Vaaka kallistuu kuitenkin selvästi voiton puolelle, koska Marine Harvestin bisnekset Kanadan ja Euroopan vesillä saavat puhtia hintojen noususta. Voittokertoimen viiden vuoden keskiarvo asettuu pari pykälää ylemmäs
Näistä tuleekin jo 95 prosenttia. Lisäksi on energiaan, erityisesti bioenergiaan sijoittavia rahastoja. Puheenjohtaja. ”Aiemmin meillä oli hallituksessa jäsen, joka hoiti salkkua pitkään – ja hyvin hoitikin. ”Olvilla ei käydä jatkuvaa kauppaa, eikä ylipäänsä kauppaa ilman hallituksen päätöstä”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Sirviö kertoo. Ja jos tilanne vaatii, voidaan kaikki osakkeet vetää 30 prosenttiin”, Sirviö kertoo. Kunkin neutraalipaino on viisi prosenttia. Olvilla säätiö ei kuitenkaan käy kauppaa. ”Mutta ei meillä polvet tutise, silOlvissa polvet eivät tutise Teksti Tuula Laatikainen Olvi-säätiön salkun ulkoistus sattui huonoon aikaan. Loput viisi prosenttia on oltava likvidinä rahana avustuksia ja stipendejä varten. ”Tietyissä tilanteissa isoja liikkumavaroja voidaan hyödyntää täyden valtakirjan salkussa.” ”Koska salkku on ulkoistettu täydellä mandaatilla, emme säätiössä edes tiedä, mitä salkku sisältää tällä hetkellä”, hän kertoo. Salkunhoitaja saa suosia suomalaisia suoria osakesijoituksia. Olvi-salkku on nyt noin 80 miljoonaa euroa. Pohjoismaisia saa olla vielä 15 prosenttia. Rahastoja saa olla viisi prosenttia, samoin korkosijoituksia kuten yrityslainoja viisi prosenttia. Neutraalipainossa niitä saa olla peräti 55 prosenttia salkusta. Sirviö kuitenkin myöntää, että alku on ollut huono osakemarkkinoiden yleistilanteen takia. ”Annoimme aika isot liikkumavarat. Heikki Sirviön johtama hallitus antoi SEB:lle lähes vapaat kädet. INSTITUUTIO K u v a : A r t t u L a i t a l a 49 Iisalmessa kotipaikkaansa pitävä Olvi-säätiö omistaa 15 prosenttia Olvi Oyj:stä. Kauppaa sen sijaan käydään salkun 10 miljoonan euron osuudella, jonka hoidon säätiö ulkoisti SEB:lle äskettäin. ?. Pitkäaikaisista sijoitusinstrumenteista löytyy metsärahastoa ja asuntorahastoa. Ulkoistus on niin tuore asia, että nyt päällimäisenä on hallituksen päättämä sijoituspolitiikka SEB:lle. Hän siirtyi eläkkeelle, ja perusteellisen kilpailutuksen jälkeen päädyimme ulkoistukseen, sillä enää hallituksessa ei tätä osaamista ole.” SEB ryhtyi toimeen täydellä mandaatilla tämän vuoden alussa. Se on tuonut säätiölle noin kahden miljoonan euron osingot viime vuosina. Esimerkiksi kotimaisten osakkeiden osuus saa yltää 75 prosenttiin, pohjoismaisten 25 prosenttiin
Salkusta lähti viittä osaketta, euromääräisesti eniten Konetta. Vahvimmin ostolaidalla oli Harald Relander. Myyntejä kertyi runsaan 0,5 miljoonan edestä ja ostoja yhdeksän miljoonan edestä. Hänen salkustaan lähti vain kahta osaketta ja lisää tuli 16:ta. Täällä toimivat yhtiöt ovat vähiten korruptoituneita. Salkkuun tuli yhdeksää osaketta, mutta ostoja kertyi vain vajaa viidennes myynneistä, alle 0,6 miljoonaa euroa. Arvopaperin seuraamat kuusi suomalaista suurta yksityissijoittajaa kasvattivat helmi-maaliskuussa omistuksiaan Helsingin pörssin OMXH25yhtiöissä. Lopputulos oli, että sijoittamalla pohjoismaisiin ja suomalaisiin yhtiöihin eettisyys toteutuu parhaiten. ”Näin sen näimme. Tärkeintä on suhteellisen tasainen nettokassavirta keskipitkällä kolmen–viiden vuoden tähtäimellä. Ennusteen nettokassavirrasta hallitus tutkii erityisen huolellisesti marraskuun lopulla pitämässään kokouksessa joka vuosi. SEB ei saanutkaan tarkkoja tuottotavoitteita vaan tavoitteena on voittaa indeksi, joka koostuu tietystä vuosittain vaihtuvasta joukosta Helsingin ja Tukholman pörssin osakkeita. Tarkastelujaksolla OMXH25-indeksi nousi 6,4 prosenttia. Me olemme kärsivällinen sijoittaja ja sellainen pärjää aina.” Sijoituspolitiikkaa Sirviö luonnehtii monen muunkin säätiöjohtajan tavoin turvaavaksi ja riskiä kaihtavaksi. Myös Hautaset myivät ja ostivat ahkerasti. Muillakin mittareilla pohjoismaiset yhtiöt toimivat eettisesti.” o Olvi-säätiö 1. Stipendeistä ja apurahoista säätiö näet päättää seuraavana vuonna toukoja marraskuussa. Kuukaudessa salkun arvo nousi yhdeksän miljoonaa euroa, prosentteina 4,3. Euromääräiset arvot on laskettu maaliskuun 8. 50 lä takana on kymmenen erinomaista vuotta. Yksi hallitusta viime aikoina askarruttanut asia on sijoitusten eettisyys. Muut rahamarkkinasijoitukset 10 miljoonaa Yhteensä 90 miljoonaa euroa 1 2 Tärkeintä on tasainen nettokassavirta. päivän päätöskursseilla. Haluamme olla vakavarainen säätiö, joka jakaa apurahoja ja stipendejä joka vuosi suht tasaisesti.” Vuosittain säätiö avustaa noin kahdella miljoonalla lasten ja vanhusten hyväksi tehtävää toimintaa ja vähävaraisten nuorten opintoja. Sijoitukset Gurujen salkut Myydyimmät Ostetuimmat Gurujen salkut Osake Omistusten arvo, meur Muutos 1 kk, kpl Muutos 1 kk, meur Muutos vuoden alusta,kpl Arvonmuutos vuoden alusta, meur Amer Sports A 2,7 3 856 0,29 1 856 -0,14 Cargotec 4,7 5 540 0,54 11 040 -0,10 Elisa 3,6 1 650 0,15 -350 -0,22 Fortum 14,2 8 000 1,48 -47 000 -1,20 Huhtamäki 6,6 -9 783 -0,10 122 217 3,47 Kemira 9,0 17 400 0,55 12 400 -0,60 Kesko B 0,4 0,02 0,07 Kone 24,4 -50 220 3,16 -51 620 -1,77 Konecranes 2,7 -2 000 0,09 44 000 0,62 Metso 12,5 1,95 0,38 Neste 12,9 21 940 2,12 20 440 1,64 Nokia 12,1 25 688 0,47 -60 412 -2,69 Nokian Renkaat 6,6 1 304 -0,65 1 304 -1,31 Orion B 6,4 -13 000 -13,40 -13 157 -15,55 Outokumpu 3,0 12 000 1,18 -78 000 0,40 Outotec 0,7 -41 000 -0,02 -61 000 -0,32 Sampo A 28,7 16 452 2,14 12 452 -2,77 Stora Enso R 2,6 -8 411 0,28 -12 411 -0,47 UPM 18,1 -58 278 0,63 -71 278 -3,39 Valmet 5,4 16 586 0,86 26 586 0,57 Wärtsilä 35,4 176 066 6,99 566 -3,92 YIT 4,6 6 000 0,33 -4 000 -0,33 Yhteensä 217,6 129 790 9,06 -146 367 -27,64 meur Wärtsilä 6,69 Sampo A 0,68 Neste 0,63 Kemira 0,18 Cargotec 0,17 meur Kone 2,02 UPM 0,89 Huhtamäki 0,30 Outotec 0,14 Orion B 0,12 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. – Mikael Sjöström Gurut tukevasti ostolaidalla. Nettomääräisesti kolme ostetuinta yhtiötä olivat Wärtsilä, Sampo ja Neste ja kolme myydyintä Kone, UPM ja Huhtamäki. Kappalemääräisesti ostetuimmat olivat Wärtsilä, Nokia ja Neste ja myydyimmät UPM, Kone ja Outotec. Olvin Aja K-sarjan osakkeet 80 miljoonaa 2. Painopiste on Pohjois-Savossa, mutta muillekin ilmansuunnille rahoitusta Olvi-säätiö on antanut. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen, Jorma Nieminen (4Capes), Kari Niemistö (Selective Investor). ”Meille ei ole katastrofi, jos tuotto ei ole vaikkapa kahteen vuoteen niin loisteliasta
Minkälaisia yhtiöitä suositte, rahastoa hoitavat Jan Brännback ja Janne Lähdesmäki. RAHASTOT 51 Viime vuosi oli pohjoismaisille pienyhtiöille ja niihin sijoittaville rahastoille menestys. Jan Brännback (oik.) ja Janne Lähdesmäki välttävät kaikkein spekulatiivisimpia pienyhtiöitä.. Tanskasta taas löytyy paljon pieniä terveysja bioteknologiayhtiöitä, joiden näkyvyys on rahastollemme liian heikko.” Miksi eurooppalaiset pienyhtiöindeksit ovat nousseet yleisindeksejä vahvemmin viimeisen vuoden aikana. JB: ”Pankkien heikko kehitys on painanut yleisindeksejä. JB: ”Ruotsin pienyhtiömarkkina on laajin ja keskimäärin myös laadukkain. Ruotsi on noin 60 prosenttia pohjoismaisista Small Cap-markkinoista.” ”Norjassa öljyalalla on luonnollisesti vahva edustus. Arvostamme myös yhtiöitä, joilla on pysyvä kilpailuetu, vakaa sijoitetun pääoman tuotto ja ennustettavaa liiketoimintaa.” JL: ”Osinkotaso ei ole pienissä yhtiöissä niin keskeisessä asemassa. Carnegien pohjoismaisten yhtiöiden indeksi nousi 24 prosenttia ja Aktian Nordic Small Cap -rahasto ylsi peräti 27,7 prosentin tuottoon. JB: ”Fokuksemme on siinä, että firmalla on edellytykset kasvuun, erityisesti kannattavaan kasvuun. Tulosennusteet Norjan pienyhtiöille ovat mielestämme pääosin liian optimistisia. K u v a J a r i T o m m i n e n Varmat. Pankkialan toimijoita ei taas pienyhtiöindekseissä juuPohjolan pienyhtiöt sihdissä Teksti Alex af Heurlin Aktian Nordic Small Cap -rahasto valitsee sijoituksensa noin 600 pohjoismaisen pienyhtiön joukosta. Jos yhtiön johdolla on hyviä sijoituskohteita, niin on tietysti järkevää laittaa varat kasvuun eikä osinkoihin.” Miten pohjoismaisten pörssien pienyhtiövalikoimat eroavat toisistaan
9,2 3v. Taktinen malli voi toimia myös eräänlaisena kontranäkemyksen ottajana. Nordea päättää osakepainoistaan arvostusmallin ja taktisen mallin avulla. Käytännössä se tarkoittaa numeroitavan datan painottamista inhimillisen mutu-tuntuman kustannuksella. Yhtiö keräsi listautumisessa uutta rahaa, mikä on aina hyvä merkki.” Viime vuoden kovin kurssiraketti oli ruotsalainen Fingerprint Cards, joka kymmenkertaisti arvonsa. Melko samantyyppisistä malleista huolimatta osa varainhoitajista vaihtelee osakepainojaan selvästi muita tiheämmin. Muuten ostajat ja myyjät eivät kohtaisi toisiaan. Kasvuja inflaatioluvut, ostopäällikköindeksit, yhtiöiden tulostrendit sekä keskuspankkien linjaukset ovat keskeisiä muuttujia. Qt:n näkymät ovat kiinnostavat.” JB: ”Viime vuosina rahaston tuottoa on voinut kuvata vakaaksi. Sijoitukset Rahastoilmiö 52 Varainhoitajien osakepainojen muutokset perusteluineen ovat aina kiinnostavaa luettavaa. Näin tapahtui esimerkiksi tammikuussa, kun markkinoiden paniikki meni Nordean mallin mukaan liiallisuuksiin ja suositti osakepainojen lisäämistä. Yhtiön ennustettavuus on vaikeaa: puolijohdeteollisuus ei ole helppo ala ja yhtiön menestys on tällä hetkellä yhdestä teknologiasta kiinni. USA:n pienyhtiömarkkinassa on paljon itja bioteknologiayhtiöitä, joiden osakekurssit ovat hyvin volatiileja.” Mitä yhtiöitä pidätte nyt erityisen kiinnostavina. JL: ”Emme valitettavasti olleet. Pikaisen soittokierroksen perusteella suomalaisten varainhoitajien allokaatioprosesseissa ei ole järisyttäviä eroja. Pienyhtiöiden liikevaihdot ja tulokset ovat kasvaneet suuria vauhdikkaammin ja markkina on palkinnut pienempiä firmoja ihan ansaitusti.” Yhdysvalloissa pienyhtiöindeksit ovat kehittyneet selvästi Eurooppaa heikommin. Yhtiöltä ei voi ehkä odottaa räjähtävää kasvua, mutta vakaata ja hyvää kehitystä ehdottomasti.” JL: ”Suomen First Northiin listautunut Robit on myös hyvin kiinnostava. tuotto p.a. Varainhoitajista varsinkin Evli ja Nordea painottavat prosessiensa systemaattisuutta. Miksi. 16,0 Juoksevat kulut 2. Evli mainitsee näiden lisäksi myös momentumin, eli viime kuukausien markkinan suunnan, vaikuttavan allokaatiopäätöksiin. Osakkeiden arvostuksen noustessa niiden riskipreemio eli ero riskittömään korkoon laskee ja osakkeiden houkuttelevuus sitä myöten vähenee. Sitä selittää myös se, että olemme välttäneet ne kaikista heikoimmat yhtiöt salkussamme.” o Aktia Nordic Small Cap: % 1v. Yksikään varainhoitaja ei ollut osakealipainossa markkinahuippujen aikaan viime huhtikuussa ja ainoastaan FIM oli alipainossa ennen alkuvuoden pörssihermoilua. Miltei kaikki varainhoitajat mainitsevat osakkeiden riskipreemion yhdeksi keskeiseksi osakepainoja määrittäväksi tekijäksi. Kallista ei ole kiva ostaa, sen tietää jokainen sijoittaja. Mandatum ratsasti osakeylipainossa läpi koko viime vuoden, kun muut kertovat muuttaneensa painoja useampaan otteeseen viime vuoden aikana. – Alex af Heurlin Ajoituksen sietämätön vaikeus Varainhoitajien osakepainoja 4/2015 1/2016 3/2016 Danske neutraali ylipaino ylipaino Evli neutraali ylipaino neutraali FIM neutraali alipaino alipaino Mandatum ylipaino ylipaino neutraali Nordea neutraali ylipaino neutraali OP ylipaino ylipaino ylipaino rikaan ole. Se onkin markkinoiden elinehto. Oheinen taulukko kuvaa markkinoiden ajoittamisen vaikeutta. Myös makrotaloudellinen ympäristö on merkittävässä roolissa osakepainoja pohdittaessa. JL: ”Suhteellisella tuotolla Digia oli salkkumme ykkönen. Arvostuksessa suurin huomio kiinnittyy riskipreemioon, kun taas taktisessa osassa kiinnitetään huomiota ”sijoitusympäristöön”, kuten eri omaisuusluokkien väliseen korrelaatioon ja sijoittajien riskinottohalukkuuteen. JB: ”Yhdysvalloissa esimerkiksi Russell 2000 -indeksi palautui viime vuonna selvästä yliarvostuksesta. Tismalleen samasta informaatiosta voi vetää siis vastakkaiset johtopäätökset. Kaivosalan surkeudesta huolimatta yhtiö kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna lähes 20 prosenttia, joskin osittain valuuttojen ansiosta. JB: ”Luotamme ruotsalaiseen ikkunanvalmistajaan Inwidoon. Olitteko mukana yhtiön nousussa. Onnittelut heille, jotka olivat ajoissa mukana!” Mikä oli viime vuoden paras sijoituksenne. Rakentamisen lisäksi yhtiön ajureita ovat korjausrakentaminen ja energiatehokkuus. tuotto p.a. Näkeekö joku kristallipallostaan nyt jotain, mitä muut eivät
Ennusteet, joissa euro painuisi dollarin kanssa pariteettiin tai sen alapuolelle, olivat arkipäivää. Useampikin asiantuntija piti mahdollisena, että taala vahvistuu liian paljon ja aiheuttaa ongelmia paitsi amerikkalaiselle vientiteollisuudelle myös laajemmin maailmantaloudelle. Sama pätee Fedin koronnostoihin. Markkinat hinnoittelivat viime vuonna Fediltä 3–4 koronnostoa tälle vuodelle. Viime vuoden marraskuussa euro painui 1,06 dollariin, mutta on sen jälkeen vahvistunut 1,10 dollarin tasolle. Vaimentuneista inflaatioodotuksista kielii Yhdysvaltain tuottokäyrän loiveneminen. Pitkien valtionlainojen korot ovat laskeneet vuodentakaisesta. Euron dollarikurssi 2/2011 3/2016 1,75 1,50 1,25 1,00 1-vuotinen 0,67 0,43 2-vuotinen 0,89 0,20 3-vuotinen 1,10 0,00 5-vuotinen 1,38 -0,27 10-vuotinen 1,88 -0,11 30-vuotinen 2,66 -0,14 Korko, % Muutos 1v, %-yksikköä USA:n valtionlainakorot USA:n bkt-kasvu 2,0 % ennuste 2016 Teksti Tommi Melender. Enää odotuksissa on korkeintaan yksi liike ylöspäin. Todellisuus on ollut toinen. 53 K u v a : U R O S Z U N I C L ä h d e : F a c t s e t ISO KUVA Kuka muistaa, mitä dollarista puhuttiin viime vuonna. Taalan nousupaineita laimentavat muuttuneet korkonäkymät. Maaliskuun alkupuoliskolla euro treidasi taalaan nähden 1,5 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Taalan nousu hiipui Odotukset dollarin vahvistumisesta ovat vaimentuneet
Kiinteistörahastojen historia on Suomessa vielä nuori, ja pääomat ovat toistaiseksi virranneet vain yhteen suuntaan, joten kokemuksia niiden kestävyydestä vaikeammissa olosuhteissa saadaan vielä odotella. Pankit ja varainhoitajat ovat heränneet sijoittaja-asiakkaidensa tarpeisiin. 54 hansa sijoittaa kätevästi pankin tiskiltä myytävään kiinteistösijoitusrahastoon. Tarjonnan kasvu ja heikkona jatkuvat talousnäkymät alkavat kuitenkin lisätä pilviä asuntosijoittajan horisontissa. Monelle piensijoittajalle kiinteistösijoittaminen on yhtä kuin asuntosijoittaminen. Rahastosijoittamisen vaivattomuuden kääntöpuolena on myös kontrollin menetys: sijoittajan tuotto on riippuvainen rahastomanagerin osaamisesta, ahkeruudesta ja onnistumisesta asuntojen vuokraamisessa ja sijoituspäätöksissä. Sijoitukset Asuntomarkkinapuntari 2010 2016 2010 2016 2500 2250 2000 3 2 1 Uusien asuntolainojen korko (%) Kerrostaloasuntojen hinnan muutos (€/m²) Uusien asuntojen markkinointiajat (pv) 116 (+1 %/12kk) HANNA KALEVA Kirjoittaja on KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja. Vahva kysyntä ja nousevat asuntovuokrat ovat taanneet – hintojen noususta huolimatta – 4–6 prosentin vakaan nettovuokratuoton, mikä on varsin vahva tarina tämän päivän sijoitusympäristössä, etenkin jos uskoa arvonnousuunkin vielä riittää. Jos oma aika, osaaminen ja innostus eivät riitä yksiöiden ja kaksioiden etsimiseen, vuokralaisrumban hoitoon ja taloyhtiöiden kokouksissa juoksemiseen, voi raKiinteistörahastojen kestotesti lähestyy Rakennusala on saanut kiinteistörahastoilta 1,3 miljardin pääomaruiskeen.. Kansantalouden kannalta tämä on sikäli onnellista, että rakentamista on saatu ylläpidettyä vaikeampanakin aikana, ja samalla on saatu kipeästi kaivattuja uusia asuntoja kasvukeskuksiin. Piensijoittajille tarjotut erikoissijoitusrahastot tuovat sekä sijoittajille uudentyyppisen vaihtoehdon että kiinteistömarkkinoille tervetulleen uuden pääomalähteen. Tähän päälle tulevat vielä instituutiosijoittajien ja asuntosijoitusyhtiöiden omat rakennusinvestoinnit, jotka nekin nousevat miljardiluokkaan. Vahva menestys on muutamassa vuodessa nostanut asuntokiinteistöt ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimmaksi kiinteistösektoriksi. Vuokrien nousuvaraa ei juuri näy, ja entistä vaativampien vuokralaisten pitäminen tyytyväisenä vaatii koko ajan enemmän jalkatyötä. Neljän viime vuoden aikana rakennusliikkeet ovat myyneet pelkästään kiinteistörahastoille 1,3 miljardin euron uudiskohteet, ja monista gryndikohteista on iso osa myyty piensijoittajille vuokrakäyttöön. Talouden heikko tila on painanut toimitilakiinteistöjen arvoja alaspäin, kun taas asuntosijoitusten markkina-arvot ovat vuokrien nousun siivittäminä nousseet vuosi vuodelta. Siksi asuntosijoittaminen on edelleenkin ihan hyvä idea, mutta vaatii jatkossa entistäkin enemmän osaamista, työtä – ja myös ripauksen onnea. Asuntosijoitusten kohtuullisen matala nettotuottotaso on herkkä käyttöasteen laskulle, vuokralaisvaihtuvuuden kasvulle, ylläpitokustannusten nousulle ja yllättäville korjauskustannuksille. Toisaalta kaupungistuminen, asuntokuntien pieneneminen ja maahanmuutto luovat vahvaa pohjaa vuokra-asuntojen kysynnän kasvulle myös tulevaisuudessa. KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuottomittarilla asunnot ovat olleet kiinteistösijoitusmarkkinoiden parhaiten tuottava kiinteistösektori jo kahdeksan vuotta peräkkäin. Kiinteistösijoittaminen kiinnostaa niin globaaleja rahastojättejä, kotimaisia instituutiosijoittajia kuin yhä useampaa kotitalouttakin. o Ennätysmatala korkotaso ja osakemarkkinoiden heilahtelu on muutamassa vuodessa houkutellut miljardikaupalla lisää pääomia kiinteistösijoitusmarkkinoille. Markkinoille virrannut pääoma on sysännyt liikkeelle runsaasti asuntorakentamista
Ainakin jos analyytikoiden keskitavoitehintoihin on uskominen. TULOSENNUSTEET: KOTIMAISET 56 / POHJOISMAISET 58 / EURO OPPALAISET 60 / YHDYSVALTALAISET 62 SUOMI-SALKUT 64 / PARHAAT RAHASTOT 66 Yksi Seppo Saarion klassikon Miten sijoitan pörssiosakkeisiin sadasta ikivihreästä pörssivihjeestä kuuluu: ”Nousun todennäköisyys on suurimmillaan vuodenvaihteen ympärillä.” Koetellutkaan sijoitusviisaudet eivät aina toimi. Vuoden alun turbulenssi teki kuitenkin sen verran pahaa jälkeä, että kaksi kolmasosaa päälistan osakkeista oli maaliskuun alkupuolella vuodenvaihteen tasojensa alapuolella. Teksti Tommi Melender Nokiassa hurjasti nousuvaraa Alkuvuoden kurssilasku on tehnyt monista suomalaisosakkeista houkuttelevia. Sen osoitti vuoden alku karvaasti. K u v a : K a r o l i i n a P a a v i l a i n e n 55 55. Potentiaalisimpana nousijana näyttäytyy Helsingin pörssin mammutti Nokia. Taulukot Tehokaksikko. Risto Siilasmaa ja Rajeev Suri ovat kääntäneet Nokian muutamassa vuodessa kokonaan uuteen asentoon. Tammikuu oli Helsingin pörssissä suorastaan murhaava, mutta helmikuussa synkkyys vaihtui ainakin hetkellisesti nousuksi
Selvimmin ylihintaiset suomalaisosakkeet ovat analyytikkokonsensuksen perusteella Outotec ja Metso. Osake karkasi kahdeksan prosenttia keskitavoitehintaansa korkeammalle. Kahdeksalla kymmenestä suomalaisyhtiöstä keskitavoitehinta oli maaliskuun alkupuoliskon vallinnutta kurssitasoa korkeammalla. Jos hinnoittelua arvioidaan analyytikoiden keskitavoitehintojen perusteella, ostettavasta tavarasta ei ole pulaa. Marimekon Target-diilin aiheuttama kurssihyppäys näyttäisi analyytikoiden mielestä liialliselta. Syynä voi toki olla se, että analyytikot eivät ole laskeneet odotuksiaan tarpeeksi reippaasti. Raision, Metsä Boardin, Uponorin, Caverionin, Alma Median ja Cityconin keskitavoitehinnat liikkuivat 15–20 prosenttia maaliskuun alkupuoliskon tasojensa yläpuolella. Suurista yhtiöistä vuodenvaihteesta ovat harpanneet selvästi Outokumpu ja Kesko, edellinen 21 ja jälkimmäinen 16 prosenttia. Yli 50 prosenttia vuodenvaihteesta ovat vahvistuneet myös Uutechnic, Trainers’ House, Valoe ja Martela. Nelikosta keskimmäiset ovat vähävaihtoisia senttiosakkeita, joissa heilahtelut ovat suuria, mutta Uutechnicin ja Martelan nousu heijastelee parantuneita näkymiä. Biotien 80 prosentin pyrähdystä selittää amerikkalaisen Acordan tekemä ostotarjous. 2016 VOITTO ENNEN VEROJA MEUR TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA Affecto 2,98 7,5 0,27 10,0 9,9 10,1 0,35 0,19 8,5 1,0 5,6 11,4 11,0 11,7 0,40 0,22 7,5 0,9 4,9 s Ahlstrom 7,85 22,4 0,06 52,2 26,0 62,0 0,40 0,30 19,0 1,2 4,7 43,4 40,0 48,5 0,55 0,35 14,0 1,1 4,7 t Aktia 9,23 63,6 0,78 70,2 68,4 71,9 0,81 0,63 11,6 1,0 73,6 67,6 79,5 0,83 0,68 11,2 0,9 Alma Media 3,37 15,2 0,13 27,8 22,5 31,0 0,26 0,16 12,8 2,2 7,0 32,5 24,4 37,0 0,30 0,21 11,2 2,0 6,0 Amer Sports 25,41 168,0 1,03 218,0 211,0 228,2 1,34 0,64 18,6 2,8 11,4 249,6 235,0 262,0 1,52 0,73 16,4 2,6 10,1 t Apetit 13,26 -2,9 -0,69 4,7 4,4 5,0 0,60 0,70 22,3 0,7 8,7 6,8 5,6 8,0 0,86 0,75 15,6 0,7 7,6 t Asiakastieto 14,69 14,4 0,76 17,8 17,6 18,0 0,95 0,89 15,4 2,8 12,3 19,3 19,0 19,5 1,04 0,96 14,2 2,8 11,4 t Aspo 7,08 21,3 0,61 19,5 18,0 20,9 0,54 0,41 13,3 2,1 9,7 22,4 20,0 24,3 0,62 0,42 11,5 1,9 9,2 t Atria 8,27 19,7 0,49 29,9 27,0 32,0 0,80 0,43 10,4 0,6 5,1 34,2 31,0 38,7 0,92 0,47 9,0 0,5 4,8 Basware 38,45 5,2 0,22 -4,7 -10,0 8,6 -0,29 0,02 4,0 127,6 4,7 -5,0 22,7 0,22 0,02 172,0 3,9 36,8 t Bittium 5,50 2,1 4,71 5,9 4,8 7,0 0,15 0,15 38,0 1,5 14,5 8,8 7,4 10,9 0,22 0,18 25,4 1,5 10,3 Capman 0,98 6,4 0,06 8,4 8,4 8,5 0,07 0,07 14,3 1,3 12,6 10,2 10,1 10,2 0,09 0,08 11,4 1,4 11,0 t Cargotec 30,84 183,4 2,21 230,2 209,0 259,9 2,63 0,95 11,6 1,4 7,8 254,0 214,0 296,0 2,89 1,06 10,5 1,3 7,1 s Caverion 8,88 61,3 0,37 100,3 90,0 109,0 0,61 0,40 14,5 3,7 8,5 122,1 107,0 134,0 0,74 0,50 11,9 3,3 7,0 Citycon 2,18 96,6 0,14 153,5 145,0 163,0 0,17 0,16 13,0 0,8 19,3 165,6 148,6 185,8 0,18 0,16 12,4 0,8 18,5 Comptel 1,62 7,3 0,04 11,4 9,3 13,0 0,07 0,04 21,5 4,2 9,3 15,0 11,7 18,4 0,10 0,05 16,5 3,7 7,6 t Cramo 18,83 63,4 1,12 78,4 71,0 89,0 1,41 0,73 13,2 1,6 6,0 86,9 79,0 100,0 1,56 0,80 12,0 1,5 5,7 t Digia 6,06 6,9 0,25 4,5 4,0 4,9 0,14 0,09 43,7 3,0 2,9 8,1 7,0 9,3 0,29 0,09 20,8 2,7 2,4 t Elisa 32,19 288,3 1,52 307,6 292,0 317,0 1,58 1,43 20,4 5,4 11,5 323,9 302,7 348,0 1,65 1,50 19,5 5,2 11,1 t Etteplan 4,39 7,9 0,31 9,5 9,0 10,0 0,35 0,19 12,4 2,3 7,6 10,7 10,0 11,0 0,39 0,20 11,3 2,1 6,4 t Exel Composites 6,40 4,3 0,24 5,8 5,5 6,0 0,37 0,22 16,8 2,3 8,6 8,4 7,8 9,0 0,51 0,26 12,2 2,2 6,5 t F-Secure 2,56 20,7 0,14 19,9 18,1 22,0 0,09 0,09 28,4 5,0 11,1 24,5 24,0 25,3 0,12 0,09 21,9 4,1 9,3 s Finnair 5,32 113,2 0,57 129,8 98,6 167,0 0,79 0,09 6,8 0,8 1,9 125,8 104,0 148,4 0,75 0,10 7,2 0,8 1,8 t Fiskars 17,90 125,5 1,04 90,3 80,0 99,0 0,83 0,71 21,7 1,3 13,2 100,0 91,1 105,0 0,91 0,73 19,8 1,2 12,2 t Fortum 13,08 -325,0 4,66 675,3 407,0 860,0 0,63 0,85 21,1 0,9 10,6 623,0 417,6 865,1 0,59 0,76 22,6 0,9 11,8 t Glaston 0,39 0,9 -0,07 6,8 5,5 8,0 0,03 0,01 15,3 1,9 7,1 8,4 7,7 9,0 0,05 0,01 8,7 1,7 5,8 t HKScan 3,13 0,5 0,01 20,1 19,0 21,5 0,30 0,18 10,4 0,4 4,1 25,6 21,0 32,0 0,37 0,21 8,4 0,4 3,9 t Huhtamäki 30,65 178,6 1,43 229,3 220,8 246,8 1,81 0,74 17,1 2,9 10,5 246,6 239,0 273,3 1,92 0,82 16,1 2,6 9,8 t Kemira 10,42 101,8 0,47 145,8 136,0 155,4 0,72 0,54 14,6 1,3 7,4 174,5 141,0 185,8 0,86 0,55 12,2 1,3 6,8 s Kesko 37,34 187,0 1,03 262,1 253,0 271,8 1,90 1,85 19,9 1,8 9,4 295,0 277,0 306,0 2,13 1,85 17,8 1,8 8,7 Kone 40,14 1364 2,00 1 320 1 241 1 397 1,92 1,52 21,1 7,4 14,0 1 378 1 202 1 590 2,00 1,59 20,2 6,6 13,3 Konecranes 20,81 50,6 0,53 104,0 82,9 124,1 1,50 1,08 13,7 2,6 8,5 140,2 118,0 153,0 1,68 1,11 12,2 2,4 7,5 Lassila & Tikanoja 15,56 47,7 0,98 52,4 51,0 53,4 1,08 0,91 14,4 2,7 6,8 55,6 54,0 57,1 1,14 0,97 13,7 2,6 6,5 t Lemminkäinen 13,79 15,3 -0,15 39,0 36,0 43,0 1,00 0,33 13,6 0,9 4,6 48,3 44,0 55,0 1,35 0,49 10,1 0,9 4,0 s Marimekko 7,99 1,3 0,10 3,8 3,0 4,1 0,35 0,38 23,3 2,4 8,9 4,8 4,0 5,4 0,45 0,40 18,0 2,4 7,9 21 2 2 Pienyhtiöistä on irronnut isojakin tuottoja. Sijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa, löytyykö alkuvuoden ryöpytyksen jäljiltä halpoja osakkeita. Kokonaisuudessaan Helsingin pörssin tuloskertoimet liikkuvat lähellä pitkän ajan keskiarvoaan eli 16 tietämissä. Molemmat kärsivät kaivosteollisuuden investointilamasta. Analyytikoiden konsensuksen perusteella Helsingin pörssin kuumin osake on Nokia. Yli viidenneksen harppausta vaadittaisiin myös Stockmannilta ja PKC:lta, jotta niiden kurssit yltäisivät keskitavoitehintoihinsa. Sijoittajat maksoivat siitä tätä kirjoitettaessa 5,40 euroa, mutta analyytikot näkevät osakkeen 7,12 euron arvoisena. Nousuvaraa olisi hulppeat 32 prosenttia. o Nokia 32 % nousuvaraa 56 56. Taulukot Kotimaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2017 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2015 YHTIÖ OSAKEKURSSI 8.3
Outokumpu Vuosien tappiokierteen rasittama teräsyhtiö on ollut alkuvuoden tähti Helsingin pörssissä. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Osinkoa on tarkoitus maksaa 30–50 prosenttia tuloksesta. 1 2 3 Metsä Board 5,65 105,7 0,39 187,0 165,7 210,0 0,41 0,20 13,7 1,8 7,5 234,4 219,0 245,0 0,51 0,23 11,0 1,6 6,3 Metso 22,15 517,0 2,95 266,7 217,0 298,0 1,29 1,06 17,0 2,2 9,3 280,1 225,0 335,3 1,33 1,08 16,5 2,2 8,9 s Munksjö 9,06 28,0 0,44 53,2 52,0 56,0 0,79 0,42 11,5 1,1 5,8 59,2 46,0 70,0 0,86 0,47 10,5 1,0 5,1 s Neste 28,91 607,0 2,18 854,9 747,0 935,1 2,69 1,01 10,9 2,1 6,6 793,0 661,0 922,5 2,46 1,04 11,9 1,9 6,7 s Nokia 5,40 1511,0 0,63 2 276 1 204 4 234 0,33 0,20 15,9 2,2 7,0 3 049 2 234 5 240 0,42 0,20 12,6 2,0 5,8 t Nokian Renkaat 29,04 274,2 1,80 286,6 268,0 314,6 1,76 1,53 16,6 3,1 9,7 317,0 281,0 359,7 1,94 1,61 15,1 2,9 9,0 Okmetic 7,25 7,3 0,28 11,3 11,3 11,3 0,50 0,52 14,7 2,2 7,0 12,7 12,3 13,2 0,57 0,55 13,0 2,2 6,5 t Olvi 23,58 26,8 1,08 39,3 37,0 40,9 1,46 0,80 16,2 2,4 9,0 43,4 42,9 44,6 1,68 0,85 14,1 2,2 8,3 s Orava 9,81 7,7 0,96 7,7 6,6 8,7 0,85 0,85 11,6 0,9 18,1 8,5 6,6 10,4 0,85 0,85 11,6 0,9 16,5 Oriola-KD 4,28 56,0 0,25 59,3 56,8 62,2 0,26 0,15 16,5 3,6 8,7 63,5 60,9 67,7 0,28 0,18 15,4 3,3 8,1 t Orion 29,51 261,9 1,48 250,4 239,1 269,6 1,41 1,25 21,0 6,9 14,1 257,3 237,9 309,6 1,44 1,25 20,5 6,6 13,7 t Outokumpu 3,38 78,0 0,23 -18,2 -96,3 136,0 -0,04 0,02 0,6 8,7 180,1 34,0 437,0 0,33 0,05 10,3 0,6 5,3 t Outotec 3,36 -22,5 -0,10 6,7 -4,7 22,0 0,12 0,02 26,9 1,4 10,0 39,9 15,0 57,5 0,16 0,07 19,6 1,4 7,7 t Pihlajalinna 15,07 1,3 0,03 16,2 11,7 20,8 0,54 0,20 27,9 3,5 11,7 22,9 17,7 29,0 0,74 0,29 20,3 3,1 8,7 t PKC 14,68 18,3 0,29 31,8 20,7 44,2 1,03 0,71 14,2 2,3 5,4 43,8 34,2 59,0 1,28 0,75 11,5 2,1 4,5 t Pöyry 3,22 5,5 0,09 12,4 8,0 17,0 0,14 0,02 23,8 1,7 10,7 15,2 9,0 21,0 0,17 0,03 18,9 1,5 9,1 s Ponsse 19,20 50,4 1,48 54,1 53,4 55,0 1,51 0,59 12,6 3,7 8,2 56,6 50,5 61,0 1,55 0,60 12,4 3,1 7,6 Raisio 4,15 39,9 0,22 51,2 48,0 54,4 0,26 0,18 16,0 1,8 10,6 52,7 49,0 59,3 0,27 0,18 15,5 1,7 10,2 Ramirent 6,12 46,3 0,36 54,6 49,0 64,0 0,42 0,39 14,5 2,1 5,5 62,5 55,0 73,0 0,48 0,41 12,7 2,0 5,2 t Rapala 4,27 13,8 0,17 20,0 18,0 21,6 0,31 0,20 13,6 1,2 8,1 22,5 20,0 23,6 0,36 0,22 11,8 1,1 7,4 s Restamax 5,05 6,1 0,31 8,7 8,0 9,3 0,40 0,29 12,8 2,0 5,8 9,5 8,0 10,9 0,43 0,30 11,7 1,8 5,4 t Revenio 27,97 5,9 0,85 8,5 8,0 8,9 0,83 0,78 33,7 13,5 23,2 11,6 10,0 13,2 1,16 0,93 24,0 10,6 17,2 t Robit 5,45 3,0 4,4 4,0 4,8 0,22 0,05 24,8 1,7 10,2 5,6 5,0 6,1 0,29 0,06 19,1 1,6 8,4 t Sampo 41,36 1095 1 769 1 641 1 895 2,77 2,29 15,1 2,0 13,5 1 829 1 706 1 985 2,87 2,41 14,6 1,9 13,7 s Sanoma 4,03 -116,9 -0,91 87,1 67,2 96,6 0,38 0,11 10,6 0,8 4,3 94,1 74,2 103,0 0,42 0,15 9,7 0,8 4,1 t Sponda 3,77 119,0 0,78 107,8 97,9 116,5 0,31 0,20 12,0 0,7 18,3 124,2 102,0 209,0 0,33 0,20 11,6 0,7 17,6 s SRV 3,17 17,7 0,33 23,0 20,0 25,5 0,26 0,13 12,1 0,7 14,1 32,5 27,1 41,4 0,41 0,17 7,7 0,7 11,2 t Stockmann 6,43 -73,7 -2,43 1,0 -10,0 13,6 -0,04 0,01 0,5 12,9 28,5 13,0 68,0 0,21 0,06 30,6 0,4 10,1 s Stora Enso 7,65 295,0 1,02 724,0 649,0 842,0 0,74 0,35 10,5 1,1 6,7 760,3 549,0 954,0 0,77 0,37 9,9 1,0 6,3 s Technopolis 3,75 55,2 0,38 70,3 61,0 89,0 0,45 0,17 8,4 0,7 13,8 70,3 65,0 82,1 0,48 0,18 7,9 0,7 12,9 t Teleste 8,39 13,9 0,61 18,0 18,0 18,0 0,66 0,26 12,7 1,9 5,5 21,3 21,3 21,3 0,78 0,31 10,7 1,7 4,9 Tieto 24,02 115,1 1,23 137,7 131,2 142,7 1,67 1,35 14,4 3,6 8,4 146,8 139,4 155,9 1,74 1,39 13,8 3,5 7,8 t Tikkurila 15,35 52,4 0,94 55,5 51,6 58,0 0,98 0,82 15,7 3,4 9,3 61,9 58,8 67,9 1,10 0,87 14,0 3,2 8,6 t UPM-Kymmene 15,33 1072 1,72 899,7 762,1 1 066 1,35 0,78 11,5 1,0 7,0 882,2 687,2 1 090 1,32 0,81 11,7 1,0 6,7 t Uponor 12,15 62,5 0,51 70,9 52,8 90,0 0,73 0,48 17,0 3,5 8,5 95,6 88,9 108,4 0,86 0,56 14,4 3,2 7,0 t Vaisala 23,95 33,1 1,51 36,2 34,7 37,8 1,57 1,00 15,2 2,3 7,7 44,8 43,5 46,1 1,77 1,08 13,5 2,1 6,4 Valmet 9,71 108,0 0,51 158,9 146,0 173,0 0,81 0,40 12,0 1,6 6,0 173,7 155,0 189,1 0,88 0,44 11,1 1,5 5,5 s Verkkokauppa.com 7,94 6,7 0,12 15,4 15,0 16,3 0,27 0,22 29,4 8,7 19,5 20,6 18,0 25,9 0,36 0,24 22,1 7,4 14,9 t Wärtsilä 38,00 536,0 2,13 624,5 567,7 664,7 2,47 1,27 15,5 3,1 10,1 662,3 540,4 742,0 2,61 1,34 14,7 2,8 9,4 YIT 5,10 61,3 0,37 56,1 45,9 70,0 0,34 0,23 14,9 1,2 11,7 77,9 69,3 102,0 0,48 0,26 10,6 1,1 9,8 3 3 Glaston Turvalasikonevalmistaja ennakoi seuraaville kolmelle vuodelle 3–5 prosentin markkinakasvua. Yhtiötä seuraavat analyytikot eivät pidä sitä ylilyöntinä, sillä enemmistö heistä sanoo osakkeelle ”osta”. • Tulos/osake-luku kertoo osakekohtaisen tuloksen verojen jälkeen. • P/e-, p/bja ev/ebitda-kertoimet lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 57 57. Kampanja ei suuremmin heilauta liikevaihtoa, mutta tuo näkyvyyttä. Marimekko Amerikkalainen tavarataloketju Target myy unikkoyhtiön vaatteita huhtikuun puolivälistä alkaen vajaan kuukauden ajan. • ”Alin” ja ”ylin” ilmoittavat mukana olevien ennusteiden ääriarvot. Marimekolle ennustetaan tänä vuonna selvää tuloskasvua. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. Glaston pyrkii kasvamaan markkinoita nopeammin ja tekemään yli 8 prosentin liikevoittoa. ENNUSTEET 2017 ENNUSTEET 2016 TULOKSET 2015 YHTIÖ OSAKEKURSSI 8.3. 2016 VOITTO ENNEN VEROJA MEUR TULOS/ OSAKE EUROA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR ALIN ENNUSTE YLIN ENNUSTE TULOS/ OSAKE, EUROA OSINKO/ OSAKE, EUROA P/E P/B EV/ EBITDA Merkkien selitykset s tulosennuste noussut – tulosennuste pysynyt ennallaan t tulosennuste laskenut Ennusteiden perusteet Arvopaperin tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Nousua kertyy vuodenvaihteesta 21 prosenttia
Euroopan pörsseissä nähtäisiin silloin murheellinen kevät. Kaukoidästä kantautuvat makroluvut ovat kuitenkin vaisuja. Osakkeiden nousua ruokki osaltaan raaka-aineiden nousu, mutta Goldman Sachsin strategit huomauttavat, että pysyvämpi suunnanmuutos raaka-aineissa vaatisi Kiinan kysynnän vahvistumista. Ruotsi 10,0 -8,9 Italia 9,0 -15,0 Saksa 8,8 -15,0 USA (Nasdaq) 8,5 -5,7 Britannia 8,5 -10,3 Norja 7,7 -7,9 Eurostoxx 7,6 -14,1 Ranska 7,4 -9,9 Taiwan 7,0 -9,8 Muutos 1kk Muutos 1v. ”Taloudellisia ja poliittisia riskejä on aivan liikaa, jotta eurooppalaisten yhtiöiden tulosnäkymiin voisi suhtautua luottavaisesti”, arvioi J.P. Tukholman pörssissä päästiin jopa kaksinumeroisiin lukemiin. Monet investointitalot ovat liputtaneet vanhan mantereen osakkeiden puolesta ja perustelleet näkemystään EKP:n elvytyksellä sekä eurooppalaisten yhtiöiden tulospotentiaalilla. Uusimmat huolenaiheet kohdistuvat vähittäiskauppaan, jolta puuttuu nykysuhdanteessa hinnoitteluvoimaa. Jos ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukset jäävät heikoiksi, estimaatteja joudutaan edelleen laskemaan. Eurostoxx 600 -indeksin yhtiöiltä odotetaan tänä vuonna enää 2,9 prosentin voittojen kasvua. Ani harva sijoitustietäjä rohkenee väittää, että laskupaineet osakkeissa olisivat väistyneet. Helmi–maaliskuun nousurallissa Euroopan pörssit olivat eturintamassa. Se on mahdollista, sillä voittoennusteilla on ollut tapana laskea loppuvuotta kohti. Kurssit nousivat helmikuun alkupuolelta maaliskuun alkupuolelle useita prosentteja. Eurooppalainen vientiteollisuus ei saa enää tukea euron heikentymisestä ja negatiivisten korkojen politiikka kurittaa pankkisektoria. Morganin analyytikko Matthew Bailey Financial Timesille. Japani -1,3 -10,2 Muutos 1kk Muutos 1v. 2016 MARKKINAARVO MK TULOS/ OSAKE KR TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % TULOS/ OSAKE, KR VOITTO ENNEN VEROJA, MK P/E EV/ EBITDA OSINKO TUOTTO, % ENNUSTEET 2016 ENNUSTEET 2017 TULOKSET 2015 RUOTSI Hennes & Mauritz 289,00 478 315 12,63 13,06 27 800 22,2 13,3 3,5 14,56 31 150 19,9 11,8 3,7 Nordea 87,00 350 744 8,51 8,14 42 704 10,8 7,0 8,56 44 617 10,2 7,3 Ericsson 78,45 254 805 4,13 5,94 25 930 13,1 6,3 4,9 6,50 28 596 12,0 5,7 5,3 Atlas Copco 204,60 249 153 9,58 11,09 18 450 18,4 11,2 3,2 11,62 19 291 17,6 10,5 3,5 Investor 286,30 218 112 22,82 3,71 19 549 77,4 38,3 3,8 11,48 17 541 25,0 37,3 4,1 Handelsbanken 109,90 209 583 8,39 8,12 19 858 13,8 5,3 8,50 20 925 13,2 5,5 Swedbank 174,90 193 335 14,13 15,61 22 584 11,3 6,8 16,18 22 844 10,9 6,9 SEB 84,85 186 019 7,53 7,76 21 386 11,1 6,3 8,33 23 006 10,3 6,7 Assa Abloy 161,90 179 834 6,93 7,51 10 867 21,5 15,2 1,7 8,14 12 156 19,9 13,6 1,9 TeliaSonera 41,28 178 745 1,97 3,13 16 894 13,2 9,0 5,2 3,12 15 819 13,3 8,7 5,4 Volvo 87,65 177 871 7,41 6,46 18 015 13,6 5,6 3,6 7,55 20 822 11,6 5,1 3,9 K u v i t u s : J a n n e I i v o n e n Muutos 1kk Muutos 1v. Leviävätkö samat huolenaiheet pian myös Eurooppaan. Sijoittajapiireissä on synkistelty Yhdysvaltain tulostaantumalla pidemmän aikaa. Taulukot Maailman osakkeet Pohjoismaiset tulosennusteet YHTIÖ OSAKEKURSSI 8.3. Päättynyt tuloskausi oli vanhalla mantereella heikoin sitten finanssikriisin. Vielä helmikuun alussa odotus oli 6,9 prosenttia. Etelä-Korea 1,5 -3,5 Intia -0,2 -14,0 21 Brutaalin alkuvuoden jälkeen maailman osakemarkkinoilla nähtiin vastaliike. Optimismi alkaa kuitenkin rakoilla. Venäjä 6,9 11,3 USA (S&P 500) 6,8 -4,4 Hongkong 6,7 -18,2 Turkki 6,5 -0,8 Suomi 6,2 -9,7 USA (Dow Jones) 5,8 -5,0 Sveitsi 4,4 -8,3 Meksiko 3,5 4,2 Kiina 2,0 0,3 Muutos 1kk Muutos 1v. Useampi firma jäi konsensusennusteista kuin ylitti ne. Ei ihme, että analyytikot ovat vetäneet voittoennusteitaan tuntuvasti alaspäin. – Tommi Melender Huolten sävyttämä osakeralli Ruotsalaisosakkeet +10 % kuukaudessa Vahvaa kurssinousua Suotuisaa kehitystä Vakaata kehitystä Heikkenevää kehitystä 58 58
Tapahtumien pitkän aikavälin vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida tällä hetkellä.” ”Nokian Renkaiden tapauksessa mediahuomio on ollut suurta. euroa Amer Sports 8,6 8,1 0,5 Metsä Board 6,9 7,2 -0,3 Revenio 6,6 6,6 0,0 Cargotec 4,7 4,6 0,1 Caverion 4,5 4,6 -0,1 Oriola-KD 4,5 EQ SUOMI Salkunhoitaja: A. Varis Rahaston koko 192,6 milj. euroa Nokia 8,2 8,6 -0,4 Kone 8,0 7,7 0,3 Stora Enso 6,9 Nordea 6,4 4,4 2,0 Kemira 4,5 Sampo 4,1 4,5 -0,4 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Salkunhoitaja Truls Haugen on ymmärrettävästi pahoillaan vilppiuutisista, mutta ei toistaiseksi suunnittele kyseisistä osakkeista luopumista. Eräkare Rahaston koko 412,4 milj. Suomi-salkut AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 245,9 milj. Nyman Rahaston koko 97,9 milj. euroa Nokia 8,5 9,0 -0,5 Kone 7,7 7,4 0,3 Stora Enso 7,3 6,9 0,4 Neste 6,3 6,1 0,2 Fortum 5,5 6,3 -0,8 Amer Sports 4,7 4,5 0,2 FIM FENNO Salkunhoitaja: V. Varis Rahaston koko 29,8 milj. Eräkare, P. ”Tällaiset uutiset eivät tietenkään ole koskaan mukavia. Hämäläinen Rahaston koko 73,4 milj. euroa Nokia 9,7 8,9 0,8 Kone 8,2 8,9 -0,7 Sampo 7,5 7,8 -0,4 Stora Enso 6,5 4,8 1,6 Fortum 6,1 8,2 -2,1 Neste 4,8 Taulukot Suomi-salkut Odin Finlandin salkusta löytyy kumpaakin viimeaikaista testivilppiyhtiötä, Nokian Renkaita ja Wärtsilää. Ahonen Rahaston koko 731,4 milj. Blomqvist, M. euroa Nordea 8,7 7,1 1,6 Stora Enso 8,2 7,9 0,3 Metsä Board 6,3 UPM 4,9 Cargotec 4,9 5,9 -1,0 Sampo 4,7 DANSKE SUOMEN PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Kujala Rahaston koko 131,0 milj. Se saattaa myös kärsiä enemmän, sillä se on kuluttajayhtiö, toisin kuin Wärtsilä”, hän sanoo. Larsson Rahaston koko 34,8 milj. HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Kantola Rahaston koko 61,3 milj. euroa Nokia 9,8 9,3 0,5 Kone 8,4 8,9 -0,6 Sampo 7,7 7,8 -0,2 Stora Enso 6,6 4,8 1,8 Fortum 5,5 7,3 -1,8 Nordea 4,9 4,8 0,2 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. euroa Sampo 9,3 8,0 1,3 Nokia 8,8 9,3 -0,4 Kone 8,8 8,9 -0,1 Stora Enso 6,2 Neste 5,5 5,2 0,3 Amer Sports 4,9 4,8 0,1 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. euroa Basware 8,2 7,1 1,1 Revenio 6,2 6,6 -0,4 Affecto 6,0 5,6 0,4 Amer Sports 5,4 5,2 0,2 Verkkokauppa.com 5,3 5,2 0,2 Metsä Board 4,7 5,1 -0,4 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. ”Sekä Wärtsilän että Nokian Renkaiden toimitusjohtajat ovat olleet yhtiön johdossa verrattain vähän aikaa, mikä saattaa helpottaa heidän asemaansa.” Haugen on vältellyt salkussaan jo pidemmän aikaa Fortumia. euroa Kone 8,2 7,6 0,6 Nokia 7,6 8,0 -0,4 Fortum 7,0 8,0 -1,0 Sampo 7,0 7,1 -0,2 Amer Sports 5,3 5,0 0,3 Nordea 4,5 4,3 0,2 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: K. HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Kone 7,2 4,8 2,4 Caverion 7,2 7,4 -0,2 Cargotec 7,2 7,1 0,1 Sampo 6,8 9,2 -2,3 Oriola-KD 5,8 5,5 0,3 Amer Sports 4,8 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: J. Brusila Rahaston koko 25,8 milj. Näkemys palkittiin viime vuonna suhteessa indeksiin, kun Fortumin kurssi romahti yli neljäsosalHaugenin salkussa vilppiyllätys Truls Haugen K u v a : J u h o K u v a 64 64. euroa Nokia 9,1 9,5 -0,4 Kone 8,6 8,0 0,6 Sampo 8,0 8,1 -0,1 Fortum 7,3 8,5 -1,2 Stora Enso 6,8 Neste 4,7 5,7 -1,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kivipelto Rahaston koko 115,1 milj. euroa Nokia 9,5 9,5 0,0 Fortum 8,0 9,2 -1,2 Kone 6,0 6,3 -0,3 Sampo 6,0 5,9 0,1 Wärtsilä 5,8 6,2 -0,5 Stora Enso 4,6 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS
Kummankin osinko on tällä hetkellä on liian suuri suhteessa niiden tämänhetkiseen tuloksentekokykyyn.” Ruotsissa rakennusala käy kuumana ja myös Suomen rakentamisesta on kuulunut lupaavia uutisia. Vielä muutama vuosi sitten pidin Ramirentia näistä kahdesta parempana yhtiönä. Heikkilä Rahaston koko 45,8 milj. Hän kertoo luopuneensa siihen usein rinnastettavan Ramirentin osakkeista viime vuonna. euroa Kone 10,0 Fortum 9,9 Nokia 9,5 Nordea 7,9 Amer Sports 4,9 Stora Enso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. euroa Kone 8,7 8,7 0,0 Sampo 8,3 8,5 -0,3 Huhtamäki 7,8 8,4 -0,6 Cramo 6,8 6,3 0,6 Nokia 6,2 7,1 -0,9 Amer Sports 4,8 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. ”Fortum on kuin suomalainen versio Statoilista. Salonen Rahaston koko 186,5 milj. – Alex af Heurlin 65 65. euroa Nordea 7,0 7,1 -0,1 Finnair 6,9 6,5 0,4 Stora Enso 6,3 6,3 0,0 Cargotec 6,3 6,5 -0,2 Fortum 5,6 6,2 -0,6 Stockmann 4,2 4,6 -0,4 TAALERITEHDAS MIKRO MARKKA Salkunhoitaja: M. Karessuo Rahaston koko 261,1 milj. Karessuo Rahaston koko 109,3 milj. euroa Amer Sports 9,6 9,3 0,3 Kesko 8,8 8,3 0,6 Caverion 6,8 6,6 0,2 Cargotec 6,6 6,7 0,0 Uponor 5,1 6,4 -1,3 Raisio 4,0 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Haugen Rahaston koko 221,1 milj. Tuuri Rahaston koko 53,0 milj. Simo Rahaston koko 43,0 milj. Norjalainen Haugen vertaa Fortumia kotimaansa energiajättiin. euroa Amer Sports 6,6 6,8 -0,2 Kesko 6,6 7,2 -0,7 Metsä Board 5,2 5,8 -0,6 Cramo 4,5 Basware 4,2 3,8 0,4 Pihlajalinna 4,1 4,6 -0,5 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Haugen luottaa rakennusalalta erityisesti Cramoon, joka on rahaston suurimpia omistuksia. HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Karessuo Rahaston koko 422,0 milj. ”Cramo on kehittynyt viime aikoina yllättävän hyvin. Suomi-salkut HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. Heti perään hän kuitenkin vakuuttaa, että muutos on tehty pitkän aikavälin näkymien perusteella, eikä heiluvalla markkinatilanteella ole ollut vaikutusta Oriolan valintaan. Viitikko Rahaston koko 32,3 milj.eur Comptel 10,9 8,7 2,2 F-Secure 9,5 9,2 0,2 Vaisala 6,6 6,6 0,0 Teleste 6,1 6,3 -0,3 SSH 5,8 Pihlajalinna 5,4 6,2 -0,8 LÄHITAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: LähiTapiola Varainhoito Oy Rahaston koko 40,8 milj. euroa Sampo 9,0 9,2 -0,2 Nordea 8,4 8,1 0,3 Nokia 8,3 9,2 -1,0 Cargotec 7,4 7,2 0,2 UPM 5,2 Caverion 4,9 4,9 0,0 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. ”Vaikka varsinaista kasvurakettia siitä ei kannatakaan odottaa”, Haugen naurahtaa. euroa Kone 6,8 6,1 0,7 Nordea 6,1 5,6 0,5 Nokia 6,0 6,4 -0,4 Fortum 4,6 5,0 -0,3 Huhtamäki 3,6 3,5 0,1 Neste 3,5 la. euroa Nokia 9,4 8,1 1,3 Neste 6,5 7,6 -1,1 Sampo 6,4 6,6 -0,2 Amer Sports 5,1 5,3 -0,3 Nordea 4,9 4,8 0,1 Stora Enso 4,6 5,1 -0,5 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Backholm Rahaston koko 193,4 milj. euroa Nordea 9,8 Nokia 8,9 Stora Enso 7,7 Fortum 7,0 Kesko 5,4 Amer Sports 4,8 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Heikkilä, O. Tuuri Rahaston koko 186,6 milj. HELMIKUU, % SALKUSTA TAMMIKUU, % SALKUSTA MUUTOS, % -YKS. euroa Amer Sports 8,4 Kesko 7,7 Basware 6,1 Cargotec 4,6 Konecranes 4,3 Valmet 3,9 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Odotan mielenkiinnolla, mitä Ramirentin toimitusjohtajavaihdoksesta seuraa.” Viimeisin lisäys Odinin Suomi-salkussa on lääketukkuri Oriola-KD. euroa Fortum 11,8 Kone 10,1 Nokia 9,9 Nordea 9,8 Sampo 8,0 Amer Sports 6,9 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salkunhoitaja pitää yhtiön vakaudesta ja hyvästä näkyvyydestä
Tuuri Evli Suomi Pienyhtiöt B 7,77 14,35 0,68 0,49 -1,00 17,99 0,04 1,60 f 1,60 130,96 J. Lähdesmäki Seligson & Co Phoebus 7,18 7,31 -9,90 -4,89 -1,04 15,48 -0,64 0,75 ab 0,75 35,37 A. Kujala SEB Finland Small Cap B 1,41 8,83 -0,50 -0,97 -1,66 19,51 -0,03 1,80 f 1,80 43,03 P. Trygg eQ Suomi 1 K 4,54 9,97 -1,90 1,38 -3,12 21,17 -0,09 1,50 1,50 25,78 A. Hamström Fourton Stamina 5,88 7,98 -2,09 -2,04 0,37 13,44 -0,16 0,63 b 0,63 246,41 M. Bergman Säästöpankki Eurooppa 8,27 10,23 -1,99 -3,44 1,03 19,85 -0,10 1,85 e 1,86 152,93 J. Pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittavista rahastoista kylmintä kyyti on ollut Evlin indeksirahastolla. Haeggström ODIN Norge C -3,88 -0,77 -12,61 -3,79 1,83 23,99 -0,53 2,00 e 2,00 518,05 R. Knudsen Fourton Fiesta -15,39 -11,41 -3,13 19,01 -0,81 0,63 b 0,63 24,27 Mikael Wahlström OP-Eurooppa Plus A -17,07 -10,09 -2,35 22,15 -0,77 1,20 ab 1,20 149,26 M. TUOTTO 12 KK TUOTTO 6 KK TUOTTO 1 KK RISKI VOLATILITEETTI RISKI SHARPEN MITTARI HALLINNOINTI JA SÄILYTYS PALKKIO, % LISÄVIITE JUOKSEVAT KULUT RAHASTO PÄÄOMA MEUR SALKUNHOITAJA 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA RAHASTOA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN SUOMI PARHAAT Taaleritehdas Mikro Markka Osake Kasvu 11,96 4,79 -0,69 15,06 0,79 1,20 b 1,20 32,45 M. P.A. Rahasto on tuottanut vuodessa 12 prosenttia. Blomqvist Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 15,71 19,10 5,32 5,32 2,07 21,96 0,24 1,60 f 1,60 120,93 M. Indeksirahastoissa rytisee Vaikeampina aikoina osakepoiminnan merkitys korostuu, kun taas indeksisijoittajat ovat markkinoiden armoilla. Wahlström HUONOIMMAT Nordea Eurooppa Indeksirahasto I 5,16 6,68 -14,35 -8,16 -2,28 23,75 -0,60 0,40 0,40 171,39 Nordea Inv. Bergman & A. Heikkilä, O. Leskinen & M. Selmar Evli Ruotsi Osakeindeksi -16,49 -7,44 1,13 23,81 -0,69 0,50 0,50 153,79 Evli Rahastoyhtiö Oy EUROOPPA PARHAAT Nordea Euroopan Pienet Yhtiöt K 1,03 -2,98 -1,75 17,16 0,06 1,60 1,63 21,02 Nordea Inv. Oldenburg Alfred Berg Suomi Fokus B 0,70 8,67 -10,89 -5,28 -5,31 20,89 -0,52 1,80 1,80 115,13 Alfred Berg Omaisuudenhoito SEB Finlandia B 3,62 10,13 -11,31 -4,65 -3,67 21,91 -0,52 1,30 f 1,30 193,42 T. Mgmt/ R. Kaivosöljyja perusteollisuusyhtiöiden paino on rahastossa lähes puolet. 66 66. Larsen (Danske Capital) Aktia Europe Small Cap D 0,59 -2,20 -0,76 19,88 0,03 1,16 a 56,07 J. Langenskiöld AURTUA+ -25,72 -16,93 -1,17 19,56 -1,32 1,50 bh 1,50 1,54 Investo Omaisuudenhoito Oy POHJOIS-AMERIKKA PARHAAT UB Amerikka K 12,84 14,97 4,55 5,68 4,40 21,81 0,21 0,80 a 0,80 11,02 UB Real Asset Management Oy FIM USA 10,38 15,24 -1,38 1,24 -1,09 22,37 -0,06 1,50 1,50 107,46 Linnanvuori LähiTapiola USA 12,16 14,90 -2,11 2,37 -0,90 21,93 -0,10 1,60 ad 1,60 153,91 LähiTapiola Varainhoito Oy Säästöpankki Amerikka 12,47 16,28 -3,11 0,33 0,08 21,09 -0,15 1,80 e 1,77 101,12 J. Brännback & J. Brusila Evli Pohjoismaat B 10,10 15,62 6,61 4,83 -0,49 19,06 0,35 1,60 f 1,60 50,06 W. TUOTTO 3 V. Ognar Evli Pohjois-Amerikka 11,32 14,74 -10,30 -2,19 1,68 22,47 -0,46 1,60 f 1,60 82,62 H-K. Rahastoluokassa vain kolme rahastoa on yltänyt plussalle. Hamström eQ USA Indeksi 1 K 14,41 16,66 -4,09 1,67 -0,66 22,60 -0,18 0,38 0,38 136,07 eQ/Vanguard HUONOIMMAT OP-Amerikka Kasvu A -9,88 -4,82 -1,97 24,12 -0,41 1,80 e 1,80 335,53 Wells Fargo Asset Mngmt / T. Heikkilä POHJOISMAAT PARHAAT eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 11,65 19,56 7,80 4,71 -1,98 19,31 0,40 0,90 b 0,90 48,64 A. Björkstén ODIN Sverige C 11,82 12,44 5,30 6,79 2,05 20,58 0,26 2,00 e 2,00 405,94 V. Raaka-aineet painavat Hannibalia Fourtonin Hannibal -rahasto on saanut tuntea raaka-aineiden romahduksen. Parhaat ja huonoimmat rahastot Taulukot 1 2 3 21 2 2 3 3 L ä h d e : S u o m e n S i j o i t u s t u t k i m u s YHTIÖ TUOTTO 5 V. Thylin a) Lunastuspalkkio riippuu sijoituksen pituudesta b) Tuottosidonnainen palkkio c) Kuukausisäästäjälle enintään 20 EUR d) Kuukausisäästäjälle enintään 30 EUR e) Kuukausisäästäjälle enintään 50 EUR f) Kuukausisäästäjälle enintään 80 EUR g) Kuukausisäästäjälle enintään 100 EUR h) Kuukausisäästäjälle yli 100 EUR i) Sijoituskohteiden palkkioiden lisäksi *Erikoissijoitusrahasto Mikro Markka porskuttaa Osakkeet ovat laskeneet jo pitkän matkaa viime kevään kurssihuipulta, mutta Taalerin pienyhtiörahasto Mikro Markka vain porskuttaa. Larsson, K. Bruun Fondita Nordic Micro Cap 11,67 12,66 5,32 2,41 -0,06 18,95 0,28 2,00 2,00 278,87 M. Haahtela, A. Alkuvuoden rytinän jälkeen kurssit ovat alkaneet elpyä, mutta vuoden aikajänteellä rahasto on 22 prosenttia pakkasella. Viitikko Säästöpankki Pienyhtiöt 14,63 17,13 9,28 0,96 -2,85 17,21 0,54 1,93 e 1,95 53,05 O. Brusila HUONOIMMAT Aktia Capital 3,84 8,77 -9,76 -4,15 -3,65 20,77 -0,47 1,83 c 1,83 245,94 J. Mgmt/ Gulstad, Huhdanmäki Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 7,53 10,39 0,93 -2,08 -0,16 17,73 0,05 1,50 d 1,50 19,61 I. Saukkoriipi Taaleritehdas Arvo Markka Osake 2,58 10,77 -11,48 -1,57 0,02 19,94 -0,58 1,20 b 1,20 45,83 M. Pyle Danske Invest US Small Cap Value 6,30 10,07 -13,73 -5,37 0,11 21,59 -0,64 1,90 d 1,90 10,53 Sterling Capital Management Aktia America 9,42 11,18 -13,84 -4,78 -1,42 24,17 -0,57 1,85 c 1,85 97,08 A. Sjöholm OP-Amerikka Arvo A -10,74 -4,41 -0,84 23,25 -0,46 1,80 e 1,80 701,47 Robeco Investment Mngmt / M. Søraunet HUONOIMMAT Head Nordic Select Dividend A2 5,02 -11,26 -2,04 -0,53 17,85 -0,63 1,20 b 1,20 16,81 Head Asset Management Oy OP-Pohjoismaat Indeksi II 7,64 -12,09 -5,26 -1,81 23,79 -0,51 0,40 0,40 113,39 Pohjola Varainhoito Oy Ålandsbanken Sverige Aktie -12,46 -3,75 3,15 22,56 -0,55 1,40 134,78 A. Donovan, D. P.A. Heiskanen Fourton Hannibal 5,19 6,06 -21,97 -16,00 6,18 23,53 -0,93 0,63 0,63 29,63 P. Vuodessa laskua on tullut jo 17 prosenttia. Thylin & A
Svenfeltin perhe osti Cloettan Sveitsistä Ruotsiin muuttaneilta Cloettan veljeksiltä vuonna 1917. Perheellä on pitkät siteet makeisiinsa. Koonnut Pekka Virolainen Tuttu tuote. Ahlgrenin autot keksittiin 1950-luvulla aikuisten Läkerolin oheen lasten makeiseksi. Ruotsin myydyinpien autojen tie kulki Huhtamäen kautta takaisin Ruotsiin, Cloettan omistukseen. Kondiittorimestari Karl Fazer, hänkin sveitsiläistä sukua, perusti konditorian Helsinkiin vuonna 1891. Makeissuku ei osaa päättää Svenfeltit pitävät Cloettaa pörssissä, mutta eivät raaski luopua sen omistamisesta. Ilmiöt ILMI ÖT 67 / L AITIL A 69 / KIRJAT 70 / ARVO E S INE 7 1 / RI STIKKO 7 2 / ARVO PAPE RI ARE E NA 74 KO LU MNI : KU RRI 76 / KO LU MNI : TALLIME STARI 78 67 Sveitsiläisten maahanmuuttajien aikoinaan perustamat Pohjolan makeisjätit, Cloetta ja Fazer, pistivät Läkerolit ja Vihreät kuulat samaan koriin vuonna 2000, mutta yhteiselo ei maistunut pääomistajille, ruotsalaisille Svenfelteille eikä suomalaisille Fazereille. K u v a : S t e f a n J e r r e v å n g
Lisäksi hallituksen puheenjohtaja Olof Sven felt on suurimpia henkilöomistajia. Kooltaan se on silti vain kolmasosa Fazerkon sernista, jonka liikevaihto on noin 1,6 miljardia euroa. ”On vaikea löytää yhtiötä, joka haluaisi tietää alastaan vähemmän ja muiden jälkeen”, myhäilee koneellisesti somesta tietoa seulovan Dataminr-yhtiön perustaja Ted Bailey Fortune-lehdessä. Lentoyhtiö Norwegian on Suomessakin aloittaneen Bank Norwegianin suurin omistaja. Norjalaisyhtiö lähtikin USA:n reiteille eng lantilaisen tytäryhtiönsä kautta. Varoiksi Malfors Promotor on alku vuoden aikana vielä lisännyt omistus taan yli 25 miljoonan kruunun osake ostoilla. Syntyi pörssiyhtiö Cloetta Fazer, josta kaksi sukua omisti kumpikin lä hes 40 prosenttia. Olof Svenfelt raivostui tästä, ja monien oi keusjuttujen jälkeen Cloetta Fazer jaet tiin taas sukujen kesken vuonna 2009. Norja ei ole EU:n jäsen, joten EU:n ja Yhdysvaltain Open Skies sopi mus ei koske Norwegiania. Sijoittaja voi analysoida johonkin yhtiöön kohdistuvia verkkohakuja ja arvioida sen perusteella myynnin kasvua ja osakkeen nousua. Svenfeltien AB Malfors Promotor pitää yhä valtaa Cloettassa. Tänä keväänä Olof jää pois hallituk sesta, mutta poika Mikael nousee ti lalle. Tiedon sijoittajasuhdejohtaja Tanja Lounevirta kirjoitti äskettäin blogissaan, ettei näyttäisi olevan, ainakaan suursijoittajille eikä isoille pörssiyhtiöille. Siksi Cloettan tuotekorissa on edelleen monia suomalaisille tuttuja brändejä, kuten Tupla, Jenkki ja Mynt hon. o OSAKEVIHIÄ TWIITEISTÄ Onko Twitteristä mitään hyötyä sijoittamisessa. Cloetta on ollut hyvä sijoitus K u v a : A n t o n i o C a r r a s q u i l l a Nousukiidossa. Sen sijaan irlantilainen tytäryhtiö ei ole saanut lentolupia. Pankin talletustilin korko on hurjat 1,25 prosenttia.. Esimerkiksi Nestlé on lopettanut kokonaan sijoittajille suunnatun Twitter-tilinsä. Se pääsikin aloittamaan lennot Englan nista Yhdysvaltoihin jo kesällä 2014. Ensi kesänä Norwegianin pitäisi aloittaa useita reittejä myös Pohjois maista. Omistuksen duo poli johti kuitenkin riitoihin ja poh joismaista yhteistyötä kestettiin vain kahdeksan vuotta. Myrskyisästä lopusta kertoo sekin, että Cloettan englanninkielisellä wiki pediasivulla ei lausuta sanaakaan yh teistyöstä Fazerin kanssa. Niinpä norjalaiset kääntyivät EU:n puoleen pyytä en sitä painostamaan Yhdysvaltain viranomaisia prosessin nopeuttami seksi. Cloetta jäi Tukholman pörssiin ja Fazer Makeiset palasi perheen omista maan Fazerkonserniin leipien, keksi en ja ravintoloiden jatkeeksi. Se lupaa lentää Atlantin yli noin 150 euron hintatasolla, edulli simmillaan 60 eurolla suuntaansa. Ilmiöt 68 Vuonna 2000 Fazerin makeiset ja Cloetta yhdistyivät vahvistaakseen ase miaan amerikkalaisomistukseen siir tynyttä norjalaistaustaista Marabou ta vastaan. Vuonna 2006 fazerilaiset nostivat – vastoin osakassopimusta – omistuk sensa yhtiöstä yli 40 prosenttiin. o Norwegian juoksuttaa EU:ta Norwegianin kurssi on ollut loivassa laskukiidossa jo puolisen vuotta, kun kaikki sen suunnittelemat halpalentoreitit Atlantin yli eivät ole saaneet viranomaislupia normaalissa aikataulussa. Mutta kun kauppaa käydään yhä nopeammin, pienetkin perinteisiä uutisia edeltävät tiedonjyvät voivat olla merkityksellisiä. Suomalaiset makeiset kiinnosti vat edelleen Cloettaa, joka osti sittem min Huhtamäelle aikoinaan kuulunen Leafin. Dataminrin markkina-arvoksi on arvioitu jopa 700 miljoonaa dollaria. Cloetta teki viime vuonna kaikki en aikojen parhaan tuloksensa ja yhti ön kurssi on kolminkertaistunut sen jälkeen kun se vuonna 2008 listautui pörssiin pelkkänä Cloettana
Jotkut sentään osaavat. Noin 30 miljoonan euron markkinoinnilla yhtiö on saanut paljon aikaan. Marimekko käytti viime vuonna markkinointiin viisi miljoonaa euroa, viisi prosenttia liikevaihdosta. Asia lipesi julkisuuteen viime syksynä, kun yhtiö veti varotoimena Burana Capseja markkinoilta alihankkijan Catalentin tuotantosotkujen vuoksi. Sekä Bayer että Yhdysvalloissa lääkettä myyvä Johnson&Johnson ovat kumpikin myyneet lääkettä lähes kahdella miljardilla dollarilla vuodessa jo neljän vuoden ajan. Marimekko sai valtavan näkyvyyden amerikkalaisessa mediassa, kun yhtiö ilmoitti tekevänsä malliston amerikkalaisen päivittäistavarajätti Targetin kanssa. o Markkinoinnin ammattilaisten mukaan Suomi on brändinrakentamisen kehitysmaa. Samalla kriitikot syyttävät viranomaisia siitä, että ne suosivat uusien ja aina vain kalliimpien lääkkeiden kehittelyä päästämällä varsinkin säästäviä uusia lääkkeitä liian heppoisin perustein markkinoille. Suomalainen kuluttaja luuli tuohon saakka ostavansa kotimaista. Harva meistä erottaa Barumia Michelinistä ajo-ominaisuuksien perusteella. Myrsky vesilasissa tyyntyi nopeasti ja kauppa kävi. Rengasvilpin pitkäaikaisvaikutus voi olla pahempi, sillä halvat rengasbrändit haastavat kärkimerkit laadullaan yhä kovemmin. Osakemarkkinoilla kasvusta ja halvemmalla tuottamisesta tykätään, vaikka yhtiöt saattavat sitä imagosyistä häveliäästi peitellä. Kuluttajatuotemarkkinassa on vuodesta toiseen menestynyt myös kolmas sinivalkoinen bränditalo, Orion, joka puolestaan on pysynyt hissuksiin ulkomaisen alihankinnan käytöstä. Markkinat tapaavat kiittää myynnin kasvusta perään kyselemättä. Lakijutut ovat hyydyttäneet myös Johnson&Johnsonin kurssikehityksen. Markkinointigurujen mukaan panostus brändiin näkyy suoraan liikevaihdon kasvuna. Renkaiden brändiä koeponnistettiin jo muutama vuosi sitten, kun kävi ilmi että Hakkapeliitat olivatkin Venäjällä paistettuja. Uudessa Xarelto-lääkkeessä annostus on vakio, joten potilaan ja terveydenhuoltohenkilökunnan aikaa – ja rahaa – säästyy. Marimekon osinkotuotto on kolmikon pienin, mutta kasvulupauksen yhtiö antoi uudelleen. Euroopassa viranomaiset käynnistävät lisätutkimuksia, mutta Johnson&Johnsonia vastaan on nostettu jo yli 5000 syytettä joissa väitetään jopa 500 ihmisen kuolleen Xarelton takia. Toinen kuluttajabränditalo, Nokian Renkaat, käyttää vuosittain markkinointiin vaatimattomat pari prosenttia liikevaihdostaan. Brändin vahvuudesta kertoo se, että rengasvilppikäry on näkynyt Nokian Renkaiden osakekurssissa selvästi vähemmän kuin yleisestä höykytyksestä voisi päätellä. Orion on ollut Nokian Renkaiden tapaan kaikki vuodet sijoittajalle hyvä. Mikko Laitila LAITILA 69 Veret juoksuttava tutkimus Marevan on monelle ikäihmiselle tuttu verenohennuslääke, jonka ongelma on tasapainoilu oikean annostuksen kanssa. Marimekon kakkoskvartaalin myynti jenkkilässä tullaankin syynäämään tarkasti. Viime syksynä heräsi epäilys, että lääkkeen kliinisissä testeissä käytetty mittauslaite olisi toiminut virheellisesti ja antanut liian huonoja tuloksia verrokille, Marevanille. Vaatetalon osake loikkasi hetkessä pari euroa. Bayerin osake on ollut laskussa joulukuusta lähtien kun tieto testiepäilystä tuli julki. Sinivalkoiset bränditalot. o Renkaiden brändiä koeponnistettiin jo muutama vuosi sitten
Marko Erola Talentum 2016 350 s.. The Big Short ei juonensa puolesta taivu täysin ongelmitta elokuvaksi. Multifraktaalinen malli tarjoaa tarkemman lähestymistavan rahoitusteorialle. Teorian mukaan esimerkiksi syksyn 2008 kurssiromahdusta ei olisi pitänyt tapahtua, sen todennäköisyys oli noin yksi miljardista. Michael Lewisin samannimiseen kirjaan ja ainakin löyhästi tositapahtumiin perustuva The Big Short keskittyy USA:n asuntolainamarkkinoihin juuri ennen finanssikriisiä. Jälkimmäinen vieläpä vilisee maailmanluokan tähtiä, kuten Ryan Gosling, Christian Bale ja Brad Pitt. Elokuva pysähtyy hetkittäin Maailmanlopun toivossa Tositapahtumiin pohjaava The Big Short kertoo huimapäisestä vedosta koko maailman finanssisektoria vastaan. Siitäkin huolimatta sijoitusmaailma tukeutuu rahoitustieteen malleihin. – Tommi Melender Kaaos nimeltä pörssi Benoit Mandelbrot ja Richard Hudson: Huonosti käyttäytyvät osakkeet Suom. Muutama outolintu tajusi subprime -markkinoille muodostuneen kuplan ajoissa ja teki lyhyeksi myynneillään sievoisen tilin romahduksen koittaessa. Lukuisat päähenkilöt ja monimutkaiset finanssi-innovaatiot eivät ole otollisin yhdistelmä. Nuo mallit ovat yksinkertaisesti kelvottomia, koska ne eivät saa otetta empiriasta. K u v a : J a a p B u i t e n d i j k Kaaosteorian pionereeihin lukeutunut matemaatikko Benoit Mandelbrot (1924–2010) oli perehtynyt myös osakemarkkinoihin. Michael Burry (Christian Bale) ei kaihda riskiä. Yhdessä taloustoimittaja Richard Hudsonin kanssa kirjoitettu Huonosti käyttäytyvät osakkeet tuo fraktaaligeometrian pörssikurssien tarkasteluun. Alkuvuodesta teattereissa pyörii samanaikaisesti kaksi hyvää finanssikatastrofielokuvaa: kotimainen Jättiläinen (Arvopaperi 2/2016) sekä finanssikriisiä käsittelevä The Big Short. Mandelbrotin viesti on, että pörssikurssit vaihtelevat villisti ja kurittomasti. Ilmiöt 70 Kylläpä sijoittamisesta kiinnostuneita elokuvan ystäviä hemmotellaan. Huonosti käyttäytyvistä osakkeista ei löydä sijoitusvinkkejä, teoksen arvo on siinä, että se syventää ymmärrystä osakemarkkinoiden mekaniikasta. Valtavirtainen rahoitustiede saa osakseen rajua arvostelua, se on Mandelbrotin mukaan samassa vaiheessa kuin kemia 1500-luvulla. The Big Short (ensi-ilta 19.2.2016) Ohjaus: Adam McKay Päärooleissa: Ryan Gosling, Christian Bale, Brad Pitt, Steve Carell Kesto: 2h 10min Näkemys
Christian Balen esittämä omalaatuinen rahastonhoitaja Michael Burry vaikuttaa lähes autistiselta, Steve Carellin esittämä Marc Baum on taas luonteeltaan kertakaikkisen sietämätön. Hintataso liikkuu tuhannen euron paikkeilla, ja parhaimmillaan vanhan Vöyrin puukon hinta on kohonnut Ruusuvuoren mukaan jo 2000 euroon. Vöyriläinen perinnepuukko on harvinaisuus Tarinan päähenkilöt ovatkin kaikki jollain tapaa ulkopuolisia. Vöyrin puukko on nykyään harvinaisuus. Myös henkilöhahmoja taustoitetaan kirjassa perusteellisemmin. Viihdyttämisen lisäksi elokuva yrittää herätellä katsojassa moraalisia näkökantoja, mikä tuntuu hieman päälle liimatulta. Päähenkilöiden lisäksi myös muutama investointipankki osasi nähdä tulossa olevan rysähdyksen ajoissa. Monista kaksineuvoisista on toinen puukko kadonnut. Vain harva osasi nähdä USA:n asuntolainamarkkinoiden ongelmat ennen vuotta 2007. Puukkokulttuuri eli voimakkaana 1700-1800 -luvun EteläPohjanmaalla, ja pohjalaiset perinnepuukot ovat nykyään suosittuja keräilijöiden keskuudessa. Koska puukko on monista keräilyesineistä poiketen myös käyttöesine, vanhat puukot ovat usein jo loppuun teroitettuja ja huonokuntoisia. Nykyisin puukko on myös arvokas keräilyesine, ja puukkoharrastajien määrä kasvaa jatkuvasti. – Anne Leino Hintataso liikkuu tuhannen euron paikkeilla. Yksi tunnetuimmista ja halutuimmista perinnepuukoista on koristeellinen Vöyrin puukko. Subprime-luottoja shorttaavat aloittelijat ovat vain onnekkaita moukkia. Museokokoelmissa puukkoja on jonkin verran, mutta yksityisessä omistuksessa niitä on säilynyt vain vähän. Vöyrin puukkoa valmistetaan edelleen, ja uuden puukon saa noin 1300 eurolla. selittämään katsojalle cds:ien, cdo:iden ja muiden instrumenttien hienouksia, mutta aiheeseen perehtymättömän voi olla vaikeuksia pysyä kärryillä. Tuppi on silattu messinkiheloituksella. Hän arvioi, että parhaiden tekijöiden valmistamien puukkojen arvo tulee tulevaisuudessa varmasti nousemaan. Vielä harvempi uskalsi lyödä vetoa vakaana pidettyä asuntomarkkinaa vastaan. – Alex af Heurlin 71 Suomalaiselle puukko on ollut kautta historian työkalu, joka on kulkenut mukana niin arjessa kuin juhlassakin. Siitä huolimatta elokuva on viihdyttävä ja jopa hauska. Bear Stearns ja Lehman Brothers eivät olleet niiden joukossa. Tupen peilin pullea muoto ja messinkiset ”pukinsarvet” ovat ehkä tyypillisin tunniste”, kertoo puukkokirjailija ja keräilijä Anssi Ruusuvuori. Jos haluaa sijoittaa uuteen puukkoon, jonka arvon uskoo nousevan, Ruusuvuori mainitsee yhtenä esimerkkinä Jukka Hankalan puukkomallin Toijalan puukko. Vöyrin puukot ovat suorakahvaisia ja kahvan molemmissa päissä on käytetty messinkiholkkia tai se on tehty kokonaan messingistä. Ehkä Hollywoodin viihdeelokuvalta ei pidäkään odottaa tämän syvempää analyysiä. Vaikka finanssikriisi oli tapahtumana tragedia, ovat elokuvan päähenkilöt ja juonenkäänteet niin absurdeja, että komedia on tyylilajina perusteltu. ”Puukon tunnistaa vöyriläiseksi mallista, materiaaleista, tekotavasta ja koristeaiheista. Siinä lainoja ja cds-vakuutuksia kaupanneiden kierot kannusteet nousevat elokuvaversiota suurempaan rooliin. Elokuvassa vilahtaa myös tukku perinteisiä, mutta tässä toimivia stereotyyppejä: asunnonvälittäjät ovat juuri niin limaisia ja investointipankkiirit ylimielisiä kuten odottaa saattaa. Subprime -kuplasta syvemmin kiinnostuneiden kannattaa perehtyä elokuvan lisäksi Lewisin hulvattomaan kirjaan. Suuret pankit pelastettiin, seuranneessa lamassa kärsijöiksi joutuivat vähäosaiset ja syypäiksi laitettiin maahanmuuttajat, voinee tiivistää sanoman. Vastarannan kiiskenä oleminen ei ole helppoa ja tarinan päähenkilöt ovatkin kaikki jollain tapaa ulkopuolisia. ARVOESINE. Ensimmäiset Vöyrin puukot valmistettiin 1700-luvulla, mutta tarkkaa tietoa puukkojen syntyajankohdasta tai määrästä ei ole
Ilmiöt Pörssiristikko Laatinut Ristikkosampo 72
alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. liittoon. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min. 73. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 134 €/12 kk, määräaikaistilaus 149 €/12 kk. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. 020 442 4100* Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi Arvopaperin lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. alv. 24 %) Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 134 euroa (sis. alv. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Ulkomailta ao. alv. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Matkapuhelimesta: 19,20 snt/min. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. maan ulkomaan puhelumaksu. ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen *) Puhelun hinta (sis. 10 %) . Viime kuun ratkaisu *) Puhelun hinta (sis. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Lotta Koistinen (äitiyslomalla) Leila Nurminen 040 342 4358 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Alexandra Räikkönen (äitiyslomalla) Alex Af Heurlin KUVATOIMITTAJA Timo Pylvänäinen 040 342 4454 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki Puhelin: 020 442 40 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiina Haavistola, Janne Iivonen, Päivi Joensuu, Hanna Kaleva, Samu Kurri, Tuula Laatikainen, Arttu Laitala, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Matti Lyytikkä, Juha Ruonala, Markus Salin, Erik Solin, Jari Tomminen, Nick Tulinen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI mediamyynti@talentum.fi Mediapalvelu: Marja Saulo 020 442 4361 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Paino: PunaMusta Oy, Joensuu Paperi: MyBrite Silk 80g/m 2 kansi Galerie Art Gloss 200g/m 2 TILAUKSET JA MUUTOKSET Puhelin: 020 442 4100* Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu. SEURAAVA ARVOPAPERI ILMESTYY 21.4.2016 Tilaa Arvopaperi netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimija osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2016: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä
Edellä kuvatuista ongelmista ei ole vielä finanssikriisiksi. Ainekset uuteen finanssikriisiin muhivat Ongelmat kasautuvat. Sijoittajavastuu tarkoittaa sitä, että pankkien osakepääoma ja juniorilainat ovat ensimmäisenä tulilinjalla, kun luottotappiot alkavat purkautua. o Ari Aaltonen Kirjoittaja on sijoituspalveluja tarjoavan Front Capitalin päästrategi. Silloin meillä ovat finanssikriisin eväät koossa. Tarpeellisten päätösten aikaansaaminen edellytti, että muhimassa olevia ongelmia ei nostettu pöydälle ja selvitetty. Vaaditut korkotuotot ovat niin korkealla, että tämä pääoman vahvistamisen muoto on menettänyt mielekkyytensä. Sen eväät niin talouskasvun, EU:n yhtenäisyyden kuin pankkija eurojärjestelmänkin tukemiseksi on käytetty. Eli se, että paikalliset vasemmistohallitukset kyllästyvät talouskuriin ja julkisen talouden tervehdyttämiseen. Euroopassa pankkien ongelmien perkaaminen jätettiin kesken, kun sovittiin niin kutsutusta pankkiunionista. Ilmiöt AP Areena Toimittanut Juha Ruonala juha.ruonala@talentum.com 74 A lkuvuoden kehitys pörsseissä on ollut kurja. Myös raaka-aineiden hintaromahdusta on pidetty syypäänä kurssien alakuloon. Kehittyvien talouksien kasvava ahdinko – varsinkin niiden raaka-aineiden tuottajien osalta, joilla oli maksutaseongelmia jo ennen hintaromahdusta – loisi merkittävän riskin maksukyvyttömyydestä ja luottotappioista. Heikon kehityksen syynä on nähty lukematon määrä tekijöitä, joista Kiinan talousnäkymät on yksi kestosuosikeista. Luottamus pankkien välillä alkaa taas olla koetuksella.. Kun vielä Britannia päättää kesällä irtautua EU:sta, ja sama ajatus valtaa alaa EU:n pohjoisissa jäsenmaissa, alkaa EKP näyttää yhdeltä isolta roskapankilta. Samaan aikaan EKP on laskenut pankkien talletusfasiliteetin koron negatiiviseksi, eli pankit ovat joutuneet heikon luottokysynnän maksumiehiksi. Pankkien juniorilainojen markkinat ovat käytännössä nyt romahtaneet, kun sijoittajat joutuvat aidosti pelkäämään tullaanko ongelmapankkien lainoista maksamaan korkoja tai edes pääomia takaisin. Ongelmat kasautuvat, joten luottamus pankkien välillä alkaa olla taas koetuksella. Lisätään tähän Kreikan taudin leviäminen Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Osaltaan siitä kertoo se, että muiden muassa Suomen, Saksan, Ranskan ja Belgian pankit vastustavat yhteisen, euroalueen laajuisen talletussuojarahaston rakentamista. Tämän on saanut Deutsche Bank huomata viime viikkoina. Mitä tämä voisi tarkoittaa, onko tässä perää. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että varsinkin italialaisten pankkien järjestämättömien luottojen ongelmaa ei edes yritetty ratkaista. Osakepääoman hakeminen markkinoilta vakavaraisuuden turvaamiseksi onnistuu ehkä kerran, mutta pettyneeltä sijoittajalta tuskin heruu lisää rahaa toiseen yritykseen. Portugalin valtionlainat oireilevat jo tätä. Tarvitaan muutakin. Kreikan pankkien osalta kenelläkään ei ollut edes illuusiota, etteivätkö niiden taseet olisi mätiä. Euroopassa pankkien ongelmien perkaaminen jätettiin kesken. Useiden eurooppalaisten pankkien kurssien romahdettua talven aikana, on mielenkiintoista että kommentaattorit ovat tuoneet esiin uuden finanssikriisin mahdollisuuden. Koska poliitikot samaan aikaan vaativat sijoittajavastuuta tulevien pankkikriisien ratkaisuiksi, alkaa soppa tältä osin olla jälleen valmis
Sijoitusmaailmassa melko yleinen epäjohdonmukaisuus, jolle ei löydy järjellistä selitystä, liittyy pienyhtiöihin. Pienyhtiöt ovat potentiaalisia moninkertaistujia. KUMPPANIBLOGIT AP Areenalla julkaistavien mielipidekirjoitusten enimmäispituus on 2000 merkkiä välilyönteineen. o Veikko Vuontisjärvi tietokirjailija, Sodankylä Elämmekö me Hölmölässä. Pitkällä aikajänteellä pienemmät yhtiöt tuottavat paremmin kuin suuret. Liikevoittoa pienensi noin 15 miljoonalla FQM:n Scandinavian Minerals Ltd:lle maksaman 300 miljoonan euron ”kantorahapotin” vuosierä poistona. Lähetä kirjoituksesi sähköpostiosoitteeseen ap.areena@arvopaperi.fi. Näin tuntuu olevan myös saksankielisessä Euroopassa. Pienyhtiöt elävät kurssikehityksen näkökulmasta usein omaa elämäänsä. Laita mukaan yhteystietosi. Niihin liittyy monia muitakin mielenkiintoisia elementtejä, jotka tekevät niistä suuryhtiöitä huomattavasti houkuttelevampia sijoituksia. Kun valtio maanomistajana oli lahjoittanut Kevitsan malmit tuolle bulvaaniyhtiölle, kuten kaivoslakimme määrää, menivät nämäkin FQM:n maksamat rahat meiltä sivun suun. Viime vuonna nähtiinkin jo viitteitä siitä, että juuri pienempiin yhtiöihin keskittyvät rahastot ovat vahvasti edustettuna parhaimpien rahastojen joukossa. Myös kotimaan pörssistämme tuntuu säännöllisesti löytyvän helmiä pienyhtiökentästä. Ne eivät kuitenkaan ole vielä laajemman sijoittajakunnan tietoisuudessa, eivätkä analyytikot seuraa niitä vielä laajassa mitassa. Pienyhtiöistä on paljon helpompi löytää laadukkaita aliarvostettuja yhtiöitä. Jonas Koivula salkunhoitaja Taaleri Varainhoito Oy Pienissä yhtiöissä vara parempi Pienyhtiöt elävät kurssikehityksen näkökulmasta omaa elämäänsä.. Markkina-arvoltaan alle 500 miljoonan euron yhtiöitä on saksankielisessä Euroopassa reilu puolet kaikista listatuista yhtiöistä, mutta niiden markkina-arvo on vain runsaan prosentin koko markkinasta. Useimmat muistavat esimerkiksi Stonesoftin, Elektrobitin ja Revenion. Sijoittajien kilpailu näistä sijoituskohteista on yksinkertaisesti vähäisempää. Kohdealueemme kovimmat pörssitähdet viimeisen kymmenen vuoden ajalta voivat myös yllättää. Esimerkiksi Saksan pienyhtiöindeksi (SDAX) on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottanut noin 35 prosenttiyksikköä enemmän kuin laaja Eurooppa-indeksi (Stoxx 600). Miksi me hölmöilemme kaikki maaperämme rikkaudet ja lahjoitamme ne vieläpä oikein lakisääteisesti ulkomaille. VÄITTELE AREENALLA 75 Kanadalaisen kaivosyhtiö Agnico Eaglen Suomen-tytäryhtiö, joka omistaa Kittilän kultakaivoksen, on tehnyt neljän vuoden aikana yhteensä 676 miljoonan euron liikevaihdon. Metsäteollisuuden viime vuoden hyvänä pidettyyn kannattavuuteen eli keskimäärin yhdeksän prosentin liikevoittoon Agnico olisi päässyt, vaikka se olisi maksanut ”kantorahoja” kullasta meille 45,8 miljoonaa euroa joka vuosi. Taloussyklin edetessä pienyhtiöt yleensä myös menestyvät suurempia paremmin, joten viimeaikaiset positiivisemmat näkymät koko Euroopan talousalueella osaltaan myös lisäävät luottamustamme niitä kohtaan. Metsäteollisuuden malliin toimien FQM:lla olisi ollut varaa maksaa Kevitsasta ”kantorahoja” yhteensä jopa 34 miljoonaa vuonna 2014. Kärsivälliselle ja pitkäjänteiselle osakesäästäjälle pienyhtiösijoittaminen on paras lähestymistapa osakemarkkinoille nyt ja tulevaisuudessakin. Kaupparekisteriin toimitettujen tietojen mukaan yhtiölle on jäänyt tästä 245 miljoonan euron liikevoitto. Peräti 25 yhtiötä kolmenkymmenen parhaan joukosta oli lähtöhetkellä niin sanottuja pienyhtiöitä, eli niiden markkina-arvo oli alle 500 miljoonaa euroa. FQM:n Kevitsan kaivos Sodankylässä taas teki vuonna 2014 liikevaihtoa 164,4 miljoonan euroa, josta jäi liikevoittoa 26 miljoonaa. Eli liikevoittoprosentti on ollut vuosina 2011-2014 keskimäärin huikeat 36. Vertailun vuoksi mainittakoon ennakkotiedot suurten metsäyhtiöiden viime vuoden liikevoittoprosenteista: UPM 10,6, Metsä Board 8,3 ja Stora Enso 8,1
Laajamittaisiin arvopaperiostoihin (määrällisen keventämisen politiikka, QE) liittyy epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Tilapäinen muuttuu pysyväksi, helikopteriraha setelirahoitukseksi. Kriiseistä huolimatta keskuspankkien tavoitteet eivät ole muuttuneet mihinkään. Keskuspankin tasetta katsomalla määrällinen keventäminen ja setelirahoitus näyttävät lähes samalta. Ennen rahapolitiikka oli onnistunutta, kun se oli tylsää. Helikopterirahan voi ymmärtää myös kirjaimellisesti: keskuspankin pääjohtaja pudottaa kansalaisille helikopterista seteleitä. Rahan jakaminen ilmaiseksi on nostettu otsikoissa ihmelääkkeeksi talouden vaivoihin. Vaikka keskuspankki ei voikaan mennä konkurssiin, se ei voi toimia uskottavana hintavakauden vaalijana, jos sen oma pääoma painuu vuosi vuodelta negatiivisemmaksi. Tästä samasta syystä hallitukset aikoinaan delegoivat rahapolitiikan päätöksenteon itsenäisille keskuspankeille, tiukalla mandaattirajauksella. Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu. Käsite on teoreettinen: käytännössä sitä ei ole toteutettu missään kehittyneessä maassa. Määrällisen keventämisen ja setelirahoituksen välistä harmaata aluetta voi kutsua helikopterirahaksi. Maailmassa on loputon määrä hyviä asioita, mutta rajallisesti resursseja niiden hankkimiseen. Jos resurssien käyttö on vajavaista, inflaatio painuu tavoitteen alapuolelle, jopa negatiiviseksi. PitRahan jakaminen ilmaiseksi on nostettu otsikoissa ihmelääkkeeksi talouden vaivoihin. Nyt se on kaikkea muuta. Jos finanssipolitiikan rajallinen kevennys rahoitetaan keskuspankin arvopaperiostoilla hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi, finanssipolitiikka muuttuu rahapolitiikan työkaluksi. Maailma ei ole mustavalkoinen. QE-politiikan ja ns. Kirjoittaja on Suomen Pankin Kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikkö sekä EKPJ:n rahapolitiikan komitean jäsen.. Varoja kasvattavat ostetut velkakirjat ja velkoja talletukset keskuspankissa. o Finanssikriisi on nostanut keskuspankit valokeilaan. Kysynnän lopulta ylittäessä tarjonnan hinnat nousevat. Modernimmin tämä voidaan toteuttaa lahjoittamalla sama summa kunkin kansalaisen tilille. Keskuspankin taseessa tällainen politiikka ei näytä hyvältä. Jos talous ei lähde elpymään vaikka rahataloudelliset olosuhteet olisi kevennetty äärimmilleen, kysyntää voidaan lisätä finanssipolitiikan välineillä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on edelleen hintavakaudesta huolehtiminen. Kyse on kuitenkin kahdesta eri asiasta. Kun ”ilmainen” elvytys päättyy, houkutus sen jatkamiseen on suuri. Setelirahoituksen tapauksessa taseen kasvu jatkuu: alijäämän rahoitus ei ole ohimenevä olotila. Kun hintavakaustavoite on saavutettu ja ostot lopetettu, arvopaperit poistuvat taseesta viimeistään niiden erääntyessä. EKP kevensi rahataloudellisia oloja painamalla keskuspankkitalletuksille maksettavat korot negatiivisiksi ja alentamalla pitkiä korkoja laajamittaisten arvopaperiostojen avulla. Hinnat nousevat edelleen ja inflaatiokierre pääsee vauhtiin. Entä jos kerta-annos ei riitä. Jos ostoja tehdään valtion rahantarpeen kattamiseksi ja aloitteentekijänä on valtio, kyseessä on setelirahoitus. Kyse ei olisi enää rahan lainaamisesta vaan sen lahjoittamisesta. Määrällinen keventäminen on tilapäistä, vaikka se voikin kestää vuosia. Kriisin jatkuessa ohjauskorot saavuttivat nollarajan. Jotta menot voidaan kattaa, setelirahoitusta pitää kasvattaa. Keskuspankkien tavoitteena on virittää rahataloudelliset olot sellaisiksi, että hintavakaustavoite toteutuu ja talous kasvaa niin nopeasti kuin se vallitsevilla resursseilla ja rakenteilla on mahdollista. Ilmiöt K u v i t u s : D a n i l o A g u t o l i SAMU KURRI 76 källä aikavälillä taseiden kehitykset kuitenkin eroavat. Jos talous ylikuumenee – eli kasvu ylittää potentiaalin – inflaatio kiihtyy yli tavoitteen. Yksi tulkinta siitä on avoin mutta rajattu setelirahoitus. Jos ostoja tehdään hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi ja keskuspankin aloitteesta, kyseessä on määrällinen keventäminen. setelirahoituksen välille vedetään helposti yhtäläisyysmerkki. Keskuspankit joutuivat turvautumaan epätavanomaisiin menetelmiin
Mika Hyttisen mukaan markkinoilla on sijoittajille tarjolla kolmenlaisia rooleja. Spekuloijat lyövät vetoa yksittäisen osakkeen tai esimerkiksi pörssi-indeksin suunnan puolesta. 205x275_luovu ajoittamisesta.indd 1 8.3.2016 10:59:16. Tilaa nyt: talentumshop.fi UUTUUSKIRJA. Salkunhoitajat, joista valtaosan muodostavat sijoitusalan ammattilaiset, yrittävät hyötyä spekuloijien päättömän käytöksen tarjoamista tilaisuuksista. Mika Hyttinen: LUOVU AJOITTAMISESTA – TUPLAA TUOTTOSI 2016, sh. 45 € – lue diginä tai painettuna Oletko spekuloija, salkunhoitaja vai omistaja. Omistajat, joihin Hyttinen itse lukeutuu ja joista sijoitusala ei puhu, keskittyvät omistamaan yhtiöitä
Samankokoinen salkku tuotti Liliukselle pari vuotta myöhemmin yli 20 miljoonaa euroa. Emme usko dopingiin missään muodossa, siksi Nokian Renkaille suositus: Myy. Herää kuitenkin kysymys, mitä varastettavaa on sellaisissa yrityssalaisuuksissa, joiden kehittämistä ei pidetty erityisen palkitsemisen arvoisena. Nyt jännätään, pääseekö Matti jo YIT:ssä hillotolpalle, joka on ollut jo monta kertaa niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. o Siivosimme Vermon tallia maaliskuun ensimmäisten keskiviikkoravien jäljiltä, kun pihalle juoksi joukko raskaasti aseistettuja poliiseja. Mukaan lukien ne, joita Nokian Renkaat nyt syyttää yrityssalaisuuksien varastamisesta. Optiothan ovat hyvä renki, mutta huono isäntä, jos niitä jaetaan rengeille liikaa. Ihan omassa sarjassaan kilpailee kuitenkin Kim Gran, jonka motivaation ylläpitoon käytettiin peräti 6,75 prosenttia Nokian Renkaiden optio-ohjelmien optioista. Siinä missä Jorma Ollila otti Nokian optio-ohjelmista noin 1,5 prosenttia itselleen, onnistuivat Vuoria ja Lillius kahmimaan kumpainenkin 2,5 prosenttia Fortumin optioista. Ilmiöt TALLIMESTARI K u v i t u s : J a n n e I i v o n e n 78 maan ministeri Pekkarisen painostuksesta optioistaan siirtyessään Varmaan. Tai jos innovaatioiden paremmuus perustui manipuloituihin testituloksiin. Rikoksesta on tuomittava rangaistus, jos sellainen on tapahtunut. Pyysin poliiseja laskemaan aseet. Ei kyse ollut dinosauruksesta vaan Matti Vuoriasta, joka rynni Vermon ohi kohti Käpylän asemaa ja YIT:n pääkonttoria kuultuaan, että YIT tarvitsee pikaisesti uuden ehdokkaan hallituksen puheenjohtajaksi. Niin tai näin. Vähän hämillään poliisit kertoivat saaneensa useita ilmoituksia alueella liikkuvasta dinosauruksesta, joka talloo kaiken alleen. Renkaat haisevat optioilta. Kansainvälisissä hevosmiespiireissä muistetaan, kun sittemmin donitseista takavasemmalle siirtynyt Nokian Renkaiden strategiajohtaja, ex-Carnegie-pankkiiri Jukka Mäkelä juoksi hiki hatussa ympäri maailmaa etsimässä Donitsi-yhtiöön sijoittajia. Valitettavasti Ehrnroothit ja Nalle eivät ole tarjonneet hallitusjäsenilleen optioita, vaan termarikahvia ja kymppitonnien korvauksia menetetystä golffausajasta. Matti-raukka vain joutui luopuOptiothan ovat hyvä renki, mutta huono isäntä, jos niitä jaetaan rengeille liikaa. Moni hevosmies pettyi raskaasti, kun Kim Gran luopui YIT:n puheenjohtajaehdokkuudesta. Se, että miljardiyhtiöissä vaikuttaneet Portugalin vuorineuvokset ja hyvä-veli -kerhon Metusalemit kiinnostuvat YIT:n kaltaisen mid cap -yhtiön puheenjohtajuudesta, on ostosignaali. Haaveeksi jäi myös sähäkkä optio-ohjelma ja YIT:n kurssin kymmenkertaistuminen Nokian Renkaiden malliin, jotta Graninkaan ei tarvitsisi enää asua Portugalissa vuokrakämpässä. Vai jäikö sittenkään haaveeksi. Vaikka Vuorian Matin kuuluisikin laiduntaa jo Jurassic Parkissa, haistaa hän edelleen käänneyhtiön kuin sika tryffelin. Jos tarjolla olisi ollut muutakin kuin osakkuus konsulttiyhtiössä, joka perustamisensa jälkeen on tehnyt lähinnä vain tappioita, olisi salaisuuksille varmasti löytynyt ottajia kovaan hintaan. Satumaiseen nousuun olisi Matilla ollut mahdollisuus myös Wärtsilässä, jonka kurssi viisinkertaistui, ja Sammossa, jonka kurssi kuusinkertaistui hänen hallituskaudellaan. Sijoittajapiireissä jo ehdittiin odottaa YIT:ltä puolueettomia testituloksia, jotka osoittaisivat, etteivät asuntojen sisäilman radonja ammoniakkipitoisuudet ole suinkaan haitallisia, vaan itse asiassa jopa parantavat monia sairauksia. Granin optiot saivat aikaan Nokian Renkaissa kahdenlaista moraalikatoa: Granin hallusinoidessa optiohumalassaan testituloksia, jotka jättivät jälkeensä jopa Pohjois-Korean rengasteollisuuden saavutukset, kulki keskijohto, joille optiopöydästä riitti vai murusia, nyrkki taskussaan. Matti loikkasi aikanaan virkamiehestä Fortumin puheenjohtajaksi, palkkasi Mikael Liliuksen alaisekseen ja junaili molemmille samankokoiset optiosalkut
Arvopaperi-lehden Eläkeaamussa saat uusia näkökulmia eläkesijoittamiseen. Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.fi/elakeaamu Sijoitusmarkkinat eläkesijoittajan silmin Mikko Mursula sijoitusjohtaja, Ilmarinen Järjestäjä: Yhteistyössä:. Aamun aikana pääset tutustumaan eri työeläkevakuuttajiin sekä eläkejärjestelmän sijoituksiin. Eläkeaamu 5.4.2016 – Pörssitalo, Helsinki Miten eläkeyhtiöt sijoittavat
PAL.VKO 2016-16 177535-1603 ”Ensimmäisessä Suomessa vaativimpaan avomeriluokkaan rakennetussa huviveneessä Vestervikingissä käytetty peroba-puu oli tarkoitettu Neuvostoliitolle sotakorvauksena luovutettaviin kuunareihin.” Lähde: Tekniikan Historia 1/2016 Ällisty Tekniikan Historiasta – tilaa lehti 6 kuukautta 19,90 € tilaa.tekniikanhistoria.fi/vester Sotakorvauspuista syntyi kovien kelien vene 205x250_vesterviking.indd 1 8.3.2016 10:54:44