Arvopaperi 4/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Älä osta nyt sijoitusasuntoa Suursijoittaja Jorma J. vuosikerta HUHTIKUU KESKO huhtikuu 4/2013 Seuraava pääjohtaja löytyy johtoryhmästä BASWARE Alkuvuosi tappiolla, miten tulevaisuus? KULTA Turvasatamasta karikoksi Jorma J. Nieminen ÄLÄ OSTA NYT SIJOITUSASUNTOA. Tallimestari: Miksi valtion omistusten arvo hupeni 12 miljardia? Sijoittamisen erikoislehti 33. Nieminen
Nauti eduista, joita vain suurimmat tarjoavat. Jos raha saisi valita, se tulisi rahan luokse. Tutustu rahan mahdollisuuksiin: www.mandatumlife.fi. MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Anna rahan valita Rahalla ei ole koskaan ollut näin paljon mahdollisuuksia. Sijoitusvalikoimamme on nyt entistäkin laajempi. Hyppää markkinan kyytiin tai tavoittele kanssamme vakaampaa tuottoa pitkällä aikavälillä
Siirtymävaihe on kivulias, mutta tulevaisuudessa siintävät hurjat kasvumarkkinat. INDITEX J. Kolmikolta voi odottaa kurssinousua, kun arvostukset ovat alhaisia. ALEKSI POUTANEN KIINTEISTÖNEUVOS JA sijoittaja Jorma ISKUSSA. Ensimmäinen vuosineljännes meni vastoin odotuksia tappiolle. Arvosijoittaja Mika Heikkilän mukaan hinnaltaan houkuttelevimmat osakkeet eivät ole pörssin tähtiä. Salkunhoitajan kiinnostuksen kohteet ovat Neste Oil, Cargotec ja Outokumpu. Kahdesta eurooppalai- sesta vaatejätistä espanjalainen Inditex näyttää ruotsalaista Hennes & Mauritzia tehokkaammalta. 3. Yksi huono vuokralainen pilaa asunnon tuoton pitkäksi aikaan. ?Tienata voi arvonnousulla, jos ostaa oikeaan aikaan, mutta nyt ei ole se aika?. Niemisen tuorein sijoitus on pörssiosake, kaivosyhtiö Talvivaara, jonka antiin hän osallistui. Jorma J. Baswaren Esa Tihilä luotsaa yhtiötään ohjelmistotalosta palvelutaloksi. Niemisellä riittää omaperäisiä sijoitusvinkkejä. Arvopaperin kuukauden osakkeena on Basware. Toimitusjohtaja Esa Tihilä maalailee visioita maailmanmenestyksestä, mutta siirtymävaihe on osoittautumassa tuskalliseksi. Nieminen omistaa parituhatta asuntoa, pörssiosakkeita ja tuotannollistakin toimintaa. ?Älä osta nyt sijoitusasuntoa?, kuuluu hänen vinkkinsä. Perusteluksi hän sanoo, että asuntojen hinnat ovat nyt korkealla ja tuotot matalia. SISÄLTÖ HUHTIKUU 2013 JUHO HUTTUNEN JUHO HUTTUNEN UUSI LEHTI Kiinteistöneuvoksen sijoitusvinkki Esa Tihilä 26 40 ODOTUKSIA
kumman kyydissä muodin huipulle? 42 MAAILMAN OSAKKEET Osakerallia Japanissa Basware haluaa valloittaa maailman uudella bisneksellään ILMIÖT PELURIT 62 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 63 MARKUS SALIN Jakojäännösten pörssi 64 KIRJAT Kolme kriisin tappajaa 66 PÖRSSIRISTIKKO 69 KUMPPANIBLOGI 70 TALLIMESTARI Pimeät optiot 32 ELÄKEYHTIÖT Eläkeyhtiöillä huippuvuosi seuraavaa saadaan odottaa 36 JOHTORYHMÄ Keskolla on pian pääjohtajan vaihdos TAULUKOT GRAAFIT Gideon Bolotowsky Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 55 Parhaat rahastot 56 Suomi-salkut 57 Gurusalkut 58 Korot ja lainat 60 Osingot ja tuotot 61 HANNU KONTTINEN Euroopppalaiset tulosennusteet 54 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 Pohjoismaiset tulosennusteet 53 4 Tulosennusteet 52 JUHO KUVA 50 Ulkomaalaisomistus KOLUMNIT 58 YRJÖ KOPRA Markkinavoimat herätkää 68 PENTTI FORSMAN Management by perkele. NIEMINEN Kiinteistöneuvos ei hankkisi nyt sijoitusasuntoa 22 MIKA PESONEN Sijoittamisen apostolin vinkit 26 KUUKAUDEN OSAKE OSAKKEET R AH ASTOT 38 ASPO JYRÄÄ VENÄJÄLLÄ 40 TAISTELUPARI Inditex vai Hennes & Mauritz . SISÄLTÖ HUHTIKUU 2013 UUTISET IHMISET 6 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo kaipaa piristystä Helsingin pörssiin 8 NOTEERATUT Turvasatama muuttui karikoksi 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI Gideon Bolotowsky osti viimeksi amerikkalaisosakkeita 14 IHMISET Eläkerahalle odotetaan kovia tuottoja REPORTA ASIT K ATSAUKSET 16 JORMA J
10 %). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Alle 50 000 euValtio menettäisi tällaisessa ron osingoista menee verokevennyksessä kovin tänä vuonna 70 prosenvähän, mutta se virkistäisi tin huojennussäännön sopivasti uinuvaa markkimukaan 21 prosenttia napaikkaa. veroa. Sijoittajilla riittää luottamusta. Talouden tunnusluvuista on saatu myönteisiä uutisia kuten asuntomarkkinan piristyminen ja suuryhtiöiden tulokset. 6 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 Paljon on maailman suurimmasta taloudesta edelleen epävakaalla pohjalla. Tuoreimmat työllisyysluvut ovat olleet pettymyksiä, kun työpaikkoja ei vain synny riittävästi. Wall Streetillä on ollut viisi vuotta niin sanottu bull-markkina, kurssit ovat rallatelleet. Finanssikriisiä edeltäneen lokakuun 2007 taso oli 14 164. Verouutisten jälkeen muusuomalaiset yksityishenkilöt ostavat tamia pörssilistauksia on lykätty ja julkisesti noteerattuja osakkeita. joitakin ehkä lopullisesti. Pienten osinkojen verovapaus Verotus on päätöksiä ohjaava tepitäisi nostaa uudelleen pöydälle. kijä, vaikka kyse olisi vain mieEsimerkiksi alle 2500 euron pörslikuvista. siosingot voisivat olla veroEhdotuksessa pörsvapaita. Ei siis ihan On vaikea ymmärtää, PITÄISI NOSTA A hirveä kiristys. miksi pörssiyhtiöiden Hallituksen kaavaiUUDELLEEN osingoista menee enemlemat veronmuutokmän veroa kuin listaaset eivät lopeta sijoitPÖYDÄLLE. mattomien yhtiöiden tamista, mutta uusia osingoista. suurempia yhtiöitä ei Helsingin pörssin toimitusjohtajan Lauri pörssiin tule. alv. Tämä kannustaisi siosinkojen verotus suomalaisia kansankapitanousee yksityishenkilismiin ja piristäisi pörssiä. löillä. Yhä useampi veikkaa osakemarkkinan hiljenemistä, vaikka amerikkalaistalous piristyisikin. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. Jyrki Kataisen On veroesityksessä osakkeenomistajien hallituksen verolinjaukset ovat kannalta jotain hyvääkin: yhtiövero laskee saaneet sijoituskansalta täystyr24,5 prosentista 20 prosenttiin. maan ulkomaanpuhelumaksu.. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. Se on raju mäyksen osin syystä ja osin syyttä. veto ja toivottavasti kannustaa tuloksenPörssiyhtiöiden suhteellinen asema edeltekoon nimenomaan Suomessa. leen heikkenee, mikäli hallituksen esitykset On eräs tapa laskea kokonaisverorasite muuttuvat verolaeiksi. Ehdotuksessa on edelleen Rosendahlin mukaan osinkoveropäätös valuvika, joka sietäisi tulla korjatuksi. näkyy jo yhtiöiden halukkuudessa lisOn koko kansakuntamme etu, että tautua. Tällöin joka omistaa suoraan kokonaisverorasite on PIENTEN pörssiosakkeita. nykymallissa 40,36 Oikeudenmukaista prosenttia ja hallitukOSINKOJEN olisi jos osinkoja verosen ehdotuksessa 40,40 VEROVAPAUS tettaisiin tasapuolisesti. prosenttia. Ainakin jos tarkassiten, että ynnätään yhteisövero ja osintelija on yksityishenkilö, kovero yhteen. Huhtikuussa on lähestytty jo 15 000 maagista rajapyykkiä. Amerikkalainen pörssitunnelma on korkealla. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT TOIMITUKSELTA Dow Jones all time high MAAILMAN PÖRSSIEN tunnetuin mittari Dow Jones puhkaisi maaliskuussa 2013 kaikkien aikojen korkeimman tason. PÄÄKIRJOITUS Pörssi tarvitsisi piristystä P örssi tarvitsisi piristystä. Vaihto muuttaa huojennusta ja veroa pitää makon vähäistä eikä pörssiyhtiöiden saa osingoista 25,5 prosenttia. määrä kasva. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. Ehdotettu malli PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Ina Antila, Marko Erola, Pentti Forsman, Juho Huttunen, Yrjö Kopra, Juho Kuva, Jessica Larsen-Hossain, Antti Mannermaa, Tuulia Oksanen, Karoliina Paavilainen, Aleksi Poutanen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET puh
Näin ei kuitenkaan ole. Katseet kohdistuvat etenkin Kyprokseen. UUTISKÄRKI Turvasatama muuttui karikoksi Kullan hinta on rojahtanut, vaikka talouden epävarmuus on lisääntynyt. Teksti Mirko Hurmerinta ja Eljas Repo Kuvitus Hans Eiskonen S ijoittajien turvasatamana pidetyn kullan hinta on laskenut vuoden alusta jo 17 prosenttia. Samalla kuitenkin sekä Yhdysvaltain että koko maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan vaimeana. InTarjontapuolella hintaa ovat viime viik- koina painaneet huhut kriisivaltioiden kultamyynneistä yhtenä keinona taloustavotteiden saavuttamiseksi. Voisi siis kuvitella, että kun sijoittajat myyvät kultaa, taloudessa menisi paremmin. Määrä on pieni, mutta mikäli idea leviää muihin kriisimaihin, on myyntipiikki valmis. Kreikalla kultareservejä on 112, Portugalilla 383 ja Italialla peräti 2 452 tonnia. Puttonen myi, koska ei ymmärrä Rahoituksen professori Vesa Puttonen osti kultaa kaksi vuotta sitten. Viime aikoina epävarmuutta ovat lisänneet muun muassa Kyproksen tilanne, Italian hallituskriisi sekä Kiinan odotettua hitaampi talouskasvu. Miksi hinta on sitten laskenut? Ehkä pahin kriisipelko on takana. Yhdysvaltain keskuspankin on spekuloitu kiristävän elvytyshanojaan KULL AN ARVO ON TÄYSIN SPEKUL ATIIVINEN. odotettua aiemmin. Taloudessa ei mene paljon paremmin. Maalla on holveissaan kultaa lähes 14 tonnia. Viimeisen kahdentoista kuukauden huipuista on haihtunut jo lähes neljännes. Yleensä kultaan sijoitetaan, kun talouden epävarmuus kasvaa. Pit- 8 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 källä tähtäimellä yksi suurimmista hinodotukset. Hinta oli silloin 1 500 dollaria ja perusteluna oli silloin ?riskien tasaus?.
Kulta on mediassa ristitty sijoittajien turvasatamaksi. Fyysistä kultaa Kultaan sijoittamisessa on tärkeä erottaa fyysinen ja niin sanottu paperikulta, eli kultafutuurit toisistaan. Lopputuloksena on syntynyt Market Advantage -strategia, jota yhtiö käyttää muutamissa erityisesti institutionaalisille sijoittajille suunnatuissa rahastoissaan. Enimmäkseen globaalien suuryhtiöiden osakkeita ja turvallisia korkoja, ripaus kiinteistöjä, mausteeksi kehittyviä markkinoita tion kirpeää makua pehmentämään. Niin on ohjeistettu, koska eri omaisuusluokat kehittyvät aina jonkin verran toisistaan poikkeavasti. Esimerkiksi perinteisessä ?60 prosenttia osakkeisiin ja 40 prosenttia korkoihin. Jos Persianlahdella alkaa sota tai kriisi pahenee Korean suunnalla, voi kulta nousta uudelleen nopeastikin?, Uotila muotoilee ennustuksen. Uotilan mukaan koko 2000-luvun kullan hinta on noussut uskomattoman paljon jatkuvien talouskriisien pelossa. Seuraavana päivänä myimme 40 kiloa. Normaalisti myymme hyvänä päivänä noin 10-12 kiloa kultaa. Sijoittajat eivät luota paperikultaan?, Atonen perustelee. Pörssissä kullan hinta voi vieraantua todellisuudesta siinä missä osakekurssitkin. Riittää, että riittävän moni suuri investointipankki laskee tavoitehintojaan yhtä aikaa ja myyntilaitaan ilmestyy poikkeuksellisen isoja tarjouksia. UUTISKÄRKI OTSIKKO ?Sitten kulta nousi 1 900 dollariin. Elimistöä ei kiinnosta, kuinka paljon lautasella on lihaa, vihanneksia tai hedelmiä. Ilman mitään syytä kullan hinta alkoi laskea. Myin 1 600 dollarilla, kun huomasin että en halua omistaa jotain minkä arvonmuodostusta en ymmärrä?, Puttonen kommentoi. Entä miten kullan hinta kehittyy tulevaisuudessa? ?En osaa ennustaa, koska en ymmärrä edes historiallista kehitystä?, Puttonen kuittaa. Toinen rahoitusteoreetikko, Hankenin rehtori Eva Liljeblom muistuttaa spekulatiivisuudesta: ?Kullan arvo on täysin spekulatiivinen liittyen sen harvinaisuuteen ja uskoon siitä, että se olisi joku turvasatama?. Liljeblomin mukaan kullan hinta on laskenut siksi, että turvasatamaa ei tarvita yhtä paljon tai joku kultaa omistava taho on kasvattanut tai sen pelätään kasvattavan tarjontaa. Professoreilta ei irtoa ennustusta kullan hinnasta, mutta Danske Bankin konkariekonomisti Lauri Uotila rohkenee povata: ?Uskon, että paluuta 1 800 dollarin hintoihin ei tänä vuonna koeta. Vai onko sittenkään? Varainhoitojätti BlackRockin mukaan perinteinen allokaatiomalli antaa kokonaisriskistä väärän kuvan eikä enää vallitsevan hitaan kasvun aikana kykene antamaan samanlaisia tuottoja kuin viime vuosiin saakka on totuttu. ?Sijoittajan pitäisi ennemmin pohtia, mistä riskitekijöistä eri omaisuusluokkien tuotot syntyvät. Talouskasvuun liittyvän riskin osuus on salkussa vain vajaat 30 prosenttia. ?Strategia ei pyri aktiiviseen salkunhoitoon vaan on enemmänkin perinteinen osta ja pidä -ratkaisu. Näin taisi käydä nytkin. Perinteinen allokaatiomalli joutaa museoon Varainhoitojätti BlackRockin mukaan sijoittajien salkuissa on liikaa talouskasvuun liittyvää riskiä. VUOSIKYMMENIEN AJAN sijoitusoppaat ovat ohjeistaneet hajauttamaan varat eri omaisuusluokkiin. Päinvastoin, sijoittajat ovat rynnänneet ostamaan lisää. ?Kun kullan hinta laski rajusti maanantaina 15.4., me myimme konsernitasolla noin 30 kiloa kultaa. Se on kuitenkin suunniteltu kestämään myös mahdolliset markkinahäiriöt. Fyysistä kultaa voi pitää todellisena turvasatamana, jos pelkää Sijoituskultaa myyvän Tavexin kultapuolen johtaja Meelis Atonen kertoo, että sijoittajien kiinnostus fyysiseen kultaan ei ole laskenut. -allokaatiossa talouskasvu muodostaa yli 70 prosenttia riskistä?, BlackRockin globaalin markkinastrategiaryhmän riskitekijätutkimuksen vetäjä Philip Hodges perustelee. Ei siis ole olennaista, mihin omaisuusluokkiin hajauttaa, vaan mihin riskitekijöihin. Asiaa voi lähestyä kaikille tutun lautasmallin kautta. Hajautuksen ansiosta salkun kokonaisriski on pienempi. Sitä kiinnostaa, mitä ravintoaineita niistä saa. Hodgesin mukaan perinteisten mal- lien suurin ongelma on se, että ne nojaavat liikaa talouskasvuun. ?Edessä on hyvin pitkä hitaan kasvun ajanjakso, eikä kehittyneiden markkinoiden osakkeilta ja koroilta voi odottaa menneiden vuosien kaltaisia tuottoja.? BlackRock on yhdessä asiantuntijoiden kanssa tutkinut eri omaisuusluokkien riskitekijöitä ja mallinnuksia usean vuoden ajan. Ajoittamisesta ja erilaisten markkinatilanteiden ennustamisesta ei siis tarvitse huolehtia, joten se sopii erinomaisesti pitkäjänteisille sijoittajille?, Hodges perustelee. MIRKO HURMERINTA RISKITEKIJÄT 100 % Likvideetti Poliittinen 75 % Talouskasvu Luotto 50 % Inflaatio Reaalikorko 25 % 0% Osakkeet 60 % osakkeissa / 40 % koroissa Market Advantage 9. Strategiassa riskitekijät on jaettu kuuteen pääluokkaan: likviditeetti-, talouskasvu-, poliittiseen riskiin. Eri riskitekijöiden kombinaatiosta koostuva salkku antaa Hodgesin mukaan nykyisessä hitaan kasvun markkinassa paremman riski-tuotto-suhteen kuin perinteiset allokaatiomallit
Nordea onkin ainoa, joka suosittelee edes ylipainottamaan osaketta. Sanoman myyntiä tai alipainottamista suosittelee 62 prosenttia analyytikoista, mikä on suurin lukema sitten vuoden 2000 maaliskuun.. huhtikuuta. Cheuvreuxin pankkianalyytikko Mats Anderson muistuttaa, että Nordean osakekurssi on nyt samalla tasolla kuin helmikuussa 2011, jolloin Ruotsin valtio viimeksi myi Nordean osakkeita. Seuraava mahdollisuus on Q2raportin jälkeen ja se julkistetaan 17. NOTEERATUT KIMMO RAUATMAA UUTISKUUKAUSI TAKAISKU. heinäkuuta", eräs analyytikko kommentoi Dagens Nyheterille. 10 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 28.3. 29.3. 30.3. SEN jyrkkyys yllätti analyytikot perinpohjaisesti ja sai heidät viilaamaan tavoitehintojaan. Vielä päivää ennen tulosvaroitusta Sanoman keskitavoitehinta oli Factsetin analyysitietokannan mukaan 7,50 euroa. Suuromistajista Ilmarinen käytti tilaisuutta hyväkseen ja luopui Talvivaaran omistuksesta samalla kokonaan. ?Ruotsin valtio aloittaa Nordea-myynnit huhtikuussa? 22.3. Sanomasta kannattaa pysyä nyt erossa RUOTSALAISET PANKKIANALYYTIKOT odottavat, että 23.3. SANOMAN TULOSVAROITUK- Ruotsin valtio aloittaa Nordean osakkeiden myymisen yhtiön Q1-tulosraportin julkistuksen jälkeen. Nordea julkistaa katsauksensa 24. Talvivaaran kipsisakka-allas alkoi vuotaa lähes välittömästi yhtiön osakeannin päätyttyä. Vuoto saatiin kuriin parissa päivässä, mutta se ehti painaa Talvivaaran osakkeen all-time-low-lukemiin ja sijoittajille annettiin poikkeuksellinen mahdollisuus peruuttaa antimerkintöjään. Korkein tavoite on Nordean 8,50 euroa. Osakekurssi on viime viikkoina liikkunut 75-78 kruunussa. "Valtion osakemyyntien ajankohta on siten rajoitettu ja seuraava mahdollisuus siihen on Q1-tulosraportin julkistuksen jälkeen. Nyt se on enää 7,30 euroa, kun yhdeksän analyytikkoa 13:sta on ehtinyt päivittää ennusteitaan. Pessimistisin näkemys löytyy Deutsche Bankilta, joka pudotti tavoitteensa eilen niinkin alas kuin 4,80 euroon
Koska yhtiö ei markkina-asemaltaan ole samalla viivalla muiden toimintojemme kanssa, olemme kuitenkin olleet valmiit myymään sen sillä edellytyksellä, että tarjotussa kauppahinnassa huomioitaisiin yhtiön tulevat kasvumahdollisuudet. Lumia-volyymit vastasivat odotuksia, mutta halpojen puhelinten myynti sakkasi. Kuula jää sairauslomalle välittömästi. Pesäkkeet löytyivät olkapääkivun tutkimisen yhteydessä. Myös Wärtsilää ja Teliasoneraa laitettiin myyntiin reilulla kädellä. 7.4. 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 13.4. 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4 Nokian ohjeistus raju pettymys NOKIA ENNAKOI kännykkäyksikkönsä pysyvän edelleen loivasti tappiolla kuluvalla vuosineljänneksellä. Se on yleisindeksille järkyttävän suuri lukema, sillä se on lähes yhtä suuri kuin Nokialla Helsingissä. Mikäli volatiliteetti säilyisi samana, kahdeksan prosentin tuotto-odotuksella tuotot heiluisivat 95 prosentin todennäköisyydellä -48,2 ja 64,2 prosentin välillä. Antti Herlin tankkasi lisää Sanomaa SANOMAN TUORE hallituksen puheenjohtaja ja suuri omistaja Antti Herlin on lisännyt omistustaan Suomen suurimmassa viestintäyhtymässä. Sanoman sisäpiirirekisterin mukaan Herlin osti huhtikuun alussa 14 eri kaupassa yhteensä 280 000 osaketta ja omistaa lähipiireineen nyt 9 465 000 yhtiön osaketta, mikä vastaa 5,81 prosentin omistusta. Edellisen kerran Herlin tankkasi Sanomaa marraskuussa, jolloin hänen omistuksensa nousi 5,59 prosenttiin osakkeista. Teliasonera ei luovu Yoigosta 3.4. 4.4. 5.4. 6.4. Yoigon kehittämistä. ?Yoigolla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä edelleen. Yhtiön mukaan tarvittava hoito ja sen pituus määräytyvät lisätutkimusten perusteella. Kuulan sijaisena toimii talousjohtaja Markus Rauramo. TELIASONERA JATKAA espanjalaisen operaattorinsa 26.3. 27.3. 28.3. 29.3. 30.3. 31.3. VILLE KESKITALO 1.4. 2.4. Ei käy kateeksi Välimeren sijoittajia VÄLIMEREN PÖRSSIOSAKKEISIIN sijoittavalta vaadi- taan todella rautaisia hermoja, eikä sitä voi suositella sydän- tai verisuonisairauksista kärsiville. Espanjan, Italian ja Kreikan pörsseissä volatiliteetti eli päivätuottojen keskihajonta on ollut sen verran hirmuista, että monilta yöunet ovat varmasti jääneet väliin. Viimeisen kolmen kuukauden aikana Madridin pörssin volatiliteetti on ollut peräti 28,1 prosenttia vuositasolla. Analyytikoiden arviot Yoigon arvosta vaihtelivat 600 miljoonasta eurosta miljardiin. Piensijoittajat ostivat Nokiaa, myivät Sampoa NOKIA PALASI puolen vuoden tauon jälkeen oste- tuimmaksi osakkeeksi yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien listoilla. Nokian netto-ostot nousivat maaliskuussa 58,8 miljoonaan euroon. NOTEERATUT Fortumin Kuula sairauslomalle 25.3. FORTUMIN TOIMITUSJOHTAJALTA Tapio Kuulalta on löydetty pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttamia etäpesäkkeitä. Pohjois-Amerikassa Nokia myi alkuvuonna alle puoli miljoonaa puhelinta. 11. Puhelinmyynti laski kaikilla markkinaalueilla. Koska tämä vaatimus ei ole täyttynyt, olemme nyt lopettaneet myyntiprosessin ja aiomme jatkaa yhtiön kehittämistä?, Teliasoneran toimitusjohtaja Per-Arne Blomquist kommentoi. Yoigon myynnistä on markkinoilla puhuttu viime kesästä lähtien. Arvio on paha pettymys markkinoilla, sillä Nokian kännyköiden odotettiin kykenevän vähintään nollatulokseen huhti-kesäkuussa. Nokia myi odotuksia vähemmän puhelimia tammi-maaliskuussa. Nokian jälkeen eniten ostettiin Outotecia ja Nordeaa. Myydyin osake sen sijaan oli Sampo 21,2 miljoonan euron nettomyynnillään
Kullan ongelma on se, että sen arvo perustuu pelkoon. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Kiinteistöjä on eniten, sitten tulevat osak- keet, bondit ja etf:t. Esimerkiksi Orionia shorttasin aikanaan, kun kertoimet olivat korkeita ja volatiliteettiä riittävästi. Asuntosijoittamista pidettiin pommin- 12 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 varmana, mikä pätikin vuoteen 1989 asti. Itse lähdin mukaan vasta 1990-luvulla hintojen romahdettua jopa 50 prosenttia. Kiinteistöissä vuokratuoton pitäisi olla 5 prosentin tienoilla, arvonnousu on eri asia. Rahastoja kartan kulujen vuoksi, niistä ani harva lyö indeksin. Historiallinen tuotto on ollut keskimäärin 20 prosenttia vuodessa. Kultaan tai raaka-aineisiin en ole sijoittanut koskaan. Olen erikoistunut tekniseen analyysiin ja se auttaa ajoittamaan markkinoiden käänteitä.. Netissä seuraan Bloombergia. Olet työhistorialtasi analyytikko. Suuri osa muista sijoituksista on ulkomailla. Suomi on hajautuksen kannalta liian kovassa painossa. Miten seuraatte markkinoita? Luen paljon talouslehtiä kuten Financial Timesia, Economistia, Handelsblattia ja Frankfurter Allgemeine Zeitungia. Sen sijaan listattuihin rahastoihin eli etf:iin sijoitan, koska niiden kautta pääsee helposti moniin markkinoihin. Aika pitkään olen sijoittanut Warren Berkshire&Hathaway ?yhtiöön, jonka B-osakkeen hinta on splitattu tavallisen sijoittajan ulottuville. Tämä tuo parempia tuottoja. Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva M iten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat? Tuotantotalouden DIopinnot Otaniemessä herättivät kiinnostuksen talousteoriaan. Se kertoi, että osakkeet antavat paremman tuoton kuin muut omaisuuslajit. Siinä pysyy ajan hermolla. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne? Yritän perehtyä asioihin ja tietysti kokemus auttaa. SIJOITIN VIIMEKSI Gideon Bolotowsky sijoittaa nyt Yhdysvaltain markkinoille Veteraanisijoittaja Gideon Bolotowsky sijoittaa nyt Yhdysvaltoihin, koska yhteiskunta on paljon dynaamisempi kuin Euroopassa. Olen mukana myös muutamassa listaamattomassa yrityksessä. Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille? Kaikki kiinteistöt ovat Helsingissä. Rahat sain kesätöistä. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Taisin ostaa muutamia kymmeniä Keskon osakkeita. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana Olen kahdenlainen sijoittaja. Yhtäältä otan riskiä sen verran kun on varaa hävitä, shorttaan ja teen johannaiskauppaa
Kone on paras, mutta se on täyteen hinnoiteltu. Yhtiön bondeja sai parhaimmillaan yli 50 prosentin diskontolla. Sen sijaan, että uskaltaisi kotiuttaa tappiot, sitä vain toivoo, että yhtiö kääntyisi. KARMO RUUSMAA Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? Luotin aikanaan siihen, että M-Real ei kaadu. Maahanmuuttajien ansiosta väestö kasvaa ja sen ikärakenne on kunnossa. SIJOITIN VIIMEKSI GIDEON BOLOTOWSKY, 64 PROFIILI MITEN TÄHÄN ON TULTU? Opintojen jälkeen 24 vuotta markkinointitehtävissä Saksaa ja Singaporea myöten. GURUJEN SALKUT Huhtamäki gurujen hampaissa KURSSIKEHITYS OLI Oy:n vetäjänä. MIKÄ ON HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS? Perhe ja jatkuva opiskelu, ystävät ja kulttuuriharrastukset. MITÄ TEETTE KUN OLETTE VAPAALLA? Olen ollut työeläkkeellä kohta kolme vuotta. Ajan kulku kiihtyy iän karttuessa, mutta sijoitusasioissa ei kannata hötkyillä. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Pyrin hajauttamaan sijoitukset maantieteellisesti, valuutoittain ja omaisuuslajeittain. Lisäksi suora korkotuotto oli noin 20 prosenttia vuodessa. 13. Siinä omis- tuksiaan kevensivät Laine ja Ingmanit. Kappalemääräisesti gurut omistavat OMXH25-indeksin osakkeita aavistuksen verran enemmän kuin vuodenvaihteessa. OSTETUIMMAT MYYDYIMMÄT Yhtiö Fortum Elisa UPM Outotec Wärtsilä Ostot, euroa 381,700 282,200 230,400 127,920 34,250 TOMMI MELENDER Yhtiö Myynnit, euroa Huhtamäki Neste Oil Cargotec Pohjola Metso -1,696,800 -642,161 -246,180 -96,720 -89,670 Suurimmat ostot ja myynnit 18.3.-15.4.2013. päivän kurssitasolla laskettuna. Valtaosa negatiivisesta kuukausisaldosta selittyy Huhtamäellä. Myynneistä vastasivat Pertti Laine yhtiöineen sekä Hautaset. Laine on lukeutunut Huhtamäen suurimpiin henkilöomistajiin jo pitkään. Gurujen nettomääräiset myynnit ylittivät puolen miljoonan euron rajapyykin myös Neste Oilissa. L&T on viime kesästä ollut nousutrendissä. Helsingin pörssissä laskuvoittoista maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Arvopaperin seuraamat suuret suomalaiset yksityissijoittajat eivät rientäneet ostamaan halvenneita osakkeita. Päinvastoin, sillä heidän omistuksensa laskivat OMXH25-indeksin yhtiöissä liki kahden miljoonan euron edestä huhtikuun 16. Sijoittajakuusikon salkuista lähti pakkausyhtiön osakkeita 1,7 miljoonan euron edestä. Cargotecin myynneistä vastasivat Hautaset. Ostointo jäi guruilla maalis?huhtikuussa vähiin, sillä vain Fortumissa ja Elisassa heidän nettomääräiset ostonsa nousivat yli neljännesmiljoonan euron. Täydellinen gurutaulukko sivulla 57. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Yhdysvaltain markkinoille. Vastikään uuden toimitusjohtajan saaneen Cargotecin osakkeita sijoittajakuusikko laittoi lihoiksi vajaalla 250 000 eurolla. Lisäksi myin hiukan saksalaista autoteollisuutta. Euroopassa autot käyvät huonosti kaupaksi ja uskon, että kohta Volkswagenin, BMW:n ja Daimlerin osaketta saa halvemmalla. Mitkä ovat suosikkiyhtiönne Helsingin pörssissä? Helsingin pörssistä löytyy vain muutama yhtiö, joka täyttää ehdot. Siellä yhteiskunta on paljon dynaamisempi kuin Euroopassa. Outotec on alallaan vahva. Osakepuolella etsin yrityksiä, jotka tekevät tulosta suhdannesyklin kaikissa vaiheissa. Mihin sijoititte viimeksi? Ostin yritysbondin ja myin toisen. Perinteisesti USA ratkaisee velkaongelmansa Entä suurin virheenne? Niitä on riittänyt, esimerkiksi Outokumpu. Psykologia on mielenkiintoista. Fortumissa omistustaan lisäsivät Ingmanit, Elisassa Laine. Vuoden alusta sijoittajakuusikon kollektiivisalkun arvo on laskenut kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Kolmensadan miljoonan kokoisessa omaisuusmassassa muutos on varsin vähäinen
Janne Larma (vas) oli kuuntelemassa puheita.. Paneelissa keskusteltiin siitä, kuinka paljon kannattaa sijoittaa Suomeen. COSMOLITE WITH CURV ® TECHNOLOGY THE STRONGEST AND LIGHTEST SAMSONITE EVER Curv® is a registered US trademark of Propex Operating Company, LLC. Eläkesäätiöyhdistyksen tj. Viime vuonna olikin. Tähän kysymykseen haettiin vastausta Arvopaperin aamuseminaarissa Musiikkitalossa. Jotta olisi rahaa tulevaisuuden eläkkeisiin, tuottojen pitäisi olla isoja. Pasi Strömberg kysyi, olisiko eläkkeiden hoitoa tehokkaampaa jos rahaa annettaisiin enemmän yksityisille eläkesäätiöille. samsonite.fi KOTIMAA. IHMISET Eläkerahalle odotetaan kovia tuottoja Teksti Anne Leino Kuvat Karoliina Paavilainen M iten eläkerahat on sijoitettu. eQ Pankin tj. Yhtä hyviä tuloksia ei odoteta vuoden 2013 osalta, vaan tuotto-odotus asettuu noin 4-6 prosentin luokkaan. Työeläkeyhtiöiden sijoituskanta oli viime vuoden lopussa 150 miljardia euroa. Eroja eläkeyhtiöiden tuotoista ja sijoitusstrategioista kuitenkin löytyy etenkin osakepainon suhteen. Telan laskelman mukaan eläkevarojen keskituotto oli 9,8 prosenttia. ©2013 Samsonite. KUULOLLA. Vuosittain se on kasvanut kymmenkunta miljardia, mutta tilanne muuttuu, kun eläkeläisten määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Arvopaperin aamuseminaarissa puhuivat Työeläkevakuutajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Eteran sijoitusjohtaja Jari Puhakka, LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo ja Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske. VAIHTOEHTOJA
Lisäksi saat ravinteikasta multaa puutarhaasi. Ravinteet palaavat luonnon kiertokulkuun eivätkä synnytä kaatopaikoilla ympäristölle haitallisia metaanikaasuja. Kompostoimalla kotitalousjätteet, säästät kukkaron lisäksi siis myös luontoa!. MAATA MULLISTAVA SIJOITUS Kotitalousjätteiden käsittelykustannukset vuodessa: ? 200 100 0 -50% SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ JÄTEKULUISSA VALMISTETTU JA TESTATTU SUOMESSA TEHTAASSA, SUUNNITELTU JOKA TOIMII YMPÄRIVUOTISEEN TUULIVOIMALLA KOMPOSTOINTIIN RAVINTEET TAKAISIN LUONTOON Kotitalousjätteen käsittelykustannus (tyhjennys 2 viikon välein) Kotitalousjätteen käsittelykustannus kun käytössä on Biolan Pikakompostori 220eco Jätteiden hakuväli puoliintuu. Biolan Pikakompostori 220eco maksaa itsensä takaisin vajaassa viidessä vuodessa
Niemisen mielestä sijoitusasunnon hankkimisessa ei ole mitään järkeä. Teksti Marko Erola Kuvat Juho Huttunen 16 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013. HERRA KERROSTALO Kiinteistöneuvos Jorma J
17
No, nostin palkan 15 penniin, jolloin hän rupesi leikkaamaan vain neljä tuntia ja mun iltavuoroni venähti kuuteen tuntiin. Niemisen antamassa osoitteessa on kuoppainen ja kurainen tontti. PROFIILI Jorma J. On hänellä osakkeitakin. Tänään tämä vähän haastatteluja antava suursijoittaja on luvannut kertoa, mihin hän on viimeksi pannut rahojaan ja miten menestytään kiinteistösijoittajana. Rakas ensimmäinen halli Meriniityn teollisuusalue ei ole edukseen sateisena huhtikuun aamuna ennen kahdeksaa. Kun hän ei halunnut pidempää päivää ja kauppa kävi, minulle jäi neljä tuntia iltaleikkaamista. Kuunnelkaa nyt tätäkin juttua siitä, miten hän 42 vuotta sitten lvi-myyjänä huomasi rahdin olevan niin suuri osa styroksisen putkikourun hintaa, että hän päätti leikata kouruja itse ja myydä lähialueille: ?Liikaa iltatyötä välttääkseni palkkasin tunnetusti työtä vieroksuvan miehen, joka mamman kuoltua joutui pakon edessä töihin. Nieminen 65 vuotta URA Finnfoamin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos, omistaa yli 2000 sijoitusasuntoa ja satoja liikekiinteistöjä, mukana lukuisissa yrityksissä, kuten salolaisissa Twig Comissa ja Easyledissä ENNEN Aloitti yrittäjänä 1971, perusti Finnfoamin 1982 PERHE Pojat Henri Nieminen, 41, ja Teppo Nieminen, 39, johtavat perheyhtiötä, vaimo Riitta on toimistopäällikkönä HARRASTUKSET Rakkain harrastus keilaaminen silloin, kun ?polvella on hyvä päivä? M ainio tarinankertoja tämä kiinteistöneuvos. Jutut tulevat lounaismurteella . Maassa lojuu Högforsin valomainos, joka on arvatenkin ollut pihan perällä lymyävän punatiilirakennuksen katolla. Rakennuksen eteen pysäköidyn Mersun rekisterinumero on XPS-1. 18 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013. Hän leikkasi kourua kuusi tuntia päivässä urakkapalkalla kymmenen penniä per metri. Niin täällä Salossa, 50 kilometrin päässä Turusta puhutaan. Autotallista kasvoi 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys, jonka nimi on Finnfoam ja jonka saman niminen päätuote on polystyreenistä suulakepuristettu eristelevy, yleisnimeltään XPS. Ison harmaan hallin lisäksi tontilla on levypaaleja ja hujan hajan erinäistä rojua. Se ylettömistä palkankorotuksista.? Samanlaisia humoristisia havaintoja yrittämisestä Jorma J. Niemisellä riittää, ja hän kertoilee mieluummin niitä kuin kovin yksityiskohtaisesti sijoituksistaan. simmottis, parhaillans, mää alkasin . Hän vuokraa yli kahtatuhatta asuntoa ja satoja teollisuus- ja liikekiinteistöjä. Kiinteistöistä tulleilla tuloilla hän on ostanut lisää kiinteistöjä. Vain Finnfoam osaa valmistaa tätä eristettä puhtaalla hiilidioksidilla. Yrittämällä tienatut miljoonat Nieminen on pannut kiinteistöihin. kuin Tuntemattoman Hietaselta
19
Vastaanottovirkailijaa ei ole, mutta Nieminen itse ilmestyy. Niemisen. Asunto on osaketta konkreettisempaa ja jotenkin herraskaisempaa varallisuutta. Aulassa on vanhoja huonekaluja, taideteoksia sekä lakatusta puusta tehty, messingillä koristeltu vastaanottotiski. Polystyreeniä menee moniin muihinkin tuotteisiin, fuusioituneet raaka-ainetehtaat vedättävät hintoja, ja loppu viimeksi muoviraaka-aineen hintaa nostaa kallis raakaöljy. ?Ei katteiden pieneneminen pelota, koska olemme omasta ja vähän muidenkin mielestä maailman ykkönen. Siksi piha on mikä on. Uusi 2000 kiloa tunnissa eristelevyä tekevä kone on valmiina Saksassa ja tulee kesällä. Jatkossa hänen yrityksensä maksavat entistä vähemmän veroa, ja hän itse voi nostaa enemmän kevyesti verotettua osinkoa. ?Ei, uudistuksessa ei ole mitään hyvää?, Nieminen manaa ja laskee: Firmaan kertyneestä vapaasta pääomasta on maksettu veroa keskimäärin lähes 30 prosenttia. He törmäävät toisiinsa aina, kun vuokratalo tai -taloyhtiö tulee myyntiin. Yrittäjän elämäntyö putsataan.? Niemisen mielestä perintövero vie perheyrityksiltä kyvyn investoida ja kehittyä, koska veroihin varautuminen pakottaa nollaamaan kassan 25 vuoden välein. Nieminen hoiti päänsäryn pois aikaa sitten, kun yritys oli nykyistä paljon sesti hänen pojillaan Henrillä ja Tepolla, loppu on puoliksi vanhemmilla. ?Me on mummin kanssa pidetty komento, kun meidän osakkeilla on 20-kertainen äänivalta. Yhtiöllä on pari vuotta vanha tehdas Liettuassa ja sittemmin ostettu tehdas Espanjassa. Nieminen toppuuttelee. Homman juju on siinä, että koko talon ostava saa viidenneksen tukkualennuksen yksittäisen asunnon hinnasta. Eri asia on, kenellä on varaa ostaa kokonaisia taloja. Hiilidioksidilla tulee hyvää laatua, ja se on halvempi kaasu kuin muiden käyttämät freonijohdannaiset, jotka voidaan haittojensa takia ajan mittaan kieltää.? Niemisen työhuoneen seinillä on kuvia teollisuushalleista. Hallit olivat oikeastaan hänen ensirakkautensa, sillä ensimmäisensä hän hankki jo ennen kuin alkoi tehdä eristeitä. NIEMINEN johtaa juuri sellaista varakasta perheyritystä, joiden on sanottu voittaneen hallituksen taannoisessa yhteisö- ja osinkoverouudistuksessa. Juuri nyt XPS:n tekijöiden katteita koettelee kallis raaka-aine. Niemisen mukaan näitä tukkuostajia on parikymmentä. Hänestä suurimmat verovääryydet ovat kiinteistö- ja perintövero. Perintövero on ihan älytön, kuten oli jo poistettu omaisuusvero. Mutta sitten on henkilökohtaisia juttuja, joista vero lähtee ilman huojennuksia.? Pörssiosakkeiden verotuksesta purnaamisen Nieminen jättää muille. Siihen päälle tulee aikanaan miseksi perillisten on nostettava hyvin paljon täydelle verolle meneviä osinkoja. hasta jää 21 prosenttia käteen. ?Perintövero on ihan älytön? JORMA J. Finnfoamilla näyttää menevän lujaa. Saisin kuolla isänmaan päällä?, Nieminen lohkaisee. 20 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 VIIMEISIN SIJOITUS OLI K AIVOSYHTIÖ TALVIVA AR A, JONK A ANNISSA NIEMINEN MERKITSI K AIKKI TARJOUSOSAKKEET. Sisällä on siistiä remontin jäljiltä. Eikä tässä ole otettu huomioon välillisiä veroja, kuten varainsiirtoveroa. Hän kiirehtii selittämään, että tehdas on toisella puolen Örninkatua, tämä puoli on keskeneräinen laajennustyömaa. Hallinsa riitti vanha meijeri. alussa tuli aika, jolloin ei kannattanut rakentaa vaan ostaa niin sanotusti halpaa tavaraa?. Osta talo, älä asuntoa Niemisen vastaus kysymykseen siitä, miten sijoitusasuntomarkkinoilla pitää toimia. Ennestään Salon tehtaassa jyskii 750 kiloinen, 1000 kiloinen ja 1500 kiloinen kone. Nieminen metsästää Pori-Hämeenlinna-Mikkeli-Lappeenranta ?linjan eteläpuolella. Sijoitusasunto on monen haave. Edellinen pitäisi maksaa tulosta eikä seinistä, ja jälkimmäinen pitäisi poistaa Ruotsin malliin. ?Kai mun pitää lähteä Salosta ja sin puolelta tontin ja rakentaisin sinne, mutta hiekan ajattaisin Suomen puolelta. Tuotantokapasiteetin lisäys on siis melkoinen
Eikä hän osta yksittäitoimii Parkanossa, Niemisen siä asuntoja yksityishenkilöiltä. hallissa tietenkin. ?En kuitenkaan raaski tingata Jos mahdollista, Nieminen viimeistä hintaa. Sitä mitä saat täjien tiimi, joka on työskennelsäästettyä, ei vielä veroteta?. lyt hänelle vuosikausia ja joiden Pörssiä mieluummin Niemiansiosta ?homma on pyörinyt itsekseen, ei mitään murheita?. nen puhuu osaomistamistaan yrityksistä: on maa- ja ilmalämNyt eläkeikäisistä yrittäjistä useampi on tullut osa-aikatöihin Niemiselle. liukkaita renkaita ajoharjoitteluun, paikannuslaitteita, ledivaloja, turvesuota ja hiekkakuoppaa. Näistä hän puhuisi pitkään, jos aikaa olisi. Hän omaan pussiinsa. Ja jos osakkeita. Jos vielä muutaman sentin sattuu hinta putoamaan, alan ostaa. potista. maan paras eriste. Pörssissä tap?KUNNOLL A TURPIIN TULI Jälkimmäistä hän selittää sillä, pioita tulee niin usein. En ole että myy kohtuuhinnoin. jäänyt surkuttelemaan meneELCOTEQILL A, MUTTA EN Nieminen tykkää myös ratettyjä voittojakaan.? MINÄ TAPPIOITA MUREHDI? kennuttaa. Milkaa osakesuosikkeja, hän vastaa joonistaan huolimatta hän innottomasti: ?Samat vanhat?. hoitaa itse liikekiinteistöjen Hän tarkoittaa Aktiaa, ruokavuokrauksen ja Salon seudun tehtaita ja Lassila & Tikanojaa. asunnot. mukaan haaveilun parista sijoituskämpästä voi toistaiseksi lopettaa. Hän ojentaa käynTalvivaara nousee tikorttinsa. Sanaleikki. neljännes on listatuissa ja listaamattomissa osakkeissa, rahastoissa ?Jos hommaa uhkaa loppua, nämä heitetään myllyyn, vaahdotetaan ja myydään foamina pois.? 21. Se on polystyreeniä ja siinä lukee: Finnfoam . Hän on enemmyös uskoo teollisuuteen, joka män myynti- kuin ostolaidalla. on enemmän insinööritaitoa Jos hän ostaisi, se olisi jotain kuin rautaa. Yksi huono vuokralainen pilaa tuoton pitkäksi aikaa. ?Saat viiden prosentin tuoton, mistä toinen puoli on in- Talvivaara, jonka annissa Nieminen merkitsi kaikki tarjousosakkeet. ?Aloin ostaa silloin, kun ministeri Lehtomäen puoliso osti pontevasti vieraallakin pääomalla (2010). Tienata voi arvonnousulla, jos ostaa oikeaan Kaivosyhtiöitä Nieminen piaikaan, mutta nyt ei ole se aika?, tää Suomen toivoina nyt, kun hän sanoo. Nokia ja metsäteollisuus eivät Suursijoittaja ei tässä puhu enää tuo ?löysää rahaa?. Hinnat ovat kovat ja tuotot pienet. Osinkoverotus oli syy siiKaupantekoa enemmän Niehen, miksi hän alkoi sijoittaa minen pitää ?pitkäaikaisesta kiinteistöihin. Metsään meni, mutta luotan edelleen yhtiöön ja siihen, että valtio ei luovuta. Jos asunnot menee vielä perintöverolle, niin mistä se tuotto tulee. Hän ylpeilee sillä, et?Kunnolla turpiin tuli Elcotei myy asuntoja ihmisten alta teqilla, mutta en minä tappioita eikä saa reklamaatioita myyntiä murehdi, vaan kuittaan ne aika varten tehdyistä remonteista. nopeasti pois. Muuten hän ei ole pitää myydä, myyn mieluumerityisen innokas pörssisijoitmin koko talon.? taja. Sellainen firma erikoista, kuten viimeksi merenon esimerkiksi öljynporauslaurantaa ja remontilla pilatun tatoille osia tekevä Takoma, joka loyhtiön. Kun häneltä tinvuokraustoiminnasta?. Tulee paha ostaa kaikkien vuokralaistensa mieli molemmin puolin. Salossa hän on Osakevinkkejä hän ei anna, rakentanut niin Benefonille, mutta hän antaa vinkin siitä, Nokialle kuin yksityisillekin. miten saa verotonta tuloa: Hänellä on ollut rakennusyrit?Eristä talo hyvin
PROFIILI Mika Pesonen 45 vuotta TYÖ pörssikolumnisti ja sijoituskirjailija ENNEN eQ Varainhoidon strategi, sijoitusjohtaja Etera, osakesijoitusjohtaja VER, salkunhoitaja Ilmarinen, salkunhoitaja Postipankki, osakemeklari Postipankki, Protos ja Arctos, taloustoimittaja Startel ja Keskisuomalainen PERHE Avovaimo ja uusioperheessä kuusi lasta HARRASTUKSET osakesijoittaminen, lukeminen ja liikunta 22 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013
Vastaukset kiertyvät anekdootteihin. Kyse ei ole siitä, etteikö kokeneella kaljupäällä olisi näkemyksiä. Esimerkiksi käydä tylsiä keskusteluja lupaviranomaisten kanssa.? Syyllinen vinkkikulttuuriin on myös finanssitoimiala. Hänen mielestään yksityissijoittaja voi . Osakkeisiin keskittyvä vinkkikulttuuri vain ei hänen mielestään ole hyväksi silloin, kun puhutaan järkevästä sijoittamisesta. Pari vuotta sitten ilmestyneestä sijoituskirjastaan Säästäjästä sijoittajaksi hän on valmistelemassa uudistettua pokkarilaitosta. Miksi ihmeessä Pesonen on kiinnostunut pienistä rahoista. Pelkään silti, että sen teko on pakkopullaa, joka hoidetaan alta pois ymmärtämättä sen perimmäistä luonnetta?, Pesonen arvelee. Hän kertoo esimerkin parin vuoden takaa. Ne pitäisi saada liikkeelle niin suomalaisten kotitalouksien kuin yhteiskunnankin edun vuoksi. ?Rahastoissa suomalaisilla kotitalouksilla on 20 miljardia ja suorissa osakesi- joituksissa 25 miljardia. Ja juuri siitä hän haluaa puhua. Mika Pesonen on sijoittamisen kansanvalistaja. ajatella samalla tavoin kuin suuri instituutio. Onhan hän ollut perustamassa ja hoitanut Valtion Eläkerahaston osakesalkkuakin, isoja rahoja. ?Minusta 80 miljardia euroa on aika iso raha?, Pesonen sanoo ja viittaa suomalaisten kotitalouksien pankkitileillä makaaviin rahoihin. ja hänen pitää . Kyllähän tapettien ja verhojen valitseminen on kivaa, mutta ennen kuin talonrakentaja on siinä vaiheessa, hänen on pitänyt tehdä aika monta ikävää juttua. Periaatteet ovat yhteneväiset. ?Sijoittamisen ei tarvitse olla monimut23. Pesonen kummastelee. Hän huomauttaa, että on myös pankin etu, että sijoittajalla on tietoa markkinoista ja huolella laadittu suunnitelma, sillä jos jokin menee pieleen, pettymys helposti kohdistuu pankkiin. ?Huolellinen ja selkeä pohjatyö luovat luottamusta molemmin puolin pöytää?. Mitä isot edellä Pesonen oli vuosituhannen vaihteessa laatimassa Valtion Eläkerahaston sijoitussuunnitelmaa. Talletusten ja riskisempien sijoitusten suhteen pitäisi olla toisinpäin.? Siksi Pesonen paasaa. Perustukset ennen tapetointia Pesosen mielestä sijoituskeskustelua hallitsevat aivan väärät asiat. Hän on kolumnoinut maakuntalehtiin parikymmentä vuotta, pitää palstaa Kauppalehdessä ja blogia Nordnetissa. Hän meni pankkiin ja palasi sieltä Brasilia-rahaston osuudenomistajana, koska ?Brasilia on mennyt hyvin?. ?Suomalainen on imarreltu jo siitä, että pääsee pankissa juttelemaan niinkin hienon ihmisen kuin sijoituspäällikön kanssa. Jos sijoituspäällikkö suosittelee jotain, siihen on helppo tarttua.? Eivätkä edes kokeneet sijoittajat tapaa ajatella sijoituksiaan kokonaisuutena. ?Näin erään pankin sijoittaja-asiakkailleen tekemän tutkimuksen, jonka mukaan kymmenen prosenttia heistä oli tehnyt sijoitussuunnitelman. Missä osakesijoittajat kohtaavat, he vaihtavat kuulumisia tuoreimmista ostoksistaan ja kommentoivat uutistapahtumia. Huolimatta siitä, että direktiivi vaatii sijoituspalveluyhtiöitä selvittämään sijoittajasta yhtä ja toista, käytännössä tiskillä myydään tuotteita. ?Sijoitussuunnitelmien tekeminen on onneksi yleistynyt. Vaikka keskustelua yrittää aloittaa milloin UPM:stä, milloin Fortumista, milloin osakesijoittajan maantieteestä, hän kiertelee ja välttelee. Siis yhdeksältäkymmeneneltä prosentilta se puuttui!. FIKSUN SIJOITTAMISEN APOSTOLI Mika Pesonen käyttää kynäänsä ja puhujantaitojaan, jotta suomalaiset sijoittaisivat paremmin. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Antti Mannermaa E tnisen lounasravintolan ahtaassa pöydässä istuu mies, joka puhuu innokkaasti sijoittamisesta, mutta josta on työlästä nyhtää irti sijoitusvinkkiä. Tuttavalla oli erääntynyt määräaikaistalletus. Analyytikoilta satelee yhtiösuosituksia ja tiedotusvälineet kyselevät, mitä pitäisi ostaa ja myydä. Osakevalinnan pitäisi kuitenkin olla vasta sijoittamisen hienosäätöä, sijoitussuunnitelman soveltamista käytäntöön! ?Olen verrannut sijoittamista talon rakentamiseen
Sen sijaan ne, jotka kaipaisivat tietoa, pitävät sitä liian vaikeana, vaivalloisena tai luotaantyöntävänä.. Kikkailu voi johtaa yllätyksiin ja lähes poikkeuksetta korkeisiin kuluihin. Kiinnitimme huomiota hajautukseen ja päätimme esimerkiksi vaiheistaa osakeostot neljälle vuodelle: kun tavoitetaso oli 40 prosentin osakepaino, se nostettiin sinne vasta vuonna 2004. Fuusiohuhumylly alkoi pyöriä villisti viime syyskesällä sen jälkeen, kun eQ:n toimitusjohtaja Janne Larma uhkui kasvuhaluja Arvopaperin kansihaastattelussa. Tällöin reilun parinkymmenentuhannen euron osakesalkun osingot saisi ilman verokarhun kouraisua. Pesonen pyörittelee ideaa ja muistuttaa, että pienten osinkojen verottomuus voisi kannustaa vanhempia sijoittamaan lapsille, minkä seurauksena lapset voisivat kiinnostua sijoittamisesta ja sitä myöten oppia talousasioista. ?Sillä olisi suurempaa yhteiskunnallista merkitystä?, hän sanoo. ?MINUSTA 80 MILJARDIA EUROA ON AIK A ISO R AHA.? Ennen kaikkea osinkoverohuojennus olisi kuitenkin valtiovallalta signaali: osakesijoittaminen on hyvää ja kannustettavaa toimintaa. ?Osakesijoittamisella on vieläkin vähän huono maine. Yhteisöveron lasku sentään kompensoi osinkoveron nousua kotimaisten yritysten osalta. Sijoitusapostoli muistuttaa, että esimerkiksi Kari Stadighin johtama työryhmä ehdotti pienten osinkojen vapauttamista kaksinkertaisesta verosta. Se mielletään eliittitouhuksi. Haluatko leimautua eliittiin kuuluvaksi?? Kansankapitalismiin kannustaminen hyödyttää niin yhteiskuntaa kuin yksilöitä, mutta huijareiden elämän kohonnut tietämyksen taso tekisi hankalaksi. ?Kun ihmisillä on tietoa taloudesta, he eivät lankea WinCapita-tyylisiin kuvioihin.? Fuusiosta vapaalle Pohjois-Karjalan pojan lapsuudenkodissa ei puhuttu osakkeista eikä sijoittamisesta. Eikä niistä paljon puhuttu Jyväskylän yliopistossakaan, jossa Mika Pesonen opiskeli taloustiedettä. Kun hän meni kesätöihin Keskisuomalaiseen, yhdeksi tehtäväksi tuli pörssikatsausten kirjoittaminen. Pienet ja keskisuuret sijoituspalveluyritykset kamppailevat hankalan markkinan, kiristyvän sääntelyn ja esimerkiksi etf:ien tuoman halpakilpailun ristitulessa. Pesonen huudahtaa ja muistuttaa, että on hyviä ja huonoja rahastoja, ja jos kulut kiusaavat, silloin voi ostaa edullisia indeksirahastoja, joita on etf:ien ansiosta hyvin saatavilla suomalaisellekin sijoittajalle. ?Vastakkainasettelu suorat osakesijoitukset vastaan osakerahastot on ajanhukkaa. Pääasia on, että on mukana vaurastumassa.? Huutia veroratkaisuille Pesosen yritykset kannustaa suomalaisia sijoittajiksi kokivat kehysriihessä kovan kolauksen, kun kokoomusvetoinen hallitus läiskäisi osakesijoittajille lisää verorasitusta, vaikka vetäytyikin lopulta kaikkein kovimmasta kiristyksestä. kaista. Taitaa niitä olla vielä salkussa tuhat kappaletta muistuttamassa siitä, miten yhtiölle voi käydä.? Kevään aikana Pesonen kertoo kokeilleensa myös nopeaa kauppaa, koska kolmen kuukauden ammattilaissääntö ei koske työtöntä työnhakijaa. ?En alkanut kuitenkaan laskea niiden perusteella itselleni kuukausipalkkaa?, Pesonen naurahtaa ja haarukoi currykanaansa. Pesosen parikymmentä vuotta kestäneeseen sijoitusammattilaisen uraan tuli joulun alla paussi, kun eQ:n ja Icecapitalin fuusiossa ei jäänyt sijaa eQ:n strategille ja salkunhoidon johtajalle. sijoittajanuran alku oli siis samanlainen kuin monella suomalaisella. ?Saarion kanssa on ollut puhetta, että kirjoittaisin hänen sijoituskirjansa seuraavan version?, Pesonen paljastaa. ?Ensimmäinen osakesijoitus oli varmasti Nokia. Eikä eQ:n ja Icecapitalin fuusio vielä ratkaissut kannattavuusongelmia tai lopettanut yhdistymiskehitystä. Pesosen mieli palaa takaisin käytännön sijoitustyöhön, vaikka kansanvalistus kirjoittamalla ja esitelmöimällä onkin lähellä miehen sydäntä. Ja ideoita pulppuaa. ?Olisi hienoa tehdä talousvalistussarjakuva lapsille?, hän sanoo. Hetken kuluttua hän myöntää, että itse asiassa käsikirjoitus olisi jo olemassa. Sijoituskirjojen ja muunkin sijoitusvalistuksen ongelma on se, että vastaanottavaisimmat ovat jo perillä asioista. Vaalilupauk24 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 sissaan kokoomus ja keskusta liputtivat pienten osinkojen verottomuuden puolesta. Kehysriihikeskustelun melskeissä keskusta löi pöytään esityksen, jossa osingot olisivat saajalleen verottomia tuhanteen euroon asti. Välillä harmitti, kun ei tullut ostettua jotain aikaisemmin, mutta oli ilman muuta hyvä, että kaikkia osakkeita ei ostettu kerralla loppuvuonna 2000?, Pesonen muistelee. Malttia tarvitsisi piensijoittajankin: osakesijoittamisesta on helppo huumaantua kuin uudesta harrastuksesta. Toinen tärkeä, suoraan piensijoittajan maailmaan soveltuva tapa on sijoitusten maantieteellinen hajauttaminen. ?Päätimme, että kotimaiset ja pohjoismaiset sijoitukset teemme itse suorilla sijoituksilla, muut markkinat hoidetaan rahastoilla.? Hän ei ymmärrä monien osakesijoittajien fanaattista rahastovihamielisyyttä. ?Jos rahastot kelpaavat ammattilaisille, pitäisi niiden kelvata myös amatööreille. Piensijoittaja ei välttämättä voi mennä ulkomaille yksin, ainakaan eksoottisille kehittyville markkinoille!. Osingoista joutuu jatkossa maksamaan veroa 25,5?27,2 prosenttia, kun tällä hetkellä suomalaissijoittajan osinkoveroprosentti on käytännössä 21?22,4. Pesosen kaltaisia väliaikaisia vapaaherroja on liikkeellä myös siksi, että suuremmissa pankeissa on tehty kulukierroksia. Pesonen uskoo, että keskisuurten sijoituspalveluyritysten kuolemanlaaksossa nähdään vipinää. Samoihin aikoi- hin Pesosen käsiin osui Seppo Saarion sijoitusopas
Italian sekavasta vaalituloksesta tai Kyproksen pankkisekoilusta ei saatu pahempaa hikkaa pörsseihin. ?Iso kysymys on se, tuleeko liuskekaasusta merkittävä energianlähde. Osakemies No entä ne vinkit! Mihin kannattaa sijoittaa? Kyllähän Pesonen osakemies on, eikä sitä peittele. ?Osakemarkkinoilla on tilaa nousta, jos maailma pysyy kasassa. Venäjän p/e on alhaalla, mutta ehkä sen pitääkin olla alhaalla?, hän jatkaa. ?Suomessakin on hyviä vientiyhtiöitä, jotka pärjäävät, jos Aasia jaksaa.? Omassa salkussaan Pesosella on ylipaino Suomessa (?suomalaiset yhtiöt kuvittelee tuntevansa?) ja kehittyvillä markkinoilla ? paitsi osakkeissa myös koroissa. ?Kehittyvien markkinoiden korkosijoitukset olen tehnyt paikallisvaluutoissa?, hän lisää. Missä sitten ei näytä hyvältä? ?Valtionlainojen preemiot on painettu niin alas, että niihin sijoittava voi saada nenään.? 25. Ja kyllähän se pysyy?, hän sanoo. Sijoittajat ovat jo tottuneet euroalueen huonoihin uutisiin. Ajattele, jos jenkeistä tulee energiaomavaraisia!? Pesonen innostuu mutta muistuttaa jenkkimarkkinan arvostusten muuttuneen jo ki- Mika Pesosen kymmenen käskyä sijoittajalle 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Määrittele tavoitteesi! Päätä sijoittamisesi aikajänne! Laske, paljonko rahaa sijoitat! Tutki, paljonko kestät riskiä! Päätä, haluatko hoitaa sijoituksesi itse vai käytätkö ulkopuolista apua! Hajauta varasi eri sijoitusluokkiin ja -kohteisiin riskinsietosi mukaisesti! Hajauta myös aika! Tunne sijoituskohteesi riittävän tarkasti! Selvitä sijoittamisen kustannukset ja veroseuraamukset! Pidä kokonaisuus selkeänä ja ymmärrä se! reänpuoleisiksi. Silti jenkki saattaa yllättää. ?Kiina ja Kaukoitä: hyvältä näyttää
MUUTOKSEN RISTIAALLOKOSSA Basware luo nahkaansa ohjelmistotalosta palvelutaloksi. Tulevaisuudennäkymät ovat houkuttelevat, mutta siirtymävaihe koettelee sijoittajien kärsivällisyyttä. Alkuvuoden tulosluvut olivat pettymys. Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen
B asware listautui Helsingin pörssiin it-huuman loppuvaiheissa keväällä 2000. Yhtiö houkutti suuret joukot liikkeelle, ja osakasmäärä nousi 50 000:een, mistä koitui pienelle ohjelmistotalolle huomattavia kustannuksia. Kolmetoista vuotta listautumisen jälkeen Baswaren omistajakunta on edelleen piensijoittajavaltainen, vaikka suuri joukko it-huumassa osakkeita merkinneitä onkin jättäytynyt pois vuosien varrella. Osakkeenomistajien lukumäärä liikkuu runsaassa neljässätoistatuhannessa. Oli selvästi nähtävissä, että entinen pääliiketoimintamme eli lisenssimyynti on laskevassa trendissä, koska yritykset ja organisaatiot haluavat ostaa ratkaisunsa palveluina. Sen läpiviemisessä meni koko viime vuosi ja menee vielä tämäkin vuosi. Siirtymävaihe ei ole kivuton, mitä kuvastaa huhtikuun alkupuolella julkaistu ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraportti. Muodonmuutos ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi alkoi vuoden 2011 lopussa. Hyppäys olisi roima, sillä uuden strategian aloitusvuonna 2011 niitä välitettiin 21 miljoonaa ja vuonna 2012 34 miljoonaa. Lähivuosien taloudelliset tavoitteensa Basware perustaa suurelta osin orgaanisen kasvun varaan, mutta yritysostokin kuuluvat kuvaan. Jonain päivänä yritykset ja organisaatiot havahtuvat siihen, kuinka paljon järkevämpää ja tehokkaampaa on hoitaa laskut ja hankinnat sähköisesti?, Tihilä sanoo. Olennainen mittari Baswarelle ovat transaktiovolyymit. Meidän alallamme voi tapahtua samanlainen kehitys. Luvut jäivät analyytikoiden odotuksia heikommiksi. ?Muutosvaihe vaatii kärsivällisyyttä, mutta onneksi aloitimme sen riittävän aikaisin. Kuuma kysymys Baswaren kohdalla onkin, tuoko alkanut vuosikymmen uusia lukuja yhtiön kasvutarinaan. Pohdinnanaihe on akuutti, sillä Basware on luomassa nahkaansa uudestaan. Yhtiö on ehtinyt hankkia Yritysostot ovat Tihilän mielestä paikallaan, jos niiden avulla saadaan markkinaasemaa, asiakkaita ja osaamista. Tarkkaa ARVOSTUKSEN KEHITYS P/e-luku 35 30 25 20 15 10 2000 2013 5. Se on myös onnistunut säilyttämään edelläkävijän asemansa, vaikka samoilla apajilla häärii SAPin ja Oraclen kaltaisia it-alan maailmanjättejä. Sijoittajat katsovat tunnetusti aina tulevaisuuteen. Tihilä uskoo, että selvästi kovemmatkin kasvuluvut ovat mahdollisia, kunhan murros lähtee liikkeelle. ?Tilannetta voisi verrata kännyköiden ja nettiliittymien läpimurtoon. Lähiaikoina on odotettavissa suuri murros, jonka myötä bisnesdokumentit muuttuvat sähköiseen muotoon. Basware haluaa kaapata leijonanosan siitä markkinasta itselleen. ?Se markkina on ihan oikeasti auki, ja meillä on kaikki edellytykset nousta johtavaksi globaaliksi peluriksi.? Virallisena tavoitteena Baswarella on kasvattaa automatisointipalveluja 50 prosenttia vuosittain. Kun ne bisnekset pääsivät vauhtiin, markkinat kasvoivat muutaman vuoden tuhansia prosentteja. Heistä kaksitoistatuhatta omistaa enintään sata osaketta. Ne, jotka ovat pysyneet Baswaren kelkassa, ovat tehneet viisaasti, sillä it-huuman aikaisista ohjelmistoalan listautujista Basware on F-Securen ohella harvoja menestystarinoita. Tihilän mielestä tavoite on täyttä realismia. Tavoitteena on 150 miljoonaa välitettyä transaktiota vuonna 2015. Olisimme voineet jatkaa lisenssibisnestä hamaan tappiin, mutta sitten kun se tyssää, jälki olisi todella pahaa?, Baswaren toimitusjohtaja Esa Tihilä tuumii. 28 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 Uuden liiketoiminnan kärki automatisointipalvelu kasvaa 40?50 prosentin vuosivauhtia, mutta sen lähtötasot ovat sen verran vaatimattomat, että pienten lukujen matematiikan vuoksi sen voittokulku ei vielä näy vahvasti yhtiön liikevaihto- ja tulosriveillä. Tähtäin maailman ykköseksi Uusitun strategiansa mukaisesti Basware pyrkii vuoden 2015 loppuun mennessä maailman suurimmaksi verkkolaskujen ja hankintasanomien verkostoksi. Skeptikot voivat pitää tavoitetta haihatteluna SAPin ja Oraclen kaltaisiin kilpailijoihin vedoten. Esimerkiksi Saksan-ostos First Businesspost toi Baswaren asiakkaiksi suuret saksalaiset autonvalmistajat. ?Hyvästä yrityksestä voidaan maksaa se, mitä pyydetään, mutta huonosta yrityksestä ei kannata maksaa mitään. Kaikki päättivät yhtä aikaa hankkia uuden tuotteen. Ja mitään ei saa jos ei yritä. Hän korostaa, että taloushallinnon prosesseissa ollaan samanlaisen vallankumouksen kynnyksellä, joka on aikaisemmin tapahtunut esimerkiksi sähköisessä kaupassa. ?Yritykset ja organisaatiot ovat laittaneet satoja miljardeja sisäisiin järjestelmiin, joiden lopputuloksena on pala paperia, Anelonen, joka lähetetään tilauksena tai laskuna toiselle yritykselle tai organisaatiolle. Strukturoitu kommunikointi on todella alikehittynyttä, sillä yhdeksänkymmentä prosenttia erilaisista bisnesdokumenteista on paperisia tai strukturoitumatonta dataa?, Tihilä sanoo. Näin ei ole kauaa. Sillä on asiakkaita kaikilla mantereilla yli sadassa maassa. Basware kehitti pioneerina laskujen automatisointibisneksen kolme vuotta ennen listautumistaan
Verkkolaskubisnes saattaa olla samanlaisen globaalin läpimurron kynnyksellä. 29. JOHTAJA Yksi murros nähtynä Perinteisesti Baswarea ovat luotsanneet sen perustajat ja vahvat miehet Ilkka Sihvo ja Hannu Vaajoensuu. Nykyinen vetäjä Esa Tihilä (s. 1964) ei ole talon omia kasvatteja vaan tuli Baswareen yhdeksän vuotta sitten ICL:stä. Johtoryhmään hän nousi vuonna 2005. ICL:ssä Tihilä sai näköalapaikalta seurata e-businneksen globaalia läpimurtoa. ?Kun aloitin ICL:ssä, meitä oli kahdeksantoista, mutta muutamassa vuodessa väkimäärä nousi 1 600:een?, Tihilä muistelee. Noista kokemuksista on hänen mielestään suunnatonta hyötyä Baswaren luotsaamisessa
vaatii kunnon tuloskasvua tulevilla vuosineljänneksillä. Tuote on nyt toiminnallisuudeltaan edeltäjäänsä parempi, mikä tukee myyntiä. Suhdanneheilahtelut eivät ole yleensä näkyneet Baswaren liiketoiminnassa, sillä sina 2008 ja 2009 yhtiö pärjäsi hyvin. Kolmetoistavuotisen pörssitaipaleensa aikana Baswaren p/e-luku on liikkunut keskimäärin kahdessakymmenessä.. Eniten kiinnostavat sellaiset, jotka avaavat tien uusille markkina-alueille, eritoten Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy KURSSIKEHITYS Basware suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 30 25 20 15 10 5 0 2013 2008 LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e 114 8 8 -24 5,9 130 9 9 -18 6,9 143 17 17 -26 11,0 2012 2013e 2014e 0,46 0,23 Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % 0,56 0,31 0,96 0,49 TULOS & OSINGOT Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa ARVOSTUSVERROKIT LÄHDE: FACTSET p/e 2013e Basware Opera Software AB Sagax IFS F-Secure HiQ International Sectra Acando Knowit Stonesoft p/b 2013e ev/ebitda 2013e 32,8 18,9 9,8 18,7 12,1 13,6 22,1 13,1 11,1 21,9 2,3 4,4 1,2 2,2 3,3 2,8 3,4 1,6 1,1 11,7 13,8 9,4 15,1 6,7 6,1 8,7 10,2 8,2 6,7 17,2 30 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 Ansaintamalli uusiksi Siirtymä ohjelmistoyhtiöstä palveluyhtiöksi muuttaa myös Baswaren ansaintalogiikkaa. Kun yhtiö myi takavuosina lisenssin 100 000 eurolla, se tuloutettiin saman tien. Yhtiö arvioi aluksi vuotuiseksi synergiapotentiaaliksi kolme miljoonaa euroa, mutta laski tulosjulkistuksen yhteydessä arviotaan 2,3 miljoonaan euroon. Tähän mennessä Basware on maksanut hankintansa käteisellä. Tihilä kertoo, että kiikarissa on potentiaalisia kohteita. Vahva tase antaa selkänojaa leventää harteita yritysostoilla myös jatkossa. MARKKINA-ARVO 245 MEUR PLUSSAT&MIINUKSET + Kasvumahdollisuudet + Teknologiajohtajuus + Vahva tase . Nykyisin tehdään palvelusopimus esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, niin että siitä kirjautuu kolmena vuotena liikevaihtoa 35?40 000 euroa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä Euroopan talousepävarmuus näkyy hankkeiden neuvotteluaikojen pidentymisenä. Viime vuonna noin puolet kiinteiden kustannusten kasvusta liittyi muutosprosessin läpiviemiseen. ?Tällainen loikka ei onnistu ilman riittäviä panostuksia. Muutoskivut . Tämän vuoden ensimmäi- sellä neljänneksellä se pyöri 62 prosentissa. ?Menemme tasaisen varmasti kohti tavoitettamme?, Tihilä haarukoi. Muutosvaiheesta on koitunut Baswarelle kustannuksia, jotka osaltaan rumentavat viimeaikaisia tunnuslukuja. Osakkeen kalleus . Taloustilanne SUOSITUKSET Pankkiiriliikkeet kappaletta 6 4 harkintaan tarvitaan, koska yritysostoissa on aina myös riskinsä.? Baswaren tuoreimman ostoksen, belgialaisen Certipostin, integrointi ei ole ollut aivan kivutonta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Basware ei onnistunut solmimaan automatisointipalveluissa suuria sopimuksia, jotka olisivat poikineet aloitusmaksuja. ?Emme kuitenkaan ole hävinneet kauppoja, myyntisyklit ovat vain pidentyneet?, Tihilä sanoo. Osakekurssi huutaa tuloskasvua MUUTOS TULEE, mutta kuinka kauan se kestää? Tämä kysymys on Baswareen sijoittaneiden tai sijoittamista harkitsevien huulilla. Se on hurja lukema yhtiön arvostushistoriaan nähden. Muodonmuutos ohjelmistotalosta palvelutalosta sisältää valtaisat kasvumahdollisuudet, mutta toistaiseksi ne ovat vähintään yhtä paljon uskon kuin järjen asia. Ensimmäisen vuosineljänneksen vaisuun tulosraporttiin ei toki pidä tuijottaa liikaa, sillä kustannusten kasvu, lisenssimyynnin lasku ja talousepävarmuudesta aiheutunut myyntisyklien piteneminen ovat tilapäisiä riesoja. Joka tapauksessa osakkeen arvostuskertoimet ovat niin järeät, että nykyisen kurssitason pysyminen . Basware pyrkii nostamaan toistuvan liikevaihdon 70 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Lisenssimyynnin näkymiä parantavat viime vuonna julkaistuun Alusta-tuotteeseen tehdyt päivitykset. kurssinoususta puhumattakaan . Toistuvat pettymykset tekisivät osakkeelle rumaa jälkeä. Huhtikuun puolivälin kurssitasoilla Baswaren tulospohjaista arvostusta kuvastava p/e-luku huiteli kolmenkymmenen korvilla. Samalla lisenssimyynnin pitkään jatkunut lasku loivenee. Olemme tehneet uutta teknologiaa ja uusia ratkaisuja ja investoineet palveluliiketoiminnan tuotantoon. Vastedes voimme keskittyä tuottavuuden parantamiseen.? Tulosraportissaan Basware arvioi kiinteiden kustannustensa kasvavan loppuvuonna maltillisemmin kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Ennen kuin palvelubisnes pyörii riittävän suurilla volyymeillä, liikevaihdon kehitys saattaa lukujen valossa näyttää aluksi pettymykseltä, koska kaupat tuloutuvat eri tavalla kuin lisenssimyynnissä. Ohjelmistobisnes on parhaimmillaan erittäin kannattavaa, mutta toisaalta liikevaihto lähtee aina vuoden alussa nollasta. Palvelubisneksestä muodostuu toistuvaa liikevaihtoa, joka parantaa ennustettavuutta
Elämästä nauttii, kun tietää ehtivänsä ILLAKSI KOTIIN Me viemme sinut suorin lennoin ja sujuvin yhteyksin yli 90 kohteeseen ympäri maailman. Valitse sinulle sopivimmat aikataulut, nauti matkastasi ja palaa virkeänä takaisin kotiin. Löydä koko elämys finnair.fi Katso lisää
COLOURBOX 32 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013
Keva ja VER osasivat hyödyntää ne parhaiten. Teksti Mirko Hurmerinta V iime vuosi oli suomalaisille eläkevakuutusyhtiöille erinomainen. Parhaimmat ylsivät yli kymmenen prosentin tuottoihin. Murtoa suuri paino ei kuitenkaan hirvitä. ?Sen enempää emme yksittäisiä sijoi- SUURIMMAT NOTEERATUT OSAKESIJOITUKSET, meur 33. Ei niiltä tosin muuta olisi voinut odottaakaan. Valtaosa näistä oli pörssiosakkeita, jotka toivat yhtiöille noin 17 prosentin tuotot. Ilmarisella pörssiosakkeiden osuus koko salkusta oli vuoden lopussa 29 ja Varmalla vain 25 prosenttia. Osaltaan pieneen osakepainoon vaikuttavat vakavaraisuusrajat, jotka määräytyvät sijoitusten riskipitoisuuksien mukaan. Vakavaraisuusrajoilla turvataan toimintapääoman riittävyys markkinoiden heilahdellessa. Björn Wahlroos, joka onnistui piiskaamaan Sammon 35 prosentin vuosituottoon. Varmalla oli vuoden lopussa Sammossa kiinni huimat 1,16 miljardia euroa, nykykurssilla vielä enemmän. Tämä on yksi syy siihen, miksi ylsimme näin korkeisiin tuottoihin?, Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto perustelee. Suuri kiitos Suomi-salkun menestyksestä kuuluu parivaljakolle Kari Stadigh . Osakekurssit nousivat ympäri maailman ja korot painuivat ennätyksellisen alhaalle. Neljästä suurimmasta eläkevakuuttajasta parhaiten viime vuonna menestyivät julkisen sektorin eläkevaroja hoitavat Keva ja Valtion Eläkerahasto, VER. Tuottojen takana oli erinomaisesti onnistunut osakepoiminta. ?Emme ole Suomessa indeksisijoittaja, joten voimme poiketa indeksistä merkittävästikin. Eläkeyhtiöillä huippuvuosi Suuri osakepaino ja rohkeus korkomarkkinoilla antoivat eläkeyhtiöille eväät kaksinumeroisiin tuottoihin. Molemmilla oli vuoden lopussa osakkeissa yli 40 prosenttia sijoitusvarallisuudesta. Se on lähes neljä prosenttiyksikköä alle eläkeyhtiöiden keskiarvon. Siinä missä Ilmarinen on pyrkinyt hiljalleen laskemaan Suomen painoa salkussaan, on Varman luotto kotimaiseen ollut kova. Varman salkussa noteerattujen suomalaisosakkeiden osuus oli peräti 50 prosenttia, kun Ilmarisella Suomi-osakkeet kattoivat runsaiden myyntien jälkeen enää 35 prosenttia osakesalkusta. Päätös olla lähtemättä merta edemmäs tiö takoi Suomi-salkullaan 21,3 prosentin voitot. Kevan sijoitukset tuottivat 12,9 prosenttia ja VER:n 11,3 prosentia. Suomen suurin eläkevakuuttaja Varma sekä kilpakumppani Ilmarinen joutuivat tyytymään alle kahdeksan prosentin tuottoihin, mikä on alle kaikkien eläkevakuuttajien keskiarvon. Kevan ja VER:n hyvien tuottojen takana oli kilpakumppaneita suurempi osakepaino. Kevalla ja VER:llä ei vakavaraisuusrajoja ole, joten he voivat ottaa rohkeammin riskiä kuin yksityisellä puolella toimivat kilpakumppaninsa. Pelkät vakavaraisuussäännökset eivät kuitenkaan selitä, miksi Varma ylsi pörssisijoituksillaan 14,9 prosentin tuottoon, mutta Ilmarinen jäi 9,1 prosenttiin
Rohkeus luottoriskissä nosti Ilmarisen korkotuotot 6,9 prosenttiin. Alhaisen korkoriskinsä ansiosta Ilmarinen oli vuonden vaihteessa kilpailijoitaan turvallisemmassa asemassa, jos korot lähtevät yllättäen nousuun. Ennätyksellisten korkotuottojen jumbosijan sai Varma. Harvoin lähtökohtaisesti turvallisuushakuiset eläkeyhtiöt yltävät korkosijoituksissaan jopa kaksinumeroisiin tuottoihin. SA A OLL A T Y Y T Y VÄINEN, JOS PUOLET VIIME V UODEN TUOTOISTA SA AV UTETA AN Myös korkosijoituksissa pisimmän korren veti Keva huimalla 11,5 prosentin tuotollaan. Osaltaan tämä johtuu varmasti siitä, ettei yhtiöillä ole liiketoiminnallisia intressejä Helsingin pörssiyhtiöissä. Keva on laskenut eurooppalaisten osakkeiden painoa jo kymmenen vuoden ajan. Vastaavasti kehittyvien markkinoiden paino on koko ajan kasvanut. tuksia kommentoi, mutta Sampo on toiminut sijoituskohteena erittäin hyvin?, Murto myhäilee. Kevalla ja VER:llä Suomi-paino oli selvästi pienempi. Myös yrityslainojemme riski on varsin hyvälaatuista?, Murto selitteli matalia tuottoja. VER pysyy erossa kiinteistöistä Kiinteistösijoituksissa Keva ja VER poikkeavat selvästi kilpakumppaneistaan pienillä painoillaan. Kevalla kylmässä betonissa oli kiinni 7,9 prosenttia. Näkemys korkomarkkinoiden suunnasta oli vahva. Korkoriskillä mitattuna varovaisin oli Ilmarinen, jonka duraatio oli ainoastaan 0,7. Keskimäärin eläkeyhtiöt takoivat korkosijoituksillaan 6,6 prosentin tuotot. Varman duraatio oli 4,3 eli korkoriskiä oli moninkertaisesti enemmän kuin kilpakumppani Ilmarisella. Kiinteistöjen paino oli VER:n salkussa vain vajaat kolme prosenttia. Kevalla sen sijaan selvästi suurin osa sijoituksista on kiinteistöyhtiöitä. Yhtiö omistaa kokonaan ainoastaan yhden asunto-osakeyhtiön, kun Varmalla ja Ilmarisella niitä on useita kymmeniä. Nelikosta parhaimmat tuotot kiinteistöistä onnistui nappaamaan Ilmarinen.. Yhtiön sijoitusjohtaja Ari Huotari tosin kertoi tammikuun Arvopaperissa mielellään näkevänsä kiinteistöjen osuuVER:llä ei sen sijaan ole lainkaan suoria kiinteistösijoituksia vaan sijoitukset hoidetaan rahastojen kautta. VER:llä on samanlaiset suunnitelmat. ?Tulevaisuudessa uskon, että kehittyvien markkinoiden painoarvo sijoitussalkussa vielä kasvaa näiden talouksien kasvaessa. Euroopan painoarvo voi laskea. Ratkaiseva ero syntyi luottoriskeistä, joihin Varma suhtautuu hyvin konservatiivisesti. ?Ongelmalainoja meillä ei ole ollut salkussa pitkään aikaan. Ajoitus riippuu markkinoiden kehityksestä ja näkymistä?, VER:n toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi sanoo. Ilmarinen ratsasti luottoriskillä Korkopuolella viime vuosi oli perin eriskummallinen. Duraatio on kassavirtapainotettu keskiarvo korkosalkun takaisinmaksuajasta. Ilmarinen kuitenkin kompensoi alhaista korkoriskiä varsin tuntuvalla luottoriskillä. SIJOITUSTEN TUOTOT, % Kokonaistuotto Korkosijoitukset Osakesijoitukset (Pörssiosakkeet) Varma 7,7 4,4 14,5 (14,9) 4,5 6 (6,8) Keva 12,9 11,5 16,5 (17,2) 4,7 9 (10,4) Ilmarinen 7,5 6,9 9,5 (9,1) 5,1 5,1 (7,7) 0,2 4,5 (5,7) 5,6 2,5 (6,7) Ver 11,3 8,8 16,2 (16,8) Eläkeyhtiöt keskimäärin 8,2 6,6 12,7 (12,8) Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset (Hedgerahastot) RISKIKORJATTU JAKAUMA, % Korkosijoitukset Osakesijoitukset (Pörssiosakkeet) Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset (Hedgerahastot) Sijoitukset yht, meur 36,5 34,1 (24,9) 13 16,4 (11) 34 406 48 41,2 (36,2) 7,9 2,9 (2,3) 34 359 Ilmarinen 45,9 36,7 (29,4) 11,7 5,7 (1,2) 29 520 Ver 54,6 40,7 (38,4) 2,9 1,8 (1,8) 15 359 Eläkeyhtiöt keskimäärin 44,4 24,9 (32,4) 13 6,5 (10,2) Varma LÄHDE: TELA Keva 34 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 Yhtiön korkosalkusta peräti 32 oli sijoitettu korkeintaan BBB-luottoluokituksen omaaviin velkapapereihin. Keva uskalsi ottaa riskiä ja keräsi erinomaisia tuottoja etenkin kehittyviltä korkomarkkinoilta ja duraatio, 5,7, oli nelikon korkein. VER ylsi korkosalkullaan mainioon 8,8 prosentin tuottoon. Yksi selitys tähän ovat yhtiön hyvin pienet resurssit. Yhtiön korkosijoitusten tuotto jäi vaivaiseen 4,4 prosenttiin. Pitkällä tähtäimellä se on varsin mainio tuotto, mutta viime vuonna eväitä olisi ollut reilusti parempaankin. VER:n salkusta vastaa tusinan kokoinen sijoitustiimi. Ilmarisella ja Varmalla kiinteistösijoitusten paino mukailee kutakuinkin eläkeyhtiöiden keskiarvoa. Molemmilla kiinteistösalkku on hyvin hajautettu asuin- ja erilaisiin liike- ja toimitiloihin
Varman konservatiivisella strategialla ei näille alueille ole asiaa. ?Lähivuodet tulevat olemaan hyvin haastavia. Kovin korkeaa riskiä eläkkeenmaksajien rahoilla ei saisi ottaa, mutta matalalla riskillä on hyvin vaikea saada edes säädyllistä tuottoa. ?Emme pääse viime vuoden tuottoihin. Saa olla tyytyväinen, jos puolet viime vuoden tuotosta saavutetaan?, LähiTapiolan sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo kertoi Arvopaperin aamuseminaarissa huhtikuussa. Mikä on ajankohtaisinta vakuusoikeudessa juuri nyt? 6AKUUSOIKEUDENéAJANKOHTAISP¼IV¼é éoé (ELSINKIéoéHINTAé é_é éALVé é é Professori Matti Ilmari Niemi 4ALENTUMé,AKIKOULUTUKSENéPERINTEINENé6AKUUSOIKEUDENéAJANKOHTAISP¼IV¼éJ¼RJESTET¼¼Néé UUSITUINéTEEMOINéJAéPUHUJIN é3EMINAARISSAéSAATéMONIPUOLISENéKOKONAISPAKETINé VAKUUSOIKEUDENéAJANKOHTAISIMMISTAéAIHEISTA é4¼N¼éVUONNAéSEMINAARISSAéK¼SITELL¼¼Né MUUNéMUASSAéOMISTUKSENPID¼TYST¼éVAKUUTENAéSEK¼éVAKUUSOIKEUKSIENéPYSYVYYTT¼éKONKURSSISSA é+UULETéMYÎSéKATSAUKSENéKAIVOSOMAISUUDENéHYÎDYNT¼MISEST¼éVAKUUTENA 3EMINAARINéASIANTUNTIJOINAéPROFESSORIéMatti Ilmari Niemi. Se on noin 11 prosenttia sijoitusten arvosta. Suomessa ja muualla Euroopassa lähivuodet tulevat olemaan kasvun kannalta vaisuja, joten voimakkaista härkämarkkinoista on turha haaveilla. Osaketuottoja joudutaan hakemaan entistä enemmän kehittyviltä markkinoilta, mikä vaatii uusia resursseja ja uutta asiantuntemusta. Valitettavasti trendi tulee näkymään Helsingin pörssin näivettymisenä entisestään. Etenkin, kun eläkemaksuvirta kääntyy lähivuosina negatiiviseksi. suojatuista valtiolainoista. Tulevat vuodet haastavia Viime vuoden erinomaisia tuottoja kannattaa vielä juhlia, sillä tulevat vuoden tulevat olemaan hyvin haastavia. Eläkeyhtiöllä on dilemma. Näistä jokainen oli sillä hetkellä voitolla. Kevan osalta hedgesijoittamista rajoittavat Huotarin mukaan pienet resurssit. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin hieman kasvattaa niiden osuutta. Hyödykkeissä eläkeyhtiöt eivät sen sijaan näe juurikaan suuria tuottomahdollisuuksia. Kaikilla hyödykkeiden paino jäi alle prosenttiin. Heikoin tilanne on korkomarkkinoilla, jossa kelpo tuottoja saa enää kehittyviltä markkinoilta, ongelmavaltioista sekä high yield ?yrityslainoista. Tuotoissa Varma jäi kuitenkin eläkeyhtiöiden keskikastiin. Parhaiten hedgerahastoja osasi hyödyntää Keva, joka niitti 10,4 prosentin tuotot. Kevalla oli vuoden lopussa omistuksia yhteensä 11 hedgerahastossa. Koroista saa hyviä tuottoja ainoastaan poikkeustapauksissa?, Murto myöntää. Myöskään osakemarkkinoilla ei ole aihetta riemuun. Varma luottaa hedgeen Hedgerahastot ovat pitkään olleet osa eläkevakuutusyhtiöiden perusallokaatiota. Niiden avulla otetaan näkemystä, mutta ennen kaikkea pyritään suojautumaan kurssiheilunnalta. Eniten eläkkeenmaksajien varoja hedgerahastojen haltuun luottaa Varma. Yhtiö on sijoittanut yli 70 hedgerahastoon peräti 3,8 miljardia euroa
é,APPEENRANNANéTEKNILLINENé YLIOPISTO
éPROFESSORIéTuula Linna
é,APINéYLIOPISTO
éPROFESSORIéJarno Tepora
é(ELSINGINé YLIOPISTO
é3ENIORé,EGALé!DVISORéHenry Hiljander
é-AGNUSSONé(ELSINKI
é3ENIORéé !SSOCIATEéTuomas Tikkanen
é!SIANAJOTOIMISTOé"ORENIUSé/YéJAéLAKIMIESéé Antti Makkonen
é/0 0OHJOLA Ilmoittaudu! Professori Tuula Linna oéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIéé oéLAKIKOULUTUS TALENTUM FIé oéPUHELINé é é éé /IKEUDETéMUUTOKSIINéPID¼TET¼¼N Talentum Lakikoulutus www.talentumlakikoulutus.fi 35 180x129_vakuusoikeuden_ajankohtaispaiva.indd 1 15.4.2013 16:18:24
Tilalle nimitettiin varatuomari Matti Mettälä, 49, joka vastuulla on ?henkilöstö ja sidosryhmäsuhteet?. Hänen tittelinsä on nyt: Johtaja, kauppapaikat ja sijoitukset. Aika näyttää onko tämä porukka vahvempi kuin S-ryhmä tai Lidl. Työkierto on ollut nopeaa ja tehtävät vaihtuneet. ?Tämä luo parhaimman mahdollisen pohjan hyvin toimivalle johtoryhmälle. Jäsenet voivat aidosti kommentoida toisen osa-alueita ja rakentaa kokonaisuutta yhdessä?, kommentoi Stanton Casen Kalle Soikkanen. Matti Halmesmäki tuli Keskon palvelukseen 33 vuotta sitten ja eteni pääjohtajaksi 2005. Siirto kertoo, että kauppiaskentällä on vaikutusvoimaa saada oma mies operatiiviseen johtoon. Talous ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, 39, on ollut Keskossa 9 vuotta, joista kaksi vuotta talous- ja rahoitusjohtajana. Terho Kalliokoski siirtyi suurimmasta yksiköstä eli Ruokakeskosta Rautakeskoon. Kalliokoskella, 51, onkin haastetta Rautakeskossa. JOHTORYHMÄ Kesko kierrättää ja kasvattaa johtajia Keskon johtoryhmässä kisataan tulevasta pääjohtajuudesta. Ainakin perinteistä kaupan osaamista johtoryhmässä istuu. Keskon johtoryhmän jäsenet ovat nähneet oman organisaationsa usealta eri toimialalta. Vuonna 2012 Keskon liikevoitto oli huonoin yhdeksään vuoteen. Keskon hallituksessa on hyvin edustettuina osakkeenomistajien äänet. Sama vaatimus ei toteudu toimivassa johdossa. Lisäksi Halmesmäki tienasi osakeoptioiden myynnillä viime vuonna 900 000 euroa. Vaikeuksia oli etenkin Suomen rajojen ulkopuolella. Kauppatieteen maisteri Kalliokoski tuli Keskoon jo 1985 ja ehti kiertää monessa paikassa ennen kuin kahdeksan vuotta sitten nimitettiin Ruokakeskon johtoon. Jos hän saa Rautakeskonkin tuottavaksi, niin häntä on vaikea ohittaa kun Halmesmäelle valitaan seuraajaa. Ruokakeskon toimitusjohtajan nimitys oli yllätys, kun Jorma Rauhalan, 47, valinnasta kerrottiin helmikuussa. Lahti tuskin kisaa pääjohtajan paikasta, koska ikää on pian 58 vuotta. Aivan viime vuoden lopulla Keskon johtoryhmästä pudotettiin kaksi naista: henkilöstöjohtaja ja viestintäjohtaja. Kaikki johtoryhmäläiset ovat omistajia, mutta tuloihinsa ja työuransa pituuteen nähden omistusta voi pitää vaatimattomana. Matti Halmesmäen palkka viime vuodelta oli 1,2 miljoonaa euroa. Viime vuodelta Keskon liikevoitto oli huonompi kuin kertaakan aikaisemmin Halmesmäen pääjohtajakaudella. Kahdeksan kerho Keskon johtoryhmää kuuluu 8 jäsentä, joista kolmella eli Ruokakeskon, Rautakeskon ja VV-auton vetäjillä on suoraa bisnesvastuuta. Halmesmäki kommentoi kysymykseen, miksi optiorahalla ei ole ostettu osakkeita. Keskon juristin mukaan Halmesmäen velvoite optiorahojen käytöstä on täyttynyt, koska Halmesmäki omistaa entuudestaan Keskoa puolella miljoonalla eurolla. Keskossa on ollut optiojärjestelmä, joka toi isot rahat viime vuonna Halmesmäelle ja muutamalle 2007 johtoryhmässä istuneelle. Johtoryhmällä on myös osakekannustejärjestelmä, joka velvoittaa osakkeenomistusta. Näin kaikilla on jonkin verran omistusta. Johtoa kierrätetään Keskolla on pitkä ja vahva oma yrityskulttuuri. Aikaa päätöksen julkistamiseen on ehkä vielä vuosi. Vahvimpana ehdokkaana on Tapio Kalliokoski, mutta haastajiakin on. Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa P ääjohtaja Matti Halmesmäki tuli 60 vuoden eläkeikään viime vuonna, mutta hänen pestiään jatkettiin kolmella vuodella. Keskolla on pitkä historia talon sisältä nousseista pääjohtajista. Varatuomari Minna Kurunsaari, 48, on Keskon vahvan ketjuohjauksen käytännön toteuttaja. Agronomi Pekka Lahdella on keskolaista uraa yli 30 vuotta ja on VV-Auton vetäjänä kokenut tekijä. K-kauppiailta on aikoinaan edellytetty osakkeenomistusta. Kurssi on heilunut ja samoin tulos. Kesko pyöritti johtajarulettia tänä vuonna. Ruokakesko tuo puolet koko yhtiön liikevaihdosta. Rauhala on ollut Keskolla reilut kymmenen vuotta ja viimeksi K-citymarket-ketjun elintarvikekaupasta vastaavana johtajana. KHT-tilintarkastajanakin toiminut Arja Talma,51, oli pitkään Keskon talousjohtaja ennen kuin hyppäsi kahdeksi vuodeksi Rautakeskoon. Viime vuonna liki kolmen miljardin liikevaihdolla oltiin vaivoin plussalla. Liikevoittoa kertyi vain 14 miljoonaa. Arja Talma väistyi Rautakeskon toimitusjohtajan paikalta ja sai uuden tontin: kauppapaikat ja sijoitukset. Hallituksen puhetta johtaa K-kauppias Esa Kiiskinen ja siellä istuvat kauppiaat Tomi Korpisaari ja Toni Pokela. Kesko on määritellyt kasvukseen Venäjän. Pörssikurssi oli silloin 19,50 euroa, kurssi kävi parhaimmillaan 50 eurossa ja on nyt 24 euroa. Ainakaan nyt johtoryhmässä ei istu ketään, jolla olisi syvempää omakohtaista kokemusta naapurimarkkinasta.. Perustelu tähän tehtävään on se, että kauppapaikoissa on parilla miljardilla omaisuutta ja lähitulevaisuudessa investoidaan yli miljardilla. Tämä positio on siinä mielessä erikoinen, että vastaavaa tointa ei ole ICA:lla tai Sryhmällä ainakaan johtoryhmässä. Keskon johtoryhmässä on toimialajohtaja, jonka vastuulla on kayttötavarakauppa sekä sähköinen asiointi. Tehtävä on vaativa johtoryhmän nuorimmalle jäsenelle. Keskon tulevaisuus? Keskon strategiakulmat ovat markkinoita nopeampi kasvu, sähköinen kauppa ja Venäjä. Sen mukaan johtoryhmään ei valita tähtiä talon ulkopuolelta, vaan sinne nous36 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 taan sisältä. Keskon vaatimaton tuloskunto saattaa vauhdittaa muutosta johdossa. Tästä rahasta pitäisi ehtojen mukaan panna 25 prosenttia osakeostoihin. ?Suunnitelmissani on edelleen hankkia lisää Keskon osakkeita,. Mettälän edellinen pesti oli Kauppiasliiton toimitusjohtajana. Seuraajakin noussee Keskon johtoryhmästä
JOHTORYHMÄ Matti Halmesmäki Minna Kurunsaari Terho Kalliokoski 475 056 ? 300 768 ? 227 136 ? Arja Talma Pekka Lahti Jorma Rauhala 110 352 ? 62 760 ? 43 992 ? JOHDON OMISTUKSET. Keskon johdolla tällaista vaatimista ei ole, mutta kannustejärjestelmä on tuonut kaikille osakkeita. K-kauppiailta Jukka Erlund Matti Mettälä 37 824 ? 6 720 ? on edellytetty osakeomistusta. Omistusten arvo on laskettu 24 euron osakehinnalla. 37
Notkahdus johtui pitkälti ESL Shippingille tärkeiden teräs- ja energiateollisuuden kuljetusvolyymien heikkenemisestä Euroopan talouskriisin vuoksi. Vaikeuksien keskellä ESL Shippingille koitui vielä tuntuvia kuluja investointiohjelman kahden viimeisen supramax-aluksen vastaanottamisesta ja varustamisesta. Tulosraportissaan Aspo arvioi energia- ja terästeollisuuden kuljetusvolyymien kasvavan tänä vuonna. Investoinnit ohi Varustamon vaikeudet Osake epälikvidi Velkalasti tai yritysostoihin ei yhtiöllä ole tarvetta. Vahvimmin Aspon neljästä toimintasegmentistä itämarkkinoissa ovat kiinni leipomoteollisuuden koneisiin, valmistuslinjoihin ja raaka-aineisiin erikoistunut Leipurin ja teollisuuskemikaalien ja muoviraaka-aineiden jakeluun erikoistunut Telko. Leipurin saa itänaapurissa potkua leipomoteollisuuden koneistamisesta ja rakennemuutoksesta. Varustamobisnes on kärsinyt Euroopan talouskriisistä. Aspo jyrää idässä Roima kasvu Venäjällä tasaa Aspon varustamobisneksen horjahtelua. Teksti Tommi Melender H elsingin pörssissä riittää yhtiöitä, joilla on hyvät asemat Venäjän markkinoilla. Idän kasvukortti vaikuttaa esimerkiksi Nokian Renkaiden, Oriola-KD:n, Stockmannin ja Tikkurilan kurssikehitykseen. Kovinta kasvua suomalaisyhtiöistä on Venäjällä nyhtänyt Aspo. Viime vuonna Aspo keräsi Venäjältä, Ukrainasta ja muista IVY-maista kolmasosan liikevaihdostaan. Vuodesta 2009 se on lihottanut liikevaihtoaan itämarkkinoilla vuosittain 30?40 prosenttia. OSAKKEET TAKAISKUJA. Aspon liikevoitto laski viime vuonna 10,8 miljoonaan edellisvuoden ennätyksellisestä 13,3 miljoonasta eurosta. Suuriin investointeihin 38 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 PLUSSAT&MIINUKSET ? nassa. Kummankin strategia perustuu miljoonakaupunkeihin levittäytymiseen?, Ojanen kertoo. ? ? ? Talouskriisi koettelee varustamoa Osinkotuotot . Kasvu idässä . Euroopan taloustilanne antaa kuitenkin yhä aihetta huoleen. ?Varustamobisneksessä kaikki omissa. Kehitys alkoi Pietarista ja Moskovasta ja on sittemmin laajentunut muihin suuriin kaupunkeihin sekä ValkoVenäjälle ja Kazakstaniin. ?Samantyyppinen teollinen rakennemuutos näkyy myös Telkon asiakaskun- Venäjän tärkeyttä korostavat Aspon varustamobisneksen vaikeudet. Kannattavuus itämarkkinoilla oli parempaa kuin länsimarkkinoilla. Toimitusjohtaja Aki Ojanen näkee idässä mahdollisuuksia vielä vuosiksi eteenpäin. ?Alueen kasvupotentiaalista on vasta pieni osa muuttunut ?markkinaksi??, hän sanoo. Nuukaa sijoittajaa miellyttää, että Aspon Venäjän valloitus perustuu pääasiassa orgaaniseen kasvuun
Saako Cargotec tänä vuonna ongelmansa hallintaan ja kirkastuvatko uuden toimitusjohtajan avulla ensi vuoden odotukset osakekurssissa selvästi? Alkavatko Outokummun investoinnit tuottaa syksyllä kassavirtaa kotiinpäin ja loppuuko ruostumattoman teräksen loputon hylkiminen salkussa ensi syksynä? Entä mitkä pörssiyhtiöt antavat aihetta skeptisyyteen? Operaattoreiden liiketoimintaympäristö ja -hinnoittelu näyttää kiristyvän koko ajan: miten ne onnistuvat vakuuttamaan sijoittajat mahdollisesti laskevien tulosten maailmassa. Kolmas iso mielenkiinnon kohde on, säilyykö kalliiden laatuosakkeiden arvostus vai uskaltavatko sijoittajat ostaa jo arvo-osakkeita, kuten Yhdysvalloissa on talouden vakautuessa käynyt. Millaista osakepainoa suosittelet nykytilanteessa maltillisen riskin sijoittajalle? Maltillisen riskin sijoittajille (noin 30 prosentin osakepaino neutraalisti) suosittelen 50 prosentin osakepainoa. Hajautus sekä globaalisti, että yrityskohtaisesti on huomattavasti tärkeämpää kuin kolmen viime vuoden aikana. Investointiohjelma on toteutettu ja kalusto on suunniteltua ja tehokasta. Leipurin on leipomoraaka-aineiden osalta syklitön ja vakaa kasvaja. Eurokriisi on jakanut Helsingin pörssinkin kahtia. Suhteessa tasearvoihinsa monet näistä ovat erittäin halpoja. Eli arvosijoittajalle markkinatilanne on tuonut epämiellyttäviä yllätyksiä, mutta eteenpäin katsottaessa mahdollisuuksia on yhä enemmän. Mitkä suomalaiset pörssiyhtiöt herättävät sinussa tänä vuonna eniten positiivisia odotuksia? Houkuttelevia tulevaisuuden sijoituskohteita haettaessa mielenkiintoisimmat yhtiöt eivät välttämättä löydy jo hyvin kehittyneistä yhtiöistä. Tietyt suomalaiset kasvuosakkeet on hinnoiteltu kalliiksi, ja samalla niiden paino on indeksissä noussut merkittävästi. Sama kysymys tulee mieleen Orionin kohdalla, jonka omien tuotteiden patentit erääntyvät suuressa määrin tänä vuonna. Sen takia minulle mielenkiintoisimmat yhtiöt Helsingin pörssissä ovat tällä hetkellä Neste Oil, Cargotec ja Outokumpu. Pystyykö Neste Oil tuottamaan lopulta tulosta suurille uusiutuvien biopolttoaineiden investoinneille. Lähtökohtaisesti osakesijoittajalle tulevaisuus näyttää hyvältä. TOMMI MELENDER 39. Aspossa neljä toisistaan riippumatonta toimialasegmenttiä tuovat vakautta. ?Liiketoimintojen syklit tasaavat taloudessa toisiaan. Tulevina vuosina velkataakka kevenee, koska suuret investoinnit ovat takanapäin ja kassavirta jauhaa velkamäärää pienemmäksi. PÖRSSIVIISAS JUHO KUVA käsissä olevat tekijät ovat paremmin kuin vuosi sitten. Se lisää kuluja etupainoisesti. Tavoitteemme on rakentaa Kaukomarkkinoista tulevaisuudessa merkittävää arvoa luova osa Aspoon?, Ojanen sanoo. Moni sijoittaja karsastaa Aspon kaltaisia Outokumpu kiinnostaa arvosalkunhoitajaa Miltä maailma näyttää arvosijoittajan silmin, Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä? Akateemisessa tutkimuksessa arvosijoittaminen määritellään alhaisen hinta/tasearvo-yhtiöiden omistamiseksi. Viime vuoden laskusykli oli niin raju energia- ja terästeollisuudessa että se vaikutti kuljetusvolyymeihin ja teki ESL:stäkin syklisen?, Ojanen tuumii. Perussijoittaja arvostaa Aspossa ennen kaikkea tasaisen vahvoja osinkotuottoja. Miinuspuolena nousee esiin yhtiön 132 prosentissa huiteleva nettovelkaantumisaste. Uusien alusten käyttökokemus on myös tehostanut käyttöä ja operointia?, Ojanen sanoo. Aspon neljäs toimialasegmentti, energiajärjestelmiin erikoistunut Kaukomarkkinat kyntää tappiolla. ?Kaukomarkkinoissa on panostettu uuteen lähienergialiiketoimintaan strategian mukaisesti. Leipomokoneissa sen sijaan on jälkisyklisyyttä. Varustamo on yleensä melko suojattu talouden heilahtelulta, koska asiakassopimukset ovat pitkäaikaisia hintasopimuksia. OSAKKEET PERUSSIJOITTAJA ARVOSTA A ASPOSSA ENNEN K AIKKEA TASAISEN VAHVOJA OSINKOTUOTTOJA. monialayhtiöitä. Alusten kapasiteetti on paremmin tasapainossa Itämerellä ja uudet jäävahvistetut supramax-alukset ovat hyötyneet jäävahvisteisuudestaan kansainvälisillä jäämerialueilla. Niiden pörssiarvo tuppaa jäämään eri osien yhteenlaskettua teoreettista arvoa pienemmäksi. Parhaimmillaan monialayhtiöt voivat kuitenkin olla sijoittajan näkökulmasta toimivia kokonaisuuksia. Monet arvo-osakkeet taas ovat sijoittajien hylkimiä niiden tulosepävarmuuden vuoksi. Jos talous syöksyy lamaan, kuten vuonna 2008, syklisin on Telko
Mikäli jokin mallisto ei mene kaupaksi, se vaihdetaan uuteen välittömästi. Inditex taas toimii enemmän asiakkaan ehdoilla ja viimeisimpiä muotitrendejä seuraten. Yhteensä liikkeitä on jo yli 6 000. Vaikka Inditexillä on yli tuplaten myymälöitä ja noin 50 000 työntekijää enemmän kuin H&M:llä, euromääräiset erot eivät ole niin suuret. 40 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 E T I D N I VS H Inditex teki viime vuonna liikevaihtoa 15,9 miljardia euroa, kun H&M ylsi 12,5 miljardin euron liikevaihtoon. H&M:n myymälät ovat yleensä isoja, usein monikerroksisia tavarataloja kun taas Zarat ovat huomattavasti pienempiä. Tämä taas juontaa juurensa yhtiöiden hieman toisistaan poikkeaviin strategioihin. H&M luottaa puhtaasti yksinkertaisuuteen, huokeisiin hintoihin ja kovaan volyymiin. TAISTELUPARI Inditex saa asiakkaansa maksamaan korkeampia hintoja, kun taas H&M luottaa skaalaetuun. Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat Inditex ja H&M V aatteita ei voi koskaan olla liikaa, kysyi keneltä naispuoliselta ihmiseltä tahansa. Strategia on mahdollistanut paitsi huokeat hinnat myös korkean kannattavuuden. H&M:n myyntikate on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 58,6 prosenttia, kun Inditexillä katetta on kertynyt 53,0 prosenttia. Zaran lisäksi Inditexin brändeihin kuuluvat muun muassa Pull & Bear, Massimo Dutti ja Bershka. Tämän mahdollistaak- seen Inditex pyrkii pitämään tehtaansa lähellä myymäläverkostoaan ja tuotantoerät riittävän pieninä. Inditexin strategia näkyy sen tehokkuusluvuissa. Asiakaskäyttäytymistä seurataan silmä tarkkana. Tämän vuoksi sen tuotteista saa pulittaa selvästi korkeampia hintoja kuin H&M:llä. Inditexillä tavara ei pysähdy Ominaista Inditexille ja etenkin Zaralle on jatkuva vaihtuvuus. Kyseisen ?faktan. Inditexillä varasto tyhjenee siis noin 72 päivässä, kun H&M:llä tuotteiden myyntiin menee keskimäärin 102 päivää. Pienemmän varaston ansiosta raha työskentelee tehokkaammin. Inditexin asiakaslähtöisempi strategia tarkoittaa kuitenkin korkeampia kustannuksia. Inditexin keihäänkärki on muotia naisille ja miehille tarjoava Zara, jolla on Suomessa neljä myymälää. Maailmalla Zaran myymälöitä on jo yli 1 700. Inditex pyöräyttää varastonsa ympäri viisi kertaa vuodessa, kun H&M:llä varasto kiertää yrityksen läpi neljä kertaa vuodessa. H&M:llä liikevaihdosta on jäänyt käteen ennen veroja keskimäärin 21,3 prosenttia, kun Inditex on saanut tyytyä 17,5 prosentin tuottoon. Pitkän ajan keskiarvot tosin hämäävät,. sekä kehittyvien maiden nousun myötä muotiteollisuus ja tekstiilimarkkina ovat paisuneet viime vuosina kuin pullataikina. Oman osansa tästä ovat haalineet maailman kaksi suurinta muodin vähittäiskauppaa, espanjalainen Inditex sekä ruotsalainen Hennes & Mauritz. H&M:n myymälöitä näkee Helsingin ydinkeskustassa jo useammassa kadunkulmassa, mutta Inditex on suomalaisille oudompi nimi. H&M sen sijaan luottaa skaalaetuun ja pyrkii ajamaan kustannuksensa minimiin. Brändin markkinointistrategia on enemmän vetävä kuin työntävä, jota taas H&M harrastaa. Zara on tunnettu nopeasta raportointijärjestelmästään
Osakkeiden hinnoittelu kuulostaa reilulta. Myöskään analyytikot eivät näe osakkeissa sen enempää ali- kuin yliarvostustakaan. Inditex puolestaan on onnistunut kasvattamaan katettaan reilulla kolmella prosenttiyksiköllä 54,8 prosenttiin ja nettotulostaan kahdella prosenttiyksiköllä 19,6 prosenttiin. Luvut kertovat siitä, että Inditexillä on enemmän hinnoitteluvoimaa, mikä on ? E L L U P I U UODIN H elintärkeä tekijä materiaalikustannusten noustessa. Erot ovat kuitenkin pieniä. Molempien yhtiöiden kasvuun nojaavat kertoimet liikkuvat lähellä viiden vuoden keskiarvoja. H&M tosin kuroo etumatkaa kiinni avaamalla myymälöitä tiheämpään tahtiin. Lue lisää skannaamalla koodi tai osoitteesta: http://bit.ly/ZXn2DR 41. TAISTELUPARI X E IT M & H ÄM S S I D Y Y K KUMMAN sillä yhtiöiden suunta on ollut täysin päinvastainen. Vuodesta 2007 H&M:n myyntikate on laskenut 59,0 prosentista 56,8 prosenttiin ja tulos ennen veroja 24,5 prosentista 18,5 prosenttiin. Factsetin keräämä konsensus on antanut molemmille suositukseksi pidä. Inditex on tosin kerännyt selvästi enemmän positiivisia suosituksia. Koska arvostustasoista ei löydy suuria eroja, kääntyy vaakakuppi lievästi Inditexin puolelle. P/e-kertoimella Inditex on aavistuksen kilpakump- LIIKETOIMINTA JA ARVOSTUKSET Inditex Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % Osinkotuotto, % P/e Ev/Ebitda P/b 2011 2012 2013e 13 793 15 946 17 677 2 522 3 117 3 500 1 932 2 361 2 655 3,10 3,79 4,26 1,80 2,20 2,54 -3 464 -4 098 -5 026 26,1 28,0 27,4 1,8 2,2 2,5 32,5 26,6 23,6 18,2 15,0 13,2 8,5 7,4 6,5 Hennes & Mauritz 2011 Liikevaihto, msek 109 999 Liikevoitto, msek 20 379 Voitto ennen veroja, msek 20 942 Tulos/osake, kruunua 9,56 Osinko/osake, kruunua 9,50 Nettovelat, msek -21 277 Oman pääoman tuotto, % 35,8 Osinkotuotto, % 4,2 P/e 22,4 Ev/Ebitda 15,1 P/b 8,6 2012 2013e 120 799 128 381 21 754 22 633 22 285 23 081 10,19 10,7 9,50 9,57 -17 143 -16 571 38,5 36,6 4,2 4,2 21,2 21,4 14,2 13,6 8,6 8,3 paniaan kalliimpi, kun taas ev/ebitda-kertoimella H&M on hieman hintavampi. Tärkein syy tähän löytyy yhtiön strategian tuomasta hinnoitteluvoimasta ja vahvasta markkina-asemasta kehittyvillä markkinoilla. H&M sen sijaan on volyymivetoisen strategiansa vuoksi huomattavasti ahtaammalla kilpailun kiristyessä etenkin kehittyvillä markkinoilla. Analyytikot suosivat Inditexiä Arvostuskertoimien valossa yhtiöt ovat kuin samasta rekistä poimitut
MAAILMAN OSAKKEET SHUTTERSTOCK MAAILMAN PÖRSSIT RAAKA-AINEBUUMIN ENNUSTAJANA SUOTUISAA KEHITYSTÄ Jim Rogers e e Japani USA (Dow Jones) Argentiina USA (S&P 500) 10,7 2,9 2,7 2,3 41,7 14,5 3,3 14,5 16,8 13,0 7,9 14,4 1,8 2,8 1,4 2,1 VAKAATA KEHITYSTÄ e e JAPANI 10 % Turkki USA (Nasdaq) Sveitsi Italia 1,9 1,6 -0,5 -0,6 21,7 7,8 23,4 8,0 George Soros Haruhiko Kurodan 42 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 e e Hongkong Ranska Taiwan Ruotsi Norja Saksa Britannia Etelä-Korea Brasilia Suomi Kiina Intia Venäjä -1,7 -1,8 -1,9 -2,0 -2,3 -2,5 -2,6 -2,9 -3,2 -3,6 -4,4 -6,1 -7,1 10,5 13,9 2,4 12,3 3,9 11,3 12,2 -1,8 -4,9 7,6 -3,3 -0,7 -9,5 13,4 12,5 15,1 14,9 11,0 11,8 12,2 9,3 12,1 15,2 10,1 12,0 5,5 Luvut laskettu 12.4.2013 päätöskursseilla. TOMMI MELENDER 2,7 1,5 3,1 4,8 HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ KUUK AUSINOUSUA Shinzo Abea 11,5 17,1 15,3 11,8 2,9 3,8 3,3 3,9 4,5 3,4 3,4 1,3 3,7 4,4 3,1 2,0 4,5 LÄHDE: FACTSET Osakerallia Japanissa
se riittää minulle Ahma Insinöörit kasvaa kannattavasti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. hallituksen puheenjohtaja Antti Kuivalainen, Ahma Insinöörit Oy Suomen tärkein talousmedia. Suosittelen muillekin. . Luen vain Talouselämää . Nyt tutkitusti* 80% *Jopa 80 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ja asiantuntijoista nostaa Talouselämä-lehden tärkeimpien talousmedioiden joukkoon. Vasemmalta oikealle: Talouselämä, Helsingin Sanomat, Kauppalehti 0% TE KL Lähde: Talousmedia ja valkokaulustyöläiset, Seurantatutkimus 2012. Tässä minua auttaa Talouselämän syvällinen taloustieto, joka tarjoaa parhaat eväät oikeisiin liiketoimintapäätöksiin
Financial Times otsikoi: ?Nokian liikevaihto oli huonoin 13 vuoteen?. Wranne piti osakkeen voimakkaan negatiivista kurssireaktiota perusteltuna. Pettymys tulevaisuudesta Nokia on ryhtynyt pidättyväiseksi tulevaisuuden ennusteissaan. Etenkin, kun ne ovat olleet matkapuhelinyksikön kantava voima. Kassassa oli rahaa 4,5 miljardia euroa. Muu toiminta oli lievästi tappiolla. Pettymyksenä oli alkuvuoden myynti sekä arviot seuraavasta vuosineljänneksestä. Se teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä voittoa 196 miljoonaa euroa. Mikä sai syy markkinareaktioon? Teksti Eljas Repo ja Mikael Sjöström ? N okian tulos oli hiukan odotettua parempi, mutta näkymät olivat pettymys?, toteaa analyysitalo Inderesin Mi- kael Rautanen. Osavuosijulkistuksessa oli paljon hyvää kuten operatiivisen tuloksen pieni plussa perinteisesti vaikealla ykköskvartaalilla. Ilon aihe oli myös kassa, jonka hupeneminen on huolestuttanut sijoittajia. Tammi? maaliskuun liikevaihto oli 5,9 miljardia 44 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 "USKON, ETTÄ NOKIAN ÄLYPUHELIMILL A ON LUVASSA HY VÄ V UOSI." euroa, kun analyytikot odottivat 6,5 miljardia euroa. Suhteellisesti ja kappalemääräisesti myynti laski eniten Kiinassa sekä Lähi-idässä ja Afrikassa. Jo entuudestaan heikko myynti PohjoisAmerikassa sukelsi edelleen: Nokia myi talvineljänneksellä 0,4 miljoonaa puhelinta, kun vertailukauden menekki oli 0,6 miljoonaa. Matkapuhelinyksikkö eli Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto laski 23 prosenttia loka-joulukuusta 2012. Swedbankin analyytikko Håkan Wrannen mielestä huolestuttavaa raportissa oli Nokian halvempien puhelimien toimitusmäärien sekä keskihintojen odotettua suurempi lasku. Halpapuhelimet eivät käyneet kaupaksi odotetusti, mitä korostettiin useimmissa analyytikkokommenteissa. Nokia myi ykköskvartaalilla 62 miljoonaa puhelinta eli neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Voitollista tulosta selitti ennen muuta verkkopuolen NSN. Toiselle vuosineljännekselle se antaa kuitenkin ohjeistuksen: ?Devices & Services -liiketoiminnan. KATSAUS Nokialla tummanpuhuvat tulevaisuudennäkymät Nokian ensimmäisen kvartaalin tulos oli pettymys. Osakekurssi putosi yhdeksän prosenttia
Yhtiö oli salkkumme suurin sijoitus 2012 ja on sitä edelleen. Verkkoyksikön ennakoidaan tekevän noin viiden prosentin verran liikevoittoa huhti?kesäkuussa. Sijoittajien keskuudessa spekuloidaan NSN mahdollisella myynnillä tai listauksella itsenäisenä yhtiönä pörssiin. Mitä on tapahtunut tai tapahtumassa? Pörssien yhdistäminen ja selvitysaikojen nopeuttaminen ovat konkreettisia edistysaskeleita. Samsung tuo tässä kuussa myyntiin Galaxy S4:n, jota odotetaan myytävään noin 10 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Positiivista oli Nokia Siemens Networksin ohjeistus. Se vaatisi, että Lumia-toimitukset nousevat 10 miljoonaan kappaleeseen vuosineljänneksessä?, sanoo Rantanen. Lumia-puhelimia myytiin ensimmäisellä kvartaalilla 6,5 miljoonaa kappaletta, joka oli saman verran kuin analyytikkojen ennustus. Yleisesti suosimme palveluja ja kulutuksen kasvusta hyötyviä laatuyhtiöitä. Venäjä-salkussamme ei ole kuin yhtä öljy- ja kaasuyhtiötä. Uskoisin kuitenkin, että kaasulle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Venäjä pärjää, koska sen tuotantokustannukset ovat alhaiset. Kaasuyhtiöille laskeva kysyntä on ongelma, mutta esimerkiksi Gazpromin p/e on ainoastaan 2,8. Venäjän p/e-luku on aina ollut matala, mutta onko se nyt poikkeuksellisen alhainen? Alhainen p/e luku selittyy osittain pörssin toimialarakenteella. Halpuus on silmiinpistävää. Venäjän on lupailtu muuttavan politiikkaansa omistajaystävällisemmäksi. Yhtiö hyötyy nykyaikaisen kaupan osuuden kasvusta ja kulutustottumusten muutoksista. Yhtiö on ammattitaitoisesti johdettu. Se on Venäjän suurin ruokaketju, mutta markkinaosuus on vain 5 prosenttia. Lisääntynyt tarjonta on laskenut hiilen hintaa. Nokian ohjeisti Lumioiden myynnin kasvun jatkuvan. "Uskon, että Nokian älypuhelimilla on luvassa hyvä vuosi" sanoo Francisco Jeronimo markkinatutkimusyhtiö IDC:stä. "Nokia jää kauas Applen ja Samsungin myyntimääristä, mutta niiden sijaan se tavoitteleekin kuluttajia, jotka ovat siirtymässä halvoista peruspuhelimista edullisiin älypuhelimiin." Reutersin tuoreen älypuhelinselvityksen mukaan Samsung toimitti ensimmäisellä kvartaalilla 62 miljoonaa ja Apple 37 miljoonaa puhelinta. KATSAUS RAHASTOVIERAS liikevoittoprosentti on vuoden 2013 toisella neljänneksellä noin -2 vaihteluvälin ollessa 4 prosenttiyksikköä tämän ylä- tai alapuolella?. Vielä ei siis ole vahvaa uskoa siihen, että miinusmerkkinen liikevoittoprosentti muuttuisi plussaksi. "Kannattavuuden parantamiseksi älypuhelinmyynnin pitäisi kasvaa nopeammin. jäseneksi, koska mielestämme vähemmistöosakkaiden oikeuksissa on edelleen huomattavasti kehitettävää. Millaisia yhtiöitä suosit, millaisia vältät Venäjälle sijoittaessasi? Jos pitäisi valita yksi yhtiö, vastaus on ruokaketju Magnit. Vältämme yhtiöitä, joissa emme tunne olevamme samalla puolella pääomistajien tai johdon kanssa. 36 Nokia Siemens Networks Varma valinta Venäjä-salkkuun: Magnit 225 ANNE LEINO 45. Suunnitteilla on ?premium. Öljy- ja kaasuyhtiöt ovat halpoja muissakin maissa. Tietyissä yhtiöissä kuljetusalalla, elintarviketeollisuudessa ja teollisuudessa p/e on vain 4-6. Yhtiön myynti kasvaa noin 20 prosenttia ja nettotulos vähintään samaa vauhtia. NSN:n vuosien tappioputki on katkennut, mutta valitettavasti Nokian matkapuhelimet aiheuttavat vielä murheita. NOKIAN YKSIKÖIDEN LIIKEVAIHTO JA -TULOS Tammi-maaliskuussa 2013 (Meur) Liikevaihto (Meur) Devices & Services Here Nokia Siemens Networks Toteuma Ennuste Q1 2013 Toteuma Q1 2012 2888 3256 216 244 4246 277 2 804 3 048 2 947 Liikevoitto (ei-IFRS) Devices & Services -42 -69 -127 Here -97 -6,17 196 121 Energia-ala kohisee liuskekaasusta. Romauttaako tämä öljyn hinnan ja samalla Venäjän talouden perustan, Taaleritehtaan salkunhoitaja Visa Manninen? En usko, että USA:n liuskeöljy tulee romauttamaan öljyn hintaa, koska liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat korkeat ja tuotantovolyymit alhaiset suhteessa USA:n kysyntään. USA:n liuskekaasun ylituotanto on jo romauttanut kaasun hinnan USA:ssa ja lisännyt kaasun käyttöä sekä laskenut hiilen kulutusta. -lista, joka asettaa korkeat hyvän hallintotavan kriteerit. Taaleritehdas on liittynyt Venäjän ?Investor Protection Association
Johdannaiset nyt edullisimmillaan! Energia, kaakaopavut... Mikä on kannattavinta? Sen kuulet täällä! Ilmoittaudu mukaan: WWW.TALENTUMEVENTS.FI/JOHDANNAISET13
Säästäjien on syytä yhtä hyvässä turvassa kuin suuret talletukset vuonna 2013 kyproslaisissa pankeissa. Hyvä markkinavoima, varallisuutesi on suurelta osin tavallisten ihmisten säästöjä eläke- ja sijoitusrahastoissa. Bersanin heitettyä hanskat tiskiin nostit Italian 10 vuoden korkoa 0,07 prosenttiyksikköä! Nukutko? EKP:n pääjohtaja Mario Draghi suuntasi sinulle heinäkuussa sanansa: ?Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough.. Ollessasi unten mailla jotkut ovat kuvitelleet, että kivuliaat reformit voidaan lopettaa. Velaikana, jona avoimuutta ja läpinäkyvyyttä talouselämässä halutaan korostaa. Hullua siis etsitään, mutta tarjolla on vain kaksi pelleä. Jos kaikki tämä olisi tapahtunut talvella 2012, olisit nostanut Italian korot korkealle, ja Italiaan olisi runnottu hätätilahallitus. Jos talletin pankkiin tai lainasin jollekin 100 rahaa vuonna 1973, sain vuonna 1980 takaisin 43 rahaa. Olin kyllä saanut korkoa yhteensä yli 30 rahaa, mutta destani. Sinä annoit heille velkaa. Velan leikkaaminen tekisi kipeää ensivaiheessa vain niille, 48 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 jotka ovat valtioita lainoittaneet. Rahani vei velallinen, tavalla kuin velanleikkauksessa. Poliittisesta sekasorrosta huolimatta Italian korot ovat alle syksyn 2012 tason. Monet Euroopan maat ovat ostaneet itselleen korkeamman elintason kuin mihin heillä oli varaa. Poliitikoilla ei riitä tahtoa eikä voimaa tähän urakkaan, ellet kannusta heitä riittävästi. Nyt tahtoisin tietää, huomasitko Italian vaalit? Populistit saivat äänistä enemmistön, vasemmisto 30 prosenttia ja vastuullisille jäi 10 prosenttia. Velkakriisissä vasemmistojohtajien näytöt eivät ole kummoisia, mutta tässä umpikujassa Eurooppa panee toivonsa vasemmiston Pier Luigi Bersaniin. Tunnustelujen tuloksena Bersani ilmoitti, että hallituksen muodostajan pitää olla hullu. Ja mitä ehkä piittaa tulevista sukupolvista, mutta muista vastuusi satoja miljoonia eläkeläisiä ja säästäjiä kohtaan ja herää, hyvä markkinavoima! KUVA PASI MURTO Markkinavoimat herätkää!. Mutta mitä sinä teitkään. Siinä missä velkojen tai talKirjoittaja on corporate -toimintaa ja kannustusjärjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja. pitkäkestoinen kavallus. Katsotaanpa mitä Suomessa tapahtui 40 vuotta sitten. Alkuvuoden 2013 vähäiset muutokset johtunevat vain siitä, että kääntelet kylkeäsi. Keväästä 2010 kesään 2012 pidit yllä kriisitietoisuutta koko Euroopassa vaatimalla ajoittain Italialta ja Espanjalta sietämättömiä 7 prosentin korkoja. Sait aikaan päätöksiä säästöistä ja uudistuksista. Valitettavasti säästöjen kielteiset vaikutukset, kuten työttömyys, näkyvät nopeammin kuin uudistusten myönteiset vaikutukset, joita niitäkin on alkanut esiintyä. Tuon velan edelleen jatkuva kasvu on pysäytettävä. Tuskin unesi on kuitenkaan niin syvää, että valtiot voisivat hiippailla taskuillesi nappaamaan rahojasi jatkuvaan velaksi elämiseen. Hyvien uniesi salaisuus taittaa olla Draghin sanoista vetämäsi johtopäätös, että EKP tulee tarvittaessa painamaan rahaa, jotta Italia ja Espanja selviytyisivät pahana kuin Kreikan tekemää velkojen ja Kyprokvelkojen leikkaaminen eivät ratkaise tasapainon ja kilpailukyvyn haasteita, mutta tasepuolen ongelmaa eli ylivelkaantumista ne kyllä helpottavat. Hetkeä myöhemmin pankkikonkurssien ja pankkituen laineet kastelisivat osallisia erityisesti, vaan kärsijöinä olisivat kaikki. Ihan sama kuin olisin joutunut Kreikassa SIINÄ MISSÄ VELKOJEN TAI TALLETUSTEN LEIKK A AMINEN ON NOPEA VARK AUS, INFL A ATIO ON PITK ÄKESTOINEN K AVALLUS. velkojen tai Kyproksella talletusten yli 20 prosentin suuruisen leikkauksen uhriksi. KOLUMNI YRJÖ KOPRA H yvä markkinavoima, olen kirjoittanut sinulle joskus ennenkin. Vuoden 2012 painavin puhe sai sinut vaipumaan uneen. EKP:n iltasatu teki tehtävänsä
päivä S&P 500 kipusi uusiin ennätyslukemiinsa, 1 593 pisteeseen. Nousua runsaan neljän vuoden takaisista pohjista oli kertynyt 135 prosenttia. Jenkkiosakkeet ovat olleet oivallinen sijoituskohde paitsi absoluuttisessa myös suhteellisessa mielessä. Kuten oheisesta noussut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana jyrkemmin kuin maailman osakemarkkinoita kokonaisuutena mittaava MSCI World -indeksi. New Yorkin pörssin voittokulku on kirvoittanut amerikkalaisilta sijoituskommentaattoreilta innostuneita lausuntoja. Wall Streetin seuratuimpiin strategeihin lukeutuva Ed Yardeni julisti markkinakatsauksessaan, että Yhdysvallat on si- joittajien silmissä taas supervalta samalla tavalla kuin 1990-luvulla. ?1990-luvulla talouttamme ihailtiin. Olimme informaatioteknologian vallankumouksen keskus. Eurooppaa kalvaa taantuma ja Aasiaa Kiinan suhdanteiden heikkeneminen. TOMMI MELENDER M A AILM A N OSAKKEET 57 GURUSALKUT MSCI AC WORLD 58 KOROT JA L AINAT S&P 500 2 000 Saksan valtionlainakorot selvässä laskussa 59 M A AILM ANTALOUS Kullan hinta romahti alkuvuonna 1 500 60 SIJOITUSSUOSITUKSET Technopolis analyytikoiden lemmikki 1 000 500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 LÄHDE: FACTSET 61 ULKOMA AL AISOMISTUS 49. Kehittyvät taloudet olivat vasta pinnistelemässä kasvuun?, Yardeni kirjoittaa markkinakatsauksessaan. Hän toki myöntää, että 2010-luvun ja 1990-luvun välillä on selviä erojakin, mutta yhtä kaikki sijoittajat ovat taas sitä mieltä, että Yhdysvallat tarjoaa houkuttelevimmat mahdollisuudet osake- ja kiinteistösijoituksissa, jotka nykyisessä markkinatilanteessa jättävät varjoonsa joukkolainat ja hyödykkeet." Maltillisempi kommentaattori saattaisi huomauttaa Yhdysvaltain näyttävän vahvalta, koska Eurooppa ja Aasia eivät ole parhaassa iskussa. Siitä alkoi pitkä nousu. Huhtikuun 11. Ne, jotka tuona päivänä täyttivät salkkunsa jenkkiosakkeilla, voivat onnitella itseään. TAULUKOT TAULUKOT 50 TULOSENNUSTEET Kone matkalla miljarditulokseen? 52 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 53 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET Muotiyhtiöiden arvostuskertoimet korkealla 54 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Jenkkipankit tekevät taas isoja voittoja 55 PARH A AT R AH ASTOT 56 4/2013 Jenkkiosakkeissa taas hohtoa YHDEKSÄNTENÄ MAALISKUUTA 2009 maa- ilman tärkein osakeindeksi S&P 500 sulkeutui 677 pisteen tasolla
veroja osake euroa 2013 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2014 p/e p/b voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 3,84 11,20 10,0 -5,7 0,36 -0,43 11,7 7,0 11,0 0,0 13,4 17,0 0,41 0,11 0,18 9,4 0,50 103,1 1,1 1,0 Aktia 6,27 65,3 0,59 62,4 60,0 64,9 0,68 0,40 9,2 0,7 Alma Media 3,57 23,8 0,22 29,2 28,0 36,0 0,28 0,20 12,7 2,9 7,5 ? Amer Sports 12,25 81,9 0,48 144,0 121,4 160,2 0,92 0,40 13,3 1,7 ? Aspo 5,75 7,0 0,37 13,0 10,9 14,0 0,37 0,42 15,7 ? Atria 6,75 19,0 0,35 29,0 18,0 31,2 0,72 0,35 ? Basware 18,20 8,4 0,46 8,7 7,0 9,0 0,56 ? Capman 0,84 2,7 0,00 8,9 6,0 11,8 ? Cargotec 22,38 122,2 1,45 138,6 123,4 ? Citycon 2,29 68,0 0,24 85,2 74,0 ? Comptel 0,40 -14,0 -0,12 5,0 ? Cramo 9,31 44,0 0,93 50,5 ? Digia 2,86 5,6 0,26 7,1 ? Elisa 14,11 269,0 1,33 ? Etteplan 3,15 8,0 ? F-Secure 1,64 20,0 ? Finnair 2,74 ? Fiskars 16,48 ? Fortum ? HKScan ? p/b ev/ ebitda 7,6 33,1 1,0 1,0 4,3 8,8 14,6 26,2 11,8 21,1 16,3 37,5 0,50 0,34 0,19 0,43 66,4 65,8 67,0 0,75 0,43 8,4 0,6 33,8 32,6 40,3 0,34 0,30 10,6 2,5 6,7 9,0 173,1 136,6 183,0 1,09 0,49 11,2 1,6 7,8 2,0 10,0 18,0 14,6 21,8 0,49 0,42 11,7 2,0 8,5 9,4 0,4 5,8 30,0 24,0 36,6 0,79 0,40 8,5 0,4 5,5 0,31 32,3 2,2 13,6 16,7 14,3 21,8 0,96 0,49 19,0 2,1 8,8 0,06 0,08 13,2 1,0 12,2 12,7 10,9 14,6 0,09 0,08 8,9 1,0 8,7 158,1 1,60 0,75 14,0 1,1 8,3 174,3 140,9 203,1 2,03 0,90 11,0 1,0 7,1 117,2 0,19 0,15 11,9 0,8 17,2 91,8 46,9 151,0 0,20 0,15 11,6 0,8 16,7 3,0 6,0 0,03 0,02 13,3 1,4 4,8 6,9 5,7 9,0 0,04 0,02 10,0 1,3 3,4 43,7 59,3 0,98 0,45 9,5 0,8 4,3 60,0 49,9 72,0 1,23 0,50 7,6 0,7 4,0 7,0 10,0 0,25 0,11 11,3 1,2 6,3 12,1 8,0 14,6 0,41 0,14 7,0 1,0 4,8 268,0 250,0 286,0 1,29 1,30 10,9 2,6 6,5 277,5 241,1 309,5 1,35 1,30 10,5 2,6 6,4 0,29 8,0 8,0 8,2 0,30 0,15 10,5 2,3 6,3 9,7 9,0 10,0 0,35 0,17 9,0 2,0 5,4 0,09 29,2 27,0 31,1 0,14 0,07 12,0 3,3 6,1 33,9 30,0 38,1 0,16 0,08 10,3 2,8 5,0 0,02 41,7 38,4 53,0 0,24 0,10 11,3 0,4 3,0 65,9 44,7 74,4 0,38 0,10 7,2 0,4 2,7 114,0 2,08 115,0 102,3 119,2 1,14 0,70 14,5 2,0 15,0 127,0 122,9 134,7 1,32 0,75 12,5 1,9 13,9 13,88 1 575 1,59 1 499 1 305 1 739 1,29 1,00 10,8 1,2 8,4 1 504 1 068 1 777 1,27 1,00 10,9 1,2 8,2 3,86 12,6 0,28 29,0 16,0 34,0 0,40 0,17 9,7 0,5 4,9 37,5 31,0 57,0 0,53 0,22 7,3 0,5 4,6 Huhtamäki 15,15 141,2 1,21 157,1 140,6 162,7 1,25 0,60 12,1 1,7 7,5 175,2 156,0 182,0 1,36 0,64 11,2 1,6 6,8 ? Kemira 10,98 88,4 0,77 144,7 115,2 177,5 0,84 0,55 13,1 1,3 7,7 192,0 153,7 222,6 0,96 0,59 11,4 1,2 6,6 ? Kesko 22,50 223,0 1,50 250,0 228,0 277,3 1,67 1,23 13,5 1,0 6,0 277,0 255,0 322,0 1,92 1,30 11,7 1,0 5,3 ? Kone 59,55 804,4 2,34 964,8 897,0 988,3 2,79 1,85 21,3 7,2 14,5 1 070 988,0 1 136 3,11 2,00 19,1 6,3 12,9 ? Konecranes 25,86 124,1 1,46 138,1 132,3 154,0 1,71 1,10 15,1 3,0 9,5 168,5 148,9 187,4 2,02 1,20 12,8 2,8 8,5 ? Lännen Tehtaat 15,50 8,0 1,07 11,0 10,1 12,0 1,34 0,98 11,6 0,7 6,0 12,7 11,5 14,0 1,48 1,00 10,5 0,7 5,2 ? Lassila & Tikanoja 13,16 43,0 0,89 51,0 50,0 52,5 0,99 0,65 13,4 2,1 6,0 55,7 52,0 58,0 1,08 0,72 12,2 1,9 5,6 ? Lemminkäinen 16,19 30,2 0,83 49,1 45,0 52,0 1,65 0,66 9,8 0,7 5,6 59,4 54,5 72,9 1,98 0,80 8,2 0,6 5,0 ? Metsä Board 2,27 175,4 0,13 64,0 30,8 92,0 0,14 0,06 16,8 0,8 5,8 60,3 51,0 133,8 0,17 0,08 13,8 0,8 5,4 ? Marimekko 10,58 1,4 0,14 1,3 1,0 2,0 0,14 0,25 75,6 2,9 16,9 4,1 3,7 4,5 0,39 0,33 27,1 2,8 11,2 ? Metso 29,89 550,5 2,49 578,5 528,0 645,1 2,68 1,85 11,1 1,9 6,1 607,4 469,5 699,1 2,82 1,90 10,6 1,8 5,8 ? Neste Oil 11,25 233,0 0,61 373,2 303,9 491,0 1,10 0,41 10,3 1,0 5,9 389,0 265,5 527,0 1,16 0,50 9,7 1,0 5,5 ? Nokia 2,60 -215,0 -0,17 344,4 -713,0 1 655 0,02 0,00 129,9 1,3 4,0 939,0 -405,0 3 006 0,15 0,00 17,4 1,2 2,8 ? Nokian Renkaat 31,30 387,7 2,46 428,7 399,0 472,2 2,64 1,63 11,9 2,6 7,5 487,0 419,8 562,6 2,94 1,85 10,6 2,3 6,6 ? Okmetic 4,45 7,6 0,30 7,1 6,8 7,5 0,30 0,26 14,6 1,2 5,7 10,3 10,2 10,5 0,45 0,33 10,0 1,2 4,2 ? Olvi 21,46 32,2 1,24 35,1 34,9 37,0 1,40 0,65 15,3 2,7 8,2 40,0 35,0 40,6 1,57 0,70 13,7 2,4 7,6 ? Oriola-KD 2,41 21,5 0,11 31,3 18,0 36,5 0,17 0,10 14,2 1,1 6,4 39,7 35,0 58,9 0,25 0,12 9,6 1,1 4,6 ? Orion 19,63 279,2 1,48 262,6 251,0 286,5 1,36 1,20 14,4 5,2 9,1 233,3 182,7 274,2 1,23 1,08 16,0 5,2 10,2 ? 50 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 5,5 10,5 p/e. TAULUKOT STOCKMANNIN OSAKKEENOMISTAJAT saivat tuloskauden alkajaisiksi huonoja uutisia. Yhtiö antoi tulosvaroituksen, jossa se kertoi tammi?maaliskuun tuloksen painuvan 34,5 miljoonaa euroa tappiolle. Surkeasti sujuneen ensimmäisen vuosineljänneksen johdosta Stockmann ei vastoin aiempia arvioitaan yllä tänä vuonna viime vuotta parempaan eli yli 87,3 miljoonan euron liikevoittoon. Tulosvaroituksen yhteydessä Stockmann kertoi aloittavansa kustannussäästöohjelman ja yt-neuvottelut. Saneerauksia tarvitaan, koska vähittäiskaupan markkinat KENNETH LUOTO Katkeraa kalkkia Stockmannilta Pohjoismaissa pysyvät heikkoina myös loppuvuoden. Ennen tulosvaroitusta konsensusennusteet odottivat Stockmannin yltävän tänä vuonna 101 miljoonan euron liikevoittoon, joten analyytikoille tuli kiire päivittää arvioitaan alaspäin. ?Yhteensä noin 17 miljoonan euron kulusäästöohjelmalla voidaan osittain paikata heikkoa volyymikehitystä, mutta emme usko säästöillä olevan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tänä vuonna?, FIM arvioi tulosvaroituksen jälkeen. TOMMI MELENDER KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö ? Affecto Ahlstrom ? ? ENNUSTEET 2013 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 16.4
veroja 2013 meur tulos/ osake euroa ENNUSTEET 2014 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b p/e p/b ev/ ebitda ? Outokumpu 0,48 -523,0 -0,29 -267,0 -468,0 -93,3 -0,10 0,00 0,4 16,5 63,6 -171,2 158,2 0,02 0,00 21,1 0,4 7,5 ? Outotec 10,66 179,8 0,71 207,6 184,4 218,0 0,81 0,33 13,2 3,4 6,8 217,2 165,5 235,0 0,86 0,35 12,4 2,9 6,3 ? PKC Group 17,59 39,0 1,12 44,4 39,7 53,0 1,56 0,80 11,3 2,1 5,2 58,9 47,0 63,9 1,94 0,95 9,1 1,8 4,3 ? Pohjola 12,09 374,0 0,90 438,8 396,7 452,0 1,08 0,51 11,2 1,3 476,0 432,3 500,0 1,15 0,57 10,5 1,2 ? Ponsse 6,37 20,8 0,44 20,0 18,0 21,0 0,53 0,28 11,9 2,5 8,2 24,0 21,0 27,0 0,63 0,30 10,1 2,2 6,6 ? Pöyry 4,20 -8,3 -0,41 19,3 12,0 22,0 0,21 0,05 19,9 1,5 10,0 31,7 27,0 34,0 0,35 0,10 11,9 1,4 6,9 ? Raisio 2,97 32,0 0,18 40,3 39,0 41,3 0,20 0,13 15,0 1,4 8,3 45,0 44,0 50,5 0,22 0,14 13,3 1,3 7,5 ? Ramirent 7,21 82,9 0,59 86,5 77,0 99,5 0,58 0,35 12,5 1,9 4,6 90,5 84,4 115,0 0,63 0,40 11,4 1,8 4,4 ? Rapala 4,87 21,0 0,26 25,0 24,0 27,1 0,36 0,26 13,5 1,4 7,8 27,0 27,0 30,6 0,38 0,27 12,8 1,4 7,4 ? Rautaruukki 4,78 -136,4 -0,83 5,2 -52,0 43,8 0,03 0,20 176,5 0,6 7,7 74,2 24,5 111,0 0,41 0,23 11,7 0,6 5,5 ? Sampo 30,04 1 616 2,51 1 586 1 470 1 703 2,46 1,45 12,2 1,6 11,8 1 678 1 422 1 877 2,60 1,50 11,6 1,5 10,8 ? Sanoma 6,41 170,7 0,78 139,9 99,9 172,0 0,59 0,60 10,9 0,8 4,9 173,0 138,0 210,0 0,75 0,60 8,6 0,8 4,2 ? Sponda 3,81 109,1 0,37 113,5 91,4 160,3 0,32 0,18 11,9 0,8 16,1 117,7 94,5 184,6 0,32 0,19 11,9 0,7 15,3 ? SRV 3,30 2,8 0,02 14,0 12,0 16,0 0,29 0,13 11,4 0,6 15,7 27,3 14,7 40,0 0,57 0,19 5,8 0,6 9,1 ? Stockmann 11,30 55,0 0,74 65,9 48,1 83,4 0,71 0,63 16,0 0,9 9,7 85,0 70,0 103,6 0,92 0,78 12,2 0,9 8,5 ? Stora Enso 4,93 481,7 0,33 322,2 200,2 539,7 0,35 0,30 14,1 0,7 6,7 452,8 373,1 935,9 0,45 0,30 11,0 0,7 5,7 ? Talentum 1,08 -1,1 -0,01 4,1 3,4 5,0 0,07 0,05 16,5 2,3 7,5 5,5 4,8 6,0 0,10 0,06 11,4 2,0 5,7 ? Talvivaara 0,17 -106,0 -0,10 -48,8 -116,0 47,7 -0,02 0,00 0,7 17,5 67,0 14,0 132,2 0,02 0,00 8,5 0,7 5,0 ? Technopolis 3,86 34,0 0,37 44,8 40,0 50,0 0,44 0,21 8,7 0,7 15,9 48,0 39,0 54,0 0,50 0,22 7,7 0,7 14,5 ? Teleste 3,91 10,1 0,38 10,4 10,2 11,5 0,44 0,18 8,8 1,1 4,2 14,2 13,8 16,0 0,59 0,25 6,6 1,0 3,8 ? Tieto 15,69 57,0 1,30 135,8 117,1 150,4 1,49 0,90 10,6 1,9 5,0 149,5 125,8 173,0 1,62 1,00 9,7 1,8 4,7 ? Tikkurila 15,49 66,6 0,92 67,5 62,5 71,6 1,10 0,80 14,1 3,1 7,8 71,7 69,0 76,8 1,19 0,84 13,1 2,9 7,4 ? UPM-Kymmene 7,68 447,0 0,70 515,7 378,8 634,1 0,78 0,60 9,8 0,5 5,9 601,0 407,0 743,4 0,91 0,60 8,5 0,5 5,3 ? Uponor 10,37 49,4 0,45 56,9 52,0 63,0 0,53 0,42 19,6 3,4 9,0 74,0 64,9 93,0 0,66 0,49 15,7 3,2 7,3 ? Vacon 53,38 36,8 1,70 50,1 40,7 54,0 2,37 1,20 22,5 6,5 12,6 61,3 45,0 69,6 2,90 1,30 18,4 5,4 10,7 ? Vaisala 20,06 29,1 1,19 30,3 29,6 31,7 1,21 0,90 16,6 2,1 6,7 35,4 33,1 37,6 1,37 0,90 14,6 2,0 5,9 ? Wärtsilä 34,25 456,5 1,72 547,5 506,6 598,0 2,02 1,10 16,9 3,4 10,2 608,4 536,1 664,1 2,27 1,20 15,1 3,0 9,2 ? YIT 16,08 238,0 1,43 264,6 252,0 284,0 1,55 0,81 10,4 1,8 8,2 311,6 295,0 344,0 1,85 0,95 8,7 1,6 7,1 ENNUSTEIDEN PERUSTEET ? ? ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. ? tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. TAULUKOT Outo ostokolmikko OSTOPAPERIT ostosuosituksia, prosenttia 75 % DIGIA, VACON ja Lassila & Tikanoja. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. tuloksen verojen jälkeen. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 51. Mitä yh- teistä? den sijoitussuosituksista vähintään puolet oli ostosuosituksia. Digiaa seuraa neljä analyytikkoa, joista semästä suosituksesta neljä oli ostosuosituk- toisistaan. Digian osakekohtainen tulos laskee konsensusennusteiden mukaan tänä - kaksitoista prosenttia. Digia on keikkunut analyytikoiden suosituslistan kärkipäässä jo pitkään, vaikka sen jaan on onnistunut tahkoamaan kannattavaa kasvua vuosikaudet. voneet tuottoisaa kestävän kehityksen sijoitusta, mutta liiketoiminta on rönsyillyt tur- DIGIA 57 % VACON 50 % LASSILA & TIKANOJA käänneyhtiön merkit. 46 % TOMMI MELENDER YIT 46 % RAMIRENT TULOKSET 2012 Yhtiö ENNUSTEET 2013 osake- voitto kurssi ennen 16.4
eli sellaisten myymälöiden, jotka ovat olleet yli vuoden toiminnassa ? otti takapakkia kaksitoista prosenttia. Luvut olivat pettymys sijoittajille ja analyytikoille. Toisin sanoen kevätmyynti kaikkinensa uhkaa jäädä vaisuksi. Alennusmyyntejä rakastavilla riittää ilon aihetta. Selvästi yli 20 p/e-luvuilla treidaava osake kaipaisi kipeästi hyviä uutisia. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 16.4.2013 MK tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, p/e MK ENNUSTEET 2014 voitto ennen veroja MK p/e 4,2 12,04 25 862 18,9 4,2 ev/ ebitda tulos/ osake KR 7,62 40 412 9,8 osinkotuotto, % ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz Nordea Ericsson 227,70 376 859 10,19 10,65 23 105 21,4 74,55 301 923 6,95 6,74 35 921 11,1 13,6 12,0 4,5 4,8 77,05 253 957 3,55 5,08 21 556 15,2 6,5 3,9 6,02 25 548 12,8 5,7 4,2 Atlas Copco 177,00 209 839 11,43 11,32 18 340 15,6 9,9 3,4 12,08 19 577 14,7 9,1 3,7 Swedbank 148,50 193 071 12,19 13,26 18 747 11,2 6,7 14,29 19 830 10,4 Teliasonera 43,25 187 276 4,59 4,19 24 454 10,3 6,8 6,9 4,35 25 517 9,9 6,6 7,3 Volvo 87,75 185 856 5,44 6,00 16 824 14,6 6,6 3,5 9,14 25 112 9,6 5,2 4,2 278,80 176 791 23,11 21,34 17 631 13,1 4,1 22,61 18 741 12,3 66,50 145 833 5,51 5,83 16 030 11,4 4,5 6,22 17 005 10,7 Investor 183,50 139 258 31,83 9,13 7 020 20,1 18,5 4,3 6,92 8 062 26,5 18,5 4,8 Sandvik 96,35 120 860 6,51 7,24 12 023 13,3 7,6 3,9 8,27 14 014 11,7 6,7 4,4 SCA 157,10 110 763 6,34 9,42 8 256 16,7 9,5 3,0 11,12 10 439 14,1 8,2 3,2 Scania 131,80 103 456 8,31 9,01 9 696 14,6 8,1 3,8 10,63 11 274 12,4 6,8 4,0 Assa Abloy 253,50 94 013 13,84 14,96 7 199 16,9 11,7 2,2 16,55 8 069 15,3 10,5 2,4 SKF 153,10 69 774 10,37 10,88 6 928 14,1 7,8 3,9 12,75 8 480 12,0 6,6 4,2 Hexagon 176,40 62 450 8,66 9,51 4 147 18,6 13,3 1,5 10,80 4 735 16,3 11,6 1,7 Alfa Laval 143,50 60 192 7,61 8,00 4 556 17,9 11,2 2,6 9,00 5 072 15,9 10,0 2,8 Electrolux 167,90 51 901 9,06 12,73 4 552 13,2 6,7 4,2 15,67 5 642 10,7 5,7 4,4 Tele2 107,90 48 647 7,30 4,97 3 456 21,7 8,9 4,6 5,62 3 097 19,2 8,4 5,6 Lundin Petroleum 146,50 46 574 2,28 4,46 4 444 32,8 8,2 0,0 4,65 5 372 31,5 7,2 0,0 Industrivärden 121,20 46 231 25,83 19,27 8 905 6,3 7,0 4,5 3,58 1 653 33,9 34,0 5,0 Getinge 192,40 45 853 10,58 12,19 3 437 15,8 10,6 2,2 13,83 4 369 13,9 8,8 2,5 Kinnevik 164,40 45 712 -10,77 6,96 1 953 23,6 30,1 4,3 8,38 2 638 19,6 20,5 4,6 Skanska 106,80 44 846 6,90 8,48 4 734 12,6 7,5 5,9 9,15 5 032 11,7 7,1 6,1 Swedish Match 214,30 44 146 14,25 13,88 3 507 15,4 13,3 3,5 14,99 3 544 14,3 13,0 3,7 Statoil 135,30 431 423 21,60 16,36 179 000 8,3 2,0 5,2 17,00 182 580 8,0 2,0 5,4 Telenor 127,80 199 361 6,06 9,97 23 860 12,8 6,6 5,4 11,44 26 911 11,2 6,2 6,2 2,6 10,17 22 448 8,4 9,7 21,70 12 922 9,3 8,7 10,4 Handelsbanken SEB 7,2 4,3 5,1 NORJA DNB 85,80 139 750 8,33 9,09 19 830 9,4 Seadrill 202,00 94 789 15,98 16,06 9 687 12,6 10,6 Yara International 3,0 258,30 73 411 35,52 33,40 11 702 7,7 4,8 4,7 31,61 10 910 8,2 4,8 4,8 Norsk Hydro 24,97 51 663 0,26 0,93 3 134 27,0 6,5 3,0 1,75 5 458 14,3 5,0 3,0 Orkla 49,09 50 019 1,60 2,82 3 820 17,4 12,7 5,1 3,03 4 022 16,2 11,6 5,1 Gjensidige Försikring 95,50 47 750 8,56 7,10 4 695 13,5 11,4 6,0 7,29 4 746 13,1 10,3 6,0 Subsea 7 126,10 44 361 8,85 8,56 4 858 14,7 6,4 2,7 11,47 6 630 11,0 5,1 2,7 Aker Solutions 102,40 28 058 8,30 9,52 3 553 10,8 6,5 3,9 12,32 4 526 8,3 5,3 4,9 2,5 TANSKA Novo Nordisk 955,00 534 800 38,85 46,66 32 530 20,5 15,0 2,2 51,80 35 303 18,4 13,6 A.P. Moeller-Maersk 40 960 176 411 4 958 4 380 44 979 9,4 3,6 2,9 5 611 53 568 7,3 3,2 Danske Bank 104,10 104 997 5,10 9,22 13 084 11,3 1,9 13,10 17 760 7,9 Carlsberg 559,00 86 389 36,10 40,19 8 658 13,9 8,0 1,2 45,71 9 812 12,2 7,1 1,3 Coloplast 315,60 69 432 10,30 12,82 3 638 24,6 16,0 1,3 14,40 4 051 21,9 14,8 1,8 Novozymes 199,20 63 684 6,33 6,96 2 845 28,6 17,3 1,2 7,68 3 143 25,9 15,6 1,3 52 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 LÄHDE: FACTSET 3,2 4,0. Vertailukelpoinen myynti . TAULUKOT ILMOJEN HALTIJA ei ollut alkuvuonna suo- siollinen Hennes & Mauritzille. Vaatejätin myynti laski maaliskuussa kokonaisuudessaan neljä prosenttia. Konsensusennusteet odottivat kokonaismyynnin supistuvan kaksi ja vertailukelpoisen myynnin yksitoista prosenttia. ?Epätavallisen kylmä sää on jatkunut Euroopassa myös huhtikuussa?, H&M varoit- H&M Vaatejätillä pulmia teli. H&M nimittäin joutuu läiskimään tuntuvia hinnanalennuksia saadakseen kevätmallistonsa kaupaksi. Aikaisempina vuosina yhtiö on onnistunut usein pyyhkimään vaikean kevään takaiskut vilkkaalla kesämyynnillä
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 16.4.2013 meur Yhtiö tulos/ osake tulos/ osake euroa voitto ennen veroja, p/e meur ENNUSTEET 2014 ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake Anheuser-Busch InBev 75,17 120 790 3,45 3,77 9 749 19,9 11,1 2,4 4,34 Sanofi 82,35 109 224 6,20 6,01 10 495 13,7 9,1 3,6 6,75 Unilever 31,45 95 394 1,57 1,68 7 172 18,7 11,5 3,3 1,84 Total 36,19 85 611 5,45 5,26 23 925 6,9 3,0 6,6 5,34 121,65 73 544 4,97 5,12 4 253 23,8 15,1 2,0 5,54 SAP 59,43 73 010 3,03 3,49 5 725 17,0 11,6 1,6 3,95 Siemens 79,10 69 687 5,71 5,96 7 041 13,3 8,6 3,8 7,49 Bayer 81,05 67 024 5,34 5,86 5 274 13,8 8,3 2,6 6,49 Volkswagen 145,70 65 886 20,82 21,47 13 722 6,8 2,4 2,8 25,48 LVMH 126,25 64 093 6,82 7,49 6 223 16,9 8,8 2,5 8,42 ENI 17,46 63 453 1,97 1,95 18 916 9,0 2,6 6,3 2,16 BASF 68,12 62 567 5,71 5,81 7 574 11,7 5,6 4,0 6,21 Inditex 98,51 61 404 3,79 4,27 3 534 23,1 12,9 2,6 4,81 5,24 55 191 0,22 0,56 9 808 9,4 11,5 0,65 L'Oreal Banco Santander BNP Paribas 40,12 49 840 5,15 5,00 9 990 8,0 4,4 5,73 107,20 48 878 11,34 12,12 8 671 8,8 6,3 4,6 12,70 Telefonica 10,59 48 195 0,87 1,07 7 193 9,9 4,7 7,1 1,15 BMW 66,86 42 957 7,77 7,80 7 820 8,6 2,6 4,0 8,08 Daimler 39,49 42 161 5,71 4,64 7 701 8,5 2,7 5,6 5,16 GDF Suez 15,76 38 026 0,67 1,35 5 702 11,7 5,3 9,5 1,38 Deutsche Telekom 8,78 37 941 0,59 0,70 5 068 12,5 4,4 5,7 0,73 Banco Bilbao 6,79 37 014 0,82 0,75 6 472 9,0 6,2 0,86 Danone 55,68 35 321 3,01 3,10 2 781 18,0 11,1 2,7 3,41 Heineken 56,28 32 417 5,12 3,24 2 586 17,4 9,5 1,7 3,64 AXA 13,49 32 210 1,81 1,95 6 537 6,9 6,8 5,8 2,08 EADS 37,20 30 914 1,50 2,73 2 973 13,6 4,1 2,7 3,58 Schneider Electric 54,96 30 526 3,36 4,13 2 931 13,3 8,3 3,5 4,61 EdF 15,76 29 138 1,80 1,75 4 827 9,0 4,4 7,3 1,92 Deutsche Bank 31,28 29 070 0,64 3,75 5 183 8,3 2,4 5,04 Air Liquide 92,32 28 861 5,17 5,55 2 439 16,6 8,6 2,9 6,12 Henkel 70,97 27 981 3,70 4,03 2 300 17,6 9,4 1,4 4,46 E.ON 13,74 27 494 1,14 1,29 4 086 10,6 4,2 5,1 1,36 Munich Re 151,50 27 170 17,98 16,59 4 025 9,1 8,2 4,6 16,91 Hermes 254,95 26 915 7,01 7,62 1 213 33,5 19,0 1,2 8,53 Linde 142,75 26 441 6,97 8,64 1 963 16,5 8,6 2,1 9,50 Merck 118,55 25 771 7,61 8,38 1 414 14,1 8,6 1,6 9,02 93,61 24 836 4,53 4,87 1 792 19,2 13,6 1,8 5,58 Enel 2,62 24 674 0,36 0,32 6 969 8,2 4,2 5,0 0,33 Iberdrola 3,83 24 057 0,46 0,40 3 273 9,7 6,9 7,8 0,41 ING 6,02 23 043 1,03 0,99 4 986 6,1 0,0 1,14 Allianz Pernod Ricard voitto ennen veroja meur 11 331 11 624 7 828 24 272 4 613 6 477 8 999 6 113 16 349 6 965 19 595 8 358 3 978 11 462 11 298 9 010 7 636 8 137 8 347 5 874 5 421 7 182 3 029 2 928 6 991 3 757 3 303 5 366 6 745 2 699 2 580 4 133 4 084 1 358 2 305 1 728 2 053 6 937 3 520 5 697 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % 17,3 9,6 2,8 12,2 8,1 3,9 17,1 10,7 3,5 6,8 2,9 6,8 22,0 13,7 2,2 15,0 9,8 1,8 10,6 6,7 4,2 12,5 7,4 2,8 5,7 2,0 3,5 15,0 7,7 2,9 8,1 2,6 6,5 11,0 5,3 4,1 20,5 11,3 8,1 2,9 11,5 7,0 5,5 8,4 6,2 4,8 9,2 4,6 7,1 8,3 2,3 4,2 7,7 2,4 5,6 11,5 5,0 9,5 12,0 4,3 5,7 7,9 6,2 16,3 10,1 2,9 15,5 8,7 1,9 6,5 6,2 6,2 10,4 3,5 3,5 11,9 7,3 3,8 8,2 4,4 7,3 6,2 3,0 15,1 7,9 3,1 15,9 8,3 1,6 10,1 4,0 5,3 9,0 8,0 5,0 29,9 16,7 1,3 15,0 7,8 2,2 13,2 7,9 1,7 16,8 12,3 2,0 7,9 3,9 5,3 9,3 6,5 7,8 5,3 3,3 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 16.4.2013 MGBP tulos/ osake GBp tulos/ osake GBp voitto ennen veroja, p/e MGBP 283,80 162 073 19,97 24,85 3 858 136 468 246,69 271,92 26 435 8,0 ev/ ebitda 11,4 2 167,50 ENNUSTEET 2014 osinkotuotto, % tulos/ osake GBp voitto ennen veroja MGBP p/e 0,0 3,7 32,30 4 012 276,30 26 897 7,8 osinkotuotto, % 3,6 5,6 8,8 5,4 ev/ ebitda 0,0 125 792 45,52 64,09 16 883 10,6 4,8 71,94 17 776 9,4 109 974 182,49 163,82 13 350 11,2 6,7 4,2 192,66 14 534 9,6 5,7 4,4 Vodafone 189,90 92 871 16,35 10 742 11,6 8,9 5,5 17,93 11 293 10,6 8,7 5,6 BP 445,60 85 221 57,02 55,48 15 477 8,0 4,0 5,3 60,74 16 288 7,3 3,7 5,7 Unilever 2 777,00 81 729 127,34 143,58 6 167 19,3 11,7 3,2 157,99 6 789 17,6 10,7 3,4 GlaxoSmithKline 1 600,00 78 554 112,70 115,60 7 630 13,8 9,7 4,9 127,20 7 912 12,6 9,1 5,2 British American Tobacco 3 531,00 67 987 207,50 230,87 6 396 15,3 11,6 4,2 252,18 6 511 14,0 10,9 4,7 Rio Tinto 2 961,50 58 053 309,50 381,26 10 341 7,8 4,9 3,9 405,75 10 674 7,3 4,5 4,3 SABMiller 3 346,50 53 617 176,57 3 753 19,0 13,8 2,2 198,80 4 002 16,8 12,4 2,5 Diageo 1 960,50 49 206 103,00 3 312 19,0 14,5 2,4 114,75 3 498 17,1 13,2 2,6 94,20 5,3 53 LÄHDE: FACTSET 677,60 1 841,50 BHP Billiton
Edellinen kasvatti voittoaan 22 ja jälkimmäinen 33 prosenttia. Myös Wells Fargo ja JP Morgan Chase ovat vahvistaneet tuloskuntoaan rajuilla saneerauksilla. Suurten jenkkipankkien tämän vuoden p/eluvut liikkuvat 9?10 tietämissä eli hieman historiallisten keskiarvojensa alapuolella. TOMMI MELENDER Michael Corbat YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 16.4.2013 MUSD tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, ENNUSTEET 2014 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake USD MUSD 426,24 409 749 44,15 43,84 55 755 9,7 4,3 2,5 49,80 86,61 399 268 8,10 7,97 65 587 10,9 5,0 2,7 8,25 Berkshire Hathaway 107,16 270 542 4,62 5,78 21 519 18,5 0,0 6,08 Google 793,37 261 544 39,13 45,69 15 826 17,4 9,2 0,0 53,58 Wal-Mart 78,68 259 346 5,02 5,35 27 218 14,7 8,0 2,4 5,86 General Electric 23,10 246 395 1,52 1,69 19 242 13,7 7,6 3,3 1,85 Microsoft 28,97 243 505 2,78 2,77 28 838 10,5 5,5 3,1 3,12 212,00 238 669 15,25 16,76 24 531 12,7 9,0 1,7 18,44 83,44 236 326 5,10 5,40 19 168 15,5 9,8 3,0 5,76 117,01 233 886 12,08 12,51 44 574 9,4 4,1 3,2 12,64 Pfizer 30,94 223 930 2,19 2,28 22 355 13,6 8,7 3,1 2,38 Procter Gamble 80,10 219 986 3,85 4,06 15 702 19,8 12,8 2,8 4,36 AT&T 37,94 211 865 2,31 2,52 21 372 15,1 6,8 4,8 2,71 Wells Fargo 37,06 198 869 3,36 3,70 31 165 10,0 3,1 3,90 Coca-Cola 42,37 193 494 2,01 2,14 12 710 19,8 2,6 2,33 JPMorgan Chase 48,49 188 139 5,20 5,69 32 912 8,5 3,0 5,87 Oracle 33,42 160 573 2,94 18 390 11,4 6,6 0,7 3,22 Philip Morris 94,97 155 959 5,22 5,73 13 700 16,6 11,4 3,8 6,36 Verizon 50,46 144 855 2,32 2,75 21 803 18,3 4,5 4,1 3,14 Merck 46,96 143 916 3,82 3,62 14 297 13,0 6,7 3,7 3,83 Citigroup 46,66 141 646 3,86 4,75 21 163 9,8 0,1 5,48 Bank of America 12,28 135 006 0,25 1,00 17 411 12,3 0,3 1,31 PepsiCo 80,00 126 614 4,10 4,39 9 364 18,2 11,3 2,8 4,75 272,34 126 173 -0,09 1,40 1 213 194,5 25,0 0,0 3,13 Cisco 21,16 115 450 1,85 1,99 13 469 10,6 5,1 2,6 2,10 Qualcomm 65,81 115 124 3,71 4,52 9 579 14,6 10,1 1,5 4,90 Walt Disney 60,75 112 791 3,07 3,45 10 091 17,6 10,1 1,1 3,90 Comcast 41,41 110 130 1,93 2,39 10 406 17,4 7,3 1,9 2,73 Intel 21,92 109 997 2,13 1,90 12 910 11,5 5,1 4,1 2,06 Home Depot 72,46 109 464 3,10 3,51 8 061 20,6 11,6 2,2 4,10 Visa 164,71 108 899 6,20 7,37 7 034 22,4 14,1 0,8 8,51 McDonald's Schlumberger United Technologies 103,04 73,29 94,51 104 784 102 665 88 799 5,36 4,17 5,35 5,77 4,70 6,13 8 420 8 183 8 335 17,9 15,6 15,4 11,2 8,5 9,5 3,1 1,7 2,3 6,33 5,75 7,00 Amgen Exxon Mobil IBM Johnson & Johnson Chevron Amazon.com 15,2 110,85 85 428 6,51 7,22 6 327 15,4 11,1 1,7 8,28 Gilead Sciences 52,01 81 218 1,95 2,00 4 354 26,0 17,8 0,0 2,86 UPS 83,22 80 610 4,53 5,00 7 171 16,6 9,3 3,0 5,70 eBay 57,01 75 782 2,36 2,75 3 573 20,7 12,8 0,0 3,25 106,15 74 656 6,32 6,84 6 809 15,5 9,1 2,4 7,50 Altria 35,38 73 312 2,21 2,39 7 501 14,8 10,9 5,2 2,58 CVS Caremark 57,63 73 094 3,43 3,95 7 357 14,6 8,4 1,6 4,40 American Express 64,59 72 932 4,40 4,78 7 699 13,5 1,4 5,35 ConocoPhillips 57,44 72 830 5,37 5,36 13 806 10,7 4,0 4,6 6,00 Newscorp 31,33 72 786 1,41 1,66 6 296 18,9 11,1 0,5 1,96 Bristol-Myers Squibb 41,06 68 566 1,99 1,84 3 574 22,4 16,8 3,4 2,17 3M 54 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 voitto ennen veroja MUSD 63 359 65 759 22 170 18 983 28 867 22 006 31 789 25 791 20 443 44 335 22 674 16 749 22 652 32 326 13 646 33 786 19 563 14 600 24 145 15 252 23 832 22 635 9 991 2 525 14 303 10 465 11 252 11 693 13 802 8 881 8 000 9 011 10 041 9 505 7 317 6 172 7 959 4 261 7 308 7 920 7 896 8 123 15 501 6 582 4 262 p/e ev/ ebitda 8,6 3,5 2,7 10,5 4,9 2,9 17,6 osinkotuotto, % 0,0 14,8 7,3 0,0 13,4 7,5 2,6 12,5 7,0 3,7 9,3 4,5 3,3 11,5 8,5 1,8 14,5 9,0 3,2 9,3 4,1 3,4 13,0 7,9 3,2 18,4 12,0 3,0 14,0 6,5 4,9 9,5 18,2 3,4 14,2 8,3 2,9 3,3 10,4 5,9 0,7 14,9 10,8 4,2 16,1 4,2 4,2 12,3 6,7 3,7 8,5 1,3 9,4 1,6 16,8 10,7 3,0 87,1 18,1 0,0 10,1 4,6 2,8 13,4 8,0 1,7 15,6 9,1 1,3 15,2 6,7 2,2 10,6 4,8 4,1 17,7 10,8 2,5 19,4 11,9 0,8 16,3 12,7 13,5 10,6 7,1 8,4 3,4 1,7 2,5 13,4 9,8 2,0 18,2 12,8 0,0 14,6 8,6 3,2 17,5 10,6 0,0 14,2 8,4 2,6 13,7 10,5 5,7 13,1 7,9 1,9 12,1 1,5 9,6 3,8 4,6 16,0 9,9 0,6 19,0 14,6 3,5 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012. Citigroup on irtisanonut väkeä joukoittain ja sulkenut konttoreitaan. Tammi?maaliskuussa Citigroupin tulosta pönkittivät trading- ja investointipankkitoi- minta sekä supistuneet luottotappiot ja 700 miljoonan dollarin suuruiset verohyödyt. Ennen Citigroupia lukunsa ehtivät kertoa Wells Fargo ja Yhdysvaltain suurin pankki JP Morgan Chase. TAULUKOT Jenkkipankit iskukunnossa YHDYSVALLOISSA TULOSKAUDEN alkua sävyt- tivät pankkien selvästi parantuneet tulokset. Citigroup kasvatti voittoaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä 30 prosenttia 3,81 miljardiin dollariin ja löi Wall Streetin konsensusennusteet. Vikram Panditin vastikään toimitusjohtajana korvannut Michael Corbat on ottanut kovat otteet käyttöön tuloksen parantamiseksi
Niistä ykkönen on Tapiolan Tapiola Eurooppa. Yhdysvaltain osakemarkkinoille suomalaisrahastoyhtiöiden tarjonta on niukempaa: vain 23 vuotta kauemmin toiminutta rahastoa. Stein T. Varis A. TAULUKOT Tapiolan rahastot tuottokärjessä LÄNTISEEN EUROOPPAAN sijoittavat rahastot ovat osakerahastojen kilpailluin luokka. Morris P. Søraunet M. Rahaston maa- tai toimialapainoihin ei tehty kuun aikana merkittäviä muutoksia?, Tapiola Varainhoidon salkunhoitajat kertovat kuukausikatsauksessaan. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Tuotto 5 v. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk 5,07 0,92 0,28 1,41 0,99 2,55 2,42 -1,47 5,55 2,88 12,58 11,53 11,10 11,04 10,40 16,71 15,31 12,87 15,86 13,42 0,24 0,76 -0,02 0,13 0,76 17,76 21,49 17,22 21,20 17,95 0,68 0,51 0,61 0,50 0,55 -0,99 -4,35 -1,68 -7,13 -4,94 1,42 -0,47 -1,52 -2,89 -3,21 8,85 15,30 8,42 11,40 9,97 -3,67 -0,48 -0,59 -1,39 -2,49 19,48 18,75 20,83 16,20 16,09 10,57 12,27 6,06 14,52 15,12 7,52 8,36 14,92 28,62 24,23 20,38 20,34 20,30 21,77 19,53 16,69 15,87 14,43 -0,22 0,77 0,13 0,38 0,45 1,95 -1,72 2,74 -0,81 -2,18 -0,60 8,86 2,64 2,38 2,25 1,62 8,28 6,39 3,28 6,99 5,35 7,56 1,97 2,19 1,62 2,64 10,30 13,63 11,68 7,38 10,45 21,99 21,01 20,97 19,83 19,59 -1,65 1,62 5,58 -0,71 2,05 4,68 7,02 1,54 0,77 Tapiola USA * 6,39 UB Amerikka K Danske Invest N America Enhanced Index * Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake eQ USA Indeksi * 10,89 7,49 2,65 7,52 Yhtiö Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur 1,20 + 1,80 + 1,50 0,17 1,52 1,20 1,80 1,40 0,17 1,52 23,3 322,6 66,8 146,9 41,1 J. Finanssialan keskusliiton jäsenistöön kuuluvilla yhtiöillä on 61 vähintään vuoden toiminutta Eurooppa-rahastoa. Morris 9,83 8,53 7,08 6,96 1,54 6,70 5,42 10,63 7,59 -0,07 0,28 -0,97 -1,64 2,94 0,25 13,95 13,77 12,96 11,82 3,66 0,67 0,58 0,51 0,54 0,28 1,60 1,80 0,63 + 1,75 1,00 + 1,60 1,80 0,62 - 230,1 222,4 233,5 39,6 8,6 J. P. Heikkilä Alfred Berg Omaisuudenhoito Nordea Inv. Karessuo Tapiola Varainhoito Oy Holmberg, Nilsson Danske Capital / P. Hakola M. Rahikainen 11,13 19,52 14,55 6,31 13,41 1,42 1,60 1,60 119,2 9,87 15,06 17,26 16,90 4,26 15,16 1,10 0,40 0,40 3,4 Tapiola Varainhoito Oy UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi 9,11 13,43 17,14 10,38 5,98 13,18 1,26 0,25 0,39 125,9 Danske Capital / State Street 7,31 8,94 11,69 13,44 17,00 16,97 11,41 9,81 5,58 5,56 12,79 12,58 1,29 1,31 1,50 0,38 1,50 0,38 351,5 55,8 E. Niidenkin tuottoykkönen vuoden ajanjaksolla on Tapiolan rahasto. Kyyrönen, S. Mattila M. Bousa eQ/Vanguard 8,20 11,70 9,14 10,34 13,97 12,65 12,50 12,04 6,72 11,64 15,75 8,70 8,97 9,96 5,13 5,77 6,01 3,38 6,70 12,65 14,43 11,72 12,72 14,68 1,06 0,84 1,02 0,91 0,42 1,03 1,90 1,00 + 1,60 1,60 1,71 1,90 1,58 1,60 1,60 14,6 29,0 971,3 176,6 81,1 Sp-Rahastoyhtiö Oy Sterling Capital Management L. Larsson, K. Blomqvist S. Lisäksi rahasto hyötyi rahoituspalveluiden alhaisesta toimialapainosta. Suomi-osakerahastojen luokassa Tapiola Suomi on tuottanut vuoden aikana kolmanneksi parhaiten neljänkymmenen rahaston joukossa. Myös maaliskuussa Tapiola Eurooppa tuotti paremmin kuin vertailuindeksinsä. ?Osakevalinnat onnistuivat parhaiten kulutustuotteissa (mm. Langenskiöld 16,09 12,51 13,23 14,60 14,63 1,75 1,90 1,50 1,36 1,35 2,00 2,00 1,75 1,16 1,30 2,00 2,00 1,16 1,31 455,0 240,7 20,2 - V. Sjöholm Salkunhoitaja SUOMI PARHAAT Arvo Finland Value OP-Focus * Tapiola Suomi Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf Danske Invest Finland HUONOIMMAT Taaleritehdas Arvo Markka Osake * Alfred Berg Finland Nordea Focus Suomi Private Banking * Alfred Berg Small Cap Finland Fourton Fokus Suomi * POHJOISMAAT PARHAAT ODIN Sverige Fondita Nordic Micro Cap Danske Invest Pohjoisen Pienyhtiöt Aktia Nordic Small Cap Handelsbanken Pohjoismaat Selective I HUONOIMMAT Nordea Focus Nordic Private Banking * UB Nordic * ODIN Norge WIP Hakkapeliitat A1 Ålandsbanken Nordic Value EUROOPPA PARHAAT Tapiola Eurooppa Evli Eurooppa ODIN Europa SMB Fourton Hannibal * ODIN Europa HUONOIMMAT Nordea Eurooppa OP-Eurooppa Osake Fourton Odysseus * Danske Invest Eurooppa Osinko Quorum Systematica POHJOIS-AMERIKKA HUONOIMMAT Säästöpankki Amerikka * Danske Invest US Small Cap Value Nordea Pohjois-Amerikka OP-Amerikka Evli Pohjois-Amerikka Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY PARHAAT 55. Management C-G. Leskinen H-K. Hemmingsen M. Sjöholm A. Adidas ja Henkel nousivat kuun aikana yli kymmenen prosenttia osavuositulosten yhteydessä julkistettujen vuoden 2013 hyvien tulosnäkymien johdosta) sekä perusteollisuudessa. Wahlström R. Kanerva 0,05 -0,05 -0,10 -0,21 -0,23 1,20 + 1,80 1,50 2,10 0,63 + 1,20 1,80 1,52 2,10 0,62 88,3 130,4 8,1 29,3 16,6 M. Management Alfred Berg Omaisuudenhoito P. Kurki-Suonio 0,33 0,01 -0,93 -0,54 0,00 16,40 11,00 15,22 18,92 17,88 0,51 0,19 0,12 0,09 0,06 1,50 1,00 + 2,00 1,20 + 1,50 1,51 2,00 1,20 1,50 16,3 7,9 626,2 18,1 15,9 Nordea Inv. von Troil C.E Sando WIP Asset Management Oy Ålandsbanken Asset Mgmt. 13,17 12,51 17,43 23,94 13,62 3,03 1,89 1,94 -0,68 1,29 13,16 13,28 17,10 13,73 15,95 1,63 1,54 1,20 1,41 1,20 1,50 1,60 2,00 0,63 2,00 1,60 2,00 0,63 2,00 148,6 254,5 280,9 20,7 148,0 Tapiola Varainhoito Oy H-K. Langenskiöld A
euroa Nokian Renkaat 8,2 7,8 Nokia 7,5 7,8 Fortum 6,6 5,0 Stonesoft 6,2 6,2 Amer Sports 6,0 5,6 Metsä Board 4,6 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,3 milj. Parhiala Rahaston koko 519,6 milj. euroa Fortum 9,0 8,1 Kone 8,7 9,3 Nokia 7,5 8,3 Nokian Renkaat 5,4 5,4 Amer Sports 5,4 Neste Oil 4,5 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Hämäläinen Rahaston koko 197,8 milj. euroa Sampo 9,5 Kone 9,0 Nokia 7,4 Wärtsilä 6,8 Fortum 4,7 Nordea 4,6 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Larsson Rahaston koko 72,5 milj. Hämäläinen Rahaston koko 63,6 milj. Uutena suurimpien joukkoon Sampo ilmestyi Aktia Capitalin ja eQ Suomen salkkuihin. OP-ryhmän rahastoissa Sampo on suurin sijoitus. euroa Kone 8,7 Fortum 7,6 Metso 7,4 Wärtsilä 5,9 Nokian Renkaat 5,3 Sampo 4,6 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Nordea 7,0 Amer Sports 6,2 UPM 6,1 Affecto 5,0 Metso 4,8 Cramo 4,8 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Kone 8,6 8,8 Sampo 8,4 8,0 Fortum 8,2 8,7 Nokia 7,6 8,6 Neste Oil 4,3 Metso 4,2 4,7 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Ilmeisesti viime vuoden tulos ja konsernijohtaja Kari Stadighin puheet ihastuttivat, kun Sampoa hankittiin lisää vaikka kurssi nousi kaikkien aikojen korkeimpaan. euroa Affecto 7,9 6,8 PKC Group 6,8 6,0 Outotec 6,1 5,5 Raisio 5,0 7,4 Huhtamäki 5,0 4,8 YIT 4,9 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Affecto 7,4 Amer Sports 7,0 Basware 5,6 Lassila & Tikanoja 5,0 Konecranes 4,5 Aktia Capital 4,3 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Angervuo Rahaston koko 48,7 milj. Varis Rahaston koko 204,1 milj. Varis Rahaston koko 23,2 milj. Eräkare Rahaston koko 192,7 milj. TAULUKOT Sampo kuukauden suosikki SUOMI-RAHASTOJEN SALKKUIHIN hankit- tiin innokkaasti lisää Sampoa. euroa Wärtsilä 8,0 8,1 Outotec 7,7 8,1 Nokian Renkaat 7,6 7,6 YIT 7,6 7,5 Cargotec 5,9 Kone 4,8 7,2 0,9 -0,6 -0,8 0,0 0,6 0,4 0,4 1,7 0,4 1,1 0,8 0,6 -2,4 0,2 0,4 -0,3 1,6 0,0 0,4 -0,2 0,4 -0,5 -1,0 -0,5 -0,1 -0,5 0,0 0,1 -2,4 maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Perälä Rahaston koko 29,2 milj. euroa Metso 10,6 Nordea 10,0 Nokian Renkaat 10,0 Nokia 8,7 Pohjola 8,6 Fortum 5,4 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Kujala Rahaston koko 74,3 milj. Outinen Rahaston koko 74,1 milj. euroa Kone 8,4 Fortum 7,9 Sampo 7,8 Nokia 7,6 Metso 5,6 Wärtsilä 4,8 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Haugen Rahaston koko 198,6 milj. Perälä Rahaston koko 130,2 milj. Auvray Rahaston koko 45,0 milj. euroa Vaisala 4,8 Stockmann 4,7 Pöyry 4,3 Amer Sports 4,2 Uponor 3,9 Lassila & Tikanoja 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. euroa Kone 8,9 Metso 8,7 Fortum 7,4 Nordea 5,9 Amer Sports 5,0 Sampo 4,8 8,9 6,3 7,3 5,8 5,2 -0,2 1,3 0,1 0,0 0,1 6,5 9,3 5,9 4,0 4,6 2,9 -0,1 0,4 0,1 -0,5 5,1 5,0 4,0 3,9 -0,3 -0,3 0,3 0,3 8,0 5,7 6,3 -1,0 0,5 -0,2 7,0 -2,2 7,0 7,0 6,0 5,0 4,9 4,5 0,4 0,0 -0,4 0,0 -0,4 -0,3 9,0 8,8 -0,1 -0,1 7,3 -1,4 4,9 0,0 56 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Esimerkiksi OP-Suomi Arvo ?rahastoon Sammon paino nousi 5,8 prosentista 9,8 prosenttiin. SEB Finlandia ja Handelsbanken Suomi muista poiketen hiukan kevensivät Sampopainojaan. Kari Stadigh maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 227,1 milj. Nyman Rahaston koko 103,0 milj. euroa Huhtamäki 7,1 Nokian Renkaat 6,1 Sampo 5,8 Nordea 5,2 Teliasonera 5,0 Ramirent 4,8 9,9 9,7 -0,4 -0,8 5,4 8,0 4,5 1,4 -3,3 0,1 7,1 7,2 4,5 7,4 6,6 0,6 0,4 2,9 -0,7 0,1 7,6 7,1 6,3 6,0 5,8 0,3 -0,4 -0,1 -0,1 0,0 7,3 7,6 7,4 7,4 5,7 4,7 1,1 0,4 0,4 0,3 -0,1 0,1 10,4 9,9 9,1 9,3 6,9 7,5 0,2 0,1 0,9 -0,6 1,7 -2,2 6,7 6,0 5,5 5,2 0,4 0,1 0,3 0,0 5,1 -0,3. euroa Metso 9,1 8,5 Wärtsilä 7,5 7,1 Nokian Renkaat 7,3 6,9 Kone 6,7 4,9 Tieto 5,4 5,0 Olvi 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. euroa Fortum 7,7 Kone 7,6 Metso 7,4 Outotec 6,7 Wärtsilä 6,7 Sampo 4,7 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Blomqvist, M. euroa Nokia 9,4 Fortum 9,3 Sampo 6,4 Teliasonera 4,1 Vaisala 4,1 Kone 3,5 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 7,9 Nokia 6,7 Metso 6,2 Nokian Renkaat 5,9 Sampo 5,8 Teliasonera 4,7 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Heikkinen, S. Parhiala Rahaston koko 26,5 milj
TAULUKOT maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-DELTA Salkunhoitaja: A. euroa Sampo 10,7 Kone 9,7 Fortum 9,5 Metso 8,3 Nokian Renkaat 7,8 Amer Sports 7,7 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 7,3 6,5 0,9 Metso 7,3 6,9 0,4 Sampo 6,2 5,6 0,6 Outotec 5,9 6,2 -0,3 Huhtamäki 5,2 5,0 0,2 Citycon 5,1 5,1 0,1 15.4.2013 Osake Fortum Elisa UPM Outotec Wärtsilä Nokia Orion B Stora Enso R Outokumpu Amer Sports Nokian Renkaat Rautaruukki YIT Kesko B Kone Sampo Konecranes Kemira Metso Pohjola Cargotec Neste Oil Huhtamäki Yhteensä Osakkeita, kpl 1 634 700 257 187 2 541 900 732 800 697 000 3 047 900 57 900 778 000 6 409 066 2 687 776 187 096 1 203 902 2 385 750 448 000 124 500 901 200 125 000 737 000 661 440 281 000 382 500 703 919 1 251 369 27 699 795 Arvo, euroa 22 689 636 3 628 909 19 521 792 7 811 648 23 872 250 7 924 540 1 136 577 3 835 540 3 076 352 32 925 256 5 856 105 5 754 652 38 362 860 10 080 000 7 413 975 27 072 048 3 232 500 8 092 260 19 770 442 3 397 290 8 560 350 7 919 089 18 958 240 290 892 309 Muutos 1kk, kpl Muutos 1kk, euroa 27 500 20 000 30 000 12 000 1 000 10 000 1 000 1 000 3 500 0 0 0 0 -1 000 -500 -1 000 -2 000 -7 000 -3 000 -8 000 -11 000 -57 081 -112 000 492 691 381 700 282 200 230 400 127 920 34 250 26 000 19 630 4 930 1 680 0 0 0 0 -22 500 -29 775 -30 040 -51 720 -76 860 -89 670 -96 720 -246 180 -642 161 -1 696 800 -1 873 716 Muutos vuoden alusta, kpl 122 800 -37 300 66 000 -50 000 1 000 71 000 1 000 9 000 398 606 0 -2 404 160 000 -20 700 7 000 -1 500 -7 000 -2 000 9 000 10 900 -14 000 12 700 -67 081 -122 000 545 021 Muutos vuoden alusta, euroa 1 190 418 -1 023 844 -2 526 098 -1 077 046 437 930 -3 704 126 -111 240 -201 710 -1 413 461 2 634 020 -18 395 -618 370 1 159 143 -909 720 175 275 4 049 178 -108 870 -658 300 -2 282 864 -181 060 972 054 -276 641 1 914 731 -2 578 998 Muutos vuoden alusta (kpl), % 8,1 -12,7 2,7 -6,4 0,1 2,4 1,8 1,2 6,6 0 -1,3 15,3 -0,9 1,6 -1,2 -0,8 -1,6 1,2 1,7 -4,7 3,4 -8,7 -8,9 0,7 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Karessuo Rahaston koko 356,7 milj. euroa Sampo 9,8 Teliasonera 9,1 Nokia 7,0 Fortum 6,9 Amer Sports 5,9 Pohjola 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa Kone 9,1 Sampo 9,0 Wärtsilä 8,4 Fortum 6,9 Nokia 6,2 Outotec 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Heikkilä Rahaston koko 88,2 milj. Tuuri Rahaston koko 14,7 milj. euroa PKC Group 9,2 Vacon 8,9 Basware 8,4 Metsä Board 6,9 Affecto 5,9 Outotec 4,7 9,2 7,9 8,8 7,3 6,4 4,9 0,0 1,1 0,1 -0,6 -0,9 -0,1 8,7 9,9 8,9 7,1 10,5 6,7 2,0 -0,2 0,6 1,2 -2,7 1,0 5,8 4,0 6,4 9,4 6,3 5,6 0,6 -2,5 -0,4 -0,7 9,0 8,7 8,8 7,2 5,8 4,8 0,2 0,2 -0,3 -0,3 0,1 -0,1 maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. euroa Outotec 9,7 YIT 9,6 Kemira 5,4 Tieto 5,0 Metsä Board 5,0 Amer Sports 4,6 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. päivän päätöskursseilla. euroa Nokia 4,5 4,3 0,3 Metso 4,5 3,7 0,8 Fortum 4,4 4,2 0,2 Kone 4,1 4,3 -0,2 Nordea 3,9 4,0 -0,2 Amer Sports 3,8 3,5 0,3 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. Karessuo Rahaston koko 322,6 milj. euroa Nordea 6,9 8,1 -1,2 UPM 6,5 6,4 0,1 Neste Oil 6,2 6,7 -0,5 Nokia 5,2 5,5 -0,3 Cargotec 4,6 4,3 0,3 Raisio 4,5 4,4 0,1 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 66,8 milj. Salonen Rahaston koko 165,0 milj. Euromääräiset arvot on laskettu huhtikuun 16. Backholm Rahaston koko 180,2 milj. Karessuo Rahaston koko 97,9 milj. euroa Huhtamäki 6,1 PKC Group 5,8 Tieto 5,1 Amer Sports 4,9 Outotec 4,8 Affecto 4,8 9,6 9,5 8,0 5,4 6,9 -0,5 -0,5 0,4 1,5 -0,7 9,2 4,7 5,0 0,4 0,7 0,0 5,0 -0,4 5,1 5,8 2,4 0,0 6,3 4,8 -1,5 5,7 5,5 5,7 6,7 0,4 0,3 -0,6 -1,8 maaliskuu, helmikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta. 57. Simo Rahaston koko 55,9 milj. euroa Kone 9,2 Sampo 9,0 Fortum 8,9 Nokia 6,7 Nokian Renkaat 5,5 Metso 4,7 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Lund Rahaston koko 15,4 milj. Tuuri Rahaston koko 166,0 milj. euroa Sampo 8,6 8,1 0,5 Fortum 8,6 8,4 0,2 Kone 7,8 7,8 0,0 Teliasonera 5,5 5,3 0,2 Wärtsilä 4,9 4,8 0,1 UPM 4,7 4,8 -0,1 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). euroa Fortum 7,5 Amer Sports 5,7 Sampo 4,9 Nokia 4,8 Tieto 4,4 Huhtamäki 4,2 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O
TAULUKOT Saksan lainakorot tuntuvassa laskussa UUSI KORONLASKU - - - - Mario Draghin - - - - - Suomi TOMMI MELENDER Saksa prosenttia 4,0 Intia Kiina prosenttia 10,0 3,5 8,0 3,0 2,5 6,0 2,0 4,0 1,5 2010 4/2010 AAA-luokitellut 2011 2012 2013 1,0 4/2013 prosenttia 8,0 BBB-luokitellut 2010 4/2010 Aaa-luokitellut 2011 2012 2013 2,0 4/2013 prosenttia 8,0 Baa-luokitellut 7,0 7,0 6,0 6,0 4,0 5,0 3,0 4,0 2,0 2010 4/2010 2011 2012 2013 1,0 4/2013 2010 4/2010 2011 2012 prosenttia 5,0 2013 3,0 4/2013 dollaria/unssi 2 000 4,0 3,0 1 500 2,0 2010 4/2010 2011 58 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 2012 2013 1,0 4/2013 2010 1/2009 2011 2012 2013 1 000 1/2012
Kullan kohdalla laskumarkkinan tunnusmerkit alkavat siis täyttyä. Jalometallimarkkinoita seuraavat analyytikot eivät laittaisi rahojaan likoon nopean nousukäänteen puolesta. TAULUKOT euroa dollareista 1,6 pistettä 500 CRB-indeksi 1,5 400 1,4 1,3 300 1,2 2010 4/2010 2011 2012 2013 4/2013 2009 1,1 dollareita 12 000 Kuparin hinta 2010 2011 2012 3/2008 3/2013 Baltic Dry -indeksi (maailman rahtihinnat) 200 indeksipisteinä 5 000 11 000 4 000 10 000 3 000 9000 Otsikko 2010 4/2010 2 000 8000 1 000 7000 2011 2012 2013 6000 4/2013 2010 4/2010 2011 2012 2013 0 4/2013 Kulta ei kimalla enää situhannella. Kun jenkkitaloudesta saadaan parempaa dataa ja Fed valmistautuu vähentämään kvantitatiivista elvytystä, taalan kurssi kipuaa eikä kultaan sijoittaminen näytä enää houkuttelevalta. Goldman Sachs arvioi jalometallin hinnanlaskun jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Huhtikuun puolivälissä hinta liikkui 1 350 dollarin tuntumassa. ovat väistyneet taka-alalle. Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu TOMMI MELENDER hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 17.4.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 99,81 86,68 2 013 1 856 7 067 1 392 15 350 660,25 23,31 20 700 1 836 2,81 4,21 -8,7 -7,2 -9,9 -4,6 -9,2 -12,8 -10,3 -14,7 -19,4 -13,8 -5,8 -4,5 8,8 -16,5 -16,8 -2,6 -9,1 -12,8 -14,9 -13,5 1,6 -26,3 -2,6 -7,7 -10,2 109,0 14,5 4,1 -15,0 -24,2 -10,6 20,9 -44,4 24,3 27,0 8,2 -26,2 26,6 4,3 -10,8 -24,5 -29,1 -38,9 -20,3 47,1 -47,8 43,2 25,6 -5,0 -19,7 -14,1 -59,4 109,6 91,6 2 112 1 965 7 809 1 647 16 833 661,6 30,2 21 395 1 941 3,0 3,2 104,2 91,0 2 206 2 175 8 151 1 537 20 360 662,8 30,1 23 157 2 070 2,8 3,6 93,5 85,7 2 046 2 119 7 278 1 302 18 890 521,7 23,9 20 263 1 942 2,5 4,5 34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91 145,65 145,63 2 939 3 292 10 148 1 895 29 050 857,25 48,70 33 255 2 635 4,11 13,58 LÄHDE: FACTSET 16.1.2012 KULTA ON ollut hyvä sijoituskohde tällä vuo- 59. Pankki ennustaa kullan maksavan vuoden 2014 lopussa 1 270 dollaria unssilta. Credit Suisse arvioi markkinakatsauksessaan, että sijoittajat eivät ole entiseen malliin kiinnostuneita kullasta turvasatamana, koska kansainvälinen rahoitusjärjestelmä näyttäisi olevan aiempaa VTB Capital kiinnittää huomiota dollarin vahvistumiseen. Huhtikuun puolivälissä jalometallin hinta oli yhdeksäntoista prosenttia matalammalla kuin viime vuoden lopussa. Kyseessä on kullan pahin hintaromahdus kolmeen vuosikymmeneen. Vakiintuneiden määritelmien mukaan laskumarkkinasta (englanniksi bear market) puhutaan silloin, kun sijoituskohteen arvo on painunut huipuistaan vähintään viidenneksen. Sen hinta nousi yhtäjaksoisesti vuosina 2000?2012. Mikään nousuputki ei kuitenkaan jatku loputtomiin
TAULUKOT SUOMAL AISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET osta Technopolis Affecto Lassila & Tikanoja Digia Citycon Etteplan Vacon Amer Sports Sponda YIT Huhtamäki Comptel Vaisala Cramo Fiskars Metso Ramirent Stora Enso PKC Group Pohjola Pöyry Tikkurila Sampo Talentum Teleste Oriola-KD Nokian Renkaat Outotec Kemira Raisio Cargotec Fortum Finnair Lemminkäinen F-Secure Talvivaara HKScan Konecranes UPM-Kymmene Wärtsilä Aspo Uponor Metsä Board Neste Oil Kesko Atria Rautaruukki Olvi Kone Rapala Basware Nokia Ponsse Tieto Outokumpu Alma Media Elisa Stockmann Ahlstrom Sanoma Orion Marimekko 3 1 3 3 6 1 4 4 5 6 3 0 1 2 1 11 5 5 2 2 2 1 6 0 1 1 5 5 4 0 3 11 1 1 0 3 1 3 2 4 0 2 2 3 1 0 3 0 2 0 0 12 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENVETO ylialipainota pidä painota myy 3 2 2 0 2 1 1 3 4 2 3 3 0 4 2 5 0 3 1 1 2 3 3 2 0 3 3 7 2 1 4 4 1 2 3 2 3 2 3 4 1 1 1 4 3 3 3 1 3 1 1 4 0 3 0 1 4 1 0 1 0 0 60 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 0 0 1 0 5 1 0 4 4 4 3 1 2 4 1 7 3 6 1 1 0 3 10 0 1 3 7 2 4 3 6 7 2 0 1 4 0 6 9 4 1 4 5 9 2 1 5 2 13 0 2 15 2 4 9 1 9 3 2 4 2 0 0 0 0 1 0 0 2 0 1 0 1 0 0 1 1 1 2 2 2 2 1 1 0 1 1 2 1 1 2 0 2 3 0 1 2 2 2 2 1 2 1 1 3 2 2 2 2 2 2 2 3 7 2 2 5 2 4 4 2 4 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 5 1 1 0 0 1 0 3 0 0 0 3 5 2 0 2 8 1 1 0 2 1 2 2 4 0 2 1 4 2 1 5 0 6 0 0 21 0 6 4 1 9 2 1 4 7 2 ostosuosituksia, % suositusluku konsensus p/e 2013 50 33 50 75 46 33 57 36 36 46 30 0 33 18 20 38 45 29 33 33 33 13 27 0 33 11 26 25 29 0 18 33 20 20 0 23 14 20 12 22 0 20 17 14 10 0 17 0 8 0 0 20 0 6 5 0 0 0 0 0 0 0 1,25 1,33 1,33 1,38 1,46 1,50 1,50 1,50 1,54 1,54 1,60 1,63 1,67 1,68 1,70 1,72 1,73 1,74 1,75 1,75 1,75 1,75 1,80 1,83 1,83 1,83 1,84 1,85 1,86 1,88 1,88 1,89 1,90 1,90 1,92 1,92 1,93 1,93 1,94 1,94 2,00 2,00 2,00 2,00 2,05 2,07 2,08 2,10 2,13 2,17 2,17 2,18 2,25 2,28 2,29 2,30 2,35 2,35 2,40 2,42 2,73 2,75 ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota myy 8,6 9,3 13,3 11,4 11,5 10,6 21,7 13,1 11,9 10,1 12,1 15,2 16,5 9,2 14,5 10,7 12,6 14,0 11,0 11,0 19,5 13,9 12,2 16,3 8,6 14,0 11,9 13,0 12,9 15,7 13,8 10,7 11,1 9,8 12,1 9,6 14,8 9,9 16,9 15,6 19,5 16,4 10,1 13,7 9,1 171,7 15,3 21,0 13,2 31,1 131,7 11,5 10,4 13,0 10,9 19,0 101,8 10,5 14,4 75,0 ev/ebitda 2013 osinkotuotto 2013e, % liikevaihdon kasvu 2013e, % 15,7 5,4 6,0 6,3 17,0 6,4 12,1 8,9 16,1 8,1 7,5 4,7 6,8 4,2 14,9 5,9 4,7 6,5 5,1 5,5 4,7 5,0 3,6 6,7 4,7 2,3 3,3 4,7 5,2 3,9 4,9 4,5 5,0 4,3 6,4 4,8 6,1 4,7 4,3 1,2 5,2 4,8 4,2 4,7 4,2 5,3 3,1 5,1 4,2 3,4 7,3 3,7 4,1 4,2 0,0 4,4 4,4 7,8 3,2 7,4 4,1 2,7 3,7 5,6 5,3 4,3 3,0 3,2 5,5 1,8 0,0 4,5 5,8 0,0 2,8 9,3 5,0 4,5 8,1 6,1 2,4 11,8 4,2 2,1 2,5 4,9 3,8 12,0 5,9 4,7 0,6 4,5 5,5 2,4 -0,3 11,1 -3,1 -1,0 0,2 -1,8 17,4 -3,9 1,4 -10,7 3,0 1,0 11,5 6,5 5,9 -0,1 4,1 -3,4 2,5 4,4 1,6 5,9 53,2 2,8 0,2 -2,5 6,1 2,4 10,4 0,3 -0,1 0,2 3,0 -4,5 8,4 8,9 3,5 13,9 -3,9 -5,5 -4,2 105,3 -1,0 0,9 1,2 3,0 -2,6 0,0 7,0 9,8 7,8 11,7 7,4 4,8 6,3 7,4 6,7 7,5 8,7 8,2 8,3 3,0 5,6 6,1 16,0 4,9 9,3 5,9 10,2 9,9 8,9 5,7 5,9 5,8 5,8 7,6 8,2 14,3 7,7 13,0 4,1 7,9 4,9 16,6 7,4 6,5 10,5 10,4 4,7 9,1 16,8 tuloskasvu 2013e, % 4,0 13,9 13,2 32,6 -2,6 7,1 44,5 40,1 9,8 10,8 4,3 0,6 5,5 2,3 -0,9 -2,0 5,0 6,1 -22,8 743,1 4,5 -2,1 87,4 16,8 47,8 7,2 14,7 8,4 16,3 -8,9 -2,7 81,1 38,7 4,9 150,0 9,6 11,7 7,5 9,5 17,8 59,4 52,7 11,2 105,5 13,0 12,7 38,5 22,6 10,8 11,8 -12,8 -2,8 -21,0 -24,4 -8,1 1,2 LÄHDE: FACTSET SUOSITUKSET
Y HTIÖISTÄ KIRJOITET UT UUTISET. Y HTIÖT. 61. K ÄY TÖSSÄ 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. TAULUKOT Ulkomaalaiset innostuvat Pöyrystä ja Konecranesista PÖYRY JA KONECRANES kana Konecranesin ulkomaalaisomistus on - Konecranes johtaja Pekka Lundmarkin Suomesta Singaporeen on ilmeisesti saanut - Outotec, jonka ulkomaalaisomismonen suomalaisen institutionaalisen sijoittajan salkkuun. Muita suuria ulkomaisen omistajien meFortum, Stockmann, Talvivaara ja Vaisala. Pekka Lundmark ULKOMA AL AISOMISTUS Ulkomaalaisomistus osakkeista % Muutos %-yksikköä 12 kk Muutos %-yksikköä 3 kk Ulkomaalaisomistus osakkeista % Muutos %-yksikköä 12 kk Muutos %-yksikköä 3 kk Ulkomaalaisomistus osakkeista % Muutos %-yksikköä 12 kk Muutos %-yksikköä 3 kk Affecto 13,5 -1,3 0,6 Kemira 18,4 4,8 1,3 Ruukki Group 90,6 -0,6 -0,1 Ahlstrom 13,4 -0,4 0,9 Kesko 19,1 1,5 0,9 Sampo 54,9 3,5 0,3 2,0 -0,3 0,0 Kesla 2,3 -0,1 0,1 Sanoma 8,5 -1,9 1,2 eQ 16,7 16,7 -0,1 Kone 45,3 0,9 -0,1 Sponda 50,2 1,1 0,2 Amer Sports 43,7 -2,6 1,3 Konecranes 42,0 11,6 3,4 SRV 2,9 -0,4 0,1 8,2 3,1 0,9 Lassila & Tikanoja 17,0 1,4 -0,6 Stockmann 6,4 0,6 -1,7 Alma Media Aspocomp Atria 2,7 0,1 0,1 Lemminkäinen 12,7 -0,8 -1,0 Stonesoft 7,9 0,4 -0,1 Basware 11,8 -0,5 0,4 Lännen Tehtaat 7,9 0,1 0,0 Stora Enso 69,1 2,7 2,1 Biotie Therapies 59,8 -0,7 -2,1 Marimekko 20,9 -7,7 0,0 Talentum 13,9 3,7 2,7 CapMan 15,7 -1,8 -0,2 Martela 4,8 -0,2 -0,2 Talvivaara 14,7 -6,7 -1,4 Cargotec 15,8 -2,5 1,3 Metso 47,8 -2,8 -0,2 Technopolis 27,1 4,0 1,0 Cencorp 44,5 -0,5 -0,3 Metsä Board 10,6 0,9 0,0 Tecnotree 10,7 -15,6 -1,9 Citycon 76,9 -4,2 -1,4 Neste Oil 17,6 -0,3 2,3 Teleste 5,9 -2,3 0,0 Componenta 18,7 -5,0 0,0 Nokia 73,3 -3,9 0,3 Tieto 50,7 4,5 4,1 7,0 1,3 0,6 Nokian Renkaat 62,6 0,2 1,5 Tikkurila 23,4 0,0 2,0 Cramo 27,1 3,6 4,2 Norvestia 34,2 0,0 0,0 Tulikivi 3,3 -1,1 0,5 Digia 7,4 4,3 4,1 Okmetic 16,9 -1,3 0,0 Saga Furs 5,3 0,4 0,7 Efore 6,6 0,3 0,0 Olvi 18,6 2,3 0,7 UPM 56,9 3,9 0,7 11,5 0,0 0,0 Oriola-KD 10,5 0,4 -0,2 Uponor 31,6 6,3 1,3 3,7 0,1 0,2 Orion 35,4 6,5 2,4 Vacon 51,4 -1,8 3,0 27,8 0,4 -0,1 Outokumpu 42,3 15,4 -0,9 Vaisala 11,4 -2,9 -1,5 Outotec 44,1 -12,1 -2,2 Viking Line 4,9 0,0 0,1 PKC Group 23,8 -2,7 1,5 Wärtsilä 51,8 3,9 -0,1 Pohjola Pankki 17,3 1,1 0,3 YIT-Yhtymä 35,8 3,9 1,0 1,4 -0,4 -0,1 Zeeland 12,6 4,5 -0,2 Ålandsbanken 9,8 0,2 0,2 Comptel Elcoteq Elektrobit Elisa Etteplan 2,1 -0,4 -0,1 Exel Composites 33,0 0,1 0,0 Finnair 11,0 -1,0 -0,4 Finnlines 83,4 1,6 0,1 Ponsse Fiskars 2,2 -0,8 0,1 Dovre Group Fortum 23,6 -3,8 -1,7 F-Secure 3,7 -1,0 -0,2 Pöyry 42,8 2,8 4,9 6,5 -0,8 0,4 QPR Software 11,1 -0,1 -0,1 88,8 5,0 0,0 Raisio 10,0 1,4 0,7 Glaston 3,2 -2,0 -1,8 Ramirent 52,0 0,4 1,6 HKScan 19,5 -0,8 -0,1 Rapala 71,9 1,9 0,8 3,3 -0,5 0,0 Rautaruukki 13,9 -2,2 -0,8 35,2 6,8 1,7 Raute 3,5 1,9 0,1 8,9 1,4 1,3 Revenio 4,0 0,2 0,4 Geosentric Honkarakenne Huhtamäki Ixonos Ulkomaalaisomistus alle kaksi prosenttia: Aktia, Aspo, Biohit, Elecster, Ilkka, Incap, Innofactor, Keskisuomalainen, Neo Industrial, Nordic Aluminium, Nurminen Logistics, Oral Hammaslääkärit, Panostaja, porssi.arvopaperi.fi ARVOPAPER IN PÖR SSIPALV ELU. Y HTIÖIDEN AVAINLU V UT. KUR SSIHISTOR I AT
niin kahviloina kuin voittajaosakkeena eri rahastojen salkuissa. Pääjohtaja sai vielä jatkaa, mutta 97 prosentia edellisvuotta pienemmällä palkalla.. Hallitus patistaa pankkia vahdittamaan taloutta entistä avokätisemmin. Istanbul on vahva kandidaatti kilpailussa isännyydestä Madridin ja Tokion kanssa. Laatumielikuva myy tunut Applen matkimisessa. Kasvu ei tule, mutta pörssi rallattaa. Se tuo hyvää käyttökokemusta, gurmeeta, massoille tinkimättä laadusta tai hinnasta. Yhtiö on vuoden 2008 kriisin jälkeen parantanut tulostaan ja kasvattanut läsnäoloaan ympäri maailmaa . Penney yritti uudistua Applen opein, mutta turhaan. Keskiluokkainen tavarataloketju ? Amerikan Anttila . muutti vuoden 2012 alussa toimintatapojaan ja luopui sesonkeihin ja kansallisiin juhlapäiviin liittyvistä alennusmyynneistä. Hän tuli Applelta, jossa on luonut menestyksen mieluummin viileällä hypellä kuin alennuskupongeilla. Turkin kasvu voi saada sysäyksen syyskuussa, jolloin valitaan vuoden 2020 olympialaisten isäntäkaupunki. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen Turkki hakee vauhtia TURKIN TALOUSKASVU romahti viime vuonna neljäsosaan edellisestä eli 2,2 prosenttiin. Väkirikkaan maan kasvu oli vuosia niin vahvaa, että sen EU-jäsenyydestäkin alettiin jo puhua siihen sävyyn, että EU tarvitsee Turkkia enemmän kuin Turkki EU:ta. Applen tyyli ei kuitenkaan toiminut Amerikan Anttilassa. Viime kesästä Turkin pörssi on noussut reilut 30 prosenttia. EU tuskin avaa oveaan Turkille tänä vuonna. Nyt maa jatkaa jäsenyysneuvotteluja entistä nöyrempänä. Dynaamisessa Turkissa käännökset voivat olla nopeita. Viime vuonna Starbucks avasi kaksi kahvilaa Suomessakin ja huhutaan, että kahviloita olisi täällä pian 20. Kasvuvauhti on niin kova, että yhtiön osakkeen p/e-luku käy jo kolmattakymmentä ja se on selvästi kalliimpi kuin McDonald?s. S TA RBU CKS 62 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2013 SHANNON FAULK KAHVILAKETJU STARBUCKS on onnis- Ei ne taalat vaan prosentit VIEHÄTYSVOIMAANSA MENETTÄNYT tavarataloketju J.C. Jokapäiväiset halvat hinnat eivät kuitenkaan miellyttäneet shoppailijoita. Idean isä, tuore markkinointijohtaja sai potkut ja juhlapäiväkampanjat ja vanhanaikaiset alennuskupongit tulivat takaisin. Kalliiksi käyneen kokeilun takana oli pääjohtaja Ron Johnson