Arvopaperi 5/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta TOUKOKUU toukokuu 5/2013 Helsingin kulta-aika oli ja meni Varman Risto Murto HELSINGIN KULTA-AIKA OLI JA MENI IHMISKOE A M A ZON.COM LISTAEHDOK AS Toimittaja rahastomyyjätentissä Kirjakaupasta mediayhtiöksi Viinatalo valmis pörssiin. Sijoitusteema: Metsään ilman raivaussahaa Sijoittamisen erikoislehti 33
Touareg on auto, jonka erinomaisuuden paitsi näkee myös tuntee. Tutustu tarkemmin volkswagen.fi/touareg. Suositusvähittäishinnasto 4.4.2013 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Touareg 4MOTION -neliveto on omaa luokkaansa. *)CO2-päästöllä 184 g/km. Y. Moottorivalikoimasta löytyy väkivahvoja ja taloudellisia dieselmoottoreita entistä laajemmissa teholuokissa. Se on autojen ehdotonta eliittiä, joka tarjoaa vertaansa vailla T olevat ajo-ominaisuudet niin maantiellä, maastossa kuin kaupungissakin. Touaregissä on entistä kattavampi H vakiovarustetaso sekä uudet upeat ulkonäköpaketit
www.volkswagen.fi Touareg-mallisto svh alk.: autoveroton hinta 55.930 ?, arvioitu autovero*) 25.097,14 ?, kokonaishinta 81.027,14 ? Huolenpitosopimus alk. 63 ?/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) Yhdistelmäkulutus 7,0?9,1 l/100 km. CO2-päästöt 184?239 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.
Uudet välineet muuttavat elämää, ja ne vaikuttavat myös talouteen ja sen lainalaisuuksiin. maaliskuuta 2013 Kun uusi paavi puhuu Pietarinkirkon parvekkeelta, yleisö seuraa esiintymistä tallentaen sitä älypuhelimilla ja tableteilla. Miten tämä vaikuttaa sinuun? Tekniikka kehittyy nopeasti. Me Nordea Private Bankingissä seuraamme puolestasi maailman muutoksia, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä. Tervetuloa asiakkaaksemme. Varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun numerosta 08001 98989. Hoida varallisuuttasi, saat meiltä käyttöösi: oman sijoitusjohtajan tarvitsemasi asiantuntijat: salkunhoitajat, meklarit, varallisuudenhoidon juristit sekä vakuutusasiantuntijat yksilöllisen suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/vaikutus S ijoit usneuvonta | Ver osuunnit te lu | Perhe oikeus | Perint ö suunnit te lu | Vakuut us s ijoit taminen. Photo: Scanpix Pietarinaukio, Vatikaani 13
Sijoitus metsään vaatii omistajuutta kaikissa muodoissaan 34 JOHANNES ROMPPANEN Helsingin pörssissä meni kovaa. Parhaimmillaan osakekurssi kävi vuoden 2000 alussa 28 eurossa. Toukokuussa yhdysvaltalainen McAfee ilmoitti ostavansa Stonesoftin. Pörssiin listautui kasapäin uusia yhtiöitä, joista useimmat toimivat it-alalla. Se oli Helsingin pörssin kulta-aikaa. Tämän lehden kansihaastattelussa Varman sijoitusjohtaja Risto Murto epäilee, ettei vastaava aika palaa ainakaan lähitulevaisuudessa. Ympäristö ei suosi pörssiä. Tragikoomista on, että vasta viime aikoina internet on todella siirtynyt mobiiliksi ja samalla Nokia on menettänyt otteensa matkapuhelinmarkkinan himotuimmasta osasta, älypuhelimista. Yksi it-huuman tähdistä oli tietoturvayhtiö Stonesoft, joka listautui silloiselle I-listalle huhtikuussa 1999. 4,50 euron lunastushinnassa on huima preemio viime vuosien kurssiin verrattuna. Tämän lehden teema on metsäsijoittaminen, joka onnistuu uusien omistusratkaisujen ja tuotteiden myötä myös ilman että itse tarvitsee vetää saappaita jalkaan ja tarttua vesuriin. VOIHAN VENÄJÄ! Oriola-KD:n alkuvuotta synken- sivät it-hankaluudet Venäjällä. Toimitusjohtaja Eero Hautaniemi lupaa, että menetetyt asiakkuudet saadaan loppuvuonna takaisin. 5. SISÄLTÖ COLOURBOX TOUKOKUU 2013 JUHO HUTTUNEN UUSI LEHTI Kulta-aika on mennyttä KUN VUOSITUHAT vaihtui, 44 VAATIVA SIJOITUS. mobiilin internetin päätelaitteissa. Nokia rynnisti kärkiyhtiöksi tulevaisuuden alalla, matkapuhelimissa
SISÄLTÖ TOUKOKUU 2013 UUTISET IHMISET UUTISET&IHMISET 8 PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo kommentoi osavuosituloksia 10 NOTEERATUT Rahastojen merkintäpalkkiot historiaan 12 UUTISKUUKAUSI 15 IHMISET Viekö Pankakoski Altian pörssiin? 18 SIJOITIN VIIMEKSI Mikael Forssell sijoittaa kotikulmilleen Punavuoreen REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 RISTO MURTO Helsingin pörssillä takana loistava tulevaisuus 26 TALLINK Virkamies Enn Pant loi Viron suurimman yrityksen 34 KUUKAUDEN OSAKE Oriola-KD:lla vaikeuksia Venäjällä 40 SIJOITUSPALVELUTUTKINTO OSAKKEET R AH ASTOT ILMIÖT PELURIT 52 TULOSKAUSI Kone hurjassa iskussa 54 MAAILMAN OSAKKEET Kehittyvät markkinat alkuvuoden pettymys 55 Amazon hyökkää televisiomarkkinoille 56 RAHASTOSIJOITTAMINEN Rahastoissa riittää valinnanvaraa Toimittaja kävi rahastomyyjätentissä 44 METSÄSIJOITTAMINEN Metsä vaatii omistajuutta 50 JOHTORYHMÄ Rautaruukilla riittää haasteita TAULUKOT GRAAFIT Mikael Forsell Parhaat rahastot 66 Suomi-salkut 67 Gurusalkut 68 Korot ja lainat 69 Raaka-aineet ja maailmantalous 70 HANNU KONTTINEN Yhdysvaltalaiset tulosennusteet 65 Osingot ja tuotot Jotkut vielä jaksavat kasvaa 74 PÖRSSIRISTIKKO 77 KUMPPANIBLOGI 78 TALLIMESTARI Eurooppalaiset tulosennusteet 64 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Pohjoismaiset tulosennusteet 63 6 Tulosennusteet 62 ALEKSI POUTANEN 60 72 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 73 MARKUS SALIN Verorälssi rällää KOLUMNIT 58 JOUKO MARTTILA Japani ampuu kovilla 76 PENTTI FORSMAN Maailmantalous yskii -
Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.
Yllättävän pieniä lukuja. Maailman suurinta rahastoa pyöKansainvälisillä vientikoneparittävän Pimcon vetäjä Mohamed joilla kuten Koneella, WärtEl-Erianin mukaan pörsseistä silällä ja Outotecilla on ennustevoima kadoksissa, meni hyvin ja tilauskoska kursseja nostaa vain kannat vahvistuivat. keskuspankkien löysä raha. On toinenkin toimiala, Niin tai näin, mennyt tujossa taiteiltiin kaikkien loskausi ei ollut hirveän aikojen parhaat voitot: huono. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. Liikevaihei vedä. Nyt tarjous on piensijoittajienkin mahdollisuus, jos 8 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 asioi verkossa. Esimerkiksi Nordnetin kautta voi merkitä suurien rahastoyhtiöiden kuten Fidelityn, JP Morganin ja Nordean rahastoja palkkioitta. Suursijoittajat eivät ole aikaisemminkaan maksaneet näitä palkkioita. Pörssikursseissa kurjuus ei dot laskivat 0,6 prosenttia ja tuloknäy, kun markkina on ollut pirteä set ennen kertaeriä kasvoivat 0,4 muuallakin kuin Wall Streetillä. prosenttia. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ilman Nokiaa pörssiyhtiöiden puvuodesta paremmin. tulossummasta voi vetää johtopääKotimainen kysyntä supistuu ja vienti töksen: polki paikallaan. Euroopassa Teleoperaattorien ja Fortumin tulokset pörssiyhtiöt tuottivat vaatimattomasti ainotkahtivat, tosin lievästi. Tulosta syntyy, edellisvuotta makeammat kun työntekijöitä marsvoitot. sitettiin ulos ja lainojen marginaaleja nostettiin. TOIMITUKSELTA Loistouutinen rahastosijoittajille KILPAILU RAHASTOMAAILMASSA kiristyy. Se on kuluttajan kannalta hyvä, koska hinnat laskevat. Se oli mantereella peräti 72 prosenttia yhtiöistä löi ehkä kauden iloisin yllätys. ennusteet. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. Handelsbanken ja useita rahastoja välittävä Nordnet ilmoittivat suureen ääneen lopettavansa merkintäja lunastuspalkkioiden perimisen. alv. Tasaisen heikosti mutta pluspahempaa ainakin pelätään. salla menivät metsäteollisuusyhtiöt. Niistä voi katsoa, missä mentiin paperien kysyntä näyttää vain hiljenevän. tammi?maaliskuun aikana. maan ulkomaanpuhelumaksu.. Finnair, Lemminkohtalaisen huonosti. käinen ja Stockmann paiUSA:SSA Nokia kääntyi iloknuivat miinukselle. semme voitolle, mutta Mitkään merkit eivät sen liikevaihto laski viinäytä siltä, että kotimarkLÖI ENNUSTEET kinallamme menisi lopdenneksen. NiiTulosjulkistukset ovat pääsääntöisesti den markkina on edelleen heikentynyt ja takana. Joillakin suomalaisilla menee tarjoilivat edellisvuotta selvästi heikommat kohtalaisesti ja joillakin luvut. Isot rahastoyhtiöt luopuvat rahastamisesta, koska tahtovat kilpailla etf-osuuksien kanssa. Se näkyy hinnoissa: Dow Jones Suomalaisen suhdannekuva valkenee, on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. kun katsoo kotimarkkinayhtiöitä. Suomessa positiivisia yllättäjiä oli reilu Rakentaminen, mediatoimiala ja kauppa kolmannes. PÄÄKIRJOITUS Tulokset polkivat paikallaan S uhdanteesta ei oikein saa selkoa. Näin ei kansantalous kasva, mutta lyhyen Onko edessä uusi taantuma vai ajan voitot kylläkin. paremmat ajat. Neste Oil paransi nakin verrattuna Yhdysvaltoihin. Keskuspankkien Aivan surkeaa on perusmetallin teko. löysästä rahapolitiikasta ja EKP:n Outokumpu, Rautaruukki ja Talvivaara ovat koronlaskusta voisi päätellä, että tappiolla. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. Se toi vain harvoille pankit. Uudella ja sai biodieselin käännettyä voitolle. Kuluttaja hyötyy, kun rahastojen kilpailutilanne kiristyy ja hinnat laskevat. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikko Laitila 040 342 4287 Mikael Sjöström 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 34?36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Penti Forsman, Juho Huttunen, Päivi Joensuu, Tero Kuittinen, Tuomas Kärkkäinen, Jessica Larsen-Hossain, Sami Lotila, Tanja Maijanen, Jouko Marttila, Tuulia Oksanen, Aleksi Poutanen, Johannes Romppanen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Riitta Supperi, Annamari Tolonen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET puh. 10 %). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh
Kilpailijamme taisivat pelästyä kiinteitä palkkioitamme. Kauppalehti: Kiinteistövälittäjät epäilevät Myyntiturvaa huijauksesta hs.fi 26.3.2013 Välittäjät: Myyntiturva huijaa, asunnot tiskin alta kauppalehti.fi 26.3.2013 Uutinen sytytti ilmiriidan ? Vuokraturva ällistyi uusisuomi.fi 26.3.2013 Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.
Sen sijaan talletusten suosio hiipuu edelleen, kun pankit ovat polkeneet talletuskorot lähelle nollaa. Eufexin toimitusjohtajan Jyri Suonpään mukaan taustalla vaikuttaa myös pörssilistattujen rahastojen eli etf:ien suosio. Etf-tuotteista menee välityspalkkio osakekaupan tapaan. Ja Odin rahastoilla merkintä ja lunastaminen on ollut maksutonta jo vuosia. Nordnetin Suomen maajohtaja Niklas Odenwallin mukaan Euroopassa on 10 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 RUOTSIN TAPAAN. OP-rahastot ja muutamat pienemmät empivät vielä. Teksti Mikael Sjöström Kuva Annamari Tolonen V erkkoa käyttävä suomalainen rahastosijoittaja voi nyt välttyä merkintä- ja lunastuspalkkioilta. Pankin tiskillä asioiva maksaa edelleen. Toukokuussa nettivälittäjä Nordnet, Handelsbanken sekä Eufex-pankki ilmoittivat luopuvansa rahastosijoitusten merkintäja lunastuspalkkiosta. Ja vuosi sitten laskimme yhdistelmärahastojen palkkioita.? ?Merkintä- ja lunastuspalkkioista luopuminen on myönteinen uutinen rahastosijoittajille, mutta tärkeämpää olisi pienentää hallinnointipalkkioita?, sanoo Morningstar. päätoimittaja ja rahastoanalyytikko Matias Möttölä. Hallinnointipalkkioiden pitäisi laskea, kun rahastoyhtiöiden pääomat kasvavat, vaikka sääntely onkin lisännyt rahastoyhtiöiden kustannuksia. Hallinnointipalkkiot ovat pitkän päälle merkintäpalkkioita suurempi rasite, joten kohtuulliset palkkiot olisivat hyvä asia rahastosäästämiselle ja siten myös rahastoyhtiöille. Möttölän mukaan Eurooppa ei voi röyhistellä hallinnointipalkkioiden edullisuudella ja Suomessa hallinnointipalkkiot ovat linjassa Euroopan kanssa. ?Korko- ja yhdistelmärahastojen hallinnointipalkkiot voivat jäädä Suomessa jopa alle eurooppalaisen tason, kun taas erityisesti kehittyvien markkinoiden rahastoissa tilanne on usein päinvastainen?, Möttölä sanoo.. NOTEERATUT Handelsbanken ja Nordnet avasivat kisan Rahastojen merkintäpalkkiot historiaan Handelsbanken, Nordnet ja Eufex ovat lopettaneet merkintä- tai lunastuspalkkion perimisen rahastoista verkossa. Handelsbankenin ja Eufexin päätös koskee vain niiden omia rahastoja, kun kaupat solmitaan verkkopankissa. Handelsbanken Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Mari Berglundin mukaan palkkioiden poistamisen avulla halutaan madaltaa rahastosijoittamisen kynnystä. ?Merkintäpalkkiot vähentävät kiinnostusta rahastoihin, koska suomalaiset uskovat pitävänsä osuudet vain lyhyen aikaa, jopa vain vuoden.? Palkkioiden poistaminen osuu hetkeen, jolloin kiinnostus rahastosäästämiseen on selvässä kasvussa: Sijoitusrahastojen pääoma paisui huhtikuussa yli 600 miljoonalla eurolla, yhteenlaskettu rahastopääoma hipoo nyt ennätystasoa ollen liki 70 miljardia euroa. Finanssialan Keskusliiton pankkibarometrin vastaajista jopa 80 prosenttia sanoo sijoittavansa mieluiten osakkeisiin ja osakerahastoihin. ?Ruotsissa neljä viidestä säästää rahastoihin, mutta Suomessa vain yksi vii- destä. Nordnet tosin tarjoaa etfkuukausisäästämistä ilman ostopalkkiota. Täysin uudesta asiasta ei ole kyse, sillä suuret rahastosijoittajat ja vakuutuksen kautta säästävät ovat välttyneet palkkioilta jo aiemmin. Lähin esimerkki on Ruotsi. ?Uskon, että tuoreet muutokset aiheuttavat eniten paineita perinteisille pankeille, jotka myyvät sijoitustuotteet konttoriverkostonsa kautta?, Odenwall sanoo. Osuuspankki perii palkkiot OP Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Samuli Sipilän mukaan kilpailijoiden päätökset ovat vain askel jo pitkään jatkuneessa kehityksessä. ?Säilytämme palkkiot toistaiseksi, mutta luovuimme jo aiemmin jatkuvien säästösopimusten merkintäpalkkioista. Toivon, että palkkioiden poistaminen innostaa myös suomalaiset kokeilemaan rahastosäästämistä?, kertoo Handelsbanken Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Mari Berglund. enimmäkseen luovuttu rahastokaupan merkintä- ja lunastuspalkkioista
Se on outoa ottaen huomioon, että samat kilpailijat välittävät asuntoja suurimmassa osassa Suomea vielä halvemmalla. Tutustu tosiasioihin välityspalkkioista: www.myyntiturva.fi Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.. VAIKKA OVAT ITSE HALVEMPIA. Monet kilpailijamme moittivat kiinteitä välityspalkkioitamme suurissa kaupungeissa aivan liian halvoiksi
Yhdysvaltain talouskasvun huippu nykyisessä syklissä saattaa olla jo takanapäin. Yhtiö on aiem- min listattu Tukholman pörssissä, mutta rinnakkaislistauksen myötä Pohjois-Karjalan kulta tulee helpommin suomalaissijoittajien ulottuville. Päälistan pieniin yhtiöihin kuuluva Endomines teki viime vuonna positiivisen tuloksen. Jos taantuma iskee, seurauksena on valtionlainakorkojen syvenevä lasku ja Fedin kvantitatiivisen elvytyksen jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen?, Edwards kirjoittaa markkinakatsauksessaan MarketWatchin mukaan. Peter Fagernäs 12 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5.. Eniten kahmaisi Luxemburgiin rekisteröitynyt vakuutusjätti Lombard Assurance, jolla on B-osakkeista 17,5 prosenttia. Myös Henki-Suomi sekä Henki-Fennia ottivat osaa antiin. Markus Ekberg, Endomines ja Lauri Rosendahl, Helsingin Pörssi. 23.4. SG:n strategi: jenkkiosakkeet romahtavat 70 % TAALERITEHTAAN LISTAUSANNISSA vakuutusyhtiöt tulivat suuromistajiksi. Kuvassa vas. Myös Taaleritehtaan suurimmat omistajat Pertti Laine sekä Peter Fagernäs merkitsivät lisää osakkeita. JUHO KUVA Taaleritehtaan omistuksia paketoitiin vakuutuskuoriin 24.4. SOCIÉTÉ GÉNÉRALEN strategi Albert Edwards ennustaa, että S&P 500 -indeksi romahtaa 450 pisteeseen ja kullan hinta singahtaa 10 000 dollariin unssilta. Yhdysvaltain valtionlainojen kymmenvuotisten korkojen hän arvioi painuvan alle yhteen prosenttiin. Jos Edwardsin ennusteet toteutuvat jenkkiosakkeet menettävät siis 70 prosenttia arvostaan ja kullan hinta kuusinkertaistuu. ?Rahapoliittisten päättäjien yritykset vaikuttaa suhdanteisiin ovat tehneet markkinoista heiluntaherkkiä. Vakuutusyhtiöt eivät ole todellisia omistajia, vaan ne tarjoavat verotuksellisia kuoria Taaleritehtaan asiakasomistajille. Antiin osallistuneita nimiä ovat Tehocin Ronni Neva-aho, K-kauppias Esa Kiiskinen sekä yrittäjä Tapani Myllys. NOTEERATUT ANNAMARI TOLONEN UUTISKUUKAUSI KULTAA PÖRSSIIN. Helsingin pörssin uusin listayhtiö Endomines pyörittää Pampalon kultakaivosta Ilomantsin Hattuvaarassa
Kaupankäyntitunnukseksi tulee MUNK1. Uusi Munksjö syntyy, kun Ahlstrom yhdistää erikoispaperiyksikkönsä ruotsalaisen Munksjön kanssa. Uuden yhtiön pääkonttori on Tukholmassa, mutta pörssipaikka on Helsinki. Keskimäärin FIMin ennusteet vaihtelivat 39,1 prosenttia suuntaan tai toiseen. Hinnat ovat laskussa, ja italialaisilla on hädin tuskin varaa ostaa ensiasuntoakaan. 13.5. 14.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 20.5. Munksjö listalle kesäkuussa KAUPANKÄYNNIN MUNKSJÖN osakkeella on tarkoitus alkaa Helsingin pörssissä 7. Hänen mukaansa ulkomaalaiset haluavat laittaa varansa varmuuden vuoksi. Italian asuntomarkkinoilla on nyt ostajan markkinat ulkomaisille sijoittajille. Kansainvälisen konsensuksen heilunta oli keskimäärin 39,5 prosenttia. FIMin jälkeen parhaat ennustajanlahjat löytyivät Evliltä, ja kolmannen sijan ennustekisassa nappasi Inderes. Jumbosijalle kilpailussa jäivät Dansken analyytikot. 24.5. 13. Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja luotonanto ovat kuitenkin kehittyneet suotuisasti. Arvosijoittajakonkari Mika Heikkilän sijoitusyhtiö omistaa Stonesoftia 1,7 miljoonalla eurolla. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen saa ostotarjouksesta lähes miljoonan euron tilin. FIMillä kirkkain kristallipallo ARVOPAPERI SELVITTI, kuinka suomalaisanalyytikoiden tulosennusteet pitivät ensimmäisen neljänneksen tulosten osalta. Selvästi kirkkain kristallipallo löytyi FIMiltä, kun vertailussa olivat mukana lisäksi Inderes, Nordea, Danske ja Evli. NOTEERATUT Draghi: Elvytys jatkuu niin kauan kuin tarvitaan EUROOPAN KESKUSPANKIN pääjohtaja Mario Draghi lupaa, että EKP jatkaa elvyttävää politiikkaa ?niin pitkään kuin on tarpeellista?. Draghin mukaan euroalueen taloustilanne on jatkunut edelleen heikkona. EKP:n tavoitteena on kasvattaa luotonantoa edelleen. Markku Kaloniemi 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. IDA PIMENOFF 6.5. 7.5. McAfee ostaa Stonesoftin 8.5. 9.5. 10.5. TIMO PYLVÄNÄINEN 11.5. 12.5. Saksalaiset asuntokaupoilla Italiassa SAKSALAISET HAALIVAT asuntoja talouskurimuksessa rypevästä Italiasta. Bloombergin haastattelema kiinteistönvälittäjä Yasemin Rosenmaier kertoo, että tällä hetkellä jopa 60 prosenttia hänen Pohjois-Italiassa myymistään asunnoista menee saksalaisille. Hän saa kahden miljoonan Stonesoftosakkeensa myynnistä yhdeksän miljoonaa euroa. Kaloniemen aikanaan hoitama FIM Fenno -rahasto on Stonesoftin kuudenneksi suurin omistaja. Aikoinaan Arvo Omaisuudenhoito varainhoitoyhtiön toimitusjohtajana työskennelleen Marko Kaupin sijoitusyhtiön salkusta löytyy puoli miljoonaa Stonesoftin osaketta. Yhtiö on maailman johtava erikoispaperien valmistaja. 21.5. 22.5. 23.5. MCAFEE TEKEE julkisen ostotarjouksen Stonesoftista. Yhdestä osakkeesta tarjotaan 4,50 euroa käteistä, mikä merkitsee 128 prosentin preemiota edelliseen noteeraukseen. Monet suomalaiset sijoitusammattilaiset tekevät lunastustarjouksella muhkean tilin. Yhtiön seitsemänneksi suurin omistaja on entinen FIMin salkunhoitajalegenda Markku Kaloniemi. kesäkuuta
OP-Pohjolan irtisanomat asiamiessopimukset päättyvät eri aikoihin . Suurimpana saajana ovat OP:n rahastot. Talouselämässä Kuisma kuvasi hiljattain tilannetta Alexandrian kanssa ?täydeksi sodaksi?.. NOTEERATUT Skandia-varojen jako käy kuumana OP-Pohjola sai satoja miljoonia lisää rahastopääomia Skandia-asiakkuuksista. Suurin menettäjä SEB virittelee vastaiskua Alexandrian kanssa. Teksti Mikko Laitila Kuvitus Tuomas Kärkkäinen J ? ärjestelmät on siivottu Skandian tuotteiden osalta, mutta useille entisille Skandia-asiakkaille on tehty varainhoitosopimuksia?, Elite Pankkiiriliikkeen liiketoimintajohtaja Janne Nieminen sanoo. Elite on yksi entisistä Skandia Lifen asiamiesyrityksistä, jonka Skandia-asiakkaat siirtyivät OP-Pohjolan rahastoyhtiön Aurumin haltuun yrityskaupan seurauksena. OP-Pohjola osti Skandian Suomen-liiketoiminnan toissavuonna. Pienet sijoituspalvelutalot pitävätkin napakasti kiinni vanhoista asiakkaistaan. ?Varainhoitoasiakkaita OP ei ainakaan ole meiltä saanut?, Nieminen sanoo. Juuri heitä OP-Pohjola kuitenkin hamuaa. ?Yrityskaupan yksi pääidea on myydä myös muita tuotteita Skandia-asiakkaille?, sanoo OP Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Jarmo Kuisma. SKANDIA LIFE -henki- ja sijoitusvakuutuksessa rahastojen juridinen kumppani on vakuutusyhtiö, ei asiakas itse. Toinen suuri menettäjä on SEB Rahastoyhtiö Suomi, jolta on kuihtunut alkuvuonna jo yli 450 miljoonan pääomat. Niinpä asi- akkaat ovat nyt OP-Pohjolan henkivakuutusyhtiö Aurumin asiakkaita, eivät pienten asiamiesyritysten. Kaksikon menetykset ovat suuria tilanteessa, jossa rahastopääomat muuten kasvavat. Pohjolalle siirtyi 100 000 sijoitussidonnaista henki- ja eläkevakuutusta, joissa on 1,3 miljardin euron varat. OP-Pohjola irtisanoi sopimukset entisiltä Skandia-asiamiesyrityksiltä tämän vuoden alussa. Skandia-asiakkaiden lähtö kolhaisee asiamiesyrityksiä, jotka ovat ottaneet omien kuorirahastojensa kautta sijoittamistaan varoista jopa prosentin hallinnointipalkkion. Yksi Skandia-asiamiehistä oli Finanssimaailma. ?Asiakkuuksien siirtyminen näkyy, mutta se oli kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Varsinainen volyymi ja liikevaihto tulevat muista RVM-konsernin yhtiöistä?, Finanssimaailman toimitusjohtaja Tom Lojander sanoo. 14 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 ?ALEX ANDRIAN K ANSSA EMME OLE PYST Y NEET ASIALLISESTI SOPIMA AN.? Niemisen mukaan monelle asiakkaalle Skandia-sijoitusvakuutus oli vain yksi osa laajempaa varainhoitosopimusta. suurimman eli Alexandrian sopimus päättyy viimeisenä toukokuun lopussa. ?Riita-asioihin en halua ottaa julkisesti kantaa, mutta Alexandrian kanssa emme ole pystyneet asiallisesti sopimaan asiakkuuksien siirrosta?, Kuisma sanoo. Kuisman mukaan Alexandria Pankkiiriliike on aktiivisesti kehottanut Skandiaasiakkaita irtisanomaan sopimuksensa ja siitymään muun muassa SEB Life -henkivakuutusyhtiön asiakkaaksi. SEB?Alexandria-kaksikko onkin järjestelyn ylivoimaisesti suurin menettäjä: Alexandria Rahastoyhtiöltä on lähtenyt tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä reilut 440 miljoonaa euroa pääomia
Kun Koskenkorva ei kannattele yhtiötä entiseen tapaan, Altia on ostanut uusia merkkejä ja markkinoita. Sitä ennen hän on ollut johtajana Nordeassa ja Kvärnerissä. Maantieteellisesti laajentuminen tapahtuu ostamalla uusia tuotteita ja laajentamalla tuotesortimenttia uusille markkinoille, kuten Itä-Eurooppaan ja Aasiaan.? Brändiviina virtaa kehittyviin maihin Helsingin pörssistä ei oikein löydy verrokkia Altialle. Lähinnä sopiva on Olvi. ?Alkoholituotteiden kysyntä ja tuotto ovat suhteellisen vakaita, jos yhtiön brändisalkku on kunnossa?, Pankakoski sanoo. Pankakosken mukaan suuren maailman alkoholijätit kuten Diageo (lisää sivulla 62), Pernord-Ricard ja Remy Cointreau ovat olleet sijoittajien suosiossa. Kehityspotentiaali on tärkeintä, myös sijoittajalle. Antti Pankakoski on johtanut Altiaa kuusi vuotta. 15. Heliövaara pohti, että Altiasta voisi tulla jopa uusi kansanosake. Altian toimitusjohtaja Antti Pankakoski, jos saat valita, otatko omistajaksi ruotsalaisen pääomasijoittajan vai 20 000 suomalaista piensijoittajaa? ?Hahhah. Kuluttajatuotteiden kasvu tulee Pankakosken mukaan olemaan globaalisti valtava, etenkin kehittyvillä markkinoilla. Huomio kannattavuudessa ?Altia on Pohjoismaiden suurin alkoholibränditalo?, Pankakoski kehaisee. Altian viime vuosi oli kuitenkin pieni pettymys, liikevaihto kutistui seitsemän prosenttia 483 miljoonaan euroon ja liikevoitto painui 27 miljoonaan edellisvuoden 36 miljoonasta. Molemmat ovat hyviä, kaikki sellaiset omistajat, jotka ovat kiinnostuneita tuomaan yritykseen kehityspääomaa.? Se on selvää, että valtio ei enää halua rahoittaa Altian edelleen jatkuvaa yritysja tuotemerkkiostoin tapahtuvaa kasvua. eläkeikä on 63 vuotta. ?Altian johtaminen on hirveän mielenkiintoinen juoksu, on kehitetty yritystä ja tehty järkeviä yritysostoja.? Pankakoski lupaa juoksun jatkuvan. Kannattavuuden parantaminen on nyt pääasia. Laivayhtiöiden ja Altian tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisille, arjen piristämisestä.? Tänä vuonna 59 vuotta täyttävä mies puhkuu työhalua. Ihme on, jos kaikille tuttuja kuluttajatuotteita valmistava yhtiö ei kiinnostaisi myös piensijoittajaa. IHMISET Viekö tämä mies Altian pörssiin? Hieman nopeasti kypsytetty mutta hyvistä aineksista rakennettu. Antti Pankakosken johtama Altia voisi listautua milloin tahansa. Teksti Mikko Laitila Kuva Riitta Supperi M aistuisiko tunnettuja tuotemerkkejä kuten Renault, Xanté ja Koskenkorva tuotesalkussaan pitävä alkoholitalo? Sellainen tulee tarjolle Helsingin pörssiin, jos valtio niin haluaa. Valtiolla ei enää ole intressiä omistaa alkoholiyhtiö Altiaa. Asia tuli äskettäin selväksi valtiovarainministeriön tuoreessa lisätalousarvioesityksessä. Omistajaohjausyksikön osastopäällikkö Eero Heliövaara arvioi, että pörssilistaus on varteenotettava vaihtoehto Altialle, vaikka valtio voi keventää omistustaan myös muuten. Liikevoitto nousee 10 miljoonalla ensi vuoden loppuun.? Kaljarallin konkari Antti Pankakoski siirtyi Altian johtoon Siljan ruorista. Pelkästään vuonna 2010 Altia osti tuotemerkkejä 90 miljoonalla eurolla. Viinatalo myy jo selvästi enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. ?Pohjoismaat ovat kypsä markkina, jossa haemme kasvua markkinaosuutta kasvattamalla. Hiljattain hän vaati julkisuudessa viinarallin rajoittamista Baltiasta. ?Kyllä minä kuitenkin varustamotoimintaa arvostan ja ymmärrän, toimiala on tuttu. Altian toimitusjohtajan ?TUOTTO ON VAK A ATA, JOS BR ÄNDISALKKU ON KUNNOSSA.? PÖRSSIPOMOKSI. Kasvu ei ole ollut takavuosinakaan tasaisen varmaa. ?Syyt laskuun ovat tiedossa ja korjaustoimet käynnistetty
vuosik erta A URIL TIKK joulukuu 12/2012 A rvopaperin sijoituspanelistien salkkukisaa vielä helmikuussa hallinnut FIMin pääanalyytikko Sanna Kaje on saanut luopua johtopaikastaan. Ohi on kiilannut sijoittaja Jarl Waltonen, joka johtaa nyt kilpailua 24,1 prosentin arvonnousulla. Kajeen salkussa parhaiten ovat menestyneet Tikkurila ja Vietnam-etf. Myös Eufex Pankin sijoitusjohtajan Anders Ekholmin salkun kehitys on ollut suotuisaa. Mikä ettei! Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Pientä lohtua toi Pöyryn vahvan vireen jatkuminen. Hänen salkkuyhtiöstään ainoastaan Oriola-KD kykeni maksamaan osinkoa. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Eroa Kajeeseen on kertynyt reilut kaksi prosenttiyksikköä. Waltosen salkun veturi on ollut PKC, joka on tuottanut osingot mukaan lukien jo 35,3 prosenttia. ?PKC on ehdottomasti yksi parhaimmista yhtiöistä Helsingin pörssissä?, Waltonen perusteli valintaansa viime joulukuussa. Myös Waltosen ulkomaalaissijoitukset TGS-Nopec ja Autoliv ovat antaneet aihetta hymyyn. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell. Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voit saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia. 2012, 269 sivua, suositushinta 39 ? Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi. SALKKUKISA Reportaasi: Japanin pör ssikurimus Sijoittamisen erikoislehti 32. Helmikuun vajaan 11 prosentin arvonnousu on kutistunut alle prosenttiin. Syy pudotukseen on Outokummun ja Aspocompin surkea kurssikehitys. Kyyröstä ei myöskään kutsuttu kevään osinkojuhliin. Ekholmin kotimaiset sijoitukset ovat kumpikin nousseet kolmanneksen, mikä nostaa hänet kisassa kolmannelle sijalle. Ainoana panelistina vain kotimaisiin osakkeisiin sijoittaneen Quorum Rahastoyhtiön salkunhoitajan Marko Kyyrösen tilanne sen sijaan ei näytä kovin hyvältä. Pöyry on ollut koko kisan tuottoisin osake, mutta Kyyrönen odottaa yhtiöstä jopa double- tai triple baggeria. 2013? Kilpailun puolivälin häämöttäessä salkkukisan kärkikaksikko on karkaamassa muilta. 9,50? Minne rahat Jarl Waltonen kiilasi piikkipaikalle SALKKUKISA 4.12.2012?10.5.2013 JOULU KUU Sijoitus 4.12.2012 JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv SANNA KAJE Metso Tikkurila Tieto Shanghai/Shenzen A-osake -etf Vietnam-etf ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley U.S. Property Fund Tunda Pakistanfond MARKO KYYRÖNEN Nokia Oriola-KD A Pöyry Outokumpu Aspocomp MIRKO HURMERINTA 2012 Min ne raha Sijoitus Tuotto, % t 10.5.2013 2013? 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000 24 901 27 050 25 138 20 855 26 118 124 061 20 000 20 000 20 000 23 185 25 319 23 395 15,9 26,6 17,0 20 000 20 000 100 000 24 398 25 314 121 611 22,0 26,6 21,6% 15 000 15 000 25 000 20 323 19 643 28 757 35,5 31,0 15,0 30 000 15 000 100 000 30 779 14 740 114 242 2,6 -1,7 14,2% 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000 23 083 22 661 27 296 16 216 14 392 103 647 15,4 13,3 36,5 -18,9 -28,0 3,6% SUUR OMIS Näitä osa T kkeita Herlinit ost avat TAJA JOHT ORY Finnair kai paa Aasian-ko kemusta HM Ä TALL IMES 24,5 35,3 25,7 4,3 30,6 24,1% TARI Missä ova Erkon rah t at? Minkälainen sijoittaja olet? Antti Parviainen, Sami Järvinen Sijoittamalla miljonääriksi Sijoittamallako miljonääriksi
Siitä kehittyi myöGray on nähnyt omin silmin kuinka hemmin kaupankäyntiväline, joka afrikkalaiset yritykset ovat mullison mahdollistanut monelle keniataneet pankkisektorin matkapuhelaiselle ruokaostosten maksamisen linten avulla. matkapuhelimella. Edelläkävijä mobiiliteknologiassa Pitkän aikavälin sijoitus Salkunhoitaja Malcolm Gray poimii Malcolm Gray on vieraillut yrityktiiminsä kanssa afrikkalaisia osaksen pääkonttorissa Nairobissa. Muutama vakuuttui yrityksen olevan teknolovuosi sitten tiimi sijoitti kenialaigiajohtaja tulevinakin vuosina. seen tietoliikenneyhtiöön, joka on ?Mielestäni yritys on erinomaiedelläkävijä mobiiliteknologiassa. nen pitkän aikavälin sijoitus . Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 60 miljardia euroa. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Danske Bankiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www. danskeinvest.fi. Knowledge at work 210x297_CapeTown_Afrika_Coated_FIN.indd 1 18/04/13 16.24. ei ?Yritys esitteli M-PESA -pal- vain sijoittajille vaan myös Kenialle, sillä yritys on avainroolissa kehittämässä maan kasvavaa taloutta.? Danske Invest Suomessa Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia. MIEHEMME KAPKAUPUNGISSA velun, joka tarjoaa sovelluksen Useammalla kuin joka toisella afrahansiirtoihin ja jolla on nykyisin rikkalaisella on matkapuhelin, mikä yli 16 miljooon synnytnaa käyttäjää. tänyt kokoKun sijoitat Danske Investin naan uudet kautta, käytössäsi on salkunhoitajia M-PESA:n avulla on markkinat. eri puolilla maailmaa. helppo siirtää KapkaupunYksi heistä on Malcolm Gray. rahaa kaugissa asuva pungeista Malcolm syrjäisiin kyliin. Hän keita Danske Investille
Seuraan pääosin Helsingin ja Lontoon pörssejä. Olet ammattijalkapalloilija. Muistan vieläkin, kun ensimmäistä kertaa vein rahaa pankkiin. M ovat pitkäaikaisia. Mistä sait siihen varat? Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Sijoittaminen alkoi, kun allekirjoitin ensimmäisen ammattilaissopimukseni Chelseaan 17-vuotiaana vuonna 1998. Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi? Minulla on sekä kiinteistöjä että osakkeita. Kasvoin Helsingin Punavuoressa ja opin tuntemaan Etelä-Helsingin kerrostalot. Kun asuntosijoittaminen tuli mahdolliseksi, tiesin heti sijoittavani niihin. Ostin saman tien ensimmäisen sijoitusasuntoni Helsingin ydinkeskustasta ja laitoin sen vuokralle. Miten suuri osa sijoituksistasi on Suomessa ja miten suuri osa ulkomailla? Luonnehdi itseäsi sijoittajana! Sijoitan kohteisiin, joita ymmärrän. SIJOITIN VIIMEKSI KOTIKENTÄLLÄ. Ostokohteilleen hän asettaa tiukat vaatimukset. Teksti Mikael Sjöström Kuva Aleksi Poutanen illoin aloit sijoittaa? Avasin oman pankkitilin ollessani kymmenvuotias. Asunnon olisi hyvä olla vähintään toisessa kerroksessa, joten talossa pitää olla hissi. Kokoan sijoituskohteista mahdollisimman paljon tietoa, mutta käytän päätöksiä tehdessä myös intuitiota. Niinpä olen tehnyt pitkäaikaisia sijoituksia saavuttaakseni taloudellisen riippumattomuuden mahdollisimman nopeasti. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi? Olen aina tiennyt, että tuloni voivat laskea, kun urani joskus loppuu. Kadulla ei saa olla läpikulkuliikennettä. Mikael Forssell on sijoittanut huipputason ammattilaisjalkapalloilijana ansaitsemiaan rahoja tarkasti valittuihin arvoasuntoihin EteläHelsingissä, viimeksi Punavuoreen. Mikael Forssell sijoittaa kotikulmilleen Punavuoreen Jalkapalloilija Mikael Forssell hankki sijoitusasunnon heti tehtyään ensimmäisen ammattilaissopimuksensa. Asuntosijoitukset 18 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Suurin osa sijoituksistani on Suomessa, mutta ulkomailtakin löytyy muutamia kohteita. Miten seuraat markkinoita? Luen päivittäin pörssi- ja talousuutisia useista lähteistä. Uskon kuitenkin unelmiin ja yritän löytää mahdottomistakin sijoituskohteista mahdollisuuksia. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi? Asuntosijoittamisessa minulla on muutamia periaatteita: talon pitäisi sijaita ydinkeskustassa ja olla iältään mieluummin 100 kuin 50 vuotta. Mielestäni tällaiset. Osakkeissa olen valmis tekemään nopeampia päätöksiä ja ottamaan riskiä, mutta kuitenkin niin, ettei riskin toteutuminen vaikuta merkittävästi koko omaisuuteeni. Miten sijoittaminen alkoi
Seurasin sydäntäni ja tein kovasti töitä. Pelasin 15 vuotta Englannin Valioliigassa ja Saksan Bundesliigassa. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Hyvinvointi, ruoka, terveelliset elämäntavat ja tietysti suklaa! MITÄ MIELESSÄ Keskityn tekemään maaleja HJK:n riveissä. VAPAALLA Vietän aikaa kavereiden, tyttöystäväni, perheen ja kummilasteni kanssa. asunnot säilyttävät arvonsa ja talouskriisit vaikuttavat niiden hintaan vain vähän. Kenen kanssa keskustelet sijoittamisesta ja sijoituskohteista? Pääosin vanhempieni, jotka auttavat minua talouteni kanssa. Puhun myös ystävien ja serkkujeni kanssa kuullakseni eri mielipiteitä siitä, mihin talous on menossa. GURUJEN SALKUT Gurut myivät Sampoa ja ostivat syklisiä HUHTIKUUN LOPPU ja toukokuun alku oli kurssirallia osakemarkkinoilla. Valtaosa siitä kertyy kurssinoususta. Näistä viidestä muut paitsi Fortum sijoittuvat syklisille toimialoille. Nettomääräisesti sijoittajakuusikko osti eniten Outotecia, 405 000 eurolla. Omistuksiaan kaivosteknologiayhtiössä kasvattivat Ingmanit. Osakkeena Olvi. 19. Mika Seitovirta ja Jouko Karvinen ovat tehneet näissä yhtiöissä talouskriisin aikana rohkeita pitkän aikavälin päätöksiä. Täydellinen gurutaulukko sivulla 67. Mihin sijoittaisit 50 000 euroa? Hajauttaisin 40 000 euroa tasaisesti seuraaviin osakkeisiin: Outokumpu, Stora Enso, Cargotec, Outotec, Kemira, Olvi, Neste Oil, Fortum, Metso ja Wärtsilä. Uskon sen tuovan tulosta niin, että molemmissa osakkeissa on nousuvaraa talouden kääntyessä. Rahallisesti suurimmat liikkeet nähtiin Sammossa, jota sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti liki miljoonalla eurolla. Metsossa ja Nokian Renkaissa gurujen omistukset kasvoivat runsaalla 300 000 eurolla. Suuren suuria omistusten lisäyksiä eivät gurut vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana ole tehneet. TOMMI MELENDER MYYDYIMMÄT OSTETUIMMAT Yhtiö Ostot, euroa Outotec Metso Nokian Renkaat Fortum UPM 404 600 352 770 304 380 250 410 168 800 Yhtiö Sampo Cargotec Elisa Wärtsilä Kone Myynnit, euroa -987 040 -212 850 -86 940 -38 650 -34 325 Suurimmat ostot ja myynnit 15.4.?13.5.2013. Uskon vahvasti Suomen konepajateollisuuteen, eikä osakkeiden volatiliteetti häiritse minua. Uskon kuitenkin, että kelkka kääntyy seuraavina vuosina. KARMO RUUSMAA Tasainen asuntosijoittaminen vuodesta 1998. Loput pitäisin käteisenä tankatakseni lisää samoja osakkeita, kun näen pörssin suunnan. Suurin onnistuminen sijoittanajana? Suurin epäonnistuminen? Nokian osakkeen tankkaaminen viime vuosina. Metsoa ostivat Hautaset ja Ingmanit, Nokian Renkaita Ingmanit. Mihin sijoitit viimeksi? Ostin sijoitusasunnon Helsingin Punavuoresta. Mitkä ovat ikisuosikkisi Helsingin pörssissä? Kone on helppo vaihtoehto, mutta itse etsin aliarvostettuja osakkeita, kuten Outokumpu ja Stora Enso. SIJOITIN VIIMEKSI PROFIILI MIKAEL FORSSELL, 32 TÄHÄN ON TULTU Intohimon kautta tajusin unelmani jo varhain. Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat kävivät kuitenkin huhti? toukokuussa melko harvakseltaan kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimmilla osakkeilla. Vain viittä osaketta tuli gurujen kuvitteelliseen kollektiivisalkkuun nettomääräisesti lisää kuusinumeroisilla summilla. Omistuksiaan vakuutuskonsernissa kevensivät Hautaset ja Mikko Laakkonen. Cargotecia lähti gurujen kollektiivisalkusta runsaalla 200 000 eurolla Ingmanien myyntien seurauksena, mutta muissa OMXH25-indeksin yhtiöissä omistukset vähenivät vain pikkusummilla. Vuoden alusta sijoittajakuusikon kollektiivisalkun arvo on noussut runsaalla 17 miljoonalla eurolla
Niihin ei ole paluuta. Teksti Tommi Melender Kuvat Juho Huttunen. Suomalaisen osakemarkkinan kukkeimmat ajat koettiin hänen mielestään vuosituhannen vaihteessa. Poliittinen ilmapiiri varjostaa suomalaista finanssikapitalismia HELSINGIN PÖRSSILLÄ TAKANA LOISTAVA TULEVAISUUS Varman jättisalkusta vastaava Risto Murto toivoo NSN:n tuovan uutta verta Helsingin pörssiin
Opstockin toimitusjohtaja vuosina 2000?2005. Opstockissa vuodesta 1997, sitä ennen Etlassa ja pankkiiriliike Erik Selinillä. PERHE Vaimo taloushistorian professori Susanna Fellman. PROFIILI Risto Murto 49 vuotta TYÖ Varman varatoimitusjohtaja ENNEN Tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Neljä lasta. HARRASTUKSET Historia, juokseminen.
Kasvuratysten ja pankkien intressit kohtasivat toikantaa osan vastuusta. H elsingin pörssillä menee toiseen suuntaan, kohti keskieurooppaMurto soisi, että keskiverto kansalainenhuonosti. Samalla pitää kuitämään globalisaation aaltoon. Emme däntöhankkeita, niin eiväthän ne säteile tusmarkkinoilla positiivistakin kehitystä. ole Suomessa olleet erityisen hyviä rakenluottamusta vapaaseen markkinatalouteen. Viime vuonna suuret pörssiyhtiöt laskivat tamaan infrastruktuurin, veroratkaisujen Parhaillaan käydään hiljaista kädenvääntöä liikkeeseen joukkovelkakirjoja ennätykja talouselämän osalta yrityksille polkua siitä, minkälainen markkinatalouskonsepti sellistä tahtia. pörssiin.? ja minkälaiset omistusrakenteet nouse?Se oli suuri menestys. Sijoittajien, yriMyös Helsingin pörssi instituutiona vat meillä hallitsevaan asemaan. Vuosituhannen vaihteessa perinteisestä viitekehyksestään. Tavaksi on tullut valittaa, että veropoolisi kyselty, miksi valtion pitää omistaa liittiset ratkaisut eivät tue uusien yhtiöihyvin menestyvää kansainvälistä yritystä. den pörssiin menoa. Koneen ja Näivettyykö suomalainen osakemarktenkin olla älyllisesti rehellinen ja myönMetson kaltaiset konepajajätit ovat vahvasti kina? tää, että markkinataloudesta on erilaisia mukana Aasian kasvavilla markkinoilla. Varman varatoimitusjohtaja, jättimäivariaatioita, jotka käyvät keskenään kisaa. ?Helsingin pörssissä saattaa olla toimisestä sijoitussalkusta vastaava Risto Murto Saksa nojautuu keskieurooppalaiseen malaloja, joiden arvostus voisi olla korkeampipohtii kysymystä pitkään ja polveilevasti. liin, eikä sen menestystä voi tällä hetkellä kin, mutta jos katsotaan osakemarkkinaa Johtopäätöksistä huokuu kylmä realismi. moittia. Helppoa se ei ole, lukemista, listautumiset Murron puheista aistii, että hän sympakoska sääntelyn myötä yksityissijoittajasta antavat odottaa itseään, tisoi enemmän anglosaksista mallia, mutta on tullut lähinnä kuluerä. sijoitusanalyysin vähenpragmaattisena sieluna häneltä on turha Osakemarkkinoiden kannalta viime vuotyminen on pudottanut odottaa ideologisia ohjelmanjulistuksia. sien tärkeimpänä onnistumisena Murto yhtiöitä pois analyytikko?Anglosaksinen malli on ollut monella pitää kansainvälistyneiden vientiyritysten seurannasta, tuoreet osintavalla hyödyllinen suomalaisille yrityksille pääsyä Kiinan investointibuumin synnytkoveropäätökset sorsivat yksityissijoittajia. ja rahoitusmarkkinoille. Yritykset saivat pitkäaikaista rajälkimarkkinan kehittämiseen ja jättänyt käyttää valtion pääomaa. Näköpiirissä kuitenkin kosketa. Osakevaihto laista mallia, jossa osakemarkkinalla on kin voisi laittaa rahojaan suomalaisyhtijää kauas huippuvuosien pienempi rooli. öiden lainapapereihin. Sijoittajan näkökulmasta talismiin niin Suomessa kuin Euharmillista on, että vastaus ei taida roopassa. olla pörssi. Vuosituhannen vaihteen tiedollisuuksia yritysjärjestelyihin ja noilla oli listautumisia ja yksityistoimii samalla suojamekanismina.? ?KUN KYSYNNÄN PAINOPISTE tämisiä ja yleinen usko yksityisen Huolestuttavaa on se, että maasektorin rooliin rahoituksessa oli ilmanliigaan nousseiden suuryhVAIHTUU KAUKOIDÄSSÄ vahva. Vähimmäissijoitukset liikkuvat jakautumiset. on, että yleiseurooppalainen kehitys vie tyypillisesti sadassatuhannessa eurossa. YIT valmistautuu pullauttamaan yllä23. Seuei sen rinnalle mekanismia, joka nojautuisi raava askel olisi laajentaa tätä pienempiin ja NSN sopisi mainiosti pörssiin yksityiseen pääomaan.? riskipitoisempiin yrityksiin?, Murto sanoo. Suomessa on perinteisesti vallinnut angPaha kyllä yksityissijoittajia joukkovelNykytilanteessa tehokkain keino saada uulosaksinen malli pohjoismaisilla mauskakirjamarkkinan buumi ei suoranaisesti sia nimiä Helsingin pörssiin ovat yhtiöiden teilla ryyditettynä. On mahdollista organisoida rakokonaisuutena, niin suomalaiset yhtiöt ?Voi olla, että pörssi-Suomen huippu hoitus ja omistus toisellakin tavalla kuin ovat kilpailukykyisesti arvostettuja kannähtiin runsaat kymmenen vuotta sainvälisesti, mikä antaa niille mahsitten. Listautumismekanismi Henkisen ilmapiirin muutosta kuvaa se, anglosaksisessa mallissa?, Murto myöntää. ei toimi, eikä ole myöskään varmaa, mikä että juuri kukaan ei kummastellut valtion Mitä syvemmälle euroalueen integraaolisi vaihtoehtoinen kasvupolku?, Murto omistusyhtiön Solidiumin tuloa Outotecin tio etenee, sitä kauemmas Suomi erkanee sanoo. suuromistajaksi. Sen jälkeen kehitys on hiitiöiden takana ei kasva seuraavan INVESTOINNEISTA KULUTUKSEEN, punut. Murto on siitä samaa Maailmanliigan Ajan henki korostaa sääntelyä, vaikka mieltä, mutta tähdentää, ettei kyse ole peltakana tyhjää yritysmaailma haluaisi vahvistaa markkästään verotuksesta. Se on keskittynyt hoituksessa taas näkyy leimallisena halu sensa. Jos olisi, ongelmat kinoiden roolia rahoituksen välityksessä. Poliittisen ilmapiirin muutoksesta huoratkeaisivat helposti. ?Jos katsotaan viime vuosien lainsäälimatta Murto näkee kotimaisilla rahoi?Kysymys on monitahoisempi. Vaarana on, että hoitusta edulliseen hintaan ja sijoittajat vähemmälle suuren kuvan eli listautumiset. rakennetaan tuettu pääomarahoitus mutta marginaalia valtionlainojen päälle. En ole varma, palaavatko ne sukupolven menestystarinoita. ajat enää koskaan?, Murto tuumii. ?Tällä hetkellä näyttää olevan HELSINGIN PÖRSSI EI OLEKAAN Tärkeäksi murroskohdaksi hän suurta epätietoisuutta siitä, minostaa viime vuosikymmenen loten uusien yritysten kasvattaminen ENÄÄ HYVÄ PAIKKA SIJOITTAA maailmanliigaan ylipäänsä voisi KEHITTYVIIN MAIHIN.? Se vauhditti paluuta valtiokapitapahtua
Toki ongelmiakin voi tulla, jos hän ei arvioi valtion omistajapolitiikkaa. yhtiö on kooltaan pieni tai sijoittuu haasHänen mielestään on huolestuttavaa, teelliselle toimialalle.? että omistajaohjauksesta on tullut minisMonissa muissa maissa private equity terisalkkujen jaossa mustapekka. Pomovalinnoista jotain tietävien mukaan seuraajan nimi on jo selvillä. Valinnan tekee Varman hallitus, jota johtaa Sakari Tamminen, varapuheenjohtaja on STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Hallituksen nimittää 28-jäseninen hallintoneuvosto, jolla on siten todellista valtaa. Henkilön taustalla ei ole merkitystä, ei edes työntekijäjärjestöille. Siitä on eli pääomasijoittaminen on merkittävä luvassa yleensä vain huonoa poliittista julkanava uusien pörssiyhtiöiden tuottamikisuutta. seen, mutta ei Suomessa. ?Tilanne on nurinkurinen, koska yrityk?Private equity on ollut meillä kohtalaiset ovat tärkeässä asemassa Suomen tulesen hyvä kasvattamaan yhtiöitä myytäväksi. vaisuuden haasteita pohdittaessa.? Vielä kymmenen vuotta sitten private equiValtion omistusyhtiön Solidiumin asetystä odotettiin keskeistä tietä rakentaa maa Murto luonnehtii ristiriitaiseksi, koska suomalaisia pörssiyrityksiä. Pankkitileillä maToimialariski nostaa päätään kaa kansalaisten varoja 80 miljardia euroa. Murto pitää pään kylmänä arvioidessaan Varman osakesijoituksista neljäkymmentä tuoreita verolinjauksia. ? ratkaisuihin. ?Solidiumin on vaikea tehdä marginaalisia kauppoja tai juosta omistajavastuuOmistajaohjauksesta tuli taan karkuun. Jos ollaan inhorealistisia, niin näille neljällekymmenelle prosentille tuoreet veroratkaisut ovat yksiselitteisesti hyvä asia. Ulkoapäin katsottuna siis suomalainen pörssimaailma tulee houkuttelevammaksi. Portfoliosijoittajat tosin reagoivat lyhyellä tähtäimellä aika vähän veroasteen muutoksiin, mutta pitkällä tähtäimellä niillä on toki merkitystä?, Murto sanoo. Jos poliitikot saavat Murrolta puhtaat pa- selvästi Nokiasta. Varman johtajalta kysytään yhteiskuntapoliittisia kykyjä. Tämä odotus poliittiset paineet vaikuttavat väkisin sen on kuollut. Toinen varapuheenjohtaja on Varmassa uusi nimi, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Osaaminen ratkaisee ja kylmähermoisuuttakin vaaditaan. Jos valinnassa painaa sijoitusosaaminen, Vuorian ilmeisin seuraajaehdokas on hänen varamiehensä Risto Murto. Murron kommentit luovat kuvaa laaja-alaisesti ajattelevasta, hieman oraakkelimaisesta hahmosta. Kärkikaksikko vaihtuu VARMAN TOIMITUSJOHTAJA Matti Vuoria jää eläkkeelle täyttäessään 63 vuotta maaliskuussa 2014. Murto. Listautuessaan se nousisi merkittävimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden joukkoon. Mutta haluaako hän Varman ylimmälle portaalle, julkiseen rooliin? Jordan puolestaan ottanee nopean loikan Varman vahvaksi mieheksi. Joulukuussa 60 vuotta täyttävä ja siten Rautaruukin johtajan eläkeiän saavuttava Tamminen luultavasti väistyy puheenjohtajan paikalta ja tekee tilaa Jordanille. Oli hallituksen puheenjohtaja sitten Tamminen tai Jordan, hän joutuu katsomaan sellaisen porukan perään, joka on hänen oman työnantajansa suurimpia omistajia. Hallitusta syytettiin siitä, että se tajavastuu alleviivaten?, Murto tähdentää. entisestään vähentää suomalaisten intoa laittaa rahaa pörssiin. Kolmikko muodostaa hallituksen nimitysvaliokunnan. Suomen eläkejärjestelmä on syntynyt ja elää edelleen kolmikannan ohjaamana. Varma on sekä Rautaruukin että Metsä Boardin toiseksi suurin omistaja. Murto toivottaisi NSN:n tervetulleeksi. ?NSN:n tulevaisuus on kiintoisa kysymys yhteisöveron laskun kahteenkymmeneen prosenttiin olevan historiallisesti merkittävä päätös. ?Kotitaloudet omistavat suomalaisista pörssiosakkeista kaksikymmentä ja ulkomaiset sijoittajat neljäkymmentä prosenttia. Aiempina vuosina on nähty Tikkurilan irtautuminen Kemirasta, Outotecin Outokummusta, Oriola-KD:n Orionista, Neste Oilin Fortumista ja Cargotecin Koneesta. Parhaillaan markkinoilla arvuutellaan, laittaako Nokia verkkoliiketoiminnasta vastaavan NSN:n itsenäisenä pörssiin. Hän muistuttaa prosenttia on Helsingin pörssissä. Uskon, että NSN:llä olisi hyvät ?JOS KATSOTAAN VIIME VUOSIEN mahdollisuudet menestyä itsenäisenä?, Murto LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA, pohtii. NIIN EIVÄTHÄN NE SÄTEILE Ylipäänsä hän pitää spinoffien listaamisia LUOTTAMUSTA VAPAASEEN myönteisenä ilmiönä. MARKKINATALOUTEEN.? ?Jakautumiset tuovat lisäarvoa, koska fokusoitunut strategia mahdollistaa voimakkaat investoinnit liiketoiminnan kehitperit veroratkaisuista, niin yhtä suopeasti tämiseen. NSN onnistui tekemään itsenäisen ja merkittävän operaation bondimarkkinoilla, mitä voi pitää suurena onnistumisena. Hänen pitäisi olla myös valmis ja kykenevä jalat maassa -tason keskusteluun hallintoneuvoston kanssa. Eläkeraha on täyttänyt suomalaiset pörssiyhtiöt tehokkaasti. MIKKO LAITILA 24 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 pito- ja Metso paperikoneliiketoimintansa itsenäiseksi. Uusia sijoituksia määritmustapekka tävät pikemminkin yritysten tarpeet kuin Taannoiset osinkoveropäätökset nostattiSolidiumin tarpeet, ja tilanteessa, jossa vat kapinahenkeä yksityissijoittajien kesSolidium on suurin omistaja, sille jää omiskuudessa
Se johtuu suhdanteille herkkien teollisuusyhtiöiden vahvasta painoarvosta. Kun verrataan Helsingin pörssiä Eurostoxx 600 -indeksiin, havaitaan, että sellaiset merkittävät toimialat kuin öljy ja kaasu, terveydenhuolto sekä elintarvikkeet ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan suomalaiselta osakemarkkinalta. Vastaavasti teollisuustuotteiden ja -palveluiden osuus on Helsingin pörssissä kaksinkertainen Eurostoxx 600:een nähden. Maantieteelliseen hajautukseen suomalainen osakemarkkina sopii huomattavasti paremmin kuin toimialahajautukseen. Likviditeetin palautumista huippuvuosien tasolle ei ole näköpiirissä.? Yksityissijoittajalle likviditeettiriski ei ole yhtä polttava kuin Varman kaltaiselle mammutille, mutta kotimaisten osakkeiden toimialariskiä sietää itse kunkin pohtia. Toimialariski korostuu sitä mukaa kuin Aasiassa investointivetoinen talouskasvu tekee tilaa kulutuskysyntään perustuvalle talouskasvulle. Suomalaisten teollisuusyritysten liikevaihdosta 40?50 prosenttia tulee kehittyvistä maista. Myös Venäjän markkinoille voi sijoittaa Helsingin pörssin kautta ilman itäistä yhtiöriskiä. Eurooppalaisista pörsseistä Helsinki on vahvimmin altistunut voimakkaasti kasvaville Aasian markkinoille, mistä on kiittäminen etenkin konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Nokian Renkaat, Oriola-KD, Tikkurila ja Aspo keräävät leijonanosan liikevaihdostaan Venäjältä. Nokian merkitys Helsingin pörssille oli elintärkeä viime vuosikymmenellä. Viime vuonna Helsingin pörssissä käytiin kauppaa päivässä keskimäärin vajaalla 400 miljoonalla eurolla päivässä. Vuosina 2001?2012 Tukholmaan listattiin 227 uutta yritystä, kun Helsinkiin pörssitulokkaita kertyi vain 37. LISTAUTUMISET JA OSAKEVAIHTO 60 1 800 1 600 50 1 400 40 1 200 1 000 30 800 20 600 400 10 200 0 0 2001 2002 Suomi 2003 Ruotsi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keskimääräinen päivävaihto Helsingin pörssissä (milj.euroa) 25. Vertailussa Tukholmaan ero on selvä. Se vaikuttaa sijoitustyyliimme. Laskua vuodesta 2011 kirjattiin 29 prosenttia ja ennätysvuodesta 2007 peräti 75 prosenttia. Osakevaihdon vähenemiseen on vaikuttanut myös kaupankäynnin siirtyminen Helsingin pörssistä vaihtoehtoisille markkinapaikoille. Listautumisbuumia Helsingissä ei ole koettu sitten vuosituhannen vaihteen it-huuman. Jos omistamme yhtiöstä merkittävän osuuden, otamme huomioon sen, ettei siitä ole välttämättä mahdollista irtautua nopeasti. Markkina-arvossa Nokian edelle kiilaavat nykyisin Nordea, Teliasonera, Sampo, Kone ja Fortum. jälkensä. Kaukoidässä tunnetaan suomalaiset hissit ja liukuportaat, mutta ei suomalaisia kulutustavaroita. ?Teollinen rakenteemme vastaa huonosti tähän edessä olevaan muutokseen. Vuoden 2000 lopussa sen markkina-arvo oli 73 prosenttia koko pörssin markkina-arvosta. Kun kysynnän painopiste vaihtuu Kaukoidässä, Helsingin pörssi ei olekaan enää erityisen hyvä paikka sijoittaa kehittyviin maihin?, Murto sanoo. Huolenaihe ei ehkä ole vielä akuutti, mutta todellinen se on. Nokia-pörssistä teollisuuspörssiksi HELSINGIN PÖRSSIN leimallinen piirre on syklisyys. Ne ovat olleet erinomainen tapa saada salkkuun kehittyvien maiden riskiä?, Murto sanoo. Eikä hän malta olla huomauttamatta, kuinka politiikan ja talouden maailmankuvat ovat erkaantumassa toisistaan. Siinä missä poliittinen integraatio suuntautuu kohti Keski-Eurooppaa, yritysten suuntana ovat Aasian ja Venäjän kasvavat markkinat sekä Yhdysvallat. Suomi-riskin asemesta Varmassa tarkastellaan kotimaisten osakkeiden likviditeetti- ja toimialariskejä. Suurelle instituutiosijoittajalle Helsingin pörssi ei ole helppo paikka, koska vain harvoja osakkeita vaihtuu sellaisia määriä, että osakkeita on mahdollista myydä tai ostaa ilman tuntuvia hintaheilahteluja. ?Heikko likviditeetti on fakta, jonka kanssa olemme eläneet pitkään. ei halua ennakoida, mihin suuntaan kotimaisten osakkeiden paino kehittyy tulevaisuudessa, toisin kuin kollegansa Timo Ritakallio Ilmarisesta, joka on puhunut suunnanmuutoksesta kohti ulkomaisia pörssejä. ?On syytä muistaa, että taloudellisessa mielessä Suomi-riski ei korostu Helsingin pörssiin sijoitettaessa. Viime vuoden lopussa osuus oli enää kuutisen prosenttia
REPORTAASI Virkamies loi Viron suurimman yrityksen Tarmokas valtionvirkamies Enn Pant teki velkaisesta ja riitaisesta varustamosta Viron suurimman ja tärkeimmän yrityksen. Nyt Virossa jännitetään, vedetäänkö Tallink pois Tallinnan pörssistä. Teksti Sami Lotila Kuvat Karmo Ruusmaa 26 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013
27
Se olisi vuosisadan rakennushanke niin Virossa kuin Suomessakin. Tunneli ei olisi Tallinkin etujen mukainen. Suomessa Tallink ei ole tärkeä vain siihen sijoittaneille rahastoille ja yksityishenkilöille vaan ennen kaikkea kaikille niille, jotka käyttävät sen palveluja matkustaessaan Tallinnaan ja Tukholmaan. Muutokset Tallink Gruppin omistussuhteissa ovat olleet Viron tärkein talousuutinen jo usean kuukauden ajan. Tallinkista ei tiedetä oikein muuta kuin se, minkä voi lukea tilinpäätöskertomuksista ja muodollisista raporteista. Virossa kuten muissakin Itä-Euroopan siirtymätalouksissa suuryritysten omistajat mieluusti vaikenevat yritystensä taustoista ja syntyhistoriasta. Siitä ei ole epäilystäkään. Virossa Tallinkia kutsutaan usein valtioksi valtiossa, millä viitataan esimerkiksi siihen, että sen pääomistajilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin useilla hallituksen ministereillä. Tallinkilla on sanansa sanottavana siihenkin, ryhdytäänkö Tallinnan ja Helsingin välille todella puuhaamaan tunnelia. Aiemmin . kolmikkoa kutsut- ollut mitään tekemistä. T allinkin historian voi katsoa alkaneen Enn Pantin syntymävuotena 1965, jolloin neuvostoliittolainen varustamo Eesti Merelaevandus aloitti. Lisäksi Infortar ja muut Tallinkin suuromistajat ovat sopineet, että huhtikuun loppuun saakka ne myyvät Tallinkin osakkeita vain Baltic Cruises Holdingille. Tiedossa ei ole, kuka tai ketkä ovat Baltic Cruises Holdingin taustalla. Ilman Savisaarta Pant ei ehkä olisi pettynyt politiikkaan ja ryhtynyt kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Vuonna 1995 Viron tuolloinen pääministeri Tiit Vähi oli jo nostamassa valtionvarainministeriön puuhakasta kansleria Pantia valtiovarainministeriksi, mutta nimitys kaatui Pantin toimintatapoja ja persoonaa karsastavan Savisaarin vastustukseen. Se oli kova isku Pantille, joka sittemmin on vältellyt poliitikkoseuraa, vaikka onkin tukenut useita puolueita. Tallink on yhä ainoa virolainen yritys, joka on tehnyt merkittävän yritysoston ulkomailla. Kuvaavaa on, että Tallink valittiin Viron parhaaksi yritykseksi vuosina 2007 ja 2008, vaikka kaikilla oli tuoreessa muistissa Enn Pantin, 47, ja muiden Tallinkin johtajien tragikoomiseksi äitynyt porsastelu Silja Symphonylla loppuvuodesta 2006. SILLOIN KUN TALLINKISTA VIELÄ SOPI LASKEA LEIKKIÄ, KOLMIKKOA KUTSUTTIIN SETUKAISMAFIAKSI. 28 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Pant kumppaneineen oli juhlimassa yrityskauppaa, jossa Tallink osti Sea Containersilta Silja Linen liiketoiminnan ja laivat. Silja Linella oli ikää 50 vuotta ja Tallinkilla 10 vuotta. T allinkin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Enn Pant on henkeen ja vereen äärikapitalisti, mutta nykyisen kaltaisesta Tallinkista ja sen huikeasta menestystarinasta saamme kiittää Viron ehkä vasemmistolaisinta poliitikkoa Edgar Savisaarta. suuryritykset ovat Virossakin kansallisia ylpeydenaiheita ja itsetunnonkohottajia, eikä niiden kritisointia pidetä suotavana. Linandellin kaksi muuta omistajaa ovat Enn Pant ja Eesti Ühispankin eli nykyisen SEB-pankin entinen pääjohtaja Ain Hanschmidt. Tallinkin ydinporukkaan kuuluu myös Aivar Sõerd, joka ei ole ainoastaan Viron veroviraston ex-pääjohtaja vaan kohosi myöhemmin myös Viron valtiovarainministeriksi. Tallinkin johtajistoa yhdistävänä tekijänä pidetään usein pientä Võru-kaupunkia Etelä-Virossa, sillä Võrusta ovat kotoisin niin Pant, Järvelill kuin Sõerdkin. V iime vuonna jo lähes miljardin euron liikevaihtoon yltänyt Tallink on Viron suurin ja tärkein yritys. Poliitikkojen sijaan hän on houkutellut Tallinkin johtoon valtion korkeita virkamiehiä . Lista pörssistä vetäytyneistä on sen sijaan pitkä: Eesti Telekom, Saku Õlletehas, Hansa- ja Ühispank, Norma... S ellaista, hieman salamyhkäistä, Tallinkin toiminta on ollut alusta saakka. markkinahintaa 42 prosenttia kalliimmalla. Maaliskuun loppuun mennessä Baltic Cruises Holding oli hankkinut Tallinkin osakkeista jo 17 prosenttia . jotka monet sattuvat olemaan hänen nuoruudenystäviään. Veroviraston entinen pääjohtaja Kalev Järvelill omistaa nyt kolmanneksen Tallinkin suuromistajan sijoitusyhtiö Infortarin pääomistajasta Linandellistä. Se olisi kuolinisku Tallinnan pörssille ja karvas pettymys kaikille osakkaille, jotka ovat odottaneet Tallinkilta osinkoja vuodesta 2006 saakka. Tallinnan pörssi kaipaisi kipeästi uutta verta, mutta virolaiset eivät suostu innostumaan osakesijoittamisesta. Võrussa ja sen ympäristössä elää pieni suomalaisugrilainen setukaisten ryhmä. ja jos on, ne saavat nenilPro Kapital viime kesänä: listautuminen epäonnistui. On vain arvailuja, joita Tallink ei suostu kommentoimaan. Virossa moni veikkaa, että Tallinkia ollaan vetämässä pörssistä. silloin kun Tallinkista vielä sopi laskea julkisuudessa leikkiä . Uusia pörssitulokkaita ei ole . Ei ole tapana huudella, miten ensimmäinen miljoona on tienattu. Harvat ?omat
Eläkkeelle toimitusjohtaja Mehtonen jäi vuonna 2009. Vuoden 1990 alussa Tallinkin M/S Tallink aloitti Tallinnan?Helsingin-reitillä, ja myöhemmin samana vuonna reitille tuli myös rahtilaiva. Merelaevandus operoi samalla reitillä yhdellä omallakin laivallaan, legendaarisella M/S Georg Otsilla, mutta vuokrasi laivan Tallinkille. Matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti sitä mukaa kun suomalaiset uskaltautuivat loppukesällä 1991 itsenäistyneeseen Viroon. Kauppatavaraksi kelpasi kaikki, karhunnahoista kemikaaleihin. PELASTAJASTA OMISTAJAKSI. Enn Pant lähti pelastamaan Hansateeta ja päätyi yhtiön omistajaksi. Laivaliikenteeseen Rohula oli ajautunut sattumalta: hänelle oli tarjottu halvalla kantosiipialusta Ukrainasta ja hän oli sen ostanut. R ohula saattaa olla se henkilö, joka ensimmäisenä todella ymmärsi Tallinnan ja Helsingin reittiliikenteen kasvupotentiaalin. Inrekon omistajana hääri kuulantyönnössä Viron mestaruuksia kerännyt ja sittemmin bisnesmieheksi ja laivanvarustajaksi siirtynyt Enn Rohula. Omaisuutensa Rohula oli pannut alulle ostamista, myymistä ja vaihtamista harjoitperustettiin ympäri Neuvostoliittoa, ja ne tuottivat valtavia voittoja myös työntekijöilleen. Toimintaperiaate oli yksinkertainen: tehdä bisnestä miten vain ja minne vain, myös ulkomaille. Vuonna 1994 Eminrestä irrotetiinkin omaksi yhtiökseen Hansatee, jolle annettiin operoitavaksi Helsingin-laivat. Hansateen osakkeista kuului Merelaevandusille ja Inrekolle molemmille 45 prosenttia, ja loput 10 prosenttia jäi virolaiselle Ühispankille, jonka pääjohtajana vaikutti nuori, ovelaksi tunnettu Ain Hanschmidt. Ennen pankkiirinuraansa Hanschmidt oli kerännyt kannuksia puoluevirkailijana ja kolhoosin kirjanpitäjänä. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2004, Hanschmidtin erotessa Ühispankista 29. Laajamittainen vodkaturismi sai tuulta purjeisiinsa ja kaljaralli käynnistyi. Vuonna 1993 Palkkiyhtymä kuitenkin luopui omistuksestaan. Vuonna 1967 laiva vaihtuu M/S Tallinnaksi. Laivat jatkoivat vanhaa mutta katkennutta perinnettä. Maailmansotien välisenä aikana oli liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä ollut hyvinkin vilkasta, ja mukana kilpailussa oli ollut myös virolaisia. Vuonna 1989 vapauden tuulet puhisivat jo neuvosto-Virossakin, ja Eesti Merelaevandus muodosti suomalaisen Palkkiyhtymän kanssa yhteisen varustamon, Laevandusühisettevõte Tallinkin. Tallinkin toimitusjohtajaksi nostettiin ulkomaankaupassa uraa tehnyt Keijo Mehtonen, josta myöhemmin leivotiin Tallinkin suuromistaja ja Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja. Reitin avaamisen taustavoimana oli presidentti Urho Kekkonen, joka tunnetiin Vironystävänä. Tallinkista tuli virolainen yhtiö. Palkkiyhtymä teki tilaa uudelle yhteisyritykselle Eminrelle, jonka muodostivat Eesti Merelevandus ja Tallinnan ja Helsingin väliä kahdella kantosiipialuksella ajava virolaisyritys Inreko. matkustajaliikenteen Tallinnan ja Helsingin välillä laivalla M/S Vanemuine. Siten hän ryhtyi investoimaan siihen, ensin kauppamerkillä Estonian New Line. Eminren Suomen-reitti kannatti alusta alkaen hyvin, toisin kuin reitti Travemün- deen
- - - T - - YKSI OMISTAJISTA. Ain Hanschmidt omistaa Tallinkia sijoitusyhtiöiden kautta. - - - - T - Näin tehdäänkin. - - 30 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013
Nykyään hän muun muassa pyörittää suomalaistenkin suosimaa Pühajärve spa -hotellia Etelä-Viron Otepäässä. Pantin Hansatee-operaatiossa ovat ratkaisevassa osassa Ühispankin myöntämät lainat Pantille ja hänen lähipiirilleen. Sellaista rahareikää Tallink tuskin kestäisi. Perusbisnekseensä ja etenkin Helsingin?Tallinnan-reittiin keskittymällä Tallink pysyy pinnalla pitkään. Tallinkin palvelujen pääkohderyhmää sen sijaan ei kiinnosta jatkossakaan muu kuin se, kuinka paljon enemmän se saa rahoilleen vastinetta Tallinnassa ja laivoilla. SAMI LOTILA 31. Tallinkia saa nyt noin eurolla, kun hinta parhaimmillaan eli kuutisen vuotta sitten oli 1,7 euroa. Mannaa on sijoittajille luvassa lopulta osinkojenkin muodossa, sillä Tallinkin yhtiökokous päättää toukokuussa 33,5 miljoonan euron osingoista. M/S Vana Tallinn siirtyy Hansateelle vuonna 1997. Pant myös kertoo panttaavansa kaiken omaisuutensa vapaata rahaa saadakseen. Kanslerina Pant on ollut suuntaamassa Tulevaisuus ei ole vain omissa käsissä OSAKESIJOITTAJALLE TALLINK on toistaiseksi tuottanut lähinnä harmaita hiuksia, vaikka viime marraskuusta lähtien osakkeen arvo on kohonnut Tallinnan pörssissä jo melkein 50 prosenttia. Pitkällä aikavälillä on kehitys ollut karumpi. Sen kilpailun Viro voittaa 5?0. myöntämällä sille vuosittain toistakymmentä miljoonaa euroa verotukea. Virolaista halpatyövoimaa käyttämällä Tallink on hyötynyt matalista palkoista, mutta tämä etu poistuu sitä mukaa kun kilpailijat siirtävät laivojaan Viron lipun alle. Eckerö Line tosin on kertonut pitävänsä M/S Finlandiansa Suomen väreissä. Tallink City. Tallinkin myynnistä tuovatkin myymälät ja ravintolat jo yli 50 prosenttia. Suomi tukee Tallinkia myös valtiotasolla . ja yhdeksi maan rikkaimmista miehistä. Se on yksi Tallinnan pörssihistorian suurimpia osinkopotteja. Osingoista käytännössä omavaltaisesti päättänyt Enn Pant on vihjannut, että osinkoja on luvassa jatkossakin. Vaikka Tallink seilaakin nyt myötäaalloissa, sisältää sen tulevaisuus riskejä, joiden mahdollinen laukeaminen ei ole vain Pantin ja hänen miehistönsä omissa käsissä, vaan siihen vaikuttavat pohjoismaiset ostosmatkaajat ja valtioiden veropolitiikka. Suomen valtio tukee MATKUSTAJAMÄÄRIÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ Tallinkille on se, kuinka avokätisesti laivoille houkutellut varakkaat pohjoismaalaiset ovat halukkaita kuluttamaan rahojaan. Virosta Suomeen lisääntyvä työmatkailu on varustamon kannalta jopa pikemmin ongelma, sillä tämä porukka käyttää laivojen palveluja niukasti jos lainkaan. Varustamoiden keskinäinen kilpailu pitää kurissa laivalippujen hinnat, mutta alkoholihinnoissa on taisteluasetelma Viro vastaan Pohjoismaat. Tallink Expressit Inreko kauppaa uudelle virolaisyritykselle Linda Linelle, jonka pääosakas on Enn Rohula. Koettelemuksista huolimatta Rohula on yhä nykyäänkin, vuonna 2013, mukana Tallinnan ja Helsingin välisessä reittiliikenteessä kahdella vain kesäaikaan liikennöivällä Linda Line -katamaraanilla. H ansateen pelastusoperaation edetessä käy selväksi, että Hansateen uudeksi omistajaksi on päättänyt nousta Enn Pant itse, ja mukaansa hän tuo johtavia virkamiehiä valtiovarainministeriöstä. 1990-luvun Virossa tätä ei pidetä millään tapaa epätavallisena, sillä kaikki kynnelle kykenevät virkamiehet tekevät virkatyönsä ohessa omia bisneksiään. Pantin eräänlainen oppi-isä, moninkertainen pääministeri Tiit Vähi nousee yrityskauppojen kautta Viron omaksi ?oligarkiksi. Ei kiitos! SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Tallink henkilöityy yhä selvemmin Enn Pantiin, etenkin nyt kun Tallinkin talous on tasapainossa ja rahoittajapankit hellittävät otettaan yhtiöstä. Pant ohjailee Tallinkia yksinvaltiaasti käsikassaranaan sijoitusyhtiö Infortar, joka omistaa sen osakkeista 36 prosenttia. Moni sijoittaja pelkääkin nyt, että Pant alkaa toteuttaa vanhaa unelmaansa Tallink Citystä eli Tallinnan laidalle kyhätystä viihdekaupungista, jossa on hotelleja, ravintoloita ja kaiken kukkurana sisähalliin rakennettu laskettelurinne. muutenkin kuin välillisesti korkean alkoholiveron muodossa . VAPAUTUNEESSA VIROSSA ETENEMINEN URALLA OLI USEIN RIPEÄÄ. osakkeensa Eesti Merelaevandusille loppuvuonna 1996
Etenkin Virossa on moni valmis panemaan siitä vaikka päänsä pantiksi.. Muita osakkaita ovat Ühispank ja seitsemän Merelaevandusin avainhenkilöa, heidän joukossaan toimitusjohtaja Toivo Ninnas, josta tulee myöhemmin yksi Tallinkin suuromistajista. Hansateestä muokataan Hansatee Grupp, jonka osakkeista omistaa nyt Infortar 67 prosenttia ja Ühispank 32 prosenttia. Merelaevandusin osuudeksi jää enää yksi prosentti. Infortarin Enn Pant perustaa vuonna 1997, mutta Linandell hänellä on ollut jo vuodesta 1994. Tallinkista tulee ilmiö, kansanosake, jota ostaa 16 000 virolaista ja tuhat suomalaista piensijoittajaa. 32 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 ENSIMMÄINEN TOIMITUSJOHTAJA. Nyt aluksia on yhteensä kahdeksantoista. Tallinkin omien hotellien lukumäärä on kasvanut viiteen, ja Tallinnassa sillä on Tallink Takso. Rajun investointivauhdin vuoksi Tal- link on upota velkoihinsa vuonna 2009, mutta sittemmin talous on saatu tasapainotettua ja tulos käännettyä voitolliseksi. Etenkin Tallinna?Helsinki-reitti kannattaa erinomaisesti Viron ja Suomen välillä lisääntyvän työmatkailun ja turismin ansiosta. Vuonna 2002 Hansatee Grupp siirtyy historiaan, kun siitä tehdään Tallink Grupp. Sitä ei kukaan kiistä, etteikö Pant olisi pelastanut Hansateetä. valtion rahaliikennettä Ühispankkiin, joka olisi muuten todennäköisesti kuukahtanut nurin. Rahoituksen ja verovelkojen maksuaikataulujen laatimisen suhteen siitä ei ole ainakaan haittaa, että Viron veroviraston pääjohtajana on Pantin ystävä ja opiskelutoveri Kalev Järvelill, yksi Linandellin tulevista omistajista. Eräänlainen niitti Pantin Hansateen valloitukselle on kesä 1997, kun Pant nimitetään hetkeksi Merelaevandusin johtokunnan puheenjohtajaksi. Merelaevandus on nyt yksityistetty Escoksi ja pääomistajaksi on noussut norjalainen Tschudi & Eitzen. Tallinkin vuoden 2012 vahvistamaton nettotulos on 56 miljoonaa euroa. Enn Pant sanoo päättäneensä ostaa Siljan jo kymmenen vuotta aiemmin. V uoden 2000 jälkeen Tallink on rakennuttanut seitsemän uutta laivaa, niistä kuusi Suomessa. Molempia johtaa hänen siskonsa Eve Pant, mutta käytännössä päätöksistä vastuussa on Enn Pant. Hansatee operoi vain Viron ja Suomen välillä, mutta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2000, Esco myy Hansateelle Tallinnan?Tukholman -matkustajaliikenteensä ja reittiä ajavat Regina Baltican ja Baltic Kristinan. H ansatee on nyt käytännössä yksityistetty valtion virkamiehelle, jonka tehtäväksi oli annettu sen pelastaminen. Mahdollista on sekelvannut kenellekään muulle kuin Pantille. Vuonna 2003 Tallinkin uskottavuus saa virallisen vahvistuksen, kun osakeanti tuo omistajaksi amerikkalaisen Citigroupin. Vuoden 2005 lopussa Tallink listautuu Tallinnan pörssiin. Viime kuukausien kaupat Tallinkin osakkeilla voivat viitata siihen, että Enn Pantilla ja muilla Võrun setukaisporukan jäsenillä on taas kerran yllätyksiä hihoissaan. Ja myös viimeinen Tallink Siljan jättänyt suomalaispomo oli vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt Keijo Mehtonen. Vuonna 2006 Tallink ostaa Silja Linen noin 470 miljoonalla eurolla. Se tekee sen vastentahtoisesti, mukaan tulleiden institutionaalisten sijoittajien painostamana
Kompostoimalla kotitalousjätteet, säästät kukkaron lisäksi siis myös luontoa!. Lisäksi saat ravinteikasta multaa puutarhaasi. MAATA MULLISTAVA SIJOITUS Kotitalousjätteiden käsittelykustannukset vuodessa: ? 200 100 0 -50% SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ JÄTEKULUISSA VALMISTETTU JA TESTATTU SUOMESSA TEHTAASSA, SUUNNITELTU JOKA TOIMII YMPÄRIVUOTISEEN TUULIVOIMALLA KOMPOSTOINTIIN RAVINTEET TAKAISIN LUONTOON Kotitalousjätteen käsittelykustannus (tyhjennys 2 viikon välein) Kotitalousjätteen käsittelykustannus kun käytössä on Biolan Pikakompostori 220eco Jätteiden hakuväli puoliintuu. Biolan Pikakompostori 220eco maksaa itsensä takaisin vajaassa viidessä vuodessa. Ravinteet palaavat luonnon kiertokulkuun eivätkä synnytä kaatopaikoilla ympäristölle haitallisia metaanikaasuja
Tukkukauppa vaivaa Oriola-KD:tä idässä ja lännessä VENÄJÄ VAATII TEHOKKUUTTA Oriola-KD:n liiketoiminta kangertelee Venäjän kasvumarkkinoilla. Tietojärjestelmävaikeudet maksoivat yhtiölle alkuvuonna arvokkaita markkinaosuuksia, mutta toimitusjohtaja Eero Hautaniemi vakuuttaa, että menetetyt asiakkuudet saadaan takaisin. Teksti Tommi Melender Henkilökuvat Johannes Romppanen
Venäjän lääkekaupasta noin neljännes kulkee julkisen sektorin kautta, joten valtiontalouden säästötkin vaikuttavat. Medstopista kannatti maksaa Suurin markkina Oriola-KD:lle on Ruotsi, joka muodosti viime vuonna 43 prosenttia ylimmästä rivistä. Länsinaapurissa kaksi tukkukauppaa kattaa yli 90 prosenttia reseptilääkkeiden markkinoista. Venäjällä sitä vastoin on luvassa runsaan 11 prosentin vuosikasvua. Ei siis ihme, että Oriola-KD haluaa pelimerkkejä itänaapuriin. Tukkukaupassa lääkkeet myydään apteekeille pääasiassa sähköisessä huutokaupassa ja hinta- kilpailu on kovaa. Ensimmäisen päivän kertaostokset liikkuivat keskimäärin 250 eurossa. Kallis apteekkikosmetiikka teki kauppansa. ?Venäjällä on paljon ihmisiä, joilla riittää ostovoimaa. V iitisen vuotta sitten Oriola-KD ryhtyi rakentamaan asemiaan Venäjällä. Uskon, että saamme palautettua menetetyt markkinaosuudet muutamassa kuukaudessa?, Hautaniemi sanoo. It-ongelmien vuoksi Oriola-KD:n liiketappio Venäjällä syveni tammi?maaliskuussa 3,6 miljoonaan vuodentakaisesta 1,1 miljoonasta eurosta. Itälaajentumisen perustelut on helppo ymmärtää, kun vilkaisee kasvuennusteita. Hanke viedään loppuun ensi vuoden aikana, ja sijoittajat seuraavat tarkasti, tuleeko uusia vastoinkäymisiä. ?Pyrimme varautumaan kaikkeen, mutta yllätyksiä voi toki tulla. He haluavat laatutuotteita ja ovat valmiit niistä maksamaan?, Hautaniemi sanoo. Tavallisen kansan ostokäyttäytymiseen suhdanteet vaikuttavat. IMS Health arvioi lääkemarkkinoiden karttuvan lähimmän neljän vuoden aikana Suomessa vaivaiset 0,3 ja Ruotsissa 0,5 prosenttia vuodessa. Huonoina aikoina kallein sortimentti jää hyllyille, kun ihmiset vaihtavat halvemman hintaluokan tuotteisiin. Säätelyn piirissä on 49 prosenttia markkinasta. Sairaalatkin syynäävät tarkasti hintoja lääkkeitä ostaessaan. Tulosharppaus vaatii tehokkuutta Ensimmäisellä vuosineljänneksellä OriolaKD:lle koitui itänaapurissa ylimääräisiä harmeja informaatioteknologiasta. Uuden varastonhallintajärjestelmän käyttöönotto tökki pahasti, minkä vuoksi yhtiö menetti tukkukaupassa markkinaosuuksia Moskovan alueella, jossa katteet ovat tyypillisesti hyviä. ?Nyt toiminta on vakiintunut ja pyrimme haalimaan asiakkaita takaisin. Volyymit eivät lisäänny kovinkaan paljon?, toimitusjohtaja Eero Hautaniemi sanoo. Vaikka kasvunäkymiä piisaa, Venäjä ei ole helppo markkina. Lääkkeiden vähittäiskaupassa valtio säätelee hintoja voimakkaasti. Siirtymävaiheessa ajamme varmaankin päällekkäin uutta ja vanhaa varastoa, jotta varmistamme toimituskykymme?, Hautaniemi tuumii. Tulosharppausta Oriola-KD:ltä voidaan odottaa Venäjällä vasta kun tukkukauppa saadaan iskukykyiseksi. Viime vuonna Venäjä toi 39 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Kasvua Venäjällä ruokkivat ennen kaikkea muutokset lääkkeiden myynnin rakenteessa. ?Siellä on runsaasti huonolaatuisia ja heikkotehoisia paikallisia kopiolääkkeitä, joista siirrytään parempiin geneerisiin lääkkeisiin ja vähitellen myös alkuperäislääkkeisiin. Oriola-KD pitää kakkospaikkaa 36 prosentin siivullaan.. Se vie aikaa ensi vuoden loppuun. Venäjän vähittäiskauppaan Hautaniemi on tyytyväinen, sillä parin vuoden aikana tehty tehostaminen näkyy toiminnassa. Oriola-KD pyörittää yli kahtasataa apteekkia Moskovassa ja Moskovan alueella. Toukokuun alkupuoliskolla Hautaniemi seurasi upouuden apteekin avajaisia moskovalaisessa ostoskeskuksessa Bolshoi-teatteria vastapäätä. Sijoittajille näin tuntuva tulosheikennys oli ikävä yllätys. Varastonhallintajärjestelmän uusimisen taustalla on automatisoidun päälogistiikkakeskuksen perustaminen Moskovaan. Oriola-KD laittaa kaksi jakelukeskusta saman katon alle, mikä edellyttää standardoituja it-systeemejä. Alkuvuoden takaiskut saivat yhtiön lykkäämään varastojen yhdistämistä neljällä OSAKE Venäjä heiluttaa osaketta OMAAN ARVOSTUSHISTORIAANSA näh- den Oriola-KD:n osake näyttää nykytasoillaan täyteen hinnoitellulta. Kuluvan vuoden konsensusennusteilla p/e-luku nousee liki kuuteentoista, kun koko pörssihistoriansa aikana osakkeen voittokerroin on liikkunut keskimäärin kolmessatoista ja puolessa. Lähimpiin verrokkeihinsa nähden Oriola-KD on maltillisesti hinnoiteltu, jos mittarina käytetään yritysarvoon pohjautuvia kertoimia. Velkaisuuden huomioiva ev/ebitdaluku jää tämän vuoden ennusteilla alle seitsemään, kun lähimmillä 36 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 verrokeilla vastaavat kertoimet yltävät keskimäärin yhdeksään. Osakkeen arvonmuodostuksen kannalta Venäjän-bisnekset nousevat avainasemaan. Lääkkeiden keskihinnan nousu tuo kasvua. Uudet ikävät yllätykset Moskovan jakelukeskushankkeessa tai mahdolliset alaskirjaukset painaisivat kurssia alaspäin. Iloisetkin yllätykset Venäjällä ovat toki mahdollisia, mutta niiden todennäköisyyttä sijoittajat tuskin pitävät kovin suurena. Vahvistuva asema Ruotsin vähittäiskaupassa saattaa hyvinkin antaa tukea osakkeen nykyiselle kurssitasolle. ORIOLA-KD PYÖRITTÄÄ YLI KAHTASATAA APTEEKKIA MOSKOVAN ALUEELLA. kuukaudella
1965) komennossa. Pohdiskelevalla, rauhallisen oloisella toimitusjohtajalla on vankka kokemus terveydenhuoltoalalta. Ennen Oriola-KD:hen tuloaan hän toimi GE Healthcare Finlandin toimitusjohtajana vuosina 2004?2005 ja GE Healthcare IT:n liiketoimintajohtajana vuosina 2003?2004. Uransa hän aloitti silloisessa Instrumentariumissa. 37. JOHTAJA Oriola-KD on kulkenut koko seitsemänvuotisen pörssitaipaleensa Eero Hautaniemen (s
Hankinta nostaa Oriola-KD:n markkinaosuuden yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Halvalla ei Medstop irronnut, sillä Oriola käyttökate oli viime vuonna 11,6 miljoonaa euroa. Toisaalta Suomessakin lääkekauppa on kilpailtua, matalakatteista bisnestä, jossa menestyminen vaatii tehokkuutta. ?Meillä oli Suomen tukkukaupassa vuosi sitten ylimääräisiä kustannuksia jakeluautomaatin käyttöönotosta, mutta tänä. Sen ansiosta menestymisen mahdollisuutemme paranevat tuntuvasti, koska markkinaosuutemme nousee riittävän suureksi. Saamme myös kriittistä volyymiä tukkukauppaan sekä suurtuotannon etuja ja ostovoimaa?, Hautaniemi sanoo. Ruotsiin mahtuu vielä apteekkeja Ensimmäisellä vuosineljänneksellä OriolaKD:llä oli myös Ruotsissa vastoinkäymisiä, jotka eivät liittyneet liiketoiminnan menestymiseen mutta näkyivät ikävästi tunnusluvuissa. Oriola-KD voitti viime vuonna tarjouskilpailussa neljän uuden apteekkiketjun käsikauppalääkkeet jakeluunsa. Viime vuonna Ruotsissa oli 26 apteekkitoimijaa, joista kahdeksan oli ketjuja. Hautaniemi on lupaillut Oriola-KD:n osallistuvan vähittäiskaupan konsolidaatioon, eivätkä sijoittajat yllättyneet, kun yhtiö ilmoitti huhtikuussa Medstopin ostosta. Herlinin veljekset iskivät Oriola-KD:hen kiinni viime vuonna ja ovat kasvattaneet pottiaan alkuvuoden aikana. Vuoden 2011 lopussa heitä ei vielä näkynyt kahdenkymmenen suurimman listalla. SUURIMMAT OMISTAJAT Osakkeita, kpl Omistus, % Varma Ilmarinen Mandatum Life Mariatorp (Niklas Herlin) Wipunen (Ilkka Herlin) Valtion eläkerahasto Nordea Fennia Evli Select MIT (Bradet) Maa- ja vesitekniikan tuki 6 328 000 6 265 792 4 386 778 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 870 000 1 796 094 1 725 450 1 659 860 Tilanne 30.4.2013 Hallintarekisterissä 11,1 prosenttia osakkeista. 38 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 4,2 4,1 2,9 2,6 2,0 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 Vähittäiskaupassa pelikenttä on sirpaleinen pari vuotta sitten tapahtuneen markkinoiden vapauttamisen jäljiltä. PLUSSAT&MIINUKSET + + + ? ? ? Hyvät markkina-asemat Venäjän kasvumahdollisuudet Defensiivisyys Kova kilpailu, matalat katteet Venäjän epävarmuus Velkaisuus kasvaa OMISTUS Herlinit nousivat suuromistajiksi ORIOLA-KD:N PÖRSSITAIVAL alkoi vuonna 2006, kun se lohkaistiin itsenäiseksi emoyhtiö Orionista. Omistajakunnassa vanhoja orionilaisia henkilöomistajia edustavat Bradet, joiden MIT yltää kymmenen kärkeen. Ruotsissa on vielä hyviä liikepaikkoja jäljellä?, hän tuumii. Pudotuspeli on kuitenkin käynnissä. Hautaniemen mielestä länsinaapurissa riittää vielä tilaa uusille apteekeille. ?Veikkaan, että muutaman vuoden aikana perustetaan sata uutta apteekkia ja 20?30 vanhaa suljetaan. Laajamittainen päämiesten siirto yhtiön järjestelmiin aiheutti ylimääräisiä kustannuksia. Hautaniemi myöntää, ettei Ruotsin tukkukaupan tehokkuus ja kannattavuus ole antanut hurraamisen aihetta. Kaupassa siirtyvät lisäksi 80 miljoonan euron nettovelat. Hautaniemi torjuu kritiikin kalliista ostoksesta. Hänen mielestään Medstopia pitää tarkastella osana Ruotsin liiketoimintojen kokonaisuutta. ?Medstop on meille tärkeä palanen. Pienimmät toimijat putoavat kyydistä pois ja suurimmat kuorivat kermat päältä. Velkalasti kasvaa Suomi muodosti viime vuonna Oriola-KD:n liikevaihdosta alle kaksikymmentä prosenttia, mutta toi leijonanosan liikevoitosta. Oriola-KD on Suomen tukkukaupassa markkinakakkonen 47 prosentin siivulla. Tukkukaupan rinnalla yhtiö pyörittää kotimaassa Consumer Health -liiketoimintaa, joka erikoistuu erilaisiin terveydenhoitotuotteisiin. Hautaniemi kuvaa Suomen markkinaa vakaaksi ja ennustettavaksi. Suuria myllerryksiä ei ole viime vuosina koettu eikä niitä ole näköpiirissäkään. Määrä on kasvanut 37 prosenttia vuodesta 2010, jolloin apteekkimonopoli purettiin. Hän kuitenkin uskoo viime vuonna aloitetun tehostamisen näkyvän vastedes tunnusluvuissa. Länsinaapurin vähittäiskaupassa OriolaKD:lla menee paremmin. ?Olemme onnistuneet nostamaan tuntuvasti käsikauppalääkkeiden ja -tavaroiden osuutta myynnistä, mikä on ollut strateginen tavoitteemme?, Hautaniemi sanoo. Viime vuoden lopussa Ruotsissa oli 1 271 apteekkia. Jouko Braden poika Harry istuu Oriola-KD:n hallituksessa. Uusiksi kasvollisiksi omistajiksi Oriola-KD on saanut Niklas ja Ilkka Herlinin, joiden omistajayhtiöt löytyvät top tenistä sijoilta neljä ja viisi
MARKKINA-ARVO 354 meur SUOSITUKSET Pankkiiriliikkeet kappaletta 6 4 2 osta ylipainota pidä vähennä myy 0 KURSSIKEHITYS OriolaKD Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 6 5 4 3 2 1 2013 2008 ARVOSTUKSEN KEHITYS p/e-luku 25 20 vuonna liiketoiminta on ollut tasaista ja hyvää. Sellaisiin meillä ei tällä hetkellä ole henkisiä eikä taloudellisia valmiuksia?, Hautaniemi sanoo. Oriola-KD on perinteisesti ollut vähävelkainen yhtiö, mutta Medstopin hankinnan myötä nettovelkaantumisaste nousee lähelle viittäkymmentä prosenttia. Liikearvoa yhtiön taseessa on Venäjän ja Ruotsin ostoksista noin 270 miljoonan euron verran. Mistään suurista yritysostoista ei kuitenkaan puhuta. Varovaisen sijoittajan kannattaa pitää mielessä riskit mahdollisista alaskirjauksista. 39. Pientä etenemistä Suomenlahden eteläpuolella nähtiin, kun yhtiö solmi Merck Sharp & Dohmen kanssa sopimuksen lääk- 15 10 5 2012 2013e LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e Liikevaihto, meur 2 474 2 778 2 995 Liikevoitto, meur 27 36 61 Voitto ennen veroja, meur 22 29 46 Tulos/osake, euroa 0,12 0,15 0,25 Osinko/osake, euroa 0,09 0,10 0,12 Nettovelat, meur 7 17 70 Oman pääoman tuotto, % 5,5 6,8 11,2 ARVOSTUSVERROKIT p/e 2013e Oriola-KD Arseus Celesio United Drug 15,9 14,9 12,2 14,8 p/b ev/ebitda 2013e 2013e 1,1 2,5 1,1 2,1 6,7 10,1 7,1 10,0 LÄHDE: FACTSET RUOTSIN APTEEKKIKENTÄLLÄ ON KÄYNNISSÄ PUDOTUSPELI. keiden jakelusta ja markkinoinnista Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Osakkeen arvonmuodostukseen Baltian liiketoiminta ei vaikuta sitä eikä tätä. Hautaniemen mukaan lähitulevaisuudessa yhtiön päähuomio on Medstopin integroimisessa Ruotsin liiketoimintoihin ja Moskovan jakelukeskuksen valmiiksi saattamisessa. ?On mahdollista, että vahvistamme vielä läsnäoloamme vähittäiskaupassa Moskovan alueella. Siellä olemme kohdistaneet myynnin ja markkinoinnin panostuksia uudestaan?, Hautaniemi kertoo. Samaan segmenttiin Suomen kanssa Oriola-KD niputtaa Baltian, jonka osuus yhtiön liiketoiminnasta on ollut vain murusia. Consumer Health puolestaan sai vähän hitaan lähdön, mikä näkyi ensimmäisen vuosineljänneksen luvuissa
Henkilöstön osaamisen suhteen se on ainoa sääntely, mitä on. Finanssivalvonta esimerkiksi valvoo, että rahastoesite on asianmukaisesti laadittu, mutta ani harvoin asiakas kuitenkaan lukee 40 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 esitteestä muuta kuin otsikon ja lihavoidut kohdat. Palveluneuvojan tehtävä on varmistaa, että asiakas varmasti ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Sitä on hyvin vaikea valvoa. Finanssialan Keskusliitto on vuodesta 2010 suositellut jäsenyrityksilleen, että kaikki asiakasrajapinnassa toimivat suorittaisivat tutkinnon. Perusasioiden pitäisi olla hallussa?, ystävä vastaa. Osaa luentosalin edessä tenttitilaisuutta odottelevista selvästi jännittää. Lisäksi kolmesta kysymyksestä on mahdollista saada lisäpisteitä perustelemalla vastaus lyhyesti. Tentti on jaettu viiteen aihe-alueeseen: kansantalous ja rahoitusmarkkinat, yritystalous, sijoitustuotteet ja sijoittaminen, sijoituspalvelujen tarjontaa koskeva sääntely ja yksityisoikeuden perusteet sekä sijoittajan verotus sekä perhe- ja perintöoikeuden perusteet.. Osa tuijottaa seiniä tyynen rauhallisesti. Suoriin housuihin, kauluspaitaan ja slipoveriin sonnustautunut mies ammentaa tilinpäätöstä käsittelevästä kirjasta vielä viime hetken tärppejä. nuorehko nainen kysyy ystävältään luentosalin P674 edessä Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksessa. ?Eipä oikeastaan. REPORTAASI Lupa palvella Mitä vaaditaan pankkien sijoitusrahastomyyjiltä. Sen tavoitteena on varmistaa, että sijoituspalvelutehtävissä toimivilla on työhönsä riittävä erityisammattitaito. Itsesääntelyn tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Kaikki kysymykset ovat professoritasoisten asiantuntijoiden laatimia oikein/väärinväittämiä. Ruotsissa vastaava tutkinto on jo yli kymmenen vuotta ollut kaikille pakollinen. Joka kolmas reputtaa Tutkinnosta pääsee läpi, jos saa noin puolet maksimipistemäärästä viidenkymmenen kysymyksen tentissä. Mies näyttää sijoitusneuvojalta. On hyvin mahdollista, että hän sitä onkin. Viime vuonna tutkinnon suoritti reilut 1 800 henkilöä. Alkamaisillaan on APV-tutkinnot Oy:n, Aalto-yliopiston Executive Educationin ja Finanssialan Keskusliiton järjestämän sijoituspalvelututkinnon tentti, tuttavallisemmin APV1. sialan itsesääntelyä. Arvopaperin toimittaja kävi suorittamassa sijoituspalvelututkinnon tentin. Teksti Mirko Hurmerinta J ? ännittääkö?
Väite: Hän saa vähentää luovutustappion luovutusvoitoista verovuosien 2012-2017 aikana. Katso oikeat vastaukset jutun lopusta. 41. Väite: Kyllä voi. 8. Efektiivinen osaketuotto on vakio aina vuoden kerrallaan. 3. Tutkinnon vaativuustason määrittelee työryhmä, jossa istuu muun muassa johtohenkilöitä Nordeasta, Danske Bankista ja FIMistä. Tyhjä vastaus on 0. 1. Ensimmäinen väite kuuluu: ?Positiivisen reaali- COLOURBOX REPORTAASI Testaa, miten pärjäisit APV1-tentissä Väittämät ovat oikein tai väärin. Yhdistelmärahasto sijoittaa kaikki varansa kahden tai useamman teollisuudenalan osakkeisiin. 7. Muutamat yritykset sekä usein työantaja tarjoavat tenttiin valmentavia kursseja, mutta pääsääntöisesti valmistautuminen tapahtuu itsenäisesti. Itseäni vähän jännittää. Ei edes kokeneille pankki-ihmisille. ?Moni alalla työskentelevä on saattanut aloittaa 20 vuotta sitten esimerkiksi merkonomitaustalta. En ole valmistautunut tenttiin juuri mitenkään, sillä haluan nähdä mihin ammattikorkeakoulupohja tenttikysymysten perusteella ei kuitenkaan pitäisi olla suurta hätää. ?Tenttiä saa tehdä kolme tuntia. Liiketappio/-voitto on pääomarakenteesta riippumaton eli siitä ei ole vähennetty verottajan, vieraan eikä oman pääoman omistajan vaateita. 2. M/B-lukua voidaan käyttää yhtiöiden luokittelussa arvoja kasvuyhtiöihin. 6. Toisin kuin lukioaikoina, papereiden kääntäminen ei aiheuta salissa kirosanoilta kuulostavaa muminaa eikä liioin syviä huokauksiakaan. Ei pitäisikään. Finanssitoimiala oli tuolloin hyvin erinäköinen tuotteiden ja etenkin lainsäädännön osalta. Tutkinnolla halutaan varmistaa, että heidän osaamisensa vastaa tätä päivää?, Salovaara perustelee. Hänen mukaansa noin 70 prosenttia osallistujista läpäisee tentin. Warrantit vastaavat termiinisopimuksia taloudelliselta luonteeltaan. 4. Kemiran beta on 1,20. DD on myynyt 2012 10 000 euron arvosta pörssiosakkeita tappiolla. Asiakkaasi kysyy sinulta, voiko korkorahastolle laskea volatiliteettia. Säätiö X:n hallitusta on syytetty väärinkäytöksistä. Väite: Säätiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa voidaanko hallitukselle myöntää vastuuvapaus. 9. Hänellä on eväänään pieni patonki, banaani sekä litran pullo kivennäisvettä. Vähintään 10 vuotta omistettujen pörssiosakkeiden myyntivoitto on verovapaata. 10. Oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä, väärästä -2 pistettä. Kaksi edessäni istuvaa nuorta naista pyytävät saada ruotsinkielisen tentin. Väite: Kemiran osakkeella on markkinoita enemmän systemaattista riskiä. 5. Ovatkohan he töissä Aktiassa tai Handelsbankissa? Aalto University Executive Education Oy:n puolella tutkinnosta vastaava ohjelmapäällikkö Miia Salovaara myöntää, että kaikille tentti ei ole läpihuutojuttu. Uusintamahdollisuuksia ei ole rajoitettu. Finanssialan perässä vaikea pysyä Viimein kello lyö yksi ja valvoja antaa luvan kääntää tenttipaperit. Salista saa lähteä aikaisintaan puolen tunnin kuluttua?, tilaisuuden valvoja ilmoittaa. Keskirivissä istuva vanhempi nainen on varautunut siihen, että aikaa menee
- - MIKÄ IHME ON HAJAUTUSANTI? Savikko Markku - - - - ?Aktiiviset rahastot voittavat indeksinsä? - - 42 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013
Viikko ennen lehden painoon menemistä saan sähköpostin: ?Osallistuit Sijoituspalvelututkinnon tutkintotilaisuuteen 3.5.2013. Pistemääräsi tentistä on 87 / 102.? Voin näin ollen hyvällä omatunnolla suositella esimerkiksi tuottoisaa Pakistan-osakerahastoa. Kunhan vain muistan mainita, ettei historiallinen tuottokehitys ole tae tulevasta. Vastaukset 1. USDn rajan ja maan investointisykli on pääsemässä hyvään vauhtiin. Tästä kasvusta pääset hyötymään Indonesiaan sijoittavan JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston sekä Kaakkois-Aasian markkinoihin keskittyvän JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston kautta. O BNI-pankin pääkonttori, JAKARTA Ovatko Aasian sijoituksesi ajan tasalla? Aasiassa vahvimman rakenteellisen kasvun aika on siirtynyt Kiinan etelänpuolisiin maihin. Etenkin Indonesia on nousemassa maailman suurten talousmahtien joukkoon, kun maan BKT on ylittänyt 1000 mrd. V 3. Viisi henkilöä nousee ylös siltä seisomalta ja palauttaa tenttipaperinsa valvojalle. O 5. V 4. Vaativimmissa asiakaspalvelutehtävissä toimimiseen useat yritykset vaativat henkilöstöltään sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2) suorittamista. Aikaa tentin suorittamiseen meni kaikkiaan reilut kolme varttia. O 6. Jatkotutkinnon tarkoitus on syventää ja laajentaa osaamista sijoituspalvelututkinnon aihealueista. Kahteen löydän vastauksen saman tien luettuani väittämän uudestaan. Neljässä olen epävarma. Väite on siis väärin. Vastattuani kysymykseen, valvoja ilmoittaa, että puoli tuntia on kulunut. Hiljalleen yhtä useampi saa tenttinsä valmiiksi. Palaan pohtimaan kuutta tyhjäksi jättämääni kohtaa. Osassa APV2-tentin monivalintakysymyksissä on neljä vaihtoehtoa, joiden lisäksi tentti sisältää enemmän avoimia kysymyksiä, jotka vaativat syvempää osaamista. Tutkintotyöryhmässä istuva Nordean asiantuntijajohtaja Kristiina Tolkki kertoo, että Nordeassa sijoitusneuvontaa antavien henkilöiden valmennuskokonaisuuden yhtenä osana on APV1-tutkinto ja päätoimisesti sijoitusneuvontaa antavien työntekijöiden osalta valmennuskokonaisuuteen kuuluu osana APV1 ja APV2 ?tutkinnot. ?JOS EI OSAA, NIIN EI OSAA.? ?APV-tutkinnot ovat kuitenkin vain osa suurempaa kokonaisuutta henkilöstön kouluttamisessa ja ammattitaidon ylläpitämisessä. Lue kotisivuiltamme ja tutustu myös lisää JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston merkintätarjoukseen ajankohtaista-osiossa. www.jom.fi 43. V 10. O 2. Ei yhtään osumaa. RAHASTOYHTIÖ FUND MANAGEMENT Vaativammat tehtävät vaativat kakkosta Kaikkeen reaalikoron, systemaattisen riskin ja volatiliteetin käsitteiden tunteminen ei kuitenkaan riitä, eikä ole tarkoituskaan. Sijoituspalvelututkinnon tarkoitus on varmistaa niin sanottu vähimmäisosaaminen. Muun muassa metsäsijoittamisen verotus ja PS-tilit eivät lukeudu vahvuuksiini. Tarkistan vastaukseni vielä kertaalleen ennen kuin palautan paperini. O 8. Teoriatiedon voi testata parhaiten kokeilla, joihin nämä ovat oikein hyviä yleismittareita. V 7. juurtuivat koulunpenkillä tiukasti takaraivooni. Päästyäni ulos salista kaivan kännykän taskustani ja kirjoitan Googleen ?hajautusanti?. Käytännön osaaminen kehittyy kuitenkin ajan saatossa oikeissa tehtävissä?, Tolkki perustelee. Normaalisti tenttitulosten tarkistamisessa menee noin kuukausi. Pyysin kuitenkin järjestäjiltä, että tenttini tarkistettaisiin ennen lehden ilmestymistä. V 9
VA ATII OMIS Oma metsä on sijoitus, joka vaatii runsaasti aikaa ja vaivaa. Vaihtoehtoja kuitenkin 44 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 löyt
COLOURBOX ISTA JUUT TA kin löytyy, joskin nekin edellyttävät pitkäjänteistä omistajuutta. Teksti Mirko Hurmerinta 45
Helsingin ydinkeskustassa asuvalle nuorelle perheenisälle perintönä saatu metsäpalsta Kuusamosta saattaakin olla enemMetsää on mahdollista omistaa myös rahaston kautta. Suomessa yhteismetsiä on jo yli 250. TunOmistajia rahastolla on jo yli 200. Omistajia edustaa kokouksen valitsema hoitokunta, joka myös vastaa yhteismetsän hoidosta. Pitteeltaan pysyviä, mikä vaatii pitkäjänteiMETSÄLLE PITÄÄ ANTAA källä aikavälillä metsä on ollut erinomainen syyttä. Pienin on vain 15 hehtaarin kokoinen, kun taas suurimmasta hehtaareja löytyy yli 85 000. Liittäessään kiinteistönsä osaksi yhteismetsää omistaja saa vastineeksi metsän arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osakkeita, joilla voi käydä kauppaa kuin millä tahansa osakkeilla. Suvun metsiä ei kuitenkaan raaskisi myydä. Tällöin yksi vaihtoehto on liittää oma metsäkiinteistö osaksi paikallista yhteismetsää. Osakkeeseen ei turvaa sekä hajautushyötyä. saisi rakastua, mutta metsälle pitää antaa koko sydämensä. ?Tavoittelemme rahastolla noin neljän prosentin vuosituottoa?, Yleensä niin tapahtuukin. Osakemuotoinen omistus helpottaa myös perinnönjakoa, kun metsää ei tarvitse erikseen lohkoa. Yhteismetsän päätöksenteosta vastaa omistajista koostuva osakaskunnan kokous. Vastikään män riesa kuin onnenpotku. Helsingin First North -markkinapaikalle listautunut Taaleritehdas Sijoituksena metsä ei ole helpoimmasta päästä. Irtautuminen ei onnistu hetkenä KOKO SYDÄMENSÄ. minä hyvänsä. Metsä on myös hyvin epälikvidi sijoitus. Taaleritehtaan toimitusjohtajan Juhani Puuta menee aina kaupaksi, mutta koko Elomaan mukaan rahasto on suunnattu kiinteistöstä eroon pääseminen voi olla vaurastuneille suomalaisille, jotka haluavat kuukausien tai pahimmassa tapauksessa vuosien projekti. omistaa jotain kiinteää ja samalla saada sijoitusvarallisuudelleen Metsää pitää siis varautua omistamaan pitkään. Vaikka metsä on monelle tärkeä tuElomaa kertoo. lonlähde, on se ennen kaikkea omistus, ei niinkään sijoitus. Metsä sitoo perusti viime vuonna Metsä-pääomasijoitusrahaston. Tuotot sen sijaan ovat tasaisen Yhteismetsäperiaatteella hallinnoivat metsäkiinteistöt sijaitsevarmoja, mutta eivät häikäiseviä. vat Keski-Suomessa, jossa hehtaarihinnat Pikavoittoja on turha odotella, ellei sitten liikkuvat huomattavasti matalammalla joku saa päähänsä rakentaa metsäkiinteiskuin etelässä. tölle uutta Ideaparkia. Eri kasvuvaiheessa olevat metsät tuovat myös tasaisuutta taarin omistajaa . Tuotot koostuvat Myös Taaleritehdas peräänkuuluttaa OSAKKEESEEN EI SAISI puukaupasta sekä mahdollisesta kiinteisenemmän omistamista kuin sijoittamista. RAKASTUA, MUTTA tön vuokraustoiminnasta virkistyskäyttöön, Pääomarahaston omistukset ovat luonkuten metsästykseen tai mökkeilyyn. Pikkurahalla mukaan ei kuinearvo nousee usein rahan rinnalle tai jopa edelle. Hehtaarien noussätaloustuottajain Keskusliiton mukaan vuonna 2010 tessa metsänhoidon ja hakkuiden yksikkökustannukset laskeSuomessa oli 737 000 vähintään kahden metsähehvat. Jo se, että saa tenkaan pääse, sillä vähimmäismerkintä on 100 000 euroa. metsästää, sienestää ja mökkeillä omalla maalla, riittää monelle. Yhteismetsä jakaa työtaakkaa Tunnearvo nousee monesti kynnyskysymykseksi tapauksissa, jossa henkilö on perinyt metsää mutta ei haluaisi uhrata aikaa ja vaivaa sen hoitoon. Ketola myöntää, että tunteet ovat tärkeä osa sijoituspäätöstä myös rahastomuotoisessa metsäsijoittamisessa. ?Tunnearvo on monelle tärkeä tekijä. Suvun metsät pysyvät ainakin osittain omassa omistuksessa. lähes yhtä paljon kuin suomalaisia kassavirtaan. osakesäästäjiä. Ketola itse omistaa yli tuhat hehtaaria, jonka hoidosta hän vastaa pääosin itse. Metsäkiinteistö on saattanut kulkea teismetsän vuosittain jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata. suvussa vuosikymmenet ja päätyä useiden perinnönjakojen ja lohkomisten jälkeen nykyomistajilleen, monelle täysin pyytäRahastolla huoletonta omistamista mättä. Yhhankkinut metsäänsä itse. Useassa tapauksessa osakaskunnasta löytyy asiantuntevia ja metsänhoidosta innostuneita osakkaita, joten ulkopuolisia asiantuntijoita ei välttämättä tarvita. 46 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 ?Ei huonoja vuokralaisia? Rahaston metsänhoidosta ja puukaupoista vastaa metsäsijoittamisen konkari Jyrki Ketola. Eikä ihme, metsä on ollut yksi vaurauLisäksi yhteismetsän tuottoja verotetaan kevyemmin kuin yktemme peruspilareista. sityismetsän. Yhteismetsä maksaa tuloistaan veroa 28 prosenttia, Valtaosa yksityisistä omistajista ei kuitenkaan ole kun yksityisellä metsänomistajalla veroprosentti on 30?32. Rahastolla runsaasti pääomaa ja sen hoito sekä puukaupan ajoittaminen on tätä nykyä jo yli 6 000 hehtaaria metsää, ja lisää on tulossa. vaativat omaa erikoisosaamista. He haluavat omistaa palan kauneinta Suomea ja myös nauttia siitä. He saavat vapaasti metsästää rahaston hallinnoimilla mailla?, Ketola kertoo.. Meille tuli pienoisena yllätyksenä, että hyvin suuri osa rahaston omistajista on metsästäjiä. S uomalaiset ovat metsänomistajakansaa. Maa- ja metYhteismetsän perusidea piilee skaalaedussa. Hoitokunnan toimeenpanovaltaa voidaan tarvittaessa siirtää myös yhdelle tai useammalle toimitsijalle. Ketola ajautui pestiinsä sattumien kautta vieraillessaan Taaleritehtaan tilaisuudessa, jossa kuuli puhuttavan uudesta metsärahastosta. Hänen mukaansa metsärahastolle on kysyntää, sillä kiinnostus metsäsijoittamiseen on ollut viime aikoina mukavassa nousussa. Miljoonaomaisuuden metsäsijoittamisella hankkinut Ketola vertaa metsää Helsingissä sijaitsevaan kivitaloon, jonka arvo kestää ajan hampaan. ?Huonoista vuokralaisista ei kuitenkaan metsässä tarvitse välittää?, Ketola naurahtaa. Rahaston omistamat metsät ovat yhtälailla osuudenomistajien omaisuutta kuin oma metsäkin
47 COLOURBOX
Tällöin menestykseen vaikuttavat tekijät ovat tyystin toiset kuin metsän omistamisessa . metsäteollisuuden intressi on saada raaka-aineensa mahdollisimman halvalla ja myytyä ulos mahdollisimman kovaan hintaan. Helsingin pörssistä metsäyhtiöitä löytyy kolme: UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Muussa tapauksessa metsäenergian kasvu jää hyvin marginaaliseksi?, Energiateolisuuden kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama perustelee. Metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi energiaa saadaan metsähakkeesta, jota tuotetaan pääosin päätehakkuiden sivutuotteista latvuksista, oksista ja kannoista sekä metsänhoidollisten harvennushakkuiden pienpuusta. Vesivoima on jo lähes täysin hyödynnetty ja tuulivoiman kasvu on tuskaisen hidasta. Metsäenergian osuuden kasvu vaatii kuitenkin metsäteollisuuden tukea. Metsäyhtiöt vaivattomin sijoituskohde METSÄENERGIA Onko energiasta paperin korvaajaksi? Ennen puusta rakennettiin niin talot kuin laivatkin. Varsinaisia energiapuumetsiä Suomessa ei toistaiseksi kasvateta. Metsähakkeen käyttö on voimakkaassa kasvussa, ja Suomen tavoite on nostaa käyttö 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite vaatisi metsähakkeen käytön tuplaamista nykytasosta. Sitten tuli Suomen vaurauden lähde, paperiteollisuus. Nyt ilmassa roikkuu tukku kysymysmerkkejä. Rakentaminen vetää Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden elpymisen myötä kohtuulliseen tahtiin, mutta paperiteollisuus on suuren murroksen kourissa. Kehittyvillä markkinoilla paperi tuotetaan pääosin paikallisista metsistä. Paperin korvaajaksi on jo usean vuoden ajan väläytelty energiaa. Noin kaksi kolmasosaa metsäperäisestä energiasta syntyy metsäteollisuuden sivutuotteina. Toistaiseksi metsäenergia on teollisuuden sivutuotteita lukuunottamatta vaatinut taloudellista tukea ollakseen riittävän kilpailukykyinen energianlähde. 48 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Kun tunnearvon ja mahdolliset virkistyskäyttömahdollisuudet jättää pois, vaivattomin sijoituskohde metsän tuottomahdollisuuksiin uskovalle ovat pörssinoteeratut metsäyhtiöt. Stora Enson p/b-luku on kuluvan vuoden ennusteilla 0,8 ja UPM:n vain 0,6. Ilman suuria rakennejärjestelyjä ei pikavoittoja myöskään metsäyhtiöistä kannata nykyisessä markkinatilanteessa haaveilla. Kassavirta sen sijaan on tasaista, mikä mahdollistaa hyvät osingot. Stora Enso tarjoaa nykykurssilla yli viiden ja UPM lähes seitsemän prosentin osinkotuottoa. Suorassa metsäsijoittamisessa sellaiset ovat työn ja tuskan takana. RAHA KASVAA PUISSA Tutustu uusiin sijoituskohteisiin www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA. Niistä merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru. ?Metsäteollisuuden tila ei saisi tästä enää paljoa heikentyä. Käytännössä se tarkoittaa kapasiteetin leikkauksia, panostusta uusiin tuotteisiin sekä painopisteen siirtämistä entistä enemmän kehittyville markkinoille. Markkinat suhtautuvat suomalaisiin metsäyhtiöihin skeptisesti. Kaikkia kolmea saa tällä hetkellä alle kirja-arvonsa. Tällä hetkellä metsästä peräisin olevan bioenergian osuus kaikesta Suomen energiantuotannosta on noin viidennes. Tulevina vuosina osuuden on pakko kasvaa, mikäli Suomi aikoo päästä tavoitteisiinsa uusiutuvan energian suhteen. Euroopassa kysyntä laskee nopeammin kuin yhtiöt ehtivät leikata kapasiteettiaan. Kaikki ovat suurten haasteiden edessä. Lohduttavaa on, että yhtiöt tietävät sen itsekin ja yrittävät parhaansa mukaan vastata haasteisiin
Suomi Plus. Uusin palvelumme sinulle, joka haluat sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin verotehokkaasti. Suomi Plus Private Banking ###*R*P 49
Honkasalo oli ennen Ruukkia vaikeuksiin ajautuneen Myllykosken hallinto- ja lakijohtajana. Koko työuransa Ruukilla palvelut Hemminki nousi johtoryhmään vuonna 2011. Tästä huolimatta toivottavaa olisi, ettei otettaisi mallia Outokummusta, vaan päädyttäisiin vahvaan toimialan tun- haetaan erikoistumisesta ja kehittyviltä markkinoilta. Euroopassa koko ala on vaikeuksissa. Tamminen eläkkeelle Ruukin johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista kaksi on liiketoiminta-alueiden vetäjiä. Huhtala on ollut talossa vuosituhannenvaihteesta, ja nykyrooliin hän nousi vuosi sitten. 90 prosenttia liike- Johtoryhmässä toiseksi suurinta vastuuta kantaa insinööri Olavi Huhtala, 51, joka vetää teräsliiketoimintaa. Asiakkaina ovat kuljetusväline- ja ajoneuvoteollisuus, joiden kysyntä on kituliasta kuten Euroopan talouskasvukin. Hän tuntee toimintaympäristön, mutta uranousun rajoitteena voi olla kokemuksen painottuminen selitys sille, miksi tulosta ei synny. Nyt se on vain puolet siitä. Tammisen uran alku näytti lupaavalta. Tulosta syntyi, ja vuonna 2007 näyttikin hyvältä. Matomäen johdolla on tehty paljon muutoksia, vaikka tulosta ei suuresti näissä olosuhteissa ole syntynyt. Juristi Markku Honkasalo, 48, on talous- ja rahoitusjohtaja, jolla on kokemusta niin pankkimaailmasta kuin velallisen ongelmista. Kurssi hypähti 49 euroon ja markkeen on murhetta riittänyt. Kaksi johtajaa tulosvastuussa Rakentamisliiketoiminnasta vastaa toisen polven teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri Tommi Matomäki, 45, joka on vahvin kandidaatti, jos Tammisen seuraajaa valitaan talon sisältä. Tulostakin syntyi aina udet, kun eurooppalainen kysyntä laski. Loppuvuodesta 2012 yhtiö ilmoitti luopuvansa 2600 työntekijästä ja Ruukki Engintajavetoinen Fortaco, johon yhdistyi Komas ja Ruukin konepajateollisuus. Teräsyhtiössä on johtoryhmään asti nostettu toimitusketjusta sekä it:stä vastaava Ismo Platan, 59. Johtoryhmän tuorein jäsen on henkilöstöjohtaja Sami Ärilä, 38. Tekniikan lisensiaatti Marko Somerman, 46, vastuulla on strateginen suunnittelu ja yrityskaupat. Ruukki kaipaa strategiajohtajaa, koska suuntaa on käännettävä ja toimintamallia muutettava, jos mielii voitolle. Diplomi-insinööri Toni Hemminki, 37, vastaa teknologia-, energia- ja ympäristöasioista. Henkilöstömäärä on laskenut kuudessa vuodessa 14 000:sta 9 000:een, joten juristin koulutuksen saaneelle henkilöstöjohtajalle riittää töitä. Ruukilla on edessä toimitusjohtajan vaihdos . Rautaruukissa on vuoden puhetta johtanut Nokian Renkaiden reipasotteinen Kim Gran, jonka vastuulla on kurssin kääntäminen. Hän on ollut johtoryhmässä jo viisi vuotta. Rautaruukki jäi 19 prosentin vähemmistöosakkaaksi. ?Ruukki keskittyy jatkossa rakentamisen ja erikoisteräsliiketoiminnan kehittämiseen?, linjasi toimitusjohtaja Sakari Tamminen kaupan jälkeen. kymmenen vuotta. Vihdoin vapun tienoilla syntyi sopu. Tamminen voi sopimuksen mukaan jäädä eläkkeelle, kun täyttää joulukuussa 60 vuotta. Voittoa ei ollut tullut sitten vuoden 2008, eikä alkuvuosi tuonut käännettä. Pörssissä noteerattavat Ruukki Group ja Rautaruukki Yhtiöt ovat riidelleet vuosikausia Ruukki-nimen käyttöoikeudesta. Hemmingin tehtävää voi pitää merkittävänä, koska Ruukki on sangen energiariippuvainen. Markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Taina Kyllönen, roolia viestintä ja markkinointi näyttelevät perinteisen teollisuusyhtiön johdossa, riippuu paljolti henkilöstä. Jos viidessä vuodessa ei tee voittoa eikä lähitulevaisuuskaan näytä hyvältä, herää kysymys, missä vika. Nimikin aiheuttaa sekaannusta. Kyllösellä on monipuolinen kokemus sijoittajasuhdetyöstä ja viestinnästä. Hänen aloittaessa toimitusjohtajana 2004 yhtiön markkina-arvo oli 1,3 miljardia euroa. Ruukki Group vaihtaa nimeä ja Rautaruukki voi vapaasti lyhentää nimensä Ruukiksi. Ruukin heikkous on ollut Eurooppa-keskeisyys. jos ei tänä vuonna, niin ainakin johtoryhmässä lienee enemmän tulosvastuullisia johtajia.. Edessä taitaa olla uuden toimitusjohtajan valinta. ?Tammisen eläköityminen tapahtuu kuluvana vuonna, eikä hetkeäkään liian aikaisin?, täräyttää Arto Sormunen ton Chasesta. tön strategia. Tukifunktioiden edustajilla on vahva ote johtoryhmässä. 50 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Tamminen kätilöi konepajastrategian, joka toteutui liian myöhään asiakkaaksi haaveiltujen suurten konepajojen siirtäessä pasta. Tähän asti se on ollut isomman teräsjätin markkinointija kutsumanimi. Rautaruukki uudisti strategiaansa vuosituhannen alussa. JOHTORYHMÄ Rautaruukilla riittää haasteita Viisi vuotta tappiolla, toimitusjohtajan vaihdos edessä Tappiokierteessä kituvan Rautaruukin johtoryhmässä on huomattavan paljon tukifunktioiden edustajia ja vain kaksi liiketoiminta-alueiden vetäjää. Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa R autaruukilla on pulmia
Rautaruukilla on osakepohjainen kannustejärjestelmä, mutta tappio- vuodelta 2012 ei osakkeita jaettu. JOHTORYHMÄ Sakari Tamminen Olavi Huhtala Marko Somerma 397 630 ? 174 450 ? 102 420 ? Ismo Platan Taina Kyllönen Tommi Matomäki 102 085 ? 59 695 ? 14 670 ? Markku Honkasalo Toni Hemminki Sami Ärilä 7 675 ? 4 515 ? 3 850 ? (Rautaruukki . omistuksen arvo) JOHDON OMISTUKSET. Omistuksien arvo on laskettu 5 euron osakehinnalla. 51
Alkaa olla jo rutiininomaista todeta tuloskauden jälkeen, että valopilkut löytyivät teollisuustuotteiden ja -palveluiden toimialalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi ei kuitenkaan ollut . Aiemmin Kone arvioi liikevaihtonsa kasvavan 5?9 prosenttia ja liikevoittonsa asettuvan 840?920 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Matti Alahuhta kertoi, että markkinoiden kehitys oli tammi?maaliskuussa pitkälti odotetunlaista, mutta Kiinassa uusien laitteiden kysyntä osoittautui selvästi ennustettua vilkkaammaksi. ?Arvioimme kasvuvauhdin Kiinassa laskevan selvästi jo vuoden toisella neljänneksellä, ja odotuksemme Kiinan markkinan kasvusta koko vuoden osalta on noin kymmenen prosenttia?, Alahuhta sanoo osavuosikatsauksessa. Sijoittajat vakuuttuivat Koneen iloisesta tulosyllätyksestä ja ohjeistuksen nostosta niin, että kurssi lähti tulosjulkistuksen jälkeen hurjaan nousuun. Niiden asiakkaat pihtaavat suuria investointipäätöksiä, minkä vuoksi kysyntä painottui pienempiin projekteihin, kuten modernisointeihin. Niistäkin yhtiöt. Erityistä huomiota ansaitsevat saadut tilaukset, joita Kone haali tammi?maaliskuussa 1,71 miljardilla eurolla, kun analyytikot odottivat 1,44 miljardin tilausvirtaa. Aasian-valloituksellaan uusia lukuja menestystarinaansa kirjoittanut hissi- ja liukuporrasyhtiö löi pöytään niin vahvat luvut, että suurimmat skeptikotkaan tuskin löytävät niistä moitittavaa. Liikevaihto ja liikevoitto ylittivät konsensusennusteet selvästi. Maaliskuun lopussa Koneen tilauskanta pullisteli 5,82 miljardissa. Alkuvuoden vahva menestys sai yhtiön nostamaan tämän vuoden ohjeistustaan. Odotuksissa on nyt 7?10 prosentin liikevaihdon kasvu ja 870?920 miljoonan eu- 52 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 ron liikevoitto. TUOMAS HARJUMAASKOLA OSAKKEET Helsingin pörssissä vaisu tuloskausi Kone hurjassa iskussa Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä odotuksia heikomman tuloksen. Toukokuun puolivälissä osake oli kivunnut 70 euron rajapyykin yläpuolelle ja yhtiön markkina-arvo huiteli runsaassa 18 miljardissa eurossa. Pettymyksiä runsaasti Helsingin pörssistä on tullut leimallisesti teollisuusosakepörssi konepajayhtiöiden voittokulun ansiosta. Konetta lukuun ottamatta . Hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone nousi tulikuumien Kiinan markkinoiden siivittämänä tuloskauden pelastajaksi. Teksti Tommi Melender O nneksi on Kone. Ilman sitä Helsingin pörssin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskauden sato olisi jäänyt todella kehnoksi. konepajasektorillakaan huikaiseva. Analyysifirma Inderes huomauttaa markkinakatsauksessaan, että konepajojen alkuvuotta varjosti talouden epävarmuus
Edellä mainituista viidestä yhtiöstä vain YIT piti ohjeistuksensa ennallaan. Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien 6?12 kk aikana merkittävimmin Helsingin pörssin kurssikehitykseen? Tällä hetkellä tärkein osakemarkkinoita tukeva tekijä ovat eri keskuspankkien jatkuvat elvytystoimet. Niiden toivotaan vauhdittavan talouskasvua. Suhdanteiden odotetaan yleisesti piristyvän vuoden toisella puoliskolla. Keskuspankkitoimet vaikuttavat myös yleiseen riskinottohalukkuuteen ja sitä kautta osakemarkkinoiden vetoon. TOMMI MELENDER 53. OSAKKEET saivat kuitenkin haalittua varsin hyvät tilauskertymät. ?Itse tulokset olivat pääosin pieniä pettymyksiä, ja tarkistimme ennusteitamme pääosin alaspäin. Samalla yhtiö nosti koko vuoden näkymiään yhtenä harvoista Helsingin pörssin yhtiöistä. Konepajat eivät tehneet Konetta lukuun ottamatta muutoksia ohjeistuksiinsa haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, mikä lisää monien yhtiöiden kohdalla paineita erityisesti toisen vuosineljänneksen tuloskehitykselle?, Indereksen analyytikot arvioivat. Erityisen selvästi konepajayhtiöistä jäi tulosennusteista jälkeen Cargotec. Koko Helsingin pörssin osalta tuloskauden saldo on murheellista luettavaa, sillä yli puolet yhtiöistä jäi odotuksista niin liikevaihdossa kuin liikevoitossa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisyhtiöt eivät nouse sijoittajien silmätikuiksi. Kirsikkana kakun päällä oli vielä tilauskertymä, joka ylitti odotukset selvästi. Pienemmistä yhtiöistä huomionarvoisia ovat muun muassa Olvi ja PKC Group. Sijoittajat pelkäsivät siis toteutunutta heikompia tuloksia, joten useiden yhtiöiden heikkoja lukuja pidettiin lopulta jonkinlaisena helpotuksena. Näkymien arvioissa paistoi läpi lisääntynyt epävarmuus vaisun ensimmäisen neljänneksen jälkeen, mutta odotuksissa on suotuisampaa kehitystä loppuvuotta kohti, eikä ohjeistuksiin siksi tullut laajalti muutoksia. Mitkä yhtiöt yllättivät iloisimmin? Iloisten yllättäjien joukosta yksi oli yli muiden. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Helsingin pörssin osakekohtainen tuloskertymä kasvaa vuodentakaisesta peräti 24 prosenttia. Molempien liikevaihto ja -voitto ylittivät odotukset, ja ne pitivät koko vuoden näkymänsä ennallaan. Entä suurimmat pettymykset? Niitä löytyi runsaasti eri toimialoilta. Erityisesti esiin voisi nostaa tulosvaroitukset antaneet Sanoman ja Stockmannin. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suomalaisyhtiöiden estimaatteja on laskettu enemmän kuin nostettu. PÖRSSIVIISAS Olvi ja PKC keskisuuret yllättäjät Mitkä yleiset seikat nousevat esiin tuloskaudesta, Nordean osakestrategi Kristian Tammela? Tuloskausi oli kokonaisuudessaan pettymys, sillä seurannassamme olevista yhtiöistä yli puolet jäi odotuksista niin liikevaihdon kuin tuloksen osalta. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöt raportoivat voittopuolisesti odotuksia parempia liikevaihtoja ja liikevoittoja. Odotuksia paremmasta Epävarmassa taloustilanteessa tulevaisuuden arvioiminen on vaikeaa puuhaa. Ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsausten perusteella suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa uskotaan maailman kirkastuvan loppuvuotta kohti mentäessä. Näin voi päätellä siitä, että vaikka toteutuneet tulosluvut jäivät vaisuiksi, ylivoivuoden ohjeistuksensa ennallaan. Helsingin pörssin takavuosien jättiläinen Nokia lukeutui niihin, joiden näkymät saivat sijoittajat huokaisemaan pettymyksestä. Matkapuhelinvalmistaja arvioi Devices & Services -yksikön liikevoittoprosentin olevan toisella vuosineljänneksellä noin -2:ssa vaihteluvälin ollessa neljä prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Alkuvuoden taaperruksesta huolimatta analyytikot uskovat suomalaisyhtiöiden pääsevän tänä vuonna tuntuviin tulosparannuksiin. Lukua pönkittää odotus siitä, että Nokian syvimmät tulossyöverit ovat takanapäin. Osakkeiden kurssikehitykseen vaikuttaa enemmän tulosennusteiden suunta kuin niiden taso. Tammi?maaliskuun tuloskehitys oli vaisua Euroopassa yleisemminkin, mikä ei sinänsä yllätä, koska euroalue rypee parhaillaan taantumassa. Lisäksi esimerkiksi Elisan, Outokummun ja YIT:n tulokset tuottivat sijoittajille pettymykset. Kone onnistui ylittämään markkinoiden ennusteet niin liikevaihdollaan kuin liikevoitollaan. Markkinareaktiot huonoihinkin tuloksiin olivat toisaalta yllättävän vahvoja
Kymmenen kärkeen yltävät Aasiasta myös Hongkong, Thaimaa ja Intia. Japani ei ole analyytikkosuosi- 54 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 tusten perusteella lähimmän 6-12 kuukauden aikana yhtä kuuma kuin alkuvuonna. Nousevan auringon maa sijoittuu 35 tärkeimmän osakemarkkinan houkuttelevuusvertailussa puoliväliin. Huomionarvoista on, että japanilaisosakkeiden nousu on alkuvuonna JAPANIN KURSSINOUSU 42% TÄNÄ V UONNA nakertanut muiden aasialaisosakkeiden hohtoa. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT SIELTÄ TUOTOT, missä kasvukin. Tällaisia yhtiöitä löytyy erityisesti Etelä-Koreasta, joka on suurin yksittäinen osakemarkkina Kaukoidässä?, Nordean toukokuun sijoitusmarkkinakatsaus tähdentää. TOMMI MELENDER SUOTUISAA KEHITYSTÄ e e Argentiina Italia Intia Japani Taiwan Suomi Kiina Turkki Ranska Sveitsi Hongkong USA (Nasdaq) Saksa Ruotsi Britannia USA (S&P 500) 8,3 7,9 7,7 6,3 5,8 5,7 5,1 5,1 5,0 5,0 4,9 4,4 3,9 3,6 3,4 2,8 34,0 20,8 14,4 59,8 12,4 16,2 2,8 31,2 24,3 33,0 18,7 17,2 19,5 18,6 19,5 20,7 8,6 13,3 13,1 17,5 15,3 16,5 10,7 12,2 13,4 15,9 14,1 18,2 12,5 15,5 12,9 14,9 1,0 4,2 1,9 1,8 3,1 4,1 3,0 2,7 3,6 2,9 2,8 1,4 3,3 3,8 3,3 2,1 VAKAATA KEHITYSTÄ e e Norja Venäjä USA (Dow Jones) Brasilia Etelä-Korea Puola 2,2 2,1 1,5 1,4 1,2 -1,2 9,0 -1,4 17,7 1,1 2,8 8,1 11,5 5,7 13,3 12,3 9,8 13,3 4,5 4,6 2,8 3,6 1,3 3,8 HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e e Meksiko -3,3 16,3 21,1 Luvut laskettu 13.5.2013 päätöskursseilla. 0,9 LÄHDE: FACTSET Kehittyvät maat alkuvuoden osakepettymys. Vaikka läntisten teollisuusmaiden suhdanteet ovat alamaissa tai jopa taantumassa, niiden osakkeet ovat menestyneet selvästi paremmin kuin kehittyvien maiden. Alkuvuoden ylivoimaiseksi tuottoykköseksi nousee Japani, jonka talous on rypenyt pari vuosikymmentä Tokion pörssi oli toukokuun puolivälissä 42 prosenttia korkeammalla kuin vuodenvaihteessa. Kaksinumeroisia alkuvuoden tuottoprosentteja on kirjattu monilla läntisen Euroopan osakemarkkinoilla, mukaan lukien Suomessa. Kannattaako nyt vähentää osakepainoa kehittyvissä ja lisätä kehittyneissä maissa? Ei ainakaan jos luottaa sijoitusasiantuntijoihin. Monet Kaukoidän maiden yhtiöt ovat menettäneet kilpailukykyään Japanin elvytyksen ja jenin devalvoitumisen vuoksi. ?Vaikka alueen markkinat kokonaisuutena hyötyvät nousevan auringon maan talouden elpymisestä, monet japanilaisyhtiöiden kanssa kilpailevat yhtiöt ovat jäämässä uuden kilpailuasetelman jalkoihin. Moni sijoittaja on noudattanut tätä ajatusta ja satsannut kehittyvien maiden osakkeisiin. Tänä vuonna tuotot nousevista talouksista ovat kuitenkin olleet tiukassa. Factsetin tietokannasta löytyvien analyytikkosuositusten perusteella parhaat tuottomahdollisuudet ovat Aasiassa. Konsensusnäkemys nostaa Etelä-Korean ja Kiinan maailman houkuttelevimmiksi osakemarkkinoiksi
tv-markkoinoiden uusjako. Amerikkalaiskuluttajien käyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Amazonilla onkin nyt mahdollisuus iskeä todella aggressiivisesti ja vyöryttää ulos entistä halvemmat tabletit, älypuhelimet, digisovittimet ja omat tv-sarjansa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Edessä on Amerikan . Edes mahtava NYT ei pystynyt tekemään videopalvelustaan niin kiinnostavaa, että kukaan siitä maksaisi. uoden 2015 keväällä Amazonin halvin tabletti maksaa vain sata euroa ja isolla näytöllä varustettu Amazon-puhelin on ilmainen sopimusasiakkaille. Eikä näitä sarjoja ei voi katsoa kukaan muu kuin Amazonin asiakas. Miten tässä näin kävi? Amazon oli ainoa yritys, joka uskalsi hyökätä tv-maailmaan kaikilla rintamilla juuri kun aika oli kypsä. parhaana katseluaikana. Samaan aikaan Applen ote lipsuu nopeammin kuin kukaan odotti: sen markkinaosuus tablettimyynnistä luiskahti vuoden alussa alle 40 prosenttiin. ja tuo tunti kiinnostaa mainostajia kaikkein eniten. Perinteisen televisiontöllötyksen lasku vain jyrkentyy. Amerikassa on alkanut jo mennä nurin viikkolehtiä, jotka näyttivät ikuisilta vain viisi vuotta sitten. Newsweek on tuorein raato. lehden artikkelit taas pysyvät maksumuurin takana. Amazon Prime takaa ilmaisen ja nopean tilatun tavaran toimituksen kotiovelle; streaming video-palvelu tulee mukana ilman lisämaksua. on laajempi tarjonta elokuvia ja tv-sarjoja, mutta Amazonin halpa Kindle on ovela tapa livauttaa kirjojen ystäville videosisältöä. Seuraavaksi Amazon tuo markkinoille osoitti, että kuvio toimii: House of Cards -sarja maksoi alle sata miljoonaa euroa mutta nosti yhtiön markkina-arvoa parilla miljardilla. Apple jäi tuskailemaan liian pitkäksi aikaa oman tv-strategiansa kanssa. Oma laatikko avaa Amazonille uuden väylän koteihin . Tänä vuonna The Big Bang Theory pääsee hädin tuskin 16 miljoonaan. Katsojien huomio pirstaloituu. Amazonin Kindle-tabletit tulevat hallitsemaan täysin Yhdysvaltain e-kirjamarkkinoita . Yli 50 miljoonaa amerikkalaista käyttää tabletteja kello kahdeksan ja yhdeksän välillä illalla . Pieni Amazon-digisovitin jakaa Amazonin omia ohjelmia. Tuolloin näyttelijä Rooney Mara on Yhdeksän päivän kuningatar sata miljoonaa maksaneessa sarjassa, jossa 1500-luvun Lontoo on simuloitu pikkutarkasti. KUUKAUDEN ULKOMAINEN MEDIAKANAVAT Printin pitkä matka televisioon LEHTIYRITYKSET POHTIVAT Amazon hyökkää televisiomarkkinoille Television käyttö tableteilla mullistaa liikkuvan kuvan markkinat. Teksti Tero Kuittinen V kuumeisesti videon ja television roolia. Amazon tuhosi paperikirjakilpailijansa halvoilla kirjoilla. Yhtiö ujuttaa videojakelupalvelun Amazon Prime -pakettinsa sisällä jenkkikuluttajille. Lady Jane Greyn mestausta seuraa kahdeksan miljoonaa katsojaa. ja omat tv-ohjelmat nostaisivat 55. Moni istuu sohvalla ja näplää tablettinsa kanssa digisovittimen ja omat tv-ohjelmansa. Washington Post ja New York Times rimpuilevat jatkuvien budjettileikkausten kierteessä. Kuluttajia on tuskallisen vaikeaa paimentaa verkkosivuilta videon pariin. Yahoo News, New York Times ja Wall Street Journal ovat panostaneet kovasti viime vuosina videosisällön kehittämiseen, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Yahoon uuden toimitusjohtajan Marissa Mayerin huhutaan harkitsevan syviä leikkauksia yhtiön videotuotantoon. New York Times ilmoitti huhtikuussa, että se avaa omat videonsa vapaasti katsottaviksi . ja myöhemmin koko maailman . Synergiaa eri medioiden välillä on etsitty kuin viisasten kiveä keskiajalla, mutta alkemian hallinta on vaikeaa. Lehtien levikit laskevat edelleen tulevina vuosina. The Cosby Show keräsi aikanaan Amerikassa ruudun ääreen 30 miljoonaa katsojaa. Samalla Amazonin maailmanlaajuinen markkinaosuus on ampaissut neljän prosentin pintaan. Amerikassa se hätyyttää jo 20 prosenttia. Amazon sihtailee sisältömarkkinoita ja myy rautaa nollamarginaalilla. ja tämä on se troijan hevonen, jolla Amazon ujuttaa halpatablettinsa amerikkalaisiin koteihin. Apple hamuaa korkeaa katetta ja menettää joka kuukausi markkinaosuuttaan. Kilpailijat lakoon Amazon on tuottanut jo 14 uutta tv-sarjan pilottia ja mittaa parhaillaan niiden suosiota yleisöpalautteen perusteella. Amazonin taskut ovat niin syvät, että se voi halutessaan rahoittaa vaikka puoli Rautaa nollakatteella Moni sijoittaja tuskailee Amazonin kroonisen matalaa voittomarginaalia, mutta marginaalin pitää alhaalla tarkkaan harkittu strategia
Raakaainerahastojen jälkeen sijoituskohteeksi ovat tulleet myös asunnot. Ålandsbanken ostaa uusia kämppiä Puhtaimmin rahastomuotoista asuntosijoittamista edustaa Ålandsbanken Asuntora- 56 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 SIJOITTAMINEN EI SOVI HÄTÄHOUSUILLE. hasto, joka sijoittaa pääasiassa uusiin vuokrayksiöihin ja -kaksioihin kasvukeskuksissa. Tavallisesta kiinteistösijoittajaksi ryhtyvästä yksityishenkilöstä rahaston sijoitusstrategia poikkeaa siinä, että kohteet ovat uusia ja että niitä on tarkoitus pitää enintään kymmenen vuotta. Vaan ei vielä aiemmin Taaleritehtaalla. Viime vuosina jonkinmoinen trendi on ollut sijoittaminen muualle kuin perinteisiin korko- ja osakekohteisiin. 2000-luvulla rakennettujen kohteiden vuokrausaste on rahastoyhtiön mukaan keskimäärin 99 prosenttia. EQ erikoistui hoivaan EQ oivalsi erikoisalakseen hoivakiinteistöt.. velkarahaa voi olla enintään puolet salkun arvosta. OP-Vuokratuoton vähimmäismerkintä on 30 000 euroa, mikä sekin on toki selvästi vähemmän kuin mitä kasvukeskusyksiön hankkimiseen vaadittaisiin. OP-Vuokratuotto poikkeaa myös sijoituskohteidensa puolesta kilpailijastaan, sillä se sijoittaa asuntoihin vain noin puolet varoistaan. 30 prosenttia se allokoi toimitiloihin ja 20 prosenttia rakennuttamiseen. Alkuvaiheessa OP-Vuokratuotto-rahaston ytimen muodostaa OP-Henkivakuutus Oy:ltä ostettu noin 50 miljoonan euron asuntokanta, joka painottuu pääkaupunkiseudulle. ANNAMARI TOLONEN RAHASTOT UUTTA. Asuntorahastot ovat mieltyneet uusiin ja uudehkoihin kohteisiin, joissa rahaa ei pala remontteihin. Kämppiä 500 euron paloissa Alkuvuoden aikana perustetut uudet rahastot monipuolistavat rahastosijoittajan valinnanvaraa. Perustarpeet on jo tyydytetty. Teksti Karo Hämäläinen J otain uutta. Alkuvuonna Suomeen perustettuja sijoitusrahastoja luonnehtii se, että ne täyttävät aiemman, jo varsin laajan rahastovalikoiman aukkoja. Poikkeuksen tekee oikeastaan vain Taaleritehdas, jonka perustamien allokaatiorahastojen kaltaisia varainhoitorahastoja on tarjolla kaikilla laajaa asiakaskuntaa palvelevilla rahastoyhtiöillä. Mukaan pääsee jo 500 euron panoksella, jolla ei pääkaupunkiseudulla irtoaisi kuin hädin tuskin neliön kymmenesosa. Osuuspankin OP-Vuokratuotto on kohdennettu hieman toisin kuin Ålandsbankenin rahasto. Lyhyellä pitoajalla vältetään pahimmat remonttikustannukset. Ålandsbankenin rahasto käyttää velkavipua
Saudi-Arabiassa odotetaan pörssin avautuvan ulkomaalaisille sijoittajille. Kaasumarkkinat ovat kuitenkin hyvin paikalliset, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että Yhdysvallat ryhtyisi merkittäväksi kaasunviejäksi. Entä mikä on liuskekaasun merkitys Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan talouksille ja alueiden houkuttelevuudelle sijoituskohteena? Persianlahdella energiaintensiivinen teollisuus käyttää paljon kaasua energianlähteenä ja hyötyy tuetusta hinnasta. Yritysten kannattavuus onkin hyvin korkea. Saudi-Arabiassa on myös liuskekaasuesiintymiä, joita ei ole vielä hyödynnetty. Onko jokin maa tai alue tällä hetkellä erityisen houkutteleva? Saharan alueella on useita kiinnostavia maita. Lähde: Sijoitustutkimus. RAHASTOVIERAS Kaasumarkkinat ovat paikalliset Yhdysvaltain liuskekaasun povaillaan mullistavan maailman energiamarkkinat. Aiemmin Fourton on poiminut osakkeita erityisesti saksaa puhuvista maista. Huhtikuussa perustettu Fourton Tempo puolestaan sijoittaa maailmanlaajuisesti eri sijoitusteemoihin. ?Teemoja voivat olla maat, toimialat, sijoitustyylit tai muut yhtiöryhmät, joilla on jokin yhtiöryhmän osakkeiden tuottoOsakkeiden lisäksi rahasto toteuttaa näkemyksiään myös pörssilistatuilla rahastoilla eli etf:illä. ALKUVUODEN AIKANA ALOITTANEET RAHASTOT Fourton Fiesta Fourton Tempo Nordea Maailma Osinko OP-Puhdas Vesi OP-Vuokratuotto SEB Företagsobligationsfond Flexibel SEK Säästöpankki High Yield Taaleritehdas Allokaatio 100 Taaleritehdas Allokaatio 25 Taaleritehdas Kehittyvät markkinat Taaleritehdas Korko Allokaatio Ålandsbanken Asuntorahasto Rahastoraportille lisätyt uudet rahastot tammi? huhtikuussa 2013. Kuinka liuskekaasu vaikuttaa öljyn hintaan, FIM Saharan salkunhoitaja Hertta Alava? Öljykeskustelussa mennään yleensä äärimmäisyydestä toiseen. FIM on sijoittanut Saudi-Arabiaan jo vuodesta 2010, mutta ulkomaalaisten osuus päivävaihdosta on vielä prosentin luokkaa. Afrikan maista kiinnostavin on Nigeria, jossa on tekeillä monia talouden rakenteita parantavia uudistuksia. Maa on mielenkiintoinen myös kuluttajasektorin näkökulmasta, kun noin 170 miljoonan asukkaan väestö vaurastuu vähitellen. Mitä aluetta välttelet? Egyptissä meillä ei tällä hetkellä ole sijoituksia maan epävarman taloudellisen ja poliittisen tilanteen vuoksi. Mitä olet ostanut viimeksi FIM Saharan salkkuun? Terveydenhoitoalan yrityksiä sekä Dubaista että Saudi-Arabiasta. Tällä hetkellä ollaan toisessa ääripäässä ja ennustetaan liuskekaasun romahduttavan energian hinnan. Kumpikaan skenaario tuskin toteutuu. Yhdysvalloille liuskekaasulöydöt ovat hyvin merkittäviä. Tavoitteena on lisätä kotimaassa kaasun käyttöä, jotta öljyä saadaan vientiin mahdollisimman paljon. Hoitamasi FIM Sahara sijoittaa Lähiitään ja Afrikkaan. Tällä hetkellä 75 prosentilla työntekijöistä ei ole vakuutusta, joten jos uudistus toteutuu, sillä on positiivinen vaikutus terveyspalveluiden kysyntään. KARO HÄMÄLÄINEN KAROLIINA PAAVILAINEN Viime vuoden loppupuolella aloittanut eQ Hoivakiinteistöt (myös Finnreit Care) on Finnreit Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto, joka sijoittaa hoivakoteihin, päiväkoteihin, sairaalohin, terveysasemiin ja muihin hoiva-alan kiinteistöihin. EQ Hoivakiinteistöjen vähimmäismerkintä on tuhat euroa, mutta se on erikoisuutensa vuoksi suunnattu ennen muuta ammattisijoittajille. Hätähousuille hoivakiinteistösijoittaminen ei sovi. Pääomaa nakertaa jo sijoitusvaiheessa kahden prosentin merkintäpalkkio, ja jos sijoituksensa lunastaa alle vuoden kuluessa, lunastuspalkkio on peräti neljä prosenttia pääomasta. RAHASTOT Fourton laajentaa oliivivyöhykkeelle Kevätkauden mielenkiintoisimpiin rahastouutuuksiin kuuluvat omapäiseen osakepoimintaan erikoistuneen Fourtonin kaksi rahastolanseerausta. Fourton Fiesta sijoittaa espanjalaisiin, portugalilaisiin sekä italialaisiin yhtiöihin. Yhtiövalinnassa painotetaan kansainvälisyyttä sekä toimintaa kehittyvillä tai kasvavilla markkinoilla. Dubaissa talous on hyvää vauhtia toipumassa vuoden 2008 kriisistä. Dubaissa on tehty lakiehdotus, jonka perusteella kaikilla työntekijöillä tulee olla sairausvakuutus. Myös öljyesiintymien yhteydessä esiintyvän maakaasun talteenotossa on parantamisen varaa. Pankkien luottotappiot ovat kääntyneet laskuun, rakennustoiminta on käynnistynyt uudestaan ja turismi kukoistaa. Muutama vuosi sitten käytiin peak oil -keskustelua ja ennustettiin öljyn hinnan nousevan 200 dollariin. Treidarin pelivälineeksi rahasto ei tosin sovi muutenkaan: rahasto on auki vain kaksi kertaa vuodessa. 57. Löydöt parantavat maan energiaomavaraisuutta ja energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä
Keskuspankki Fed on vuoden 2008 jälkeen ampunut muutaman kerran singolla ja kolminkertaistanut liikkeessä olevan rahan määrän. Keskuspankki ei vain osta valtion velkaa, vaan työntää toivotaan pistävän vauhtia kulutukseen ja investointeihin. Rahan määrän kasvu näkyy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Japani on jatkanut setelielvytystä jo kaksi vuosikymmentä, mutta Nikkei-indeksi ei ole kiivennyt edes puoliväliin vuoden 1990 huipputasostaan. Japanin vientiteollisuus kiittää. Sen mitä jeni on laskenut, pörssikurssit ovat nousseet. Sodankäynnin hyökkäysvaihe näyttää japanilaisittain hyvältä, mutta historia huomattavasti synkemmältä. Keskuspankit ovat silloin pulassa, kun tasearvot sulavat ja korkoja pitää nostaa kesken talouden elpymisen. Keskuspankkiirit sanovat, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suurimmat riskit ovat uuden varallisuussyveneminen. Jos uskoo, että valuuttasodasta selvitään kohvelkakierteestä huolimatta oikeille raiteille, rahat karkaa käsistä, kulta ja kiinteistöt ovat kenties paras vaihtoehto. Jenin arvo suhteessa euroon ja dollarin on pudonnut puolessa vuodessa kolmisenkymmentä prosenttia. Samuraiden setelielvytys on tehnyt Tokion pörssistä maailman parhaiten tuottaneen arvopaperimarkkinan. Japaniin verrattuna amerikkalaiset ovat vielä valuuttasodan alokkaita, sillä kansantalouden kokoon suhteutettuna japanilaisten setelielvytys on määrältään kaksinkertainen. Valuuttasotaa käydään kovilla panoksilla, mutta Eurooppa kaivaa vasta kumipäitä esiin. Vahva euro heikentää eurooppalaisen teollisuuden hintakilpailukykyä. Löysä raha menee investointien sijasta osakkeisiin ja valtionlainoihin. Keskuspankkien varallisuus on paisunut seteli- 58 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com painon avulla historiallisiin mittoihin. Nyt himoitaan sitä, mikä yritetään pyöräyttää käyntiin setelipainon avulla. Valuuttasodan todennäköisin häviäjä tällä hetkellä on hidasliikkeinen euro. EKP:n liipaisinsormi on jäykistynyt, koska se pelkää setelielvytyksen pidemmän aikavälin vaikutuk- VALUUTTASODAN TODENNÄKÖISIN HÄVIÄJÄ ON HIDASLIIKKEINEN EURO. sia. Sen sijaan talouskasvu on pysähtynyt ja Japanin valtionvelka moninkertaistunut. Historian opetuksista huolimatta Yhdysvallat seuraa setelipainon pyörittäjänä Japanin esimerkkiä. Jos pelkää, että Japani ampuu itseään ovat vähissä.. Jos omaisuusarvot romahtavat, keskuspankit kirjaavat valtavat tappiot. Romahdusvaara paisuu sitä mukaa, mitä enemmän rahaa markkinoille työnnetään. Nollakorkomaailmassa puhutaan jopa korkojen painamisesta negatiiviseksi, jotta raha liikkuisi oikeaan keventäisi mukavasti velkataakkaa, mutta kaikki eivät voi voittaa. Vanhat totuudet talouden lainalaisuuksista on setelipainojen pyörityksessä käännetty päälaelleen. Tuhlaus ja ylivelkaantuminen johtivat ennen tuhon tielle, nyt niiden uskotaan vievän takaisin vaurauteen. Osakesijoittajan kannalta tilanne näyttää toistaiseksi hyvältä, sillä keskuspankkiraha pönkittää kurssinousua. KOLUMNI JOUKO MARTTILA Japani ampuu kovilla M aailmalla käydään valuuttasotaa. Japani siirtyi singosta tykkiin, kun se päätti kaksinkertaistaa rahan määrän seuraavan kahden vuoden aikana. Velkakirjoja ja muita omaisuuseriä on kertynyt niin paljon, että ne vastaavat jo 20?30 prosenttia kunkin valuutta-alueen kokonaistuotannosta. Jossain vaiheessa erityisesti velkakirjasijoittajia hinnat laskevat. Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa tahmeasti, eikä rahan määrän anneta kasvaa, vaikka EKP:n tase pullistelee valtioiden velkakirjoja ja pankeille tarjotaan rajattomasti halpakorkoista tukilainaa. Valuuttasodan asemiinajossa EKP:n olisi pitänyt jo painaa korot nollaan ja antaa rahan määrän kasvaa. sesti euroalueen kriisimaita. Koskaan aiemmin keskuspankit eivät ole keränneet tällaisia riskikeskittymiä
Varsinkin, kun vaihtoehtoisista korkosijoituksista on vaikea nyhtää kunnon tuottoja. Onko kurssirallissa jo ylilyönnin ma- 67 GURUSALKUT tärkeimmän osakeindeksin S&P 500:n liikkuneen koko kuluvan vuoden sadan päivän liukuvan keskiarvonsa yläpuolella. Teknisessä mielessä ei todellakaan ole aihetta puhua osakkeiden alennusmyynnistä. S&P 500:n tämän vuoden tulosennusteista laskettu p/e-luku asettuu viidentoista tuntumaan, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Pörssit ennakoivat talouden käänteitä 6?12 kuukauden perspektiivillä. Aivan näin helppoon selitykseen ei kannata tyytyä. Toukokuun puolivälissä VIX oli kahdentoista lukemissa, kun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskiarvo on kahdenkymmenen yläpuolella. TOMMI MELENDER JENKKIOSAKKEET indeksi 68 KOROT JA L AINAT EKP sijoittajien hampaissa 5/2013 100 päivän liukuva keskiarvo 2 000 69 M A AILM ANTALOUS 70 OSINGOT JA TUOTOT Ostotarjous siivittää Stonesoftin tuottoja 1 000 2010 2011 2012 2013 LÄHDE: FACTSET 1 500 59. Osakkeiden hinnoissa on yllin kyllin keskuspankkien tarjoamaa dopingia. Voi hyvinkin kuvitella, että epävarmassa taloustilanteessa osakkeiden arvostustasot liikkuisivat maltillisemmissa lukemissa, elleivät keskuspankit tukisi elvytyspolitiikallaan rahoitusmarkkinoita. Osakemarkkinoiden pelkokertoimena käytetty VIX-indeksi kertoo sekin sijoittajien huolettomasta suhtautumisesta tulevaan. TAULUKOT TAULUKOT 60 TULOSENNUSTEET Ennusteet laskussa suomalaisyhtiöillä 62 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 63 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET Banco Santander osinkohirmuna 64 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET 65 PARH A AT R AH ASTOT PYN Eliten tuotot häikäisevät 66 Hurja keväinen osakeralli EUROOPAN SUHDANNETILANNE on synkkä eikä Yhdysvalloissakaan talouskasvu yllä pitkän ajan trendin tasolle. Osakesijoittajia se ei haittaa. Toukokuun alkupuoliskolla tärkeimmät pörssiindeksit saavuttivat uudet ennätyslukemansa Yhdysvalloissa ja Saksassa. Britanniassa ja Japanissa kurssitasot kipusivat viiden vuoden huippuihinsa. Mistä moinen optimismi? Klassinen vastaus kuuluisi, että osakemarkkinat hinnoittelevat tulevaisuutta eivätkä nykyhetkeä. Tärkeimmät keskuspankit painavat rahaa surutta, ja likviditeetin kasvu pönkittää pörssikursseja
Factsetin konsensusennuste odottaa OUTI TÖRMÄLÄ Olvilla menee lujaa yhtiöltä tänä vuonna 19 prosenttia parempaa tulosta kuin ennen tammi?maaliskuun lukujen julkistusta. veroja osake euroa 2013 meur voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2014 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 4,22 11,51 10,0 -5,7 0,36 -0,43 12,5 7,0 11,6 0,0 13,4 26,0 0,43 0,09 0,20 9,8 0,50 127,9 1,2 1,1 14,5 29,0 13,6 21,4 16,3 34,6 0,50 0,34 0,24 0,50 Aktia 6,97 65,3 0,59 63,4 60,0 66,8 0,68 0,40 10,2 0,7 Alma Media 3,41 23,8 0,22 27,0 22,0 29,0 0,27 0,10 12,6 2,8 8,4 65,3 63,6 67,0 0,75 32,0 21,0 36,5 0,32 ? Amer Sports 13,70 81,9 0,48 142,5 127,0 154,4 0,91 0,40 15,1 2,0 9,8 170,4 136,6 190,0 ? Apetit 16,10 7,9 1,07 10,0 8,2 12,0 1,20 0,95 13,4 0,7 6,2 11,0 9,3 ? Aspo 5,57 7,0 0,37 9,7 9,1 10,0 0,26 0,42 21,5 2,1 12,0 17,1 ? Atria 6,55 19,0 0,35 24,0 21,2 28,5 0,62 0,25 10,6 0,4 6,1 ? Basware 19,02 8,4 0,46 8,7 7,0 9,0 0,56 0,31 33,8 2,3 ? Capman 0,84 2,7 0,00 5,9 0,7 11,1 0,04 0,03 19,5 ? Cargotec 23,65 122,2 1,45 130,3 113,7 150,3 1,54 0,74 ? Citycon 2,53 68,0 0,24 91,4 79,0 127,2 0,19 ? Comptel 0,45 -14,0 -0,12 4,4 ? Cramo 9,99 44,0 0,93 47,8 3,5 5,1 39,1 57,0 ? Digia 3,20 5,6 0,26 7,0 6,7 ? Elisa 14,49 269,0 1,33 256,4 ? Etteplan 3,09 8,0 0,29 ? F-Secure 1,69 20,0 ? Finnair 2,62 ? Fiskars 17,58 ? Fortum ? HKScan ? ev/ p/b ebitda 8,4 33,9 1,1 1,1 0,43 9,3 0,7 0,25 10,6 2,5 7,2 1,09 0,50 12,6 1,8 8,6 13,0 1,32 1,00 12,2 0,7 5,7 16,0 17,3 0,44 0,42 12,6 2,0 9,5 29,6 24,5 36,1 0,77 0,30 8,5 0,4 5,6 14,3 16,7 14,3 21,8 0,96 0,49 19,8 2,2 9,2 1,0 21,0 11,7 9,4 14,1 0,09 0,06 9,3 0,9 9,5 15,3 1,1 9,3 164,7 140,0 203,7 1,95 0,90 12,1 1,1 7,6 0,15 13,2 0,9 17,3 91,8 65,3 154,6 0,19 0,15 13,2 0,9 16,4 0,03 0,02 16,1 1,6 5,1 6,9 5,7 9,1 0,04 0,02 10,8 1,5 3,8 0,91 0,45 11,0 0,8 4,7 56,5 51,0 71,0 1,12 0,50 8,9 0,8 4,3 10,0 0,24 0,10 13,2 1,4 7,2 11,8 8,0 15,0 0,40 0,13 8,0 1,1 5,3 224,0 271,7 1,25 1,28 11,6 2,7 6,8 264,4 201,0 304,9 1,34 1,30 10,8 2,7 6,7 8,0 8,0 8,0 0,29 0,15 10,7 2,2 6,3 9,0 9,0 10,0 0,35 0,17 8,8 2,0 5,4 0,09 27,6 26,6 30,1 0,13 0,07 13,0 3,4 6,5 32,3 30,0 35,4 0,15 0,07 11,3 3,0 5,4 0,02 39,1 33,0 56,9 0,19 0,10 13,9 0,4 3,1 55,0 52,0 72,4 0,35 0,10 7,5 0,4 2,8 113,5 2,08 116,8 100,2 121,0 1,16 0,68 15,2 2,2 16,7 126,8 120,9 130,0 1,31 0,73 13,4 2,0 15,7 14,73 1 575 1,59 1 514 1 305 1 665 1,30 1,00 11,3 1,2 8,6 1 504 1 068 1 692 1,27 1,00 11,6 1,2 8,6 3,80 12,6 0,28 17,0 15,0 30,0 0,25 0,14 15,2 0,5 5,4 37,1 26,0 51,0 0,52 0,18 7,3 0,5 4,7 Huhtamäki 15,24 141,2 1,21 150,0 135,6 159,8 1,20 0,60 12,7 1,9 7,7 171,6 154,0 175,0 1,34 0,65 11,4 1,7 7,0 ? Kemira 11,73 88,4 0,77 141,8 105,5 184,0 0,84 0,55 14,0 1,4 8,0 193,5 169,5 211,0 1,01 0,58 11,7 1,3 7,0 ? Kesko 23,64 223,0 1,50 239,5 228,8 258,0 1,59 1,23 14,9 1,0 6,3 274,0 260,0 292,0 1,88 1,30 12,5 1,0 5,8 ? Kone 68,65 804,4 2,34 974,4 897,0 1 027 2,86 1,90 24,0 8,2 16,5 1 094 988,0 1 176 3,17 2,10 21,7 7,2 14,6 ? Konecranes 27,83 124,1 1,46 133,3 129,0 159,4 1,65 1,10 16,8 3,3 10,6 168,6 146,0 189,7 2,01 1,20 13,8 3,2 9,2 ? Lassila & Tikanoja 13,95 43,0 0,89 48,2 43,0 50,5 0,96 0,65 14,5 2,2 6,5 53,5 52,0 56,0 1,08 0,73 13,0 2,1 6,0 ? Lemminkäinen 15,25 30,2 0,83 30,0 26,9 48,0 1,19 0,65 12,8 0,7 6,9 45,0 30,3 59,4 1,70 0,80 9,0 0,6 5,3 ? Metsä Board 2,70 175,4 0,13 59,9 30,8 70,7 0,13 0,06 20,8 1,0 6,4 65,7 40,0 117,2 0,16 0,08 17,2 1,0 6,2 ? Marimekko 10,79 1,4 0,14 1,4 1,0 2,0 0,14 0,25 77,1 3,0 16,5 4,0 3,9 4,6 0,40 0,34 27,0 2,8 11,0 ? Metso 32,07 550,5 2,49 569,2 522,0 645,0 2,64 1,85 12,2 2,1 6,7 583,8 490,3 699,0 2,70 1,90 11,9 2,0 6,4 ? Neste Oil 12,07 233,0 0,61 373,1 261,8 476,4 1,15 0,41 10,5 1,1 6,2 395,7 280,2 531,0 1,18 0,50 10,2 1,0 5,9 ? Nokia 2,94 -215,0 -0,17 293,4 -762,0 1 410 0,01 0,00 385,2 1,4 5,0 923,5 -599,8 2 574 0,14 0,00 21,8 1,4 3,3 ? Nokian Renkaat 33,28 387,7 2,46 420,1 391,2 449,1 2,61 1,68 12,7 2,8 7,9 476,7 419,8 520,7 2,93 1,93 11,4 2,5 7,1 ? Okmetic 4,54 7,6 0,30 5,4 3,8 7,0 0,25 0,20 18,4 1,3 7,4 9,2 8,4 10,1 0,40 0,30 11,3 1,2 4,8 ? Olvi 23,51 32,2 1,24 41,8 35,0 46,2 1,67 0,65 14,1 2,9 9,5 45,5 36,0 47,8 1,82 0,70 12,9 2,5 8,5 ? Oriola-KD 2,35 21,5 0,11 28,5 21,6 34,4 0,15 0,10 16,2 1,1 6,8 46,0 35,3 59,2 0,25 0,12 9,4 1,0 5,4 ? Orion 21,52 279,2 1,48 265,0 251,0 286,4 1,38 1,20 15,6 5,7 9,9 232,2 187,9 274,0 1,25 1,10 17,3 5,6 11,0 ? Outokumpu 0,62 -523,0 -0,29 -372,0 -540,0 -256,6 -0,14 0,00 0,5 26,2 16,5 -301,1 94,8 0,01 0,00 68,4 0,5 8,6 ? 60 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 6,0 10,0 p/e 4,7 8,7. Yhdelläkään toisella Helsingin pörssin yhtiöllä voittoennusteet eivät ole tuloskauden jälkeen nousseet yhtä rivakasti. Virallisesti Olvi ohjeistaa tälle vuodelle myyntivolyymien suotuisaa kehitystä ja vertailukelpoisen liikevoiton paranemista. Factsetin konsensusennuste arvioi osakekohtaisen tuloksen kasvavan 35 prosenttia 1,67 euroon. TOMMI MELENDER Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö ? Affecto Ahlstrom ? ? ENNUSTEET 2013 osake- voitto tulos/ kurssi ennen 14.5. TAULUKOT OLVI KASVATTI ensimmäisellä vuosineljännek- sellä liikevaihtoaan 20 prosenttia ja liikevoittoaan 83 prosenttia. ?Liikevaihto kasvoi kaikilla konsernin toiminta-alueilla. Parhaiten myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto paranivat kotimaassa?, toimitusjohtaja Lasse Aho kommentoi osavuosikatsauksessa. Baltian ja Valko-Venäjän vertailukelpoisen liikevoiton laskua selittivät osaltaan paikalliset alkoholilainsäädännön muutokset. Olvia seuraavat analyytikot ovat osavuosikatsauksen jälkeen nostaneet voittoennusteitaan
veroja 2013 meur tulos/ osake euroa voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur ENNUSTEET 2014 p/e p/b Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur p/e p/b ev/ ebitda ? Outotec 11,56 179,8 0,71 206,2 187,9 221,4 0,81 0,33 14,3 3,7 7,5 213,7 165,5 231,0 0,84 0,34 13,7 3,2 7,0 ? PKC Group 19,80 39,0 1,12 45,5 41,0 49,0 1,59 0,80 12,5 2,4 5,5 56,0 55,0 70,2 1,85 0,95 10,7 2,1 4,7 ? Pohjola 13,20 374,0 0,90 450,5 438,0 497,0 1,09 0,56 12,2 1,4 468,5 427,0 500,0 1,16 0,61 11,4 1,4 ? Ponsse 6,07 20,8 0,44 14,1 13,5 19,0 0,37 0,26 16,4 2,5 10,2 21,8 17,9 26,0 0,58 0,30 10,4 2,2 6,8 ? Pöyry 4,37 -8,3 -0,41 17,7 13,5 22,0 0,19 0,05 22,5 1,9 11,3 30,5 27,0 33,0 0,33 0,10 13,4 1,7 7,5 ? Raisio 3,50 32,0 0,18 39,7 39,2 42,0 0,20 0,13 17,5 1,6 9,9 45,7 44,4 47,2 0,22 0,14 15,6 1,6 8,9 ? Ramirent 7,27 82,9 0,59 81,2 74,0 89,0 0,56 0,35 13,0 2,0 4,7 88,1 81,8 113,0 0,63 0,36 11,5 1,9 4,5 ? Rapala 4,80 21,5 0,26 24,5 23,2 25,7 0,35 0,25 13,7 1,4 8,1 27,0 26,0 28,8 0,38 0,26 12,8 1,3 7,5 ? Rautaruukki 5,06 -136,9 -0,83 4,0 -52,0 42,3 0,02 0,20 253,0 0,7 7,9 58,4 24,5 102,0 0,30 0,20 17,0 0,7 6,1 ? Revenio 6,86 4,7 0,59 5,6 5,1 6,0 0,63 0,35 10,9 2,9 7,2 6,5 6,0 7,0 0,64 0,40 10,7 2,7 5,9 ? Sampo 31,84 1 616 2,51 1 585 1 507 1 708 2,46 1,45 12,9 1,7 12,3 1 684 1 468 1 877 2,62 1,55 12,2 1,6 11,4 ? Sanoma 6,97 170,7 0,78 110,5 82,8 169,7 0,60 0,50 11,6 0,9 4,8 156,0 140,0 198,0 0,70 0,50 9,9 0,9 4,6 ? Sponda 4,18 108,8 0,37 113,0 91,4 155,5 0,32 0,18 13,0 0,8 17,2 117,0 94,5 186,2 0,33 0,19 12,7 0,8 16,3 ? SRV 3,26 2,8 0,02 16,0 12,0 24,8 0,24 0,10 13,6 0,5 14,6 14,7 10,3 39,0 0,30 0,12 10,9 0,5 14,7 ? Stockmann 11,87 55,0 0,74 51,9 43,0 72,0 0,55 0,50 21,6 1,0 10,8 79,5 64,0 102,0 0,85 0,65 14,0 0,9 9,4 ? Stora Enso 5,77 481,7 0,33 270,1 160,0 451,7 0,32 0,30 18,0 0,8 7,0 493,9 351,1 594,0 0,50 0,30 11,6 0,8 6,1 ? Talentum 1,10 -1,1 -0,01 3,2 2,6 5,0 0,06 0,05 18,3 2,3 9,2 5,3 4,1 6,0 0,10 0,06 11,4 2,0 6,6 ? Talvivaara 0,18 -128,9 -0,10 -73,4 -114,0 -47,0 -0,03 0,00 0,7 39,1 32,8 -19,0 58,0 0,01 0,00 18,3 0,7 6,3 ? Technopolis 4,60 34,0 0,37 53,0 46,0 56,6 0,47 0,21 9,8 0,8 15,8 51,8 45,0 55,0 0,50 0,22 9,2 0,7 14,3 ? Teleste 4,10 10,1 0,38 11,7 10,4 12,0 0,45 0,20 9,1 1,2 4,9 15,0 14,2 17,4 0,61 0,26 6,7 1,0 3,8 ? Tieto 16,60 56,7 1,30 134,0 114,1 158,0 1,48 0,90 11,2 2,0 5,3 148,6 125,8 169,8 1,66 1,00 10,0 1,9 4,8 ? Tikkurila 17,35 66,6 0,92 70,8 66,0 75,2 1,16 0,80 15,0 3,4 8,6 74,5 67,0 77,8 1,23 0,86 14,1 3,1 8,0 ? UPM-Kymmene 8,44 447,0 0,70 493,3 360,0 597,0 0,79 0,60 10,7 0,6 6,7 612,9 407,0 746,4 0,89 0,60 9,5 0,6 5,9 ? Uponor 12,38 49,4 0,45 56,0 52,0 62,0 0,52 0,42 24,0 4,1 10,8 73,1 64,5 93,0 0,69 0,48 17,9 3,9 8,7 ? Vacon 54,11 36,8 1,70 46,0 40,0 48,7 2,14 1,20 25,3 6,7 13,8 58,1 48,0 68,6 2,70 1,37 20,0 5,6 11,4 ? Vaisala 22,00 29,1 1,19 32,4 31,5 33,0 1,24 0,90 17,7 2,3 7,4 35,9 35,7 38,9 1,41 0,93 15,6 2,1 6,5 ? Wärtsilä 38,65 456,5 1,72 545,1 510,9 589,0 2,05 1,10 18,8 3,8 11,6 608,4 534,7 663,5 2,36 1,20 16,4 3,4 10,4 ? YIT 15,42 238,0 1,43 235,7 222,6 265,0 1,40 0,80 11,0 1,7 8,9 284,0 265,2 321,1 1,69 0,90 9,1 1,6 7,4 ENNUSTEIDEN PERUSTEET ? ? ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi- tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. ? tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. Ensi vuonna analyytikot uskovat yhtiön vihdoin pääsevän jo sentin verran voitolle. SRV 9,6 % TOMMI MELENDER MARIMEKKO 7,2 % CITYCON TULOKSET 2012 Yhtiö ENNUSTEET 2013 osake- voitto kurssi ennen 14.5. TAULUKOT Outokummun korpivaellus jatkuu TOISTAKYMMENTÄ HELSINGIN pörssin yh- tiötä teki viime vuonna tappiollisen osakekohtaisten tuloksen. Jos Factsetin kokoamat ennusteet osuvat oikeaan, tänä vuonna tuo joukko supistuu tuntuvasti. Vain kolme yhtiötä jää rupusakkiin: Outokumpu, Talvivaara ja Ruukki Group. Kolmikosta Ruukki Group ei ole mukana oheisessa taulukossa, koska sille on tietokannassa vain yksi tulosennuste eikä konsensusnäkemystä näin synny. rusteollisuus-toimialan lisäksi se, että ne ovat joutuneet käymään omistajiensa kukkaroilla. ENNUSTENOSTOT Ennusteen nousu, % 19,2 % Valtion omistusyhtiö Solidium on syytänyt rahaa kummallekin. OLVI - 18,2 % tainen tulos oli voitollinen nousukauden huipulla 2007, mutta sen jälkeen on tullut pelkkää miinusta. TECHNOPOLIS 14,3 % eps-tappion puolittuvan tänä vuonna 14 senttiin. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. tuloksen verojen jälkeen. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. 61
Halpaa viskiä ei Diageo osakesijoittajalle tarjoa. TOMMI MELENDER POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 Yhtiö ENNUSTEET 2012 osake- markkinakurssi arvo, 14.5.2013 MK tulos/ osake KR tulos/ osake KR voitto ennen veroja, p/e MK ENNUSTEET 2013 tulos/ osake KR p/e 4,0 12,04 25 869 19,5 4,3 7,71 41 129 10,2 3,7 5,74 25 248 14,3 6,2 ev/ ebitda voitto ennen veroja MK 14,21 19 591 11,5 osinkotuotto, % ev/ ebitda osinkotuotto, % RUOTSI Hennes & Mauritz 235,00 388 941 10,19 10,63 23 089 22,1 Nordea 78,35 317 313 6,95 6,89 37 106 11,4 Ericsson 81,95 270 156 3,55 4,94 20 239 16,6 Swedbank 163,70 210 418 12,19 13,75 19 032 11,9 Atlas Copco 173,00 204 914 11,43 10,78 17 710 16,0 10,0 3,5 11,57 19 040 14,9 9,2 3,8 Volvo 93,50 199 007 5,44 4,56 12 967 20,5 8,2 3,2 8,10 23 256 11,5 5,8 3,7 TeliaSonera 45,02 194 940 4,59 4,15 24 031 10,8 7,1 6,7 4,32 25 557 10,4 6,9 6,7 294,70 187 098 23,11 21,57 17 653 13,7 3,9 22,75 18 649 13,0 69,90 153 279 5,51 5,74 15 699 12,2 4,3 6,11 16 786 11,4 Investor 197,60 150 174 31,83 10,17 6 805 19,4 21,6 4,0 8,88 8 325 22,3 18,8 4,6 SCA 175,00 123 275 6,34 9,34 7 972 18,7 10,4 2,7 10,90 10 092 16,1 9,1 2,9 Sandvik 94,65 118 727 6,51 6,43 10 847 14,7 8,2 4,0 7,59 13 041 12,5 7,0 4,2 Scania 142,50 111 941 8,31 8,70 9 390 16,4 8,9 3,3 10,35 11 193 13,8 7,5 3,6 Assa Abloy 269,90 100 094 13,84 14,80 7 286 18,2 12,5 2,0 16,40 8 081 16,5 11,1 2,2 SKF 160,70 73 171 10,37 10,44 6 477 15,4 8,6 3,7 12,62 8 304 12,7 6,9 4,0 Hexagon 199,90 70 693 8,66 9,85 4 295 20,3 14,3 1,4 11,23 4 911 17,8 12,6 1,5 Alfa Laval 148,80 62 415 7,61 7,96 4 451 18,7 11,8 2,5 8,81 4 949 16,9 10,5 2,7 Electrolux 177,80 54 962 9,06 11,91 4 278 14,9 7,3 3,8 15,53 5 677 11,4 6,1 4,2 Tele2 115,10 51 943 7,30 4,29 2 373 26,8 9,6 4,3 4,90 2 855 23,5 9,1 4,8 Skanska 119,30 50 094 6,90 8,39 4 771 14,2 8,1 5,2 9,10 4 977 13,1 7,9 5,4 Swedish Match 241,80 49 811 14,25 13,82 3 449 17,5 14,8 3,1 14,73 3 541 16,4 14,3 3,3 Kinnevik 175,50 48 751 -10,77 7,06 2 005 24,9 59,8 4,0 7,71 2 262 22,8 50,4 4,3 Getinge 202,00 48 141 10,58 12,02 3 396 16,8 11,0 2,1 13,76 4 351 14,7 9,2 2,4 Industrivärden 123,70 46 993 25,83 19,27 8 905 6,4 7,1 4,4 3,58 1 654 34,6 34,3 4,9 Lundin Petroleum 143,70 45 684 2,28 4,09 4 259 35,1 8,4 0,0 4,62 5 358 31,1 7,0 0,0 Handelsbanken SEB 14,1 7,4 12,4 4,4 4,8 6,3 4,0 6,5 4,1 4,7 NORJA Statoil 138,80 442 584 21,60 15,87 165 735 8,7 2,1 5,0 16,42 182 301 8,5 2,1 5,2 Telenor 133,70 208 565 6,06 10,27 23 940 13,0 6,9 5,2 11,40 25 880 11,7 6,4 5,9 9,3 9,3 DNB 95,00 154 735 8,33 9,17 20 150 10,4 Seadrill 229,90 107 880 15,98 16,24 9 805 14,2 Yara International 275,40 78 271 35,52 31,91 11 107 8,6 26,44 54 704 0,26 0,84 2 774 31,5 Norsk Hydro Orkla 2,4 10,30 23 223 9,2 8,6 22,04 13 030 10,4 5,3 4,7 31,33 10 621 8,8 5,4 4,5 7,2 2,8 1,91 5 499 13,8 5,3 2,8 11,4 2,6 51,15 52 118 1,60 2,90 3 963 17,7 13,4 4,9 3,09 4 051 16,6 12,2 4,9 128,10 45 065 8,85 8,64 4 861 14,8 6,5 2,7 11,66 6 631 11,0 5,1 2,7 89,50 44 750 8,56 7,04 4 304 12,7 10,1 6,4 7,27 4 774 12,3 9,8 6,5 242,60 26 202 8,40 6,78 1 267 35,8 14,4 1,5 10,83 1 934 22,4 10,5 1,6 Novo Nordisk 996,00 547 800 38,85 46,70 32 578 21,3 15,4 2,1 52,13 35 482 19,1 13,8 2,4 A.P. Moeller-Maersk 41 120 176 742 4 958 4 199 42 290 9,8 3,7 2,9 5 524 49 842 7,4 3,4 3,2 Subsea 7 Gjensidige Försikring Schibsted Danske Bank 103,30 104 190 5,10 8,73 12 451 11,8 2,0 12,39 16 880 8,3 Carlsberg 574,50 88 510 36,10 39,35 8 549 14,6 8,2 1,1 44,93 9 528 12,8 7,4 1,2 Coloplast 327,90 72 138 10,30 12,86 3 630 25,5 16,8 1,3 14,50 4 046 22,6 15,4 1,5 Novozymes 201,00 64 260 6,33 6,95 2 829 28,9 17,6 1,2 7,70 3 142 26,1 15,9 1,3 62 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 3,9 LÄHDE: FACTSET TANSKA. TAULUKOT Kallista viinaa Britanniasta BRITTILÄINEN DIAGEO on viime vuosina kes- kittynyt olennaiseen eli alkoholijuomiin. Viinaksiin liittymättömät bisneksensä, kuten Burger Kingin, se on myynyt ja hankkinut tilalle lisää kansainvälisiä juomabrändejä, etenkin sellaisia, joilla on vahva jalansija kehittyvissä maissa. Kasvusatsaukset ovat tuottaneet tulosta ja nostaneet Diageon maailman suurimmaksi alkoholiyhtiöksi. Kehittyvien maiden merkitys tuskin ainakaan vähenee, kun Ivan Menezes nousee toimitusjohtajaksi kolmetoista vuotta Diageota luotsanneen Paul Walshin tilalle. Facstetin konsensusennusteella Diageon tämän vuoden p/e-luku liikkuu kahdessakymmenessä ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku viidessätoista. Juuri Menezes on ollut avainhahmo kasvumarkkinoiden valloittamisessa. Osakkeen arvostuskertoimien perusteella sijoittajat odottavat vahvan tuloskehityksen jatkumista
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 14.5.2013 meur Yhtiö Anheuser-Busch InBev Sanofi Unilever Total L'Oreal SAP Siemens Volkswagen Bayer BASF LVMH ENI Inditex Banco Santander BNP Paribas Allianz Telefonica Daimler BMW Deutsche Telekom Banco Bilbao GDF Suez Danone Deutsche Bank AXA EADS EdF Schneider Electric Heineken Air Liquide Henkel Hermes Linde Enel Munich Re Iberdrola E.ON ING Pernod Ricard Christian Dior ASML Holding 74,95 84,70 32,00 38,81 134,15 63,36 81,72 156,95 83,75 73,99 133,15 18,50 103,35 5,38 44,16 116,55 11,00 44,60 72,08 9,75 7,39 16,73 58,82 36,10 14,60 41,20 18,12 58,68 56,01 97,82 76,41 267,10 151,05 2,94 151,70 4,21 13,09 6,71 94,28 136,65 59,96 120 450 112 147 96 817 92 241 81 101 77 838 71 995 70 888 69 257 67 958 67 616 67 232 64 421 58 156 54 852 53 141 50 039 47 627 46 365 42 111 40 861 40 367 37 313 36 804 34 916 34 250 33 501 32 592 32 262 30 583 30 212 28 198 27 978 27 627 27 206 26 438 26 193 25 714 25 013 24 833 24 605 tulos/ osake 2009 3,45 6,20 1,57 5,45 4,97 3,03 5,71 23,82 5,34 5,71 6,82 1,97 3,79 0,22 5,15 11,34 0,87 5,71 7,77 0,59 0,82 1,68 3,01 0,64 1,81 1,50 1,80 3,36 5,12 5,17 3,70 7,01 6,97 0,36 17,98 0,46 1,14 1,03 4,53 8,48 2,80 tulos/ osake euroa 3,82 5,91 1,66 5,13 5,13 3,45 5,42 20,87 5,82 5,81 7,45 1,85 4,27 0,49 4,75 12,17 1,07 4,88 7,80 0,70 0,75 1,34 3,11 3,85 1,94 2,73 1,74 4,11 3,05 5,42 4,04 7,72 8,46 0,32 17,01 0,40 1,29 0,96 4,81 9,53 2,29 voitto ennen veroja, p/e meur 9 756 9 968 7 064 23 253 4 272 5 623 6 292 13 365 5 171 7 008 6 216 17 671 3 537 8 938 9 551 8 678 7 135 8 140 7 831 5 104 6 300 5 651 2 812 5 198 6 561 2 956 4 851 2 952 2 571 2 405 2 294 1 219 2 024 6 972 4 145 3 271 4 095 4 927 1 742 6 423 1 030 ENNUSTEET 2014 ev/ ebitda 19,6 14,3 19,3 7,6 26,2 18,4 15,1 7,5 14,4 12,7 17,9 10,0 24,2 10,9 9,3 9,6 10,3 9,1 9,2 13,9 9,9 12,5 18,9 9,4 7,5 15,1 10,4 14,3 18,4 18,1 18,9 34,6 17,8 9,2 8,9 10,5 10,2 7,0 19,6 14,3 26,2 11,3 9,4 11,8 3,3 16,5 12,6 9,6 2,6 8,7 7,0 9,3 2,8 13,5 6,8 4,8 3,2 2,8 4,7 5,4 11,7 7,0 4,6 4,6 8,8 9,7 9,1 10,1 19,9 8,8 4,3 7,3 7,2 4,1 13,7 3,7 18,5 osinkotuotto, % 2,5 3,4 3,3 6,1 1,9 1,5 3,7 2,5 2,5 3,6 2,4 5,9 2,4 11,2 3,8 4,2 6,8 4,9 3,6 5,1 5,7 9,0 2,6 2,1 5,3 2,4 6,3 3,3 1,7 2,7 1,4 1,1 2,0 4,4 4,7 7,1 5,3 0,0 1,8 2,4 0,9 tulos/ osake 4,32 6,56 1,82 5,32 5,56 3,92 7,29 24,19 6,49 6,16 8,33 2,07 4,81 0,59 5,43 12,77 1,13 5,06 8,07 0,74 0,85 1,37 3,43 4,77 2,08 3,59 1,96 4,62 3,47 5,95 4,45 8,65 9,42 0,33 16,94 0,41 1,35 1,10 5,49 10,57 3,62 voitto ennen veroja meur 11 228 11 280 7 676 24 211 4 613 6 394 8 889 15 653 6 027 7 755 6 914 19 153 3 987 11 177 10 764 9 081 7 557 8 273 8 106 5 413 7 164 5 790 3 048 6 811 7 133 3 816 5 665 3 365 2 871 2 681 2 577 1 371 2 329 6 978 4 113 3 514 4 123 5 139 2 013 7 230 1 616 p/e 17,3 12,9 17,6 7,3 24,1 16,2 11,2 6,5 12,9 12,0 16,0 8,9 21,5 9,1 8,1 9,1 9,7 8,8 8,9 13,3 8,7 12,2 17,1 7,6 7,0 11,5 9,2 12,7 16,1 16,4 17,2 30,9 16,0 8,9 9,0 10,3 9,7 6,1 17,2 12,9 16,6 ev/ ebitda 9,6 8,3 10,9 3,1 15,1 10,5 7,3 2,3 7,7 6,0 8,3 2,7 11,9 6,7 4,7 2,7 2,6 4,5 5,2 10,6 6,4 3,9 4,5 7,8 8,8 8,3 9,0 17,5 8,1 4,1 8,1 6,8 3,8 12,5 3,3 12,0 osinkotuotto, % 2,8 3,8 3,5 6,3 2,0 1,7 4,0 3,2 2,7 3,8 2,7 6,1 2,8 11,2 4,6 4,4 6,8 4,9 3,9 5,1 5,7 9,0 2,8 2,8 5,7 3,2 6,3 3,6 1,9 3,0 1,5 1,2 2,1 4,4 4,9 7,1 5,6 2,8 2,0 2,7 1,0 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012 Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 14.5.2013 MGBP tulos/ osake GPp tulos/ osake GBp voitto ennen veroja, p/e MGBP 297,40 169 848 18,44 19,66 3 239 145 621 246,69 274,60 25 353 8,5 ev/ ebitda 15,1 2 331,50 ENNUSTEET 2014 osinkotuotto, % tulos/ osake GBp voitto ennen veroja MGBP p/e 0,0 3,8 30,19 4 681 273,33 26 900 8,5 osinkotuotto, % 3,7 5,2 9,9 5,0 ev/ ebitda 0,0 137 746 45,52 65,50 17 161 11,3 4,4 69,35 17 203 10,7 112 834 182,49 157,40 12 916 12,1 7,0 4,0 183,14 14 367 10,4 6,3 4,3 Vodafone 193,50 94 530 16,12 10 742 12,0 9,1 5,3 17,44 11 215 11,1 8,9 5,4 BP 465,55 88 758 57,02 54,48 16 383 8,5 4,0 5,1 60,37 16 998 7,7 3,9 5,5 GlaxoSmithKline 1 685,50 82 983 112,70 116,00 7 634 14,5 10,1 4,6 128,07 7 911 13,2 9,6 4,9 Unilever 2 790,00 82 382 127,34 141,30 6 042 19,7 12,0 3,2 155,28 6 406 18,0 11,0 3,4 British American Tobacco 3 740,00 71 870 207,50 230,95 6 394 16,2 12,2 4,0 252,18 6 523 14,8 11,5 4,4 Rio Tinto 3 001,00 58 775 309,50 367,26 10 098 8,2 5,2 3,9 402,78 11 309 7,5 4,6 4,3 SABMiller 3 583,00 57 411 174,67 3 738 20,5 15,0 2,1 195,91 4 077 18,3 13,5 2,3 Diageo 2 037,00 51 153 103,00 3 311 19,8 15,0 2,3 115,00 3 597 17,7 13,7 2,5 94,20 4,8 LÄHDE: FACTSET 739,60 1 911,50 BHP Billiton 63
Yhtiön voittokerroin liikkuu kahdessatoista eli jenkkimarkkinoiden keskiarvon alapuolella. TOMMI MELENDER YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple ENNUSTEET 2013 osake- markkinakurssi arvo, 14.5.2013 MUSD tulos/ osake USD tulos/ osake USD voitto ennen veroja, ENNUSTEET 2014 p/e ev/ ebitda osinkotuotto, % tulos/ osake USD MUSD 454,74 430 422 44,15 39,46 50 303 11,5 5,3 2,5 43,49 90,10 404 574 8,10 7,99 65 631 11,3 5,0 2,7 8,28 877,53 291 134 39,13 46,24 15 759 19,0 10,7 0,0 53,80 33,03 275 583 2,78 2,76 28 582 12,0 6,5 2,8 3,06 111,74 272 671 3,08 6,05 23 032 18,5 0,0 6,42 Wal-Mart 78,50 256 647 5,02 5,35 27 239 14,7 7,9 2,4 5,87 Johnson & Johnson 85,85 239 427 5,10 5,40 19 222 15,9 9,9 2,9 5,76 122,85 238 937 12,08 12,31 42 342 10,0 4,3 3,1 12,45 22,85 235 033 1,52 1,66 18 788 13,8 7,0 3,4 1,81 202,47 223 147 15,25 16,70 24 133 12,1 8,7 1,8 18,42 Procter & Gamble 78,59 213 893 3,85 4,04 15 609 19,5 12,7 2,9 4,34 Pfizer 29,37 210 160 2,19 2,22 21 876 13,2 7,8 3,3 2,38 Wells Fargo 38,20 201 577 3,36 3,70 31 310 10,3 3,0 3,90 AT&T 37,00 198 900 2,31 2,51 20 879 14,7 4,9 2,71 JPMorgan Chase 49,67 188 043 5,20 5,66 33 240 8,8 2,9 5,90 Coca-Cola 42,19 187 770 2,01 2,15 12 758 19,6 14,9 2,7 2,35 Oracle 33,78 157 629 2,94 18 299 11,5 6,5 0,7 3,22 Philip Morris 94,04 153 803 5,22 5,62 13 472 16,7 11,4 3,8 6,28 Verizon 52,55 149 833 2,32 2,79 22 770 18,8 4,6 4,0 3,19 Citigroup 48,92 148 399 3,86 4,75 21 231 10,3 0,1 5,50 178,93 141 712 6,20 7,47 7 125 24,0 0,7 8,70 Bank of America 12,98 138 747 0,25 0,91 17 285 14,3 0,3 1,30 Merck 46,17 137 917 3,82 3,51 13 669 13,2 6,7 3,7 3,75 PepsiCo 83,03 128 166 4,10 4,40 9 388 18,9 11,5 2,7 4,77 Walt Disney 67,32 120 283 3,07 3,48 10 152 19,3 10,6 1,1 3,95 Intel 24,08 119 017 2,13 1,88 12 622 12,8 5,5 3,8 1,98 Amazon.com 264,51 118 831 -0,09 1,32 991 200,4 23,0 0,0 3,06 Home Depot 76,67 113 428 3,10 3,52 8 088 21,8 12,0 2,0 4,10 Comcast 43,19 112 528 1,93 2,41 10 672 17,9 7,3 1,8 2,76 Cisco Systems 21,27 111 959 1,85 1,99 13 455 10,7 4,9 2,7 2,10 Qualcomm 64,82 111 071 3,71 4,54 9 657 14,3 9,8 1,7 4,91 77,04 100,38 94,95 102 994 100 123 86 839 4,17 5,36 5,35 4,70 5,70 6,12 8 185 8 375 8 322 16,4 17,6 15,5 8,8 10,8 9,3 1,6 3,1 2,3 5,72 6,25 7,00 UPS 88,04 83 036 4,53 4,99 7 186 17,6 9,4 2,8 5,70 Gilead Sciences 54,47 82 945 1,95 1,95 4 291 27,9 18,0 0,0 2,83 106,89 78 543 6,51 7,29 6 263 14,7 10,8 1,8 8,25 Newscorp 33,31 77 262 1,41 1,64 5 707 20,3 11,6 0,5 1,91 American Express 69,79 76 816 4,40 4,80 7 771 14,5 1,3 5,36 ConocoPhillips 62,00 76 231 5,37 5,43 13 685 11,4 4,0 4,3 5,94 110,50 75 880 6,32 6,72 6 716 16,4 9,5 2,3 7,40 Altria 36,92 73 493 2,21 2,40 7 508 15,4 10,8 5,0 2,56 Boeing 94,76 72 175 5,88 6,44 5 809 14,7 8,5 2,0 7,12 Occidental Petroleum 90,53 72 142 7,09 7,05 9 372 12,8 5,2 2,7 7,60 153,90 71 544 8,27 9,51 7 122 16,2 8,5 1,8 10,84 55,33 71 187 2,36 2,75 3 526 20,1 12,0 0,0 3,24 Exxon Mobil Google Microsoft Berkshire Hathaway Chevron General Electric IBM Visa Schlumberger McDonald's United Technologies Amgen 3M Union Pacific eBay 64 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 6,5 18,3 voitto ennen veroja MUSD 53 945 67 670 18 932 31 739 22 917 28 937 20 540 42 626 21 894 25 620 16 649 22 342 32 422 22 226 33 992 13 682 19 556 14 505 24 849 23 832 8 094 22 251 14 306 10 085 11 421 13 457 2 576 8 881 11 779 14 261 10 545 10 057 8 993 9 506 7 924 6 132 7 204 6 411 8 217 15 727 7 255 7 931 6 855 9 937 7 907 4 311 p/e ev/ ebitda 10,5 4,8 2,7 10,9 5,0 2,9 16,3 8,5 0,0 10,8 5,6 2,9 17,4 osinkotuotto, % 0,0 13,4 7,4 2,6 14,9 9,1 3,1 9,9 4,3 3,3 12,6 6,5 3,7 11,0 8,2 2,0 18,1 11,9 3,1 12,3 7,3 3,4 9,8 13,7 3,3 6,3 8,4 5,0 3,2 18,0 13,8 2,9 10,5 5,8 0,7 15,0 10,8 4,2 16,4 4,2 4,1 8,9 20,6 1,2 15,9 10,0 0,7 1,5 12,3 6,6 3,8 17,4 10,7 2,9 17,0 9,7 1,2 12,2 5,2 3,8 86,6 17,3 0,0 18,7 11,2 2,4 15,6 6,8 2,1 10,1 4,4 3,1 13,2 8,1 1,8 13,5 16,1 13,6 7,4 10,2 8,3 1,6 3,4 2,5 15,4 8,6 3,1 19,2 13,0 0,0 13,0 9,3 2,1 17,4 10,3 0,5 13,0 1,4 10,4 3,8 4,3 14,9 8,8 2,5 14,4 10,5 5,4 13,3 7,2 2,2 11,9 4,8 3,0 14,2 7,7 2,0 17,1 9,8 0,0 LÄHDE: FACTSET TULOKSET 2012. TAULUKOT Sijoittajalegenda uskoo IBM:ään TEKNOLOGIAYHTIÖITÄ PERINTEISESTI kart- tanut kohautti sijoitusmaailmaa kertoessaan aikeistaan hankkia lisää IBM:n osakkeita. Sijoittajalegendan yhtiö Berkshire Hathaway aloitti ?Suuren sinisen. Viime vuoden lopussa omistus oli paisunut 68 miljoonaan osakkeeseen eli kuuteen prosenttiin IBM:n osakekannasta. Omistuksen arvo liikkuu neljässätoista miljardissa dollarissa. Berkshire Hathawayn osakesalkussa vain Coca-Cola ja Wells Fargo ovat suurempia sijoituksia. IBM:n alkuvuoden tulos oli pettymys, mikä ajoi osakkeen tuoreeltaan kahdeksan prosen- ?En aio liittyä IBM:n myyjien joukkoon?, hän sanoi. Factsetin konsensusennuste uskoo IBM:n nostavan osakekohtaisen tuloksensa tänä vuonna 16,70 dollariin viime vuoden 15,25 dollarista. osakkeiden ostot pienessä mittakaavassa vuoden 2011 alkukuukausina
Celmins K. Ltd. Metso, Erdem J-P. L. TAULUKOT Ei Paljon Liikene ILMARI SALMINEN. Sando Koskenkari -3,58 -6,25 -12,24 3,62 -5,43 -1,48 -9,05 -0,86 -12,15 -5,97 -5,66 -5,62 -5,58 6,38 8,05 4,83 -2,24 -4,37 -4,82 -4,19 19,16 17,05 13,14 17,59 -0,66 -0,38 -0,46 -0,35 1,49 2,00 2,00 1,49 1,50 2,00 2,00 1,50 7,68 267,64 80,19 8,20 eQ Varainhoito Oy J. Ligaard Duet Asset Mgmt. Nykvist LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY PARHAAT 65. Volmari IsoHollo. Arvo Askola. Nykvist Barclays Capital A. Nielsen 12,18 9,59 9,85 3,45 46,67 40,91 36,26 24,80 22,77 21,15 17,68 21,77 15,26 6,03 1,06 -2,35 -0,36 0,97 -0,28 17,34 13,61 17,48 13,22 15,53 2,67 2,97 2,05 1,84 1,44 2,80 2,50 2,00 + 2,50 2,50 2,80 2,00 2,50 19,83 50,24 75,89 11,27 41,20 M. Wahlqvist Alveskog M. Bolte P. Sjo eQ Varainhoito Oy -2,31 1,43 0,13 0,78 -1,85 12,57 -0,03 1,50 1,50 9,79 eQ Varainhoito Oy 4,28 4,29 8,32 8,26 8,24 8,41 8,37 17,77 17,62 17,59 15,57 15,49 12,84 12,78 12,75 12,30 12,28 0,68 0,69 0,69 0,21 0,23 11,77 11,65 11,68 13,75 13,77 1,47 1,47 1,47 1,10 1,09 0,35 0,35 0,35 1,25 1,25 0,44 0,43 0,43 1,30 1,30 6,86 14,16 11,64 161,55 174,25 Salkunhoitaja KOKO MAAILMA PARHAAT PYN Elite * Seligson & Co Phoenix Tapiola Osinko Nordea Pro Stable Return JOM Silkkitie * HUONOIMMAT EPL Osakeoptimi * EPL Arvo EPL 100 * eQ Globaali Sektorit * Nordea Maailma KEHITTYVÄT MARKKINAT + + + PARHAAT Danske Invest Mustameri OP-Afrikka * Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake eQ Kehittyvä Aasia OP-Kehittyvä Eurooppa HUONOIMMAT FIM Russia Small Cap FIM Russia Evli New Republics Evli Venäjä B Danske Invest Arvo Venäjä TOIMIALARAHASTOT PARHAAT UB Aasia REIT Plus K Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals eQ Globaali Kuluttaja ODIN Kiinteistö FIM Rohto HUONOIMMAT eQ Globaali Perusteollisuus ODIN Offshore ODIN Maritim eQ Globaali Teknologia eQ Globaali Yhdyskuntatekniikka ja Energia YHDISTELMÄRAHASTOT Handelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 60-luku Handelsbanken Eläke 60 Active Handelsbanken Eläke 70 Active M. ja että ?normaalitilanteessa rahaston koko sijoitusvarallisuus koostuu osakemarkkinasijoituksista (osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet sekä muut osakesidonnaiset arvopaperit)?. Sen selvempiä eivät ole kahden muunkaan EPL-surkimusrahaston senssit. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Yhtiö Tuotto 5 v. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur 21,20 5,78 37,12 4,35 6,53 11,47 14,91 62,75 28,11 21,65 21,41 19,92 39,36 21,26 12,37 15,13 25,82 -3,02 0,97 2,09 3,16 -0,51 14,09 12,68 8,10 8,77 14,61 4,42 2,18 2,62 2,39 1,33 1,00 + 1,10 + 1,50 0,80 1,20 + 1,08 1,12 1,40 0,81 - 105,14 13,27 48,98 322,88 35,93 P. Salkunhoitajat ovat kyllä päässeet lievästi plussalle, mutta hallinnointipalkkio vie rahaston vuosituoton negatiiviseksi. EPL Osakeoptimi on melkoinen black box. Rahaston avaintietoesitteessä kerrotaan, että sen ?sijoitustoiminnan tavoitteena on aktii- visen varainhoidon keinoin tuottaa osuudenomistajille kansainvälisiä osakemarkkinoita korkeampi pitkän aikavälin tuotto. Vorm J. Seligson Tapiola Asset Management Ltd C. Vares-Wartiovaara 10,96 17,81 39,75 21,30 1,90 10,92 3,60 0,90 + 0,90 34,17 UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi 15,81 20,87 36,20 21,16 3,06 9,48 3,77 0,60 0,61 134,26 Holmberg, Nilsson 10,78 10,07 9,77 12,96 18,08 11,52 32,85 26,01 25,92 18,03 17,35 16,88 1,67 1,48 0,89 14,10 12,35 9,43 2,30 2,07 2,70 1,49 1,00 1,80 1,49 1,00 1,82 5,39 37,25 28,21 eQ Varainhoito Oy C.E. Kolmikko otti tuossa järjestyksessä mitalit Berliinin olympiakisojen avajaispäivänä 10 000 metrin juoksussa vuonna 1936. Vähemmän kunniakkaan kolmoisvoiton huonoimmin menestyneiden koko maailmaan sijoittavien osakerahastojen sarjassa saavuttivat huhtikuun lopun tietojen perusteella Elite Pankkiiriliikkeen rahastot. Lindahl Linnanvuori, Alava, Heikkinen, Holtari, Outinen A. Wahlqvist Alveskog P. Deryng P. Sjo J. Vuoden tuotolla kategoriassa kehnoimmin on menestynyt EPL Osakeoptimi -erikoissijoitusrahasto, johon sijoittaneet ovat saaneet seurata osakekurssien nousukehitystä vierestä: rahaston arvo on laskenut vuodessa vajaan prosentin. Bolte HUONOIMMAT Evli Taktinen Allokaatio -2,36 -1,63 -0,25 0,03 3,11 -0,67 1,25 + 1,53 9,50 FIM Forte -5,32 -6,98 -0,72 3,62 -2,68 15,15 -0,08 2,10 2,11 76,01 Nordea V Takuuturva 100 Säästöpankki Pääomaturva * Nordea Takuuturva 100 * -0,17 2,20 0,78 -2,77 2,07 0,23 0,85 1,73 -0,18 1,11 0,20 -0,04 0,19 0,10 0,17 1,88 1,20 -1,29 0,21 1,06 0,95 1,13 1,95 0,96 2,01 1,96 6,54 20,67 53,32 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot P. F. Mykkänen 2,84 2,37 2,11 6,85 -0,96 5,18 6,23 7,58 8,63 3,30 4,20 10,63 7,31 8,15 -2,12 -3,33 -2,27 -0,98 -0,47 5,80 8,41 10,25 13,54 11,26 -0,24 0,56 0,56 0,53 0,73 1,22 3,00 3,00 1,49 1,00 + 3,00 3,00 1,50 1,58 55,31 37,29 13,20 38,54 1660,97 Elite Pankkiiriliike Oy Elite Pankkiiriliike Oy Elite Pankkiiriliike Oy eQ Varainhoito Oy C. Wahlqvist Alveskog M. Celmins A. Leppä OP-Pohjola Varainhoito Oy -25,51 -5,67 -18,81 -10,06 -13,16 -20,08 -12,87 -23,09 -8,48 -10,44 -23,84 -20,99 -20,69 -15,75 -15,53 -11,21 -11,38 -6,18 -8,11 -3,90 -7,42 -7,85 -4,39 -5,77 -8,21 15,11 21,54 16,73 18,83 17,29 -1,61 -1,00 -1,26 -0,86 -0,92 3,30 3,30 3,00 3,00 2,80 3,31 3,31 3,00 3,00 2,80 18,41 111,83 8,06 90,94 26,28 Pohjola, Rahuorg Pohjola, Rahuorg A
Parhiala Rahaston koko 538,9 milj. Hämäläinen Rahaston koko 63,3 milj. Nyman Rahaston koko 101,1 milj. Varis Rahaston koko 206,3 milj. euroa Kone 9,6 Metso 6,9 Wärtsilä 6,1 Fortum 5,7 Nokian Renkaat 5,2 Sampo 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Kone 9,9 Metso 8,0 Nordea 6,7 Fortum 6,1 Amer Sports 5,0 Neste Oil 4,9 8,7 7,4 5,9 7,6 5,3 4,6 0,9 -0,5 0,3 -1,9 0,0 0,2 9,3 9,4 6,4 4,1 4,1 3,5 0,2 -2,0 -0,5 0,2 -0,3 0,3 4,8 4,7 4,2 3,8 4,3 0,3 -0,5 0,0 0,3 -0,4 7,0 6,1 1,2 0,5 4,8 4,8 5,0 0,9 0,2 -0,2 7,0 7,4 5,0 5,6 4,5 0,1 -0,5 0,4 -0,5 0,4 8,9 8,7 5,9 7,4 5,0 1,0 -0,7 0,8 -1,3 0,0 66 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 kauden aikana hyvässä vedossa, teollisuuspalvelut-toimialan yhtiöiden paino nousi 40 prosenttiin salkun varoista. Salkusta myytiin huhtikuun aikana pois Kesko, Rautaruukki ja F-Secure. Kone nousi vahvan osavuosituloksensa myötä arvokkaimmaksi suomalaiseksi pörssiyhtiöksi. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 71,7 milj. Varis Rahaston koko 22,8 milj. euroa Nordea 8,2 UPM 6,6 Neste Oil 5,9 Cramo 5,7 Metso 5,0 Affecto 4,8 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Ra- hastosalkun kärkikuusikosta puolet koostuu vähintään hevosen kokoisia vekottimia nakuttelevista yhtiöstä: suurin sijoitus on Kone, toiseksi suurin Metso ja viidenneksi suurin huhtikuun aikana kärkikuusikkoon noussut Wärtsilä. euroa Amer Sports 7,1 Affecto 6,9 Lassila & Tikanoja 5,4 Basware 5,1 Konecranes 4,9 Vacon 4,8 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. euroa Kone 7,6 7,6 Outotec 6,7 6,7 Nordea 6,3 Wärtsilä 5,9 6,7 Metso 5,9 7,4 Fortum 3,9 7,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Kärkikymmeniköstä löytyy vielä Konecraneskin. Huhtikuun aikana Tapiola Suomen salkunhoitajat nostivat salkkuun uutena yhtiönä Cargotecin, ja kun Kone ja Wärtsilä olivat kuu- huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 230,5 milj. euroa Vaisala 5,1 Stockmann 4,3 Amer Sports 4,2 Lassila & Tikanoja 4,1 Pöyry 3,9 Eniro 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 196,9 milj. Se näkyy rahastosalkuissakin: hissi- ja liukuporrasyhtiö on yhdentoista Suomi-osakerahaston painavin sijoitus. KARO HÄMÄLÄINEN huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Kone 9,6 8,6 Nokia 9,1 7,6 Sampo 8,7 8,4 Fortum 7,6 8,2 Nordea 4,3 Neste Oil 4,2 4,3 1,1 -0,1 -2,1 0,1 -0,5 -0,3 0,7 -0,2 0,0 -0,3 0,8 0,5 -1,0 0,0 0,0 -0,8 -1,5 -3,8 1,7 0,1 -0,3 0,4 1,0 1,5 0,3 -0,6 -0,1 huhtikuu, maaliskuu, muutos, joulukuu, marraskuu, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Hämäläinen Rahaston koko 199,2 milj. Auvray Rahaston koko 45,0 milj. euroa Wärtsilä 8,6 8,0 Outotec 7,8 7,7 Nokian Renkaat 7,3 7,6 YIT 7,0 7,6 Cargotec 6,2 5,9 Kone 4,8 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Parhiala Rahaston koko 25,4 milj. euroa Metso 8,8 9,1 Wärtsilä 8,1 7,5 Nokian Renkaat 7,1 7,3 Tieto 5,4 5,4 Konecranes 4,9 Nokia 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Perälä Rahaston koko 130,9 milj. Kujala Rahaston koko 72,2 milj. euroa Kone 7,6 7,6 Outotec 6,7 6,7 Nordea 6,3 Wärtsilä 5,9 6,7 Metso 5,9 7,4 Fortum 3,9 7,7 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Kone 8,7 8,4 Sampo 7,7 7,8 Nokia 7,4 7,6 Fortum 7,1 7,9 Wärtsilä 5,0 4,8 Nokian Renkaat 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 48,7 milj. euroa Fortum 9,4 Nokia 7,4 Sampo 5,9 Vaisala 4,2 Teliasonera 3,8 Kone 3,8 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 6,8 7,9 Nokia 6,6 6,7 Nokian Renkaat 5,7 5,9 Metso 5,7 6,2 Sampo 5,6 5,8 Kone 5,3 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. euroa Nordea 10,7 10,0 Nokian Renkaat 10,6 10,0 Metso 10,2 10,6 Pohjola 10,1 8,6 Nokia 7,7 8,7 Atlas Copco 6,5 0,6 0,1 -0,3 -0,6 0,3 -0,1 0,8 -1,0 0,4 0,1 -0,5 0,0 0,0 -0,8 -1,5 -3,8 -1,1 -0,1 -0,1 -0,6 -0,1 0,3 -0,1 -0,3 -0,8 0,2 0,7 0,6 -0,5 1,5 -1,0. Outinen Rahaston koko 69,2 milj. Heikkinen, S. euroa Affecto 7,7 7,9 PKC Group 7,6 6,8 Raisio 5,5 5,0 Fiskars 5,3 Outotec 5,0 6,1 Vacon 4,7 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 48,7 milj. euroa Kone 9,7 9,0 Sampo 8,5 9,5 Wärtsilä 7,2 6,8 Nordea 4,7 4,6 Fortum 4,2 4,7 UPM 4,2 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Perälä Rahaston koko 29,0 milj. euroa Nokia 9,2 7,5 Nokian Renkaat 8,3 8,2 Stonesoft 5,9 6,2 Raisio 5,8 Metsä Board 5,0 4,6 Wärtsilä 4,9 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,1 milj. TAULUKOT Tapiola osti Cargotecia ja myi Keskot TAPIOLA SUOMI luottaa konepajoihin. euroa Kone 9,8 8,7 Nokia 7,4 7,5 Fortum 6,9 9,0 Nokian Renkaat 5,6 5,4 Amer Sports 4,9 5,4 Metso 4,8 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J
euroa Metso 7,3 7,3 Fortum 7,2 7,3 Sampo 6,4 6,2 Citycon 6,2 5,1 Outotec 6,1 5,9 Tieto 4,9 2,5 5,8 6,1 4,9 huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. 0,1 0,3 -0,7 -0,1 -0,4 -0,6 SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake Outotec Metso Nokian Renkaat Fortum UPM Kesko B YIT Huhtamäki Stora Enso R Amer Sports Kemira Rautaruukki Outokumpu Orion B Neste Oil Pohjola Konecranes Nokia Kone Wärtsilä Elisa Cargotec Sampo Yhteensä, euroa Osakkeita, kpl 767 800 672 440 196 096 1 651 700 2 561 900 449 000 2 386 750 1 252 369 779 000 2 687 776 737 000 1 203 902 6 391 066 56 900 701 919 279 000 124 000 3 037 900 124 000 696 000 251 187 373 500 870 200 27 699 795 Arvo, euroa 8 875 768 21 565 151 6 526 075 24 329 541 21 622 436 10 614 360 36 803 685 19 086 104 4 490 935 36 822 531 8 645 010 6 091 744 3 968 852 1 116 947 8 472 162 3 682 800 3 450 920 8 937 502 8 512 600 26 900 400 3 639 700 8 833 275 27 707 168 310 695 665 Muutos 1kk, kpl 35 000 11 000 9 000 17 000 20 000 1 000 1 000 1 000 1 000 0 0 0 -18 000 -1 000 -2 000 -2 000 -1 000 -10 000 -500 -1 000 -6 000 -9 000 -31 000 492 691 0,5 -0,2 0,2 0,1 -0,8 0,7 -0,2 -1,2 0,4 -0,3 0,0 0,1 -0,1 0,2 1,1 0,2 JARMO TEINILÄ huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. 13.5.2013 Muutos 1kk, euroa 404 600 352 770 304 380 250 410 168 800 23 640 15 420 15 240 5 765 0 0 0 -11 178 -19 630 -24 140 -26 400 -27 830 -29 420 -34 325 -38 650 -86 940 -212 850 -987 040 42 622 Muutos vuoden alusta, kpl -15 000 21 900 6 596 139 800 86 000 8 000 -19 700 -121 000 10 000 0 9 000 160 000 380 606 0 -69 081 -16 000 -3 000 61 000 -2 000 0 -43 300 3 700 -38 000 195 411 Muutos vuoden alusta, euroa -12 926 -488 155 651 575 2 830 323 -425 454 -375 360 -400 032 2 042 595 453 685 6 531 295 -105 550 -281 278 -520 961 -130 870 276 432 104 450 109 550 -2 691 164 1 273 900 3 466 080 -1 013 053 1 244 979 4 684 298 17 224 358 Muutos vuoden alusta (kpl), % -1,9 3,4 3,5 9,2 3,5 1,8 -0,8 -8,8 1,3 0,0 1,2 15,3 6,3 0,0 -9,0 -5,4 -2,4 2,0 -1,6 0,0 -14,7 1,0 -4,2 0,7 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. euroa Sampo 10,6 Kone 10,4 Outotec 8,3 Amer Sports 7,8 Metso 7,7 Fortum 7,6 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Heikkilä Rahaston koko 90,4 milj. Lund Rahaston koko 13,1 milj. TAULUKOT ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Kone 8,5 7,8 Sampo 8,4 8,6 Fortum 7,4 8,6 Wärtsilä 5,3 4,9 Teliasonera 5,2 5,5 UPM 4,7 4,7 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Karessuo Rahaston koko 321,4 milj. euroa Huhtamäki 6,6 Sampo 5,9 Nokian Renkaat 5,8 Nordea 5,4 Pohjola 5,3 Teliasonera 4,8 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. euroa Outotec 8,7 YIT 6,9 Tieto 5,8 Amer Sports 5,6 Kemira 5,5 Cargotec 5,4 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. euroa Kone 4,6 4,1 Metso 4,3 4,5 Nordea 4,1 3,9 Amer Sports 3,9 3,8 Wärtsilä 3,7 Nokia 3,7 4,5 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. Tuuri Rahaston koko 15,1 milj. euroa Nokia 6,2 Sampo 5,7 Amer Sports 5,7 Nordea 5,4 Fortum 4,8 Huhtamäki 4,5 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Selective Investor). Karessuo Rahaston koko 97,4 milj. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta. 67. euroa Wärtsilä 9,6 Kone 9,6 Sampo 8,4 Nokia 6,7 Fortum 5,7 Outotec 4,8 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Euromääräiset arvot on laskettu toukokuun 14. euroa Kone 9,8 Sampo 8,8 Fortum 7,8 Nokia 7,4 Nokian Renkaat 5,6 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. euroa Sampo 9,7 Teliasonera 9,7 Nokia 6,7 Metso 6,6 Amer Sports 5,9 Fortum 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. euroa PKC Group 9,3 Vacon 9,0 Basware 8,8 Metso 7,3 Affecto 5,5 Amer Sports 4,6 7,1 5,8 6,1 5,2 -0,5 0,1 -0,4 0,1 5,0 -0,2 9,2 9,0 8,9 6,7 5,5 4,7 0,6 -0,1 -1,1 0,7 0,0 0,0 10,7 9,7 -0,1 0,7 7,7 8,3 9,5 0,1 -0,6 -2,0 9,8 9,1 7,0 0,0 0,6 -0,3 5,9 6,9 0,0 -2,0 9,2 8,9 8,4 0,1 0,1 0,4 5,9 -0,4 huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. päivän päätöskursseilla. euroa Nordea 7,0 Neste Oil 6,5 UPM 5,8 Nokia 5,1 Cargotec 4,2 Raisio 3,9 8,4 9,1 9,0 6,2 6,9 4,9 1,2 0,5 -0,6 0,5 -1,1 0,0 9,7 9,6 5,0 4,6 5,4 -1,0 -2,7 0,8 1,0 0,1 4,8 4,9 5,7 1,4 0,9 -0,1 7,5 4,2 -2,7 0,3 4,8 -0,2 -0,9 -0,1 6,9 6,2 6,5 5,2 4,6 4,5 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 65,2 milj. Haugen Rahaston koko 197,0 milj. Backholm Rahaston koko 151,5 milj. Tuuri Rahaston koko 168,5 milj. Karessuo Rahaston koko 344,1 milj. Salonen Rahaston koko 165,1 milj. euroa Outotec 7,3 Neste Oil 5,7 PKC Group 5,6 Huhtamäki 5,2 Amer Sports 4,8 Vacon 4,5 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Simo Rahaston koko 46,3 milj
TAULUKOT EKP meni ennätysalas EUROOPAN KESKUSPANKKI COLOURBOX - - Mario Draghi - Timo Tyrväisen - Stephen Pope TOMMI MELENDER Suomi Saksa prosenttia 4,0 Intia Kiina prosenttia 10,0 8,0 3,0 6,0 2,0 4,0 2011 2012 5/2010 5/2013 AAA-luokitellut BBB-luokitellut 1,0 prosenttia 8,0 2010 2011 1/2009 Aaa-luokitellut 1/2012 2,0 prosenttia 8,0 Baa-luokitellut 7.0 7,0 6,0 6,0 5,0 4,0 5,0 3,0 4,0 2,0 2011 2012 5/2010 2011 1,0 5/2010 5/2013 prosenttia 5,0 2012 1/2012 3,0 dollaria/unssi 2 000 4,0 3,0 1 500 2,0 2011 5/2010 68 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 2012 5/2013 1,0 5/2010 5 000 5/2013
TAULUKOT DOLL ARIN ARVO EUROISSA euroa dollareista 1,5 pistettä 500 CRB-indeksi 1,35 400 1,20 300 1,05 2011 2012 5/2010 5/2013 2009 12/2008 0,9 2010 12/2011 200 MA AILMANTALOUS MA AILMANTALOUS prosenttia 15,0 Euroalueen työttömyysaste 2011 prosenttia 10,0 USA:n työttömyysaste 12,0 9,0 2009 2010 2011 2012 4/2008 4/2013 8,0 6,0 2009 6,0 2010 2011 2012 5/2008 4,0 5/2013 Inflaatio voimistuu vaikka kulta halpenee KULLAN HINTA liikkui toukokuun alkupuolis- kolla 1 470 dollarissa unssilta. Makrotalouden Osakesijoituksissa kannattaa suosia sellaisia yhtiöitä, joilla kiinteiden kustannusten osuus on suuri ja joiden tuotteiden kysyntä ei heittelehdi suhdanteiden mukana. TOMMI MELENDER raja on laskenut 1,7 prosenttiin, kun konsensusennusteet odottavat jenkkitalouden kasvavan yli kahden prosentin kasvua. Samaan aikaan Yhdysvaltain keskuspankki David hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 14.5.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 102,56 94,30 1 949 1 801 7 096 1 410 14 830 728,30 22,87 20 600 1 836 2,87 4,07 0,0 6,3 -1,7 -0,2 -0,4 1,1 -4,0 9,4 -2,8 -3,1 -5,8 1,6 -1,6 -7,6 0,3 -3,3 -9,0 -9,7 -9,4 -12,7 22,5 -19,1 2,0 -7,7 -2,0 67,4 27,0 31,7 -0,2 -13,5 2,0 14,0 -33,2 38,2 16,4 17,4 -26,2 39,4 -5,6 -16,2 -24,0 -13,2 -39,0 -15,1 60,0 -43,9 65,3 37,8 -19,2 -19,7 -20,7 -64,3 108,5 91,0 2 106 1 951 7 722 1 633 16 655 665,0 29,7 21 324 1 941 3,0 3,3 104,7 91,3 2 202 2 167 8 145 1 543 20 114 666,7 30,2 23 216 2 070 2,8 3,6 93,3 85,3 2 037 2 102 7 255 1 311 18 693 525,6 24,0 20 214 1 942 2,5 4,4 34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91 145,65 145,63 2 939 3 292 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 635 4,11 13,58 LÄHDE: FACTSET Raaka-aine National Postin kolumnissaan. 69. Laskua vuoden alusta oli kertynyt kaksitoista prosenttia. Yksi tulkinta jalometallin hinnanlaskusta on, että sijoittajat eivät ole enää yhtä huolisDavid Rosenbergin syytä, pikemminkin päinvastoin. puhunut korkosijoitusten puolesta, mutta etenee prosessinomaisesti ja se vaatii varsin pitkän pohjustusjakson ennen kuin pääsee Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu aikoo jatkaa rahan painamista. - lee teesiään jenkkitalouden viimeaikaisella kehityksellä. Amerikkalaisten kotitalouksien ja yritysten tasesopeutus alkaa olla takanapäin, mikä näkyy luotoannon kasvuna
TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT yhtiö Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit BioTie Therapies CapMan Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsä Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral Oriola-KD Orion ENNUSTEET 2014 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2010 osinko/ osake, euroa 10,1 -0,9 4,5 -6,4 12,9 1,0 -5,0 -6,9 -0,3 3,8 2,4 8,3 1,2 5,1 14,3 12,7 6,3 25,0 4,9 10,3 -9,6 -4,2 2,3 17,6 1,6 4,7 -1,9 -3,1 4,9 -4,0 -9,1 2,1 -1,5 3,0 -1,3 33,3 1,5 -17,2 36,4 100,0 -6,9 9,4 -2,2 3,7 15,5 18,6 7,0 5,3 -4,3 20,9 1,2 -7,5 5,7 3,9 9,0 13,0 6,6 2,9 -3,3 7,4 12,7 23,0 -2,5 7,4 0,16 0,63 0,49 0,10 0,35 0,90 0,42 0,20 0,50 0,40 0,10 0,40 0,95 0,42 46 556 58 37 44 79 162 4,6 4,5 5,7 3,0 2,9 6,1 7,6 0,24 0,50 0,43 0,25 0,50 1,00 0,42 48 147 57 77 46 76 94 5,5 4,5 6,1 7,4 3,5 6,4 7,6 0,22 0,23 0,25 0,31 40 55 3,8 1,6 0,30 0,49 39 51 4,5 2,5 0,00 0,04 0,72 0,00 0,03 0,74 0 44 48 0,0 3,0 3,0 0,00 0,06 0,90 78 46 0,0 7,0 3,7 0,14 0,00 0,00 0,42 0,10 0,15 0,00 0,02 0,45 0,10 78 71 49 41 5,8 0,0 4,0 4,5 3,1 0,15 0,00 0,02 0,50 0,13 78 0 48 44 33 5,8 0,0 4,0 4,9 4,2 0,01 1,30 0,05 1,28 22 102 5,0 8,8 0,05 1,30 86 96 5,0 9,0 0,15 0,30 0,07 0,10 0,15 0,30 0,07 0,10 51 116 50 53 4,9 5,2 3,8 3,8 0,17 0,30 0,07 0,10 49 75 47 29 5,5 5,2 4,1 3,8 0,65 1,00 0,70 1,00 59 77 4,1 6,8 0,75 1,00 57 79 4,3 6,8 0,10 0,08 0,56 0,15 0,14 0,03 0,60 0,20 54 40 50 61 3,7 0,9 3,9 6,6 0,18 0,05 0,65 0,25 35 40 48 68 4,7 1,6 4,2 8,3 0,00 0,00 0 0,0 0,01 20 1,0 0,53 0,40 1,20 0,55 0,50 1,23 65 50 77 4,6 3,7 5,1 0,58 0,60 1,30 58 58 69 4,9 4,4 5,4 1,75 1,05 0,60 0,60 0,06 0,25 1,90 1,10 0,65 0,65 0,06 0,25 67 67 68 68 46 179 2,7 3,9 4,6 4,2 2,2 2,3 2,10 1,20 0,73 0,80 0,08 0,34 66 60 67 54 51 85 2,9 4,3 5,2 5,2 2,9 3,2 1,85 1,85 70 5,8 1,90 70 6,0 0,38 0,00 1,45 0,41 0,00 1,68 36 0 64 3,4 0,0 5,0 0,50 0,00 1,93 42 0 66 4,1 0,0 5,8 0,25 0,50 0,01 0,09 1,30 0,20 0,65 0,06 0,10 1,20 80 39 50 69 87 4,2 2,7 1,4 4,3 5,6 0,30 0,70 0,13 0,12 1,10 75 38 50 48 88 6,3 2,9 2,7 5,1 5,1 70 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v, % 1 v,% 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 59,9 -13,9 37,3 -28,7 46,0 15,4 -13,4 -42,8 19,2 -6,0 178,7 -7,1 -8,7 9,1 33,3 22,6 -49,6 -3,8 0,6 24,5 30,6 -2,8 21,9 49,3 -10,8 25,0 21,2 -20,6 11,0 22,7 -7,3 22,3 -5,5 -8,1 0,5 12,3 32,7 -46,4 -54,5 95,9 -49,8 37,3 -11,2 23,1 -1,6 56,1 39,9 36,3 -11,7 39,0 -15,9 -34,4 10,1 -63,6 60,4 28,6 -6,2 -1,2 1,5 -0,6 28,1 46,9 22,5 47,4 66,6 -9,4 47,1 -26,9 50,1 22,1 -7,2 -42,8 23,3 -5,0 208,2 -7,1 -8,7 12,2 33,3 30,6 -49,6 -3,8 4,8 28,7 35,7 -2,8 27,6 51,0 -2,9 31,9 26,8 -16,4 15,0 27,5 -7,3 26,7 0,6 -8,1 3,1 16,0 37,9 -43,8 -54,5 95,9 -49,8 44,1 -5,2 29,4 -1,5 64,9 45,6 42,8 -8,4 42,6 -13,9 -31,6 16,6 -63,6 66,0 28,6 -2,0 3,8 9,2 5,0 31,0 46,9 26,9 56,6 93,8 3,7 4,0 -52,5 67,0 -11,9 -5,5 -10,0 -40,7 2,3 279,2 -20,4 -47,5 7,5 -48,8 10,7 -69,1 -26,5 -16,2 -42,0 30,6 -8,2 27,9 9,8 7,9 41,5 3,0 5,3 -20,0 -36,5 -17,9 67,7 -19,9 -76,1 -52,1 -13,3 89,7 -53,4 -75,4 -4,0 -81,6 38,0 -18,1 -15,1 -20,0 119,3 21,5 -4,2 -38,8 4,9 -7,1 -44,6 19,7 -88,6 4,3 -64,6 69,7 -22,2 -39,4 54,9 82,1 32,2 -35,4 50,7 115,0 25,6 22,9 -43,7 83,3 3,7 6,3 -10,0 -34,6 7,3 347,1 -20,4 -39,8 16,2 -48,8 30,7 -69,1 -17,5 -10,0 -34,3 39,2 -8,2 46,0 11,1 42,1 58,2 15,4 24,4 -12,3 -34,0 -17,9 87,1 -5,7 -76,1 -47,3 -6,4 114,6 -45,0 -75,4 -4,0 -81,6 59,3 -1,6 -2,4 -13,9 145,0 36,9 9,7 -33,7 7,6 2,6 -35,0 39,0 -87,7 15,0 -59,0 87,0 -9,0 -34,8 81,2 97,2 35,0 -26,3 89,2 15,3 -34,7 40,3 -11,2 -63,5 46,9 10,4 -0,6 22,7 -53,9 141,5 459,1 -39,1 -65,7 -14,4 -57,5 -22,0 -83,2 -59,5 -16,6 3,6 42,4 -19,9 4,2 -6,8 9,2 -36,8 -38,2 -29,4 -33,8 -58,6 -53,7 52,9 -48,7 -88,7 -51,4 -28,3 98,6 -62,6 -86,6 -4,0 -85,0 116,8 -27,1 -10,5 -54,3 161,2 -10,4 -12,2 -53,9 43,3 -26,6 -60,5 0,5 -91,6 -36,2 -84,0 1,8 -18,9 -60,0 91,0 90,1 54,7 -22,0 66,2 -51,6 69,6 45,2 30,0 22,7 -46,9 166,5 559,1 -39,1 -59,8 2,8 -57,5 -0,4 -82,2 -49,1 -6,9 24,2 51,9 -15,2 26,9 -5,7 57,3 -29,3 -27,8 -13,3 -23,2 -57,0 -53,7 92,7 -31,6 -88,1 -42,1 -22,6 148,5 -51,6 -86,6 -4,0 -85,0 177,2 -2,6 12,8 -48,4 216,6 12,7 10,0 -47,2 47,0 -10,7 -46,2 30,5 -90,1 -22,4 -79,8 19,0 5,0 -56,2 133,1 118,8 59,3 -4,8 142,2 LÄHDE: FACTSET ENNUSTEET 2013 osakekurssi 18.3. 2013 4,38 11,15 7,00 3,38 13,96 15,64 5,56 1,35 6,64 19,20 6,80 0,39 0,84 24,26 0,08 2,57 1,70 0,50 10,11 3,20 0,47 0,69 5,73 1,00 14,41 2,25 3,09 5,72 1,72 2,65 6,40 17,25 14,79 0,34 3,82 3,20 15,33 3,03 0,15 0,96 0,27 11,92 13,50 24,06 5,00 71,50 27,94 14,00 15,46 2,78 10,68 3,93 31,90 0,80 12,16 2,92 33,22 5,99 2,03 4,78 24,11 4,70 2,34 21,56
TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2013 yhtiö Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group P-K Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute Pöyry QPR Software Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Siili Solutions Solteq Soprano Sponda SRV SSH SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 18.3. 2013 0,61 11,42 0,80 20,21 9,57 13,35 6,00 0,29 4,43 0,97 3,52 7,40 4,84 4,94 8,70 6,96 0,41 23,70 32,06 6,81 0,92 1,10 8,35 1,48 0,85 4,29 3,23 1,35 2,82 11,72 4,47 5,77 0,46 0,38 1,12 0,17 4,58 0,23 4,20 16,74 0,42 17,07 0,10 0,50 0,30 8,45 12,53 1,64 53,87 21,86 17,94 38,79 1,94 15,53 4,50 8,02 ENNUSTEET 2014 kurssimuutos 1 kk,% osinko/ osake 2010 osinko/ osake, euroa voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 22,0 5,5 14,3 12,8 -5,5 10,0 -5,5 9,5 6,2 1,0 18,9 -1,5 -1,2 3,9 1,5 0,4 -8,9 0,8 5,6 7,2 4,5 9,0 5,7 3,5 23,3 13,8 -2,1 37,8 0,0 0,6 144,3 16,3 24,3 15,2 3,7 8,5 19,3 21,1 7,1 6,0 -14,3 9,2 11,1 0,0 7,1 9,1 21,4 -13,7 -2,3 9,0 2,5 11,3 -1,5 -4,9 -8,0 -2,8 0,00 0,30 0,00 0,33 41 0,0 2,9 0,00 0,34 0 41 0,0 3,0 0,70 0,80 50 4,0 0,95 51 4,7 0,46 0,25 0,01 0,00 0,56 0,26 0,01 0,05 51 71 46 26 4,2 4,4 4,5 1,1 0,61 0,30 0,01 0,10 52 52 42 31 4,6 5,0 4,6 2,3 0,12 0,34 0,23 0,20 0,50 0,20 0,00 0,13 0,35 0,25 0,20 0,50 0,35 0,00 65 59 71 1 000 55 56 3,7 4,7 5,2 4,1 5,7 5,0 0,0 0,14 0,40 0,26 0,20 0,50 0,40 0,04 62 63 68 67 58 62 72 4,0 5,4 5,3 4,1 5,7 5,7 9,8 1,35 0,60 1,45 0,50 59 83 4,5 7,3 1,55 0,50 59 73 4,8 7,3 0,33 0,38 50 4,6 0,48 50 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. TUOTOT 5V. kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 5,7 0,17 0,06 0,18 0,10 56 53 4,2 3,1 0,19 0,12 58 40 4,4 3,7 0,60 0,00 0,30 0,50 0,00 0,30 96 0 94 4,3 0,0 5,2 0,60 0,07 0,30 71 50 61 5,1 1,6 5,2 0,03 0,00 0,20 0,00 0,17 0,83 0,05 0,00 0,21 0,00 0,20 0,90 75 4,0 0,0 4,6 0,0 4,8 5,4 0,06 0,00 0,22 0,01 0,26 1,00 62 0 43 30 43 60 5,4 0,0 4,8 4,3 6,2 6,0 0,76 0,00 0,80 0,00 69 4,7 0,0 0,86 0,00 70 0 5,0 0,0 0,60 0,38 0,60 0,42 76 80 7,1 3,3 0,60 0,48 67 70 7,1 3,8 1,10 2,10 1,20 0,90 56 73 2,2 4,1 1,37 0,93 51 66 2,5 4,2 1,00 0,00 0,75 1,10 0,07 0,80 54 122 57 2,8 3,6 5,2 1,20 0,08 0,90 51 60 53 3,1 4,1 5,8 45 0 44 61 -34,7 37,2 -7,0 46,4 -6,1 59,5 -14,3 -1,7 -23,4 5,4 37,5 19,2 -12,6 -17,4 7,8 93,3 -47,4 55,4 66,5 -2,2 31,4 16,7 -34,7 40,8 -2,5 52,1 -3,2 65,9 -10,8 2,9 -23,4 9,7 43,0 24,6 -8,5 -14,1 14,0 98,8 -46,2 66,5 74,5 6,7 37,4 16,7 -83,3 72,8 -40,8 94,3 -13,2 67,6 -28,7 -6,2 -53,3 9,0 31,3 -1,5 -11,4 -64,8 11,5 124,5 -74,1 190,8 83,4 -53,9 -82,9 84,6 -35,6 116,4 -0,6 90,6 -20,1 6,1 -51,4 21,0 48,1 9,9 -0,2 -59,9 25,5 153,1 -72,8 271,8 114,5 -42,2 -92,9 6,5 -26,7 148,9 -39,3 21,4 -55,2 -62,4 -74,1 15,5 102,3 -14,0 8,8 -85,0 -38,1 2,4 -78,6 177,2 72,7 -59,6 -92,2 26,1 -3,4 203,0 -27,2 49,5 -47,9 -57,5 -70,9 40,1 146,1 -2,2 32,4 -80,7 -23,3 26,0 -76,5 308,3 128,3 -41,5 -30,0 -20,7 -11,7 18,0 43,7 69,8 44,4 -18,8 181,3 -5,7 -22,7 243,8 27,2 21,1 -45,7 -21,1 -65,9 29,4 4,7 11,7 38,6 -33,3 14,2 -23,1 -15,3 -16,0 -1,6 37,5 -54,1 39,9 38,3 -5,6 34,5 -6,7 8,9 -14,6 -9,7 50,7 69,8 51,2 -17,4 181,3 -2,4 -19,1 243,8 34,5 21,1 -45,7 -19,0 -65,9 36,3 4,7 16,5 45,5 -33,3 19,7 -23,1 -15,3 -16,0 5,7 42,4 -54,1 42,8 44,5 -5,6 38,4 -2,9 13,8 -11,2 -8,0 21,3 69,8 56,6 -52,5 42,1 -27,3 -57,2 445,1 -1,9 -52,8 -69,1 -42,9 -85,3 36,8 -65,9 -10,3 14,3 -87,0 9,4 -76,2 -65,8 -60,0 -20,1 4,4 -71,5 67,2 6,4 -42,7 111,1 -39,4 4,1 57,9 -60,9 33,0 80,1 79,5 -49,5 42,1 -20,3 -52,1 445,1 13,1 -52,8 -69,1 -38,4 -85,3 58,1 -65,9 -0,5 33,0 -87,0 26,0 -76,2 -65,1 -60,0 -5,5 18,0 -71,5 78,5 18,9 -40,0 137,0 -33,4 17,0 85,8 -60,2 -1,3 12,7 -12,5 -44,8 42,8 -26,8 -57,1 -27,7 -57,1 -76,7 -61,2 -88,0 -21,4 -72,1 -18,8 3,2 -96,3 16,7 19,5 4,3 -37,7 42,8 -12,8 -47,7 1046,2 -13,7 -56,5 -75,7 -55,6 -88,0 -0,9 -70,3 -5,1 31,7 -96,3 -91,2 -66,2 -55,8 -36,2 -13,2 -81,5 83,9 -25,1 -53,9 66,6 -42,9 -19,6 15,4 -66,2 -90,5 -63,6 -55,8 -14,3 13,6 -81,2 107,7 -10,3 -49,2 113,9 -35,0 2,0 54,0 -63,6 1046,2 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPALV ELU. Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. 71. K ÄY TÖSSÄ 24/7. KUR SSIHISTOR I AT. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T
Se näkyy jo maailmanmarkkinoita valtaamaan alkaneen Elektan kurssikehityksessä. Britanniaan vuosia sitten myydyn tähtiyhtiö Astran osoittamaa tietä seuraavat nyt sellaiset perinteiset yhtiöt kuten sairaaloiden varustaja Getinge, ja pörssistä jo pois kaapattu dialyysihoitoja kehittävä Gambro. Seuraava H&M tai Astra voisi olla laserhoitolaitteita valmistava Elekta. Laserista on tullut lääketieteen, hammashoidon ja kauneudenhoidon täsmäase. perinteisen ?Tavoitteena uusi Nokia. ja ensi vuonna kahteen miljardiin. Jos viime vuonna 30 miljardia liikevaihtoa tehneen Nokian myynti sakkaa viimeaikaista 20 prosentin vauhtia, peliala ohittaa Nokian neljässä vuodessa.. sijaan. Myytyään perustamansa Jaiku-yhtiön Googlelle Koponen sijoittaa nyt kasvuyrityksiin Lifeline Ventures -yhtiön 72 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 kautta. Yhtiön p/e-luku 22 on Dagens Industri -lehden mukaan perusteltu, jos huomioi vaikkapa Kiinan terveydenhoitoalalle äskettäin suuntaamat jättimäiset julkiset panostukset. MENESTYSPELI. Nopeasti kasvavat lääke- ja teknologiayhtiöt vastaavat jo viidennestä Ruotsin viennistä. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen Seuraava H&M? KUN SUOMESSA haikaillaan uutta Nokiaa, Ruotsin pörssipiireissä veikallaan uutta H&M:ää. H&M on maailman toiseksi suurin vaatealan vähittäiskauppaketju, espanjalaisen Inditexin (muun muassa Zara) ja yhdysvaltalaisen GAP:in välissä. Kuudentoista miljardin euron liikevaihdoltaan se on Ruotsin viidenneksi suurin yritys, puolet Nokiaa pienempi, mutta pörssissä paljon arvokkaampi. H&M:n huima kehitys pörssissä on kuitenkin hidastunut viime vuosina, ja siksi länsinaapurissa etsitään jo uutta sampoa. Se saattaa löytyä esimerkiksi terveydenhoidon alalta. Sen 18 yhtiön portfolion tähti on Supercell, jota muun muassa talouslehti Forbes on hehkuttanut kaikkien aikojen nopeimmin kasvavaksi yritykseksi. Supercellin ja Rovion hurja kasvu vetää koko pelialaa mukanaan. Paananen arvioi sen nousevan tänä vuonna miljardin euron liikevaihtoon . Yksi Supercellin rahasampo on Hayday-farmipeli. Seuraava Supercell? SUOMESSAKAAN EI enää haikailla uuden Nokian, vaan pikemminkin uuden Rovion tai Supercellin perään. Kun Supercellin hallituksen puheenjohtaja Petteri Koponen esitteli pelialan näkymiä sijoittajan ja rahoituksen näkökulmasta EK:n seminaarissa huhtikuussa, hän korjasi esityksensä otsikoksi ?Tavoitteena uusi Supercell
Outotecin osakkeessa pitäisi nykykurssilla olla vielä reippaasti nousuvaraa. Yrityskaupan myötä yhtiön liikevaihto lähentelee vuositasolla puolta miljardia euroa, ja osakeannnin jäljiltä tasekin on ehkä ei hyvässä niin ainakin tyydyttävässä kunnossa. Jos masu kestää, suosittelen lukemaan tietoturvayhtiö SSH:n ja Symbian-kriisistä toipuilevan Digian katsaukset. Pörssin potentiaaliset lähivuosien moninkertaistujat löytyvät pienten teknoyhtiöiden joukosta. Koneen osake tuntuu hintavalta, mutta niin kauan kuin vauhti pysyy tällaisena, myyntikiireitä ei ole. Köhivä talous näkyy monien yhtiöiden ylä- ja YHDYSVALLOISSA PUHUTAAN jo uudesta Steve Jobsista. Lisää rahaa Muskille tuli sähköautoyhtiö Tesla Motorsista, jota hän johti useita vuosia, sekä asuintalojen aurinkolämmityksen johtavasta yhtiöstä SolarCitystä. Tähänastiset tienestit saattavat huveta suurimman yrityksen mukana taivaan tuuliin, jos Muskin kunnianhimoisin yhtiö SpaceX ei onnistu hankkeissaan viedä ihmisiä ja rahtia avaruuteen. Me Too Jobs KIINASTA ON jo löytynyt uusi Steve Jobs. Huolimatta reippaasta alkuvuoden petrauksesta Raute piti kuitenkin kuluvan vuoden näkymät ennallaan ja kasvuttomana, mikä ei yhtiön kausivaihteluihin tottunutta sijoittajaa yllätä. Suomisen kohdalla parantuneet alkuvuoden luvut havahduttivat tutkimaan vuosia syvällä kyntänyttä yhtiötä tarkemmin. Hyvä startti vuodelle ei kuitenkaan pistänyt Vaisalaa nostamaan valjuhkoja ennusteitaan kuluvalle vuodelle. Sen lisäksi että Xiaomin yhtiön Mi-One- ja Mi-2-puhelimet muistuttavat erehdyttävästi iPhone-puhelimia, myös Lei Jun itse pukeutuu ja toimii muutenkin samalla tavalla kuin edesmennyt esikuvansa. Mustaan paitaan ja sinisiin farkkuihin pukeutumisen ohella Lei Jun on päässyt 43-vuotiaana yhteen tavoitteistaan, miljardööriksi saman ikäisenä kuin Applen perustaja. Jobsista tuli miljardööri vuonna 1998, vuosi sen jälkeen kun hän palasi uudelleen Applelle. Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona. KARMO RUUSMAA Seuraava Steve Jobs? turha puhua. Kuka yrittäjistä ja innovaattoreista paikkaisi Applen ja Pixarin perustajan jättämän aukon? Vahvin ehdokas useiden eri alojen uudistajaksi on Elon Musk, joka on jättänyt jälkensä jo internetin maksuliikenteeseen, avaruustekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan. Musk teki rahansa ostamalla PayPalmaksuliikenneyhtiön ja myymällä sen eBaylle. Omaan salkkuun sujahti jo nippu SSH:ta Stonesoftin korvikkeeksi. 73. Tätähän kannattaa seurata! Pienten yritysten joukosta seurattavien listalle yltää myös tuloksensa plussalle kääntänyt Oral. Onnittelut itselleni ja muille Stonesoftiin uskoneille. Kolkkoja TJ Group -kaikuja pääkopassa aiheuttavan Innofactorin osavuosikatsauksessa on pelottavan tutuntuntuisia toteamuksia strategisten kumppanuuksien etsimisestä sekä orgaanisen ja yrityskauppojen kautta tapahtuvan kasvun tavoittelusta. Ehkä on jo korkea aika unohtaa teknokuplan kurimus ja alkaa katsoa yhtiöitä uusilla rilleillä. Hän on Xiaomi-matkapuhelinyhtiön perustaja Lei Jun. Näitä tilipäiviä tulee toivottavasti lähivuosina lisää. ILMIÖT MARKUS SALIN Jotkut vielä jaksavat kasvaa E ipä ollut paljon hurraamista alkaneen pörssivuoden ensimmäisen neljänneksen raporteissa. Myös Olvi näytti originaalilukujen perusteella yltävän listalle, mutta tarkempi syyni paljasti, että tulosparannus tehtiin lähinnä poistoaikoja pidentämällä. Pienemmistä perinteisen teollisuuden yhtiöistä vuosi alkoi hyvin Rautella ja Suomisella. It-yhtiöistä kasvukriteerit täyttivät ja Innofactor. Ja markkinaarvo on vain runsaat sata miljoonaa euroa. Katsauksen luvuista uskoa tulevaisuuteen valoi etenkin saatujen tilausten määrä. Keskisuurten yritysten kastista riman ylittivät nipin napin Vaisala ja Technopolis, vaikka liikevoittoluvuista puhdistaisi Vaisalan kirjaaman myyntivoiton ja Technopoliksen sijoituskiinteistöjen virtuaaliarvonnousun. Omasta kirjanpidosta löysin yhdeksän yhtiötä, jotka onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta, mikä on kohtuusuoritus vallitsevissa puoliankeissa olosuhteissa. Isojen yritysten joukosta listalle ylsivät vain Kone ja Outotec, jotka osaavat hämmästyttää vuodesta toiseen
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO KAROLIINA PAAVILAINEN Laatinut Ristikkosampo 74 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013
sis.): kestotilaus 125 ?/12 kk, määräaikaistilaus 135 ?/12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. Näkyvistä kasvollisista omistajista hyvässä vedossa on ollut myös Björn Wahlroosin Sampo. kesäkuuta. Tilaa Arvopaperi *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta soitettaessa ao. Kuinka muiden pörssirikkaiden omistukset ovat kehittyneet ja millaisia muutoksia suursijoittajat ovat tehneet salkkuihinsa? Kesä-Arvopaperi ilmestyy juhannuksen kynnyksellä, keskiviikkona 19. 020 442 4100 (ma?pe 8.15?16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. maan ulkomaanpuhelumaksu. 75. liittoon. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. SEURAAVASSA NUMEROSSA COLOURBOX HUHTIKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa KESÄ?HEINÄKUUN ARVOPAPERI kertoo perinteiseen tapaan, ketkä yksityishenkilöt käyttävät suurinta omistajavaltaa Helsingin pörssissä. Ykkössijasta ei ole epäselvyyttä: maamme ainoan miljardöörin Antti Herlinin omaisuus on karttunut karttumistaan Koneen lyödessä uusia kurssiennätyksiä
Nokian menestyksen vuoksi tavallista savupiipputeollisuutta alettiin hallinnossa halveksua, kun bittinikkareiden piti korvata haalarikansa. Toisaalta pk-yritysten lainansaanti pankeilta on vaikeutunut Suomessa ja muualla Euroopassa vakavaraisuusvaatimuksien kiristymisen vuoksi. Keskuspankkien aikaansaama luottamus on havaittavissa erityisesti osakemarkkinoilla. Toivottavasti Kreikka säilyy mielessä syksyn palkkaneuvotteluissa. Koneen Matti Alahuhdalla (HS 8.5.2013) oli jo talouden näivetyksen hoitoon selkeä ohje: kääritään hihat ja ruvetaan töihin kuten 1990-luvulla. Sekä Dow Jones- että S&P 500 -indeksi ovat saavuttaneet uudet ennätystasot. Erityisesti Ranskan ja Italian arviot heikkenivät tuntuvasti tammikuusta. 1990-luvun laman syyt ovat unohtuneet. 1980-luvulla Nokian tilalla oli idänvienti, jossa tehdyt jättivoitot pumppasivat kuplaa talouteen. Tulevaisuus on meistä itsestämme kiinni. Ulkomaisten suhdanteiden syyttämisen sijaan olisi aloitettava kotipesän siivous hyvien Nokia-aikojen tuomista rasitteista. Metson tuoreessa osavuosikatsauksessa kaivosten tulevaisuuteen suhtauduttiinkin luottavaisesti. Sekä EU:n komissio että IMF arvioivat suhdanteiden kääntyvät tämän vuoden jälkipuoliskolla. Esimerkiksi kumpi on kaavoituksessa tärkeämpää, asunnot, työpaikat ja hyvinvointivaltio vai naapurustolle tärkeät ?luontoarvot?? Suomessa on vahvat teolliset perinteet ja osaaminen. Koska omistajien ankaraan verotukseen ei kyetä puuttumaan, tarvitaan muita kannustimia investointien vauhdittamiseksi. Suurista maista ainoastaan Japanin ja hiukan myös Saksan näkymät paranivat. Kasvun yskähtely on alentanut raaka-aineiden, öljyn, metallien ja elintarvikkeiden hintoja. Euroopan suhdanteiden elpyminen kuluvan vuoden lopulla perustuu pitkälti vientiin ja investoinnit alkavat toipua vasta ensi vuonna, mikä on Suomelle huono uutinen. Suomen kokonaistuotanto (kk-indikaattori) on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2012 alusta lähtien. Helmikuussa kokonaistuotanto supistui peräti 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Viennin takertelu ei ole tilapäistä. ¹1970?80-luvuIla Euroopan kasvu tyrehtyi ja maanosa alkoi jäädä jälkeen Yhdysvalloista. Tuolloinkaan varoituksia länsiviennin kilpailukyvyn ongelmista ei kuunneltu, kun pankista sai lainaa halvalla. Viennin romahduksesta on jo yli neljä vuotta, mutta mielenkiinto tulojen kasvun hyytymiseen heräsi vasta viime talvena. Nokia, Pisa-tulokset ja AAA-luokitus saivat meidät uskomaan voittamattomuuteemme. VM:n budjettiriiheen tekemän ennusteen mukaan Suomen vientiteollisuus menettää reippaasti markkinaosuuksia lähivuosina. Nyt jopa Metallityöväen liiton Riku Aalto (HS 8.5.2013) epäili, että K YSEESSÄ LIENEE SKLEROSIS ELI NÄIVET YSTAUTI. Suomi joutuu Kreikan tielle, jos investointeja ei saada käyntiin. Suomesta on lähtenyt 80 000 teollista työpaikkaa vuoden 2007 jälkeen. Vaihtotasekin pysyy alijäämäisenä. Tosin tässä ei ole uutta, sillä vientimme on kasvanut vuoden 2008 jälkeen selvästi euroaluetta hitaammin. Sekä IMF että komissio arvioivat Suomen talouskasvun olevan ensi vuonna yhden prosentin tuntumassa eli samassa vauhdissa kuin koko euroalue, jonka 76 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 nousua Välimeren maat jarruttavat. Alahuhta kaipaakin asennemuutosta. Metallien hinnat ovat tosin edelleen korkealla tasolla, eikä hintojen lasku heijastune kaivosinvestointeihin. Suomen talous ei Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. sklerosis eli näivetystauti¹. Kuten yleensä, Suomenkin sklerosis on saanut alkunsa hybriksestä, ylimielisyydestä, joka lähes aina seuraa yllättävää menestystä. Tälle arviolle on hyvät perusteet, joskin isoja riskejäkin vielä on. KOLUMNI PENTTI FORSMAN M aailmantaloudesta on talven mittaan tullut huonoja ja hyviä uutisia. Teollisuuden uudet tilaukset putosivat nekin maaliskuussa rajusti. den aivastelusta. Kovin tervettä aikaa ei ole edes näköpiirissä. Seuraaviin hallitusneuvotteluihin on aikaa alle kaksi vuotta. Niihin valmistautuminen olisi aloitettava nyt. Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF on huhtikuussa korjannut kasvuennusteitaan pääasiassa alaspäin. Rahoitusmarkkinoilla näkymät ovat parantuneet rauhattoman alkusyksyn jälkeen, ja yritysten lainoja on laskettu liikkeelle vilkkaasti. Yhteisöveron lasku ei riitä. Ilmiö sai nimekseen eurosklerosis ja sen lääkitsemiseksi luotiin rahaliitto. KUVA KIMMO LEHTONEN Maailmantalous yskii ?. Yhdysvalloissa osakeindeksit ovat vahvistuneet lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2009 maaliskuusta lähtien. Yhdysvaltojen talous saattaakin kasvaa lopulta arvioitua nopeammin. Jatkossa on ruvettava puhumaan aidosti arvoista
Finanssimarkkinoita seuraa ja suosituksia laatii muutaman armeijan verran analyytikoita, joten kääntämättömät kivet alkavat olla vähissä. Vetokohteiden palautusprosentti asettaa vedonlyöjän vain noin 1?2 prosentin laskennalliselle takamatkalle. Sijoituskohteiden osto- ja myyntihintojen ero on vastaavaa luokkaa. Informaatiotulva sijoitusmarkkinoilta on nykyään melkoinen, joten yksittäisen sijoittajan on vaikea löytää merkittävää informaatioetua. Juuri näin. Pitkällä aikavälillä todennäköisyyksien arviointiin perustuva vedon odotusarvo ratkaisee menestyksen. KARMO RUUSMAA KUMPPANIBLOGIT Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Voiko sijoittaja oppia urheiluvedonlyönnistä? SIJOITTAMISEEN YHDISTETÄÄN usein sellaisia käsitteitä kuin hajauttaminen, kurinalaisuus, rationaalisuus ja riskienhallinta. olettaen että urheilu kiinnostaa . Rationaalisessa urheiluvedonlyönnissä kuitenkin sijoitetaan kohteisiin, joissa uskotaan olevan edullinen hinnoittelu suhteessa jonkin tapahtuman todennäköisyyteen. Menestymisen määrää lopulta se, onko vedonlyöjän oma näkemys hinnoittelusta parempi vai huonompi kuin markkinoimarkkinat juuri toimivat: yritetään arvata maailman tapahtumien todennäköisyyk- TALOUDESSA JA FINANSSIMARKKI NOISSAKO EI OLE EPÄVARMOJA TEKIJÖITÄ? siä paremmin kuin muut. Urheiluvedonlyöntimarkkinasta on kehittynyt hinnoittelultaan niin tehokas, että se kestää paikoin vertailun jopa pörssilistattujen arvopapereiden markkinoihin. Urheiluvedonlyöntiin taas liitetään uhkapeli, sattumanvaraisuus ja peliriippuvaisuus. Puurot ja vellit ovat siis suloisesti sekaisin niin kuin usein silloin, kun kovalla innolla puhutaan asioista, joiden todellista luonnetta ei ymmärretä. Sijoittaminen ja urheiluvedonlyönti ovat pohjimmiltaan vaurastumisen välineitä. Näitä välineitä, kuten vaikkapa soutuvenettä, voi käyttää viisaasti tai holtittomasti. Jos ottaa tarpeettomia riskejä soutuveneellä, saattaa saada kylmän kylvyn. Mikäli sijoittaja tai urheiluvedonlyöjä saa kylmän kylvyn, syy on useimmiten välineen käyttäjässä tai omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisissa tekijöissä, ei itse välineessä. Vedonlyöntiä soimataan addiktoivaksi helvetinkoneeksi, joka vie rahat ja perheonnen ja lähettää tilalle alkoholiongelman ja nahkaliiviset velanperijät. markkinalla harjoittelemaan informaation keräämistä, markkinan analysointia, todennäköisyyksien laskemista, hajauttamista, riskien- ja kassanhallintaa ja muita tärkeitä ?oikeassa. sijoittamisessa tarvittavia taitoja. JOUNI SAARIO, MEKLARI, TAALERITEHDAS 77 77. Yksittäisten voittojen ja tappioiden prosentuaalisella suuruudella ei ole mitään tekemistä menestyksen kanssa. Modernista ja varsin tehokkaasta vedonlyöntimarkkinasta saa mainion simulaattorin, jossa pystyy mielenkiintoisella . Ehkäpä lajiinsa ja joukkueeseensa intohimoisesti perehtyvällä penkkiurheilijalla on jopa paremmat mahdollisuudet saada haltuunsa keskimääräistä ajantasaisempaa tietoa joukkueensa päivän kunnosta? Yksittäisen urheilutapahtuman loppu- tulokseen vaikuttavien tekijöiden määrän ei myöskään luulisi olevan ainakaan korkeampi kuin esimerkiksi globaalisti toimivan monialaisen konsernin seuraavan parinkymmenen vuoden kassavirtojen diskontattuun nykyarvoon vaikuttavien tekijöiden. Maailsako ei ole epävarmoja tekijöitä? ?No mutta jos veto menee väärin, menettää kaiken. Vedonlyöntimarkkinaan sijoittaminen kuulostaa tässäkin mielessä melko perustellulta, eikö? Kohtaamme lisää vastaväitteitä. ?No mutta kun urheilussa on se inhimillinen tekijä ja mitä vain voi sattua. Siksi se on silkkaa uhkapeliä!. Osaketta omistamalla jää sentään yleensä jotain.
Viisikko voisikin vaivatta kaksin?kolminkertaistaa osinkonsa. Muissa kuin ylilikvideissä perheomisteisissa yhtiöissä lisäosinkoja onkin turha odottaa, jos vain mummojen veroprosentti nousee. Ettepalan, Saga Furs, PKC Group, Teleste ja Vaisala tienasivat viime vuonna kaikki vapaata kassavirtaa vähintään 12 prosenttia koko yritysarvolleen, siis markkina-arvon ja velkojen summalle. Jopa veroparatiisiksi haukuttu Luxemburg verottaa rahastopääomia. Kysehän on historian suurimmasta tulonsiirrosta kaikille pörssiyritysten omistajille! Analyytikot ja muut merkonomit povaavat syksylle ennätysmäisiä lisäosinkoja. Luonnolliset henkilöt omistavat pörssin markkina-arvosta vain viidesosan. Kovasta kohkaamisesta huolimatta yksityishenkilöomistajan kassavirta ei muutu juuri miksikään. Pörssin markkina-arvo on 135 miljardia. Sosialismin perintöön kuuluu, että kollektiivinen on hyvä, individualistinen on paha?, heitin takaisin. Verorälssistään huolimatta sijoittajakolhoosien eli rahastojen saavutukset eivät vakuuta: Esimerkiksi Suomi-osakerahastot hävisivät indeksirahastolle keskimäärin 0,4 prosenttia kymmenessä vuodessa ja paraskin voitti indeksirahaston vain reilulla parilla prosenttiyksiköllä vuodessa. Pelkästään veroedun pitäisi tikittää sen verran lisätuottoa. Hyvä tarkoitushan on estää ketjuverotus, mutta ei se tunnu olevan este rangaista suoria sijoituksia tekeviä. ja Ruotsissa on vastikään päätetty verottaa sijoitusrahastonomistajia vuosittain 0,4 prosentin laskennallisesta tulosta. KOLUMNI TALLIMESTARI Verorälssi rällää C 78 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013 lingit ja bryllingit säästävät veroissa 20 miljoonaa. Kun systeemi jatkossa suorastaan kannustaa osingonjakoon, kiinnostavimpia ovat yhtiöt, jotka voivat pysyvästi nostaa osinkoaan. Hyviä lisäosinkokandidaatteja ovat Ahlstrom, Raisio, Vaisala ja tietenkin Fiskars. Odotettavissa on siis 13,5 miljardin euron totalisaattorivoitto. Ja osakesäästäjät julkeavat haukkua hallitusta huonosta päätöksestä. Varsinaisia pääomasijoittajan päiväunia siis, ja YHTÄ ÄN K ANNATTAVA A INVESTOINTIA EI JÄ ÄN Y T TEKEMÄTTÄ N YK YISELL ÄK Ä ÄN VEROPROSENTILL A. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. siksi ehkä myös seuraavat pörssistä poistujat. ?Mutta sitä minä en vaan ymmärrä, miksi suoria osakesijoituksia tekevää verotetaan joka käänteessä mutta sijoitusrahasto voi tehdä samat sijoitukset täysin verovapaasti?, ihmetteli seinäjokinen hevosenomistaja. ?Samasta syystä kuin Stalin lähetti kulakit eli itsenäiset talonpojat vankileirille ja pakotti maatyöläiset kolhooseihin. Ensi vuonna yhtiön veroprosentti laskee, mutta yksityishenkilön veroprosentti nousee siten, että satasesta maksetaan veroa enintään 41,8 euroa. Jos Fiskars jakaa Wärtsilä-potin tämän vuoden puolella omistajilleen, Ehrnroothin sys-. Jos samat osakkeet omistetaan sijoitusyhtiön kautta, kokonaisveroprosentti jopa laskee kahdella prosenttiyksiköllä 36:een. Hallitus kuvittelee, että säästyneet verot käytettäisiin investointeihin. Mainitut puulaakit ovat verrattomia lypsylehmiä, sillä ostamalla yhtiöt nykykurssilla pörssistä tienaisi ostaja omalle pääomalleen yli 20 prosenttia vuodessa, jos pankki lainaisi puolet kauppahinnasta kolmen prosentin korolla. Vain vapaalla kassavirralla on loppupeleissä osingonmaksukyvyn kannalta merkitystä. Jos rahaa on kymmenen prosenttia enemmän eikä veroja makseta kokonaisuudessa enemmän, pitäisi pörssikurssien nousta pysyvästi tuo samaiset kymmenen prosenttia. Turha on suomalaisten poliitikkojen mesota veroparatiiseista, kun omassa porstuassa rällää melkein 70 miljardia pyörittävä verorälssi. KUVA TUOMAS IKONEN ommander Crowen jäätyä pois Finlandiaviikonlopun urheilullinen anti oli tänä vuonna varsin keskinkertainen. Veroprosentin alennus on windfall-voitto, joka siirretään sellaisenaan osakkeenomistajille. Kun osingonjakosuhde on 45 prosentin luokkaa, pörssiosingot nousevat jatkossa vähintään kymmenen prosenttia. Sekään ei ollut yllätys, että italialaisori Nesta jaan julistetun Brad de Veluwen kakkoseksi. Pörssiyhtiö ja sen omistaja maksavat satasen yritystulosta yhteensä veroa nyt enintään 41,4 euroa, jos koko tulos jaetaan osinkona. Vermon tallikahviossa oli kuitenkin tunnelma korkealla ja taskumatteja nostettiin hyvän hallituksen veropäätösten kunniaksi. Nyt kannattaa myydä osakkeet ja satsata hevosiin! Yritysveron alentuessa tienaa hevostalli palkintorahansa 20 prosentin verolla, kun isäntä maksaa pörssiosingoistaan jatkossa jopa 27,2 prosentin veron. Mutta mietitäänpä hetki, ennen kuin rynnätään myymään. Voi hevon kaviot! Panen sarkahousuni pantiksi, ettei yhtään kannattavaa investointia jäänyt tekemättä nykyiselläkään veroprosentilla
Mahtavampi elämys Samsung S9 85 tuumaa Upea muotoilu l Ultra HD-tarkkuus tuottaa ällistyttävän kuvanlaadun l Jalusta integroidulla äänijärjestelmällä
PAL.VKO 2013-25 177535-1305 RAUTAISANNOS SUOMALAISISTA OSAKKEISTA OSTA TALENTUM SHOPISTA 29 eur WWW.TALENTUMSHOP.FI Kevään sijoituskirjauutuus Listatut yhtiöt on ajantasainen ja kattava läpileikkaus suomalaisesta osakemarkkinasta ja sen erityispiirteistä. Mitkä seikat sijoittajan täytyy huomioida arvioidessaan kotimaisten yhtiöiden riskejä ja tuottoja. Minkälaisilla sijoitusstrategioilla suomalaisosakkeita on mahdollista lähestyä ja miten suhdannevaihtelut vaikuttavat sijoitusvalintoihin. Lisäksi se esittelee suomalaiset pörssiyhtiöt tärkeimpine tunnuslukuineen ja suurimpine omistajineen. LähiTapiolan osakeanalyytikoiden ja Arvopaperin toimituksen koostama teos antaa tarvittavat perustyökalut oniin aloittelevalle kuin pitemmälle ehtineelle osakesijoittajalle.. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Listatut yhtiöt pureutuu