Arvopaperi 6-7/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Keilaniemi sadan miljoonan varakassa NOKI A TUTKIMUS OSINGOT kesäkuu 6-7/2012 SAN OM A Ilkka Herlin ja muut pörssirikkaat Ilkka Herlin MILJONÄÄRI OMISTAUTUU MERELLE. vuosikerta KESÄKUU 2012 9,50 HK:n ja Rautaruukin ennusteissa ilmaa Mikä saa sijoittajan onnelliseksi. Suomen 50 pörssirikkainta - katso salkut! Sijoittamisen erikoislehti 32
EU-keskikulutus alkaen 5,9 l/100 RX 450h Hybrid 4WD A autoveroton hinta alkaen 65 750 , arvioitu autovero 20 408,22 , kokonaishinta 86 158,22 . Täyshybriditeknologia ja voimakas suorituskyky yhdistyvät vaikuttavaksi ajokokemukseksi, jonka CO2-päästöt ovat silti luokissaan erinomaiset: sekä 345 hv:n GS:llä että 299 hv:n RX:llä alle 150 g/km. CREATING AMAZING Viimeisen päälle varustellut ylelliset sisätilat sekä virtaviivainen ulkomuoto takaavat, että uusi Lexus GS 450h ja uudistunut RX 450h ovat aina elämys. Vapaa autoetu 1 435 /kk. Jokainen Lexus on luotu tekemään vaikutus, jonka viimeistelee Lexus-palvelu sen vahvistaa neljä perättäistä ykköstilaamme Tuulilasin Merkkien Merkki -tutkimuksessa. Vapaa autoetu 1 305 /kk. Käyttöetu 1 110 /kk. Lue lisää www.lexus.fi. GS 450h Hybrid A autoveroton hinta alkaen 59 450 , arvioitu autovero 16 990,46 , kokonaishinta 76 440,46 . EU-keskikulutus alkaen. Käyttöetu 1 240 /kk
Puh. Avoinna arkisin 9-17, la 10-14.. 6,3 l/100 km, CO2-päästöt alkaen 145 g/km. Myynti: LEXUS KAIVOKSELA, Vanha Kaarelantie 31, Vantaa. 010 851 8200. km, CO2-päästöt alkaen 137 g/km
www.citi rst. www.rbs. /markets www10.warrants.commerzbank.com
Arvopaperin PÄIVÄSEMINAARI Tiistaina 11.9.2012 klo 15.0017.00 Ravintola Sipuli, Kanavaranta 7, Helsinki Tehokas likviditeetin hallinta Cash and Treasury Arvopaperin ja Amundin seminaari on tarkoitettu Corporate Treasureille sekä likviditeetin hallinnan ammattilaisille. 15.00 Kahvi ja ilmoittautuminen 15.20 15.30 Philippe Ithurbide, Head of Research, Analysis and Strategy, Amundi Tervetuloa! päätoimittaja Eljas Repo, Arvopaperi 16.30 17.00 Tilaisuus päättyy Oikeudet muutoksiin pidätetään. 16.00 in the liquidity management. Patrick Simeon Income and Credit, Amundi Eljas Repo, Arvopaperi Philippe Ithurbide, Amundi Patrick Simeon, Amundi
Herlinien vaurauden lähde Kone on menestynyt kuluneenakin vuotena, vaikka monien muiden pörssivauraiden salkut ovat kutis- tuneet. Hän on paitsi Cargote- cin ja Koneen suuromistaja myös aktiivinen Itämeri-ihminen. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 7. Kansikuvamme Ilkka Herlin on Suomen toiseksi pörssirikkain henkilö. Yhteensä viidenkymmenen pörssirikkaan salkuista on lähtenyt vuoden aikana kolme miljardia euroa. Onnis- tunut Sanoma-myynti ja varojen sijoittaminen edelleen pörssiin koituvat Erkon testamentin myötä tutkimuksen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. SISÄLTÖ KESÄKUU 2012 UUSI LEHTI Kolme miljardia köyhemmät perinteisesti kesänumerossaan, ketkä käyttävät suurinta pörssivaltaa Suomessa. Tähänastisessa kurssipoh- jassaan olevaa Sanomaa käsittelevä kuukauden osake -artikkeli alkaa sivulta 44. ARVOPAPERI SELVITTÄÄ 22 44 RIKKAIN. Niin teki viime vuosikymmenellä myös Sanoman suuromistaja Aatos Erkko. Sivulta 34 alkavassa haastattelussa Herlin puhuu itselleen tärkeistä ympäris- töarvoista. Poju ORANSSI. Pekka Herlinin lapset miehittävät tämänvuotisen listan (ss. 22-33) neljän ylintä sijaa. Antti Herlin on puoles- taan hajauttanut Kone-varojaan Sa- nomaan. Monet perintörikkaat ovat hajauttaneet sijoituksiaan myös muihin osakkeisiin
SISÄLTÖ KESÄKUU 2012 UUTISET IHMISET REPORTA ASIT K ATSAUKSET 19 SIJOITTAJAKYSELY 52 54 22 PÖRSSIRIKKAAT 2012 56 MAAILMAN OSAKKEET 34 ILKKA HERLIN 40 TUTKIMUS 57 58 INDEKSISIJOITTAMINEN 44 KUUKAUDEN OSAKE 8 PÄÄKIRJOITUS 78 PÖRSSIRISTIKKO 82 TALLIMESTARI 76 LUKIJALTA OSAKKEET R AH ASTOT ILMIÖT PELURIT 74 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 75 MARKUS SALIN 12 NOTEERATUT 14 UUTISKUUKAUSI 16 SIJOITIN VIIMEKSI TAULUKOT GRAAFIT 61 62 64 65 18 IHMISET KOLUMNIT 51 KIM LINDSTRÖM 60 PENTTI FORSMAN 66 67 68 69 70 71 72 81 JOUKO MARTTILA 8 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
and/or other countries. Samsung suosittelee Windows® 7 -käyttöjärjestelmää. + asi on m. Intel, the Intel Logo, Intel Inside, Intel Core, and Core Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. laukusst 12,9 m Jos äise ylimäär Antaa numeroiden puhua sen puolesta. Ne 33.000 tuntia, jotka käytimme uuden Samsung 9-sarjan kehittämiseen, johtivat uskomattomaan keveyteen, 12,9 mm ohuuteen ja 13,3 tuuman näyttävyyteen, jonka hurmaavan alumiinikuoren alla sykkii Intel® CoreTM i5 prosessori. samsung.fi/9-sarja SPINN
Cargotec ON LISTANNUT suunnittelee tyttärensä moguli Aatos Erkko kuului niihin omista- PÖRSSIRIKK AITA MacGregorin listaamista, jiin, jotka eivät halun- mutta ei Suomeen vaan neet nähdä lausuntojaan Singaporeen. Jostakin syys- Edesmennyt media- tä tuloksetta. Herlin käyttää viisaasti lahjojaan omaan kasvollisia henkilöitä, joil- ja varallisuusasemaansa. la on rohkeutta pitää osakkeet Pörssistä on lähtenyt useita yhtiöitä, yli suhdanteiden. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Viime vuosi jotka ovat luoneet varallisuutta suomalai- koetteli, kun kurssit laskivat. 16) sanoo, että valtiolla ei pitäisi olla yli kymmentä TILAUSHINNAT prosenttia missään pörssiyhtiössä. Tänä kuin hänen Sanoma-omistuksensa. alv. ARVOPAPERI yrityksiä. Valtiovarainvaliokunnan puheen- johtaja Kimmo Sasi (s. ilmestyneet omistajaluetteloihin. lehtien sivuilla. Erkon säätiölle. Verot- taja ja pankit eivät kannusta osakeomis- tamiseen, vaan ohjaavat varoja rahas- toihin. Erkko ei Arvopaperi on listan- elinaikanaan kertonut, mikä on hänen nut pörssirikkaita 14 vuoden ajan. 9%). Metodina Sanoma-pottinsa kohtalo. kasvoi. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Valtion ja eläkeyhtiöiden rooli MIKÄ ON VALTION ja mikä eläkeyhtiöiden rooli omistajina. rikkauden. Ajan aikana arvot ovat heitelleet. Testamentti on ollut tutkia omistajaluettelot ja koostaa paljasti, että Erkko oli paljon rikkaampi niiden perusteella yhdistelty lista. Hänen mukaansa pörssiyhtiöille sopii huonosti olla poliittisen pelin kohde. Viimeisin Antti Herlinin suunta oli toinen. Hartwallin sukua pörssirikkaalta haihtui varallisuutta kolmen lukuun ottamatta vaurastuneet eivät ole miljardin verran. Suuri ikäluokka eläköityy, ja eurodirektiivit ohjaavat riskin karttamiseen. Kansakunnan edun mukaista on kannustaa yksityishenkilöitä omista- maan pörssiyhtiöitä. Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. oleva lontoolainen miljar- Hänellä on siihen kykyä, dööri. Matkan varrella saatossa Erkko ehti kerätä melkoisen on seurattu rikastujia ja köyhtyjiä. tecin asioista, mutta sen Pörssirikkaiden listalla on sijaan hän puhuu itsel- aivan uusi tulokas Chaim leen ja koko Suomelle "Poju" Zabludowicz, joka tärkeästä asiasta: Itä- on Tampereelta lähtöisin meren hyvinvoinnista. Sanoma-osakkeet ovat Tänä vuonna rahassa suurimpia me- vain kolmannes varallisuudesta, nettäjiä olivat Kemiraa, Tikkurilaa jonka hän lahjoitti Jane ja Aatos ja Uponoria omistavat Paasikivet. Hän oli esimerkki on Tekla, jossa omistajasuku kärkilistalla ainoa, jonka osakevarallisuus Kohoset sai reilun sata miljoonaa euroa. PÄÄKIRJOITUS Hatunnosto oikeille omistajille S uomi tarvitsee omistajia. Prosenteissa kovimman iskun koki Kansikuvamme Ilkka Herlin Pekka Perä, kun monia vaikeuk- vaikenee haastattelussa osa- sia kohdannut Talvivaara laski 70 kesiirroistaan tai Cargo- prosenttia. ELJAS REPO minen yhteistyökump- TOIMITUKSELTA PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Mikko Laitila 040 342 4287 Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 AD Tiina Tervonen 040 342 4335 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 3436 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pentti Forsman, Mirko Hurmerinta, Mika Kanerva, Kim Lindström, Tanja Maijanen, Jouko Marttila, Jarno Mela, Karoliina Paavilainen, Petre Pomell, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Outi Törmälä, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 89 000 (KMT 2011) TILAUKSET puh. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Hänen panoksensa mistä osoituksena on Outotecissa on 80 miljoo- Vladimir Putinin saa- naa euroa. Mistä sitten uudet omistajat. Varman Risto Murto arveli Kanavassa, että eläkesijoittajien painoarvo pörssiyhtiöiden omistajina voi olla juuri nyt huipussaan. Se on totta. Nimen- paniksi. 50 sille yksityishenkilöille. Hänen isänsä Pekka Herlinin pe- Helsingin pörssi ja useammat komiteat rintö on poikinut hyvin: neljä ensimmäistä ovat tehneet erilaisia temppuja ja papereita sijaa Arvopaperin pörssi- houkutellakseen uusia rikkaat listalla. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. 10 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
Knudsen "Yrityksen joustava liiketoimintaon vieraillut yrityksessä uudelleen ja malli mahdollistaa sen, että myymäon yhä vakuuttunut, että sen uniikki löiden hyllyiltä löytyvät aina viimeiliiketoimintamalli pitää sen alan johsimmät uutuudet. Vaikka yritys oli hänelle ennestään tuttu, hän vaikuttui siitä, Viime vuosina yritys on investoinut kuinka nopeasti yritys pystyi vashuomattavasti verkkokauppoihin, taamaan alan uusiin trendeihin. aikaa jopa puoli muutama vuotta." vuosi sitten. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Sampo Pankkiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. joita se on avannut Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. saavat vain neljässä viikossa tuoDanske Invest & Sampo Pankki Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia, johon myös Sampo Pankki kuuluu. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 51 miljardia euroa. Muotisuunnittelijat tavana muotiketjuna vielä vuosia. Kun sijoitat Danske Investin kautta, käytössäsi on paikalliset olot tarkasti tuntevat salkunhoitajat ympäri maailman. sainvälisen Knudsen etsii sijoituskohteiksi: Kilpailijoilta muotiketjun uniikkia liiketoimintamallia, jota kuluu samaan pääkonttorisprosessiin sa Espanjassa on vaikea kopioida. JOS OLET SIJOITTAMASSA MUOTITEOLLISUUTEEN ...SUOSITTELEMME HUOMIOIMAAN LOGISTIIKAN tettua uuden vaatemalliston aina Salkunhoitaja Henrik Husted alustavasta suunnitelmasta siihen, Knudsen Danske Invest Eurooppakun vaatteet rahastojen roikkuvat yli salkunhoiSijoitus kansainväliseen 5 000 myymätotiimistä muotiketjuun on hyvä esimerklässä ympäri vieraili kanki siitä, mitä salkunhoitaja maailman. Rahastojen yksinkertaistetut rahastoesitteet (korvataan 30.6.2012 mennessä avaintietoesitteillä), säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi. Knowledge at work
Yhtiö voisi hyvinkin realisoida massii- vista kiinteistöportfoliotaan. Kesäkuun puolivälissä Nokia kertoi massiivisista säästötoimista, joiden myö- tä Nokia pyrkii painamaan matkapuhe- linyksikkönsä ei-IFRS-liiketoimintakulut vuositasolla laskettuna 3,0 miljardiin eu- roon vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahaa saa, mutta millä hinnalla? Todellisuudessa Nokian tilanne ei ole lä- himainkaan niin surkea, että yhtiö joutui- si lähiaikoina turvautumaan Microsoftin apuun saati kutsumaan kiinteistövälittä- jää Keilaniemeen. Käyvät arvot voivat olla huomattavasti suuremmatkin, mutta yh- tiön todellisuudessa omistamien kiinteis- töjen arvoa on kuitenkin hyvin vaikea ar- vioida, sillä IFRS-säännökset mahdollista- vat pitkillä leasing-sopimuksilla vuokrat- tujen kiinteistöjen arvostamisen taseeseen samalla tavoin kuin omien. NOTEERATUT MILJOONA A." HÄTÄKASSA. Joustavuutta Nokian rahoitukseen tuo- vat yhtiön solmimat luottolimiitit, joita sil- lä oli vuoden lopussa NSN mukaan lukien 3,55 miljardia euroa. Nokia ei suostunut kommentoimaan Ar- vopaperille tämänhetkisiä suunnitelmiaan kiinteistöportfolionsa suhteen. Tätä mieltä oli osa Reutersin kyse- lyyn toukokuussa vastanneis- ta analyytikoista. Nokian taseessa on 900 miljoonan rakennusmassa. Keilaniemi lihoiksi ja Microsoftin kukkarolle? Pessimistisimpien analyytikoiden mukaan Nokia voi polttaa kassansa loppuun jo reilussa vuodessa. Myös sijoit- tajat ovat aidosti huolissaan yhtiön tahdista polttaa kassaansa. Summalla turvaisi Nokian toiminnan nykyisellä kassanpolttotahdilla viidentois- ta vuoden ajan. Rahoitusta on kuitenkin rutkasti saatavilla ja yhtiöllä sekä rahaa että omaisuutta. Teksti Mirko Hurmerinta N okiaa uhkaa kassakriisi. Vuodenvaih- teessa Nokian taseessa olevien rakennus- ten ja rakennelmien kirjanpitoarvo oli 861 miljoonaa euroa. Erään Arvopaperin haastatteleman kiinteistöarvioijan mukaan esimerkiksi Keilaniemen 40 000 neliön pääkonttori- kiinteistöstä voisi takaisinvuokraussopi- muksella myytäessä saada noin 100120 miljoonaa euroa. Kevään aika- na markkinoilla on liikkunut huhuja, et- tä Microsoft saattaisi joutua raottamaan kukkaroaan Nokialle. Osalle Nokian kiinteistömassasta saat- taisi tosin olla vaikea löytää ostajaa, eten- kin Suomessa, josta teollinen työvoima on muutenkin pakenemaan päin. Nokia ei kommentoi kiinteistöomistuksi- aan, ei edes sitä, omistaako yhtiö enää pää- konttoriaan. 12 KESÄKUU 2012 Keilaniemi sadan miljoonan hätäkassa Yksittäisten kiinteistöjen arvoja voi arvi- oida. Siinä missä Nokian nettokassa oli maaliskuun lopussa eli ennen ARVOPAPERI osingonjakoa 4,9 miljardia euroa, Micro- soft istui noin 57 miljardin dollarin eli noin 42,7 miljardin euron nettokassan päällä. Esimerkiksi Salosta voisi olla hyvin vaikea löytää tarpeek- si kysyntää tyhjilleen jäävälle massiiviselle tehdas- ja toimistorakennuskompleksille. Voisiko tilanne eskaloitua niin pahaksi, että Nokia joutuisi rahapulassa laittamaan jopa pää- konttorinsa lihoiksi tai hakemaan isoveli- Microsoftilta köyhäinapua. Entä sitten Microsoft. NSN:n kahden miljar-
Fortumin syyskuussa 2014 erääntyvän lainan korkotuotto on vain 1,2 prosenttia, siis 3,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin Nokian vastaavanmit- taisen paperin. Rahoitusmahdollisuuksia Nokialla siis riittää. NOTEERATUT YRITYSLAINAT Nokiasta yli kahdeksan prosentin korko NOKIAN KIIVAS KASSANPOLTTOTAHTI ja epävarmuus yhtiön tulevaisuudesta ovat painaneet yhtiön velkapaperit roskalainaluokkaan. Toisen Keilalahden rannalla pääkonttoriaan pitävän yhtiön Fortumin uskotaan selviävän lainanmaksuistaan selvästi paremmin kuin naapurin- sa. Esimerkiksi syyskuussa 2014 erääntyvään lainaan sijoittava ja sijoituksensa loppuun asti pitävä saa 4,8 prosentin vuositasoitetun tuoton. Limiittien käyttö kuiten- kin edellyttää, että yhtiö pystyy jatkossa- kin täyttämään niihin liittyvät kovenantit. Lähde: Frankfurtin pörssi 12.6.2012 ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 13. Nosta- matta oli vielä peräti 10,8 miljardia euroa. "Rahoitusta Nokia kyllä saa. Syyskuussa 2019 erääntyvän lainan korkotuotto on 2,1 eroa Nokiaan peräti 6,1 prosenttiyksikköä. Peräti vuoteen 2039 ulottuvan lainan korkotuotto kipu- aa nykynoteerauksin jo lähemmäs yhdek- sää prosenttia. Korkotuotot ovat vuositasoitettuja. Se näkyy myös nii- den koroissa. Yksi vaihtoehto on myös marssia omis- tajien kukkaroille ja järjestää osakean- ti. Lisäksi Nokian dollaripohjainen Yhdys- valtain arvopaperivalvontaviranomaiselle rekisteröity velkakirjaohjelma on voimas- sa määräämättömälle summalle. Viimeksi kesäkuun puolivälissä Nokia kertoi toimista, joilla se pyrkii hillit- semään rahanpolttotahtiaan. Syyskuuhun 2019 ulottuvan lainan vuo- tuinen korkotuotto hinnoittelee suurem- NOKIAN paa epävarmuutta: korkotuotto kipuaa KORKOTUOTTO yli kahdeksan prosentin. Parin vuoden aikajänteellä näyttäisi siis siltä, että Nokian lainasta saa paremman tuoton kuin osingosta. Toki sillä edellytyksellä, että Nokia pystyy maksamaan lainansa takaisin. Se ei toki ole roskalainalle ENNUSTETTA poikkeuksellisen suuri. Sillä osinkotuotto jäisi alle vii- teen prosenttiin. osingon. Rauhala ei tällä hetkellä näe syitä, joi- den vuoksi Nokian tarvitsisi järjestää an- tia, mutta muistuttaa, että merkillisem- piäkin asioita on tapahtunut markkinoil- la viime aikoina. SUOM AL AISY HTIÖIDEN L AINOJEN KORKOJA Laina Korko- tuotto, % Aktia 9/2014 Elisa 7/2014 Fortum 3/2013 Fortum 9/2014 Fortum 9/2019 Fortum 11/2021 Metso 9/2014 Metsä Board 6/2013 Nokia 9/2014 Nokia 9/2019 Nokia 9/2039 Stora Enso 4/2014 UPM-Kymmene 2/2017 1,3 2,0 1,3 1,2 2,1 2,4 3,2 5,2 4,8 8,2 8,7 2,8 6,3 Korkotuottoon vaikuttavat kuponkikorko ja lainan jälkimarkkinanoteeraus. Kysymys kuuluukin: mihin hintaan?" Selvää on, ettei roskalainaluokkaan sy- sätty Nokia saisi lainaa enää samalla ko- rolla kuin muutama vuosi sitten. Analyytikot odottavat Nokian mak- savan ensi keväänä kymmenen sentin SUUREMPI. Useita miljardeja nettokassaisen ja useita myytäväksi kelpaavia osia sisältävän yhtiön suistaminen maksukyvyttömäksi reilussa parissa vuodessa kuulostaa vaikealta tehtävältä, muttei se toki mahdotonta ole. Nokialla ja NSN:llä on myös yhteensä kuusi voimassa olevaa rahoitusohjelmaa, joiden puitteissa yhtiö voi laskea liikkee- seen joukkovelkakirjoja ja yritystodistuk- sia. KARO HÄMÄLÄINEN din euron limiitistä oli vuoden lopussa käy- tössä 613 miljoonaa euroa, Nokian limiitis- tä ei euroakaan. Tätä mieltä on myös Pohjola Pan- kin analyytikko Hannu Rauhala. Vuoden lopussa näiden sopimusten nojalla oli laskettu liikkeelle noin 3,1 mil- jardin euron edestä lainapapereita
29.5. Aiesopimus on osa Finnairin toimia yh- tiön Euroopan liikenteen kannattavuuden parantamiseksi. Facebookin kurssi kääntyi kuitenkin pian jyrkkään laskuun, ja parissa viikossa listautumishinnasta oli niistetty jo melkein kolmannes. Flybe Finnairin kumppaniksi FINNAIR JA ENGLANTILAINEN FLYBE laajenta- vat yhteistyötä. Aho on nimitetty senior fellow -tehtävään Harvar- din yliopistossa. 26.5. 23.5. Internetin yhteisöpalvelu Facebook listautui toukokuun lopulla Nasdaqiin suurten odotusten saattelemana. Viime vuonna yhtiöt perustivat Flybe Nordic AB:n, josta Flybe omistaa 60 pro- senttia ja Finnair 40 prosenttia. Finnair siirtää 12 sadan mat- kustajapaikan Embraer 190 -lentokonetta Flybelle. 27.5. Flybe operoi sopimuksen mukaan näitä koneita Finnairin reiteillä. Listaus teki yhtiön perustajasta Mark Zuckerbergista pörssimonimiljonäärin. Flybe Nordicille aiesopi- mus puolestaan tuo kasvumahdollisuuksia Pohjoismaissa. 22.5. NOTEERATUT UUTISKUUKAUSI 2012 ISKU KASVOIHIN. 25.5. Nokian mukaan hän jatkaa Nokian edus- tamista ja toimii neuvonantajana yhtiön yhteiskuntasuhteiden osalta. FLYBE 30.5 ARVOPAPERI 14 KESÄKUU 2012. Esko Aho Harvardiin ESKO AHO JÄTTÄÄ PAIKKANSA Nokian johtokunnassa elokuun lopussa. 24.5. 28.5
NOTEERATUT Outokumpu valahti alle antihinnan OUTOKUMMUN OSAKEKURSSI laski keväällä 31.5. 13.6. Tuolloin niiden arvo oli yli 155 000 euroa, mutta nykyisin osak- keet olisivat vain 60 000 euron arvoiset. Siili kipittää pörssiin? TIETOJÄRJESTELMÄINTEGRAATTORI Siili 8.6. Vielä viime vuoden huhti- kuussa Vanjoen salkussa oli 25 889 entisen työnantajan osaketta. 6.6. UBS odottaa Fortumin osingon putoavan tältä vuodelta 90 senttiin ja putoavan edel- leen 70 senttiin vuodelta 2014. 17.6. 2.6. Outokummun ver- tailukelpoinen osakekurssi on laskenut alle kolmannekseen vuodentakaisesta. neen Anssi Vanjoen salkusta ei löydy enää ainuttakaan matkapuhelinyhtiön osaketta. 9.6. Tukeen ei liity tiukkoja vaatimuksia sääs- töistä tai rakennesopeutuksista niin kuin Kreikan aiemmin saamiin lainoihin. UBS tylynä Fortumille SVEITSILÄISPANKKI UBS uskoo, että pohjois- maisen sähkön hinta puolittuu seuraavien viiden vuoden aikana. 7.6. Eläkevarojen kasvattaminen on juuri päättynyt, jollei eläkemaksuja olla nosta- massa, Murto muistuttaa. 10.6. 11.6. 14.6. 12.6. "Jos kaikki menee putkeen, syyskuussa on yhtiökokous, esitteen hyväksytys ja lis- talleottohakemuksen laadinta. Vanjoki tyhjensi Nokia-salkkunsa NOKIAN JOHTOKUNNASTA syksyllä 2010 eron- toteutetun osakeannin merkintähintaa alemmas. Nyt sisään tulevat elä- kemaksut ja maksettavat eläkkeet ovat tasapai- nossa, mikä tarkoittaa sitä, että eläkeyhtiöiden sijoitettavissa olevat varat eivät kasva enää maksujen vaan sijoitustuottojen kautta. Risto Murto KESÄKUU 2012 15. 5.6. 3.6. 21.6. ARVOPAPERI painoarvo suomalaisten pörssiyhtiöi- den omistajina on juuri nyt huipussaan", Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto kirjoittaa Kanava-lehdessä. 20.6. Lokakuussa alkaisi kaupankäynti", yhtiön toimitusjohta- ja Seppo Kuula arvioi. 16.6. 19.6. 1.6. Analyytikko Per Lekander perustelee näkemystään sillä, että kysyntä ei tule lähivuosina kasvamaan, mutta tarjonta kasvaa sen sijaan koko ajan, mikä rokottaa erityisesti Fortumia. 15.6. 4.6. 18.6. Merkintähinta Outokummun jättiannissa oli 79 senttiä osakkeelta. Vanjoki on myynyt viimeisetkin omista- mansa Nokian osakkeet viimeksi kuluneen vuoden aikana. Eläkeyhtiöt poistuvat ostolaidalta "VOI HYVINKIN OLLA, että eläkesijoittajien Solutions suunnittelee listautuvansa First Northiin. Listautumiselta Siili hakee toimitusjoh- tajansa mukaan näkyvyyttä, likviditeettiä ja oikeaa arvonmääritystä. Espanjaa jelpitään sadalla miljardilla EUROMAAT TUKEVAT ESPANJAA pankkiensa pääomittamisessa enintään sadalla miljar- dilla eurolla
Kimmo Sasi voisi harkita Irlannin valtionlainoja. Konkarikansanedustaja ei myy koskaan, ellei ole pakko Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi seuraa markkinoita tiiviisti ja pyrkii poimimaan aliarvostettuja osakkeita. Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Jarno Mela Luonnehdi itseäsi sijoittajana! Olen varovainen sijoittaja, joka sijoittaa pitkäjänteisesti ja pyrkii varallisuuden hajauttamiseen. sillä hetkellä aliarvostettuja ja joissa on kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Ostan osakkeita, joiden arvioin olevan 16 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Miten työsi kansanedustajana näkyy sijoittamisessasi. Keiden kanssa keskustelet sijoituksista ja markkinoista. Yleistietoa on paljon ja markkinakäsitys varsin hyvä. Nyt painottaisin kiin- teistöjä, koska niissä arvo aina pitkäl- lä tähtäimellä säilyy. Sijoitusneuvojan kanssa sekä tietysti eri sidosryhmätilaisuuksissa hyvien asian- tuntijoiden kanssa markkinatilanteesta, harvemmin kuitenkaan yksittäisistä yh- tiöistä. Salkkusi suurin omistus. Luen päivittäin Financial Timesia sekä hyvin tarkkaan Helsingin Sanomien ta- loussivut sekä tärkeimmät uutiset Kaup- palehdestä sekä Taloussanomien uutis- kirjeestä. Kuinka aktiivisesti käyt kauppaa. SIJOITIN VIIMEKSI HOLDARI. Ulkomaille rahastojen kautta. Muutaman kerran vuodessa. Hyvi- en yrityslainojen aika on ohi EKP:n pilat- tua markkinat. Pyrin lukemaan kesällä niiden yhtiöi- den vuosikertomuksia, joissa minulla on sijoituksia. Lohjan Kalkin osake Osakkeita vai rahastoja. Kotimaassa ensisijaisesti osakkeita. Mihin sijoitit viimeksi. Allokaatiosi. Lisäksi painottaisin kasvavien markkinoiden rahastoja. Tasaisesti kaikkea. Elämäsi ensimmäinen sijoitus. Intiaan viime helmikuussa. Millä tavoin seuraat markkinoita. Rahastossa. En koskaan myy mitään, ellei ole pakko. Lisäksi käyn pankkien markki- nakatsaustilaisuuksissa ja sijoitusillois- sa. Kansanedustajana ja valtiova- rainvaliokunnan puheenjohtajana saan tietysti hyvää informaatiota lähes päi- vittäin
Mitä mieltä olet valtion roolista omistajana. Fortumia ja Neste Oilia. Arvopaperin seuraamat suuret yksi- tyissijoittajat kulkivat tällä kertaa vir- ran mukana. Sijoitukseni General Motorsiin. Tähtihetkesi sijoittajana. Elisaa ja Fortumia lähti gurujen ku- vitteellisesta kollektiivisalkusta kum- paakin puolen miljoonan euron edestä Hartwallien ja Ingmanin myyntien ansiosta. UPM. Tai ehkä Irlannin valtionlainoihin. Suurimmat myynnit kohdistuivat Koneeseen, jossa sijoittajakuusikon yh- teenlasketut omistukset pienenivät 1,7 miljoonalla eurolla kesäkuun 11. Nykyisin muun mu- assa suuressa valiokunnassa, perustuslakiva- liokunnassa ja valtionvarainvaliokunnassa. HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Paras sijoituk- seni on tyttäreni Sara. 1990-luvun huippukorot joukkovelka- kirjalainoilla. Myös muutaman Rayt- heon-osakkeeni saama julkisuus, missä keskustelijat osoittivat, etteivät lainkaan tunne yhtiötä. En. Suurimmat ostot kohdistuivat Kone- cranesiin, kun yhtiön pääomistajat Hartwallit lisäsivät pottiaan reilulla puolella miljoonalla eurolla. Älä sijoita Kreikkaan! Anna sijoitusvinkki! Osta halvalla matalasuhdanteessa ja myy kalliilla korkeasuhdanteessa. Aikaa on rajatusti, mutta yhdessäolossamme haluan panostaa elämän laatuun ja hänen toiveisiinsa. Tällä neu- volla ei voi epäonnistua! päätöskursseilla laskettuna. Ikisuosikkisi Helsingin pörssissä. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten helmikuun, kun gurut myivät osakkeita ahkerammin kuin ostivat. Valtiolla ei pitäisi olla yli kymmenen pro- sentin omistusta missään pörssiyhtiössä, jotta yhtiö ei joutuisi epäasiallisen poliit- tisen pelin kohteeksi. Hekin käyttivät enemmän myynti- kuin ostonappia. Entäpä mojovin mokasi. Neuvosi piensijoittajalle eurokriisin keskellä. Täydellinen gurutaulukko sivulla 69. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 17. päivän A Löytyykö salkustasi valtio-omisteisia yhtiöitä. Toivon, että voin välittää hänelle jotain omista arvois- tani. SIJOITIN VIIMEKSI KIMMO SASI, 60 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Kokoomuksen kansan- GURUJEN SALKUT edustaja vuodesta 1983. Sijoittajakuusikko osti nettomääräi- sesti tusinaa OMXH25-indeksin osa- ketta, mutta satsaukset olivat vähäisiä. Koneen myynnit menivät kokonaan Göran Sundholmin piikkiin. Mihin sijoittaisit nyt 50 000 euroa. VAPAALLA Lenkkeilyä ja uintia. Jonkin kasvukeskuksen asuntoyksiöön. Oletko koskaan sijoittanut hetken mielijohteesta. Heinäkuun vietän kätkeytyneenä mökillä, enkä lähde minnekään Porin Areenaa lukuun ottamatta. Guruilla sormi myyntinapilla lkukesän aikana tuli taas kouriintuntuvalla tavalla ilmi Helsingin pörssin rooli pienenä periferi- senä osakemarkkinana. Vuoden alusta sijoittajakuusikon omistukset Helsingin pörssin vaihde- tuimmissa osakkeissa ovat kasvaneet runsaalla 40 miljoonalla eurolla 314 mil- joonaan euroon. TOMMI MELENDER OSTETUIMM AT Yhtiö Ostot, euroa Yhtiö M Y Y DY IMM ÄT Myynnit, euroa Konecranes Wärtsilä Kemira YIT Nokian Renkaat 508 000 335 270 308 242 274 050 225 810 Kone Fortum Elisa Metso UPM -1 715 320 -533 900 -500 021 -381 920 -300 600 Suurimmat ostot ja myynnit 10.5.-7.6.2012. Suomi elää metsästä. Kurssilasku oli selvästi reippaampaa kuin tärkeimmissä läntisissä pörsseissä. Toukokuun alkupuoliskolta kesäkuun alkupuolis- kolle sijoittajakuusikko myi Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita netto- määräisesti runsaalla kahdella miljoo- nalla eurolla. Hän pienensi pottiaan 40 000 osakkeella
Uusi vetoihin kuten Nordea ja Elisa aikanaan. Myöhem- min voidaan ottaa uusi nimi tai päätyä Sanoman ratkaisuun: pörssissä oli pit- 18 KESÄKUU 2012 kään SanomaWSOY, jonka kirjoitusasu oli hankala ja joka onneksi lyheni Sanomaksi. Toukokuussa kierrätettiin Cargotecin johtoryhmää siten, että Pekka Vauramo nimitettiin johtamaan Marine-liiketoimin- taa. Onkin todennäköistä, että Marinen tai tulevan pörssiyhtiö McGregorin toimitus- johtajaksi tulee Vauramo. Suosituin ehdotus oli LähiTapiola, joka sai 5100 ääntä. Uuden pörssiyhtiön nimi olisi luultavasti yksikön tunnetuin brändinimi MacGregor. Cargotec ilmoit- ti keväällä suunnittelevansa Marine-bis- neksensä listaamista. Kaupparekisterissä yhtiö on edelleen UPM-Kymmene Oyj, mutta ei enää juuri muualla. TYLSÄ NIMI. On ilmiselvää, että Cargotecin pääomis- tajilla Herlineillä ja hallituksella on tarkoi- tus vaurastuttaa osakkeenomistajia. Nimivalinta on kompromissi. Viime vuosi toi lii- kevaihtoa 1,2 miljardia euroa ja liikevoitto- prosentti oli erinomainen eli 14,5 prosent- tia. ELJAS REPO SINGAPOREEN. Viime vuodet Vauramo on ollut operatii- visen johtajan tittelillä Cargotecissa ja ke- hitellyt yhteistyötä Aasiassa ja etenkin Kii- nassa. Diplomi-insinööri Vauramo, 55, palve- li pitkään Sandvikia, kunnes tuli valituk- si Cargotecin tyttären Kalmarin vetäjäksi. NIMET Pekka Vauramosta ehkä uusi pörssijohtaja SUOMALAISTEN pörssiyhtiöiden määrä voi kasvaa yllättävällä tavalla. Sen sijaan Stora Enso ja UPM-Kym- mene ovat säilyneet nimensä ja kirjoitus- asunsa, vaikka fuusioista on yli vuosikym- men. Kun ei rohjettu ottaa uutta ja nasevaa nimeä, päädyttiin 5100 ääntä saaneeseen. ARVOPAPERI. Tosin ei Suomeen vaan Singaporeen. Milloin ja miten listaus Singaporeen to- teutuu, siitä on luvattu kertoa lisää syys- kuuhun mennessä. Bisneksestä 73 prosenttia tuli Aasiasta, ja listauksella Singaporeen tahdotaan vah- vistaa läsnäoloa parhaiten kasvavalla man- tereella. Ensimmäisessä vaihees- sa Cargotecin suunnitelma on pysyä enem- mistöomistaja listattavassa tyttäressä. Tosin UPM on luopunut jälkiliit- teestään, kun on kyse markkinoinnista. Toisaalta nimihirviöllä LähiTapiola viedään konstikas kahden keskinäisen yhtiöpiirin yhdistäminen läpi. Tätä tehtävää Marinen listaus Singaporeen voi palvella pitkälläkin aikavälillä. Cargotec Marine on numeroiden perus- teella loistokunnossa. Pekka Vauramosta saattaa tulla singaporelaisen pörssiyhtiön toimistusjohtaja. Suosituin nimiehdotus voitti YHDISTYVÄT LÄHIVAKUUTUS JA TAPIOLA järjestivät nimikilpailun, johon tuli 18 000 ehdotusta
"Uskon että Kreikan on erottava ja/tai viimeistään syksyn aikana tulee suuri kurs- sidippi ympäri maailmaa Kreikan/Espan- jan seurauksena. Kysely on tehty ennen Kreikan kesä- kuisia vaaleja. Gurut kiinnostavat Tässä Arvopaperissa listataan kesäkui- seen tapaan Suomen suurinta pörssival- taa käyttävät yksityishenkilöt siis ne, jotka omistavat eniten suomalaisia pörs- siyhtiöitä. Peräti kolme neljästä piti Faceboo- kia selvästi yliarvostettuna ja lisäksi jo- ka kuudes jonkin verran yliarvostettuna. Noin puolet kertoo, että suursijoittaji- en toimet myös vaikuttavat heidän omiin sijoituspäätöksiinsä. Kyselyn toteuttamisajankohtana sosi- aalisen median yhtiö oli jo menettänyt lä- hes kolmanneksen listautumisarvostaan. Aihetta tutkineen Pekka Puustisen haastattelu on tämän lehden sivuilla 40-43. Seuraatko suursijoittajien toimia Helsingin pörssissä? En osaa sanoa 7 % Paljon 4 % Eivät lainkaan 46 % En lainkaan 38 % Jonkin verran 51 % ERIT YISESTI ANTTI HERLININ LIIKKEET KIINNOSTAVAT. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 19. Kiinnostuneena seurataan myös Björn Wahlroosin, Ehrnroothien sekä sijoi- tuskirjailijoinakin kunnostautuneiden konkarisijoittajien Erkki Sinkon, Sep- po Saarion ja Kim Lindströmin teke- misiä. Arvopaperin joka kuukausi raportoimat niin sanottujen sijoittajagurujen salkun- liikkeet saivat runsaasti mainintoja, kun tiedusteltiin, keiden edesottamuksia vas- taajat seuraavat. Lisäksi useampi kuin jo- ka kolmas on väitteen kanssa jonkin ver- ran samaa mieltä. Salkunhoitajista esiin nousi Selig- son Phoebuksen salkkua hoitava, sään- nöllisesti rahastoblogia pitävä Anders Oldenburg. Vaikuttavatko suursijoittajien toimet omiin sijoituspäätöksiisi? Jonkin verran 45 % En osaa sanoa 8% Facebook kupla! Toukokuussa listautuneen ja Suomessa- kin mediakiinnostusta herättäneen Face- bookin hinnalle Sijoittajakyselyn vastaa- jat antavat tylyn tuomion: arvostus on pil- vissä. Erityisen moni vastaa- ja nosti esiin Suomen rikkaimman mie- hen Antti Herlinin. Puolet vastaajista ei halua tinkiä sijoi- tuksensa tuotosta, vaikka saisi sijoituk- sesta mielihyvää. Lisäksi euro heikkenee kaikkia merkittävimpiä valuuttoja vas- taan", arvelee eräs vastaajista. Samalla käydään läpi salkuis- sa tapahtuneita muutoksia. Eikä näköjään suotta: suuren rahan liikkeet kiinnostavat yli puolta vastaajis- ta. Kolmannes on eri miel- tä. Vastauksien jakautuminen kuvastaa hyvin sitä, että eri sijoittajat tavoittele- vat sijoittamisellaan eri asioita. SIJOITTAJAKYSELY Hei, hei Kreikka! Lähes kaksi kolmesta suomalaissijoittajasta uskoo, että vuoden lopussa Kreikka ei enää kuulu euroon. Teksti Karo Hämäläinen S e sitten siitä! Joka neljäs Arvopaperin Sijoit- tajakyselyn vastaajista on vah- vasti sitä mieltä, että Kreikka eroaa euroalueesta vuoden lop- puun mennessä
SIJOITTAJAKYSELY (ilman kiinteistöomistuksia) euroa alle 2000 euroa 6/2009 euroa euroa euroa 84,6 84,2 12/2009 9/2009 77,9 3/2010 72,8 6/2010 68,5 12/2008 3/2009 71,3 65,4 Nousee nousee selvästi 4 % ennallaan laskee 5 % laskee 1 % Uskon, että Kreikka eroaa euroalueesta Jonkin verran 37 % 30 Vahvasti 25 % Jonkin verran 23 % 20 20 Jonkin verran eikä eri 20 % 17 % 30 31 % Jonkin verran Vahvasti 28 % 10 eikä eri 5 % Vahvasti 7 % En osaa sanoa 3 % 10 Vahvasti 7 % 0 En osaa sanoa 2 % 0 20 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen. Jonkin verran yliarvostettu 16 % Selvästi yliarvostettu 76 % 44,8 6/2011 ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 21. Sijoittajakysely 2/2012 toteutettiin 28.5.6.6.2012. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. SIJOITTAJAKYSELY Salkussani on... Kotimaisia pörssiosakkeita 91 % euroa euroa yli euroa ei säästöjä eikä sijoituksia Ulkomaisia osakkeita 31 % Kotimaisia listaamattomia osakkeita 16 % Pankkitalletuksia (muita kuin käyttelytili) 47 % NÄIN MITATTIIN ARVOPAPERIN SIJOITTAJAKYSELY selvit- tää suomalaisten yksityissijoittajien näke- myksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapah- tuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Siihen vastasi 706 lukijaa. Kesäkuussa AP-luottamusindeksin arvo laski 57,1 pisteeseen, joka on mittaushistorian toiseksi matalin lukema. Vielä maaliskuussa indeksin arvo oli 70,1. AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuo- sittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Vastaajien kesken arvotun kirjalahja- kortin voitti Tuomo Rossinen. Loppukevään aikana osakekurssit ovat laskeneet Kreikan tilanteen vaikeuduttua ja sijoittajien pelätessä euro-ongel- mien leviämistä Espanjaan. Alemmalla tasolla sijoittajaluottamus on ollut vain vuosi sit- ten, jolloin indeksi painui alle 50 pisteen. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo Helsingin pörssin yleistä kehi- tystä mittaavan OMX Helsinki -indeksin olevan 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla. Onnittelumme! Joukkovelkakirjoja, yritystodistuksia, oblikaatioita 14 % Johdannaisia 6 % ETF.iä eli indeksiosuusrahastoja 12 % Indeksilainoja tai muita strukturoituja tuotteita 8 % Sijoitusasuntoja (muita kuin omassa käytössä oleva) 23 % Metsää 18 % 0 20 40 3/2012 60 76,4 9/2010 67,9 3/2011 70,1 12/2011 62,4 12/2010 59,7 57,1 6/2012 9/2011 58,6 Facebook listautui toukokuussa Nasdaqiin. Samaan aikaan Kiinan ja Yhdysval- tain taloudesta on kuulunut köhähtelyjä. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköisen uutiskirjeen tilaajille. Osake on mielestäni... Oikein En osaa sanoa hinnoiteltu 6 % 1 % AP-LUOTTAMUSINDEKSI Kurssinousu-usko taantui SIJOITTAJIEN USKO OSAKEKURSSIEN NOUSUUN laski sel- västi loppukevään aikana
Siinä asetelmat, kun laitetaan suuruusjär- jestykseen Suomen viidenkymmenen pörs- sirikkaimman kotimainen osakevarallisuus. Pahimmat takaiskut kärsi Pekka Perä, uutta verta listalle tuo ulkosuomalainen miljardööri Poju Zabludowicz. Teksti Tommi Melender Kuvitus Karmo Ruusmaa E 22 KESÄKUU 2012 nsin on neljä Herliniä, sitten tulevat muut. Vuosi sitten Paasikivet rikkoivat Herlinien rintaman kiilaamalla palkintopallin matalim- malle korokkeelle. SELVITYS Osakepohatat 2012 SUURIN NIISTÄ ON ANTTI Suomen pörssirikkaiden salkut laihtuivat vuodessa lähes kolmea miljardia euroa. Heidän osakesalkkunsa kulmakivet Kemira, Uponor ja Tikkurila ARVOPAPERI. Listaykkönen Antti Herlin repi entistäkin suuremman eron muihin. Nyt Paasikivien on tyytymi- nen viidenteen sijaan
Toukokuun alussa kuolleen Aatos Erkon kuolinpesän Suomi- salkun arvo liikkuu 263 miljoonassa eurossa, kun se huiteli vuonna 2007 liki 900 miljoonassa. Osakevarallisuutta on haihtunut taivaan tuuliin liki kolmen miljardin euron edestä, mikä tarkoittaa 27 prosentin negatiivista arvonmuutosta. Security Tradingin Antti Herlin omistaa 99-prosenttisesti, mutta Holding Manutasista lähes puolet kuuluu Koneen säätiölle. Monet top 50 -listalle päässeet ovat vuoden aikana ostaneet lisää osakkeita, Satasen kerhossa 18 jäsentä Yli puolet kotimaisesta osakevarallisuudestaan ovat vuodessa menettäneet Perän lisäksi myös Sanoman suuromistajat, Erkon suku. Se oli puoli miljardia enemmän kuin edellisen nousukauden huipulla 2007. Uskoa on riittänyt myös Nokiaan, jonka katastrofaalinen tilanne näkyy myös pörssikurssissa. Jos ovat Herlinit pörssirikkaiden joukossa omassa kastissaan, niin heidänkin klaanissaan nousee yksi ylitse muiden. Pelkkä arvonnousu ei kuitenkaan selitä Antti Herli- nin salkun lihomista. Top 50 -listalla olevista , Henrik Kunin , perhe, Pertti Laine, ja Takaset kuuluvat Nokian kymmenen suurimman suomalaisen yksityisomistajan joukkoon. Tämä selittyy sillä, että Ilkka, Niklas ja Ilona Herlin omistavat Koneen lisäksi suu- ret määrät Cargotecia, joka lohkaistiin viime vuosikymmenellä itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Holding Manutasista lähes puolet kuuluu Koneen säätiölle, joka sai takavuosina lahjoituksena ison nipun osakkeita Herlinin sisaruksiin kuuluvalta Hanna Nurmiselta. Absoluuttisesti pahiten ovat köyhtyneet Paasikivet, 235 miljoonaa euroa. Jos laskupe- rusteena olisi määräysvalta, hänen pottinsa yltäisi 2,4 miljardiin euroon. Noin järeää omistajavaltaa hän todellisuudessa käyttää. Ehrnroothin perheen Suomi-salkussa ei vuosi sitten ollut lain- kaan matkapuhelinyhtiön osakkeita, mutta nyt niitä on viiden ja puolen miljoonan euron arvosta. Antti Herlin on top 50 -listalla ainoa, jonka kotimainen osa- kevarallisuus on vuoden aikana kasvanut: 1 490 miljoonasta eurosta 1 528 miljoonaan euroon. Polarisaatio osakepohattojen keskuudessa on kärkevää, sillä kymmenen äveriäintä omistaa liki kaksi kolmasosaa top 50 -listan koko osakevarallisuudesta Vuosi sitten viidenkymmenen pörssirikkaimman salkut olivat tuhdimmassa kunnossa kuin koskaan. Niiden perusteella pahimmat takaiskut on kärsinyt Pekka Perä. Ilman anteliaisuuttaan Hanna Nurminen nousisi pörssirikkaiden terävimpään kärkeen sisarustensa rinnalle. harvemmat myyneet. Kuolinpesän Sanoma-osakkeet sekä sijoitusyhtiö Asipex siirtyvät Jane ja Aatos Erkon säätiölle. KESÄKUU 2012 23 ARVOPAPERI. Perän osakevarallisuus on yhden kortin eli Talvivaaran varas- sa, eikä siitä ole ollut ässäksi. Ostot menevät Göranin pojan sijoitusyhtiöiden piikkiin. Perä koki kovia Pörssirikkaiden Suomi-salkkujen yhteisarvo oli kesäkuun alussa runsaat kahdeksan miljardia euroa. Erikokoisista salkuista puhuttaessa kannattaa kuitenkin tarkas- tella suhteellisia lukuja. Vuodessa matkapuhelinyhtiö on menettänyt yli puolet arvostaan, mutta pörssirikkaat eivät ole tätä säikähtäneet vaan ostaneet osakkeita lisää niiden halventuessa. Yleisen markkinaepävarmuuden lisäksi Talvivaaran arvoa nakertavat laajaa julkisuutta saaneet ympäristöongelmat. Kurssilasku ei vienyt uskoa Kun tarkastellaan Suomen viidenkymmenen pörssirikkaimman salkkujen kehitystä viime vuodesta, saldo näyttää synkältä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana osakemarkkinoiden alakulo on verottanut kaikkiaan kymmenen pörssirikkaan Suomi-salkkua yli sadalla miljoonalla. Heidän yhteenlaskettu osakevarallisuutensa ylitti tuolloin yksitoista miljardia. Oheisessa taulukossa Antti Herlinin Suomi-salkun arvo on laskettu hänen suorien omistustensa perusteella. Cargotecin kurssi oli kesäkuun alussa yli 40 prosenttia matalammalla kuin vuotta aiemmin. Hänen määräysvallassaan olevat Holding Manutas ja Security Trading ovat lisänneet omis- tuksiaan niin Koneessa, Sanomassa kuin YIT:ssä. Kolmen muun sisaruksen Suomi-salkku- jen arvoista on sulanut runsaat sata miljoonaa euroa. Suhteutettuna yleiseen kurssikehitykseen lukema ei näytä toivottomalta, sillä kesäkuun alussa Helsingin pörssin markkina-arvo oli runsaat 30 prosenttia vuodentakaista pienempi. Heistä vain Niemistö ei ole vuoden aikana kasvattanut Nokia-pottiaan. Pörssirikkaiden osakevarallisuuteen vaikuttavat toki arvon- muutosten lisäksi myös osakkeiden ostot ja myynnit. Kaivosinsinöörin kotimainen osakeva- rallisuus notkahti vuodessa 71 prosenttia, 312 miljoonasta eurosta 90 miljoonaan euroon. Mediayhtiön osake liikkuu kaikkien aikojen pohjissaan. PÖRSSIRIKKAAT ANTTI HERLINILL Ä ON ovat vuodessa menettäneet rutkasti arvoaan, kun taas Herlinien vaurauden lähde Kone on pitänyt pörssissä pintansa euroalueen velkakriisin ja talouden taantumauhan keskellä. Se vastaa lähestulkoon Elisan markkina-arvoa
Etolat omistivat vuosi sitten Ahlstromia yli 40 miljoonalla eurolla, mutta ovat irtautuneet omistuksestaan. Yritysmyynnit ovatkin laittaneet pörssirikkaiden listaa tämän tästä uuteen uskoon. Henkilön tai perheen nimen perässä tulee sulkeissa hänen si- joituksensa viimevuotisella listalla. Noussut Sanoman suuromistajaksi. Viime vuoden pörssirikkaista ei Kohosia enää tämän vuoden top 50:stä löydy. Satsaus ei ole hänelle suuren suuri, sillä lehtitietojen mukaan Zabludowiczin varallisuus liikkuu miljardiluokassa. Ruotsalaisyhtiöiksi rekisteröidyistä Nordeasta ja Teliasone- rasta edellisestä oli käytössä kaksisataa suurinta suomalai- somistajaa sisältävä lista ja jälkimmäisestä kaksisataa suurinta omistajaa kansalaisuudesta riippumatta sisältävä lista. SELVITYS PEKK A PER ÄN SALKKU KUTISTUI ALLE SATA AN MILJOONA AN. Osalla pörssirikkaista Suomi-salkun arvoa ovat pienentäneet kurssilaskun lisäksi myös osakemyynnit. Omistusten arvot on laskettu kesäkuun 1. Osakelainaan annetut ja siten omistajaluette- loissa näkymättömät osakkeet puuttuvat taulukoista. Jos perhe tai suku ka- navoi sijoituksensa yhteisen yhtiön kautta, myös henkilökohtai- set sijoitukset on laskettu mukaan samaan pottiin. Pörssivarallisuutta kuvaavan euroluvun jälkeen on suluissa arvonmuutos viime vuodesta. ANTTI HERLIN (Holding Manutas, Security Trading, Antti Herlin) Peri vallan Koneessa isältään Pekalta. Uutena kasvona top 50:een nousee eksoottinen nimi, suomen- juutalainen Chaim "Poju" Zabludowicz, jonka sijoitusyhtiö on ostanut kahdeksankymmenen miljoonan euron edestä Outotecia. Kun yhdeksän vuotta sitten Arvopaperin top 50 -listalla ylsi viidennelle sijalle 150 miljoonalla, niin tänä vuonna sillä pääsee vasta kolmanneksitoista. Poistujia on enemmän kuin tulijoita, koska pilkoimme oheisessa taulukossa Patricia Seppälän perheen kahteen ja Lemminkäistä hallitsevien Penttien omistukset kolmeen osaan. Osakasluettelot ovat pääosin huhti toukokuulta. Nokiasta, Koneesta, Sammosta ja Fortumista oli käytössä täy- delliset osakasrekisterit. Pörssirikastaulukossa suku- ja perhekunnat esiintyvät nipussa sen mukaan, miten he toimivat pörssissä. Suomalaiseen pörssikulttuuriin näyttää kuuluvan, että yrityksiä myydään pois enemmän kuin listataan. Yhdeksän vuotta sitten sadan miljoonan kerhoon kuului vain kahdeksan sijoittajatahoa. TAULUKKO-OHJEET Näin luet pörssirikastaulukkoa pörssiyhtiöiden sadan suu- rimman omistajan luetteloihin. He myivät ohjelmistoyhtiö Teklan, jota omistivat liki sadalla miljoonalla eurolla. päivän päätöskurs- sien mukaan. Kone Sanoma YIT 1 490 509 190 27 418 050 10 485 902 perijä yrittäjä sijoittaja ARVOPAPERI. Väki vaihtuu lähinnä listan häntäpäässä, jossa satunnaiset kurssimuutokset nostavat vuosittain esiin muutaman uuden nimen muutaman vanhan tilalle. Samalla vuodentakaiset vertailutiedot on päivitetty. Vähintään sadan miljoonan euron edestä kotimaista osakevarallisuutta on nyt kahdeksallatoista yksityis- henkilöllä tai perheellä. Vaikka pörssirikkaiden salkuissa on käynyt kato yleisen mark- kinaepävarmuuden vuoksi, heidän osakevarallisuutensa on viime vuosina kehittynyt varsin suotuisasti. Se näkyy myös pörssi- rikkaiden listalla. Osakasluetteloissa esiintyvät omistusyhtiöt on henkilöity. Taulukko kattaa vain Helsingin pörssin yhtiöt, ja niistäkin yllä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta vain sata suurinta omistajaa, eikä sen vuoksi anna täydellistä kuvaa suomalaisten pörssirikkaiden kokonaisvarallisuudesta. Varsinkin Pent- tien kohdalla tämä on perustelua, koska sukupolvenvaihdokset ovat saaneet heidät myös järjestelmään salkkujaan uuteen uskoon. 24 KESÄKUU 2012 Omistajat ja omistusyhtiöt Viimevuotinen listasijoitus Salkun arvon muutos vuodessa 1. Listaamattomien osakesarjojen osakkeet on arvostettu yhtiön listalla olevan osa- kesarjan mukaan. Taulukoissa merkintä "uusittu" tarkoittaa, että henkilön tai omistajatahon omistukset on ryhmitelty toisin kuin viime vuoden Pörssirikkaat-selvityksessä. TAULUKON TIEDOT PERUSTUVAT Kohoset menivät, Poju tuli Sijoitusväki on vuosikaudet valitellut sitä, että Helsingin pörssiin ei ole juuri uusia listautujia ilmestynyt. Tämänvuotiselle pörssirikkaiden listalle mahtuu Zabludowczin lisäksi neljä muuta tulokasta: Ahvenanmaan pohatta Anders Wiklöf, Olvin pääomistajat Hortlingit sekä Aspon taustalla vaikuttavat Vehmakset ja Nybergit. Tienaamistaan rahoista Kohoset näyttäisivät sijoittaneen vain pienen osan suomalaisiin osakkeisiin. Pörssirikkaiden top 50:stä ovat Kohosten lisäksi poistuneet sijoittaja-keksijä Göran Sundholm, Laroxilla rikastuneet Var- tiaiset, Rautaruukin ja Outokummun kurssilaskun koettelemat Rannilat, Componentan vahva mies Heikki Lehtonen, Talvivaaran omistajiin kuuluva Olli Salo ja TS-Yhtymää pyörittävät Ketoset. Teliasoneran suurin suomalainen yksityisomistaja Henrik Kuningas puolestaan myi tuhdin nipun teleoperaattorin osakkeita. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät ulkomaiset osakesijoitukset sekä muut omaisuusluokat kuin osakkeet. Kohosten hallitsemalla Gerakolla on joidenkin miljoonien euro- jen edestä muun muassa Fortumia, Sampoa, Konetta ja Nokiaa. Rafael Mattssonin perillisten omistuksia on täydennetty laskemalla mukaan Mattssonin tyttärien suorat omistukset
Hartwallit päättivät ruveta koti- maisiksi omistajiksi. Kone Cargotec Cramo Tikkurila UPM Oriola-KD Elektrobit Lemminkäinen Neste Oil 362 656 800 154 762 923 10 937 500 5 320 000 3 212 000 2 388 829 1 842 500 1 690 000 1 168 000 Erik Hartwall (D-Sijoitus, Ilona Herlin) (Structor, Corbis, Semerca, Fennogens Investments, Ehrnroothin perhe) ( Suomen kielen tohtori tuli Konetta pilkottaessa Ilkan ja Niklaksen rinnalle Cargotecin suuromistajaksi. Olemme pitkä- jänteisiä. Osakevaihtona toteutettu kauppa teki Hartwalleista brittiyhtiön suuromistajia. Kone Cargotec YIT Sampo Fortum Huhtamäki Tieto Vacon Ramirent Citycon 378 966 118 134 035 923 2 657 287 1 711 956 1 578 468 661 290 362 340 347 000 331 245 226 618 Vuorineuvos Casimir Ehrnroothin pojat Henrik, Georg ja Carl-Gustaf ovat mahtitekijöitä YIT:ssä ja Pöyryssä. "Emme tahdo olla sijoittajia, tahdom- me olla omistajia. Valitsemme sellaisia kohteita, jotka tarvit- sevat uutta omista- jaa ja joille meillä voisi olla jotakin annettavaa", pani- mosuvun patriark- ka Erik Hartwall linjasi Arvopaperin haastattelussa kaksi vuotta sitten. TOMMI MELENDER ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 25. Kemira Uponor Tikkurila Kone Fortum Cramo Oriola-KD Glaston 235 786 137 142 588 680 107 157 608 1 908 720 473 895 470 759 304 232 81 000 ) Yrittäjähenkistä omistamista JUOMAYHTIÖ HARTWALL poistui (Wipunen Varainhallinta, Ilkka Herlin perheineen) 2. YIT Pöyry Marimekko eQ Sampo Fortum Nokia 193 646 500 95 090 000 10 459 637 6 183 961 1 999 800 423 833 210 000 Helsingin pörssistä kymmenen vuotta sitten päädyttyään fuusioon Scottish & Newcastlen kanssa. Viime aikoina omistajuus ei ole näyttänyt Hartwalleille parhai- ta puoliaan, sillä Konecranes ja Stockmann ovat vuodessa menet- täneet yli kolmanneksen ar- vostaan ja Cramo lähes puolet. Kone Cargotec Cramo Tikkurila UPM Lemminkäinen Neste Oil Elektrobit Fortum 416 448 000 163 211 248 7 437 500 4 788 000 3 212 000 1 690 000 1 168 000 1 105 500 362 250 (HTT Holding, Hartwall Capital ja muut suvun sijoitusyhtiöt) 6. Konecranes Stockmann Cramo Sampo Fortum Kone Outotec Nokia Citycon Kemira PKC Group 127 593 372 114 452 350 81 562 521 5 248 566 5 060 415 1 431 540 1 231 650 903 000 828 868 745 700 722 400 3. ANTTI HERLIN (Holding Manutas, Security Trading, Antti Herlin) (Oras Invest, Paasikiven perhe, Nextstone) HARTWALLIT Peri vallan Koneessa isältään Pekalta. Muutama vuo- si sitten Heineken ja Carlsberg ostivat Scottish & Newcastlen ja panimosuvun perillisille kilahti miljardisumma rahaa. ILKKA HERLIN ( Cargotecin takapiru puhuu julkisuudessa mieluummin Itämerestä kuin omaisuudestaan. Noussut Sanoman suuromistajaksi. Tarkan syynin jälkeen suku valitsi suurten satsa- usten kohteeksi kolme Helsingin pörssin yhtiötä: Konecranesin, Stockmannin ja Cramon. Kone Sanoma YIT 1 490 509 190 27 418 050 10 485 902 Oraksen omistajasuku pitää valtaa kolmessa pörssiyhtiössä. Haluamme kehittää yri- tyksiä ja tuoda mukaan omaa osaamistamme. PÖRSSIRIKKAAT 1. Hartwallit ovat kuitenkin tehneet selväksi, etteivät kärky pikavoittoja. HARTWALLIT Panimobisneksensä myynyt suku keskittyy Konecranesin, Stockmannin ja Cramon omistamiseen. NIKLAS HERLIN ( (Mariatorp) Teollisuussuvun vesa tekee päivätyönsä media- ja kustannusalalla
GÖRAN J. EHRNROOTHIN PERHE (Virala, Alexander Ehrnroothin sijoitusyhtiöt) PERILLISET (Reino Laakkosen lapset, Laakkosen Arvopaperi) Fiskarsin perijöitä. Fiskars Kone Wärtsilä Sampo Nordea Marimekko Tieto Fortum Nokia F-Secure Rautaruukki Vaisala 157 086 278 13 483 805 7 944 926 4 172 310 1 534 680 943 410 719 800 689 724 485 100 322 320 304 640 139 590 9. ROBERT G. BJÖRN WAHLROOS (Björn Wahlroos) Enemmistö tyranniaa vastaan kiivaileva pankkiiri on rikastunut tasapäistävässä pohjoismaisessa yhteiskunnassa. SELVITYS 8. Sisaruksista Mikko on aktiivisin sijoittaja. Fiskars Tiimari Ahlstrom Oral Turvatiimi Nokia Pöyry 180 259 136 23 431 237 22 555 275 8 623 795 7 487 915 5 460 000 771 000 Mikko, Hannu ja Päivi irtautuivat sukuyhtiöstä. . Sanoma Fortum UPM Nordea Lassila & Tikanoja Tikkurila Huhtamäki Neste Oil Stora Enso Kemira YIT Konecranes Amer Sports Uponor Stockmann Lemminkäinen 240 729 203 3 668 187 3 059 430 2 416 680 1 813 848 1 425 162 1 347 538 1 335 462 1 290 150 1 125 425 1 079 300 878 564 850 540 686 400 660 321 167 310 Fiskarsin perijöitä. Fiskars Wärtsilä Ixonos Fortum Metsä Board Nokia Kone SRV Aspocomp 173 220 952 18 651 500 2 851 392 792 603 614 150 399 000 312 336 100 500 77 200 (Vidgrénin veljekset) 12. BLÅBERGIT (Olli ja Karolina Blåberg) Pekka Herlinin edesmenneen sisaren perilliset. Kuuluneet pitkään Wärtsilän suurimpiin henkilöomistajiin. Ponsse Olvi Kone Fortum 114 453 742 3 711 779 2 061 418 101 430 Fiskarsin perijöitä. EHRNROOTHIN PERHE (Turret, Savox, Ehrnroothin perhe) 14. ETOLAT (Etra Invest, Etola-yhtiöt, Tiiviste Group, Maritim, Erkki Etola) Viime vuonna Etolat omistivat Ahlstromia yli 40 miljoonalla, nyt eivät lainkaan. 10. Göranin poika Alexander on erikoistunut pörssin pikkuyhtiöihin. P-Karjalan Kirjapaino UPM Olvi PKC Group Sampo Fortum Vaahto Group Orion Stora Enso Huhtamäki Norvestia Lemminkäinen Technopolis Sanoma Pohjola Aspo YIT Cramo Scanfil Oriola-KD Raisio Kemira Nordea Raute Rautaruukki Componenta Alma Media Outokumpu Neste Oil Ponsse Nokia Kone Wulff 36 775 415 10 380 413 7 932 179 7 590 799 6 470 117 6 420 794 3 508 215 3 366 481 3 338 980 3 219 000 3 198 300 2 993 007 2 380 713 2 322 320 2 030 000 1 842 287 1 823 515 1 570 625 1 548 396 1 456 235 1 385 279 1 148 000 882 000 865 711 707 200 640 000 574 688 560 000 547 500 528 000 515 966 260 280 130 937 13. Kone Wärtsilä Cargotec Konecranes 132 568 412 7 154 000 3 607 386 1 838 000 Edesmenneen Sanoma-patruunan omistukset siirtyvät säätiön hallintaan. . ELSA FROMONDIN PERHE (Holdix, Fromondit) Ylä-Savon ylpeyden Ponssen valtikkaa pitävät Einarin pojat. Sampo UPM Nordea 213 821 943 1 834 959 588 000 Stockmann Orion Componenta Metsä Board UPM Metso Dovre Group Suominen Raisio Sampo Okmetic Incap PKC Group Aktia Ramirent Aspocomp Biohit Digia SRV Biohit Cencorp 41 638 848 34 225 000 16 800 000 12 456 000 10 439 000 10 200 000 6 084 000 4 278 162 2 210 000 1 818 000 1 792 000 1 407 532 1 290 000 1 237 500 1 144 000 1 022 900 799 200 470 000 335 000 108 000 66 316 26 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Elsa Fromond on omaa sukuaan Ehrnrooth. AATOS ERKON KUOLINPESÄ (Asipex, Aatos Erkon omistukset) 11
Stockmann Raisio Metso Huhtamäki Cargotec Nokia Tieto Sanoma Uponor Rautaruukki Metsä Board Atria Outokumpu Efore F-Secure 57 015 158 9 105 200 6 375 000 3 283 380 1 974 000 1 974 000 1 610 400 1 595 000 1 560 000 1 088 000 865 000 501 000 416 000 99 200 68 000 (Julius Tallberg Oy) Vetivät kiinteistösijoitsyhtiönsä pörssistä. Sanoma 90 668 126 20. Sanoma 90 668 049 (Pekka Perä) Talvivaara pörssiluisu on haukannut hurjan siivun kaivosinsinöörin varallisuudesta. F-Secure Nokia 85 800 833 839 143 ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 27. Ramirent Fiskars Nokia 68 423 950 32 356 667 139 860 (Ingman Finance, Hemholmen, Robert Ingman) Elintarvikkeilla rikastuneet sipoolaiset pyörittävät hajautettua Suomi-salkkua. (Rafaela Seppälä lapsineen) Aatos Erkon sisaren perillisiä. PÖRSSIRIKKAAT (Lival Oy, Stig Lival-Lindström) (Kari Niemistö, Selective Investor) Valaisinvalmistaja Livalin omistaja pitää hallussaan kahta kolmasosaa Nordic Aluminiumista. (Robin Langenskiöldin perhe) Aatos Erkon sisaren perillisiä. Talvivaara Nokia 89 461 604 119 700 Wärtsilä Etteplan Digia Fortum Metso YIT UPM Sampo Outotec Orion Cargotec Kemira Rautaruukki Elisa Okmetic Outokumpu Sanoma Nordea Aspo Uponor Nokian Renkaat Kone Neste Oil PKC Group Incap Tieto Talvivaara Ramirent 13 030 500 10 275 320 8 037 000 7 375 410 4 590 000 4 267 000 4 015 000 3 872 340 3 843 000 3 285 600 3 257 100 2 624 000 2 556 800 1 978 598 1 872 667 1 664 000 1 499 300 1 470 000 1 401 200 1 053 000 1 001 350 845 910 839 500 707 630 665 686 549 000 381 600 314 600 (Risto Siilasmaa) (Novametor, Inkeri Voipion lapset ja lapsenlapset) Mikko Laakkonen Vilho Väisälän perilliset hallitsevat Vaisalaa äänivaltaisilla osakkeilla. Nordic Aluminium Nokia Stockmann 90 030 069 10 114 650 1 564 000 Suunnon myynnillä tienannut taiteenystävä on kokopäivätoiminen sijoittaja. Vaisala 89 164 137 Tietoturvalla rikastunut yrittäjä johtaa nykyisin Nokian hallitusta. Ramirentin suhdanneherkkyys näkyy Tallbergien salkun arvonvaihteluissa
Pelkkä sivustakatso- ja hän ei ole, sillä hänet valittiin tänä keväänä Outotecin hallitukseen. Yliopistotutkintonsa hän on suorittanut Israelis- sa Tel Avivin yliopistossa. Viihteen ja urheilun lisäksi Zabludowicz on mukana myös taidepiireissä. Zabludowiczin valtaisa omaisuus on osin hänen isänsä peruja. Yhdessä brittiläisen vaimonsa Anitan kanssa hänet on listattu vai- kutusvaltaisimpien eurooppalaisten mesenaat- tien joukkoon. Hän omistaa muun muassa viidenneksen jääkiekkoseura Tapparan emoyhtiöstä Tam- hockeystä. Hän kuitenkin on syntynyt Helsingissä vuonna 1953 suomenjuutalaiseen perheeseen ja varttunut Tampereella, jossa kävi ruotsinkielistä koulua. Julinin perikunta, Jarl Gripenbergin kuolinpesä, Greta von Julinin kuolinpesä, Gripenbergit) CHAIM ZABLUDOWICZ Pörssirikkaiden toinen miljardööri ANTTI HERLIN ON SUOMEN Fiskarsin von Julinien jälkeläisiä. POJU ZABLUDOWICZ (Tamares Nordic Investments) Upporikas kosmopoliitti innostui sijoittamaan Outoteciin. Ei ole, jos tiedot Chaim "Poju" Zabludowiczin varallisuudesta pitävät paikkansa. Listalle nousun taustalla on yksi ainoa sijoitus: Zablu- dowiczin yhtiö Tamares osti nykyhinnoilla liki 80 miljoonan euron suurui- sen siivun Outotecista. Arvopaperin pörssirikkaiden top 50:een Zabludowicz nousee tänä vuonna ensimmäistä kertaa. GRIPENBERGIT (Lindsay von Julin & Co., I.A. SELVITYS 26. Kansainvälisten talouslehtien mukaan hän yltää noin kolmen miljardin omaisuudellaan Euroopan sadan rikkaimman joukkoon. Outotec 79 109 699 PERHE (Kauppahuone Laakkonen, Yrjö Laakkosen perhe) Laakkosen suvun perinteiset bisnekset kulkevat Yrjö Laakkosen perheen komennossa. Ennen Outotecia Zabludowicz on sijoitellut synnyinmaassaan vain listaamattomiin kohteisiin. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi, kun Madonna vieraili Suomessa ja vietti aikaa Zabludowiczin kesäpaikassa Pernajassa. Zabludowiczien taidekokoelma on herättänyt julkista kohuakin, sillä siihen sisältyy patsas, jossa Jeesuksella on erektio. Vanhempi Zabludowciz toimi asekauppiaana, mutta "Poju" on jättänyt asekaupan vähemmälle ja keskittynyt etupäässä kiinteistöalalle. TOMMI MELENDER Rakennusalan yrittäjäpersoonan salkku on suhdanteille altis. P-Karjalan Kirjapaino Orion Oriola-KD Sampo Alma Media Nokia 58 428 012 6 050 980 783 200 339 966 200 400 120 456 (Ilpo ja Timo Kokkila, Kolpi Investments, Pontos Capital) pörssirikkaiden kiistaton kärkinimi, mutta onko hän myös rikkain suomalainen. Fiskars Nokia Tieto Sponda Huhtamäki Huhtamäki Kone Aktia A Fortum Rautaruukki Outokumpu Cramo Uponor Atria Okmetic Sampo Comptel Comptel HKScan Ixonos Efore 74 035 365 2 142 000 1 049 200 1 015 000 815 480 686 720 650 700 648 000 608 580 511 360 496 000 437 500 265 200 260 520 224 000 218 160 192 000 163 200 157 920 94 600 62 000 27. Zabludowicz ei ole vuosikymmeniin asunut Suomessa, sillä hänen per- heensä muutti Israeliin 1970-luvulla. SRV Sampo Fortum 63 367 136 960 813 842 594 "Poju" Zabludowicz 28 KESÄKUU 2012. Kiekkokansa on nähnyt Zabludowiczin Haka- metsän hallissa seuraamassa kirvespaitojen otteluita. Showmaailman touhut ovat Zabludowiczille tuttuja jo sitäkin kautta, että hän omistaa kasinoja ja kiinteistöjä Las Vegasissa. Julkisuutta kaihtava miljardööri ei ole sijoi- tustaan sen kummemmin perustellut kuin luonnehtimalla Outotecia "mielenkiin- toiseksi yhtiöksi"
ERKKI PENTIN PERILLISET (Henrik Kuningas perheineen ja sijoitusyhtiöineen) (PNT Group) Kristina Pentti-von Walzel istuu Lemminkäisen hallituksessa. YIT Amer Sports Kesko Raisio Kemira Kone Fortum Outokumpu Ponsse 24 265 927 23 955 311 7 545 600 3 080 033 1 100 440 780 840 554 532 420 800 158 400 35. HEIKKI PENTIN PERILLISET (Heikki Pentin perilliset) 32. Lemminkäinen 62 089 856 Kasinovuosien suurnimi on vähentänyt omistustaan Teliasonerassa. Viking Line UPM Nokia Fortum 54 660 202 3 854 400 485 100 180 690 Ilkka Brotherus 1990- ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 29. OLAVI PENTIN PERHE (Ilkka Brotheruksen perhe, Sinituote) (Olavi Pentti ja Noora Forstén) Kilparatsastajanakin tunnettu Noora Forstén istuu Lemminkäisen hallituksessa. Teliasonera Sampo Sanoma Nokia YIT Fortum Ålandsbanken Talvivaara Biotie F-Secure 16 940 000 14 398 560 8 661 411 7 140 000 5 020 000 4 962 825 2 560 262 477 000 458 500 54 400 31. PÖRSSIRIKKAAT 30. LAINEET (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laineen perhe) Vihannestukun varat ovat poikineet pörssissä. Lemminkäinen 62 116 727 Erkylän kartanon isäntä pitää kiinni pitkäaikaisista omistuksistaan. Huhtamäki eQ Sampo Fortum UPM Nokia Affecto Neste Oil Exel Composites Rautaruukki Stora Enso YIT Metsä Board Stockmann Uponor Lassila & Tikanoja Outokumpu Sanoma Suominen Componenta Kemira Ramirent Oriola-KD Efore 9 062 022 6 031 248 5 054 040 4 620 861 4 255 900 3 835 440 3 596 000 3 285 000 2 691 413 2 448 000 2 241 900 2 208 800 1 574 300 1 360 000 1 271 400 1 171 300 1 106 448 829 400 661 640 656 000 615 000 400 400 282 304 31 000 (Alfa, Hildegaard, Lundqvistien perhe ja sijoitusyhtiöt) Ahvenanmaalainen laivanvarustajasuku. Lemminkäinen 64 455 856 Anna ja Heppu Pentti omistavat Lemminkäistä sijoitusyhtiön kautta
Tämän vuoden pörssirikkaiden listalla Takasten varallisuuden lähde on kahtena pa- - sä ja sijoitusyhtiö . Jorma Takanen on antanut ymmärtää, 38. Sievi Capitalin syntysanat lausuttiin pari vuotta sitten, kun vajaan PERHE (Stig Gustavson lapsineen) tämän jälkeen Takaset nostivat päätoimialaksi. HANNA NURMINEN (Hanna Nurminen) Pekka Herlinin lapsista vanhin on lahjoittanut suurimman osan osakkeistaan Koneen säätiölle. SELVITYS TAKASET (Jorma Takanen perheineen) Sieviläinen yrittäjäperhe lohkaisi Scanfilin kahdeksi yhtiöksi. Viking Line Kesko Ålandsbanken Sampo Nordea 29 218 750 7 860 000 5 674 208 2 565 198 1 787 520 itsetarkoitus. Kaupan päälle tuli paikka listayhtiönä. RAFAEL MATTSSONIN PERILLISET (Rafael AB, Rafael Mattssonin perilliset) Ahvenanmaan edesmenneen betonikeisarin tyttäret hallitsevat perheen varallisuutta. Konecranes Cramo Vaisala 38 042 520 994 770 594 000 Jorma Takanen TOMMI MELENDER 30 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Se että Takasten sopimusval- mistus toimii edelleen itsenäisenä listayhtiönä on sinänsä hatunnos- ton arvoinen suoritus, ovathan poistuneet aikoja sitten ja Elcoteq mennyt konkurssiin. Suomalaisen sijoitusmaailman parrasvaloissa he eivät ole viihty- neet koskaan, mutta Arvopaperin pörssirikkaiden listalla he ovat vakiokalustoa. Takasten nousu osakepohattojen kastiin ei ollut ta- vanomaisimpia: he toivat saranapuolelta pörssiin ostaessaan Wecanin. Kone Cargotec 46 810 143 5 335 090 39. Nyt sijoitustoimintaa voi ainakin markkina-arvon perusteella pitää Takasten tärkeimpänä bisnekse- nä. Sievi Capital hinnoitellaan 58 arvoiseksi. Entistä vahvemmin sitä tuo nyt myös sijoittaminen. Kymmenien miljoo- nien pörssirikkauskaan ei ole hänen päätään sekoittanut, vaan hän on korostanut työnteon ja yrittämisen tuovan sisällön elämään. Konecranesin entinen toimitusjohtaja tuli omistajaksi Industri Kapitalin ostettua yhtiön Koneelta. Sievi Capital Scanfil PKC Group Nokia Sampo Suominen Fortum Atria Technopolis Aspocomp 25 707 897 18 556 183 7 393 996 1 934 604 657 462 329 274 217 350 87 590 71 932 38 600 Sijoittaminen yrittämisen rinnalle SIEVILÄINEN TAKASTEN yrittäjäperhe tekee asiat omalla tyylillään
Lain mukaan lahjoitukset säätiöil- le ovat verovapaita. "Testamentin sisältö on yksityisasia", Ittonen sanoo. Samaa kokoluokkaan on Suomen Kulttuurirahasto. Sanoma-osakkeiden osalta asia on julkinen, koska Erkon kuolinpesän omistus on niin merkittävä eli 23 pro- senttia pörssiyhtiöstä. Sen sijaan hänen puolisonsa Jane Er- kon, 76, kunto on ollut erinomainen. Jane ja Aatos Erkon säätiön hallituk- seen kuuluvat Ittosen lisäksi varapu- heenjohtaja Jane Erkko, vuorineuvos Jaakko Rauramo, lääkintäneuvos Sa- kari Alhopuro ja sekä pitkään Aatos Erkkoa palvellut Heli Rahka. Säätiö tuskin luo- puu näillä hinnoilla Sanoma-potistaan, koska säätiöllä ei ole siihen tarvetta. Rahaa on muutenkin riittävästi. PÖRSSIRIKKAAT PERINTÖ Aatos Erkon säätiöity jättiperintö atos Erkko kuoli touko- kuun 5. Ittonen toimii Erkon säätiön puheenjohtaja. ELJAS REPO LEHTIMIES. Jane Erkko voi istua Sanoman halli- tuksessa vielä pitkään, koska yhtiöjär- jestyksen muutoksen myötä myös yli 75-vuotiaat voivat olla jäseniä. Hänen Suomi-osakesalk- kunsa, joka oli reilun 250 miljoonan arvoinen, koostui valtaosin Sanomasta. Aatos Erkko jätti Sanoman hallituk- sen jo vuonna 2001 ja keskittyi vaikut- tamaan taustalla. Erkon testamentissa tai säätiön pe- ruskirjassa ei ole vaatimuksia pitää Sanoma-osakkeita. "Siirtyvän potin arvo on päivän hin- noin noin 700 miljoonaa euroa. Erkko tyylilleen uskollisena vaikeni yksityisasioista, eikä perinnön kohtalosta tai suuruudesta ollut tietoa etukäteen. Svenska Litteratur- sällskapet i Finland on hieman varak- kaampi. Aatos Erkolla on myös muuta omai- suutta kuin pörssisijoitukset, mutta omaisuuden kokoa tai perijöitä ei tie- detä. Hänellä ei ollut lapsia, eikä hän tahtonut testamentata omaisuuttaan sisarten perillisille. Erkolla oli huomattavia ulkomaisia sijoituksia. Aina- kin kokoluokka on sitä tasoa", sanoo Nils Ittonen. Erkon perinnön myötä säätiöstä tulee Suomen suurim- pia. päivänä. Hän oli edesmenneen Aatos Erkon luottomies ja sijoitusten hoitaja. Asipex on ollut Erkon vuosikymmeniä pyörittämä sijoitusyh- tiö, joka on onnistunut varallisuuden luomisessa. Aatos Erkko Ludviginkadulla Viikkosanomien päätoimittajana vuonna 1953. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 31. Aatos Erkon Sanoma-osakkeet ja hä- nen sijoitusyhtiönsä Asipexin salkku siirtyvät Jane ja Aatos Erkon säätiölle, A jolla oli jo ennestään sadan miljoonan euron omaisuus. Viimeiset pari vuotta Erkon vointi oli heikko, eikä hän aktii- visesti osallistunut päätöksentekoon
Orion Oriola-KD 21 105 271 2 700 065 32 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Orion Oriola-KD YIT Sampo Fortum Kone Sanoma Huhtamäki Neste Oil Cramo Stockmann Nokia Olvi PKC Group Stora Enso Tieto HKScan Digia Finnlines Atria Lemminkäinen Ponsse 13 791 840 4 256 419 2 712 871 2 464 117 1 946 181 1 789 859 1 440 138 1 380 704 1 133 281 893 375 643 090 595 959 525 280 468 270 401 850 286 212 242 088 223 250 194 655 178 451 138 580 130 944 Toivaset hallitsevat lvi- ja sähkötukkuri Onnisen varallisuutta. Nordea Norvestia Sampo Suominen Kone Neo Industrial Nokia Stora Enso Elecster Fortum Affecto Citycon Tulikivi Technopolis Finnlines Aspocomp Tecnotree 21 585 586 1 800 000 1 514 139 875 000 607 320 455 000 420 000 384 850 303 000 289 800 186 000 155 400 96 507 87 631 65 336 38 600 24 700 Sijoittajakonkarin perhe omisti viime vuosisadan alussa lähes koko Lauttasaaren. SELVITYS (Jouko Braden perhe ja sijoitusyhtiöt) (Onninen-Sijoitus, Onnivaatio, Maarit Toivanen-Koivisto) (Carl Johan Tallberg ja sijoitusyhtiöt) Sijoittajaveteraanin osakesalkun kulmakivinä pysyvät lääkealan firmat. Ålandsbanken 29 691 488 Arkkiatri Arvo Ylpön perillisiä. Kone Wärtsilä Sampo Nordea Nokia Tieto Citycon Sponda Stockmann Amer Sports Fortum Uponor Sanoma F-Secure Talentum Finnair Comptel 8 557 573 6 657 870 3 563 280 1 781 164 1 622 460 1 537 200 621 600 520 214 433 881 414 789 383 985 340 860 293 480 197 200 136 620 126 630 76 800 (Henrik Nyberg perheineen, Havsudden) Olvin menestys poikii vaurautta iisalmelaiselle panimosuvulle. (Suomen Kauppayhtiöt) Aspon perinteisiä omistajia Aspo Sampo 24 603 714 1 999 800 Olvi 28 765 759 Hyvinkääläinen yrittäjäperhe tienasi Markantalon ja Tarjoustalon myynnillä. Kone Nokian Renkaat Sampo Metso Fortum Nordea YIT Konecranes Outotec Elisa Nokia Kemira Neste Oil Cramo Outokumpu Rautaruukki Atria Digia 5 118 840 4 405 940 3 781 440 3 366 000 2 245 950 2 173 072 2 001 725 1 929 900 1 732 500 958 920 709 800 705 077 650 503 609 875 408 800 402 560 210 420 23 500 (Aatos, Liisa ja Tapio Vehmas) (Harald Relander) Aspon perinteisiä omistajia. JUKKA YLPPÖ (Anders Wiklöfin sijoitusyhtiöt) (Jukka Ylppö) Ahvenanmaan pohatta lisäsi omistustaan Ålandsbankenissa. Aspo Sampo Kone 26 783 467 1 381 680 433 800 Varallisuuden alkulähteenä Lahden Polttimo. Wärtsilä Nordea Raisio Uponor Orion Lassila & Tikanoja Outokumpu Kemira Cramo Raute Suominen Marimekko Ponsse Oriola-KD 6 515 250 6 027 000 3 248 700 2 535 000 1 592 147 1 171 300 1 080 000 984 000 896 875 526 320 448 000 369 000 330 000 272 800 50
Niemisen lisäksi iskuetäisyydellä top 50:stä oli tänä vuonna useampia muitakin nimiä. Niemisellä. Rahassa mitattuna herrojen välillä on eroa vain parisataatu- hatta euroa. Uuden rahan puolelta top 50:een kolkuttavat sinnikkäästi Baswaren taustahahmot Ilkka Sihvo, Kirsi Eräkangas ja Hannu Vaajoensuu. Selvi- tys perustuu Nokiaa, Fortumia, Konetta ja Sampoa lukuun ottamatta sadan suurimman omistajan listoihin. Oman lukunsa suomalaisten pörssirikkaiden joukossa muodostavat Ahlströmin suvun jäsenet. Sundholm on myynyt etenkin Cargotecia, jota hän omisti viime vuonna yli kolmellatoista mil- joonalla eurolla. Sellainen - neen niukasti sadan väärälle puolelle "menettää" ison siivun osakevarallisuudestaan. Sijoittajakonkarit Kai Mäkelä ja Erkki Myllärniemi ovat olleet pörssirikkaiden kunniataulukossa useampana vuonna, eivätkä jää siitä kovin kauas nytkään. omaisuutensa luonut keksijänero Göran Sundholm olisi päässyt top 50:een, ellei olisi pienentänyt Suomi- salkkuaan. Lisäksi täytyy muistaa, että Arvopaperin selvitys ei kerro koko totuutta yksityishenkilöiden pörssiomistuksista. TS-Yhtymää hallitsevat Ketoset, Componentan takapiru Heikki Lehtonen ja Pöyryn luojan Jaakko Pöyryn perilliset ylsivät viime vuonna kunniatau- lukkoon, mutta jäivät nyt niukasti ulos. Sillä pääsisi pörssirikkaiden top 50 -listalla 35:nneksi. dessa sinkauttaa top 50:een, esimerkkeinä Marimekkoa maailmanvalloituksella luot- saava Mika Ihamuotila, Nurminen Logisticsin pääomistajina hääräävät Nurmiset tai Telesten taustavaikuttajiin nousseet EM Groupin Miettiset. PÖRSSIRIKKAAT MELKEIN LISTALLA Jukka sisään, Jorma ulos Kummalla on suurempi Suomi-salkku, Jukka Ylpöllä vai Jor- ma J. Lisäksi useammankin suo- malaisyhtiön taustalla vaikut- GÖR AN taa yksittäisiä suuromistajia, SUNDHOLM jotka osakkeen sopiva nousu- MYI RUTK ASTI pyrähdys saattaa tulevaisuu- CARGOTECIÄ. Omistus on kuitenkin levinnyt suvun kesken niin laajalle, että emme ole niputtaneet Ahlströmien omistuksia yhteen. TOMMI MELENDER Göran Sundholm ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 33. Antti Ahlströmin Pe- rilliset Oy on Ahlstromin suurin omistaja 60 miljoonan euron potillaan. Jokavuotisiin listakärkkyjiin lukeutuvat vanhaa rahaa edustavat Fiskars-perijät Åbergit, Wredet, von Limburg Stirumit ja Hisinger-Jägerskiöldit. Arvopaperin listauksen mukaan Ylpöllä, sillä hän yltää vii- meisenä nimenä pörssirikkaiden top 50:een, kun taas Finnfo- amilla ja kiinteistöillä rikastunut Nieminen jää siltä ensimmäi- senä nimenä ulos. Liki neljänsadanatuhannen osakkeen Cargotec-omistus on hiipunut viiteenkymmeneentuhan- teen osakkeeseen. Ei siis tarvittaisi suuria kurssiliikkeitä, että Niemi- sen Suomi-salkku kiilaisi Ylpön Suomi-salkun edelle
Itämeren puolesta toimivan säätiön johtajana hän kohtaa syksyllä Vladimir Putinin. MERI. HENKILÖ Suomen toiseksi rikkain Ilkka Herlin kehuu poliitikot ja Pietarin veden- puhdistuksen. Ahkera purjehtija Ilkka Herlin on vuokrannut MERIMIES HERLIN Teksti Mikko Laitila Kuvat Outi Törmälä ARVOPAPERI veneensä muille täksi suveksi perhesyistä. 34 KESÄKUU 2012
ILKKA HERLIN ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 35
Istumme Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevan toimiston pienessä kokoushuoneessa, jonka ulkopuolella käy vilske. Venäjä on havahtunut, balteille ja ruotsalaisille ajatusta uuden- laisesta korkean tason yhteistyöstä ja Itämeri-taksvärkistä pitää vielä myydä erikseen. HENKILÖ O " len seurannut ympäristöasioita 1970-lu- vulta saakka. Näin on käynyt ennenkin. Kemira aloitti vedenpuhdistuksen metsäteollisuuden laitoksissa lain ohjaamana vuosikymmeniä sitten. Sarja ja samaan aikaan alkava juttusarja radio Novalla auttavat nostamaan Herlinin johtaman Baltic Sea Action Group -säätiön tunnettuuden uudelle tasolle. Nyt hän puhuu Itämerestä. Rooman klubi on ollut ikävä kyllä siitä saakka oikeassa ennustuksineen", Ilkka Her- lin sanoo. Kesäkuun 19. Asenneilmapiiri on muuttunut noista ajoista valtavasti." Myöhemmin Herlin pyydettiin John PERHE Nurmisen säätiön hallitukseen edistämään Pietarin jätevedenpuhdistusta, jota hän oli ehdottanut Nurmisen säätiön projek- tiksi. Nykyään lobbaaminen Itämeren puolesta on ollut Herlinille helpompaa. Yrityksen sisäisesti neljännesvuosi on kuvitteellinen ja turha yksikkö. "Perustin tuolloin Pietikäisen Sirpan ILKKA HERLIN, 53 kanssa Ympäristö ja Talous -nimisen yh- PROFIILI distyksen, mutta tuolloin oli ihan turha mennä yrityksiin puhumaan ympäristö- MITÄ asioista. "Ajattelutavan muutos ratkaisee. "Meillä Suomessa jotenkin luullaan, että suomalaiset ovat maksaneet Pietarin vedenpuhdistamot. Suomi sitoutui edellisessä kokouksessa Saaristomeren kunnon kohentamiseen ja pyrkimään ravinteiden kierrätyksen malli- maaksi, mikä näkyy nyt läpi ympäristö- ja maatalouspolitiikan. Jollekin algoritmisijoittajalle sillä voi olla merkitystä." Kirkastuu koko ajan Mutta mitä Itämeriasenteet ovat nyt. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) pieni organisaatio valmistelee kokousta yhdessä Kremlin kanssa. Baltic Sea Action Groupin henkilöstö valmistelee suurta tapahtumaa. Säätiö on tähän mennessä saanut yrityksiltä, valtioilta ja yhtei- söiltä yhteensä yli 200 sitoumusta tehdä työtä Itämeren hyväksi. Koko- uksen osallistujalistalla on myös Vladimir Putin. Cargotecin hallituksen puheenjohtaja on jakanut jo vuosia työpanoksensa ja vapaa-aikansa liike-elämän ja Itämeren kesken. Se on paskapuhetta. Nyt vedenpuhdistus on sen ydintä." Mitä BSAG on sitten saanut aikaan. päivä MTV3:lla alkoi Itämeri-niminen tv-sarja, jossa vanha kuunari etenee Suomen rannikkoa pohjoisesta kohti Suomenlahtea. Suomalaiset ovat maksaneet vain joitakin promilleja kokonaisinvestoinneis- ta. "On tavallista haukkua poliitikkoja välinpitämättömiksi. Kaliningradin uusi vedenpuhdistamo on suoraa seurausta sää- tiön edellisestä summitista, jossa Venäjä oli ensimmäisen kerran läsnä Putin kärkihahmonaan. Vuonna 2008 aika oli kypsä työn HARRASTUKSET laajentamiselle ja Herlin perusti BSAG:n yhdessä Saara Kankaanrinnan ja Anna 36 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI Venäjä yllättää Edellinen pätee myös ulkomaisiin poliitik- koihin. Säätiö ei käytä lahjoitusvarojaan julkisuuden hakemiseen. "Tämä piti tehdä" Jo varhain ympäristöherätyksen saaneella Herlinillä on ollut kunnolla aikaa ympäristötyölle 1990-luvulta alkaen. Näkyvyyttä tuovat myös busseissa, raitiovaunuissa ja ulkomainoksissa näkyvät kampanjat. "Trendi ympäristönsuojelun puolesta on niin itsestäänselvä, että kukaan ei ole vastustellut." Iso aalto pyyhkäisee Herlin puhuu isosta aallosta, joka vaikuttaa yritysten ja ihmisten ympäristöasenteisiin. "Se on kokonaan toista kuin tutun Suomen presidentin tutun kanslian kanssa toimiminen", Herlin sanoo. Mielellään kauas katsova Herlin haukkui kvartaalikapitalismin jo vuosia sitten noustuaan Cargotecin hallituksen johtoon. "On päivä päivältä selvempää, että kvartaalikapitalismi pitäisi haudata. Ja kaikki tapahtuu hankkeeseen sitoutuneiden yritysten työllä. Ruotsi tosin puhdistaa vesiään jo Suomea paremmin. Eteeni ei ole tullut yhtään poliitikkoa, joka ei tekisi oikeita valintoja, kun asia on heille esitetty ja jos siihen on edellytyksiä", Herlin pamauttaa. Säätiö säntää julkisuuteen Pöydällä lepää Serus Median tekemä kirja BSAG:sta. Tämä on täysin väärä luulo. "Tärkeintä on saada poliitikot toimimaan ja yritykset seuraavat. Itämeren asian ajaminen on ollut vaikeampaa monessa muussa Itämeren maassa kuin Venäjällä. Ikäpolvemme huomasi, että resurssit ovat rajallisia. Puuhamies Herlin voi olla tiiminsä saavutuksesta ylpeä. Itämerihankkeen suuri hetki koittaa, kun järjestyksessä toinen kokous pidetään syksyllä Pietarissa. Cargotecin hallituksen puheenjohtajalle on täysin selvää, että ympäristöarvot omaan toimintaansa parhaiten sovittavat yritykset tulevat korjaamaan potin nyt ja tulevaisuudessa. "Valmistautuminen syksyn Baltic Sea Action Summitiin on käynnissä", Herlin myhäilee. Kotsalo-Mustosen kanssa. Menestyjät ovat jo linjanneet ympäristö- ja muut kestävyyskysymykset osaksi strategiaansa." Esimerkkeinä onnistujista hän mainitsee Outotecin ja Kemiran. Se on pienen mediayhtiön korsi kasvavaan sitoumusten kekoon. Rahat ovat tulleet korkoineen takaisin suomalaisyritysten saamina urakoina",
Epävarmoissa oloissa on pa- rempi pyytää yrityksiltä osaamista kuin rahaa. BALTIC SEA ACTION GROUP "Kun lähdimme rakentamaan tätä vuonna 2007, tiesimme jo että lama on tulossa. Edes vuosia jatkunut kitulias talous- kasvu ei ole sammuttanut osallistujien intoa. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 37. Käytännössä BSAG edistää Itäme- ren suojelukomission Helcomin työtä. Ilkka Herlin pitää tänä vuonna ensimmäisen kunnollisen kesäloman vuosiin. Helcom on Itämeren valtioiden ja EU:n muodostama organisaatio, joka valvoo Itämeren tilaa. Eikä keneltäkään pyydetä että tehkää tämä tuloksenne kustannuk- sella", Ilkka Herlin linjaa. Se alkaa matkalla Kuusamoon mökille, "eri valuma-alueelle", kuten vesistöjen tuntija asian ilmaisee. Haluamme hikipääomaa on Itäme- ren pelastamiseksi työtä tekevä säätiö, joka kokoaa eri toimijoita tekemään Itä- meren hyväksi sitä, minkä ne parhaiten osaavat. ILKKA HERLIN "ON PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ SELVEMPÄ Ä, ETTÄ KVARTA ALIK APITALISMI PITÄISI HAUDATA." KESÄ
Hiljainen vallanvaihdos suututti muut sisarukset. Ristiriitaiseksi persoonaksi tiedetyltä isältään hän oppi paljon sellaistakin, jota ei halua itse toistaa. Herlin aikoo pitää kokouksen tavoi- tetason korkealla. Toinen haaste ovat vaaralliset aineet", Herlin luettelee. Tieto asiasta pysyi piilossa vuoteen 2000. Uroshaahkoja saa jahdata kesäkuun alusta. Osakekurssilla mitaten matkaa huipulle on vielä. Veljeksiä tuntevien mukaan heistä jokainen haluaa istua ohjaajan paikalla. Herlin istuu WIP:n ja Immonen Cargotecin hallituksessa. Vaikka Laukaanjoen kautta Suomenlahteen valunut venäläisen lannoitetehtaan aiheuttama fosforipäästö puhutti, kokonaistilanne Venäjällä on Herlinin mukaan parantunut. Ruokaomavaraisuutta Järjen ääni -blogissaan pohtinutta Herliniä kismittää vieläkin Kemiran fosfaattikaivosten päätyminen norjalaisille. Nyt toimintaa on noin 160 maassa. Yhtiön kurssi oli sekä keväällä 2011 että alkuvuonna 2012 hyvin yli 30 euroa, nyt alle 19 euroa. Cargotec on napannut toimitus- johtaja vetämänä takaisin sen osan liikevaihdosta, jonka yhtiö menetti syksyllä 2008 alkaneessa - nut kaikilta. "Tällä hetkellä Suomen näennäisesti omavarainen maatalous perustuu Venäjältä tuotavaan typpilannoitteeseen", kierrätysmaa- talouden puolesta puhuva Herlin sanoo. Meren syleilyssä "Tuossa Helsingin edustalla on verkot vedessä." Herlinin suhde Itämereen on elämän mittainen. "Cargotecin on muokattava oma rakenteensa sellaiseksi, että tuotanto ja muu verkosto noudattavat maailman uutta taloudellista jakoa ja maailman tavaravirtoja", Ilkka Herlin linjasi Ta- louselämän haastattelussa viisi vuotta sitten. "Venäläisen lihantuotannon ravinnekuormitus on katastro- faalinen. Pekka Herlinin johtamisopas oli appiukko teos Isien työ, jonka mukaan talossa voi olla vain yksi isäntä. Koneen perijäsuvun perinnönjakoon liittyi dramatiikkaa, kun Pekka Her- lin (19322003) siirsi yhtiön määräys- vallan veljeksista vanhimmille Antille salaisella testamentilla ohi muiden sisarusten jo vuonna 1995. Hän puhuu omista 18- ja 24-vuotiaista pojistaan. Talvivaaran ja muiden kaivosten odotettua suuremmat ympä- SIJOITTAJA Ilkka Herlin valvoo sisarusten omistusta ITÄMEREN ELÄMÄNTEHTÄVÄKSEEN ottanut Ilkka Herlin on Suomen toiseksi rikkain henkilö, edelle yltää vain isoveli Antti Herlin. Kalastuksen lisäksi tärkeä harrastus on purjehdus ja harvoille tuttu merilintujen metsästys. Muun muassa näihin etsitään ratkaisua Pietarin Baltic Sea Action Summitissa syksyllä. MIKKO LAITILA 38 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Häntä arveluttaa myös se vauhti, jolla kaivoslupia on myönnetty ulkomaisille kaivosyhtiöille, eivätkä myynnitkään ole kovin on- nistuneita olleet. ristöpäästöt kertovat kiireestä. Ilkka Herlin pyörittää isoa sijoitussalkkua ja omis- taa 12,4 prosenttia kontinkuljetusyhtiö Cargotecista. Siellä käynnissä olevaa kaivosbuumia ympäristömies Herlin seuraa hieman varauksellisesti. Sijoitusasioissa Herlinin luotettu on konkarisalkunhoitaja Peter Immo- nen, jonka kanssa Herlin omistaa WIP Asset Managementin. Ilkka Herlin on ollut näkemyk- sellinen hallituksen puheenjohtaja Cargotecissa, eikä hän ole isoveljensä Antin tapaan jakanut aikaansa muihin hallituksiin. "Liian vähän testatut teknologiat menivät läpi", Herlin uskoo. Nyt veljeksistä jokaisella on oma tontti: Antilla Kone, Ilkalla Cargotec ja Niklaksella kustannustoiminta. Suomi vauhkoontui kaivoksista Käännetään hetkeksi katsetta merestä kohti pohjoista. Antti Herlin sai Koneen äänivallan, muut sisarukset Hanna, Ilkka, ja Ilona saivat Koneesta erotetun Cargotecin osakkeita. HENKILÖ "SUOMI UNOHTI VENÄJÄN L ÄHES Herlin valistaa. Ei Herlinien perinnönjako voinut helppoa ollakaan. Meri on pietarilaisille tärkeä ja venäläiset haluavat muutenkin osoittaa osaamistaan." Vaikka paljon on jo tapahtunut, tekemistäkin riittää. Bisneksen menestys kuitenkin ratkaisee, ja Cargotec on kasvanut globaaliksi määrätietoisin yritysostoin. "Olin juuri poikien kanssa merilintumetsällä. Näimme kolme haahkaa mutta jäimme ilman saalista", Herlin sanoo. Ilkka Herlin oli ajanut Koneen osakesarjojen yhdistämistä ja erosi hallituksesta vuonna 2000. Ilkka Herlin on kertonut saaneensa liikkenjohtamisoppia isältään Pekal- ta ja isoisältään Heikki Herliniltä. Kaikki sisarukset ovat myös Koneen suuromistajia, sillä omaisuus jakaantui tasan, vaikka Koneen äänivalta ja per- heen kotitilan isännyys menivät An- tille. "Pietarin vedenpuhdistus alkaa olla samaa tasoa kuin Suomessa. Ilkasta tuli Herlinien perheen sijoitusyhtiön johtaja vain 29-vuotiaana vuonna 1988, Koneen hallitukseen hän nousi vain kaksi vuotta myöhemmin. Herlin ei halua puhua omistuk- sistaan, vaikka on kokenut sijoittaja ja tuntee alan
"Venäjällä on rahaa, ja he hakevat koko ajan investointikohteita. "Väyrynen ehdotti vahvistuvan Kiinan vastapainoksi transat- lanttista yhteistyötä raaka-ainevarojen turvaamiseksi. Ajatus on erinomainen, mutta esittäjä monen mielestä väärä." Haastatteluhetkellä edessä olevaan Keskustan puheenjohtajava- lintaan puolueen näkyvä kannattaja Herlin ei halua ottaa kantaa. Suomi ei pääse nauttimaan tästä samassa mitassa, koska kustannustasomme on jo vienyt valmistavaa teollisuutta paljon pois." Sitä paitsi Suomen valtio velkaantuu vaarallista vauhtia, aivan kuin Kreikka vain reilu vuosikymmen sitten. Toiveissa on, että kohta myös kansan rahaa alkaa virrata. Herlinin kesä etenee Kuusamon jälkeen saaristossa. Maata kohti ohjaa myös äidin isän Kustaa Vilkunan henkinen perintö. "Tulen toimeen tulevan puheenjohtajan kanssa." Herlin haluaa muistuttaa, että säätiö on puoluepolitiikan ylä- puolella. ARVOPAPERI. "EU on kuralla, ja oma tilanteemme Suomessa tulee heikkene- mään", Herlin sanoo. Se oli virhe." Suomen pitäisi lisätä kaikenlaista aktiivisuutta Venäjän suun- taan, kun EU murenee alta. Oma tila pitää olla. Etelä- ja Pohjois-Euroopan maiden yhdentyminen on kuin kylmän ja kuuman veden sekoittamista. Herlin metsästää kaikkia kotimaisia riistalajeja. "Latinalaisissa maissa on kaksi taloutta, oma talous ja julkinen talous. "Suomi unohti Venäjän lähes viideksitoista vuodeksi osittain EU:n vuoksi. ILKKA HERLIN LOMA. "Saksan vientiteollisuus tulee hyötymään EU:n romahduk- sesta, koska euron arvo laskee. Sen työtä tukevat näkyvästi myös presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Kun EU sortuu, katso itään! Itämerta pelastettaessa on osattava katsoa oman altaan ulkopuolelle. Vilkunalais- alkiolaista verenperintöä on halu tehdä yhteiskunnallista hyvää, vaikkapa sitten pelastaa Itämerta. Vapaa-ajan tarvetta tuo vain kolmen kuukauden ikäinen tytär uuden puolison kanssa. "Kaikilla on vastuu yhteisistä asioista, rikkaalla vain on paremmat mahdollisuudet toimia." Tämä näkyy Itämeri-hankkeessa, johon Herlin on toistaiseksi "itse lahjoittanut suurimman osan fyrkasta". Maik- karin Itämeri-sarjan kanssa käynnistyy säätiön rahanhankinta yksityisiltä kansalaisilta, sillä moni on kysellyt mahdollisuutta osallistua ja lahjoittaa rahaa säätiölle. Julkikeskustalaisena Herlin kannatti Paavo Väyrystä presiden- tiksi ja arvostaa miehen mielipiteitä, sillä kestävästä kehityksestä Väyrynen puhui jo 1970-luvulla. Peltoja luomuviljelee naapuri, metsässä raivaa Ilkka Herlin itse kun vain ehtii. Saksahan ajaa euroa alas pa- rasta aikaa. Hirviporukassa hän on Raaseporiin kuuluvassa Tenholassa, josta löytyi pitkän ha- kemisen jälkeen maatila. BSAG:n perustajiin kuuluvalla Saara Kankaanrinnalla ja Herlinillä on entuudestaan puolitoistavuotias poika. Vesilinnustaja panee kysyttäessä vesilinnut maun mukaisen järjestykseen: tukkasotka, tavi ja haahka, parasta lähiruokaa kaikki. Siitä tulee haaleaa. Maan nälkä tarttui kotitilalta Thorsvikista, joka kuuluu nykyään isoveljelle Antti Herlinille. Jo tämän vuoksi suomalaisten pitäisi olla hereillä." KESÄKUU 2012 39 Ylety kohti yhteistä hyvää Historiantutkija Ilkka Herlin teki väitöskirjansa Kustaa Vilkunasta ja tuli samalla selvittäneeksi omia lähtökohtiaan. Ja julkista taloutta saa sikäläisen tavan mukaan huijata vapaasti." Herlin uskoo, että tavalla tai toisella euromaiden velat päätyvät yhteen pinoon, sillä ei voi olla yhteistä valuuttaa ilman yhteistä taloudenpitoa. Ja vaikka euroalue hajoaisi, Suomen tilanne heik- kenisi osana Eurooppaa
Pekka Puustinen saa BMW Z3:sta symbolista arvohyötyä. 40 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. TUTKIMUS TOHTORI
luttamiseen. "Sijoittaessaan Nokiaan sijoittaja voi kokea arvoa esimerkiksi siitä, että Emotionaalinen arvo Tuntemukset ja kokemukset on tukemassa suomalaista yhtiötä. Toiminnallinen arvo Vaivattomuus I Sijoittaminen on helppoa eikä vie aikaa. kuusi ulottuvuutta Arkijärkikin kuitenkin sanoo, että Taloudellinen arvo Tehokkuus sijoittaja voi tulla onnelliseksi myös I Sijoittaja saavuttaa taloudelliset muusta kuin euroista. I Sijoittaminen on hauska tapa viettää Kokonaisuutena sijoitus Nokiaan aikaa. Kuluttajina olemme Taloudellinen arvo Alhaiset palkkiokulut jo aikoja sitten ymmärtäneet, että I Sijoittaja pitää välityspalkkioita ja hallinnointikuluja alhaisina. Väitöstutkimus tarkastelee sijoittajaa kuluttajana, joka kokee sijoittaessaan hyötyjä ja uhrauksia. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Mika Kanerva E ihän tässä nyt mitään järkeä ole sijoittaa Nokiaan, mutta... Aiemmin sijoittamista AKATEEMINEN NÄKEMYS on tutkittu lähinnä perinteisen ra- hoitusteorian lähtökohdista, jolloin sijoittaja on oletettu puhtaasti tuot- Sijoittamisessa koetun arvon tojen ja riskien arvioijaksi. Symbolinen arvo Itsetunto I Sijoittaja näkee itsensä positiivisessa valossa sijoittamisen ansiosta. KESÄKUU 2012 41. Sijoittaja kokee nautintoa, iloa ja voi olla sijoittajalle perustellumpi, positiivista jännitystä. "Voipas olla!" huudahtaa Pekka Puustinen. "Kyllä sijoittaminenkin saa tehdä ihmisen onnelliseksi", Puus- tinen sanoo. vaikka hän saisikin paremman tuo- Symbolinen arvo Altruismi ton sijoittamalla eteläafrikkalaiseen I Sijoittaja ilmaisee eettisiä arvojaan Tällaisen symbolisen arvon on oltava kuitenkin suurempaa kuin mahdollisesta taloudellisesta menes- tymättömyydestä aiheutuvan mie- ARVOPAPERI sijoittamalla. Tamperelaisessa kahvila Runossa latte macchiatoaan siemaileva Puustinen on soveltanut kuluttaja- ja markkinointitutkimukses- sa käytettyä koetun arvon käsitettä sijoittamiseen. vaikkapa auto ei ole vain väline, jolla siirrytään paikasta A paikkaan B. PEKKA PUUSTINEN Mielihyvä saa maksaa Sijoittaminen on kuluttamista Sijoittaja ei tavoittele vain suurinta mahdollista riskikorjattua tuottoa. Puustisen tavoitteensa ja tuottoa suhteessa oivallus on verrata sijoittamista ku- ottamaansa riskiin. Jos suomalaissijoittaja kokee hyvää mieltä sijoitta- essaan Nokiaan, sijoituksessa voi olla järkeä, vaikka tiukan tuottoriski-laskelman valossa sijoittaja ei tuntisikaan tekoaan rationaaliseksi
Kun hän karauttaa 15 litraa satasella juovalla autolla ostamaan luomuruokaa, joku voisi pitää toimintaa risti- riitaisena. Puustinen ottaa esimerkin autoilusta. Sijoittaja voi ilmaista omia arvojaan sijoittamisen avulla vaikkapa ostamalla suomalaisosakkeita isänmaallisuuden hengessä. "Lidl on edullinen, mutta voimme käydä Siwassa, vaikka se on vähän kalliimpi, koska se on lähellä. Sijoittajien ajatuksia hän on kerännyt muun muassa haastatte- lemalla Arvopaperin Sijoitusristeilylle osallistuneita henkilöitä. Jos Stockmann olisi järkyttävästi kalliimpi, emme ehkä kävisi siellä. Vaivattomuus ei ole taloudellinen vaan toimin- nallinen arvo. Selitys löytyy symbolisesta arvosta. Sijoittamisella on myös symbolinen ulottuvuus. Sijoittaminen saattaa myös määritellä ihmistä ja hänen kuvaansa itsestään. BMW Z3:n järjettömyys ja järki Ihmiset arvostavat eri asioita. Stockmann on kalliimpi ja useimmille kaukana, mutta siellä käydessä saa toisenlaista mie- lihyvää. Samoin eettinen sijoit- taja voi tyytyä hieman pienempään tuottoon, jos kokee samalla tukevansa itselleen tärkeitä asioita. Yksi harrastaa sijoittamista ja nauttii Revenio Groupin vuosikertomuksen tavaamisesta, toinen saa näppylöitä numeroista. Toisaalta sijoittaja saattaa arvostaa sijoittamisen vaivattomuutta ja ajansäästöä. "Äitini ei koe saavansa yhtä voimakkaita symbolisia arvohyötyjä, joten hänen ei olisi mitään järkeä ajaa bensasyöpöllä ja epäkäy- tännöllisellä autolla." Sijoittamisessa taloudellinen menestys on Puustisen mukaan 42 KESÄKUU 2012 kaiken pohjalla, mutta jos muista arvoulottuvuuksista tulee hyötyjä, sijoittaja on valmis luopumaan optimaalisen tuoton hakemisesta. Taloudellista arvoa sijoittaja saa myös silloin, jos hän kokee si- joittamisen kustannuksiltaan edulliseksi. Puhumattakaan Veljekset Keskisestä, jossa käydään puhtaasti kokemusten perässä." "Mutta missä ovat rahoituspalveluiden Stockmann ja Keskinen?" Puustinen kysyy. ARVOPAPERI. "Myös sijoittamisessa kuluttaja aina määrittää, millaista arvoa hän kokee", Puustinen sanoo. Hän ajaa kesäisin rätti- kattoisella BMW Z3:lla, joka on kaksipaikkaisena kolmihenkiselle perheelle "järjetön". "Kun sijoittaja pitää sijoittamista itsessään hauskana tapana viettää aikaa ja kokee positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia, hän saa emotionaalisia hyötyjä", Puustinen jatkaa. TUTKIMUS "MISSÄ OVAT R AHOITUSPALVELUIDEN STOCKMANN JA KESKINEN?" lipahan, jotta sijoittaja voisi olla sijoitukseensa kokonaisuutena tyytyväinen tai saisi siitä arvoa, kuten Puustinen sanoo. Arvon kuusi ulottuvuutta Puustinen on väitöstutkimuksessaan määritellyt sijoittamisessa koetun arvon käsitettä. Tarkempi tilastollinen tarkastelu osoitti, että sijoittamisessa koettu arvo jakautuu kuuteen ulottuvuuteen, joista kaksi on taloudellisia. Urheiluauto kenties saa ajajansa näkemään itsensä positiivisessa valossa, ja samoin käy luomu- ruokaa ostettaessa." Koska Puustinen kokee, että hän saa Z3:staan suuremmat symboliset arvohyödyt kuin mitä ovat auton taloudelliset ja käytännölliset arvouhraukset, hän saa arvoa siitä, että ajelee kaksipaikkaisella Bemarilla. Rahastosijoittaja maksaa vaivattomuudesta, koska sijoittamisen vaivattomuus merkitsee hänelle paljon. "Kummassakin tapauksessa ostetaan varsinaisen käyttötar- koituksen lisäksi merkityksiä. Käsite perustuu sijoittaja-kuluttajien subjektiivisiin kokemuksiin. Ilmiselvä taloudellinen arvo on hyvä tuoton ja riskin suhde
Pankkien pitäisi ottaa se huomioon palvelukehityksessään", Puustinen sanoo. Ra- hastoyhtiöt kilpailevat lupailemansa tuoton lisäksi edullisilla kustannuksilla kuten indeksirahastoihin erikoistunut Seligson tai vaivattomuudella niin kuin kivijalkapankkien rahastoyhtiöt. Tällaisen rahastoyhtiön ei tarvitsisi kilpailla hinnalla", Puustinen huomauttaa. Pekka Puustinen väitteli toukokuun lopussa Tampereen yliopis- in the Non-Institutional Investment Context. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 43. kilpailuedun, mahdollisuuden muuttaa pelin toiseksi. "Jos meillä olisi esimerkiksi pelkästään eettiseen sijoittamiseen erikoistunut rahastoyhtiö, joka tarjoaisi vain eettisiä sijoitustuot- teita, se voisi saada asiakkaita, jotka pitävät eettisiä näkökohtia tärkeinä. Rättikatto-BMW:llä ajaminen voi olla järjetöntä mutta hauskaa. PEKKA PUUSTINEN PEKKA PUUSTINEN, 32 PROFIILI MITÄ Tuore kauppatieteiden tohtori, tällä hetkellä opettajana Tampereen yliopistossa AIEMMIN Työskennellyt vakuutus- ja pankki- sektorilla sekä kirjoittanut useita tieteellisiä PERHE Vaimo ja 1,5-vuotias tytär HARRASTUKSET Itsensä ymmärtäminen ja kehittäminen, historia, soittaminen ja musiikin suurkulutus sekä kokkaus ja kahvit MIELIHYVÄÄ. Monet sijoittajat ovat kuitenkin ainakin omasta mielestään kyvykkäitä ja ehdottomasti halukkaita hallinnoimaan itse omia sijoitusasioitaan ja jopa ilmaisemaan itseään sijoittamalla. Entä Nokian omistaminen? Rahastoyhtiöiden ihmiskuva on kapea Pekka Puustinen väittää, että sijoituspalveluyritykset näkevät asiakkaansa kapeampina kuin nämä todellisuudessa ovat. "Yksityispankit lupaavat asiakkaalle ammattimaista varainhal- lintaa
KUUKAUDEN OSAKE ETEENPÄIN. Harri-Pekka Kaukonen on myllännyt Sanoman uuteen uskoon. 44 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
Tuliko Hollannista ostettua kallista kuraa. Tase antaa strategian toteuttamiselle varaa vain niukasti. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Karoliina Paavilainen N yt halvemmalla kuin koskaan! Se mikä houkuttelee ostamaan lehtikioskissa, ei toimi aina pörssissä. "Emme olleet onnistuneet viestimään televisiotoiminnan syk- lisyyttä", Harri-Pekka Kaukonen arvelee ja muistuttaa, että yhtiö piti alkuvuoden kehnoudesta huolimatta koko vuotta koskevan ennusteensa ennallaan: liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman, liikevoiton ilman kertaeriä olevan noin kymmenen prosenttia ja osakekohtaisen tuloksen ilman kertaeriä kasvavan. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 45. Sanoman kurssialhon syyt alkavat taloustilanteesta ja mediatoi- mialan yleisistä haasteista ja päätyvät yhtiökohtaisiin pelkoihin: Kestääkö tase. Sanoman osakekurssi on yhtiön kolmetoistavuotisen pörssihistorian matalimmissa lukemissa, mutta ennemmin kuin halpuudesta kurssikäyrä kertoo epäluottamuksesta yhtiötä kohtaan. Toukokuussa kurssiniiauksen viimeisteli analyytikko-odotukset alittanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraportti. Kun avokätisenä osingonmaksajana tunnettu yhtiö pudotti osinkonsa vaisuun 60 senttiin, sijoittajathavahtuivat yhtiön tilan- teen vakavuuteen viestiihän osinkopäätös myös yhtiön johdon luottamuksesta tulevaan. SANOMA Kioskit vaihtuivat telkkariin Sanoman SUURSIIVOUS Harri-Pekka Kaukonen muuttaa sekalaista Sanomaa kuluttajamediayhtiöksi. "Osingosta tuli ihan kaikkialta palautetta, että olimme sniiduja", Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen myöntää. Riittävätkö rahat
Tuskin on pelkkää ajallista sattumaa, että Sanoman suuro- mistajaksi hankkiutunut Antti Herlin nousi kaksi vuotta sitten pidetyssä yhtiökokouksessa Sanoman hallitukseen. P/b-tunnuslukua tarkastelevan kannattaa muistaa myös taseen alaskir- jausherkkyys. Mahdolliset alaskirjaukset ja myyntitappiot pienentävät suoraan ja täysimääräisesti omaa pääomaa. "Me olemme erittäin vahva Suomen ja Hollannin kuluttaja- mediassa, ja lisäksi olemme yksi Euroopan merkittävimmistä oppimateriaalikustantajista", Kaukonen tiivistää viestin, jolla hän pyrkii vakuuttamaan sijoittajat. Esi- merkiksi Alma Median ja Ilkka tämän vuoden tulosennusteista lasketut p/e- luvut liikkuvat kolmentoista pinnassa. Ja koska telkkari maksaa ja koska aseman pitää olla vahva ja koska Hollannissa oli jo aikakauslehtibisnestä... KUUKAUDEN OSAKE "SBS ON ERITTÄIN K ANNATTAVA YHTIÖ", . Käännös telkkariin päin! Sanoman merkittävä muutos alkoi pari vuotta sitten, ja viimeksi kuluneen vuoden aikana yhtiö on kääntynyt uuteen asentoon. Muutoksen työmiehenä on ollut puolitoista vuotta sitten Faze- rilta Ludviginkadulle konsernijohdon kerrokseen muuttanut Harri-Pekka Kaukonen, joka on Sanoma-uransa aluksi pyörittänyt laajamuotoista osto- ja myyntiliikettä. Sanoma ei ole käynyt kauppaa työllistääkseen investointi- pankkiireja vaan siksi, että yhtiö on pannut strategiansa uusiksi. Perin- teiset arvostusmittarit p/e ja p/b kun eivät huomioi velkaa, joka muodostaa Sanomalla reilusti yli puolet yritysar- vosta. "Meillä oli platformipohjainen strategia, mutta median mur- roksen myötä ymmärsimme entistä selkeämmin digitaalisen ja audiovisuaalisen sisällön merkityksen", Kaukonen muotoilee. Enää ei puhuta itäisen Keski-Euroo- pan aikakauslehtimarkkinoiden valtaamisesta saati lehtijakelusta, jonka alasajo käynnistyi jo ennen Kaukosen aikaa. Muutos aiempaan on selvä. Sanoma hakee kasvua selvästi voimak- kaammin kuin suomalaiset maakunta- lehtiin keskittyneet verrokkinsa. 40 20 0 1998 2012 46 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Suomeksi: printtimedia kuihtuu, ja jos haluaa olla isojen volyy- mien mediayhtiö ja kasvaa edes jotenkuten, on oltava telkkarissa. Velkaisuuden huomioiva tuloskerroin ev/ebitda asettaa Sanoman eurooppa- laisten mediayhtiöiden edullisempaan puoliskoon. Kyse on osin näköharhasta. Kun edellisen toimitusjohtajan Hannu Syrjäsen aikana valittiin liiketoimintoja aikakauslehdet, oppimateriaalit, lehtijakelu , joita haluttiin levittää sinne sun tänne, Kaukosen Sanoma fokusoi itsensä maantieteellisesti. Osinkotuotto-odotuksilla mitattuna Sanoma on eurooppalaisten listattujen mediayhtiöiden ehdotonta huippua. Muihin suomalaisiin listattuihin mediayhtiöihin verrattuna Sanoma on kertoimilla katsottuna halpa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa tv:tä Hollannista. &MIINUKSET -- -- -- Arvostus edullinen Osinkotuotto korkea Hutera tase Yhtiörakenne yhä epä- määräinen Hollannin tv-bisneksen ongelmat OSAKE Halvalta näyttää SANOMAN OSAKE vaikuttaa halvalta: p/e 8,2 ja p/b 0,8
Sanomalle tuli kaksi kolmannesta SBS Median Hollannin- ja yksi kolmasosa Belgian tv-liiketoiminnoista. Jättihypyn kannalta keskeistä oli se, että saksalainen ProSie- benSat.1 pani myyntiin televisioliiketoimintansa Hollannissa ja Belgiassa. Kaukonen visioi toiveikkaasti, että mediaa laajalti hallitseva yhtiö pystyisi myös löytämään uusia tapoja tehdä rahaa digitaalisessa ympäristössä joko itse tai partneroitumalla nokkelan ratkaisun tai palvelun kehittäjän kanssa. Mutta jos haluaa ostaa, on oltava valmis maksamaan. "Osasimme varautua siihen, että SBS oli laitettu myyntikun- oli pahempi kuin mitä olimme odottaneet", Kaukonen sanoo. Sanoma ei erittele liiketoimintaryhmien tuloksia maittain. Sanoma keskimäärin euroa 30 25 20 15 10 5 0 2007 2012 2011 2012e 2013e Liikevaihto, meur 2 746 2 439 2 487 219 274 269 Liikevoitto, meur 168 220 217 Voitto ennen veroja, meur 1 611 1 235 1 164 Nettovelat, meur 6,8 9,8 10,5 Oman pääoman tuotto, % p/e 2012e p/b ev/ebitda 2012e 2012e Osta kalliilla, myy halvalla SBS-kauppa oli Sanomalle ajolähtö: kaikki liikkuu! Velkaa tuli niin rutkasti, että muita omaisuuseriä oli pakko myydä. Yhtiö oli viritetty myyntiä varten, eikä kehitys ole vastannut toiveita. Hollannin tv-kanavien katsojaosuus putosi alkuvuonna kymmenyksellä vuotta aiempaan verrattuna. Saksalainen talouslehti kommentoi tuoreeltaan, että oikeampi hinta olisi ollut 800 miljoonaa. "Fakta on se, että SBS on erittäin kannattava yhtiö." Toimitusjohtajan sanaan on luottaminen. Sanoma-johtoinen konsortio voitti vuosi sitten järjes- tetyn kilpailun 1,2 miljardin tarjouksellaan. "Kumppanuus toimii hyvin", Kaukonen kiistää ristiriitahuhut. SANOMA Markkinavaltiaan edut Uudessa strategiassa synergiahyödyt tai toimialalogiikka eivät synny erikoistumisesta johonkin tuotteeseen vaan valittujen markkinoiden hallitsemisesta hyvin. Mieluummin pian kuin myöhemmin. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 47 LÄHDE: FACTSET 6.6.2012 Sanoma 7,8 Alma Media 13,2 Axel Springer 10,4 Daily Mail & General Trust 7,8 Ilkka 12,7 Keskisuomalainen 11,8 Schibsted 18,8 0,8 4,3 1,7 14,1 1,5 2,6 2,8 4,1 8,3 5,4 5,8 15,2 7,4 9,7. "Media-alalla on totuttu ajattelemaan, että printtieurot muut- tuvat digitaalisiksi senteiksi, mutta samaan aikaan Google ja Facebook ovat tehneet digitaalisia miljardeja", hän muistuttaa. Big Brother -tositelevisioformaatin kehittäjä de Mol on paikallinen superjulkkis, jonka ansiosta Sanoman tv-bisnekset ovat saaneet maassa värikästä huomiota. Suomessa ja Hollannissa Sanoma on kuluttajamediayhtiöiden ykkönen. Kesäkuun puolivälissä järjestämässään pääomamarkkinapäi- vässä Sanoma arvioi, että Hollannista ostettujen SBS:n TV- ja TV-lehtiliiketoimintojen liikevaihto jää tänä vuonna hieman edellisvuotta pienemmäksi. Vertailukohta on valitettavan helppo hakea: viime vuosikymme- nen alussa Hollannista ja Belgiasta ostetut aikakauslehdet tuottivat muutaman vuoden ajan enemmän pettymyksiä kuin ilonaiheita. Tällä hetkellä onlinebisneksestä tulee Sanomalle joka kymmenes liikevaihtoeuro. Digibisnes, johon kuuluvat netin lisäksi radio ja televisio, muodostaa liikevaihdosta neljänneksen. Pankkiiriliikkeet kappaletta 8 6 4 2 osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus 0 PIDÄ Kanavia Hollantiin Muutos on tehty nopeasti mutta ei vaivatta. Huolia on aiheuttanut myös Sanoman hollantilaiskumppani . Hintava SBS-kauppa onkin ollut Sanomaa seuraavien analyy- tikoiden ja sijoittajien keskeinen huolenaihe
Aikakauslehdet etsivät kasvua idästä. 48 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Jos SBS-ostos oli hintava, valtaosa Sanoman divestoinneista tuntuu kauniisti muotoiltuna kohtuuhintaisilta. Etenkin Venäjän ja Itä-Euroopan aikakauslehtibisneksien liikearvo on mitoitettu täyteen. Eikä tarvitse olla suuri ennustaja arvatakseen, että itäisen Keski- Euroopan maissa olevista pienistä aikakauslehtiyhtiöistä Sanoma luopuu, kun sopiva ostaja osuu kohdalle. Traden loppu ja sijoituskiinteistöt ovat Kaukosen listan kärjessä. aikakauslehdet. Suunnaksi oppimateriaalit. Naisten aikakaus- lehtiä Venäjältä. osakkaille ja vetää Pörssinoteeraus. Sanoma on yksi pörssin pahimmista liikearvopommeista. Suunnaksi tytäryhtiönsä muille Helsinki Median kanssa. Rautakirjan pörssistä. Otava sai Suomalaisen kirjakaupan selvästi alle kirjanpitoarvon. Nettovelkaa yhtiöllä on lähes puolitoista miljardia. Akuutti osakeantiriski on pienentynyt mutta ei suinkaan poistunut. "Onhan se selvä, että tällä taseella ei olla tekemässä suuria yritysostoja." Liikearvopommi Kurssilaskun myötä Sanoman markkina-arvo on painunut miljardin euron tuntumaan. Norjalainen Reitan nappasi viimein havittelemansa paikan suomalaisessa kioskibisneksessä hankkimalla Rautakirjan. "Ne ovat pieniä myyntejä, eikä niistä saa paljon rahaa." Tase on kuitenkin tällä hetkellä siedettävässä kunnossa. Reilun neljän miljardin taseesta 2,3 miljardia koostuu liikearvosta, kun toisella puolella omaa pääomaa on vain puolitoista miljardia. Pää- omasijoittaja jalostaa Finnkinoa eteenpäin myytäväksi. Paikka Helsingin pörssin suuryhtiöiden joukossa on uhattuna. "Liiketoimintayksikön käyttöarvo on nyt yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo, ja minkä tahansa keskeisen oletuksen epäsuotuisa muutos synnyttäisi lisää arvonalentumistappiota", Sanoma toteaa 1999 FUUSIO: VNU-KAUPPA: 2001 RAUTAKIRJA: 2003 MALMBERG: 2004 INDEPENDENT MEDIA: 2005 Sanoma yhdistyy aikakauslehtiä Hollannista, Yhtiö tekee vaihto- kirjankustantaja WSOY:n Belgiasta ja itäisestä Keski- tarjouksen pörssilistatun ja aikakauslehtiyhtiö Euroopasta. Trade-ryhmästä on jäljellä enää Lehtipiste. Suunnaksi lehtijakelu. Oppikirjoja Hollannista ja Belgiasta. Mitä vielä voidaan myydä. Niin on usein silloin, kun myyjällä on rahantarve. Bonnier vaihtoi oppikirjansa WSOY:hyn. KUUKAUDEN OSAKE HOLL ANTI ON SANOMALLE JO SUOMEA TÄRKEÄMPI MARKKINA. Myyntiin on mennyt lähes koko Trade-liiketoimintaryhmä eli karkeasti entinen Rautakirja sekä Welho ja WSOY:n yleinen kirjallisuus logistiikkayksikköineen
Sanoman oma pääoma ei tarvitsisi iskuja, sillä nykyiselläänkin yhtiön velkaantumisaste eli gearing on satakunta prosenttia. 400 miljoonaa euroa irtosi hieman yli viiden prosentin korolla. Kevään aikana Sanoma laski liikkeelle viiden vuoden lainan. Vastineeksi DNA:n osakkeita, jotka käteiste- tään vuonna 2012. Elokuvateatterit ruotsalaiselle pääomasijoittajalle. Televisioliiketoimintaa Hollannista ja Belgiasta. Suunnaksi pienten markkinoiden medioiden laaja hallinta. WSOY:n yleinen kirjallisuus myydään, Bonnierin oppimateriaalit Ruotsissa ja Suomessa ostetaan. Norjalainen Reitan ostaa kauan himoitsemansa R-kioskit. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 49. Viime vuonna yksikön liikearvosta höylättiin pois 38 miljoonaa. SYNTYNYT 1963 NYT Sanoman toimitusjohtaja vuodesta 2011 AIEMMIN Fazerilla 20032010, viimeksi tilinpäätöksensä liitetiedoissa. Kaukonen ei voi luvata kuin sen mitä virallinen linjaus sanoo: Sanoma harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa ja varatoimitusjohtajana, partnerina McKinseyllä 19922003 KOULUTUS Tekniikan tohtori HARRASTUKSET Urheilu, musiikki 2010 WELHO: FINNKINO: 2011 2011 SBS: BONNIER: 2011 RAUTAKIRJA: 2012 Tietoliikenneoperaattori myydään DNA:lle. Sanoman sanomalehtibisnes on keskittynyt Suomeen. KUUKAUDEN OSAKE UUTISIA. Osinkoja janoavien sijoittajien kannalta huteranoloinen tase ei erityisesti rohkaise
Aatos Erkon perinnöstä enemmän sivulla 31. Edellisen kerran hän liikkui Sanoma-ostoksilla viime vuoden elokuussa. Se ei kuitenkaan ole strategian mukaista. oppimateriaalikustantamisen eniten tarjoavalle. Herlin osti sijoitusyhtiöidensä salkkuun touko- kuussa 555 000 Sanoman osaketta lisää. Samanmoisesti on epäilemättä pohdittu jokaisen media- yhtiön kulmahuoneessa. Suomen osuus yksikön lii- kevaihdosta oli vain viidennes. Valtias pystyy tarjoamaan monipuolisimman paketin ja toisaalta vaikuttamaan mainos- paikkojen hintaan. Vaikka lasten vanhempien maksettavaksi tarkoitettujen tuottei- den markkinan kasvaisi kuinka ja vaikka f ysiikan lait kuinka ovat samoja eri puolilla Eurooppaa, opetussuunnitelmat ovat kussakin maassa omanlaisensa. Nykyisellä kurssitasolla ja analyytikkojen ensi keväälle povaa- malla 65 sentin osingolla osinkotuotto kipuaa komeaksi. Oppimateri- aalibisnestä on myös laajennettu: viime vuonna Sanoma hankki Bonnierin oppimateriaaliliiketoiminnan Ruotsista ja Suomesta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä mainostulojen osuus Sanoman liikevaihdosta oli 39 prosenttia, tilausmaksujen 23 ja irtonumeromyynnin 15 prosenttia. Aatos Erkon testamentin myötä säätiöomistus vah- vistui hurjasti, kun Erkon suoraan ja omistusyhtiönsä kautta omistamat Sanoma-osakkeet siirtyivät Jane ja Aa- tos Erkon säätiölle. Yksin Helsingin Sanomat tekee enemmän liikevaihtoa kuin Sanoman Venäjän ja Itä-Euroopan aikakauslehdet yhteensä. Oranssi solmio muistuttaa, että Hollanti on Sanomalle jo Suomea tärkeämpi markkina. Tällä hetkellä maavalikoima näyttää turvalliselta sekä Suomi että Hollanti ovat AAA-maita, Kaukonen muistuttaa. Pieniä mutta strategisia? Selväpiirteisyyttä hakeva myisi Venäjän aikakauslehdet ja paketoisi OMISTUS Säätiöiden hallussa SANOMA ON PERINTEISESTI ollut yleishyödyllisten yhtei- Ote kuluttajasta ja mainostajasta Kuluttajamediayhtiön toimitusjohtaja tavoittelee kahta asiaa: uusia kuluttajatuottoja ja uudenlaisia mainosratkaisuja. Oppimateriaalitoiminta on kuitenkin väistämättä paikallista. Kaukonen vakuuttaa, että paketti on kasassa, mahdollisia pieniä ostoja ja myyntejä lukuun ottamatta. Se on ylivoimaisesti suurin Sanoman osakkeenomistaja yli viidenneksen omistusosuudella. Sen selittää paljolti Sanoman ja WSOY:n vuosituhannen vaihteessa tapahtunut fuusio: WSOY:n omistajista suuri joukko oli suomalaista kulttuurielämää tukevia yhteisöjä. Tosin Kaukonen haluaa siirtää puheen mainostilasta ratkaisuihin, joissa mainoskampanjoja toteutetaan monimediaalisesti. Säätiöt ovat omistajina tyypillisesti pitkäjänteisiä. Mikäli Sanoma päättäisi hakea markkinoilta lisärahaa osakeannilla, Herlinille tarjoutuisi mainio tilaisuus nos- taa omistusosuuttaan yhtiössä tuntuvasti. 50 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. "Kolmannes Hesarin tilauksista on yhdistelmätilauksia", Kau- konen riemuitsee. Kone-patruuna Antti Herlin on ostanut itsensä viime vuosina Sanoman vahvaksi mieheksi ja hallituksen jäse- neksi. Käytännössä visio voi nykyisellään toteutua vain Suomessa ja Hollannissa, jossa Sanomalla tosin ei ole sanomalehtitoimintaa. Suuruuden ilot tulevat juuri otteessa mainostaja-asiakkaista. Oppimateriaalit ovat kolmensadan miljoonan euron vuotuinen bisnes. "Tilausmaksutulot ovat paineen alla, joten on etsittävä uusia tapoja, joilla saamme asiakkaat maksamaan sisällöistä", Kaukonen sanoo. Maantieteessä niiden ja Belgian lisäksi monimediaalisuus toteu- tuu Unkarissa, jossa Sanoma toimii paitsi aikakauslehdissä myös televisiossa ja oppimateriaaleissa. söjen osake. Kos- ka ne rahoittavat toimintansa osingoilla, ne arvostavat vakaata ja hyvää osingonjakoa. Sanoman liiketoimintaryhmistä suurimman ja keskeisimmän, Median, liikevaihdosta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puukenkämaasta tuli miltei puolet. Sama koskee koko yhtiötä. Kun yhtiö hallitsee maansa eri välineiden johtavia mediabrändejä, mainostajien on vaikea sivuuttaa sitä. Eri asia sitten on, kuinka innokkaasti Hesarin myyjä kauppaa Nelosen ruutuaikaa tai MeNaisten sivua. Äkkiseltään markkinavalinta tuntuu erikoiselta eikä Sanoman toimintoja muutenkaan voi pitää virtaviivaistuksen malliesi- merkkinä. Suurimmista omistajista Alfred Kordelinin säätiö ja Ilmarinen ovat alkuvuoden aikana myyneet, Svenska Litteratursällskapet i Finland ostanut Sanomaa. Venäjän aikakauslehtibisnekset ovat ulkopuolisen silmin mark- kinan hallitsemiseen tähtäävän strategian ulkosyrjällä. Strategisen suunnanmuutoksensa myötä Sanomalla on paljon mielenkiintoisia rahanreikiä mutta niukalti euroja käytössä. Hurraa Hollanti! Toimitusjohtajan kauluspaidassa on sinisiä ja oransseja viivoja, samat värit kuin Sanoman logossa. Herlinin Sanoma-sijoitus on tukevasti pakkasella. 2,5 miljardin liikevaihdosta ne ovat vain reilu kymmenesosa, mutta ne kuuluvat Kaukosen kolmen kärjen listaan. "Historian saatossa on tullut portfolio, joka on tullut", Kaukonen tyytyy kommentoimaan. Uusi tapa on esimerkiksi Helsingin Sanomien digilehti, josta iPad-versio on tehnyt suositun. Mainostajien käsissä Sanoman eurot ovat silti vielä enemmän kuin kuluttajien. Euroopan oppimateriaalikustantamisen yhdistäminen voi avata ylikansallisia mahdollisuuksia, mutta laajeneminen edellyttää ra- haa. Oppimateriaalimarkkina on hyvin pirstaloitunut, joten siinä Sanomalla on mahdollisuus nousta koko maanosan kärkikahinoihin hieman samaan tapaan kuin suomalaiset rakennuskonevuokraajat ovat ostelleet itsensä suuriksi toimijoiksi. KUUKAUDEN OSAKE SELVÄPIIRTEISY Y TTÄ HAKEVA MYISI VENÄJÄN AIK AK AUSLEHDET. jakaa pääsääntöisesti osinkoina yli puolet konsernin tilikauden tuloksesta
Ero osinkotuoton hyväksi oli kaikkien aikojen suurin. Ostajat katosivat ja kurssit syöksyivät. New Yorkin "Flash Crash" toukokuulta 2010 on puistattava esimerkki. Lukuisissa maissa lyhyeksimyynti kiellettiin väliaikaisesti, valitettavasti liian myöhään. Metsoa ja Nokian Renkaita sai seitsemällä eurolla, YIT:tä kolmella eurolla, PKC:tä parilla eurolla ja niin edelleen. Ehkä nyt olisi syytä toimia nopeammin, jotta potilas ei ehtisi me- nehtyä. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 51. Sijoittajien tapa juosta samaan suuntaan johtaa käytännössä lähes aina ylireagointiin. Tulevien vuosien voitot ratkaisevat, mitä osakkeista maksetaan. Pörssimasennus ei siis johdu yritysten tuloksista eikä edes talousluvuista. Kotimaisten yritysten keskimääräinen osinkotuotto oli kevään osinkojen perusteella 5,8 prosenttia. His- toriallisesti pörssin arvostus on siis uskomattoman matala, kun muistamme, että pitkällä aikavälillä reaalikurssien vuosinousu on ollut kolmisen pro- senttiyksikköä kokonaistuotannon kasvua nopeampi. Toistaiseksi velkakriisi tuskin näkyy tuloksissa. Ehkä he eivät uskaltaneet vastata myöntävästi. Samalla he kuitenkin kielsivät pörssin sopuli- eli laumailmiön. Robotit alkoivat heti syytää vimmatusti myyntitoimeksi- antoja, kun ne tulkitsivat virheen romahduksen ensioireeksi. Taannoisen laman aikana tasesubstanssin arvostus oli todella surkea, kun valtaosa yrityksistä teki tappiota. Vuoden euribor oli samalla 1,2 prosent- tia ja viisivuotisten valtionlainojen tuotto vain 0,7 prosenttia. Jonkun panikoidessa muillekin tulee kiire päästä eroon osakkeistaan. Syntyy lumipalloefekti. Voittokerroin on kyllä aikaisemminkin ollut matala, mutta silloin korot ovat olleet moninkertaisia. Lähiajan näkymillä on varsin pieni paino- arvo. Tulostuotto oli siis kahdeksan prosenttia, kova luku alhaiseen korkotasoon verrat- tuna. Kurssiromahdus on oikeutettu vain, jos tulevat kassavirrat alenevat pysyvästi kriisin seurauksena. P/b- luku on 1990-luvun lamavuosien jälkeen vain kerran vuodenvaihteessa 2008/2009. Euroopan velkakriisi jyllää, mutta mitään varsinaista uutta siinä ei ole. K AHDEKSAN PROSENTIN TULOSTUOTTO ON KOVA LUKU ALHAISEEN KORKOTASOON VERR ATTUNA. Amerikkalaisen jättipankin Morgan Stanleyn toukokuinen suositus euroalueen reunavaltioiden osakkeiden lyhyeksimyynnistä kuvannee myös sijoittajien ajatusmaailmaa. Yritysten todellisen arvon sijaan kurssit kertoivat sijoittajista: keinottelijoista, jotka oman ahneutensa ohjaamina vaaransivat maailman rahoitusjärjestelmää, ja sopuleista, jotka osallistuivat pörssiarvojen ro- mahduttamiseen paniikkimyynneillään. "Shorttaaja" ei välitä kurssin absoluuttisesta tasosta, kunhan hintake- hitys on laskeva. Kreikan ja Espanjan ongelmista ei ole näköpiirissä. Kirjoittaja on pitkäaikainen osakesijoittaja ja sijoituskirjailija. Pitää tietää, kuinka halpoja osakkeet ovat ja millä tavalla ne ovat diskontanneet kriisin mahdollisia seurauksia. Finanssikriisin aikana kursseissa ei enää ollut järjen hiventäkään. Analyytikot odottavat kuluvasta tulosvuodesta viime vuoden tasoista. Koneet eivät tajunneet, että esimerkiksi 41 dolla- rin Accenturen osake ei voi yhtäkkiä olla yhden sentin arvoinen. Kurssitaso oli alkukesällä keskimäärin noin 20 prosenttia korkeampi kuin taseen oma pääoma. Kesäkuun alkupäivinä osakkeista maksettiin keski- määrin alle puolet heinäkuun 2007 huippukursseista ja saman verran kuin helmikuussa 1998, jonka jälkeen raha on menettänyt neljäsosan ostoarvostaan. Puhuttiin paljon "shorttaamisen" ja johdan- naiskeinottelun epäterveistä piirteistä. Vastaaminen edellyttää luotettavaa arviota siitä, miten kriisi heijastuu yritysten tuloksentekokykyyn. KOLUMNI KIM LINDSTRÖM Loiskiehuntaa pörssissä T oukokuussa Arvopaperi kysyi asiantun- tijaraadiltaan: "Ovatko osakemarkkinat mielestäsi ylireagoineet eurokriisiin?" Useimpien mielestä eivät. Vuoden 2011 tulosten perusteella p/e-luku oli keski- määrin 13 ilman Nokiaa. Mitä massiivisemmin "myydään" sellaista mitä ei edes omisteta, sitä suurempi on kuilu pörssinoteerauksen ja yrityksen tuloksen- tekokykyyn perustuvan arvon välillä. Selitys löytynee sijoittajien sopuli-ilmiöstä. Rahastonhoitaja möhli tehdessään valtavan johdannaiskaupan. Vastaamisessa "mututieto" osakkeiden arvostuk- sesta ei riitä. Tutkikaamme pörssimme arvostusta kesäkuun alkupäivinä. Jokuhan olisi voinut ajatella, etteivät he tajua kriisin vakavuut- ta
Vain neljällätoista prosentilla yhtiöistä voittoennuste on nyt suurempi kuin vuosi sitten. Viidenneksellä yhtiöis- tä ne ovat nousseet viimeksi kuluneen vuo- den aikana. Osin- koa lasketaan vasta, kun vaihtoehtoa ei ole.. Tuoreessa muistissa on Lehman Brot- hersin kaatumisen jälkeinen talousromah- 52 KESÄKUU 2012 dus, joka iski ankarasti suomalaisyhtiöihin ja pakotti monet niistä tinkimään tuntu- vasti voitonjaostaan. Hel- singin pörssihän on toimialarakenteensa vuoksi varsin suhdanneherkkä. OSAKKEET ENITEN NOUSSEET Yhtiö Osinko/osake 2012e ennustemuutos euroa 6 kk, % Voitonjako- suhde, % Nokian Renkaat Konecranes Kone Okmetic Cramo Marimekko 1,50 1,05 1,42 0,35 0,40 0,60 57,9 31,3 29,1 28,2 23,1 30,0 50 69 58 7 41 92 ENITEN L ASKENEET Yhtiö Osinko/osake 2012e euroa ennustemuutos 6 kk, % Voitonjako- suhde, % F-Secure SRV HKScan Comptel Nokia 0,06 0,12 0,18 0,03 0,10 -20,0 -20,0 -22,2 -41,2 -50,0 55 44 107 76 NA NOUSUSSA. Skeptisen sijoittajan mielestä moiset odo- tukset saattavat tuntua suurilta. Helsingin pörssin vuoden 2012 yhtiökoh- taisia tulosennusteita on laskettu viimek- si kuluneen vuoden aikana selvästi ahke- rammin kuin nostettu. Osinkoennusteiden osalta kuva on hie- man toisenlainen. Toisaalta Helsingin pörssin osinkotuo- tot edustavat maailman terävintä kärkeä. Vielä on turha puhua synkkien tapahtu- mien toistumisesta, mutta yleiseen suhdan- netilanteeseen sisältyy sen verran riskejä, että nykyisiä ennusteita kannattaa tarkas- tella kriittisesti. Osinkoennusteet laiskoja muuttumaan Takavuosien kokemukset osoittavat, että analyytikoilla on taipumus havaita kään- teet vasta kun ne ovat jo tapahtuneet. En- nusteet liioittelevat suuntaan ja toiseen, mutta yleensä voimakkaammin ylöspäin. Euroalu- een sitkistynyt velkakriisi ja maailmanta- louden epävarmuudet heittävät varjon tär- keimpien suomalaisyhtiöiden ylle. Tämän vuoden ennusteilla ne yltävät vii- teen ja puoleen prosenttiin. Voiko tämä pitää paikkaansa? Teksti Tommi Melender Kuva Outi Törmälä H elsingin pörssi on arvos- tuskertoimiltaan kalliim- pi kuin useimmat läntiset pörssit. Siinä vaiheessa, kun analyytikot vetävät ennus- teitaan alaspäin, osakkeiden hinnat ovat ehtineet jo laskea tuntuvasti. Samaan aikaan suo- malaisyhtiöiden tuloskas- vuodotukset jäävät kansainvälisessä ver- tailussa vaisuiksi. Sinänsä tässä ei ole mitään kummallis- ta. Marimekon osinko-odotukset ovat vahvistuneet kevään aikana. Helsingin pörssissä puhkomattomia osinkokuplia Talous on täynnä uhkakuvia, mutta ennusteet odottavat liki neljänkymmenen suomalaisyhtiön yltävän yli viiden prosentin osinkotuottoon. Pörssikurssit reagoivat näkymien muu- ARVOPAPERI toksiin huomattavasti vikkelämmin. Tulokset tapaavat heilua enemmän kuin osingot, koska useimmille yhtiöille on kun- nia-asia pitää kiinni vähintään edellisvuo- den suuruisesta jaettavasta per osake. Cramon ja Lemmin- käisen omistajat jäivät tyystin vaille osin- koja lamavuodelta 2009
Analyytikoiden kon- sensus odottaa esimerkiksi HKScanilta ja Rautaruukilta tältä vuodelta osakekohtai- sen tuloksen ylittävää osinkoa. Mutta onko siinäkin liikaa, jos Nokian kassa hupenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suhdanneherkkä Rautaruukki on puoles- taan altis taloustilanteen synkentymiselle. Osake on kallis, mutta yhtiö tarjoaa varmuutta ja näkyvyyttä. OSAKKEET PÖRSSIVIISAS "Cargotec oli yksittäistapaus" Helsingin pörssin konepajayhtiöitä on piesty markkinoilla pitkin kevättä. Näin siitä huolimatta, että HKScan kär- vistelee pahoissa ongelmissa, eikä olisi ih- me vaikka yhtiö joutuisi hakemaan rahoi- tustilanteeseensa vahvistusta osakeannilla. Osakemarkkinoita vallitsee pelko, ja se purkautuu etenkin syklisiin yh- tiöihin, joiden arvostus on nyt histo- riallisen matala. Helsingin pörssin suurimman murheen- kryynin Nokian osalta osinko-odotukset ovat sentään tämän vuoden aikana puolit- tuneet. Ainakin yksittäisten yhtiöiden kohdalla saattaa hyvinkin olla. Joko tämä riittää, Pohjola Pankin seniorianalyytikko Pekka Spolander? Näin ollen osinkoennusteitakin muu- tellaan verkkaisemmin ja varovaisemmin kuin tulosennusteita. Cargotecin tulosvaroituksen pe- rusteella ei voi tehdä sellaista johto- päätöstä, että konepajayhtiöiden nä- kymät olisivat heikentyneet. Toisaalta yritysten huoltoliiketoi- minta pysyy vahvana myös talous- tilanteen heikentyessä, ja Euroo- pan ulkopuoliset markkinat kasva- vat edelleen. Suurin epävarmuus painaa Cargo- tecia, joka on ilmeisesti ottanut tila- uksia liian pienellä katteella. MIKKO LAITILA "KONE ON K ALLIS, MUTTA YHTIÖ TARJOA A VARMUUTTA JA NÄK Y V Y Y TTÄ." Valitsen jälkimmäisen vaihtoeh- don. Onko realistista odottaa, että velkaantumisasteeltaan liki sadan prosen- tin yhtiö jakaa nykytilanteessa kahdeksan kymmenestä tuloseurostaan omistajille. Voiko olla niin, että vaikka epä- varmuus maailmantaloudessa kasvaa, osin- ko-odotukset nousevat useammilla suoma- laisyhtiöillä kuin laskevat. Onko Helsingin pörssin osinkoennus- teissa kupla. Yli vii- den prosentin osinkotuotto irtoaisi kesä- kuun puolivälin kurssitasolla laskettuna li- ki neljästäkymmenestä osakkeesta. Suomalaisyritys- ten kannalta tärkeää olisi, että heikko suhdannetilanne ei leviä Saksaan. Ti- lauskirja antaa aikaa sopeutua, vaik- ka suhdannetilanne heikkenisi. Skeptikko saattaisi haistaa turhaa opti- mismia myös Sanoman 65 sentin osinko- ennusteessa. Kone harppasi viime vuonna askeleen lähemmäksi kohti kirkkainta koroketta, kun se nousi maailman markkinakakkoseksi. Konttinosturiyhtiö Cargotecilta tuli tulosvaroitus. Samaan aikaan euroalue on hoippunut kohti taantumaa ja Yhdysvalloista ja Kii- nasta on saatu odotuksia heikompia talo- uslukuja. Markkinoilla ei ole kevään aikana sallittu normaalia ar- vostusta. Talouskasvun hidastumista on povattu Eurooppaan, Kiinaan ja jopa Yhdysvaltoihin. Oliko se myrskyvaroitus vai odotettu tarkennus, tekihän konsernin Terminals-yksikkö heikohkon tuloksen jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä? Tuloslukujen perusteella Kone on konepajayhtiöistä selvästi vahvin. Uskoo ken haluaa. Tähän ei ole helppoa vastausta. Kyse oli yhdestä yhtiöstä. Miten tämä osuu konepajoihin? Markkinoilla on toistaiseksi aika vähän konkreettista näyttöä siitä, et- tä investoinnit olisivat hiipumassa. Luvut eivät muuttuneet kovin paljon ja odotukset olivat jo valmiik- si alle aikaisemman ohjauksen, jo- ten siihen nähden 12 prosentin pudo- tus osakekurssissa on yllättävän ko- va reaktio. Minkä nostaisit houkuttelevimmaksi sijoituskohteeksi juuri nyt? HKScanilta odotetaan mahdottomia? Vuodenvaihteesta tämän vuoden osinko- ennusteet ovat nousseet 40 prosentilla Hel- singin pörssin yhtiöistä, mutta laskeneet vain 30 prosentilla. Tu- losennusteiden perusteella maalis- kuun puolivälistä alkanut pudotus on selvää liioittelua. Mitä vähemmän yhti- öllä on tilauksia Euroopasta, sitä pa- rempi. Pelot Kiinan kasvun hidastumisesta ovat toki jo heijastuneet markkinoil- le, mutta esimerkiksi Pohjois-Ame- rikka on toistaiseksi ollut jopa odo- tuksia vahvempi. Tilauskannat ovat pitkiä myös Ou- totecilla, Wärtsilällä ja Metsolla. Jos kasvu tärkeillä markkina-alu- eilla jää hitaammaksi kuin on odotet- tu, se vaikuttaa myös konepajoihin. Suomalaisyhtiöiden tärkeim- mät markkinat ovat onneksi muual- la kuin Euroopassa. ARVOPAPERI Pekka Spolander KESÄKUU 2012 53. Jos nykyiset ennusteet toteutuvat, perä- ti 73 prosenttia suomalaisyhtiöistä jakaa yli puolet tämän vuoden tuloksestaan en- si keväänä osakkeenomistajilleen. Matkapuhelinyhtiön odotetaan ja- kavan vain kymmenen senttiä osaketta koh- ti
"Nopeasti katsottuna liikevaihtomme näyttää junnanneen paikallaan, mutta lä- hemmin tarkasteltuna uuden strategiam- me mukainen ydinliiketoiminta on kui- tenkin koko ajan ollut vahvassa kasvussa samalla, kun 'vanhan' Tecnotreen liiketoi- minta kuten prepaid- ja puhepostipalvelut ovat jääneet vähemmälle." Myöskään viime vuoden suuri liiketap- PLUSSAT&MIINUKSET Toimialalla suuret mahdollisuudet Tilauskanta vahvassa kasvussa Nykykurssi tarjoaa paikan riskinottajalle Tappiot rasittaneet tasetta Menneisyys painaa Kasvu ei vielä näy viivan alla -- -- -- pio ei Hagrosin mukaan kerro aivan koko totuutta. Reilun 900 työntekijän it-palveluyhti- ön skaalautuminen tähän kokoluokkaan ei käy käden käänteessä. Pintapuolisesti voisi hel- posti ajatella, että tämähän on ihan poh- jamudissa kyntävä kriisiyhtiö", hän sanoo. Osakkeessa on siis nousuvaraa, jos uutis- virta jatkuu positiivisempana kuin sijoitta- jat rohkenevat toivoa. TOMMI MELENDER 54 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Lukujen perusteella yh- tiö muistuttaa kuitenkin enemmän kui- lun partaalla keikkuvaa ongelmapesäkettä. Hagros kuitenkin vakuuttaa, että yhtiön konepellin alla tapahtuu koko ajan. Yh- tiö joutuikin kesäkuussa kääntymään lak- ki kourassa omistajien puoleen. Toisaalta Outotecin arvostuskertoimet ovat laskeneet kevään mittaan selvästi. Yhtiö on päässyt uu- den strategiansa myötä muka- valle kasvu-uralle. Osakean- nin merkintäoikeuden arvo valahti sentin murto-osiin. Kokoa suurempiin saappaisiin Kasvu kuitenkin maksaa. Yhtiö toimittaa ilmeniittisulaton saudiarabialai- selle titaanidioksidipigmentin tuottajalle Cristal Globalille. Turvaa tarvitaankin, sillä sijoittajien silmissä yhtiö on syklinen, mikä tarkoittaa että osake reagoi her- kästi vaaran merkkeihin. Toisen vuosineljännek- sen tilauskertymään kirjattavan sopimuk- sen arvo ylittää 350 miljoonaa euroa. Sijoittajia yhtiön kasvuhalut eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet. Teksti Mirko Hurmerinta P ari vuotta sitten nahkansa täy- sin uudelleen luoneessa Tecnot- reessä on vahvat käänneyhtiön ainekset. "Kun tulosta tarkastelee näistä eristä oi- kaistuna, huomaa, että jatkuva liiketoi- mintamme nousi viime vuonna jo plus- san puolelle." den asiakasmäärät lasketaan sadoissa mil- joonissa. KUUKAUDEN PIENI Tecnotreen konepellin alla tapahtuu Tecnotree on napsinut kookkaita tilauksia yksi toisensa jälkeen. Sen myöntää myös Tecnotreen toimitus- johtaja Kaj Hagros. Yhtiön asiakkai- ta ovat muun muassa meksikolainen Amé- rica Móvil ja eteläafrikkalainen MTN, joi- Keskustelupalstojen inhokkiyhtiö Vaikka Tecnotree on lyönyt uuden vaih- teen silmään, yhtiö ei ole nauttinut sijoit- tajien luottamusta. Päinvastoin: osakkeen arvo on puolittunut vuoden alusta ja kol- men vuoden aikavälillä laskua on kertynyt Outotecille tipahti jättitilaus HAVAINTO Iso diili Saudi-Arabiasta. NÄKEMYS Outotec kertoi kesän kynnyksellä histo- riansa suurimmasta tilauksesta. Tecnotreen tilannetta on lisäksi vaikeut- tanut se, että viime vuosien aikana kerty- neet tappiot ovat kuluttaneet yhtiön taset- ta ja kassa on palanut nopeaan tahtiin. "Viime vuonna yhtiö teki 62 miljoonan euron liikevaihdolla yli 15 miljoonan eu- ron liiketappion. Tulosta rasittivat muun muassa tutkimus- ja kehitysmenojen aktivoinnin lopettaminen, 4,4 miljoonan euron alas- kirjaus libyalaisista saatavista sekä muu- tamat kertaerät. Rasitteena on etenkin se, että kymmenien miljoonien eurojen projektit kestävät useita vuosia ja operaattorit maksavat näistä yleensä taka- painotteisesti. Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta Outotecin tilausvirta on pysy- nyt vahvana, mikä antaa turvaa tulospet- tymyksiä vastaan
Vaikka edistymme koko ajan ja saamme uusia tilauksia, eivät piensijoitta- jat oikein näe vielä tällä tasolla ja tuijotta- vat ehkä kuitenkin liikaa menneisyyteen." Rohkealle, hyväuniselle ja käänteeseen uskovalle piensijoittajalle Tecnotree voi tar- jota nyt hyvän riskin paikan ennen insti- tutionaalisia sijoittajia, jotka eivät yleen- sä uskalla koskea näin epävarmassa tilan- teessa makaavaan yhtiöön. Osingoista si- joittajan ei kuitenkaan kannata heti haa- veilla, sillä toistaiseksi kasvu syö kassasta jokaisen pennin. Kone laskee olevansa maailman toiseksi suurin hissivalmistaja 17 prosentin markkinaosuudella, ja yhtiön tilausten kasvuvauhti Kiinassa on ollut viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana keskimäärin 42 prosenttia vuodessa, kun koko markkinoiden tilausten kasvuvauhti on ollut vain 21 prosenttia. TECNOTREE jo yli 80 prosenttia. Maaliskuun lopulla IFC alitti viiden prosentin liputusrajan. Superkasvun loppua ole näkyvissä, ellei raken- taminen Kiinassa tyrehdy. Maailmanpankin alaisuudessa toimiva IFC tarjoaa rahoitusta ja konsultointitukea kehittyvissä maissa toimiville yrityksille. Laatutietoiset kiinalai- set vaativat, että hissin ovessa seisoo suomalais- yhtiön nimi. "Sijoittajayhteisössä ja eri keskustelu- palstoilla olemme edelleen vähän sellai- nen inhokkiyhtiö, joka ei saa mitään ai- kaiseksi. Ostoporukoista on puolestaan löy- tynyt muun muassa Aalto -yliopiston rahoituksen professori Vesa Putto- nen, joka on ostanut kevään aikana yli 150 000 Tecnotreen osaketta Enabla- yhtiönsä kautta. Hagros ei poissulje tällaista mahdollisuutta, sillä alalta on syöty paljon pieniä toimijoita, ja jyrkkä kurssilasku lisää aina kiinnostusta. Antti Herlin sai maksettua hankkimansa 1,3 mil- joonaa Koneen osaketta tämän kevään osingoilla, joita hän sai suoraan ja sijoitusyhtiöidensä kautta yhteensä yli 76 miljoonaa euroa. Toukokuussa Nordean KURSSIKEHIT YS Tecnotree Suomalaiset osakkeet keskimäärin 0 2007 2012 On se Kone HAVAINTO Antti Herlin osti toukokuussa yli 60 miljoonalla eurolla Konetta. Institutionaalisten sijoittajien puo- lelta toukokuussa ostolaidalla olivat Taaleritehtaan Arvo Markka -osake- rahasto sekä Quorumin Systematica- erikoissijoitusrahasto 700 000 ja 1 100 000 osakkeen ostoillaan. Nykykurssilla Tecnotreessä piilee myös pikavoiton mahdollisuus, jos jokin suurem- pi peluri kuten esimerkiksi Oracle päättäi- si tehdä yhtiöstä ostotarjouksen. MIKKO LAITILA ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 55 LÄHDE: FACTSET 13.6.2012 hallintarekisterin suojissa olevista osakkeista hävisi yli puolet. Herlin hallitsee suoraan ja yhtiöidensä välityksellä liki 62 prosent- tia Koneen äänivallasta ja 21 prosenttia osakkeista. Varsinkin Lifetree-kaupan myötä yhtiön omistajaksi reilun kuuden pro- sentin osuudella vuonna 2008 tullut Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) on kevään aikana näyttänyt olevan irtautumassa yhtiöstä. Hagros uskoo, että osa kevään kurssilas- kusta selittyy yleisellä markkinatilanteel- la, mutta myös yhtiön menneisyys saattaa edelleen painaa. Tähän myös yhtiön hal- litus on sitoutunut. NÄKEMYS Hissiyhtiön osake on noussut tammikuun alusta yli 8 prosenttia. Molemmat rahastot ovat nostaneet omistusosuu- tensa 1,77 prosenttiin. euroa 1,0 0,5. "Osakkeenomistajan kannalta tämä ei kuitenkaan olisi kovinkaan toivottava ske- naario tässä tilanteessa, kun kurssi on poh- jalukemissa ja olemme vihdoin saaneet kunnolla tuulta purjeisiimme." Ulkomaiset myivät, Puttonen osti KEVÄÄLLÄ TECNOTREEN KURSSIA on painanut etenkin hallintarekisteris- sä olevien ulkomaisten sijoittajien myynti-into
Edellisessä numerossamme kirjoitimme: "Suomalaisenkin osake- sijoittajan on syytä toivoa, ettei Atlantin takaa kuulu aivastusta. Toistaiseksi Omahan oraakkeli ei ole vetäytynyt kilpikonnapuolus- tukseen. Se vavisuttaisi myös Helsingin pörssiä." Valitettavasti aivastuksen enteitä kuuluu jo. Yhdysvaltain talouslu- vut eivät ole vastanneet odotuksia, mikä herättää huolen, että vanhan mantereen ongelmat hyydyttävät ESPANJAN OSINGOT myös maailman suurimman kan- santalouden. Sijoittajien pettymykseksi Bernanke ei vihjannut uusista rahapoliit- tisista elvytystoimista. MAAILMAN OSAKKEET MAAILMAN PÖRSSIT SHUTTERSTOCK Ensin europelko, sitten jenkkipelko OSAKKEET OVAT HALPOJA lähestulkoon kaikilla perinteisillä arvostus- SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ e Meksiko Taiwan Argentiina Sveitsi Kiina USA (Dow Jones) Ranska Puola USA (S&P 500) Etelä-Korea USA (Nasdaq Composite) Brasilia Ruotsi Britannia Venäjä Saksa Turkki Hongkong -2,2 -2,5 -4,1 -4,6 -4,9 -6,2 -6,2 -6,3 -6,3 -6,6 -7,2 -7,6 -7,8 -8,0 -8,0 -8,2 -9,6 -9,9 10,6 -19,4 -41,7 -12,5 -20,5 -1,4 -23,8 -25,5 -2,6 -12,8 -0,3 -5,6 -16,1 -13,7 -20,2 -15,3 -13,8 -18,2 17,8 15,6 6,1 12,2 10,2 11,3 9,9 9,9 12,5 9,1 15,2 10,4 11,6 9,7 5,2 9,8 8,7 11,6 1,3 3,8 6,8 3,8 3,1 3,1 4,6 4,7 2,3 1,5 1,4 4,4 4,5 4,1 4,1 3,9 3,6 3,3 mittareilla. Hänen yhtiönsä Berkshire Hathaway on lihottanut osakesalk- e 8,2% RAJUA KURSSILASKUA e Japani Italia Norja Suomi Espanja -10,1 -10,4 -10,4 -11,9 -12,5 -12,6 -35,9 -15,1 -30,9 -40,1 12,3 8,4 9,5 13,4 9,1 2,7 4,9 4,9 5,5 8,2 e mutta vielä suuremman painon sijoittajat laittavat Yhdysvaltain keskus- pankin pääjohtajan puheille. Samaan hengenvetoon ellei Eurooppa onnistu velkakriisin torjumisessa. Sijoittajalegenda Warren on ainakin jonkin verran huolissaan jenkkitalou- desta. Velkakriisiä ja talousepävarmuutta pelkäävät sijoittajat kuitenkin karttavat osakeriskiä kuin ruttoa ja hankkivat mieluummin Yhdysval- tain ja Saksan valtionlainoja. Parta-Ben varoitteli kongressille pitämässään talouskatsauksessa Yhdysvaltain taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Toukokuun alkupuoliskolta kesäkuun alkupuoliskolle pörssikurssit laskivat kaikilla maailman tärkeimmillä osakemarkkinoilla. Washingtonin Economic Clubilla hän vakuutti uskovansa yhä Yhdysvaltain taloudelliseen mahtiin. Suurim- mat takapakit koettiin euroalueen ongelmamaissa sekä Suomessa ja Norjassa. Osakemarkkinoiden loppuvuosi voi hyvinkin riippua siitä, tuleeko niitä vai ei. TOMMI MELENDER suotuisaa kehitystä vakaata kehitystä heikkenevää kehitystä synkkenevää kehitystä rajua kurssilaskua Luvut on laskettu 7.6.2012 päätöskursseilla. 56 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
Se ei jyrää Kiinassa niin vakuuttavasti kuin Kone, mutta kannattaa selvästi paremmin. Teksti Tommi Melender merikkalainen teollisuus- jätti United Technologies on suomalaisittain kiintoisa yh- tiö. Totuus kuitenkin on, että Otis, kuten muutkin hissivalmistajat, on menettänyt Kiinassa asemiaan Koneen kustannuksella. Viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana Koneen tilausten kasvuvauhti on ollut keskimäärin 42 prosenttia vuodes- sa eli kaksinkertainen Kiinan markkina- kasvuun nähden. A LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e Liikevaihto, MUSD 58 190 61 009 69 763 Liikevoitto, MUSD 8 099 8 427 10 371 Voitto ennen veroja, MUSD 7 605 7 538 9 231 Tulos/osake, USD 5,49 5,53 6,70 Osinko/osake, USD 1,87 1,92 2,08 Nettovelat, MUSD 4 300 14 527 11 481 Oman pääoman tuotto, % 22,8 20,3 22,8 ARVOSTUS&V ERROKIT p/e ev/ebitda p/b 2012e 2012e 2012e KORKEUKSIIN. Hän selitti vaisuutta sillä, että Kiinan hallituksen pyrkimykset suitsia asunto- jen hintojen nousua ovat iskeneet eten- kin kalliimman hintaluokan rakentami- seen, joka muodostaa puolet Otisin Kii- nan bisneksistä. Ykkösenä häärii edelleen United Technologiesin tytäryhtiö Otis. Kiinan kaupungistuminen United Technologies 3M ABB Danaher Honeywell Jardine Siemens 13,7 13,4 11,1 15,5 12,4 11,8 10,6 8,5 7,8 6,1 9,5 7,4 8,0 6,6 2,8 3,5 2,1 1,9 3,2 0,9 1,7 Mykistävä kannattavuus Jos Kone jyrää Kiinassa Otisia vahvem- min, niin vastaavasti Otisilla on selvä yli- ote liiketoiminnan kannattavuutta tar- kasteltaessa. Lentokoneiden moottoreita valmistava Pratt & Whitney muodostaa United Techin ylimmästä rivistä 23 prosenttia, mutta lii- kevoitosta vain 22 prosenttia. Viime vuonna Koneen liikevoittopro- sentti liikkui neljässätoista, ja pääoma- markkinapäivässä yhtiö toisti tavoitteen- sa kuudentoista prosentin marginaaleista. Kun New Yor- kin klassisen pilvenpiirtäjän Empire State Buildingin 68 hissiä päätetään uusia, dii- lin vie, yllätys yllätys, Otis. "Meillä ei ollut hyvä vuoden alku Kiinas- sa", Otisin rahoitusjohtaja Greg Haynes kommentoi huhtikuussa uutistoimisto Reutersin haastattelussa. Pilkkahintaisia osakkeita metsästäväl- le United Tech ei ole ilmeisin valinta. Kolme muu- ta liiketoimintaa ovat ilmastointi- ja läm- mitysjärjestelmiä valmistava Carrier, pa- lonturvallisuuteen erikoistunut UTC Fi- re & Security sekä helikoptereistaan tun- nettu Sikorsky. Hissivalmistajien eniten himoitsema markkina on kuitenkin Kiina, jossa laaja- mittainen kaupungistuminen on taannut kovemman hissien kysynnän kuin muual- la maailmassa. Otis sen sijaan nyhti viime vuonna run- saan kahdenkymmenen prosentin liikevoi- ton, joka alkaa olla sille jo vakiintunut taso. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Otisin tilaukset notkahtivat vuodentakaisesta, kun taas Koneella ne kasvoivat selvästi. Samaa voi tietysti sanoa Koneesta. ARVOPAPERI SHUTTERSTOCK KURSSIKEHIT YS United Technologies S&P euroa 100 80 60 2007 2012 20 KESÄKUU 2012 57 LÄHDE: FACTSET 11.6.2012 40. Yksi sen viidestä liike- toimintayksiköstä on hisse- jä valmistava Otis, Koneen kova kilpailija. Ykköspaikkaa pitää edel- leen Otis. Kiinan osuus uuslaitemark- kinoista liikkuu 64 prosentissa. Koneen tahti Kaukoidän jättiläisvaltios- sa on ollut viime aikoina Otisia parempaa. Otisilla on kiistattomat asemat kotiken- tällään Pohjois-Amerikassa. Vahvaa kannattavuutta selittävät toisaalta suuren koon tuomat skaalaedut, toisaalta tuottoisa huoltoliiketoiminta. Suomalaisen kilpailijan voittokulusta Haynes ei pukahtanut sanaakaan. Yh- tiön p/e- ja ev/ebitda-kertoimet nousevat verrokkien keskiarvoa suuremmiksi. KUUKAUDEN ULKOMAINEN Otis on Konetta kannattavampi Kone on noussut maailman toiseksi suurimmaksi hissivalmistajaksi. Myös omaan kahdenkymmenen vuoden arvos- tushistoriaansa nähden osake vaikuttaa täyteen hinnoitellulta. United Techin liikevaihdosta Otis muo- dostaa 22 prosenttia ja liikevoitosta 32 pro- senttia. Vaikka United Tech esitellään talo- uslehdistössä usein lentokoneiden moot- toreiden valmistajana, tulosmielessä sen vahvin syömähammas on Otis. Kesäkuun pääomamarkkinapäivässään Kone ilmoitti nousseensa alansa kakkosek- si maailmassa
Tarjolla on muun muassa tasapainoin 50 euroalueen high yield -yhtiön luottoriskisopimuksiin "Euroopassa suurin osa etf-yhtiöistä tar- joaa sekä tuotto-osuutta että osingot uu- delleen sijoittavia ratkaisuja. Spekulatiivisempi sijoittaja voisi valita esimerkiksi euroalueen pankki- en sopimuksiin sijoittavan tuotteen." Tarkka sijoittaja haluaisi osingot uudelleen sijoittavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi iSharesilta ja Deutche Bankin x-trackers- sarjasta löytyy kustannustehokkaita vaih- toehtoja." KORKORISKIÄ TARJOLLA. High Yield -markkinat vetävät edelleen. Mo- net tuotteet on rakennettu seuraamaan eu- roalueen luottoriskijohdannaisindeksejä, esimerkiksi iTraxx-indeksejä. Samoin kehittyvien maiden korkeariskiset joukkolainat ovat houkutelleet sijoittajia. Tuottovaatimustason kasvu merkitsee automaattisesti riskita- son nousua. Sijoittajien katseet ovat siirtyneet high yield -markkinoille. Osaketuottoihin pettyneet ovat siirtäneet katseensa riskisiin korkopapereihin. SPEKUL ANTTI VOI SIJOITTA A PANKKIEN PAPEREIHIN. 58 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Parjatuista län- "Vaihtoehtoja high yield -puolelle löy- tyy, mutta kokonaisuutena sijoitusavaruus etf:ien puolella on vielä melko pieni. Löytyykö niitä? tarkoittaa yli viiden prosentin tuottovaati- musta, jos pääomalle hamuaa reaalituot- toa verojen jälkeen. ETF Korko-etf:ien suosio katossa Länsimaiden valtionlainoihin sijoittaminen ei innosta näillä korkotasoilla eikä laadukkaista Teksti Petre Pomell K orkotuotot perinteisin mene- telmin ovat tiukassa. Tuottoa alkaa tulla vasta, kun riskinap- pulaa kääntää kaakkoa kohti. simaistakin löytyy korkeaa korkotuottoa hamuaville houkuttelevia vaihtoehtoja. Millaisia etf:iä high yield -markkinoille on tarjolla, Taaleritehtaan allokaatiovastaava Samu Lang? sijoittava tuote
Silloin markkinoilla voi olla edessä ala- mäki, jonka volatiliteetti hakee vertaistaan viime vuosien osakevuoristoradasta. Korkean koron tuot- teissa on tällä hetkellä kiinni paljon rahaa, jonka voi arvata allokoituvan osakkeisiin ja matalamman riskin korkotuotteisiin he- ti, kun mahdollisuus tuottoihin avautuu. Uusien lainojen tulee erääntyä 210,5 vuoden kulu- essa. Toiset toimivat kattavan otoksen periaatteella. Sijoittajan tuleekin tutkia nyt salkun kokonaisriskisyyttä tarkasti. Tällöin ne ostavat osan indeksin yhtiöistä siten, että tuotteen ominaisuudet vastaavat mahdol- lisimman läheisesti indeksiä. Toinen suosikkini on Sourcen US Short Term High Yield -etf. On tuotteita, joihin ostetaan kaikki indeksin sijoitukset samoin painoin kuin indeksissä. Tuotteen spredit ovat usein tiukemmat kuin alla olevilla korkoinstrumenteilla. Luottoriskisopimuksissa sijoittaja saa tuottoa kantamastaan yritysriskistä eivätkä korkotason muutokset heiluta pääomaa. Jos osakkeis- sa on jo suurin osa varallisuudesta, onko nyt oikea aika hakea lisäriskin muodossa tuottoa riskikoroista? Sijoitukset ovat likvidejä, vähäriskisiä ja ne mahdollistavat salkun tehokkaan kokonaishajautuksen. Erityisehtona joukkovelkakirjalainoissa on erääntymisaika. 0,55 prosentin vuotuiskulut ovat houkutelleet rahastoon 125 miljoonan dollarin pääomat. Rahaston hoitajana toimiva PIMCO valitsee etf:ään indeksin pohjalta parhaat sijoituskohteet. Tärkeintä on muistaa, että rakenteesta riippumatta suurin osa Eu- roopassa listatuista tuotteista on sijoitus- rahastolainsäädännön mukaisia tavallisia sijoitusrahastoja." Riskisiin korkotuotteisiin sijoittavan avainkysymys tällä hetkellä on muiden si- joittajien toiminta. Korkojen ja osakkeiden väliset korrelaatiot ovat ilahduttavan matalat. Vertailuindeksinsä mukaisesti IHYG sijoittaa suurimpiin ja likvideimpiin euromääräisiin matalan luottoluokituksen yritysten joukkovelkakirjoihin. ETF RAHASTOVALINNAT Miten korko-etf:t ylipäänsä toimivat? "Etf-talojen valitsemissa toimintatavois- sa on eroja. Se sopii tuottohakuiselle sijoittajalle, joka ei halua hävitä rahaa ylei- sen korkotason noustessa. Kun riskisten lainapapereiden massamyynti al- kaa, perinteisesti ostolaita vetäytyy nope- asti. Suurimmat omistukset ovat portugalilaiset pankit Banco Espirito Santo (1,3 prosenttia) ja Caixa Geral de Depósitos (1,3 prosenttia). "Selkeän ja kaikille sopivan paremmuus- järjestyksen luominen on mahdotonta. Tuote soveltuu spekuloinnin lisäksi salkun suo- jaamistarkoituksiin. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden ja euroalueen valtioiden joukkovelkakirjojen keskinäinen korre- laatio viiden vuoden keskiarvolla on vain 13,4 prosenttia. Kai- killa vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huo- not puolensa. 0,24 prosentin vuotuiskuluilla etf-koriinsa saa muun mu- assa Nokian, Stora Enson, Metsä Boardin ja UPM:n luottoriskiä. PETRE POMELL ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 59. Deutche Bankin x-trackereista löytyvällä iTraxx Crossover 5 year Total Return Index -etf:llä ( DBX0AR) sijoittaja osallistuu Euroopan high yield-markkinoille. ISharesin Euro High Yield-etf (tikkeri: IHYG) on erittäin läpinä- kyvä, ja pörssikaupankäynnin volyymit riittävät hyvin piensijoit- tajillekin. Näitä kutsutaan täydelli- sen replikoinnin tuotteiksi. Vertailuindeksinä toimii BofQA Merrill Lynch 05 Year US High Yield Constrained -in- deksi. Kolmas mielen- kiintoinen on db x-trackersin Crossover- etf, joka sijoittaa luottoriskisopimuksiin." Miten vaihtoehtoisia toimintatapoja voi laittaa paremmuusjärjestykseen? Korkokolikon kaksi puolta KORKOTUOTTEISIIN SIJOITETAAN useimmiten kolmesta syystä. Kolmas tapa pyrkiä indeksituottoon tapahtuu tuoton- vaihtosopimuksen kautta." Mitkä etf:t ovat suosikkejasi markkinoilla? "ISharesin Euro High Yield- etf on hyvin hajautettu, läpinäkyvä ja suurin euromää- räisiin riskilainoihin sijoittava etf. Spekulatiivinen ja opportunistinen tuote ei sovi aloittelijoille. Sourcen US Short Term High Yield- etf (STHY) poikkeaa passii- visten etf:ien linjasta. Keväällä perustettu tuote hajauttaa korkoja yli 800 joukkolai- nan kesken. Fyysisesti rakennetun IHYG:in vuotuiskulut ovat 0,5 prosenttia. Nimensä mukaisesti se sijoittaa yhdysvaltalaisiin lyhyisiin korkeariskisiin joukkolainoihin. Sijoittajan iloksi korkotuotteiden keskinäisetkin korrelaatiot vihjaavat hajautushyödystä. Riskisistä lainoista kannattaa innostua, kunhan lukee etf-purkkien kyljistä varoitustekstit
Jo vuosia on epäilty, että eivät ainoastaan tuotteet vaan myös itse suurpankit ovat liian monimutkaisia hallittavia. Entä jos professori Wu on oikeassa. Maailman muutoksien hallinta tarvitsee myös koko ajan uudistuvaa ja innovatiivista rahoitusta. Eivätkä ne näytä oppineet mitään mistään. Pankit maksoivat mutta eivät tunnustaneet väärinkäytöksiä. Eurooppaan on luotu uusia instituutioita pank- kikriisien välttämiseksi. Pelkkä pankkiunionikaan ei välttämättä riitä, jos suurten pankkien liiallisista riskeistä ei päästä eroon. Yhtä suurta huomiota herätti 45 miljardia dollaria veronmaksajien tukea saaneen Citigroupin käryä- minen asuntolaina-asiakirjojen väärentämisestä. Yhdysvalloissakin toimiva Deutsche Bank maksoi puolestaan 200 mil- joonan dollarin korvaukset tarjottuaan kelvottomia asuntolainoja vakuuttajalle (FHA). Mo- lemmat maat ovat tuntuvasti lisäämässä pankkien oman pääoman vaatimusta Irlannin onnettomuuden pelästyttäminä. Ehkä tärkein hyöty olisi saada katkaistua valtion ja pankkien yhteys, mikä oli kohtalokasta Irlannille ja ajaa nyt Espanjaa ahdinkoon. Suurpankissa tieto on usein "paikallista", ja sitä on vaikea välittää organisaation muihin osiin ja ylimmälle johdolle. KOLUMNI PENTTI FORSMAN Pankkikriiseistä pankkiunioniin merikkalainen suurpankki J.P. Uusi pankkiviranomainen valvoo pankkien toiminnan asianmukaisuutta, ja järjestelmäriskikomitea puolestaan katsoo koko rahoitusjärjestelmän systeemisten riskien perään. Niinhän aikoinaan kävi monialayrityksille. Pankkiunionia tuskin ehditään rakentaa tähän hätään, olihan jo nykyisten kriisivälineiden aikaan- saanti tuskan takana. Tutkimustiedon valossa näyttääkin siltä, että suurtuotannon etuja on vahvasti liioiteltu (Suomen Pankki, Euro&talous, 2/2012 kehikko 4). Uuden tietoteknii- kan käyttö olisi tehokkaampaa yhdessä yksikössä kuin kansallisesti hajautuneessa järjestelmässä. Kasvaneen laskentatehon avulla lisättäisiin myös todennäköisyyttä löytää kattamattomia riskejä. PANKIT EIVÄT NÄY TÄ OPPINEEN MITÄ ÄN MISTÄ ÄN. Ruotsissa ja Sveitsissä pankkisektori on huo- mattavan suuri verrattuna maan kokoon, lähinnä pankkien laajan ulkomaisen toiminnan vuoksi. Pankkien ongelmat voivat pysyä vielä pitkään veronmaksajien päänsärkynä. Systeemisiä riskejä tuovat suuret pankit ovat erityi- sen tarkkailun kohteena, ja niiden oman pääoman vaatimuksia ollaan nostamassa. Yhden pankin epäonnistuminen ei siten kaataisi koko järjestelmää. Vesa Vih- riälä, HS 27.5.2012). Jokainen pomo vahtii vain omia bonuksiaan muista piittaamatta. Morgan menetti äsken johdannaiskaupas- saan ainakin kaksi miljardia dolla- ria. Jos pankkiunioni rakennettaisiin vain euroalueelle, Nordealle voisi tulla edulliseksi palata kotiin Helsinkiin laajempien toimintamah- dollisuuksien vuoksi. Näin totesi muiden muassa professori Henry Wu tuoreessa artikkelissaan¹. Veron- maksajilta voidaan joutua taas hakemaan läjäpäin rahaa pankkien pelastamiseksi. Kuitenkin pidemmällä ajalla pankkiunionin avulla voitaneen vähentää suurpank- kien tuomia systeemisiä riskejä. Ennen pankkikriisiä uskottiin yleisesti, että suu- rissa pankeissa on riskienhajauttamisen ohella koon avulla saatavia synenergiaetuja. Ennemmin tai myöhemmin iso maailmantalouden häiriö, kuten öljyn kallistuminen, saa aikaan suuria muutoksia hinnoissa. Vakuusarvot romahtavat, mikä sotkee johdannaismarkkinat, kuten vuonna 2008. Komissio ehdotti hiljan pankkiunionia eli EU:n yhteistä valvontaa ja talletussuojaa (ks. ¹Johon Gillian Tett viittaa kolumnissaan " ...too complex to exist" (FT 7.6.2012). 60 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Citigroup maksoi markkinavalvoja SECille 240 miljoonaa ja asian paljastaneelle virkailijalleen 30 miljoonaa dollaria korvauksia. Pankkivirkailijoita yksinkertaisesti kehotettiin jättämään huomiotta useat epäselvät velkakirjat, jotta lainasalkku saatiin täyttämään kriteerit. Suurissa pankeissa on hyvin vaikea luoda or- ganisaation alimmille tasoille eettisesti kestäviä kannustinjärjestelmiä, jotka olisivat veronmaksa- jien etujen mukaisia. Olisi luontevaa, että pank- A Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti. kiunioni koskisi vain suuria, useassa maassa toimivia pankkeja, joita on vain 3550 koko EU:n alueella. On mahdollista, että nämä suurtuotannon edut hukkuvat sisäiseen byrokratiaan ja keskinäiseen kiistelyyn. Voisi olla yleisen edun mukaista, että rahoitus- markkinoiden dynamiikasta ja uudistumisesta huolehtisivat suurpankkien sijaan kertaluokkaa pienemmät tai toiminnoiltaan rajoitetut yritykset. Bank of America sopi peräti miljardin korvauksista syyllistyttyään samanlaisiin väärinkäytöksiin
Pikemminkin päin vastoin. Ennen muuta se, minkä piti olla suurin houkutin: talouskasvu. Pankin päästrategi Jonathan Garner perusteli päätöstä sillä, että hidastuvan talouskasvun myötä odotuk- set Kiinan rahapolitiikan kiristymisestä jäävät toteutumatta. Toki euroalueen velkakriisikin on vähentänyt sijoittajien halua laittaa rahaa 64 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET 65 EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET 66 Y HDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET 67 PARH A AT R AH ASTOT 68 KEHIT T Y VÄT VASTA A N M A AILM A 69 GURUSALKUT 70 KOROT JA L AINAT 71 1200 1150 MSCI Emerging Markets (kehittyvät maat) MSCI World M A AILM A NTALOUS 1100 1050 1000 950 900 850 800 750 700 2009 ARVOPAPERI 72 OSINGOT JA TUOTOT 2010 2011 2012 KESÄKUU 2012 61. Viime vuosina Kaukoidän jätin bkt on jyskyttänyt yhdeksän prosentin tahdilla, mutta nyt kasvuluvut ovat painumas- sa seitsemään prosenttiin. Tätä viestiä ovat rahastomyyjät toistelleet. Toisin kuin länti- sillä talouksilla, Kiinalla riittää rahkeita elvyttää. TAULUKOT taulukot 62 TULOSENNUSTEET SUOMALAISENKIN OSAKESIJOITTAJAN kesäkuu 6-7/2012 nousevien talouksien osakkeisiin, mutta suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut Kiinan suhdannetilanne. Osakesijoitukset kehittyvissä maissa eivät ole kuitenkaan viime aikoina suo- neet enempää iloa kuin osakesijoitukset länsimarkkinoilla. Morgan Stanley ilmoitti nostavansa kehit- tyvien maiden osakkeet allokaatiossaan ylipainoon. Morgan Stanleyn mielestä viime kuu- kausien kurssilasku on tehnyt kehittyvien maiden osakkeista houkuttelevia. Sen jälkeen onkin ollut nihkeämpää. Toisaalta pelko luo myös ahneutta. Se pelottaa sijoittajia. Kehittyvien maiden kurssikehitys- tä mittaava MSCI Emerging Markets -indeksi aloitti vuoden todella vahvasti, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä nousua kirjattiin neljätoista prosenttia. Siis kehittyville mark- kinoille. Niiden p/e-luku liikkuu 9,8:ssä, kun MSCI World -indeksin p/e-luku yltää 11,7:een. TOMMI MELENDER Sarastaako Kiinassa jo? kannattaa laittaa rahansa sinne, missä taloudet kasvavat. Mikä mättää kehittyvissä maissa. Kesäkuun alkupuoliskolla indeksi matoi kuutisentoista prosenttia maaliskuun huippujensa alapuolella
Ainakaan vielä Fortum-pessimismi ei ole levinnyt laajalle. TAULUKOT Osinkoepäilyjä Fortumissa JOS JOKIN ASIA PÖRSSISIJOITTAMISESSA on tuntunut varmalta, niin Fortumin osinko. Skeptisyyttään UBS perustelee pohjois- maisen sähkön hintanäkymillä. Sveitsiläispankki UBS julkaisi pessimisti- sen yhtiöraportin, joka ennakoi tältä vuo- delta 90 sentin ja ensi vuodelta 70 sentin osinkoa osaketta kohti. Sähköyhtiötä seuraavista 32 analyytikosta puolet antaa osakkeelle suositukseksi "osta" tai "ylipainota". TOMMI MELENDER KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö I I Affecto Ahlstrom Alma Media Amer Sports Aspo Atria Basware Cargotec Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Elisa Etteplan F-Secure Finnair Fiskars Fortum HKScan Huhtamäki Ilkka Kemira Kesko Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsa Board Marimekko Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Okmetic Olvi Oriola-KD L M I M M I M L M M M L L M L L M M I M I M I I I osakekurssi 7.6. Aivan rikkumatonta ei analyytikoiden usko Fortumin osinkojen pysyvyyteen ole. UBS läiskäisi Fortumin osakkeelle myyntisuosituksen ja laittoi sen vähiten suositeltavien eurooppalaisten energiayhtiöiden listalle. Viime vuoden tuloksesta kilahti euro per osake. Sveitsi- läispankki uskoo hintojen puolittuvan seuraavien viiden vuoden aikana, mikä vääjäämättä alkaa nakertaa Fortumin tuloskehitystä. 2012 2,59 12,85 4,96 9,30 6,15 5,09 22,90 21,40 2,32 3,03 0,46 9,83 2,30 15,13 2,40 1,44 1,86 14,80 14,10 3,30 10,94 6,20 9,00 19,69 45,61 20,42 12,80 8,88 16,71 1,96 12,50 28,11 7,98 2,23 29,96 4,42 19,60 1,83 voitto ennen veroja meur tulos/ osake euroa 0,25 -0,38 0,39 0,71 0,43 -0,24 0,76 2,42 0,05 0,09 0,07 0,60 0,32 1,29 0,20 0,10 -0,75 1,91 0,18 0,80 0,49 0,89 1,84 2,51 1,10 0,92 0,44 1,19 0,02 0,35 2,38 0,62 0,29 2,32 0,59 0,65 -0,16 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur 9,4 42,1 35,0 128,0 15,2 14,9 13,0 198,6 68,8 11,1 -4,9 52,0 9,0 274,5 9,3 23,2 -45,3 103,7 11,6 136,4 12,2 168,8 239,6 828,0 129,3 8,0 39,3 48,3 25,5 7,1 603,2 315,0 -984 474,6 11,1 27,6 19,8 8,9 39,0 30,0 125,2 14,3 11,8 12,0 178,0 64,0 11,0 -8,0 43,0 6,9 255,0 9,0 22,5 -92,1 100,0 1 487,7 2,6 122,3 12,1 151,8 227,0 788,0 123,9 7,0 37,0 45,9 -3,8 6,0 551,0 168,3 -3 376 451,0 11,1 26,0 14,7 10,4 55,0 37,1 140,6 16,0 18,2 15,0 241,0 114,0 11,2 4,1 56,1 10,0 288,0 9,5 23,9 -30,4 192,0 1 962,1 14,0 142,6 12,4 179,0 254,0 880,0 144,9 8,2 42,0 60,6 74,0 7,5 680,3 546,7 570,6 518,5 11,1 30,5 27,7 0,36 0,58 0,38 0,85 0,53 0,28 0,73 2,32 0,22 0,39 0,03 0,98 0,30 1,34 0,33 0,11 -0,25 1,03 1,50 0,16 1,11 0,46 0,85 1,62 2,43 1,52 0,94 0,78 1,74 0,06 0,65 2,84 0,76 -0,19 2,98 0,48 1,12 0,10 0,14 0,80 0,40 0,40 0,41 0,20 0,43 1,00 0,15 0,00 0,03 0,40 0,10 1,32 0,11 0,06 0,00 0,65 1,00 0,18 0,50 0,40 0,53 1,20 1,42 1,05 0,85 0,55 0,60 0,00 0,60 1,70 0,35 0,10 1,50 0,35 0,60 0,10 p/e 7,2 22,2 13,1 11,0 11,6 18,5 31,2 9,2 10,5 7,8 14,0 10,0 7,8 11,3 7,3 13,1 14,4 9,4 20,1 9,8 13,5 10,6 12,2 18,8 13,4 13,6 11,4 9,6 33,2 19,2 9,9 10,5 10,1 9,3 17,5 18,0 p/b 0,8 1,0 4,3 1,3 2,1 0,3 2,9 1,0 0,7 0,8 1,5 0,8 1,1 2,8 1,9 3,4 0,3 2,0 1,2 0,4 1,3 1,6 1,0 0,9 5,1 2,6 0,6 1,5 0,8 0,7 3,0 1,9 0,8 0,9 2,7 1,2 2,9 0,9 Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin ebitda veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur 5,1 5,9 8,3 7,8 10,3 6,8 13,7 6,0 16,5 4,9 4,5 4,1 4,4 6,4 5,1 6,3 5,3 14,9 5,7 6,5 16,2 7,4 5,7 12,1 8,1 6,2 5,4 6,9 6,1 10,6 5,6 5,9 194,9 6,9 4,1 9,2 7,4 11,1 59,0 42,0 156,0 20,4 26,6 18,2 206,8 66,9 18,5 7,5 60,3 11,5 284,8 9,5 28,1 16,2 108,5 30,6 147,7 13,5 180,5 264,3 922,2 156,1 9,3 47,3 66,0 81,0 9,8 631,7 373,0 123,7 528,0 12,5 33,4 36,6 9,7 42,0 36,0 136,4 20,0 19,0 15,0 165,0 20,4 14,0 6,5 48,2 7,8 265,3 9,0 26,4 -66,8 103,0 19,0 130,1 12,1 164,9 256,4 854,3 141,0 9,0 45,0 56,0 33,0 9,0 531,6 179,0 -1 831 468,0 12,5 29,0 25,3 13,7 71,4 46,2 163,9 20,7 32,5 21,6 286,3 131,9 23,0 9,0 68,2 13,1 306,0 10,0 31,7 48,6 117,4 2 079,4 37,0 160,1 14,9 201,5 303,3 1 003,4 174,4 12,1 51,0 72,3 126,0 11,0 762,4 648,8 2 378 607,0 12,5 36,7 54,4 0,43 0,85 0,40 0,99 0,58 0,66 1,04 2,40 0,23 0,60 0,05 1,14 0,44 1,39 0,34 0,14 0,09 1,16 1,53 0,42 1,16 0,51 0,92 1,82 2,69 1,78 1,11 0,91 2,31 0,19 0,91 2,97 1,11 0,05 3,27 0,53 1,33 0,19 0,18 0,80 0,40 0,45 0,41 0,28 0,50 1,10 0,15 0,00 0,03 0,43 0,19 1,37 0,13 0,07 0,00 0,70 1,00 0,20 0,52 0,43 0,55 1,25 1,41 1,15 0,90 0,57 0,70 0,05 0,62 1,73 0,50 0,10 1,70 0,35 0,68 0,13 p/e 6,0 15,1 12,4 9,4 10,6 7,8 22,0 8,9 10,2 5,0 9,6 8,6 5,3 10,9 7,0 10,3 20,4 12,8 9,2 7,9 9,5 12,1 9,8 10,8 16,9 11,5 11,5 9,8 7,2 10,3 13,7 9,5 7,2 40,8 9,2 8,3 14,7 9,6 p/b 0,8 1,0 4,5 1,2 2,0 0,3 2,6 1,0 0,7 0,7 1,5 0,8 0,9 2,8 1,6 3,0 0,3 1,8 1,2 0,4 1,2 1,5 0,9 0,9 4,5 2,4 0,6 1,4 0,7 0,7 2,8 1,7 0,7 0,9 2,3 1,1 2,6 0,9 ev/ ebitda 4,1 5,7 7,4 6,7 7,8 5,8 10,4 5,7 16,0 4,3 3,3 4,0 3,0 6,3 4,9 5,1 3,2 14,4 7,5 4,8 5,9 15,9 6,7 5,4 10,8 7,0 5,5 4,8 5,6 4,9 8,0 5,4 5,0 3,7 6,1 3,5 8,1 5,4 7,1 -5,8 42,0 115,0 17,7 -4,1 12,3 192,0 55,0 -3,0 10,7 37,6 -23,1 265,0 6,3 23,5 -111,4 161,9 2 228,0 11,2 108,6 13,9 167,7 281,6 816,6 96,0 7,5 21,0 34,8 -80,0 3,9 507,0 205,8 1 511 359,2 11,0 18,4 -28,5 1,99 1 766,2 7,6 1 810,2 1 617,0 M L M M L M M L I L L 62 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Samansuuruista osinkoa konsen- susennusteet odottavat myös tämän ja ensi vuoden tuloksista
Siihen sisältyy kuitenkin sudenkuoppia, kuten velkaisuuden huomiotta jättäminen. Puutteen voi korjata tarkastelemalla ev/ ebitdaa, joka kuvaa yritysarvon ja käyttökat- teen suhdetta. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Yritysarvo saadaan lisäämällä yhtiön markkina-arvoon korolliset nettovelat vä- hennettynä käteisomaisuudella. TAULUKOT Velkaiset huokeita velkatunnusluvullakin OSAKKEIDEN HINNOITTELUSTA puhuttaessa mittatikkuna käytetään yleisimmin voitto- kerrointa eli p/e-lukua. Käyttökate eli ebitda tarkoittaa yhtiön tulosta ennen en- nen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. M tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ennusteiden ääriarvot. tuloksen verojen jälkeen. Samalla se on nelikosta ainoa, jolta konsen- susennusteet eivät odota tänä vuonna selvää tulosparannusta. 4,0 4,1 OKMETIC PKC GROUP 4,1 SANOMA ENNUSTEET 2013 TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 Yhtiö L I osake- voitto kurssi ennen 7.6.2012 veroja meur tulos/ osake euroa 1,49 -0,34 1,75 1,16 0,67 0,47 0,13 0,16 0,41 0,36 -0,07 1,85 0,52 0,39 0,17 0,43 0,63 -0,04 -0,04 0,70 0,36 0,84 0,80 0,93 0,03 1,10 0,57 1,44 0,99 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur 256,8 -34,1 169,8 48,0 437,0 23,7 32,3 36,4 78,4 27,0 49,0 1 442 227,5 99,5 13,2 79,0 503,1 -0,6 -0,5 41,0 11,7 108,6 56,1 547,0 53,5 35,9 19,7 475,9 237,0 246,0 -71,0 152,0 45,0 400,0 23,0 23,8 34,9 68,0 26,0 2,0 814 166,6 79,2 12,0 66,0 415,3 -0,8 -24,6 37,0 11,0 55,1 50,0 403,0 49,9 32,0 18,0 437,6 211,1 276,8 223,2 183,9 51,0 451,2 26,0 40,0 39,6 89,0 27,7 114,0 1 525 284,1 157,2 19,6 85,0 554,4 -0,1 43,9 43,6 12,8 140,0 60,5 666,7 59,3 40,7 22,3 519,0 256,1 1,36 -0,01 2,64 1,63 1,04 0,61 0,40 0,17 0,53 0,39 0,29 2,20 0,85 0,30 0,27 0,85 0,49 0,06 0,01 0,42 0,48 1,26 0,91 0,82 0,50 1,65 0,76 1,75 1,37 1,20 0,00 1,10 0,65 0,50 0,35 0,25 0,12 0,30 0,24 0,50 1,25 0,65 0,17 0,12 0,66 0,30 0,08 0,20 0,18 0,80 0,75 0,60 0,40 1,00 0,70 1,00 0,75 p/e 10,3 12,8 7,9 8,3 11,0 12,8 13,6 11,9 12,7 19,2 8,6 7,7 9,7 13,1 16,7 9,1 22,8 7,5 8,2 10,4 14,6 10,2 15,6 21,7 19,7 15,1 9,8 p/b 4,0 0,4 3,3 1,6 1,1 2,2 1,6 1,1 1,9 1,4 0,6 1,1 0,8 0,6 0,7 1,1 0,6 3,2 1,3 0,6 1,2 1,7 3,0 0,6 2,6 5,1 1,5 2,9 1,7 Voitto tulos/ osinko/ alin ylin ev/ ennen ebitda veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur 6,5 9,1 6,3 4,0 6,8 7,6 6,4 4,4 7,9 6,7 9,3 4,1 14,9 15,3 9,8 5,7 55,5 10,6 15,5 4,9 4,9 7,8 5,3 7,2 11,1 6,4 8,9 8,1 218,4 191,7 192,5 60,0 462,0 30,4 44,1 41,5 83,5 29,0 149,0 1 540 217,0 104,8 22,6 105,2 586,5 5,7 129,4 39,4 13,5 135,5 64,0 643,7 63,5 48,1 23,7 535,2 280,3 195,9 67,6 152,0 51,0 413,9 27,0 36,0 39,5 69,0 29,0 67,6 850 174,7 79,4 17,7 90,0 436,8 5,6 50,5 39,0 12,9 123,2 61,0 467,7 57,0 36,0 19,5 494,5 239,6 L I p/e 12,4 8,1 11,5 6,5 7,9 8,4 10,3 12,1 11,3 11,5 7,0 8,2 7,2 9,3 7,7 12,9 8,1 13,7 6,2 7,6 7,2 9,0 12,6 9,1 13,0 15,2 16,4 13,9 8,3 p/b 4,1 0,4 2,8 1,4 1,0 2,4 1,5 1,0 1,8 1,4 0,6 1,1 0,7 0,6 0,7 1,1 0,6 3,0 1,1 0,6 1,1 1,5 2,8 0,6 2,5 4,3 1,4 2,6 1,5 ev/ ebitda 7,5 4,7 5,5 3,6 6,0 5,9 5,6 4,3 7,3 4,6 8,8 4,0 14,6 10,8 8,3 5,3 8,0 4,4 14,5 3,9 4,2 7,2 4,6 6,4 8,9 5,6 8,0 6,8 Orion Outokumpu Outotec PKC Group Pohjola Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Sampo Sanoma Sponda SRV Stockmann Stora Enso Talentum Talvivaara Technopolis Teleste Tieto Tikkurila UPM-Kymmene Uponor Vacon Vaisala Wärtsilä YIT 13,94 0,81 33,81 12,83 8,65 6,75 5,08 2,31 6,30 4,94 5,56 18,89 6,47 2,93 3,53 14,17 4,47 1,37 1,87 3,18 3,95 13,10 13,32 8,39 7,87 35,83 15,00 26,47 13,38 281,9 -253,0 113,4 37,0 258,0 28,0 17,1 29,0 60,8 25,0 -11,0 1 228 167,8 91,8 10,8 35,8 528,0 -1,0 -7,0 47,0 8,8 99,3 52,0 572,0 23,0 26,9 16,1 438,0 175,3 251,8 466,2 211,3 71,3 481,9 32,0 50,7 48,5 99,0 31,1 222,0 1 649 236,1 176,3 28,0 127,7 777,6 5,8 226,3 43,9 14,1 162,0 74,0 873,0 71,5 56,5 32,4 608,3 316,0 1,12 0,10 2,93 1,98 1,09 0,80 0,50 0,19 0,56 0,43 0,80 2,30 0,90 0,31 0,46 1,10 0,56 0,10 0,30 0,42 0,55 1,46 1,06 0,93 0,61 2,35 0,92 1,90 1,62 1,04 0,02 1,20 0,75 0,54 0,43 0,30 0,13 0,34 0,28 0,50 1,33 0,70 0,18 0,14 0,82 0,30 0,10 0,00 0,20 0,20 0,85 0,84 0,60 0,50 1,10 0,73 1,10 0,80 L M I I I I L I I L I L L I L L M L I 0,00 374,4 L I L I L I I I ENNUSTEIDEN PERUSTEET tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. Okmetic on nelosella hinnoiteltavista oma lukunsa, sillä se on nettovelaton. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 63. Helsingin pörssissä on kymmenkunta yhtiötä, joilla tämän vuoden ennusteista laskettu ev/ebitda-luku jää viiteen tai sen alapuolelle. Läheskään kaikki halpasarjalaiset eivät ole vähävelkaisia yhtiöitä, sillä nelosella hin- noiteltavista Sanomalla velkaantumisaste nousee liki sataan, PKC Groupilla liki 90:ään ja Cramolla liki 80:aan prosenttiin. Ne ovat hankkineet velkalastinsa yritysostoillaan
TAULUKOT BP luopumassa rahasammostaan BP:N YMPÄRILLÄ KUOHUU TAAS. Öljylähteitä on muuallakin kuin Venäjällä. TOMMI MELENDER BP POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö RUOTSI Hennes & Mauritz Nordea Ericsson TeliaSonera Volvo Atlas Copco Handelsbanken Swedbank Sandvik Scania Investor SEB SCA Assa Abloy SKF Swedish Match Alfa Laval Tele2 Hexagon Getinge Skanska Lundin Petroleum Electrolux Kinnevik Industrivärden NORJA Statoil Telenor Seadrill DNB Yara International Norsk Hydro Subsea 7 Orkla Gjensidige Försikring Aker Solutions TANSKA Novo Nordisk A.P. Kesäkuun alussa BP ilmoitti harkitse- vansa Venäjällä toimivan, 50-prosenttisesti omistamansa TNK-BP:n myymistä. On selvää, että moista rahasampoa ei laiteta myyntiin kevein perustein. TNK-BP:n osuus brittiyhtiön öljyn ja kaasun tuotannosta lähentelee kolmeakymmentä prosenttia. Sijoittajat laskevat sen varaan, että uusi rahasampo löytyy myyn- nistä saatavilla rahoilla jostain muualta. Riitely on BP:n kannalta ikävää, sillä yhtiö on nostanut Venäjältä yhdeksän vuoden aikana osinkoja 19 miljardin dol- larin edestä. Syynä ovat kärhämät yhteistyökumppaneina toi- mivien venäläisoligarkkien kanssa. Pelissä on tällä kertaa suuret summat rahaa ja asemat Venäjän öljymarkkinoilla. Moeller-Maersk Danske Bank Carlsberg Novozymes osake- markkina- tulos/ voitto tulos/ kurssi ennen arvo, MK osake, KR osake, KR veroja, MK 7.6.2012 215,60 55,30 61,70 43,14 82,45 145,40 208,70 107,60 90,15 123,40 128,30 41,96 102,00 188,00 145,40 270,90 119,80 103,60 127,10 176,60 97,70 127,90 130,40 129,30 93,70 137,70 89,85 203,70 57,30 236,10 26,61 122,20 41,53 65,50 81,40 804,00 37 440 83,15 437,70 160,10 356 833 9,56 p/e ev/ebitda osinkotuotto, % voitto tulos/ ennen osake, KR veroja, MK 12,05 7,20 5,60 4,53 10,18 12,38 21,73 12,40 9,10 11,29 7,19 5,09 9,10 15,90 15,03 16,32 8,98 12,21 10,25 14,13 8,34 4,91 15,69 18,94 4,31 17,96 9,89 21,16 8,70 30,86 2,31 12,01 4,20 6,79 10,13 42,03 4 737 11,80 44,43 6,78 26 983 40 475 24 267 27 663 29 410 20 267 18 545 17 639 15 530 12 325 6 698 14 963 8 923 7 762 9 895 3 895 5 314 7 369 4 498 4 489 4 723 5 779 5 725 5 476 1 666 198 747 23 558 12 144 18 962 11 436 7 244 6 672 5 450 4 428 3 875 29 280 47 937 14 904 9 693 2 784 p/e osinkoev/ebitda tuotto, % 10,65 6,57 4,48 4,30 8,42 11,59 20,96 12,01 8,09 9,50 10,52 4,85 8,22 14,36 13,14 14,81 8,32 10,66 9,00 12,34 7,66 4,37 12,50 15,44 26,41 18,24 8,05 18,86 7,36 32,83 1,15 8,20 4,07 7,21 7,81 35,70 4 208 5,41 38,30 6,11 23 770 36 017 20 252 27 587 24 233 18 760 17 968 17 248 13 786 10 470 12 245 14 328 7 221 6 894 8 855 3 675 4 809 6 303 3 916 3 937 4 372 5 534 4 183 4 480 10 200 207 473 17 400 11 175 16 081 12 260 3 846 4 648 5 409 4 718 3 146 25 460 47 745 7 910 9 245 2 517 20,2 8,4 13,8 10,0 9,8 12,5 10,0 9,0 11,1 13,0 12,2 8,7 12,4 13,1 11,1 18,3 14,4 9,7 14,1 14,3 12,8 29,3 10,4 8,4 3,5 7,5 11,2 10,8 7,8 7,2 23,2 14,9 10,2 9,1 10,4 22,5 8,9 15,4 11,4 26,2 12,5 NA 5,4 6,5 4,6 8,3 NA NA 6,7 7,0 16,4 NA 7,6 9,5 6,4 15,6 9,0 5,3 11,0 9,3 6,9 5,9 5,5 26,0 5,0 1,9 5,2 10,0 NA 4,7 6,0 6,3 8,3 7,7 6,1 15,0 3,0 NA 6,7 15,6 4,5 4,8 4,5 7,0 4,2 3,8 4,9 5,6 4,2 4,1 5,5 4,5 4,3 2,8 4,1 2,8 3,0 12,8 1,7 2,3 6,4 0,0 5,0 4,6 5,3 4,9 6,1 10,2 3,5 3,2 2,8 1,9 6,5 8,7 3,8 2,1 2,7 1,5 1,4 1,3 17,9 7,7 11,0 9,5 8,1 11,7 9,6 8,7 9,9 10,9 17,8 8,3 11,2 11,8 9,7 16,6 13,3 8,5 12,4 12,5 11,7 26,1 8,3 6,8 21,7 7,7 9,1 9,6 6,6 7,7 11,5 10,2 9,9 9,6 8,0 19,1 7,9 7,0 9,9 23,6 10,9 NA 4,5 6,3 4,0 7,4 NA NA 6,1 5,5 23,9 NA 6,5 8,4 5,6 14,5 7,9 4,9 9,5 8,2 6,1 5,4 4,6 25,4 27,2 1,9 4,7 9,3 NA 4,5 3,9 4,5 7,3 7,5 4,9 13,4 2,9 NA 5,9 14,4 4,9 223 962 201 899 186 799 175 558 172 101 131 170 122 010 113 082 98 045 97 462 92 051 71 956 69 231 66 213 55 805 50 251 46 696 44 997 42 088 41 025 40 661 40 386 36 124 35 658 439 076 144 496 95 586 93 330 67 916 54 188 42 989 42 732 32 750 22 304 450 240 160 786 77 474 67 668 52 033 5,96 4,72 4,20 8,75 10,62 19,52 9,52 4,63 11,78 -12,14 5,56 -0,50 12,30 13,29 12,07 7,68 10,43 7,56 10,61 18,31 3,50 7,25 23,62 -40,51 24,70 4,88 17,90 7,99 34,94 1,89 7,22 3,77 5,66 5,76 30,24 3 460 2,48 33,70 5,71 5,2 4,9 7,5 4,9 4,0 5,0 5,8 4,7 4,4 6,2 4,8 4,5 3,2 4,5 3,0 3,3 13,5 2,1 2,6 6,7 0,0 5,4 5,1 5,5 5,1 7,2 10,1 5,2 3,4 3,2 2,3 6,6 8,2 4,5 2,5 2,9 3,6 1,6 1,5 64 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Yllätys yllätys, BP:n osake kuitenkin nou- si uutisen jälkeen
TAULUKOT EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö Anheuser-Busch InBev Total Unilever Sanofi ENI LVMH Siemens Volkswagen SAP L'Oreal BASF Banco Santander Telefonica Inditex Bayer BMW Daimler GDF Suez BNP Paribas Deutsche Telekom Allianz Danone E.ON EdF Hermes France Telecom Air Liquide Deutsche Bank Banco Bilbao Schneider Electric AXA EADS Enel Heineken Pernod Ricard Henkel Linde Christian Dior Iberdrola Vinci osake/ markkinakurssi 7.6.2012 arvo, meur 53,56 34,77 24,96 54,52 16,03 121,00 65,03 123,50 45,38 90,66 55,75 4,78 9,44 67,35 49,74 59,58 35,47 16,15 29,00 7,80 72,67 50,77 14,24 15,32 263,20 10,30 86,72 28,69 5,10 44,29 9,68 27,33 2,36 38,22 80,03 52,18 120,05 106,85 3,22 33,05 86 023 tulos/ osake, euroa 3,11 tulos/ osake, euroa 3,68 5,40 1,58 5,90 2,27 7,22 6,13 21,10 3,09 4,73 5,95 0,63 1,30 3,47 5,15 8,20 5,30 1,60 5,69 0,65 11,08 3,20 1,39 2,01 6,21 1,38 5,19 4,76 0,59 3,95 1,83 1,87 0,36 2,81 4,59 3,64 8,12 8,24 0,46 3,59 82 188 74 063 72 018 64 206 61 476 59 451 55 757 55 730 54 667 51 205 44 756 42 289 41 981 41 132 37 992 37 820 37 496 35 019 33 689 33 087 32 653 28 484 28 315 27 786 27 270 26 982 26 663 26 211 24 310 22 826 22 536 22 192 22 015 21 186 20 793 20 536 19 418 19 227 19 005 5,06 1,41 6,65 1,92 6,23 7,73 33,10 2,83 4,32 6,26 0,60 1,20 3,10 2,99 7,45 5,31 1,55 4,82 0,13 5,48 2,89 -1,17 1,63 5,66 1,46 4,92 4,30 0,85 3,35 1,57 1,27 0,44 2,44 4,12 3,14 7,71 7,12 0,48 3,48 voitto ennen veroja, meur 9 499 26 808 6 608 10 349 22 804 5 800 7 452 13 697 5 021 3 961 8 981 9 329 8 362 2 888 4 368 7 980 8 566 7 318 11 147 4 467 7 810 2 822 4 130 5 288 1 010 5 533 2 328 6 666 4 342 2 788 6 353 2 131 7 316 2 247 1 609 2 107 1 797 5 870 3 716 3 085 p/e 14,6 6,4 15,8 9,2 7,0 16,8 10,6 5,9 14,7 19,2 9,4 7,6 7,3 19,4 9,7 7,3 6,7 10,1 5,1 12,0 6,6 15,9 10,2 7,6 42,4 7,5 16,7 6,0 8,6 11,2 5,3 14,6 6,6 13,6 17,5 14,4 14,8 13,0 7,0 9,2 osinko/ ev/ebitda tuotto, % 8,6 2,9 9,9 6,6 2,8 9,3 6,6 1,8 9,8 12,1 4,9 NA 4,5 10,3 6,1 2,2 2,0 4,6 NA 4,0 5,3 10,3 4,9 4,3 23,9 4,2 8,4 NA NA 7,2 5,5 3,3 4,0 7,7 13,1 8,1 7,7 3,4 6,3 5,7 2,9 6,7 3,8 5,0 6,7 2,5 4,7 2,9 1,8 2,4 4,7 12,5 13,8 3,1 3,5 4,5 6,2 9,3 5,1 9,0 6,2 3,0 7,7 7,5 0,9 12,1 2,8 2,6 8,2 4,1 7,7 2,2 6,3 2,3 2,0 1,7 2,2 2,7 10,1 5,5 tulos/ osake, euroa 3,97 5,63 1,74 6,16 2,41 8,07 7,18 23,18 3,50 5,09 6,50 0,79 1,40 3,90 5,71 8,39 5,89 1,72 5,86 0,66 11,81 3,54 1,80 2,04 7,04 1,29 5,78 5,53 0,85 4,24 2,00 2,58 0,37 3,17 5,18 3,95 9,08 9,24 0,46 3,73 voitto ennen veroja, meur 10 336 26 909 7 340 10 866 22 584 6 489 8 958 15 525 5 707 4 265 9 334 11 879 8 899 3 264 5 143 8 207 9 990 7 589 11 707 4 450 8 227 3 128 5 534 5 523 1 149 5 371 2 594 8 030 6 588 3 083 6 770 2 986 7 535 2 544 1 831 2 348 2 030 6 636 3 763 3 184 p/e 13,5 6,2 14,3 8,9 6,6 15,0 9,1 5,3 13,0 17,8 8,6 6,1 6,7 17,3 8,7 7,1 6,0 9,4 5,0 11,8 6,2 14,3 7,9 7,5 37,4 8,0 15,0 5,2 6,0 10,5 4,8 10,6 6,3 12,1 15,4 13,2 13,2 11,6 7,0 8,9 ev/ebitda 7,8 2,7 9,0 6,0 2,6 8,2 5,7 1,4 8,2 11,0 4,4 NA 4,4 9,0 5,3 1,9 1,7 4,4 NA 4,0 5,1 9,4 4,2 4,4 20,8 4,2 7,7 NA NA 6,5 4,9 2,8 3,8 6,9 11,8 7,1 7,0 2,8 6,0 5,4 osinko/ tuotto, % 3,2 6,9 4,1 5,4 6,8 2,7 4,9 3,4 2,1 2,6 4,8 12,5 13,8 3,5 3,9 4,9 6,8 9,3 5,9 9,0 6,9 3,2 7,7 8,0 1,0 11,7 3,0 2,6 8,2 4,5 8,5 2,6 6,4 2,6 2,2 1,9 2,4 3,0 10,1 5,7 BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö Royal Dutch Shell BHP Billiton HSBC Holdings Vodafone BP GlaxoSmithKline British American Tobacco Unilever Rio Tinto BG Group Diageo SABMiller osakekurssi markkina7.6.2012 arvo, MGBP 2 125,50 1 820,00 535,00 168,95 413,60 1 430,00 3 088,00 2 042,00 3 015,00 1 278,00 1 577,00 2 420,50 131 569 tulos/ osake, GBp 255,45 tulos/ osake, GBp 295,35 216,85 60,31 16,04 68,69 121,64 209,99 129,42 453,39 93,19 92,05 153,76 102 535 97 165 83 373 78 695 71 731 60 395 59 817 56 241 43 412 39 509 38 547 260,30 58,55 14,91 87,47 115,50 194,60 117,78 520,24 83,71 76,20 136,74 voitto ennen veroja, MGBP 29 953 17 671 15 002 10 342 19 810 8 350 6 007 5 429 12 070 5 887 2 954 3 317 p/e 7,2 8,4 8,9 10,5 6,0 11,8 14,7 15,8 6,6 13,7 17,1 15,7 osinko/ ev/ebitda tuotto, % 3,6 5,3 NA 7,8 3,4 7,8 10,7 9,7 4,1 6,7 13,3 12,0 5,2 3,9 5,2 8,4 5,0 5,2 4,4 3,9 3,4 1,3 2,8 2,7 tulos/ osake, GBp 307,42 236,25 66,13 17,05 71,62 132,70 232,08 142,43 521,29 108,24 102,91 171,83 voitto ennen veroja, MGBP 31 134 19 134 16 664 10 948 20 523 8 681 6 512 5 977 14 400 6 891 3 282 3 840 p/e 6,9 7,7 8,1 9,9 5,8 10,8 13,3 14,3 5,8 11,8 15,3 14,1 ev/ebitda 3,4 4,8 NA 7,6 3,3 7,5 10,0 8,9 3,5 5,7 12,0 10,7 osinko/ tuotto, % 5,4 4,2 5,6 8,7 5,6 5,6 4,9 4,1 3,7 1,4 3,0 3,0 ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 65
Yhä YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 Yhtiö Apple Exxon Mobil Microsoft IBM Wal-Mart General Electric AT&T Berkshire Hathaway Chevron Google Johnson & Johnson Procter & Gamble Coca-Cola Wells Fargo Pfizer Philip Morris Oracle Intel JPMorgan Chase Verizon Merck PepsiCo Qualcomm Amazon.com Abbott Laboratories Visa McDonald's Cisco Schlumberger Walt Disney Comcast Bank of America Citigroup Home Depot UPS Occidental Petroleum United Technologies ConocoPhillips Kraft Foods Altria American Express UnitedHealth 3M Bristol-Myers Squibb AIG osakekurssi 7.6. Viime aikoina nämä pelot ovat lisään- tyneet. Ciscon ja Dellin kaltaiset tekno- useammat analyytikot ovatkin laskeneet tulosennusteita. 2012 571,72 80,69 29,23 194,44 65,87 19,00 34,16 80,66 100,39 578,23 62,80 62,76 74,28 31,18 21,94 83,60 27,18 25,94 32,81 41,64 38,33 67,68 58,00 218,80 61,20 116,81 88,38 16,58 64,43 45,63 30,01 7,42 26,91 51,24 75,47 84,94 75,40 53,81 38,15 32,75 55,24 57,45 85,50 34,25 30,15 markkinaarvo, MUSD 534 593 tulos/ osake USD 27,68 tulos/ osake USD 46,86 8,20 2,71 15,07 4,90 1,55 2,39 4,83 13,16 43,10 5,11 3,86 4,07 3,30 2,23 5,25 2,63 2,50 4,39 2,50 3,80 4,10 3,75 1,13 5,05 6,05 5,67 1,84 4,30 3,01 1,90 0,61 3,98 2,91 4,84 8,29 5,53 6,70 2,52 2,21 4,32 4,99 6,40 1,95 3,69 voitto ennen veroja, MUSD p/e 12,2 9,8 10,8 12,9 13,4 12,3 14,3 16,7 7,6 13,4 12,3 16,3 18,3 9,4 9,8 15,9 10,3 10,4 7,5 16,7 10,1 16,5 15,5 193,6 12,1 19,3 15,6 9,0 15,0 15,2 15,8 12,2 6,8 17,6 15,6 10,2 13,6 8,0 15,1 14,8 12,8 11,5 13,4 17,6 8,2 ev/ ebitda 6,6 4,3 6,3 8,8 7,3 16,0 6,1 NA 3,2 7,6 7,3 10,5 13,4 NA 5,2 10,8 5,7 4,9 NA 4,2 6,2 10,3 10,7 29,2 7,8 13,9 9,8 3,8 7,8 8,3 5,8 NA NA 9,5 8,6 4,4 8,5 3,3 9,6 10,3 NA 6,4 7,7 10,2 13,4 osinkotuotto, % 0,5 2,7 2,7 1,6 2,4 3,6 5,2 0,0 3,5 0,0 3,8 3,4 2,7 2,8 4,0 3,9 0,9 3,3 3,7 4,9 4,4 3,1 1,6 0,0 3,3 0,8 3,2 1,7 1,7 1,3 2,2 0,5 0,1 2,3 3,0 2,5 2,5 4,9 3,0 5,2 1,4 1,1 2,8 4,0 0,0 tulos/ osake USD 53,50 8,77 3,06 16,57 5,33 1,78 2,55 5,41 13,47 50,60 5,44 4,14 4,45 3,66 2,35 5,85 2,89 2,70 5,25 2,78 3,73 4,44 4,20 2,44 5,37 7,10 6,25 1,93 5,25 3,47 2,22 1,00 4,66 3,31 5,53 9,25 6,70 6,87 2,81 2,38 4,83 5,60 7,00 1,91 3,08 59 165 72 713 28 638 22 838 25 896 19 400 21 718 18 684 44 108 15 685 18 084 15 109 12 378 28 498 23 614 13 076 17 998 17 976 26 340 19 071 15 362 8 854 7 929 857 9 411 6 171 8 395 12 772 7 690 9 049 9 631 11 882 16 364 6 932 7 114 10 930 7 538 16 840 6 254 6 948 7 246 8 120 6 488 5 266 8 982 377 319 245 557 225 290 222 873 201 310 200 280 199 524 198 036 188 724 172 472 171 969 167 571 165 688 164 289 142 585 135 223 130 504 124 896 118 300 116 583 105 849 99 428 98 575 96 292 95 082 89 816 88 817 85 921 81 557 80 624 79 925 78 904 78 431 72 582 68 892 68 716 68 046 67 640 66 641 63 576 59 601 59 326 57 851 57 224 8,42 2,69 13,44 4,47 1,37 2,20 4,15 13,44 36,07 5,00 3,93 3,84 2,82 2,31 4,88 2,42 2,39 4,48 2,15 3,77 4,40 3,20 1,37 4,66 4,99 5,27 1,62 3,66 2,54 1,50 0,01 3,70 2,47 4,35 8,39 5,49 8,76 2,29 2,05 4,09 4,73 5,96 2,28 1,02 voitto ennen veroja MUSD 68 316 78 288 32 127 24 399 27 189 22 838 22 826 20 283 44 307 18 747 19 396 16 142 13 335 31 093 23 606 13 991 19 324 19 445 31 083 20 594 14 704 9 400 9 025 1 765 9 987 7 081 9 071 13 271 9 405 10 106 10 804 18 046 19 647 7 536 7 998 11 693 9 231 18 883 6 960 7 365 7 931 8 849 6 982 4 490 6 520 p/e 10,7 9,2 9,6 11,7 12,4 10,7 13,4 14,9 7,5 11,4 11,5 15,2 16,7 8,5 9,3 14,3 9,4 9,6 6,2 15,0 10,3 15,3 13,8 89,7 11,4 16,5 14,1 8,6 12,3 13,2 13,5 7,4 5,8 15,5 13,6 9,2 11,3 7,8 13,6 13,8 11,4 10,3 12,2 17,9 9,8 ev/ ebitda 5,0 4,3 5,3 8,2 6,9 14,4 5,9 NA 3,4 6,2 6,5 10,0 12,3 NA 5,6 10,2 4,6 4,4 NA 3,9 6,1 9,7 9,0 21,1 7,2 11,9 9,2 3,3 6,6 7,6 5,3 NA NA 9,0 7,6 4,2 6,8 3,3 8,8 9,7 NA 6,0 7,0 11,3 16,7 osinkotuotto, % 1,9 2,9 2,7 1,8 2,7 4,1 5,3 0,0 3,7 0,0 4,0 3,7 3,0 3,2 4,2 4,3 0,9 3,5 4,3 5,0 4,4 3,3 1,7 0,0 3,6 0,8 3,6 1,8 1,7 1,4 2,4 1,3 1,5 2,7 3,3 2,7 2,8 4,9 3,3 5,7 1,6 1,2 3,0 4,0 0,0 66 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Kuinka suuri merkitys Euroopalla sitten on amerikkalaisille yhtiöille. Citigroup arvioi vanhan mantereen muodostavan S&P 500 -yhtiöiden ylimmistä riveistä laajasti tarkasteltuna viitisentoista prosenttia. Siitä ei ole olemassa eksaktia tietoa, koska - vaihdon maantieteellistä jakaumaa. Erityisen alttiita Euroopalle ovat elintarvike-, panimo- ja lääkeyhtiöt. TOMMI MELENDER heikommasta myynnin kehityksestä Euroopassa. Niiden liikevaihtodollareista yli viidennes tulee eurooppalaisten kulut- tajien kukkaroista. Samanlaisia äänenpainoja kuuluu myös teollisuusyhtiöistä. TAULUKOT Eurooppa-pelkoa Yhdysvalloissa SIJOITTAJIEN JA ANALYYTIKOIDEN suurim- pia pelkoja on, että euroalueen velkakriisi alkaa rassata myös amerikkalaisten yhti- öiden tulosnäkymiä
Nordean Cross Credit -rahaston sijoi- tusidea on, että luokitusten välimaastoon muodostuu hyljeksitty lainajoukko: huonoihin investment grade -lainoihin sijoittamista karsastetaan, koska laino- jen pelätään putoavan roskalainoiksi. Nihtilä, T. Kojonen R. Kokkarinen 5,9 1,8 0,0 3,9 17,4 -8,0 0,1 2,4 4,1 7,8 18,1 4,4 1,3 -1,5 -1,6 2,7 13,8 2,4 1,7 0,2 -0,3 -19,4 -19,9 -21,6 -24,8 -30,6 0,5 4,4 5,0 1,7 -9,4 -8,1 -2,3 8,5 -8,2 0,4 2,8 -0,1 -0,5 -0,4 -6,8 -10,4 -6,6 -2,4 -5,2 -11,3 18,5 1,5 4,5 7,3 22,9 16,4 12,8 26,4 14,7 33,4 0,7 0,6 0,0 -0,2 -0,1 -1,3 -1,7 -0,9 -1,8 -1,0 2,1 1,1 0,8 1,1 1,9 1,9 1,0 1,0 1,5 2,5 2,1 1,1 0,9 1,6 2,2 1,9 1,0 1,0 2,2 2,5 16,0 87,6 7,4 648,5 15,7 61,9 52,1 33,9 2,7 49,2 V. Topp -0,8 1,0 0,0 4,5 3,3 4,5 3,5 4,0 5,4 0,0 5,5 6,2 5,7 4,2 4,7 3,4 2,9 4,9 0,0 5,3 6,3 5,8 3,8 4,3 2,0 1,3 12,7 12,3 11,6 10,9 10,1 4,8 4,7 3,6 1,9 -7,5 8,4 8,0 7,3 8,5 8,2 9,3 15,1 8,6 4,1 3,3 4,0 3,4 2,7 2,2 3,0 -0,5 2,0 0,8 -0,3 -4,4 4,8 4,7 4,8 5,0 4,2 5,7 8,7 5,8 2,2 8,8 2,3 2,3 2,1 1,9 2,0 0,6 0,4 0,4 0,2 -1,0 0,6 0,5 0,2 0,5 0,7 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,5 0,7 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 378,8 220,1 286,1 94,8 277,9 26,2 298,7 494,3 99,2 100,5 T. Sandström -9,1 Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 67. Rahaston tarkoitus on pitää lainat juoksu- ajan loppuun. KARO HÄMÄLÄINEN PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN Yhtiö LYHYEN KORON RAHASTOT Parhaat Sampo Yhteisökorko Plus Tapiola Lyhytkorko OP-Korkotuotto II Aktia Likvida+ D OP-Korkotuotto Huonoimmat Ålandsbanken Cash Manager SEB Money Manager Plus B ICECAPITAL Euro Floating Rate Evli Tavoitekorko Nordea Korkotuotto EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT Parhaat Sampo Valtionobligaatio Nordea Valtionlaina AAA OP-Obligaatio Prima FIM Euro SEB Euro Bond B Huonoimmat FIM Real OP-Reaalikorko OP-Obligaatio Nordea Euro Midi Korko OP-Obligaatio Tuotto EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT Parhaat Nordea Focus Korko Private Banking A K OP-Yrityslaina Prima Seligson & Co Euro Corporate Bond Tapiola Yrityskorko ICECAPITAL Euro Investment Grade Bond Index * Huonoimmat Evli High Yield Yrityslaina B OP-High Yield OP-Korkosalkku Ålandsbanken Euro High Yield OP-Vaihtovelkakirjalaina MUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.) Parhaat Danske Invest Kontra Danske Invest Neutral UB Pension SEB Räntehedge Alpha * Danske Invest Kulta * Huonoimmat OP-Raaka-aine * UB View * VISIO EM Multi Strategy * Contango Hyödyke Beta * SEB Finland Momentum B Tuotto 5 v. Tuutti, M. Toivonen C. Ohlson Pohjola Varainhoito Oy 6,0 3,9 4,9 4,7 2,6 2,3 6,1 -4,3 6,7 7,5 6,6 14,1 9,5 0,7 13,5 3,0 8,0 7,8 7,6 7,6 6,8 -3,9 -3,9 -5,7 -10,2 -16,6 6,0 6,1 5,9 7,2 8,0 9,3 8,4 1,2 14,3 2,4 1,0 0,7 0,4 0,5 0,6 -1,9 -2,3 -0,7 -2,0 -2,8 2,9 2,9 3,1 2,9 3,3 7,4 6,9 3,8 7,8 8,2 2,2 2,2 1,9 2,1 1,6 -0,7 -0,8 -1,9 -1,5 -2,2 0,6 0,6 0,3 0,7 0,4 1,0 0,8 0,6 1,0 1,1 0,6 0,3 0,7 0,4 1,0 0,8 0,6 1,0 1,1 227,6 357,8 56,2 222,0 77,6 370,8 501,3 523,8 64,8 70,6 R. Ostonen Holmberg, Nilsson Tapiola Varainhoito Oy ICECAPITAL / Vanguard Lundström, Silva K. Sandström ICECAPITAL/Tanskanen Silva, Pukka J. Alla olevassa taulukossa Jan Sørense- nin hoitamaa rahastoa ei vielä ole, sillä se aloitti toimintansa vasta helmikuun lopulla. Forsberg H. TAULUKOT Nordea vetää korkotuottoa välistä RAHASTOT EIVÄT AINA ISTU luontevasti sii- hen luokkaan, johon ne on solautettu. Kokkarinen T. Hie- nojakoisempi luokittelu puolestaan vaatisi kohtuuttomat määrät vertailuluokkia. Laine, T. Leskinen Ålandsbanken Asset Mgmt. Kurki-Suonio M. K. Kojonen H. Daberius S. Aarnio P. Seppä H. Kojonen Salmenkivi A. Liikanen UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi S. Backholm, P. Silti esimerkiksi "euroalueen korkeariskiset yri- tyslainat" on vain karkea luokka Nordean uudelle Nordea 1 European Cross Credit -rahastolle, joka sijoittaa sekä investment grade- että high yield -yrityslainoihin. Parhaimmiksi luokitelluista yrityslainoista ei puolestaan irtoa samaa tuottoa kuin todella riskisiksi arvioiduista papereista. Erityisesti korkopuolelle on ilmestynyt viime vuosina runsaasti uusia rahastoja ja niiden myötä myös rahastoluokkia korko- riskin keston, maantieteen, pohjavaluutan ja luottoluokituksen perusteella. Nihtilä Ålandsbanken Asset Management P. Nihtilä, T. Kivipelto T. Björklund Juujärvi H. p.a. Tuotto 3 v. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski Tuotto volatili- Sharpen Hallinnointija säilytys1 kk teetti mittari palkkio, % TERluku, % Rahastopääoma meur Salkunhoitaja 3,9 2,1 1,4 2,4 4,0 3,4 4,7 3,2 2,8 2,5 2,3 2,1 2,1 1,3 1,0 -0,8 -0,9 -1,8 5,2 2,9 4,4 1,8 4,3 2,2 2,4 3,3 3,3 7,7 -0,4 0,1 -0,1 0,0 -0,1 0,1 -0,2 -0,2 -0,3 -1,9 1,3 0,7 1,1 0,5 1,1 0,5 0,8 1,0 1,4 2,8 0,4 0,4 0,2 0,3 0,4 0,5 0,5 0,4 0,5 0,6 0,4 0,4 0,2 0,3 0,4 0,5 0,5 0,4 0,5 0,6 43,9 138,4 633,3 137,0 96,1 94,2 295,0 217,2 Danske Capital / R.Louhento Tapiola Varainhoito Oy K. Suonpää M. Heiskanen J
euroa Sampo 9,4 9,2 Fortum 7,2 Amer Sports 6,6 6,6 Teliasonera 6,3 Nokian Renkaat 5,8 9,5 Kone 4,9 DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. euroa Fortum 8,4 7,9 Sampo 8,0 7,3 Nokian Renkaat 6,1 6,1 YIT 6,0 6,3 Kesko 5,3 Wärtsilä 5,0 5,5 EVLI SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. euroa Kone 9,7 9,0 Fortum 8,6 8,3 Wärtsilä 5,6 5,8 Nokian Renkaat 5,5 6,8 Teliasonera 4,4 UPM 4,4 4,6 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 9,1 8,6 Nokian Renkaat 7,8 8,1 Sampo 7,0 4,9 Metso 6,1 6,3 Nokia 6,0 6,2 Nordea 5,0 6,0 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. euroa Nokian Renkaat 7,5 7,5 YIT 7,2 7,6 Huhtamäki 5,9 5,4 Sampo 5,2 4,8 Metso 5,2 UPM 4,9 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. euroa Fortum 8,7 7,7 Sampo 8,3 7,8 Nokian Renkaat 7,7 8,8 Kone 5,8 5,2 Stora Enso 4,9 UPM 4,9 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Perälä Rahaston koko 36,5 milj. Kärkisijoituksissa tapahtuneet muu- tokset kielivät siitä, mitä Varis on tehnyt koko salkulle: muokannut osakevalikoi- maa defensiivisempään suuntaan. euroa Tikkurila 5,2 4,8 Sponda 4,1 Aktia 4,1 3,9 Konecranes 4,0 3,9 Outokumpu 4,0 4,8 Uponor 3,7 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Huh- tikuun lopussa salkun kärkiosakkeena ollut rengasvalmistaja pysyi kuitenkin 5,8 prosentin painolla salkun viidenneksi suurimpana sijoituksena. Rahastosalkun kärkikuusik- koon jopa nousivat sykliset metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM-Kymmene, jotka korvasivat myös Danske Suomi Osakkees- sa vajonneet Metson ja YIT:n suurimpien sijoitusten listalla. Sal- kunhoitajan katsauksessaan Varis kertoo myyneensä Outokummun tyystin pois rahastosalkusta. euroa Fortum 9,1 7,8 Sampo 7,0 6,2 UPM 6,1 5,3 Kone 5,9 5,7 Teliasonera 4,6 3,9 Stora Enso 4,3 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Larsson Rahaston koko 40,0 milj. Perälä Rahaston koko 134,5 milj. Blomqvist, M. Heikkinen Rahaston koko 65,0 milj. Angervuo Rahaston koko 34,8 milj. Pesonen Rahaston koko 10,1 milj. euroa Sampo 7,9 7,9 Fortum 7,1 7,1 Kone 6,8 6,8 Wärtsilä 5,5 5,5 UPM 5,2 5,2 Metso 4,9 4,9 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. euroa Sampo 8,0 7,6 Kone 8,0 7,1 Metso 7,5 7,7 Cargotec 6,1 5,5 Outotec 5,5 6,1 Wärtsilä 4,7 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Ostopuolella oltiin Olvissa ja Etteplanissa", rahaston salkunhoitaja Sauli Hämäläinen kirjoittaa katsauksessaan. KARO HÄMÄLÄINEN Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 190,4 milj. Salkun muokkaus tapahtui kärkilistan ulkopuolella. Kuukausi sitten kärkikuusikkoon kuuluneet Metso, Nokia ja YIT ovat joutuneet tekemään tilaa For- tumille, Teliasoneralle ja Koneelle. Eräkare Rahaston koko 161,2 milj. euroa Wärtsilä 9,2 9,6 YIT 8,1 8,5 Konecranes 8,0 8,4 Nokian Renkaat 6,9 6,8 Basware 5,5 Kone 4,9 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Hämäläinen Rahaston koko 228,6 milj. Kujala Rahaston koko 41,1 milj. euroa Fortum 7,8 7,7 Sampo 7,0 6,8 Kone 6,8 6,3 Nokia 5,3 6,1 Teliasonera 4,9 4,5 Metso 4,5 4,9 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. euroa Fortum 7,6 7,0 Nokia 7,5 6,9 Nokian Renkaat 6,0 4,9 Kesko 4,9 Outokumpu 4,5 4,9 Tikkurila 4,2 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. euroa Basware 9,9 7,5 Affecto 7,2 6,3 YIT 6,1 6,5 Amer Sports 6,0 5,9 Huhtamäki 4,8 4,6 Exel 4,4 Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 17,4 milj. Varis Rahaston koko 126,6 milj. euroa Nokian Renkaat 6,9 5,9 Fortum 6,1 5,8 Basware 5,8 5,2 Metsä Board 5,6 5,4 Amer Sports 4,7 4,8 HKScan 4,6 4,9 Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 15,9 milj. Dansken toisen yleis-Suomi-rahaston Danske Suomi Yhteisöosakkeen paina- vimmissa valinnoissa ei näy samanlaista tendenssiä. Auvray Rahaston koko 37,0 milj. "Kuukauden aikana salkusta myytiin syklisiä osakkeita kuten Cargoteciä ja Ramirentiä. Parhiala Rahaston koko 302,9 milj. euroa Fortum 8,6 8,1 Sampo 7,0 5,6 Metso 5,6 6,4 Kone 4,3 4,0 Nokia 4,1 4,8 Teliasonera 4,1 0,7 0,3 -0,2 -1,3 -0,2 0,1 0,0 -3,8 0,1 0,2 0,5 -0,8 0,4 -0,4 0,6 0,6 1,1 -0,5 1,0 0,4 -1,1 0,6 -0,4 -0,4 -0,4 0,1 0,1 0,5 0,1 0,1 -0,9 -0,1 -0,4 0,5 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,4 0,4 -0,9 0,1 0,5 0,7 0,0 -0,3 -0,4 0,4 0,9 -0,2 0,6 -0,6 0,1 1,3 0,8 0,8 0,2 0,7 -1,3 0,4 0,5 0,8 -1,0 0,5 -0,3 2,2 -0,2 -0,2 -1,0 2,3 0,9 -0,5 0,0 0,3 1,0 0,3 0,6 0,2 -0,1 -0,3 0,6 1,4 -0,8 0,3 -0,7 68 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. euroa YIT 7,6 8,9 Raisio 6,2 Affecto 5,9 5,5 Huhtamäki 5,8 5,3 Basware 5,7 5,0 PKC 5,0 6,0 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Amer Sports 7,7 7,7 Sampo 7,4 7,0 Huhtamäki 6,7 6,3 Cramo 5,9 6,8 Nordea 5,0 4,9 Kesko 4,6 AVENTUM HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 2,4 milj. TAULUKOT Danske siirtyi syklisestä defensiiviseen JUHA VARIS MYI TOUKOKUUSSA rutkasti Nokian Renkaiden osakkeita hoitamansa Danske Suomi Osakkeen salkusta. Hämäläinen Rahaston koko 41,6 milj. Nyman Rahaston koko 95,0 milj. Kaloniemi, M
Tuutti Rahaston koko 3,1 milj.euroa Lassila & Tikanoja 15,8 8,4 7,4 Neste Oil 9,9 7,5 2,4 Nordea 9,7 9,4 0,3 Teliasonera 9,5 UPM 9,5 Affecto 9,3 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Tuuri Rahaston koko 7,9 milj. euroa Fortum 8,9 Kone 8,4 Sampo 6,7 Nokian Renkaat 6,4 Metso 5,5 Nokia 4,7 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. TAULUKOT Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. euroa YIT 7,1 7,5 -0,4 Huhtamäki 6,9 6,4 0,6 Konecranes 5,8 5,0 0,9 Outokumpu 4,7 5,1 -0,4 Outotec 4,4 5,5 -1,0 Sanoma 4,3 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Hartwall Invest, HTT Holding), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Kari Niemistö (Selective Investor), Göran Sundholm. euroa Basware 9,2 8,3 0,9 PKC 8,1 8,4 -0,2 Vacon 8,1 7,6 0,5 Metsä Board 6,4 6,9 -0,5 Affecto 6,0 5,6 0,4 Exel 4,7 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Simo Rahaston koko 44,3 milj. euroa Metso 10,3 Nokian Renkaat 10,0 Sampo 9,5 YIT 7,9 Fortum 7,7 Nordea 6,6 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 69. euroa Nokian Renkaat 12,1 Fortum 11,7 Sampo 9,8 Metso 7,0 Metsä Board 5,6 Kone 5,0 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Lund Rahaston koko 8,7 milj. euroa Huhtamäki 9,9 7,9 2,0 Amer Sports 8,3 Metsä Board 7,1 5,0 2,1 Tieto 6,2 PKC 6,0 5,4 0,6 Affecto 5,9 4,8 1,1 Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. Haugen Rahaston koko 173,0 milj. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Hartwallit (Hartwall Capital, K. Heikkilä Rahaston koko 81,4 milj. Karessuo Rahaston koko 85,3 milj. Parhiala Rahaston koko 22,0 milj. euroa Sampo 7,3 6,0 1,2 Fortum 6,6 7,1 -0,5 Huhtamäki 6,5 5,1 1,4 Teliasonera 5,0 3,9 1,1 Nokia 4,9 UPM 4,3 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. euroa Sampo 7,7 Huhtamäki 7,2 Teliasonera 6,3 Fortum 6,1 Nokian Renkaat 6,0 Amer Sports 4,6 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Backholm Rahaston koko 170,8 milj. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Kilpeläinen Rahaston koko 308,2 milj. Karessuo Rahaston koko 162,9 milj. euroa Fortum 9,0 9,4 -0,4 Sampo 8,7 9,0 -0,3 Nokia 8,3 8,4 -0,1 Kone 7,8 6,0 1,8 Nokian Renkaat 5,9 5,9 0,0 Wärtsilä 4,9 4,9 0,0 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Euromääräiset arvot on laskettu kesäkuun 11. päivän päätöskursseilla. euroa Fortum 5,8 5,7 0,2 Kone 5,8 5,3 0,5 Pohjola 4,8 Metso 4,7 5,1 -0,4 Kesko 4,4 Teliasonera 4,4 3,9 0,5 VISIO FINLAND 140/40 Salkunhoitaja: P. Tuuri Rahaston koko 115,7 milj. euroa Amer Sports 7,4 8,0 -0,6 UPM 7,1 7,2 -0,1 Huhtamäki 6,2 5,8 0,5 Nordea 5,8 5,6 0,2 Kesko 4,7 Kemira 4,7 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 30,8 milj. euroa Fortum 8,4 8,7 -0,4 UPM 6,6 6,6 0,0 Metso 5,7 6,0 -0,3 Teliasonera 5,6 Sampo 5,1 4,9 0,2 Oriola 4,7 11.6.2012 Osake Konecranes Wärtsilä Kemira YIT Nokian Renkaat Talvivaara Outotec Orion B Sampo Neste Oil Cargotec Kesko B Outokumpu Pohjola Stora Enso R Rautaruukki Sanoma Nokia UPM Metso Elisa Fortum Kone Yhteensä Osakkeita, kpl 7 026 568 716 000 512 895 822 500 211 308 1 495 236 215 500 50 500 792 000 683 110 377 000 138 000 6 122 666 210 000 479 000 1 109 000 637 000 4 815 500 1 401 500 624 000 324 899 1 175 401 224 000 30 163 583 Arvo, euroa 142 779 862 18 465 640 4 662 216 10 733 625 6 117 367 2 736 282 7 186 925 714 070 14 945 040 5 300 934 7 736 040 2 728 260 4 821 599 1 793 400 2 129 634 6 337 935 3 952 585 10 883 030 11 702 525 17 022 720 5 055 428 16 514 384 10 111 360 314 430 860 Muutos 1kk, kpl 25 000 13 000 33 910 21 000 7 800 60 000 1 500 3 000 2 000 4 000 1 000 1 000 0 0 0 -20 000 -30 000 -115 000 -36 000 -14 000 -32 135 -38 000 -38 000 -149 925 Muutos 1kk, euroa 508 000 335 270 308 242 274 050 225 810 109 800 50 025 42 420 37 740 31 040 20 520 19 770 0 0 0 -114 300 -186 150 -259 900 -300 600 -381 920 -500 021 -533 900 -1 715 320 -2 029 424 Muutos vuoden alusta, kpl 16 000 -20 000 9 910 175 500 -3 200 325 000 4 500 1 000 13 000 -39 000 10 393 44 000 1 100 166 100 000 180 000 216 000 -25 000 677 583 113 500 102 500 -93 135 127 600 -47 000 2 989 317 Muutos vuoden alusta, euroa 40 846 203 2 038 120 44 814 2 723 765 780 408 -177 606 -493 475 -30 905 11 610 -331 524 -688 589 288 020 1 176 699 967 300 745 264 -20 225 -1 912 735 -4 716 917 741 645 2 081 745 -1 687 460 -763 854 -755 740 40 866 562 Muutos vuoden alusta (kpl), % 0 -3 2 27 -1 28 2 2 2 -5 3 47 22 91 60 24 -4 16 9 20 -22 12 -17 11 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Kilpeläinen Rahaston koko 163,7 milj. euroa Fortum 9,6 Sampo 8,8 Kesko 5,8 Kemira 5,4 Huhtamäki 5,2 Pohjola 4,9 10,4 9,8 6,3 7,9 7,3 -0,1 0,3 3,1 0,0 0,4 5,5 6,8 5,6 5,8 6,3 2,1 0,4 0,7 0,3 -0,3 7,2 7,8 6,3 6,5 5,9 5,8 1,7 0,7 0,4 -0,1 -0,4 -1,1 14,0 10,1 9,2 6,2 5,9 -1,9 1,6 0,7 0,8 -0,9 9,3 8,3 5,3 5,7 0,4 0,6 0,1 -0,5 Toukokuu Huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks
Lainapaketin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin torjua Euroopan laajuinen lama. Kysymys on keskeinen, sillä Espanjan val- tion ja sen autonomisten maakuntien on määrä uudelleenrahoittaa kuluvan vuo- den toisella puoliskolla velkoja vielä lähes sadan miljardin euron edestä", Nordean analyytikot arvioivat. Nomura on arvioinut, että syvä lama aiheuttaisi vanhan mantereen pan- keille 420 miljardin tappiot ja pyyhkäisisi taivaan tuliin kolmanneksen niiden pää- omista. TAULUKOT Espanjan totuuden hetki EI KREIKKA MITÄÄN, mutta kun se Espanja... Näin ovat sijoittajat tuumineet siitä lähtien kun viimeisetkin harhakuvitelmat espanjalaispankkien tilanteesta ovat karis- seet. Avunpyyntöä ei torjuttu. Iskut osuisivat etenkin Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan. TOMMI MELENDER Suomi Saksa prosenttia 5,0 4,0 3,0 2,0 Intia Kiina prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2010 6/2009 2011 6/2012 1,0 6/2009 2010 2011 6/2012 2,0 AAA-luokitellut BBB-luokitellut prosenttia 10,0 8,0 Aaa-luokitellut Baa-luokitellut prosenttia 8,0 6,0 6,0 4,0 2010 6/2009 2011 6/2012 2,0 6/2009 2010 2011 6/2012 4,0 2,0 prosenttia 5,0 4,0 dollaria/unssi 2000 1 600 3,0 2,0 2010 6/2011 70 KESÄKUU 2012 2011 6/2012 1,0 2010 6/2009 2011 6/2012 800 1 200 ARVOPAPERI. Seuraavana päivänä Espanjan hallitus joutui ottamaan hatun kouraan ja ano- maan EU-mailta enintään sadan miljardin lainapakettia. "Mielenkiintoista on, pystyykö Espanja säilyttämään luonnonmukaisen pääsynsä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille pankkien pelastuspaketin varmistuttua. Huoli näkyy Espanjan valtionlainojen yli kuuden prosentin koroissa. Pahat aavistukset voimistuivat, kun budjettiministeri Cristobál Montoro vihjasi maan tarvitsevan eurooppalaisten instituutioiden apua pankkiensa pää- omittamiseen, koska lainamarkkinat ovat käytännössä paiskanneet Espanjalta oven kiinni. Pian tämän jälkeen Fitch laski Espan- jan pankkijärjestelmän tarvitsevan uutta rahaa jopa sata miljardia dollaria
Hyvä tahti ei tyssää ainakaan tärkeimmän raaka-aineen hintojen nousuun. kpl 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 5/2007 5/2012 5/2007 milj. Nyt ei ole pelkoa samankaltaisesta hintapiikistä. TAULUKOT euroa dollareista 1,55 1,45 1,35 1,25 2010 6/2009 2011 6/2012 1,15 CRB-indeksi pistettä 380 340 300 260 2010 2012 6/2012 220 6/2009 milj. Syy on tuttuakin tutumpi: voimakas hinnannousu innosti puuvillafarmarit lisäämään tuotantoaan, ja seuraukset näkyvät ylitarjontana. Nokian Renkaat ei ole kärsinyt saman- laisista tulosongelmista kuin Stock- mann. Rengasvalmistajat ovat kumin suu- rimpia käyttäjiä, ja maailman tärkein automarkkina Kiina vaikuttaa Nokian Renkaita suurempien Bridgestonen, Goodyearin ja Michelinin näkymiin. kpl 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 5/2012 Otsikko Halpaa kumia ja puuvillaa RAAKA-AINERINTAMALTA hyviä uutisia Stockmannille ja Nokian Renkaille! Kus- Stockmannin tulosluvut rumentuivat tuntuvasti vuosikymmenen vaihteessa, kun puuvillan hinta pomppasi viidentois- ta vuoden huippuihinsa. Puuvillan noteeraukset liikkuvat alimmilla tasoil- laan muutamaan vuoteen. Kumin noteeraukset ovat puolittuneet viime vuoden helmikuun huipuistaan. Päinvastoin, se on lyönyt pöytään odotettua vahvempia lukuja. Varastot Kiinan ja Japanin sata- missa ovat kasvaneet suuriksi. Rengasvalmistajien on ollut pakko sopeuttaa tuotantoaan. TOMMI MELENDER Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Alumiini Kupari Kulta Lyijy Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lämmitysöljy Maakaasu hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta 7.6.2012 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 100,59 -11,8 84,82 -13,4 1 947 -4,9 7 481 -9,8 1 606 -2,3 1 916 -7,9 16 450 -5,3 631,25 -2,5 29,28 -2,1 19 620 -9,9 1 898 -4,9 2,63 -11,6 2,42 3,5 -12,5 -14,4 -26,9 -17,7 3,9 -23,7 -27,2 -21,9 -21,7 -24,0 -15,7 -14,4 -49,9 48,2 23,9 25,1 48,0 66,9 15,8 12,6 143,7 87,1 33,2 22,0 48,8 -37,4 42,2 28,1 -27,7 0,4 140,1 -16,9 -63,0 71,8 114,5 39,1 -47,9 33,3 -69,1 113,4 95,8 2 202 8 268 1 666 2 171 19 645 683,4 33,6 22 648 2 042 3,0 3,2 94,1 86,3 2 182 7 790 1 364 2 203 20 858 572,2 26,0 21 499 2 105 2,5 3,9 89,6 85,2 2 229 7 248 1 154 2 201 21 185 473,4 21,3 19 386 2 088 2,4 5,3 34,27 30,81 1 254 2 765 643 880 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91 ylin hinta 5v, USD 145,65 145,63 3 292 10 148 1 895 3 980 44 115 857,25 48,70 33 255 3 820 4,11 13,58 ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 71. "Kumin kysyntä rengasvalmistajien piirissä on juuri nyt heikkoa", Qingdaon kansainvälisen kumipörssin toimitus- johtaja kertoi uutistoimisto Bloombergille. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä automyynti laski Kiinassa 1,3 prosenttia, mikä oli heikoin lukema vuoden 1998 jäl- keen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kumi on ollut hyödykemarkkinoiden heikoin lenkki
TUOTOT 5V. Yhtiö Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Group Atria BasWare Biohit BioTie CapMan Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Geosentric Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamki Ilkka Incap Innofactor Interavanti Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsa Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi 72 KESÄKUU 2012 osakekurssi 11.6. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 TUOTOT 1V. 2012 2,55 12,70 4,73 4,93 9,23 6,01 2,00 5,05 23,11 2,23 0,36 0,90 20,52 0,06 2,24 3,00 0,46 9,90 2,35 0,36 0,64 4,38 0,66 15,56 1,66 2,51 7,00 1,44 1,78 7,00 14,53 14,05 0,01 0,25 3,32 2,48 11,09 6,19 0,34 0,44 3,10 0,91 9,09 14,65 19,77 5,21 45,14 20,32 12,52 8,83 16,61 1,93 12,40 5,77 27,28 1,43 7,76 2,26 28,95 27,90 5,70 1,94 4,34 19,15 kurssimuutos 1 kk,% -7,6 -4,8 -9,0 -1,0 -11,3 -7,7 -16,7 -11,7 8,4 -10,8 -14,3 -3,2 -15,4 -14,3 -8,9 -12,0 -16,4 -6,5 -11,0 2,9 -9,9 -6,8 -7,0 -6,6 -8,8 -5,3 0,0 -10,6 -18,0 0,0 -8,5 -13,6 0,0 -35,9 -15,5 -11,4 -6,1 7,7 0,0 -12,0 -6,1 1,1 -2,9 -4,8 -5,4 1,8 -4,1 -4,7 -9,5 -16,1 -5,1 -9,0 -4,6 -4,2 -10,2 -18,3 -6,1 -10,2 -23,0 5,3 -8,1 -5,4 -14,9 -1,8 osinko/ osake euroa 0,11 1,30 0,30 0,40 0,33 0,42 0,00 0,20 0,41 0,80 0,00 0,07 1,00 0,00 0,15 0,00 0,03 0,30 0,11 0,01 0,05 0,22 0,00 1,30 0,12 0,13 0,50 0,06 0,00 0,00 0,62 1,00 0,00 0,00 0,17 0,08 0,46 0,40 0,00 0,00 0,10 0,00 0,53 1,20 1,20 0,25 1,40 1,00 0,85 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,70 0,00 0,35 0,20 1,20 2,20 0,30 0,00 0,28 0,50 osinko/ osake, euroa 0,15 0,80 0,47 0,40 0,40 0,41 0,20 0,43 0,00 0,07 1,00 0,15 0,00 0,03 0,40 0,10 0,01 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 39 138 55 107 47 78 73 59 5,9 6,3 9,9 8,1 4,3 6,8 4,0 1,9 0,0 7,8 4,9 6,7 0,0 6,5 4,0 4,3 2,8 0,19 0,80 0,39 0,40 0,45 0,41 0,28 0,50 0,00 0,10 1,09 0,15 0,00 0,03 0,43 0,19 0,02 voiton- osinkojako,% tuotto,% 39 94 57 105 46 71 42 48 7,5 6,3 8,2 8,1 4,9 6,8 5,4 2,2 0,0 11,1 5,3 6,7 0,0 6,5 4,3 7,9 5,6 kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v,% -5,9 -22,6 -27,6 -25,4 -16,0 -12,7 -33,3 -28,2 -11,3 16,8 -41,0 -34,8 -37,8 -50,0 -29,8 -50,1 -5,1 -38,1 -29,9 -16,3 -31,9 -1,8 22,2 5,1 -7,8 -15,2 -17,8 -41,2 -49,6 -12,3 -14,0 -38,4 0,0 -76,0 -40,0 -45,5 21,9 -18,3 -38,2 -61,4 -9,1 -9,0 -22,8 -18,6 -39,5 -46,3 7,2 -24,7 -20,8 -29,4 -27,8 -31,6 -7,5 -20,1 -28,5 -82,0 -28,7 -47,4 -13,2 -4,7 -22,0 -16,4 -16,8 4,5 1 v, % -2,2 -15,1 -23,5 -20,4 -13,2 -12,7 -33,3 -25,6 -9,4 24,5 -41,0 -30,4 -35,8 -50,0 -25,4 -50,1 -0,1 -36,5 -27,6 -14,1 -31,9 3,0 22,2 16,6 -2,3 -12,0 -12,9 -39,4 -49,6 -12,3 -10,7 -34,7 0,0 -76,0 -37,6 -44,1 26,7 -13,2 -38,2 -61,4 -3,7 -9,0 -18,7 -13,4 -36,4 -44,1 10,8 -21,0 -16,1 -25,9 -25,9 -31,6 -3,7 -14,8 -24,7 -82,0 -26,0 -43,0 -10,2 2,8 -18,5 -16,4 -12,5 7,6 3 v,% 15,9 88,1 -3,9 52,1 24,0 11,1 -49,2 104,7 78,8 9,1 -10,0 55,8 -59,0 21,1 -28,9 -31,6 48,1 12,4 33,3 -31,9 46,0 37,6 52,0 -2,9 -13,4 27,3 -40,0 -56,7 20,7 73,1 -19,1 -80,0 -77,5 -52,0 -20,0 55,3 14,6 -50,0 -56,0 -47,5 -49,8 107,3 -8,4 -0,2 21,7 102,3 15,1 4,3 -27,9 -12,6 264,2 25,0 -24,9 88,8 -77,8 -26,3 -80,1 105,3 97,9 -17,7 -42,4 73,4 136,6 3 v,% 26,5 127,3 16,8 65,4 37,8 11,1 -44,7 116,7 90,6 9,1 5,6 66,9 -59,0 40,9 -28,9 -19,8 52,7 30,5 36,8 -31,9 64,3 37,6 89,5 2,8 -6,0 48,6 -35,0 -56,7 20,7 93,8 -5,6 -80,0 -77,5 -47,2 -16,4 76,8 35,7 -50,0 -56,0 -42,9 -49,8 134,8 9,2 12,5 31,0 123,1 29,6 21,3 -18,3 -8,7 264,2 39,8 -10,7 113,0 -76,1 -19,9 -75,9 121,3 139,9 -2,5 -42,4 95,1 157,9 5 v,% -43,3 -42,3 -51,6 -32,6 -2,3 -61,5 -79,7 94,2 1,8 -60,0 -76,8 -54,0 -78,4 -52,0 -78,6 -74,0 -69,4 -43,2 -5,3 -34,4 -24,4 -52,8 -8,7 -53,6 -59,8 -56,3 -32,7 -84,3 -53,8 19,3 -39,4 -90,9 -93,6 -80,6 -56,1 -12,7 -21,3 -84,5 -75,6 -45,6 -83,7 -7,5 -17,7 -60,9 -49,4 109,9 -33,5 -41,8 -66,1 -68,5 -59,5 -15,5 -35,2 -35,7 -84,3 -71,8 -89,3 13,7 -7,5 -33,7 -51,4 9,6 30,1 5 v,% -31,0 -21,0 -30,8 -21,5 27,7 -61,5 -76,3 115,8 8,5 -60,0 -71,1 -44,5 -78,4 -40,1 -76,0 -65,6 -65,8 -31,8 -2,8 -26,9 -9,2 -52,1 20,8 -45,8 -53,3 -47,7 -22,3 -83,8 -53,8 53,7 -19,9 -90,9 -93,1 -76,7 -51,3 11,9 6,0 -84,5 -75,6 -37,0 -83,0 22,7 8,6 -50,8 -40,3 144,1 -16,9 -23,2 -58,3 -63,3 -58,2 4,5 -10,1 -13,6 -81,5 -65,2 -86,2 29,7 21,5 -12,4 -49,3 32,6 51,0 350 43 68 0 75 41 34 25 63 46 66 0 60 38 43 50 0,03 1,30 0,10 0,06 0,00 0,65 1,00 77 97 32 55 4,5 8,4 4,0 4,2 0,0 4,5 7,1 0,03 1,35 0,10 0,07 0,00 0,70 1,00 47 97 32 52 0 61 66 4,5 8,7 4,0 5,0 0,0 4,8 7,1 63 67 0,18 0,05 0,50 0,40 0,00 0,00 0,53 1,00 1,20 0,24 1,42 1,06 0,85 0,55 0,60 0,00 0,60 0,45 1,70 0,35 0,10 1,50 2,20 0,50 0,00 0,35 0,60 107 48 45 82 0 0 62 81 75 60 58 69 91 71 34 0 92 107 60 46 50 91 76 0 73 53 5,3 2,0 4,5 6,5 0,0 0,0 5,8 6,8 6,1 4,6 3,1 5,2 6,8 6,2 3,6 0,0 4,8 7,8 6,2 4,5 4,4 5,2 7,9 8,8 0,0 8,1 3,1 0,20 0,10 0,53 0,45 0,01 0,01 0,55 1,00 1,30 0,38 1,41 1,18 0,90 0,59 0,70 0,05 0,62 0,45 1,73 0,50 0,10 1,70 2,29 0,54 0,00 0,35 0,68 48 50 46 75 25 33 60 84 70 50 52 65 81 64 30 24 68 78 58 45 183 52 103 90 0 65 51 6,0 4,0 4,8 7,3 2,3 1,1 6,1 6,8 6,6 7,3 3,1 5,8 7,2 6,6 4,2 2,4 5,0 7,8 6,3 6,4 4,4 5,9 8,2 9,5 0,0 8,1 3,5 ARVOPAPERI. TUOTOT 3V
ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 73. TAULUKOT OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 ENNUSTEET 2013 TUOTOT 1V. TUOTOT 3V. K A IKKI POHJOISM A ISET PÖR SSILISTAT. TUOTOT 5V. Yhtiö Oral Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group P-K Kirjapaino Pohjola Ponsse Pöyry QPR Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Solteq Sponda SRV Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Tectia Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken osakekurssi 11.6. K ÄY TÖSSÄ 24/7. Y HTIÖISTÄ KIRJOITET U T UU TISET. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIÖIDEN AVA INLU V U T. 2012 3,25 1,88 14,14 0,79 33,35 0,83 12,53 9,63 8,54 6,75 5,15 0,92 2,31 6,01 4,94 5,72 7,60 0,35 0,75 15,50 18,87 6,21 0,65 0,95 1,02 2,79 3,31 13,93 1,11 4,45 0,36 0,63 1,37 1,82 3,17 0,13 0,50 4,00 13,15 0,09 13,50 0,12 0,56 0,04 8,35 7,80 3,55 36,90 15,00 17,00 25,79 1,90 13,05 4,75 8,00 kurssimuutos 1 kk,% 0,0 1,6 -7,5 -21,6 -7,8 -5,7 -16,2 -13,0 -5,2 -4,5 -13,3 2,2 -11,8 -10,8 -14,7 -11,3 -11,8 -7,9 -2,6 -1,0 -6,2 -14,9 -9,7 -7,8 -6,4 -9,4 -16,6 -11,6 -19,0 -9,0 -5,3 -6,0 -5,5 -11,6 -17,4 -44,8 -9,1 1,3 5,0 -10,0 -10,0 -7,7 -8,2 -55,6 -9,1 -19,3 -0,6 -6,2 -6,5 -10,5 -14,4 -8,7 -15,9 -9,5 -9,9 osinko/ osake euroa 0,03 0,08 1,42 0,00 0,85 0,05 0,60 0,45 0,41 0,35 0,20 0,03 0,11 0,28 0,23 0,50 0,30 0,02 0,04 1,45 1,20 0,60 0,00 0,06 0,05 0,16 0,12 0,50 0,00 0,30 0,00 0,00 0,06 0,00 0,19 0,00 0,00 0,14 0,75 0,00 0,73 0,00 0,00 0,00 0,60 0,35 0,00 0,90 0,65 0,50 0,90 0,07 0,70 0,30 0,00 osinko/ osake, euroa 0,02 0,10 1,20 0,00 1,10 0,65 0,50 0,35 0,25 0,12 0,30 0,24 0,50 0,03 0,00 1,25 0,65 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 50 91 88 42 40 48 57 63 71 57 62 175 83 0,6 5,3 8,5 0,0 3,3 5,2 5,9 5,2 4,9 5,2 5,0 4,9 8,7 8,6 0,0 6,6 10,5 0,06 0,13 1,08 0,02 1,20 0,75 0,54 0,43 0,30 0,13 0,34 0,28 0,50 0,03 0,00 1,33 0,70 kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 50 67 94 20 41 38 50 53 61 68 61 65 63 60 0 58 78 1,9 7,1 7,6 2,5 3,6 6,0 6,3 6,3 5,8 5,6 5,7 5,7 8,7 8,6 0,0 7,0 11,3 -29,8 -28,0 -20,1 -67,5 -12,5 -27,3 -22,6 -28,3 -2,6 -31,5 -49,4 9,5 -2,9 -36,6 -21,6 -63,6 -24,5 -35,2 -49,7 7,3 -16,7 -49,9 -40,6 -8,9 -27,5 -46,6 -28,6 94,7 -37,0 -28,0 -43,8 -29,0 -63,8 -9,5 -57,5 -19,4 6,7 17,7 -38,1 -15,6 -55,6 -46,2 -78,9 -30,9 -33,0 -61,2 -16,9 -31,5 -38,1 12,9 -22,8 -24,4 16,1 -47,9 -29,2 -24,9 -12,5 -67,5 -10,6 -27,3 -19,8 -25,7 2,2 -28,5 -47,8 13,2 1,4 -33,9 -18,5 -61,6 -22,0 -32,1 -49,7 17,2 -11,6 -46,4 -37,5 -4,8 -23,9 -45,2 -26,6 94,7 -33,4 -28,0 -43,8 -26,2 -63,8 -5,0 -57,5 -19,4 10,3 23,9 -38,1 -11,3 -55,6 -46,2 -78,9 -26,6 -30,4 -61,2 -15,0 -28,7 -36,5 16,9 -20,1 -21,3 22,6 -47,9 34,7 -25,7 25,5 -79,0 73,2 -31,9 212,5 -3,7 45,0 76,7 -49,5 1,1 20,3 34,2 16,2 -64,7 3,4 16,7 -55,4 84,7 33,7 -46,5 -22,3 -20,3 29,8 -21,2 -12,4 164,3 7,7 -53,7 -39,4 -23,5 -62,0 12,7 -84,5 -24,1 23,1 28,5 -82,8 -80,3 -44,0 -80,0 25,0 -13,6 -47,1 52,8 -38,3 -46,0 103,7 -24,9 71,5 75,3 -62,2 38,7 -16,2 58,0 -78,1 85,2 -23,7 247,9 9,4 64,9 97,4 -46,9 13,4 34,5 45,8 29,3 -60,3 10,1 31,5 -53,3 132,6 57,3 -35,3 -6,8 -13,2 47,8 -16,0 -3,9 164,3 21,7 -53,1 -39,4 -19,7 -62,0 28,7 -84,5 -24,1 33,0 46,7 -82,8 -80,3 -42,0 -80,0 44,6 -2,4 -47,1 63,7 -32,1 -42,4 133,4 -19,5 88,8 115,9 -61,2 2,5 -39,5 -22,9 -88,1 -8,6 -47,9 19,9 -33,6 -30,4 -59,1 -68,6 15,0 13,8 -70,0 -13,5 -87,3 -47,6 -48,5 -70,7 46,2 -15,5 -72,8 -31,6 -33,0 -60,4 -57,8 126,5 -66,5 -83,8 -54,7 -60,9 -49,5 -53,9 -87,0 -34,5 -64,6 -42,5 -94,8 -89,7 -81,1 -89,2 -55,5 -74,1 -71,5 21,0 -60,5 -53,4 8,2 -52,5 -47,1 25,7 -65,8 5,5 -26,8 13,6 -86,4 8,4 -30,0 49,5 -19,7 -13,2 -52,7 -63,2 38,7 36,9 -66,0 4,4 -83,2 -34,3 -34,7 -68,0 115,4 13,8 -61,8 -1,7 -21,6 -52,0 -48,5 126,5 -59,8 -83,6 -51,2 -53,4 -49,5 -43,4 -85,2 -34,5 -59,0 -27,9 -94,6 -88,5 -79,0 -89,2 -40,6 -64,1 -70,1 37,5 -53,3 -47,4 49,0 -45,4 -32,6 76,0 -62,5 57 80 0,05 0,17 0,13 0,70 0,00 0,30 56 56 48 81 0 61 4,9 6,1 3,9 5,0 0,0 6,7 0,05 0,18 0,18 0,81 0,00 0,30 56 57 37 73 0 52 4,9 6,5 5,4 5,8 0,0 6,7 0,08 0,00 0,20 133 46 5,8 0,0 6,2 0,10 0,00 0,20 100 0 48 7,3 0,0 6,3 0,16 0,80 0,75 0,00 34 64 82 4,0 6,1 5,6 0,0 0,20 0,85 0,84 0,00 37 59 79 0 5,0 6,5 6,2 0,0 0,60 0,40 1,00 0,70 0,60 1,00 0,07 0,75 72 80 61 89 118 57 70 55 7,2 5,1 2,7 4,7 3,5 3,9 3,7 5,7 0,60 0,50 1,10 0,75 0,46 1,10 0,07 0,80 65 82 47 74 65 58 54 49 7,2 6,4 3,0 5,0 2,7 4,3 3,7 6,1 porssi.arvopaperi.fi A RVOPA PER IN PÖR SSIPALV ELU
Fortune-lehti on laskenut, että keskimäärin olympialaiset jättävät isäntämaan tappiolle. Forbes-lehden haastattelema varainhoi- taja Cathy Pareto toteaa, että eläkkeelle jäävien entistä korkeampi odottavissa oleva elinaikaodotus aiheuttaa sen, että pitkään osakkeisiin säästäneet eivät siirrä koko salkkua käteiseksi heti eläkkeelle jäätyään, vaan he jatkavat säästämistä. Se on kutsunut Wall Streetin suurimpia sijoittajia uuteen hallintoneuvostoonsa 300 000 taalan pääsymaksulla. Enemmän suuren ikäluokan eläköity- minen vaikuttaa pörssiin epäsuorasti ta- louden dynamiikan kautta, kun maksajia on vähemmän suhteessa erilaisten ter- veyspalvelujen kysyntään. Lisäksi se hakee ammattimaista varanhoitajaa sopi- muksella, jossa varainhoitaja tekee työn ilman palkkioita ja kattaa kaikki mahdolliset sijoitustappiot omasta pussistaan. Tyhjentääkö suuri ikäluokka salkkunsa? SIJOITUSOPPAIDEN MUKAAN eläkesääs- täjän tulee siirtää salkkunsa painopis- tettä riskipitoisista osakkeista kohti käteistä eläkeiän lähestyessä. Siksi esimerkiksi kaupun- keina jo kiinnostavat ja matkakohtei- na arvostetut kuten Lontoo, Pariisi ja New York eivät enää saa lisähyötyä olympiarenkaista. Sama koskee vuoden 2018 talvikisat saanutta Etelä-Korean Pye- ongchangia. Yhdysvalloissa se nostaa yksityisten sairausvakuutusten hintoja, Suomessa veroja. 74 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. ILMIÖT SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen Olympiatuli lisenssi polttaa rahaa OLYMPIAISÄNNYYS on kaikkien kaupunginjohtajien haave, mutta kaupunkilaisille suurtapahtumasta on enemmän riesaa. Nämä vaikeatkin nimet tulisivat vähitellen tutuiksi turisteille ja liikemiehille. Jos kisat myönnettäisiin jollekin nopeasti kasvavalle kaupungille, esimerkiksi kiinalaiselle Chongqin- gille, tuo olisi pieni summa siitä imagohyödystä, jonka vielä täysin tuntematon kaupunki saisi kisojen ansiosta. Nyt kun suurten ikäluokkien siirtyminen eläk- keelle on alkanut myös Yhdysvalloissa, on huolestuttu siitä, vetääkö suuri ikäluokka rahojensa ohella maton pois pörssin alta. Suomessa jo kaksi kolmasosaa sodan jälkeen syntyneistä on eläkkeel- lä, eikä asia ole noussut esiin mui- den kriisien seasta. Lontoon yli 30 miljardin euron investoinnin on arvi- oitu jäävän kaksi prosenttia tappiolle. Ainut hyöty syntyy pitkän ajan imagonrakennuk- sen kautta. Lontoossa puhuttiin kisoja haetta- essa 2,3 miljardin punnan budjetista, nyt kymmenkertaisesta summasta. Yhdysvalloissa olympiakomitea on keksinyt uuden varainkeruutavan saadakseen urheilijansa kisamat- kat katettua. Sen lisäksi, että jättimäiset kisajärjestelyt sotkevat isäntäkaupungin arkielämän yli kuu- kaudeksi, käy O-liike myös veron- maksajien kukkarolla. Se on jo lähes yhtä paljon kuin Pe- king kulutti kisoihin, joissa päätee- mana oli Kiinan paikan näyttäminen maailmalle. llmiö ei vaikuta pelottavalta Yhdysvalloissakaan
Varmasti kaikki ovat kuulleet nämä hokemat tai lukeneet ne jostain sijoi- tusoppaasta. Kullan hamstraus on viime aikoina osoittanut tulppaanimanian kaltaisia piirteitä, mutta mitkä olisivat tämän Olisiko se sijoitus yhtiöön, joka rikastui auttamalla ihmistä tunte- maan itsensä suosituksi ja sosiaali- seksi istumalla yksin tietokoneensa ääressä (Facebook myi 2010-luvulla digitaalisia alen- nuskuponkeja (Groupon), vai se joka nousi maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi designaamalla 2000-luvun elektroniikkaa 1960-luvun saksalaista kodinkonetyyliä kopioimalla ja myi laitteitaan kalliimmalla kuin muut ja sai niistä myös siten haluttavampia (Apple). Siis esimerkiksi sadantonnin sijoitus olisi nyt kahdeksan miljoonan arvoinen. Suomesta mieleen tulee lähinnä Kone, jonka arvo on kym- menen viime vuoden aikana karkeasti kymmenkertaistunut. Pitkällä aikavälillä kärsivällisesti omil- la rahoillaan säästävää osakesijoittajaa on matkan varrella kohdeltu kaltoin samaan aikaan, kun pörssihyrrä on juos- sut hyvää lähinnä suurten lupausten pankkiireille, hetkellisistä kurssinou- suista hyötyneille optiopalkkarengeil- le, huuhaafirmojaan teknobuumissa listanneille helppoheikeille ja valtiolle, jonka mielestä osakesijoittaminen on paheksuttavaa ja siksi yhä ankarammin verotettavaa puolirikollista toimintaa. Jos sijoittaa osakkeisiin pitkässä juoksussa, ei tarvitse välittää markki- noiden lyhytaikaisista liikkeistä tuon taivaallista. Suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista osa löllyy nyt samalla tasolla kuin joskus 1990-luvun puolivälissä. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 75. Ilman osinkoja vii- meisten neljäntoista vuoden osakesi- joittamista parhaiten kuvaava sana olisi nollasummapeli. Vuosien saatossa koko joka paikkaan tungettava pitkä juoksu -sanapari on ruvennut tympimään niin pahasti, että lopetan sen käyttämisen tähän. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa keskimäärin 812 prosenttia vuodessa. Maailmasta löytyy joitakin harvoja erinomaisia yh- tiöitä, joiden ansiosta hötkyilemätön osakesijoittaminen on parasta, mitä Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka työskentelee Icecapitalissa. Nel- jänsadan vuoden jälkeen on helppo esittää viisasta: ei tulppaanisipuleita olisi kannattanut ostaa, vaikka kaikki tekivät niin ja vaikka hinta nousi päivä päivältä. Hel- singin pörssin viimeksi kuluneille 14 vuodelle annan kuitenkin nimen pitkä housuunjuoksu. Hyvän vertailukohdan Helsingin pörs- sin yleisindeksille antaa Applen osake. Siitä tähän hetkeen omppuosake on palttiarallaa 80-kertaistunut. Onneksi pelkkien indeksien tuijot- taminen ei kerro kaikkea. rahoillaan voi tehdä. Vuoden 2012 toukokuun päätteeksi yleisindeksi painui samaisen pistelukeman alle. Näitä kun löytäisi jostain lisää. Vai jääkö historiankirjoihin listautumista vasta suunnitteleva yhtiö, jonka tuotteen viehätys piilee Olisihan sekin saavutus. elsingin pörssin yleis- indeksi ylitti 5000 pis- teen rajan ensimmäisen kerran jo vuonna 1998 ennen Aasian kriisin puhkeamista. Lopputulos on todennäköisesti paljon parempi kuin pyörittämällä vuo- sitolkulla niitä iänikuisia storaensioita ja kemiroita sisään ja ulos. Osakkeet ovat pitkässä juoksussa parhaiten tuottava omaisuusluokka. ILMIÖT MARKUS SALIN Pitkä housuunjuoksu H 2010-luvun tulppaanit? 1600-LUVUN TULPPAANIMANIA kai- vetaan esiin, kun halutaan osoittaa sijoittajien kykyä hurahtaa mitä omi- tuisimpiin asioihin ja odotuksiin. Yksi kaverini osti sitä salkkuunsa vuonna 1998. Vali- tettavasti jokainen kuti ei voi osua, joten salkun rakentamisen peruslähtökohdak- si kannattaa etsiä esimerkiksi kymme- nen potentiaalista kymmenkertaistujaa ja vahtia niitä kuin haukka ja osata myös tarvittaessa luopua ja vaihtaa, jos omat analyysit alkavat näyttää liian optimis- tisilta
Japanin ja Sveitsin keskuspankit ovat avoimesti ryhtyneet toimenpiteisiin valuuttojen arvon heikentämiseksi. On jo nähty, että tuollaisen konsensuk- sen saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Myös Britannian ja Yhdysvaltain keskuspankit tekevät vaivihkaa samaa elvytyspakettiensa kautta. Kiinan koko sijoitusvetoinen kasvustrate- gia perustuu halpaan rahaan sekä maan sisällä että muihin valuuttoihin verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 synkimpinä hetkinä eurosysteemi antoi tarvit- tavan vakauden, jotta globaalilta turmiolta vältyttiin. Mutta se ei kuitenkaan ole eurovaluutan syytä. Tuotantokulujen pitää laskea suh- teessa kilpailijoihin, ja näin käy kun euron arvo putoaa muita valuuttoja vastaan. Mutta säästöjen lisäksi tarvitaan myös kas- vua tukemaan toipumista. Julkaistavaksi tarkoitetut mielipidekirjoitukset lähetetään palauttamaan tai kommentoimaan lähetettyjä kirjoituksia. Sen sijaan monen jäsenvaltion yhteinen Euroopan keskuspankki EKP on erityisessä asemassa. LUKIJALTA LUKIJALTA Rakenteellisesti vahvin keskuspankki os keskuspankki ei osaa tulkita mandaattiaan, on vain yksi taho joka voi antaa asiaan selvyyden: mandaatin antaja. Poliitikoilla on varmasti kiusaus tarttua tähän oljenkorteen sen sijaan että ehdottai- sivat yhä uusia säästötoimenpiteitä. Kasvu luo työpaikkoja, työt tuovat tuloja ja tuloja tarvitaan velkojen ta- kaisinmaksuun. Yhden valtion oma keskuspankki on vain näennäisesti itsenäinen. Jo faaraoiden aikaisen Egyptin talouden hallitsija Joosef ymmärsi lihavien vuosien aikana laittaa viljaa säästöön, jotta sitä voitiin viisaasti jakaa kansalle lai- hojen vuosien saapuessa. Poliitikot voivat muokata maansa keskuspankin valtuuksia milloin tahansa. Keskuspankit ovat toimillaan todentaneet, että taitavasti toteutetun elvytyspaketin säännelty uuden rahan työntäminen talouteen helpottaa tilannetta väliaikaisesti. Poliittisessa pelissä on hou- kuttelevaa lykätä kivuliaita päätöksiä seuraavien vaalien jälkeiselle ajanjak- solle. On selvää, että Euroopan keskus- pankin mandaattiin kuuluu eurova- luutan olemassaolon turvaaminen kaikin keinoin, vaikkei sitä olisikaan kirjattu suoraan itse sopimusteks- tiin. Emme suinkaan tarkoita, etteivätkö säästötoimet olisi välttämättömiä eurosaagan tässä vaiheessa. Mutta kasvutavoitteita ei saavuteta ilman kilpailukyvyn paranemista. EKP saa man- daattinsa kansainvälisestä sopimuk- sesta, jonka muuttaminen edellyttää 17 jäsenmaan yksimielisyyttä. Euro on säästämisen arvoinen. 17 maan yhteisesti allekirjoitettuun sopimukseen on kui- tenkin selvästi kirjattu, ettei se sisällä yhteisiä takuita tai pelastuspaketteja. pj., Kulvik & Cie ARVOPAPERI JULKAISEE tällä palstalla lukijakirjoituksia harkintansa mukaan. 76 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Mitä enemmän euro sitä ennen vajo- aa, sitä vahvemmaksi se tulee. Nyt niukat ajat saapuvat, ja kansan on säästettävä omista vähistä varoistaan yhä enem- män. Yhden keskuspankin valtioissa keskuspankit saavat itsenäisyytensä kotimaansa lainsäätäjiltä eli polii- tikoilta. Näin tapahtui lihavien vuosien aikana. Tällainen vahvistaa toivottomas- ti syklisyyttä. Näin ollen EKP on 17 kertaa itsenäisempi kuin yhden valtion keskuspankki. Ei ole euron vaan lainanantajien vika, että liian heikoille kasaantui liikaa velkaa. Lainaa annettiin halvalla, ilman riskipreemiota. 17 keskuspan- kin epäsointuinen riitely maailman suurimmalla kauppa-alueella olisi varmasti työntänyt koko maailman kaaokseen. Sillä on puutteensa, mutta ne kyetään korjaamaan, minkä jälkeen eurojär- jestelmä voi jälleen laajeta ja tuoda vakautta, yhdentymistä ja kasvua. Toinen syy on kilpailevien valuuttojen heikkous. Hannes Kulvik Puheenjohtaja, Sifter Fund Janne Kulvik Hall. Euroalue kaipaa kilpailukyvyn vahvistumista alhaisen vaihtokurssin kautta, ja yksi EKP:n tätä tukevista keinoista on ohjauskoron nollaami- nen. Lainanantajat jättivät ottamatta huomioon, ettei yhteinen valuutta suinkaan tarkoita sitä, että J lainanottajat kantaisivat yhtälailla ris- kiä. Jotta voidaan korvata taantumassa kadonneet työpaikat, euroalue kaipaa lisää vauhtia kasvul- le. Vastuuttomasti toimineet lainan- antajat mahdollistivat riskilainaa- jien kulutuksen ja investoinnit yli oman kapasiteettinsa. Tästä seuraa, että valtion keskuspankki on itsenäinen vain niin pitkään kuin poliitikot antavat sen olla. Usko euron rakenteelliseen vah- vuuteen on yhtenä syynä estänyt kuilun reunalla horjuvan valuutan luisumisen entisestään
Vanhempana taiteilija lisäsi työhönsä uhoa, kaaria ja yli- toimintaa. Freskoluonnoksessa tuttu Kainuun koskivene on jykevöitynyt sotaisaksi purreksi, joita raudoitetut keulapuut korostavat. Liike ja toiminnan täyteys huokuvat voimakasta barokkiahenkeä, joka oli tyy- pillistä taiteilijan Kalevala-ai- heiselle myöhäistuotannolle. Mihin perintö- ja testamenttausvapaus pohjautuu, mitkä ovat sen rajoitukset, ja onko verotuksella ohjaava vaikutus jäämistövarallisuuteen kohdistuviin oikeustoimiin. TAIDE TAIDE Hauen leukaluiden hinta KUN RUTIKÖYHÄ Akseli Gallen-Kallela (18651931) palasi vuonna 1911 maalaus- safarilta Afrikasta, kotiovella odotti nimismies. Val- tava urakka valmistui keväällä 1928. Työn päätyttyä sairaal- loisesti laihtunut mestari meni saunaan. Töitä tulikin pian, sillä vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon aulan kupolista puuttuivat freskot. Kansallismuseon katon ra- jassa vanha mestari intoutui jopa 15-tuntisiin työpäiviin Jorma-poikansa kanssa. Markkinajohtaja. Kuinka laaja perintö- ja testamenttausvapaus on? Hinta 495 + alv 23 % Brunssilla tarkastellaan perintö- ja testamenttausvapautta sekä verotuksen suhdetta jäämistösuunnitteluun. Hän tutki sormillaan koholla törröttäviä kylkiluitaan ja lausui enteel- lisesti pojalleen: "Tässä on se elämän kannel, jolla Suomen kansa olisi voinut soitella, mutta viimeiset sävelet siitä nyt lähtee." Kuvan teos on myynnissä Galleria Art Clipperissä Helsin- gissä. PETRE POMELL Talentum Lakikoulutus Asiantuntijan valinta. Gallen-Kallela alkoi suunni- tella heti luonnoksia. Asiantuntijoina toimivat professori Ahti Saarenpää Lapin yliopistosta ja verooikeuden dosentti, KTT Timo Räbinä Helsingin yliopistosta. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: www.talentumlakikoulutus.fi ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 77. Ulosmit- tauslaput tiputtivat vapaut- ta haikailevan taiteilijan karuun arkeen. Väinämöisen kanteleeksi taipunut hauen leukaluun metsästys oli piirtyvä vielä kerran kansan tajuntaan. Kale- valaista Iso hauki- teemaa hän käsitteli jo neljännen kerran pitkän uransa aikana
PÖRSSIRISTIKKO PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo PENTTI HOKKANEN 78 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI
maan ulkomaanpuhelumaksu. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 79. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. SEURAAVASSA NUMEROSSA TOUKOKUUN RATKAISU Seuraavassa numerossa KESÄN JÄLKEEN PUREUDUMME kiinteistösijoittamiseen yksityis- sijoittajan näkökulmasta. sis.): kestotilaus 119 /12 kk, määräaikaistilaus 129 /12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. Tilaushinnat (alv. liittoon. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. 020 442 4100 (mape 8.1516.30). *) Puhelun hinta (sis. Elokuun Arvopaperi ilmestyy toisen vuosineljänneksen tulossa- don kypsyttyä, keskiviikkona 22. Elokuun Arvopaperissa käsittelemme suosittujen suomalaisten vuokra-asuntosijoituskohteiden luon- netta ja katsomme, löytyisikö meren takaa mielenkiintoisempia kohteita. Arvopaperi Online päivystää arkipäivisin läpi kesän ja tarjoaa niin tulosraportit kuin muutkin suomalaissijoittajan kannalta tär- pääsee tarkistamaan myös kännykällä; laiturinnokkaan palvelee Rentouttavaa kesää! Tilaa Arvopaperi *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. elokuuta. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min
Yksityinen sektori joutuisi myös puristuksiin kansainvälisten velkojien toimesta. ARVOPAPERI.FI KUMPPANIBLOGIT Nokia-omistajat, olemmeko me nyt tyytyväisiä? NOKIA OLI 1990-LUVULLA ennennäke- mätön menestystarina, jossa oikein luodut kannustimet johtivat riskinot- toon, joka olisi voinut varovaisemmilla kannustimilla jäädä saamatta. Eron seurauksena fokus siirtyy Euroopassa sekä Kreikassa olennaisiin asioihin, mikä vähentää luottamusta nakertavaa epävarmuutta." Petri Ukkola, sijoituspäällikkö, Tresor Varainhoito "Hyvä Kreikalle pitkällä tähtäimellä, mutta shokkihoitoa eli huono ihan lyhyellä." Eva Liljeblom, rehtori, Hanken "Kreikalla on julkisen talouden primääri alijäämä (2 prosenttia bkt:sta) ja vaihtotaseen alijäämä (10 prosenttia bkt:sta), eli jos Kreikka eroaisi rahalii- tosta, se olisi silti pakotettu merkittäviin säästötoimiin budjettinsa tasapainotta- miseksi. - keenomistajille, vaurastuneille optiojoh- tajille ja heidän asuinkunnilleen. Tällä haluttiin saada "ylisuuret" optiovoitot kuriin. Oliko tämä ratkaiseva selitys Nokian voittokulun katkeamiselle. 2000-luvun alkupuolella Nokiassa- kin siirrettiin painopistettä ajan hen- gen mukaisesti optioista osakepohjai- siin kannustimiin. Olette sen ansainneet, eikä minua harmita. Minä en ainakaan ole. Suomessa toivotaan puheissa lisää riskinottoa, jossa ei tietenkään saa epäonnistua, mutta mikä vielä kama- linta: jos riskinotto onnistuu, se ei saisi tuoda eriarvoistavasti riskinottajalleen merkittävää kompensaatiota. Jos se olisi epäonnistunut, osa salkkuni arvosta olisi hävinnyt, mutta vain osa. Ei varmastikaan ainoa, eikä edes ratkaiseva selitys, mutta osaltaan se saattoi vaikuttaa siihen riskinottoha- lukkuuteen ja valittuun strategiaan, mitä Nokia noudatti 2000-luvun loppupuolella. Osake- pohjaisilla kannustimilla ylin johto saatiin isoiksi osakkeenomistajiksi, joiden omasta varallisuudesta merkit- tävä osa koostui Nokian osakkeista. Pitäisikö meidän veronmaksajina, espoolaisina, suomalai- sina, sijoittajina tai salkunhoitajina nyt olla tyytyväisiä, kun optiot eivät tuotta- neet tähän maahan eriarvoisuutta. Vapaasti suo- mennettuna: 'parempi kurja loppu kuin loputon kurjuus'." Peter Seligson, salkunhoitaja, "Huono. Ulkopuolisena portfoliosijoitta- jana, joka hajauttaa riskit erilaisten toimialojen ja yritysten kesken, minä olisin hyväksynyt Nokian johdolta riskialttiimman strategian. Ota tässä järjestelmässä sitten riskiä! Ai niin, Nokian Renkaiden johdolla ja avainhenkilöillä on ollut viime vuosien uskaliaita ja riskialttiita Venäjä-inves- tointeja tehdessä optiokannustimia. Toki eroamisesta syntyisi hyvä varoittava esimerkki vastuuttomasti talouttaan hoitaville kansakunnille, mut- ta kreikkalaiset joutuisivat maksamaan siitä aivan liian kovan hinnan." Mikael Jungner, kansanedustaja, sdp "Ei olisi hyvä ainakaan lyhyellä aikavä- saattaisi johtaa vakaviin ongelmiin myös muissa kriisimaissa, mikä syventäisi kriisin hyvin uhkaavaksi." Paavo Suni, tutkija, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos AP-RAADIN sijoitusasiantuntijat kommentoivat joka viikko Arvopaperi Onlinessa ajankohtaista sijoituskysymystä. 80 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Jos se olisi onnistunut, salkkuni olisi voinut paremmin, osuudenomistajani olisivat olleet tyytyväisempiä, Nokian osake- kurssi olisi noussut, Suomen valtio olisi saanut verotuloja, Espoo olisi rakentanut vielä paljon paremmat julkiset palvelut ja olisimme saaneet Suomeen monta tarinaa uusista optiomiljonääreistä. KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Olisiko Kreikan ero eurosta hyvä vai huono asia? "Hyvä. Osakekannustimilla ei saatu mitään edellä mainituista. Tällaisen osakkeenomistajan on luontaista ja rationaalista turvata yhtiön osakekurssin vakaa kehitys ja varmat osingot, ei riskeerata merkit- tävää osaa omaisuudestaan uusiin teknologisiin kokeiluihin. Mika Heikkilä, Taaleritehdas Salkunhoitaja Mika Heikkilä omistaa sekä rahastossaan, että henkilökohtai- sesti Nokian osakkeita. Kreikan pankkisysteemi kaatuisi ja tarvitsisi pääomituksen/kan- sallistamisen, mikä entisestään lisäisi budjettivajetta." Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken "Lieber eine Ende mit Schrecken als ein Schrecken ohne Ende. Kreikka eroaa joka tapauk- sessa eurosta, ennemmin tai myöhem- min
Velkakierteen oikaisemi- nen, pankkikriisin selvittäminen ja uuden kasvun alkuun pääseminen veivät myös yhteensä noin seitsemän vuotta. Uudet laskukaavat vapauttivat pääomia entistä riskipitoisempiin sijoituksiin. Espanjaa, Irlantia ja Portugalia odottaa Kreikan tie, jos eurotalouden rakenteita halutaan uudistaa nopeasti. Vanhaa velkaa on hoidettu ottamalla lisää uutta velkaa niin kuin Japanissa. Pohjo- lassa velkaantumisen huippu saavutettiin niin, seitsemässä vuodessa. Lontoossa toimivasta komite- asta on tehty virallinen valvoja, European Banking Authority, mutta suurin muutos näkyy vain nimessä. Pankkitoi- minta oli kansainvälistä, mutta valvonta haluttiin pitää kaiken järjen vastaisesti kansallisella tasolla. Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://talouden- tulkki.com PANKKIJÄRJESTELMÄN PAISEET PUHKEAVAT, KUN TAPPIOT TUNNUSTETA AN. Finanssikriisi iski Eurooppaan Lehman Brot- hersin kaaduttua syksyllä 2008. Vel- kaantumisen vähentäminen tietää tuskaa, mutta pitkän tien päässä odottaa uusi kasvukausi. Laihojen vuosien aikana talouden perusta joudutaan rakentamaan uudestaan. Pääomavaatimuksien kiristäminen keskellä taantumaa on vain lisännyt pankkien ahdinkoa. Tällä mittarilla Espanja ajaa Kreikan edelle. Espanjan pankkikriisi pani vauhtia EU:n pank- kivalvonnan ja tukijärjestelmien uudistamiseen. Euroalueen ulkopuolella Iso-Britannia ja Japani pystyvät elämään euromaita isompien velkojen kanssa, mutta raskas velkataakka hidastaa kasvua. Espanjan valtiolla, kotitalouksilla, yrityksillä ja pankeilla on velkaa yhteensä yli kolme kertaa enemmän kuin maa tuottaa tavaraa ja palveluita vuodessa. H Amerikkalaiset Bear Stearns, Lehman Brothers, Merrill Lynch, Washington Mutual ja Countrywide vastaava puhdistus on kokematta. Silloin Eurooppa ei joudu nälänhädän vuoksi perikatoon."¹ Euroopan isiltä ja pankkiireilta on jäänyt Moo- seksen kirjaan lukematta. Pankkiunioniin halutaan nyt tehokas valvonta, isojen pankkien kriisirahasto ja yhteinen talle- tussuoja. Lihavina vuosina syntyneen varallisuuskuplan puhkeaminen johtaa aina kiinteistö- ja osakemark- kinoiden romahtamiseen, säästämisen lisääntymi- seen ja velkojen vähentämiseen. KOLUMNI JOUKO MARTTILA Seitsemän laihaa vuotta " yvinä vuosina tulee ottaa talteen kaikkea syötävää ja varastoida viljaa varmaan talteen. Pankkijärjestelmän paiseet puhkeavat, kun tappiot tunnustetaan. Riskeistä ei paljon piitattu ja Baselissa sovitut vakavaraisuusvaatimuk- set siirsivät riskinhallintaa viranomaisilta pankeille itselleen. Velkaa pitää vähentää, ei lisätä. Konsulttiyhtiö McKinsey vertasi talvella teolli- suusmaiden velkaantumista Suomen ja Ruotsin tilanteeseen kaksi vuosikymmentä sitten. Korjausliikkeitä on tehty, mutta niiden teho ei vakuuta. Yhdysvallat seuraa Suomen ja Ruotsin mal- lia. Seitsemän nälkävuotta ovat vasta alussa, eikä varastossa ole mitään, mistä ammentaa. Osa veloista on annettava anteeksi, ettei- vät velkojen korot ja kuoletukset tapa talouskasvua. Nämä uudistukset olivat Euroopan ko- mission pöydällä jo lihavien vuosien aikana viime vuosikymmenen puolivälissä. ¹Vapaasti Raamattua mukaillen. ARVOPAPERI KESÄKUU 2012 81. Sen sijaan euroalueen uusi ongelmalapsi Espanja on vasta saavuttamassa velkaantumisen huipun. Euroopan pankkeja odottaa kova saneeraus siinä missä valtioitakin. Pankkien pilkkominen helpottaisi niiden alasajoa huonoina aikoina, koska järjestelmän kannalta kriittisten jättipankkien määrä vähenisi. Siellä seuraavan kasvukauden kynnys saattaa odottaa parin vuoden päässä. Laihojen vuosien varalle ei säästetty killinkiäkään, vaikka toista luvattiin. Velka yksin ei ole ongelma, jos rahasta ei tarvitse maksaa kohtuuttomasti. Pankeilla meni silloin hyvin. Euroalueella se ei ole vielä onnistunut. Pankeille tehtiin stressitestejä, joiden tuloksiin kukaan ei uskonut. Keskuspankin setelirahoituksesta huolimat- ta amerikkalaisten velkaantumisvauhti on hi- dastunut. Britit ovat ehdottaneet paluu- ta vanhaan amerikkalaiseen järjestelmään, jossa talletuspankit ja riskihakuiset investointipankit erotettaisiin toisistaan. Tähän asti suurpankit ovat pitäneet veronmaksajia panttivankeinaan ja lunnaat ovat langenneet maksuun aina laihoina vuosina. Tämä vilja olkoon maassa varalla niik- si seitsemäksi nälkävuodeksi, jotka tulevat Eurooppaan. Silloin yksikään kansallinen valvoja ei halunnut luovuttaa valtaansa eurooppalaiselle pankkivalvojalle. Vain talletuspankit saisivat toimia valtion takuulla. Japanissa on kokeiltu velkaelvy- tystä 20 vuotta, mutta talous polkee paikallaan
Jarilla on varaa, koska hänellä on tallissaan neljän juoksijan sijasta vain yksi hiihtäjä", hekotteli Oopee. Iberdrolan 46000 MW:n tuotantokapasiteetti on arvostettu noin mil- joonaan/MW. EDP:n 7500MW:n tuulivoimakapasiteetti, jonka keski-ikä on noin kolme vuotta, on arvostettu noin 0,9 miljoonaan/MW. Aika hyvä tuotto Suomen valtion riskistä, kun valtion 15 vuoden lainapapereista ei saa kahtakaan prosenttia. Takuuhinnalla pitäisi päästä yli 80 prosentin käyttökatteeseen. Palkkioksi suurkisavoitosta lähti myös She Loves You paluumatkalle lentäen. Erikoista on, että Accionan liikevaihdosta 75 prosenttia tulee infrastruktuurirakentamisesta ja vedestä, jotka näyttäisivät olevan tuolla kaavalla nollan arvoisia. Minä sijoitin vain parisataa tonnia, mutta Jartsa heitti kokonaisen millin. "Minä olen hevosen henkinen valmentaja", vastasi Jari. "Mitäs sinä Jartsa teet täällä" kysyin Sarasvuon Jarilta, kun nousin Vantaan liikelentoterminaalissa NetJetsin Cessna Citationiin. Elitloppet-joukkueemme suositus: Hyödynnä Euroopan velkakriisi ja osta valmista tuulivoima- kapasiteettia alehintaan Espanjasta! Kirjoittaja on hevosnäkö- kulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä. 82 KESÄKUU 2012 ARVOPAPERI. Arvonnousupotentiaalia riittää osakemarkkinoiden rauhoittuessa, sillä kaikkien kolmen käyttökatteella maksaisi velat pois ja ostaisi kaikki osakkeet pörssistä alle seitsemässä vuodessa. Ruotsin odotetaankin muuttavan järjestelmänsä paremmin ennustettavaksi, jolloin Arisella lienee vähintään 50 prosentin arvonnou- supotentiaali. "Hyvä, että tuulee, sillä olemme molemmat si- joittaneet Taaleritehtaan Tuulitehdas-pääomara- hastoon. Accionan 6000MW:n kapasiteetilla on hintaa 1,4 miljoonaa/MW. Sähkön hinnanlaskun ja uusiutuvan energian tuotannon kasvun myötä Ruotsissa tuulisähkön hinta on pudonnut noin 60 euroon/MWh. Esimerkiksi P ruotsalaisella Arise Windpowerilla (OMXS:AWP) on yhteensä 240 MW:n valmiit tai valmistumassa olevat projektit. Pörs- sissä Per Gyllenhammarin puheenjohtama Arise on kuitenkin hinnoiteltu (EV/kapasiteetti) noin miljoonaan euroon megawatilta. K APASITEETTIA ALEHINTA AN ESPANJASTA! Aivan täydellisestä hinnoitteluvirheestä ei ole kyse, sillä Ruotsissa tuulisähkön hintaa ei ole taattu vaan se perustuu kiintiöihin, joita sähkönjakelijat joutuvat ostamaan tuottajilta. Tuulivoimasta tuli kertalaakista kiinnostava sijoituskohde, kun viime vuonna valtio alkoi tukea tuulivoimaa takuuhinnalla, joka on 83,5 euroa/MWh. Kova vastatuuli hidasti vauhtiamme, mutta Jari ja Oopee vain hykertelivät. KOLUMNI TALLIMESTARI Tuulesta temmattua " aras jättää kengät kotiin", sanoin Kallasvuon Oopeelle, joka kysyi mi- nulta neuvoa, millä saisi She Loves You -tammansa ravaamaan voittoon Elitloppetin Lady Snärts Loppetissa. Halvemmalla saa kuitenkin valmista tuulivoimaa. EDP on samaan aikaan raken- tamassa kiinalaisen China Three Gorgesin kanssa 1500 megawatin tuulivoimasalkkua hintaan 1,3 miljoonaa/MW. "Siis hevosen kannattaa juosta tällaisessa tiukassa juoksussa ilman kenkiä", tarkensin Oopeelle, joka on minuun verrattuna noviisi harrastettuaan hevos- urheilua vasta 40 vuotta. Kaikkeen, mitä valtio tukee, pitääkin lähteä mukaan. Ja myllyjen vähintään 20 vuoden käyttöikä huomioiden sijoi- tuksen pitäisi tuottaa ainakin kymmenen prosenttia vuodessa ja paljon enemmän sen mukaan, paljonko velkavipua otetaan. Taaleritehdas aikoo rakentaa 190 miljoonalla 120 MW:n tuulivoimapuistot. "Harmi, että Ursulan pitää tulla laivalla perässä, mutta kaurasäkki ei olisi muuten mahtunut mukaan tähän 9-paikkaiseen", Oopee pahoitteli. Nostimme lasilliset porkkanamehua She Loves Youn kunniaksi tamman hirnahdellessa tyytyväi- senä koneen peräosassa. Todelliset tuulivoiman jättiläiset laiduntavat kuitenkin Espanjassa: Maailman suurin tuulivoima- tuottaja Iberdola (IBEX:IBE), kolmanneksi suurin EDP Renovaveis (IBEX:EDPR) ja viidenneksi suurin Acciona (IBEX:ANA) ovat kotoisin Iberian niemi- maalta, mutta toimivat globaalisti. "Koska yritykset eivät tunnu ymmärtävän hen- kilöstövalmennuksen tärkeyttä huonoina aikoina, on Trainers' House laajentanut myös hevoskuis- kaukseen." Voittohan sieltä Elitloppetista tuli, kun oli Vermon Tallimestarin ja Sarasvuon kaltaiset valmentajat matkassa. Arise on käyttänyt Taaleritehtaan tavoin rakentamiseen 1,6 miljoonaa/MW. Kiitokseksi Oopee lupasi lennättää minut yksityiskoneellaan Solvallaan. "Mitäs se auttaa, jos lähden matkaan sukkasillani?" ihmetteli Oopee
/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama. iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. /ipad Mukana julkistuksessa. talouselama
Toimi 2012-mtossa varas opeasti! n VALTUUTETTU H-D-EDUSTAJA TURUSSA MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT, TARVIKKEET, VAATTEET JA VAIHTOPYÖRÄT SGN BIKES OY Hämeen Valtatie 133, 20540 Turku Puh. HARLEY-DAVIDSON OF TURKU Juhlan kunniaksi paljon vaihtuvia erikoistarjouksia! lä SGN BIKES 10 VUOTA! vie alleja . (02) 254 0099 Avoinna ark. 10 - 18, la 10 - 14, heinä-elokuun lauantait suljettu VUOTT A 2002-2012 10 SGN Bikes Facebookissa T www sekkaa päivä .sgnbike s n tar jouks .fi et! Maahantuoja: