Arvopaperi 9/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta SYYSKUU 2011 9,50 K syyskuu 9/2011 HAJAUTUSKONSTIT Maailmalle osakkein ja etf:in RAKENNUSOPAS Taantumankestävä Suomi-salkku U Kreikan suuri puhallus UK AU DEN MILJARDISALKKU Näin kirkko sijoittaa Kreikan suuri puhallus O SA KE Valuuttakonkari Kari Nars. Kim Lindström suomii robotteja Sijoittamisen erikoislehti 31
/markets. www10.warrants.commerzbank.com www.rbs
Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?
Eläkeai- koinaan hän on kirjoittanut muun muassa menestyksekkään kirjan taloushuijauksista. "Se, että Kreikka väärensi julkiset tilastonsa, on kyllä kaiken huippu. "Markka oli roskavaluutta, ja vie- läpä pieni ja heikko roskavaluutta." Kahdessa jutussa käsittelem- me kansainvälistä hajauttamista. Kannattaako se tehdä suomalaisilla osakkeilla vai etf:ien avulla. Tällaista olisi voitu odottaa joltain diktaattorin hallitsemalta maalta mutta ei läntisen Euroopan maalta", Nars niittaa sivulta 22 alkavassa haastattelussa. Valtiovarainministe- riössä ja Suomen Pankissa pitkään työskennellyt Nars on kokenut, millaista on talouspäätöksenteko poliittisessa ympäristössä. Hel- singin pörssin kansainvälisimmin toimivia yhtiöitä käsitellään sivuilla 3436, etf-hajauttajan valintoja sivuilla 3841. KANNEN KUVA. Nars antaa selvät terveiset niille, jotka haikailevat euron riutuessa takaisin markka-aikaan. sisällys syyskuu 2011 U U S I L E H T I Ei paluuta roskavaluuttaan! Kari Nars on oikea mies keskuste- lukumppaniksi, jos haluaa ymmär- tää eurokriisiä
sisällys UUTISET & IHMISET REPORTAASIT & KATSAUKSET OSAKKEET & RAHASTOT ILMIÖITÄ & PELUREITA KO LU M N I T
TESTIVOITTAJA DIESELFARMARIVERTAILU Tuulilasi (8/2011)
mutta Keilaniemestä Nokia siirsi Ilmariselle NIMISTÄ ON lobattu corporate gover- eläkesäätiönsä 2008. Rivijäsenenä Siilasmaa on Hallituksen puheenjohtajan vaihdos kolme vuotta ehtinyt valmistautua. Hän nosti vastusta. pääkirjoitus Nimillä pitää voida spekuloida htiökokous valitsee osakeyhti- eläkkeelle Koneesta jo ensi kesänä, kun hän ölle hallituksen. Kreikan kriisi on muuttanut ennustelukuja. Olisi sääli, jos Suomi Valtio-omisteiset yhtiöt käyttävät osak- menettäisi tämän vaikutusvaltapaikan. Siilasmaata. Malli on tai ei, niin ainakin HALLITUKSEN myös Ruotsissa yleinen, Ilmarista kuullaan. Optimismia riittää, kun katsoo ana- lyytikkojen ennusteita (ks. Aatos Erkko ja Siilasmaa on F-Securessa ja Elisassa hänen sisarenlapsensa omistavat Sanomasta hankkinut kannuksia, mutta onko hänestä 40 prosenttia, joten päätösvalta uudesta puheenjohtajaksi, joka osaa antaa vahva- puheenjohtajasta on heillä, mutta Antti tahtoiselle Stephen Elopille riittävästi Herlinillä on vaikutusvaltaa. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. Jaakko Rauramol- ihmetellyt, kun Apple on ajanut ohi ja toi- la, 70, tulee kausi täyteen keväällä, eikä mitusjohtajat ovat töppäilleet. Markkina ennustaa tulostaantumaa useammaksi vuodeksi. nance ei sitä suosittele. henkilöstä pitää voida 18-19). Sanoma-omistuksensa elokuussa 4,13 Nokian hallituksesta tehtävään prosenttiin. Niin Suomessa kuin Saksassa osakkeet ovat halvempia kuin koskaan, kun mittarina käyttää osinko- tuottoa suhteessa valtion pitkien korkojen tuottoon. TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa 109 euroa Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. KESKUSTELTAVA JA Ilmarinen on sen jäl- Kauppalehti tiesi ker- No- PUHEENJOHTAJASTA keen kasvattanut osta toa, että Nokian hallituk- kia-omistustaan, j sen nimitysvaliokunta PITÄÄ SPEKULOIDA. sopisi Sammon konsernijohta- Hallituksen puheenjohtajanvaih- ja Kari Stadigh tai Stora Enson dos taitaa osua Neste Oiliin, jossa Jouko Karvinen, mutta herrojen Timo Peltola, 65, vaihtunee viime nykytehtävät tuskin mahdollis- keväänä varapuheenjohtajaksi tullee- taisivat sivutoimista No- seen Jorma Elorantaan, 60. Kun katsoo osakkeiden hinnoittelua, ekonomistien pessimismi näyttää toden- näköisemmältä kuin analyytikkojen opti- mismi. Toivottavasti on. vuosikertomuksen mu- ELJAS REPO kaan mahdollisuus jäädä Sijoittamisen erikoislehti Y PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Karo Hämäläinen 040 342 4676 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 AD Tiina Tervonen 040 342 4335 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Annankatu 3436 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Sara Anttila, Marko Erola, Pentti Forsman, Teemu Granström, Mirko Hurmerinta, Pekka Kantanen, Lotta Koistinen, Juho Kuva, Kim Lindström, Jouko Marttila, Markus Salin, AJ Savolainen, Henna Savolainen, Olli Turunen, Outi Törmälä, Pekka Virolainen, Pekka Wahlstedt MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Kirsi Vuohtoniemi 020 442 4390 AINEISTOT Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu 2 PAPERI , 2 Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 264 (LT 2010) Lukijamäärä 93 000 (KMT S09K10) TILAUKSET puh. Siksi hal- ti Alahuhta, joka on lituksen nimistä on keskus- myös Arvopaperin lu- teltava ja puheenjohtajan kijoiden suosikki (ks. on selvä. keenomistajien nimi- Nimitysvaliokunta tysvaliokuntaa. Tulkintaa onkin siinä, Nokian hallituksen puheenjohtaja voi miten tehdään esitys pörssiyh- olla joku ei-suomalainen niin kuin Dagens tiön hallituksen jäsenistä. Siilasmaa on ollut mu- tuksen jäsenet valitaan poikkeuksellisesti kana siinä ydinporukassa, joka on vierestä kolmivuotiskaudeksi. Analyytikkojen maailmankuva on toisen- lainen. Tältä osin laki täyttää 60 vuotta. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. kian puheenjohtajuutta. Industri veikkasi. jatkosta ole ilmoitettu. 50-51). Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.. Alahuhdalla olisi spekuloida. Kasvuksi povataan vain reilua prosenttia, mutta bkt:n muutos on muutamien ekono- mistien kristallipalloissa jopa miinusmerk- kinen. arvonlaskutappiota on olisi ehdottamassa Jorma kertynyt puolen mil- Ollilan seuraajaksi Risto jardin euron verran. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 T O I M I T U K S E LTA Ristiriitaisia viestejä Suomen ja Euroopan ensi vuoden kasvusta on synkkä. Osakkeenomistajat eivät Näyttöjen perusteella voi vaikuttaa muualla kuin ylivoimainen olisi Mat- yhtiökokouksissa. Tuskin kuitenkaan jää. Juuri saattaa tulla eteen Sanomassa, jossa halli- tässä piilee pulma
020 442 4110. OHJELMA: 8.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 8.50 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät Patrik Wallin, salkunhoitaja, OP-Rahastoyhtiö 8.20 Tervetuloa! Eljas Repo, päätoimittaja, Arvopaperi 9.10 Miltä näyttää Venäjän kiinteistömarkkina Jukka Hienonen, toimitusjohtaja, SRV 8.30 Presidentinvaaliin valmistuvan Venäjän talousnäkymät Pekka Sutela, Valtiotieteen tohtori 9.30 Poimi parhaat palat Itä-Euroopan kasvusta Janne Ronkanen, sijoitusjohtaja, Handelsbanken Rahastoyhtiö Oy 10.00 Tilaisuus päättyy heti! Ilmoittaudu www.arvopaperi.fi/tapahtumat ilmoittautumiset@arvopaperi.fi puh. Venäjä riskejä vai kasvua? Tilaisuu s on MAKSU TON Ilmoitta ud heti! u Arvopaperin AAMUSEMINAARI Torstaina 6.10.2011 kello 8.0010.00 Musiikkitalo, Camerata-sali. Tule Musiikkitaloon kuuntelemaan asiantuntijoiden ajankohtaiset näkemykset niin talousnäkymistä kuin kiinteistömarkkinoistakin. Mannerheimintie 13a B, Helsinki Tervetuloa Arvopaperin aamutilaisuuteen! Miltä markkinoiden kehitys näyttää Venäjän ja Itä-Euroopan osakemarkkinoilla
Vaadittaisiin siis noin nel- jänneksen kurssilasku, jotta lukema pai- nuisi taas ykköseen. Toden totta: ne, jotka lähtivät ostoksille syksyllä 2002 ja keväällä 2009 saivat poh- jakosketuksen jälkeen nauttia huimasta kurssinoususta. Tarkastelujakson aikana mediaani on pai- nunut kaksi kertaa tasan ykköseen. "Olen sanonut, että jos Suomen osake- markkina menee kolmannen kerran yk- kösen mediaaniin, niin silloin pitää os- taa kaikilla rahoilla osakkeita, vaikka sil- lä hetkellä ei varmasti mieli tee", Heikki- lä tuumii. EU-maiden velkakriisi- kin syövereistä saattaa avautua samanlai- nen historiallinen ostosauma.. Ensimmäisen kerran näin tapahtui syk- syllä 2002 eli vuosi WTC-iskujen jälkeen. Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä on seurannut p/b-lukujen me- diaanin kehitystä vuodesta 1999 lähtien. noteeratut Suomalaisosakkeissa neljännes romahdusvaraa Neljänneksen kurssilasku ja uusi ripeä nousu. Muutaman vuoden takaisten kokemus- ten perusteella Helsingin pörssin markki- na-arvosta haihtuisi noin neljännes. Toisen kerran tällainen käännekohta ko- ettiin maaliskuussa 2009, jolloin osake- - keiset pohjansa. Jos velkakriisi karkaisi hallinnasta, seurauk- sena olisi pankkien välisten luottomark- kinoiden hyytyminen, suurten eurooppa- laisten pankkien konkurssiuhka ja talou- den syvä taantuma. Mutta kuinka pahaa rytinää olisi odotettavissa. Tällai- Metso Amer Sports Cargotec Wärtsilä Nokian Renkaat YIT Pohjola Elisa Kemira Outotec Kone Stora Enso Kesko Fiskars UPM Konecranes Fortum Stockmann Sampo Orion Sanoma Outokumpu Rautaruukki Neste Oil Nokia 0,8 0,7 0,5 1,2 1,5 0,8 0,6 1,7 0,6 2,3 3,4 0,5 0,8 1,7 0,5 1,7 1,4 1,0 1,0 4,0 1,2 0,6 1,0 1,0 2,2 1,7 1,4 1,0 2,2 2,7 1,4 1,0 2,9 0,9 3,4 5,0 0,6 1,1 2,1 0,6 2,1 1,7 1,2 1,1 4,2 1,1 0,5 0,8 0,7 1,3 -54,2 -51,9 -50,4 -46,9 -45,3 -45,3 -41,1 -40,7 -34,6 -33,4 -31,4 -24,3 -23,6 -20,6 -19,9 -17,1 -16,1 -15,3 -8,0 -3,9 13,5 23,4 26,8 42,9 66,4 tiöistä treidaa tasearvonsa alapuolella. Tämän lehden painoon menon aikoihin Helsingin pörssin p/b-lukujen mediaani liikkui 1,35:ssä. Velkakriisin kärjistyminen systeemikrii- siksi iskisi väistämättä myös suomalaisiin osakkeisiin. Täl- laiseen uhka-arvioon päädytään, jos mit- tatikkuna käytetään taseperusteisia arvos- tuskertoimia eli p/b-lukuja.. Näin käy Helsingin Teksti Tommi Melender Kuvitus Tiina Tervonen ROMAHDUSHINTOIHIN U-maiden johtajien kyvyttö- sessa tilanteessa puolet pörssilistatuista yh- MATKAA yhtiö p/b p/b kurssilasku- 3/2009 9/2011 vara, % E myys löytää uskottavat ratkai- sut euromaiden velkakriisin on pitänyt osakemarkkinat her- mostuneina pitkin syksyä
- odottavat Helsingin pörssin voitto- Skeptinen sijoittaja voi toki kyseen- alaistaa tasekertoimiin tuijottamisen - - - - - - lun paljastajana. huonossa huudossa ovat velkakriisin Italia ja Portugali. - tuvasti "romahdusvaraa", jos vuosien 20082009 kaltainen markkinaskenaa- - - joukko asianajotoimistoja, Pörssi- Helsinki maailman surkeimpia pörssejä - ten houkuttelevista paikoista maail- massa, jos uskoo pankkiiriliikkeiden ja sijoitustutkimustalojen suosituksia. Halvimmista hal- vimmalla eli Atrialla tasekerroin ma- - Kiina Venäjä Hongkong Iso-Britannia USA (S&P 500) Saksa Brasilia Intia Ranska Japani Ruotsi Sveitsi Suomi 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 11,2 5,6 11,4 9,8 12,5 9,3 9,4 13,5 9,5 13,6 11,5 12,4 12,9 2,9 3,3 3,1 3,8 2,1 3,9 4,0 1,6 4,7 2,4 4,6 3,9 4,9 luvulla yksi maailman kalleimmista. Euroopan pahin murheenkryyni - - - painota", kun Suomi, Italia ja Portugali hyvin usein on sijoitusslangissa vain myyntisuosituksen kiertoilmaisu. OSAKEMARKKINOIDEN SIJOITUSSUOSITUKSET luku 2011e tuotto (1=paras 2011e, % - liskuun 2009. noteeratut HALVIMMISTA HALVIMMALLA ELI ATRIALLA TASEKERROIN MATAA 0,3:SSA. UUTISET Helsingin yliopistoon pörssiprofessori oikeustieteelli- seen tiedekuntaan puuhataan arvo- paperimarkkinaoikeuden professoria. Helsingin yliopiston puolella hank- - oikeuden professori Seppo Villa. Lahjoitusprofessuuri makaa vie- - yliopistolle 420 000 euroa, jolla on - - - poikkeuksellisesti osoittaa suoraan olisi laajemmin koko pörssimarkkina. Nokia outona lintuna Oheiseen taulukkoon on koottu Hel- singin pörssin yli miljardin euron ar- - - jilla maaliskuussa 2009. Valopilkkuna Suomi-salkustaan - sosakkeet edustavat osinkotuotossa. Luvut perustu- vat Factsetin kokoamiin kyseisen vuo- den ennusteisiin. kahdeksan prosenttia, kun monessa muussa maassa tulosodotukset ovat Osittain suomalaisosakkeiden heik- ko vetovoima on suhdannetilanteen luomaa harhaa. Tilanne 20.9.2011. ti heikompaa kuin monilla muil- la osakemarkkinoilla. Vaikeuksista vaikeuk- siin kulkeneen Nokian - - den samalle tasolle kuin kaksi ja puo- li vuotta sitten. - kösen alapuolella. Tavoitteena on saada vakituinen professorin toimi, johon voisi tulla - sintuntijoita. Vastaavasti nousukaudella suomalaisosakkeet - pörssin paarialuokkaan. Helsingin pörssi on toimialarakenteeltaan vahvasti sykli- - Lähde: Factset
26.8. Zeelandin mukaan kanne on perusteeton. 31.8. Cevianin sijoitussalkun sisältö ei ole koko- naan julkinen, mutta Gardell on liputtanut omistuksistaan muun muassa Tiedossa, Swed- bankissa ja Volvossa. Asiasta kertoo Dagens Industri -lehti. uutiskuukausi 2011 MILJARDIRAUDAT. 30.8. Christer Gardellin sijoitukset pahasti miinuksella Christer Gardellin Cevian-yhtiön sijoitukset menettivät elokuun pörssiturbulenssin aikana arvostaan kymmenen miljardia Ruotsin kruunua. 28.8. Cevi- an on edelleen myös Metson suuromis- taja. Irtisanomisia luvassa ruotsalaispankeissa? saattavat seurata Nordean esimerkkiä ja vähentää henkilöstöä. 1.9.. Ghanalaistaustaisen Kweku Adobolin, 31, epäillään aiheuttaneen uhkarohkeilla johdannaiskaupoillaan sveitsiläispankille 1,6 miljardin euron tappiot. Mäkelä syyttää Eirikuvaa piensijoittajien harhauttamisesta Zeelandin 4. "Kun liikevaihdon kasvattaminen hankaloituu, kulujen leikkaaminen on pankkien tärkein keino kasvattaa tulostaan, ja siksi odotamme useilta pankeilta vastaavia vähennysohjelmia", Exane BNP Paribasin analyytikko Andreas Håkansson kommentoi Bloombergin haastattelussa Nordea kertoi vähentävänsä tänä vuonna 2 000 työntekijää eli lähes kuusi prosenttia henkilös- töstään. Cevian hallinnoi noin 40 miljardin kruunun sijoituksia. Yhtiökokouksessa First North -listalla oleva Eirikuva Digital Image teki suunnatun osake- annin Zeelandin omistajille. 25.8. Tiedossa Gardell kasvatti elokuussa omistustaan 10,18 prosenttiin. 27.8. toukokuuta pidetyn yhtiökokouksen julistamista päte- mättömäksi. 29.8
8.9. 24.9. Tänä vuonna niin ikään nimetön henkilö halusi parantaa ennätystä ja tarjosi 100 dollaria edellisvuotta enemmän. 14.9. 5.9. Stockmannin Penttilällä ruplahuolia Hannu Penttilä on huolissaan Venäjän ruplan heikkenemisen vuoksi. "Se on huono juttu meille, koska sillä on suora vaikutus ostovoimaan ja kuluttajakäyt- täytymiseen Venäjällä", Penttilä totesi Reutersin haastattelussa. Lisäksi Kiina ostaa ahkerasti kuparia ja Japanin sekä Etelä-Korean teollisuustuotannot ovat yhä kasvussa. Aaltonen on luonut pankkiuraa vuodesta 1984 Suomen Pankissa, Postipankissa, Mandatumissa ja Celeres Rahastoyhtiössä, josta hän lähti hoita- mansa rahaston arvonlaskentaan liittynei- den epäselvyyksien saattelemana. Viime vuonna nime- tön henkilö voitti huutokaupan 2 626 311 dollarin tarjouksellaan. Markkinakatsauksessaan Yardeni luettelee päällimmäiset huolenaiheensa: Yhdysvalloissa kuluttajaluottamus on alimmillaan sitten huhti- kuun 2009, Britanniassa alimmillaan neljään kuu- kauteen ja euroalueella se on laskenut kuutena kuukautena peräkkäin. uutiskuukausi 2011 Osakeoptimisti Yardenikin pelkää taantumaa oleva amerik- kalainen pitkän linjan sijoitusstrategi Ed Yardeni myöntää, että nykyinen taloustilanne antaa aihet- ta synkistelyyn. 9.9. 23.9. Jussi Hyöty lähti Front Capital vaihtoi päästrategiaan vaihtoi pää- strategiaan. 10.9. Penttilä kertoi haastattelussa myös, että maailmantalouden yleinen epävarmuus ei vielä ole näkynyt Stockmannin liiketoiminnassa. Buffettin salkunhoitajaksi 5,3 miljoonalla dollarilla unelmatyön: hänet pestattiin Berkshire Hatha- wayn salkunhoitajaksi. 22.9. Jussi Hyöty lähti, tilalle palkattiin Ari Aaltonen. Hänen arvionsa mukaan kymmenen yhtiötä nostaa osinkoaan ensi keväänä, yksitoista pitää paikallaan ja neljä laskee. 15.9. 25.9. 11.9. 16.9. "Nordea, UPM ja Sampo nostavat, koska Nalle arvostaa osingonmaksua", Angervuo naurahtaa. 20.9. 3.9. 4.9. Paljon kokenut Jussi Hyöty ehti olla Front Capitalin palveluksessa vain rei- lun vuoden. 13.9. 18.9. Hannu Angervuon osinkovinkit Hannu Angervuo on laatinut Helsingin pörssin 25 suurimmalle osin- koennusteet. Weschlerin hallinoiman hedgerahaston me- 19.9. Weschler on nimittäin paljastunut samaksi henkilöksi, joka tänä ja viime vuonna voitti huu- kanssa, CNN Money uutisoi. 12.9. 17.9. "Kuluttajien tunnelmat ovat nyt alamaissa, ja sama pätee sijoittajiin", Yardeni toteaa. Nostajalistalla ovat Amer Sports, Cargotec, Elisa, Kemira, Nokian Renkaat, Nordea, Pöyry, Sampo, UPM-Kymmene ja YIT. 21.9. Aiemmin syyskuussa Stockmann kertoi, että se odottaa Venäjän toimintojensa kääntyvän voitollisiksi ensi vuonna. Samaan hengenvetoon hän kiinnittää huomiota eräisiin toivoa ruokkiviin indikaattoreihin: Yhdys- valloissa yksityinen kulutus näytti synkentyneistä tunnelmista huolimatta kasvua vielä heinäkuussa. 26.9. hän päätti tutustua henkilöön tarkemmin. 27.9.. Lisäksi näillä kai- killa on siihen tuloksen perusteella kykyä. Hyödyllä on kilpailukielto päällä, eikä hän suostunut kommentoi- maan tulevia haasteitaan. 6.9. 2.9. Yhtiön Venäjän liiketoimintojen tulos on ollut tappiollinen vuodesta 2007 lähtien. Aivan ilmaiseksi Weschler ei kuitenkaan paikkaansa saanut. Stockmannin liikevaihdosta reilu kuudesosa tuli vuoden toisella neljänneksellä Venäjältä. 7.9
Luotan in- tuitiooni, otan riskiä sen varassa. Lainaa en joituksiin, liiketoimiin kuin muuhun- kaan. Olen luottanut vanhaan juutalaiseen viisauteen, jonka mukaan omaisuus on jaettava neljään osaan: neljäsosa kiin- teistöihin, neljäsosa bisneksiin, neljäs- osa osakkeisiin ja neljäsosa käteiseen. Käteinen on valttikortti. Aktiivinen sijoittaminen vai passiivinen osta ja pidä. Seuraan myös Wall Street Journalia. Sveitsi temppuilee franginsa kanssa ja UBS:ssä paljastui iso kupru. Ihmettelen ja olen pettynyt siihen, että he konservatii- visina pankkiireina lähtivät mukaan tä- hän subprime-touhuun. Pankki tarjoaa ystävällisesti lounaan ja kupin kahvia. Teimme loistavaa bisnestä, kun saimme touhu- ta yksin. Teksti Marko Erola Kuva Toni Härkönen Keskusteletko ammattilaisten ole käyttänyt koskaan sen enempää si- kanssa sijoituksista. Luen Herald Tribunea aina, kun on mahdollista. kulmakivi. Pidän ostoksiani pitkään jo kustannussyistä. Mitä tästä tuumit. Olen hyvin laiska myymään. Sijoitan aina omalla rahalla. Lehdissä keskityn pikku-uu- tisiin, joista on ollut paljon hyötyä. "Olen varovainen pessimisti", hän naurahtaa. Miten seuraat markkinoita. sijoitin viimeksi... INTUITION POHJALTA. Ahneus on ah- neus. Viimeiset parikymmentä vuotta sijoi- tuksiani on UBS:ssä hoitanut sama ka- veri. Olen koko elämäni luottanut Sveitsin frangiin ja UBS:n johtoon. Allokaatiosi. 1990-luvun alussa luin lentokonees- sa Herald Tribunesta pikku-uutisen sii- tä, että suljettu kaupunki Vladivostok aukeaa. Pekka Salmen YIT-, Rautaruukki- ja Outokumpu-myynnit osuivat kohdalleen. Kasinokeisari tutkii pikku-uutiset tarkkaan Uhkapeliyrittäjä Pekka Salmi on epäluuloinen sijoittaja, joka ei usko numeroita eikä kirjoituksia. Tapaamme pari kertaa vuodessa. Sitä on oltava, kun tulee hyviä ostotilaisuuksia. Milloin teit ensimmäiset sijoituksesi. Ensimmäiset sijoitukset tein UBS:n kiin- teistöyhtiöön, jolla oli vuokra-asuntoja ja joka hakkasi tasaista kymmenen pro- sentin tuottoa.. Olen ollut UBS:n asiakas vuodesta 1977. Heti koneen laskeuduttua soi- tin, että äkkiä Vladivostokiin. Aikoinaan lainaa ei saanutkaan, joten oli opittava sijoittamaan omillaan
Kolme päivää humalassa silloin tällöin! Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi leventää. G U R U J E N S A L K U T Gurut uskaltavat ostaa S Sijoitussalkkusi suurimmat omistukset tällä hetkellä. Sijoittaisin kaivosyhtiöihin. Mikä merkitys sillä on, että yhtiöllä on kasvollisia omistajia. Sampoa myivät Mikko Laakkonen ja Göran Sundholm. Vene, hyvä ankkuripaikka, hyvä kirja ja pullo punaviiniä. Morganin Japani-rahastossa. Tähtihetkesi sijoittajana. Jos lehmä on suossa, omistajan käsi on aina alim- maisena. Ajoitus oli ihan sattumaa. Pekka Salmi, 67 Entinen korttiammattilainen ja laittomien pelipaikkojen pitäjä avasi Neuvos- toliiton ensimmäisen kasinon. Sampo onkin niitä syksyn aikana ostanut. Hän oli muutenkin ostotuulella elosyyskuus- sa, sillä miehen salkkuun tupsahti lisää myös Pohjolaa, Rautaruukkia, Sanomaa, Stora Ensoa ja UPM:ää. Teki pelipaikoillaan miljoonia 1990-luvun Venäjällä. En tunne sanaa... Tunnen poh- joisessa kultaa kaivavan Agnico-Eaglen pääomistajan Peter Munckin, joka ra- kentaa Montenegroon luksussatamaa. Omis- tuksiaan he kevensivät viidessä. Näitä ostelin vuosi sitten tammi- kuussa. Milloin sijoitit viimeksi suomalaisiin pörssiosakkeisiin. Vuodenvaihteesta sijoittajakuu- sikon yhteinen salkku on laihtunut rahallisesti runsaat 400 miljoonaa euroa. Se sijoitus ei ole liikkunut kuin alaspäin.. Ostin puolitoista vuotta sitten YIT:tä, Rautaruukkia ja Outokumpua. Kun gurujen alkusyksyn ostot ja myynnit vedetään yhteen, saldok- si tulee, että heidän omistuksensa Helsingin pörssin vaihdetuimmissa yhtiöissä kasvoivat runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Gazprom kymmenisen vuotta sitten. Si- joitus tuotti puolessa vuodessa 130 pro- senttia. Päätte- lin metallin ja rakentamisen menesty- vän uuden nousun alkaessa. Kunnon siivuja on Merck, Novartis ja Roche. Julkaisi syyskuussa muis- telmansa Kasinokeisari. Arvopaperin seuraamat suuret yksi- tyissijoittajat näyttävät olevan osittain samoilla linjoilla Nallen kanssa. Sen jälkeen kyselivät aina si- joitusvinkkejä, kun menin Monacossa pankkiin. Outokumpu ei mennyt mihinkään, mutta kaksi muu- ta toivat parisataatuhatta voittoa. Kyllä se tuntuu hyvältä, jos pääomista- jat ovat aktiivisesti mukana. Muuten kaksi- kon päätökset kulkivat alkusyksynä eri suuntaan, sillä Sundholm myi sel- västi enemmän kuin osti. Pääosa on Nestléssä, jota olen osta- nut pikkuhiljaa lisää. He li- säsivät elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin omistuksiaan kahdeksassa OMXH25-indeksin yhtiössä. sijoitin viimeksi... PROFIILI KUKA. Euroissa laskettuna suurimmat muutokset gurusalkuissa tapahtui- vat Sammossa. Hän vähensi omistustaan Sammon lisäksi Fortu- missa, Nokiassa ja Outokummussa. Myin kaikki kolme kuukautta sitten. Vaikka Wahlroosilla riittää uskoa osakemarkkinoihin, si- joittajakuusikon usko Sampoon ei ole - konsernin osakkeita nettomääräisesti yli puolellatoista miljoonalla eurolla. Olin hetken guru. ammon hallituksen puheen- johtaja Björn Wahlroos arveli syyskuun puolivälissä, että taantuman uhasta huolimatta osakkeita kannattaa nyt mieluummin ostaa kuin myydä. Arvonlaskua selittävät kurssi- muutokset, sillä omistettujen osak- keiden kappalemäärä ei ole vuoden alusta paljon muuttunut. OSTETUIMMAT ostot, euroa Kemira UPM Wärtsilä Metso Konecranes 1 036 800 736 680 651 350 565 800 341 400 MYYDYIMMÄT myynnit, euroa Sampo Fortum Nokia YIT Outokumpu -1 689 300 -718 502 -674 250 -397 800 -119,600 Suurimmat ostot ja myynnit 12.8.19.9.2011 Täydellinen gurutaulukko sivulla 69. Toistakymmentä vuotta sitten ostetut osuudet J.P. Omistuslisäykset eivät olleet yhtiökohtaisesti kovin järeitä, sillä ai- noastaan Kemiraa tuli gurusalkkuihin nettomääräisesti yli miljoonan euron edestä. Titaanidioksidibisnekselleen uusia vaihtoehtoja miettivää Kemiraa osti Mikko Laakkonen. Miten nyt sijoittaisit 50 000 euroa
Navi Groupin Janne Saarikko us- koo, ettei sijoitusmaailmassa noudateta enää samoja periaatteita kuin ennen eikä perintei- SUUNTAA HAKEMASSA. Mauri Warras (vas.) ja Kari - vään kuuntelemaan, miltä suuntaan ollaan menossa.. MEGATRENDIT. Koneen kasvun ajureina Matti Ala- kaupungistumisen, - teen muutokset, - - UUSI AIKA. ihmiset Teksti Anne Leino Kuvat Juho Kuva Arvopaperin PAIKALLA. apäivä in Rah paper Arvo - - kaan merkittävä taloudellinen vaikutus Biotielle
Riippumattomuudella eufexlai- set viittaavat siihen, että heidän ei tarvitse ajatella esimerkiksi samaan konserniin kuuluvan rahastoyhtiön tulonmuodostusta. Onko suo- malaisista tosiaan tullut niin itsevarmaa sijoittajakansaa, ettei sijoitusneuvontaa enää kaivata? Y osaavat itse. Jos olisimme osa konsernia ja oli- simme sijoittaneet oman konsernin valtionlainarahastoon, sen salkun- hoitaja ei ehkä olisi enää tullut ruo- kalassa samaan pöytään, omat bo- nuksemme olisivat voineet pienen- tyä ja esimiehemme suuttua", Eufe- xin toimitusjohtaja Daniel Paster- nack kuvaa. Mutta millaisissa kantimissa ovat Oden- wallin omat sijoitukset. Omaa treasuryään Eufex aikoo hoitaa maltillisesti. Samaan hengenvetoon Odenwall myöntää, että Nordnetin asiakkaat ovat ak- tiivisempia kuin perinteiset säästäjät. Aikanaan en- simmäiset sijoitukset olivat Helsingin Osa- kepankin osakkeita, mutta sittemmin hän kertoo passivoituneensa rahastosäästä- mään omille lapsilleen. Hän myöntää, että viime vuosina oma salkku on elänyt hiljaiseloa. Siihen ei mukamas ole ai- kaa, mutta kyllä sitä kalenteria järjestele- mällä löytyy." SARA ANTTILA Rahas- - sijoittajana. PROFIILI -. Me tarjoamme tietysti tukea ja vinkkejä". Otto- ja antolainauksessa Eufex Pankki pyrkii tasapainoon: määrä- aikaistalletuksilla kerätään rahaa sen verran, mitä on kysyntää lai- noitukselle. "Tarkoitukseni on nyt aktivoitua, ihan jo siksikin, että tiedän, mitä omille asi- akkailleni myyn. Nyt hän on palannut sijoitusmaa- ilmaan. "Jatkamme aikalailla valitulla polulla. Kesäkuun alussa Nordnetin Suomen maa- johtajana aloittanut Odenwall ei kaavaile pankille suuria kurssimuutoksia. "Tavoitteemme on olla Suomen merkittävin riippumaton varain- hoitaja", Eufex Pankin sijoitusjoh- taja Anders Ekholm linjaa. Pankeilta edellytettävän viiden miljoonan euron oman pääoman vaatimuksen Eufex täytti jo vuosi sitten osakeannilla, jossa yhtiöön tuli viisitoista uutta osakasta. Pe- rustajakaksikko omistaa edelleen 37 prosenttia yhtiöstä. KARO HÄMÄLÄINEN Nordnetin uusi maajohtaja: Sijoittaminen on kuin kuntoilua li kymmenen vuotta sitten nuori meklari Niklas Odenwall hyppä- si Conventumista leivistä Teliaso- neraan. Sijoittaminen on vähän kuin kuntoilua. Pankkitoimilupa näkyy asiakkaille aluksi määräaikaistalletuksina ja si- joituslainojen tarjoamisena. Se on merkki siitä, että olemme läpäisseet Finanssivalvonnan tiukan kontrollin ja sen yhteydessä käyneet huolellisesti läpi prosessimme ja esi- merkiksi riskienhallinnan", Paster- nack sanoo. Tarkoituksemme on, että luottotappioita tulee nolla eu- roa", Anders Ekholm kertoo. "Me pystyimme esimerkiksi myy- mään vuosi sitten syksyllä salkuista kaikki euroalueen valtionlainarahas- tot. Samal- la asiakaskuntaa pyritään laajenta- maan instituutioista entistä enem- män vauraisiin yksityishenkilöihin, joille pankkitalletus on tärkeä osa varallisuuden hallintaa. "Pankkistatus antaa uskottavuut- ta. Tuomme markkinoille sellaisia tuotteita, joilla ihmiset voivat itse hoitaa säästämi- sen ja pankkiasiansa." Sinistä näyttövaloa hohtava verkkopank- ki siis pelastaa suomalaiset simosijoitta- jat kivijalkapankkien ikeestä. Ekholmin mu- - tävää tuottoa mutta kuitenkin niin, että pankin tase ei altistu samoille riskeille kuin palkkiotulojen varaan nojaava tuloslaskelma. ihmiset Eufex laajeni pankiksi R ahastovertailuyhtiönä aloit- tanut ja lähinnä instituuti- oiden varainhoitajaksi vuo- sikymmenessä kasvanut Eufex on aloittanut pankkitoiminnan. "Lainoille vaadimme täydet va- kuudet, ja vakuuksiksi kelpaavat vain meillä säilytyksessä olevat ra- hasto-osuudet
Kysymyksen muotoilu on kui- tenkin toinen: hajoaminen saattaa antaa kuvan euroalueen laa- jemmasta remontista kuin pieneneminen yhdellä valtiolla.. Hän saa useamman kuin joka neljännen Ar- vopaperin Sijoittajakyselyyn osallistuneen kannatuksen. Lä- hes yhtä moni toivoo Jorma Ollilan jatka- van vielä ainakin yh- delle kaudelle. Kumpikaan suosikeista ei kuulu tällä hetkellä Nokian hallitukseen. Häntä kannat- taa kuitenkin vain reilut kolme prosent- tia vastaajista. Yllätyksellisiä luvuista tekee vertailu kesäkuussa toteutettuun kyselyyn. Nokian hallituksen nykyisistä jäsenis- tä suosituin puheenjohtajakandidaat- ti on F-Securen perustaja Risto Siilasmaa. Nyt euroalueen hajoamiseen viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä uskoo vajaa neljännes. Suomalaissijoittajilla on kaksi suosikkia ylitse mui- den, kun Nokian hallituksen puheenjohtajaa valitaan ensi kevään yhtiökokouksessa. Vuoden sisällä euroalueen epäilee hajoavan vain jo- ka kuudestoista vastaaja. Lukua voi pitää viimeaikaisten uutisten valos- sa korkeana. Alahuhta, entinen nokialainen, on selvä ykköstoive. Silloin peräti 37 prosenttia vastaajista arveli, että euro- alue olisi kahden vuoden kuluessa nykyistä pienempi. sijoittaja kysely NOKIAN PUHEENJOHTAJA kysely % 10 20 30 kesäkuu 2/10 Matti Alahuhta Björn Wahlroos Risto Siilasmaa Jorma Ollila Sari Baldauf Anssi Vanjoki Jouko Karvinen Kari Stadigh Stephen Elop ei kukaan yllä mainituista HAJOAAKO EUROALUE? % 10 30 50 70 Vuoden sisällä Vuoden 2013 loppuun mennessä Vuoden 2015 loppuun mennessä Hajoaminen ei ole näköpiirissä Matti Alahuhta halutaan Nokiaan Jos suomalaiset yksityissijoittajat saisivat valita, Koneen Matti Alahuhta nousisi ensi keväänä Nokian hallituksen johtoon. Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Teemu Lehtosalo KANNATTAAKO KULTAAN VIELÄ SIJOITTAA? % 10 30 50 M atti Alahuhta tai Björn Wahlroos. Wahl- roosin läheinen työkaveri Kari Sta- digh sen sijaan kuuluu. Entisistä nokialai- sista Nokian hallituk- sen johtoon haikaillaan esimerkiksi Sari Bal- daufia ja Anssi Van- jokea. Ehdottomasti Kyllä En osaa sanoa Tuskinpa Ei missään nimessä Peräti kaksitoista prosenttia ei kelpuuttaisi Nokian ykkös- vallankäyttäjäksi ketään Arvopaperin esittämästä yhdeksästä kandidaatista. Usko euroalueeseen rakoilee Selvästi yli puolet Sijoittajakyselyn vastaajista ei usko euroalu- een hajoamiseen. Wahl- roosia kannattaa lähes joka viides
AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen. 100 80 60 40 12/2008 9/2011. Samalla osakekurssit ovat laskeneet jyrkästi ja saaneet ar- vostustasot tuntumaan houkuttelevilta. AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosit- tain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. ovat nousseet uutisotsikoihin ja taantumapelot heränneet hen- kiin. Kohenemisesta huolimatta AP-luotta- musindeksi on mittaushistoriansa toiseksi matalimmalla tasolla. Vastanneiden kesken arvotun 200 euron arvoisen Holiday Club -kylpylälahjakor- tin voitti . Arvopaperi kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! 14% 86% 10 alle 18 18-34 35-49 50-64 yli 65 Peruskoulu tai kansakoulu Ylioppilas Ammattikoulu Opistotason tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto % 10 20 30 40 50 Alkusyksy nosti sijoittajaluottamusta on parantunut kesän ja alkusyksyn aikana. sijoittaja kysely 50 40 30 20 % luotaa neljä kertaa vuodessa yksityissijoittajien tuntemuksia ajankohtaisista asioista, salkuissa tapahtuneita muutoksia ja si- joitusaikeita. Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurssikehitykseen mittaava AP-luottamusindeksi sai elo- syyskuun taitteessa arvon 59,7. - lukemaan , ja . Nousu edelliseen, kesäkuun alussa suoritettuun kyselyyn on selvä: indeksin arvo nousi kesäkuun ennätysmatalista lukemista viidellätoista pisteellä. Siihen vastasi 959 sijoittajaa. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaavan OMX Helsinki -indeksin olevan 12 kuukauden kuluttua kysely- ajankohtaa korkeammalla tasolla. Kysely lähetetään Arvopa- perin sähköisen aamukirjeen tilaajille. Kysely 3/2011 toteutettiin 30.8.2011 9.9.2011
juttu Valuuttaveteraani Kari Nars MUSTIEN AUTOJEN YÖT Pitkän päivätyön rahamaailmassa tehnyt Kari Nars suree euron kriisiä, mutta tyrmää haaveet paluusta markkaan. Tällä kokemuksella voin sanoa, että markka oli roskavaluutta, ja vieläpä pieni ja heikko roskavaluutta", Nars sanoo. "Olin Suomen Pankin vuosinani mukana monessa mustien autojen yössä valmistelemassa devalvaatiota. Eläkepäivinään hän on tutkinut rahahuijausten historiaa ja kirjoittanut aiheesta teoksen, joka menestyy kansainvälisillä kirjamarkkinoilla. Teksti Tommi Melender Kuvat AJ Savolainen " arkka takaisin!" Näin vaatii mielipidetiedustelujen mukaan joka neljäs suoma- lainen. Hän kertoo heräävänsä vieläkin painajaisiin, joissa joutuu piileskelemään devalvaatiosta vihiä saaneilta toimittajilta. M. Suomen Pankin valuuttapomona markka-aikoina toiminut Kari Nars ei ymmärrä moista menneeseen haikailua
Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyisellä kokoonpanolla ja määrätä tuntuvat sanktiot niille, jotka vastai- suudessa lipsuvat taloudenpidossa. Tietokirjailijan töiden lisäksi hän kiertää esitelmöimässä ta- louden kriiseistä ja toimii Euroopan neuvoston kehityspankin konsulttina. Parhaimmillaan hänen yhtiönsä markkina- arvo oli puolet koko Tukholman pörssin markkina- arvosta. Parasta olisi, jos velkaiset ongelmamaat jäisivät tai jätettäisiin kyydistä pois. SIJOITUKSET: "Omistan osak- keita ja obligaatioita, mutta en harrasta sijoittamista suurimittai- sesti. Ivar Kreuger sai tulitikkupohatan kutsunimen. Kysymyk- set euroalueen tulevaisuudesta saavat hänet mietteliääksi, niin vakaasti kuin hän yhteisvaluutan hyötyihin uskookin. Velkakriisin suurimman murheenkryynin Kreikan vaikeudet eivät Narsin mukaan voineet tulla yllätyksenä niille, jotka tun- sivat taustoja. TIKKUKAUPPAA. Superrikkaat tuomioistuimessa 150 vuoden kakku.. Kari Nars PROFIILI KUKA: Kari Nars SYNTYNYT: 21.8.1940 KOULUTUS: Kauppatieteiden tohtori, valtiotieteen lisensiaatti TYÖURA: Suomen Pankissa johtajana 19771983, tämän jälkeen valtiovarainministeriön rahoitus- johtajana sekä pankkimaailmassa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ranskassa. kaksinumeroiset tuotot, satoi tai paistoi. Kreugerin tarina päättyi Pariisissa kuolemaan oman käden kautta. ROISTOPANKKIIRI. Vankan kokemuksensa ansiosta Narsilla riittää perspektiiviä arvioida viimeaikaisia talous- ja markkinamyllerryksiä. En jaksa seurata päivittäin näyttöpäätteeltä, mitä markkinoilla tapahtuu." kirjat Raha ja onni (2006) ja Miten miljoonia huijataan (2009). "On vaikea nähdä, että euroalue voisi jatkaa nykyisellä tavalla", Nars myöntää. Silloin voitaisiin luoda nykyistä suppeampi mutta uskottavampi euroalue. KIRJALLINEN TUOTANTO: Miten miljoonia huijataan (2009), Raha ja onni (2006) ja Mahtimies- ten matkassa (2001)
Kirjan englanninkielinen käännös on jo herättänyt huomiota. Mammonaa on toki palvottu ammoisista ajoista saakka, mutta koskaan ennen ihmiset eivät ole ihannoineet rikkautta yhtä kiihkoisasti kuin nykyisin. Uusia kirjahankkeita suitsii vaimon määräämä kirjoituskielto. "Annoin vastikään BBC Worldille haastattelun, joka kuulemma keräsi pari miljoonaa kuulijaa", Nars myhäilee. Heille riittää, että yksi promille ihmisistä lankeaa." Yhteiskuntien vaurastumisen lisäksi myös nykyajan arvo- maailma palvelee rahahuijareita. Nykymaailmassa likaista rahaa on mahdollista piilottaa huikeita määriä veroparatiiseihin tai pestä puhtaaksi rahanpesun avulla", Nars muistuttaa. Miten miljoonia huijataan -kirjassa Nars käy läpi suuria puhal- -. Lisäksi naiset ylipäänsä tekevät miehiä vähemmän rikoksia. Pyramidihuijaukset pyörivät niin kauan kuin systeemiin virtaa riihikuivaa rahaa", Nars sanoo. Vielä suurempi munaus oli tietysti päästää Kreikka talous- ja rahaliit- toon. "Rahahuijarit osaavat mestarillisesti käyttää hyväkseen inhi- millisiä heikkouksia. Nars vaatii kirjassaan talousrikollisille kovempia tuomioita, mutta pelkkiin lainsäädännöllisiin konsteihin hän ei luota. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että he ovat halveksittavia roistoja, joilla ei ole minkäänlaista omaatuntoa. Esimerkiksi kotoisen WinCa- pitan uhreista vain parikymmentä prosenttia edusti kauniimpaa sukupuolta. Rahahuijauksia juurta jaksain tutkinut Nars kuitenkin uskoo, että vedätykset ovat vastaisuudessakin ennen muuta yksityis- yrittäjien alaa. "Kukaan ei uskoisi tyyppiin, joka väittää pystyvänsä hyppäämään pituutta viisitoista metriä, mutta monet uskovat huijareihin, jotka lupaavat sadan prosentin vuosituottoja", Nars sanoo. Vaimo laittoi kirjoituskiellon Paavo Haavikko kirjoitti eräässä aforistisessa sarjassaan, että "ketään sellaista, joka ei halua kohtuuttomasti hyötyä muista, ei voi huijata." Narsin kirja todistaa väitteen oikeaksi. Oman osansa yleisen tietoisuuden lisäämiseen Nars on hoitanut kirjallaan. Tutkiessaan rahahuijareiden edesottamuksia Nars ei voinut olla vaikuttumatta heidän viekkaudestaan ja taitavuudestaan. Miten miljoonia huijataan ilmestyy ainakin kuudella kielellä. He eivät ole samalla tavalla rahan orjia. Euroopan vankiloissa naisten osuus on vain seitsemän prosenttia." Entä miten rahahuijauksia vastaan voi taistella. Pyramidihuijaukset toimivat viidakkorummun tavoin. Eurojäsenyyden tuoman arvovallan turvin Kreikka pystyi ratsastamaan kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja lainaamaan itselleen satoja miljardeja euroja", Nars tuhahtaa. Ne, jotka ymmärtävät pääomamarkkinoiden toimintaa, eivät niin helposti lankea lupauksiin, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta. "Naisilla on elämässään jalompia päämääriä kuin miehillä. He voivat silmää räpäyttämättä viedä rahat parhailta ystäviltään. "Minulla on mennyt nyt neljä tai viisi kesää harakoille kirjojen viimeistelyn tähden. Esimerkiksi meillä Suomessa reaalitulot ovat kasvaneet sadassa vuodessa viisitoistakertaisiksi. Tällaista olisi voitu odottaa joltain diktaattorin hal- litsemalta kehitysmaalta, mutta ei läntisen Euroopan maalta", Nars myöntää. Eräs Miten miljoonia huijataan -kirjan merkittävimmistä havainnoista on se, että naiset menevät rahahuijareiden ansaan selvästi harvemmin kuin miehet. Ei pelkästään ahneutta vaan myös turhamai- suutta, kateutta, hyväuskoisuutta. Monessa rahahuijarissa on selviä sosiopaatin piirteitä", Nars sanoo. Rahahuijaukset ovat kasvuala Narsin tuorein kirja Miten miljoonia huijataan käsittelee nimen- sä mukaisesti suuren luokan puhalluksia. Olennaista on myös edistää talouteen ja rahankäyttöön liittyvien asioiden tuntemusta. Nars on melkoisen varma siitä, että luksusväen keskuudessa viettää leveää "Eikä sekään, että huijarit jäävät kiinni, takaa menetysten korvaamista. Kari Nars LUKSUSVÄEN KESKUUDESSA VIETTÄÄ LEVEÄÄ ELÄMÄÄ MONIA PALJASTUMATTOMIA FINANSSIROSVOJA. "Osallistuin viitisentoista vuotta sitten hienoon illallistilai- suuteen, jossa esitelmöi EU:n komission entinen puheenjohtaja Gaston Thorn. Äkki- rikastumisesta unelmoivat ovat otollisia saaliita huijareille. "Yhteiskuntien vaurastuminen tekee rahahuijauksista todellisen kasvualan. Nars arvioi, että huijareiden uhrit ovat menettäneet yli sata miljardia euroa ympäri maailman viimeksi kuluneiden parin- kymmenen vuoden aikana. Kun tuttava tai naapuri on rillutellut aurinkorannoilla sievoisilla voitoillaan, ihmisissä herää halu päästä samoille apajille. Kaikki petkutukset eivät tule koskaan päivänvaloon. Kun häneltä kysyttiin, mikä on ollut EU:n suurin munaus, hän vastasi: Kreikan ottaminen EU:n jäseneksi. "Se, että Kreikka väärensi julkiset tilastonsa, on kyllä kaiken huippu. "He edustavat rikollisten aatelistoa, eikä heitä voi rinnastaa amatöörimäisiin ryöstäjiin tai varkaisiin. Ei siis ole liioiteltua nostaa Kreikan satojen miljardien eu- rojen lainakeplottelut yhdeksi luvuksi suurten puhallusten historiaan. Hän ei kuitenkaan uskalla luvata hyvään vauhtiin päässeelle tietokirjailijan uralleen nopeaa jatkoa. Ei huijarien tarvitse houku- tella kaikkia ihmisiä ansaan tehdäkseen voittoa, eikä edes suurta osaa. Olen istunut venevajan sivuhuoneessa aamukahdeksasta iltaseitsemään näkemättä aurinkoa vilauk- seltakaan." Miljardeja hukkateillä Jos kreikkalaisten poliitikkojen sumutukset tulevat kalliiksi eu- rooppalaisille veronmaksajille, niin suuria menetyksiä aiheuttavat myös perinteisemmät rahahuijaukset. nin romukauppiaalle myyneen Victor Lustigin, tulitikkupohatta Ivar Kreugerin ja pyramidihuijausten isän Charles Ponzin tapaukset kuin viime vuosien talousuutisista tutut Enronin kotoinen WinCapita-vedätys. Naisten kunniaksi on sanottava myös se, että he eivät petkuta läheskään niin paljon kuin miehet. Tavallisesti sellaisiin syyllistyvät kaltaiset yksityishenkilöt tai Enronin kaltaiset yritykset, mutta Euroopan velkakriisi osoitti, että valtiotkin voivat vetää retkuun sijoittajia, poliitikkoja ja tavallisia kansalaisia. Kaikki historian suurimmat puhallukset ovat miesten tekosia
kuukauden osake LUOTTOMIES. Toimitusjohtaja Lasse Aho pelaa hyvin yhteen Olvin omistajasuvun kanssa.
kuukauden osake Hintavaa kasvua Iisalmen ylpeys Olvi tekee hyvää tulosta tärkeimmillä markkinoillaan Suomessa ja Virossa. Sitä Olvin Lasse Aho sanoo. -. Tulevien Valko-Venäjällä, vaikka alkuvuoden jättidevalvaatio aiheuttaakin hankaluuksia. Teksti Tommi Melender Kuva Outi Törmälä U seimmat meistä toivovat pitkää kuumaa kesää
Toinen sijoittajia askarruttava seik- ka on se, kuinka hyvin Olvi onnistuu saamaan läpi hinnankorotuksia. Eurooppa- laisten verrokkien p/e-lukujen keski- arvo asettuu kolmentoista tietämille. Konsensusennuste laski tulosrapor- tin jälkeen parilla miljoonalla eurolla. Lisäksi meillä on aiempaa parempi jakelu- peitto sekä tietysti suomalaisuusviesti, jota pidämme aktiivisesti esillä", Aho sanoo. Myös talouden taantuma voi koetella Olvia, jos kuluttajat siirtävät juomaostosten- sa painopistettä tarjoustuotteisiin. ovat ulkomaisessa omistuksessa. puoliskolla liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat kaksinumeroisin luvuin. Hartwallin emoyhtiö on Heineken Carlsberg. Suuri peluri Baltiassa Vaikka Olvin juuret ovat syvällä Iisalmen maaperässä, yhtiön bisnes on viidessätoista vuodessa kansainvälistynyt voimak- kaasti. Tämän vuoden konsensusennus- teella Olvin p/e-luku nousee kuuden- on treidannut viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana keskimää- rin 11,6 voittokertoimella. Olvin johto ohjeistaa tälle vuodelle liikevaihdon ja myyntivolyymien kasvua sekä viime vuoden kaltaista liikevoittoa. Tulosmielessä tärkeimmillä mark- kinoilla Suomessa ja Virossa Olvin meno oli jopa hieman odotuksia pa- rempaa vahvojen volyymien ansiosta. Olvin osake ei näytä syyskuun al- kupuolikson noin viidentoista euron kurssitasolla huokealta sen paremmin omaan historiaansa kuin eurooppalai- siin verrokkeihin nähden. Toki Olvilla on houkuttelevammat kasvumahdollisuudet kuin useimmil- la verrokeillaan, joten siinä mielessä osake sietääkin jonkinlaisen preemi- on. Tärkein syy tähän oli se, että Valko-Venäjän ruplan devalvaatio iski rajummin kuin analyytikot osasivat odottaa. Olvin toisen vuosineljänneksen tu- losluvut jäivät markkinoiden konsen- susennustetta vaisummiksi. Kotimaassa Olvin markkinaosuus nousi alkuvuonna yhtiön tärkeimmässä tuoteryhmässä alkoholijuomissa eli oluissa, siide- reissä ja lonkeroissa parilla prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin. Niitä tarvitaan, koska raaka-aineiden, materiaalien ja energian kallistumi- nen rassaavat tuloskehitystä. - mät ovat suotuisat, mutta osakkeen lähiaikojen kurssikehitykseen sisäl- tyy riskitekijöitä. Osaltaan ne liitty- vät kustannusten nousuun, osaltaan Olvin tärkeimmän kasvumarkkinan Valko-Venäjän myllerryksiin. Mutta onko runsaan 20 prosentin hintalisä sittenkin liikaa?. Factsetin konsensus- ennuste on ohjeistuksen mukainen odottaessaan liikevoiton asettuvan hieman päälle 30 miljoonaan euroon. Tämä ei himmennä Valko-Venäjän pitkän ajan kasvutarinaa, mutta voi aiheuttaa pomppuja osakkeen kurssikehityk- seen. Liikevaihtoa kilahtaa jo enemmän Baltian maista kuin OSAKE Olvi sopii pitkään salkkuun os ostaa nyt Olvia, sijoitus- horisontiksi kannattaa ottaa mieluummin kymmenen vuotta kuin kymmenen kuu- kautta. Valko-Venäjän ruplan devalvaation tuomat takaiskut paisuttivat rahoi- tuskustannuksia toisen vuosineljän- neksen tulosraportissa. Vaarana on, J ARVOSTUKSEN KEHITYS Tuloskasvu 100 50 0 1997 2011 että vastaavaa negatiivista ekstraa ja euromääräisten rahavirtojen heiken- tymistä kertyy myös vastedes. Tärkeimmällä kasvumarkkinalla Valko-Venäjällä ruplan devalvaatio sitä vastoin aiheutti hankaluuksia. kuukauden osake MUTTA KOVASSA KASVUSSA. "Asemamme vahvistuminen kotimaassa johtuu siitä, että olemme lanseeranneet aktiivisesti uusia tuotteita ja kirkastaneet brändi-ilmettämme. Menestyksestä on kiittäminen yhtiön kahta tulosveturia, Suo- mea ja Viroa
"Varsinkin oluessa on vaikea tuoda uusia brändejä markkinoille. Ykkösenä häärii kisaavat rakkaat viholliset Heineken ja Carlsberg. Latviassa yhtiö pitää oluissa kakkospaikkaa, mutta yltää ykköseksi lonkeroissa, siidereissä ja energiajuomissa. Lisäksi yhtiö on uudistanut Valko-Venäjällä myyntiorganisaatiotaan ja kirkastanut brändejä. Latvian ja Liettuan tytäryhtiöissä meillä riittää vielä tekemistä, emme ole tyytyväisiä niiden tämän hetkiseen tulostasoon", Aho tuumii. Olvin bisnes Baltiassa rakentuu sikäläisten brändien varaan. Miehet, jotka ovat oluen suurimpia kuluttajia, vaihtavat todella harvoin suosikkimerkkiään, maksimissaan kaksi tai kolme kertaa elämänsä aikana. "Jos tarkastellaan suhteellista kannattavuutta, Viron tytäryh- tiömme on konsernimme ykkönen. Niin myös Baltiassa. Olvi on saanut Valko-Venäjällä valmiiksi investointiohjelmansa ensimmäisen vaiheen, mikä näkyy tuotanto- ja varastokapa- siteetin kasvuna. Liettuassa Olville irtoaa oluissa kolmospaikka, kun taas siidereissä, lonkeroissa ja paikallisessa erikoisuudes- sa, kotikaljaa muistuttavassa kvassissa, se keikkuu ykkösen ja kakkosen välillä. Iisalmelaisyhtiö on Valko-Venäjällä oluissa markkinakolmo- nen, mutta koko juoma-alalla toiseksi suurin. kuukauden osake Suomesta. "Oluen kulutus on Valko-Venäjällä vasta puolet eurooppalaisesta keskiarvosta, mutta kovassa kasvussa. 2008 2009 2010 2011 2010 2011e 2012e Liikevaihto, meur 268 Liikevoitto, meur 30,5 Voitto ennen veroja, meur 29,2 Tulos/osake, euroa 1,21 Osinko/osake, euroa 0,50 Nettovelat, meur 35,1 Oman pääoman tuotto, % 19,7 291 30,8 30,5 0,94 0,55 30,9 13,7 303 34,2 33,0 1,36 0,60 18,1 17,9 vs. p/e p/b ev/ebitda 2011e 2011e 2011e Olvi 15,9 Anheuser-Busch InBev 13,0 Carlsberg 10,9 Duvel Moortgat 17,5 Heineken 12,6 Royal Unibrew 9,0 SABMiller 15,3 2,2 2,0 0,8 2,8 1,7 2,0 2,3 6,4 7,4 6,3 8,0 7,3 5,9 11,3. Siideriä ei siellä tunnettu lainkaan ennen kuin me lanseerasimme sen. En liioittele, jos sanon, että Valko-Venäjällä on valtaisa potentiaali", Aho sanoo. Sijoittajat tunnetusti ostavat tulevaisuutta eivätkä mennei- syyttä, ja Valko-Venäjän markkinoista kehittynee ajan oloon Olville kolmas tulosveturi. Se on nyt kaikkien aikojen parhaassa tuloskunnossa. Useimmissa maissa juomamarkkinoita hallitsee kolme tai neljä suurta peluria. Baltian maissa panimot ovat olleet osa paikallista kulttuuria jo vuosisatoja, joten yritystoiminnan rakentaminen vanhojen perinteiden pohjalta on perusteltua", Aho sanoo. 10 pankkiiriliikkeet 5 osta ylipainota pidä vähennä myy konsensussuositus PIDÄ Suomalaiset osakkeet keskimäärin 20 16 12 8 Valko-Venäjästä uusi tulosveturi Vaikka Suomi ja Viro tuovat valtaosan Olvin tuloksesta, osak- keen kurssikehityksen kannalta Valko-Venäjällä on ratkaiseva merkitys. Lisäksi siellä on tapahtumassa samaa kuin monissa Itä-Euroopan maissa on jo tapahtunut vanha vodkakulttuuri väistyy eurooppalaisempien juomatapojen tieltä, mikä lisää oluen, siiderin ja lonkeron kulutusta. Väestömäärältään Valko-Venäjä on yhtä suuri kuin Olvin neljä muuta toimintamaata yhteensä. Ahon mukaan paikallisten olosuhteiden huomioiminen on tärkeä ase taistelussa Heinekenin ja Carlsbergin kaltaisia kansain- välisiä jättejä vastaan. Alkuvuonna Valko-Venäjän osuus Olvin liikevaihdosta oli neljätoista prosenttia, mutta lähivuosina siivu kasvaa huomattavasti. Olvi ansaitsee tunnustuksen siitä, että se on pystynyt pienenä suomalaisyhtiönä valloittamaan näin hyvät asemat itäeurooppa- laisilla, kasvupotentiaaliltaan vahvoilla juomamarkkinoilla. Virossa Olvi on selvä ykkönen
"Meidän täytyy vain sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen pitämällä yllä tarkkaa kulukontrollia. Joitakin sanoja, jotka kertovat mitä varten tämä kuva on tässä. UUSI TULOSVETURI. Tuloslaskelman lukuja heikensi Valko-Venäjän ruplan deval- vaatio. Lisäksi devalvaatio antaa meille hyvät mahdollisuudet lisätä vientiä Valko-Venäjältä", Aho sanoo. "Tällainen on tietysti ikävää, mutta ei tee tyhjäksi niitä perus- tekijöitä, joiden takia lähdimme Valko-Venäjälle ja päätimme sinne jäädä." Aho muistelee Venäjän suurta devalvaatiota 1990-luvun lopussa. Alkuvuonna liikevaihto kasvoi kaksitoista prosenttia mutta liikevoitto taantui runsaan viidenneksen. "On kuitenkin tärkeää pitää kaikki tuoteryhmät hyvin hoi- dettuna. Devalvaatio rassaa Niin houkuttelevat kuin näkymät Valko-Venäjällä ovatkin, ei Olvin taival ole ollut siellä pelkkää paraatimarssia. Valuutta menetti joulukuusta kesäkuuhun peräti kahdek- sankymmentä prosenttia arvostaan, eikä niin suuri heilahdus voi olla jättämättä jälkiä euromääräisiin rahavirtoihin. Olvin panimo Valko-Venäjällä suoltaa juomaa kasvumarkkinoille. MUTTA KOVASSA KASVUSSA. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että olut tuo isot volyymit, kun taas siideristä ja lonkerosta irtoaa hyvät katteet. Olvin valkovenäläinen tytäryhtiö onkin kasvattanut kesän aikana vientiään useita kymmeniä prosentteja, lähinnä Venäjälle ja Puolaan. pitkäaikaista kurjuutta, vaan pari vuotta devalvaation jälkeen ne tekivät kaikkien aikojen parasta tulosta. kuukauden osake KUVATEKSTI OTSIKKO. Tällä alalla ei voi keskittyä poimimaan vain rusinoita pullasta, vaan on huolehdittava myös siitä, että on tarpeeksi laajat valikoimat ja tarpeeksi suuret volyymit", Aho tähdentää.. Aho kuitenkin korostaa, että vientimäärien mitoit- taminen on tarkkaa peliä, koska Olvin ensisijainen tavoite on vahvistaa asemiaan Valko-Venäjän markkinoilla. Hintoja pitää nostaa katteiden välillä
Talousnäkymien heikentyminen ei kolhi panimoteollisuutta yhtä ikävästi kuin syklisempiä toimialoja. Olvin kohdalla se näkyy sel- vemmin Baltiassa ja Valko-Venäjällä kuin kotimarkkinoilla. OMISTUS Hortlingin suvun komennossa O lvi lukeutuu Helsingin pörssin harvoihin kahden osakesarjan yhtiöihin. Heistä SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja Osakkeita, kpl Omistus- osuus, % Ääni- osuus, % Olvi-säätiö Heikki Hortling Ilmarinen Autocarrera Ingvar Kamprad Fondita Nordic Micro Cap OP-Suomi Pienyhtiöt Hannu Laakkonen Kalle Hortlingin kuolinpesä Timo Hortling 3 260 236 1 016 184 903 235 450 000 425 200 260 000 238 373 216 072 212 352 200 432 15,7 4,9 4,4 2,2 2,1 1,3 1,2 1,0 1,0 1,0 52,6 19,8 1,0 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 4,1 3,7 Tilanne 31.8.2011. Hallintarekisterissä 14,3 prosenttia osakkeista. äveriäin on Ikea-pohatta Ingvar Kamprad, joka on omistanut Olvia jo monen vuoden ajan, ja lisännytkin omistustaan. Äänivallaltaan järeät listaamattomat K-osakkeet ovat Olvi- säätiön ja Hortlingin suvun hallussa. Åberg. K-osakkeiden turvin Olvin päätösvalta on paalutettu tukevasti kotikonnuille Iisalmeen. Tärkeimpien raaka-aineiden lisäksi ovat kallistuneet myös pakkausmateriaalit, energia ja palkat. Suhdanteiden heikentyessä kuitenkin tarjoustuotteiden osuus liikevaihdosta tyypillisesti kasvaa. W. Ahon mukaan Olvi päivittää säännöllisesti kasvustrategiaansa, eikä ulkomailla laajentuminen ole pitkän ajan kuluessa poissuljettua. Oluet, siiderit ja kivennäisvedet ovat päivittäistavaroita, joista ihmiset eivät ole ensimmäisenä säästämässä. Vaikka Olvi- säätiö omistaa vain runsaat viisitoista prosenttia panimo- prosentin äänivalta. Olvi-säätiön perusti 1950-luvulla Olvin pitkäaikainen toi- mitusjohtaja ja suuromistaja E. Uusille markkinoille yhtiö ei aivan heti haikaile. - tannusten kasvusta. "Ensi vuodelle meillä on hinnankorotuspaineita kaikissa viidessä maassa. Olvi-säätiön ja Hortlingien lisäksi suurimpien omistaji- en listalla vilahtelee merkittäviä sijoittajahahmoja. Tällä hetkellä nykyiset viisi maata tarjoavat kuitenkin tarpeeksi kasvupotentiaalia. Lisäksi meidän on onnistuttava hallitsemaan tuotemi- xiämme eli optimoimaan volyymituotteiden ja hyväkatteisten tuotteiden välistä suhdetta", Aho sanoo. Hortlingien jälkeen Olvin suurin henkilöomistaja on Porsche- kauppias Riccardo Bernard Autocarrera-yhtiönsä kautta.. Sama pätee myös Olviin. kuukauden osake PLUSSAT & MIINUKSET Vahvat markkina-asemat Hyvät paikalliset brändit Sitoutunut pääomistaja Kustannusten nousu Valko-Venäjän epävarmuus Osake ei halpa Nykytilanteessa Olvin tärkein päämäärä on kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta huolehtiminen. Hänen ajatuksensa oli, että Olvin äänienemmistö pysyy säätiön hallussa mutta säätiö ei puutu operatiiviseen toimintaan. Vahva kasvollinen omistus ei ole jäykistänyt Olvia, mistä paras esimerkki on yhtiön onnistunut laajentuminen Baltiaan ja Valko-Venäjälle
Suurin osa kotipörssimme OMXH25-yhtiöistä nimit- täin kerää valtaosan liikevaihdostaan maan rajojen ulkopuolelta. Helsingistä maailmalle KASVUA AASIASSA. Cargotec hyötyy Aasian rakentamisesta. Helsingin pörssistä MAAILMALLE Kotimaisilla yhtiöillä pääsee hyvin kiinni vaikkapa Aasian tai Venäjän kasvusta. Teksti Mirko Hurmerinta L ähes jokaisessa sijoitusopuksessa muistutetaan maan- tieteellisestä hajautuksesta. Aivan yksiselitteistä eri yhtiöiden maantieteellisten paino- tusten tarkastelu ja vertailu ei kuitenkaan ole. Tämä johtuu siitä, että yhtiöt saavat ilmoittaa liikevaihtonsa segmenttitiedot parhaaksi katsomallaan tavalla. Sen takia ei kuitenkaan tarvitse välttämättä lähteä Helsinkiä edemmäs kalaan. Karkeinta jakoa käyttää muun
Pohjola Pankin liitetiedoista ei käy ilmi tarkkoja segmenttilukuja. Lähes jokaisen yhtiön kartasta löytyy alue, joka nimensä mukaisesti kattaa kaikki muut kuin erikseen mainitut alueet. Kuluvan vuoden yritysjärjestelyistä johtuen tilanne saattaa kuitenkin tuoreimmilla luvuilla olla jo toinen. Eukalyptus kasvaa Aasiassa Stora Enson laariin. muassa Kone, joka on jakanut maapallonsa vain kolmeen osaan. Hieman pienemmällä osuudella kaksikon niskaan hengittää teräsyhtiö Rautaruukki. Vähemmän järkevää asiasta kuitenkin tekee esimerkiksi Nokia, jonka Muut-alue kattoi viime vuonna 56 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. AASIA JA TYYNIMERI Yhtiö Liikevaihto meur. Piensijoittajien suosikkiyhtiö Nokia teki Venäjällä liikevaihtoa lähes saman verran kuin kolme edellä mainittua yh- teensä, mutta osuus jäi kuitenkin vain noin neljään prosenttiin. Myös Sanoma keräsi suurimman osan liikevaihdostaan maan rajojen sisäpuolelta. YIT:llä Venäjälle, Kemiralla Amerikkaan Venäjän ja Baltian kasvavilla markkinoilla viihtyvät YIT ja Fortum ovat indeksin Venäjä- ja Baltia-keskeisimmät yhtiöt. Helsingistä maailmalle METSÄYHTIÖISTÄ UPM ON SUUREMPI AMERIKOISSA, STORA ENSO AASIASSA. KASVUA AASIASSA. Venäjän valtavat kasvumahdollisuudet ovat ajan saatossa houkutelleet puoleensa lukuisia suomalaisyrityksiä, mutta myös. Asia tuntuu järkevältä, jos liikevaihdon osuus näiltä alueilta on huomattavan pieni. Vaihtelevan aluejaon lisäksi sijoittajan riesana on ryhmä "muut maat". Niiden liikevaihdosta yli 80 prosenttia tuli viime vuonna kotimaasta. Pienimmät Suomi-osuudet löytyvät Wärtsilältä ja Nokialta, joiden liikevaihdosta vain alle prosentti kertyi kotimaasta. Toisesta ääripäästä puolestaan löytyy Stora Enso, joka on kat- sonut tarpeelliseksi ilmoittaa liikevaihtonsa peräti 27 alueen tarkkuudella. Osuus, % 40 39 35 28 24 21 17 13 12 6 5 Cargotec Wärtsilä Outotec Metso Nokia Kone Konecranes Outokumpu Stora Enso Kemira UPM 1 022 1 754 336 1 576 10 101 1 057 255 546 1 215 138 479 50 % Alue Aasia ja Tyynimeri Aasia Aasia ja Tyynimeri Aasia ja Tyynimeri Kiina ja Intia Aasia ja Tyynimeri Aasia ja Tyynimeri Aasia ja Australia Aasia ja Tyynimeri Aasia ja Tyynimeri Kiina Kesko ja Elisa nojaavat suomalaisiin Pörssin suuryhtiöistä Suomi-keskeisimmät ovat Kesko ja Elisa sekä vielä mahdollisen menestystarinansa alkutaipaleella pa- tikoiva Talvivaara
Lähes yhtä riippuvainen Aasiasta on Wärtsilä, joka joutui loppukesästä antamaan tulosvaroituksen liikevaihdon odotettua heikommasta kehityksestä johtuen. Kasvumahdollisuuksien jatkuvuutta yhtiö vahvisti elokuussa ostamalla Yhdysvalloista 40 hengen huoltopalveluyrityksen. Kolme viikkoa myöhemmin yhtiö tiedotti kanssa. Metsäyhtiöistä UPM:n Amerikka-osuus oli yli kaksinkertainen kilpakumppaniinsa Stora Ensoon verrattuna. Aasian varaan lasketaan paljon Yhtiö Liikevaihto meur. Osuus, % 15 14 12 5 4 4 4 4 4 50 % Alue YIT Fortum Rautaruukki Kesko Stora Enso Nokian Renkaat Nordea Nokia Sampo 573 901 291 438 448 25 381 1 744 185 Venäjä ja Baltia Venäjä ja Viro Venäjä ja Ukraina Baltia Venäjä ja Baltia Baltia ja Venäjä Venäjä ja Baltia Venäjä Baltia SUOMI Yhtiö Liikevaihto meur. Sen vuoksi Kiinasta viimeaikoina kantautuneet huolet maan talouskasvun hidastumisesta ovatkin aiheuttaneet hermojen kiristelyä ja kynsien pureskelua yhtiöiden johdon ja omistajien keskuudessa. Näistä etenkin Metson menestys on tänä vuonna ollut vakuuttavaa. Yli viidenneksen liikevaihdostaan Amerikasta keräävät myös Wärtsilä ja Kone, joiden menestys näkyi viime vuonna yli miljardin euron liikevaihtona. Kanada- laiskomennossa seilaavan matkapuhelinjätin liikevaihdosta vajaa neljännes kertyi viime vuonna Kiinan ja Intian markkinoilta. Suurinta Aasia-riskiä harteillaan kantaa Herlinien hallitsema Cargotec, jonka liikevaihdosta lähes 40 prosenttia tuli Aasian ja Tyynenmeren alueen maista. Aasia on myös Nokian merkittävin markkina-alue. Yhtiö keräsi ensim- mäisellä vuosipuoliskolla uusia tilauksia Amerikan mantereelta yli kahdella miljardilla eurolla. Osuus, % 50 % Alue Kemira Outotec Metso Konecranes Wärtsilä Kone Cargotec Orion UPM Outokumpu Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Stora Enso 817 324 1 715 468 1 034 1 018 466 110 1 050 423 950 3 136 30 535 36 34 31 30 23 20 18 13 12 10 8 7 5 5 Amerikka Amerikka Amerikka Amerikka Amerikka Amerikka Amerikka Pohjois-Amerikka USA, Kanada ja Uruguay Pohjois-Amerikka Amerikka USA ja Brasilia Pohjois-Amerikka USA ja Etelä-Amerikka valitettavan usein monen yhtiön Venäjä-riskin tuotto on jäänyt realisoitumatta. Amerikan maiden mahdollisuuksiin ovat eniten keskittyneet Kemira, Outotec, Metso ja Konecranes, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia tuli uudelta mantereelta. Siinä missä UPM veti metsäyhtiöiden keskinäisessä kisassa pitemmän korren Amerikan markkinoilla, kerää Stora Enso puolestaan Aasiasta liikevaihtoa yli tuplaten kilpakumppaniinsa verrattuna. Yhtiön panostus Aasian markkinoille on näkynyt muun muassa lukuisissa yhteistyöpro- jekteissa paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingistä maailmalle Yhtiö Liikevaihto meur. Edullisempia peruspuhelimia suosivat kiinalais- ja intialaisku- luttajat ovatkin nousseet arvoon arvaamattomaan, kun Apple ja Samsung ovat ryövänneet yhtiön markkinaosuutta kalliimpien älypuhelinten hallitsemilla kehittyneillä markkinoilla.. Maanosasta onkin tullut jo yksi suomalaisten tärkeimmistä markkina-alueista. Kesäkuussa Wärtsilä kertoi perustavansa yhteistyösopimuksen kiinalaisen Jiangsu CuiXingin kanssa. Osuus, % Talvivaara Elisa Kesko Sanoma Sampo YIT Orion Rautaruukki Nokian Renkaat TeliaSonera SEK Nordea Kemira UPM Stora Enso Outokumpu Metso Cargotec Nokia Wärtsilä 141 1 352 7 323 1 418 1 954 1 444 229 652 113 16 170 1 363 309 809 845 239 295 59 371 26 100 % 92 92 83 51 38 38 27 19 15 15 14 9 8 6 5 4 2 1 1 Suomalaisyhtiöt ovat onnistuneet ratsastamaan Kiinan ja muun Aasian talouskasvun aallonharjalla jo tovin
Robot- tikaupan riskeistä, niin sanottu tikauppiaina tunnetaan kuitenkin Flash Crash. Ro- kauppoja sekunnin murto-osassa. murto-osassa lukuisia noteerauksia ( ), joihin Robottikauppiaita tulee jatkuvasti lisää. Googlessa hakusana "Getco 41 dollarin osake voi olla yhden sentin arvoinen. Romahdus johtui erään rahastoyhtiön johdan- osuuksilla Getco oli kauppojen lukumäärällä Tukholman naiskaupasta, joka veti mukaansa myyntipuolelle valtavan suurin ja kauppojen arvolla viidenneksi suurin. Suurimpia Helsin- ihminen ei ehdi reagoida. EKP:n pääjohtaja Trichet vaati molemmin puolin. Syyskuussa Ruotsin YHDYSVALLOISSA Hedgerahastot ja suuret välit- täjät, Goldman Sachs etunenässä, koskevan tutkimuksen. Ajan voittamiseksi robotit botteina tunnetut tietokoneet tekevät nykyään asennetaan fyysisestikin lähelle pörssin omia palvelimia. Robotteja on tästä johtuen kutsuttu pital Europe, Susquehanna International Securities, Instinet digitaalisiksi piraijoiksi. Yhteistä niille on pieni väkimäärä, globaali parikymmentä minuuttia myöhemmin. Helsingissä määrän robotteja. Yhdysvaltain pörssiviranomainen SEC vaatii jo, että robotti- Pörssien laumailmiö on kärjistynyt tietokoneiden liikkuessa kauppiaiden on raportoitava kaupoistaan ja annettava tietoja yhtaikaa osto- ja myyntipuolella. ROBOTTIEN OSUUS käyttävät tietokoneita sekä suurten New Yorkin pörssissä nähtiin toimeksiantojen toteuttamiseen PÖRSSIKAUPASTA LIENEE 6.5.2010 räikeä esimerkki robot- että omaan kaupankäyntiin. kolumni K I M L I N D S T R Ö M sijoituskirjailija. Pörssirobotti on kaikkien sopuleiden äiti P örssikauppa on muuttunut dramaattisesti. Dow Jonesin indeksi lähinnä pörssien uudet jäsenet, romahti muutamassa minuutis- jotka käyvät kauppaa pääasiassa sa ja palautui lähtöpisteeseensä omaan lukuun. Kauppojen valtava tusmahdollisuuksia. Elokuun markkina- dollariin. Jopa saman päivän aikana käyttämistään algoritmeistä. Yhdysvalloissa robottien osuus pörssikaupasta lienee jo 6570 prosenttia, Euroopassa ehkä kolmanneksen luokkaa. Yhtiötasolla kurssi- toiminta, nuori ikä sekä salamyhkäisyys. Uutta on Viranomaiset epäilevät, että tietokoneistettu pörssikaup- salamannopea ja matemaattisiin algoritmeihin pa lisää rajuja ja irrationaalisia kurssiliikkeitä pörsseissä. Epäillään, että robotit tällä tavalla gissä ja Tukholmassa ovat Getcon ohella Citadel Securities harhauttavat muita sijoittajia myymään heille halvalla tai (Europe), Spire Europe, Virtu Financial Europe, Knight Ca- ostamaan heiltä kalliilla. Robottien puolustajat väittävät, että tietokoneet parantavat Kuten hedgerahastojen lyhyeksimyynneissä robotit harjoit- pörssikaupan likviditeettiä ja alentavat kaupankäyntikuluja. tavat kurssikeinottelua, eivät sijoittamista; osakkeet saattavat Robotit tarjoavat vastavirtaan sijoittaville erinomaisia sijoi- pysyä salkuissa vain muutamia sekunteja. Tämä ei kuitenkaan riitä vastapainoksi lukumäärä ja pienet henkilöstökulut tekevät toiminnasta kurssikeinottelun maailman rahoitusjärjestelmälle tuotta- erittäin kannattavan. Europe, IMC Trading ja Optiver. Ihmisestä poiketen tietokone ei tajua, ettei se oli kolmas ja kymmenes. itsenäisesti suuren osan kaupoista. EU suunnittelee toimenpiteitä osakeindeksi voi muuttua useita prosenttiyksikköjä nollan lieveilmiöiden hillitsemiseksi. Accenture putosi 41 dollarista 0,01 Alan ykkönen NasdaqOMX-pörsseissä on Chicagossa dollariin, Philip Morris International lähes sadasta kahteen vuonna 1999 perustettu Getco Europe. Robottikauppiailla on tapana näyttää sekunnin raportoinnin laistamisesta. järjestelmälle aiheuttamien riskien selvittämistä. Nopeimmat koneet tekevät tuhansia malle vahingolle.. Anders Borg on kovistellut asiasta Tukholman pörssin johta- Viranomaiset ympäri maailman ovat erittäin huolissaan ke- jaa, joka ei tietenkään ole havainnut moitittavaa pörssin no- hityksestä, mutta Suomessa asiasta peasti kasvavan asiakasryhmän ei edes keskustella. Suuryhtiöiden arvo voi hetkessä muuttua syyskuussa alalle valvontaa ja robottien maailman rahoitus- kymmeniä prosentteja. Mitä enemmän kurssit liikkuvat, sitä enemmän robotit ilmoituksen yhtiölle langetetusta sakosta pörssikauppojen hyötyvät. perustuva kaupankäynti (high frequency trading). toiminnasta. muutokset olivat irvokkaita
etf
Tyytyäkö Helsingin pörssin reilun sadan yhtiön valikoimaan vai rakentaako sijoitussalkkunsa koko maailman osakemark- kinoiden tarjoamista raaka-aineista. Valkeita, mustia ja rostereita, energiatehokkaita ja sähkösyöppöjä, muutama nestekaasumallikin. "Etf:t ovat kulurakenteeltaan, läpinäkyvyydeltään ja likvidi- teetiltään ylivertainen työkalu kansainvälisen allokaatiosalkun rakentamisessa", etf:iin erikoistunut salkunhoitaja Samu Lang Taaleritehtaasta hehkuttaa. "Vaikka suomalaisilla yrityksillä on liiketoimintoja ulkomailla, muutaman yrityksen korilla on vaikea suojautua täällä vaikuttavilta suhdannevaihteluilta ja yksittäisen yrityksen yrityskohtaiselta Etf on oiva väline Pörssilistatun rahaston ostaja säästyy osakkeiden valitsemisen vaikeudelta. Evlin Miettinen muistuttaa, että etf:t eivät korvaa muita si- joitustuotteita. Kannattaako niin tehdä. Kysyimme kahdelta etf-asiantuntijalta, millainen etf-salkku olisi järkevä muutoin Suomeen keskittyvän osakesalkun rinnalle. Teksti Karo Hämäläinen K odinkoneliikkeessä myydään kahta erilaista pakastinta, pysty- ja vaakamallia. Toiset kuten vaikkapa ja Kim Lindström sijoittavat lähinnä oman kotimaansa yrityksiin. "Hyvät ideat ja ajoitus ovat tulevaisuudessakin avainasemas- sa", Evlissä etf-kaupasta vastaava johtaja Mikko Miettinen huomauttaa. Etf:ien eli pörssilistat- tujen rahastojen kautta si- joittaminen on sen sijaan räjähtänyt. Etf:t kuuluvat joka kuuden- nen kansainvälisesti sijoituksiaan hajauttavan keinovalikoimaan. tai mille toimialalle kannattaa sijoittaa. Sen sijaan suomalaisen sijoittajan voi olla vaikea löytää esimerkiksi tavallista rahastoa joka sijoittaa ainoastaan vaikkapa Euroopan autosektorille", hän perustelee. Arvopaperin Sijoittajakyselyn mukaan kaksi kol- mesta suomalaissijoittajista hajauttaa sijoituksiaan ulkomaille. Jos suuret päätökset pystyy tekemään, näkemyksen toteutta- miseen etf:t ovat mainio instrumentti. Useimmat sienisadon säilöjät käyvät tutustumassa jälkim- mäisen kaupan valikoimiin ja ostavat sieltä omaan käyttöönsä parhaiten sopivimman mallin. Pörssisijoittaja on hieman samanlaisen valinnan edessä. Kansainvälistä hajauttamista Suomi-osakkeilla on käsitelty tässä lehdessä sivuilla 34-36. lisää sivuilta 20-21) mukaan joka kymmenes suomalaissijoit- taja hajauttaa sijoituksiaan ulkomaille etf:ien avulla. Suorat ulkomaiset osakesi- joitukset ovat yleistyneet 2000-luvun ajan, kun kaupankäynti ja informaation saaminen ovat helpottuneet. Koska monet yhtiöt toimivat maailmanlaa- juisesti, yhdysvaltalaisilla tai suomalaisillakin osakkeilla pääsee osalliseksi kasvumarkkinoista. Maailmalla yleisimmin käyte- tyt toimialaluokittelut perustuvat GICS- ja ICB-standardeihin, joiden kummankin mukaisiin toimialoihin löytyy etf:iä. Moni- sataalitraisia arkkuja, mikroaaltouunin kokoisia lokeroita, itsensä sulattavia, Stefan Lindforsin suunnittelemia, Tekniikan Maailman testivoittajia, japanilaisia, saksalaisia, korealaisia, kiinalaisia... Yleisin keino ovat rahastot, joita käyttää lähes puolet eli lähes kolme neljän- nestä niistä, jotka ylipäätään sijoittavat ulkomaille. Usein tämän kaltainen yksityissijoittaja haluaa tehdä kaupat sähköisesti ja vaivattomasti kotikoneelta", Miettinen kuvaa. Hyödyttääkö hajautus? Osakesijoittajissa on kaksi koulukuntaa. "Asenteeltaan etf-sijoittaja on kustannustietoinen, läpinä- kyvyyttä vaativa eikä vaadi kohdemarkkinasta ylituottoja vaan tyytyy keskimääräiseen suoritukseen ilman yllätyksiä. "Perinteisessä rahastomaailmassa ei ole riittävästi tuotteita järkevään toimialasijoittamiseen. "Aktiivisesti hallinnoidut rahastot ja strukturoidut tuotteet ovat varmasti tulevaisuudessakin mielenkiintoisia sijoituskohteita ja ja ehkä myös pääsyä markkinoille, joita ei vielä tavoita etf:illä." Etf-sijoittajaa luonnehtivat ominaisuudet, joita voi pitää ra- tionaalisuuden merkkeinä. Uusimman Sijoittajakyselyn (ks. Kadun toisella puolella olevassa myymälässä pakastimia on tarjolla viittäsataa erilaista. Sen sijaan, että tutkisi tuloslaskelmaa ja taseita, etf- sijoittaja joutuukin tekemään päätöksen siitä, mihin maanosaan. etf Ammattilaisten hajautusvinkit Pallo haltuun INDEKSEILLÄ Kansainvälinen hajauttaminen etf:ien avulla on yleistynyt huimasti
etf RAKENNUSVINKIT Suomi-sijoittajan etf-salkku Simo Sijoittajalla on suomalaisista osakkeista koostuva sijoitussalkku, mutta hän haluaa etsiä parempaa tuoton ja riskin suhdetta sijoittamalla kansainvälisiin etf:iin. Kysyntä säilyy vahvana kehitty- vien talouksien kasvun jatkuessa. Tällainen etf sijoittaa 600 suurimpaan eu- rooppalaiseen pörssiyhtiöön. Pidemmän aikavälin sijoittajalle erinomainen oston paikka! Ishares on maailman suurin etf-yhtiö, ja tuotteen läpinäkyvä kä- teisrakenne sopii hyvin melko tiiviiseen indeksiin, jossa rivien lukumäärä on ainoastaan 30. johonkin MSCI Emerging Markets -indeksiin koh- distuvaan etf:ään, esimerkiksi db x- trackers, iShares, Source. Toisen puolen hän jakaa enintään viiteen etf:ään. Lisäksi S&P 500 -indeksin yhtiöiden tuloske- hitys on huomattavasti aiempaa vähemmän riippu- vainen Yhdysvaltojen hitaasta kasvusta. Hänen koti- mainen salkkunsa vastaa OMXH25-indeksiä. Tämä etf on ydinsijoitus pitkän aikavälin osakesijoittajalle. Esimerkiksi indeksin painosta reilut 30 prosenttia on Lontoon pörssissä ja 14 prosenttia Sveitsin pörssissä. 1/6 1/10 iShares Dax -etf:ään. Hinnoittelu tällä hetkellä omaa historiallista keskiarvoa selvästi edullisempi, eikä Venäjän valtiolla ole velkaongelmaa kuten euroalu- een naapureilla. Yhdellä toimeksiannolla sijoittaja ostaa ha- jautettua eurooppalaista osakeriskiä sekä valuuttahajautusta. Indek- siin kuuluu kolmekymmentä korkeinta osingonmaksajaa Tyynenmeren alueelta. Indeksipainoista merkittävimpiä alueita ovat Australia, Singapore ja Hongkong.. Ihmiset tulevat hitaan kasvun ympäristössä arvostamaan aiempaa enemmän säännöllistä kassavirtaa, jota hyvät osingonmaksajat tarjoavat. Tuotteella on erinomainen likviditeetti pörssiruudulla, ja sen liikkeel- lelaskija State Street on luotettava ja iso etf-yhtiö. johonkin Stoxx 600 Eurooppa -indeksiin kohdistuvaan etf:ään, esimerkiksi db x-trackers, iShares tai Source. Seuraavien vuosien aikana kasvu löytyy Aasiasta, kun länsimaat kamppailevat vel- kaongelmien kanssa. Öljyn hinta on pitänyt yllättävän hyvin pintansa myllerryksessä. Tällainen etf sijoittaa kehittyvien markki- noiden osakkeisiin maailmanlaa- juisesti. Miten hänen kannattaisi jakaa toinen puolikas. Tästä johtuen likvidi- teetti säilyy markki- nashokeissakin ja etf:n kaupankäyntis- predit ovat useim- miten tiukemmat kuin alla olevassa markkinassa. 1/6 iSharesin DJ Asia / Pa- indeksiin sijoittavaan etf:ään. Simo haluaa jakaa varansa niin, että koti- maisiin osakkeisiin jää salkusta puolet. Samu Lang Salkunhoitaja, Taaleritehdas Mikko Miettinen, Etf-kaupasta vastaava johtaja, Evli 2/10 db-x trackers MSCI Emerging Asia -etf:ään. Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan indeksipainojen lisäksi mukana on Etelä-Korea ja Etelä- Afrikka sekä useita muita kehitty- viä maita. 5/100 Market vectors Russia -etf:ään. Pääomaltaan hyvin suuri tuote, ja kaupankäynti pörs- siruudulla erittäin vilkasta. Euroalueen myl- lerryksessä Saksan osakemarkkinoiden hinnoittelu on painettu historiallisen alas. Tuotteen läpinäkyvä swap- rakenne sopii hyvin indeksiin, joka koostuu useista sa- doista, osin hyvin pienistäkin yhtiöistä. 1/6 15/100 SPDR S&P 500 Select Dividend -etf:ään
Pohja koostuu suhteellisen staattisesta perusallokaatiosta, maukas keskusta sektoreista, maista ja teemoista. Kansainvälisestä tai sektorihajauttamisesta on hyötyä pidemmällä aikavälillä, jos yritykset eroavat asiak- kailtaan ja ansaintamalliltaan. Jos haluaa hajauttaa sektoreiden kesken, on lähes pakko katsoa ainakin toisella silmällä Suomen rajojen ulkopuolelle", Evlin Mikko Miettinen huomauttaa. "Toisaalta etf-maailman laajuuden ja hyvän likviditeetin ansiosta sijoittaja voi pyrkiä hyötymään lyhytaikaisista kurssiliikkeistä eri omaisuusluokissa tai suojata olemassa olevaa sijoitussalkku- aan osakemarkkinoiden laskulta", Samu Lang Taaleritehtaasta erittelee. "Kakussa on kuiva pohja, maukas keskusta ja kauniit kynttilät päällä. Salkun tasapainotus tapahtuisi markkinavolatiliteetin mukaan noin puolen vuoden vuoden välein, jos on tarvetta." Myös Lang suosittelee pitkän aikavälin piensijoittajalle maan- tieteelliselle jaolle pohjautuvaa salkkua. "Esimerkiksi verotuksella ja muilla poliittisilla päätöksillä on aina ollut ja tulee aina olemaan suuri merkitys yrityksen toimin- taedellytyksiin. Samu Lang lisää, että yrityksen kotipaikkakin vaikuttaa yri- tyksen kiinnostavuuteen sijoituskohteena, ei vain se, mistä liikevaihto tulee. "Salkun perusallokaation eli staattisen pohjan muodostaisin hajautetuista alueellisista kokonaisuuksista: Eurooppa, kehittyvät osakemarkkinat sekä Tyynen valtameren alueen Aasia. Millainen on Miettisen suosikkiresepti. "Maantieteellinen jako sen mukaan, missä nähdään olevan paras kansantuotteen kasvupotentiaali. Esimerkiksi teknologiaosakkeet poikkeavat sähköä tuottavien yritysten osakkeista", hän sanoo. Salkku rebalansoidaan lähtötilanteeseen ennalta sovituin väliajoin, esimerkiksi puolen vuoden välein", hän neuvoo.. Miettinen kuuluu siihen toiseen koulukuntaan, vaikka hänkin muistuttaa pörssien taipumuksesta kulkea käsi kädessä. "Etf-salkku voi olla mielikuvana vaikka täytekakku", kuvaa puolestaan Evlin Mikko Miettinen. etf TOIMIALAHAJAUTTAJAN ON MILTEI PAKKO KATSOA ULKOMAISIIN PÖRSSEIHIN. riskiltä. Kynttilät kakun päällä ovat luonteeltaan taktisia ja edustavat ajankohtaisuutta", hän hahmottelee piensijoittajan pitkäaikaissalkkua. Mistä aineista kasataan ja kauanko paistetaan. Haluaisitko sijoittaa kansainvälisen kreikkalaisen yhtiön osakkeeseen, jonka myynnistä suurin osa suuntautuu kehittyvään Aasiaan vai kenties korealaisen yhtiön osakkeeseen, jonka myynti suuntautuu vastaavalla tavalla Kiinaan ja muualle kehittyvään Aasiaan?" Lang kärjistää. Etf-salkku kuin täytekakku Etf:illä pystyy toteuttamaan hyvin monenlaisia sijoitusstrate- gioita. "Huolellisinkin osakesijoittaja, oli sitten kyseessä maantieteelli- sen, sektori-, tai tyylihajautuksen taitaja, on kokenut viimeaikoina karvaita pettymyksiä. Perusal- lokaation pitäisin tasapainossa, mikä pakottaa minut myymään nousseita ja ostamaan laskeneita indeksejä. Passiivinen indeksisijoittaminen on kustannustehokas rat- kaisu, ja matalista vuosikuluista on etua erityisesti pitkäaikais- sijoittajalle
5. ...edistämään sijoituskohteidensa asianmukaista ESG-raportointia ...edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönottoa sijoitus- toimialalla ...tekemään yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa edistääkseen vastuullista sijoittamista ...raportoimaan toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä. 6.. 3. 4. kirkko sijoittajana VA S T U U L L I N E N R E S E P T I YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteissa sitoudutaan: ...liittämään ESG-asiat (ympäristö, sosiaaliset ja hallintotapa-asiat) osaksi sijoitusprosesseja 1. ...toimimaan aktiivisena omistajana ja soveltamaan ESG-asioita omistaja- käytäntöihinsä 2
Omakatteinen eläkerahasto pistettiin pystyyn vasta vuonna 1999. Ilmarisen pitkän aikavälin reaalituottotavoite on tasan neljä prosenttia. Varma ei ilmoita tarkkaa tavoitettaan, mutta sen reaalituotot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta ovat olleet neljän prosentin pinnassa. Kuluvan vuoden kesäkuun lopulla salkku oli paisunut 953 miljoonaan. Tavallista korkeampi tuottotavoite johtuu van der Palsin mukaan eläkerahaston pienestä koosta ja myöhäisestä aloitusajankohdasta. "Osakkeet ovat meillä nyt alipainossa, mutta se tarkoittaa silti suhteellisen korkeaa yli 30 prosentin painoa." Suomi-osakkeissa paino on 25 prosenttia osakesalkun sisällä. Rahaston koko oli tuolloin 444 miljoonaa euroa. Alkuvuoden myrskyt ovat tehneet pahaa jälkeä pörssissä, ja van der Pals myöntää, että osakepainoa on pohdittu johtokunnan kokouksissa.. Korkean tuotto-odotuksen mukaisesti rahastolla on korkea osakepaino. kirkko sijoittajana Ira van der Pals MILJARDIN SALKKU Kirkon eläkerahaston sijoitusjohtaja Ira van der Pals pitää vastuullisen sijoittamisen periaatteita myös riskinhallintavälineenä. Teksti Henna Savolainen Kuva Teemu Granström K irkon eläkerahaston sijoitussalkun tuotto lipsah- ti alkuvuonna monien muiden eläkevakuuttajien tapaan pakkasen puolelle. Pitkän aikavälin tuot- totavoitteeseen eli 6,5 prosenttiin on kuitenkin pysytty historiallisesti, kertoo Kirkon keskusrahaston sijoitusjohtaja Ira van der Pals
Keskusrahastolla on 44 miljoonan euron kokoinen kirkkohal- lituksen ylijäämävarojen sijoitussalkku, jonka pääomia tarvitaan tulevina vuosina koko kirkkoa hyödyttäviin yhteisiin kehitys- hankkeisiin. Sijoitukset tehdään pääasiassa rahastoin. Kirkkohallituksen sijoitusyksikössä toimii van der Palsin li- säksi kiinteistösijoituspäällikkö ja kaksi salkunhoitajaa, joista toisen vastuulla on osakkeet ja toisen vastuulla korkosijoitukset. Suomessa pörssistä löytynee kuitenkin vain yksi toimialarajauksen takia pois jäävä yritys Olvi. "Sijoittajana tässä tullaan elämään todella vaikeita aikoja, ja elä- kesijoittajalle tulee ongelmana päälle ikääntyvät ihmismassat." Uhkapeli pois salkusta Vaikka sijoitusten vastuullisuutta hoidetaan nykyään erityisesti positiivisen arvotuksen ja aktiivisen toiminnan kautta, on perin- teenä myös tiettyjen toimialojen poissulkeminen. Huomautettavaa sijoitus- kohteista ei ole juuri löytynyt, Helsin- gin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka kertoo kertoo. Jos halutaan ostaa uutta, vanhasta pitää luopua." Kiinteistösijoituksista pitää huolta yh- tymän kiinteistötoimisto. Suomi-painoa laskettu Rahavarojen sijoitusallokaatio on 6080 prosenttia pääomaturvatuissa tuotteissa ja 2040 prosenttia pääomariskillisissä sijoituksissa. Viime vuodet on menty turhan lujaa, ja nyt on velanmaksun aika. "Näemme ne enemmänkin yhtenä riskinhallintavälineenä." Nykytilannetta van der Pals kuvailee runollisesti "tulevaisuu- desta lainattuna kasvuna". Kaikki toimialoiltaan puhtoiset yrityksetkään eivät kuitenkaan kelpaa Kirkkohallituksen salkkuun. "Jos rahastojen salkuista löytyy yrityksiä, jotka eivät täytä asetettuja kriteereitä, käydään keskusteluja rahastoa pyörittävän yrityksen kanssa. Sijoitusten vastuullisuuden selvittämi- sessä käytetään Kirkon keskusrahaston tavoin Ethixiä. Yhteensä näistä neljästä rahastosta kertyy noin miljardin euron potti. "Sijoitusomaisuuden tuotto oli viime vuonna vaatimaton mutta tuottotavoit- teemme mukainen." Pääomariskilliset sijoitukset ovat pää- osin suoria osakesijoituksia, jotka Hel- singin seurakuntayhtymä on ulkoistanut kolmelle eri varainhoitajalle. "Tätä varallisuutta ei missään nimessä enää kasvateta. Sijoitusvarallisuutta Helsingin seura- kuntayhtymällä on yhteensä noin 330 miljoonaa euroa. Vastuullisen sijoittamisen yhteistyötä tehdään myös Suomessa Finsif ry:n kautta. Osakesijoitukset ovat kolmen eri varainhoitajan hallinnassa yhdessä suorat eurooppalaisomistukset ja kahdessa kotimaiset. "Keskusrahaston realisoinnit ovat peräti kymmenen prosenttia vuodessa." Muutamien miljoonien rahastoja ovat lisäksi diakoniarahasto, josta jaetaan avustuksia yksittäisille taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneille suomalaisille, sekä kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto, josta rahaa jaetaan erilaisiin hankkeisiin. Ulkoistettuja varojakaan ei kuitenkaan vain heitetä salkunhoitajan syliin ja unohdeta sinne. Sijoitukset rahastoja myöten tutkii kahdesti vuodessa ruotsalainen konsulttitoimisto Ethix. Tavoitteena on saada riskit- tömän tuottotason ylittävää tuottoa. Siitä lähes 200 miljoo- naa on kiinni kiinteistöissä. Suorat osakesijoitukset on ulkoistettu. Kiinteis- töjen suuri paino johtuu historiallisista tekijöistä: seurakunta on perinteisesti omistanut ja rakentanut asuinrakennuk- sia ja liiketiloja. Ethix kertoo netti- sivuillaan, että yrityksen valvomat varat ovat noin 300 miljardia euroa. Mahdollisesti vaihdetaan tarjoajaa, jos tyydyt- tävään ratkaisuun ei päästä." Van der Pals pitää toivottavana, että YK:n vastuullisen sijoitta- misen periaatteet olisi integroitu varainhoitotalojen toimintaan myös käytännön tasolla. Luvussa ei ole mukana omia toimitiloja. Päävarainhoitajana Helsingin seu- rakuntayhtymällä on Deutsche Bank. Salkkuja kilpailutettaessa annetaan erityistä painoarvoa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteille. "Hyvässä hoidossa siis ovat tästä eetti- sestä näkökulmasta katsottuna.". Osakesalkuista yksi kilpailutetaan Tarkan mukaan noin neljän vuoden välein. " "Pois jäävät aseteollisuus, uhkapeli, porno, alkoholi ja tu- pakka." Van der Palsin mukaan politiikkana on, ettei yksittäisiä yrityksiä kommentoida. Osakkeissa Suomi-painoa on laskettu vuoden aikana 15 prosentista 10 prosenttiin. "Olimme mukana perustamassa yhdistystä, joka kattaa tällä het- kellä Suomessa jopa 560 miljardia euroa ja jossa on 31 jäsentä." "Eihän meillä yksinään paljon sananvaltaa olisi eurooppalai- sissa tai jenkkiyrityksissä, mutta ryhmänä saamme paremmin jalan oven väliin." Miljardin euron potti Eläkerahaston lisäksi van der Palsin yksikkö hallinnoi kolmea pienempää rahastoa. "Vastuullisen sijoittamisen projektit ja yksittäiset vastuullisen sijoittamisen rahastot ovat jo aika vanhanaikaisia." Van der Pals uskoo myös joukon voimaan. Van der Pals on tyytyväi- sitoutuneet noudattamaan näitä periaatteita. Tulevaisuudesta lainattua kasvua Vastuullisen sijoittamisen periaatteet eivät ole van der Palsin mukaan rasite missään tilanteessa edes nykyisessä myller- ryksessä. kirkko sijoittajana OSAKKEET OVAT NYT "Joka vuodelle tehdään sijoitussuunnitelma etukäteen, ja tämän vuoden suunnitelmaa tehtäessä maailma oli hyvin erinäköinen kuin mitä se on nyt. S E U R A K U N TA P O I M I N TA Seurakunta sijoittaa tiileen ja betoniin sijoitus- ten allokaatio on kiinteistöpainotteinen, kertoo seurakuntayhtymän hallintojoh- taja
pääomapakoon. Tuskin, sillä suojautumisen hinta olisi pyrkii vauraiden maiden joukkoon. Ensinnäkin Espanjan ja Italian Toisaalta, kun luottamus Italian ja YKSITYISEN SEKTORIN Espanjan kykyyn selviytyä veloistaan äänestäjät kiinnostuvat julkisen talouden tervehdyttämisestä, kun palaa, euromaiden toipuminen voi KYSYNTÄ VOI Kreikassa ei alkanutkaan sataa alkuun olla hyvinkin vauhdikasta. Eivätkö liikenevät varat ole syytä sijoittaa uudisti maan talouden. säyksen näihin tutkimuksiin antoi Englantilaisilla on edelleen mie- 1990-luvulla Tanska, jossa kaikkien lessä yksi sodan jälkeisen ajan nöyryyttävimmistä tapah- ällistykseksi talouskasvu kiihtyi, kun julkista sektoria alet- tumista, kun ennen niin mahtava imperiumi joutui IMF:n tiin saneerata. joitakin pankkeja joudutaan pelastamaan budjettivaroista, Osakemarkkinoilta pelkovirus tarttui kotitalouksiin ja mutta sekin näyttää olevan jo hinnoissa. kova. Sitä paitsi nostamiseen. Joka päätöksiään ja vahvat yritykset siirtävät investointejaan. holhoukseen vuonna 1977. Vuoden alun toimijat ovat ottaneet sen jo huomioon. Amerikkalaiset ja englantilaiset ovat inhonneet niin valtioita, yrityksiä kuin perheitäkin. VAKAISSA MAISSA mannaa taivaalta. Parhaimmassa tapauksessa Kreikalle voi käydä samoin. Tuhkasta voi nousta uusi maa, joka aidosti kolminkertaistunut. Markkinoilla sen sijaan on rau- Epäilen, että osakkaiden hintoja painaa tällä hetkellä omaa hallisempaa, sillä niin sijoittajat kuin muutkin varjoaankin pelkäävät amerikkalaiset rahastot. liioitteluna. Vuoden 2002 tisella tasolla se tulee aiheuttamaan melkoisen lopussa euro ja dollari olivat samanarvoisia. Tämä sääntö koskee syyskuussa. kalabaliikin. Alkusy- VEROJA NOSTETAAN. On pidettävä myös huolta, että on riittävästi likvidejä varoja Osakemarkkinoilla meno on jatkunut vauhdikkaana vielä markkinahäiriön yli selviytymiseen. Suomalaiset ja euroa alusta lähtien, ja vahingonilo näkyy nyt ongelmien ruotsalaiset oppivat läksynsä jo parikymmentä vuotta sitten. lähtö eurosta ei ole mikään vaihtoehto. Presidentti Roosevelt sanoi vuonna 1933 virkaa- Velkasaneerauksella voi olla epävarmuuden poistumisen nastujaispuheessaan, että "ainoa asia mitä pitää pelätä, on lisäksi myös positiivisia seurauk- pelko itse". Jos eurojärjestelmä olisi tuhon partaalla, niin Tästä syystä meillä ei ole syytä ylpeillä, kun lämpöön tottu- miksi euron dollarikurssi kertoo aivan päinvastaista. Maailma on drakmasta johtaisi euromääräisten talletusten nostoon ja arvaamaton paikka, joten velkaa on otettava varovaisesti. Toiseksi ylivel- Yksityisen sektorin kysyntä voi va- kaantuneiden maiden hallitukset kaissa maissa elpyä, vaikka samaan ELPYÄ, VAIKKA jatkavat kovalla kädellä julkisen aikaan julkisen sektorin menoja lei- JULKISEN SEKTORIN talouden runnomista kestävälle kataan ja veroja nostetaan. Se vain vahvistaisi kultakuplaa, ja aikojen normalisoi- Tosin Kreikan olisi löydettävä uusia keinoja elintasonsa tuessa perheen varat voisivat supistua neljäsosaan. tonkimaan kotipesäänsä. Jo suunnitelma Finanssikriisistä on opittu ainakin yksi asia. Talletuspako on jo nyt käynnissä. Tuskin kukaan poliitikko MENOJA LEIKATAAN JA teessä tälle paljon tutkitulle ilmiölle haluaa vapaaehtoisesti Kansainvä- lisen valuuttarahaston virkamiehiä ei-keynesiläiset vaikutukset. sia. laidalle. Pahin uhka on, että yrityksiin. Turismiin tukeutuminen on maalannut maan jos suomalaisten ohella myös saksalaiset toimisivat samalla nurkkaan, ikuiseen köyhyyteen Portugalin tavoin. tapauksessa kasvu on euromaissa vaisua vielä ensi vuoden Saadaanhan sitä vene nurin, jos kaikki siirtyvät samalle alussa, eikä taantumaakaan voi sulkea pois laskuista. Poliit- on vain hetkittäin ollut nykyistä vahvempi. Kreikan tavoin, saataisiin lama aivan varmasti aikaiseksi. Kansa oppi kerralla läksynsä ja Pitäisikö suomalaisenkin myydä osakkeensa ja jättää äänesti valtaan Margaret Thatcherin, joka rautaisin ottein auto ostamatta. Yli neessa etelässä maailman kylmyyteen ollaan tutustumassa kymmenen vuoden historiansa aikana euron dollarikurssi vasta nyt.. Taloustie- pohjalle. Vakavaraisetkin perheet alkavat pitkittää osto- Italia ja Espanja joutuvat markkinoiden silmätikuiksi. Toki uhosta on päädytty murheen laaksoon. kolumni P E N T T I F O R S M A N Veneen keikuttajia ja vakauden rakentajia K reikka on tiellä kohti velkasaneerausta
defensiiviset DEFENSIIVINEN RAKENNUSSARJA. Fortuminkaan tulos ei hurjasti heilahtaisi.. Vaikka taantuma tulisi, riittää Keskon ruokatavaroille ja Orionin lääkkeille ostajia huonoissakin olosuhteissa
"Ehdimme myydä syklisiä osakkeita jo aikaisemmin, ja nyt suhtau- dumme niihin todella varovaisesti. Tätäkin varainhoitajat ovat tehneet suhdannenäkymien synkentyessä. Osakkeiden myynti on nopein ja tehokkain tapa pienentää osake- riskejä, mutta ei ainoa. Va- rainhoidon johtaja Vesa Engdahl kuvailee meininkiä railakkaaksi. "Olimme varovaisia osakkeissa jo keväästä lähtien, mutta heinäelokuun vaihteessa alkoi tulla niin huonoa talousdataa, että oli pakko synkentää näkemystä entisestään. Suomi-salkkua pyörittävälle yksityissijoittajalle taantumasalkun rakentamisen tekee kimurantiksi Helsingin pörssin syklisyys. Teksti Tommi Melender " aantuma uhkaa, osakeriskit minimiin!" Tällainen komento kävi loppukesästä FIMissä. Varsinkin ulkomaiset sijoitustalot hankkiutuivat vimmaisesti eroon osakkeista, etenkin reuna-alueiden pörsseissä, kuten Helsingissä. Laskimme asiakas- salkkujen osakepainot niin alas kuin mandaatit antoivat myöten. Syklisiä on nyt salkuissa tavallista vähemmän ja suosimme sellaisia yhtiöitä, jotka kestävät taantumaa ja jotka ovat taseeltaan vahvoja ja maksavat hyvää osinkoa", Engdahl kertoo. T p/b 2011e osinkotuotto 2011e,% liikevaihdon kasvu 2011e, % tuloskasvu (eps) 2011,% Elisa Fortum Kesko Orion Raisio 2,9 1,7 1,1 4,3 1,1 8,6 5,7 5,3 8,5 4,8 3,9 3,0 6,4 7,3 26,4 3,0 5,2 9,3 9,7 71,4. defensiiviset Suojaan suhdanteilta OIKEAT VALINNAT taantumasalkkuun Taantuman uhatessa sijoittaja laskee osakepainoaan ja siirtää painopisteensä syklisistä osakkeista defensiivisiin. Varainhoitotalot ovat jo näin tehneet. Siinä tuli myytyä osakkeita kautta linjan", Engdahl kertoo. FIM ei ollut suinkaan ainoa varainhoitaja, joka näin teki. Hienovaraisempi ratkaisu on siirtää sijoitusten painopistettä syklisistä yhtiöistä defensiivisiin
Tätä taustaa vasten suosimme defensiiviä osak- keita, joiden uskomme kuitenkin myös hyötyvän mahdollisesta noususta, mikäli markkinoilla koetaan nopea pudotus ja tätä seuraava nousujakso", FIMin markkinakatsaus linjaa. "Tällä hetkellä markkinat näyttävät haavoittuvilta ja teknisesti uudet pohjat esimerkiksi S&P 500-indeksille ovat hyvinkin mahdolliset. defensiiviset ISOT JA PIENET POMPUT 500 400 300 200 100 9/2008 9/2011 DJ Global Euro General Industrials (teollisuusosakkeet) DJ Global Euro Food & Drug Retailers (elintarvikkeiden ja lääkkeiden vähittäiskauppa) Eurooppalaisten osakkeiden tarkastelu toimialoittain paljastaa selviä eroja kurssiheilahtelujen voimakkuudessa. Suhdanneherkät. Syklinen teollisuus pomppii vimmatusti defensiiviseen ruoka- ja lääkekauppaan verrattuna. Osinkoja ja vakautta FIMin syyskuun alkupuoliskolla julkaisema markkinakatsaus toistaa samoja teemoja, joita yhtiön varainhoito Engdahlin johdolla on sijoitustoiminnassaan toteuttanut. Moni muukin investointitalo suosittaa asiakkailleen saman- tyyppistä lähestymistapaa. Osinkoteemaan pääsee hyvin käsiksi Helsingin pörssissä, sillä Factsetin konsensusennusteiden mukaan yli neljästäkymmenestä suomalaisyhtiöstä irtoaa tältä vuodelta vähintään viiden prosentin ole liiketoimintansa puolesta defensiivisiä. Odotamme kysyntätilanteen pysyvän vaisuhkona vielä jonkin aikaa, ja se aiheuttaa paineita marginaaleille. "Sijoituspäätöksiä ohjaava teema on jälleen korostetusti yri- tysten taloudellinen vahvuus ja liiketoiminnan läpinäkyvyys. Siksi olemme korostaneet sijoitussuosituksissamme yritysten vahvoja taseita, kassavirtaa ja siten suuria voitonjakokelpoisia varoja", Nordean markkinakatsaus tähdentää. Lisäksi osinkoennusteet mitä todennäköisimmin tarkentuvat syysneljänneksen tulosraporttien jälkeen. Nordean osakestrategit perustelevat defensiivistä linjaa paitsi suhdanteiden heikentymisellä myös sillä, että osinkoteemat nousevat loppuvuonna esiin entistä vahvemmin. Toinen askel on hankkiutua eroon heilahteluherkistä syklisistä osakkeista ja säätää osakesalkku taantuman kestävään asentoon defensiivisten osakkeiden avulla. Ensimmäinen askel on säätää osakepaino niin matalaksi, että markkinoiden tuiverrus ei aiheuta liian kovia kolhuja
Kaiken lisäksi Orionin osake on verrokkeihinsa nähden tuhdisti hinnoiteltu. Orion teki pitkään tasaisen vahvaa tulosta, mutta nyt yh- tiötä varjostaa joukko uhkakuvia: tuotekehitysputki ei vakuuta, tärkeitä patentteja umpeutuu, tutkimuskulut kasvavat ja lääketoimitusten kasvu Novartikselle uhkaa tait- tua. Edellisessä notkahti vain kymmenisen prosenttia. Nykytilanteessa Fortumilla on suojattuna 70 prosenttia tämän vuoden ja 50 prosenttia ensi vuoden hinnoista. Kypsän toimi- alan yhtiönä Elisan kasvunäkymät eivät ole häävit, mutta tuloslisää se voi saada toimintaansa tehostamalla. Osinko- paperina Elisa edustaa Orionin kanssa Helsingin pörssin te- rävintä kärkeä. Oheiset viisi yhtiötä täyttävät sangen hyvin peruskriteerit ennustettavuudesta, vakavarai- suudesta ja osinkotuotosta. - Elisa defensiivistä sijoittajaa vakaiden ja vahvojen kassavirtojensa vuoksi. defensiiviset R A K E N N U S PA L AT Katseet tuloksesta taseeseen Taantumankestävä Suomi-salkku Vaikka defensiiviset osakkeet ovat Helsingin pörssissä aliedus- tettuna, löytyy kandidaatteja taantumasalkkuun sentään kou- rallinen, miksei enemmänkin. Ruokakauppa tuo kuitenkin edelleen kuutisenkymmentä prosenttia Keskon liikevoitosta, mikä antaa puskureita huo- noja aikoja vastaan. Ikävien tulosyllätys- ten riski on vähäinen. Venäjälle laajentumi- nen tuo myös omat poliittiset riskinsä. - - Kesko - niin leimallisesti defen- siivinen kuin takavuosina, koska suhdannevaihteluille alttii- den liiketoimintojen painoarvo on kasvanut merkittävästi. Tästä huolimatta Orion on edelleen Helsingin pörssin parhaita osinkopapereita liki yhdeksän prosentin osinkotuotolla. HKScan Atria - Raisio - takapajuisesta isäntien hallitsemasta yhtiöstä dynaamiseksi ja kasvuhakuiseksi Raision viljapohjaisilla elintarvikkeilla riittää kysyntää suhdanteista riippumatta ja joustavat hinnoittelumallit suojaavat pahimmilta raaka- ainehintojen heilahteluilta. Ihmistenhän on syötävä silloinkin, kun nousukausi vaihtuu laskukaudeksi. Eurooppalaisiin verrokkeihinsa nähden Elisa ei ole huokeasti hinnoiteltu, mutta tarjoaa keskimääräistä paremman osinkotuoton. - - - - Fortum suomalaisosake pahojen päi- vien varalle, Fortum olisi hyvä vaihtoehto. Vahva tase puolestaan turvaa selustan. Yritysostoilla toteutettava Britannian valloitus sisältää toki riskinsä, mutta myös houkuttelevat mahdolli- suudet.. Taantumapuskureita vahvistaa se, että Kesko on onnistunut kohentamaan ruo- kakaupan tehokkuutta ja kannattavuutta. Valinnanvara vähissä - Orion - defensiivinen toimiala. Osakekurssia ovat painaneet viime aikoina hallitusohjelman möröt windfall-verosta ja Loviisan ydinvoimalan uusimisen eväämistä
Vaikka suomalaispankkien suorat sijoitukset ongelmamaiden velka- papereihin ovat erittäin pienet, ne eivät kuitenkaan ole immuuneja, jos nykytilanne kärjistyy pankki- kriisiksi." Millaisena näet Pohjolan ja Nordean liiketoiminnan kehi- tyksen nykyisessä toimintaym- päristössä. Salaliittoteoreetikoilla on lisäksi tapana epäillä, että pankkiiriliikkeet hehkuttavat ostopapereiksi sellaisia osakkeita, joita sa- maan aikaan pyrkivät itse myymään.. Ostosuosituksia on suomalaisosakkeil- le annettu kaikkiaan 222 kappaletta eli reilusti kaksinkertainen määrä myynti- suosituksiin nähden. "Molempien liiketoiminta näyttää kehittyvän tänä vuon- na vakaasti, mutta velkakrii- sin pitkittyminen uhkaa katkaista positiivisen tuotto- ja luottotappiokehityksen. Nordean kurssi on Helsingissä laskenut kutakuinkin yleisindeksin tahdissa tänä vuon- na, mutta Pohjola on pärjännyt selvästi paremmin, todennäköi- sesti vakaana pidetyn vakuutus- toimintansa ansioista; sehän tuo lähes puolet yhtiön tuloksesta. Vähintään viiden pankkiiriliikkeen seu- raamista yhtiöistä toiseksi kehnoimman eli "alipainota"-suosituksen saavat suo- malaisosakkeista Atria, Salcomp, Stock- mann ja Lemminkäinen. Lukumääräisesti eniten on "pidä"-suo- situksia (286 kappaletta), mikä tuskin on yllättävä havainto, edustaahan se kultais- ta keskitietä. "Niiden kurssit ovat laskeneet merkittävästi tänä vuonna, tosin selvästi vähemmän kuin pankki- osakkeet keskimäärin euromais- sa. Pankkiiriliikkeet myös tienaavat osake- välityksellä, ja yleensä treidaaminen on vilkkaampaa silloin, kun sijoittajien kes- kuudessa vallitsee optimismi. Pohjolalle haastava ympäristö voi jopa mahdollistaa markkina-ase- man vahvistamisen edelleen." Björn Wahlroos on vihjannut halustaan pankkijärjestelyi- hin. Sijoittajat pelkäävät kriisin aiheuttavan pankeille suuria tappioita ja heikentävän niiden lainanantokykyä sekä sitä kautta yleistä taloudellista toime- liaisuutta." Pohjolan ja Nordean riskit ovat pienemmät kuin eurooppalai- silla pankeilla. "He huomioivat sen siinä määrin kuin arvioivat velkakriisin heikentävän kummankin pankin tulosnäkymiä ja oman pääoman tuottoa. Avaako velkakriisi Nor- dean suuromistajalle saumoja eurooppalaisessa viitekehyk- sessä. Sijoitusyhteisössä puhu- taan negatiivisista kannustimista, mikä tarkoittaa sitä, että pankkiiriliikkeillä ja - teitä analysoinnin kohteena oleviin yhti- öihin tai niiden taustatahoihin. "Lyhyellä tähtäimellä monet eurooppalaiset pankit keskittyvät varmasti toimintansa tehostami- seen ja likviditeettinsä varmista- miseen. Mikä sitten selittää analyytikoiden osa- keoptimismia. Vakavaraisuussääntöjen kiristymi- nen tulee jouduttamaan konsoli- doitumista, mikä antaa suurille ja vakavaraisille pankeille mahdol- lisuuden vahvistaa markkina- asemiaan." TOMMI MELENDER Suomessa yksi kymmenestä suosituksesta sanoo "myy" Suomessa tilanne on päälinjoiltaan saman- lainen kuin Yhdysvalloissa, mutta osake- optimismi ei ole aivan yhtä räikeää. osakkeet PÖRSSIVIISAS sa tyypillisesti keskipitkälle aikavälille, eli 612 kuukauden periodille. "Velkakriisi uhkaa Nordean ja Pohjolan tuloskuntoa" Miten velkakriisi on vaikutta- nut Helsingin pörssin pank- kiosakkeisiin, Swedbankin analyytikko Bengt Dahlström. Factsetin tietokannassa on sijoitussuosi- tuksia runsaalle sadalle Helsingin pörssin yhtiölle. Pitemmällä tähtäimellä eurooppalainen pankkikartta jatkaa muuttumistaan, sekä kriisin takia että siitä huolimatta. Miten sijoittajat ottavat sen huomioon. Näiden kaikkien kohdalla tosin on har- haanjohtavaa puhua konsensusnäkemyk- sestä, sillä niillä on suosituksia vain yhdel- - tä (katso lukijakirje sivulta ++.). Vaikka velkakriisi on sysännyt lähes kaikki osakkeet laskuun, pankit ja syklisemmät toimialat ovat kärsineet muita toimialoja enemmän. Nordea varautuu jo haastavampaan toi- mintaympäristöön, muun muassa vakavaraisuussääntöjen kiristy- miseen, parantamalla kustannus- tehokkuuttaan Pohjoismaissa ja tehostamalla pääomien käyttöään. Ylipainottamiseen kehottavia suosituksia on kaikkiaan 207 kappaletta ja alipainottamiseen kehotta- via 139 kappaletta. Niiden joukosta löytyy kuin löy- tyykin yhdeksän osaketta, joiden konsen- sussuositus on "myy": Cencorp, Incap, Ixo- nos, Nurminen Logistics, Solteq, Suominen, Tiimari, Vaahto Group ja Viking Line. Kaikkiaan Factsetin tietokannassa on - joitussuosituksia 948 kappaletta, joista 94 eli kymmenen prosenttia kehot- taa myymään
Siinäpä syy tiirailla Lassila & Tikano- jaa sijoitusmielessä. Sijoittajalle se voi avata hyvän ostotilaisuuden. M Teksti Tommi Melender Kuvat Jarmo Teinilä aailmassa piisaa jätettä. Uusi toimitusjohtaja aloit- PLUSSAT & MIINUKSET Osakkeen arvostus maltillistunut Vahva, kasvava perusbisnes Liikaa rönsyjä, strategia hakusessa Lähiajan tulospettymysriski tulleella johtajalla kestää yleensä muuta- man vuoden, ennen kuin hän pystyy var- sinaisesti kehittämään yhtiötä", Olden- burg kommentoi blogissaan. Osakkeessa voi avautua ostopaikka Oldenburgin toivomus on, että Lassila & Tikanoja keskittyisi vastaisuudessa sel- vemmin tärkeimpään bisnekseensä, jä- tehuoltoon ja kierrätykseen. Ojanpää tarttuu työhönsä joulukuun puolivälin tienoilla, ja sijoittajat odotta- vat häneltä samaa kuin odottivat Sarjol- takin: iskukyvyn vahvistamista. NÄKEMYS Vahva tilauskertymä sai Outotecin nosta- maan kuluvan vuoden liikevaihto-ohjeis- tustaan. Kesäkuun puolivälissä Lassila & Ti- kanojan hallitus näytti ovea toimitusjoh- taja Jari Sarjolle. Yhtiön osake luetaan syklisten osakkei- den joukkoon, eivätkä ne ole suuressa huudossa maailmantalouden näkymien heikentyessä. Outotecin osake hinnoitellaan varsin järeillä kertoimilla, sillä tämän vuoden p/e-luku yltää seitsemääntoista. Vaikka estimaatteja jonkin verran nostettaisiin, ei edullisen osakkeen vaikutelmaa synny. TOMMI MELENDER. "En usko, että toimitusjohtajan vaihdos saisi aikaan nopeaa muutosta yhtiössä. Toisen vuosineljänneksen tulosraportis- sa yhtiö ohjeisti tälle vuodelle hieman vii- me vuotta suurempaa liikevaihtoa ja viime vuoden tasoista operatiivista tulosta. Ylimmälle riville kertyy uuden ar- vion mukaan 1,351,45 miljardia euroa, kun aiempi odotus oli 1,251,35 miljardia euroa. Oldenburg ker- toi peruneensa johtajavaihdoksen vuoksi aikeensa ostaa lisää yhtiön osakkeita. Sen huol- taa vasta vuoden loppupuolella, ja ulkoa to ja kierrätys ovat kasvavaa lii- ketoimintaa, jota suhdannevaih- telut eivät heiluttele. Nykyisellään yhtiö häärii liian monella rintamalla eivät- kä kaikki liiketoiminnat edistä tuloksen ja markkina-arvon kehittymistä. Oh- jeistukseen pääseminen tekee tiukkaa, jos keräysöljyä jalostavan L&T Recoilin seisok- ki aiheuttaa ikäviä yllätyksiä tai viimeai- lyhyet Outotec iskussa, osake ei Arvopaperi kirjaa tällä palstalla ylös käsityksiään siitä, miten ajankohtaiset uutiset ja hinnoittelumuutokset vaikuttavat suomalaisiin osakkeisiin. HAVAINTO Outotecin bisnes pyörii lujaa. Seligson & Co:n salkunhoitaja Anders Oldenburg kuuluu Phoebus-rahastonsa kautta Lassila & Tikanojan omistajakunnan näkyvimpiin hahmoihin. Viime vuosina Lassila & Tikanoja ei kui- tenkaan ole tarjonnut juuri ilonaiheita osakkeenomistajilleen. Ympäristönhuollon lisäksi Lassila & Ti- kanoja pyörittää kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluita sekä toimittaa puupohjai- sia biopolttoaineita, kierrätyspolttoainei- ta ja uusioraaka-aineita. osakkeet Edessä yhä lupaava tulevaisuus Alisuoriutujan maineen saanut Lassila & Tikanoja hakee uutta suuntaa. Kun homma ei suju toivotulla tavalla, peli täytyy viheltää poikki tavalla tai toi- sella. Sen tuloskehitys on jäänyt laimeaksi, mikä on synnyttä- nyt mielikuvan alisuoriutujasta. Hänen seuraajansa Pek- ka Ojanpää löytyi Kemirasta. Samansuuntaisia ajatuksia on Lassi- la & Tikanojaa seuraavilla analyytikoilla. Outotec uskoo edelleen liikevoittonsa pa- ranevan viime vuodesta ja asettuvan 89 prosenttiin liikevaihdosta. Positiiviset uutiset tuskin lisäävät sijoit- tajien kiinnostusta Outotecia kohtaan. Varsinkin kun yhti- öllä on kiistaton markkinajohtajan asema kotimarkkinoillaan. Päinvastoin, se muutos, joka oli selvästi tuloillaan, tullee nyt viivästymään muuta- malla vuodella. Meneillään onkin eräänlainen odottelu- vaihe, kun sijoittajat uumoilevat uuden johdon terävöittävän strategiaa ja karsi- van rönsyjä
Peab ilmoittikin, Uhkaavasta taantumasta huolimatta Lem- minkäisen tilanne näyttää hyvältä. Lemminkäinen kuten YIT ja SRV pelaavat Venäjä-kortilla. Lemminkäisen valta on ja pysyy Penttien suvulla, joka omistaa yli puolet yhtiöstä, jo- ten valtauksesta ei ole kyse. NÄKEMYS Lemminkäisen osakekurssi on tänä vuonna kärsinyt yleisindeksiä vähemmän, vaikka yh- tiö on taantumaherkällä alalla. Tilauskantaa kasvat- tivat kotimaan asuntotuotanto, infraraken- tamisen erikoisurakointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Takavuosina yhtiön osa- ketta pidettiin kroonisesti kalliina, mut- ta arvostuskertoimet ovat maltillistuneet odotusarvojen karistua tulospettymys- ten myötä. Eurooppalaisiin verrokkeihinsa näh- den Lassila & Tikanoja hinnoitellaan ala- kanttiin niin p/e-luvulla kuin velkaisuu- den huomioivalla ev/ebitda-luvulla. Epävarmaa on myös se, kuinka hyvin yh- tiö onnistuu siirtämään kohonneita kus- tannuksia hintaketjussa eteenpäin. veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, % 598 40,2 36 0,68 0,55 113 11,9 640 42,5 38 0,74 0,55 123 12,4 668 50,0 46 0,88 0,60 117 13,9 kaisten yritysostojen integrointi takkuilee. Silti teollinen ostaja innostui Lemminkäisestä. Yhtiö- tä on mukava omistaa sitten, kun rön- syt on saatu karsittua ja ydinbisnekset viritettyä vahvaan iskuun. Pitkäjänteiselle sijoittajalle Lassila & Ti- kanojan nykyinen odotteluvaihe voi avata ostotilaisuuden. ARVOSTUS vs. Tilaus- kanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Lähitulevaisuudessa Lemmin- käinen aikoo rakentaa Pietarin seudulle yli 3000 asuntoa. ELJAS REPO. Vaikeista ajoista huolimatta Lassila & Tikanojan sijoitustarina ei ole perusteil- taan muuttunut huonommaksi. VERROKIT p/e p/b ev/ebitda 2011e 2011e 2011e Lassila & Tikanoja 14,1 Dignity 15,2 Interseroh 18,3 Seche Environnement 9,6 Shanks Group 14,8 1,7 28,8 2,4 0,9 1,1 6,2 10,2 7,7 5,0 6,0 FACTSET Lemminkäinen kiinnostaa kilpailijaa HAVAINTO Peab osti Lemminkäistä. osakkeet A OJ LA SS I & LA T I N KA KURSSIKEHITYS LASSILA & TIKANOJA Suomalaiset osakkeet keskimäärin 17 14 11 8 2008 2008 2009 2010 LIIKETOIMINTA 2010 2011e 2012e Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e
Maailman eniten myyty MS-tautilääke saattaa saada geneerisistä lääkkeistä ko- van kilpailijan. Israelilaisyritys on listattu Nas- daqissa. Näin uumoilee Wall Streetin seura- tuimpiin sijoitusguruihin lukeutuva Glus- joka ennusti ensimmäisten joukossa eivät ole onnistuneet tuuppaamaan jenk- kitaloutta kasvu-uralle. Miinuspuolella on Tevan mahdollinen epäonnistuminen yritysostoissa sekä lää- keyhtiöille aina tyypillinen patenttiriski. Luon- nollisesti yritykset eivät lähteneet pilkka- hinnalla vaan Cephaloninkin tapaukses- sa Teva maksoi yli 40 prosentin preemi- on osakekurssiin nähden. LIIKETOIMINTA 2010 2011 2012 V Tähän asti yritysostot ovat kuitenkin menneet hyvin. Maistaako Teva omaa lääkettään? Tevan itse kehittämä Copaxone-lääke tuo yli viidenneksen yhtiön liikevaihdosta. Massiiviset elvytystoimet. veroja, meur Tulos/osake, eur Osinko/osake, eur Nettovelat, meur Opon tuotto, % 57 092 17 470 16 925 16,08 2,63 19 822 18,6 68 094 79 497 19 264 23 018 18 807 22 430 18,56 21,17 3,16 3,24 12 885 -408 18,2 17,7 kymmenen vuoden aikana. Ne yhdistettynä osakemark- kinoilla vallitsevaan apatiaan, niin avot! Osakekurssilta jalat alta vievä cocktail on valmis. Teva yrittää pitää patenttin- sa, joka on toistaiseksi merkitty voimas- saolevaksi vuoteen 2014 saakka. Edellisen puolentoista vuoden si- sällä yhtiö on hankkinut saksalaisen Ra- tiopharmin, japanilaisen Tayion ja ame- rikkalaisen Cephalonin. Asiaa puidaan parhaillaan oikeudessa. Sijoitta- jat pelkäävät muiden yhtiöiden antavan Tevan kokea, kuinka karvaalta kilpailijan kopiolääkkeet maistuvat. Kasvu on tullut pääosin yritys- ostoilla. Tarvitseeko muuta toivoa. Kun kasvaa liian paljon ja liian nopeasti, tu- lee helposti ongelmia pitää kaikki pali- kat koossa. Lisäksi yritysostojen aiheuttamat kas- vukivut ja kilpailijoiden paine ovat herät- täneet yhtiökohtaisia huolia ja kasvatta- neet riskiä. Ei euromaiden velkakriisi vaan maailmantalouden veturin Yhdysvaltain aneemisuus. maailman osakkeet Teva kasvuyhtiö alennuskopassa Maailman suurin geneeristen lääkkeiden valmistaja Teva on erinomainen ehdokas edulliseksi ja nopeasti kasvavaksi tuloskoneeksi. Teksti Olli Turunen uonna 1901 perustettua Tevaa pi- detään geneeristen lääkkeiden valmistajana, mutta sillä on myös omaa lääkekehitystä. Geneeriset lääkkeet tuovat yhtiön liikevaihdosta noin 70 pro- senttia. Hinta tasear- voon suhteutettuna (p/b 1,5) on lääkeyh- tiölle halpa ja tunnusluku pitkän aikavä- lin pohjalukemissa. Ongelmien perussyy on ylivelkaantumisen perintö. synkäksi. P/e on 38 dollarin kurssilla ja kulu- van vuoden tulosennusteella alle kahdek- san, edullisempi kuin kertaakaan edellisen Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. elävän nyt kolmatta vuotta edellisen taantuman jälkeen. Tevan liikevaihto on kasvanut viimei- sen kymmenen vuoden aikana kahdek- sankertaiseksi ja liikevoitto kymmenker- taistunut. Tevan arvosta on lähtenyt yli neljännes kuluvan vuoden aikana. Vuosikymmen sitten yh- tiö jakoi 6 senttiä osinkoa osaketta koh- den, tänä vuonna jo 80 senttiä. Myös hinta epäilyttää. Pystyykö Teva todella saamaan kaikis- ta yritysostoista synergiahyödyt irti. Osinkotuotto ei kah- den prosentin tuntumassa kuulosta hur- jalta, mutta jos kasvutahti pysyy samana, ei tarvitsekaan. 37 miljardin dollarin markkina- arvollaan se on 12 kertaa suurempi kuin Orion, mutta ei toki yllä kansainvälisis- sä mittelöissä aivan lääkeyhtiöiden ras- kaimpaan sarjaan. Arvostusmittarei- den perusteella yhtiön osake löytyy aleko- rista. Normaalisti suhdan- nesyklin tässä vaiheessa työllisyys ko- henee selvästi, mutta nyt työmarkkinat ovat tukossa. Tevalla on nyt en- tistä vahvempi jalansija kaikilla kolmella suurella markkinalla. Markkinajohtajuus, houkutteleva kas- vutarina, hyvä track record ja edullinen hinta. Tevaakin patenttiuhka koskettaa tosin vähemmän kuin suurinta osaa yhtiöistä, sillä Teva saa pääosan liikevaihdostaan ge- neerisistä lääkkeistä. lyhyet Tällä palstalla Arvopaperi rekisteröi maailman- talouden ja markkinoiden sydänääniä. Juoskaa, pörssi romahtaa! seisauttava, noin 40 prosentin lasku osakemarkki- noilla
Huutokauppailmiö siis kiihtyy kaiken aikaa. Tuhan- nen euron kertasijoituksesta kuluu täl- löin 1,5 prosenttia vain toimeksiannon toteuttamiseen. indeksi sijoittaminen KUUSI KONSTIA hahmottaa oleellinen E uroopan etf-markkinoita halit- see kolmen kopla: iShares, Lyxor ja Deutsche Bank, jonka etf:t ovat nimeltää x-trackereita. Muutamilla kymmenillä etf:illä käydään selvästi enemmän kauppaa kuin muilla. Suomalaisen etf-sijoittajan on erityi- sen tärkeää tutkia etf:n osinkopolitiik- ka. Ja koska sijoittajia pyörii niiden ympärillä kuin herhiläisiä, spredit eli osto- ja myyn- tilaitojen erot painuvat tiukoiksi ja hal- linnointipalkkiot alhaisiksi. Tarkan sijoittajan on syytä tutkia myös kokonaiskustannuksia. Etf:issähän osto-ja myyntikustannukset maksaa si- joittaja suoraan itse. Kahdesta identtisestä tuotteesta on helppo valita hallinnointikuluiltaan edulli- sempi vaihtoehto. Helpointa on aloittaa tutki- malla rahaston hallinnoiman varallisuu- den määrää ja valita ehdokkaat 3040 suu- rimman joukosta. POSITIIVINEN KIERRE AIHEUTTAA VOIMAKASTA MARKKINOILLA. Seuraavaksi kannattaa tarkastella hin- taa. Yksityissijoittajan statuksella toimi- van kannattanee suosia osingot uudel- leensijoittavia etf:iä, jolloin osinkovero- tusta voi siirtää hamaan tulevaisuuteen. Vertailukohdaksi tulee tällöin ottaa saman kohdealueen perinteiset sijoitusrahastot. Uusille pelaajil- le ja sijoitusideoille ei hevin löydy enää elintilaa. Tämä positiivinen kierre aiheuttaa voi- makasta keskittymistä markkinoilla. Lebensraumin kapeutumisesta kertoo hyvin se, että 600 eurooppalaisella etf:llä on hallinnoitavaa varallisuutta alle 70 miljoonaa euroa. Tämä ei sinänsä yllätä, koska kuparin hintaa pide- tään yhtenä parhaista talouden käänteiden ennustajista. Sijoittajan tuotot paranevat, kun verotta- ja ei pääse vuosittain ottamaan omaan- sa jaetuista osingoista. lyhyet Hedgerahastotkin säikkyvät tunnetut hedge- rahastot eivät usko raaka-aineiden hinnan- nousuun enää yhtä vahvasti kuin vielä loppu- kesän aikana. Toteutuneet tuotot eroavat huomattavasti, vaikka etf:t seuraavat- kin samaa indeksiä. Se optimoi ajankäyttöä. Jos taantuma uhkaa, se näkyy yleensä kärjekkäästi kuparin hinnassa. Tarkka sijoittaja ottaa huomioon muutaman halvimman vaihtoehdon. Etf-bisnestä seuraavat ovat havainneet huutokauppailmiön voimistuvan viime vuosina. Selvä kulu on myös osto- ja myynti- laidan välinen erotus. Nykyisin Euroopassa on yli 1200 etf:ää, jotka hallinnoivat yli 450 miljardin eu- ron varallisuusmassaa. Erityisen hanakasti spekulantit hankkiutui- vat eroon pitkistä positioista kuparissa. Etf-bisnes on kes- kittynyt osakemarkkinoille, sillä 65 pro- senttia nykyisistä tuoteperheen jäsenistä kuuluu osake-etf:ien sukuhaaraan. Toimeksiannon kus- tannus suomalaisilla nettiosakevälittä- jillä liikkuu 15 euron tietämissä. Pörsseistä do- minoivat Lontoo, Frankfurt, Zürich se- kä Pariisi. Esimerkiksi Euro Stoxx 50 -indeksiin kohdistuu 23 kilpailevaa etf:ää. Nyrkkisääntönä järkevälle spredille pidetään 0,5 prosent- tia. Teksti Petre Pomell Haarukoi ennen kuin tutkit Etf-sijoittajan on syytä luoda itselleen si- joittamisprosessi, jonka läpi jauhetaan potentiaalisimmat tuotteet. Samalla niiden hallinnoimat va- rallisuudet ovat kasvaneet huikeasti. Hedgerahastojen pitkät positiot 18 eri raaka- aineessa laskivat syyskuun toisella viikolla yhteensä viiden prosentin verran. Hämmentävää onkin havaita, että Eu- roopan sata suurinta etf:ää hallitsevat yli 64 prosenttia kaikista Euroopan etf:iin kaadetuista rahoista. Hieman yllättävänä voi pitää sitä, että hedgerahastot vähensivät myös riskejään kullassa, vaikka jalometallilla on sijoittajien keskuudessa turvasataman maine.. Kokonaiskus- tannusten laskenta on erityisen tärke- ää, jos on sijoittamassa alle tuhannen euron kertasummaa. Yhä useammille tuotteille käy päinvastoin ja vaihtoehdoiksi jää sulautuminen tai ra- haston lopettaminen vähin äänin. Sijoittajan tulee välttää vahvasti le- viävää spredia, sillä se kertoo paljon ky- seisen tuotteen yleisemmästäkin kiin- nostuksesta. Hintaa huomattavasti oleellisempaa on selvittää halutun etf:n todellinen kyky seurata valittua vertai- luindeksiä. Hinta on kuitenkin vain komponentti muiden joukossa. Epäkelpo bisnes kuo- lee ennemmin tai myöhemmin. Euromaiden velkakriisin kärjistyminen on saanut hedgerahastojen salkunhoitajat vähentämään tuntuvasti hyödykeriskejään
Agraaritoimiston omistuspohja ei ollut missään vaiheessa laaja. OKO:n hoivissa MKP muuttui Maa- ja teollisuuspan- kiksi. Pohjimmiltaan kyse oli yh- teiskuntarauhan rakentamisesta. Lisäksi matkan varrella on ollut pankkien kaltaisia yhtiöitä, joiden nimistä niiden tosiasiallista pankkiluon- netta ei ole välttämättä arvannut. Hypoteekki merkkasi Suomen Agraaritoimiston kaikki osakkeet. Niitä ei kuitenkaan ollut riittävästi, joten Agraa- ritoimiston oli pakko mennä emon tontille ja luotottaa myös suuria tiloja. Joskus vähän heppoisinkin perustein, kuten Agraaritoimisto ja Agraria osoittivat. Maakiinteistöpankista (MKP) kasvoi sen sijaan ihan oikea pankki. Tuohon aikaan oli suotui- sat ajat listauksille. Vuonna 1920 Agraaritoimiston ja Suomen Maanviljelyskonttorin omistajat Teksti Pekka Kantanen päättivät perustaa uuden A.B. Siksi päätettiin perustaa uusi varsinainen pankkiosakeyhtiö hoitamaan samoja tehtäviä. Yhtiön synnyn taustalla oli 1900-luvun alun tarve ratkaista torpparikysymys. -nimisen yhtiön, jonka tehtävänä oli jatkaa perustajiensa liiketoimia. Hypoteekkiyhdistys keskittyi rahoit- tamaan suuria talonpoikais- ja sääty- läistiloja. Lisäksi niitä yhdistää maamiehen auttamisen tarkoitus. S uomessa on ollut ainakin säästö- pankkeja, osuuspankkeja, liike- pankkeja, hypoteekkipankkeja, investointipankkeja, teollisuus- pankkeja, erilaisia kiinteistöpank- keja, maakuntapankkeja ja postipankkeja. Omistaja on Finlands Hypotek- förening. Suomen Agraaritoimiston perustavan annin osakekirja vuodelta 1915. Yhdellä Agraaritoimistolla sai viisi Agrariaa. Noteeraus päättyi Agrarian konkurssiin. Sotasuhdanteet nostivat kursseja ja toivat uusia yhtiöitä listoille. Tuossa ajassa ja 1990-luvun lopun it-huu- massa on perustellusti nähty yhtäläisyyksiä. Yhtiö ei tuolloin enää ollut pörssissä ja siksi osakekirjak- sikin on kelvan- nut Frenckellin vähemmän edus- tava vakiomalli. UUDEKSI LEIMATTU. Yksi pörssiyhtiö muuttui näin toiseksi. Agraaritoimisto ja Maakiinteistöpankki maamiehen asialla Pörssiyhtiöt Suomen Agraaritoimisto, Agraria ja Maakiinteistöpankki ovat kaikki sukua toisilleen. Tilaton väki piti sitoa turpeeseen ja välttää haital- listen poliittisten ajatusten juurtuminen ei-omistavaan luokkaan. Listausta tällä nimellä kesti vain kaksi vuotta. Agraaritoimiston osakekirjat leimattiin uudella nimellä. Hypoteekissa huomattiin pian, että Agraaritoimisto ei enää vastannut tar- koitustaan. vanhat osakekirjat NOTEERAA MATON. Torpparipankin perustamisessa oli jopa kilpailua. Ensimmäisenä ehti Suomen Hy- poteekkiyhdistys, joka teki vuonna 1914 päätöksen perustaa tai tukea "sellaista toi- mistoa, jonka tehtävänä olisi kohtuullisia palkkioita vastaan avustaa maanviljelijöitä heidän järjestäessään välejään torppariensa kanssa". Osakkeita vaihdettiin koko noteerausaikana 1 000 kappaletta. Sotasuhdanteiden pankkihuuma Agraaritoimistosta ja Agrariasta ei oikein ollut menestyjäksi. Eräs tällainen "piilopankki" oli vuoden 1915 viimeisenä päivänä osakekirjansa päi- vännyt Osakeyhtiö Suomen Agraaritoimisto Finska Agrarbyrån Aktiebolag. Entiset torpparit tarvitsivat rahoitus- ta, jolla lunastaa itselleen torppansa ja pala maata. Uuden yhtiön osakkei- ta noteerattiin pörssissä neljän vuoden ajan 192024. Näillä kaikilla on ollut oma roolinsa ja tarkoituksensa. Agraria O.Y. Uuteen tytäryhtiöön ohjattiin kaikki pienemmät luoton tarvitsijat. Perustamisen suoritti Agraaritoimisto Hypoteekin ohjauksessa. MKP myi vuonna 1918 osakkeitaan yleisölle ja meni pörssiin. Vuonna 1916 syntyi Osakeyhtiö Maakiin- teistöpankki. Tuon ajan hittiosakkeita olivat pankit. Puolet pörssikaupasta käytiin niillä.. Sen osakkeet otet- tiin pörssilistalle yhtiön pyynnöstä vuonna 1918. Oikeassa reunassa pieni leima, jolla osakkeiden luku- määrä on kasvanut 50 osakkeeseen ja yhtiön nimi muuttunut Agrariaksi
Silloin osakkeenomistajaksi tuli myös Suomen valtio. OKO otti MKP:n kiinteäksi osaksi osuuskassakenttää ja ryhtyi käyttämään MKP:ta luotonannon välikappaleena helpottaakseen pankkien kassavarantosäädöksiä. Niin nytkin. Maanviljelijöiden pahin ongelma olivat lyhyet lainat, jotka olisi saatava jotenkin vakautettua. Tällä nimellä se elikin elämänsä loppuun, eli vuoteen 2000. Seurauksena oli MKP:n toiminnan hiipu- minen sekä pankin historian ensimmäinen ja viimeinen tappiollinen vuosi. Eikä suotta, sillä MKP:n myöntämissä lainoissa oli ehtona, että vakuutena oleva omaisuus oli palovakuutettu. Vanhat velvoitteet hoidettiin, eikä uusia enää juurikaan synnytetty. Pekka Kantanen on Osakekirjakeräilijät ry:n puheenjohtaja. Onneksi tuli suuri lama. Palovakuutus lainan ehtona 1930-luvun pula-aika oli ankara. Vuonna 1959 pankin nimi muutettiin Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankiksi. Esimerkki pankin historiikista: Kemi- järven Osuuskassa päätti merkitä MKP:n obligaatioita 35 miljoonalla markalla. MKP puolestaan lainasi samat rahat Kemijärven kunnalle. Tähän hätään ei yksikään perinteinen pankki halunnut tai voinut lähteä itse suoraan mukaan. Maakiinteistöpankki eli elämänsä yh- teiskunnallisesti tärkeiden tehtävien to- teuttajana, maamiehen auttajana. Valvojan mielestä pank- EHTONA OLI, ETTÄ VAKUUTENA OLEVA OMAISUUS OLI PALOVAKUUTETTU. ki oli ollut liian pitkään toimettomana ja suositti, että asialle tehtäisiin jotain. MKP:n arvokas perimä sulautui moderniin Osuuspankki-ryhmään, joka omasi samat juuret, maamiehen auttajan juuret. Korvausobligaatioilla pankin herraksi MKP:n seuraava omistaja oli OKO, joka osti vuonna 1941 valtiolta yhtiön osak- keet. Obligaatiomarkkinoiden tökättyä, MKP pantiin pöytälaatikkoon odottamaan pa- rempia suhdanteita. Sen loppu ei ollut yhtään sen vähäisempi. Hiljaiselo jatkui. Ja kun valvoja rykäisee, niin valvotta- va tekee. Vuonna 1954 Pankkitarkastusvirasto huomautti pankkia poikkeuksellisesti. Tällä nimellä se eli vuoteen 1986, jolloin nimi vaihtui OKO-Investointipankiksi. Omistajina oli paljon vakuutusyhtiöitä. vanhat osakekirjat Maakiinteistöpankin toiminta lähti hyvin käyntiin. Yhtiö poistui pörssilistoilta uusien omistajien myötä. Muille kiinnitysluottolaitoksille tuli lisäksi valuut- takurssitappioita. MKP:n henkiin herääminen johtui siis suuresta 1930-luvun lamasta. Kassavarantosäädöksiä kierrettiin näin yleisesti. Tosin sen vaihto oli pankkiosakkeista kaikkein pie- nintä ja kurssit laskivat koko ajan. Lainoja myönnettiin ja niiden rahoittamiseksi laskettiin liikkeelle pitkäaikaisia obligaatioita. Kauppa oli erikoinen, kun OKO sai O S A K E K I R J AT PELKISTETTY. Maatiloja pakkohuutokaupattiin pahimpana vuotena lähes 3 300 kappaletta. Näin kävi myös pankin suurimmalle omistajalle, Hypoteekille. OKO ei heti tiennyt, mitä tehdä uudella tyttärellään. Hän on harrastanut talous- historiaa ja kerännyt vanhoja osakekirjoja. Apuun keksittiin kaivaa esiin Hypotee- kin piironginlaatikossa makoileva Maakiin- teistöpankki. Pankista tehtiin jälleen tiettyä yhteiskunnallista tehtävää suorittava pankki, tällä kertaa Pulapankki. maksaa käytännössä koko kauppahinnan sotavahingoista korvauksena saamillaan valtion obligaatioilla. Se pääomitettiin uudelleen ja mukaan lähti edustava joukko eturivin OKO, Salama, Suomi, Sam- po, Pohjola sekä Yhdyspankkia lukuun ottamatta kaikki merkittävät pankit. Tämä oli OKO:lle suuri onni, sillä korvausobligaatiot ku- tistuivat muutamassa vuodessa melkein niillä sai sentään ihan hyvän pankin. Hypoteekki hankki itselleen pian pankin osake-enem- mistön. Huomattavaa oli myös se, että pankkilain muutoksen jälkeen myös valtio saattoi tulla pankin merkittäväksi omistajaksi. Osakekirja on pula-ajan hen- keen hyvin pelkistetty. Paikallinen osuuskassan johtaja oli näin hommannut kunnalle ison lainan rasittamatta oman Osuuskassansa taseita. Vuonna 1921 yleiseurooppalainen lasku- suhdanne tyrehdytti obligaatiomarkkinat ja muutti valuuttakursseja epäedulliseksi. Tulevina vuosina obligaatiomarkkinoil- lakin olisi kyllä ollut imua, mutta Hypo- teekin omat vaikeudet aiheuttivat sen, että tyttärelle ei juuri aikaa ja huomiota riittänyt. Tuolloin OKO:n sisäiset uudistukset ja kiinnitysluottolain muu- tokset johtivat pankin sulauttamiseen emoonsa. MKP oli Hypoteekin piironginlaatikossa olleessaankin yhä pörssiyhtiö. Kun lama ja pula-aika hellittivät, sai MKP taas vaipua hor- rokseen. Maakiinteistöpankista muokattiin 1930-luvun alussa Pulapankki. Hypo- teekki jäi tässä järjestelyssä sivurooliin
kolminkertaistui, mutta romahti sen jälkeen. Koneen toimitusjohtajana vuo- Kuudesta parhaiten palkatusta kolme on saanut potkut: Kallas- den 2005 alussa ja on sen jälkeen vuo, Talermo ja Rantanen. Heikot hallitukset valitsevat huonoja johtajia, maksavat palkkapolitiikka näyttäisi tuottavan omistajille amerikka- mahtavia palkkioita ja tuhlaavat omistajien rahaa. Herlin. Iso palkka ei takaa tuksen puheenjohtaja Stig Gustavson on yksi suurimpia tulosta mutta voi kyllä tuhota sen. kymmenessä vuodessa nelinkertaistunut. Jos osakkeiden johtajien kärkisijoilla mutta on silti kiidättänyt Konecranesin määrä jakautuisi tasan omistajien kesken, jokainen osakas kurssin kymmenestä kolmeenkymmeneen euroon. Yhtiön markkina-arvo on säi- PÖRSSIYHTIÖSSÄ UPM:n Jussi Pesonen, Outotecin lynyt samalla tasolla kuin Pesosen Tapani Järvinen, Koneen Matti aloittaessa vuonna 2004, jos viime HALLITUKSEN Alahuhta ja Outokummun Juha kuukausien markkinaturbulenssi JÄSENET OVAT Rantanen. Kallasvuon kaudella Nokian markkina-arvo puolittui. Rahapalkan päälle ladotaan osakkeita, on oma lukunsa, ja hän on sekä tienannut että menettänyt optioita ja kymmenien tuhansien kuukausieläk- miljoonia. Hyvälle johtajalle maksetaan se, mitä osakkeenomistajia. kolumni J O U K O M A R T T I L A Iso palkka ei takaa tulosta Kolumnien välillä kirjoittaja pitää blogia osoitteessa http://taloudentulkki. keenomistaja voi hyvin kysyä, oliko Koneen hallituksessa ylintä valtaa johtaja hintansa väärti. Hän aloitti OMIIN PÄÄTÖKSIINSÄ. Yhtiöiden neet kohtuullisen kokoisen Nokia-salkun omilla rahoillaan. hallitukset, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnat Amerin hallituksessa vain puheenjohtaja Anssi Vanjoki ja puolustavat jättietuja, koska niiden mielestä johtaja on aina varapuheenjohtaja Ilkka Brotherus ovat olleet merkittäviä palkkansa ansainnut. Tienestit olivat yli kymmenen kertaa isommat mahdoton laskea. Mitä enemmän isännällä on kiinni jana vuonna 2005, yhtiön osake maksoi 13,50 euroa. Hänen rengin tekemisissä, sitä tiukemmin kannustimet on sidottu erotessaan viime keväänä markkina-arvosta oli haihtunut tuloksiin. Millaisiin saavutuksiin Suomen parhaiten palkatut pörssi- Kovapalkkainen johtaja voi myös onnistua, jos takana on johtajat ovat yltäneet. Osak- kolminkertaistanut yhtiön arvon. Kuinka paljon he ovat kasvattaneet sitoutunut hallitus. Kun Juha Rantanen aloitti Outokummun toimitusjohta- Omistuksella on väliä. Juuri siitä syystä johtajalle ei kannata kuin norjalaisella Statoilin pääjohtajalla Helge Lundilla, maksaa mitä tahansa. Norjalainen sa. tuista huippupalkatuista Roger Talermo pystyi tuottamaan Palkat karkaavat kohtuuttomuuksiin eivätkä ole enää missään osakkaille reilusti lisäarvoa, kun Amerin osakekurssi ensin suhteessa tuloksiin. Toisten laista ökykulttuuria paremmin. Outokummussa yksikään hallituksen hän kehtaa pyytää. UPM:n hallitus omistaa yhtiön osak- omistaja-arvoa. Jos hallituksella ei ole toimitusjohtajan epäonnis- 18,5 prosenttia, syksyyn mennessä jo puolet. Tulokset eivät sielläkään vakuuta. Nokiassa Jorma Ollila kioita. Halli- olisi hävinnyt parisataa tuhatta euroa. Poispotki- tuessa mitään menetettävää, ei palkallakaan ole merkitystä. ti palkkansa arvoinen. Kari Stadigh ja Risto Siilasmaa ovat hankki- keitä. Forbesin tuottoa kertyi kaikkiaan kolmen prosentin vuosivauhtia, tilastojen mukaan Exxon Mobil maksoi pääjohtajalleen Rex Tillersonille viime vuonna palkkaa ja palkkioita 29 miljoo- Joku voi sanoa, että pörssikurssien heilunta on väärä naa dollaria. Exxon on päässyt Harvassa pörssiyhtiössä hallituksen jäsenet ovat lyöneet vain puoleen siitä.. omistajia. Sillä pääsi niukasti sadan parhaiten palkatun mittari, koska johtajan tuomaa lisäarvoa on absoluuttisesti joukkoon. Talermon Amerikkalaiset johtajat tienaavat tunnetusti eurooppa- palkkauksen ja eron välisen kolmentoista vuoden aikana laisia enemmän. keita noin kahdeksalla miljoonalla Pari vuotta sitten kansakunnan eurolla. Pekka Lundmark ei ole paistatellut kovapalkkaisimpien Omistaja-arvosta katosi 30 miljardia euroa. Saako isolla rahalla parempia johtajia kuin pienellä rahalla. Miksi huonoksi todetuille johtajille käyttää mies, jonka omaisuus on kiinni yhtiössä Antti maksettiin kaikkein parasta palkkaa. Kärkikuusikolle mak- jätetään huomiotta. Syy ei ole johtajissa vaan hallituksis- joka tunnetaan Suomessa Nokian hallituksesta. wordpress.com P örssiyhtiöt maksavat johtajilleen muhkeita palk- rahansa kiinni omiin päätöksiinsä. Sama pätee johtajaoptioistaan kuuluisaan Fortumiin. Statoilin markkina-arvo on rahoilla on niin helppo pelata. Kulut maksaa osakkeenomistaja. LYÖNEET settiin kokonaispalkkaa hieman Eniten ansaitsevista johtajista päälle miljoonasta yli viiteen mil- Koneen Matti Alahuhta on selväs- RAHANSA KIINNI joonaan euroon. jäsen ei ole ottanut mainittavaa taloudellista riskiä yhtiössä. Toimitusjohtaja Jussi Peso- kovapalkkaisimpia toimitusjohta- nen on pitänyt yhtiönsä pinnalla jia olivat Nokian Olli-Pekka Kal- suhdannevaikeuksista huolimat- HARVASSA lasvuo, Amerin Roger Talermo, ta
Jos nykyiset konsensusennus- teet toteutuvat, Helsingin pörssin tuloskertymä pienenee tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Niistä seitsemänkymmentä prosenttia oli etumerkiltään negatiivisia. Se näkyy selvästi pankkiiriliikkeiden ja sijoitustutki- mustalojen tekemistä ennustemuu- toksista. Toisen vuosineljänneksen tulosra- - taan oli kirjautunut syyskuun puoli- väliin mennessä runsaat kuusi sataa kappaletta kuluvan vuoden voittoja koskevia ennustemuutoksia. Syysneljänneksen tulosraporttien julkistuksen jälkeen sijoittajat siirtä- vät katseensa ensi vuoteen. Suu- rimmat revisiot nähtiin Salcompissa (-88 %), M-realissa (-80 %), Talvivaa- rassa (-24 %) ja Rautaruukissa (-21 %). Ei tarvitse olla kyynikko uumoillak- seen, että ensi vuoden arvioita jou- dutaan vielä tarkistamaan alaspäin. - ohjeistusten näyttävän nykyoloissa ollaan Helsingin pörssin tulosnäky- mistä huolissaan. Suuri osa en- nustetusta voittojen laskusta menee Nokian piikkiin. Elokuun puolivälistä syyskuun puo- liväliin kaikkiaan kahdeksalla Helsin- gin pörssin yhtiöllä voittoennuste oli laskenut kaksinumeroisin luvuin. luvut numerot luvut numerot TULOSENNUSTEET Nokian ennuste on noussut uutishiljai- suudessa. syyskuu 9/11 Tulosnäkymät synkkenevät kasaa paineita suomalaisten pörssiyhtiöi- den syysneljänneksen tulosraport- teihin. Epävarmassa suhdannetilanteessa ohjeistuksia syysneljänneksen tulos- raporteissa. POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET EUROOPPALAISET TULOSENNUSTEET Kymmenen prosentin osinkotuotto ei ole harvinaisuus. YHDYSVALTALAISET TULOSENNUSTEET PARHAAT RAHASTOT Korkotuoton saavuttaminen hankalaa. Hannu Angervuon uusi rahasto salkku- seurantaan. GURUSALKUT KOROT JA LAINAT Luottoriskipreemiot kasvussa. HELSINGIN PÖRSSIN ENNUSTEMUUTOKSET Ennusteiden lukumäärä Ennusteiden nostot Ennusteiden laskut MAAILMANTALOUS Suhdanneindikaattori kupari laskussa. 1000 800 650 OSINGOT JA TUOTOT Kone maratontaulukon ykkönen. 400 200 0 -200 -400 -600 12/2009 2008 2009 8/2011. Nykyi- set konsensusennusteet odottavat Helsingin pörssiin vuodelle 2012 noin viidenneksen voittojen kasvua
14,1 11,4 NEG. Nykyinen konsensusennuste odottaa Nokialta 892 miljoonan euron tulosta ennen veroja. Nokiasta ei alkusyksyn aikana kuulunut järeän luokan uutisia, vaikka toimitusjohtaja saikin muutaman otsikon aikaiseksi hengennostatuspuheillaan. 20,6 35,3 7,7 13,7 6,3 20,4 11,9 9,4 NEG. Se on poik- - västi ahkerammin kuin nostivat. luvut numerot Arvopaperi kokoaa tulosennustesivuille sijoittajan kannalta keskeiset datat kotimaisista ja suurimmista kansainvälisistä pörssiyhtiöistä. Nokian ennuste nousussa Toisinaan tämä hokema pätee pörssiyhtiöihin. 12,6 11,8 9,4 18,0 NEG. Alkusyksyn ennustenostoista huolimatta odotukset ovat rutkasti matalammalla kuin keväällä, jolloin analyytikot uskoivat parin miljardin euron tulokseen. KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 Yhtiö Affecto Ahlstrom Alma Media Amer Sports Aspo Atria BasWare Capman Cargotec Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Kemira Kesko Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen M-Real Marimekko Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Okmetic Olvi Oriola-KD Orion osake- voitto kurssi ennen 19.9. Uutishiljaisuudesta huolimatta konsensusennuste Nokian tämän vuoden tulokseksi nousi elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin viitisentoista prosenttia. veroja 2011 meur tulos/ osake euroa 0,05 0,26 0,44 0,52 0,39 -0,18 0,89 0,18 1,21 0,21 -0,43 0,04 -0,06 0,56 -0,12 1,15 0,19 0,57 0,10 -0,24 1,08 -0,41 0,52 0,23 0,92 0,50 0,73 1,78 2,09 1,34 1,04 0,68 0,02 0,23 0,76 1,71 0,89 0,61 1,32 2,46 0,58 1,21 0,02 1,31 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E euroa euroa meur 6,4 47,0 47,8 122,0 15,3 -8,2 14,8 13,6 197,0 58,4 14,0 7,9 37,5 -24,0 -4,8 248,5 6,0 12,0 24,0 -54,9 158,8 -7,5 17,1 1,9 119,1 18,0 176,0 285,0 766,0 117,0 9,1 38,0 36,4 5,2 3,8 491,0 263,8 892,0 355,5 16,9 10,2 22,7 -15,5 275,0 6,0 40,0 44,7 107,3 14,2 -12,6 13,1 9,2 180,0 52,0 11,0 6,5 28,0 -26,0 -5,2 231,6 5,6 11,9 21,6 -91,8 99,4 -7,9 11,2 0,8 98,0 15,6 169,0 211,9 734,8 107,0 8,7 36,0 24,0 -154,2 3,0 457,9 38,0 332,1 16,7 9,0 15,0 -25,1 269,3 7,7 70,0 50,1 126,0 16,0 0,0 16,0 18,0 227,0 82,3 20,0 16,0 47,2 10,0 -4,3 261,0 6,7 13,1 26,0 -26,3 174,0 -5,0 28,1 3,7 122,0 18,5 192,6 315,0 832,5 148,3 10,0 40,6 54,2 96,1 4,2 577,8 442,0 390,0 17,0 10,7 34,0 17,1 286,6 0,23 0,56 0,47 0,75 0,38 -0,28 0,85 0,03 2,45 0,20 0,64 0,03 0,59 0,29 -0,04 1,18 0,21 0,75 0,11 -0,28 1,01 1,56 -0,08 0,22 0,25 0,86 0,62 0,88 1,93 2,25 1,36 1,13 0,74 1,16 0,15 0,34 2,33 0,34 0,21 2,24 2,57 0,62 0,94 0,09 1,44 0,10 0,88 0,50 0,35 0,40 0,15 0,44 0,09 0,95 0,14 0,00 0,04 0,25 0,09 0,02 1,30 0,10 0,30 0,07 0,00 0,60 1,00 0,00 0,19 0,12 0,44 0,50 0,49 1,30 1,01 1,00 0,90 0,55 0,65 0,00 0,45 1,40 0,35 0,15 0,89 1,88 0,30 0,50 0,11 1,29 10,0 22,5 12,9 12,3 17,0 NEG. 21,4 16,7 9,1 11,0 9,7 12,5 16,9 12,4 12,6 14,2 17,7 10,8 32,9 10,5 21,3 20,7 10,5 10,4 7,4 15,0 18,8 10,3 Voitto tulos/ osinko/ EV/ ennen alin ylin P/B EBITDA veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur 0,8 0,9 5,0 1,4 2,2 0,3 2,2 1,2 1,0 0,8 1,2 1,1 0,6 1,3 0,9 2,9 1,6 2,4 5,2 0,5 2,1 1,7 1,3 0,6 1,2 1,0 1,6 0,9 1,1 5,0 2,1 0,6 1,8 1,2 0,6 2,7 1,7 0,7 1,3 2,7 2,2 1,2 2,1 0,8 4,2 5,9 4,9 8,3 8,0 9,6 10,1 9,6 10,2 5,5 18,8 5,5 3,7 4,4 7,1 10,3 6,6 6,1 5,4 9,8 7,5 15,8 10,6 6,6 5,5 5,5 19,8 6,8 5,3 11,1 6,9 5,5 6,2 9,0 5,7 15,4 5,7 6,2 6,7 5,1 3,6 6,1 8,1 6,4 8,2 59,0 47,8 132,1 22,0 15,6 17,2 9,1 212,5 63,0 21,9 8,4 52,3 10,0 7,2 257,0 7,5 13,0 30,0 20,4 111,2 5,7 39,8 1,8 131,0 15,7 179,1 303,0 873,0 155,0 10,8 46,0 46,7 109,5 7,2 604,0 353,4 386,3 15,9 11,1 33,0 31,8 254,8 7,9 50,0 41,6 121,0 15,0 7,6 14,7 2,0 128,0 57,0 11,1 7,8 36,0 7,5 3,6 238,7 5,5 11,8 24,9 -2,0 96,5 3,1 30,0 1,8 91,0 12,2 143,4 230,8 731,5 111,3 10,0 36,8 26,0 59,0 5,0 421,0 188,6 258,4 15,5 9,3 28,8 24,0 215,5 10,8 80,0 54,0 148,0 24,0 23,4 19,0 16,2 264,8 113,0 40,0 10,0 79,0 13,0 10,8 274,3 8,0 13,6 36,9 56,4 121,0 9,4 54,8 4,7 146,8 17,0 215,7 338,0 944,6 211,9 11,0 57,0 78,6 159,0 8,0 759,4 574,0 448,7 16,2 12,3 42,0 45,9 285,0 0,28 0,78 0,44 0,86 0,54 0,39 1,02 0,08 2,39 0,21 0,99 0,05 1,00 0,34 0,04 1,24 0,25 0,79 0,14 0,11 1,14 1,65 0,04 0,53 0,26 1,01 0,52 0,87 2,09 2,46 1,66 1,26 0,88 1,68 0,26 0,67 2,82 1,03 0,22 2,39 2,38 0,48 1,36 0,17 1,32 0,12 0,85 0,50 0,40 0,40 0,20 0,50 0,11 0,98 0,14 0,00 0,05 0,42 0,10 0,02 1,30 0,10 0,35 0,09 0,01 0,65 1,00 0,00 0,23 0,13 0,47 0,45 0,50 1,30 1,10 1,00 1,00 0,60 0,80 0,06 0,55 1,49 0,50 0,20 0,90 1,76 0,28 0,60 0,12 1,20 P/E 8,1 16,3 13,8 10,8 11,9 13,7 17,2 13,3 7,9 13,4 4,1 11,4 7,0 8,0 12,5 12,0 9,8 8,9 14,1 25,4 12,5 10,8 16,8 9,1 16,0 7,8 13,1 9,8 11,6 15,5 10,2 11,3 11,9 12,2 6,2 16,8 8,6 7,0 19,2 9,8 11,2 9,6 10,4 9,9 11,3 EV/ P/B EBITDA 0,8 0,9 5,0 1,3 2,1 0,3 2,1 1,1 0,9 0,8 0,9 1,1 0,6 1,1 0,9 2,9 1,5 2,2 4,5 0,5 2,0 1,7 1,3 0,6 1,1 0,9 1,7 0,9 1,1 4,2 2,0 0,6 1,7 1,1 0,5 2,6 1,6 0,7 1,3 2,3 2,2 1,2 1,9 0,8 4,1 5,2 5,0 8,6 7,5 7,6 6,7 7,8 9,1 5,0 17,6 4,4 3,3 3,5 4,4 NA 6,3 5,4 4,9 7,6 3,7 14,6 8,5 7,7 5,4 4,7 5,0 20,8 6,5 5,2 9,4 6,0 4,9 5,5 7,4 4,5 8,9 4,9 5,1 4,7 6,3 5,2 4,1 5,4 5,4 6,9 2,29 12,70 6,07 9,24 6,45 5,31 17,53 1,06 18,90 2,79 4,06 0,57 6,96 2,69 0,49 14,88 2,46 7,05 1,98 2,90 14,20 0,67 4,80 4,18 7,81 6,80 8,53 24,15 38,11 16,89 14,25 10,50 20,45 1,62 11,20 24,34 7,26 23,50 26,70 4,60 14,09 1,69 14,85 1,5 25,6 45,0 83,0 14,0 11,0 13,3 23,8 102,2 49,3 -10,0 8,5 4,8 15,7 -18,6 197,1 5,9 8,9 19,9 -33,0 108,0 -31,9 36,0 0,4 120,7 14,7 144,0 311,4 714,4 111,4 8,3 36,0 6,8 49,0 8,2 370,1 249,0 208,8 16,1 9,8 29,2 20,8 252,7 17,83 1615,0 1,46 2196,3 1726,0 2412,2 8,6 1893,1 1567,0 2110,0 4,27 2916,0 -1532,8 1984,5 5,7 1076,0 -1294,0 4181,0
16,6 42,5 8,7 NEG. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta. tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. 16,6 7,3 8,5 12,5 13,8 16,8 14,4 13,6 10,6 8,3 10,8 13,8 10,5 17,5 28,7 5,7 NEG. ennusteiden ääriarvot. kentyneet paikoin tuntuvastikin kesän ja syksyn aikana. pörssiyhtiöiden taseet ovat kunnossa ja niillä riittää jakokelpoi sia varoja, joten ensi vuoden osinkokeväästä voi odottaa hyvää, vaikka suhdannenäkymät ovatkin syksyn mittaan heikentyneet. TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 Yhtiö Outokumpu Outotec PKC Group Pohjola Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Sampo Sanoma Sievi Capital Sponda SRV Stockmann Stora Enso Suominen Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tikkurila UPM Uponor Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä YIT osakekurssi 19.9. tuloksen verojen jälkeen. 12,4 9,3 17,8 7,7 15,8 18,1 22,5 38,5 11,0 7,9 Voitto tulos/ osinko/ EV/ ennen alin ylin P/B EBITDA veroja, ennuste ennuste osake, osake, P/E euroa euroa meur 0,5 3,4 1,4 1,0 2,4 1,8 1,1 1,5 1,8 0,8 1,3 1,1 1,1 0,8 0,7 0,9 1,2 0,6 0,8 3,3 2,5 0,6 0,4 1,0 1,2 3,3 0,6 2,2 5,1 1,8 1,5 2,2 1,4 18,1 8,3 4,4 NA 6,6 7,9 7,6 4,4 8,2 5,4 7,8 7,5 5,2 16,5 19,7 11,9 4,3 10,2 9,2 13,1 15,7 NA 5,6 4,2 8,9 5,4 7,5 9,9 8,1 9,1 6,0 6,8 148,5 141,0 42,4 431,5 31,8 52,9 38,8 67,0 32,0 189,0 3,8 250,4 19,6 96,0 20,6 94,3 844,9 -2,0 8,0 182,6 35,2 -4,5 9,2 111,5 66,0 775,6 64,2 49,2 30,3 13,2 487,8 284,7 -112,0 117,0 33,0 384,0 25,3 39,0 31,7 48,0 27,0 85,0 1,6 185,0 11,6 87,8 10,0 65,0 -2,2 1,4 99,1 31,0 -8,1 7,5 72,0 51,2 43,7 45,0 18,7 13,2 423,9 218,1 323,7 176,0 56,0 483,0 34,0 63,5 46,0 94,3 34,6 403,7 4,0 284,0 19,6 170,9 24,0 119,9 -1,8 10,1 267,0 41,0 -0,5 12,0 131,9 70,6 78,1 57,8 39,9 13,2 573,6 337,4 0,59 2,19 1,66 1,07 0,80 0,63 0,18 0,45 0,50 1,03 0,67 2,38 1,04 0,24 0,28 0,41 0,96 0,81 -0,03 0,13 0,45 0,38 -0,07 0,37 1,15 1,09 1,14 0,61 2,33 1,18 0,91 1,70 1,67 0,29 1,03 0,81 0,50 0,40 0,31 0,12 0,30 0,26 0,60 0,40 1,32 0,85 0,14 0,17 0,15 0,81 0,30 0,09 0,00 0,19 0,20 0,70 0,75 0,60 0,59 1,29 0,71 0,75 0,96 0,85 9,9 13,6 6,2 7,0 8,8 9,3 12,8 10,2 11,8 8,2 11,0 7,7 8,8 8,6 10,7 9,8 15,3 5,7 11,7 7,5 8,8 7,7 8,2 13,5 7,6 12,1 15,0 15,4 24,8 10,9 6,6 EV/ P/B EBITDA 0,4 3,0 1,2 0,9 2,1 1,6 1,1 1,5 1,6 0,8 1,2 1,1 1,1 0,7 0,7 0,8 1,2 0,5 0,7 2,9 1,8 0,6 0,4 0,9 1,1 3,1 0,6 2,2 4,3 1,7 1,5 2,0 1,3 7,8 6,7 3,7 NA 5,5 5,7 6,2 3,9 7,2 4,7 3,2 7,7 6,3 5,3 15,4 11,8 9,3 4,1 NA 6,5 5,1 15,2 4,5 4,1 3,7 8,1 4,6 6,1 8,5 7,1 NA 5,6 5,7 -142,0 61,0 25,1 308,1 24,4 4,3 17,5 20,9 29,5 -75,0 1,1 1320,0 278,5 15,3 89,3 7,6 74,1 766,0 -15,7 0,1 -9,9 30,9 -9,2 6,7 103,3 51,0 613,5 41,7 27,6 14,0 14,4 516,6 195,0 0,30 104,8 1,97 1492,0 1399,0 1577,0 8,0 1554,0 1383,0 1734,0 594,9 1069,0 0,00 NEG. 0,00 NEG. 542,4 1024,0 ENNUSTEIDEN PERUSTEET tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännölliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiöiden tulokset. neljällä tämän vuoden osinkoennuste on laskenut kolmessa kuu Atrialla Honkarakenteella Nokialla Digialla Kaiken kaikkiaan osinkoennusteita on kesän ja syksyn aikana poikkeuksia ovat Capman, Comptel ja Raisio. 2011 5,88 29,70 10,26 7,50 7,05 5,80 2,30 4,61 5,90 8,40 7,35 18,42 9,09 2,07 3,02 4,03 14,66 4,60 0,47 1,58 3,40 3,30 0,36 2,85 9,40 14,76 8,62 7,41 34,85 18,20 22,50 18,48 11,03 voitto ennen veroja meur tulos/ osake euroa -0,68 0,59 1,09 0,72 0,78 0,00 0,08 0,13 0,46 -0,57 0,29 1,85 0,19 0,40 0,19 1,09 0,79 -0,34 0,00 -0,06 0,34 -0,15 0,27 0,69 0,83 0,99 0,37 1,22 0,56 0,93 1,96 1,12 voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin veroja, ennuste ennuste osake, osake, euroa euroa meur -2,8 114,0 34,5 403,5 24,5 36,5 28,9 46,8 28,1 140,8 0,5 215,5 12,5 91,6 12,2 54,3 755,6 -6,2 6,2 35,9 34,4 -10,7 5,9 89,9 53,0 690,7 50,0 43,5 21,1 8,6 466,9 243,0 -228,0 99,0 31,9 374,0 21,1 28,0 26,2 40,0 25,0 88,0 0,4 170,0 5,8 83,0 10,0 44,0 693,4 -6,3 3,6 0,0 29,1 -11,9 5,3 71,8 44,8 531,5 44,4 39,5 16,9 8,6 417,0 217,5 61,0 127,9 45,0 408,6 29,5 41,0 36,8 59,0 29,1 242,0 1,0 255,0 13,6 156,1 13,4 69,3 877,9 -6,0 12,2 73,4 49,0 -8,5 7,1 112,9 58,1 883,1 61,0 64,0 24,8 8,6 487,0 267,0 -0,03 1,79 1,40 0,88 0,57 0,42 0,14 0,32 0,44 0,79 0,07 2,22 0,84 0,15 0,29 0,23 0,51 0,80 -0,09 0,10 0,08 0,38 -0,18 0,23 1,01 0,83 1,13 0,47 1,92 0,81 0,58 1,68 1,39 0,25 0,83 0,68 0,46 0,40 0,20 0,11 0,30 0,24 0,60 1,23 0,80 0,12 0,16 0,12 0,71 0,30 0,00 0,06 0,00 0,18 0,00 0,12 0,70 0,70 0,58 0,55 1,13 0,65 0,70 0,88 0,72 P/E NEG. luvut numerot Atrian osinko-odotukset hiipuvat jäi alkuvuonna odotettua vai sarakkeita. tukevampi kuin kesäkuun puolivälissä, Comptelin ja Raision run saat kymmenen prosenttia
2011 191,80 69,15 52,30 43,10 136,10 71,85 159,80 83,55 118,20 74,00 99,90 35,29 138,20 131,90 81,70 141,50 226,10 113,40 95,25 105,60 152,70 131,00 99,85 78,40 88,20 125,80 87,40 57,40 276,10 179,30 28,84 46,47 117,00 61,25 62,70 540,00 33 140 66,25 356,70 771,00 43,41 markkinaarvo, MK tulos/ osake KR 11,29 3,46 5,95 4,73 8,15 5,36 17,37 5,59 40,31 6,43 11,38 3,87 11,28 12,62 7,90 10,89 13,09 7,34 9,16 6,54 9,55 49,05 16,65 37,11 7,08 13,20 6,41 8,63 20,69 15,37 1,18 4,04 6,80 5,90 6,52 24,60 6 067 4,90 35,89 25,28 3,03 tulos/ osake KR 9,62 5,96 6,87 4,46 10,24 9,08 19,30 7,26 6,52 11,85 12,16 5,49 14,06 10,81 8,36 12,40 12,31 8,53 8,00 8,20 10,88 15,16 10,29 -12,17 5,69 16,78 7,59 8,15 35,70 16,70 2,32 4,32 6,40 6,13 5,90 28,99 3 555 6,21 34,70 28,30 3,90 voitto ennen veroja, MK P/E EV/ EBITDA osinkotuotto, % tulos/ osake KR 11,21 6,56 7,52 4,88 11,14 10,44 19,84 8,10 7,56 10,61 11,64 4,92 15,20 12,22 9,73 13,58 14,23 9,21 8,46 9,67 12,48 13,95 13,54 5,37 6,90 18,20 9,03 8,83 32,43 18,46 3,21 5,00 9,49 6,55 7,19 32,79 4 128 11,07 40,51 31,41 4,10 voitto ennen veroja MK 25 199 29 054 41 838 30 531 18 491 30 874 16 928 14 212 5 860 14 924 13 427 14 564 10 322 7 377 9 029 6 618 3 539 5 592 4 797 4 324 3 977 2 481 5 254 2 075 3 438 193 997 21 243 19 029 12 113 10 511 9 879 6 514 5 238 4 117 2 929 23 727 49 876 13 991 9 042 2 611 4 413 P/E EV/ EBITDA osinkotuotto, % 317 442 225 714 211 672 186 626 161 080 152 959 99 713 99 114 90 051 85 820 79 308 77 470 63 039 58 832 57 645 52 107 48 159 47 566 40 811 36 929 36 392 36 379 31 135 29 824 28 935 401 131 140 556 93 493 79 747 73 923 58 729 47 814 41 160 30 625 17 180 313 200 142 143 61 728 54 910 41 828 35 813 21 534 25 940 37 149 27 781 16 941 26 402 16 276 12 296 5 060 17 020 13 578 16 103 9 372 6 455 7 962 5 832 3 205 4 873 8 685 3 619 3 453 4 388 3 962 -4 701 2 486 199 607 18 824 17 499 13 160 10 678 11 732 2 806 3 592 3 989 2 513 21 402 52 423 8 377 7 739 2 372 3 921 19,9 11,6 7,6 9,7 13,3 7,9 8,3 11,5 18,1 6,2 8,2 6,4 9,8 12,2 9,8 11,4 18,4 13,3 11,9 12,9 14,0 8,6 9,7 NEG. Moller-Maersk Danske Bank Carlsberg Novozymes TDC osakekurssi 19.9. 15,5 7,5 11,5 7,0 7,7 10,7 12,5 10,8 18,3 10,0 10,6 18,6 9,3 10,7 10,3 27,2 11,1 12,2 4,7 NA 6,7 8,6 4,0 NA 6,9 20,6 NA 4,6 NA 5,9 6,5 6,0 8,8 15,0 8,6 3,4 10,3 8,8 25,9 4,5 NA 8,1 1,8 5,3 NA 5,6 8,9 3,9 9,1 6,9 9,6 5,2 12,5 2,7 NA 6,1 14,1 5,2 5,0 3,5 5,6 6,5 3,5 4,9 6,3 4,2 5,1 8,1 5,5 5,7 4,3 6,5 5,1 3,4 2,7 3,1 6,3 2,4 2,3 3,9 6,5 5,7 6,2 5,2 4,9 7,0 2,4 9,6 3,1 5,9 0,6 7,7 4,4 2,2 3,0 2,6 1,5 1,2 10,0 17,1 10,5 7,0 8,8 12,2 6,9 8,1 10,3 15,6 7,0 8,6 7,2 9,1 10,8 8,4 10,4 15,9 12,3 11,3 10,9 12,2 9,4 7,4 14,6 12,8 6,9 9,7 6,5 8,5 9,7 9,0 9,3 12,3 9,4 8,7 16,5 8,0 6,0 8,8 24,5 10,6 10,4 4,0 NA 6,4 7,5 3,4 NA 6,0 18,4 NA 4,4 NA 5,3 6,0 5,3 7,9 13,5 7,4 5,4 8,8 7,8 21,3 3,4 NA 6,5 1,7 4,7 NA 5,7 8,0 3,5 8,1 5,1 9,0 4,6 11,3 2,7 NA 5,3 12,5 5,1 5,2 3,9 6,1 7,0 3,9 6,3 6,5 5,0 5,8 7,4 5,8 6,2 4,7 9,1 5,4 3,9 3,1 3,5 6,6 2,9 2,7 4,6 7,0 6,6 6,5 5,4 5,7 7,8 2,5 9,6 3,4 6,5 1,2 8,2 4,7 2,5 3,0 5,5 1,7 1,4 10,6. luvut numerot Tanskan jätti puolustuskannalla - - - - - Novo Nordiskin - - - - - Eli Lilly GlaxoSmithKline - POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2010 ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 Yhtiö RUOTSI Hennes & Mauritz Ericsson Nordea TeliaSonera Atlas Copco Volvo Svenska Handelsbanken Sandvik Investor Swedbank Scania SEB SKF Tele2 SCA Assa Abloy Swedish Match Alfa Laval Skanska Hexagon Getinge Kinnevik Electrolux Industrivärden Ratos NORJA Statoil Telenor DnB NOR Yara International Seadrill Norsk Hydro Orkla Subsea 7 Gjensidige Försikring Aker Solutions TANSKA Novo Nordisk A.P
Mykkänen T. Eräkare eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy -6,0 -7,6 0,5 -7,6 3,6 -1,3 0,6 2,2 0,5 -2,1 -3,6 4,2 0,1 1,3 3,0 3,5 0,5 -5,2 -7,8 4,3 3,2 2,9 2,5 2,3 -7,6 -9,3 -14,3 -14,4 -17,7 2,4 -4,0 -2,3 -3,9 -8,9 -13,3 -11,1 -23,7 -19,4 -23,7 0,4 -1,1 -3,1 -0,9 -7,0 -6,7 -0,5 -16,5 -10,2 -6,3 4,4 6,8 5,4 6,8 10,4 8,9 7,3 19,4 11,8 19,4 0,7 0,3 0,3 0,2 0,1 -1,0 -1,4 -0,8 -1,3 -1,0 2,1 0,313 1,75 1 0,7 0,2 1,8 2,1 0,2 2 & 2,11 0,32 1,79 1,01 0,70 2,06 1,80 2,10 2,00 12,7 24,9 400,1 10,8 22,2 9,2 96,1 16,3 8,2 Uurasmaa, Kuisma T. L. Lehto, M. Gylfe K. Larsson C. Deryng Evli/SAM Asset Mgmt M. luvut numerot Syyspuhuri pyyhkäisi rahastotuotot tyllä - - - - Danske Invest Baltic Equi- - Energyn eQ Clean PARHAAT JA HUONOIMMAT RAHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisteröidyt + ODIN Tuotto 5 v. p.a. OSAKERAHASTOT, KOKO MAAILMA Parhaat JOM Silkkitie * Fondita 2000+ Nordea Pro Stable Return Seligson & Co Global Top 25 Brands Tuotto 3 v. Sjo J. Forsström Nordea Inv. Hollekim J. Toivonen eQ Varainhoito Oy + + 2,38 2,37 1,80 1,53 1,90 -7,4 1,0 5,2 -6,3 -2,4 10,8 -5,9 -16,2 -2,2 -1,7 -45,1 -3,3 7,0 0,5 0,1 0,0 0,0 -26,8 -27,4 -32,2 -33,0 -33,3 -11,7 -22,1 -7,6 -21,8 -17,7 -36,3 -19,9 -25,5 -35,7 -17,9 -9,1 -16,4 -9,8 -15,1 -11,0 -17,3 -16,4 -17,7 -19,1 -15,1 16,1 22,3 18,4 24,7 23,5 16,9 29,3 29,8 17,2 24,3 0,4 0,0 -0,1 0,0 0,0 -1,6 -1,0 -1,1 -2,0 -1,4 2,4 2,8 1,9 1,675 2 3 2,8 2 3,3 2,8 & + 2,42 2,80 1,90 2,51 2,54 3,00 2,80 2,34 3,30 2,80 16,9 156,4 206,7 9,0 10,0 11,7 19,0 64,3 26,5 91,7 Danske Invest Russia Danske Invest Emerging Asia Säästöpankki Venäjä Taaleritehdas Zloty Osake Huonoimmat Evli New Republics Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake FIM Ukraine Danske Invest India OSAKERAHASTOT, TOIMIALARAHASTOT Parhaat ODIN Kiinteistö ODIN Offshore Aventum Global REIT Aventum Eurooppa REIT ICECAPITAL European Property Huonoimmat Aventum EM Infra ODIN Maritim Nordea Foresta eQ Consumer eQ Financial YHDISTELMÄRAHASTOT Parhaat FIM Piano Handelsbanken Takuu Plus * Nordea Vakaa Tuotto Nordea SWE Takuuturva * Handelsbanken Rahastojen rahasto 50 Huonoimmat FIM Varainhoito 70 Handelsbanken Europpa Protect * FIM Forte FIM Varainhoito 100 Head Professionals * I. Celmins M. Markitanova Danske Capital / O. Sjo Aventum Rahastoyhtiö Oy Aventum Rahastoyhtiö Oy ICECAPITAL / Brusil Aventum Rahastoyhtiö Oy J. Management & + C. Leskinen J. Karakozova Newton Inv. Nurminen HSBC Investments -0,5 + 7,1 -2,5 -1,2 -1,2 -7,7 11,6 -9,1 3,1 4,6 -0,6 11,8 -16,6 -4,0 1,5 -8,8 20,7 12,9 8,8 8,4 7,2 -6,8 -10,1 -12,0 -16,5 -19,5 -8,2 -20,1 -7,6 -7,8 -8,1 -4,1 -27,8 -22,7 -20,0 -27,0 -5,3 -10,7 -7,4 -8,5 -8,5 -6,2 -15,6 -10,8 -12,0 -13,8 17,1 20,0 15,5 16,1 16,8 12,4 17,1 18,0 15,6 21,0 1,2 0,6 0,5 0,5 0,4 -0,6 -0,7 -0,7 -1,1 -1,0 1 2 0,8 0,7 0,75 0,9 2 0 1,49 1,49 + 1,00 2,00 0,80 0,70 0,75 0,90 2,00 1,61 1,49 1,49 25,6 345,5 23,2 13,6 25,5 3,9 96,3 31,3 6,1 14,8 N-P. Ligaard Metso, Erdem J. Management SEB Ühispanga Fondid P. Chorzewski A. p.a. Tuotto 12 kk Tuotto 6 kk Riski Riski Tuotto volatili- Sharpen Hallinnointija säilytys1 kk teetti mittari palkkio (%) TERluku (%) Rahastopääoma meur Salkunhoitaja 1,2 0,7 5,7 -3,8 2,7 -4,5 1,1 0,8 6,7 -2,5 14,0 -9,6 -9,3 -16,2 -27,1 15,1 9,8 8,6 7,0 0,7 -11,8 -11,8 -14,2 -27,9 -29,6 -0,5 -11,6 -2,5 -1,5 -13,4 -17,4 -22,6 -19,4 -34,1 -31,0 -10,1 -11,9 -3,2 -4,6 -6,9 -14,7 -10,0 -9,8 -13,5 -11,9 16,4 18,8 11,0 14,0 15,0 18,2 18,7 16,4 26,3 19,2 0,9 0,5 0,7 0,4 0,0 -0,7 -0,7 -0,9 -1,1 -1,6 1,2 2 0,8 0,6 1,8 1 1,2 1,8 1,5 1,9 + 2,00 0,80 0,61 1,80 14,9 32,6 180,6 69,6 27,2 70,1 19,8 59,0 2,9 11,1 Alfred Berg Global Huonoimmat PYN Populus * Evli Sustainable Climate * OP-Ilmasto UB Puhdas Ympäristö eQ Clean Energy OSAKERAHASTOT, KEHITTYVÄT MARKKINAT Parhaat Danske Invest Baltic Equity J. Vorm Holmberg, Nilsson Fortis Investment Management USA P. Reincke T.Gylfe Kaloniemi, Holtari Reincke, Näätsaari Head Asset Management Oy
Kassan pito on osakera- haston tapa suojautua markkinalaskulta. elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja Aktia Asset Management Rahaston koko 190,1 milj. euroa Fortum 9,3 8,3 UPM 6,8 5,8 Nokia 6,2 Metso 5,8 5,9 Nokian Renkaat 5,3 5,1 Nordea 4,3 6,2 EVLI SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. luvut numerot Arvopaperi avaa tällä aukeamalla Suomeen sijoittavien osakerahastojen suurimmat sijoitukset ja vertaa muutoksia edelliskuun tilanteeseen. Kaksi uutta rahastoa seurantaan kaksi uutta rahastoa. euroa Fortum 8,3 7,9 Sampo 8,2 8,4 Kone 7,3 6,8 UPM 5,7 5,8 Teliasonera 4,8 5,3 Elisa 4,4 4,6 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. euroa Kone 9,0 9,4 Fortum 8,8 7,7 Nokian Renkaat 5,9 7,5 Metso 5,3 6,2 Teliasonera 4,5 Wärtsilä 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja T.Perälä Rahaston koko 169,1 milj. Angervuo Rahaston koko 24,3 milj. Eräkare Rahaston koko 151,8 milj. Varis Rahaston koko 159,9 milj. Kokorajoituksettoman Säästöpankki Kotimaan kolmanneksi suurin sijoitus on kassa. Auvray Rahaston koko 41,0 milj. Varis Rahaston koko 19,8 milj. euroa Amer Sports 8,9 8,7 Huhtamäki 6,2 Exel 5,0 5,4 Kemira 4,3 Vacon 4,2 Citycon 4,1 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. euroa Nokia 7,7 8,4 Fortum 6,9 7,0 UPM 5,7 6,7 Sampo 5,1 5,3 Kesko 4,6 4,2 Nokian Renkaat 4,1 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Kujala Rahaston koko 47,4 milj. euroa Amer Sports 8,8 8,8 Sampo 7,5 6,9 Nordea 6,8 7,7 Kemira 6,2 6,2 Kesko 5,1 Huhtamäki 4,9 4,8 AVENTUM HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum Rahastoyhtiö Rahaston koko 5,7 milj. euroa Fortum 9,6 9,4 Sampo 9,2 9,0 Teliasonera 5,9 5,7 Metso 5,5 6,0 Nordea 5,3 6,3 Kone 4,5 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: eQ Pankki Rahaston koko 13,1 milj. euroa Fortum 7,0 4,9 UPM 6,9 6,4 PKC Group 5,6 5,6 Outotec 5,6 6,4 Basware 5,0 Nokia 4,7 elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 15,3 milj. euroa Sampo 8,8 Fortum 7,8 Metso 6,2 UPM-Kymmene 6,1 Teliasonera 5,8 Nokian Renkaat 4,1 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. euroa Fortum 8,0 7,9 Sampo 6,6 6,6 Nokia 6,0 4,6 Metso 5,4 6,0 Nordea 4,6 4,5 UPM 4,3 5,0 -0,3 1,1 -1,5 -0,8 0,1 -0,2 0,1 -0,6 -0,9 -0,3 -0,1 0,2 0,3 0,6 -0,7 -0,6 -0,1 -0,9 -0,2 0,4 0,1 0,2 0,2 -0,6 -1,1 0,1 0,6 1,7 0,9 0,1 -0,6 0,7 0,1 0,4 2,8 -0,6 3,1 1,1 -1,4 0,7 0,5 -0,1 0,6 -0,9 0,0 0,2 0,9 1,0 -0,1 0,2 -1,9 0,4 -0,2 0,5 -0,1 -0,5 -0,2 0,2 -0,4 0,2 0,3 -0,6 -0,3 -0,4 0,7 2,3 0,5 0,6 2,1 0,5 0,0 -0,8 0,1 0,0 1,4 -0,6 0,1 -0,7. euroa Nokian Renkaat 9,9 9,2 Sampo 9,6 9,5 UPM 9,5 9,1 YIT 8,2 5,4 Amer Sports 4,9 5,5 Capman 4,8 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Parhiala Rahaston koko 307,5 milj. euroa Vaisala 4,6 4,5 Tikkurila 4,5 Pöyry 4,1 4,7 Aktia 4,0 Cargotec 3,7 Oriola 3,7 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: Danske Capital Rahaston koko 18,5 milj. Icecapital Finland Equity on ollut tähän asti käytännössä in- deksirahasto, mutta salkkukonkari Angervuon siirryttyä Icecapitaliin se on muuttunut elokuun aikana Angervuon aktii- visesti hoitamaksi rahastoksi. Aivan lilliputteihin Tuurin rahasto ei keskity: sen kärkiomistuk- set ovat 2,4 miljardin arvoinen Kesko ja 1,6 miljardin Cargotec. euroa Amer Spotrs 6,9 6,2 Outokumpu 6,5 4,2 Rautaruukki 5,4 Nokian Renkaat 5,4 4,8 Lassila & Tikanoja 4,9 4,3 YIT 4,9 elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. Nyman Rahaston koko 145,6 milj. euroa Fortum 7,0 6,8 Nordea 6,2 5,9 Nokia 6,2 Nokian Renkaat 5,9 6,5 Sampo 5,5 5,8 UPM 5,2 5,5 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 157,3 milj. euroa Nokia 9,3 6,1 Kone 8,6 7,4 Fortum 8,0 9,5 Sampo 7,9 7,2 Teliasonera 4,7 Wärtsilä 4,5 4,0 ICECAPITAL FINLAND EQUITY UUSI Salkunhoitaja: H. euroa Nokia 9,5 9,6 Fortum 9,3 9,1 Sampo 7,8 7,5 Kone 5,6 5,0 Nokian Renkaat 4,5 5,2 Teliasonera 4,2 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: M. euroa Fortum 9,5 9,5 Sampo 9,2 9,3 Teliasonera 6,0 5,9 Metso 5,4 6,1 Nordea 4,8 5,7 Amer Sports 4,5 4,7 DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: Danske Capital / J. Toinen uusi seurattava salkku on Sääs- töpankki Pienyhtiöt. Svartbäck Rahaston koko 32,5 milj. euroa YIT 9,2 9,1 Cargotec 7,7 7,1 Wärtsilä 7,6 5,9 Basware 6,8 5,9 Kone 5,9 Tikkurila 4,9 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Larsson ja A. Kaloniemi, M. Heikkinen Rahaston koko 85,6 milj. Perälä Rahaston koko 44,7 milj
Hämäläinen, E. euroa Amer Sports 7,5 7,3 UPM 6,9 6,9 Nordea 6,1 5,7 Kemira 5,7 5,8 Stora Enso 4,8 5,0 Sampo 4,7 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 21,1 milj. päivän päätöskursseilla. Tuuri Rahaston koko 6,5 milj. Euromääräiset arvot on laskettu syyskuun 20. luvut numerot elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Kohonen Rahaston koko 99,2 milj. euroa Vacon 7,7 7,0 PKC 6,5 6,5 Amer Sports 6,1 5,9 Basware 6,1 5,4 M-Real 5,2 6,0 Huhtamäki 5,0 4,8 SEB GYLLENBERG FINLANDIA Salkunhoitaja: J. Tuutti Rahaston koko 7,5 milj.euroa UPM 10,6 15,0 Stora Enso 8,1 4,7 Sampo 7,9 Wärtsilä 7,6 UPM 7,3 Nordea 6,7 9,3 0,7 0,8 0,9 -0,3 0,7 0,2 0,7 -0,8 0,2 0,2 0,0 0,4 -0,1 -0,2 1,0 0,3 0,1 -0,4 -0,7 2,4 0,4 -0,4 0,3 -0,1 -0,4 -1,0 0,9 1,1 0,1 -1,1 -0,4 0,2 0,3 0,1 0,1 0,5 -0,7 -4,4 3,4 -2,6 0,1 -1,8 0,5 0,6 -1,3 -0,3 4,2 -0,3 -0,7 -0,5 0,5 0,9 -1,6 0,5 19.9.2011 Osake Kemira UPM Wärtsilä Metso Konecranes Rautaruukki Sanoma Cargotec B Elisa Kesko B Kone B Neste Oil Nokian Renkaat Orion B Outotec Pohjola A Stora Enso R Tieto Outokumpu YIT Nokia Fortum Sampo Yhteensä Osakkeita, kpl 639 247 1 828 400 580 000 373 181 6 941 868 760 000 38 192 619 514 480 277 112 30 000 230 000 557 940 160 000 0 224 883 370 000 571 000 212 000 736 057 415 300 2 340 000 1 111 404 847 001 57 912 492 Arvo, euroa 5 523 094 16 035 068 10 793 800 9 180 253 118 497 687 6 399 200 346 788 981 9 795 699 4 164 993 727 800 8 940 100 3 989 271 3 926 400 0 6 885 917 2 815 700 2 677 990 1 975 840 4 401 621 4 589 065 10 179 000 20 449 834 15 898 209 614 635 521 Muutos 1kk, kpl 120 000 84 000 35 000 23 000 20 000 40 000 30 000 10 000 0 0 0 0 0 0 10 000 148 000 96 000 0 -20 000 -36 000 -155 000 -39 049 -90 000 275 951 Muutos 1kk, euroa 1 036 800 736 680 651 350 565 800 341 400 336 800 272 400 190 400 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -119 600 -397 800 -674 250 -718 502 -1 689 300 532 178 Muutos vuoden alusta, kpl 122 000 114 000 90 000 183 000 684 300 50 000 120 000 -20 521 0 30 000 -80 000 -77 760 -40 000 -100 900 -117 -30 000 176 000 -95 051 10 000 40 000 -552 303 -159 049 -100 000 363 599 Muutos vuoden alusta, euroa -130 416 -9 320 908 -16 474 700 1 981 902 -89 003 268 -6 111 000 -272 652 531 -8 875 836 -451 693 727 800 -3 503 300 -4 103 190 -2 123 600 -1 658 796 -1 994 833 -1 160 300 -699 260 -2 316 733 -5 276 719 -3 517 415 -9 344 045 -7 652 587 -5 835 464 -449 496 891 Muutos vuoden alusta (kpl), % 24 7 18 96 11 7 0 -4 0 NA -26 -12 -20 -100 0 -8 45 -31 1 11 -19 -13 -11 1 Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. euroa Konecranes 8,1 7,9 Kemira 7,8 7,4 Cargotec 7,2 7,1 Outotec 6,9 6,8 YIT 6,2 5,7 Pöyry 4,2 4,9 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Haugen Rahaston koko 176,0 milj. euroa Fortum 9,5 8,6 Nokia 7,5 Kone 7,3 6,2 Teliasonera 6,1 6,0 Nordea 5,0 6,0 UPM 5,0 5,4 OP-FOCUS Salkunhoitaja: S. Högström Rahaston koko 49,6 milj. euroa Kesko 8,2 Cargotec 6,3 Raisio 5,8 Amer Sports 4,3 Sanoma 3,9 Ramirent 3,8 elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. euroa Fortum 9,6 9,1 Teliasonera 7,1 6,2 Nordea 7,0 8,6 Nokia 6,0 UPM 6,0 5,5 Amer Sports 4,9 elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. euroa Fortum 9,54 9,8 Nokia 8,55 4,4 Kassa 7,15 Sampo 6,25 6,5 Stora Enso 4,07 4,8 UPM 4,05 4,5 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT UUSI Salkunhoitaja: O. Hämäläinen, E. Hämäläinen, E. Kilpeläinen Rahaston koko 224,3 milj. Seurattavat salkut: Aatos Erkko (Asipex), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT Holding), Ingmanit (Ingman Finance), Mikko Laakkonen, Kari Niemistö (Oy Selective Investor) ja Göran Sundholm.. Lindén Rahaston koko 196,8 milj. euroa Fortum 8,3 7,3 Sampo 6,6 6,4 Amer Sports 5,5 5,4 Nokian Renkaat 5,2 5,6 Huhtamäki 5,1 Rapala 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: S. Heikkilä Rahaston koko 76,5 milj. Parhiala Rahaston koko 28,4 milj. Lindén ja L. euroa Nokian Renkaat 11,7 11,0 Nordea 11,3 10,5 YIT 10,3 9,4 Seligson OMX Helsinki 25 9,0 UPM 6,9 7,2 Outotec 6,4 ODIN Salkunhoitaja: T. euroa Fortum 11,2 11,1 Nokia 8,6 Nokian Renkaat 8,4 10,2 UPM 7,8 7,3 Kone 7,0 6,4 Nordea 6,7 8,0 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kohonen Rahaston koko 183,8 milj. euroa Fortum 5,1 Vaisala 5,0 5,1 Pohjola 4,4 Olvi 4,4 UPM 4,2 4,5 Kone 4,1 5,2 VISIO FINLAND 140/40 Salkunhoitaja: P. Kohonen Rahaston koko 525,8 milj. Tuuri Rahaston koko 137,4 milj. euroa Sampo 9,0 9,7 Nokia 9,0 6,5 Stora Enso 7,4 7,0 Metso 7,4 7,8 Nokian Renkaat 6,9 6,6 YIT 4,8 SEB GYLLENBERG SMALL FIRM Salkunhoitaja: J
luvut numerot Arvopaperi esittelee näillä sivuilla korko-, valuutta- ja raaka-ainedataa. Pelkoa korkomaailmassa näkyy korko- markkinoilla entistä selvemmin. Tilanne pankkien välisessä rahoituksessa muistuttaa hälyttävästi muutaman vuoden takaisia tunnelmia. Tilanteen kiristyminen näkyy myös yri- tyslainoissa. Riskilisät vakuudetto- mien ja vakuudellisten lainainstrument- tien välillä ovat leventyneet syksyn aikana selvästi. Elokuun puolivälissä spredit olivat - pisteessä. SUOMI SAKSA 4,5 4,0 3,5 3,0 INTIA KIINA 9,0 12,0 10,0 7,0 8,0 5,0 6,0 2,5 2,0 9/2008 9/2011 4,0 3,0 9/2008 9/2011 9/2008 9/2011 USA SAKSA 5,0 10,0 AAA-LUOKITELLUT 4,5 4,0 3,5 7,0 3,0 9/2010 9/2011 4,0 9/2010 9/2011. "Epäluuloisuus leviää ja spredit kasvavat. Käytännössä rahoitusmarkkinat ovat kiinni ja likviditeettitilanne on superstressaan- tunut", Nordean toimitusjohtaja Clausen - mässä seminaarissa. AAA-luokiteltujen ja BBB-luo- kiteltujen eurooppalaisten yrityslainojen korkoero on venähtänyt liki 400 korkopis- teeseen
luvut numerot 1,50 Suhdanteet painavat kuparin hintaa - - - - 1,46 1,42 1,38 - - - 1,34 1,30 9/2010 9/2011 380 Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Kulta Kupari Alumiini Lyijy Nikkeli Palladium Sinkki Hopea Tina Lämmitysöljy, NYMEX hinta, muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta dollaria 1kk,% 1v, % 3v, % 5v,% 1v, dollaria 3v, dollaria 5v, dollaria 5v, dollaria 5v, dollaria 125,81 85,70 1 794 8 415 2 310 2 321 21 090 710,35 2 094 40,46 22 645 2,94 3,83 0,0 4,2 -2,9 -4,2 0,0 0,2 -2,2 -5,1 -3,2 -3,6 -2,2 1,1 -2,8 61,3 16,3 40,8 8,5 7,1 5,1 -10,0 30,7 -3,3 94,1 -4,7 39,9 -4,8 31,8 -18,0 106,4 22,0 -6,2 26,7 30,1 199,8 22,2 233,0 31,7 1,3 -49,2 101,4 39,0 207,5 12,8 -3,3 71,2 -26,0 132,9 -36,5 270,9 152,3 73,5 -23,5 109,3 92,6 1 479 9 117 2 463 2 505 24 310 741,8 2303 33,5 27 459 2,8 4,2 81,1 76,0 1 174 6 866 2 059 2 026 19 140 467,7 1942 21,3 19 336 2,2 4,5 82,8 79,8 1 007 7 096 2 323 2 166 24 339 429,9 2350 18,6 18 020 2,3 5,9 33,94 30,81 561 2 765 1 254 880 8 810 162,10 1042 8,88 8 875 1,13 2,51 145,12 145,63 1 895 10 148 3 292 3 980 54 200 857,25 4620 48,70 33 255 4,11 13,58 320 260 31.8.2010 31.8.2011 Maakaasu, Henry Hub Suomen Pankki varoittelee - - - Maa, alue Suomi, bkt:n kasvu, % Suomi, viennin kasvu, % Suomi, yksityinen kulutus, % Suomi, yksityiset investoinnit, % Maailma, bkt:n kasvu, % Yhdysvallat, bkt:n kasvu, % EU20, bkt:n kasvu, % Japani, bkt:n kasvu, % Maailmankaupan kasvu, % 2010 3,1 5,1 2,6 0,9 5,2 3,0 1,7 4,0 13,5 2011e 3,8 8,0 2,7 6,3 3,9 1,5 1,6 -0,6 6,2 2012e 2,6 7,0 2,0 6,4 3,6 1,9 0,9 2,4 6,1 2013e 2,4 7,2 1,8 5,5 4,0 2,6 1,7 1,3 7,1 - -
luvut numerot OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2011 ENNUSTEET 2012 TUOTOT 1V. TUOTOT 5V. yhtiö Affecto Ahlstrom Aktia Aldata Solution Alma Media Amanda Capital Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit BioTie Therapies Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elcoteq Elecster Elektrobit Elisa Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Geosentric Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Interavanti Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen M-Real Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Norvestia Nurminen Logistics Okmetic osakekurssi 19.9. TUOTOT 3V. 2011 2,29 12,70 5,42 0,60 6,07 1,60 9,24 6,45 0,26 5,31 17,53 2,21 0,41 1,06 18,90 0,09 2,79 4,06 0,57 6,96 2,69 0,33 0,87 0,26 4,10 0,49 14,88 2,46 7,05 1,98 2,90 7,65 14,20 17,83 0,01 0,67 4,80 4,18 7,81 6,80 0,42 3,89 0,86 8,53 16,45 24,15 6,98 38,11 16,89 14,25 10,50 20,45 1,62 11,20 5,85 24,34 4,50 7,26 4,27 23,50 26,70 6,20 1,92 4,60 kurssimuutos 1 kk,% 2,2 7,2 1,5 0,0 -0,5 4,6 15,5 -6,8 18,2 2,1 -24,7 -6,0 -4,7 -0,9 -6,6 0,0 12,5 -3,3 21,3 -14,9 -4,9 -2,9 -3,3 -18,8 1,2 -12,5 7,7 -4,7 -6,1 0,0 0,3 -3,0 10,1 2,3 0,0 -20,2 7,6 1,5 0,4 1,2 -16,0 34,6 0,0 1,7 -2,1 -1,6 -5,5 1,8 0,4 1,8 4,6 -2,9 9,5 -6,7 3,5 1,3 -25,1 2,2 5,0 -3,6 -0,7 -2,5 1,1 -2,1 osinko/ osake 2010 0,06 0,88 0,30 0,00 0,70 0,00 0,30 0,42 0,00 0,25 0,40 0,00 0,00 0,12 0,61 0,00 0,10 0,00 0,04 0,10 0,27 0,00 0,00 0,00 0,17 0,00 0,90 0,10 0,50 0,06 0,00 0,00 1,90 1,00 0,00 0,00 0,22 0,10 0,44 0,50 0,00 0,05 0,00 0,48 0,40 1,30 0,30 0,90 1,00 0,90 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,55 0,25 0,35 0,40 0,65 2,10 0,50 0,00 0,30 osinko/ osake, euroa 0,10 0,88 0,31 0,00 0,50 0,35 0,40 0,15 0,44 0,00 0,00 0,09 0,95 0,00 0,14 0,00 0,04 0,25 0,09 0,01 0,03 0,00 0,17 0,02 1,30 0,10 0,30 0,07 0,00 0,00 0,60 1,00 0,00 0,19 0,12 0,44 0,50 0,00 0,00 0,49 0,98 1,30 0,40 1,01 1,00 0,90 0,55 0,65 0,00 0,45 0,45 1,40 0,35 0,15 0,89 1,88 0,00 0,30 voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 43 156 49 106 47 105 4,4 6,9 5,6 8,2 3,8 6,2 2,8 2,5 0,12 0,85 0,33 0,00 0,50 0,40 0,40 0,20 0,50 0,00 0,00 0,11 0,98 0,00 0,14 0,00 0,05 0,42 0,10 0,02 0,03 0,00 0,17 0,02 1,30 0,10 0,35 0,09 0,01 0,11 0,65 1,00 0,00 0,23 0,13 0,47 0,45 0,00 0,00 0,50 0,90 1,30 0,40 1,10 1,00 1,00 0,60 0,80 0,06 0,55 0,45 1,49 0,50 0,20 0,90 1,76 0,00 0,28 voiton- osinkojako,% tuotto,% 42 109 45 114 47 74 51 49 5,2 6,7 6,0 8,2 4,3 6,2 3,8 2,9 kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v, % -3,4 -23,5 -26,1 3,4 -8,4 3,2 5,1 -14,2 62,5 -50,6 -9,6 -3,1 -4,7 -25,9 -36,0 -23,2 -4,1 -31,3 -31,3 -42,8 -50,4 -13,2 27,9 -83,4 -12,8 -45,6 -5,0 -18,8 29,4 -10,8 -40,2 -7,8 14,0 -7,7 -66,7 -46,4 -38,0 -2,8 -15,4 5,6 -32,3 2,4 -62,6 -13,0 -2,1 -26,6 -7,2 1,4 -34,8 -20,8 -19,8 -16,6 -46,5 0,3 -9,3 -24,0 -22,4 -33,7 -43,9 -4,3 12,5 -21,5 -37,9 -3,4 1 v,% -1,0 -19,6 -22,8 3,4 -0,9 3,2 8,6 -10,1 62,5 -49,0 -8,2 -3,1 -4,7 -20,3 -34,8 -23,2 0,1 -31,3 -27,5 -42,5 -47,2 -13,2 27,9 -83,4 -9,3 -45,6 3,6 -16,2 37,0 -8,5 -40,2 -7,8 17,9 -3,8 -66,7 -46,4 -36,0 -0,9 -11,4 11,9 -32,3 3,9 -62,6 -9,1 3,7 -23,6 -4,1 3,7 -32,7 -16,8 -16,4 -15,1 -46,5 4,1 -4,3 -20,9 -19,6 -32,0 -40,1 -2,4 19,2 -16,3 -37,9 1,3 3 v,% -35,5 -6,6 3 v,% -27,5 10,2 -41,7 -12,3 -44,6 32,3 53,2 225,0 -55,7 160,3 43,5 -25,5 -42,9 16,3 -28,4 19,7 -55,4 -49,8 11,5 2,6 -2,9 9,2 -92,8 -20,9 -13,9 32,8 -42,2 9,5 1,7 -37,0 -32,0 80,2 -14,1 -80,0 -71,3 -0,3 1,2 30,1 -1,7 -58,0 -14,7 -72,5 66,8 11,4 42,9 -14,0 96,3 -4,0 4,6 -19,4 12,1 31,7 3,1 -10,9 35,6 -44,1 -45,5 -66,2 8,9 41,5 9,4 -55,0 63,3 5 v,% -21,0 -36,5 5 v,% -4,9 -17,3 -67,2 14,1 -34,3 -21,5 48,0 -85,6 -62,6 56,4 4,7 -7,0 -51,5 -34,9 -82,1 -3,6 -28,9 -52,3 -33,9 0,2 -10,8 -30,1 -97,6 -9,8 -67,8 42,9 -3,1 -33,0 15,9 -73,8 -49,7 96,4 12,9 -95,7 -80,9 -40,9 -19,2 -27,2 37,2 -82,1 9,4 -70,7 31,8 18,2 -6,9 10,7 141,2 36,4 -12,4 -19,6 -20,0 -56,7 3,8 20,3 12,6 -27,9 -61,4 -64,7 85,8 81,5 -0,5 -37,8 60,3 52 300 39 69 143 43 31 37 41 33 110 48 40 64 8,5 5,0 5,0 7,0 3,6 3,3 3,0 3,9 4,1 3,1 8,7 4,1 4,3 3,5 131 41 67 100 42 30 48 41 36 51 105 40 44 64 4 20 57 61 9,9 5,2 5,0 8,8 6,0 3,8 6,1 3,7 4,1 4,1 8,7 4,1 5,0 4,5 0,2 1,4 4,6 5,6 59 64 4,2 5,6 83 49 51 81 3,9 3,0 5,6 7,4 43 50 47 87 4,7 3,1 6,0 6,6 56 58 67 47 45 74 80 74 56 132 280 60 103 73 40 73 5,7 5,9 5,4 5,7 2,6 5,9 6,3 5,2 3,2 4,0 7,7 5,7 4,8 3,5 3,8 7,0 57 64 62 52 45 60 79 68 48 23 83 110 53 49 90 38 74 5,9 5,5 5,4 5,7 2,9 5,9 7,0 5,7 3,9 3,7 4,9 7,7 6,1 6,9 4,7 3,8 6,6 47 6,4 57 6,0 -41,7 -27,7 -44,6 21,8 26,7 225,0 -58,8 143,5 43,5 -25,5 -48,0 2,8 -28,4 6,0 -57,9 -56,8 6,8 -8,8 -2,9 3,5 -92,8 -28,7 -13,9 11,4 -46,3 -0,6 -6,3 -37,0 -32,0 55,1 -27,3 -80,0 -72,7 -10,7 -0,7 12,4 -15,3 -58,0 -19,0 -72,5 44,3 -5,5 25,3 -20,7 76,8 -16,6 -10,9 -29,3 4,1 31,7 -9,8 -27,2 16,5 -50,0 -51,8 -70,9 0,7 21,4 -7,3 -55,9 49,8 -67,2 -20,1 -45,2 -32,4 8,5 -85,6 -67,6 41,9 4,7 -7,0 -59,8 -45,5 -82,1 -20,5 -37,9 -61,7 -40,3 -15,9 -10,8 -36,9 -97,7 -23,5 -70,5 9,9 -16,6 -41,5 2,4 -74,8 -50,9 46,7 -14,3 -95,7 -82,8 -49,5 -25,4 -42,8 0,2 -82,1 -7,1 -73,2 0,7 -8,6 -25,2 -7,2 109,4 12,4 -32,1 -32,9 -31,8 -58,6 -16,1 -10,0 -15,0 -40,9 -68,6 -71,1 66,0 43,5 -26,5 -42,2 41,1
Pelissä on aika monta Mustaa- Pekkaa, kun Kreikan velka huitelee jossain 330 miljardin euron tienoilla. Arvo Rein noudattaa Taaleritehtaalle tuttua Mika Heikkilän ja Vesa Puttosen Salkunhoitaja Jonas Koivulan mukaan saksalainen jämpti mentali- teetti on niin lähellä suomalaista, että saksalaiseen pieneen perheomistukseen usein nojaavaan johtamiskulttuuriin on helppo luottaa. piristymistä osoittavia merkkejä. Portugalin todennäköisyys on runsaat 60 prosenttia, Irlannin yli 50 prosenttia ja Italian ja Espanjan noin 30 prosenttia. Vuonna 2008 löytyneestä hipusta pyydetään 70 000 euroa. Laskua seurasi toipuminen, enää muistaa 2030 vuoden takaista joka oli nopea ja lyhyt. 1990-luvun laman aikana mutta py- Markkinoilla on sytteli pitkään noin siirrytty maanis-dep- 60 miljardin euron lu- POHJAT ressiiviseen moodin, OTETAAN ENNEN kemissa. Näissä oloissa kreikkalaista tai irlantilaista rahastoa olisikin vaikeampi markkinoida. M A R K U S S A L I N Pohjois-Euroopan Kreikka E Kultaakin kalliimpaa noin unssi mieheen eli noin 30 grammaa jokaista lähes seitsemää miljardia asukasta kohti. velka joitakin miljardeja euroja. Maailman ja Euroopan mitassa pie- nen Suomen ongelmat saattavat tun- KIRJOITTAJA ON entinen Arvopaperin analyytikko, joka työskentelee nykyisin Icecapitalissa.. Keskipitkällä hidastumassa, yritysmaailmasta ja mak- tähtäimellä Euroopan Japani on muut- roluvuista löytyy sitkeyttä ja jopa pientä tumassa Pohjois-Euroopan Kreikaksi. Yhden gramman kultahiekkaa saa 43 eurolla. lokuun alun pörssien syväkyykys- tua vähäpätöisiltä. Suomea on kehuttu sä housunsaumat ritisivät monil- mallivaltioksi, mutta tuskinpa kukaan la. Tuolla jokamiesluokan hipulla ei pääsisi esimerkiksi Lapista löyty- neiden kultahippujen top ten -listalle, sillä tänäkin kesänä Lemmenjoelta kaivettiin esiin jopa 85 gramman kultakimpale. televat kursseja villisti euron raja häämöttää suuntaan ja toiseen. Vaikka kasvu on jo parin vuoden päässä. pysähtyminen pian Lehman Brothersin konkurssin jälkeen. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat ry- peneet yrittäessään valloittaa Saksaa, mutta ehkä Taaleritehdas saa vihdoin todistettua suomalaisille, että Seppo Räty oli pahasti pielessä arvioides- saan Saksaa vuonna 1993 Stuttgartin MM-kisojen keihäänheiton karsintojen jälkeen. Housut eivät vieläkään ratkenneet, eikä Velka revähti ensimmäisen kerran sulkijalihaskaan toistaiseksi pettänyt. Jos joku on sattunut kysymään, koska pohjat otetaan, olen tyytynyt vastaamaan että ennen kapak- kaan lähtöä. sijoitusmaailman ilmiöt Saksa on vahva maa suomalaisille saksan- kielisiin maihin Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin sijoittavan osakerahaston. Uusi huoles- jossa huhut, uutiset tuttava nousutrendi sekä uudet ja vanhat KAPAKKAAN alkoi pari vuotta sit- poppakonstit heilut- ten, ja sadan miljardin LÄHTÖÄ. Kreikkaa ei siis pelasta enää mikään, ja iso osa veloista muuttuu luottotap- pioiksi. Puheet euroopanlaajuisesta pankkikrii- sistä ovat kuitenkin omituista höpötys- tä, jos kriisi saadaan rajattua Kreikkaan. Suurin nyt myynnissä oleva kimpale Lapin kultaan erikoistuneen Hippute- os-verkkokaupan valikoimassa on nyt 192 gramman "isomus". Euroopan velkakriisin kurjuutta ehkä lahjomattomimmin kuvaavat luottojohdannaismarkkinat pitävät Kreikan ajautumista velkajärejeste- lyyn jo 99,9-prosenttisen todennä- köisenä. Viisihenkisen perheen talousjohtajana Ostopäätösten tekeminen on sijoitta- ahteria kylmää ajatus siitä, että olemme jalle kuitenkin vaikeaa, kun lähimuistis- ihan pyytämättä yksiön verran velkaa sa tykyttää maailman talouden totaali- ulkomaille. Kuukauden ku- Suomea, kun valtion velan osuus kan- luttua joissakin pörsseissä testailtiin santuotteesta oli alle 20 prosenttia ja jo uudestaan elokuun pohjalukemia. Kaikkien aikojen suurin Suomesta löytynyt hippu painoi peräti 400 grammaa. Päähuomio pitäisi nyt kohdistaa muiden ongelmavaltoiden juurihoitoon
kirjat Neljä kommenttia Erottajasta - - - " K aro Hämäläinen - - - - Erottaja - - " - - K - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tur- huuksien rovio - - - - - - - - - - - - - - - - - " - - - " T -
Mistä löydämme instanssin, jolla on kyky ratkaista yhä paheneva ongelma?. Kaiken tämä näki ja koki aikalainen, Jean-Si- mon Berthélemy (17431811), joka leipätyökseen maalasi historiallisia tapahtumia hovin käyttämi- en residenssien kattoihin. P arhaat yritykset uudis- tuvat, muuttavat omaa toimialaansa tai jopa valloittavat uusia toimialoja. Myös Adam Smith kytki talouden moraaliin. Talous ja yhteiskuntateoria -kirjasarjan ensimmäinen, vanhaa maailmaa käsittelevä osa kuitenkin osoittaa, että homo economicuksessa on ueita hahmoja laskelmoi- vasta egoistista luotettavaan kauppakumppaniin. pitkän aikavälin investointi, - sairaalan jonotusaikoja, joten odotustiloja voitiin ottaa uut- teen käyttöön eikä miljoo- nia maksaa lisärakennusta tarvittu. Aleksanteri löytää Gordioksen sotavaunut, jotka on sidottu mielipuolisen vaikealla solmulla kiinni temppelin paaluun. 14.7.1789 väkijoukko hyökkäsi Bas- tiljin linnoitukseen ja aloitti vallankumouksen. Esimerkiksi brittiläi- nen sairaala meni Ferrarin formulavarikolle hakemaan oppia siitä, kuinka leikkaus- salissa operoidaan tehok- kaammin, toinen lähetti johtajia Toyotalle opettele- maan jatkuvaa toiminnan te- hostamista ja kolmas sairaala palkkasi johtajan hotelliketju Ritz-Carltonilta, minkä jäl- keen potilaat oppivat hyvän ravinnon merkityksen. Aleksanteri Suuresta tuli Aasian valtias, aivan kuten oraakkeli ennusti. Berthélemyn taulussa Aleksanteri on juuri leikannut irti solmun, jolla Gordios oli sitonut Zeukselle pyhittämänsä vaunut. Tämä kirja ei kuitenkaan ole Applesta. Samoin talouden toimijaa homo economicusta pidetään parantumattomana oman edun ajajana. Teoksessaan Aleksan- teri leikkaa Gordionin solmun taiteilija kuvaa ta- pahtumakulkua, joka alkoi Aleksanteri Suuren tultua sydäntalvella 333 eaa. Practically Radical antaa konkreettisia ohjeita ja muis- tuttaa, että muillakin kuin poikkeuksellisen lahjakkailla johtajilla on mahdollisuus kaivaa esiin tarvittavat ideat ja voimavarat. kirjat TA I D E Gordionin solmussa Talous ja moraali (toim.) Vanha maailma. Gordionin solmua käytetään usein ratkaisemat- toman ongelman metaforana. Fryygian kuningas Gordios on asettanut jälkipolville mo- nimutkaisen ongelman Gordionin solmun. Taylor antaa kommentin myös Nokiasta. Oraakkeli ennusti, että solmun avaajasta tulee Aasian kuningas. 320 s., William Morrow. T alous ja markkinavoi- mat mielletään usein omalakiseksi koneis- toksi, jota ei voi muuttaa. perustaja William Taylor esittelee mallikelpoisia yri- tyksiä. Akvi- nolainen kielsi koronoton, koska siinä pyritään hyöty- mään toisen hädästä. 350 s. Berthélemy kuvaa- kin teoksessaan, kuinka tärkeää on irrottaa ongel- ma tietoisesti asiayhteydestään uuden ratkaisun hakemiseksi. Aleksanteri kykenee asettamaan ongelman uuteen kontekstiin, jolloin ratkaisukin löytyy. Kirjassa esitellään talou- den teoreetikkoja Aristo- teleesta ja Tuomas Akvi- nolaisesta David Ricar- doon ja Karl Marxiin. Se löytyy löytyy YouTubesta hakemalla "Taylor on Nokia". . Fryygiaan. Gaudeamus. Käytännöllisesti radikaali Not-so-crazy ways to transform your company, shake up your industry, and challenge yourself. Smith kannatti vapaakauppaa, koska uskoi näkymättömän käden ohjaavan taloutta siten, että toiveitaan esittävät kuluttajat ja niihin vastaavat tuottajat molemmat hyöty- vät kaupassa. Aristoteleelle raha ei ole tavara vaan vain vaihdon väline, jonka tehtävänä on palvella hyvää elämää. Ranskan Gordionin solmu alkoi purkautua, ja Ranska julistautuikin tasavallaksi 22.9.1792. Kansa oli saanut tarpeekseen. Poliittisessa velkakriisissä painiva Eurooppa hyörii oman Gordionin solmunsa kimpussa
pörssiristikko pörssi Laatinut Suomen Ristikkosampo
Pitääkö Koneen vahva isku. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. liittoon. 020 442 4100 (mape 8.1516.30). *) Puhelun hinta (sis. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. Lokakuun Arvopaperissa kerromme vuoden 2011 mainetutki- muksen menestyjät, nousijat ja laskijat. maan ulkomaanpuhelumaksu.. 2011: kestotilaus 109 /12 kk, määräaikaistilaus 116 /12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti , puhelin 020 442 4100. Viimevuotisessa ran- kingissa Kone oli kirkas ykkönen, ja lisäksi sen pääjohtaja äänestettiin parhaaksi pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi. Jatkuuko Kemiran kiri. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. lokakuuta. Tilaus *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2011: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto- opas + 4 Arvoasunto-lehteä + 4 Talouselämä Platinum -lehteä = 20 lehteä. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. Tilaushinnat v. Oikeneeko Marimekon syöksy. Arvopaperi 10/2011 ilmestyy 27. seuraavassa numerossa E L O K U U N R A T K A I S U 2011 Seuraavassa numerossa Kone on ollut viime vuosien menes- tyjä pörssiyhtiöiden mainetutkimuksessa
Luottamuksen säilyminen erityisesti Italian ja Espanjan valtionlainoi- hin on äärimmäisen tärkeää. Ihan kuin jotkut bondi- t mitään. toteutuu. Suomi velanotto kaikki mahdollinen infra uusien nurin, mutta eurobondeilla saadaan sakut pitää Suomessa toteuttaa. Sen jälkeen Kreikan obligaatiot uudelleenjärjestellään. Erittäin huonossa vaihtoehdossa jat- kamme vakuuksista vänkäämistä, kaa- damme Kreikka-paketin ja vaarannamme koko eurojärjestelmän tulevaisuuden, kun luottamus yhtenäiseen Eurooppaan mure- nee lopullisesti. raven1 www.arvopaperi.fi/ Arvopaperin kumppani- blogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista. Koonnut Anne Leino " Kumppaniblogeista poimittua ovat väärä ja jopa vaarallinen tapa yrittää hoitaa valtionvel- kakriisiä. Koonnut Katja Rapeli Eipäs, vaan se on tervettä järkeä, koska eurobondit tarkottaisi, että vastuullisesta taloudenhoidosta tästä tuomiopäivään palkittaisiin muiden lainojen maksamisella. blackrock Eikös horstin oikeuslaitos tulkinnut nuo juuri lainvastaisiksi. Miten sitten ongelma kannattaisi hoitaa. Kunhan asiaa 404 riittävän kauan jauhetaan, niiden vastustus pikkuhiljaa vähenee. kusteluissa esille. Kun katsoo historiaa, kriisirajana voi pitää 60 prosentin valtionvelka-astetta. Samalla tavalla kuin hoidimme pankkila- man: eurooppalaisen pankkijärjestelmän lisäpääomituksella, niin että EKP printtaa lisää euroja, joilla se pääomittaa itseään ja niitä muita pankkeja, jotka eivät kestä Kreikan ja muiden kriisivaltioiden maksuky- vyttömyystapahtumaa. liittovaltiota ajavat tahot käyttäi- Eurobondit on nyt nostettu kes- sivät kriisiä hyväkseen. , salkunhoitaja, Evli ". hyväksyä ne. Ja Suomi raven1 varsinkin. Ehkä Sama vaikutelma tuli katsoessa Barro- saksalaisistakin 20 prosenttia voi lopulta son puhetta. Eurobondit Selvähän tuo on, kansallismieliset ja fe- 2. Matteus Ainoat vaihtoehdot tässä ovat: 1. Jos vel- kaa on enemmän, korkokustannus muo- dostuu niin suureksi, että velan maksusta tulee mahdotonta. Missään nimessä velkoja ei pidä pyrkiä lyhentämään. peuhu Semmoinen se on se itsekäs nationalisti, paha ei jaa paljostakaan puhdassieluiselle federalistille. Kulisseissa kova Niin vaihtoehto 1. Tulee lopullinen kupla ja romahdus. Euroalueen hajoaminen deralistit ovat vastakkain. , sijoitusjohtaja, Veritas pitävän kynsin ja hampain kiinni vakuusvaatimuksesta, hallituksella on huonoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Jos noi bondit tulee, No melko sama Suomi olisi suossa muu- niin aikaisemmin tänään mainittu järjetön tenkin kymmenen vuoden päästä. Happy Nationalistien venkoilua, eivät penteleet suostu köpöttelemään teurastamon rek- kaan vapaaehtoisesti. Eu AP Areena on Suomen vanhin sijoitusaiheinen keskustelupalsta netissä. Huono vaihtoehto on se, että Suomi joutuu lopulta jättäytymään pois yhteisistä tukipaketeista. www.arvopaperi.fi/areena/ areena ro Eurobondit tulee, sille ei voi Siltä näyttää. Samalla luovutamme pois pitkäksi aikaa vaivalla rakennetun poliittisen paino- arvomme ja vaikutusvaltamme EU:ssa. Eurooppa is gone. Saku ei oikein lämpene ajatukselle. Tästä seuraa vielä iso hässäkkä. tään. takaamaan. Toki pääomia voi siirtää maan sisällä, jos yksityinen sektori on vara- kas. Ei voi mi- vääntö. Arvopaperin toimitus kokoaa mielenkiintoisimmat kommentit kuukausittain tälle palstalle. Ihan totaalinen moral hazard tästä nä- köjään halutaan saada aikaan. Eli niin paljon kuin vain markki- noilta ikinä irtoaa. Kreikan kohdalla on vaikea tietää nu- meroiden paikkansapitävyyden kanssa kun on vähän niin ja näin. Suomen osuus tuesta on niin pieni, että meitä ei tarvita mukaan. blackrock Joo siis mikäli se velka pistetään infraan tai johonkin investointeihin joilla on jonkin- lainen maksuaika En usko että onnistuu. peuhu Happy Nyt pitäis ottaa velkaa suut ja simmut täyteen. Ellei sitten ha- lua näiden bileiden maksajien puolelle
vä nettovelaton Macina on yksi maailman suurimmista Talouden kovista luvuista huolimatta turkistanilaiset ovat vuoristoratojen valmistajista. Sen p/e-luku gista maailman hevosmiesjärjestö Conitaksen vuodelle 2013 on alle kuusi. Kuten Macinan pääomistaja, pelkureita, jotka mieluummin elävät velattomina köyhyydessä vuoristorataneuvos Attila Härrlintzi totesi hevosmieskong- kuin sijoittavat omaan maahansa. JOTKA MIELUUMMIN huonossakin tapauksessa yli viiden Turkistanin taloudella menee prosentin osinkotuoton. Bkt kasvaa lähes neljän pro- Suovillasta kehrättävän sidehar- ELÄVÄT VELATTOMINA sentin vauhtia, työttömyysprosentti son valmistajat Türäenzo ja Üheczä KÖYHYYDESSÄ KUIN on alle seitsemän, valtionvelka on edustavat Turkistanin perinteistä alle puolet bkt:sta ja budjettialijää- teollisuutta ja kuuluvat molemmat SIJOITTAVAT OMAAN mä pari prosenttia. kasvaa ja maahan muuttaa koulutettua työvoimaa Venäjältä Isoihin osinkoihin tai edullisiin yritysostoihin kykene- ja pienestä Westonian tasavallasta. maan alta löytyvän mitään. Odotettavissa oleva yh- niistä ovat alojensa johtavia yrityksiä, vaikkei sitä uskoisi, deksän prosentin osinkotuotto, kun katsoo karttaa", kertoi periturkistanilaisittain tuuhea- alle kirja-arvon treidaava osake viiksinen Maghtymoguli. lujaa. Kurssit Hezanessa voimakkaasti myös huoltoon." ovatkin laskeneet tänä vuonna kolmanneksen, enemmän kuin Yhdysvaltojen ystävän, suurvisiirin arvonkin saaneen Atoz missään Euroopassa, Kreikkaa lukuun ottamatta. TURKISTANILAISET perusturkistanilaisen ja kebustani- Ken uskoo markkinajohtajan ky- laisen puolueen jäätyä oppositioon kyyn puolustaa asemiaan, ostaa ja saa OVAT PELKUREITA, viimeisimmissä vaaleissa. mistukseen keskittyvä Zalama on tänä "Turkistan on sijoittajan suojasatama", totesi Turkistanin vuonna karsinut voimakkaasti rönsy- valtiojohtoisen pankki- ja vakuutuskonsernin Zämbon halli- jään. keskuudessa myös tulevaisuu- "Turkistanilaisten yhtiöiden taseet ovat vahvoja, ja monet dessa. Valtionlainojen maailman viiden suuriman jouk- MAAHANSA. Yksi urhea turkistani- Turkistaniin! lainen, Beca Beräz, uskoi kuitenkin, että euron kaivos voi jonain päivänä olla kolmen euron arvoinen. Pessimistiset turkistanilaiset itse eivät ole vain uskoneet siitä erinomaisen arvo-osakkeen. Turkistanin Gerccon Zalama-konserni on myös Turkistanin pörssin ennustava p/e-luku on vuodelle 2012 yksitoista ja parhaita. Siksi lähes koko kaivosteollisuus Turkistanin hevosmiesneuvoston onkin ulkomaalaisten käsissä. Sekään räisestä elinkeinosta, turkiseläinten metsästyksestä. Kiiltokuvien menekin uskotaan tuksen puheenjohtaja Maghtymoguli Wahlröz hevosmiesten säilyvän etenkin nuorten naisten kunniaksi järjestämillään päivällisillä. korot kilpailevat samassa sarjassa koon. Toisin kuin toisissa voisivat maksaa velkansa parin kolmen vuoden käyttökatteella entisen Neuvostoliiton alusmaissa, Turkistanissa väkiluku varmoja viiden prosentin osingonmaksajia molemmat. Kinoa myy kuitenkin tänäkin visen vasemmistopuolueen klikki vuonna saman verran laitteita kuin länteen epäilevästi suhtautuvien kaksi seuraavaa valmistajaa yhdessä. maailmankongressista. liintuneet, mutta vakavaraiset yhtiöt Vienti vetää ja vaihtotase on tasapainossa. Eurooppalaisen velkakriisin myötä myös ulkomaiset ratakauppa käy tasaisesti, etenkin kun olemme satsanneet sijoittajat ovat vetäytyneet reuna-alueilta. Ilmeisesti Venäjän pelossa ressipuheessaan: turkistanilaiset työeläkerahatkin on levitetty pitkin maail- "Talous on nykyään yhtä ylä- ja alamäkeä, mutta vuoristo- maa. kolumni V E R M O N T A L L I M E S T A R I Turkistan sijoittajan suojasatama T erveisiä Hezanesta, Turkistanin pääkaupun- masti Hezanen pörssin mielenkiintoisin yhtiö. Valtaa ei ole pelastanut Kinoaa, jonka kurssi on kolmessa vuodessa maassa pitää sosialistisen oikeistopuolueen ja konservatii- pudonnut seitsemänteen osaan. Niidenkin kurssit ovat puo- Saksan, Sveitsin ja Norjan kanssa. Turkistan on Suomessa Turkistanin teollisuuden lippulaiva on maailman suurin lähes tuntematon Venäjän puristuksessa oleva kameravalmistaja Kinoa, joka vastikään ilmoitti yhteistyöstä valtio, joka on saanut nimensä kansan alkupe- amerikkalaisen ohjelmistotalo Macrohardin kanssa. Nyt kun kurssi on puoliintunut lähes kolmeen euroon Beräzin kaivosyhtiö Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta Vinterfara, Euroopan suurin messinkikaivos, onkin ehdotto- havaintojaan tekevä pörssitietäjä.. Valtiollinen kaivosyhtiö Cum- yksimielinen suositus suomalaisille: macaza jopa myi valtauksiaan eurolla päästäkseen eroon Myy Suomi-osakkeet ja sijoita turvalliseen turhista tulevaisuudenodotuksista. Kiiltokuvien kauppaan ja val- odotettavissa oleva osinkoprosentti lähes kuusi. ja kassavirta, jolla neljässä vuodessa Sektoreista Maghtymoguli nosti esiin kaivannaisteollisuu- ostaisi Zalaman pois pörssistä, tekevät den
PARANEE VANHETESSAAN. Seuraavan sukupolven kehittyville markkinoille sijoittava Kehittyvät 10 II Sijoitusobligaatio on täällä. Myynnissä rajoitetun ajan 14.9.13.10.2011. (09) 6134 6250 Tarjouksen tekijä FIM Pankki Oy.. Lue lisää www.fim.com. FIM Asiakaspalvelu, puh. Sijoita nyt ja korjaa sato viiden vuoden kypsymisajan jälkeen