Jos poliiseja -niitä oikeita rikoksia tutkivia ja järjestystä ylläpitäviä poliisejaolisi riittävästi ja oikeuskäytäntö edes vaikka ruotsalaistakaan tasoa, sillä voisi olla vaikutusta. TILAUSHINNAT 2019 Kestotilaus 59,70 € Pohjoismaihin 59,70 € Vuositilaus 66,70 € Pohjoismaihin 66,70 € Muut maat lentopostina 84,20 € Irtonumerot 12,20 € Lehti ilmestyy vuonna 2019 kuusi kertaa, helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Tai sitten voimme toisaalta lopullisesti ryhtyä poliisivaltioksi ja annetaan poliisille myös tuomiovalta. Kyse ei ole ihan pikkuasiasta. Viesti on saatu. TEKSTISISÄLTÖ Lehti vastaanottaa rajoituksetta julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia, kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamaltaan aihealueelta. Yksityisten kirjoittajien esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta lehden virallista linjaa. Ase-lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen, sekä mm. Suurin syy on se, että luvallisten aseiden osuus henkirikoksissa on ollut aina marginaalinen, eikä edes luvattomien aseiden määrä tekovälineenä ole merkittävä. Poliisiva… -hallituksen viimeisimmässä “vain muka direktiivin täytäntöönpanoa” -aselakiluonnoksessa poistettiin aseen käsittelyluvan perusteista toimittajan ammatti. Aarnion tapaukseen liittyvän uutisoinnin kaltaisen journalismin. Vaalien jälkeen normaalitilanne palautunee, eli vain yksi oppositioon jätetty puolue yrittää pitää asiaa edelleen tapetilla. Kansallistaustaisesti tarkasteltuna moni ulkomaalaisvähemmistömme ei näy rikostilastoissa mitenkään poikkeavana. Jussi Peltola päätoimittaja Ase-lehti • 3. Sananvapaus ei ole poliisivaltion ystävä. Se ei uhria lohduta. Hyvät Lukijat, Uusi vuosi on alkanut ja vanhoissa uusissa merkeissä. All rights reserved. On silti täysin asiatonta yleistää kategorisesti maahantulijoiden syyllistyvän rikoksiin kuin syyllistää aseharrastajiakaan muiden rikoksista. Tähän selvään viestiin kiinnitti huomiota myös Journalistiliitto. Viesti on aivan tarkoituksellinen. Mikäli muuta ei ole sovittu, lehdelle toimitetun materiaalin tekijänoikeuden katsotaan siirtyneen Ase-lehdelle. Aiheena ovat maahantulijoiden suorittamat seksuaalirikokset. NRA ry:n ja SAHS ry:n virallinen jäsenlehti. Me toimittajat emme luonnollisesti unohda tällaisia viestejä, kuten emme sitäkään, miten pakkokeinolain muutoksen yhteydessä poliisihallitus yritti käytännössä poistaa lehdistön lähdesuojan (komiteamietintö 2009:2) ja siten estää mm. Ase-lehdellä on oikeus julkaista artikkelit myös sähköisessä muodossa ilman eri korvausta. Nyt käytävän seksuaalirikoskeskustelun ympärillä vaalien läheisyys näkyy. Hankitaan toimivaltaa verukkeella “a” käyttäen sitä toimintaan “b” ei ole ratkaisu tälläkään kertaa. Pääkirjoitus Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkannattaja. Julkaistavat artikkelit on tarkastettu huolellisesti. Kaikki oikeudet pidätetään. Nyt kuitenkin julkisuuteenkin lipsahti se, että näitä oikeuksia voitaisiin sitten hyödyntää mm. kiristetään lakeja samalla aivan muut intressit taka-ajatuksena. Aselain tempoilevat jokavuotiset muutokset huomioiden yleinen henkirikosten määrän lasku kertovat, ettei aselain muutoksilla ole mitään mitattavaa vaikutusta. Poliisin valtuuksiin ehdotetaan -jälleen kerranlaajennuksia maassamme, jossa jo nyt poliisin oikeudet ovat EU-mittarilla sitä laajinta tasoa. Päivittäiset uutisotsikot ovat käytännöllisesti katsoen samoja, mistä Jussi Halla-aho aikoinaan tuomittiin sakkoihin. Hyvä (osin) niinkin, mutta tekoa se ei poista. Toki jokainen henkirikos -kuten jokaisen raiskauksenkin olisi pitänyt ollaon liikaa. Fakta silti on, että ongelma keskittyy käytännössä kahteen tulijaryhmään, irakilaisiin ja afgaaneihin, epäiltynä he ovat 40 kertaa useammin kuin kantasuomalaiset. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio, mikäli ne eivät liity yritysten tai yhteisöjen tiedotustoimintaan. Seksuaalirikoksiin liittyen lainkiristyksien vaikutus on aselakejakin vähäisempi, koska raiskaajalle, joka kirjaimellisesti revittäisiin samasta teosta palasiksi kotimaassaan, ei vuoteen pariin jäävä vankilan täysihoito ole käytännössä rangaistus. Poliisivaltiota havittelevat tahot ovat myös nähneet mahdollisuutensa. Miten tämä liittyy aselakiin. KUSTANTAJA Ase-Lehti Oy 38. Lakimuutokset eivät estä rikosta, vaan vaikuttavat vain seurauksiin. Olisiko syytä siirtyä askel kohti demokratiaa ja poistaa poliisilta käytännön lainsäädäntövalta. Uutta on se, että Journalistiliitto on reagoinut Poliisivaltion toimiiin. Rikollista uraa ehtii jatkaa ja uusia lukemattomia kertoja, kuten palataksemme aselain vaikuttavuuteen, on ehtinyt päivän lööppien Pudasjärven tappaja, jolta uutistietojen mukaan on käytännössä aina löytynyt luvaton ase pidätysten yhteydessä. vuosikerta ISSN 0359-6990 PÄÄTOIMITTAJA, EDITOR IN CHIEF Jussi Peltola TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Hanna Tenkula VALOKUVAAJAT Jouni Orava Kari Tuominen-Shemeikka KIRJAJA TUOTEMYYNTI Avoinna ma–pe klo 10.30–17.00 Pateniementie 63, 90800 OULU Puhelin 0400 228 650 Internet www.aselehti.fi Sähköposti tuotemyynti@aselehti.fi ILMOITUSMYYNTI Puhelin 040 776 7627 Sähköposti aselehti@aselehti.fi TILAAJAPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset, huomautukset Avoinna ti–to klo 10.00–16.00 PL 161, 90401 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi TOIMITUS Nahkatehtaankatu 2 90130 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi PAINATUS Rannikon Laatupaino Oy COPYRIGHT Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen ilman toimituksen lupaa on kielletty. Lehti ei kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä eikä vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Raiskauksien osalta on oltu suomettuneita jo vuosia, mutta lapsenraiskaukset Oulussa katkaisivat kamelin selän. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kuten aserikollisuudessa, varsinaisiin juurisyihyin ei osata tai haluta puuttua, vaan painetta koitetaan hillitä populismilla ts. aselupiin liittyvissä päätöksissä, mikä tuntuisi aika vähän liittyvän mihinkään todellisiin tarpeisiin ja varsinkaan seksuaalirikoksiin
MALINEN Remington 700 PCR Vanha koneisto, uusi malli ..........................52 J. MALINEN Geco Hexagon Reikäpää ilman erityistä vaaraa ..................................................................24 VESA TOIVONEN Champion ampumatuki .................................. MALINEN Aimsport vaimennin ........................................49 J. Kuva: Vesa Toivonen. MALINEN Ruger Precision Rimfire Ensimmäinen uuden aikakauden pienoiskivääri ...............42 J. 4 • Ase-lehti 1/2019 Tässä numerossa: Linkkaria järeämpi sveitsiläinen B&T APC9 SD – Kruununtavoittelija ...............6 VESA TOIVONEN Pian 30-vuotias Personal Defense Weapon – FN Herstal P90 ...............................................10 MIKA PITKÄNEN Labradar Tutkaan perustuva luodinnopeusmittari Kanadasta ..................18 J. ISSC PAR Delta, s. 10. 66 Kansikuva: Mika Pitkänen Personal Defense Weapon – FN Herstal P90, s. .................38 J. 34. MALINEN Pääkirjoitus ..........................................................3 Kolumni; Kurkolla on asiaa ........................... .................................34 VESA TOIVONEN Vanha ja uusi patruuna Eri-ikäiset patruunat kokeilussa. MALINEN Aselakiasiaa: Pistoolikielto oli laiton ..................................30 MIKKO NISKASAARI Teräasekatsaus: CRKT Vizzle, Cuatro ja Prowess ....................33 JUSSI PELTOLA ISSC PAR DELTA Tulevien aikojen airut. 27 J. MALINEN UTG Recon Flex tukijalat ................................50 J
amm. 12/89 p-aut. Järjestäjä asekerho 93 Asealan erikoisliike, Somero 040 546 7770 reijo.mastergun@gmail.com Baikal Sever yhdistelmä 20/76-22 LR uusi ..................................450,Baikal tuplaluodikko .30-06 uusi ...................................................475,Colt Peacemaker .45 original mustar. Päänäyttely: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Muut näyttelyt: Kilpailu-aseita kilpailutauluineen linkkuveitsiä, taittopuukkoja ja tynnyripuukkoja www.wsoy.fi www.johnnykniga.fi Seitsemäs Jesse Hackman -romaani pursuaa jännitystä, toimintaa ja iskevää huumoria. 24” vs. 12/76 pump. sin. uusi ...............................880,Sabatti yhdistelmäase 12/76-6.5 x 55 uusi ..................................920,Sabatti yhdistelmäase 12/76-308 Win. Lite Gamo Stainless 3 RD uusi ...............960,Tikka T3 Hunter .222 Rem. Mag. 29 Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. 28” uusi.............................................................380,Rizzini Hombra 12/76 vs. Seuraa ilmoitteluamme www.sahs.fi ja fb:ssa. uusi .................................................500,Tikka T3 9.3 x 62 Lite N/S-SS synt.tuk. 29 Arma-asemessut Turku su 7.4.2019 klo 10-16, s. • myyjiä koko Suomesta • aseita varusteineen keräilyyn ja käyttöön • puukkoja, asuja, kirjoja, ym. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. synt.tuk. 3 RD uusi ...............920,Tikka T3 .338 Win. 59 SAHS ry:n aseja militariahuutokauppa Iisalmi su 26.5.2019 klo 10 alk., s. 1873/1896 ......................2500,EGE Silah Super Mag. www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 27.4.2014 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2013 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto Pääsyliput 10 €. Hamina Bastion GUNSHOW 2014 lauantaina 17.5. klo 10.00-16.00 historiallisessa Hamina Bastionissa. 41 Poliisihallituksen asehuutokauppa Riihimäki ma 18.2.2019 klo 9 alk., s. SS synt.tuk. 3 RD uusi .........................980,Tikka T3 RH .308 Win. vanhempien mukana ilmaiseksi. 28” Steel Proof, uusi .............................650,Sabatti yhdistelmäase 20/76-222 Rem. 28” vs. 28” uusi ........................630,Optima 12/76 vs. 12/76 vs. Hunter puutuk. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta. Pääsyliput: aikuiset 8€, sotaveteraanit JA LOTAT ilmaiseksi, lapset alle 12 v. uusi ............530,Sabatti Falcon 12/76 vs. Kysy! GUNSHOW 2019 Paluu Ellivuoreen 6.-8.9. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, SAL-Mustaruutijaosto, poliisi. Ase-lehti • 5 Tapahtumakalenteri TAMARMS myyntitapahtuma Tampere-talo su 17.2.2019 klo 10-16, s. 28” uusi ................................................620,Remington 870 Express Mag. uusi .................................920,Tikka pumppu 12/76 28” vs. 3 RD uusi ......................920,Tikka T3 .338 Win.Mag. Aitoon Paulow-tyyliin se jättää kylmäksi vain sen sivuilla syntyvät vainajat. 4 RD uusi ..........................................750,Uberti model 1873-45 LC 5,5” sin. uusi ..........450,Heckler & Koch USP Stainless 9 mm uusi ...................................680,Heckler & Koch USP .40 S&W uusi ..............................................620,Mossberg Model 9200 p-aut. 18 lauk........................430,Valmet 312, 50 vuotis juhlamalli 12/70-28” käytetty, hyvä ..........480,Patruunavaraston tyhjennystä ale-hintaan
Etutukin alle on asennettu niin ikään B&T:n valmistetta oleva lyhyt pystykahva, joka helpottaa aseen hallintaa suuresti. ”Nielsen device”) ei konstruktiossa ole, vaan vaimentimen peräpää on vain yksinkertainen laajenemiskammio ilman liikkuvia osia. Tähtäin on kiinni pikasalvalla, jonka kiinnipysymisen varmistaa pieni lukitussalpa. Etupään täyttävät alumiinista koneistetut monimutkaiset vaimenninelementit. Asetalon myymään pakettiin kuuluu ruotsalaisen Aimpointin valmistama Micro T-1 -valopistetähtäin, jonka pisteen koko on 4 m.o.a. Kyseessä on lippaallista kertatulta ampuva – ja sellaiseksi jo alun perin suunniteltu ts. Samalla ruutikaasu lähtee pyörteilemään vaimenninelementtien väliin ja kohtaa lyhyen piipun kautta tulleen virtauksen poistuakseen lopuksi vaimentimen etupään koneistettujen laippojen väleissä lauhtuneena vaimentimen suusta. TEKSTI JA KuVAT: VESA ToIVoNEN APC9 SD-versio saatiin kokeiltavaksi maahantuojalta Asetalo Oy:ltä. Kahvan tulppa on kierteellinen ja vesitiivis, joten sen alle voi varastoida vaikkapa tähtäimen varapariston. Viranomaispäätöksissä ”muu ase” ikävä kyllä nimetään suoraan saatanasta peräisin olevaksi YJT:n tuhoksi, aivan syyttä suotta; kyllä Suomi kaatuu johonkin aivan muuhun kuin luvallisiin aseisiin. – KRUUNUNTAVOITTELIJA LINKKARIA JÄREÄMPI SVEITSILÄINEN B&T APC9 SD LINKKARIA JÄREÄMPI SVEITSILÄINEN B&T APC9 SD Ase huoltopurettuna, jolloin sen yksinkertainen rakenne näkyy selvästi. Ajatuksena on, että patruunan takana olevaa ruutikaasua vuodatetaan piipun ympärillä olevan vaimentimen takapäähän, jolloin ylisoonisenkin (v0 yli 315 m/s) patruunan nopeus laskee alisooniseksi ja luodin lentomelun räiskähdys jää pois. Vaimennin itsessään noudattaa B&T:n Impulsvaimentimien rakennetta, mutta koska aseen piippu ei laukaisussa liiku, itse impulssilaitetta (engl. Suurin ero perusaseeseen löytyy aseen piipusta: aivan kuten MP5 SD:ssäkin APC9 SD:n piipun etupää on rei´itetty. 6 • Ase-lehti. Nimen ”SD” viittaa saksankielen sanaan ”Schalldämpfer”, ”äänenvaimentaja”, ja ase onkin varustettu kiinteällä vaimentimella, joka hakematta tuo mieleen legendaarisen H&K MP5 SD -konepistoolin 70-luvun alusta. ei sarja-automaatista muunnettu – itselataava ase, joka Suomessa putoaa auttamatta Aselain luokkaan ”muu ase”
ei sarja-automaatista muunnettu – itselataava ase, joka Suomessa putoaa auttamatta Aselain luokkaan ”muu ase”. – KRUUNUNTAVOITTELIJA LINKKARIA JÄREÄMPI SVEITSILÄINEN B&T APC9 SD LINKKARIA JÄREÄMPI SVEITSILÄINEN B&T APC9 SD Ase huoltopurettuna, jolloin sen yksinkertainen rakenne näkyy selvästi. TEKSTI JA KuVAT: VESA ToIVoNEN APC9 SD-versio saatiin kokeiltavaksi maahantuojalta Asetalo Oy:ltä. Ase-lehti • 7. Suurin ero perusaseeseen löytyy aseen piipusta: aivan kuten MP5 SD:ssäkin APC9 SD:n piipun etupää on rei´itetty. Etupään täyttävät alumiinista koneistetut monimutkaiset vaimenninelementit. Viranomaispäätöksissä ”muu ase” ikävä kyllä nimetään suoraan saatanasta peräisin olevaksi YJT:n tuhoksi, aivan syyttä suotta; kyllä Suomi kaatuu johonkin aivan muuhun kuin luvallisiin aseisiin. Ajatuksena on, että patruunan takana olevaa ruutikaasua vuodatetaan piipun ympärillä olevan vaimentimen takapäähän, jolloin ylisoonisenkin (v0 yli 315 m/s) patruunan nopeus laskee alisooniseksi ja luodin lentomelun räiskähdys jää pois. ”Nielsen device”) ei konstruktiossa ole, vaan vaimentimen peräpää on vain yksinkertainen laajenemiskammio ilman liikkuvia osia. Tähtäin on kiinni pikasalvalla, jonka kiinnipysymisen varmistaa pieni lukitussalpa. Kyseessä on lippaallista kertatulta ampuva – ja sellaiseksi jo alun perin suunniteltu ts. Vaimennin itsessään noudattaa B&T:n Impulsvaimentimien rakennetta, mutta koska aseen piippu ei laukaisussa liiku, itse impulssilaitetta (engl. Nimen ”SD” viittaa saksankielen sanaan ”Schalldämpfer”, ”äänenvaimentaja”, ja ase onkin varustettu kiinteällä vaimentimella, joka hakematta tuo mieleen legendaarisen H&K MP5 SD -konepistoolin 70-luvun alusta. Kahvan tulppa on kierteellinen ja vesitiivis, joten sen alle voi varastoida vaikkapa tähtäimen varapariston. Asetalon myymään pakettiin kuuluu ruotsalaisen Aimpointin valmistama Micro T-1 -valopistetähtäin, jonka pisteen koko on 4 m.o.a. Samalla ruutikaasu lähtee pyörteilemään vaimenninelementtien väliin ja kohtaa lyhyen piipun kautta tulleen virtauksen poistuakseen lopuksi vaimentimen etupään koneistettujen laippojen väleissä lauhtuneena vaimentimen suusta. Etutukin alle on asennettu niin ikään B&T:n valmistetta oleva lyhyt pystykahva, joka helpottaa aseen hallintaa suuresti
reunastaan ohuemmaksi viilattu viisisenttinen, Suomessa kun ei ole 2 snt kolikkoja; hiukan avarampi ruuvinura auttaisi. Tarkkuudeltaan ase oli odotetun kaltainen: 9 mm Luger ei lähtökohtaisesti ole mikään tarkkuuspatruuna ja Aimpoint Micro T-1 sopii aseen luonteeseen hyvin ja riittää 9 mm Lugerin koko ballistisesti järkevälle käyttöalueelle, käytännössä alle sadan metrin ampumaetäisyyksille. Aseen käyttöohjeesta ruuvien avaaminen on unohtunut kokonaan pois. Piipun porauksista suihkuaa ruutipanoksen palamisen irrottamaa vaippametallia, joka palojätteiden ja ruutikaasuista tiivistyneen kosteuden kanssa muodostaa piipun pinnalle optimaalisen seoksen galvaaniselle korroosiolle. APC:n puhdistaminen on teknisenä suorituksena helppo, mutta kaikkien kiintovaimennettujen aseiden tapaan puhdistus on tehtävä heti, eikä huomenna, ja lisäksi se on tehtävä perusteellisesti. Niinpä esimerkiksi MP5 SD:n käyttäjät kompensoivat pienen lähtönopeuden aiheuttamaa huonontunutta maalivaikutusta käyttämällä sarjatulta ja suurta laukausmäärää. Diopteri on työkaluilla säädettävissä niin sivukuin korkeussuunnassakin, joten aseen saa ihan oikeasti kohdistettua; monissa nykyaseissahan avotähtäimet ovat kiinteät, lähinnä vain pääampumasuunnan määrittämiseen sopivat. Erityisellä huolella kannattaa vaimentimen kierre ja vaimenninta laukussa säilytettoisaalta valopistetähtäinkään ei mahdollista samanlaista tarkkuutta kuin kiikari. Piipun peräpään rei´itys on kuin MP5 SD:ssä; huomaa, että ase ja vaimennin on varustettu samalla sarjanumerolla. Luodin pirstoutumista tämä ei riittänyt estämään. Nopeuden menetys rei´itetyssä piipussa oli noin 18 %, mikä tarkoittaa noin 30 % liike-energian menetystä. Tämän vuoksi vertailu raskaammalla luodilla toistettiin myös dB(A):na, tulos oli piipunsuun vieressä 153,0-133,1 = 19,9 dB(A) eli 130 dB(A):n raja lähenee, mutta nettovaimennus pienenee. LÄHTEET Valmistajan kotisivut www.bt-ag.ch Asetalon kotisivut www.asetalo.fi 8 • Ase-lehti. – on eduksi, samoin vanha hammasharja. Kuparinväristä puhallusjätettä on kiinnipalaneena myös laatikon sisällä ja hiukkasina aina laukaisukoneistossa ja lippaissa saakka. Yllätys oli, kun mikrofoni sijoitettiin ampujan oikeasta korvasta kymmenen senttiä piipunsuuta kohti, vaimennusta kun oli vain parisen desibeliä! Syy tähän on selvä: tuossa kohdassa lukon kolina laatikon sisällä kuuluu KOEAMMUNTA Aseen mukana saatiin brasilialaisen Magtechin patruunoita #9K, joiden 147 gr / 9,5 g:n reikäpääluodin (ERVA!) nimellislähtönopeus 4” rei´ittämättömästäkin piipusta on vain 302 m/s eli subsooninen ja APC9 SD:stä odotettavissa oli vieläkin pienempi nopeus. Merkillepantavaa on, että luodilla on lisämääre ”bonded” ja näyttääkin siltä, että se voisi olla kovin lähellä Speer Gold Dot -luotia (jonka patentti on jo vanhentunut), siis elektrolyyttisesti pinnoitettu. Kaadettava diopterihahlo on säädettävissä kuusiokoloja ruuviavaimella; fiksumpaa olisi, jos sama avain kävisi molempiin säätöihin. Etukin irrottamiseen tarvitaan 4,95 sentin kolikko ts. Ammunta tapahtui polviasennosta ja tukea käyttäen 25 metrin radalla. täessä kierteessä kannattaa pitää (pitkää, ei putoa sisälle) rätinpalaa estämässä vaimentimen sisältä väistämättä ropisevia palojätteitä päätymästä kierteeseen. Koeammunta APC9 SD:llä tapahtui oheisen taulukon mukaisin tuloksin. Koeammunnan tulokset, B&T APC9SD • ampumaetäisyys 25 m • Aimpoint Micro T-1 • 5 x 5 ls hiekkapussituelta • Chrony @ 2 m Magtech 147 gr 9,52 g JHP SuB Bonded Magtech 124 g 8,0 g JSP Tarkkuuskoe Suurin nopeus m/s 277 291 Pienin nopeus m/s 257 268 Kokonaishajonta m/s 20 23 Keskiarvonopeus m/s (vertailunopeus @ USW) 266,2 (325,4) 277,7 (335,3) Keskihajonta m/s 6,5 6,8 Keskiarvoenergia J (vertailuenergia @ USW) 337 (504) 308 (449) Pienin osumakuvio mm 37 37 Suurin osumakuvio mm 60 51 Keskiarvo-osumakuvio mm 42,5 41,4 osumakuvioiden keskihajonta 8,9 7,3 Suhteellinen osumatarkkuus 1,03 1,00 Huomautuksia Erä BQ0429 L-04 Melunmittaus (10 ls keskiarvoina) SPL ilman vaimenninta dB(C) @ USW 157,8 156,6 SPL vaimentimen kera 1 m piipunsuusta oikealle dB(C) 136,5 133,3 Nettovaimennus 1 m piipun suusta oikealle db(C) 21,2 23,3 First Round Pop olosuhteet: • lämpötila +24 °C • suhteellinen kosteus 61 % RH • ilmanpaine 1014 hPa • tyyntä voimakkaana ja lisäksi ase kaikkien massasulkuisten ja etenkin vaimennettujen sellaisten tapaan puskee voimakkaasti ruutikaasuja ja moskaa taaksepäin patruunapesästä lyhyen ja kartiomaisen hylsyn alkaessa vuotaa lähes heti lukon perääntymisliikkeen alkaessa. Lopputulos on, että vaimennettuakin asetta käytettäessä kuulonsuojaimet ja suojalasit ovat PAKoLLISET. Kokonaan ilman vaimenninta SD:llä ei voi ampua lainkaan, joten perusäänenpainetaso määritettiin vaimentamattomalla USW:llä ampuen. Vaimennin aseesta kuljetusta varten irrotettuna, myös lipas on irrotettava. APC9 SD edustaa tyypillisiä B&T:n tuotteita, laadultaan täysin moitteeton, mutta suunnattu varsin suppealle ammattilaisten ja myös vakavien aseharrastajien joukolle. SD:n vaimennustehosta valmistaja itse ilmoittaa, että äänenpainetaso (Sound Pressure Level, SPL) on alle 130 dB(A) metrin päässä vaimentimen tulostuloaukosta sivulle päin, mikä sijoittelu vastaa MIL-STD-1474:n vanhempaa C-versiota, uudemmassa D-versiossa mikki on ampujan korvasta 10 cm melunlähdettä kohti. Aseen maahantuoja on Asetalo oY. Aseen tähtäinvarustus on esimerkillinen. Aseen toiminnassa ei ollut moitteen sijaa ammuttujen parin sadan laukauksen kuluessa. Vaimennin tuleekin irrottaa ja piipun puhdistamiseen tarvitaan ASEöljyä ja 000-teräsvillaa, piipun tyven osalta pieni teräsharja – sytytystulppaharja tms. Lisäksi mukaan löytyi Magtechin lyijykärkistä patruunaa. Aseen päällä olevaan Picatinny-kiskoon on upotettu kaadettavat avotähtäimet, reikädiopteri ja puolikaaren suojaama tolppajyvä. Magtechin raskaalle luodille tehtiin myös koossapysymistesti veteen ampumalla, jolloin selvisi, että vaippa on perinteistä tyyppiä, mutta juotettu sydämeen. Mittaustulokset selviävät oheisesta taulukosta, jossa tosin käytetään C-suodatusta
Niinpä esimerkiksi MP5 SD:n käyttäjät kompensoivat pienen lähtönopeuden aiheuttamaa huonontunutta maalivaikutusta käyttämällä sarjatulta ja suurta laukausmäärää. Erityisellä huolella kannattaa vaimentimen kierre ja vaimenninta laukussa säilytettoisaalta valopistetähtäinkään ei mahdollista samanlaista tarkkuutta kuin kiikari. Aseen toiminnassa ei ollut moitteen sijaa ammuttujen parin sadan laukauksen kuluessa. Ammunta tapahtui polviasennosta ja tukea käyttäen 25 metrin radalla. Yllätys oli, kun mikrofoni sijoitettiin ampujan oikeasta korvasta kymmenen senttiä piipunsuuta kohti, vaimennusta kun oli vain parisen desibeliä! Syy tähän on selvä: tuossa kohdassa lukon kolina laatikon sisällä kuuluu KOEAMMUNTA Aseen mukana saatiin brasilialaisen Magtechin patruunoita #9K, joiden 147 gr / 9,5 g:n reikäpääluodin (ERVA!) nimellislähtönopeus 4” rei´ittämättömästäkin piipusta on vain 302 m/s eli subsooninen ja APC9 SD:stä odotettavissa oli vieläkin pienempi nopeus. Koeammunnan tulokset, B&T APC9SD • ampumaetäisyys 25 m • Aimpoint Micro T-1 • 5 x 5 ls hiekkapussituelta • Chrony @ 2 m Magtech 147 gr 9,52 g JHP SuB Bonded Magtech 124 g 8,0 g JSP Tarkkuuskoe Suurin nopeus m/s 277 291 Pienin nopeus m/s 257 268 Kokonaishajonta m/s 20 23 Keskiarvonopeus m/s (vertailunopeus @ USW) 266,2 (325,4) 277,7 (335,3) Keskihajonta m/s 6,5 6,8 Keskiarvoenergia J (vertailuenergia @ USW) 337 (504) 308 (449) Pienin osumakuvio mm 37 37 Suurin osumakuvio mm 60 51 Keskiarvo-osumakuvio mm 42,5 41,4 osumakuvioiden keskihajonta 8,9 7,3 Suhteellinen osumatarkkuus 1,03 1,00 Huomautuksia Erä BQ0429 L-04 Melunmittaus (10 ls keskiarvoina) SPL ilman vaimenninta dB(C) @ USW 157,8 156,6 SPL vaimentimen kera 1 m piipunsuusta oikealle dB(C) 136,5 133,3 Nettovaimennus 1 m piipun suusta oikealle db(C) 21,2 23,3 First Round Pop olosuhteet: • lämpötila +24 °C • suhteellinen kosteus 61 % RH • ilmanpaine 1014 hPa • tyyntä voimakkaana ja lisäksi ase kaikkien massasulkuisten ja etenkin vaimennettujen sellaisten tapaan puskee voimakkaasti ruutikaasuja ja moskaa taaksepäin patruunapesästä lyhyen ja kartiomaisen hylsyn alkaessa vuotaa lähes heti lukon perääntymisliikkeen alkaessa. Merkillepantavaa on, että luodilla on lisämääre ”bonded” ja näyttääkin siltä, että se voisi olla kovin lähellä Speer Gold Dot -luotia (jonka patentti on jo vanhentunut), siis elektrolyyttisesti pinnoitettu. Tarkkuudeltaan ase oli odotetun kaltainen: 9 mm Luger ei lähtökohtaisesti ole mikään tarkkuuspatruuna ja Aimpoint Micro T-1 sopii aseen luonteeseen hyvin ja riittää 9 mm Lugerin koko ballistisesti järkevälle käyttöalueelle, käytännössä alle sadan metrin ampumaetäisyyksille. Kaadettava diopterihahlo on säädettävissä kuusiokoloja ruuviavaimella; fiksumpaa olisi, jos sama avain kävisi molempiin säätöihin. Tämän vuoksi vertailu raskaammalla luodilla toistettiin myös dB(A):na, tulos oli piipunsuun vieressä 153,0-133,1 = 19,9 dB(A) eli 130 dB(A):n raja lähenee, mutta nettovaimennus pienenee. Kokonaan ilman vaimenninta SD:llä ei voi ampua lainkaan, joten perusäänenpainetaso määritettiin vaimentamattomalla USW:llä ampuen. Koeammunta APC9 SD:llä tapahtui oheisen taulukon mukaisin tuloksin. SD:n vaimennustehosta valmistaja itse ilmoittaa, että äänenpainetaso (Sound Pressure Level, SPL) on alle 130 dB(A) metrin päässä vaimentimen tulostuloaukosta sivulle päin, mikä sijoittelu vastaa MIL-STD-1474:n vanhempaa C-versiota, uudemmassa D-versiossa mikki on ampujan korvasta 10 cm melunlähdettä kohti. Mittaustulokset selviävät oheisesta taulukosta, jossa tosin käytetään C-suodatusta. Lisäksi mukaan löytyi Magtechin lyijykärkistä patruunaa. Vaimennin aseesta kuljetusta varten irrotettuna, myös lipas on irrotettava. Luodin pirstoutumista tämä ei riittänyt estämään. Piipun porauksista suihkuaa ruutipanoksen palamisen irrottamaa vaippametallia, joka palojätteiden ja ruutikaasuista tiivistyneen kosteuden kanssa muodostaa piipun pinnalle optimaalisen seoksen galvaaniselle korroosiolle. reunastaan ohuemmaksi viilattu viisisenttinen, Suomessa kun ei ole 2 snt kolikkoja; hiukan avarampi ruuvinura auttaisi. – on eduksi, samoin vanha hammasharja. Aseen käyttöohjeesta ruuvien avaaminen on unohtunut kokonaan pois. Lopputulos on, että vaimennettuakin asetta käytettäessä kuulonsuojaimet ja suojalasit ovat PAKoLLISET. Nopeuden menetys rei´itetyssä piipussa oli noin 18 %, mikä tarkoittaa noin 30 % liike-energian menetystä. LÄHTEET Valmistajan kotisivut www.bt-ag.ch Asetalon kotisivut www.asetalo.fi. Magtechin raskaalle luodille tehtiin myös koossapysymistesti veteen ampumalla, jolloin selvisi, että vaippa on perinteistä tyyppiä, mutta juotettu sydämeen. Diopteri on työkaluilla säädettävissä niin sivukuin korkeussuunnassakin, joten aseen saa ihan oikeasti kohdistettua; monissa nykyaseissahan avotähtäimet ovat kiinteät, lähinnä vain pääampumasuunnan määrittämiseen sopivat. Aseen päällä olevaan Picatinny-kiskoon on upotettu kaadettavat avotähtäimet, reikädiopteri ja puolikaaren suojaama tolppajyvä. Aseen maahantuoja on Asetalo oY. APC:n puhdistaminen on teknisenä suorituksena helppo, mutta kaikkien kiintovaimennettujen aseiden tapaan puhdistus on tehtävä heti, eikä huomenna, ja lisäksi se on tehtävä perusteellisesti. Aseen tähtäinvarustus on esimerkillinen. APC9 SD edustaa tyypillisiä B&T:n tuotteita, laadultaan täysin moitteeton, mutta suunnattu varsin suppealle ammattilaisten ja myös vakavien aseharrastajien joukolle. täessä kierteessä kannattaa pitää (pitkää, ei putoa sisälle) rätinpalaa estämässä vaimentimen sisältä väistämättä ropisevia palojätteitä päätymästä kierteeseen. Etukin irrottamiseen tarvitaan 4,95 sentin kolikko ts. Piipun peräpään rei´itys on kuin MP5 SD:ssä; huomaa, että ase ja vaimennin on varustettu samalla sarjanumerolla. Kuparinväristä puhallusjätettä on kiinnipalaneena myös laatikon sisällä ja hiukkasina aina laukaisukoneistossa ja lippaissa saakka. Vaimennin tuleekin irrottaa ja piipun puhdistamiseen tarvitaan ASEöljyä ja 000-teräsvillaa, piipun tyven osalta pieni teräsharja – sytytystulppaharja tms
Samalla luodin ogivaali muotoiltiin huomattavasti aiempaa kaarevammaksi. Denisin ja Neuforgen luotia ladattiin aluksi .22 Magnumista lyhennettyihin reunasytytyshylsyihin, joita kokeiltiin useampaakin mittaa. Teräväkärkiselle teräsvaippaluodille haettiin belgialaista patenttia joulukuussa 1989. Piipunkannattimeen integroitu tähtäinjalka nousee varsin korkealle aseen piippulinjan yläpuolelle. Vaikka aseita onkin toimitettu kaikkiaan noin 50 asiakkaalle ympäri maailmaa, niitä ei vajaan 30 vuoden aikana ole ilmeisesti valmistettu muutamaa kymmentä tuhatta enempää. SS90-luotinen patruuna todettiin kokonaismitaltaan turhan pitkäksi ja läpäisykykykin hivenen vaatimattomaksi, vaikka se pystyikin läpäisemään pehmeät suojaliivit 100 metriltä ja teräskypärän 150 m etäisyydeltä. FN:n palveluksessa työskennelleet Jean-Paul Denis ja Marc Neuforge kehittivät 1,5 grammaa painaneen ja 24,05 mm pituisen polymeerisydämisen, halkaisijaltaan 5,67 mm luodin, joka lopullisessa muodossaan nimettiin SS90:ksi. Yhdistettynä Tacticalmallin korkeaan tähtäinkiskoon tähtäinlinja alkaa jo olla liian ylhäällä. Ase toimitettiin testiin EoTechin 512-hologrammitähtäimellä. LiPas Toinen projektia keskeisesti määritellyt tekijä oli pitkittäin aseen päälle asennettava lipas. 10 • Ase-lehti. Luodin kohonneen massan ja heikentyneen aerodynamiikan vuoksi sen lähtönopeus laski samalla 715 metriin sekunnissa. Niinpä sen tilalle vuonna 1992 kehitettiin 21,15 mm pituinen ja 2,0 g painoinen SS190-luoti, jonka sisällä oli kärjessä teräspenetraattori ja sen takana alumiinisydän. P90:n käyttö sen alkuperäisessä tarkoituksessa jäi kuitenkin vähäiseksi, ja siitä tulikin ennemminkin erikoisjoukkojen ja lainvalvontaviranomaisten erityisyksikköjen suosima työväline. Henkilökohtainen puolustusase oli tarkoitettu takaportaan joukkojen, kuten ajoneuvojen kuljettajien, tykistöaseiden miehistöjen sekä viestija huoltojoukkojen käyttöön. Pistoolissa ja konepistoolissa käytetty 9 x 19 mm patruuna ei tähän juurikaan pystynyt, joten lähtökohdaksi otettiin luodin poikkileikkauspinta-alan pienentäminen ja lähtönopeuden huomattava kasvattaminen. P90:n tilausmäärät jäivät FN Herstalille pettymykseksi. Vuosina 1987-88 kehitettiin lopulta 28,8 mm pituiseksi vakiintunut keskisytytteinen pullonkaulahylsy, johon SS90-luotia alettiin lataamaan, näin syntyi 5,7 x 28 mm patruuna, joka tuotti luodin lähtönopeudeksi peräti 825 m/s. Tehtaan ensimmäiset ampumakelpoiset PDW-prototyypit esiteltiin vuonna 1987, ne olivat muotoilultaan hyvinkin mielikuvituksellisia, mutta käyttöliittymältään vielä varsin kömpelöitä hahmotelmia. Myöhemmin TeKSTi JA KuVAT: MiKA PiTKäNeN kohtaisella aseellaan etulinjassa, näin ollen peräti 75 % joukoista ei lainkaan tarvitsisi kallista ja hankalaa rynnäkkökivääriä. Projekti 90 1980-luvun puolivälissä FN Herstal oli taloudellisessa ahdingossa, ja muiden selviytymisstrategioi den ohella päätettiin kehittää tulevaisuuteen tähtääviä, innovatiivisia asetyyppejä, joista muutaman vuoden kuluessa saataisiin tehtaalle uusia menestystuotteita. Luoti ja Patruuna Keskeisin tekijä FN:n PDWprojektissa oli sen patruunassa käytettävä luoti, jonka piti olla tehokas Neuvostoliiton pehmeitä suojaliivejä ja teräskypärää vastaan aina 100-150 m etäisyydelle saakka. Olihan tuolloinen etulinjan takainen uhka juurikin venäläiset maahanlaskujoukot. Lisäksi sillä voitiin varustaa panssarivaunujen ja ilma-alusten miehistöt. 1980-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan enintään yksi neljäsosa sotilaista taistelisi omalla henkilöVuonna 1990 belgialainen FN Herstalin asetehdas esitteli ennennäkemättömän futuristisesti muotoillun, uutta 5,7 x 28 mm patruunaa ampuvan P90-konepistoolin, jonka myötä asemaailma samalla oppi tuntemaan käsitteen Personal Defense Weapon eli PDW. Mutta vasta FN Hertalin palveluksessa työskennellyt René Predazzer onnistui luomaan luotettavasti toimivan lippaan, johon integroitu kiertyvä syöttöramppi käänsi patruunaa 90 astetta, jolloin se oli valmiiksi oikeassa asennossa lippaan suulla ja lukon P90 Tactical vaimentimella ja kahdella varalippaalla varustettuna. Tämä johti lopulta siihen, että Pian 30-vuotias Personal Defense WeaPon – fn Herstal P90 2000-luvun alkuvuosina markkinoille tulleessa P90 Tactical -mallissa kollimaattorin tilalle on asennettu alumiinista valmistettu picatinnykisko. SS190luotinen patruuna syrjäytti SS90:n tuotannossa vuonna 1993. FN Herstalilla oli jo tässä vaiheessa tietoa siitä, että NATO tulee muutaman vuoden sisällä esittämään 9 mm konepistoolin korvaavan uuden asetyypin, eli PDW:n käyttöönottoa. Konsepti ei sinänsä ollut uusi, olihan amerikkalainen John Hill kehitellyt vastaavanlaisella lipasratkaisulla varustetun H15-konepistoolin jo 1960-luvun alussa. Vuonna 1986 alkoikin suunnitteluprojekti, jonka puitteissa oli tarkoitus kehittää pitkittäin aseeseen sijoitettavalla lippaalla varustettu konepistooli, jonka ampuisi pienikaliiperista mutta tehokasta patruunaa
Olihan tuolloinen etulinjan takainen uhka juurikin venäläiset maahanlaskujoukot. P90:n käyttö sen alkuperäisessä tarkoituksessa jäi kuitenkin vähäiseksi, ja siitä tulikin ennemminkin erikoisjoukkojen ja lainvalvontaviranomaisten erityisyksikköjen suosima työväline. Yhdistettynä Tacticalmallin korkeaan tähtäinkiskoon tähtäinlinja alkaa jo olla liian ylhäällä. Konsepti ei sinänsä ollut uusi, olihan amerikkalainen John Hill kehitellyt vastaavanlaisella lipasratkaisulla varustetun H15-konepistoolin jo 1960-luvun alussa. Luodin kohonneen massan ja heikentyneen aerodynamiikan vuoksi sen lähtönopeus laski samalla 715 metriin sekunnissa. LiPas Toinen projektia keskeisesti määritellyt tekijä oli pitkittäin aseen päälle asennettava lipas. Henkilökohtainen puolustusase oli tarkoitettu takaportaan joukkojen, kuten ajoneuvojen kuljettajien, tykistöaseiden miehistöjen sekä viestija huoltojoukkojen käyttöön. Vaikka aseita onkin toimitettu kaikkiaan noin 50 asiakkaalle ympäri maailmaa, niitä ei vajaan 30 vuoden aikana ole ilmeisesti valmistettu muutamaa kymmentä tuhatta enempää. SS190luotinen patruuna syrjäytti SS90:n tuotannossa vuonna 1993. Piipunkannattimeen integroitu tähtäinjalka nousee varsin korkealle aseen piippulinjan yläpuolelle. Ase-lehti • 11. Myöhemmin TeKSTi JA KuVAT: MiKA PiTKäNeN kohtaisella aseellaan etulinjassa, näin ollen peräti 75 % joukoista ei lainkaan tarvitsisi kallista ja hankalaa rynnäkkökivääriä. Denisin ja Neuforgen luotia ladattiin aluksi .22 Magnumista lyhennettyihin reunasytytyshylsyihin, joita kokeiltiin useampaakin mittaa. 1980-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan enintään yksi neljäsosa sotilaista taistelisi omalla henkilöVuonna 1990 belgialainen FN Herstalin asetehdas esitteli ennennäkemättömän futuristisesti muotoillun, uutta 5,7 x 28 mm patruunaa ampuvan P90-konepistoolin, jonka myötä asemaailma samalla oppi tuntemaan käsitteen Personal Defense Weapon eli PDW. Projekti 90 1980-luvun puolivälissä FN Herstal oli taloudellisessa ahdingossa, ja muiden selviytymisstrategioi den ohella päätettiin kehittää tulevaisuuteen tähtääviä, innovatiivisia asetyyppejä, joista muutaman vuoden kuluessa saataisiin tehtaalle uusia menestystuotteita. SS90-luotinen patruuna todettiin kokonaismitaltaan turhan pitkäksi ja läpäisykykykin hivenen vaatimattomaksi, vaikka se pystyikin läpäisemään pehmeät suojaliivit 100 metriltä ja teräskypärän 150 m etäisyydeltä. FN Herstalilla oli jo tässä vaiheessa tietoa siitä, että NATO tulee muutaman vuoden sisällä esittämään 9 mm konepistoolin korvaavan uuden asetyypin, eli PDW:n käyttöönottoa. Niinpä sen tilalle vuonna 1992 kehitettiin 21,15 mm pituinen ja 2,0 g painoinen SS190-luoti, jonka sisällä oli kärjessä teräspenetraattori ja sen takana alumiinisydän. Samalla luodin ogivaali muotoiltiin huomattavasti aiempaa kaarevammaksi. P90:n tilausmäärät jäivät FN Herstalille pettymykseksi. Vuosina 1987-88 kehitettiin lopulta 28,8 mm pituiseksi vakiintunut keskisytytteinen pullonkaulahylsy, johon SS90-luotia alettiin lataamaan, näin syntyi 5,7 x 28 mm patruuna, joka tuotti luodin lähtönopeudeksi peräti 825 m/s. FN:n palveluksessa työskennelleet Jean-Paul Denis ja Marc Neuforge kehittivät 1,5 grammaa painaneen ja 24,05 mm pituisen polymeerisydämisen, halkaisijaltaan 5,67 mm luodin, joka lopullisessa muodossaan nimettiin SS90:ksi. Tehtaan ensimmäiset ampumakelpoiset PDW-prototyypit esiteltiin vuonna 1987, ne olivat muotoilultaan hyvinkin mielikuvituksellisia, mutta käyttöliittymältään vielä varsin kömpelöitä hahmotelmia. Luoti ja Patruuna Keskeisin tekijä FN:n PDWprojektissa oli sen patruunassa käytettävä luoti, jonka piti olla tehokas Neuvostoliiton pehmeitä suojaliivejä ja teräskypärää vastaan aina 100-150 m etäisyydelle saakka. Teräväkärkiselle teräsvaippaluodille haettiin belgialaista patenttia joulukuussa 1989. Vuonna 1986 alkoikin suunnitteluprojekti, jonka puitteissa oli tarkoitus kehittää pitkittäin aseeseen sijoitettavalla lippaalla varustettu konepistooli, jonka ampuisi pienikaliiperista mutta tehokasta patruunaa. Lisäksi sillä voitiin varustaa panssarivaunujen ja ilma-alusten miehistöt. Ase toimitettiin testiin EoTechin 512-hologrammitähtäimellä. Tämä johti lopulta siihen, että Pian 30-vuotias Personal Defense WeaPon – fn Herstal P90 2000-luvun alkuvuosina markkinoille tulleessa P90 Tactical -mallissa kollimaattorin tilalle on asennettu alumiinista valmistettu picatinnykisko. Mutta vasta FN Hertalin palveluksessa työskennellyt René Predazzer onnistui luomaan luotettavasti toimivan lippaan, johon integroitu kiertyvä syöttöramppi käänsi patruunaa 90 astetta, jolloin se oli valmiiksi oikeassa asennossa lippaan suulla ja lukon P90 Tactical vaimentimella ja kahdella varalippaalla varustettuna. Pistoolissa ja konepistoolissa käytetty 9 x 19 mm patruuna ei tähän juurikaan pystynyt, joten lähtökohdaksi otettiin luodin poikkileikkauspinta-alan pienentäminen ja lähtönopeuden huomattava kasvattaminen
Lippaan alta Liipaisinkaarenakin toimiva etukahva on lähellä piipunsuuta. Tactical-mallin tähtäinkiskoon on liitetty varsin nokkela varatähtäinjärjestelmä, kiskoon on porattu sen etupäästä pitkittäinen reikä, jonka etupäähän on kiinnitetty tolppajyvä mallia AR. Varatähtäimen diopteriaukko löytyy tähtäinkiskon takareunasta. Tacticalmalli vuorostaan on pohjimmiltaan tavallinen P90, josta on poistettu kollimaattoritähtäin, ja sen tilalle on kiinnitetty korkeahko picatinnykisko ja jalustan sivuille on ruuvattu kaksi TR-mallin vastaavia huomattavasti pidempää varustekiskoa. P90-mallistoon on 1990-puolivälistä alkaen kuulunut useampiakin kahvarungon etuosaan integroidulla laserosoittimella varustettuja malleja, LV-malleissa laser näkyy punaisena valona (8 mW / 635 nm) ja LiR-malleissa on ainoastaan valonvahvistimella näkyvä infrapunalaser (4 mW / 830 nm). Tämän jälkeen ei mennytkään kovin pitkään, kun FN:n PDW tuotiin markkinoille vuonna 1990 nimellä FN P90, eli aseen synnyttäneen projektin nimi jäi lopulta myös aseen mallinimeksi. Sen alapuolella on paristokotelo 3 V litiumparistolle. Lipas irrotetaan vetämällä lippaansalpaa taaksepäin sen kyljille tehdyistä otepinnoista, nostamalla lippaan takareunaa ylöspäin ja vetämällä lipas pois aseen päällä olevasta tilastaan. Kun kädet on pienen pohdinnan jälkeen saanut sijoitettua oikeille paikoilleen, aseen vetää lähes automaattisesti olkapäätä vasten, mikä lienee ollut suunnittelijoiden tarkoituskin. Käyttökytkimen lisäksi laser on varustettu myös kahvarungon päälle sijoitetulla pääkytkimellä, josta se voidaan kytkeä pois päältä, harjoitusasentoon (vajaa teho) tai taisteluasentoon (täysi teho). Tactical-mallin tähtäinkiskosta löytyy myös varatähtäimet, tässä AR-tyyppinen pyörittämällä korkeussuunnassa säädettävä tolppajyvä. Liipaisimen alla on kolmiasentoinen vaihdinkiekko, sarjatuliasennossa liipaisimen puoliväliin puristaminen tuottaa yksittäislaukauksen, pohjaan puristaminen sarjatulta Steyr AUG:sta tuttuun tapaan. Lisäksi H15 poisti hylsyt alaspäin aseen kahvan läpi P90:n tavoin, joten tässäkin mielessä Hillin konepistooli on mahdollisesti toiminut FN:n PDW:n esikuvana. Pian kuitenkin tukikäsi löytää liipaisinkaarenakin toimivan etukahvan ja asekäsi lähes vaakasuoran pistoolikahvan. Ase oli mitoiltaan kompakti ja massaltaan kevyt, se oli täydellisesti myös vasenkätisen operaattorin käytettävissä, rakenteeltaan yksinkertainen ja helposti huollettavissa. Kollimaattorissa on päivätähtäimenä sisäkkäisistä valkoisista ympyröistä ja täplästä muodostuva kuvio, hämärässä ympyröiden tilalle vaihtuu punaisena hohtava T-ristikko, jonka valaisusta vastaa tritiumkaasuampulli. FN Herstal ei ollut aikaisemmin käyttänyt polymeerejä aseen rungon valmistusmateriaalina, joten projekti oli tehtaalle tässäkin mielessä uraauurtava. Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun vaihteessa aiheutti nimittäin sen, ettei PDW-tyyppiselle aseelle löytynyt enää kysyntää takaportaan joukkojen aseistamiseksi, ja kestikin aina 1990-luvun lopulle, ennen kuin P90:lle löytyi uusi merkittävä asiakaskunta lainvalvontaviranomaisten huomatessa aseen edut. Hillin konepistooli nimittäin oli Herstalissa lainassa useiden vuosien ajan, ja sillä oli kiistatta oma vaikutuksensa Predazzerin kehittämään lippaaseen. Jutun aseessa on näkyvän valon alueella toimiva laserosoitin. P90 on jopa bullpupiksi erittäin kompakti ase, sen kokonaispituus liekinsammuttimen suulta perälevyyn on tasan 500 mm, leveyttä sillä on 55 mm, korkeutta mallista riippuen 180-210 mm ja massaa täydellä lippaalla varustettuna kolmisen kiloa. Laser on sijoitettu kahvarungon etureunan kielekkeeseen. Tässä vaiheessa FN julkaisikin kehitteillä olevan PDW:nsä, eli ”Project 90:n” ensimmäiset kuvat ja keskeiset tiedot. Tunnetuin viranomaisasiakkaista on ollut Yhdysvaltain Salainen Palvelu “Secret Service”, joka on käyttänyt P90:ää 1990-luvulta aina tähän päivään saakka. FN:n PDW-projekti sai huomattavasti lisävauhtia, kun NATO julkaisi vuonna 1989 kuuluisan asiakirjan, jossa linjattiin henkilökohtaisen puolustusaseen kriteerit. Predazzerin lippaalle haettiin belgialaista patenttia maaliskuussa 1988, ja tässä asiakirjassa viitataan kahteen Hillin patenttiin 1950-luvulta. FN Herstalin uutuustuote täytti markkinoille tullessaan ainoana aseena NATO:n PDW-kriteerit, mutta tästä ei lopulta ollut tehtaalle suurempaa hyötyä. syötettävissä patruunapesään. omintakeisen muotoiLun aLLa... Tämän lisäksi aseesta löytyy myös P90-perusmallin varatähtäimet, eli tähtäinjalan molemmille puolin muotoillut jyvät ja hahlot. Luonnollisesti aseesta on myös löydyttävä lasersäteen vaaroista informoiva varoitustarra. ensi kertaa käteen otettaessa P90 tuntuu hieman omituiselta käsitellä, siitä ei oikein tiedä, mistä ottaisi kiinni. Tässä jutussa esiintyvä, 2000-luvun alkuvuosina markkinoille tullut P90 Tactical -malli eroaa aiemmasta, vuonna 1999 esitellystä Triple Rail -mallista MiL-STD1913-tähtäinkiskonsa osalta. ensimmäisenä aseen otti käyttöönsä Belgian asevoimat 1990-luvun alussa, ja Belgia onkin ilmeisesti ainoa maa, joka on käyttänyt P90:ää sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Ase on muotoiltu kyljiltään mahdollisimman suoriksi ilman suurempia ulkonemia, mikä tekee aseesta mukavamman kantaa ja käsitellä. Predazzer on saanut kunnian P90:n lipasratkaisun luojana, mutta hän oli muutenkin tärkein yksittäinen henkilö aseen suunnittelusta vastanneessa työryhmässä. Tästä syystä sen eteen on muotoiltu tukikäden piipun eteen lipsahtamista estävä kieleke. Vihreästä käyttökytkimestä painamalla laserosoitin kytkeytyy päälle. Toisin sanoen aseen mekanismiin ei tarvinnut rakentaa patruunaa kääntävää monimutkaista ja samalla häiriöaltista mekanismia, toisin kuin H15-konepistoolissa. Takatähtäimenä toimii tähtäysreiän toiseen päähän, picatinnykiskon takaseinään, tehty pieni diopteriaukko. Nykyisin P90 on yhä FN Herstalin tarjonnassa, mutta tehdas ei markkinoi sitä enää kovinkaan aktiivisesti. TR-mallissa tähtäinjalusta oli suunniteltu kokonaan uudelleen niin, että kisko oli kiinteä osa jalustaa. Kompaktius ja keveys oli toteutettu bullpup-rakenteella ja polymeerien runsaalla käytöllä. P90:n perusmallissa tähtäinjalustan päällä on ilman suurennosta oleva kollimaattoritähtäin, joka muodostuu yhdestä lasiprismasta erillisten linssien sijaan. P90 on tehty erittäin helpoksi purkaa, puhdistusta varten purkamiseen kuluu aikaa viitisen sekuntia. Nyttemmin myös lukuisat amerikkalaiset poliisilaitokset ovat hankkineet asetta etupäässä SWAT-tiimiensä käyttöön lukumäärien ollessa kuitenkin pieniä. 12 • Ase-lehti
Ase on muotoiltu kyljiltään mahdollisimman suoriksi ilman suurempia ulkonemia, mikä tekee aseesta mukavamman kantaa ja käsitellä. P90 on tehty erittäin helpoksi purkaa, puhdistusta varten purkamiseen kuluu aikaa viitisen sekuntia. P90:n perusmallissa tähtäinjalustan päällä on ilman suurennosta oleva kollimaattoritähtäin, joka muodostuu yhdestä lasiprismasta erillisten linssien sijaan. FN Herstalin uutuustuote täytti markkinoille tullessaan ainoana aseena NATO:n PDW-kriteerit, mutta tästä ei lopulta ollut tehtaalle suurempaa hyötyä. Varatähtäimen diopteriaukko löytyy tähtäinkiskon takareunasta. Lisäksi H15 poisti hylsyt alaspäin aseen kahvan läpi P90:n tavoin, joten tässäkin mielessä Hillin konepistooli on mahdollisesti toiminut FN:n PDW:n esikuvana. ensi kertaa käteen otettaessa P90 tuntuu hieman omituiselta käsitellä, siitä ei oikein tiedä, mistä ottaisi kiinni. P90-mallistoon on 1990-puolivälistä alkaen kuulunut useampiakin kahvarungon etuosaan integroidulla laserosoittimella varustettuja malleja, LV-malleissa laser näkyy punaisena valona (8 mW / 635 nm) ja LiR-malleissa on ainoastaan valonvahvistimella näkyvä infrapunalaser (4 mW / 830 nm). Lipas irrotetaan vetämällä lippaansalpaa taaksepäin sen kyljille tehdyistä otepinnoista, nostamalla lippaan takareunaa ylöspäin ja vetämällä lipas pois aseen päällä olevasta tilastaan. Jutun aseessa on näkyvän valon alueella toimiva laserosoitin. Tactical-mallin tähtäinkiskoon on liitetty varsin nokkela varatähtäinjärjestelmä, kiskoon on porattu sen etupäästä pitkittäinen reikä, jonka etupäähän on kiinnitetty tolppajyvä mallia AR. Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun vaihteessa aiheutti nimittäin sen, ettei PDW-tyyppiselle aseelle löytynyt enää kysyntää takaportaan joukkojen aseistamiseksi, ja kestikin aina 1990-luvun lopulle, ennen kuin P90:lle löytyi uusi merkittävä asiakaskunta lainvalvontaviranomaisten huomatessa aseen edut. Predazzerin lippaalle haettiin belgialaista patenttia maaliskuussa 1988, ja tässä asiakirjassa viitataan kahteen Hillin patenttiin 1950-luvulta. Tactical-mallin tähtäinkiskosta löytyy myös varatähtäimet, tässä AR-tyyppinen pyörittämällä korkeussuunnassa säädettävä tolppajyvä. Laser on sijoitettu kahvarungon etureunan kielekkeeseen. P90 on jopa bullpupiksi erittäin kompakti ase, sen kokonaispituus liekinsammuttimen suulta perälevyyn on tasan 500 mm, leveyttä sillä on 55 mm, korkeutta mallista riippuen 180-210 mm ja massaa täydellä lippaalla varustettuna kolmisen kiloa. Nyttemmin myös lukuisat amerikkalaiset poliisilaitokset ovat hankkineet asetta etupäässä SWAT-tiimiensä käyttöön lukumäärien ollessa kuitenkin pieniä. Ase-lehti • 13. Lippaan alta Liipaisinkaarenakin toimiva etukahva on lähellä piipunsuuta. Predazzer on saanut kunnian P90:n lipasratkaisun luojana, mutta hän oli muutenkin tärkein yksittäinen henkilö aseen suunnittelusta vastanneessa työryhmässä. Nykyisin P90 on yhä FN Herstalin tarjonnassa, mutta tehdas ei markkinoi sitä enää kovinkaan aktiivisesti. Sen alapuolella on paristokotelo 3 V litiumparistolle. Tämän jälkeen ei mennytkään kovin pitkään, kun FN:n PDW tuotiin markkinoille vuonna 1990 nimellä FN P90, eli aseen synnyttäneen projektin nimi jäi lopulta myös aseen mallinimeksi. Pian kuitenkin tukikäsi löytää liipaisinkaarenakin toimivan etukahvan ja asekäsi lähes vaakasuoran pistoolikahvan. Ase oli mitoiltaan kompakti ja massaltaan kevyt, se oli täydellisesti myös vasenkätisen operaattorin käytettävissä, rakenteeltaan yksinkertainen ja helposti huollettavissa. Tästä syystä sen eteen on muotoiltu tukikäden piipun eteen lipsahtamista estävä kieleke. Kollimaattorissa on päivätähtäimenä sisäkkäisistä valkoisista ympyröistä ja täplästä muodostuva kuvio, hämärässä ympyröiden tilalle vaihtuu punaisena hohtava T-ristikko, jonka valaisusta vastaa tritiumkaasuampulli. Hillin konepistooli nimittäin oli Herstalissa lainassa useiden vuosien ajan, ja sillä oli kiistatta oma vaikutuksensa Predazzerin kehittämään lippaaseen. TR-mallissa tähtäinjalusta oli suunniteltu kokonaan uudelleen niin, että kisko oli kiinteä osa jalustaa. ensimmäisenä aseen otti käyttöönsä Belgian asevoimat 1990-luvun alussa, ja Belgia onkin ilmeisesti ainoa maa, joka on käyttänyt P90:ää sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Kompaktius ja keveys oli toteutettu bullpup-rakenteella ja polymeerien runsaalla käytöllä. Luonnollisesti aseesta on myös löydyttävä lasersäteen vaaroista informoiva varoitustarra. Tässä jutussa esiintyvä, 2000-luvun alkuvuosina markkinoille tullut P90 Tactical -malli eroaa aiemmasta, vuonna 1999 esitellystä Triple Rail -mallista MiL-STD1913-tähtäinkiskonsa osalta. syötettävissä patruunapesään. Tässä vaiheessa FN julkaisikin kehitteillä olevan PDW:nsä, eli ”Project 90:n” ensimmäiset kuvat ja keskeiset tiedot. Vihreästä käyttökytkimestä painamalla laserosoitin kytkeytyy päälle. Toisin sanoen aseen mekanismiin ei tarvinnut rakentaa patruunaa kääntävää monimutkaista ja samalla häiriöaltista mekanismia, toisin kuin H15-konepistoolissa. Tacticalmalli vuorostaan on pohjimmiltaan tavallinen P90, josta on poistettu kollimaattoritähtäin, ja sen tilalle on kiinnitetty korkeahko picatinnykisko ja jalustan sivuille on ruuvattu kaksi TR-mallin vastaavia huomattavasti pidempää varustekiskoa. Takatähtäimenä toimii tähtäysreiän toiseen päähän, picatinnykiskon takaseinään, tehty pieni diopteriaukko. Liipaisimen alla on kolmiasentoinen vaihdinkiekko, sarjatuliasennossa liipaisimen puoliväliin puristaminen tuottaa yksittäislaukauksen, pohjaan puristaminen sarjatulta Steyr AUG:sta tuttuun tapaan. omintakeisen muotoiLun aLLa... Tunnetuin viranomaisasiakkaista on ollut Yhdysvaltain Salainen Palvelu “Secret Service”, joka on käyttänyt P90:ää 1990-luvulta aina tähän päivään saakka. Käyttökytkimen lisäksi laser on varustettu myös kahvarungon päälle sijoitetulla pääkytkimellä, josta se voidaan kytkeä pois päältä, harjoitusasentoon (vajaa teho) tai taisteluasentoon (täysi teho). Kun kädet on pienen pohdinnan jälkeen saanut sijoitettua oikeille paikoilleen, aseen vetää lähes automaattisesti olkapäätä vasten, mikä lienee ollut suunnittelijoiden tarkoituskin. FN Herstal ei ollut aikaisemmin käyttänyt polymeerejä aseen rungon valmistusmateriaalina, joten projekti oli tehtaalle tässäkin mielessä uraauurtava. FN:n PDW-projekti sai huomattavasti lisävauhtia, kun NATO julkaisi vuonna 1989 kuuluisan asiakirjan, jossa linjattiin henkilökohtaisen puolustusaseen kriteerit. Tämän lisäksi aseesta löytyy myös P90-perusmallin varatähtäimet, eli tähtäinjalan molemmille puolin muotoillut jyvät ja hahlot
Laukaisukoneisto on sekin varsin perinteistä iskuvasaralla varustettua mallia, joskin siihen on yhdistetty peräti neljä viretukea/pidätintä: etuja takaviretuki, sarjatulipidätin sekä pudotusvarmistimena toimiva ylimääräinen safety sear. Tätä ennen on kuitenkin muistettava käyttää liikkuvat takana, sillä muuten ylhäällä törröttävä iskuvasara estää liikkuvien osien moduulin irrottamisen. Hylsynpoistokuilussa pilkottaa aseen sisäosia hiekalta tms. 14 • Ase-lehti. suojaava luukku suljettuna. Kahvarungon takaosan sulkee kumilla päällystetty perälevy, joka kiinnittyy aseeseen pystysuoran kiinnityskiskon avulla. Liikkuvien osien moduuli yläpuolelta kuvattuna. Runkoon on kiinnitetty muovista valmistettu liipaisin, jonka liike yhdistetään rungon peräosassa sijaitsevaan laukaisukoneistoon pitkällä ja ohuella kaksihaaraisella liipaisintangolla, sekin ruostumatonta terästä. Lipasaukko lähikuvassa. Laukaisukoneistomoduuli muodostuu perinteisestä iskuvasarasta ja peräti neljästä viretuesta/pidättimestä. Laserosoittimella varustetuissa malleissa laserin käyttökytkin ja paristokotelo on sijoitettu pistoolikahvan etureunaan. Kyseessä on suljetulta lukolta ampuva massasulkuinen konepistooli, jossa lukko ei lukitu piippuun laukauksen hetkellä, vaan pysyy paikallaan lukon massan ja palautusjousien voiman ansiosta. Piippumoduulin irrotuksen jälkeen liu’utetaan liikkuvien osien moduuli kahvarungon sisältä. Syöttöhuulia edeltävää, patruunaa 90 astetta kiertävää ramppia 50 patruunan vetoinen läpikuultava polykarbonaattilipas on sijoitettu aseen päälle pitkittäin. Liipaisin on nimittäin mm. P90:n piipulla on mittaa 264 mm, ja siinä on kahdeksan oikeakätistä rihlaa nousultaan 1/9”, piipun sisäpuoli patruunapesineen on kovakromattu. Viritystangon palautusjousi on sekin sijoitettu piipun ympärille. Piippumoduulin päällä on jousitettu purkusalvan painike, joka vastaa kahvarungon päällä olevaan leikkaukseen. Lukon sisältä löytyy vastajousella varustettu nallipiikki sekä lukon otsapinnasta kello 12:sta plunger-tyyppinen ulosheittäjä ja kello kuudesta ulosvetäjän kynsi. FN:n PDW on varsin pitkälle toteutettu polymeerirakenteita hyödyntäen, mutta piippumoduulissa on luonnollisesti turvauduttu metalleihin. Aseessa käytetyt ruuvit, mutterit, tapit ja jouset on valmistettu sääoloja kestävästä rosterista. Syöttöhuulten välistä pilkottaa toinen lippaan viimeiset patruunat rampin läpi ohjaavista muovirullista. Laukaisukoneiston lisäksi kahvarungon takaosaan on muotoiltu säilytystilaa öljypulloa ja puhdistusvälinesarjaa varten. P90:n ”lipaskuilu” on kahvarungon päälle muotoiltu pyöreä aukko, jonka takareunalle on sijoitettu muovinen lippaansalpa. P90:n patruuna tulee lukolle sen yläpuolelta ja poistuu suoraan alaspäin, tästä syystä lukossa onkin yhteneväisyyttä monen konekiväärin vastaavaan. Lukossa olevaan suorakulmaiseen leikkaukseen, vasemman ohjauskaran ympärille on sijoitettu aseen sarjatulinopeutta stabiloiva lieriö. Lipasta aseeseen asennettaessa salpa liukuu lippaan pyöristetyn takareunan alta pois, kunnes lipas on lukittunut paikoilleen. Aseen muiden osien tavoin myös liikkuvat osat on moduloitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Kuiluun voidaan myös kiinnittää aseen lisävarusteisiin kuuluva hylsynkerääjäpussi. Lukko itsessään on teräksestä valmistettu litteä suorakulmainen kappale, jonka vasemmalta kyljeltä on koneistettu pois melko laaja suorakulmainen alue. Lippaansalpaa voi vetää taaksepäin sen molemmille puolille sijoitetuista ulokkeista. Poistokuiluun on integroitu aseen sisäosia hiekalta ja muulta lialta suojaava luukku, joka voidaan työntää käsin kiinni, ja joka aukeaa automaattisesti, kun lukko lähtee peräytymään. ...meLko Perinteistä tekniikkaa Aikoinaan jopa huippumodernista ulkokuorestaan huolimatta P90 edustaa sisäosiltaan varsin perinteistä tekniikkaa. Sen etupuolella näkyy kookas neliömäinen painike, purkusalpa. Puhdistusta varten asetta ei tarvitse purkaa tämän pidemmälle. Steyr AuG:n tavoin kaksivaiheinen, vaihdin sarjatuliasennossa puoliväliin puristaminen tuottaa vain yhden laukauksen, liipaisimen pohjaan puristaminen sarjatulta. Moduulin runko, eli piipunkannatin, on mustaksi anodisoitua alumiinia ja siihen on integroitu myös tähtäimen jalusta. Lippaan takapään alla on tornimainen uloke, jonka sisällä on patruunan 90 astetta kääntävä syöttöramppi. Lukon reunoilla on pitkittäiset poraukset, joiden läpi kulkee kaksi pitkää akselia, lukon ohjauskarat, joiden ympärillä lukon takana on sitä eteenpäin työntävät kierrejouset. Tarvittaessa aseen laukaisukoneistomoduulikin on helposti poistettavissa, kunhan ensin irrotetaan kahvarungon takaosan tulppaava perälevy. Loppujen lopuksi aseen tekninen toteutus on varsin yksinkertainen ja osiakin siinä on vain 70. 50 patruunan vetoinen läpikuultava lipas on valmistettu savunvärisestä polykarbonaatista. Kahvarungon päältä, läheltä sen etureunaa löytyy lisäksi kolmiasentoinen kytkin, jolla laser voidaan kytkeä kokonaan pois päältä, harjoitusasentoon (vajaa teho) tai taisteluasentoon (täysi teho). Lipasaukon kohdalle rungon alapuolelle on muotoiltu tilava poistokuilu, josta ammutut hylsyt putoavat suoraan alaspäin, mikä onkin yksinkertaisuudessaan toimiva ratkaisu. Lukon vasemmalle kyljelle tehtyyn leikkaukseen asennettu lieriö säätelee aseen tulinopeutta. Piipunsuulle on Tactical-mallissa kierretty lintuhäkkityyppinen nelilovinen, suultaan viistetty 22 mm liekinsammutin, jonka takana on piippua jännityksessä pitävä lyhyt mutta voimakas kierrejousi. Kylmätaottu piippu on kelluvaa tyyppiä ja sijoitettu piipunkannattimen sisälle tehtyyn kanavaan, sitä ei siis ole ruuvattu tai muuten kiinnitetty kiinteäksi osaksi moduulia. Aseen syklinen tulinopeus on 900 laukausta minuutissa, eli melko kova verrattuna perinteisiin konepistooleihin. Näin lipas ei törrötä mihinkään suuntaan, ja ratkaisu tekee P90:stä muodoltaan virtaviivaisen. Myös laukaisukoneisto on moduulirakenteinen, ja saadaan poistettua kahvarungosta takakautta nostamalla ensin muovikotelon takaseinään sijoitettu salpa ylös. Kahvarunko muodostuu kahdesta yhteen ruuvatusta mustasta polymeeripuoliskosta. kahvarungosta paljastuu kookas neliömäinen nappi, josta painamalla piippu/ tähtäinjalkamoduuli irtoaa. Nimellinen laukaisuvastus kertatulella on 2,5-4,5 N ja sarjatulella 5,0-7,0 N. Lukko edestäpäin, otsapinnan kello 12:ssa plunger-tyyppinen ulosheittäjä ja kello 6:ssa ulosvetäjän kynsi. Kertatuliasennossa vaihdin estää liipaisimen pohjaan painamisen ja varmistettuna liipaisimen liikkeen kokonaan. Piippumoduuliin on lisäksi ympätty molemmin puolin sijoitetuilla muovisilla käyttövivuilla varustettu kaksihaarainen viritystanko, joka liikkuu piipunkannattimen kyljillä olevissa johteissa. Liipaisimen alle sijoitetussa vaakasuorassa pyöriteltävässä vaihdinkiekossa on asennot A (sarjatuli), 1 (kertatuli) sekä S (varmistettu), ja se vaikuttaa ainoastaan liipaisimen toimintaan
Liipaisimen alle sijoitetussa vaakasuorassa pyöriteltävässä vaihdinkiekossa on asennot A (sarjatuli), 1 (kertatuli) sekä S (varmistettu), ja se vaikuttaa ainoastaan liipaisimen toimintaan. Lukko edestäpäin, otsapinnan kello 12:ssa plunger-tyyppinen ulosheittäjä ja kello 6:ssa ulosvetäjän kynsi. Piipunsuulle on Tactical-mallissa kierretty lintuhäkkityyppinen nelilovinen, suultaan viistetty 22 mm liekinsammutin, jonka takana on piippua jännityksessä pitävä lyhyt mutta voimakas kierrejousi. Liikkuvien osien moduuli yläpuolelta kuvattuna. Näin lipas ei törrötä mihinkään suuntaan, ja ratkaisu tekee P90:stä muodoltaan virtaviivaisen. Lukossa olevaan suorakulmaiseen leikkaukseen, vasemman ohjauskaran ympärille on sijoitettu aseen sarjatulinopeutta stabiloiva lieriö. Aseen syklinen tulinopeus on 900 laukausta minuutissa, eli melko kova verrattuna perinteisiin konepistooleihin. Kahvarungon päältä, läheltä sen etureunaa löytyy lisäksi kolmiasentoinen kytkin, jolla laser voidaan kytkeä kokonaan pois päältä, harjoitusasentoon (vajaa teho) tai taisteluasentoon (täysi teho). P90:n ”lipaskuilu” on kahvarungon päälle muotoiltu pyöreä aukko, jonka takareunalle on sijoitettu muovinen lippaansalpa. Lukon reunoilla on pitkittäiset poraukset, joiden läpi kulkee kaksi pitkää akselia, lukon ohjauskarat, joiden ympärillä lukon takana on sitä eteenpäin työntävät kierrejouset. Viritystangon palautusjousi on sekin sijoitettu piipun ympärille. Nimellinen laukaisuvastus kertatulella on 2,5-4,5 N ja sarjatulella 5,0-7,0 N. Syöttöhuulia edeltävää, patruunaa 90 astetta kiertävää ramppia 50 patruunan vetoinen läpikuultava polykarbonaattilipas on sijoitettu aseen päälle pitkittäin. Lukon vasemmalle kyljelle tehtyyn leikkaukseen asennettu lieriö säätelee aseen tulinopeutta. Kylmätaottu piippu on kelluvaa tyyppiä ja sijoitettu piipunkannattimen sisälle tehtyyn kanavaan, sitä ei siis ole ruuvattu tai muuten kiinnitetty kiinteäksi osaksi moduulia. Kahvarungon takaosan sulkee kumilla päällystetty perälevy, joka kiinnittyy aseeseen pystysuoran kiinnityskiskon avulla. Piippumoduulin irrotuksen jälkeen liu’utetaan liikkuvien osien moduuli kahvarungon sisältä. P90:n piipulla on mittaa 264 mm, ja siinä on kahdeksan oikeakätistä rihlaa nousultaan 1/9”, piipun sisäpuoli patruunapesineen on kovakromattu. Laukaisukoneisto on sekin varsin perinteistä iskuvasaralla varustettua mallia, joskin siihen on yhdistetty peräti neljä viretukea/pidätintä: etuja takaviretuki, sarjatulipidätin sekä pudotusvarmistimena toimiva ylimääräinen safety sear. Lukko itsessään on teräksestä valmistettu litteä suorakulmainen kappale, jonka vasemmalta kyljeltä on koneistettu pois melko laaja suorakulmainen alue. Hylsynpoistokuilussa pilkottaa aseen sisäosia hiekalta tms. Tarvittaessa aseen laukaisukoneistomoduulikin on helposti poistettavissa, kunhan ensin irrotetaan kahvarungon takaosan tulppaava perälevy. Lipasta aseeseen asennettaessa salpa liukuu lippaan pyöristetyn takareunan alta pois, kunnes lipas on lukittunut paikoilleen. Tätä ennen on kuitenkin muistettava käyttää liikkuvat takana, sillä muuten ylhäällä törröttävä iskuvasara estää liikkuvien osien moduulin irrottamisen. P90:n patruuna tulee lukolle sen yläpuolelta ja poistuu suoraan alaspäin, tästä syystä lukossa onkin yhteneväisyyttä monen konekiväärin vastaavaan. Kertatuliasennossa vaihdin estää liipaisimen pohjaan painamisen ja varmistettuna liipaisimen liikkeen kokonaan. 50 patruunan vetoinen läpikuultava lipas on valmistettu savunvärisestä polykarbonaatista. Lipasaukko lähikuvassa. kahvarungosta paljastuu kookas neliömäinen nappi, josta painamalla piippu/ tähtäinjalkamoduuli irtoaa. suojaava luukku suljettuna. Aseen muiden osien tavoin myös liikkuvat osat on moduloitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Lippaansalpaa voi vetää taaksepäin sen molemmille puolille sijoitetuista ulokkeista. Lipasaukon kohdalle rungon alapuolelle on muotoiltu tilava poistokuilu, josta ammutut hylsyt putoavat suoraan alaspäin, mikä onkin yksinkertaisuudessaan toimiva ratkaisu. Aseessa käytetyt ruuvit, mutterit, tapit ja jouset on valmistettu sääoloja kestävästä rosterista. Loppujen lopuksi aseen tekninen toteutus on varsin yksinkertainen ja osiakin siinä on vain 70. Puhdistusta varten asetta ei tarvitse purkaa tämän pidemmälle. Lukon sisältä löytyy vastajousella varustettu nallipiikki sekä lukon otsapinnasta kello 12:sta plunger-tyyppinen ulosheittäjä ja kello kuudesta ulosvetäjän kynsi. FN:n PDW on varsin pitkälle toteutettu polymeerirakenteita hyödyntäen, mutta piippumoduulissa on luonnollisesti turvauduttu metalleihin. Syöttöhuulten välistä pilkottaa toinen lippaan viimeiset patruunat rampin läpi ohjaavista muovirullista. Laukaisukoneistomoduuli muodostuu perinteisestä iskuvasarasta ja peräti neljästä viretuesta/pidättimestä. Liipaisin on nimittäin mm. Kahvarunko muodostuu kahdesta yhteen ruuvatusta mustasta polymeeripuoliskosta. Laukaisukoneiston lisäksi kahvarungon takaosaan on muotoiltu säilytystilaa öljypulloa ja puhdistusvälinesarjaa varten. Steyr AuG:n tavoin kaksivaiheinen, vaihdin sarjatuliasennossa puoliväliin puristaminen tuottaa vain yhden laukauksen, liipaisimen pohjaan puristaminen sarjatulta. Poistokuiluun on integroitu aseen sisäosia hiekalta ja muulta lialta suojaava luukku, joka voidaan työntää käsin kiinni, ja joka aukeaa automaattisesti, kun lukko lähtee peräytymään. Sen etupuolella näkyy kookas neliömäinen painike, purkusalpa. ...meLko Perinteistä tekniikkaa Aikoinaan jopa huippumodernista ulkokuorestaan huolimatta P90 edustaa sisäosiltaan varsin perinteistä tekniikkaa. Runkoon on kiinnitetty muovista valmistettu liipaisin, jonka liike yhdistetään rungon peräosassa sijaitsevaan laukaisukoneistoon pitkällä ja ohuella kaksihaaraisella liipaisintangolla, sekin ruostumatonta terästä. Ase-lehti • 15. Moduulin runko, eli piipunkannatin, on mustaksi anodisoitua alumiinia ja siihen on integroitu myös tähtäimen jalusta. Piippumoduulin päällä on jousitettu purkusalvan painike, joka vastaa kahvarungon päällä olevaan leikkaukseen. Lippaan takapään alla on tornimainen uloke, jonka sisällä on patruunan 90 astetta kääntävä syöttöramppi. Piippumoduuliin on lisäksi ympätty molemmin puolin sijoitetuilla muovisilla käyttövivuilla varustettu kaksihaarainen viritystanko, joka liikkuu piipunkannattimen kyljillä olevissa johteissa. Kuiluun voidaan myös kiinnittää aseen lisävarusteisiin kuuluva hylsynkerääjäpussi. Myös laukaisukoneisto on moduulirakenteinen, ja saadaan poistettua kahvarungosta takakautta nostamalla ensin muovikotelon takaseinään sijoitettu salpa ylös. Kyseessä on suljetulta lukolta ampuva massasulkuinen konepistooli, jossa lukko ei lukitu piippuun laukauksen hetkellä, vaan pysyy paikallaan lukon massan ja palautusjousien voiman ansiosta. Laserosoittimella varustetuissa malleissa laserin käyttökytkin ja paristokotelo on sijoitettu pistoolikahvan etureunaan
SS190:n luoti ei läpäissyt 5 m etäisyydeltä ammuttaessa 5 mm vahvuista rakenneterästä, mutta luodin sisälle sijoitettu terästappi upposi teräkseen pituutensa verran ja teräslevyn toiselle puolelle ilmaantui selkeä kuhmu. käytännössä FN Herstalia Suomessa edustavan Finnprotec Oy:n lainaamalla aseella päästiin luonnollisesti myös ampumaan. P90:n laukaisu kertatuliasennossa todettiin etuvedon jälkeenkin hieman venyväksi ja vastaavalla liipaisinratkaisulla varustettua F2000-kivääriä selvästi jäykemmäksi ja epämääräisemmäksi. Ase koostuu selkeistä moduuleista, joita käyttäjän ei ole tarvetta purkaa osiksi. Aseen tähtäinlinja on huomattavan korkealla, aseessa kiinni olleella eoTechin 512:lla peräti 130 mm piippulinjan yläpuolella. Aseen likaantuminen todettiin lähes olemattomaksi, vaikka vaimenninpatruunoiden hylsyt olivatkin voimakkaasti nokeentuneet. Ammuntaa hankaloitti paitsi aseen lyhyys ja tavallisuudesta poikkeava ampumaote, niin myös korkea tähtäinlinja, joka väistämättä aiheuttaa hajontaa aseen vähänkään kallistuessa. P90:n purkaminen on tehty hyvin yksinkertaiseksi. Aseen toiminta kautta testin oli täysin moitteetonta, ja muutenkaan aseen teknisestä toteutuksesta ei löytynyt selkeitä Akilleen kantapäitä. Patruunoiden ja nostimen väliin on vain pitänyt sijoittaa kaksi muovista rullaa ohjaamaan lippaan viimeiset patruunat syöttörampin läpi. Lippaan täyttäminen tapahtuu perinteiseen tapaan työntelemällä patruunat yksitellen syöttöhuulten läpi lippaaseen, jolloin ramppi kääntää patruunat lippaassa kyljittäin. Aseen luonteesta ja etenkin lyhyestä piipusta johtuen sata metriä alkaakin olla aseen käytännön maksimietäisyys, valmistajakin ilmoittaa tehokkaaksi maksimikantamaksi lähteestä riippuen 150 tai 200 metriä. Kiertyvästä rampista johtuen lippaan takaosan alla on kahvarungon aukkoon vastaava pyöreä tornimainen uloke. P90 on lyhyiltä etäisyyksiltä helppo ase hallita myös sarjatulella, pursketulta ampuen osumat pysyivät halkaisijaltaan 30 cm ympyrän sisäpuolella. Sadan metrin matkalta SS190-taistelupatruunalla hiekkapussituelta ammuttaessa saavutettiin parhaimmillaan 98 mm kasa viidellä laukauksella suurimman roiskaisun ollessa 222 mm (kasat: 98 mm, 122 mm, 134 mm, 168 mm ja 222 mm). Lähinnä lievää ihmetystä herätti se, että aseen piippu pääsee kiinnityksessään kiertymään akselinsa ympäri pari astetta molempiin suuntiin. Laukausääntä tutkittiin aistinvaraisesti ampujan kokeman lisäksi myös etuviistosta turvallisesta kohtaa ja ampujan takaa. Odotetusti etuviistosta oli havaittavissa selkein poksahdus, kun taas ampujan takana ääni oli hiljaisin. 5,7 x 28 mm patruunan tunnetusti hyvää läpäisykykyä ei tällä kertaa alettu testaamaan luotiliiveihin tai tutkimaan luodin terminaaliballistiikkaa, sillä näistä on löydettävissä tietoa muutenkin. Tarkempaan ampumiseen tähtäinkisko saisi olla hieman alempana ja aseen rakennekin tämän sallisi ilman, että ampujan joutuisi vielä vääntämään päätään liikaa alaspäin. Aseen käsittelyä kokeiltiin myös vasenkätisen käyttäjän näkökulmasta, ja P90 todettiin varsin luontevaksi manipuloida myös heikomman käden puolelta, aseen kontrollien molempikätisyys on vaihdinta lukuun ottamatta toteutettu hyvin. Tätä tosin ei koeammunnassakaan pidetty minkäänlaisena puutteena. P90:llä käytiin ampumassa heinäkuun helteillä, mutta ennen tarkkuuskokeita piti tähtäin ensin kohdistaa sadan metrin etäisyydelle. Aseen kahvarunkoon on muotoiltu kaksi peräkkäistä kahvaa, joiden kahvakulma on hyvin loiva. Aseella päästiin toki muuten kokeilemaan myös sarjatulella 25 etäisyydeltä seisten, ase olkaa vasten tuettuna. Aseen lähes olematon rekyyli (reilun kolmanneksen 9 mm patruunan vastaavaa vähäisempi) suuntautuu sekin suoraan ampujan olkapäähän ja tuplalaukaukset oli vaivatonta pitää SRA-taulujen keskellä. 16 • Ase-lehti. Taktisessa käytössä ase todettiin erittäin näppäräksi käsitellä, nosto poskelle oli helppoa ja tulenavaus nopeaa. Seuraavaksi koetettiin P90:n kykyjä sille paremmin soveltuvassa taktisessa aseenkäsittelyssä alle 15 m etäisyyksiltä ammuttaessa. Tarkka ampuminen P90:llä todettiin vaikeaksi jopa hiekkapussituelta. Käytettävissä olleesta pienestä patruunamäärästä johtuen vaimentimella ei ammuttu sarjatulta. Aseessa ei myöskään ole minkäänlaista muutakaan liikkuvat taka-asentoonsa lukitsevaa mekanismia. P90:n korkeasta tulinopeudesta johtuen 50 patruunan lipas tyhjeni ”yllättävän” nopeasti lyhyistä sarjoista huolimatta. Käytössä oli myös aseeseen tarkoitettu, oletettavasti Brugger & Thometin valmistama vaimennin, jolla on pituutta 200 mm ja vahvuutta 40 mm massan ollessa 400 g luokkaa. 50 patruunan lipas tosin riittää hieman pidempään kuin monessa muussa aseessa, joten lippaanvaihtoon ei tarvitse aivan heti turvautua. P90:n ampuma-asento poikkeaa totutusta, mutta osoittautui koeammunnoissa yllättävän käyttökelpoiseksi. Lyhyiltä etäisyyksiltä tarkasti ammuttaessa piippuja tähtäinlinjan erotus tulee huomioida tähtäämällä 13 cm ylemmäs tai vaihtoehtoisesti käyttää aseeseen integroitua laserosoitinta. Toisin sanoen P90 on vaarallinen ase kuiturakenteisille suojaliiveille ja kypärille, mutta esimerkiksi kevyestikään panssaroituihin ajoneuvoihin sillä ei enää pysty vaikuttamaan. Lisäksi aseen varustuksesta löytyi yksi ilmiselvä ja lähinnä sen konstruktion iän paljastava heikkous, nimittäin muun kuin P90:n oman hihnan kiinnittäminen aseeseen saattaa osoittautua haastavaksi. Hylsyjen poistuminen aseen alta on sekin pelkkää plussaa vasenkätisen käyttäjän näkökulmasta, perinteisesti bullpupit ja vasenkätiset ampujat eivät ole muodostaneet toimivaa yhdistelmää. Tukikättä varten tarkoitettu etukahva on hyvin lähellä aseen liekinsammutinta, joten on syytä varoa, että todella pitää kiinni kahvasta eikä siirrä kättänsä liiaksi eteen (vrt. lukuun ottamatta lipas on rakenteeltaan melko perinteinen patruunannostimineen, jousineen ja pohjalevyineen. P90 ei jätä liikkuvia taakse patruunoiden loppuessa lippaasta, joten lippaanvaihdon jälkeen on suoritettava latausliike. Näissä ammunnoissa aseella ammuttiin myös reikäkärkistä SS192-harjoituspatruunaa. Taistelijan on myös helppo seurata jäljellä olevien patruunoiden määrää läpinäkyvästä muovilippaasta, jolloin taktinen lippaanvaihto on mahdollista suorittaa sopivassa tilanteessa ennen patruunoiden loppumista. FN Herstalin 5,7 x 28 mm patruunoita (vasemmalta): kova SS90-luodilla, valojuova L91-luodilla, kova SS190-luodilla, harjoituspatruuna T194-luodilla, harjoituspatruuna SS192-luodilla, vaimenninpatruuna Sb193-luodilla, valojuovapatruuna L191-luodilla, latausharjoituspatruuna ja paukkupatruuna. MP5K). Sen sijaan haettiin lähinnä omasta uteliaisuudesta johtuen kevyen ihmeluodin rajoituksia ampumalla teräslevyihin. Vaimennustehoksi FN Herstal ilmoittaa 30 dB käytettäessä aliäänipatruunoita. Myös taktisiin asekäsittelytaitoihin kuuluva heikomman käden puolelta ampuminen sujui ongelmitta. Lippaanvaihto tukikättä käyttäen onnistuu melko nopeastikin, kun ase lasketaan rinnalle piippu alaviistoon. Suoritus tosin edellyttää määrätietoisia otteita ja lippaan lukitseminen salpaansa vaatii painamista paitsi alas myös hieman taaksepäin. No, piipun kiinnityshän on mallia kelluva. Aseella ammuttiinkin vaimentimen kanssa parikymmentä laukausta raskasluotisia (3,9 g) Sb193-aliäänipatruunoita käyttäen. Keskimäärin kasalla oli mittaa 149 mm, joka edustaa konepistoolimaiselle lähipuolustusaseelle tyydyttävää käyntiä. Vaihdin on hyvin liipaisinsormen ulottuvilla ja sen käyttö on sinänsä helppoa, mutta kuten F2000-rynnäkkökiväärissä, oikeakätiselle vaihtimen toimintasuunta tuntuu nurinkuriselle. Tällä yhdistelmällä laukausääni vaimeni tehokkaasti P90:lle tyypillisestä terävästä pamauksesta vaimeaksi poksahdukseksi, jonka yli kuuluivat myös aseen mekanismin äänet. Lippaaseen on lisäksi selvästi merkitty, miten päin patruunat lippaaseen kuuluu syöttää, jos sitä ei muuten osaa päätellä. Kiinnitys liekinsammuttimeen on toteutettu kahdeksanhaaraisella puristusliittimellä mallia puutarhaletku. Ampujan pää on korkean tähtäinlinjan ansiosta sopivan pystyssä, mikä P90:n lyhyydestä johtuen on ergonomisesti hyvä asia, sillä näin ampujan ei tarvitse kääntää niskojaan epäluonnolliseen asentoon
Aseen lähes olematon rekyyli (reilun kolmanneksen 9 mm patruunan vastaavaa vähäisempi) suuntautuu sekin suoraan ampujan olkapäähän ja tuplalaukaukset oli vaivatonta pitää SRA-taulujen keskellä. Patruunoiden ja nostimen väliin on vain pitänyt sijoittaa kaksi muovista rullaa ohjaamaan lippaan viimeiset patruunat syöttörampin läpi. Tarkempaan ampumiseen tähtäinkisko saisi olla hieman alempana ja aseen rakennekin tämän sallisi ilman, että ampujan joutuisi vielä vääntämään päätään liikaa alaspäin. SS190:n luoti ei läpäissyt 5 m etäisyydeltä ammuttaessa 5 mm vahvuista rakenneterästä, mutta luodin sisälle sijoitettu terästappi upposi teräkseen pituutensa verran ja teräslevyn toiselle puolelle ilmaantui selkeä kuhmu. lukuun ottamatta lipas on rakenteeltaan melko perinteinen patruunannostimineen, jousineen ja pohjalevyineen. Näissä ammunnoissa aseella ammuttiin myös reikäkärkistä SS192-harjoituspatruunaa. 50 patruunan lipas tosin riittää hieman pidempään kuin monessa muussa aseessa, joten lippaanvaihtoon ei tarvitse aivan heti turvautua. Aseen kahvarunkoon on muotoiltu kaksi peräkkäistä kahvaa, joiden kahvakulma on hyvin loiva. P90:n laukaisu kertatuliasennossa todettiin etuvedon jälkeenkin hieman venyväksi ja vastaavalla liipaisinratkaisulla varustettua F2000-kivääriä selvästi jäykemmäksi ja epämääräisemmäksi. Toisin sanoen P90 on vaarallinen ase kuiturakenteisille suojaliiveille ja kypärille, mutta esimerkiksi kevyestikään panssaroituihin ajoneuvoihin sillä ei enää pysty vaikuttamaan. Tarkka ampuminen P90:llä todettiin vaikeaksi jopa hiekkapussituelta. P90:n ampuma-asento poikkeaa totutusta, mutta osoittautui koeammunnoissa yllättävän käyttökelpoiseksi. Ase-lehti • 17. Aseen käsittelyä kokeiltiin myös vasenkätisen käyttäjän näkökulmasta, ja P90 todettiin varsin luontevaksi manipuloida myös heikomman käden puolelta, aseen kontrollien molempikätisyys on vaihdinta lukuun ottamatta toteutettu hyvin. P90 ei jätä liikkuvia taakse patruunoiden loppuessa lippaasta, joten lippaanvaihdon jälkeen on suoritettava latausliike. Lisäksi aseen varustuksesta löytyi yksi ilmiselvä ja lähinnä sen konstruktion iän paljastava heikkous, nimittäin muun kuin P90:n oman hihnan kiinnittäminen aseeseen saattaa osoittautua haastavaksi. Laukausääntä tutkittiin aistinvaraisesti ampujan kokeman lisäksi myös etuviistosta turvallisesta kohtaa ja ampujan takaa. Sadan metrin matkalta SS190-taistelupatruunalla hiekkapussituelta ammuttaessa saavutettiin parhaimmillaan 98 mm kasa viidellä laukauksella suurimman roiskaisun ollessa 222 mm (kasat: 98 mm, 122 mm, 134 mm, 168 mm ja 222 mm). Ammuntaa hankaloitti paitsi aseen lyhyys ja tavallisuudesta poikkeava ampumaote, niin myös korkea tähtäinlinja, joka väistämättä aiheuttaa hajontaa aseen vähänkään kallistuessa. Aseen tähtäinlinja on huomattavan korkealla, aseessa kiinni olleella eoTechin 512:lla peräti 130 mm piippulinjan yläpuolella. Ampujan pää on korkean tähtäinlinjan ansiosta sopivan pystyssä, mikä P90:n lyhyydestä johtuen on ergonomisesti hyvä asia, sillä näin ampujan ei tarvitse kääntää niskojaan epäluonnolliseen asentoon. Taistelijan on myös helppo seurata jäljellä olevien patruunoiden määrää läpinäkyvästä muovilippaasta, jolloin taktinen lippaanvaihto on mahdollista suorittaa sopivassa tilanteessa ennen patruunoiden loppumista. P90 on lyhyiltä etäisyyksiltä helppo ase hallita myös sarjatulella, pursketulta ampuen osumat pysyivät halkaisijaltaan 30 cm ympyrän sisäpuolella. Lyhyiltä etäisyyksiltä tarkasti ammuttaessa piippuja tähtäinlinjan erotus tulee huomioida tähtäämällä 13 cm ylemmäs tai vaihtoehtoisesti käyttää aseeseen integroitua laserosoitinta. Aseen likaantuminen todettiin lähes olemattomaksi, vaikka vaimenninpatruunoiden hylsyt olivatkin voimakkaasti nokeentuneet. Lippaaseen on lisäksi selvästi merkitty, miten päin patruunat lippaaseen kuuluu syöttää, jos sitä ei muuten osaa päätellä. FN Herstalin 5,7 x 28 mm patruunoita (vasemmalta): kova SS90-luodilla, valojuova L91-luodilla, kova SS190-luodilla, harjoituspatruuna T194-luodilla, harjoituspatruuna SS192-luodilla, vaimenninpatruuna Sb193-luodilla, valojuovapatruuna L191-luodilla, latausharjoituspatruuna ja paukkupatruuna. Suoritus tosin edellyttää määrätietoisia otteita ja lippaan lukitseminen salpaansa vaatii painamista paitsi alas myös hieman taaksepäin. Keskimäärin kasalla oli mittaa 149 mm, joka edustaa konepistoolimaiselle lähipuolustusaseelle tyydyttävää käyntiä. Aseella ammuttiinkin vaimentimen kanssa parikymmentä laukausta raskasluotisia (3,9 g) Sb193-aliäänipatruunoita käyttäen. Käytettävissä olleesta pienestä patruunamäärästä johtuen vaimentimella ei ammuttu sarjatulta. Aseen luonteesta ja etenkin lyhyestä piipusta johtuen sata metriä alkaakin olla aseen käytännön maksimietäisyys, valmistajakin ilmoittaa tehokkaaksi maksimikantamaksi lähteestä riippuen 150 tai 200 metriä. Lippaan täyttäminen tapahtuu perinteiseen tapaan työntelemällä patruunat yksitellen syöttöhuulten läpi lippaaseen, jolloin ramppi kääntää patruunat lippaassa kyljittäin. Ase koostuu selkeistä moduuleista, joita käyttäjän ei ole tarvetta purkaa osiksi. P90:n purkaminen on tehty hyvin yksinkertaiseksi. Odotetusti etuviistosta oli havaittavissa selkein poksahdus, kun taas ampujan takana ääni oli hiljaisin. Kiertyvästä rampista johtuen lippaan takaosan alla on kahvarungon aukkoon vastaava pyöreä tornimainen uloke. Myös taktisiin asekäsittelytaitoihin kuuluva heikomman käden puolelta ampuminen sujui ongelmitta. Aseella päästiin toki muuten kokeilemaan myös sarjatulella 25 etäisyydeltä seisten, ase olkaa vasten tuettuna. P90:n korkeasta tulinopeudesta johtuen 50 patruunan lipas tyhjeni ”yllättävän” nopeasti lyhyistä sarjoista huolimatta. Aseessa ei myöskään ole minkäänlaista muutakaan liikkuvat taka-asentoonsa lukitsevaa mekanismia. käytännössä FN Herstalia Suomessa edustavan Finnprotec Oy:n lainaamalla aseella päästiin luonnollisesti myös ampumaan. Kiinnitys liekinsammuttimeen on toteutettu kahdeksanhaaraisella puristusliittimellä mallia puutarhaletku. P90:llä käytiin ampumassa heinäkuun helteillä, mutta ennen tarkkuuskokeita piti tähtäin ensin kohdistaa sadan metrin etäisyydelle. MP5K). Vaihdin on hyvin liipaisinsormen ulottuvilla ja sen käyttö on sinänsä helppoa, mutta kuten F2000-rynnäkkökiväärissä, oikeakätiselle vaihtimen toimintasuunta tuntuu nurinkuriselle. Seuraavaksi koetettiin P90:n kykyjä sille paremmin soveltuvassa taktisessa aseenkäsittelyssä alle 15 m etäisyyksiltä ammuttaessa. Aseen toiminta kautta testin oli täysin moitteetonta, ja muutenkaan aseen teknisestä toteutuksesta ei löytynyt selkeitä Akilleen kantapäitä. Tällä yhdistelmällä laukausääni vaimeni tehokkaasti P90:lle tyypillisestä terävästä pamauksesta vaimeaksi poksahdukseksi, jonka yli kuuluivat myös aseen mekanismin äänet. Lippaanvaihto tukikättä käyttäen onnistuu melko nopeastikin, kun ase lasketaan rinnalle piippu alaviistoon. Hylsyjen poistuminen aseen alta on sekin pelkkää plussaa vasenkätisen käyttäjän näkökulmasta, perinteisesti bullpupit ja vasenkätiset ampujat eivät ole muodostaneet toimivaa yhdistelmää. Vaimennustehoksi FN Herstal ilmoittaa 30 dB käytettäessä aliäänipatruunoita. Lähinnä lievää ihmetystä herätti se, että aseen piippu pääsee kiinnityksessään kiertymään akselinsa ympäri pari astetta molempiin suuntiin. No, piipun kiinnityshän on mallia kelluva. Sen sijaan haettiin lähinnä omasta uteliaisuudesta johtuen kevyen ihmeluodin rajoituksia ampumalla teräslevyihin. Tukikättä varten tarkoitettu etukahva on hyvin lähellä aseen liekinsammutinta, joten on syytä varoa, että todella pitää kiinni kahvasta eikä siirrä kättänsä liiaksi eteen (vrt. Käytössä oli myös aseeseen tarkoitettu, oletettavasti Brugger & Thometin valmistama vaimennin, jolla on pituutta 200 mm ja vahvuutta 40 mm massan ollessa 400 g luokkaa. 5,7 x 28 mm patruunan tunnetusti hyvää läpäisykykyä ei tällä kertaa alettu testaamaan luotiliiveihin tai tutkimaan luodin terminaaliballistiikkaa, sillä näistä on löydettävissä tietoa muutenkin. Tätä tosin ei koeammunnassakaan pidetty minkäänlaisena puutteena. Taktisessa käytössä ase todettiin erittäin näppäräksi käsitellä, nosto poskelle oli helppoa ja tulenavaus nopeaa
siksi omatoimiset asentavat antureita putkiin ja päivänvalo korvataan infrapunalampuilla yms, jotta nopeudet eivät vaihtelisi sen mukaan mistä suunnasta aurinko sattuu paistamaan. näistä labradar on ensimmäinen, kuluttajille suunnattu ja suhteellisen edulliseksi hinnoiteltu tutka. Molemmat ovat haluttuja tietoja. Tutkaan perustuva luodinnopeusmittari Kanadasta TeksTi ja kuvaT: j. Tarkkuus ei luonnollisestikaan ollut kovin hyvä. Labradar nopeusmittarit valmistava yritys sijaitsee kanadassa ja tuotekehitys vei huomattavasti ennakoitua enemmän aikaa, sillä julkaisu siirtyi moneen kertaan. uusimpina keksintöinä ovat ääniaaltoon, luotimetallin tunnistukseen ja tutkaan perustuvat nopeusmittarit. labradarin toimintaperiaate on siis tutka, aivan kuten poliisien nopeusvalvonnassakin. ainoa mikä voi sotkea mittausta on toinen tutka tai esim. Tutka edellyttää, että kohde on riittävän hyvin havaittavissa eli suuret ja hitaat, perältään tasaiset ja hyvin takaisinpäin heijastavat luodit on helppo havaita, mutta pienet veneperäiset voivat olla haasteellisempia. lisäksi se on tunteeton olosuhteille ja toimii niin pimeässä kuin sateessakin. 18 • Ase-lehti. Menetelmät ovat olleet siten molemmilla samat ennen ja nyt. nykyään yleisin ja halvin mittarityyppi on periaatteessa edelleen samanlainen kello, kertakäyttöiset anturit vain on vaihdettu valokennoihin, jotka näkevät ohi lentävän luodin varjon ja sisäinen laskin kertoo suoraan nopeusarvon. sen myyntivaltteja ovat helppokäyttöisyys ja poikkeuksellisen hyvä tarkkuus, valmistajan mukaan peräti 0,1%. Tarkemman tuloksen antavat sähköiset mittarit olivat alussa pelkkiä kelloja eli ammuttiin paperille painetun johdinkuvion läpi, jolloin luoti katkaisi virtapiirin. Toisaalta tarkkaan oikeaa nopeutta näyttävää mittaria ei ole olemassakaan, kaikki ovat pielessä enemmän tai vähemmän. Mielenkiintoista muuten, että ennen poliisikin mittasi tiettyyn matkaan käytettyä aikaa sekuntikellolla ja muutti sitten ajan nopeudeksi, aivan kuten varhaisissa luodinnopeusmittareissakin tehtiin. alkuvaiheen keskustelujen mukaan haulipanoskin piti olla mitattavissa, mutta lopullisen tuotteen kohdalla valmistaja kertoi, että laite on tarkoitettu vain luotien ja nuolien mittaamiseen, ei epämääräisille haulipanoksille. Labradar on melko raskas tarkkuusmittari, joten kiinnityksen tulee olla tukeva, esim. nyt labradareita on kuitenkin saatavilla ympäri maailman ja asekirjoittajien testit ovat olleet ylistävää luettavaa. Todellisen nopeuden ja sen perusteella laskettavissa olevan lentoradan lisäksi eri laukausten välinen nopeushajonta kertoo latauksen onnistuneisuudesta. ensimmäinen kenno käynnisti kellon ja tietylle etäisyydelle siitä asennettu toinen kenno katkaisi ajanoton. enää ei siis tarvitse miettiä onko esim. kellon näyttämä muutettiin sitten taulukossa nopeudeksi. Malinen nopeusmittareita on ollut jo pitkään aina ballistisesta heilurista alkaen. Niin tehdaspatruunoita ampuva kuin omat patruunansa itse lataava hyötyy tietäessään luodin tarkan lähtönopeuden. valoisuus riittävä. Olemattoman pienellä heitolla ei kuitenkaan ole merkitystä, kunhan asian ymmärtää ja arvo on riittävän lähellä oikeaa. ahtaassa tunnelissa seinien aiheuttamat heijastumat. Tosin sekin vaatii yli äänen nopeuden lentävän ammuksen toimiakseen. Pettymys oli tässä vaiheessa suuri monen haulikkoampujan kohdalla, haulipanos kun on melko haasteellinen mitattava. Suuren näytön molemmin puolin olevilla kumisilla käyttönäppäimillä on helppo liikkua valikoissa ja tehdä tarvittavat asetukset. Ongelmana on luodin näkeminen ja valaistusolosuhteiden muutoksen myötä muuttuva lukema. näppärin vaihtoehto siihen on tähän mennessä ollut mikrofoneilla toimiva superChrono. Tutkista onkin tullut patruunatestien vakiokalustoa. ensimmäisethän olivat sellaisia, että ammuttiin riippuvaan heiluriin ja katsottiin, miten korkealle se nousee ja pääteltiin käytetyn energian perusteella, paljonko tietyn painoisella luodilla oli oltava nopeutta. kolmijalka. ulkoisesti laite on jämäkän näköinen, paksua muovia oleva 26 x 29 x 6 cm:n Labradar Tutka toimintavalmiina hieman piipunsuun takapuolella ja 15 sentin etäisyydellä piippulinjasta
sen myyntivaltteja ovat helppokäyttöisyys ja poikkeuksellisen hyvä tarkkuus, valmistajan mukaan peräti 0,1%. siksi omatoimiset asentavat antureita putkiin ja päivänvalo korvataan infrapunalampuilla yms, jotta nopeudet eivät vaihtelisi sen mukaan mistä suunnasta aurinko sattuu paistamaan. labradarin toimintaperiaate on siis tutka, aivan kuten poliisien nopeusvalvonnassakin. alkuvaiheen keskustelujen mukaan haulipanoskin piti olla mitattavissa, mutta lopullisen tuotteen kohdalla valmistaja kertoi, että laite on tarkoitettu vain luotien ja nuolien mittaamiseen, ei epämääräisille haulipanoksille. Tutkista onkin tullut patruunatestien vakiokalustoa. Suuren näytön molemmin puolin olevilla kumisilla käyttönäppäimillä on helppo liikkua valikoissa ja tehdä tarvittavat asetukset. näppärin vaihtoehto siihen on tähän mennessä ollut mikrofoneilla toimiva superChrono. Labradar nopeusmittarit valmistava yritys sijaitsee kanadassa ja tuotekehitys vei huomattavasti ennakoitua enemmän aikaa, sillä julkaisu siirtyi moneen kertaan. valoisuus riittävä. uusimpina keksintöinä ovat ääniaaltoon, luotimetallin tunnistukseen ja tutkaan perustuvat nopeusmittarit. Niin tehdaspatruunoita ampuva kuin omat patruunansa itse lataava hyötyy tietäessään luodin tarkan lähtönopeuden. Molemmat ovat haluttuja tietoja. Todellisen nopeuden ja sen perusteella laskettavissa olevan lentoradan lisäksi eri laukausten välinen nopeushajonta kertoo latauksen onnistuneisuudesta. Tutkaan perustuva luodinnopeusmittari Kanadasta TeksTi ja kuvaT: j. kellon näyttämä muutettiin sitten taulukossa nopeudeksi. kolmijalka. Ongelmana on luodin näkeminen ja valaistusolosuhteiden muutoksen myötä muuttuva lukema. Menetelmät ovat olleet siten molemmilla samat ennen ja nyt. Toisaalta tarkkaan oikeaa nopeutta näyttävää mittaria ei ole olemassakaan, kaikki ovat pielessä enemmän tai vähemmän. Ase-lehti • 19. ulkoisesti laite on jämäkän näköinen, paksua muovia oleva 26 x 29 x 6 cm:n Labradar Tutka toimintavalmiina hieman piipunsuun takapuolella ja 15 sentin etäisyydellä piippulinjasta. nyt labradareita on kuitenkin saatavilla ympäri maailman ja asekirjoittajien testit ovat olleet ylistävää luettavaa. ensimmäinen kenno käynnisti kellon ja tietylle etäisyydelle siitä asennettu toinen kenno katkaisi ajanoton. ahtaassa tunnelissa seinien aiheuttamat heijastumat. Tosin sekin vaatii yli äänen nopeuden lentävän ammuksen toimiakseen. enää ei siis tarvitse miettiä onko esim. ainoa mikä voi sotkea mittausta on toinen tutka tai esim. Tarkkuus ei luonnollisestikaan ollut kovin hyvä. Olemattoman pienellä heitolla ei kuitenkaan ole merkitystä, kunhan asian ymmärtää ja arvo on riittävän lähellä oikeaa. Mielenkiintoista muuten, että ennen poliisikin mittasi tiettyyn matkaan käytettyä aikaa sekuntikellolla ja muutti sitten ajan nopeudeksi, aivan kuten varhaisissa luodinnopeusmittareissakin tehtiin. ensimmäisethän olivat sellaisia, että ammuttiin riippuvaan heiluriin ja katsottiin, miten korkealle se nousee ja pääteltiin käytetyn energian perusteella, paljonko tietyn painoisella luodilla oli oltava nopeutta. Pettymys oli tässä vaiheessa suuri monen haulikkoampujan kohdalla, haulipanos kun on melko haasteellinen mitattava. näistä labradar on ensimmäinen, kuluttajille suunnattu ja suhteellisen edulliseksi hinnoiteltu tutka. Tutka edellyttää, että kohde on riittävän hyvin havaittavissa eli suuret ja hitaat, perältään tasaiset ja hyvin takaisinpäin heijastavat luodit on helppo havaita, mutta pienet veneperäiset voivat olla haasteellisempia. nykyään yleisin ja halvin mittarityyppi on periaatteessa edelleen samanlainen kello, kertakäyttöiset anturit vain on vaihdettu valokennoihin, jotka näkevät ohi lentävän luodin varjon ja sisäinen laskin kertoo suoraan nopeusarvon. Tarkemman tuloksen antavat sähköiset mittarit olivat alussa pelkkiä kelloja eli ammuttiin paperille painetun johdinkuvion läpi, jolloin luoti katkaisi virtapiirin. Malinen nopeusmittareita on ollut jo pitkään aina ballistisesta heilurista alkaen. lisäksi se on tunteeton olosuhteille ja toimii niin pimeässä kuin sateessakin. Labradar on melko raskas tarkkuusmittari, joten kiinnityksen tulee olla tukeva, esim
asennuksen tulee olla myös niin tukeva, ettei mittari pääse kaatumaan, sillä elektroniikaltaan herkkänä se voi vaurioitua helposti. labradarin suurin myyntivaltti varmatoimisuuden lisäksi kun on nimenomaan muita kertaluokkaa parempi mittaustarkkuus. Paristokotelo vetää kuusi AA-koon paristoa, mutta erillisen virtalähteen kanssa ei tarvitse pelätä sähkön loppumista ihan heti. labradar kohdistetaan yläreunan hahlosta maalitauluun, joten aseen sivulla sijaitsevana mittaus tapahtuu kulmassa. 30% eli esim. alkuperäisellä mallilla saatava runsaan sadan metrin mittausetäisyys jää vajaaseen 80 metriin. Oikeastaan mikrofoni on tarkoitettu hiljaisten ilma-aseiden yhteydessä käytettäväksi, mutta se mahdollistaa mittarin melko vapaan sijoittelun ruutiaseiden kanssakin. sillä tulokset ja statistiikka on helppo siirtää tietokoneelle taulukkomuodossa jatkotutkimuksia varten. niin ikään mittaustulos saattaa vääristyä, jos mittari pääsee heilumaan. vielä pitää antaa valmiusaika eli miten pitkään tutka on valmiina mittaamaan nopeuden. Yksi tärkeimmistä valinnoista on laitteen reunan etäisyys piippulinjasta. kumiläpän alla edellisen vieressä on toinenkin liitin, tämä ulkoiselle mikrofonille. laskennassa otetaan tämä kulma huomioon, joten jos etäisyys annetaan väärin ovat tuloksetkin vääriä. Tätä varten ohjelmisto tulee päivittää. sitten voi patruunakohtaisesti valita nopeusalueen eli pistooleille, kivääreille ja nuolille on oma valintansa. ilmeisesti itse tunnelin ohella näiden aiheuttamat heijastukset sotkivat tuloksia, sillä 7,62 mm nato -patruunoilla heittoa tuli lukemille pahimmillaan yli 10 m/s ja se on jo paljon. Tässä maksimi on 300 sekuntia, minkä jälkeen se kytkeytyy lepotilaan. Tällä ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta mittaustarkkuuteen, vaan ainoastaan siihen, miten pitkälle tutka pystyy mittaamaan. Toiminnan kannalta oikea kohdistus on tärkeää ja apuna neuvotaan käyttämään tarvittaessa vaikka mehupillin pätkää. 20 • Ase-lehti. Käytännössä ensi töiksi pitää perustiedot syöttää järjestelmään. aivan uutena on juuri lisätty etäyhteysominaisuus eli bluetooth yhteydellä toimiva appi älykännykkään tai tablettiin. siten väliarvot voi asetella vaikka 10, 20, 30, 40 ja 50 metriin, mihin niitä sitten käyttääkin ja tietenkin näytetään suunopeus, joka lasketaan muiden mitattujen nopeuksien perusteella. Yhtä valikkoa saattaa äkkinäinen hämmästellä. sen jälkeen kaikki käykin helposti, virta päälle ja mittaustoiminto päälle ja ampumaan. ainoa rajoite on vähintään 2 sekunnin laukausväli, sillä prosessointi ja tallennus vaativat oman aikansa. Tätä varten pohjassa on vahvistettu kierre. näitä ovat lähinnä mittayksiköt ja miltä viideltä etäisyydeltä haluaa nähdä nopeuslukemat. Tarkkuuden kannalta tärkeimmät asiat mitä käyttäjä voi tehdä, on ohjelmoida oikea sivuetäisyys piippulinjasta ja tarkka kohdistaminen maaliin. Hankalassa tapauksessa mittarin voi kääntää myös kyljelleen ja asentaa piipun yläpuolelle. virtalähteenä on kuusi sormiparistoa, jotka eivät kovin pitkään kestä, jokusen tunnin kuitenkin riippuen laadusta ja lämpötilasta. Painoa on 952 grammaa ilman paristoja, joten jalustaan kiinnityksessä on huomioitava riittävä jämäkkyys. Ongelma tämä saattaa olla lähinnä tehokasta äänenvaimenninta käytettäessä, joten silloin kannattaakin ottaa käyttöön lisävarusteena myytävä mikrofoni tai sijoittaa mittari hieman piipunsuun etupuolelle kuten pienoiskivääreilläkin. kaikista ongelmista 80% johtuukin väärästä kohdistuksesta. sitten ei olekaan huolta virran loppumisesta ammattikäytössäkään. niillä pystyy jopa valitsemaan, mitataanko nopeus luodin kärjestä vai perästä! Ongelmaksi muodostui kuitenkin kapea ampumatunneli, jossa oli lisäksi paljon lähellä sijaitsevia maalitauluja. Tulosten siirto tietokoneelle on todella kätevä tapa tallentaa tiedot jatkotutkimuksiin, sillä dataa on paljon niin excel muodossa kuin laukauskohtaisena nopeusdatanakin. saman näppäimen toisena käyttötarkoituksena on tulosten katselu, mitä varten sitä pitää painaa kolme sekuntia. se on tehovalinta, mutta valittavana on vain yksi mahdollisuus, alhainen. Tämä johtuu siitä, että eu on rajoittanut tutkan lähetystehon varsin matalalle tasolle, joten tänne tuotavat tutkat ovat tehottomampia kuin muualle ympäri maailman myytävät. Tutka nimittäin mittaa nopeutta niin pitkälle kuin pystyy, luodista riippuen käytännössä jopa noin 80 metriin. Pidempää ammuntaa varten kylkeen on laitettukin usb-liitin tiedonsiirron lisäksi ulkoiselle virtalähteelle, käytännössä virtapankille. valinnaisena ovat arvot 15, 30 ja 45 senttiä. radaLLa labradar tulisi asentaa siten, että se on suurikaliiperisissa hieman piipunsuun takapuolella, ettei suupaine pääse iskemään siihen. Hyvä lisävaruste on pehmustettu kuljetuslaukku, sillä tutkan arka elektroniikka ei pidä iskuista. Huononnus saa tosin aivan toiset mittasuhteet, jos aikoo käyttää tutkaa todellisen liike-energian selvittämiseen sadalta metriltä. Tällä taas ei pelkkää lähtönopeutta ajatellen ole kovin suurta merkitystä, ilmeisesti enimmäismatka lyhenee n. Tulokset tallentuvat sisäiselle muistille, mutta se on pieni, joten kannattaa käyttää erillistä sD muistikorttia. Tutkan etuseinässä on kaksi kumiläppää, joista toisen alla on usb-liitäntä tiedonsiirrolle / ulkoiselle virtalähteelle sekä ulkoiselle mikrofonille. valinnaisena on myös mahdollista käyttää doppler mittausta, mutta epävarmempana sitä ei suositella. jos kesken ammunnan tulee paussia ja aika menee umpeen, pitää näppäintä painaa uudelleen. Tästä selviää sekin, miten pitkälle nopeutta on oikeasti mitattu, sillä jatkuvana mittauksena arvoja on parhaimmillaan monta metriä kohti ja kaikkiaan siten todella pitkä jono. käytännössä labradar toimii siten, että tutka on päällä koko ajan kun se on aktivoitu ja suupamaus käynnistää mittauksen sekä tulosten tallennuksen. tarKKuus ajatuksena oli vertailla labradarin antamia nopeuksia vihtavuoren ruutitehtaan aivan uuden, erittäin nykyaikaisen ampumalaboratorion mittareiden tuloksiin. oranssi laatikko. jos tilaa on riittävästi, niin jämäkkä kolmijalka on hyvä tuki. koeammunnassakin yleisimmillä .30-kaliiperin aseilla mittaus ylti 50 60 metrin tietämille luodista riippuen. Tutkan yläreunassa on hahlo, joka auttaa maalitauluun kohdistamisessa. Tämähän olisi todella tärkeää ajatellen metsästysasetuksessa määriteltyjä patruunavaatimuksia. Tämä on sikäli tärkeä arvo, että virran kytkemisen jälkeen mittausvalmius aktivoidaan omasta painimestaan, jolloin virran merkkivalo muuttuu sinisestä oranssiksi. valmistaja myy myös matalaa levymäistä pöytämallia kuulapäällä. Toisaalta liian kauas piipunsuun takapuolelle asennus saattaa tehdä sen, etteivät mikrofonit enää tunnistakaan laukausta. korkeuden suhteen mittarin keskikohdan tulisi olla piippulinjalla. Tämä on tärkeää varsinkin sivulle päin puhaltavalla suujarrullisella aseella, sillä kaasut ja mahdolliset roiskeet saattavat vaurioittaa mittaria. Muistiin mahtuu 100 mittausjaksoa, joista jokainen voi pitää sisällään 100 laukausta. välillä labradarin näyttämä oli pienempi ja välillä suurempi kuin tarkkuusmittarin ja usko erinomaisuuteen alkoi mennä. lisäksi luodin painon syöttämällä saa energia ja PF tietoja. sitä tarvitaan, kun ammutaan ilma-aseilla, joiden suupamaus ei riitä laukaisemaan rungon sisällä olevilla mikrofoneilla mittaustapahtumaa. Tässä apuna voi olla vaikka v-uraan laitettu mehupillin pätkä, minkä läpi tarkka suuntaus käy helposti. valmistajan takaama 0,1% on kovaa Toisen kumiläpän alla on paikka muistikortille, jolla mittaustiedot on helppo siirtää tietokoneelle. Toisella puolella on tutkakeilan lähetys ja vastanotto, toisella käyttöliittymä eli näyttö, näppäimet, paristot ja liittimet
jos tilaa on riittävästi, niin jämäkkä kolmijalka on hyvä tuki. Yhtä valikkoa saattaa äkkinäinen hämmästellä. lisäksi luodin painon syöttämällä saa energia ja PF tietoja. valmistaja myy myös matalaa levymäistä pöytämallia kuulapäällä. valinnaisena ovat arvot 15, 30 ja 45 senttiä. Tästä selviää sekin, miten pitkälle nopeutta on oikeasti mitattu, sillä jatkuvana mittauksena arvoja on parhaimmillaan monta metriä kohti ja kaikkiaan siten todella pitkä jono. Tämä on tärkeää varsinkin sivulle päin puhaltavalla suujarrullisella aseella, sillä kaasut ja mahdolliset roiskeet saattavat vaurioittaa mittaria. valinnaisena on myös mahdollista käyttää doppler mittausta, mutta epävarmempana sitä ei suositella. jos kesken ammunnan tulee paussia ja aika menee umpeen, pitää näppäintä painaa uudelleen. Tutka nimittäin mittaa nopeutta niin pitkälle kuin pystyy, luodista riippuen käytännössä jopa noin 80 metriin. niin ikään mittaustulos saattaa vääristyä, jos mittari pääsee heilumaan. Tulosten siirto tietokoneelle on todella kätevä tapa tallentaa tiedot jatkotutkimuksiin, sillä dataa on paljon niin excel muodossa kuin laukauskohtaisena nopeusdatanakin. Tutkan yläreunassa on hahlo, joka auttaa maalitauluun kohdistamisessa. ilmeisesti itse tunnelin ohella näiden aiheuttamat heijastukset sotkivat tuloksia, sillä 7,62 mm nato -patruunoilla heittoa tuli lukemille pahimmillaan yli 10 m/s ja se on jo paljon. niillä pystyy jopa valitsemaan, mitataanko nopeus luodin kärjestä vai perästä! Ongelmaksi muodostui kuitenkin kapea ampumatunneli, jossa oli lisäksi paljon lähellä sijaitsevia maalitauluja. kumiläpän alla edellisen vieressä on toinenkin liitin, tämä ulkoiselle mikrofonille. Huononnus saa tosin aivan toiset mittasuhteet, jos aikoo käyttää tutkaa todellisen liike-energian selvittämiseen sadalta metriltä. korkeuden suhteen mittarin keskikohdan tulisi olla piippulinjalla. Ase-lehti • 21. sillä tulokset ja statistiikka on helppo siirtää tietokoneelle taulukkomuodossa jatkotutkimuksia varten. aivan uutena on juuri lisätty etäyhteysominaisuus eli bluetooth yhteydellä toimiva appi älykännykkään tai tablettiin. käytännössä labradar toimii siten, että tutka on päällä koko ajan kun se on aktivoitu ja suupamaus käynnistää mittauksen sekä tulosten tallennuksen. Tarkkuuden kannalta tärkeimmät asiat mitä käyttäjä voi tehdä, on ohjelmoida oikea sivuetäisyys piippulinjasta ja tarkka kohdistaminen maaliin. Paristokotelo vetää kuusi AA-koon paristoa, mutta erillisen virtalähteen kanssa ei tarvitse pelätä sähkön loppumista ihan heti. välillä labradarin näyttämä oli pienempi ja välillä suurempi kuin tarkkuusmittarin ja usko erinomaisuuteen alkoi mennä. Tätä varten pohjassa on vahvistettu kierre. 30% eli esim. oranssi laatikko. Toiminnan kannalta oikea kohdistus on tärkeää ja apuna neuvotaan käyttämään tarvittaessa vaikka mehupillin pätkää. Tämähän olisi todella tärkeää ajatellen metsästysasetuksessa määriteltyjä patruunavaatimuksia. Painoa on 952 grammaa ilman paristoja, joten jalustaan kiinnityksessä on huomioitava riittävä jämäkkyys. Tutkan etuseinässä on kaksi kumiläppää, joista toisen alla on usb-liitäntä tiedonsiirrolle / ulkoiselle virtalähteelle sekä ulkoiselle mikrofonille. laskennassa otetaan tämä kulma huomioon, joten jos etäisyys annetaan väärin ovat tuloksetkin vääriä. Tässä maksimi on 300 sekuntia, minkä jälkeen se kytkeytyy lepotilaan. alkuperäisellä mallilla saatava runsaan sadan metrin mittausetäisyys jää vajaaseen 80 metriin. Toisella puolella on tutkakeilan lähetys ja vastanotto, toisella käyttöliittymä eli näyttö, näppäimet, paristot ja liittimet. siten väliarvot voi asetella vaikka 10, 20, 30, 40 ja 50 metriin, mihin niitä sitten käyttääkin ja tietenkin näytetään suunopeus, joka lasketaan muiden mitattujen nopeuksien perusteella. Tämä johtuu siitä, että eu on rajoittanut tutkan lähetystehon varsin matalalle tasolle, joten tänne tuotavat tutkat ovat tehottomampia kuin muualle ympäri maailman myytävät. se on tehovalinta, mutta valittavana on vain yksi mahdollisuus, alhainen. tarKKuus ajatuksena oli vertailla labradarin antamia nopeuksia vihtavuoren ruutitehtaan aivan uuden, erittäin nykyaikaisen ampumalaboratorion mittareiden tuloksiin. Käytännössä ensi töiksi pitää perustiedot syöttää järjestelmään. vielä pitää antaa valmiusaika eli miten pitkään tutka on valmiina mittaamaan nopeuden. näitä ovat lähinnä mittayksiköt ja miltä viideltä etäisyydeltä haluaa nähdä nopeuslukemat. Hyvä lisävaruste on pehmustettu kuljetuslaukku, sillä tutkan arka elektroniikka ei pidä iskuista. saman näppäimen toisena käyttötarkoituksena on tulosten katselu, mitä varten sitä pitää painaa kolme sekuntia. sen jälkeen kaikki käykin helposti, virta päälle ja mittaustoiminto päälle ja ampumaan. Ongelma tämä saattaa olla lähinnä tehokasta äänenvaimenninta käytettäessä, joten silloin kannattaakin ottaa käyttöön lisävarusteena myytävä mikrofoni tai sijoittaa mittari hieman piipunsuun etupuolelle kuten pienoiskivääreilläkin. Hankalassa tapauksessa mittarin voi kääntää myös kyljelleen ja asentaa piipun yläpuolelle. labradar kohdistetaan yläreunan hahlosta maalitauluun, joten aseen sivulla sijaitsevana mittaus tapahtuu kulmassa. ainoa rajoite on vähintään 2 sekunnin laukausväli, sillä prosessointi ja tallennus vaativat oman aikansa. Tämä on sikäli tärkeä arvo, että virran kytkemisen jälkeen mittausvalmius aktivoidaan omasta painimestaan, jolloin virran merkkivalo muuttuu sinisestä oranssiksi. kaikista ongelmista 80% johtuukin väärästä kohdistuksesta. Tällä ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta mittaustarkkuuteen, vaan ainoastaan siihen, miten pitkälle tutka pystyy mittaamaan. sitten ei olekaan huolta virran loppumisesta ammattikäytössäkään. Oikeastaan mikrofoni on tarkoitettu hiljaisten ilma-aseiden yhteydessä käytettäväksi, mutta se mahdollistaa mittarin melko vapaan sijoittelun ruutiaseiden kanssakin. valmistajan takaama 0,1% on kovaa Toisen kumiläpän alla on paikka muistikortille, jolla mittaustiedot on helppo siirtää tietokoneelle. Muistiin mahtuu 100 mittausjaksoa, joista jokainen voi pitää sisällään 100 laukausta. koeammunnassakin yleisimmillä .30-kaliiperin aseilla mittaus ylti 50 60 metrin tietämille luodista riippuen. asennuksen tulee olla myös niin tukeva, ettei mittari pääse kaatumaan, sillä elektroniikaltaan herkkänä se voi vaurioitua helposti. sitä tarvitaan, kun ammutaan ilma-aseilla, joiden suupamaus ei riitä laukaisemaan rungon sisällä olevilla mikrofoneilla mittaustapahtumaa. radaLLa labradar tulisi asentaa siten, että se on suurikaliiperisissa hieman piipunsuun takapuolella, ettei suupaine pääse iskemään siihen. Tällä taas ei pelkkää lähtönopeutta ajatellen ole kovin suurta merkitystä, ilmeisesti enimmäismatka lyhenee n. labradarin suurin myyntivaltti varmatoimisuuden lisäksi kun on nimenomaan muita kertaluokkaa parempi mittaustarkkuus. Tässä apuna voi olla vaikka v-uraan laitettu mehupillin pätkä, minkä läpi tarkka suuntaus käy helposti. virtalähteenä on kuusi sormiparistoa, jotka eivät kovin pitkään kestä, jokusen tunnin kuitenkin riippuen laadusta ja lämpötilasta. Tulokset tallentuvat sisäiselle muistille, mutta se on pieni, joten kannattaa käyttää erillistä sD muistikorttia. Pidempää ammuntaa varten kylkeen on laitettukin usb-liitin tiedonsiirron lisäksi ulkoiselle virtalähteelle, käytännössä virtapankille. Tätä varten ohjelmisto tulee päivittää. Yksi tärkeimmistä valinnoista on laitteen reunan etäisyys piippulinjasta. sitten voi patruunakohtaisesti valita nopeusalueen eli pistooleille, kivääreille ja nuolille on oma valintansa. Toisaalta liian kauas piipunsuun takapuolelle asennus saattaa tehdä sen, etteivät mikrofonit enää tunnistakaan laukausta
sen sijaan vapaassa tilassa tuo mainostettu tarkkuus pitäisi olla helposti saavutettavissa. nopeus paksupiippuisen sako varmintin pitkästä 60 sentin piipusta oli niille 1039 m/s, tosin helteisessä 26 asteen lämmössä, kun nato on speksannut tuolle 3,6 gramman luodille arvoksi 993 m/s lyhyestä 51 sentin piipusta. Piipunsuun takapuolella olevasta sijainnista aiheutuu luonnollisesti pieni virhe tuloksiin, nopeus kun lasketaan mittarin etäisyyden mukaan eikä piipunsuun, mutta se on häviävän pieni. Hyvää on sekin, että mittari ei ole perinteisten kennojen lailla piipun etupuolella eli sitä ei voi tuhota ampumalla vahingossa sen läpi. lisäksi mittaus onnistuu varmasti tehokasta äänenvaimennintakin käytettäessä, mikä muutoin saattaa olla ongelmallista. excel taulukon tutkinta varmisti, että tästä on kyse, sillä mittauslukemat ulottuivat vain pariin kymmeneen metriin eli murtoosaan normaalista. näppärämpi paikka on lähempänä ampujaa, jolloin näppäinten käyttö käy purkamatta ampuma-asentoa. itse asiassa laitteen toimittanut virallinen maahantuoja, Finnaccuracy (www. Tosin tässäkin kesän superhelle pukkasi hikeä pintaan ja nosti hieman pesäpaineita eli ilmoitettu arvo oli juuri kohdallaan tälle aseyksilölle. näillä ei ollut pienintäkään ongelmaa, kaikki mittaukset onnistuivat moitteetta vanhoja Hansenin israelissa teettämiä M193 5,56 nato patruunoita myöten. Parasta oli kuitenkin tarkkuus, viisi laukausta peukalokynnen kokoisella alalla, aika hyvin halvaksi rynkynpaukuksi. Mikrofonia käyttäenkin vaimennetun pienoiskiväärin kanssa oli ongelmia siinä määrin, että lopulta varminta oli kiertää vaimennin irti mittauksen ajaksi. ainoa rakenteellinen heikko kohta on usb-portin liitin datan siirtoon ja ulkoisen virtalähteen liittämiseen, joka heppoisena joutuu käytössä koville. Toistaiseksi yllä oleva paketti on toiminut mainostetusti eikä suuremmin moitittavaa ole tullut vastaan. sen toteaminen onkin sitten aivan toinen asia, sillä asiat eivät pysy aina samoina, vaan samalla aseella ja referenssipatruunallakin saadaan eri tuloksia ammuttaessa eri aikoina. Tämä kuulosti uskomattoman pitkältä matkalta. Mutta kovin pitkälle tutka ei todellakaan kanna, sillä 20 metrin välein asetetuin mittapistein lukemat loppuivat joka patruunalla 60 metriin. normaalimpi arvo on 25:n suuremmalla puolella. ilmiselvästi tälluokkaa vaikka minkälaiselle laitteistolle. Hieman tukea mittauksen onnistumiseen saa tutkimalla laukauskohtaista tiedostoa, jossa kerrotaan myös mittaussignaalin voimakkuus eli snR arvo jokaisesta tallennetusta mittauspisteestä. Pidempi keskustelu suunnittelijoiden kanssa varmisti, että nimenomaan ahtaat tilat aiheuttavat tutkasäteiden heijastumia siinä määrin, että kunnon tuloksia ei synny. Ilmapistoolia varten laite varustettiin ulkoisella mikrofonilla. ampumatavasta ja aseesta riippuen myös lisämikrofoni (65 eur) saattaa olla hyödyllinen varuste, ainakin jos aikoo mitata hiljaisia pienoiskiväärin patruunoita. Patruunoina olivat uunituoreet Browningin .308 suurriistapatruunat ja edullisinta edustavat Federalin american eaglet. excel taulukosta selvisi, että mittauslukemat ylsivät 39 – 55 metriin asti eli niin kauas tutka näki pienen veneperän. Yksi ehkä omasta mielestäni tärkein asia on unohdettu kertoa käyttöohjeessa, mittausepävarmuus. se kiinni labradarin kylkeen ja vanhalla Feinwerkbaun kilpapistoolilla syntyi hyvin tasaisesti 141 m/s luokkaa olevia tuloksia. lisäksi se toimii kelissä kuin kelissä. käytännön kokeet jatkuivat myöhemmin ampumaradalla. Tosin vastineeksi hinta suomessa (vajaa 700 eur) on varsin kova. nopeudesta ja perämuodosta riippumatta jokainen laukaus taltioitui ja toiminta oli virheetöntä. Labradar mittasi kokeilussa kaikenlaiset luodit, helpoimpia ovat suuret tasaperäiset ja vaikeimpia pienet veneperäiset, joissa takaisin heijastava pinta on erittäin pieni. kerran ihmetystä herätti sekin, että lähtönopeutta takaisinpäin laskettaessa se oli saatu hitaammaksi kuin etäämmällä olevat, tutkan näkemät nopeusarvot. Mittaus onnistui heti ensi harjoittelukerralla yllättävän hyvin, kunhan piipunsuu oli riittävän lähellä mikrofonia. kun tasaiseen lähtönopeuksien sarjaan tulee suuri poikkeama, niin totta kai mieleen tulee kysymys sen syystä. eu:n rajoitukset tekevät siten tuotteesta vapaata maailmaa huonomman tässäkin tapauksessa. LuKemia Yksi hyvä lisävaruste on tuo edellä mainittu ulkoinen, ilma-aseiden mittaukseen markkinoitava mikrofoni. klassisen Ruger no 1:n näppärästä 56 sentin piipusta ammuttuna hirvilaillisella Hornady leverevolutionin 21 gramman FlexTip luodilla tuo nopeus 80 metrissä oli 540 m/s. Yllättävän hyvin oli arvo kohdallaan. Tosin ohjelmistopäivityksen jälkeen näppäilyt voi suorittaa ja lukemia katsella älykännykällä tai tabletilla. labradar tallentaa nopeusarvot tiheimmillään lähietäisyydellä monta kertaa metrillä ja etäämpänä useamman metrin välein ja nyt taulukkoa tietokoneella tutkittaessa selvisi, että enimmillään arvot olivat tallentuneet juuri vähän yli 80 metriin asti. ti ja selvisi se vaikein vaihtoehtokin eli pieni .223 Remingtonin luoti veneperällä ja suurella nopeudella. viimeisellä ratakäynnillä kokeilin vielä suurta ja hidasta, tasaperäistä luotia eli kaliiperia .45-70 Government. Tosin näitä onkin kehuttu juuri mahtavan tarkkuutensa vuoksi. Tutka tallensi nopeuksia aina 60 metriin asti, missä nopeutta oli jäljellä 106 m/s. jos tämä on alle 15, niin silloin on parempi poistaa tämän laukauksen tiedot. ainoa selitys voisi olla että tutka on päässyt värisemään tai lähellä olevista kohteista on tullut heijastuksia, mutta kun niitäkään ei tapahtunut. Onko luoti ollut todella muita hitaampi vai onko mittauksessa tapahtunut virhe. vielä jokunen ratakäynlaisen laukauksen kohdalla tulos oli täysin virheellinen, mutta syytä siihen ei löytynyt valmistajan tutkimuksissakaan. Mittausetäisyys voisi olla selvästi pitempikin. sen sijaan edellinen 80 metriin ohjelmoitu mittausporras tallensi lukeman joka kerta. kyseessä oli selvä virhe ja saatu lukema syytä poistaa tilastosta. sitten tuli niitäkin laukauksia, joissa kaikki näytti olevan kohdallaan, mittaussignaali voimakas ja osuma samassa pienessä kasassa muiden kanssa, mutta nopeusarvo merkittävästi muista poikkeava. Mittausmatkan porrastin 100 metriin asti, mutta se jäi tulostumatta pelkäksi viivaksi. finnaccuracy.com) suositteli lisämikrofonin käyttöä aina, sillä sen ansiosta mittarin ei tarvitse olla piipunsuun tasalla tai aivan sen takana. yhteenveto labradar edustaa niin ominaisuuksiltaan, käyttömukavuudeltaan kuin ilmoitetulta tarkkuudeltaan parasta mitä luodinnopeusmittareissa on tarjolla. 22 • Ase-lehti. lähtönopeus puolestaan oli 617 m/s kun valmistaja ilmoittaa arvoksi 610 m/s. laaja 20 m/s – 1190 m/s nopeusalue riittää sekin useimpiin tarkoituksiin. Hyvä lisävaruste mittarille on pehmustettu laukku (50 eur). Tuloksia tutkittaessa ei siis riitä, että yksinkertaisesti vain kirjaa saadut arvot ylös, vaan on syytä myös yrittää arvioida ovatko lukemat oikein
klassisen Ruger no 1:n näppärästä 56 sentin piipusta ammuttuna hirvilaillisella Hornady leverevolutionin 21 gramman FlexTip luodilla tuo nopeus 80 metrissä oli 540 m/s. Hyvää on sekin, että mittari ei ole perinteisten kennojen lailla piipun etupuolella eli sitä ei voi tuhota ampumalla vahingossa sen läpi. Tosin vastineeksi hinta suomessa (vajaa 700 eur) on varsin kova. näppärämpi paikka on lähempänä ampujaa, jolloin näppäinten käyttö käy purkamatta ampuma-asentoa. normaalimpi arvo on 25:n suuremmalla puolella. ampumatavasta ja aseesta riippuen myös lisämikrofoni (65 eur) saattaa olla hyödyllinen varuste, ainakin jos aikoo mitata hiljaisia pienoiskiväärin patruunoita. Piipunsuun takapuolella olevasta sijainnista aiheutuu luonnollisesti pieni virhe tuloksiin, nopeus kun lasketaan mittarin etäisyyden mukaan eikä piipunsuun, mutta se on häviävän pieni. lisäksi se toimii kelissä kuin kelissä. Parasta oli kuitenkin tarkkuus, viisi laukausta peukalokynnen kokoisella alalla, aika hyvin halvaksi rynkynpaukuksi. lisäksi mittaus onnistuu varmasti tehokasta äänenvaimennintakin käytettäessä, mikä muutoin saattaa olla ongelmallista. Ase-lehti • 23. eu:n rajoitukset tekevät siten tuotteesta vapaata maailmaa huonomman tässäkin tapauksessa. sen sijaan vapaassa tilassa tuo mainostettu tarkkuus pitäisi olla helposti saavutettavissa. ti ja selvisi se vaikein vaihtoehtokin eli pieni .223 Remingtonin luoti veneperällä ja suurella nopeudella. Ilmapistoolia varten laite varustettiin ulkoisella mikrofonilla. kyseessä oli selvä virhe ja saatu lukema syytä poistaa tilastosta. viimeisellä ratakäynnillä kokeilin vielä suurta ja hidasta, tasaperäistä luotia eli kaliiperia .45-70 Government. Mittausetäisyys voisi olla selvästi pitempikin. Tuloksia tutkittaessa ei siis riitä, että yksinkertaisesti vain kirjaa saadut arvot ylös, vaan on syytä myös yrittää arvioida ovatko lukemat oikein. Patruunoina olivat uunituoreet Browningin .308 suurriistapatruunat ja edullisinta edustavat Federalin american eaglet. itse asiassa laitteen toimittanut virallinen maahantuoja, Finnaccuracy (www. laaja 20 m/s – 1190 m/s nopeusalue riittää sekin useimpiin tarkoituksiin. kun tasaiseen lähtönopeuksien sarjaan tulee suuri poikkeama, niin totta kai mieleen tulee kysymys sen syystä. Tosin näitä onkin kehuttu juuri mahtavan tarkkuutensa vuoksi. Tutka tallensi nopeuksia aina 60 metriin asti, missä nopeutta oli jäljellä 106 m/s. Hieman tukea mittauksen onnistumiseen saa tutkimalla laukauskohtaista tiedostoa, jossa kerrotaan myös mittaussignaalin voimakkuus eli snR arvo jokaisesta tallennetusta mittauspisteestä. Pidempi keskustelu suunnittelijoiden kanssa varmisti, että nimenomaan ahtaat tilat aiheuttavat tutkasäteiden heijastumia siinä määrin, että kunnon tuloksia ei synny. Onko luoti ollut todella muita hitaampi vai onko mittauksessa tapahtunut virhe. Toistaiseksi yllä oleva paketti on toiminut mainostetusti eikä suuremmin moitittavaa ole tullut vastaan. Hyvä lisävaruste mittarille on pehmustettu laukku (50 eur). Labradar mittasi kokeilussa kaikenlaiset luodit, helpoimpia ovat suuret tasaperäiset ja vaikeimpia pienet veneperäiset, joissa takaisin heijastava pinta on erittäin pieni. Tosin ohjelmistopäivityksen jälkeen näppäilyt voi suorittaa ja lukemia katsella älykännykällä tai tabletilla. Yllättävän hyvin oli arvo kohdallaan. lähtönopeus puolestaan oli 617 m/s kun valmistaja ilmoittaa arvoksi 610 m/s. sitten tuli niitäkin laukauksia, joissa kaikki näytti olevan kohdallaan, mittaussignaali voimakas ja osuma samassa pienessä kasassa muiden kanssa, mutta nopeusarvo merkittävästi muista poikkeava. Tämä kuulosti uskomattoman pitkältä matkalta. nopeudesta ja perämuodosta riippumatta jokainen laukaus taltioitui ja toiminta oli virheetöntä. käytännön kokeet jatkuivat myöhemmin ampumaradalla. nopeus paksupiippuisen sako varmintin pitkästä 60 sentin piipusta oli niille 1039 m/s, tosin helteisessä 26 asteen lämmössä, kun nato on speksannut tuolle 3,6 gramman luodille arvoksi 993 m/s lyhyestä 51 sentin piipusta. vielä jokunen ratakäynlaisen laukauksen kohdalla tulos oli täysin virheellinen, mutta syytä siihen ei löytynyt valmistajan tutkimuksissakaan. ilmiselvästi tälluokkaa vaikka minkälaiselle laitteistolle. excel taulukosta selvisi, että mittauslukemat ylsivät 39 – 55 metriin asti eli niin kauas tutka näki pienen veneperän. näillä ei ollut pienintäkään ongelmaa, kaikki mittaukset onnistuivat moitteetta vanhoja Hansenin israelissa teettämiä M193 5,56 nato patruunoita myöten. Mikrofonia käyttäenkin vaimennetun pienoiskiväärin kanssa oli ongelmia siinä määrin, että lopulta varminta oli kiertää vaimennin irti mittauksen ajaksi. ainoa rakenteellinen heikko kohta on usb-portin liitin datan siirtoon ja ulkoisen virtalähteen liittämiseen, joka heppoisena joutuu käytössä koville. finnaccuracy.com) suositteli lisämikrofonin käyttöä aina, sillä sen ansiosta mittarin ei tarvitse olla piipunsuun tasalla tai aivan sen takana. sen toteaminen onkin sitten aivan toinen asia, sillä asiat eivät pysy aina samoina, vaan samalla aseella ja referenssipatruunallakin saadaan eri tuloksia ammuttaessa eri aikoina. kerran ihmetystä herätti sekin, että lähtönopeutta takaisinpäin laskettaessa se oli saatu hitaammaksi kuin etäämmällä olevat, tutkan näkemät nopeusarvot. jos tämä on alle 15, niin silloin on parempi poistaa tämän laukauksen tiedot. Yksi ehkä omasta mielestäni tärkein asia on unohdettu kertoa käyttöohjeessa, mittausepävarmuus. se kiinni labradarin kylkeen ja vanhalla Feinwerkbaun kilpapistoolilla syntyi hyvin tasaisesti 141 m/s luokkaa olevia tuloksia. excel taulukon tutkinta varmisti, että tästä on kyse, sillä mittauslukemat ulottuivat vain pariin kymmeneen metriin eli murtoosaan normaalista. LuKemia Yksi hyvä lisävaruste on tuo edellä mainittu ulkoinen, ilma-aseiden mittaukseen markkinoitava mikrofoni. yhteenveto labradar edustaa niin ominaisuuksiltaan, käyttömukavuudeltaan kuin ilmoitetulta tarkkuudeltaan parasta mitä luodinnopeusmittareissa on tarjolla. ainoa selitys voisi olla että tutka on päässyt värisemään tai lähellä olevista kohteista on tullut heijastuksia, mutta kun niitäkään ei tapahtunut. Mittausmatkan porrastin 100 metriin asti, mutta se jäi tulostumatta pelkäksi viivaksi. labradar tallentaa nopeusarvot tiheimmillään lähietäisyydellä monta kertaa metrillä ja etäämpänä useamman metrin välein ja nyt taulukkoa tietokoneella tutkittaessa selvisi, että enimmillään arvot olivat tallentuneet juuri vähän yli 80 metriin asti. Mutta kovin pitkälle tutka ei todellakaan kanna, sillä 20 metrin välein asetetuin mittapistein lukemat loppuivat joka patruunalla 60 metriin. sen sijaan edellinen 80 metriin ohjelmoitu mittausporras tallensi lukeman joka kerta. Tosin tässäkin kesän superhelle pukkasi hikeä pintaan ja nosti hieman pesäpaineita eli ilmoitettu arvo oli juuri kohdallaan tälle aseyksilölle. Mittaus onnistui heti ensi harjoittelukerralla yllättävän hyvin, kunhan piipunsuu oli riittävän lähellä mikrofonia
Lopputulos tuo lähinnä mieleen haulikonpatruunan suustuukkauksen. Hexagon-luodit valmistetaan Fürthissä, Saksassa. Perästä umpinainen vaippa myös suojaa lyijysydäntä kuumien ruutikaasujen eroosiovaikutukselta ja pölymäiset lyijypäästöt ampujan hengitysilmaan pienenevät. Valoa pimeyteen tuo RUAG Ammotec Finland Oy:n maahantuoma uusi Geco Hexagon –luoti, joka reikäpäisyydestään huolimatta ei ole ERVA-luoti. Nämä siis ovat ne lailliset kriteerit, joilla Hexagoniakin pitää arvioida, lakiin perustumattomat viranomaistenkin luulot ovat asia erikseen. Toinen kohta on työläämpi selvittää, eikä todellakaan Reikäpääluotien hyvä tarkkuus perustuu siihen, että luotien vaipat täytetään etukautta ja tarkkuuden kannalta olennainen luodin peräpää saadaan tarkalleen samanlaiseksi luodista toiseen. TEkSTi JA kUVAT: VESA TOiVONEN Geco hexagon reikäpää ilman erityistä vaaraa Hexagonin ominaispiirteet: luodin perän nänni ja X-leimaukset sekä kärjen kuusikulmainen supistus. Toinen lisäetu on, että reiän vaatiman tilan takia luodit ovat usein pidempiä ja/tai niiden lieriömäinen ohjauspinta on painoon nähden tavallista pidempi, mikä parantaa luotien ohjautumista piipussa ja lisäksi luodin painojakautuma on edullinen. Tämä kuulostaa hyvältä ja testiä varten hankittiinkin Humppilasta Aseliike Veljekset Koivula Oy:ltä 200 kappaleen rasia .355” / 124 gr / 8,0 g luoteja, tuote 2319010. Yksi suomalaisen aseharrastajan riesoista on, että monet erityisen tarkoiksi tiedetyistä käsiasepatruunoiden jälleenlataukseen tarkoitetuista luodeista ovat kotimaisen Aselain edessä ERVA:a eli ”ERityisen VAarallisia ammusluoteja”, mikäli ne ovat reikäpäisyytensä takia tai muuten kohteessa laajenevia. Luodeista mitattuna lyijysydän alkaa 2,5...2,9 mm syvyydellä vaipan reunasta, joten kärkiupotuksen syvyyden perusteella Hexagon ei ole ERVA-luoti. Hyvällä yhdistelmällä 50 m on helppo ampumaetäisyys, parhailla osuu vielä sataan metriinkin riittävän tarkasti, millä tässä ymmärretään noin viiden sentin osumakuviota. ERVA-luotien hankkimiseen voi poliisilta hakea erillistä patruunalupaa, mutta lupakäytännöt eri puolilla maata ovat olleet vaihtelevia ja lähes kaikkialla nihkeitä. Tietenkään asetus ei ymmärrä ottaa kantaa gelatiinin tyyppiin/sekoitusprosenttiin, iskunopeuteen tai tuohon ”vastaavuuteen”. Ampuma-aseasetuksen 7 § mukaan ”reikäpäisellä ammuksella tarkoitetaan ammusta, jonka kärjessä on vähintään 3 millimetrin syvyinen reikä ammuksen laajenemiseksi sen osuessa kohteeseen”. Pistoolinpatruunoita käyttävien lyhyiden kiväärien yleistymisen myötä on paljastunut, että suosikkikaliiperi 9 mm Luger / 9 mm Parabellum / 9 mm NATO / 9x19 on mainettaan paljon tarkempi, kunhan käytettävissä on tarkan aseen ohella myös tarkka luoti. Jos patruunaluvan onnistuu saamaankin, seuraava ongelma on luotien hankkiminen: monikaan asekauppa ei niitä vähäisen kysynnän takia enää myy, saati varastoi. Valmistajaa lainaten ”tämä ei-laajeneva luoti yhdistää reikäpääluodin edut suljettuun vaipan perään, optimaalisen tarkkuuden puolesta”. Luodin kärjessä on vaipan sisäänpainamiskohtia kuusi, jolloin tulos on kuusikulmainen eli heksagonaalinen, mistä tuotenimi. Gustav Genschow & Co perustettiin jo vuonna 1887 ja nyttemmin itse yrityksen nimi on RUAG Ammotec GmbH. Harrastajien katseet ovatkin kääntyneet ERVA-luotien suuntaan. Asetuksen 8 § mukaan ”kohteeseen osuessaan vaikutukseltaan laajenevuuteen perustuvalla ammuksella tarkoitetaan ammusta, jonka kärjessä oleva leikkaus, ontelo tai vastaava rakenne aikaansaa ammuksen laajenemisen sen osuessa gelatiiniin tai vastaavaan pehmeään aineeseen siten, että ammus laajenee vähintään 30 prosenttia halkaisijaansa suuremmaksi”. Luotien halkaisijoiden ja painon tarkistaminen oli sikäli turhaa tehtyä työtä, että kaikki oli käytännössä nimellisarvoissa. Hexagon aukiviilattuna, jolloin vaipan kärkiontelo ja supistusrypyt näkyvät hyvin. Todettakoon, että sveitsiläinen RUAG-konserni omistaa nykyään perinteikkään saksalaisen tuotemerkin Geco. 24 • Ase-lehti. TeknisesTi Hexagonin vaippa on takaa umpinainen kuppi, jonka suu on lyijysydämen paikalleen puristamisen jälkeen suljettu tähtisupistuksella. Ensimmäinen kohta on helppo. Vaippa on painettu niin tiukasti suppuun, että suuhun jää vain alle millin reikä, jonka pohjalla häämöttää lyijysydän. Luodin perässä on pieni ”nänni”, jolle on vaikea keksiä mitään funktiota, ilmeisimmin se on vain valmistusprosessin sivutuote. Hexagonin kuusikulmainen suu on lähes kiinni supistettu, keskireikä on alle millinen, kuvakulma vain korostaa sitä
Hexagon aukiviilattuna, jolloin vaipan kärkiontelo ja supistusrypyt näkyvät hyvin. Luodin kärjessä on vaipan sisäänpainamiskohtia kuusi, jolloin tulos on kuusikulmainen eli heksagonaalinen, mistä tuotenimi. Ampuma-aseasetuksen 7 § mukaan ”reikäpäisellä ammuksella tarkoitetaan ammusta, jonka kärjessä on vähintään 3 millimetrin syvyinen reikä ammuksen laajenemiseksi sen osuessa kohteeseen”. Nämä siis ovat ne lailliset kriteerit, joilla Hexagoniakin pitää arvioida, lakiin perustumattomat viranomaistenkin luulot ovat asia erikseen. Toinen lisäetu on, että reiän vaatiman tilan takia luodit ovat usein pidempiä ja/tai niiden lieriömäinen ohjauspinta on painoon nähden tavallista pidempi, mikä parantaa luotien ohjautumista piipussa ja lisäksi luodin painojakautuma on edullinen. Ensimmäinen kohta on helppo. Todettakoon, että sveitsiläinen RUAG-konserni omistaa nykyään perinteikkään saksalaisen tuotemerkin Geco. Perästä umpinainen vaippa myös suojaa lyijysydäntä kuumien ruutikaasujen eroosiovaikutukselta ja pölymäiset lyijypäästöt ampujan hengitysilmaan pienenevät. Jos patruunaluvan onnistuu saamaankin, seuraava ongelma on luotien hankkiminen: monikaan asekauppa ei niitä vähäisen kysynnän takia enää myy, saati varastoi. Lopputulos tuo lähinnä mieleen haulikonpatruunan suustuukkauksen. TeknisesTi Hexagonin vaippa on takaa umpinainen kuppi, jonka suu on lyijysydämen paikalleen puristamisen jälkeen suljettu tähtisupistuksella. Tämä kuulostaa hyvältä ja testiä varten hankittiinkin Humppilasta Aseliike Veljekset Koivula Oy:ltä 200 kappaleen rasia .355” / 124 gr / 8,0 g luoteja, tuote 2319010. Valmistajaa lainaten ”tämä ei-laajeneva luoti yhdistää reikäpääluodin edut suljettuun vaipan perään, optimaalisen tarkkuuden puolesta”. Ase-lehti • 25. Gustav Genschow & Co perustettiin jo vuonna 1887 ja nyttemmin itse yrityksen nimi on RUAG Ammotec GmbH. Luodeista mitattuna lyijysydän alkaa 2,5...2,9 mm syvyydellä vaipan reunasta, joten kärkiupotuksen syvyyden perusteella Hexagon ei ole ERVA-luoti. Luotien halkaisijoiden ja painon tarkistaminen oli sikäli turhaa tehtyä työtä, että kaikki oli käytännössä nimellisarvoissa. Pistoolinpatruunoita käyttävien lyhyiden kiväärien yleistymisen myötä on paljastunut, että suosikkikaliiperi 9 mm Luger / 9 mm Parabellum / 9 mm NATO / 9x19 on mainettaan paljon tarkempi, kunhan käytettävissä on tarkan aseen ohella myös tarkka luoti. Asetuksen 8 § mukaan ”kohteeseen osuessaan vaikutukseltaan laajenevuuteen perustuvalla ammuksella tarkoitetaan ammusta, jonka kärjessä oleva leikkaus, ontelo tai vastaava rakenne aikaansaa ammuksen laajenemisen sen osuessa gelatiiniin tai vastaavaan pehmeään aineeseen siten, että ammus laajenee vähintään 30 prosenttia halkaisijaansa suuremmaksi”. Harrastajien katseet ovatkin kääntyneet ERVA-luotien suuntaan. Hexagon-luodit valmistetaan Fürthissä, Saksassa. Valoa pimeyteen tuo RUAG Ammotec Finland Oy:n maahantuoma uusi Geco Hexagon –luoti, joka reikäpäisyydestään huolimatta ei ole ERVA-luoti. Toinen kohta on työläämpi selvittää, eikä todellakaan Reikäpääluotien hyvä tarkkuus perustuu siihen, että luotien vaipat täytetään etukautta ja tarkkuuden kannalta olennainen luodin peräpää saadaan tarkalleen samanlaiseksi luodista toiseen. Hyvällä yhdistelmällä 50 m on helppo ampumaetäisyys, parhailla osuu vielä sataan metriinkin riittävän tarkasti, millä tässä ymmärretään noin viiden sentin osumakuviota. Tietenkään asetus ei ymmärrä ottaa kantaa gelatiinin tyyppiin/sekoitusprosenttiin, iskunopeuteen tai tuohon ”vastaavuuteen”. Vaippa on painettu niin tiukasti suppuun, että suuhun jää vain alle millin reikä, jonka pohjalla häämöttää lyijysydän. Yksi suomalaisen aseharrastajan riesoista on, että monet erityisen tarkoiksi tiedetyistä käsiasepatruunoiden jälleenlataukseen tarkoitetuista luodeista ovat kotimaisen Aselain edessä ERVA:a eli ”ERityisen VAarallisia ammusluoteja”, mikäli ne ovat reikäpäisyytensä takia tai muuten kohteessa laajenevia. Hexagonin kuusikulmainen suu on lähes kiinni supistettu, keskireikä on alle millinen, kuvakulma vain korostaa sitä. TEkSTi JA kUVAT: VESA TOiVONEN Geco hexagon reikäpää ilman erityistä vaaraa Hexagonin ominaispiirteet: luodin perän nänni ja X-leimaukset sekä kärjen kuusikulmainen supistus. ERVA-luotien hankkimiseen voi poliisilta hakea erillistä patruunalupaa, mutta lupakäytännöt eri puolilla maata ovat olleet vaihtelevia ja lähes kaikkialla nihkeitä. Luodin perässä on pieni ”nänni”, jolle on vaikea keksiä mitään funktiota, ilmeisimmin se on vain valmistusprosessin sivutuote
Jos Hexagon läpäisisi tämän laajenematta yli 30%, se olisi kuivilla Aselain edessä. koeammunnan tulokset • ase Beretta cx4 Storm • tähtäin Aimpoint Comp ML • ampumaetäisyys 50 m • 6 x 5 ls pussituelta • Chrony @ 2 m Oma 124 gr / 8,0 g Geco Hexagon Suurin nopeus m/s 420 Pienin nopeus m/s 405 kokonaishajonta m/s 15 keskiarvonopeus m/s 413,2 keskihajonta m/s 5,0 keskiarvoenergia J 683 Pienin osumakuvio mm 27,5 Suurin osumakuvio mm 62 keskiarvo-osumakuvio mm 39,3 Osumakuvioiden keskihajonta 12,9 Huomautuksia Olosuhteet: • lämpötila +8 °C • suhteellinen kosteus 84 % RH • ilmanpaine 1032 hPa • tyyntä Hexagonin lyijysydän laajeni vesitestissä hyvin vähän. Tässä tarkoitus ei siis edes ollut mitata tunkeumaa, vaan ainoastaan todeta, laajeneeko Hexagon vai ei. Sarvien välissä on tahmealla mustalla kumikankaalla päällystetty kouru, toinen on kapeahko U ja toinen loiva V. Yleisimmin maaliballistisissa testeissä käytössä on ns. kantokahvassa on tarranauhakatkos, joten pikkupussin saa liitettyä isompaan ja ne eivät päädy eri paikkaan. koeaseena oli Beretta Cx4 – karbiini, jonka pitkä piippu sekin maksimoi nopeutta. Tarkkuuskokeessa tulokset olivat todella hyviä, täysin vertailukelpoiset aseessa parhaiten käyneiden itseladattujen reikäpääluotien kanssa ja selkeästi paremmat kuin millään perinteisellä pyöreäkärkisellä kokovaippaluodilla. Vesitesti ammuttiin kahdella luodilla, ampumaetäisyys metri. Patruunoita ladattiin tämän innostamana lisää ja seuraavalla ratakäynnillä ammuttujen kymmenen kuvion keskiarvo oli 43,9 ja – hajonta 12,8 mm, mikä kielii tasaisesta laadusta. Sadalta metriltä tähtäimen suurennoksen puute tuli vastaan, mutta tuloksena oli silti ihan kohtuullinen 90 mm kuvio, jonka osumakeskeispiste sitten olikin 210 mm alempana. Tämäkin kertoo sen, että 9 mm Luger –kaliiperia käytettäessä ampumaetäisyys on tiedettävä tarkalleen ja vaikkapa pienriistajahdissa milliradiaanipohjainen TAristikko on poikaa, jos ja kun eri ampuetäisyyksien vaatimat koroarvot on todennettu ampumalla. LÄHTEET Ampuma-aselaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980001#L1P10 Ampuma-aseasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980145#P7 RUAG Ammotec Finland Oy:n kotisivut http://www.ruag-ammotec.fi/ Gecon kotisivut https://geco-munition.de/en/ ammunition/reloding-components/Product/show/gecohexagon-reloading-bullet/9-mm. Hexagon ei ole luodeista halvin, Aseliike Veljekset koivula Oy pyytää luodeista vajaat 30 snt/ kpl 200 kappaleen rasioissa, mutta luoti on hintansa arvoinen, jos tarkoitus on osua hiukankaan tarkemmin ja/ tai kauas. Hexagon käy hyvin, kuten nämä 50 metriltä ammutut kuviot kertovat. Muiden aseiden osalta testit jatkuvat kunhan luoteja saadaan lisää, paljon. Lataus on hyvin lähellä Esa Paanasen latauskäsikirjan maksimilatausta nopeuden suhteen. Onneksi itse FBi-menetelmän kehittäjä tohtori Martin Fackler kehitti ”Fackler Box”-nimellä kulkevan halvan vaihtoehdon, joka perustuu siiihen, että laajenemisen kannalta vesi on vertailukelpoinen maalimateriaali, halpa ja tasalaatuinen. CHAMPION AMPUMATUKI Aseiden ja patruunoiden mekaanisen tarkkuuden testaamisessa – jolla ei ole kovinkaan paljon tekemistä käytännön tarkkuuden kanssa – hyvä ampumapöytä ja -tuki ovat olennaisen tärkeitä: Eritasoisia ampumapöytäviritelmiä on alkanut ilmestyä radoille, mutta ampumatukia harvoin on. Niinpä testi toteutettiin ampumalla vedellä täytettyyn tynnyriin suoraan ylhäältä reilun metrin etäisyydeltä. kuviot olivat lisäksi kauniin tasaisia ja pyöreitä, parissa vain Stormin jäykkä laukaisu ja ampuja olivat saaneet aikaiseksi selvän kärpäsen, mutta nuokin kuviot ovat mukana tuloksissa. itse olen testannut erilaisia metsästysluoteja veteen ampumalla jo 27 vuotta ja kokemukseni mukaan vesi on kovempi maali kuin mikään lihaskudos eli jos luoti ei laajene vedessä, ei se laajene ”pehmeässä kohteessakaan”. Testi siis edustaa pahinta skenariota laajenemisen/ laajenemattomuuden osalta. Laatikko on periaatteessa päältä avoin laudasta tehty kouru, joka täytetään muovisilla vesipusseilla. Näin asia tulkitaan myös poliisivaltio Saksassa. Beretta Cx4:ni supersooniseksi lataukseksi nyt käytetty onkin jatkossa valintani, subsonicina jatkaa (ERVA) Hornady 147 gr XTP. isomman pussin kummassakin alakyljessä on verkkotasku pikkutavaroille, mutta mitään arvokas26 • Ase-lehti. koepatruunat ladattiin Lapuan hylsyihin, nallina CCi 400 Small Rifle (kyllä, kiväärinalli, en koskaan käytä tässä kaliiperissa pistoolinalleja), ruutilatauksena 0,41 g Vihtavuoren 3N37:ä ja latauspituus 29,6 mm. Etutukin alle tuleva Cordura-kankainen pussukka on lähinnä poikkileikkaukseltaan H-kirjaimen muotoinen. html#!21/186/91 Ballistinen gelatiini https://en.wikipedia.org/wiki/ Ballistic_gelatin yhtä selkeä. Vesitestin läpikäyneitä 9 mm Luger -kaliiperin luoteja: löydätkö Hexagonit oikeiden ERVA-luotien joukosta. Tätä testiä tehdessä vastaan tuli Oy K. kuljettamista varten melko painavassa (8,75 kg) pussissa on kantokahva. Tältä pohjalta uskallankin väittää, että laajenemisenkaan osalta Hexagon ei ole ERVA-luoti. Aseen perän alle tarkoitettu pussi Champion Wedge (#32035) puolestaan on kevyempi (0,5 kg) kolmiomainen kiilapala, jonka pöytää ja asetta vasten tulevat pinnat on jälleen kumitettu. Ja ei, täyttöä ei kannata tehdä sisällä. kummmastakin luodista vaippa silpoutui pois ja lyjysydän laajeni vain aavistuksen, loppuhalkaisijan (maksimin) ollessa molemmissa 10,5 mm. Oikeat ERVA-luodit laajenevat niin paljon, ettei tällaista tapahdu, vauhti loppuu laajenemisen takia jo ennen pohjaa. Hjorthin maahantuoma Champion-tuotesarjaan kuuluva ampumatukipussi, Champion Target X-Ringer (#342030). itse olen käyttänyt hiekalla täytettyjä kangaspusseja, mutta niiden ongelmana on ryhdittömyys ja auton takaluukkuun päätyvä pöly. Pussin täytteenä on jotain karkeaa muovirouhetta ja sitä on niin paljon, että pussin muoto säilyy, se ei siis löpsähdä kasaan, eikä myöskään pölise kankaan läpi. FBi Protocol – ohjeen mukainen 250A-gelatiinista 10% seoksena valettu harkko, +4 C:een jäähdytettynä. Tunkeuman osalta vesipusseista saatu arvo on kerrottava 0,56:lla. Materiaalin ongelmina ovat hinta, työläs käyttö, alttius menetelmävirheille, tulosten suuri hajonta ja kertakäyttöisyys. Mikäli isompaan pussiin haluaa lisätä täytettä, sarvista löytyy tarrojen sulkemat täyttoaukot, pienempi pussi on neulottu kiinni. Siitäkin osa johtunee osumisesta (kärjen sileä liiskaantunut kohta) muovitynnyrin pohjaan, mikä kertoo vaatimattomasta laajenemisesta
kuviot olivat lisäksi kauniin tasaisia ja pyöreitä, parissa vain Stormin jäykkä laukaisu ja ampuja olivat saaneet aikaiseksi selvän kärpäsen, mutta nuokin kuviot ovat mukana tuloksissa. Tätä testiä tehdessä vastaan tuli Oy K. itse olen käyttänyt hiekalla täytettyjä kangaspusseja, mutta niiden ongelmana on ryhdittömyys ja auton takaluukkuun päätyvä pöly. html#!21/186/91 Ballistinen gelatiini https://en.wikipedia.org/wiki/ Ballistic_gelatin yhtä selkeä. Yleisimmin maaliballistisissa testeissä käytössä on ns. Pussin täytteenä on jotain karkeaa muovirouhetta ja sitä on niin paljon, että pussin muoto säilyy, se ei siis löpsähdä kasaan, eikä myöskään pölise kankaan läpi. Oikeat ERVA-luodit laajenevat niin paljon, ettei tällaista tapahdu, vauhti loppuu laajenemisen takia jo ennen pohjaa. Testi siis edustaa pahinta skenariota laajenemisen/ laajenemattomuuden osalta. kuljettamista varten melko painavassa (8,75 kg) pussissa on kantokahva. Näin asia tulkitaan myös poliisivaltio Saksassa. kantokahvassa on tarranauhakatkos, joten pikkupussin saa liitettyä isompaan ja ne eivät päädy eri paikkaan. CHAMPION AMPUMATUKI Aseiden ja patruunoiden mekaanisen tarkkuuden testaamisessa – jolla ei ole kovinkaan paljon tekemistä käytännön tarkkuuden kanssa – hyvä ampumapöytä ja -tuki ovat olennaisen tärkeitä: Eritasoisia ampumapöytäviritelmiä on alkanut ilmestyä radoille, mutta ampumatukia harvoin on. koeammunnan tulokset • ase Beretta cx4 Storm • tähtäin Aimpoint Comp ML • ampumaetäisyys 50 m • 6 x 5 ls pussituelta • Chrony @ 2 m Oma 124 gr / 8,0 g Geco Hexagon Suurin nopeus m/s 420 Pienin nopeus m/s 405 kokonaishajonta m/s 15 keskiarvonopeus m/s 413,2 keskihajonta m/s 5,0 keskiarvoenergia J 683 Pienin osumakuvio mm 27,5 Suurin osumakuvio mm 62 keskiarvo-osumakuvio mm 39,3 Osumakuvioiden keskihajonta 12,9 Huomautuksia Olosuhteet: • lämpötila +8 °C • suhteellinen kosteus 84 % RH • ilmanpaine 1032 hPa • tyyntä Hexagonin lyijysydän laajeni vesitestissä hyvin vähän. Hjorthin maahantuoma Champion-tuotesarjaan kuuluva ampumatukipussi, Champion Target X-Ringer (#342030). koepatruunat ladattiin Lapuan hylsyihin, nallina CCi 400 Small Rifle (kyllä, kiväärinalli, en koskaan käytä tässä kaliiperissa pistoolinalleja), ruutilatauksena 0,41 g Vihtavuoren 3N37:ä ja latauspituus 29,6 mm. Vesitestin läpikäyneitä 9 mm Luger -kaliiperin luoteja: löydätkö Hexagonit oikeiden ERVA-luotien joukosta. Beretta Cx4:ni supersooniseksi lataukseksi nyt käytetty onkin jatkossa valintani, subsonicina jatkaa (ERVA) Hornady 147 gr XTP. Niinpä testi toteutettiin ampumalla vedellä täytettyyn tynnyriin suoraan ylhäältä reilun metrin etäisyydeltä. Tunkeuman osalta vesipusseista saatu arvo on kerrottava 0,56:lla. Materiaalin ongelmina ovat hinta, työläs käyttö, alttius menetelmävirheille, tulosten suuri hajonta ja kertakäyttöisyys. Etutukin alle tuleva Cordura-kankainen pussukka on lähinnä poikkileikkaukseltaan H-kirjaimen muotoinen. Tässä tarkoitus ei siis edes ollut mitata tunkeumaa, vaan ainoastaan todeta, laajeneeko Hexagon vai ei. Patruunoita ladattiin tämän innostamana lisää ja seuraavalla ratakäynnillä ammuttujen kymmenen kuvion keskiarvo oli 43,9 ja – hajonta 12,8 mm, mikä kielii tasaisesta laadusta. Laatikko on periaatteessa päältä avoin laudasta tehty kouru, joka täytetään muovisilla vesipusseilla. Hexagon ei ole luodeista halvin, Aseliike Veljekset koivula Oy pyytää luodeista vajaat 30 snt/ kpl 200 kappaleen rasioissa, mutta luoti on hintansa arvoinen, jos tarkoitus on osua hiukankaan tarkemmin ja/ tai kauas. isomman pussin kummassakin alakyljessä on verkkotasku pikkutavaroille, mutta mitään arvokasAse-lehti • 27. Hexagon käy hyvin, kuten nämä 50 metriltä ammutut kuviot kertovat. FBi Protocol – ohjeen mukainen 250A-gelatiinista 10% seoksena valettu harkko, +4 C:een jäähdytettynä. Ja ei, täyttöä ei kannata tehdä sisällä. Onneksi itse FBi-menetelmän kehittäjä tohtori Martin Fackler kehitti ”Fackler Box”-nimellä kulkevan halvan vaihtoehdon, joka perustuu siiihen, että laajenemisen kannalta vesi on vertailukelpoinen maalimateriaali, halpa ja tasalaatuinen. Tarkkuuskokeessa tulokset olivat todella hyviä, täysin vertailukelpoiset aseessa parhaiten käyneiden itseladattujen reikäpääluotien kanssa ja selkeästi paremmat kuin millään perinteisellä pyöreäkärkisellä kokovaippaluodilla. LÄHTEET Ampuma-aselaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980001#L1P10 Ampuma-aseasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980145#P7 RUAG Ammotec Finland Oy:n kotisivut http://www.ruag-ammotec.fi/ Gecon kotisivut https://geco-munition.de/en/ ammunition/reloding-components/Product/show/gecohexagon-reloading-bullet/9-mm. Mikäli isompaan pussiin haluaa lisätä täytettä, sarvista löytyy tarrojen sulkemat täyttoaukot, pienempi pussi on neulottu kiinni. Tämäkin kertoo sen, että 9 mm Luger –kaliiperia käytettäessä ampumaetäisyys on tiedettävä tarkalleen ja vaikkapa pienriistajahdissa milliradiaanipohjainen TAristikko on poikaa, jos ja kun eri ampuetäisyyksien vaatimat koroarvot on todennettu ampumalla. Lataus on hyvin lähellä Esa Paanasen latauskäsikirjan maksimilatausta nopeuden suhteen. Jos Hexagon läpäisisi tämän laajenematta yli 30%, se olisi kuivilla Aselain edessä. Tältä pohjalta uskallankin väittää, että laajenemisenkaan osalta Hexagon ei ole ERVA-luoti. itse olen testannut erilaisia metsästysluoteja veteen ampumalla jo 27 vuotta ja kokemukseni mukaan vesi on kovempi maali kuin mikään lihaskudos eli jos luoti ei laajene vedessä, ei se laajene ”pehmeässä kohteessakaan”. Siitäkin osa johtunee osumisesta (kärjen sileä liiskaantunut kohta) muovitynnyrin pohjaan, mikä kertoo vaatimattomasta laajenemisesta. Sadalta metriltä tähtäimen suurennoksen puute tuli vastaan, mutta tuloksena oli silti ihan kohtuullinen 90 mm kuvio, jonka osumakeskeispiste sitten olikin 210 mm alempana. kummmastakin luodista vaippa silpoutui pois ja lyjysydän laajeni vain aavistuksen, loppuhalkaisijan (maksimin) ollessa molemmissa 10,5 mm. Sarvien välissä on tahmealla mustalla kumikankaalla päällystetty kouru, toinen on kapeahko U ja toinen loiva V. koeaseena oli Beretta Cx4 – karbiini, jonka pitkä piippu sekin maksimoi nopeutta. Muiden aseiden osalta testit jatkuvat kunhan luoteja saadaan lisää, paljon. Vesitesti ammuttiin kahdella luodilla, ampumaetäisyys metri. Aseen perän alle tarkoitettu pussi Champion Wedge (#32035) puolestaan on kevyempi (0,5 kg) kolmiomainen kiilapala, jonka pöytää ja asetta vasten tulevat pinnat on jälleen kumitettu
Näitä ampumatukia ei missään nimessä ole tarkoitettu vakavamielisten läjäampujien työkaluksi, enemmänkin kyse on tavallisen ampujan työkalusta aseen kohdistamiseen ja patruunoiden testaamiseen realistisesti. ta niihin ei kannata laittaa, suun sulkijaa kun ei ole ja kannettaessa toinen päätyy alle. Vasemmalla näkyvä ITE-taiteellinen luomus edustaa sitä, mitä suomalaisilta radoilta ampumatukea hakeva parhaassakin tapauksessa löytää, yleensä ei ole mitään. Ampumatuki käytössä Beretta Cx4:n alla. Pussien suositushinnat (23.11.2018) ovat 99,ja 29,-. LÄHTEET Valmistajan kotisivut www.championtarget.com 28 • Ase-lehti. Ja siihen nämä kokemuksien perusteella sopviat erinomaisesti, vanhat hiekkapussini varaan jatkossa hiekoitusavuksi talviajoon. Myönteinen yllätys oli, että jos ison pussin nostaan pystyyn päälleen myös normaalikokoista 30 patruunan lipasta käyttävät Ak-sukuiset aseet istuvat, perän alle vaan tarvitaan lisäkorotusta kiilapalan ja pöydän väliin. Toinen murhe on, että yleensä pöytien ergonomia on lähinnä persjalkaiselle gibbonille sopiva
Ase-lehti • 29. Huutokauppaluettelo ja huutokaupan ehdot ovat osoitteessa http://www.poliisi.fi Lisätietoja suunnittelija Kaisa Korttila kaisa.korttila@poliisi.fi, 02 954 81770 SAHS ry:n ASejA militAriAHuutokAuppA Sunnuntaina 26.5.2019 klo 10:00 alkaen Hotel Golden Dome Kirkkopuistonkatu 28 FI-74100 Iisalmi Tel. Huutokaupassa on myytävänä 344 kansalaisten omistamaa asetta tai aseen osaa. Myönteinen yllätys oli, että jos ison pussin nostaan pystyyn päälleen myös normaalikokoista 30 patruunan lipasta käyttävät Ak-sukuiset aseet istuvat, perän alle vaan tarvitaan lisäkorotusta kiilapalan ja pöydän väliin. Pussien suositushinnat (23.11.2018) ovat 99,ja 29,-. ta niihin ei kannata laittaa, suun sulkijaa kun ei ole ja kannettaessa toinen päätyy alle. Toinen murhe on, että yleensä pöytien ergonomia on lähinnä persjalkaiselle gibbonille sopiva. Myytävien aseiden näyttö on klo 9–10 ja huutokauppa alkaa klo 10.15. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. Ja siihen nämä kokemuksien perusteella sopviat erinomaisesti, vanhat hiekkapussini varaan jatkossa hiekoitusavuksi talviajoon. Näitä ampumatukia ei missään nimessä ole tarkoitettu vakavamielisten läjäampujien työkaluksi, enemmänkin kyse on tavallisen ampujan työkalusta aseen kohdistamiseen ja patruunoiden testaamiseen realistisesti. Huutokauppaan voivat osallistua henkilöt, yritykset ja yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja hankkimaan aseen esimerkiksi henkilöt, joilla on hankkimislupa tai asealan elinkeinoluvan haltijat. Kotisivumme: www.asetalo.com E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.000-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE Itselataavia SRA/IPSC kivääreitä mm; UUTUUS! Stag Arms STAG-15 ESL kivääri 5,56 1450,00 Stag Arms Tactical kivääri 5,56 STAG-800006 1690,00 Stag Arms AR-10 308 18” piippu, raudat, etukädensija puuttuu 1850,00 CMMG MK4 MkG´s T 9x19 kivääri M-lok etukädensijalla 1850,00 CMMG MK4 3GR 5,56 kivääri, geissele koneisto ym. Talvitarjous Mepro M21 Reflex tähtäin 610,NYT 490,00 Aimpoint Pro musta NVD kelpoisuus 2 MOA 618,00 Aimpoint Micro TL-1 4 MOA, musta 650,00 Aimpoint Micro T2 2 MOA NVD kelpoisuus 944,00 Aimpoint Comp M4h 2 MOA NVD kelpoisuus 956,00 Aimpoint Comop M5 2 MOA NVD kelpoisuus 944,00 AR15 osia Stag Arms kompensaattori 223 AR15 50,00 Stag Arms S-Boltrepkit bolt repair kit 39,00 Stag Arms Lost parts replacement kit 39,00 Stag Arms Field Repair kit AR-15 kivääriin 49,00 Stag Arms Lower parts kit without trigger group 60,00 Stag Arms Lower parts kit AR15 145,00 Stag Arms Ambi Charging handle 180,00 CMMG lower receiver stripped AR15 235,00 CMMG Upper receiver assembly AR15 245,00 CMMG Lower parts kit builder kit # 55CA601 65,00 Geissele Super Dynamic 3-Gun trigger AR 390,00 Stag Arms Tactical buttstock assembly MILSPEC 195,00 Diamondhead VRS-T Freefloat raill etutukki #2231 390,00 Taktiset asevalaisimet mm; 69100 TLR-1 valo 300 lumenea 205,00 69217 TLR-1 HP valo 205,00 NYT 160,00 69260 TLR-1 HL valo 800 lumenea! 265,00 692228 TLR-1 Game spotter, SRVA vihreä valo 245,00 NYT 200,00 69120 TLR-2 valo/laser 510,00 NYT 440,00 69230 TLR-2S valo + laser strobo 480,00 NYT 440,00 69250 TLR-2G valo + vihreä laser 480,00 TARJOUS ITM3 tactical illuminator valo 195,00 NYT 135,00 Olemme Tamarms messuilla Tampereella 17.2.2019! TerveTulOa! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Suurennus 1x, etulinssi 30mm, Ei pattereita tai muuta ulkopuolista voimanlähdettä, ei katkaisimia, tähtäin aina toimintavalmis ja luotettava Israelin armeijan käyttämä malli. LÄHTEET Valmistajan kotisivut www.championtarget.com AsehuuTokAuPPA RiihimäeLLä Poliisihallituksen asehallinto järjestää poliisin haltuun tulleiden aseiden huutokaupan maanantaina 18.2.2019 Riihimäellä osoitteessa Konepajankatu 2 (käynti sisäpihan puolelta). Ampumatuki käytössä Beretta Cx4:n alla. Vasemmalla näkyvä ITE-taiteellinen luomus edustaa sitä, mitä suomalaisilta radoilta ampumatukea hakeva parhaassakin tapauksessa löytää, yleensä ei ole mitään. 2050,00 Colt AR15A4 kal 5,56 20” US Army kivääri 1850,00 Colt Expanse kivääri kal 5,56 CE2000S Uutuus! 1290,00 Colt AR-15A4 Flattop carbine AR6720 kal 5,56, piippu 16” 1520,00 Colt AR15 9x19 kivääri (AR6951) 1950,00 Keräilyyn esim; Arisaka M1905 Type 38 kal 6,5 JAP, erittäin hyvä 600,00 Tokarve SVT40 kal 7,62x53R, hyvä 450,00 M39”ukko-Pekka” kal 7,62x53R varikkoperuskorjattu, hyvä 650,00 Mauser M1908 Brazil kal 7x57, kuin uusi 550,00 ym.ym.ym Mepro M21 reflex tähtäimet suoraan varastosta! saatavissa seuraavilla kuvioilla 4,3 moa pisteellä, tai Bullseye tai avoin X. +358 17 812 244 info@goldendome.fi www.sahs.fi VARASTOTUOTTEITA MM... Korttimaksu on ainoa maksutapa ja huutokauppaan tullessa pitää henkilöllisyys todistaa voimassaolevalla passilla tai henkilökortilla (ajokortti ei kelpaa)
Silloin kun poliisi puuttuu henkilön oikeuspiiriin, tulee toimivallan aina perustua nimenomaiseen säännökseen. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi viime vuoden lopulla ratkaisun, joka sivutuotteena vahvistaa ampujien järjestöjen olleen oikeassa ja poliisijohdon väärässä. Aseluvat tavanomaiseen harrastukseen taas myöntävät paikallispoliisin lupayksiköt, niillä on siihen monopoli. Ampujien järjestöt kantelivat laittomana pitämästään määräyksestä oikeuskanslerille, joka hylkäsi kantelun. Keskusrikospoliisi oli kuitenkin antanut kaupungille lausunnon, jonka mukaan yhtiöihin liittyy Bandidos MC -moottoripyöräkerhon jäseniä, ja että kyseinen kerho on järjestäytynyt vakavien rikosten tekemistä varten. Kymmenen vuotta sitten. Tähän lausuntoon perustuen kaupunki antoi ymmärtää, ettei tonttia tultaisi kantelijoiden edustamalle yhtiölle vuokraamaan Kantelijat pitivät lausuntoa laittomana, ja samaan päätyi myös EOA. päivä vuonna 2008 joukkomurha. Aseiden lupaehdot määritellään eduskunnan hyväksymässä ampuma-aselaissa. EOA:lle tehty kantelu itsessään oli tosin mahdollisimman kaukana aseharrastajien asioista. Nyt tuore päätös osoittaa ampujien olleen oikeassa ja Paateron väärässä. Ampujien kannalta tärkeintä on se, ettei EOA hyväksynyt poliisien perusteluja, että he olisivat toimineet poliisilain 1 pykälän yleisvaltuuden nojalla: ”Poliisin tehtävänä on oikeusja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.” YJT, yleinen järjestys ja turvallisuus on usein kuultu perustelu, kun virkavallan tempauksille ei ole muutoin laillista pohjaa löydetty. Siten se lopetti myös kaupan noilla asetyypeillä. Aselaki sisältää myös määräykset siitä, mitkä instanssit voivat antaa tarASELAKIASIAA 30 • Ase-lehti. TEKSTI MIKKO NISKASAARI PISTOOLIKIELTO OLI LAITON Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kielsi aikoinaan pistoolilupien myöntämisen. Hysteriaa käytti hyväkseen silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka pian rikoksen tapahduttua antoi käskykirjeen, jolla hän asetti pistoolija revolverilupien myöntämiselle aivan uusia, ja hyvin tiukkoja ehtoja. Se oli toisinto, kopiomurha Jokelassa edellisenä syksynä tehdystä joukkomurhasta. Oikeusasiamies Jääskeläinen ei hyväksynyt perustelua lainkaan: ”Korostan kuitenkin, että poliisilain 1 §:ssä oleva tai muutkaan tehtävämäärittelyt eivät ole toimivaltasäännöksiä. Valitettavasti se osin lipsui hysterian puolelle, mikä toki oli inhimillisesti ymmärrettävää. Aseja ampumaharrastajat sekä heidän järjestönsä protestoivat Paateron määräystä vastaan, todeten sen laittomaksi. Ne eivät sinällään perusta poliisille toimivaltaa ryhtyä minkä tyyppisiin toimiin tahansa noiden tehtävien suorittamiseksi eikä poliisi voi pelkästään tehtäviinsä vedoten puuttua ihmisten lailla suojattuihin oikeuksiin. Paatero tehosti määräystään ilmoittamalla, että kaikkien poliisipiirien on tarkoin hänen käskyään noudatettava. Kauhistus yhteiskunnassa oli suuri. Se, että poliisilla on lainmukainen ja yhteiskunnallisesti toivottava motiivi menettelylleen, ei siis vielä sellaisenaan oikeuta tällaista poliisin toimintaa, vaan sille tulee löytyä toimivaltaperuste laista.” Mikko Paatero kirjoitti uudet luPaehdot Kauhajoella tehtiin syyskuun 23. Paateron määräys käytännössä lopetti pistoolija revolverilupien myöntämisen. Kantelijat ovat hallituksen jäseniä osakeyhtiössä, joka oli neuvotellut Helsingin kaupungin kanssa tontin vuokraamisesta yhtiön liiketoimien tarpeisiin. Opiskelija ampui Seinäjoen ammattikorkeakoululla 10 ihmistä ja itsensä
Tästäkin Jaakko Jonkka oli samaa mieltä, mutta ei suinkaan määrännyt esitutkinnan käynnistämistä, vaan päästi Paateron pälkähästä. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan poliisi ei voi pelkän YJT:n perusteella tehdä yhtään mitään. Kumpikaan ei voi antaa uusia määräyksiä ehdoista, joilla aselupia myönnetään. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan päätöstä luettiin sitten aikanaan perin hämmästyneenä. Entä jos poliisi sulkisi kirjapainon, jossa painettava lehti sen mielestä vaarantaa YJT:n. Ei ollut vuonna 2008, eikä ole edelleenkään. Kantelu kyllä johti Paateron määräyksen hiljaisiin hautajaisiin, mutta se ei puolusta niiden antamista. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan poliisi voi YJT-perusteella tehdä mitä vain. Ne päättää eduskunta säätäessään ampuma-aselain tai sen muutoksista. Mikko Paatero sentään myönsi, ettei hänellä ollut valtaa määrätä poliisilaitoksia noudattamaan ohjettaan. Paatero puolustautui sillä, ettei hän ollut antanut määräystään ampuma-aselain, vaan poliisilain nojalla. Paateron puolustus ja Jonkan päätös tarkoittivat johdonmukaisesti sovellettuna sitä, että poliisi voi missä tahansa asiassa, joka on lailla säädelty, päättää aivan toisin, poliisilain yleisvaltuutuksen nojalla. Ase-lehti • 31. ”Silloin kun poliisi puuttuu henkilön oikeuspiiriin, tulee toimivallan aina perustua nimenomaiseen säännökseen.” Molemmat eivät voi olla yhtä aikaa oikeassa. SM voi antaa säännöksiä esimerkiksi lupahakemusten kaavakkeista, tai valtiolle menetetyksi tuomittujen aseiden käyttämisestä valtion tarpeisiin, tai vaikkapa museoissa. Tällaisia esimerkkejä voi kirjoittaa määrättömästi, ja aina vastaus on, ettei poliisi todellakaan voi noin toimia. On aivan ilmeistä, että oikeassa on oikeusasiamies Jääskeläinen. Törkeästä väärinkäyttämisestä, koska määräyksellä pyrittiin aiheuttamaan erityisen suurta haittaa ja vahinkoa. oikeuskanslerin outo Päätös Lopulta ampujien järjestöt kantelivat Paateron päätöksestä oikeuskanslerille. Poliisijohdolla ei ole asiassa mitään päätösvaltaa. Niitä voitiin antaa vuonna 2008 ja voi edelleen antaa valtioneuvoston asetuksella, tai sisäministeriön asetuksella, laissa erikseen luetelluista asioista. Näin ei voi oikeusvaltiossa olla. Jonkan päätöstä kritisoitiin ankarasti asealan sisällä, mutta valitettavasti valtajulkisuus ei ratkaisuun tarttunut. aseharrastajat olivat oikeassa Nyt meillä on siis ylimmiltä virkakunnan laillisuusvalvojilta kaksi päätöstä poliisilain yleisvaltuutuksesta. kempia säännöksiä. Poliisilain 1 pykälän, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä. Jonkka hyväksyi tämän perustelun, ja eikä kantelun hänen mielestään antanut aihetta toimenpiteisiin. Olihan poliisiylijohtajaa syytä epäillä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Täysin hakoteillä kulkivat Mikko Paatero ja Jaakko Jonkka. Siitä seuraa, että vuoden 2008 määräyksen suhteen oikeassa olivat ampujat ja heidän järjestönsä. Entä jos poliisi sulkisi kesken äänestyksen vaalihuoneiston, koska lähistöllä nähty joku känniläinen ja siis YJT
Kahvalevyjä yhdistää terän akselointi ja toisesta päästä kaksi TeKSTI: juSSI pelTola holkitettua ruuvia ja akselitappi, joten puhdistaminen on helppoa. Terä lukittuu auki-asentoonsa ns. 86 mm pitkän terän materiaali on ruostumaton auS 8 -teräs. Terä on ruostumatonta 8Cr13MoV-rosteria. Terämalli on suosittu yleismalli ja veistä voikin pitää yleistyökaluna. ohjehinnaltaan 70 uSD se on toimiva ostos. Kahvalevyt ovat myös samalla veitsen runko, ja toiseen niistä on muotoiltu terää aukipitävä tukeva “frame lock” -lipare. linkkarin terä on jälleen CRKT:n tyyliin avattavissa ns. Terä on pinnaltaan laskikuulapuhallettua ruostumatonta 8Cr13MoV-rosteria. Hieman puun pintaa muistuttavaksi karhennetut kahvalevyt ovat linkkareissa suosittua G10bakeliittia, niistä toisen alla on ruostumatonta terästä oleva linkkarin “runko” ja siihen muotoiltu perinteinen ”liner lock” –lipare, mikä puolestaan lukitsee terän auki-asentoonsa. Carson -flipperi. Tämä linkkari on on tunnistettavissa onionin käsialaksi. Malliltaan terä on ns. Terä: 8Cr13MoV Terän lukitus: Frame (liner) Lock Kahva: Ruostumaton teräs Paino: 135 g Kokonaispituus: 204 mm Terän pituus 85 mm Pituus kiinni: 117 mm Terän vahvuus: 3,7 mm Hawaijilainen Ken onion on alalla jo 1990-luvun alusta hyvin tunnettu custom-veitsien valmistaja ja suunnittelija, tuttu myös ase-lehden lukijoille. CRKT PRowess CRKT Cuatro on sekin linkkariksi suorastaan hienostunut ja tyylikäs. ”tip down” -asennossa, eli tällä kertaa klipsi on terän akseloinnin vieressä. Carson -flipperi kääntyy tavoilleen uskollisesti toispuoleiseksi -joskin minimaaliseksi “väistimeksi”. Terä: 8Cr13MoV Terän lukitus: Liner Lock Kahva: G-10 Paino: 88 g Kokonaispituus: 197 mm Terän pituus: 81 mm Pituus kiinni: 115 mm Terän vahvuus: 3,2 mm teräasekatsaus CRKT Vizzle CRKT Vizzle on linkkariksi suorastaan hienostunut ja tyylikäs. “frame lock -lipareella”, jossa lukituslipare on muotoiltu suoraan kahvarungosta. Terä: AUS 8 Terän lukitus: Liner Lock Kahva: Lasikuituvahvisteinen Nylon Paino: 130 g Kokonaispituus: 197 mm Terän pituus 86 mm Pituus kiinni: 112 mm Terän vahvuus: 2,74 mm CRKT CuaTRo 32 • Ase-lehti. Runkoon on ruuvein kiinnitetty lasikuitukahvalevyt. Kokonaisuutena linkkari on hyvinkin herrasmiehen taskuun sopiva, mutta silti juuri sen oikean kokoinen työkalu oikeaan käyttöönkin. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka suosii jälleen vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Tätä taustaa vasten saattaa yllättää se, että veitsen suunnittelija on karjatilallinen nimeltään Richard Rogers ja todellakin, hän näkee tämän linkkarin työkaluna. ”tip up” asennossa, eli terän akseloinnin viereen klipsiä ei saa. Terän teroitus alkaa miltei sen juuresta, ja Carson -flipperi kääntyy tavoilleen uskollisesti toispuoleiseksi -joskin minimaaliseksi “väistimeksi”. Kokonaisuutena linkkari on kohtuullisen toimiva työkalu, ohjehinnaltaan 80 uSD se on toimiva ostos. Terän IKBS-kuulalaakerointi on jo CRKT:n vakioratkaisu ja sitä alkaa olla myös terän sujuvasta avaamisesta huolehtiva terään muotoiltu ns. “deep cover” -mallia, eli linkkari uppoaa lähes kokonaan taskun suojaan. Carson -flipperi. linkkari on kaikin puolin moitteetonta työtä ja suhteellisen pelkistetty muoto ja litteähkö rakenne tyydyttää ainakin omaa silmääni. Rakenne on kokoisekseen erittäin tukeva. Satiinipintaisen terän akselointi on IKBS-laakeroitu, eli avaus on varsin sujuvaa. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka jälleen suosii vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Klipsi on ns. Carson-lipasta, eli etusormella “hainevästä”. Kahvarungon materiaali on ruostumatonta terästä, joista toiseen on muotoiltu lukituslipare. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka suosii vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Kahvalevyjä yhdistää terän akselointi ja toisesta päästä kaksi ruuvia, jotka pitävät paikallaan muovista peräkappaletta, johon on muotiltu myös hukkaamisnarun reikä. Terän IKBS-kuulalaakerointi on jo CRKT:n vakioratkaisu ja sitä on myös terän sujuvasta avaamisesta huolehtiva terään muotoiltu ns. Veitsen suunnittelija on nimeltään jesper Voxnaes. ”tip up” asennossa, eli terän akseloinnin viereen klipsiä ei saa. Suljetussa linkkarissa terä on käytännössä täysin näkymättömissä. Suljetussa linkkarissa terä on käytännössä täysin näkymättömissä. Kahvalevyt ovat laskikuulapuhallettua ruostumatonta terästä. “drop point”, eli hamarapuoli on teränkärkeä kohti laskeva
Satiinipintaisen terän akselointi on IKBS-laakeroitu, eli avaus on varsin sujuvaa. Kokonaisuutena linkkari on kohtuullisen toimiva työkalu, ohjehinnaltaan 80 uSD se on toimiva ostos. Carson -flipperi. Terä lukittuu auki-asentoonsa ns. Terä: 8Cr13MoV Terän lukitus: Frame (liner) Lock Kahva: Ruostumaton teräs Paino: 135 g Kokonaispituus: 204 mm Terän pituus 85 mm Pituus kiinni: 117 mm Terän vahvuus: 3,7 mm Hawaijilainen Ken onion on alalla jo 1990-luvun alusta hyvin tunnettu custom-veitsien valmistaja ja suunnittelija, tuttu myös ase-lehden lukijoille. Terä: 8Cr13MoV Terän lukitus: Liner Lock Kahva: G-10 Paino: 88 g Kokonaispituus: 197 mm Terän pituus: 81 mm Pituus kiinni: 115 mm Terän vahvuus: 3,2 mm teräasekatsaus CRKT Vizzle CRKT Vizzle on linkkariksi suorastaan hienostunut ja tyylikäs. ohjehinnaltaan 70 uSD se on toimiva ostos. Hieman puun pintaa muistuttavaksi karhennetut kahvalevyt ovat linkkareissa suosittua G10bakeliittia, niistä toisen alla on ruostumatonta terästä oleva linkkarin “runko” ja siihen muotoiltu perinteinen ”liner lock” –lipare, mikä puolestaan lukitsee terän auki-asentoonsa. Kahvalevyjä yhdistää terän akselointi ja toisesta päästä kaksi ruuvia, jotka pitävät paikallaan muovista peräkappaletta, johon on muotiltu myös hukkaamisnarun reikä. Terä on ruostumatonta 8Cr13MoV-rosteria. Kahvalevyjä yhdistää terän akselointi ja toisesta päästä kaksi TeKSTI: juSSI pelTola holkitettua ruuvia ja akselitappi, joten puhdistaminen on helppoa. “frame lock -lipareella”, jossa lukituslipare on muotoiltu suoraan kahvarungosta. Klipsi on ns. Kokonaisuutena linkkari on hyvinkin herrasmiehen taskuun sopiva, mutta silti juuri sen oikean kokoinen työkalu oikeaan käyttöönkin. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka suosii jälleen vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Rakenne on kokoisekseen erittäin tukeva. Suljetussa linkkarissa terä on käytännössä täysin näkymättömissä. Carson -flipperi kääntyy tavoilleen uskollisesti toispuoleiseksi -joskin minimaaliseksi “väistimeksi”. linkkari on kaikin puolin moitteetonta työtä ja suhteellisen pelkistetty muoto ja litteähkö rakenne tyydyttää ainakin omaa silmääni. Runkoon on ruuvein kiinnitetty lasikuitukahvalevyt. linkkarin terä on jälleen CRKT:n tyyliin avattavissa ns. Carson -flipperi. “deep cover” -mallia, eli linkkari uppoaa lähes kokonaan taskun suojaan. Tätä taustaa vasten saattaa yllättää se, että veitsen suunnittelija on karjatilallinen nimeltään Richard Rogers ja todellakin, hän näkee tämän linkkarin työkaluna. Terän teroitus alkaa miltei sen juuresta, ja Carson -flipperi kääntyy tavoilleen uskollisesti toispuoleiseksi -joskin minimaaliseksi “väistimeksi”. Suljetussa linkkarissa terä on käytännössä täysin näkymättömissä. CRKT PRowess CRKT Cuatro on sekin linkkariksi suorastaan hienostunut ja tyylikäs. “drop point”, eli hamarapuoli on teränkärkeä kohti laskeva. Malliltaan terä on ns. Terämalli on suosittu yleismalli ja veistä voikin pitää yleistyökaluna. ”tip up” asennossa, eli terän akseloinnin viereen klipsiä ei saa. 86 mm pitkän terän materiaali on ruostumaton auS 8 -teräs. Kahvalevyt ovat laskikuulapuhallettua ruostumatonta terästä. Terä: AUS 8 Terän lukitus: Liner Lock Kahva: Lasikuituvahvisteinen Nylon Paino: 130 g Kokonaispituus: 197 mm Terän pituus 86 mm Pituus kiinni: 112 mm Terän vahvuus: 2,74 mm CRKT CuaTRo Ase-lehti • 33. Terä on pinnaltaan laskikuulapuhallettua ruostumatonta 8Cr13MoV-rosteria. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka jälleen suosii vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Veitsen taskussa pysymisen varmistaa teräksinen taskuklipsi, joka suosii vain oikeakätistä enemmistöä ja vain ns. Terän IKBS-kuulalaakerointi on jo CRKT:n vakioratkaisu ja sitä alkaa olla myös terän sujuvasta avaamisesta huolehtiva terään muotoiltu ns. Carson-lipasta, eli etusormella “hainevästä”. ”tip up” asennossa, eli terän akseloinnin viereen klipsiä ei saa. Tämä linkkari on on tunnistettavissa onionin käsialaksi. Kahvarungon materiaali on ruostumatonta terästä, joista toiseen on muotoiltu lukituslipare. ”tip down” -asennossa, eli tällä kertaa klipsi on terän akseloinnin vieressä. Veitsen suunnittelija on nimeltään jesper Voxnaes. Kahvalevyt ovat myös samalla veitsen runko, ja toiseen niistä on muotoiltu terää aukipitävä tukeva “frame lock” -lipare. Terän IKBS-kuulalaakerointi on jo CRKT:n vakioratkaisu ja sitä on myös terän sujuvasta avaamisesta huolehtiva terään muotoiltu ns
Brysselissä värkkätään kieltoa kiellon perään aseharrastajien kiusaksi siinä luulossa, että terroristit piittaisivat niistä. Suuren Saatanan rooliin ovat päätyneet itselataavat aseet ja niiden lippaat, etenkin sotilasasetaustaiset AR-15-sukuiset kiväärit, ns. TeksTi ja kuvaT: vesa Toivonen ISSC PAR DELTA – TULEVIEN AIKOJEN AIRUT. Jaa ei vai… 34 • Ase-lehti. Modern Sporting Rifle; kyllähän se aseharrastajien luvallisten AR:ien kieltäminen puree islamistien luvattomiin Kalashnikoveihin, pureehan
Modern Sporting Rifle; kyllähän se aseharrastajien luvallisten AR:ien kieltäminen puree islamistien luvattomiin Kalashnikoveihin, pureehan. Brysselissä värkkätään kieltoa kiellon perään aseharrastajien kiusaksi siinä luulossa, että terroristit piittaisivat niistä. Jaa ei vai… Ase-lehti • 35. Suuren Saatanan rooliin ovat päätyneet itselataavat aseet ja niiden lippaat, etenkin sotilasasetaustaiset AR-15-sukuiset kiväärit, ns. TeksTi ja kuvaT: vesa Toivonen ISSC PAR DELTA – TULEVIEN AIKOJEN AIRUT
Etutukin sisällä on työntöholkki, joka on ruuveilla kytketty etutukista esiin pistäviin tartuntakohtiin. Latausliikkeessä ei ole kiihdytysmatkaa oikein kumpaankaan suuntaan, hylsynpoistoa jousi vaikeuttaa, mutta syöttöliikkeessä jousi auttaa. etutukki on aR-tyyliin alumiininen putki ja tässä tapauksessa sen sisällä kulkee alumiiniholkki, johon tuo työntötanko on kiinnitetty tangon etupäähän tulevalla mutterina toimivalla lukituskappaleella. Myöskin pölykansi puuttuu. ilman bufferijousta homma ei toimi, sillä lukko avautuu pienimmästäkin vedosta ja omalla painollaankin, kun aseen nostaa pystyyn; kokeiltiin. aseen suositushinta (02.05.2018) on 1690,LÄHTeeT valmistajan kotisivut http://www.issc.at/?lang=en käyttöohje http://www.issc.at/wpcontent/uploads/bedienungsanleitung-pump-actionrifle-issc-par-issue-12-2017/ Bedienungsanleitung-Pump-action-Rifle-issC-PaR-issue-12-2017. ammunnan tulokset selviävät oheisesta taulukosta. Ylärungon ja etutukin päällä on MiL-sTD-1913:n mukainen Picatinny-kisko optista tähtäintä varten. Toimitukseen kuuluu yksi 30 patruunan lipas, jonka valmistaja on israelilainen e-Lander Mags. pdf e-Lander lippaat http://www.e-lander.co.il/ kieltojen häämöttäessä siviiliaseita valmistavat tehtaat keksivät uusia ratkaisuja ja niistä yksi on itävaltalainen ISSC PAR Delta –kivääri, jollainen saatiin kokeiltavaksi Oy K. Kiikaritähtäimen alla taitettuna varahahlo. Mikäli haluaa tehdä karkean kohdistuksen piipun läpi tähtäämällä, mukaan radalle pitää muistaa ottaa mukaan työntötangon lukitusmutterin avaamiseen tarvittava 4 mm kuusiokoloavain; ei, en muistanut. se on raskas, rahiseva ja venyvä, mutta onneksi osaava aseseppä siistii sen helposti. viimeistelyltään PaR on tälle CnC-ajalle tyypillisen siisti. kaisu olisi konstruoitavissa PaR:iinkin. Etupäässä tangon lukitsee kierteellä kiinnitettävä lieriömäinen kappale, ”mutteri”. PaR on vähän sama kuin jos automaattivaihteistolla varustettuun autoon vaihdettaisiin manuaalilaatikko islamististen yliajohyökkäysten torjumiseksi: kuulostaa järkevältä, on täysin järjetöntä, eikä ainakaan tunnu mukavalta, mutta kyllä se aina aseettomuuden/autottomuuden voittaa. Laukaisu on rehellisesti sanoen huono, varmaan huonoin tapaamani. Hylsynpoistoaukon takana ei ole hylsynohjaimen nystyä, manuaalitoimisessa aseessa kun hylsynpoisto on rauhallista, eikä hylsy päädy vasenkätisenkään silmään. Rungon muodot paljastavat, että issC tekee / teettää osat umpiaineesta koneistaen, kun alkuperäisessä aR:ssä lähtöaihiona oli tae. ammunta tapahtui kahden hiekkasäkin varasta sadan metrin matkalta. aR:n konstruktion bufferi ja palausjousi on säilytetty, joten liikkuvat palaavat eteen sekä käden että jousen voimin varsin nopsasti. suomessa telekooppiperän liike joudutaan rajoittamaan asesepän konstein, jottei aseesta tulisi aselain edessä ”muu ase”, joka nyttemmin on käytännössä ”ei-ei-ase”. Luistin salpa ja varmistin (joka ei salli virittämistä varmistettuna) ovat vain aseen vasemmalla kyljellä, lippaan salpa oikealla eli PaR ei ole mitenkään molemminkätinen. kotimaisissa pumppu-/ puoliautomaattisissa sako Petroista muunnetuissa jaloPetroissa tämä ongelma vältettiin etutukissa olevalla erillisella jousisalvalla, jota tukikäsi painaa pumpattaessa. kumpikaan piirre ei ainakaan paranna tarkkuutta. Lyhenne PaR tulee sanoista ”Pump action Rifle”, pumppukivääri, mikä kertookin olennaisen: aseessa on aR:n itselataavuustoimintaan (TT3) tarvittava suorakaasujärjestelmä korvattu teräksisellä työntötangolla, jolloin syntyy lippaallista kertatulta (TT2) ampuva suoravetolukkoinen pumppukivääri. ilman mahdollista lainsäädönnöllistä pakkoa (= itselataavien aseiden kielto) PaR kuitenkin jäänee erikoisuudeksi. Etutukin latvassa muovinen taittuva varajyvä.. silti kävi pari kertaa niin, että liikkuvat piti oikein riuhtaista eteen patruunan syöttämiseksi lippaasta ylös patruunapesään. Merkittävä ero vaikkapa Remington 870:een on, että Remingtonissa ladatun aseen etutukki on lukittu ja se vapautuu joko laukauksessa tai liipaisinkaaren edessä olevaa läpyskää painamalla. KOEAMMUNTA koeammuntaa varten aseen päälle asennettiin a.R.M.s:in pikajaloilla Zeiss Diavari v 3-12x56T* asv+ -kiikaritähtäin. niissä on kussakin kaksi etutukin pitkittäisreikiin sopivaa tappia, joiden läpi kiinnitysruuvit kulkevat. ainoa huomiota herättävä piirre on yläja alarungon välinen reilu klappi. vapaalta kädeltä ammuttaessa PaR on ”erilainen”, jopa Remington 870 –pumppuhaulikon kanssa nuoruutensa viettäneen kädessä. Tämä vaatii hiukan voimaa ja avautumisen huomaa, mutta ei se paljon lohduta. Työntätangon ja luistin kiinnitys toisiinsa tapahtuu virattoman kaasukiilan kautta. Lopputulos on kuin pumppuhaulikon etutukki. Ylä-ja alarungon yksinkertaisen kulmikkaat muodot kertovat, että ISSC tekee rungon umpiaineesta, ei takoaihioista. Aseen purkamiseen tarvitaankin aina 4 mm kuusiokoloavain, pitkä ja pallopäinen, sillä mutteri katoaa kiristettäessä etutukin sisälle. Tyypillistä oli, että neljä laukausta oli kohtuullisen hyvässä 3...4 cm nipussa ja sitten yksi oli aivan hevon kuusessa, mistä syytän eniten karmeaa laukaisua. PaR:issa tällaista toimintoa ei ole, joten mikäli ampuja vetää liikkuvia taaksepäin, sulku aukeaa ja tuloksena on laukeamaton. Mitään merkittävää tilastollista eroa käytetyn kahden patruunalaadun välille ei näillä laukausmäärillä saatu, sillä mikään patruuna ei pelasta aseen ongelmien kanssa. Toimitukseen kuuluvat myös taittuvat muoviset avotähtäimet, jotka ovat kuin halpaversio Magpul MBus:ista; ne onkin tulkittava täysin varatähtäimiksi, ensisijaisiksi tähtäimiksi niistä ei ole. Lippaan pinnoitteen kerrotaan kestävän 96 h suolasumukokeen ja patruunannostin on tilttaamatonta mallia. samalla voisi käyttötangon lukituksen muuttaa ilman työkaluja tapahtuvaksi. Mikäli etutukkia vetää taaksepäin, sulku aukeaa. koska ase ei ole itselataava, alarungon kyljestä uupuu hylsynohjainnysty. ongelmia ammunnassa oli kaksi: lataamisen takia etutukki pitää nostaa irti tuesta joka laukauksen jälkeen ja ampuma-asento meni uusiksi, toisaalta laukaisu on niin jäykkä, että asetta on pidettävä rautaisessa otteessa. Teräsrakenteinen lipas on laadukkaan oloinen, aivan eri luokkaa kuin geneeriset sotalippaat. Pistoolinkahva (#aG-43) ja teleskooppiperä (#GLR16s) ovat israelilaisen FaB Defense valmisteita. samanlainen ratkoeammunnan tulokset issC PaR Delta • ampumaetäisyys 100 m • 5 x 5 ls hiekkapussituelta • Chrony @ 2 m GGG 69 gr 4,47 g HPBT Lapua 55 gr 3,6 g FMj s538 #4315040 suurin nopeus m/s 890 908 Pienin nopeus m/s 840 869 kokonaishajonta m/s 50 39 keskiarvonopeus m/s (nimellisnopeus) 852,8 (900) 888,1 (955) keskihajonta m/s 13,9 12,2 keskiarvoenergia j 1625 1420 Pienin osumakuvio mm 40 38 suurin osumakuvio mm 107 97 keskiarvo-osumakuvio mm 75,4 66,0 osumakuvioiden keskihajonta 24,4 24,9 suhteellinen osumatarkkuus 1,14 1,00 Huomautuksia eRÄ 340-666-17 erä 019 naRin sää / kestrel 4000: • lämpötila +10 °C • RH 63 % • ilmanpaine 1000 hPa • puuskaista tuulta 5...7 m/s takaa Tässä ei tarvitse viisastella, onko kyseessä middyvai shitty-pituinen suorakaasujärjestelmä, sillä PAR:ssa koko kaasujärjestelmä on korvattu luistin (entiseen) kaasukiilaan kiinteästi asennetulla työntötangolla. Liukuholkki ei kosketa aseen piippuun, joka on siis vapaasti värähtelevä. Holkissa sivuille ja alle on kiinnitetty muoviset poikittaisuritetut otepinnat. Hjorth Ab:ltä. Pumppumekanismin automaattinen salpa olisikin poikaa. konversiossa ei ole hienosteltu: tanko on juotettu suoraan vakiomalliseen luistin kaasukiilaan ja työntötanko kulkee alkuperäisen kaasuputken latuja
kotimaisissa pumppu-/ puoliautomaattisissa sako Petroista muunnetuissa jaloPetroissa tämä ongelma vältettiin etutukissa olevalla erillisella jousisalvalla, jota tukikäsi painaa pumpattaessa. Mitään merkittävää tilastollista eroa käytetyn kahden patruunalaadun välille ei näillä laukausmäärillä saatu, sillä mikään patruuna ei pelasta aseen ongelmien kanssa. Etupäässä tangon lukitsee kierteellä kiinnitettävä lieriömäinen kappale, ”mutteri”. Ylärungon ja etutukin päällä on MiL-sTD-1913:n mukainen Picatinny-kisko optista tähtäintä varten. se on raskas, rahiseva ja venyvä, mutta onneksi osaava aseseppä siistii sen helposti. ainoa huomiota herättävä piirre on yläja alarungon välinen reilu klappi. Hylsynpoistoaukon takana ei ole hylsynohjaimen nystyä, manuaalitoimisessa aseessa kun hylsynpoisto on rauhallista, eikä hylsy päädy vasenkätisenkään silmään. Pumppumekanismin automaattinen salpa olisikin poikaa. aR:n konstruktion bufferi ja palausjousi on säilytetty, joten liikkuvat palaavat eteen sekä käden että jousen voimin varsin nopsasti. viimeistelyltään PaR on tälle CnC-ajalle tyypillisen siisti. Lyhenne PaR tulee sanoista ”Pump action Rifle”, pumppukivääri, mikä kertookin olennaisen: aseessa on aR:n itselataavuustoimintaan (TT3) tarvittava suorakaasujärjestelmä korvattu teräksisellä työntötangolla, jolloin syntyy lippaallista kertatulta (TT2) ampuva suoravetolukkoinen pumppukivääri. Lippaan pinnoitteen kerrotaan kestävän 96 h suolasumukokeen ja patruunannostin on tilttaamatonta mallia. ongelmia ammunnassa oli kaksi: lataamisen takia etutukki pitää nostaa irti tuesta joka laukauksen jälkeen ja ampuma-asento meni uusiksi, toisaalta laukaisu on niin jäykkä, että asetta on pidettävä rautaisessa otteessa. Kiikaritähtäimen alla taitettuna varahahlo. Mikäli haluaa tehdä karkean kohdistuksen piipun läpi tähtäämällä, mukaan radalle pitää muistaa ottaa mukaan työntötangon lukitusmutterin avaamiseen tarvittava 4 mm kuusiokoloavain; ei, en muistanut. silti kävi pari kertaa niin, että liikkuvat piti oikein riuhtaista eteen patruunan syöttämiseksi lippaasta ylös patruunapesään. ilman mahdollista lainsäädönnöllistä pakkoa (= itselataavien aseiden kielto) PaR kuitenkin jäänee erikoisuudeksi. aseen suositushinta (02.05.2018) on 1690,LÄHTeeT valmistajan kotisivut http://www.issc.at/?lang=en käyttöohje http://www.issc.at/wpcontent/uploads/bedienungsanleitung-pump-actionrifle-issc-par-issue-12-2017/ Bedienungsanleitung-Pump-action-Rifle-issC-PaR-issue-12-2017. vapaalta kädeltä ammuttaessa PaR on ”erilainen”, jopa Remington 870 –pumppuhaulikon kanssa nuoruutensa viettäneen kädessä. Aseen purkamiseen tarvitaankin aina 4 mm kuusiokoloavain, pitkä ja pallopäinen, sillä mutteri katoaa kiristettäessä etutukin sisälle. suomessa telekooppiperän liike joudutaan rajoittamaan asesepän konstein, jottei aseesta tulisi aselain edessä ”muu ase”, joka nyttemmin on käytännössä ”ei-ei-ase”. Rungon muodot paljastavat, että issC tekee / teettää osat umpiaineesta koneistaen, kun alkuperäisessä aR:ssä lähtöaihiona oli tae. Myöskin pölykansi puuttuu. ilman bufferijousta homma ei toimi, sillä lukko avautuu pienimmästäkin vedosta ja omalla painollaankin, kun aseen nostaa pystyyn; kokeiltiin. pdf e-Lander lippaat http://www.e-lander.co.il/ kieltojen häämöttäessä siviiliaseita valmistavat tehtaat keksivät uusia ratkaisuja ja niistä yksi on itävaltalainen ISSC PAR Delta –kivääri, jollainen saatiin kokeiltavaksi Oy K. Merkittävä ero vaikkapa Remington 870:een on, että Remingtonissa ladatun aseen etutukki on lukittu ja se vapautuu joko laukauksessa tai liipaisinkaaren edessä olevaa läpyskää painamalla. Hjorth Ab:ltä. Holkissa sivuille ja alle on kiinnitetty muoviset poikittaisuritetut otepinnat. Lopputulos on kuin pumppuhaulikon etutukki. Tämä vaatii hiukan voimaa ja avautumisen huomaa, mutta ei se paljon lohduta. kaisu olisi konstruoitavissa PaR:iinkin. PaR:issa tällaista toimintoa ei ole, joten mikäli ampuja vetää liikkuvia taaksepäin, sulku aukeaa ja tuloksena on laukeamaton. ammunta tapahtui kahden hiekkasäkin varasta sadan metrin matkalta. konversiossa ei ole hienosteltu: tanko on juotettu suoraan vakiomalliseen luistin kaasukiilaan ja työntötanko kulkee alkuperäisen kaasuputken latuja. Latausliikkeessä ei ole kiihdytysmatkaa oikein kumpaankaan suuntaan, hylsynpoistoa jousi vaikeuttaa, mutta syöttöliikkeessä jousi auttaa. PaR on vähän sama kuin jos automaattivaihteistolla varustettuun autoon vaihdettaisiin manuaalilaatikko islamististen yliajohyökkäysten torjumiseksi: kuulostaa järkevältä, on täysin järjetöntä, eikä ainakaan tunnu mukavalta, mutta kyllä se aina aseettomuuden/autottomuuden voittaa. samanlainen ratkoeammunnan tulokset issC PaR Delta • ampumaetäisyys 100 m • 5 x 5 ls hiekkapussituelta • Chrony @ 2 m GGG 69 gr 4,47 g HPBT Lapua 55 gr 3,6 g FMj s538 #4315040 suurin nopeus m/s 890 908 Pienin nopeus m/s 840 869 kokonaishajonta m/s 50 39 keskiarvonopeus m/s (nimellisnopeus) 852,8 (900) 888,1 (955) keskihajonta m/s 13,9 12,2 keskiarvoenergia j 1625 1420 Pienin osumakuvio mm 40 38 suurin osumakuvio mm 107 97 keskiarvo-osumakuvio mm 75,4 66,0 osumakuvioiden keskihajonta 24,4 24,9 suhteellinen osumatarkkuus 1,14 1,00 Huomautuksia eRÄ 340-666-17 erä 019 naRin sää / kestrel 4000: • lämpötila +10 °C • RH 63 % • ilmanpaine 1000 hPa • puuskaista tuulta 5...7 m/s takaa Tässä ei tarvitse viisastella, onko kyseessä middyvai shitty-pituinen suorakaasujärjestelmä, sillä PAR:ssa koko kaasujärjestelmä on korvattu luistin (entiseen) kaasukiilaan kiinteästi asennetulla työntötangolla. etutukki on aR-tyyliin alumiininen putki ja tässä tapauksessa sen sisällä kulkee alumiiniholkki, johon tuo työntötanko on kiinnitetty tangon etupäähän tulevalla mutterina toimivalla lukituskappaleella. kumpikaan piirre ei ainakaan paranna tarkkuutta. Ylä-ja alarungon yksinkertaisen kulmikkaat muodot kertovat, että ISSC tekee rungon umpiaineesta, ei takoaihioista. KOEAMMUNTA koeammuntaa varten aseen päälle asennettiin a.R.M.s:in pikajaloilla Zeiss Diavari v 3-12x56T* asv+ -kiikaritähtäin. Mikäli etutukkia vetää taaksepäin, sulku aukeaa. Tyypillistä oli, että neljä laukausta oli kohtuullisen hyvässä 3...4 cm nipussa ja sitten yksi oli aivan hevon kuusessa, mistä syytän eniten karmeaa laukaisua. Etutukin latvassa muovinen taittuva varajyvä. ammunnan tulokset selviävät oheisesta taulukosta. Liukuholkki ei kosketa aseen piippuun, joka on siis vapaasti värähtelevä. Pistoolinkahva (#aG-43) ja teleskooppiperä (#GLR16s) ovat israelilaisen FaB Defense valmisteita. niissä on kussakin kaksi etutukin pitkittäisreikiin sopivaa tappia, joiden läpi kiinnitysruuvit kulkevat. Työntätangon ja luistin kiinnitys toisiinsa tapahtuu virattoman kaasukiilan kautta. Laukaisu on rehellisesti sanoen huono, varmaan huonoin tapaamani. Ase-lehti • 37. Luistin salpa ja varmistin (joka ei salli virittämistä varmistettuna) ovat vain aseen vasemmalla kyljellä, lippaan salpa oikealla eli PaR ei ole mitenkään molemminkätinen. Toimitukseen kuuluu yksi 30 patruunan lipas, jonka valmistaja on israelilainen e-Lander Mags. Etutukin sisällä on työntöholkki, joka on ruuveilla kytketty etutukista esiin pistäviin tartuntakohtiin. koska ase ei ole itselataava, alarungon kyljestä uupuu hylsynohjainnysty. samalla voisi käyttötangon lukituksen muuttaa ilman työkaluja tapahtuvaksi. Toimitukseen kuuluvat myös taittuvat muoviset avotähtäimet, jotka ovat kuin halpaversio Magpul MBus:ista; ne onkin tulkittava täysin varatähtäimiksi, ensisijaisiksi tähtäimiksi niistä ei ole. Teräsrakenteinen lipas on laadukkaan oloinen, aivan eri luokkaa kuin geneeriset sotalippaat
siten on mahdotonta tietää, montako vuotta vanha rasia on jo siinä vaiheessa, kun se tarttuu mukaan kaupan hyllyltä. Miten ikä sitten vaikuttaa patruunoihin, on hyvä kysymys. siten viileä tasalämpöinen ja normaalikosteuksinen varasto on paras säilytyspaikka. Yleisempää on kuitenkin, että mitään tiettyä aikaa ei ole olemassa, kaikki kun riippuu kaikesta. Lapuan parhaat lapua on maailman arvostetuin tarkkuuspatruunoiden valmistaja. Vanha ja uusi patruuna Eri-ikäiset patruunat kokeilussa Perinteinen ajattelutapa on ollutkin, että patruunat säilyvät lähes ikuisesti oikein säilytettyinä. Materiaalivirheet ja valmistuksessa materiaaliin jääneet jännitykset nakertavat lujuutta. näillä 12 vuotiailla syntyi lähes tyynessä myöhäissyksyn viileydessä sarjaksi kaunista katseltavaa olevat viiden laukauksen kuviot 22, 27, 18 ja 14 mm, keskiarvoksi 20,2 mm. Hylsyyn puolestaan voi tulla ajan kanssa halkeamia tai ne voivat heiketä niin, että repeävät ammuttaessa. On tietenkin itsestään selvää, että tuore patruuna on aina tuore patruuna ja siten paras ammuttava. näin varsinkin, kun todellisista säilytysolosuhteista ei ole tietoa. Ilmeisesti tuohon artikkeliin nojaten tuttu patruuna ja asetehdas ilmoitti ampumatarvikkeidensa säilyvyydeksi 10 vuotta sen jälkeen, kun olin saanut savut silmilleni. itsellänikin on 50 vuotta vanhaa n140 ruutia, joka ei ole alkanut hajota. eniten kun patruunan ominaisuuksien muuttumiseen vaikuttavat todellakin säilytysolosuhteet, ei niinkään itse aika. Tehtaalla valmistuksen yhteydessä mitattu 25 m Nopeuksien lisäksi tarkkuustulokset olivat kauttaaltaan hyviä. näin varsinkin arvokkaiden metsästyspatruunoiden kohdalla, joita ei vuodessa montaa kulu. Malinen Patruunatehtaat eivät juuri ilmoittele parasta ennen päivämääriä tuotteilleen. ei ihme, että lapualaisia arvostetaan. varsinkin tuntuman löydyttyä syntyneet lähes yhtä reikää olevat kasat olivat vaikuttavia. joskus vain säästäväisyyssyistä niitä säilytetään vuosikausia. Tuleehan ampumaradoilla vieläkin vastaan sotavuosien kantaleimoja ja esim. Tutka kertoi luodeille 24 tuuman piipusta erittäin tasaiset lähtönopeudet keskiarvon ollessa 824 m/s, hajonta oli 12,9 m/s ja normaalivaihtelu ainoastaan 3,7 m/s. niissä on monesti myös hylsyn suu ja nallitila tiivistetty lakkauksella tai piellä, mikä estää ilman pääsyn hylsyn sisäpuolelle. ensimmäisellä ratakäynnillä mukana oli vanhaan, kauniiseen pahvirasiaan pakattuja patruunoita vuodelta 2006. siksi pitkään säilytettävät armeijapatruunatkin oli ainakin ennen pakattu ilmatiiviisiin sinkittyihin teräslaatikoihin ja niitä säilytettiin tasalämmössä, mieluummin viileässä ja kuivassa. Tällä hetkellä keski-euroopasta suomeen tulevat ylijäämäpatruunat on valmistettu 70-luvulla, joten kauppaan tullessaan niillä on takanaan ikää jo 50 vuotta ja kuka tietää paljonko vielä edessä. näin ne ovat hyvässä kunnossa ainakin tuommoiset 60+ vuotta. Tämä uudesta, ampumattomasta piipusta eli käytössä aseen tarkkuuden pitäisi parantua tästä vähän, jos se vain on enää mahdollista. eikä säilytyspaikassa kannata pitää kemikaaleja, varsinkin jo äärimmäiset pienet määrät ammoniakkikaasua ja typpeä nopeuttavat korroosiota ja heikentävät messinkiä. sateessa syksyn uitettuna loput kannattaakin käyttää vaikka kohdistukseen ja aloittaa uusi metsästyskausi tuoreella rasiallisella. Mikä patruunassa sitten Muuttuu ajan kanssa. uuden, todella ammattimaisen Remington 700 PCR:n tarkkuuskokeet ammuttiin tästä syystä juuri lapuan 10,85 g scenar huippuluodein ladatuilla .308 Win tarkkuuspatruunoilla. Tavallisen kuluttajan kannalta asian tekee monimutkaiseksi vielä sekin, että rasioissa ei ole näkyvillä selkeää valmistusajankohtaa monellakaan tehtaalla. aivan oma asiansa ovat vihreät nallit, jotka eivät sisällä raskasmetalleja. Tuoreen tavaran tieltä siivotaan parasta ennen päivämäärää lähenevä pois ja yleensä kuluttajaa riemastuttavan halpaan hintaan, mutta kuitenkin turvallisesti. 1940 sakon lataamissa 9 mm patruunoissa ruuti on ollut edelleen loistavassa kunnossa, kuin suoraan tehtaalta tullessaan. siitä on tarkoitus tehdäkin tulevaisuudessa koelatauksia. 38 • Ase-lehti. Mikä heillä tuo poistettavaksi määritelty ajankohta sitten onkaan, on toinen kysymys. Toistaiseksi niiden elinikä on ollut kovin lyhyt verrattuna perinteisiin nalleihin, joten kokonaan lyijyttömät patruunat kannattaa ampua suhteellisen tuoreina. jos joitain suosituksia on, niin luonnollisesti niiden on pakko olla varsin varovaisia eli marginaalia pitää löytyä viimeisen käyttöpäivän jälkeenkin. vanhenemiseen liittyen kierrätys on ollut myös päivän teema kautta aikojen, ainakin ulkomailla, missä jos armeija ei ehdi ampua kaikkea joko tositoimissa tai harjoituksissa, työnnetään vanhenevat patruunat ylijäämämarkkinoille. Toinen asia on sitten ruudin vanhuuttaan alkava hajoaminen, kun stabiliteettikemikaalin vaikutus lakkaa, mutta se vie kuitenkin todella paljon aikaa. Tosiasia on, että ruutiin vaikuttaa eniten ilman kosteus. TeksTi ja kuvaT: j. Mainittu vuosimäärä oli kymmenen vuotta. Lehdissä on ollut joitakin artikkeleita siitä, miten pitkään patruunoita voi säilyttää ja minkä jälkeen niitä ei tulisi enää ampua. kosteuden kasvaessa paineet ja lähtönopeus laskevat ja ruudin kuivuessa nousevat
itsellänikin on 50 vuotta vanhaa n140 ruutia, joka ei ole alkanut hajota. Ilmeisesti tuohon artikkeliin nojaten tuttu patruuna ja asetehdas ilmoitti ampumatarvikkeidensa säilyvyydeksi 10 vuotta sen jälkeen, kun olin saanut savut silmilleni. Toinen asia on sitten ruudin vanhuuttaan alkava hajoaminen, kun stabiliteettikemikaalin vaikutus lakkaa, mutta se vie kuitenkin todella paljon aikaa. kosteuden kasvaessa paineet ja lähtönopeus laskevat ja ruudin kuivuessa nousevat. joskus vain säästäväisyyssyistä niitä säilytetään vuosikausia. Tämä uudesta, ampumattomasta piipusta eli käytössä aseen tarkkuuden pitäisi parantua tästä vähän, jos se vain on enää mahdollista. Ase-lehti • 39. 1940 sakon lataamissa 9 mm patruunoissa ruuti on ollut edelleen loistavassa kunnossa, kuin suoraan tehtaalta tullessaan. Tavallisen kuluttajan kannalta asian tekee monimutkaiseksi vielä sekin, että rasioissa ei ole näkyvillä selkeää valmistusajankohtaa monellakaan tehtaalla. Miten ikä sitten vaikuttaa patruunoihin, on hyvä kysymys. aivan oma asiansa ovat vihreät nallit, jotka eivät sisällä raskasmetalleja. Lapuan parhaat lapua on maailman arvostetuin tarkkuuspatruunoiden valmistaja. siitä on tarkoitus tehdäkin tulevaisuudessa koelatauksia. näillä 12 vuotiailla syntyi lähes tyynessä myöhäissyksyn viileydessä sarjaksi kaunista katseltavaa olevat viiden laukauksen kuviot 22, 27, 18 ja 14 mm, keskiarvoksi 20,2 mm. Materiaalivirheet ja valmistuksessa materiaaliin jääneet jännitykset nakertavat lujuutta. Tuleehan ampumaradoilla vieläkin vastaan sotavuosien kantaleimoja ja esim. siten viileä tasalämpöinen ja normaalikosteuksinen varasto on paras säilytyspaikka. jos joitain suosituksia on, niin luonnollisesti niiden on pakko olla varsin varovaisia eli marginaalia pitää löytyä viimeisen käyttöpäivän jälkeenkin. näin ne ovat hyvässä kunnossa ainakin tuommoiset 60+ vuotta. Mainittu vuosimäärä oli kymmenen vuotta. Tutka kertoi luodeille 24 tuuman piipusta erittäin tasaiset lähtönopeudet keskiarvon ollessa 824 m/s, hajonta oli 12,9 m/s ja normaalivaihtelu ainoastaan 3,7 m/s. Mikä heillä tuo poistettavaksi määritelty ajankohta sitten onkaan, on toinen kysymys. varsinkin tuntuman löydyttyä syntyneet lähes yhtä reikää olevat kasat olivat vaikuttavia. Lehdissä on ollut joitakin artikkeleita siitä, miten pitkään patruunoita voi säilyttää ja minkä jälkeen niitä ei tulisi enää ampua. näin varsinkin arvokkaiden metsästyspatruunoiden kohdalla, joita ei vuodessa montaa kulu. Hylsyyn puolestaan voi tulla ajan kanssa halkeamia tai ne voivat heiketä niin, että repeävät ammuttaessa. eniten kun patruunan ominaisuuksien muuttumiseen vaikuttavat todellakin säilytysolosuhteet, ei niinkään itse aika. siten on mahdotonta tietää, montako vuotta vanha rasia on jo siinä vaiheessa, kun se tarttuu mukaan kaupan hyllyltä. siksi pitkään säilytettävät armeijapatruunatkin oli ainakin ennen pakattu ilmatiiviisiin sinkittyihin teräslaatikoihin ja niitä säilytettiin tasalämmössä, mieluummin viileässä ja kuivassa. ensimmäisellä ratakäynnillä mukana oli vanhaan, kauniiseen pahvirasiaan pakattuja patruunoita vuodelta 2006. Vanha ja uusi patruuna Eri-ikäiset patruunat kokeilussa Perinteinen ajattelutapa on ollutkin, että patruunat säilyvät lähes ikuisesti oikein säilytettyinä. näin varsinkin, kun todellisista säilytysolosuhteista ei ole tietoa. Tosiasia on, että ruutiin vaikuttaa eniten ilman kosteus. Mikä patruunassa sitten Muuttuu ajan kanssa. Malinen Patruunatehtaat eivät juuri ilmoittele parasta ennen päivämääriä tuotteilleen. vanhenemiseen liittyen kierrätys on ollut myös päivän teema kautta aikojen, ainakin ulkomailla, missä jos armeija ei ehdi ampua kaikkea joko tositoimissa tai harjoituksissa, työnnetään vanhenevat patruunat ylijäämämarkkinoille. uuden, todella ammattimaisen Remington 700 PCR:n tarkkuuskokeet ammuttiin tästä syystä juuri lapuan 10,85 g scenar huippuluodein ladatuilla .308 Win tarkkuuspatruunoilla. Tällä hetkellä keski-euroopasta suomeen tulevat ylijäämäpatruunat on valmistettu 70-luvulla, joten kauppaan tullessaan niillä on takanaan ikää jo 50 vuotta ja kuka tietää paljonko vielä edessä. sateessa syksyn uitettuna loput kannattaakin käyttää vaikka kohdistukseen ja aloittaa uusi metsästyskausi tuoreella rasiallisella. niissä on monesti myös hylsyn suu ja nallitila tiivistetty lakkauksella tai piellä, mikä estää ilman pääsyn hylsyn sisäpuolelle. Tuoreen tavaran tieltä siivotaan parasta ennen päivämäärää lähenevä pois ja yleensä kuluttajaa riemastuttavan halpaan hintaan, mutta kuitenkin turvallisesti. Yleisempää on kuitenkin, että mitään tiettyä aikaa ei ole olemassa, kaikki kun riippuu kaikesta. eikä säilytyspaikassa kannata pitää kemikaaleja, varsinkin jo äärimmäiset pienet määrät ammoniakkikaasua ja typpeä nopeuttavat korroosiota ja heikentävät messinkiä. Toistaiseksi niiden elinikä on ollut kovin lyhyt verrattuna perinteisiin nalleihin, joten kokonaan lyijyttömät patruunat kannattaa ampua suhteellisen tuoreina. TeksTi ja kuvaT: j. ei ihme, että lapualaisia arvostetaan. On tietenkin itsestään selvää, että tuore patruuna on aina tuore patruuna ja siten paras ammuttava. Tehtaalla valmistuksen yhteydessä mitattu 25 m Nopeuksien lisäksi tarkkuustulokset olivat kauttaaltaan hyviä
jäykkä 2,2 kilon laukaisu vaikutti varmaan osaltaan kasoihin ja siihen, että myös etutukista kiinni pitämällä syntyi symmetrisempiä kasoja kuin vapaalla otteella ammuttaessa. kun tarkemmassa tutkinnassa vanhan patruunan hylsykin kiilsi kuin uusi, ei sitäkään ollut ajan hammas purrut. se on tarkalleen sama, kuin nyt Remingtonilla kylmässä 9 asteessa, joskin auton lämmössä olleita patruunoita käyttäen ammuttu. nyt hiekkapussituelta viiden laukauksen sarjoiksi tuli 17, 25, 22 ja 23 mm, keskiarvo 21,7 mm. nykyään kun lapualla on vielä otettu käyttöön referenssipatruunat, niin tulevaisuuden latauserät ovat aiempaa tarkemmin samanlaisia kuin tänäänkin, niihin kun ei vaikuta testiaseen muuttuminenkaan. jälleen arvot olivat tarkkuuspatruunallekin erinomaiset. 40 • Ase-lehti. nopeus oli silloin 808 m/s, mikä vastaa 825 m/s lähtönopeutta. nyt valmistusajankohtana oli 2018 eli patruunoilla ikää ei käytännössä juuri mitään. Yhteenveto 12 vuotta vanhalla ja vasta ladatulla .308 Win 10,85 g scenarilla ei koeammunnan perusteella ollut käytännön eroja. sivuhuomiona tämä osoittaa hyvin myös sen, että itse lataamalla on vaikea päästä samaan laatutasoon, puhumattakaan paremmasta. se vastaa 822 m/s lähtönopeutta, joten Remingtonilla jäätiin siitä vähän, mutta ei mitenkään merkittävästi. jälleen keli oli täysin tyyni ja lämpö samoissa 10 astetta. lataus on numeroiden mukaan hieman tasaisempi kuin runsas vuosikymmen sitten valmistettu ja tasalämpöisessä varastokaapissa säilytetty, joskin käytännössä ero on häviävän pieni ja voi mahtua mittausepävarmuuden sisään. Vanha ja uusi Scenar .308 Win rinnakkain. joka tapauksessa tämäkin tulos on erinomainen ja vastaa käytännössä edellisen kerran vanhoilla patruunoilla ammuttua. ainoa asia mitä omat patruunansa lataava voi hyödyntää, on määritellä luodin vapaahyppy haluamakseen juuri oman aseensa patruunapesää ajatellen. Tällä ratakäynnillä labradarin tutka näytti 20 laukauksen keskimääräiseksi lähtönopeudeksi 808 m/s hajonnan ollessa 10,0 m/s ja normaalivaihtelun 3,2 m/s. Toisella ratakäynnillä mukana oli uunituore 50 patruunan suurrasia samalla 10,85 gramman scenarilla ladattuja .308 Win patruunoita. Testiaseena toimi uusi Remingtonin taktinen 700 PCR malli. ainoa ero näillä patruunoilla on vihtavuoren uudenlaisen kuparinpoistoaineella höystetyn n-ruudin käyttö tuoreemmassa. Eroaja ei ole havaittavissa ulkoisesti, jos ei ammuttaessakaan. ta ja erinomaiset tasaisuudet olivat lähes samat, joten käytännössä voi puhua aivan samanlaatuisista patruunoista. ikä ei siten ollut vaikuttanut mitenkään merkittävästi näihin lapualaisiin. Pitkässä ammunnassa sen etu vanhaan ruutiin nähden kasvaa merkittäväksi. niinpä tulevina vuosina tulevien asetestien yhteydessä voin hyvillä mielin ampua loputkin vanhat scenar rasialliset. Molemmat kävivät loistavasti, lähtönopeuksissa tuoreempi jäi marginaaliset 14 m/s tehtaalla saadusSyksyinen ammunta hiekkapussituelta ja nopeuksien mittaaminen tutkalla. nyt valmistuksen yhteydessä saatu 25 m nopeus oli ollut tehtaalla 805 m/s, mutta ammuttuna eri testipiipulla kuin edellinen, ymmärrettävästi, olihan aikaakin latauserien välillä tuo reipas vuosikymmen
SUOMALAISTEN SS-VAPAAEHTOISTEN MERKIT, TUNNUKSET JA MUISTOESINEET Tampere-talon edellisessä myyntitapahtumassa keväällä 2018 ennakkovarauksen tehneille postitetaan tapahtumaa koskeva varausmateriaali joulukuun aikana. jälleen arvot olivat tarkkuuspatruunallekin erinomaiset. nyt valmistusajankohtana oli 2018 eli patruunoilla ikää ei käytännössä juuri mitään. Myyntipaikan varaushintaan sisältyy lisäksi yhden avustajan sisäänpääsy. Yhteenveto 12 vuotta vanhalla ja vasta ladatulla .308 Win 10,85 g scenarilla ei koeammunnan perusteella ollut käytännön eroja. Pitkässä ammunnassa sen etu vanhaan ruutiin nähden kasvaa merkittäväksi. Molemmat kävivät loistavasti, lähtönopeuksissa tuoreempi jäi marginaaliset 14 m/s tehtaalla saadusSyksyinen ammunta hiekkapussituelta ja nopeuksien mittaaminen tutkalla. Isossa Sorsapuistosalissa ja yläkerran Sopraanosalissa on ”pienet” 150x50cm pöydät, joiden hinta on 55€. TAMARMS 2016 Tampereen Asehistoriallinen Seura TAMARMS ry:n kansainvälinen ase-ja militariamateriaalin myyntitapahtuma Tampere-talossa sunnuntaina 21.2.2016 Avoinna yleisölle klo 10.00-16.00, pääsymaksu 12 €. Isossa Sorsapuistosalissa ja yläkerran Sopraanosalissa on ”pienet” 150x50 cm pöydät, joiden hinta on 55 €. Myyntipaikan varaushintaan sisältyy lisäksi yhden avustajan sisäänpääsy. se on tarkalleen sama, kuin nyt Remingtonilla kylmässä 9 asteessa, joskin auton lämmössä olleita patruunoita käyttäen ammuttu. Ase-lehti • 41. nopeus oli silloin 808 m/s, mikä vastaa 825 m/s lähtönopeutta. 03 265 5343 TAMARMS 2019 Tapahtuman yhteydessä voi kokeilla ammuntaa laser-aseilla ja osallistua yleisökilpailuun. Vanha ja uusi Scenar .308 Win rinnakkain. Testiaseena toimi uusi Remingtonin taktinen 700 PCR malli. jälleen keli oli täysin tyyni ja lämpö samoissa 10 astetta. ainoa ero näillä patruunoilla on vihtavuoren uudenlaisen kuparinpoistoaineella höystetyn n-ruudin käyttö tuoreemmassa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Antti Rantanen, iltaisin, p. kun tarkemmassa tutkinnassa vanhan patruunan hylsykin kiilsi kuin uusi, ei sitäkään ollut ajan hammas purrut. Puistolämpiössä on ”isot” 180x80cm pöydät joiden hinta on 60€. jäykkä 2,2 kilon laukaisu vaikutti varmaan osaltaan kasoihin ja siihen, että myös etutukista kiinni pitämällä syntyi symmetrisempiä kasoja kuin vapaalla otteella ammuttaessa. Puistolämpiössä on ”isot” 180x80 cm pöydät joiden hinta on 60 €. Toisella ratakäynnillä mukana oli uunituore 50 patruunan suurrasia samalla 10,85 gramman scenarilla ladattuja .308 Win patruunoita. nykyään kun lapualla on vielä otettu käyttöön referenssipatruunat, niin tulevaisuuden latauserät ovat aiempaa tarkemmin samanlaisia kuin tänäänkin, niihin kun ei vaikuta testiaseen muuttuminenkaan. joka tapauksessa tämäkin tulos on erinomainen ja vastaa käytännössä edellisen kerran vanhoilla patruunoilla ammuttua. ta ja erinomaiset tasaisuudet olivat lähes samat, joten käytännössä voi puhua aivan samanlaatuisista patruunoista. Myyntipaikan varanneet pääsevät sisään klo 7.00. se vastaa 822 m/s lähtönopeutta, joten Remingtonilla jäätiin siitä vähän, mutta ei mitenkään merkittävästi. niinpä tulevina vuosina tulevien asetestien yhteydessä voin hyvillä mielin ampua loputkin vanhat scenar rasialliset. nyt valmistuksen yhteydessä saatu 25 m nopeus oli ollut tehtaalla 805 m/s, mutta ammuttuna eri testipiipulla kuin edellinen, ymmärrettävästi, olihan aikaakin latauserien välillä tuo reipas vuosikymmen. Tilajärjestelyt ovat 2019 likimain edellisen vuoden mukaiset. nyt hiekkapussituelta viiden laukauksen sarjoiksi tuli 17, 25, 22 ja 23 mm, keskiarvo 21,7 mm. Tällä ratakäynnillä labradarin tutka näytti 20 laukauksen keskimääräiseksi lähtönopeudeksi 808 m/s hajonnan ollessa 10,0 m/s ja normaalivaihtelun 3,2 m/s. Myyntipaikan varanneet päsevät sisään klo 7.00. ikä ei siten ollut vaikuttanut mitenkään merkittävästi näihin lapualaisiin. 0400 626079 Eero Peltonen, iltaisin, p. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Antti Rantanen, iltaisin 0400-626079 Eero Peltonen, iltaisin 03-2655 343 Tampereen Asehistoriallinen Seura TAMARMS ry:n kansainvälinen aseja militariamateriaalin myyntitapahtuma Tampere-talossa sunnuntaina 17.2.2019 Avoinna yleisölle klo 10.00–16.00 Pääsymaksu 14 €, vain käteismaksu Perinteisesti mukana on myös alaan liittyvä erikoisnäyttely. ainoa asia mitä omat patruunansa lataava voi hyödyntää, on määritellä luodin vapaahyppy haluamakseen juuri oman aseensa patruunapesää ajatellen. Tilajärjestelyt ovat 2016 likimain edellisen vuoden mukaiset. Eroaja ei ole havaittavissa ulkoisesti, jos ei ammuttaessakaan. lataus on numeroiden mukaan hieman tasaisempi kuin runsas vuosikymmen sitten valmistettu ja tasalämpöisessä varastokaapissa säilytetty, joskin käytännössä ero on häviävän pieni ja voi mahtua mittausepävarmuuden sisään. Tapahtumassa on myös alan erikoisnäyttely. sivuhuomiona tämä osoittaa hyvin myös sen, että itse lataamalla on vaikea päästä samaan laatutasoon, puhumattakaan paremmasta. Tampere-talon edellisessä myyntitapahtumassa keväällä 2015 ennakkovarauksen tehneille postitetaan tapahtumaa koskeva varausmateriaali joulukuun aikana
Malinen Ruger Precision Rimfire Ensimmäinen uuden aikakauden pienoiskivääri Ruger on jälleen tuonut markkinoille jotakin mitä muilla ei vielä ole. Ruger toi ensimmäisten joukossa kilpalajiin räätälöidyn Ruger PR eli Precision Rifle mallinsa ja muut ovat seuranneet perässä. suuressa maailmassa tällä hetkellä nopeimmin kasvava kisa on erilaisista vapaamuotoisista asennoista erittäin vaihteleville matkoille tapahtuva pika-ammunta. aseet ovat yleensä kaikin puolin säädettävällä alumiinitukilla varustettuja ja etutukki kiertää koko piipun taktisten aseiden tyyliin. Nimittäin supersuositun Precision Rifle kilpasarjan harjoitteluun soveltuvan edullisen piekkarivaihtoehdon; Precision Rimfiren. Tekee muuten sellaiset 100 laukausta päivässä, joka ainoa päivä ympäri vuoden! Mikä olisikaan siis PR -lajeissakin järkevämpää kuin hoitaa homma edullisilla piekkarinpaukuilla, siis tuo eri asennoista ja erilaisilta tukirakenteilta tapahtuva aseen pito ja laukaisu. suosikkikaliiperiksi on noussut uusi 6,5 Creedmoor helpon ammuttavuuden ja suoran lentoradan vuoksi. siinä tarvitaan ampumataidon lisäksi etäisyyden arviointia ja luodin lentoradan tuntemusta. jotta oppisi ampumaan hyvin vaaditaan harjoittelua, paljon harjoittelua. suosituimmassa pulttilukkoisten vakioaseiden sarjassa ainoastaan aseen hankintahinta on rajattu 2000 dollariin, luodin nopeuden lisäksi. 19-kertainen silhuetin maailmanmestari, Marko nikko kertoo itse harjoitelleensa parhaimmillaan tuommoiset 30.000 laukausta pienoiskiväärillä ja 6000 laukausta isolla kiväärillä vuosittain. Tällä hetkellä yksi halutuimmista on Tikka T3x TaC a1. Ruger Precision Rimfire on kuin pienennetty versio suositusta Precision Rifle taktisesta tarkkuuskivääristä. Tosin Ru42 • Ase-lehti. vaihtelevien etäisyyksien harjoitteluun piekkarin pikkuruinen paukku ei tuuliherkkänä ja kaarevalentoisena oikein riitä. TeksTi ja kuvaT: j. se puolestaan maksaa patruunoina ja kuluttaa piippua. näin tukea voi ottaa mistä tahansa
suosikkikaliiperiksi on noussut uusi 6,5 Creedmoor helpon ammuttavuuden ja suoran lentoradan vuoksi. Tosin RuAse-lehti • 43. 19-kertainen silhuetin maailmanmestari, Marko nikko kertoo itse harjoitelleensa parhaimmillaan tuommoiset 30.000 laukausta pienoiskiväärillä ja 6000 laukausta isolla kiväärillä vuosittain. suosituimmassa pulttilukkoisten vakioaseiden sarjassa ainoastaan aseen hankintahinta on rajattu 2000 dollariin, luodin nopeuden lisäksi. aseet ovat yleensä kaikin puolin säädettävällä alumiinitukilla varustettuja ja etutukki kiertää koko piipun taktisten aseiden tyyliin. Malinen Ruger Precision Rimfire Ensimmäinen uuden aikakauden pienoiskivääri Ruger on jälleen tuonut markkinoille jotakin mitä muilla ei vielä ole. Tekee muuten sellaiset 100 laukausta päivässä, joka ainoa päivä ympäri vuoden! Mikä olisikaan siis PR -lajeissakin järkevämpää kuin hoitaa homma edullisilla piekkarinpaukuilla, siis tuo eri asennoista ja erilaisilta tukirakenteilta tapahtuva aseen pito ja laukaisu. vaihtelevien etäisyyksien harjoitteluun piekkarin pikkuruinen paukku ei tuuliherkkänä ja kaarevalentoisena oikein riitä. Ruger Precision Rimfire on kuin pienennetty versio suositusta Precision Rifle taktisesta tarkkuuskivääristä. näin tukea voi ottaa mistä tahansa. se puolestaan maksaa patruunoina ja kuluttaa piippua. Tällä hetkellä yksi halutuimmista on Tikka T3x TaC a1. jotta oppisi ampumaan hyvin vaaditaan harjoittelua, paljon harjoittelua. Nimittäin supersuositun Precision Rifle kilpasarjan harjoitteluun soveltuvan edullisen piekkarivaihtoehdon; Precision Rimfiren. siinä tarvitaan ampumataidon lisäksi etäisyyden arviointia ja luodin lentoradan tuntemusta. Ruger toi ensimmäisten joukossa kilpalajiin räätälöidyn Ruger PR eli Precision Rifle mallinsa ja muut ovat seuranneet perässä. TeksTi ja kuvaT: j. suuressa maailmassa tällä hetkellä nopeimmin kasvava kisa on erilaisista vapaamuotoisista asennoista erittäin vaihteleville matkoille tapahtuva pika-ammunta
samoin pienoiskiväärin lyhyen 1,5” lukon liikkeen voi muuttaa isompien aseiden pidemmäksi 3” liikkeeksi kun poistaa lukon rungossa olevan takimmaisen pannan. niitähän arska-maailmassa riittää. Piipun vaihtoa ei yleensä ainakaan loppuun ampumisen vuoksi tarvitse harkita, mutta kalliin tarvikepiipun haluavalle helppo vaihdettavuus on tietenkin etu. Mukana tukinkaulalla, pikairrotettavan suojakuoren RugeR PRecision RimfiRe valmistaja: sturm, Ruger & Co, usa Maahantuoja: Oy k. Pistoolikahva on tietenkin aR tyylinen ja sen kiinnitys mahdollistaa tarvikekahvojen käytön. kuusipalkkisella rihlauksella varustettu 18” piippu on kylmätaottu 1137 teräksestä ja varustettu ½”-28 suukierteellä joko suujarrua tai vaimenninta varten. Perän alla on vielä Picatinny-kiskokin ja rei’itys lisävarusteille, monopodille tai kenttähiekkapussille. Pitkä 15” etutukki on puolestaan kova-anodisoitua alumiiniprofiilia ja varustettu kaikilta neljältä sivulta Magpullin M-lOk kiinnitysrei’illä lisävarusteiden kiinnittämiseksi. Tällä on merkitystä lihasmuistin vuoksi, jotta kilpailun tiimellyksessä ei tekisi isolla aseella vajaata latausliikettä. Ammuntaolosuhteet ulkona ovat yleensä haastavia pienoiskiväärille tuulen vuoksi. kehys on terästä ja etutukki kiristetään paikalleen puristamalla alareunan korvakkeita kahdella ruuvilla. Hjorth ab Hinta: 668 euroa Takuu: 2 vuotta Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen pienoiskivääri kaliiperi: 22lR lipas: irrotettava 15 patruunaa (kaikki 10/22:n lippaat) Pituus: 89,2 – 98,1 cm Paino: 3,1 kg Piipun pituus: 46 cm Tähtäimet: 30 MOa kallistettu Picatinny kisko laukaisu: Marksman koneisto, säätö 1,0 – 2,3 kg Tukki: säädettävä polymeerinen, al etutukki varusteet: ohjekirja, lukko, ½”-28 kierre piipun suulla, 6-koloavain 44 • Ase-lehti. Lukossa olevan keskipannan poistamalla voi latausliikkeen pituuden kasvattaa 38 millistä 76 milliin jolloin se simuloi isomman Precision kiväärin lukon liikuttelua. Tämä on sikäli tärkeää, että tiukassa kilpailutilanteessa isolla aseella lihasmuisti voi tehdä lyhyen syöttöliikkeen, jos sellaiseen on tottunut harjoitellessaan piekkarilla ja silloin tuloksena on klikki. laukaisulaite on tuttu Marksman, joka on säädettävissä välillä 1,0 – 2,3 kiloa. Rugerin hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilla AR ampujille ja ergonomia kunnossa runsaiden säätöjen ansiosta. vielä rungossa on aR tyylinen pyörähtävä varmistinvipu, jonka voi vaihtaa puolelta toiselle. kaikille ja kaikenlaisiin ampuma-asentoihin sopivan siitä tekevät monipuoliset perän säädöt, sillä niin vetopituus kuin tukin harja ovat pikasäädettävät ja perälevy sekin korkeussuuntaan kuusiokoloruuvit avaamalla. isompien tyylistä poiketen sekä perusrunko että peräkappale ovat samaa siistiä valua. Varusteluosiakin on saatavilla pilvin pimein. RugeR PRecision RimfiRe Piekkarin raudat ovat jokseenkin tutut Rugerin uuden sukupolven american mallista, joten kaikin puolin säädettävä taktinen tukki on se joka kiinnittää huomiota, joskin piipun ja etutukin kiinnitys on mielenkiintoinen sekin. lasikuituvahvisteisesta nailonista valettuna tukki on edullinen tehdä, mutta siitä huolimatta kestävä ehkä huippupakkasia lukuun ottamatta. Myös hihnan pikakiinnitys onnistuu. ger on kallistanut Precision Rimfiren kiikarinkiinnityskiskoa 30 kulmaminuuttia, jotta tähtäimen säädöt riittäisivät poikkeuksellisen pitkille matkoille. jotta harjoittelu olisi mahdollisimman todenmukaista, on lukonkammen nuppina sama alumiinista koneistettu ylikokoinen kuin isossa PR mallissa. senkin kohdalla voi aR -tarvikkeilla customoida asettaan. Raudat kiinnitetään tukkiin kahdella ruuvilla ja ohjekirjassa on hienosti annettu näille oikeaksi kiristysmomentiksi 35 in-lbs mikä äkkiä laskien vastaa 4,0 nm:ä. Nyt keli suosi viidennellä yrittämällä. Piippu itsessään on helposti vaihdettavissa arskan avaimella, sillä kiristyksestä huolen pitävä ja etutukin kiinnikkeenä toimiva mutteri on samalla avainvälillä
ger on kallistanut Precision Rimfiren kiikarinkiinnityskiskoa 30 kulmaminuuttia, jotta tähtäimen säädöt riittäisivät poikkeuksellisen pitkille matkoille. niitähän arska-maailmassa riittää. Perän alla on vielä Picatinny-kiskokin ja rei’itys lisävarusteille, monopodille tai kenttähiekkapussille. lasikuituvahvisteisesta nailonista valettuna tukki on edullinen tehdä, mutta siitä huolimatta kestävä ehkä huippupakkasia lukuun ottamatta. Hjorth ab Hinta: 668 euroa Takuu: 2 vuotta Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen pienoiskivääri kaliiperi: 22lR lipas: irrotettava 15 patruunaa (kaikki 10/22:n lippaat) Pituus: 89,2 – 98,1 cm Paino: 3,1 kg Piipun pituus: 46 cm Tähtäimet: 30 MOa kallistettu Picatinny kisko laukaisu: Marksman koneisto, säätö 1,0 – 2,3 kg Tukki: säädettävä polymeerinen, al etutukki varusteet: ohjekirja, lukko, ½”-28 kierre piipun suulla, 6-koloavain Ase-lehti • 45. Myös hihnan pikakiinnitys onnistuu. Mukana tukinkaulalla, pikairrotettavan suojakuoren RugeR PRecision RimfiRe valmistaja: sturm, Ruger & Co, usa Maahantuoja: Oy k. samoin pienoiskiväärin lyhyen 1,5” lukon liikkeen voi muuttaa isompien aseiden pidemmäksi 3” liikkeeksi kun poistaa lukon rungossa olevan takimmaisen pannan. Raudat kiinnitetään tukkiin kahdella ruuvilla ja ohjekirjassa on hienosti annettu näille oikeaksi kiristysmomentiksi 35 in-lbs mikä äkkiä laskien vastaa 4,0 nm:ä. Piipun vaihtoa ei yleensä ainakaan loppuun ampumisen vuoksi tarvitse harkita, mutta kalliin tarvikepiipun haluavalle helppo vaihdettavuus on tietenkin etu. Tällä on merkitystä lihasmuistin vuoksi, jotta kilpailun tiimellyksessä ei tekisi isolla aseella vajaata latausliikettä. kehys on terästä ja etutukki kiristetään paikalleen puristamalla alareunan korvakkeita kahdella ruuvilla. Pitkä 15” etutukki on puolestaan kova-anodisoitua alumiiniprofiilia ja varustettu kaikilta neljältä sivulta Magpullin M-lOk kiinnitysrei’illä lisävarusteiden kiinnittämiseksi. RugeR PRecision RimfiRe Piekkarin raudat ovat jokseenkin tutut Rugerin uuden sukupolven american mallista, joten kaikin puolin säädettävä taktinen tukki on se joka kiinnittää huomiota, joskin piipun ja etutukin kiinnitys on mielenkiintoinen sekin. laukaisulaite on tuttu Marksman, joka on säädettävissä välillä 1,0 – 2,3 kiloa. Lukossa olevan keskipannan poistamalla voi latausliikkeen pituuden kasvattaa 38 millistä 76 milliin jolloin se simuloi isomman Precision kiväärin lukon liikuttelua. Pistoolikahva on tietenkin aR tyylinen ja sen kiinnitys mahdollistaa tarvikekahvojen käytön. isompien tyylistä poiketen sekä perusrunko että peräkappale ovat samaa siistiä valua. Piippu itsessään on helposti vaihdettavissa arskan avaimella, sillä kiristyksestä huolen pitävä ja etutukin kiinnikkeenä toimiva mutteri on samalla avainvälillä. Nyt keli suosi viidennellä yrittämällä. Varusteluosiakin on saatavilla pilvin pimein. Ammuntaolosuhteet ulkona ovat yleensä haastavia pienoiskiväärille tuulen vuoksi. Tämä on sikäli tärkeää, että tiukassa kilpailutilanteessa isolla aseella lihasmuisti voi tehdä lyhyen syöttöliikkeen, jos sellaiseen on tottunut harjoitellessaan piekkarilla ja silloin tuloksena on klikki. kaikille ja kaikenlaisiin ampuma-asentoihin sopivan siitä tekevät monipuoliset perän säädöt, sillä niin vetopituus kuin tukin harja ovat pikasäädettävät ja perälevy sekin korkeussuuntaan kuusiokoloruuvit avaamalla. Rugerin hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilla AR ampujille ja ergonomia kunnossa runsaiden säätöjen ansiosta. jotta harjoittelu olisi mahdollisimman todenmukaista, on lukonkammen nuppina sama alumiinista koneistettu ylikokoinen kuin isossa PR mallissa. senkin kohdalla voi aR -tarvikkeilla customoida asettaan. vielä rungossa on aR tyylinen pyörähtävä varmistinvipu, jonka voi vaihtaa puolelta toiselle. kuusipalkkisella rihlauksella varustettu 18” piippu on kylmätaottu 1137 teräksestä ja varustettu ½”-28 suukierteellä joko suujarrua tai vaimenninta varten
sillä kuitenkin mentiin mitä oli käytettävissä ja tulokset peruspatruunoilla olivat tavanomaisia, kunnes runsaan ammunnan päätteeksi päätettiin vielä mitata lapuan uudelle ampumahiihtopatruunalle, Biathlon Xtremelle nopeudet Rugerin Precision RF mallin tarkkuus osoittautui erinomaiseksi patruunoilla, joista se piti. 46 • Ase-lehti. Muutenkin käyttöohjeessa on neuvottu perusteellisesti laukaisulaitteen huolto eli miten se irrotetaan raudoista, puhdistetaan ja voidellaan. luonteva ampuma-asento ei siten jää säädöistä kiinni. lukon kammen käsittely sujuu suuren nupin ansiosta varmatoimisesti. Ohjeen mukaan tämä perusteellisempi huolto tulisi tehdä 1000 laukauksen välein tai jos laukaisuvastus kasvaa. koska pienoiskiväärissä on yleensä lyhyt koneisto, niin lukon ohjainpintakin on lyhyt, mistä seuraa helposti sen takerteleva liike. jo pienikin 4 m/s tuuli kun vie kevyttä ja hidasta luotia melkoisesti mennessään, yleensä 25 mm 50 metriltä ja 100 mm 100 metriltä. Tarkkuutta kokeilin 50 metrin ulkoradalla hiekkapussituelta. alla seuraa hienosti tähän tarvittava kuusiokoloavain ja säätö onnistuu rautoja irrottamatta. Aseen mukana toimitetaan yksi 15 patruunan käyrä tankolipas, mutta luonnollisesti kaikki 10/22 mallin lippaat sopivat. Toisaalta hieman pienempi 10 patruunan rumpulipas on vain murto-osan tästä tankolippaana pitkäksi venytetystä, mutta se on huomattavasti hankalampi käsiteltävä. lipas solahtaa ja lukittuu helposti paikalleen. Pyöreähkö etutukki alta kapeana ei osoittautunut parhaaksi tuettavaksi hiekkapusseilta ammuttaessa, jämäkkä bipodi suoraan etutukin kylkiin kiinnitettynä olisi ollut vakaampi ja helpommin ammuttavissa oleva ratkaisu. Tälläkään kertaa ei ollut täysin tyyntä, vaan yhtä reikää olevan kasan pariksi ilmestyi joka suuntaan levinnyt. Paitsi että käytännössä lipas pääsee heilumaan joka suuntaan väljässä sovituksessaan ja saa siten helposti aikaiseksi syöttöhäiriöitä. UTG:n bipodia huolellisemmin valmistettua on varmaan vaikea löytää ja AimSportin avattava alumiinivaimennin on kuin taideteos. Tuo mukana toimitettava 15 patruunan tankolipas on siitä hyvä, että se ei vielä rajoita liiallisella pituudellaan ampuma-asentoja. Tässä mallina uudet Lapua Biathlon Xtreme ampumahiihtopatruunat. Moni valmistaja käyttää tätä savagen aloittamaa yksinkertaista lisävarmistusta tuotteissaan. uunituoreen aseen laukaisu tehtaan paketista otettaessa oli puhdas ja mallikelpoinen. se hyvä puoli hieman pidemmästä lippaasta on, että se soveltuu vallan mainiosti tukikäden pideltäväksi ammuttaessa vartalotuelta. lipas irtoaa pidennetystä vivusta helposti ja on vaivaton täyttää 15 patruunalla. Radalla ensi työ oli kiinnittää tähtäin kehyksen päälle ruuvattuun, erittäin siistiin alumiiniseen Picatinny-kiskoon. valitettavasti ulkorata luo yleensä oman epävarmuustekijänsä vaihtelevien olosuhteiden, lähinnä tuulen, takia. samoin metallinen kulmikas etutukki on kylmä pideltävä jos kelikin on kylmä. Pienoiskiväärissä käytetään samaa suurta alumiinista lukonkammen nuppia kuin isossa kiväärissä, jotta harjoittelutuntuma pysyy molemmissa samana. Toki kaikki on vähän muovisen tuntuista, mutta sehän onkin perän materiaalina. Sen irrotus huoltoa varten käy ilman ruuveja. Aseen kaulalla, pienen muovisuojan alla on paikka kuusiokoloavaimelle, jolla säädetään laukaisukoneistoa. liipaisimen keskellä on erillinen varmistinlirpuke, jota pitää painaa jotta varsinainen liipaisin pääsisi liikkumaan. sen sijaan lukon purkua ei neuvota, ainoastaan virityspinnan ulkopuolinen puhdistus jos lukon käsittelyyn tarvittava voima kasvaa merkittävästi. Perän säätö omille mitoille sopivaksi käy näppärästi pikalukitusten ansiosta ja kerran säädetyt asennot on helppo pistää muistiin, sillä säädöissä on numerointi. samasta syystä näissä taktisissa aseissa on säädettävä poskipakka, sillä sitä pitää nostaa vastaavasti perinteistä korkeammalle. Se on rei’itetty Magpullin M-Lok kiinnikkeitä varten, joten varusteita saa joka kantille mielensä mukaan. Etutukki on kiinni AR sovitteessa ja lukittuu alareunan korvakkeita puristavilla ruuveilla. näin useampikin ampuja pystyy käyttämään samaa asetta vaivatta tai eri ampuma-asentojen jälkeen on helppo palauttaa perusasetus. Lukonpäässä on upotus patruunan kannalle ja tutut ulosvedin sekä sen vastapuolella tukikynsi. Etutukki on paksua ja vahvaa alumiinia. itse käytän 10/22:ssa vastaavaa 25 patruunan lipasta, josta löytyy vielä 50 patruunan tuplaversiokin. lippaiksi käyvät kaikki 10/22:n lippaat ja mukana tulee 15 patruunan käyrä BX15 tankolipas. Rugerissa suurin syy takerteluun oli tuo edellä mainittu lippaan heiluminen ja siitä aiheutuva patruunoiden takertelu. Precision RF mallissa on Marksman laukaisulaite, jonka vastusta voi säätää välillä 1,0 – 2,3 kg. vasta viides ratakäynti syksyn kynnyksellä oli täysin tyyni, 20 asteinen. Tyhjänä liikuteltaessa paljon ammutun aseen lukko liikkui tosi sulavasti. Tässä on hyvä huomioida korkeiden jalkojen tarve, optiikan suuruudesta riippuen, sillä piippua joka puolelta kiertävä etutukki on hieman korkeammalla kuin perinteisen aseen piipun yläpinta. Tämä käy helposti, sillä rakenteessa ei ole kiinnitysruuveja, vaan jousikuormitteinen paikallaanpitovipu. Yleisimmät lisävarusteet ovat todennäköisesti tukijalka ja vaimennin. Paras asento testiaseen kohdalla sille oli eteenpäin työnnettynä, jolloin luotien kärjet nousevat ylöspäin ja syöttö toimii kuten suunniteltukin. vetovastukseksi mittasin sille 1,2 kiloa vaihtelun ollessa pieni 1,15 – 1,25 kg, mikä kielii hyvästä laadusta
Perän säätö omille mitoille sopivaksi käy näppärästi pikalukitusten ansiosta ja kerran säädetyt asennot on helppo pistää muistiin, sillä säädöissä on numerointi. Tässä mallina uudet Lapua Biathlon Xtreme ampumahiihtopatruunat. Tuo mukana toimitettava 15 patruunan tankolipas on siitä hyvä, että se ei vielä rajoita liiallisella pituudellaan ampuma-asentoja. Tälläkään kertaa ei ollut täysin tyyntä, vaan yhtä reikää olevan kasan pariksi ilmestyi joka suuntaan levinnyt. Precision RF mallissa on Marksman laukaisulaite, jonka vastusta voi säätää välillä 1,0 – 2,3 kg. lipas solahtaa ja lukittuu helposti paikalleen. Aseen kaulalla, pienen muovisuojan alla on paikka kuusiokoloavaimelle, jolla säädetään laukaisukoneistoa. näin useampikin ampuja pystyy käyttämään samaa asetta vaivatta tai eri ampuma-asentojen jälkeen on helppo palauttaa perusasetus. itse käytän 10/22:ssa vastaavaa 25 patruunan lipasta, josta löytyy vielä 50 patruunan tuplaversiokin. lukon kammen käsittely sujuu suuren nupin ansiosta varmatoimisesti. Toki kaikki on vähän muovisen tuntuista, mutta sehän onkin perän materiaalina. Tarkkuutta kokeilin 50 metrin ulkoradalla hiekkapussituelta. samoin metallinen kulmikas etutukki on kylmä pideltävä jos kelikin on kylmä. se hyvä puoli hieman pidemmästä lippaasta on, että se soveltuu vallan mainiosti tukikäden pideltäväksi ammuttaessa vartalotuelta. liipaisimen keskellä on erillinen varmistinlirpuke, jota pitää painaa jotta varsinainen liipaisin pääsisi liikkumaan. koska pienoiskiväärissä on yleensä lyhyt koneisto, niin lukon ohjainpintakin on lyhyt, mistä seuraa helposti sen takerteleva liike. Toisaalta hieman pienempi 10 patruunan rumpulipas on vain murto-osan tästä tankolippaana pitkäksi venytetystä, mutta se on huomattavasti hankalampi käsiteltävä. Ohjeen mukaan tämä perusteellisempi huolto tulisi tehdä 1000 laukauksen välein tai jos laukaisuvastus kasvaa. Paitsi että käytännössä lipas pääsee heilumaan joka suuntaan väljässä sovituksessaan ja saa siten helposti aikaiseksi syöttöhäiriöitä. Sen irrotus huoltoa varten käy ilman ruuveja. vetovastukseksi mittasin sille 1,2 kiloa vaihtelun ollessa pieni 1,15 – 1,25 kg, mikä kielii hyvästä laadusta. lipas irtoaa pidennetystä vivusta helposti ja on vaivaton täyttää 15 patruunalla. Radalla ensi työ oli kiinnittää tähtäin kehyksen päälle ruuvattuun, erittäin siistiin alumiiniseen Picatinny-kiskoon. jo pienikin 4 m/s tuuli kun vie kevyttä ja hidasta luotia melkoisesti mennessään, yleensä 25 mm 50 metriltä ja 100 mm 100 metriltä. Tässä on hyvä huomioida korkeiden jalkojen tarve, optiikan suuruudesta riippuen, sillä piippua joka puolelta kiertävä etutukki on hieman korkeammalla kuin perinteisen aseen piipun yläpinta. uunituoreen aseen laukaisu tehtaan paketista otettaessa oli puhdas ja mallikelpoinen. Paras asento testiaseen kohdalla sille oli eteenpäin työnnettynä, jolloin luotien kärjet nousevat ylöspäin ja syöttö toimii kuten suunniteltukin. UTG:n bipodia huolellisemmin valmistettua on varmaan vaikea löytää ja AimSportin avattava alumiinivaimennin on kuin taideteos. Aseen mukana toimitetaan yksi 15 patruunan käyrä tankolipas, mutta luonnollisesti kaikki 10/22 mallin lippaat sopivat. luonteva ampuma-asento ei siten jää säädöistä kiinni. Tyhjänä liikuteltaessa paljon ammutun aseen lukko liikkui tosi sulavasti. Yleisimmät lisävarusteet ovat todennäköisesti tukijalka ja vaimennin. Etutukki on paksua ja vahvaa alumiinia. samasta syystä näissä taktisissa aseissa on säädettävä poskipakka, sillä sitä pitää nostaa vastaavasti perinteistä korkeammalle. sillä kuitenkin mentiin mitä oli käytettävissä ja tulokset peruspatruunoilla olivat tavanomaisia, kunnes runsaan ammunnan päätteeksi päätettiin vielä mitata lapuan uudelle ampumahiihtopatruunalle, Biathlon Xtremelle nopeudet Rugerin Precision RF mallin tarkkuus osoittautui erinomaiseksi patruunoilla, joista se piti. vasta viides ratakäynti syksyn kynnyksellä oli täysin tyyni, 20 asteinen. Moni valmistaja käyttää tätä savagen aloittamaa yksinkertaista lisävarmistusta tuotteissaan. Muutenkin käyttöohjeessa on neuvottu perusteellisesti laukaisulaitteen huolto eli miten se irrotetaan raudoista, puhdistetaan ja voidellaan. Lukonpäässä on upotus patruunan kannalle ja tutut ulosvedin sekä sen vastapuolella tukikynsi. Pyöreähkö etutukki alta kapeana ei osoittautunut parhaaksi tuettavaksi hiekkapusseilta ammuttaessa, jämäkkä bipodi suoraan etutukin kylkiin kiinnitettynä olisi ollut vakaampi ja helpommin ammuttavissa oleva ratkaisu. Pienoiskiväärissä käytetään samaa suurta alumiinista lukonkammen nuppia kuin isossa kiväärissä, jotta harjoittelutuntuma pysyy molemmissa samana. Tämä käy helposti, sillä rakenteessa ei ole kiinnitysruuveja, vaan jousikuormitteinen paikallaanpitovipu. Se on rei’itetty Magpullin M-Lok kiinnikkeitä varten, joten varusteita saa joka kantille mielensä mukaan. alla seuraa hienosti tähän tarvittava kuusiokoloavain ja säätö onnistuu rautoja irrottamatta. valitettavasti ulkorata luo yleensä oman epävarmuustekijänsä vaihtelevien olosuhteiden, lähinnä tuulen, takia. Ase-lehti • 47. Etutukki on kiinni AR sovitteessa ja lukittuu alareunan korvakkeita puristavilla ruuveilla. sen sijaan lukon purkua ei neuvota, ainoastaan virityspinnan ulkopuolinen puhdistus jos lukon käsittelyyn tarvittava voima kasvaa merkittävästi. lippaiksi käyvät kaikki 10/22:n lippaat ja mukana tulee 15 patruunan käyrä BX15 tankolipas. Rugerissa suurin syy takerteluun oli tuo edellä mainittu lippaan heiluminen ja siitä aiheutuva patruunoiden takertelu
ainoastaan lippaan väljä sovitus ja siitä aiheutuva heiluminen saattavat aiheuttaa syöttöhäiriöitä. Merkittävän suupamauksen pienenemisen lisäksi vaimennin poistaa myös rekyyliä. jälleen kerran tuli todettua, että äänen pieneneminen piekkarin miedoilla patruunoillakin helpottaa ammuntaa. siinä on monipuolinen ampujakohtainen säädettävyys kohdallaan, kuten kaikenlaisten lisävarusteiden kiinnitysmahdollisuudet niin eteen kuin taakse. ensimmäisenä kokeiltuna oli testien peruspatruunana käyttämäni lapuan Midas+, jolla yleensä syntyy pohjat. aimsportit tuo maahan Oy k. nopeuden nosto huonontaa yleensä tarkkuutta, nyt vanhalla rasvavoidellulla lapuan speed acella tuli lähtönopeudeksi 371 m/s ja kasoiksi syntyivät 24, 16, 16 ja 23 mm, keskiarvona vajaa 20 mm. edelleen aivan samassa tarkkuudessa pyöri toinen edullinen peruspatruuna, Federalin Champion, jolla sarjaksi tuli 21, 14,5, 19 ja 22 milliä eli keskimäärin 19 mm. 48 • Ase-lehti. Raudat kiinnittyvät kahdella ruuvilla, joiden oikea kiristysmomentti ilmoitetaan ohjekirjassa. CCi std suosittuna peruspatruunana kävi sekin Rugerissa luottopatruunan tavoin, sarjana 19,5, 12,5, 10 ja 19 mm, keskiarvona 15 mm eli kelpaa erinomaisesti edulliseksi harjoitteluja miksei kilpapatruunaksikin. Niinpä hirviradalla alkaa nykyään olla harvinaista nähdä ilman vaimenninta oleva ase kuin vaimentimella varustettu. vakiona saatavat kiinnityskierteet ovat ½”-20 unF, ½”-28 uneF, M14x1 ja M18x1. varsinkin kun seuraavalla käynnillä sarja vielä parani ollen 6,5, 18, 15 ja 9 mm, keskiarvo 12 mm. Liipaisimen keskellä on herkkä varmistusliipaisin, jota on painettava ennen kuin varsinainen liipaisin liikkuu. Tosin suuremmilla patruunamäärillä vaimennin lämpenee ja saattaa siten aiheuttaa lämpöväreilyä, mikä puolestaan sumentaa tähtäinkuvaa. ei huono. Toisella käynnillä sarjaksi tuli aivan vastaava eli 15, 24, 12,5 ja 21 mm, keskimäärin 18 mm. Rakenne on siis hyvin samanlainen kuin aikoinaan lapuan myymässä mallissa. niiden kaliiperi onkin 22 extra long. Tämä on tähdellistä varsinkin suttaavia piekkarinpaukkuja käytettäessä. siinä ei patruunarasiallinen kauan vanhentunut. nyt koeammuttu Rimfire 22 on mustaksi anodisoitua alumiinia vaihdettavin kiinnityslaipoin. ainoa patruuna, joka ei tuntunut sopivan testiaseeseen oli Winchesterin supernopea laser. kaikille reunasytytteisille .22-kaliipereille sopivan lisäksi samaa vaimenninta tehdään siis myös vastaaville .17-kaliipereille. Ruotsi ja norja ovat siten nousseet myös vahvoiksi. ensimmäinen kammio ennen hidastuslaippoja on erittäin suuri. Tukin upotuksessa on Rugerin vakio valukappale, jossa lippaan lukitus ja hylsyn ulosheitin. Tavallisissa Rugereissahan niiden käyttö on sallittua, ellei sitä ole erikseen kielletty. nämä molemmat ovat asioita, jotka helpottavat ammuntaa ja parantavat siten osumisvarmuutta. valmistajan mukaan piekkarin yliäänisillä patruunoilla melu ampujan korvan vieressä laskee 118 dB:iin ja .17 kaliiperisen version magnumeilla 122 dB:iin. lyhyestä 46 sentin piipusta. sen hajonta kasvoi poikkeuksellisen suureksi, sarjana 42, 83, 64 ja 57 mm eli keskiarvo 61 milliä. vapaamuotoiseen ammuntaan siirryttäessä etutukin sivuihin kiinnitettyjä, poikkeuksellisen laadukkaita uTG tukijalkoja käyttäen oli nautinto ampua sataan metriin nopeasti ja täsmällisesti. koeammunnassa vaimennin sopi kuin nenä päähän Ruger Precision RF:n nokalle ja vaimensi äänet kuten valmistaja lupaa. sikäli tämä on hyvä uutinen, että pitkälle ampuvalle sopii suoralentoinen ja nopea patruuna. eikä etu koske pelkästään suurireikäisiä kivääreitä, vaan jo pienoiskiväärin hiljenemisestäkin on apua. Yhteenveto Ruger Precision Rimfire on esikuvansa mukaisesti asiallinen kokonaisuus. koska kyseessä on Rugerin tarkkuusmalli, on siinä tiukka patruunapesä kuten 10/22:n Target ja Tactical malleissakin. Oma ihmeellisyytensä on vaimentimen hallussapidon laillisuus eli jos on aseen hallussapitolupa, niin vaimennin ei tarvitse lupaa, mutta jos ei ole niin vaimentimelle pitää hankkia lupa. Tämän vuoksi ohjekirjassa on muistutus siitä, että ylipitkällä hylsyllä ladattuja stingereitä, niitä kaikkein nopeimpia saatavilla olevia, ei saa käyttää. sillä tulos olikin sitten yhtä juhlaa tai paremminkin yhtä reikää, sarjana 8,5, 10, 14 (8,5 / 4) ja 8,5 milliä. Hjorth ab ja tämän mallin suositushinta on 95 euroa. Myöhemmin kovemmassa tuulessa sarjaksi tuli 13,5, 12,5, 12 ja 7,7 mm eli keskiarvo sama runsas 11 mm. ne muut kokeillut patruunat olivat normaalinopeuksisista aina supernopeisiin hyper velocityihin, joilla niilläkin syntyi nopeus huomioiden ihan käypäisiä kasoja. etuseinämässä on vielä poraukset vääntötyökalua varten, sillä yksiosainen sisäosa on helppo irrottaa puhdistusta varten. Piipun kierteeseen tuleva rosterilaippa on siis asekohtainen ja varsinainen vaimenninosa vakio. Paksun ja jykevän piipun suulla on Rugerilla vakioksi muodostunut 1/2"-28 kierre vaimentimelle tai jarrulle. vaimentimien tuotekehitys on perinteisesti ollut pisimmällä suomessa, TeksTi ja kuvaT: j Malinen aimSport vaimennin Suhtautuminen äänenvaimentimeen aseen nokalla on muuttunut viime vuosina. mutta niiden yleistyessä on valmistajiakin tullut lisää joka puolelle. Malli esiteltiin 2016. näin kerralla tuli selväksi, että Ruger on todella tarkka peli. itse asiassa suurin osa vaimentimesta on sitä ja sen keskellä on tiukkareikäinen etupäästään kiinnitetty putken pätkä, jonka luoti sulkee tehokkaasti estäen näin kaasujen ja äänen etenemisen sillä aikaa kun nopeat ruutikaasut menettävät liikeenergiaansa ja muuttuvat lämmöksi suuressa kammiossa. Samaa vaimenninta tehdään myös tiukemmalla reiällä reunasytytteisille .17 kaliiperisille. Pituutta on vain 116 mm ja halkaisija hyvin kohtuullinen 33 mm. ammuttaessa sillä alle äänennopeuden lähteviä luoteja voidaan melu poistaa käytännössä kokonaan. Siisti Picatinny-kisko on istutettu tarkasti ja kallistettu 30 kulmaminuuttia, jotta tähtäimen säädöt saadaan riittämään pidemmille ampumaetäisyyksille. naapurisopukin säilyy siten hyvänä, jos harjoittelee vaikka mökillä. nopeudeksi tälle 2,43 g kuparoidulle reikäpääluotiselle mittasin tasan saman mitä rasian kylkeen on präntätty eli 418 m/s. säädettävä laukaisu on puhdas ja täsmällinen sekä tarkkuus suorastaan erinomainen. suulle ruuvattu erittäin siisti aimsportin alumiinivaimennin vielä helpotti hommaa. kyseessä on pieni 153 gramman paketti, joka ei muuta kohtuuttomasti aseen ulkonäköä tai käsiteltävyyttä. Yksilöintiä varten vaimentimiin lisätäänkin nykyään sarjanumero. kolmanteen kasaan yksi osuma meni ampujavirheen vuoksi 10 mm muita alemmas, mutta sekin mukaan laskettuna keskiarvo on kerta kaikkiaan loistava 10 milliä. Varmistin on luontevalla paikalla ja vaihdettavissa puolelta toiselle. aimsPoRt RimfiRe 22 Ruotsalainen aimsport ab valmistaa erittäin siistejä vaimentimia, on tehnyt niitä jo vuodesta 2011. Tällä on ratakilpailujen lisäksi merkitystä varsinkin metsällä. ainoa haitta on ammunnan jälkeinen kuivatustarve eli vaimennin kerää helposti kosteutta rihlauksen palokarstoihin ja jos vaimenninta ei irrota kuivatusta varten, saattaa piippu ruostua nopeasti pilalle. nyt kasoiksi tuli 12,5, 15, 8 ja 12 mm eli käynti oli heti ensi savuilla erinomaista, keskiarvo vajaat 12 mm
ainoa patruuna, joka ei tuntunut sopivan testiaseeseen oli Winchesterin supernopea laser. säädettävä laukaisu on puhdas ja täsmällinen sekä tarkkuus suorastaan erinomainen. vapaamuotoiseen ammuntaan siirryttäessä etutukin sivuihin kiinnitettyjä, poikkeuksellisen laadukkaita uTG tukijalkoja käyttäen oli nautinto ampua sataan metriin nopeasti ja täsmällisesti. aimsPoRt RimfiRe 22 Ruotsalainen aimsport ab valmistaa erittäin siistejä vaimentimia, on tehnyt niitä jo vuodesta 2011. ensimmäinen kammio ennen hidastuslaippoja on erittäin suuri. mutta niiden yleistyessä on valmistajiakin tullut lisää joka puolelle. ne muut kokeillut patruunat olivat normaalinopeuksisista aina supernopeisiin hyper velocityihin, joilla niilläkin syntyi nopeus huomioiden ihan käypäisiä kasoja. Yhteenveto Ruger Precision Rimfire on esikuvansa mukaisesti asiallinen kokonaisuus. varsinkin kun seuraavalla käynnillä sarja vielä parani ollen 6,5, 18, 15 ja 9 mm, keskiarvo 12 mm. Tämän vuoksi ohjekirjassa on muistutus siitä, että ylipitkällä hylsyllä ladattuja stingereitä, niitä kaikkein nopeimpia saatavilla olevia, ei saa käyttää. Tukin upotuksessa on Rugerin vakio valukappale, jossa lippaan lukitus ja hylsyn ulosheitin. Ase-lehti • 49. Liipaisimen keskellä on herkkä varmistusliipaisin, jota on painettava ennen kuin varsinainen liipaisin liikkuu. Yksilöintiä varten vaimentimiin lisätäänkin nykyään sarjanumero. Tosin suuremmilla patruunamäärillä vaimennin lämpenee ja saattaa siten aiheuttaa lämpöväreilyä, mikä puolestaan sumentaa tähtäinkuvaa. Siisti Picatinny-kisko on istutettu tarkasti ja kallistettu 30 kulmaminuuttia, jotta tähtäimen säädöt saadaan riittämään pidemmille ampumaetäisyyksille. Myöhemmin kovemmassa tuulessa sarjaksi tuli 13,5, 12,5, 12 ja 7,7 mm eli keskiarvo sama runsas 11 mm. valmistajan mukaan piekkarin yliäänisillä patruunoilla melu ampujan korvan vieressä laskee 118 dB:iin ja .17 kaliiperisen version magnumeilla 122 dB:iin. nopeudeksi tälle 2,43 g kuparoidulle reikäpääluotiselle mittasin tasan saman mitä rasian kylkeen on präntätty eli 418 m/s. siinä on monipuolinen ampujakohtainen säädettävyys kohdallaan, kuten kaikenlaisten lisävarusteiden kiinnitysmahdollisuudet niin eteen kuin taakse. kaikille reunasytytteisille .22-kaliipereille sopivan lisäksi samaa vaimenninta tehdään siis myös vastaaville .17-kaliipereille. jälleen kerran tuli todettua, että äänen pieneneminen piekkarin miedoilla patruunoillakin helpottaa ammuntaa. siinä ei patruunarasiallinen kauan vanhentunut. vaimentimien tuotekehitys on perinteisesti ollut pisimmällä suomessa, TeksTi ja kuvaT: j Malinen aimSport vaimennin Suhtautuminen äänenvaimentimeen aseen nokalla on muuttunut viime vuosina. Piipun kierteeseen tuleva rosterilaippa on siis asekohtainen ja varsinainen vaimenninosa vakio. Samaa vaimenninta tehdään myös tiukemmalla reiällä reunasytytteisille .17 kaliiperisille. sen hajonta kasvoi poikkeuksellisen suureksi, sarjana 42, 83, 64 ja 57 mm eli keskiarvo 61 milliä. naapurisopukin säilyy siten hyvänä, jos harjoittelee vaikka mökillä. nopeuden nosto huonontaa yleensä tarkkuutta, nyt vanhalla rasvavoidellulla lapuan speed acella tuli lähtönopeudeksi 371 m/s ja kasoiksi syntyivät 24, 16, 16 ja 23 mm, keskiarvona vajaa 20 mm. nyt kasoiksi tuli 12,5, 15, 8 ja 12 mm eli käynti oli heti ensi savuilla erinomaista, keskiarvo vajaat 12 mm. Pituutta on vain 116 mm ja halkaisija hyvin kohtuullinen 33 mm. niiden kaliiperi onkin 22 extra long. eikä etu koske pelkästään suurireikäisiä kivääreitä, vaan jo pienoiskiväärin hiljenemisestäkin on apua. Niinpä hirviradalla alkaa nykyään olla harvinaista nähdä ilman vaimenninta oleva ase kuin vaimentimella varustettu. CCi std suosittuna peruspatruunana kävi sekin Rugerissa luottopatruunan tavoin, sarjana 19,5, 12,5, 10 ja 19 mm, keskiarvona 15 mm eli kelpaa erinomaisesti edulliseksi harjoitteluja miksei kilpapatruunaksikin. Tavallisissa Rugereissahan niiden käyttö on sallittua, ellei sitä ole erikseen kielletty. nyt koeammuttu Rimfire 22 on mustaksi anodisoitua alumiinia vaihdettavin kiinnityslaipoin. suulle ruuvattu erittäin siisti aimsportin alumiinivaimennin vielä helpotti hommaa. Varmistin on luontevalla paikalla ja vaihdettavissa puolelta toiselle. Ruotsi ja norja ovat siten nousseet myös vahvoiksi. edelleen aivan samassa tarkkuudessa pyöri toinen edullinen peruspatruuna, Federalin Champion, jolla sarjaksi tuli 21, 14,5, 19 ja 22 milliä eli keskimäärin 19 mm. itse asiassa suurin osa vaimentimesta on sitä ja sen keskellä on tiukkareikäinen etupäästään kiinnitetty putken pätkä, jonka luoti sulkee tehokkaasti estäen näin kaasujen ja äänen etenemisen sillä aikaa kun nopeat ruutikaasut menettävät liikeenergiaansa ja muuttuvat lämmöksi suuressa kammiossa. koska kyseessä on Rugerin tarkkuusmalli, on siinä tiukka patruunapesä kuten 10/22:n Target ja Tactical malleissakin. kolmanteen kasaan yksi osuma meni ampujavirheen vuoksi 10 mm muita alemmas, mutta sekin mukaan laskettuna keskiarvo on kerta kaikkiaan loistava 10 milliä. ammuttaessa sillä alle äänennopeuden lähteviä luoteja voidaan melu poistaa käytännössä kokonaan. Rakenne on siis hyvin samanlainen kuin aikoinaan lapuan myymässä mallissa. Malli esiteltiin 2016. sikäli tämä on hyvä uutinen, että pitkälle ampuvalle sopii suoralentoinen ja nopea patruuna. Tämä on tähdellistä varsinkin suttaavia piekkarinpaukkuja käytettäessä. ainoa haitta on ammunnan jälkeinen kuivatustarve eli vaimennin kerää helposti kosteutta rihlauksen palokarstoihin ja jos vaimenninta ei irrota kuivatusta varten, saattaa piippu ruostua nopeasti pilalle. Oma ihmeellisyytensä on vaimentimen hallussapidon laillisuus eli jos on aseen hallussapitolupa, niin vaimennin ei tarvitse lupaa, mutta jos ei ole niin vaimentimelle pitää hankkia lupa. nämä molemmat ovat asioita, jotka helpottavat ammuntaa ja parantavat siten osumisvarmuutta. Paksun ja jykevän piipun suulla on Rugerilla vakioksi muodostunut 1/2"-28 kierre vaimentimelle tai jarrulle. kyseessä on pieni 153 gramman paketti, joka ei muuta kohtuuttomasti aseen ulkonäköä tai käsiteltävyyttä. koeammunnassa vaimennin sopi kuin nenä päähän Ruger Precision RF:n nokalle ja vaimensi äänet kuten valmistaja lupaa. etuseinämässä on vielä poraukset vääntötyökalua varten, sillä yksiosainen sisäosa on helppo irrottaa puhdistusta varten. Toisella käynnillä sarjaksi tuli aivan vastaava eli 15, 24, 12,5 ja 21 mm, keskimäärin 18 mm. ainoastaan lippaan väljä sovitus ja siitä aiheutuva heiluminen saattavat aiheuttaa syöttöhäiriöitä. ei huono. ensimmäisenä kokeiltuna oli testien peruspatruunana käyttämäni lapuan Midas+, jolla yleensä syntyy pohjat. lyhyestä 46 sentin piipusta. sillä tulos olikin sitten yhtä juhlaa tai paremminkin yhtä reikää, sarjana 8,5, 10, 14 (8,5 / 4) ja 8,5 milliä. Tällä on ratakilpailujen lisäksi merkitystä varsinkin metsällä. Hjorth ab ja tämän mallin suositushinta on 95 euroa. Merkittävän suupamauksen pienenemisen lisäksi vaimennin poistaa myös rekyyliä. aimsportit tuo maahan Oy k. Raudat kiinnittyvät kahdella ruuvilla, joiden oikea kiristysmomentti ilmoitetaan ohjekirjassa. näin kerralla tuli selväksi, että Ruger on todella tarkka peli. vakiona saatavat kiinnityskierteet ovat ½”-20 unF, ½”-28 uneF, M14x1 ja M18x1
Etutukkiin kiinnitys on tukeva. ainoa hankaluus ilman kallistussäätöä olevilla jaloilla voi olla epätasaisessa maastossa tapahtuvassa ammunnassa aseen jääminen kallelleen. sen liike on jäykkää, joten vahingossa jalat eivät taitu. Tavallisesti etutukin alla on hihnalenkin kiinnike, käsituen kisko tai picatinnykisko, johon tukeva kiinnitys onnistuu parhaiten. sen verran tukijaloille on kertynyt painoa, 335 grammaa alumiinista huolimatta, että aseen tasapaino muuttuu selvästi. esimerkkitapauksessa koeaseena on uunituore Ruger Precision RF, jonka etutukki on arskan taktinen alumiiniputki. kerrankin näkee, että viimeistelyyn on paneuduttu ja jälki on myös sen mukaista. Korkeussäätö lukitaan heilumattomaksi lukituspyörän käännöllä. Yleisimmin ne kiinnittyvät etutukin alle, joskin suoraan piippuun kiinnittyviä yleismallejakin on. Maahantuojana on nordhunter ja suositushinta 119 euroa. Takaisin kasaan painaminen sujuu kyljen vapautussalpaa painamalla. 50 • Ase-lehti. TeksTi ja kuvaT: j Malinen UTG Recon Flex tukijalat jalan venytys käy nopsaan ja lukitus välyksettömäksi käy pienen pyörän käännöllä. Jaloissa on kaikenlaisille pinnoille sopivat kumitutit. niin materiaaliltaan kuin konstruktioltaan. Tukijalkoja, joita tutummin bipodeiksi kutsutaan, on vaikka minkälaisia. samaa uTG Recon Flex bipodia on saatavana myös keyMod kiinnitysreikiin sopivana, sillä nämä kaksihan ovat ne yleisimmät arskan etutukkien rei’itykset. siinä ei kauaa mennyt, kun piekkarilla rei’itti tulitikkurasiaa pienemmän maalitaulun rasiallisella 100 metrin radalla. käännön lukitus vapautuu vetämällä jalan yläholkkia alaspäin. Jalat kääntyvät viiteen kulmaan ja säädön lukitus on tukeva. kaikkinensa käyttö on helppoa ja nopeaa. Kun jalat eivät ole käytössä, käännetään ne piipun suuntaisiksi. Rugerilla oli nautinto ampua jalkoja apuna käyttäen pöydän päältä, sillä tukikädellä onnistui perän korkeuden hienosäätö luontevasti. kiinnityslevyssä on kääntökulman lukituskolot ja jalat kääntyvät viiteen asentoon täsmällisen lukituksen ollessa jämäkkä ja välyksetön. Huono puoli näissä on aseen painopisteen tuleminen kiinnityspisteen yläpuolelle, jolloin ase pyrkii kallistumaan omalla painollaan. vaakasuorilla pinnoilla tätä ongelmaa ei luonnollisestikaan ole. Työn laadultaan tämä usa:ssa valmistettu tukijalka on viimeisen päälle huolellista työtä. kumitulpilla varustettujen jalkojen pituussäädössä on siinäkin viisi korkeutta 16 ja 23 (speksissä ampumakorkeus 15 ja 20) sentin välillä. Ratkaisuna on kiinnityspisteen nostaminen ylöspäin, kuten nyt koeammutussa uTG Recon Flex eli kylkeen kirjatun mukaisesti Tl-BPDMO1 mallissa, jossa kumpikin tukijalka kiinnitetään korkealle etutukin kylkeen. se on rei’itetty kaikilta neljältä sivulta yleisellä Magpullin M-lok kiinnitysrei’ityksellä, joihin kaikenlaisten lisävarusteiden kiinnitys onnistuu helposti
Kun jalat eivät ole käytössä, käännetään ne piipun suuntaisiksi. se on rei’itetty kaikilta neljältä sivulta yleisellä Magpullin M-lok kiinnitysrei’ityksellä, joihin kaikenlaisten lisävarusteiden kiinnitys onnistuu helposti. Rugerilla oli nautinto ampua jalkoja apuna käyttäen pöydän päältä, sillä tukikädellä onnistui perän korkeuden hienosäätö luontevasti. Huono puoli näissä on aseen painopisteen tuleminen kiinnityspisteen yläpuolelle, jolloin ase pyrkii kallistumaan omalla painollaan. siinä ei kauaa mennyt, kun piekkarilla rei’itti tulitikkurasiaa pienemmän maalitaulun rasiallisella 100 metrin radalla. Takaisin kasaan painaminen sujuu kyljen vapautussalpaa painamalla. Maahantuojana on nordhunter ja suositushinta 119 euroa. käännön lukitus vapautuu vetämällä jalan yläholkkia alaspäin. kiinnityslevyssä on kääntökulman lukituskolot ja jalat kääntyvät viiteen asentoon täsmällisen lukituksen ollessa jämäkkä ja välyksetön. Jaloissa on kaikenlaisille pinnoille sopivat kumitutit. Jalat kääntyvät viiteen kulmaan ja säädön lukitus on tukeva. Ratkaisuna on kiinnityspisteen nostaminen ylöspäin, kuten nyt koeammutussa uTG Recon Flex eli kylkeen kirjatun mukaisesti Tl-BPDMO1 mallissa, jossa kumpikin tukijalka kiinnitetään korkealle etutukin kylkeen. samaa uTG Recon Flex bipodia on saatavana myös keyMod kiinnitysreikiin sopivana, sillä nämä kaksihan ovat ne yleisimmät arskan etutukkien rei’itykset. vaakasuorilla pinnoilla tätä ongelmaa ei luonnollisestikaan ole. TeksTi ja kuvaT: j Malinen UTG Recon Flex tukijalat jalan venytys käy nopsaan ja lukitus välyksettömäksi käy pienen pyörän käännöllä. Yleisimmin ne kiinnittyvät etutukin alle, joskin suoraan piippuun kiinnittyviä yleismallejakin on. Korkeussäätö lukitaan heilumattomaksi lukituspyörän käännöllä. Tavallisesti etutukin alla on hihnalenkin kiinnike, käsituen kisko tai picatinnykisko, johon tukeva kiinnitys onnistuu parhaiten. ainoa hankaluus ilman kallistussäätöä olevilla jaloilla voi olla epätasaisessa maastossa tapahtuvassa ammunnassa aseen jääminen kallelleen. Tukijalkoja, joita tutummin bipodeiksi kutsutaan, on vaikka minkälaisia. kerrankin näkee, että viimeistelyyn on paneuduttu ja jälki on myös sen mukaista. sen liike on jäykkää, joten vahingossa jalat eivät taitu. Etutukkiin kiinnitys on tukeva. niin materiaaliltaan kuin konstruktioltaan. Työn laadultaan tämä usa:ssa valmistettu tukijalka on viimeisen päälle huolellista työtä. Ase-lehti • 51. esimerkkitapauksessa koeaseena on uunituore Ruger Precision RF, jonka etutukki on arskan taktinen alumiiniputki. sen verran tukijaloille on kertynyt painoa, 335 grammaa alumiinista huolimatta, että aseen tasapaino muuttuu selvästi. kaikkinensa käyttö on helppoa ja nopeaa. kumitulpilla varustettujen jalkojen pituussäädössä on siinäkin viisi korkeutta 16 ja 23 (speksissä ampumakorkeus 15 ja 20) sentin välillä
Kehys on pyöreä ja todella paksuseinäisenä jäykkä. Laukaisulaitteiden kokoonpanossa oli pitkään ongelmia liiallisen lukitusaineen käytön vuoksi ja Remingtonilla olikin asian tiimoilta takaisinkutsukampanja ulottuen valmistusvuoteen 2014 asti. Poikkeavaa on berylliumista valmistettu kuunsirppimäinen ulosvedin. 52 • Ase-lehti. Samoin hylsyn ulosheitin on se yleisin jousikuormitettu tappi iskupohjassa. Itse piippu on todella jämäkkä ja pitkä kanki, pituutta on 61 senttiä (24 tuumaa) vaikka kaliiperi on vain .308 Winchester. Toiset vaihtoUusinta uutta puolestaan on pitkien vaihtelevien matkojen pikana suoritettava tarkkuusammunta, Precision Rifle Series (PRS). MALINEN Remington 700 PCR Remington 700 PCR vanha koneisto, uusi malli Precision Chassis Rifle rakentuu teflonilla päällystetyn, mustaksi anodisoidun alumiinirungon ympärille. Valmistaja takaa alle kulmaminuutin tarkkuuden kolmella laukauksella. Nyt liipaisimeen oli lisätty toinen laukaisuvastuksen säätöruuvi ja jousi sen koneiston etuseinämässä olevan lisäksi. Mallin 50-vuotisjuhlissa 2012 niitä oli tehty jo reippaat viisi miljoonaa kappaletta, 40 eri kaliiperissa versioiden määrän ollessa runsaat 900. TEKSTI JA KUVAT: J. Remington puhuu patruunan kantaa kiertävästä kolminkertaisesta teräsrenkaasta, nimittäin lukko, piippu ja kehys, jotka näin tekisivät rakenteesta markkinoiden turvallisimman. Kyseessä on siis jo historiassa ilmeisesti Venäjällä kehitetty rihlanmuoto, jossa niitä on pariton määrä viisi kappaletta ja palkkien muoto ei ole teräväreunainen vaan viistottu. Remingtonkin on siirtynyt tekemään piiput kylmätakomalla ja rihlauksen muoto on jälleen muotiin tullut 5R. Tehdassäätöinen laukaisu oli jäykän puoleinen, joten netti oli tulvillaan säätöohjeita ja kevyempiä tarvikejousia sekä laukaisukoneiston sisäpuolelle tulevia liipaisin + virekynsi vaihtoehtoja. Sama nuppi on muissakin taktisissa malleissa. Tämän innoittamana Remington toi 2009 markkinoille edelleen kehitetyn X Mark Pro externally adjustable laukaisulaitteen, jossa käyttäjä pystyy säätämään laukaisuvastusta irrottamatta rautoja. 700 PCR Raudat Raudat ovat siis tutut miljoonista Remareista. Lukonkampi poikkeaa vakiosta, sillä se on pidempi ja nuppi on suuri, taktisissa malleissa käytetty. Nykyinen X-Mark Pro laukaisulaite on tehtaan mukaan säädettävissä välillä 1,4 – 2,3 kiloa ja sitä varten mukana seuraa pikkuruinen kuusiokoloavain. Rakenteen ansiosta hylsynkantaa ympäröi suojaava, ehjä teräsreunus. Tehtaalta tullessa perussäädön pitäisi olla asetettuna sopivasti 1,6 kiloon. Samasta syystä lukon liike on karhean tuntuista. Tässä mallissa rautojen mattamustan pintakäsittelyn pohjana on hiekkapuhallus, joten ulkoasu on melko rosoinen. Rihlannousu koeammutussa 308:ssa on 10 tuumaa, joten raskaampienkin eli pitkien luotien pitäisi vakautua. Syöttö ei ole kontrolloitu, vaan se yleisin push feed. Sitä liikutellaan liipaisimen edessä olevasta nastasta. Epäilyksistä huolimatta ulosvedin on toiminut hyvin vuosikymmenet. Lukon pysäytin on vasemmassa lukitusolan kulku-urassa sijaitseva, pystysuuntaan liikkuva vipu. 1816 perustetun amerikkalaisen Remingtonin suursuosikki, malli 700 on ollut markkinoilla jo 55 vuotta. Lukko on kaksiolkainen ja lukon tarkkuusvalua oleva kampi on kovajuotettu runkoon. Molemmat ovat asioita, joiden pitäisi parantaa tarkkuutta. Uudet virekulmat tekivät valmistajan mukaan tuotteesta entistä täsmällisemmän. Varmistin on tuttu kaksiasentoinen peukalovipu, joka salpaa sekä virekynnen että liipaisimen, mutta sallii lukon käsittelyn varmistettunakin. Ja juuri siihen Remingtonin uusin malli Precision Chassis Rifle (PCR) on räätälöity. Samana vuonna muuten Remington osti Marlin Firearmsin ja tuli siten mukaan vipulukkoisten businekseen. Sitä vasten vedetään iskuria vireeseen ja samalla lukitaan se kolikolla, minkä jälkeen sidekappaleen ja iskurin voi kiertää irti yhtenä pakettina. Toki Remingtonilla on jo aiemmin ollut vähän vastaava, mutta kolme kertaa kalliimpi Tactical Chassis tarkkuusmalli, jossa koneisto on laitettu alumiiniprofiilin sisään ja kaliiperivaihtoehdot yltävät .338 Lapua Magnumiin asti. Rekyyliolka on se yksinkertaisin eli piipun ja kehyksen väliin puristettu paksu teräslaatta, joka nojaa alumiinitukin etuseinämään. Kaiken tarkoituksena on muokata luotia madollisimman vähän ja pitää rihlaus mahdollisimman pitkään puhtaana vaippametallista. Tähän nimittäin tarvitaan ruuvipenkki tai jokin muu mihin saa teräslevyn kiinni. Remington 700 sarjan kaksiolkaisia lukkoja on tehty jo reippaasti yli 5 miljoonaa, joten rakenne on osoittautunut toimintavarmaksi. Käyttöohjeessa neuvotaan lukon purkaminen, mikä on hieman hankalampaa kuin perinteisesti. Nyt sitä ei saanut enää käyttäjä säädellä, vaan etuseinämän laukaisuvastuksen ruuvia sai kierrellä vain valtuutetussa huollossa. Tämän piiriin kuuluviin aseisiin vaihdettiin uudet laukaisukoneistot. Näin lukitusolkaan ei ole tarvinnut tehdä leikkauksia. Eikä suotta. Normaalisti samaa valua olevan, litistetyn ja karhennetun nupin tilalla on nyt kierteellä kiinnitetty suuri ja siten taktisiin aseisiin paremmin soveltuva tangon pätkä. Pulttilukkoisten sarjaan, jossa hintarajana on 2000 dollaria. Muuten jälleen Remington oli ostoksilla ja hankki samana vuonna nyt vuorostaan luksusaseita valmistavan Dakota Armsin. Hylsyn ulosvedin sen sijaan on varsin poikkeuksellinen, berylliumista tehty kuunsirppikynsi poikittain hylsynkannan upotuksessa. Mallin myyntivaltti kotimaassaan on edullinen hinta, mainoksissa alle tonnin, kun halpana pidetty Rugerin vastaava RPR:kin on kalliimpi. Iskupohja on upotettu ja lukon etupää kokonaisuudessaan uppoaa piipun perän koneistukseen. Remington uusi laukaisulaitteensa 2007, jolloin uusi X Mark Pro tuli markkinoille. Koneisto on osoittautunut hyväksi niin metsällä kuin tarkka-ampujatoimissa
Remingtonkin on siirtynyt tekemään piiput kylmätakomalla ja rihlauksen muoto on jälleen muotiin tullut 5R. Poikkeavaa on berylliumista valmistettu kuunsirppimäinen ulosvedin. Valmistaja takaa alle kulmaminuutin tarkkuuden kolmella laukauksella. Sitä vasten vedetään iskuria vireeseen ja samalla lukitaan se kolikolla, minkä jälkeen sidekappaleen ja iskurin voi kiertää irti yhtenä pakettina. Tämän innoittamana Remington toi 2009 markkinoille edelleen kehitetyn X Mark Pro externally adjustable laukaisulaitteen, jossa käyttäjä pystyy säätämään laukaisuvastusta irrottamatta rautoja. Eikä suotta. Rihlannousu koeammutussa 308:ssa on 10 tuumaa, joten raskaampienkin eli pitkien luotien pitäisi vakautua. Hylsyn ulosvedin sen sijaan on varsin poikkeuksellinen, berylliumista tehty kuunsirppikynsi poikittain hylsynkannan upotuksessa. Käyttöohjeessa neuvotaan lukon purkaminen, mikä on hieman hankalampaa kuin perinteisesti. Kehys on pyöreä ja todella paksuseinäisenä jäykkä. Tehtaalta tullessa perussäädön pitäisi olla asetettuna sopivasti 1,6 kiloon. Laukaisulaitteiden kokoonpanossa oli pitkään ongelmia liiallisen lukitusaineen käytön vuoksi ja Remingtonilla olikin asian tiimoilta takaisinkutsukampanja ulottuen valmistusvuoteen 2014 asti. Remington uusi laukaisulaitteensa 2007, jolloin uusi X Mark Pro tuli markkinoille. Toiset vaihtoUusinta uutta puolestaan on pitkien vaihtelevien matkojen pikana suoritettava tarkkuusammunta, Precision Rifle Series (PRS). Tämän piiriin kuuluviin aseisiin vaihdettiin uudet laukaisukoneistot. Toki Remingtonilla on jo aiemmin ollut vähän vastaava, mutta kolme kertaa kalliimpi Tactical Chassis tarkkuusmalli, jossa koneisto on laitettu alumiiniprofiilin sisään ja kaliiperivaihtoehdot yltävät .338 Lapua Magnumiin asti. Molemmat ovat asioita, joiden pitäisi parantaa tarkkuutta. Uudet virekulmat tekivät valmistajan mukaan tuotteesta entistä täsmällisemmän. Lukon pysäytin on vasemmassa lukitusolan kulku-urassa sijaitseva, pystysuuntaan liikkuva vipu. Samasta syystä lukon liike on karhean tuntuista. TEKSTI JA KUVAT: J. Kaiken tarkoituksena on muokata luotia madollisimman vähän ja pitää rihlaus mahdollisimman pitkään puhtaana vaippametallista. MALINEN Remington 700 PCR Remington 700 PCR vanha koneisto, uusi malli Precision Chassis Rifle rakentuu teflonilla päällystetyn, mustaksi anodisoidun alumiinirungon ympärille. Nykyinen X-Mark Pro laukaisulaite on tehtaan mukaan säädettävissä välillä 1,4 – 2,3 kiloa ja sitä varten mukana seuraa pikkuruinen kuusiokoloavain. Sama nuppi on muissakin taktisissa malleissa. Ase-lehti • 53. Muuten jälleen Remington oli ostoksilla ja hankki samana vuonna nyt vuorostaan luksusaseita valmistavan Dakota Armsin. Samoin hylsyn ulosheitin on se yleisin jousikuormitettu tappi iskupohjassa. Lukko on kaksiolkainen ja lukon tarkkuusvalua oleva kampi on kovajuotettu runkoon. Itse piippu on todella jämäkkä ja pitkä kanki, pituutta on 61 senttiä (24 tuumaa) vaikka kaliiperi on vain .308 Winchester. Remington 700 sarjan kaksiolkaisia lukkoja on tehty jo reippaasti yli 5 miljoonaa, joten rakenne on osoittautunut toimintavarmaksi. Iskupohja on upotettu ja lukon etupää kokonaisuudessaan uppoaa piipun perän koneistukseen. Varmistin on tuttu kaksiasentoinen peukalovipu, joka salpaa sekä virekynnen että liipaisimen, mutta sallii lukon käsittelyn varmistettunakin. Tähän nimittäin tarvitaan ruuvipenkki tai jokin muu mihin saa teräslevyn kiinni. 700 PCR Raudat Raudat ovat siis tutut miljoonista Remareista. Syöttö ei ole kontrolloitu, vaan se yleisin push feed. 1816 perustetun amerikkalaisen Remingtonin suursuosikki, malli 700 on ollut markkinoilla jo 55 vuotta. Normaalisti samaa valua olevan, litistetyn ja karhennetun nupin tilalla on nyt kierteellä kiinnitetty suuri ja siten taktisiin aseisiin paremmin soveltuva tangon pätkä. Tässä mallissa rautojen mattamustan pintakäsittelyn pohjana on hiekkapuhallus, joten ulkoasu on melko rosoinen. Rakenteen ansiosta hylsynkantaa ympäröi suojaava, ehjä teräsreunus. Remington puhuu patruunan kantaa kiertävästä kolminkertaisesta teräsrenkaasta, nimittäin lukko, piippu ja kehys, jotka näin tekisivät rakenteesta markkinoiden turvallisimman. Sitä liikutellaan liipaisimen edessä olevasta nastasta. Ja juuri siihen Remingtonin uusin malli Precision Chassis Rifle (PCR) on räätälöity. Tehdassäätöinen laukaisu oli jäykän puoleinen, joten netti oli tulvillaan säätöohjeita ja kevyempiä tarvikejousia sekä laukaisukoneiston sisäpuolelle tulevia liipaisin + virekynsi vaihtoehtoja. Nyt sitä ei saanut enää käyttäjä säädellä, vaan etuseinämän laukaisuvastuksen ruuvia sai kierrellä vain valtuutetussa huollossa. Kyseessä on siis jo historiassa ilmeisesti Venäjällä kehitetty rihlanmuoto, jossa niitä on pariton määrä viisi kappaletta ja palkkien muoto ei ole teräväreunainen vaan viistottu. Näin lukitusolkaan ei ole tarvinnut tehdä leikkauksia. Nyt liipaisimeen oli lisätty toinen laukaisuvastuksen säätöruuvi ja jousi sen koneiston etuseinämässä olevan lisäksi. Koneisto on osoittautunut hyväksi niin metsällä kuin tarkka-ampujatoimissa. Pulttilukkoisten sarjaan, jossa hintarajana on 2000 dollaria. Rekyyliolka on se yksinkertaisin eli piipun ja kehyksen väliin puristettu paksu teräslaatta, joka nojaa alumiinitukin etuseinämään. Mallin myyntivaltti kotimaassaan on edullinen hinta, mainoksissa alle tonnin, kun halpana pidetty Rugerin vastaava RPR:kin on kalliimpi. Mallin 50-vuotisjuhlissa 2012 niitä oli tehty jo reippaat viisi miljoonaa kappaletta, 40 eri kaliiperissa versioiden määrän ollessa runsaat 900. Samana vuonna muuten Remington osti Marlin Firearmsin ja tuli siten mukaan vipulukkoisten businekseen. Epäilyksistä huolimatta ulosvedin on toiminut hyvin vuosikymmenet. Lukonkampi poikkeaa vakiosta, sillä se on pidempi ja nuppi on suuri, taktisissa malleissa käytetty
Tuo pidennetty kisko on ilmeisesti alumiinia koska magneetti ei tartu siihen ja kallistettu 20 kulmaminuutPiipunsuulla on yhä yleistyvään tapaan valmiiksi koneistettuna kierre vaimentimelle tai suujarrulle. Tyynessä 9 asteessa hiekkapussituelta tuloksena oli viiden kasoina 22, 27, 18 ja 14 mm, keskimäärin 20,2 mm eli hakkaa mennen tullen tehtaan antamat varovaiset tarkkuustakuut. Mattamustaksi anodisoitu ja teflonilla päällystetty keskirunko on lentokonealumiinia. Lipaskuilu on Accuracy Internationalin mitoilla (AICS) ja viisi patruunaa vetävä muovilipas on jälleen Magpullin valmistama. Etutukin kiinnitys poikkeaa kilpailijoista, sillä se ei ole AR-yhteensopiva, vaan kiristetään kahdella ruuvilla tukin lyhyeen ulokkeeseen. tia, joten tähtäimen säädöt saadaan riittämään erittäin pitkille matkoillekin. Magpul PRS Gen3 perä on AR yhteensopiva ja säädettävissä poskipakan korkeuden ja vetopituuden suhteen näppärästi alumiinisilla säätöpyörillä. Ase painaa siksi paljon, 4,8 kiloa ilman tähtäintä, että vapaalta kädeltä ammuttaessa oli hyvä ottaa vartalotuki pitkän lippaan pohjasta. Kohdistuslaukausten jälkeen neljän kasan sarja 2006 valmistetuilla Lapuan .308 Win kaliiperin 10,85 g Scenareilla vakuutti, että tarkkuudesta menestys ei ainakaan jää kiinni. Lisäksi liipaisin jää aivan liian ylös ja kättä joutuu vääntämään luonnottomaan asentoon. Taktisten aseiden tapaan perän alla on kiinnitysmahdollisuus lisätarvikkeille, kuten monopodille. Eri ampujat ottavat varmaan erilaisen otteen pistoolikahvasta, mutta itselleni se ei osunut luontevasti kohdalleen. Lipaskin irtoaa helposti oikein mitoitetussa kuilussa. Tai tarkka voisi sanoa, että vanhassa oli tällä kertaa vara parempi. Etutukin paikoitus alumiinitukkiin tapahtuu kiilalla ja kiinnitys ruuveilla. Patruunoiden lipastus oli helppoa. Tasapaino asettuu luontevasti rekyyliolan kohdalle. Uusitussa X Mark Pro laukaisulaitteessa vetovastuksen säätö onnistuu liipaisimeen asennetusta ruuvista. Myös pistoolikahva on AR -yhteensopiva ja senkin valmistaja on Magpul. Etutukin aukotus mahdollistaa SquareDrop ja KeyMod kiinnitykset. Eri asennoista tapahtuvat harjoittelut ammuttiin GGG:n 9,7 g patruunoilla, mutta niiden tarkkuus ei vetänyt lähellekään vertoja lapualaisille. Remington myy keskirunkoa etutukin kanssa myös tarvikkeena. Myöhemmin kokeiltu liipaisimeen asennetun säätöruuvin kiertely ei pudottanut vetovastusta alle kahden kilon, joten tällä kertaa säädössä saattoi olla jotakin pielessä. Mutta yksi asia selvisi heti ensi laukauksella, ergonomia. Siihen kiinnitetään niin perä kuin pistoolikahva ja se muodostaa lipaskuilun sekä jatkuu kiinnityksen vuoksi vähän etutukin alle. Kiinnityspinta on pitkä ja tukipinnat nousevat sivuille, jolloin lopputulos on vahva. Perä on Magpullin ARtyylin aseisiin suunnittelema ja valmistama PRS Gen3. Radalla Ensityö oli kiinnittää Weaverin 24x40 kasatähtäin kehyksen päälle neljällä ruuvilla kiinnitettyyn Picatinny kiskoon Sakon mullinsilmäjaloilla. Perälevyn korkeussäätöön tarvitaan kuusiokoloavain. Toisella ratakäynnillä oli vastaavat olosuhteet, mutta uunituore latauserä samoja patruunoita. Tosiasiassa laukaisuvastus oli tehtaan jäljiltä raskas 2,2 – 2,3 kiloa, mikä todennäköisesti vaikutti osaltaan tarkkuuteenkin. Hienosti Remington antaa käyttöohjeessa oikeat kiristysmomentit niin etutukin (2,3 Nm) kuin rautojen (7,3 Nm) kiinnitysruuveille. Luonnollisesti aseen toiminta oli täysin moitteetonta. Tarvikkeina sopivia lippaita on tarjolla pilvin pimein. Kehyksen päälle on ruuvattu Picatinnykisko, jota on kallistettu 20 kulmaminuuttia tähtäimen säätöjen riittämiseksi erittäin pitkille matkoille. Kisassa ammutaankin mitä vaihtelevampia tukia hyödyntäen ja siksi etutukki kiertää koko piipun ympäri. Aseen mukana toimitetaan yksi viiden patruunan Magpul lipas. Peukalonhankaan vastaava nurkka on jäänyt teräväksi ja koneistukset eivät osu oikein kohdalleen. Nyt vetovastus oli todella jäykkä 2,2 – 2,3 kiloa, mikä osaltaan haittasi tarkkaa ammuntaa. Liipaisimen etupuolella on lukon vapauttimen painin ja sen etupuolella suuri ja helposti käytettävä lippaan salpa. Piipun suulla paksuutta on 21,3 mm ja hyvin tehty, suojattu kierre valmiina vaimenninta tai suujarrua varten. Jos katsoo AR tyylisiä aseita tarkemmin, niin yleensä niissä liipaisin on selvästi Remaria alempana, kuten myös heidän Tactical Chassis mallissaan. Tuloksena oli aivan vastaava sarja 17, 25, 22 ja 23 mm, keskiarvo 21,7 mm. 54 • Ase-lehti. ehdot ovat suursuosioon noussut 6.5 Creedmoor ja aivan vastaava .260 Remington. Se on täysin säädettävissä niin harjan korkeuden kuin vetopituuden suhteen ja kauttaaltaan siistiä työtä. Käytännössä Remarin ratkaisu osoittautui erittäin tukevaksi, sillä tukiaisa on riittävä ja kontaktipinnat sen sivunurkissa. Yhteensopivuudesta seuraa, että tarvikelippaita eri vetoisuuksin on saatavissa vaikka kuinka, kuten pistoolikahvoja ja periäkin. Sitten piippu puhtaaksi, kiinnitysruuvien kireyden tarkistus ja radalle. Koska kiinnitys on vain yhdellä kantilla, on rakenne periaatteessa heikompi kuin AR -yhteensopivissa oleva, joka puolelta tukeva holkki. tukki Jos edellä oleva oli tuttua niin tukki on jotakin aivan uutta. Ohjekirjassa on kerrottu laukaisulaitteen säätö, yksi ruuvin kierros vaikuttaa noin puoli kiloa. Sisälle katsottaessa rihlauksessa oli näkyvissä poikittaiset työstönaarmut. Perälaatan korkeuttakin voi säätää, mutta tämä vaatii kuusiokoloavaimen. Onneksi tuntuma oli kuitenkin puhdas. Perän allakin on kiskotus vaikka monopodia varten. 35 senttiä pitkä etutukki on mustaksi anodisoitua, kahdeksankulmaista alumiiniprofiilia ja rei’itetty kaikilta sivuiltaan SquareDrop ja KeyMod kiinnityksille sopivaksi. AR yhteensopiva pistoolikahva on Magpullin valmistama ja varustettu pohjaluukulla
tukki Jos edellä oleva oli tuttua niin tukki on jotakin aivan uutta. Eri asennoista tapahtuvat harjoittelut ammuttiin GGG:n 9,7 g patruunoilla, mutta niiden tarkkuus ei vetänyt lähellekään vertoja lapualaisille. Etutukin aukotus mahdollistaa SquareDrop ja KeyMod kiinnitykset. Tyynessä 9 asteessa hiekkapussituelta tuloksena oli viiden kasoina 22, 27, 18 ja 14 mm, keskimäärin 20,2 mm eli hakkaa mennen tullen tehtaan antamat varovaiset tarkkuustakuut. Remington myy keskirunkoa etutukin kanssa myös tarvikkeena. Myöhemmin kokeiltu liipaisimeen asennetun säätöruuvin kiertely ei pudottanut vetovastusta alle kahden kilon, joten tällä kertaa säädössä saattoi olla jotakin pielessä. Koska kiinnitys on vain yhdellä kantilla, on rakenne periaatteessa heikompi kuin AR -yhteensopivissa oleva, joka puolelta tukeva holkki. Nyt vetovastus oli todella jäykkä 2,2 – 2,3 kiloa, mikä osaltaan haittasi tarkkaa ammuntaa. Tasapaino asettuu luontevasti rekyyliolan kohdalle. Taktisten aseiden tapaan perän alla on kiinnitysmahdollisuus lisätarvikkeille, kuten monopodille. Aseen mukana toimitetaan yksi viiden patruunan Magpul lipas. Sitten piippu puhtaaksi, kiinnitysruuvien kireyden tarkistus ja radalle. Ase painaa siksi paljon, 4,8 kiloa ilman tähtäintä, että vapaalta kädeltä ammuttaessa oli hyvä ottaa vartalotuki pitkän lippaan pohjasta. Perän allakin on kiskotus vaikka monopodia varten. Perälaatan korkeuttakin voi säätää, mutta tämä vaatii kuusiokoloavaimen. Käytännössä Remarin ratkaisu osoittautui erittäin tukevaksi, sillä tukiaisa on riittävä ja kontaktipinnat sen sivunurkissa. Uusitussa X Mark Pro laukaisulaitteessa vetovastuksen säätö onnistuu liipaisimeen asennetusta ruuvista. Tosiasiassa laukaisuvastus oli tehtaan jäljiltä raskas 2,2 – 2,3 kiloa, mikä todennäköisesti vaikutti osaltaan tarkkuuteenkin. Etutukin kiinnitys poikkeaa kilpailijoista, sillä se ei ole AR-yhteensopiva, vaan kiristetään kahdella ruuvilla tukin lyhyeen ulokkeeseen. Lipaskuilu on Accuracy Internationalin mitoilla (AICS) ja viisi patruunaa vetävä muovilipas on jälleen Magpullin valmistama. Patruunoiden lipastus oli helppoa. Jos katsoo AR tyylisiä aseita tarkemmin, niin yleensä niissä liipaisin on selvästi Remaria alempana, kuten myös heidän Tactical Chassis mallissaan. 35 senttiä pitkä etutukki on mustaksi anodisoitua, kahdeksankulmaista alumiiniprofiilia ja rei’itetty kaikilta sivuiltaan SquareDrop ja KeyMod kiinnityksille sopivaksi. Luonnollisesti aseen toiminta oli täysin moitteetonta. Kiinnityspinta on pitkä ja tukipinnat nousevat sivuille, jolloin lopputulos on vahva. Piipun suulla paksuutta on 21,3 mm ja hyvin tehty, suojattu kierre valmiina vaimenninta tai suujarrua varten. Onneksi tuntuma oli kuitenkin puhdas. Tuo pidennetty kisko on ilmeisesti alumiinia koska magneetti ei tartu siihen ja kallistettu 20 kulmaminuutPiipunsuulla on yhä yleistyvään tapaan valmiiksi koneistettuna kierre vaimentimelle tai suujarrulle. Tuloksena oli aivan vastaava sarja 17, 25, 22 ja 23 mm, keskiarvo 21,7 mm. AR yhteensopiva pistoolikahva on Magpullin valmistama ja varustettu pohjaluukulla. Ohjekirjassa on kerrottu laukaisulaitteen säätö, yksi ruuvin kierros vaikuttaa noin puoli kiloa. Radalla Ensityö oli kiinnittää Weaverin 24x40 kasatähtäin kehyksen päälle neljällä ruuvilla kiinnitettyyn Picatinny kiskoon Sakon mullinsilmäjaloilla. Yhteensopivuudesta seuraa, että tarvikelippaita eri vetoisuuksin on saatavissa vaikka kuinka, kuten pistoolikahvoja ja periäkin. Liipaisimen etupuolella on lukon vapauttimen painin ja sen etupuolella suuri ja helposti käytettävä lippaan salpa. Perä on Magpullin ARtyylin aseisiin suunnittelema ja valmistama PRS Gen3. Perälevyn korkeussäätöön tarvitaan kuusiokoloavain. Se on täysin säädettävissä niin harjan korkeuden kuin vetopituuden suhteen ja kauttaaltaan siistiä työtä. Peukalonhankaan vastaava nurkka on jäänyt teräväksi ja koneistukset eivät osu oikein kohdalleen. ehdot ovat suursuosioon noussut 6.5 Creedmoor ja aivan vastaava .260 Remington. Siihen kiinnitetään niin perä kuin pistoolikahva ja se muodostaa lipaskuilun sekä jatkuu kiinnityksen vuoksi vähän etutukin alle. Tai tarkka voisi sanoa, että vanhassa oli tällä kertaa vara parempi. Myös pistoolikahva on AR -yhteensopiva ja senkin valmistaja on Magpul. Kehyksen päälle on ruuvattu Picatinnykisko, jota on kallistettu 20 kulmaminuuttia tähtäimen säätöjen riittämiseksi erittäin pitkille matkoille. Etutukin paikoitus alumiinitukkiin tapahtuu kiilalla ja kiinnitys ruuveilla. Sisälle katsottaessa rihlauksessa oli näkyvissä poikittaiset työstönaarmut. Ase-lehti • 55. Kisassa ammutaankin mitä vaihtelevampia tukia hyödyntäen ja siksi etutukki kiertää koko piipun ympäri. Lipaskin irtoaa helposti oikein mitoitetussa kuilussa. Kohdistuslaukausten jälkeen neljän kasan sarja 2006 valmistetuilla Lapuan .308 Win kaliiperin 10,85 g Scenareilla vakuutti, että tarkkuudesta menestys ei ainakaan jää kiinni. tia, joten tähtäimen säädöt saadaan riittämään erittäin pitkille matkoillekin. Lisäksi liipaisin jää aivan liian ylös ja kättä joutuu vääntämään luonnottomaan asentoon. Magpul PRS Gen3 perä on AR yhteensopiva ja säädettävissä poskipakan korkeuden ja vetopituuden suhteen näppärästi alumiinisilla säätöpyörillä. Hienosti Remington antaa käyttöohjeessa oikeat kiristysmomentit niin etutukin (2,3 Nm) kuin rautojen (7,3 Nm) kiinnitysruuveille. Toisella ratakäynnillä oli vastaavat olosuhteet, mutta uunituore latauserä samoja patruunoita. Tarvikkeina sopivia lippaita on tarjolla pilvin pimein. Mattamustaksi anodisoitu ja teflonilla päällystetty keskirunko on lentokonealumiinia. Mutta yksi asia selvisi heti ensi laukauksella, ergonomia. Eri ampujat ottavat varmaan erilaisen otteen pistoolikahvasta, mutta itselleni se ei osunut luontevasti kohdalleen
Monipuoliset perän säädöt takaavat hyvän sopivuuden. Jos joku miettii sitä, sopiiko näin pitkä ja raskas ase metsälle, niin näppärämpiäkin vaihtoehtoja löytyy. Toisaalta olin taannoin sikajahdissa Tsekin tasavallassa ja ensi päivän suurin karju ammuttiin sillä kalliimmalla, Remingtonin 700 Tactical Chassis kiväärillä ja vieläpä juoksuun. Remington 700 PCR on hyvin valmistettu, toimintavarma taktinen kivääri perinteisessä 308 Winchester ja suoralentoisissa, uudenaikaisemmissa 6.5 Creedmoor sekä 260 Remington kaliipereissa.. Tarkkuus osoittautui erinomaiseksi, Lapuan Scenar kilpapatruunoilla keskimäärin 0,7 kulmaminuuttia viiden laukauksen kasoilla. Sen toiminta on varmaa ja laukaisu puhdas, joskin sen säätö saisi ulottua herkemmäksikin. Valmistaja takaa alle kulmaminuutin tarkkuuden kolmella laukauksella. Perän säätö omille mitoille käy helposti ja kaikki tuntuu täsmälliseltä. Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin selvittää, miten pistoolikahva ja liipaisin istuvat omaan käteen. Tarkkuus osoittautui erinomaiseksi Lapuan 10,85 g Scenar luodeilla ladatuilla 308 Win kilpapatruunoilla, kuten tässä viiden laukauksen kasat 18 ja 14 mm. Remington 700 PCR Valmistaja: Remington Arms Co Maahantuoja: Normark Suomi Oy Hinta: 1799 euroa Takuu: 1 vuosi Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen kivääri Kaliiperi: 308 Win (6.5 Creedmoor, 260 Remington) Lipas: irrotettava 5 patruunaa Pituus: 111 Paino: 4,8 kg Piipun pituus: 61 cm Vetopituus: 33,7 – 38,7 cm Tähtäimet: 20 MOA kallistettu Picatinnykisko Laukaisulaite: säädettävä 1,4 – 2,3 kg Muuta: säätöperä, vaimenninkierre Varusteet: ohjekirja, kuusiokoloavain, vaijerilukko, yksi lipas Koeammunta tapahtui syksyisessä kelissä hiekkapussituelta. Halutessaan perä ja pistoolikahva ovat helppoja vaihtaa AR -yhteensopivuuden ansiosta ja sopivia lippaita löytyy monelta valmistajalta. Yhteenveto Vuonna 2018 esitelty Remington 700 PCR on vakuuttavasti toteutettu taktinen kivääri
Halutessaan perä ja pistoolikahva ovat helppoja vaihtaa AR -yhteensopivuuden ansiosta ja sopivia lippaita löytyy monelta valmistajalta. Remington 700 PCR Valmistaja: Remington Arms Co Maahantuoja: Normark Suomi Oy Hinta: 1799 euroa Takuu: 1 vuosi Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen kivääri Kaliiperi: 308 Win (6.5 Creedmoor, 260 Remington) Lipas: irrotettava 5 patruunaa Pituus: 111 Paino: 4,8 kg Piipun pituus: 61 cm Vetopituus: 33,7 – 38,7 cm Tähtäimet: 20 MOA kallistettu Picatinnykisko Laukaisulaite: säädettävä 1,4 – 2,3 kg Muuta: säätöperä, vaimenninkierre Varusteet: ohjekirja, kuusiokoloavain, vaijerilukko, yksi lipas Koeammunta tapahtui syksyisessä kelissä hiekkapussituelta. Perän säätö omille mitoille käy helposti ja kaikki tuntuu täsmälliseltä. Ase-lehti • 57. Tarkkuus osoittautui erinomaiseksi, Lapuan Scenar kilpapatruunoilla keskimäärin 0,7 kulmaminuuttia viiden laukauksen kasoilla. Toisaalta olin taannoin sikajahdissa Tsekin tasavallassa ja ensi päivän suurin karju ammuttiin sillä kalliimmalla, Remingtonin 700 Tactical Chassis kiväärillä ja vieläpä juoksuun. Tarkkuus osoittautui erinomaiseksi Lapuan 10,85 g Scenar luodeilla ladatuilla 308 Win kilpapatruunoilla, kuten tässä viiden laukauksen kasat 18 ja 14 mm. Yhteenveto Vuonna 2018 esitelty Remington 700 PCR on vakuuttavasti toteutettu taktinen kivääri. Sen toiminta on varmaa ja laukaisu puhdas, joskin sen säätö saisi ulottua herkemmäksikin. Jos joku miettii sitä, sopiiko näin pitkä ja raskas ase metsälle, niin näppärämpiäkin vaihtoehtoja löytyy. Remington 700 PCR on hyvin valmistettu, toimintavarma taktinen kivääri perinteisessä 308 Winchester ja suoralentoisissa, uudenaikaisemmissa 6.5 Creedmoor sekä 260 Remington kaliipereissa. Monipuoliset perän säädöt takaavat hyvän sopivuuden. Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin selvittää, miten pistoolikahva ja liipaisin istuvat omaan käteen. Valmistaja takaa alle kulmaminuutin tarkkuuden kolmella laukauksella
Ajattelemisen aihetta antoi NRA ry Hallitus NRA RY:N JÄSEN JA ASELUVANHALTIJA eränkäynnin erikoissivusto. Asevastaiset kansanedustajat eivät edusta aseluvanhaltijoita. 58 • Ase-lehti KANSALLINEN KIVÄÄRIMIES nra ry, Pl 419, 00150 helsinki info@nra.fi www.nra.fi Valmistaudu vaaleihin, sillä seuraava eduskunta haluaa rajoittaa jälleen oikeuksiasi aseen omistajana jos valitset edustajaksesi ryhmäkuria noudattavan ehdokkaan. Aseet eivät tapa, vaan ihmisen tahto aseen käyttäjänä. Ampuma-aseisiin liittyvä viranomaisten valvonta kohdistuu ainoastaan lainkuuliaisiin kansalaisiin! Valitessasi edustajaa eduskuntaan, tee hänelle kysymyksiä aseen omistamisen oikeudesta, sekä uskaltaako hän äänestää itsenäisesti, ilman ryhmäkuria. Puolusta oikeuksiasi pitää hallussa laillisesti hankkimiasi ja omistamiasi aseita. Erilaiset EU:n direktiivit ja niiden tarkka noudattaminen on suomalainen valitettava käytäntö. Älä äänestä perinteisesti samaa puoluetta, vaan ole liikkuva äänestäjä! Suomen tulevaisuus itsenäisenä valtiona on uhattuna Euroopan Unioniin kuulumisen vuoksi, joten hanki valmiiksi keltaiset liivit, on aika puolustaa kansallisvaltiota
Lisätietoja Jukka Nikkari 040 579 2647 • messut@armaaboa.fi Pääsyliput 10 €. (08) 815 3600 Gun Show 2019 Paluu Ellivuoreen 6.-8.9. Muuta nähtävää: Aseita, asusteita, puukkoja, miekkoja. Seuraa ilmoitteluamme myös nettisivuillamme www.sahs.fi ja fb:ssa. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, Asehistorianliitto ry. Päänäyttely: Ruotsinvallan aika. Ase-Lehden lukijoille omistuskirjoituksella ja postitettuna 26 € (norm. OULUN MAINOSKESKUS OY Haaransuonkuja 2, 90240 OULU Puh. Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa ry www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 7.4.2019 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2018 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto maaliskuussa 2019. TULOSTEET JA SUURENNOKSET DIGIKUVISTA Teemme digikuvistasi tulosteet haluamaasi kokoon. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. Materiaaleina tarrat, paperit, kankaat ym. 34 €). Tilaukset: ari@aripaulow.fi Ase-lehti • 59. Meiltä myös jättisuuret tulosteet. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta
Pekka Aarniaho: KALUUNAT JA RÄHINÄREMMIT, ITSENÄISEN SUOMEN VIRKAPUVUT JA ARVOMERKIT 1918–1945 397 sivua perustietoa Suomessa käytetyistä virkapuvuista ja arvomerkeistä. Tekstissä on käytetty alkuperäisiä termejä ja käsitteitä, samoin on käytetty kunkin aikakauden mukaisia termejä, kuten armeija, sotalaitos, puolustusvoimat ja puolustuslaitos. Hinta 27,00 € + postikulut. TILAUSKUPONKI SIVULLA 63. 60 • Ase-lehti. Kirjassa valotetaan näiden aseiden historian ohella myös Aimo Lahden lukuisia muita innovaatioita. Kirjoittaja on Ruotsin Asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja. Staffan Kinman: EDGED WEAPONS IN SWEDEN Huippukirja teräaseista, joilla esi-isämme taistelivat. Sisältää 88 kokosivun kuvataulua, joista selviävät pienimmätkin yksityiskohdat. Näistä 400 lähetettiin Wiking-divisioonan mukana itärintamalle. Hinta 22,00 € + postikulut. Tämä kirja käsittelee suojeluskunta-asusteita ja niissä käytettyjä tunnuksia. Hän on toiminut puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissä sekä avustanut useita lehtiä. 1980) on oikeusja rikoshistoriaan perehtynyt poliisin rikostutkija ja valmistuva juristi. 248 sivua • hinta 35,00 € • 16-sivuinen mv-kuvaliite. Tekijä palkittiin Sinisellä Ristillä. Suojeluskuntajärjestö oli valtiovallan johdossa toimiva aseellinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin syksyllä 1918 ja joka jouduttiin lakkauttamaan jatkosodan päättyessä syksyllä 1944. Tiedot on ensisijaisesti koottu järjestön julkaisemista pukumääräyksistä sekä vuosien mittaan anneetuista erillisistä määräyksistä ja ohjeista. Hinta 77,00 € + postikulut. Hinta 51,00 € + postikulut. Stig Roudasmaa: SUOJELUSKUNTAPUVUT, SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖ PUVUT 1918–1944 Everstiluutnantti Stig Roudasmaa on ollut sotilasuransa ohella tuottelias artikkelien kirjoittaja ja kirjailija (mm. Teos sopii hyvin lahjaksi ulkomaalaisellekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto englanniksi. Timo Räätäri: KOLMEN LINJAN KIVÄÄRISTÄ AUTOMAATTIIN 1889–1949 Kolmen linjan kivääristä automaattiin 1889– 1949 käsittelee Venäjän asehistorian mittavinta perusaseistusta koskettavaa aseuudistuksesta. Maisteri Markku Palokangas laati tekstiosan, jonka pohjana on vuona 1972 ilmestynyt Maire Vaajakallion kirja. Tässä oli omat haasteensa. Hinta 35,00 € + postikulut. Kirjoittajan isoisä, Päämajan kaukopartiomies ja tiedusteluupseeri Antti Porvali, toimi koulussa opettajana ja asiamiesvalmentajana. SS-vapaaehtoisille ja saksalaisten kanssa yhteistyössä kunnostautuneille. Hinta 35,00 € + postikulut. Olli Wikberg: DRITTE NORLAND Suomalaisesta SS-vapaaehtoispataljoonasta kertova ainutlaatuinen kuvateos. Kyseessä oleva seikkailu on tärkeä osa pienen kansakunnan epätoivoisesta ja näennäisesti mahdottomasta kamppailusta röyhkeää sortovaltaa vastaan. Huom.: englanninkielinen! Hinta 60,00 € + postikulut. Teos syntyi yli 10 vuoden tutkimustyön tuloksena. Hän halkesi.” Tällä salaperäisellä tavalla, eikä aivan vailla huumoria olevalla sähkösanomalla ilmoitettiin syyskuussa 1905 maanalaisen terrorijärjestön “Suomen aktiivisen vastustuspuolueen” johdolle että hyvin uhkarohkea ja tärkeä operaatio on epäonnistunut. Vuodesta 1943 alkaen Porvali valmensi asiamiehiä ja toimitti heidät tehtävilleen Neuvostoliittoon. Haljennut täti oli aseiden salakuljetuslaiva “John Grafton”, joka räjäytettiin Pohjanlahdella Pietarsaaren ulkopuolella. Vanhempi konstaapeli Mikko Porvali (s. Klaus Elovaara: RAUTARISTI (2008) Suomalaisille ensimmäisen ja toisen luokan rautaristiä jaettiin paljon mm. K-G Olin: ASELAIVA JOHN GRAFTON “Täti on kuollut. Siitä eteenpäin teos kuvaa ysiykkösen pohjalta jatkunutta automaattikiväärin kehitystyötä päätepisteenä AK-47 –rynnäkkökivääri. Tämä kirja on välttämätön jokaisen itsenäisen Suomen historiasta kiinnostuneen kirjahyllyssä. Sivuja teoksessa on 223 ja kuvia lähes sata. Markku Palokangas ja Maire Vaajakallio: AIMO LAHTI, ASESUUNNITTELUN SUURI SUOMALAINEN Suuri yleisö tuntee Aimo Lahden parhaiten Suomikonepistoolista ja suuri osa varmasti Lahti-Saloranta-pikakivääristä ja Lahti-pistoolistakin. Kirjassa on erittäin laaja ja korkeatasoinen kokonaan uusi kuvitus. Lukemattomia aseaLan tietoteoksia Mikko Porvali: VAKOOJAKOULU – PÄÄMAJAN ASIAMIESKOULUTUS JATKOSODASSA Suomi lähetti jatkosodan aikana salaisia asiamiehiä vihollisen univormussa Neuvostoliittoon. Koskaa aikaisemmin ei ole yksissä kansissa julkaistu tällaista tietomäärää. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja erittäin yksityiskohtaista arkistolähteisiin perustuvaa tietoa suomalaisillekin kovin tutun ysiykkösen syntyja kehitys-historiasta. Tarkistetun painoksen teksti pitää sisällään paljon uutta ja siitä on poistettu asioita, jotka ovat perustuneet enemmän tai vähemmän olettamuksen varaan. Suomesta lähetettiin 1200 miestä saksaan uudenaikaiseen sotilaskoulutukseen. Alansa uranuurtaja ja ensimmäinen perusteellisesti suomalaiset virkapuvut esittelevä teos. Hinta 42,00 € + postikulut. Vakoojat värvättiin pääasiassa sotavangeista ja koulutettiin tehtäviinsä salaisessa tiedustelukoulussa. Tämä kirja on dokumentteihin perustuva kaunokirjallinen kuvaus rautaristin saaneesta suomalaisesta upseerista. Teos sopii hyvin lahjaksi myös ulkomaalaisillekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto ja kuvatekstit myös englanniksi. Oli muun muassa huolehdittava, ettei mikään asiamiesten vaatteissa tai varusteissa herättäisi vastapuolen epäilyksiä. Vakoojakoulu valottaa aiemmin tuntematonta aluetta suomalaisessa sotahistoriassa. Vaasan varuskunnan historia, Pohjanmaan rykmentti 1626–1908, Oulun varuskunnan historia, Helsingin suojeluskuntapiirin historia 1918–1944, Teräskypärä suomen puolustusvoimissa)
Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.fi HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! Postimerkki Nahkatehtaankatu 2 90130 Oulu Ase-lehti • 61. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! KYLLÄ, tilaan ASE-lehden kestotilauksena 59,70 € (6 numeroa) ASE-lehti kertoo sinulle monipuolisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasti tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet
ed Products” listoilleen toimitTraser H3 Outdoor Pioneer on Traserin uutuuspalveluskello. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 44 mm/13,6 mm/61 g. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. Hinta: 382,00 TRASER CODE BLUE “UUTUUS” TRASER COMMANDER FORCE 62 • Ase-lehti. Hinta: 244,00 TRASER PROFESSIONAL SHADOW traser ® more light. Peräti 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja laadukas NATO-ranneke. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/11 mm/80 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. USA:n puolustusministeriö on hyväksynyt ”Goverment Quali. Tällaisessa käytössä kello(-kin) joutuu koville. Professional Shadow on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Kello Sinulle, joka et halua minkään ylimääräisen häiritsevän. Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä silikoniranneke. Hinta: 219,00 TRASER H3 OUTDOOR PIONEER Anonyymi ja USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä kumitai NATO-ranneke. USA:n Navy SEAL -yksiköitä pidetään maailman parhaimpiin kuuluvina sotilaina, nimilyhenteensä mukaisesti heidät on koulutettu toimimaan Merellä (SEa-), ilmassa (-Air-) ja maataisteluissa (-Land). 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Hinta: 229,00 Commander Force on laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, ja TITAANIkuori
Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke. Professional Shadow on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi. Huom: Patterin kesto on aina ohjeellinen arvo ja riippuu mm. Halkaisija/paksuus/paino: 44 mm/13,6 mm/61 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. MB Microtec -kelloja myydään kauppanimellä Traser. Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/80 g. Hinta: 299,00 TRASER EXTREME SPORT CARBON PRO Traser-sotilaskello on valintasi, jos haluat todella tietää kellonajan AINA! TILAUSKORTTI Postimerkki TUOTTEEN NIMI KAPPALEMÄÄRÄ SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN PL 161 90401 OULU Ase-lehti • 63. Kello Sinulle, joka et halua minkään ylimääräisen häiritsevän. Peräti 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja laadukas NATO-ranneke. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, ja TITAANIkuori. Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/98 g. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä kumitai NATO-ranneke. Kaikkien Traser-kellojen viisarit on varustettu itsevalaisevin ampullein, jotka valaisevat umpipimeässäkin noin 25 vuotta (valmistajan takuu 10 vuotta). kellon käyttöolosuhteista. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Hinta: 229,00 Commander Force on laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. Hinta: 219,00 TRASER H3 OUTDOOR PIONEER Anonyymi ja USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. Hinta: 244,00 TRASER PROFESSIONAL SHADOW traser ® more light. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. USA:n Navy SEAL -yksiköitä pidetään maailman parhaimpiin kuuluvina sotilaina, nimilyhenteensä mukaisesti heidät on koulutettu toimimaan Merellä (SEa-), ilmassa (-Air-) ja maataisteluissa (-Land). Traser Extreme Sport Carbon Pro on laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, kaksiosainen kuorirakenne. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä.Valintasi mukaan NATO-ranneke silikoni-ranneke. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. USA:n puolustusministeriö on hyväksynyt ”Goverment Quali. ed Products” listoilleen toimitTraser H3 Outdoor Pioneer on Traserin uutuuspalveluskello. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä silikoniranneke. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/11 mm/80 g. Hinta: 382,00 TRASER CODE BLUE “UUTUUS” TRASER COMMANDER FORCE P6600 Red Elite laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Hinta: 329,00 TRASER RED ELITE tajaksi sveitsiläisen yrityksen MB Microtec. Tällaisessa käytössä kello(-kin) joutuu koville. Kaksiosainen kuorirakenne. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit
320/kk SENIORIASUNNOT JÄMSÄ ITSENÄISTÄ ASUMISTA ASEYSTÄVÄLLISESTI SUOMENKIELINEN JÄLLEENLATAAJAN TIETOJÄRKÄLE Entistä ehompi 6. Kahvio, tilaisuuden ajan museoon vapaa pääsy. Tilaa kaksi hintaan 36,30 € ja säästä lisäksi postituskuluissa. Leveydellä tarkoitetaan kellon hihnakiinnityskohdan leveyttä. Radioja puhelinmuseo Heinämäentie 58, Petäjävesi www.radiomuseo.fi p.0440 732 813 Rompepäivä 25.5.2019 SENIORIASUNNOT PETÄJÄVESI Virkatie 1, vuokraan sisältyy palveluja 390/kk Heinämäen Kodit Ay kotihoitoa (014) 853 200 www.hoivakodit.fi pitkäja lyhytaikainen asuminen turvallisesti vuokrat alk. Hinta vain 19,20 € / kpl + postiennakkokulut. painos 74e + toim.kulut Klikkaa www.latauskirja.fi tai kysy alan liikkeistä! Paukatti Oy iltaisin GSM 050-521 1332 MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen kuudes painos 6 painos ilmoitus.pmd 24.10.2014, 9:41 1 64 • Ase-lehti. Tarvikemyyntimme toimii ympäri vuoden. Suomen suurin antiikkija sotilaselektroniikan, keräilyradioiden ja puhelimien kirpputoritapahtuma. Museon piha-alueella klo 9-13. Tilaa kaksi hintaan 36,30 euroa ja säästä lisäksi postituskuluissa. Luminoxja useimpiin sukaltajankelloihin. Rannekkeet sopivat mm. RANNEKKEET Tilaukset ja lisätietoja: www.aselehti.fi • aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 63 NATO-RANNEKKEET Mustia NATO-rannekkeita on saatavilla myös erikseen leveyksissä 18mm, 20mm ja 22mm. Leveys 22mm. ZULU-RANNEKE Meiltä saat myös erikoislujat Zulurannekkeet. NATO-rannekkeet, hinta vain 19,20 € / kpl + postiennakkokulut
Klipsille löytyy neljät kiinnitysreiät jokaiseen makuun niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle. Kokonaispituus 197 / 173 mm, Terän pituus 86 / 70 mm, 8Cr13MoV ruostumatonta veitsiterästä, Pituus suljettuna 113 / 105 mm Terän paksuus 3 mm, Paino 115 / 100 g Spydercon alkuperäinen made-in-USA -työkalu nyt kokomustana. kombinaatioterä, suora terä tai “sileäposkinen” fl at side. CARA CARA 44 € + postik. Cara Cara Rescue -malli on aito pelastajan työkalu sahalaitaisella terällä ja Zytel-kahvalla. Nämä Spydercot on tehty käyttöä varten ja hinnoiteltu houkuttelevasti. Kokonaispituus 222/182 mm, Terän pituus 96/74 mm Pituus suljettuna 124/102 mm, Terän paksuus 3 mm, Paino 103/72 g Spyderco Endura 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. SPYDERCO NATIVE ALL BLACK 115 € + postik. Cara Cara Rescue: Kokonaispituus 222 mm, Terän pituus 100 mm, Terän paksuus 3 mm Pituus suljettuna 123 mm, Terän materiaali 8Cr13MoV Cara Cara Rescue: 44 euroa + posti(ennakko)kulut SPYDERCO-VEITSET LEGENDA JOKA ELÄÄ – SPYDERCO. Kahvalevyt lujaa G10-komposiittia. 99 euroa + posti(ennakko)kulut. Suora terä. Kokonaispituus 178 mm, Terän pituus 80 mm, Terän paksuus 3 mm, Terän mater. Kokonaan ruostumattomat tai Zytelkahvalevyjen sisällä olevat teräslevyt takaavat kestävyyden kovassakin käytössä. TILAUKSET JA LISÄTIETOJA: www.aselehti.fi aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 63 SPYDERCO ENDURA / DELICA alk. Kokonaispituus 141 mm, Terän pituus 57 mm, Terän paksuus 2,4 mm, Terän mater. Yksi käyttökelpoisimpia työkaluja kokoluokassaan. 103 euroa + posti(ennakko)kulut. 95 € + postik. Pieni, mutta silti riittävän iso ja ergonomialtaan loistava linkkari, jonka kahvasta saa hyvän otteen. Spydercon ”Byrd”-mallisto on edullisempi vaihtoehto kovaan käyttöön. Erikoishinta 115 euroa + posti(ennakko)kulut. Suora terä. Spyderco Delica 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. VG-10 Pituus suljettuna 100 mm, Paino 75 g Spydercon kätevän kokoinen kompaktilinkkari. Näin veistä voi kantaa kärki ylöstai alaspäin ja terä etutai takapuolella. Laadullisesti Byrd-veitset kestäväthyvinkin vertailun hintaluokassaan ja kalliimpiakin vastaan. SPYDERCO DRAGONFLY 89 € + postik. SPYDERCO TENACIOUS JA PERSISTENCE 67 / 62 € + postik. Veitsi on kaikilta osin yhtä sopiva oikea tai vasenkätisille, klipsin saa vaihdettua ylös tai alas ja kummalle puolelle tahansa. Spyderco Delica 4 Lightweight: Suora terä Zytel-kahvalla 95 euroa + posti(ennakko)kulut. ASE-lehdestä Jo vuonna 1990 Spyderco esitteli edelleenkin kaksi suosituimmista linkkareistaan, mallit ”Endura” ja ”Delica”. VG-10 Pituus suljettuna 84 mm, Paino 34 g Ase-lehti • 65. Huippurosterista VG-10 valmistettu. Perinteinen suora teroitus, teroitus lähtee suomalaiseen makuun sopivasti suoraan kahvasta. Terävaihtoehdot ns. Käytännössä kyseessä on sama linkkari kahdessa eri kokoluokassa. Malli on vuosien varrella kehittynyt jo neljänteen sukupolveensa, mutta perusrakenne ja suosio ovat entisellään. Valitse Tenacious tai sen pikkuveli Persistence
Vaalit vuonna 2019 määräävät Suomen kansainvälisen aseman tulevaisuudessa, eikä kyseessä ole ainoastaan neljä seuraavaa vuotta, vaan Suomen valtion olemassaolo. Maa ilman omaa keskuspankkia ja ilman omaa rahaa on ainoastaan vasallivaltiona muiden käskettävissä. Devalvaation etuna voidaan pitää sitä, että oman rahan kansainvälinen kurssi laski ja samalla asuntovelallisten asema parani korkotason laskiessa. 7 vuoden välein. Tänä keväänä on jälleen eduskuntavaalit, joten nyt on aika asettaa arvot järjestykseen ja huomioida tosiasiat, mitkä vallassa olevat puolueet ovat vastuussa nykyisestä talousja turvallisuustilanteesta. Suomi on jälleen tässä asiassa ollut eturivin valtio viedessään kansalaistensa oikeuksia ampuma-aseiden hallussapitoon. Voidaan perustellusti väittää, että Suomi nousi hyvinvointivaltioksi Kekkosen aikana. Poliittisten broilerien määrä oli myös silloin pienempi kuin nykyisin, sillä Kekkonen ei rakentanut ympärilleen suurta hovia, kuten nykypoliitikot. Äänestämällä oikein voit vaikuttaa, äänestämällä kuten aikaisemmin saatat ylläpitää korruptoitunutta poliittista eliittiä! Vuoden 2000 jälkeen syntyneet elävät valitettavasti ainoastaan internetin välityksellä elämäänsä, joten harvat heistä tietävät mitään Suomen elintason noususta II Maailmansodan jälkeen. Suomalaisten aseluvanhaltijoiden tulee ymmärtää, että talous ja turvallisuus ovat uhattuna, joten haluaako aseluvanhaltija lisäksi myös menettää oikeutensa pitää hallussaan luvallisia ampuma-aseita. Suomessa ammattikoulutus takasi työpaikan ja avioliittoja saatettiin solmia suhteellisen nuorena, ilman pelkoa työttömyydestä. Uusi eurooppalainen ”ruskea” ihminen olisi tulosta suunnitelman toteuttamisesta ja Suomi nopeimmin pienenä kansakuntana muuttuisi monirotuiseksi. Suosittelen valveutuneita kansalaisia tutustumaan asioihin ennen vaaleja! talous vai turvallisuus Suomessa totuttiin presidentti Urho Kekkosen aikana luottamaan siihen, että talouden luvut ovat pääosin positiivisia ja lähinnä metsäteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi devalvoitiin n. Asevastainen agenda on ollut jo vuosikymmeniä sosiaalidemokraattien keinovalikoimassa, mutta kansalaisjärjestöt omalta osaltaan ovat pystyneet vaikuttamaan YK:n toimiin siten, että YK on painostanut Euroopan Unionia pakottamaan jäsenvaltioita implementoimaan yhä edelleen kiristyvää aselainsäädäntöä omissa maissaan. EU:n liittovaltiokehitys, sananvapauden rajoitukset, vapaa maahanmuutto Afrikasta ja kansamme etnisen alkuperän tuhoaminen. Vapaan tahdon menettäminen on helppo toimenpide ahneuden alttarille, mutta sen takaisin saaminen on mahdotonta ilman verenvuodatusta. Euron käyttöön ottaminen vuonna 2002 oli suurimpia virheitä, mitä hallituksemme ovat tehneet liittymissopimuksen jälkeen, sillä Euro on estänyt valuutan kelluttamisen ja devalvaation. Työllisyysluvut olivat Suomessa ja Ruotsissa erittäin hyvät, sillä molemmissa maissa vientiteollisuus merkitsi kasvavaa työvoiman tarvetta. Suomen talous on Euroopan Unioniin liittymisen ja virheellisen koulutuspolitiiikan seurauksena jäänyt pahasti velkaiseksi, minkä seurauksena olemme todellisuudessa riskivaltio, ilman vahvaa eläkerahaston kertymää, eli yli 200 miljardin euron määrää. Eläkeläisten leikattu indeksi ja samaan aikaan hyvinvointivaltion palvelujen, kuten terveydenhoito ulkois66 • Ase-lehti. Suomalaisten eläkkeet ovat todellisuudessa vakuutena kansainvälisten keinottelupankkien taseissa näkymättöminä erinä ja ne voidaan ottaa käyttöön siksi, että sijoitusinstrumentteina ne ovat jo ”de facto” suomalaisten ulottumattomissa. Maaseutu pystyttiin pitämään asuttuna ja erityisesti silloinen Maalaisliitto piti huolta suomalaisen talonpojan jaksamisesta. Haluammeko me tälläisen valtion, sillä me kansalaiset kuitenkin muodostamme valtion, sekä maksamalla veroja ylläpidämme myös kansanedustuslaitoksen. Aseoikeus ei kuulu Euroopan Unionin liittovaltion kansalaisten oikeuksiin, sillä se voisi vaarantaa vapaan kansantalouksien ryöstämisen. KURKOLLA ON ASIAA aseoikeuden MenetYs Euroopan Unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat käyvät jatkuvaa sotaa kansallisvaltioita ja niiden kansalaisten oikeuksia vastaan ja siksi myös oikeus ampuma-aseiden omistamiseen halutaan kieltää lainsäädännöllä. Entiset sosialistiset kansantasavallat ovat osoittaneet todellista halua puolustaa kansalaistensa oikeuksia paremmin kuin demokraattisina pidetyt kapitalistista järjestelmää edustaneet valtiot
Kansalaisten turvallisuuden tunne on joutunut hallituksen toimien vuoksi v. Se onnistuu kätevimmin nettisivujemme www.aselehti.fi kautta tai sähköpostilla aselehti@aselehti.fi (otsikkoon “makasiini”). Puhelin: 0405677285 MYYdään Valmet 412 36 ” piippu, erittäin vähän käytetyt 490 e, vaihtokin mahdollista rihlapiipuihin. Asemakasiinissa julkaistaan ASE-lehden tilaajana olevien yksityishenkilöiden kertaluonteisia ilmoituksia ilmaiseksi. Puhelin: 0405677285 Ase-lehti • 67. KURKOLLA ON ASIAA taminen sote-suunnitelman avulla, tulee johtamaan yhteiskunnan yhä kasvavaan eriarvoistumiseen. Lehden vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen toistamiseen. Liian pitkiä ilmoituksia voidaan lyhentää. Älkää käyttäkö tekstiä, jossa on pelkkiä isoja kirjaimia. Muille ilmoituksen hinta on 100 €. Ilmoituksia ei oteta vastaan muissa muodoissa. Kouluissa kantasuomalaisten lapset ovat joutuneet pahoinpitelyjen ja uhkailujen kohteiksi, ilman opettajien pyrkimystä estää tapahtumia millään tavoin. Hallituksemme on poliittisen poliisimme kanssa tukenut Suomen joutumista Ruotsin tavoin jengiväkivallan maaksi, estämällä asioista puhumisen niiden oikeilla nimillä. Ilmoitukset julkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä seuraavassa mahdollisessa ASE-lehdessä. Yritysten ja kauppiaiden ilmoituksia ei julkaista tällä palstalla. Olemmeko me niin mitättömiä ja tyhmiä, että me tulemme äänestämään näitä samoja perinteisiä puolueita, joiden päämäärä on lopettaa suomalainen aseenomistus, myydä suomalaisten maksama infra ulkomaisille sijoitusyhtiöille ja tarjota meidän vaimomme ja tyttäremme vierasta etnistä alkuperää olevien miesten raiskattaviksi. Kurko puheenjohtaja Haluatko myydä, ostaa tai vaihtaa. Suomalaisten työllisyystilanne on ratkaisevasti vaikeutunut ja erityisesti osa nuorista ei työllisty lainkaan koulutusta vastaaviin tehtäviin, sillä nykyisen hallituksen toimet ovat kohdistuneet lähinnä velanottoon, unohtaen nuoret kantasuomalaiset työnhakijat. Ilmoitukseen on liitettävä numerosarja tilaajan viimeksi saaman ASE-lehden osoitelipukkeesta, esimerkiksi 201335. 2015 jatkuvasti järkkymään, sillä maahan laittomasti Dublin-sopimuksen vastaisesti saapuneet rajalla rekisteröimättömät nuoret miehet ovat suorittaneet useita terroristisiksi rikoksiksi luokiteltavia ihmishenkiä vaatineita tekoja. asemakasiini MYYdään Metsästyskiväärit Mauser 6,5x55 50e ja m 91-30 762x53r 50e, pienoiskivääri brno lippaallinen kertatuli erittäin siisti 200e. Erilaiset törkeät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet vuoden 2015 jälkeen, samoin törkeät ryöstöt ja uhkailut. Jos vastaus on kyllä, niin herää samalla kysymys siitä, miksi olemme suostuneet suorittamaan varusmiespalveluksen ja olleet valmiita puolustamaan maatamme mahdollisen vihollisen hyökkäystä vastaan. Puotilan kappelin luona vanhan miehen murhanneet, Otanmäessä keski-ikäisen miehen murhanneet, Turun terrori-iskussa 2017 kaksi naista murhannut sekä samalla 8 murhayritystä tehnyt, Porissa kahdessa eri tapauksessa murhatut naiset, ovat kaikki olleet pakolaisstatuksella Suomessa olevien miesten tekoja. Runo K. Ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimitse. Maahan tunkeutuneet nuoret miehet ovat useissa tapauksissa vierastaistelijoita, sotilaskarkureita tai omissa maissaan etsittyjä rikollisia ja siksi jokaisen on kysyttävä itseltään, haluammeko me tällaisen kehityksen jatkuvan. Olemme ottaneet jälleen mallia Ruotsista, sillä menetetty Ruotsi on pian sisällissodassa ja käydyn sodan seurauksena saamme mahdollisesti pakolaisvyöryn, ehkä tällä kertaa kantaruotsalaisia. Ilmoituksen yhteydessä julkaistusta kuvasta peritään 50 €. Luottamus talouteen on heikko. Oulussa esille tulleet alaikäisiin kohdistuneet törkeät raiskaukset ovat ainoastaan jäävuoren huippu, sillä tekoja tehdään koko Suomen alueella ja vain osa teoista paljastuu. Epäselvissä tapauksissa vahinko on ilmoittajan. Sekaannusten välttämiseksi: ainoastaan se puhelinnumero, joka julkaistaan ilmoituksen yhteydessä. Puoliautomaattihaulikko Browning 2000 erittäin siisti 400e. Ongelma on pakolaisina esiintyvien nuorten miesten laiton maassaolo ja sen seurauksena yleinen turvattomuus. Haluammeko me suomalaiset elää maassamme vähemmistönä, jolloin oikeutemme turvalliseen ja hyvään elämään lopullisesti häviää
Ma-Pe 09-17, La suljettu www.lahdeniemi.fi 35v. VieLä LöyTyy TALVen jäLjiLTA kiinnosTAVAA... (03) 255 7126, fax (03) 260 9685 av. TieTysTi LähDeniemeLTä! Lintu/peurakivääri .243 Win Tikka M76 700,Winchester Super Xkal 12-70 375,S&W mod 586-1 kal .357 Mag, 8 3/8” 600,Valmet-kaksoisluodikko 412 ST kal .30-06 780,Miroku yhdistelmäase 12-70/6,5x55 550,Piettan nallilukkorevoveri STAR kal 44. Maahantuonti ja markkinointi Teiskontie 22, 33540 TAMPERE Puh. ark. uusi 395,S&W m 60 Kal .38 Spl 2” 400,Dan Wesson kal .357 Mag 6” 450,S&W 686, kal .357 Mag 6” ruost 500,S&W m 5906 kal 9mm 550,Perinnekivääri Winchester Cheyenne kal .44-40 800,Huom! Näitä kaikkia aseita on vain yksin kappalein!