Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkantaja SM tiedottaa aSelain MuutokSeSta! PAL.VKO 2019-34 177550-1903 3/2019 • 12,20€ Steyr GB80 nostalgiapistooli AreX reX AlphA kilpakone VictriX laatukivääri
Lausunto tuo pelottavan näkymän tulevaisuuteen. vuosikerta ISSN 0359-6990 PÄÄTOIMITTAJA, EDITOR IN CHIEF Jussi Peltola TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Hanna Tenkula VALOKUVAAJAT Jouni Orava Kari Tuominen-Shemeikka KIRJAJA TUOTEMYYNTI Avoinna ma–pe klo 10.30–17.00 Pateniementie 63, 90800 OULU Puhelin 0400 228 650 Internet www.aselehti.fi Sähköposti tuotemyynti@aselehti.fi ILMOITUSMYYNTI Puhelin 040 776 7627 Sähköposti aselehti@aselehti.fi TILAAJAPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset, huomautukset Avoinna ti–to klo 10.00–16.00 PL 161, 90401 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi TOIMITUS Nahkatehtaankatu 2 90130 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi PAINATUS Rannikon Laatupaino Oy COPYRIGHT Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen ilman toimituksen lupaa on kielletty. Lain muutokseen liittyy kuitenkin huolestuttavia piirteitä. Oikeasti siihen auttaa vain poliisin resurssien määrä ja ennen kaikkea niiden kohdentaminen. Median edustajana luonnollisesti olen kiinnostunut tietämään, mihin faktoihin tai ilmiöihin tämä näkemys perustuu, koska ainakaan mediatietojen perusteella rikollisten sinänsä runsaslukuinen kalusto ei ole reserviläiskivääreitä, vaikka AKM ja jotkut muut sotilasaseet tietenkin reserviläiskivääriä ulkonäöltään muistuttavatkin. Kaupungissa, missä rivejä aloittelin, tosin räjähti juuri ns. Toistaiseksi tätä lausuntoa ei ole mitenkään avattu. Hyvät Lukijat, Näitä rivejä lukiessanne elämme turvallisessa EU:ssa, koska asedirektiivi kaikessa ankaruudessaan on astunut voimaan. Vastaava ilmiö oli kauan sitten taskuaseiden kohdalla, kun niiden lupien saanti käytännössä nollattiin. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio, mikäli ne eivät liity yritysten tai yhteisöjen tiedotustoimintaan. Suomalaisittain aserikoksen merkittävin sanktio on menettää mahdolliset lailliset aseensa, mikä tuskin surettaa sitä, joka muutenkin myy aseensa pimeillä markkinoilla. naulapommi. Pienellä selainhaulla löytyvät parin vuoden sisään tapahtuneet UZI-konepistoolilla ammuskelu Lahdessa ja liivijengiltä takavarikoitu 30 aseen erä, kuvien perusteella pääosin konepistooleita, ei reserviläiskivääreitä. All rights reserved. Lehti ei kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä eikä vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Yksityisten kirjoittajien esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta lehden virallista linjaa. Ainakin periaatteessa, lupakäytäntö sen aikanaan näyttää, ruori kun kääntyy hitaasti. Pääkirjoitus Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkannattaja. Jussi Peltola päätoimittaja ASe-lehti • 3. Toisaalta lehdestä voitte lukea aselain käytännön vaikutuksista, jotka ovat katsantokannasta riippuen joko marginaalisia tai sitten toisaalta viime aikojen oikeusfarssien valossa myös merkittävä riskitekijä oikeusjärjestelmän kuormittumiseen. Vision takana voi olla sekin inhorealismi, että aselain poukkoilu on jo luonut tilanteen, jossa aseiden arvo laillisilla markkinoilla on kautta linjan romahtanut, varsinkin aseilla, joille luvan saaminen hiipuu entisestään. KUSTANTAJA Ase-Lehti Oy 38. Ase-lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen, sekä mm. TILAUSHINNAT 2019 Kestotilaus 59,70 € Pohjoismaihin 59,70 € Vuositilaus 66,70 € Pohjoismaihin 66,70 € Muut maat lentopostina 84,20 € Irtonumerot 12,20 € Lehti ilmestyy vuonna 2019 kuusi kertaa, helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Roistolle toki kelpaa mikä tahansa ase, mutta ei ole mitään syytä uskoa, etteikö sarjatuliaseiden pimeä saatavuus jatku nykyiseen malliin. Taskuaseista poiketen reserviläiskivääreillä on kuitenkin “parempi kilpailija” laittomilla markkinoilla, eli konetuliaseet, ressukivääri on siten vain korvike. Julkaistavat artikkelit on tarkastettu huolellisesti. Pikku sakot kuittaantuvat myyntivoitolla. Ase-lehdellä on oikeus julkaista artikkelit myös sähköisessä muodossa ilman eri korvausta. Keskellä EU:ta; ranskassa, Lyonissa. NRA ry:n ja SAHS ry:n virallinen jäsenlehti. Pahinta visiossa on se, että järjestäytyneen rikollisuuden kasvaminen vain todetaan. TEKSTISISÄLTÖ Lehti vastaanottaa rajoituksetta julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia, kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamaltaan aihealueelta. Mielenkiintoista kyllä ja uutisena positiivisesti, suomen ainutlaatuisesta 84 sentin säännöstä ollaan nyt luopumassa ja eurooppalaiset mitat, eli yli 60 cm ase on kivääri, astuu voimaan. Kysyntä ja tarjonta tapaavat kohdata ja laittomassa tarjonnassa houkuttelee usein parempi hinta varsinkin jos vaihtoehtona ei edes ole laillista kauppaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Mikäli muuta ei ole sovittu, lehdelle toimitetun materiaalin tekijänoikeuden katsotaan siirtyneen Ase-lehdelle. Historia on osoittanut sen, ettei mikään kieltolaki ole toiminut ja vieläpä senkin, että kieltolaki itse asiassa luo markkinoita kysynnälle mittakaavassa, mitä ilman kieltolakia olisi ollut. Ei kai kukaan usko rynkyn lippaiden loppuvan maassamme vain siksi, että ne kiellettiin aseluvan omistajilta. Kaupungissa joka aikoinaan kärsi natsien hirmutöistä, nyt tuhoa tulee aivan toiselta suunnalta. Perusteluina käytettiin korkean poliisiviranomaisen toimesta väitettä: ”Reserviläisten ikäjakaumasta ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta johtuen on odotettavissa, että sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampuma-koulutukseen osallistumisen perusteella myönnettävistä reserviläiskivääreistä päätyy 10-20 vuoden kuluttua suuri osa rikolliseen käyttöön”. Kaikki oikeudet pidätetään
MALINEN CRKT SiWi ...........................................................42 JUSSI PELTOLA Suomessa käytetyt pistimet itsenäisyytemme aikana ............................... 14. Kuva: J. Victrix Lunae kivääri mistään tinkimättä, s. 4 • ASe-lehti 3/2019 Tässä numerossa: Steyr GB kaasua ja jarrua samaan aikaan ..6 VESA TOIVONEN Arex Rex Alpha slovenialainen kilpakone ..14 VESA TOIVONEN IWA Outdoor Classics 2019 ............................18 JUSSI PELTOLA Aselakiasiaa: Aselaki muuttuu tietopaketti aseharrastajille ................................................26 SISÄMINISTERIÖ SEPPO SIVULA Aimpoint Micro S-1 punapistetähtäin haulikkoon .......................28 J. 64 Kansikuva: Vesa Toivonen Arex Rex Alpha slovenialainen kilpakone, s. MALINEN Suomen Asehistoriallisen Seuran kevätkokous ......................................................32 Victrix Lunae kivääri mistään tinkimättä ..34 J. 44 MIKA M. 34. MALINEN Aselakiasiaa: Patruunoiden yhteistilaus oli laillinen ......56 MIKKO NISKASAARI Pääkirjoitus ..........................................................3 Kolumni; Kurkolla on asiaa ........................... Lapua Naturalis 5,7 toimiva pikkunatu kaliiperissa .222 Rem .......................................52 J. Malinen
www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 27.4.2014 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2013 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto Pääsyliput 10 €. Mag. 3 RD uusi .........................980,Tikka T3 RH .308 Win. 17 Aseja militariamessut la 3.8.2019 klo 10-17 Kouvolassa Kasarminmäellä Viipurintien markkinoiden yhteydessä, s. Pääsyliput: aikuiset 8€, sotaveteraanit JA LOTAT ilmaiseksi, lapset alle 12 v. 28” uusi ........................630,Optima 12/76 vs. Hotelli Ellivuori, Sastamala, s. Järjestäjä asekerho 93 Asealan erikoisliike, Somero 040 546 7770 reijo.mastergun@gmail.com Yhteydenotot s-postiin tai tekstiviestillä Baikal Sever yhdistelmä 20/76-22 LR uusi ..................................450,Baikal tuplaluodikko .30-06 uusi ...................................................475,EGE Silah Super Mag. 12/76 pump. 28” uusi ................................................620,Remington 870 Express Mag. uusi .................................................500,Tikka T3 9.3 x 62 Lite N/S-SS synt.tuk. vanhempien mukana ilmaiseksi. ampumaton, kumikahvalla .............................450,Sabatti Falcon 12/76 vs. Lite Gamo Stainless 3 RD uusi ...............960,Tikka T3 Hunter .222 Rem. Suomen Asehistoriallinen Seura. Aitoon Paulow-tyyliin se jättää kylmäksi vain sen sivuilla syntyvät vainajat. 12/89 p-aut. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, SAL-Mustaruutijaosto, poliisi. 28” vs. lähes ampumaton, 2 x lipas, pistin ...........700,WWW. klo 10.00-16.00 historiallisessa Hamina Bastionissa. 58 Perinteiset historiallisten aseiden ampumakilpailut su 4.8.2019 klo 11.30 alkaen Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. • myyjiä koko Suomesta • aseita varusteineen keräilyyn ja käyttöön • puukkoja, asuja, kirjoja, ym. Hunter puutuk. 24” vs. sin. Hamina Bastion GUNSHOW 2014 lauantaina 17.5. s. ASe-lehti • 5 Tapahtumakalenteri GunShow 2019 7.-8.9. Järj. 55 Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. uusi ............530,Rossi .357 4” sin. uusi ..........450,Heckler & Koch USP Stainless 9 mm uusi ...................................680,Heckler & Koch USP .40 S&W uusi ..............................................620,Mossberg Model 9200 p-aut. uusi .................................920,Tikka pumppu 12/76 28” vs. synt.tuk. SS synt.tuk. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. 28” Steel Proof, uusi .............................650,Sabatti yhdistelmäase 20/76-222 Rem. 28” uusi.............................................................380,Rizzini Hombra 12/76 vs. ASELEHTI .FI. 3 RD uusi ......................920,Tikka T3 .338 Win.Mag. 3 RD uusi ...............920,Tikka T3 .338 Win. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta. 12/76 vs. 4 RD uusi ..........................................750,Valmet 312, 50 vuotis juhlamalli 12/70-28” käytetty, hyvä ..........480,VZ7.62 x 39, p-aut. Päänäyttely: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Muut näyttelyt: Kilpailu-aseita kilpailutauluineen linkkuveitsiä, taittopuukkoja ja tynnyripuukkoja www.wsoy.fi www.johnnykniga.fi Seitsemäs Jesse Hackman -romaani pursuaa jännitystä, toimintaa ja iskevää huumoria. uusi ...............................880,Sabatti yhdistelmäase 12/76-6.5 x 55 uusi ..................................920,Sabatti yhdistelmäase 12/76-308 Win
Vuoteen 1972 mennessä oli valmiina uusi pistooli, josta käytettiin nimeä ”Pistole 18”, lyhyesti Pi 18, missä luku viittaa lippaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suureen 18 patruunan kapasiteettiin. Patentin US 3,886,844 piirustus (vuodelta 1972) kertoo olennaisen toimintaperiaatteesta. Kivääripuolella kehitystyön tuloksena oli Steyr AUG (”Armee Universal Gewehr”) / Itävallan Bundesheerin Sturmgewehr 77, joka suurelta osin muovista tehtynä, bullpup-tyyppisenä ja optisella tähtäimellä varustettuna oli jotain vallankumouksellista. Tulppa 16 olisi tarvittaessa voitu vaihtaa ohivuodon mahdollistavalla versiolla luistin riittävän perääntymisen takaamiseksi. Sen sijaan tätä rakennetta käytettiin Rogak P-18 piraattiokopiossa! Sinällään jo tämä oli patenttirikkomus. Jostain syystä Steyr ei soveltanut uuteen pistooliinsa AUG:n tyylisiä muovirakenteita, vaan turvautui prässättyyn peltirunkoon ja rasitetuissa kohdissa koneistettuihin teräsosiin. Kaasureiät ovat piipun etupäässä, kuten lopputuotteessakin. Sen sijaan tätä rakennetta käytettiin Rogak P-18 piraattikopiossa! Sinällään jo tämä oli patenttiToisinaan asekirjoittajallekin tulee vastaan aseita, joihin on oma historiallinen liitos ja Tamarms 2019 -messuilla raumalaisen Aseliike Gun Shop Jorma Heinosen pöydällä tavattu itävaltalainen Steyr GB –pistooli on sellainen. Patentin US 4,010,673 piirustuksen (vuodelta 1975) periaatetta eli piipun peräpään reikiä (17) ja niistä rengaskammioon johtavia uria (20) ei otettu lopputuotteessa käyttöön. TeKSTI JA KUVAT: VeSA ToIVoNeN STEYR GB – KAASUA JA JARRUA SAMAAN AIKAAN Patentin US 3,886,844 piirustus (vuodelta 1972) kertoo olennaisen toimintaperiaatteesta. Pistoolien osalta Steyrin väki tutustui aiempiin kehitelmiin ja löysi VG 1-5:n ja sen toimintaperiaatteen. Patentin US 4,010,673 piirustuksen (vuodelta 1975) periaatetta eli piipun peräpään reikiä (17) ja niistä rengaskammioon johtavia uria (20) ei otettu lopputuotteessa käyttöön. Näin luistin perääntymisnopeus hidastuu sellaiselle tasolle, että ulosvetovaiheessa oleva hylsy ei repeä. Ensimmäinen yhdeksänmilliseni oli klassinen FN High Power, mutta jo toinen oli Steyr GB, joka tuolloin 80-luvun alussa oli uusinta uutta asetekniikan saralla, nythän se on jo historiallinen keräilykappale. Kaasureiät ovat piipun etupäässä, kuten lopputuotteessakin. Ikävä kyllä Steyr itse kytki uuden pistoolin myymisen samaan nippuun tehtaan varastossa makaavien viiden tuhannen Steyr Mpi 69 –konepistoolin kanssa, joita Bundesheer ei ollut suostunut ostamaan, vaikAseen historia alkaa 60-luvun lopussa, jolloin SteyrDaimler-Puch AG:lle työskennellyt DI Hannes Kepplinger työtovereineen kehitti uuden itselataavan pistoolin. Toimintaperiaate tunnetaan kaasuhidastetun massasulun nimellä eli korkeapaineisia ruutikaasuja vuodatetaan piipussa olevien reikien kautta sitä ympäröivän luistiin kiinnitetyn putken sisälle ja tämä kaasu puristuu putken etupään tulpan ja kiinteän piipun ulkopintaan koneistetun tiivistysvyön väliin jäävään rengasmaiseen tilaan, käytännössä kaasukammioon, patenttiteksteissä korrektimmin ”rengaskammioon”. Alun perin oli myös tarkoitus, että kammion etupään sulkevia tulppia olisi ollut myös ohivuotorei´illä varustettuna todella löysiä patruunoita varten, mutta tätä ei toteutettu. Tulppa 16 olisi tarvittaessa voitu vaihtaa ohivuodon mahdollistavalla versiolla luistin riittävän perääntymisen takaamiseksi. Jo Gustloff sovelsi periaatetta myös pistooleihin, mutta niitä ehdittiin ennen II MS loppua tehdä vain viisi kappaletta, eikä tiettävästi yhtään ole enää olemassa, ei edes kuvaa. Uuden pistoolimallin rakenteille haettiin kahtakin amerikkalaista patenttia: US 3,886,844 koskee itse sulkuperiaatetta, US 4,010,673:ssa piipun kaasureiät on sijoitettu sen peräpäähän, mutta tätä rakennetta ei lopulta käytetty Steyrin aseissa. Steyrin tuolloisen sotilasasekehittelyn takana oli Itävallan armeijan halu vaihtaa sekalainen ylijäämäaseisiin perustuva kalustonsa uudempiin. Sen toimintaperiaate oli sama kuin saksalaisen GustloffWerken yhtiön pääkonstruktööri Karl Barnitzken II MS loppuvaiheessa kehittämässä Volksgewehr (”kansankivääri”) 1-5:ssä. rikkomus. Järjestelmän nerokkuus on siinä, että se on itsesäätyvä: kovemmilla patruunoilla kammioon päätyy enemmän ja kovempipaineisempaa kaasua ja luistin nopeus hidastuu, löysillä patruunoilla luisti pääsee perääntymään helpommin. 6 • ASe-lehti
Alun perin oli myös tarkoitus, että kammion etupään sulkevia tulppia olisi ollut myös ohivuotorei´illä varustettuna todella löysiä patruunoita varten, mutta tätä ei toteutettu. Pistoolien osalta Steyrin väki tutustui aiempiin kehitelmiin ja löysi VG 1-5:n ja sen toimintaperiaatteen. Kaasureiät ovat piipun etupäässä, kuten lopputuotteessakin. Vuoteen 1972 mennessä oli valmiina uusi pistooli, josta käytettiin nimeä ”Pistole 18”, lyhyesti Pi 18, missä luku viittaa lippaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suureen 18 patruunan kapasiteettiin. Ikävä kyllä Steyr itse kytki uuden pistoolin myymisen samaan nippuun tehtaan varastossa makaavien viiden tuhannen Steyr Mpi 69 –konepistoolin kanssa, joita Bundesheer ei ollut suostunut ostamaan, vaikAseen historia alkaa 60-luvun lopussa, jolloin SteyrDaimler-Puch AG:lle työskennellyt DI Hannes Kepplinger työtovereineen kehitti uuden itselataavan pistoolin. Sen toimintaperiaate oli sama kuin saksalaisen GustloffWerken yhtiön pääkonstruktööri Karl Barnitzken II MS loppuvaiheessa kehittämässä Volksgewehr (”kansankivääri”) 1-5:ssä. Näin luistin perääntymisnopeus hidastuu sellaiselle tasolle, että ulosvetovaiheessa oleva hylsy ei repeä. Tulppa 16 olisi tarvittaessa voitu vaihtaa ohivuodon mahdollistavalla versiolla luistin riittävän perääntymisen takaamiseksi. Kivääripuolella kehitystyön tuloksena oli Steyr AUG (”Armee Universal Gewehr”) / Itävallan Bundesheerin Sturmgewehr 77, joka suurelta osin muovista tehtynä, bullpup-tyyppisenä ja optisella tähtäimellä varustettuna oli jotain vallankumouksellista. Patentin US 4,010,673 piirustuksen (vuodelta 1975) periaatetta eli piipun peräpään reikiä (17) ja niistä rengaskammioon johtavia uria (20) ei otettu lopputuotteessa käyttöön. Sen sijaan tätä rakennetta käytettiin Rogak P-18 piraattiokopiossa! Sinällään jo tämä oli patenttirikkomus. Järjestelmän nerokkuus on siinä, että se on itsesäätyvä: kovemmilla patruunoilla kammioon päätyy enemmän ja kovempipaineisempaa kaasua ja luistin nopeus hidastuu, löysillä patruunoilla luisti pääsee perääntymään helpommin. TeKSTI JA KUVAT: VeSA ToIVoNeN STEYR GB – KAASUA JA JARRUA SAMAAN AIKAAN Patentin US 3,886,844 piirustus (vuodelta 1972) kertoo olennaisen toimintaperiaatteesta. Sen sijaan tätä rakennetta käytettiin Rogak P-18 piraattikopiossa! Sinällään jo tämä oli patenttiToisinaan asekirjoittajallekin tulee vastaan aseita, joihin on oma historiallinen liitos ja Tamarms 2019 -messuilla raumalaisen Aseliike Gun Shop Jorma Heinosen pöydällä tavattu itävaltalainen Steyr GB –pistooli on sellainen. Uuden pistoolimallin rakenteille haettiin kahtakin amerikkalaista patenttia: US 3,886,844 koskee itse sulkuperiaatetta, US 4,010,673:ssa piipun kaasureiät on sijoitettu sen peräpäähän, mutta tätä rakennetta ei lopulta käytetty Steyrin aseissa. Kaasureiät ovat piipun etupäässä, kuten lopputuotteessakin. Steyrin tuolloisen sotilasasekehittelyn takana oli Itävallan armeijan halu vaihtaa sekalainen ylijäämäaseisiin perustuva kalustonsa uudempiin. rikkomus. Patentin US 3,886,844 piirustus (vuodelta 1972) kertoo olennaisen toimintaperiaatteesta. Jostain syystä Steyr ei soveltanut uuteen pistooliinsa AUG:n tyylisiä muovirakenteita, vaan turvautui prässättyyn peltirunkoon ja rasitetuissa kohdissa koneistettuihin teräsosiin. Jo Gustloff sovelsi periaatetta myös pistooleihin, mutta niitä ehdittiin ennen II MS loppua tehdä vain viisi kappaletta, eikä tiettävästi yhtään ole enää olemassa, ei edes kuvaa. Toimintaperiaate tunnetaan kaasuhidastetun massasulun nimellä eli korkeapaineisia ruutikaasuja vuodatetaan piipussa olevien reikien kautta sitä ympäröivän luistiin kiinnitetyn putken sisälle ja tämä kaasu puristuu putken etupään tulpan ja kiinteän piipun ulkopintaan koneistetun tiivistysvyön väliin jäävään rengasmaiseen tilaan, käytännössä kaasukammioon, patenttiteksteissä korrektimmin ”rengaskammioon”. ASe-lehti • 7. Ensimmäinen yhdeksänmilliseni oli klassinen FN High Power, mutta jo toinen oli Steyr GB, joka tuolloin 80-luvun alussa oli uusinta uutta asetekniikan saralla, nythän se on jo historiallinen keräilykappale. Patentin US 4,010,673 piirustuksen (vuodelta 1975) periaatetta eli piipun peräpään reikiä (17) ja niistä rengaskammioon johtavia uria (20) ei otettu lopputuotteessa käyttöön. Tulppa 16 olisi tarvittaessa voitu vaihtaa ohivuodon mahdollistavalla versiolla luistin riittävän perääntymisen takaamiseksi
Rogak ehti USA:n markkinoille ennen Steyriä, minkä vuoksi siellä on levinnyt väärä käsitys, että Steyr myöhemmin paranteli konstruktiotaan P-18:n pohjalta, asia kun oli juurikin päinvastoin. GB:n räjäytyskuva ohjekirjasesta näyttää rakenteen yksikertaisuuden. Aikanaan jotkut moittivat GB:tä isoksi, nykyaikainen H&K Expert on isompi, eikä moitteita silti kuulu. Bufferista huolimatta aseesta tuli itse itsensä nopeasti tuhoava. 80-luvulla kysymys olikin enemmän siitä, että GB oli jotain aivan uutta ja erilaista kuin vaikkapa tuolloiset FN HP tai S&W 59. Lisäksi hän yksinkertaisti rakennetta, käytännössä huononsi, mm. 8 • ASe-lehti. Piirustukset eivät kuitenkaan kerro miten haluttuun lopputulokseen päästään, joten Rogak sovelsi niitä oman vähäisen aseteknisen ymmärryksensä mukaan. Kenttäpurettu GB; huomaa piipun kromattu etupää, joka on ruutikaasujen mustaama. Lopputulos kantoi nimeä L.e.S. Rogakin pääosat tehtiin tuolloin vielä asemateriaalina uudesta ruostumattomasta teräksestä ja vieläpä huonolaatuisina tarkkuusvaluina, jolloin ongelmia tuli mm. Hätäratkaisuna aseessa käytettiin teräs-/fiiberilevypakkaa bufferina vaimentamassa luistin pysäytysiskua. Koeaseet Steyr GB ja H&K USP Expert. Ase olikin täysin laiton piraattikopio Steyristä ja Steyr kait kävi oikeuttakin Rogakia vastaan. Viimeisimmissä versioissa lopputulos oli kaasujärjestelmän liian suurien välysten takia lähes puhdas massasulku ja luisti sai liian kovaa kyytiä. Seuraava isku tuli, kun Steyrin USA:n maahantuojana toiminut Les Rogak sai jollain ei ehkä ihan päivänvaloa kestävällä tavalla haltuunsa Pi 18:n valmistuspiirustussarjan. Lisäksi viimeistely oli mallia ”polvien välissä”. Kaikkiaan aseita tehtiin vuoteen 1981 mennessä (lähteistä riippuen 600...1000...2300 kappaletta ennen Rogakin lopullista konkurssia. Steyrin maineen USA:n markkinoilla pilannut piraattikopio L.E.S. Ase saikin liikanimen ”Jammatic” eli ”Jumimaatti”. kaivaen. (Law enforcement Systems, Inc.) Rogak P-18. Steyrin epäonneksi heidän pistoolinsa oli juuri tulossa siviilimarkkinoille ja niinpä se saikin täysin uuden nimen Steyr GB (myös nimeä GB-80 Kaikista maailman paikoista Riihimäellä poliisin asehuutokaupassa 29.01.2018 oli myynnissä myös Rogak P-18! Minnehän päätyi. ka antoikin impulssin niiden suunnittelulle ja valmistukselle. runko) kanssa. Steyr vetäytyi kuoreensa, eikä asetta tarjottu siviilimarkkinoillekaan. Kaiken huippu oli, että kun liian nopeasti perääntyvä luisti veti ulosvetäjän kynnen hylsyjen kannoista läpi, kynsi hiottiin pois! Ammuttaessa hylsyt toki vieläkin poistuivat piipussa olevan jäännöskaasunpaineen vaikutuksesta, mutta ampumatta vain meisselillä tms. kaasujärjestelmän, lippaan kiinnityksen ja purkamismenettelyn osalta. valuvikojen, väljien toleranssien ja samankovuisten pintojen leikkaantumisen (luisti vs. Lopputuloksena oli vain ampumakelvottomia keräilykappaleita ja ikuisiksi ajoiksi pilattu maine. Kumpikaan kauppa ei toteutunut. Rogak P-18; kuvastakin näkee (luistin etupää ja sen tulpan sovitus), että viimeistely on ”sinne päin”
Kumpikaan kauppa ei toteutunut. (Law enforcement Systems, Inc.) Rogak P-18. Lisäksi viimeistely oli mallia ”polvien välissä”. Piirustukset eivät kuitenkaan kerro miten haluttuun lopputulokseen päästään, joten Rogak sovelsi niitä oman vähäisen aseteknisen ymmärryksensä mukaan. Koeaseet Steyr GB ja H&K USP Expert. Steyrin maineen USA:n markkinoilla pilannut piraattikopio L.E.S. Rogak ehti USA:n markkinoille ennen Steyriä, minkä vuoksi siellä on levinnyt väärä käsitys, että Steyr myöhemmin paranteli konstruktiotaan P-18:n pohjalta, asia kun oli juurikin päinvastoin. Hätäratkaisuna aseessa käytettiin teräs-/fiiberilevypakkaa bufferina vaimentamassa luistin pysäytysiskua. Viimeisimmissä versioissa lopputulos oli kaasujärjestelmän liian suurien välysten takia lähes puhdas massasulku ja luisti sai liian kovaa kyytiä. Lopputuloksena oli vain ampumakelvottomia keräilykappaleita ja ikuisiksi ajoiksi pilattu maine. ka antoikin impulssin niiden suunnittelulle ja valmistukselle. Lopputulos kantoi nimeä L.e.S. Kaiken huippu oli, että kun liian nopeasti perääntyvä luisti veti ulosvetäjän kynnen hylsyjen kannoista läpi, kynsi hiottiin pois! Ammuttaessa hylsyt toki vieläkin poistuivat piipussa olevan jäännöskaasunpaineen vaikutuksesta, mutta ampumatta vain meisselillä tms. Rogakin pääosat tehtiin tuolloin vielä asemateriaalina uudesta ruostumattomasta teräksestä ja vieläpä huonolaatuisina tarkkuusvaluina, jolloin ongelmia tuli mm. Ase olikin täysin laiton piraattikopio Steyristä ja Steyr kait kävi oikeuttakin Rogakia vastaan. Ase saikin liikanimen ”Jammatic” eli ”Jumimaatti”. ASe-lehti • 9. Steyrin epäonneksi heidän pistoolinsa oli juuri tulossa siviilimarkkinoille ja niinpä se saikin täysin uuden nimen Steyr GB (myös nimeä GB-80 Kaikista maailman paikoista Riihimäellä poliisin asehuutokaupassa 29.01.2018 oli myynnissä myös Rogak P-18! Minnehän päätyi. Aikanaan jotkut moittivat GB:tä isoksi, nykyaikainen H&K Expert on isompi, eikä moitteita silti kuulu. Steyr vetäytyi kuoreensa, eikä asetta tarjottu siviilimarkkinoillekaan. Kaikkiaan aseita tehtiin vuoteen 1981 mennessä (lähteistä riippuen 600...1000...2300 kappaletta ennen Rogakin lopullista konkurssia. GB:n räjäytyskuva ohjekirjasesta näyttää rakenteen yksikertaisuuden. runko) kanssa. Lisäksi hän yksinkertaisti rakennetta, käytännössä huononsi, mm. kaasujärjestelmän, lippaan kiinnityksen ja purkamismenettelyn osalta. kaivaen. Rogak P-18; kuvastakin näkee (luistin etupää ja sen tulpan sovitus), että viimeistely on ”sinne päin”. valuvikojen, väljien toleranssien ja samankovuisten pintojen leikkaantumisen (luisti vs. Bufferista huolimatta aseesta tuli itse itsensä nopeasti tuhoava. Kenttäpurettu GB; huomaa piipun kromattu etupää, joka on ruutikaasujen mustaama. Seuraava isku tuli, kun Steyrin USA:n maahantuojana toiminut Les Rogak sai jollain ei ehkä ihan päivänvaloa kestävällä tavalla haltuunsa Pi 18:n valmistuspiirustussarjan. 80-luvulla kysymys olikin enemmän siitä, että GB oli jotain aivan uutta ja erilaista kuin vaikkapa tuolloiset FN HP tai S&W 59
Muutamia pieniä palvelusasekauppojakin saatiin ja jopa kommunistiseen DDR:ään hankittiin sata asetta välikäsien kautta. Vuonna 1984 Steyr osallistui GB:llä Yhdysvaltain armeijan pistoolitesteihin, ”Joint Services Small Arms Program”, joissa se pärjäsi hyvin, mutta tuli lopulta Beretta 92SB-F:n (myöhemmin 92F) syrjäyttämäksi, Beretta kun vastasi paremmin vaatimusspesifikaation pakollisiin ”shall”-vaatimuksiin. Viimeistelyltään luisti ja sen tulppa ovat todella siistejä: luistin sivupinnat on hiottu, muut pinnat lasikuulapuhallettu himmeiksi ennen mustausta. Huomaa luistin palautusjousi, jonka etupää lukitsee tulpan kiertymistä vastaan. Valonlähteenä toimivan tritiumin puoliintumisaika kun on kymmenisen vuotta niin 30+ vuoden jälkeen valoa on jäljellä enää hyvin vähän. GB:ssä siis ei ole varsinaista varmistinta lainkaan, vaan vipu palaa aina jousivoimalla yläasentoonsa ja ase on jälleen valmis viritettäväksi yksitoimista laukaisua varten tai kaksitoimiseen laukaisuun. Jälkikäteen arvioiden Steyr luovutti juuri maaliviivalla. Hän suunnitteli uuden pistoolin, joka 1983 hyväksyttiin Bundesheerin käyttöön nimellä Pistole 80 meille ase on tutumpi nimellä Glock 17 ja loppuhan on asehistoriaa. Kaksitoimisen laukaisukoneiston erikoisuus on, että ulkopuolisen iskuvasaran jousina on kaksi on sen akselilla olevaa hakaneulajousta. Piippu on 136 mm pitkä ja sen rihlaus on polygonaalinen, vailla rihlauria tai –harjoja. Liipaisimen liike välitetään rungon takaosan laukaisukoneistolle lipaskuilun oikeaa reunaa kulkevan vivun avulla, joka samalla toimii sulkuvarmistimena. Vipua alas painettaessa se salpaa iskurinpiikin ja tulee vasaran tielle. Kaiken kaikkiaankaan aseita ei valmistettu kuin noin 20 000 kpl ja niinpä GB:stä onkin pikku 10 • ASe-lehti. Kaasujärjestelmän pääosat, luistin tulppa ja rei´itetty piippu. GB on omalla tavallaan tyylikäs, vailla teräviä kulmia. Luistin palautusjousi on koottu karalleen yhdeksi paketiksi, osien hukkumisvaaraa ei ole. Polygonaalipiippu on ainakin helppo pitää puhtaana, mutta lyijyluodeille se ei oikein sovi, lyijyttyminen tuppaa olemaan ongelma, minkä olen kokenut itsekin. Siinä on kaksi kaasuntiivistysuraa estämässä kaasun vuotoa taaksepäin. Lisävarusteena aseeseen myytiin myös tulppaa, johon oli integroitu pitkähkö huuliharppumallinen suujarru. Luistin päällä ovat aseen tähtäimet, joista jyvä on samaa kappaletta, hahlo lohenpyrstöön asennettu. Kootussa aseessa luistin palautusjousipaketin etupää työntyy hiukan tulpan alareunan sisälle ja estää tulpan avautumisen vahingossa. Piippu on täysin symmetrinen eli siinä ei ole ulosvetäjän koloa peräpäässään, mikä helpottaa valmistusta, erityistä asemointia ei tarvita. Ainoastaan kahvarungon sisältä, sen takareunasta sauman löytää, jos tietää mitä etsiä. Samoihin aikoihin Steyr GB:tä alettiin lopultakin myydä myös siviilimarkkinoille. Luistin (vain) vasemmassa takakyljessä on isokoinen vireenpoistovipu. Tässä vaiheessa Steyriltä alkoi usko loppua USA:n markkoilla: yhdeksänmillisten pistoolien valtakausi oli vasta alkamassa, GB ei istunut oikein minkään tuolloisen kilpa-ammunnan lajin sääntöihin ja lisäksi aseen hintaa olisi pitänyt nostaa tasolle, jota tehdas (turhaan) piti kilpailukyvyttömänä. Runko on aseen erikoisuus, sillä se on TIG-hitsattu kokoon kahdesta teräspeltipuolikkaasta, jotka on valmistettu muottiin prässäämällä. Luisti on umpiteräsaihiosta kauttaaltaan koneistettu eli tässä ei ole tingitty vanhan ajan laadusta. Ase toimitettiin näiden varusteiden kera, rassin pesuripää puuttuu tästä setistä. Laukaisuvastus on yksitoimisena noin 2,2 kg ja kaksitoimisena 7,5 kg. Rungon ulkopinnan päälle on vedetty musta ryppymaali, joten pinnan tasoon hiottua saumaa ei kyllä erota. RAKENTEESTA GB:n pääosat ovat luisti ja sen suukappale, luistin palautinjousipaketti, runko/ piippu, ja lipas. Turhautuneena Steyer päättikin lopettaa GB:n valmistuksen ja 25.11.1988 tehtaalta toimitettiin viimeiset aseet Yhdysvaltoihin. Steyrissä tätä vaaraa ei siis ole. Berettasta tulikin USA:n armeijan uusi M9-palveluspistooli, osin juuri teknisin perustein, mutta osin myös siksi, että Beretta osasi poliittisen pelin ja perusti M9:iä valmistavan tehtaan Marylandin osavaltioon. Yksitoiminen laukaisu on yllättävän hyvä, vailla rahinoita. Luisti on kokonaan koneistettua terästä; hylsynpoistoaukko on niin pieni, että ladattu patruuna juuri ja juuri mahtuu tulemaan ulos asetta käsin tyhjennettäessä, ammuttaessa hylsy poistuu ongelmitta. Tästä on se seuraus, että useimmista muista pistooleista poiketen kahvan takaosa on tyhjää täynnä. Piipun kiinnityskohtana rungossa on liipaisimen yläpuolelle hitsattu tunneli, johon on koneistettu piipun kiinnityskierre. Vyön etureunassa on kaksi porausta, joista ruutikaasu pääsee työntymään kaasukammioon. Kisan voitti StG 77:ssä käytössä olleiden pistinten (!) valmistaja, asesuunnittelijana täysi noviisi Gaston Glock. hiljaa tulossa keräilykappale, etenkin kun se toimintaperiaatteensa takia on täysin ainutlaatuinen. on käytetty), missä GB viittaa saksankieliseen sanaan ”Gasbremse” eli ”kaasujarru”. Rungon peräpää ylhäältä: luistin salpa ja laukaisukoneisto näkyvät hyvin. perinteinen, se ei vaadi osittaistakaan luistin Kaasujärjestelmä sulkuasennossaan, jolloin tulppa ja piipun paksunnos muodostavat kaasusylinterin. Luistin etupään sulkee teräksestä koneistettu tulppa, joka kiinnittyy paikalleen kolmihampaisella bajonettiliitoksella. Myös englanninkielistä versiota ”Gas Blowback” eli ”kaasumassasulku” on käytetty aseen nimenä. Piipun peräpäässä on kiinnitystä varten avainväli ja sen edessä lieriöpinta, joka piipun keskivaiheilla kasvaa kaasujärjestelmän tiivistyskohtana toimivaksi vyöksi. Varsinainen isku tuli kotikentällä Itävallassa, kun vuonna 1982 alkoivat testit uuden palveluspistoolin saamiseksi Bundesheerille. Itse iskurinpiikki on muodoltaan kartio, ilman monille iskureille tyypillistä jyrkkää olkapäätä, josta ohut kärki helposti katkeaa ajan mittaan. Piipun etupää laajenee lopuksi lyhyeksi lieriöksi, jolloin lopputulos on, että muutaman millin perääntymisen jälkeen tässä vaiheessa jo täysin ylimääräinen ruutikaasu alkaa vuotamaan luistin sulkukappaleen ja piipun välisestä raosta ulos. Kaksitoiminen laukaisu on ns. Tähtäinkuva on erittäin selkeä ja hämäräammuntaa varten hahlonuran kummallakin puolella ja jyvässä on valkoiset pyörylät, jotka aikoinaan olivat itsevalaisevat
Siinä on kaksi kaasuntiivistysuraa estämässä kaasun vuotoa taaksepäin. Ase toimitettiin näiden varusteiden kera, rassin pesuripää puuttuu tästä setistä. hiljaa tulossa keräilykappale, etenkin kun se toimintaperiaatteensa takia on täysin ainutlaatuinen. Samoihin aikoihin Steyr GB:tä alettiin lopultakin myydä myös siviilimarkkinoille. Lisävarusteena aseeseen myytiin myös tulppaa, johon oli integroitu pitkähkö huuliharppumallinen suujarru. Liipaisimen liike välitetään rungon takaosan laukaisukoneistolle lipaskuilun oikeaa reunaa kulkevan vivun avulla, joka samalla toimii sulkuvarmistimena. Rungon ulkopinnan päälle on vedetty musta ryppymaali, joten pinnan tasoon hiottua saumaa ei kyllä erota. Luistin palautusjousi on koottu karalleen yhdeksi paketiksi, osien hukkumisvaaraa ei ole. Valonlähteenä toimivan tritiumin puoliintumisaika kun on kymmenisen vuotta niin 30+ vuoden jälkeen valoa on jäljellä enää hyvin vähän. on käytetty), missä GB viittaa saksankieliseen sanaan ”Gasbremse” eli ”kaasujarru”. Piipun etupää laajenee lopuksi lyhyeksi lieriöksi, jolloin lopputulos on, että muutaman millin perääntymisen jälkeen tässä vaiheessa jo täysin ylimääräinen ruutikaasu alkaa vuotamaan luistin sulkukappaleen ja piipun välisestä raosta ulos. GB on omalla tavallaan tyylikäs, vailla teräviä kulmia. Myös englanninkielistä versiota ”Gas Blowback” eli ”kaasumassasulku” on käytetty aseen nimenä. Itse iskurinpiikki on muodoltaan kartio, ilman monille iskureille tyypillistä jyrkkää olkapäätä, josta ohut kärki helposti katkeaa ajan mittaan. Tästä on se seuraus, että useimmista muista pistooleista poiketen kahvan takaosa on tyhjää täynnä. Muutamia pieniä palvelusasekauppojakin saatiin ja jopa kommunistiseen DDR:ään hankittiin sata asetta välikäsien kautta. Vuonna 1984 Steyr osallistui GB:llä Yhdysvaltain armeijan pistoolitesteihin, ”Joint Services Small Arms Program”, joissa se pärjäsi hyvin, mutta tuli lopulta Beretta 92SB-F:n (myöhemmin 92F) syrjäyttämäksi, Beretta kun vastasi paremmin vaatimusspesifikaation pakollisiin ”shall”-vaatimuksiin. Polygonaalipiippu on ainakin helppo pitää puhtaana, mutta lyijyluodeille se ei oikein sovi, lyijyttyminen tuppaa olemaan ongelma, minkä olen kokenut itsekin. RAKENTEESTA GB:n pääosat ovat luisti ja sen suukappale, luistin palautinjousipaketti, runko/ piippu, ja lipas. Luistin päällä ovat aseen tähtäimet, joista jyvä on samaa kappaletta, hahlo lohenpyrstöön asennettu. Kaksitoimisen laukaisukoneiston erikoisuus on, että ulkopuolisen iskuvasaran jousina on kaksi on sen akselilla olevaa hakaneulajousta. Tässä vaiheessa Steyriltä alkoi usko loppua USA:n markkoilla: yhdeksänmillisten pistoolien valtakausi oli vasta alkamassa, GB ei istunut oikein minkään tuolloisen kilpa-ammunnan lajin sääntöihin ja lisäksi aseen hintaa olisi pitänyt nostaa tasolle, jota tehdas (turhaan) piti kilpailukyvyttömänä. Piippu on 136 mm pitkä ja sen rihlaus on polygonaalinen, vailla rihlauria tai –harjoja. Jälkikäteen arvioiden Steyr luovutti juuri maaliviivalla. Luistin (vain) vasemmassa takakyljessä on isokoinen vireenpoistovipu. Steyrissä tätä vaaraa ei siis ole. Berettasta tulikin USA:n armeijan uusi M9-palveluspistooli, osin juuri teknisin perustein, mutta osin myös siksi, että Beretta osasi poliittisen pelin ja perusti M9:iä valmistavan tehtaan Marylandin osavaltioon. Kootussa aseessa luistin palautusjousipaketin etupää työntyy hiukan tulpan alareunan sisälle ja estää tulpan avautumisen vahingossa. Varsinainen isku tuli kotikentällä Itävallassa, kun vuonna 1982 alkoivat testit uuden palveluspistoolin saamiseksi Bundesheerille. Turhautuneena Steyer päättikin lopettaa GB:n valmistuksen ja 25.11.1988 tehtaalta toimitettiin viimeiset aseet Yhdysvaltoihin. Piipun kiinnityskohtana rungossa on liipaisimen yläpuolelle hitsattu tunneli, johon on koneistettu piipun kiinnityskierre. Kaiken kaikkiaankaan aseita ei valmistettu kuin noin 20 000 kpl ja niinpä GB:stä onkin pikku ASe-lehti • 11. perinteinen, se ei vaadi osittaistakaan luistin Kaasujärjestelmä sulkuasennossaan, jolloin tulppa ja piipun paksunnos muodostavat kaasusylinterin. Rungon peräpää ylhäältä: luistin salpa ja laukaisukoneisto näkyvät hyvin. GB:ssä siis ei ole varsinaista varmistinta lainkaan, vaan vipu palaa aina jousivoimalla yläasentoonsa ja ase on jälleen valmis viritettäväksi yksitoimista laukaisua varten tai kaksitoimiseen laukaisuun. Tähtäinkuva on erittäin selkeä ja hämäräammuntaa varten hahlonuran kummallakin puolella ja jyvässä on valkoiset pyörylät, jotka aikoinaan olivat itsevalaisevat. Kaksitoiminen laukaisu on ns. Runko on aseen erikoisuus, sillä se on TIG-hitsattu kokoon kahdesta teräspeltipuolikkaasta, jotka on valmistettu muottiin prässäämällä. Piippu on täysin symmetrinen eli siinä ei ole ulosvetäjän koloa peräpäässään, mikä helpottaa valmistusta, erityistä asemointia ei tarvita. Vyön etureunassa on kaksi porausta, joista ruutikaasu pääsee työntymään kaasukammioon. Viimeistelyltään luisti ja sen tulppa ovat todella siistejä: luistin sivupinnat on hiottu, muut pinnat lasikuulapuhallettu himmeiksi ennen mustausta. Luistin etupään sulkee teräksestä koneistettu tulppa, joka kiinnittyy paikalleen kolmihampaisella bajonettiliitoksella. Piipun peräpäässä on kiinnitystä varten avainväli ja sen edessä lieriöpinta, joka piipun keskivaiheilla kasvaa kaasujärjestelmän tiivistyskohtana toimivaksi vyöksi. Ainoastaan kahvarungon sisältä, sen takareunasta sauman löytää, jos tietää mitä etsiä. Vipua alas painettaessa se salpaa iskurinpiikin ja tulee vasaran tielle. Kaasujärjestelmän pääosat, luistin tulppa ja rei´itetty piippu. Yksitoiminen laukaisu on yllättävän hyvä, vailla rahinoita. Laukaisuvastus on yksitoimisena noin 2,2 kg ja kaksitoimisena 7,5 kg. Hän suunnitteli uuden pistoolin, joka 1983 hyväksyttiin Bundesheerin käyttöön nimellä Pistole 80 meille ase on tutumpi nimellä Glock 17 ja loppuhan on asehistoriaa. Luisti on kokonaan koneistettua terästä; hylsynpoistoaukko on niin pieni, että ladattu patruuna juuri ja juuri mahtuu tulemaan ulos asetta käsin tyhjennettäessä, ammuttaessa hylsy poistuu ongelmitta. Kisan voitti StG 77:ssä käytössä olleiden pistinten (!) valmistaja, asesuunnittelijana täysi noviisi Gaston Glock. Huomaa luistin palautusjousi, jonka etupää lukitsee tulpan kiertymistä vastaan. Luisti on umpiteräsaihiosta kauttaaltaan koneistettu eli tässä ei ole tingitty vanhan ajan laadusta
Ulkopuolisen iskuvasaran kannus työntyy alaspäin ja on reilusti poikittaisuritettu, joten virittäminen on helppoa. Ammunta tapahtui tuelta, mutta ei Ransom Restin tms. Nopeuksien osalta todettiin, että GB:ssä nopeudet olivat systemaattisesti muutaman metrin sekunnissa hitaampia kuin USP:ssa, mutta ei niin paljon, että sillä olisi mitään käytännön merkitystä. H&K USP Expert Patruuna CCI Blazer Brass 124 gr / 8,0 g TMJ oma lataus 75 Geco 124 gr / 8,0 g Hexagon panos 0,406 g 3N37 nalli CCI 400 hylsy Lapua L 29,6 Ase Steyr H&K Steyr H&K Suurin nopeus m/s 348 358 352 356 Pienin nopeus m/s 338 349 339 343 Kokonaishajonta m/s 9 9 13 13 Keskiarvonopeus m/s 343,1 353,8 342,8 349,5 Suhteellinen keskiarvonopeus % 97 100 98 100 Keskihajonta m/s 3,0 4,3 5,7 4,3 Keskiarvoenergia J 471 500 470 489 Pienin osumakuvio mm 86 69 37 76 Suurin osumakuvio mm 172 92 100 38 Keskiarvo-osumakuvio mm 115,8 77,6 76,5 63,0 osumakuvioiden keskihajonta 35,2 14,8 27,3 17,1 Suhteellinen osumatarkkuus 1,49 1,00 1,21 1,00 Huomautuksia olosuhteet: • lämpötila C • suhteellinen kosteus 46 % • ilmanpaine 1027 hPa • tyyntä taaksevetoa (ref. Ampumaominaisuuksiltaan aseet poikkeavat suuresti toisistaan: GB:n rekyyli tulee terävästi suoraan taaksepäin ja toiminta on todella nopeaa, USP:n piippulinja on korkeammalla, ase heilahtaa enemmän ja rekyyli on pehmeämpi, ”lotsahtava”. Liipaisinkaari on kuituvahvisteista muovia ja (etenkin yksitoimista laukaisua käytettäessä) riittävän iso hansikoidullekin kädelle. Tämä yhdessä hyvin pienen valmistusmäärän kanssa tekee siitä erinomaisen haluttavan keräilykohteen, eikä koeaseesta pyydetty 500,kuulosta lainkaan pahalta. Patruunannostin on ruostumatonta terästä ja pohjalevykin on terästä, samoin jousi. • ampumaetäisyys 25 m • 5 x 5 ls Champion-pussituelta • Chrony @ 2 m Koeammunnan tulokset Steyr GB vs. LÄHTeeT Gustloff VG 1-5:n historia https:// de.wiki-pedia.org/wiki/Volkssturmgewehr_VG_1-5 Patentit US3886844A ja US4010673A, löytyvät https:// fi.espacenet.com/ Steyr GB:n historia https:// de.wikipedia. Ja sen Berettankin myin pois, pian. Kaaren etupää on ristiuritettu tukikättä varten. Lippaan jousi on todella vahva ja patruunoiden tunkeminen kahdesta rivistä syöttävään lippaaseen vaatiikin oman tekniikkansa: lipas pöydälle pystyyn hansikoidulla vasemmalla kädellä, peukalolla patruuna huulien välistä keskeltä alas ja oikealla peukalolla perille. lipas on todella helppo ja mukava täytettävä. Hylsyt eivät myöskään kärsi mitään vaurioita toimintaperiaatteen erilaisuudesta huolimatta, vaan ovat täysin jälleenlatauskelpoisia. Voidaankin sanoa, että GB oli aikansa lapsi ja se aika tuli ja meni sujuvasti ohi. Reilun 35 vuoden tauon jälkeen Steyr GB jälleen kädessäni. Hylsynpoisto tapahtuu kello 13 suuntaan ja hylsyt päätyvät siistiin pinoon pari metriä takaoikealle. Glock), vaan uusintayritys onnistuu suoraan ja heti vain liipaisinta puristamalla. Lisäksi ase on sellainen, että näiden ominaisuuksien lisääminen konstruktioon myöhemminkään olisi ollut haastavaa. Aseen valmistumisajankohtana tuota pidettiin palvelusaseelle täysin normaalina, pistoolilla ei ammuttu kauas, vielä. Aseen tehdaskoeammuntataulukin näytti hyvältä, vaikka olikin ammuttu vain kymmenen metrin etäisyydeltä. Tarkkuuden osalta USP Expert pesi GB:n molemmilla patruunalaaduilla selvästi. Tämän päivän sotilas-, poliisitai urheiluaseiden markkinoilla GB:llä ei olisi mitään jakoa: ase on suunniteltu 70-luvun metallintyöstötekniikoilla tehtäväksi, kun nykyään aseet tehdään muovista, sen ergonomia on suunniteltu vain oikeakätiselle ja vieläpä suurikätiselle, eikä siinä ole ajateltukaan nykyään niin muodikasta modulaarisuutta saati kaiken maailman lisävarusteiden asennusta. Kaaren tyvi on sen verran leveä, että ase lepää mukavasti etusormen päällä, painamatta. Mustasta kuituvahvisteisesta muovista tehdyt kahvalevyt ovat ohuet ja varustetut maltillisilla karhennuspaneeleilla, ilman minkäänlaisia peukalotukia tms. Silti, GB:n toimintaperiaatteessa ei ole mitään vikaa ja samalta pohjalta olisi voinut / voisi kehittää myös muovirunkoisen aseen. Vertailuun otettiin yhtä itseladattua ja yhtä tehdaspatruunaa, joilla kummallakin ammuttiin molemmilla aseilla viisi viiden laukauksen kuviota oheisen taulukon mukaisin tuloksin. Sittemmin pistoolit ovat kehittyneet huimasti ja tarkkuus parantunut, keskiarvona varmaan puolittunut, eikä GB enää häikäise. oikealla puolella on aseen purkusalpa, jonka poikittaisakseli vivun ollessa taaksepäin työntää luistin palautusjousen karaa eteenpäin, lukitusasentoon. Vertailuaseena toimi Heckler & Koch USP Expert. Muotoilun osalta huomiota herätti, että siinä, missä H&K on kuin koivuhalkon ja raspin yhdistelmä, massiivinen ja kulmikas, GB on kuin saippuanpalanen, vailla teräviä kulmia ja kulmikkaita muotoja sekä eloisan oloinen kädessä, kiitos onnistuneen 107 asteen kahvakulman. Nykyaikaisemman H&K:n muovirunko, kahvan muotoilu ja luistin palautusjousipaketin bufferi pehmentävät rekyylin paljon miedommaksi. Niin, sen minun oman Steyr GB:ni kohtalo: myin sen vaihdossa ostaessani Beretta 92F:n, josta en pitänyt lainkaan. kepplinger-waffen.at/de/partner/188/praesentation/aktuell LeS Rogak P-18 www.remtek.com/ arms/steyr/gb/gb.htm Hyvä video GB:n ja Rogakin eroista www.forgottenweapons. avulla, joten kuvioissa on mukana myös ampujan osuus. Kokonaisuus onkin vankan oloinen ja erittäin siististi tehty. Toiminnaltaan GB oli moitteeton, vailla minkäänlaisia häiriöitä. Katuminen oli myöhäistä, sillä paikalliseen aseliikkeeseen tehdyssä murrossa GB:kin katosi muiden aseiden joukossa. Lippaan irrottaminen liipaisinkaaren alla olevasta melamaisesta vivusta painaen on H&K:ssa todella helppoa ilman otteen vaihtamisen tarvetta, GB:tä joutuu kääntämään otteessa, jotta painonappiin pääsee pitkilläkään sormilla käsiksi. Liipaisimen yläpuolella (vain) vasemmalla on luistin aukipitosalpa, joka työntyy pitkälle taaksepäin ja on hyvin peukalon käytettävissä. ensimmäinen Déjà vu -kohta radalla tuli, kun aloin täyttää GB:n lipasta. org/wiki/Steyr_ GB#entwicklungsgeschi-chte_ der_Steyr_GB Hannes Kepplinger www. Aseen kaksirivinen lipas on teräsrakenteinen ja vetää 18 patruunaa. Ainoa muoviosa on jousen alapään ohjain. Tähän verrattuna H&K:n Kokeiltavana olleen aseyksilön alkuperäinen koeammuntataulu, kuvio 32 mm @ 10 m. Browning/Petter-malliseen keinahtavaan piippuun perustuva lukitusjärjestelmä on kuitenkin nykyään jo niin vakiintunut pistooleissa, että melkoisella varmuudella GB jää lajinsa ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Muotoilultaan ase miellyttää ainakin minua suuresti, siinä on jotain Art Deco –tyyliset höyryveturit mieleen tuovaa sulavuutta ja linjakkuutta. Tässäkin jälleen näkyy GB:n syntyajan aiheuttama perspektiivivirhe eli onhan senkin rekyyli pehmeä, jos vertailukohtana ovat sitä vanhemmat aseet, vaikkapa FN High Power. KOEAMMUNTA GB:llä on tarkan aseen maine ja omat mielikuvat reilun kolmenkymmenen vuoden takaa tukivat tätä, joten odotukset koeammuntaan mennessä olivat korkealla. Kaaren vasemmassa alanurkassa on (vain) yksipuolinen lippaan kiinnityssalvan painonappi. Kokonaisuutena GB:n tekniikka miellyttää tällaista elämänsä aseiden ja asetekniikan kanssa viettänyttä: rakenteet ovat mietittyjä – nokkeliakin ja missään kohdassa ei voi osoittaa suunnittelutai viimeistelyvirheitä. com/rogak-p18-a-cautionarytale-of-manufacturing/ Aseen käyttöohje http://pdf.textfiles.com/manuals/FIReARMS/ steyr_gb.pdf 12 • ASe-lehti. Palvelusaseen kohdalla tämä on täysin ymmärrettävää, aseenhan tulee olla yleissopiva kaikille. Kääntöpuolena tästä sitten on, että aseessa saisi olla enemmänkin karhennusta kahvassa, nyt GB tuppasi liikkumaan keinokuituhanskan otteessa. Se, että GB aikoinaan oli tarkan maineessa pohjautuneekin lähinnä tarkasteluajankohtaan ja vertailukohteisiin. Kun vipu käännetään alaspäin, akselissa oleva koneistus sallii karan perääntyä ja ase voidaan purkaa
• ampumaetäisyys 25 m • 5 x 5 ls Champion-pussituelta • Chrony @ 2 m Koeammunnan tulokset Steyr GB vs. Kokonaisuutena GB:n tekniikka miellyttää tällaista elämänsä aseiden ja asetekniikan kanssa viettänyttä: rakenteet ovat mietittyjä – nokkeliakin ja missään kohdassa ei voi osoittaa suunnittelutai viimeistelyvirheitä. Kun vipu käännetään alaspäin, akselissa oleva koneistus sallii karan perääntyä ja ase voidaan purkaa. Tämän päivän sotilas-, poliisitai urheiluaseiden markkinoilla GB:llä ei olisi mitään jakoa: ase on suunniteltu 70-luvun metallintyöstötekniikoilla tehtäväksi, kun nykyään aseet tehdään muovista, sen ergonomia on suunniteltu vain oikeakätiselle ja vieläpä suurikätiselle, eikä siinä ole ajateltukaan nykyään niin muodikasta modulaarisuutta saati kaiken maailman lisävarusteiden asennusta. Kääntöpuolena tästä sitten on, että aseessa saisi olla enemmänkin karhennusta kahvassa, nyt GB tuppasi liikkumaan keinokuituhanskan otteessa. Katuminen oli myöhäistä, sillä paikalliseen aseliikkeeseen tehdyssä murrossa GB:kin katosi muiden aseiden joukossa. Muotoilun osalta huomiota herätti, että siinä, missä H&K on kuin koivuhalkon ja raspin yhdistelmä, massiivinen ja kulmikas, GB on kuin saippuanpalanen, vailla teräviä kulmia ja kulmikkaita muotoja sekä eloisan oloinen kädessä, kiitos onnistuneen 107 asteen kahvakulman. Se, että GB aikoinaan oli tarkan maineessa pohjautuneekin lähinnä tarkasteluajankohtaan ja vertailukohteisiin. Niin, sen minun oman Steyr GB:ni kohtalo: myin sen vaihdossa ostaessani Beretta 92F:n, josta en pitänyt lainkaan. Ampumaominaisuuksiltaan aseet poikkeavat suuresti toisistaan: GB:n rekyyli tulee terävästi suoraan taaksepäin ja toiminta on todella nopeaa, USP:n piippulinja on korkeammalla, ase heilahtaa enemmän ja rekyyli on pehmeämpi, ”lotsahtava”. Aseen kaksirivinen lipas on teräsrakenteinen ja vetää 18 patruunaa. Patruunannostin on ruostumatonta terästä ja pohjalevykin on terästä, samoin jousi. Kokonaisuus onkin vankan oloinen ja erittäin siististi tehty. org/wiki/Steyr_ GB#entwicklungsgeschi-chte_ der_Steyr_GB Hannes Kepplinger www. Hylsynpoisto tapahtuu kello 13 suuntaan ja hylsyt päätyvät siistiin pinoon pari metriä takaoikealle. com/rogak-p18-a-cautionarytale-of-manufacturing/ Aseen käyttöohje http://pdf.textfiles.com/manuals/FIReARMS/ steyr_gb.pdf ASe-lehti • 13. Nopeuksien osalta todettiin, että GB:ssä nopeudet olivat systemaattisesti muutaman metrin sekunnissa hitaampia kuin USP:ssa, mutta ei niin paljon, että sillä olisi mitään käytännön merkitystä. H&K USP Expert Patruuna CCI Blazer Brass 124 gr / 8,0 g TMJ oma lataus 75 Geco 124 gr / 8,0 g Hexagon panos 0,406 g 3N37 nalli CCI 400 hylsy Lapua L 29,6 Ase Steyr H&K Steyr H&K Suurin nopeus m/s 348 358 352 356 Pienin nopeus m/s 338 349 339 343 Kokonaishajonta m/s 9 9 13 13 Keskiarvonopeus m/s 343,1 353,8 342,8 349,5 Suhteellinen keskiarvonopeus % 97 100 98 100 Keskihajonta m/s 3,0 4,3 5,7 4,3 Keskiarvoenergia J 471 500 470 489 Pienin osumakuvio mm 86 69 37 76 Suurin osumakuvio mm 172 92 100 38 Keskiarvo-osumakuvio mm 115,8 77,6 76,5 63,0 osumakuvioiden keskihajonta 35,2 14,8 27,3 17,1 Suhteellinen osumatarkkuus 1,49 1,00 1,21 1,00 Huomautuksia olosuhteet: • lämpötila C • suhteellinen kosteus 46 % • ilmanpaine 1027 hPa • tyyntä taaksevetoa (ref. Liipaisinkaari on kuituvahvisteista muovia ja (etenkin yksitoimista laukaisua käytettäessä) riittävän iso hansikoidullekin kädelle. Voidaankin sanoa, että GB oli aikansa lapsi ja se aika tuli ja meni sujuvasti ohi. Glock), vaan uusintayritys onnistuu suoraan ja heti vain liipaisinta puristamalla. Tässäkin jälleen näkyy GB:n syntyajan aiheuttama perspektiivivirhe eli onhan senkin rekyyli pehmeä, jos vertailukohtana ovat sitä vanhemmat aseet, vaikkapa FN High Power. Vertailuun otettiin yhtä itseladattua ja yhtä tehdaspatruunaa, joilla kummallakin ammuttiin molemmilla aseilla viisi viiden laukauksen kuviota oheisen taulukon mukaisin tuloksin. avulla, joten kuvioissa on mukana myös ampujan osuus. Tähän verrattuna H&K:n Kokeiltavana olleen aseyksilön alkuperäinen koeammuntataulu, kuvio 32 mm @ 10 m. Nykyaikaisemman H&K:n muovirunko, kahvan muotoilu ja luistin palautusjousipaketin bufferi pehmentävät rekyylin paljon miedommaksi. Lippaan irrottaminen liipaisinkaaren alla olevasta melamaisesta vivusta painaen on H&K:ssa todella helppoa ilman otteen vaihtamisen tarvetta, GB:tä joutuu kääntämään otteessa, jotta painonappiin pääsee pitkilläkään sormilla käsiksi. kepplinger-waffen.at/de/partner/188/praesentation/aktuell LeS Rogak P-18 www.remtek.com/ arms/steyr/gb/gb.htm Hyvä video GB:n ja Rogakin eroista www.forgottenweapons. Aseen valmistumisajankohtana tuota pidettiin palvelusaseelle täysin normaalina, pistoolilla ei ammuttu kauas, vielä. Tämä yhdessä hyvin pienen valmistusmäärän kanssa tekee siitä erinomaisen haluttavan keräilykohteen, eikä koeaseesta pyydetty 500,kuulosta lainkaan pahalta. oikealla puolella on aseen purkusalpa, jonka poikittaisakseli vivun ollessa taaksepäin työntää luistin palautusjousen karaa eteenpäin, lukitusasentoon. KOEAMMUNTA GB:llä on tarkan aseen maine ja omat mielikuvat reilun kolmenkymmenen vuoden takaa tukivat tätä, joten odotukset koeammuntaan mennessä olivat korkealla. Muotoilultaan ase miellyttää ainakin minua suuresti, siinä on jotain Art Deco –tyyliset höyryveturit mieleen tuovaa sulavuutta ja linjakkuutta. Silti, GB:n toimintaperiaatteessa ei ole mitään vikaa ja samalta pohjalta olisi voinut / voisi kehittää myös muovirunkoisen aseen. Kaaren tyvi on sen verran leveä, että ase lepää mukavasti etusormen päällä, painamatta. Browning/Petter-malliseen keinahtavaan piippuun perustuva lukitusjärjestelmä on kuitenkin nykyään jo niin vakiintunut pistooleissa, että melkoisella varmuudella GB jää lajinsa ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Lisäksi ase on sellainen, että näiden ominaisuuksien lisääminen konstruktioon myöhemminkään olisi ollut haastavaa. Palvelusaseen kohdalla tämä on täysin ymmärrettävää, aseenhan tulee olla yleissopiva kaikille. Lippaan jousi on todella vahva ja patruunoiden tunkeminen kahdesta rivistä syöttävään lippaaseen vaatiikin oman tekniikkansa: lipas pöydälle pystyyn hansikoidulla vasemmalla kädellä, peukalolla patruuna huulien välistä keskeltä alas ja oikealla peukalolla perille. Toiminnaltaan GB oli moitteeton, vailla minkäänlaisia häiriöitä. Sittemmin pistoolit ovat kehittyneet huimasti ja tarkkuus parantunut, keskiarvona varmaan puolittunut, eikä GB enää häikäise. Reilun 35 vuoden tauon jälkeen Steyr GB jälleen kädessäni. Ainoa muoviosa on jousen alapään ohjain. Ammunta tapahtui tuelta, mutta ei Ransom Restin tms. Mustasta kuituvahvisteisesta muovista tehdyt kahvalevyt ovat ohuet ja varustetut maltillisilla karhennuspaneeleilla, ilman minkäänlaisia peukalotukia tms. lipas on todella helppo ja mukava täytettävä. Tarkkuuden osalta USP Expert pesi GB:n molemmilla patruunalaaduilla selvästi. Ja sen Berettankin myin pois, pian. Aseen tehdaskoeammuntataulukin näytti hyvältä, vaikka olikin ammuttu vain kymmenen metrin etäisyydeltä. Kaaren etupää on ristiuritettu tukikättä varten. Vertailuaseena toimi Heckler & Koch USP Expert. LÄHTeeT Gustloff VG 1-5:n historia https:// de.wiki-pedia.org/wiki/Volkssturmgewehr_VG_1-5 Patentit US3886844A ja US4010673A, löytyvät https:// fi.espacenet.com/ Steyr GB:n historia https:// de.wikipedia. Hylsyt eivät myöskään kärsi mitään vaurioita toimintaperiaatteen erilaisuudesta huolimatta, vaan ovat täysin jälleenlatauskelpoisia. Kaaren vasemmassa alanurkassa on (vain) yksipuolinen lippaan kiinnityssalvan painonappi. Ulkopuolisen iskuvasaran kannus työntyy alaspäin ja on reilusti poikittaisuritettu, joten virittäminen on helppoa. ensimmäinen Déjà vu -kohta radalla tuli, kun aloin täyttää GB:n lipasta. Liipaisimen yläpuolella (vain) vasemmalla on luistin aukipitosalpa, joka työntyy pitkälle taaksepäin ja on hyvin peukalon käytettävissä
Silmiinpistävin ero on, että Alphan piippu ja luisti ovat pidemmät, piipun pituus on 127 mm (vs. Tälle CNC-aikakaudellemme TeKSTi JA KuVAT: VeSA ToiVoNeN Luistin päällä olevat leikkaukset ovat vain koristeena, jyvän kuituoptinen piste on jopa hyödyllinen, etenkin tummaa maalia vasten. Vaihtamisohjetta ei toimitukseen kuulu, se löytyy videona valmistajan kotisivuilta. Ase istuukin kädessä alempana ja paljon paremmin kuin edeltäjänsä, tyhjäpaino on (lippaan kera) 1205 g. Liipaisimen etupäässä on myös jälkivedon säätöruuvi, mutta riittävän pientä kuusiokoloavainta ei löytynyt, eikä käyttöohje anna mitään vihjettä oikeasta koosta. tyypillisesti luistin etupäähän on tehty päälle/kylkiin läpimenevät urat, joilla ei ole merkitystä kuin ulkonäölle. Alpha toimitetaan mustassa muovilaukussa, joka sisältää itse aseen, kaksi lipasta, puhdistustyökalusarjan ja englanninkielisen ohjekirjasen sekä vaihtojousipussukan. Perusmallissa käytettyä latausindikaattoria Alphassa ei ole. Pidentyneen luistin ansiosta aseen tasapaino on muuttunut nokkapainoisemmaksi, mikä miellyttää ainakin itseäni. Luistin salpaan ei myöskään ole yhdistetty perusmallista tuttua vireenpoistotoimintoa. Kahvalevyt on muotoiltu uudestaan eli kahvalevyjen yläreunan käsittämätön pahkura on saanut lähteä, kahvan takareuna on saanut CZ-tyylisen muotoilun ja reilun majavanhännän peukalonhankaan. No, eipä säätämisen tarvettakaan ollut, laukaisu kun on erinomainen ja ”reset” eli liipaisimen uudelleenkytkeytymiseen tarvittava matka lyhyt. Varmistin on kaksipuolinen, lippaan salpa ja luistin aukipitosalpa vain yksipuoliset. Tähtäinkuva on selkeän mattamusta, mutta varsin ahdas. Jousen vaihdosta löysemmäksi voi tosin seurata laukeamattomia, jos käytössä on kovin kovat nallit (kuten minulla, käytän aina pieniä kiväärinnalleja 9 mm Lugerissa). Laukaisukoneisto on SA/ DA-tyyppiä, laukaisuvastus on nimellisesti 1,5 / 4 kg eli selkeästi vähemmän kuin perusmallin 2,5 / 6 kg. Lippaan salvan päähän vasemmalle on kuusiokoloruuvilla kiinnitetty melamainen jatkopala, AREX REX ALPHA – SLOVENIALAINEN KILPAKONE ja luistin etupää on muotoiltu linjakkaan viistoksi niin alta kuin sivuiltakin, jolloin ase sujahtaa koteloonsa sutjakammin kuin tylppäkuonoinen perusmalli. Uusi kahvan muotoilu on suuri parannus entiseen; kahvan takaosan leikkaus ja majavanhäntäkannus mahdollistavat aiempaa matalamman otteen ja peukalon kylkeä painanut idioottimainen patti on poistettu. Aseessa on vakiona paikallaan 9 kg:n jousi (sininen), mukana tulleet ovat jäykkä 10, 8 kg:n (keltainen) ja löysä 7,7 kg:n (harmaa) jousi. 108 mm) Slovenialaisen Arex d.o.o. Luistin päälle on asennettu italialaisen LPA:n valmistama portaittain säädettävä hahlo ja punaisella kuitoptisella täplällä varustettu tolppajyvä. –yrityksen Arex Rex Zero 1 S –pistoolista olikin jo juttua Ase-lehden edellisessä numerossa, ja sittemmin Eräpojat-Isoy Oy:ltä saatiin kokeiltavaksi saman aseen toiminnallisiin ampumalajeihin tarkoitettu kilpaversio Arex REX alpha (kyllä, pienellä a-kirjaimella, mutta jatkossa käytetään muotoa Alpha). Kenttäolosuhteissa tällaisesta nykyään niin suositusta tahkojuustoamisesta ei olisi kuin haittaa, kura ja muut epäpuhtaudet kun pääsevät aukoista aseen sisälle, mutta rata-aseessa tällä ei ole väliä. Laukaisukoneistoon liittyvä erikoisuus on, että aseen mukana tulee kaksi ylimääräistä iskuvasaran jousta, joita vaihtamalla laukaisuvastus muuttuu. Lippaan salvan pään voi siirtää toiselle kyljelle. Koska aseen rakenne on juuri käyty läpi, tässä keskitytään vain Alphan erityispiirteisiin. 14 • ASe-lehti. Luistin etupään viritysurat on nekin käännetty viistoon, samaan kulmaan kuin perässäkin
Laukaisukoneistoon liittyvä erikoisuus on, että aseen mukana tulee kaksi ylimääräistä iskuvasaran jousta, joita vaihtamalla laukaisuvastus muuttuu. Uusi kahvan muotoilu on suuri parannus entiseen; kahvan takaosan leikkaus ja majavanhäntäkannus mahdollistavat aiempaa matalamman otteen ja peukalon kylkeä painanut idioottimainen patti on poistettu.. Aseessa on vakiona paikallaan 9 kg:n jousi (sininen), mukana tulleet ovat jäykkä 10, 8 kg:n (keltainen) ja löysä 7,7 kg:n (harmaa) jousi. Tälle CNC-aikakaudellemme TeKSTi JA KuVAT: VeSA ToiVoNeN Luistin päällä olevat leikkaukset ovat vain koristeena, jyvän kuituoptinen piste on jopa hyödyllinen, etenkin tummaa maalia vasten. Tähtäinkuva on selkeän mattamusta, mutta varsin ahdas. Lippaan salvan päähän vasemmalle on kuusiokoloruuvilla kiinnitetty melamainen jatkopala, AREX REX ALPHA – SLOVENIALAINEN KILPAKONE ja luistin etupää on muotoiltu linjakkaan viistoksi niin alta kuin sivuiltakin, jolloin ase sujahtaa koteloonsa sutjakammin kuin tylppäkuonoinen perusmalli. Alpha toimitetaan mustassa muovilaukussa, joka sisältää itse aseen, kaksi lipasta, puhdistustyökalusarjan ja englanninkielisen ohjekirjasen sekä vaihtojousipussukan. Vaihtamisohjetta ei toimitukseen kuulu, se löytyy videona valmistajan kotisivuilta. –yrityksen Arex Rex Zero 1 S –pistoolista olikin jo juttua Ase-lehden edellisessä numerossa, ja sittemmin Eräpojat-Isoy Oy:ltä saatiin kokeiltavaksi saman aseen toiminnallisiin ampumalajeihin tarkoitettu kilpaversio Arex REX alpha (kyllä, pienellä a-kirjaimella, mutta jatkossa käytetään muotoa Alpha). Luistin päälle on asennettu italialaisen LPA:n valmistama portaittain säädettävä hahlo ja punaisella kuitoptisella täplällä varustettu tolppajyvä. tyypillisesti luistin etupäähän on tehty päälle/kylkiin läpimenevät urat, joilla ei ole merkitystä kuin ulkonäölle. Liipaisimen etupäässä on myös jälkivedon säätöruuvi, mutta riittävän pientä kuusiokoloavainta ei löytynyt, eikä käyttöohje anna mitään vihjettä oikeasta koosta. Luistin salpaan ei myöskään ole yhdistetty perusmallista tuttua vireenpoistotoimintoa. Pidentyneen luistin ansiosta aseen tasapaino on muuttunut nokkapainoisemmaksi, mikä miellyttää ainakin itseäni. Ase istuukin kädessä alempana ja paljon paremmin kuin edeltäjänsä, tyhjäpaino on (lippaan kera) 1205 g. No, eipä säätämisen tarvettakaan ollut, laukaisu kun on erinomainen ja ”reset” eli liipaisimen uudelleenkytkeytymiseen tarvittava matka lyhyt. Silmiinpistävin ero on, että Alphan piippu ja luisti ovat pidemmät, piipun pituus on 127 mm (vs. Lippaan salvan pään voi siirtää toiselle kyljelle. Laukaisukoneisto on SA/ DA-tyyppiä, laukaisuvastus on nimellisesti 1,5 / 4 kg eli selkeästi vähemmän kuin perusmallin 2,5 / 6 kg. Kahvalevyt on muotoiltu uudestaan eli kahvalevyjen yläreunan käsittämätön pahkura on saanut lähteä, kahvan takareuna on saanut CZ-tyylisen muotoilun ja reilun majavanhännän peukalonhankaan. 108 mm) Slovenialaisen Arex d.o.o. Varmistin on kaksipuolinen, lippaan salpa ja luistin aukipitosalpa vain yksipuoliset. Luistin etupään viritysurat on nekin käännetty viistoon, samaan kulmaan kuin perässäkin. Kenttäolosuhteissa tällaisesta nykyään niin suositusta tahkojuustoamisesta ei olisi kuin haittaa, kura ja muut epäpuhtaudet kun pääsevät aukoista aseen sisälle, mutta rata-aseessa tällä ei ole väliä. Jousen vaihdosta löysemmäksi voi tosin seurata laukeamattomia, jos käytössä on kovin kovat nallit (kuten minulla, käytän aina pieniä kiväärinnalleja 9 mm Lugerissa). Koska aseen rakenne on juuri käyty läpi, tässä keskitytään vain Alphan erityispiirteisiin. Perusmallissa käytettyä latausindikaattoria Alphassa ei ole
italialaisen Meg-Garin tekemä 18 patruunan lipas on varustettu Plus 2 –pohjalla, joten lopputulos on 20 patruunaa, B-ryssälän commussaarienkin hyväksymä määrä. Jatko parantaa salvan käytettävyyttä olennaisesti, enää asetta ei joudu kääntämään otteessa lipasta vapautettaessa. Kokeilluista patruunoista selkeästi parhaiten kävi Lapuan CePP extra, mutta mikään patruunoista ei käynyt huonosti. Perusmallin Arex Zero S1 -ase ei ollut rinnalla kokeiltavana, mutta Alpha istuu kädessä huomattavan paljon LÄHTeeT Myyjän kotisivut https://www.eraverkko.fi/palveluntarjoajat/erapojat-isoy-oy Valmistajan kotisivut https://www.rexfirearms.com/ Jousenvaihtovideo https://www.rexfirearms.com/ alpha-instructions 16 • ASe-lehti. Kokonaisuutena Arex Rex Alpha jättikin erittäin hyvän vaikutelman. ennemminkin oli niin, että ison kuvion syy löytyi peilistä (ampuja) eli Alpha käy niin hyvin, että laukaisuvirheetkin pystyy huomaamaan, eivätkä ne huku mekaanisen tarkkuuden puutteen alle. Huomiota herättävä piirre on lippaan helppo täytettävyys, etenkin kun sitä vertaa Glockiin. paremmin, se on alemmalla ja kahvan uusittu muotoilu parantaa ampumaominaisuuksia uskomattoman paljon. Tässä yhteydessä ei voi kuin ihmetellä sitä, että patruunoiden ballististen tietojen painaminen askiin, vaikkapa sen sisäpuolelle, on täysin ylivoimaista niin Lapualle kuin Gecollekin. Hyvä laukaisu kiinnitti myös huomiota: se on täsmällinen, riittävän kevyt ja ”resetti” on kiitettävän lyhyt. KOEAMMUNTA Tarkkuuskoeammunta tapahtui 25 metrin ulkoradalla aurinkoisena pakkaspäivänä oheisen taulukon mukaisin tuloksin. Jyvän punainen valopiste oli etu nopeassa ammunnassa, mutta mustaa reunaa on niin paljon, että rauhallisessa ammunnassa saa kunnollisen tähtäinkuvan. Koeammunnan tulokset Arex Rex Alpha • ampumaetäisyys 25 m • 5 x 5 ls Champion-pussituelta • Chrony @ 2 m Geco 124 gr 8,0 g FMJ Lapua 120 gr 7,8 g F447 CePP extra #4319178 omaGeco 124 gr 8,0 g Hexagon + 0,41 g 3N37 + CCi 400 L29,6 Suurin nopeus m/s 402 370 370 Pienin nopeus m/s 359 353 351 Kokonaishajonta m/s 43 17 19 Keskiarvonopeus m/s 376,4 364,6 365,3 Keskihajonta m/s 13,6 5,6 5,7 Keskiarvoenergia J 573 519 534 Pienin osumakuvio mm 35 31 45 Suurin osumakuvio mm 94 70 80 Keskiarvo-osumakuvio mm 71,0 47,8 62,8 osumakuvioiden keskihajonta 25,0 14,5 17,3 Suhteellinen osumatarkkuus 1,49 1,00 1,31 Huomautuksia erä 48e No99 erä 087T olosuhteet: • lämpötila -5 C • suhteellinen kosteus 56 % RH • ilmanpaine 1018 hPa • tyyntä jonka voi kääntää toiselle kyljelle. Yksinkertaistaen: ase on tarkka. Viimeistelyltään ase on erittäin siisti, moitteen sija ei löytynyt hakemallakaan. Minkäänlaisia toimintahäiriöitä tai käyttöongelmia aseessa ei ollut ammuttujen parin sadan laukauksen kuluessa. Se nieli kakistelematta kaiken tarjotun ja nappulatekniikka sopii ainakin omalle kädelleni täydellisesti. Aseen hinta (22.02.2019) on 1190,-. Varoituksille kyllä löytyy tilaa, mutta ei millekään hyödylliselle
Messupöydän koko ~80 x120, hinta 50 euroa. LAUANTAI 7.9. ASe-lehti • 17. Gun Show 2019 7.-8.9.2019 Hotelli Ellivuori, Sastamala Seuraa ilmoitteluamme myös nettisivuillamme www.sahs.fi ja fb:ssa. Huoneita varatessa koodi “ Gun2019” oikeuttaa alennukseen. Ellivuoren viikonlopun lounasbuffet on tarjolla la ja su klo 12.00–16.00 a’ 25 eur. Mökit / Huoneistot/ Chalet alkaen 210 eur / 4 hh/ vrk. Messupöytien varaus gunshow@sahs.fi MAjoITUS: 105 eur / 2 hh/vrk sisältäen aamiaisen, 90 eur / 1 hh/ vrk sisältäen aamiaisen. klo 8 messupöytien valmistelu (myyjät) klo 10-16 messut avoinna yleisölle Asehistoriallinen näyttely avoinna molempina päivinä. klo 9 huutokaupan näyttö klo 12 huutokauppa alkaa klo 17-19 messupöytien valmistelu (myyjät) SUNNUNTAI 8.9
4,5 miljardia vuotta vanhan, vuonna 1836 Namibiasta löydetyn Gibeon -meteroriitin malmi. IWA Outdoors on lajissaan suurin tukkukaupan tapahtuma Euroopassa. 46. Kävijämäärää voidaan pitää suurena ottaen huomioon tapahtuman tarkasti rajattu asiakaskontrolli. Vertailun vuoksi; Messukeskus Helsingissä -suomen suurin areenaon reilun viiden hehtaarin kokoinen, IWA ei siis mahtuisi Suomeen, vaikka saksan mittapuulla se ei ole edes poikkeuksellisen iso tapahtuma. miehittämättömine lentolaitteineen ja samansukuisin tuottein. Kävijöitä oli kutakuinkin sama määrä kuin viime vuonna, eli noin 47 000. 18 • ASe-lehti. pistooleitakin tottakai. Kävijöitä oli noin 5000, eli suomalaisittain yksin tämäkin tapahtuma olisi messutapahtumaksi iso. Etkot, eli “Enforce Tac” oli nyt jo kahdeksatta kertaa sekä sen ohessa kulkeva “U.T.SEC” kolmannen kerran. Mikä ei olekaan jokapäiväistä on aseiden premium-luokka niin laadussa, viimeistelyssä kuin hinnassakin. Näytteilleasettajia tapahtumassa oli noin 300 ja paikkana halli 12 auloineen, eli noin 14 000 neliömetriä. Jo osin viime vuoden uutinen olivat erilaiset “retro-arskat” niin AR15 kuin AR18 -perheessä, mutta nyt kattauksesta löytyy myös retro-1911 Ed Brownin osista. TEKSTI: JUSSI PElTolA KUVAT: JoUNI oRAVA JA TUoTEVAlMISTAJAT ACW etutähtäimen istutus ihastuttaa asesepänkin silmää. Aikamme kuvasta kertoo se, että turvallisuusja lainvalvonta-ala ovat nousseet roolissaan yhä näkyvämmäksi ja IWA:n “etkot” ”Enforce Tac” sekä sen ohessa kulkeva “U.T.SEC” -tapahtuma laajenee koko ajan sekin. “U.T.SEC” puolestaan on nykyaikaa droneineen ym. Brown by Brownells. Näyttäisi myös siltä, että saksalaiset ovat asiakasmäärissä ainakin tällä alalla tarkempia kuin suomalaiset. Alkaenhinnat ovat noin 3700 USD, mutta Cabot Guns teki lajissaan ennätyksen myytyään 26.4.2018 pistoolin ennätyshintaa 4,5 miljoonaa dollaria. Hieman laajemmalle yleisölle Cabot Guns tarjoaa hiljan ostamansa tuotemerkin Alchemy Custom Weaponry (ACW) ja ennen kaikkea sen aseseppä Rob Schaulandin. Puritaanien mielestä urheiluammunan kehitys tästä eteenpäin olikin tietyllä tapaa alamäkeä. En menisi ampumaan tällä aseella. Kävijäkontrolli kiristyy vuosi vuodelta, joten näiden tapahtumien osalta se ei ole yhtä hyvä mittari kuin suuren yleisön yleisötapahtumissa. Meillä kun monista tapahtumista ilmoitetaan medialle kävijämäärä kertaa pii. CaBot Guns Cabot Guns on USA:sta ja valmistaa M1911 -tyyppisiä 2019 tapahtuman 46 vuosi teki jälleen kerran ennätyksen, kun paikalla oli 1622 näytteilleasettajaa 11 hallissa yhteiskooltaan reilut 12 hehtaaria. Edellisessä Ase-lehden numerossa käsiteltiin suuren yleisön kiinnostuksen kohteita, tässä numerossa paneudumme voimakkaasti kasvavaan ammatilliseen puoleen. IWA:n sisäänpääsy on rajattu asealan elinkeinon harjoittajille, viranomaisiin sekä mediaan ja vuosi vuodelta kontrolli on tarkempi. Ilmaisia nämäkään aseet eivät ole 2500 3000 USD hintaluokassa, mutta rahalle saa laadussa vastinetta. ACW Brownells Brownells tunnetaan laajasta asetarvikkeiden ja -osien valikoimastaan (esim. ZEV Glockin osat), mutta valikoima on laajentunut kokonaisiin aseisiin. Tapahtumien rajapinta on hieman tulkinnanvarainen, mutta ensiksi mainittu sisältää kaikkea mahdollista turvallisuusalalta aseista ensiapupakkaukseen. Hintaan toki vaikuttanee materiaali so. Siellä kohtaavat valmistajat ja kauppiaat, nykyisin enenevässä määrin myös turvallisuusalan ihmiset. Retro onkin tässä kohtaa mielenkiintoinen käsite, eli kyseessä on 1980 -luvun nostalgiaa esiin tuova urheilumallinen 1911, ehkä edelleenkin paras kompromissi todellisen taisteluvälineen ja urheiluvälineen väliltä
Mikä ei olekaan jokapäiväistä on aseiden premium-luokka niin laadussa, viimeistelyssä kuin hinnassakin. Kävijäkontrolli kiristyy vuosi vuodelta, joten näiden tapahtumien osalta se ei ole yhtä hyvä mittari kuin suuren yleisön yleisötapahtumissa. Etkot, eli “Enforce Tac” oli nyt jo kahdeksatta kertaa sekä sen ohessa kulkeva “U.T.SEC” kolmannen kerran. IWA:n sisäänpääsy on rajattu asealan elinkeinon harjoittajille, viranomaisiin sekä mediaan ja vuosi vuodelta kontrolli on tarkempi. 4,5 miljardia vuotta vanhan, vuonna 1836 Namibiasta löydetyn Gibeon -meteroriitin malmi. Alkaenhinnat ovat noin 3700 USD, mutta Cabot Guns teki lajissaan ennätyksen myytyään 26.4.2018 pistoolin ennätyshintaa 4,5 miljoonaa dollaria. “U.T.SEC” puolestaan on nykyaikaa droneineen ym. Hieman laajemmalle yleisölle Cabot Guns tarjoaa hiljan ostamansa tuotemerkin Alchemy Custom Weaponry (ACW) ja ennen kaikkea sen aseseppä Rob Schaulandin. En menisi ampumaan tällä aseella. IWA Outdoors on lajissaan suurin tukkukaupan tapahtuma Euroopassa. Jo osin viime vuoden uutinen olivat erilaiset “retro-arskat” niin AR15 kuin AR18 -perheessä, mutta nyt kattauksesta löytyy myös retro-1911 Ed Brownin osista. ACW Brownells Brownells tunnetaan laajasta asetarvikkeiden ja -osien valikoimastaan (esim. Brown by Brownells. Aikamme kuvasta kertoo se, että turvallisuusja lainvalvonta-ala ovat nousseet roolissaan yhä näkyvämmäksi ja IWA:n “etkot” ”Enforce Tac” sekä sen ohessa kulkeva “U.T.SEC” -tapahtuma laajenee koko ajan sekin. Näytteilleasettajia tapahtumassa oli noin 300 ja paikkana halli 12 auloineen, eli noin 14 000 neliömetriä. Hintaan toki vaikuttanee materiaali so. TEKSTI: JUSSI PElTolA KUVAT: JoUNI oRAVA JA TUoTEVAlMISTAJAT ACW etutähtäimen istutus ihastuttaa asesepänkin silmää. ZEV Glockin osat), mutta valikoima on laajentunut kokonaisiin aseisiin. Meillä kun monista tapahtumista ilmoitetaan medialle kävijämäärä kertaa pii. Kävijämäärää voidaan pitää suurena ottaen huomioon tapahtuman tarkasti rajattu asiakaskontrolli. Näyttäisi myös siltä, että saksalaiset ovat asiakasmäärissä ainakin tällä alalla tarkempia kuin suomalaiset. Edellisessä Ase-lehden numerossa käsiteltiin suuren yleisön kiinnostuksen kohteita, tässä numerossa paneudumme voimakkaasti kasvavaan ammatilliseen puoleen. Tapahtumien rajapinta on hieman tulkinnanvarainen, mutta ensiksi mainittu sisältää kaikkea mahdollista turvallisuusalalta aseista ensiapupakkaukseen. Vertailun vuoksi; Messukeskus Helsingissä -suomen suurin areenaon reilun viiden hehtaarin kokoinen, IWA ei siis mahtuisi Suomeen, vaikka saksan mittapuulla se ei ole edes poikkeuksellisen iso tapahtuma. Kävijöitä oli kutakuinkin sama määrä kuin viime vuonna, eli noin 47 000. miehittämättömine lentolaitteineen ja samansukuisin tuottein. Puritaanien mielestä urheiluammunan kehitys tästä eteenpäin olikin tietyllä tapaa alamäkeä. ASe-lehti • 19. Siellä kohtaavat valmistajat ja kauppiaat, nykyisin enenevässä määrin myös turvallisuusalan ihmiset. Kävijöitä oli noin 5000, eli suomalaisittain yksin tämäkin tapahtuma olisi messutapahtumaksi iso. CaBot Guns Cabot Guns on USA:sta ja valmistaa M1911 -tyyppisiä 2019 tapahtuman 46 vuosi teki jälleen kerran ennätyksen, kun paikalla oli 1622 näytteilleasettajaa 11 hallissa yhteiskooltaan reilut 12 hehtaaria. pistooleitakin tottakai. 46. Ilmaisia nämäkään aseet eivät ole 2500 3000 USD hintaluokassa, mutta rahalle saa laadussa vastinetta. Retro onkin tässä kohtaa mielenkiintoinen käsite, eli kyseessä on 1980 -luvun nostalgiaa esiin tuova urheilumallinen 1911, ehkä edelleenkin paras kompromissi todellisen taisteluvälineen ja urheiluvälineen väliltä
Teknisesti ottaen rakenne mahdollistaa sen, että linkkarin vahingossa sulkeutumisen mahdollisuus menee todella teoreettiseksi mitä lukituksen lujuuteen tulee. Poikkeuksellista on se, että tämä eteläkorealainen pistooli ei ole esikuvansa tavoin polymeerirunkoinen, vaan runko on kevytmetallia. Valmistaja kutsuu sitä “kinematic” -nimellä. Tänäkin vuonna tarjolla oli paljon uutuuksia, tosin CRKT on keskittänyt linjaansa siihen nähden mitä se joskus oli. Jo patukan nimikin sen kertoo, että ASP:n koteloista puhutaan. Dragon Skin mainostaa olevansa markkinoiden mukavin palvelusvyö. DraGon sKin Kanadalainen Dragon Skin mainostaa olevansa markkinoiden mukavin palvelusvyö. esP Euro Security Products, tuttavallisemmin ESP on suomessakin tunnettu turvallisuusalan työvälineiden valmistaja haastaen myös tunnetuinta tuotemerkkiä ASP niin euroopassa, aasiassa kuin afrikassakin. nappilukittuva teleskooppipatukka. ruotsalainen Snigel), jolla haetaan käyttömukavuutta. CRKT PRovoKe 20 • ASe-lehti. Tästä kertyy kilokaupalla kuormaa ja työpäivähän on usein kahdeksan tuntia. Tämä vuoden uutuus ESP:lla on ns. 750 USD -hintainen CRKT XoC on Deadbolt eli “turvapultti” -lukitteinen linkkari. Ammateissa, joissa vaativan asiakaspalvelun välineitä joutuu kantamaan vyössä esiintyy huomattavan paljon alaselän ongelmia. Idea sinänsä ei ole CRKT XOC Dasan DSP9A kevytmetallirungolla. nappilukittuva malli. Poliisilla lisäksi virka-ase varalippaineen ja monasti myös etälamautin. Tämän futuristisen veitsen luulisi tulevan vastaan jossakin science fiction -elokuvassa. Tyypillisiä CRKT-linkkareita saa sen hinnalla ainakin kymmenen, mikä näkyy toki laadussakin. Ruotsin poliisi ei voi käyttää etälamautinta humanitäärisistä syistä, ja oC-kaasukin on tiukoin käyttörajoituksin sallittu vain poliisille. Miksi tämä on tärkeää. Glockin lippaat ovat yhteensopivia. Pohjoismaissa ruotsin markkina on ESP:lle ehkä suurin, koska (teleskooppi)-patukka on siellä käytännössä ainoa sallittu “ei-tappava” voimankäyttöväline yksityisellä turva-alalla. Dasan Dasan DSP9A -pistooli on heti tuttu, eli Glock 19 se siinä päällisin puolin on. Dragon Skin on äkkiä katsoen perinteinen kaksiosainen vyö, mutta sen erikoisuus on omintakeisessa joustavuudessa, mikä väitetysti ja varmasti todellisuudessakin lisää vyön käyttömukavuutta. kaksiosainen vyö, jossa alusvyö kiinnittyy tai ainakin voi kiinnittyä housuihin/haalareihin tavalla tai toisella ja varsinainen varustevyö kiinnitetään velcrolla alusvyöhön. Kaksi laakeroitua välitystankoa siirtää terää auki ja kiinniasentojensa välillä. Jopa niin, että viime vuonna esittelimme IWA-katsauksessa ESP:n “suomimallin”, AESP, joka sopii useimpiin markkinajohtaja ASP:lle suunniteltuun meillä pakolliseen umpikoteloon. Idean hoksaa kuvista. Vartijalla on vyössään vähintäänkin teleskooppipatukka, kaasusumutin, käsiraudat ja taskulamppu. Suomessa näiden tuotteiden markkinat kasvoivat suhteellisen paljon yksityisen turvallisuusalan lainmuutoksen myötä 2017. Siksi ruotsalainen poliisi joutuukin käyttämään tuliasetta verraten usein, mikä ehkä ollut etälamautinkiellon ajaneiden humanistien tavoite. Suosituin ratkaisu on ns. CrKt Columbia River Knife & Tool eli tutummin CRKT on kaikille lukijoillemme tuttu Yritys teettää hinta-laatu-suhteeltaan lähes ylittämättömiä teräaseita pääosin kaukoidässä. CRKT Provoke on taatusti uutuus, taatusti provokatiivinen ja mitä ilmeisimmin myös ainakin asenteellisen ongelman kohde maissa, joissa Karambit -tyyppisiä veitsiä ei hyvällä katsota. Käytännössä ase painaa noin sata grammaa Glockia enemmän, tosin ei se 770 gramman tyhjäpainollaan erityisen raskaskaan ole. Hinta-arvaus noin tuplaten perinteiseen kitkamalliseen patukkaan verrattuna. “omintakeista” siksi, että vyö ei ole varsinaisesti ja varsinkaan täysin elastinen, sellainen ei varustevyönä toimisi. Historiaa veitsellä on kaakkoisaasian saarten suunnasta ja mallia on tarinan mukaan otettu tiikerin kynnestä. Ulkonäöstään huolimatta Karambit on alkujaan ollut työkalu siinä missä moni muukin terä”ase”. ESP:n ns. CRKT XoC on puolestaan jotakin uutta ja varsinkin hintansa puolesta. löytyy myös reippaasti topattuja alusvöitä (esim. CRKT on kuitenkin tehnyt jotakin muuta. Provoke ei ole linkkari, mutta silti sen terä on “suljettavissa”. linkkaria ei voi loputtomiin keksiä uudelleen, mutta jotakin voi
Dragon Skin mainostaa olevansa markkinoiden mukavin palvelusvyö. Pohjoismaissa ruotsin markkina on ESP:lle ehkä suurin, koska (teleskooppi)-patukka on siellä käytännössä ainoa sallittu “ei-tappava” voimankäyttöväline yksityisellä turva-alalla. DraGon sKin Kanadalainen Dragon Skin mainostaa olevansa markkinoiden mukavin palvelusvyö. Kaksi laakeroitua välitystankoa siirtää terää auki ja kiinniasentojensa välillä. CRKT XoC on puolestaan jotakin uutta ja varsinkin hintansa puolesta. Historiaa veitsellä on kaakkoisaasian saarten suunnasta ja mallia on tarinan mukaan otettu tiikerin kynnestä. ESP:n ns. “omintakeista” siksi, että vyö ei ole varsinaisesti ja varsinkaan täysin elastinen, sellainen ei varustevyönä toimisi. Tyypillisiä CRKT-linkkareita saa sen hinnalla ainakin kymmenen, mikä näkyy toki laadussakin. Dragon Skin on äkkiä katsoen perinteinen kaksiosainen vyö, mutta sen erikoisuus on omintakeisessa joustavuudessa, mikä väitetysti ja varmasti todellisuudessakin lisää vyön käyttömukavuutta. Ammateissa, joissa vaativan asiakaspalvelun välineitä joutuu kantamaan vyössä esiintyy huomattavan paljon alaselän ongelmia. Idean hoksaa kuvista. löytyy myös reippaasti topattuja alusvöitä (esim. Tänäkin vuonna tarjolla oli paljon uutuuksia, tosin CRKT on keskittänyt linjaansa siihen nähden mitä se joskus oli. Käytännössä ase painaa noin sata grammaa Glockia enemmän, tosin ei se 770 gramman tyhjäpainollaan erityisen raskaskaan ole. Glockin lippaat ovat yhteensopivia. nappilukittuva malli. Tämä vuoden uutuus ESP:lla on ns. Tästä kertyy kilokaupalla kuormaa ja työpäivähän on usein kahdeksan tuntia. esP Euro Security Products, tuttavallisemmin ESP on suomessakin tunnettu turvallisuusalan työvälineiden valmistaja haastaen myös tunnetuinta tuotemerkkiä ASP niin euroopassa, aasiassa kuin afrikassakin. Vartijalla on vyössään vähintäänkin teleskooppipatukka, kaasusumutin, käsiraudat ja taskulamppu. CRKT PRovoKe ASe-lehti • 21. Provoke ei ole linkkari, mutta silti sen terä on “suljettavissa”. Dasan Dasan DSP9A -pistooli on heti tuttu, eli Glock 19 se siinä päällisin puolin on. Valmistaja kutsuu sitä “kinematic” -nimellä. CrKt Columbia River Knife & Tool eli tutummin CRKT on kaikille lukijoillemme tuttu Yritys teettää hinta-laatu-suhteeltaan lähes ylittämättömiä teräaseita pääosin kaukoidässä. nappilukittuva teleskooppipatukka. Ulkonäöstään huolimatta Karambit on alkujaan ollut työkalu siinä missä moni muukin terä”ase”. Idea sinänsä ei ole CRKT XOC Dasan DSP9A kevytmetallirungolla. Teknisesti ottaen rakenne mahdollistaa sen, että linkkarin vahingossa sulkeutumisen mahdollisuus menee todella teoreettiseksi mitä lukituksen lujuuteen tulee. Suosituin ratkaisu on ns. Jo patukan nimikin sen kertoo, että ASP:n koteloista puhutaan. Ruotsin poliisi ei voi käyttää etälamautinta humanitäärisistä syistä, ja oC-kaasukin on tiukoin käyttörajoituksin sallittu vain poliisille. Suomessa näiden tuotteiden markkinat kasvoivat suhteellisen paljon yksityisen turvallisuusalan lainmuutoksen myötä 2017. Tämän futuristisen veitsen luulisi tulevan vastaan jossakin science fiction -elokuvassa. kaksiosainen vyö, jossa alusvyö kiinnittyy tai ainakin voi kiinnittyä housuihin/haalareihin tavalla tai toisella ja varsinainen varustevyö kiinnitetään velcrolla alusvyöhön. linkkaria ei voi loputtomiin keksiä uudelleen, mutta jotakin voi. 750 USD -hintainen CRKT XoC on Deadbolt eli “turvapultti” -lukitteinen linkkari. Miksi tämä on tärkeää. Poliisilla lisäksi virka-ase varalippaineen ja monasti myös etälamautin. CRKT Provoke on taatusti uutuus, taatusti provokatiivinen ja mitä ilmeisimmin myös ainakin asenteellisen ongelman kohde maissa, joissa Karambit -tyyppisiä veitsiä ei hyvällä katsota. ruotsalainen Snigel), jolla haetaan käyttömukavuutta. CRKT on kuitenkin tehnyt jotakin muuta. Siksi ruotsalainen poliisi joutuukin käyttämään tuliasetta verraten usein, mikä ehkä ollut etälamautinkiellon ajaneiden humanistien tavoite. Hinta-arvaus noin tuplaten perinteiseen kitkamalliseen patukkaan verrattuna. Poikkeuksellista on se, että tämä eteläkorealainen pistooli ei ole esikuvansa tavoin polymeerirunkoinen, vaan runko on kevytmetallia. Jopa niin, että viime vuonna esittelimme IWA-katsauksessa ESP:n “suomimallin”, AESP, joka sopii useimpiin markkinajohtaja ASP:lle suunniteltuun meillä pakolliseen umpikoteloon
FK BRNO Field Pistol; uutuutena vaihtosarjat kaliipereissa 10 mm Auto ja 9 mm NATO. Mielenkiintoinen on A3-version massahidastettu massasulku. 22 • ASe-lehti. AR15tyyppisen aseen laukaisukoneisto hintaluokassa 99 275 USD. Ammunnan harrastajien vaatimustaso historian eri vaiheista nousee sekin ja tämä on luonut markkinat myös replikoille, jotka kuvaavat aikaa, jolloin SET kaasusumutin vaihtosäiliöllä on ekologinen valinta. Para 3 lightweight tarjoaa ultrakeveän ratkaisun sitä tarvitseville sarjassa, jossa aiemmin on nähty Para Military 2. Trendi on selvästi pienempiin ja kevyempiin päin, terällä on mittaa näppärät 74 mm, eli sentin vähemmän kuin Para 2 -mallissa. GranD Power Slovakialainen Grand Power on tullut aiemmin tunnetuksi persoonallisista pistooleistaan, nyt valikoimassa on pistoolikarabiini tai konepistooli asiakaskunnasta riippuen. HiPerFire Hiperfire tuotemerkki, ja tuotteena on mm. FK FK BRNo Field Pistol oli ehkä vuoden 2016 IWA:n merkittävin uutuus, ainakin kaliiperina. Uberti on tunnettu “lännen aseistaan”, niin nallilukkoisista kuin patruunalla ladattavista malleista, tyyppiesimerkkeinä vaikkapa Colt Navy ja Peacemaker. 7-8 tuhannen huitteissa. Valikoima kattaa käyttötarpeet “peruskoneistosta” taktiseen, huippukilpalaukaisuun ja aika moneen malliin jostakin tältä väliltä. SP YD ER CO uusi -toistan itseäni vuoden takaa, joskin eri yrityksen osalta tuolloin-, nappilukittaville on kysyntää, koska kaikki eivät pidä kitkalukittavan patukan työläästä ja joissain tilanteissa mahdottomasta kiinni naputtamisesta. Patruuna oli tuolloin täysin uusi 7,5 FK, eli nimensä mukaisesti 7,5 mm luodilla tulpitettu pullonkaulainen patruuna, jonka 6,1 6,3 gramman luodilla on lähtönopeutta peräti 600 m/s, eli tehoa reilut 1100 Joulea. set SET Security Equipment Technology gmbh: Kaasusumutin vaihtosäiliöllä on ekologinen valinta. Suosiota luultavasti edesauttaa sekin, että näissä lajeissa käytetyt asetyypit eivät ole vielä EU:n kieltolistalla, vaikka ei se kaukana taida olla sekään. Näistä se kuitenkin tuo aika ajoin “uusia” versioita markkinoille. Tunnettuahan on, että terrorismi on saatu kitkettyä kieltämälla siviiliaseita harrastajilta ja pitämällä pää pensaassa tosiasioista. Hiperfire arskan laukaisukoneistoja joka lähtöön. Aseen hinta huitelee hyvän käytetyn auton hinnoissa so. Molempi parempi, mutta lisää liikkuvia osia ei ole patukassakaan aina hyvä asia. Para 3 Lightweight. Juridisesti tämä Grand Power on useimmissa maissa pistooli. Uutuutena esiteltiin vaihtosarjat kaliipereissa 10 mm Auto ja 9 mm NATo. Ensiksi mainittu arvatenkin aseen kokoon sopivassa teholuokassa (viimeistään nyt tulee legendaarinen Bren Ten mieleen) ja 9 mm puolestaan harjoittelupatruunana. uBerti Uberti lähtökohtaisesti ei voi tuoda markkinoille mitään “uutta”, koska se kopioi nimenomaan vanhoja aseita. Villin lännen -teemaisen harrastuksen kiinnostus niin ammunnan kuin muunkin kulttuurin osalta lisääntyy jatkuvasti, CoWS toimii suomessakin. sPyDerCo eFFiCient Spyderco Efficient on niin malliltaan kuten kohderyhmältäänkin sarjassa, missä katsotaan yleensä Tenacious ja Persistence -malleja sijoittuen kooltaankin niiden väliin.Hintakin on samassa kuluttajaystävällisessä hintaluokassa. Spyderco Efficient
FK FK BRNo Field Pistol oli ehkä vuoden 2016 IWA:n merkittävin uutuus, ainakin kaliiperina. Mielenkiintoinen on A3-version massahidastettu massasulku. Valikoima kattaa käyttötarpeet “peruskoneistosta” taktiseen, huippukilpalaukaisuun ja aika moneen malliin jostakin tältä väliltä. Juridisesti tämä Grand Power on useimmissa maissa pistooli. Näistä se kuitenkin tuo aika ajoin “uusia” versioita markkinoille. Para 3 Lightweight. Uutuutena esiteltiin vaihtosarjat kaliipereissa 10 mm Auto ja 9 mm NATo. uBerti Uberti lähtökohtaisesti ei voi tuoda markkinoille mitään “uutta”, koska se kopioi nimenomaan vanhoja aseita. Para 3 lightweight tarjoaa ultrakeveän ratkaisun sitä tarvitseville sarjassa, jossa aiemmin on nähty Para Military 2. HiPerFire Hiperfire tuotemerkki, ja tuotteena on mm. Suosiota luultavasti edesauttaa sekin, että näissä lajeissa käytetyt asetyypit eivät ole vielä EU:n kieltolistalla, vaikka ei se kaukana taida olla sekään. Villin lännen -teemaisen harrastuksen kiinnostus niin ammunnan kuin muunkin kulttuurin osalta lisääntyy jatkuvasti, CoWS toimii suomessakin. Ensiksi mainittu arvatenkin aseen kokoon sopivassa teholuokassa (viimeistään nyt tulee legendaarinen Bren Ten mieleen) ja 9 mm puolestaan harjoittelupatruunana. ASe-lehti • 23. 7-8 tuhannen huitteissa. Trendi on selvästi pienempiin ja kevyempiin päin, terällä on mittaa näppärät 74 mm, eli sentin vähemmän kuin Para 2 -mallissa. AR15tyyppisen aseen laukaisukoneisto hintaluokassa 99 275 USD. sPyDerCo eFFiCient Spyderco Efficient on niin malliltaan kuten kohderyhmältäänkin sarjassa, missä katsotaan yleensä Tenacious ja Persistence -malleja sijoittuen kooltaankin niiden väliin.Hintakin on samassa kuluttajaystävällisessä hintaluokassa. Hiperfire arskan laukaisukoneistoja joka lähtöön. Spyderco Efficient. Tunnettuahan on, että terrorismi on saatu kitkettyä kieltämälla siviiliaseita harrastajilta ja pitämällä pää pensaassa tosiasioista. Uberti on tunnettu “lännen aseistaan”, niin nallilukkoisista kuin patruunalla ladattavista malleista, tyyppiesimerkkeinä vaikkapa Colt Navy ja Peacemaker. SP YD ER CO uusi -toistan itseäni vuoden takaa, joskin eri yrityksen osalta tuolloin-, nappilukittaville on kysyntää, koska kaikki eivät pidä kitkalukittavan patukan työläästä ja joissain tilanteissa mahdottomasta kiinni naputtamisesta. set SET Security Equipment Technology gmbh: Kaasusumutin vaihtosäiliöllä on ekologinen valinta. Molempi parempi, mutta lisää liikkuvia osia ei ole patukassakaan aina hyvä asia. Ammunnan harrastajien vaatimustaso historian eri vaiheista nousee sekin ja tämä on luonut markkinat myös replikoille, jotka kuvaavat aikaa, jolloin SET kaasusumutin vaihtosäiliöllä on ekologinen valinta. Aseen hinta huitelee hyvän käytetyn auton hinnoissa so. FK BRNO Field Pistol; uutuutena vaihtosarjat kaliipereissa 10 mm Auto ja 9 mm NATO. GranD Power Slovakialainen Grand Power on tullut aiemmin tunnetuksi persoonallisista pistooleistaan, nyt valikoimassa on pistoolikarabiini tai konepistooli asiakaskunnasta riippuen. Patruuna oli tuolloin täysin uusi 7,5 FK, eli nimensä mukaisesti 7,5 mm luodilla tulpitettu pullonkaulainen patruuna, jonka 6,1 6,3 gramman luodilla on lähtönopeutta peräti 600 m/s, eli tehoa reilut 1100 Joulea
Uusin trendi ovat ovat eitappavat mm. Umarex puolestaan perustettiin 1972 ilma-aseiden ympärille, vuodesta 1993 se on omistanut legendaarisen Waltherin asetehtaan. waltHer 2016 esitelty Walther Q5 on suunniteltu rata-ammuntaan. Swatch oli edullinen muovikello vuonna 1983, nyt yhtiö (Swatch Group) omistaa merkittävän osan kelloteollisuutta ml. ZEV on tunnettu premium-luokan AR15 ja Glock -osistaan, nämä ennen kaikkea urheiluampujien mieleen. Näiden aseiden markkinat luo lisääntynyt turvattomuus ja varsinkin tuo “haulikko” saattaa jo ulkonäöllään saada kotirauhaa ahdistelevan toisiin ajatuksiin. Ubertin konversiomalleja. Nimensä mukaisesti “aseen” kaliiperi on .68 eli nimellisesti 17,3 mm, eli haulikkoluokkaa milleissä (vastaisi noin 15-kaliiperista, jos sellaista olisi nykymarkkinoilla). Samaa sarjaa on “heitinrevolveri” HDR50. Mallissa on erillinen ”tähtäinlavetti”, mikä mahdollistaa helpon pikavaihdon ”tavallisen” lPA-säätötähtäimen ja erilaisten valopistetähtäinten välillä. umarex Umarex ei paljon esittelyjä kaipaa, se on saksalainen asealaa sivuava vastine sveitsin Swatchille. Arvatenkin jotkut näitä rivejä lukevat katsovat suomen ajautuvan anarkiaan, jos näitä maahan rantautuu. ZEV on premium-luokan Glock. Umarex kodinpuolustusaseet, katkaistua haulikkoa muistuttava HDS68 ja “heitinrevolveri” HDR50. kumikuulia ampuvat kodinpuolustusaseet, esimerkkinä katkaistua haulikkoa muistuttava HDS68. Umarex on tunnettu “oikeiden aseiden” näköisaseistaan, jotka ovat joko ilmatai kaasuaseita. Q5 Match Steel Frame on malliston vuoden 2019 uutuus. Puhutaan ns. nallilukkorevolveri oli järkevää muuttaa patruunoilla toimivaksi. Mielenkiintoista on se, että esineet toimivat Co2 -kapselilla ja ovat siten teknisesti lupavapaita ilmapistooleja, sitä vastoin sen oC-kuulat saattavat olla suomessa juridinen ongelma. Valikoima on kattanut kaikki tilpehöörit lipasohjaimista koko runkoon ja piippuun, joten pohjimmiltaan askel tuottaa kokonainen ase ei ollut enää pitkä; mallinimi on oZ9. Walther Q5 on suunniteltu rata-ammuntaan. konversioaseista, jotka muutettiin patruunatoimisiksi, tosin Colt tiettävästi purki osavarastoaan valmistamalla konversioita tehdasuusinakin. Patruunavalintaa ohjaa enemmänkin saatavuus kuin historiallinen autenttisuus. Isompirunkoisia Uberti tarjoaa kaliipereissa .38 Special ja .45 lC, pienempirunkoisia kaliiperissa .380 ACP. Coltin osalta nämä tunnetaan Richardsja sittemmin Richards-Mason -malleina. 24 • ASe-lehti. niin monta huippumerkkiä, että helpompi olisi luetella, mitä se ei omista. ZeV ZEV Technologies tulee amerikasta kuten kaikki kiva. ZEV on Glockille se mitä vaikkapa Kimber tai Cabot Guns on Government Coltille
niin monta huippumerkkiä, että helpompi olisi luetella, mitä se ei omista. Umarex kodinpuolustusaseet, katkaistua haulikkoa muistuttava HDS68 ja “heitinrevolveri” HDR50. Uusin trendi ovat ovat eitappavat mm. Patruunavalintaa ohjaa enemmänkin saatavuus kuin historiallinen autenttisuus. Swatch oli edullinen muovikello vuonna 1983, nyt yhtiö (Swatch Group) omistaa merkittävän osan kelloteollisuutta ml. Umarex on tunnettu “oikeiden aseiden” näköisaseistaan, jotka ovat joko ilmatai kaasuaseita. waltHer 2016 esitelty Walther Q5 on suunniteltu rata-ammuntaan. Isompirunkoisia Uberti tarjoaa kaliipereissa .38 Special ja .45 lC, pienempirunkoisia kaliiperissa .380 ACP. Samaa sarjaa on “heitinrevolveri” HDR50. ASe-lehti • 25. kumikuulia ampuvat kodinpuolustusaseet, esimerkkinä katkaistua haulikkoa muistuttava HDS68. ZeV ZEV Technologies tulee amerikasta kuten kaikki kiva. Coltin osalta nämä tunnetaan Richardsja sittemmin Richards-Mason -malleina. ZEV on Glockille se mitä vaikkapa Kimber tai Cabot Guns on Government Coltille. nallilukkorevolveri oli järkevää muuttaa patruunoilla toimivaksi. Nimensä mukaisesti “aseen” kaliiperi on .68 eli nimellisesti 17,3 mm, eli haulikkoluokkaa milleissä (vastaisi noin 15-kaliiperista, jos sellaista olisi nykymarkkinoilla). ZEV on tunnettu premium-luokan AR15 ja Glock -osistaan, nämä ennen kaikkea urheiluampujien mieleen. Walther Q5 on suunniteltu rata-ammuntaan. Näiden aseiden markkinat luo lisääntynyt turvattomuus ja varsinkin tuo “haulikko” saattaa jo ulkonäöllään saada kotirauhaa ahdistelevan toisiin ajatuksiin. Valikoima on kattanut kaikki tilpehöörit lipasohjaimista koko runkoon ja piippuun, joten pohjimmiltaan askel tuottaa kokonainen ase ei ollut enää pitkä; mallinimi on oZ9. Umarex puolestaan perustettiin 1972 ilma-aseiden ympärille, vuodesta 1993 se on omistanut legendaarisen Waltherin asetehtaan. Arvatenkin jotkut näitä rivejä lukevat katsovat suomen ajautuvan anarkiaan, jos näitä maahan rantautuu. Q5 Match Steel Frame on malliston vuoden 2019 uutuus. ZEV on premium-luokan Glock. Mielenkiintoista on se, että esineet toimivat Co2 -kapselilla ja ovat siten teknisesti lupavapaita ilmapistooleja, sitä vastoin sen oC-kuulat saattavat olla suomessa juridinen ongelma. Mallissa on erillinen ”tähtäinlavetti”, mikä mahdollistaa helpon pikavaihdon ”tavallisen” lPA-säätötähtäimen ja erilaisten valopistetähtäinten välillä. umarex Umarex ei paljon esittelyjä kaipaa, se on saksalainen asealaa sivuava vastine sveitsin Swatchille. Puhutaan ns. konversioaseista, jotka muutettiin patruunatoimisiksi, tosin Colt tiettävästi purki osavarastoaan valmistamalla konversioita tehdasuusinakin. Ubertin konversiomalleja
Vaikutukset Verraten Vähäisiä Asedirektiivin ja ampuma-aselain muutosten vaikutus metsästykseen on vähäinen, koska yleisimmät käytetyt kiväärit ovat kertatuliaseita tai lippaallista kertatulta ampuvia aseita, joiden luokittelu ei ole muuttunut. Tällaisia aseita ovat erityisesti puoliautomaattiset eli itselataavaa kertatulta ampuvat aseet, joissa on yli kymmenen patruunan lipas (pitkät aseet) tai 20 patruunan lipas (lyhyet aseet). Aseiden ja piippujen minimimittojen muuttaminen yhdenmukaisiksi direktiivin vaatimusten (aseen kokonaispituus vähintään 600 mm ja piipun pituus vähintään 300 mm) kanssa on myönteinen uutinen. POLIISITARKASTAJA SEPPO SIVULA, SISÄMINISTERIÖ ASELAkI MUUTTUU TIETopAkETTI ASEHArrASTAjILLE Eduskunta hyväksyi 19.3.2019 hallituksen esityksen muutoksista ampuma-aselakiin ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin. Pitkien lippaiden omistaminen tai hallussapito ilman niihin myönnettyä poikkeusta johtaa aselupien peruuttamiseen. Muutokset vaikuttavat lippaiden ja muiden latauslaitteiden kapasiteettiin, joka on jatkossa rajoitettu myös metsästyksen ulkopuolella. Direktiivin muutoksella osa aikaisemmin luvanvaraiseen B-luokkaan kuuluvista aseista on siirretty kiellettyjen aseiden A-luokkaan. Pienoiskiväärin patruuna on reunasytytteinen ja säädöksessä haulikon patruuna on määritelty erikseen, vaikka siinä onkin nalli keskellä. Edellä mainitut lipasrajoitukset koskevat direktiivin voimaantulon 12.6.2017 jälkeen myönnettyjä lupia. Tarkoituksena on saada muutokset voimaan mahdollisimman pian. Uuden haltijan tulee hankkia lupa voimassaolevilla ehdoilla. Moni metsästäjä käyttääkin aseitaan ampumaharjoitteluun ja -harrastukseen, joka voi olla lähellä toiminnallista urheiluammuntaa. B-luokan kiVääriluValla ei yli 10 patruunan lippaita! Suomen ampuma-aselaki lähtee ajatuksesta, että hallussapitoluvan saatuaan henkilö voi käyttää aseitaan mihin tahansa hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen, vaikka luvanhakuvaiheessa onkin tarvinnut esittää vain yksi hyväksytty syy, esimerkiksi metsästys. Metsästyksessä käytetään kuitenkin jonkin verran puoliautomaattisia eli itselataavaa kertatulta ampuvia aseita, joihin muutoksilla on vaikutusta. EU:n asedirektiivin muutosten taustalla ovat viime vuosina Keski-Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut, joissa tekovälineinä ovat olleet muun muassa sarjatuliaseet. Jos ammunnan laji edellyttää suurempikapasiteettisia latauslaitteita, tulee tällaisiin aseisiin hakea poikkeuslupa jollakin ampuma-aselaista löytyvällä perusteella. ei koske Vanhoja lupia Kiellettyyn A-luokkaan siirtyvät aseet, joihin on ollut hallussapitolupa ennen direktiivin voimaantuloa 12.6.2017, saa pitää hallussaan niin kauan kuin alkuperäinen lupa on voimassa. Toistaiseksi voimassa olevat luvat jatkuvat niin kauan kun on olemassa luvan myöntämisen edellytykset, eli henkilö on terveydentilaltaan ja käyttäytymiseltään sopiva ja harrastus jatkuu. yli 30 päiVän lainaamisesta ilmoitus poliisille Tähän saakka aseen on voinut lainata toiselle henkilölle ampuma-aselain 87 §:n määrittelemissä rajoissa vaikka ASELAkIASIAA Sisäministeriö tiedottaa 26 • ASe-lehti. Lainvalmistelun lähtökohtana oli estää A-luokan eli erityisen vaarallisten aseiden ja niiden osien päätymistä vääriin käsiin niin, ettei kuitenkaan vaikeuteta Suomen eurooppalaisittain laajan metsästäjäjoukon harrastustoimintaa eikä Suomen muista Euroopan maista poikkeavaa tapaa järjestää maanpuolustus suuren koulutetun reservin varaan. Asetta ei voi luovuttaa (myydä, lahjoittaa jne.) eteenpäin samoilla ehdoilla. Ampuma-aselain aseluokitusten määritelmät ja aselupasäännökset muutettiin vastaamaan direktiivin muutosta. ei koske itselataaVia pienoiskiVääreitä tai haulikoita Lipasrajoitus koskee keskisytytteistä patruunaa ampuvia aseita. Muutoksilla toteutetaan EU:n asedirektiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön. EU:n jäsenvaltioilla on mahdollisuus myöntää lupia kiellettyjen aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon tietyin edellytyksin museoille, asekeräilijöille, urheiluampujille sekä maanpuolustusjärjestöille ja yksittäisille reserviläisille maanpuolustustarkoituksessa. Tällaisessa tapauksessa tulee ottaa huomioon, ettei itselataavissa eli puoliautomaattiaseissa saa käyttää eikä hallussa saa olla lippaita tai muita latauslaitteita, joiden kapasiteetti pitkissä aseissa on yli 10 patruunaa ja lyhyissä aseissa yli 20 patruunaa. Koska ampuma-aselain 44 §:n 1 momentin mukaan aselupa voidaan antaa vain sellaista ampuma-asetta varten, joka ei ole käyttötarkoitukseen tarpeettoman tulivoimainen, itselataava kivääri enintään kymmenen patruunan lippaalla ei siten automaattisesti ole sellainen ampuma-ase, johon saa luvan metsästysperusteella
Tässä vielä 87 §:n lainaamisen tärkeimmät periaatteet metsästäjille: 1) haulikon saa lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, kiväärin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon. Luvanvaraisuus ei koske pysyvästi toimintakelvottomaksi tehtyä tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitettua latauslaitetta. Vakavat mielenterveyden ongelmat ja itsetuhoinen käyttäytyminen tai hakijan fyysiset ominaisuudet (mahdollisuudet hallita ja käyttää asetta turvallisesti) ovat terveydellisiä perusteita hylätä hakemus. Ampuma-aselaissa säädetään edelleen edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta ampuma-aseeseen voi saada luvan. Soveltuvuuteen vaikuttaa muun muassa se, soveltuuko ase ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Kiväärin luvalla voi lainata minkä tahansa kiväärin kaliiperista ja toimintatavasta riippumatta, ei kuitenkaan sarjatuliasetta tai muuta Aluokan erityisen vaarallista ampuma-asetta ellei lainaajalla ole lupaa toimintatavaltaan ja muuten vastaavan aseen hallussapitoon. Myös muunlainen toistuva rikkomuksiin ja rikoksiin syyllistyminen saattaa aiheuttaa sen, että luvanmyöntäjä päätyy kielteiseen päätökseen. Joissain tapauksissa voi olla hyvä ennen lupahakemuksen jättämistä keskustella poliisilaitoksen aselupaasioita käsittelevän henkilöstön kanssa siitä, millaista selvitystä metsästykseen hankittavasta itselataavasta aseesta edellytetään. Iäkkäiden metsästäjien muisti saattaa temppuilla ja voi olla vaikea muistaa, kenelle aseitaan on lainannut. Syyllistyminen väkivaltarikoksiin on selkeä osoitus henkilön sopimattomuudesta aseluvan haltijaksi. 2) kiväärin tai yhdistelmäaseen saa lainata vain sille, jolla on oikeus kiväärin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon. Pysyvällä rajoittamisella tarkoitetaan joka tapauksessa pysyvämpää muutosta kuin mitä nyt on edellytetty metsästyslain vaatimusten täyttymiseksi. Tästä syystä ampuma-aselakia muutetaan niin, että jos aseet annetaan lainaan yli 30 vuorokaudeksi, lainaamisesta pitää tehdä ilmoitus poliisille. ASe-lehti • 27. Pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemisestä ja rajoittamisesta annetaan tarkemmat säännökset sisäministeriön asetuksella. Luvan myöntäjä arvioi kolmea seikkaa: 1) aseen tulivoimaisuutta ja tehokkuutta sekä muuta soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen, 2) hyväksyttävän harrastuksen olemassaoloa sekä 3) hakijan sopivuutta aseluvan haltijaksi terveydentilansa ja käyttäytymisensä puolesta. Pykälissä ei määritellä lainattavien aseiden kaliipereja. kuinka pitkäksi aikaa. Kaliiperin tehokkuuteen vaikuttavat luodin halkaisija, paino ja rakenne sekä lähtönopeus. Hakijan sopivuuteen vaikuttavat hänen terveydentilansa ja käyttäytymisensä. Tästä on joissain tapauksissa saattanut aiheutua ongelmia. Esim. onko ase laillinen sellaisen riistan ampumiseen, jota sillä on tarkoitus metsästää; täyttääkö ase esimerkiksi metsästyslainsäädännön vaatimukset hirvenpyynnissä käytettävälle aseelle. 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revolverin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen hallussapitoon. Aseturvallisuuden vuoksi on kuitenkin hyvä tietää missä ja kenellä aseet kulloinkin ovat. Tulivoimaisuutta ja tehokkuutta arvioidaan aseen toimintatavan, patruunan kaliiperin ja sen tehokkuuden sekä aseen lipaskapasiteetin valossa. Käyttäytymiseen vaikuttavat erityisesti ongelmat päihteiden kanssa, jotka ilmenevät esimerkiksi rattijuopumuksina ja päihtymyskiinniottoina. Itselataavaa kertatulta ampuvien aseiden hankintaa suunnittelevien tulee varautua perustelemaan hakemuksensa erityisen huolellisesti ja osoitettava, että edellä luetellut edellytykset tulivoimaisuudesta ja tehokkuudesta ja soveltuvuudesta suhteessa käyttötarkoitukseen täyttyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi muistoesineisä säilytetyt Suomi-konepistoolin, Emma-pikakiväärin ja Lahti-Saloranta-pikakiväärin lippaat. 308 Win -kaliiperisen aseen luvalla voi siten ostaa esimerkiksi 9,3 x 62 -kaliiperin patruunoita. Terveydentilan arviointiin vaikuttavat hakijan henkinen ja ruumiillinen terveys. Jos aseet ovat olleet pitkäaikaisessa lainassa, ja aseiden omistaja sattuu kuolemaan, perikunta on ihmeissään, kun kaikkia vainajan aseita ei löydykään. Aseen lainaaja voi myös ostaa lainaamiinsa aseisiin soveltuvia patruunoita, vaikka hänellä itsellään ei olisi lupaa juuri saman kaliiperin aseen. 4) pistoolin tai revolverin saa lainata vain sille, jolla on oikeus pistoolin tai revolverin hallussapitoon. Sille, jolle ampuma-ase lainataan, saadaan samalla luovuttaa myös tarpeellinen määrä aseessa käytettäviksi soveltuvia patruunoita (ei erityisen vaarallisia patruunoita). 5) pienoispistoolin tai pienoisrevolverin saa lainata vain sille, jolla on oikeus pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin hallussapitoon. SArjATULIASEIdEN jA ITSELATAAvAN kIväärIN yLI 10 pATrUUNAN LIppAISTA LUvANvArAISIA ASEIdEN LUvITTAMISEEN EI MErkITTävIä MUUTokSIA Luvanvaraisuuden ulkopuolelle jäävät latauslaitteet, jotka on valmistettu sellaiseen sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946 ja jotka eivät sovi asennettavaksi itselataavaan kertatuliaseeseen. Poliisi antaa ilmoituksen tekemisestä tarkemmat ohjeet, kun laki tulee voimaan
28 • ASe-lehti. Niinpä moni kutsuu mitä tahansa punapistetähtäintä Aimpointiksi, vähän samoin kuin toiset kutsuvat kaikkia kuudestilaukeavia Colteiksi. Punapistetähtäin haulikkoon AImpoInT mIcRo S-1 TEKSTI JA KUVAT: J. MALINEN Ruotsalainen Aimpoint on muodostunut synonyymiksi punapistetähtäimelle eikä ihme, sillä heitä pidetään koko tähtäintyypin luojina
Tämä on ratkaistu etupään kaksoislinssillä, jollaista muilla ei ole. Tämä mahdollistaa laajan alueen havainnoinnin, mikä on myös turvallisuutta lisäävä ominaisuus. 2015 tuli tämän parannettu versio H-2, josta on muodostunut Aimpointin suosituin malli. Aimpointilla ei siis tarvitse pelätä, että jokusen käyttötunnin jälkeen ammunnat loppuvat yllättäen kesken kaiken. Se mikä erottaa Aimpointin viimeistään kilpailijoista, on pariston kestoikä. Veteen upotusta tähtäin kestää 5 metriin asti. Siten ledi ei pääse likaantumaan hankalissakaan olosuhteissa eikä sade tai lumi pääse vaikuttamaan heijastavaan pintaan. Optiikka on edelleen sama kuin H-2:ssa eli linssien vapaa näköalue on 18 mm. Siinä optiikkaa ja sen pinnoituksia on parannettu sekä mukana ovat kiinteät ja tukevat linssinsuojat. Varsinaista suurennusta ei ole, vaan kohde näkyy kuten normaalisti katseltaessa. periaate Aimpointit ovat refleksi kollimaattori tähtäimiä, joissa ledin tuottama piste heijastuu etulinssille. Pisteen ei siis tarvitse olla keskellä tähtäintä, vaan riittää kun se on näkyvissä jossakin kohdin. Ensi ajatus on se, kestääkö kisko ammunnassa syntyvän lisärasituksen. Muutamaa irtoamista lukuun ottamatta minkäänlaisia ongelmia ei ole kuitenkaan ilmennyt eli kunnon aseessa ongelmia ei ole. Ominaisuudet ovat pienen pieni koko ja paino, eli tähtäin häiritsee mahdollisimman vähän, mutta siitä huolimatta rakenne on tosi vankka. Tähtäinpisteen säätöalue on +-1 m / 100 m ja säätönapsun vaikutus on 13 mm / Pieni Micro S-1 ei juurikaan hankaloita koollaan haulikon käyttöä. Pisteen kirkkauden säätö sen sijaan on hieman erilainen, sillä nyt mukana on yksi kirkkaaseen auringonpaisteeseen suunniteltu erikoisvoimakas pykälä. Ne kaikki kootaan edelleen Ruotsissa, kahdessa tehtaassa. micro s-1 Aimpoint toi markkinoille pikkuisen Micro H-1:n 2007. Lisäksi Aimpoint on toteutettu siten, että silmän paikka ei vaikuta osumapisteeseen. Jos joku kaipaa suurennusta niin Aimpoint tarjoaa tiettyihin malleihin kuvan suurentavaa lisälaitetta, aivan samoin kuin kulmakappalettakin mikäli haluaa ampua nurkan taakse. Siten toiminnallisten kilpalajien, niin pistoolin kuin itselataavan kiväärin päällä, lisäksi ne ovat omimmillaan nopeissa jahtitilanteissa. Mitat ovat 62 x 41 x 36 mm ja paino 84 g. ASe-lehti • 29. Samoja ominaisuuksia arvostavat itselataavilla toiminta-ammunnan aseilla ampuvat, joten tähtäimestä on tullut lyhyessä ajassa ylen suosittu. Tämä on tähtäimen idea ja etu eli tähtäinpiste kelluu kohtaan päällä näkökentän ollessa niin laaja kuin molemmat silmät auki pidettäessä voi olla. Mitat ovat 63 x 43 x 41 mm ja paino 100 g. Niitä on sopivia 6-12 mm kiskoihin. Normaali 3V:n CR2032 nappiparisto kestää ACET teknologian ansiosta 50000 tuntia ja kirkkauden säätöportaita on 12. Itse kiinnitys säädetään siis kiskon leveyden ja kiskon yhtenäisen yläosan paksuuden mukaan. Se on tarkoitettu alun perin metsästysaseisiin, lähinnä suurriistalle tai lähellä vilistäville nopeiden tilanteiden villisioille yms. Kestävyyden lisäksi niiden valttina on nopea ammuttavuus sekä rajoittamaton silmän etäisyys. Näitä tähtäimiä näkee varsinkin vaativissa sotilaallisissa toimissa, mikä jo itsessään on aikamoinen suositus. Punapisteen koko on 2 tai 4 kulmaminuuttia ja punainen väri 650 nm, optiikan vapaa näköalue 20 mm ja optisen akselin korkeus 18 mm weaverkiskosta. Optiikan näköalue on hieman pienempi 18 mm ja optisen akselin korkeus kiinnityspinnasta on 20 mm. Itse asiassa tähtäin asettuu niin matalalle, että optiikan paikallaan pitävä rengas on lähes kiinni tähtäinkiskossa. Aimpointin vuodesta 1974 alkanut punapistetähtäimien kehitystyö on johtanut vaikean alun jälkeen lopulta tähtäintyypin suosioon, ovathan he valmistaneet niitä jo 2,5 miljoonaa kappaletta. Rakenteeltaan ne ovat suljettuja, eli tähtäimen molemmissa päissä on monikalvopinnoitettu heijastamaton linssi kiikaritähtäimen tavoin. Tämä on saatua aikaiseksi muotoilemalla alumiinirungon kiinnityskohta täysin uusiksi. Se on useimmissa malleissa nimittäin 50 000 tuntia, tuollaiset runsaat viisi (5!) vuotta yhteen soittoon. micro s-1 Tämä vuoden 2017 uutuus on periaatteessa lähes sama tähtäin kuin H-2, mutta pisteen kokoa on kasvatettu helpommin erottuvaan 6 kulmaminuuttiin (18 cm / 100 m) ja optista akselia on pudotettu alaspäin mahdollisimman paljon eli se on nyt 14 mm kiinnityspinnasta. Tähtäin kiinnittyy ilman erillistä jalustaa suoraan haulikon ventiloituun kiskoon mukana seuraavilla hiilikuituisilla paloilla
Karu toteamus oli, että ainakaan äkkiseltään kapean näkösektorin tekniset tiedot Aimpoint Micro S-1 Valmistaja: Aimpoint Ab, Ruotsi Maahantuoja: Sako Oy Hinta: 649 euroa Takuu: 10 vuotta Tyyppi: suljettu refleksi kollimaattori Linssi: 18 mm Pisteen väri: punainen 655 nm Pisteen koko: 6 kulmaminuuttia (18 cm / 100 m) Kohdistuksen säätöalue: +-1 m / 100 m Säätöporras: 13 mm / 100 m Kirkkausasteita: 12 Mitat: 63 x 43 x 41 mm Paino: 100 g Paristo: CR2032 Pariston kesto: 50000 tuntia Asennus: haulikon kiskoon Pisteen korkeus kiskosta: 14 mm Kevyt ja äärimmäisen matala kiinnitys on hiilikuitua ja sopivat palat löytyvät käytännössä lähes kaikenlaisille tähtäinkiskoille. Ensi tyypit uutuudesta otettiin kiekkoradalla metsästysammunnassa. Säätöön käytetään ympäri käännettyä tornin suojakorkkia, jonka pintaan on muokattu tätä varten nastat. Kyseessä on jokaisen oma mieltymys, joten paikat varmaan vaihtelevat paljon. Sen paikaksi valittiin etutukin etureuna eikä kiinnityksessä ollut mitään ihmeellistä. Silmän paikka on tarkka ja nopeassa nostossa ainakaan vieraalla aseella oikea linjaus ei ollut riittävän varmaa. Mukana tulevat kumiset bikini linssinsuojukset. 30 • ASe-lehti. Piste oli jo ennalta säädetty kohdalleen, että punapiste istui tasan keskellä hauliparvea. Tähtäin on helppo asentaa mihin kohtaan tahansa tähtäinkiskoa ja käyttöohjeessa aloituspaikaksi suositellaan 10 cm etutukin kärjestä piipunsuuhun päin. Aimp oint micr o S-1 Aimp oint micr o S-1 Aimp oint micr o S-1 100 m eli 1 cm / 80 m. Olipa IWA messuilla jokunen vuosi sitten monella valmistajalla kivääreitäkin varustettuna etutähtäimen paikalle asennetulla punapistetähtäimellä. Homma olikin luultua vaikeampaa, sillä punapiste oli enimmäkseen hukassa ja kiekot karkuteillä. Kun pisteen sai näkyviin, niin ennakkoa otettaessa kiekko jäi suuren mustan reunuksen peittoon eli ammunnasta tuli vaistoammuntaa. Pisteen punainen väri on aallonpituudeltaan 655 nm. Näin nimitäin kävi helläkätisen kiristyksen jälkeen. käytännössä Koeammunnassa tähtäin kiinnitettiin itselataavan Beretta A400 Liten kiskoon. Sen verran tiukkaan kaksi torxkantaista ruuvia kannattaa vetää, ettei tähtäin ala liukua rekyylissä eteenpäin
Tosin niin tekee valoa paremmin keräävä pienisuurennuksinen kiikaritähtäinkin. Tosin sen etu on muualla, sillä osumaparven koon kertova tähtäinrengas on oiva apu vaikka kaurismetsällä. Nyt lyhyt laina-aika ei antanut siihen mahdollisuutta. Tosin voi asia olla niinkin, että harjoittelemalla paljon kiekkoammuntaa Aimpointia käyttäen se alkaisi sujumaan. Vaan kun ammutaan vaikka haaskalta paikallaan olevaa maalia, niin silloin Aimpoint toimi loistavasti. Sikäli tilanne oli yllättävä, että aivan silmän eteen asennettu yksi-ikkunainen minitähtäin punapisteellä on toiminut ihan hyvin ja suurella ikkunalla varustetulla Redringilläkin onnistui kiekkojen tiputtelu pienen harjoittelun jälkeen. ASELEHTI .FI Punapisteen voimakkuus on helppo säätää suuresta pyörästä jonka sisällä on myös paristo. ASe-lehti • 31. Tähtäinpisteen kohdistuksen käytetään ympäri käännettyjä suojahattuja. Tilanne oli sama muillakin kokeilijoilla. WWW. Berettan peräkin oli riittävän korkea, jotta tähtäin linjautui oikein. punapiste ei soveltunut lentoon ammuntaan. Laadukkaasti tehty tuote on varsin arvokas. Perinteinen kisko toimi sen sijana loistavasti
Harvalla on mahdollisuutta tällaiseen kokoelmansa ja harrastuksensa esillepanoon. Kokouksen puheenjohtajaksi valittu Arto Hoffren piti jämäkästi huolta kokouksen asiallisesta kulkemisesta, jopa niin, että ilmoitti tarvittaessa poistavansa häirikön kokouksesta. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, lisäksi esityslistalle tuotiin joukko keskustelunaiheita, oikeammin väittämiä, jotka eivät olleet päätösasioita. Muodollisella puolella tärkeimpänää vahvistettiinkin seuran tilinpäätös ja annettiin vastuuvapaus seuran hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. Vaikka Seuran talous ja toiminta onkin hyvissä käsissä on syytä muistaa, että pohjimmiltaan talous lepää verraten pienen joukon harteilla ja kaiken lisäksi suurin vastuu, työmäärä ja siten kunniakin kuuluu huutokauppa-ihmisillemme, kuten toki aina ennenkin. Tämä mitenkään ampumakilpailuja ja Gun Showta vähättelemättä, missä varmasti viimeistään tapaamme. Kokouspaikkana toimi Ase& varusmuseo, Lönnrotinkatu 1B, 87100 Kajaani. raskasasehuutokaupan kesäkuussa 2018. Heti kärkeen on todettava, että museo on todella vierailemisen arvoinen ja helposti tavoitettava paikka hyvin parkkipaikoin ainakin jos Kajaaniin asti pääsee ja melkoinen ponnistus myös omistajaltaan, joka osuvasti kuvailee museota eräänlaisena ilmiönä “käsistä karanneesta” harrastuksesta. 32 • ASe-lehti. Merkittävin asiakokonaisuus on luonnollisesti Seuran talous ja mitä ilmeisimmin taloudellisessa mielessä yhtä hyvää vuotta kuin 2018 ei ole koskaan ollut, eikä kovin helpolla tulekaan, kiitos mm. Annetaan siis puuhaihmisille Iso Käsi näin lehdenkin välityksellä! Suomen Asehistoriallisen Seuran kevätkokous Suomen Asehistoriallisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 11.5.2019
ASe-lehti • 33
Ainoastaan .308 ROME eli Rottigni Officina Meccanica on Italiassa, Gandinon laaksossa lähellä Bergamoa sijaitseva hienomekaniikkatehdas. Se ei ole kovinkaan kaukana Bresciasta, missä puolestaan on heidän aseitaan maailmalla myyvä Beretta. Hienoja ratkaisuja ovat tuo alumiinista tarkkuuskoneistettu petauspalikka, hiilikuituinen tukki jne. Victrix Lunae ROME valmistaa huipputarkkoja aseita, on tehnyt jo 45 vuotta. Painokin tosin on noussut esim. Siinä on paremman luokan hieno pähkinäpuinen tukki ja tarkkuusaseen raudat. Erikoisen tarkat toleranssit ja esim. Koneistoja tehdään kahden mittaisia ja kaikissa on kolmiolkainen lukko. Tässä on siis vihdoinkin aseperhe, jollaista täydellisyyteen pyrkivät ovat hakeneet. Halutessaan uritetun rosteripiipun ja jarrun saa mustana cerakote päällystettyinä, jolloin ne eivät kiiltele ja mahdollisesti pelota siten riistaa. Piippu on liitetty siihen Koneisto on viimeistelty hienosti ja hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilla.. Kaliiperitarjonta kattaa normaalit tarpeet alkaen 6 XC:stä ja päättyen .300 Winchester Magnumiin. Nyt he tekevät siis yksinoikeudella Berettalle Victrix asesarjaa. lipasta tai alarautoja. Molemmat sopivat erittäin pitkille matkoille erinomaisesti, kuten 7mm Remington Magnumkin ja miksei myös uudempaa sukupolvea edustava, helposti ammuttava .270 WSM. Ammuntaa helpottaa vakiona toimitettava suujarru. Koska perustajista suuri osa omaa armeijataustan, ovat aseetkin enimmäkseen taktisia pitkän matkan tarkkuustyökaluja. Erittäin pitkän matkan 30 -tuuman pitkäpiippuisissa malleissa käytetään eksoottisia kaliipereita kuten .375 Cheytac ja .408 Cheytac perinteisen .50 BMG:n lisäksi. Berettan siipien suojaan siirtyneenä Victrixit ovat tulleet mukaan Sakon maahantuomien tuotteiden joukkoon ja siten saataville myös Suomessa. Pienihylsyisissä piipulla on mittaa 22” ja magnumeilla 26”. Viimeistään se, että kiikarinkiinnityskisko on 20 MOA:n kallistuksella kertoo, että ampumamatkoissa on varauduttu todella pitkälle. rosterisen Aisi 630 koneiston päällystys PVD ohutkalvopinnoitteella puolestaan kertovat, että missään ei ole säästelty, vaan käytetty parasta saatavilla olevaa teknologiaa. Beretta hoitaa niiden markkinoinnin maailmanlaajuisesti ja ne täydentävät siten Berettan valikoimiin jo aiemmin kuuluneita Sako ja Tikka -kivääreitä. Aisi 416R -rosterista rihla kerrallaan koneistettua ja läpättyä piippua myöten osat tehdään omassa talossa. Mallisarjoja on neljä, modulaaritukkisina taktiset Minerva ja Mille sarjat, kuin suoraan kasa-ammuntapöydältä lainattu Victoria Sport sarja ja metsälle lähes perinteiseltä näyttävä Lunae Hunting, jossa siinäkin on hienon pähkinäpuutukin sisään asennettu täysimittainen, alumiinista koneistettu petauspalikka. Näin kiikarin säätövarat saadaan riittämään huimasti tavanomaista kauemmas. Koneisto Lunaen kehys on paksuseinäinen pyöreä ja tukeva rosteriputki. Minerva Tacticalissa 12,7 kiloon ja Corvus .50 BMG mallissa tasan 13 kiloon! Lunae Hunting Koeammuntaan saatu malli on metsälle tarkoitettu, lähinnä perinteistä kivääriä muistuttava Lunae. M AL iN EN kivääri mistään tinkimättä Winchester on perinteisten matkojen kaliiperi, joskin silläkin ammutaan tarkasti yli puolen kilometrin. TE KS Ti jA Ku VA T: j. Vaikka kaikki on tehty viimeisen päälle niin paikoitellen vaikutelmaksi jää vähän kotitekoisen oloinen vaikutelma vaikkapa tarkasteltaessa mm
Koneistoja tehdään kahden mittaisia ja kaikissa on kolmiolkainen lukko. Viimeistään se, että kiikarinkiinnityskisko on 20 MOA:n kallistuksella kertoo, että ampumamatkoissa on varauduttu todella pitkälle. M AL iN EN kivääri mistään tinkimättä Winchester on perinteisten matkojen kaliiperi, joskin silläkin ammutaan tarkasti yli puolen kilometrin. Vaikka kaikki on tehty viimeisen päälle niin paikoitellen vaikutelmaksi jää vähän kotitekoisen oloinen vaikutelma vaikkapa tarkasteltaessa mm. Erikoisen tarkat toleranssit ja esim. Minerva Tacticalissa 12,7 kiloon ja Corvus .50 BMG mallissa tasan 13 kiloon! Lunae Hunting Koeammuntaan saatu malli on metsälle tarkoitettu, lähinnä perinteistä kivääriä muistuttava Lunae. Siinä on paremman luokan hieno pähkinäpuinen tukki ja tarkkuusaseen raudat. lipasta tai alarautoja. Hienoja ratkaisuja ovat tuo alumiinista tarkkuuskoneistettu petauspalikka, hiilikuituinen tukki jne. Molemmat sopivat erittäin pitkille matkoille erinomaisesti, kuten 7mm Remington Magnumkin ja miksei myös uudempaa sukupolvea edustava, helposti ammuttava .270 WSM. Se ei ole kovinkaan kaukana Bresciasta, missä puolestaan on heidän aseitaan maailmalla myyvä Beretta. Pienihylsyisissä piipulla on mittaa 22” ja magnumeilla 26”. TE KS Ti jA Ku VA T: j. rosterisen Aisi 630 koneiston päällystys PVD ohutkalvopinnoitteella puolestaan kertovat, että missään ei ole säästelty, vaan käytetty parasta saatavilla olevaa teknologiaa. Berettan siipien suojaan siirtyneenä Victrixit ovat tulleet mukaan Sakon maahantuomien tuotteiden joukkoon ja siten saataville myös Suomessa. Halutessaan uritetun rosteripiipun ja jarrun saa mustana cerakote päällystettyinä, jolloin ne eivät kiiltele ja mahdollisesti pelota siten riistaa. Tässä on siis vihdoinkin aseperhe, jollaista täydellisyyteen pyrkivät ovat hakeneet. Ammuntaa helpottaa vakiona toimitettava suujarru. Mallisarjoja on neljä, modulaaritukkisina taktiset Minerva ja Mille sarjat, kuin suoraan kasa-ammuntapöydältä lainattu Victoria Sport sarja ja metsälle lähes perinteiseltä näyttävä Lunae Hunting, jossa siinäkin on hienon pähkinäpuutukin sisään asennettu täysimittainen, alumiinista koneistettu petauspalikka. Painokin tosin on noussut esim. Nyt he tekevät siis yksinoikeudella Berettalle Victrix asesarjaa. Erittäin pitkän matkan 30 -tuuman pitkäpiippuisissa malleissa käytetään eksoottisia kaliipereita kuten .375 Cheytac ja .408 Cheytac perinteisen .50 BMG:n lisäksi. Aisi 416R -rosterista rihla kerrallaan koneistettua ja läpättyä piippua myöten osat tehdään omassa talossa. ASe-lehti • 35. Ainoastaan .308 ROME eli Rottigni Officina Meccanica on Italiassa, Gandinon laaksossa lähellä Bergamoa sijaitseva hienomekaniikkatehdas. Beretta hoitaa niiden markkinoinnin maailmanlaajuisesti ja ne täydentävät siten Berettan valikoimiin jo aiemmin kuuluneita Sako ja Tikka -kivääreitä. Piippu on liitetty siihen Koneisto on viimeistelty hienosti ja hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilla. Näin kiikarin säätövarat saadaan riittämään huimasti tavanomaista kauemmas. Koneisto Lunaen kehys on paksuseinäinen pyöreä ja tukeva rosteriputki. Koska perustajista suuri osa omaa armeijataustan, ovat aseetkin enimmäkseen taktisia pitkän matkan tarkkuustyökaluja. Victrix Lunae ROME valmistaa huipputarkkoja aseita, on tehnyt jo 45 vuotta. Kaliiperitarjonta kattaa normaalit tarpeet alkaen 6 XC:stä ja päättyen .300 Winchester Magnumiin
Mieleen tulee, että rekyyliolkia on eri paksuisia ja niillä voi hienosäätää piipun eli patruunapesän etäisyyttä lukonpäästä. Lukonkampi on pitkä ja varustettu kookkaalla alumiinisella nupilla. Käyttölaitteet eli varmistin ja lukonkampi ovat siellä missä pitääkin ja toimivat luontevasti. Varmistin on laukaisulaitteen kyljessä oleva kaksiasentoinen vipu, joka lukitsee laukaisulaitteen, mutta ei estä lukon avaamista. saattaa hajota, mikä sekin voi koitua kohtalokkaaksi taktisissa tehtävissä. Säätöjen vaikutuksesta ei ollut tietoa koeammunnan aikaan, sillä aseen mukana ei toimiteta lainkaan käyttöohjetta. Näin tarkkuus voidaan optimoida eri painoisille tai oikeammin eri pituisille luodeille. Ne eivät sovellu tyyliin ja lopputulos olisi ollut huomattavasti PVD pinnoitettu, kolmella lukitusolalla varustettu lukko on siistiä työtä. Syntynyt syvänkiiltävä sinivivahteinen pinta on liukas ja erittäin kova sekä estää korroosiota mahdollisimman tehokkaasti. Tehtaalta lähtiessä laukaisuvastukseksi on säädettynä 1000 g. Etuseinämässä on kaksi ruuvia, jotka on numeroitu ja viereen laitettu kiertosuunnan vaikutuksesta kertova merkki. Tämä mahdollisesti siksi, että sekä lukonkehys että itse lukko on peilikiillotettu ja PVD päällystetty tyhjiössä höyrystetyllä metallilla. Lukonpää on perinteinen, mutta erinomaisen hyvin koneistettu sekin. Liipaisimen etäisyys on säädettävissä ja lipas vapautuu liipaisinkaaren sisäpuolelle sijoitetusta vivusta. Lukon kampi on kiinnitetty runkoon varsin poikkeuksellisella tavalla esijännittämällä ja kahdella sokalla. Pitkän matkan ammuntaa ajatellen se on kallistettu 20 kulmaminuuttia, jolloin kiikaritähtäimen korosäätö riittää huomattavasti tavanomaista pidemmälle. kierteellä ja näiden väliin laitettu Remingtonin tapaan levymäinen rekyyliolka. itse kampea ei ole juotettu tai hitsattu lukon runkoon vaan liitos on kahden sokan ja esijännityksen varassa. Mahdollista kaasuvuotoa ajatellen yhteen roskaurista on porattu neljä kaasunpoistoreikää. Täsmällisen laukaisulaitteen etuseinämässä on säätöruuvit. Molemmat ovat ne tämän hetken yleisimmät ratkaisut. Kolme epäsymmetristä lukitusolkaa, kuten koko lukko on viimeisen päälle koneistettu ja sen runkoa kiertävät pienet urat. Aluksi ne näyttävät kuin jälkeenpäin syntyneiltä kolhuilta, mutta ilmeisesti niiden on ajateltu keventävän muuten massiivisen koneiston ulkonäköä. Lisäksi liipaisin on kiinni omassa kiskossaan, jossa sitä voi säätää pituussuunnassa. Sen käsittely käy täysin äänettömästi, joten varmistimen poisto ei pelota arempaakaan riistaa. Onneksi sellainen löytyy netistä, kunhan ensin saa oikean osoitteen. Taktisissa aseissa tämä on yleensä kokoluokkaa suurempi, mutta nyt onkin kyseessä metsästysase. Laukaisulaitteen voi lukita etuvedottomaksi kylkeen lisättävällä ruuvilla, jos ampuja pitää sellaista parempana. Hylsyn ulosvedin on tyyppiä Sako ja ulosheitin voimakkaalla jousella varustettu tappi tarkkaan kynttä vastapäätä, kuten pitääkin. Viritetyn koneiston tunnistaa peräkappaleen takaa esiin pistävästä iskurinpäästä ja sen punaisesta renkaasta. Yhteen niistä on porattu neljän reiän hieman ihmeellisesti ylöspäin suuntautuva rivi kaasunpurkausaukoiksi mahdollista hylsyrikkoa ajatellen. Lisäksi olan pohjaan on stanssattu sen paksuudeksi 7,15. ulosvedin on tosi leveä sakomainen kynsi ja ulosheitin voimakasjousinen tappi upotetussa iskupohjassa. Vähän vastaava ihmetyksen aihe on lukonkammen juureen jätetty suuri rako, josta näkyy laukaisulaite ja suora tie kaikelle asiaan kuulumattomalle sisimpään. Yleensä sitä käytetään kovalle rasitukselle joutuvissa leikkaavissa työkaluissa. Aivan samoin on pähkinäpuisen tukin kylkiinkin, lippaan kohdalle jyrsitty pienet epämääräiset urat, jotka saavat aseen näyttämään siltä kuin joku olisi puristanut sen liian tiukasti ruuvipenkkiin. Näin pintoja ei juuri kannata muokata enää kokoonpanon yhteydessä. Hieman ihmeellisesti kammen mutkakohtaan on tarvinnut tehdä koristeupotus samoin kuin pitkin kehyksen kylkiäkin koneistaa pienet viirumaiset, mataloituvat urat. Erinomaisesti koneistettu peräkappale on pelkistetyn tyylikäs ja sen pintaan on lisätty Victrixin logo, jonka kauneuden saa käyttäjä itse päättää. Ne ovat hieman pieniä toimintaa hankalissa olosuhteissa parantaviksi lian ja jään keräysuriksi, mutta parantavat joka tapauksessa osaltaan toimintavarmuutta. Pysyvillä merkinnöillä kierron vaikutussuunta ei jää epäselväksi ja ruuvit lukitsee poikittainen muoviputken pala.. Rei’istä näkyy iskuripiikki, joten ulkoisella moskalla on suora pääsy lukon sisälle. Kehyksen päälle on ruuvattu ja sokattu yhtenäinen, mattamusta Picatinny-kisko tähtäimen kiinnittämiseksi. Vastaavasta reiästä on itselleni tullut sakolaisella paineet ja roskat silmille. Piipun kylkeen on kaiverrettu myös kaliiperimerkintä ja rihlan nousu. Petauspalikkaan nojaava rekyyliolka on poikkeuksellisen paksu (7,15 mm), tarkkuushiottu laatta piipun ja kehyksen välissä. Toisaalta silloin lipas yms. Lukon ollessa vireessä pistää iskuri esiin peräkappaleesta. Loistava työn laatu ulottuu piiloon jääviin osiinkin. Ei varmaan kannattaisi viedä tällaista rakennetta desert stormiin ilman lisäsuojauksia. itse lukko on pitkä ja nykyvirtauksesta poiketen hoikkarunkoinen eli tässä ei ole säästelty halpisaseiden tavoin. Vielä rungon kyljessä on ruuvinreikä, johon asennettavalla ruuvilla saa halutessaan etuvedon lukittua pois ja koneisto muuttuu ilman etuvetoa toimivaksi. joissakin esitteissä esimerkiksi .308 Win kaliiperissa tarjolla on, mallista riippuen, kolme rihlan nousua 10, 11 ja 12 tuumaa. Se on helpoin ja edullinen ratkaisu, mutta Victrixin tapauksessa levy on poikkeuksellisen paksu ja tarkkuushiottu. Yleensä reiät ovat suojattuun suuntaan, ettei niistä pääse roskat ja sade lukon sisälle eikä paine purkautuisi ulospäin mahdollisesti ampujaa kohti vaan lippaaseen päin. Sieltä selviää ruuvien vaikutus sekä vetovastuksen 800 – 1300 g säätöalue. Vielä laukaisulaitteen kylkeen on leimattu valmistajaksi Rottigni, aivan samoin kuin on kaiverrettu piipun kylkeenkin. Kehyksen alla puolestaan on täsmällisen laadukkaalta näyttävä laukaisukoneisto, joka on kaikin puolin säädettävissä. Vaan niin on lukitusolan kulku-urallekin jätetty kehykseen suuri aukko kello kahteentoista
Lukonpää on perinteinen, mutta erinomaisen hyvin koneistettu sekin. Vähän vastaava ihmetyksen aihe on lukonkammen juureen jätetty suuri rako, josta näkyy laukaisulaite ja suora tie kaikelle asiaan kuulumattomalle sisimpään. Onneksi sellainen löytyy netistä, kunhan ensin saa oikean osoitteen. Aluksi ne näyttävät kuin jälkeenpäin syntyneiltä kolhuilta, mutta ilmeisesti niiden on ajateltu keventävän muuten massiivisen koneiston ulkonäköä. Petauspalikkaan nojaava rekyyliolka on poikkeuksellisen paksu (7,15 mm), tarkkuushiottu laatta piipun ja kehyksen välissä. Kehyksen alla puolestaan on täsmällisen laadukkaalta näyttävä laukaisukoneisto, joka on kaikin puolin säädettävissä. Molemmat ovat ne tämän hetken yleisimmät ratkaisut. Täsmällisen laukaisulaitteen etuseinämässä on säätöruuvit. Vielä laukaisulaitteen kylkeen on leimattu valmistajaksi Rottigni, aivan samoin kuin on kaiverrettu piipun kylkeenkin. Taktisissa aseissa tämä on yleensä kokoluokkaa suurempi, mutta nyt onkin kyseessä metsästysase. Lukon ollessa vireessä pistää iskuri esiin peräkappaleesta. itse lukko on pitkä ja nykyvirtauksesta poiketen hoikkarunkoinen eli tässä ei ole säästelty halpisaseiden tavoin. Syntynyt syvänkiiltävä sinivivahteinen pinta on liukas ja erittäin kova sekä estää korroosiota mahdollisimman tehokkaasti. Tehtaalta lähtiessä laukaisuvastukseksi on säädettynä 1000 g. Mieleen tulee, että rekyyliolkia on eri paksuisia ja niillä voi hienosäätää piipun eli patruunapesän etäisyyttä lukonpäästä. Pitkän matkan ammuntaa ajatellen se on kallistettu 20 kulmaminuuttia, jolloin kiikaritähtäimen korosäätö riittää huomattavasti tavanomaista pidemmälle. Sen käsittely käy täysin äänettömästi, joten varmistimen poisto ei pelota arempaakaan riistaa. Sieltä selviää ruuvien vaikutus sekä vetovastuksen 800 – 1300 g säätöalue. Aivan samoin on pähkinäpuisen tukin kylkiinkin, lippaan kohdalle jyrsitty pienet epämääräiset urat, jotka saavat aseen näyttämään siltä kuin joku olisi puristanut sen liian tiukasti ruuvipenkkiin. Erinomaisesti koneistettu peräkappale on pelkistetyn tyylikäs ja sen pintaan on lisätty Victrixin logo, jonka kauneuden saa käyttäjä itse päättää. Toisaalta silloin lipas yms. Hieman ihmeellisesti kammen mutkakohtaan on tarvinnut tehdä koristeupotus samoin kuin pitkin kehyksen kylkiäkin koneistaa pienet viirumaiset, mataloituvat urat. Ne eivät sovellu tyyliin ja lopputulos olisi ollut huomattavasti PVD pinnoitettu, kolmella lukitusolalla varustettu lukko on siistiä työtä. Ne ovat hieman pieniä toimintaa hankalissa olosuhteissa parantaviksi lian ja jään keräysuriksi, mutta parantavat joka tapauksessa osaltaan toimintavarmuutta. Lukon kampi on kiinnitetty runkoon varsin poikkeuksellisella tavalla esijännittämällä ja kahdella sokalla. kierteellä ja näiden väliin laitettu Remingtonin tapaan levymäinen rekyyliolka. Lisäksi olan pohjaan on stanssattu sen paksuudeksi 7,15. Näin tarkkuus voidaan optimoida eri painoisille tai oikeammin eri pituisille luodeille. Pysyvillä merkinnöillä kierron vaikutussuunta ei jää epäselväksi ja ruuvit lukitsee poikittainen muoviputken pala. Varmistin on laukaisulaitteen kyljessä oleva kaksiasentoinen vipu, joka lukitsee laukaisulaitteen, mutta ei estä lukon avaamista. Ei varmaan kannattaisi viedä tällaista rakennetta desert stormiin ilman lisäsuojauksia. Kolme epäsymmetristä lukitusolkaa, kuten koko lukko on viimeisen päälle koneistettu ja sen runkoa kiertävät pienet urat. Mahdollista kaasuvuotoa ajatellen yhteen roskaurista on porattu neljä kaasunpoistoreikää. itse kampea ei ole juotettu tai hitsattu lukon runkoon vaan liitos on kahden sokan ja esijännityksen varassa. Yhteen niistä on porattu neljän reiän hieman ihmeellisesti ylöspäin suuntautuva rivi kaasunpurkausaukoiksi mahdollista hylsyrikkoa ajatellen. Lukonkampi on pitkä ja varustettu kookkaalla alumiinisella nupilla. Loistava työn laatu ulottuu piiloon jääviin osiinkin. joissakin esitteissä esimerkiksi .308 Win kaliiperissa tarjolla on, mallista riippuen, kolme rihlan nousua 10, 11 ja 12 tuumaa. Etuseinämässä on kaksi ruuvia, jotka on numeroitu ja viereen laitettu kiertosuunnan vaikutuksesta kertova merkki. Vielä rungon kyljessä on ruuvinreikä, johon asennettavalla ruuvilla saa halutessaan etuvedon lukittua pois ja koneisto muuttuu ilman etuvetoa toimivaksi. Se on helpoin ja edullinen ratkaisu, mutta Victrixin tapauksessa levy on poikkeuksellisen paksu ja tarkkuushiottu. Piipun kylkeen on kaiverrettu myös kaliiperimerkintä ja rihlan nousu. Vaan niin on lukitusolan kulku-urallekin jätetty kehykseen suuri aukko kello kahteentoista. Vastaavasta reiästä on itselleni tullut sakolaisella paineet ja roskat silmille. Lisäksi liipaisin on kiinni omassa kiskossaan, jossa sitä voi säätää pituussuunnassa. Tämä mahdollisesti siksi, että sekä lukonkehys että itse lukko on peilikiillotettu ja PVD päällystetty tyhjiössä höyrystetyllä metallilla. Viritetyn koneiston tunnistaa peräkappaleen takaa esiin pistävästä iskurinpäästä ja sen punaisesta renkaasta. Näin pintoja ei juuri kannata muokata enää kokoonpanon yhteydessä. saattaa hajota, mikä sekin voi koitua kohtalokkaaksi taktisissa tehtävissä. Laukaisulaitteen voi lukita etuvedottomaksi kylkeen lisättävällä ruuvilla, jos ampuja pitää sellaista parempana. Yleensä sitä käytetään kovalle rasitukselle joutuvissa leikkaavissa työkaluissa. Käyttölaitteet eli varmistin ja lukonkampi ovat siellä missä pitääkin ja toimivat luontevasti. Hylsyn ulosvedin on tyyppiä Sako ja ulosheitin voimakkaalla jousella varustettu tappi tarkkaan kynttä vastapäätä, kuten pitääkin. Säätöjen vaikutuksesta ei ollut tietoa koeammunnan aikaan, sillä aseen mukana ei toimiteta lainkaan käyttöohjetta. Kehyksen päälle on ruuvattu ja sokattu yhtenäinen, mattamusta Picatinny-kisko tähtäimen kiinnittämiseksi. ASe-lehti • 37. Liipaisimen etäisyys on säädettävissä ja lipas vapautuu liipaisinkaaren sisäpuolelle sijoitetusta vivusta. Rei’istä näkyy iskuripiikki, joten ulkoisella moskalla on suora pääsy lukon sisälle. ulosvedin on tosi leveä sakomainen kynsi ja ulosheitin voimakasjousinen tappi upotetussa iskupohjassa. Yleensä reiät ovat suojattuun suuntaan, ettei niistä pääse roskat ja sade lukon sisälle eikä paine purkautuisi ulospäin mahdollisesti ampujaa kohti vaan lippaaseen päin
Väri on varman päälle se käyttöaseen tyylikkään musta. Paksun mustan kumiperälevyn kyljetkin ovat jääneet vähän röpelöisiksi hionnan jäljiltä. Erittäin sirot ja tyylikkäät karhennukset on tehty jäljestä päätellen ilmeisesti laserilla polttamalla. Tosin lippaan sivuilla olevista lankajousista toinen sojotti virheellisesti lippaan ohi eli ei pukannut sitä ulospäin kuten olisi pitänyt. Koska testiaseen kaliiperina on pitkällä ja suurehkolla hylsyllä varustettu .300 WinMag, on piippu pitkä toisin kuin pienihylsyisten 56 senttinen. Yleensä erikoisaseita valmistava paja ostaa piippunsa tarkkuuspiippuihin erikoistuneilta valmistajilta kuten Hartilta, Liljalta, Border Barrelilta, Douglasilta jne, mutta Victrix haluaa varmistaa tässäkin, että saa juuri haluamansa laisen ja tekee siksi piiput itse. Tässä asennuksen tekijä on tiennyt mitä tekee. Vetopituus liipaisimen muutaman millin säädön ollessa keskiasennossa on tavanomainen 36 senttiä. 38 • ASe-lehti. Victrix on merkinnyt oikeat arvot molempien ruuvien viereen pysyvästi. Irtolipas vetää kolme patruunaa ja on tehty rosterista. Pinnaltaan piippu on huolellisesti kiillotettu. tuKKi Tämän klassinen metsästysmallin tukki on kuviokasta pähkinäpuuta ja käsitelty öljyämällä. Koska kilometrin ratoja on harvemmassa, niin jälleen oli tyytyminen 100 metrin hirvirataan. Hienoon tukkiin kuuluu luonnollisesti kaunis poskipakka kuten tässä. Kookas alumiininen petauspalikka ja holkitetut kiinnitysruuvien reiät takaavat hyvän tarkkuuden pysymisen vaihtelevissakin olosuhteissa. Näin raudat istuvat aina samoin ja tarkkuus ja osumapiste säilyvät irrotuksesta huolimatta. Laadultaan rihlaus on huolellista työtä, rihlapalkki kerrallaan leikattu ja lopputulos läpätty. Ruuvinreiät on holkitettu kuten pitääkin, joten puutukin eläminen ei vaikuta rautojen kiinnitykseen. Ylimenokartio on jostakin syystä koneistettu varsin pitkäksi, joten tehdaspatruunoilla vapaahypystä tulee pitkä. Ennen radalle lähtöä kaivoin esille myös tarkkuusmomenttiavaimen ja varmistin, että rautojen kiinnitysruuvien momentit olivat aseeseen merkityn mukaiset. Picatinnykisko kallistuu eteenpäin 20 kulmaminuuttia, jolloin tähtäimen säätövarat saadaan riittämään poikkeuksellisen pitkille ampumamatkoille. Kun etutukin kärjessä on vielä tumma ruusupuupala koristeena kuten pistoolikahvan pohjassakin sekä poskipakka kauniisti leikattu, niin kokonaisuus on kerrassaan onnistunut. Tällä ratkaisulla luodit syöttävä etupää voisi jäädä roikkumaan, mutta lipas istuu jo hieman hankalan tiukassa ja pysyy siten hyvin paikoillaan. Victrixin lipas on kolme patruunaa vetävä rosterinen irtolipas. Kesäisessä 23 asteen lämmössä ulkona pikku tuulessa ja sadekuuroissa ammunta hiekkapussituelta sujui ongelmitta. PiiPPu Testiaseen hienosti kiillotettu piippu on harvoin vastaantulevan pitkä, peräti 66 senttiä ilman suujarrua. Lippaan kyljissä ei ole kunnollisia, patruunaa paikallaan pitäviä pokkauksia, joten ylintä patruunaa syötettäessä myös alemmat liukuvat kiinni etuseinämään. Se mikä on kerrankin aivan loistavaa, on koneiston kiinnitysruuvien kohdille merkityt kiristysmomentit, eturuuville 6,5 Nm ja takaruuville 6,0 Nm. Pyöreäpohjaisena kehys liikkuu herkästi palikan päällä, mutta kiinnitysruuvit paikoittavat sen oikeaan asentoon. Pehmeä kumiperälevy vaimentaa hyvin rekyyliä, vaikka tehokkaalla suujarrulla varustettu ase ei paljon potki. Ergonomiaa parantavat entisestään loiva kämmenpahka ja tukin harjan viettäminen eteenpäin, jolloin se ei iske rekyylissä poskeen. Monesti aseen saapuessa asia ei ole näin. itse patruunansa lataava voi tietenkin säätää pitkillä luodeilla vapaahypyn haluamakseen. Superkalliin aseen laatuvaikutelma ei sallisi tällaisia perusmokia. Koko aseelle tuleekin mittaa melkoiset 125,5 senttiä eli sitä ei enää käännelläkään missään ahtaissa tiloissa. Kierteellä piipun suuhun kiinnitetyssä, tehokkaassa suujarrussa on reikiä kahdeksassa jonossa kussakin seitsemän eli peräti 56 kappaletta. RadaLLa Lunae Huntingin päälle oli kiinnitetty Steinerin uusimman Ranger sarjan 4-16x56 tähtäin alumiinisilla jaloilla. Muodoltaan se on kerrankin siro ja hyvin käteen käyvä, ei mikään halko kuten niin monella muulla. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, kuka tykkää mistäkin. Ne eivät ole pelkkä ulkonäkökoriste monen muun tavoin, vaan syvinä pudottavat painoa oikeasti ja lisäävät jäykkyyttä. Ensimmäinen työ oli tarkistaa kiikarin asennuksen ruuvikiinnitykset, jotka olivat kaikki tiukalla kuten kuuluukin. Todella hyvä keino tarkkuuden ylläpitämiseksi on kiristää ruuvit aina samalla momentilla. Patruunan nostin on tasainen peltiliuska. Profiililtaan Aisi 416R rosteripiippu on melko solakka ja sen pinnassa on vielä kunnollisen kokoiset kevennysurat. parempi ilman niitä. Alarautojen upotukset voisivat olla täsmällisemmätkin. Tämä ei tee hyvää luotien kärjille, sillä yleensä moinen pyritään estämään. Kookas lukonpidätin on tutulla paikalla kehyksen vasemmassa reunassa. Tosin valmistajalla on sellainenkin laukaisulaite kasa-aseissaan, jonka säädöt voidaan tehdä ulkoapäin. Tehokkaassa suujarrussa on peräti 56 reikää ja se on kiinni piipun suulla M16x1 kierteellä. Lukon purkuohje huoltoa varten selviää käyttöohjeesta, mutta muuten yksinkertainen homma vaatii aputyökaluksi 2 millin lukitussokan käyttöä. Sen pohja on mattamustaksi maalattua peltiä ja lukitus tapahtuu pelkästään takareunasta. Alaraudat ovat mattamustaksi anodisoitua alumiinia ja suuri liipaisinkaari on halkaistu, vaikka laukaisulaitteessa ei tällä kohdin olekaan säätöjä. Koneiston kiinnitys on kuitenkin se jokin, mikä ei näy ulospäin, mutta mahdollistaa pysyvän tarkkuuden vaihtelevissakin olosuhteissa. Lisäksi silmänetäisyys oli juuri kohdallaan ja ristikko suorassa. Koko kehyksen mitalta tukkiin on nimittäin upotettu alumiinista koneistettu petauspalikka, joka muodostaa myös lipaskuilun ylätuennan. Tällaisissa pikkukohdissa näkyy, että tekijät tietävät miten tarkkoja aseita tehdään. Pyramidien kärjet eivät ole ihan teräviä, mutta auttavat silti omalta osaltaan otteen pidossa. Aseen hinnan huomioiden asiakas varmaan odottaisi täydellisempää viimeistelyä
parempi ilman niitä. Väri on varman päälle se käyttöaseen tyylikkään musta.. Hienoon tukkiin kuuluu luonnollisesti kaunis poskipakka kuten tässä. Koska testiaseen kaliiperina on pitkällä ja suurehkolla hylsyllä varustettu .300 WinMag, on piippu pitkä toisin kuin pienihylsyisten 56 senttinen. Ylimenokartio on jostakin syystä koneistettu varsin pitkäksi, joten tehdaspatruunoilla vapaahypystä tulee pitkä. Alaraudat ovat mattamustaksi anodisoitua alumiinia ja suuri liipaisinkaari on halkaistu, vaikka laukaisulaitteessa ei tällä kohdin olekaan säätöjä. Picatinnykisko kallistuu eteenpäin 20 kulmaminuuttia, jolloin tähtäimen säätövarat saadaan riittämään poikkeuksellisen pitkille ampumamatkoille. Tällä ratkaisulla luodit syöttävä etupää voisi jäädä roikkumaan, mutta lipas istuu jo hieman hankalan tiukassa ja pysyy siten hyvin paikoillaan. Tosin lippaan sivuilla olevista lankajousista toinen sojotti virheellisesti lippaan ohi eli ei pukannut sitä ulospäin kuten olisi pitänyt. Tehokkaassa suujarrussa on peräti 56 reikää ja se on kiinni piipun suulla M16x1 kierteellä. tuKKi Tämän klassinen metsästysmallin tukki on kuviokasta pähkinäpuuta ja käsitelty öljyämällä. Tosin valmistajalla on sellainenkin laukaisulaite kasa-aseissaan, jonka säädöt voidaan tehdä ulkoapäin. Todella hyvä keino tarkkuuden ylläpitämiseksi on kiristää ruuvit aina samalla momentilla. Patruunan nostin on tasainen peltiliuska. Koneiston kiinnitys on kuitenkin se jokin, mikä ei näy ulospäin, mutta mahdollistaa pysyvän tarkkuuden vaihtelevissakin olosuhteissa. Näin raudat istuvat aina samoin ja tarkkuus ja osumapiste säilyvät irrotuksesta huolimatta. Kookas lukonpidätin on tutulla paikalla kehyksen vasemmassa reunassa. Yleensä erikoisaseita valmistava paja ostaa piippunsa tarkkuuspiippuihin erikoistuneilta valmistajilta kuten Hartilta, Liljalta, Border Barrelilta, Douglasilta jne, mutta Victrix haluaa varmistaa tässäkin, että saa juuri haluamansa laisen ja tekee siksi piiput itse. Pyramidien kärjet eivät ole ihan teräviä, mutta auttavat silti omalta osaltaan otteen pidossa. RadaLLa Lunae Huntingin päälle oli kiinnitetty Steinerin uusimman Ranger sarjan 4-16x56 tähtäin alumiinisilla jaloilla. itse patruunansa lataava voi tietenkin säätää pitkillä luodeilla vapaahypyn haluamakseen. Victrix on merkinnyt oikeat arvot molempien ruuvien viereen pysyvästi. Ne eivät ole pelkkä ulkonäkökoriste monen muun tavoin, vaan syvinä pudottavat painoa oikeasti ja lisäävät jäykkyyttä. Ergonomiaa parantavat entisestään loiva kämmenpahka ja tukin harjan viettäminen eteenpäin, jolloin se ei iske rekyylissä poskeen. Pehmeä kumiperälevy vaimentaa hyvin rekyyliä, vaikka tehokkaalla suujarrulla varustettu ase ei paljon potki. Lippaan kyljissä ei ole kunnollisia, patruunaa paikallaan pitäviä pokkauksia, joten ylintä patruunaa syötettäessä myös alemmat liukuvat kiinni etuseinämään. Erittäin sirot ja tyylikkäät karhennukset on tehty jäljestä päätellen ilmeisesti laserilla polttamalla. Laadultaan rihlaus on huolellista työtä, rihlapalkki kerrallaan leikattu ja lopputulos läpätty. Pinnaltaan piippu on huolellisesti kiillotettu. Kun etutukin kärjessä on vielä tumma ruusupuupala koristeena kuten pistoolikahvan pohjassakin sekä poskipakka kauniisti leikattu, niin kokonaisuus on kerrassaan onnistunut. Aseen hinnan huomioiden asiakas varmaan odottaisi täydellisempää viimeistelyä. Ensimmäinen työ oli tarkistaa kiikarin asennuksen ruuvikiinnitykset, jotka olivat kaikki tiukalla kuten kuuluukin. Koko kehyksen mitalta tukkiin on nimittäin upotettu alumiinista koneistettu petauspalikka, joka muodostaa myös lipaskuilun ylätuennan. Koko aseelle tuleekin mittaa melkoiset 125,5 senttiä eli sitä ei enää käännelläkään missään ahtaissa tiloissa. Kookas alumiininen petauspalikka ja holkitetut kiinnitysruuvien reiät takaavat hyvän tarkkuuden pysymisen vaihtelevissakin olosuhteissa. Vetopituus liipaisimen muutaman millin säädön ollessa keskiasennossa on tavanomainen 36 senttiä. Monesti aseen saapuessa asia ei ole näin. Tämä ei tee hyvää luotien kärjille, sillä yleensä moinen pyritään estämään. Profiililtaan Aisi 416R rosteripiippu on melko solakka ja sen pinnassa on vielä kunnollisen kokoiset kevennysurat. Koska kilometrin ratoja on harvemmassa, niin jälleen oli tyytyminen 100 metrin hirvirataan. Tässä asennuksen tekijä on tiennyt mitä tekee. Superkalliin aseen laatuvaikutelma ei sallisi tällaisia perusmokia. Lukon purkuohje huoltoa varten selviää käyttöohjeesta, mutta muuten yksinkertainen homma vaatii aputyökaluksi 2 millin lukitussokan käyttöä. Irtolipas vetää kolme patruunaa ja on tehty rosterista. Se mikä on kerrankin aivan loistavaa, on koneiston kiinnitysruuvien kohdille merkityt kiristysmomentit, eturuuville 6,5 Nm ja takaruuville 6,0 Nm. Kierteellä piipun suuhun kiinnitetyssä, tehokkaassa suujarrussa on reikiä kahdeksassa jonossa kussakin seitsemän eli peräti 56 kappaletta. Tällaisissa pikkukohdissa näkyy, että tekijät tietävät miten tarkkoja aseita tehdään. Kesäisessä 23 asteen lämmössä ulkona pikku tuulessa ja sadekuuroissa ammunta hiekkapussituelta sujui ongelmitta. Ruuvinreiät on holkitettu kuten pitääkin, joten puutukin eläminen ei vaikuta rautojen kiinnitykseen. Ennen radalle lähtöä kaivoin esille myös tarkkuusmomenttiavaimen ja varmistin, että rautojen kiinnitysruuvien momentit olivat aseeseen merkityn mukaiset. Muodoltaan se on kerrankin siro ja hyvin käteen käyvä, ei mikään halko kuten niin monella muulla. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, kuka tykkää mistäkin. Sen pohja on mattamustaksi maalattua peltiä ja lukitus tapahtuu pelkästään takareunasta. Pyöreäpohjaisena kehys liikkuu herkästi palikan päällä, mutta kiinnitysruuvit paikoittavat sen oikeaan asentoon. Victrixin lipas on kolme patruunaa vetävä rosterinen irtolipas. Alarautojen upotukset voisivat olla täsmällisemmätkin. PiiPPu Testiaseen hienosti kiillotettu piippu on harvoin vastaantulevan pitkä, peräti 66 senttiä ilman suujarrua. Paksun mustan kumiperälevyn kyljetkin ovat jääneet vähän röpelöisiksi hionnan jäljiltä. Lisäksi silmänetäisyys oli juuri kohdallaan ja ristikko suorassa
Rakenneratkaisujen ansiosta tarkkuus todennäköisesti myös pysyy hyvänä, eikä perinteinen puutukin eläminen muuta osumapistettä. Selvän tuntuman puuttuessa vaarana on lippaan jääminen lukittumatta ja putoaminen joko ammuttaessa tai liikuttaessa metsällä. Käsittelykokeiden mahdollistamiseksi piti turvautua jälleenlataukseen. Nyt saatu tarkkuus oli erinomainen, mutta käytännön tilanteissa vastaava kuin hyvin tehdyllä kilpatai metsästysaseella. Laatu ei vastaa siten oikein hintaa. Tähtäimen karkeakohdistus sujui piipun läpi ja hienosäätö ampumalla. ulkonäkö on pitkälti katsojan silmässä. Myös toinen jousista ohjautui lippaan reunan ulkopuolelle, joten pientä hienosäätöä on tässä aseyksilössä tiedossa. Vapaasti värähtelevä piippu on uritettu kunnollisen kokoisilla urilla ja hihnalenkin kiinnikkeet ovat vakiona.. joko se on työn laatu, kauneus, tekniset ratkaisut tai tarkkuus. tilanteessa. Puuskatuulinen keli hämärtyi laukausten aikana ja niin teki Steinerin kuvakin, valo väheni ja tähtäys vaikeutui. Aivan uusi piippu ei anna yleensä parasta käyntiään, sillä pitäisi ensin ampua vähän. Nyt tukki vaikutti mitoitetun sopivaksi avotähtäimille, joita käytännössä ei kukaan enää käytä. Tehtaan suujarru poistaa tehokkaasti rekyylituntemusta, joten ase ei paljonkaan potki. Kieltämättä Victrix on poikkeuksellisen hyvin tehty ja erittäin tyylikäs. Piippu ja kehys tai kisko osoittivat ilmeisesti eri suuntiin. Lippaan irrotus käy kohtuullisen helposti liipaisinkaaren etuosasta reilusti ulkonevalla vivulla ja lippaan molemminpuoliset jouset avustavat irrotuksessa, mutta silti itse lipas istuu hankalan tiukassa. Tosin ensin osumat tuli vedettyä alas, kun odotti kovaa potkua, jota ei sitten tullutkaan. Pystystä kokeillut laukaukset osoittivat, että Victrix on kokoisekseen ja painoisekseen kohtuullinen pideltävä ja sillä pystyy ampumaan luontevasti myös vapaalta kädeltä jos ranteessa on ruista tarpeeksi. jäähdyttelyn jälkeen taivas kirkastui ja niin selkeytyi valon lisääntyessä Steinerin kuvakin, kolmas viiden kasa olikin erinomainen, symmetrinen 19 milliä. Lisäksi jarru pölläyttää kaikki pölyt ja tomut ympäri maailmaa. Synkät pilvet toivat kaatosateen ja toinen viiden kasa sateessa ammuttuna oli symmetrinen 21 milliä ja kuvaa varmaan paremmin sitä tasoa, joka aseella on helposti saavutettavissa tavanomaiselta tuelta. Käytännön käsittelykokeita varten oli turvauduttava jälleenlataamiseen. Oma kevyt Sako 75 Finnlightini ohuella, ilman jarrua olevalla piipulla kun ei ole paha ammuttava sekään. Niillä onnistuminen vaatii ennemminkin tuulipoikkeaman oikeaa arviointia, aseen tarkkuus ei ole niinkään rajoittava tekijä. Onneksi Sako käyttää TRG-sarjan patruunoissaan parhaita mahdollisia eli Lapuan 11,3 gramman ScenarL kilpaluoteja ja Vihtavuoren kuparinpoistoruutia. Kasa-ammuntatuet ovat sitten toinen juttu. Ammuttuja hylsyjen kohdalla huomio kiinnittyi iskurin reikään pursottuneisiin nalleihin, vaikka paineet olivat sallituissa rajoissa. Ohuehko piippu lämpiää nopeasti, joten lämpöväreily alkaa haitata tähtäinkuvaa ja jonkinlaisen väreilysuojan käyttö on rata-ammunnassa aiheellista. Testiaseen kohdalla kaikki ei ollut aivan linjauksessa, sillä ristikon joutui säätämään aivan säätöalueensa reunaan, hyvä että säätöalue sentään juuri ja juuri riitti. Siitä paistaa selvästi läpi, että suunnittelija on ampuja, joka on päässyt määrittelemään itselleen kelpaavan huippuaseen. Täyden lippaan takaisinlaitto on muuten vaivaton, mutta lukitus vaatii voimankäyttöä tai iskun lippaan pohjaan tms. Metsällä ammuttavilla laukauksilla ei tätä haittaa tietenkään ole. Piipun kulumistakin ajatellen lämpö on myrkkyä, sillä juuri se polttaa ylimenokartion etupuolelta piipputeräksen paahtoleiväksi, joten aseestaan hyvää huolta pitävä ei ammu piippua polttavan kuumaksi. itse asiassa ase ei potkinut juuri ollenkaan, mikä oli yllättävä kokemus, mutta syntyvä meteli oli hirmuinen. Käytetyt komponentit olivat maailman parhaita eli Lapuan kilpaluodit ja Vihtavuoren uusi kuparinpoistoruuti. Ruusupuiset koristepalat hyvin muotoillun tukin kärjessä ja pistoolikahvan pohjassa lisäävät näyttävyyttä. Tämähän on yleinen ongelma aseilla, joissa ei ole säädettävää tukinharjaa. Tuntumaltaan laukaisu oli puhdas ja täsmällinen, mutta leveä liipaisin heilui vähän antaen heppoisen vaikutelman. Viisi laukausta saivat aikaiseksi lämpöväreilyä, joten väreilysuoja piipun päällä oli tarpeen. Koska aseen mukana ei toimiteta minkäänlaista käyttöopasta, ei laukaisulaitteen ruuveja lähdetty kiertelemään suuntaan eikä toiseen. teKniset tiedot Victrix Lunae Hunting Hinta: 7500 euroa Takuu: 2 vuotta Valmistaja: Rottigni Officina Meccanica, italia Maahantuoja: Sako Oy Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen kivääri Kaliiperi: .300 WinMag (alkaen 6 XC…) Lipas: irrotettava, 3 patruunaa Pituus: 125,5 cm Paino: 3,8 kg Piipun pituus: 66 cm Vetopituus: 36 cm Suujarrun tarve näin pienessä kaliiperissa ja raskaalla aseella on hieman liioiteltua. Lunaen hyvä tarkkuus ei jäänyt epäselväksi, Sako TRG .300 WinMag patruunoissa käytetyt Lapua Scenar-L luodit puhkoivat parinkymmenen millin kasoja viidellä laukauksella. tuLoKset Nyt kiikarin säätelyn jälkeinen laukaus osui hieman eli puolitoista senttiä ylös ja loput neljä 14 millin kasaan, viidelle laukaukselle tuli mitaksi 27 milliä. Laukaisuvastukseksi mitattiin 1,1 – 1,2 kiloa, mikä vaikutti juuri passelilta metsälle Tyylikkään karhennukset on leikattu nykytyyliin halvalla eli poltettu laserilla, jolloin pyramideista tulee epämääräisiä eivätkä kärjet ole teräviä. Yksirivisenä lippaan täyttö kolmella patruunalla sujuu sekin kohtuullisesti, patruunat liu’utetaan edestäpäin, joskin käyttöohjeen mukaan ne voi painaa suoraan päältäkin. Suuren ruutimäärän yhteydessä on järkevää käyttää hieman raskaampia luoteja, varsinkin mikäli tarkoituksena on ampua etäälle. Syöttö lippaasta toimi hyvin, joskin ylimmän patruunan syöttö vaatii lukonkäyttöön voimaa. Aivan ilmeisesti tällä Victrixillä on helppo ampua noin 20 millin viiden kasoja, mikä riittää takuulla tosi pitkillekin kaatolaukauksille. Lunae on tyylikäs paketti jolla on kokoa ja painoa, joskin vastaavasti tarkkuudessa ja helpossa ammuttavuudessakin löytyy. Tukin harja voisi tällaista 56 millistä optiikkaa käytettäessä olla korkeammallakin, jotta poski saisi kunnon tuen. Lapuan kilpaluodeilla itseladatuilla patruunoilla voitiin jatkaa liikkuvan hirven ammuntaa ja muuta vapaalta kädeltä suoritettua tauluun ammuntaa. ilmeisesti iskurin reikä on sen verran väljä, että nalli pääsee pakenemaan sinne. Samoin uutuusruuti N565:n testausta. jarru lisää vain muutenkin kovaa meteliä, joten myös metsällä on tavallistakin aiheellisempaa pitää kuulonsuojaimia. Kuitenkin joissakin kohdin vaikutelma oli vähän kotikutoisen oloinen ja pakollinen käyttöohjekin olisi hyvä olla aseen mukana. Kunnon kuulonsuojaus on tosiaan välttämätöntä joka tarkoitetulle aseelle. Tällä kaliiperilla se tarkoittaa rauhallista ampumatahtia. YHteenveto jos aseesta maksaa lähes kymmenen tavallisen aseen hinnan, niin siltä yleensä odottaa jotakin erinomaista
Oma kevyt Sako 75 Finnlightini ohuella, ilman jarrua olevalla piipulla kun ei ole paha ammuttava sekään. Myös toinen jousista ohjautui lippaan reunan ulkopuolelle, joten pientä hienosäätöä on tässä aseyksilössä tiedossa. Käytännön käsittelykokeita varten oli turvauduttava jälleenlataamiseen. Ohuehko piippu lämpiää nopeasti, joten lämpöväreily alkaa haitata tähtäinkuvaa ja jonkinlaisen väreilysuojan käyttö on rata-ammunnassa aiheellista. Täyden lippaan takaisinlaitto on muuten vaivaton, mutta lukitus vaatii voimankäyttöä tai iskun lippaan pohjaan tms. Tällä kaliiperilla se tarkoittaa rauhallista ampumatahtia. Suuren ruutimäärän yhteydessä on järkevää käyttää hieman raskaampia luoteja, varsinkin mikäli tarkoituksena on ampua etäälle. Laatu ei vastaa siten oikein hintaa. Samoin uutuusruuti N565:n testausta. Testiaseen kohdalla kaikki ei ollut aivan linjauksessa, sillä ristikon joutui säätämään aivan säätöalueensa reunaan, hyvä että säätöalue sentään juuri ja juuri riitti. Kuitenkin joissakin kohdin vaikutelma oli vähän kotikutoisen oloinen ja pakollinen käyttöohjekin olisi hyvä olla aseen mukana. Kasa-ammuntatuet ovat sitten toinen juttu. YHteenveto jos aseesta maksaa lähes kymmenen tavallisen aseen hinnan, niin siltä yleensä odottaa jotakin erinomaista. teKniset tiedot Victrix Lunae Hunting Hinta: 7500 euroa Takuu: 2 vuotta Valmistaja: Rottigni Officina Meccanica, italia Maahantuoja: Sako Oy Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen kivääri Kaliiperi: .300 WinMag (alkaen 6 XC…) Lipas: irrotettava, 3 patruunaa Pituus: 125,5 cm Paino: 3,8 kg Piipun pituus: 66 cm Vetopituus: 36 cm Suujarrun tarve näin pienessä kaliiperissa ja raskaalla aseella on hieman liioiteltua. Koska aseen mukana ei toimiteta minkäänlaista käyttöopasta, ei laukaisulaitteen ruuveja lähdetty kiertelemään suuntaan eikä toiseen. Lisäksi jarru pölläyttää kaikki pölyt ja tomut ympäri maailmaa. Pystystä kokeillut laukaukset osoittivat, että Victrix on kokoisekseen ja painoisekseen kohtuullinen pideltävä ja sillä pystyy ampumaan luontevasti myös vapaalta kädeltä jos ranteessa on ruista tarpeeksi. Tehtaan suujarru poistaa tehokkaasti rekyylituntemusta, joten ase ei paljonkaan potki. Käsittelykokeiden mahdollistamiseksi piti turvautua jälleenlataukseen. Viisi laukausta saivat aikaiseksi lämpöväreilyä, joten väreilysuoja piipun päällä oli tarpeen. ilmeisesti iskurin reikä on sen verran väljä, että nalli pääsee pakenemaan sinne. Synkät pilvet toivat kaatosateen ja toinen viiden kasa sateessa ammuttuna oli symmetrinen 21 milliä ja kuvaa varmaan paremmin sitä tasoa, joka aseella on helposti saavutettavissa tavanomaiselta tuelta. jarru lisää vain muutenkin kovaa meteliä, joten myös metsällä on tavallistakin aiheellisempaa pitää kuulonsuojaimia. Lapuan kilpaluodeilla itseladatuilla patruunoilla voitiin jatkaa liikkuvan hirven ammuntaa ja muuta vapaalta kädeltä suoritettua tauluun ammuntaa. Lunaen hyvä tarkkuus ei jäänyt epäselväksi, Sako TRG .300 WinMag patruunoissa käytetyt Lapua Scenar-L luodit puhkoivat parinkymmenen millin kasoja viidellä laukauksella. Vapaasti värähtelevä piippu on uritettu kunnollisen kokoisilla urilla ja hihnalenkin kiinnikkeet ovat vakiona. Puuskatuulinen keli hämärtyi laukausten aikana ja niin teki Steinerin kuvakin, valo väheni ja tähtäys vaikeutui. Yksirivisenä lippaan täyttö kolmella patruunalla sujuu sekin kohtuullisesti, patruunat liu’utetaan edestäpäin, joskin käyttöohjeen mukaan ne voi painaa suoraan päältäkin. Niillä onnistuminen vaatii ennemminkin tuulipoikkeaman oikeaa arviointia, aseen tarkkuus ei ole niinkään rajoittava tekijä. itse asiassa ase ei potkinut juuri ollenkaan, mikä oli yllättävä kokemus, mutta syntyvä meteli oli hirmuinen. Siitä paistaa selvästi läpi, että suunnittelija on ampuja, joka on päässyt määrittelemään itselleen kelpaavan huippuaseen. jäähdyttelyn jälkeen taivas kirkastui ja niin selkeytyi valon lisääntyessä Steinerin kuvakin, kolmas viiden kasa olikin erinomainen, symmetrinen 19 milliä. Aivan uusi piippu ei anna yleensä parasta käyntiään, sillä pitäisi ensin ampua vähän. Onneksi Sako käyttää TRG-sarjan patruunoissaan parhaita mahdollisia eli Lapuan 11,3 gramman ScenarL kilpaluoteja ja Vihtavuoren kuparinpoistoruutia. Lippaan irrotus käy kohtuullisen helposti liipaisinkaaren etuosasta reilusti ulkonevalla vivulla ja lippaan molemminpuoliset jouset avustavat irrotuksessa, mutta silti itse lipas istuu hankalan tiukassa. Selvän tuntuman puuttuessa vaarana on lippaan jääminen lukittumatta ja putoaminen joko ammuttaessa tai liikuttaessa metsällä. joko se on työn laatu, kauneus, tekniset ratkaisut tai tarkkuus. Nyt saatu tarkkuus oli erinomainen, mutta käytännön tilanteissa vastaava kuin hyvin tehdyllä kilpatai metsästysaseella. Tosin ensin osumat tuli vedettyä alas, kun odotti kovaa potkua, jota ei sitten tullutkaan. Metsällä ammuttavilla laukauksilla ei tätä haittaa tietenkään ole. tuLoKset Nyt kiikarin säätelyn jälkeinen laukaus osui hieman eli puolitoista senttiä ylös ja loput neljä 14 millin kasaan, viidelle laukaukselle tuli mitaksi 27 milliä. ulkonäkö on pitkälti katsojan silmässä. Rakenneratkaisujen ansiosta tarkkuus todennäköisesti myös pysyy hyvänä, eikä perinteinen puutukin eläminen muuta osumapistettä. Tähtäimen karkeakohdistus sujui piipun läpi ja hienosäätö ampumalla. Lunae on tyylikäs paketti jolla on kokoa ja painoa, joskin vastaavasti tarkkuudessa ja helpossa ammuttavuudessakin löytyy. Tukin harja voisi tällaista 56 millistä optiikkaa käytettäessä olla korkeammallakin, jotta poski saisi kunnon tuen. Kunnon kuulonsuojaus on tosiaan välttämätöntä joka tarkoitetulle aseelle. Ammuttuja hylsyjen kohdalla huomio kiinnittyi iskurin reikään pursottuneisiin nalleihin, vaikka paineet olivat sallituissa rajoissa. Ruusupuiset koristepalat hyvin muotoillun tukin kärjessä ja pistoolikahvan pohjassa lisäävät näyttävyyttä. Syöttö lippaasta toimi hyvin, joskin ylimmän patruunan syöttö vaatii lukonkäyttöön voimaa. tilanteessa. Nyt tukki vaikutti mitoitetun sopivaksi avotähtäimille, joita käytännössä ei kukaan enää käytä. ASe-lehti • 41. Piipun kulumistakin ajatellen lämpö on myrkkyä, sillä juuri se polttaa ylimenokartion etupuolelta piipputeräksen paahtoleiväksi, joten aseestaan hyvää huolta pitävä ei ammu piippua polttavan kuumaksi. Aivan ilmeisesti tällä Victrixillä on helppo ampua noin 20 millin viiden kasoja, mikä riittää takuulla tosi pitkillekin kaatolaukauksille. Käytetyt komponentit olivat maailman parhaita eli Lapuan kilpaluodit ja Vihtavuoren uusi kuparinpoistoruuti. Tuntumaltaan laukaisu oli puhdas ja täsmällinen, mutta leveä liipaisin heilui vähän antaen heppoisen vaikutelman. Piippu ja kehys tai kisko osoittivat ilmeisesti eri suuntiin. Kieltämättä Victrix on poikkeuksellisen hyvin tehty ja erittäin tyylikäs. Laukaisuvastukseksi mitattiin 1,1 – 1,2 kiloa, mikä vaikutti juuri passelilta metsälle Tyylikkään karhennukset on leikattu nykytyyliin halvalla eli poltettu laserilla, jolloin pyramideista tulee epämääräisiä eivätkä kärjet ole teräviä. Tämähän on yleinen ongelma aseilla, joissa ei ole säädettävää tukinharjaa
Veitsen yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on sen kotelo. teksti: jussi peltola jäädessään aliupseerin uralta eläkkeellä Darrin sirois kanavoi 25 vuoden ajatuksiaan veitsensä luomiseksi. kaiken kaikkiaan siWi on näppärä pikku veitsi ja saattaa melkein kelvata suomalaiseenkin puukkokouraan. omassa -myymälässään (Fayetteville, pohjois-Carolina) hän suunnitteli veitsen, josta tuli myöhemmin siWi™. G10kahvalevyt on kiinnitetty terän ruotoon tähtikantaruuvein ja siihen on muotoiltu verraten voimakkaat sormiupotukset, loviksi niitä ei oikein voi sanoa. lopputulos on kompakti siWi™ taktinen veitsi. Vyön leveydellekin on säätö ja kiinnityksessä on varmistettu pikalukitus, eli veitsen saa pois vyöstä vyötä riisumatta. loppuviimeistelyssä auttoi amerikkalaisittain tunnettu asiantuntija, Chris Williams. kiinteän puoli senttiä paksun, mutta vain 85 mm pitkän ja nykymuotiin nähden epäortodoksisesti ei-ruostumattoman sk5-hiiliteräksisen terän ruoto on täysimittainen. 100 USD 42 • ASe-lehti. tämän kotelo on laadukasta valettua lasikuituvahvisteista Nylonia ja kotelo kiinnittyy kahdella ruuvilla vaakaan, pystyyn tai kulmassa kumpikätiseksi tahansa “telakkaan”, joka puolestaan kiinnittyy vyöhön. Veitsen paino yllättää, se on kokoisekseen painava. istuvuus käteen on hyvä ja peukalon saa luontevasti terän päälle, jos voimaa tarvitaan. tätä terästä käytetään esimerkiksi taltoissa ja se on karkaistavissa todella kovaksi. tavoite oli yksinkertainen; tehdä todella kestävä tuote ja sen kyllä huomaa. Koko pituus 189 mm Terän pituus: 85 mm Terän paksuus: 5 mm Paino 160 grammaa Hinta (USA) n. Hyväkin veitsi on arvoton, jos sitä ei voi kuljettaa mukana. Darrin sirois oppi komennuksillaan, on se, että jos työkalu ei kestä äärimmäisiä olosuhteita, ei ole syytä käydä. terä on pinnoitettu heijastamattomalla ja valmistajan mukaan kestävällä pulveripinnoittella (-maalilla?), ainakaan lyhyempi kokeilu ei saanut pintaa hilseilemään, mutta selvää on, että käyttö tulee näkymään ja saakin näkyä
Asekeräilijänä seuraa tarkoin muuttuvia lain tulkintoja, jotta Sinun ei tarvitse herätä ”kasakan nauruun”, eli viranomaisen yllättävään käyntiin kotonasi. Muista tosiasia, byrokraatit ovat ikuisia ja he pystyvät viemään vaikka ”tuhkatkin pesästä”, mikäli et ole valmistautunut kaikkeen! NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry Hallitus NRA RY:N JÄSEN JA ASELUVANHALTIJA eränkäynnin erikoissivusto. Mikäli olet myös metsästäjä, niin saalisluettelo ja metsästyspäivistä päiväkirja on hyvä keino osoittaa harrastuksen jatkuminen. ASe-lehti • 43 KANSALLINEN KIVÄÄRIMIES nra ry, pl 419, 00150 helsinki info@nra.fi www.nra.fi Valmistaudu aseen omistajana osoittamaan harrastuksen jatkuminen pitämällä esim. Vältä Facebookin käyttöä, älä lähetä Twitter-viestejä ja pysy pois sosiaalisen median keskusteluista. ampumaratakäynneistä erillistä kirjaa. Varaudu tilanteeseen, jolloin et mahdollisesti ole itse hoitamassa asioitasi ja järjestä ajoissa henkilökohtaiset paperisi valmiiksi luotetun asianajajan kanssa
Arisaka-kivääriä jäi Suomen uudelle armeijalle jopa n. ”Bullet is a fool (who hits at random), but the bayonet is a cleaver fellow (who finds its mark).” Aleksandr Suvorov (1730 1800). musketeissa, tai muissakin myöhemmissä kertalaukaus-kivääreissä, ei aikanaan ollut kuin yksi laukaus kerrallaan. 1600luvun alussa kehitettiin ensimmäiset ampuma-aseiden piipun päähän asennettavat pistimet. Kuuluisimpana on varmasti neuvostoliittolainen rynnäkkökivääri AK-47 ja sen eri variaatiot. ”rotanhäntä”-pistin. Esim. 44 • ASe-lehti. Pistin oli hyvin pelottava lähes ”neulamaisen” läpitunkeutumisensa ansiosta. Suunniteltiinhan esim. Naton joukSuomalaiset pistimet ja muutkin teräaseet, kuten kaikki aseet, ovat tietenkin alun perin tehty käyttökaluiksi, työkaluiksi. tai 2. Huom. pidetyillä Tamarms asemessuilla Tampereella, olivat erilaiset teräaseet, eri aikakausilta, hyvin edustettuina. El Alameinissa, Pohjois-Afrikassa britit valmistautuivat hyökkäykseen Rommelin joukkoja vastaan pistimet tanassa, hiekkamyrskyn vallitessa. On syytä todeta että pistimien vähentynyt merkitys taisteluissa ei millään lailla vähennä näiden historiallisten esineiden keräilyllistä mielenkiintoa tai arvoa, itse asiassa päinvastoin. Vaikka se, käänteisestikin ehkä 1. englantilainen Webley Mark. ja tässä tapauksessa (terä)aseissa. Tämän tyylisiä pistimiä oli olemassa ympäri maailman, useiden armeijoiden käytössä tähän aikaan. Pistintenkin merkitys on siis viimeisen sadan vuoden aikana ollut osittain jo käytännössä hiipuva. Tämä tosin paikka paikoin myös yhä vaihteli vielä esim. Pistimen kiinnitysrengas lukittiin suoraan kiväärin piippuun ja siinä ei ollut (välissä) minkäänlaista erillistä kahvaa. Pistinosan/terän pituus huikeat 43cm. Maailmansodassa, ja jo paljon sitä aiemminkin) tekee yhä mm. PISTIN ARISAKA (lyhyeN AjAN KuRIoSITeeTTI SuoMeN ARMeIjASSA) Venäjän armeijalla oli myös Suomessa vuosisadan (1900-luvun) alussa runsaasti japanilaisia Arisaka M/97kivääreitä pistimineen. 1927-1939), ”perhekuva”. Kerätään historiallisia esineitä ja vaalitaan tietoa niistä jälkipolville. VI) -asennettuna voi toimia pistokeihään, tai pistomiekan tavoin, siinä vaiheessa lähitaistelua kun ammukset ovat loppuneet tai kun asetta ei enää ehditty ladata. Samoin piston voima on ollut tällöin voimakkaampi “keihäsmäisen” käyttöliittymän ansiosta. 19391945); siinä on kuvattuna käsikranaatti ja pistin ristikkäin. Pitkälle vielä siis koko 1900luvun ajan aseita varustettiin pistimillä. eri 2. Maailmansodan aikaan nähden, on nykyään enemmänkin taisteluveitsi, jota voi myös käyttää pistimenä. Aina on aiheellista korostaa sitä kuinka yksityiset ihmiset tekevät näin toimien arvokasta työtä historian vaalimisessa niin monessa. Itse asiassa jo 2. Pistin oli pitkä, ohut ja kärkeen päin suippeneva. Siinäpä on ehkä kiteytettynä muutos! PISTIN M/91 Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918, alettiin uuden Suomen armeijaa kiireen vilkkaa aseistamaan. Tämä lempinimi tuli pistimen ulkonäöstä. Näin ase voitiin edelleen ladata ja laukaista vaikka pistin olikin siihen asennettuna. Tämä kertoo osaltaan siitä että ne ovat edelleen keräilyllisesti kiinnostavia. Varmasti, ja myös pitkälti todistetustikin, kaikkien maiden armeijoiden ja etenkin erikoisjoukkojen, koulutuksissa harjoitellaan yhä lähitaistelutekniikoita, joissa myös pistimellä on osuutensa. Maailmansodassa tämä pistin oli toki hyvinkin yhä käytössä Japanin keisarillisella armeijalla Tyynen valtameren näyttämöllä. Sekä myös teräosaltaan erityisen pitkä (39,8cm) japanilainen pistin Arisaka, alkuperäisine suhteellisen harvinaisine nahkakannikkeineen. Esimerkkejä löytyy (lähi)historiasta toki useita. Saksalaisten lähitaistelu (kunnia)merkki (vv. Vuosikymmenten saatossa, sodan jälkeisen pitkän rauhan aikana maassamme, pistimet ovat nykyihmiselle yhä enenevässä määrin keräilykohteita. maailman sodankin näyttämöillä. Näiden kiväärien historia Suomen armeijassa näyttäisi olevan kuitenkin hyvin lyhyt, oleellinen vain vuosina 1918-1920. Se oli vielä pitkälti hyvin samankaltaista mallia kuin (musta)ruutiaseiden aikaan olivat kiväärit olleet varustetut. No, edellisen kahden lainauksen välillä onkin yli sadan vuoden väli. Tällöin asetta ei voinut ladata tai sillä ampua (pistintä poistamatta). Pistin-ohjesääntö, Suomen armeija 1925. Tässä vaiheessa yleisesti luovuttiin monin osin sotajoukoissa keihäsmiehistä, kaikki sotilaat oli nyt mahdollista varustaa musketti-kiväärein. TEKSTI JA KUVAT: MIKA M. Ne olivat Suomen sisällissodassa käytännössä pitkälti punaisten käytössä, mutta Suomen valkoinen armeija sai niitä sitten runsain luvuin haltuunsa sisällissodan päätteeksi. Tästä mallista oli useita erilaisia variaatioita, käytännössä suhteellisen pienin eriävyyksin. Pistimet on tehty sotaan ja siihen valmistautumiseen. Kivääri on ”Pystykorva” M28 (Suojeluskunta-leimoin), kiinnitettynä pistin M28, Suojeluskuntamalli, kirkkaalla terällä Pistin M/91 (yksi variaatio monista). esim. 1600luvun loppupuolella kehitettiinkin sitten jo pistimiä joissa oli ontto kiinnitysosa. Näin mm. vanhoissa autoissa, huonekaluissa, taiteessa jne. 2. Suomen armeija myi suurimman osan näistä kivääreistä pistimineen Viroon 1919-1920. Kiväärin päähän asennetulla pistimellä on saavutettu jopa (pisto)miekkaa huomattavasti parempi (pisto)ulottuvuus. Luonnollisena jatkumona (Venäjän vallan ajalta) otettiin käyttöön ensisijaisesti olemassa olevat venäjän armeijan jalkaväen aseet, pääosin Mosin-Nagant 7.62 kiväärit, mallia 1891. maailmansodan aikana (ja aiemman esimerkin lainauksenkin mukaan jo vuonna 1925). 17.2. Vuosina 1945-46 (eli vasta 2. että 2. Tästä, hyvin legendaarisestakin, pistimestä luovuttiin kokonaan vasta vuonna 1943. Hurjia (osittain pistimilläkin käytyjä) lähitaisteluja käytiin yhä. On hienoa havaita tämä, koska näin säilytetään tärkeältä osalta (sota)historiaa. 34 000 – 36 000 kappaletta. Pistin (ja käsikranaatti) kuvasi lähitaisteluja hyvin. Tähän aikaan pistimellä oli vielä erittäinkin suuri merkitys. legendaarinen teräaseiden valmistaja Carl Eickhorn, Solingen, Saksa (miekkojen, pistimien ja tikarien valmistaja sekä 1. (vapaa suomennos: ”Luoti osuu minne sattuu, mutta pistin on ovela/älykäs kaveri joka osuu kyllä tähdättyyn kohteeseensa.”) Toisaalta: ”Pistin-taistelu on viimeinen keino taistelussa, niin hyökkäyksessä kuin puolustautuessa”. Aluksi ne yksinkertaisesti työnnettiin piipun päähän, piipun sisään. Maailmansodan jälkeen) loputkin varastoissa olevista myytiin metalliromuksi. Pistin työnnettiin nyt kiinnitysosastaan piipun ympärille. Valtion, kaupunkien/kuntien sekä museoiden resurssit eivät tähän yksinään suuremmassa mittakaavassa tietenkään riittäisi. MIKÄ oN PISTIN, jA MIKÄ oN SeN MeRKITyS. Näitä olikin maassamme runsain mitoin! Ja näihin perustuikin sitten pitkälti koko kiväärikantamme eri muunnoksineen koko 1930-40-luvuin. kojen aseisiin pistimiä. (Sitä ei siis voinut käyttää juuri mitenkään tikarin tai taisteluveitsen lailla, vain kiväärin ”jatkoteränä”, (pisto)keihään tavoin). Ja kuten mainittu, USA:n ja Naton joukkojen varusteena on yhä edelleen myös pistin. Samoin Arma Aboassa, Turussa 7.4. Ei siis enää niinkään ensisijaisesti pistin, jota voi myös käyttää taisteluveitsenä. suomessa käytetyt pistimet ITSENÄISYYTEMME AIKANA Suomalaiset Pystykorvakiväärin pistimet (vv. Pistin on alun perin ollut ”ajatus siitä kuinka miekka tai tikari kiväärin päähän” (jopa joihinkin käsiaseisiin sai jatkoperän ohella asennettua pistimen, esim. Ja se kertookin hyvin siitä kuinka ruutiaseiden aikakauden alussa ei vielä niin luotettu ampuma-aseisiin vaan erilaisia teräaseita; miekkoja, tikareita ja pistimiä, jopa (pisto)keihäitä (etenkin ratsuväkeä vastaan) käytettiin yhä. Näiden kiväärien pistiminä oli alun perin olemassa olevana pistin M/91, ns. Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosinä tätä pistintä myös modifioitiin, lyhennettiin, ennen kuin siitä pitkälti luovuttiin varsinaisten Pystykorva-kiväärien puukko-/ miekkapistinten hyväksi. Teräaseet, kuten pistin, on menettänyt kyllä merkitystään aseena taisteluissa vähitellen koko ajan ampuma-aseiden ja ampumataidon kehityksen saatossa ja aina sotien välillä. vielä Suomessakin omaan rynnäkkökivääriimme Rk62, pistin M/62
Naton joukSuomalaiset pistimet ja muutkin teräaseet, kuten kaikki aseet, ovat tietenkin alun perin tehty käyttökaluiksi, työkaluiksi. Ja kuten mainittu, USA:n ja Naton joukkojen varusteena on yhä edelleen myös pistin. Vuosikymmenten saatossa, sodan jälkeisen pitkän rauhan aikana maassamme, pistimet ovat nykyihmiselle yhä enenevässä määrin keräilykohteita. Pistintenkin merkitys on siis viimeisen sadan vuoden aikana ollut osittain jo käytännössä hiipuva. On syytä todeta että pistimien vähentynyt merkitys taisteluissa ei millään lailla vähennä näiden historiallisten esineiden keräilyllistä mielenkiintoa tai arvoa, itse asiassa päinvastoin. Valtion, kaupunkien/kuntien sekä museoiden resurssit eivät tähän yksinään suuremmassa mittakaavassa tietenkään riittäisi. MIKÄ oN PISTIN, jA MIKÄ oN SeN MeRKITyS. 1927-1939), ”perhekuva”. Suomen armeija myi suurimman osan näistä kivääreistä pistimineen Viroon 1919-1920. Saksalaisten lähitaistelu (kunnia)merkki (vv. Pistin-ohjesääntö, Suomen armeija 1925. Hurjia (osittain pistimilläkin käytyjä) lähitaisteluja käytiin yhä. vanhoissa autoissa, huonekaluissa, taiteessa jne. El Alameinissa, Pohjois-Afrikassa britit valmistautuivat hyökkäykseen Rommelin joukkoja vastaan pistimet tanassa, hiekkamyrskyn vallitessa. Pistin (ja käsikranaatti) kuvasi lähitaisteluja hyvin. Sekä myös teräosaltaan erityisen pitkä (39,8cm) japanilainen pistin Arisaka, alkuperäisine suhteellisen harvinaisine nahkakannikkeineen. Tällöin asetta ei voinut ladata tai sillä ampua (pistintä poistamatta). Pistin oli pitkä, ohut ja kärkeen päin suippeneva. ”Bullet is a fool (who hits at random), but the bayonet is a cleaver fellow (who finds its mark).” Aleksandr Suvorov (1730 1800). Itse asiassa jo 2. Varmasti, ja myös pitkälti todistetustikin, kaikkien maiden armeijoiden ja etenkin erikoisjoukkojen, koulutuksissa harjoitellaan yhä lähitaistelutekniikoita, joissa myös pistimellä on osuutensa. (vapaa suomennos: ”Luoti osuu minne sattuu, mutta pistin on ovela/älykäs kaveri joka osuu kyllä tähdättyyn kohteeseensa.”) Toisaalta: ”Pistin-taistelu on viimeinen keino taistelussa, niin hyökkäyksessä kuin puolustautuessa”. 34 000 – 36 000 kappaletta. Ja se kertookin hyvin siitä kuinka ruutiaseiden aikakauden alussa ei vielä niin luotettu ampuma-aseisiin vaan erilaisia teräaseita; miekkoja, tikareita ja pistimiä, jopa (pisto)keihäitä (etenkin ratsuväkeä vastaan) käytettiin yhä. 1600luvun alussa kehitettiin ensimmäiset ampuma-aseiden piipun päähän asennettavat pistimet. maailman sodankin näyttämöillä. Luonnollisena jatkumona (Venäjän vallan ajalta) otettiin käyttöön ensisijaisesti olemassa olevat venäjän armeijan jalkaväen aseet, pääosin Mosin-Nagant 7.62 kiväärit, mallia 1891. suomessa käytetyt pistimet ITSENÄISYYTEMME AIKANA Suomalaiset Pystykorvakiväärin pistimet (vv. 17.2. 1600luvun loppupuolella kehitettiinkin sitten jo pistimiä joissa oli ontto kiinnitysosa. Esim. ja tässä tapauksessa (terä)aseissa. Pistimet on tehty sotaan ja siihen valmistautumiseen. Pistin on alun perin ollut ”ajatus siitä kuinka miekka tai tikari kiväärin päähän” (jopa joihinkin käsiaseisiin sai jatkoperän ohella asennettua pistimen, esim. Maailmansodan aikaan nähden, on nykyään enemmänkin taisteluveitsi, jota voi myös käyttää pistimenä. Pistinosan/terän pituus huikeat 43cm. kojen aseisiin pistimiä. Vuosina 1945-46 (eli vasta 2. Näiden kiväärien pistiminä oli alun perin olemassa olevana pistin M/91, ns. Pistimen kiinnitysrengas lukittiin suoraan kiväärin piippuun ja siinä ei ollut (välissä) minkäänlaista erillistä kahvaa. Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosinä tätä pistintä myös modifioitiin, lyhennettiin, ennen kuin siitä pitkälti luovuttiin varsinaisten Pystykorva-kiväärien puukko-/ miekkapistinten hyväksi. esim. Siinäpä on ehkä kiteytettynä muutos! PISTIN M/91 Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918, alettiin uuden Suomen armeijaa kiireen vilkkaa aseistamaan. Samoin piston voima on ollut tällöin voimakkaampi “keihäsmäisen” käyttöliittymän ansiosta. Kiväärin päähän asennetulla pistimellä on saavutettu jopa (pisto)miekkaa huomattavasti parempi (pisto)ulottuvuus. englantilainen Webley Mark. Aluksi ne yksinkertaisesti työnnettiin piipun päähän, piipun sisään. 2. ”rotanhäntä”-pistin. Näiden kiväärien historia Suomen armeijassa näyttäisi olevan kuitenkin hyvin lyhyt, oleellinen vain vuosina 1918-1920. Näitä olikin maassamme runsain mitoin! Ja näihin perustuikin sitten pitkälti koko kiväärikantamme eri muunnoksineen koko 1930-40-luvuin. Aina on aiheellista korostaa sitä kuinka yksityiset ihmiset tekevät näin toimien arvokasta työtä historian vaalimisessa niin monessa. Tämän tyylisiä pistimiä oli olemassa ympäri maailman, useiden armeijoiden käytössä tähän aikaan. No, edellisen kahden lainauksen välillä onkin yli sadan vuoden väli. Maailmansodassa, ja jo paljon sitä aiemminkin) tekee yhä mm. maailmansodan aikana (ja aiemman esimerkin lainauksenkin mukaan jo vuonna 1925). Se oli vielä pitkälti hyvin samankaltaista mallia kuin (musta)ruutiaseiden aikaan olivat kiväärit olleet varustetut. Tämä tosin paikka paikoin myös yhä vaihteli vielä esim. (Sitä ei siis voinut käyttää juuri mitenkään tikarin tai taisteluveitsen lailla, vain kiväärin ”jatkoteränä”, (pisto)keihään tavoin). tai 2. Samoin Arma Aboassa, Turussa 7.4. Pistin työnnettiin nyt kiinnitysosastaan piipun ympärille. Teräaseet, kuten pistin, on menettänyt kyllä merkitystään aseena taisteluissa vähitellen koko ajan ampuma-aseiden ja ampumataidon kehityksen saatossa ja aina sotien välillä. Suunniteltiinhan esim. pidetyillä Tamarms asemessuilla Tampereella, olivat erilaiset teräaseet, eri aikakausilta, hyvin edustettuina. Kerätään historiallisia esineitä ja vaalitaan tietoa niistä jälkipolville. Vaikka se, käänteisestikin ehkä 1. Näin mm. Pitkälle vielä siis koko 1900luvun ajan aseita varustettiin pistimillä. PISTIN ARISAKA (lyhyeN AjAN KuRIoSITeeTTI SuoMeN ARMeIjASSA) Venäjän armeijalla oli myös Suomessa vuosisadan (1900-luvun) alussa runsaasti japanilaisia Arisaka M/97kivääreitä pistimineen. Näin ase voitiin edelleen ladata ja laukaista vaikka pistin olikin siihen asennettuna. Maailmansodan jälkeen) loputkin varastoissa olevista myytiin metalliromuksi. ASe-lehti • 45. vielä Suomessakin omaan rynnäkkökivääriimme Rk62, pistin M/62. Pistin oli hyvin pelottava lähes ”neulamaisen” läpitunkeutumisensa ansiosta. On hienoa havaita tämä, koska näin säilytetään tärkeältä osalta (sota)historiaa. Huom. Maailmansodassa tämä pistin oli toki hyvinkin yhä käytössä Japanin keisarillisella armeijalla Tyynen valtameren näyttämöllä. Kuuluisimpana on varmasti neuvostoliittolainen rynnäkkökivääri AK-47 ja sen eri variaatiot. Ne olivat Suomen sisällissodassa käytännössä pitkälti punaisten käytössä, mutta Suomen valkoinen armeija sai niitä sitten runsain luvuin haltuunsa sisällissodan päätteeksi. Kivääri on ”Pystykorva” M28 (Suojeluskunta-leimoin), kiinnitettynä pistin M28, Suojeluskuntamalli, kirkkaalla terällä Pistin M/91 (yksi variaatio monista). Arisaka-kivääriä jäi Suomen uudelle armeijalle jopa n. eri 2. TEKSTI JA KUVAT: MIKA M. Tässä vaiheessa yleisesti luovuttiin monin osin sotajoukoissa keihäsmiehistä, kaikki sotilaat oli nyt mahdollista varustaa musketti-kiväärein. legendaarinen teräaseiden valmistaja Carl Eickhorn, Solingen, Saksa (miekkojen, pistimien ja tikarien valmistaja sekä 1. VI) -asennettuna voi toimia pistokeihään, tai pistomiekan tavoin, siinä vaiheessa lähitaistelua kun ammukset ovat loppuneet tai kun asetta ei enää ehditty ladata. että 2. Esimerkkejä löytyy (lähi)historiasta toki useita. Ei siis enää niinkään ensisijaisesti pistin, jota voi myös käyttää taisteluveitsenä. Tämä kertoo osaltaan siitä että ne ovat edelleen keräilyllisesti kiinnostavia. Tästä, hyvin legendaarisestakin, pistimestä luovuttiin kokonaan vasta vuonna 1943. musketeissa, tai muissakin myöhemmissä kertalaukaus-kivääreissä, ei aikanaan ollut kuin yksi laukaus kerrallaan. Tämä lempinimi tuli pistimen ulkonäöstä. Tästä mallista oli useita erilaisia variaatioita, käytännössä suhteellisen pienin eriävyyksin. Tähän aikaan pistimellä oli vielä erittäinkin suuri merkitys. 19391945); siinä on kuvattuna käsikranaatti ja pistin ristikkäin
Armeijan mallin pistin oli paremmin viimeistelty kuin Suojeluskunnan malli. Viimeisissä Suojeluskunnan malleissa käytettiin myös jo ruuveja. (siellä varmasti naisten katseet kääntyivät!) Tämä oli Pystykorvakiväärin huippuaikaa muutoinkin. Pistin M/28, Suojeluskunnan malli. Kannikkeessa ei leimoja. piippuja lyhentämällä, tähtäimiä ja lukkomekanismeja modernisoimalla jne. PISTIN M/28-30 Suojeluskunta tilasi tämän näyttävän ja hyvin viimeistellyn pistimen uuteen kivääriinsä M/28-30. Erittäin siisti ja hyvin säilynyt yksilö. Metallinen tuppi on pituussuunnassa uritettu ja sinistetty. Kannike on joko vihreä tai ruskea, pintanahka ulospäin. Malli tuolloin ajalleen moderniin pistimeen tuli pitkälti Itävallasta. Huomaa pyöreähkö kärjen muoto ja ”olkapäät” väistintangon ja kahvan liitoksessa molemmin puolin. Mutta esim. Puiset kahvalevyt on kiinnitetty pallokantaniitein, joiden kannat kohoavat tunnuksen omaisesti tälle pistimelle kahvalevyjen pinnan yläpuolelle. Suojeluskunnan malleissa öljyämisreikää / ”roskareikää” ei (ainakaan alun perin) ollut. Nämä tässä artikkelissa esiteltynä myöhemmin.) Tämän pistimen kahvarunko on sinistetty, mutta terä sinistämätön, ”kirkas”. Pistintä valmisti vuosina 1928-1934, pääasiallisesti Hackman & co. Armeijan mallissa koko pistin oli sinistetty. Kannikkeissa on myös tyypillisesti erilaisia, vaihtelevia malleja ja leimoja. Terän ruoto ja kahvan runko on hitsattu yhteen. Kokonaisuus kaiken kaikkiaan hyvin huolellisesti viimeistelty. Syntyi pistin M/27, se legendaarisin suomalainen pistin, johon oikeastaan kaikki suomalaiset kiväärin pistimet tämän jälkeen perustuivat, eri variaatioineen. muuttuvia tekijöitä, pieniä eriäviä yksityiskohtia, vaikka ne ensi katsauksella näyttävätkin hyvin samanlaisilta). Tuppi on sileä ja sinistetty. Viimeistely oli vielä hieman karkeahkoa. Kahvalevyt on kiinnitetty ruuveilla armeijan mallissa, ja uppokantaniiteillä (jotka hiottu kahvan tasalle) Suojeluskunnan malleissa. (Nämä mitat ovat hyvin samanlaiset, yhtäläiset kuin myös kaikissa myöhemmissä variaatioissa jatkossa.) (Poikkeuksena viimeinen Pystykorvan malli M/39 sekä aiemmista malleista lyhennetty, modifioitu malli M/42. puukkotai miekkapistin, jossa oli kunnollinen kahvaosa, varustettuna puisine kahvalevyineen. mm. Pistimen kokopituus n. Sillä aiemmissa malleissa oli esiintynyt, ammuttaessa pistin kiinnitettynä, rikkoontumista rekyylin vaikutuksesta. Pistin M/28, Armeijan malli, koko pistin sinistetty ja sileä tuppi. Kannike alunperin ruskeaa nahkaa, nahan ulkopinta karhea, (pintanahka siis sisään päin). Kiväärille kehitettiin ajan vaatimusten vuoksi myös pistin, ns. pistimen kannikkeessa on edelleen havaittavissa pieniä merkkejä alkuperäisestä vihreästä (päälle) maalauksesta. Nyt puhutaan pistimistä, raakaan käyttöön tarkoitetuista työkaluista, joiden ulkonäköön ei yleensä niinkään panostettu. Näin kahvarungon (ruskeaksi värjätyt) koivu-puiset kahvalevyt avaamalla ja niitin poistamalla voitiin vioittunut terä vaihtaa, ja kahvarunko uusiokäyttää. Tätä pistintä pidetään, jopa kansainvälisesti keräilijöiden keskuudessa, yhtenä kauneimpana ja viimeistellympänä pistimenä ajalleen. 30cm. Terän ruoto oli työnnetty kapenevaan rungossa olevaan lohenpyrstöuraan. Metallinen tuppi on joko pituussuunnassa uritettu tai sileä, ja kummassakin tapauksessa joko sinistetty tai vihreäksi maalattu. Uudistettu pistin aiemmasta mallista M/27. Pistin kävi täydellisesti myös aiempaan kiväärimalliin. Kilpailuihin tuotettiin erityisellä ”MM-37” hopeisella laatalla varustettuja malleja n. ”Kierrätystä” siis jo vuonna 1920luvulla! Kahvarunko ja väistintanko oli hitsattu yhdeksi kokonaisuudeksi. Kahvalevyt ovat tässä mallissa (kauniit ja näyttävät) visakoivuiset! Kokonaisuutena tämä oli myös selvästi paremmin viimeistelty kuin Suojeluskunnan tuottama Pistin M/27. PISTIN M/27 Mosin-Nagant 7.62x54R kivääreistä alettiin pian (1920-luvulla) valmistaa/ modifioida Suomen armeijalle modernisoituja versioita, omaa kivääriä. Ko. 400 kpl. Väistintangon muotoilu oli tässä vaiheessa hyvin pyöreä, toisin kuin myöhemmissä malleissa, joissa se oli kulmikkaampi. Näistä hieman alle 100 kpl oli itse kilpailuissa mukana. Kahvan niitit koholla, hiomatta tasaiseksi. Kannikkeessa ”sidosremmi” varmistamassa pistimen pysymisen tupessa. Alkuperäinen ”perusmalli” josta suomalaiset, Suomessa tuotetut, pistimet saivat alkunsa. Siten pistintä pystyi käyttämään myös tikarin, tai taisteluveitsen omaisesti. Ensimmäinen kiväärimalli sai (armeijalle tyypillisen ”mielikuvituksellisesti”) nimekseen lyhyesti M/27. Ruoto oli lukittu kahvarunkoon poikittaisella niitillä. Maailman paras tarkka-ampuja 46 • ASe-lehti. Tällainen kannike on suhteellisen harvinainen Suojeluskunnan mallissa. Terän pituus n. Uusien etutähtäimen molemmin puoleisten sivusuojainten (korvamaiset pystyulokkeet) vuoksi, näitä kivääreitä alettiin pian kutsua ”Pystykorviksi”. Niitä tehtiin toki myös varikkokorjauksina jälkeenpäin. Väistimen reunat ovat nyt lievästi pyöristetyt. (Terä ei siis enää ollut ainakaan kovin helposti vaihdettavissa). PISTIN M/28 Jo seuraavana vuonna (1928) suunniteltiin uusi M/27mallin korvaava pistin Pystykorvakivääriin M/28. Tämän pistimen erikoisin ominaisuus (myöhempiin variaatioihin verrattuna ja siten myös ainutlaatuisena) oli se että siinä oli vaihdettava terä. malli M/28, samaa tasoa kuin M/28:sta tuotettu armeijan malli. kaikki metalliosat ovat täysin kirkkaat (ei sinistetyt). Kahvarunko sinistetty, terä kirkas, Suojeluskunnan mallissa. Terän kärki (myöhempiin variaatioihin verrattuna) oli hieman pyöreähkö. Tämä malli on monin osin hyvin samankaltainen kuin armeijan malli 28. Pistintä valmisti, tarjouskilpailun voittaneena, vuosina 1928-29, Fiskars Oy. Valmistettu kokonaismäärä oli n. Ponteen on porattu kiinnitysmekanismin öljyämisreikä (joissain lähteissä puhutaan ”roskareiästä”). 41cm. Tähän pistimeen oli kuitenkin poikkeuksellisesti myös siis esteettisesti panostettu. 13 500 kpl. (Lukija tulee tämän artikkelin edetessä huomaamaan että näissä pistimissä oli ns. Pistin M/28-30, Suojeluskunnan tilaama hieno pistin terä tarkoin viimeistelty ja kauniit loimukoivukahvalevyt. Terän kärki on hiottu uuteen muotoon, terän vaikutelma on näin terävämpi ja ohuempi. Kokonaismäärä oli 38 200 kpl. malli 28-30 oli edustettuna sotilaskiväärinä Suomessa 1937 järjestetyissä MMkilpailussa. Nahkakannike voi olla joko ruskea tai vihreäksi värjätty, myös mikä tahansa aiempien mallien kannike esiintyi tässä mallissa vaihtelevasti. Se oli komea esine suojeluskuntalaisen vyöllä, kylän raitilla univormussa kävellessä. Erikseen, pistimeenkin liittyen, on syytä mainita että kivääri mallissa 28-30 korjattiin myös kohtia etutukin päässä ja kiinnityksissä. Tämän uuden kiväärimallin kehityksen osalta näistä ongelmista päästiin. Malli sopi luonnollisesti kiinnitykseltään kaikkiin aiempiinkin Pystykorva-kivääreihin. (Huom! Erikseen tietenkin pukupistimet ja pukutikarit). Ko. Kannikkeen kiinnitysnasta tupessa on nyt pyöreä (aiemman puoliovaalin/ pisaranmuotoisen sijaan). Tämän uuden pistinmallin, M/28, terän reunoihin hiottiin nyt loivat viisteet. Väistin on kiinnitetty terän ruotoon kahdella niitillä
(Lukija tulee tämän artikkelin edetessä huomaamaan että näissä pistimissä oli ns. Viimeistely oli vielä hieman karkeahkoa. Kahvarunko sinistetty, terä kirkas, Suojeluskunnan mallissa. Kannike on joko vihreä tai ruskea, pintanahka ulospäin. Pistin kävi täydellisesti myös aiempaan kiväärimalliin. ”Kierrätystä” siis jo vuonna 1920luvulla! Kahvarunko ja väistintanko oli hitsattu yhdeksi kokonaisuudeksi. Huomaa pyöreähkö kärjen muoto ja ”olkapäät” väistintangon ja kahvan liitoksessa molemmin puolin. Väistimen reunat ovat nyt lievästi pyöristetyt. Uudistettu pistin aiemmasta mallista M/27. Tällainen kannike on suhteellisen harvinainen Suojeluskunnan mallissa. Kannikkeessa ei leimoja. (siellä varmasti naisten katseet kääntyivät!) Tämä oli Pystykorvakiväärin huippuaikaa muutoinkin. Terän kärki on hiottu uuteen muotoon, terän vaikutelma on näin terävämpi ja ohuempi. Alkuperäinen ”perusmalli” josta suomalaiset, Suomessa tuotetut, pistimet saivat alkunsa. Tätä pistintä pidetään, jopa kansainvälisesti keräilijöiden keskuudessa, yhtenä kauneimpana ja viimeistellympänä pistimenä ajalleen. Kannikkeessa ”sidosremmi” varmistamassa pistimen pysymisen tupessa. Väistin on kiinnitetty terän ruotoon kahdella niitillä. Terän ruoto oli työnnetty kapenevaan rungossa olevaan lohenpyrstöuraan. Malli sopi luonnollisesti kiinnitykseltään kaikkiin aiempiinkin Pystykorva-kivääreihin. Siten pistintä pystyi käyttämään myös tikarin, tai taisteluveitsen omaisesti. Kannikkeen kiinnitysnasta tupessa on nyt pyöreä (aiemman puoliovaalin/ pisaranmuotoisen sijaan). mm. muuttuvia tekijöitä, pieniä eriäviä yksityiskohtia, vaikka ne ensi katsauksella näyttävätkin hyvin samanlaisilta). Ponteen on porattu kiinnitysmekanismin öljyämisreikä (joissain lähteissä puhutaan ”roskareiästä”). Väistintangon muotoilu oli tässä vaiheessa hyvin pyöreä, toisin kuin myöhemmissä malleissa, joissa se oli kulmikkaampi. Terän ruoto ja kahvan runko on hitsattu yhteen. Pistimen kokopituus n. Tämän pistimen erikoisin ominaisuus (myöhempiin variaatioihin verrattuna ja siten myös ainutlaatuisena) oli se että siinä oli vaihdettava terä. piippuja lyhentämällä, tähtäimiä ja lukkomekanismeja modernisoimalla jne. Kahvalevyt on kiinnitetty ruuveilla armeijan mallissa, ja uppokantaniiteillä (jotka hiottu kahvan tasalle) Suojeluskunnan malleissa. Ensimmäinen kiväärimalli sai (armeijalle tyypillisen ”mielikuvituksellisesti”) nimekseen lyhyesti M/27. Kilpailuihin tuotettiin erityisellä ”MM-37” hopeisella laatalla varustettuja malleja n. Valmistettu kokonaismäärä oli n. kaikki metalliosat ovat täysin kirkkaat (ei sinistetyt). Kokonaismäärä oli 38 200 kpl. Maailman paras tarkka-ampuja ASe-lehti • 47. Viimeisissä Suojeluskunnan malleissa käytettiin myös jo ruuveja. Kahvalevyt ovat tässä mallissa (kauniit ja näyttävät) visakoivuiset! Kokonaisuutena tämä oli myös selvästi paremmin viimeistelty kuin Suojeluskunnan tuottama Pistin M/27. 30cm. Pistin M/28, Suojeluskunnan malli. 13 500 kpl. Puiset kahvalevyt on kiinnitetty pallokantaniitein, joiden kannat kohoavat tunnuksen omaisesti tälle pistimelle kahvalevyjen pinnan yläpuolelle. Niitä tehtiin toki myös varikkokorjauksina jälkeenpäin. Tähän pistimeen oli kuitenkin poikkeuksellisesti myös siis esteettisesti panostettu. Nämä tässä artikkelissa esiteltynä myöhemmin.) Tämän pistimen kahvarunko on sinistetty, mutta terä sinistämätön, ”kirkas”. Kannike alunperin ruskeaa nahkaa, nahan ulkopinta karhea, (pintanahka siis sisään päin). Ruoto oli lukittu kahvarunkoon poikittaisella niitillä. Pistin M/28-30, Suojeluskunnan tilaama hieno pistin terä tarkoin viimeistelty ja kauniit loimukoivukahvalevyt. PISTIN M/28 Jo seuraavana vuonna (1928) suunniteltiin uusi M/27mallin korvaava pistin Pystykorvakivääriin M/28. Tämä malli on monin osin hyvin samankaltainen kuin armeijan malli 28. Se oli komea esine suojeluskuntalaisen vyöllä, kylän raitilla univormussa kävellessä. Metallinen tuppi on joko pituussuunnassa uritettu tai sileä, ja kummassakin tapauksessa joko sinistetty tai vihreäksi maalattu. 41cm. Pistin M/28, Armeijan malli, koko pistin sinistetty ja sileä tuppi. Armeijan mallin pistin oli paremmin viimeistelty kuin Suojeluskunnan malli. (Huom! Erikseen tietenkin pukupistimet ja pukutikarit). Suojeluskunnan malleissa öljyämisreikää / ”roskareikää” ei (ainakaan alun perin) ollut. malli M/28, samaa tasoa kuin M/28:sta tuotettu armeijan malli. Kiväärille kehitettiin ajan vaatimusten vuoksi myös pistin, ns. 400 kpl. Malli tuolloin ajalleen moderniin pistimeen tuli pitkälti Itävallasta. Pistintä valmisti vuosina 1928-1934, pääasiallisesti Hackman & co. Näin kahvarungon (ruskeaksi värjätyt) koivu-puiset kahvalevyt avaamalla ja niitin poistamalla voitiin vioittunut terä vaihtaa, ja kahvarunko uusiokäyttää. pistimen kannikkeessa on edelleen havaittavissa pieniä merkkejä alkuperäisestä vihreästä (päälle) maalauksesta. puukkotai miekkapistin, jossa oli kunnollinen kahvaosa, varustettuna puisine kahvalevyineen. Kokonaisuus kaiken kaikkiaan hyvin huolellisesti viimeistelty. Ko. Erittäin siisti ja hyvin säilynyt yksilö. Uusien etutähtäimen molemmin puoleisten sivusuojainten (korvamaiset pystyulokkeet) vuoksi, näitä kivääreitä alettiin pian kutsua ”Pystykorviksi”. Syntyi pistin M/27, se legendaarisin suomalainen pistin, johon oikeastaan kaikki suomalaiset kiväärin pistimet tämän jälkeen perustuivat, eri variaatioineen. (Terä ei siis enää ollut ainakaan kovin helposti vaihdettavissa). Mutta esim. Erikseen, pistimeenkin liittyen, on syytä mainita että kivääri mallissa 28-30 korjattiin myös kohtia etutukin päässä ja kiinnityksissä. Tämän uuden pistinmallin, M/28, terän reunoihin hiottiin nyt loivat viisteet. (Nämä mitat ovat hyvin samanlaiset, yhtäläiset kuin myös kaikissa myöhemmissä variaatioissa jatkossa.) (Poikkeuksena viimeinen Pystykorvan malli M/39 sekä aiemmista malleista lyhennetty, modifioitu malli M/42. PISTIN M/27 Mosin-Nagant 7.62x54R kivääreistä alettiin pian (1920-luvulla) valmistaa/ modifioida Suomen armeijalle modernisoituja versioita, omaa kivääriä. Terän pituus n. Terän kärki (myöhempiin variaatioihin verrattuna) oli hieman pyöreähkö. Sillä aiemmissa malleissa oli esiintynyt, ammuttaessa pistin kiinnitettynä, rikkoontumista rekyylin vaikutuksesta. Metallinen tuppi on pituussuunnassa uritettu ja sinistetty. Pistintä valmisti, tarjouskilpailun voittaneena, vuosina 1928-29, Fiskars Oy. malli 28-30 oli edustettuna sotilaskiväärinä Suomessa 1937 järjestetyissä MMkilpailussa. Tämän uuden kiväärimallin kehityksen osalta näistä ongelmista päästiin. Näistä hieman alle 100 kpl oli itse kilpailuissa mukana. Nyt puhutaan pistimistä, raakaan käyttöön tarkoitetuista työkaluista, joiden ulkonäköön ei yleensä niinkään panostettu. Kahvan niitit koholla, hiomatta tasaiseksi. Armeijan mallissa koko pistin oli sinistetty. Ko. Tuppi on sileä ja sinistetty. PISTIN M/28-30 Suojeluskunta tilasi tämän näyttävän ja hyvin viimeistellyn pistimen uuteen kivääriinsä M/28-30. Nahkakannike voi olla joko ruskea tai vihreäksi värjätty, myös mikä tahansa aiempien mallien kannike esiintyi tässä mallissa vaihtelevasti. Kannikkeissa on myös tyypillisesti erilaisia, vaihtelevia malleja ja leimoja
Vaikkakin sitä tuotettiin hyvin pieni määrä ja kaikista maailman pistimistä se näyttäytyykin ehkä vain pienenä kuriositeettinä. Kivääriä kutsuttiin Suomessa Terniksi. Tämä malli onkin vähäisen tuotantomääränsä vuoksi todellinen keräilyharvinaisuus. M/35:ssä tätä ääntä ei kuulu! (keräilijä voi näin myös varmistaa että pistimessä on alkuperäinen M35 tuppi, sen ei siis kuulu helistä). M/39 oli aiempiin pistimiin verrattuna lyhennetty ja aikaansa nähden edistyksellinen, varsinainen puukkopistin (terän pituus vain 18,3 cm). Pistintä valmistettiin vuosina 1936-1938. 20 200 kpl. Pistin M/35, viimeinen suora variaatio alkuperäisestä mallista M/27. ken aikaa. Pistimen osalta lähes kaikki lausunnot puolsivat sen lyhentämistä, puukkomaiseksi. M/39 pistin oli hyvin edistyksellinen malli aikaansa nähden, ja sitä voidaan osaltaan pitää yhtenä suunnan näyttäjistä nykyisille pistimille. Maavoimien esikunta ja kaikkien armeijakuntien edustajat puolsivat siten myös tätä. Tavoitteena moderni, samantyylinen pistin kuin nyt uusi M/39 oli. PISTIN M/39 Majuri Birger Linkomiehen aloitteesta taistelutoimintaan osallistuneilta pyydettiin lausuntoja yksityiskohdista kivääreistä ja niihin liittyvistä varusteista, heti Talvisodan jälkeen. 11 200 kpl ja Hackman & co:n toimesta n. Pistin M/35, pistimelle tunnuksenomaisesti kärjen useat eri suuntaiset viisteet. Näitä lyhennettyjä versioita tehtiin tiettävästi vuoteen 1943 mennessä vain muutama sata kappaletta, kunnes modifiointi pysäytettiin. TeRNI-KIVÄÄRIN PISTIN Talvisodan jälkeen, kesällä 1940, Suomeen ostettiin italialaisia Carcano M91/38kivääreitä pistimineen. ”Ruotsin mauserin” pistin oli kokonaan (kahvaa myöten) metallista työstetty/sorvattu. Suomen armeijan varastoissa tämä pistin pysyi niin kauan kuin (Pystykorva)kivääri oli reservin aseena, kunnes riittävä määrä rynnäkkökivääreitä reserviä varten oli saavutettu 80-90lukujen taitteessa tai 90-luvun alussa. Hackman & co:n toimesta n. Tämän erottaakin selvästi jos ottaa käteensä minkä tahansa aiemman pistimen tuppineen ja ravistaa sitä tupesta. Tupen sisäosien jousilaitteena oli nyt lyhyt suukappaleeseen kiinnitetty holkki aiempien aaltomaisten liuskojen asemasta. näk. Kun pistimet eivät enää olleet ratkaisevassa asemassa suomalaisten sodan raskaammassa vaiheessa kesällä 1944, ne säästyivät varsin runsaslukuisina tappiolta, koskien erityisesti uusinta mallia M/39. Fiskarsin toimesta n. 19181944) erityisen merkityksellistä ja ansiokasta Suomen puolustuskyvyn ja sodissa menestymisen kannalta! Suojeluskunnan toiminta, ammuntaym. Ukko-Pekkakivääriin M/39. Terän pituus 21cm. Toisella puolella terää, kuin myös tupessa Sky – leima. Niskalan Nahka-, Remmija Valjastehdas, Lapua / Friitalan nahkatehdas / Velj. ”Pystykorvaperheen” viimeinen pistin tuli siten poikkeamaan aiemmista variaatioista monin osin ja ulkonäöltään. Ehkä sodan loppuvaiheet, kun ”hyökkäyssota” oli päättynyt, ja sillä hetkellä pikkuhiljaa muut tärkeämmät asiat astuivat edelle, pistinten kehitys jäi toissijaiseksi. Fiskarsin toimesta n. tulivoimaa 48 • ASe-lehti. 2! Korostettakoon että useat eri variaatiot nahkaisista kannikkeista on ns. Huom. 4! Pystykorva-kiväärien pistimiin vuosien saatossa toimitti nahkakannikkeita (ainakin) seuraavat valmistajat/hankkijat: F. Näin ollen ainoat aidot M/35 pistimet ovat terän hionnalla; ”kärjen useat eri viisteet”. Suomen Valtio antoikin lisäaikaa toimitukseen ja myös siis pienensi tuotettavaa pistinten määrää. Siinä kärkiosa hiottiin ohuemmaksi ja sen kärjessä erottuu selvästi useita eri viisteitä (terän hionnan viimeistely eri suunnista). 1! Korostettakoon vielä kertaalleen että kaikki em. Jotta asia ei olisi riittävän yksinkertainen, Hackman saattoi (joidenkin lähteiden mukaan) tuottaa näitä jonkin verran myös terän hionnalla malliaM/28. suuremmilta osin ainakin Saksasta). Joidenkin lähteiden mukaan suomalainen sotilas ei kuitenkaan koskaan oikein omaksunut tätä pistintä käyttöönsä, ja vuoden 1943 jälkeen nämä, kuten myös suurin osa aiemmista pistimistä kerättiinkin vähitellen pois taistelijoilta(?). Mielenkiintoisena yksityiskohtana; tupen kärkeen, sen sisäpuolelle, asennettiin korkkia, jotta se ei helisisi, ei pitäisi ääntä liikuttaessa. Huom. Pidempiteräiset ovatkin, ainakin Suomessa suhteellisen harvinaisia keräilykappaleita. sotilaallisessa koulutuksessa on ollut erittäin tärkeää ja arvostettavaa, ja sen ohella Suojeluskunta on siis osallistunut suuressa määrin myös Pystykorva-kiväärien mallien ja niihin liittyvien pistimienkin kehitykseen ja tuottamiseen! RuoTSIN MAuSeRIN PISTIN Ruotsi lainasi Suomelle jatkosodassa yli 70 000 kappaletta ruotsalaista Mauserkivääriä, mallia Carl Gustav M96, pistimineen. Joka tapauksessa on M/39 on keräilyllisesti, alhaisesta valmistusmäärästäkin johtuen, hyvin mielenkiintoinen ja haluttu pistin. Eri lähteissä on siis valitettavia ristiriitoja!. Tällä pienellä yrityksellä oli hankaluuksia tuottaa tilattu määrä pistimiä, osittain siksi että osa sen ammattitaitoisista työntekijöistä oli rintamapalveluksessa. Huom. 7800 kpl. Suomeen saadut, ja jääneet, pistimet olivat pääosin kuitenkin tätä lyhyempää ja vahvempaa mallia. Joidenkin lähteiden mukaan ei juurikaan, joidenkin mukaan jonkin verran. Eräiden lähteiden mukaan kun, pistimien käytöstä, mukana kantamisesta osittain myös muutenkin yleisesti luovuttiin sodan loppuvaiheessa (?). (Mitenkään väheksymättä (päinvastoin) näitä hyvin arvokkaita ja tärkeitä kotirintaman tehtäviä, mutta joissa kuitenkaan ei ns. Kuuluu metallin ääni terän ottaessa kiinni metalliseen tuppeen. Kannikkeet ovat osaltaan eläneet omaa elämäänsä Pystykorvan pistinten varusteluissa ja varikkokorjauksissa. pistimet/variaatiot lähtien mallista M27, käyvät ristikkäin kaikkiin Pystykorvakivääreihin. M 28-30 oli siis hyvin monin tavoin se kaikkein onnistunein ja maineikkain konstruktio kaikista Pystykorvakivääreistä, pistimineen! Pistintä valmistettiin vuosina 1935-1939. PISTIN M/35 Pistin mallista M/28:sta tehtiin vielä kertaalleen parannettu versio, M/35. PISTIN M/42 Malleista M/27 ja M28-30 tehtiin, modifioitiin myös lyhennettyä versiota hetPistin M/39,” Pystykorvaperheen” viimeinen tuotettu pistin. toissijaiseen käyttöön, kotirintamalle ja ilmavalvonta-lotille, pois eturintamalta. Sodan jälkeen kiväärit palautettiin Ruotsille, mutta pistimiä jäi käytännössä paljolti Suomeen. Åströmmin valjastehdas Oulusta / Oy Skoha Ab ulkomailta tuotettuna, (tod. Toki se sopi jälleen kiinnitykseltään kaikkiin aiempiinkin suomalaisiin Pystykorviin, ja verraten taas; Ukko-Pekkaan sopi myös kaikki aiemmat mallit. Etenkin ulkomailla tätä pidetään jopa keräilyharvinaisuutena. Huom. 5! Ei voi liikaa korostaa sitä kuinka Suojeluskunnan toiminta oli koko sen olemassaolon ajan (vv. Simo Häyhä, käytti myös juuri tätä mallia (avotähtäimin!) tunnetun menestyksekkäästi sitten Talvisodassa. 7300 kpl. Yhteensä peräti 94500 kpl. 3! Pystykorvakiväärien ja niiden pistinten kuuluisia ja ansioituneita kehittäjiä ja tarkastajia olivat Kosti Eskola (jonka nimikirjaimet (KE) useita pistimiä koristaakin) sekä Onni Harald, ”Harry” Mansner. (Huom!) Kirjoittajan mielipide/käsitys (useita lähteitä ristiin verratessa) on että Hackmanin mallit terän hionnalla M/28 ovat todellisuudessa myös mallia M/28. 10 000 kpl. Tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon näitä M/39 pistimiä käytettiin Jatkosodan aikana, ei ole. (alun perin tilaus oli 20 000 kpl). Metallisesta tupesta oli luovuttu ja uusi tuppi oli nyt vihreäksi värjättyä nahkaa, metallisella kärkivahvikkeella. Päädyttiin näin siis kokonaisvaltaisesti puoltamaan suunnittelua lyhyemmästä pistimestä jatkossa. Tavoitteena oli ollut valmistaa/muokata siis uusia pistimiä nykyaikaiseen sodankäyntiin. Pistin on siis suhteellisen harvinainen Hackmanin leimoilla. Kiväärin kiinteät tähtäinasetukset (säädetty kiinteästi 200 metriin, sopi huonosti suomalaiseen metsäsodankäyntiin) ja suomalaisille epä-standardi patruuna (7,35x51), johtivat kuitenkin siihen että kivääri siirrettiin pian ns. Sitä tuotettiin myös pidemmällä terällä, joka ei ollut rakenteeltaan niin vahva (huom! kiinnitys pitkällä terällä kahvaan, momentti-vaikutus). Se oli erittäin vahva koko metallinen pistin. M/39 tilattiin ja kehitettiin viimeiseen Pystykorvakivääriin (käytännössä taasen Suojeluskunnan toimesta), ns. Suojeluskunnalle tyypillisesti ruuvien kannat kahvan tasolle hiottu. Pistin on siis suhteellisen harvinainen Fiskarsin leimoilla. Huom. Valmistaja ”Veljekset Kulmala”leimoin. hyväksytyt. Kahva oli yksiosainen koivupuusta valmistettu ja terän ruotoon ruuveilla kiinnitetty. M35 onkin juuri tästä ominaisuudestaan parhaiten tunnistettavissa. Valmistus annettiin (tarjouskilpailun jälkeen) pienelle yritykselle, Veljekset Kulmalalle, joka valmisti näitä ”moderneja” pistimiä vuosina 19411942, n. Sinistetty peltinen sileä tuppi ja kannike, sekä kannikkeen kiinnitysnasta ovat samanlaisia kuin mallissa M/28-30
(Mitenkään väheksymättä (päinvastoin) näitä hyvin arvokkaita ja tärkeitä kotirintaman tehtäviä, mutta joissa kuitenkaan ei ns. M/35:ssä tätä ääntä ei kuulu! (keräilijä voi näin myös varmistaa että pistimessä on alkuperäinen M35 tuppi, sen ei siis kuulu helistä). Huom. Suomen armeijan varastoissa tämä pistin pysyi niin kauan kuin (Pystykorva)kivääri oli reservin aseena, kunnes riittävä määrä rynnäkkökivääreitä reserviä varten oli saavutettu 80-90lukujen taitteessa tai 90-luvun alussa. (alun perin tilaus oli 20 000 kpl). suuremmilta osin ainakin Saksasta). Suomen Valtio antoikin lisäaikaa toimitukseen ja myös siis pienensi tuotettavaa pistinten määrää. Valmistaja ”Veljekset Kulmala”leimoin. Sitä tuotettiin myös pidemmällä terällä, joka ei ollut rakenteeltaan niin vahva (huom! kiinnitys pitkällä terällä kahvaan, momentti-vaikutus). Pistin M/35, viimeinen suora variaatio alkuperäisestä mallista M/27. Pistimen osalta lähes kaikki lausunnot puolsivat sen lyhentämistä, puukkomaiseksi. M/39 tilattiin ja kehitettiin viimeiseen Pystykorvakivääriin (käytännössä taasen Suojeluskunnan toimesta), ns. Eräiden lähteiden mukaan kun, pistimien käytöstä, mukana kantamisesta osittain myös muutenkin yleisesti luovuttiin sodan loppuvaiheessa (?). Kun pistimet eivät enää olleet ratkaisevassa asemassa suomalaisten sodan raskaammassa vaiheessa kesällä 1944, ne säästyivät varsin runsaslukuisina tappiolta, koskien erityisesti uusinta mallia M/39. Toki se sopi jälleen kiinnitykseltään kaikkiin aiempiinkin suomalaisiin Pystykorviin, ja verraten taas; Ukko-Pekkaan sopi myös kaikki aiemmat mallit. Tavoitteena oli ollut valmistaa/muokata siis uusia pistimiä nykyaikaiseen sodankäyntiin. Huom. 10 000 kpl. 5! Ei voi liikaa korostaa sitä kuinka Suojeluskunnan toiminta oli koko sen olemassaolon ajan (vv. Ehkä sodan loppuvaiheet, kun ”hyökkäyssota” oli päättynyt, ja sillä hetkellä pikkuhiljaa muut tärkeämmät asiat astuivat edelle, pistinten kehitys jäi toissijaiseksi. Fiskarsin toimesta n. Kiväärin kiinteät tähtäinasetukset (säädetty kiinteästi 200 metriin, sopi huonosti suomalaiseen metsäsodankäyntiin) ja suomalaisille epä-standardi patruuna (7,35x51), johtivat kuitenkin siihen että kivääri siirrettiin pian ns. Kannikkeet ovat osaltaan eläneet omaa elämäänsä Pystykorvan pistinten varusteluissa ja varikkokorjauksissa. (Huom!) Kirjoittajan mielipide/käsitys (useita lähteitä ristiin verratessa) on että Hackmanin mallit terän hionnalla M/28 ovat todellisuudessa myös mallia M/28. hyväksytyt. Joidenkin lähteiden mukaan ei juurikaan, joidenkin mukaan jonkin verran. M 28-30 oli siis hyvin monin tavoin se kaikkein onnistunein ja maineikkain konstruktio kaikista Pystykorvakivääreistä, pistimineen! Pistintä valmistettiin vuosina 1935-1939. Jotta asia ei olisi riittävän yksinkertainen, Hackman saattoi (joidenkin lähteiden mukaan) tuottaa näitä jonkin verran myös terän hionnalla malliaM/28. Se oli erittäin vahva koko metallinen pistin. Fiskarsin toimesta n. Näin ollen ainoat aidot M/35 pistimet ovat terän hionnalla; ”kärjen useat eri viisteet”. Mielenkiintoisena yksityiskohtana; tupen kärkeen, sen sisäpuolelle, asennettiin korkkia, jotta se ei helisisi, ei pitäisi ääntä liikuttaessa. Yhteensä peräti 94500 kpl. Ukko-Pekkakivääriin M/39. Sinistetty peltinen sileä tuppi ja kannike, sekä kannikkeen kiinnitysnasta ovat samanlaisia kuin mallissa M/28-30. TeRNI-KIVÄÄRIN PISTIN Talvisodan jälkeen, kesällä 1940, Suomeen ostettiin italialaisia Carcano M91/38kivääreitä pistimineen. Suomeen saadut, ja jääneet, pistimet olivat pääosin kuitenkin tätä lyhyempää ja vahvempaa mallia. Sodan jälkeen kiväärit palautettiin Ruotsille, mutta pistimiä jäi käytännössä paljolti Suomeen. tulivoimaa ASe-lehti • 49. Päädyttiin näin siis kokonaisvaltaisesti puoltamaan suunnittelua lyhyemmästä pistimestä jatkossa. toissijaiseen käyttöön, kotirintamalle ja ilmavalvonta-lotille, pois eturintamalta. Eri lähteissä on siis valitettavia ristiriitoja!. ”Ruotsin mauserin” pistin oli kokonaan (kahvaa myöten) metallista työstetty/sorvattu. Kahva oli yksiosainen koivupuusta valmistettu ja terän ruotoon ruuveilla kiinnitetty. ”Pystykorvaperheen” viimeinen pistin tuli siten poikkeamaan aiemmista variaatioista monin osin ja ulkonäöltään. ken aikaa. Pistin M/35, pistimelle tunnuksenomaisesti kärjen useat eri suuntaiset viisteet. Huom. 1! Korostettakoon vielä kertaalleen että kaikki em. PISTIN M/39 Majuri Birger Linkomiehen aloitteesta taistelutoimintaan osallistuneilta pyydettiin lausuntoja yksityiskohdista kivääreistä ja niihin liittyvistä varusteista, heti Talvisodan jälkeen. näk. Kivääriä kutsuttiin Suomessa Terniksi. Pistin on siis suhteellisen harvinainen Fiskarsin leimoilla. Terän pituus 21cm. Joka tapauksessa on M/39 on keräilyllisesti, alhaisesta valmistusmäärästäkin johtuen, hyvin mielenkiintoinen ja haluttu pistin. Niskalan Nahka-, Remmija Valjastehdas, Lapua / Friitalan nahkatehdas / Velj. M35 onkin juuri tästä ominaisuudestaan parhaiten tunnistettavissa. M/39 pistin oli hyvin edistyksellinen malli aikaansa nähden, ja sitä voidaan osaltaan pitää yhtenä suunnan näyttäjistä nykyisille pistimille. Tupen sisäosien jousilaitteena oli nyt lyhyt suukappaleeseen kiinnitetty holkki aiempien aaltomaisten liuskojen asemasta. Suojeluskunnalle tyypillisesti ruuvien kannat kahvan tasolle hiottu. Pistin on siis suhteellisen harvinainen Hackmanin leimoilla. Maavoimien esikunta ja kaikkien armeijakuntien edustajat puolsivat siten myös tätä. 4! Pystykorva-kiväärien pistimiin vuosien saatossa toimitti nahkakannikkeita (ainakin) seuraavat valmistajat/hankkijat: F. Metallisesta tupesta oli luovuttu ja uusi tuppi oli nyt vihreäksi värjättyä nahkaa, metallisella kärkivahvikkeella. Hackman & co:n toimesta n. Tavoitteena moderni, samantyylinen pistin kuin nyt uusi M/39 oli. Tämä malli onkin vähäisen tuotantomääränsä vuoksi todellinen keräilyharvinaisuus. 20 200 kpl. Åströmmin valjastehdas Oulusta / Oy Skoha Ab ulkomailta tuotettuna, (tod. Pidempiteräiset ovatkin, ainakin Suomessa suhteellisen harvinaisia keräilykappaleita. 3! Pystykorvakiväärien ja niiden pistinten kuuluisia ja ansioituneita kehittäjiä ja tarkastajia olivat Kosti Eskola (jonka nimikirjaimet (KE) useita pistimiä koristaakin) sekä Onni Harald, ”Harry” Mansner. Tällä pienellä yrityksellä oli hankaluuksia tuottaa tilattu määrä pistimiä, osittain siksi että osa sen ammattitaitoisista työntekijöistä oli rintamapalveluksessa. Kuuluu metallin ääni terän ottaessa kiinni metalliseen tuppeen. 2! Korostettakoon että useat eri variaatiot nahkaisista kannikkeista on ns. 19181944) erityisen merkityksellistä ja ansiokasta Suomen puolustuskyvyn ja sodissa menestymisen kannalta! Suojeluskunnan toiminta, ammuntaym. Valmistus annettiin (tarjouskilpailun jälkeen) pienelle yritykselle, Veljekset Kulmalalle, joka valmisti näitä ”moderneja” pistimiä vuosina 19411942, n. Pistintä valmistettiin vuosina 1936-1938. PISTIN M/42 Malleista M/27 ja M28-30 tehtiin, modifioitiin myös lyhennettyä versiota hetPistin M/39,” Pystykorvaperheen” viimeinen tuotettu pistin. Simo Häyhä, käytti myös juuri tätä mallia (avotähtäimin!) tunnetun menestyksekkäästi sitten Talvisodassa. Toisella puolella terää, kuin myös tupessa Sky – leima. Huom. 7800 kpl. Joidenkin lähteiden mukaan suomalainen sotilas ei kuitenkaan koskaan oikein omaksunut tätä pistintä käyttöönsä, ja vuoden 1943 jälkeen nämä, kuten myös suurin osa aiemmista pistimistä kerättiinkin vähitellen pois taistelijoilta(?). Tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon näitä M/39 pistimiä käytettiin Jatkosodan aikana, ei ole. M/39 oli aiempiin pistimiin verrattuna lyhennetty ja aikaansa nähden edistyksellinen, varsinainen puukkopistin (terän pituus vain 18,3 cm). Vaikkakin sitä tuotettiin hyvin pieni määrä ja kaikista maailman pistimistä se näyttäytyykin ehkä vain pienenä kuriositeettinä. Siinä kärkiosa hiottiin ohuemmaksi ja sen kärjessä erottuu selvästi useita eri viisteitä (terän hionnan viimeistely eri suunnista). 11 200 kpl ja Hackman & co:n toimesta n. 7300 kpl. Tämän erottaakin selvästi jos ottaa käteensä minkä tahansa aiemman pistimen tuppineen ja ravistaa sitä tupesta. Huom. Näitä lyhennettyjä versioita tehtiin tiettävästi vuoteen 1943 mennessä vain muutama sata kappaletta, kunnes modifiointi pysäytettiin. PISTIN M/35 Pistin mallista M/28:sta tehtiin vielä kertaalleen parannettu versio, M/35. Etenkin ulkomailla tätä pidetään jopa keräilyharvinaisuutena. sotilaallisessa koulutuksessa on ollut erittäin tärkeää ja arvostettavaa, ja sen ohella Suojeluskunta on siis osallistunut suuressa määrin myös Pystykorva-kiväärien mallien ja niihin liittyvien pistimienkin kehitykseen ja tuottamiseen! RuoTSIN MAuSeRIN PISTIN Ruotsi lainasi Suomelle jatkosodassa yli 70 000 kappaletta ruotsalaista Mauserkivääriä, mallia Carl Gustav M96, pistimineen. pistimet/variaatiot lähtien mallista M27, käyvät ristikkäin kaikkiin Pystykorvakivääreihin
Olihan myös suuri osa aikanaan Suojeluskunnan tilaamista pistimistäkin, Suojeluskunnan lakkauttamisen myötä, siirretty armeijan/puolustusvoimien varastoihin ja käyttöön. Tämä oli suhteellisen harvinainen ratkaisu, niin ajalleen kuin myös myöhemminkin. lainannut. Korroosiota vastustava ja heijastamaton. ”hiljainen” tieto. (Terän pituuden ylittäessä kuitenkin pistimen kahvarungon pituuden). net/finland/Finn-bayonets.asp + Käsiaseet, Wilkinson + Ase Atlas, maailman käsiaseet, A.B. Erityiskiitos Timo Hyytiselle jonka teoksia/ kirjoituksia olen artikkelissa mm. Pistimen tuli tarvittaessa toimia myös kätevästi taisteluveitsenä. Rk62:n pistimessä on muoviseoksesta valmistettu kahva (ilman väistintankoa), varustettuna lukitusmekanismein kahvan etuosassa. Pistimiä Puolustusvoimilla oli olemassa oleviin kivääreihinsä riittävästi. 50 • ASe-lehti. Valmistajina tulivat olemaan Sako ja Valmet. Tämän artikkelin koonnut haluaa lausua lämpimän kiitoksen kaikille aiheesta aiemmin kirjoittaneille, sekä alan harrastajille/keräilijöille, joiden kanssa olen käynyt artikkelia varten useita, tärkeitä ja hedelmällisiä keskusteluja. Pistimen terä kääntyi mekanismin avulla taaksepäin linkkuveitsen tavoin. Sotien jälkeen käytettiin, harjoiteltiin asepalveluksessa Suomi-konepistoolin kahdella eri mallilla, jonkin verran M44-konepistoolilla (”Peltiheikillä”), mutta etenkin Pystykorva-kiväärien eri variaatioilla, monin osin pääosassa tietenkin viimeisin vahvistettu malli, Ukko-Pekka kivääri mallia – 39. htm + http://www.mosinnagant. Rynnäkkökivääriä, sotilaan henkilökohtaiseksi aseeksi, kehitettiin siis 1960luvun alusta, ja sellainen saatiinkin tuotantoon lopulta v. Hackmanin valmistama (harvinainen). Niitä oli myös jäänyt jonkin verran veteraanien henkilökohtaisiksi sotamuistoiksi. Italialainen pistin mallia ”Terni”. Tarina kertoo että vuonna 1956 suomalaiset asesepät purkivat neuvostoliittolaisen Kalasnikovin (AK47) osiin ja perusteellisesti analysoivat sen. (Ainakin niiden osalta, jotka olivat ne pois antaneet.) Myöhemmin tunnustetusti/arvostetusti, oli asekätkennöissä kiväärien ohessa myös säästetty niihin liittyviä pistimiäkin ns. Fiskarsin valmistamana. Vaikka kivääri Carcano M91/38 ei ollutkaan monilta osin suomalaisten mieleen, on kuitenkin todettava että sen pistin oli hyvin ja laadukkaasti valmistettu, sekä toteutukseltaan ajalleen hyvin edistyksellinen. Näin pistin, tai siis sen terä voitiin kääntää poispäin, silloin kun sitä ei tarvittu, pistintä erikseen kivääristä irrottamatta. Tupen kärjessä metallivahvike. Lähteet: Suuri puukkokirja, finnish knives and bayonets 1988, Timo Hyytinen + Ase-lehti, Pystykorvien pistimet 1/84, Reino Kärhä + https://www.jaegerplatoon. Tumma teräksestä valmistettu, vain 16cm pitkä terä. Terän ruoto menee läpi koko kahvaosan. Mallinimeksi tuli RK62. Terä on mangaanifosfatoitu, jolloin sen pinta on hyvin musta ja karkean kiteinen. Kyseinen yksilö on luovutettu lahjaksi eläkkeelle jääneelle Suomen puolustusvoimissa täysinpalvelleelle ase-tekniselle upseerille 80luvun puolivälissä. Näin myöskään uutta pisPistin M/Rk62, lahjamalli hienossa lahja-laatikossaan. Englantiin, ilmeisesti pitkälti pistimineen, koska Ternin pistin ei ole Suomessa tänä päivänä kovinkaan yleinen. Se poistui lopullisesti aktiivipalveluksesta vasta vuonna 1978, suomalaisen rynnäkkökiväärin sen lopulta kokonaan syrjäyttäessä. M/62, SuoMAlAISeN RyNNÄKKöKIVÄÄRIN PISTIN Kului reilut vuosikymmen, tai vajaat kaksi vuosikymmentä, laskentatavasta riippuen, sotien jälkeen, kun Suomi lähti kehittämään uutta palvelusasetta suomalaiselle sotilaalle. Kun pistimen mallin piirustukset olivat Puolustusvoimissa hyväksytetyt, pistintä alkoivat pian valmistaa vanhat tutut; Fiskars ja Hackman. Terä osittain taitettuna, sekä pistin ”Ruotsin mauser”, Carl Gustav M96, kannike kaksiosainen, aliupseerimalli. Tästä lähti sitten kehitys suomalaiselle hyvin valmistellulle ja toteutetulle lopputuotteelle, suomalaiselle rynnäkkökiväärille mallia Rk62. Lämpimät kiitokset SAkaupan ja Reserviläisten kaupan henkilöstölle Hämeenlinnaan; mielenkiintoisista keskusteluista, kirjallisista dokumenteista/arkistoista. Tälle uudelle rynnäkkökiväärille tuli kehittää yhdeksi varusteeksi myös pistin. Erityiskiitos, erityismaininta myös Reino Kärhälle aivan erinomaisen mainiosta asiantuntemuksesta, kirjoituksistaan ja elämäntyöstään aiheen parissa. Minulla oli myös kunnia tavata Timo Arma Aboassa 7.4. Kiväärit myytiin 1950luvun loppupuolella mm. Pystykorvakivääri oli vielä pitkään suomalaisen varusmiehen henkilökohtainen ase. Sellaiseksi haluttiin ajanmukaisesti, ja rynnäkkökivääreille maailman laajuisesti tyypillinen, lyhyehkö puukkopistin. niinkään ensisijaisesti tarvittu.) Tämän kiväärin mukana tuli hyvin epätavallinen ja mielenkiintoinen pistin. Suomen uusi rynnäkkökivääri perustui pitkälti neuvostoliittolaiseen kuuluisaan AK-47 rynnäkkökivääriin. Se onkin keräilyllisesti, etenkin hyväkuntoisena, mielenkiintoinen ja haluttu. Zhuk + Suomi Toisessa Maailmansodassa, Ilkka Enkenberg + Sotilasaseet, Timo Hyytinen+ SA kaupan dokumentit +Useat Puolustusvoimien henkilöiden, reserviläisten, keräilijöiden ja aseharrastajien haastattelut ja kanssakäynti sekä vuosien saatossa saatu/hankittu ns. Kahvassa valmistajan nimi; joko Fiskars tai Hackman. tinmallia ei tullut vähään aikaan kehitettäväksi. Kahvan levyt on kiinnitetty ruodon läpi putkiniitein. Tuppi on nahkaa ja sen ompeleet on varmistettu alumiininiitein. ja saada häneltä myös nimikirjoitus klassikkokirjaansa Suuri Puukkokirja. Tupen väri on vihreä tai musta. 1965. pahan päivän varalle piiloon. Pistin M/Rk62. net/BAYONETS_AND_PUUKKO
Terän ruoto menee läpi koko kahvaosan. M/62, SuoMAlAISeN RyNNÄKKöKIVÄÄRIN PISTIN Kului reilut vuosikymmen, tai vajaat kaksi vuosikymmentä, laskentatavasta riippuen, sotien jälkeen, kun Suomi lähti kehittämään uutta palvelusasetta suomalaiselle sotilaalle. Terä osittain taitettuna, sekä pistin ”Ruotsin mauser”, Carl Gustav M96, kannike kaksiosainen, aliupseerimalli. ”hiljainen” tieto. Kyseinen yksilö on luovutettu lahjaksi eläkkeelle jääneelle Suomen puolustusvoimissa täysinpalvelleelle ase-tekniselle upseerille 80luvun puolivälissä. net/finland/Finn-bayonets.asp + Käsiaseet, Wilkinson + Ase Atlas, maailman käsiaseet, A.B. Tupen väri on vihreä tai musta. Rynnäkkökivääriä, sotilaan henkilökohtaiseksi aseeksi, kehitettiin siis 1960luvun alusta, ja sellainen saatiinkin tuotantoon lopulta v. Italialainen pistin mallia ”Terni”. Lämpimät kiitokset SAkaupan ja Reserviläisten kaupan henkilöstölle Hämeenlinnaan; mielenkiintoisista keskusteluista, kirjallisista dokumenteista/arkistoista. Tämä oli suhteellisen harvinainen ratkaisu, niin ajalleen kuin myös myöhemminkin. Pistimiä Puolustusvoimilla oli olemassa oleviin kivääreihinsä riittävästi. Se onkin keräilyllisesti, etenkin hyväkuntoisena, mielenkiintoinen ja haluttu. Erityiskiitos Timo Hyytiselle jonka teoksia/ kirjoituksia olen artikkelissa mm. niinkään ensisijaisesti tarvittu.) Tämän kiväärin mukana tuli hyvin epätavallinen ja mielenkiintoinen pistin. Zhuk + Suomi Toisessa Maailmansodassa, Ilkka Enkenberg + Sotilasaseet, Timo Hyytinen+ SA kaupan dokumentit +Useat Puolustusvoimien henkilöiden, reserviläisten, keräilijöiden ja aseharrastajien haastattelut ja kanssakäynti sekä vuosien saatossa saatu/hankittu ns. Tupen kärjessä metallivahvike. pahan päivän varalle piiloon. Sotien jälkeen käytettiin, harjoiteltiin asepalveluksessa Suomi-konepistoolin kahdella eri mallilla, jonkin verran M44-konepistoolilla (”Peltiheikillä”), mutta etenkin Pystykorva-kiväärien eri variaatioilla, monin osin pääosassa tietenkin viimeisin vahvistettu malli, Ukko-Pekka kivääri mallia – 39. Kiväärit myytiin 1950luvun loppupuolella mm. lainannut. Hackmanin valmistama (harvinainen). Näin pistin, tai siis sen terä voitiin kääntää poispäin, silloin kun sitä ei tarvittu, pistintä erikseen kivääristä irrottamatta. Rk62:n pistimessä on muoviseoksesta valmistettu kahva (ilman väistintankoa), varustettuna lukitusmekanismein kahvan etuosassa. Suomen uusi rynnäkkökivääri perustui pitkälti neuvostoliittolaiseen kuuluisaan AK-47 rynnäkkökivääriin. Kahvassa valmistajan nimi; joko Fiskars tai Hackman. Kun pistimen mallin piirustukset olivat Puolustusvoimissa hyväksytetyt, pistintä alkoivat pian valmistaa vanhat tutut; Fiskars ja Hackman. Terä on mangaanifosfatoitu, jolloin sen pinta on hyvin musta ja karkean kiteinen. tinmallia ei tullut vähään aikaan kehitettäväksi. Lähteet: Suuri puukkokirja, finnish knives and bayonets 1988, Timo Hyytinen + Ase-lehti, Pystykorvien pistimet 1/84, Reino Kärhä + https://www.jaegerplatoon. Pystykorvakivääri oli vielä pitkään suomalaisen varusmiehen henkilökohtainen ase. Pistimen tuli tarvittaessa toimia myös kätevästi taisteluveitsenä. Niitä oli myös jäänyt jonkin verran veteraanien henkilökohtaisiksi sotamuistoiksi. Tämän artikkelin koonnut haluaa lausua lämpimän kiitoksen kaikille aiheesta aiemmin kirjoittaneille, sekä alan harrastajille/keräilijöille, joiden kanssa olen käynyt artikkelia varten useita, tärkeitä ja hedelmällisiä keskusteluja. Englantiin, ilmeisesti pitkälti pistimineen, koska Ternin pistin ei ole Suomessa tänä päivänä kovinkaan yleinen. Fiskarsin valmistamana. Vaikka kivääri Carcano M91/38 ei ollutkaan monilta osin suomalaisten mieleen, on kuitenkin todettava että sen pistin oli hyvin ja laadukkaasti valmistettu, sekä toteutukseltaan ajalleen hyvin edistyksellinen. Erityiskiitos, erityismaininta myös Reino Kärhälle aivan erinomaisen mainiosta asiantuntemuksesta, kirjoituksistaan ja elämäntyöstään aiheen parissa. ASe-lehti • 51. (Terän pituuden ylittäessä kuitenkin pistimen kahvarungon pituuden). Tarina kertoo että vuonna 1956 suomalaiset asesepät purkivat neuvostoliittolaisen Kalasnikovin (AK47) osiin ja perusteellisesti analysoivat sen. Korroosiota vastustava ja heijastamaton. Sellaiseksi haluttiin ajanmukaisesti, ja rynnäkkökivääreille maailman laajuisesti tyypillinen, lyhyehkö puukkopistin. (Ainakin niiden osalta, jotka olivat ne pois antaneet.) Myöhemmin tunnustetusti/arvostetusti, oli asekätkennöissä kiväärien ohessa myös säästetty niihin liittyviä pistimiäkin ns. Valmistajina tulivat olemaan Sako ja Valmet. Tästä lähti sitten kehitys suomalaiselle hyvin valmistellulle ja toteutetulle lopputuotteelle, suomalaiselle rynnäkkökiväärille mallia Rk62. htm + http://www.mosinnagant. Tumma teräksestä valmistettu, vain 16cm pitkä terä. Minulla oli myös kunnia tavata Timo Arma Aboassa 7.4. Pistimen terä kääntyi mekanismin avulla taaksepäin linkkuveitsen tavoin. Tuppi on nahkaa ja sen ompeleet on varmistettu alumiininiitein. Pistin M/Rk62. Se poistui lopullisesti aktiivipalveluksesta vasta vuonna 1978, suomalaisen rynnäkkökiväärin sen lopulta kokonaan syrjäyttäessä. ja saada häneltä myös nimikirjoitus klassikkokirjaansa Suuri Puukkokirja. Näin myöskään uutta pisPistin M/Rk62, lahjamalli hienossa lahja-laatikossaan. Kahvan levyt on kiinnitetty ruodon läpi putkiniitein. Mallinimeksi tuli RK62. 1965. net/BAYONETS_AND_PUUKKO. Olihan myös suuri osa aikanaan Suojeluskunnan tilaamista pistimistäkin, Suojeluskunnan lakkauttamisen myötä, siirretty armeijan/puolustusvoimien varastoihin ja käyttöön. Tälle uudelle rynnäkkökiväärille tuli kehittää yhdeksi varusteeksi myös pistin
Tällä kertaa kaliiperille .222 Remington oli käytettävissä sakon pikkutarget ja sakon superkevyellä mehupillipiipulla varustettu L461Ultralight prototyyppi. radalla Homogeenisten luotien käynti on monesti hyvin asekohtaista. Tämä ilmeisesti siitä johtuen, että lyijyä kevyempänä luoti ei kasvaisi liian pitkäksi ajatellen .222 Remingtonin tyypillistä, melko loivaa 14 tuuman rihlannousua. ten hieman alkuperäisestä, mutta lopputulos on sama, kauniin trumpettimaisesti avautuva kärki. Naturalis porautui suurien luidenkin läpi pirstomatta niitä ja lihahukka oli ilahduttavan pieni. Nyt kesän korvilla Lapua on saanut ensi erät tuotantoputkesta ulos ja maailmalle. Paras suurriistakaliiperi meikäläisiin olosuhteisiin on omasta mielestäni 9,3 mm, johon Lapua tekee tietenkin Naturaliksia, samoin suosituimpiin .30 kaliiperisiin sekä 6 mm, 6,5 mm, 8 mm ja .338 kaliipereihinkin. Niitä käytettäessä ohjeena kun on leikata vähintään 10 cm kaistale tai luodista riippuen enemmänkin reiän ympäriltä roskikseen. 5,7 Naturalis Tämä kupariseoksesta puristamalla muokattu luoti on irtomyynnissä nimellä N566 ja sitä ladataan myös kaliiperiin .222 Remington. Painoa luodilla on 3,2 grammaa eli 50 grainia. Ulkoisesti pikkunatu eroaa suuremmista siinä, että sen kärjessä ei ole tuttua vihreää elintarvikemuovista puristettua tulppaa, vaan avoin ontelo. kauriille. Tarve oli ilmeinen ja tilaus tuotteelle olemassa, sillä hiljainen pikkuluoti on tehokas suuremmallekin riistalle ja toimii loistavasti mm. Ulkoisesti patruunat ovat viimeisen päälle hyvin tehtyjä, toki muuta ei voisi odottaakaan maailman laadukkaimpiin lukeutuvalta tehtaalta. Hiljattain Lapua esittelikin pikkuruisen Naturaliksen kaliiperissa 5,7 mm. Niillä on hyvä harventaa tiheää kauriskantaa asutuksen liepeilläkin, muita häiritsemättä. Toiminta osumassa poikkeaa siLapua Naturalis 5,7 Toimiva pikkunatu kaliiperissa .222 Rem TEKsTI Ja KUVaT: J. Vaan yhtä on tähän asti puuttunut. Tämän hyvän toimivuuden päälle, ikään kuin bonuksena osumaa ympäröivä lihakin pysyi puhtaana lyijyhiukkasista toisin kuin lyijysydänluodeilla. MaLINEN Lähes jokaisella patruunavalmistajalla on oma homogeenisena varmatoiminen ja lyijyttömänä samalla ympäristöystävällinen suurriistaluotinsa. Perässä on ballistiikkaa parantava ja latausta helpottava viiste ja kyljet ovat tasaiset ilman kevennysuria. samoin käynti voi olla hyvinkin erilaista likaisesta ja puhtaasta piipusta. Naturaliksen ensimmäinen versiohan esiteltiin jo 2003 ja keskieurooppalaiset lehtimiehet olivat haltioissaan sen yhtenäisen trumpettimuodon toiminnasta. Kokonaispituudeksi mittasin 52,7 mm, kun CIP antaa enimmäismitaksi 54,1 mm. Huomionarvoista on, että Lapua käyttää ruutina Vihtavuoren tuotteita, joten viimeisen päivityksen jälkeen piippuun ei tartu luotimetalliakaan kuten ennen, sillä ruuteihin on vuoden 2017 alusta lisätty kuparoitumista vähentävää ainetta. Tarkkuuden kannalta oleellinen vapaahyppy riippuu aseesta eli ylimenokartion mitoituksesta. Näistä parempaa käyntiä on antanut paksupiippuinen rata-ase, joten se mukaan ja sadan metrin ulkoradalle. Tuo tuntuu hirmuiselta riistalihan tuhlaukselta ja jääkin siksi yleensä tekemättä, valitettavasti terveyden kustannuksella. Meillä suosituin on ehdottomasti Lapua Naturalis, joka toimii hieman eri tavalla kuin yleensä terälehdiksi avautuvat kilpailijansa, näitä paremmin sanoisi moni. Kovasta kysynnästä huolimatta muutama rasiallinen riitti koeammuntaankin. Tiedän koska olin mukana monessa lehdistötilaisuudessa ja metsällä sikäläisten kollegoiden kanssa. 80-luvulla tähän pakettiin liitettiin yleensä Leupoldin 6,5-20x40 Target ratatähtäin, jollaisen itsekin aikoinaan 52 • ASe-lehti. Varsinkin KeskiEuroopassa on kyselty kovasti tuon viime vuosisadan puolivälissä suositun kasaammuntakaliiperin eli .222 Remington kaliiperisten patruunoiden perään. Tämä muistaen jokaisen on hyvä kokeilla tällaisten luotien käyntiä juuri omassa aseessaan. Maailmalla tunnetuin tällainen, yleensä kupariseoksesta muokattu on Barnes. Muista lyijyttömistä Naturalis luodeista poiketen tässä pienimmässä ei ole elintarvikemuovista valmistettua kärkeä vaan suuri kärkiontelo
Hiljattain Lapua esittelikin pikkuruisen Naturaliksen kaliiperissa 5,7 mm. Niitä käytettäessä ohjeena kun on leikata vähintään 10 cm kaistale tai luodista riippuen enemmänkin reiän ympäriltä roskikseen. Tarve oli ilmeinen ja tilaus tuotteelle olemassa, sillä hiljainen pikkuluoti on tehokas suuremmallekin riistalle ja toimii loistavasti mm. Tuo tuntuu hirmuiselta riistalihan tuhlaukselta ja jääkin siksi yleensä tekemättä, valitettavasti terveyden kustannuksella. Meillä suosituin on ehdottomasti Lapua Naturalis, joka toimii hieman eri tavalla kuin yleensä terälehdiksi avautuvat kilpailijansa, näitä paremmin sanoisi moni. ten hieman alkuperäisestä, mutta lopputulos on sama, kauniin trumpettimaisesti avautuva kärki. Toiminta osumassa poikkeaa siLapua Naturalis 5,7 Toimiva pikkunatu kaliiperissa .222 Rem TEKsTI Ja KUVaT: J. Näistä parempaa käyntiä on antanut paksupiippuinen rata-ase, joten se mukaan ja sadan metrin ulkoradalle. samoin käynti voi olla hyvinkin erilaista likaisesta ja puhtaasta piipusta. Kokonaispituudeksi mittasin 52,7 mm, kun CIP antaa enimmäismitaksi 54,1 mm. Tarkkuuden kannalta oleellinen vapaahyppy riippuu aseesta eli ylimenokartion mitoituksesta. Vaan yhtä on tähän asti puuttunut. Varsinkin KeskiEuroopassa on kyselty kovasti tuon viime vuosisadan puolivälissä suositun kasaammuntakaliiperin eli .222 Remington kaliiperisten patruunoiden perään. Niillä on hyvä harventaa tiheää kauriskantaa asutuksen liepeilläkin, muita häiritsemättä. kauriille. Tiedän koska olin mukana monessa lehdistötilaisuudessa ja metsällä sikäläisten kollegoiden kanssa. Kovasta kysynnästä huolimatta muutama rasiallinen riitti koeammuntaankin. Maailmalla tunnetuin tällainen, yleensä kupariseoksesta muokattu on Barnes. Tällä kertaa kaliiperille .222 Remington oli käytettävissä sakon pikkutarget ja sakon superkevyellä mehupillipiipulla varustettu L461Ultralight prototyyppi. Ulkoisesti pikkunatu eroaa suuremmista siinä, että sen kärjessä ei ole tuttua vihreää elintarvikemuovista puristettua tulppaa, vaan avoin ontelo. Huomionarvoista on, että Lapua käyttää ruutina Vihtavuoren tuotteita, joten viimeisen päivityksen jälkeen piippuun ei tartu luotimetalliakaan kuten ennen, sillä ruuteihin on vuoden 2017 alusta lisätty kuparoitumista vähentävää ainetta. Nyt kesän korvilla Lapua on saanut ensi erät tuotantoputkesta ulos ja maailmalle. MaLINEN Lähes jokaisella patruunavalmistajalla on oma homogeenisena varmatoiminen ja lyijyttömänä samalla ympäristöystävällinen suurriistaluotinsa. Naturalis porautui suurien luidenkin läpi pirstomatta niitä ja lihahukka oli ilahduttavan pieni. Painoa luodilla on 3,2 grammaa eli 50 grainia. Perässä on ballistiikkaa parantava ja latausta helpottava viiste ja kyljet ovat tasaiset ilman kevennysuria. 5,7 Naturalis Tämä kupariseoksesta puristamalla muokattu luoti on irtomyynnissä nimellä N566 ja sitä ladataan myös kaliiperiin .222 Remington. Ulkoisesti patruunat ovat viimeisen päälle hyvin tehtyjä, toki muuta ei voisi odottaakaan maailman laadukkaimpiin lukeutuvalta tehtaalta. Paras suurriistakaliiperi meikäläisiin olosuhteisiin on omasta mielestäni 9,3 mm, johon Lapua tekee tietenkin Naturaliksia, samoin suosituimpiin .30 kaliiperisiin sekä 6 mm, 6,5 mm, 8 mm ja .338 kaliipereihinkin. Tämän hyvän toimivuuden päälle, ikään kuin bonuksena osumaa ympäröivä lihakin pysyi puhtaana lyijyhiukkasista toisin kuin lyijysydänluodeilla. Tämä ilmeisesti siitä johtuen, että lyijyä kevyempänä luoti ei kasvaisi liian pitkäksi ajatellen .222 Remingtonin tyypillistä, melko loivaa 14 tuuman rihlannousua. 80-luvulla tähän pakettiin liitettiin yleensä Leupoldin 6,5-20x40 Target ratatähtäin, jollaisen itsekin aikoinaan ASe-lehti • 53. radalla Homogeenisten luotien käynti on monesti hyvin asekohtaista. Muista lyijyttömistä Naturalis luodeista poiketen tässä pienimmässä ei ole elintarvikemuovista valmistettua kärkeä vaan suuri kärkiontelo. Naturaliksen ensimmäinen versiohan esiteltiin jo 2003 ja keskieurooppalaiset lehtimiehet olivat haltioissaan sen yhtenäisen trumpettimuodon toiminnasta. Tämä muistaen jokaisen on hyvä kokeilla tällaisten luotien käyntiä juuri omassa aseessaan
YhteeNveto Lapua Naturalis kaliiperissa .222 Remington ei turhaan kanna Lapuan nimeä. Tästä huolimatta sadan metrin kasat hiekkapussituelta ampuen viidellä laukauksella olivat hyvät, vaikka tuuli aivan varmasti lisäsi hajontaa kuten metsälläkin yleensä käy. Tämä on melkoinen suoritus pieneltä 3,2 gramman luodilta. Ballistista kerrointa ei ole vielä ehditty määritellä tutka-ammunnoilla, mutta veneperä auttaa lentoradan suoristamisessa. Kaikkiaan osumakäyttäytyminen oli hämmästyttävän tehokasta näin pienelle ja helposti ammuttavalle kaliiperille. Naturalikset syöttyivät sakolaisen kiintolippaasta moitteetta ja pesittyivät turhia ponnistelematta. Labradarin antamia arvoja tutkimalla virallisen arvon voisi ennustaa olevan 0,17 paikkeilla. Luoti joutuu sitä kovemmalle mitä lähempää ampuu, joten matkana oli tuttu 50 metriä, joka on realistinen kytismatkakin. hankin ja jonka kiinnitys hoitui aikansa nimekkäimmillä eli apelin jalustoilla. Ulkoradalla aina paikalla oleva tuuli oli tällä kertaa valitettavan kova ja puuskainen, koivut heiluivat reippaasti. Jo sentin syvyydellä kanava oli huomattava, miltei kolmesenttinen ja viidessä sentissä vaikuttava nelisenttinen. Halkaisija oli keskimäärin 12,5 milliä eli se kasvoi peräti 2,2 kertaiseksi. Paketti edusti siten aikakautensa huippua. Kohdistuskasan jälkeen saadut 18 ja 19 milliset viiden kasat riittävät kauriille pitemmältäkin matkalta ja vielä nyt vallinneissa todenmukaisissa sääolosuhteissa. 54 • ASe-lehti. se on kaikin puolin erinomaisesti toimiva tuote. Lähtönopeudet mitattiin Labradarin tutkalla ja sakolaisen 60 sentin piipusta helteisessä 26 asteessa arvoksi tuli 974 m/s, kun valmistaja ilmoittaa arvoksi normaalilämpötilassa ja lyhyemmästä 57 sentin piipusta ammuttuna 965 m/s. Nopeusvaihtelu 15 laukauksella oli 11 m/s ja normaalihajonta 3,2 m/s, molemmat hyviä arvoja. Mikä parasta, vahvana luoti se ei menetä painoaan, vaan kaikille jäännöspainoksi jäi täydet 3,22 grammaa eli mukana oli muutama paperimassan hiukkanen. Luodit avautuivat kauniisti ja varmatoimisesti heti osumasta alkaen saaden kaliiperi huomioiden aikaan huomattavan haavakanavan. Läpäisy oli tasaisesti 15 senttiä ja avautuminen nopeaa heti pinnasta alkaen. Käytännössä parisataa metriä riittää vallan mainiosti kaurismetsälläkin ja oikeastaan huomattavasti vähempikin silloin kun toimitaan eettisesti. Ontelo supistuu 12 sentin kohdalla lopun ollessa vauhdin hiipuessa tuttuun tapaan puhkaisua. Hyvin oli kohdallaan sekin siis. Kaikki luodit myös avautuivat kauniisti samanmuotoisiksi sieniksi ja suuriksi sellaisiksi. Luodin laajenemista ja kasassa pysymistä tutkittiin ampumalla muutaman vuorokauden vedessä lionneisiin Hesareihin, jotka saivat näin jälleen kerran toimittaa riistan virkaa. Jos haluaa vielä suuremman lähtönopeuden, saa luoteja irtonaisena ja niitä voi ladata muihin 5,7 millisiin kuten .223 Rem, .22-250 Rem jne. Itse asiassa pienelle kaliiperille ja kevyelle luodille ominainen nopea hidastuminen on mainio asia suunnitellussa käyttökohteessa eli asutuksen lähellä tapahtuvassa metsästyksessä, sillä näin vaarallinen alue pysyy mahdollisimman pienenä. Loppupäästä kevyen luodin lentorata kaareutuu huomattavasti ja tuulivaikutuskin muodostuu merkittäväksi. Koska luoti avautuu varmatoimisesti vielä ainakin 550 m/s nopeudessa, tarkoittaisi tämä lähes kahden ja puolensadan metrin toimintaetäisyyttä
Ilmoittautuneille lähetetään eräluettelo kilpailupäivään mennessä ja pyynnöstä ajoohjeet. 1969 tai ennen) Kaikissa lajeissa ammutaan mustaruutisääntöjen mukaan 13 (kp ja pk 15) laukausta, joista 10 parasta lasketaan. sahs.fi kautta tai sähköpostilla kilpailut@sahs.fi. Palkinnot jaetaan samana päivänä. Suomen Asehistoriallinen Seura järjestää perinteiset hiStoriAlliSten ASeiden AmpumAKilpAilut sunnuntaina 4.8.2019 klo 11.30 alkaen Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. Kolme ensimmäistä kussakin sarjassa palkitaan. Suomen Asehistoriallisen Seuran jäseniltä, jotka ovat ilmoittautuneet 20.7.2019 mennessä osallistumismaksua ei peritä. Jälki-ilmoittautumisia paikan päällä, jos tilaa on. Ilmoittautuneille lähetetään maksutiedot sähköpostilla. Osallistumismaksu 20€/laji etukäteen ilmoittautuneilta ja 23€/laji jälki-ilmoittautuneilta. 1919 tai ennen) * aseen tulee olla yli 50-vuotias (valm. Näiden vapaavalintaisten neljän lisäksi on mahdollista ampua molemmat sarjatuliaselajit. Kilpailulajit ovat tänä vuonna seuraavat: 50m piilukkomusketti Miquelet 50m nallilukkokivääri Vetterli 100m takaaladattavamustaruutikivääri 100m sotilaskivääri, 6 laukausta makuu ja 7 pysty > 200m sotilaskiikarikivääri, makuu > 100m sotilaskivääri 100-vuotta, makuu X 100m sotilaskivääri 50-vuotta, makuu kertatuli * 100m konepistooli, kertatuli 5+5+5 (3 lipasta) > 100m pikakivääri, 5+5+5 (3 lipasta) > 25m sotilaspistooli > 25m takaaladattava mustaruutipistooli 25m taskuase, nykylain mukainen 25m nallilukkorevolveri aseen tulee olla valmistettu 1945 tai ennen x aseen tulee olla yli 100-vuotias (valm. Suomen Asehistoriallisen Seuran mestaruuksista kilpailevat palkitaan erikseen. Jos lajiin ei ole ennakkoon ilmoittautunut neljää kilpailijaa, sitä ei järjestetä. Ratakapasiteetista johtuen, jotta aikataulut saataisiin sujuvammiksi, joudumme rajoittamaan yhden kilpailijan osallistumisen neljään tavanomaiseen lajiin. Myös käteisellä on mahdollista maksaa paikan päällä viimeistään puolta tuntia ennen erän alkua. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden rajoittaa osallistujamääriä ratakapasiteetin puitteissa. ilmoittautumiset 20.7.2019 mennessä www. www.sahs.fi Samalla ratkotaan seuran mestaruudet, joihin osallistuvat ainoastaan seuran jäsenet. tervetuloa! SAHS:n kilpailutoimikunta ASe-lehti • 55. Kilpailu on muilta osin avoin kaikille alan harrastajille
Niissä poliisi oli ilmoittanut, ettei hankittavien patruunoiden määrää ole rajoitettu. Kyseisessä tapauksessa patruunoiden määrä oli ollut huomattava.” Ampumaseurojen kannalta on kiintoisaa, että Kytösaari nimesi kaupallisuuden piiriin myös opastetun ampumatoiminnan: ”Kytösaaren mielestä aseen opastettuun ammuntaan vuokraamisessa ja patruunoiden sen mukana myymisessä on ollut kyse elinkeinoluvan varaisesta toiminnasta.” Tuomion mukaan ylitarkastaja Kytösaaren perustelut olivat kuitenkin vajavaiset: ”Kysyttäessä sitä, mihin Kytösaaren käsitys kaupallisen tarkoituksen sisällöstä perustuu, Kytösaari on vasASELAkIASIAA 56 • ASe-lehti. TEKSTI MIKKO NISKASAARI pATrUUNoIdEN yHTEISTILAUS oLI LAILLINEN Käräjäoikeus hylkäsi ampumaseuran toimihenkilöiden patruunoiden välittämisestä saamat syytteet. Paikallinen poliisi oli hyväksynyt toiminnan, jonka syyttäjän todistajana kuultu Poliisihallituksen asehallinnon virkamies olisi kieltänyt. Hankinta ei tuottanut yhdistykselle mitään, eikä siinä liikkuneita varoja käytetty yhdistyksen muuhun toimintaan. Voiton tavoittelun tulisi osoittaa ammattimaisuutta, suunnitelmallisuutta taikka muita vastaavia tavanomaisesti elinkeinon harjoittamiseen liittyviä tunnusmerkkejä. Jos tuomio saa lainvoiman, sillä on merkitystä kaikille yhteishankintoja tekeville seuroille. Syyttäjän mielestä patruunat oli tuotu maahan kaupallisessa tarkoituksessa, ja pidetty kaupan, mikä olisi vaatinut asealan elinkeinoluvan. Todettakoon, ettei Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa edes väitetty, että patruunoita olisi luovutettu lain vastaisesti, siis henkilöille joilla ei ollut lupaa niiden hallussapitoon. Kyse oli siitä, että rahaa tai muuta vastiketta vastaan luovutettiin tuotteita. Häntä ei oikeudessa kuultu. Hänet oli ohjattu eteenpäin, ja sittemmin hän oli saanut sähköpostilla ohjeita. Hyvinkääläinen ampumaseura toi vuosina 2015-2017 maahan yhteensä 727 000 haulikon patruunaa. [Sihteeri] käynyt poliisilla ja saanut sieltä leimatun paperin. Ylitarkastaja Kytösaari itse asiassa esitti linjauksen joka lopettaisi ampumaseurojen kimppatilaukset kokonaan: ”Kytösaaren mukaan poliisihallituksen linjaus oli, että kun patruunoilla käydään mitä vaan kauppaa niin tähän tarvittiin asealan elinkeinolupa. Syytteessä olleet seuran puheenjohtaja ja sihteeri kertoivat molemmat, etteivät patruunat olleet yleisessä myynnissä. Poliisilla ei ollut ollut muita ohjeita, kuin että patruunat oli kuljetettava turvallisesti.” Poliisihallituksen ylitarkastaja Jussi Kytösaari näki asian aivan toisin, korostaen patruunoiden suurta määrää: ”Kytösaari on katsonut, että toiminta ei enää ollut mikään kimppatilaus vaan hänen ja elinkeinolupia käsittelevän Kososen mielestä toiminta täytti elinkeinonharjoittamisen ehdot.” Kytösaari lienee tarkoittanut Pohan asehallinnon tarkastaja Ilmari Kososta. Käräjäoikeus asettui samalle kannalle todeten: ”Laissa tarkoitettu toiminta tapahtuisi kaupallisessa tarkoituksessa, jos toiminnan tarkoituksena on taloudellisen voiton tavoittelu. Paikallisen poliisin ja Poliisihallituksen asehallinnon vastakkaiset laintulkinnat ovat tulleet viime vuosina kovin tutuiksi. Kyseessä oli yhteishankinta, johon mukaan lähteneet maksoivat osuutensa etukäteen. Tehtaalle oltiin lähetetty tilaus. ”Yhdistys oli kerännyt tilaukseen osallistuvilta henkilöiltä heidän tilaamansa määrät. Käräjäoikeus arvioi asehallinnon asiantuntemusta hyvin tylysti. Tuomion mukaan yhdistyksen sihteeri kertoi oikeudenkäynnissä kysyneensä paikalliselta poliisipäälliköltä, miten asiassa tuli edetä. Puolasta ostetut patruunat jaettiin ne ennakkoon maksaneille seuran jäsenille, ja osa jäi yhdistykselle, käytettäväksi opastetuissa ammunnoissa, sekä palkintoina. Siksi maahantuonti ei vaatinut elinkeinolupaa. Yksityisessä tarkoituksessa tapahtuvana olisi puolestaan lähtökohtaisesti pidettävä toimintaa, joka liittyy harrastuksen harjoittamiseen.” poliisihallitus Vastaan paikallispoliisi Erikoiseksi asian teki se, että seura oli hakenut ja saanut paikalliselta poliisilta luvan maahantuontiin, mutta syyttäjän syyte nojasi Poliisihallituksen asehallinnon ylitarkastaja Jussi Kytösaaren täysin päinvastaiseen näkemykseen. Luvanvaraisuus ei Kytösaaren mukaan tietenkään edellyttänyt sitä, että toiminnasta kertyi voittoa. Lisäksi patruunoista puuttui C.I.P tarkastusmerkintä. Tehtaalta oli tullut tieto, että he tarvitsivat poliisin ennakkosuostumuksen patruunoiden siirtoon
Kytösaari ei ole kyennyt yksilöimään mistä ratkaisusta oli kyse.” Todistajalausunnon juridisen pohjan ohuus näyttää närkästyttäneen käräjäoikeutta, sillä se näpäyttää todistajaa useammassakin kohdin: ”Käräjäoikeus ei ole tietoinen korkeimman oikeuden ratkaisusta, jossa myös voittoa tavoittelemattoman toiminnan olisi Kytösaaren ilmoittaminen tavoin katsottu tapahtuneen kaupallisessa tarkoituksessa.” ”Kytösaaren tulkinta siitä, että patruunoiden suuri määrä yksin tekisi toiminnasta kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaa, ei kuitenkaan saa tukea laista tai sen esitöistä.” tarkastus Tarkastusmerkinnän puuttuminen oli käräjäoikeudelle hieman hankalampi kysymys. Katso kotisivumme www.asetalo.com ASe-lehti • 57. VARASTOTUOTTEITA MM... tannut käsityksen perustuvan ”korkeimman oikeuden linjauksiin”. 1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. Ampuma-aselain säännöksessä tarkastusvelvollisuus on rajoitettu patruunoihin, jotka on tuotu Suomeen myyntiä varten, mutta säännöksen esitöissä ei ole määritelty, mitä myynnillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. ”Tulkintaa puoltaa myös se käytännön näkökohta, että patruunoiden tilaus ja maksu on tapahtunut jo ennen niiden tuomista Suomeen, eikä niitä siten ole tuotu maahan Suomessa tapahtuvaa myyntiä varten.” Toukokuun puolivälissä annettu tuomio on lainvoimainen. Toisaalta turvallisuus puoltaisi tarkastuksen vaatimista, mutta toisaalta käräjäoikeus katsoi lainsäätäjän tarkoituksena olleen asettaa velvoitteita asealan elinkeinonharjoittajille eikä yksityisille kuluttajille tai voittoa tavoittelemattomalle harrastustoiminnalle. 2050,00 Colt AR15A4 kal 5,56 20” US Army kivääri 1850,00 Colt Expanse kivääri kal 5,56 CE2000S Uutuus! 1290,00 Colt AR-15A4 Flattop carbine AR6720 kal 5,56, piippu 16” 1520,00 Colt AR15 9x19 kivääri (AR6951) 1950,00 Mepro M21 reflex tähtäimet suoraan varastosta! Mepro M21 Reflex tähtäin 610,NYT 490,00 Aimpoint AACRO P-1 3,5 MOA UUTUUS 714,00 Aimpoint Pro musta NVD kelpoisuus 2 MOA 618,00 Aimpoint Micro T2 2 MOA NVD kelpoisuus 944,00 Eotech EXPS2-0 tähtäin, hallintanäppäimistö sivussa 690,00 Eotech EXPS3-0 tähtäin,näppäimet sivussa 820,00 Eotech G33 STS suurentaja Magnifier 725,00 Eotech HHS-II paketti sis EXPS2-2 + G33 suurennin yhteensä 1290,00 Vixen VX1200 etäisyysmittari 290,00 UUTUUS ! Vixen Sight II+ 3,5 MOA valopistetähtäin 430,00 Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. NYT vain 295,00 FAS 6004 ilmapistooli 590,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Glock 19 4,5 BB kuulilla, aidon kokoinen ilmapistooli 145,00 Glock 17 Gen4 4,5 BB kuulilla 170,00 Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm 195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli 230,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio 160,00 Walther P38, kal 4,5mm 165,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio 98,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio 110,00 C96 Legends Ukko-mauser, metallia 165,00 Makarov PM pist. 4,5mm 125,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossa paljon käytettyjä aseita. ”Laajentava tulkinta johtaisi myös käytännössä siihen, että kaikki yksityiset yhteishankinnat niiden suuruusluokasta riippumatta kuuluisivat tarkastusvelvollisuuden piiriin, mitä tuskin voidaan pitää lainsäätäjän tarkoituksena”, käräjäoikeus päätteli. 1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. Näin KO päätyi siihen, että koska kyseessä oli voittoa tuottamattomasta, harrastustoimintaa varten tehdystä yhteishankinnasta, eikä myyntiä varten tapahtuvasta maahantuonnista, eivät yhdistyksen tilaajille luovuttamat patruunat ole kuuluneet tarkastusvelvollisuuden piiriin. puoliautom. Glock pistooleita mm; Glock M19X 9x19 pistooli 795,00 Glock M45 MOS 13,5x1 LH kierrepiipulla 1020,00 Glock M45 9x19 pistooli 745,00 Glock M17 Gen5 9x19 pistooli 745,00 Glock M17 Gen4 9x19 pistooli FDE rungolla 710,00 Glock M19 Gen-5 9x19 13,5x1 kierrepiipulla, ei taskuase 845,00 Itselataavia SRA/IPSC kivääreitä mm; Remington Predator AR15 kal 5,56 camo, 22” piipulla 1490,00 UUTUUS! Stag Arms STAG-15 ESL kivääri 5,56 1450,00 Stag Arms Tactical kivääri 5,56 STAG-800006 1690,00 Stag Arms AR-10 308 18” piippu 2350,00 CMMG MK4 MkG´s T 9x19 kivääri M-lok etukädensijalla 2050,00 CMMG MK4 3GR 5,56 kivääri, geissele koneisto ym
www.kouvola.fi/vapaa-aika/ kulttuuri/kulttuuritapahtumat/ wiipurintien-markkinat/ Myyntipöydät asemessuosastolle 30 € / 120 x 60 cm. ASEJA MILITARIAMESSUT L a 3.8.2019 klo 10-17 KOUVOLASSA KASARMINMÄELLÄ VIIPURINTIEN MARKKINOIDEN YHTEYDESSÄ Heinämäentie 58 41900 Petäjävesi www.radiomuseo.fi toimisto@radiomuseo.fi puh. 0440 732 813 Radioja puhelinmuseo avoinna päivittäin syyskuun alkuun Sunnuntai-perjantai klo 11-18 lauantai klo 11-16 Kysy edullista majoitusta ja tapahtumapalveluja! HUom! ASE-lehden nro 04/2019 ilmestyy poikkeuksellisesti 20.8.2019 WWW.ASELEHTI.FI 58 • ASe-lehti. Alueliput 10 € / Ennakkomyynti Ticketmaster Ohjelmassa lisäksi Hevosturnajaisia, sepännäytöksiä, hirsien veistonäytöksiä, esitelmiä ja keskiaikakauppiaita Vuonna 2018 yli 3000 yli 18 v. lipun ostanutta. Nyt odotettavasti yli 5000 maksanutta messuvierasta. Tiedustelut ja varaukset 040-5515436 tai puheenjohtaja@pkymasehist.fi Järjestää Myllykosken messuilta tuttu P-Kymen Asehistorian Yhdistys
Huippurosterista VG-10 valmistettu. Kokonaispituus 197 / 173 mm, Terän pituus 86 / 70 mm, 8Cr13MoV ruostumatonta veitsiterästä, Pituus suljettuna 113 / 105 mm Terän paksuus 3 mm, Paino 115 / 100 g Spydercon alkuperäinen made-in-USA -työkalu nyt kokomustana. Terävaihtoehdot ns. kombinaatioterä, suora terä tai “sileäposkinen” fl at side. Spyderco Delica 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. 103 euroa + posti(ennakko)kulut. Laadullisesti Byrd-veitset kestäväthyvinkin vertailun hintaluokassaan ja kalliimpiakin vastaan. Veitsi on kaikilta osin yhtä sopiva oikea tai vasenkätisille, klipsin saa vaihdettua ylös tai alas ja kummalle puolelle tahansa. Cara Cara Rescue -malli on aito pelastajan työkalu sahalaitaisella terällä ja Zytel-kahvalla. CARA CARA 44 € + postik. Suora terä. ASE-lehdestä Jo vuonna 1990 Spyderco esitteli edelleenkin kaksi suosituimmista linkkareistaan, mallit ”Endura” ja ”Delica”. Pieni, mutta silti riittävän iso ja ergonomialtaan loistava linkkari, jonka kahvasta saa hyvän otteen. Yksi käyttökelpoisimpia työkaluja kokoluokassaan. VG-10 Pituus suljettuna 100 mm, Paino 75 g Spydercon kätevän kokoinen kompaktilinkkari. Käytännössä kyseessä on sama linkkari kahdessa eri kokoluokassa. SPYDERCO TENACIOUS JA PERSISTENCE 67 / 62 € + postik. Klipsille löytyy neljät kiinnitysreiät jokaiseen makuun niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle. Valitse Tenacious tai sen pikkuveli Persistence. Kahvalevyt lujaa G10-komposiittia. Spyderco Delica 4 Lightweight: Suora terä Zytel-kahvalla 95 euroa + posti(ennakko)kulut. Nämä Spydercot on tehty käyttöä varten ja hinnoiteltu houkuttelevasti. Kokonaispituus 178 mm, Terän pituus 80 mm, Terän paksuus 3 mm, Terän mater. Kokonaispituus 222/182 mm, Terän pituus 96/74 mm Pituus suljettuna 124/102 mm, Terän paksuus 3 mm, Paino 103/72 g Spyderco Endura 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. Malli on vuosien varrella kehittynyt jo neljänteen sukupolveensa, mutta perusrakenne ja suosio ovat entisellään. Spydercon ”Byrd”-mallisto on edullisempi vaihtoehto kovaan käyttöön. SPYDERCO NATIVE ALL BLACK 115 € + postik. TILAUKSET JA LISÄTIETOJA: www.aselehti.fi aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 63 SPYDERCO ENDURA / DELICA alk. Näin veistä voi kantaa kärki ylöstai alaspäin ja terä etutai takapuolella. Kokonaan ruostumattomat tai Zytelkahvalevyjen sisällä olevat teräslevyt takaavat kestävyyden kovassakin käytössä. Suora terä. 99 euroa + posti(ennakko)kulut. VG-10 Pituus suljettuna 84 mm, Paino 34 g ASe-lehti • 59. Perinteinen suora teroitus, teroitus lähtee suomalaiseen makuun sopivasti suoraan kahvasta. Cara Cara Rescue: Kokonaispituus 222 mm, Terän pituus 100 mm, Terän paksuus 3 mm Pituus suljettuna 123 mm, Terän materiaali 8Cr13MoV Cara Cara Rescue: 44 euroa + posti(ennakko)kulut SPYDERCO-VEITSET LEGENDA JOKA ELÄÄ – SPYDERCO. 95 € + postik. Erikoishinta 115 euroa + posti(ennakko)kulut. SPYDERCO DRAGONFLY 89 € + postik. Kokonaispituus 141 mm, Terän pituus 57 mm, Terän paksuus 2,4 mm, Terän mater
Hinta 27,00 € + postikulut. Teos sopii hyvin lahjaksi myös ulkomaalaisillekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto ja kuvatekstit myös englanniksi. Siitä eteenpäin teos kuvaa ysiykkösen pohjalta jatkunutta automaattikiväärin kehitystyötä päätepisteenä AK-47 –rynnäkkökivääri. 1980) on oikeusja rikoshistoriaan perehtynyt poliisin rikostutkija ja valmistuva juristi. Stig Roudasmaa: SUOJELUSKUNTAPUVUT, SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖ PUVUT 1918–1944 Everstiluutnantti Stig Roudasmaa on ollut sotilasuransa ohella tuottelias artikkelien kirjoittaja ja kirjailija (mm. Olli Wikberg: DRITTE NORLAND Suomalaisesta SS-vapaaehtoispataljoonasta kertova ainutlaatuinen kuvateos. Huom.: englanninkielinen! Hinta 60,00 € + postikulut. Teos syntyi yli 10 vuoden tutkimustyön tuloksena. Staffan Kinman: EDGED WEAPONS IN SWEDEN Huippukirja teräaseista, joilla esi-isämme taistelivat. Vuodesta 1943 alkaen Porvali valmensi asiamiehiä ja toimitti heidät tehtävilleen Neuvostoliittoon. Tämä kirja on dokumentteihin perustuva kaunokirjallinen kuvaus rautaristin saaneesta suomalaisesta upseerista. Vakoojat värvättiin pääasiassa sotavangeista ja koulutettiin tehtäviinsä salaisessa tiedustelukoulussa. Haljennut täti oli aseiden salakuljetuslaiva “John Grafton”, joka räjäytettiin Pohjanlahdella Pietarsaaren ulkopuolella. Hän on toiminut puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissä sekä avustanut useita lehtiä. Kyseessä oleva seikkailu on tärkeä osa pienen kansakunnan epätoivoisesta ja näennäisesti mahdottomasta kamppailusta röyhkeää sortovaltaa vastaan. Koskaa aikaisemmin ei ole yksissä kansissa julkaistu tällaista tietomäärää. Teos sopii hyvin lahjaksi ulkomaalaisellekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto englanniksi. Kirjassa valotetaan näiden aseiden historian ohella myös Aimo Lahden lukuisia muita innovaatioita. Hinta 22,00 € + postikulut. Tässä oli omat haasteensa. Vanhempi konstaapeli Mikko Porvali (s. Hinta 77,00 € + postikulut. Hinta 51,00 € + postikulut. Oli muun muassa huolehdittava, ettei mikään asiamiesten vaatteissa tai varusteissa herättäisi vastapuolen epäilyksiä. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja erittäin yksityiskohtaista arkistolähteisiin perustuvaa tietoa suomalaisillekin kovin tutun ysiykkösen syntyja kehitys-historiasta. Suomesta lähetettiin 1200 miestä saksaan uudenaikaiseen sotilaskoulutukseen. Timo Räätäri: KOLMEN LINJAN KIVÄÄRISTÄ AUTOMAATTIIN 1889–1949 Kolmen linjan kivääristä automaattiin 1889– 1949 käsittelee Venäjän asehistorian mittavinta perusaseistusta koskettavaa aseuudistuksesta. Kirjassa on erittäin laaja ja korkeatasoinen kokonaan uusi kuvitus. Tekijä palkittiin Sinisellä Ristillä. Tekstissä on käytetty alkuperäisiä termejä ja käsitteitä, samoin on käytetty kunkin aikakauden mukaisia termejä, kuten armeija, sotalaitos, puolustusvoimat ja puolustuslaitos. Tämä kirja on välttämätön jokaisen itsenäisen Suomen historiasta kiinnostuneen kirjahyllyssä. K-G Olin: ASELAIVA JOHN GRAFTON “Täti on kuollut. Hän halkesi.” Tällä salaperäisellä tavalla, eikä aivan vailla huumoria olevalla sähkösanomalla ilmoitettiin syyskuussa 1905 maanalaisen terrorijärjestön “Suomen aktiivisen vastustuspuolueen” johdolle että hyvin uhkarohkea ja tärkeä operaatio on epäonnistunut. Sisältää 88 kokosivun kuvataulua, joista selviävät pienimmätkin yksityiskohdat. Vaasan varuskunnan historia, Pohjanmaan rykmentti 1626–1908, Oulun varuskunnan historia, Helsingin suojeluskuntapiirin historia 1918–1944, Teräskypärä suomen puolustusvoimissa). Hinta 35,00 € + postikulut. 60 • ASe-lehti. Vakoojakoulu valottaa aiemmin tuntematonta aluetta suomalaisessa sotahistoriassa. LUkEmATTomIA ASEALAn TIEToTEokSIA Mikko Porvali: VAKOOJAKOULU – PÄÄMAJAN ASIAMIESKOULUTUS JATKOSODASSA Suomi lähetti jatkosodan aikana salaisia asiamiehiä vihollisen univormussa Neuvostoliittoon. Klaus Elovaara: RAUTARISTI (2008) Suomalaisille ensimmäisen ja toisen luokan rautaristiä jaettiin paljon mm. Hinta 35,00 € + postikulut. Sivuja teoksessa on 223 ja kuvia lähes sata. TILAUSKUPONKI SIVULLA 63. Hinta 42,00 € + postikulut. Markku Palokangas ja Maire Vaajakallio: AIMO LAHTI, ASESUUNNITTELUN SUURI SUOMALAINEN Suuri yleisö tuntee Aimo Lahden parhaiten Suomikonepistoolista ja suuri osa varmasti Lahti-Saloranta-pikakivääristä ja Lahti-pistoolistakin. Suojeluskuntajärjestö oli valtiovallan johdossa toimiva aseellinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin syksyllä 1918 ja joka jouduttiin lakkauttamaan jatkosodan päättyessä syksyllä 1944. Kirjoittaja on Ruotsin Asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja. Maisteri Markku Palokangas laati tekstiosan, jonka pohjana on vuona 1972 ilmestynyt Maire Vaajakallion kirja. Tämä kirja käsittelee suojeluskunta-asusteita ja niissä käytettyjä tunnuksia. Alansa uranuurtaja ja ensimmäinen perusteellisesti suomalaiset virkapuvut esittelevä teos. Kirjoittajan isoisä, Päämajan kaukopartiomies ja tiedusteluupseeri Antti Porvali, toimi koulussa opettajana ja asiamiesvalmentajana. Tiedot on ensisijaisesti koottu järjestön julkaisemista pukumääräyksistä sekä vuosien mittaan anneetuista erillisistä määräyksistä ja ohjeista. Pekka Aarniaho: KALUUNAT JA RÄHINÄREMMIT, ITSENÄISEN SUOMEN VIRKAPUVUT JA ARVOMERKIT 1918–1945 397 sivua perustietoa Suomessa käytetyistä virkapuvuista ja arvomerkeistä. Tarkistetun painoksen teksti pitää sisällään paljon uutta ja siitä on poistettu asioita, jotka ovat perustuneet enemmän tai vähemmän olettamuksen varaan. Näistä 400 lähetettiin Wiking-divisioonan mukana itärintamalle. 248 sivua • hinta 35,00 € • 16-sivuinen mv-kuvaliite. SS-vapaaehtoisille ja saksalaisten kanssa yhteistyössä kunnostautuneille
Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasti tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.fi HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! postimerkki Nahkatehtaankatu 2 90130 Oulu ASe-lehti • 61. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! KYLLÄ, tilaan ASE-lehden kestotilauksena 59,70 € (6 numeroa) ASE-lehti kertoo sinulle monipuolisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen
30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä kumitai NATO-ranneke. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Professional Shadow on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. ed Products” listoilleen toimitAnonyymi ja USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. USA:n Navy SEAL -yksiköitä pidetään maailman parhaimpiin kuuluvina sotilaina, nimilyhenteensä mukaisesti heidät on koulutettu toimimaan Merellä (SEa-), ilmassa (-Air-) ja maataisteluissa (-Land). Hinta: 229,00 TRASER CODE GREEN “UUTUUS” 62 • ASe-lehti. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Kello Sinulle, joka et halua minkään ylimääräisen häiritsevän. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä silikoniranneke. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Hinta: 244,00 TRASER PROFESSIONAL SHADOW traser ® more light. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. USA:n puolustusministeriö on hyväksynyt ”Goverment Quali. Tällaisessa käytössä kello(-kin) joutuu koville
100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. ed Products” listoilleen toimitAnonyymi ja USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. kellon käyttöolosuhteista. Hinta: 329,00 TRASER RED ELITE tajaksi sveitsiläisen yrityksen MB Microtec. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä silikoniranneke. Kello Sinulle, joka et halua minkään ylimääräisen häiritsevän. Traser Extreme Sport Carbon Pro on laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Professional Shadow on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/80 g. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/98 g. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä. Kaksiosainen kuorirakenne. Hinta: 229,00 TRASER CODE GREEN “UUTUUS” P6600 Red Elite laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä kumitai NATO-ranneke. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. MB Microtec -kelloja myydään kauppanimellä Traser. USA:n puolustusministeriö on hyväksynyt ”Goverment Quali. Kaikkien Traser-kellojen viisarit on varustettu itsevalaisevin ampullein, jotka valaisevat umpipimeässäkin noin 25 vuotta (valmistajan takuu 10 vuotta). 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Hinta: 244,00 TRASER PROFESSIONAL SHADOW traser ® more light. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä.Valintasi mukaan NATO-ranneke silikoni-ranneke. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi. Hinta: 299,00 TRASER EXTREME SPORT CARBON PRO Traser-sotilaskello on valintasi, jos haluat todella tietää kellonajan AINA! TILAUSkoRTTI Postimerkki TUOTTEEN NIMI KAPPALEMÄÄRÄ SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN PL 161 90401 OULU ASe-lehti • 63. USA:n Navy SEAL -yksiköitä pidetään maailman parhaimpiin kuuluvina sotilaina, nimilyhenteensä mukaisesti heidät on koulutettu toimimaan Merellä (SEa-), ilmassa (-Air-) ja maataisteluissa (-Land). Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, kaksiosainen kuorirakenne. Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. Huom: Patterin kesto on aina ohjeellinen arvo ja riippuu mm. Tällaisessa käytössä kello(-kin) joutuu koville
Tilaukset: ari@aripaulow.fi ase-lehti oy:n kokouskutsu ASE-lehti Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan yhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 2.7.2019 kello 16 osoitteessa Nahkatehtaankatu 2, 90130 Oulu. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 § mainitut asiat. painos 74e + toim.kulut Klikkaa www.latauskirja.fi tai kysy alan liikkeistä! Paukatti Oy iltaisin GSM 050-521 1332 MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen kuudes painos 6 painos ilmoitus.pmd 24.10.2014, 9:41 1 Ase-Lehden lukijoille omistuskirjoituksella ja postitettuna 26 € (norm. Sisäänpääsyjärjestelyjen vuoksi ennakkoilmoittautuminen on välttämätön: mail aselehti@aselehti.fi tai puh. NATO-rannekkeet, hinta vain 19,20 € / kpl + postiennakkokulut. 62 TÄYDENNÄ KOKOELMASI ! Postimerkki PL 161 90401 OULU SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAUSKORTTI 2/86, 4/86, 2/87, 3/87, 4/87, 1/88, 2/88, 1/89, 2/89, 3/89, 4/89, 5/89, 1/91, 2/91, 4/91, 5/91, 3/92, 5/92, 2/93, 6/93, 1/94, 2/94, 3/94, 4/94, 1/95, 2/95, 3/95, 4/95, 1/96, 2/96, 3/96, 4/96, 5/96, 7/96, 1/97, 2/97, 3/97, 4/97, 5/97, 6/97, 7/97, 1/98, 2/98, 4/98, 5/98, 6/98, 1/99, 2/99, 3/99, 4/99, 5/99, 6/99, 1/00, 2/00, 3/00, 4/00, 5/00, 6/00, 1/01, 2/01, 3/01, 4/01, 5/01, 6/01, 1/02, 2/02, 3/02, 4/02, 6/02, 2/03, 4/03, 5/03, 6/03, 1/04, 2/04, 3/04, 4/04, 5/04, 6/04, 2/05, 3/05, 5/05, 2/06, 4/06, 5/06, 1/07, 2/07, 3/07, 4/07, 5/07, 6/07, 1/08, 2/08, 3/08, 4/08, 5/08, 6/08, 1/09, 2/09, 3/09, 4/09, 5/09, 6/09, 1/10, 2/10, 3/10, 4/10, 5/10, 6/10, 1/11, 2/11, 3/11, 5/11, 6/11, 1/12, 2/12, 3/12, 4/12, 5/12, 6/12, 1/13, 2/13, 3/13, 4/13, 5/13 TILAAN OHEISET KERÄILYNUMEROT (ympyröi haluamasi lehden numero): RANNEKKEET Tilaukset ja lisätietoja: www.aselehti.fi • aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 63 NATO-RANNEKKEET Mustia NATO-rannekkeita on saatavilla myös erikseen leveyksissä 18mm, 20mm ja 22mm. Tilaa kaksi hintaan 36,30 € ja säästä lisäksi postituskuluissa. Leveydellä tarkoitetaan kellon hihnakiinnityskohdan leveyttä. 34 €). Tilaa kaksi hintaan 36,30 euroa ja säästä lisäksi postituskuluissa. SUOMENKIELINEN JÄLLEENLATAAJAN TIETOJÄRKÄLE Entistä ehompi 6. Hinta vain 19,20 € / kpl + postiennakkokulut. Rannekkeet sopivat mm. ASe-lehti • 65. Luminoxja useimpiin sukaltajankelloihin. Leveys 22mm. ZULU-RANNEKE Meiltä saat myös erikoislujat Zulurannekkeet. 040 7767 627
Kansalaisten oikeus pitää hallussaan aseita on vahvin este tyrannian toteutumiselle, mutta Suomessa ei haluta ymmärtää, että Euroopan Unioni on komission direktiivien kautta jo tyrannisoimassa tavallisia kansalaisia kaikissa EU-maissa. Eduskuntaan 2017 vaaleissa päässyt keskustan ryhmä on aseasioissa kaupunkiliberaalien hallussa, joten mitään hyvää metsästäjille ei ole odotettavissa. Lähetän samalla henkilökohtaisen viestin niille metsästäjäveljilleni pohjoisen Suomen keskustan perinteisille alueille, missä metsästelin vuosia ja varoittelin ”Lauta-Matista” ym. Avioeroprosessi on aseluvanhaltijalle yleensä viimeinen naula harrastuksen arkkuun, sillä luvat lähtevät poliisien pakattua aseet autoon, valitukset eivät hallinto-oikeuksissa menesty. Merkittävä määrä keräilyllisesti arvokkaita aseita siirtyy kuukausittain Suomesta Puolaan ja myös Tsekin Tasavaltaan. Suomi on muuttunut osana Euroopan Unionia äärettömän vastenmieliseksi maaksi elää ja vapaan miehen oikeus ”kusta seisaaltaan” on uhattuna äärifeministien, sekä vihervasemmiston voimin. saaden veljet suorastaan pillastumaan. kUrkoLLA oN ASIAA menetetty mahdollisuus Aseluvanhaltijat muodostavat perheineen merkittävän kansanryhmän ja vaikuttavat keskimäärin yli miljoonan kansalaisen elämään perheensä kautta. On mielenkiintoista seurata Visegrad-maiden hallitusten toimia suojella omien maidensa kansalaisia komission tyrannialta ja komission alkoholisoituneen presidentin Junckerin toimilta. Tarkasteltaessa eduskuntavaalien tuloksia 2019 keväällä, voimme todeta, että aseluvanhaltijat eivät ole kiinnostuneita säilyttämään oikeuttansa omistaa ja käyttää laillisiin käyttötarkoituksiin aseitaan, vaan ovat jälleen äänestäneet kuten aikaisemmin tunteella, eli niitä samoja puolueita joiden tavoite on poistaa kansalaisilta oikeus pitää aseita hallussaan. Poliittisen kähminnän seurauksena viimeisetkin toiveet asedirektiivin vaatimusten lieventämisestä eivät tule tapahtumaan, sillä keskusta taistelee enää ainoastaan maaseuden autioittamista vastaan pyrkimällä sopimaan kuntahallinnon virkapaikoista puolueelle ja keskustan kansanedustajien lähipiirille. Metsästävä kansalainen on jo nyt joutunut selvittämään viranomaiselle miksi hän haluaa omistaa useita metsästysaseita. Mahdollisuudet on menetetty, kunnes äänestämme 150 asemyönteistä eduskuntaan! VanheneVa kansalainen Vs Viranomainen Suomessa on jo yli 400.000 yli 70 -vuotiasta voimassa olevan ajokortin haltijaa ja määrä kasvaa vielä huomattavasti lähivuosina. Useiden lääkkeiden käyttäjä saattaa saada kutsun viedä ajolupansa poliisiasemalle tai lääkäri ottaa ajoluvan haltuun terveyskeskuskäynnin yhteydessä jolloin poliisi saattaa ristiinajaa henkilön mahdolliset aseluvat ja lupien peruutusprosessi käynnistyy poliisin soittaessa ovikelloa tai kolkuttaessa ovea. Riistalihaa syövä suomalainen perhe on kooltaan keskimäärin neljä henkilöä, joten jopa 1.200.000 kansalaista voisi äänestämisen kautta vaikuttaa aselupien säilymiseen ja oikeuteen syödä itse metsästyksellä hankittua terveellistä riistaa. Metsässä vaeltaminen aseen kanssa on pian ainoastaan pienen ryhmän oikeus, mutta toivottavasti kyseessä eivät ole perinteiltään suomalaisista eroavat miehet. Suomalaiset ovat äärettömän sitkeitä uskoessaan, että viranomainen haluaa palvella ja suojella kansalaisia, siksi on vihdoin ymmärrettävä, että ”poliisibarometri” on ainoastaan poliisin itsensä kehittämä keino antaa toiminnastaan positiivinen kuva. Panssaroidut Mercedes G-mallin autot ja uudet tsekkiläiset konepistoolit ovat pian arkipäivää suomalaisen metsästäjän kotipihassa tai naapurin talon lähellä poliisin valmistautuessa ”aseelliseen vastarintaan”! Suomessa herääminen todellisuuteen on yleensä yllättävän väkivaltainen, siitä ovat erinomaisia esimerkkejä tammikuun 27 pnä 1918 alkanut punakapina laillista hallitusta vastaan, sekä vuonna 1939 alkanut Talvisota, minkä alkamiseen eivät uskoneet kansanedustajat ja useimmat silloisen hallituksen jäsenet. Asekeräilijöiden omat järjestöt eivät ole riittävästi pitäneet asiaa esillä, joten varasuunnitelmia ei yleensä ole keräilijän sairastuessa tai menettäessä poliisin aselain tulkinnan mukaisesti oikeutensa pitää aseita hallussaan. 2.000.000 kansalaista, joten kyseessä on suurin ryhmä äänestäjistä. Maaseudun metsästäjistä valtaosa on ollut perinteisesti keskustan äänestäjiä, mutta uudessa hallituksessa eivät metsästäjien äänet kuulu, joten tunteella äänestäminen kostautuu viimeistään poliisin rynnäköidessä maalaistaloon. Tilanne on asekeräilijälle erityisen kiusallinen, sillä useimmat keräilijät eivät ole varautuneet laillisesti omistamansa omaisuuden yllättävään menettämiseen poliisin toimesta. Tavoite on viranomaisilla vähentää mahdollisimman nopeasti aseiden määrä Suomessa ja ampuma-aselaki antaa liian laajat valtuudet poliisille käyttää harkintaa. Suomen uusi hallitus on ehkä asevastaisin hallitus koko Suomen historian ajalta ja voimme vain odottaa millä tavoin direktiivi ampuma-aselaissa toteutetaan. Ampuma-aseiden luvanhaltijoita on Suomessa yli 500.000 ja heidän potentiaalinsa äänestäjinä perheidensä kautta on eräiden laskelmien mukaan n. Monella yli 70-vuotiaalla on jo useiden lääkkeiden käyttämisen tarve ja samalla heidän terveyttään seurataan potilaskäyntien ja lääkemääräysten kautta. Aselain kiristymisen yhteydessä voimaan tullut tiedustelulaki tulee mahdollistamaan laajat valtuudet viranomaisille mm. peruuttaa aseluvanhaltijan ampuma-aseiden luvat, sillä epäily ilman minkäänlaista näyttöä on jo nyt arkipäivää. Erityisesti Puola on osoittautunut eturivin maaksi suojellessaan asekeräilijöiden ja aseharrastajien oikeuksia ampuma-asedirektiivien kielteisiltä vaikutuksilta. Aseluvanhaltijoiden ja metsästäjien joukossa II -tyypin diabetes on varsin 66 • ASe-lehti
Kurko puheenjohtaja Haluatko myydä, ostaa tai vaihtaa. Ilmoitukseen on liitettävä numerosarja tilaajan viimeksi saaman ASE-lehden osoitelipukkeesta, esimerkiksi 201335. Ilmoitukset julkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä seuraavassa mahdollisessa ASE-lehdessä. Sekaannusten välttämiseksi: ainoastaan se puhelinnumero, joka julkaistaan ilmoituksen yhteydessä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen toistamiseen. Ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimitse. ASEmAkASIInI myydään Haulikko valmet 212K kal 12 70 kolmekymmentätuumaiset piiput tähtäyskisko piiput supistus f / m. aselehti.fi kautta tai sähköpostilla aselehti@aselehti.fi (otsikkoon “makasiini”). Materiaaleina tarrat, paperit, kankaat ym. Liian pitkiä ilmoituksia voidaan lyhentää. Puhelin: 040 867 9664 TULOSTEET JA SUURENNOKSET DIGIKUVISTA Teemme digikuvistasi tulosteet haluamaasi kokoon. Oikeuslaitoksella ei ole vielä Suomessa lainsäädäntövaltaa, vaikka hallinto-oikeuksien päätöksiä tarkasteltaessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että hallinto-oikeudet ovat ottaneet itselleen kansanedustajille perustuslain mukaan kuuluvan lainsäädäntövallan. Ilmoituksia ei oteta vastaan muissa muodoissa. Meiltä myös jättisuuret tulosteet. Yritysten ja kauppiaiden ilmoituksia ei julkaista tällä palstalla. Uusien lakien ja asetusten määrä on räjähtänyt myös viranomaisten käsiin, sillä epätarkat ja huonosti valmistellut esitykset johtavat liian helposti siihen, että oikeuksista haetaan laintulkinta. Poliisin kyvyttömyys ymmärtää esitutkintakynnyksen ylittävän rikoksen tapahtuneeksi on seurausta uudesta ”viharikos-käsitteestä”, mitä ei Suomen laki tunne. Se onnistuu kätevimmin nettisivujemme www. USA:ssa liikuntarajoitteiset voivat harrastaa metsästystä, sillä vaikka USA:n käymät sodat aiheuttavat kärsimyksiä ja invaliditeettiä myös amerikkalaisille itselleen, harrastusta ei tarvitse jättää sen vuoksi. Epäselvissä tapauksissa vahinko on ilmoittajan. Ikääntyvä ihminen saattaa viranomaisen käsityksen mukaan syyllistyä viharikokseen sanottuaan mustaa miestä kieleemme vakiintuneella vanhalla neutraalilla termillä! Aseluvanhaltijat olkaa tarkkaavaisia, älkää osallistuko nettikeskusteluihin ja boikotoikaa Facebookia! Runo K. Yhteiskunnan muuttuessa poliisin ja median yhteisvaikutuksesta asekielteiseksi jäävät liikuntarajoitteiset ensimmäisinä pois rakkaasta harrastuksestaan. (08) 815 3600 ASe-lehti • 67. Muille ilmoituksen hinta on 100 €. kUrkoLLA oN ASIAA yleinen sairaus yli kuusikymmentävuotiaiden ikäryhmässä, jonka hoitamattomana seurauksena saattaa olla ennenaikainen kuolema tai raajojen amputointi. Älkää käyttäkö tekstiä, jossa on pelkkiä isoja kirjaimia. OULUN MAINOSKESKUS OY Haaransuonkuja 2, 90240 OULU Puh. Suomessa liikuntarajoitteisten metsästäjien on vaikea harrastaa, sillä tarkat määräykset moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytöstä metsästyksessä estävät liikkumisen ja ajoneuvon käyttämisen ampumapaikkana metsästystilanteessa, siksi suuri osa vanhenevista metsästäjistä ainoastaan pystyy istumaan nuotiolla makkaraa paistamassa metsästysase mukana. Asemakasiinissa julkaistaan ASE-lehden tilaajana olevien yksityishenkilöiden kertaluonteisia ilmoituksia ilmaiseksi. Viranomaiset edellyttävät kansalaisten tuntevan tarkoin heitä koskevat uudet lait ja määräykset, vaikka tiedottaminen on käytännössä jätetty kokonaan hoitamatta. Ilmoituksen yhteydessä julkaistusta kuvasta peritään 50 €
Maahantuonti ja markkinointi Teiskontie 22, 33540 TAMPERE Puh. ark. AK-aseisiin 8x42B 260,Pistooli Pardini IPCS-koteloineen ja tarvikkeineen, uusi, halpa 2250,Pistooli Glock m 17, kal 9mm, laukussa, lippaineen, uudenveroinen 400,. ma-pe 09-17, la suljettu www.lahdeniemi.fi 37v. Vielä löytyy Se VerrAn voimia, että saadaan keräilyaseita kuviin, tietysti lähdeniemellä! Nyt ei kannata kauan odotella, tavarat vähenee varastossa ja vaari tervaa jo venettä eläkeläisongintaa varten :) Sveitsiläinen J Hartmann, kilpakivääri 7,62x53R, harkkolukkoinen 500,Ranskalainen haulikko Charlin 12-65 Pour Poudre Pyrexylee 500,Suomalainen Valmet m 76, kal ,223 Rem, pistimellä MUU ASE, taittuva 1550,Suomalainen Valmet m 62 kal .223 Rem, puutukilla, pistimellä 1550,Suomalainen puukkopistin tuppineen m 39 350,Valkovenäläinen tähtäin mm. (03) 255 7126 av