Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkannattaja JÄLLEEN VOITTO HALLINTO-OIKEUDESSA 5/2016 • 10,80€ Colt Modular AR Carbine .308 ISSC SPA FRANCHI ESPRIT PAL.VKO 2016-50 177550-1605 SUORAVETOLUKKOINEN .22 WMR
NiteSite Eagle tunnistusetäisyys max. (metsästyslaki 5§, 33§, 49§, metsästysasetus 14§)” maahantuoja: pimeänäkölaitteet. NiteSite-pimeänäkölaite sisältää akun, laturin ja laukun tarvikkeineen. 500 m • 20 kertainen optinen zoom • 5 x IR LED • paino 1300 g • toiminta-aika max 20 h maahantuoja: 1 2 1 2 3 3 tarjoushinta Tallentavat R-TEK -mallit Sis. ”Varmista laitteen käyttöön liittyvät rajoitukset siitä maasta missä aiot metsästää. Nopea asentaa. . SD-muistikortin, himmennettävän näytön ja pikatarkennuksen UUTUUS! tarjoushinta tarjoushinta tarjoushinta 1269 € 1499 € 979 € 649 € 999 € 1299 € Uudet, patentoidut NiteSite-pimeänäkölaitteet tarjoavat ällistyttävän hyvän kuvan myös täysin pimeässä. NiteSite-pimeänäkölaitteen käyttö ei vaadi aseen uutta kohdistamista. 100 m • 1 x IR LED • paino 418 g • toimintaaika max 4,0 h NiteSite Spotter Xtreme tunnistusetäisyys max. 500 m • 5 x IR LED • paino 638g • toiminta-aika max 3,5 4,0 h NiteSite Wolf tunnistusetäisyys max. Ase-lehti 189+271 ei marig Your night vision Muunna tähtäinkiikarisi tehokkaaksi yökiikariksi ja näe pimeässä jopa 500 metriin. NiteSite soveltuu kaikille kaliipereille. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.11.2016 asti. Suomessa laitetta saa käyttää toistaiseksi ainoastaan haavakon etsin nässä, sekä rottien, myyrien ja hiirien tappamiseen. 300 m • 3 x IR LED • paino 528g • toiminta-aika max 5,0 h Viper R-TEK Wolf R-TEK NiteSite Viper tunnistusetäisyys max. NiteSite toimii myös päivällä. NiteSite Eagle:n ja Spotter Xtreme:n tunnistusetäisyys on jopa 500 m. Katso lähin jälleenmyyjä osoitteesta hjorth.. Myynti hyvin varustetuissa aseja urheiluliikkeissä. Tuotteet valmistetaan Englannissa
Lehti ei kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä eikä vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Julkaistavat artikkelit on tarkastettu huolellisesti. Hyvät Lukijat, Kesäkuun alussa järjestettiin Säätytalolla Helsingissä kuulemistilaisuus, missä käsiteltiin ampuma-aselain virtaviivaistamista ja aselupa-asioiden käsittelyn järkeistämistä. Kaavakkeiden laatu huomioiden suosittelen papereiden kuvaamista ja arkistoimista useampaan sähköiseen palveluun. JOS rekisteri ei pidä paikkaansa – ja se on perimmäinen syy tiedostolupien “vainoamiseen” – niin tätä taustaa vasten rekisterin kuormittaminen aseen osilla se vasta typerä idea onkin. Huomionarvoista on se, että tästä samaisesta Säätytalon kuulemisesta ja asiaan liittyvistä lausunnoista on tehty yhteenveto, josta useampikin taho on jo esittänyt oikaisupyyntöjä. Jokainen tiedostoon merkittävä ase on laillinen vain poliisin myöntämää yksilöityä hankkimistai rakentamislupaa vastaan hankittuna/valmistettuna TÄSMÄLLEEN samalla tavoin kuin “normaalilla” luvalla olevat aseet. Lausunnoista on irrotettu irrallisia lauseita, jotka “sattumalta” asiayhteydestään irrotettuna kuulostavat aivan muulta, kuin mitä ne asiayhteydessään olivat. Kaiken lisäksi ne “sattumalta” liittyvät tähän kuviteltuun tiedostoase-caseen. vuosikerta ISSN 0359-6990 PÄÄTOIMITTAJA, EDITOR IN CHIEF Jussi Peltola TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Tuomas Pohto VALOKUVAAJAT Jouni Orava Kari Tuominen-Shemeikka KIRJAJA TUOTEMYYNTI Avoinna ma–pe klo 10.30–17.00 Pateniementie 63, 90800 OULU Puhelin 0400 228 650 Internet www.aselehti.fi Sähköposti tuotemyynti@aselehti.fi ILMOITUSMYYNTI Puhelin 040 776 7627 Sähköposti aselehti@aselehti.fi TILAAJAPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset, huomautukset Avoinna ti–to klo 10.00–16.00 PL 161, 90401 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi TOIMITUS Nahkatehtaankatu 2 90130 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi PAINATUS Laatupaino Oy COPYRIGHT Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen ilman toimituksen lupaa on kielletty. TILAUSHINNAT 2016 Kestotilaus 54,10 € Pohjoismaihin 54,10 € Vuositilaus 60,40 € Pohjoismaihin 60,40 € Muut maat lentopostina 76,20 € Irtonumerot 10,80 € Lehti ilmestyy vuonna 2016 kuusi kertaa, helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Mikäli muuta ei ole sovittu, lehdelle toimitetun materiaalin tekijänoikeuden katsotaan siirtyneen Ase-lehdelle. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Jussi Peltola päätoimittaja Ase-lehti ASE-lehti • 3. Kyllä, ihan vakavalla naamalla esitetty teoria, jossa tosin on yksi ongelma; Ampuma-ase ei muutu lailliseksi, vain sillä, että keräilijä merkitsee aseen tiedostoon. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio, mikäli ne eivät liity yritysten tai yhteisöjen tiedotustoimintaan. Kaikki oikeudet pidätetään. Oikeusturvansa vuoksi fiksu keräilijä säästää ja arkistoi myös kaikki aseiden hankkimislupansa, näistähän jää kappale aina aseen ostajallekin. All rights reserved. Ase-lehdellä on oikeus julkaista artikkelit myös sähköisessä muodossa ilman eri korvausta. Toteutuessaan lakimuutos aiheuttanee vastaavan oikeusjuttujen aallon mitä aiheutti ns. Kokonaan oma lukunsa on, pitääkö poliisin aserekisteri paikkaansa. KUSTANTAJA Ase-Lehti Oy 35. NRA ry:n ja SAHS ry:n virallinen jäsenlehti. Ase-lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen, sekä mm. Ottaen huomioon maan nollatoleranssi-linja luvallisen aseiden kanssa tehtyjen erheiden suhteen, töitä on tiedossa myös oikeusjärjestelmälle. starttaripykälänkin laatiminen, eikä varoituksiamme tuolloinkaan kuunneltu. Edessä on järjetön määrä byrokratiaa, resursseilla joita ei ole, ja lopputuloksena liuta “rikollisia”, unohtuneiden osarekisteröintien myötä. Ongelmat rekisterin suhteen on myönnetty viranomaispuolellakin. Yksityisten kirjoittajien esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta lehden virallista linjaa. Perusteluksi esitettiin väite siitä, että keräilijä voi – tai voisi – koota aseen, merkitä sen tiedostoon ja voi´la; syntyi kätevästi “täydellinen rikos”, koska siitä “ei voi” jäädä kiinni. Vuonna 1998 lain perusteluissa tämä nähtiin, nyt tavoite näkyy unohtuneen. On järkyttävää jos ja ilmeisestikin kun poliisihallinnossa paikoin luullaan muuta. Pääkirjoitus Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkannattaja. Tavoite on tietenkin hyvä, mutta samaan pakettiin oli “leivottu” tavoite poistaa ampuma-aseiden tiedostoluvan mahdollisuus kokonaan ja suurimpana “pikkujuttuna” velvoittaa keräilijät rekisteröimään aseen osat nykyisen osatiedoston sijaan. TEKSTISISÄLTÖ Lehti vastaanottaa rajoituksetta julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia, kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamaltaan aihealueelta
.....24 JUSSI PELTOLA Aselaki: Oulun poliisilaitos viittaa kintaalla KHO:n päätöksille .............25 JUSSI PELTOLA Hollifield Practice Rod Indicator ..................26 MICHAEL HEIDLER Torsti Laaksonen – Asesuunnittelijoiden eliittiä Osa 1: Tampereen Asepajan aika.........................40 PEKKA SUURONEN Kesän mustaruutikisat alkoivat ...................47 PENTTI KATAJA Koodikirja ........................................................... 51 KALEVI WALLSTEDT CRKT 2016 – Kiitettävän tavallisiakin veitsiä ..........................................52 VESA TOIVONEN Gun Show 2016 ..................................................54 JUSSI PELTOLA Franchi Esprit .....................................................58 J. MALINEN SeeAll – Kaikki näkyvissä ....................................20 VESA TOIVONEN Aselaki: KRP:n nimettömät lausunnot eivät kelpaa .......................................................23 MIKKO NISKASAARI Aselaki: Asesepintää ilman aseen osia. MALINEN Asemessut Artukaisissa .................................63 PENTTI KATAJA Pääkirjoitus ..........................................................3 Kurkolla on asiaa ..............................................56 Asemakasiini .....................................................65 Torsti Laaksonen, s. 40 (kuva Pekka Suuronen) Kansikuva: Vesa Toivonen. 4 • ASE-lehti 5/2016 Tässä numerossa: Colt Modular AR Carbine ..................................6 VESA TOIVONEN Liika kuuma pilaa puukon .............................. 11 EERO SAVISAARI ISSC SPA ..............................................................14 J
Meiltä myös jättisuuret tulosteet. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta. MALINEN .300 Winchester Short Magnum käyttökokemuksia ...........................................36 TEPPO HÄMÄLÄINEN Suomen asehistoriallinen seura, puheenjohtajan katsausta .............................47 JUHANI JOKINEN Spyderco – Uusi vuosi, uudet kujeet .......... Kokouksen jälkeen tutustutaan Asehallintoyksikköön. Korttimaksu on ensisijainen maksutapa. 48 J. Päänäyttely: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Muut näyttelyt: Kilpailu-aseita kilpailutauluineen linkkuveitsiä, taittopuukkoja ja tynnyripuukkoja ???.????.?. Materiaaleina tarrat, paperit, kankaat ym. UUsi Jesse HacKm an -romaa ni! Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. Teemme digikuvistasi tulosteet haluamaasi kokoon. www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 27.4.2014 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2013 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto Pääsyliput 10 €. painos 74e + toim.kulut Klikkaa www.latauskirja.fi tai kysy alan liikkeistä! Paukatti Oy iltaisin GSM 050-521 1332 MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN MESSINKIHYLSYISTEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN KESKISYTYTYSPATRUUNOIDEN JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS JÄLLEENLATAUS Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen Esa Paananen kuudes painos 6 painos ilmoitus.pmd 24.10.2014, 9:41 1 ASEHUUTOKAUPPA 17.10.2016 RIIHIMÄELLÄ Poliisihallituksen asehallinto järjestää poliisin haltuun tulleiden aseiden huutokaupan Riihimäellä maanantaina 17. Meiltä myös jättisuuret tulosteet. klo 10–16 Laplands Hotel, Kirkkokatu 3, Oulu. Pöytävaraukset p. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden antamisesta hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille.. Selkeä hallinta nettiselaimen välityksellä • Näyttää TV-lähetyksen, kuvat, videot, RSS• uutissyötteet, HTML-sivut, kellon, ym. Myytävien aseiden näyttö on klo 9–10 samassa paikassa. päivänä lokakuuta. TULOSTEET JA SUURENNOKSET DIGIKUVISTA h jä h j www.tehonsiirto.com 1 TULOSTEET JA SUURENNOKSET DIGIKUVISTA Teemme digikuvistasi tulosteet haluamaasi kokoon. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, SAL-Mustaruutijaosto, poliisi. Vuoden 2017 alusta korttimaksu on ainoa maksutapa, käteinen raha ei enää kelpaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7. 12 OLLI WIKBERG CRKT .....................................................................15 JUSSI PELTOLA 300 m rata olohuoneessa ...............................16 SEPPO MUSTONEN Brügger&Thomet APC223 ...............................20 JANNE POHJOISPÄÄ Smith&Wesson M&P 10 – Onnistunut lisä isojen arskojen tarjontaan .....................24 MIKA PITKÄNEN Winchester 1885 BPCR ....................................30 J. klo 12 alkaen Poliisihallituksen Asehallintoyksikössä osoitteessa Konepajankatu 2, 11710 Riihimäki. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. Aitoon Paulow-tyyliin se jättää kylmäksi vain sen sivuilla syntyvät vainajat. (08) 815 3600 myynti@oulunmainoskeskus.fi Tapahtumakalenteri Arma Ulea 2017 -asemessut lauantaina 14.1. Hamina Bastioni 16.5.2015 klo 10–16 Bastionin historiallisen linnan holvistotiloissa Someron Aseja Sotahistorian messut 14.6.2015 klo 10–15.30 Someron Teeriharjulla Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista kautta maan. Materiaaleina tarrat, paperit, kankaat ym. Seitsemäs Jesse Hackman -romaani pursuaa jännitystä, toimintaa ja iskevää huumoria. MALINEN Ei savua ilman tulta; Totuus starttipistooleista ..............................50 MIKKO NISKASAARI & JUSSI PELTOLA Arma Ulea 2015; 20 vuotta .............................56 JUSSI PELTOLA aimZonic – Vaimennin Ruotsista ..................58 VESA TOIVONEN Kurkolla on asiaa ..............................................62 Pääkirjoitus ..........................................................3 Vuoden 2014 sisällys .......................................65 Tapahtumakalenteri: TamArms 2015 15.2.2015 klo 10–16 Tampere-talon näyttelytiloissa. OULUN MAINOSKESKUS OY www.oulunmainoskeskus.fi Haaransuonkuja 2, 90240 OULU Puh. Huutokaupassa on myytävänä 327 kansalaisten omistamaa asetta tai aseen osaa. 0500 435 703 SUOMENKIELINEN JÄLLEENLATAAJAN TIETOJÄRKÄLE Entistä ehompi 6. Turku Arms Fair 2015 26.4.2015 klo 10-16 Turun messuja kongressikeskuksessa. Lisätietoja ja huutokauppaluettelo löytyy osoitteesta http://www.poliisi.fi Lisätietoja: Lupahallintosihteeri Marja-Liisa Heikkinen p. 0295 481847 sähköposti marja-liisa.heikkinen@poliisi.fi faksi 0295 411783 hyytävä uutuus J E S S E H A C K M A N -R O M A A N I T I L A A O M A S I BOOK Y.FI 29,80 sininen enkeli Pohjoisen kov imman dek k ar is tin E U R SUOMEN ASEHISTORIALLISEN SEURA Syyskokous lauantaina 3.12. pykälässä määrätyt asiat sekä ylimääräisenä asiana vuoden 2015 tilinpäätös. ASE-lehti • 5 ASE-lehti • 5 Ludvikan Kniv Veckan .......................................6 TEPPO HÄMÄLÄINEN Aselupia evätään laittomin perustein ........10 MIKKO NISKASAARI Keräilypäivillä Vilnassa .................................. ???.???????????.?. Huutokauppaan voivat osallistua henkilöt, yritykset ja yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja hankkimaan aseen – esimerkiksi henkilöt, joilla on hankkimislupa. Huutokauppa alkaa klo 10.15 Riihimäellä osoitteessa Konepajankatu 2
Korostettakoon vielä, että Asetalo Oy on Coltin virallinen maahantuoja ja niin pitkiä kuin lyhyitäkin aseita löytyy suoraan hyllystä. 6 • ASE-lehti. Lisäksi lisävarusteiden osalta – ja niissähän on koko ARhypetyksen idea – sopivuus voi tuottaa ongelmia. Varsinkin reserviläiskisoissa lähes kaikki aseet ovat ARskoja. Lopputulema on, että varaosien suhteen ollaan jumissa alkuperäisen valmistajan kanssa ja etenkin amerikkalaisten osien saaminen on herrassaan. Myöhemmät AR-10-versiot ovatkin olleet eri valmistajien enemmän tai vähemmän onnistuneita reverse engineering–harjoituksia. Monet muut 7,62:t tehtiin yksinkertaisesti skaalaamalla AR-15 isompaan kokoon – vaihtelevalla ymmärryksellä ja ongelmia on totisesti riittänyt ja isot AR:t ovatkin saaneet kronkelin aseen maineen. Hiukan harvinaisempia ovat 308 Winchester / 7,62 NATO -kaliiperin versiot ja syykin on selvä: patruunakulut ovat suuremmat ja kovempirekyylisellä aseella ampuminen vaatii ampujalta vähän enemmän. Yhdysvalloissa – missä ylärunkoja saa helposti ja joissain Euroopan maissa – missä vaihtopiippuaseelle tarvitaan vain yksi aselupa tässä voi olla järkeäkin, mutta kyllä MARC:in markkina Suomessa on tasan tarkkaan 7,62 NATO –kaliiperissa, sillä COLT MODULAR AR CARBINE TAKAISIN JUURILLE TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVONEN Nykyaikaisen harrastaja-ampujan kiväärin perustyyppi on Suomessakin jokin AR-15-sukuinen itselataava kivääri kaliiperissa .223 Remington / 5,56 NATO. Aseen suuri idea on, että samaan 7,62:lle mitoitettuun alarunkoon voidaan asentaa 5,56:nen yläkerta, minkä lisäksi tarvitaan uusi bufferi, bufferin / luistin palautusjousi ja erillinen alumiinista koneistettu adapteripala, jolla lipaskuilua supistetaan ja ylärungon etummaista saranatappia siirretään taaksepäin. Ikävä kyllä AR-10 ei konstruktiona ollut kypsä ja suuret sotilastilaukset jäivät toteutumatta. Sinänsä tämä on merkillistä, sillä koko AR-sukuhan sai alkunsa 7,62 mm:sestä Armalite AR-10–kivääristä. Lisäkiusa on, että siinä missä AR-15 perustuu sotilaskäyttöön tarkoitettuun M16-kivääriin ja rakenne on hyvin pitkälle standardoitu, 7,62-versioissa ei ole oikeastaan minkäänlaista perusmallia, standardeista puhumattakaan. Kaikki tämä saattaa muuttua, sillä AR:ien Varsinainen Tekijä eli Colt´s Manufacturing LLC on 50 vuoden ja muutaman miljoonan aseen (!) AR-kokemuksella kehittänyt uuden Colt M.A.R.C.901– aseperheen, josta Virroilla toimivan Asetalo Oy:n kautta saatiin kokeiltavaksi puhtaasti siviilikäyttöön tarkoitettu versio AR901-16S (jatkossa yksinkertaisuuden vuoksi ”MARC”). Yksi tunnetuimpia on 80-luvulla ilmestynyt Knight´s Armament SR-25, joka päätyi jopa amerikkalaisten erikoisjoukkojen aseeksi
Luistin peräpää on ylärunkoon nähden alhaalla ja etupäätä pienempihalkaisijainen, jotta se sopii perän bufferiputken sisälle. Vaihtokaliiperisuuden takana on yksinkertainen idea: lukko ja luistin etupää on mitoitettu 7,62:lle, mutta luistin peräputken sisälle bufferia vasten työntyvät takapää on etupäätä alempana ja 5,56:n mitoitusta vastaava ja se siis mahtuu toimimaan bufferiputken sisällä. On kuin 5,56 mm:sellä lukolla olisi 7,62 mm:nen selkäreppu 5,56:sta kaipaavat ostanevat ihan erillisen papupyssyn. Aseen perä on vetopituudeltaan säädettävää mallia, mutta edes perän lyhimmässä asennossa ja liekinsammuttaja irrotettuna MARC ei ole ”muumi”, Aselain määrittelemä hirmuisen vaarallinen ”muu ase”, vaan kivääri eli reilusti yli 840 mm pitkä. No, onneksi parempia ja heittämällä sisään sopivia laukaisukoneistoja saa nykyään Suomestakin, samoin löytyy AR:n laukaisun laittamisen taitavia aseseppiä. Lujaa vauhtia etenevän EU:n asekieltohulluuden vuoksi aseen ostajan kannattaa hankkia lippaita kulloisenkin varustautumissuunnitelmansa mukaisesti: toiselle se on yksi (”luovutan kuitenkin pois”), toiselle muutama (”kuohitsen, kunhan saan jatkaa”) jollekulle enemmän (”hankin hukkumisvaraa”). Colt ei kuitenkaan käytä VLTOR:in ja Novesken 2012 kehittämää laajalti levinnyttä avaimenreikää muistuttavaa Keymod-rei’itystä vaan ihan omaansa, joka ilmeisestikin on yhteensopiva Magpul MLok Systemin kanssa. Aseen mukana toimitetaan yksi 20 patruunan muovinen lipas, jonka valmistaja on Coltin yhteistyökumppanina aseen kehitystyössä toimineen Magpulin valmistama PMAG GEN3. Luistin etuja peräpään välillä on selkeä halkaisijaero. Hakematta mieleen tuli 20+ vuotta sitten omistamani M16A2:n siviiliversio ”HBAR Match”, josta eroon päästyäni kiersin AR:t vuosia kaukaa. Etutukki on pyöreä alumiinituubi, joka ei kosketa missään kohtaa piippuun, niin kuin hyvää tarkkuutta tavoiteltaessa oikein onkin. Piipunsuuta koristaa M16A2-mallinen lintuhäkkimallinen liekinsammutin, jonka suurin osa ostajista korvannee tehokkaammalla suujarrulla. Etutukin kylkiin ja päälle on asennettu pätkät MIL-STD-1913:n mukaista Picatinny-kiskoa, joista ainakin päällimmäisen moni siirtänee tukin alle bipodia varten. ASE-lehti • 7. Aseen 16,1” pitkä vapaasti värähtelevä piippu on sisäpuolelta kromattu, mikä on eduksi, jos aseella ammutaan vanhempia ylijäämäpatruunoita, joiden palojätteet voivat olla syövyttäviä ja luotien rautavaipat kovia piipulle. Laukaisukoneisto on Coltin perinteinen käsitys MILSPEC-laukaisusta eli tunnoton, venyvä ja rahiseva, suoraan sanoen hirveä. Mahdollinen äänenvaimentimen asennus tuo helposti mukanaan ylikaasuongelmia eli liikaa kyytiä liikkuville ja säädettävä kaasubloki voikin olla tarpeen. Huomattakoon, että kaliiperinvaihtoon tarvittavat osat eivät kuulu toimitukseen. Toimintaperiaatteeltaan MARC on niin perus-AR kuin vain olla voi kaikkine etuineen ja haittoinen eli suorakaasutoiminen, eikä kaasuissa ole minkäänlaista säätöä. Tuubissa on pitkulaisia aukkoja, joihin voi kiinnittää erilaisia lisävarusteita
8 • ASE-lehti. Säädettävä perä lyhyimmillään. Tässä MARCversiossa kontrollit (varmistin, lippaan kiinnityssalpa) eivät ole kaksipuoliset. Toisin kuin 5,56 mm:n AR:issä perälaatta on kumia, mikä pienentää 7,62 mm:sen kovempaa rekyyliä. Vaihtokaliiperisuuden vuoksi yläja alarunkoa yhdistävän etummaisen pinnin paikka on poikkeava. Etutukin latvassa on Picatinny-kiskot, piipunsuussa liekinsammuttaja. Pistoolinkahva on suoraan M16A2:sta ja onnettoman ohut, mutta parempia varustekahvoja onneksi on tarjolla joka makuun. Isomman kaliiperin takia alarungon mittoja on jouduttu kasvattamaan niin pituuden kuin leveydenkin osalta ja alatungon ulkomuoto poikkeaakin perus-AR-15:stä
Suorakaasuisen aseen ongelma on, että luistin sisälle johdetut ruutikaasut kuivaavat liikkuvat osat, mikä ei ole hyväksi toimintavarmuudelle. ” eli kyseessä ei minkään tulkinnan mukaan voi olla ”muu ase”. Säädettävä perä lyhyimmillään. Lapualaisilla patruunoilla hylsynheitto siirtyi normaaAseen purkamista on onnistuttu huonontamaan vielä perus-AR:stäkin: poikittaissokkaa ei saa irti sormin tai vaikkapa patruunan terävällä kärjellä, vaan siihen tarvitaan ohut sokkapiikki, tulitikku tms. testeihin olisi ohi lopullisesti minun osaltani. Yhdysvalloissa AR:n voitelun ympärille onkin kehittynyt varsinainen ”snake oil”-teollisuus, missä aseen toimimattomuusongelmien kanssa painiskeleville myydään lähtökohtaisesti halpoja (kasvi,mineraali-, nano-) perusöljyjä hajustettuina ja värjättyinä mitä uskomattomampien väitteiden kera huikeaan hintaan. Toisin kuin 5,56 mm:n AR:issä perälaatta on kumia, mikä pienentää 7,62 mm:sen kovempaa rekyyliä. ASE-lehti • 9. Tämä puree (vain) jenkkeihin: tuiki tavallinen perus-308 on ”Ensipuolustuksen Taktinen Kiväärinpatruuna” ja sitten vielä ihmetellään, mistä asehullujen maine on tullut. Ei missään, herra konstaapeli . Itse kuulun K.I.S.S-aatteen kannattajiin ja käytän reilusti Break Free CLP:tä – kuten nyt tai mitä tahansa muuta sotilaskäyttöönkin hyväksyttyä ASEöljyä, jota on saatavilla kanistereissa, ei siis missään hajustepulloissa. Lukkokonstruktio on kuin 5,56 mm:sessä pikkuveljessäkin, huomiota herättää iskurin vastajousen järeys. Magtechn patruunat ovat sotilastasoista peruskauraa ja mitään suurenmoista tarkkuutta ei odotettu, eikä myöskään saatu. Ampumaradalle otettiin mukaan aseen mukana saatuja Magtechin peruspatruunoita, tarkoiksi tiedettyjä Lapuan lataamia raskaampia GB432 Scenareita ja Sakon 141A tehdaspatruunaa, joka omassa H&K MR308:ssani & Sako TRG-21:ssäni on kaikkein tarkin patruunalaatu. Vallitseva käsitys jenkkien santamaista saamien katkerien sotakokemusten perusteella onkin, että asetta tulee öljytä usein ja runsaasti, sitä enemmän mitä kuumempana se käy ja mitä likaisemmat ovat olosuhteet. Aseen ostajan onkin syytä viedä ase heti asiansa tuntevalle asesepälle laukaisun laittoa varten. Ase oli toimitettaessa päällisin puolin täysin kuiva, mutta lukko ja luisti oli öljytty selvästikin ruostesuojaksi tarkoitetulla tahmealla öljyllä, joka poistettiin. Ikävä kyllä sakolaisista jäljellä oli enää patruunakaapin vihoviimeinen rasia, sitten niitten käyttö ”Missä MUUmi. Huomiota herätti, että ase heitti hylsyt kauniiseen kasaan metrin oikealle ja kaksi metriä aseen eteen, mikä kielii siitä, että kaasumekanismi saa kaasua ylenmäärin (englanniksi ”overgassed”, ”ylikaasutettu”) tällä patruunalaadulla. Tärkein varuste radalla olivat etutukin ja perän alle sijoitetut hiekkapussit, sillä aseen todella jäykän ja rahisevan laukaisun takia tarkkuuden testaaminen olisi muuten ollut melko turhaa
Tarkempi yhteenveto tarkkuustestin tuloksista löytyy oheisesta taulukosta. Kumiperälevyä saanee kiittää siitä, että missään vaiheessa ei olkapäätä alkanut aristaa. Kaikkiaan aseella ammuttiin toista sataa patruunaa ilman minkäänlaisia ongelmia. Tarkkuustestien lisäksi aseella ammuttiin vapaalta kädeltä myös ”jallajalla”tahtiin, eikä moitittavaa löytynyt pl. .308 WIN. Huoltopurkamisen osalta MARC noudattaa perus-AR:n kaavaa, eikä sitä tässä aleta toistamaan, ohjeita löytyy netistä pilvin pimein. Itse aseen hinta (29.06.2016) on 1980,-. Toiminta oli näilläkin täysin normaalia. Minkäänlaista osumakeskeispisteen siirtymää ei havaittu, vaikka ammunta tapahtuikin 20 laukauksen nopeina sarjoina ja aseen piippu kävi kuumana. KAL. lille alueelle eli metrin verran sivulle ja hiukan eteen. Tarkkuuttakin alkoi löytyä ja paras kuvio oli jo lähes yhtenäinen reikä. 10 • ASE-lehti. org/wiki/Snake_oil Google “AR ejection pattern” Tästä on vaikea enää parantaa: Colt selvästikin piti Sakon 141A:sta. LÄHTEET Valmistajan kotisivut http://www.colt.com/Catalog/ Rifles/MARC901-Series Aseen myyjän kotisivut www.asetalo.com Snake oil https://en.wikipedia. Kaasumäntätoimiseen MR308:iin tottuneelle koneiston sisälle kertyneen saastan määrä oli jälleen järkytys, mutta ei yllätys. Paras tarkkuus saatiin sakolaisille, joilla keskiarvo pysyi lähes alle kulmaminuutissa (29,1 mm @ 100 m) ja paras kuvio oli vain 13 mm:nen yhtenäinen reikä. ampumaetäisyys 100 m Zeiss Diavari 3-12x56T* AVS+ 4 x 5 ls hiekkapussituelta Chrony @ 2 m Lapua GB432 Scenar 185 gr 12,0 g HPBT #4317523 Magtech First Defence Tactical 150 gr 9,7 g FMJ #308A Sako Racehead Sierra 141A 168 gr 10,7 g HPBT Suurin nopeus m/s 722 809 795 Pienin nopeus m/s 709 783 783 Kokonaishajonta m/s 13 26 12 Keskiarvonopeus m/s (nimellisnopeus) 716,9 (755) 800,9 (859) 774,5 (810) Keskihajonta m/s 3,9 10,3 4,1 Keskiarvoenergia J 3084 3111 3209 Pienin osumakuvio mm 26 77 13 Suurin osumakuvio mm 48 142 43 Keskiarvo-osumakuvio mm 36,0 105,0 30,0 Osumakuvioiden keskihajonta 11,2 32,2 12,7 Suhteellinen osumatarkkuus 1,20 2,92 1,00 Huomautuksia Erä 040 BARIN Erä B80605 L-146 Erä 011210 4/0 Sää / Kestrel 4000: lämpötila 21 °C, RH 54 %, ilmanpaine 1006 hPa, tyyntä Testijärjestelyä sadan metrin radalla: hiekkapussit olivat erityisen tarpeellisia jäykän laukaisun takia. Kaiken kaikkiaan Coltista jäi miellyttävä kuva ja mielikuvaa takuulla parantaisi KOEAMMUNNAN TULOKSET, COLT M.A.R.C. vielä, jos siinä olisi paikallaan Geisselen säädettävä kilpalaukaisu, joita Asetalo myy 390,hintaan. jäykän laukaisun mukanaan tuomat ongelmat
Niin haravakoneen piikissä kuin laakerissakin on kuitenkin enemmän takomista kuin lattaraudassa. Nykyään Jussi on keskittynyt enimmäkseen damastin tekoon, koska siinä on paljon tuumimisen aihetta. Alun perin oli tarkoitus esittää kymmenen käskyä, niin kuin Katekismuksessa. Ei tyrkytä eikä väitä ainoaksi totuudeksi. Laakerin kehiä saa varmasti autokorjaamoilta. Ajat ovat kuitenkin huonot, kaikesta pitää leikata. Pääasia että on kunnon hiiliterästä. OTA OIKEA RAUTA Nykyään alan kaupoista saa rautoja vaikka minkälaisia, mutta kotinurkkia ja naapurien vajoja penkoenkin voi löytyä kelpo tavaraa. Jokainen voi tuumia toisinkin. Ei kai Eräjärvellä voisikaan välttyä seppägeeneiltä. Sen verran voidaan sanoa, että jos tavoittelee kätevää yleispuukkoa, sopiva terän mitta on 7–8 senttiä. ”Näin minä sen olen ajatellut”, hän sanoo. Siis peruspuukon tekoon ja käsittelyyn liittyvistä. Nyt ei kajota varsinaisesti terän muotoon, tehköön jokainen oman makunsa mukaan. Sen verran on tullut ajatelluksi, että on kysytty pitämään monia kurssejakin. Seppä puhuu oman kokemuksensa pohjalta. TEKSTI EERO SAVISAARI KUVAT JOUKO SAVONEN LIIKA KUUMA PILAA PUUKON Juhani Ahonen Oriveden Eräjärveltä on pitkän tien seppä, 70 v. Tämä on yksi Jussin teeseistä. Vähän niin kuin tähtisadetikku. ASE-lehti • 11. Ihan parhaasta päästä peruspuukkoon on vanha haravakoneen piikki, mieluimmin sellainen silmukkamallinen, niin kuin sian saparo. On pakko tyytyä hiukan vähempään. Hakasen muotoon taitetussa tahtoo olla hiusmurtumia. Sitäkin voi löytyä kotinurkista. ja risat. Nyt ei kuitenkaan puhuta damastista, vaan muutamista raudan käsittelyn perusasioista. Vuosien mittaan on pihapiiriin asettunut paja, pajaan tarvittavat kapineet konevasarasta kaasuahjoon ja päästöuuniin, hiomavehkeistä nyt puhumattakaan. Kun rälläkällä kokeilee, kunnon puukkoteräs antaa kirkkaan, monihaaraisen kipinäsuihkun. Leipätyökseen hän tehnyt sähkötöitä, mutta seppyys on ollut luonnossa pikkupojasta lähtien
Jos terä nuljuu, aine on kelvollista. Se on lämmitettävä uudelleen, päästettävä käyttötilaan. Nyt on taas oltava maltillinen, ettei kuumenna liikaa. Keskipunainen – tai oikeastaan tummahko – kertoo sopivasta lämmöstä niin kuin takomisvaiheessakin. Tuollainen 175–180 astetta uuniin ja terä siihen pariksi tunniksi. Mutta ei liian kuumaksikaan pidä hehkuttaa. Riittävän isolla tahkolla saa aikaan sopivan koveruuden. Rautanaulasta syntyi ihan hyvän näköinen pikku puukko, mutta ei sillä mitään tehnyt. Karkaisuneste voi olla öljyä tai suolavettä. Jos raudan kuumentaa liiaksi, karkaisu tekee sen sisustan karheaksi. Mutta väärällä taonnalla myös paljon pilataan. Raudan takomislämpö saisi olla jossakin 850 ja 950 asteen välillä, koskee seostamattomia hiiliteräksiä. Jussi kertoo kokeilleensa myös päästöä 200–250-asteisen valuraudan päällä ja rasvakeitttimessä. Olennaista on käyttää vesiLattarauta saamassa puukon muotoa. Joku tuumii, että lämmitetään varmuuden vuoksi vähän lisää. Päästön onnistumista voi kokeilla uudella, hienolla viilalla. Se on kuulemma terästehtaan valsseissa litistynyt ihan tarpeeksi. Neste ei saa olla ihan kylmää, vaan tuollaista kädenlämpöistä. Muotoillaan ihan hiomalla vaan. Pienemmälläkin tahkolla onnistuu, kun pitää terää vähän vinossa. Jos ahjon viereen on kertynyt hiilen poroa, terän voi tuikata siihen jäähtymään kaikessa rauhassa. Kun terä on saanut suurin piirtein halutun muodon, loppusilaus annetaan esimerkiksi nauhahiomakoneella. Siis molemmin puolin vasaraa puukon poskeen. Jos kuumentaa niin paljon, että rauta on kirkkaankeltainen tai jopa lähellä valkohehkua, ollaan liian kuumassa. Kun kevyesti pyyhkäisee teränsuuta, ja viila ottaa pikkuisen vastaan, kovuus on aika osava. Rauta kyllä muotoutuu helposti, mutta ominaisuudet kärsivät. Harvalla kuitenkin on asiaan sopivaa uunia, on katsottava väriä. Liiaksi hiottu teränsuu voi palaa pilalle. Öljyä on helppo saada, samoin vettä ja suolaa. ÄLÄ TAO LIIAN KUUMAA Joku on sanonut, että kylmän raudan takoja ei pääse taivaaseen. Ei ottanut karkaistuakseen. HIO KOVERAKSI Kun puukon terä sitten hiotaan leikkaavaksi, lappeen lievästi kovera muoto on eduksi. Ei kun alkaa alusta. Jos menee liian lämpöiseksi, ei hyödytä odotella tummenemista, sillä homma on jo pielessä. Jussi kuitenkin järkeilee, että tokihan rauta takoessa tiivistyy vielä lisää. Terän suuta ei kuitenkaan kannata hioa leikkuuteräväksi, koska siitä koituu harmia karkaisuvaiheessa. ÄLÄ KARKAISE LIIAN KUUMAA Kun terä otetaan jännityksen poistosta, se kuumennetaan karkaisua varten. KÄÄNNÄ TOINENKIN POSKI Kun puukon terää takoo alasinta vasten, alapuoli näyttää saavan oikean muodon kuin itsestään. Raudan laadun merkitys valkeni Jussille jo pikkupoikana Sulo Sirénin pajassa. Jussin kokemuksen mukaan on kuitenkin vaarana, että terä vääntyy karkaisussa. PÄÄSTÄ TARPEEKSI PITKÄÄN Karkaistu rauta on kuin lasia. Olennaista on, että karkaisulämpö otetaan nopeasti terän suuhun. Sopiva väri on keskipunainen, puolukka tai karpalo. POISTA TURHAT JÄNNITTEET Kun terä on lopullisessa muodossa, otetaan siihen vielä kunnon lämpö, 500– 600 astetta ja pannaan hiljakseen jäähtymään, jotta jännitykset hellittävät. Jussi kun tekee usein toisin kuin opastetaan, hän tekee ensin terän ja vasta sitten karan. Kun väri on on kullankeltainen aika on täysi. Multaporkkanakin vielä menee, vallankin loppunaputtelussa, kun varsinainen muototaonta on tehty. Taittopinta muistuttaa enemmän betonivalua, ei tule vuolevaa kalua vaikka miten päästäisi. Huonohan siitä tulee. Etevät sepät osaavat käyttää ahjon lämpöä päästämiseen, mutta tavallisen takojan on viisainta käyttää uunia. Aloittelijan on kuitenkin viisainta jättää tämmöiset tosi taitoniekoille. Toinen konsti lykätä rautasahalla. Toinen konsti on panna terä kahden palovillalevyn väliin. Miten lienee. Kokeiluhenkisenä Jussi sanoo harrastaneensa kaikenlaisia ”hullutuksiakin”: kahta jäistä rautaa, nestemäistä typpeä, sulaa lyijyä. Ominaisuudet paranevat. 12 • ASE-lehti. Jotkut ovat sitä mieltä, että lattarautaa ei ole tarpeen takoa ollenkaan
Jos terä nuljuu, aine on kelvollista. Jos raudan kuumentaa liiaksi, karkaisu tekee sen sisustan karheaksi. Jussin kokemuksen mukaan on kuitenkin vaarana, että terä vääntyy karkaisussa. POISTA TURHAT JÄNNITTEET Kun terä on lopullisessa muodossa, otetaan siihen vielä kunnon lämpö, 500– 600 astetta ja pannaan hiljakseen jäähtymään, jotta jännitykset hellittävät. Siis molemmin puolin vasaraa puukon poskeen. Kokeiluihin on luettava myös muovailuvahan käyttö damastikuvioiden suunnittelussa. Olennaista on, että karkaisulämpö otetaan nopeasti terän suuhun. PÄÄSTÄ TARPEEKSI PITKÄÄN Karkaistu rauta on kuin lasia. Jos vielä tuntuu ottavan, tulos on koko lailla hyvä. Mutta ei liian kuumaksikaan pidä hehkuttaa. Tuollainen 175–180 astetta uuniin ja terä siihen pariksi tunniksi. Kun terä on saanut suurin piirtein halutun muodon, loppusilaus annetaan esimerkiksi nauhahiomakoneella. Se on kuulemma terästehtaan valsseissa litistynyt ihan tarpeeksi. Multaporkkanakin vielä menee, vallankin loppunaputtelussa, kun varsinainen muototaonta on tehty. Jussi kertoo kokeilleensa myös päästöä 200–250-asteisen valuraudan päällä ja rasvakeitttimessä. Ominaisuudet paranevat. Valkohehkun alueella raudan sisus on kuin betonivalua, ei vuole sitten millään. Jos kuumentaa niin paljon, että rauta on kirkkaankeltainen tai jopa lähellä valkohehkua, ollaan liian kuumassa. Olennaista on käyttää vesiLattarauta saamassa puukon muotoa. Liiaksi hiottu teränsuu voi palaa pilalle. Huonohan siitä tulee. Pienemmälläkin tahkolla onnistuu, kun pitää terää vähän vinossa. Silein ja paras tulos on tummanpunaisesta syntynyt. Kun väri on on kullankeltainen aika on täysi. Se on Jussin mukaan jo ratkaistu mutta ei vielä tyydyttävällä tavalla. Joku tuumii, että lämmitetään varmuuden vuoksi vähän lisää. Kun kevyesti pyyhkäisee teränsuuta, ja viila ottaa pikkuisen vastaan, kovuus on aika osava. Riittävän isolla tahkolla saa aikaan sopivan koveruuden. Toinen konsti lykätä rautasahalla. Öljyä on helppo saada, samoin vettä ja suolaa. Se on lämmitettävä uudelleen, päästettävä käyttötilaan. Yksi kokeiltava asia on kuparin ja teräksen naittaminen. Viimeistelyhionnassa taitetaan liika terävä teränsuu leikkaavaksi aavistuksenomaisella jyrkällä hionnalla. Sopiva väri on keskipunainen, puolukka tai karpalo. ÄLÄ KARKAISE LIIAN KUUMAA Kun terä otetaan jännityksen poistosta, se kuumennetaan karkaisua varten. Toinen konsti on panna terä kahden palovillalevyn väliin. Neste ei saa olla ihan kylmää, vaan tuollaista kädenlämpöistä. Otetaan kuiva ruskeanpunainen kuusenoksa ja kuiva valkoinen hirvensarvi. Taittopinta muistuttaa enemmän betonivalua, ei tule vuolevaa kalua vaikka miten päästäisi. Kuumennetusta raudasta on karkaisun jälkeen katkottu pätkiä. ASE-lehti • 13. KÄÄNNÄ TOINENKIN POSKI Kun puukon terää takoo alasinta vasten, alapuoli näyttää saavan oikean muodon kuin itsestään. Mutta väärällä taonnalla myös paljon pilataan. Nyt on taas oltava maltillinen, ettei kuumenna liikaa. Rautanaulasta syntyi ihan hyvän näköinen pikku puukko, mutta ei sillä mitään tehnyt. Kysymys on millin osista. Etevät sepät osaavat käyttää ahjon lämpöä päästämiseen, mutta tavallisen takojan on viisainta käyttää uunia. Rauta kyllä muotoutuu helposti, mutta ominaisuudet kärsivät. Harvalla kuitenkin on asiaan sopivaa uunia, on katsottava väriä. Kokeiluhenkisenä Jussi sanoo harrastaneensa kaikenlaisia ”hullutuksiakin”: kahta jäistä rautaa, nestemäistä typpeä, sulaa lyijyä. Asettaa vain hiomakiven terän kyljen ja suun väliin ja lykkää menemään. ÄLÄ TAO LIIAN KUUMAA Joku on sanonut, että kylmän raudan takoja ei pääse taivaaseen. ANNA PARRAN KERTOA Kun terä on hiottu tekijän mielestä hyväksi, kannattaa tehdä vielä yksi koe. Jussi sanookin, että hänellä on pajan pöytien aluset väärällään eri sorttisia petoeläimiä, joita jotkut sanovat susiksi. Sitä kun kääntelee ja kaulii, pääsee kuvion jäljille vähän helpommalla kuin suoraan terästä työstämällä. Jos ahjon viereen on kertynyt hiilen poroa, terän voi tuikata siihen jäähtymään kaikessa rauhassa. Tekisi mieli lainata Erno Paasilinnaa: Oppinut on vain itseoppinut, muut ovat opetettuja. Jussi kun tekee usein toisin kuin opastetaan, hän tekee ensin terän ja vasta sitten karan. Ei ottanut karkaistuakseen. Asia on tällä haavaa hautumassa, mutta siihen palataan vielä. Koveraa terää on sitten myöhemmin helpompi uudelleenteroittaa. Jussi kuitenkin järkeilee, että tokihan rauta takoessa tiivistyy vielä lisää. Raudan takomislämpö saisi olla jossakin 850 ja 950 asteen välillä, koskee seostamattomia hiiliteräksiä. hiontaa, kuivalla terä tahtoo lämmetä. Kokeilua ei kannata kartella, sen kautta oppii ymmärtämään paremmin eri konsteja. Päästön onnistumista voi kokeilla uudella, hienolla viilalla. Jos menee liian lämpöiseksi, ei hyödytä odotella tummenemista, sillä homma on jo pielessä. Muotoillaan ihan hiomalla vaan. Voisiko tämän tehdä toisin, olisiko tämä konsti parempi. HIO KOVERAKSI Kun puukon terä sitten hiotaan leikkaavaksi, lappeen lievästi kovera muoto on eduksi. Karkaisuneste voi olla öljyä tai suolavettä. Terän suuta ei kuitenkaan kannata hioa leikkuuteräväksi, koska siitä koituu harmia karkaisuvaiheessa. Keskipunainen – tai oikeastaan tummahko – kertoo sopivasta lämmöstä niin kuin takomisvaiheessakin. Monesti ei ole. Muutama näyte Jussin töistä juuripahkan kyljessä. Jotkut ovat sitä mieltä, että lattarautaa ei ole tarpeen takoa ollenkaan. Raudan laadun merkitys valkeni Jussille jo pikkupoikana Sulo Sirénin pajassa. Miten lienee. Ei kun alkaa alusta. Aloittelijan on kuitenkin viisainta jättää tämmöiset tosi taitoniekoille. Vuoleskellaan niistä lastuja ja kokeillaan sitten terää omaan parransänkeen, vaikka höylällä ajon jälkeen. KOKEILE NIIN OPIT Vaikka vuosisatojen mittaan hioutuneet sepäntaidot ovatkin ihan päteviä, Jussi kannustaa kuitenkin omakohtaisiin kokeiluihin, hullutuksiin niin kuin hän sanoo
Maailmalla suoravetoisella lukolla varustettujen kiväärien suosio on kuitenkin se jokin, mikä kasvaa kohisten. Tyylikkäät kertalaukeavat ovat kevyinä ja lyhyinä näppäriä vaikka Alppimaisemissa huolimatta siitä, että ainakin Ferlachissa tehtyinä ne maksavat yleensä maltaita. Toisaalta halvin mahdollinen on varmaan sekin kertalaukeava, mutta taittopiippuisen torpparihaulikon kaltainen. Osassa keskistä Eurooppaa suositaan nopeita itselataavia ja linjakkaat vipulukkoiset ovat edelleen suosiossa ison veden takana. MALINEN 14 • ASE-lehti. Hienot tuplat puolestaan tehdään nekin taittuvaan koneistoon. Kiväärin koneiston ei aina tarvitse olla se perinteinen pulttilukkoinen, sillä muitakin on tarjolla runsaasti. Osingoille pyrkivät toki muutkin kuten Heym ja hienosti koneistettu Strasser muista poikkeavine teknisine ratkaisuineen ja jopa perinteinen Mauserkin on ollut aiemmin tarjolla Nopeakäyttöinen, suoravetolukolla varustettu kivääri Itävallasta. TEKSTI JA KUVAT J. Tunnetuimmaksi on muodostunut Blaser eri versioineen, mutta Abu Dhabilaista alkuperää oleva Merkelin Helix on aivan kannoilla. Harvinaisempia ovat pumpputoimiset, joskin Krieghoffi lla on vasta kehitetty, aivan uuden sukupolven eteenpäin pumpattava ja hyvin myyvä koneisto
Kisojen lähikuvassa näkyy mainiosti miten lukko vedetään etusormella helposti auki ja painetaan peukalolla peräosastaan saman tien kiinni, eikä tähän kulu juurikaan aikaa. Oikeastaan he eivät varsinaisesti koneista aseitaan rautamurikoista, vaan toimivat paremminkin kokoonpanotehtaana, sillä osat saapuvat alihankkijoilta. Tosin siihen Anschütz toimittaa kasan omia osiaan. SPA Tarjottavista reunasytytteisistä kaliipereista .22LR, .17 HMR ja .22 WMR poimittiin tutustumisammuntaan monikäyttöisin eli .22 WMR, sillä sen tehot riittävät suuremmillekin linnuille. Toki edullisuus näkyy siinä, että kehys on mustaksi anodisoitua alumiiniprofi ilia ja liipaisinkaari mustaa muovia kiinnitettynä ristipääruuvein. Nyt Anschütz on laajentanut tätä suoravetoisten mallistoaan metsästysaseisiinkin. Asetuotanto on varsin nuorta, sillä heidän ensimmäinen asemallinsa oli 2009 markkinoille tuotu pienoispistooli M22. Sitten on itselataavasta koneistosta muunneltuja kuten Browning ja näinhän kotimainen Sako 92S toimii sekin, kun kaasuportin sulkee. Heidän suoravetolukkoisensa on nimeltään SPA (Straight Pull Action) ja tarjottavat kaliiperit ovat .22LR, .22 WMR ja .17 HMR. Kolmantena asemallina on uusi, vuonna 2014 markkinoille tullut suoravetokoneistolla varustettu SPA. Ensivaikutelma aseesta on siisti. Varsinainen monopoli on kuitenkin ampumahiihdon pienoiskivääreissä, joissa valmistaja on yleensä Anschütz. Kylmätaottu piippu on kiinni alumiinipro. Toki pieniä peruskoneistuksiakin tehdään, kuten ulosvetimen kolon jyrsintää. Nyt uusimpien reunasytytteisiä patruunoita käyttävien joukkoon on noussut itävaltalainen ISSC. Harvemmin kivääreissä nähty polvinivel koostuu kulutuskestäviksi nitratuista teräspaloista. ilista tehdyssä kehyksessä sovitinpalalla. suoravetoisena. Tästä on mukana oikein erillinen varoituslappunsa. Laukaisulaitteessa on säätö, mutta sitä ei saa mennä itse kiertelemään. Samoin pähkinäpuisen ja mustan muovitukin ohella tarjottava camo-väritetty pehmeäpintainen muovitukki vaikutti hyvinkin sopivalta juuri metsästysaseeseen. ASE-lehti • 15. Venäjälläkin tehdään toimivaa suoravetolukkoista piekkaria ja sirorakenteinen, metsästykseen hienosti soveltuva puolestaan löytyy Browningin legendaarisesta T-Boltista. Nämä kaikki ovat tarjolla suuremmankin riistan metsästykseen soveltuvissa keskisytytteisissä kaliipereissa. Piipun sisään kurkatessa vastassa oli kuitenkin hämmästys, sillä työstönaarmuja Sopusuhtainen SPA on kevytpiippuinen, suoravetokoneistolla varustettu metsästysase. ISSC Yrityksenä Itävallassa sijaitseva ISSC on varsinainen monitoimiyritys, sillä he ovat myös asealan nimekkäiden merkkien maahantuoja ja viranomaistarvikkeiden myyjä. Eikä unohtaa sovi keskieurooppalaisille mainiosti kelpaavaa kotimaista Lynxiä. 2010 valmistunut itselataava piekkari MK22 puolestaan on kuin Anschützin vastaava, eikä ihme, sillä he valmistavat Anschützin aseenkin alihankintana
ei ollut näkyvissä ja 6-palkkinen rihlaus oli kauniin virheetön. Varsinainen avauskoneisto on sivulle taittuva polvinivel, jonka takalinkkuun on pultattu kookas muovinen käyttövipu. Piipun valmistaja onkin Saksassa ja rihlauksen tekomenetelmänä on kuulemma kylmätaonta. Lukko on nelikulmainen, alumiiniprofi ilin ohjauksessa liikkuva teräsosa. Hylsyn ulosheitin on niitattu kehyksen kylkeen, jossa sille on kaksi asennuspaikkaa, lyhyemmälle .22LR hylsylle omansa. Vastaavasti muovikahvasta eteenpäin työnnettäessä lukko poimii patruunan 10 patruunan yksirivisestä muovilippaasta ja iskuri virittyy. Käytännössä rakenne toimii siten, että vedettäessä viimeisen palan kylkeen ruuvattua suurta muovista käyttövipua taaksepäin kääntyy nivel sivulle ja sulku aukeaa. Sen etupäässä on upotus hylsyn kannalle ja sivuilla ovat jousikuormitetut ulosvetimien kynnet. Pintakäsittelynä koneiston teräsosilla on harmaan värin antava nitraus. Muovitukki on pinnoitettu pehmeällä ja pitävän otteen antavalla soft touch camo-kuvioinnilla. Huoltopurettavissa oleva lipas on pitkälti aseesta ulkoneva muovinen tankolipas, joka vetää 10 patruunaa. Arkaa rihlausta suojaamassa on piipun suulla matala upotus ja särmä on viistetty. Mittaa piipulla on 51 senttiä ja paksuutta tasaisesti 17 milliä. Asennettaessa sen kiinnittyminen on hyvä varmistaa vaikka kämmenen napautuksella. Muuten piipun pintaa ei ole kiilloteltu mitenkään ihmeemmin ennen sinistystä, eikä päällä ole avotähtäimiä. Käsittelyllä teräksen pintakovuus ja kulutuskestävyys paranevat aivan olennaisesti. Samalla patruunan pesään sulkeva etupala liikkuu johteissaan taaksepäin ja poistaa ammutun hylsyn. Aivan sa16 • ASE-lehti. Suorassa linjassa iskevä iskuri on lukon takaosassa ja jää laukaisukoneiston varaan lukon sulkuvaiheessa. Kaikki eivät kuitenkaan pidä ratkaisusta, koska silloin sormi on lähellä liipaisinta. vipuvoiman lisäämiseksi. Näin lukon liikuttelun viime millit vaativat tuntuvaa voiman käyttöä. Vaikeimmin ulosvedettävään .17 HMR kaliiperiin tämän sormipalan alle voi laittaa korotuspalan Varmistin on liipaisimen yläpuolella liikkuva luisti, jota on helppo käsitellä. Iskuripiikki on pyöreäpäinen ja iskee oikeaoppisesti hylsynkannan taitoksen viereen, eikä siten tuhlaa voimaansa umpiaineen muokkaamiseen. Hieno asia on se, että piipun suulla on valmiina holkilla suojattu ½” 20 UNF kierre äänenvaimentimelle. Piippu on istutettu sovitepalaan, joka puolestaan puristetaan kehyksen puolikkailla paikalleen
Testissä kokeiltiin myös ruotsalaisen aimSport Sweden AB:n tyyliin erinomaisesti sopivaa camottua aimZonic Predator AP vaimenninta. Laukaisulaite on oma kiinteä yksikkönsä ja vaikka liipaisimen yläpuolella on säätöruuvi, niin sen omatoiminen kiertely on kielletty. Paksu perälevy on todella pehmeää kumia. Siihen kuvattu maisema on syksyinen tammenterhoineen. Perässä ei ole sivuvääryyttä eikä poskipakkaa, joten sama tukki sopii molemmilta olkapäiltä ammuttavaksi. Hieman pantattaessa tai raskaalla vaimentimella todennäköisesti piippu koskettaa jo tukkiin. ASE-lehti • 17. Tukin otekohdissa on lisäksi röpelömäinen karhennus, mikä auttaa pidossa. Pistoolikahva on hieman paksu, mutta nahkeana sekin sopii hyvin käteen. moin kuin avattaessa hylsyn irrotus pesästä vaatii huomattavia näppivoimia. Varmistin on luontevassa paikassa liipaisimen etupuolella sijaitseva luisti ja liikkuu vaivattomasti. Ruuveilla tukkiin kiinnitetty piippukouru on ahdas ja piippu on juuri ja juuri vapaasti värähtelevä. Käytännössä auki veto tapahtuu etuja keskisormella sekä sulku peukalolla painaen. Snaabeliin päättyvä etutukki on leveä ja hyvän otteen tarjoava. Kuusiokoloruuvi vastaa patruunapesän alla olevaan hahloon sijoitettuun mutteriin ja toinen on liipaisinkaaren takana oleva ristipääruuvi. Kopiopaperi mahtuu juuri kulkemaan vapaasti. 150 millisen vaimentimen tuoma 320 g lisäpaino vakautti selvästi pitoa vapaalta kädeltä. Piipun suulla on vakiona ½”-20 UNF kierre äänenvaimentimelle. Kämmenpahkoja ei kuitenkaan ole, mutta röpelökarhennuksista on apua. Musta kuminen perälevy on paksu ja todella pehmeä. Tukki on kiinni koneistossa kahdella ruuvilla. MUOVITUKKI Eri tukkivaihtoehdoista puutukki on kallein ja ilman pinnoitusta oleva musta polykarbonaattitukki edullisin. Sen jälkeen lukon osat on helppo vetää suoraan taaksepäin irti aseesta esimerkiksi puhdistusta varten. Huoltoa varten kehyksen takakappale on irrotettavissa, kunhan koneiston irrottaa ensin tukista. Koeaseessa oleva nahkeapintaisella ja kädessä miellyttävän tuntuisella soft touch camo-kuviolla päällystetty muovitukki on lähes puutukin hintainen. Hihnalenkin kiinnikkeitä ei Piippukouru on ruuveilla tukkiin kiinnitetty oma osansa ja miltei kiinni piipussa
Lukon kiinni pysymisen varmistaa pieni jousitettu kuula linkun yläpinnassa, sillä se lukittuu kehyksen sisäreunaan ja pitää sulun näin suljettuna. 18 • ASE-lehti. Sata metriä on kuitenkin käytännöllinen ampumamatka metsällä ja nyt kokeiltiin neljänlaisia patruunoita. Reunasytytteiset patruunat ovat ostotavaraa, niitä ei juurikaan ladata itse. Siten tarkkuus on monesti kiinni aseeseen sopivan patruunan löytämisestä. Lukon liikuttelu käy tyhjänä lähes omalla painollaan, mutta patruunan syöttö ja iskurin virittäminen vaativat voimaa, kuten hylsyn pesästä ulosvetokin. Nyt ammunnan alussa hajonta oli kohtuullista, monesti pystysuuntaista ja yksi osuma kasvatti kasaa. Valmistajan mukaan normaali tarkkuus on alle viiden sentin luokkaa patruunoiden laadusta riippuen. Sormenpäät ovat siis kovilla, mutta nopeasti liikutteluun löytää oikean tavan. Putkena oli Leupoldin oiva VX-3L 4,5-14x50, joka arvoiltaan sopii sekalaiseen käyttöön mainiosti ja puolikuuobjektiivin ansiosta asettuu kohtuullisen matalalle. Vaimentimen kevytmetalliset sisuskalut on valettu kolmessa sektorissa. Tällä varustuksella SPA:n tukinharja osoittautui itselleni juuri passeliksi, sillä kerrankin posken voi tukea harjaan ja saada näin ammuntaa helpottavan tukipisteen. Alumiinikehyksen päällä on 11 mm kisko, johon voi kiinnittää suoraan pienoiskiväärin jalat tai muunnospalat vaikka Picatinny-jaloille. Liikuttiin tuossa mainitussa viidessä sentissä. RADALLA Koska SPA:n päällä ei nykytyyliin ole avotähtäimiä, on ensi työ kiinnittää optiikka. Toimintavarmuus kaikkineen osoittautui moitteettomaksi, yhtään häiriötä ei esiintynyt runsaammassakaan ammunnassa. Ainoa totuttelemista vaativa asia on venyvä laukaisu. Muuten lukittuminen on epävarmaa. Lippaan irrotus käy helposti pitkästä vivusta, helposti myös vahingossa. Välttämättä .22 WMR ei ole kaikkein tarkimman kaliiperin maineessa ja näihin pieniluotisiin vaikuttaa tuulikin melkoisesti pidemmillä matkoilla. Aseessa kokeiltiin myös ruotsalaisen aimSport Sweden AB:n alumiinista aimZonic Predator AP äänenvaimenninta. Luodit näissä vaihtelivat kokovaippaisesta erittäin helposti avautuvaan. Lopputuloksena laukaisu lähtee ikään kuin hieman varkain. kuitenkaan ole, vaikka ase sopii kaikin puolin metsälle. Siten erillistä vastinta ei näin pienirekyylisessä aseessa tarvitakaan. Ei tuolla totuttelun jälkeen ollut vaikea ampua vapaalta kädeltäkään, mutta kieltämättä täsmällinen laukaisukohta helpottaisi huomattavasti tarkkaa ammuntaa. Rekyylivastimelle ei kuitenkaan ole minkäänlaista koneistusta, joten jalat jäävät pelkän puristusvoiman varaan ellei käytä liimaa. TARKKUUS Tarkkuutta kokeiltiin syksyisen hämärällä radalla hiekkapussituelta sadalta metriltä. Se on 150 mm aimZonic on siitä näppärä, että samaan vaimentimeen saa erilaisia kiinnityskierteitä rosterista takalaippaa vaihtamalla. Laukaisuvastukseksi mittasin Lymanin elektronisella mittarilla 2,0 kiloa, mikä on vielä ihan ok, mutta päämarkkina-alue USA:n tuotevastuusyistä tuntumasta on tehty pitkä ja venyvä. Näillä eväillä jalkoina voi käyttää keskikorkeita. Nyt käytin edullisia Hawken alumiinijalkoja, jotka pitivät raskaammankin optiikan hyvin paikoillaan. Lipastaminen on sekin vaivatonta, mutta lippaan takaisin laitossa on hyvä vaikka antaa isku sen pohjaan. Yleensähän tukin harja on hieman liian matala ja poski jää liiaksi irti tukista
Alumiinikehyksen päällä on 11 mm kisko, johon voi kiinnittää suoraan pienoiskiväärin jalat tai muunnospalat vaikka Picatinny-jaloille. Pehmeällä camo-kuvioisella pinnalla se sopii camo-tukkisen SPA:n piipun suulle kuin nenä päähän. Välttämättä .22 WMR ei ole kaikkein tarkimman kaliiperin maineessa ja näihin pieniluotisiin vaikuttaa tuulikin melkoisesti pidemmillä matkoilla. ISSC toimittaa SPA:n käytännölliseen kovaan muovilaukkuun pakattuna. Ei tuolla totuttelun jälkeen ollut vaikea ampua vapaalta kädeltäkään, mutta kieltämättä täsmällinen laukaisukohta helpottaisi huomattavasti tarkkaa ammuntaa. Näillä eväillä jalkoina voi käyttää keskikorkeita. Vertailuammunta vaimentimella ja ilman ei tuonut selvää eroa tarkkuuteen, kasat olivat suurehkot kuten monesti tällä kaliiperilla. Luodit näissä vaihtelivat kokovaippaisesta erittäin helposti avautuvaan. Tosin tässä vaiheessa piipullakin oli jo tullut tehdyksi sisään ammuntaa, mikä parantaa yleensä käyntiä. Suunnattaessa radalle tai metsälle SPA:ta on helppo kuljettaa, sillä sen mukana tulee pehmustettu kovamuovinen laukku. Tosin ammunnan pienin, todella tiukka 16 millin kasa syntyi vaimenninta käyttäen reikäpäisillä CCI HP patruunoilla. Aseessa kokeiltiin myös ruotsalaisen aimSport Sweden AB:n alumiinista aimZonic Predator AP äänenvaimenninta. Toimintavarmuus kaikkineen osoittautui moitteettomaksi, yhtään häiriötä ei esiintynyt runsaammassakaan ammunnassa. Aiemmassa kiivaassa ammunnassa piippu myös lämpeni hieman, mikä näkyi heti epäselvempänä tähtäinkuvana. Lopputuloksena laukaisu lähtee ikään kuin hieman varkain. RADALLA Koska SPA:n päällä ei nykytyyliin ole avotähtäimiä, on ensi työ kiinnittää optiikka. Lukon liikuttelu käy tyhjänä lähes omalla painollaan, mutta patruunan syöttö ja iskurin virittäminen vaativat voimaa, kuten hylsyn pesästä ulosvetokin. AimZonicin rakenteessa koko rosterinen takalaippa on helposti vaihdettavissa, joten tarvittavan ½”-20 liitäntäosan vaihto kävi helposti. Suupamaus pieneni, mutta yliäänisen luodin lentomelu tietenkin jäi. Vasemmalta CCI:n 40 gr FMJ, HP ja kevyt 30 gr Polymer Tip sekä Hornadyn raskas 45 gr FTX. pitkä, halkaisija 50 mm ja paino 320 g. Nykyaikaisempi kevyt 30 grainin muovikärkinen CCI Polymer Tip kävi sekin erinomaisesti, kasat 20 ja 48 mm. TEKNISET TIEDOT ISSC SPA 22 Valmistaja: ISSC, Itävalta Maahantuoja: Oy K. tuo mainittu 16 millin kasa. Parasta oli kuitenkin se, että vapaalta kädeltä lisäpaino vakautti selvästi pitoa. Lipastaminen on sekin vaivatonta, mutta lippaan takaisin laitossa on hyvä vaikka antaa isku sen pohjaan. Vaihtoon tarvitaan vain tuuman avainvälillä oleva avain, jolla onnistuu tarvittaessa myös kiinni tarttuneen vaimentimen irrotus piipun suulta. ASE-lehti • 19. Hjorth Ab (03-2344300) Hinta: 579 euroa (519–589 euroa) Takuu: 1 vuosi Toiminta: suoravetolukkoinen lippaallinen kivääri Kaliiperi: .22 WMR (.22LR ja .17 HMR) Lipas: 10 patruunan irtolipas Pituus: 98 cm Paino: 2,5 kg Piipun pituus: 51 cm Vetopituus: 35,5 cm Tukki: pehmeäpintainen camo-väritetty muovitukki Varusteet: kova laukku, ohjekirja Muuta: ½”-20 UNF kierre vaimentimelle piipunsuulla SPA toimi kaikilla kokeilluilla luotimuodoilla moitteettomasti. Lopuksi siis kokovaippainen 40 gr CCI FMJ peruspatruuna näytti käyvän hyvin testiaseessa, sillä kauniit viiden laukauksen kasat olivat 34 ja 33 milliä. Siten tarkkuus on monesti kiinni aseeseen sopivan patruunan löytämisestä. Valmistajan mukaan normaali tarkkuus on alle viiden sentin luokkaa patruunoiden laadusta riippuen. Muuten lukittuminen on epävarmaa. Lippaan irrotus käy helposti pitkästä vivusta, helposti myös vahingossa. Aivan ilmeisesti tuuli ja ampuja olivat tälläkin kertaa päävaikuttajat kasojen kokoon, sillä päivän päätteeksi oikean otteen löydyttyä ja tuulen hellittäessä kuviot olivat hämmästyttävän pienet. Reunasytytteiset patruunat ovat ostotavaraa, niitä ei juurikaan ladata itse. Yleensähän tukin harja on hieman liian matala ja poski jää liiaksi irti tukista. Putkena oli Leupoldin oiva VX-3L 4,5-14x50, joka arvoiltaan sopii sekalaiseen käyttöön mainiosti ja puolikuuobjektiivin ansiosta asettuu kohtuullisen matalalle. Siten erillistä vastinta ei näin pienirekyylisessä aseessa tarvitakaan. Valo ei oikein enää riittänyt reikäpäisten 40 gr CCI HP patruunoiden ammuntaan, mutta aiemmin päivällä sillä oli syntynyt mm. TARKKUUS Tarkkuutta kokeiltiin syksyisen hämärällä radalla hiekkapussituelta sadalta metriltä. Se on 150 mm aimZonic on siitä näppärä, että samaan vaimentimeen saa erilaisia kiinnityskierteitä rosterista takalaippaa vaihtamalla. Nyt käytin edullisia Hawken alumiinijalkoja, jotka pitivät raskaammankin optiikan hyvin paikoillaan. Hornadyn niklattuihin hylsyihin muovikärjellä ja avautumisurilla ladattu raskas, USA:sa itsepuolustukseen markkinoitava 45 grainin FTX rei’itti hienosti 28,5 ja 31 mm kasat. Ainoa totuttelemista vaativa asia on venyvä laukaisu. Rekyylivastimelle ei kuitenkaan ole minkäänlaista koneistusta, joten jalat jäävät pelkän puristusvoiman varaan ellei käytä liimaa. Sormenpäät ovat siis kovilla, mutta nopeasti liikutteluun löytää oikean tavan. kuitenkaan ole, vaikka ase sopii kaikin puolin metsälle. Laukaisuvastukseksi mittasin Lymanin elektronisella mittarilla 2,0 kiloa, mikä on vielä ihan ok, mutta päämarkkina-alue USA:n tuotevastuusyistä tuntumasta on tehty pitkä ja venyvä. Tällä varustuksella SPA:n tukinharja osoittautui itselleni juuri passeliksi, sillä kerrankin posken voi tukea harjaan ja saada näin ammuntaa helpottavan tukipisteen. Liikuttiin tuossa mainitussa viidessä sentissä. Sata metriä on kuitenkin käytännöllinen ampumamatka metsällä ja nyt kokeiltiin neljänlaisia patruunoita. Vaimentimen kevytmetalliset sisuskalut on valettu kolmessa sektorissa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tavallisissa tuulisissa olosuhteissa liikutaan jonkin verran suuremmissa kasoissa. Lukon kiinni pysymisen varmistaa pieni jousitettu kuula linkun yläpinnassa, sillä se lukittuu kehyksen sisäreunaan ja pitää sulun näin suljettuna. Nyt ammunnan alussa hajonta oli kohtuullista, monesti pystysuuntaista ja yksi osuma kasvatti kasaa
Portaattomassa säädössä on 16 jakomerkkiä, jakoväli on 1”/100 yds eli 29 mm @ 100 m. Tähän vaivaan kollimaattoritähtäin useimmiten auttaa, sillä tähtäinkuva on maalin kanssa samassa tasossa, kuin kiikaritähtäimessä. Ne ovat luonnonvalolla toimivia kollimaattoritähtäimiä...Niiden etuna on pieni koko, suuri tarkkuus ja halpuus...” Visiotähtäimien yksi alatyyppi on linssitähtäin, jossa tähtäimen etupäähän tehty tähtäyskuvio nähdään takapään puolikaslinssin läpi. Ensimmäinen uutuuspiirre näyttäisi olevan, että SeeAll on rakenteeltaan avonainen, perinteisten avotähtäinten kaltainen. SeeAll on saanut amerikkalaisen patentin US8151510, mutta mille ominaisuudella, se onkin työläämpää selvittää, sillä 20-sivuinen patentti on todella yksityiskohtainen ja vaikea luettava. Saatanalla oli hyvä päivä, kun se keksi ikänäön eli huonon lähinäön; ampuja ei enää näe kunnolla avotähtäimiä. Linssitähtäin. Sivusäätö tapahtuu siir20 • ASE-lehti. Uran etupäässä on poikittaisen akselin varassa tuki, ”kiikkulauta”, jonka päälle varsinainen muovinen tähtäyskuviopalikka. Puolustusvoimien TM-kuvaston sanoin periaate on, että optisen ”tähtäimen tähtäyskuvio saatetaan optisin keinoin, linssin tai peilin tai molempien kanssa yhdessä näkymään tähtääjän silmään niiin kuin se olisi äärettömän kaukana, jolloin tähtääjä saa sen vaikutelman, kuin tähtäyspiste (maali) ja tähtäyskuvio olisivat samassa tähtäyssädettä vastaan kohtisuorassa olevassa pystytasossa...Optisista tähtäimistä yksinkertaisimmat ovat visiotähtäimet. Palikka on läpikuultavaa vihreää muovia ja sen takapintaan on tehty itse tähtäyskuvio, lyhyt vaakapalkki yläreunassa ja sen alla keskellä musta kolmio kärki ylöspäin. Sukulaisuus on selvä. KAIKKI NÄKYVISSÄ SEEALL Erilaisia kollimaattoritähtäimiä on käytetty jo ennen II maailmansotaa tykkien varatähtäimissä ja krhsuuntaimissa. Itse periaatehan on tunnettua tekniikka ja patentoivat piirteet ovat pakostakin yksityiskohtia. Kollimaattoritähtäimen suurin ongelma on, että siitä ei näe läpi, vaan käyttäjä katsoo maalia molemmat silmät auki ja aivot yhdistävät kollimaattorin kuvan näkymään. Koro säädetään niin, että tuen takapäässä olevaa kuusioloruuvia kierretään sisään tai ulos, jolloin etupään alla oleva jousi painaa tuen säätöä vastaavaan asentoon. Kannattaa huomata, että ruuvia ei saa avata kuin kolme kierrosta, minkä jälkeen se irtoaa. Tämä ei kaikilta onnistu puhtaasti fyysisisKaksi kollimaattoritähtäintä, joilla ikäeroa noin 80 vuotta: yllä ”TT 11010 Tähtäin, 37 K/37 ja 40 varten, kollimaattorilla varustettuna” (Pv:ien nimike 1943), valmistajatunnus ”clm” kertoo, että valmistaja oli berliiniläinen Biedermann & Charnikow KG, alla uusi SeeAll-tähtäin. ”NäeKaikki”), jolla toistaiseksi ei ole suomalaista maahantuojaa, mutta joka saatiin testiin pari yksilöä netin kautta tilanneelta henkilöltä ostamalla. Puoliympyrän muotoinen segmettilinssi, jonka läpi ampuja siis katsoo, on kiinnitetty tähtäimen alumiiniseen runkoon, sen läpi pitkittäin kulkevan uran takapäähän. Nyt on ilmaantunut uusi amerikkalainen yrittäjä SeeAll (engl. tä syistä ja vielä useammalta henkisistä syistä; kun on kerran opetellut ampumaan yksisilmäisesti, niin mitäs sitä uutta oppimaan. Aina silloin tällöin kollimaattoritähtäimiä putkahtaa siviilimarkkinoillekin, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi
SeeAll:in amerikkalaisen patentin piirros kertoo rakenteen yksinkertaisuuden; todellisuudessa linssi (140) on kiinni rungossa (200), ei tuessa (112). Se tuli selväksi, että säätö on varsin ärhäkkä, mutta SeeAll asennettuna itselataavan SIG 551-1 SP:n päälle; korotuspala ei ole varsinaisesti tyylikäs, mutta tarpeen tähtäinlinjan nostamiseksi SIG:in omien avotähtäinten ylitse, eikä siistimpää ratkaisua löytynyt äkkiseltään. Karkea kohdistus hoidettiin piipun läpi tähtäämällä, lopullinen säätö ampumalla. Haittoina on, että kunnon rekyyliolkaa ei ole, ruuSeeAll:in tähtäyskuva vit tekevät jäljet aseeseen, eikä tähtäintä saa asennettua aseeseen, jossa kiskon päät eivät ole vapaana. ASE-lehti • 21. Sivusäädössä ei ole asteikkoa, vain säätösuunta ”R”, oikealle. Aseeseen SeeAll kiinnitetään sen pohjassa olevan Picatinny-kiskon avulla; hui, EU apuun ja kielto päälle! Vakavasti puhuen kiinnitys on sikäli kökkö, että sivusta kiristyvän leuan sijasta käytetään kahta päältäpäin kiskon uriin kiristyvää ruuvia. 37 K/37&40:n tähtäyskuvio, jonka pimeässä on voinut valaista sivusta taskulampulla; tätä varten rungon oikeassa kyljessä on pieni valoaukko. tämällä tukea sen akselina toimivan ruuvin päällä sivuttain. Kokeilua varten SeeAll asennettiin itselataavan SIG 551-1 SP:n päällä jo valmiina olleeseen Brügger & Thometin valmistamaan Picatinny-kiskoon korotuskiskon avulla. Tähtäyskuviona on kolmio kuten SeeAlltähtäimessäkin
Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. lopulta osumakeskeispiste saatiin maalina käytettyyn 20 cm:n halkaisijaiseen koulutaulun keskiöön. Kaiken kaikkiaan tähtäimestä syntyi varsin myönteinen vaikutelma. vapautin 1-3 Gen small frame 49,00 Mag Release lipp vapautin 4 gen small frame 49,00 Small frame (G17/G19) slin alum. Saksalaisten optiikkavalmistajien koodit http://www.actionoptics.co.uk/German%20WWII%20Codes.htm Kotisivumme: www.asetalo.com E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.000-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE SRA/IPSC Miehille… UUSI ERÄ ARSENAL SAR-M1 VARASTOSSA! kal 7,62x39, mukaan lipaslaukku + 4 x 30 ptr lipas 1050,00 Colt 901-16S kal 308 win 16” 2280,00 Colt M4 Socom karbiini 16” LE6920-OEM kal 5,56/223 rem 1650,00 FN SCAR 16S 5,56/223 REM itselataavakertatulikiv 4200,00 AK03S 7,62x39 AK 690,00 Smith & Wesson M&P 15 Sport II 5,56/223 rem 1350,00 Stag Arms 3TM kal 5,56/223 rem, MAGPUL osia 2050,00 Stag Arms M3G kal 5,56/223 rem 3-GUN huippumalli 2450,00 Stag Arms M2 Plus Package 16,5” 1860,00 Springfield M1A (M14) National Match .308 win 2950,00 B&T APC9 carbine Aimpoint Microlla ym varusteita 2700,00 SIG SG551-2 SP käyt, kuin uusi, hyvät varusteet 2700,00 FN FALO Match .308 win käyt, erittäin hyvä, kahdella kannella 1350,00 Minirifles mm; Chiappa 22lr M-four pro 795,00 Chiappa 22lr M-four 745,00 Chiappa M1-22 carbine 590,00 Walther Colt M4OPS carbine 22lr 860,00 Smith & Wesson M&P15-22 22lr 1050,00 Ruger 10/22 VLEH tactical 750,00 Romak AKEF1 22lr (AK kopio) 450,00 GSG STG44 RDW 650,00 GSG AK47 –22 490,00 GSG 522 MP5 kopio kiintovaimentimella 670,00 Chiappa M4 upper receiver/yläkerta 22lr 480,00 JP-Upper assy/yläkerta 22lr 1400,00 Stag 22lr vaihtosarja 480,00 ZEV Tech Glock parts! Match Grade piippu G17 9mm 310,00 Match Grade kierrepiippu G17 9mm 1/2x28” 340,00 Match Grade G34 9mm kierrepiippu 1/2x28” 360,00 Race Connector v4 19,00 Professional Fulcrum Ultimate laukaisukoneisto Gen3/Gen 4 9mm 310,00 Stainless Steel guide rod 40,00 Extended lipp. Magpull BUIS, se tarjoaakin varsin mielenkiintoisen vaihtoehdon. Illan hämärtyessä tuli selväksi sekin, että kaikesta huolimatta SeeAll on vain luonnovaloa hyödyntävä laite ja kun valoa ei ole, ei ole tähtäinkuvaakaan, aivan kuin avotähtäimilläkin. 125,00 MAG415 MOE kahva AR15 29,00 MAG416 MOE+ AR15 kahva 35,00 MAG513 MSI asehihna 55,00 MAG585 Zhukov-S AK47 tukki 195,00 MAG586 Zhukov AK47 etutukki 195,00 MAG595 lipasside AR15 PMAG 28,00 ym. Muovinen rakenne on perusteltavissa hintamielessä, mutta nykyisillä koneistustyöhinnoilla samalla rahalla tekisi kyllä kokometallisenkin version ja siihen kunnollisen lasioptiikan. ym. Lyhyemmillä ampumaetäisyyksillä tähtäämisen helppous ja nopeus tuli hyvin esille, SeeAll on tässä suhteessa kuin valopistetähtäin. VARASTOTUOTTEITA MM... Yhdysvalloissa hinnat pyörivät USD 100,paikkeilla. Tähtäimestä on äskettäin tullut myös uudempi See All Nite-versio, jossa tähtäinkuva valaistaan tritiumampulleilla, hintaa on lähemmäs 200,ja tuonti EU:in voi olla ongelmallista tritiumin radioaktiivisuuden takia. Magwell Gen3/4 120,00 Extended slide lock, titanium 23,00 Zev tähtäin sarjat alk. See All Nite LÄHTEET Valmistajan kotisivut https://seeallopensight.com/ Amerikkalainen patentti US8151510, nähtävissä http://fi .espacenet.com/?locale=FI_fi Pv:ien opas ”KUVASTO Tähystys ja mittausvälineet – Optiset tähtäysja suuntausvälineet – Kansio III”, vuodelta 1971. Myös G19 Gen-4 470,00 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. 22 • ASE-lehti. Osumakuviot olivat parhaimmillaan alle 10 cm, nuorilla silmillä ja avotähtäimilläkin saavutettavissa. SeeAll ei suurenna lainkaan ja maalin sekä tähtäyskolmion rajapinta on sen verran samea, että laukausten välillä tuli selkeitä osumapisteeroja. 113,00 Magpul varusteita mm; PMAG D-60 223 rumpulipas 210,00 4 x PMAG 5,56x45 30 ptr lipas 100,00 MBUS etutähtäimet alk. Advantech Arms Glock 17 Gen-3 ja Gen-4 22lr vaihtosarjat suoraan varastosta. SeeAll-tähtäimen markkinarako on selvästikin olla edullinen korvaava ratkaisu avotähtäimille ja vaikkapa reserviläisammunnoissa käytetyille kaadettaville avotähtäimille, esim. ym. Valmistajankin mukaan SeeAll on maksimissaan sadan metrin tähtäin ja näin se todellakin on, jos ei maali sitten ole norsun kokoinen. 85,00 MBUS takatähtäimet alk. Periaate SeeAll:issa on kohdallaan, mutta tarjoaako nyt patentoitu ratkaisu jotain etuja jo vuosikymmeniä käytettyihin kollimaattoritähtäinratkaisuihin nähden, on kyseenlaista
Vaikka syyttäjä oli syytteistä luopunut ja käräjäoikeus ne sitä myöten hylännyt, poliisilaitos piti esineet takavarikossa. Sen käynnisti noin vuosi sitten ylitarkastaja Reima Pensala tekemällä kolmannen rikosilmoituksensa, sillä kertaa Tullille. Vuosien ajan, kautta koko Pohan asehallinnon luoman starttiasekiistan KRP:n laboratorion ja Poliisihallituksen lausuntoja on kritisoitu juuri näillä, Turun hallinto-oikeuden hyväksymillä perusteilla. Tuomion perustelut ovat mielenkiintoiset. Siksi hallinto-oikeus on kumonnut poliisilaitoksen KRP:n lausuntoihin perustuvan päätöksen starttiaseiden takavarikosta. Se toteaa vanhankin lain tarkoittaneen aseiden tilapäistä haltuunottoa, mistä ilmiselvästi ei ole kysymys, kun starttiaseet olivat jo vuosia olleet poliisin hallussa. Poliisihallituksen uutta linjaa noudatellen se katsoi starttiaseet ampuma-aseiksi, joiden hallussapitoon tulee olla lupa. Poliisilaitoksen mielestä poliisilain säännös tulee asiassa yleissäännöksenä sovellettavaksi, koska aselain aseiden haltuunottoa koskevaa säädöstä (91 §) ei voida soveltaa. Hallinto-oikeus korosti vuonna 2011 muutetun aselain ensisijaisuutta, kun päätetään haltuunotosta: ”Säännöstä kuitenkin muutettiin jo ampuma-aselain voimaan tullessa siten, että ampuma-aseiden osalta asiasta on säädetty keskitetysti ampuma-aselaissa (92 §). Poliisilaitos vetosi edellisen poliisilain – siis jo kumotun lain – vastaavaan säädökseen, jonka esitöiden mukaan ”poliisimiehellä on oikeus ottaa tilapäisesti poliisin haltuun räjähdysaineet ja muut vaaralliset esineet tai aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle”. TYHJÄSTÄ TEMPAISTUT LAUSUNNOT Poliisilaitos oli nojannut päätöksensä Poliisihallituksen ja Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntoihin. Se ei hyväksynyt myöskään sitä, että KRP:n lausunnot on annettu nimettöminä. On hyvin poikkeuksellista, että tuomioistuin hylkää KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunnot. Syyttäjä kuitenkin luopui niistä, kun hänelle selvisi sekä paikallisen poliisilaitoksen että osan Poliisihallitusta pitäneen starttiaseita lupavapaina. Ylitarkastaja Pensala jätti uuden rikosilmoituksen, joka johti esitutkintaan ja myös syytteisiin. Hallinto-oikeus huomauttaa, ettei KRP:n ”lausunnossa kuitenkaan ole lainkaan selvitetty niitä esineiden rakenteeseen ja valmistusmateriaaliin liittyviä seikkoja, joiden perusteella kyseiseen lopputulokseen on tultu.” Poliisi ei voi nojata ratkaisuaan tällaisiin lausuntoihin, päätti hallinto-oikeus. Poliisilaitoksen ei siten olisi tullut tehdä asiassa KRP:N NIMETTÖMÄT LAUSUNNOT EIVÄT KELPAA Keskusrikospoliisin laboratorion aselausunnot eivät kelpaa, koska johtopäätösten perusteita ei kerrota, ja ne ovat nimettömiä. Aiemmin on Itä-Suomen hovioikeus hylännyt rikosjutussa, marraskuussa 2014, Pohan edustajien samanlaiset todistajalausunnot, jotka eivät perustuneet esineiden asianmukaiseen tutkimiseen, vaan yleisiin ideoihin starttiaseiden mahdollisesta muunneltavuudesta. Silmätikuiksi joutuneilla turkulaisliikkeillä ei ole lupia asekauppaan, joten poliisin haltuun otettiin ”starttiaseeksi kutsutut esineet”, kuten hallinto-oikeus muotoilee. Poliisihallituksen Asehallinnon lausunto 24.10.2014 on annettu takavarikoituja esineitä tutkimatta eikä lausunnossa ole otettu kantaa siihen, ovatko [yhtiöltä] takavarikoidut ja poliisin hallussa olevat esineet tai jotkin niistä ampuma-aselain soveltamisalaan kuuluvia luvanvaraisia esineitä.” Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa esitetty selvitys on siten niin puutteellista, ettei poliisilaitos ole sen perusteella voinut ratkaista, ovatko takavarikoidut esineet ampuma-aseita. On syytä todeta paikallisen poliisilaitoksen toimivan asiassa mitä ilmeisimmin Poliisihallituksen asehallinnon pakottamana, ei niinkään omasta tahdostaan. Nyt on kesken kolmas esitutkinta samoista starttiaseista ja samoista yhtiöistä. Se tutkittiin Turun pääpoliisiasemalla, jossa nopeasti todettiin etteivät starttiaseet tarvitse lupia. Se vahvistettiin turkulaisille myös Poliisihallituksesta, jossa siis vasen käsi ei tiennyt mitä oikea puuhasteli. Yksi liikkeistä valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi poliisilaitoksen päätöksen ja palautti asian laitoksen käsittelyyn. POLIISILAKI EI OLE PERUSTE Poliisilaitoksen päätös oli tehty poliisilain 2 luvun 14 §:n 1 momentin nojalla. Poliisihallituksen ylitarkastaja Reima Pensala teki tästä, ja kahdesta muusta starttiaseita myyneestä turkulaisyhtiöstä rikosilmoituksen edellisen vuoden keväällä. TEKSTI MIKKO NISKASAARI ASELAKIASIAA Lounais-Suomen poliisilaitos on hävinnyt hallinto-oikeudessa periaatteellisesti hyvin tärkeän oikeusjutun starttiaseista. ASE-lehti • 23. Yhtä tylysti hallinto-oikeus jyräsi Poliisihallituksen lausunnot: ”Poliisihallituksen Asehallinnon lausunto 4.2.2013 on annettu valokuvien perusteella eikä kysymys ole ollut Poliisin hallussa nyt olevista esineistä. Hallinto-oikeuteen jätetty valitus koski kahtasataa poliisin eräältä yhtiöltä vuonna 2013 takavarikoimaa starttipistoolia. Niiden mukaan yhtiöltä takavarikoidut esineet ovat ilman asesepän ammattitaitoa tai -työkaluja olleet muunneltavissa aselain tarkoittamiksi toimivaksi ampuma-aseiksi. Hallinto-oikeus tyrmäsi myös tämän viritelmän
Asesepät -kuten autokorjaamotkaaneivät valmista osia, ellei ole aivan pakko. Paatero vieläpä määräsi päätöksensä kaikkia poliisilaitoksia sitovaksi. päätöstä poliisilain nojalla.” Tältäkin osin tuomio on merkittävä, sillä poliisilla on vahva taipumus tulkita poliisilaki yleislaiksi, joka sivuuttaa kaikki muut lait, kun niin halutaan. Tämän linjan klassikko on edellisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron syksyllä 2008 tekemä päätös, jolla hän kielsi poliisilaitoksilta käytännössä kokonaan oikeuden myöntää lupia pistooleihin. Asesepällä tosin usein on. Vastaajat kertoivat, että “syytteessä tarkoitetun aseen myynnin siinä mainitulla kauppahinnalla pitävän paikkansa siten, että ase oli myyty ZZ:lle osina tämän kerrottua hänellä olevan projekti, johon osat tarvitsee. Tässä tilanteessa kuulemista ei ole voitu jättää päätöksessä mainitulla perusteella toimittamatta,” kuittasi hallinto-oikeus. Tuomio 16/135065 ja syytteenä Ampuma-aserikos käsitti teon kuvauksena sen, että “XX ja YY ovat yhdessä ampuma-aselain vastaisesti luovuttaneet pistoolin ZZ:lle myymällä sen tälle 150 euron kauppahinnalla, vaikka tällä on ollut vain ampuma-aselain 20 §:n mukainen ampuma-aseiden valmistamiseen ja korjaamiseen oikeuttava asealan elinkeinolupa.” ZZ on siis aseseppä, jolla oli myös aseenkäsittelylupa väitetyn rikoksen ajankohtana. “käräjäoikeus katsoo selvitetyn heidän myyneen sen osina… merkitystä asialle ei kuitenkaan ole sillä, oliko ase myyty sellaisenaan vai osina, koska viimeksi mainittuihin sovelletaan samoja säännöksiä kuin kokonaiseen aseeseen.” TUOMIO ...on suorastaan surkuhupaisaa luettavaa järjestelmän maksajan – veronmaksajan – näkökulmasta. “Näyttämättä on jäänyt vastaajien sinänsä selvitetyllä syytteessä tarkoitetulla menettelyllään menetelleen ampuma-aselain vastaisesti.” Suomeksi: Mitenkään ei ole osoitettu, että lakia olisi rikottu. Niinpä lain vastaisesta määräyksestä kiinni jäätyään Paatero selitti toimineensa poliisilain, ei aselain perusteella. Oikeuskansleri Jaakko Jonka pelasti Paateron virka-aseman väärinkäyttöä koskevalta esitutkinnalta, mutta laittoman määräyksensä hän joutui peruuttamaan PÄÄTÖS KUULEMATTA Poliisilaitoksen päätös pitää starttiaseet hallussaan, syytteiden hylkäämisestä huolimatta, oli kaiken lisäksi tehty asianosaisia kuulematta, mikä on aika hämmästyttävää. Siten oli katsottu, että osat oli hänelle voitu myydä.” TODISTELU Todisteluna esitettiin mm. Jos ja siis tässä tapauksessa kun ZZ:lla on asealan elinkeinolupa, joka oikeuttaa päätöksen mukaisesti valmistamaan ja korjaamaan metsästys-, urheilu-, käsija keräilyaseita, niin miten tämän voitaisiin kuvitella tapahtuvan ilman, että aseseppä hankkii korjattaviin aseisiin osia. Paaterolla ei siis ollut minkäänlaista toimivaltaa asiassa. He VAIHTAVAT osia JOS mahdollista. Aselaki kuitenkin nimenomaisesti epää poliisijohdolta oikeuden tällaisiin määräyksiin. TEKSTI JUSSI PELTOLA ASESEPINTÄÄ ILMAN ASEEN OSIA. Seuraavassa Ase-lehden numerossa – mikäli tuomio on annettu – saatamme perehtyä siihen, miten aseen osien merkitseminen keräilijän osatiedostoon voi olla rikos, jos ja kun poliisi on luovuttanut mainitut osat sekä nimenomaisesti ja kirjallisesti määrännyt näin tehtäväksi. Lounais-Suomen poliisilaitos ei ole valittanut tuomiosta. 24 • ASE-lehti. kaupasta kirjoitettu kuitti, missä todettiin myydyn aseen osia (ase osina). Varsinais-Suomen Käräjäoikeudessa näyteltiin farssi aiheesta “Aseseppä ei saa ostaa aseen osia korjatakseen aseita.” Haastehan meni sitten nurin. On hienoa elää oikeus valtiossa... ZZ oli esittänyt niin sanotun asesepän luvan, jossa ei ollut ollut merkintää siitä, ettei hänellä olisi ollut oikeutta ostaa osia. Tätä itsestäänselvyyttä ei menneinä aikoina, siis silloin, kun poliisihallinnon tavoitteena ei ollut nostaa syytteitä millä tahansa tekosyyllä, kirjattu lupiin. Poliisilaitos on selittänyt menettelyään sillä, että kuulemisen aiheuttama asian käsittelyn viivästyminen olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa yleiselle turvallisuudelle. ”Starttiaseet ovat käräjäoikeuden tuomiota annettaessa jo olleet poliisin hallussa
Laittomiin tarkoituksiin kanniskelijaa mikään ehto ei tietenkään estäisi. Kysyimme: Olisiko kaikki tämä viranomaisten aika, vaiva ja veronmaksajien raha voitu käyttää johonkin oikeasti hyödylliseen, kuten vaikkapa järjestyspoliisin resurssivajeen korjaamiseen. Ampumaaseen kyseessä ollen koeampuminen on merkittävä tapa ja keräilyhän perustuu kuitenkin toimintakuntoisten aseiden keräilyyn. Tällä kertaa alkaisi olla elementtejä tutkia sitäkin, onko virkamiehellä oikeus kävellä KHO:n päätösten yli tällaisella tavalla. VIELÄ OUDOMPAA Uuteen lupapäätökseen oli kirjattu, ettei “aseen teknisten ominaisuuksien testaaminen ampumalla, ilmeisesti ilman minkäänlaisia testilaitteita tai välineitä, ei täytä minkään tutkimuksen edellytyksiä...” Kysyttäessä lupaviranomainen ei osannut perustella millaisin välinein tutkimusta pitäisi hänen mielestään tehdä. Keräilyasetta voidaan syystäkin kuljettaa esimerkiksi esittelyihin ja näyttelyihin. Oletimme, että poliisinkin olisi tuoreen KHO:n ennakkopäätöksen nojalla viimeinkin noudatettava lakia. nuhteeton tausta. Surkuhupaisinta on se, että ampumakielto ei estä aseen kuljettamista yleisellä paikalla sen enempää kuin “ampumalupa” sitä sallii. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Nyt on kyse harrastuksesta. Sen sijaan, että Oulun Poliisilaitos olisi noudattanut KHO:n päätöstä, se päättikin keksiä uudet perustelut vanhaan lupapäätökseen. Lupapäätöksestä on perusteltu: ”Mikäli helposti kätkettävää asetta kuljetetaan mukana yleisellä paikalla, on vaara, että eliminoidaan viranomaiselta mahdollisuus havaita esim. OULUN POLIISILAITOS VIITTAA KINTAALLA KHO:N PÄÄTÖKSILLE Ase-lehdessä 3/2016 kerroimme KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN päätöksestä Diaarinumero 1999/1/15. Vastaus on ilmiselvä, kuten sekin, että uusi oikeuskierros käynnistyy. KHO on ennakkopäätöksellään sitä mieltä, että ampumakielto kategorisesti (kuten esim. Näin ollen ampumakielto “kaikille” x-tyypin tai y-lupatyypin aseille ei ole lain mukaista. Tämä on nimenomaan lain vaatimus, mitä ei voi varsinkaan lupaehdoilla ohittaa. Sattumalta luvanhakija on nimenomaan tuotantoja kunnossapitotekniikkaan erikoistunut insinööri, mikä yleisesti ottaen on korkein mahdollinen tutkinto, mitä tällaisten esineiden tutkijalta voisi odottaa, jos kyseessä olisi ammatillinen työ. Tarvittiin KHO huomaamaan asia, jota olemme itse saaneet ihmetellä jo vuosia. Tuore KHO:n ennakkopäätös osoitti, että joskus oikeus kuitenkin toteutuu, koska kyseessä on KHO:n mukaan tärkeä ja merkittävä ennakkotapaus. Nyt tällaisen “Oulu-vaatimuksen” noudattaminen johtaisi siihen, että henkilön on rikottava lakia. asetai lupatyypille) osoittaa kaavamaista lain soveltamista ja ei ole siten laillista. Ampumakielto “estää” aseella ampumisen, ei aseen kuljettamista. Ampuma-aseita koskeva lainsäädäntö lähtee, jopa rangaistuksen uhalla, päinvastaisesta käytännöstä kuin Oulun poliisilaitos. Metsästysaseen kuljettamisessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään.” --Kulkuneuvossa ampumaasetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttötai kuljetustapahtumaan liittyen. TEKSTI JUSSI PELTOLA ASELAKIASIAA ASE-lehti • 25. tilanteet, joissa asetta kuljetetaan yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä.” Näin aseen kuljettamisen tulee tapahtua niin, että viranomainen (ja siten käytännössä kuka tahansa) havaitsee henkilön kuljettavan asetta. Oli ampumakieltoa tai ei, lain näkökulmasta se on kuljetettava lataamattomana suojuksessa, siten, ettei sivullinen – poliisikaan – huomaa asetta. Päätöksessä todettiin, että todellista tarvetta ampumisen kieltävälle lupaehdolle ei ole, kun hallinto-oikeuden perustelujenkin mukaan ampuminen voi olla mahdollista erikseen haettavalla luvalla. Ikävä kyllä erehdyimme. Asiassa nyt vain on kaksi ongelmaa. Ei ihme, että poliisihallinnon sisälläkin on toivottu – tietenkin vain hiljaa omassa mielessä – byrokraattien siirtämistä oikeisiin (poliisien) töihin. Edellisten ehtojen laittomuuteen KHO kiinnitti huomionsa, uudet perustelut ovat suorastaan päättömiä ja sisältävät suorastaan lainvastaista logiikkaa. Taskuase on tyypillisesti keräilyase. Viimeksi mainittu on tosin itsestään selvyys, koska aseluvan haltijalla on nyky-suomessa oltava ns. Oikeusvaltiossa ei olisi. Aseella ampuminen kun ei ole hyväksyttävää yleisellä paikalla muutoin kuin äärimmäisessä poikkeustapauksessa, mikä olisi lähinnä kolarieläimen lopettaminen. Olisikohan syytä ohjeistaa lupaviranomaisia. Ampuma-aselaki 106 a §: “Ampuma-asetta saa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Yleinen järjestyksen ja turvallisuus on ollut turvattu erillistä byrokratiaa ja kertalupamaksua vastaan, muuten ei. Aseen nimenomaan tulee olla piilossa. Ampuma-aseen tulee tällöin olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. Edelleen huomioitiin ristiriita valittajan aiempien ampuma-aseiden hallussapitolupien kanssa ja valittajan nuhteeton tausta. Herää myös kysymys siitä, millä kompetenssilla poliisilaitos on tehnyt tämän arvion, yleensä teknistä laitetta tutkitaan ensisijaisesti siitä näkökulmasta, että toimiiko se turvallisesti. Laki siis lähtee yksiselitteisesti siitä, ettei aseita kanniskella niin, että ulkopuoliset aseen näkisivät. TASKUASE VAARAKSI. MITÄ SANOO LAKI. Todennäköisesti senkin voisi tehdä ampumakiellosta huolimatta, sillä oikeus mitä todennäköisimmin katsoo eläimen kärsimyksen välttämisen suuremmaksi oikeushyväksi kuin hallinnollisen kyseenalaisen kiellon. Oulun poliisilaitos viittaa kintaalla KHO:n päätöksille
Sitä ei tarkkaan tiedetä, koska Horatio Hollifi eld suunnitteli laitteensa ja perusti yrityksensä. 1967 hän kirjoitti (sotilas)kivääriammunnan oppaan, lajissaan USA:n ensimmäisen. eld Practice Rod Indicator” on kuitenkin mainittu, kehujen kera, tammikuussa 1909 armeijan huollon korkeimman johdon raportissa, missä suositeltiin maksimissaan kymmenen laitteen hankkimista jokaisen komppaniaan. 26 • ASE-lehti. Sodan uhkan alla patruunoita haluttiin myös säästää rintamalle ja tämä motivoi erilaisiin patruunattomien ampumaharjoittelulaitteiden suunnitteluun. Hollifi eld Middletownissa, New Yorkin osavaltiossa. Laitetta tilattiin myös Kanadaan. Hänen tuotteensa ”Holli. Aidoilla aseilla aito ampuminen vaatii rahaa ja ampumaratoja. Yhtiön perusti Horatio B. Keksinnön takana on USA:n sisällissodassa New Yorkin kansalliskaartin 22 rykmentin joukkueenjohtajana palvellut ja sittemmin kenraaliksi noussut George Wood Wingate. Laitteen perusidea on yksinkertainen. Liipaisimen puristaminen “laukaisee” aseen oman nallipiikin välityksellä tangon hypähtämään piipun suulta näkyville kymmenkunta senttiä ja laitteen jousi palauttaa tangon takaasentoonsa. Käytännössä joukko-osastoilla oli silti vapaus tilata laitetta tarpeidensa mukaan. Kesäkuussa 1917 joukkoja oli jo yli 14 000 sotilasta ranskassa ja lisää HOLLIFIELD PRACTICE ROD INDICATOR HARJOITTELULAITE SPRINGFIELD 1903 -KIVÄÄRIIN TEKSTI MICHAEL HEIDLER, KÄÄNNÖS JUSSI PELTOLA Täydellinen setti puulaatikossaan sisältäen pitkän ja lyhyen tangon, sekä viisi latausharjoituspatruunaa. Tässä kirjassa esiteltiin myös hänen harjoittelulaitteensa idea, mitä tuolloin alkoi markkinoida Winchester. Sodan jälkeen Wingate toimi asianajajana ja oli mukana perustamassa NRA:ta. Vain muutama menestyi, yhtenä niistä Hollifi eld Target Practice Rod Company USA:ssa. Aseen piippuun työnnetään messinkiputki, jonka sisällä on jousikuormitteinen piipun mittainen karkaistu terästanko, kärjestään piikkimäinen, ikään kuin piipun mittainen nallipiikki. USA voitti joukkuekultaa sotilaskivääri-lajissa. Laitetta käytettiin ensimmäisen maailmansodan taistelijoiden koulutuksessa American Expeditionary Forces (AEF) eli eurooppaa pelastamaan lähetetty USA:n armeijakunta harjoitteli laitteilla pitkän merimatkansa aikana. Samansukuisen ”ALMINA patent” laitteen esittelimme Ase-lehdessä 1/2015, “300 m rata olohuoneessa”. Laite ei ollut Hollifi eld’s oma keksintö, vaan keksintö juontaa aina vuoteen 1867. Sotilaiden laadukas ampumaharjoittelu on aina koettu ongelmalliseksi. Tangon kärki merkkaa “ampuma”taulun osuman. Suosio ei jäänyt tähän, laite löysi tiensä USA:n kivääriammunta-joukkueelle (vastaa nykyistä olympiaryhmää) kuivaharjoittelulaitteeksi ja huhtikuussa 1912 kuusi laitetta tilattiin pikasähkeellä Tukholman kesäolympialaisiin harjoittelua varten. Laite menestyi kaupallisesti paitsi sotilasmyös siviilimarkkinoilla urheiluammunnan harjoittelulaitteena. Huhtikuussa 1915 Hollifi eld tarjosi laitettaan sekä Springfield-kiväärille, että M1911-pistoolille sovitettuna armeijalle, mutta tarjousta ei hyväksytty
Maalitaulu edellyttää erillistä tähtäyspistettä, koska tähtäinlinja on luonnollisesti piippulinjan yläpuolella. Näillä “patruunoilla” saatiin harjoitteluun mukaan lataamisen elementti. Letter head of the Holli. tulossa. Viimeksimainittua käytettiin erityisten Hollifi eld -latausharjoituspatruunoiden kanssa. Ri. e Team harjoittelemassa laivamatkallaan kohti kesäolympialaisia tukholmassa 1912. Virallisen ohjekirjan piirustus. Toinen iskupohjasta piipun suulle ja toinen vain piipun rihlauksen mittainen. Maalitaulut myytin muistivihkon kaltaisessa muodossa, josta perforointireikien ansiosta oli helppo repäistä George Wingatesin mainos vuodelta 1879. Silloin laite ei tietenkään toimi. Joukkojen komentaja, legendaarinen John J. Hollifi eldin laitteella. Etäisyys “osumapisteen” ja tähtäyspisteen välillä on tuuma ja 1/16-osa, eli liki täsmälleen 27 mm. Kiinnitys ei ole paras mahdollinen ja varsinkin latausharjoitusversiona putki voi liukua piipusta ulospäin “pikatulen” aiheuttamien iskujen vuoksi. eld Target Practice Rod Company. Laitteelle tulisi äkkilähtö parhaassakin tapauksessa... Kiväärilaite on varastoitu puiseen laatikkoon, joka sisältää kaksi eripituista messinkiputkea. Laitetta markkinoi Winchester. Pershing halusin joukkojen harjoittelevan ja tietenkin säästää patruunat taistelukäyttöön ja käytännössä ranskassa harjoiteltiin koko kesä lokakuulle asti mm. Messinkitanko kiinnittyy piippuun tangon päässä olevalla piipun suulle kiristettävällä kartiopultilla, joka pullistaa kahden ja puolen sentin mittaisen leikkauksen ansiosta putken päätä rihlausta vasten. Patruunoiden sisälle oli sijoitettu jousitettu välitystanko välittämään isku pidemmälle piipussa olevalle tangolle. Nyky-työsuojeluihmistä huolestuttaisi tilanne, jossa kova patruuna eksyy pesään. ASE-lehti • 27. Hollifi eld Practice Rod Indicator (dotter device) laite on hyvin suunniteltu kokonaisuus. U.S
Holli. Holli. eldin putken merkinnät. Ylempi maalitaulu on tähtäysmerkki, alempaan syntyvät osumat. Kun nallipiippi osuu tangon päähän, piikkikärki ilmestyy piipun suulta. eld 1903 -kivääriin. eld-laite asennettuna Spring. Pitkä putki yltää iskupohjaan, eikä patruunapesään tarvita (eikä sinne sopisikaan) latausharjoituspatruunaa. Laitteella “ampuminen”. 28 • ASE-lehti
Maalitaulutelinettä saattoi siirtää tarpeen mukaan ylös tai alas ja kumi otti vastaan laitteen “ammuksen” iskut. Aloittelija voi ottaa tämän laitteen ja harjoitella 20–30 laukausta päivässä 20 tai 30 päivää, jolla saavutetaan jo tuloksia käyttämättä kovia ammuksia.” Näin täysin aloittelijakin sai tuntumaa ampumiseen ja asekäsittelyyn ilman melua ja rekyyliä. Erilaisia latausharjoituspatruunoita. Tauluja oli tarjolla sotilaille simuloimaan eri matkoja nimikkeillä Novice (aloitelija), A, D ja L aina 300 yardin matkoja similoimaan. Brittilaite oli suunniteltu erityisesti Lee Enfi eld -sotilaskiväärien laitteeksi (erityisesti mallin SMLE) ja vuoden 1925 mainonnan mukaan se oli jo Kanadan armeijan käytössä. Kouluttajat kehuivat Hollifi eld laitetta: “Koulutusta voidaan toteuttaa säännöllisesti ja systemaattisesti, kunnes silmät ja lihakset tekevät yhteistyötä varmasti. [Paul Smithin kokoelma]. Olipa laitteella käyttöä puhtaassa hauskanpidossakin, pelikonsoleita kun ei ollut vielä keksitty. Lisäetuna (kotirintamalla) laitteesta oli mahdollisuus harjoitella jopa kotioloissa, tätä pidettiin jopa suositeltavana. Ltd. Vastaavasti siviilimarkkinoille tarjottiin Creedmoor, German Ring ja Standard American -versioina. Vuonna 1927 Hollifi eld lopetti laitteiden valmistuksen kysynnän laskiessa ja kilpailun kiristyessä vastaavanlaisten ratkaisujen, jopa parannettujen, ilmestyessä markkinoille. eld-laite asennettuna Spring. ASE-lehti • 29. Parker & Co. eld 1903 -kivääriin. Vuonna 1933 laitetta mainostettiin edelleen Parker-Halen toimesta. Holli. Alennusta sai, jos tilasi yli 50 000. Vihkoja oli saatavilla laitteen valmistajalta eri versioina, myös vihkoina, joissa on useita eri taulumalleja. Esimerkiksi Alfred G. Jo tuolloin armeija arvioi, että 99 % aseonnettomuuksista johtui juurikin sotilaiden kokemattomuudesta. Kuminen maalitauluteline löytyy puisen säilytyslaatikon pohjasta ja koko laatikko oli kätevin ripustaa seinälle tai tukea muuten tukevasti pystyyn. uusi taulu. Harjoittelua varten makasiini voidaan täyttää latausharjoituspatruunoilla. Patruunakampa viidellä latausharjoituspatruunalla. (Birmingham UK) käytti mallissaan kaksiosaista messinkitankoa, mikä helpotti laitteen kuljettamista. Kirjanen sisältäen maalitauluja kahdelle etäisyydelle. Patruunoiden säästämisen lisäksi myös aseiden piiput välttyivät kulumiselta, mitä yleensä varusmieskäytössä syntyy ennen kaikkea aseiden ronskin puhdistamisen seurauksena. Alkuperäinen hinta oli 75 senttiä per 1000 kpl. Laitteiden tuotantomäärää ei tunneta. Lyhyt putki ei yllä iskupohjaan ja patruunapesään tarvitan latausharjoituspatruuna
Alkuperäistenkin kantamerkinnät vaihtelevat. Huomaa latausharjoituspatruunat. eldin laitteella. 30 • ASE-lehti. USA:n merijalkaväki harjoittelemassa Spring. Valitettavasti päivämäärä puuttuu. Latausharjoituspatruunoista on jopa valmistettu uustuotantokopioita, joita on vaikea tunnistaa. eldin laitteella Teksasissa 1914. Kanadalaiset alokkaat harjoittelemassa Holli. USA:n merijalkaväki harjoittelemassa Holli. eld-laitteille erilaisille aseille. eld 1903 -kivääreillä. Nykyajassa Hollifieldin laite, kuten sen kilpailijatkin, ovat keräilyesineitä ja niitä on vaikea löytää hyväkuntoisina, varsinkaan täydellisenä pakettina laatikossaan tauluineen jne. Hintalista Holli. Virallisen ohjekirjan kuva. USA:n armeijakunta (AEF) saapuu ranskaan
kysy Pistimet: SIG Stg ........................................................................................ 700 € Smith & Wesson 66-3 357 mag rosteri, erittäin hyvä .................. 450 € Smith & Wesson 60-10 357 Mag. 450 € Smith & Wesson M-5906 rosteri 9mm, uudenveroinen ............... 400 € Ruger Mark II 22 lr käytetty, hyvä ............................................... 600 € Mauser 1908 T8x52R ................................................................ Latausharjoituspatruunoista on jopa valmistettu uustuotantokopioita, joita on vaikea tunnistaa. Virallisen ohjekirjan kuva. 3” piipulla, taskuase, uudenver. 700 € Smith & Wesson 19-6 357 mag, erittäin hyvä ............................ eldin laitteella Teksasissa 1914. ... 350 € Mosin-Nagant m-91 kivääri 7,62x53R ....................................... 170 € Ortgies 6,35 Br, hyvä ................................................................. 200 € Beretta M-35 7,65, hyvä ............................................................ 300 € Beretta M-34 9mm, hyvä ........................................................... 75 € Pienoiskivääri Sako P 54 22lr käytetty ....................................... 400 € Konepistooli Tikkakoski M-44 9mm ........................................... 150 € FN m-06, 6,35, hyviä ................................................................. Kanadalaiset alokkaat harjoittelemassa Holli. 200 € M-91 kivääri putkitettu 7,62x53R .............................................. 400 € Mauser 98k 8x57 JS (portugalin tilaus) hyvä .............................. GUN SHOP ASEKAUPPA JORMA HEINONEN SATAMAKATU 16 B 16, 26100 RAUMA PUH./FAKSI (02) 822 0078 Kysy myös muita aseita. 200 € FN m-00, 7,65 Br, hyviä alk. ............................... 250 € Pienoiskivääri Sako P 46 käytetty, hyvä ...................................... Huomaa latausharjoituspatruunat. 400 € Smith & Wesson 19-4 357 Mag. 300 € Haulikko Baikal ij 27 12/70, hyviä alk. Alkuperäistenkin kantamerkinnät vaihtelevat. Hintalista Holli. 150 € Valmet M-76 F .308, ................................................................ Parabellum pistoolit 7,65 alk. kysy Suomi KP m-31 ........................................................................... eldin laitteella. 200 € M-30 kivääreitä 7,62x53R, erikuntoisia alk. 550 € Smith & Wesson 686-3 357, uudenveroinen 6” piipulla .............. ............................... 320 € Mauser 1908 Brasilia 7x75, hyväkuntoinen ................................ 150 € Tokarev SVT m-40 kivääri 7,62x53R, uusi hinta ......................... kysy PK M-26 Lahti-Saloranta ............................................................. 400 € Revolveri Webley Mark IV 455 .................................................... 25 € Lippaita: CZ 75/85 lipas, uusi ..................................................................... USA:n armeijakunta (AEF) saapuu ranskaan. 252 € Revolveri Smith & Wesson M-60, 2” piipulla 38 Spl .................... ..................................................... 450 € Glock 19 9mm käytetty hyvä ...................................................... eld 1903 -kivääreillä. 25 € METSÄSTÄJÄN TYÖKALUJA, Kivääreitä ASE-lehti • 31. kysy Sten KP MK II ja MK III .................................................................. 150 € Ortgies 7,65 Br, hyvä ................................................................. USA:n merijalkaväki harjoittelemassa Spring. ....................................................... eld-laitteille erilaisille aseille. Nykyajassa Hollifieldin laite, kuten sen kilpailijatkin, ovat keräilyesineitä ja niitä on vaikea löytää hyväkuntoisina, varsinkaan täydellisenä pakettina laatikossaan tauluineen jne. ........................................ 400 € M-91 kivääri 7,62x53R (Lottakivääri) ......................................... 200 € M-39 kivääreitä 7,62x53R, erikuntoisia alk. 100 € FN m-10, 7,65 Br, hyvä .............................................................. Valitettavasti päivämäärä puuttuu. 200 € CZ-75 9mm käytetty, hyvä ......................................................... 200 € Pienoispistooli Ruger Mark II Target uudenver., uusi hinta ........... 2000 € Smith & Wesson 17-2 22lr 6” piipulla, hyvä ............................... 4” piipulla, uuden veroinen ...... 6” piipulla, uuden veroinen ...... 700 € Smith & Wesson 19-5 357 Mag. 550 € Haulikko Baikal ij18 16/70 tai 12/70, hyviä .................................. 600 € Husqvarna M-07 9mm Br long, hyvä .......................................... 300 € Nagant revolveri 7,62, hyviä ....................................................... 550 € Vapaapistooli Toz n-35 varusteineen .......................................... 300 € PK M-27 Emma ........................................................................... 350 € Haulikko Valmet Leijona 12/70, hyvä .......................................... 600 € Smith & Wesson 686-3 357, erit.hyvä 2 1/2” piipulla ................. USA:n merijalkaväki harjoittelemassa Holli
Aselain muutos merkitsee itselataavien aseiden osalta todellisia vaikeuksia, joten toimi ennenkuin on myöhäistä. Oman oikeusturvasi kannalta on olennaista epäillä kaikkea ja kaikkia! NRA ry Hallitus Sukunimi: Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi): Osoite, puh. Aserekisteritietosi saattavat olla virheelliset, joten tarkista tietosi oman turvallisuutesi vuoksi. Konservatiivien ryhmä ainoastaan osittain vastustaa muutosta, mutta tulee taipumaan. Tarkista aseittesi sarjanumerot, että ne ovat samat kuin hallussapitoluvissa. Tarkista aseittesi säilytys, sillä kaikki aselain muutokset merkitsevät lisää rajoituksia aseluvan haltijoille! Poliisin aserekisteri Luhti on edelleen virheellinen, joten aseen omistajan on syytä henkilökohtaisesti tarkistaa, että myydyt aseet on merkitty myydyiksi ja ostetut ovat asianmukaisesti merkitty hallussapitolupaan. KANSALLINEN KIVÄÄRIMIES NRA ry, PL 419, 00150 Helsinki info@nra.fi www.nra.fi NRA ry, PL 419, 00150 Helsinki info@nra.fi www.nra.fi NRA RY:N JÄSEN JA ASELUVANHALTIJA NRA:N JÄSENHAKEMUS Asedirektiivin muutosesitys etenee ja aselain muutoksia on odotettavissa vielä tällä hallituskaudella. rauhanturvatmv. numero, sähköposti: Syntymävuosi: Ammatti: Ampumaharrastus (alkamisvuosi ja lajit): Metsästyskortti (ei/kyllä, myöntämisvuosi: Ensimmäisen aseen tyyppi ja luvan myöntämisvuosi: Suoritettu varusmiespalvelus, vuosi ja joukko-osasto (mahd. EU:n parlamentissa vasemmistolla ja vihreillä on yksityistä aseenomistusta vastaan perinteisesti kielteinen kanta, joten esityksen eteneminen direktiivin hyväksymiseksi tulee tapahtumaan vielä kuluvan vuoden aikana. tehtävät): Muut yhdistykset/yhteisöt, joiden jäsen jo olen: Mahdolliset muut perustelut miksi haen jäsenyyttä: Mahdolliset suosittelijat: Olen lukenut yhdistyksen säännöt ja hyväksyn ne sekä vakuutan antamani tiedot oikeiksi: allekirjoitus ja nimen selvennys aika ja paikka 32 • ASE-lehti. Sinulla on oikeus pyytää kirjallinen aserekisteriote paikkakuntasi poliisilta
Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI Ase-lehti maksaa postimaksun VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5006420 90003 OULU SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.fi Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. Voit tehdä tilauksesi oheisella kortilla, puhelimitse (08) 5624 918, faxilla (08) 5624 919 tai kätevästi netissä www.aselehti.. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! Postimerkki. ASE-lehti • 59 TILAUSKORTTI Ase-lehti maksaa postimaksun VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5006420 90003 OULU SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TILAA ASEMAAILMAN YKKÖNEN -TÄYTTÄ ASEASIAA KANNESTA KANTEEN! ASE-lehti kertoo sinulle monipuoleisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATIKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasi tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95€ HUOM! ASE-lehti ei luovuta asiakastietojaan mihinkään tarkoitukseen! MITATUSTI ENITEN ASEASIAA EUROLLA! KYLLÄ, tilaan ASE-lehden kestotilauksena 54,10 € (6 numeroa) ASE-lehti kertoo sinulle monipuolisesti ja ennen kaikkea luotettavasti niin moderneista kuin vanhoistakin aseista kuusi kertaa vuodessa. ASE-lehti koeampuu, testaa, vertailee ja esittelee puolestasti tärkeimmät aseet, tarvikkeet ja varusteet. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. Nyt voit tehdä tilauksesi myös tekstiviestillä! Lähetä viesti ASELEHTI KESTO OMA NIMESI JA OSOITTEESI numeroon 173011. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 0,95 €. Esimerkiksi: ASELEHTI KESTO MATTI MEIKÄLÄINEN MATINKATU 1 MATINKAUPUNKI 01020 Lehti toimitetaan kestotilauksena ilmoittamaasi osoitteeseen. ASE-lehti käsittelee monipuolisesti ja ajankohtaisesti paitsi aseita myös patruunoita, lataustarvikkeita, teräaseita, militariaa, mustaruutiammuntaa, huutokauppoja, messuja, metsästyspuolen kuulumisia ym
Vakoojat värvättiin pääasiassa sotavangeista ja koulutettiin tehtäviinsä salaisessa tiedustelukoulussa. Tekstissä on käytetty alkuperäisiä termejä ja käsitteitä, samoin on käytetty kunkin aikakauden mukaisia termejä, kuten armeija, sotalaitos, puolustusvoimat ja puolustuslaitos. Tämä kirja on välttämätön jokaisen itsenäisen Suomen historiasta kiinnostuneen kirjahyllyssä. Tosiasioihin perustuvat kertomukset Suomi-konepistoolin käytöstä taistelutilanteissa on koottu sotaveteraanien omista kertomuksista ja puolustusvoimien virallisista raporteista, kuten Mannerheim-ristin ritareiden nimitysperusteluista. Timo Räätäri: KOLMEN LINJAN KIVÄÄRISTÄ AUTOMAATTIIN 1889–1949 Kolmen linjan kivääristä automaattiin 1889– 1949 käsittelee Venäjän asehistorian mittavinta perusaseistusta koskettavaa aseuudistuksesta. Kirjoittajan isoisä, Päämajan kaukopartiomies ja tiedusteluupseeri Antti Porvali, toimi koulussa opettajana ja asiamiesvalmentajana. 34 • ASE-lehti. Timo Hyytinen ja Harri Hyytinen: SUOMI-KONEPISTOOLIN TARINA Toinen täydennetty painos. K-G Olin: ASELAIVA JOHN GRAFTON “Täti on kuollut. uusimmat Vihtavuoren, Norman ja Hodgdonin ruudeista julkaistut lataustiedot uusille luodeille. Vaasan varuskunnan historia, Pohjanmaan rykmentti 1626–1908, Oulun varuskunnan historia, Helsingin suojeluskuntapiirin historia 1918–1944, Teräskypärä suomen puolustusvoimissa). Markku Palokangas ja Maire Vaajakallio: AIMO LAHTI, ASESUUNNITTELUN SUURI SUOMALAINEN Suuri yleisö tuntee Aimo Lahden parhaiten Suomi-konepistoolista ja suuri osa varmasti Lahti-Saloranta -pikakivääristä ja Lahti-pistoolistakin. Tämä kirja käsittelee suojeluskunta-asusteita ja niissä käytettyjä tunnuksia. Vuodesta 1943 alkaen Porvali valmensi asiamiehiä ja toimitti heidät tehtävilleen Neuvostoliittoon. Haljennut täti oli aseiden salakuljetuslaiva “John Grafton”, joka räjäytettiin Pohjanlahdella Pietarsaaren ulkopuolella. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja erittäin yksityiskohtaista arkistolähteisiin perustuvaa tietoa suomalaisillekin kovin tutun ysiykkösen syntyja kehitys-historiasta. Hän on toiminut puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissä sekä avustanut useita lehtiä. Suomesta lähetettiin 1200 miestä saksaan uudenaikaiseen sotilaskoulutukseen. Laajat lataustaulukot sisältävät mm. Vanhempi konstaapeli Mikko Porvali (s. Teos sopii hyvin lahjaksi myös ulkomaalaisillekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto ja kuvatekstit myös englanniksi. Hinta 35,00 € + postikulut. Kirjassa on tiedot Suomikonepistoolin edeltäjistä ja konepistoolin varhaisesta käytöstä ja kehityksestä. Hinta 38,00 € + postikulut Stig Roudasmaa: SUOJELUSKUNTAPUVUT, SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖ PUVUT 1918–1944 Everstiluutnantti Stig Roudasmaa on ollut sotilasuransa ohella tuottelias artikkelien kirjoittaja ja kirjailija (mm. Tässä oli omat haasteensa. LUKEMATTOMIA ASEALAN TIETOTEOKSIA Mikko Porvali: VAKOOJAKOULU – PÄÄMAJAN ASIAMIESKOULUTUS JATKOSODASSA Suomi lähetti jatkosodan aikana salaisia asiamiehiä vihollisen univormussa Neuvostoliittoon. Timo Hyytinen: JÄLLEENLATAAJAN KÄSIKIRJA Tähän täysin uusittuun painokseen (ISBN 978952-5687-16-3) on koottu uusinta tietoa jälleenlatauksesta, välineistä, uusista luodeista, uusista ruudeista ja uusista kalibereista. Vakoojakoulu valottaa aiemmin tuntematonta aluetta suomalaisessa sotahistoriassa. Oli muun muassa huolehdittava, ettei mikään asiamiesten vaatteissa tai varusteissa herättäisi vastapuolen epäilyksiä. Olli Wikberg: DRITTE NORLAND Suomalaisesta SS-vapaaehtoispataljoonasta kertova ainutlaatuinen kuvateos. Hinta 42,00 € + postikulut. Hinta 77,00 € + postikulut. Hinta 29,50 € + postikulut. Hinta 51,00 € + postikulut. Mukaan on otettu myös uusimpia kalibereita, kuten lyhyitä magnumeita, joiden voi olettaa yleistyvän Suomessa. Kirjassa valotetaan näiden aseiden historian ohella myös Aimo Lahden lukuisia muita innovaatioita. Hinta 27,00 € + postikulut. Maisteri Markku Palokangas laati tekstiosan, jonka pohjana on vuona 1972 ilmestynyt Maire Vaajakallion kirja. Kirjassa on erittäin laaja ja korkeatasoinen kokonaan uusi kuvitus. Koskaa aikaisemmin ei ole yksissä kansissa julkaistu tällaista tietomäärää. Suojeluskuntajärjestö oli valtiovallan johdossa toimiva aseellinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin syksyllä 1918 ja joka jouduttiin lakkauttamaan jatkosodan päättyessä syksyllä 1944. Siitä eteenpäin teos kuvaa ysiykkösen pohjalta jatkunutta automaattikiväärin kehitystyötä päätepisteenä AK-47 –rynnäkkökivääri. Tiedot on ensisijaisesti koottu järjestön julkaisemista pukumääräyksistä sekä vuosien mittaan anneetuista erillisistä määräyksistä ja ohjeista. Hän halkesi.” Tällä salaperäisellä tavalla, eikä aivan vailla huumoria olevalla sähkösanomalla ilmoitettiin syyskuussa 1905 maanalaisen terrorijärjestön “Suomen aktiivisen vastustuspuolueen” johdolle että hyvin uhkarohkea ja tärkeä operaatio on epäonnistunut. 1980) on oikeusja rikoshistoriaan perehtynyt poliisin rikostutkija ja valmistuva juristi. Näistä 400 lähetettiin Wiking-divisioonan mukana itärintamalle. Kyseessä oleva seikkailu on tärkeä osa pienen kansakunnan epätoivoisesta ja näennäisesti mahdottomasta kamppailusta röyhkeää sortovaltaa vastaan. Sivuja teoksessa on 223 ja kuvia lähes sata. Näin syntyi maailman paras ase ja näin sitä käyttivät maailman parhaat taistelijat. Tarkistetun painoksen teksti pitää sisällään paljon uutta ja siitä on poistettu asioita, jotka ovat perustuneet enemmän tai vähemmän olettamuksen varaan. 248 sivua • hinta 35,00 € • 16-sivuinen mv-kuvaliite
ASE-lehti • 35. Teos sopii hyvin lahjaksi ulkomaalaisellekin, sillä siinä on tiivis yhteenveto englanniksi. Liitetyistä esitteistä ja hinnastoista selviävät aseiden mallit ja runsaasti erilaisia teknisiä yksityiskohtia. Asetuotanto aloitettiin osien ja piippujen valmistuksella pian Suomen itsenäistymisen jälkeen. Staffan Kinman: EDGED WEAPONS IN SWEDEN Huippukirja teräaseista, joilla esi-isämme taistelivat. Sisältää 88 kokosivun kuvataulua, joista selviävät pienimmätkin yksityiskohdat. LUKEMATTOMIA ASEALAN TIETOTEOKSIA TILAUSKORTTI Postimerkki TUOTTEEN NIMI KAPPALEMÄÄRÄ SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN PL 161 90401 OULU Pekka Aarniaho: KALUUNAT JA RÄHINÄREMMIT, ITSENÄISEN SUOMEN VIRKAPUVUT JA ARVOMERKIT 1918–1945 397 sivua perustietoa Suomessa käytetyistä virkapuvuista ja arvomerkeistä. Timo Hyytinen: SAKO-ASEET 1921-2000 Sako – Suojeluskuntien asepajasta maailmanlaajuiseksi tuotemerkiksi; kivääreitä, pistooleita ja jopa muutama haulikko. Timo Hyytinen: TIKKAKOSKEN ASEET 1918–1990 Tikkakosken aseet vuodesta 1918 aina tehtaan lopettamiseen saakka vuoteen 1990. Tikka-aseita valmistanut, aikoinaan Suomen merkittävin yksityinen asetehdas, Jyväskylän maalaiskunnassa sijainnut Tikkakosken tehdas perustettiin jo 1800-luvun puolella Luonet -joen varressa sijainneen kotitarvemyllyn paikalle. Hinta 42,00 + postikulut. Tehtaan asetuotannolla oli suuri merkitys Suomen puolustusvoimien aseistamisessa aina sotiimme saakka. Tikka on asemerkkinä tuttu kaikille suomalaisille metsämiehillä. Hinta 22,00 € + postikulut. Tehtaan tunnetuimmaksi tuotteeksi tuli Suomi-konepistooli. Klaus Elovaara: RAUTARISTI (2008) Suomalaisille ensimmäisen ja toisen luokan rautaristiä jaettiin paljon mm. Tämä kirja on dokumentteihin perustuva kaunokirjallinen kuvaus rautaristin saaneesta suomalaisesta upseerista. Tehdas valmisti Maxim-konekivääreitä, tarkkuuspienoiskivääreitä ja peruskorjasi sotilaskivääreitä. Kirjaan on koottu tietoja alkaen vuonna 1919 peruskorjatuista sotilaskivääreistä aina vuoden 2000 kiväärimallistoon. Teos syntyi yli 10 vuoden tutkimustyön tuloksena. Huom.: englanninkielinen! Hinta 60,00 € + postikulut. Hinta 42,00 € + postikulut. Alansa uranuurtaja ja ensimmäinen perusteellisesti suomalaiset virkapuvut esittelevä teos. Kirjoittaja on Ruotsin Asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja. SS-vapaaehtoisille ja saksalaisten kanssa yhteistyössä kunnostautuneille. Hinta 35,00 € + postikulut. Sotien jälkeen Tikkakosken tehdas valmisti haulikoita, haulikkorihloja ja kivääreitä. Tekijä palkittiin Sinisellä Ristillä
30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä kumitai NATO-ranneke. Peräti 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja laadukas NATO-ranneke. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Halkaisija/paksuus/paino: 44 mm/13,6 mm/61 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, ja TITAANIkuori. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/11 mm/80 g. Hinta: 244,00 TRASER PROFESSIONAL SHADOW traser ® more light. Hinta: 199,00 Commander Force on laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Professional Shadow on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. USA:n puolustusministeriö on hyväksynyt ”Goverment Qualified Products” listoilleen toimitTraser H3 Outdoor Pioneer on Traserin uutuuspalveluskello. Hinta: 219,00 TRASER H3 OUTDOOR PIONEER M6508 on USA:n elittijoukkojen alkuperäisen MIL-W-46374F standardin mukainen valinta. Hinta: 382,00 TRASER CODE BLUE TRASER COMMANDER FORCE UUTUUS!. Tällaisessa käytössä kello(-kin) joutuu koville. 30 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, musta synteettinen kuori ja vedenkestävä silikoniranneke. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. USA:n Navy SEAL -yksiköitä pidetään maailman parhaimpiin kuuluvina sotilaina, nimilyhenteensä mukaisesti heidät on koulutettu toimimaan Merellä (SEa-), ilmassa (-Air-) ja maataisteluissa (-Land). Kello Sinulle, joka et halua minkään ylimääräisen häiritsevän. Halkaisija/paksuus/paino: 43 mm/10 mm/40 g. Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke
MB Microtec -kelloja myydään kauppanimellä Traser. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi, kaksiosainen kuorirakenne. Hinta: 189,00 TRASER EXTREME SPORT CARBON PRO TRASER TRANSLUCENT UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! ASE-lehti • 37. Päällä iskunkestävä musta synteettinen kuori ja sisältä ruostumatonta terästä.Valintasi mukaan NATO-ranneke silikoniranneke. Kierrenuppi ja 200 metriin (ISO 2281) vesitiivis, mineraalilasi. Valintasi mukaan NATO-ranneke tai kumiranneke. 54-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Halkaisija/paksuus/paino: 39 mm/8 mm/98 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Hinta: 299,00 Traser Translucent on laadukas sveitsiläinen militaryhenkinen, mutta tyylikäs rannekello. kellon käyttöolosuhteista. Traser Extreme Sport Carbon Pro on laadukas sveitsiläinen Rondakvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Huom: Patterin kesto on aina ohjeellinen arvo ja riippuu mm. Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Hinta: 329,00 TRASER RED ELITE tajaksi sveitsiläisen yrityksen MB Microtec. Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/80 g. Kaikkien Traser-kellojen viisarit on varustettu itsevalaisevin ampullein, jotka valaisevat umpipimeässäkin noin 25 vuotta (valmistajan takuu 10 vuotta). Halkaisija/paksuus/paino: 45 mm/11 mm/98 g. 100-kertaa perinteisiä itsevalaisevia viisareita kirkkaammat viisarit. Traser-sotilaskello on valintasi, jos haluat todella tietää kellonajan AINA! www.aselehti.fi • aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 35 TILAUKSET JA LISÄTIETOJA: P6600 Red Elite laadukas sveitsiläinen Ronda-kvartsikoneisto päivyrillä ja 45 kuukauden patterilla. Kaksiosainen kuorirakenne. Silikoni-ranneke
Osassa 2 on laajasti tietoa metsästyspatruunoiden historiasta, kehityksestä, mitoituksesta ja latausarvoista sekä laaja lentoratataulukko yli 300:lle eri lataukselle. Toinen täydennetty painos. Nykyisten patruunoiden ja aseiden kehitys alkoi yli 300 vuotta sitten ja yhä edelleen kehitetään uusia patruunoita vaikka niiden perusrakenne on pysynyt samana jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kirja antaa erityisen hyvän kuvan metsästyspatruunoiden laajasta kirjosta kautta aikojen. Mukana ovat maailman tunnetuimmat asemerkit kuten itäeurooppalaiset Sauer & Sohn, Simson ja Merkel, amerikkalaiset Coltin revolverit ja Winchesterin asetehtaan laaja mallisto. Tämä kirjaan valittu ajanjakso on maailman käsiaseasehistorian mielenkiintoisinta aikaa. Monet niistä ampujista, jotka onnistuivat hankkimaan VALMET Sniperin pitävät sitä yhä parhaana tarkkuuskiväärinä mitä koskaan on valmistettu. Kirjassa on tuumaja millipohjaiset mitoitustaulukot laippakantaisille, urakantaisille ja vyökantaisille metsästyspatruunoille. Vanhat aseet 1–3 kirjasarjat jakautuvat ajallisesti ja aiheeltaan kolmeen ryhmään. Kovakantinen. Kovakantinen. VKT-Valmet -aseita myytiin vuosikymmenien aikana lukuisiin eri maihin ja kaikkiin maanosiin. Kovakantinen. Myöhemmin ilmestyvä toinen osa käsittelee metsästyspatruunoita. Tähän kirjaan on koottu tiedot Jyväskylän Tourulan tehtaalla kehitetyistä yli viidestäkymmenestä kiväärikaliberin tarkkuusja metsästysaseesta vuosilta 1931–1988. Kovakantinen. Tosiasioihin perustuvat kertomukset Suomi-konepistoolin käytöstä taistelutilanteissa on koottu sotaveteraanien omista kertomuksista ja puolustusvoimien virallisista raporteista, kuten Mannerheim-ristin ritareiden nimitysperusteluista. Tämän vuoksi kirja antaa erityisen hyvän kuvan koko patruunaja asehistoriasta. Siihen sijoittuu suurin osa maailman tärkeimmistä käsiaseasekeksinnöistä, sillä jo 1880-luvun lopulla kehitettiin lähes kaikki nykyisinkin käytössä olevien käsiaseiden perusratkaisut. Suomen Leijonasta Petraan. Tässä kirjassa on esitetty patruunan kehitys ensimmäisistä suustaladattavien aseiden paperipatruunoista nykyisiin käytössä oleviin metallihylsypatruunoihin. VKT-Valmet oli tarkkuusja metsästysaseissa arvokas brändi, tuotemerkki, joka tunnettiin ympäri maailman. Kirjassa on myös laaja otanta aikansa asemainoksista ja -esitteistä. Kirjassa on laaja otanta kaikista suomalaisista asevalmistajista, kaikkiaan 18 tehdasta, toiminimeä ja asepajaa, sekä suuri esiteja hinnastomateriaali tuolloin Suomeen tuoduista aseista. Koko 220x270. Lahti kehitti mm. Kovakantinen. Kantaleimat on esitetty yli 300 yleisimmästä patruunasta ja DWM:n laaja tunnusnumerointi patruunataulukoineen. Pari vuotta aikaisemmin Valmet puoliautomaattikivääri oli valittu Vuoden erätuotteeksi Suomessa. Samanlainen käsitys on ollut monella myös Suomen Leijona -tarkkuuspienoiskivääristä. Maailmalla Aimo Lahden tunnetuimmat keksinnöt ovat Suomi-konepistooli, Lahti-pistooli ja Lahti-Saloranta pikakivääri sekä 20 mm panssaritorjuntakivääri ”Norsupyssy”. Suomessa on valtava määrä aseita, jotka on hankittu juuri tuon ajanjakson aikana ja aseen omistaja voi kirjan avulla tunnistaa aseensa, jäljittää sen mallin, tekniset tiedot, hinnan ja myyntiajan. Osasta 3 löytyvät vuosina 1970–1994 Suomessa tehdyt aseet: Tikkakosken tehtaan viimeiset asemallit, Valmetin viimeiset asesarjanumerot ja viimeiset valmistuspäivät ym. Ase ja patruuna liittyvät oleellisesti yhteen. Standardisoiduista patruunoista on sekä amerikkalaiset (SAAMI) ja eurooppalaiset (CIP) mitoitukset. 1896 k.1 970, oli itseoppinut suomalainen asesuunnittelija, joka nousi maailmanmaineeseen uusien merkittävien asekeksintöjen luojana ja keksijänerona. Kirjassa on nelivärikuvitus. Jokainen ase on mitoitettu ja valmistettu ampumaan tiettyä patruunaa, jonka kaliberi täytyy olla aseen mukainen ja lataus aseen mitoitukseen sopiva. Tähän kirjaan on tallennettu runsaasti ennen julkaisemattomia asiakirjoja, piirustuksia ja kuvia. Ilmestyy 20.10.2015. Kirjassa on esitelty myös Valmetin laaja puoliautomaattikiväärituotanto, josta tunnetuin tuote oli Petra. Niiden avulla on mahdollista tutustua Suomeen tuotuihin aseisiin, tunnistaa niitä ja perehtyä aseiden historiaan. Patruunat ja kaliberit 1 VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! 38,50 € Patruunat ja kaliberit 2 VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! 38,00 € VKT ja VALMET -kiväärit. 379 sivua. Kirjassa on yli 300 värija m/v kuvaa, sekä runsaasti piirroskuvia. Kirjan käsittelemä ajan jakso on osa mielenkiintoista suomalaista asehistoriaa. Suomen Leijonasta Petraan Uutuus. Patruunan lisäksi kirjassa on esitelty aina siihen sopiva ase sekä tiedot aseen keksijöistä. täysin uudenlaisen aseen sulkurakenteen, metallisia patruunavöitä, konetuliaseiden tulinopeuden kiihdyttäjiä, konetuliaseiden jalustoja ja lukuisia muita ratkaisuja, joita hyödynnettiin jalkaväen aseista ilmatorjuntaan ja lentokoneaseisiin. Näin syntyi maailman paras ase ja näin sitä käyttivät maailman parhaat taistelijat. Teknisistä ominaisuuksista on tarkka selvitys, samoin tiedot eri malleista ja valmistuksesta sekä kuvauksia aseen käytöstä talvija jatkosodassa. Tehtaan viimeinen merkittävä kehitystyö oli VALMET Sniper M86. Petra valittiin Vuoden aseeksi USA:ssa v. Osassa 1 on tiedot yli 500 eri asetyypistä ja -mallista joita on myyty tai tuotu Suomeen vuosina 1880–1950. 39,00 € Katso myös laaja muiden kirjojen valikoimamme www.aselehti.fi ASE-lehti • 39. Tässä kirjasarjan ensimmäisessä osassa on tiedot yli 250 patruunasta, niiden kehityshistoriasta, mitoituksesta ja käytöstä. VKT ja VALMET -kiväärit. Lahti teki kuitenkin uransa aikana näiden lisäksi yli 50 aseisiin liittyvää keksintöä, joista suurin osa on jäänyt vähälle huomiolle ja unholaan. Kirjassa on tiedot yli 300 patruunasta, niiden kehityshistoriasta, mitoituksesta ja käytöstä sekä tietoa niihin oleellisesti liittyvistä aseista. Valtion kivääritehdas perustettiin valmistamaan konetuliaseita Suomen armeijalle, mutta valmistusohjelmaan kuuluivat alusta lähtien myös tarkkuuskiväärit, joilla saavutettiin maailmanmainetta ja lukuisia ennätystuloksia, maailmanmestaruuksia ja voitettiin kaksikin kertaa maailman tavoitelluin ampumapalkinto Argentiina –pokaali. 42,00 € Aimo Lahden asekeksinnöt Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti s. Osassa 2 on laaja otanta 1950–1970 Suomessa tehdyistä ja tänne tuoduista asemalleista. Vanhat Aseet 1 (1880–1950) (AF 6) VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! 39,50 € Vanhat Aseet 2 (1950–1970) (AF 7) VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! 34,50 € Vanhat Aseet 3 (1970–1994) (AF 7) VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! 37,50 € PATRUUNAT JA KALIBERIT osat 1 ja 2 ovat kattavia tietoteoksia Osa 1 on kattava tietoteos, johon on koottu ruudin historia, patruunan historia, maailmalla käytössä olleet sotilaspatruunat, pistoolinpatruunat, reunasytytteiset patruunat sekä tiedot tärkeimmistä aseista, joissa niitä on käytetty. 1987. Tämä on välttämätön kirja kaikille suomalaisista aseista kiinnostuneille ja niiden kanssa tekemisiin joutuville. Kirjassa on aakkosellinen hakemisto vanhoista asemerkeistä sekä 22 hinnastoa ja kuvitettua aseluetteloa vuosilta 1901–1939. Kirjassa on tiedot Suomi-konepistoolin edeltäjistä ja konepistoolin varhaisesta käytöstä ja kehityksestä. Monissa raporteissa kerrotaan laajasti taisteluiden kulusta ja kirjan avulla saa hyvän kuvan niistä sankariteoista, joiden ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä
Aimo Lahti suunnitteli viran puolesta vain sotilasaseita, sillä hän oli Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion Kivääritehtaan (VKT, myöhemmin Valtion Metallitehtaat, myöhemmin Valmet) pääsuunnittelija. Maire Vaajakallion maalaama henkilökuva Aimo Lahdesta kertoo impulsiivisesta tuittupäästä, josta nykykäsityksen mukaan voitaisiin etsiä ADHD-piirteitä. Torsti Laaksonen sen sijaan on suunnitellut pelkästään siviiliaseita. Molemmat olivat asesuunnittelijoita, mutta eivät kovinkaan yhteismitallisia. Puolivuotiaana hän muutti naapuripitäjään Oriveden Hirsilänkylään. 40 • ASE-lehti. Siviiliaseiden puolella hänelle on annettu Suomen Leijona-ratakiväärin suunnittelusta jotain kredittiä. Lahden suunnittelijan ura katkesi Valvontakomission mahtikäskyyn v. Siellä elettiin 1930-luvun tyypillistä maalaiselämää, joka oli Torstin mieleen. Suunnilleen maailman ”lunkein mies”! NUORUUDEN AIKAA Torsti Laaksonen syntyi Pirkanmaan Juupajoella 10.12.1934. 1946. Alkuun Tampereen Asepajan palkkatyöntekijänä, myöhemmin yrittäjänä ja Pirkan Ase Oy:n pääomistajana. Hän muistaa pihaASESUUNNITTELIJOIDEN ELIITTIÄ OSA 1: TAMPEREEN ASEPAJAN AIKA Tamperelaista asesuunnittelija Torsti Laaksosta (1934?) on verrattu Aimo Johannes Lahteen (1896–1970). Koti oli maatalossa korpimetsän keskellä. Torsti Laaksonen taas on hitaan ja rauhallisen hämäläisen prototyyppi
Mieleeni tuli Tampereen Asepaja. Oli tavallista että vapaana liikkuvia vankeja tuli vastaan. Niilo Lahtinen oli perustanut Tampereelle asekorjaamon v. Opettaja ymmärsi, paukautti kirjan kannet kiinni, laski ehdoista läpi ja järjesti siirron. Torsti muistaa venäläiset sotavangit, joita oli Orivedellä metsätöissä. Tuloksena oli epämuotoisia möhkäleitä, joita pantiin viinapullo puolilleen. Tuli hinku rakentaa itsellekin jotain vaikka työkaluvalikoima oli vajavainen. Aseet kiinnostivat Torstia jo pikkupoikana. Syksyllä työt jatkuivat huoltokorjaamossa. Perhe muutti Tampereelle kerrostaloon Torstin isän selkäsairauden vuoksi, joka teki maatalon pidon mahdottomaksi. Oravannahoista sai paremman tilin. Kerran Torsti oli vaihtamassa moottoriöljyjä kuorma-autoon, kun pohjaproppu lipsahti kädestä ja öljyt tulivat naamalle. Torsti muistaa ajatelleensa, kuinka haitallisesti metsänhakkuu mahtaa vaikuttaa oravakantaan, tärkeään tulonlähteeseen. Tampereen Asepaja oli eräs näistä toimijoista. 1955. Se merkittiin kaupparekisteriin v. Täällä ei teeriä näkynyt. – Kyllä sillä ampui suhteellisen tarkasti 50–70 metriin. Piti kerätä lyijyt kylältä. Siitä se lähti kiinnostus metsästykseen. Ehdothan ruotsista sitten tuli. Työpaikkana tuli olemaan Vuolteenkatu 13, Tampereen linja-autoasemaa vastapäätä. Torsti tuli taloon yleismetallimieheksi. Haulejakaan ei siihen aikaan saanut kaupasta. Metsätyömiehet lopettivat mottien teon kun tuli oravanpyyntiaika. Niitä sulateltiin ja valettiin ohkoinen kerros jonkin laakean astian pohjalle. Hän sai aseen pelittämään. Iltapuhteella niitä nyljettiin pirtissä, mutta sitten olikin kirppuja koko talon täydeltä. – Siinä kun aikamme juteltiin niin Niilo sanoi että ”tuu ny sitte seuraavana maanantaina hommiin”. Torsti muistaa päivän tarkoin koska hän pahoitti mielensä muutosta ”kivikylään”. Rupesin etsimään muuta hommaa. Tästä levystä leikattiin puukolla tai saksilla rihmoja, jotka pätkittiin puukolla tai tongilla. Puuja metallilinjalla Torsti viihtyi hyvin ja sai stipendinkin. Tuli ruotsin kieli, josta Torstilla ei ollut edes alkeita. ASE-lehti • 41. Maalaisidylli ja metsästysmaisemat saivat kuitenkin jäädä 20.12.1948. Toisaalta siihen aikaan talossa ei ollut pienoiskivääriä eikä siihen patruunoita. Hän ampui ensimmäisen riistalaukauksensa 6-vuotiaana. – Oravannnahoista sai hyvän hinnan. – Silloin päätin, että tämä ei ole minun juttuni ja otin lopputilin. A. Ehtokuulustelussa Torsti sai kysyttyä opettajalta, että jospa hän voisi vaihtaa toiseen kouluun ja sen puuja metallilinjalle. Nämä eivät herättäneet nuorukaisessa pelkoa. Torstin eno oli saanut huutokaupasta maasepän tekemän suustaladattavan kiväärin, kaliiperi noin 8 milliä. Metalli tuntui kiinnostavalta aiheelta. Maalaiskouluissa 6 luokkaa riitti mutta kaupungissa piti käydä seitsemän tai jopa kahdeksan. luokan liikelinjalle. KOULUN JÄLKEEN 1951 Torsti sai työpaikan Suomen Maanviljelijäin Kaupassa, missä hän kokosi kesän ajan maatalouskoneita. Vangit kaatoivat sankkaa umpimetsää. Hänen mielestään nahka ei mennyt hauleista pilalle. Torsti meni omistaja Niilo Lahtisen pakeille kysymään töitä. Yritys korjasi vanhoja aseita ja ryhtyi 1930-luvulla valmistamaan uusiakin. 1927 nimellä Tampereen Asepaja N. TEKSTI PEKKA SUURONEN KUVAT JOUKO SAVONEN, PEKKA SUURONEN, TORSTI LAAKOSEN ARKISTO, OSSI KOHIJOEN ARKISTO, HEIKKI IKOLAN ARKISTO HARRI LAAKSOSEN ARKISTO PENTTI KATAJAN ARKISTO koivujen latvoissa asustelevat teeret ja riihen nurkalla kuusen latvassa tähystelleet metsot. Aloituspäivä oli 2.1.1952, Torsti muistelee aseuransa alkua. Torsti metsästi oravia tuolla Iver Johnson-haulikolla. Näitä kohdeltiin hyvin ja vartiointi oli lähinnä muodollista. Kun pullollinen oli pyörinyt veden voimalla kolmisen päivää niin särmät olivat vähän pyöristyneet. Mies oli juuri 17 täyttänyt. Viereiseen puroon rakennettiin vesimylly. Tekipä hän sähkötöitäkin ilman kouluTulevia aseseppiä Asekoulun ryhmäkuvassa Katajanokalla v. Vangeilla ei ilmeisesti ollut mikään kiire karkuun. Kun kylässä kävi metsämiehiä, niin hän kävi ihailemassa ulkona tikapuita vasten nojalleen asetettuja metsästysaseita. Torsti on alarivissä toinen oikealta. Torsti joutui uudessa koulussa kesken lukuvuoden 7. – Se oli kova paikka, Torsti muistaa vuosikymmenien jälkeenkin. Lahtinen. Sodan jälkeen tehtiin vanhoista sotilaskivääreistä metsästysaseita. 1924. – Pudotin pyyn 28-kaliiperin Iver Johnson Championhaulikolla. Torsti rakenteli tästä aseen jossa yhdistyivät piilukon ja nallilukon toiminnat. Oravanmetsästys oli tuohon aikaan suosittua, sillä oravannahka oli hinnoissaan
Harjoitusten jälkeen saunottiin laivaston saunassa mikä oli suurin Torstin koskaan näkemä. Sen kilpailun minä kyllä voitin kun olin jo tottunut viilaamaan. Huhtikuun lopuilla Torsti palasi Hyrylään alikersanttina. Se toimi silloin Helsingin Katajanokalla osoitteessa Linnankuja 16. Joukko-osasto oli hevosvetoinen ja Torstikin joutui joskus olemaan tallipäivystäjänä. Asealiupseerikurssi kesti neljä kuukautta. RAKENNETTIIN ASEITA Sodan jälkeen hirvikanta rupesi kasvamaan ja hirvikivääreistä tuli kova pula. Malmin ampumaradalla oli käytössä viisi jalustallista Maxim-konekivääriä. Maximeilla ammuttiin täydet vyöt kullakin. Kesä 1955 kului Hyrylässä asehuollon merkeissä. Nuoret varusmieskollit saattoivat aseet toimintakuntoon, kohdistivat kaikki viisi kookoota ampumaradan vieressä kasvavaan mäntyyn ja lukitsivat jalustat. Oli tyyni sää. tusta tai kelpuutusta. Mänty rupesi hiljalleen kallistumaan ja rojahti maahan kuin hidastetussa elokuvassa. Pojat ovat poikia – silloinkin. Torsti pyysi Niilo Lahtiselta suosituspaperia tänne. Yritys teki kaikenlaisia metallitöitä kuten koneita ja laitteita, myös sotakorvauksiin (SOTEVA), mutta Torstin kiinnostus kohdistui aseisiin. Hän piti Orivedellä viikon loman metsästellen, jonka jälkeen meni Niilo Lahtiselta töitä kysymään. Työkaluiksi annettiin mitta, viila, poranterä ja jenkatapit. Sitten vielä perään ruilattiin Lahti-Salorannoilla ja konepistooleilla. Täällä toimi vanha varuskunta tsaarin aikaisissa tiilikasarmeissa. Torsti kerkesi puuhata niidenkin kanssa jonkin verran. – Annettiin pätkä pyöreätä terästankoa ja käskettiin tehdä siitä kuusikulmainen mutteri. Mutta edessä oli kutsunnat ja sotaväki. Suomen raskas kotiutti Torsti Laaksosen 9.9.1955. Niitä löytyi ja tällä kertaa vaativampia tehtäviä, kun kerran oli sotaväen aseoppikin jo saatu. Torsti oli kurssin priimus, mistä heltisi 7 vuorokautta kuntoisuuslomaa. VARUSMIESPALVELUKSEEN Torstin teki mieli aseseppäaliupseerikouluun. Hänet määrättiin ilmoittautumaan Tuusulan Hyrylään kenttätykistöön. Tampereen Asepajalla oli ylijäämävarastoista hankittuja sotilaskivääreitä, joista oli tarkoitus tehdä metsästysaseita. Harjoituksiin hiihdettiin meren jään yli Korkeasaaren kautta Mustikkamaalle. Niilo Lahtinen oli hankkinut jostain suuren määrän sotaväen ylijäämäkivääreitä, MoAseseppä Torsti Laaksonen tutkii haulikon piippuja Tampereen Asepajassa. Asemestari toi tuttaviensa siviiliaseita Torstille korjattavaksi, kun huomasi saaneensa alaisekseen osaavan miehen. Kouluttaja oli hurjana kun ”kaadettiin valtion metsää”. Häntä pyydettiin jäämään puolustusvoimien palvelukseen värvättynä mutta Torsti ei lämmennyt sotaväen hierarkiselle johtamisja elämäntyylille. Varusmiespalvelus alkoi 15.10.1954. Hän ilmoittautui vääpelille ja näytti aseseppäkoulun todistuksen. Joulukuussa 1954 Torsti komennettiin hänen toivomaansa aseseppäaliupseerikouluun. Käskettiin korjata Maximiin etukäteen tehdyt häiriöt ja sen jälkeen ampua koko vyö osoittamaan toimivuus. 42 • ASE-lehti. Torsti kertoo esimerkin. Täällä jäivät äkseeraukset vähemmälle ja hän sai keskittyä koulun tarjoamaan asesepän oppiin. Tämä oli kovasti Torstin mieleen
Minähän hyökkäsin kasan kimppuun ja otin siitä jonkun 50–60 kivääriä kerrallaan. Hirvikivääreiksi tehtävissä piiput porattiin isommiksi. Se oli Waltherin vanhaan konstruktioon perustuva 22 Short itselataava pistooli. kaliipereita 7 x 50SR; Tšekin ja Ruotsin Mausereista mm. sin-Nagant-, Arisaka-, Carcanoja Mauser-mallisia. – En ymmärrä, miksi niistä tehtiin 7 x 54 eikä 7 x 57, Torsti pohtii jälkeenpäin. -lukkolaitetta tehtiin alihankintana saksalaiselle asetehtaalle. Rahanarvokertoimella tämä vastaa vuoden 2015 rahassa 405 euroa. Parhaimmillaan talossa oli kolme tukkiseppää jotka lyhensivät pitkät sotilastukit, höyläsivät, hioivat ja petsasivat. Tarkka-merkkisiä pienoiskivääreitä. Vähemmän tunnettu Tampereen Asepajan tuote oli TAP Olympiapistooli. Niilo Lahtinen oli ostanut Lokomolta ison parttian taottuja Maxim-konekiväärin piippuaihioita, jotka sotaväki oli pedanttisissa tarkastuksissaan syystä tai toisesta hylännyt. 7 x 54. – 7 x 54 hylsy perustuu Ruotsin Mauseriin. Näitä aseita on vieläkin liikenteessä. Juhani Lahtisen suunnittelemaa 222 Rem. Joskus aseet piiputettiin uudelleen, jolloin kaliiperiksi tuli mitä asiakas tilasi. – Minä itse kokosin niistä 26, mutta suunnittelun kansTampereen Asepajan aikaan pidettiin jossain asemessuja. Japanilaisista kivääreistä tehtiin mm. suomalaisia muunnoskaliipereita 8,2 x 53R ja 9,3 x 53R. – Niilo käski ottamaan parhaat päältä ja tekemään niistä kelvollisia metsäpyssyjä. Torsti muistelee että niitä olisi jäänyt Suomeen noin 40 kpl kokonaisvalmistusmäärän ollessa noin 350. Patruunaa valmistivat Lapua ja Sako. Vaikka niissä oli uudet piiput, ne otettiin irti ja aseet pesitettiin suomalaiskansalliseen 7 x 54-kaliiperiin. Käytettiin mm. Torstikin ehti niitä jonkun verran valmistaa. – Niilolla oli kellarissa minun korkuiseni pino kivääreitä ja se pino oli viisi metriä leveä. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että asevalmistaja sai myydä suoraan kuluttajalle, toki ostolupaa vastaan. Siihen aikaan sotakaliiperi 7,62 x 53R ei ollut siviileille sallittu. Rajoittava ukaasi oli perua 1930-luvulta ja Suojeluskunnan ajoilta. Kohtalaisen hyväkuntoiset piiput rotsattiin eli koneistettiin vanhat rihlat pois. Kallonen oli Brukensin karkaisupäällikkö ja teki Pirkan Aseelle karkaisutyöt. Eräänä vuonna Niilo Lahtinen osti 1500 peruskorjattua tšekkimauseria. Torsti harvinaisessa kuvassa, kravatti kaulassa! Torsti keskustelee Armas Pallosen (vas.) kanssa. Tukit olivat yleensä koivua, USA-peräisissä Mosin-Naganteissa jopa pähkinäpuuta. Metalliosat mustattiin. Purin ne ja vein piiput rihlaajalle. Minä vastasin että ’olette 30 vuotta myöhässä’. ASE-lehti • 43. Tampereen Asepajalla oli piippuosasto, jolla oli tietotaito ja konekanta. Tällöin lukkolaite voitiin pitää ennallaan, vain lipaskuiluun piti tehdä pieniä muutoksia. – Muistelen, että vuonna 1955 12 000 markkaa olisi ollut tavallinen hinta hirvikiväärille. Piippuosastolla oli rihlakone, jossa rihlat työstettiin lastuavalla menetelmällä. Siihen tehtiin kaikki osat oman talon sisällä. Joskus oli asiakkaita jo oven takana odottamassa, milloin pyssy valmistuu. pähkinäpuusta. Torsti rakensi uusiokivääreitä niin paljon kun kerkisi. Pirkan Aseen aikaan ihmisiä tuli kyselemään, mistä saisi patruunoita tai latauslaitteita tähän kaliiperiin. Pyssyjä oli kasassa kuin halkoja, Torsti muistelee. Hioin hiomakoneessa metalliosat siistiksi ja mahdollisesti taivutin lukkotapin. TAP valmisti myös aivan uusiakin tukkeja mm. Jonkin verran kauppaa käytiin näinkin. 1950-luvun lopulla valmistettiin jonkin verran aivan uusia aseita, mm
Torsti päätteli että on aika toteuttaa suunnitelma B. Torsti hyväksyi tarjouksen. sa minulla ei ollut osaa eikä arpaa, Torsti sanoo. Sitten nuo ajatukset pitää siirtää paperille. – Mieshän on tyhjä kuin tuokkonen, Torsti huomasi. Hänen seuroinaan olivat Jurvan Urheilijat ja Punkalaitumen Kunto. Hän teki parannusehdotuksia insinöörien ja teknikoiden piirustuksiin. Ottaisitko sinä tuon asepajan kontollesi, Torsti muistelee. Juhani vei Epilään suuren osan Tampereen Asepajan konekannasta. Kuvassa ollaan Etelä-Afrikassa ja saaliina on springbok (hyppyantilooppi). 1976. Täältä muutettiin Hatanpään valtatielle v. Hän hankki itävaltalaisen työstökoneen, jossa oli jyrsin, pora ja sorvi. Torsti jätti Tampereen Asepajan 1967. Lamminen tarjosi Torstille metallimiehen töitä Tammermatic-yrityksessä. Tätä Ilveksen pelaajaa pidetään aikansa huippumaalivahtina, joka saavutti viisi Suomen mestaruutta ja 12 SM-mitalia. Hän on käynyt sillä metsällä neljässä maanosassa. TAKAISIN TAMPEREEN ASEPAJALLE Niilo Lahtinen kuoli 1968 Torstin ollessa Tammermaticilla. Vain piipuntekokoneet jäivät. Joskus idea tulee heti, joskus muhiminen kestää. – Jussi soitteli, että setä kuoli. Torsti kertoo tärkeästä ominaisuudesta: – Pitää osata nähdä kokonaisuuden ja osien keskinäinen toiminta vaikka silmät kiinni, ajattelemalla, vaikka sängyssä keskellä yötä. Torsti teki iltaisin asekorjauksia kun ehti ja jaksoi. Työnjohtajan hommakin tarjottiin, mutta tätä Torsti ei ottanut vastaan. Samaan aikaan tamperelainen Kalevi Lamminen oli kehittämässä käänteentekevää keksintöä: Automaattista auton harjapesukonetta. Juhani Lahtinen sai houkuteltua Torstin mukaan. Toiminimi Tampereen Asepajasta tehtiin osakeyhtiö Tampereen Asepaja Oy, jossa olivat osakkaana Juhani Lahtinen, tämän vaimo, Torsti Laaksonen ja muutamia pääomasijoittajia. Harri ja Torsti Laaksonen Ilmarinkadun asepajassa 2000-luvun alkupuolella. Kuva: Pentti Katajan arkistot. Tämän hän vei Viinikan kotinsa kellarikerrokseen pikkuiseen työpajaan. Tämä oli uutta pohjoismaissa. Torsti teki työtä käskettyä ja rakensi pumppukiväärin kaliiperissa 222 Rem. Kauppa ei enää käynyt entiseen malliin. Torsti vastusteli sanoen että hän on metallimies eikä pätkääkään liikemies. TORSTI JÄTTÄÄ TAMPEREEN ASEPAJAN Eräänä päivänä 1960-luvulla Asepajan omistaja Niilo Lahtinen tuupertui Torstin käsivarsille. Myöhemmin hänestä tuli Lammisen yritysten työntekijöiden pääluottamusmies. Torsti näki pesukoneiden konstruktiossa parannettavaa. Suomela osallistui prototyyppiaseella SM-kilpailuihin Turussa Nelinkertainen ampumahiihdon maailmanmestari ja kolminkertainen olympiamitalisti Heikki Ikola voitti tällä Finnbiathlon-kiväärillä kultaa Lahden MM-kilpailuissa v. Antin mukana tuli erikoisosaamisena hammaspyörät, mutta hän ei välittänyt aseista lainkaan. Kaikilla ei tätä ominaisuutta ole. Kuva: Matti Erkkilä. Niilo Lahtinen oli vakavasti sairas. Vuosi oli 1970 ja Torsti Laaksonen 35-vuotias. Salolainen metsästäjä ja toimittaja Pentti Kataja on omistanut TAP 375 Lakelanderin (30-06) vuodesta 1977. Suomessa hän on ampunut sillä mm. Rahallisesti hän tienasi uudessa työpaikassa huomattavasti paremmin. Hän oli jo aiemmin huomannut että yrityksestä on tavallaan ”veto pois”. 43 valkohäntäpeuraa. 44 • ASE-lehti. 1981. Toimipaikka oli edelleen Vuolteenkatu 13. Tampereen Asepaja jäi Niilon veljenpojalle, Juhani Lahtiselle. Juhani Lahtinen perusti Antti Järvisen kanssa toisen yrityksen, Konepaja J. Lahtisen Epilään. Varmasti myös veri veti takaisin asepuuhiin. Kokonaan Torsti ei asealaa kuitenkaan jättänyt. Kuva: Heikki Ikolan arkistot. Pohjois-Hämeen Ampujien menestyksekäs riistamaaliampuja Pekka Suomela oli tivannut Torstilta asetta, jolla voisi osallistua sekä kansallisen pahvihirven että kansainvälisen pahvikauriin ammuntaan, ja joka olisi parilaukauksissa nopeakäyttöisempi kuin pulttilukko
Latausliike tapahtui etutukista vetämällä ja työntämällä. Kuva: Ossi Kohijoen arkistot. Torsti suunnitteli myöhemmin tästä parannetun version, jonka oikeudet hän myi Ruotsiin Lars Anderssonille. Lukko oli polvinivellukko. Jotkut sarjoista jäivät pieniksi. Lisäksi PM-kultaa Lahdessa 1975 ja SE Pieksämäellä 1981. Huberin johtajakausi kesti vain vuoden, jonka jälkeen Timarista tuli toimitusjohtaja. Nimen Lakelander (viittaus ”tuhansien järvien maahan”) keksi Lars Andersson. 1973–2003 yhteensä 20 kpl hirven kertalaukauksilla, parilaukauksilla ja hirven yhdistetyssä. TAP 573 WILDBOAR (NOIN 1975–1980) V. Tämä rakensi kiväärin melko lailla uusiksi. TAP valmisti noin 110 Caribouta. Tehtävään valittiin Tampereen Asepaja ja suunnittelijaksi Torsti Laaksonen. Tässä vaiheessa Juhani Lahtinen irtaantui Tampereen Asepajan toiminnasta keskittyen omaan konepajaansa. Kiväärille annettiin nimi Caribou. Andersson etsi aseelle kehittäjää ja valmistajaa. Hän pyrki rakenteessa keveyteen. Lakelanderia kaavailtiin myös PV:n tarkk’ampuja kivääriksi, mutta tuoteoikeuksien omistus Jali Timarin ja Lars Anderssonin kesken oli kiistanalaista. 1971 ja voitti kilpailun uudella Suomen ennätyksellä. Aseen kiikari ei ole alkuperäinen ja piippukin on vaihdettu. Etutukki on normaalia runsasmuotoisempi. Kaliiperi oli 222 Rem. Timari oli hyvä haulikkoampuja ja kiinnostunut asetekniikasta. 1972 villikarjuammunta muutettiin ammuttavaksi reunasytytteisellä 22 LRkaliiperilla. Hän toi myös mukanaan 50 kiväärin tilauksen! Torsti hankki välttämättömät työstökoneet jotta tilaus voitaisiin täyttää. Tampereen Asepaja Oy:n aikana Torsti suunnitteli muutamia aseita, josta tarkemmin eri laatikossa. Jussi ei jaksanut revetä molempiin fi rmoihin. Silloin niitä olisi löytynyt parisenkymmentä. Tämä puolestaan kutsui Jali Timarin mukaan yrityksen toimintaan. Toinen P-HA:n hyvä riistamaaliampuja Ossi Kohijoki käyttää Caribouta vielä tänä päivänä. Torsti muistelee, että joskus Tamarmsin asenäyttelyä varten olisi tehty luettelo hänen suunnittelemistaan aseista. Aseesta ei koskaan kuulunut mitään. Torsti suunnitteli pumpputoimisen kiväärin tämän lajin parilaukauksiin. TAP CARIBOU (NOIN 1971–1975) 1970-luvulla ammuttiin pahvihirveä ja kauriinkuvaa liikkuvaan maaliin 100 m matkalta keskisytytteisellä kaliiperilla. Aseessa oli harvinaisempi yhdeksännokkainen nousullinen sulkupää, jolla saatiin 60° lukkokammen liike. Seuraava osittainen luettelo kattaa vain tunnetuimmat Torsti Laaksosen Tampereen Asepajan aikana suunnittelemat aseet. Lakelanderia pidettiin ”kiväärimiehen kiväärinä”. Laji rupesi syrjäyttämään hirviammuntaa ja merkitsi samalla Cariboun valmistuksen loppua. PH-A:n Ossi Kohijoki ampui TAP Cariboulla henkilökohtaisia ja joukkuemestaruuksia vv. Pirkan Aseen osio tulee seuraavassa lehdessä. TAP 375 LAKELANDER (1975–1980) Ruotsalainen Lars Andersson osti Finnmaiden-kiväärin prototyypin ja oikeudet suolahtelaiselta Konepaja Mikrolta. ASE-lehti • 45. TAP valmisti noin 130 Wildboaria. Toinen osa Torsti Laaksosen elämänkerrasta seuraavassa numerossa. Ampumamatkaa lyhennettiin 50 metriin, ratavaatimukset pienenivät ja äänihaitat vähenivät. TAP Caribou. Numero 375 tulee tuotannon aloittamisesta maaliskuussa 1975 eli 3/75. Eräs Christian Huber, haulikkoampuja, metsästäjä ja olympiamitalisti Konni Huberin sukua, nimitettiin Tampereen Asepajan toimitusjohtajaksi. Torsti oli mukana kehittämässä suoravetolukkoista pienoiskivääriä, jolle annettiin nimeksi Wildboar (villikarju). Sitä vietiin joka puolelle maailmaa Uutta Seelantia, Australiaa ja Kanadaa myöten. Vientiin meni enemmän kuin kotimaahan jäi. Useissa aseissa oli säädettävä perätukki. PV ei halunnut TORSTI LAAKSOSEN SUUNNITTELEMIA ASEITA v
Projekti ei toteutunut. Jali Timari suunnitteli aseeseen ampumahiihtovaljaat. Alkuun lajia harjoitettiin pulttilukkokivääreillä. Vielä vuonna 2006 Lars Andersson tuli tapaamaan Torstia Pirkan Aseeseen ja yritti houkutella tätä mukaan uuteen aseprojektiin. Itä-Saksan ampumahiihtoliiton johtaja tuli Tampereelle, osti kaksi Finnbiathlonia ja vei ne DDR:ään. 1997 Andersson puuhaili valmistuksen aloittamista USA:n Mississippissä ”premium rifl ena”, huipputason aseena. Varapatruunajärjestelyt suunniteltiin ampumahiihtoon sopiviksi. 1979. TAP Finnbiathlon 46 • ASE-lehti. sitoutua riidanalaiseen tuotteeseen ja hanke raukesi. Izhmash valmisti näitä Neuvostoliitossa ja Anschütz Saksassa. TAP FINNBIATHLON (NOIN 1978–1984) Ampumahiihdossa siirryttiin käyttämään 22 LR patruunaa v. Itselataava toimintatapa kiellettiin säännöissä ihan alkuunsa, samoin lukon palautusjouset. Tampereen Asepaja valmisti noin 1000 Finnbiathlonia, Asela vähemmän. Torsti arvelee, että TAP:n jälkeen Ruotsissa ja Norjassa olisi valmistettu yhteensä hieman alle tuhat kivääriä. TAP valmisti vuosina 1975– 1980 noin 4000 Lakelanderia. Lajissa nopeus ratkaisee, joten asevalmistajat rupesivat kehittämään nopeampaa lataustapaa. Nämä kulkevat mallimerkinnöillä 389 ja 393. – Tämän jälkeen rupesi tulemaan suoravetolukkoisia idästä ja lännestä, Torsti muistelee. Aseen valmistus hiipui ja loppui Tampereella v. Kivääriin laitettiin lipas. Suomen PV tilasi. Torsti jätti Tampereen Asepajan v. Edellisen lukko on lähellä Finnbiathlonia, jälkimmäinen (Fortner) on kuulasulkuisena erilainen konstruktio. TAP 573 Wildboar. V. 1980. 1978 ja ampumamatka lyhennettiin 150 metristä 50 metriin. Pirkan Aseen työntekijät tekivät synttärilahjaksi Torstille pulttilukko-Lynxistä mittakaavassa pienennetyn metsästysaseen kaliiperissa 22 WMR. Sakollakin oli malli 78:sta Biathlon-versio, jota mm. Pian DDR:n kilpailija voitti maailmanmestaruuden tällä aseella. Lars Andersson valmistutti Lakelanderia Ruotsissa ainakin kahdessa tehtaassa ja Norjassa Kongsbergissa. Asetta valmistettiin myös vasurina. Finnbiathlonin oikeudet myytiin myöhemmin Asela Ky:lle Vammalaan. Alkuun kivääriin laitettiin kustannussyistä muovitukki ja muovinen laukaisulaitteen runko. Suunnitelmia oli Ruotsissa lisäksi neljällä paikkakunnalla. Torsti Laaksonen oli mukana Tampereen Asepajan tiimissä joka kehitti Wildboarin pohjalta suoravetoisen, polvinivellukkoisen AHkiväärin. TAP 375 Lakelander. Se oli syntyessään ainoa suoravetolukkoinen markkinoilla. Lakelander jäi tavallaan vaille isäntää. Torsti ei lämmennyt ajatukselle
Sää suosi kisoja, ja lisäväriä toivat pari Venäjältä tullutta mustaruutiampujaa. SIPOON AMPUMARADALLA Yhdeksässä lajissa tehtiin 74 kisasuoritusta. Kauniissa kevätsäässä tehtiin yli 90 pisteen tuloksiakin monessa lajissa, Lajissa Mariette oli tiukka kisa, tasatulokset 87 menivät mittanauhan ratkaistaviksi. TULOKSIA, 4 PARASTA / LAJI WHITWORTH 1 Erkki Seppälä SSG 93 2 Reijo Näätänen SSG 92 3 Antero Mustamäki SSG 92 4 Heikki Heikkilä LeA 92 MIQUELET87 1 Sakari Viertola SSG 92 2 Antero Mustamäki SSG 89 3 Ari Salin SSG 87 4 Lauri Huhta SSG 81 MINIE 1 Reijo Näätänen SSG 89 2 Antero Mustamäki SSG 87 3 Erkki Seppälä SSG 81 4 Ilpo Sivula OrivA 77 ASE-lehti • 47. Osataan sitä sielläkin, vaikka ihan kärkipäähän eivät yltäneetkään. Kilpailusuorituksia kertyi tällä kertaa 77. TULOKSIA; 4 PARASTA / LAJI: COMINAZZO 1 Veikko Ratsula TSA 90 2 Jukka Päärnilä SSG 85 3 Jyrki Grönroos SaSA 82 4 Tarmo Ansamaa TSA 82 KUCHENREUTER 1 Veikko Ratsula TSA 92 2 Anssi Hakkarainen TSA 91 3 Veli-Pekka Karvinen OrivA 90 4 Jukka Päärnilä SSG 90 MARIETTE 1 Heikki Heikkilä LeA 93 2 Pekka Paatinen SSG 87 3 Erkki Lehtonen TSA 87 4 Tarmo Ansamaa TSA 87 WHITWORTH 1 Matti Keskinen LeA 91 2 Reijo Näätänen SSG 89 3 Heikki Heikkilä LeA 88 4 Erkki Seppälä SSG 87 MINIE 1 Antero Mustamäki SSG 88 2 Reijo Näätänen SSG 84 3 Erkki Seppälä SSG 78 4 Ilpo Sivula OrivA 70 MIQUELET 1 Sakari Viertola SSG 92 2 Ari Lempiäinen TSA 88 3 Ari Salin SSG 87 4 Reijo Näätänen SSG 79 LAMARMORA 1 Jari Janhunen OrivA 94 2 Sakari Viertola SSG 93 3 Antero Mustamäki SSG 83 4 Erkki Seppälä SSG 79 VETTERLI 1 Heikki Heikkilä LeA 94 2 Sakari Viertola SSG 94 3 Markku Rantala SSG 93 4 Veli-Pekka Karvinen OrivA 91 TEKSTI JA KUVAT PENTTI KATAJA KESÄN MUSTARUUTIKISAT ALKOIVAT Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan pidettiin kesäkauden ensimmäiset mustaruutikilpailut 21.5 Salon seudun ampujien radalla Halikon Hevonpäässä, tällä kertaa jo kisojen järjestysnumero jo XXXII. Veikko Ratsula hymyilee voitettuaan kaksi lajia Salon mustaruutikisoissa SIBBO SKYTTEGILLEN JÄRJESTÄMÄT MUSTARUUTIKISAT KISAILTIIN 29.5
Ruutiampullit, luodit ja rasvalaput riviin, kisa voi alkaa. päivinä pidettävät pohjoismaiden mestaruuskilpailutkin hienosti. Tarmo Ansamaa ampumassa nallilukkorevolverilla 50 metrin lajia. Matka näyttää pitkältä, mutta Pekka Paatisen voittotulos silti 82. 48 • ASE-lehti. Ammunta tapahtuu edelleen samoin kuin se on tapahtunut 1600-luvunlunttu1700-luvun piilukkoja 1800-luvun nallilukkoaseilla, Tuloslaskenta ja -palvelu sen sijaan hoituu tänä päivänä siten, että sitä voidaan seurata OnLineosoitteessa reaaliajassa sitä myöten kun laskenta etenee. Kun tulokset vielä on tulkattu oikein kuten Orivedellä tehdään, onnistuvat siellä varmasti heinäkuun 22.–24. Kyseisenä vuonna kertyi suorituksia kolmessa lajissa 23 kpl, tänä vuonna oli eri mustaruutiammuntalajeja ohjelmassa 24, kilpailusuorituksia tehtiin 229. MAXIMILIAN 1 Ari Salin SSG 87 2 Pertti Aho TSA 54 LAMARMORA 1 Antero Mustamäki SSG 88 2 Sakari Viertola SSG 86 3 Kyösti Pienimäki OrivA 79 4 Erkki Seppälä SSG 77 MARIETTE 1 Jouko Kaiho KAS 92 2 Matti Keskinen LeA 87 3 Tarmo Ansamaa TSA 87 4 Jukka Päärnilä SSG 87 VETTERLI 1 Pekka Paatinen SSG 94 2 Sakari Viertola SSG 91 3 Heikki Heikkilä LeA 90 4 Ari Salin SSG 89 KUCHENREUTER 1 Pekka Paatinen SSG 94 2 Anssi Hakkarainen TSA 91 3 Jukka Päärnilä SSG 90 4 Hannu Jyrä SaSA 90 COMINAZZO 1 Tarmo Ansamaa TSA 87 2 Jukka Päärnilä SSG 84 3 Matti Keskinen LeA 83 4 Heikki Heikkilä LeA 79 Venäläinen Igor Verbovskiy valmistautuu. Mustaruutiammunnan Suomen mestaruuskilpailut pidettiin tänä vuonna jälleen alan harrastajille tutuksi tulleessa paikassa, Oriveden Ampujien radalla – paikassa mistä koko alan harrastus Suomessa sai alkunsa vuonna 1979. MUSTARUUTI SAVUSI 2016 SM-KILPAILUJEN MERKEISSÄ ORIVEDELLÄ 1.-3.7
TSA:n Ari Lempiäinen oli ylivoimainen molemmissa lunttulukkolajeissa, sai vuodeksi kotiinsa kiertopalkinnon, Samuraimiekan Sakari Viertolan piilukkomusketti tömähtää ja keskelle osuu vaikka piippu on rihlaton. SSG:n Ari Salinilla oli hyvä päivä, osallistui 7 lajiin erimittaisilla aseilla, erivärisiä mitaleja joka lajissa. ASE-lehti • 49
1 Ari Salin SSG 85 2 Heikki Laitinen KAMS 73 3 Antti Volmonen SSG 67 4 Pasi Anias NoSa 60 Laji Minie, sotilasnallilukkokivääri 100 m. 1 Erkki Seppälä SSG 89 2 Reijo Näätänen SSG 86 3 Antero Mustamäki SSG 86 4 Ilpo Sivula OrivA 82 Laji Walkyrie, nallilukkokivääri naiset 100 m. 1 Ari Salin SSG 91 2 Tarmo Ansamaa TSA 87 3 Pekka Paatinen SSG 87 4 Rauno Peippo VarkA 86 Laji Remington, nallilukkorevolveri 25 ja 50 m. VAIHTELEVASSA KESÄSÄÄSSÄ PIDETTYJEN 2016 SM KISOJEN TULOKSIA, NELJÄ PARASTA LAJIKOHTAISESTI: Laji Miquelet, piilukkomusketti 50 m. sarja Y 1 Sakari Viertola SSG 94 2 Antero Mustamäki SSG 93 3 Ari Salin SSG 91 4 Ari Lempiäinen TSA 85 Y 60 1 Risto Kiema VarkA 81 2 Lauri Huhta SSG 78 3 Markku Ihanamäki IKA 77 4 Martti Rantala IKA 76 Laji Whitworth, nallilukkokivääri 100 m. sarja Y 1 Sakari Viertola SSG 97 2 Pekka Paatinen SSG 95 3 Antero Mustamäki SSG 92 4 Ilpo Sivula OrivA 91 sarja Y 60 1 Eino Koivu LeA 88 2 Markku Ilvonen NoSa 88 3 Markku Rantala SSG 85 4 Hannu Jyrä SaSA 84 sarja naiset 1 Helene Hautakangas OrivA 81 2 Jenni Hautakangas OrivA 71 Laji Maximilian, piilukkokivääri 100 m. 1 Janita Halonen SSG 95 2 Helene Hautakangas OrivA 81 3 Jenni Hautakangas OrivA 69 4 Päivi Hautakangas OrivA 67 Laji Pennsylvania, piilukkokivääri 50 m. yhteenlasketut tulokset 1 Kai Karppinen VarkA 171 2 Jari Nissi NoSa 163 3 Veikko Ratsula TSA 163 4 Jiri Kuukasjärvi TSA 159 50 • ASE-lehti. 1 Pekka Paatinen SSG 85 2 Pasi Anias NoSa 84 3 Tapio Julkunen RSA 83 4 Hannu Jyrä SaSA 80 Laji Donald Malson, nallilukkorevolveri 50 m. sarja Y 1 Jari Nissi NoSa 94 2 Sakari Viertola SSG 91 3 Antti Otsamo HAUR 88 4 Pekka Paatinen SSG 88 sarja Y 60 1 Kai Karppinen VarkA 92 2 Eino Koivu LeA 91 3 Tapio Julkunen RSA 91 4 Pentti Kataja SaSA 85 Laji Kuchenreuter, nallilukkopistooli 25 m. polvelta 1 Ari Lempiäinen TSA 93 2 Ari Salin SSG 87 3 Antero Mustamäki SSG 84 4 Reijo Näätänen SSG 78 Laji Tanegashima, lunttulukkokivääri 50 m. 1 Antero Mustamäki SSG 87 2 Reijo Näätänen SSG 78 3 Pentti Ukkonen BsPa 75 4 Ilpo Sivula OrivA 74 Laji Remington Match, patruunamustaruutikivääri avotai diopteritähtäimet 1 Jari Janhunen OrivA 89 2 Antti Otsamo HauA 84 3 Pentti Ukkonen BsPa 82 4 Pasi Anias NoSa 67 Laji Remington Ri. pysty 1 Ari Lempiäinen TSA 96 2 Antero Mustamäki SSG 89 3 Ari Salin SSG 89 4 Reijo Näätänen SSG 83 Laji Lorenzoni, nallilukkohaulikko 25 kiekkoa 1 Tapio Hautakangas OrivA 14 2 Yrjö Vierikko OrivA 10 3 Päivi Hautakangas OrivA 8 4 Antti Otsamo HauA 4 Laji Manton, piilukkohaulikko 25 kiekkoa 1 Jarmo Wilkman SSG 10 2 Ari Salin SSG 8 3 Yrjö Vierikko OrivA 7 4 Päivi Hautakangas OrivA 2 Laji Colt, alkuperäinen nallilukkorevolveri 25 m. 1 Antero Mustamäki SSG 95 2 Jari Janhunen OrivA 88 3 Sakari Viertola SSG 86 4 Ilpo Sivula OrivA 85 Laji Vetterli, vapaakivääri 50 m. sarja Y 1 Heikki Heikkilä LeA 95 2 Matti Keskinen LeA 92 3 Anssi Hakkarainen TSA 90 4 Tarmo Ansamaa TSA 90 sarja Y 60 1 Martti Rantala IKA 86 2 Jouko Kaiho KAS 86 3 Pentti Kataja SaSA 86 4 Eino Koivu LeA 86 Laji Smith & Wesson, patruunamustaruutirevolveri 25 m. e, patruunamustaruutikivääri avotähtäimet 1 Pentti Ukkonen BsPa 89 2 Erkki Seppälä SSG 89 3 Markku Ilvonen NoSa 84 4 Heikki Laitinen KAMS 64 Laji Hizadai, lunttulukkokivääri 50 m. 1 Pekka Paatinen SSG 82 2 Kai Karppinen VarkA 79 3 Veikko Ratsula TSA 77 4 Jiri Kuukasjärvi TSA 75 Laji Cominazzo, piilukkopistooli 25 m. 1 Heikki Heikkilä LeA 86 2 Hannu Jyrä SaSA 86 3 Jukka Päärnilä SSG 84 4 Pekka Paatinen SSG 83 Laji Mariette, nallilukkorevolveri 25 m. 1 Jari Janhunen OrivA 93 2 Ari Salin SSG 90 3 Ari Lempiäinen TSA 84 4 Risto Kiema VarkA 82 Laji Lamarmora, sotilasnallilukkokivääri 50 m
Varsinkin sodanaikainen saksalainen materiaali on keräilijöiden keskuudessa erittän suosittua ja tämä ”koodiviidakko” on yksi osoitus sen runsaudesta. Koodausta alettiin käyttää jo vuonna 1925 ja siitä eteenpäin uudelleenvarustautumisen aikaan 1930-luvulla, sekä sodan 1939–1945 aikana. Kuten kirjan nimikin kertoo, on kyse Saksan salaisista aseiden-, ammustenja varusteiden valmistajakoodeista vuoteen 1945, siis toisen maailmansodan loppuun saakka. Kirja käsittää yli 500 sivua, sisältäen kaksi tapaa, koodit – valmistajan nimet ja päinvastoin. Kysyntä oli kuitenkin kova. Selkeä tekstiosuus kirjan alussa saksaksi ja englanniksi valottaa taustaa ja kehitystä vaiheittain koodausjärjestelmälle. Nyt muutaman vuoden jälkeen on kirjasta otettu uusi parannettu neljäs painos. Kirjailijalla on muitakin suositeltavia teoksia, jotka löytyvät netistä. Teos on mielenkiintoinen avaten näkymän saksan varusteluteollisuuden toiminnalle. Michael Heidler, Visier edition KOODIKIRJA Deutsche Fertigungskennzeichen bis 1945 German Secret Armament Codes until 1945 Neljäs tarkistettu ja laajennettu painos TEKSTI KALEVI WALLSTEDT ASE-lehti • 51. Kirjaa voi tilata suoraan kirjailijalta osoitteesta GGBuch@web.de, Pyydettäessä saa kirjaa tekijän signeerauksella, mikäli halutaan. Koodausta muuteltiin tämän jakson aikana useaan kertaan. Hinta on 38€ postikuluineen Euroopassa, maksutapa Paypal, käteinen tai pankkisiirto. Sisältö kattaa kaikki koodijärjestelmät,(lyhennykset, numerokoodit, kirjainkoodit, ns LDO-numerot mitaleille sekä arvosekä virkamerkeille ja myös NSDAP:n Reichzeugmeisterei (RZM) ja SS-materiaalit) Virallinen koodilista päättyy koodiiin ”ozz”, mutta uuden tutkimuksen myötä on ollut mahdollista lisätä neljänteen painokseen kolme sivua myöhempiäkin koodeja. Noin kolme vuotta sitten kun teos ilmestyi markkinoille, se myytiin nopeasti loppuun. Nämä koodit olivat tarkoitettu salaamaan valmistajien nimet, käsittäen aseet, ammukset ja kaikki muun sotamateriaalin, kuten lentokoneiden osat, ajoneuvot, laivat ja radiolaitteet
Kahvan oikean puoliskon nokka hoitaa ns. Outrage-mallin (#G320GX) jokainen enemmän veitsiä harrastanut tunnistaa heti hawaijilaisen Ken Onionin tuotokseksi; kahvan ja terän kaarevat muodot ovat tunnusmerkkejä. CRKT:n ideana on teettää suunnittelu ns. 2016 Amicus-veitsen (#5445) suunnittelija on tanskalainen veitsiseppä Jesper Voxnaes ja lopputulos onkin skandinaavisen selkeälinjainen veitsi, puukoksikin tunnistettava. Ruostumattomasta 8Cr13MoV-teräksestä tehty terä on 85 mm pitkä, 3,9 mm paksu, kovuudeltaan 58...60 HRC ja suoraksi teroitettu. Käytössä huomattu piirre oli, että Squidin klipsi on todella jäykkä ja pienen veitsen irtisaaminen taskunsuusta on jopa ongelmallista. Melko iso osa CRKT:n tuotteista on suomalaisen silmään kovin koristeellisia ja epäkäytännöllisiä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Viimeistelyltään Amicus on todella siisti, mutta teränsuun tylppä teroitusviiste vaatii jälkihoitoa, mikäli veitsestä haluaa oikeasti vuolevan suomalaisen työkalun. 52 • ASE-lehti. Kuulalaakerointi veitsessä on hiukan kaksiteräinen juttu: toiminta uutena ja puhtaana on hienoa, mutta ainakin eräässä toisessa merkissä ongelmia on tullut lian, puhtaana pitämisen vaikeuden ja jopa ohuiden laakerikehien valssaantumisen kanssa. Squid on suunniteltu jokapäiväiseen mukana kantamiseen (EDC) ja se onkin varsin näppärän kokoinen: terä on 57 mm pitkä ja koveraksi teroitettu. nimimiehillä, valmistuttaa tuotteet edullisesti Aasiassa ja laatuongelmien välttämiseksi hoitaa laadunvalvonta itse USA:ssa. CRKT:n osalta tällaista ei tosin ole raportoitu, eikä Outrage muutenkaan ole mikään rymytyökalu, vaan kaupunkilaisen EDC-veitsi. Mattapintaiseksi rummutettu kahva on sekin ruostumatonta terästä ja kaunis, mutta kylmä. Painoa on vain 104 g, eikä veitsen mukanaoloa todellakaan huomaa päivän mittaan. Terän lukitus on nykyään hiukan harKIITETTÄVÄN TAVALLISIAKIN VEITSIÄ Amerikkalainen CRKT on jo vuosia ollut yksi tuotteliaimpia veitsivalmistajia, eikä vuosi 2016 tee poikkeusta. Frame Lock -lukituksen, joka on todella vankka tavallisempaan Liner Lock:iin verrattuna. Squid on pieni ja tukeva. Kahvalevyt ovat harmaaksi eloksoitua 6061-alumiinia ja varsin räyhäkkään näköiseksi muotoillut, mutta silti hyvin käteen istuvat. ”Flipper” eli terän tyvessä oleva avausevä ja terän kuulalaakerointi tekevät veitsen avaamisen huippunopeaksi, jos sillä nyt sitten on muuta merkitystä kuin mielihyvän tuottaminen omistajalle. Avaaminen hoituu kaksipuolisesta nastasta, lukitus on jälleen Frame Lock ja klipsi on vain oikeassa takapäässä. Squid (#2490) voisi olla Amicuksen pikkuveli, mutta sen suunnittelija on amarikkalainen Albuquerquen kaupungissa asuva Lucas Burnley. Teroitus on kovera ja leikkuurauna kaareva, joten mikään veistelytyökalu tämä ei ole. Lukitus hoidetaan Liner Lockilla. Taskunsuuklipsille on kaksi paikkaa samaisella kyljellä, jolloin kantotapa voi olla kärki ylöstai alaspäin. Avaamista varten selän tyvessä on ovaali reikä, joka siis ei loukkaa Spydercon tuotemerkkiä pyöreää reikää. TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVONEN Amicus on skandinaavisen puhdaslinjainen ja todella tukeva. Veitsi on varsin massiivinen, painoa on 191 g. Klipsi on lyhyt ja levä mela kahvan oikeassa takapäässä. Tighe Tac Two (#5230) on Brian Tighen luomus, jonka kulmikas musta nailonkahva jossain määrin tuo mieleen Wirkkala-puukon
Tighe Tac Two. LÄHTEET Valmistajan kotisivut http://crkt.com/ Outrage on Ken Onionille tyypillisen linjakas. Auki terä saadaan jälleen flipperistä vipuamalla. Vastaavaa pienempää kaulaveistä kuljetin vuosia pyöräretkillä seropien varalta ja voisi kuvitella, että fiksu likka voisi CG:llä torjua päällekarkaajia, mutta ikävä kyllä Suomen laki on toista mieltä. Suomessa CRKT:n tuotteita myyvät ainakin Lamnia ja Finn Enterprise. vinaisempi poikkitaistappi, Button Lock, joka avataan tapin päätä oikealle painamalla. Klipsin voi säätää eri levyisiä vöitä varten ja lisäksi kantoasentoa voi säätää, mutta kovin mukavaa asentoa ei kyllä löydä. Tässä voidaan todeta, että firman perustajan Rod Bremerin visio on toteutunut Kiinteäteräisissä veitsissä jenkkien maku on enemmän kuin vähän suomalaisesta poikkeava ja tätä eroa Austin McGlaunin suunnittelema Clever Girl (#2709, ”Fiksu Likka”) ilmentää erittäin selvästi. CG:n tuppi on kokonaan muovia ja kantoasentoa voi säätää. Kaareva terä päättyy ylöspäin pistävään nokkaan ja selvää on, että varsinainen vuolupuukko tämä ei ole. Clever Girl on terävän näköinen. ASE-lehti • 53. Lukituksen etuna on, että homma hoituu vasemmallakin kädellä. Kokeiltavaksi saaduista veitsistä TTT on selkeästi herrasmiesmäisimmän oloinen, tasapainoinen, kevyt (100 g) ja elegantti EDC-veitsi. Kaikille näille taittoveitsille yhteinen piirre on, että tekninen toteutus on moitteeton, täysin vertailukelpoinen monta kertaa kalliimpien nimimerkkien kanssa. Kyseessä on ”taktinen” eli lähitaistelukäyttöön tarkoitettu – ja todella harvoin päätyvä, suurin osa kun jäänee nojatuolisotureille – veitsi, jonka ulkonäkökin on suunniteltu peloitteeksi. Tuppi on mustasta nylonista valettu ja sen voi kiinnittää reunansa rei´istä nyörillä tai mukana tulevalla MOLLE-yhteensopivalla klipsillä vaikkapa vyölle. CG on integraaliveitsi, jossa nyloniset uritetut kahvalevyt on kiinnitetty putkiniiteillä suoraan terän jatkeelle; rakenne on vahva. Niinpä CG jäänee pelkäksi keräilyerikoisuudeksi
Huutokaupasta puolestaan myyntihinnat. Winchester M95 kunto hyvä 1400 euroa . Oli siinä tavallisella kylpijällä ihmettelemistä. 1915, kunto tyydyttävä 480 euroa Pistooleista moni jäi huutamatta tai meni lähtöhinnalla. M28-kivääri, SA-leima, suojeluskuntanumero, kunto tyydyttävä 180 euroa . Belgialainen niklattu ja kaiverrettu Lefaux-piikkipatruunarevolveri 130 euroa. Tokarev AVT40-automaattikivääri, peruskunnostettu, kunto hyvä 400 euroa. Ehkä mahtipontisimpana myytiin VKT M39 “Norsupyssy” PST-kivääri varusteineen, mukana kuljetuslaatikko, kolme lipaslaatikkoa, työkalulaatikko, IT-jalka, kunto hyvä 3400 euroa. Smith & Wessonin modernit revolverit kunnosta riippuen 300–700 euroa. Colt Border Patrol .357 Magnum -klassikkorevolveri 70-luvulta 550 euroa. Carl Gustav M94 -Karabiini, ei numerotarkka, kunto tyydyttävä 460 euroa . Norjalainen Krag Jorgenssen -sotilaskivääri, vm. . 3ja 4-sarjan aseita, sekä varikkoluistinen (Vammas) -malli hintaluokassa 550–700 euroa ja 1sarjan aseet 600 eurosta ylöspäin. Lewis-konekivääri, ei numerotarkka, kunto tyydyttävä, 3500 euroa. Tällä kertaa uudessa paikassa; Ikaaalisten kylpylässä. Tätä versiota tehtiin tiettävästi vain 5356 kappaletta. TEKSTI JUSSI PELTOLA, KUVAT KARI TUOMINEN-SHEMEIKKA JOUNI ORAVA 54 • ASE-lehti. Tula M91-30PE mukana huonokuntoinen kiikari, kunto tyydyttävä 2000 euroa . PÖYTIEN SATOA Perus-FN-pistoolit mallia 00-10 olivat hintaluokassa 100–150 euroa ja 6,35 mm Baby FN:t tietenkin hiukan kalliimpia 170–300 euroa. . . Sveitsiläinen Schmidt-Rubin 1889 kivääri, kunto erinomainen 370 euroa . Kivääreistä voidaan todeta, että tarkka-ampujakiväärit herättivät huutajat. Tänä vuonna ammuttiinkin ilma-aseilla, yhteistyökumppanina Rauman Seudun Urheiluampujat ry ja Vammalan Seudun Ampujat ry. Täydellinen luettelo www.suomenasehistoriallinenseura.fi Gun Show 2016 Suomen Asehistoriallinen Seura järjesti jälleen kerran vuoden asetapahtumien kohokohdan; ”Gun Shown” lauantaina 3.9. . 2-sarjan aseen olisi saanut hintaan 550 euroa, mitä voi pitää löytönä. MG42 konekivääri, hyvä ei numerotarkka, uudelleen sinistetty, 1450 euroa. Tänäkin vuonna sää suosi tapahtumaa, vaikka yöllä jo kylmä olikin. VKT ”Lahti” -pistooli L-35 kustansivat 500 eurosta ylöspäin. Savage 7,65 mm pistooli 1900-luvun alkupuolelta 195 euroa. Aiempina vuosina pidettiin selvittämisen arvoisena sitä, miten viikonlopputapahtumassa sunnuntaille saataisiin kiinnostavaa ohjelmaa vaikkapa jonkin yhteistyökumppanin toimesta. Tapahtumassa jaettiin myös kymmenen uutta Suomen Asehistoriallisen Seuran kunniajäsenyyttä. Antiikkiesineenä lupavapaa. Nykyisillä lupakäytännöillä myydään vain oikeasti hyväkuntoisia tai historiallista arvoa omaavia aseita, kuten FN M35 -pistooli, SAleima, kunto tyydyttävä 950 euroa. . VKT M39/43 Aseessa sinetöity kiikari, kunto hyvä 2200 euroa . Näyttelypuolella oli tänä vuonna noin sata hyvin valittua kohdetta ja aiheena idästä jäänyt sotamateriaali, meikäläisittäin siis sotasaalis. HUUTOKAUPPA Huutokauppa kuvaa parhaiten käypiä hintoja, myyntipöydistä tiedämme yleensä vain pyyntihinnat. SIG STGW57 -automaattikivääri mukana 10 lipasta, kunto erinomainen 1100 €. Näihin hintoihin lisätään komissio 10%
Lipas vetää yhdeksän patruunaa. FN M35 -pistooli; 950 €. Perinteisen pukukilpailun voitti “Suomen Sotilas” Tomi Räsänen ja kakkoseksi selvisi “Tykkimies” Risto Mäkelä. Lewis-konekivääri; 3500 €. Ase on mallina puolen vuosisadan takaa. Harvemmin nähty erikoisuus oli 7,65 mm kiinalainen M64kiintovaimennettu pistooli hintaan 2500 euroa. Noin 22 cm pituisena ja 1,8 kilon painoisena esine ei ole ainakaan taskuase. Patruuna on melkein tuttu 7,65 mm Browning, mutta urakantaisena ilman puoli(7,65 mm Browningista tuttua) laippakantaa. Itselataavan pistoolin luisti voidaan myös lukita etuasentoonsa paremman vaimennustuloksen (luistin kolaus). ASE-lehti • 55. Suomi-konepistoolin toimintamalli. Alisoonisena 240 m/s luodin nopeudella se tarjoaa hyvän vaimennustehon. DUX G41; 5200 €. Norsupyssy 3400 €. VKT M39/43; 2200 €
Aseluvanhaltijoiden herääminen nyt on liian myöhäistä, kukaan ei puolusta EU:ssa Suomen etua, sillä hallituksemme ovat jo vuodesta 1994 jälkeen myyneet suomalaisten edut kansainvälisten keinottelijoiden hyväksi. Aivan viime aikojen esimerkkejä ovat luvanhaltija, jolla rekisterin mukaan ei ollut ensimmäistäkään ampuma-asetta, kun todellisuudessa niitä oli kymmenittäin. Muuten tietoja on usein etsittävä käsiarkistoista, mikäli luvanhaltijan kaikki entisetkin asuinpaikat tunnetaan jos ja usein kun aseet jäivät muuton yhteydessä ilmoittamatta. ns. Huolellinen aseluvanhaltija, kuten useimmat asekeräilijät ja aktiiviharrastajat, pyrkivät tarkistamaan aserekisteriotteensa, mutta liian harvoin. Tehtävä jäi tekemättä ja ampuma-aselain uudistuksen yhteydessä kortistoa pyrittiin perkaamaan, mutta rajallisten resurssien ja osaamattomuuden vuoksi virheet jäivät elämään omaa elämäänsä. Mahdollisesta tuhosta kotietsinnän yhteydessä ei vastaa kukaan, ei myös siitä, että kohteena on saattanut olla täysin ulkopuolisten irtain, henkilökohtainen omaisuus. Suomen asema on ollut monessa mielessä poikkeus EU:ssa, sillä meillä on asukaslukuun suhteutettuna erittäin suuri metsästäjäkunta, samoin aktiivisti ammuntaa harjoittava joukko reserviläisiä. Tarkistamatta aserekisteritietojaan on hän tulevaisuudessa kohde poliisin rajuille toimille, koska poliisi on käsityksensä mukaan aina oikeassa ja näyttötaakka jää kansalaiselle! Kuolinpesien osalta tilanne on erittäin haastava, pesän osakkaat eivät useinkaan ole tienneet vainajan ampuma-aseista tai niiden hallussapitoluvista. Ns. Käsin kirjoitettujen asekorttien ajantasalle vieminen olisi tullut suorittaa viimeistään 1995, Suomen tultua osaksi Euroopan Unionia. 1998 voimaan tullut ampuma-aselaki olisi edellyttänyt asekortistojen perkaamisen ennen kuin siirryttiin uusiin muovikortteihin. Aserekisterien tiedot on saatava korjattua ennen asedirektiivin muutoksen voimaan saattamista Suomessa! ASEDIREKTIIVIN NYKYTILA Monilla eri järjestöjen jäsenillä on hyvin erilainen kuva asedirektiivin muutoksen nykytilasta ja se kuva on pääosin virheellinen. Valitettavasti direktiivi etenee Suomen viranomaisten vastakkaisista väitteistä huolimatta, sillä liian myöhään herääminen Cecilia Malmströmin ilmoitukseen 2013 on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Eliitin metsästysoikeus tulee säilymään, samoin eliitin oikeus omistaa aseita ja ylläpitää omaa turvallisuutta rahalla. Keskuskortiston puuttuminen ja nimismiespiirien vähentäminen ei voinut olla vaikuttamatta aserekisterien kasvaviin virheellisyyksiin. Toisella luvanhaltijalla oli 15 ylimääräistä asetta, jotka oli todellisuudessa myyty vuosia sitten. Suvaitsevaiset saavat syyllistää KURKOLLA ON ASIAA 56 • ASE-lehti. Vaarana on joutuminen poliisin toimien kohteeksi esim. Pahimmillaan tilanne saattaa olla, että aseluvanhaltija on myynyt ja luovuttanut kaikki omistamansa ampuma-aseet uusille omistajilleen, kuitenkin ”mulopäät” jatkavat etsintää, selitykset eivät auta. vihapuheen vuoksi, vaikka useimmat suomalaiset eivät ymmärrä Suomessa olevaa kaksoisstandardia. pahviluvat ja niitä edeltäneet paperiset lupalaput ovat monasti ainoa todellinen dokumentti aseesta, jos ovat tallessa. Ensimmäisen atk-pohjaisen rekisterin käyttöön ottaminen oli vaikeaa, erityisesti siksi, että rekisterin ”arkkitehtuuri” oli aivan muuhun käyttöön tehty. Kantasuomalainen aseen omistaja saattaa joutua viranomaisten kanssa vaikeuksiin hyvin helposti, joten kaikenlainen netissä kirjoittelu kannattaa jättää muille. Aseen myynnistä ilmoittaminen tulisi rekisteröityä nykyisen rekisterin kautta automaattisesti, aseen siirryttyä uuden omistajan hallussapitoluvalle, usein ase jää ”roikkumaan” alkuperäisen omistajan aserekisteriin. ASEREKISTERIT JA TODELLISUUS Siirtyminen atk-pohjaiseen aserekisteriin on ollut poliisille erittäin haasteellinen tehtävä Suomessa. Suurien kaupunkien poliisilaitoksissa aseiden myynneistä ilmoittanut aseluvanhaltija oli jo 80-luvulla tilanteessa, että hän ei tiennyt, oliko kanslisti merkinnyt asekorttiin myydyn aseen! Aseluvanhaltijan luottamus voi kostautua. Ärsyttäväksi ja suorastaan vaaralliseksi tilanne muodostuu silloin, kun useita aseita myynyt henkilö ja niistä asianmukaisesti ilmoittanut joutuu poliisin kotietsinnän kohteeksi! Aseluvanhaltijan kotiin tehty kotietsintä on asian luonteen vuoksi kiusallinen, sillä etsintään osallistuu pääsääntöisesti, vahvasti aseistettu joukko univormupukuisia järjestyspoliiseja tai jopa osasto Karhu! Tilannejohtaja on lähettänyt joukkonsa toimintaan virheellisten aserekisteritietojen pohjalta, jolloin kaikki mahdolliset paikat avataan ja tarvittaessa revitään, jotta aserekisteriotteen mukaiset olemattomat ampuma-aseet löydetään ja otetaan poliisin haltuun. Hakiessaan uutta aselupaa hän sai kuulla olevansa “ensimmäisen” aseluvan hakija, koska hänen kaikki aselupansa oli kuitattu rauenneiksi. Totuus on useimmille yllätys, rekisteri elää omaa elämäänsä ja tilanne on vaikeutunut aseluvanhaltijan kannalta ruuhkautuneiden palvelupisteiden vuoksi. Järjestöjen poliittisilla perusteilla valitut puheenjohtajat jatkavat poliittista ”jargonia” siitä, kuinka hyvin Suomen hallitus on pitänyt suomalaisten aseluvanhaltijoiden puolta Komission ministerien tapaamisissa
Ase lukuisine muunnoksineen on ollut myös keräilijöiden suosiossa ja se ansaitsee oman historiateoksen, jossa on selvitys sen alkuperästä ja eri malleista sekä käytöstä itsenäisen Suomen koko satavuotisen historian aikana. Nykyinen käyttö reserviläisaseena. . . Suomalaiset aloittivat kehitystyön, jonka tuloksena syntyi yksi aikansa parhaista sotilaskivääreistä. EU:n parlamentissa IMCO-valiokunnan toimet ovat olleet näennäisesti oikean suuntaisia, mutta millä tavoin kukaan kuvittelee Luxemburgin tapaisen pankkivaltion edustajien suhtautuvan suomalaiseen aseoikeuteen tai hollantilaisen tulppaaniviljelijän suomalaiseen metsästäjään ja hänen oikeuksiinsa! Turhaa optimismia oli ilmassa myös 16.9.2016 Haagan konsortion tilaisuudessa, mutta arkipäivä tuo tullessaan karmaisevan todellisuuden. 3) Suomen sotilaskivääri MOSIN-NAGANT 1917–2017 ASE-lehti • 57. Asemalli oli suunniteltu pistintaisteluaseeksi, se oli pitkäpiippuinen ja osumatarkkuudeltaan melko huono. Liimasidottu, kovat kannet. Kirjan ennakkohinta on 49,00 euroa, ja HUOM: Ennakkotilaukset toimitetaan ilman postikuluja. Käkikellojen kätkemisohje NRA:n sivuilla on hyödyllinen ohje arvotavaran omistajille! Monen mielestä EU oli suorastaan ”lottovoitto”, mutta totuus on valitettavasti täysin toinen. Valmistus eri maissa. Kaikki yritykset saada todellista joukkovoimaa asian taakse ovat kilpistyneet poliittisesti johdettujen järjestöjen passiivisuuteen. Parlamentin äänestys tulee johtamaan Suomen osalta siihen tulokseen, minkä olen ennustanut jo vuosia sitten, eli itselataavat lähtevät asteettain sulatukseen ja kotietsinnät ovat arkipäivää aseluvanhaltijan elämässä. Asealan keskusteluforum oli todella vakava yritys heti 2002 saada kaikki saman pöydän ääreen, mutta valtion avustus eräille järjestöille oli korruptoivaa. Kirjan laajuus n. . Aseita oli varsin huomattava määrä, vuonna 1919 laskettiin noin 200 000 sotilaskivääriä, suurin osa mallia Mosin-Nagant m 1891. Kurko puheenjohtaja KURKOLLA ON ASIAA Tulossa 2017 alkuvuonna: Suomen sotilaskivääri MOSIN-NAGANT 1917–2017. Tarjous voimassa joulukuuhun 2016. Ampujien saavutuksia ”Pystykorvilla” ja eri tarkkuuskiväärimalleilla sodissa ja ampumaradoilla. Globaalit toimijat kahmivat voitot ja suomalainen maksaa! Runo K. Mallit ja muunnokset vuosina 1917–1985. Kustantaja Arma Fennica OY. Pienikin muutos merkitsisi direktiivin valmistelijoille tappiota ja sitä ei komission edustajat tule hyväksymään. Tilaukset kupongilla s. . . Suomalaiset tarkkuusja metsästyskiväärimuunnokset . KIRJA-UUTUUS kantaväestöä mielensä mukaan ja he saavat hyväksyä eläinrääkkäyksen julkisesti, eli halal-teurastuksen! Järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa politiikkoihin ei voinut onnistua Suomessa, sillä kaikki yritykset yhteistyöstä ovat kariutuneet poliittisten puheenjohtajien toimien vuoksi. Reserviläisten aseena ase palvelee aktiivikäytössä yhä tänäkin päivänä. Tunnetuimpia ovat eri ”Pystykorva”-mallit. Vasta silloin kaikki Suomen armeijan varusmiesikäluokat koulutettiin käyttämään nykyistä rynnäkkökivääriä. Viimeinen armeijan erikoismalli kehitettiin vuonna 1985. . 250 sivua, runsas kuvitus. Aseet olivat pääosin huonokuntoisia, mutta niistä alettiin kunnostaa Suomelle jalkaväen aseistusta, koska rahaa ei uusien aseiden hankintaan ollut. 35 tai tuotemyynnistämme (yhteystiedot s. Aseesta tuli varmatoiminen, helppo käsitellä ja tarkkakäyntinen palvellen jalkaväen pääaseena aina vuoteen 1978. Suomen eri asepajojen siviilimuunnosmallit. . Tourulan asekirjanpito vuosina 1970–1974 myydyistä 7,62 TAK 27-66 kivääreistä. Suomen itsenäistyttyä 1917 otettiin oman armeijan käyttöön tänne jääneet venäläiset Mosin-Nagant m 1891 -kiväärit. MosinNagant -kivääristä kehitettiin vuosien myötä lukuisia eri malleja. Mosin-Nagant m91 -kiväärin alku, ominaisuudet ja rakenne
TEKSTI JA KUVAT J. Tuohon väliin mahtuu niin Italiassa, Espanjassa kuin Turkissakin tehtyjä malleja pilvin pimein. Tarjontaa on yllättävän paljon ja mukana merkkejä tuiki tuntemattomia. Edelleen myös paremman väen lintujahdissa, meilläkin, on eleganttia käyttää siron kaunista ja elävästi liikkuvaa rinnakkaispiippuista. Ennen vanhaan halvat haulikot olivat yksipiippuisia torpparihaulikoita ja arvokkaammat rinnakkaispiippuisia. Todella hienot englantilaistyyliset haulikot ovat edelleen rinnakkaispiippuisia ja niitä myydään myös pareittain. Ubertin ja Stoegerin kanssa. Nykyään myydään paljon myös itselataavia ja ne halvimmat työkalut ovat yleensä pumppuja. Näiden lisäksi uusi malli on rinnakkaispiipuinen Esprit. Myös nopeiden tilanteiden päällekkäispiippuinen tuplaluodikko kuuluu Franchin tarjontaan. Asemalli ei siis ole kuollut, kaikkea muuta. Näin siksi, että tietenkin lordi ampuu silläkin aikaa kun lataaja lataa ja onhan piipuilla näin aavistuksen enemmän aikaa jäähtyäkin. 58 • ASE-lehti. FRANCHI Franchi kuuluu Beretta-konserniin Sakon, Benellin, Burriksen, Steinerin, Tikan, A. Tunnetuimmat ovat Beretta ja Benelli, mutta Franchi on satsannut tehokkaaseen markkinointiin ja nimi kasvattaa kovaa vauhtia tunnettavuuttaan varsinkin USA:n suurilla asemarkkinoilla. Sittemmin tulivat päällekkäispiippuiset ja valtasivat markkinat. Franchi tekee eniten itselataavia sekä päällekkäispiippuisia haulikoita. Edullisimmat ovat tulleet itärajan takaa, silloin kun tavara vielä kulki ja kalleimmat Brittein saarilta. Se neljäs haulikkomerkki on Stoeger. Tehdas ei ole kuitenkaan pohjoisen teollisuusalueella kuulussa Bresciassa, Trompian aselaaksossa, vaan siellä mihin Benellin veljekset sen kauan sitten perustivat, nimittäin itärannikolla, maailmanperintölistalle päässeessä Urbinossa. MALINEN Esprit toimitetaan tukevassa muovilaukussa, joka tällä kertaa on erinomaisesti erottuva oranssinen. FRANCHI ESPRIT Monen unelmissa on siro rinnakkaispiippuinen haulikko, Franchi Esprit on yksi keskihintainen uutuus. Miksikö sitten Benelli, no molempien aseet valmistuvat samassa tehtaassa. On mielenkiintoista havaita, että haulikoitakin tehdään neljällä eri nimellä samassa Beretta konsernissa
Tällaisella aseella kun ei ole tarkoitus hirmumagnumeja lähettää kiertoradalle, joten 70:nen riittäisi mainiosti. Rautahauleille näistä soveltuvat yleiseen tapaan puolikas ja varttinen. Tämä poikkeaa monen muun käyttämästä monoblockista, jossa piiput yhdistetään takapäästään yhdestä murikasta koneistettuun sulkukappaleeseen. RAUDAT Itse kehys on Franchin mukaan alanurkistaan tyylikkäästi pyöristetty round action. Ohut ja siro etutukki istuu tiukasti paikallaan, mutta irtoaa tarvittaessa helposti painamalla etupuolen vapautinsalpaa. Nyt mittasin holkille mitaksi 51 mm eli kyseessä ei ole muotiin tullut hirmuisen pitkä mitoitus, eikä sellaiselle mitään tarvetta olisikaan. Espritissä valittavaa ovat ensiksi tietenkin kaliiperit 28, 20 ja 12. Tällaiseen tyyliin kuuluu ohut, suora tukinkaula ja yksi tai kaksi liipaisinta, jolloin ylilentävä riista on näppärästi hollilla. Kun se on vielä kauniskin, niin vaikea on olla pitämättä asetyypistä. Ruger aikoinaan kun pohdimme mikä olisi se kaikkein tyylikkäin ja myyvin muoto. Yksi rinnakkaispiippuisten rakenteellinen ominaisuus on piippujen pieni avautumiskulma, piippuja ei tarvitse taittaa läheskään niin paljon kuin päällekkäispiippuisissa. Piiput on liitetty peräpäästään vahvalla demiblock liitoksella eli piippu patruunapesineen on tehty yhdestä kappaleesta ja kumpikin puolisko liitetty lopuksi toisiinsa niiden keskellä olevalla saumalla. 18,3 / 18,5 mittaan poratuille piipuille tarjotaan pituudeksi ne yleisimmät eli 62, 68 ja 71 ja suulla on 50 mm pitkät supistinholkit. Vastaavasti taitto saattaa olla jäykempi, kun jousia viritetään lyhemmällä liikkeellä. Loppu onkin sitten vakioitua. Muuten ase on kaunis kuin sika pienenä, puut ovat ainakin esittelyaseessa sävykkäät ja hyvin sovitetut sekä teräsosat ihan mukavasti viimeistellyt ja kehys jäljittelee kirjokarkaisua. Uusi aika näkyy Espritissäkin rautahaulikelpoisuutena ja piipunsuulla olevina vaihtosupistimina. Samaan tyyliin päätyi mm. Speksien mukaan täsmällisen laukaisun vastus on 2,1 kiloa ensimmäiselle ja 2,4 kiVaikka onkin perinteinen rinnakkaispiippuinen, niin suulta löytyvät vaihtosuuhiset ja piipuista rautahaulikelpoisuuden osoittava liljaleima. Holkin supistuksen tulee kuitenkin olla melko lyhyellä matkalla, jotta se vaikuttaisi oikealla lailla hauliparven muotoutumiseen. FRANCHI ESPRIT ESPRIT Siro ja kevyt rinnakkaispiippuinen on nopeiden tilanteiden herkkäliikkeinen työkalu. Valikoivat ejektorit heittävät ammutun hylsyn voimalla ja ylimenokartio on loivaa mallia. Sen päällä liikkuu poikittainen piipunvalitsin. Omasta mielestäni lajityyppi on kaunein, joskin Franchin pyöristykset ovat melko maltilliset eikä oikein round actionista voisi puhua. Niillä pärjää yleisimmissä tilanteissa. Piippujen alapuolella on 9 mm leveä harkko, jonka tuplaloveuksiin sulkukiilat lukittuvat. Valinnaisena saa myös automaattivarmistimen. Dicksonin alkuperäisessä pyöristys on paljon suurempi ja omasta mielestäni tyylikkäämpi. 12 kaliiperissa patruunoiden hyötykuormaksi riittää mainiosti 30 gramman molemmin puolin olevat lataukset, eikä enempään ole erikoistilanteita lukuun ottamatta yleensä muuallakaan tarvetta. Holkeissa on merkintä supistusasteesta niin lyijylle kuin raudalle. Piipun suuta kohti kapeneva 9,8–6,6 milliä leveä notkoselkäinen kisko piippujen välissä on kourumainen ja mattakarhennettu. Markkinointimielessä kuitenkin lähes kaikissa 12 kaliiperisissa on vähintään 76 millinen pesä kiekkoaseita lukuun ottamatta ja sielläkin sporting versioissa on pitkät pesät. Patruunapesän mitta on kovin pitkä 76 mm ja 28:ssä 70 mm. Supistinholkkeja tulee aseen mukana minimi eli kolme: varttinen, puolikas ja täyssuppea. Espritin varmistin on manuaalinen ja tutulla paikalla. Tyylikkään haulikon kuminen perälevy on oranssinen ja sisäpuolelta ventiloitu. ASE-lehti • 59. Sen suulla on hopeinen nuppijyvä
Kun valitsin oli siirretty oikeaan reunaan, jäi sen teräväreunainen ohjainura juuri peukalon törmäyskurssille ja rekyylissä nahka kuoriutui kauniisti. RADALLA Espritiä kokeiltiin ensin metsästystrapissa sekä 24 että 28 gramman latauksilla. Seuraavalla ratakäynnillä otteen tiukentaminen ratkaisi ongelman, joka ei oikeasti ole edes ongelma. Näillä eväillä painoksi ilmoitetaan kevyt 2,9 kiloa ja vetopituudeksi yleinen 365 mm. Sen rauta on terästä eikä alumiinia. Tukin harjan pudotus on tavanomainen 59 mm ja perä on taivutettu oikealle. Nyt mittasin perinteiseksi muodostuneilla 28 tuumaisilla eli 71 senttisillä piipuilla varustetulle koeaseelle painoksi 2,85 kiloa ja vetopituudeksi perälevyn keskelle 370 mm. PIILOSSA Se mikä ei näy päällepäin on yhdestä teräsmöykystä siististi koneistetun laatikkolukon sisus, jossa jouset ovat pitkäikäisiä karaohjattuja kierrejousia ja iskuvasaroille on varmistimet estämässä vahingonlaukaukset esimerkiksi aseen pudotessa. Mustan muovilevyn erottama kuminen perälevy on tietenkin tyyliin kuuluvasti oranssin punainen. Ainoa hankaluus oli löysä otteeni, joka sallii liipaisinkaaren potkaista varsinkin niillä 28 grammaisilla keskisormeen, josta lopputuloksena sormi paisui huomattavasti. Piiput on liitetty toisiinsa eritäin vahvalla demi-block liitoksella eli kumpikin on kokonaan oma itsenäinen osansa ja pystysuora liitos on niiden keskellä. Testiaseen kohdalla laukaisu oli huomattavasti herkempi, mittasin vastuksiksi ainoastaan 1,5 ja 1,8 kiloa. PUUT Englantilaistyylinen, vailla pistoolikahvaa oleva perä on öljyttyä pähkinäpuuta laadultaan 2,5. Tässä vaiheessa mielikuva vaikeasti ammuttavasta ja heikosti riistaa saavasta asetyypistä karisi ja arvioitavaksi tuli ihan oikeasti josko tällainen asetyyppi tulisi hankittavaksi. Yhdestä teräsmöykystä hyvin koneistetun baskyylin pinnassa on kirjokarkaisukuvio. Varmistimen päällä on poikittain liikkuva piipunvalitsin. Samoin baskyylin pienet koristekaiverrukset on poltettu kolmikerroslaserilla. Supistuksena käytettiin puolikasta ja tulokset olivat mieltä ylentävän hyvät, kylmiltään monelta pallilta sarja ihan puhtaasti. Siron tukin tyylikkäät otekarhennukset on tehty valitettavasti laserilla polttamalla niin kuin lähes kaikissa aseissa nykyään. Näin vaikka olin voidellut kitkakohdat vaseliinilla. Tai on sikäli, että liipaisin on tuhottoman kaukana liipaisinkaaren takaosasta. Minimaalisen pieni ja ohut etutukki istuu tiukasti pidikkeessään ja vapautuu kärjen painikkeesta. TEKSTI EERO SAVISAARI KUVAT JOUKO SAVONEN loa toiselle piipulle, niin kuin pitääkin. Hihnalenkit eivät kuulu aseen tyyliin, joten niitä ei ole lainkaan, ei edes irtonaisena mukana seuraavassa kunnollisessa muovilaukussa. Samaan löysään otteeseen liittyi myös piipunvalitsimen terävän kulman kaivautuminen peukalon reunaan. Jos käyttää löysää otetta, kannattaa siis valita supistimet siten, että valitsin on vasemmassa reunassa ja tämän lisäksi kiertää peukalo tiukasti tukin ympärille. Runsaalla sadalla laukauksella ei tullut toimintahäiriöitä, mutta aseen taittaminen vaati huomattavasti voimaa. Ratkaisu ei ole toimiva eikä oikein kauniskaan. Tällä oli ilo ampua. Toinen vajaan sadan kiekon satsi heti perään nopeatempoisella B-A metsästysammuntaradalla ja toden totta kevyt ase oli eläväisen helppo suunnattava, vaikka olikin kaikkea muuta kuin rata-aseeksi tehty. 60 • ASE-lehti. Kiekkoja särkyi siihen tahtiin, että olisi Etutukin paikallaan pitävä rauta on oikeasti rautaa, ei alumiinia. Piipunvaihdin on mekaaninen. Tukin ohuella kaulalla sijaitseva varmistin on manuaalinen, joskin automaattisenkin saa tilauksesta
Piippujen lukituksesta huolehtii patruunapesien alapuoliseen harkkoon uppoavat kaksi sulkukiilaa. Pinnaltaan se on mattamainen ja kapenee piipun suulle päin 9,8 millistä 6,6 milliin. Piippujen välinen kourumainen tähtäinkisko on siisti. Espritin karhennukset ovat tyylikkäät ja toimivat joskin menetelmänä on laserilla polttaminen, mikä ei vedä vertoja aidosti leikkaamalla tehdyille. ASE-lehti • 61. Kullattu liipaisin on hienostunut. Rinnakkaispiippuisessa hylsyjen poisto ja lataaminen vaativat vain pienen aukitaittokulman verrattuna päällekkäispiippuiseen. Vähän on tyylikästä eli koristekaiverrukset on pidetty minimissään, mutta kirjokarkaisukuvioituun baskyyliin on nimikaiverruksen lisäksi tehty mallimerkintä kultaupotuksella. Laukaisukädellä kannattaa ottaa tukeva ote, sillä muutoin melko takana oleva liipaisinkaari potkii keskisormen mustelmille
Tosin hanhimetsälle kannattaa viedä painava ja suurille haulimäärille tarkoitettu ase. Kuten niin monesti aikaisemminkin kuviot olivat ihan käyttökelpoiset, mutta jokaisen pitää joka tapauksessa kokeilla omien patruunoidensa käynti. Puiden sovitus on tehty melko huolellisesti ja hiomavaraakin on jätetty vähän. Ilmeisesti tasapainotus sekä liikkuvuus sopivat itselleni juuri nappiin. Tiukalla otteella ei näitä tietenkään ollut. Kokeilin kuvioita myös tutulta 35 metriltä niin puolikkaalla kuin täyssuppeallakin. Samoin itselleni luontevan nopea ampumatapa oli turhan löysällä otteella, mikä aiheutti potkimisongelmia. Itse asiassa Esprit on Franchin kallein ase. Se soveltuu hienosti metsälle periaatteessa linnustukseen, mutta miksei kaikkeen muuhunkin. Kanalintujahdissa patruunoissa ei yleensä tarvita suuria haulilatauksia, joten ampuminen on miellyttävää ihan riittävän tehokkailla 2832 gramman annoksilla. Näpit palavat piippujen kuumentuessa nopeasti, sillä ohut etutukki sallii sormien puristuvan piippuparin ympärille. Kiivaassa kiekkoammunnassa tuli esille yksi perinteisen rinnakkaispiippuisen varjopuoli. Ainakin tukki istui poskelle, sillä kiskoa oli näkyvissä juuri sopivasti testinostoissa, joissa ase viedään poskelle silmät kiinni. Kiekot särkyivät siksi hyvin, että radalla tuli käytyä toisenkin kerran ja kolmannen sekä vierailtua naapuriradallakin. Tähän nähden Espritin pesittäminen kolmen tuuman magnumeille tuntuu liioittelulta. YHTEENVETO Franchi Esprit on hienostunut rinnakkaispiippuinen hintaluokassa, jossa hankinta ei kuitenkaan kaada vielä taloutta, vaikka arvokas onkin. Tämä siitä huolimatta, että supistukset olivat turhan tiukat puolikas ja varttinen muiden suoriin reikiin verrattuna. 62 • ASE-lehti. oman kiekkohaulikon sijaan kannattanut ottaa Franchin testikalu seuran kilpailuihin, niin olisi tulostaso ollut todennäköisesti parempi. TEKNISET TIEDOT FRANCHI ESPRIT FIELD Valmistaja: Franchi, Italia Maahantuoja: Sako Oy Hinta: 3110 euroa Takuu: 7 vuotta Tyyppi: rinnakkaispiippuinen haulikko Kaliiperi: 12/76 (20/76, 28/70) Pituus: 114,7 cm Piipun pituus: 71 cm (62, 68 cm) Vetopituus: 37 cm Paino: 2,85 kg Ejektorit: valikoivat Varmistin: manuaalinen Tukki: öljytty pähkinäpuu, suora kaula Varusteet: ¼, ½ ja 1/1 supistimet + avain öljy ohjekirja kova muovilaukku Franchi Esprit on siro ase, joka on hyvin tasapainossa ja kevyenä herkkäliikkeinen sekä helppo kannettava. Esprit siis toimi hienosti, mutta auki taitto vaati edelleen voimaa. Patruuna oli jälleen tyypillinen metsäpaukku eli RC3 12/70 36 gramman annoksella kolmosia. Ampumaotteesta riippuen liipaisin saattaa olla hieman kaukana liipaisinkaaresta ja auki taitto vaatii huomattavaa voimankäyttöä. Franchi uskoo siksi paljon tuotteidensa laatuun, että myöntää mekaanisille osille seitsemän vuoden takuun
Harmillinen paikka myyjille, jotka varta vasten ovat deaktivoineet keräilyllisesti vähäarvoisia ja huonokuntoisia aseita saadakseen ne myydyksi. päivästä huhtikuuta 2016. TEKSTI JA KUVAT PENTTI KATAJA ASEMESSUT ARTUKAISISSA Mitaleja oli monella pöydällä edustavat valikoimat. ASE-lehden numerossa 1/2016 oli sivulla 62 juttu joka käsitteli dekoaseasiaa. Nähtäväksi jää, miten asetus huomioidaan Suomessa?” Se nähtiin nyt. Hyvissä ajoin oli poliisilaitos ilmoittanut järjestäjille, että deaktivoituja aseita ei saa myyntipöydissä olla. jo perinteelliseksi muodostuneessa paikassa, Artukaisten messukeskuksessa. Edustava paikka, mutta valitettavasti siellä on vuosi vuodelta hiukan yhä enemmän tyhjää tilaa. Järjestäjät ilmoittivat tämän kaikille pöydän varanneille, seuraus oli se, että jo paikan varanneita myyjiä jäi pois. Tällä kertaa siihen oli ihan erityinen syy. ASE-lehti • 1 ASE-lehti • 63. Mitään varsinaisia erikoisuuksia ei pöydillä tällä kertaa ollut, kauppa kävi vaihtelevasti. Simultaanimetsästys kiinnosti yleisöä. Kirjoituksen eräässä kohdassa oli maininta: ”asetusta sovelletaan 8. Arma Aboan perinteiset asemessut pidettiin 10.4. Myöskin myyjät vähenevät vuosi vuodelta. Kun ei dekoja saanut myydä, jäi tyhjiä pöytiä. Ei ole enää takavuosien tapaan jonoa oven takana ennen avaamista, kävijämäärät vähenevät noin sadan vauhdilla joka vuosi
64 • ASE-lehti. Ruotsalaisen myyjän pöydällä oli edustava kokoelma alkuperäisiä Colteja ja Remingtoneja, hintahaarukka 1200–4000 euroa. Pari suojeluskunnan tukkileimalla varustettua Ukko-Pekkaa, hinnat 500–550 €
..............................................................................70,Sako pist. Asemakasiinissa julkaistaan ASE-lehden tilaajana olevien yksityishenkilöiden kertaluonteisia ilmoituksia ilmaiseksi. Lehden vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen toistamiseen. Pääsyliput: aikuiset 8€, sotaveteraanit JA LOTAT ilmaiseksi, lapset alle 12 v. OSTETAAN Nagant revolveri vuodelta 1919 tai 1920. .........................550,Midland .308 Win. Hinta 250 euroa. Hamina Bastion GUNSHOW 2014 lauantaina 17.5. 38 SPL , 6” sin. 050 3215525. Epäselvissä tapauksissa vahinko on ilmoittajan. Haluatko myydä, ostaa tai vaihtaa. Esimerkiksi: ALMAK MATTI MEIKÄLÄINEN 123456 MYYDÄÄN Sotilaskäsiaseet Suomessa kirjasarja. 18 lauk. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA Finlandin ja Saunalahden liittymistä ja viesti maksaa 1 €. Puh. ...............................2650,eränkäynnin erikoissivusto ASE-lehti • 65. ...........850,Winchester m 1873 , 44-40, lupavapaita alk. .............................................................30,Pistoolit 6.35 alk. Ilmoituksia ei oteta vastaan muissa muodoissa. am. Onnistuneesta viestin lähetyksestä saat myös kuittausviestin puhelimeesi. 2 x lipas + salkku .........................135,Marlin m 1893 rifle / carbine .25-36 M, 32-40 alk. 550,Astra Match kilparev. Päänäyttely: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Muut näyttelyt: Kilpailu-aseita kilpailutauluineen linkkuveitsiä, taittopuukkoja ja tynnyripuukkoja www.wsoy.fi www.johnnykniga.fi Seitsemäs Jesse Hackman -romaani pursuaa jännitystä, toimintaa ja iskevää huumoria. ................................350,Winchester m 1894, 38-55 Rifle, original alk. salkussa ..800,S&W m22S, 22 LR, 5.5” harmaa, 2 x lipas, salkku, käyttäm. Ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimitse. uusi ......................................530,Winchester m 1892, 25-20, 32-20, 44-40 alk. Ilmoitukset julkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä seuraavassa mahdollisessa ASE-lehdessä. klo 10.00-16.00 historiallisessa Hamina Bastionissa. Suosittelemme salaisia/ei numerotiedustelusta saatavia gsmnumeroita. hyvä ...................................350,Colt original .451873 / 1896 mustaruuti .....................................2500,Haulikon kal. Ilmoitukseen on liitettävä numerosarja tilaajan viimeksi saaman ASE-lehden osoitelipukkeesta, esimerkiksi 201335. www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 27.4.2014 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2013 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto Pääsyliput 10 €. Älkää käyttäkö tekstiä, jossa on pelkkiä isoja kirjaimia. ............................................................550,Lahti / Valmet L-35, 9 mm alk. Muille ilmoituksen hinta on 100 €. + patr. Ilmoitukseen lisätään automaattisesti se gsm-numero, mistä viesti on tullut. 12 latauslaite Lyman Model 100 SL ..........................150,Husqvarna L-40, 9 mm alk. Sekaannusten välttämiseksi: ainoastaan se puhelinnumero, joka julkaistaan ilmoituksen yhteydessä. ...............................................................30,Pienoispistoolit .22 LR alk. 75mm PAK 40 tykin suujarru venäläinen dekotykki 0400-440878 / Masa Asealan erikoisliike, Somero 040 546 7770 reijo.mastergun@gmail.com Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. Yritysten ja kauppiaiden ilmoituksia ei julkaista tällä palstalla. ASEMAKASIINI MYYDÄÄN Ase-Lehden vsk. Lähetä ilmoituksesi tekstiviestillä! Lähetä viesti: ALMAK OMA NIMESI, ASIAKASNUMEROSI, MYYDÄÄN (tai OSTETAAN tai VAIHDETAAN) ja tiedot kaupan kohteesta numeroon 173011. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, SAL-Mustaruutijaosto, poliisi. 1993-2004 täydelliset. Ilmoituksen yhteydessä julkaistusta kuvasta peritään 50 €. vähän käytetty ..................................................320,Pienoiskiväärit .22 LR alk. 22 short, 22 LR, 32 S&W, koko sarja varust. hyvä .......400,Uberti Colt m 1873-44-40, 4 3/4 sin. • myyjiä koko Suomesta • aseita varusteineen keräilyyn ja käyttöön • puukkoja, asuja, kirjoja, ym. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta. Kaikki 3 osaa, hyväkuntoisia. Liian pitkiä ilmoituksia voidaan lyhentää. ...............................1050,Winchester m 1894 muistoaseita 32-40, 38-55, 44-40 alk. .........330,Uberti Colt m 1873-45 LC, 5.5” sin. Järjestäjä asekerho 93 Astra Inox 100 A, 9 mm / 45 ACP,kahdet piiput, kompit ja varust. OSTETAAN Betlehem Steel -tykin puupyörät, kuten kuvassa. Puh. vanhempien mukana ilmaiseksi. Myös Gun Digest 1963, 1965-2005, Shooter’s Bible, ym. Aitoon Paulow-tyyliin se jättää kylmäksi vain sen sivuilla syntyvät vainajat. 2005, 2007, 2008, 2010, 2014 yhtä lehteä vajaat. 0400 340054. ..............................................................................40,Pistoolit 7.65 alk. ..............................................................85.Pienoisrevolverit .22 LR alk. Se onnistuu kätevimmin nettisivujemme www.aselehti.fi kautta, sähköpostilla aselehti@aselehti.fi (otsikkoon “makasiini”) tai tekstiviestillä. .......................................................500,Llama Max II, 9 mm rosteri, lähes ampumaton 2 x lipas ................380,Margo p-pistooli .22 LR, 4” sin
Spyderco Military on suunniteltu kevyeksi ja lujaksi sotilaan työkaluksi. SPYDERCO MILITARY 195 € + postik. Jälleen kerran veitsen nimi paljastaa aiotun käyttäjäkunnan. Kahvalevyt lujaa G10-komposiittia. Huippurosterista CPM-S30V valmistettu terä ja G10kahvalevyjen sisällä olevat teräslevyt takaavat kestävyyden kovassakin käytössä. Perinteinen suora teroitus, teroitus lähtee suomalaiseen makuun sopivasti suoraan kahvasta. Yksi käyttökelpoisimpia työkaluja kokoluokassaan. VG-10 Pituus suljettuna 100 mm, Paino 75 g Spydercon kätevän kokoinen kompaktilinkkari. Valitse Tenacious tai sen pikkuveli Persistence. CPM-S30V, Pituus suljettuna 139 mm, Paino 120 g Nämä Spydercot on tehty käyttöä varten ja hinnoiteltu houkuttelevasti. 138 euroa + posti(ennakko)kulut. Nykysotilaan kuormassa riittää kannettavaa, jolloin perinteinen puukkokin voi painaa liikaa. SPYDERCO POLICE 146 € + postik. Kokonaispituus 242 mm, Terän pituus 102 mm, Terän paksuus 4 mm, Terän mater. Veitsen nimikin paljastanee aiotun käyttäjäkunnan. Spydercon sotilasmalli on tuoreempi tapaus, mutta ollut sekin jo vuosia tuotannossa. Jo vuonna 1984 Spyderco esitteli edelleenkin yhden menestyksekkäimmistä linkkareistaan; ”Police”. Veitsi on suunniteltu kestämään poliisin joskus kovaakin käyttöä. SPYDERCO TENACIOUS JA PERSISTENCE 67 / 62 € + postik. Erikoishinta 115 euroa + posti(ennakko)kulut. Klipsille löytyy neljät kiinnitysreiät jokaiseen makuun niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle. SPYDERCO-VEITSET LEGENDA JOKA ELÄÄ – SPYDERCO. Kokonaispituus 178 mm, Terän pituus 80 mm, Terän paksuus 3 mm, Terän mater. Kokonaispituus 241 mm ,Terän pituus 105 mm, Terän paksuus 3 mm, Terän materiaali VG-10, Pituus suljettuna 135 mm, Paino 159 g Spydercon alkuperäinen made-in-USA -työkalu nyt kokomustana. SPYDERCO NATIVE ALL BLACK 115 € + postik. Kokonaispituus 197 / 173 mm, Terän pituus 86 / 70 mm, 8Cr13MoV ruostumatonta veitsiterästä, Pituus suljettuna 113 / 105 mm Terän paksuus 3 mm, Paino 115 / 100 g Spydercon poliisimalli on sekin yksi valmistajansa vanhimpia malleja. Huippurosterista VG-10 valmistettu terä ja teräskahvalevyt takaavat kestävyyden kovassakin käytössä. VG-10 Pituus suljettuna 84 mm, Paino 34 g 66 • ASE-lehti. Näin veistä voi kantaa kärki ylöstai alaspäin ja terä etutai takapuolella. SPYDERCO DRAGONFLY 89 € + postik. Kokonaispituus 141 mm, Terän pituus 57 mm, Terän paksuus 2,4 mm, Terän mater. Terä on mitoitettu mahdollisimman pitkäksi ja sen muodossa on haettu kompromissi pistämisen, viiltämisen ja leikkaamisen välimaastoon. 177 euroa + posti(ennakko)kulut. Pieni, mutta silti riittävän iso ja ergonomialtaan loistava linkkari, jonka kahvasta saa hyvän otteen. Kombinaatiotai suora terä
Kokonaan ruostumattomat tai Zytelkahvalevyjen sisällä olevat teräslevyt takaavat kestävyyden kovassakin käytössä. Spyderco Delica 4 Lightweight: Suora terä Zytel-kahvalla 95 euroa + posti(ennakko)kulut. SPYDERCO LADYBUG 59 € + postik. Nämä mallit valmistetaan Kiinassa. NYT TILAUKSET JA LISÄTIETOJA: www.aselehti.fi • aselehti@aselehti.fi • tilauskuponki myös sivulla 35 SPYDERCO ENDURA / DELICA alk. Cara Cara G10: Kokonaispituus 219 mm , Terän pituus 98 mm , Terän paksuus 3 mm Pituus suljettuna 121 mm, Terän mater. Zytel-kahvainen Rescue -malli on sahalaitaisella terällä. 95 € + postik. 98 euroa + posti(ennakko)kulut. Veitsi on kaikilta osin yhtä sopiva oikea tai vasenkätisille, klipsin saa vaihdettua ylös tai alas ja kummalle puolelle tahansa. 440C tai 8Cr13MoV Cara Cara Rescue: Kokonaispituus 222 mm, Terän pituus 100 mm, Terän paksuus 3 mm Pituus suljettuna 123 mm, Terän materiaali 8Cr13MoV Cara Cara G10-kahvoilla: 44 euroa + posti(ennakko)kulut Cara Cara Rescue: 44 euroa + posti(ennakko)kulut Spydercon ikisuosikki avaimenperäksi, silti terävä ja hyödyllinen työkalu. Suora terä. Kokonaispituus 222/182 mm, Terän pituus 96/74 mm Pituus suljettuna 124/102 mm, Terän paksuus 3 mm, Paino 103/72 g Spyderco Endura Flat Ground foliage green: “Sileäposkinen” suora Flat Ground military-vihrein kahvalevyin. Suora terä. Ase-lehden valikoimaan kuuluvat Spydercon Byrdveitsisarjan ”suuremman” malliston ”Cara Caran” kaksi versiota: Koko-rosterinen mattamustattu versio ja G10kahvalevyin varustettu malli osin sahalaitaisella kombinaatiotai suoralla terällä. 103 euroa + posti(ennakko)kulut. ASE-lehdestä Jo vuonna 1990 Spyderco esitteli edelleenkin kaksi suosituimmista linkkareistaan, mallit ”Endura” ja ”Delica”. CARA CARA 44 € + postik. Spydercon ”Byrd”-mallisto on edullisempi vaihtoehto kovaan käyttöön. Kokonaispituus 110 mm, Terän pituus 50 mm, Terän paksuus 2 mm , Terän mater. 99 euroa + posti(ennakko)kulut. Spyderco Delica 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. Suora terä. kombinaatioterä, suora terä tai “sileäposkinen” fl at side. Käytännössä kyseessä on sama linkkari kahdessa eri kokoluokassa. Huippurosterista VG-10 valmistettu. Spyderco Endura 4 Stainless: Kokonaan ruostumatonta terästä. VG-10 Pituus suljettuna 62 mm, Paino 18 g ASE-lehti • 67. Terävaihtoehdot ns. Laadullisesti Byrd-veitset kestävät hyvinkin vertailun hintaluokassaan ja kalliimpiakin vastaan. Malli on vuosien varrella kehittynyt jo neljänteen sukupolveensa, mutta perusrakenne ja suosio ovat entisellään
Pedersolin Bristlen Morges, nallilukko kal .35 (hinta 1990,-) Ardesan Fowler. kal 12 (950,-) Pedersolin Kodiak 2 piipuilla, nallilukko, kal 2x50 ja 2x12 (900,-) Näitä aseita on vain yhdet kappaleet. Pedersolin Mortimer std piilukkohaul. Pedersolin Lunttulukkoinen TEPPO 12 mm (1350,-) Armi Sport Springfield 1861 nallilukkokiv. Maahantuonti ja markkinointi Teiskontie 22, 33540 TAMPERE Puh. kal .54 (1050,-) Colt mod 1861 nallil kiv + pistin+ tuppi kal .58 (1350,-) D. ark. Ma-Pe 09-17, La suljettu www.lahdeniemi.fi Inventaario-ALE suustaladattavilla mustaruutikivääreillä ja -haulikoilla, tietysti LÄHDENIEMELLÄ 33v. D. Hinnat ovat alennettuja inventaarioale-hintoja. Pedersolin Mortimen Std piilukkokiv. (03) 255 7126, fax (03) 260 9685 av. nallilukkohaulikko kal 12 (450,-) D. kal .58 (720,-) D. Ei muita alennuksia tai kaupanpäällisiä. NYT 1592,NYT 1080,NYT 576,NYT 760,NYT 360,NYT 840,NYT 1080,NYT 720,