1 – 2017 7,70 Elinkeinosta harrastukseen SATA VUOTTA METSÄSTYSTÄ Kiistelty susitutkija: Nälkäiset sudet käyvät päälle Naisille ladyja light-aseita Shot show tarjoaa rohkeaa asemuotoilua Karhujahtien pomo opettaa nuorille eränkäyntiä Nahan huono hinta hillitsee oravajahteja Ase-esittelyt: Chiappa Little Badger
Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.. 09-413 97 390. Ase&Erä -lehden kevään 2017 teemat 2/17, ilmestyy viikolla 11 Asekaapit, muut turvallisuusja säilytysjärjestelmät; Aseiden kunnossapito ja huoltaminen Itselataaminen, patruunaja luotityypit Asesepät, eläintentäyttäjät ja trofeet Koiranruoat ja varusteet 3/17, ilmestyy viikolla 20 Lataustarvikkeet, itselataaminen Haulikkoja kivääriammunnan harjoittelulaitteet Kesän ampumaja riistaleirit Kaupalliset ampumaradat Alan kirjallisuus ja videot Kaupallinen jahtimatkailu Jousija ilma-aseet ja jousimetsästäminen 4/17, ilmestyy viikolla 30 Veneet, kumiveneet, kanootit Camo-varusteet ja asusteet, naamioituminen Pillit, kuvat, houkuttimet Kahluusaappaat, metsästysjalkineet Haulikot ja patruunat 5/17, ilmestyy viikolla 35 Kompassit, GPS:t, muut suunnistuslaitteet Koirapannat ja -tutkat Rinkat, reput, kantolaitteet Optiikka, kiikarit, tähtäinkiikarit, kiikarinjalat Punapisteja lasertähtäimet Etäisyysmittarit, IR-tunnistimet VHF:t, PMR:t ja muut viestintäjärjestelmät Maastoajoneuvot ja mönkijät Ota yhteyttä: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. puh
Mark V -latauspuristin 349€ Valikoimastamme nyt latauskomponentit haulikonpatruunoille! Hylsyt, välitulpat, haulit.. Pegoraro Extrema 55g 209€ Grub’s Snowline 8,5 -Talvisaappaat Lataus: 54g Haulikoko: BB (4,6mm) Kaliiperi: 12/76 Black Bear & Brown Bear -vastakaarijouset 249€ Valikoimastamme myös valmiiksi räätälöityjä taljajousipaketteja! -taljajouset Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. 58€ /25kpl Repo -jalkanaru 24,90€ Ozoom Forestgrip -eräsiteet 113,90€ 89€ 129€. 0600 418 738 info@erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! www.erakala.fi Lataus: 40g Haulikoot: 2-6 Kaliiperi: 12/70 Lataus: 36g Haulikoot: 2-6 Kaliiperi: 20/76 Lataus: 55g Haulikoot: 0-7 Kaliiperi: 12/76 /25kpl /10kpl 12,50€ /10kpl 19,90€ Pegoraro Magnum 36g Federal Premium Magnum 8,90€ Winchester Super Speed 40g Ni Kanu-loukku + Laukaisin Hinta sisältää rahdin! Toimitetaan elementteinä Helppo ja nopea koota 243,90€ Fenix TK32 900 lumen RGB-valaisin 109€ 89€ Nevercold Alaska -Lämpöliivi 109€ 139€ 159€ Kunnon varusteilla talven pakkasia vastaan! Nevercold Oregon -Lämpöhanskat Nevercold Montana -Lämpöpohjalliset 119€ 139€ Snowline Chainsen Pro -Liukuesteet 49€ Puokio peltipaita 19€ 25€ Ozoom Myhkyri 160cm -eräsukset -Koot M-3XL MEC 600 JR
4 6 Sata vuotta metsällä Moni asia on muuttunut metsästyksessä Suomen itsenäisyyden aikana. Laki ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. 83 Istuvuus ja näkyvyys Naiset haluavat metsästysvaatteilta etenkin istuvuutta ja näkyvyyttä. Eräsoturit hirvijahdissa vuonna 1943. Elinkeinosta on tullut harrastus. 66 Sota-ajan aseet Sota-ajan ase-esittelyssä Aamutähti, Molotovin coctail ja Apilas. 44 SHOT Show 2017 Yhdysvaltalainen SHOT Show on alkuvuoden merkittäviä asealan tapahtuma. 18 Metsällä koko elämä Pertti Hokkanen elää metsästä ja metsässä. 16 Uusi puheenjohtaja Suomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kuvailee toimintatapaansa rakentavaksi. Tuhatvuotinen eräperinne ei ole tiensä päässä. 80 Laumojen suojelijat Monella maatilalla on laumanvartijakoiria, jotka ovat suurpedoille pahoja vastuksia. Vuoden 2016 viimeinen osakilpailu käytiin Hyvinkäällä. Tilalliset ovat koiriin tyytyväisiä. 28. 50 TST-CUP 2016 TST-ammunta on uusinta uutta Suomessa. Luonto ja metsästys ovat tärkeitä. 10 Venäläinen susitutkija Nälkäinen susi käy myös ihmisen päälle, sanoo Lieksaan muuttanut venäläinen susitutkija Vladimir Bologov. 22 Vuoden Eräkoiraksi julistettu Jyrki Savolaisen seitsemänvuotias labradorinoutaja Brandy taitaa haavakkojen jäljityksen. 40 Oman käden tuote Turvallisuus on olennaisinta kiväärin ja haulikon patruunan itselataamisessa. Siellä ollaan esillä kaikin mahdollisin keinoin. 22 Mustakarhujahdissa Työharjoittelu Kanadassa vei Henriikka Korvenrannan myös mustakarhujahtiin. Saalistakin tuli päivän päätteeksi. Se edellyttää oikeita välineitä ja tarkkuutta. 12 Lakeuden jänisjahti Loppuvuonna käytiin jänisjahdissa Kauhajoella. 52 Ase-esittelyt Ase-esittelyssä Chiappa Little Badger, Tikka T3 CTR ja Sako Finnfire II carbine P04R. Kuva: SA-kuva 6 Lieksassa asuva Veikko Hakkarainen (oik.) kävi tapaamassa susitutkija Vladimir Bologovia loppusyksystä. 10 Riistan nylkeminen oli annettu työharjoittelussa olleelle Henriikka Korvenrannalle. 64 Ladyja light-aseet Varsinaisia naisten asemalleja on vielä vähän, mutta myynnissä on jo ladyja light-malleja. Voiko konepistoolia käyttää vahinkoeläinten hävittämisessä. Sisältö 1/2017 34 Tuhatvuotinen laji Oravannahkojen alhainen hinta ei houkuttele enää metsälle. 62 Konepistoolilla jahtiin. 28 Erätulilla Joulurauhan julistus ja Vuoden Eräkoiran palkitseminen kuuluivat Erätulet-tapahtumaan Kangasalalla. 17 Koiria suden suuhun Sudet tappoivat viime vuonna Suomessa kymmeniä koiria
5 Satavuotias Suomi ja nykyinen riistapolitiikka ?. Metsästäjäliitto on jäsenseurojensa kanssa rakentanut esimerkiksi yli 2000 kosteikkoa ja myös kannanhoidolliset toimenpiteet ovat huomattavia, Heinonen painottaa. Susiin liittyvää tarkoituksellisen harhaanjohtavaa tietoa on Bisin arvion mukaan verkossa niin paljon, että se on ongelma jo lajin kannanhoidon ja suden suojelun kannalta. Onko niitä maassamme 250 vai 500 – siitä on erimielisyyttä. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Susikeskustelu velloo netissä M etsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi on ottanut kantaa viimeaikaiseen susikeskusteluun. Voisiko sanoa, että merkittävin erimielisyys koskee susien olemassaoloa ja niiden vaikutusta muuhun riistaan, lähinnä hirviin. Virallista, uskottavaa tietoa Suomen susikannan suuruudesta ei ole olemassa. Hirvi on Suomen luonnossa suhteellisen nuori eläin. Karjalan alueella on laskettu olevan 400-500 sutta. Riistakeskus on pyytänyt hakemuksiin lisäselvityksiä. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan asuntoja ympäristöjaoston puheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen, että Metsästäjäliitto saadaan ympäristönhoidon valtionavun piiriin. Norjassa päätettiin ennen joulua laskea kaatolupien määrää 47 sudesta 15 suteen. Metsästys Suomen eräkulttuurissa on ollut vuosisatoja suhteellisen merkittävä – sillä on ollut vaikutusta perheiden ruokahuoltoon, vaikka hirviä ei aikoinaan juuri kyetty saamaan eränkävijöiden saaliiksi. On ymmärrettävää, etteivät perinteiset suomalaiset metsästäjät, joita on yli 300 000, voi hyväksyä susikannan kasvua nykyisessä määrin. Aihetta erimielisyyteen ei saisi olla olemassa. Ruotsissa riitaa susijahdista R uotsissa alkanut susijahti on aiheuttanut kiistaa. Suomalainen metsästäjä pitää sutta riistakantamme pahimpana vihollisena. Itsenäisyytemme alkuvuosina hirviä oli sangen vähän, johon löytyy syy runsaasta susikannasta. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Eduskunnalta tunnustusta S uomen Metsästäjäliitto saa ensimmäistä kertaa ympäristöministeriöltä 50 000 euron yleisavustuksen. Hirviä on Suomessa noin 80 000, ja niitä on saatu vuosittain metsästää siten, että kanta on säilynyt suunnilleen samansuuruisena. Satavuotiaassa Suomessa etsitään yhteisymmärrystä maan suurriistan metsästykseen. Alaa tuntevat, luotettavat harrastajat eivät saa ääntään kuuluville. Metsästys on ollut Suomessa aina keskeinen harrastus, puolittain ammattikin. – Metsästäjäliitto on tehnyt aina laajaa ympäristötyötä, mutta aiemmin heidän hakemuksensa on hylätty lähinnä yhdistyksen nimen johdosta. Poikkeusluvat on myönnetty Etelä-Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan (Nurmeksessa ja Lieksassa olevalle alueelle). Tänään meillä käydään kiistaa susien määrästä. 1 – 2017 7,70 Elinkeinosta harrastukseen SATA VUOTTA METSÄSTYSTÄ Kiistelty susitutkija: Nälkäiset sudet käyvät päälle Naisille ladyja light-aseita Shot show tarjoaa rohkeaa asemuotoilua Karhujahtien pomo opettaa nuorille eränkäyntiä Nahan huono hinta hillitsee oravajahteja Ase-esittelyt: Chiappa Little Badger Kannen kuvassa Pertti Hokkanen, jolle metsästys on elämän perusasia. Susien metsästykseen annetaan lupia niin niukasti, että suomalaiset itärajan tuntumassa asuvat metsästäjät pyrkivät ajamaan suden Suomesta Venäjän puolelle, jossa niitä metsästetään halukkaasti yhteiskunnan tapporahan turvin. Ruotsissa on arviolta noin 340 sutta. Mikä on Suomen suurriistan tulevaisuus. Olisi aika jo saada kansallinen riistapolitiikka tasapainoitetuksi. Bisi on todennut, että kansalaiset kyseenalaistavat virallisen tiedon luettuaan netin harhaanjohtavia tietoja, jotka osin ovat tarkoituksellista, mutta myös ihmisen tuntemuksiin liittyvää.. Ne ovat hävittäneet alueelta hirvet miltei kokonaan, ja parhaillaan metsäpeurat ovat vähentyneet vahvasti samasta syystä. Siksi ei pitäisi metsästää tällä tavalla, sanoi petoeläinyhdistyksen puheenjohtaja Torbjörn Nilsson Ruotsin televisio SVT:n mukaan. Susien määrää ei ole tarkasti laskettu. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. Ensimmäiset susiluvat S uomen riistakeskus on myöntänyt kaksi sutta koskevaa poikkeuslupaa yhteensä neljän eläimen metsästämiseen. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Mistä voi johtua se vahvan erimielisyys, joka tavallisen metsästäjän ja virallisten metsästysorganisaatioiden väillä on. Metsästäjäliitto on hyvillään, että se erikseen mainitaan merkittävänä ympäristöja luonnonsuojelutyötä tekevänä järjestönä, ja että ympäristöministeriön on hyväksyttävä myös muiden hallinnonalojen vastaavaa työtä tekevät järjestöt nimestä riippumatta. PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Koko läntisellä Venäjällä Uralilta Suomen rajalle saakka on ollut runsaasti hirviä, mutta nyt niiden määrä on lähes olematon. Poikkeusluvat on myönnetty laumoihin, jotka ovat liikkuneet toistuvasti pihoissa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan on lupa kaataa 24 sutta. Se on ollut sitä vuosisatoja, ja koko itsenäisyytemme ajan tärkeällä sijalla. – Tämä on onnetonta, koska susikanta on edelleen melko pieni, hyvin sisäsiittoinen ja liian eristetty. Ruotsin metsästäjäyhdistys sen sijaan piti päätöstä hyvänä. Suden poikkeuslupahakemuksia oli jätetty tammikuun alkuun mennessä 18 kappaletta. Vuonna 2015 Ruotsissa annettiin kaatolupa 44 sudelle. Bisin mukaan internetissä vellova susikeskustelu on raaistunut kymmenessä vuodessa jopa solvaavaksi. Vuosisatoja sitten sudet pitivät hirvikannan minimissään. Kaatolupia annettiin neljään lääniin. Tiedossa ei ole, kuinka paljon susien sallitaan tekevän muulle riistalle tuhoa, jopa ihmisillekin Suomen itäisillä rajoilla. Juttu sivu 18. Päätös herätti suojelijapuolella suurta vastustusta. Näihin lupiin on asetettu ehtoja, esimerkiksi kaadot tulee kohdentaa nuoriin ja ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. Halusimme nyt korjata asian eduskunnan budjettikäsittelyssä
Hirven metsästys ei puolestaan ollut aikaisemmin yleistä, sillä hirviä oli vähän. Tänään Suomen metsät ovat hirville suotuisia ympäristöjä ja petoja on verraten vähän. Hylje on ollut muinaisessa Pohjolassa merkittävä riistaeläin, mutta itsenäisyytemme aikana sen merkitys on ollut kovin marginaalinen. 6 Sata vuotta metsästystä Hirvenkaato oli 1900-luvun alussa sellainen harvinaisuus, että kyläkuvaaja kannatti hakea paikalle. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Moni asia on muuttunut metsästyksessä Suomen itsenäisyyden aikana. Peltosen mukaan hirvija peu. M etsästettävät lajit ovat Suomessa vaihtuneet ajan myötä. He eivät tienneet mitä eläimiä ne olivat, koska eivät olleet koskaan moisia nähneet, kertoo Suomen Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen. Kuva Ristiinasta vuodelta 1907. – 1800-luvulla lehdissä kerrottiin, miten ihmiset pelästyivät kun neljä hirveä tuli pellolle. Metsästettävät lajit ovat vaihtuneet ja elinkeinosta on tullut yhä useammalle harrastus. Kuvan hirvimiehillä näkyy hanallisia haulikoita, Vetterlisotilaskivääri sekä Savage-vipulukkoluodikko – ehkä jonkun Amerikan-kävijän tuliaisia. Hirviaseina käytettiin kaikenlaisia tuliluikkuja suustaladattavista sotilaskivääreihin
Kuvassa oravannahkavuori Turkiskauppiaitten Oy:n varastossa vuonna 1952. Vielä 1930ja 1940-luvulla oravasaalis saattoi nousta yli kahteen miljoonaan nahkaan vuodessa, mutta nykyisin niitä pyydetään vuosittain vain jokunen tuhat yksilöä. 7 Sata vuotta metsästystä Eräsoturit hirvijahdissa vuonna 1943. Hirviä oli 1900-luvun alussa todella vähän ja niitä kaadettiin muutamia kymmeniä. 2000-luvulla kaatomäärät nousivat enimmillään jopa 80 000:een. Suomalainen metsästys onkin ajan mittaan muuttunut suurriistan pyynniksi. Muutos on ollut todella suuri, Peltonen sanoo.. Kuva: Suomen Metsästysmuseo rajahdin kasvu on vaikuttanut suomalaiseen metsästyskulttuuriin, sillä pääpaino on siirtynyt niihin ja samaan aikaan kanalintujen merkitys on vähentynyt. – Ihmiset ovat usein sitä mieltä, että kaikki menee koko ajan huonommin, mutta riistan osalta se ei pidä paikkansa. Kuva: SA-kuva Satojen vuosien ajan oli orava taloudellisesti merkittävin riistaeläimemme
– Valkohäntäpeurasta on sittemmin tullut yksi merkittävimmistä ja tärkeimmistä riistaeläimistä. Aktiivisena puuhamiehenä hääri tohtori Kalle Rikala. Museon kokoelmiin kuului esimerkiksi Suomen metsästyskuninkaaksi kutsutun J.J. Porvoon kaupunki lähti yhteistyöhön ja lupasi uudelle museolle sekä tilat että rahoitusta. Museohanke oli esillä jo vuonna 1900, mutta vasta toukokuussa 1930 lausuttiin museon syntysanat. Ensimmäiset yksilöt tuotiin Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla Laukon kartanoon, jonka takia lajia joskus vieläkin kutsutaan Laukon peuraksi. Alkuvuosina keskityttiin museoesineiden ja kirjallisuuden keräämiseen. Vieraslajien metsästystä 1900-luvulla Suomeen on tuotu vieraslajeja, joita on ryhdytty metsästämään. Maexmontanin asekokoelma. Sen ympärillä liikkuu – Supikoirakin on ihmisen tuoma laji. Minnesotan siirtolaiset lahjoittivat ensimmäiset valkohäntäpeurat Suomeen. Esineitä säilytettiin muun muassa Helsingin Eläinmuseon tiloissa sekä yliopiston voimistelulaitoksella. Museo eli hiljaiseloa parikymmentä vuotta, kunnes vuonna 1966 museo perustettiin ikään kuin uudestaan. Arkkitehti Osmo Lappo suunnitteli museolle uuden rakennuksen, jossa museo toimii tänäkin päivänä. Suomen Metsästäjäliiton hallitus päätti museon perustamisesta. 8 Lähes yhtä vanha Metsästysmuseo Paljon on hirvijahdissa muuttunut sadan vuoden aikana, mutta kaato on edelleen kuvaamisen arvoinen tapahtuma. Museon nimi muutettiin Suomen Metsästysja riistanhoitomuseoksi. 1990-luvun alussa museo sai uuden kotipaikan Riihimäeltä. Laukon kartanosta yksilöt vapautettiin. Sarkavaatteet ovat vaihtuneet teknisiin asusteisiin, ja monenlaiset elektroniset apuvälineet ovat tulleet jahtia helpottamaan. Suomessa oli vähän hirvieläimiä, kun esimerkiksi metsäpeurat oli metsästetty lähestulkoon sukupuuttoon. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi vuonna 1962, jolloin kannaksi laskettiin noin tuhat yksilöä. Kuva: Timo Syrjänen/Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästysmuseolla on lähes yhtä pitkä historia kuin Suomella. Vuonna 1972 museo avattiin Porvoossa Luonnontieteellisen museon yhteyteen. Valtaosa hirvistä kaadetaan nykyisin koiran haukusta eikä enää passista ajoketjun edestä. Eräs tunnetuimmista vieraslajeista on valkohäntäpeura. Kesti kuitenkin vielä pitkään ennen kuin varsinainen museotoiminta pääsi käyntiin. Se on joinain vuosina ollut Suomen eniten metsästetty riistanisäkäs, sitä on metsästetty enemmän kuin jänistä.. Niihin liittyy usein jännittäviä tarinoita. Museo kärsi kuitenkin ahtaista tiloista koko Porvoossa olonsa aikana
Valtaosa metsästäjistä kuului järjestöön. – Silloin metsästyskortti tuli pakolliseksi ja määrättiin riistanhoitomaksut. Sotilas ja metso Rukajärvellä 1942. Nykyään oravia ei metsästetä käytännössä lainkaan, eikä ketun nahallakaan suurta arvoa ole, Peltonen sanoo. paljon rahaa, sanoo Peltonen. Se tietysti ohjaa seurakeskeisyyteen, koska seurojen on helppo vuokrata maata metsästykseen. Yleinen suuntaus lainsäädännössä on ollut, että metsästyksestä on tullut säädeltyä ja organisoitua, joka on mielestäni pelkästään hyvä asia, Jukka Peltonen toteaa. Järjestö lakkautettiin vuonna 2011 ja yhdistettiin riistanhoitopiirien kanssa Suomen riistakeskukseksi. Hiljalleen laji levisi uudelleen. – Vesikko oli 1930-luvun lopulla merkittävä turkiseläin, mutta nyt se lienee hävinnyt koko Suomesta. He eivät tienneet mitä eläimiä ne olivat, koska eivät olleet koskaan moisia nähneet. Baltiasta villisikoja yritti tulla Suomeen uimalla. – Mullistavia muutoksia aseiden maailmassa ei ole tapahtunut. Suomen Metsästäjäliitto oli perustettu jo paljon aikaisemmin kuin Metsästäjäin Keskusjärjestö. Sata vuotta vanhalla haulikolla putoaa lintu siinä missä sata vuotta sittenkin. Siitä katsotaan järjestäytyneen metsästyksen alkaneen Suomessa. Maanomistajalla on oikeus päättää kuka maalla metsästää. Monet riistaeläimet ovat levittäytyneet Suomeen taukojen jälkeen uudestaan 1900-luvulla. 1970-luvun puolivälissä Uudenmaan rannoilta löytyi kymmeniä hukkuneita villisikoja. Ensimmäinen metsästysseura perustettiin vuonna 1865. Radiopuhelimet olivat ensimmäisiä. Vuoden 1962 metsästyslain myötä perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö, jonka tehtävänä oli kehittää metsästystä kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Metsästyksen harrastajat on 1900-luvun aikana järjestäytyneet. – Supikoirakin on ihmisen tuoma laji. Kuva: SA-kuva Itsenäisen Suomen ensimmäinen metsästyslaki astui voimaan vuonna 1934. 1900-luvulla metsästysseurojen perustaminen on vain kiihtynyt ja nykyään Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2600 metsästysseuraa. Kaikkein tärkeimmät lajit olivat kuitenkin orava ja kettu. Erään tiedon mukaan ensihavainto elävästä eläimestä on vuodelta 1972, jolloin karju jäi auton alle Mäntsälässä. Se oli taloudellisesti erittäin merkittävä turkiseläin 1970-luvulle saakka. – Piisamia ryhdyttiin istuttamaan Suomeen 1920-luvulla. Esimerkiksi villisika poistui koko Fennoskandiasta 1600-luvulla. Teknisiä apuvälineitä on tullut mukaan. n Pauli Jokinen. Metsästäjäliitto oli maamme tärkein metsästysalan järjestö ja edelleen suurin metsästäjien etujärjestö. Hirvenmetsästyksessä kiellettiin alle 8 mm:n aseet, aikaisemmin oli saanut metsästää lähes millä tahansa. Myös kanadanhanhi ja kanadanmajava ovat päätyneet Suomeen ihmisen toimesta. Turkikset olivat 1900-luvun puolivälissä vielä taloudellisesti merkittäviä tuotteita, mutta turkistarhauksen myötä niiden arvo on romahtanut. Se on joinain vuosina ollut Suomen eniten metsästetty riistanisäkäs, sitä on metsästetty enemmän kuin jänistä, Peltonen tietää. – Onkohan enää ketään, joka päätoimisesti saisi ansionsa metsästyksestä. Keski-Euroopassa riistaa myydään jonkin verran, mutta meillä lähes kaikki metsästyksestä saatava liha menee nykyään metsästäjien omaan käyttöön. Pohjoisessa Suomessa riekon pyynnillä voi olla jotain taloudellista merkitystä, mutta eiköhän niistäkin saatavat rahat mene moottorikelkan bensoihin, Peltonen pohtii. Se oli vapaaehtoisjärjestö, jonka metsästäjät olivat perustaneet. On runsaasti erilaista tietoa, mikä on ensimmäinen havainto villisiasta. Nykyään villisikakannan arvioidaan olevan noin 1500 yksilön luokkaa ja eläintä saa metsästää ympäri vuoden. 9 Järjestäytyminen seuroihin – 1800-luvulla lehdissä kerrottiin, miten ihmiset pelästyivät kun neljä hirveä tuli pellolle. Metsästysseuroja Suomeen on perustettu jo 1800-luvulla. Järjestäytyminen oli silloin vielä hankalaa, koska esimerkiksi seurojen säännöt tuli hyväksyä senaatissa. Materiaalit ovat hieman muuttuneet. – Seurakeskeisyys on suomalainen erikoispiirre, vaikka kenenkään ei ole pakko kuulua seuraan. Se perustettiin itsenäisyytemme alkuaikoina vuonna 1921. Haulikko ja kivääri eivät ole oikein miksikään muuttuneet. Toinen ominaispiirre on se, että metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Taannoin metsästys oli monille tärkeä toimeentulon lähde. Nykyään koiratutkat ovat hyvin yleisiä apuvälineitä. Elinkeinosta harrastus Hyvin merkittävä muutos metsästyksessä viimeisen sadan vuoden aikana on ollut se, että elinkeinosta on tullut harrastus. Muutamat lajit ovat vastaavasti poistuneet metsästyskartalta kokonaan. Metsästyksessä käytetyt aseet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta perusasiat ovat pysyneet samoina
Bologov osti vanhan kansakoulun tontteineen Lieksan Kivivaarasta läheltä Venäjän rajaa. Mitä susimies tekee nyt Suomessa. V enäläinen susitutkija Vladimir Bologov asuu nykyisin Suomessa. 10 Venäläinen kiistelty susimies muutti Suomeen ”Susikannat kasvavat koko ajan” Lieksaan muuttanut susitutkija sai Venäjän Karjalassa paljon kritiikkiä laskettuaan vapaaksi tarhattuja susia. Paikka sopii tutkijan mukaan suurpetoasemaksi poikkeuksellisen hyvin, koska kaikki Suomessa tavattavat petoeläimet risteilevät tutkimusaseman. Yli 20 vuotta petotutkimuksen parissa toiminut biologi pitää suurpetoasemaa Lieksassa
Mutta erojakin löytyy. n Maija Salmi Kuva: Veikko Hakkarainen Lieksassa asuva Veikko Hakkarainen (oik.) kävi tapaamassa susitutkija Vladimir Bologovia loppusyksystä. Reviirit haussa Venäjän Karjalassa metsästetään vuosittain noin 100 sutta. Susi karkottui heti, eikä sitä näkynyt enää lähitienoolla. Bologovin ohjauksessa käy eri yliopistojen opiskelijoita kaikkialta Euroopasta ja Australiasta. – On arvioitu, että Venäjän Euroopan puoleisella osalla on yli 40 000 sutta ja kanta kasvaa koko ajan suuremmaksi. – Jotkut susista lähtevät aikuisina vaeltamaan, eivätkä enää palaa isäntäperheen hoiviin. – Pojat olivat laskemassa mäkeä pitkässä rinteessä. Tutkijan mukaan suden saalistusvietti laukeaa, jos se näkee jonkun etenevän nopeassa liikkeessä kuten mäenlaskussa. Niitä on tarjolla lukuisista eläintarhoista, ja niin ikään metsästäjät löytävät sudenpesiä keväisin ja ottavat sieltä pennun tai pennut, joita kauppaavat halukkaille. Tämä vaikuttaa tutkijan mukaan joidenkin eläinlajien hyvin merkittävää vähenemistä. Bologovin mukaan ne ovat tehneet Karjalassa useita päällekarkausyrityksiä. Karjalan alueella on noin 400–500 sutta ja paine on kova Vienanmeren ja Uralin alueelta. Vladimir Bologov venäläinen susitutkija koulutukseltaan biologi asuu Lieksassa tunnetaan nimellä Susimies opittuaan suomenkielen aikoo hakea kaksoiskansalaisuutta perheessä ranskalainen biologivaimo Laetetia Becker ja kaksi lasta Laetetia Becker on väitellyt susien käyttäytymisestä tohtoriksi Strasbourgin yliopistossa Nälkäiset sudet käyvät päälle n Vladimir Bologov tietää, miten nälkäiset sudet käyttyvät ihmistä kohtaan: ne yrittävät käydä päälle. 11 Kuka. Susilemmikit Bologov sai Venäjän Karjalassa osakseen paljon kritiikkiä, koska oli vapauttanut vuosien mittaan reilut 80 kasvatettua sutta, jotka oli saanut venäläisistä eläintarhoista, metsästäjiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. ”Susikannat kasvavat koko ajan” tuntumassa. Hakkarainen kuvailee susitutkijaa ystävälliseksi mieheksi, joka olisi halukas tutustumaan Suomen riistanhoito-organisaatioihin ja olisi myös valmis luennoimaan petotutkimuksesta.. – Kun näiden susien reviirit vapautuvat, niihin on heti tulossa uusia asukkaita idästä. – Näitä vaeltavia susia riittää. Vuonna 2008 tapahtui susien tekemä surmatyö, jossa nuori poika menetti henkensä. Puolikesyt sudet olivat tottuneet ihmisiin ja käyttäytyivät vapaudessa koirien tavoin. Bologov kertoo, että Venäjän syrjäseudulla on hyvin yleistä, että ihmiset ottavat pieniä sudenpentuja lemmikeikseen. Opiskelijoiden harjoittelujakso kestää 4–6 kuukautta, jona aikana he perehtyvät petoeläinten käyttäytymiseen ja genetiikkaan. Eräs poika laski suksilla kovaa vauhtia rinteen alaosaa kohti, kun sivusta hyökkäsi susi, joka puri voimakkaasti poikaa kaulasta. – On huudettava kovalla äänellä, jota susi yleensä pelkää, ja lisäksi kannattaa ampua ilmaan. Susikannat ovat muutenkin jatkuvasti voimistuneet. Lisäksi jokainen opiskelija maksaa harjoittelujakson aikana oman yliopistonsa lukukausimaksusta osan tutkimuslaitokselle. Yleensä sudet ovat kuitenkin uskollisia kasvatusperheelle, kun saavat ruokaa. – Sudet ovat tuhonneet lähes kokonaan hirvikannan ja ovat nyt siirtyneet käyttämään ravintonaan metsäpeuroja, joiden määrä on voimakkaassa laskussa. Bologov painottaa, että koskaan ei pidä lähteä juoksemaan pakoon, jos kohtaa suden. Osa voi myös aikuisina tulla vihaisiksi, jolloin ne karkoitetaan luontoon. Suurin syy susien rajanylityksiin on kuitenkin uusien käyttämättömien reviirien etsintä Suomen puolelta. Miliisi on joutunut ampumaan vihaisia susia, jotka ovat käyttäytyneet uhkaavasti. Toiset pojat tulivat nopeasti paikalle, mutta mitään ei enää ollut tehtävissä. Samalla myös Suomi saa näistä osansa, kun sudet vaeltavat Sisä-Suomeen ylitettyään rajan, susitutkija sanoo. Bologovin kertoman mukaan tutkimuskeskus toimii Saksan ja Ranskan sekä yksityisten ihmisten rahastojen avulla. – Susi kiintyy perheeseen aivan samalla tavalla kuin koira, Bologov tietää. – Rahamäärät ovat pieniä, mutta niillä kuitenkin joten kuten selvitään pakollisista kuluista. Nyt tämä toiminta on loppunut, koska se sai hyvin paljon vastustusta
12 Jänisjahdissa lakeuksilla Metsästyksen paras anti selviää jänisjahdissa Kauhajoella. Pikku pakkanen nipistelee poskia. Tärkeintä on päästä metsään rentoutumaan ja rauhoittumaan. A amu on vielä hämärä. Koolla ovat kauhajokiset metsästäjät Seppo Salonen, Jarmo Kujanpää, Kalevi Aittokallio, Teemu Hyyppä, Ali Korkmaz sekä poikansa Tuffe. Tänä päivänä ei oleellisinta aina ole saalis vaan kokemus ja sen mukanaan tuoma hyvä olo. Jahtiporukka on kokoontunut viimeiseen jänisjahtiin ennen joulua. Edellisten päivien sumu hälvenee pikkuhiljaa ja taivas selkenee
Hän saa siihen asiaankuuluvat hyvät neuvot muilta ja hersyvää naurua. Keli ei ihan paras ole, hanki on kosteiden päivien jäljiltä hieman jäinen ja se vaikeuttaakin jäniksen makuulle löytymistä. Teemu Hyyppä on varustautunut päivään erinomaisesti; mukana on keitin, jolla hän lämmittää joulun tunnelmaan sopivat glögit. Tekniikasta on suuri apu koiran seurannassa ja se kiinnostaa varsinkin nuoria. Hyyppä kaivaa puita auton lavalta ja aloittaa nuotion sytyttämisen. Niin se koira vain osasi tulla itse kotiin, kun oli menomatkan saanut haistella ja katsella reittiä, kertoo Salonen. Maasto on koiralle sekä koko porukalle tuttua, siellä on monet ajot kuunneltu ja myös ajokokeita pidetty. Isäntä pisti sille setelin suuhun ja koira toi ostokset kassissa kotiin. – Silloin ennen vanhaan kun metsästettiin ilman tutkia, koirat osasivat tulla myös takaisin sinne mistä ne irti päästettiin. Koira joutuu tekemään lujasti töitä ja ajoa ei vain kuulu. Se ei tosin jahtiporukkaa tunnu haittaavan. Kaikki selvästi nauttivat jo tulevasta päivästä. Vanhoilla päivillä kun ei enää oikein jaksanut, se vaani toisen koiran ajossa olevaa jänistä lumeen piiloutuneena ja nappasi ohi juoksevan jäniksen suuhunsa. Mukana on myös Hyypän suomenajokoira Kelopuun Pate. Kohta tulet loimuavat ja liekit luovat tunnelmaa aamun siniseen hetkeen. Isäntä ei saanut koiraa kiinni ajosta ja piti jo kotiin joutua. 13 Jänisjahdissa lakeuksilla Korkmaz. – Nyt näyttää siltä, että jälki on löytynyt ja tuosta pitäisi kohta ajon alkaa, Teemu Hyyppä toteaa koiran tekemästä jäljestä puhelimen näytöllä. Kohta myös kahvipannu porisee trangian lämmössä. Pate saa kaulaansa tutkapannan ja pääsee etsimään jäniksen yöllisiä jälkiä. Koira oli hyvä metsästyskoira ja aina valmis jahtiin. Taksimies oli tunnistanut koiran, joka oli ketunajoreissulla mennyt naapurikuntaan saakka, ottanut sen kyytiin ja vienyt kotiin. Koiran tunsi moni muukin kyläläinen, osasihan se käydä myös kaupassa. Pate on 3-vuotias ja jo monet kerran Teemun kanssa jänisjahdissa kulkenut. Koira on jo hävinnyt metsän siimekseen ja omistaja tarkkailee ajoittain tutkasta koiran menoa. Se tuo myös mielenkiintoa, koska samalla pystyy seuraamaan muiden jahtia – oikealla Teemu Hyyppä seuraa koiraansa ja keskellä Ali Korkmaz seuraa lähellä tapahtuvaa kaurisjahtia.. Seppo Salonen tarjoilee lämmintä glögiä Kalevi Aittokalliolle. Jänisjahdin onnistunut päätös Kauhajoella. Nuotion ympärillä juttu luistaa ja monenlaiset tarinat ja menneet tapahtumat käydään läpi. – Vaan oletteko kuulleet siitä ajokoirasta, joka tuli taksilla kotiin Isojoelta, muistelee Seppo Salonen ja kertoo tarinaa sekarotuisesta ajokoirasta. Muistanpa yhdenkin ajokoiran, jonka isäntä vei metsään traktorin peräkärryssä
Siellä käytetään matalajalkaisempaa ajokoiraa. Koeteltavana ollut ajokoira ei ollut tottunut myllyihin ja eihän sen kokeesta mitään tullut. Päivän päätös Hirvenlihamakkarat on paistettu ja nautittu tulen loimussa. Silloin saa vaihtaa kuulumisia ja jahti on hyvin sosiaalinen tapahtuma. Rusakot valtaavat alaa, mutta myös räjähdysmäisesti kasvanut kauriskanta vie jänikseltä sekä myös rusakolta elintilaa. On mukavaa olla itsekseen omien ajatusten kanssa ja nauttia luonnosta sekä koiran ajosta. Turkissa on myös paljon susia ja niille oma metsästysaika. Jutustelu katkeaa ja kaikki kuulostelevat metsää. Näin Turkissa Tuffen isä, Ali Korkmaz, on kotoisin Turkista. Jänis on saanut kuunnella koko päivän muutaman puun takana nuotiolla tarinointia. Kauhajoen metsästysseuroissa on mukavasti mukana nuorta väkeä. Syynä huonoon kuuluvuuteen on vieressä pyörivä tuulimylly. Huoli koiralla metsästyksen jatkumisesta tässä susitilanteessa on syvä. Kokeneet passimiehet tietävät minne mennä odottamaan jänistä, nyt on tarkoitus asettua passiin ja makkaran syönti saa jäädä. Teemu Hyyppä lähtee hakemaan koiraa autolla. Nuotiolla keskusteltiin myös hänen kotimaansa metsästyksestä. – Metsäjäniksiä Turkissa ei ole, mutta rusakoita kylläkin. Siipien pyörimisestä aiheutuva kumu muistuttaa kovan liikenteen aiheuttamaa melua. – Olen metsästänyt vuodesta 1973 asti. Tuulimyllyjen vaikutuksesta luontoon on ollut eri yhteyksissä kiivastakin keskustelua. Tällä välin Pate on hukannut jäniksen. Nytkin jahdissa oli mukana 16-vuotias Tuffe Korkmaz. Myös villisika tekee tuloaan Kauhajoen seudulle ja nähtäväksi jää, mikä sen vaikutus on esimerkiksi jäniskantaan. Ne asuvat ja syövät samoissa pusikoissa kuin jänikset ja ristiturpa ei viihdy sorkkien seassa. Tästä se ristiturpa on varmasti mennyt! tuumaa Pate. Siellä se matalana koitti hiipiä, kertoi Jarmo Kujanpää kokemuksestaan. Tie on niin jäinen, ettei koira pysty selvittelemään minne jälki menee. 14 Ajo lähtee! – Nyt lähti, Teemu Hyyppä huudahtaa katsoessaan tutkapuhelimen näyttöä. Kysyttäessä syytä, miksi metsälle lähdetään, tulee vastaus kaikilta miehiltä lähes yhtä aikaa: metsässä olo rentouttaa. Myös Kauhajoella kuuluu olevan susista haittaa. – Saalis on tärkeä vain silloin kun nuorta koiraa opetetaan, tähdentää Salonen. Minä olin vain 12-vuotias ja isän ase oli painava. – Olin eräässä ajokokeessa tuomarina ja siellä sattui koemaasto juuri tuulimyllyn läheisyyteen. Apuna tekniikkaa Pate jatkoi ajoa ja omistaja vilkuili tutkapuhelimesta sen menoa. Sieltä tähän päivään jäniskanta on romahtanut todella merkittävästi. Ajo eteni hyvin ja kohta jo jänis kävi kurkistamassa jahtiporukkaa. Tähtäsin niitä kohti, mutta en osunut ja sudet pakenivat, Korkmaz muistelee tapahtumia kotipuolestaan. – Muistan pienenä poikana hyvin jännittävän tilanteen, kun sudet hyökkäsivät naapurin lammastarhaan. Tyytyväiset – sekä isäntä että koira.. Susista on hyvin paljon haittaa karjankasvattajille, sekä vakavaa uhkaa myös ihmisille. Jäniksiä myllyjen alla kuitenkin tuntuu elävän, eikä niiden elämää tuulimyllyt häiritse. Ennen jäniksiä hyppi aina metsäteillä, mutta nykyään niitä ei näe juuri missään, kertoo Seppo Salonen Teemu Hyyppä on kulkenut metsällä pienestä asti. Tutut miehet Jarmo Kujanpää ja Sakari Holla ottivat pikkupojan aina mukaan ja siitä innostus sitten lähti. Tässä kyseisessä maastossa jäniksiä oli kohtuullisen hyvin ja maastoa pidettiin myös hyvänä koemaastona. Kyllä ne olivatkin suuria. Toisaalta on taas tosi mukavaa olla porukalla jahdissa. Ainakin ajon kuuluvuuteen meteli tuntuu vaikuttavan paljon. Vanhemmat miehet jo vähän vitsailivat tiheää tutkan vilkuilua, mutta keskustelivat myös siitä kuinka nykypäivän kehittynyt tekniikka tuo kuitenkin metsästykseen omaa viehätystä ja jännitystä, kun koiraa pystytään seuraamaan kokoajan. Haukku kuuluu yllättävän vaimeasti verrattuna matkaan. Metsäjänis on sopeutunut nykyiseen ympäristöönsä ja hukkaa koiran turvesoiden väliin johtavalle tielle. Tekniikka kiinnostaa nuoria ja on varmasti yksi syy miksi nuoria tulee mukaan metsästysharrastukseen. Sudet ovat seuranneet koiria, ja on myös maastoja, joihin koiria ei voi enää irti päästää. Nyt ajo kuuluu paremmin, kun tuulimylly jää toiselle puolelle. Tassujen tarkistuksen jälkeen hän laskee koiran irti tien toiselle puolelle. Vähän jäniksiä Metsäjänisten määrä Kauhajoella on vähentynyt vuosien saatossa. Näin kahden suden tulevan minua kohti pitkin joenuomaa. Ja myös kuinka koiran turvallisuus on parantunut huimasti tekniikan myötä; mahdolliset vaaratilanteet pystytään paremmin ennakoimaan ja ehditään paremmin esimerkiksi estämään tielle meno. Turkissa ei ole tavatonta, että susi hyökkää ihmistä kohti, kertoo Ali Korkmaz. Koira vain pälyili siipiä ja säikkyi liikettä sekä melua. Hyvin pian kajahtaa ilmoille uusi ajo aivan läheltä. Maasto on hyvin karua ja kivistä sekä paljon vuoristoa. Ilmeet nuotiolla vakavoituvat, kun susista tulee puhe
Koira saa myös herkkupalan jäniksen sisälmyksistä ja valakko pääsee arvokkaana riistana juhlistamaan joulupöytää. Jarmo Kujanpää kuuntelee ajon lähestymistä. Tapio antoi metsän pöydästään antimen, vaikka tällä kertaa ei edes ryyppyä heitetty olan yli.. Tapio antoi metsän pöydästään antimen vaikka tällä kertaa ei hänelle edes ryyppyä heitetty olan yli. Saalis asetetaan arvokkaasti havupedille ja otetaan kuvat muistoksi hienosta jahtipäivästä. Passimiehen tärkeä tehtävä on sulautua maastoon. Ilmassa on tiettyä arvokkuutta ja juhlan tuntua: saalis näytetään koiralle ja Hyyppä kehuu koiraansa vuolaasti ja tarjoaa sille juotavaa. 15 Jänis kiertää muutaman ringin ja kohta kajahtaa yksi laukaus. Nuotio lämmittää mukavasti ja tuo tunnelmaa pakkaspäivään. n Erja Pekkala Passimies onnistui tehtävässään. Jänis kiertää muutaman ringin ja kohta kajahtaa yksi laukaus
n. 16 Tuomas Hallenberg nousi Metsästäjäliiton johtoon Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg tunnetaan kovana metsämiehenä kuvassa Hallenberg ja karkeakarvainen saksanseisoja Erwin Lapissa riekkojahdissa. Hallenberg on työskennellyt muun muassa metsäyhtiö UPM:n vaneriteollisuuden raaka-ainehuollon johtajana sekä kansainvälisissä tehtävissä YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:ssa sekä UPM:n metsäosastolla useissa tehtävissä, kuten hankintapäällikkönä, korjuu-ja logistiikkajohtajana ja keskistetyn ohjauksen johtajana PohjoisEuroopan puunhankinnassa. Työuransa kautta hänellä on hyvät suhteet metsäyhtiöihin sekä maaja metsätalousministeriöön. Kuva: Silja Hallenberg Tuomas Hallenberg on Suomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja. Varajäseniä ovat Sinikka Uusitalo (Keski-Pohja), Juha Sormunen (Kymi), Pauli Nyström (Pohjois-Häme), Lars Kärkinen (Svenska Österbotten), Veli Seikola (Varsinais-Suomi) ja Mikko Äijälä (Oulu). Metsästäjä ja kanakoiraharrastaja Koulutukseltaan Tuomas Hallenberg on Joensuun yliopistosta valmistunut metsänhoitaja, MMM ja MBA. S uomen Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi on valittu 45-vuotias Tuomas Hallenberg. Yhteisenä tavoitteena on jatkaa Metsästäjäliiton toiminnan ja palvelujen kehittämistä jäsenten etua ajatellen, Hallenberg toteaa. Metsähallituksen Laatumaan johtajana työskentelevä Hallenberg nimettiin tehtävään ylimääräisessä liittokokouksessa joulukuun lopulla. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö muun muassa Karjalan Prikaatin killassa ja Suomen Reserviupseeriliitossa kuuluu myös Hallenbergin harrastuksiin. Hän on asunut eri puolilla maata ja on siten jäsenenä useassa suomalaisessa ja yhdessä virolaisessa metsästysseurassa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ilkka Mäkelä, ja tuoreen hallituksen muiksi jäseniksi Jukka Hautala (Pohjanmaa), Ahti Lukkaroinen (Etelä-Häme), Timo Minkkinen (Uusimaa), Kalevi Korhonen (Lappi), Petteri Lampinen (Suur-Savo), Jani Nuijanmaa (Keski-Suomi), Pekka Julkunen (Pohjois-Savo), Antti Kuivalainen (PohjoisKarjala), Timo Lähdekorpi (Satakunta) ja Harri Käsmä (Kainuu). Hallenbergillä on mittava kokemus järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni. Liiton edellinen hallitus erosi marraskuussa pidetyssä liittokokouksessa entisen puheenjohtajan Laurin Kontron johdolla, koska hallitus sai äänestyksen jälkeen epäluottamuslauseen. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Tällä hetkellä Hallenberg toimii muun muassa metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n ja Suomen suurimman taimiyhtiön Fin Forelia Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Hallenberg on kuvaillut toimintatapaansa rakentavaksi. Hän kertoo kannattavansa faktoihin perustuvaa keskustelevaa linjaa eri tahojen välillä. – Kokous meni rakentavissa merkeissä. Hallenberg on aktiivinen metsästäjä ja kanakoiraharrastaja
n Facebookissa susien aiheuttamia koiramenetyksiä voi seurata Susien uhrit -nimisestä julkisesta ryhmästä. Kaikki koirat oli tapettu pihapiiriin. Sudet kävivät koirien kimppuun viime vuonna Suomessa kymmeniä kertoja. tammikuuta susilauma tappoi ja söi ajokoiran Rautavaaralla. syyskuuta kaksi sutta tappoivat ajokoiran Nuijamaalla. 17 Kartta kertoo karua kieltä viime vuodelta Yli 60 koiraa suden suuhun Sami Lipsasen ylläpitämään karttaan päivitetään susien aiheuttamia koiravahinkoja. Koirasta oli löydettäessä ollut jäljellä vain pää ja etujalat. Valtaosa hyökkäyksistä päättyi koiran kuolemaan. 20. suuskuuta ilmoitettiin, että kahden viikon sisällä oli kolme koiraa joutunut suden suuhun Kaavilla. 29. Kartan ohesta löytää myös tiedot kustakin tapahtumasta. 22. Osa susien tekemistä tuhoista on tapahtunut metsästyksen aikana, mutta koiria on tapettu myös pihoilla. 11. lokakuuta kadonnut hirvikoira löytyi kuolleena kaulaan purtuna. Jäljelle jäi turkinpaloja ja yksi jalka. Hyökkäyksiä tapahtui viime vuonna läpi vuoden. Tässä muutamia esimerkkejä: 8. lokakuuta sudet tappoivat harmaan pystykorvan. 18. maaliskuuta mahdollisesti kolme sutta tappoivat laikan. Kuvan kartta vuoden 2016 tapauksista. Siinä on tällä hetkellä jo liki 2500 jäsentä.. Koira joutui susien raatelemaksi vain vajaan 500 metrin päässä talosta. Koira oli ollut jänisajossa. Myös Eteläja Keski-Pohjanmaalla on omat ”tihentymänsä”. E niten susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtui vuoden 2016 aikana ItäSuomessa. Koirasta ei ollut jäänyt juuri mitään jäljelle. Lipsanen päivittää karttaa sitä mukaan kun saa tiedot varmoista tapauksista. Alue oli tamppaantunut täyteen susien jälkiä, ja suurpetohavainnoitsijan mukaan asialla oli ollut neljänviiden suden lauma. Yli 60 hyökkäystä on päätynyt Sami Lipsasen ylläpitämään karttaan
– Vanhempani kävivät synnyttämässä minut Suolahdessa vuonna 1966. – Metsästys ei ole minulle mikään erillinen harrastus. Luonto ja riista-ala veti puoleensa. Olen asunut ja tehnyt töitä eri puolilla Suomea, tämänhetkinen asuinpaikkani on Kannonkoski, Hokkanen kertoo valinnoistaan. En myöskään muista milloin aloitin eränkäynnin tai sitä kun aloin ajaa traktorilla. 18 Metsällä käymistä koko elämä Pertti Hokkanen elää metsästä ja metsässä. – Maalaispoika kun olen, niin sain kaupunkiasumisesta tarpeekseni. K annonkoskella KeskiSuomessa asuva Pertti Hokkanen, 50, työskenteli Jyväskylän Valmetin tehtailla 90-luvun vaihteessa viitisen vuotta, mutta vaihtoi sitten kokonaan alaa. He ryhtyivät viljelemään ja pitämään eläimiä. Luonto ja metsästys ovat olleet hänen jokapäiväistä arkeaan pienestä pitäen. Onneksi olivat sen verran fiksuja, että nappasivat minut kapaloissa mukaansa ja suuntasivat isäni kotitilalle Saarijärvelle. Siellä he olivat lyhyen aikaa vaneritehtaalla töissä. Kyse ei ole harrastuksesta, vaan metsästys on elämän perusasia. Otin lopputilin tehtaalta ja muutin 90-luvun alun laman keskeltä Inariin opiskelemaan metsäja luontaistaloutta. Mielessä käväisi pelko urautumisesta. Hokkasen vanhemmat tekivät aikoinaan vastaavan liikkeen, eli lähtivät tehtaalta ja aloittivat uuden elämän lähempänä luontoa. Ne ovat kaikki niitä perusasioita, joita pientilalla joutui elannon eteen tekemään.. Minulla ei ole muistikuvia siitä, milloin aloin metsästää. Hokkanen sai lapsuuden kotitilallansa huomaamattomasti koulutuksen ja työharjoittelun luonnossa liikkumiseen ja metsästykseen
Sain mukavaa ja helppotajuista tietoa 80-luvun Ase ja Erä -lehdistä. Patruunoiden tehokkuus ja luotivalikoima on oltava tarpeeksi laaja. – Vuonna 2008 käynnistyi pienten hirvieläinten pannoitushanke Suomessa, jonka käytännön toteutuksen sain tehtäväkseni. Viiden vuoden aikana määrä kasvoi suuremmaksi. Asenteet ja suhteet Hokkanen on joutunut Tutkimuslaitoksen töissä kuuntelemaan metsästäjien ja ei-metsästävien haukkumisia. Hirvitutkimusta Riistanhoidon jatkolinja Paimiossa vuonna 1995 näytti tulevan ammatin suunnan. – On aivan mahtavaa, kun on saanut karhulta nenään, joutunut takapuolesta suden puremaksi ja sarvipäät ovat heitelleet metsässä. Hokkanen on pienestä pitäen tykännyt paukkeesta ja pärinästä, aseista ja käytännön tekemisestä. Ampuma-aseen tekeminen ei ole mikään ongelma. – Jokaiselle vuorokauden tunnille löytyy tainnutus, kaiken kaikkiaan olen tehnyt niitä noin 180 eri puolilla Suomea. Pulttiasekin kulki muinoin mukana, mutta vihaisen, loukkaantuneen tai lauman sisällä olevan eläimen lopettaminen on sillä mahdotonta. Muistoja metsästä Hokkanen on nukkunut monia öitä metsässä etenkin keväisin, kun luonto alkaa heräämään ja syksyisin, kun hirvien kiima ja raikas kaunis syyssää hivelevät aisteja.. – Asetekniikka kiinnosti ja hakeuduin metallialan kouluihin. Kynnön jälkeen isä antoi hanallisen yksipiippuisen ja kehotti kulkemaan varovasti kotio, Hokkanen kertoo. Kyselevät keitä siinä porukassa on, kun ei ketään tunne, Hokkanen selostaa suhteita metsästäjiin. Tarkoitus oli pannoittaa 30 metsäkaurista ja 30 valkohäntää. – Metsästysvuokrasopimuksia tehdessä ja peruttaessa ilmoitetaan joskus jonkun kyseisen henkilön käytöksen olevan epäasianmukaista. Oli tylsää odotella kyntämisen päättymistä, kun tiesi mikä traktorissa odotti. Avustustehtäviä Pannoitusprojektin jälkeen Hokkasen kokemukselle ja nukutuskiväärille on ollut käyttöä. 19 Metsällä käymistä koko elämä Pertti Hokkanen on vetänyt useita karhujahteja. Etenkin suurpedot puhuttavat kiivaasti. Lisäksi teen tilallisten ja viranomaisten pyynnöstä hätäteurastuksia, eläinsuojelutehtäviä ja lopetuksia. Eränkäynti on pienestä pitäen kiinnostanut suunnattomasti, hieman ehkä enemmän kuin muut työt. Harjoittelusta syntyi yli viidentoista vuoden mukanaolo erilaisissa hirvieläimiin liittyvissä tutkimushankkeissa, Hokkanen selostaa. – Ensin tehtiin töitä ja sen jälkeen lähdettiin kalalle tai metille. – Aseistuksena välttämättömiä ovat nukutuskivääri, itselataava .22 pienoispistooli nopeaan paikkoon pienille eläimille ja lampaita suuremmille .357 revolveri. Vuonna 2008 käynnistyi pienten hirvieläinten pannoitushanke Suomessa, jonka käytännön toteutuksen Hokkanen sai tehtäväkseen. – Menin työharjoitteluun Vantaalle Metlan hirvitutkimuksiin, joita organisoi Risto Heikkilä. Näin yhden henkilön käytös pilaa koko porukan yhteistä harrastusta. Aina ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa neuvoa ja opastaa, Hokkanen jatkaa. Eläinten koot vaihtelevat koirasta hevoseen, suurin osa on karannutta nautakarjaa. Tämä tapahtui Kannonkoskella. Näitä vanhoja lehtiä lueskelen edelleenkin. Tuona aikana hän kouluttautui käyttämään nukutuskivääriä, ja vuonna 2002 hän pannoitti ensimmäisen gps-satelliittihirven. Isä laittoi Pertin maatilan töihin, mutta palkkio odotti urakan jälkeen. – Tutkimusreissulla ollessa eräs pieni eukko piti talikkoa ja uhkasi lyödä sillä, jos olen metsästäjä. Hän itse on saanut jo useammankin kontion saaliiksi – kuva Oulun Erämessuilta. Pitkäpiippuiset ja ylitehokkaat kiväärit ja haulikot eivät tuotantotiloihin sovi, oman ja muiden turvallisuuden vuoksi. – Villiintyneitä, arkoja ja agg ressiivisia kotija tuotantoeläimiä on joutunut tainnuttelemaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja tilanteissa. Kaikki maanomistajat eivät myöskään pidä, että tuntemattomat hiippailevat heidän maillaan aseen kanssa. Oli lopulta oikein mukava kuunnella mielipiteitä, puhuttiin metsästyksestä ja eläimistä pari tuntia, yhteistäkin ymmärrystä löytyi, Hokkanen hymyilee
Joskus tekisi kuitenkin mieli sanoa, että lukekaa kirjoja tai katsokaa vaikkapa Avaraa luontoa. Kysymyksiä ja ajatuksia vaihdellaan puolin ja toisin kesän kuluessa. – Yksin on rauhallisempaa ja näkee enemmän, toki hyvässä porukassa on mukava olla. Metsästyskokemuksien vaihdosta on hyötyä kaikille, tarvitaan yhteistä kiireetöntä ilmapiiriä ja myös sitä omaa aikaa koiran ja kavereiden kanssa. Hokkanen kuvailee, kuinka metsässä kulkiessa kokee ja näkee samalla polulla aina eri asioita – varsinkin kun poikkeaa polulta. – Hyvissä ajoin kaikille karhunmetsästäjille on pyritty saattamaan viesti ilmoittaa metsästystä koskevat asiansa johtajistolle. Vaikka olen kohtuullisen hyvä kuuntelija, joskus meinaa raja tulla vastaan, Hokkanen tuhahtaa. – Kuvaan aika paljon, vaikken jaksa kiinnittää aina laatuun huomiota. Karhunkaadon jälkeen yhteisymmärrys ei aina ole kohdillaan. n Virpi Piippo Karhujahtien nokkamiehenä – Päätöksenteon aikana käskytetään. Olen nähnyt kaikki suurpedot erilaisissa tilanteissa luonnossa, ilman haaskoja ja kyttäyskojuja. Tällä tilaisuudella pyritään luomaan jokaisen seuran tärkeys yhteisessä tavoitteessa. Karhupalaveriin aloitusviikolla kootaan yhteen seurojen yhteyshenkilöt. – Siellä on mahdollisuus uskaltaa sanoa sanottavansa, mikä on opiksi kaikille uuteen kauteen. Tilaisuus pyritään pitämään mukavana ja rentona, josta jokainen jahtitapahtumaan osallistunut voi saada osansa hyvine ja huonoine puolineen, Hokkanen päättää. 20 n Pertti Hokkanen tunnetaan karhujahtien nokkamiehenä. Hokkasen mukaan karhumetsästyksessä johtajan tärkeimmät ominaisuudet ovat, että osaa luoda hyvän hengen porukkaan ja tahdon yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Päätöksenteon aikana käskytetään. Kaikista muista paitsi ahmasta on kuvia, saaliiksi on tullut ilves ja karhu. Luontokokemuksia on mukava jakaa ja erätaitoja opettaa. Ja johtajakin ottaa oppia, Hokkanen analysoi. Hokkanen metsästää lähes kaikkea mahdollista.. – Onneksi on saatu luotua leppoisampi vaihtoehto pakkomielteille. Hokkanen ei pidä siitä, että karhunkaadon nopeudella kilpaillaan. Johtajan tulee kuitenkin johtaa määrätietoisesti ja tiukastikin. Johtajisto esikäsittelee metsästystä koskevat asiat ja tekee tarpeelliset korjaukset sääntöihin. – Ryhmän rakentaminen alkaa keväällä ennen lupien hakemista. Ihmisiltä tuleekin monenmoisia viestejä karhuihin liittyen. – Kun suunta on näytetty kohti metsää ja annettu tietynlainen vapaus saalistaa, täytyy tarvittaessa olla kyky komentaa ja sanoa rajustikin. Monella on suuria haaveita ja unelmia saada kellistettyä metsän kuningas. Niitä ei ole aikaa perustella. – Metsästyksestä on paljon hyviä muistoja eri aikakausilta – pienenä poikana isän mukana, koirien kanssa metsällä ja yhteisiä hetkiä oman pojan kanssa. Innokkuutta pitää olla turvallisin mielin. – Pitää osata yhdistää erilaiset metsästäjät yhteen ja luoda leppoisa mukava metsänhenki. Jahdin jälkeen pidetään karhupeijaiset hieman vanhojenkin uskomusten mukaisesti; syödään ja jaetaan saaliiksi saatu karhu. Niitä ei ole aikaa perustella. Karhunkaadon jälkeen yhteisymmärrys ei aina ole kohdillaan
Pitkäkorvia alkoi loikkia navetan kulmilla ja poika ampui. Hanne passissa. Hokkasella itsellään on 22-vuotias poika, 20-vuotias tytär sekä pieni 2-vuotias poika. Hokkanen on vienyt muitakin nuoria metsälle. Eläintenhoitajatytöille ja eräoppaillekin Hokkanen on järjestänyt hirvijahteja. Pojan kanssa oltiin jokunen talvi sitten koulun viljakuivurilla rusakkopassissa. Erityisesti sorsajahti on mukavaa nuorten kanssa. Myös Poken mallikosteikolla olen järjestänyt sorsajahteja oppilaiden kanssa. – Etenkin sorsanmetsästys nuorison kanssa on mukavaa puuhaa. – Aseenkäsittelyä olen pitänyt oppilaille ja vienyt heitä iltaisin ampumaradalle. Asuinympäristö, koti, arjen askareet ja ihmiset tarinoineen ovat ratkaisevassa asemassa. n Virpi Piippo Myös tytöt ovat innokkaita metsästäjiä. Luvallisille jaoin haulikot ja ohjasin passiin, loput laitoin lumikengissä ajamaan peltosaarekkeita. Kysyin, monellako on metsästyskortti ja rinnakkaislupa aseeseen. – Luonnonvaran poikia olen laittanut ohjatusti rusakoiden poistoon ja pienpetojen pyyntiin. Usein itse luonto ja sen rauha korostuvat näillä retkillä. Nuoret ovat innokkaita metsässä liikkujia, kunhan heitä kannustaa ja kunhan näyttää heille esimerkkiä.. Pojan kommentti oli kuvaava nykymaailmassa: tämähän on ihan kuin pelaisi tietokonepeliä! Hokkanen naurahtaa. Siinä on metsästyskulttuuria ja liikuntaa, Hokkanen hymyilee. 21 Nuorten kanssa metsälle Hirvijahtiin ja jänispassiin P ertti Hokkanen tekee työtä myös nuorten parissa. Varsinkin eläintenhoitajatytöt ovat aiheesta kiinnostuneita ja kyselevät milloin taas mennään. – Nuoret ovat kiinnostuneita siitä mitä tarjotaan ja kuka ohjaa tulevaisuuden eräpoluille. Koulussa oli aineena liikuntaa, taidetta ja kulttuuria
22 Työharjoittelu vei Henriikka Korvenrannan kohti suuria seikkailuja Mustakarhujahdissa Kanadan erämaissa Harva 23-vuotias suomalaisnainen voi kertoa samanlaisen tarinan kuin Henriikka Korvenranta. Henriikan pomolla oli yhteydet ja tuttuja Kanadassa, jonne Henriikka pääsi harjoittelujaksolle seuraavana keväänä.. Matkan aikana Korvenranta kohtasi myös mustakarhuja. Hän vietti reilun kuukauden työharjoittelussa Kanadassa tutustumassa paikalliseen metsästyskulttuuriin. J oulukuussa metsätalousinsinööriksi valmistunut Henriikka Korvenranta oli kesällä 2014 työharjoittelussa Suomen riistakeskuksen sittemmin alas ajetussa Laitialan toimipisteessä
Ei ollut lainkaan tavatonta, että karhut tulivat leiriimme tekemään tihutöitään. Henkilökunta asui reilun kokoisissa teltoissa. Outfittersin leiri sijaitsi käytännössä erämaassa, noin 20 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista, High Levelistä. Huvittavin muisto on, kun kokkimme tuli suihkusta ja oli menossa telttaansa. Syöttipisteen yläpuolella, seitsemän metrin korkeudella puussa, oli lava, jolla metsästäjät kyttäsivät mustakarhuja. Mustakarhuja oli alueella niin paljon, että yhden illan aikana saattoi nähdä jopa 11 eri karhua. Kokki huusi paksulla ohiolaisella murteelRiistan nylkeminen oli annettu työharjoittelussa olleelle Henriikka Korvenrannalle. Se oli sellainen söötti perusnalle, Henriikka kertoo. Ainoastaan kokin valtakunta, keittiö, oli yksinkertainen lautarakennelma. Kanadassa mustakarhuja oli silloinkin niin paljon, että yhden päivän aikana saattoi nähdä jopa 11 eri yksilöä. Siellä oli tynnyri, jonne minä ja oppaat veimme karhuille ruokaa. Tynnyriin laitettiin kauraa, rasvaa ja lihaa.. – Osa metsästäjistä yöpyi myös teltoissa, mutta osa halusi asua hotellissa läheisessä kaupungissa. – Karhuja oli usein vastassa syöttipisteellä. Metsästysmatkailua järjestävän Silver Fox Outfittersin omistaja Eric Rauhanen totesi ainoastaan, että ahaa, saamme Suomesta naisen tekemään karhusyöttejä sekä opastamaan turisteja, Henriikka Korvenranta kertoo. Tietysti piti toimia varovasti. – Eivät karhut olleet mitenkään vaarallisia, sillä ne olivat kiinnostuneita lähinnä ruuasta, ja tavallaan kunnioittivat kuitenkin ihmistä. – Karhuja oli usein vastassa syöttipisteellä. Tynnyriin laitettiin kauraa, rasvaa ja lihaa. Teltan oviaukossa näkyikin mustakarhun takapuoli. Karhut leirissä tihutöissä Vaikka Henriikka ei varsinaisesti missään vaiheessa pelännyt, hän myöntää, että mustakarhun näkeminen niin läheltä oli varsinainen elämys. 23 – Sain mahtavan mahdollisuuden tutustua kanadalaiseen metsästyskulttuuriin sekä mustakarhujen kevätjahtiin Albertassa. – Pääsin itsekin ampumaan yhden mustakarhun. Minulla oli käytössä pippurisumute, mutta miesoppailla oli varuilta myös pyssyt. Siellä oli tynnyri, jonne minä ja oppaat veimme karhuille ruokaa. Henriikan tehtäviin kuului viedä mustakarhuille muonaa syöttilinjoille, joista kaikista pisimmällä ollut oli 130 kilometrin päässä
Tämä metsästäjän taltuttama yksilö oli kanelinvärinen. Lapsesta lähtien metsällä Henriikka Korvenrannan tarinaa kuunnellessa tulee ihmetelleeksi, minkälainen huimapää uskaltautuu moiselle retkelle. – Olen ylpeä seurasta, sillä se ei ole mikä tahansa hirvimiesporukka. Tämä oli sellainen söötti perusnalle, Henriikka esittelee. – Joskus varsinkin tassujen, huulten, korvien ja nenän kohdalla tuntui, ettei työ karhun nylkemisessä lopu koskaan. Henriikan tehtäviin kuului myös asiakkaiden ampumien karhujen sekä susien nylkeminen. 24 laan nuorelle mustakarhulle, että lähdepäs menemään. Meillä päin ei ole hyviä sorsastusalueita, joten siksikin metsästämme paljon kyyhkyjä. – Isä on minut aika pitkälle opettanut metsästykseen, mutta Metsoleireillä tarttuu aina jotain uutta itsellekin niin metsästyksestä kuin kaikesta eräilyyn liittyvästä. Pyypillitys on myös ihan parasta. Henriikan ei ole tarvinnut seurassa pelätä, että häntä kohdeltaisiin prinsessana tai olisi koskaan syrjitty sukupuolensa takia. – Pääsin itsekin ampumaan yhden mustakarhun. – Sepelkyyhkyjen metsästys on edelleenkin suuri rakkauteni. Olen vielä sitä ikäluokkaa, että sain aseenkantoluvan 15-vuotiaana. Metsästäjäkortin suoritin Metsoleirillä 12-vuotiaana. No, tietysti lähes koko ikänsä metsissä kolunnut ja jo 16-vuotiaana ensimmäisen hirvensä kaatanut suomalainen nainen. Tähän mennessä olen kaatanut viisi hirveä. Kanadassa on myös paljon susia.. Karhu pelästyi ja kipitti tiehensä, Henriikka nauraa. Kanadan mustakarhuissa oli useita eri värisävyjä. Siinä ei ole niinkään tärkeää se saaliin saaminen kuin itse saalistus. Siitä asti olen ollut hirvimetsällä jokaikinen syksy. Minut on otettu tasavertaisena mukaan eikä koskaan tarvitse pelätä, että joutuisi kuuntelemaan räävittömiä juttuja. – Joskus varsinkin tassujen, huulten, korvien ja nenän kohdalla tuntui, ettei työ karhun nylkemisessä lopu koskaan. – Ihan pienestä taaperosta olen kulkenut isän kanssa metsässä. Tasavertainen miesporukassa Henriikka Korvenranta on ampujana Pyypojat-seurassa. Kerrankin naureskelin itsekseni, kun kuuntelin että miehet keskustelivat Ruotsin kuninkaallisista. Kuhmoisista kotoisin oleva Henriikka on kiertänyt ahkerasti Metsoleirejä myös ohjaajana sekä Kymen suunnalla että Kainuussa. Ensimmäisen saaliinsa Henriikka muistelee olleen sepelkyyhkyn
Henriikan mielestä parhaat metsästyspaikat löytyvätkin kotikulmilta Kuhmoisista. Mustakarhut olivat uteliaita ja hanakoita ruuan perään, mutta kunnioittivat kuitenkin ihmistä. – Jos olisi rahaa, niin haluaisin kiertää kokemusten vuoksi metsästämässä eri puolilla maailmaa. Tämä vuosi oli Kuhmoisissa huono lintuvuosi, mutta jäniksiä, kauriita ja peuroja on ollut hyvin. – En ole koskaan lähtenyt pohjoiseen riekkojahtiin. Olen sitä mieltä, että sitä metsästetään mitä on tarjolla. Henriikka pääsi Kanadan matkallaan kokeilemaan taitojaan myös jousiammunnassa. Silloin, kun metsästettävää on vähemmän, aikaa kuluu riistanhoitotyön parissa. Miksei sitä voisi lähteä Kanadaankin uudestaan karhujahtiin. 25 Vähintään kerran, pari viikossa Henriikka käy metsällä isänsä kanssa. – Punaoravilla oli valtava yhdyskunta maan alla. Esimerkiksi muntjakin metsästys Englannissa kiinnostaisi kovasti. Oli aika haastavaa osua noin pieneen maaliin.. Kavereina metsällä ovat myös karkeakarvainen mäyräkoira Niksu sekä norjanharmaa Anu. Henriikka Korvenranta valmistautumassa syöttilinjoille lähtöön Kanadassa. Tiikerien tai leijonien metsästys Henriikkaa ei kiinnosta
26 Uraa luontomatkailussa. Viimeksi tein hirvestä tartar-pihvejä, mutta täytyy sanoa, että ne eivät maistuneet minun suussani. – Riistaruuan valmistaminen on suuri intohimoni. Meillä on sellainen tapa, että ampuja saa kielen. Mutta mikäli ne tekevät mitä tahansa haitallista ihmisalueella, sen jälkeen ne ovat lainsuojattomia ja silloin pitäisi käyttää poikkeuslupakäytäntöä. Vaikka ampuminen itsessään ei ole niin tärkeää, niin kielen saaminen on siihen hyvä kannustin, tänä syksynäkin hirven ampunut Henriikka kertoo. Opinnäytetyössään Henriikka pohti skenaariota, minkälainen maa Suomi olisi, mikäli se olisi metsästyksetön. Henriikka on osallistunut hirvijahtiin joka vuosi 15 vuotta täytettyään. – Erityisesti susijahti on tällä hetkellä kuuma peruna. En halua provosoida, mutta itse olen sitä mieltä, että niin kauan, kun susi pysyy metsässä eikä tule pihoihin tappamaan karjaa tai koiria, ja pysyvät omalla puolellaan, ne saavat olla. Parhaalle kaverilleni yritin tarjota kieltä, mutta siitä hän kieltäytyi, Henriikka nauraa. Ehdoton ykkösherkku on hirven kieli. Norjanharmaa Anu saaliinsa kanssa.. Parasta olisi, mikäli siihen saisi liitettyä mukaan myös metsästyksen. – Olen sellainen kokeileva kokki. Esimerkiksi nuorille tulisi puhua eettisestä ja moraalisesta metsästyksestä. – Olisi hienoa päästä työhön, jossa voisi vaikuttaa. Esimerkiksi muntjakin metsästys Englannissa kiinnostaisi kovasti. Ensimmäisen hirvensä Henriikka ampui 16-vuotiaana. Tuore metsätalousinsinööri haluaisi tehdä uraa luontomatkailun parissa. Häntä huolestuttaa, että hirvestä menee edelleenkin paljon hyödynnettäviä osa hukkaan, vaikka eläin teurastettaisiin kuinka tarkkaan. Parasta herkkua hirven kieli n Henriikka valmistaa kaiken ampumansa riistan itse. – Opinnäytetyössäni haastattelin eri tahoja ja Suomen Luonnonsuojeluliitosta sanottiin, että poikkeuslupapykälä on sen vuoksi, että sitä käytetään. n Soili Kaivosoja Kuvat: Henriikka Korvenranta – Jos olisi rahaa, niin haluaisin kiertää kokemusten vuoksi metsästämässä eri puolilla maailmaa. Se oli erittäin hyvin heiltä sanottu
Ahmojen rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on tehty parin viime vuoden aikana runsaasti ahmahavaintoja. Metsä-ahmalla tarkoitetaan niitä, jotka elävät poronhoitoalueen eteläpuolella. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Niitä on nähty myös esimerkiksi kesämökkien pihamailla. Ennakkoarvioiden perusteella poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamat vahingot tulevat olemaan noin 10,5 miljoonaa euroa. Esityksen määrä eli kahdeksan ahmaa ei siten tulisi ministeriön mukaan vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus. n Ahmoista tehdään yhä enemmän havaintoja metsäSuomessa. Laskennallinen ahmojen aiheuttama vahinko on 6,26 miljoonaa euroa. Porovahingot halutaan kuriin Maaja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä porovahinkojen vähentämiseksi. Metsästyksen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi marraskuussa, että Suomessa on noin 220-250 ahmaa. Tunturi-Lapin (pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pohjoisosan) ahmakanta onkin osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota. Lisäksi Itä-Lapin (pohjoisen ja itäisen kannanhoitoalueen Venäjään rajoittuvan osan) ahmakanta on osa Venäjän elinvoimaista. Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammasja porovahinkojen vähentämiseksi. Komission Suomelle sallima maksuvaltuus on enintään 10 miljoonaa porovahingoissa. joka asettui sinne 1990-luvulla tehdyissä siirtoistutuksissa. Ahman tappamia poroja on ilmoitettu tänä vuonna jo 2744, joka on lähes pari sataa poroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisin on nyt alkuvuodesta: ahma seikkaili vain viiden kilometrin päässä Kuopion torilta. Luken mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 220-250 ahmaa. 27 Kaatoluvat kahdeksalle ahmalle. M aaja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi kahdeksan ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Lisäksi Suomenselältä löytyy Luken mukaan muutaman kymmenen yksilön ahmakanta, Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ahman levinneisyysalue on jakautunut kolmeen osaan. Kolme kannanhoitoaluetta Ahman hoitosuunnitelmassa on kolme kannanhoitoaluetta: pohjoinenja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue sekä metsä-Suomi. n n Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Poronhoitoalue on jaettu kahteen ahman aiheuttamien vahinkomäärien perusteella: Alpiinisen vyöhykkeen ahman on katsottu viimeisimmässä luontodirektiivin kuusivuotisarvioinnissa olevan vihreänä eli suotuisalla suojelutasolla. Sen mukaan ahmakanta on moninkertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Ahman aiheuttamat vahingot ovat enemmän kuin suden, karhun ja ilveksen aiheuttamat porovahingot yhteensä. Nyt tulevat metsä-ahmat! Isot porovahingot ahmapopulaatiota
Erätulille kuuluvat tietysti nuotio ja partiolaisten tarjoamat makkarat.. Ajatus lähti siitä, että saisimme paikalle paitsi metsästäjiä myös koiraharrastajia. Yksi johtoajatus oli mahdollisuus harjoituttaa metsästyskoiraa näyttelyitä varten. – Elvytimme tämän tapahtuman kolmisen vuotta sitten. 28 Metsästyskausi päättyi Erätulilla Joulurauhan julistus metsäneläimille sekä Vuoden Eräkoiran palkitseminen kuuluivat perinteiseen Erätulettapahtumaan Kangasalan Kisarannassa. P ohjois-Hämeen Kennelpiiri, Kangasalan Riistanhoitoyhdistys, Suomen Riistakeskus Pohjois-Häme, Suomen Metsästäjänliiton Pohjois-Hämeen piiri sekä Partolippukunta Harjun Pojat ovat järjestäneet Erätulia muutaman vuoden. Pohjois-Hämeen Kennelpiirin näyttelyohjaaja on ollut antamassa vinkkejä näyttelyihin
Pääorganisoijat ovat Pohjois-Hämeen Kennelpiiri ja Kangasalan riistanhoitoyhdistys. Tämä konsepti voidaan siirtää minkä tahansa riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Jummi-Jammin Turpolle tulos Kangasalalaisten Riikka ja Jari SeppälänJummi-Jammin Turpo on puolitoistavuotias labradorinnoutaja, joka oli syksyllä ensimmäistä kertaa mukana kanalintumetsällä. – Tarkoitus olisi saada koiralla näyttelytulos, joten siinä mielessä kehään vieminen oli hyvä alku, sanoo Jari Seppälä. Erätulet-tapahtuma on tällä kokoonpanolla ja konseptilla järjestetty kolmesti. – Ehdin ampumaan, mutta lintu pääsi maata pitkin haavakkona karkuun. Seppälälle Jummi-Jammin Turpo on en– Koiran pää ei mene siitä pilalle, että se osaa käyttäytyä ihmispaljoudessa ja muiden koirien keskellä. Turpo löysi sen ja toi linnun minulle. Päätimme Kangasalan riistanhoitoyhdistyksessä ja Pohjois-Hämeen Kennelpiirissä ajoittaa tapahtuman viikonlopulle ja ottaa uutena asian mukaan koirien näyttelyohjauksen. Koiran harjoituttaminen on metsästäjällekin mielekästä, sanoo Kangasalan riistanhoitoyhdistyksen ja Pohjois-Hämeen Kennelpiirin hallituksen jäsen Timo Fager. Arkisin maakunnassa järjestetyt tapahtumat eivät vetäneet väkeä. Koira on ollut sorsa-, kyyhky ja fasaanijahdissakin. Kuluneena syksynä se ajoi teeren ylös aika pitkästä matkasta. – Metsästäjäliitto päätti jo lopettaa Erätulet, koska halukkaita yhdistyksiä ei järjestäjäksi tahtonut löytyä. 29 Metsästyskausi päättyi Erätulilla Kangasalan Riistanhoitoyhdistyksen ja Pohjois-Hämeen Kennelpiirin hallituksen jäsenen Timo Fagerin mukaan konsepti voidaan siirtää minkä tahansa riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Kotimaisten rotujen osalta tärkeää on säilyttää laatu ja rakenne.. Metsästäjäliitto ja Riistakeskus Pohjois-Häme ovat tukeneet tapahtumaa muutamalla sadalla eurolla
Pisimmät jäljitykset ovat olleet kymmenisen kilometriä. Vesilahdella enin osa jäljityksistä kohdistuu valkohäntäpeuroihin. Tositilanteissa ei kokeilla Savolainen uskoo Brandyllä olevan tehokasta toiminta-aikaa vielä 2-3 vuotta. Sen jälkeen hirvet ja metsäkauriit ovat aika tasoissa. Seppälät olivat Erätulilla ensimmäistä kertaa. Koulutuksessa on nyt 1,5-vuotias pentu. Pohjanpystykorvia tapaa harvoin. – Välillä tulee törmäämisiä esimerkiksi jäniksiin, mutta niihin koira ei juurikaan reagoi kuin hetken vilkaisulla, eivätkä ne juurikaan koiraa häiritse. Eläimestä tippuvat karvat, kudosnesteet ja mahdolliset rasvanja lihanpalaset helpottavat jäljitystä. – Rikkoontunut maanpinta haisee erilaiselle kuin ehjä. Vuoden Eräkoiraksi julistettu Jyrki Savolaisen seitsemänvuotias labradorinoutaja Brandy taitaa haavakkojen jäljityksen. Se on oppinut huomaamaan, mikä on harjoitusta ja mikä on oikea keikka. Jari Kylä-Laaso ja Huugo olisivat mieluusti lintumetsällä, jos lintuja vain olisi. Peuraa oli etsitty jo ajavalla mäyräkoiralla, mutta se oli harhautunut jäljiltä terveiden peurojen perään. 30 Vuoden Eräkoira antaa virka-apua Suomen Riistakeskus Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö kävi kertomassa metsästäjille vuoden 2017 näkymistä. Kokeneelle koiralle tällaiset ovat niin sanottua peruskauraa, kertoo Jyrki Savolainen. simmäinen metsästyskoira – Koira lisää metsästyksen mielekkyyttä. Savolainen on muutaman vuoden aikana ampunut Brandyn haukusta parisataa supia. Hyvissä olosuhteissa se jäljittää tuntienkin vanhaa jälkeä, verijälkeä voidaan jäljittää vuorokaudenkin vanhana. – Joulukuussa kävimme jäljittämässä 7-8 tuntia vanhaa kolaripeuran jälkeä. Mikään koira ei ole kuitenkaan sataprosenttinen, ei Brandykään, kertoo Savolainen. – Vuodessa koiralle kertyy kolareissa loukkaantuneiden eläinten jäljittämisiin liittyviä virka-aputehtäviä 40-60 ja metsästyksen yhteydessä aiheutuneiden haavakoiden jäljittämisiä 20-30. Enimmillään yhtenä päivänä on ollut kuusi jäljitystä, joista neljä on liittynyt kolarieläimiin ja kaksi haavakoihin. – Mukava tapahtuma kaikin puolin, kehuivat Seppälät. – Menemme haaskalle, josta Brandy ottaa jäljen ja jäljityksen päätteeksi se pyrkii saamaan supin seisontahaukkuun. Brandy jäljittää parhaiten verijälkeä, mutta se pystyy jäljittämään myös ilmassa olevaa hajutunnelia ja maanmurtumaa, mikä syntyy, kun sorkka rikkoo maanpinnan. Luoliin se ei onneksi mahdu, mutta louhikoista se on muutaman kerran jouduttu nostamaan pois. Brandy on Pohjoismaiden jälkivalio. Brandy löysi loukkaantuneen peurapukin 630 metrin päästä kuusikosta. – Jäljityksessä koiralla pitää olla tietty taitotaso, sillä tositilanteisiin ei lähdetä kokeilemaan mitään. Brandyä ei perinteinen verijäljen vetäminen harjoituksena enää kiinnosta. Haavakkoteerikään ei olisi löytynyt ilman koiraa. Hälinää ja ihmisvilinää Pälkäneen-Luopioisten Riistanhoitoyhdis. Vesilahdella terveiden peurojen jälkiä on riittävästi, eivätkä ne koiraa jäljityksellä kiinnosta. Pohjois-Hämeen Kennelpiirin Vuoden Eräkoiraksi julistettiin vesilahtelaisen Virpi ja Jyrki Savolaisen seitsemänvuotias labradorinnoutaja Brandy
– Koiran pää ei mene siitä pilalle, että se osaa käyttäytyä ihmispaljoudessa ja muiden koirien keskellä. Koiran on tunnettava riista, jota sen on tarkoitus haukkua. Koulutan koiraa metsästyskäyttöön, mutta aloitan varsinaisen koulutuksen parivuotiaana opettamalla sille ensimmäisenä haukkumisen. tyksen toiminnanohjaaja Jari Salminen tuli Erätulille paljolti samasta syystä. Näyttelyihin en koiraa aio viedä. Kun sain muutama vuosi sitten tilaisuuden hankkia koiran, valitsin pohjanpystykorvan. Rotu teki vaikutuksen. Kangasalan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Mäntylä oli tapahtumassa norjanharmaanhirvikoiransa Remun kanssa. Vuosittain Suomessa syntyy 350 pentua ja Huugonkin hain Oulun seudulta. – Kymmenkuiselle koiralle hälinä ja ihmismäärä ovat eduksi. Olemme käyneet metsästämässä lähinnä teertä, mutta pariin vuoteen en ole saanut pudotetuksi yhtään lintua. Puolitoistavuotiasta jämtlanninpystykorva Erän Arvio Aksua oli tarkoitus totuttaa ihmisvilinään. 31 Riikka Seppälän Jummi-Jammin Turpo oli Rauni Rautjoen tarkassa syynissä. Koiran voi yleensä opettaa aika pienelläkin treenillä näyttelyihin. – Ihmiset ja hälinä ovat koiralle aina tottumisen paikka. – Lintukannat romahtivat, kun hankin koiran. Yksi keino siihen on, että koiralla on näyttelytulos. Muutama haukku tosin on vuosien mittaan saatu. Muutama haukku tosin on vuosien mittaan saatu. Se on todella hyväluontoinen ja sopeutuvainen koira. Rotu sopii niin lapsiperheille kuin metsästykseenkin. – Koiran löytyminen ei ollut mitenkään helppoa. Tietysti saalista olisi hyvä saada, jotta koiralla kipinä pysyisi. n Juhani Karvonen – Lintukannat romahtivat, kun hankin koiran. Kotimaisten rotujen osalta tärkeää on säilyttää laatu ja rakenne. – Rodun luultiin jo hävinneen, mutta käsittääkseni 1960-luvulla löytyi Vienan Karjalasta vielä alkuperäistä rotua. Olemme käyneet metsästämässä lähinnä teertä, mutta pariin vuoteen en ole saanut pudotetuksi yhtään lintua. Kangasalan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Mäntylä toi Erätulille norjanharmaanhirvikoiransa Remun.. Pohjanpystykorva Huugo Kangasalan Erätulien kenties harvinaisin rotu oli Jari Kylä-Laason pohjanpystykorva Huugo. – Tutustuin rotuun jo 1980-luvulla Ruotsissa. Pohjanpystykorva on ruotsalainen, suomenpystykorvaa sirompi rotu. Huugo on Kylä-Laason ensimmäinen koira. Remu on jo haukkunut hirveä useamman kerran, pisimmillään ilta kuudesta aamu neljään, sanoo Mäkelä. Pohjois-Hämeen Kennelpiirin näyttelyohjaaja Rauni Rautjoki pitää jonkinasteista näyttelykokemusta ja -koulutusta tärkeänä koiralle kuin koiralle käyttötarkoituksesta riippumatta
Luontokeskus Ukossa pidetään perjantaina 7.7. Riihimäen Erämessuilla on käynyt runsaan 40 vuoden aikana kaikkiaan yli miljoona kävijää kuva viime vuoden messuilta.. n Maija Salmi Suomen suurimmalla eräalan tapahtumalla Riihimäen Erämessuilla on välivuosi. Keväällä messualueen välittömään läheisyyteen avautuva uusi monitoimihalli mahdollistaa myös kauan kaivattuja sisänäyttelytiloja. Kolin Erämessut Kolin Erämessut nousee jälleen heinäkuussa Pielisen rannalle. toukokuuta Kuopio-hallissa ja sen ympäristössä. Viime vuonna Supermessuilla oli liki 19 000 kävijää ja yli 450 näytteilleasettajaa. Savon Erämessut Savon Erätaika 2017 -erämessujen teemana on ”Yhdessä erälle”. Teemoina ovat metsästys, kalastus ja retkeily. toukokuuta Oulussa. Järjestöissä on yhteensä yli 1500 jäsentä, ja jäsenet antavat messuille yli 600 tunnin talkootyöpanoksen. Pohjois-Suomen Erämessut Lapin Messut Oy pyörittää jatkossa myös Pohjois-Suomen Erämessuja. Pohjois-Suomen Erämessut ovat 25.-28. Kolin Erämessut pidetään 7.-9. Hallissa ovat teemoina asuminen, rakent aminen ja energia. Erämessut Oy:n omistaa kaksi pohjoissavolaista koirajärjestöä eli Pohjois-Savon ajokoirayhdistys ja Pohjois-Savon pystykorvakerho. Esiintyjänä messuilla ovat muun muassa Lasse Hoikka ja Souvarit sekä tangoprinssi Mika Lappalainen & Marko Jolkkonen. 32 Tampereelle, Kuopioon, Ouluun ja Kolille Vuoden suuret erämessut A lkaneena vuonna järjestetään useita eräkansaa houkuttelevia messuja. Viime vuonna startannut OutdoorErä saa jatkoa 21.–23. Supermessujen teemoina ovat OutdoorErän lisäksi puutarha, kotimaan matkailu sekä gesignja käsityötori. keskustelufoorumi. Lentopalloseura Ettan kunniapuheenjohtajan Pentti Uusi-Illikaisen perustama ja ideoima Pohjois-Suomen Erämessut on järjestetty 11 kertaa. heinäkuuta. Seuraavan kerran Riihimäellä messuillaan 7.-10.6.2018. Rovaniemellä kymmenet Kelekkamessut ja kahdeksat Lapin Erämessut järjestänyt Lapin Messut Oy järjestää nyt myös Pohjois-Suomen Erämessut Oulussa. Viimevuotiseen tapaan kevään ja kesän messuvuosi käynnistyy Tampereelta. Teeman mukaisesti erämessut tukee nuorison ohjausta hyvien harrastusten pariin kutsumalla noin 4000 ala-asteen oppilasta opettajineen vierailulle messuille. Erätaika 2017 pidetään 5.-7. Nyt toista kertaa järjestettävä retkeilyyn, kalastukseen ja luontoon keskittyvä tapahtuma nousee yhteistyövoimin, kun kansainvälisistä erämessuista vastaava Riihimäen Messut ja Supermessujen tarjonnasta vastaava Tampereen Messut yhdistävät voimansa. Savon Erämessut Oy järjestää messut joka toinen vuosi. huhtikuuta Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa järjestettävien Supermessujen yhteydessä
Osa on ilmeisesti viimevuotisia pentuja. On pieni ihme, ettei yksikään ole jäänyt vielä auton alle. Loppiaisen jälkeen riistakeskus myönsi kaatoluvat kahdelle sudelle, koska karkotuskeinot osoittautuivat tehottomiksi. Kuulopuheiden mukaan nainen olisi syystä tai toisesta noussut autostaan ulos pimeään aikaan syrjäisellä tiellä, jolloin susi olisi hyökännyt. Havaintoja on yhdeksästä sudesta, jotka liikkuvat varsin laajalla alueella Hämeenlinnan länsipuolella. Karkotuksen toimeenpani Suomen riistakeskuksen ylläpitämä paikallinen suurriistavirkaapu. Lopen susihuhu pelkkä kupla. Viestejä tapahtuneesta oli lähetetty muun muassa sikäläiselle SRVA-miehelle. Susia yritettiin karkottaa muun muassa äänillä ja valoilla sekä ilmaan ampumalla. Poliisi voi tehdä karkotuspäätöksen omaisuuden tai ihmishenkien turvaamiseksi. Naisen kerrottiin loukkaantuneen vakavasti ainakin kasvoihin ja päähän. Alunperin toivomme että sudet kaikkoaisivat salomaille, jos niitä hieman häirittäisiin, sanoo komisario Rauno Piispa. Tammikuun alussa riistakeskus myönsi metsästysluvat kahdelle sudelle. Susia on liikkunut myös valtatie 10:n molemmin puolin. Myös riistakeskus ilmoitti, ettei heille ole tullut tietoa asian todenperäisyydestä. Paikalliset metsästäjät eivät ole karkotusta kommentoineet, koska tiedotusvastuu oli määräyskirjan mukaan yksinomaan poliisilla. 33 Susien karkotus ei toiminut Hämeenlinnan Rengossa Kirkonkylän liepeillä liikkuvien susien karkotus ei onnistunut Hämeenlinnan Rengossa. Kun tuore havainto susista saatiin, metsästäjät lähtivät paikalle minuuttien varoitusajalla. Osa on ilmeisesti viimevuotisia pentuja.. – Ne suosivat kirkonkylän halki kulkevaa jokiuomaa, jota pitkin ne ovat liikuskelleet muun muassa koulun läheisyydessä. Etelä-Hämeessä tehtiin samalla historiaa, sillä koskaan aikaisemmin ei susille ole myönnetty poikkeuslupia. Viime vuonna seurat hakivat lupaa yhdelle sudelle, mutta tuolloin lupaa ei myönnetty. Huhun takana ollut ihminen ei kuitenkaan tullut esiin. – Karkotukseen pitää olla oikeat olosuhteet, muun muassa jäljestämisen pitää olla mahdollista, sanoo Piispa. Piispan mukaan havaintoja on yhdeksästä sudesta, jotka liikkuvat varsin laajalla alueella Hämeenlinnan länsipuolella. Poliisin mukaan kyseessä oli pelkkä huhu. – Sudet eivät ole aiheuttaneet vahinkoa sen enempää ihmisille kuin omaisuudellekaan, mutta Rengon kirkonkylän tienoilla asutuksen keskellä liikkuneet sudet herättivät ihmisissä turvattomuuden tunnetta, joten karkotus on tarpeen. Apuna oli myös koiria ja ajoneuvoja. Viime vuonna susien havaittiin oleskelevan kotieläinaitauksien tuntumassa. Kahdelle sudelle on saatu kaatoluvat. Karkotusyrityksistä huolimatta susilauma jatkoi liikuskeluaan kirkonkylän tuntumassa asutuksen läheisyydessä. n n Sosiaalisessa mediassa levisi joulukuun lopulla huhu, jonka mukaan nainen olisi joutunut suden tai susien raatelemaksi Lopella eteläisessä Hämeessä. M etsästäjät r yhtyivät viime vuoden lopulla karkottamaan susia poliisiviranomaisten määräyksestä Hämeenlinnan Rengossa. Useat Hämeenlinnan, Rengon ja Hattulan metsästysseurat olivat hakeneet lupia kolmelle sudelle. SRVA apuun Poliisi teki karkotuspäätöksen jo lokakuussa, mutta karkottaminen on lähti käyntiin vasta joulukuussa
Oravakannat vaihtelevat vuodesta toiseen suuresti. – Jousimetsästysperinne alkoi Suomessa 10 500 vuotta sitten, ja sinä jatkat nyt perinnettä! professori vastasi. ”Oravaviikko” eli metsästyksen alkamisen ajankohta merkittiin kalenteriin. Useat historiateokset tietävät, että 1600ja 1700-luvuilla oravan jousimetsästyksellä oli keskeinen rooli sen ajan suomalaisten erämiesten elämässä. Oravaviikko aina kalenteriin Kysyin paleontologisen geologian professori Matti Saarnistolta, että minkä ikäisiä ovat Suomesta löydetyt vanhimmat nuolenkärjet. Tämä tapahtui. Kulta-aikoina vuotuinen saalis saattoi olla miljoonaluokkaa, viime aikoina vain muutamia tuhansia. Kun olin poikaiässä, lähisukulainen teki minulle kansanperinteen mukaisen kaaripyssyn, jonka kaari oli katajasta. Varsijousiperinne jatkui poikien kaaripyssyammunnoissa 1900-luvulle. Kaaripyssyllä ammuttiin nuolia, joiden kärkipäissä oli kolkkanuolille ominaiset paksunnokset. Olin nimittäin kertonut, että olin kaatanut jousella ja nuolella Kanadassa karhun, ja että olen jousimetsästäjä. Nyt kun oravia on niukasti, on luontevaa käyttää metsästysmenetelmää, joka korjaa talteen vain pienen saalismäärän. Runsauskeskustenkin sijainti Suomen eri alueilla vaihtelee, joten nykyiset alueelliset erot eivät ole enää aivan saman suuntaisia kuin aikaisempina vuosina. Kulta-aikoina vuotuinen oravasaalis saattoi olla miljoonaluokkaa Tuhatvuotinen perinnelaji Oravannahkojen alhainen hinta ei houkuttele metsälle. Jousia ja nuolia käytettiin vielä 1800-luvun alkupuolella, ja nimenomaan oravajahdissa. 34 S aalismäärät oravan jousimetsästyksessä jäävät pyynnin haasteellisuuden vuoksi niin vähäisiksi, että käytännön vaikutuksia kantoihin ei sillä ole. Tällä hetkellä kannat ovat alamaissa erityisen selvästi Pohjois-Suomessa, mutta EteläSuomen rannikkomaalla tilanne on parempi. Tuhatvuotinen eräperinne ei ole silti tullut tiensä päähän. Nahkojen alhainen rahallinen hinta ei myöskään ruutiasepuolella houkuttele oravametsälle. Suomen Jousimetsästäjäin Liitto kerää jäsenlehteensä Jäkkärään tietoja saaliiksi saatujen eläinten määristä, ja oravasaalis on niin pieni, ettei se kantojen kokoon pysty vaikuttamaan
Kun kärkinuijan leveys on 2-4 senttiä, nuolella osuu pieneen saaliseläimeen helpommin kuin terävällä nuolella, jonka kärkipää on vain nuolen varren paksuinen. Orava on silmuja syödessään pudottanut kerkät hangelle. Orava vilistää ylös puuhun kun ihminen tulee lähelle. Käsijousi on sallittu, jos se on vähintään 41-paunainen. Pieneen eläimeen ei aivan helposti osu nuolella. Luodikosta ammukset saattaisivat lähteä arvaamattomille lentoradoille. Kepeällä haulikolla ammuttaessa riskit ovat vähäiset, sillä ylimääräiset haulit eivät lennä kovin etäälle. Kolkkanuolella varmuutta Oravat syövät käpyjä tavallisesti korkealla puissa. Tehollinen ampumamatka pitenee esimerkiksi kahdeksasta metristä 10-13 metriin. Nelisenttinen kolkkanuolen varren len. Nykyään oravia ei saa metsästää varsijousella. Havunkerkkiä lumella. Tällaisissa nuolissa kärjet ovat tylpät, nuijamaiset. Oravajahdissa ammutaan usein yläviistoon. Suomalaista metsästysperinnettä: orava kolkkanuolella. Tällaisissa nuolissa kärjet ovat tylpät, nuijamaiset. Kulta-aikoina vuotuinen oravasaalis saattoi olla miljoonaluokkaa Tuhatvuotinen perinnelaji . Osumavarmuutta on satojen vuosien kuluessa pyritty lisäämään käyttämällä kolkkanuolia eli vasamia. kauan ennen kuin Suomen Jousimetsästäjäin liitto perustettiin. Se saattaa riittää, sillä käpyjä on tällaisen matkan päässä jo runsaasti, ja oraviakin silloin tällöin.. Ruokailupuun alle lumelle pudonneita kävynrankoja. 35 . Osumavarmuutta on satojen vuosien kuluessa pyritty lisäämään käyttämällä kolkkanuolia eli vasamia. torata saa mennä kaksi senttiä tehollisen osuma-alan alta, tai saman verran yläpuolelta ja sivuiltakin, ja vielä osuu
Pienoiskiväärillä vain harkiten Long Rifle -pienoiskiväärin patruunalla on lupa ampua oravaa jos joulemäärä on vähintään 150. Oravakeittokin tunnetaan. Britanniassa oravia ammutaan myös ilmakiväärillä aivan laillisesti. . Meillä tätä asetta ei ainakaan toistaiseksi saa käyttää. Oravan liha maistui erinomaisesti sekä hänelle itselleen että seuralaiselle, Lapin Antille, heidän eräretkillään pohjoisilla mailla. Näitä kuteja (pienoiskiväärin LR-patruunoita) ei pidä laukoa varomattomasti – ei niin että luoti lähtee yläviistoon pilvitaustaa kohti. Muistan itse nuoruusvuosilta, miten helposti oravan löysi kun vain käveli pystykorvan haukulle. Käyttöön suositellaan kepeää haulikkoa. Perinteen tuntijat Turkka Aaltonen ja Martti Arkko kirjoittavat teoksessa Vanhat Hyvät Erätaidot, että ruokaa on oravasta valmistettu myös hauduttamalla lihaa uunissa nauriiden kera. Britanniassa oravaa pidetään lähinnä vahinkoeläimenä, koska se syö lintujen munia ja poikasia. Tämän vuoksi esimerkiksi Britanniassa, jossa on tiheässä taloja, kyliä ja kaupunkeja, luotiasetta vieroksutaan oravajahdissa. Ylimääräiset haulit ropisevat suhteellisen pian alas. Orava nyljetään edestäpäin Perinnäinen tapa nylkeä orava on edestäpäin: viilto aloitetaan kuonon alta ja jatketaan eturaajojen väliin. Jälkiäkin seuraamalla oravan voi löytää, mutta useammin ruokailupuun paljastavat ilmassa leijailevat käpysuomut, hangelle pudonneet kävyn rangat, raksuttava syöntiääni, tai orava itse oleskelemalla näkyvällä paikalla ruokailupuussa. 36 Päivänvalolla ruokailupaikoille Orava lähtee pesästä ruokailupaikoille aamulla, ja on liikkeellä päivänvalossa. Myös Suomessa tähän puoleen on kiinnitetty ajoittain huomiota niinkin paljon että on maksettu tapporahoja. Koiraa on aikojen kuluessa käytetty paljon apuna. Tarkkuus ei silloin aina riitä, vaan luoti menee ohi kohteen ja lähtee lentoradalle, jonka päätepiste on jossain etäällä, paikassa jota ei etukäteen voi tietää. Erähenkistä herkkuruokaa n Oravan lihaa on eri aikoina käytetty Suomessa ihmisravinnoksi. Kaksituumaiset olisivat liian heikkovoimaisia oravajahtiin. Eräkirjailija Seppo Saraspää manaa eräässä lausumassaan, että oravat tulivat purkamaan hänen metsäasumustaan! Ne kun pystyvät nakertamaan melkoisia jälkiä rakennusmateriaaleihin. Lähes kolmetuumaisia 3-kaliiperisen haulikon patruunoita. n Jouko Piirola. Erillistä puutaanaa – joka voidaan askaroida valmiiksi jo eräkämpällä – ei tässä vaiheessa tarvita. Nahka nyljetään tuppeen pääpuolesta alkaen siten, että viimeisenä vedetään häntäruoto ulos häntänahan sisältä. Söin herkun ruisvoileivän kera eräoloissa. Normaalihaulikon (12-kaliiperisen) kuutoshauleilla orava putoaa puusta helposti, mutta tänä vuonna näitä patruunoita säästyy, sillä kantoja verotetaan nyt säästeliäästi tai ei ollenkaan. Luotiaseet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, sillä oravajahdissa joudutaan useimmiten ampumaan yläviistoon, vapaalta kädeltä. Tätä (36-kaliiperista) pienireikäisemmällä haulikolla ei oravia saa metsästää. Koiran piti tietenkin olla sellainen, ettei oravalle haukkumista ollut koulutusvaiheessa karsittu pois. Lentorata voisi päättyä ihmisten ilmoille. Saalis oli paennut kuuseen tai mäntyyn ja jäänyt paikoilleen. Eräkirjailijaklassikko Ludvig Munsterhjelm kertoo kirjassaan Trapperliv i Lappland, miten hän jo poikaiässä kiinnostui oravajahdista ja jatkoi tämän riistan metsästämistä myöhemminkin. Tiedän oman kokemuksen perusteella, että pihkan maun saa lihasta pois keittämällä lihaa ensin vedessä tunnin verran, ja paistamalla tämän jälkeen pannussa rypsitai rapsiöljyssä. Samoin käy nuolelle, jos aseeksi on valittu jousi. Haulikolla saaliin sai helposti. . He käristivät lihaa paistinpannussa nuotiolla
Orava tunnetaan niin ikään karvalakkien vuorinahkana. Orava on metsästyksen jonkinasteinen sivutuote. Paras tapa pitää orava loitolla pihapiiristä on se, ettei oravaa ruokita, mikä käytännössä tarkoittaa myös linturuokinnan hylkäämisEtenkin talvinen kypsä oravannahka on väriltään kaunis. n Juhani Karvonen. Sellaistakin on tosin sattunut. Oravan kulkureiteille voi rakentaa esteitä tukkeamalla aukkopaikkoja verkolla, listoilla tai levyillä. Riistaeläintä ei voi siirtää omin luvin. Oravasta voi tulla riesa Oravaa metsästetään kaupungeissa vahinkoeläiminä. Ministeriön lupa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että loukulla pyydetty orava siirrettäisiin toiseen paikkaan. – Oravaa metsästetään yleensä vain metsästysajan puitteissa, vaikka se aiheuttaisikin vahinkoa. tä. Metsästyslain mukaan oravaa voi pyytää joulukuun alusta eteenpäin. Poikkeuslupia on kuulemma myönnetty, mutta perusteet pitää olla hyvin vahvat, Nygren tietää. Kun talojen seiniin reikiä ilmestyy nakerrettuja reikiä, ovat ne merkkejä oravan läsnäolosta. Melukaan ei oravaa välttämättä karkoita. Oravan loukkupyyntikin edellyttää erillistä metsästyskorttia ja pyyntilupaa. Paistettu nahka on myös kelvannut hätäravinnoksi. Sen lämmöneritys on riittävä, koska karvoitus on tiheä. – Oravannahkojen myynti on tilaustyötä. Sen lämmöneristys on riittävä, koska karvoitus on tiheä. Pientaloalueilla oravat ovat paikoin lisääntyneet linturuokintojen ansiosta. Toisaalta nahka on riittävän ohut vuorinahkaksi. Ennen kulkureittien tukkimista tulee varmistaa, ettei rakenteisiin jää poikasia. – Orava syö myös silmuja, mutta harvoin arvopuiden silmuja. 37 Kurre sopisi edelleen lakin raaka-aineeksi Orava enää kiusankappale Oravannahka on vastannut historian kuluessa rahaa. Monien kaupunkien, esimerkiksi Helsingin pientaloalueilla, oravat voivat olla varsinaisia maanvaivoja. Suomessa vuotuinen oravasaalis lasketaan tuhansissa, mutta nahkojen käyttö on lähinnä käsityöläisten varassa. Nahan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken, mitään markkinahintaa ei oravannahalla ole. T aipuisa oravannahka on edelleen lakkien yhtenä materiaalina Siperiassa, jossa 45 asteen pakkaset ovat opettaneet luonnonturkisten käyttöön, sanoo Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygren. Oravan häätämiseen kotikonstit saattavat olla vähissä. Talon vintille pesiytynyt orava myllää eristeet ja jättää jälkeensä melkoisen siivon ja ulosteet. Etenkin talvinen kypsä oravannahka on väriltään kaunis. Toisaalta nahka on riittävän ohut vuorinahkaksi. – Joidenkin ihmisten kokemusten mukaan orava tuntuu jopa nauttivan, jos ihminen paukuttaa talon seiniä. Kaupunkialueella ampuma-asetta ei saa käyttää
Sen sijaan kartoitamme ennen syyskuussa alkavaa pyyntikautta tilanteen viheralueilla. Helsingissä on ollut pakko ryhtyä torjuntatoimiin kanikannan hillitsemiseksi. – Tämän meidän yksikkömme Staran pyytämät kanit päätyvät Korkeasaareen petojen ruoaksi. – Näkyvimmät vahingot syntyvät kevättalvella, kun kanit syövät puuvartisten kasvien kuorta puista ja pensaista, kanien elämään perehtynyt Rautiainen selvittää. Luvanvaraista toimintaa Kanien pyyntiin vaaditaan metsästyskortti ja metsästysoikeus alueelle. Eri pyyntimuodot sopivat eri paikkaan ja eri vuodenaikaan. Kaneja pyydystetään myös hillerin avulla sekä metsästysjousella. Saaliiksi saatujen eläinten lihaa ei käytetä ihmisravinnoksi. Kanikantoja pidetään kurissa verkoilla ja loukuilla. Pyynnissä käytettävät loukut ovat tarkoin määritelty. – Käytetään pitkiä verkkoja ja loukkuja. – Me emme ole yrittäneet arvioida kanien lukumäärää. Verkot toimivat erinomaisesti avoimilla viheralueilla, kauden alusta maan jäätymiseen saakka. Asiantuntijoiden mielestä Helsingin villikaniongelma olisi ollut estettävissä, kun kanimäärät olivat pieniä. 38 P ääkaupunkiseudulla elää Suomen suurin villikanikanta. Asutulla alueella ampumaaseen käyttö on harvoin mah. Jousipyynti sopii parhaiten sulan ja lumettoman maan aikaan, jolloin metsästäjän hiljainen eteneminen on helpompaa, Antti Rautiainen selvittää. Nykyisin tärkeintä on estää uusien kanikeskittymien syntyminen. Kannan tiheystieto kartalla ohjaa pyyntiä alueille, joilla on odotettavissa eniten kanien aiheuttamia vahinkoja. Tärkeintä estää uusien kanikeskittymien syntyminen Citykanien määrästä ei tarkkaa tietoa Helsinkiä ja lähialueita on kiusannut jo pitkään villikanien suuri määrä. Isoimmat ongelmat aiheutuvat istutetun puistokasvillisuuden syönnistä ja pesäluolastojen kaivamisesta kasvualustoihin. Hilleripyynti toimii hyvin koko kauden, kun tiedossa on asuttu pesäluolasto tai rakennuksen alusta. Loukut toimivat, kun kelit menevät pakkaselle ja lumi peittää maan. Kanien ravintotilanne heikkenee ja ravintohoukutin loukussa kiinnostaa. Luonnonvaraisena kaneja on myös Turussa. – Ensimmäiset havainnot villikaneista on Helsingissä tehty vuonna 1985, tietää Antti Rautiainen kaupungin rakentamispalvelu Starasta. Kanipyyntiin erilaisin keinoin Helsingin kanikantoja pyydetään erilaisin menetelmin. Loukku on tyhjennettävä vähintään kerran vuorokaudessa Loukun lisäksi villikanin pyyntiin voidaan käyttää pienoiskivääriä ja haulikkoa, jonka kaliiperi on vähintään 36
Kuva: Wikipedia n Huolta ovat aiheuttaneet myös nopeasti lisääntyneet ketut. Puh. Nykyistä kanien määrää ei tarkalleen tiedetä. Helsingin kaupunki valitsee jousimetsästäjät, jotka harventavat kanikantaa siirtolapuutarhoissa. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ. Pyynti on tällä hetkellä yksinomaan loukkupyyntiä. – Yleisesti ketuista ei ole sen ihmeemmin ollut kiusaa. Cityketut apuna kanien harvennuksessa Hyväkuntoinen kettu sopeutuu nopeasti kaupunkialueille. n Puukot.. Jossain määrin on kuitenkin todettu, että nälkäiset ketut ovat pitäneet kanikantoja kurissa. Onko cityketuista ollut jotain haittoja Helsingissä. Tullitie 7 G 53500 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Tämäkin pyynti on tarkasti valvottua. Joskus ketut pesivät rakennusten alle ja se saattaa aiheuttaa hygieniaja hajuhaittoja. – Tuollaisia tapauksia on muutaman kerran vuodessa. – Linnustollisesti arvokkailla luonnonsuojelualueilla ketut vaikuttavat maassa pesivän kosteikkolinnuston pesimismenestykseen. Poliisilta on saatava hyväksyntä, missä kohteissa hyväksytyllä jousella (energia vähintään 180 newtonia) voidaan metsästää. Metsästäjällä on oltava kanin pyyntiin ja lopettamiseen riittävä tieto ja taito. n Pentti Eerikäinen – Me emme ole yrittäneet arvioida kanien lukumäärää. Pesäkolon suulle asetettu pussiverkko nappaa pakenevan kanin kiinni, minkä jälkeen se voidaan lopettaa. – Villikanin pyynnissä voidaan käyttää apuna koulutettua koiraa tai kesyä hilleriä eli frettiä. Tärkeintä on välttää tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen tuottamista eläimelle. Kuva: Wikipedia dollista. Citykettujen määristä Antti Rautiaisella ei ole arviota. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Jonkin verran ketuissa on kapisia elämiä, jotka hakeutuvat rakennusten lähelle sairauden heikentäminä. Kettujen määrä on rajoitettu luonnonsuojelualueiden ylläpitotyönä supikoiran ja minkin pyynnin ohessa Vanhankaupunginlahdella ja Östersundomin lintuvesillä. Suurin tartuntavaara lienee lemmikkieläimiin, Antti Rautiainen arvelee. Kun ensimmäiset ketut ilmaantuivat Helsinkiin ja näyttivät nopeasti tottuvan ihmisiin, niistä arveltiin tulevan samanlaista harmia kuin kaneista. Järjestyslaki kieltää häiritsemisen ja turvallisuuden vaarantamisen. Helsingissä citykettuja on harvennettu pelkästään loukkujen avulla. Villikanin lopettamiseen pätevät samat periaatteet kuin muidenkin eläinten lopettamiseen. Pari vuotta sitten arveltiin Helsingissä olleen noin sata kettua. Tarkkaa laskentaa ei ole tehty. 39 Villikaneja on esiintynyt Helsingissä kolmen vuosikymmenen ajan. Pyynnistä on ilmoitettava aina etukäteen poliisille ja hätäkeskukseen. Sopivan koiran tai fretin avulla villikanit ajetaan pois pesäkoloistaan. Sen sijaan kartoitamme ennen syyskuussa alkavaa pyyntikautta tilanteen viheralueilla. Eläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksen omistajan lupaa. Nyt puhutaan jo sadoista cityketuista. Kettujen pyynti loukkupyyntiä Mikään harmiton veijari repolainen ei ole, vaikka se kuinka harventaisi kanikantoja
Omaan aseeseen sopivin patruuna ja oikea lataus löytyy vain testaamalla. Vahingot voi välttää ennen kaikkea huolellisella työskentelyllä ja oikeilla, todennetuilla ruutiannoksilla, sanoo Max Suominen Eräkontista. 40 R iskeinä ovat patruunan ylitai alilataus, mistä saattaa olla seurauksena muun muassa aserikko. ASEET. Itse ladattu patruuna on usein parempi kuin tehdaspatruuna. – Itselataamalla paukun hintakin hieman halpenee verrattuna tehdaspaukkuun etenkin, jos ammuntaharrastus on aktiivista. keskimäärän mukaan ja komponentit vaihtelevat latauserien mukaan, mutta yksityinen lataaja voi valmistaa itselleen omassa aseessa käyvän ja tasalaatuisen patruunan. Suominen muistuttaa, että jokainen ase on käynniltään yksilö, eikä valmis tehdaspatruuna välttämättä sovi aina parhaalla tavalla jokaiseen käyttötarkoitukseen tai se ei ole ampujan oman maun mukainen. Haulimateriaaleina lataaja voi käyttää volframin lisäksi lyijyä joko niklattuna tai kuparoituna sekä terästä tai rautaa. Luodin lähtönopeutta voidaan säätää käyttötarkoituksen mukaan. Tehdas valmistaa aina panoksensa jonkin hyväksi havaitun Turvallisuus tärkeintä patruunan itselatauksessa Oman käden tuote usein tehdasvalmistetta parempi Turvallisuus on olennaisinta kiväärin ja haulikon patruunan itselataamisessa. Se edellyttää oikeita välineitä, mutta ennen kaikkea tarkkuutta. – Aika moni lataa saadakseen mieleisensä paukun omaan aseeseensa
Max Suominen muistuttaa, että itselataaminen edellyttää oikeita välineitä, mutta ennen kaikkea tarkkuutta. – Volframi on kovempaa metallia kuin piipun metalli, joten ilman kunnollista suojaa piippuun jää varmasti jäljet. – Haulikon patruunaa ladattaessa ei minkäänlainen omaehtoinen ohjearvoista poikkeava kikkailu ole turvallista. Lyijyllä vastaava luku on 11,5 kiloa. Ruudin annostelu on tehtävä ohjeen mukaisella tarkkuudella. Kiväärin patruunan kohdalla vapauksia on hieman enemmän, mutta tuolloinkin lataajan on pysyttävä annettujen minimija maksimiarvojen rajoissa. 41 Oman käden tuote usein tehdasvalmistetta parempi Lataus on luonnollisesti myös osa metsästysja ampumaharrastusta. Volframi ei tee ampujasta parempaa Volframin tiheys on 18,5 grammaa kuutiosentiltä, toisin sanoen yksi litra volframia painaa 18,5 kiloa. Niitä ladattaessa pätevät samat turvallisuustekijät kun kiväärinpatruunoidenkin kohdalla. – Materiaali on tuolloin kevyt 7,85g/cm 3 , jolloin vaaditaan suurempi lähtönopeus tehokkaan maalivaikutuksen aikaansaamiseksi. – Haulikon patruunaa ladattaessa ehdottoman tärkeää on ymmärtää, että ylipaineen merkit eivät ole kiväärin tapaan hylsystä selkeästi tunnistettavissa. – Ilman erillistä paineenmittauslaitetta ei lataaja voi määrittää patruunan painetasoa, minkä takia lataajan on pysyttävä ohjeiden mukaisissa annostuksissa. Volframi on erittäin kallis materiaali, sillä sen kilohinta nousee yli 120 euroon. Haulikon patruunoiden lataaminen eroaa olennaisesti latauksessa myös siisteydessä lataajan ei tarvitse sotkea itseään hylsyrasvoihin. Haulimateriaaleina lataaja voi käyttää myös lyijyä joko niklattuna tai kuparoituna. Tungstenin eli volframin ominaispaino puhtaana materiaalina on 19,3g/cm 3 . Volframihauleja käytettäessä on huolehdittava piipun suojaamisesta. . – Haulikon patruunan itselataus oli huomattavasti yleisempää 1950ja 1960-luvuilla, mutta sen jälkeen innostus väheni. Jos harrastaja haluaa kehittää omia latauksia, on hänen välttämättä hankittava paineenmittauslaite. Turvallinen latausarvojen kehittäminen itse ilman tarvittavaa mittavälineistöä ei ole mahdollista. Korvaavina materiaaleina voi käyttää terästä tai rautaa. Pahimmillaan ylipaine voi räjäyttää koko patruunan. Itselataus kasvaa volframin myötä Haulikon patruunoiden itselataus on yleistynyt volframipaukkujen myötä. Tärkeä asia volframihauleja käytettäessä on huolehtia piipun suojaamisesta esimerkiksi laittamalla välitulpan lisäksi paukkuun 0,2-millisen ohuen muovilistan eli wrapperin antamaan lisäsuojaa. Välitulpan lisäksi voi paukkuun laittaa 0,2 milliä ohuen muovilistan eli wrapperin antamaan lisäsuojaa.. Yksittäiset komponentit, esimerkiksi nalli tai välitulppa, voivat muuttaa painetasoa merkittävästi, jopa useita satoja baareja. Riskeinä ovat patruunan ylitai alilataus, mistä saattaa olla seurauksena muun muassa aserikko. – Lataajan tulee ehdottomasti noudattaa kirjaimellisesti latausarvoja, joiden painetaso on mitattu. Patruuna syntyy kokeneelta lataajalta muutamassa minuutissa. Väärä annostus patruunassa voi rikkoa aseen ja pahimmassa tapauksessa ampuja voi saada vammoja. Latausinnostus taas kasvanut Suominen on opettanut latauksen alkeita ympäri maata. Turvallista latausdataa on saatavilla muun muassa komponenttien myyjiltä. Painetason todentaminen edellyttää erikoisvälineitä, joilla paine saadaan mitattua aseen patruunapesän laajenemista mittaamalla. Haulikon tai kiväärin paukun itselataus ei edellytä lataajalta mitään erityistä taitoa, kun hän vain pitäytyy tarkoin annetuissa ohjeissa ja ohjeessa määrätyissä komponenteissa
Metsästäjäliitossa korostamme sitä, ettei volframihauleilla pidä yrittää ampua sataan metriin, vaikka patruunan tehollinen kantama kasvaisikin sinne saakka. Seuraukset saattavat olla arvaamattomat.. Ruutivaa’an on syytä olla laadukas. – Alitai ylilataus sekä liian pitkä patruuna voivat rikkoa aseen ja aiheuttaa vaaratilanteen ampujalle. Nopeampaa ruutia kuluu patruunaan suhteessa vähemmän kuin hitaampaa ruutia. – Samaa hylsyä voi käyttää useita kertoja. Ruuti on tärkeä valinta Oikean ruutityypin valinta on tärkeää turvallisuuden kannalta. Lisäksi lataaja tarvitsee haulit, ruudin, nallit välitulpat tai kuppiyhdistelmät päätylaput ja mahdollisen bufferimateriaalin. Ladattavat kaliiperit ovat 12770/76/89 sekä kaliiperit 10,16, 20 28&.410. Ruuti räjähtää hallitsemattomasti patruunapesässä, jolloin kova paine voi rikkoa aseen. Paikallaan olevaan kohteeseen volframi on tehokas paukku. Asia kannattaa aina varmistaa ennen luoditusta silmämääräisellä tarkastuksella katsomalla hylsyn sisälle. Sama riski on olemassa kun käytetään nopeita kivääriruuteja. – Volframi tuo lisää tehoa, mutta se ei suinkaan merkitse että lentävää kohdetta voisi ampua kauempaa. – Kaksoislatauksen riski on olemassa muun muassa joitakin pistooliruutityyppejä käytettäessä. Seuraukset saattavat olla kaikin puolin arvaamattomat. Hylsy voi olla käytetty tai uusi. Lataajan on olennaista varmistaa, että ruuti sopii kaliiperiin ja ruutimäärät ovat oikeita. Ylilataus voi pahimmillaan halkaista aseen piipun ja johtaa ampujan loukkaantumiseen. Alilatauksessa saattaa syntyä alilatausdetonaatioilmiö. Yksittäiset komponentit, esimerkiksi nalli tai välitulppa, voivat muuttaa painetasoa merkittävästi, jopa useita satoja baareja. Harrastaja voi kerätä kertaalleen ammuttujen patruunoiden hylsyjä ampumaradoilta tai säästää omista patruunoistaan hylsyt, mutta helpointa on ostaa ampumattomia hylsyjä. 42 Suominen korostaa metsästyksen eettistä näkökulmaa volframipaukkua käytettäessä. Jos hylsyyn ilmestyy halkeamia tai nallitasku löystyy, sitä ei kannata enää kääyttää uudelleen latauksessa. Ruuti räjähtää hallitsemattomasti patruunapesässä, jolloin kova paine voi rikkoa aseen. Alilatauksessa saattaa syntyä niin sanottu alilatausdetonaatio-ilmiö. Ruudin annostelu on tehtävä ohjeen mukaisella tarkkuudella. Ruutilaaduissa on suuria eroja muun muassa palonopeuksissa ja raekoossa. – Koelatauserät kannattaa tehdä patruunaan erilaisilla ruutimäärillä, jotta paraskäyntisimmät lataukset löytyisivät jo koeammunnassa. – Nämä seikat kannattaa lataajan pitää mielessä etenkin, jos ladattavia patruunatyyppejä on useita, Suominen sanoo. – Luodinnopeusmittaria on erittäin tarpeellinen, koska sen avulla voidaan varmistaa patruunan nopeus, Suominen korostaa. n Juhani Karvonen Kun haulit on annosteltu kuppiin, hylsy suljetaan tähtisupistuksella, eli tuukataan. Patruuna ei koskaan tee miehestä sadan metrin haulikkoampujaa. Volframihaulin käyttö tuo patruunaan lisää tehoa, mutta volframi ei tee metsästäjästä parempaa ampujaa. Tungsten-paukkua käytettäessä haulikon tehollinen ampumamatka kasvaa haulin läpäisyn osalta, mutta muut ammunnan lainalaisuudet eivät kuitenkaan muutu. Ennakkoa on mahdotonta käytännössä arvioida oikein, joten suurena riskinä on linnun haavoittaminen tai täydellinen hutilaukaus, mikä tietysti merkitsee kalliin materiaalin hukkaamista. Ruutiannostelija voi olla haulikon latauslaitteessa tai erillisenä. Hylsy käyttöön useita kertoja Lataaja tarvitsee haulikon patruunalle latausprässin, joita valmistavat muun muassa Mec ja Lee. Myös ylilataus tai ylipitkä patruuna voivat saada aikaan aseessa pahaa jälkeä. Radalta kerätyt hylsyt on sen sijaan aina supistettava. Käytettyjä hylsyjä ei tarvitse supistaa siinä tapauksessa, että hylsyt ovat peräisin omasta haulikosta
43 Itselataus kannattaa rahallisesti n Haulikon itseladattu patruuna tulee metsästäjälle huomattavasti edullisemmaksi kuin tehdasvalmisteisten patruunoiden osto, jos kyseessä ovat volframihaulit. Kivääripuolella itselataaja tarvitsee välineikseen jokaiseen kaliiperiin sopivat latausholkit, puristimen, vaa’an, hylsytrimmerin, nallittajan ja ruudittajan. Suominen laskee, että hyvän latausvälineistökokonaisuuden saa noin 800 eurolla. Valmiiksi nallitetun hylsyn hinta on 19 euroa sadalta kappaleelta ja välitulppa ja kuppiyhdistelmä maksavat viisi euroa sadalta kappaleelta. Metsästyspatruunoissakin hinta jopa puolittuu itselataamalla. Ratapatruunassa ei ole säästömahdollisuutta ja metsästyspatruunoissa säästöpotentiaalia on varauksin. Jos hylsy jää uudelleen käytettäväksi, toisen kierroksen hinta on 0,59 euroa kappaleelta. Jos saman hylsyn lataa vaikkapa viiteen kertaan, patruunan hinta halpenee jokaisen latauskerran jälkeen, sanoo Max Suominen. Kokonaisen lataustarvikepaketin hinta on halvimmista noin 150 euron Leen tuotteista noin 500 euroa maksaviin RCBS:n vastaaviin paketteihin. – Säästö on helpointa saada aikaiseksi erikoishaulimateriaaleilla. Kolme kiloa 3,1 millin niklattua lyijyhaulia maksaa 22 euroa ja sata kappaletta nalleja maksaa 9,80 euroa. Tyypillinen komponentti 12/70 haulikonpatruunan lataukseen on esimerkiksi ruuti N340, joka maksaa 58 euroa puolelta kilolta. Myös täyteiset on mahdollista valita itse, jolloin patruuna on todellinen omavalmiste. Kaliiperikohtaiset holkkisarjat maksavat 45 eurosta ylöspäin. Halvimmillaan voi tilata noin 60 euroa maksavan, yksinkertaisen niin sanotun vasarapaketin, jolla pääsee jo hyvin lataamisen alkuun. Itseladatun patruunan hinnaksi tulee näillä komponenteilla 0,68 euroa kappaleelta. – Latauspuristimet maksavat noin sadasta eurosta ylöspäin. Hyvään latauslaitteeseen kannattaa uhrata euroja.. – Viisi valmista volframipatruunaa maksaa jopa 69 euroa, mutta itselataamalla harrastaja saa pudotettua hinnan 5-6 euron tuntumaan
Italialainen Chiappa on pannut aseiden ulkonäön uusiksi jo aikaa sitten. Kaikkiaan kymmenet tuhannet asealan valmistajat, maahantuojat ja tukkumyyjät kohtaavat markkinoilla. Kirjailija Stephen Kingin luoma kauhuklovnihahmo on saamassa uutta elokuvaversiota, ja tämähän tietenkin näkyy myös sikäläisillä harrastusmarkkinoilla. Tapahtumaan ei amatööreillä tai tavallisilla kuluttajilla ole asiaa, mutta niinpä sieltä tihkuville huhuille ja ennakkotiedoille on poikkeuksellisen kova uutisarvo. Ulkomaisille ja amerikkalaisille aseja eräalan valmistajille tilaisuus näkyä käytetään hyväksi kaikin mahdollisin keinoin. 44 Nelipäiväinen aseja eräalan jättitapahtuma Las Vegasissa SHOT Show avaa jahtivuoden 2017 Yhdysvaltalainen SHOT Show on alkuvuoden merkittäviä asealan tapahtuma. Viime vuonna ammattilaiskävijöitä oli yli 65 000. Sands Show -keskuksessa vietetty SHOT Show on alati vain kasvanut sen jälkeen, kun se esiteltiin siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1979. Chiappa on tullut tunnetuksi järeiden käsiaseiden valmistajana. T ammikuun puolivälissä Yhdysvaltain Las Vegasissa vietettävät aseja eräalan ammattilaisten messut eli SHOT Show on vuoden alun merkittävin asealan tapahtuma Amerikan markkinoilla. Tänä vuonna Vegasissa nähdään myös valkoinen sarvikuono. Rhinoeli sarvikuonosarja on kuuluisa myös uskaliaasta muotoilustaan.. Siellä ollaan esillä kaikin mahdollisin keinoin
45 SHOT Show avaa jahtivuoden 2017 Uskaliasta muotoilua Chiappa on tullut tunnetuksi järeiden käsiaseiden valmistajana. Perinteisempää mallistoa ovat pakolliset 1911-Colt -pistoolin uudet kloonit, joita esitellään joka vuosi messuilla useita kymmeniä. Jenkeille on jäänyt joku eriskummallinen rakkaussuhde aikansa asejättiläiseen, ensimmäisessä maailmansodassa muulle Euroopalle esiteltyyn Colt-pistooliin. Coonan toi jo aiemmin .357-kaliiperin 1911-runkoon. Yksi uutuus, joka Las Vegasissa nähdään, on White Rhino 30 DS eli valkoinen sarvikuono, jossa on lyhyt, vain kolmen tuuman piippu ja aseen pintaviimeistely on valkoinen teräs, jota koristaa murtumakuvio koko aseen mitalta. Alla: CZ:n P10-mallissa kahvapalat ovat eri kokoisia ja vaihdettavia. Tuolloin merkittävää uutuutta julistanut armeijan virallinen käsiase oli edistyksellinen, tänä päivänä jo auttamatta ratkaisuiltaan asevanhus. Runsas liipaisinkaari mahdollistaa vaikkapa pilkkirukkaset käsissä ampumisen. 30 DS on kaliiperissa .357 Magnum. Rhinoeli sarvikuonosarja on kuuluisa myös uskaliaasta muotoilustaan, jolla erikoisen ulkonäön lisäksi tavoitellaan myös aseen parempaa tasapainoa ja hallittavuutta. Tänä vuonna myös 10-millisen.. Se ei kuitenkaan estä jenkkitehtaita keksimästä pyörää uudestaan, ja varmasti aseilla on ostajansa, sillä aina niitä vain tuotetaan markkinoille uusina versioina. Jenkeissä ei kyllästytä jokavuotuiseen 1911-mallin kloonaamiseen
(ak) Klovnihahmoinen maalitaulu. Tehdas yrittää kaikin tavoin uudistaa taktisen haulikon konseptia, sillä mallistossa on myös bipodilla eli etutuella ja taktisella valaisimella somistettu tulokas. Siitä on ainakin seitsemänkymmentä vuotta, kun suojeluskuntajärjestöllä oli käytössään maalitauluina piippalakkia partasuuta, mutta rapakon takana on kaikki toisin. 46 Tammikuussa Vegasissa 1911-perillisiä esittelevät ainakin uusi Standard Manufacturing Company, joka tuo 5-tuumaisella piipulla varustetun STD-1911-pistoolin myyntiin kaliiperissa .45 ACP. 9-milliseksi pesitetty lipas vetää joko 15 tai 17 patruunaa. Jossain mielessä kukkahattutädit ovat kyllä vallan oikeassa suitsiessaan kotimaista aseharrastusta... n Antti Kauranne Taktista ajattelua turkkilaishaulikossa. Jenkkilän CZ jatkaa omilla hyviksi havaituilla poluillaan. 12-kaliiperisesta haulikoista löytyy 5+1 patruunaa ja ase toimii pumppuhaulikon tapaan, joskin tässä virittäminen ja hylsyn poisto tehdään kahvasta vetämällä, ei edestakaisin pumppaamalla. Saman tekee Dan Wesson -tehdas, joka esittelee rosterisen 1911-klooninsa nimellä PM-C 9 millin kaliiperissa ja tavallista lyhyemmällä kahvalla. Kirjailija Stephen Kingin luoma ”Se”-kauhuklovnihahmo on saamassa uutta elokuvaversiota, ja tämähän tietenkin näkyy myös sikäläisillä harrastusmarkkinoilla. Viime vuonna Coonan-asemerkki kohautti alan harrastajia purkittamalla 1911-runkoon peräti .357-kaliiperisen, tänä vuonna tehdas aikoo esitellä uutuuksinaan 9ja 10-milliset uudet mallit samassa 1911-mallissa. Peräti kolme erilaista irroitettavaa ja vaihdettavaa kahvamallia on tarjolla aseeseen, jonka valtaisin kokoinen liipaisinkaari antaa mahdollisuuden ampua vaikkapa pilkkirukkaset käsissä. On nimittäin mahdollista ostaa itselleen 3D-klovnihahmoinen maalitaulu ja tursuttaa siinä oleviin säiliöihin punaista maalia tai ketsuppia ja sitten Klovnija zombie-malliset maalitaulut saattaisivat Suomessa hiukan täräyttää, mutta jenkeissä kaikki on mahdollista. Pankkiryöstäjän unelma lienee tämä pistoolikahvainen, vain 76-senttinen Adler. katsella, kun klovni osumia saadessaan ”hauskasti” pärskähtelee. n Amerikkalainen asekulttuuri on täysin erilainen kuin suomalainen. Aseista valmistetaan myös tehtaalla jo valmiita taktisia AD-110 RS ja AW-malleja, jotka ovat olleet eurooppalaisen virkamieskunnan mielenkiinnon kohteena. Tehtaan jo tuttu P-10-pistooli ollaan väkisin hiomassa kaikkiin käsiin sopivaksi virka-aseeksi. Turkkilainen Adler Silah Turkkilainen Adler Silah tekee paluun Las Vegasiin ja esittelee kahvaviritteistä haulikkoa. Takavuosina joku kukkahattutäti paheksui Suomessa armeijan käytössä olleita vanhoja ihmistai vihollishahmoisia maalitauluja. Todellinen tehtaan erikoisuus on jokaisen pankkiryöstäjän toivetyökalu: jo tehtaalla valmiiksi pistoolikahvalla varustettu 110-mallin kahvahaulikko, jonka kokonaismitta on vain 76 senttiä ja johon saa 4+1 patruunaa makasiiniin. On vaikeata kuvitella, miten Härmässä suhtauduttaisiin ampumaharrastajaan, joka alkaisi raahata radalle zombie-aiheisia maalitauluja, mutta niillä on kova kysyntä jenkkilän markkinoilla
Se ei ollut kuitenkaan aiheuttanut vahinkoja, ja tapahtumapaikan läheisyydessä ei ollut muita ihmisiä. Hämeen poliisilaitoksen yleisjohtaja, komisario Jorma Joki-Anttila kertoo, että kyseisen jahdin metsästysalueelle johtavalla reitillä oli kuitenkin ollut suljettava puomi siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle ajoneuvoilla oli estynyt. poliisien avulla. 47 Poliisi ei käynnistänyt ainakaan vielä esitutkintaa Susijahtia häiritty Rengossa Luvallista susijahtia oli häiritty KantaHämeessä Rengossa. Tämänhetkisten tietojen mukaan poliisi ei ole ainakaan toistaiseksi käynnistänyt esitutkintaa viikonlopun tapahtumien johdosta. tammikuuta, että heidän suorittamaansa laillista susijahtia häiritään. Rengossa liikkuvia susia oli yritetty karkottaa vuodenvaihteessa, mutta siitä ei ollut apua. Sudet kuumentavat tunteita. Seuraaminen oli päättynyt siihen. Puomin läheisyydessä oli samana päivänä noin klo 13 aikaan räjäytetty Anttilan mukaan jonkinlainen ilotulite. n Alueella oli räjäytetty poliisin mukaan jonkinlainen ilotulite.. Nämä olivat saapuneet Renkoon toiselta paikkakunnalta, ja olivat kertomansa mukaan ulkoiluttamassa koiria metsässä jahtipaikan läheisyydessä. Susijahti oli jatkunut seuraavana päivänä. Metsästäjien mukaan heitä oli seurattu metsäalueelle kahdella autolla. Asiasta on ilmoitettu poliisille. tammikuuta. Tilanne oli saatu rauhoittumaan paikalla olleiden M etsästäjät olivat ilmoittaneet poliisille lauantaina 7. Riistakeskus oli myöntänyt kaatoluvat kahdelle sudelle. Metsästäjät olivat kertoneet, että myös jahdissa käytettyjen radiokanavien toimintaa oli mahdollisesti tahallisesti häiritty. Poliisi oli tarkistanut jahtialueella useiden metsästäjien luvat ja todennut, että kaikki olivat paikalla luvallisessa jahdissa. Laillista susijahtia häirittiin Rengossa 7.–8. Poliisipartio oli mennyt paikalle ja tarkistanut henkilöllisyyden paikalla olleilta kahdelta mieheltä
T örkeät metsästysrikokset ovat Suomessa harvinaisia. Tavallisesta metsästysrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Myös kansalaisten ilmiannot johtavat laittomien tekojen jäljille. Törkeän metsästysrikoksen maksimituomio on neljä vuotta vankeutta. Petoihin suhtaudutaan sen sijaan voimakkaasti tunteella, mikä saa joskus laillisuuden rajan hämärtymään.. Ilmiantoja tulee Hirvi on tavoiteltua metsäriistaa. Suomen lakiin törkeä metsästysrikos on otettu vasta viisi vuotta sitten. Metsästysrikokset ovat poliisille vaikeita tutkittavia. Erilaiset petoasenteet vaikuttavat myös metsästysrikosten määriin. Poliisihallituksen mukaan tapauksia paljastuu jonkun muun rikostutkinnan yhteydessä. 2014 määrä oli kymmenen ja 2015 kaksi vähemmän. Nimikkeellä on merkitystä poliisin esitutkinnassa ja esimerkiksi pakkokeinojen käyttämisessä. Suomen lakiin törkeä metsästysrikos kirjattiin vuonna 2011. Toisaalta poliisin tietoon on tullut tapauksia, että metsästäjille ilmoitetaan vinkkinä rauhoitettujen petojen liikkeistä, kun niitä ei jollekin seudulle haluta. Viime vuoden tilastossa on muutaman kappaleen nousu. 48 Törkeä metsästysrikos on vakava teko Ilmiannot paljastavat rikoksia Vuonna 2015 Suomessa selvitettiin 176 metsästysrikosta, joista kahdeksan luokiteltiin törkeiksi. Metsästyssääntöjä suomalaiset eränkävijät kunnioittavat. Pahin vuosi on Poliisihallituksen tilaston mukaan ollut 2013, jolloin kirjattiin 14 törkeää metsästysrikosta. Alaraja on neljä kuukautta. Viime vuosina metsästysrikoksia on tapahtunut eniten Lapissa, Oulun seudulla, Itä-Suomessa ja Lounais-Suomessa
Sitä kaadettiin lopulta palavana koloon, jossa ilves oli. Käräjäoikeudessa neljälle metsästäjälle tuomittiin ehdollista vankeutta. ”Kun ilves tuli luolasta, yksi miehistä ampui sen. Luolasta kuului räjähdys, jolloin Joillakin alueilla nopeasti voimistunut ilveskanta on synnyttänyt ilvesvihan. Kahta heistä syytettiin myös luvattomasta pyynnistä, sillä suurpetojen metsästysoikeus oli alueella vuokrattu metsästysyhdistykselle, johon miehet eivät kuuluneet. Aikaisemmin ilves ei tiettävästi ole saanut samanlaista kohtelua kuin viime talvena Keski-Suomessa. Vain pieni osa päätyy tuomiolle. päivä toissa vuonna oli Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä. Vähän ajan kuluttua koira oli paikannettu samalle luolalle, jonne oli lopulta kokoontunut neljä metsästäjää. Kävi niin kuin usein käy, että saalis pakeni luvallisen jahtialueen ulkopuolelle. Kaksi metsästäjää Keski-Suomessa olivat tuona päivänä vielä koiran kanssa ilvesjahdissa. Koira sai kaivatun vainun ja lähti ajamaan saalista. Useita tapauksia Vuosi 2016 näyttää olleen törkeiden metsästysrikosten osalta varsin surullinen. Hirven salakaatoja tapahtuu edelleen, vaikka metsästäjien yhteisö osaltaan valvoo jahtikansan käyttäytymistä. Lisäksi heidät velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle ilveksen arvo 1000 euroa. Naalista olisi pitänyt korvata valtiolle 7400 euroa. Neljäs miehistä sai kaksi kuukautta vähemmän, koska oli poistunut paikalta ennen ilveksen polttamista. Suden kannanhoidollinen metsästys on viranomaisten mukaan vähentänyt salakaatojen määrää. Arvio törkeiden metsästysrikosten ennätysvuodesta saattoi pitää paikkansa. Kolmelle miehelle tuomittiin kuusi kuukautta ehdollista vankeutta. Rajavartiostolla oli samoihin aikoihin tutkittavana noin 80-kiloisen karhun kaato. Metsästys oli tapahtunut haaskaa apuna käyttäen. Neljää metsästäjää syytettiin törkeästä metsästysrikoksesta. Jos rikoksen kohteena olisi ollut saimaannorppa, korvaus olisi ollut 9755 euroa. Vapaana kulkevien valtion lihojen ei toivota missään päätyvän salakaatajien suihin. Syksyn jahdissa ei enää kirjattu tuollaisia tekoja, vaikka vasan kanssa liikkunut naaras olisi kaadettu jahtiaikana. Seurojen vapaaehtoisen pyyntisäätelyn ohella riistaa ammutaan laittomina aikoina ja esimerkiksi moottoriajoneuvon päältä. 49 T ämä Keski-Suomen tapaus oli yksi vuoden 2015 törkeimmistä. Metsähallitus kerää vuosittain merkittäviä tuloja myymistään luvista Itäja PohjoisSuomen riista-alueilla. Kaikille vankeutta Erikoinen juttu oli käräjäoikeudelle juridisesti selkeä tapaus. n Pentti Eerikäinen Törkeä metsästysrikos n Kyse on törkeästä metsästysrikoksesta: rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla rikoksen kohteena on suuri määrä riistaelämiä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi Rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. – Salametsästys on tyypillistä piilorikollisuutta, josta on vaikea saada syyllisiä kiinni, vain pieni osa päätyy tuomiolle, poliisihallituksesta todetaan. Miehille tuomittiin myös kolmen vuoden mittainen metsästyskielto. (pe). Yleisin metsästysrikos Tähän saakka yleisin metsästysrikos on ollut vasan kanssa kulkeneen naarashirven kaataminen. Seurueella oli kuitenkin lupa vain yhteen karhuun. Metsän riista on rahanarvoista tavaraa. Esimerkkinä huomiota herättäneistä metsästysrikoksista mainittakoon elokuun lopulla sattunut Suomussalmen tapaus, missä luvallisessa karhunmetsästyksessä ammuttiin naaraskarhu ja pentukarhu. eläin säntäsi hädissään ulos. Helmikuun 28. Tupsukorva puikahti piiloon sille tuttuun luolastoon. Ilvestä jahdattiin luolassa räjähtävällä polttoaineella Viiden vuoden tilasto Metsästysrikokset Suomessa vuosina 2011–2016: 2011 216 metsästysrikosta – törkeitä metsästysrikoksia 2 2012 176 metsästysrikosta – törkeitä metsästysrikoksia 9 2013 190 metsästysrikosta – törkeitä metsästysrikoksia 14 2014 200 metsästysrikosta – törkeitä metsästysrikoksia 10 2015 176 metsästysrikosta – törkeitä metsästysrikoksia 8 viranomaisille tekojen suojelusta niin kuin itse teoistakin. Laillisella metsästysressulla olleista miehistä yksi kävi hakemassa autollaan kaksi kertaa polttoainetta. Metsästäjille se tiesi ilveksen jahtikauden päättymistä. Uutiset seurasivat toisiansa. Keppeihin ja muuhun kolisteluun eläin ei reagoinut. Ampumisen jälkeen ilvestä koetettiin polttaa ja se pudotettiin takaisin luolaan.” Noin tylyä tekstiä luki kihlakunnansyyttäjä Jarkko Sulola Keski-Suomen käräjäoikeudessa viime syksynä. Marraskuun lopulla ammuttiin Nurmeksessa yksinäinen pantasusi. Useita juttuja on tutkinnassa eikä niiden lopullista nimikettä voi toistaiseksi määritellä
Jo asemansa vakiinnuttaneet Practical sekä SRA ovat lähellä toisiaan sääntöjen puitteissa ja näihin haluttiin tehdä myös selvä raja varusteiden sekä vaatetuksen suhteen, jotta SRA:n TST-sarjassa ampuvat ovat pukeutuneet ja varustautuneet kenttäkelpoisesti. TST-sarja on ”alaluokka” virallisiin avoinja vakioluokkiin. Kisojen teemat vaihtelevat – esimerkiksi tämän kauden viimeinen kilpailu oli oma erikoisuutensa: pimeäammuntana suoritettu Hyvinkään Hämärähomma juuri joulun alla. Usein ammutaan sekä haulikolla että pistoolilla, mutta jopa kolmenkin aseen – lisämausteena vielä reserviläiskivääri eli itselataava rynnäkkökivääriase kisoja voi silloin tällöin olla. Vuoden viimeinen osakilpailu käytiin Hyvinkäällä. Uusinta uutta on nyt TST-Cup, jota on harrastettu koemielessä reilut vuoden päivät. Helpoiten SRA:n pariin pääsee kysymällä asiasta joltakin reserviläisten paikallisyhdistykseltä. Kisan kakkonen Miika Sotikov oli myös koko TST-cupin kolmonen. Voittajakolmikko muodostui lähiseudun ampujista: 1. SRAkisoissa kilpaillakseen tulee ensin käydä turvalliseen ampumaharrastukseen ja –kilpailemiseen ohjaava SRA-kurssi, joita paikalliset reserviläisyhdistykset järjestävät. sijan otti Petrus Murola Janakkala reservinupseereista, kakkossija meni Liperin reserviläisten Miika Sotikoville ja kolmospystin korjasi Mikko Vähäkainu Nurmijärven reserviläisistä. Sinne päästäkseen piti kunkin osallistujan selvittää ensin alueellinen karsinta. Osaa varusteista ei pakotettu sääntöihin muun muassa ampujan turvallisuuteen vedoten. TST ja SRA eivät lajeina kilpaile keskenään, vaan niiden rinnakkainelon on tarkoitus rikastuttaa ampumaharrastusta ja tuoda siihen uusia piirteitä. Kyseessä on kansallinen cup, jossa osakilpailuja on ympäri Suomea, jotta ampujat voivat osallistua pienempiin kisoihin kohtuullisen matkan päässä, isompia kisoja kun ei kaikkialla ole mahdollista järjestää. TST-cup sai alkunsa 2015 muutamien innokkaiden SRAampujien ideoimana. Sarjan tarkoitus on, että ampujalla olisi kilpailussa mahdollisimman todenmukainen varustus päällään kuten mahdollisessa tositilanteessa. Vuoden viimeinen osakilpailu ammuttiin Hyvinkään ampumaradalla joulukuun 18. TST-sarjan tarkoitus on, että ampujalla olisi kilpailussa mahdollisimman todenmukainen varustus päällään kuten mahdollisessa tositilanteessa. Myös practical-lajit ovat ottaneet oman asemansa ampumaharrastajien ajankäytössä. TSTsarja oli elokuussa myös SRA:n SM-kisoissa, jotka järjestettiin Sotinpurolla. Näitä olivat muun muassa kiväärin hihnan ja käsineiden käyttöpakko ampuessa. päivän iltana. Ammuntaa sotilasvarustuksessa TST-cupiin kuuluu useita erilaisia SRA-kisoja, jotka suoritetaan vähintään 12 kilon taisteluvarustuksessa. Kun parin aseen lisäksi kilpailijan pitää kantaa muun muassa mukanaan ensiapuvälineitä, litra. Vuonna 2015 TST-sarja oli myös mukana SRA SM-kilpailussa ja tämä kertoo myös sarjan suuresta suosiosta. TST-sarja on ollut mukana SRA-kilpailuissa vuodesta 2014 ja sen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. 50 TST-ammunta toi lisämausteen SRA-toimintaan Hyvinkään Hämärähomma päätti TST-Cupin 2016 TST-Cup on nyt uusinta uutta Suomessa. S ovellettu reserviläisammunta eli SRA on jo vuosikausia ollut hyväksi havaittu toiminnallinen kilpa-ampumalaji, joka poikkeaa merkittävästi edukseen puolustusvoimain tavallista peruskoulutusammunnoista. Varusteiden 12 kilon minimipainoraja on varsin lähellä sitä kuormaa, mitä taistelija kantaisi tosioloissa mukanaan. Reserviläiset ovat kuluneen vuoden aikana kilpailleet ensimmäisen virallisen TST-cupin merkeissä. Varusteiden todellinen testi TST-cupissa on paljon yhdistelmäammuntaa
Lajiaktiivit suosittelevat kokeilemaan ensin käytännön ampujataitojaan toiminnallisella puolella SRA-kisoissa. 51 SRAja TST-toiminnassa ammutaan sotilasaseilla: reserviläisrynnäkkökiväärillä, 9-millisellä pistoolilla sekä joskus myös taktisella haulikolla. Varusteissa tulee ennen kaikkea huomioida niiden toimivuus. Suomessa arvioidaan olevan yli 7 000 SRA:n harrastajaa, ja ensi vuoden TST-cupissa olisi tarkoitus järjestää yksi osakilpailu Virossa. n Antti Kauranne TST-Cup 2016 1. TST-Cup Varusteet: Vähintään näitä pitää kantaa yllään Pistooli 90 kiväärin patruunaa kolmessa lippaassa 30 pistoolin patruunaa kahdessa lippaassa 1 litra vettä Veitsi/monitoimityökalu Valaisin Käsineet Asekäyttöön sopiva hihna Ensiapuvälineet TST-liivi Kenttäkelpoinen pitkälahkeinen ja -hihainen vaatetus sekä kenttäkelpoiset pitkävartiset jalkineet Varusteiden tulee painaa yhteensä vähintään 12 kg Laji kiinnostaa Suomen lisäksi myös Virossa. Tämä olikin yksi TST-sarjan perustamisen syitä, koska näin reserviläiset saavat syyn hankkia omaan, todenmukaiseen käyttöön hyviä varusteita ja kenttätestaavat niitä SRA-kilpailuissa ja –harjoituksissa mahdollisimman todenmukaisissa oloissa. Hyvinkään Hämärähomma oli TST-cupin osakilpailu, jossa ammuttiin pimeässä. Jari-Pekka Walden VUK 3. Laji kiinnostaa Suomen lisäksi myös Virossa. Varusteiden kestävyys, toimivuus ja säädeltävien taskujen mahdollisimman järjenmukainen sijoittelu joutuvat todelliseen testiin, kun varusteita käytetään pitkiä aikoja, jopa tuntikausia kerrallaan ja varusteiden tulisi olla saatavissa ja mahdollisimman nopeasti käytettävissä erilaisissa ampumaasennoissa ja -tilanteissa. Sen jälkeen, kun action-ammunta on alkanut tulla tutuksi, kannattaa hakea kokemuksia myös TST-sarjasta, jossa toiminta on ehkä hieman muodollisempaa ja varustetaakan vuoksi myös rasittavampaa kuin SRA-kisoissa, joissa keskitytään enemmän ampumasuoritukseen toiminnallisissa oloissa. Sami Saarinen VUK 2. Miika Sotikov Liperin Res. Suomessa arvioidaan olevan yli 7 000 SRA:n harrastajaa, ja ensi vuoden TSTcupissa olisi tarkoitus järjestää yksi osakilpailu Virossakin. vettä ja monitoimityökalua, on olennaista sijoittaa kaikki varusteet hyville paikoille
Asetta myy alle 300 euron hintaan Kivelä Outdoor, joka kertoo aseesta sivuillaan muun muassa seuraavaa: piipun avausvipu on liipaisimen edessä, joka samalla siirtää hanan puolivireasentoon (half-cock) ja vapauttaa nallipiikin taakse. 17 HMR on suoralentoratainen kaliiperi, joka on tehty kaulasupistamalla 22 WMR hylsy 4,5 mm luodille. Maksimi ampumaetäisyytenä voidaan pitää noin 100-120 metriä, jälkimmäinen erittäin hyvässä kelissä. Siispä suunnittelemaan selviytymisasetta, jolla tappaisi vielä matkan päästä, mutta joka olisi kevyt kantaa ja jonka saisi koottua pieneen tilaan. n Antti Kauranne. 22 WMR on hyvä pienriistapatruuna ja käytännöllinen tiheään asutuilla seuduilla. Takatukki on tehty metallilangasta. Se on kätevästi koottava ja purettava ase ampumisen harjoitteluun, sillä kertalaukeava ei opeta räiskimiseen ja pienriistan metsästykseen. Chiappa Little Badger Kertalaukauksinen survival-kivääri Toimintatapa 1 kertatuli Kokonaispituus noin 845 mm Piipun pituus 18,5” (47 cm) Paino 1,35 kg Kaliiperit .22 WMR, 17 HMR. Kyseessä on taittuva kertalaukeava, luurankomainen, tactical-look -pienoiskivääri, jonka esikuvana voisi pitää jo viime vuosisadan vaihteessa kehitettyä DUMOULIN Frères -taittokivääriä. Italialaisella Chiappalla on ollut mallistossaan varsin minimalistisesti suunniteltu Little Badger eli Pikku mäyrä, jonka saa purettua kahteen osaan. Aseessa on hanamallinen iskuri ja hanassa on niin sanottu half-cock ”puolivire” -turvamekanismi eli jos hana lipsahtaa viritettäessä niin se ei iske pohjaan asti eikä sytytä patruunaa. Vaikka paukussa sinänsä voima riittäisikin tappamaan vaikka kilometrin päästä, on lyhytpiippuisella aseella tarkkuusammunta hiukan Jahven käsissä. Ase taittuu kaksin kerroin Vakiovarusteisiin kuuluvat säädettävät avotähtäimet, vaimentimen kierre, patruunakammat ja lisävarustekiskot. Ase taittuu kaksin kerroin ja se on lyhyt ja erittäin kevyt kuljettaa mukana. Chiappan laukaisuvastus on noin 750 g ja siinä on hieman etuvetoa. Piipussa on 1/2”-20 UNF -vaimenninkierre ja muovinen kierteensuojus. Kun laukaisukoneiston sivulevyt avataan (kaksi Torxruuvia sekä saranapultti) niin perän pituutta on mahdollista säätää hieman. Aiemmin asetta oli tarjolla kaliiperissa .22 LR, mutta nyt sen rinnalle on saatu pari tehokkaampaa patruunaa, .22 WMR ja 17 HMR. 17 HMR -versiossa on 1/2”-28 TPI kierre. 52 ASEET Minimalistista aseen suunnittelua Chiappan ”Pikku mäyrä” lisäsi tappovoimaansa Italialaisella Chiappalla on mallistossaan minimalistisesti suunniteltu Little Badger eli Pikku mäyrä. Perässä on 12 varapatruunan kampa ja muovinen perälevy. S urvival gun on keksitty eri puolilla maailmaa nykyaikana: ase, joka menee pieneen tilaan, on mielellään koottava ja purettava ja jolla kuitenkin on parempi iskuvoima ja kantomatka kuin revolverilla tai pistoolilla, jonka tehokas ja tarkka tappomatka on parhaimmillaankin vain noin 50 metriä. Aseella saa metsästää muun muassa kettua, mäyrää ja saukkoa
Kauppa, joka oli runsaat 32 miljoonan dollarin arvoinen, oli melkoinen imagovoitto Sako-Berettalle. Tilausehtojen mukaan ase valmistetaan Kanadassa paikallisilla Coltin tehtailla. Kanadassa ase tunnetaan nimellä C-19 Ranger Rifle tai lyhenteellä NCRR (New Canadian Ranger Rifle). Tikka T3 tulee rangereiden henkilökohtaiseksi aseeksi, ja se on tarkoitettu lähinnä alueella esiintyviä suurpetoja vastaan. Aseet korvaavat rangereiden sodanaikaiset pulttilukkoiset .303 Lee Enfield –kiväärit, joita ajan hammas on raastanut jo melko pahoin. Viimeisin virstanpaalu riihimäkeläisen Sakon maineen polulla oli jättimäinen kauppa, jolla Kanadan Ranger-erämaajoukot valitsivat aseekseen Tikka T3:n. Riihimäkeläinen Beretta-konserniin kuuluva Sako Oy toimittaa Kanadan Rangers-joukoille kivääreitä, jotka korvaavat joukkojen käyttämät vanhat englantilaisaseet. Pitkien ja rankkojen testien jälkeen valituksi tuli suomaUseiden tuhansien aseiden kaupalla valtava imagoarvo Tikka T3 Arctic Kanadan Rangereille jo tänä vuonna Ranger-erämaajoukkojen aseena on jatkossa Tikka T3. Tehdas joutuu työllistämään urakan vuoksi noin 30 henkeä lisää. Sako toimittaa Kanadaan 6280 kivääriä. Aseen silmiinpistävä ominaisuus on sen puuosien värjääminen punaiseksi, joka tekee siitä helposti havaittavan. Aseiden kokoamisen hoitaa Colt-konserniin kuuluva Colt Canada, joka aikaisemmin tunnettiin DIEMACO-tuotenimellä. Ei siis ole ihme, että tehdas teki kanadalaiskiväärin pohjalta myös kaupallisen mallin. Tikka T3 Arctic on mainion käytännöllinen kokonaisuus: siinä on ruostumattomat raudat, CTR-mallin mitoitus ja toimivuus, hyvät avotähtäimet ja laminaattitukki. 53 Tikka T3 CTR Variant T3/Medium MT Kokonaispituus 1020 mm Piipun pituus 510 mm Paino 3,4 kg Ei tähtäimiä Picatinnytai Weaver-kisko Irroitettava makasiini Patruunoiden määrä 10 Säädettävä poskipakka Kaliiperit .308 ja .260 Rem K otimaisen aseosaamisen huippuna on ollut jo pitkään Tikka T3, jota armeijan ja poliisin edustajat useissa eri maissa ovat hankkineet taktiseksi pitkäksi aseekseen. Tikka T3 Arctic on kaupallinen sovellutus Kanadan rangereiden virka-aseesta. Kaupan koko on 6280 kivääriä ja niiden toimitukset alkavat tänä vuonna. Kanadan Ranger-joukoissa on noin viisi tuhatta miestä ja naista palveluksessa 200 eri asemapaikalla pohjoisimmissa provinsseissa, joissa olosuhteet ovat erittäin ankarat – samaa luokkaa kuin Suomen Lapissa talvisaikaan. laisesta .308 Tikka T3 CTR (Compact Tactical Rifle)-mallista muokattu erikoisversio. Jenkkilähteiden mukaan kaikki kiväärit olisi saatu toimitetuiksi vuoden 2019 aikana. Colt Canada toimii Ontarion Kitchenerissä. n Antti Kauranne Colt-tehdas mukana kokoamisessa Aseiden komponentit valmistetaan pääosin Suomessa Riihimäellä. ASEET. Näistä esimerkiksi jääkarhu on täysin ihmistä pelkäämätön otus
Sako Finnfire II ja .17 HMR Elitistinen pienriistayhdistelmä laismetsästykseen, kuten kettuihin ja kojootteihin jopa 200-200 metrin matkalta. 22 WMR. Siitä on nyt kehitetty uusi versio, lyhytpiippuinen Finnfire II Carbine. Tulokkaassa on useita eri patruunaja luotityyppejä ja amerikkalaisen näkemyksen .17 HMR on kehitetty vasta vuonna 2002 Hornadyn tehtailla. Hornadyn tulokkaan kantapatruunana oli . Kaliiperi on Suomen oloissa varsin hinnakas verrattuna esimerkiksi samassa riistaluokassa olevaan .22 WMR:ään, mutta patruunatyypeissä on valita mihin tahansa sopiva erilaisiin jahtitarkoituksiin. Nyt patruunalla saa metsästää jo ykkösluokassa eli sallittua riista ovat kettu, tarhattu naali, mäyrä, saukko, supikoira, metsäjänis, rusakko, metso, teeri ja hanhi sekä kaikki luokan riistalinnut. Hornady kehitti .17 HMR eli .17 Hornady Magnum Rimfire – patruunan niinkin myöhään kuin vuonna 2002. FinnFire II on myynnissä ulkomailla myös synteettisenä versiona, Suomessa tarjoillaan puuosat öljytyssä pähkinäpuussa.. Jenkkilässä sitä on suositeltu pitkän matkan tuhoSako kehitti 1990luvulla suositun piekkarimallinsa Finnfiren. Kuin aavistaen muutoksen Sako laati uuden version Finnfire-piekkaristaan, jota saa kaliipereissa .22 LR ja .17 HMR – mutta ei suinkaan kaliiperissa .22 WMR. 54 Sako Finnfire II carbine P04R Kokonaispituus 1025 mm Piipun pituus 560 mm Paino 2,8 kg Irroitettava makasiini Patruunamäärä 5 Toimintatapa lippaallinen kertatuli Äänenvaimenninkierre R iistaluokitukset muuttuivat syyskuussa, kun kaliiperi .17 HMR (4,5 x 27 mmR) nousi riistaluokituksessa samoihin kuin .22 Hornet ja .22 WMR eli magnum-piekkari. eli magnum-piekkarin patruuna
kerran Tampere talossa! Myyntipöyt iä on kahta eri kokoa, 50x150 cm kokoisten pöytien hinta on 55 € ja 80x180 pöytien hinta on 60 €. pysäköintitalo. Magnum-piekkarinpaukku (5.6*27mmR) on kehitetty jo vuonna 1959, ja 40-grainisella (2,6 g) luodilla on saavutettu 610 m/s lähtönopeus, 50-grainisella (3,2 g) 530 m/s. Talon läheisyydessä on useita hotelleja ja ravintoloita. Noin 800 euroa on kuitenkin huomattavasti huokeampi kuin Quad-sarjan piekkarit, joissa hinta kipusi helposti yli tuhannen euron. Ilmoittautu minen ja lisätiedot: Antti Rantanen 0400-626 079 (ilt.), Eero Peltonen 03-2655 343 (ilt.).. Myyntitava raa voi tuoda tiloihin myös jo lauantaina iltapäivällä. Pöydän hintaan sisältyy myös yhden avustajan sisäänpääsy. n Antti Kauranne Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry järjestää asekeräilijöille ja militariaharrastajille hienon myyntija ostotapahtuman. Sako Finnfire II toimitetaan vakiona suukierteellä varustettuna äänenvaimenninta varten. helmikuuta 2017, nyt jo 25. Standardimakasiini on Quad-mallinen ja viidelle patruunalle sovitettu, mutta 10-patruunaisia on saatavissa lisähankintana. Karbiinissa on lyhyehkö, 56-senttinen piippu, jolloin sen kokonaismitta ei kasva järjettömyyksiin edes silloin, kun piipun päähän ruuvataan äänenvaimennin. Lähistöllä on runsaasti pysäköintitilaa, mm. Aseen öljytty pähkinäpuinen perä on Sporter-tyylinen Monte Carlo ja siinä on vaikutteita Sako 85 -kiväärin muotoilusta. Hornadyn uutuus, Hornady .22WMR V-max 30gr antaa lähtönopeudeksi jo 671m/s. Rata-ammunnassa tällä lienee merkitystä, jahtitouhuissa tuskin niinkään. Aseeseen on poimittu paljon ratkaisuja Finnfiren alkuperäismallin korvanneesta Quadmallista, mutta toisin kuin siinä, tämän piekkarin piippu on kiinteä eikä pikavaihdettavissa. Kunnianosoitus menneelle polvelle Sako kehitti 1990-luvulla suositun piekkarimallinsa Finnfiren. Yleisimmin luotina on 17 grainin eli 1,1-grammainen luoti, jolla saavutetaan jopa 775 metrin lähtönopeus sekunnissa. Tule mukaan tähän maamme laajimpaan ase-ja militariaharrastajien kokoontumiseen! Tampere-talosta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ravintoloineen. Finnfire II:n liipaisin on säädettävissä 2-4 paunan rajoissa. mukaan patruunan voi valita ja räätälöidä eri metsästystyyppeihin. 55 Sako Finnfire II ja .17 HMR .17 HMR –kaliiperi kohosi riistaluokka ykköseen syyskuulla 2016. Siitä on nyt kehitetty uusi versio, lyhytpiippuinen Finnfire II Carbine, joka nostaa hattua edellisen sukupolven hyville ratkaisuille. TAMARMS 2017 Kansainvälinen ase-ja militariamateriaalin myyntitapahtuma 19. Perinteisesti mukana on myös alaan liittyvä erikoisnäyttely, jossa on esillä ennen näkemätöntä materiaalia. Paikkana on edellisvuosien tapaan Tampere-talon näyttelytilat ja ajankohta sunnuntai 19.2.2017. Myyntipaik an varanneet pääsevät sisään sunnuntain a klo 7.00. .17 HMR:n amisuuni saattaa maksaa jopa tuplasti verrattuna vanhempaan kehitelmään. Patruunaa on kehitetty muun muassa ballistisilla kärjillä ja sen lentoradaksi kehutaan suoraa ja tarkkaa verrattuna esimerkiksi meillä vielä yleisempään .22 WMR:ään. Aukioloaika on yleisölle klo 10.00-16.00 ja sisäänpääsymaksu on 14 euroa (vain käteismaksu). Aseen ainoaksi huonoksi puoleksi on mainittu sen korkea hinta moniin muihin piekkareihin verrattuna. Jos patruunoiden hintaa pitää aseen valintaperusteena, ratkaisu on toistaiseksi .22 WMR
Alle 18-vuotiaat, aseiden säilytys Pääsääntöisesti luvat voidaan myöntää vain 18 vuotta täyttäneille. Suomella on sen jälkeen 15 kuukautta aikaa sovittaa muutokset aselainsäädäntöön. Etäkaupasta monimutkaisempi Yksityishenkilöiden välillä tehtävä etäkauppa vaikeutuu. Siten etämyynti suoraan yksityiseltä myyjältä asiakkaalle ei enää onnistu, vaan tavara on toimitettava esimerkiksi aseliikkeeseen, joka tarkistaa asiakirjat ennen tavaran luovuttamista. Kiellettyyn eli A-kategoriaan siirtyvät muun muassa automaattiaseet, jotka on muutettu itselataaviksi sekä sellaiset keskisytytteistä patruunaa ampuvat lyhyet ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli 20 laukausta ja pitkät ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli kymmenen laukausta. Huoltajan tai muun aseluvan omaavan aikuisen tulee silloin ottaa vastuu aseen säilyttämisestä. Tätä nuoremmille voidaan kuitenkin myöntää lupa hankkia ase muulla tavoin kuin ostamalla; näitä ovat lahja, periminen, rinnakkaislupa. Suomessa on jo valmiiksi Euroopan tiukimpiin kuuluvat säilytyssäädökset, joten tämän suhteen ei pitäisi olla odotettavissa mitään lisämuutoksia. Esitys jättää jäsenmaille paljon harkintavaltaa säilytyksen suhteen. Itselataavien tiukka vääntö Itselataavien kohtalo on ollut tiukimman väännön alla. Esityksessä luokitellaan tuliaseiden lupakategoriat uudelleen. Liiton mukaan metsästäjiä ja aseharrastajia koskevia kiristyksiä on luvassa. Oleellisiksi osiksi katsotaan piippu, runko tai kehys, luisti, rulla, lukko tai sulkulaite. n Uusi ampuma-asedirektiivi loppusuoralla Aselupiin tulossa kiristyksiä. Uusien aseiden oleelliset osat Tuore esitys edellyttää, että kaikki aseet ja aseiden oleelliset osat, jotka on valmistettu tai tuotu EU:hun direktiivin voimaanastumisen jälkeen, on varustettu pysyvällä merkinnällä, joista ilmenee valmistaja, valmistusmaa, valmistusvuosi ja sarjanumero. Merkintää pidetään lisärasitteena valmistajille, ja harrastajille se todennäköisesti näkyy aseen hinnassa. Maiden tulee luoda aseiden ja ampumatarvikkeiden säilytystä ja valvontaa koskevat säännöt. Alkuperäisessä esityksessä haluttiin estää nuorten eräja ampumaharrastus kokonaan. Metsästäjäliitto oli mukana alan järjestöjen kanssa ampumaharrastusfoorumissa sekä pohjoismaisessa ja kansainvälisessä metsästysjärjestöjen ampuma-asetyöryhmässä. Pitkien lippaiden hallussapito Esityksessä kielletään yli 10 (pitkät aseet) tai yli 20 (lyhyet aseet) patruunaa vetävien lippaiden hankkiminen henkilöiltä, joilla ei ole hankintaan oikeuttavaa poikkeuslupaa. Tiukimmillaan yhä uudelleen tapahtuvat jaksottaiset luvanhakuprosessit tukkisivat nykykokoisen lupahallinnon kokonaan. 56 E uroopan Unionin neuvosto ja parlamentti saavuttivat alustavan yhteisymmärryksen uudesta ampuma-asedirektiivistä. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, direktiivi hyväksytään lopullisesti maaliskuussa. Esitys edellyttää, että aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupassa asealan elinkeinonharjoittaja, viranomainen tai viranomaisen edustaja tarkastaa ostajan henkilöllisyyden ja hankkimisluvan viimeistään tuotetta luovutettaessa. Sen mukaan kaikkia aselupia tulee arvioida vähintään viiden vuoden välein, ja niitä voidaan jatkaa, jos edellytykset ovat yhä olemassa. Jos esimerkiksi itselataava kivääri on myönnetty metsästysperusteisesti, luvan haltija ei voi jatkossa edes omistaa pitkän aseen yli kymmenen patruunan lipasta kyseisellä luvalla. – Järjettömimmät sudenkuopat on sentään onnistuttu välttämään monen järjestön, harrastajien ja muutaman asialle omistautuneen poliitikon sitkeän edunvalvontatyön ansiosta. Pienissä osissa riittää pelkkä numero. Metsästäjäliiton mukaan tämä on varsin tulkinnanvaraista, ja lopullinen käytäntö riippuu paljon Suomen viranomaisista. Lupien määräaikaisuudet Lupien määräaikaisuus on kaikkein laajimmin aseharrastajia koskettava kohta esityksessä. – Helpoimmillaan kyseessä voisi olla Suomessa jo nyt käytössä oleva jatkuva monitorointijärjestelmä
57 57 KÄYTETYT ASEET H ausjärvellä Etelä-Hämeessä asuva Hannu S. Husqvarna, kustomoitu sotilaskivääri ja J.J.Landen Custom Guns Kolme kovaa käyttöasetta Hannu Laineen vanhin ase on Husqvarnan kivääri, joka alunperin kuului omalle isälle.. Laineen vanhin ase on Husqvarnan kivääri, joka alunperin Hannu S. Ase kuului alunperin Laineen isälle. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana Laine on tutustunut aseisiin ja metsästykseen monelta kantilta. Laineelle mieleisimpiä aseita ovat ne, jotka hän on itse suunnitellut ja aseja tukkisepät sitten toteuttaneet. Laine on metsästänyt puoli vuosisataa monella aseella. Laineen vanhimmalla aseella, Husqvarnan kiväärillä, on ikää yli sata vuotta. J.J.Landen Custom Guns on taittuva kertalaukausase
Viitisentoista vuotta sitten asennutin siihen Kapsin kiikaritähtäimen 2,5-10X56 valopisteellä. Idea tuli amerikkalaisesta Thompson-kivääristä, jota tämä ase ei tosin ulkomuodoltaan muistuta lainkaan. Ase painaa mukaan. Aseen tukki, liipasinkoneisto ja runko ovat alkuperäiset. – Olen suunnitellut J.J.Landen Custom Gunsin itse. Olen ampunut aseella muun muassa pienpetoja ja jonkun linnun. Laukaisukoneiston ja tukin uusiminen paransivat osumatarkkuutta. Vaikkei Laine pitänyt alkuperäisestä tukista, hän teki nuorena miehenä mielestään hyvän kaupan. Laineen isä oli vaihdattanut 1940-luvun lopulla aseeseen pyöreän piipun ja kaliiperiksi tuli harvinainen vierling 5,6/35. Nyt käytän siinä Hornetin patruunoita, joita ovat muun muassa RWS, Hornady ja Sellier Bellot vielä lataavat, vaikka Sako lopetti lataamisen vuosia sitten. – Kaksipiippuisia taitettavia kivääreitä on joillakin hirvien ja peurojen metsästäjillä, mutta yksipiippuista taitettavaa kivääriä en ole nähnyt hirvitai peurajahdeissa. Laine oli omassa seurassaan ensimmäinen, joka käytti hirvijahdissa äänenvaimenninta. Olen kaatanut suurimman osan hirvistäni ja peuroistani tällä aseella, mutta nykyisin se on lähinnä rata-ase. – Olen suunnitellut aseen itse. Sen virallinen merkkikin on J.J.Landen Custom Guns aseseppä Janne Landenin. Kaliiperi on 45/70 Government. Idea tuli amerikkalaisesta Thompson-kivääristä, jota tämä ase ei tosin ulkomuodoltaan muistuta lainkaan. Minun aseessani ja Thompsoneissa ainoa yhteinen tekijä on se, että ne ovat taittuvia kertalaukausaseita. – Ostin aseena nuorena miehenä, kun rahaa oli vähän, mutta ampumaan ja metsästämään piti päästä. Lukkokammen messinkinen nuppi on asesepän taiteellisuutta. Kaliiperi on 7,62x53 R. Vanha kivääri uusissa kuosissa Vanhasta sotilaskivääristä kustomoidun kiväärin Laine osti 1960-luvulla legendaariselta hausjärvelaiseltä asesepältä Ole Melartilta. Kaliiperi on kaiketi alun alkaen ollut seitsemän millin luokkaa, mutta sen parempaa tietoa isän vanhassa kantoluvassakaan ei kaliiperista ole. Tässä aseessa on myös äänenvaimennin ja Meoptan 3-12x56 kiikaritähtäin valopisteellä. Laine ei ole tavannut vastaavaa asetta muualla. Aseessa on Meoptan Meostar 7x56 RD kiikaritähtäin valopisteellä. Aseseppä Janne Landen kunnosti sen opinnäytetyönään pari vuosikymmentä sitten. – Todennäköisesti kivääri on entinen suojeluskunta-ase 1920Husqvarnan tukki, liipasinkoneisto ja runko ovat alkuperäiset. Aseessa on ollut aikaisempina vuosina pari huonompilaatuista kiikaritähtäintä. – Alunperin aseessa oli kahdeksankanttinen piippu. Aseella on varsin värikäs historia ja asetta on muutettu pariinkin kertaan. n Juhani Karvonen Sotilaskivääri on entinen suojeluskunta-ase 1920tai 1930-luvulta. Sakossa teetin patruunapesän laajennuksen, minkä jälkeen siihen kävivät Hornetin 5,6/36 patruunat, mutta niillä ampuessa ase ei ollut enää tarkka. 58 58 kuului omalle isälle. Tällä aseella ei tule ammutuksi turhia laukauksia, jahdissa on osuttuva ensimmäisellä. Aseeseen uusittiin tukki mittatilaustyönä, laukaisukoneistoksi muutettiin Timneyn koneisto, piippua lyhennettiin ja vähän kulahtanutta sinistystä ehostettiin. – Kaliiperiin sopivien patruunoiden valmistus loppui myöhemmin. kiikaritähtäimineen ja äänenvaimentimineen yli kuusi kiloa. Teetätin vajaat kolme vuotta sitten aseeseen käsityönä asesepällä kahdeksankanttisen piipun. Itse suunniteltu ainoa lajissaan Laineen kolmas ase on taatusti ainoa lajissaan. Aseeseen asennettiin myös uusi kiikaritähtäin ja äänenvaimennin. tai 1930-luvulta. Poskipakkaa piti saada korkeammalle, jotta tähtääminen onnistui. Minä olin niin pikkunassikka, kun isäni vaihtoi piipun, etten muista koskaan nähneeni sitä alkuperäistä. En pitänyt tukista, eikä se sopinut muodoltaankaan minulta. – Aikanaan ostin siihen poskipakan korotuksen, jotta kiikaritähtäimen linja olisi poskipakalle sopiva. Aseen ikää en ole yrittänyt tarkasti määrittää, mutta se lienee pikemminkin yli kuin alle sata vuotta vanha. – Kaverit hieman epäilivät, etteivät merkkilaukaukset kuuluisi
Mallit M-66, M-07, M-77K ovat kaikki olleet laadultaan ja tarkkuudeltaan erinomaisia ja toimivat edelleen tarkasti, kunhan niiden piiput eivät vain ole syöpyneet. Reissussa kilometrit ja kilot kasaantuvat olkapäille ja jalkoihin ja väsynyt metsästäjä on huono ampuja. Aloittelevalla aseen tulisi olla suhteellisen kevyt ja mahdollisimman pienikokoinen, jolloin se ei edes kunnollinen kiikaritähtäin aseen selkään asennettuna painaisi liikaa. Kohti harkitsevaa metsästystä Moni arvelee, että käytännöllisin, monipuolisin ja jopa eettisin linnustusase on luodikon ja haulikon ominaisuudet kasaava yhdistelmä. Luotiaseilla vähän haavakkoja Pelkän luotiaseen edut ovat siinä, että lintujen haavoittaminen jää harvinaisemmaksi. Tikka 512 S eli nykyinen Finnclassicista saa valita itselleen sopivat yhdistelmät. Haulikkorihlan etu on se, että sillä tavoittaa liki ja kauempaakin – tosin juuri sen yhden, tarkkaan harkitun riistalaukauksen verran. Aseen käsittelyn pitäisi sujua vaikka säkki päässä, jolloin joskus hankalissakin maastotai valaistusolosuhteissa se olisi myös olisi helppoa. Monasti tuntuu siltä, että englantilaisen herra Murphyn laki toimii liiankin usein: haulikko matkassa ja teeri paljaan aukean ainoassa puussa sadan metrin matkalla. Yhdistelmäaseen edut tulevat esiin, kun tarkastellaan aloittelevan metsästäjän toimintaa läpi koko kauden. Baikalin Taigaa on tuotu Suomeen jo kauan, ja sen jatkuva menekki tarkoittaa sitä, että aseella on hyvä hinta/laatu-suhde ja jatkuva ostajakunta. Vanhat suustaladattavat ”metsästyspyssyt” olivat sileäpiippuisia ja ne ladattiin vaihtoehtoisesti joko haulipanoksella tai kuulalla aiotun riistan mukaan. Piiput voivat sijaita myös rinnakkain, mutta se on harvinaista. 59 KÄYTETYT ASEET Käytetyllä rihlakolla kohti uutta harrastusta. Myös uusissa metsästäjäpolvissa on niitä, joille lompakko muodostaa sen tärkeimmän käyttäytymismallin ensiaseen hankintaan. Haulikkorihla toimii yhden laukauksen periaatteella, ja ase kasvattaa käyttäjäänsä väkisin kohti eettistä metsästystapaa. Kotimaisia tunnettuja hyviä merkkejä saa käytettynä, joskin ne alkavat olla melko ikääntyneitä. Haulikkorihla on pitkäpiippuinen metsästykseen tarkoitettu taittolukkoinen yhdistelmäase, jossa on yksi haulipiippu ja yksi rihlapiippu. Syy niiden yleisyyteen on yksi ja sama tarina: ensimmäiseksi pyssyksi piti saada sekä luotiettä haulipiippuinen ase, kun erikseen ei molempiin ollut varaa. Haulikkorihla on siitäkin mainio valinta ensiaseeksi, että yleensä sille riittää kysyntää ikääntyneempänäkin. Luodikko matkassa ja jänis karkaa kolmenkymmenen metrin päässä pakosalle. Haulikkorihlaa ei tule sekoittaa rihlakkoon, jolla tarkoitetaan rihlattua metsästysasetta, kuten luodikko ja kivääri. Aina hyvä budjettivaihtoehto arkiseksi metsästystyökaluksi on itätuonti Baikal, joissa hinta ei ole paha eikä laatu käännä päätä, mutta ase kestää ja sillä saa riistaa. Haulikkorihla on lähes aina taittuvalukkoinen ase haulikon tapaan, ja sitä käytetään tavallisimmin pienriistan metsästyksessä. Useinkaan ei erälle lähtiessä tiedä, mitä riistaa päivän aikana kohdataan. n Antti Kauranne Haulikkorihla on monelle ensiase budjettisyistä: kun ei ole varaa ostaa haulikkoa ja luodikkoa erikseen, hankitaan yhteen aserunkoon sekä luotiettä haulikkopiippuinen ratkaisu. Jos tuttavalla sattuisi jäämään yli hyväkuntoinen nostalgiatyökalu, Tikka-haulikkorihla, se kannattaisi ostaa pois. Yhdistelmäaseesta on tällöin mahdollisuus tehdä oikeilla kaliiperivalinnoilla läpi koko metsästyskauden toimiva monitoimiase. Haulipiippu on yleensä 12/70 tai 12/76 -kaliiperinen, luotipiippu esimerkiksi .222 Rem. Yksi luotipiippu ja yksi haulipiippu pakottavat harkitsemaan ampumaetäisyyttä, laukauksen edullisuutta ja monta muuta tekijää, ennen kuin sormi vetäisee liipaisimesta. Mainio valinta ensiaseeksi K äytettyjen aseiden kaupassa huomio kiinnittyy kertalaukauksisiin haulikkorihloihin niiden yleisyyden vuoksi. Rihlapiippu on lähes aina alempana. Tikka M-07 12/70 ja .222 Rem -yhdistelmä on varsin yleinen.
Ampumaradalla olen ampunut kasan tauluun ja sen jälkeen asiakaskin on ollut aika hiljainen. Sako 92S on sarjatulityyppisestä rynnäkkökivääristä kehitetty puoliautomaatti. – Vuosien varrella olen aika monen asiakkaan kanssa käynyt ampumaradalla testaamassa asiakkaan asetta, jota tämä on pitänyt huonona. Lähdeniemelle yksi mielenkiintoinen ase on ollut Sakon puoliautomaattikivääri 92S. – Hankin sen 1990-luvulla. – Se on ampumaominaisuuksiltaan aivan yhtä hyvä kun sotilaskäytössä oleva rynnäkkökivääri. Sakon 92S:ssä tähtäinväli on lyhyt ja ase on tarkkakäyntinen sekä helposti suunnattavissa. Asekauppias ampuu viikoittain puoliautomaattikiväärillä. Näissä myös aseen tähtäin on muunnettu vastaamaan RK 95 TP:tä eli pimeätähtäimen säätö siirretty takatähtäimestä etutähtäimeen. Asekauppias Erkki Lähdeniemi kehuu sen ominaisuuksia. Aseen myöhemmissä versioissa on myös muutettu suujarruja kranaattiistukkaa hieman paksummaksi. Sako 92S on siviilimyyntiin valmistettu versio RK 62:sta. 60 KÄYTETYT ASEET ”Sakon 92S:llä helppo osaavan ampua” Erkki Lähdeniemen mukaan Sakon 92S soveltuu kaikkiin urheiluammunnan lajeihin, joissa sitä sääntöjen mukaan saa käyttää. Lähdeniemen mukaan 92S:llä on helppo ampua, kun vain osaa käyttää asetta. Suurimmat erot ovat taittoperämekanismin ja sarjatuliominaisuuden puuttuminen. Aseessa on korkea – 92S:llä on helppo ampua, kun vain osaa käyttää asetta. Sakon 92S on sarjatulityyppisestä rynnäkkökivääristä kehitetty puoliautomaatti. Lain mukaan puoliautomaattikivääreissä ei saa käyttää taittoperää, koska tuolloin ase muuttuu joksikin muuksi aseeksi. Se on vaativa ase, mutta osaavan käsissä helppo ammuttava. T amperelainen asekauppias Erkki Lähdeniemi on käsitellyt urallaan satoja – jollei tuhansia – aseita. Ammun sillä yleensä viikoittain ja käytän pääasiassa Sakon, Lapuan ja Norman patruunoita. Ase painaa 3,6 kiloa ja sen kaliiperi on 7,62x39, sanoo Lähdeniemi. Se on vaativa ase, mutta osaavan käsissä helppo ammuttava. Sillä ei kuulemma osu lado seinäänkään edes sisäpuolelta
Jos aseseppä joutuu opiskelemaan alaa 2-3 vuotta, en usko, että yksityinen aseharrastaja saa tehtyä aseen edes ajan kanssa. Esimerkiksi Valmet kehitti aikanaan puoliautomaattikivääristä hirvikiväärin. – Nykyinen sotilaskäytössä oleva rynnakkökivääri on mallia 1962. Itse aseen ominaisuuksiin sen lyhentäminen ei vaikuta mitenkään. Lähdeniemi muistuttaa, ettei mitään niin sanottua reserviläiskivääriä ole asetyyppinä olemassakaan. Lähdeniemi on huolissaan puoliautomaattikivääreiden kohtalosta. Suomessa myytävissä puoliautomaattikivääreissä on Sakon tai Valmetin piiput, joten piiput ovat Lähdeniemen mukaan laadukkaat. Aseeseen käy pitkä 30 patruunan lipas mutta myös lyhyitä viiden patruunan lippaita on saatavissa. On vain kivääreitä, haulikoita ja pistooleita, joilla reserviläiset harrastavat urheiluammuntaa. Puoliautomaattikivääri eroaa rynnäkkökivääristä siinä, että koneiston osat on muutettu sellaisiksi ettei sarjatulella ampuminen ole mahdollista. Kysyntää olisi tarjontaa enemmän. Täysveroinen urheiluase Puoliautomaattikivääri ei sovellu hirvestykseen, koska osumaenergia ei riitä. Lain mukaan puoliautomaattikivääreissä ei saa käyttää taittoperää, koska tuolloin ase muuttuu joksikin muuksi aseeksi. n Juhani Karvonen. Aika monet 92S:n ostajat ovat vielä siinä iässä, että käyttävät asettaan. Niitä tulee joskus myyntiin täysin käyttämättöminä alkuperäispakkauksissa. Jos ase on kallellaan, laukaus suuntautuu ylös, oikealle tai vasemmalle, Lähdeniemi tietää. – Lakipykälät tuntuvat aika tekopyhiltä, koska aseen lyhentäminen muutamalla sentillä helpottaisi ampumista esimerkiksi paksuissa talvivaatteissa. Urheiluaseissa ampumamatka on lähietäisyydeltä 150 metriin saakka, sotilaskäytössä varusmiehet ampuvat 300 metriin saakka. 61 lipas. Puoliautomaatilla riittäisi kysyntää Sekä Sako että Valmet ovat lopettaneet puoliautomaattien valmistuksen vuosia sitten. Sakon 92:ssä tähtäinväli on lyhyt ja ase on tarkkakäyntinen sekä helposti suunnattavissa. – Ei ole olemassa mitään reserviläiskivääriä, vaan puoliautomaattikivääri. EU:ssa on puhuttu niin sanotusta reserviläsaseiden ja pitkien lippaiden kiellosta. – Puoliautomaattia ei voi muuttaa sarjatuliaseeksi, vaikka joskus julkisuudessa sellaisia väitteitäkin olen kuullut. – Siinä mielessä se on täysveroinen urheiluase. Sakon 92S-malli oli viimeinen Suomessa valmistettu tämän tyypin ase. Sakon 92S soveltuu kaikkiin urheiluammunnan lajeihin, joissa sitä sääntöjen mukaan saa käyttää
Kyseessä oli tuolloin suurin koskaan järjestetty susijahti. Ilma enteili lumimyrskyä, mutta karskeja lapinkävijöitä ei pelota, vaan heitä kiihotti metsästäjän into. Terve järki ja metsästysetiikka sanovat, että sarjatuliase ei ole missään nimessä metsästysase, mutta jos asiaan kytkee juristeriaa ja saivartelua, voi saada aikaan... 18 §, haulikkoa koskevat rajoitukset: haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. Tosin haulikolle määrätään rajoituksia ja oikeuksia; metsäkaurista saa nykyisin ampua haulikolla, mutta esimerkiksi hirviaseena haulikko ei ole sallittu. Aihe petojen hävittämiselle oli oikeutettu: ne olivat tappaneet yli 330 kotieläintä lyhyen ajanjakson sisällä.. Laki, vaikka onkin tulkinnanvarainen, on kielloissaan jos ei nyt looginen, mutta kuitenkin selkeä. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36. Niitä tuskin kannattaa lähteä ehdoin tahdoin raastuvasta hakemaan. Laki ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. Suomessa lyhyellä käsiaseella – pistoolilla tai revolverilla – metsästäminen on kielletty. Metsästyksen johtajana toimi puolustusvoimien yliluutnantti, ja erityisesti jahtiin osallistuneilla rajamiehillä oli aseinaan konepistoolit. Vuonna 1961 Kiteellä kuvatussa YLEn jutussa ilmenee hyvin asenteet susijahtia kohtaan. (21.12.2000/1206) Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen. Jahtiin osallistui lähes 400 miestä, rajavartiostosta, poliisista sekä metsämiehiä Pohjois-Karjalasta ja kauempaakin. Haulikko ja metsästysasetus Metsästysasetus kertoo haulikosta seuraavaa (17 §, 29.10.2009/823): Haulikon kaliiperi: riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20. no, mielenkiintoisia kysymyksiä vailla vastauksia. Etiikkaa sekä logiikkaa Etiikka ja logiikka eivät kulje aina samoja latuja. Kun monessa muussa maassa se taas on sallittu tehokkaiden käsiaseiden hyvillä latauksilla, voidaan päätyä jossittelevaan saivarteluun: miksei sitten muka meillä. Vuonna 1949 kuvatussa YLEn Topo Leistelän värikkäästi selostamassa lyhytfilmissä seurattiin sudenajoa Lapissa. Samalla tavalla perusteita olisi sallia metsästys myös varsijousilla (crossbow), jotka monastikin ovat tehokkaampia kuin lain sallimat taljajouset ( 40 lbs ->), joilla metsästäminen on kyllä sallittua, mutta varsijousipa taas ei ole laillinen jahtiase huomattavan suuresta tehostaan huolimatta. Pääajatuksena on, että riistaeläimelle ei aiheuteta kohtuutonta tai pitkittynyttä tuskaa ja että asianmukaisella patruunalla suoritettu tähdätty riistalaukaus aiheuttaisi saaliseläimen mahdollisimman nopean kuoleman. Suomessa pääsääntöisesti määritellään riistan metsästäminen luotiaseen patruunatyypin ja sen tehon, ei suinkaan asetyypin perusteella. Konepistooleja on käytetty Suomessa petojahdissa menneinä aikoina. Metsästyksen etiikka sanelee sen, mikä on tarkoituksenmukaisin panos millekin riistatyypille. Tosiasiaksi jää se, että joissakin maissa saa pienriistaa jopa metsästää ilma-aseilla, mutta sen varmasti kaikki taas Suomessa ymmärtävät, että oravien tai varpusten tappaminen ilmakolla ei enää nykyisellään ole metsästämistä ja siksi kielto on täällä helppo hyväksyä. Koska varsinaista esimerkkitapausta ei oikeusistuimista ole, joudutaan asiaa puntaroimaan lähinnä teoreettisella tasolla. Susia saadaan kaadettua, mutta ne ammutaan loppujen lopuksi konepistoolilla lentokoneesta. Konepistoolilla petojahtiin. 62 ASEET Metsästystä säädellään pääsääntöisesti patruunatyypin mukaan Sarjatuliase ei ole metsästysase Voiko konepistoolia käyttää vahinkoeläinten hävittämisessä. M uuan lukija tiedusteli, saisiko sarjatuliasetta, esimerkiksi konepistoolia, käyttää vahinkoeläinten hävittämisessä
Kuka tahansa tervepäinen vallesmanni tekee asian varmasti selväksi, mikäli tälle epämääräiselle hankkeelle menisi poliisikamarilta lupia hakemaan. Ampuma-aselaki sen määrittää Metsästysasetus 12.7.1993/666 asettaa sekin rajoituksia. Todettakoon, että itselataavalla kertatulella, siis ”puoliautomaattisesti toimivilla” aseilla on ihan sallittua metsästää, eikä poliisikaan tätä katso karsaasti, kun aseet ovat kuitenkin pääsääntöisesti ja lähtökohtaisesti tehty metsästykseen. Laki ei anna suoraa vastausta Kysymykseen, että saako konepistoolia käyttää vahinkoeläinten hävittämisessä, ei laki suoranaisesti anna vastausta, sillä laki ja asetus puhuvat metsästämisestä eivätkä hävittämisestä. Sarjatuliase kuuluu luokituksessa erityisen vaarallisiin aseisiin. Toki lakiin sallitaan poikkeuksiakin. n Antti Kauranne Sarjatuliaseiden määrä on Suomessa vähäinen. Niitä on asekeräilijöillä ja elokuvien tekijöillä sekä museoissa. Niin vaikka se ei suoranaisesti lakia ja metsästysasetusta rikokaan, herättää se varmasti huomiota ja saa aikaan tilanteita, jotka eivät ole omiaan edesauttamaan jahdin sujuvaa jatkumista. Mitä sitten taas tulee luvallisen puoliautomaattisen sotilasmallisen kivääriaseen, esimerkiksi 30 patruunan banaanilippaalla varustetun Norinco 56 -reserviläiskiväärin kanniskeluun jahtihommissa... Ihan vain siksi, että itselataavista ja kertalaukauskivääreistä tai – haulikoista löytyisi varmasti tarkoituksenmukaisempi ase siihen puuhaan. 63. Se taas sitten, mikä tulkitaan vahinkoeläimeksi, koska laki ei myöskään tällaista termiä tunne, on jo tulkintaa. Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista kertoo seuraavaa: tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta saa käyttää haavoittunutta, jalkanarussa, luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa. Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu kolme patruunaa, ei saa käyttää metsästyslain 5 §:ssä mainittujen lintujen eikä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen ja hallin ampumiseen. Sen sijaan muita esitutkintaan johtavia mahdollisia rikosepäilynimikkeitä voidaan keksiä vaikka kuinka alkaen vaaran aiheuttamisesta, metsästysrikkomuksesta, eläinsuojelulaista ja niin edelleen. Nykyisellään poliisi ei myönnä eikä ole myöntänyt yhtään sarjatuliasetta metsästysperusteella. Niitä on lähinnä asekeräilijöillä, elokuvien tekijöillä sekä museoissa. Sarjatuliaseiden määrä Suomessa on vähäinen. Metsästyksessä saa käyttää vain ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta, joka on vähintään 600 millimetriä pitkä ja jonka piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä. Sellaisen itselataavan aseen, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, käytön kieltämisestä metsästyksessä säädetään metsästyslain 33 §:ssä. Petojen silmitön lahtaaminen sarjatuliasein aiheutti älämölöä jopa metsästäjien keskuudessa ja tuolloinen Korkeasaaren eläintarhankin johtaja Ilkka Koivisto paheksui sitä. Noin yleisesti ottaen: se, kuka Suomessa lähtee mitä tahansa ”vahinkoeläintä” – niitä oikeasti on toki olemassa, vaikkakaan ei ehkä lakikirjassa – tappamaan vaikkapa konepistoolilla, jonka luoti on 9X19 mm Parabellum/ Luger, on varsin kaukana metsästäjästä, vaikka ei lakia varsinaisesti rikkoisikaan asetyypillään, patruunoillaan – teho + luodin paino – suhteessa ammuttavaan eläimeen
Avustuksia maksetaan vain sadolle aiheutuneista vahingoista, esimerkiksi työkulukustannuksia ei korvata. Keskuspaikkana toimi Kouvolassa sijaitseva Anjalan Nuorisokeskus. n Erja Pekkala K orvaukset rauhoitettujen lintujen aiheuttamista maatalousvahingoista kaksinkertaistuivat vuodessa. Toiseksi tuli KVA-K Mosku, jonka omistavat Ari ja Joni Haavisto sekä Pasi Mattila Parkanosta. Suurimmat avustukset maksettiin EteläPohjanmaan (noin 115 200 euroa), Kaakkois-Suomen (93 600 euroa) ja Pohjois-Karjalan ELYkeskusten alueille (74 700 euroa). Avustusmäärä nousi edellisvuodesta yli kaksinkertaiseksi. Kettukuninkaan manttelin selvitti itselleen KVA-K Veeti 175,50 pisteellä. 64 Isot korvaukset lintujen tuhoista Veeti on Kettukuningas 2016 Yhteispotretissa tuore Kettukuningas Veeti ja oikealta varaylituomari Seppo Ojala, ylituomari Tapani Saartoala, Veetin omistaja Tuomas Similä sekä ottelutoimikunnan puheenjohtaja Esa Lautamatti. Keli oli todella haastava, lumen syvyys vaihteli muutamasta sentistä pariinkymmeneen senttiin. Moskun pistemäärä oli 169,25. Vuoden 2016 kettukilvan järjestelyistä vastasi KymenKarjalan Ajokoirayhdistys. n. Eniten tuli maksettavaa valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien maataloudelle aiheuttamista vahingoista, yhteensä liki 470 000 euroa. Kolmanneksi kiri KVA-K Elokarin Hiski 160 pisteellä, omistaja on Jyrki Leiko Pöytyältä. S uomenajokoirat mittelivät loppuvuodesta vuoden 2016 kettukuninkuuksista Kouvolassa. Mukana on 12 koiraa sekä edellisen vuoden voittaja, joka tällä kertaa oli Ruunajoen Martta. Kettukilpa järjestetään vuosittain ja siihen valitaan koirat lohkoittain karsintojen kautta. Koiran omistaa Tuomas Similä Limingasta. Kettukilvassa mittelevät suomenajokoirat ketuanajon suomenmestaruudesta. – Korvausten määrän kasvu johtuu osin kurki-, joutsenja valkoposkihanhikantojen vahvistumisesta sekä osittain lintujen päämuuttoreittien ja muuttokäyttäytymisen muutoksista, arvioi ylitarkastaja Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lintujen aiheuttamat maatalousvahingot olivat vuonna 2015 huomattavia. Niitä maksettiin pääasiassa maataloudelle aiheutuneista vahingoista lähes noin 520 000 euroa. ELY-keskukset maksoivat viime vuonna avustuksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista yhteensä noin 566 460 euroa. Suurin osa maastoista oli jäistä, vain paikoin kantavaa hankea. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen
tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 Helli, elä ja harrasta!. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. tai puh. tai puh. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. 09-413 97 300 Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. 09-413 97 300 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. 09-413 97 300 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Tilaa ja nauti! Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä
Primitiivisimmillään tavallisesta pyöreäpäisestä nuijastakin oli apua lähitaistelussa, mutta hyvin tasapainotettu ja usealla joko symmetrisesti tai satunnaisesti sijoitetuilla, useiden senttien mittaisilla teräspiikeillä sai nuijaan enemmän iskuja vahingoittamisvoimaa. Aamutähdestä on museoissa jäljellä myös sellaisia malleja, jossa piikkipallo on kiinnitetty Melkein jokaisella keskiajan eurooppalaisella armeijalla oli käytössään jokin muoto piikkinuijasta. Useissa keskiaikaisissa piirroksissa ja maalauksissa on tunnistettavissa aamutähti, mutta niiden käyttötavoista on useita erilaisia teorioita. Varstan mallinen aamutähti oli tehokas ase ahdistaa ritaria yhtä lailla kuin hänen hevostaankin: isku saattoi voimallaan lyödä ritarin satulasta ja jopa läpäistä tämän kypärän tai haarniskan. Kun talonpojilta ja alhaisolta oli useinkin aseiden käyttö kielletty, kapinoitsijat tarttuivat niihin työkaluihin, joilla arvelivat saavansa hengen pois herroistaan helpoimmin: kirveisiin, hankoihin, sirppeihin ja varstoihin. Maahan sortunut ritari tai nihti oli sitten helppo homma ruhjoa tai pistellä kuoliaaksi, kun raskas ja kömpelö haarniska teki ylös nousemisen hankalaksi tai ainakin hitaaksi. A amutähdestä oli lukuisia lyhyitä ja pitkiä ja versioita, joita käyttivät niin jalkakuin ratsumiehetkin lähitaistelussa. Kun keskiajalla aatelistolla oli oikeus verottaa tiluksillaan asuvia talonpoikia varsin ankarasti, niin monikin siniverinen käytti tätä oikeuttaan siihen määrään, että alamaiset puhkesivat kapinaan. 66 Rahvaan ja ritarien lähitaisteluase Piikein varustettu aamutähti SOTA-ASEET Aamutähti oli piikeillä somistettu lyömäase, joka eli valtakauttaan vielä 1300-luvulla ennen tuliaseiden kehittymistä Euroopassa. Sotanuijat on tunnettu kaikissa kulttuureissa. Yksi aamutähden sovelluksista oli noin kaksimetrisen varren päähän kiinnitetty varsta (engl. Joissakin niissä oli myös kettinkien päähän kiinnitetyt piikikkäät teräspallot.. Sekä ratsuettä jalkamiehillä on ollut molempia, sekä pidemmällä tai lyhyemmällä varrella varustettuja piikkinuijia käytössään. Piikkinuijaa kettingillä Jo varhaisina aikoina ihminen on ollut erinomaisen etevä tarttumaan mihin tahansa kättä pidempään, kun erimielisyydet eivät ole enää puhein sovittavissa. flail), jolla huidottiin esimerkiksi viljaa puidessa maatalous askareissa
Kuninkaan taistelutapa aamutähtensä kanssa oli melko erikoinen: hän mäiski sokeana ympärilleen joka puolelle, ja omat oppivat nopeasti väistämään kuninkaan kiivaat iskut omaa henkeään varjellakseen. Johanneskuningas ei yhteenottoja pelännyt eikä vihollisia väistänyt, vaikka hänen näkönsä huononi jatkuvasti ja kaatuessaan oli ollut täysin sokea jo vuosikymmenen ajan. Ehkä korkea-arvoisin aamutähden, pyhän veden pirskottimen – sellainenkin lempinimi oli asetyypillä – käyttäjä lienee luxemburgilainen Böömin JoAamutähti tunnettiin englanniksi nimellä Morning Star, saksaksi Morgenstern tai hollanniksi Goedendag eli ”Hyvää päivää!”. Varresta saattoi roikkua yhdestä kolmeen ketjutettua piikkipalloa. Nuijasodassa tuttu Suomessakin Kotimainen nuijasota, joka käytiin niinkin myöhään kuin 1596– 1597, ajoi heikosti varustautuneet talonpojat käyttämään erilaisia lyömäaseita, useinkin sauvoja, joiden työstöpäähän oli lyöty nauloja tehon kasvattamiseksi. Aamutähti, Morning Star ja Morgenstern sekä kotoinen varsta olivat kaikki erityyppisiä lyömäaseita, joissa oli piikkejä nuijan päässä. Kettenmorgenstern) hutkien, ainakin teoriassa saattoi olla mahdollisuus halkaista useampi kuin yksi kallo samalla iskulla. n Antti Kauranne. 67 raudalla vahvistettuun puuvarteen tai metallivarteen muutaman kymmenen sentin pituisella metalliketjulla. hannes, joka menetti lopulta taistelukentällä henkensä taistellessaan englantilaisia vastaan Crecyssä vuonna 1356. Tällaisen aseen käyttö on hankalaa ja vaatii harjoittelua, mutta jos ratsumies karautti tiheään talonpoikaisrivistöön ketjuaamutähdellä (saks. Varhaisin kuvallinen löydös aamutähdestä on jopa Julius Caesarin aikaa ja eurooppalaisia valloitussotia kuvaavasta taulusta, jossa yksi Caesarin sotilas ahdistaa sellaisella germaanien johtajaa Ariovistusta. Useat eurooppalaiset armeijat valmistuttivat aamutähtiä myös laadukkaista materiaaleista ja asesepillä, jolloin niiden teho oli tietenkin parempi kuin maalaismiesten tekeleissä
Tämä oli alkuperäisen suomalaisen polttopullon perusajatus. Korian Pioneeripataljoonassa palvellutta majuri Eero Kuittista pidetään suomalaisen polttopullon isänä. Venäläisten BT(Christie)-vaunujen vyöryessä Toledon lähellä Sesenassa vuonna 1936 kohti francolaisten linjoja ne saivat niskaansa liekehtivän petrolipommisateen: bensiinillä täytettyjä lasipulloja, joiden suussa loimotti bensaan kastettu, liekehtivä riepu. Aikaisemmin voittamattomat hyökkäysvaunut kääntyivät pakosalle, kun osa niistä syttyi tuleen palavan bensiinin valuessa sisään moottoritilan ilmanottoaukoista. Havaittiin kuitenkin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun moottorin ilmanottoluukkuun, käyvän moottorin ilmanotto imi liekit vaunun sisälle sytyttäen moottorin tuleen. Talvisodassa suomalaisten aseelle keksimä lempinimi ”Molotovin cocktail” koostui jätespriin, petrolin, väkiviinan ja tervan seoksesta puolen litran viinapullossa. 68 SOTA-ASEET E nsimmäiset polttopulloversiot nähtiin Espanjan sisällissodassa vuonna 1936, ja talvisodassa suomalaiset joutuivat turvautumaan panssarintorjuntaaseiden puutteessa A-pulloon, jota sen kehittäjä, myöhempi nobelisti A.I. Talvisodan alussa suomalaisen ohjesäännön mukaan polttopulloilla oli tarkoitus vain sokaista panssarivaunun tähystysaukot. Puna-armeija menetti talvisodan taisteluissa kaikkiaan 1 919 panssarivaunua, joista 436 tulipalon vuoksi. Yleensä polttopullo sisältää alkoholia tai bensiiniä, mutta muitakin palavia nesteitä on käytetty. Suurin osa niistä lienee polttopullolla sytytettyjä. Kuittinen kehitti polttopullon Polttopulloa käytetään sytyttämällä tulenlähde ja heittämällä palavaa nestettä sisältävä pullo kohteeseen, jolloin pullo särkyy ja polttoaine pääsee vapaasti leviämään ja syttymään. Molotovin coctail oli suomalaiskeksintö Nobelistin ”helvetinpullo” Kuten kaikilla loistokkailla asekeksinnöillä, myös suomalaisella polttopullolla arvellaan olevan monta isää – ja myös yhtä monta nimeä. Virtanen kutsui ”helvetinpulloksi”. Savunmuodostusta varten sisällössä voi olla myös tervaa. Pullon kylkeen kiinnitetyt sytytyspuikot olivat myrskytikkuja eli bengaalitikkuja. Myös avoimesta luukusta miehistötilaan pudotettu polttopullo osoittautui tepsiväksi keinoksi. Parhaiten se tunnetaan Molotovin cocktailina. Espanjan sisällissota oli loistava koekenttä kahdelle suurvallalle: natsi-Saksa kokeili siellä francolaisten lähinnä uusia ilmavoimiaan ja neuvosto-Venäjä tasavaltalaisten tukena uusia panssarivaunujaan ja tykistöään. Myöhemmin Venäjän ja Japanin rajakahakassa Khalkin Golissa japanilaiset joutuivat turvautumaan samaan aseeseen häätäessään puna-armeijan teräshirviöitä asemistaan. Toinen tikuista oli varalla, jotta heittämättä jäänyt pullo voitaisiin käyttää uudelleen. Molotovin cocktailia käytetään yhä sodissa ja mellakoissa maailmalla.
Kun marraskuun lopussa vuonna 1939 puna-armeija aloitti hyökkäyksensä, lähitorjuntaaseiden tuotannolle syntyi kiire. Suurin osa niistä lienee polttopullolla sytytettyjä.. Polttoaseen nimi juontuu siitä, että Molotov väitti, etteivät neuvostoliittolaiset pommikoneet esitteli ”helvetinpullonsa” asesuunnittelukunnan päällikölle, kenraali Vilho Petter Nenoselle marraskuussa 1939. Ulkomainen lehdistö rakastui suomalaisten keksimään nimeen, joka jäi elämään. n Antti Kauranne Nobelistin ”helvetinpullo” pudottaneet Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja. Puna-armeija menetti talvisodan taisteluissa kaikkiaan 1 919 panssarivaunua, joista 436 tulipalon vuoksi. Nimeä alettiin käyttää talvisodan aikana, kun Suomen maavoimat käytti polttopulloja panssarintorjunta-aseena muiden panssaritorjunta-aseiden puutteen vuoksi. Rajamäen tehtailla pullotettiin talvisodan aikana yli 450 000 polttopulloa. Kemiallinen sytytin oli toki toimintavarmempi kuin bengaalitikuilla sytytettävä malli, mutta jälkimmäinen oli helpompaa ja nopeampaa valmistaa. Neuvostoliittolaiset pommittivat Rajamäkeä, koska ensimmäisten pullojen korkeissa luki Alko-Rajamäki. Nenonen ei uskonut sodan syttymiseen, eikä uutuutta otettu tuotantoohjelmaan. Nobelistin keksimä kemiallinen sytytin Kemiallisen sytyttimen sisältävän polttopullon keksijöiksi mainitaan myös professori A.I. Alkon Rajamäen tehdas valmisti sodan puhjettua parissa päivässä 40 000 polttopulloa, enemmistö tosin Kuittisen mallia, joskin uudempikin versio polttoaseesta oli jo keksitty. Virtanen Suomalaiset käyttivät panssareiden lähitorjunnassa myös majuri Eero Kuittisen kehittämää polttopulloa, joka oli varustettu kahdella sytytystikulla. Kun se rikkoutui ja rikkihappo sekoittui kloraattiin, neste syttyi itsestään. 69 Molotovin cocktail oli herjanimi Polttopullon talvisodan aikaan saama nimi ”Molotovin cocktail” tulee Neuvostoliiton ulkoasioiden Suomessa vihatusta kansankomissaari Vjatšeslav Molotovista. Kun suomalaisten kokema todellisuus oli vallan muuta, ja esimerkiksi pommikoneiden pudottamista pyörivästä lieriöistä kaupunkiin satoi rypälepalopommeja, niitä alettiin kutsua Molotovin leipäkoreiksi. Virtanen ja puolustusvoimien laboratoriossa työskennellyt Alvar Wilska. Puolustusvoimat käytti aseesta nimeä A-pullo. Virtanen teki kokeita, jossa hän asetti polttopullon kloraatin rinnalle ohuen lasiampullin, jossa oli rikkihappoa. Armeijalla oli tosin jo tuotannossa 37-millinen ruotsalainen Bofors-pstkanuunan lisenssillä valmistettu Tampella-versio, mutta niitä ei riittänyt kaikille joukoille. Suomalaiset totesivat, että Rajamäen viinatehtaalla valmistetut polttopullot sopisivat siihen hyvin cocktailiksi, ja nimi oli keksitty. Tehdasvalmisteisen pullon kehitti Rajamäen tehtaiden työntekijä yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki. Molotovin cocktail oli ulkomaalaisten lehtimiesten lanseeraama hauskahko lempinimi aikaisemmalle petroolipommille
Aseiden tarkka määrä on sotasalaisuus, mutta hinta määriteltiin huokeaksi. Panssarivaunujen omasuoja ajoi sinkoaseen ohi APILAS siirtyi historiaan APILAS-kertasinko lävistää yli 70 senttiä panssariterästä tai kaksi metriä betonia, mutta vaunujen kehitys on tehnyt singosta hankalakäyttöisen aseen.. Suuret kalustotappiot Puolustusvoimat hankki 1980-luvulla mittavan määrä ranskalaisen GIAT Industriesin kehittämää ja valmistamaa APILAS-kertasinkoa. Venäläiset ovat hankkineet käytännön kokemusta panssarija panssarintorjunta-aseen kilpajuoksusta varsin aktiivisesti Afganistanissa, Tshetseniassa ja Georgiassa. Singoilla on edelleen käyttöarvonsa keveästi suojattuja miehistönkuljetusvaunuja ja rynnäkköpanssarivaunuja vastaan, mutta etenkin taistelupanssarivaunuille ne alkoivat jäädä auttamatta kakkosiksi. 70 SOTA-ASEET J o 2000-luvun alussa armeija alkoi hankkia APILAS-singon korvaavaksi aseeksi panssarintorjuntaohjuksia
n Antti Kauranne arkojen kohtien päällystäminen räjähdysainelaatoilla oli ensimmäinen vastaus. Tulokset ovat aika masentavia: jotta vaunu saataisiin tuhotuksi, on sinkojen kanssa hiivittävä aivan niiden alakantaman, jopa 25 metrin päähän vaunusta, jolloin sen omasuojausjärjestelmä ei ehtisi aktivoitua singon ammusta vastaan. Puolustusvoimat teki vuonna 2007 hankintapäätöksen uudesta NLAW-panssarintorjuntaohjuksesta, joka tulee aikanaan korvaamaan raskaat singot ja raskaat kertasingot. Sillä varustettiin jääkäriprikaatien joukkueiden panssarintorjuntapartiot. 71 Raskas kertasinko n APILAS (Armor-Piercing Infantry Light Arm System) on ranskalaisen GIAT Industriesin valmistama rekyylitön olalta laukaistava raskas kertasinko. Onteloammus räjähti ensin niissä, jolloin sen teho pieneni vaunujen sisään tunkeuduttaessa. Vaihtoehdot eivät ole kovin ilahduttavia etulinjan taistelijan kannalta, sillä tutkalla ohjattu automaattitykki on raskasta, kömpelön mallista ja kymmenkiloista APILAS-sinkoa raahaavalle pstmiehelle paha väisteltävä. Jo toisessa maailmansodassa, jossa puna-armeija kohtasi saksalaisten Panzerfaustin eli panssarinkauhun, tankkimiehet oppivat varsin nopeasti rakentamaan esimerkiksi puunrungoista lisäsuojaa vaunujen herkille kyljille. Myöskin vaunun ripeät vastatoimet, jos se ei tuhoudu singon osumasta heti, ovat yleensä kohtalokkaita väistöasemaan kirivälle puolustajalle. Seuraavaksi venäläiset kehittivät vaunuille oman aktiivisen suojajärjestelmän: ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin Drozd1järjestelmä, jossa järjestelmän tutka havaitsi kohti lentävän singon onteloammuksen ja sylkäisi sen suuntaan räjähtäviä partikkeleita, jotka tuhosivat uhkan ennen kuin se ylsi vaunuun saakka. Sinkomiehet piilosille ja lähitorjuntaan Suomalaisessa sotilaskoulutuksessa on tutkittu hyvinkin tarkkaan, miten kotimaisessa käytössä olleita KESja APILAS-sinkoja tulisi käyttää reaktiivipanssaroituja ja aktiivisella omapuolustusjärjestelmällä varustettuja taisteluvaunuja vastaan. Drozd1-järjestelmän huono puoli oli sen kapea tunnistussektori, vain 120 astetta vaunun kulkusuuntaan nähden. Se oli pitkään operatiivisten joukkojen tärkeimpiä panssarintojunta-aseita läpäisykykynsä ja suuren hankintamääränsä ansiosta. Myös sinkoaseiden määrän kasvattaminen moninkertaiseksi etulinjan taistelujoukoille useamman yhtaikaisen laukauksen mahdollistamiseksi koettiin huollolliseksi ongelmaksi. Niin sanottu reak tiivipanssarointi, eli vaunun myötä niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on muuttunut huomattavasti mutkikkaammaksi. Suomen puolustusvoimissa APILAS tunnetaan tyyppinimellä 112 RSKES APILAS. Sinkoja on valmistettu yli 120 000 kappaletta, ja niitä on käytössä ainakin Belgiassa, Chilessä, Espanjassa, Etelä-Koreassa, Italiassa, Jordaniassa, Ranskassa, SaudiArabiassa ja Suomessa. Ei APILAS tai KES edelleenkään ole huono ase, mutta taisteluvaunujen kehittymisen. Eräänä vaihtoehtona nähtiin myös vaunun huomion harhauttaminen yhteen suuntaan ja sen jälkeen vaunun tuhoaminen takaapäin kuolleesta kulmasta, mutta vaunuja suojaava panssarijalkaväki todennäköisesti eliminoisi vaunujen liki pyrkivän puolustajan. Seuraava Drozd2-järjestelmä korjasi puutteita ja nykyinen Arena-järjestelmä antaa vaunuille jo 360 asteen suojan. Matalalla lentävä, juuri ennen iskua korkealle ilmaan kohoava panssarintorjuntaohjus, joka lävistää vaunun ohuen kannen tai tornin ylhäältä alaspäin, on seuraava askel tstvaunujen ja ps-torjunnan keskinäisessä pelikirjassa. Venäläiset kehittivät systeemiä edelleen. Kun tst-vaunujen ja sinkojen keskinäinen kehityssuhde on pattitilanteessa, on aika vaihtaa pelin luonnetta. Havaittiin toki, että reaktiivipanssarointi saattoi olla kohtalokasta vaunuja suojaavalle panssarijalkaväelle vaunun ympäristössä, mutta kyllähän suuressa maassa sotilaita riittää. Tuolloinkin vaunun tuhoutuminen jäisi epävarmaksi, vaikka vaurioita se kyllä saisi. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin usean singon yhtäaikainen laukaisu samaa vaunua kohden tai sitten se, että tarkka-ampuja tuhoaisi vaunun omapuolustusjärjestelmän tutkan ennen vaunun tuhoamista. Sinkoase menetti suuren osan tai tehonsa kokonaan, kun räjähtävä panssarointi mursi sen tehon. Tekniset tiedot Kaliiperi: 112 mm Pituus: putki 1,26 m, ammus 925 mm Massa: kokonaismassa 9,5 kg, putki laitteineen 4,7 kg, ammus 4,3 kg Tehokas kantama: liikkuvaan maaliin 25–400 m, paikallaan olevaan maaliin yli 500 m Moottori: kiinteäpolttoaineinen raketti Lähtönopeus: 293 m/s Lentoaika 500 metriin: 1,9 s Taistelukärki: 1,5 kg ontelopanos, kykenee läpäisemään 720 mm tasakoosteista panssariterästä tai 2 metriä betonia johtivat itänaapurissa pohdiskeluun, millä taisteluvaunuja pystyttäisiin suojaamaan paremmin rakettiammuksia vastaan. Jos pst-ampuja ei pääse laukaisemaan sinällään tehokasta asettaan ilman hengen menetyksen vaaraa tai jos on olemassa suuri riski, ettei sinkoammus tehoa vaunuun, on uusia juonia keksittävä
Piippupituuksissa ovat vaihtoehtoina 26 tai 28 tuumaa. Pidemmällä perälevyllä tukin vetopituudeksi saadaan 385 milliä, Nina Holmberg selventää. Guerinilta ladymalli markkinoilla Italialainen Guerini on tuonut markkinoille Syren Lady -mallin, jonka 20-kaliiperinen haulikko painaa 2,4 kiloa ja 12-kaliiperinen malli 2,8 kiloa. Kaliiperi on 12/76. – Esimerkiksi 12 kaliiperin puoliautomaattihaulikko Benelli Beccaccia Supreme painaa vain 2,7 kiloa. Benelli on kehittänyt niin puukuin synteettitukkeihin rekyylivaimennuksen. Benelli Beccaccia Supreme 12 kaliiperin puoliautomaattihaulikko painaa vain 2,7 kiloa.. 72 Varsinaisia naisten asemalleja vähän Käyttötarkoitus määrittää asetta sukupuolta enemmän Kevyitä aseita ei valita niinkään sukupuolen kuin käyttötarkoituksen perusteella. Vetopituus on vakiona 375 milliä. Aseessa on kolmosluokan öljykäsitelty pähkinäpuutukki. Paino on pidemmallä piipulla hieman alta kolme kiloa. Mitä kevyempi ase on, sen kovempi on rekyyli ja sitä epämiellyttävämpää ampuminen on. – Kaikki säätöpalat kuuluvat aseen vakiotoimitukseen. Benellillä kevyiden mallien valikoima on laaja, vaikkei ladyn tai lightin nimellä suoranaisesti yhtään mallia Benellillä olekaan. Aseesta on kaksi versiota lukkorunkojen mukaan, joita ovat Silver ja Black. A seen keveys ja rekyyli ovat suorassa suhteessa keskenään. Valmistaja kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden palautetta ja ilmeisesti asiakkaat ovat toivoneet kevyitä aseita siedettävällä rekyylituntumalla. Sekä päällekkäispiippuisista että puoliautomaateista löytyy kevyitä malleja myös eri vetopituuksilla, sanoo Nina Holmberg Teuvo Louhisola Oy:stä. – Pituuden säätämisellä voidaan tietysti asetta keventää jonkin verran. Osalla asevalmistajista on erityisiä ladyja light-malleja, mutta muun muassa Benelli valmistaa osin lähtökohtaisestikin kevyitä aseita. Benellin 828U moneen käteen Yksi kevyt ase on Benellin 828U, joka oli Benellin ensimmäinen päällekkäispiippuinen haulikko. Perän säätövaihtoehtoja on 40 eri versiota, koska takatukin pudotus ja sivuvääryys ovat säädettävissä. Rekyylivaimennuksen ampumatuntuma on miellyttävä aseen keveydestä huolimatta. – Kaikissa versioissa on tukiin sisäänrakennettu rekyylinvaimennussysteemi Progressive Comfort, jonka ansiosta rekyylituntuma on miellyttävä, vaikka ase on kevyt. – Benelli on viime vuosina keskittynyt tuohon ongelmaan. Saatavana on myös lyhyemmällä 365 millin vetopituudella oleva versio, ja vuonna 2017 tulee markkinoille vielä tätäkin lyhyem mällä vetopituudella olevaa takatukkia. Perälevystä on olemassa pidempi vaihtoehto ja poskipakasta korkeampi vaihtoehto. Italialainen Guerini on tuonut markkinoille Syren sportingin, joka sopii naisen aseeksi. Lyhyet vetopituudet luovat ennen kaikkea hyvän ampumatuntuman, vaikka ampuja olisikin lyhyt. Suuremmat muutokset tulee teetättää tilaustyönä, mikä luonnollisesti maksaa. Stayerin kivääreissä on joitakin malleja, joiden perän pituus on säädettävissä. Poskipakka ja perälevy ovat vaihdettavat
Maailmalla keveiden aseisen suosio on kasvussa. Päällekkäispiippuisista haulikoista on monella merkillä saatavilla niin sanottuja light-versioita tai 20-kaliiperisia versioita. Mitoiltaan se on aika lähellä normaalia metsästyshaulikkoa, mutta painaa vain 2,8 kiloa. Hjorth uskoo light-mallien tekevän tuloaan. Benellin Rafaello on yksi vaihtoehto kevyeksi aseeksi.. Painoeroa ei ole paljon, mutta tuo 300 grammaakin tuntuu selässä, jos metsästäjä liikkuu koko päivän metsällä. Niin sanotuissa naisten malleissa painoa tärkeämpää ampumatuntuman kannalta on mitoitus, sanoo markkinointipäällikkö Mika Hjorth Urheilutukku Hjorthista. – Etenkin linnustajat suosivat Ellipse Evoa. Yhteistä light-malleille ovat Benellin 828U-malli oli Benellin ensimmäinen päällekkäispiippuinen haulikko. Normaali metsästyshaulikko painaa yleensä runsaat kolme kiloa. Aseet painavat yleensä noin 2,7–2,9 kiloa. Noissa 20-kaliiperisessa light-aseessa rekyylikään ei enää tunnu pahalta. – Light-versiot ovat 200–300 grammaa kevyempiä kuin niin sanotut normaalit haulikot. 73 – Yleisesti ottaen ladyja light-malleissa tukki on lyhyempi ja poskipakka korkeampi kuin vastaavissa kevyissä malleissa. Guerinin Ellipse Evo Light ei ole Hjortin mukaan suoraan naisten malli, vaan eräänlainen välimalli normaalin metsästyshaulikon ja keveimpien mallien välistä
Esimerkiksi päällekkäispiippuiwww.dianovalapstone.fi Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat. 74 set light-mallit soveltuvat niin nuorille, naisille kuin pienikokoiselle miehellekin. – Varsinaisia nuorten tai naisten malleja on vähemmän. – Tuossa 2500–3000 euron hintaluokassa aseeseen saa normaalit kaiverrukset, mutta ylimääräisistä kaiverruksista pitää maksaa. Benellillä rekyyliä vaimentavat tukit, muovi ja puu. Naisten mallit eivät hinnoiltaan juuri eroa normaalihaulikoista. Vaaleanpunainen ei kiinnosta Suomessa Jonkinlaisena lievänä trendinä Hjorth näkee myös .20 haulikkojen kysynnän kasvun. Pienelläkin lyhennyksellä voi aseen kokonaispaino pudota 100–200 grammalla. – Ehkä kymmenisen prosenttia kaikista myytävistä haulikoista on naisten tai nuorten malleja. Yleensä tukkiseppä pystyy tekemään pienet lyhennykset, mutta varsinaiset mittatilausaseet ovat tehdastuotantoa ja maksavat 5000 eurosta ylöspäin. – Koiralla metsästäjät ovat kokeneet tuon kaliiperin käytännölliseksi vaihtoehdoksi. – Paino syö aina rekyyliä, joten ase ei voi olla liian kevytkään. Naisen valinta on usein normaalipainoinen metsästysase jo senkin vuoksi, että kovin kevyessä aseessa rekyyli on voimakas. Ase on hyvin yksilöllinen esine ja joillekin voi sopia normaali haulikko lyhennetyllä perällä. Perän ja tukin mitoituksella on sen sijaan merkitystä. Kevyitä malleja on 2500–3000 euron aseissa, mutta 1000 euron hintaluokassa ei vaihtoehtoja enää juuri ole. – Tosin Yhdysvalloissa ovat trendinä vaaleanpunaiset aseet, joita Euroopan markkinoille tuodaan ilmeisen vähän ja Suomeen tuskin lainkaan, sanoo Hjorth. keveys ja aseen mitat, perän malli ja käsiteltävyys. Naisille ei ole asemarkkinoilla kovinkaan paljon valinnan varaa. n Juhani Karvonen Guerinin Ellipse Evo on mitoiltaan aika lähellä normaalia metsästyshaulikkoa, mutta painaa vain 2,8 kiloa. – Markkinoilla on niin sanottuja light-malleja, joita naisten ohella suosivat myös nuoret ja myös pienikokoisemmat miehet. Turkkilaisista tai venäläisistä haulikoista ei Hjortin mukaan naisten malleja juuri löydy. Kääntöpuolena on, että kevyissä aseissa rekyyli rasittaa perinteistä enemmän ampujan olkapäätä. Ase valitaan useimmiten sen käyttötarkoituksen ja oman mieltymyksen mukaan pikemminkin kuin tuijottaen naisellisia ominaisuuksia. Aseen on oltava myös aina tasapainoinen, liian etupainoinen ase on raskas nostaa. Haulikkoa tuskin voi 2,5 kilosta juurikaan keventää ilman että rekyylin voimakkuus tekee ampumisen epämiellyttäväksi. Suuret kansainväliset laatuaseiden valmistajat ovat ottaneet valikoimiinsa light-mallit
16 opiskelijaa valitaan. Koulutus kestää useimmiten noin vuoden, kun koulutus on tiivistä lähiopetusta. Oppilaitokset sijaitsevat eri puolilla Suomea, mikä jo sinänsä tuo eroa luonnon erilaisuuden vuoksi. Hinnat vaihtelevat nollasta reiluun tuhanteen euroon. Luontoalaan suuntautuessa tutkintonimike on luonto-ohjaaja. Jos opiskelija tekee koulutuksen oppisopimuksena, maksaa hän vain tutkintomaksun. Valinnat tehdään hakujärjestyksessä. Eräja luonto-opas suunnittelee ja toteuttaa erilaisia retkiä kaikkina vuodenaikoina ja vie asiakkaansa turvallisesti elämysten äärelle. Eerikkilä, Tammela Eerikkilän Urheiluopisto Laajuus: 49 opintoviikkoa Hinta: 1100 euroa (sisältää näyttökoemaksun) Hakuaika: Haku on päällä. Koulutuksiin voi hakea valtiolta opintotukea. Opiskelu on mahdollista toteuttaa työn ohessa, sillä lähiopetusta on 0-12 pv/ kk (mahdollisuus työskennellä muissa töissä 14 päivää lähes joka kuukausi). Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu ja Niittylahti Laajuus: 42 opintoviikkoa Hinta: Maksuton Hakuaika: 9.1. 5.5.2017 Koulutuksen ajankohta: 2.8.2016 3.6.2017 Lisätietoja: www.pkky.fi/oppilaitokset/ ammattiopisto/niittylahti/koulutustarjonta Muuta: Linjalle otetaan enintään 17 opiskelijaa Tredu, Ylöjärvi Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto Laajuus: Noin yksi vuosi Hinta: 750 euroa Hakuaika: Haku päättyy 9.4.2017 Koulutuksen ajankohta: Alkaen 14.8.2017 Lisätietoja: www.tredu.fi Muuta: Opetuskieli englanti. Koulutuksen ajankohta: 31.7.2017 10.8.2018 Lisätietoja: www.eerikkila.fi/koulutus/ era-ja-luonto-opaskoulutus/ Hyria, Hyvinkää Hyria koulutus Laajuus: Noin 1,5 vuotta Hinta: 450 euroa. Samoin useimmissa täytyy itse maksaa retkiin liittyviä kuluja ja ainakin henkilökohtaisia retkivarusteita. Kursseja järjestetään yleensä joka kuukausi ja mahdollisimman paljon viikonloppuisin, ja niiden pituus vaihtelee 2 ja 13 päivän välillä. Tredu Ylöjärveltä puolestaan houkuttelee koulutukseen mainitsemalla koulutusohjelmaan kuuluvan kahden viikon patikointiretken Venäjällä, joka tosin on kaukana Pirkanmaalta. Majoitus ja ruokailu kunkin tulee lähtökohtaisesti maksaa itse. Hakuaika: Haku päättyy 31.1.2017 Koulutuksen ajankohta: Alkaen 20.4.2017 Lisätietoja: www.hyria.fi/koulutukset/ aikuiskoulutukset Muuta: Koulutus sisältää lähiopetusta 75 päivää. Luontoalaan suuntautuessa tutkintonimike on luonto-ohjaaja. Ahlmann, Tampere Ahlmanin ammattija aikuisopisto Laajuus: noin 1,5 vuotta Hinta: 500 euroa Hakuaika: 21.2.– 31.5.2017 Koulutuksen ajankohta: 29.8.2017 – 22.2.2019 Lisätietoja: www.ahlman.fi/era--jaluonto-opas Axxell, Kemiö Axxell Laajuus: 55 opintoviikkoa Hinta: 450 euroa Hakuaika: Haku päättyy 20.6.2017. Tutkintojen opetuksessa on kuitenkin eroja niin sisällössä, hinnassa kuin kestossakin. Pääsääntöisesti kaikki opettavat ja edellyttävät samanlaisia ydinasioita, joita ovat hyvät kommunikointitaidot, luontotuntemus ja fyysinen kunto. Inari Saamelaisalueen koulutuskeskus Laajuus: 42 opintoviikkoa Hinta: 230 euroa Koulutuksen ajankohta: Koulutus ei ala syksyllä 2017, mutta silloin on kuitenkin tulossa eräja luonto-oppaan ammattitutkinnon yksi osio: kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa. Pohjoisin opiskelupaikka löytyy Inarista, eteläisin Kemiöstä. Lisätietoja: www.axxell.fi Muuta: Opetuskieli ruotsi. Eräja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittanut voi toimia erilaisten eräja luonto-ohjelmien ohjaajana sekä retkien ja vaellusten vetäjänä. Tämä tapahtuu yleensä oppilaitoksen läheisyydessä olevissa paikallisissa yrityksissä. Kaikissa oppilaitoksissa osa koulutuksesta on työharjoittelua ja työssäoppimista. Näissä on luonnollisesti paljonkin eroja eri paikkakuntien välillä. Eräoppaat valmistuvat toisen asteen ammatillisista opinnoista suorittamalla luontoja ympäristöalan perustutkinnon. Kaikkien tulee kuitenkin suorittaa opetushallitukselle ammattitutkintomaksu 58 euroa. Kaikissa on lähtökohtaisesti kyse aikuisopinnoista eli hakijan on oltava täysiikäinen. Opinnot kestävät 3-4 vuotta, mutta ne on mahdollista suorittaa myös nopeammin. Eräoppaat valmistuvat toisen asteen ammatillisista opinnoista suorittamalla luontoja ympäristöalan perustutkinnon. Opetus suoritetaan suomeksi, mutta Tredu järjestää koulutuksensa englanniksi ja Axxell puolestaan ruotsinkielellä. Näin kuvaa Ahlmanin ammattija aikuisopisto sivuillaan eräja luonto-oppaan ammattitutkintoa. Paljon samaa, myös eroja Ainakin seitsemän eri ammatillista oppilaitosta Suomessa houkuttelee uusia opiskelijoita saman tyyppisillä kuvauksilla. Axxell-oppilaitoksessa koulutusta järjestetään kuitenkin lyhyinä kursseina painottuen viikonloppuihin ja yleensä kerran kuussa, jolloin koulutuskin kestää 3 – 4 vuotta. Saamelaisalueen koulutuskeskus kertoo opintoja suoritettavan muun muassa Lemmenjoen ja Saariselän kansallispuistoissa. Lisätietoja: www.sogsakk.fi Virpi Piippo Ammattina eräja luonto-opas. 75 Eräja luonto-oppaan ammattiin voi opiskella ympäri Suomea. Näihin löytyy oppilaitoksista edullisia vaihtoehtoja. Hakuaika jatkuu, kunnes opiskelijaryhmä on täysi. E räja luonto-opas toimii asiakaspalvelutehtävissä tai yrittäjänä matkailu-, virkistysja hyvinvointipalvelujen parissa toteuttaen pääasiassa luonnossa tapahtuvia aktiviteetteja. Koulutuksen ajankohta: Aloitus syyskuussa 2017
Useat vaatevalmistajat ja nettisuurkaupat, kuten SHE Outdoor Apparel, Cabela’s ja Próis tarjoavat varusteita ja vaatteita yksinomaan naisasiakkaille. Naisten eräliikkeet ovat kova juttu jenkeissä, joissa naismetsästäjiä on jo yli kolme miljoonaa. Naismetsästäjille on omat julkaisunsa, kuten esimerkiksi kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Woman Hunter Magazine sekä Lady Hunter Magazinena aloittanut, nykyisimmin Universal Hunter –nimisellä jatkanut julkaisu, joka tosin joutui kilpailutilanteen kiristettyä juuri tuoreeltaan lopettamaan printtiversionsa. Kasvuvauhti on sen kuin vain kiihtynyt, sillä vuonna 2013 arveltiin naismetsästäjiä olevan jo 19 prosenttia harrastajista eli yli kolme miljoonaa. Viime vuonna metsästyskortin lunasti 21 706 naista. Suomessa on metsästäjiä kaikkiaan on noin 300 000. 76 N aismetsästäjien määrä Suomessa on jo yli 20 000. Vaikka naiset muodostavat yhä alle kymmenesosan Suomen metsästäjistä, on heidän määränsä lisääntynyt huimasti 2000-luvun aikana. Omat erikoisliikkeet Naismetsästäjille suunnattu erikoispalvelu on jenkkilässä tullut jäädäkseen. Milloin näin tapahtuu Suomessa. Tieto perustuu Yhdysvaltain ampumaurheiluliiton jäsentilastoihin. Sen sijaan USA:n ampumaharrastajissa ratapuolella naisYhdysvalloissa naismetsästäjille on omat erikoispalvelunsa. Naisten osuus riistanhoitomaksun maksaneista metsästäjistä on vuosien 2005–2015 aikana kasvanut yli 60 prosentilla. Vertailun vuoksi todettakoon, että Yhdysvalloissa on kaikkiaan noin 13,7 miljoonaa metsästäjää ja naismetsästäjien määrän kasvu siellä on ollut maltillisempaa: vuosien 2006-2011 aikana naismetsästäjien määrä kasvoi ”vain” 25 prosentilla kokonaismäärän ollessa noin 11 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa. ten määrä on kasvanut vuosina 2005-2013 peräti 85 prosenttia kokonaismäärän ollessa huimat 5,4 miljoonaa. Yhdysvalloissa, jossa myynti ja markkinointi on pidemmälle vietyä, segmentoidumpaa kuin Suomessa, naismetsästäjien kohdemarkkinointi on viety paljon pidemmälle kuin Suomessa. Pisimmälle vietyjä konsepteja lienee Girls With Guns –nettikauppa, joka tarjoaa yksinomaan naisille suunnattujen metsästysvaatteiden, -varusteiden ja -tarvikkeiden lisäksi myös naisille tehtyjä testejä ja artikkeleita metsästysja harrastusaseista.. Suomalaisia naismetsästäjiä on jo yli 20 000 Koska alkaa yhden luukun palvelu metsästäjättärille
Tämä on sikäli outoa, että kaikilla metsästysasusteja vaatevalmistajilla toki on myös naisille suunnatut mallistot, mutta kukaan ei ole hoksannut koota niitä yhden ja saman katon alle tai edes nettisivuille. Luulisi, että jos maassa on rapiat 20 000 naismetsästäjää – rataampumaharrastajien määrä tähän vielä päälle – niin potentiaalista asiakaskuntaa olisi riittävästi. Universal Hunter on naisille suunnattu metsästyslehti, joka ilmestyy nykyisin netissä. Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa metsästävä parikunta menee eräliikkeeseen katselemaan uusia kamppeita, ja miehelle löytyy ihan kaikkia varusteita, vaatteita ja aseita valittavaksi asti. Naisia on suhteessa vähiten metsästyskortin omistajista länsirannikolla. Lähde kanssamme Namibiaan toukokuussa 2017. Naiset aloittavat metsästyksen keskimäärin huomattavasti vanhempina kuin miehet. On havaittu, että naisten koiraharrastus on yksi useimmin metsästykseen johdattanut syy. Naisten metsästysharrastus poikkeaa monesti terveellä tavalla perinteisestä, varsin konservatiivisesta miehisestä näkökulmasta. Suomessa naisten osuudessa metsästäjien kokonaismäärästä on merkittäviä maantieteellisiä eroja. Pohjanmaalla naisten osuus jää viiteen prosenttiin ja Satakunnassa 5,6 prosenttiin. Useat vaatevalmistajat ja nettisuurkaupat tarjoavat varusteita ja vaatteita yksinomaan naisasiakkaille. Kuuluisa ’’ei oo’’ Suomessa on metsästysja ampumaharrastusta vaikeutettu systemaattisesti koko 2000-luvun. Kun sen sijaan sitten kysyy, onko liikkeessä naisten malleja tai edes kokoja, vastaus on joko se kuuluisa ”ei oo” tai että pitää tilata erikseen. voa kuin sukupuoliroolitetulla pienemmällä yhdistyksellä. Tutkimusten perusteella naismetsästäjät eivät ole niin saaliskeskeisiä. Matkan hinta 1800 €. Julkisuudessa on ollut puheita, että naismetsästäjille oltaisiin kaavailemassa omaa etujärjestöä, mutta ajatuksen tasolla se lienee hiukan outo; yhdellä suurella metsästäjäjärjestöllä on huomattavasti enemmän painoarNaismetsästäjille suunnattu erikoispalvelu on Yhdysvalloissa tullut jäädäkseen. Miehet hankkivat metsästyskortin usein jo 14–16-vuotiaina, naiset taas usein vähintään kymmenen vuotta myöhemmin. Perässä tulevat Etelä-Häme ja Uusimaa, missä naisten osuus on 7,6 prosenttia. Käyttökoirille metsästys on luonnollinen vaihtoehto nimenomaan pohjoisja itä-Suomessa, jossa metsästysmaat ovat likempänä kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Suomalainen LYNX luodikko luottaa Apelin kääntöjalkaan. Vuonna 2015 lunastettujen metsästyskorttien lukumäärän perusteella naisten osuus on suurin Lapissa, missä heitä on noin 11 prosenttia metsästäjistä. Syren myös valmistuttaa yksinomaan naisten mittoihin tehtyjä haulikoita omalla tuotenimellään – Syren Shotguns. Puh. Koska alkaa yhden luukun palvelu metsästäjättärille. Heillä on myös ehkä selkeämmin sosiaalinen tarve löytää samanhenkistä porukkaa. Kysy lisää 040 581 3124/Klaus. Alueellisten erojen syitä ei ole tutkittu. 77 Syren Shotguns teettää ja myy naismetsästäjille suunnattuja haulikoita omalla tuotenimellään. Pisimmälle naisaseharrastajille palvelun lienee vienyt Syren USA –niminen yritys, joka vaatteiden ja varusteiden lisäksi on erikoistunut kauppaamaan asepuolella yksinomaan naisille sopivia haulikoita niin skeetiin, trappiin kuin metsällekin. Home defense eli kodin puolustaminen ei ole enää vain miesten hommaa, sillä lukuisat asetehtaat valmistavat perinteisen haulikon lisäksi linjat kuumina naisille suunniteltuja käsiaseita ja niihin liittyviä tarvikkeita, kuten aseen kuljettamiseen valmistettuja iltaja käsilaukkuja. Metsästäjien kokonaismäärään tämä ei ole juurikaan vaikuttanut, mutta naismetsästäjän palvelu liikemaailmassa on edelleen puutteellista. Suoraan maahantuojalta tai jälleenmyyjien kautta. n Antti Kauranne Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. Varsinkin, jos nainen nyt sattuu olemaan hiukan keskivertoa muodokkaampi, niin tilanne muuttuu vain hankalammaksi. Ampumaharrastuksen kasvun taustalla ei tietenkään ole yksinomaan metsästyksen tai rataammunnan kiinnostuksen kasvu vaan myös turvallisuuden hakeminen. Koska Suomessa. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi Apelin kääntöjalkoja on valmistettu jo yli 40 vuotta
Ei rakkeja meille n Ase ja Erän viime numerossa (8-2016) Erja heitti ilmaan erittäin ajankohtaisen kysymyksen: mitä jos susi tappaisi ihmisen. Nyt pitäisi keskittyä tähän hetkeen. Entäpä jos huhut halutaan vaientaa, ettei susikysymys ryöpsähtäisi laajoihin mittoihin. Elina T.. Nähtäväksi jää, malttavatko pysyä poissa seuraavista jahdeista. Poliisi kiisti tietävänsä tapauksesta yhtikäs mitään, ja suurriistavirka-apua antavat metsästäjät napsauttivat suunsa kiinni. Todella toivon, että susiongelma ratkaistaisiin tämän talven aikana. Vähän tasapuolisuutta meille suomalaisille näin itsenisyyden juhlavuoden kunniaksi. Minä en siitä välittäisi kenen syyksi se laitettaisiin, kun pahin olisi jo tapahtunut. Jää nähtäväksi, saadaanko koskaan tietää, mitä Lopella oikeasti tapahtui vai tapahtuiko yhtään mitään. Silti on pakko tunnustaa, että tunsin pientä tyytyväisyyttä, kun Vantaalla ja muualla Uudellamaalla on tehty susista varmoja havaintoja nyt vuoden alussa. Susia alkaa olla jo pääkaupunkialuetta myöden, ja täällä syrjäkylillä ne ovat ihan arkipäivää. Koska ne olivat samankaltaisia, niistä on poimittu tälle sivulle muutama. Onneksi etelässä on kauppakeskuksia ja ties mitä vastaavia, joihin pääsee aina pakenemaan, kun sudesta oli tehty havainto jossain 30 kilometrin päässä. S.V. Erja pohti kirjoituksessaan, että jos näin käy eli ihminen joutuu suden tappamaksi, syy vieritettäisiin tavalla tai toisella metsästäjien niskaan. Moni uskookin, että huhu ei ollut ihan tuulesta temmattu, jotain todenperäisyyttä siinä uskotaan olevan. Ennakoivaa toimintaa Monenlaisia susihuhuja Valtion rakit Vantaalla Meteliä ja mekkalaa Piiperöt vauhdissa n En toivo susia kenenkään ihmisen riesaksi mihinkään Suomen kolkkaan. Pysyisivät nyt siellä Helsingin hienoissa kahviloissa siemailemassa itumehujaan ja antaisivat metsästäjille työrauhan. Poliisi on kiistänyt ne kaikki. Se herättää paljon puhetta tänä päivänä. Tarvitaan siis ennakoivaa toimintaa eikä mitään jeesustelua jälkeen päin. Rengossa oli häiritty laillista susijahtia. Tällaisia mietitään ainakin täällä Hämeessä. Kukaan ei pystynyt todistamaan, pitääkö sitkeä huhu paikkansa. Silloinhan totuudet muun muassa susimääristä olisi pakko kertoa koko kansalle. Tulipa vain fiilis, että siitäs saitte! Me täällä itärajalla olemme joutuneet elämään susien kanssa jo ties kuinka kauan, ja niiden määrät ovat vallan toista luokkaa kuin Etelä-Suomessa. Mutta eihän se ole päättäjiä ja muitakaan kiinnostanut; ihan sama vaikka yksikään pohjoiskarjalainen pikkulapsi ei uskalla liikkua koulutaivaltaan, mutta auta armias kun valtion rakki livahtaa jossain Vantaan pusikoissa niin nousee ihan hirviä älämölö! Piipaa-autot menevät edestakaisin ja ihmiset ovat paniikissa. 78 LUKIJALTA Ota kantaa! Anna palautetta! Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla asejaera.toimitus@karprint.fi Lukijalta-palstalle tuli kymmenkunta susiin liittyvää kirjoitusta. Kieltämättä hiukan mietityttää, ovatko viranomaiset olleet nyt täysin rehellisiä. Susi oli kuulemma hyökännyt naisen kimppuun, ja raadellut tätä niin pahasti, että ainakin toinen korva ja silmä olisi vahingoittunut. Virtaska n Monenlaisia huhuja liikkuu netissä susien hyökkäyksistä. Viherpiiperöt olivat siis olleet taas vauhdissa. Pohtija Kauhea meteli ja mekkala nousi lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, kun vuoden lopulla uutisoitiin Lopen susihyökkäyksestä
elokuuta juhlitaan Suomen luontoa. Sisäministeriö on nyt antanut asiasta virallisen liputusmääräyksen, joten Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa luonnolle on oma liputuspäivänsä. helmikuuta sukelletaan talveen, 20. Liput liehuvat Suomen luonnon päivänä elokuussa. Luonnon päivät -kampanja aikoo saada liput liehumaan mahdollisimman monissa lipputangoissa sekä näkymään vaikkapa luontoretkillä pikkulippujen, lipuilla koristeltujen retkieväiden tai lippurekvisiitan avulla. toukokuuta villiinnytään keväästä, 17. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto tekivät ehdotuksen sisäministeriölle siitä, että Suomi liputtaisi luonnolleen Suomen luonnon päivänä 2017 satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tämän lisäksi moniin kaupunkeihin levittäytyvä Illallinen taivaan alla -ilmiö leviää luontoon. Lippuaihe näkyy myös Luonnon päivien someilussa. uusia erityispiirteitä: kansallispuistoissa kajahtavat kuorokonsertit. eli elokuun viimeisestä lauantaista vakiintunut liputuspäivä. Luonnon päiviä on tänä vuonna neljä: 4. n. Taivaan alla luonnossa nautitaan erilaisia piknikejä sekä illallisia. Suomen luonnon päivän suojelija on rouva Jenni Haukio. Luonto ja siihen liittyvät ohjelmat olivat keskeinen tekijä, kun suuret kansainväliset matkailumediat Lonely Planet ja National Geographic listasivat Suomen ensi vuoden parhaimpien matkakohteiden joukkoon. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa kajauttavat Ylioppilaskunnan laulajat ja Tapiolan kuoro. S uomesta tulee tänä vuonna maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. Yhtä oikeaa tapaa ei ole: jokaisella on oma luontosuhteensa. Kansallispuistoja on ensi vuonna 40 ja lähes kaikkiin on jo kuoro tulossa laulamaan. Luonnon kunniaksi tehty liputtaminen huipentaa Suomi 100 -vuoden kunniaksi järjestetyt Luonnon päivät, joihin liittyy satoja järjestettyjä ja omaehtoisia luontotapahtumia. Tavoitteena on saada kuorokonsertti jokaiseen kansallispuistoon. Juhlintaa koko vuodeksi Luonnon päivien tavoitteena on saada kaikki suomalaiset yhdessä luontoon neljänä Luonnon päivänä, joiden aikana juhlitaan suomalaisten luontosuhdetta ja sen jatkuvuutta. – Luonnon vahva esilläolo Suomen satavuotisjuhlinnassa herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta. 79 Idea liputukseen syntyi Suomen luonnon päivän alkuperäisissä taustaorganisaatioissa. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen kuluvan vuoden Suomen luonnon päivälle eli elokuun viimeiselle lauantaille 26.8. Suomi 100 -vuonna Suomen luonnon päivän juhlinta saa perinteisten tapahtumien lisäksi Tavoitteena on saada Suomen luonnon päivästä eli elokuun viimeisestä lauantaista vakiintunut liputuspäivä. Se on siis mitä parhain aihe uudelle liputuspäivälle, sanoo Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen. – Tekemämme kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa juhlistaa Suomen luontoa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna. kesäkuuta rakastutaan kesäyöhön ja 26. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Suomen luonnon päivä on laajentunut neljään Luonnon päivään, joiden takana on jo nyt noin 50 organisaatiota. Lopullisena tavoitteena on saada Suomen luonnon päivästä Luonnolle oma liputuspäivä Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa luonto saa oman liputuspäivän. Suomi liputtaa ja juhlii Suomen luonnon päivää on perinteisesti vietetty elokuun viimeisenä lauantaina, jolloin juhlitaan luonnon keskeistä roolia suomalaisten elämässä
Petoeläinten tekemien vahinkojen torjunnassa on avainsanana ennaltaehkäisevä toiminta. Yhtenäinen tila. Mutta ne, joilla on, ovat tyytyväisiä. Rahallinen vahinko ei jää pelkästään tuotantoeläimen kuolemaan ja raatojen hävittämiskustannuksiin. – Tiedän ammattilampureita, joilla laumanvartijat ovat käytössä. Tilalliset ovat laumanvartijoihin tyytyväisiä. 80 Laumanvartijakoirat ennaltaehkäisevät kotieläinvahinkoja Laumojen itsenäiset suojelijat Monella maatilalla on töissä laumanvartijakoiria, jotka ovat suurpedoille pahoja vastuksia. – Niillä, joilla laumanvartijoita ei ole, on selkeää skeptisyyttä asiaa kohtaan. Etenkin täällä Varsinais-Suomessa tilarakenne on usein sellainen, että laitumet ovat hajanaiset. Laumanvartijakoirat poikkeavat muista koirista työkäyttäytymisessään. Tarkkaa lukumäärää Suomessa käytettävistä laumanvartijoista tuotantoeläinten vartijana ei ole, mutta käyttö on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Pedot myös haavoittavat eläimiä, josta syntyy omistajille eläinlääkärikustannuksia. Ne suojelevat laumaansa itsenäisesti ja niiden suojelutyö perustuu voimakkaisiin vartioimisvietteihin. Siinä kohtaa apuun tulevat laumanvartijakoirat. Vaarassa ovat lähinnä lampaat ja lehmät. Tuhansia vuosia vanha koiratyyppi suojeli kotieläimiä suurpedoilta jo vanhassa maailmassa. Rinteen mukaan käytöstä ollaan kahta mieltä. Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, mutta ne ovat kyllä suhteellisen suosittuja enenevissä määrin, kertoo SusiAitahankkeen koordinaattori Antti Rinne. L isääntyneet suurpetokannat aiheuttavat yhä enemmän vahinkoja myös kotieläintiloille
rakenne sopisi laumanvartijoille paremmin, Rinne korostaa. Karitsa ja tuleva laumanvartija tutustuvat toisiinsa. Oppivat työnsä vanhemmilta koirilta Laumanvartijakoirat työskentelevät usein laumana, jolloin yksi toimii pomona ja muilla on omat roolinsa. 81 Laumanvartija on huolellinen pysyy eläinten luona on luotettava ei vahingoita vartioitavia eläimiä suojelee vartioitaviaan ei hyökkää ohikulkijoiden kimppuun Laumanvartijakoirat ennaltaehkäisevät kotieläinvahinkoja Laumojen itsenäiset suojelijat Laumanvartijakoirat suojelevat kotieläimiä petojen hyökkäyksiltä yhä useammalla suomalaistilalla. Pennut oppivat 8 – 16 viikon ikäisinä vanhemmilta koirilta Laumanvartijat ovat hyvin itsenäisiä, niiden paikka on laitumella tai navetassa.. Maremmano-abruzzese-rotuinen Faru lampaiden suojana Etelä-Savossa. Laumanvartijoiden tulee leimautua kotieläimiin jo varhaisessa iässä. Laumanvartijat suojelevat vartioitavaa laumaansa kuin omaa laumaansa. Pentueen sisälläkin voi olla suuria eroja. Niitä on vaikea kouluttaa, koska vartioimisominaisuus on niissä perinnöllinen. Yksilöitten väliset erot ovat kuitenkin suuria; kaikista laumanvartijakoirista ei tule välttämättä laumanvartijaa. Koulutus perustuu pitkälle siihen, että laumanvartijat sosiaalistetaan suojeltaviin eläimiin. Pentujen tulisi olla vanhempien koirien kanssa ainakin neljä kuukautta, jolloin ne oppivat miten käyttäytyä
– Tämä pentu lähtee aivan pohjoiseen, Bolivian rajalle isolle lammastilalle työkoiraksi kahden muun koiran kaveriksi. Viisi pentuetta kasvattanut Juha Westerlund lähti marraskuun lopulla viemään viime keväänä syntynyttä pentua Argentiinaan. Katras oli jo ulkona ja karitsat hyvin pieniä. Siellä vartioitavia uuhia on tuhansia, Juha Westerlund toteaa. – Toisen kerran karitsat olivat vain noin viikon, kahden ikäisiä, kun koira hääti kanahaukan kauemmas. Aluksi laumanvartija varoittaa korottamalla haukuntaansa asteittain, vasta viime tingassa se käyttää hampaitaan. Pelkästään valkoisia on viisi ja muita rotujakin kymmenkunta. Westerlundin piti hankkia laumanvartija vuonna 2003 vain pihapiirin vahdiksi, mutta vuonna 2010 hän aloitti rodun kasvattamisen. Laumanvartija ei anna kuitenkaan periksi, vaikka tilanne menisi kuinka vakavaksi. Westerlund tutustui rotuun asuessaan Italiassa. Laumanvartijat pystyvät pitämään ilmatilastakin huolen. Hyödystä ollaan kahta mieltä Hyvä laumanvartija ei poistu laumansa luota laitumelta, on rauhallinen eikä häiritse laumaansa. Perinne on jatkunut tähän päivään asti. n Soili Kaivosoja Laumanvartija on luotettava. Mikäli uhka on todellinen, se vartioi tarvittavalla voimakkuudella. Koska laumanvartija on tuotantoeläintiloilla työväline, sen ostohinta sekä kulut ovat verotuksessa vähennettäviä. Maremmano-abruzzese on yksi yleisimpiä Suomessa työkäytössä olevia laumanvartijarotuja.. Koirat voivat työskennellä esimerkiksi lampaiden, lehmien ja siipikarjan vartijoina. – Rotuja on paljon. Asioita, joita ihminen ei koskaan pysty niille opettamaan. Westerlundin pihapiirissä on yksi koira aina vapaana, muut ovat haassa lampaiden kanssa. – Eräänä keväänä, toukokuun lopulla, jolloin ruoho oli jo aika korkeaa, näin sattumalta vanhemman ilveksen metsänlaidassa. – Vapaana oleva koira kiertää reviiriä ympäriinsä silloin tällöin päivin öin ja merkitsee sen omilla hajuillaan. Noin 50–100 lampaan katrasta tarvitaan suojelemaan kaksi tai kolme koiraa. Ensimmäiset maininnat rodusta ovat noin 2 500 vuoden takaa, jolloin ne jo suojelivat lammaslaumoja susilta ja muilta pedoilta Italian vuoristossa. Koirat olivat lampaiden seassa, mutta ilma oli niin tyyni, etteivät koirat huomanneet ilvestä. nöyrtymistä, alistumista sekä tappion hyväksymistä. Maremmano-abruzzese on niistä yleisimpiä meillä Suomessa työkäytössä. – Hankin aloituskoirat Ruotsista ja Italiasta, Westerlund kertoo. – Täällä on tehty ainoastaan satunnaisia karhuja susihavaintoja, mutta ilveksiä alueella on enemmän. Se päästää myös partiohaukkua. Westerlund on kasvatustyönsä myötä huomannut, että kiinnostus laumanvartijarotuihin on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Ilves makasi metsänlaidassa puolisen tuntia, mutta poistui sitten vaivihkaa metsään. Ilves antoi periksi Laumanvartijakoirien työ perustuu pitkälti ennaltaehkäisevään toimintaan. Vasta, kun tapahtuu jotain hämmentävää, se ottaa selvää mistä on kyse, mutta ei suinkaan ryntää minnekään suin päin. Laumanvartijakoirat suojelevat kotieläimiä petojen hyökkäyksiltä yhä useammalla suomalaistilalla. Rotu ei sovi haukkuherkkyyden vuoksi taajamiin, Westerlund varoittaa. Westerlund on muutaman kerran nähnyt tositilanteen, jossa laumanvartijoista on ollut hyötyä. Kiinnostus kasvaa Susia Etelä-Savossa, jossa Westerlund asuu, ei liiku kuin satunnaisesti läpikulkijoina. – Maremmano-abruzzese on ikivanha italialainen, täysi valkoinen laumanvartijarotu. Pedon pitää olla sairas tai hyvin nälissään, että se rohkenee tulla lähemmäs tarkastamaan tilanteen. 82 Lammastilan suojana Etelä-Savossa Maremmano-abruzzeserotuiset laumanvartijakoirat vartioivat Juha Westerlundin pihaa ja lampaita. – Jos peto on terve, se huomaa jo kaukaa, että tällainen vastus saattaa olla vastassa, ja kiertää lammaslauman kaukaa. Totesi nähtävästi, ettei lähemmäs kannata tulla
N aiset eivät halua enää talsia metsässä miesten vaatteissa. Mikä tahansa loimi, joka suojaa sateelta ja tuulelta, ei enää kelpaa metsästäjänaisen päälle. – Myös hartiatilan tulee olla erilainen. – Tuotteita tehdään nykyisin naisille kysynnän kautta. Värilläkin on merkitystä. Miesten pienet koot eivät ole naisille sopivia. Enää ei haluta pukeutua miesten metsästyspukuihin. Tämä kaikki on otettu huomioon metsästysvaatteita valmistavissa ja myyvissä yrityksissä. Eivät naiset vaadi, että he näyttävät mannekiineilta, mutta tuotteen pitää olla sopiva ja näyttää siltä, että se sopii päälle eli ei vääränkokoinen tai vääränmallinen, Impiö on huomannut. Lisänä käytetään mustaa, limeä ja oranssia, jotka ovat muutenkin metsästykseen liittyviä värejä. 83 Naiset haluavat metsästysvaatteilta istuvuutta ja mukavuutta Tekniset korvaavat sarkatakin Naiset ovat heränneet vaatimaan näyttävyyttä ja istuvuutta myös metsästysvaatteiltaan. Retkitukussa on otettu huomioon, että naisten ylävartalo on erilainen, jolloin esimerkiksi yläosan taskujen tulee olla erilaiset kuin miesten vaatteissa. Kankaat ohuita ja kestäviä Istuvuuden lisäksi naiset kiinnittävät vaatteissaan huomiota myös muodikkuuteen. Naiset haluavat muutakin kuin ainoastaan mustaharmaata. Naiset ovat pukeutumisessaan huolellisempia, lähtevät he sitten vaikka metsälle, kertoo Kari Impiö Suomen Retkitukku Oy:stä. – Puvun pitää istua päällä ja housun tulee olla napakka, että sillä on hyvä olla sisälläkin. Metsästysvaatteissa käytetäänkin paljon vihreää ja ruskeaa sekä camoja optifade-kuoseja. Vyötärö tai takapuoli ei välttämättä mahdu S-kokoiseen vaatteeseen, ja kun löytää riittävän kokoisen yläosan, roikkuvat vähintään hihat liian pitkinä. Sastan Gore-Tex® -metsästysvaatteet suojaavat säässä kuin säässä.
Äänetön ja pehmeäpintainen naisten metsästystakki Nexus W suojaa täysin tuulelta ja sateelta. – Ainahan naismetsästäjiä on ollut, mutta aiemmin metsään on menty ehkä perinteisemmissä vaatteissa. Tänä päivänä naisten vaatteita ostetaan enemmän. Myös Gore-Texmateriaalista valmistetut tuotteet ovat suosittuja. – Kankaat kehittyvät jatkuvasti ja niistä tulee entistä ohuempia Sastan tuotteissa on sama värimaailma sekä miehillä että naisilla. Tuntuu, että se, miltä vaate näyttää ja tuntuu ovat todella tärkeitä tekijöitä. Alaska Pro Hunter on vedenkestävä ja kevyt korkeavartinen metsästyskenkä, jossa on hyvä istuvuus sekä tukeva pohjarakenne vaativiinkin oloihin.. Takissa on vettähylkivät YKK AquaGuardTM -vetoketjut. Sarkatakkien ja villapaitojen tilalle ovat tulleet tekniset kankaat, jotka hengittävät ja ovat vedenpitäviä. Pitkät sivutaskut toimivat myös tuuletusaukkoina. 84 Retkitukussa on huomattu naisten osuuden kasvaminen metsästyksessä. Gore-Tex® Paclite teknologian ansiosta erillistä vuorikangasta ei tarvita
Kengälle riittää, että lesti on hyvä, nahkat ovat hyvät ja kenkä pitää veden ja että se istuu hyvin jalkaan, Kari Impiö kertoo. Sastan tuotteissa on sama värimaailma sekä miehillä että naisilla. Eri tarkoituksiin erilaiset vaatteet Sastalla on huomattu, että naisten metsästystuotteiden kiinnostus ja myynti on kasvanut vuosittain maltillisesti. Myös mallistot ovat suunnilleen samanlaisia naisilla ja miehillä. Kerrospukeutuminen on edelleen käytössä. Naiset haluavat vaatteiltaan istuvuutta, joka on huomioitu naisten metsästysvaatteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. n Soili Kaivosoja Extreme Lite Pro W on Alaska-tuotemerkille suunniteltu naisten metsästyspuku.. Kysyntään on pyritty vastaamaan juuri naisille suunnitelluilla ja mitoitetuilla vaatteilla. Tuotteen pitää lisäksi näyttää ja tuntua hyvältä päällä, Kärkkäinen tietää. Naisten mitoilla tehdyissä vaatteissa istuvuus ja toimivuus on taattu ja esimerkiksi liian leveä hartiaosa ei ole haittana vaikkapa ampumatilanteessa. Kenkämalleissa ei ole kovin suuria eroja naisten ja miesten välillä. – Mallistossamme on tuotteita liikkuvalle ja aktiiviselle metsästäjälle, jolloin tuotteet ovat myös istuvampia eikä tarkoitus ole, että alle puetaan useita välikerroksia. – Tietysti lesti on naisilla vähän kapeampi, mutta tekniset erot ja värierot eivät ole niin suuria kuin puvuissa ja välialuskerrastoissa. Yhä useampi on vaihtanut perinteiset kumisaappaat vaelluskenkiin. – Naiset haluavat vaatteiltaan myös selkäosan peittävää pituutta, tarpeeksi pitkiä hihoja suojaamaan rannetta myös ampumatilanteessa sekä teknisiä yksityiskohtia kuten myös miesten tuotteissa. 85 ja kestävämpiä. Osa tuotteista on puolestaan rungoltaan väljempiä ja niiden alle sopii hyvin lämmittäviä kerroksia esimerkiksi passissa istumista ajatellen, kertoo tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen Sastalta. Sastan naisten vaatemallistossa on huomioitu, että naisia on erilaisia ja vaatteita tarvitaan eri käyttötarkoituksiin
Näpit jäässä. Tarttumapinta kämmenpuolella. T änä päivänä on tarjolla runsaasti metsästäjälle sopivia käsineitä. Kun passissa kuitenkin on syytä pitää ase käsillä koko ajan, käsineiden lämpimyydellä on merkitystä – jos on myös muotoilulla ja kosketuspinnallakin. Oman kukkaronsa mukaan saa sopia, riittääkö kytishanskoiksi viidentoista euron neopreenihanskat vai yli satasen nahkakomistukset. Jos saaliskohteena on sorkkaeläin, ei kylmää oikein voi karkottaa jumppaamalla, sillä tarkka-aistiset eläimet huomaavat liikkeen helposti. Kohmeisin sormin ei saa aikaan kunnon laukausta Näpit jäässä talvipassissa. Erityisesti pään seutu, niska ja kämmenet haihduttavat suuren osan kehon lämpöä, joten hansikkaiden ja hyvän talvilakin merkitystä ei voi vähätellä. Niitä on markkinoilla paljonkin, mutta aseen juohevan käsittelyn kannalta olisi syytä hankkia sellaiset, joissa on kumitettu kämmenja sormiosa ja jotka eivät ole niin paksut, että aseen virittäminen tai sormen sijoittaminen liipaisinkaaren sisään olisi kömpelöä. Oleellista on siis hankkia käsineet, jotka eristävät kylmän metallin kämmenistä riittävän hyvin. Niillä ei ole kovin helppoa nostaa asetta, ladata, poistaa varmistin ja ampua tähdättyä laukausta, jos ne värisevät kuin haavan lehdet. Lumihangessa kyttääminen on viileää puuhaa. 86 Pinewood Hunting Glove -metsästyskäsineet vedenpitävällä kalvolla. Hinta 14,94 euroa (40 %, ovh 24,90) (Jokierä.fi). Kevyt ja hengittävä rakenne, kämmen on saumatonta lampaannahkaa. Hinta 49 euroa (Hantaurus). Ihmisen kehosta siirtyy lämpöä johtumisen, kuljettumisen, haihtumisen tai säteilyn kautta. Lämpö siirtyy ihon pinnalta kylmempään ympäristöön, eli talvisessa jahtimaisemassa suoraan taivaalle ja metsään. Tactical-hanska Taclite2. Jahtikansan kannalta kaiken muun oleellisen lämmönhukan lisäksi merkittävä tekijä on johtumishaihtuminen; aseiden metalli on pakkaskeleillä todella kylmää, ja jos hansikkaat eivät suojaa tarpeeksi kosketukselta, kädet alkavat tuntua kylmiltä ja saattavat alkaa väristä tai vapista jo varttitunnissa. Kylmänvihat on syytä torjua varustautumalla oikein. Patentoitu Tactical Touch™ sormien pää, hikipanta ranteen kohdalla
Villatai sen kaltaiset hansikkaat ovat sitten jo vaikeampi rasti: luonnonkuidulla ei saa kunnon puristavaa otetta aseen metallista tai puusta ja laukaus saattaa mennä pahastikin harhaan. Lämmitä valkoista läikkää viipymättä esimerkiksi lämpimillä käsillä ja suojaa paljas ihoalue enemmältä jäähtymiseltä. Hinta 99,95 euroa (asejaera.fi). Tunnottomuutta sormissa ja varpaissa: sormien ja varpaiden ihon lämpötila on laskenut noin 7ºC tai sen alle, jolloin kylmävammojen riski on kasvanut. Ensimmäinen vaatekerros ei saisi olla kosteutta keräävää puuvillaa. Jäähtyminen voi rajoittua päähän ja raajojen ääriosiin eli käsiin ja jalkoihin, jos muu vartalo on riittävän hyvin suojattu. Hinta 25 euroa (Hantaurus). Primos Stretch-fit Sure-Grip -metsästyshanskat ovat kevyet ja joustavat, joissa kämmenpuolella Sure-grip -otepinta. Härkila Classic -ampujakäsineet on tehty vuohennahasta. Myös pää, kaula ja niska suojaan Kun pää on paljaana tai vain osin peitettynä, siitä siirtyy myös lämpöä ympäristöön suuria määriä säteilemällä ja kulkeutumalla. Kämmenselkä on neopreenia, otepuoli synteettistä nahkaa. Tässä suhteessa kannattaa kuitenkin pyrkiä valitsemaan päähine käytännöllisyyden eikä esteettisyyden perusteella – harvapa siellä metsässä tulee jahtimiehen päävärkin suojaa arvostelemaan. n Antti Kauranne Varo kylmää! Epämukava kylmäntuntemus, väristykset ja puistatukset: keho on jäähtymässä. Tämä tarkoittaa sitä että suorituskyky on alentunut. Vedenpitävät. Hatch-käsine NS430 All-Weather Specialist sopii esimerkiksi ampujille. Sama pätee niskan ja kaulan seutuihin. Yleensä ottaen talvipukeutumisen nyrkkisääntö on riittävän monissa vaatekerroksissa, joiden on pidettävä tuulta, kosteutta ja säilytettävä lämpöä. Metsästäjän tilanne on hankala: kun pitäisi toisaalta pitää pää lämpimänä, niska ja korvat myös korvalta suojattuna, vaan kun kytiksessä oleellinen osa tarkkailua tapahtuu kuulostamalla, eteen tulee ongelma. 87 Näpit jäässä talvipassissa. Tästä syystä moni suosii mahdollisimman ohuita keinoainevaikkapa esimerkiksi neopreenisormikkaita. Ala liikkua ja hakeudu suojaan. Hinta 26 euroa (Jari Mäki Oy). Tärkeä kerrospukeutuminen Kehon ydinlämpö pysyy melko pitkälle tasaisena ja alkaa laskea vasta pitkäaikaisen kylmälle altistumisen seurauksena. Mikä mukavinta, myös kotimainen valmistaja on yksi vaihtoehto. Tuntoaisti ei enää varoita kylmävaurion syntymisestä. Vika on tällöin todennäköisesti vaatteissa, koska ihminen kestää periaatteessa miltei kuinka kovaa pakkasta tahansa. Hinta 69 euroa (One Gear).. Tehty Windstopper® Soft Shell -materiaalista. Ohuet ja vuorettomat. Etenkin silmälaseja käyttäville jahtihenkilöille lumisade on kiusallinen juttu, kun linssit saavat räntää, mutta eipä tilanne ole ongelmaton omin silmin näkevillekään, jos pyry käy silmiin. Peittämättömän pään, jalkaterien ja käsien kautta haihtuu noin 70 prosenttia kehon lämmöstä. Hinta 19,90 euroa (One Gear). Kauneus on toki katsojan silmissä, vaan jutun kirjoittajan mielestä liki kaikki Suomen markkinoilla olevat talvikauden jahtihatut ja –lakit ovat melkomoisen rumia kapistuksia. Useissa tapauksissa kyllä. Rei´itetty nahkaosuus kämmenselässä tuuletusta varten. Sen sijaan ääreisverenkierto raajoissa ja päässä hälyttää huomattavasti nopeammin, jos niiden lämpötila alkaa laskea. Lehmännahkaiset Wells Lamont -nahkakäsineet tunnetaan yleishanskoina, joita käyttävät myös rodeo-ratsastajat, rancherit, ampujat ja moottoripyöräilijät. Paksut korvaläpät suojaavat kyllä korvia, vaan haittaavatko ne myös kuuloa. Niitä on tarjolla runsaasti 15 euron peruspaketista hulppeisiin runsaan satasen nahkasormikkaisiin. Sasta Solid WS -hanskat ovat kevyet ja hyvin hengittävät. Jotkut pilkkikalastushansikkaat täyttävät myös jahtivaatimukset oivasti, sillä pilkkiongen käsittely vaatii myös herkkää sormituntumaa pyyntilaitteeseen. Lämpimät turkisrukkaset pitävät kädet lämpimämpinä kuin sormikkaat, mutta jos ne tulee heittää äkkiä sivuun, kun peura pomppaa ampumahollille, arka eläin saattaa havaita liikkeen ja sännätä pakolaukkaan. Turkisvuorattu hattu kunnon niskasuojalla on mainio asia, vaan entäs, jos alkaa sataa lunta. Ala liikkua lämmitäksesi. Valkoisia läikkiä kasvoissa ja muilla ihoalueilla: nämä ovat merkkejä kylmävaurioista. Kipua sormissa ja varpaissa: sormien ja varpaiden ihon lämpötila on laskenut noin 15ºC tai sen alle
Sikakannan ennustetaan kasvavan nopeasti. Sen toiminta kustannetaan kuitenkin täysin metsästäjien voimin. päivästä heinäkuun 31. Seuraavat laiteryhmät eivät enää tarvitse lupia: * Harrastusja työyhteyksiin käytettävät radiolähettimet, jotka toimivat ainoastaan RHA68kanavilla (kaksikymmentäkuusi 25 kHz:n levyistä radiokanavaa taajuusvälillä 67 – 72 MHz). * Radiomikrofonit taajuusalueilla 174 – 230 MHz ja 470 – 694 MHz. Koiran nahasta löytyi parikymmentä hampaanreikää. Tuoreen tutkimuksen mukaan eläimet aiheuttavat viljelijöille kymmenien miljoonien kruunujen vahingot joka vuosi, kertoo Ruotsin radion P4 Uppland. Riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö ovat korostaneet, että riistakeskus on yhteiskuntaa palveleva julkisoikeudellinen laitos. Metsästysasetuksen mukaan villisikanaaras, jota seuraa saman vuoden jälkeläinen, on rauhoitettu maaliskuun 1. Metsästäjä oli ollut ulkoiluttamassa koiraa kun susi hyökkäsi. päivään.. Oikaisu n Viime Ase ja Erässä (8-2016) kerrottiin ”Tuhoja ei makseta hirvivahinkojen malliin” -jutussa, että vuotta nuoremman jälkeläisen seurassa kulkeva villisikanaaras on aina rauhoitettu. – Jos tulevista talvista ei tule hyvin kylmiä ja lumisia, parannusta ei ole luvassa lähimpään kymmeneen vuoteen, on Uppsalan yliopiston professori Hans Andersson todennut. – Ohjelmistokehitykseen on ohjattu jo merkittäviä summia riistavahinkojen korvaamiseen tarkoitetuista kaatolupamaksuista. Kallis digitalisaatio Vapautukset luvista Villisiat riesana Ruotsissa Pystykorva jäi henkiin n Villisioista on tullut kasvava riesa Ruotsin maanviljelijöille. Nyt tähän uhrattu aika ja vaiva katsotaan kuitenkin syyksi korottaa maksuja, jolloin koko talkootyön ajatus kääntyy päälaelleen. Uudet määräykset astuivat voimaan vuoden alussa. Lisäksi mies oli saanut useita uhkaavia nimettömiä puheluita ja murhauhkauksen. Mies oli seurannut koiran menoa kauempaa tutkasta. Vuosi sitten metsästäjä oli lopettanut liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen suden lopettaakseen sen kärsimykset. Metsästäjät tekevät talkootyötä sen vuoksi, että kustannukset pysyisivät alhaalla. Metsästäjäliitto paheksuu lausunnossaan metsästäjien rahastusta yhteiskuntaa hyödyttävistä toimista ja katsoo, että näiltä osin toimintaa tulisi tukea verovaroin. n Maaja metsätalousministeriö esittää isoja muutoksia Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuihin 2017–2019. Villisikoja voisi Anderssonin mielestä metsästää enemmän. Koira löytyi 400 metrin päästä liikkumattomana makaamassa hangessa. Lupahallinto-ohjelmiston kulut tulisi liiton mielestä maksaa verovaroista, koska sen vaatimukset tulevat yhteiskunnalta. Pahimmat vammat kurkun seudulla vaativat tikkejä. Miestä oli syytetty sen jälkeen muun muassa salametsästäjäksi. Mies oli luullut ensin koiraa kuolleeksi. Samaan aikaan maanomistajat valittavat metsästäjille taimikkotuhoista, mutta metsästäjien pyyntilupamaksuina tähän tarkoitukseen maksamat miljoonat eivät näytä kulkeutuvan maanomistajille, liitossa ihmetellään. Näin ei kuitenkaan ole. n Suomenpystykorva selviytyi suden hyökkäyksestä Lieksassa, vaikka susi oli purrut koiraan 20 reikää ja raahannut koiraa perässään 400 metriä. n Viestintävirasto vapauttaa luvanvaraisuudesta metsästysradiot, lupaa tähän asti edellyttäneet koiratutkat, radiomikrofonit ja 60 GHz:n alueen kiinteät radiolinkkilaitteet. Värmlannin poliisin tutkinnanjohtajan Stefan Söderbergin mukaan pahoinpitely liittyy luultavasti miehen aiemmin saamiin uhkauksiin. * Jäljitysja seurantalähettimet, jotka toimivat taajuuksilla 155,400;155,425; 155,450; 155,475; 155,500 ja 155,525 MHz. Osa maksuista laskee, mutta osaa aiotaan nostaa Metsästäjäliiton mukaan kohtuuttomasti. Metsästäjäliitto pitää törkeänä, että ministeriö esittää metsästäjien tekemän talkootyön laskemista mukaan kustannuksiin. 88 PUSKARADIO Lopetti kärsivän suden hakattiin kotipihalla n Ruotsalainen Svensk Jakt -lehti on kertonut tapauksesta, jossa ruotsalainen metsästäjä ja haavoittuneen riistan jäljittäjä pahoinpideltiin asuntonsa ulkopuolella uudenvuodenaattona. Päivää ennen pahoinpitelyä metsästäjän autoon oli kirjoitettu spray-maalilla tekstit ”Vuosi murhaajana” ja ”Sinun vuorosi on pian”. * Kiinteät radiolinkkilaitteet taajuusalueella 59 – 63 GHz
Tällöin siihen tarvitaan aina Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. – Kun viestintä on vain kirjoitettua tekstiä, siitä puuttuu huumorin tai nonverbaalisen viestinnän sävyt, jolloin tulkitsemme viestejä rajuimman mahdollisen mukaan. Schmidt & Bender kiikari 4-12 x 42 Abs 4, hinta 600 €. Lähde: Ilkka 6.1.2017 SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Klaus Götsch, P. 09-413 97 300 Ase&Erä -lehden kevään 2017 teemat 2/2017, ilmestyy viikolla 11 Asekaapit, muut turvallisuusja säilytysjärjestelmät Aseiden kunnossapito ja huoltaminen Itselataaminen, patruunaja luotityypit Asesepät Koiranruoat ja varusteet 3/2017, ilmestyy viikolla 20 Lataustarvikkeet, itselataaminen Haulikkoja kivääriammunnan harjoittelulaitteet Kesän ampumaja riistaleirit Kaupalliset ampumaradat Alan kirjallisuus ja elävä kuva Jahtimatkat Jousija ilma-aseet ja jousimetsästäminen 4/2017, ilmestyy viikolla 30 Veneet, kumiveneet, kanootit Camo-varusteet ja asusteet, naamioituminen Pillit, kuvat, houkuttimet Kahluusaappaat, metsästysjalkineet Haulikot ja patruunat A&E Pörssi Myydään Ase&Erä -lehden PÖRSSI-ilmoituspalsta on lehden tilaajille maksuton. p. tilaukset@karprint.. 89 Netti kärjistää eri keskusteluja Omena ja vadelma rusakon suosikit n Rusakot ja metsäjänikset aiheuttavat mittaviakin vahinkoja viljelmillä. Rusakon suosiossa ovat erityisesti omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikka. Lisäksi moni sosiaalisen median keskustelija tuntuu nauttivan konflikteihin osallistumisesta. Palstalla julkaistaan vain lehden aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. 040 5813124.. Rehupaalit ovat myös rusakolle mieluista ravintoa. Rusakon metsästysaika loppuu helmikuun lopussa. Pahimmillaan jäniseläinten tuhot voivat olla jopa tuhansien eurojen suuruisia. n Järkevä keskustelu sosiaalisessa mediassa lipuu päivä päivältä kauemmaksi ja internetin henki on mennyt 10–20 vuoden aikana koko ajan tunnepitoisempaan suuntaan. Näin sanoo Vaasan yliopiston viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen. Paalit kannattakin suojata joko sijoittamalla ne tuotantotilojen lähelle tai aitaamalla ne verkolla. Susikeskustelussa ihmiset ovat vahvasti puolesta ja vastaan, mikä aiheuttaa paljon kahnausta ja kärjistymistä. Taloudellisesti merkittäviä vahinkoja aiheuttavia riistaeläimiä voidaan vähentää myös rauhoitusaikana. Näin ilmoitat pörssissä: Laadi lyhyt ilmoitusteksti ja lähetä se joko postitse Ase & Erä / Pörssi, 03150 Huhmari tai sähköpostilla aseera@karprint.?. Usein kommentoijat tulevat myös väärinymmärretyiksi. Tutkijan mukaan tämä näkyy esimerkiksi susia, tuulivoimaa, maahanmuuttajia tai tasa-arvoa koskevissa keskusteluissa. – Rationaalinen keskustelu on aika kaukana, ja lipuu vain päivä päivältä kauemmaksi, Sihvonen on todennut
n Sudet aiheuttavat pelkoa Virossa Tartumaalla olevassa kylässä. Koiria tappaneet sudet pitäisi virkamiehen mielestä kuitenkin kaataa, ja ongelmien jatkuessa poistolupia pitää myöntää myös metsästyskauden ulkopuolella. Lähde: Kittilä-lehti 4.1.2017 n Suden vuotuinen kaatokiintiö metsästysvuosille 2016–2018 on poronhoitoalueen ulkopuolella 53 sutta. Kun alfasusi on lähtenyt, nuoret yksilöt saattavat lähteä etsimään helppoa saalista pihapiiristä. – Koirien käyttö on tihentymäalueilla jo nyt lähes mahdotonta. 90 ”53 suden kaatokiintiö täysin alimitoitettu” Alfa puuttuu laumasta. Tällä menolla tilanteesta tulee täysin kestämätön. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa. Lähde: M. Tämäkin on Metsästäjäliiton mielestä hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14. Liitto uskoo, että myönnetyllä kiintiöllä susikannan kasvu vain kiihtyy. Sudet surmaavat koiria ja kissoja. Hän myös harmittelee, että kolmiolaskentaan ei juuri löydy uusia, innokkaita laskijoita. Kolmiolaskentaan yritetään saadaan lisää kiinnostuneita järjestämällä aiheesta koulutusta, mutta kiertävä kouluttaja ei ole vielä käynyt Kittilässä. Ketut puolestaan metsästävät kanoja. Lausunnolla olleen asetusluonnoksen määrää nostettiin maaja metsätalousministeriössä 13 sudella tarkentuneen kantaarvion vuoksi. Karjalan susikannaksi arvioidaan nyt enimmillään 400 sutta. Vuonna 2012 Perämerellä tehdyissä norppalaskennoissa havaittiin noin 6300 norppaa. Riistakolmiolaskennat jatkuvat 15. Myös lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan viime vuoden kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta. Lähde: yle.fi 30.12.2016. Asetus tuli voimaan 28.12. Lupaharkinnassa kiintiön käyttöön vaikuttaa myös se, minkälaisista yksilöistä sen hetkinen saalis koostuu. Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola toteaa, ettei hylkeiden bongaaminen Helsingin edustalta ole tavattoman harvinaista. – Niitä ei löydy oikeastaan ollenkaan, kertoo Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Niina Jauhojärvi. Karjalassa kaadettiin viime vuonna 148 sutta Hylje bongattiin Kolmiolaskijat ja kanalinnut vähissä Susipelkoa Virossa PUSKARADIO n Riistakolmiolaskennat ovat antaneet Kittilässä viime vuosina vähemmän mukavaa tietoa. Ihmiset pelkäävät liikkua pimeään aikaan, ja koiria on hävinnyt pihoilta. Tarpeen mukaan tulisi olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi, liitosta todetaan. Tähän kiintiöön lasketaan poronhoitoalueen ulkopuolella myös esimerkiksi vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet. Lähde: metro.fi 4.12.2016 n Susihavainnot ovat moninkertaistuneet Venäjän Karjalassa. Suomen riistakeskuksen mukaan Itämerellä tehdyissä laskennoissa havaittiin vuonna 2012 ennätykselliset noin 28 000 harmaahyljettä. Ministeriön metsästysluvista päättävän virkamiehen mukaan Viron pitää säilyttää 20 susilaumaa. Kaavin riistanhoitoyhdistyksessä on spekuloitu tilanteen johtuvan siitä, että susia on liikaa. ee n Helsingin Ruoholahden kanavasta bongattiin joulukuun alussa hylje. Joskus niitä näkee Lauttasaaren ja esimerkiksi Suomenlinnan edustalla, Veistola sanoo. — Petoeläimet käyvät taajamissa etsimässä ruokaa. Joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Suomen merialueilla esiintyy kaksi hyljelajia. Viime vuonna metsästäjät kaatoivat 148 sutta, kun edellisvuonna kaatoja oli 105. Postimees. Jauhojärvi arvioi, että yksi selittävä tekijä tuloksille voi olla se, että kolmioiden sijainnit eivät ole muuttuneet aikoihin. Yleisempi niistä on harmaahylje eli halli. Esimerkiksi kanalinnuista on erittäin vähän havaintoja. Pelkästään Kuutamon kylässä sudet surmasivat viime vuonna parikymmentä koiraa. Erityisesti riistakeskus seuraa alfanaaraiden päätymistä saaliiksi. Lähde: Karjalan Sanomat 12.14.2016 n Kaavilla kolme koiraa tappanut susilauma tai yksittäinen susi on tutkijoiden mukaan edelleen mysteeri. — Niillä on tietenkin kalat mielessä. Susien käytöksen syistä ei nimittäin ole varmuutta, mutta tutkija pitää mahdollisena esimerkiksi alfauroksen puuttumista. Selitykseksi on pohdittu myös sitä mahdollisuutta, että Kaavilla liikkunut pantasusilauma olisi hajonnut. Karhut etsivät ruokaa usein kaatopaikoilta, sanoo Karjalan maa-, kalatalousja metsästysministeri Vsevolod Telitsyn. Metsästäjien mukaan susilupia on annettu liian vähän, vaikka myöntävät pyyntikelienkin olleen huonoja. Sen sijaan norppakanta on kasvanut hitaammin. Metsästäjäliitto esitti 75 suden kiintiötä, joten liitto pitää 53 suden kiintiötä täysin alimitoitettuna. maaliskuuta saakka
ASETALON SYYSTARJOUKSIA! SRA/IPSC käyttöön... UUTUUS! Glock M17 GEN-4 MOS PRO! Nyt suositusta Pro mallista saatavissa uusin versio. näitä vielä saa... Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. M17 mallin Gen-4 versio, optisen tähtäimen kiinnitysmahdollisuudella. 308 win, 16” piippu 1980,00 Chiappa M1-9 carbine 9x19, puutukilla 690,00 CMMG karbiini MK4LE kal 300 BLK 1550,00 CMMG MK9LE 9x19 kivääri 1850,00 Stag Arms M1, 223 rem 16” 1780,00 Stag Arms M2 Plus Package, 223 rem, 16” 1860,00 Stag Arms M3 , 223 rem, 16”, ei tähtäimiä 1595,00 Stag Arms 3R karbiini kal 300 BLK 1595,00 Stag Arms M4 223 rem, 20 ” HBAR 1800,00 Stag Arms 3T kal 5,56/223 rem piippu 16” 1870,00 Stag Arms 3G kal 5,56/223 rem 3-GUN huippumalli 2450,00 Spring?eld M1A National Match .308 win 2950,00 Proarms PAR MK3 223/5,56 piippu 16,75” 1800,00 MKE T43 (Hk G33) 223 rem, uusia 1850,00 Valmet M76 223 taittoperä, muu ase käytetty, hyvä 1500,00 SIG SG551-2 SP 223 rem, käytetty kuin uusi 2700,00 Vaihtosarjat; Stag Arms 22lr vaihtosarja 435,00 CMMG AR15 22lr vaihtosarja 345,00 Advantage Arms G17/22 Gen-3 vaihtosarja 470,00 Advantage Arms G17/22 Gen-4 vaihtosarja 470,00 Advantage Arms G19/22 Gen-4 vaihtosarja 470,00 Ciener Beretta 92/96 22lr vaihtosarja 390,00 GSG 1911 22lr vaihtosarja 330,00 AR15 yläkertoja/Uppereita mm; JP Enterprise JP15UA-22 upper 1400,00 Chiappa M4-22 AR15 22lr upper 480,00 Stag Arms 3R .300 blackout 16” upper 1090,00 Stag Arms SB115 kal 5,56 11,5” upper HUOM! muu ase 1090,00 Stag Arms SB145 kal 5,56 14,5” upper HUOM! muu ase 1090,00 Wilson Combat .458 socom upper 2550,00 Loukkumiehille/harjoitteluun mm; Taurus M970 Tracker 6,5”, ruostumaton 680,00 Smith & Wesson M617 22lr 4” ruostumaton 1490,00 Smith & Wesson M617 22lr 6” ruostumaton 1490,00 Ruger NR4 22/22 WMR 890,00 Ruger KNR5-10 22/22 WMR 890,00 Ruger KSP242-8, 4” 22lr, ruostumaton 975,00 Chiappa SAA 1873 22lr 4,75” sinistetty 315,00 Käytettyjä pienoisrevolvereita mm; High Standard R-101 Sentinel 22lr 9 ptr rulla, teräsrunkoinen 150,00 H&R M922 kal 22lr 9 ptr rulla, kaksitoiminen, teräsrunkoinen 150,00 PAV 22lr kertalaukauspistool, hyvä 120,00 Smith & Wesson M17 6” 22lr sinistetty 650,00 Smith & Wesson M17 22lr 8 3/8” piippu, sinistetty, kuin uusi 900,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Uutuuden hinta on 1020,00 Glock M17 GEN-3 9mm pist 605,00 Glock M17 GEN-4 9mm pist 660,00 Glock M17 GEN-3 Pro 9mm pist 770,00 Glock M17 GEN-4 Pro 9mm pist 845,00 Glock M17 GEN-4 MOS 9mm pist 900,00 Glock M19 GEN-4 Pro 9mm pist 845,00 Myös muita malleja varastossa! Saatavilla kauppiailla ympäri Suomea! Lippaita mm; Pistooliin pitkiä esim. FN Browning HP 9mm 20 ptr lipas 45,00 Glock 9mm 33 ptr lipas 49,00 Glock .40 S&W 22 ptr lipas 49,00 Magpul Glock Pmag lipas 9mm 21 ptr 39,00 Ruger P85 9mm 20 ptr lipas 42,00 SIG P226/228 9mm 20 ptr lipas 49,00 Taurus 92/99 9mm 20 ptr lipas 49,00 Thermold Glock 9mm 22 ptr lipas 25,00 kivääriin mm; 5 x Thermold AK47 7,62x39 30 ptr lipas tarjous 100,00 5 x Thermold AR15 223/5,56 30 prtr lipas tarjous 100,00 4 x Magpul PMAG 223/5,56 GEN3 30 ptr lipas 100,00 Arsenal 223 rem 30 ptr lipas 35,00 GSG Ruger 10/22 110 ptr rumpulipas 119,00 GSG 522/5 110 ptr rumpulipas 125,00 H&K G3 308 win G3 2 x lipas + tasku, käytetty 40,00 Magpul PMAG gen3 223/5,56 40 ptr lipas 35,00 Magpul D-MAG 60 ptr rumpulipas AR15 223/5,56 195,00 Stag Arms 9mm 32 ptr lipas 65,00 Thermold AK47 7,62x39 47 ptr tankolipas 30,00 Thermold FN FAL 20 ptr lipas 30,00 Kovaan käyttöön kunnon Danner varsikengät suoraan hyllystä! Danner Tachyon, kevytt varsikenkä, koot 8-12 185,00 Danner Lookout Zip vetoketjulla, koot 7,5-12 195,00 Danner Acadian, järeä, merijalkaväen valinta! koot 8-12 330,00 REDDING LAADUKKAAT LATAUSVÄLINEET Lataa kauden patruunat ajoissa talven aikaan kunnon välineillä! 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy+ hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym 790,00 Redding 35000 Versa-Pak Basic lataussarja 480,00 72100 BOSS latauspuristin 170,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin 235,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin 350,00 22000 jumiutuneen hylsynirroitussarja #22 29,00 21000 hylsyöljy 12,00 18000 hylsyn korjaussarja 35,00 14000 M1400 hylsytrimmeri 130,00 12012 hylsynöljyämisalusta sarja 26,00 09000 Deburring tool 30,00 02000 Master 2 ruutivaaka 115,00 03000 Master 3 ruutiannostelija 170,00 03500 Match Grade 3BR ruutiannostelija 235,00 Lee 90050 latauspaketti 245,00. Vakiona 17+2 lippaat, 2 kg laukaisupala, 13,5x1 LH kierrepiippu, jatkettu luistinvapautinsalpa, laukku ym. FN SCAR 16S 5,56/223 4200,00 B&T APC 223/5,56 kiv 3150,00 B&T APC9-Suomi 9mm karbiini , paljon varusteita! 2790,00 Colt M4 Socom piippu 16” LE6920-OEM kal 5,56/223 rem 1650,00 Colt AR901-16S
Mark V -latauspuristin kestävä ja helppokäyttöinen latauspuristin maksimi latausnopeus jopa 150 patruunaa tunnissa 12-kaliiberin patruunoiden lataamiseen, muutossarjan avulla myös muut kaliiberit latauspituudet 76 mm ja 70 mm sisältää yhden haulija ruutiannostelijan ja kolme ruutiholkkia mukana selkeä suomenkielinen käyttöohje Nallit Haulit Hylsyt Välitulpat LATAUSKOMPONENTIT LATAUSVÄLINEET HARVEMMIN LATAAVALLE 115,00 € 69,00 € Hylsyn rullasuljin porakoneeseen asennettava nopea rullasuljin Hylsyn rullausalusta pitää hylsyn paikallaan rullasuljinta käytettäessä KATSO LATAUSRESEPTIT JA LUE LISÄÄ NETTISIVUILTAMME! www.nordhunter.com Myynti: aseja eräliikkeet PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA. BAS2 Posti Oy Posti Green LATAA ITSE HAULIKONPATRUUNAT! LATAUSPURISTIMET AKTIIVIHARRASTAJALLE 599,00 € Steelmaster -latauspuristin optimoitu teräshauleille, sopii erinomaisesti myös lyijyhauleille 12-kaliiberin patruunoiden lataamiseen, muutossarjan avulla myös muut kaliiberit automaattinen nallin asettaja säädettävä hylsyn kannan supistaja latauspituudet 76 mm ja 89 mm, short kitillä myös 70 mm sisältää yhden haulija ruutiannostelijan ja kolme ruutiholkkia mukana selkeä suomenkielinen käyttöohje 365,00 € 600 Jr